128 Käyttäjää paikalla!
0.0060820579528809
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1958
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1958
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16:
17: E 687/58
18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-~ raha-asia- ja
19: toivomusaloitteet.
20:
21: SISÄLLYSLUETTELO
22:
23: L Perustuslakivaliokun~.
24:
25: Voimatl.loatta. lllkGJD&Mikaapq j& ta. Siv.
26: louselllollliia
27: tarvaemiata. kauanlliaea- purWI, joista kU&iakin valitiaiBiin ylcå
28: tystä., valtio~ vaaJeja j& IUDijakor. kansanedustaja . • • . . • • . . . . . . • • • • • • • • . • 21
29: ym. koskevia. laki- ja. toivomusaloitteita.
30: 6. BDrg-8ftlld111an, teiv.aL lf:o 3: Valtiol-
31: listen Yaalien Jto-imittamisa-jan muutca·
32: Siv. misesta ........ ; ... • .. .. • • • .. • • .. .. .. 22
33: 1. Y. K. 2''UI"'ffie1t- f'&., lalt.al. ll:o l: Ehdo- 7. Pitsinki ym., toiv.al. N:o 4: Kansanedus-
34: tus laiksi vesi'9"1rimaliihteiden ja. voima- iajamvaalien toimittarnisaj.a.a siirtämi-
35: laitosten sekä. vo.imajtJII.tojen omistus- sestä. touk&!kuun leppu.puolelle • . . . • • • • 23
36: oike'!lden siirrosta jji. pakkolunastuksesta 7
37: 8. Kaitila ym., toiv.al. N:o IS: Valtioneu-
38: 2. 'JT.mnam&, lak.aJ. N:o 2: Ehdotus laili:si vo~tto&n toimintaa koskevien sääaiWHi&tell
39: maan ullt:o&maankanpall ja. ltal6Uselämäu kyse:lytilai!Uml:siu. jär~sti.misestä. lek·
40: turvaamisei!Jta annetun lain muuttami- disd;ölle .......................... ; ... : 24
41: sesta . • . . . . . . . . . . . • . . . . ... •. . . . • . . . . . . . 17
42: 9. Kt.~r;.~. toiv.al H:e 6: KainuUl'l lää·
43: 3. Ke'k1ronen ym., lak.al. lf:o 3: Ehd'otns ni:n perustamisesta. •·"" .. • .. .. .. • .. • .. .. 25
44: laiksi :meltsä- ja nitootöissä maksettavien
45: palkkojen sähnöstelyst& . . • • . • . . • . • . . • 18 10. Uoti ym., toiv.al. lf:o 7: Vesivoimavaro-
46: jen.. ltoskiosuuksi.en~ wilmalaitosten ja
47: 4. .Kaitikr. ym., toiv.aJ. N:o. 1: Yleisen kan- voimtmsiirt&'johtimien ottamisesta valtion
48: ~tykseB: käytäntööaottamisesta. . • • 19 haltuun • • . . • . . . • • . . . . . . • . • . . . . • • . . . . . 26
49: 5. .Kajatsalo· ym., toiv.al N:o. 2: Esityksen 11. HIJ'wrtkason p.., teiv.uJ. N:.o 8: VuGkTa.·
50: a:atamisest& .maan jakami~Jesta 200 vaali· säinnöS'telyn jatkamisesta. . . . . • . • • • . . . 27
51:
52:
53:
54:
55: n. Laldvaliokunta..
56: Huoneenvuokral.akia, emistusoikeuden r&-
57: joituksia. sekä lapsen eiatusa.vun peri-
58: mistA koskevia. laki.- ja toivomus- Siv.
59: aloitteita. 3. Hietala ym., lak.al. N:o 6: Ehdotus laiksi
60: Siv. alkomaalaisten sekä eräiden yhteisöje-n
61: 1. HenriksaotJ ym., la.k.a.I. N:o 4: Ekdoltus oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää
62: htroneenvuokralaiksi • . • . ••. . . . •. . . . . . . 33 flmaisuutta ja osakkei11a annetun lain
63: 2. Hara ym., lak.al. N:o 5: Ehdotus laiksi muuttamisesta • • • • . • . . • . . . • • . . • • . . • . • . 43
64: huoneenvuokralain väliaikaisesta. muut- 4. Innakf ym., toiv.al. N:o 9<: Lapsen ela-
65: tamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . • • . . 41 tusavun perimisell rtehQstamisesta • . . . . . 45
66: IV Sisällysluettelo 1958.
67:
68:
69:
70: 111. Ulkoasiainvaliokunta.
71: Kaupallisen ulkomaanedustuksen kehit-
72: tämistä. koskeva toivomusaloite.
73: Siv.
74: 1. Aulanko ym., toiv.al. N:o 10: Kaupalli-
75: sen ulkomaanedustuksen kehittämisestä 49
76:
77:
78: IV. Valtiovarainvaliokunta.
79: A. Valtion tUlo- ja. m'enoatviotå sekä ti- Siv.
80: linpäätöstä, valtiontilinta.rka.stusta., ,~us - 13. T11ir ym., lak.al. N:o 19: EhdQtus laiksi
81: ta.janpalkkiota., virkamiesten palkka.usta tu1ö- ja omaisuusvel'olain 34 §:n muut·
82: ja. eläkkeitä, maan teollistamista., vero- tamisesta • • • . • . • • • • • . • . • . • . . • • . • . • • • . 85
83: tusta, asuntotuotantoa sekä kotimaisten 13. Teir m.fl., lagmot. N:o 19: Förslag <till
84: polttoaineiden käyttöä ym. koskevia. J.a.ki- lag Qm ändring av 34 § i lagen om in-
85: ja. toivomusaloitteita. komst~ oeh förmögenhetsskatt . . • • . . . . 85
86: 14. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 20: Ehdotus
87: Siv. laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta·
88: 1. Junnila, lak.al. N:o 7: Ehdotus laiksi misesta . . • • • . • . • . . • . . • . . . • • • . • • • • • . • . 87
89: v.~!t~?n tu~5'- ja menoarviosta sekä tilin· 15. Ven·Mmo, la.k.al N:o 21: Ehdotus laiksi
90: paatokseSita. • . . . • • • • • • • • . . . . . . . . • . . • • • 55 <tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 89
91: 2. Erkkilä ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus laiksi 16. Haapanen ym., lak.al. N:o 22: Ehdotus
92: edustajanpalkkiosta. annetun lain muut- laiksi tulQ- ja omaisuusverolain väli-
93: tamisesta . • . • • . . • . . . . • . • • . . • . • • • • • • • • 62 aikaisesta· muu<btamisesta • . • • • • • • • • . . • • 90
94: 3. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus 17. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus
95: laiksi valtion viran tai toimen haltijain laiksi tulo· ja omaisuusverolain väli·
96: palkkauksesta. annetun lain muuttami- aikaisesta muuttamisesta • . • . . . . . . . . . . • 92
97: sesta . . • • . • . • • • . • • . . . . • . . . . • . . • . . . . . . • 64 18. MustoMn ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus
98: 4. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus laiksi tulo· ja omaisuusverolain väli-
99: laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain aikaisesta muuttamisesta • . . . . . • . • • . . . • 93
100: muuttamisesta • . • . . . • • . . . . • . . . • . . . . . . . 65 19. Wiherheimo ym., lak.al. 'N:o 25: Ehdotus
101: 5. KarjalaiMn ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus laiksi tulo· ja. omaisuusverolain väli~
102: laiksi eräistä toimenpiteistä maamme aikaisesta. muuttamisesta annetun lain
103: teollistamisen edistämiseksi • . . . . . . . . . . 67 muuttamisesta • • . . . . • . • • . . . • . . • . • • . • • . 94
104: 6. Vennamo, lak.al. N: o 12: Ehdotus laiksi 20. Roine ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus laiksi
105: saaristo· ja sisävesiliikenteen edistämi· liikevaihtoverolain muuttamisesta 96
106: sestä . . . . . • . • . . . • . . • • • . • . . • . . . • • . . • • • . 72 21. Vennamo, lak.al. N:o 27: Ehdotus laiksi
107: 7. Kemppainen ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus liikevaihtoverolain muwttamisesta . . . . . . 98
108: a.surutotuotannon veronhuojennuslaiksi . . 73 22. Hiltunen ym., lak.al. N:o 28: EhdQ<!;us
109: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 99
110: 8. Hult ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus laiksi
111: PQhjois-Suomen teollisuuden veronhuo· 23. Kämäräinen ym., lak.al. N:o 29: Ehdotus
112: jennuksista annetun lain muuttamisesta 77 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 100
113: 9. Vennamo, lak.al. N:o 15: Ehdotus laiksi 24. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 30: Ehdo·
114: teollisuuden veronhuojennuksiSita eräissä 1tus laiksi liikevaihtoverolain muuttami·
115: tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 78 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 101
116: 10. Kalliokoski ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus 25. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 31: Ehdo·
117: laiksi eräiden talletusten, obligati!oiden tus laiksi liikevaihtoverolain muuttami·
118: ja osuustodistusten omistajille sekä eräi- sesta . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 103
119: den velkasitoumusten saajille myönnet- 26. Hara ym., lak.al. N:o 32: Ehdotus laiksi
120: tävästä veronhuojennuksesta annetun asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen
121: lain muuttamisesta ............ o. . . . . . 79 rakennustarvikkeiden hintaan sisälty·
122: 11. Hetemäki ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus neen liikevaihtoveron palauttamisesta . . 104
123: laiksi määräaikaistalletusten vähentämis- 27. Hyytiäinen ym., lakoal. N:o 33: Ehdotus
124: oikeudesta veroltuksessa . . . . . . . . . . • . . . 81 laiksi leimavel"olain 13 § :n kumoami·
125: 12. Hiltunen ym., lak.al. N:o 18: Ehd·otus sesta .... o............................ 106
126: laiksi tulo· ja omaisuusverolain muutta· 28. Tuuli ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus laiksi
127: misesta • . • • • . . . . . . • . • . . . . . . . . . • .• . • • . 83 leimaverolain 26 §:n kumoamisesta . . . . 107
128: Sisällysluettelo. 1958. -V
129:
130:
131: Siv. Siv.
132: 29. Larsorr. m.fl., lagmot. N:o 35: Förslag apulaisten toimien ja palkkauksen uudel-
133: tili lag om ändring av lagen angående leenjärjestämiseksi • • • • . • . . . . . . . . • • • • • . 144
134: stämpelskatt • . . • . . • • . • • • . • • • • . . . . . . • • 108 46. Innala ym., toiv.al. N:o 18: Rakennus-
135: 29. Larso-n ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus hallinnon tilapäisten toimien muuttami-
136: laiksi leimaverolain muuttamisesta • . • • 109 sesta ylimääräisiksi • . . . • . . . . . • • • • • • • . 145
137: 30. Häppölä ym., lak.al. N:o 36: Ehdotus 47. Innala, toiv.al. N:o 19: Eräiden rautatie-
138: laiksi tullilain muuttamisesta . . . • • . • . • • 110 hallituksen tariffiosaston konttoriaptilai-
139: se~ . to~mien muuttamisesta ylemmiksi
140: 31. Tiekso ym., lak.al. N:o 37: EhdO<tukset
141: to1m1kS1 . . . . . • . . . . . . • . . . • . • • . . . • • • • • • 146
142: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
143: kunnallishallituksesta kaupungissa ja 48. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 20:
144: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- Lossimiehistön aseman parantamisesta 147
145: nettujen asetusten muwttamisesta (Laus.
146: Ltv:lta) • • • . • • . . . . . . . . . . . • . . • • • . . • . • • 112 49. Imtala ym., toiv.al. N:o. 21: Valtion vi-
147: ran tai toimen haltijain palkkauksesta
148: 32. Niemelä ym., lak.al. N:o 38: Ehdootukset annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta 148
149: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja maa-
150: laiskuntain kunnallishallinnos:ta annetun 50. Forsius ym., toiv.al. N:o 22: Lottako-
151: asetuksen muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 114 mennusajan huomioonO<totamisesta valtion
152: 33. Roine ym., lak.al. N:o 39: EhdO<tus laiksi viran ja toimen halJtijain ikälisiä. lasket-
153: asuntotuotantolain muwttamisesta (Laus. taessa • • • • • . . • • • • • . • • • • • • • . • • • . • . . • • . 150
154: Työv:lta) • • • . . . . . • . • .. . . . • .. • • .. .. . . . 116 51. Innala ym., toiv.al. N:o 23: Lastenhoita-
155: 34. Paasio ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus asun- jien ikä.lisien laskemiaperusteiden muut-
156: tolainalaiksi (Laus. Työv:lota) • • • • • • • • 119 tamisesta ..•..••••••.•••.•••.•• , . • • • . 151
157: 35. Lwukka ym., lak.al. N:o 41: Ehdotus siir- 52. Innala ym., toiv.al. N:o 24: Yksityisop-
158: toväen asuntolainalaiksi (Laus. Työv:lta) 124 pikouluissa palvellun ajan · lukemisesta
159: valtion oppikoulujen opettajille ylem-
160: 36. Haapasalo ym., lak.al. N:o 42: EhdO<tus pään palkkausluokkaan oikeuttavaksi
161: laiksi rintamasotilaiden asuntolainoista palvelusajaksi • . • • • . • . • • • . . . • . • . • • • • • . 152
162: (Laus. Työv:llta) .. .. .. .. .............. 127
163: 53. Kaitila ym., toiv.al. N:o 25: Määrävuo-
164: 37. Siiskorr.err. ym., lak.al. N:o 43: Ehdotus sikorotuksen myöntämisestä junamie-
165: laiksi va,nhusten asuntorakennusten kor- hille . . . • • • • • . • . . • • . • • . . . . . . • • • • • • • . • • 153
166: janslainoiata (Laus. Työv:lta) . . • • • . • • 130
167: 54. Innala ym., toiv.al. N:o 26: Ylityökor-
168: · 38. Kiviaho ym., lak.al. N:o 44: Ehdotukset vauksen suorittamista valtion viran tai
169: laeiksi maaseudun asunrto-olojen paran- toimen haitijoille -koskevien säännösten
170: tamisesta ja maaseudun asuntorakennus- muuttamisesta • • • • . • • • . • • . . . . • • . . • • • . . 154
171: toiminnan tukemises:ta valtion varoilla
172: (Laus. Työv:lta) .. .. • .. . .. . .. . • .. .. . 132 55. iJsterholm m.fl., hemst.mot. · N:o 27:
173: Angående ä.ndring av bestä.mmelserna
174: 39. Kaitila ym., toiv.al. N:o 11: Halliimolli- om ersä.ttning åt lä.roverkslä.rare för
175: sen ja parlamentaarisen V!!-ltiontilintar- deras arbete utom skolan . . . . • . • • • • . . 155
176: kastuksen ja valvonnan tehostamisesta 136
177: 55. iJsterholm ym., toiv.al. N:o 27: Oppikou-
178: 40. Vennamo, toiv.al. N:o 12: Toimenpiteistä lunopettajille koulun ulkopuolella suori-
179: k~nsa~edustajain palkkauksen otarkista-
180: tetusta työstä maksettavaa korvausta
181: nuseksl . . . . . . . • . . . . • . • • . . . . • . . . • • . . . . 139 koskevien määräysten muuttamisesta . . 156
182: 41. Irr.rr.ala ym., toiv.al. N:o 13: Valtion Wa-
183: päisten vakinaisluontoisten viran ja toi- 56. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 28: Yötyölisän
184: men haltijain toimien vakinaistamisen suorittamisesta eräille valtionrautateiden
185: loppuun saattamisesta . . . . • . . . . • . . . . • • 140 viran ja toimen halltijoille . . . . • . . • . • . . 157
186: 42. Forsius ym., toiv.al. N:o 14; Sairaalain 57. Innala ym., toiv.al. N:o 29: Virkamies-
187: apuhoitajien tilapäistoimien muuttami- eläkkeistä annetun asetuksen muuttami-
188: sesta ylimääräisiksi 1toimiksi • . . • • . . . . • 141 sesta . • . . . • • • . • . . . . • . • . . • . . . . . . . • . . . . . 158
189: 43. lnrr.ala ym., toiv.al. N:o 15: Vakinaista- 58. Salin ym., toiv.al. N:o 30: Toimenpi-
190: mattomien valtion lastenhoi<tajain toi- teistä. valtion palveluksessa olevien elä-
191: n:ie~ . muwttamisesta peruspalkkaisiksi keikärajan alentamiseksi . . . . • . . • . . • . . . 160
192: Vll'OikSl . , . , , , , . , , , , , , , , , . , , .. , , , , , .. , 142
193: 59. Innala ym., toiv.al. N:o 31: Naisten so-
194: 44. lnnala ym., toiv.al. N:o 16: Rajavartio- danaikaisen vapaaehtoisen palveluksen
195: laitoksen emännöitsijän ja keittäjättären lukemisesta virkamieseläkkeeseen oikeut-
196: toimien muuttamisesta ylimääräisiksi toi- tavaksi ajaksi • . . . • . . • . . . . • . . . . . . . • • • • 161
197: miksi • • • • . . . • . • . . . . . . . . . . . • • • • • • . • • . . 143 60. Innala ym., toiv.al. N:o 32: Valtion
198: 45. Kukkonen ym., toiv.al. N:o 17: Toimen- palveluksessa olevien lastenhoitajien elä-
199: piteistä valtion oppikoulujen kanslia- keikärajan alentamisesta • . . . . . . . . . . • • • 162
200: VI
201:
202: Siv. Siv.
203: 61. Isula, toiv.aL N:.o 33: LastenhoitajiJia verottamista kQikeviea aääu.n/H!Iten uu-
204: eläkevuosien laskemisperusteid~n muut· distamiaesta • • . . • • . • • • • . • • • • .. . • • • • . .. • 182
205: tamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . • • . • . . . . • . • • 163
206: 18. Penttt ym., toiv.al. N:o 50: Perheenjä·
207: 62. HaJJIIerg 1Jm., toiv.a.l. N:o .3!1:: Rajajäii· 11eat~ .oma~ työn arvoa verotuksen Iie·
208: kärien eläkeoikeuden WjestlimiHstii. • • 164 ventam1sestä. • . • • . . . • • . • • • • . • • . . . • • • • . 183
209: 63. Hallberg '6m.. .toiv.al. N':o 35: Erliide:a
210: puolustus1aitoltsesta v:apa.utetotujen up· 79. Ka.IJ8tlfainen ym., toiv.al N:o 51: M>&.an·
211: eeerien ja aliupseeriell eläke-etujen jär- viljelijäperheiden lal!ten oman talouden
212: jestämisestä . . • . . . • • • • . . • . • • • . • • • • . • • • 165 lay~~~ u~emän työn verotuksen lie-
213: ve1ltänu.sestä. • . . • • • • • • . • . . • . . . • . • . • • • . 184
214: 64. lMala ,m., toiv.al. N:o 36: Yksityisop-
215: pikouluissa palvelhm ajan lukemisesta. 80. J. Wirtmte». 'JI11t., toiv.al. ll:o 52: Tut-
216: valtion oppikoulujen opettajille eläkkee· kimuksen toimittamisesta ylityö· ja si-
217: seen oikeuttavaitai .ajaksi . . • • • . • • • . • • 166 vuansi•oihin kohdistuvan tuloQverotuksen
218: lieventämiseksi . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . • • 185
219: 65. Innala ym., toiv.a.l. N':o 37: Sodan ai·
220: heuttaman erikoislainsäädännön toimeen· 81. Pitfin1d ym., toiv.al. N;o 53: Opiskelu-
221: panoa vartea perusoottujen toimistojaa kustannusten vä.hentämisoikeudesta ve·
222: ~nkil?.kuD.Ran eläk611ikeuden järjestä· rotllkselllla . • . . . . . . • • • • • • • • . . . . . • • • • . . • 186
223: J:llisesta . . . . • . . . • • • . • • • • . . . . • . • • . . . • • • 167
224: 82. Leikola, teiv.al. N:,o 54: Tutkimukseu.
225: 16. l1tMla rm., toi:v.al. N:o 38: Tu(tmiokull· toimitta.mi8esta O['ishluvelkojea peiBta·
226: ~ie~. U:kiJ;t~plllaistea eläkeoikeuden jär· miseksi verotettavasta tulosta • . . . . • • • 188
227: Jestannseatii. • • • • • • • • • • • • • . • • . . . • • . • • • • 168
228: 83. Hfl,r#. ym., toiv.al. N:e 55: Tuloverotuk-
229: 67. Kokkola 1fTI4., toiv.al. N:e 89: Valtiojoh· sessa myönnettävän koulutus- ja. opinto-
230: toisten liikeyritysten eläkkeiden yhden- vähennyksen .alan laajentamisesta • • • • 190
231: mukaistamisesta . . • • • • • • • • . • • • • . • . • . • • 169
232: 68. Fm-sius p., toiv.al. lf:o 40~ Perhe- 84. Seppä ym., toiv.al. N:o 56: Esityksen
233: eläkelain ulko)J'I!oh!Ue jääneiden eläk- aatamisesta alle 16-vuotiaiden vapautta·
234: keideB. korottamiBesta . . . . . . • • . . . . . . . . 170 :m'hlesta t~uooritta:masta ansiotulooistaan
235: veroja • . . . . . . . . . • . . . . • . • . • • • . . . • • • • • • 191
236: 69. Prooo!M m.fl., hemst.mot. N:o 41: AB.·
237: gående reglering av arbetarnas och 85. Borg·8tmcl1M·n, toiv.a.L N:o 57: Oikeu-
238: tjänsteminnens vid Lovisa-Vesijärvi desta verovähmm.yksen tekemiseen van·
239: jäuvä.gabolag arbets- och tjänSJteför.- hempien ja työ)Qrvyttömien Jäåio:maia-
240: hållanden • • . • • . . . . • • • • • • . . . . . . • • • • . . . 171 ten huoLtamisen johdosta . . . • . . . • . • . • • 192
241: 69. Pr~ ym., toiv.al. N:o 41: Loviisa- 86. Hosia ym., toiv.al. N:o 58: Työ:matkoista.
242: Vesijärvi rautatieykti.()n työläisten ja johtuvien kuMannusten vähentämisestä
243: virkamiesten työ- ja virkasuhteideu. jär· ver01tuksessa. . . . • . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . 193
244: jestely.stä. . • • • . . • . . . • • . . • • • . . • • • . . • . • . 17 3
245: 87. K4lliok08ki '!flll.., toiv.al. N:o 59: Vero-
246: 70. HQBia ym.. toiT.a.l. N:o 42: Tutkimuksen velvollisen oikeuttamisesta vähentämään
247: toimittamisesta valtion viraetojen sii.rty· verotettavasta tulostaan määräosa ylei·
248: miseksi kesäaikana viiden päivän työ- seen rahalaiotokseen säästämistään va-
249: viikkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1'75 roista . • • . • • . . . • • . • . . • • • . . • . . .• • . . . • • • 194
250: 71. Vennamo, toiv.al. N:o 43: Verolainsää- 88. Kämäräinen, toiv.al. N:o 60: Säästöjan
251: dännössä ()!evien. epä()ikeudenmukaisuuk- saattamisesta vähennyskelpoisiksi tulo-
252: sien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 verotuksessa . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • . 195
253: 72. Asunta ym., toiv.al. N:o 44: Verotuk·
254: sessa myönnettävien vähennysten ja 89. Prooop6 m.fl., hemst.mot. N:o 61: An·
255: gående Mgärder för att öka och under·
256: poistojen yhdenmukaistamisesta . . . . . . 177
257: lätta de enskilda medborgarnas spar·
258: 73. Borg·Bwndman ym., toiv.al. N:o 45: verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
259: Eläkkeiden verovapauden aikaansaami·
260: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 178 89. Procope ym., toiv.al. N:o 61: Toimenpi·
261: teistä yksityisten kansalaisten säästä·
262: 74. Innala. ym., toiv.al. N:o 46: Eläkkeen- mistoiminnan lisäämiseksi ja helpotta·
263: saajien verotuksen lieven!tä.misesrtä . . • . 179 miseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 198
264: 75. Lehto ym., toiv.al. N:o 47: Pienten eläk· 90. Wiherheiw> ym., toiv.al. N:o 62: Teolli-
265: keiden vapauttamisesta · verosta • • . . . • 180 suuden poisto·oikeutta koskevien vero·
266: 76. ForsiUB ')J'lll.., toiv.al. N:o 48: Isännän· tussäännösten väljentämisestä . • . . . . . . . 200
267: palkan verotusta koskevien määräysten 91. Mattila ym., toiv.al. H:o 63: Maaseu-
268: tarkistamisesta leskiemäntien osalta • • 181 dun uusien pienyritysten vapauttami·
269: 77. Väänänen ym.., toiv.aL N!o 49: Viljeli· sesta veroista ensimmäisten toimintavuo·
270: jän ja hänen perheensä jäseateu. työn sien aikana . . • . • . • • . . . . . . . • . . . . • . . • • . 201
271: VII
272:
273: Siv. Siv.
274: 92. Ye-'IAO, toiT.al N:o 64: .Maatalow- 108• .M..arttil.a 11""-. ioiT.al. N:o BO: Nykyi·
275: kiinteilftöjea tuloverotuksen uudistami- sessä liikevaihtoverojärjestelmissä todet·
276: sesta • • • . . • • . • . . • . . • • • • • . • • . • • • • . • . • • 202 tujen epäkohtien korjaamisesta • . • • • . • • 223
277: 93. Kekkmten ym., toiv.al. N:o 65: Toimen- 109. Pn>cope m.fl., hemst.mot. N:o 81: A.a-
278: piteistä metsänuudistuaalueiltten vapaut- giende åtgärder för överförande av 0111.-
279: tamiseksi metsäveroista . • • • • • • • • • . . • • 203 sättningsskatten från produkotioll8st.diet
280: 94. M4Uila ym., toiv.al. N:o 66: Juuri sala- till försäljningsstadiet . . • . . . • . . . . . . . • • 224
281: ojitettujen peltojen verovapa.udesta . • . . 204 109. Procope p., toiv.al. N:o 81: Toimen·
282: 95. Sav1ikofWw. ym., toiv.al. N:o 67: Osinko· piteistä liikevaihtoveron siirtämiseksi
283: tulojen vapauttamisesta tuloverosta • . 205 tuOitantoportaasta myyntipartaaseen • . • • 226
284: 96. Mannila ym., toiv.al. N:o 68: Kotieläin- 110. Eskola ym., toiv.al. lf:o 82: Pien'teolli·
285: sairauksista aiheu.tuneidea menojen vä- suudea liikevaihtoverorasituksen lieveu.·
286: hentämisestä veroltuksessa • . . . • • • • • • • • 206 tämisesti • • • • • • • • . • • . • . . . • . • . . . • . • • • • 228
287: 97. Kaitila ym., toiv.al. N:o 69: Tuloveron 111. TikkoojtJ yM., toiv.al. N:o 83: Liike-
288: progressiivisuuden poistamisesta alem- vailttoverolain muuttamisesta käsityö-
289: missa ja keskiauuriasa tuloluokissa • • • . 207 ja pienliikkeiden ·osaka. • • . . • . • • • • • • • • 229
290: 98. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 70: Tulo· 112. Ham ym., toiv.al. N:o 84: Kouluraken·
291: ja omaisuusverolain I veroluokan pois- nuksiin käy'l;ettävien rakennustarvikkei·
292: tamisesta • • • • • • • . • . . . • • • . • • . • . • • • • . • • 208 dea liik.evaihtoveroa p&lautltamisesta • • 280
293: 99. Innala ym., toiv.al. N:o 71: Verovel· 113. Högström m.fl., hemst.mot. N':o 85: An-
294: wllisten luokittelemista veroluokkiin gående fiskebåtsmotorers befriande från
295: koskeviea tulo- ja omaisu.usverolaill omsättningsskatt • . . . . • . • . • • . . . . • . • • . . 231
296: säännösten m11uttamisesta • • . • . • • • • • . • • 209 113. Högström ym., toiv;al. N:o 85: Kalas-
297: 100. Kaitila ym., toiv.al. N:o 72: Toimenpi· tusvenemoottorien vapauttamisesta liike-
298: /teistä eri veroluokkiea. poistamiseksi • • Sll vaihtoverosta • . • . • . . . • . . • • . • . . . . • • • • • 232
299: 101. Borg-Su:IUlman :ym., toiv.al. lT:e 73: 114. Rosenberg m.fl., hemst.mot. N:o 86: A.o.-
300: A viapuolisoiden verottamisesta erikseen gående avl;yfta~de av. omsä•ttnings-
301: ansiotuloista • • • . . . • • . • • • . . . • • . . . . • • . . 213 skatten på fiske'båtar, fiskebltsmotorer
302: oeh fångstredskap av garn • • . • • . . . . . • • 233
303: 102. Forsiu.s ym., toiv.al.. N:o 74: Aviopuoli·
304: soiden verottamisesta . erikseen ansiotu· 114. ll68enberg ym., toiv.aL }J:o 86: Liike·
305: loista . • . . • • • • • • • . • . • . . . • . • . • • • • • . • . • • 214 vaihtoveron poistamisesta kalastusaluk-
306: sista, kalastusvenemoottoreista ja lan-
307: 103. Hara ym., toiv.al lT:o 75: Tuloverotuk· gasta valmistertuista pyydyksistä . . . . • • 234
308: sessa myönnettävän ns. aviopuolisovä-
309: hennyksen korolttamisesta . . • . • • . . . • • • 215 115. Rosenberg m.ff.... hem.st.mot. N:o 87: An-
310: gående sänkning av pris.et på flytande
311: 104. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 'ro: An·
312: gående avlåtande av proposition om brli.nsle för fiskebåtsmotorer • . . . • . . . 235
313: mindre bemedlade åldringars befriande 115. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 87: Kalas-
314: från inkomst· oeh förmögenhetssk&IU • . 216 tusalusten moottoreissa käytetyn neste-
315: 104. Ehrnrooth ym., toiv.al. lT:o 76: Esityk· mäisen polttoaineen hinnan alentami·
316: sen antamisesta vähävaraisten vanhus- sesta . . . • • . • . • . . . • . • • • . • . . . • . . . . . . . • • 236
317: ten vapauttamiseksi tulo- ja omaisuus· 116. Kekkone-n ym., toiv.al. N:o 88: Moottori-
318: verosta • . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . 217 sahojen hinnan alentamises·ta . . . . . . • . • . 2.37
319: 105. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. ll:o 77: An· 117. HyyHäiflen ym. toiv.al. N:o 89: Kiin·
320: gående ändring av 20 § förordningen teistönluovutusveron siirtämisestä. vero-
321: angående inkomst· och förmögenhets· v~ra~omaisten määrättäväkai ja perittä-
322: skatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 218 vakBl . . . . • • • . . • . . • • • . • • . . . • . . . . . . . • . . 238
323: 105. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 77: Tulo- ja 118. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 90: An·
324: omaisuusveroasetuksen 20 §: n muutta· gående avl!tande av proposition angä-
325: misesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 ende ändring av lagen om skatt pl
326: 106. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 78: An· arv oeh gåva • . • . • . . . . . • . • . . • • • . . . .• • 239
327: gående avlåtande av proposition med för- 118. Ehrnrooth ym., toiv.al. lT:o 90: Esityk·
328: slag tiH ny omsättningsskattelag . . . . . . 220 sen antamisesta perintö· ja lahjavero-
329: 106. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 78: Esityksen lain muuttamisesta . • • • • . • . . • . . . . • . • • • 240
330: antamisesta uudeksi liikevaihtoverolaiksi 221
331: 119. Borg-8und'I1Wi~t, toiT.al. N:o 91: TUJtki-
332: 107. Y. A. Yirta11.en ym., toiv.al. N:o 79: Lii· muksen ttoimittamisesta. talouselämän
333: kevaihtoverolain uudistamisesta. • . . • • • 222 /tervehdyttämiseksi • • • . . . • • • . • • . • • • . . • 241
334: vm Sisäilysluettelo. 1958.
335:
336:
337: Siv. Siv.
338: 120. Lahtela ym., toiv.al. N:o 92: Ohjelman 138. Hult ym., toiv.al. N:o 110: Puunjalostus-
339: valmistamisesta uusien työpaikkojen teollisuuden aikaansaamisesta Kuopion
340: luomiseksi • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 242 ja Mikkelin läänin alueelle • • . • • • . . • • 266
341: 121. Pit.rink~ ym., toiv.al. N:o 93: Lähivuo· 139. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 111: Puun-
342: sia koskevan ·teollistamisohjelman laa· jalostusta harjoittavien teollisuuslaitos-
343: timisesta • . • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • . • . • • 243 ten kannattavuuden parantamisesta Sa-
344: 122. Helle ym., toiv.al. N:o 94: ·Toimenpi· V'Ossa ja Pohjoia•Karjalassa kuljetus-
345: teistä maaseudun teollistamiseksi •• , • • • 244 kustannuksia tasoittamalla . . . . . . • . . . . . 267
346: 123. Mattila ym., toiv.al. N:.o 95: Toimenpi: 140. Holopainen ym.,. toiv.al. N:o 112: Sul-
347: teistä maaseudun työmahdollisuuksien faattiselluloosatehtaan aikaansaamisesta
348: p~;a;?tamiseksi pienteollisuutta edistä· Pohjois-Karjalaan .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 268
349: mälla ................................ 245 141. Backlund m.fl., hemst.mot. N:o 113:
350: 124. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 96: Alityölli· Angående grundande av en träföräd-
351: syysalueiden tuotannollisten investoin· lingsfabrik i södra, österbotten • . • . • . . . 270
352: tien lainoituksen järjestäiJ!isestä • • • • • • 246 141. Backlund ym., toiv.al. N:o 113: Puun-
353: 125. Eskola ym., toiv.al. N:o 97: · Toimenpi· jalostustehtaan perustamisesta eteläiselle
354: teistä . Pohjois-Suomen elinkeinoelämän Etelä-Pohjanmaalle • • • . . • • • • . . • . • . • . . . 271
355: kehiJttämiseksi ••••• ; • • • • • • • • • • • • • • • • • • 248
356: 142. Marttila ym., toiv.al. N:o 114: Jatko·
357: 126. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 98: Tut· tutkimusten suorittamisesta puunjalos-
358: kimuksen toimittamisesta Pohjois· ja tusteollisuuden saamiseksi Etelä-Pohjan·
359: Itä-Suomen alityöllisyysalueiden elin- maalle • • . • • • . . . • • • • . . • •• • • • • • . . . . . . . . 272
360: keinoelämän kehittämiseksi • • • . . • • . . • • 249
361: 143. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 115: Toi-
362: 127. Vennamo, toiv.al. N:o 99: Toimenpiteistä menpiteistä Jalasjärven-Kauhajoen suo-
363: pääoman ja luooon saannin helpottami- alueiden hyväksikäytöstä . . . . • • • . . . • . • • 27 4
364: seksi maatilatalouden ja teollisuuden
365: edistämiseksi Savossa ja Pohjois-Karja- 144• ..l.svik ym., toiv.al. N:o 116: Poltto-
366: lassa • • • • • • • • • • • • • . • • • • • . • • • • • • • • • • • . • 251 turvetta käyttävän kaasuturbiinisähkö-
367: voimalaitoksen perustamisesta Etelä-Poh-
368: 128. MartUla ym., toiv.al. ]f:o 100: Toimen· janmaalle . . • • • . • • . • • . . . • . . . . • • • . . . . . . 276
369: piteistä kOitimaisten polttoaineiden käy·
370: tön edistämiseksi . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 252 145. Murto ym., toiv.al. N:o 117: Toimen-
371: piteistä Haapaveden Piipsanneva'n tur·
372: 129. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 101: :Mää- vetta ja. pienpuuta polttoaineena käyt·
373: r~_ra~_asrta . J?Ol~toh~kkeen taloudellisen tävän voimalaitoksen rakentamiseksi • . 277
374: kayton tutklm1seks1 • .. .. .. .. • .. • .. . • • 253
375: 146. Ryhtä, toiv.al. N:o 118: Taivaikoskelle
376: 130. Pentti ym., toiv~al. N:o 102: Tullisuo· rakennettavan Koillis-Pohjanmaan puun-
377: jasta kotimaisille polttoaineille • . . • . • 254 jalostuslaitoksen rakennussuunnitelman
378: 131. Sarjala ym., toiv.al. N:o 103: Pienpuun valmistamisesta • • .. • .. . .. .. . .. . . . .. .. . 278
379: teollisen käytön lisäämisestä • . • . . . . . • • 255 147. Tiekso ym., toiv.al. N:o 119: Valtion
380: 132. Seppä ym., toiv.al. N:o 104: Kokonais- omistuksessa olevan puunjalostusteolli-
381: suunnitelman laatimisesta kotimaisten suuslaitoksen rakentamisesta Tornion
382: p~ltto~~;ineiden taloudellisen käytön lisää· Röyttään ..................... • . . . . . . . 279
383: m1seks1 .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 256 148. Tainio ym., toiv.al. N:o 120: Valtion-
384: 133. Vennamo, toiv.al. N:o 105: Toimen- enemmiSitöisen osakeyhtiön muodostami-
385: piteistä puun ja turpeen hyväksikäyttä- sesta puuhioketta ja sanomalehtipaperia
386: miseksi polttoaineena työllisyyden pa· tuottavan tehtaan rakentamiseksi Kemi-
387: rantamiseksi • . . . • . . • • . • • • • . . . . • • . . • • . 258 järvelle • . . . . . . • . . • . • . . . • . • . • • . . . . . . . . 280
388: 134. Marttila ym., toiv.al. N:o 106: Turve- 149. Friman ym., toiv.al. N:o 121: Toimen-
389: voimalaitoshankkeiden edistämisestä • • 259 pite~stä P~l!njalostuslaitoksen rakentami-
390: seksi Inarnn • • • • . • • . . • . . • . . . • • • • . . . . . 281
391: 135. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 107: Toimen·
392: piteistä koivua ja pienpuuta raaka· 150. Backlund m.fl., hemst.mot. N:o 122: An-
393: aineena käylttävän teollisuuden sijoitta· gående påskyndande av inledandet av
394: miseksi Mikkelin lääniin . . . . . . • . . . . . . . 261 malmbrytning i Korsnäs • . . . . . • . . . . . . . 282
395: 136. Lindblom ym., toiv.al. N:o 108: Poltto- }50. Backlund ym., toiv.al. N:o 122: Malmin-
396: turvetta ja haketta käyttävän voima- louhinnan aloittamisen kiirehtimisestä
397: laitoksen rakentamisesta Satakuntaan . . 263 Korsnäsissä . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • • . . . . . 283
398: 137. Rapio ym., toiv.al. N:o 109: Pohjois- 151. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 123: Viita-
399: Satakunnan soiden turvetta polttoaineena saaren ja Pihtiputaan maaperärikkauk-
400: käylttävän voimalaitoksen perustamisesta 265 sien tutkimise!fta . . . . . • . . • . . . .. .. .. . . . 284
401: Sisällysluettelo 1958. IX
402:
403: Siv. Siv.
404: 152. Niiranrn ym., toiv.al. N:o 124: Kaivos· 170. Koivisto ym., toiv.al. N:o 141: Pohjois-
405: toiminnan jälleen käyntiinsaattamisesta Suomen kustannustason alentamiseSita . • 308
406: Otravaaran alueella . • • . . . . . . • . . • . • • • • 285
407: 171. Lahtela, toiv.al. N:o 142: Kemijoki
408: 153. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 125: Oy:tä koskevien organisatoristen muu-
409: Sähköistämisohjelman laatimisesta säh- tosten suorittamisesta • . • . . . • • • . . . . • . . 309
410: köistämättömiä aluei•ta varten . . . . • . . • 286
411: 154. Korsbäck m.fZ., hemst.mot. N:o 126: An- 172. Lahtela, toiv.al. N: o 143: Tutkimuksen
412: suorittamisesta Kemijärven suunnitellun
413: gående utredning av variationerna i
414: sääl!_I_IÖst~lyn . aiheuttamien haittojen
415: konsumentpriset på elström .... ·. . . . . • . 288
416: ehka1senuseks1 . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . • . . . 310
417: 154. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 126: Sähkö-
418: v~rr~n. kul,:tttajahinnan vaihtelujen sel- 173. Koivisto ym., toiv.al. N:o 144: Voima-
419: VIttamisesta •.........•...••..... , . . . • 289 talouden tarpeisiin vesistöjen säännöste•
420: lyn takia maitaan menettäneiden kor-
421: i55. Vennamo, toiv.al. N:o 127: Maatalouk- vauskysymyksen selvittämisestä . . . • . . • 311
422: silta sähköstä perittävien maksujen alen-
423: ·tamisesta . . . • . . . . . . . . • . . . . • • • • • . . . . . . 290 174. Tainio ym., toiv.al. N:o 145: Työllisyys-
424: lainan järjestämisestä Veitsiluoto Oy: lle 312
425: 156. Hallberg ym., toiv.al. N:o 128: Maaseu-
426: dun sähköistiimisen tukemisesta Pohjois- 175. Tuuli ym., toiv.al. N:o 146: Halpakor-
427: Karjalan Sähkö Oy: n toiminta-alueella 291 koisten lainojen myörutämisestä pienton-
428: 157. Timonen ym., toiv.al. N:o 129: Rauta- niston hankkimista varten • . • • • • • • • • • . 313
429: teiden rahtiluokituksen uudistamisesta 292 176. Stykki ym., toiv.al. N:o 147: Valtion
430: 158. Savela ym., toiv.al. N:o 130: Väkirehu· takuiden myöntämisestä. pienyrityksille 314
431: jen rahtien uudelleenjärjestämisestä • • • • 293
432: 177. Kujala ym., toiv.al. N:o 148: Kymijoessa
433: 159. Miettwne·n ym., toiv.al. N:o 181: Våki- sijaitsevan Anjalankosken voimalaitok-
434: rehujen hintojen tasoittamisesta • • • • • • 294 sen rakentamisesta . . . . . . . • . • . . . . • . . . • 315
435: 160. Vennamo, toiv.al. N:o 132: Toimen- 178. M'l/3'to. ym., toiv.al. N:o 149: Esityksen
436: piteistä kaukokuljetusmaksujen alenta-
437: antamisesta valtion oikeudesta rakentaa
438: miseksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta ·•• 295 vesivoimalaitoksia Kuusamon ja Iijoen
439: 161. Svinhufvud ym., toiv.al. N:o 133: Puu- koskiin • . . . • . . • . . • . . . . . . . . • . . . . . . • • . . 316
440: tavaran menekin parantamisesta metsä-
441: autotieverkkoa lisäämällä • . • • • . . . • • • • 296 179. Helle ym., toiv.al. N:o 150: Tutkimuksen
442: suorittamisesta valtion vakuutuslaitoksen
443: 162. B. Virtanen ym., toiv.al. N:o 134: Posti- perustamiamahdollisuuksista . • . . . • . . • • . 317
444: ja virastotalon rakentamisesta Karkki-
445: laan ................................. 297 180. Mattila ym., toiv.al. N:o 151: Tutkimuk-
446: sen toimittamisesta yhteiskunnallisen
447: 163. Ahonen ym., toiv~. N:o 135: Virasto- tuen jakautumisesta eri elinkeinoaloille
448: talon rakentamisesta Viitasaarelle . . • . 298 ja ammateille . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . • 318
449: 164. Ahonen ym., toiv.al. N:o 136: Valtion
450: virastotalon raken·tamisesta Keuruulie • • 299 181. Vennamo, toiv.al. N:o 152: Asutuslaino·
451: jen koron pysyttämisestä aravalainojen
452: 165. Saariaho ym., toiv.al. N:o 137: Määrä- koron tasolla • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 319
453: rahasta jäänsärkijän rakennustöiden
454: aloittamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . • • • . . • • • 300
455: 166. Törngren m.fl., hemst.mot. N:o 137 a: B. B.ah~asia-aloitteita, jotka tarkoitta-
456: Angående byggande av tre järnbyggda vat määrärahojen osoittamista. rakennus-
457: båtar för trafik i Abolands skärgård • • 301 lainaksi Helsingia käsityönopetta.jaopis-
458: tolle, Työtehoseuran kotitalouden ko-
459: 166. Törngren ym., toiv.al. N:o 137 a: Kolmen keilu- ja. tutkimustyötä varten, soiden
460: raudasta tehdyn aluksen rakentamisesta ojittamiseen sekä maanteiden, rautatei-
461: Turunmaan saariston liikennettä varten 302 den ja. siltojen rakentamiseen ym.
462: 167. Pitsink·i ym., toiv.al. N:o 138: Kansan- Siv.
463: tulolaskennan saattamise~ta ajanmukai- 182. Antila ym., rah.al. N:o 1: Määrärahan
464: selle kannalle . . . . . . • . • • . . . . . . . • • • . . . . 303 osoittamisesta eräiden Etelä~Pohjanmaan
465: soiden ojittami~a varten . . . . . . . . . . . • . 323
466: 168. Junnila, toiv.al. N:o 139: Tutkimuksen
467: toimittamisesta ns. valtionyhtiöiden osa- 183. Forsius ym., rah.al. N:o 2: Määrärahan
468: kaspiirin laajentamiseksi . . . . • . . . • . . . • • 305 osoittamisesta rakennuslainaksi Helsin-
469: gin käsityönopettajaopistolle . . • . • . . . • • 324
470: 169. Lahtela ym., toiv.al. N:o 140: Voiton-
471: ja vastuunjakoa sekä ns. työläisosakkei- 184. Hostila ym., rah.al. N:o 3: Määrärahan
472: den käyttöä koskevan kokeilun suoritta- oso:Uttamisesta Karhulan yhteiskoulun
473: misesta ••.......•....•.••.•..••••.. ·· • 307 ottamiseksi valHon haltuun . . . . . . . . . . . . 325
474:
475: 2 E 687/58
476: X SillllyalueUelo 1958.
477:
478: Siv. Siv.
479: 185. Host$kJ ym., ra.h.al. 1\T:o ': Määrärahaa 200. Lahtela, rah.al. N:e 19: Mää.rärah&D.
480: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Hel· osoilttamisesta maantiea rakentamiseksi
481: singin-Lappeenrannan runkotiellä Pyh· Soppelasta Räisälään . • • • . • . • • • • • . • . • • 344
482: tään kunnan alue&.Ua ..••.••....•••••• 326
483: 201. L&ktel&, rah.al. N:o 20: Määrärahan
484: 186. Hostila ym., rah.al. N:o 5: Määrärahan oeoitltamisesta yhdysmaantien rake:Jllta-
485: osoittamisesta Kymijoen itäisen haaran miseksi Seipäjärvea ja. Heinäperän kylä·
486: ylittävän sillan uusimiseksi Karkul&D. teiden välille • .. . • • . .. . . • • .. .. . . • • .. • 346
487: kauppalassa • . . . • . . . . • . . • • • • • . . • . • • • • • 327
488: 202. Lahtela, rnh.al. N:o 21: Määrärahaa
489: 187. Hostila ym., rah.al. N:o 6: Määrärahan osoittamisesta M•olkojärven-Kieringin
490: osoittamisesta Hirvivuolteen järjestely· maantien rakentamista varten • . . . • • . • 348
491: padon sillan lopullista valmistamista 203. Lahtela, rah.al. .N:o 22: Määrärahaa
492: varten ••...••••.••.• -· • • • • . • • • • • • • • • • • 328 osoittamisesta maantien rakentamiseksi
493: 188. Häppölä ym., rah.al. N:o 7: M"åärär.ahan Vian asemalta Vanttausjärven maantielle 349
494: osoittamisesta lainaksi Kåmeenlinnan 204. Laktela ym., rah.al . .N:o 23: Mäii.Tärahaa
495: meijerikoululle . • • . . . • • • • • • . • • . . • • • • • • 329 osoittamiseSita Aholan-Mourujii.rven-
496: Maaninkavaaran maantien rakennustöi·
497: 189. Häppölä ym., rah.al. N:o 8: Määrärahan den loppuunsaattamiseen . . . . . . • . • . • • . • 351
498: <OSOittamisesta. tiilitöiden aloittamiseksi
499: v~l~a~iellä u.:o 4 Hausjärven-Padasjoen 205. Lahtela ym., rah.al. N!O :U; Määrärahan
500: vahlla . . . . . • • • • • • • .• •• • . • • •• • • . . • • • • • 330 osoittamisesta maantien rakentamiseksi
501: Utsjokeen rakennetun sillan eteläpuo·
502: 190. Kekkmten 'J11'1., rah.al. N:~ 9: Määrä- lelta. Nuorgamin kautta Norjan rajalle 352
503: rahan osoittamisesta maantien raken!lWI·
504: töiden aloittamiseksi Pudasjärven Pu· 206. Lt~htelGym., rah.al. N:o !5: Määrärahan
505: hokt!en Myllykankaalta Metsäkyläu. ase· oi!Oittamil!'e!ta. maantien rakentamiseksi
506: malle Taivalkoeken kunnassa . • • • . • • • • . 331 Hietalasta Hanhimaahan. . • • • • • • • • . • • • • 354
507: !01. Lahtela ym., rah.al. N:o 26: Määrärahan
508: 191. Kekkonen ym., rah.al. N:o 10: Määrä- OSDittamisesta. yhdysmaantien rakent&-
509: rahau. oeoittamisesta. maantien rakenD.ua· miseksi Lapajärven tiestä Kemijärven-
510: töiden aloitttamiseksi Pudasjärven Särki· Sallan. maantiehen Salmivaaran kylään 355
511: vaarasta Taivalkosken Virkkuaeen • . • • 332
512: 208. Lalttele. ym., rah.al N:~ ~: Määrärahaa
513: 192. Kulovaara ym., rah.al. N:o 11: Määrä- osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven
514: rahaD. oeoi<ttamisesta. Karunan-Kemiön maantien rakennustöiden jal;kamista var·
515: ma.antieD. rakentamiseen . . . . . . . . • • • . • . 333 lten • . • • . . . . • •• . . . • . . • • . • • . • . . • . • • . . • • 356
516: 193. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 12: Määrä- 209. Lahtela ym., ra.h.al. N:o 28: Määrärahan
517: rahan osoittamisesta paperitehtaan pe- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
518: l'U1Jt&miseksi Ylii.-Savoon . • . . • . • • . . . • . • 334 Ylikitkajärven luoteispuolta P<Osion-
519: Kuusamon maantiestä Kemijärven-Kuu-
520: 194. Lahtela ym., rah.al. N:o 13: Mää.rärahan samon maantiehen . . • . . . . . • • . . • • • • • . • . 358
521: osoittamisesta Kemijärven puunjalostus-
522: tehtaan rakellltamisen aloittamiseen liit- lUO. Lahtela ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan
523: tyviä toimenpiteitä varten . . . . . • . . • • . • 335 osoittamisesta maaxrtien rakentamiseksi
524: Ounasjoen itäpuolitae Saarenkylästä Mark·
525: 195. Lahtela, rah.al. N:o 14: Määrärahan kasuvannon sillan loo . . . . . . . . . . . . . . . . 359
526: osoittamisesta maanrtien jatkamiseksi
527: Tepaston kylästä Lompolon kylän kautta 211. Lahtela, rah.al. N: o 30: Määrärahan
528: Puljujärven kylään . . .. • .. .. .. .. .. . • • • 337 osoittamisesta rautatien raken,tamiseksi
529: Kemijärven asemalta Taivalkoskelie . • • 360
530: 196. Lahtela, rah.al. N:o 15: M"åärärahan
531: osoittamisesta maantien rakentamiseksi 212. Lahtela ym., rah.al. N:o 31: Määrärahan
532: Sodankylän-Pelkosenniemen maantien osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kai·
533: ja Orajärven kylätien välille . . • . • • • • . . 338 sansalmeen ja Lantunginsahneen . • . • • • 361
534: 191. Lahtela ym., rah.al. N:o 16: Määrärahan 213. Lahti ym., rah.al. N;o 32: Määrärahan
535: osoittamisesta Inarin kirkonkylän-Me· osoittamisesta Työtehoseuran kotitalou-
536: nesjä.rven maantien kunnostamista varten 340 de!;l ..kokeilu· ja tutkimus- sekä va.listus-
537: ltyota varten . . . • . • • . . . . • . . • . . . . . . . . • . 362
538: 198. Lahtela, rah.al. N:o 17: Määrärahan
539: osoittamisesta Kelujärven-Värriön maan- 214. Niemelä ym., rah.al. N:o 33: Määrärahan
540: tien rakennustöiden jatkamista varten 342 osoittamisesta Savonlinnan lentokentän
541: rakentamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 364
542: 199. Lahtela, rah.al. N:o 18: Määrärahan
543: osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi 215. Niskala ym., rah.al. N;o 34: Määräraha11
544: Kemijärven-Posion maantien ja Aitto- IOSoittamisesta Kaulirannan-Kolarin ra-
545: perän kylätien välille . . • . . . • • • • • . • • . • 343 dan rakennustöiden aloittamista varten 365
546: Siai1lyslnettelo 1958. XI
547:
548: Siv. Siv.
549: 216. Banta'TII.IJ& ya., rah.al. N:o 35: :Määrä- 223. Svinhufvud p., rah.al N :o 42: J!läirä.
550: rahan osoittamisesta metsäkerhotoimin- rahan osoittamisesta Luumäen Kankaan
551: nan edistämiseea . . • . • • • . • . • • • • • • • • . • . 367 sankarihauta-alueen kunno&tamiseen • • • • 377
552: !17. RantamM ym., rah.al. N:o 36: Määrä- 224. Svi.nhv,food p., rah.al. N:o 43: :Määrä-
553: rahan Qsoittt;amisesta maantien rakenlta· rahan osoittamisesta Kirjamoinsalmen
554: miBta varten Söämingia kunnan Särki· sillan rakennustöiden aloittamiseen . . . . 378
555: lahdesta saaristou. kautta Savonlinnaan 369 225. Twuli ym., rah.al N:o 44: Määrärahan
556: 218• .R&a.tatMa ym., rah.al. N:o :rl: JCåärä.- osoittamisesta Kouvolan-Tavastilan run-
557: rahan Q&Oittamisesta Pieksämäen rauta- kqtien rakennustöiden al-oittamiseksi • . 379
558: tieliikennepaikan uudistussuunnitelmien 226. Twuli ym., rah.al. N:o 45: Määrärahan
559: toteutltamiseksi . • . . • . • . • • • . . • • • • • • . . • • 371 osoittamisesta Lappeenrallnan-Luumäen
560: rataosan oikaisutöiden aloittamiseksi • . 380
561: 219. Rantamaa ym., rah..aL N:o 38: Käärii-
562: rahan osoittamisesta syrjäseutujen pu- 227. Uusitalo ym., rah.al. N:o 46: !Cåärärahan
563: helinverkon laajentamiseen . . . • • • . . . . • • 373 osoittamisesta maaseutuammatteja edis-
564: tävän kurssiooiminB&n järjetlltämisen • • 382
565: 220. Saalasti ym., rah..aL N:o 39: lläärii.raha11.
566: <osoittamisesta Oulun yliopiston filosofi- 228. Uusitalo ym., rah.al. N:o 47: Määrärahan
567: sen ja teknillisen tiedekunnan toiminnan osoittamisesta Alavuden seudun yhdis-
568: aloittamiseksi . .. . . .. .. .. . . .. .. .. . • .. • 374 tetyn maatalous- ja kotiteollisuuskoulun
569: rakennussuunnittelua varten . • . . . . • • . . 383
570: 221. Saalasti ym., rah.al. N: o 40: Määrärahan 229. Vennamo, rah.al. N:o 48: Määrärahan
571: osoittamisesta Taivalkosken-Pudasjär- osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseu-
572: ven rauttatietä varten • • . . . • • • • • • • • • • • 375 dun asunto-olojen parantamiseksi . . . . . 384
573: 222. V. Simonen ym., rah.al. N:o 41: Määrä- 230. V e·nnamo, rah.al. N: o 49: Määrärahan
574: rahan osoi<ttamisesta Pohjois-Karjalan 080ittamisesta Nurmekl!'e!!.-Iisalmn yh-
575: karjanhoitokoulun Talo Oy:n kiinteistön dysradal!. rakentamismahdollis!!.uk1rien
576: lunastamiseksi valtiolle • • • . • • • . • . . . . . 376 tutkimista vartett . .. . • . . .. . . . . .. .. . . . 385
577:
578:
579:
580: V. Pankkivaliokunta.
581: Sii.äatöpankldlAtn ja postisiäatöpa.nkki- Siv.
582: lain muuttamista. korkorasituksen lie-
583: ventämisti. ja indeksi9hdon aiheuttamien 3. Eskola ym., toiv.al. N:o 153: Korkorasi-
584: haittojen potstami8ta. koskevia laki- ja tuksel!. lieventämisestä . • . • . . . . . . . . . . . . 395
585: toiTODtusaloitteita.
586: Siv. ~. Ven'T!amo, toiv.al. N:o 154: Lainakoron
587: 1. Österholm m.fl., lagmot. N:o 45: Förslag alentamisesta ......•••.•••....•••••.• 396
588: till lag om ändring av 2 § lagea om
589: sparbanker .................•........• 391 5. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 155:
590: 1. lJsterholm ym., lak.al. N:o 45: Ehdotus Toimenpiteistä antolainauskoron alenta-
591: laiksi säästöpankkilain 2 f: n muutta- miseksi ja indeksisidonnaisuuden lieven-
592: misesta ............................. . 391 tämiseksi ..•........................• 397
593:
594: 2. Sarjala ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus 6. Vennmno, toiv.al. N:o 156: Pankkilaino-
595: laiksi postisäästöpankkilain muuttami- jen indeksiehdon aiheuttamien haittojeu
596: se ~'!ta 393 poi&tamisesta •....•.....•...••.•••••. 398
597:
598:
599:
600: VL Talousvaliokunta.
601: Sairaalalain muuttamista., kouluikäisten Siv.
602: lasten maksutonta. terveydenhoitoa, sa.i- 2. Kujala ym., toiv.al. N:o 158: Kotkan
603: raankuljetusta., sairaanhoitohenkilölrun- keskussairaalan rakennustöiden aloitta-
604: nan koulutusta. sekä elli.insuojelula.in misesta . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . • . 404
605: mWitt3mista ym. koskevia. toivomus-
606: aloitteita.. 8. Saariaho ym., toiv.al. N:o 159: Kymen-
607: laakson sairaanhoitokoulun rakennus-
608: Siv. suunnitelmien laatimisesta . . . . . . . . • • . . ~05
609: 1. V. A. Vitrtanen ym., toiv.al. N:o 157:
610: Sairaalalain muuttamisesta ku!!.tain saat- 4. I. Virtanen ym., toiv.al. N:o 160: Alle
611: tamiseksi tasavertaisiksi kustannuksiin kouluikäisten lasten maksuttomasta ter-
612: nähden ....................•••. ·••...• 403 veydenhoidosta . . .. .. . . . • . . . . . . . • .. . • • 406
613: XII Sisällysluettelo· 1958.
614:
615:
616: Siv. Siv.
617: 5. Hostila ym., toiv.al. N:o 161: Syrjäseu- 10. Innala ym., toiv.al. N:o 166: Tutkimuk-
618: tujen sairaankuljeltusolojen parantami- sen toimittamisesta vankeinhoit>Olaitok-
619: sesta • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • • . . • . . • 407 sen sairaanhoitohenkilökunnan työvoi-
620: 6. Nordfors m.fl., hemst.mot N:o 162: An- matilanteesta • • • . • • • •. • . • • . • • • • • . . • . . • 413
621: gående vårdunderstöd för poli>Oskad~de 408 11. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 167: Toimen-
622: 6. Nordfors ym., toiv.al. N:o 162: Poliol). piteistä vähävaraisten. pien viljelystilojen
623: vaurioittamien hoitoavustuksesta · • • . . • • 409 kaivojen rakentamiseksi ..•.•. ,, • • . • . . 414
624:
625: 7. Lukkarinen ym.,. toiv.al. N:o 163: Kas~ 12. Kalliokoski ym., toiv.al. N:o 168: Toi-
626: vatusneuvolain työn 'tukemisesta • . . • . • 410 m?npit.eistä tupakan käytön vastusta-
627: IDiseksi • . . . • . . . • . • . . . . . • • • • . . . . • • . • • • 415
628: 8. Stenberg ym., toiv.al. N:o 164: Maksut-
629: toman hoidon järjestämisestä vähävarai- 13. Ilara ym., toiv.al. N:o 169: Matkaooi-
630: silla sokeritautisille . . • . • • . . . . • • . . • . . . 411 mistolain aikaansaamisesta . . . . . • • • • • . • 416
631: 9. Lindblom ym., toiv.al. N:o 165: Mielisai- 14. Innala ym., toiv.al. N:o 170: Eläinsuo-
632: raanhoitohenkilökunnan koulutuksen uudis- jelulain muuttamisesta nykyisiä oloja
633: tamisesta • . • • . . • • • • . . . . . . • . . • • • . . • . . . 412 vastaavaksi . . . .. . • . .. • .. • . .. . . . • .. . . . 417
634:
635:
636:
637:
638: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
639: Kunnallisverotusta, elinkeinolain, huolto- Siv.
640: apula.in ja kalastuslain muuttamista, val- 8. Il. Virtanen ym., lak.al. N:o 54: Ehdo-
641: tionapujärjestelmll.n perusteiden tarkis- tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau-
642: tamista, manttaallkunta.laitoksen lopetta- pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal-
643: mista ym. koskevia laki- ja toivomus- linnosta annettujen asetusten muutta-
644: aloitteita. misesta . . . . . • • . • . . • • . • • • • • • . . • . • . • • . . 438
645: Siv. 9. Tauriainen ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus
646: 1. VenMmo, lak.al. N:o 47: Ehdotus laiksi laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
647: p~rme~tarin ja neuvosmiesten nimittä- n6sta annetun asetuksen muuttamisesta 440
648: misesta . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • 423
649: 10. VenMmo, lak.al, N:o 56: Ehdotus laiksi
650: 2. Uusitalo ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
651: laiksi kuntien yleisestä kantokykyluoki- netun asetuksen muuttamisesta • . • . . • • . 441
652: tuksesta ..•....... ·. • . . . . . . • . . . . • • . . • . 424 11. Liedes ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus
653: 3. Kulovaara ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus laiksi isojaosota Kuusamon kunnassa an-
654: laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkaut- netun lain muuttamisesta. . . • . • • . . . . . . 443
655: tamisesta • . • . • • . • . . • • • • . . . . . . . . . . . . • • 426 12. T'IJA),li ym., lak.al. N:o 58: Ehdortus
656: 4. Ilapio ym., lak.al. N:o 50: EhdO<tus laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu-
657: laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkaut- desta annetun lain muuttamisesta . • • . 444
658: tamisesta • • • . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . • 427 13. Matilainen ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus
659: 5. Ehrnrooth m.fl., lagmot. N:o 51: Förslag laiksi huoltoapulain muuttamisesta • • • • ·446
660: tili lag om ändring av förordningen an-
661: 14. V. Turunen ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus
662: gående kommunalförvaltning på landet . • 428
663: laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . • 447
664: 5. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 51: Ehdotus 15. V. Il. Virtanen ym., lak.al. N:o 61:
665: laiksi maalaiskuntain kunnallishallin- Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttami-
666: nosta annetun asetuksen muuttamisesta 430
667: sesta ................................ 448
668: 6. Ehrnrooth m.fl., lagmot. N:o 52: Förslag
669: 16. Seppi ym., lak.al. N:o 62: Ehdotukset
670: rtill lag om ändring av förordningen an-
671: laeiksi yleisistä teistä annetun lain ja
672: gående kommunalförvaltning i stad • . 432 yleisistä teistä annetun lain voimaan-
673: 6. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 52: Ehdotus panosta annetun lain muuttamisesta • • 450
674: laiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
675: 17. Haapasalo ym., lak.al. N:o 63: Ehdotus
676: annetun asetuksen muuttamisesta . . • • • • 434
677: laiksi eräpoliiseista . . . . . . . . . . . . . . . . • • 452
678: 7. Seppi. ym., lak.al. N:o 53: Ehdotukset
679: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin- 18. Haapasalo ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus
680: laiksi kalastuslain muuttamisesta • • . . • . 453
681: nosta ja kunnallishallituksesta kaupun-
682: gissa annettujen asetusten muut<tami- 19. Suonpää ym., lak.al. N:o 65: Ehdotus
683: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . 436 laiksi kalastuslain muuttamises<ta . . . . • . 455
684: Sisällysluettelo 1958. XIII
685:
686: Siv. Siv.
687: 20. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 171: Val- 29. Kokkola ym., toiv.al. N:o 180: Yksityis-
688: tionapujärjestelmän perusteiden tarkis- oikeudellisessa työsuhteessa olevien elä-
689: tamisesta • . . . . . • . . . • . • • • . . . • • • • • • • • • • 457 keoikeutta koskevien säännösten uudis-
690: tamisesta . . . . . . . • . • • • • . . . . . . . . . . • . . . . • 469
691: 21. Sävelä ym., toiv.al. N:o 172: Esityksen
692: antamisesta mantltaalikuntalaitoksen lo- 30. Teir m.fl., hemst.m'<1t. N:o 181: An-
693: pettamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . . . • • . . 459 gående erläggande ur statsmedel av
694: 22. Kokkola ym., toiv.al. N:o 173: Swtamien kostnaderna för de för ltillämpningen
695: rakentamisen ja kunnostamisen rahoitta- och övervakningen av lagen om fiske
696: misesta . . . . • • . . . • . . • . . . • . . • . . • • • • • • . • 460 nödvändiga, i 99 och 100 ~~ sagda lag
697: omnämnda förrättningarna • • • • • • • . • . . • 470
698: 23. Niemi ym., toiv.al. N:o 174: Kunnallis-
699: verolainsäädännön uudistamisesta .•• ; . . 461 -30. Teir ym., toiv.al. N:o 181: Kalastuslain
700: soveltamiselle ja vaivonnalle välttämät-
701: 24. Hara ym., toiv.al. N:o 175: Harkintave- tömien, sanotun lain 99 ja 100 ~ :ssä
702: rotuksen soveltamista koskevasta tutki- mainittujen toimitusten kustannusten
703: muksesta ja siitä johtuvista toimenpi- suorittamisesta valtionvaroista . . . . • • • • 471
704: tei&tä • . . . . • . . . . . • • • • . . . • • . . • . • . • • . . • • 463
705: 25. Vennamo, toiv.al. N:o 176! Toimenpi· 31. Byhtä, toiv.al. N:o 182: Korvauksen
706: teistä maalaiskuntien veroäyrin hinnan suorittamisesta Kuusamon kunnan Lii-
707: nousun estämiseksi • • . • • • • • • . • • • • • • . • . 465 kasenvaaran kylän asukkaille kalastus-
708: alueiden menettämisestä aiheutuneesta
709: 26. V . ..4. Virtanen ym., toiv.al. N:o 177: vahingosta •••. ·• •.•..•..••••.••••.•• ·; 472
710: Kunnallisen leimaveron kantamisesta
711: metsän ostajalta • • . • • . • • • • . • • • • . . • • . • 466 32. V. K. Twrunen ym., toiv.al. N:o 183:
712: Selvityksen suorittamisesta valtion ja
713: 27. Twult ym., toiv.al. N:o 178: Koko maata kirkon välisen organisatorisen yhteyden
714: k~sitt~vän peruakartoitustyön kiirehti-
715: muuttamiseen liittyvistä kysymyksi~tä 473
716: m1sesta. • . • • • . . • • • • • • • • • • . • . • . . . • • . • • • 467
717: 28. Suonpää ym., toiv.al. N:o 179: Eräiden 33. V. K. Turunen ym., toiv.al. N:o 184:
718: maanteiden tiealueiden lunastuskorvaus- Rukouspäivien huvitilaisuuksia koskevien
719: ten suorittamisesta valtion varoista • • 468 määräysten tarkistamisesta • • • • • • . . . • • . 476
720:
721:
722:
723:
724: VIII. Sivistysvaliokunta.
725: Tunm Yliopiston valtionavustusta, kou- Siv.
726: lulaitosta, korkeakoulu- ja ammattiopin- 7. Rosnell ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus
727: toja, kirjastolainsä.ädä.ni!.ön uudistamista. laiksi ammattiopintojen avustuslain muut-
728: sekä urheilumäärärahojen jakoa ja käyt- tamisesta . . . • . • . • . • . . . . • . . • • . . . • . . • • • . 492
729: töä koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
730: Siv. 8. Halinen ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus
731: 1. Paasio ym., lak.al. N: o 66: Ehdotus laiksi maaseutuväestöön kuuluville tar-
732: laiksi Turun Yliopiston valtionavustuk- koitetun kurssimuotoisen ammwttikoulu-
733: sesta • • . . . . . • . • . . . . . . . . . • . • • . . .• . • • • . . . 481 tuksen valtionavusta •..... , . • • • . . • • • . . 494
734: 2. Kulovaara ym., lak.al, N:o 67: Ehdotus 9. !lapio ym., lak.al. N:o 74:. Ehdotus laiksi
735: laiksi Turun opettajakorkeakoulul!tl!o • • 485 kansankirjastolain muutltamisesta • • • • . 496
736: 3. Saukkonen ym., .lak.al. N:o 68: Ehdotus 10. HaUnen ym., toiv.al, N:o 185! Puutarha-
737: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta talouden professorinviran perustamisesta
738: annetun lain muuttamisesta • • . . . . . . . . 487 Helsingin yliopiston maatalous-metsätie-
739: 4. Leinonen ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus teelliseen tiedekuntaan . • • • • • • . . . . . • • • 497
740: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 489 11. Heinonen ym., toiv.al. N:o 186: Sotaorpo-
741: 5. Kaasalainen ym., lak.al. N:o 70: Ehdo- yHoppilaitten korkeakouluopintojen tu-
742: tus laiksi ktnsakoululaitoksen viranhal- kemisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • • 498
743: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä anne-
744: tun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . . . . • 490 12. Sundell, hemst.mot N: o 187: Angående
745: centralisering av ledningen av skol-
746: 6. Leinonen, lak.al N:o 71: Ehdotus laiksi väsendelt . • • . • . . . . . • . • . . • . • . . • . • • . • • • • 499
747: kansakoululaitoksen asevei volliselle vi •
748: ranhaltijalle eräissä tapauksissa suoritet- 12. S'll!ndeZZ, toiv.al. N:o 187: Koulutoimen
749: tavasta palkasta ••• , . . . • • . . . . . . . . . . . . . 491 johdon keskittämisestä •.•.•••.•••••.•• 500
750: XIV Sisilnysruettelo 19~8.
751:
752:
753: Siv. Siv.
754: 13. .Aalto ym., toiv.al. !f:o 188: Yhtenäis- 30. Lwkka ym., toiv.al. N:o 105: Kansan-
755: kouluperiaatteiden soveltamisen kokeile- opistojen rakennusten vuokra-arvojen
756: misesta • • . . • • • . • • • . . • • • • • . . . . . . • . • . . . 501 perusteiden tarkistamisesta • . • . • . • • . . • . 522
757: 14. Innala ym., toiv.al. N:o 189: Harjoitus- 31. Jämsin ym., toiv.al N:o 206: 'l'eknillisen
758: meideu epelttajien ~111Bp8lkkaisten vir- kQulun perustamisesta Jyväskyliän . ; • . 523
759: kojen perostamisesta valtioa oppilum-
760: 32. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 207: An-
761: :tuihin • • . • • . . • • . . . . • • • • • . . • • • • • • • • . • . . 503
762: gående ändring av etatsridets beslut
763: 15. Pohjala. ym., toiv.al. Jl~o 190: Porin angående verkställighelten av lagen om
764: tytto1yseon kahdenJtami.sesta • • . • • • • . • . 504 understöd för yrkesstudier • . . . . • • • • . . • 524
765: 16. Kosola ym., toiv.al. N:o 191: Lapuan yh- 32. Korsbäck ym., toiv.al. H:o iO?: Ammat-
766: teislyseon kahdentamiselrta • • • • • • . . • • . . 505 tiopintojen avustuslain toimeenpanoa kos-
767: kevan valtio:aevvoston päätöksen muut-
768: 17. Fer&ms ym., toiv.al. Jll:o 192: Toimen·
769: piteistä yksityi!IOppikmuujen avustami- tamisesta • • • • . • . . . • • • • • • • • • • . • • • • • • . . 525
770: seksi koulukaluston, opetusvälineiden ja 33. Hsra ym., toiv.al. N:o 208: Liikealan
771: kirjaston hankkimisessa • . . . • . • . . . . . . . 506 erik<>iskoulnjen saattamisesta valti<>D-
772: P.V\Ul suhteea t&Bavertaiseen asemaan
773: 18. Te»hiälii ym., toiv.al. N:o 193: Yks.ityis-
774: kauppaoppila.itoaten kanssa • • . • . . • • . • . 526
775: oppik!_ul~je~ pe.Iv~luskunnan palkkauk-
776: sen JarJestamisesta. • • • • . • • • . . . . . . • • • • 507 34. J. E. Partanrn ym., toiv.al. N:o 209:
777: Määrärahasta Kainuun keskusammrutti-
778: lt. Tenh.iiilä ym., toiv.al. N:o 194: Yksityis- keulun rakennustöide11. aloittamiseksi • • 527
779: oppikoulujen toimihenkilöiden eläkeoi-
780: keuden järjestämisestä • • • • • . . . . . . • • • . . 508 35. Kalavainen ym., toiv.al. N:o !10: Kan-
781: santajuis&n tieteellisen luentlotoimiJlll&ll,
782: 20. BMklsti y•., toiv.al N:e 195: Oppilum- opintokernotyö11 ia :aäiiä. työmuotoja
783: lnjeB lukukausimaksuje• ltasoittaminsta 510 ohjaavien kansalaisjärjestöjen valiti011·
784: avun perusteita koskevan lainsäädännön
785: 21. KtJjatlalo ym., toiv.al. N:e- 196: T<>imen-
786: pilieistä valtionavun antamiseksi yksi- · aikaansaamisesta . • • . • • . . • . . . . . . . . . . . . 528
787: tyisille oppikouluille ohjall.ltan ja vapai- 36. Rosooberg 'll.fl., hemst.mot. lil':o 211: An·
788: den harrastusten johtamiseen • • . • • • . . . . 511 gående anslag för anordnande av am-
789: bulerande konstultställningar in<>m Jandet 529
790: 22. Innala ym., toiv.al. N:o 197: Oppikou-
791: lunopettajien ulkomaisten opintomaltko- 36. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 211: lråärä-
792: jen tukemisesta . . . . . . • . . . . • . . . • . • . . . . 512 rahasta kiertävien taidenäyttelyjen jär-
793: jestämiseksi maassa • • • . . • . . . . . . . . . • • . 530
794: 23. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 198: Vähä- 37. Teit- m.fl., hemst.mot. N:o 212: An-
795: varaisten oppikoululaisten koulunkäyn- gående undersökning och understödjande
796: nin helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . • . 513 av det folkliga sång- och musiklivet • • 531
797: 24. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 199: 37. Teit ym., toiv.al N~o 212~ Kansan laulu-
798: Sotkamon yhteisk<>ulun ottamiseeta val- ja musllkkit.oimi.nnan tutkimisesta. ja tu-
799: tion haltuun . . . • . . . . . . . . . • . • • . . . • • . . • 515 kemisesta • • • • • • • • • • • • • . • • • . . • • • • . • . • • 532
800: 25. V • .d. Virtanen ym., toiv.al. N:o 200: 38. V. K. T-e11- ym., teiv.al. Jl:o 213:
801: Savonlinnan seminaarin muuttamisesta Maaseudun teatteriharrastusten kehittä-
802: sekaseminaarikai • • • . . . . • . . • • • . • . . . . . . • 516 misestä . . • . . . • • . . • . • . • • . . • . . . • • • • . . . . 533
803: 26. JUkt'ltiemi 111111.., toiv.al. N:o toi: Kansa- 39. V. K. Turumen ym., toiv.al. N:o 214:
804: kooululaitoksen väliaikaisten viranhalti- Pohjois-Karjalan musiikkiopiston perus-
805: jain ja viransijaisten palkkausten ja tamisesta Joensnussa sijaitsevan Iti-
806: eläkkeiden järjestämisestä . . • . . . . . . . . . 517 Suo:meB seminaarin yhteyteen . • . • . • • • . 534
807: 40. Kalaveinen 1Jm., -toiv.al. N:o 115~ E8ityk·
808: 27. Jrihtniemi gm., toiv.al: N:o 209: Kanea- sen antamisesta undeksi l:irjaltolaiksi • • 535
809: koululaitoben viranhaltijain palkkauk·
810: sesta sotapalveluTalen aikana . . • . . • . . . . 518 41. Rosnell ym., toiv.al. N:o 216: Kirjasto-
811: lainsäädänBÖn uudistamisesta • . • • . • • • • • 536
812: 28. Lindemaa m.fl., hemst.mot. N:o 203: An-
813: gående uppförande av en fullständig 42. Teir m.fl., hemst.mot. N:o 217: Angående
814: svenskspråkig folkskola på det forna undersökning av möjligheterna att utdela
815: Degerbys område . • . • . • • • . . . . . . • . . . . . . 519 filmpris eller filmstipendier • • • • . . . . . . 537
816: 28. Lindeman ym., toiv.al. N:o 203: Täy- 42. Teir ym., toiv.al. N:o 217: Elokuvapal-
817: dellisen ruotsinkielisen kansakoulun pe- killtojen ja. -stipendie» jakamista k<>s-
818: rustamisesta vanhalle Degerbyn alueelle 520 kevien mahdollisuuksien tutkimisesta . . 539
819: 29. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 204: 43. Teir m.fl., hemst.mot. N:o 218: Angående
820: Työväenopistolain uudistamisesta • . . . . . 521 inrättande av etlt filma:rkiv . . • • . . . . . . 541
821: XV
822:
823:
824: Siv. Siv.
825: 43. r.w ym., toiv.al. N:e 2.18~ ElokuTa· 46. V. Tun~~~&en ym., toiv.al. Jf:o 121: Xo-
826: a:rkillt6n ~rnstami11esta . . • •. . . •••• •• . 543 kooshuooe.istojea rak.emtUB· ja korjau•
827: ltoiminna:a edi11tämisestä • • • • . . . . • • • • • . 547
828: 44. V. A. Vi,-,anen ym., toiT.al. N~o 219~
829: Olavinlinnaa korjaustöiden suorittami· 47. Lmw'lte'IJ, toiv.al. JJ:o 222: Määrirahasta
830: seltta . • .. .. .... .. ... .. ... .. •• •• .. ••. •• 545 ammatiB-.aliJI'Ila:oohjauksen piiritoimiston
831: perustamista varten Oulu11 kaupuBkim 548
832: 45. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 220: 48. Kokko~& 1J'IIC.,
833: t&iv.al. N:ct 223: Urlleilu·
834: Nuorisojärjestöjen saattamisesta tasaver· määrärahojen jakoa ja käyttöä koslle-
835: taisiklli kwuaallillia avustuksia jaetotaessa 546 vieB epäkohtien poistamisesta • • • • • . . . 549
836:
837:
838:
839:
840: IX. Maa.t&lousvalioklmt&.
841: Maa- ja metd.talouden ectistlmistä, koti- Siv.
842: talouS- ja emä.ntikouluja, Jmintustoi-
843: JiiWlta.a. ja perkauåöitä l'Jil. koskevia 14. N. Nieminen ym., toiv.al. llf:o !29: Maa·
844: laki- ja toivomusaloiöeita. >ialouskouluissa opiskelevien käytännölli·
845: Siv. aen maataleusllarjoittelun par~m.isesota 586
846: 1. Miettu-nen ym•• lak.al. :N:o 75: E:Motus 15. Altmum ym.., taiv.al. H:o 930: Keski·
847: laiksi maattaloustulosta • . • . • . • . . . • . . . . . 555 Suomen kotitalousopetta.jaopist&n laajen-
848: 2. Yemrmno, lak.al. N:o 76: Ehootus laiksi tamisesta • . • • • • • • • • • . • • • . • .. • • .. • . . • . 587
849: maataloustulon vakaannnttamisesta anne- 16. V~n ym., toiv.al. N:e 231~ Mul:UU-
850: Itua laill muuttamisesta • . • • • • • • • • • • . . 558 ved&n kotitaloukoulwt muuttamisesta
851: 3. Härlronen ym., lak.a}. N:o 77: Ehdotus k'Odinhoitajak.ouluksi . • • • • • • • • • • • • • • • • • 588
852: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun 17. Mattila y•., toi:w.al. H:o saa: KetsäD-
853: lain muuttamisesta . • • • . . • • • • .. .. . • • .. 560 hoitokoulun aikaansaa:miMeta Uuden-
854: 4. Haapanen ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus maan-Hämeen mectsänl»itolautakunnan
855: laiksi metsänhoitoyhdistykllistä annetun alueelle • • • • . . • • • . . . . . • . • • . • • • • . • . . . • • 589
856: lain. muuttamiselrta . • • . . • . . . • .. • • . • • • • 562 18. Banta'llWia ym., toiv.al. N:o i33: Itii· ja
857: 5. llantame,a ym., lak.al. N:o 79: Ehdotus Suur-Savon maamieskoulun siirtämisestä
858: laiksi metsänhoiltoyhdistyksistä annetun Joroisten karjatalouskoulun yhteyteen . . 590
859: lain kumoamisesta . • . . • • . . • . • • • . • . • • . . 564 19. FO'T'Bitus ym., t&iv.al. N:o !aM: Lepaan
860: kotitalouskoulun muuttamisesta emiatä-
861: 6. Lahtela, lak.al. N:o 80: Ehdotus laiksi kouluksi . • • . . • • •. . . • . . . . . . • • . . • . . . . . • . 592
862: poronhoitoalueena olevien luonnonniitty-
863: jen vastikemaan raivauksesta. • • • • . • • . • 570 20. .A.suata ym., t&iv.al. N:o 23&: Emäntä·
864: koulun perustamisesta Vilppulaan . . • . . 593
865: 7. Vennamo, lak.al. N:o 81: Ehdotus laiksi
866: perusluO'ton järjestämisestä. maaseudun %1. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 236: Emäntä-
867: yrittä.jätoiminn&Jl kehittämiseksi (Laus. k'Oulun perustamisesta Vilppulaan • • . • • 594
868: Vv:lta) . .. .. .. .. . .. .. .. .. • • • .. • .. . •• • 573
869: 22. Koribäck •.Jl., kemsi.mot. N:o 237: An-
870: 8. Vcmnam&, l&k.al. N:o 82: Ehdotus laiksi gå.ende uppförande av en skolbyggnad
871: maatilatalouden perusluoton järjestämi· för Korsholms husmodersskola . . . . . • • • 595
872: sestii. maaseudun yrittäjältoiminnan ke·
873: hittä.miseksi (Laus. Vv:lta) .. • .. .. • • • 577 22. KO'fBbäck ym~ toiv.al. N:o 23'7: Koulu·
874: talon rakentamisesta Korsholman emälltä.-
875: 9. Jämsen ym., toiv.al. ;N:o 224: Insinööri· koululle . . . • . . • • • . . • • • . . . . . . • . . . . . • • • • 596
876: piirien henkilö!ftön lisää.misesiä. kuiva-
877: tustöiden suunnittelua va:nten • . . • . . • . • • 581 23. Rönkkö ym.., toiY.al. Na~ iSS: Kooln·
878: rakennuksen rakentamisesta Run.nin
879: 10. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 225: Keski· emäntäkoululle . . • . . • . • • • • . • • • • . • • • • • • 597
880: Suomen kasvinviljelyskoeaseman perus·
881: tamisesta . • . . . . • . . . . . . . . . • . . . • . • • . . . • 582 24. J. E. Part11ne'11> ym., toiv.al. N:o 239:
882: KoulurakeiUlusten rakentamisesta Suo·
883: 11. Forsius ym., toiv.al. N:o 226: Tutkimuk· mussalmen emäntäkoululle • • . . . • . . • . • • 598
884: sen toimittamisesta maataloudellisten
885: kotitalousoppilaitosten opettajien ltyö· ja 25. Kekbmen p., toiv.al. N:o 240: Yhdis'
886: palkkaolosuhteiden parantamiseksi • . • • • 583 tetyn kotita}ous· ja emäntäkoulun perus-
887: 12. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 22'7: Maa- tamisesta Pudasjärven kuntaan • . • . . . • . 599
888: talousneuvonnan keskittämisestä. • . • • • • 584
889: 26. Niskala ym., toiv.al. N:o 241: Emällltä-
890: 13. Fursius ym., toiv.al. N:o 228: Puutarha- koulun pernstamisesta Alatornion kun-
891: opetuksen jiirjestämisestii. . • • . . • . . • • . . . 585 taan ................................. 600
892: XVI Sisällysluettelo 1958.
893:
894:
895: Siv. Siv.
896: 27. Mattila,ym., toiv.al. N:o 242: Kasvitau- 46. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 261: Maan-
897: ti~n j~ rikkaruohojen tuhojen vähentä· parannus- ja työllisyysvarojen myönti·
898: m1sesta . . • . . . . • • • . • • . • • . • • . • • • • . . . • . • 601 misestä pienten kuivatushankkeiden to-
899: 28. V. Nieminen ym., .toiv.al. N:o 243: Mää- teUittlimista varten • • • • . . . • • • • • . • . • • . . • 625
900: rärahasta viherrehu- ja perunahiutale- 47.. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 262: Metsien
901: kysymyksen järjestämistä varten • • . . . . 602 ja viljelysmaiden kuivatustilan paranta·
902: 29. Koivisto ym., toiv.al. N:o 244: Kotimai- misesta • . • . . . • . . . • . . . • . . . • • . . . . . . . • • . 626
903: sen sipulin hintatakuun järjeSitämisestä 604 48. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 263: An-
904: 30. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 245: Pohjois- gående ändring av bestämmelserna om
905: Suomen sipulinviljelystä haiJttaavien epä· jordförbättringslån och -bidrag • • . . • • • . 627
906: kohtien poistamisesta • • . • . . . . • . . . • . . • • 605 48. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 263: Maan·
907: 31. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 246: Perunan parannuslainoja ja -avustuksia koskevien
908: viljelysmahdollisuuksien parantamisesta .määräysten muuttamisesta . . . • . . • • • . . . 628
909: Pohjois-Suomessa • • • . . . . • . • . . . . . . . . . • • 606 49. Kosola ym., toiv.al. N:o 264: Lapuan-
910: 32. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 247: Vilja· joen vesistöalueen tulvasuojelutöiden
911: vuustutkimuksen edistämisestä • . . . . . . • 607 aloittamisesta .••••••••••.•.••...• ; • . . 629
912: 33. Eskola ym:, toiv.al. N:o 248: Rukiin 50. ..lsvik ym., toiv.al. N:o 265: Kyrönjoen
913: aluehintajärjestelmän aikaansaamisesta 608 perkaamiseSita . . . . • • . . . . . . . . . • • . . . . • . . 630
914: 51. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 266: An·
915: 34. Salminen ym., toiv.al. N:o 249: Hinta·
916: lisän maksamisesta Etelä-Suomen · poh- gående upprensning av Närpes å. • • • • • • 631
917: joispuolella tuotetusta rukiista . . • . • . • . 610 51. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 266: Närpiön
918: 35. Saura ym., toiv.al. N:o 250: Toimen· joen perkaamisesta • • • • • • . • • • • • • • • . • • . 632
919: piteistä leipäviljan kaksihintajärjestel- 52. N. Niemi.nen ym., toiv.al. N:o 267: Mik-
920: män poistamiseksi • • • • • • • . . . • • • . . • . . . . 611 kelin läänin alueella sijaitsevien viljelys-
921: 36. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 251: An- kelpoisten suoalueiden kuivattamisesta 633
922: gående utredning och åtgärder för främ- 53. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 268: Vuoriajoen
923: jande · av pälsdjursaveln • • . . . . • . • . . . . . 612 sekä Iijärven ja Saariajärven välisen
924: järvialueen perkaamisesta • • . • • . • . • • • • 635
925: 36. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 251: Selvityk-
926: sestä ja toimenpiteistä turkiseläinvilje· 54. Rö·nkkö ym., toiv.al. N:o 269: Iisalmen
927: lyn edistämiseksi •.•••••••.•....•.• , . 613 maalaiskunnassa olevien Palois-, Kilpi·
928: 37. Backlwnil m.fl., hemst.mot. N:o 252: An· ja Viitaanjärvien laskemisesta • . • • . • • • 636
929: gående grundande av en fiskkonserve- 55. Niiranen ym., toiv.al. N:o 270: Toimen-
930: ringsfabrik i Sideby • . • • • • • . • • • . • • • . • . 614 piteistä Oravilahden Iuhta- ja ranta·
931: 37. Backlund ym., toiv.al. N:o 252: Kalasäi- alueen kuivattamiseksi . . . . • • . . • • • . . . • . 637
932: lyketehtaan perustamisesta Siipyyhyn • • 615 56. V. Simonen ym., toiv.al. N:o 271: likaen-
933: joen perkaamise&ta Pohjois-Karjalassa • • 638
934: 38. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 253: 'l\oimen·
935: piteistä hirvikannan vähentämiseksi • • 616 57. Timonen ym., toiv.al. N:o 272: Määrä·
936: rahasta Valtimon vesistön perkanatöiden
937: 39. Forsius ym., toiv.al. N:o 254: Vakioidun
938: kulutusmaidon rasvapitoisuuden korotta- aloirttamiseksi . . • • . . . . . . . • . • • . . . • . . . . • 639
939: misesta . • • . . . . . • • . . . • • • • • • . • . . . . . . • . . 617 58. Tauriainen ym., Toiv.al. N:o 273: Toi-
940: 40. Miettunen ym., toiv.al. N:o 255: Maidon menpiteistä Suomussalmella Kiannan ve-
941: hintaporrastuksen jyrkentämisestä Poh~ sistön itäpuolella olevien soiden kuivat-
942: jois· ja litä·Suomen tukialueelia • . • . • • . . 618 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . • . 640
943: 41. Ven·namo, toiv.al. N:o 256: Kotiwin val· 59. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 274: M~ärä
944: mistajain aseman parantamisesta . . . . • . 619 rahojen myöntämisestä Pyhäjoen uusjaon
945: yhteydessä suoriJtettavia kuivatus- ym.
946: 42. Lahtela ym., toiv.al. N:o 257: Valtion
947: peruaparannustöitä varten . . . . . . • • . . . . 641
948: maiden asuttamisen jouduttamisesta • . 620
949: 43. Ryhtä, toiv.al. N:o 258: Asutusteiden 60. Ryhtä, toiv.al. N:o 275: Taivalkosken
950: parantamisesta Kuusamon, Pudasjärven kunnassa olevan Jokijärven vedenpinnan
951: ja Taivalkosken kunnissa . • . . • • . . . . . . . 621 laskemisesta • . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . • • . . 643
952: 44. Miettunen ym., toiv.al. N:o 259: Asutus· 61. Lahtela, toiv.al. N:o 276: Tenojoen ran-
953: tien rakentamisesta Simojärven länsiran· tojen sortumisen estämisestä Utsjoen
954: nalle Posion-Ranuan maantiestä Poh- kunnan alueella • . . • . • . . . . • . . . . . . . • . . . 644
955: jaslahden-Ranuan maantiehen • . . . . . . . 622
956: 62. Vennamo, toiv.al.
957: N:o 277: Toimen-
958: 45. Sävelä ym., toiv.al. N:o 260: Peruskui· pi~eistä. pa~ollisen metsänhoitomaksun
959: vatustoiminnan tehostamisesta • • . . • • • • 623 po1stam1seks1 • . . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 645
960: Sisällysluettelo 1958. XVII
961:
962: Siv. Siv.
963: 63. Häppöli:i ym., toiv.al. N:o 278: Metsän· 71. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 286: An·
964: hoitoyhdistyksistä annetun lain epäkoh· gående avlåtande av proposition med
965: ltien korjaamisesta . . . . . • . . . . . • • . • . • • • • 646 förslag tili lag om grunderna för pris·
966: 64. Sävelä ym., toiv.al. N:o 279: Tutkimuk·
967: sättningen av lantbrukets produkter . . 656
968: sen <toimittamisesta yksittyisme<tsien kun· 71. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 286: Esityksen
969: nostusohjelman toteuttamiseksi . . • • . . . . 647 antamisesta laiksi maataloustuotteiden
970: hinnoittelun perusteista . . . . . . . . . . . . • . . 657
971: 65. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 280: Toimen·
972: piteistä työllisyysmäärärahojen myöntä· 72. Ven·namo, toiv.al. N:o 287: Toimen·
973: miseksi vajaatuottoisten metsien puh· piteistä työllisyysvarojen käyttämiseksi
974: distustöihin ja raivaushakkauksiin • . • • 648 asuttua· ja muuhun maaseudun lainoituk·
975: 66. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 281: Tuttki· seen . . . • . . . • • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 658
976: muksen toimittamisesta metsänparannus- 73. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 288: Toimen·
977: varojen myöntämiseksi suoraan metsän- piteistä maatilatalouden suunnitelmalli·
978: omistajille . . . . . . . . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . 649 seksi raltionalisoimiseksi . . . . . . . . . . . . . . 659
979: 67. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 282: 74. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 289: Tilo-
980: Uudis- ja kivenraivauspalkkioiden ko· jen elinkelpoisuuden parantamisesta • . . • 661
981: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 651
982: 68. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 283: Tutki· 75. Vennamo, toiv.al. N:o 290: Maatalous·
983: muksen suorittamisesta katovakuutuksen politiikkamme suuntauksen muuttamisesta 662
984: käytäntöön otrtamisen mahdollisuuksista 652 76. Miettunen ym., toiv.al. N:o 291: Esityk-
985: Miettwnen ym., toiv.al. N:o 284: Hinnan· sen antamisesta maatalouden perusluo·
986: ' 69. palautusten maksamisesta maatalous· tosta (Laus. Vv:lta) • .. . • . . . • . .. .. . . . . 663
987: koneissa. käytetystä bensiinistä •.•..... 653
988: ~ 70. varojen
989: 77. Koivisto ym., toiv.al. N:o 292: Perus·
990: Vennamo, toiv.al. N:o 285: Työllisyys· luoton järjestämisestä elinkelvottomien
991: myöntämisestä tilakohtaiseen tilojen elinkelpoisiksi saattamiseksi (Laus.
992: peruaparannukseen •................... 655 Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 664
993:
994:
995:
996:
997: X. Työväenasia.invaliokunta.
998: Työaikaa., työntekijli.in vuosiloma.a, syn- Siv.
999: nytyslomaa, tapaturma-, työttömyys- ja 9. Puhakka ym., lak.al. N:o 91: Ehdotus
1000: sairausvakuutusta, kansa.nelli.kelakia, työl- laiksi metsä.· ja uittotöiden vähimmäis-
1001: lisyyden turvaamista, invalidihuoltoa ym. palkoistta . . . . . . • • . . • . • . . . . . . . . . • . . • . . . 701
1002: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1003: Siv. 10. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus
1004: 1. Suonpää ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus laiksi synnytyslomasta . . . . . . . . . . . . . • . . 704
1005: laiksi työaikalain muulttamisesta • . . . . . 671 11. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus
1006: laiksi synnytyslomakorvauksesta • . . . . . 708
1007: 2. Aitio ym., lak.al. N:o 84: Ehdotus maa·
1008: talouden työaikalaiksi . . . . . . • . . . • . . . . . 673 12. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus
1009: laiksi työsopimuslain muuttamisesta . . 712
1010: 3. Lindeman ym., lak.al. N:o 85: Ehdotus
1011: maatalouden työaikalaiksi . • • . . . . . . . . . 678 13. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus
1012: laiksi työneuvostostta annetun lain muut·
1013: 4. Uoti ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus maa· ttamisesta • . . . • . . • . . . . . • . • . . . . . . . . . . . • 713
1014: talouden työaikalaiksi . . . . . . • . . . . . . . • . 683 14. Siltanen ym., Iak.al. N:o 96: Ehdotus
1015: 5. Karvonen ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus laiksi synnytyslomasta . . . . . . . . . . • . . . . . 714
1016: laiksi ttyliajasta metsä- ja uittotöissä . • 688 15. Siltanen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus
1017: laiksi synnytyslomakorvauksesta . . . . • • 719
1018: 6. Kelovesi ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus
1019: laiksi vuosilomalain muuttamisesta . • • . 694 16. Siltanen ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus
1020: laiksi työneuvostosta annetun lain muut·
1021: 7. Matilainen ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus tamisesta . . . . • • . • . . . • . . . . . . . • • . . . . . • . 723
1022: laiksi työntekijäin vuosilomalain muut·
1023: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 698 17. Torvi ym., lak.al., N:o 99: Ehdotukset
1024: synnytyslomalaiksi sekä laeiksi työsopi·
1025: 8. Uoti ym., lak.al. N:o 90: Ehdotus laiksi muslain ja työneuvostoalta annetun lain
1026: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta 699 muut1tamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 724
1027:
1028: 3 E 687/58
1029: XVIll Sisällysluettelo 1958.
1030:
1031: Siv. Siv.
1032: 18. Torvi ym., lak.al. N:o 100: Ehdotus 38. Ltlkkarin.eft. ym., lak.al. N·:o 120: Ehdotus
1033: laiksi synnytyslomakorvauksesta • • • • • • 730 laiksi yleisestä sairausvakuutuksesta • • 790
1034: 19. Alanleo ym., lak.al. N:o 101: Ehdotukset 39. Byömä ym., lak.al. N:o 121: Ehdotus
1035: laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttami· laiksi sairaus· ja äitiysvakuutuksesta • • 797
1036: sesta ja tapaturmakorvausten korolttami· 40. Hara, lak.al. N:o 122: Ehdotus laiksi
1037: sesta • • . • . • • . . • • . • • . • . . . . . . . . .. • . . . . . • 735 kodinperustamislainalain muuttamisesta 802
1038: 20. Heinonen ym., lak.al. N:o 102: Ehdotuk· 41. Henriksson ym., lak.al. N:o 123: Ehdotus
1039: set laeiksi tapaturmavakuutuslain muut· perheenasuntoavustuslaiksi . . . . • • • • • • • • 805
1040: tamisesta ja tapaturmakorvausten korot· 42. Siiskonen ym., lak.al. N:o 124: Ehdotus
1041: tamisesta • • • • • • • • • • • • . . . . . . . • . . . . • • • . 740 laiksi yksityisille vanhainkodeille valtion
1042: 21. Prunmla ym., lak.al. N:o 103: Ehdotuk· varoiSita annettavista avustuksista ja
1043: sert laeiksi tapwturmavakuutuslain muut· lainoista . . • • . • . . . . . • . • . • . . . . . . • . • • . • • 808
1044: tamisesta ja laiksi tapaturmakorvausten 43. V. Turunen ym., lak.al. N:o 125: Ehdotus
1045: korottamisesta • • • . . . • • • . . • . . • • . • . . • • . . 745 laiksi vapunpäivän järjestämisestä työn·
1046: tekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauk·
1047: 22. Torvi ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus sissa annetun lain muuttamisesta (Laus.
1048: laiksi työllisyyslain muuttamisesta • • • • 750 Prv:lta) • • • . • • . . . . . . . . • . . . • . . . . . • . . • • 810
1049: 23. Unilblom ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus 44. Lahtela ym., lak.al. ·N: o 126: Ehdotus
1050:
1051: J
1052: työttömyysvakuutuslaiksi .•.•......... 754 laiksi työttömyysavustuksesta (Laus.
1053: Vv:lta ja Ltv:lta) ....•.....•.••..••
1054: 24. Pesllt ym., lak.al. N:o 106: Ehdotus laiksi 811
1055: työlttömyysvakuutukseSita ••....•.•.••.• 759 45. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 293: Ammat-
1056: tientarkastusta koskevan lainsäädännön
1057: 25. Halinen ym., lak.al. N:o 107: Ehdotus uudistamisesta .•..•.•.•.•••••..•.••••.
1058: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta •• 761 8134
1059: 46. Hostila ym., toiv.al. N:o 294: Työaika·
1060: 26. Hiltunen ym., lak.al. N:o 108: Ehdotus lainsäädännön uudistamisesta viikoittai·
1061: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta •• 762 sen työajan lyhentämiseksi ••.....••.•. 814
1062: 27. Nederström·LwruUn ym., lak.al. N:o 109: 47. 1Joti ym., toiv.al. N:o 295: Esityksen
1063: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muutta· antamisesta uudeksi työaikalaiksi vii·
1064: misesta •••••.•...•••••••••••....••..• 764 koittaisen työajan lyhentämiseksi .....• 815
1065: 48. Niiranen ym., toiv.al. N:o 296: Esityksen
1066: 28. Nederström·Lwnilffi ym., lak.al. N:o 110: antamisesta 36·tuntisen työviikon voi·
1067: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muutta· maansawttamiseksi kaivosteollisuudessa 816
1068: misesta ••..•••........••••••••••...•• 765
1069: 49. Lindeman m.fZ., hemst.mot. N:o 297: An·
1070: 29. Roine ym., lak.al. N:o 111: Ehdotus laiksi gående avlåtande av proposition om änd·
1071: kansaneläkelain muuttamisesta . • • . . . . . 766 ringar i semesterlagen • • . • . . • • . . • . . . • . 817
1072: 30. Sarjala ym., lak.al. N:o 112: Ehdotus 49. JÄndeman ym., toiv.al. N:o 297: Vuosi·
1073: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 768 lomalain muuttamista koskevan esityk·
1074: sen antamiseSita . . • . • . . . • • • • . . . • • • • . • • 818
1075: 31. Tiekso ym., lak.al. N:o 113: Ehdotus
1076: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 770 qO. Turkka ym., toiv.al. N:o 298: Työnteki·
1077: jäin vuosilomalain muuttamisesta ja. uudis·
1078: 32. Prooope, lagmot. N:o 114: Förslag tili tamisesta • • • . . • • • • . . • . . . • . • • . . • • . • . • • 819
1079: lag angående ändrin:g av. lagen om 51. Lindblom ym., toiv.al. N:o 299: Työn·
1080: barnbidrag • . • • • • • . . . • • • • . • . . . • . • . . • • • 771 tekijän vuosilomapalkan määräämisperus·
1081: 32. Prooope, lak.al. ·N: o 114: Ehdotus laiksi teiden uudiSitamisesta . . . . . • • • . • . • • • . . . 821
1082: lapsilisälain muuttamiseSita •...••• ; • • • • 773 52. Alanko ym., toiv.al. N:o 300: Esityksen
1083: antamisesta vapunpäivän määrääiDiseksi
1084: 33. T. Tuominen ym., lak.al. N:o 115: Ehdo· paikalliseksi vapaapäiväksi • . . . . . • • • • • • 822
1085: tus laiksi lapsilisälain muuttamiseSita • • 775
1086: 53. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 301: Esityk·
1087: 34. Vennamo, lak.al. N:o 116: Ehdotus laiksi sen antamisesta .laiksi nuorten työnteki·
1088: lapsilisälain muwttamisesta • • • . . • • . • • • . 777 jäin suojelusta . . . . . • . . . • . . . . . . • • • • • • • • 823
1089: 35. Lehmonen. ym., lak.al. N:o 117: Ehdotus 54. Niiranen ym., toiv.al. N:o 302: Metsä-
1090: laiksi invalidihuoltolain muuttamisesta 779 ja uittotyöntekijöille työpaikan etäisyy-
1091: 36. Liedes ym., lak.al. N:o 118: Ehdotus destä johtuvien menetysten korvaamisesta 824
1092: laiksi invalidirahalain muuttamisesta • . 781
1093: 55. Puhakka ym., toiv.a.l. N:o 303: Puutava·
1094: 37. Henriksson ym., lak.al. N:o 119: Ehdo· ran työmivtauksesta annetun asetuksen
1095: tus laiksi yleisestä sairausvakuutuksesta 783 muuttamisesta . . . . . . • . . . • • • • • . . • • • • • • • 825
1096: Sisällysluettelo 1958. XIX
1097:
1098: Siv. Siv.
1099: 56. V. Twunen ym., toiv.al. N:o 804: Puu-
1100: ltavaran työmittauksesta annetun asetuk- 72. Lindblom ym., toiv.al. N:o 820: Inva-
1101: sen muuttamisesta • • • • • • . . • • • • • • • • • • • • 826 liidihuoltolain täytäntöönpanosaa ilmen-
1102: neiden epäkohtien poistamisesta . . . • • • • 847
1103: 57. Torvi ym., toiv.al. N:o 305: Naisten ja 73. Vennamo, toiv.al. N:o 821: Sotainvalii-
1104: miesten eripalkkaisuuden poistamisesta 827
1105: dien eläkkeiden korottamisesta . . . • . • . • • 849
1106: 58. Nordfors m.f~., hemst.mot. N:o 306: An-
1107: gående avlätande av proposition ~ed 74. InnaZa. ym., toiv.al. N:o 822: Kaatuneen
1108: förslag tili lag om stegVIs genomford vanhempien oikeutta sotilasvammalain
1109: arbetslöshetsförsäkring •.••..•...•••.•• 830 mukaiseen huoltoeläkkeeseen koskevien
1110: rajoitusten poistamisesta . . . • . • • . . . • • • • • 850
1111: 58. Norafors ym., toiv.al. N:o 806: Esityksen
1112: antamisesta laiksi asteittain toteutetta- 75. Heinone·n ym., toiv.al. N:o 823: Sotales-
1113: vasta työttömyysvakuutuksesta ..•••.•• 831 kiperheitten sairauskustannusten korvaa-
1114: misesta . . . . • . • • • . . . . . . . . . . . • . . • . • • . • . 851
1115: 59. Borg-Sundman, toiv.al. N:o 307: Työlli-
1116: syysvarojen käyttämisestä pysyvien työ- 76. Stenberg ym., toiv.al. N:o 324: Varatto·
1117: paikkojen aikaansaamista edistäviin tar- mien siviiliarpojen elatuksen turvaami-
1118: koituksiin •••.....•••••..•.••.•.••••.• 832 sesta • . . . . . . • • • • • • . . . . • • • . . . . . . . . . • • . • 853
1119:
1120: 60. Vennamo, toiv.al. N:o 308: Toimen- 77. Heinonen ym., toiv.al. N:o 325: Esityk-
1121: piteistä maaseutuväestön työtarpeen tyy- sen antamisesta huoltoeläkkeestä vähä-
1122: dyttämiseksi .•.••••.••.••.•..•.•••.•. 833 varaisilla siviiliarvoille ja siviilileskille 854
1123:
1124: 61. Lahtela. ym., toiv.al. N:o 309: Lainojen 78. Neilerström-Lunden ym., toiv.al. N:o 826:
1125: myöntämisestä työttömyyskortistoon hy- Xitiysavustuksen korottamisesta . • . • . • • • . 856
1126: väksytyille oomien .tuottavien töiden ra- 79. Flinok ym., toiv.al. N:o 827: Esityksen
1127: hoittamiseen ••••••.•..•....••••••.••.. 834 antamisesta perhelomalaiksi . . . • . . . . . . . 857
1128: 62. Lehto ym., toiv.al. N:o 310: Osatyö- 80. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 828: Perhe-
1129: kykyisten työnsaannin järjestämisestä .. 835 lomalakiesityksen antamisesta • • . • • . • . . 858
1130: 63. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 311: Tutki-
1131: muksen toimittamisesta osatyökykyis>ten 81. Väänänen ym., toiv.al. N:o 829: Suuri-
1132: ~~r~eist?.n äitien lomaroiminnan järjes-
1133: työ~saantimahdollisuuksien järjestämi·
1134: sesta ................................ . 836 tamlsesta .. . . • • . • .. . . . . . . . . • .. . . . • . • • 859
1135: 64. Lindblom ym., toiv.al. N:o 312: Inva- 82. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 830: Kodin-
1136: lidien työllisyyden turvaamisesta .••.•. 837 perustamialainan käyttämisestä asunnon
1137: hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin . . 860
1138: 65. T. Tuominen ym., toiv.al. N:o 818: Työ-
1139: tilaisuuksien järjestämisestä työttöminä 83. Kelavesi ym., toiv.al. N:o 881: Perheen-
1140: oleville naisille •..•...............••. 838 asuntoavustuslain korjaamisesta • • • . • • . 861
1141: 66. KujaZa. ym., toiv.al. N:o 814: Satamatöi- 84. Norilfors m.fl., hemst.mot. N:o 332: An-
1142: den vakinais>tamisesta ••..•.•.•.....•. 840 gående avlå!tande av proposition med
1143: 61. Mustonen ym., toiv.al. N:o 815: Kansan- förslag till lag om gradvis.t införande av
1144: eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen saan- allmän sjukförsäkring ......•.•.•.•..• 863
1145: nin ikärajan alentamisesta eräillä työ-
1146: aloilla työskentelevien osalta •..•.••••. 841 84. Norafors ym., toiv.al. N:o 882: Esityk-
1147: sen antamisesta laiksi yleisen sairaus-
1148: 68. Siiskonen ym., toiv.al. N:o 816: Kansan- vakuutuksen asteittaisesta toteuttamisesta 864
1149: eläkelain 30 §: n muuttamisesta •••.•• 842
1150: 85. Nordfors m.fl., hemst.mot. N:o 888: An-
1151: 69. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 817: gäende avlätande av proposition om pen-
1152: Lapsilisäjärjestelmän parantamisesta •. 843 sionsförsäkring av privatanställda •.•.. 865
1153: 10. Ehrnrooth, hemst.mot. N: o 818 Angäende
1154: upphävande av lagen om barnbidrag .oeh 85. Norilfors ym., toiv.al. N:o 388: Esityk-
1155: dess ersättande med ett utbyggt familje- sen antamisesta yksityi8'0ikeudellisessa
1156: bidragssystem •.•..••.•••.••.••.•.•••• 844 työsuhteessa ·olevien eläkevakuutuksesta 866
1157: 70. Ehrnrooth, toiv.al. N:o 818: Lapsilisälain 86. InnaZa. ym., toiv.al. N:o 834: :Maasta-
1158: kumoamisesta ja sen koorvaamisesta laa- muuttoa koskevan tutkimuksen toimitta-
1159: jennetulla perheavustusjärjestelmällä ••• 845 misesta ••.••.....••••.•• • · · • · · · • · • • · • 867
1160: 71. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 819: Perhe- 87. V • ..4.. Virtanen ym., toiv.al. N:o 885:
1161: lisälain täytäntöönpanosaa ilmenneiden Tutkimuksen toimittamisesta nuorten asu-
1162: epäkohtien poistamisesta •.••..•••••••• 846 miskysymykseen liittyvistä epäkohdista .. 868
1163: XX Sisällysluettelo 1958.
1164:
1165:
1166: XI. Puolustusa.siainvaliokunta.
1167: Aaevelvolllsuusla.in muuttamiSta, 1&88* Siv.
1168: velvollisten koulutusta, puolustuslaitok- 2. Procope ym., toiv.al. N:o 449: Esityksen
1169: sen perusha.nkintoja ja puolustusmenoja antamisesta laiksi puolustuslaitoksen pe·
1170: koskevia laki- ja. toivomusaloitteita.. rushankinnoista. vuosina 1959--1963 ~... 877
1171: Siv. 3. Sundell m.fl., hemst.mot. N:o 450: An-
1172: 1 . .J.svtk ym., lak.al. N:o 127: Ehdotus laiksi g§.ende förhindrande av Sltegring av
1173: asevelvollisuuslain muuttamisesta . . . . • • • 873 försvarswtgifterna . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 879
1174: 3. Sundell ym., toiv.al. N:o 450: Puolustus-
1175: 2. Procope m.fl., hemst.mot. N:o 449: An- menQjen kasvamisen ehkäisemisestä . . • . 880
1176: gåenge avlåtande av proposition med
1177: förslag till lag om försvarsmaktens grund· 4. TW~J,li ym., toiv.al. N:o 451: Asevelvol·
1178: anskaffningar åren 1959--1963 ......... 875 Iisten sotilaskoulwtuksen tehostamisesta 881
1179:
1180:
1181:
1182:
1183: Xll. Kulkulaitosvaliokunta.
1184: Saaristoliikenteen edistämistä, syrjäseu- Siv.
1185: tujen puhelinolojen parantamista., posti- 12. Erkkilä yn•. , ·• "-1. N:o 347: Tutkimuk·
1186: autolinjoja sekä maanteiden. ra.utatei· sen toimittamlb, -;häjoen-Merijär-
1187: den. siltojen ja lentokenttien ra.kenta- ven tiesuunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899
1188: mista. ym. tarkoittavia. toivomusa.loit-
1189: teita.. 13. Friman ym., toiv.al. N:o 348: Maantien
1190: Siv. rakentamisesta Rovaniemen Saarenky-
1191: 1. H'lilt ym., toiv.al. N:o 336: TQimenpi· lästä Ounasjokivartta pitkin Markkasu-
1192: !teistä valtionavun saamiseksi paikallis- vannon sillalle . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 900
1193: teiden peruskorjauksia varten . . . . . . . . . . 887 14. Friman ym., toiv.al. N:o 349: Maantien
1194: 2. Koivunen ym., toiv.al. N:o 337: Maan· rakentamisesta Tepast-on kylästä Lompo·
1195: t.e~~~n. ku?.nossapito· ja korjausvarojen lon kautta Puljun kylään Kittilän kun-
1196: hsaam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888 nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 901
1197: 3. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 338: 15. Heinonen ym., toiv.al. N:o 350: Lyökin
1198: Paikallisteiksi ehdotettujen teiden kun- - Korsaaren- Lepäisten ~ Vohdensaaren
1199: toonpanon .rahoittamisesta . . . . . . . . . • . . . 889 tien rakentamisesta. Uudenkaupungin maa.,
1200: 4. Vennamo, toiv.al. N:o 339: Työllisyys· laiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902
1201: varojen käyttämisestä kunnan- ja kylä· 16. Häppölä ym., toiv.al. N:o 351: Valtatien
1202: teiden sekä paikallisteiden rakentami· n:o __12 ..korjaamisesta tieosalla Koski H.l.
1203: seen ja korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . • . . 890 --Palkane • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 903
1204: 5. Ahonen ym., toiv.al. N:o 340: Oriveden--
1205: Keuruun--Karstulan runkotien suunnit· 17. Häppölä ym., toiv.al. N:o 352: Tiesuun·
1206: telemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 891 nan tutkimisesta Metsänkylän--Linno-
1207: kankaan-Okerlan välillä . . . . . . . . . . . . . 904
1208: 6. Ahonen ym., toiv.al. N:o 341: Maantien
1209: rakentamisesta Vesannon-Viitasaaren 18. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 353: Oripään
1210: maantieltä Pihtiputaan asemalle . . . . . . 892 -:-Ho_nkilahden-Eurajoen maantien kor-
1211: Jaamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 905
1212: 7. Ahonen ym., toiv.al. N:o 342: Tienoi·
1213: kaisut~.ön.. toteuttamisesta Uuraisten kir·
1214: 19. Jussila ym., toiv.al. N:o 354: Tieyhtey-
1215: konkylassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894 den aikaansaamisesta Uudenkaupungin
1216: 8. 4honen y.m., toiv.al. N:o 343: Maantien maalaiskunnassa Vohdensaarelta Lepäi-
1217: rakentamisesta Laukaan Leppäveden ky- siin . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 906
1218: lästä Kivilammin kautta Vaajakoskelle 895
1219: 20. Jämsen y.m., toiv.al. N:o 355: Maanltien
1220: 9. 4honen ym., toiv.al. N:o 344: Maantien rakentamisesta vaitaJtieltä n: o 4 Vaaja-
1221: rakentamisesta Lievestuoreelta Simunan koskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 907
1222: kautta Kupariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896
1223: 10. 4honen ym., toiv.al. N:o 345: KanavuQ· 21. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 356: SuQ·
1224: ren-Leppälahden-Kelkkamäen maantien denniemen- Vammalan- Punkalaitumen
1225: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 maantien kunnostamisesta. • . . . . . . . . . . . . 908
1226:
1227: 11. Asunta ym., toiv.al. N:o 346: Ruoveden 22. Kleemola, toiv.al. N:o 357: Himangan
1228: -Vilppulan maantien kunnostamisesta . . 898 satamatien rakentamisesta yleiseksi tieksi 909
1229: SislUlysluettelo 1958. X:XI
1230:
1231: Siv. Siv.
1232: 23. Koivisto ym., toival. N:o 358: Maantien 40. Byhtii, toiv.al. N:c. 375: Maantien ra-
1233: rakentamisesta Enontekiön kirkolta Lep· kentamisesta Kuusamon kunnan Kuolion
1234: päjärven ja Palojärven kylien kautta kylästä Keronjärven kautta Murtovaa·
1235: Norjan rajalle . . . • . . . • • • • • . . • .. . . . . . • . 910 ralli) . . . . . . • • . • . . . . . . .. . . . • • . • .. . . • . . .
1236: 927
1237: 24. KoW!Imen ym., toiv.al. N:o 359: Mylly· 41. Ryhtä ym., toiv.al. N:o 376: Maantien
1238: mii.en-Ähitärin maantien oikaisutöiden rakentamisesta Ranualita Pudasjärven Sa·
1239: suori-ttamisesta ja tasoristeyksien poista· rwlän kautta Taivalkoskelie. . . • • • • • • . . 928
1240: misesta . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . 911
1241: 42. Sävelä ym., toiv.al. N:o 377: Tutkimuk-
1242: 25. Koivunen ym., toiv.al. N:o 360: Yhdys· sen toimittamisesta Merikarvian-Kan·
1243: tien rakentamisesta Kortteen rautatie· kaanpään maantien saattamiseksi ras-
1244: pysäkiltä Koron-Kihniön maantielle . . 912 kasta liikennettä kestäväksi maan<tieksi 930
1245: 26. Kokkola ym., toiv.al. N:o 361: Ma.a.nltien 43. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 378: :Maan-
1246: rakentamisesta Tavastilan asemailta Hu· tien rakentamisesta Kuhmon kunnan
1247: rukselan ja Haminan maantiet yhdistä· Lentiiran kylästä Val'ltiuskylään • . . • . • . 931
1248: välle ohitustielle . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 913
1249: 44. Tawriain.en ym., toiv.al. N:o 379: Suo·
1250: 27. Kujala ym., toiv.al. N:o 862: Kouvolan mussalmen yli johtavan tien pengerrys·
1251: ohitustien rakentamisesta Salpausselän töiden suorittamisesta . . • . . . . . . . • . • . . . 932
1252: maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914
1253: 45. Tiekso ym., toiv.al. N:o 380: Maantien
1254: 28. K'Ulovaara ym., toiv.al. N:o 863: Turun- rakentamisesta Kitkajärven pohjoispuo·
1255: Tampereen pikatien rakentamisesta . . . . 915 Iisesta tiestä Toivan kylän kautta Kuu·
1256: 29. Kulovaara ym., toiv.al. N:o 364: Turun samon-Kemijärven tielle . . . . . . • • . • . . . . 933
1257: kaupungin ohikulkutien rakentamisesta 916 46. Tuuli ym., toiv.al. N:o 381: Oravalan-
1258: 30. Lahtela, toiv.al. N:o 365: Tutkimuksen Jaalan-Uimilan maantien oikaisemisesta
1259: toimittamisesta maantien rakentamiseksi ja kunnostamisesta . . . • . • . . . . • • • • . . . . . . 934
1260: Seipäjärveltä Ristonmännikköön . . . . . • . 917 47. T'II!Uli ym., toiv.al. N:o 382: Maantien
1261: rakentamisesta Valkealan Vuohijärveltä
1262: 31. Lahtela, toiv.al. N:o 366: Maantien ra- V oikoakelle . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935
1263: kentamisesta Sodankylän-Ivalon maan·
1264: tiestä Pikku-Poikelan kohdalta Pokan 48. Törmä ym., toiv.al. N:o 383: Tutkimuk-
1265: kylään . . . . • . . . . • • . . . . . . . • . . • . • . • . . . . • 918 sen loppuun suorittamisesta tiesuunnalla
1266: Valkeakoski~Palssari-Alvettula . . . . . . 936
1267: 32. Lahtela, toiv.al. N:o 367: Maantien ra·
1268: 49. T"• .A.. T"irtan.en ym., toiv.al. N:o 384:
1269: ~-~~tamisesta lnarin kunnan Angelin ky-
1270: laan . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919 Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra·
1271: kentamiseksi Särkilahdesta Säämingin saa-
1272: 33. Lakkala ym., toiv.al. N:o 868: Maantien riston kautta Savonlinnaan . . . . . . . . . . . . . 937
1273: rakentamisesta Äkäsjoen suusta Muotka· 50. Ahonen ym., toiv.al. N:o 385: Rautatien
1274: vaaraan . . . . . . . . • . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 rakentamisesta Saarijärveltä Multian
1275: 34. Matilainen. ym., toiv.al. N:o 369: Määrä· kautta Haapamäelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . 938
1276: rahasta tutkimuksen toimittamiseksi Man· 51. .A.lanko ym., toiv.al. N:o 386: Rautatien
1277: sikkakosken sillan maantieliikennettä kos· rakentamisesta Tampereen kaupungista.
1278: kevan osan leventämistä varten . . . . . . . . 921 Parkanon kunnan kautta Seinäjoen kaup·
1279: palaan . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939
1280: 35. Matilainen ym., toiv.al. N:o 370: Määrä·
1281: rahasta Imatran kauppalan-Äitsaaren- 52. .A.lanko ym., toiv.al. N:o 387: Rautatien
1282: Salosaaren välisen tien tutkimista varten 922 rakentamisesta. Jyväskylästä Säynätsalon
1283: ja Muuramen kautta .Tåmsänkoskelle . . 941
1284: 36. Murto ym., toiv.al. N:o 371: Kuusamon
1285: koskien rakentamiseen liittyvien maan· 53. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 388: Täys-
1286: teiden ja kailavien rakentamisesta. . . . . 923 koneellisen tutkimuksen suorittamisesta
1287: ratasuunnalla Paaso-Puuskankoski-Hie-
1288: 37. Niskala ym., toiv.al. N:o 372: Maantien tanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 943
1289: rakentamisesta Kolarin kunnan Äkäs· 54. Hallberg ym., toiv.al. N:o 389: Määrä-
1290: 1ompolon kyl~~~ä Muonion kunnan Muot· rahasta. Kovaron-Ilomantsin rataosan ra·
1291: kavaaran kylaan . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . 924 kannustöiden aloittamiseksi . . . . . • • . . . . . 946
1292: 38. Niskala ym., toiv.al. N:o 373: Peltovuo· 55. Holopainen ym., toiv.al. N:o 390: Juan·
1293: man-Nunnasen tien rakentamisen lop· kosken-Kaavin-Sysmäjärven radan ra·
1294: pusaattamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 kentamisesta . . . . • • • • . . . . . . . • • . . • . . . . . 947
1295: 39. J. E. Partanen, toiv.al. N:o 374: Maan· 56. Hostila ym., toiv.al. N:o 391: Tutkimuk·
1296: tien rakentamisesta Sotkamon-Ristijär- sen toimittamisesta Lappeenrannan-Luu·
1297: ven maantieltä Ylä-Vieksiin Kuhmon- mäen-Haminan-Kotkan rataosan raken·
1298: Hyrynsalmen maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . 926 tamista varten . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . 948
1299: xxn Sisällysluettelo 1958.
1300:
1301:
1302: Siv. Siv.
1303: 57. Hostila ym., toiv.al. N:o 392: Inkeroisten 76. V. Turunen ym., toiv.a.l. N:o 411: Toi-
1304: -~~min _rataosan rakentamisesta. kaksi- menpiteistä valtionrautateiden liikenne-
1305: ra.1te1seksl • . . • • . • • • . • • • • • . . . • . • . . . • • • . 949 välineiden, kaluston ja. turvallisuuslait-
1306: 58. Hyytiäinen, toiv.a.l. N:o 393: Jyväskylän teiden uusimiseksi • . . . . . . . • • • • • • • • • • • • 973
1307: --Jämsänkosken rautatien rakentamisesta. 950 77. Ahof16'11, ym., .toiv.al. N:o 412: Asema.-
1308: t~_lon rakentamisesta. Jyväskylän kaupun-
1309: 59. Kelovesi ym., toiv.al. N:o 394: Oikoradan
1310: rakentamisesta Lappeenrannasta Kotkaan 952 kim •••.••..••••..••••...•....•.•.•••• 974
1311: 60. Lakkala ym., toiv.al. N:o 395: Rautatien 78. Salin ym., toiv.al. N:o 413: Hyvinkään
1312: rakentamisesta. Kaulirannasta Kolariin • • 953 uuden rautatieaseman suunnittelun val-
1313: miiksi salllttamisesta. • . • . . . • . • • . . . . • • • . 975
1314: 61. Leski'Jie?l, ym., toiv.al. N:o 396; Otanmäen
1315: ja Nuojuan välisen oikoradan aikaansaa- 79. Ahof16'11, ym., toiv.al. N:o 414: Jalankul-
1316: lnisesta • • . . • • . • • . . . . . . . . • . . • • • . . . . . • • 954 kusillan ra.kentalnisesta Haapamäen ase-
1317: malle • • . . • . • . • . • • • • • • • • • • • • . . . . . • • • • . 976
1318: 62. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 397: Joen-
1319: 80. Härkihten ym., toiv.al. N:o 415: Pieksä-
1320: suun-ilomantsin radan jatkamisesta. Nuo-
1321: mäen asemarakennuksen ja ylikulkusil·
1322: rajärven rantaan ... .' . . • . • • • • . . . . . . . . • . 955
1323: lan rakentamisesta . . . . • • • • . . • • . . • • • . . . 977
1324: 63. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 398: Suun-
1325: nitelman aikaansaamisesta rautatien ra.- 81. Matilai'Mn ym., toiv.al. N:o 416: Mää-
1326: rärahasta. Tainionkosken asema-alueella.
1327: kenta.lniseksi Jyväskylästä Heinolaan 956
1328: olevan rautatiealikäytävän ra.kenta.lni-
1329: 64. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 399: Rau- seksi ••••• ·•••••• .• • • • • •. . . . • • • • • • • . • • 978
1330: tllltien .rakentamisesta Heinolasta Savon
1331: radalle • • . . . . • • • • . . . • . . . . . • . • • • . . . . . . • 957 82. Jämsen ym., toiv.al. N:o 417: Äänekos-
1332: ken-Haapajärven rautatien tiepohjan
1333: 65. N#raf16'11, ym., toiv.al. N:o 400: Juan- lunastushinnan korvaamisesta. valtion
1334: kosken-Kaavin-Sysmäjärven yhdysradan varoilla . . . . • • • . . • • • . . • . . . . . . . . . . . • • • • 979
1335: rakentamisesta . • . • • . • • • • . . • . . . • • • . • . . • 959
1336: 83. Holopainen ym., toiv.al. N:o 418: Sillan
1337: 66. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 401: rakentamisesta Onkisalmen lossipa.ikalle
1338: Kontiomäen-Kuhmon rautatien rakenta- Liperin kunnassa. . • . • . . . • • • . . . . . • . • • • • 980
1339: misesta. • • • . • . . • . . • . • . • • • . . . • . • . . . • • . . 960
1340: 84. Hostila ym., toiv.al. N:o 419: Sillan ra-
1341: 67. Puhakka ym., toiv.al. N:o 402: Joensuun kentamisesta. Keihässa.lmeen Pyhtään kun·
1342: -llomantsin radan jatkamisesta Kove- nassa. • • . . • . . . . • • . . • . • • • • • . . . . . . . . • • • . 981
1343: rosta N uorajärvelle • • . . . . • • • • • • . • • • . • • 961
1344: 85. Häppölä ym., toiv.a.l. N:o 420: Maantie-
1345: 68. Byhtä, toiv.a.l. N:o 403: Täyskoneelli· sillan rakentamisesta. Kosken H.l. kir-
1346: sen tutkimuksen suorittamisesta Taival- konkylään . . • . . . . • . . • . • . . . • . . • • • • . • • • . 982
1347: kosken-Kuusamon ratasuunnalla • . . . • . 962
1348: 86. Jussila ym., toiv.al. N:o 421: Kirja.la.n·
1349: 69. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 404: Iisal- salmen sillan ra.kenrta.lnisesta Ylikylän-
1350: men-Maaaelän ratasuunnan tutkimisesta 963 Paraisten maantiellä • • • . • . . . • • • • . • . . • 983
1351: 70. Sarjala ym., toiv.al. N:o 405: Täysko- 87. Koivisto ym., toiv.a.l. N:o 422: Tenniö·
1352: neellisen tutkimuksen suorittamisesta joen sillan rakentamisesta Sallan-savu-
1353: ratasuunnalla Naarajärvi-Heinola . • • . 964 kosken maantielle . • . . • • • • • . . . . . . . . . . . 984
1354: 71. Sinkkonen ym., toiv.a.l. N:o 406: Parik- 88. Lahtela, toiv.al. N:o 423: Siltojen ra.ken-
1355: kalan-Onkamon radan rakentamisesta • • 965 ta.misest8:. ~~~joen yli Pelkosenniemen ja
1356: Sallan valilla. . . • • . • . . • . . . • • • . . . . . . . • . . 985
1357: 72. V. Turunen ym., toiv.a.l. N:o 407: Rau-
1358: tatien rakentamisesta Juankoskelta. Kaa- 89. Lakkala ym., toiv.a.l. N:o 424: Sillan ra-
1359: vin kautta Sysmäjärvelle . . . . . . . • • . . • . • 966 kentamisesta Tornionjoen yli Ylitornion
1360: Närkistä Ruotsin Ma.ta.rengiin ja Pellon
1361: 73. J. Wirtanen, toiv.al. N:o 408: Rautatien kunnan Pellon kylästä Ruotsin Pelloon 986
1362: rakentamisesta Härmän tai Jepua.n ase-
1363: malta. Vaasaan . • . • • . . . . • • . . • • . . • . . . • . 967 90. Nederström-Lwnden ym., toiv.a.l. N:o 425:
1364: Sillan rakentamisesta. Rungonsalmen yli
1365: 74. B. Vwtanen ym., toiv.al. N:o 409: Toisen Pungböleen . . . . . . • . . . . • . . • • . • • • • . . . • . 987
1366: raidepa.rin asentamisesta Pasilan-Kirk-
1367: 91. Pekkarinen ym., toiv.a.l. N:o 426: Puu-
1368: konummen rataosalle • • • . . . . . . • • . . . • . . 968 tossa.lmen sillan rakennustöiden aloitta-
1369: 75. Procope m.fl., hemst.mot. N:o 410: An- misesta . • . . . . . . • • . • • . . • . • . • . . • • . • • • • • 988
1370: gående åtgärder för förbättrande av 92. Byhtä, toiv.a.l., N:o 427: Romppaisen·
1371: tra.fiksäkerheten vid järnvägsövergån· salmen sillan rakentamisesta. Taivalkos-
1372: ga.rna. • . • • • • • • • . • • • • • . • • . • • . • . • . . . • • • . 969 kelie • • • • . • • • . • • . . • . • • • • • . . . • • • . . . • . • . 989
1373: 75. Prooope ym., toiv.a.l. N:o 410: Toimen- 93. V. A. Vwta'Mfl ym., toiv.al. N:o 428:
1374: piteistä liikenneturvallisuuden pa.ranta.• Maantiesillan rakentamisesta Kyrönsal-
1375: lniseksi rautatieylikäytävillä . . • . . • • . . . 971 meen • •• •• •. . . . . .. . . .. . . .• . . . . . . •. . . . 990
1376: Sisällysluettelo 1958.
1377:
1378: Siv. Siv.
1379: 94. Hostila gm., toiv.al. N:o 429: Kymin 105. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 440: Toimen-
1380: lentokentän sawttamisesta liikennekelpoi- piteistä postiautolinjan aikaansaamiseksi
1381: seksi • • • • • • . • • • • • . . • • . . • . • . . . . • • • • . • • 991 linjalle Vimpeli-Myllymäki-Ala.vus • • 1005
1382: 95. Lahtela, toiv.al. N:o 430: Kemijärven 106. Byhtä, toiv.al. N:o 441: Postiautojen
1383: Ketoselän lentokentän maa-alueen ja huoltopaikan rakentamisesta Kuusamoon 1006
1384: kaadettujen puiden korvaamisesta maan-
1385: omistajille . • • • • • • . . • • • • • • • • . . . . . • • . • • 992 107. Äavik ym., toiv.al. N:o 442: Postiauto-
1386: linjan aikaansaamisesta Vaasan ja. Kok-
1387: 96. Ntskala ym., toiv.al. N:o 431: Lentoken- kolan välille • • • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1007
1388: tän rakentamise9ta Kolarin kuntaan • • 993
1389: 108. PaZovesi ym., toiv.al. N:o 443: Postitalon
1390: 97. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 432: Jorois- rakentamisesta Jyväskylään ....•....• 1008
1391: ten lentokentän kunnostamisesta liikenne-
1392: kelpoiseksi .. .. .. • .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. 994 109. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 444:
1393: 98. SarjaZa ym., toiv.al. N:o 433: Pieksä- Kainuun lennätin- ja. puhelinpiirin perus-
1394: mäellä sijaitsevan Naarajärven leutoken- tamisesta . . • . . . • • • . • • . . • • • • • . . . . . . • . • 1009
1395: tän rakentamisesta lentoliikenteen vaati- 110. Hallberg ym., toiv.al. N:o 445: Pohjois-
1396: muksia vastaavaan kuntoon . • . • • • • • • • • 996 Karjalan syrjäseutujen puhelinolojen pa-
1397: 99. K'Ulovaara ym., toiv.al. N:o 434: Liiken- rantamisesta . . . • . • . . . . . . • • . • • • • . • . . • . 1010
1398: neolojen parantamisesta Kustavin ja Ah·
1399: venanmaan välillä . . . .. . • .. • • .. . . .. . . . 997 111. Teir m.fZ., hemst.mot. N:o 446: Angående
1400: undersökning a.v möjligheterna för till-
1401: 100. K'Ulovaara ym., toiv.al. N:o 435: Ström- räcklig isbrytarhjälp till hamnarna vid
1402: man kanavan ja Strömman-Kokkilan Bottniska viken . • . . • • • • • • . . . . • • • • . . . . 1011
1403: laivaväylän parantamisesta. • • • . . . • • • • • . 999
1404: 111. TeiJr ym., toiv.al. N:o 446: Pohjanlahden
1405: 101. Twuli ym., toiv.al. N:o 436: Laivayh- satamille annettavan riittävän jäänsär-
1406: teyksien aikaansaamisesta. Itä-Suomen kijäavun mahdollisuuksien tutkimisesta 1012
1407: saarten ja rannikkokaupunkien välille • • 1000
1408: 102. SarjaZa ym., toiv.al. N:o 437: Saimaan 112. Ihndeman m.fl., hemst.mot N:o 447: An-
1409: vesistöalueen puutavaran kuljetusmah- gående utredning av frågan om Hangö
1410: dollisuuksien parantamisesta • . • . • • . • • • 1002 hamns lönsamhet . • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • 1013
1411: 103. Vennamo, toiv.al. N:o 438: Toimen- 112. Lindeman ym., toiv.al. N:o 447: Hangon
1412: pitei&tä vesikuljetusyhteyden aikaansaa- sataman kannattavuuskysymyksen sel-
1413: miseksi Saimaan vesistöstä Suomenlahteen 1003 vittämisestä •.•.•.•...•.••.•.•.••....• 1014
1414: 104. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 439: 113. Hoatila ym., toiv.al. N:o 448: Laivatela-
1415: Oravin kanavan säilyttämisestä matkus- kan perustamise&ta. Haminan-Kotkan
1416: tajalaivaliikenteen kulkureittinä • • • • • • 1004 rannikolle . . • . . . • • • . . • . • . . . . • • • . . . . . . . 1015
1417: VALTIOPÄIVÄT
1418: 1958
1419:
1420: LIITTEET
1421: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
1422: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1423:
1424:
1425:
1426:
1427: HELSINKI 1958
1428: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1429:
1430:
1431: E 687/5'8
1432: VALTIOPÄIVÄT
1433: 1958
1434:
1435: LIITTEET
1436: 1
1437:
1438: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1439: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1440:
1441:
1442:
1443:
1444: HELSINKI 1958
1445: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1446: Voimataloutta, ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamista,
1447: kansanäänestystä, valtiollisia vaaleja ja läänijakoa ym.
1448: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1449: 7
1450:
1451: I_l. - La.k.al. N: o 1.
1452:
1453:
1454:
1455:
1456: V. K. Turunen ym.: Ehdotus laiksi vesivoimalähteiden ja
1457: voimalaitosten sekä voimajohtojen, omistusoikeuden siir-
1458: rosta ja pakkolunastuksesta.
1459:
1460:
1461: E d u s k u n n a 11 e.
1462:
1463: Vuoden 1954 valtiopäiville jätettiin laki- tuksessa ja hallinnassa ollen voidaan maan
1464: aloite vesivoimalähteiden ja voimalaitosten voimataloutta kehittää täysityöllisyyspoliitti-
1465: sekä voimajohtojen omistusoikeuden siirrosta sia näkökohtia seuraten, so. kriisi- ja lama-
1466: ja pakkolunastuksesta. Aloitteen peruste- kansien aikana, jolloin maassa on runsaasti
1467: luissa esitettiin mm.: työhön pystyviä ja työtä hakevia henkilöitä,
1468: ,Voimateollisuutta pidetään yleisesti sellai- mutta joille yksityiset eivät kykene antamaan
1469: sena taloudellisen toiminnan alana, minkä tilaisuutta työvoiman käyttöön.
1470: siirtäminen yhteiskunnan omistukseen ja hal- Voimatalouden alalla on sosialisoiminen
1471: lintaan on tarpeellista ja tarkoituksenmu- suoritettavissa riittävin perustein jo sen
1472: kaista. Useissa maissa on toimeenpantu eräit- vuoksi, että keskitetyn järjestelmän avulla
1473: ten voimatalouden alojen sosialisoiminen val- saadaan aikaan puhtaasti organisatorisin toi-
1474: tion omistukSeen ja hallintaan. menpitein huomattavia kansantaloudellisia
1475: Maamme voimatalous perustuu lähinnä voittoja. Vesistösäännöstely on tällöin ilman
1476: koskivoimaan. Vesivoimien sosialisoimista voi- vaikeuksia toteutettavissa ja samalla eri vesi-
1477: daan perustella sekä yleisillä että erikoi- alueilla olevien vesivoimalaitosten ja höyry-
1478: silla, voimatalouden alalle ominaisilla teknil- voimalaitosten yhteiskäyttö on täysin tehok-
1479: lisillä ja tekinillistaloudellisilla syillä. Virtaa- kaasti toteutettavissa. On laskettu, että yh-
1480: vaa vettä luonnonvoimana ei voida katsoa teiskäytön avulla aikaansaadaan n. 65 mil-
1481: kenenkään työllä aikaansaaduksi. Kun vesi- joonan kilowattitunnin vuotuinen ensiarvoi-
1482: voimien hinnat niitten tarjonnan vähentyessä sen energian lisäys ilman, että otetaan lu-
1483: ovat nousseet, saavat yksityiset omistajat kuun vuosi- tai vuorokausisäännöstelystä vä-
1484: hintojen nousun muodossa ansiottomaan ar- littömästi saatavaa hyötyä.
1485: von nousuun verrattavan hyödyn, mitä ei Sinänsä hyödylliseksi katsottava maaseu-
1486: voida pitää kohtuullisena ja oikeana. Vesi- dun sähköistäminen on toisen maailmansodan
1487: voimia on usein hankittu puhtaasti keinot- jälkeen vienyt monessa tapauksessa siihen,
1488: telutarkoituksessa, ilman että on ollut vähin- että voiman ja valon tarvitsijat maaseudulla
1489: täkään tarkoitusta niitten rakentamiseen. ovat joutuneet suuriin rahallisiin vaikeuksiin
1490: Vesivoimalaitosten rakentamisen tiellä on mo- kalliitten liittymis- ja vuosimaksujen joh-
1491: nia haittoja saman kosken kuuluessa useille dosta. Maaseudun sähkön tarvitsijain asemaa
1492: omistajille, jolloin omistussuhteitten selvitte- voidaan sanotussa suhteessa parantaa vain,
1493: lyt viivästyttävät suunnitelmia ja estävät jos muodostetaan valtakunnallinen voima-
1494: joen tarkoituksenmukaisen porrastuksen. talousjärjestelmä, missä huonommassa ase-
1495: Vesivoimien, varavoima-asemien ja voima- massa olevien rasitusta kevennetään tarkoi-
1496: siirtojen yleissuunnitelmallinen rakentaminen tuksenmukaisen tariffipolitiikan avulla. V al-
1497: kohtaa nykyisen järjestelmän vallitessa suu- tion verovaroja ei voida jo periaatteellisista
1498: ria vaikeuksia. Kun voimateollisuus sosiali- syistä käyttää huojennusten antamiseen,
1499: soidaan, voidaan maan voimataloutta kehittää koska se tapahtuu muitten väestökerrosten
1500: elinkeinoelämän tarpeita varten silloinkin, kustannuksella. Tarkoituksenmukaisempi me-
1501: kun yksityiset eivät pysty tai halua voima- nettely on, että kannattavien vesivoimalaitos-
1502: taloutta kehittää. Vain yhteiskunnan omis- ten tuottoa käytetään sanotun huojennuksen
1503: 8 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö.
1504:
1505:
1506: antamiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että mataloussuunnitelman toteuttamiseksi .. Kun
1507: valtio omistaa sekä vesivoimalaitokset, tar- kysymys on yhä edelleenkin mitä ajankoh-
1508: peellisen määrän höyryvoimalaitoksia, kauko- taisin ja jopa kiireellinenkin, allekirjoittaneet
1509: siirtojohdot ja maaseudun jakelulaitoksia." kunnioittaen ehdottavat,
1510: Kysymystä aikoinaan selviteltäessä (esim.
1511: sosialisoimiskomiteassa ja alan ammattipii- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
1512: reissä) todettiin edelläesitetyt puutteet es- luvan lakiehdotuksen:
1513: teinä suunnitelmallisen ja järkiperäisen voi-
1514:
1515:
1516:
1517: Laki
1518: vesivoimalähteiden ja voimalaitosten sekä voimajohtojen omistusoikeuden
1519: siirrosta ja pakkolunastuksesta.
1520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti. säädetään:
1521: 1 luku. vesivoimalähteet, vesivoimalaitokset ja voi-
1522: mansiirtojohdot, jotka kuuluvat valtiolle,
1523: Yleisiä säännöksiä. kunnalle taikka sellaiselle laitokselle, yhtei-
1524: 1 §. sölle tai osakeyhtiölle, jossa valtio tai kunta
1525: Vesivoimalähteiden, vesi- ja höyryvoima- omistaa osake-enemmistön taikka jossa niillä
1526: laitosten, voimansiirtojohtojen sekä niitä muutoin on määräysvalta.
1527: taikka vesistön säännöstelyä varten tarpeel- Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
1528: listen maa- ja vesialueiden omistusoikeuden myös sellaista yhteisöä ja osakeyhtiötä, jossa
1529: siirto ja pakkolunastus maan voimatalouden 1 momentissa mainittu laitos, yhteisö tai
1530: hallinnon keskittämiseksi, voimalaitosten ja osakeyhtiö omistaa osake-enemmistön taikka
1531: voimansiirtoverkoston suunnitelmallisen ja jossa niillä muutoin on määräysvalta.
1532: kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisen Valtion, kunnan tai 1 tahi 2 momentissa
1533: rakentamisen toteuttamiseksi ja niiden yh- mainitun laitoksen, yhteisön tai osakeyhtiön
1534: teiskäytön edistämiseksi, vesistöjen säännös- omistama höyryvoimalaitos siirtyy niinikään
1535: telyn helpottamiseksi, teollisuuden ja muun 1 momentin mukaisesti Valtion Voima Osake-
1536: taloudelliselle elämälle välttämättömän voi- yhtiön omistukseen, jollei valtioneuvosto sen
1537: mansaannin turvaamiseksi sekä maaseudun esityksestä 1 §: ssä mainitut näkökohdat huo-
1538: ja muulle sosiaaliselle sähköistykselle riittä- mioon ottaen toisin päätä. Tällainen esitys
1539: vien edellytysten luomiseksi tapahtuu tämän on annettava valtioneuvostolle viimeistään
1540: lain mukaisesti. kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voi-
1541: maantulosta.
1542: 2 §.
1543: Voiman tuotannon ja jakelun kehittämistä
1544: ja hoitamista varten perustetaan kauppa- ja 4 §.
1545: teollisuusministeriön alainen Valtion Voima Muiden kuin 3 §: ssä mainittujen yhteisö~
1546: Osakeyhtiö niminen osakeyhtiö, johon on jen, laitosten tai osakeyhtiöiden omistamat
1547: tässä laissa säädetyin poikkeuksin noudatet- rakentamattomat vesivoimalähteet pakkolu-
1548: tava voimassa olevan osakeyhtiölain säännök- nastetaan ja luovutetaan Valtion Voima Osa-
1549: siä. keyhtiölle sitä mukaa kuin se voimalaitosten
1550: rakentamisen, veden tai vesistön säännöstelyn
1551: taikka muun sellaisen syyn vuoksi on tar-
1552: 2 luku. peellista.
1553: Samoin voidaan pakko! unastaa sellaisia
1554: Omistusoikeuden siirrosta. maa- ja vesialueita, jotka ovat vesivoimaläh-
1555: 3 §. teiden tarkoituksenmukaista rakentamista ja
1556: Valtion Voima Osakeyhtiön omistukseen käyttöä sekä veden tai vesistön säännöstelyä
1557: siirtyvät tämän lain voimaan tullessa kaikki varten välttämättömät.
1558: I,l.- V. E. Turunen ym. 9
1559:
1560: 5 §. tiölle, siirretään Valtion Voima Osakeyhtiölle
1561: Muiden kuin 3 §: ssä mainittujen yhteisö- ja muut osakkeet pakkolunastetaan sen omis-
1562: jen, laitosten tai osakeyhtiöiden omistamat tukseen ja hallintaan luovutettaviksi.
1563: vesi- ja höyryvoimalaitokset vesivoimalähtei-
1564: neen sekä tarpeellisine maa- ja vesialueineen 10 §.
1565: pakkolunastetaan siten, että ensi sijassa lu- Muun kuin Valtion Voima Osakeyhtiön
1566: nastetaan laitoksen suuruus, sijainti ja muut omistaman vesivoimalähteen rakentaminen tai
1567: tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat huomioon siinä jo olevan voimalaitoksen tai rakenteen
1568: ottaen ne laitokset, joiden kehittämä voima laajentaminen on sallittu vain valtioneuvos-
1569: käytetään huomattavalta osalta muuhun kuin ton kussakin tapauksessa erityisestä syystä
1570: laitoksen omistajalle kuuluvan teollisuuslai- antaman luvan nojalla. Ennen luvan myön-
1571: toksen voimantarpeen tyydyttämiseen. tämistä on Valtion Voima Osakeyhtiöltä han-
1572: Sitä mukaa ja siinä järjestyksessä kuin 1 kittava lausunto ja on lupapäätöksessä va-
1573: §: ssä mainitut syyt vaativat, pakkolunaste- rattava sille oikeus kahdenkymmenen vuoden
1574: taan 1 momentissa tarkoitetut näkökohdat kuluessa lunastaa laitos tai rakenne vesivoi-
1575: huomioon ottaen siinä mainittujen omista- malähteineen, voimansiirtojohtoineen ja tar-
1576: jien omistamat vesi- ja höyryvoimalaitokset, peellisine maa- ja vesialueineen omakseen.
1577: joiden kehittämä voima pääasiallisesti käyte- Mitä 1 momentissa on lunastusoikeuden
1578: tään laitoksen omistajalle kuuluvan teolli- varaamisesta säädetty, koskee myös muuta
1579: suuslaitoksen voimantarpeen tyydyttämiseen. sellaista sähkölaitosta, jonka rakentamiseen
1580: tarvitaan sähkölaitoksista 11 päivänä touko-
1581: 6 §. kuuta 1928 annetun lain 2 §: n, sellaisena
1582: Omistusoikeus muihin kuin 3 §: ssä tarkoi- kuin se on muutettuna pa1vana kuuta
1583: tettuihin noin 100 kilovoltin tai sitä kor- 19 annetussa laissa, mukaan kauppa- ja
1584: keampijännitteisiin voimansiirtoj ohtoihin teollisuusministeriön lupa.
1585: siirtyy tämän lain voimaan tullessa Valtion
1586: Voima Osakeyhtiölle.
1587: 3 luku.
1588: 7 §.
1589: Energiaa jakavat sähkölaitokset ja niihin Korvauksen määrääminen.
1590: liittyvät jakelujohdot voidaan pakkolunastaa 11 §.
1591: ja luovuttaa Valtion Voima Osakeyhtiölle, Tämän lain mukaan siirtyneestä tai pakko-
1592: jos se 1 §: n säännökset huomioon ottaen ja lunastetusta omaisuudesta suoritettavaa kor-
1593: erityisesti maaseudun sähköistämisen edistä- vausta määrättäessä arvioidaan omaisuus sii-
1594: miseksi on tarkoituksenmukaista. hen arvoon, joka sille on vahvistettu tai vah-
1595: vistetaan omaisuuden siirtymistä tai pakko-
1596: 8 §. lunastusta edeltäneeltä vuodelta tulo- ja
1597: Pakkolunastuksella voidaan 1 §: ssä maini- omaisuusveroa määrättäessä.
1598: tussa tarkoituksessa supistaa kiinteistön tai Jollei omaisuudelle ole määrätty tai sille
1599: vesialueen omistajan ja haltijan oikeutta määrätä 1 momentissa tarkoitettua verotus-
1600: kiinteistön tai vesialueen käyttämiseen, pe- arvoa, arvioidaan se niiden perusteiden mu-
1601: rustaa kiinteistöön kohdistuva rajoitettu kaisesti, joita sanotussa tulo- ja omaisuus-
1602: käyttöoikeus sekä poistaa valtion omistaman verotuksessa on noudatettu tai noudatetaan.
1603: kiinteistön käyttöä rajoittava oikeus.
1604: 12 §.
1605: 9 §. Jos ainoastaan osa omaisuudesta tai talou-
1606: Milloin 3, 4, 5, 6, 7 tai 10 § :ssä tarkoite- dellisen kokonaisuuden muodostavasta, saman
1607: tun omaisuuden omistaa osakeyhtiö, joka har- omistajan omistamasta omaisuusryhmästä
1608: joittaa pääasiallisesti voiman tuotantoa tai pakkolunastetaan ja siitä koituu haittaa
1609: jakelua taikka kumpaistakin yhdessä, voi- jäännöksen käyttämiselle, niin on myöskin
1610: daan omaisuuden siirto tai pakkolunastus toi- haitasta suoritettava täysi korvaus.
1611: mittaa siten, että osakeyhtiön osakkeista ne, Milloin jäljellä olevan omaisuuden tai jon-
1612: jotka kuuluvat valtiolle, kunnalle tai 3 § :ssä kin sen eri osan käyttämiselle koituu pakko-
1613: mainitulle yhteisölle, laitokselle tai osakeyh- lunastuksesta erinomaista haittaa, olkoon val-
1614: 2 E 68'7/58
1615: 10 I,l. - Valtion Vohnå Osakeyhtiö.
1616:
1617:
1618: tio velvollinen, milloin omistaja vaatii, Junas- 16 §.
1619: tamaan myöskin jäännöksen tai sen erityisen Jos pakkolunastettavalla alueella olevat
1620: osan. rakennukset ovat kiinteistön omistajalle tai
1621: haltijalle tarpeen hänelle jäävää kiinteistöä
1622: 13 §. varten ja rakennusten siirron arvioidaan tu-
1623: Jos kiinteän omaisuuden tai siihen kohdis- levan halvemmaksi kuin niistä suoritettava
1624: tuvan oikeuden käyttämistä on supistettava, korvaus eikä vastaanottaja halua niitä lu-
1625: saakoon omistaja tai oikeuden haltija kor- nastaa, siirtäköön omistaja tai haltija ne
1626: vauksen siitä johtuvasta kiinteistön tai oikeu- pois pakkolunastuspäätöksessä määrättävässä
1627: den arvon vähentymisestä. ajassa.
1628: Mikäli supistus erittäin suuresti vaikeuttaa Siirtokustannukset korvaa valtio. Jollei
1629: kiinteistön tai sen eri osan taikka oikeuden siirtoa kuitenkaan suoriteta määrätyssä ajassa
1630: käyttämistä on, milloin omistaja vaatii, koko eikä kauppa- ja teollisuusministeriö ole
1631: omaisuus tai sen erityinen osa taikka oikeus myöntänyt pitennettyä aikaa, voidaan raken-
1632: lunastettava. nukset poistaa alueelta siirtämisvelvollisen
1633: kustannuksella.
1634: 14 §.
1635: Vuokraoikeus, pysyväinen hallintaoikeus, 17 §.
1636: metsänhakkuuoikeus tai muu sellainen oikeus Korvauksen maaraa yksi tai useampi kor-
1637: kiinteistöön tai alueeseen, joka siirtyy val- vauslautakunta, jossa on puheenjohtaja ja
1638: tiolle tai Valtion Voima Osakeyhtiölle, rau- neljä jäsentä.
1639: keaa, jollei kahden kuukauden kuluessa omai- Puheenjohtajan ja kolme jäsentä, joiden
1640: suuden siirtymisestä toisin sovita tai pakko- on oltava hyvin perehtyneitä tulo- ja omai-
1641: lunastuspäätöksessä toisin määrätä. suusverotukseen ja joista yksi määrätään toi-
1642: Milloin 1 momentissa tarkoitettu oikeus mimaan valtion asiamiehenä, sekä varamiehet
1643: raukeaa, suoritetaan oikeuden haltijalle kor- näille asettaa valtiovarainministeriö. Neljän-
1644: vaus oikeuden menetyksestä aiheutuneesta nen jäsenen ja hänen varamiehensä, jotka
1645: vahingosta. Korvaus suoritetaan kiinteistöstä ovat vaihtuvia, määrää kaupungin- tai kaup-
1646: tai alueesta maksettavasta luovutus- tai lu- palanhallitus taikka kunnallislautakunta sen
1647: nastushinnasta sen etuoikeuden mukaisesti, kunnan verolautakunnan jäsenistä, missä tä-
1648: mikä oikeuden haltijalla oli kiinteistöön. män lain mukaan siirtyvä tai pakkolunastet-
1649: Korvauksen pääoma-arvo lasketaan siten, tava omaisuus kokonaan tai pääosaltaan si-
1650: että arvioidaan etuudesta saatava vuositulo jaitsee.
1651: sekä voimassa olevissa laeissa ja asetuksissa Puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuoma-
1652: vastaavien tapauksien varalta säädettyjen rin vastuulla. Heidän esteellisyydestään on
1653: perusteiden mukaan määrätään, mikä pää- voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on
1654: oma-arvo etuudella on. säädetty.
1655: Puheenjohtajaksi tai jäseneksi määrätty
1656: 15 §. älköön kieltäytykö toimeen ryhtymästä, ellei
1657: Alue tai kiinteistö, joka pakkolunastetaan hän kieltäytymisensä perusteeksi voi esittää
1658: tämän lain tarkoituksiin, vapautuu vastaa- syytä, jonka valtiovarainministeriö hyväksyy.
1659: masta sitä rasittavasta eläkeoikeudesta. Elä-
1660: keoikeus voidaan kuitenkin, jos se sopivasti
1661: käy päinsä, jättää rasittamaan luovuttajalle 18 §.
1662: jäävää kiinteistöä. Korvauslautakunta on päätösvaltainen, kun
1663: Jollei eläkettä 1 momentin mukaisesti jä- puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat saapu-
1664: tetä rasittamaan määrättyä tilaa, suoritetaan villa.
1665: oikeuden haltijalle oikeuden menetyksestä Erimielisyyden sattuessa tulee lautakun-
1666: aiheutuneesta vahingosta korvausta, joka nan päätökseksi se mielipide, jota useimmat
1667: maksetaan kiinteistöstä tai alueesta suoritet- kannattavat.
1668: tavasta lunastus- tai luovutushinnasta sen Korvauslautakunnan kokouksessa on pidet-
1669: mukaan kuin asetuksella määrätään. tävä pöytäkirjaa.
1670: I,l. - V. K. Turunen ym. 11
1671:
1672: 19 §. Valituskirja tai valituksenalainen päätös
1673: Korvauksen määräämiseksi korvauslauta- sekä, kun valittajana on omaisuuden omis-
1674: kunta on oikeutettu toimittamaan katselmuk- taja tai oikeuden haltija, selvitys siitä, mil~
1675: sia, käyttämään asiantuntijoita ja hankki- loin valittaja on saanut päätöksestä tiedon,
1676: maan muuta selvitystä sekä saamaan valtion on annettava tai säädetyssä järjestyksessä
1677: ja kuntien viranomaisilta tarvittavia tietoja. postitse toimitettava korvauslautakunnan pu-
1678: Omaisuuden omistajan tai haltijan ja oikeu- heenjohtajalle viimeistään ennen kello kahta-
1679: den haltijan on lautakunnan kehoituksesta toista kolmantenakymmenentenä paiVana,
1680: annettava ne täydentävät tiedot ja selvityk- luettuna omaisuuden omistajalle päätöksen
1681: set, jotka lautakunta katsoo tarpeellisiksi, tiedoksiautopäivästä ja valtion asiamiehelle
1682: niin myös tultava saapuville lautakunnan ko- siitä päivästä, jona päätös on annettu, sanot-
1683: koukseen, jos hänen kuulemistaan pidetään tuja päiviä lukuun ottamatta. Puheenjohta-
1684: tarpeellisena. jan on valituskirjaan merkittävä, milloin val-
1685: tion puolesta on valitettu, korvaukseen oikeu-
1686: 20 §. tetulle tilaisuus kirjallisen vastauksen anta-
1687: Kun korvauslautakunta on määrännyt kor- miseen, sekä viipymättä lääninhallitukselle
1688: vauksen, toimittakoon lautakunnan puheen- lähetettävä valituskirja omine lausuntoineen,
1689: johtaja viipymättä päätöksen asianomaiselle korvauksen perusteena olevat asiakirjat ja
1690: tiedoksi tämän koti- tai oleskelupaikkakun- ote arvioimislautakunnan pöytäkirjasta, jollei
1691: nan asianomaisen viranomaisen välityksellä. sitä ole valitukseen liitetty.
1692: Milloin korvauslautakunnan päätöstä ei ole
1693: voitu antaa asianomaiselle tiedoksi niinkuin
1694: 1 momentissa on säädetty, on puheenjohta- 22 §.
1695: jan, mikäli päätöksen antamisesta on kulu- Lääninhallituksen päätös on 20 §: ssä sää-
1696: nut vähintään kaksi kuukautta, toimitettava detyllä tavalla toimitettava korvaukseen oi-
1697: päätös tiedoksi kuulutuksella. Kuulutus on keutetulle tiedoksi tai, jos valtion asiamies
1698: kuukauden viiden ensimmäisen päivän aikana on valittajana, viipymättä toimitettava hä-
1699: pantava sen kunnan ilmoitustaululle, jonka nelle.
1700: alueella korvattava omaisuus, johon kor- Lääninhallituksen päätöksestä on oikeus
1701: vauksenalainen oikeus kohdistuu tai jolle ai- valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. V a-
1702: heutuvasta haitasta korvausta suoritetaan, lituskirja sekä, kun valittajana on korvauk-
1703: kokonaan tai pääasiallisesti sijaitsee, sekä pi- seen oikeutettu, selvitys päätöksen tiedoksi-
1704: dettävä sanotulla taululla kolmekymmentä antopäivästä, on viimeistään ennen kello kah-
1705: päivää korvaukseen oikeutetun nähtävänä. tatoista kolmantenakymmenentenä päivänä
1706: Korvaukseen oikeutetun katsotaan saaneen luettuna korvaukseen oikeutetulle päätöksen
1707: päätöksestä tiedon kolmantenakymmenentenä tiedoksiautopäivästä ja valtionasiamiehelle
1708: päivänä siitä päivästä lukien, jona kuulutus siitä päivästä, jona päätös on annettu, sanot-
1709: on pantu kunnan ilmoitustaululle, sanottua tuja päiviä lukuun ottamatta, annettava tai
1710: päivää lukuun ottamatta. säädetyssä järjestyksessä postitse toimitet-
1711: Edellä 2 momentissa mainitusta kuulutuk- tava lääninhallitukselle, jonka tulee, milloin
1712: sesta on käytävä ilmi korvaukseen oikeute- valittajana on valtionasiamies, hankkia vali-
1713: tun nimi, suoritettavaksi vahvistettu korvaus- tuksen johdosta korvaukseen oikeutetulta kir-
1714: määrä sekä miten päätökseen voidaan hakea jallinen vastaus sekä lähettää korkeimpaan
1715: muutosta. hallinto-oikeuteen valitus omine lausuntoi-
1716: neen ja asian käsittelyssä kertyneet kirjat.
1717: 21 §.
1718: Jos korvaukseen oikeutettu tai valtion asia- 23 §.
1719: mies ei tyydy korvauslautakunnan päätök- Sitten kun aika valituksen tekemiseen kor-
1720: seen, voi hän siitä valittaa lääninhallitukseen vauslautakunnan päätöksestä on päättynyt,
1721: siinä läänissä, missä tämän lain mukaan siir- toimittakoon lautakunta päätöksensä, mikäli
1722: tynyt tai pakkolunastettu omaisuus taikka se se on saanut lainvoiman, valtiokonttorille.
1723: omaisuus, jolle aiheutuvasta haitasta tai jo- Samoin on lääninhallituksen, ratkaistuaan
1724: hon kohdistuvasta oikeuden raukeamisesta sille tehdyn valituksen, toimitettava valtio-
1725: korvausta suoritetaan, kokonaan tai pääasial- konttorille päätöksensä, mikäli se on saanut
1726: lisesti sijaitsee. lainvoiman.
1727: 12 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö.
1728:
1729:
1730: Korkein hallinto-oikeus lähettäköön jäljen- tönsä kartat ja niitä koskevat selitelmät sekä
1731: nöksen päätöksestään lääninhallitukselle ja omistusoikeuttaan tilaan koskevat asiakirjat.
1732: val tiokonttorille. Hänen on lisäksi toimikunnan kehoituksesta
1733: annettava ne täydentävät tiedot ja selvityk-
1734: set, jotka toimikunta katsoo tarpeellisiksi,
1735: 4 luku. niin myös tultava saapuville toimikunnan ko-
1736: koukseen, jos hänen kuulemistaan pidetään
1737: Pakkolunastusmenettely. tarpeellisena.
1738: 24 §.
1739: Kauppa- ja teollisuusministeriö johtaa ja 29 §.
1740: valvoo tämän lain mukaista pakkolunastus- Pakkol unastustoimikunnan ensimmäisestä
1741: toimintaa. kokouksesta on ilmoitettava kuulutuksella
1742: kunnan ilmoitustaululla ja enintään kahdessa
1743: 25 §. paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä vä-
1744: Pakkolunastukseen ryhtymisestä päättää hintään neljäätoista päivää ennen kokousta
1745: Valtion Voima Osakeyhtiön hallintoneuvosto. sekä sille viranomaiselle, joka on määrätty
1746: edustamaan valtiota toimituksessa, sekä sel-
1747: 26 §. laiselle kiinteistön omistajalle ja 14, 15 ja
1748: Pakkolunastuksen täytäntöönpanosta huo- 16 §: ssä tarkoitetun kiinteistöön kohdistuvan
1749: lehtii pakkolunastustoimikunta, jonka joko oikeuden haltijalle, jonka asuinpaikka on tie-
1750: määrätylle alueelle tai määrättyä toimitusta dossa, kirjeessä, joka kirjattuna on annettu
1751: varten asettaa kauppa- ja teollisuusministeriö postin kuljetettavaksi vähintään neljäätoista
1752: huomioon ottaen mitä 34 §: ssä säädetään. päivää ennen kokousta. Kuulutuksessa, jossa
1753: on mainittava, mitä tiloja pakkolunastustoi-
1754: 27 §. mitus koskee, on kehoitettava asianomaisia
1755: Pakkolunastustoimikunnassa on puheenjoh- maanomistajia ja nautintaoikeuden tai muun
1756: taja ja neljä jäsentä, joilla kullakin on vara- sen vertaisen oikeuden haltijoita ilmoittautu-
1757: miehensä. maan ja oikeuttaan valvomaan. Muista ko-
1758: Puheenjohtajalla on oltava kelpoisuus tuo- kouksista on tiedoitettava siten kuin edellä
1759: marin virkaan ja kokemusta tuomarin teh- on säädetty taikka pakkolunastustoimikun-
1760: tävissä. Jäseninä on neljä teknillisen asian- nan kokouksessa päätetyllä tavalla.
1761: tuntemuksen omaavaa henkilöä, joista yksi Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen
1762: on perehtynyt voimalaitos-, toinen voiman- suorittamista.
1763: jakelu- ja kolmas vesistönsäännöstelytehtä-
1764: viin sekä neljäs maanmittausinsinööri.
1765: Puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuoma- 30 §.
1766: rin vastuulla. Heidän esteellisyydestään sa- Pakkolunastustoimikunnan on, huomioon
1767: moin kuin äänestyksestä toimikunnassa on ottaen 4, 5 ja 8 §:n säännökset, määrättävä,
1768: voimassa, mitä asian käsittelystä tuomioistui- mitä omaisuutta pakkolunastus koskee.
1769: messa on säädetty. Milloin kysymyksessä on 9 §: ssä mainittu
1770: Puheenjohtajaksi tai jäseneksi määrätty tapaus, pakkolunastustoimikunnan on alistet-
1771: älköön kieltäytykö toimestaan, jollei hän tava päätöksensä Valtion Voima Osakeyhtiön
1772: näytä estettä, jonka kauppa- ja teollisuus- hallintoneuvoston tutkittavaksi, joka ratkai-
1773: ministeriö hyväksyy. see, onko pakkolunastus kohdistettava osake-
1774: yhtiön osakkeisiin vaiko omaisuuteen.
1775: 28 §. Jos alueella olevat rakennukset tulevat siir-
1776: Pakkolunastustoimikunta on oikeutettu toi- rettäviksi, on pakkolunastustoimikunnan mää-
1777: mittamaan katselmuksia, käyttämään asian- rättävä aika, minkä kuluessa siirto on toimi-
1778: tuntijoita ja hankkimaan muuta selvitystä tettava.
1779: sekä saamaan valtion ja kunnan viranomai-
1780: silta tarvittavia tietoja, toimituksessa tarvit- 31 §.
1781: tavia karttoja ja selitelmiä sekä muita asia- Toimituksen loppukokouksessa on julistet-
1782: kirjoja. Asianomaisen on kuittia vastaan jä- tava asianosaisille päätös ja annettava heille
1783: tettävä toimikunnan käytettäväksi kiinteis- valitusosoitus.
1784: I,l.- V. K. Turunen ym. 13
1785:
1786: 32 §. jalta, kuitenkin, jos tämä on ollut vilpittö-
1787: Milloin pakkolunastussuunnitelman mukai- mässä mielessä, ainoastaan mikäli maanomis-
1788: sesti pakkolunastettujen tai tämän lain no- taja on saanut voittoa sen johdosta, ettei
1789: jalla siirtyneiden alueiden erottaminen on oikeutta ollut valvottu.
1790: tarpeen, toimittakoon sen pakkolunastustoi- Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske
1791: mikunnan maanmittausinsinöörijäsen pakko- sitä, jolla on vapaa hallintaoikeus kruunun-
1792: lunastuksesta säädetyssä järjestyksessä. taloon.
1793:
1794: 33 §.
1795: Joka on tyytymätön pakkolunastustoimi- 5 luku.
1796: kunnan päätökseen tai erottamistoimitukseen, Korvauksen suorittaminen ja kiinnityksen
1797: hakekoon muutosta maanjako-oikeudesta si- tai panttioikeuden haltijan oikeus.
1798: ten kuin valituksesta maanjakoasioissa on
1799: säädetty. 38 §.
1800: Siitä, että jokin tila tai alue taikka laitos Kun korvausta koskeva päätös on saanut
1801: on määrätty pakkolunastettavaksi, älköön lainvoiman, suorittaa valtiokonttori, mikäli
1802: kuitenkaan maanjako-oikeuteen valitettako. 49 § : n mukaan ei toisin menetellä, korvauk-
1803: sen siihen oikeutetulle 3 sadalta vuodessa
1804: 34 §. korkoa kasvavilla, jäljempänä 2 momentissa
1805: Sillä, joka voi tehdä todennäköiseksi, että säädetyin tavoin luuastettavilla valtion obli-
1806: hän poissaolonsa vuoksi paikkakunnalta gatioilla, kuitenkin niin, että mikäli mak-
1807: taikka muusta sellaisesta syystä ei ole saanut scttavaa määrää ei voida suorittaa obliga-
1808: tietoa pakkolunastustoimituksesta eikä tämän tioilla, yli menevä määrä maksetaan rahana.
1809: vuoksi ole voinut saapua toimitukseen oikeut- Obligatioille, joiden autopäivänä pidetään,
1810: taan valvomaan, olkoon oikeus tehdä valitus milloin on kysymys tämän lain nojalla siir-
1811: maanjako-oikeuteen kolmenkymmenen päivän tyvästä omaisuudesta, lain voimaantulopäi-
1812: kuluessa siitä, kun hän oli saanut päätöksestä vää, ja muussa tapauksessa sitä päivää, jol-
1813: tiedon, kuitenkin viimeistään kolmen kuukau- loin pakkolunastustoimituksen alkukokous pi-
1814: den kuluessa päätöksen julistamisesta. detään, maksetaan korkoa sanotusta päivästä
1815: lukien.
1816: 35 §. Valtio lunastaa obligatiot siten, että niistä
1817: Asian käsittelystä maanjako-oikeudessa erääntyy obligatioiden autopäivästä lukien
1818: olkoon voimassa, mitä jakoasiain käsittelystä kunkin seuraavan vuoden heinäkuun 1 päi-
1819: vastaavasti on säädetty, kuitenkin niin, että vänä 2 sadalta.
1820: maanjako-oikeudessa on oleva lisäjäseninä Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 momen-
1821: kaksi valtioneuvoston kahdeksi vuodeksi ker- tissa on säädetty, valtioneuvostolla on oikeus
1822: rallaan nimittämää voimalaitoksen rakenta- korvauksensaajan anomuksesta määrätä kor-
1823: miseen ja toimintaan perehtynyttä henkilöä. vaus joko kokonaan tai osaksi suoritettavaksi
1824: rahana tahi asianomaisen korvauksena saa-
1825: 36 §. rnat obligatiot lunastettavaksi, joko yhdellä
1826: Maanjako-oikeuden tuomiosta saadaan va- kertaa tai· muutoin nopeammin kuin 2 mo-
1827: littaa noudattamalla soveltuvin osin, mitä mentissa on säädetty, milloin se korvauksen-
1828: muutoksenhausta jakoasioissa on säädetty. saajan toimeentulon kannalta tai muusta
1829: syystä katsotaan kohtuulliseksi.
1830: 37 §.
1831: Nautintaoikeuden tai muun siihen verrat- 39 §.
1832: tavan oikeuden haltijalla, joka ei ole pakko- Suorittaessaan 24 §: ssä mainitun korvauk-
1833: lunastustoimikunnan kokouksessa valvonut sen, noudattakoon valtiokonttori soveltuvin
1834: oikeuttansa ja jota siinä ei myöskään ole osin, mitä kauppahinnan jaosta kiinteistöä
1835: ilmoitettu asianosaiseksi, älköön sittemmin ulosottotoimin myytäessä on säädetty.
1836: olko puhevaltaa valtiota tai Valtion Voima
1837: Osakeyhtiötä kohtaan, mutta saakoon hän 40 §.
1838: oikeutensa menettämisen johdosta kärsimäs- Milloin korvausta samasta omaisuudesta,
1839: tään vahingosta korvauksen maanomista- oikeudesta, oikeuden supistamisesta tai hai-
1840: 14 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö.
1841:
1842:
1843: tasta vaativat useat, joiden kesken oikeus 43 §.
1844: korvaukseen on kiistanalainen, suoritetaan Jos osakkeet, jotka 9 § : n mukaisesti siir-
1845: korvaus vasta sen jälkeen, kun he ovat kes- tyvät Valtion Voima Osakeyhtiölle tai pakko-
1846: kenään sopineet siitä, kenelle korvaus on lunastetaan, ovat saamisesta panttina, vapau-
1847: maksettava, tai kunkin oikeus siihen muu- tuvat ne vastaamasta sanotusta panttioikeu-
1848: toin on vahvistettu. desta, ja on panttioikeuden haltijalla sama
1849: oikeus luovutus- tai lunastushintaan kuin hä-
1850: nellä aikaisemmin oli osakkeisiin.
1851: 41 §.
1852: Jos kiinteistö, josta alue on tämän lain
1853: mukaan siirtynyt Valtion Voima Osakeyhtiön 44 §.
1854: omistukseen tai pakkolunastettu, on kiinni- Kauppa- ja teollisuusministeriön on tämän
1855: tyksen tai maksamattoman kauppahinnan oi- lain mukaisesti siirtyneen omaisuuden vapau-
1856: keutta koskevien säännösten nojalla taikka tumisesta vastaamasta 27 ja 28 § : ssä maini-
1857: muiden säännösten perusteella vastaamassa tusta kiinnityksestä ja panttioikeudesta il-
1858: saamisesta, määrätyn raha- tai tavaratulon moitettava asianomaiselle tuomiokunnan tuo-
1859: kantamisoikeudesta tai muusta yksityisestä marille tai raastuvanoikeudelle merkinnän
1860: oikeudesta tahi luonteeltaan julkisoikeudel- tekemistä varten, mikäli on kysymys koko
1861: lisista taikka julkisoikeudellisessa järjestyk- kiinteistöstä tai irtaimistokiinnityksestä, kiin-
1862: sessä maksettavaksi pannuista tai niihin ver- nitysasiain- tai irtaimistokiinnitysasiain pöy-
1863: rattavista suorituksista, on alue sellaisesta täkirjaan ja määräalan osalta ulosmitattujen
1864: vastuusta vapaa. kiinteistöjen luetteloon, älköön osittamatto-
1865: Samoin on korvaus vapaa vastaamasta man kiinteistön tai sen osan sanotun mer-
1866: muista kuin sellaisista saamisista tai määrä- kinnän jälkeen tapahtunut luovutus estäkö
1867: tyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeuk- siirtynyttä määräalaa itsenäiseksi tilaksi erot-
1868: sista, joista kiinteistö on panttina kiinnityk- tamasta.
1869: sen tai maksamattoman kauppahinnan oi- Milloin omaisuus tai sen osa, joka on tä-
1870: keutta koskevien säännösten nojalla, ja on män lain mukaan pakkolunastettu, on, sen
1871: sanottujen saamisten ja oikeuksien haltijoilla mukaan kuin 27 ja 28 §:ssä on säädetty, va-
1872: sama oikeus luovutus- tai lunastushintaan pautunut vastaamasta kiinnityksestä ja pant-
1873: kuin heillä aikaisemmin oli kiinteistöön. tioikeudesta, on 1 momentissa mainittu ilmoi-
1874: tus pakkolunastustoimikunnan puheenjohta-
1875: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, nou- jan tehtävä.
1876: datettakoon myös silloin, kun siirtynyt tai
1877: pakkolunastettu omaisuus tai sen osa on ve- Tämän lain mukaan siirtyneen tai pakko-
1878: lasta panttina irtaimistokiinnityksen perus- lunastetun alueen tultua erotetuksi ilmoitta-
1879: teella. koon kauppa- ja teollisuusministeriö siitä kir-
1880: jallisesti asianomaiselle tuomiokunnan tuo-
1881: marille tai raastuvanoikeudelle, joka seuraa-
1882: 42 §. vissa varsinaisissa käräjissä tai kaupungissa
1883: Kun koko kiinteistö on tämän lain mukaan kuukauden kuluessa merkitköön vapautumi-
1884: siirtynyt tai pakkolunastettu, vapautuu se sen kiinnitysasiainpöytäkirjaan ja poistakoon
1885: 26 § :ssä mainituista rasituksista. Velkojalla 1 ja 2 momentissa tarkoitetun merkinnän.
1886: on sen sijaan sama oikeus luovutus- tai lu-
1887: nastushintaan kuin hänellä aikaisemmin oli
1888: kiinteistöön. 6 luku.
1889: Jos luovutus- tai lunastushinnan saaja an- Pakkolunastusta edeltäneestä tutkimuksesta.
1890: taa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän
1891: maksaa valtiolle muut myöhemmin mahdolli- 45 §.
1892: sesti ilmenevät luovutus- tai lunastushintaa Jos ennen pakkolunastukseen ryhtymistä
1893: rasittavat panttioikeudet kuin aluetta rasit- on tarpeen suorittaa kiinteistöllä tutkimuk-
1894: taneet kiinnitykset ja maksamattoman kaup- sia, on kiinteistön tahi laitoksen omistaja tai
1895: pahinnan, voidaan luovutus- tai lunastus- haltija velvollinen sallimaan sen, mutta saa-
1896: hinta suorittaa sen saajalle tarvitsematta sel- koon täyden korvauksen siitä aiheutuvasta
1897: vittää muita panttioikeuksia. vahingosta ja haitasta.
1898: I , l . - V. X. Turunen ym. 15
1899:
1900: 46 §. tämän lain mukaan pakkolunastetaan yhtiölle
1901: Tutkimuksen toimittamisesta on ilmoitet- luovutettavaksi ja josta valtio suorittaa kor-
1902: tava kuten 29 § : ssä on säädetty ja on ilmoi- vauksen tämän lain mukaisesti.
1903: tuksessa mainittava, milloin ja missä tutki-
1904: mus toimitetaan. 50 §.
1905: Yhtiön, jota on hoidettava kannattavai-
1906: 47 §. suusnäkökohdat huomioonottaen, tehtävänä
1907: Jolleivät asianosaiset sovi sen korvauksen on kauppa- ja teollisuusministeriön sekä voi-
1908: määrästä, joka tutkimuksen toimittajan on matalousneuvoston laatimien yleissuunnitel-
1909: suoritettava kiinteistön omistajalle tutkimuk- mien ja ohjeiden mukaisesti:
1910: sen aiheuttamasta vahingosta ja haitasta, 1) hallita ja hoitaa vesivoimalähteitä,
1911: määrää siitä oikeus. 2) hallita ja rakentaa vesi- ja höyryvoima-
1912: laitoksia,
1913: 3) rakentaa ja hoitaa maan runkoverkos-
1914: 7 luku. toa sekä yhtiön omistuksessa ja hallinnassa
1915: olevia muita voimansiirtojohtoja,
1916: Valtion Voima Osakeyhtiö. 4) valvoa ja ohjata voimalaitosten yhteis-
1917: 48 §. käyttöä,
1918: Valtion Voima Osakeyhtiön, jota tässä lu- 5) määrätä sähkövoiman käyttötariffit,
1919: vussa sanotaan yhtiöksi, osakkeista, joita 6) toimeenpanna vesistöjen säännöstely,
1920: älköön asetettako haltijalle ja joita ei voi 7) ohjata sekä huolehtia sosiaalisesta ja
1921: omistaa muu kuin valtio, kunta tai muu erityisesti maaseudun sähköistäruisestä ja
1922: 3 § : n 1 ja 2 momentissa mainittu yhteisö, 8) huolehtia maan vesivoimavarojen ja nii-
1923: laitos tai osakeyhtiö, on aina vähintään yh- den käyttömahdollisuuksien tutkimuksesta.
1924: deksänkymmentä sadasosaa kuuluttava val-
1925: tion, valtion laitoksen ja sellaisen yhteisön 51 §.
1926: tai osakeyhtiön, jossa valtio omistaa osake- Yhtiön yhtiökokouksen, johon valtioneu-
1927: enemmistön taikka jossa sillä on muutoin vosto määrää valtion edustajan tai edusta-
1928: määräysvalta, omistukseen ja hallintaan kui- jat, tehtävänä on:
1929: tenkin niin, että valtio omistaa aina vähin- 1) hyväksyä yhtiön toiminta- ja tilikerto-
1930: tään seitsemänkymmentäviisi sadasosaa osak- mus,
1931: keista, ja on yhtiön yhtiöjärjestykseen otet- 2) myöntää hallintoneuvostolle ja johto-
1932: tava sellaiset määräykset, että valtion mää- kunnalle tili- ja vastuuvapaus,
1933: rääruisvalta yhtiössä säilytetään sekä valtio- 3) vahvistaa yhtiön tilinpäätös,
1934: talouden ja yleiset edut turvataan. 4) päättää hallintoneuvoston ja johtokun-
1935: nan jäsenten palkkioista, ja
1936: 5) valita tilintarkastajat.
1937: 49 §.
1938: Valtion omaisuus, joka tämän lain mukaan 52 §.
1939: siirtyy yhtiölle, käytetään osakepääoman Yhtiön toimintaa johtaa hallintoneuvosto,
1940: maksamiseen siitä arvosta, joka sille 11 §: n johtokunta ja pääjohtaja, joiden tehtävät
1941: mukaan on määrätty. määrätään asetuksella.
1942: Kunnan tai muun 3 § : ssä 1 ja 2 momen-
1943: tissa mainitun yhteisön, laitoksen tai osake- 53 §.
1944: yhtiön tämän lain nojalla yhtiölle siirtyvä Hallintoneuvoston, johon kuuluu puheen-
1945: omaisuus voidaan sen mukaan kuin kauppa- johtaja ja kymmenen jäsentä, asettaa valtio-
1946: ja teollisuusministeriö, huomioon ottaen 48 neuvosto määräajaksi siten, että kolme jä-
1947: § : n säännökset määrää, panna yhtiöön osak- sentä määrätään valtion voimatalouden edus-
1948: keita vastaan 1 momentissa mainitusta ar- tajista, joista yksi on maaseudun sähköis-
1949: vosta, jolloin omaisuuden luovuttajalle anne- tykseen perehtynyt, kaksi valtion· teollisuu-
1950: taan yhtiön osakkeita siirtyneen omaisuuden den edustajista, yksi valtiovarainministeriön
1951: arvoa vastaavasta nimellisarvosta. edustaja, yksi yksityisen teollisuuden edus-
1952: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatet- taja, kaksi työntekijäin järjestöjen edustajaa
1953: takoon myös siihen omaisuuteen nähden, joka ja yksi toimihenkilöiden järjestöjen edustaja.
1954: 16 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö.
1955:
1956:
1957: 8 luku. 56 §.
1958: Milloin tämän lain mukaan siirtyvän tai
1959: Erinäisiä säännöksiä. pakkolunastettavan laitoksen, laitteen tahi
1960: muun omaisuuden arvo taikka käyttömahdol-
1961: 54§. lisuus on alentunut sen johdosta, että siihen
1962: Velkoja, jolla 41 tai 43 § : n mukaan on kuuluva tai sen käyttöä varten tarpeellinen
1963: sama oikeus luovutus- tai lunastushintaan laite, kone tai muu omaisuusesine on tammi-
1964: kuin hänellä aikaisemmin oli tämän lain mu- kuun 1 päivän 1951 jälkeen toiselle luovu-
1965: kaan siirtyneeseen tai pakkolunastettuun tettu tahi siitä muuten poistettu, on Valtion
1966: omaisuuteen, on velvollinen ottamaan saami- Voima Osakeyhtiöllä oikeus saada luovutettu
1967: sensa suoritukseksi omaisuuden luovuttajan tai poistettu omaisuus lunastuksesta palau-
1968: tämän lain mukaan korvaukseksi saamia obli- tetuksi olkoonpa se kenen omistuksessa tai
1969: ·gatioita niiden nimellisarvosta, jos saaminen hallinnassa tahansa, jos luovutuksen tai pois-
1970: on syntynyt ennen omistusoikeuden siirty- tamisen tarkoituksena voidaan katsoa olleen
1971: mistä tai omaisuuden pakkolunastusta ja ve- tämän lain säännösten kiertäminen.
1972: lallinen viimeistään kolmen kuukauden ku- Jos 1 momentissa tarkoitettu omaisuus on
1973: luessa obligatioiden saamisesta suorittaa hävinnyt tai tuhoutunut tahi sitä ei muusta
1974: niillä velkansa. Sille osalle velastaan, jonka syystä voida palauttaa, on omaisuuden luo-
1975: korvauksen saaja suorittaa obligatioilla, hän vuttaja velvollinen suorittamaan Valtion
1976: ei ole velvollinen maksamaan obligatioiden Voima Osakeyhtiölle kaksinkertaisena sen
1977: autopäivästä lukien korkeampaa korkoa kuin alkuperäisen arvon laskettuna sen ajankoh-
1978: 3 sadalta, kuitenkin niin, ettei hän ole oikeu- dan mukaan, milloin kanne omaisuuden pa-
1979: tettu vaatimaan jo maksettua korkeampaa lauttamisesta on pantu vireille.
1980: korkoa takaisin. Edellä 1 momentissa mainittua omaisuu-
1981: Jollei valtiokonttorista korvaukseen oikeu- den palauttamista koskeva kanne on pantava
1982: tetulle annettavia obligatioita ole hänen saa- vireille tämän lain mukaan siirtyvään omai-
1983: tavissaan velan erääntyessä, on hän oikeu- suuteen nähden vuoden kuluessa lain voi-
1984: tettu saamaan lykkäystä velkansa maksussa maantulosta lukien ja pakkolunastettavaan
1985: siihen saakka, kunnes korvaus on hänelle suo- omaisuuteen nähden saman ajan kuluessa
1986: ritettu. siitä, kun pakkolunastuspäätös on saanut
1987: lainvoiman.
1988: 57 §.
1989: 55 §. Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat kus-
1990: Valtion Voima Osakeyhtiö on oikeutettu tannukset suoritetaan valtion varoista.
1991: saattamaan alioikeuden tutkittavaksi tämän
1992: lain täytäntöönpanosta johtuvia, kiinnitystä 58 §.
1993: koskevia asioita lähettämällä tarvittavat asia- Tarkemmat säännökset tämän lain toi-
1994: kirjat kirjeessä asianomaiselle oikeudelle tai meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
1995: tuomiokunnan tuomarille. tuksella.
1996:
1997: . Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
1998:
1999: Varma. K. Turunen. Veikko Helle. Meeri Kalava.inen.
2000: Kustaa Alanko. H. Törmä.. Anni Flinck.
2001: Väinö Tikka.oja.. Vilho Väyrynen. Viljo Rantala.
2002: Juho Ka.rvonen. Georg Eriksson. Ensio Partanen.
2003: Lars Lindeman. Rafael Paasio. Lyyli Aalto.
2004: Pentti Niemi. Veikko Kokkola. Edvard Pesonen.
2005: Sylvi Siltanen. Elis Manninen. Eino Raunio.
2006: Lempi Lehto. Sulo Hostila. Valto Käkelä.
2007: Eetu Karjalainen. Kaarlo Pitsinki. Kalle Matilainen.
2008: 0. Lindblom. Arvo Ahonen. Onni Hiltunen.
2009: Arvo Tuominen.
2010: 17
2011:
2012: 1,2. - Lak.al. N: o 2.
2013:
2014:
2015:
2016: Vennamo: Ehdotus laiksi maan w'lkomaankaupan ja talous-
2017: elämän turvaamisesta annetun lain muuttamisesta.
2018:
2019:
2020: E d u s kun n a U e.
2021:
2022: Viime aikoina on yhä kasvavassa määrin rittaville asianomainen palkka. Kokemukset
2023: voHu havaita, että nimenomaan suuryhtiöt vuosikymmenien takaa osoittavatkin, että ni-
2024: pyrkivät yhä tehokkaampaan rengastumiseen menomaan piensahat ja pienpuutavaran osta-
2025: puutavaran hankinnassa painaakseen täten jat ovat maaseudun talonpojan ja työmiehen
2026: kohtuuttomasti niin metsien arvoa kuin puu- paras turva suuryritysten rengastumista vas-
2027: tavaran hakkuista maksettavia ansioita. Voi- taan.
2028: daan tällä hetkellä jo osoittaa lukuisia yksi- Vähäiseksi ei voida myöskään arvioida sitä
2029: tyiskohtia tästä rengastumiBesta ja ilmeistä seikkaa, että tällä tavoin terveesti lisätään
2030: on, että tällainen tilanne on omiansa vaaran- työmahdollisuuksia maaseudulla. Näin sääs-
2031: tamaan koko vapaaseen kilpailuun ja yrittä- tyvät tuhannet miljoonat valtion verovarat
2032: jätoimintaan perustuvaa yhteiskuntajärjes- työttömyystöistä. Tätä tietä voidaan paran-
2033: tystämme. taa myös kipeästi kaivattua ansiotasoa met-
2034: Näyttää siltä, että suur-puunjalostusteolli- sätöissä, olipa sitten kysymyksessä hankinta-
2035: suus, olipa sitten kysymyksessä valtion yrit- lisä oman puutavaran myynnistä taikka ura-
2036: täjätoiminta tai muu yrittäjätoiminta, on kalla tai muulla palkalla suoritettu ml:)tsä-
2037: saanut tälle rengastumiselleen tärkeätä tu- työ. Onhan nimittäin tunnettu tosiasia, että
2038: kea pyöreän puutavaran vientisäännöstelystä. metsätöistä saatu ansio, vaikka tämä työ mel-
2039: Jos ei olisi pyöreän puutavaran vientisään- kein aina on raSkaampaa kuin muissa elin-
2040: nootelyä, niin pienyrittäjillä, heidän saades- keinoissa suoritettu työ, on huomattavasti
2041: saan ennakkorahoitusta ulkomailta ja olles- alhaisempi kuin esim. kaupunki- ja teolli-
2042: saan myös varmoja oikeudestaan viedä pyö- suustyöväestön ansio.
2043: reätä puutavaraa maasta ulos, olisi mahdol- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
2044: lisuus murtaa tällainen suuryritysten ren- tan,
2045: gastuminen ja tällä tavoin kilpailun kautta
2046: maksaa metsänomistajille asianomaista kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2047: torahaa sekä samoin maksaa metsätöitä suo- van lakiehdotuksen:
2048:
2049:
2050:
2051: Laki
2052: maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta annetun lain muuttamisesta.
2053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maan ulkomaankaupan ja talouselämän
2054: turvaamisesta 30 päivänä joulukuuta 1957 annetun lain (446/57) 1 § näin kuuluvaksi:
2055: 1 §.
2056: Valtioneuvostolla on valta maan ulkomaan- ten tarvikkeiden vientiä ja tuontia, pyöreän
2057: kaupan ja talouselämän turvaamiseksi: puutavaran vientiä lukuun ottamatta;
2058: 1) sopivin keinoin säännöstellä kaikenlais-
2059:
2060: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
2061:
2062: Veikko Vennamo.
2063: 3 E 681'i /'518
2064: 18
2065:
2066: 1,3. - Lak.al. N: o 3.
2067:
2068:
2069:
2070:
2071: Kekkonen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöissä makset-
2072: tavien palkkojen säännöstelystä.
2073:
2074:
2075: E d u s k u n n a 11 e.
2076:
2077: Metsätyöläisten asema on aina ollut vai- jälkeen vuoden 1956 alusta lukien on metsä-
2078: kea. Ottaen huomioon ne olosuhteet, joissa työpalkkojen kehitys jäänyt jälkeen ylei-
2079: erittäin rasittavaa metsätyötä joudutaan te- sestä palkkakehityksootä, joka ei ole oikeu-
2080: kemään, on metsätyöläisten palkkaus har- denmukaista, niin olisi valtioneuvostolle an-
2081: voin ollut tyydyttävällä kannalla. Kun val- nettava uudelleen valtuudet säännöstellä
2082: tioneuvostolla oli valtuudet säännöstellä palkkoja metsä- ja uittotöissä. Sen jälkeen
2083: metsä- ja uittotöissä maksettavia palkkoja, pi:täisi hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin,
2084: saatettiin 1950~luvun puolella vuoteen 1956 jotta metsätyöpalkat voitaisiin turvata ver-
2085: mennessä parantaa oleellisesti metsätyöläis- rattuna yleiseen palkkakehitykseen ainakin
2086: ten asemaa. vuoden 1956 tammikuun tasolle.
2087: Talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
2088: sellisissa oloissa annetun lain pääty,ttyä ei ehdotamme kunnioittaen,
2089: valtioneuvostolla ole kuitenkaan ollut mah-
2090: dollisuutta säännöstellä myöskään metsä- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2091: uittotöissä maksettavia palkkoja. Koska sen van lakiehdotuksen:
2092:
2093:
2094: Laki
2095: metsä- ja uittotöissä maksettavien palkkojen säännöstelystä.
2096: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
2097: määrätyllä tavalla, säädetään:
2098: 1 §. panosta, sekä velvoittaa kunnat asettamaan
2099: Valtioneuvostolla on valta sopivin keinoin lautakuntia ja toimihenkilöitä säännöstely-
2100: säännöstellä metsä- ja uittotöissä niin yksi- määräysten paikallista toimeenpanoa varten,
2101: tyis- kuin julkisoikeudelliseenkin palvelus- niin myös antaa määräykset sellaisten lauta-
2102: suhteeseen perustuvia palkkauksia. kuntien ja toimihenkilöiden ll:ehtävistä ja
2103: toiminnasta.
2104: 2 §.
2105: Valtioneuvostolla on valta määrätä, minkä
2106: viranomaisen on huolehdittava tämän lain Tämä laki tulee voimaan päivänä
2107: nojalla annettujen määräysten täytäntöön- kuuta 1958.
2108:
2109: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
2110:
2111: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. Markus Niskala.
2112: Olavi Lahtela. Eeli Erkkilä. Kusti Eskola.
2113: Hannes Paaso. Pentti Pekkarinen. Kerttu Saalasti.
2114: Eino Uusitalo. Aarre Marttila. A. Holopainen.
2115: 19
2116:
2117: 1,4. - Toiv.al. N: o 1.
2118:
2119:
2120:
2121:
2122: Kaitila ym.: Yleisen kansanäänestyksen käytäntöönottami-
2123: sesta.
2124:
2125:
2126: E d u s k u n n a ll e.
2127:
2128: On ilmeistä, että nykypäivien yhteiskun- ja jokainen hallituksen jäsen hyvin tietää,
2129: nassa yksityisillä kansalaisilla on liian vähän että jotakin olisi tehtävä.
2130: mahdollisuuksia vaikuttaa poliittisiin ratkai- Kansalaisten tyytymättömyys kohdistuu
2131: suihin. Hehän voivat suoranaisesti tuoda tällöin eduskuntaan ja hallituksiin. Tuskin
2132: esiin käsityksensä maan asioiden hoidosta kuitenkaan voidaan lähteä siitä, että halli-
2133: vain yhtenä päivänä neljässä vuodessa, ni- tukset ja eduskunta olisivat kokoonpannut
2134: mittäin vaalipäivänä. Mutta jonakin vaali- pelkästään kyvyttömistä ja moraalisesti ala-
2135: päivänä ei suinkaan voida ennakolta tietää, arvoisista henkilöistä. Todellinen vika on itse
2136: mitä kysymyksiä koko seuraavana nelivuo- puoluevaltaisessa järjestelmässä sen nykyi-
2137: tiskautena tulee esille. Päinvastoin käytäntö sessa epätäydellisessä muodossa. Tällaisen
2138: osoittaa, että vaalikauden aikana usein tulee umpikujan, josta ei päästä eteenpäin, saavat-
2139: esille eräitä sellaisia suuria asioita, joista kin nykyisellään aikaan usein puolueiden ja
2140: vaalien aikana ei vielä tiedetty mitään ja eturyhmien ennakolta kiinni lyödyt kannan-
2141: joissa monien kansalaisten henkilökohtainen otot, puolueiden väliset ja niiden johtomies-
2142: kantakin voi olla toinen kuin sen puolueen, tenkin keskeiset arvovaltakysymykset tahi
2143: jota hän on äänestänyt. Jo näistä periaatteel- myös eri puolueiden pelko ja arkuus ottaa
2144: lisista syistä kansalle kokonaisuudessaan täy- kantaakseen vastuuta juuri vaikeina aikoina.
2145: tyisi antaa mahdollisuus esittää kantansa yh- Ja juuri tällaisten tilanteiden varalta on
2146: teiskunnan suurista kysymyksistä myös vaa- välttämätöntä, että kansa itse välittömästi
2147: lien väliaikana. Tämä mahdollisuus voidaan voi aivan kuin aukaista solmun ja siis ottaa
2148: toteuttaa siten, että meilläkin otetaan käy- ratkaisun käsiinsä. Tämä puolestaan edellyt-
2149: täntöön yleinen kansanäänestys koko yhteis- tää, että yleinen kansanäänestysmenettely
2150: kuntaa koskevissa suurissa kysymyksissä. Jo liitetään kiinteänä täydennyksenä meidän
2151: periaatteellisesti katsoen se siis on osa kan- kansanvaltaiseen järjestelmäämme. Niinpä
2152: sanvaltaista hallitustapaa ja sen johdonmu- myös ulkomaiset kokemukset mm. Amerikan
2153: kainen täydennys. osavaltioista, joissa kansanäänestysmenettely
2154: Mutta tämän lisäksi sillä on suuri käytän- on käytännössä, osoittavat, että se usein on
2155: nöllinen merkitys, koska sen avulla voidaan tuonut ratkaisun juuri tapauksissa, joissa
2156: korjata ja parantaa niitä puutteita, joita lainsäädäntöelinten toimettomuus tai puo-
2157: kansanvaltaisessa järjestelmässämme ilmei- lueiden ja ryhmien ennakolta kiinni lyödyt
2158: sesti on, ja jotka meillä erityisesti sodanjäl- kannanotot ovat synnyttäneet kuolleen tilan
2159: keisinä vuosina ovat tulleet esille. Niinpä on ja estäneet ratkaisuun pääsyn. Samalla ta-
2160: voitu nähdä, että demokraattinen ja parla- voin vaikutti meillä puolestaan v. 1931, poik-
2161: mentaarinen hallitustapa - sellaisena, joksi keuksellisesti, toimeenpantu neuvoa antava
2162: se meillä käytännössä on muodostunut - on kansanäänestys kieltolakikysymyksessä.
2163: kerran toisensa jälkeen sekä monissa suu- Kansanäänestysmenettely on, joskin varsin
2164: rissa yksityiskysymyksissä että myös yleisen erilaisissa muodoissa käytännössä useassakin
2165: tilanteen ratkaisuissa johtanut selvään umpi- eri maassa. Esim. Sveitsissä ja USA: n osa-
2166: kujaan. Kuollut tila on syntynyt ja ratkai- valtioissa sillä on vanhat perinteet. Niin-
2167: suihin ei ole päästy, vaikka kaikki, siis jokai- ikään sitä käytetään mm. Australiassa (liit-
2168: nen kansalainen, jokainen eduskunnan jäsen tovaltioissa), Uudessa Seelannissa ja Tans-
2169: 20 1,4. - Kansanäänestys.
2170:
2171:
2172: kassa. Viimeksi on kansanäänestysmenettely kysymykset, joihin nähden tiedusteliaan kan-
2173: uudistetussa muodossa liitetty v. 1954 Ruot- salaisten periaatekantaa ja joiden alistami-
2174: sissa demokraattisen järjestelmän oleelliseksi sella kansanäänestykseen myös on huomatta-
2175: osaksi. Kaukaisempien maiden olosuhteet lie- van laaja kannatus. Ulko- ja puolustuspoliit-
2176: nevät meille vieraammat. Sen sijaan ilmei- tiset kysymykset jouduttaisiin tietysti jättä-
2177: sesti Ruotsin kansanäänestystä koskeva lain- mään menettelyn ulkopuolelle, samoin myös
2178: säädäntö voinee ainakin teknillisessä mie- sellaiset, joiden ratkaisua ei voida viivyttää
2179: lessä tarjota paljon varteen otettavaa. ilman suurta yleistä haittaa.
2180: Tässä yhteydessä on ennenaikaista puuttua Edellä olevan viitaten esitämme kunnioit-
2181: kansanäänestysmenettelyn käytännöllisiin yk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2182: sityiskohtiin, siis esim. siihen, tulisiko kan- sen,
2183: sanäänestys meillä olla ns. neuvoa antava
2184: vaiko - toisissa asioissa - ehkä ns. decesii- että hallitus asettaisi asiantuntija-
2185: vinen, päättävä. Ilmeistä kuitenkin on, että elimen laatimaan selvityksen yleisen
2186: säännönmukainen asiain hoito on aina säily- kansanäänestyksen käytäntöön ottami·
2187: tettävä kansanedustuslaitoksella. Kansan- sesta me~"lläkin yhteiskuntaa koske-
2188: äänestyksen alaisiksi puolestaan on syytä ot- vissa suurissa kysymyksissä.
2189: taa luonnollisesti vain eräät riittävän suuret
2190: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
2191:
2192: Esa. Kaitila.. Juho Tenhiälä. Armi Bosia..
2193: Veikko Hyytiäinen. Kaarlo Ka.jatsa.lo. Aaro Stykki.
2194: Armas Leinonen.
2195: 21
2196:
2197: 1,5. - Toiv.al. N: o 2.
2198:
2199:
2200: Kajatsalo ym..: Esityksen antamisesta maan jakamisesta 200
2201: vaalipiiriin, joista kustakin valittaisiin yksi kansanedus-
2202: taja.
2203:
2204: Eduskunnalle.
2205:
2206: Maamme nykyistä kansanedustajanvaalien semmälle pohjalle rakentuvalla hallituksella
2207: vaalijärjestelmää luotaessa oli eräänä pe- olisi suuremmat mahdollisuudet suunnitel-
2208: rusteena pyrkimys saada edustus jakautu- malliseen ja pitkäjännitteiseen työhön. Toi-
2209: maan tasaisesti siten, että maan syrjäisim- saalta hallituksen olisi enemmän otettava
2210: milläkin seuduilla olisi mahdollisuus tulla varteen opposition ehdotukset ja arvostelu-
2211: edustetuksi eduskunnassa. Käytäntö on kui- kin.
2212: tenkin johtanut toisenlaiseen tulokseen. Yh- Eturyhmien edustus tulisi todennäköisesti
2213: teiskunnallinen kehitys on vienyt siihen, että muodostumaan samansuuntaiseksi kuin ny-
2214: edustus on jakautunut etupiireittäin aikai- kyisin, sillä maatalousalueilla olisi maatalou-
2215: sempaa suuremmassa määrässä, minkä vuoksi den, teollisuusalueilla teollisuuden ja työ-
2216: yhteistyö eri eduskuntaryhmien kesken on väestön, ja toimihenkilövaltaisilla asutustaa-
2217: vaikeutunut. Tästä johtuen myöskin halli- jamilla toimihenkilöiden ehdokkailla par-
2218: tukset ovat olleet lyhytikäisiä ja niiden työ haimmat mahdollisuudet tulla valituksi.
2219: haparoivaa. On todettava, ettei nykyinen Edustus vain voisi jakaautua toisin kuin
2220: vaalijärjestelmä enää ole yhteiskunnallisen mitä nyt on laita. Myöskin vaaliliittojen
2221: kehityksen tasalla. luku voisi olla rajoittamaton, sillä järjes-
2222: Paremman tuloksen saavuttamiseksi, jotta telmä jo itsessään johtaisi niiden vähene-
2223: eduskunta muodostuisi koko kansan edus- miseen.
2224: tustoksi, olisi maa jaettava kahteensataan Edelläolevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
2225: vaalipiiriin, joista kustakin valittaisiin yksi 32 § : ään viitaten ehdotamme kunnioittaen
2226: edustaja. Tällöin edustus jakautuisi pakos- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2227: takin tasaisesti kautta koko maan. Samalla
2228: olisi todennäköistä, että eduskunnan asialli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2229: nen taso paranisi, koska vaaleissa esiintyvien sellaisten 13 p:nä tammikuuta 1928
2230: ryhmittymien olisi, mahdollisimman suuren annetun valtiopäiväjärjestyksen muut-
2231: vaalimenestyksen saavuttamiseksi, kiinnitet- tamista ja 30 p:nä kesäkuuta 1955
2232: tävä entistä suurempaa huomiota ehdokkait- kansanedustajain vaaleista annetun
2233: ten asetteluun, heidän asialliseen pätevyy- lain muuttamista koskevien lakiesi-
2234: teensä. Myös äänestäjille tulisivat vaalit lä- tysten antamiseksi Eduskunnalle, joi-
2235: heisemmiksi ehdokkaitten ollessa alueelli- den mukaan maa olisi jaettava kah-
2236: sesti suppeamman piirin asettamina heille teensataan vaalipiiriin, joista kustakin
2237: tutumpia kuin mitä nykyisin on asian laita. valitaan yksi edustaja, sekä että vaali-
2238: Olisi myöskin odotettavissa, että eduskunnan piirien jaon toimittaa valtioneuvosto
2239: lainsäädäntötyötä nykyisin suuresti häiritse- sinä vuonna Suomen kansalaisina hen-
2240: vät etupiirien välisten erimielisyyksien sel- g~'llekirjoitettujen asukkaiden luku-
2241: vittelyt vähenisivät, koska kokonaisuuden etu määrän mukaan, jonka henkikirjoi-
2242: tulisi paremmin esille jo ryhmien sisäisissä tukseen vaaleissa käytettävät vaali-
2243: neuvotteluissa. luettelot pohjautuvat, siten että asuk-
2244: Huomattava etu muutoksesta olisi sen kaiden lukumäärä jakautuu vaalipii-
2245: epäilemättä suuresti tervehdyttävä vaikutus rien kesken tasaisesti.
2246: hallitusten toimintaan. Nykyistä yhtenäi-
2247: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
2248:
2249: Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki.
2250: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
2251: Veikko Hyytiäinen. Anni Hosia.
2252: Juho Tenhiälä..
2253: 22
2254:
2255: 1,6. - Toiv.al. N: o 3.
2256:
2257:
2258:
2259:
2260: Borg-Sundman: Valtiollisten vaalien toimittamisajan muut-
2261: tamisesta.
2262:
2263:
2264: E d u s k u n n a ll e.
2265:
2266: Vuosi vuodelta on käynyt yhä ilmeisem- huomioiden voidaan näiden kolmen kesä-
2267: mäksi, että valtiollisten vaalien toimeenpane- kuukauden ulkopuolelta löytää vaalien toi-
2268: miseksi määrätty aika heinäkuun alussa ei mittamiselle sopivampi aika kuin nykyinen.
2269: ole kansalaisille yleensä sopiva. Virastoissa, Monet näkökohdat puoltavat syyskautta so-
2270: liike- ja teollisuuslaitoksissa ym. pidetään pivimmaksi ajaksi.
2271: suurin osa kesälomista juuri heinäkuun ai- Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun-
2272: kana, minkä lisäksi muutkin kesäkuukaudet nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2273: ovat samalla tavoin vähemmän sopivia ajan-
2274: kohtia. Tällöinhän on valtava osa äänestä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2275: jistä poissa kotipaikkakunniltaan. Tarkoi- vaalilain muuttamiseksi niin, että vaa-
2276: tuksenmukaisempaa olisi asettaa eduskunta- lien ajaksi määrätään muu ajankohta
2277: vaalit joko syksyksi tai kevääksi, joka ta- kuin nykyinen yleisten kesälomien
2278: pauksessa ulkopuolelle kolmen kesäkuukau- aika.
2279: den. Maataloustyöt, kelirikot ym. esteetkin
2280: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
2281:
2282: Margit Borg-Sundman.
2283: 23
2284:
2285: 1,7. - Toiv.al. N:o 4.
2286:
2287:
2288:
2289:
2290: Pitsinki ym.: Kansanedustajainvaalien toimittamisajan siir-
2291: tämisestä toukokuun loppupuolelle.
2292:
2293:
2294: E d u s k u n n a 11 e.
2295:
2296: Pyrkimykset vaalivilkkauden lisäämiseksi taan toimittamaan, ovat vilkkaimman kesä-
2297: yleisissä vaaleissa ovat sotienjälkeisinä vuo- lomakauden ja matkailusesongin aikaa. Muu-
2298: sina tuottaneet monia ilahduttavia tuloksia. toinkin silloin ollaan tavallista enemmän
2299: Niinpä voidaan todeta, että vuosina 1953, ulkosalla ja liikekannalla, niin että puoluei-
2300: 1954 ja 1956 saavutettiin peräkkäisissä kun- den vaalityötä, julkista sanaa ja äänestä-
2301: nallis-, eduskunta- ja valitsijamiesvaaleissa mässä käymistä kohtaan ei näistäkään syistä
2302: niiden tähän mennessä korkeimmat äänes- johtuen tunneta yhtä suurta mielenkiintoa
2303: tysprosentit 71.4, 79.9 ja 73.4. Kun sanotut kuin tunnettaisiin esimerkiksi varhaisemmin
2304: vuoden 1954 eduskuntavaalit poikkeukselli- keväällä. Siitä huolimatta, että vaaliote-
2305: sesti olivat talvivaalit ja niissä siitä huoli- palvelu ja otteella äänestäminen on nykyi-
2306: matta saavutettiin ennätyksellinen äänestys- sin jo varsin laajaa, ei voi olla oikein, että
2307: tulos, rohjettiin varsin yleisesti jo toivoa, vaalit tapahtuvat ajankohtana, jolloin mel-
2308: että seuraavissa eduskuntavaaleissa osanotto- koista lisähuolta ja harmia aiheuttava ottei-
2309: prosentti saataisiin nousemaan yli kahdek- den tarve on suurimmillaan.
2310: sankymmenen. Tässä suhteessa jouduttiin Kerrotuista haitoista päästäisiin asianmu-
2311: viime heinäkuun alkupuolella kuitenkin ko- kaisimmin eroon siten, että eduskuntavaalit
2312: kemaan ikävä pettymys, sillä äänestyspro- siirrettäisiin nykyistä edullisempaan ajan-
2313: sentti tämän vuoden vaaleissa laski 74.4: ään kohtaan. Sopivimpana ajankohtana pitäi-
2314: ja oli siten viisi ja puoli prosenttiyksikköä simme nykyoloissa toukokuun loppupuolta.
2315: alhaisempi kuin edellisissä eduskuntavaa- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
2316: leissa. Sattunutta takaiskua ei ole syytä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2317: sivuuttaa toimettomuudella eduskunnankaan muksen,
2318: piirissä.
2319: Äänestysprosentin kohoamista estäviä seik- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
2320: koja on tietysti monia, sekä kulloisestakin toimenpiteisiin voimassa olevan kan-
2321: tilanteesta johtuvia että yleisempää laatua sanedustajain vaaleja koskevan lain
2322: olevia. Enempiä tutkimuksia suorittamatta uudistamiseksi niin, että vaalitoimitus
2323: voidaan pitää selvänä, että eräs kaikkein edustajainvaaleissa tapahtuisi nor-
2324: huomattavimmista osanottolaimeuden syistä maalitapauksissa toukokuun viimeisenä
2325: on vaalien kannalta mahdollisimman epä- sunnuntaina sinä vuonna, jona vaali-
2326: edullinen ajankohta. Heinäkuun ensimmäi- kausi lähinnä edellisistä edustajan-
2327: nen sunnuntai ja sitä seuraava maanantai, vaaleista lukien päättyy, sekä sanottua
2328: joina vaalit säännöllisissä tapauksissa joudu- sunnuntaita seuraavana maanantaina.
2329: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
2330:
2331: Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen.
2332: 0. Lindblom. Sulo Bostila.
2333: Rafael Paasio. Viljo Virtanen.
2334: Väinö Leskinen. Varma K. Turunen.
2335: Veikko Helle. Elis Manninen.
2336: 24
2337:
2338: 1,8. - Toiv.al. N: o 5.
2339:
2340:
2341:
2342:
2343: Kaitila ym.: Valtioneuvoston toimintaa koskevien säännöllis-
2344: ten kyselytilaisuuksien järjestämisestä lehdistöble.
2345:
2346:
2347: Eduskunnalle.
2348:
2349: Maamme hallitusmuodon mukaan ,valtio- tuselimien puolesta välittömästi vastataan
2350: valta Suomessa kuuluu kansalle", minkä sää- lehdistön esittämiin kysymyksiin. On pidet-
2351: döksen mahdollisimman täydellisen toteutu- tävä kansanvaltamme suurena puutteena
2352: misen edellytyksenä on vaalioikeutettujen sitä, ettei maassamme ole siirrytty vastaavan-
2353: kansalaisten yhteiskunnallinen valistunei- laiseen järjestelmään. Ne tiedotustilaisuu-
2354: suus. Tämä puolestaan edellyttää, että kan- det, joita valtioneuvoston toimesta harvoin
2355: salaiset vaikeuksitta ja nopeasti saavat oi- ja epäsäännöllisesti on järjestetty, ovat kos-
2356: keita tietoja tasavallan lainsäädäntö- ja hal- keneet yleensä jotakin tiukasti rajoitettua
2357: lituselimien toiminnasta. Eduskunnan koh- asiaa tai asiaryhmää eikä julkisella sanalla
2358: dalla viimemainittu vaatimus onkin tyydyttä- ole niissä ollut tilaisuutta vapaasti esittää
2359: vällä tavalla järjestetty, mutta valtioneuvos- kysymyksiä muilta hallitustoiminnan aloilta.
2360: ton toiminnasta saadaan julkisuuteen jatku- Siksi olisi välttämätöntä, että viivyttele-
2361: vasti ja liian usein ristiriitaisia taikka pa- mättä ryhdyttäisiin toimenpiteisiin maan
2362: hasti puutteellisia tietoja. Tällainen asiain- lehdistölle järjestettyjen säännöllisten, esi-
2363: tila on omiaan synnyttämään kansalaisten merkiksi viikoittaisten, kyselytuntien järjes-
2364: keskuudessa tarpeetonta levottomuutta ja tämiseksi, joilla pääministeri tai joku mun
2365: johtamaan harhakäsitysten syntymiseen, valtioneuvoston valtuuttama ministeri vastaa
2366: mikä ei voi olla haitallisesti vaikuttamatta sanomalehdistön edustajille heidän valtioneu-
2367: kansanvaltaisen hallitusmuotomme hengen ja voston toimintaa koskeviin kysymyksiinsä.
2368: periaatteen toteutumiseen. Lisäksi on ollut Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
2369: havaittavissa, että valtioneuvoston toimin- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2370: nasta julkisuuteen annettujen tietojen saan-
2371: nissa eivät eri mielipidesuuntia edustavat että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
2372: sanomalehdet ole aina olleet yhtäläisessä ase- toimenpiteisiin säännöllisten, valtio-
2373: massa, kuten hyvä parlamentaarinen tapa neuvoston toimintaa koskevien kysely-
2374: vaatisi. tilaisuuksien järjestämiseksi maamme
2375: Eräissä länsimaisissa demokratioissa on lehdistölle, joissa tilaisuuksissa vastaa-
2376: edellämainitunlaisen epäkohdan korjaami- jana esiintyisi joko pääministeri tai
2377: seksi ryhdytty säännöllisesti järjestämään joku muu hallituksen valtuuttama mi-
2378: lehdistölle tiedotustilaisuuksia, joissa halli- nisteri.
2379: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
2380:
2381: Esa Kaitila. Veikko Hyytiäinen.
2382: Armi Hosia. Juho Tenhiälä.
2383: Aaro Stykki.
2384: 25
2385:
2386: 1,9. - Toiv.al N: o 6.
2387:
2388:
2389:
2390:
2391: Karjalainen: Kainuun läänin perustamisesta.
2392:
2393:
2394: E d u s k: u n n a 11 e.
2395:
2396: Vuoden 1954 valtiopäivitie jätin toivomus- eikä kestäne kauan, kun tulee ajankohtaiseksi
2397: aloitteen n: o 3 Kainuun läänin perustami- omanA-mielisairaalan perustaminen Kainuu-
2398: seksi. Sen jälkeen on käynyt yhä selvem- seen. Jo tämä virastojen ja julkisten laitos-
2399: mäksi, että Kainuu muodostaa varsin yhte- ten tarve osoittaa, että on olemassa myös
2400: naiSen maa;ntieteellisen ja taloudellisen aluehallinnon (lääninhallinnon) tarve, kun
2401: alueen, mitä mainitussa aloitteessanikin pe- on maantieteellisesti näin laajasta alueesta
2402: rustelin. Kainuu on 1953 muodostettu itse- kysymys.
2403: näiseksi tie- ja vesirakennusinsinööripiiriksi. Kaikkeen edellä olevaan ja toivomusaloit-
2404: Kajaanin maalaiskuntaan on v. 1946 ra;ken- teeseeni n:o 3 v. 1954 sekä perustuslakivalio-
2405: nettu koko Kainuun alueen käsittävä B- kunnan siihen antamaan mietintöön viitaten
2406: mielisairaala. Aivan lähiaikoina pannaan kunnioittaen ehdotan eduskunnan hyväksyt-
2407: lainsäädännöllisessä järjestyksessä alulle Kai- täväksi toivomuksen,
2408: nuun keskussairaalan rakennustyöt. On myös
2409: aivan lähiajan kysymys valtion keskusam- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
2410: mattikoulun perustamisesta ja rakentami- menpiteisiin Kainuun läänin perusta-
2411: sesta. Kajaanissa toimii Oulun maanviljelys- miseksi sekä antaisi siitä esityksen
2412: insinööripiirin osa;sto, mutta senkin itsenäi- Eduskunnalle.
2413: seksi muodostaminen on vain ajan kysymys
2414: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
2415:
2416: Eetu Karjalainen.
2417:
2418:
2419:
2420:
2421: 4 E 68'7/58
2422: 26
2423:
2424: !,10. - Toiv.al. N: o 7.
2425:
2426:
2427:
2428: Uoti ym.: Vesivoimavarojen, koskiosuuksien, voimalaitosten
2429: ja voimansiirtojohtimien ottamisesta valtion haltuun.
2430:
2431: E d u s k u n n a ll e.
2432:
2433: Eri yhteyksissä on jouduttu toteamaan, massa määrin riippuvaiseksi julkisten varo-
2434: että talouselämämme kehitys on ratkaisevasti jen saannista.
2435: riippuvainen riittävästä ja häiriöttömästä Teollisuusneuvottelukunnan voimatalous-
2436: energiansaannista. Edelleen on todettava, jaosto on hiljattain valmistuneessa mietinnös-
2437: että suhteellisen kallis energian hinta on ollut sään nähnyt rahoituspulmien ratkaisemisen
2438: kansainvälisesti katsoen korkean kustannus- mahdolliseksi vain sitä tietä, että voimatalous
2439: tasomme pääsyitä. Kuluvina vuosina on kui- asetetaan verotubessa eriarvoiseen asemaan
2440: tenkin valtiovallan ja valtion hallinnassa ole- muun tuotannon kanssa, että voimatalou-
2441: vien rahoitusorganisaatioiden huomattavien temme ra:kentamiseen saadaan huomattavia
2442: sijoitusten turvin voitu rakentaa uusia voi- ulkomaisia lainoja, joiden hankkiminen maa-
2443: malaitoksia siinä määrin, että energiapulaa han ilman valtion takuita ei liene mahdollista
2444: ei varsinaisesti ole päässyt syntymään. Pää- ja että Suomen Pankin yhteyteen perustet-
2445: omien niukkuus, vesioikeuslainsäädännön van- taisiin erityinen rahasto, joka pääasiassa val-
2446: hentuneisuus ja hajanaiset omistussuhteet tion budjetista siirretyin varoin voisi hoitaa
2447: ovat kuitenkin huomattavasti hidastaneet voimatalouden rahoitusta.
2448: koskivoimamme rakentamista. On myös jou- Voimataloudellisen kokonaissuunnittelun
2449: duttu käytännössä varsin valitettavallakin toteuttaminen ja maamme energiatarpeen
2450: tavalla toteamaan, että yksityinen etu on turvaaminen ovat teollistamisen perusedelly-
2451: vesivoimavarojemme käytössä jyrkästi poi- tyksiä. Omistussuhteiden ja organisaatioiden
2452: kennut yleisestä edusta. hajanaisuus eivät saisi silloin muodostua jar-
2453: Jäljellä olevat rakennuskelpoiset vesivoima- ruksi ja esteeksi kansantaloutemme yleisen
2454: varamme arvioidaan n. 8 000 miljoonaksi edun tielle. Tämän vuoksi olisi viivyttele-
2455: kWh/v. Vesi voimarakennusohjelmien viiväs- mät·tä luotava edellytykset täysin yhtenäisen
2456: tyminen on kuitenkin johtanut siihen, että ja keskitetyn voimalaitosorganisaation muo-
2457: tulevina vuosina joudumme yhä lisääntyvässä dostamiseen.
2458: määrin turvautumaan höyryvoimaan. Koska Edellä esittämäämme viitaten allekirjoitta-
2459: tämä ei ole kansantaloudellisesti edullista neet esittävätkin kunnioittavasti eduskunnan
2460: nimenomaan valuuttavarantoa ajatellen, on hyväksyttäväksi toivomuksen,
2461: mm. energiakomitea mietinnössään esittänyt,
2462: että lähiaikoina olisi vuosittain rakennettava että hallitus ryhtyisi erittäin kiireel-
2463: n. 800 milj. ikWh/v. vastaava määrä uusia lisiin toimenpiteisiin vesivoimavaro-
2464: vesivoimalaitoksia. Voimalaitostöiden rahoit- jemme, koskiosuuksien, voimalaitosten
2465: taminen voimayhtiöiden omin varoin ja nor- ja voimansiirtojohtimien ottamiseksi
2466: maaleja luottoteitä käyttäen näyttää kuiten- lainsäädäntötietä valtion haltuun lu-
2467: kin muodostavan näiden suunnitelmien toteu- kuunottamatta sellaisia tuotantolaitos-
2468: tumiselle ylivoimaisen esteen, ja kaikki voi- ten tai yhteisöjen yhteydessä toimivia
2469: malaitosalan asian,tuntijat ovat yksimielisiä voimalaitoksia, jotka ratkaisevalta osal-
2470: siitä, että rakennustoiminta jää yhä suurem- taan toimittavat voimaa vain omaa
2471: tarvetta varten.
2472: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
2473:
2474: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. A. Simonen.
2475: Arvi Turkka. A. Härkönen. Mikko Bult.
2476: Eino Raunio. Aili Siiskonen. Arvo Sävelä.
2477: Vilho Turunen. Urho Kulovaara. B. Törmä.
2478: Vappu Heinonen.
2479: 27
2480:
2481: 1,11. - Toiv.al. N: o 8.
2482:
2483:
2484:
2485:
2486: Henriksson ym.: Vuokrasäännöstelyn jatkamisesta.
2487:
2488:
2489: E d u s k u n n a ll e.
2490:
2491: Vuokrasäännöstelyn alueellista laajuutta teiskunnallisiin epäkohtiin sekä vuokralaisten
2492: on viime vuosina supistettu melko nopeassa aseman yleiseen huononemiseen.
2493: tahdissa. Varsinkin ylimenokautena, mutta Kuluneen vuoden tapahtumat ovat osoitta-
2494: osittain jatkuvastikin on tilanne tämän neet, ettei säännöstelystä kokonaan luopumi-
2495: vuoksi ollut useilla paikka:kunnilla vaikea. selle, mitä kiinteistöpiirit voimakkaasti aja-
2496: Jyrkimmät muutokset säännöstelyjärjestel- vat, ole ainakaan eräiden suurimpien väestö-
2497: mään tehtiin kuitenkin kuluvan vuoden keskusten osalta lähiaikoina reaalisia mah-
2498: alusta lukien, jolloin pakollinen asunnonväli- dollisuuksia. Asuntovajaus käsittää edelleen
2499: tys lakkasi koko maassa, vapautuvat huoneis- väestökeskuksissa 20 000-25 000 huoneistoa,
2500: tot jäivät säännöstelyn ulkopuolelle ja vuok- josta yksistään pääkaupungin osuus on noin
2501: ria voitiin säännöstelynkin puitteissa korot- 13 000-15 000 asuntoa. Senvuoksi on vuokra-
2502: taa hyvin voimakkaasti, useiiill jopa yli säännöstelyn jatkaminen allekirjoittaneiden
2503: 50 %:lla. käsityksen mukaan ehdottoman välttämä-
2504: Suurimpiin vaikeuksiin ovat näiden muu- töntä. Samalla olisi tutkittava mahdollisuuk-
2505: tosten johdosta joutuneet häädetyt vähäva- sia niiden epäkohtien lieventämiseksi ja pois-
2506: raiset lapsiperheet. Vapautuvista huoneis- tamiseksi, joita säännöstelyjärjestelmässä teh-
2507: toista on näet vaadittu aivan kohtuuttomia dyt muutokset ovat aiheuttaneet.
2508: vuokria, jotka ylittävät useimpien maksu- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
2509: kyvyn. Sitäpaitsi näitä huoneistoja on ollut tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2510: julkisesti tarjolla erittäin vähän, joten asun- muksen,
2511: non saanti on ollut sattuman varaista. Mel-
2512: kein ainoana mahdollisuutena on häädetyillä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2513: ollut kaupunkien rakentamat vuokra-asunnot, menpiteisiin vuokrasäännöstelyn jatka-
2514: joita niitäkin on riittänyt vain osalle. Sään- miseksi sekä siinä esiintyneiden epä-
2515: nöstelyn jyrkkä lievenlllys on siten ollut kohtien korjaamiseksi.
2516: ennenaikaista ja johtanut huomattaviin yh-
2517: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
2518:
2519: G. Henriksson. Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo.
2520: Varma K. Turunen. Eino Raunio. Lars Lindeman.
2521: Lyyli Aalto. K.-A. Fagerholm. 0. Lindblom.
2522: Rafael Paasio. Georg Eriksson. Sylvi Siltanen.
2523: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. Våinö Lesld.nen.
2524: Edvard Pesonen. Ensio Partanen. Pentti Niemi.
2525: VALTIOPÄIVÄT
2526: 1958
2527:
2528: LIITTEET
2529: II
2530:
2531: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
2532: TOIVOMUSALOITTEET
2533:
2534:
2535:
2536:
2537: HELSINKI 1958
2538: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2539: Huoneenvuokralakia, omistusoikeuden rajoituksia sekä lapsen
2540: elatusavun perimistä koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2541: II,l - Lak.tl. B:o 4.
2542:
2543:
2544:
2545:
2546: 'lleill'ibson ym.: Ehdotu huoneentJuokral..a4ksi.
2547:
2548:
2549: Eduskunnalle.
2550:
2551: Vuonna 1925 annettu huoneenvuokralaki tomana menettelynä. Myös liikehuoneiston
2552: on eräissä kohdin. vanhentunut ja muuttu- vuokralaisen aseman turvaamista on pidet-
2553: neita oikeuskäsityksiä vastaamaton. Sen pa- tävä tarpeen vaatimana.
2554: himpana puutteena on pidettävä vuokran- Huoneenvuokralain uusiminen pääasiassa
2555: antajan täysin rajoittamatonta oikeutta kat- valtion komitean vuonna 1957 valmistaman
2556: kaista vuokrasuhde vuokrakaudeksi sovitun ehdotuksen pohjalta olisi käsityksemme mu-
2557: ajan päättyessä, vaikka vtiokrasuhde tosi- kaan kiireellisesti toteutettava, koska suuri
2558: asiallisesti olisi tarkoitettu jatkuvaksi ja pit- osa vuokrasuhteista jo nykyisin on säännös-
2559: käaikaiseksi. Kun vuokrasuhteen lopetta- telyn ulkopuolella ja koska säännöstelytur-
2560: minen mainitun lain ·mukaan voi tapahtua van piiri jatkuvasti kapenee, vaikkei sään-
2561: ilman minkäänlaista pätevää syytä, ei laki nöstelystä kokonaan luopuminen eräissä väes-
2562: tässä. kohdin vastaa nykyisiä oikl:mskäsityksili, tökeskuksissa vielä lähiaikoina olekaan mah-
2563: joiden mukaan. kotielämän jatkuvuus <>n tUr- dollista.
2564: vattava aiheettomilta häiriöiltä. Kun asUnto- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
2565: tilanne vatsinlrin väestökeskuksissa· ilmeisesti tämme,
2566: pysyy kireän"å ja vaikeana hyvin kauan, on
2567: vuokrasuhteen perusteetonta katkaisemista että Eduskunta hyväksyisi näin kwu-
2568: myös tästä syystä pidettävä kohtuuttomana lutJtm lakiehdotuksen:
2569: ja säännölliseen yhteiskuntaelämään sopimat-
2570:
2571:
2572: HUQileenvuokralaki.
2573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2574: Yleisiä määräyksiä. . ja samalla luovutetaan vähäinen maa-alue
2575: sen yhteydessä käytettäväksi.
2576: 1 §.
2577: Tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla 3 §.
2578: huoneisto luovutetaan toisen yksinomaiseen Tämän lain alaisia eivät ole hotellien, mat-
2579: käyttöön vuokraa vastaa.n. kustajakotien ja yömajojen kalustetut huo-
2580: Huoneistona pidetään tässä laissa myös neet.
2581: rakennusta, joka on annettu vuokralle.
2582: 4 §.
2583: 2 §. Alivuokrasopimukseen, jolla huoneiston
2584: Tätä lakia on, ellei j.äljempänij. tai muualla haltija on luovuttanut osan huoni'listosta toi-
2585: laissa ole toisin sää.detty, SOVilllettava. myös sen . käyttöön vuokraa vastaan, sovelletaan,
2586: sopimukseen, jolla huoneist(m vuokra koko- mitä tässä laissa siitä on säädetty.
2587: naan tai osaksi suoritetaan työllä vuokran-
2588: antajan hyväksi. · 5 §.
2589: Tätä lakia sovellettakoon niin ikään sopi- Asuinhnoneistona pidetään huoneistoa., jota
2590: mukseen, jolla huoneisto annetaan vuokralle yksinomaan tai pääasiallisesti käytetään
2591: E 687/58
2592: 34 II,l. - :Huoneenvuokralaki.
2593:
2594:
2595: asuntona. Muunlaista huoneistoa pidetään räämättömän ajan eikä vuokrakauden pituu-
2596: liikehuoneistona. desta ole sovittu, pidetään kuukautta vuok-
2597: rakautena.
2598: 6 §.
2599: Tämän lain säännöksistä älköön sopimuk- 12 §.
2600: sin poikettako muissa kuin 13 § : n 2 momen- Milloin vuokrasopimuksen tekemiseen käy-
2601: tissa, 14 §: n 1 momentissa, 15 §: ssä, 17 § : n tetään painettua tai muuten koneellisesti mo-
2602: 2 momentissa, 19 § : n 2 momentissa, 20, 21, nistettua lomaketta, tulee lomakkeen olla
2603: 22, 23 ja 24 §: ssä, 25 § : n 1 momentissa, 34, vuokranantajia ja vuokralaisia edustavien,
2604: 39, 42 ja 45 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. asetuksessa mainittujen keskusjärjestöjen
2605: hyväksymä.
2606: Vuokrasopimus, joka on tehty lomakkeelle,
2607: 7 §. jota ei mainituin tavoin ole hyväksytty, on
2608: Jos vuokrasopimuksen jonkin ehdon sovel- sitova vuokran, vuokra-ajan ja vuokraesineen
2609: taminen olisi ilmeisesti vastoin vuokrasuh- osalta. Muissa kohdissa sovelletaan siihen
2610: teissa noudatettavaa hyvää tapaa tai muu- tämän lain säännöksiä.
2611: toin kohtuutonta tahi sopimatonta, voidaan
2612: ehtoa sovitella tai jättää se huomioon otta-
2613: matta. V uokranantajan ja .vuokralaisen oikeudet ja
2614: velvollisuudet.
2615: 8 §.
2616: . Aviopuolisoilla, jotka yhdessä hallitsevat 13 §.
2617: vuokralle otettua huoneistoa, on kummallakin Ellei vuokralainen oikeassa ajassa saa huo-
2618: vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet. neistoa haltuunsa, on hänellä, ellei viivästys
2619: ole v@äinen, oikeus sanoa sopimus irti päät-
2620: 9 §. tymään heti.
2621: Jos huoneisto vuokrataan kahdelle, on ai- Siltä ajalta, jona huoneisto viivästyksen
2622: kaisemmalla sopimuksella etusija myöhem- takia ei ole vuokralaisen käytÖSSä, hän ei ole
2623: män rinnalla; ,ja saakoon se, jonka täytyy velv:ollinen suorittamaan vuokraa, ellei toisin
2624: väistyä, vuokranantajalta korvauksen vahin- ole sovittu.
2625: gostaan, jos hän sopimuksen tehdessään oli
2626: vilpittömässä mielessä. 14 §.
2627: Vuokranantajan on luovutettava vuokralle
2628: antamansa huoneisto vuokralaisen hallintaan
2629: sopimqksenmukaisessa kunnossa tai, jollei
2630: Huoneenvuokrasopimuksen tekemisestä. siitä öle sovittu, sellaisessa kunnossa, että se
2631: vastaa kohtuullisia vaatimuksia ja soveltuu
2632: 10 §. paikkakunnalla vallitsevan käsityksen mu-
2633: Milloin vuokrakautena huoneenvuokrasopi- kaan tarkoitukseensa.·
2634: muksessa on vuosi tai sitä pitempi aika, on Ellei huoneisto ole sellaisessa kunnossa,
2635: sopimus tehtävä kirjallisesti. jota 1 momentissa tarkoitetaan, eikä vuok-
2636: Jos sopimus on sovittu päättymään määrä- ranantaja vaatimuksesta huolimatta ryhdy
2637: päivänä ilman irtisanomista, on se niin ikään toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaami-
2638: tehtävä kirjallisesti. seksi viipymättä, saa vuokralainen itse toi-
2639: Jos sopimus 1 ja 2 momentissa tarkoi- mittaa korjauksen vuokranantajan kustan-
2640: tetuissa tapauksissa kuitenkin tehdään suul- nuksella. Jos puutteellisuus on sen laatui-
2641: lisesti, on se voimassa kuukauden pituisin nen, että sitä ei voida korjata sovitussa tai,
2642: vuokrakausin. ellei sopimusta ole, kohtuullisessa ajassa, ol-
2643: Suullinen vuokrasopimus on muutettava koon vuokralaisella oikeus irtisanoa vuokra-
2644: kirjalliseksi, milloin jompikumpi sopimus- sopimus päättymään heti tai saada vuokra
2645: kumppani sitä vaatii. · · kohtuullisesti alennetuksi.
2646: 11 §. 15 §.
2647: Milloin vuokrasopimus on tarkoitettu ole- Vuokranantajan on vuokrakauden kestäessä
2648: maan voimassa toistaiseksi tai muuten mää- pidettävä vuokralle annettu huoneisto kaik-
2649: U,l.- H~n ym. 35
2650:
2651: kineen, mitä siihen kuuluu, sellaisessa kun- 20 §.
2652: nossa kuin 14 § :n 1 momentissa tarkoitetaan, Töihin, jotka aiheuttavat vuokralaiselle
2653: mikäli ei muuta johdu 17 § : n säännöksistä. olennaista haittaa tai häiriötä, on saatava
2654: Vuokranautajan on pidettävä vuokralaisen vuokralaisen lupa. Milloin taloon asennetaan
2655: saatavissa kaikki ne edut, jotka vuokrasopi- lämpö-, vesi-, viemäri- tai muita johtoja tai
2656: muksessa on määrätty tai sitä tehtäessä edel- niissä suoritetaan korjauksia tai uudistuksia,
2657: lytetty. tulee talon vuokralaisten sallia töitten suo-
2658: rittaminen.
2659: 16 §.
2660: Jos vuokranantaja, vaikka huoneisto vuok- 21 §.
2661: ralaisen syyttä on tullut puutteelliseen kun- Vuokranantajalla tai hänen edustajallaan
2662: toon, joka ei enää vastaa 15 § : n 1 momen- on oi~eus päästä vuokralle annettuun huo-
2663: tissa tarkoitettua tasoa, ei vaatimuksesta neistoon, milloin olosuhteet tekevät sen tar-
2664: huolimatta kohtuullisessa ajassa korjaa huo- peelliseksi, sovittuaan, mikäli mahdollista,
2665: neistoa, on vuokralaisella oikeus toimittaa vuokralaisen kanssa huoneistoon pääsyn
2666: korjaus vuokranantajan kustannuksella tai ajasta.
2667: sanoa sopimus irti päättymään heti. Siltä Vuokralainen on velvollinen sallimaan,
2668: ajalta, minkä huoneisto vuokranantajalle esi- että vuokranantaja tarvittaessa näyttää huo-
2669: tetyn vaatimuksen jälkeen on puutteellisessa neistoa.
2670: kunnossa, vuokralaisella on oikeus saada Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja
2671: vuokra kohtuullisesti alennetuksi. oikeuksia on käytettävä niin, että vuokra-
2672: Sama oikeus on vuokralaisella, milloin laiselle tuotetaan mahdollisimman vähän
2673: hänen saatavissaan ei pidetä 15 § : n 2 mo- haittaa tai häiriötä.
2674: mentissa mainittua etua..
2675: 22 §.
2676: Vuokra on suoritettava viimeistään nel-
2677: 17 §. jäntenä päivänä vuokranmaksukauden alusta
2678: Vuokralaisen tulee hoitaa vuokralle otta- lukien. Milloin vuokra on sovittu maksetta-
2679: maansa huoneistoa huolellisesti. vaksi jälkikäteen tai, ellei siitä ole sovittu,
2680: Vuokralainen on velvollinen korvaamaan mutta vuokrat paikkakunnalla yleisesti suo-
2681: kaiken sen huoneistoa kohdanneen vahingon, ritetaan jälkikäteen, on vuokra maksettava
2682: jonka vuokralainen itse tai hänen koti- viimeistään kolmantena päivänä vuokran-
2683: väkeensä kuuluva tahi muu s~llainen hen- maksukauden päättymisestä kuitenkin ennen
2684: kilö, joka häneltä on saanut pääsyil huoneis- vuokrasuhteen loppumista.
2685: toon, on aiheuttanut huolimattomuudenaan Vuokranmaksukautena pidetään kuukautta
2686: tai laiminlyönnillään. tai muuta ajanjaksoa, jolta vuokra sopimuk-
2687: sen mukaan lasketaan.
2688: 18 §. Vuokra, joka on suoritettava muutoin kuin
2689: Jos huoneisto vahingoittuu tai muuten käy rahassa, suoritettakoon sinä tai niinä aikoina
2690: puutteelliseksi eikä korjausta käy vaaratta kuin on sovittu.
2691: viivyttäminen, on vuokralainen velvollinen Mitä tässä laissa on vuokrasta säädetty,
2692: asiasta heti ilmoittamaan vuokranantajalle. sovellettakoon myös vuokraan rinnastettaviin
2693: tai liittyviin maksuihin ja korvauksiin, ku-
2694: 19 §. ten korvaukseen huoneiston lämmittämisestä,
2695: Vuokranantaja saa vuokra-aikana toimit- lämpimän veden jakelusta ja sähköstä, jonka
2696: taa huoneistossa sellaisia korjauksia, jotka vuokranantaja on sitoutunut toimittamaan ja
2697: eivät siedä viivytystä. joka on sovittu erikseen korvattavaksi.
2698: Vuokranantaja voi suorittaa huoneistossa
2699: muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja 23 §.
2700: korjaustöitä sekä ajanmukaisia parannus- Milloin vuokralainen ei ole suorittanut
2701: töitä, milloin työt eivät aiheuta vuokralai- vuokraansa viimeistään sitä varten määrät-
2702: selle olennaista haittaa tai häiriötä, ilmoi- tynä tai sovittuna päivänä, vuokranantajalla
2703: tettuaan kuitenkin siitä vuokralaiselle vähin- on valta erääntyneestä sekä lisäksi kolmen
2704: tään kolmea päivää ennen töiden alkamista. lähimmän kuukauden aikana erääntyvästä
2705: II,l. - Blioaeeovuokraiaki.
2706:
2707: vuokrasta ottaa haltuunsa ja pidättää talossa 27 §.
2708: olevasta vuokralaisen irtaimesta omaisuu- Jos rakennus, joka kokonaan tai osaksi on
2709: desta niin paljon, kuin hänen saamistaan annettu vuokralle, tahi osakkeet, jotka oi-
2710: vastaa, kunnes vuokralainen on sen suorit- keuttavat vuokralle annetun huoneiston hal-
2711: tanut tai antanut siitä vakuuden. Omai- lintaan, vapaaehtoisesti luovutetaan toisen
2712: ~mutta, jota ei saada ulosmitata, älköön vuok- omaksi, sitoo vuokrasopimus uutta omistajaa,
2713: ranantaja pidättikö. jos vuokralainen on ottanut huoneiston hal-
2714: lintaansa. Muussa tapauksessa uusi omistaja
2715: 24 §. on oikeutettu peruuttamaan sopimuksen, ellei
2716: Milloin vuokranantaja tai vuokralainen on luovutuksessa ole tehty ehtoa vuokraoikeuden
2717: laiminlyönyt tässä laissa tahi vuokrasopi- pysyväisyydestä tai sopimus kiinnityksen
2718: muksessa hänelle määrätyn velvollisuuden, nojalla ole edelleenkin voimassa.
2719: korvatkoon siitä toiselle sopimuskumppanille Jos kokonaan tai osaksi vuokralle annettu
2720: aiheutuneen vahingon. rakennus myydään ulosottotoimin, nouda-
2721: tettakoon, mitä siitä on erikseen säädetty.
2722:
2723:
2724: Henkilövaihdos vuokrasuhteessa.
2725: Vuokrasopimuksen lakkaaminen.
2726: 25 §.
2727: Vuokralainen ei saa vuokranantajan lu- 28 §.
2728: vatta siirtää vuokraoikeuttaan toiselle, ellei Jos huoneisto tulipalossa tai muusta syystä
2729: jäljempänä muuta säädetä. tuhoutuu tai vahingoittuu tarkoitukseensa
2730: Jos vuokralainen harjoittaa liikehuoneis- käyttökelvottomaksi, raukeaa vuokrasopimus
2731: tossa liikettä kaupparekisteriin merkityllä samalla.
2732: toiminimellä, "VUokralaisella on oikeus luo-
2733: vuttaessaan liikkeensä toiselle siirtää vuokra- 29 §.
2734: oikeutensakin hänelle; vastatkoon siirtäjä Jos asianomainen viranomainen kieltää
2735: kuitenkin vuokrasta vuokrakauden loppuun. huoneistoa käyttämästä tarkoitukseensa, on
2736: Asuinhuoneiston vuokralainen saa ilman kummallakin asianomaisella oikeus sanoa so-
2737: vuokranantajan lupaakin siirtää vuokra- pimus irti päättymään heti, ei kuitenkaan
2738: oikeutensa lapselleen ja lapsi vanhemmalleen; milloin kiellon aiheuttanut syy lyhyessä
2739: vastatkoon siirtäjä lrnitenkin edelleen vuok- ajassa poistetaan.
2740: rasopimuksesta johtuvista velvollisuuksista,
2741: jollei vuokranantaja häntä niistä vapauta. 30 §.
2742: Vuokranantajalla· on oikeus sanoa sopimus
2743: 26 §. irti päättymään heti seuraavissa tapauksissa:
2744: Vuokralainen älköön vuokranantajan lu- a) edellä 29 § : ssä mainitussa tapauksessa,
2745: vatta luovuttako toiselle oikeutta huoneiston b) jos vuokralainen jättää vu9kran suorit-
2746: käyttöön. Jos vuokranantaja epää luvan tamatta 22 §: ssä säädetyssä tai erikseen
2747: ilman riittävää syytä, voi vuokralainen saat- sovitussa ajassa,
2748: taa asuntotoimikunnan käsiteltäväksi kysy- c) jos vuokralainen saamastaan varoituk-
2749: myksen siitä, onko lupa myönnettävä vai ei. sesta huolimatta käyttää huoneistoa muuhun
2750: Asuntotoimikunnan päätös asiassa on lopul- tarkoitukseen, kuin sopimusta tehtäessä edel-
2751: linen. V astatkoon vuokralainen siitä, mitä lytettiin,
2752: se, jolle hän on huoneiston käytön siirtänyt, d) jos vuokralainen varoituksesta huoli-
2753: tekee tai laiminlyö. matta laiminlyö huoneiston hoidon,
2754: Vuokralainen saakoon ottaa huoneistoon e) jos vuokralainen huoneistossa viettää
2755: alivuokralaisia. Henkilöille, jotka eivät ole tai sallii vietettävän pahantapaista tahi, va-
2756: hänen läheisiä sukulaisiaan, hän ei kuiten- roituksesta huolimatta, talon asukkaita suu-
2757: kaan saa vuokranantajan luvatta luotuttaa resti häiritsevää elämää,
2758: huoneistosta enempää kuin puolet, jos huo- f) jos vuokralainen vastoin 25 ja 26 § :n
2759: neisto käsittää, keittiö mukaanluettuna, vä- säännöksiä siirtää vuokraoikeutensa tai luo-
2760: hintään kaksi huonetta. vuttaa huoMiston käytön toiselle, tai
2761: D,l. - BeDrilrlllon ym. 37
2762:
2763: g) jos vuokralaisen katsotaan lopullisesti toisin määrätä, vuokrakauden kuluttua um-
2764: luopuneen huoneistosta tahi jos hän ja hänen peen, jos vuokrasuhde on sanottu irti vähin-
2765: perheensä on pätevättä syyttä ollut poissa tään
2766: huoneistosta vähintään kuusi kuukautta. a) kolmea kuukautta ennen, milloin vuok-
2767: rakausi käsittää vähintään vuoden,
2768: 31 §. b) kuukautta ennen, milloin vuokrakausi
2769: Jos teko tai laiminlyönti, joka tuottaisi on vuotta lyhyempi mutta käsittää vähin-
2770: vuokranantajalle 30 § : n mukaan tai vuokra- tään kuusi kuukautta,
2771: laiselle 13 § : n 1 momentin, 14 § : n 2 mo- e) neljäätoista päivää ennen, milloin vuok-
2772: mentin, 16 § :n tahi 29 § :n mukaan oikeu- rakausi on kuutta kuukautta lyhyempi ja
2773: den vuokrasopimuksen irtisanomiseen päätty- vähintään kuukausi, sekä
2774: mään heti, on vähäinen taikka jos oikaisu · d) yhtä päivää ennen, milloin vuokrakausi
2775: tapahtuu ennenkuin irtisanominen on toi- on kuukautta lyhyempi.
2776: selle asianosaiselle toimitettu, ei asianosai- Jos irtisanomista. ei edellämainitun ajan
2777: sella ole oikeutta irtisanomiseen. kuluessa toimiteta, jatkuu vuokrasuhde sovi-
2778: Ellei vuokranantaja tai vuokralainen kuu- tun vuokrakauden enintään kuitenkin vuoden
2779: kauden kuluessa siitä, kun hän on saanut kerrallaan.
2780: tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta teosta tai
2781: laiminlyönnistä taikka jatkuvan tahi toistu-
2782: van sellaisen teon tai laiminlyönnin päätty- 35 §.
2783: misestä, sano vuokrasopimusta irti päätty- Puoliso älköön sanoko irti vuokralle ote-
2784: mään heti, olkoon irtisanominen pätemätön. tun asuinhuoneiston vuokrasopimusta toisen
2785: puolison suostumuksetta.
2786: Jos puoliso ilman riittävää syytä kieltäy-
2787: 32 §.
2788: tyy antamasta suostumustaan, voi toinen
2789: Milloin työsopimus, jonka mukaan työpalk- puoliso saattaa asian asuntotoimikunnan kä-
2790: kaan sisältyy vapaa asunto tai jonka joh- siteltäväksi. Asuntotoimikunnan päätös asiassa
2791: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- on lopullinen.
2792: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa, on työn-
2793: antajana oikeus sanoa irti vuokrasuhde
2794: päättymään neljäntoista päivän kuluessa, ei 36 §.
2795: kuitenkaan enää sen jälkeen kun työsuhteen Tuomitessaan asumuseroon tai julistaes-
2796: lakkaamisesta on kulunut kuusi kuukautta. saan avioliiton puretuksi oikeus voi määrätä,
2797: kumpi puolisoista saa jatkaa vuokrasuhdetta,
2798: 33 §. sekä vapauttaa toisen puolison vuokrasuh-
2799: Jos vuokralainen kuolee, on kuolinpesän teesta johtuvista velvollisuuksista. Tällaista
2800: osakkailla ja myös leskellä, vaikka hän on määräystä älköön kuitenkaan annettako, jos
2801: vuokralainen, oikeus sanoa vuokrasopimus vuokranantaja saattaa todennäköiseksi, että
2802: irti päätty'mään kesken vuokrakaudenkin hän määräyksen johdosta joutuisi kärsimään
2803: kolmen kuukauden lmluttua irtisanomista vahinkoa tai tuntuvaa haittaa.
2804: seuranneen kalenterikuukauden alusta. Oikeus voi 1 momentissa mainituissa ta-
2805: Sama oikeus on vuokralaisella, joka muut- pauksissa oikeuttaa puolison jatkamaan asu-
2806: taa paikkakunnalta siirtyäkseen toiseen vir- mista huoneistossa myös silloin, kun huoneis·
2807: kaan, toimeen tai työpaikkaan. toon oikeuttavat osakkeet kuuluvat toiselle
2808: Ellei vuokralainen käytä 1 ja 2 momen- puolisolle.
2809: tissa mainittua oikeutta kolmen kuukauden
2810: kuluessa kuolemantapauksesta tai viran, toi- 37 §.
2811: men tahi työpaikan vastaanottamisesta, me- Milloin vuokranantaja on sanonut 34 § : ssä
2812: nettää hän sen. tarkoitetun vuokrasuhteen irti lakkaamaan
2813: vuokrakauden päättyessä, on vuokralaisella
2814: 34 §. oikeus saattaa kysymys vuokrasuhteen jat-
2815: Vuokrasuhde, jota ei ole sovittu päätty- kumisesta asuntotoimikunnan käsiteltäväksi
2816: mään määräpäivänä ilman irtisanomista, ja ratkaistavaksi neljäntoista päivän kuluessa
2817: päättyy, edellyttäen, että 39 § : n nojalla ei irtisanomisesta lukien.
2818: 38 ll,l. - Buoneenvuokralaki.
2819:
2820: 38 §. säädetty, olkoon vastaavasti voimassa myös
2821: Katsoessaan, ettei vuokrasuhteen lopetta- asuinhuoneistoon nähden, ellei parannusten
2822: miseen ole riittävää asiallista perustetta tai korvaamisesta ole erikseen sovittu.
2823: että vuokrasuhteen lopettaminen olisi ilmei- Edellä 2 kohdassa tarkoitettua korvaus-
2824: sesti kohtuutonta, asuntotoimikunta voi, jos velvollisuutta ei ole, jos vuokrasuhteen päät-
2825: vuokralainen ei ole kieltäytynyt käypää tymisen voidaan katsoa aiheutuneen vuokra-
2826: vuokraa maksamasta, vuokralaisen hakemuk- laisen syystä tai milloin viranomaisen pää-
2827: sesta selittää irtisanomisen vaikutuksetto- töksellä talo on määrätty purettavaksi tahi
2828: maksi. Riittävänä asiallisena perusteena pi- huoneistoa kielletty käyttämästä.
2829: detään erityisesti sitä, että vuokranantaja Edellä 1 momentissa mainituissa tapauk-
2830: tarvitsee vuokralle annetun huoneiston omaan sissa on vuokralaisella, jos vuokranantaja tai
2831: käyttöönsä tai perheellisen lapsensa tahi joku muu harjoittaa huoneistossa olennaisesti
2832: asunnon tarpeessa olevan vanhempansa asun- samanlaista liikettä, oikeus saada vuokran-
2833: noksi. antajalta kohtuullinen korvaus siitä huoneis-
2834: Harkittaessa, onko liikehuoneistoa koske- ton vuokra-arvon lisäyksestä, jonka vuokra-
2835: van vuokrasuhteen lopettaminen kohtuutonta laisen toiminta on huoneistolle aikaansaanut.
2836: vai ei, otettakoon erityisesti huomioon se
2837: tarve, mikä vuokralaisella on elinkeinonsa 41 §.
2838: jatkuvaan harjoittamiseen samassa huoneis- Korvausta koskeva kanne, jota tarkoite-
2839: tossa. taan 40 §: ssä, on pantava vireille asianomai-
2840: Asuntotoimikunnan selitettyä irtisanomi- sessa tuomioistuimessa vuoden kuluessa siitä,
2841: sen vaikutuksettomaksi, vuokra-aika jatkuu kun vuokralainen on muuttanut huoneistosta.
2842: sopimuksen mukaisesti.
2843: Käypänä vuokrana pidettäköön laadultaan,
2844: sijainnUtaan ja kunnoltaan vastaavanlaisista Alivuokralaissopimuksen lakkaaminen.
2845: huoneistoista paikkakunnalla yleisesti mak-
2846: settavaa vuokraa.
2847: 42 §.
2848: · Alivuokrasuhde jatkuu, ellei toisin ole
2849: 39 §. sovittu, kalenterikuukauden kerrallaan. Se
2850: Muuttopäivä on vuokrasuhteen päätty- päättyy kalenterikuukauden lopussa, jos irti-
2851: mistä lähinnä seuraava arkipäivä. Muutto- sanominen on toimitettu neljätoista päivää
2852: päivänä viimeistään kello kaksitoista on läh- ennen.
2853: tevän vuokralaisen jätettävä puolet huoneis-
2854: tosta uuden haltijan käytettäväksi sekä en-
2855: nen kolmannen päivän loppua luovutettava 43 §.
2856: huoneisto kokonaan tämän haltuun. Huo- Vuokranantajalla on oikeus sanoa irti ali-
2857: neena pidetään myös keittiötä. vuokrasopimus päättymään heti sellaisissa
2858: tapauksissa; joita tarkoitetaan 30 §·: n a-e
2859: kohdissa. Sama oikeus on vuokranantajalla,
2860: 40 §. milloin alivuokralainen vuokranantajan lu-
2861: Jos vuokranantajan irtisanomisen johdosta vatta siirtää vuokraoikeuden tai luovuttaa
2862: liikehuoneistoa koskeva vuokrasuhde, joka asunnon osaksi tai kokonaan toisen käyttöön.
2863: on jatkunut vähintään vuoden ja jota ei ole
2864: sovittu päättymään määräpäivänä ilman ir-
2865: tisanomista, lakkaa vuokrakauden päättyessä, 44 §.
2866: on vuokralaisella oikeus saada vuokrananta- Päävuokralaisen vuokrasuhteen lakatessa
2867: jalta kohtuullinen korvaus, päättyy myös alivuokralaisen vuokrasuhde
2868: 1) huoneistoon tekemistään parannuksista ilman eri irtisanomista samana ajankohtana.
2869: sen arvon mukaan, mikä niillä vuokrasuh- Sama olkoon laki, kun muu huoneiston hal-
2870: teen päättyessä on, ja · tija muuttaa pois huoneistosta.
2871: 2) sellaisesta liikettä varten huoneistoon
2872: hankkimastaan kalustosta ja muusta sisus- 45 §.
2873: tuksesta, jota hän ei voi sopivasti käyttää Alivuokralaisen on muutettava viimeistään
2874: liikettä jatkaessaan toisessa huoneistossa. vuokrasuhteen päättymistä lähinnä seuraa-
2875: Mitä edellä 1 momentin 1 kohdassa on vana arkipäivänä.
2876: U,l. - Bemikason ym. 39
2877:
2878: Asuntotoimikunta. sihteerille. Asia katsotaan vireillepannuksi
2879: silloin, kun ilmoitus on tehty.
2880: 46 §.
2881: Asuntotoimikunta on jokaisessa kaupun- 51 §.
2882: gissa ja kauppalassa sekä sellaisella alueella Asuntotoimikunnalle ilmoitettu asia on
2883: maalaiskunnassa, jota varten on vahvistettu otettava käsiteltäväksi toimikunnan istun-
2884: rakennussuunnitelma tai rakennussuunnitel- nossa neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun
2885: mantakaisia määräyksiä tahi annettu raken- ilmoitus on tehty.
2886: nuskielto. Asuntotoimikunnan puheenjohtajan tai
2887: Muualla maalaiskunnassa toimii asunto- sihteerin tulee toimituttaa kutsu vuokralai-
2888: toimikuntana kunnanhallitus, ellei kunta ole selle ja vuokranantajalle toimikunnan istun-
2889: asettanut erityistä asuntotoimikuntaa. toon, kaupungissa ja kauppalassa vähintään
2890: Tarvittaessa kunta voi asettaa kaksi tai viisi päivää ja muualla vähintään seitsemän
2891: useampia asuntotoimikuntia. päivää ennen istuntoa.
2892:
2893: 47 §. 52 §.
2894: Asuntotoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja Jos asianosaista on kutsun antamista var-
2895: ja kaksi muuta jäsentä, jotka kunnallisval- ten kotoansa etsitty, häntä tai hänen edusta-
2896: tuusto valitsee kolmeksi vuodE!ksi kerrallaan jaansa tahi asiamiestänsä tapaamatta, ja jos
2897: ja joilla tulee olla riittävästi huoneenvuokra~ ei myöskään hänen kotiväeltänsä tahi naa-
2898: asioitten tuntemusta. Puheenjohtajalla tulee, pureiltaan taikka sieltä, missä hänellä on
2899: mikäli mahdollista, olla tuomarinvirkaan vaa- virka, toimi tai työpaikka, ole voitu saada
2900: dittava kelpoisuus sekä toimikunnan muista varmaa osoitusta, missä hän tai hänen edus-
2901: jäsenistä toisen edustaa vuokranantaja- ja tajansa tahi asiamiehensä tässä maassa oles-
2902: toisen vuokralaispiirejä. Jokaiselle jäsenelle kelee, voidaan kutsu toimittaa hänelle tie-
2903: valitaan vähintään yksi varamies. doksi kiinnittämällä se hänen asuntonsa
2904: Jäsenen kelpoisuudesta ja oikeudesta kiel- ovelle tai talon ilmoitustaululle tahi sellaisen
2905: täytyä toimesta on voimassa, mitä kunnal- puuttuessa muuhun näkyvään paikkaan ta-
2906: lislaissa luottamusmiehen osalta on säädetty. lossa.
2907: Asuntotoimikunnan jäsenten esteellisyydestä Asuntotoimikunta voi sen estämättä, että
2908: on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin vuokranantaja kutsun saatuaan jää istun-
2909: esteellisyydestä on säädetty. toon saapumatta, käsitellä ja ratkaista asian.
2910: Jos hakija laillista estettä ilmoittamatta ei
2911: 48 §. tule saapuville, jätettäköön asia sillensä.
2912: Asuntotoimikunta ottaa itselleen sihteerin
2913: ja muun tarvittavan henkilökunnan. 53 §.
2914: Mitä ed'ellä 50, 51 ja 52 § :ssä on säädetty~
2915: 49 §. noudatettakoon soveltuvin osin myös, kun
2916: Kunta suorittaa asuntotoimikunnan pu- vuokralainen 26 § : n nojalla tai toinen puo-
2917: heenjohtajalle ja jäsenille, sihteerille ja liso 35 §: n nojalla hakee lupaa asuntotoimi-
2918: muulle henkilökunnalle kohtuulliset palkkiot, kunnalta.
2919: joista korvataan kunnalle valtion varoista 54§.
2920: puolet. Milloin asuntotoimikunta on selittänyt ir-
2921: Kunta asettaa asuntotoimikunnan käytet- tisanomisen vaikutuksettomaksi ja vuokran-
2922: täväksi tarpeellisen huoneiston. antaja siitä huolimatta lyhyen ajan sisällä
2923: uudestaan sanoo sopimuksen irti, minkä irti-
2924: sanomisen asuntotoimikunta myös selittää
2925: Menettely. vaikutuksettomaksi, voidaan vuokranantaja
2926: velvoittaa korvaamaan vuokralaiselle asiasta
2927: 50 §. koituvat kulut.
2928: Vuokralainen, joka haluaa saada 37 § :ssä
2929: mainitun asian asuntotoimikunnan käsiteltä- 55 §.
2930: väksi, ilmoittakoon siitä suullisesti tai kir- Asianosainen, joka ei tyydy asuntotoimi-
2931: jallisesti toimikunnan puheenjohtajalle tai kunnan päätökseen vuokrasuhteen jatkumista
2932: 40
2933:
2934: koskevassa asiassa, saa hakea siihen muu- ulosotonhaltijalle tehty hakemus vuokralai-
2935: tosta paikkakunnan alioikeudessa haasteen sen häätämisestä, käy irtisanomisesta, kun
2936: nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava se on asianmukaisessa järjestyksessä tiedoksi-
2937: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun annettu.
2938: asuntotoimikunnan päätös annettiin.
2939: 60 §.
2940: 56 §. Yhdessä asuvista aviopuolisoista saa kum-
2941: Alioikeus älköön ottako 37 § : ssä tarkoi- pikin kantaa tai vastata tässä laissa tarkoi-
2942: tetussa tapauksessa vuokralaisen häätämistä tetussa, yhteistä asuntoa koskevassa asiassa.
2943: koskevaa asiaa käsiteltäväkseen, ellei kantaja Kutsu tai haaste saadaan toimittaa jom-
2944: näytä, että kysymys vuokrasuhteen jatkumi- mallekummalle heistä.
2945: sesta sitä ennen on ollut asuntotoimikunnan
2946: käsiteltävänä tai ettei asiaa ole sinne saa- 61 §.
2947: tettu 37 § : ssä mainitussa ajassa. Varoitus, josta mainitaan 30 §: ssä, on
2948: toimitettava vuokralaiselle noudattaen sovel-
2949: 57·§. tuvin kohdin, mitä 52 § : ssä on sanottu.
2950: Milloin asuntotoimikunta on evännyt vuok-
2951: ralaisen vaatimuksen vuokrasuhteen jatku· 62 §.
2952: misesta ja alioikeus hylännyt sen johdosta Jos vuokranantajalta kielletään 20, 21 ja
2953: nostetun muutoksenhakukanteen, se seikka, 23 §: n mukainen oikeus, antakoon poliisi-
2954: että alioikeuden päätös ei ole lainvoimainen, viranomainen hänelle virka-apua.
2955: ei estä vuokralaisen häätämistä. 63 §.
2956: Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
2957: 58 §. tamisesta annetaan asetuksella.
2958: Irtisanominen toimitettakoon todistajain
2959: läsnäollessa tai muuten todistettavasti, ja
2960: ilmoitettakoon siinä myös se päivä, jona Lain voimaan tulo.
2961: vuokrasuhde sen mukaan päättyy. Vuokran-
2962: antajan toimituttamasta irtisanomisesta on 64 §.
2963: vuokralaiselle annettava kirjallinen todistus, Tämä laki, jolla kumotaan 12 pa1vana
2964: jossa mainitaan lisäksi irtisanomisen syy. tammikuuta 1925 annettu huoneenvuokra-
2965: Jos joku on saanut tehtäväkseen vuokran- laki (166/25) siihen tehtyine muutoksineen,
2966: antajan puolesta kantaa vuokrat, olkoon lupa tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1959.
2967: laillisin vaikutuksin toimittaa irtisanominen Sitä sovelletaan myös Sellaisiin aikaisemmin
2968: hänellekin, ei kuitenkaan rahalaitokselle. tehtyihin huoneenvuokrasopimuksiin, jotka
2969: Milloin aviopuolisot yhdessä hallitsevat eivät ole päättyneet ennen sanottua päivää.
2970: vuokralle otettua huoneistoa, voidaan irti- Mikäli asianosaiset ovat tehneet ennen lain
2971: sanominen toimittaa jommallekummalle heistä. voimaan tuloa sopimuksen vuokrasuhteesta
2972: Jos se, jolle irtisanominen on toimitet- johtuvasta korvauksesta, noudatettakoon sitä.
2973: tava, ei ole tavattavissa, meneteltäköön, ku- .Vuokralaiselle, jolle vuokranantaja on
2974: ten 52 §: ssä on kutsun antamisesta säädetty. ennen lain voimaan tuloa sanonut vuokra~
2975: suhteen irti lakkaamaan vuokrakauden päät-
2976: 59 §. tyessä, ja irtisanomiaaika menee um~en
2977: Haaste, jossa vaaditaan vuokrasuhdetta vasta lain voimassa ollessa, luetaan 37 § : ssä
2978: päättymään kesken vuokrakauden, niin myös määrätty aika lain voimMntulopäivästä.
2979:
2980: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 19p8.
2981:
2982: G. Henriksson. Viljo Virtanen. Lars Lindeman.
2983: Varma K. Turunen. Eino Raunio. 0. Lindblom.
2984: Lyyli Aalto. K.-A. Fagerholm. Onni Peltonen.
2985: Rafael Paasio. Georg EriksaOJL Sylvi Silt&nen.
2986: Sv.lo Hostila. Meeri Kalava.tneu. Väinö Leskinen.
2987: Edvard Pesonen. Enaio Pa.rta.uen. Pentti 1fiemi.
2988: K. F. Haapasalo.
2989: 41
2990:
2991: 11,2. - La.k.al. N:o 5.
2992:
2993:
2994: Ba.ra. ym.. : Ehdotus loA.'ksi huoneenvuokralain väliaikaisesta
2995: muuttamisesta.
2996:
2997:
2998: Ed uskunna.U e.
2999:
3000: Huoneenvuokrasäännöstelyä, joka syntyi olisi irtisanomisen varalta taattava riittävä
3001: sodan luomissa poikkeuksellisissa oloissa ja aika uuden asunnon hankkimiseen, minkä
3002: jota oli pakko jatkaa sotia seuranneen vai- kannan myös lainvalmistelukunta on omaksu-
3003: kean asuntopulan johdosta, on asuntotilan- nut ehdot~n uudeksi huoneenvuokra-
3004: teen parantuessa vähitellen purettu niin, että laiksi. Niinikään tulisi yhteiskunnalla olla
3005: siitä on enää rippeet jälellä. Niilläkin har- mahdollisuus valvoa vuokratason kehitystä ja
3006: voilla paikkakunnilla, joilla huoneenvuokra- eBtää vuokrissa mahdollisesti esiintyvä koh-
3007: säännöstely vielä on voimassa, on tilanne tuuton nousupyrkimys. Samalla olisi paikal-
3008: asuntomarkkinoilla nopeasti vakiintumassa. laan saattaa kaikki huoneenvuokrasuhteet yh-
3009: Huoneenvuokrasäännöstelyn jatkamiselle ensi denmukaisen lainsäädännön alaisiksi teke-
3010: vuoden alusta ei siis enää näytä olevan edel- mättä eroa uusien ja ns. vanhojen talojen ja
3011: lytyksiä. Vaikka huoneenvuokrasuhteet olisi eri paikkakuntien välillä. Tämä olisi omiaan
3012: siis ensi vuoden alusta hoidettava normaali- edelleen vakiinnuttamaan asuntomarkkinoita
3013: aikoja varten tarkoitetun lainsäädännön ja tasapainottamaan vuokratasoa, jossa nyt
3014: puitteissa, näyttää siltä, että vuodelta 1925 vielä esiintyy huomattavaa kirjavuutta. Sa-
3015: peräisin oleva huoneenvuokralaki ei sellaise- malla poistuisi se lainsäädäntöömme poik-
3016: naan vastaa tapahtunutta kehitystä ja muut- keuksellisissa oloissa pesiytynyt muodotto-
3017: tuneita olosuhteita. Paraikaa onkin valmis- muus, mikä sisältyy uusien ja vanhojen talo-
3018: teilla mainitun lain uudistaminen nykyoloja jen vuokranantajien sekä vapaiden ja sään-
3019: vastaavaksi. Näy:ttää kuitenkin siltä, että nösteltyjen huoneisto·jen vuokralaisten erilai-
3020: tämä laki ei ennätä valmiiksi vuoden vaih- seen oikeudelliseen asemaan; muodottomuus,
3021: teeseen mennessä, jolloin voimassa oleva laki joka on jyrkässä ristiriidassa hallitusmuodon
3022: huoneenvuokrien säännöstelystä lakkaa ole- edellyttämään kansalaisten yhdenvertaisuu-
3023: masta noudatettavana. TäStä johtuen ja huo- teen lain edessä.
3024: mioonottaen, että vuoden 1925 huoneenvuok- Yllämainittuihin päämääriin voidaan yk-
3025: ralaissa on vuokralaisen asumisturvaan näh- sinkertaisimmin päästä siten, että vuoden
3026: den jossain määrin toivomisen varaa eikä 1925 huoneenvuokralakiin tehdään tätä tar-
3027: laki muutenkaan sisällä säännöksiä, joiden koittavat muutokset, jotka olisivat noudatet-
3028: avulla siirtyminen normaaliseen käytäntöön tavina siksi kunnes mahdollinen uusi huo-
3029: huoneenvuokrasuhteissa voitaisiin aikaan- neenvuokralaki astuu voimaan.
3030: saada joustavasti, olisi paikallaan antaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3031: edessä olevaksi siirtymäkaudeksi tätä tarkoit-
3032: tavia, väliaikaisia säännöksiä, kuitenkaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3033: kohtuuttomasti supistamatta omistajan pe- van lakiehdotuksen:
3034: rustuslaillista oikeusturvaa. Vuokralaiselle
3035:
3036:
3037: Laki
3038: huoneenvuokralain välia.ikaisesta muuttamisesta.
3039: 3a §. 1
3040:
3041:
3042: Huoneistosta älköön vaadittako vuokraa, Vuokramaksun suuruutta koskevan riidan
3043: joka on ilmeiSeBSä epäsuhteessa huoneiston ratkaisee tuomioistuin.
3044: vuokra-arvoon.
3045: 6 E 68'7/58·
3046: 42 II,2. - Huoneenvnokralaki.
3047:
3048: 22 a §. Milloin vuokranantajana on esitetJtävänään
3049: Milloin vuokranantaja sanoo irti vuokra- painavia syitä irtisanomisensa tueksi, tai
3050: suhteen, joka on jatkunut vähintään kuusi paikkakunnan asunto-olosuhteet huomioonot-
3051: kuukautta, päättyy vuokrasuhde kuuden kuu- taen muutoin katsotaan kohtuulliseksi, voi
3052: kauden kuluttua sen kuukauden alkamisesta, alioikeus vuokranantajan hakemuksesta mää-
3053: jolloin irtisanominen on toimitettu, ellei kir- rätä asuinhuoneiston vuokrasuhteen lakkaa-
3054: jallisesti ole sovittu muusta irtisanomis- maan aikaisemminkin.
3055: ajasta.
3056: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
3057:
3058: Erkki Hara. Georg 0. Ehrnrooth.
3059: Veikko Hyytiäinen. Eemil Luukka.
3060: Olavi Lähteenmäki. Victor Procope.
3061: 43
3062:
3063: 11,3. - Lakal. N: o 6.
3064:
3065:
3066:
3067:
3068: Hietala ym.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisten sekä eräiden yh-
3069: teisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta
3070: ja osakkeita annetun lain muuttamisesta.
3071:
3072:
3073: Eduskunnalle.
3074:
3075: Laissa ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei- rallinen puhelinyhteisö ei saisi omistaa tai
3076: söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää 5 vuotta kauemmin vuokran nojalla hallita
3077: omaisuutta ja osakkeita (28. 7. 1939/219) edes puhelinpylvään tai -kaapelin tai -kopin
3078: säädetään, ettei ulkomaalainen taikka ul~ sijoituspaikkaa. Erityisesti on huomattava,
3079: mainen yhtiö, osuuskunlta, yhdistys,, säätiö tai ettei taloudellinen yhdistys voi, niinkuin osa-
3080: muu yhteisö saa ilman valtioneuvoston kus- keyhtiö, yapautua vaarallisuudesta ottamalla
3081: sakin tapauksessa antamaa lupaa omakseen sääntöihinsä määräyksen, jonka mukaan ulko-
3082: hankkia tai viittä vuotta pitempää aikaa maalainen, ulkomainen tai vaarallinen koti-
3083: vuokran tai muun sopimuksen nojalla hal- mainen yhteisö saisi sen osuuksista omistaa
3084: lita kiinteäJtä omaisuutta Suomessa. Sama on eninitään 20 %.
3085: voimassa kotimaisiin, ns. vaarallisiin yhteisöi- Maan yksityiset puhelinlaitokset toimivat
3086: hin nähden. Tällaisia rajoituslain mielessä nykyisin suurimmalta osaltaan keskinäisellä
3087: vaarallisia yhteisöjä ovat mm. suomalaiset pohjalla, joten yleensä muilla kuin laitoksen
3088: taloudellis~t yhdistykset, joiden säännöissä ei omistavan yhteisön jäsenillä ei ole mahdolli-
3089: ole kielletty ottamasta yhdistyksen jäseneksi suutita saada puhelinliittymää. Tämän vuoksi
3090: ulkomaalaista ja ulkomaista yhteisöä sekä ja koska ei voida pitää mahdollisena, että
3091: muuta sellaista yhteisöä, jonka oikeus omis- ulkomaalaiset, kuten esim. ulkomaiden lähe-
3092: taa ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa tystöt tai muut edustustot, ulkomaiset yhtei-
3093: on tämän lain mukaan rajoitettu sekä suo- söt ja suomalaiset ns. vaaralliset yhteisöt es-
3094: malaiset osakeyhtiöt, jos oikeutta omistaa sen tettäisiin olemasta puhelinyhteisön jäseniä, ei
3095: osakkeita ei ole yhtiöjärjestyksessä rajoitettu, puhelinlaitoksille, jotka toimivat taloudelli-
3096: niin että ainoastaan 20 % osakekannasta voi sina yhdistyksinä, jää muuta mahdollis11utta
3097: olla ulkomaalaisilla, ulkomaisilla yhteisöillä kuin toimia vaarallisina yhteisöinä. Sama
3098: taikka kotimaisilla vaarallisilla yhteisöillä. koskee puhelinosa:keyh:tiöitä, jotka tosin voi-
3099: Rajoituslainsäädäntö antaa taloudellisen vat yhtiöjärjestykseensä ottaa edellä koske-
3100: yhdistyksen ja osakeyhtiön muodossa toimi- tellun ulkomaalaisten osakeomistusta koske-
3101: ville puhelinlaitoksille mahdollisuuden omis- van rajoituksen. Tätä keinoa ovat vain har-
3102: taa ja hallita kiinteistöjä kahden vaihtoehtoi- vat puhelinosakeyhtiöt käyttäneet eikä se
3103: sen edellytyksen vallitessa. On joko otettava yleensäkään ole aiheuttamiensa hankaluuk-
3104: taloudellisena yhdistyksenä toimivan puhe- sien takia päässYt osakeyhtiöiden keskuudessa
3105: linlaitoksen sääntöihin edelläselvitetty kielto- suosioon. Kun puhelinlaitokset kuitenkin
3106: määräys ja osakeyhtiössä vastaavasti yhtiö- normaalissa toiminnassaan välttämä:ttömästi
3107: järjestyksessä rajoitettava ulkomaalaisten, tarvitsevat kiinteistöjä pääasiassa keskuk-
3108: ulkomaisten yhteisöjen tai suomalaisten vaa- siaan varten, joutuvat edellämainitut puhe-
3109: rallisten yhteisöjen oikeu'tta omistaa yhtiön linlaitokset hakemaan valtioneuvostolta lupia
3110: osakkeita taikka sitten on kussakin tapauk- kiinteistöjensä hankkimista varten.
3111: sessa erikseen valtioneuvostolta haettava lupa Tiedossamme ei ole ainoatakaan ·tapausta,
3112: kiinteän omaisuuden ostamiseen tai vuokraa- jossa puhelinlaitokselta olisi evätty oikeus
3113: miseen 5 vuotta pitemmäksi ajaksi. On esi- kiinteistön ostamiseen tai sellaisen wokraa-
3114: tetty jopa sellainenkin mielipide, että vaa- miseen 5 vuotta pitemmäksi ajaksi. Voidaan-
3115: 44 II,S. - Omistusoikeuden rajoitukset.
3116:
3117:
3118: kin todeta, että oikeuskäytäntö tässä suh- ole kysymys, sillä puhelinlaitokset eivät ta-
3119: teessa on täysin vakiintunut. Vielä todetta- voittele voittoa eivätkä pyri muun kuin pu-
3120: koon, että rajoituslainsäädäntö ei koske osuus- helinliikenteen harjoittamisessa tarpeellisen
3121: kunnan muodossa toimivia puhelinlaitoksia pääoman kokoamiseen.
3122: enempää kuin osuuskuntia yleensäkään. Ra- Rajoituslaissa myönnetään jo nyt useita
3123: joituslain alaisille puhelinlaitoksille tuottaa poikkeuksia siinä säädettyjen rajoitusten so-
3124: luonnollisesti tavatonta hankaluutta 'ja kus- veltamisesta ja on vain oikeus ja kohtuus,
3125: tannuksia alituinen lupien anominen valtio- että myöskin puhelinyhdistykset ja -osakeyh-
3126: neuvostolta, usein täysin merkityksettömissä tiöt pääsevät samaan poikkeusasemaan.
3127: tapauksissakin. Rajoituslain tarkoi<tus on ol- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
3128: lut estää ulkomaista pääomaa pääsemästä kä- nioittaen,
3129: siksi suomalaiseen kansallisvarallisuuteen,
3130: lähinnä metsiin, vesivoimaan ja mineraalei- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3131: hin. Mistään sellaisesta ei tässä tapauksessa van lakiehdotuksen:
3132:
3133:
3134:
3135: Laki
3136: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta. omistaa. ja. hallita. kiinteätä
3137: omaisuutta ja osakkeita a.nnetun lain muuttamisesta..
3138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen
3139: oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai-suutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta
3140: 1939 annetun lain (219/39) 24 § näin kuuluvaksi:
3141: 24 §.
3142: Tämän lain yhteisöjä koskevia rajoituksia asunto-osakeyhtiöihin, avustuskassoihin, yleis-
3143: kiinteän omaisuuden ja osakkeiden omista- hyödyllisiin asu:tusosa:keyhtiöihin eikä sääde-
3144: miseen ja hallintaan älköön sovellettako suo- tyn toimilttvän nojalla puhelinliikennettä
3145: malaisiin pankkiyhtiöihin, säästöpankkeihin, harjoittaviin taloudellisiin yhdistyksiin eikä
3146: vakuutusyhtiöihin, vakuutusyhdistyksiin, osakeyhtiöihin.
3147:
3148: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
3149:
3150: Toivo Hietala. .Jaakko KeD).ppa.inen. Erkki Hara.
3151: II,,, - Toiv.at R :o 9.
3152:
3153:
3154:
3155:
3156: Innala. ym.: Lapsen elatusavun perimisen, tehostamisesta.
3157:
3158:
3159: E d u s k u n n a 11 e.
3160:
3161: Vuonna 1930 voimaan tulleen avioliittolain täntöönpano käytännössä usein jää tehotto-
3162: säännökset velvoittavat puolisoja kykynsä maksi nykyisten säännösten voimassaollessa.
3163: mukaan rahavaroin, toiminnallaan kodissa Niiden avulla ei läheskään kaikissa tapauk-
3164: tai muulla tavoin ottamaan osaa perheen ela- sissa saavuteta sitä tarkoitusperää, mihin
3165: tukseen. Siihen on tällöin luettava, mitä edellä mainituin turvaavin säännöksin on
3166: puolisoiden olojen mukaan yhteistä taloutta pyritty elatusveivollisuuden toteuttamiseksi.
3167: ja lasten kasvatusta varten sekä kumpai- Osoituksena siitä on mm. elatusvelvollisuu-
3168: senkin puolison' erityisten tarpeiden tyydyt- tensa laiminlyöneiden perheenisien - nk.
3169: tämiseksi tarvitaan. pinnari-isien - suuri lukumäärä jopa ta-
3170: Sama velvollisuus ottaa osaa toisen puo- loudellisesti erittäin hyvässäkin asemassa ole-
3171: lison ja tämän huollettavina olevien lasten vien kansalaisten keskuudessa.
3172: elatukseen on, eräitä rajoituksia lukuun otta- Eräänä asiaan vaikuttavana epäkohtana
3173: matta, puolisoilla ·siinäkin tapauksessa, että mainittakoon mm. se, että vuonna. 1948 lap-
3174: he välien rikkoutumisen vuoksi asuvat eril- sen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauk-
3175: lään. Niinikään ovat puolisot avioliiton pur- sissa annetun lain (614/48) säännökset myön-
3176: kauduttua edelleen samojen perusteiden mu- tävät elatusvelvolliselle tarpeettoman pitkän
3177: kaan kuin sitä ennen velvolliset ottamaan maksuajan ja jättävät lisäksi niiden sovel-
3178: osaa lasten elatukseen. Tällöin määrää oikeus tajalle mahdollisuuden liian väljään lain tul-
3179: jommankumman vaatimuksesta, minkä ver- kintaan. Mainitun lain 2 §: n mukaisesti ela-
3180: ran sen puolison, jolle ei ole uskottu lasten tusvelvolliselle nimittäin myönnetään kolmen
3181: huoltoa, on suoritettava elatusapua. kuukauden aika ennenkuin voidaan panna
3182: Eräin rajoituksin oikeus voi vielä, kun vireille hakemus hänen määräämisestään työ-
3183: tuomitaan avioeroon ja toisen puolison kat- laitokseen suorittamaan työllään laiminlyö-
3184: sotaan tarvitsevan elatusapua, velvoittaa toi- mänsä elatusavun. Käytännössä tämä on joh-
3185: sen heistä antamaan sellaista apua sen mu- tanut siihen, että elatusvelvollisen puolison
3186: kaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seik- maksaman vähäisenkin osasuorituksen velas-
3187: koihin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. taan, joka saattaa nousta useihin tuhansiin
3188: Edellä olevasta selviää, että avioliittolain markkoihin, katsotaan estävän työlaitosesi-
3189: säännöksin on tahdottu turvata aviopuolisoi- tyksen tekemisen. Elatusvelvollinen voi tä-
3190: den ja heidän lastensa toimeentulo niin hy- ten pitkittää kertyneiden elatusmaksujen
3191: vin avioliiton kestäessä kuin myös, varsinkin suorittamista vuodesta vuoteen, ilman että
3192: lasten osalta, mahdollisen asumuseron ja hänen suhteensa voidaan ryhtyä lain edellyt-
3193: avioeron tapahtuessa. Toisaalta on pyritty tämään pakkotoimenpiteeseen. Huomattava
3194: köyhäinhoitolain ja huoltolain sekä vastaa- lisäksi on, että puheena oleva kolmen kuu-
3195: vien sosiaalisen lainsäädännön piiriin kuu- kauden määräaikakin alkaa juosta vasta avio-
3196: luvien säännöksien nojalla estämään heidän eropäätöksen antopäivästä, vaikka elatusvel-
3197: joutumisensa hoidon puutteeseen. Erikoisesti vollisella puolisolla olisi elatusvelkaa jopa
3198: on yritetty turvata avioeron saaneen tai vä- vuodenkin ajalta taaksepäin.
3199: lien rikkoutumisen vuoksi erillään asuvan Avioerotapauksissa ja välien rikkoutumi-
3200: puolison maksettavaksi määrätyn lapsille tu- sen vuoksi erillään asuttaessa edellä mai-
3201: levan elatusavun saanti asianomaiselta. nitusta kohtuuttomuudesta joutuvat tavalli-
3202: Kaikesta huolimatta on yleisesti tunnettu simmin kärsimään lapsiensa huoltajiksi jää-
3203: tosiasia, että puheena olevan elatusavun täy- neet perheenäidit. Monasti heidän taloudelli-
3204: II,4. - Lapsen elatusapu.
3205:
3206:
3207: sesti tukalaa asemaansa vaikeuttaa vielä se, Tällainen asiaintila ei saa jatkua nykyi-
3208: että elatusvelvollisuutensa laiminlyönyt puo- sessä yhteiskunnassamme, joka pitää lapsen
3209: liso solmii ehkä piankin jälleen avioliiton, tien turvaamista ensiarvoisen tärkeänä ta-
3210: joka aiheuttaa hänelle uusia huoltovelvolli- voitteena. Sen toteuttamiseen kuuluu myös
3211: suuksia. Niihin vedoten hän tosiasiallisesti edellä mainitussa asemassa olevien lasten
3212: välttyy täyttämästä aikaisempaan avioliit- oikep.ksi~n valvominen ja heidän elatuksensa
3213: toon perustuvaa elatusvelvollisuuttaan. turvaaminen· riittävän tehokkain lainsään-
3214: Samalla tavoin saattaa avioliiton ulkopuo- nöksin.
3215: lella syntyneen lapsen elatusapua suoritta- Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
3216: maan määrätty elatusvelvollinen vältellä hä- kaikkeen esitettyyn viitaten, eduskunnan hy-
3217: nen maksettavakseen erääntynyttä elatus- väksyttäväksi toivomuksen,
3218: apua. Selvää on, että tällainen menettely
3219: aiheuttaa usein voittamattomia vaikeuksia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
3220: niille lapsille, joiden toimeentulon turvaami- toimenpiteisiin lapsen elatusavun tur-
3221: sesta kulloinkin on kysymys, ja heidän vaamisesta eräissä tapauksissa annetun
3222: äideilleen. Lisäksi siitä on seurauksena, että lain {614/48) ja siitä annetun asetuk-
3223: elatusvelvollisen velka täten saattaa kasvaa sen (787148) tarkistamiseksi ja muut-
3224: lopulta niin suureksi, että hänen on vaikeata tamiseksi siten, että sanotussa laissa
3225: suorittaa sitä enempää rahassa kuin työllään tarkoitetun elatusavun periminen voi-
3226: työlaitoksessa. taisiin suorittaa nykyistä tehokkaam-
3227: min.
3228: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
3229:
3230: Aune Innala. Jussi Saukkonen. Erkki Hara.
3231: VALTIOPÄIVÄT
3232: 1958
3233:
3234: LIITTEET
3235: 111
3236:
3237: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KAUPALLISEN
3238: ULKOMAANEDUSTUKSEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA
3239: TOIVOMUSALOITE
3240:
3241:
3242:
3243:
3244: HELSINKI 1958
3245: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3246: 49
3247:
3248: m,l. - Toiv.al. N:o 10.
3249:
3250:
3251:
3252:
3253: Aulanko ym.: Kaupallisen ulkomaanedustuksen kehittämi-
3254: sestä.
3255:
3256:
3257: E d u s k u n n a 11 e.
3258:
3259: Kuten tunnettua, on väestömme sotaa seu- syystä on olemassa vaara, että lisääntyvä
3260: ranneina vuosina voimakkaasti lisääntynyt. tuotantomme kohtaa tästä itsestämme riippu-
3261: Kun ns. suuret ikäluokat lähivuosina täydellä vastakin seikasta johtuen markkinointivai~
3262: tehollaan vaikuttavat talouselämässämme, keuksia. Senvuoksi, jotta tästä vältyttäisiin
3263: merkitsee se kansantuotteen lisääntymistä ja esitämme kunnioittaen, että eduskunta hy-
3264: siten kansantulon kasvua. Jotta tässä saavu- väksyisi toivomuksen,
3265: tettaisiin mahdollisimman hyvä tulos, on
3266: tuotteiden markkinointiin kiinnitettävä eri~ että hallitus ryhtyisi pikimmiten
3267: koista huomiota. Sotaa seuranneina vuosina toimenpiteisiin ulkomaisen kaupallisen
3268: ovat useat maat kehittäneet ulkomaisia kau- edustuksemme kehittämiseksi ja riittä-
3269: pallisia edustuslaitoksiaan varsin energisesti. vän henkilökunnan kouluttamiseksi
3270: Käsityksemme mukaan ei Suomessa ole tähän sen tehtäviin.
3271: asiaan kiinnitetty riittävää huomiota ja tästä
3272: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
3273:
3274: Olli Aulanko. A. F. Airo. Jaakko Xemppa.inei)..
3275: Juha Rihtniemi. Saara Forsius. Erkki Koivisto.
3276:
3277:
3278:
3279:
3280: 7 E 6Wf/fi8
3281: VALTIOPÄIVÄT
3282: 1958
3283:
3284: LIITTEET
3285: IV
3286: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
3287: TOIVOMUS- JA RAHA-ASIA-ALOITTEET
3288:
3289:
3290:
3291:
3292: HELSINKI 1958
3293: VA.LTIONEUVOSTON KIBJAP.AJNO
3294: A.
3295: Valtion tulo- ja menoarviota sekä tilinpäätöstä, valtiontiUntarkastusta,
3296: edustajanpalkkiota, virkamiesten palkkausta ja eläkkeitä, maan teollis-
3297: tamista, verotusta, asuntotuotantoa sekä kotimaisten polttoaineiden
3298: käyttöä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
3299: 55
3300: IV,l. - Lak.al. N:o 7.
3301:
3302:
3303:
3304:
3305: Junnila: Ekdotm laiksi valtion tulo- ja menoarviosta sekä
3306: tilinpäätöksestä.
3307:
3308:
3309: Ed uskunnaUe.
3310:
3311: Maaliskuun 31 päivänä 1954 antoi silloi- Nykyisessä budjettikäytännössä on pidet-
3312: nen hallitus eduskunnalle esityksen laiksi tävä haittana myös sitä, että siirtomäärära-
3313: valtion tulo- ja menoarviosta sekä tilinpää- hojen käyttämättömien erien ja muita todel-
3314: töksestä. Esitystä perusteltiin seuraavasti: lisia tuloja ja menoja edustamattomien erien
3315: ,Voimassa oleva laki valtion tulo- ja meno- runsas esiintyminen tulo- ja menoarviossa ja
3316: arvion ja tilinpäätöksen perusteista (ns. bud- tilinpäätöksissä estää oikean kuvan muodos-
3317: jettilaki) on annettu 24 päivänä huhtikuuta tamista valtion tulojen ja menojen määrästä.
3318: 1931. Tämän lain säännöksien mukaisesti Tulo- ja menoarvion selvyyttä on vähentänyt
3319: laadittiin ensimmäisen kerran budjettiesitys myös se, että eri hallinnonhaarojen kokonais-
3320: vuodelle 1932. Lain soveltamisesta ja täy- menoja ei siitä saada selville. Varsinkin
3321: täntöönpanosta on 23 päivänä tammikuuta viime vuosina on sekalaisiin yleisiin menoi-
3322: 1942 annettu nykyisin voimassa oleva ase- hin (15 Pl.) luettu runsaasti muitakin kuin
3323: tus ja samana päivänä on annettu valtioneu- hallinnonhaarojen yhteisiä menoja. Sen joh-
3324: voston päätös, jolla vahvistetaan yksityiskoh- dosta, että valtion juoksevat eli käyttötalou-
3325: taiset määräykset valtion kassa- ja tililaitok- den menot ja tulot eivät erikseen käy tulo-
3326: sesta sisältävä tilisääntö. Vuoden 1931 bud- ja menoarviosta selville, ei niitä keskenään
3327: jetinuudistamisesityksen perusteluista ja vertailemalla voida nykyisin tehdä oikeita
3328: budjettilain sanamuodosta ilmenee, että johtopäätöksiä valtion menotalouden laajuu-
3329: uudistukse~& pyrittiin kaksiosaisen budjetin desta ja luonteesta sekä sen suhteesta kul-
3330: toteuttamiseen. Perusteluissa mainittiin ni- loinkin vallitsevaan verorasitukseen.
3331: menomaan, että valtion kulutustalous on saa- V aitioneuvosto asetti 12 päivänä joulu-
3332: tava erotetuimi sijoitustaloudesta. Samaan kuuta 1946 komitean tutkimaan kysymystä,
3333: päämäärään pyrittiin myös sillä, että pää- millä tavoin valtion tulo- ja menoarvion ra-
3334: omamenot jaettiin sekä tuloa tuottaviin että kennetta ja vastaavasti valtion tilinpäätök-
3335: tuloa tuottamattomiin. Muun muassa hal- sen perusteita olisi muutettava, jotta budje-
3336: linto-, koulu-, sairaala-, ynnä muut valtion tista ja tilinpäätöksestä nykyistä paremmin
3337: talo- ym. rakennuskustannukset oli luettava saataisiin selvyys valtion todellisista menoista
3338: korotonta pääomansijoitusta tarkoittaviin me- ja tuloista sekä niiden välisestä suhteesta
3339: noihin. Lainavaroja ei ollut yleensä käytet- ynnä siitä, missä muissa suhteissa nykyinen
3340: tävä muihin kuin tuloa tuottaviin sijoituk- budjetti ehkä kaipaa muutoksia ja selvennyk-
3341: siin. siä. Esillä oleva ehdotus uudeksi 'budjetti-
3342: Nykyisen budjettilain sanamuodon ja laiksi on laadittu tässä komiteassa suoritetun
3343: asianomaisen hallituksen esityksen perustelu- valmistelutyön sekä eri virastoilta ja elimiltä
3344: jen mukaisesti olisi ollut mahdollista luoda saatujen lausuntojen pohjalla. Ennen ehdo-
3345: Suomen valtiolle samankaltainen kaksiosai- tetun lain voimaantuloa hallituksen tarkoi-
3346: nen tulo-· ja menoarvio, joka muissa pohjois- tuksena on suorittaa myös valmistelutyöt
3347: maissa on voimassa. Käytännössä ei kuiten- asianomaisen asetuksen ja valtioneuvoston
3348: kaan valtion juoksevaa taloutta ja pääoman- päätöksen uudistamiseksi.
3349: sijoitustaloutta ole voitu selvästi erottaa toi- Tulo- ja menoarvioesityksen valmistelu-
3350: sistaan, mikä lähinnä johtunee siitä, että työssä on melkoisena haittana ollut se, että
3351: uudistusta ei ole toteutettu johdonmukaisesti. tämä on tapahtunut vähemmän sopivana
3352: ö6 IV,l. - Tulo- ja menoarvio sekä. tilinpäli.tös.
3353:
3354:
3355: ajankohtana, nimittäin touko----syyskuussa. otettava huomioon asianomaisen varainhoito.-
3356: Neuvottelujen järjestäminen sekä yhteyden vuoden tulo- ja menoarviossa.
3357: pito eri virastojen välillä on tällöin vaikeata. Budjettitalouden selvyyttä on, kuten alussa
3358: Nykyisen kalenterivuoden mukaisen varain- huomautettiin, heikentänyt se, ettei tulo.- ja
3359: hoitovuoden pääasiallisimpana haittana on menoarviossa ole erotettu valtion sijoitusta-
3360: kuitenkin pidettävä sitä, että se ei vastaa ta- loutta muusta varainkäytöstä. Esillä olevassa
3361: louselämämme kulkuun vaikuttavia taloudel- ehdotuksessa on tulo- ja menoarvio sekä ti-
3362: lisia ajanjaksoja. Kun Hallituksen käsityk- linpäätös jaettu kaksiosaiseksi: käyttöbudje-
3363: sen mukaan varainhoitovuoden muuttaminen .tiksi ja sijoitusbudjetiksi. Koska Eduskun-
3364: muuksi kuin kalenterivuodeksi kuitenkin nan tehtävästä budjettipäätöksestä kuitenkin
3365: saattaisi johtaa ristiriitaan valtiopäiväjärjes- tulee ilmetä valtion budjettitalouden varain-
3366: tyksen ja ma:hdollisesti myös hallitusmuodon saanti ja varainkäyttö kokonaisuutena, on
3367: säännösten kanssa, Hallitus ei esitä varain- ehdotUksessa edellytetty, että tulo- ja meno-
3368: hoitovuotta muutettava:kai. arvion alussa esitetään, paitsi yhdistelmät
3369: Jotta tulo- ja menoarvio voisi tehokkaasti ·käyttö- ja sijoitusbudjetista, myös niiden tu~
3370: täyttää sille asetettavat vaatimukset, on sii- loksesta riippuva valtion rahoitusvarojen
3371: hen otettava yleensä kaikki valtion tulot ja lisäystä tai väh:ennystä valaiseva yhdistelmä.
3372: menot, jotka vaikuttavat varainhoitovuoden Periaatteessa ei valtion menojen rahoitta-
3373: rahoitustarpeeseen ja joista ei toisin ole sää- miseksi olisi lainkaan käytettävä lyhytaikaista
3374: detty. Sen sijaan ei tulo- ja menoarvioon luottoa. Kun määrätyissä talouselämän kehi-
3375: ole syytä merkitä sellaisia tuloja taikka me- tysvaiheissa kuitenkin voi osoittautua tar.
3376: noja, jotka eivät merkitse raha- ja siihen ver- peelliseksi käyttää lyhytaikaisella luotolla
3377: rattavia suorituksia ja jotka eivät näin ollen hankittuja varoja budjettitalouden varain.
3378: myöskään vaikuta tulot-arpeen arviointiin käytön rahoittamiseksi, on tätä tarkoittava
3379: tailtka menotalouden laajuuden arvostelemi- sä.ännös sisällytetty lakiehdotuksen 10 §: n 3
3380: seen. Niistä annettujen säännösten nojalla momenttiin. Tulo- ja menoarvion alussa esi-
3381: ne on luonnollisesti tilinpäätöksessä ja val- tettävän yhdi8telmän mahdollisesti osoitta-
3382: tion kirjanpidossa huomioon otettava, mutta man rahoitusvarojen vähennyksen peittämi-
3383: niiden sisä.llyttäminen tulo.- ja menoarvioon seksi on sen mukaan budjettipäätöksessä osoi·
3384: on vain omiansa häiritsemään selvän kuvan tettava vastaava määrä varoja hankittavakai
3385: saamista tulo. ja menoarvion ja sen tasapai- lyhytaikaisella luotolla. Täten Eduskunta
3386: noittamisen todellisesta finanssipoliittisesta joutuisi budjettitaloudesta päätettäessä sa-
3387: merkityksestä. Tämän mukaisesti on esillä malla harkitsemaan lyhytaikaisten luottojen
3388: olevassa lakiehdotuksessa edellytetty, ettei saantimahdollisuutta ja niiden ottamisen suo-
3389: peruutettuja rästejä. tai mä.ärärahoja eikä tavuutta. Budjettitalouden rahoitusvarojen
3390: myöskään omaisuustileillä olevien erien, ku- lisäys tai vähennys voi kuitenkin varainhoi-
3391: ten erilaisten saatavien, poistamista tileistä tovuoden aikana muodostua huomattavasti
3392: budjetoida (9 §). Tileistä poist~ nou- toisenlaiseksi kuin arviota tehtäessä on edel-
3393: datettavasta menettelystä on kuitenkin sää- lytetty. Lisäksi voidaan tarvita lyhytaikaista
3394: dettävä erikseen. Tätä koskeva Hallituksen luottoa varsinaiseen budjettitalouteen sisälty-
3395: 1
3396:
3397:
3398: esitys annetaan lähiaikoina Eduskunnalle. mä.ttömien valtion kassamenojen rahoitta-
3399: Vastaavasti tulo.- ja menoarvioon ei myös- mista varten, niinkuin annakkojen suoritta-
3400: kään ole merkittävä erinäisiä valtiontalouden miseen, varastojen kartuttamiseen jne. Val-
3401: sisällä., esimerkiksi jostakin rahastosta val- tion lyhytaikaista luottoa koskevista lainan-
3402: tiovarastoon taikka päinvastoin tapahtuvia ottovaltuuksista päätettäessä ei sen johdosta
3403: lainasaatavien tai erilaisten omaisuusesinei- voitaisi rajoittua vain siihen määrään, jota
3404: den tai arvopaperien siirtoja, eikä myöskään rahoitusvarojen muutoksia koskeva yhdis-
3405: vastikke~ttomasti luovutettavien obligaatioi- telmä osoittaa.
3406: den tai muiden arvopapereiden antoa. Siinä Hallinnonhaarojen yhteisiä menoja varten
3407: tapauksessa, että valtion vastuu- ja takuu- tarkoitettuun pääluokkaan ei olisi merkittävä
3408: sitoumusluetteloon kuuluvista sitoumuksista sellaisia menoja, jotka selvästi kuuluvat jon-
3409: aiheutuu varainhoitovuoden aikana todellisia kin hallinnonhaaran toimialaan. Saatujen
3410: tuloja taikka menoja, on ne luonnollisesti kokemusten perusteella voitaisiin myös työlli-
3411: syyden turvaam.iseksi osoitettavat määrärahat taan yhtä suuret kuin olemassa olevan vas-
3412: jakaa laatunsa mukaan hallinnonhaaroittain. taavan sijoitusomaisuuden arvon vähennys
3413: Tälle ei olisi ·esteenä se, että näiden määrä- vuoden kuluessa, menettely johtaa myös lii-
3414: rahojen käyttö ja ylin valvonta on hoidet- ketaloudellisesti oikeaan tulokseen.
3415: tava keskitetysti työvoimaviranomaisten toi- Arviomäärärahojen ylittämisen vähentämi-
3416: mesta (7 §:n 3 momentti). seksi on esillä olevaan lakiehdotukseen otettu
3417: Lakiehdotuksen mukaan sijoitusbudjettiin säännös (12 §:n 2 momentti), jonka mukaan
3418: merkitään menojen puolelle kaikki sijoituk- sanottuja määrärahoja saadaan valtioneuvos-
3419: set rakennustoimintaan sekä korjauksiin ton luvalla ainoastaan erityisistä syistä ylit-
3420: ynnä näitä töitä varten välttämättömiin tää enemmän kuin 10 %, mikä voisi tapah-
3421: kone- ja 'kalustohankintoihin. Siirrot rahas- tua vain milloin esittely tapahtuu valtiova-
3422: toihin, annetut pitkäaikaiset lainat sekä lai- rainministeriön toimesta. Ehdottoman enim-
3423: nojen kuoletukset ynnä arvopaperien sekä si~ mäisrajan säätämistä Hallitus ei katso suosi-
3424: joitusomaisuuden ostot kuuluvat myös val- teltavaksi. Määrätyissä tilanteissa, esimer~
3425: tion sijoitustalouteen. Pääomansijoituksista kiksi työllisyyden jyl'kästi heikentyessä, ai-
3426: on osa kuitenkin otettava huomioon harkit- heutuisi käytännöllisiä hankaluuksia, jos sa-
3427: taessa kunkin varainhoitovuoden käyttötulo- notun rajan ylittämiseen aina olisi saatava
3428: jen tarvetta ja verorasitusta. Ne on toisin Eduskunnan hyväksyminen.
3429: sanoen katsottava käyttötuloilla rahoitetta- Jotta. valtion tilinpäätös antaisi nykyistä
3430: viksi menoi'ksi. Tällaisia ovat tie- ja vesira- selvemmän kuvan kunkin varainhoitovuoden
3431: kennukset ynnä muut julkiset yleiset työt, todellisista tuloista ja menoista, ehdotetaan
3432: mutta myös hallinnolliset uudisrakennukset säädettäväksi, että tilinpäätöksessä myös esi-
3433: ja uusintasijoitukset. Myös halpakorkoisten tetään yhdistelmä, josta käyvät selvil~e siirto-
3434: pitkäaikaisten avustuslainojen myöntämisen määrärahojen siirtyvillä määrillä sekä tulo-
3435: edellytyksenä tulisi periaatteessa olla, että ja menorästeillä ynnä muilla maksusuorituk-
3436: vastaavia käyttötuloja voidaan hankkia. Niin sia edustamattomilla erillä korjatut, varain-
3437: ikään olisi rahavarojen siirtoja enemmän tai hoitovuonna todella kertyneet ja suoritetut
3438: vähemmän pysyväisluonteisiin tulo- ja meno- vastaavat erät. Tulo- ja menoarviota ja ti-
3439: arvion ulkopuolella oleviin rahastoihin pidet- linpäätöstä koskevia muitakin säännöksiä on
3440: tävä kunkin varainhoitovuoden rahoitusmah- täsmennetty ja tarkistettu. Myös on katsottu
3441: dollisuuksien rajoissa. Tämän luonteiset pää- tarpeelliseksi lakiehdotukseen ottaa erityiset
3442: omansijoitukset on esillä olevan ehdotuksen tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien ra-
3443: mukaan merkittävä sarakkeen ulkopuolelle ja hastojen tuioja ja menoja koskevat sään-
3444: määräraha niitä varten osoitettava käyttö- nökset."
3445: budjetin asianomaisessa pääluokassa (8 §:n Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei kui-
3446: 2 momentti). Kysymys sijoitusbudjetin osit- tenkaan ennättänyt vaalien välikautena pu.
3447: taisesta rahoittamisesta käyttöbudjetin tu- heena olevaa esitystä käsitellä, joten esitys
3448: loilla on kuitenkin lähinnä tarkoituksenmu- on nyt rauennut. Kun budjetissamme nykyi-
3449: kaisuusharkinnasta riippuva. Ehdotettu me- sellään on kuitenkin suuria rakenteellisia
3450: netelmä vastaa lii'ketaloudellista ajattelua, puutteita ja hudjettikäytännössämme eräitä
3451: jonka mukaan sellaiset sijoitukset, jotka suo- syvälle meneviä epäkohtia, jotka molemmat
3452: ritetaan korkoa tuottamattorniin taikka avus- pitäisi saada korjatuksi, ja kun kysymyksessä
3453: tustarkoituksiin, poistetaan sen vuoden ku- oleva Iaki·esitys mahdollisine puutteineenkin
3454: luessa, jolloin määrärahat niitä varten on joka tapauksessa. muodostaa sellaisen pohjan,
3455: myönnetty. Hallinnollisesta sijoitusomaisuu- jdlta lähtien viittaamani uudistustyö voidaan
3456: desta taikka julkiseen ilmaissektoriin luetta- panna alulle, on aihetta eduskunta-aloitteen
3457: vista omaisuusarvoista ei nykyisin vuotuista tietä pyrkiä saamaan esitys käsitellyksi.
3458: kulumista tai arvonvähennystä vastaavia Edellä esitettyyn viitaten ehdotan näin
3459: poistoja suoriteta. Ehdotetun menettelyn ollen,
3460: avulla sanotut sijoitulmet tulevat satapro-
3461: senttisesti poistetuiksi. Jos vuosittain tehtä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3462: vät tämänluonteiset sijoitukset ovat arvol- van lakiehdotuksen:
3463:
3464:
3465: 8 E 007/56
3466: 58 IV,l. - Tulo- . j& menoarvio seklL tilinpäätös.
3467:
3468:
3469:
3470:
3471: Laki
3472: valtion tulo- ja. menoarviosta sekä. tilinpäätöksestä.
3473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3474: 1 luku. 2) eläkkeet;
3475: 3) hallinnonhaarojen yhteiset menot;
3476: Yleiset säännökset. 4) valtionvelan korot;
3477: 1 §. 5) valtion liiketoiminnan sekä metsä- ja
3478: Valtion tulo- ja menoarviota sekä tilin- maatalouden menot; sekä
3479: päätöstä laadittaessa on noudatettava mitä 6) jäJ.jempänä 8 § :n 2 momentissa tarkoi-
3480: tässä laissa säädetään ja mitä erikseen on tettuja pääomansijoituksia varten tarvittavat
3481: sääd<etty. menot.
3482:
3483: 2 §. 6 §.
3484: Valtion varainhoitovuosi alkaa tammikuun Sijoitusbudjettiin merkitään erikseen sijoi-
3485: 1 päivänä ja päättyy saman vuoden joulu- tusvarat ja pääomansijoitukset.
3486: 'kuun 31 päivänä. Sijoitusvaroihin luetaan:
3487: 1) otetut uudet lainat;
3488: 3 1§, 2) annettujen lainojen kuoletukset;
3489: Tulo- ja menoarviota laadittaessa on val- 3) tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole-
3490: tion tehtävien toteuttamisen ohella otettava vista rahastoista siirretyt rahavarat; sekä
3491: huomioon talouselämässä kulloinkin v-allitseva 4) arvopaperien ja sijoitusomaisuuden
3492: kehitysvaihe ja talouspolitiikan yleiset ta- myynnistä saadut varat, liikelaitosten sekä
3493: voitteet. metsä- ja maatalouden omaisuudenpoistot ja
3494: myös erinäiset sijoitusvarat.
3495: Pääomansijoituksiin luetaan:
3496: 2 luku. 1) sijoitukset valtion liiketoimintaan sekä
3497: metsä- ja maatalouteen ynnä muut liiketalou-
3498: Tulo- ja menoarvion muoto. deRiset sijoitukset;
3499: 4 §. 2) talonrakennukset, tie- ja vesirakennuk-
3500: Tulo- ja menoarvio käsittää käyttöbudjetin set sekä lentokentät, korjaustyöt ynnä muut
3501: ja sijoitusbudjetin sekä 11 §: ssä tarkoitetut yleiset työt hallinnollisiin sijoitustarkoituk-
3502: yhdistelmät. siin sekä kone- ja kalustohankinnat näitä
3503: töitä varten; -
3504: ·5 •§. 3) tulo- ja menoarvion ulkopuolella oleviin
3505: Käyttöbudjettiin merkitään erikseen käyt- rahastoihin siirretyt rahavarat;
3506: töbudjetin tulot ja menot. 4) annetut lainat;
3507: Käyttöbudjetin tuloihin luetaan: 5) otettujen lainojen kuoletukset; sekä
3508: 1) verot; 6) arvopaperien ja sijoitusomaisuuden os-
3509: 2) veronluonteiset maksut ja niihin verrat- tot ynnä erinäiset pääomansijoitukset.
3510: tavat tulot;
3511: 3) valtion liiketoiminnan sekä metsä- ja 7 §.
3512: maatalouden tW.ot: Käyttöbudjetin tulot ryhmitell.ään osaksi
3513: 4) voitto-osuudet, osingot ja korot; laatunsa perusteella, osaksi liiketoiminnan
3514: 5) liike- ja ansaintaluonteiset tulot; sekä alojen mukaan osastoihin, lukuihin ja mo-
3515: 6) sekalaiset tulot. mentteihin sekä käyttöbudjetin menot osaksi
3516: Käyttöbudjetin menoihin luetaan: hallinnonhaaroittain, osaksi laatunsa perus-
3517: 1) tasavallan presidentin, eduSkunnan, teella ja liiketoiminnan alojen mukaan pää-
3518: valtioneuvoston ja ministeriöittäin eri hallin- luokkiin, lukuihin ja momentteihin. Eläkkei-
3519: nonhaarojen menot; siin, valtionvelan korkoihin ja muihin hal-
3520: . IV,l. - JUDBila. 59
3521:
3522: linnonhaarojen yhteisiin menoihin osoitetaan puolelle käyttöbudjetin ylijäämä; sijoitusbud-
3523: kutakin mainittua menoryhmää varten erik- jetin yhdistelmään merkitään sijoitusvarojen
3524: seen määrärahoja erityisen pääluokan lu- puolelle, paljonko pääomansijoituksia on
3525: vuissa ja momenteilla. enemmän kuin sijoitusvaroja, ja pääomansi-
3526: Sijoitusbudjetin sijoitusvarat ryhmitellään joitusten puolelle, paljonko sijoitusvaroja on
3527: laatunsa mukaan sijoitusvarainosastoihin, lu- enemmän kuin pääomansijoituksia.
3528: kuihin ja momentteihin sekä pääomansijoi- Se yhteenlaskettu määrä tahi erotus, joka
3529: tukset osaksi laatunsa perusteella, osaksi hal- muodostuu toisaalta käyttöbudjetin ylijää-
3530: linnonhaaroittain sijoituspääluokkiin, lukui- mästä tai vajauksesta se'kä toisaalta siitä,
3531: hin ja momentteihin. että sijoitusvaroja on enemmän kuin pää-
3532: Työllisyyden turvaamiseksi osoitetut mää- omansijoituksia tahi pääomansijoituksia
3533: rärahat merkitään laatunsa mukaan hallin- enemmän kuin sijoitusvaroja, merkitään
3534: nonhaaroittain eriteltyinä asianomaisen pää- tulo- ja menoarvioon rahoitusvarojen lisäyk-
3535: luokan tai sijoituspääluokan lukuun. seksi tahi rahoitusvarojen vähennykseksi
3536: Jäljempänä tässä laissa tarkoitetaan tu- sekä rahoitusvarojen vähennystä vastaava
3537: loilla myös sijoitusvaroja ja menoilla myös määrä varoja osoitetaan hankittavaksi lyhyt-
3538: pääomansijoituksia. aikaisella luotolla. Lyhytaikaisella luotolla
3539: hankittavaksi ei saa osoittaa enempää varoja
3540: 8 §. kuin terveen valtiontaloudenhoidon kannalta
3541: Liiketoiminnan sekä metsä- ja maatalou- voidaan pitää hyväksyttävänä eikä enempää
3542: den bruttotuotot ja bruttokulut merkitään kuin sanottua luottoa voidaan arvioida to-
3543: eriteltyinä laatunsa mukaan sarakkeen ulko- della saatavan.
3544: puolelle ja todetaan ylijäämä tai vajaus vä-
3545: hentämällä bruttotuotoista brutto'kulut kun- 11 §.
3546: kin yrityiksen kohdalla erikseen joko käyttö- Tulo- ja menoarvion alkuun otetaan yhdis-
3547: budjtetin tuloissa tai käyttöbudjetin menoissa telmät käyttöbudjetin tuloista ja mtenoista
3548: sarakkeen ulkopuolella. Erotus merkitään sa- se'kä sijoitusbudjetin sijoitusvaroista ja pää-
3549: rakkeeseen sen mukaan, onko syntynyt yli- omansijoituksista osastoittain ja pääluokit-
3550: jäämää tai vajausta. tain sekä yhdistelmä, josta käyvät selville
3551: Ne pääomansijoitukset, jotka on katsottava 10 § :n 3 momentissa tarkoitetut erät.
3552: liiketaloudellisesti kannattamattomiksi tai
3553: muusta syystä varainhoitovuoden käyttötu-
3554: loilla rahoitettaviksi, merkitään sijoitusbudje- 12 §.
3555: tissa sarakkeen ulkopuolellte ja määrärahat Määrärahat ovat:
3556: niitä varten otetaan sarakkeeseen käyttöbud- 1) kiinteitä määrärahoja, joita ei ole lupa
3557: jetin asianomaisessa pääluokassa. ylittää;
3558: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja 2) arviomäärärahoja, joita saadaan valtio-
3559: merkitsemistapoja voidaan soveltaa myös neuvoston luvalla ylittää enintään kymme-
3560: muissa vastaavanlaisissa tapauksissa. nellä sadanneksella; tai
3561: 3) siirtomäärärahoja, jotka osaksi voidaan
3562: 9 ·§. siirtää varainhoitovuodesta toiseen 16 § : n 4
3563: Tuloksi ei merkitä peruutettuja menoräs- momentissa tarkoitetuin edellytyksin.
3564: tejä eikä peruutettuja siirtomäärärahoja eikä Arviomäärärahan suurempaan ylittämiseen
3565: myöskään menoksi peruutettuja tulorästejä. kuin mitä 1 momentin 2 kohdassa on sää-
3566: Tulo- ja menoarvioon ei merkitä tileistä detty, valtioneuvosto voi erityisistä syistä
3567: poistoja. valtiovarainministeriön esittelystä myöntää
3568: luvan.
3569: 10 §. Siirtomääräraha voidaan osoittaa ainoas-
3570: Tulo- ja menoarviossa on osoitettava me- taan rakennus- ja näihin verrattaviin tar-
3571: nojen suorittamiseen tarvittavat varat. koituksiin.
3572: Jäljempänä 11 §: ssä tarkoitettuun käyttö- Arviomäärärahan ja siirtomäärärahan
3573: budjetin yhdistelmään merkitään tulojen luonne on mainittava tulo- ja menoarviossa
3574: puolelle käyttöbudjetin vajaus ja menojen asianomaisen määrärahan kohdalla.
3575: 60 IV,l. - Tulo- ja menoarvio aekll. tUinpill.tös.
3576:
3577:
3578: 3 hrlm. taa luvan menon maksamiseen kulumassa ole-
3579: van varainhoitovuoden vastaavasta määrära-
3580: Tilinpäätös. hasta.
3581: 13 r§. Niin pian kuin tarve, jota varten tulo- ja
3582: Tilinpäätös on laadittava kultakin varain- menoarvioon on otettu siirtomääräraha, on
3583: hoitovuodelta. Tilinpäätöksen tulee käsittää tyydytetty .taikka, mikäli siirtomääräraha
3584: valtiontalous siten, että siihen sisältyvät osaksi on jäänyt neljänä varainhoitovuotena
3585: tulo- ja menoarvion toteutumista osoittavat käyttämättä, ei sitä enää saa tilinpäätök-
3586: tilit, 9 § : esä tarkoitettuja eriä koskevat tilit s~ siirtää, vaan peruutetaan käyttämätön
3587: sekä tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole- määrä. Jos siirtomäärärahaa ei ole ryhdytty
3588: vien rahastojen varojen kertymistä ja käyt- käyttämään sinä varainhoitovuotena, jonka
3589: töä osoittavat tilit eriteltyinä. tulo- ja menoarviossa se on osoitettu, ei sitä
3590: myöskään saa tilinpäätöksessä siirtää, vaan
3591: 14 §. on se peruutettava.
3592: Tilinpäätöksessä on esitettävä 11 §: ssä tar-
3593: koitettuja yhdistelntiä vastaavien asetelmien 17 §.
3594: lisäksi yhdistelmät, joista käyvät selville siir- Tilinpäätökseen on liitettävä selvitys val-
3595: tomäll.rärahojen siirtyvillä määrillä ja. 16 tion ottamista ja antamista lainoista sekä
3596: §: ssl1 tarkoitatullia tulo- ja menorästeillä [uettelo varainhoitovuoden päättyessä voi-
3597: korjatut varainhoitovuotena todella kerty- massa olleista valtion takaussitoumuksista.
3598: neet ja suoritetut vastaavat erät. Muista tilinpäätökseen liitettävistä selon-
3599: teoista ja valtion omaisuutta koskevista ti-
3600: 15 §. leistä. säädetään asetuksella.
3601: Tulo- ja menoarvion toteuttamista osoit-
3602: tava tili on tehtävä. tulo. ja menoarvion ra- 18 §.
3603: kennetta ja muotoa tarkoin noudattaen. Sen Tilinpäätös on laadittava neljässä. kuukau-
3604: tu!lee momenteittain osoittaa, kuinka paljon dessa varainhoitovuoden päättymisestä lu-
3605: tulot ja menot ovat olleet tulo- ja menoar- kien.
3606: viossa arvioituja suuremmat tai pienemmät.
3607:
3608: 16 r§. 4 luku.
3609: Varainhoitovuoteen kuuluvat tulot, joita ei Erinäiset säännökset.
3610: ole voitu varainhoitovuoden aikana periä,
3611: mutta joiden kertymistä voidaan pitää var- 19 §.
3612: mana, siirtyvät tulorästeinä. seuraavaan va- Jos tulo- ja menoarvioon on tehtävä li-
3613: rainhoitovuoteen. säyksiä, sovelletaan niihin tämän lain sään.
3614: Suuruutensa puolesta .tarkoin määrätyn, nöksiä.
3615: varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioon ote-
3616: tusta kiinteästä tai arviomäärärahasta wo- 20 §.
3617: ritettavan menon, jota ei ole voitu maksaa Menettelystä, jota on noudatettava poistet-
3618: ennen varainhoitovuoden päättymistä, wo- taessa tNeistä valtion omaisuustileillä olevaa
3619: rittamista varten tarvittava määrä saadaan erää, säädetään erikseen.
3620: tilinpääto"ksessä siirtää menorästinä seuraa-
3621: vaan varainhoitovuoteen. Menorästi, jota ei 21'§.
3622: varainhoitovuotta lähinnä seuraavan varain- Valtion liikelaitosten sekä metsä~ ja maa-
3623: hoitovuoden aikana ole suoritettu, peruute- talouden omaisuudenpoistot on tehtävä si-
3624: taan, jollei valtiovarainministeriö toisin mää- ten, että ne, mikäli mahdollista, vastaavat
3625: rää. käyttöomaisuuden todellista vuotuista arvon-
3626: Jos varainhoitovuoden kuluessa on makset- vähennystä.
3627: tava edelliseen tai edel!l.isiin varainhoitovuo-
3628: siin kohdistuva meno, jonka suorittamista 22 §.
3629: varten tarvittavia varoja ei ole menorästinä Arviot tulo- ja menoarvion ulkopuolella
3630: siirretty, valtiovarainministeriö voi asian- olevien rahastojen tuloista ja. menoista tulo-
3631: omaisen viraston tai laitoksen esityksestä an- ja menoarvioesityksen tarkoittamalta varain-
3632: IV,l. - J'UDD.ila. 61
3633:
3634: hoitovuodelta annetaan -eduskunnalle tiedoksi veltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan
3635: sanottuun esitykseen liittyvinä. Tämä selon- asetuksella.
3636: teko on annettava eduskunnalle ennen kuin 24 §.
3637: valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt tulo- Tämä [aki, jolla kumotaan valtion tulo- ja
3638: ja menoarvioesitystä koslrevan mietinnön. menoarvion ja tj.l.inpäätöksen perusteista 24
3639: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske päivänä huhtikuuta 1931 annettu laki (136/
3640: rahastoja, j()tka valtioneuvosto katsoo valtion- 31) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
3641: talouden kannalta merkitykseltään vähäisiksi. neen, tulee voimaan päivänä kuuta
3642: 195 ja sitä sovelletaan ensi kerran 1 päi-
3643: 23 §. vänä tammikuuta 195 alkavaa ja 31 päi-
3644: Tarkemmat määräykset siitä, millä tavoin vänä joulukuuta 195 päättyvää varainhoito-
3645: ja missä muodossa hallituksen esitys valtion vuotta varten tehtävää valtion tulo- ja me-
3646: tulo- ja menoarvioksi laaditaan, samoin kuin noarviota sekä samalta varainhoitovuodelta
3647: muut tarkemmat määräykset tämän lain so- tehtävää valtion tilinpäätöstä laadittaessa.
3648: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
3649:
3650: T. Junnila.
3651: 62
3652:
3653: IV,2. - Lak.al. N:o 8.
3654:
3655:
3656:
3657:
3658: Erkkilä ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain
3659: muuttamisesta.
3660:
3661:
3662: E d u s k u n n a 11 e.
3663:
3664: Sen jälkeen kun Sukselaisen hallitus 5 päi- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, ja
3665: vänä elokuuta 1957 antoi esityksen kansan- viitaten hallituksen esityksen n:o 56 peruste-
3666: edustajien palkkojen alentamisesta, ei maan luihin vuoden 1957 valtiopäiviltä, ehdotamme
3667: taloudellisessa tilanteessa ole tapahtunut kunnioittaen,
3668: muutoksia parempaan suuntaan, vaan jatku-
3669: vasti on se niin vakava, että kansanedusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3670: jien itselleen asettama erikoisuhraus on van lakiehdotuksen:
3671: omiaan lisäämään sovinnollista ja rakenta-
3672: vaa mielialaa kansalaisten keskuudessa.
3673:
3674:
3675:
3676: Laki
3677: edustajanpalkkiosta. annetun lain muuttamisesta..
3678: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §: ssä sää-
3679: detyllä tavalla, muutetaan edustajanpalkkioota 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain
3680: 1 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä huhtikuuta 1956 annetussa laissa (233/56), näin
3681: kuuluvaksi:
3682: 1 §. lisäksi oikeus saada valtiopäivien koossaolo-
3683: Edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, ajalta sekä jokaiselta päivältä, minkä hän
3684: jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä on tarvinnut matkustaakseen valtiopäiville
3685: kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa ja valtiopäiviltä takaisin, päivärahaa, joka
3686: seitsemää luokkaa alempaan palkkausluok- vastaa kotimaassa tehdystä virkamatkasta
3687: kaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. kulloinkin suoritettavaa toisen matkustus-
3688: Mikäli viran ja toimen haitijoille suoritetaan luokan korottamatonta päivärahaa. Edusta-
3689: kalliinpaikanlisää, on myös edustajalla oi- jalle, jonka asunto on Lapin läänissä, suori-
3690: keus saada vuotuisen palJprion lisänä kalliin- tetaan tämä päiväraha kahdellakymmenellä-
3691: paikanlisä, jonka määrä vastaa edellä tar- viidellä sadalta korotettuna. Jos muun edus-
3692: koitettuun palkkausluokkaan kuuluvassa vi- tajan asunto on hankalan ja aikaa vievän
3693: rassa tai toimessa kulloinkin maksettavaa matkan takana, voi eduskunnan kansliatoi-
3694: kalleimman ryhmän kalliinpaikanlisää. Mil- mikunta hakemuksesta määrätä, että hänelle
3695: loin palkkio suoritetaan päiväpalkkiona, sen suoritetaan sama päiväraha kuin Lapin lää-
3696: määrä on 1/365 vuotuisen palkkion ja kal- nistä olevalle edustajalle.
3697: liinpaikanlisän yhteismäärästä. Päiväpalk- Edustajalta, joka on kutsuttu valtioneu-
3698: kion määrä tasoitetaan lähinnä korkeampaan voston jäseneksi, pidätetään kolmannes hä-
3699: kymmenlukuun. nelle tämän lain mukaan tulevan palkkion
3700: Edustajalla, jonka asunto yleisiä maa- tai ja kalliinpaikanlisän yhteismäärästä. Vähen-
3701: vesikulkuneuvoja käyttäen on kauempana netyn palkkion ja kalliinpaikanlisän yhteis-
3702: kuin kolmenkymmenen kilometrin matkan määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen
3703: päässä Helsingin päärautatieasemalta, on markkalukuun, jonka kahdestoista osa on
3704: IV,2. - Erkkili ym.. 63
3705:
3706: sadalla tasan jaollinen. Jos kaksi lukua on he matkoiilaan asuntopaikkakunnalleen ja
3707: edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suo- sieltä takaisin käyttävät.
3708: ritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lu- Jos edustaja matkustaessaan asuntopaikka-
3709: kuun. kunnalleen ja sieltä takaisin ei voi käyttää
3710: Edustajalla on myös oikeus edustajatoi- valtionrautateitä tai jos rautateiden käyttä-
3711: mensa ajaksi· saada vapaisiin matkoihin en- minen tuottaa hänelle huomattavaa hanka-
3712: simmäisessä luokassa kaikilla valtionrauta- luutta, voi eduskunnan kansliatoimikunta
3713: teiden radoilla oikeuttava lippu. Eduskun- hakemuksesta oikeuttaa edustajan saamaan
3714: nan kansliatoimikunta voi hakemuksesta oi- kohtuullisen korvauksen niistä lento-, laiva-
3715: keuttaa edustajan saamaan korvauksen niistä ja linja-autolipuista, joita hän matkoillaan
3716: makuuvaunulipuista, joita hän matkoillaan asuntopaikkakunnalleen ja sieltä takaisin on
3717: asuntopaikkakunnalleen ja sieltä takaisin on käyttänyt.
3718: käyttänyt. Niin ikään on edustajalla oikeus
3719: saada vapaisiin matkoihin oikeuttava lippu
3720: niillä posti- ja lennätinlaitoksen matkustaja- Tämä ·laki tulee voimaan päivänä
3721: liikenteeseen avatuilla postiautolinjoilla, joita kuuta 1958.
3722:
3723: Helsingissä 4 päivä~ elokuuta 1958.
3724:
3725: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
3726: 64
3727:
3728: IV,3. - Lak.&l. H:o 9.
3729:
3730:
3731:
3732:
3733: TeD.biälä ym. : Ekdotus laiksi valtion viran tai toimen halti-
3734: jai11. paZkkauksesta a11.netu11. lt}in muuttamistlto.
3735:
3736:
3737: E d u s k u n n a 11 e.
3738:
3739: Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Edellä esitetyn huomioon ottaen oikeana ja
3740: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin kunin- kohtuullisena on pidettävä, että niille valtion
3741: gaskunnan Suomen kanssa 19. 9. 1944 tekemä viran ja toimen haltijoille, jotka sotatilan ai-
3742: välirauhasopimus velvoitti 8uomen asetta- kana, armeijasta kotiuttamisensa jälkeen
3743: maan armeijansa rauhanaikaiselle kannalle ovat joutuneet olemaan sotavammojensa ja
3744: kahden ja puolen kuukauden kuluessa sopi- sotasairauksiensa johdosta sairaalahoidossa,
3745: muksen allekirjoittamisesta. Tämän takia estyneenä suorittamasta virantoimitustaan tai
3746: jouduttiin tällöin kotiuttamaan myös suuri 'työtään, myönnettäisiin oikeus laskea tämä
3747: joukko sotapalveluksessa vammautuneita ja aika hyväkseen ikälisään oikeuttavana palve-
3748: sairastuneita sotasairaaloiden sotilaspotilaita lusaikana siten kuin sotatilan aikana suori-
3749: heidän silloiseen hoidontarpeeseensa ja hoi- tetusta sotapalveluksesta on säädetty. Ehdo-
3750: donvaiheeseen katsomatta, jolloin huomattava tamme näin ollen kunnioittaen,
3751: osa heistä joutui kuitenkin jäämään sota-
3752: vammasairaaloihin hoitoon, jopa vuosikau- e;ttä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3753: siksi, minkä johdosta heidän paluunsa työ- van lakiehdotuksen:
3754: hön ja virantoimitukseen suuresti viivästyi.
3755:
3756:
3757: Laki
3758: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
3759: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
3760: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain (1030/42) 4 § näin kuuluvaksi:
3761: 4 §.
3762: Viran tai toimen haltijalle myönnetään 3, ylimääräisessä taikka sopimuspalkkaise<!Sa vi-
3763: 6, 9, 12 ja 15 virkavuoden kuluttua yksi ikä- rassa tai toimessa taikka muussa julkisessa
3764: lisä kullakin kerralla. tai yksityisessä toimessa taikka sotatilan ai-
3765: Virkavuosiksi luetaan se aika, minkä asian- kana sotapalveluksessa tai sotavamman tai
3766: omainen täytettyään 21 vuotta on ollut pe- sotasairauden vuoksi sairaalahoidossa.
3767: ruspalkkaisen viran tai toimen haltijana. Virassa tai toimessa, joka virkatehtävistä
3768: Asetuksella säädetään, missä määrin viran tulevien korvausten johdosta on sijoitettu
3769: tai toimen haltijalla on oikeus ikälisää var- alempaan palkkausluokkaan, kuin mihin se
3770: ten lukea hyväkseen aika, jonka hän on väli- laatunsa perusteella olisi kuulunut, myönne-
3771: aikaisena tai sijaisena hoitanut peruapaik- tään ikälisää viran tai toimen laatua vastaa-
3772: kaista virkaa tai tointa taikka ollut valtion van palkkausluokan mukaan.
3773: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
3774:
3775: .Tuho Tenhiä.lä.. Esa. Kaitila.. Wjo Vutanen.
3776: Erkki Ha.ra.. Veikko Hyytiäinen. Aa.ro Stykki.
3777: Päiviö Hetemäki. Hestori Xa.a.sa.la.inen. Väinö Leskinen.
3778: Victor Procope. Erkki Tuuli.
3779: IV,4. - Lak.al. N:o 10.
3780:
3781:
3782:
3783:
3784: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun
3785: lain muuttamisesta.
3786:
3787:
3788: Ed uskunna'lle.
3789:
3790: Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Edellä esitetyn huomioon ottaen oikeana
3791: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin kunin- ja kohtuullisena on pidettävä, että niille val-
3792: gaskunnan Suomen kanssa 19. 9. 1944 te- tion viran ja toimen haitijoille ja työnteki-
3793: kemä välirauhansopimus velvoitti Suomen jöille, jotka sotatilan aikana, armeijasta ko-
3794: asettamaan armeijansa rauhanaikaiselle kan- tiuttamisensa jälkeen ovat joutuneet olemaan
3795: nalle kahden ja puolen kuukauden kuluessa sotavammojensa ja sotasairau'ksiensa johdosta
3796: sopimuksen allekirjoittamisesta. Tämän takia sairaalahoidossa, estyneenä suorittamasta vi-
3797: jouduttiin tällöin kotiuttamaan myös suuri rantoimitustaan tai työtään, myönnettäisiin
3798: joukko sotapalveluksessa vammautuneita ja oikeus laskea tämä aika hyväkseen eläke-
3799: sairastuneita sotasairaaloiden sotilaspotilaita vuosina siten kuin sotatilan aikana suorite-
3800: heidän silloiseen hoidontarpeeseensa ja hoi- tusta sotapalv>elu'ksesta on säädetty. Ehdo-
3801: donvaiheeseensa katsomatta, jolloin huomat- tamme näin ollen kunnioittaen,
3802: tava osa heistä joutui kuitenkin jäämään
3803: sotavammasairaaloihin hoitoon, jopa vuosi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3804: kausiksi, minkä johdosta heidän paluunsa van lakiehdotuksen:
3805: työhön ja virantoimitukseen suuresti vii-
3806: västyi.
3807:
3808:
3809: Laki
3810: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
3811: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virkamieseläl{keistä 30 päivänä fJYYS-
3812: kuuta 1950 annetun lain (459/50) 3 § näin kuuluvaksi:
3813: 3 §.
3814: Eläkevuosiksi, jotka viran ja toimen hal- velukseen sekä sen ajan, minkä hän sotatilan
3815: tija saa laskea hyvä'kseen, luetaan aika, minkä aikana on ollut sotapalveluksessa tai muutoin
3816: hän, täytettyään 21 vuotta, on ollut valtion sotapalveluksessa saadun ruumiinvamman tai
3817: peruspalkkaisen tai sopimuspaikkaisen viran sairauden vuoksi sairaalahoidossa, samoin
3818: tai toimen haltijana tai ylimääräisenä toi- kuin sen ajan, minkä hän on ollut lakkau-
3819: menhaltijana taikka hoitanut väliaikaisena tuspalkalla.
3820: tai sijaisena valtion virkaa tai tointa tahi Oikeus eläkevuosien laskemiseen lakkaa,
3821: ylimääräistä tointa taikka muutoin ollut pää- kun asianomainen on saavuttanut sen iän,
3822: toimeksi katsottavassa valtion palveluksessa jolloin hän on velvollinen eroamaan, vaikka
3823: tai sellaisessa valtion työssä, jossa olon ajan hän vielä sen jälkeen jäisikin valtion palve-
3824: työntekijä saa lukea hyväkseen eläkkeeseen lukseen. Jos eroaruisikä on alle 63 vuotta,
3825: oikeuttavana palvelusaikana. Eläkevuosina on asianomaisella kuitenkin oikeus eläkevuo-
3826: saa viran ja toimen haltija laskea hyväkseen sien laskemiseen siihen asti, kun hän on saa-
3827: myös sen ajan, min'kä hän on asevelvollisena vuttanut mainitun ikärajan.
3828: palvellut vakinaisessa väessä, mikäli tämä pal- Asetuksella säädetään, missä määrin viran
3829: velus välittömästi liittyy valtion muuhun pal- ja toimen haltijalla on oikeus eläkevuosina
3830: 9 E 68'7 /<"8
3831: 66 IV,4. - Virkamieseläkkeet.
3832:
3833:
3834: laskea hyväkseen se aika, minkä hän on ollut Viran tai toimen haltij~P! oikeudesta las7
3835: kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien kea eläkevuosina hyväkseen entisessä
3836: yhtymän virassa tahi uskonnollisen yhdys- 27 :nnessä jääkäripataljoonassa palvelemansa
3837: kunnan virassa tai toimessa taikka yksityi- aika on erikseen säädetty.
3838: sessä toimessa.
3839:
3840: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
3841:
3842: Juho Tenhiälä. Päiviö Hetemäki. Kaarlo Kajatsalo.
3843: Viljo Virtanen. Väinö Leskinen. Veikko Hyytiäinen.
3844: Erkki Hara. Esa Kaitila. Nestori Kaasalainen.
3845: Aaro Stykki. Victor Procope. Erkki Tuuli.
3846: 67
3847:
3848: IV,5. - Lak.al. N:o 11.
3849:
3850:
3851: Karjalainen ym.: Ehdotus laiksi eräistä toimenpiteistä
3852: maamme teollistamisen edistämiseksi.
3853:
3854: E d u s k u n n a ll e.
3855:
3856: Eduskunta on raha-asia-aloitteen n: o 341 vuoksi, että muu laajeneva metalliteollisuus
3857: perusteella sisällyttänyt vuoden 1958 meno- voi huomioida sen suunnitelmissaan.
3858: arvioon Otanmäki Osakeyhtiölle myönnettä- Rahoituskysymystä tarkasteltaessa on
3859: väksi 600 miljoonan markan työllisyyslainan Otanmäki Oy: n taholta korostettu, että ulko-
3860: Pohjois-Suomeen suunnitellun rautatehtaan, maista tavaraluottoa on useilta eri tahoilta
3861: terästehtaan ja levyvalssaamon rakentamista tarjottu. Otanmäki Oy voisi aloittaa paikal-
3862: varten. Eduskunta on siten samalla periaat- lista työttömyyttäkin välittömästi lieventävät
3863: teessa hyväksynyt aloitteessa selostetun suun- raudanjalostuslaitokseen liittyvät rakennus-
3864: nitelman Pohjois-Suomen rautamalmivarojen työt heti sen jälkeen, kun pääsuunnitelma
3865: jalostamiseksi ja tähdentänyt erikoisesti, että on vahvistettu."
3866: varsinkin työllisyyskysymyksen kannalta on Yleinen kehitys osoittaa, että raudan tarve
3867: tärkeätä, että Pohjois-Suomeen saadaan kasvaa jatkuvasti ja että kaikissa kehitty-
3868: uutta teollisuutta. Tämä näkökohta on tullut neissä maissa pyritään sen jalostamiseen
3869: yhä painavammaksi, sillä Pohjois-Suomen omassa maassa.
3870: työllisyys on valtion varoin rahoitettujen Suomen taloudellisia kehittämismahdolli-
3871: työllisyystöiden varassa. On sen vuoksi vält- suuksi;t ajatellen omavarainen raudan huolto
3872: tämätöntä käyttää näitä varoja ensisijaisesti on ensiarvoisen tärkeä tavoite. Tälle antavat
3873: uusia pysyviä työpaikkoja luoviin liiketalou- laajat ja laadultaan erinomaiset malmiva-
3874: dellisesti kannattaviin ja kansantalouden ko- ramme hyvät mahdollisuudet. Sitä paitsi työl-
3875: konaisuutta palveleviin tarkoituksiin. lisyyden kannalta katsoen joudutaan kiinnit-
3876: Kesäkuun 3 päivänä 1958 Otanmäki Oy:n tämään entistä enemmän huomiota maamme
3877: hallintoneuvosto tiedusteli valtioneuvostolle laajenevaan metalliteollisuuteen, jonka edel-
3878: osottamallaan kirjelmällä edellä mainitun lytyksiin kuuluu laadultaan hyvän ja kustan-
3879: määrärahan vahvistamista sekä Kolarin nuksiltaan kohtuullisen raaka-aineen saannin
3880: alueen malmivarojen valtausoikeuksien siirtä- jatkuva turvaaminen.
3881: mistä Otanmäki Oy:lle. Kirjelmässä lausut- Viime vuosina on maamme valssattujen te-
3882: tiin mm.: ,Pohjois-Suomen· malmivarojen te- rästuotteiden kulutus ollut vuosittain 530 000
3883: hokas ja taloudellinen hyväksikäyttö edellyt- -565 000 tonnia, josta määrästä erilaisten
3884: täisi, että myös Kolarin alueen rautamalmi- levyjen osuus on ollut 150 000-200 000 ton-
3885: löydökset siirrettäisiin Otanmäki Osakeyh- nia eli noin yksi kolmannes, lopun ollessa
3886: tiölle, joka on jo ryhtynyt toimenpiteisiin pääosaltaan ns. muototeräksiä. Lisäksi on
3887: kaivostoiminnan aloittamiseksi Lapin alueella teräksen kokonaiskulutuksen keskimääräinen
3888: sijaitsevassa Kärväsvaarassa. Yleisesti on vuotuinen kasvu ollut kaikkiaan 4-5 % kar-
3889: voitu todeta, että raudan jalostuksen yhdis- keiden ja keskipaksujen teräslevyjen vuotui-
3890: täminen vastaavaan kaivostoimintaan antaa sen. kasvun ollessa n. 12 % ja ohkolevyjen
3891: paremman kannattavuuden, tasaisemman n. 7%.
3892: työllisyyden ja suuremmat kehittämismah- Tämän perusteella voidaan arvioida jo
3893: dollisuudet kuin pelkästään rautakaivosyri- 1960-luvun alkupuolella valssatun teräksen
3894: tykset. Perusteollisuuteen kuuluvana raudan- vuotuisen kulutuksen maassamme nousevan
3895: jalostuskeskus on erikoisen kiireellinen sen seuraavaksi:
3896: karkE)at ja keskipaksut levyt (5-30 mm) .. n. 150000 tn
3897: ohkolevyt · (alle 5 mm) ................. . n. 120 000 tii
3898: muoto- yms. · teräkset ................... . n. 430 000 tn
3899: kokonaiskulutus ........................ . n. 700 000 .tn
3900: IV,5. - Teollistamisen edistäminen.
3901:
3902:
3903: Nykyään valmistetaan maassamme erilaisia Oy: n suorittamien tutkimusten mukaan eri·
3904: valssattuja muototeräksiä n. 200 000 tonnia tyisesti Raakavaaran esiintymällä on hyvät
3905: vuodessa ja nämäkin pääosaltaan ulkomai- taloudelliset edellytykset mittakaavaltaan
3906: sista raaka-aineista (malmi, romu, billetit) edellistä suurempaan uuteen kaivostoimin-
3907: sekä osittain kotimaisesta romusta. Loput taan.
3908: valssatun teräksen tarpeesta eli n. % peite- Jo tähänastisten tutkimusten perusteella
3909: tään tuonnin avulla. on perustellusti syytä varautua uuden kai-
3910: Edelläolevaan viitaten todetaan maas- voksen rakentamiseen. Sen edulliseksi vuosi-
3911: samme tarvittavan sekä uusien raaka-aine- louhinnaksi . arvioidaan n. 200 000 tn vuo-
3912: lähteiden, rautamalmikaivoksien, hyväksi- dessa, jolloin lasketaan tuotettavan n.
3913: käyttöä että raakaterästuotannon lisäystä 100 000 tonnia vuodessa korkealaatuista ri-
3914: nykyisiä valssilaitoksia varten, samoin kuin kastetta. Valtausoikeudet Misin Raakavaa-
3915: kok<maan uusien raudanjalostuslaitoksien pe- ran rautamalmiesiintymään ovat Otanmäki
3916: rustamista, mikäli ei haluta jättää Suomen Oy:llä. Tutkimukset tämän esiintymän käyt-
3917: teräshuoltoa miltei yksinomaan ulkomaisen tömahdollisuuksien selvittämiseksi olisi pikai-
3918: tuonnin varaan. sesti saatava päätökseen ja näiden perus-
3919: Luontaisia edellytyksiä maallamme on koti- teella varauduttava lopullisen kaivossuunni-
3920: maisen terästuotannon huomattavaksi kohot- telman laatimiseen. Esiintymä sijaitsee n.
3921: tamiseksi sekä rautamalmivarojen että työ- 10 km: n päässä rautatiestä, jota kuljetus-
3922: voimatilanteen kannalta. järjestelyjen kannalta on pidettävä edulli-
3923: Geologisesti voidaan todeta maassamme ole- sena.
3924: van kaksi rautamalmien päävyöhykettä: Pohjois-Suomen suunnitellun raudanjalos-
3925: Etelä-Suomen rautamalmivyöhyke ja Pohjois- tuslaitoksen rautamalmihuolto voidaan tur-
3926: Suomen rautamalmivyöhyke. Molempia var- vata edellä mainittujen Otanmäen ja Misin
3927: ten on olemassa käyttösuunnitelmansa, jotka alueen rautamalmi(m avulla. Laitoksen myö-
3928: toteutettuina palvelisivat maamme raudan- hempi luonnollinen laajeneminen tulee kui-
3929: huoltoa sopivan työnjaon puitteissa. Seuraa- tenkin aikanaan ed~llyttämään lisärautaru.al-
3930: vassa rajoitutaan tarkastelemaan Pohjois- mien saantia.
3931: Suomea koskevaa suunnitelmaa. Tätä ja. rautamalmin viennin lisäystä var-
3932: Otanmäki Oy: llä on toiminnassa rauta- ten on suunniteltu Kolarin rautamalmialueen
3933: malmikaivos Otanmäessä Vuolijoen rauta- esiintymien hyväksikäyttöä. Mainittu alue
3934: malmialueella. Sen nykyinen louhinta tuot- sijaitsee Kolarin kunnan pohjoisosassa pai-
3935: taa k{)rkealaatuista rautarikastetta pääosal~ kassa, johnn Kaulirannasta suora etäisyys
3936: taan sintterin muodossa n. 200 000 tonnia on n. 100 km. Malmiesiintymät näyttävät
3937: vuodessa, jonka tuotannon malmivarojen Suomen Malmi Oy: n suorittamien tutkimus-
3938: puolesta arvioidaan jatkuvan ainakin 50 t€n mukaan olevan riittävän laajat suurimit-
3939: vuotta. takaavaiseen kaivostoimintaan sekä sellaisen
3940: Lisäksi .On Otanmäki Oy ryhtynyt raken· rautapitoisuuden .sisältäviä, että kannattava
3941: tamaan kaivosta Kemijärven kunnan Misin kaivostoiminta on mahdollista edellytyksellä,
3942: alueen Kärväs'Vaaron rautamalm.iesiintymällä, että tuotteiden kuljetusta varten tullaan l'a-
3943: jossa yhtiöllä oli mahdollisuudet omilla va- kentamaan. rautatie.
3944: ruillaan ryhtyälouhimaantodettua pintamal- Kun Kolarin alueen malmivarojen valtaus-
3945: mia. Myöhemmät tutkimukset ovat varmista- oikeudet ovat valtioenenunistöisellä malmin-
3946: neet esiintymään liittyvän myöskin syvämal- etsintäyhtiöllä, Suom~n Malmi Oy: llä, nii-
3947: meja, joiden hyväksikäyttö on edullista sa- den siirtäminen. Otanmäki Oy: lle on sekä
3948: man kaivoksen yhteydessä, mutta edellyttää joustavasti toteutettavissa ;Elttii tarkoituksen·
3949: erinäisiä. lisäin~ointeja. Suunniteltu kai- mukaista. Täten Otanmäki Oy:llä tulee ole·
3950: vos tulee tuottamaan n. 65 0~80 000 ton- maan mahdollisuudet toteuttaa asteittain l'!e
3951: nin vuosilouhinnalla korkealaatuista rauta- luja kokonaissuunnitelma, jonka yhtiö on
3952: rikastetta vuodesta 1959 alkaen 40 OD0,- laatinut maamme raudanhuollon edistämi-
3953: 50 000 tonnia vu<>aessa arviolta ainakin 10 seksi ja Pohjois-Suo1nen malmivarojen hy-
3954: vuoden ajan. väksikäyttämis~ksi.
3955: Mainitulla Mi&n alu~Ua oo muitakin. huO- Kärvä.waarassa JU.Ullepänn:un kaivostoimin-
3956: mattavia malmiesiintynliä, joista Otanmäki nan laajentamista, Kolarin rautamalmiesiin-
3957: IV,5. - KarjalAiDea ym. 69
3958:
3959: tymien valtausoikeuksien lunastamista Otan- 150 000 tonnia vuodessa valettuja teräslevy-
3960: mäki Oy: lle varten, Misin ja Kolarin rauta- aihioita - sekä levyvalssaamo ~ tuotannol-
3961: malmitutkimusten tehostamiseksi ja näiden taan 100 000 tonnia vuodessa - ja lisäksi
3962: tutkimusten edellyttämää kaivossuunnittelua tarpeelliset apuosastot samoin kuin huolto-
3963: varten olisi Otanmäki Oy: lle varattava v. ja asuinrakennuksia laitoksen henkilöstöä
3964: 1959 yhteensä 500 milj. markkaa. Tästä varten.
3965: summasta olisi 300 milj. markkaa osakepää- Raudanjalostuslaitoksen sijaintipaikasta to-
3966: oman korotusta ja loput, 200 milj. markkaa, dettakoon, että laitoksen on sijaittava sekä
3967: työllisyyslainaa. Mainittu osakepääoman ko- Pohjois-Suomen malmiesiintymiin nähden
3968: rotus on katsottava perustelluksi sillä, että että myöskin muiden raaka-aineiden, kuten
3969: Otanmäki Oy on aloittanut kaivostoiminnan koksin, kuljetuksiin nähden edullisessa pai-
3970: Kärväsvaarassa osakepääomaa korottamatta kassa. Näillä perusteilla on päädytty ratkai-
3971: ja Kolarin malmiesiintymien valtausoikeuk- suun, jonka mukaan laitos sijoitetaan Perä-
3972: sien lunastaminen myöskin merkitsee vastaa- meren rannikolle.
3973: vaa omaisuuden kasvua Otanmäki Oy: lle sa- Rakennusaikataulu sisältää, että vv. 1959-
3974: malla kun se antaa Suomen Malmi Oy: lle 61 rakennetaan kaikki laitoksen rakennukset
3975: mahdollisuudet uusiin tutkimuksiin maamme ja v. 1962 suoritetaan koneiden asennus. Lai-
3976: malmiesiintymien suhteen. toksen tuotannollinen toiminta alkaisi v.
3977: Käyttäen laajalti hyväkseen parhaita alan 1963.
3978: asiantuntijoita on Otanmäki Oy laatinut pe- Raudanjalostuslaitoksen I rakennusvaiheen
3979: rusteellisen kokonaissuunnitelman raudan- rakennuskustannuksiksi on konkreettisin pe-
3980: jalostuslaitoksen rakentamisesta. Sen tuo- rustein, nykyisen hintatason mukaan, ar-
3981: tanto-ohjelmaksi on osoittautunut parhaiten vioitu teollisuuslaitosten ja niihin liittyvien
3982: soveltuvan sekä Pohjois-Suomen rautamal- apu- ja huoltolaitosten osalta täydellisenä
3983: mien korkean laadun että maamme teräshuol- korkeintaan 16 mrd. markkaa, sekä asuntojen
3984: lon järjestelyn kannalta teräslevytuotteet. ym. sosiaalisten investointien ja henkilökun-
3985: Tuotanto-ohjelma on laskettu aloitettavaksi nan koulutuksen, laitoksen käyntiinpanon ja
3986: 100 000 tonnin vuosituotannolla 5-30 mm liikepääoman ym. sekalaisten investointien
3987: teräslevyjä, ja laitos on suunniteltu siten, osalta lisäystä 2.5 mrd. markkaa eli yhteensä
3988: että tuotantoa voidaan myöhemmillä lisäyk- 18.5 mrd. markkaa.
3989: sillä sekä suurentaa että samalla laajentaa Kokonaisrahoitussuunnitelmassa on lisäksi
3990: käsittäväksi myöskin maamme ohkolevytar- huomioitu rakentamisen ja käyntiinlähdön
3991: peen tyydyttämisen. aikaiset rahoituskustannukset.
3992: Suunniteltu karkeita ja keskipaksuja le- Kun on kysymys näin Iaajakantoisten
3993: vyjä tuottava laitos, jota seuraavassa nimite- hankkeiden toteuttamisesta huomattavalta
3994: tään raudanjalostuslaitoksen ensimmäiseksi osaltaan julkisilla varoilla, olisi tarpeen tur-
3995: rakennusvaiheeksi, käyttäisi Otanmäen ja vata rahoituksen järjestäminen lailla. Suun-
3996: Misin alueen rautarikasteita n. 165 000 ton- nitelma rahoitusohjelmaksi käy selville seu-
3997: nia vuodessa. Laitokseen kuuluisi rautateh- raavasta asetelmasta:
3998: das ja terästehdas - tuotannoltaan n.
3999:
4000: Suunnitelma Otanmäki Oy:n raudanjalostuslaitoksen rakentamisen rahoitusohjel1Mksi
4001: vv. 1959-1963 ja yhtiön kaivostoiminnan laajentamista varten v. 1959 suoritettavien
4002: toimenpitei<Un rahoittamiseksi.
4003: Vuosi
4004: 1959 19(10 1961 1962 1963
4005: Rahoitustapa miiJ. m!IJ. milj. mllj. milj. Yhteensä
4006: mk mk mk mk mk m!lj. mk
4007: 1. Osakepääoman korotus:
4008: a) raudanjalostuslaitos ......... 200 1600 3 000 4800 500 10100
4009: b) kaivostoiminnan laajentaminen 300 300
4010: 0. p. o: n korotus yhteensä 500 1600 3000 4800 500 10400
4011: 70 IV,5. - Teollistamisen edistäminen.
4012:
4013:
4014: 2. Valtion lainoitus:
4015: a) raudanjalostuslaitos ......... 400 1100 1300 700 3 500
4016: b) kaivostoiminnan laajentaminen 200 200
4017: Valtion lainoitus yhteensä 600 1100 1300 700 3 700
4018: 3. Ulkomainen tavaraluotto sekä muu
4019: lainoitus:
4020: a) raudanjalostuslaitos ......... 500 7 000 7 500
4021: b) kaivostoiminnan laajentaminen
4022: Yhteensä 500 7 000 7 500
4023:
4024:
4025: Edellä olevasta asetelmasta ilmenee edelly- 7 500 000 000 markan maaraan asti. Kun
4026: tettävän, että Otanmäki Oy: n osakepääomaa yhtiöllä on mahdollisuus näiden lainojen
4027: valtion toimesta korotetaan vuosina 1959- saantiin vain siinä tapauksessa, että niiden
4028: 1963 yhteensä 10 400 000 000 markalla sekä maksamisen vakuudeksi saadaan valtion ta·
4029: että 'yhtiölle myönnetään vuosina 1959- kuu, on valtuus valtion takuun myöntämi-
4030: 1962 valtion varoista lainoja yhteensä sestä sisällytetty lakiehdotuksen 3 § : ään.
4031: 3 700 000 000 markkaa. Säännökset tästä si- Edellä lausutuilla perusteilla esitämme
4032: sältyvät lakiehdotuksen 1 ja 2 pykäliin. Ase- kunnioittaen,
4033: telmasta havaitaan edelleen, että Otanmäki
4034: Oy: n on tarpeen saada osakepääoman koro- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4035: tuksen ja valtion lainojen lisäksi muita van lakiehdotuksen:
4036: osaksi ulkomaisia ja osaksi kotimaisia lainoja
4037:
4038:
4039:
4040: Laki
4041: eräistä. toimenpiteistä maamme teollistamisen edistämiseksi.
4042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4043: 1 §. 2 §.
4044: Raudanjalostuslaitoksen rakentamisen ra- Misin Kärväsvaaran kaivostoiminnan laa-
4045: hoittamiseksi otetaan valtion tulo- ja meno- jentamisen, Kolarin malmialueiden lunasta-
4046: arvioon: misen sekä Kolarin ja Misin rautamalmi-
4047: 1) vuosina 1959-1963 Otanmäki Osake- esiintymien jatkotutkimusten rahoittamiseksi
4048: yhtiön osakepääoman korottamiseksi seuraa- otetaan valtion tulo- ja menoarvioon:
4049: vat määrärahat: 1) vuonna 1959 Otanmäki Osakeyhtiön
4050: vuonna 1959 200 000 000 markkaa; osakepääoman korottamiseksi 300 000 000
4051: vuonna 1960 1600 000 000 markkaa; markkaa; ja
4052: vuonna 1961 3 000 000 000 markkaa; 2) vuonna 1959 Otanmäki Osakeyhtiölle
4053: vuonna 1962 4 800 000 000 ml\rkkaa; myönnettävää halpakorkoista lainaa varten
4054: vuonna 1963 500 000 000 markkaa; ja siirtomääräraha 200 000 000 markkaa.
4055: Edellä 1-2 § :ssä tarkoitettujen lainojen
4056: 2) vuosina 1959-1962 Otanmäki Osake- takaisinmaksusta ja muista lainaehdoista
4057: yhtiölle myönnettäviä halpakorkoisia lainoja päättää valtioneuvosto.
4058: varten seuraavat siirtomäärärahat:
4059: vuonna 1959 400 000 000 markkaa; 3 §.
4060: vuonna 1960 1100 000 000 markkaa: Edellä 1 §: ssä tarkoitetun raudanjalostus-
4061: vuonna 1961 1300 000 000 markkaa; laitoksen rakentamisen rahoittamisen helpot-
4062: vuonna 1962 700 000 000 markkaa. tamiseksi valtioneuvostolla on valta antaa
4063: IV,5. - Karjalainen ym. 71
4064:
4065: määräämillään ehdoilla valtion takuita Otan- ketaan takuuta annettaessa voimassa olleen
4066: mäki Osakeyhtiön ottamien yhteensä virallisen kurssin mukaan.
4067: 7 500 000 000 markkaan nousevien sekä ulko-
4068: että kotimaisten lainojen ja niiden korkojen 4 §.
4069: sekä lainojen hoidosta johtuvien muiden kus- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
4070: tåi:musten maksamisen vakuudeksi siten, että. . töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
4071: kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin las- taessa· valtioneuvosto.
4072:
4073: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
4074:
4075: Eetu Karjalainen. Sylvi Siltanen. .Mikko Hult.
4076: Johannes Mustonen. Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho.
4077: Väinö Leskinen. Pentti Liedes. Vilho Turunen.
4078: Eeli Erkkilä. Esa Hietanen. Urho Kulovaara.
4079: Toivo Friman. Jaakko Kemppainen:. Siiri Lehmonen.
4080: Eino Tainio. Ensio Partanen. Gösta Rosenberg.
4081: Veikko Kokkola. H. Törmä. Pauli Puhakka.
4082: Pentti Niemi. Hannes Paaso. Aimo Aaltonen.
4083: Sulo Hostila. Kustaa Alanko. Pertti Rapio.
4084: Toivo Kujala. Georg Eriksson. Usko Seppi.
4085: Eino Raunio. Onni Hiltunen. Yrjö Murto.
4086: Valto Käkelä. Lyyli Aalto. Irma Rosnell.
4087: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman. Ville Pessi.
4088: Kalle Matilainen. Anni Flinck. Eino Kilpi.
4089: Meeri Kalavainen. Lempi Lehto. J. E. Lakkala.
4090: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. Aarne Pulkkinen.
4091: Arvo Tuominen. Edvard Pesonen. Inkeri Virtanen.
4092: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Y. Enne.
4093: Juho Karvonen. Arvo Sävelä. Irma Torvi.
4094: Rafael Paasio. Kaino Haapanen. Nestori Nurminen.
4095: Kaarlo Pitsinki. Eino Roine. Toivo Asvik.
4096: Viljo Virtanen. Leo Suonpä.il Georg Backlund.
4097: Varma K. Turunen. Anna-Liisa Tiekso. Kauko Tamminen.
4098: G. Henriksson. · Rainer Virtanen.~ ·H. Tauriainen.
4099: 0. Lindblom. Judit Nederström-Lunden. Elli Stenberg.
4100: Veikko Helle. Toivo Salin. Hertta Kuusinen.
4101: Markus Niskala. Tauno Kelovesi. Mauri Ryömä.
4102: Eemil Partanen,. Paavo Aitio. Aili Siiskonen.
4103: Matti Meriläinen. Veikko Rytkönen. A. Härkönen.
4104: Martti Linna. Toivo Niiranen. Impi Lukkarinen.
4105: Vilho Väyrynen. Niilo Nieminen. Kuuno Honkonen.
4106: Olavi Lahtela. Antto Prunnila. Olli J. Uoti.
4107: Elis Manninen. Vappu Heinonen. Väinö R. Virtanen.
4108: Väinö Tikkaoja. Matti Koivunen. Veikko Vennamo.
4109: Tyyne Tuominen.
4110: 72
4111: 1V,6. - La.k.al. N: o 12.
4112:
4113:
4114:
4115: Veiill8.mO: Ehdotus laiksi saaristo- ja sisävesiliikenteen edif·
4116: tiimisestä.
4117:
4118: E d u s k u n n a 1l e.
4119:
4120: Jäl.'Vet ja yleensä vesireitit ovat menneinä kasvanut ja että nimenomaan järvimatkailu
4121: aikoina olleet maamme tärkeimpiä liikenne· on eräs matkailun tärkeimpiä kohteita. Val-·
4122: väyliä. Sisävesiliikenne on tietenkin menet- tiovallan olisikin uhrattava kohtuullisen mat-
4123: tänyt merkitystään kehityksen tieverkoston kustaja- ja rahtilii'kenteen ylläpitämiseksi ja
4124: alalla kulkiessa eteenpäin. Vesitiet ovat kui- kehittämiseksi saaristo- ja sisävesireiteil-
4125: tenkin yhä edelleen tätkeitä maamme sisäi- lämme vuosittain tarpeellinen määräraha
4126: siä liikennereittejä ja niitä olisi täydellä te- jaettaviksi lainoina ja avustuksina alusten
4127: holla pyrittävä käyttämään hyväksi, varsin- hankkimista ja peruskorjausta sekä vesilii-
4128: kin kun se voisi tapahtua pienin valtion kus- kenteen ylläpitämistä varten. Kun tarkoi-
4129: tannuksin. On kuitenkin pakko todeta, että tukseen ei tähän mennessä ole saatu edes ai-
4130: sisävesimatkustaja- ja rahtiliikenne on häviä- van välttämättömimpiä tai ei ollenkaan va-
4131: mässä kannattamattomuuden vuoksi. Val- roja, olisi tarkoituksenmukaisinta, että asiasta
4132: tion apu on aivan mitättömän pieni, eikä säädettäisiin lailla.
4133: sillä tämän vuobi ole juuri mitään käytän- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
4134: nöllistä merkitystä. Vesiliikenteen tyrehty- nioittaen,
4135: minen asettaa ~aajoilla alueilla maassamme
4136: kasvavia vaikeuksia maaseudun väestölle. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4137: Unohdettava ei ole sitäkään, että kansain- van lakiehdotuksen:
4138: välinen matkailuliikenne on vuosi vuodelta
4139:
4140:
4141: Laki
4142: saaristo- ja. sisävesiliikenteen edistämisestä.
4143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4144: 1 §. kuljetuksen tahi muun syyn takia on pidet-
4145: Saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämi- tävä tarpeellisena.
4146: seksi myönnetään. tulo- ja menoarviossa tar-
4147: koitukseen osoitetuista varoista lainaa ja 3 1§.
4148: avustusta 'valtioneuvoston lähemmin määrät- Lainan korkoa älköön määrättäkö korkeam-
4149: tä villä ehdoilla. maksi ·kuin seitsemän sadalta.
4150: 2 §.
4151: Lainaa tai avustusta taikka kumpaakin 4 §.
4152: yhdessä myönnetään rahti- tai matkustaja- Lainat ja avustukset myöntää kulkulaitos-
4153: liikenteeseen soveltuvien alusten hankkimista ten ja yleisten töiden ministeriö.
4154: ja peruSkorjausta varten.
4155: Lainaa ja avustusta voidaan myöntää myös 5 §.
4156: moottoriveneen hankkimista varten sekä avus- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
4157: tusta vesiliikenteen ylläpitämiseksi moottori- töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
4158: veneellä, milloin sitä henkilö- tai maidon neuvosto.
4159: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
4160:
4161: Veikko Vennamo.
4162: 73
4163:
4164: IV,7. - Lak.al. N:o 13.
4165:
4166:
4167:
4168:
4169: Kemppainen ym.: Ehdotus asuntotuotannon veronhuojennus-
4170: laiksi.
4171:
4172:
4173: E d u s k u n n a 11 e.
4174:
4175: Sodan jälkeen oli maassamme monestakin torakennustuotannon hidastumisesta on syytä
4176: syystä huutava asuntopula. Tämän poistami- todeta, että viime keväänä huipputyöttömyy-
4177: seksi ja kiihdyttääkseen varsinkin asunto- den aikana oli työvoimakortistoihin merkitty-
4178: rakennustuotantoa annettiin 1 päivänä heinä- jen määrästä yli 20 000 rakennusalan työn-
4179: kuuta 1948 laki asuntotuotannon edistämi- tekijää. Kun rakennustuotanto on tuotanto-
4180: seksi myönnettävistä veronhuojennuksista. haara, jonka vaikutukset säteilevät talouselä-
4181: On mielihyvin todettava, että sanotun lain män eri aloille, on asuntotuotannon hidastu-
4182: ansiosta alkoi maassamme vilkas rakennus- misesta aiheutunut työttömyys todellisuu-
4183: kausi, joka tosin pääsi parhaaseen vauhtiin dessa vieläkin suurempi.
4184: vasta vuonna 1953, minkä loppuun mennessä Talletustoiminta rahalaitoksissa on kulu-
4185: laissa tarkoitetun rakennuksen rakentaminen van vuoden alusta huomattavasti kasvanut,
4186: oli aloitettava, jotta asianomaiset pääsisivät joten näyttää siltä, että rahatilanteen säi-
4187: osalliseksi kymmenen vuoden ajaksi valtiolle, lyessä nykyisellään voidaan ilmeisellä var-
4188: kunnalle ja seurakunnalle menevien verojen muudella odottaa, että jo ensi kevään ra-
4189: huojennuksista. Kun oli tarkoituksenmu- kennu~tuotantoa varten voidaan myöntää
4190: kaista jatkaa mainitun lain voimassa oloa, luottoja melkeinpä kysyntää vastaavasti. Olisi
4191: annettiin pääpiirteittäin saman sisältöinen kohtalokasta, jos silloin rakennettavat kerros-
4192: laki 11 päivänä joulukuuta 1953 (477/53). ja omakotitalot eivät pääsisi veronhuojennuk-
4193: Viimeksi mainitun lain mukaan pitää raken- sesta osallisiksi.
4194: tamisen olla aloitettu kuluvan vuoden lop- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
4195: puun mennessä. nioittaen,
4196: Monista syistä johtunut pääomapula on
4197: vuosina 1956-57 kuitenkin vaikeuttanut ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4198: kennusluottojen saamista ja hidastanut siten van lakiehdotuksen:
4199: asuntorakennustuotantoa. Osoituksena asun-
4200:
4201:
4202: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki.
4203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4204: 1 §. mukaan rakennetusta, samalle omistajalle
4205: Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta kuuluvasta rakennusryhmästä, jonka raken-
4206: 1948-1978 toimitettavissa valtion ja kunnan taminen on aloitettu 31 päivänä joulukuuta
4207: verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi' kat- 1958 tai sen jälkeen, mutta viimeistään 31
4208: sottako sitä tuloa, mikä on saatu: päivänä joulukuuta 1963;
4209: 1) pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käy- 2) tontista ja maa-alueesta, joka on han-
4210: tettävästä rakennuksesta, jonka rakentami- kittu 1 päivän tammikunta 1947 jälkeen ja
4211: nen on aloitettu 1 päivän syyskuuta 1947 käytetty 1 kohdassa tarkoitetun rakennuksen
4212: jälkeen, mutta viimeistään 31 päivänä joulu- tai rakennusryhmän tonttimaaksi;
4213: kuuta 1963, tai samaan tarkoitukseen käy- 3) osakkeesta ja osuudesta osakeyhtiössä ja
4214: tettävästä yhtenäisen rakennussuunnitelman osuuskunnassa, joiden kokonaisvaroista vä"
4215: 10 E 687/5i8
4216: 74 IV,7. - Asuntotuotannon veronhuojennukset.
4217:
4218: hintään kolme neljäsosaa on 1 ja 2 kohdassa 3 §.
4219: tarkoitettuja rakennuksia tahi rakennusryh- Mitä 1 ja 2 §: ssä veronhuojennuksesta on
4220: miä taikka tontteja tai maa-alueita, älköönkä säädetty, älköön olko voimassa useammalta
4221: veronalaisiksi varoiksi edellä 1--3 kohdassa kuin kymmeneltä vuodelta. Tämä määräai-
4222: tarkoitettua rakennusta, rakennusryhmää, kaa laskettaessa älköön otettako lukuun
4223: tonttia, maa"aluetta, osaketta eikä osuutta. vuotta 1948.
4224: V erovelvollisen muusta tulosta älköön vä-
4225: hennettäkö 1-3 kohdassa tarkoitetun vero- 4 §.
4226: vapaan tulon hankkimisesta ja säilyttämi- Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet-
4227: sestä johtuneita kustannuksia. tävänä 1 §: n 1 momentin 1 kohdassa mai-
4228: Mitä 2 momentissa on säädetty, ei lmiten- nittuna rakennuksena tai rakennusryhmänä
4229: kaan rajoita verovelvolliselle yleisten vero- pidettäköön vain sellaista rakennusta tai ra-
4230: lakien perusteella kuuluvaa oikeutta saada kennusryhmää,
4231: veronalaisesta tulostaan vähentää velkainsa 1) jonka huoneistojen yhteenlasketusta
4232: korot. lattiapinta-alasta, mitä laskettaessa ei oteta
4233: Edellä tässä pykälässä säädetty verosta lukuun kellarikerroksessa olevia tiloja, vä-
4234: vapautuminen ei koske manttaalikunnalle hintään kuusikymmentäviisi sadasosaa on
4235: suoritettavaa manttaalimaksua. asuinhuoneistoja tai, milloin on kysymys ra-
4236: kennuksesta tai rakennusryhmästä, jonka ra-
4237: 2 §. kentaminen on aloitettu 31 päivänä joulu-
4238: V eronalaiseksi tuloksi älköön 1 § : ssä mai- kuuta 1953 tai sen jälkeen, vähintään seitse-
4239: nituissa verotuksissa katsottako korkoa tai mänkymmentä sadasosaa on asuinhuoneistoja
4240: muuta siihen verrattavaa tuloa, mikä on tai asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja
4241: saatu saamisesta, joka on syntynyt luovutet- asumiseen liittyviä huonetiloja; ja
4242: taessa sellaista 1 § : n 1 momentin 2 koh- 2) jonka 1 kohdassa tarkoitettujen asuin-
4243: dassa tarkoitettua tonttia tai maa-aluetta, huoneistojen lattiapinta-alasta vähintään
4244: jolle rakentaminen on aloitettu 1 päivän kolme neljäsosaa kuuluu enintään sadan
4245: huhtikuuta 1948 jälkeen. neliömetrin tai, milloin on kysymys raken-
4246: Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa vero- nuksesta tai rakennusryhmästä, jonka raken-
4247: tuksissa ei veronalaisena tulona myöskään taminen on aloitettu 31 päivänä joulukuuta
4248: pidetä sellaisen koron puolta määrää, mikä 1953 tai sen jälkeen, enintään kahdeksankym-
4249: on saatu 1 päivän huhtikuuta 1948 jälkeen menenseitsemän neliömetrin suuruisiin huo-
4250: nostetusta asuntorakennuslainan luontoisesta neistoihin.
4251: kiinnityslainasta tai sanotun päivän jälkeen Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet-
4252: nostetusta · kunnalle tai seurakunnalle anne- tävänä pidettäköön myös rakennusta, jossa
4253: tusta asuntorakennuslainan luontoisesta on enintään kaksi huoneistoa tai joka on
4254: muusta lainasta. rivitalorakennus, jos niiden huoneistot ovat
4255: Edellä 2 momentissa tarkoitettuna asunto- asuinhuoneistoja ja kunkin huoneiston lattia-
4256: rakennuslainan luontoisena lainana pidettä- pinta-ala on enintään sata neliömetriä.
4257: köön vain sellaista 1 §~ n 1 momentin 1 PäJiasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet-
4258: kohdassa tarkoitetun rakennuksen tai raken- täväflä rakennuksena pidettäköön myös läm-
4259: nusryhmän rakentamiseen taikka sanottuun pökeskus- tai muuta huoltorakennusta, jota
4260: tarkoitukseen käytetyn lainan uudistamiseen pääasiallisesti käytetään yhtä tai useampaa
4261: käytettyä lainaa, jolle verovuodelta peritty 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut ehdot
4262: korko on . ainakin puoli prosenttia käypää täyttävää rakennusta tai rakennusryhmää
4263: korkoa alempi ja josta ei muuta korkoon varten.
4264: verrattavaa hyvitystä kanneta. Mikäli on ky- Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet-
4265: symys verovuodesta 1955, koron tulee kuiten- tävänä rakennuksena älköön pidettäkö ra-
4266: kin olla sanotuin tavoin alennettu vain 30 kennuksen osaa, älköönkä sellaista raken-
4267: päivän syyskuuta jälkeiseltä osalta mainittua nusta, jota sen omistaja tai haltija ei käytä
4268: vuotta. vakinaisena asuntona, vaan joka on varattu
4269: . Tässä pykälässä tarkoitettua saamista ja hänen tai hänen perheensä käytettäväksi
4270: lainaa ei ole 1 §: ssä sanotuissa verotuksissa loma-aikojen viettämistä tai muuta vastaa-
4271: katsottava veronalaisiksi varoiksi. vanlaista tilapäistä oleskelua varten.
4272: IV,7. -Kemppainen ym. 75
4273:
4274: 5 §. nuksen tai rakennusryhmän, kuin 1 § : n 1
4275: Edellä 1 § : n 1 momentin 2 kohdassa tar- momentin 1 kohdassa tarkoitetaan;
4276: koitettuna verosta vapaana tonttina tai maa- 2) edellä 1 §: n 1 momentin 3 kohdassa
4277: alueena pidettäköön enintään sille rakenne- tarkoitetusta osakekirjasta, kun se on an-
4278: tun, saman pykälän 1 momentin 1 kohdassa nettu joko yhtiötä perustettaessa tai osake-
4279: mainitun rakennuksen tai rakennusryhmän pääomaa korotettaessa;
4280: pohjapinta-alan viisinkertaista määrää. Mil- 3) luovutuksesta, jolla 1 §:n 1 momentin
4281: loin rakennuksen tai rakennusryhmän pohja- 3 kohdassa tarkoitetun osakeyhtiön tai osuus-
4282: pinta-alan viisinkertainen määrä on pienempi kunnan perustajana ollut osakkeen tai osuu-
4283: kuin kaksituhatta neliömetriä, pidettäköön den omistaja ensi kerran on siirtänyt tällai-
4284: verosta vapaana kuitenkin mainitun neliö- sen osakkeen tai osuuden uudelle omistajalle;
4285: metrimäärän suuruinen alue. 4) leimaverolain 34 ja 35 §: ssä tarkoite-
4286: Asemakaavoitetulla alueella olevaa tonttia, tusta yhtiökokouksen pöytäkirjasta ja sopi-
4287: joka on rakennettu täyteen sallittuun mää- muskirjasta, milloin leimaveron on suoritta-
4288: räänsä, pidettäköön 1 momentissa säädetyn nut edellä tämän lain 1 § : n 1 momentin 3
4289: rajoituksen estämättä kokonaisuudessaan ve- kohdassa mainittu osakeyhtiö; ja
4290: rosta vapaana. 5) edellä 2 § :ssä tarkoitetusta saamisesta
4291: annetusta velkakirjasta tai jälkeen 1 päivän
4292: 6 §. huhtikuuta 1948 nostetusta ja 1 §: n 1 mo-
4293: Edellä 1 ja 2 § : ssä säädetyn veronhuo- mentin 1 kohdassa tarkoitetun rakennuksen
4294: jennuksen myöntää verotuksen toimittava tai rakennusryhmän rakentamiseen taikka
4295: viranomainen, jos ennen verotuksen loppuun- sanottuun tarkoitukseen käytetyn lainan
4296: saattamista esitetään selvitys siitä, että ve- uudistamiseen käytetystä kiinnityslainasta
4297: ronhuojennuksen saannin edellytykset ovat annetusta velkakirjasta, kun saamisesta tai
4298: olemassa. kiinnityslainasta annettu velkakirja kiinni-
4299: Veronhuojennuksen- myöntämistä älköön tyksen saamiseksi on tuotu oikeuteen, tai
4300: estäkö se, että 1 § : n 1 momentin 1 kohdassa niin ikään 1 päivän huhtikuuta 1948 jälkeen
4301: tarkoitettu rakennus tai rakennusryhmä vero- nostetusta ja edellä tässä kohdassa sanottuun
4302: tusta toimitattaessa ei vielä ole valmis, jos tarkoitukseen käytetystä kunnalle taikka
4303: esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, seurakunnalle myönnetystä lainasta annetusta
4304: että rakennus tai rakennusryhmä valmistut- velkakirjasta, kun se on annettu leimavero-
4305: tuaan asuttavaan kuntoon tulee täyttämään lain (662/43) 47 §: ssä mainitulle lainaus-
4306: 4 §: ssä säädetyt ehdot. Jos sen jälkeen, kun liikettä harjoittavalle laitokselle tai kassalle.
4307: rakennus tai rakennusryhmä on valmistunut Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ra-
4308: asuttavaan kuntoon, ilmenee, että veronhuo- kennus tai rakennusryhmä rakennussuunni-
4309: jennusta ei olisi pitänyt myöntää, on se vero, telman laajuuden tai rakennustyötä kohdan-
4310: mikä on jäänyt panematta, ynnä mahdollinen neen, verovelvollisesta riippumattoman esteen
4311: veronkorotus määrättävä jälkiverotuksin, ja vuoksi on valmistunut asuttavaan kuntoon
4312: on tällöin sovellettava, mitä jälkiverotuksesta myöhemmin kuin kolmen vuoden kuluessa
4313: ja jälkitaksoituksesta on erikseen säädetty. tontin tai maa-alueen hankkimisesta, voi val-
4314: tiovarainministeriö verovelvollisen hakemuk-
4315: 7 §. sesta oikeuttaa lääninhallituksen määräämään
4316: Asianomaisen lääninhallituksen on hake- 1 momentin 1 kohdassa mainitusta luovutus-
4317: muksesta palautettava vuosien 1948-1978 kirjasta maksettavan leimaveron takaisin
4318: aikana maksettu leimavero, milloin se on maksettavaksi, jos lääninhallitus katsoo mui-
4319: suoritettu: den sanotussa kohdassa säädettyjen vero-
4320: vapauden edellytysten olevan olemassa.
4321: 1) kiinteistön omistusoikeuden luovutus- Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-
4322: kirjasta, jos luovutus on tapahtunut 1 päi- tulla luovutuskirjalla hankitun tontin tai
4323: vän huhtikuuta 1948 jälkeen ja jos se, jolle maa-alueen pinta-ala ylittää sen määrän,
4324: luovutus on tehty, on luovutetulle tontille tai mitä 5 § : n mukaan enintään voidaan pitää
4325: maa-alueelle kolmen vuoden kuluessa luovu- verovapaana tonttina tai maa-alueena, on
4326: tuksen tapahtumisesta asuttavaan kuntoon leimaverosta vapaata vain niin suuri osa luo-
4327: rakentanut tai rakennuttanut sellaisen raken- vutetun omaisuuden arvosta, kuin mikä vas-
4328: 'i6 IV,7. - Asuntotuotannon veronlmojeunukset.
4329:
4330: taa luovutetun tontin tai maa-alueen 5 §:n 3) kun 7 §: n 1 momentin 3 kohdassa tar-
4331: mukaan verovapaaksi katsottavan osan suh- koitetusta osakkeen luovutuksesta tehty las-
4332: detta tontin tai maa-alueen koko pinta-alaan. kelma näytetään verolautakunnan puheenjoh-
4333: Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tajalle;
4334: luovutuskirjalla on luovutettu myös raken- 4) kun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tar-
4335: nuksia, älköön luovutuskirja niiden osalta koitettu pöytäkirja ja sopimuskirja näyte-
4336: olko leimaverosta vapaa. tään henkikirjoittajalle tai julkiselle notaa-
4337: rille; tai
4338: 5) kun 7 § : n 1 momentin 5 kohdassa tar-
4339: 8 §. koitettu velkakirja annetaan kihlakunnan- tai
4340: Sen leimaveron suorittamista, josta vero- raastuvanoikeudelle tai muulle kiinnityshake-
4341: velvollinen 7 §:n nojalla on vapaa, älköön muksia vastaanottavalle viranomaiselle taikka
4342: jäljempänä 1-5 kohdassa mainittu viran- leimaverolain 47 §: ssä mainitulle laitokselle
4343: omainen, laitos tai kassa vaatiko, jos vero- tai kassalle.
4344: velvollinen esittää selvityksen siitä, että sano- 9 §.
4345: tussa pykälässä säädetyt leimaverovapauden Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
4346: edellytykset ovat olemassa jo silloin: töönpanosta ja soveltamisesta sekä siitä, min-
4347: 1) kun 7 §: n 1 momentin 1 kohdassa tar- kälainen selvitys verovelvollisen tulee esittää
4348: koitettu luovutuskirja annetaan kihlakunnan- saadakseen tässä laissa säädetyn verovapau-
4349: tai raastuvanoikeudelle tahi muulle lainhuu- den, antaa valtiovarainministeriö.
4350: datushakemuksia vastaan ottavalle viranomai-
4351: selle; 10 §.
4352: 2) kun sellainen osakeyhtiö, jonka osake- Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulu-
4353: kirja 7 §: n 1 momentin 2 kohdan mukaan kuuta 1958, ja sillä kumotaan asuntotuotan-
4354: on verovapaa, tai sellaisen osakeyhtiön osake- non edistämiseksi myönnettävistä veronhuo-
4355: pääoman korottaminen ilmoitetaan maistraa- jennuksista 11 päivänä joulukuuta 1953 an-
4356: tille tai henkikirjoittajalle kaupparekisteriin nettu laki (477/53) siihen tehtyine muutok-
4357: merkitsemistä varten; sineen.
4358:
4359: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
4360:
4361: Jaakko Kemppainen. Toivo Hietala. Erkki Hara..
4362: 77
4363:
4364: IV,S.- Lak.al. N:o 14.
4365:
4366:
4367:
4368:
4369: Hult ym..: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron-
4370: huojennuksista annetun lain muuttamisesta.
4371:
4372:
4373: Eduskunnalle.
4374:
4375: Hallitus, antaessaan aikoinaan esityksen metsävaroistaan, mutta niiden tehokkaasti
4376: Pohjois-Suomen teollisuuden verohuojennuk- hyväksikäyttö on hyvin vaikeata, ellei
4377: sista, perusteli asiaa sillä, että näille työni- alueelle saada syntymään uusia puunja[os-
4378: syyden kannalta vaikeasti hoidettaville tuslaitoksia.
4379: alueille on annettava joitakin erikoishelpo- Nykyisellään on tällä alueella muiden vai-
4380: tuksia, jos sinne aiotaan saada syntymään keuksien lisäksi yleensä maamme korkein
4381: uusia teollisuuslaitoksia. Hallitus, esitystä kunnallinen veroäyri ja se hyvin suurelta
4382: antaessaan, määritteli kuitenkin sen alueen, osaltaan vaikuttaa sen, ettei sinne ole teolli-
4383: jossa näitä verohelpotuksia voidaan antaa, suutta riittävästi syntynyt. Näin ollen olisi-
4384: melko suppeaksi. EduSkunta vastauksessaan kin laki teollisuuden verohelpotuksista ulo-
4385: edellytti, että muidenkin alueiden vastaavat tettava. koskemaan myös Kuopion lääniä ko-
4386: olosuhteet otettaisiin huomioon. konaisuudessaan.
4387: Täysin muuhun Pohjois-Suomeen verrat- Edellä olevaan viitaten ehdotamm.ekin kun-
4388: tavia alueita on mm. Kuopion lääni kokonai- nioittaen,
4389: suudessaan. Sen alueella on jatkuvasti ollut
4390: laajassa mitassa työttömyyttä, jota on mah- että Eduskunta hyväksyisi näin
4391: doton hoitaa ilman. pysyviä. työtilaisuuksia. kuuluvan ~iehdotuksen:
4392: Kuopion läänin alue on tunnetusti rikasta
4393:
4394:
4395: Laki
4396: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
4397: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo-
4398: jennuksista 18 päivänä huhtikuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 § näin kuuluvaksi:
4399: 1 §. Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa
4400: Pohjois-Suomen teollisuuden edistämiseksi Lapin, Oulun ja Kuopion läänejä.
4401: myönnetään t'Qlo. ja omaisuusverotuksessa
4402: sekä kunnallisverotuksessa veronhuojennuksia
4403: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
4404: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
4405:
4406: Mikko Hult. Vilho TUl"'DleD.. Veikko Rytköne11.
4407: 78
4408:
4409: IV,9. - Lak.al. N: o 15.
4410:
4411:
4412:
4413: Vennamo: Ehdotus laiksi teollisuuden veronhuojennuksista
4414: eräissä tapauksissa.
4415:
4416: E d u s k u n n a '11 e.
4417:
4418: Eduskunta hyväksyi 2 päivänä toukokuuta Erityisen tarpeellisia tällaiset verohuo-
4419: 1958 lain Pohjois~Suomen teollisuuden vero- jennukset ovat Savossa ja Pohjois-Karjalassa,
4420: huojennuksista. Kun aliteollisuusalueita, jotka joka alue on maamme suurin aliteollistunut
4421: ihmistyövoiman ja raaka-aineen saannin suh- alue.
4422: teen ovat täysin verrattavissa Pohjoi~Suo Lain ulottaminen koskemaan kaikkia
4423: meen, on valtakunnan muissakin osissa, edel- maamme aliteoHisuusalueita tukisi merkittä"
4424: lytti eduskunta vastauksessaan hallituksen väliä tavalla näiden alueiden ja koko
4425: esitykseen hallituksen jatkavan veronhuojen- maamme taloudellista kehitystä. Tämän
4426: nuksien myöntämistä tarkoittavia toimenpi- vuoksi olisi lailla annettava valtioneuvostolle
4427: teitään maan teollistamiseksi ja ottavan täl- valta päättää, että Pohjois-Suomen teollisuu-
4428: löin valtakunnan muidenkin osien erikoistar- den veronhuojennuksista annetussa laissa tar-
4429: peen tasapuolisesti huomioon. koitettuja veronhuojennuksia voidaan myön-
4430: Rakenteellisen työttömyyden sekä runsai- tää teollisuuden edistämiseksi muuallakin
4431: den, osaksi käyttämättömien raaka-aineläh- kuin Pohjois-Suomessa sellaisilla aliteollisuus-
4432: teiden vuoksi uuden ja vanhan teollisuuden, alueilla, joissa teollisuuslaitosten perustami-
4433: etenkin puu- ja kaivosteollisuuden perusta- nen tai laajentaminen on katsottava seudun
4434: mista ja laajentamista lain soveltamisalan elinkeinotoiminnan ja työllisyystilanteen huo-
4435: ulkopuolelle jääviUä alueilla on pidettävä tär- mioon ottaen tarpeen vaatimaksi.
4436: keänä koko kansantaloutemme ja kansamme Edellä sanotun perusteella esitän kun-
4437: kannalta. Tätä vaatii myös ns. suurten ikä- nioittaen,
4438: luokkien ja kasvavan nuorison työn ja toi-
4439: meentulon tarve. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4440: van lakiehdotuksen:
4441:
4442:
4443: Laki.
4444: teollisuuden veronhuojennuksista eräissä tapauksissa.
4445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4446: 1 §.
4447: Sen estämättä, mitä 2 päivänä toukokuuta suusalueilla, JOissa teollisuuslaitoksen perus-
4448: 1958 Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- taminen tai laajentaminen on katsottava seu-
4449: jennuksista annetun lain (190/58) 1 §: ssä dun elinkeinotoiminnan ja työllisyystilanteen
4450: on säädetty, on valtioneuvostolla valta päät- huomioon ottaen tarpeen vaatimaksi.
4451: tää, että sanotussa laissa tarkoitettuja veron-
4452: huojennuksia voidaan myöntää teollisuuden 3 §.
4453: edistämiseksi .muualla:l~in kuin Pohjois-Suo- Tarkemmat määräykset tämän laip. täytän-
4454: messa. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
4455: 2 §. tuksella.
4456: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja veronhuojen-
4457: nuksia voidaan myöntää yrityksille aliteolli-
4458:
4459: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
4460:
4461: Veikko Vennamo.
4462: 79
4463:
4464: IV,lO.- Lak.al. N:o 16.
4465:
4466:
4467:
4468: Kalliokoski ym.: Ehdotus laiksi eräiden talletusten, obliga-
4469: tioiden ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden velka-
4470: sitoumusten saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta
4471: annetun lain muuttamisesta.
4472:
4473:
4474: Ed u sku n nalle.
4475:
4476: Maamme rahalaitokset ovat jatkuvasti jou- veltamisaika päättyy kuluvan vuoden lopussa.
4477: tuneet käymään ankaraa taistelua pääomapu- Taloudellinen tilanne ei ole maassamme kui-
4478: lan poistamiseksi, koSka talletusten keräyty- tenkaan vielä muodostunut sellaiseksi, että
4479: minen rahalaitoksiin ei ole riittänyt tyydyt- inde'ksitalletusten vastaanottamisesta voitai-
4480: tämään pääoman tarvetta. Viime vuosina ai- siin luopua. Säästämistoiminta ei liioin ole
4481: heutti inflaationuhka lisäksi, että tallettajat niin vilkasta, että kannattaisi suhtautua yli-
4482: peläten rahan arvon vähentyessä menettä- olkaisesti siihen vaaraan, mikä indeksitalle-
4483: vänsä säästönsä ottivat talletuksiaan ulos ra- tusten poisjäämisestä todennäköisesti koituisi
4484: halaitoksista sijoittaen niitä ns. reaaliomai- säästämistoiminnalle. Verovapauden poisjää-
4485: suuteen. Se lisäsi paitsi pääomapulaa myös minen ns. puoli-indeksiin sidottujen talletus-
4486: välillisesti inflaatiota. nostaen kysynnän li- ten osalta lisäisi toisaalta myös kokonaan in-
4487: sääntymisen johdosta reaalihyödykkeiden deksiin sidottujen talletusten lukua ja kun
4488: hintoja. Taistellakseen tätä maan talouselä- yleensä kaikki velat ovat nykyisin indeksiin
4489: mälle sangen tuhoista suuntausta vastaan ja sidottuja, aiheutuisi tästä suurta lisärasitusta
4490: saadakseen talletustoiminnan elpymään ryh- elin'keinonharjoittajille, joka nykyisessä ta-
4491: tyivät rahalaitokset ottamaan vastaan indek- loudellisessa tilanteessa olisi epäilemättä san-
4492: sitalletuksia. Valtiovalta tuki rahalaitoksien gen kohtalokasta. Mielestämme olisi laki näin
4493: ponnisteluja ja 31 päivänä joulukuuta 1957 ollen säädettävä koskemaan ainakin vielä
4494: annettiin la:ki ( 460/57), jonka mukaan ns. vuoden 1959 aikana tehtäviä indeksitalle-
4495: indeksitHeille sijoitetut talletukset, niiden tuksia.
4496: korko ja niille maksettu inde'ksihyvitys ovat Edellä oleviin näkökohtiin viitaten ehdo-
4497: verovapaita, mikäli talletukset ovat ~idotut tamme kunnioittaen,
4498: ns. puoli-indeksiin.
4499: Laki koski kuitenkin vain vuosien 1957 ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4500: 1958 aikana tehtyjä talletuksia, joten sen so- van lal;,iehdotuksen:
4501:
4502:
4503: Laki
4504: eräiden talletusten, obligatioiden ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden velka-
4505: sitoumusten saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta annetun lain muuttamisesta.
4506: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden talletusten,. -obligatioiden ja
4507: osuustodistusten omistajille sekä eräiden velkasitoumusten saajille myönnettävästä veron-
4508: huojennuksesta 30 päivänä joulukuuta 1954 annetun lain 1 §: n 1, 2, 5 ja 6 momentti,
4509: sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (640/57), näin
4510: kuuluviksi:
4511: 1 ·§. tavissa verotuksissa ei luonnollisen henkilön
4512: Valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle vuo- tai jakamaUoman kuolinpesän veronalaiseksi
4513: sien 1956-1960 tulojen perusteella toimitet- tuloksi katsota korkoa, joka on saatu koti-
4514: 80 IV,lO. - Talletusten veronhuojennukset.
4515:
4516:
4517: maiseen pankkiin, säästöpankkiin, osuuskas- Suomen markan määräisestä obligatiosta, jota
4518: saan, postisäästöpankkiin tai osuuskunnan ei ole indeksiin sidottu, älköön edellä tässä
4519: säästökassaan karttuvalle talletustilille, sääs- momentissa mainituissa, tulojen perusteella
4520: tötilille tai talletustodistuksella vähintään vuosilta 1956-1960 toimitettavissa verotuk-
4521: 'kuudeksi kuukaudeksi sijoitetusta sellaisesta sissa katsottako luonnollisen henkilön tai ja-
4522: talletuksesta, jota ei ole indeksiin sidottu kamattoman kuolinpesän veronalaiseksi tu-
4523: tai joka on tehty vuosien 1957, 1958 ja 1959 loksi älköönkä tällaista obligatiota sanotuilta
4524: aikana ja sidottu indeksiin enintään indek- vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta-
4525: sin nousun puoleen määrään. Älköön tällai- vissa verotuksissa luonnollisen henkilön tai
4526: sia talletuksia sanotuilta vuosilta omaisuuden ja:kamattoman kuolinpesän veronalaiseksi
4527: perusteella toimitettavissa verotuksissa myös- omaisuudeksi. Edellä mainituissa verotuk-
4528: kään luettako luonnollisen henkilön tai jaka- sissa ei veronalaisena tulona pidetä korkoa,
4529: mattoman kuolinpesän veronalaiseksi omai- joka on saatu muun 'kuin valtion vuosien
4530: suudeksi. 1957, 1958 ja 1959 aikana liikkeeseen laske-
4531: Valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle vuo- masta Suomen markan määräisestä obliga-
4532: sien 1956-1960 tulojen ja omaisuuden pe- tiosta, jonka, joo se on sidottu indeksiin tai
4533: rusteella toimitettavissa verotuksissa ei ve- ulkomaan rahan arvoon, sanottu sidonnai-
4534: ronailaiseksi tuloksi katsota korkoa, joka on suus on rajoitettu indeksin tai ulkomaan ra-
4535: saatu valtion ennen 1 päivää tammikuuta han arvon nousun puoleen tai sitä vähem-
4536: 1957 liikkeeseen laskemasta Suomen markan pään määrään, eikä veronalaisena omaisuu-
4537: määräise.stä obligatiosta, eikä tällaista obli- tena tällaista obligatiota.
4538: gatiota mainituissa verotuksissa pidetä ve-
4539: ronalaisena omaisuutena. Mitä edellä tässä
4540: momentissa on säädetty, sovellettakoon myös Mitä 2 momentissa on säädetty valtion Hik-
4541: valtion vuosien 1957, 1958 ja 1959 aikana keeseen laskemasta obligatiosta ja sen ko-
4542: liikkeeseen laskemaan Suomen markan mää- rosta, ei koske rahalaitoksen omistamia muul-
4543: räiseen obligatioon, jonka, jos se on sidottu loin kuin vuosina 1957, 1958 ja 1959 liik-
4544: indeksiin tai ulkomaan rahan arvoon, sa- keeseen laskettuja obligatioita eikä näistä ob-
4545: nottu sidonnaisuus on rajoitettu indeksin tai ligatioista saatuja korkotuloja.
4546: ulkomaan rahan arvon nousun puoleen tai Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa
4547: sitä vähempään määrään, sekä valtion 31 tulojen perusteella toimitettavissa verotuk-
4548: päivän joulukuuta 1959 jä-lkeen liikkeeseen sissa älköön veronalaiseksi tuloksi katsottako
4549: laskemaan Suomen markan määräiseen obli- sellaista indeksin tai ulkomaan rahan arvon
4550: gatioon, jota ei ole sidottu indeksiin eikä nousuun perustuvaa hyvitystä, joka on saatu
4551: ulkomaan rahan arvoon. Korkoa, joka on 1 momentissa tarkoitetusta talletuksesta tai 2
4552: saatu muun kuin valtion 31 päivän joulu- momentissa tarkoitetun vuosien 1957, 1958 ja
4553: kuuta 1954 jälkeen, mutta ennen 1 päivää 1959 ;tikana liikkeeseen lasketun obligation
4554: tammikuuta 1957 tai 31 päivän joulukuuta koron maksamisen tai lunastuksen yhtey-
4555: 1959 jälkeen liikkeeseen laskemåsta sellaisesta dessä.
4556:
4557: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
4558:
4559: Viljami Xalliokoski. Yrjö Sinkkonen.
4560: Antti Kukkonen. Armas Leinonen.
4561: Artturi .rå.msen. V. !:. 8vinhufvud.
4562: AnUi J. Baatam.aa.. ~aakko Xemppain.en..
4563: at
4564: IV,ll. - Lak.al. N:o 17.
4565:
4566:
4567:
4568: Hetemäki ym.: EhdtTtus laiksi mäiiriiJJ,iJw,istalt.~tust(ffl. tJMMJ.-
4569: tiilmisoikeudesta verotuksessa.
4570:
4571:
4572: E d u s k u n n a 1l e.
4573:
4574: Maan teollistamisen ja elinkeinotoiminnan talletustoiminmm hu9m.attav~ti ~l}JYYii-P. Sa-
4575: elvyttämisen eräänä pahimpana esteenä viime malla tällainen menettely olisi orriiaan huo-
4576: vuosina on ollut myöski:Q. rahapääomien suuri jentamaan nimenom.a.an niiden kansalaisten
4577: puute. Talletustoiminta ei ole edistynyt siinä verokuormaa, jotu ~tämistoiminnaHaan
4578: määrin kuin olis\ ollut toivottavaa. Tämän edistävät ~hteisku:qpan t~linkeinotoiminnan
4579: vuoksi on yritetty löytÄä erillisiä keinoja elpymistä. Site:Q. myPt~ on mahdollisuus saada
4580: maan talletustoiminnan elvyttämiseksi. Niinpä huomattava helpotus yhtiöiden tähän asti koh-
4581: talousneuvoston eräässä jaostossa on viime tuuttoman ankaraksi osoittautuneeseen vero-
4582: heinäkuUBSa tehty ehdotus verohelpotusten tukseen.
4583: myöntämiseksi tallettajille säästämistoimin- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
4584: nan elvyttämiseksi. Tarkoituksena on myön- dotamme,
4585: tää kansalaisille oikeus vähentää määrättyi-
4586: hin rajoihin asti verotettavasta tulostaan ve- että Eduskunta hyväksyisi näin
4587: rovuoden aikana pitempiaikaisilla talletusti- kuuluvan lakiehdotuksen:
4588: leille talletetut varat. Tällä tavoin lasketaan
4589:
4590:
4591:
4592: Laki
4593: määräaikaistalletusten vähentämisoikeudesta verotuksessa.
4594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4595: 1 §. veronhuojennustilille tapahtuneesta talletuk-
4596: Valtiolle ja kunnalle vuosien 1958-1960 sesta on pankin annettava säännönmukaisesti
4597: tulon perusteella toimitattavissa verotuksissa annettavan tositteen lisäksi kahtena kappa-
4598: on luonnollisella henkilöllä ja jakamattomalla leena veronhuojennustodistus, jossa on mai-
4599: kuolinpesällä oikeus vähentää tulostaan sen nittava rahalaitoksen ja tilin haltijan nimi
4600: jälkeen, kun muut lain sallimat vähennykset sekä kysymyksessä olevan veronhuojennus-
4601: on tehty, kotimaiseen pankkiin, säästöpan:k- tilin numero ja talletuksen suuruus.
4602: kiin, osuuskassaan, postisäästöpankkiin tai
4603: osuuskunnan säästökassaan erityiselle veron- 3 §.
4604: huojennustilille tallettamansa määrät, kuiten- Saadakseen verotuksessa hyväkseen 1 § : ssä
4605: kin yhteensä enintään 20 prosenttia edellä tarkoitetun veronhuojennuksen verovelvolli-
4606: tarkoitetusta tulosta eikä enempää kuin sen on liitettävä asianomaiselta vuodelta an-
4607: 250 000 markkaa yksinäisen henkilön osalta nettavaan tulo- ja omaisuusveroilmoitukseen
4608: ja 350 000 markkaa sellaisten aviopuolisoi- edellä 2 §: ssä tarkoitettu veronhuojennusto-
4609: den osalta, joita on verotettava yhteenlaske- distuksen toinen osa.
4610: tun tulon perusteella.
4611: 4 §.
4612: 2 §. Milloin veronhuojennustililtä nostetaan
4613: Talletukset veronhuojennustilille on teh- var6ja ennen kuin kolme vuotta on kulunut
4614: tävä tasaisin tuhansin markoin. Jokaisesta sen vuoden lopusta, jona talletus tehtiin eikä
4615: 11 E 687/51&
4616: 82 IV,ll. - Mll.äräa.ikaistalletukset verotuksessa.
4617:
4618:
4619: rahalaitokselle samalla palauteta nostoa vas- 5 §.
4620: taavaa maaraa veronhuojennustodistuksia, Nosto, josta 4 §:n mukaan on toimitettava
4621: rahalaitoksen on pidätettävä nostetusta mää- ennakon pidätys, luettakoon tilinomistajalle
4622: rästä ennakkoperintälain mukaisena ennak- nostamisvuoden veronalaiseksi tuloksi.
4623: kona kaksikymmentä sadalta, milloin noston
4624: määrä ei ylitä 'kahdeksaa tuhatta markkaa, 6 §.
4625: mutta muutoin kolmekymmentä sadalta. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
4626: Muutoin noudatettakoon soveltuvin osin, töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
4627: mitä ennakkoperintälaissa on säädetty enna- varainministeriö.
4628: kon pidättämisestä korkotuloista ja tällai-
4629: sen ennakon tilittämisestä ja käyttämisestä.
4630: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
4631:
4632: Päiviö Hetemäki. N. Kosola.
4633: Erkki Koivisto. Juha Rihtniemi.
4634: Jussi Saukkonen. Oskari Lehtonen.
4635: Väinö E. Nieminen. T. A. Wiherheimo.
4636: 83
4637:
4638: IV,12. - Lak.al. N:o 18.
4639:
4640:
4641:
4642:
4643: Hiltunen ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
4644: tamisesta.
4645:
4646:
4647: Eduskunnalle.
4648:
4649: Jo useampien vuosikymmenien ajan ovat hallinto-oikeuden omaksuma uusi tulkinta ei
4650: ensi SIJassa osuustoiminnalliset järjestöt, perustukaan mihinkään erikoiseen säännök-
4651: mutta myös eräät muut liikkeenharjoittajat seen verolaeissa, vaan yksinomaan yksilölli-
4652: jäsen- ja asiakaskunnalleen ilmaiseksi tai seen käsitykseen siitä, mitkä kulut ovat tar-
4653: joissakin tapauksissa myös osittaisesta mak- peellisia verotettavan tulon hankkimiseksi ja
4654: susta jakaneet aikakautisia painotuotteita, säilyttämiseksi.
4655: sellaisia kuin Pellervo, Kuluttajain Lehti, Niiden verotettavien taholla, joita asia lä-
4656: Yhteishyvä, Talous ja Koti jne., jotka kysy- hinnä koskee, on oltu siinä käsityksessä, että
4657: myksessä olevat liikkeenharjoittajat ovat saa- mainitunlaiset kulut ovat asianomaisten liik-
4658: mansa kokemuksen perusteeHa havainneet te- keenharjoittajien selviä mainoskuluja ja että
4659: hokkaiksi ja muutenkin edullisiksi liiketoi- mainoskulut on saatava vähentää verotetta-
4660: mintansa mainostusvälineiksi. Kun näillä pai- vasta tulosta, kunhan ne pysyvät kohtuulli-
4661: notuotteilla on edellä mainitun mainostustar- suuden rajoissa.
4662: koituksensa ohella ollut, yleiseltäkin kannalta Niin ikään on tulon hankkimisesta ja säi-
4663: asiaa tarkastellen, myöskin hyödyllinen ja lyttälnisestä johtuneina kustannuksina pidet-
4664: korkeatasoinen sisältö, ovat ne sadoin tuhan- tävä eräitä liike-elämässä esiintyviä ja ny-
4665: sin kappalein väestön keskuuteen levin:r,1einä kyisenkin käytännön mukaan vähennettäviksi
4666: muodostuneet huomattava:ksi sivistystekijäksi hyväksyttyjä jäsen- ja kannatusmaksuja.
4667: sekä yleensäkin että etenkin sen väestönosan Tällaisia ovat jäsen- ja kannatusmaksut sel-
4668: keskuudessa, jonka ainoan säännöllisesti saa- laisille yhteisöiHe, jotka harjoittavat liikettä
4669: tavan painetun tiedonlähteen ne muodosta- ja joiden liiketuloina niille suoritettuja jä-
4670: vat. sen- ja kannatusmaksuja pidetään, samoin
4671: Näiden painotuotteiden jakalnisesta johtu- kuin jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yh-
4672: neet kustannukset on alusta alkaen ja usean teisöille, jotka toimittavat jäsenilleen näi-
4673: vuosikymmenen ajan saatu vähentää niiden den liike- tai an1mattitarkoituksia varten tar-
4674: liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yk- peellisia hyödykkeitä, tietoja tai selvityksiä,
4675: sityisten liikkeenharjoittajien verotettavasta valvovat asianomaisen liike- tai ammattialan
4676: tulosta, joiden kustannuksella jakaminen on yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, koulu-
4677: tapahtunut, kunnes korkein hallinto-oikeus tusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla
4678: 40-luvun keskivaiheiHa täysi-istunuoosaan tavoin edistävät jäsentensä liiketoimintaa.
4679: pienellä enemmistöllä asettui sille kannalle, Näissä tapauksissa on jäsen- ja kannatusmak-
4680: että tällaisia kuluja ei tunnusteta verotetta- suja pidettävä korvauksena niistä palveluk-
4681: vasta tulosta vähennettäviksi. Tätä korkeim- sista, joita yhteisö suorittaa jäsenelleen ja
4682: man hallinto-oikeuden uutta tulkintaa on kannattajaHeen tulon hankkimisessa. Otta-
4683: siitä alkaen noudatettu. Se on kuiten'kin he- malla lakiin nimenomainen säännös tästä
4684: rättänyt hämmästystä sitäkin enemmän, kun asiasta voitaneen helpottaa kysymyksen rat-
4685: samaan aikaan on sallittu verotettavasta tu- kaisua kulloinkin esille tulevissa tapauksissa.
4686: losta vähentää vastaavanlaiset kustannukset Asiantilan korjaalniseksi ja tämän kysy-
4687: sellaisista aika:kautisista painotuotteista, joita myksen saattalniseksi myös lainsäädännölli-
4688: liikkeenharjoittaja on itse julkaissut ja jaka- sesti kestävämmälle pohjalle esittivät edellä
4689: nut jäsenilleen ja asiakkailleen. Korkeimman mainittuja aika:kautisia painotuotteita julkai-
4690: 84 IV,12. - Tulo- ja omaisuusverolaki.
4691:
4692:
4693: sevat keskusjärjestöt Pellervo-Seura r.y., Ku- jotka toimittavat jäseniHoon näid~n liike- tai
4694: lutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y., ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie-
4695: Yleinen Osuuskauppojen Liitto r.y. ja Yksi- toja tai selvity'ksiä, valvovat asianomaisen
4696: tyisyrittäjäin Liitto r.y. jo vuonna 1951 val- liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat
4697: tiovarainministeriölle anomuksen, jossa pyy- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehittä-
4698: dettiin silloin va!lmisteilla olevan verolakiesi- mistä taikka muulla tavoin edistävät jäsen-
4699: tyksen täydentämistä sillä tavoin, että m.ai~ tensä liike· tai ammattitoimintaa."
4700: nittujen kulujen vlihentämisoikeuteen näh- Kun verojaosto hyväksyi tämän lisäyksen
4701: den ei lain kannalta jäisi mitään epäilyksiä lähes yksimielisesti, saattoi odottaa, että se
4702: ja että eräiden muidenkin liikekulujen vä- olisi tullut hyväksytyksi myöskin eduskun-
4703: hentämisoikeudesta otettaisiin la:kiin nimen- nassa, jos lakiehdotus olisi tullut sen käsi-
4704: omainen saannös. Eduskunnalle sittemmin teltäväksi. Niin ei kuitenkaan vaalikauden
4705: jätetyssä verolakiesityksessä ei kuitenkaan päättymisen johdosta ehtinyt käydä, vaan sil-
4706: näkyp.yt minkäänlaii;Jia jä.lkiä aloitteesta, loinen verolakiesitys raukesi.
4707: mutta. verolakiesitybeP. olle$6a valtiova.:rain- Koskei eduskuntll ole vieläkään saanut
4708: v.lliliokunn.an lmiityn ve:roj&oston ~iteltävänä uutta hallituksen eaityatä veroh~iksi, ja sel-
4709: täydeMi mainittu jaosto la~hdotuksen 4 laisen vabni.stuminen ~aattM myöhästyä niin
4710: §: ää siten, että tulon hankkimise2ta johtu- pa!ljon, että. uusi verolaki, vaikkapa ~llai
4711: neiksi kustannuksiksi oli kat$otta.va. muun nen lähiVllOSina saataisiinkin aikaan, ei voi
4712: lUUA5Sa.: tulm n<>uda.tetta.vak!li ainakaan ennen kuin
4713: .,9) liikkeen tai anun.atin ha:rj1:>ittaja.n ku- aikaisintaan parin vuoden kuluttW~., eikä
4714: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden edeHii koiJketeltua kysymystä näyttäisi enää
4715: mainostustilai~uuksien järjestämisestä, alan olevan ~yytjj. jättää. a.voimekai, ehdotanune
4716: aikldm'Utisten tai tila.päisten painotuotteiden kuunloi ttaen,
4717: jAbmi6eSta. tai muU$ta. Bell.aisesta;
4718: 10) liikkeen tai ammatin h.a.rj.oittaja.n jä- ettii EdttB/rlunta hyviiksyi$i •eurtw-
4719: 4Cil- ja kannatusmaksut t!lellaisille yhtei~töi'lle, van lakiehdotuksen:
4720:
4721:
4722: Laki
4723: tulo- ja. omaisuusverola.in muuttamisesta..
4724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
4725: ja omaisuusverolain 26 ·§: n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta
4726: 1946 annetussa laissa (147/46), uudet näin kuuluvat 10 ja 11 kohta:
4727: 26 §. ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie-
4728: - - - - - - - - - - - - - - toja tai selvity'ksiä, va1vovat asianomaisen
4729: - - - - - - - - - - - - - - liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat
4730: 10) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehit-
4731: lut ilmoittelUBta, näytte'lyiden tai muiden tiimistä taikka muulla tavoin edistävät jä-
4732: mainostilaisuuksien järjestämi9estä, alan ai- sentensä liike- tai ammattitoimintaa.
4733: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden - - - - - - - - - - - - - -
4734: jakamisesta tai muusta sellaisesta; sekä --------------
4735: 11) liikkeen tai ammatin harjoittajan jä-
4736: sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille, Tämä laki tulee voimaan päivänä
4737: jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai kuuta 195 .
4738: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
4739:
4740: Onni Hiltunen. Kaarlo Pitsinki. Viljo Virtanen.
4741: K.-A. Fagerholm. Lempi Lehto. Arvo Tuominen.
4742: Onni Peltonen. Vilho Väyrynen. Eino Raunio.
4743: Veikko Helle. Väinö Tanner. Sulo Hostila.
4744: Edvard Pesonen. Varma K. Turunen.
4745: 8ö
4746:
4747: IV,1S. - Lak.al. N:o 19. IV,13. - Lagmot. N: o 19.
4748:
4749:
4750:
4751:
4752: Teir ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuus- Teir m. fl.: F'örslag till lag om ändring av
4753: verolain 34 §:n muuttamisesta. 34 § i lagen om inkomst- och förmögen-
4754: hetsskatt.
4755:
4756: E d u s k u n n a 11 e. T i ll lli k s d a g e n.
4757:
4758: Jo pitemmän aikaa on kiinteistöjen vero- :Uedan länge har det, beträffande fastig-
4759: perusteissa ollut havaittavisf!a eräs epäkohta, heternas beskattningsgrunder, förelegat ett
4760: joka aiheettomasti ja lainsäätäjän tarkoitta- missförhällande, som omotiverat o<lh Oävsikt-
4761: matta korottaa kiinteistöjen veroja, vaikeut- ligen förhöjer fastigheternas skatter, inverkar
4762: taa niiden taloudellista asemaa ja siten -vä- på deras ekonomiska ställning och sålunda
4763: lillisesti korottaa asumiskustannuksia ja medelbart höjer kostnaderna för bostäder
4764: vuokratasoa. Tämä epäkohta on kiinteistöjen och hela hyresnivän. Detta missförhållande
4765: tuottoarvoverotuksessa, jossa ei ole sallittu föreligger vid fastställandet av fastigheternas
4766: tuottoarvoa laskettaessa vähentää maksettuja avkastningsvärde dä det ieke är tillätet att
4767: veroja. Kun kiinteistöjen verot vuosittain avdraga betalda skatter vid uträknandet av
4768: jatkuvasti ovat eri syistä nousseet, on tämä avkastningsvärdet. Dä fastigheternas skatter
4769: nousu seuraavana vuonna "Vielä uudelleen är efter är av olika orsaker har stigit, har
4770: tuntunut kiinteistön tuottoarvossa ja aiheut- dessa förhöjningar dessutöm följande är in-
4771: tanut uuden verojen nousun, vaikka enempää verkat på fastighetens avkastningsvärde och
4772: veroperusteissa kuin tuotossakaan ei olisi ta- medfört ytterligare förhöjningar av skat-
4773: pahtunut mitään muutoksia. Myös veroviran- terna, fastän det icke ens skulle ha inträf-
4774: omaiset ovat kiinnittäneet tähän seikkaan fat nägon förändring av beskattningsgrun-
4775: huomiota. Eräissä tapauksissa on jouduttu derna eller av avkastningen. Ä ven skatte-
4776: arvion perusteella alentamaan kiinteistön ve- myndigheterna har fäst avseende vid denna
4777: rotusarvoa, koska se muutoin olisi noussut omständighet. I vissa fall har man efter
4778: jopa huomattavasti suuremmaksi kuin koko prövning sänkt fastighetens skattevärde, enär
4779: kiinteistön uutishankintahinta tontti mukaan- detta i annat fall hade blivit större än fastig-
4780: luettuna. hetens nyanskaffningsvärde, tomten inberäk-
4781: nad.
4782: Nykyinen verolaki ei salli verojen vähen- Gällande skattelag godkänner icke avdrag
4783: tämistä tuloista. Toisaalta se ei myöskään av skatterna frän inkomsterna. Å andra
4784: kiellä näin menettelemästä silloin kun vero- sidan ingår det icke något förbud mot ett
4785: tus perustuu osittain tuottoon, kuten kiin- sädant förfarande dä beskattningen sker
4786: teistöissä on laita, vaan antaa valtiovarain- delvis med stöd av avkastningen, säsom fallet
4787: ministeriölle verraten vapaan harkintavallan är med fastigheterna, utan lagen giver
4788: veroperusteiden määräämisessä. Näyttää finansministeriet ganska stor frihet att fast-
4789: kuitenkin siltä, että olisi paikallaan ottaa la- ställa beskattningsgrunderna. Det förefaller
4790: kiin tuottoarvoverotusta koskeva säännös, dock motiverat att i lagen intaga ett stad-
4791: joka nimenomaan sallii vähentää verot kiin- gande om grunderna för fastställande av
4792: teistön tuottoarvoa laskettaessa. fastigheternas avkastningsvärden, vilket ut-
4793: tryckligen tillåter avdrag av skatter vid fast-
4794: ställandet av avkastningsvärdet för fastig-
4795: heter.
4796: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, Hänvisande till det ovansagda föreslär vi,
4797:
4798: että Eduskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen måtte godkänna föl-
4799: van lakiehdotuksen: jande lagförslag:
4800: 86 IV,13. - Tulo- ja omaisuusverolaki.
4801:
4802:
4803:
4804:
4805: Laki Lag
4806: tulo- ja omaisuusverolain 34 §: n om ändring av 34 § i lagen om inkomst-
4807: muuttamisesta. och förmögenhetsskatt.
4808: 34 §. 34 §.
4809: Omaisuuden arvo määrätään, mikäli e1 Ja- Förmögenhetens värde fastställes, såvida
4810: lempänä toisin säädetä, sen käyvän hinnan ej nedan annorlunda stadgas, efter det
4811: mukaan, mikä sillä verovuoden päättyessä oli gängse pris, som den hade vid skatteårets
4812: omistajan kädessä sillä paikalla, missä se oli. utgång i ägarens hand och på den ort, där
4813: den befann sig.
4814: Valtiovarainministeriön asiana on antaa Finansministeriet åligger att utfärda när-
4815: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- mare bestämmelser om de grunder, enligt
4816: den mukaan kiinteistö on verotuksessa ar- vilka fastighet vid beskattningen skall vär-
4817: vioitava, kuitenkin niin, että milloin vero- deras, dock sålunda, att om fastighetens av-
4818: tusarvoa määrättäessä perusteena käytetään kastning även utgör grund för faststäl-
4819: kiinteistön tuottoa, verojen osalta saadaan lande av beskattningsvärdet, skatterna efter
4820: tuloista tehdä kohtuullisen perusteen mukai- skälig uppskattning skola avdragas från
4821: nen vähennys. inkomsterna.
4822:
4823: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. Helsingfors den 12 augusti 1958.
4824:
4825: Grels Teir. Erkki Hara.
4826: Veikko Hyytiäinen. Georg 0. Ehrnrooth.
4827: Victor Procope.
4828: 87
4829:
4830: IV,14. - Lak.al. N: o 20.
4831:
4832:
4833:
4834:
4835: Rihtniemi ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
4836: muuttamisesta.
4837:
4838:
4839: E d u s k u n n a 11 e.
4840:
4841: Osrukeyhtiöiden verorasitus maassamme on aikavien yritysten toimintaa ja helpotetawn
4842: jatkuvasti noussut. Kun tulo- ja omaisuus- niiden laajentumismahdollisuuksia, jotka ny-
4843: verolaki 1943 säädettiin, oli yhtiöiden tulo- kyisen raskaan verorasituksen vallitessa ovat
4844: vero 20 %, nykyisin se on kohonnut 38 %: iin miltei olemart.tomat. Pyrittäessä saamaan
4845: oltuaan välillä tätäkin korkeampi. Vastaa- pienteollisuutta maaseudulle näillä verohel-
4846: vana aikana varallisuusvero on kohonnut potuksilla olisi myös aivan ratkaiseva merki-
4847: 4 o100 : sta 10 °100 : een. Vaikka tulo- ja omai- tys.
4848: suusvero siis vuonna 1943 oli nykyistä paljon Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ot-
4849: lievempi, pidettiin jo tällöin välttämättö- taen olisi vuonna 1943 säädetyt pienyritysten
4850: mänä myöntää pienille yhtiöille, joiden tulo verohelpotukset palautettava ainakin ennal-
4851: ei ylittänyt 300 000 markan ja omaisuus leen. Tämä merkitsisi, ottaen huomioon ra-
4852: 2 000 000 markan rajaa, helpotusta yleisestä han arvon alenemisen enemmän kuin kuu-
4853: yhtiöverosta. Vaikka mainittuja määriä on denteen osaan silloisesta tasostaan, että nämä
4854: sittemmin viime vuonna suoritatulla tulo- ja asteittain vähenevät helpotukset ulotettaisiin
4855: omaisuusverolain 43 §: n muuttamisella koro- yhtiöihin, joiden verotettava tulo olisi kor-
4856: tettu tulon osalta 600 000 markkruan ja omai- keintaan 2 000 000 markkaa ja omaisuus kor-
4857: suuden osalta 3 000 000 markkaan, eivät hel- keintaan 12 000 000 ma:vkkaa. Vain näin me-
4858: potukset ole olleet riittäviä vastaavana aikruna nettelemällä voidarun välttyä siitä yhä ylei-
4859: tapahtuneen rahan arvon heikentymisen huo- semmäksi tulleesta käytännöstä, että pienet
4860: mioon ottaen. Seurauksena onkin ollut, että osakeyhtiöt yksinomaan verotuksellisista
4861: pienten yritysten kohdalla tulo- ja omaisuus- syistä muodostetaan avoimiksi, kommandiitti-
4862: verorasitus on vuoden 1943 jälkeen kasvanut yms. yhtiöiksi, mitä kehitystä monessakaan
4863: enemmän kuin suurempien yhtiöiden ollessa mielessä ei voida pitää suositeltavana.
4864: kyseessä. Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
4865: Verohelpotusten myöntämiseen pienille yh-
4866: tiöille olisi kuitenkin nykyisin entistä suu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4867: rempi syy, sillä niiden avulla kannustetaan van lakiehdotuksen:
4868:
4869:
4870: Laki
4871: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4873: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 § näin kuuluvaksi:
4874: 43 §. muun yhteisön tulo on alle kahden miljoonan
4875: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- markan tai omaisuus alle kahdentoista mil-
4876: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus- joonan markan, luetaan edellisessä tapauk-
4877: kunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai sessa verotettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä
4878: IV,14. - Tulo- j\0. omaisuusverola.ki.
4879:
4880:
4881: monta täyttä prosenttia yhteisön tulosta, desta, kuin siihen sisältyy sadankahdenkym-
4882: kuin siihen sisältyy kahdenkymmenentuhan- menentuhannen ma1.1kan määriä.
4883: nen markan määriä, jru jälkimmäisessä ta- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
4884: pauksessa verotettavaksi omaisuudeksi yhtä avointa, kommandiitti- tai laivanisännistöyh-
4885: monta täyttä prosenttia yhteisön omaisuu- tiöitä, eikä niihin verrattavaa yhtymää.
4886: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
4887:
4888: Juha liihtniemi. Mauri Seppä.
4889: Olavi Lähteenmäki. N. Kosola.
4890: 89
4891:
4892: IV,15. - Lak.al. N: o 21.
4893:
4894:
4895:
4896:
4897: Vennamo: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain m1tutta-
4898: misesta.
4899:
4900:
4901: E d u s k u n n a ll e.
4902:
4903: Kunnallisverotuksessa on veroveivollinen mista kuluista. Tämä on sitäkin kohtuutto-
4904: oikeutettu saamaan, jos hänen verovalituk- mampaa, kun verolainsäädännön monimut-
4905: sensa hyväksytään, korvauksen niistä ku- kaisuuden huomioonottaen verovalituksia teh-
4906: luista, joita hänellä. on ollut muutoksen ha- täessä yleensä on käytettävä kallista ammatti-
4907: kemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun- apua. Useassa tapauksessa kulut vievät sen,
4908: nan vapauttamiseen sellaisesta korvausvelvol- mitä valituksella voitetaan. Tämän vuoksi
4909: lisuudesta. Tämänkään säännöksen soveltami- olisi lakia niin muutettava, että kuluista
4910: nen ei ole käytännössä, kuten julkisuudessa- näissä asioissa olisi noudatettava soveltuvin
4911: kin on ma.inittu1 yleisesti taannut väärän osin oikeudenkäyntikuluista voimassa olevia
4912: verotuksen kohteeksi joutuneelle täyttä. kor- säännöksiä.
4913: vausta valituksen tekemisestä. Valtion vero- Edellä lausutun nojalla ehdotan kunnioit-
4914: tuksessa ei verovei vollisella, jota on liikaa taen,
4915: verotettu, ole mahdollista saada, va1kka hä-
4916: nen valituksensa tulisikin hyväbytyksi, mi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4917: tään korvausta valtiolta valituksen aiheutta- van lakiehdotuksen:
4918:
4919:
4920: Laki
4921: tulo- ja. oma.isuusverolain lnuuttantisesta..
4922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1954 annetun
4923: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 111 § näin kuuluvaksi:
4924: 111 §. verotetulle sen mukainen verolippu ja periä
4925: Milloin tarkastuslautakunta lainvoimaisella maksamaton vero. Jos vero on poistettu tai
4926: päätöksellä tahi korkein hallinto-oikeus an alennettu, on asianomaiselle suoritettava ta-
4927: määrännyt jonkun verovelvolliseksi tai va- kaisin liiaksi kannettu määrä ynnä sille kor-
4928: pauttanut jonkun verosta taikka korottanut koa kantopäivästä takaisintnaksupäivälin, sen
4929: tai alentanut veroa, on jäljennös päätöksestä muka~ui kuin asetuksella tarkemmin määrä-
4930: toimitettava, paitsi asianomaiselle verolauta- tään, sekä körvallSta- tnuutoksenhalln aiheut-
4931: kunnalle, myös lääninhallitukselle, jonka tu- tamista kustannuksista noudattaen soveltU-
4932: lee, kun joku on irtäärätty verovelvolliseksi vin kohdin oikeudenkaymiskaaren 21 luvussa
4933: tai veroa on korotettu, viivytyksettä antaa säädettyjä perusteita.
4934:
4935: Helsingissä 6 päivänä elokmtta 1958.
4936:
4937: Veikko Vennamo.
4938:
4939:
4940:
4941:
4942: 12 E &81'7 /'58·
4943: 90
4944:
4945: IV,16. - Lak.al. N:o 22.
4946:
4947:
4948:
4949:
4950: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
4951: väliaikaisesta muuttamisesta.
4952:
4953:
4954: E d u s k u n n a 1l e.
4955:
4956: Viime aikoina on entistä enemmän kiinni- tettava nykyisestä 15% :sta 20% :iin. Sa-
4957: tetty huomiota verorasituksen suuruuteen. malla olisi näin saadun vähennyksen enim-
4958: Raskaimmat veromuodot vähävaraisten kan- mäismäärä rajoitettava 100 000 markaksi,
4959: salaispiirien kohdalla ovat kunnallisverotus jotta eivät suurituloiset pääsisi vähennyk-
4960: ja välillinen, tavaroiden hintoihin sisällytetty sesta kohtuuttomasti hyötymään.
4961: verotus. Paljon arvostelua aiheuttanut yksinäisten
4962: Va!ltion tulo- ja omaisuusveroon on viime henkilöiden erikoisverotus, ns. vanhanpojan·
4963: vuosina saatu useita pienituloisille ja vähä- vero, olisi poistettava ainakin niiltä henkic
4964: varaisille kansalaisille edullisia korjauksia. löiltä, joiden verotettavat tulot ovat alle
4965: Tästä huolimatta on kuitenkin valtion tulo- 700 000 markkaa. Tämän lainmuutoksen jäl-
4966: ja omaisuusverolakiin jäänyt eräitä selJaisia keen tapahtuisi 24 vuotta täyttäneiden yksi-
4967: epäkohtia, joiden poietaminen olisi kiireelli- näisten henkilöiden verotus saman veroastei-
4968: sesti suoritettava. Tällaisina korjausta kaipaa- kon mukaan kuin naimisissa olevien lapsetto-
4969: vina kohtina mainittakoon, että työtulon vä- mi·en aviopuolisoidenkin.
4970: hennysoikeutta olisi korotettava ja yksinäis- Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
4971: ten henkilöiden erikoisverotus poistettava.
4972: Työstä saadun tulon verottamiseksi muita että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4973: tuloja lievemmin olisi työtulovähennys koro- van lakiehdotuksen:
4974:
4975:
4976:
4977: Laki
4978: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
4979: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
4980: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 kohta ja 48 §
4981: sellaisena kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), näin
4982: kuuluviksi:
4983: 28 §. mättä saamasta ammattitulosta, enintään
4984: kuitenkin 100 000 markkaa.
4985: 11. Kaksikymmentä sadalta palkkatulojen Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoite-
4986: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- taan pal·kkatulolla kaikenlaatuista palkkaa,
4987: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä, palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etua tai
4988: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan vero- korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi-
4989: velvollisen ja hänen lapsensa tai muun per- mesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka
4990: heenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja
4991: väksi tekemän työn arvosta ja niinikään korvausta vastaan on sitoutunut työn tai
4992: luonnollisen henkilön palkkatyötä käyttä- tehtävän antajalle tekemään ja jossa tulon
4993: IV,16.- Haapanen ym. 91
4994:
4995: tai palkan saajaa ei ole, maatalouden harjoit- 48 §.
4996: tajaa lukuunottamatta, pidettävä itsenäisenä Veroa tulon perusteella suoritetaan seuraa-
4997: elinkeinon- tai lii:kkeenharjoittajana. van asteikon mukaan:
4998: Veroluokka
4999: I II II!
5000: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
5001: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
5002: tulon yli me- tulon yli me- tulon yli me-
5003: Verotettava tulo alarajan nevästä alarajan nevästä alarajan nevästä
5004: mk kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
5005: mk osasta mk osasta mk osasta
5006: 240000- 300000 500 7.5 500 7.5
5007: 300000- 400000 5 000 11 5 000 11 500 9.5
5008: 400000- 600 000 16000 14 16000 14 10000 11
5009: 600000- 800 000 44000 18 44000 17 32000 13
5010: 800 000- 1 000 000 80000 22 78000 18.5 58 000 16
5011: 1 000 000- 1 500 000 124 000 26 115 000 22 90000 19
5012: 1 500 000- 2 000 000 254000 29 225 000 25 185 000 23
5013: 2 000 000- 3 000 000 399 000 32.1 350 000 29 300 000 27
5014: 3 000 000- 4 000 000 720 000 34 640000 32 570000 29
5015: 4 000 000- 6 000 000 1000000 36 960000 34 860000 32
5016: 6 000 000-10 000 000 1780 000 38 1690000 36.5 1500000 35
5017: 10 000 000-20 000 000 3 300000 43 3100 000 43 2 900000 43
5018: 20 000 000 tai enemmän ..... 7 600 000 46 7 400000 45 7 200 000 44
5019:
5020:
5021: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1959 tulo-
5022: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- jen ja omaisuuden perusteella toimitettavissa
5023: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä verotuksissa.
5024: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta
5025: lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan
5026: enempää kuin veron koko määrä.
5027:
5028:
5029: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
5030:
5031: Kaino Haapanen. Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell.
5032: Tyyne Tuominen. H. Tauriainen. Toivo Kujala.
5033: Inkeri Virtanen. Pertti Rapio. Matti Koivunen.
5034: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
5035: 92
5036:
5037: IV,17. - Lak.al. N:() ~.
5038:
5039:
5040:
5041:
5042: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5043: valiaikaisesta muuttamisesta.
5044:
5045:
5046: E d u s k u n n a 11 e.
5047:
5048: Kehitys on vähitellen joht~tnut siihen, että vat hankkia tulonsa asuinpaikkakunnillaan.
5049: yhä useammat työläiset sekä viran ja toimen Epäkohdan korjaamiseksi on tarpeellista
5050: haltijat käyvät työssä asuinpaikkakuntansa muuttaa voimassa olevaa tulo· ja omaisuus-
5051: ulkopuolella. Tästä huolimatta ei esim. vero· verolakia siten, että edellämainittujen kulu-
5052: lainsäädäntöömme ole tehty tämän kehityk- jen vähennysoikeus tulee lailla vahvistetuksi.
5053: sen edellyttämiä muutoksia. Laista puuttu- Tämän vuoksi esitämmekin, että verovelvolli-
5054: vat edelleenkin säännökset sellaisten kulujen selle myönnettäisiin oikeus matkakulujen vä-
5055: vähentämisoikeudesta, jotka aiheutuvat työ- hentämiseen sekä oikeus vähentää vieraalla
5056: matkoista tai vieraalla paikkakunnalla teh- paikkakunnalla saadusta tulosta 20% 1 saa-
5057: dystä työstä. Henkilöt, jotka joutuvat työs- den vähennysten yhteismäärä nousta enin-
5058: kentelemään erillään perheestään ja asumaan tään 75 000 markkaan.
5059: vieraalla paikkakunnalla, kuten esim. siirto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5060: työläiset, tai joille työmatkojen vuoksi aiheu-
5061: tuu kustannuksia, ovat epäedullisemmassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5062: asemassa kuin ne vero-velvolliset, jotka voi- van lakiehdotuksen:
5063:
5064:
5065: Laki.
5066: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
5067: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
5068: ja omaisuusverolain (888/43) 28 §: n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 23 päivänä
5069: joulukuuta 1947 annetussa laissa, (951/47) väliaikaisesti näin kuuluva uusi 11 a) kohta:
5070: 28 §. nysten määrä nousta yhteensä enintään
5071: 75 000 markkaan.
5072: 11 a) työmatkoista aiheutuneet kulut sekä
5073: vieraalla paikkakunnalla hankitun tulon mää- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1958 tulo-
5074: rästä kaksikymmentä sadalta, saaden vähen- jen ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
5075: verotuksessa.
5076:
5077: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
5078:
5079: Rainer Virtanen. Usko Seppi. Pertti Rapio.
5080: Gösta Rosenberg. Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen.
5081: Toivo Salin. Eino Tainio. Matti Koivunen.
5082: Paavo Aitio. Toivo Friman. Yrjö Murto.
5083: Pauli Puhakka. Våinö R. Virtanen. Matti Meriläinen.
5084: Toivo .Asvik. Kaino Haapanen.
5085: 98
5086: IV,18. - Lak.al. N: o 24.
5087:
5088:
5089:
5090:
5091: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5092: väliaikaisesta muuttamisesta.
5093:
5094:
5095: E d u s k u n n a ll e.
5096:
5097: Verolakimme myöntävät useista erilaisista sissa nama työJltekijät joutuvat työskentele-
5098: syistä veroJ1,lrul.k$ajalle oikeuden tehdä vero- mään toisella paikkakunnalla kuin mi13sä hei-
5099: tuksessa viibannyksiä tuloistaan. Er.äiasä ta- dän perheeJlSä tai muut huollettavansa asu-
5100: pauksissa. voi verolautakunta harkintansa mu- vat. Tästäkin syystä heidän välttämättömät
5101: kaan tehdä s.a.manlaisia vähennyksiä. Eräissä tulon hankinnasta johtuvat menonsa muodos-
5102: mielestämme välttämättömissä ja vähennys- tuvat suuremmiksi kuin muutoin olisivat.
5103: oilrellksiin rinnastettavi~a tapauksissa tätä Olisi näin ollen välttämätöntä, että nämä
5104: oikeutta ei ole. Esimerkiksi metsä- ja uitto- tekijät otettaisiin verotuksessa huomioon.
5105: töissä sekä niiden yhteydessä ja niihin lähei- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
5106: sesti verrattavissa metsässä suoritettavissa
5107: töissä rl),vinnon, vaatteiden ja jalkineiden että Eduskunta hyväksyi$i seuraa-
5108: kulutus on hyvin suuri. Useimnissa tapauk- v~m lakiehdotuksen:
5109:
5110:
5111: Laki
5112: tu.JD- ja om.a.i.JWQverolain välia.ik;Use.sta. muuttalnisesta.
5113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tulo- ja omaisuusverolain 28 § : n, 1 moment-
5114: tiin väliaikaisesti näin kuuluva 12) kohta:
5115: 28 §. verrattavissa metsässä suoritettavissa töissä,
5116: V eroveivollisella on oikeus tuloistaan vä- ansiotuloistaan kolmekymmentä sadalta.
5117: hentää:
5118: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1958 tulojen
5119: 12) milloin tulo on hankittu metsä- ja ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
5120: uittotöissä sekä niiden yhteydessä ja niihin verotuksessa.
5121: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
5122:
5123: J. Mustonen. R. Virtanen.
5124: Pentti Liedes. Usko Seppi.
5125: Martti Linna. EIJa Hietanen.
5126: Toivo .Asvik. Aleksi Kiviaho.
5127: Judit lfederströlll-Lunden. P;~,uli Puhakka.
5128: Toivo Niiranen. Toivo Friman.
5129: H. Tauriainen. Eino Tainio.
5130: 94
5131:
5132: IV,19. - Lak.al. N: o 25.
5133:
5134:
5135:
5136: Wiherheimo ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5137: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
5138:
5139: E d u s k u n n a ll e.
5140:
5141: Tuloveroasteikossa on viime vuosina suori- seksi veroa I veroluokassa alennettava suh-
5142: tettu joitakin vähäisiä tarkistuksia, mutta teellisesti enemmän kuin II ja III veroluo-
5143: kun inflaatio on korottanut tulojen markka- kissa.
5144: määräisiä arvoja, on reaalinen tulorasitus Voimassaolevaa omaisuusveroasteikkoa so-
5145: veroasteikon jyrkän progressiivisuuden vuoksi vellettiin ensi kerran vuonna 1948 ja sitä oli
5146: edelleen liian raskas. silloin pidettävä poikkeuksellisen korkeana.
5147: V erorasitus tuntuu ankarimpana keski- Kun otetaan huomioon rahanarvon alenemi-
5148: suurten tulojen kohdalla. Kun I veroluok- sen aiheuttama omaisuuden verotusarvojen
5149: kaan kuuluva henkilö suorittaa 200 000 mar- nousu, omaisuusvero on asteikon jyrkän pro-
5150: kan tulosta tuloveroa 2 %, niin hän 400 000 gressiivisuuden vuoksi käynyt vuosi vuodelta
5151: markan tulosta suorittaa tuloveroa 7.5% ja yhä ankarammaksi.
5152: 1 miljoonan markan tulosta 15 %. III vero- Reaalinen omaisuusverorasitus on noussut
5153: luokassa vastaavat prosenttimäärät ovat 0.25, 3~0 % ja joissakin tapauksissa jopa useita
5154: 5, 12.5 %. Näin ankara verotus on omiaan satoja prosentteja.
5155: heikentämään työntekemisen halua ja lisää- Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
5156: mään pyrkimystä tulojen salaamiseen. tamme,
5157: Kun I veroluokkaan kuuluvien verotus ,on
5158: ilmeisessä epäsuhteessa muihin veroluokkiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5159: luettavien verorasitukseen nähden, ·olisi oi- van lakiehdotuksen:
5160: keudenmukaisemman verotuksen aikaansaami-
5161:
5162:
5163: Laki
5164: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
5165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
5166: muuttamisesta 22 päivänä marraskuuta 1957 annetun lain (571/57) 48 § :n 1 momentti
5167: sekä 49 § näin kuuluviksi:
5168: 48 §. 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
5169: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli mukaan:
5170: Veroluokka
5171: I II III
5172: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
5173: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
5174: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
5175: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
5176: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
5177: mk osasta mk osasta mk osasta
5178: 180000- 240000 300 8.5
5179: 240000-- 300 000 5400 11 500 7.5
5180: 300000- 400000 12000 13 5 000 10 500 8.5
5181: 400000- 600 000 25 000 15 15 000 13 9000 10
5182: 600000- 800000 55000 17.5 41000 14.5 29000 13
5183: 800 000- 1 000 000 90000 20 70000 17.5 55 000 15
5184: IV,19. - Wiherheimo ym. 95
5185:
5186: 1 000 000- 1 500 000 130 000 22 105 000 19 85 000 17
5187: 1 500 000- 2 000 000 240000 24 200000 22 170000 20
5188: 2 000 000- 3 000 000 360000 27 310000 25 270000 23
5189: 3 000 000- 4 000 000 630000 31 560 000 28 500000 26
5190: 4 000 000- 6 000 000 940000 33 840000 31 760000 29
5191: 6 000 000-10 000 000 1600000 35 1460 000 33.5 1340 000 31.5
5192: 10 000 000-20 000 000 3 000000 40 2 800 000 39 2 600 000 38
5193: 20 000 000 tai enemmän 7 000000 42 6 700 000 41 6400 000 40
5194:
5195: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 49 §.
5196: nyt alaikäistä lastaan, on UI veroluokan Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan,
5197: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi- mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
5198: sestä lapsesta viisituhatta ja jokaisesta asteikon mukaan:
5199: muusta lapsesta seitsemäntuhattaviisisataa
5200: markkaa, ei kuitenkaan enempää kuin veron
5201: koko määrä.
5202: Veron Vero Ofoo
5203: vakioerä alarajan yli
5204: Verotettava omaisuus omaisuuden menevästä
5205: mk alarajan omaisuuden
5206: kohdalla osasta
5207: mk
5208: 1 000 000- 2 000 000 500 1.5
5209: 2 000 000- 4 000 000 2000 2.5
5210: 4 000 000- 6 000 000 7000 4
5211: 6 000 000- 8 000 000 15000 5.5
5212: 8 000 000- 10 000 000 26000 7
5213: 10 000 000- 15 000 000 40000 8
5214: 15 000 000- 20 000 000 80000 10
5215: 20 000 000- 40 000 000 130000 11.5
5216: 40 000 000-100 000 000 360000 14
5217: 100 000 000 tai enemmän 1200 000 16
5218:
5219: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
5220:
5221: T. A. Wiherheimo. Jussi Saukkonen.
5222: Juha Rihtniemi. Erkki Tuuli.
5223: 96
5224:
5225: IV,20. - La.k.al. N: o 26.
5226:
5227:
5228:
5229:
5230: Roi:ne yP!..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisest(l,.
5231:
5232:
5233: Ed u s kun na 11 e.
5234:
5235: Pääosa maamme käsi- ja pienteollisuudesta vaihto nousi v. 1952 n. 22 miljardiin mark-
5236: toimii suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. kaan koko teollisuuden vuosivaihdon ollessa
5237: Pienyritykset eivät pysty kilpailemaan suur- 621 miljardia markkaa, Tilanne ei viime
5238: yritysten kanssa, koska niiden tuotantokus- vuosina ole pienten ja suurten yritysten väli-
5239: tannukset nousevat huomattavasti suurem- sissä suhteissa sanottavasti muuttunut. Va-
5240: miksi kuin hyvin koneellistettujen suuryri- pauttamalla ne pienyritykset liikevaihtove-
5241: tysten. Tästä syystä olisi pienyritysten vai- rosta, joissa on enintään 5 työntekijää, mer-
5242: keaa taloudellista asemaa ja kilpailukykyä kitsisi se liikevaihtoveron tuoton vähenemistä
5243: pyrittävä parantamaan. vain n. 600-700 miljoonalla markalla. Val-
5244: Eräs keino pienyritysten auttamiseksi on tiontalouden kannalta tämä ei olisi mikään
5245: vapauttaa ne liikevaihtoverosta ja siten tur- merkittävä tulojen väheneminen, mutta se
5246: vata niille kilpailuedellytykset · varakkaisiin merkitsisi maamme pienteollisuudelle ja tu-
5247: suuryrityksiin nähden. Tämä. jos mikään hansille pienyrittäjille ratkaisevaa etua ja
5248: olisi pienten yritysten todellista, auttamista. siten turvaisi niille edellytykset toimintansa
5249: Nykyisten säännösten mukaan on liike- jatkamiseen.
5250: vaihtoverosta vapaa vain sellainen yritys, Esitetty liikevaihtoverolain muutos olisi
5251: jossa omistajan lisäksi ei työskentele muita erittäin merkityksellinen juuri maaseudun
5252: kuin hänen puolisonsa, alle 2l.vuotiaat lap- pienteollisuudelle. Monilla aloilla, kuten tii-
5253: sensa ja yksi oppisopimuslain tarkoittama lien, sementtituotteiden, sa.laojaputkien, ku-
5254: oppilas. Tällainen käytäntö johtaa useissa donnaisten ja huonekalujen ym. valmistami-
5255: tapauksissa liikevaihtoveron kiertämiseen ja sessa, vain muutamia aloja mainitaks.emme,
5256: myöskin siihen, ettei tilapäisestikään, vero- on pienillä yrityksillä mahdollisuus menes-
5257: velvolliseksi joutum~n Peloffl;a, haluta käyt- tyä, jos nii~n liikev~:J.ihtoverotus poistetaan.
5258: tää vierasta työvoim.aa.. Edellä sanQtun perust~lla ehdotamme,
5259: Liikeyrityslaskennan mukaan on maas-
5260: samme n. 20 000 sellaista teollisuuden ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5261: käsityön alalla toimivaa yritystä, joissa on van lakiehdotuksen:
5262: 1-5 työntekijää. Näiden yritysten vuosi-
5263:
5264:
5265:
5266: Laki"
5267: liikevaihtoverolain muuttamisesta..
5268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
5269: liikevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi:
5270: 3 §. 2. ne käsityöläiset ja 1 §: n 1 ja 2 koh-
5271: Verovelvollisia eivät ole: dissa tarkoitetut liikkeet, jotka valmistavat
5272: 1. valtio ja sen laitokset, 2. momentissa tavaroita tai suorittavat tavarain muutos-,
5273: tarkoitettuja laitoksia lukuunottamatta; ei- puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai asen-
5274: vätkä tamistöitä käyttämättä työapulaisina muita
5275: IV,20. - Botne ym. 97
5276:
5277: kuin puolisoaan ja enintään viittä muuta verovelvolliseksi sellainen liikeperiaatteiden
5278: henkilöä. mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har-
5279: Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä joittaa 1 §: ssä tarkoitettua toimintaa.
5280: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
5281:
5282: Eino Roine. Rainer Virtanen. Toivo .lsvik.
5283: J. E. Lakkala. Nestori Nurminen. Y. Enne.
5284: Judit Nederström-Lunden. Matti Meriläinen. Toivo Friman.
5285: Anna-Liisa Tiekso. Kaino Haapanen. J. Mustonen.
5286: Paavo Aitio. Martti Linna. Leo Suonpää.
5287: Eino Tainio. Aleksi Kiviaho. N'rllo Nieminen.
5288: Usko Seppi. Yrjö Murto. Pentti Liedes.
5289:
5290:
5291:
5292:
5293: 13 E 6817/58
5294: 98
5295:
5296:
5297:
5298:
5299: Vennamo~ Elu};ol;w laiksi liikevaihtoverolain t'ntJ41itlamisesta.
5300:
5301:
5302: Edaskaanalie.
5303:
5304: Liikevaihto\"'etutu8 on meille pienyrittäjill~ työn.antajat, joiden vero't~'Va t'tllo edelli-
5305: muodostunut k6ilt'a!'oklta:8bi. Veroja on pe- genä kalenterivuotena toimit-etil8Sa tulo- ja
5306: ritty pakkotoimenpitein ja yritykset ovat omaisuusverotuksessa ei ylitä 1 500 000 mark-
5307: menneet nurin. Kun näin on, on ilmeistä, kaa ja joiden palveluksessa on enintään
5308: että verotus ei ole ainakaan pienyrittäjien kuusi henkilöä, ole verovelvollisia. Kun rajan
5309: kohdalta oikeaan osunut. Voimassa olevan vetäminen kaavamaisesti kuitenkin saattaa
5310: lain mukaan eivät verovelvollisia ole ne käsi- joissakin tapauksissa johtaa kohtuuttomana
5311: työläiset, jotka valmistavat tavaroita tai suo- pidettävään tulokseen, olisi asetuksella voi-
5312: rittavat tavarain muutos-, puhdistus-, kor- tava säätää, että ne työnantajat, joiden pal-
5313: jaus-, kunnostamis- tai asentamistyötä käyt- veluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä,
5314: tämättä työapulaisina muita kuin puolisoaan olisivat velvolliset maksamaan puolet nor-
5315: ja 21 vuotta nuorempia jälkeläisiään. Koke- maalisesta veromäärästä.
5316: mus on osoittanut, että niiden työnantajain Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
5317: piiriä, jotka eivät ole verovelvollisia, olisi nioittaen,
5318: jonkin verran laajennettava, jottei tarpeel-
5319: lista pienissä puitteissa toimivaa yksityistä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-·
5320: yrittäjätoimintaa tukahdutettaisi. Kohtuulli- van lakiehdotuksen:
5321: sena voitaneen pitää, etteivät myöskään ne
5322:
5323:
5324:
5325: Laki
5326: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
5328: liikevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi:
5329: 3 §. ylitä 1 500 000 markkaa ja joiden palveluk-
5330: Verovelvollisia eivät ole: sessa 2. kohdassa mainittujen lisäksi on enin-
5331: 1. valtio ja sen laitokset, 2 momentissa tään kuusi muuta henkilöä.
5332: tarkoitettuja laitoksia lukuunottamatta; Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä
5333: 2. ne käsityöläiset, jotka valmistavat tava- veroveivolliseksi sellainen liikeperiaatteiden
5334: roita tai suorittavat tavarain muutos-, puh- mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har-
5335: distus-, korjaus-, kunnostamis- tai asentamis- joittaa 1 § : ssä tarkoitettua toimintaa. Ase-
5336: työtä käyttämättä työapulaisina muita kuin tuksella voidaan myös määrätä, että ne 3.
5337: puolisoaan ja 21 vuotta nuorempia jälkeläi- kohdassa mainitut työnantajat, joiden palve-
5338: siään; eivätkä luksessa on enemmän kuin kolme henkilöä,
5339: 3. ne yksityiset työnantajat, joiden vero- 2. kohdassa mainittuja lukuunottamatta, ovat
5340: tettava tulo edellisenä kalenterivuotena toi- velvollisia suorittamaan liikevaihtoveroa puo-
5341: mitetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa ei let 2. luvussa säädetyn veron määrästä.
5342:
5343: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
5344:
5345: Veikko Vennamo.
5346: IV,22. - Lak.al. N:o 28.
5347:
5348:
5349:
5350:
5351: Jliltlm•n ym.: E1ul6ttts Uttklt liikevaihtoverolain muuttami-
5352: sesta.
5353:
5354:
5355: Ed Ul!kunnAlle.
5356:
5357: Voimassaolevan liikevaihtoverolain 3 § : n työntekomahdollisuudet ja huomioonottaen
5358: säädökset, jotka koskevat käsityölliisiä, o-vat sen, ettei liikevaihtoverotus muodostu heille
5359: osoittautuneet haitallisiksi ja aiheuttaneet ylivoimaiseksi esteeksi, olisi mielestämme lii-
5360: sen, että sinänsä terveellä pohjalla ja pienin kevaihto-verolakia muutettava siten, että työ-
5361: pääomakustannuksin toimiva pienyritteliäi- apulaisina saisi vuosineljänneksittäin kä.;rt-
5362: syys, jolla työllisyydenkin kannalta on tär- tää verovapaasti 375 työpäivää, mikä muutos
5363: keä merkitys, on jatkuvasti taantunut. Var- ei liikevaihtoveron kokonaistu{)ton kannalta
5364: sinkin kun on kySymys tavaran muutos-, merkitse sanottavasti verotuoton vähennystä,
5365: puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai asenta- mutta mainittujen pienyrittäjien osalta pa-
5366: mistyöstä, rajoitukset vieri:Uill työvoiman käy- rantaisi ratkaisevasti heidän toimintamah-
5367: töstä, jotta liikevaihtoveroa ei tarvitsisi mak- dollisunksiaan.
5368: saa, o-vat aivan liian ahtaat. Edellä{)levaan viitaten kunnioittaen esi-
5369: Jotta sellaisille pienyrittäjille, joita voi- tämme,
5370: daan verrata käsityöläisammatteihin, voitai-
5371: siili antaa paremmat kilpailumahdollisuudet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5372: suurempien yrittäjien kanssa ja samalla van lakiehdotukse-n:
5373: luoda maaseudun pienyrittäjille kohtuulliset
5374:
5375:
5376:
5377: Laki
5378: liikevaihtoverolain muuUa.miseata..
5379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
5380: liikevaihtoverolain (605/50) 3 §:n 1 momentin 2. kohta näin kuuluvaksi:
5381: 3 §. vuosineljänneksen aikana enempää kuin 375
5382: Verovelvollisia eivät ole: työpäivää muita kuin puolisoaan ja 21
5383: vuotta nuorempia jälkeläisiään sekä enin-
5384: 2. ne käsityöläiset, jotka valmistavat ta- tään yhtä oppisopimuslaissa tarkoitettua
5385: varoita tai suorittavat tavarain muutos-, oppilasta.
5386: puhdistus-, korjaus-, kunnostamis. tai asen-
5387: tamistyötä käyttämättä työapulaisina saman
5388:
5389: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
5390:
5391: Onni Hiltunen. Vilho Väyrynen. Rafael Paasio.
5392: Eino Raunio. Valto Käkelä. Onni Peltonen.
5393: K. F. Haapasalo. Elis Manninen. 0. Lindblom.
5394: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Viljo Virtanen.
5395: Sulo Hostila. Arvo Tuominen. Edvard Pesonen.
5396: G. Henriksson.
5397: 100
5398:
5399: IV,23. - Lak.al. N: o 29.
5400:
5401:
5402:
5403:
5404: Kämäräinen ym.: Ehdotus ~ksi liikeva~"htoverolain muutta-
5405: misesta.
5406:
5407:
5408: Eduskunnalle.
5409:
5410: Työttömyyskysymyksen yhteydessä on pu- tava muutos liikevaihtoverolakiin. Voimassa
5411: huttu pienteollisuudesta työnantajana. Ja olevan liikevaihtoverolain 3 § : ään olisi lisät-
5412: työllisyyden hoitaminen liittyykin huomat- tävä uusi 3. kohta, jonka mukaan toisessa
5413: tavalla tavalla mm. siihen, miten elinvoimai- kohdassa mainittujen henkilöiden lisäksi lii-
5414: nen on pienteollisuus. kevaihtoverosta vapaassa yrityksessä sallittai-
5415: Asiantila nykyisin on niin, että jos pien- siin olla ainakin kolme työntekijää. Tällai-
5416: teollisuuden harjoittajalla on aviopuolison, nen muutos olisi mielestämme kohtuullinen
5417: alaikäisten lasten ja yhden oppisopimus- ja toisi kaivatun parannuksen tähän val-
5418: laissa tarkoitetun oppilaan lisäksi esim. yksi keaksi muodostuneeseen tilanteeseen ja an-
5419: työntekijä, menee tuotteista liikevaihtoveroa, taisi työtä nykyistä huomattavasti suurem-
5420: joka suuresti heikentää pienyritysten kannat- malle työntekijäjoukolle.
5421: tavaisuutta ja kilpailukykyä. Nämä pienet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5422: yritysmuodot voisivat useassa tapauksessa nioittaen,
5423: tarjota työtä usealle täysi-ikäiselle henki-
5424: lölle, ellei perittäisi liikevaihtoveroa. Tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5425: vuoksi olisi ensi tilassa saatava tätä tarkoit- van lakiehdotuksen:
5426:
5427:
5428: Laki
5429: liikeva.ihtoverola.in muuttamisesta.
5430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti ·lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
5431: vaihtoverolain (605/50) 3 § :n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 kohta:
5432: 3 §. toisessa kohdassa mainittujen henkilöiden
5433: lisäksi enintään kolme työntekijää.
5434: Verovelvollisia eivät ole:
5435:
5436: Tämä laki tulee voimaan päivänä
5437: 3) ne pienyrittäjät, jotka käyttävät edellä kuuta 195 .
5438:
5439: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
5440:
5441: Kalle Kämäräinen. Pentti Pekkarinen.
5442: Ale Holopainen. Ta.hvo Rönkkö.
5443: 101
5444:
5445: IV,24. - Lak.a.l. N:o 30.
5446:
5447:
5448:
5449: J. E. Pa.rta.nen ym.: Ehdotus laiksi Uikevm"htoverolai, muut-
5450: tamisesta.
5451:
5452: Ed uskun nalle.
5453:
5454: Käsityö- ja pienteollisuusammateilla on käsi- ja pienteollisuuspiireissä. Se esiintyy
5455: merkittävä SIJansa elinkeinoelämässämme voimakkaat:Jti jarruttavana tekijänä yleensä
5456: yleensä. Pyrittäessä nykyisen vaikean työlii- pienyritysten toiminnassa. Kun kuitenkin
5457: syystilanteen parantamiseen on käytettävissä olisi työllisyysmielessä sekä kansantaloudelli-
5458: olevin keinoin kehitettävä olosuhteita sellai- sesti edullista, että mahdollisimman useat
5459: siksi, että edellytykset käsityö- ja pienteolli- po. alan yritykset voisivat kehittää ja laa-
5460: suusammattien harjoittamiselle muodostuvat jentaa toimintaansa ja siten tarjota työsken-
5461: kohtuullisen suotuisiksi. Tällöin on ennen telymahdollisuuksia ja .lisätä kansalaisten toi-
5462: kaikkea huomioitava näiden elinkeinoalojen meentulomahdollisuuksia kuin myöskin osal-
5463: kilpailukykyisyyden lisääminen. taan vahvistaa kansantaloutemme tuotanto-
5464: Pienet yritykset ovat taloudellisesti voi- kykyisyyttä, on näin ollen nykyinen liike-
5465: mattomia vastaavien varakkaiden suuryritys- vaihtoverolain säännös ristiriidassa käytän-
5466: ten rinnalla. Suurissa yrityksissä voidaan nön elämän vaatiman terveen kehityskulun
5467: alentaa tuotantokustannuksia pitkäll'e viedyn ·kanssa. Esitettävä liikevaihtoverolain muu-
5468: koneellistamisen ja muiden näissä yrityk- tos on erittäin merkityksellinen erityisesti
5469: sissa toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden maaseutuoloja silmälläpitäen, mutta sen
5470: kautta. Näitä etuja eivät taloudellisissa vai- myönteinen vaikutus ulottuu kaikkialle, missä
5471: keuksissa toimivat pienyrittäjät vastaavasti käsi- ja pienteollisuusalan elinkeinotoimin-
5472: voi hyväkseen käyttää. Siksi on tilannetta taa harjoitetaan. Vapauttamalla liikevaihto-
5473: helpottavia ratkaisuja ha:ettava tuotantokus- verosta ne pienyritykset, joiden palveluksessa
5474: tannuksien alentamiseksi toisaalta, ts. vero- on enintään neljä työntekijää, autetaan rat-
5475: tuslinjalta. kaisevalla tavalla omatoimista yritteliäisyyttä
5476: Liikevaihtoverolain nykyisten säännösten ja tuetaan siten tältä osin pyrkimyksiä työl-
5477: mukaan on liikevaihtoverosta vapaa vain sel- lisyystilanteen korjaamiseksi.
5478: lainen yritys, jossa omistajan lisäksi ei työs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5479: kentele muita kuin hänen puolisonsa, alle 21 kunnioittaen,
5480: vuotiaat lapsensa ja yksi oppisopimuslain
5481: tarkoittama oppilas. Tämä voimassa ol'evan että Eduskunta hyväksyisi seuma..
5482: liikevaihtoverolain 3 § :n sisältämä säännös va, lakiehdotuksen:
5483: tunnetaan erittäin raskaana painajaisena
5484:
5485:
5486: Laki
5487: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun lii-
5489: kevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi:
5490: 3 §. 2. ne käsityöläiset, ja 1 §: n 1 ja 2 koh-
5491: Verovelvollisia eivät ole: dissa tarkoitetut liikkeet, jotka valmistavat
5492: 1. valtio ja sen laitokset, 2 momentissa tavaroita tai worittavat tavarain muutos-,
5493: tarkoitettuja laitoksia lukuunottamatta; ei- puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai asen-
5494: vätkä tamistöitä käyttämättä työapulaisina muita
5495: 102 IV,24. - Liikeva.ihtoverolaki.
5496:
5497:
5498: kuin puolisoaan ja enintään neljää muuta verovel volliseksi seU.e.iuen liikepQriaatteiden
5499: henkHöä. mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har-
5500: .Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä joittaa 1 § : ssä tarkoitettua toimintaa.
5501:
5502: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
5503:
5504: Eemil Partanen. Kauno Kleemola.
5505: Einari Jaakkola. Leo Kåppölä.
5506: Esu Niemelä. Kerttu Saalasti.
5507: Olavi Lahtela. Eetu Karjal:ainen.
5508: Ale Holopainen. Eeli Er~.
5509: Esa Timonen. Hannes ttaaso.
5510: Artturi Jä.m.sen.
5511: lOI
5512: IV,25. - Lak.al. N: o 31.
5513:
5514:
5515:
5516:
5517: l. E. hi(tQM.. Jlll.. :. ji~QOO laiksi liikevaihtoverolain muut-
5518: t~t3ftf,
5519:
5520:
5521:
5522:
5523: Voimassa olevan liikevaihtoverolain tarkoit- mioonottaen tulisi kuu'lua verovapaisiin tava-
5524: tami~:a. työliiklfei~, ln.liten ~im. :tna,atal,Q\15· :roihin~ 14U.hv:ruMov~rovapaudm lllaJ~nt®J.i
5525: ym. sepänty@ hlJ.:rjoittwniaen yhteyd~ va.l- nt:ln ko$em~u eräitä. jäJjempäuä ~»Mttuia
5526: misteta&n runsa~ti erilaisil}. maataloudessa nienyr.ityks~ val~tett&viC~. t~varQit& lif;läa
5527: tai ~n p~ välittönmsti tarvittavia työ- uä\den työliw.#:eiden taloudellisi~ mahdolli-
5528: välineitä sekä suoritetaa.n maatalouskoneiden SllQ.l!;:s~a selviytyä :nykYi~&i\. anl\~p~a ldlpai-
5529: ja -kal®ton muu,tO$-, Pt!hdi&tus-, korja;us-, lussa jl}. Plil:lvella en,tistii ta~~t~enml$~i
5530: kunnostamis- tai asentamistöitä. Liik~vl}.ihto senunin tuot~nollisen elimiin kehittämis-
5531: verolain 4 § : ssä on säädetty maataloustuo- pyrki:mykEUä.
5532: tannossa käytettävien koneiden verovapau- Edellä ~itettyyu viitaten ehd,otlil:mme lrnn-
5533: desta. Mainitun verovapauSiliiiuuöben alai- uioittaen,
5534: nen tavaraluettelo ei sisällä eräitä sellaisia
5535: maatilataloudessa käytettäviä työkaluja ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5536: -välineitä, joiden kohtuusnäkökohdat huo- van lakiehdotuksen:
5537:
5538:
5539: Laki
5540: liikevaihtov~lain ·muutwnisesta..
5541:
5542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun lii-
5543: kevaihtoverolain (605/50) 4 §: n 1 momentin 21 kohta näin kuuluvaksi:
5544: 4 §. ~vo- ja salru>jtl·~m-~t, ~alaoj~Wlt~iVl}~p~t,
5545: Liikevruhtoverolain alaisia tavaroita eivät har~J,t, kasvins~Qjelu. jll :p~lttau~konefl~ 1 tr~
5546: ole: torit, traktorikii.;vttöi~t ~arjanl~JltWl~YitUi
5547: ---::--~-=----:--~-------- jä.t, kar~~~~n~~jat, ~~~a.t~!rot,
5548: ~l. se11.ra11,vat maat~o~tuot;1unos$ käy- tr~ktorireet, tr~t~periiwtrnrt j~~o IiliHiill
5549: tett~vät koneet ja työviUineet: &keet, jyrät, ~l-l&tat, levlkepyijfät, · va.iv~q<ollk~t. ~t}ra~
5550: ~iittl:h elonle~uu-, 1\ara,VIh kylvö- ja, ·pel'll- ~ir!Welit, l;rptltarvemylJyt, ly~ko~et, ~
5551: IUl,np.PfitQkmwet, perun~riviink()koojat, pe:ru- sU!epar~ttorit, vi~tteet; httl~llisu,- }1!- ~to~
5552: p,a.u].ajitt~lij~t. ~W~rijlluri~nnostolmneet, kiilat, leiJWtW!'kinetJt, vesurit, me,tS.~nmtutW~
5553: PlliDUJ.ko~:teet,leikkl;mp11.imp.rit, vilja~ivaa yä:Ji:q~t, tq:l@,:re@t, lwvo~jQneqvon ~istot
5554: jfl,t, vlljllnlajittelijat, u~t~t, silppuk~neet, jll moottor:isa-41!-t·
5555: aurat, sa.hrat, uudl.s. ja ltiv~:nrmva\l.ikoneet,
5556:
5557: Helsingi&Si 7 päivänä eloltputa. 1958.
5558:
5559: Eemil Partanen. Le~P Bippöli.
5560: Esu Niemelä, Ale Holop~a.
5561: Ol&Yi Lahtela.. Jlsa, !imoneg..
5562: 104
5563:
5564: IV,28.- Lak.al. N:o 32.
5565:
5566:
5567:
5568:
5569: Bara ym.: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotantoon käy-
5570: tettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen Ziike-
5571: va~'htoveron palauttamisesta.
5572:
5573:
5574:
5575:
5576: Asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen tyttänyt pääomapulasta johtunut rakennus-
5577: rakennustarvikkeiden hintaan sisä:ltyneen lii- luottojen saamisen vaikeutuminen, on koh-
5578: kevaihtoveron palauttamista koskevan, 28 päi- tuullista, että lain voimassaoloaikaa jatke-
5579: vänä joulukuuta 1956 annetun lain 1 §: n taan, jotta lain tarkoitus asuntotuotannon
5580: mukaan mainitussa laissa tarkoitetun raken- edistäjänä toteutuisi.
5581: nuksen tai rakennusryhmän rakentamisen on EdeHä olevan perusteella kunnioittaen eh-
5582: oltava aloitettu kuluvan joulukuun 31 päi- dotamme,
5583: vänä. Kun :kuitenkin rakennustuotantoa pu-
5584: heenaolevan lain voimassaoloaikana on poik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5585: keuksellisessa määrässä haitannut ja viiväs- van lakiehdotuksen:
5586:
5587:
5588:
5589: Laki
5590: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen
5591: liikevaihtoveron palauttamisesta.
5592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5593: 1<§,
5594: Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet-
5595: tävän sellaisen rakennuksen tai samaan tar-
5596: koitukseen käytettävän yhtenäisen rakennus-
5597: suunnitelman mukaan 'rakennetun, samalle
5598: omistajalle kuuluvan rakennusryhmän, jonka
5599: rakentaminen on aloitettu 31 päivän joulu-
5600: kuuta 1958 jä:lkeen, mutta viimeistään 31
5601: päivänä joulukuuta 1960, ja joka on valmis-
5602: tunut asuttavaan kuntoon ennen 1 päivää
5603: tammikuuta 1964, omistajana on oikeus saada
5604: takaisin asuntojen rakentamiseen käytettyjen
5605: rakennustarvikkeiden tehdasvalmisteisten ra-
5606: kenneosien hintaan sisältynyttä iiikevaihto-
5607: veroa tässä laissa säädettyjen perusteiden
5608: mukaan.
5609: Mitä 1 momentissa on säädetty omistajan
5610: oi:keudesta saada takaisin liikevaihtoveroa,
5611: noudatettakoon myös silloin, kun kysymyk-
5612: sessä on sellainen Usärakennus tai rakennuk-
5613: sen korotus, joka täyttää sanotussa momen-
5614: tissa mainitut edellytykset .ja käsittää vähin-
5615: IV,26.- Hara ym. 105
5616:
5617: rakennusryhmää, lisärakennusta tai raken- 5 §.
5618: nuksen korotusta, jonka huoneistojen yhteen- Muutoksenhakemuksesta palautushakemuk-
5619: lasketusta pinta-alasta, mitä laskettaessa ei sesta annettuun päätökseen on soveltuvin
5620: oteta lukuun kellarikerroksessa olevia tiloja, osin voimassa, mitä muutoksenhausta hallin-
5621: vähintään seitsemänkymmentä sadasosaa on toasioissa 24 päivänä maaliskuuta 1950 an-
5622: asuinhuoneistoja, joiksi luetaan myös asumi- netussa laissa (154/50) on säädetty. Vali-
5623: seen liittyvät, asukkaitten yhteiskäyttöön tar- tuskirja saadaan kuitenkin valitusajan ku-
5624: koitetut huonetilat. iJ.uessa antaa tai toimittaa liikevaihtoverotoi-
5625: 3 §. miston päätöksestä tehdystä valituksesta myös
5626: Asuinhuoneistojen pinta-alan kutakin asianomaiselle liikevaihtoverotoimistolle ja
5627: täyttä neliömetriä kohti palautettavan mää- liikevaihtoverokonttorin päätöksestä tehdystä
5628: rän vahvistaa valtiovarainministeriö käyttäen valituksesta myös liikevaihtoverokonttorille.
5629: perusteina rakennuksen laatua ja rakennusta- Valtion puolesta on vaLitusoikeus liikevaih-
5630: paa sekä kohtuulliseksi katsottavia rakennUS.: toverotoimistossa olevalla valtionasiamiehellä
5631: kustannuksia. Tämä määrä ei saa ylittää' ne- ja liikevaihtoverokonttorissa olevalla tarkas-
5632: liömetriä kohti vastaavan tyyppisissä raken- tusasiamiehellä, ja luetaan säädetty valitus-
5633: nuksissa keskimäärin suoritetuksi katsotun aika valtionasiamiehelle ja tarkastusasiamie-
5634: liikevaihtoveron puolta määrää. helle päätöksenteon päivästä.
5635: Jos asuinhuoneiston, jonka osalta liike-
5636: vaihtoveroa maksetaan takaisin, pinta-ala on 6 §.
5637: yli sata neliömetriä, ei palautusta suoriteta
5638: sata neliömetriä ylittävältä osalta huoneis- Joka tahallaan antaa väärän tiedon huo-
5639: ton pinta-alaa. neiston käytöstä tahi muusta palautushake-
5640: muksen perusteena olevasta seikasta, rangais-
5641: 4 §. takoon, niinkuin rikoslaissa on säädetty, ja
5642: Palautusta on uhalla, että oikeus sen saa- tulee asianomaisen liikevaihtoverotoimiston
5643: miseen on menetetty, haettava asianomaiselta ryhtyä toimenpiteisiin liikaa suoritetun mää-
5644: liikevaihtoverotoimistolta siinä ajassa ja jär- rärahan takaisinperimiseksi.
5645: jestyksessä, kuin valtiovarainministeriö mää-
5646: rää. Rakentamisen valvontaviranomaisten ja
5647: muiden asianomaisten kunnan ja valtion vi- 7 §.
5648: ranomaisten on annettava hakemusasiassa Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
5649: tarpeelliset, katselmukseen pertlBtuvat lau- töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
5650: sunnot ja todistukset. varainministeriö.
5651:
5652: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
5653:
5654: Erkk;i Hara.. Martti Salminen.
5655: :N'. Kosola.. Erkki Tuuli.
5656: Mauri Seppä.
5657:
5658:
5659:
5660:
5661: 14 E 68'7/58
5662: IV,27. - Lak.al. N:o 33.
5663:
5664:
5665:
5666:
5667: ltJY1iiä.in,en YlJl·: Ekdot'l&S laik'i leimav.erolaitt. 13 §:?l k?ttmoa-
5668: misesta.
5669:
5670:
5671: E d u s k u n n a 11 e.
5672:
5673: Elokuun 8 päivänä 1943 annetun leima- den verrattain mOJ!l.imutkaisten säännös.ten
5674: verolain 13 § : ssä, sellaisena kuin se on muu- tuntemusta, joiden perusteella on määrät-
5675: tettUna kesäkuun 8 päivänä 1956 annetussa tävä, mi;ssä tapauksissa asiakirjat on puheena
5676: laissa, säädetään, että oikeuteen annattavat olevilla liiteleimoilla varustettava ja milloin
5677: asiakirjat on varustettava leimalla sanotussa ne ovat niistä vapa,a.t. Lisäksi tämän veron
5678: lainpaikassa lähemmin määrätyissä tapauk- kantoon liittyy se epäoikeudenmukaisuus,
5679: sissa niiden kappaleluvun mukaan, asiakir- että sellainenkin henltilö, joka on haastettu
5680: jojen laveudesta ja lehtiluvusta riippumatta. oikeuteen vastaamaan täysin aiheettomaan
5681: Kun kysymyksessä olevat leimat ovat mää- kanteeseen, joutuu liiteleimoina suorittamaan
5682: rältään verrattain pieniä, vaihdellen 75 valtiolle veroa, jolta kokonaan puuttuu hyväk-
5683: markasta 250 markkaan, on tämän veron syttävä peruste. Mainittava on myös se epä-
5684: tuotto verrattain vähäinen. Valtion talouden- oikeudenmukaisuus, että henkilö, joka val-
5685: pidon kannalta sillä ei ole kovinkaan suurta mistaa asiansa hyvin ja esittää oikeudelle
5686: merkitystä ja onkin kysymyksessä olevan ri~ttävän asiakirjaselvityksen, täten helpot-
5687: veron kanto ymmärrettävä sitä taustaa vas- taen tuomioistuimen työtä, joutuu oikeuden-
5688: ten, että se otettiin käytäntöön sota-aikana, lgiynnistä maksamaan suuremmat maksut
5689: jolloin pienimmätkin tulolähteet olivat val- våltioll~ kuin se, joka tyytyy puutteellisem-
5690: tiontaloudelle tärkeitä. piin selvityksiin.
5691: Puheena olevan veron kantaminen on käy- Edellä olev3,11 perusteella ehdotamnie,
5692: tännössä osoittautunut erittäin hankalaksi
5693: oikeutta hakevalle maallikkoväestölle, joka ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5694: ole arvannut varautua sitä varten leimamer- van lakiehdotuksen:
5695: keillä ja jolta ei edes voida edellyttää nii-
5696:
5697:
5698: Laki
5699: leimaverolain 13 §: n kunloamisesta.
5700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- tuna kesäkuun 8 päivänä 1956 annetussa
5701: taan elokuun 8 päivänä 1943 annetun leima- laissa.
5702: verolain 13 §, sellaisena kuin se on muutet-
5703:
5704: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
5705:
5706: Veikko Hyytiäinen. Aaro Stykki.
5707: Esa Kaitila. Juho Tenhiälä.
5708: Armi Hosia.
5709: 107
5710: IV,28. - La.k.al. N: o 34.
5711:
5712:
5713:
5714:
5715: Tu'llli ym,: Ehdotus laiksi leimaverolain 26 §: n kumoami-
5716: sesta.
5717:
5718:
5719: E d u s k u n n a II e.
5720:
5721: Elokuun 6 päivänä 1943 annetun leima- johtuva leimaveron maksaminen kysymyk-
5722: verolain (662/43) 26 § :ssä, sellaisena kuin seen vain silloin, kuin ilmoitusvelvollisuus
5723: se on muutettuna ma.aliskuun 25 päivänä perust1;1:u kunnan ja vuokramiehen väliseen
5724: 1955 annetussa laissa (135/55), säädetään, vuokrasopimukseen. Koska puheenalainen
5725: että kaupungissa tai kauppalassa olevaa lainkohta poikkeussäännöksenä saattaa, riip-
5726: vuokratonttia rakennuksineen koskeva luovu- puen yksinoma{l.n vuokra-alueen sijaintipai-
5727: tuskirja on, kun vuokraoikeuden siirto ilmoi- kasta ja siitä, kuka on vuokranantaja, vuok-
5728: tetaan kunnalliselle viranomaiselle, varustet- ramiehet veronmaksajina epäoikeudenmukai-
5729: tava leimalla kiinteistöä koskevan kauppakir- sesti keskenään erilaiseen asemaan ja kuntien
5730: jan leimaamisesta säädettyyn määrään. Sil- vuokraamien vuokra-alueiden, jotka. pää-
5731: loin on myös soveltuvin kohdin noudatettava, asiallisesti ovat omakotialueita, vuokramie-
5732: mitä leimaverolain 17, 18, 20-25 §:ssä ja het huonompaan asemaan kuin yksityisten
5733: 30 § : n 1 momentin 1 ja 5 kohdassa on sää- maanomistajien vuokramiehet ja koska sitä
5734: detty. Kiinteistökauppoja koskeva leimavero- paitsi tällaisen valtionveron maksuunpano ja
5735: lain säännöstö on yleisluonteinen, sillä se maksamisen valvonta huonosti soveltuvat
5736: koskee kaikenlaisia kiinteistöjä kaikissa kun- kunnalliselle viranomaiselle, jolla ei edes ole
5737: nissa. Sitä vastoin leimaverolain 26 §: n sään- käytettävänään asianmukaiseen valvontaan
5738: nös on poikkeussäännös, joka ei ole voimassa tarvittavia pakkokeinoja tai pakotteita, olird
5739: maalaiskunnissa eikä koske muuta kiinteätä huomattavia tulkintavaikeuksiakin aiheutta-
5740: omaisuutta kuin tontteja eikä näistäkään nut poikkeussäännös kumottava.
5741: muita kuin kaupungin tai kauppalan vuok- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5742: raamia. Kun vuokraoikeuden siirtoa koske-
5743: vaa ilmoitusvelvollisuuttå ei ole säädetty että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5744: laissa, tulee siirron ilmoittaminen ja siitä van lakiehdotuksen:
5745:
5746:
5747: Laki
5748: leimaverolain 26 §: n kumoamisesta.
5749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5750: Täten kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 se on muutettuna 25 päivänä maaliskuuta
5751: annetun leimaverolain 26 §, sellaisena kuin 1955 annetussa laissa.
5752: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
5753:
5754: Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen.
5755: Erkki Hara. Juha lWltniemi.
5756: Kaarlo Kajatsalo.
5757: 108
5758:
5759: IV,29. - Lagmot. N: o 35.
5760:
5761:
5762:
5763:
5764: Larson m. fl.: Förslag till lag om ändring av lagen angående
5765: stämpelskatt.
5766:
5767:
5768: Till Riksdagen.
5769:
5770: Jämlikt 4 kapitlet i gällande stämpelskatte- dustri- och lantbruksmaskiner liksom även
5771: lag uppbäres, då lagfart av fastighet sökes, landkommunikationsmedel som bussar är
5772: i lagen närmare bestämd stämpelskatt. Be- numera alla inteckningsbara. I avseende å
5773: träffande lösöre ingår i samma kapitel en erläggande av stämpelskatt ligger det redan
5774: bestämmelse om uppbärande av stämpelskatt av denna anledning närmare till hands att
5775: pä överlåtelsehandling, gällande fartyg. För jämställa fartygen med ovannämnt lösöre och
5776: andra kommunikationsmedel finnes icke nå- landkommunikationsmedel än med fastighe-
5777: got stadgande om uppbärande av motsva- ter.
5778: rande stämpelskatt vid överlåtelse. Då 28 § i gällande lag om stämpelskatt
5779: En fastighet förbrukas icke, utan har en har givits en sådan tolkning, att stämpel-
5780: obegränsad livslängd. (Uppförande av nya skatt icke ens - såsom är fallet med fastig-
5781: byggnader på en redan innehavd fastighet het - uppbäres blott vid inregistreringen,
5782: faller helt utanför stämpelskattelagens be- utan även då ett fartyg avföres ur fartygs-
5783: stämmelser.) I motsats härtill är för fartyg registret för försäljning tili utlandet eller
5784: och övriga kommunikationsmedelliksom även för nedskrotning, anser undertecknade att
5785: för industrins maskinanläggningar känne- 28 § i lagen angående stämpelskatt av den
5786: tecknande, att en rationell drift kräver att 6 augusti 1943 borde ändras så att den
5787: kommunikationsmedlen och anläggningarna komme att stå i konformitet med 16 § i
5788: efterhand moderniseras och ersättes med nya. samma lag (,då lagfart sökes").
5789: Ett fartygs värde och livstid kan ofta jäm- På grund av vad ovan anförts föreslår
5790: ställas med industrins maskinanläggningar. undertecknade,
5791: Secondhand fartygs äterstående ålder och
5792: värde kan även jämställas med större land- att Riksdagen måtte antaga föl-
5793: kommunikationsmedel. Såväl fartyg som in- jande lagförslag:
5794:
5795: Lag
5796: om ändring av la.gen a.ngående stämpelska.tt.
5797: I enlighet med Riksdagens beslut skall 28 § lagen den 6 augusti 1943 angående stäm-
5798: pelskatt (662/43) erhålla följande ändrade lydelse:
5799: 28 §. varje fullt belopp av 100 mark av fartygets
5800: Överlåtelsesandling rörande fartyg eller eller andelens värde, varvid i tillämpliga
5801: andel i fartyg bör, då överlåtelsen anmäles delar skall gälla, vad om överlåtelsehandling
5802: till fartygsregistret för inregistrering, förses rörande fastighet ovan i 17 och 22-25 §§
5803: med stämpel till ett belopp av 3 mark för stadgats.
5804:
5805: Helsingfors den 8 augusti 1958.
5806:
5807: Arthur Larson. John Österholm. T. A. Wiherheimo.
5808: Sven Högström. Georg 0. Ehrnrooth. Grels Teir.
5809: Bertel Lindh. Victor Procope. J. A. Jungarå..
5810: Ra..lf Törngren. Nils Meinander.
5811: 109
5812:
5813: IV,29.- Lak.al. N:o 35.
5814: Suomennos.
5815:
5816:
5817:
5818: Larson ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
5819:
5820:
5821: Eduskunnalle.
5822:
5823: Voimassa olevan leimaverolain 4 §: n mu- ja maatalouskoneet samoin kuin maakulku-
5824: kaan kannetaan kiinteistön lainhuutoa haet- neuvot kuten bussit ovat nyttemmin kaikki
5825: taessa laissa tarkemmin määrätty leimavero. kiinnityskelpoisia. Mitä leimaveron suoritta-
5826: Irtaimiston suhteen sisältyy samaan lukuun miseen tulee, on jo tästä syystä aiheellisem-
5827: määräys leimaveron kantamisesta alusta kos- paa rinnastaa alukset edellä mainittuun irtai-
5828: kevasta luovutustoimituksesta. Muiden lii- mistoon ja maakulkuneuvoihin kuin kiinteis-
5829: kennevälineiden suhteen ei ole mitään sään- töihin.
5830: nöstä vastaavan leimaveron kantamisesta Kun voimassa olevan leimaverolain 28 §:lle
5831: niitä luovutettaessa. on annettu sellainen tulkinta, että leimaveroa
5832: Kiinteistöä ei kuluteta loppuun, vaan sillä ei edes - kuten on laita kiinteistön suh-
5833: on rajoittamaton elinaika. (Uusien raken- teen - kanneta vain rekisteröitäessä, vaan
5834: nusten rakentaminen jo hallussa olevaan myös silloin kun alus poistetaan rekisteristä
5835: kiinteistöön jää kokonaan leimaverolain mää- myytäväksi ulkomaille tai romutettavaksi,
5836: räysten ulkopuolelle.) Sitä vastoin on aluk- katsovat allekirjoittaneet, että 6 päivänä elo-
5837: selle ja muille liikennevälineille samoin kuin kuuta 1943 annetun leimaverolain 28 § olisi
5838: teollisuuden koneistoille tunnusomaista, että muutettava siten, että se tulee yhdenmukai-
5839: järkiperäinen käyttö vaatii jälkeenpäin lii- seksi saman lain 16 § :n kanssa (,kun lain-
5840: kennevälineiden ja koneiden nykyaikaista- huutoa haetaan").
5841: mista ja korvaamista uusilla. Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
5842: Aluksen arvoa ja elinaikaa voidaan usein ehdottavat,
5843: rinnastaa teollisuuden koneisiin. Käytettyinä
5844: ostettujen alusten jälellä olevaa ikää ja ar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5845: voa voidaan myös rinnastaa suurempiin maa- van lakiehdotuksen:
5846: kulkuneuvoihin. Sekä alukset että teollisuus-
5847:
5848:
5849: Laki
5850: leimaverolain muuttamisesta.
5851: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
5852: verolain (662/43) 28 § näin kuuluvaksi:
5853: 28 §.
5854: Alusta tai sen osuutta koskeva luovutus- aluksen tai osuuden arvoa, jolloin myöskin
5855: kirja on, kun alus ilmoitetaan alusrekisteriin soveltuvin kohdin on oleva voimassa, mitä
5856: rekisteröitäväksi, varustettava 3 markan lei- kiinteistön luovutuskirjasta edellä 17 ja 22-
5857: malla kultakin täydeltä sadalta markalta 25 § : ssä on säädetty.
5858: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
5859:
5860: Arthur Larson. John Österholm. T. A. Wiherheimo.
5861: Sven Högström. Georg 0. Ehrnrooth. Grels Teir.
5862: Bertel Lindh. Victor Procope. J. A. Jungarå.
5863: Ralf Törngren. Nils Meinander.
5864: 110
5865:
5866: IV,SO. - Lak.al. N:o 36.
5867:
5868:
5869:
5870:
5871: Hä.ppölä. ym.: Ehdotus laiksi tullilain muuttamisesta.
5872:
5873:
5874: Eduskunnalle.
5875:
5876: Tullilain 95 § : n kohdan mukaisesti on Ei-aikataulunmukaiselle siviili-ilmailulle
5877: valtiovarainministeriöllä valta määrätä, että viime vuonna myydystä polttoaineesta sai
5878: säännöllistä matkustaja-, posti- tai tavara- valtio tulli- ja verotuloja n. 20 milj. mk ja
5879: lentoliikennettä harjoittava liikennöitsijä saa ilmavoimille myydystä n. 76 milj. mk.
5880: tuoda kotimaisessa lentotoiminnassa käytet- Ilmavoimien osalta tullin ja lvv: n poista-
5881: tävän poltto- ja voiteluaineen tullitta tai minen merkitsee sitä, että IllJ'Önnetyllä polt-
5882: aleunetuin tullein tullialueelle. Mainittua toainemäärärahalla voidaan lentää vain 55 %
5883: tullivapautta ovat nauttineet säännöllistä siitä. lentotuntimäärästii., mikä olisi mahdol-
5884: lentoliikennettä harjoittavat yhtiöt, ensi si- lista. ilman polttoaineveroa.
5885: jassa Aero Oy ja Kar-Air Oy, joiden har- Polttoaineyhtiömme taholta on ilmoitettu,
5886: joittaman säännöllisen lentoliikenteen kasvu että tullin poistaminen lentobensiiniitä ei
5887: on viime vuosina ollut varsin nopeaa. tuottaisi mitään tulliteknillisiä vaikeuksia.
5888: Maamme muu siviili-ilmailu on alussa mai- Kansainvälisen ja aikataulunmukaisen lento-
5889: nitun tullivapauden ulkopuolella. Sodanjäl- liikenteen osalta noudatettaisiin samaa mene-
5890: keisten 10 vuoden kokemukset osoittavat, että ttllmii kuin tähänkin asti. Ihnavoitnat voita-
5891: lentotoiminta on tällä alalla kehittynyt hi- neen rinnastaa tähän ryhmä.Jin kuuluvaksi
5892: taasti korkeiden kustannusten takia. Tämä ja noudattaa silloin samaa toonetelmää.
5893: koskee erityisesti noin 40 pienyrittäjää, jotka
5894: suorittavat sairas-, posti-, rahti- ja tilauslen- Tullilain 95 § : n 8 kohdan muutoksella
5895: toja ja joutuvat tällöin maksamaan noin tulisivat lentotoimintaa maassamme harjoit-
5896: kolminkertaisen bensiininhinnan verrattuna tavat pienyrittäjät samaan asemaan kuin
5897: Aero Oy:n ja Kar-Air Oy:n maksamaan, säarrttollistä liikenttettä harjoittavat yhtiöt ja
5898: joiden toiminta onkin kehittynyt suotuisasti. parantuvan kannattavuuden perusteella toi-
5899: Heikko taloudellinen kannattavuus johtaa minnasta koituva hyöty kohdistuisi maamme
5900: helposti koneen huonoon hoitoon yms. sekä ilmailun hyväksi kokonaisuudessaan. Asian-
5901: siten alentuneeseen lentoturvallisuuteen. V'ar- tilan korjaamiseksi on kulkulaitosministeri
5902: sin haitallista on edelleen se, että urheilu- jättänyt anomuksen valtiovarainministe~iölle
5903: ja koulutuslentotoiminta ovat myös em. lain- kirjelmällä 2. 3. 1955 N: o 262/15 -55, JOssa
5904: kohdassa mainitun tullivapauden ulkopuo- esitetään tullilain 95 § : n 8 kohdan muutta-
5905: lella. Viimeisten neljän vuoden kuluessa on mista. Esitys ei kuitenkaan ole toistaiseksi
5906: pikkukoneid(ln lukumäärä maassamme ollut johtanut tulokseen.
5907: käytännöllisesti katsoen muuttumaton. Polt- Mainittakoon, että kaikissa muissa Poh-
5908: toaineen tulli ja liikevaihtovero o-rnt ratkai- joismaissa on kyseinen lentobensiinin tulli-
5909: sevasti rajoittaneet liikenneilmailun ulkopuo- vapaus toteutettu.
5910: lelle jäävää siviililentotoimintaa, joka esim. Edellä esitetyn perusteella esitämme,
5911: sairas- ja saaristolentojen sekä erämaaseutu-
5912: jen kuljetuslentojen osalta on mitä suuri- että Eduskunta hyväksyisi seuract-
5913: merkityksellisintä.. Ei voitane myöskään van lakiehdotukse'ff,:
5914: kieltää siviili-ilmailun maanpuolustuksellista
5915: merkitystä.
5916: IV,SO. - Hil.ppöli ym. 111
5917:
5918: Laki
5919: tullilain muuttamisesta..
5920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1939 (271/39)
5921: annetun tullilain 95 § : n 8 kohta näin kuuluvaksi:
5922: 95 §. 8. että kotimaisessa lentotoiminnassa käy-
5923: Valtiovarainmihisteriöllä on \'alta mää- tettäväfi poltto- ja voiteluaineen saa tuoda
5924: twlitta tai aleunetuin tullein tullialueelle.
5925:
5926:
5927: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
5928:
5929: JAo Hä.ppöli. Bertel l.in.db.
5930: Bemil Luukb.. N'. Itosol&.
5931: Att.P~n. .foh. Wirtanen.
5932: Ola\fi La.htela. Arvo Sä.v&lio
5933: :l!leli l!:t-kkilä. Euio Parta.nen.
5934: Armas Leinonen. Eino Baumo.
5935: 112
5936:
5937: IV,Sl.- Lak.al. N:o 37.
5938:
5939:
5940:
5941:
5942: Tiekso ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
5943: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
5944: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
5945:
5946:
5947: Eduskunnalle.
5948:
5949: Nuorten työläisten palkat ovat yleensä maan osan pieniä ansiotulojaan ammattitai-
5950: huomattavasti alhaisemmat kuin varttunei- don hankkimiseen tai jo saavutetun ammatti-
5951: den työntekijäin. Esimerkkinä tästä voidaan taidon edelleen kehittämiseen. Monilla alle
5952: mainita, että ammattioppilaiden palkat ovat 21-vuotiailla nuorilla on edessään oman ko-
5953: 40-100 % ammattityöntekijäin palkoista. din perustaminen, mikä myös kysyy nykyisin
5954: Niilläkin työaloilla, joilla nuoret ja vanhem- varsin paljon varoja.
5955: mat työntekijät ovat teoriassa samanarvoisia Käsityksemme mukaan nuorten henkilöi-
5956: palkkaukseen nähden, nuorten ansiot miltei den verotuksen keventäminen olisi toteutet-
5957: poikkeuksetta jäävät alhaisemmiksi. Myös tavissa parhaiten myöntämällä heille valtion
5958: maataloudessa työskentelevät pienviljelijä- ja kunnan verotuksessa oikeus erityiseen voi-
5959: perheitten jäsenet ovat ansioihin nähden massa oleviin lakeihin sisältymättömään vä-
5960: huonommassa asemassa. Varsinkin viime vuo- hennykseen. Tässä tarkoituksessa ehdotamme,
5961: sina nuoret työläiset ovat joutuneet kärsi- että henkilö, joka ei ennen tulovuoden alkua
5962: mään työttömyyden aiheuttamista seurauk- ole täyttänyt 21 vuotta, saisi tehdä työtulos-
5963: sista erittäin kipeästi. Työskentely työttö- taan erikoisvähennyksen. Tämä vähennys,
5964: myystöissä alhaisin paikoin ei kykene kor- joksi ehdotamme 50 000 markkaa, koskisi
5965: vaamaan pitkäaikaisen työttömyyden aiheut- sekä palkkatulojen että maataloudessa tehtä-
5966: tamaa epävarmuutta ja taloudellista mene- vän työn arvon verotusta.
5967: tystä. Näin ollen olisi kohtuullista, että nuor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5968: ten henkilöiden nykyisin kovin raskasta ve-
5969: rotusta kevennettäisiin. Nuorison verotuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5970: keventäminen on tärkeätä siitäkin syystä, vat lakiehdotukset:
5971: että useat nuoret joutuvat jatkuvasti käyttä-
5972:
5973:
5974:
5975: Laki
5976: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta..
5977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta annetun tulo- ja
5978: omaisuusverolain (888/43) 29 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 27 päivänä tam-
5979: mikuuta 1958 annetussa laissa (27/58), näin kuuluva uusi 7 a kohta:
5980: 29 §.
5981: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna 7 a) milloin verovelvollinen ei ennen tulo-
5982: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, vuoden alkua ole täyttänyt 21 vuotta, erikois-
5983: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen vähennyksenä työtulostaan viisikymmentä-
5984: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, tuhatta markkaa;
5985: vähentää:
5986: IV,31. - Tiekso ym. 113
5987:
5988: Laki
5989: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
5990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pal-
5991: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä
5992: tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58) näin kuuluva uusi 2 e kohta:
5993: 55 §. lisäksi vähennettävä, milloin verovei vollinen
5994: . Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ei ennen tulovuoden alkua ole täyttänyt 21
5995: datettava seuraavia säännöksiä: vuotta, erikoisvähennyksenä viisikymmentä-
5996: tuhatta markkaa.
5997: 2 e) Verovelvollisen henkilön tulosta on
5998:
5999:
6000:
6001:
6002: Laki
6003: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
6004: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pai-
6005: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä
6006: tammikuuta 1958 annetussa laissa (29/58), näin kuuluva uusi 8 e kohta:
6007: 82 §. lisäksi vähennettävä, milloin verovelvollinen
6008: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ei ennen tulovuoden alkua ole täyttänyt 21
6009: datettava seuraavia säännöksiä: vuotta, erikoisvähennyksenä viisikymmentä·
6010: tuhatta markkaa.
6011: 8 e) Verovelvollisen henkilön tulosta on
6012:
6013: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
6014:
6015: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen. Toivo A.svik.
6016: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. Kaino Haapanen.
6017: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen. Pentti Liedes.
6018: Rainer Virtanen. Eino Tainio. Martti Linna.
6019: Tauno Kelovesi. Toivo Friman. Tyyne Tuominen.
6020:
6021:
6022:
6023:
6024: 15 E 687/58
6025: 114
6026:
6027: lV,32. - La.k.al. N:o 38.
6028:
6029:
6030:
6031:
6032: Niemelä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ia omaisuusverolain
6033: Ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
6034: muuttamisesta.
6035:
6036:
6037:
6038: E d u s kun n a 11 e.
6039:
6040: Suuri osa maatalouden harjoittajista jou- taan. Koska tulo- ja omaisuusverolain 25 § : n
6041: tuu tekemään ja pitämään kunnossa ns. nojalla on verovelvollisella tuloa arvioitaessa
6042: tilustiet ja sellaiset tilatiet, jotka johtavat lupa vähentää tulon hankkimisesta ja säilyt-
6043: tilayksiköitä kylä- tai valtamaantielle. Näi- tämisestä johtuneet kustannukset ja koska
6044: den teiden rakentamis- ja kunnossapitokus- mielestämme tilus- ja tilateiden rakentami-
6045: tannukset nousevat monessa tapauksessa var- nen ja kunnossapito ovat viljelijälle juuri
6046: sin huomattaviin summiin. Erityisesti nykyi- sellaisia kustannuksia, jotka ovat hänelle
6047: senä aikana, jolloin teknillinen kehitys on välttämättömiä tulon hankkimiseksi ja säi-
6048: mennyt voimakkaasti eteenpäin ja kuljetus- lyttämiseksi, pidämme näin ollen oikeuden-
6049: tarve myös tilusteillä huomattavasti lisään- mukaisena, että tilus- ja tilatiekustannukset
6050: tynyt, on näistä teistä aiheutunut rasitus en- saataisiin vähentää sekä valtion- että kun-
6051: tisestään kasvanut. Tämä rasitus jää uuden- nanverotuksessa.
6052: kin tielain voimaan tultua näiden teiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6053: omistajien ja käyttäjien kannettavaksi. nioittaen,
6054: Näiden tilus- ja tilateiden rakentaminen
6055: ja kunnossapito on välttämätöntä maanvilje- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6056: lijöille pystyäkseen harjoittamaan maatalout- vat lakiehdotukset:
6057:
6058:
6059:
6060:
6061: Laki
6062: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
6063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
6064: ja omaisuusverolain 28 §: ään sellaisena kuin se on 22 päivänä marraskuuta 1957 anne-
6065: tussa laissa (371/57), näin kuuluva uusi 12 kohta:
6066: 28 §. liset kustannukset, jotka verovelvolliselle
6067: ovat aiheutuneet tilus- ja tilateiden rakenta-
6068: 12) todelliset, kuitenkin enintään kohtuul- misesta tai kunnossapidosta.
6069: IV,32. - Niemelä ym. 115
6070:
6071:
6072: Laki
6073: maala.iskunta.in Jrnnnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
6074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
6075: vänä kesäkuut~ 1898 annetun asetuksen 82 § : ään sellaisena kuin se on 2 päivänä joulu-
6076: kuuta 1955 annetussa laissa (473/55), näin kuuluva 7 a) kohta:
6077: 82 §.
6078: nukset, jotka verovelvolliselle ovat aiheutu-
6079: 7 a) Tuloista on oikeus vähentää todelli- neet tilus- ja tilateiden rakentamisesta ja
6080: set, kuitenkin enintään kohtuulliset kustan- kunnossapidosta.
6081: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
6082:
6083: Esu Niemelä. Einari J a.akkola.. Eino Uusitalo.
6084: Wlljam Sa.rjala.. Eemll Partanen. Antti J. Rantamaa.
6085: Ale Holopainen. Matti Kekkonen. Johannes Virolainen.
6086: Mauno Jussila.. Toivo Antila.. Pentti Pekkarinen.
6087: Yrjö Sinkkonen. Onni Mannila. Hannes Paaso.
6088: Atte Pakkanen. Sylvi Halinen. Esa Timonen.
6089: Olavi Lahtela. Arvo Pentti. V. E. Svinhufvud.
6090: Nestori Kaasalainen.
6091: 116
6092:
6093: IV,33. - Lak.al. N:o 39.
6094:
6095:
6096:
6097:
6098: Roine ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta.
6099:
6100:
6101:
6102:
6103: Eduskunnalle.
6104:
6105: Vuoden 1953 joulukuussa hyväksytty On myös väärin rajoittaa monilapsiset per-
6106: asuntotuotantolaki ei täytä niitä vaatimuk- heet vain niihin, joilla on vähintään kolme
6107: sia, jotka lain 1 § : ssä lain tarkoitukseksi perheen huollettavana olevaa alaikäistä lasta,
6108: mainitaan. Vähävaraiset asunnontarvitsijat, ja siksi ehdotamme lasten lukumäärän alen-
6109: joiden asunnon saanti lain avulla olisi ensi- tamista kahteen.
6110: sijaisesti turvattava, ovat edelleen asunnon- Lainoitusprosentin kohotessa on asuntotuo-
6111: saantimahdollisuuksia vailla. Tästä syystä on tantoon varattava huomattavasti enemmän
6112: ~ain perusteella annettavien lainojen suu- varoja kuin nykyisin voimassa oleva laki
6113: ruutta suhteessa rakennettavien rakennusten edellyttää. Siksi ehdotamme vuotuisen mää-
6114: hankinta-arvoon korotettava asunto-osakeyh- rärahan korottamista 9 000 miljoonaksi mar-
6115: tiötalon ja omakotitalon kohdalla 40% :sta kaksi.
6116: 50 %: iin ja vuokratalon osalta 60 %: sta Kun asuntotuotantolain asuntojen suu-
6117: 65 %:iin. Samalla olisi asuntolainaa myön- ruutta koskevat määräykset johtavat käytän-
6118: nettävä myös omakotitalon kunnostamista nössä siihen, että toisaalta rakennetaan ta-
6119: varten, jolloin vähävaraisilla vanhojen talo- ~oja, joissa on vain suuria asuntoja ja toi-
6120: jen omistajilla olisi mahdollisuus asuntojen saalta rakennetaan taloja, joissa on vain pie-
6121: korjaamiseen. Omakotirakentajan olisi saa- niä asuntoja, olisi 50 m2 : n keskimäärää so-
6122: tava lain perusteella lainaa myös ensisijai- vellettava jokaiseen taloon erikseen, jolloin
6123: sena. mainittu epäkohta voitaisiin välttää.
6124: Lain edellyttämä perheenasuntoavustus Erikoisen valitettavaa on, että laissa on
6125: menettää myös laissa hyväksytyssä muodossa hyväksytty periaate, jonka mukaan annetta-
6126: osan merkitystään siitä syystä, että useim- van lainan korko voidaan korottaa kiinnitys-
6127: missa tapauksissa molempien aviopuolisoiden lainoista perittävän koron tasalle. Lakia
6128: on alhaisen palkkatason vuoksi oltava ansio- olisi muutettava siten, että korko määrätään
6129: työssä, josta syystä heidän osaltaan tulojen laissa kiinteästi yhdeksi prosentiksi.
6130: yhteinen määrä muodostuu esteeksi avustuk- Yleistä tyytymättömyyttä on herättänyt
6131: sen saantiin. Siksi olisi avustusta myönnet- nykyisin voimassa olevan asuntotuotantolain
6132: täessä otettava huomioon vain perheen pää- suoma mahdollisuus rakennuttajayhtymien
6133: asiallisen huoltajan verotettavat tulot, jolloin keinottelulle lain mukaan annettavilla laina-
6134: vähävarainen monilapsinen perhe ei menet- varoilla. Siksi olisi lainansaajien piiristä
6135: täisi perheenasuntoavustusta. Asunto-osake- poistettava tavalliset rakennuttajayhtymät.
6136: yhtiötalossa asuva vähävarainen monilapsi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6137: nen perhe ei nykyisen ~ain mukaan saa avus-
6138: tusta. Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6139: lakiin tehtävä sitä koskeva muutos. van lakiehdotuksen:
6140: IV,38. - Roine ym. 117
6141:
6142: Laki
6143: asuntotuotantolain muuttamisesta.
6144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 4 päivänä 1953 annetun asun-
6145: totuotantolain (488/53) 2, 4, 5, 6, 9, 11 ja 12 § näin kuuluviksi:
6146: 2 §. huoneistotila nousta keskimäärin viiteenkym-
6147: Asuntolainoja varten otetaan valtion tulo- meneen neliömetriin taloa kohden.
6148: ja menoarvioon vuosittain 9 000 miljoonan Asuntolainalla tai asuntotakuin saadulla
6149: markan suuruinen siirtomääräraha. lainalla rakennettavassa rakennuksessa ole-
6150: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja valtion ta- van asunnon huoneistoala saa asunto-osake-
6151: kuita asuntotuotannon edistämiseen voidaan yhtiö- ja vuokratalossa olla enintään kahdek-
6152: antaa 1 000 miljoonaan markkaan asti kuna- sankymmentäseitsemän neliömetriä ja oma-
6153: kin vuonna. kotitalossa enintään sata neliömetriä.
6154:
6155: 4 §. 6 §.
6156: Asuntolainaa myönnetään ensi SIJassa vä- Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle,
6157: hävaraisi:lle perheille kunnallisen vuokratalon yleishyödylliselle rakennuttajayhtymälle,
6158: rakentamista ja laajentamista sekä omakoti- asunto-osakeyhtiölle sekä yksityiselle henki-
6159: talon rakentamista ja kunnostamista ja lölle, joka on Suomen kansalainen, omakoti-
6160: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten. talon rakentamista ja kunnostamista varten
6161: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon niillä edellytyksillä ja ehdoilla, jotka asetuk-
6162: rakentamista varten myönnettävän asuntolai- sella tarkemmin määrätään.
6163: nan suuruus on enintään viisikymmentä sa- Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle
6164: dalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja saa myös alueiden kuntoon iaittamista varten,
6165: laina sen edellä mahdollisesti paremmalla mikäli hyväksyttävä suunnitelma alueittain
6166: etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen kanssa rakentamisesta täsmällisine aikaohjelmineen
6167: nousta enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen esitetään ja mikäli suunnitelma perustuu
6168: sadalta sanotusta arvosta. kustannuksia säästävään asuntojen suurtuo-
6169: Vuokratalon rakentamista varten myön- tantoon.
6170: nettävän asuntolainan suuruus on enintään
6171: kuusikymmentäviisi sada:lta hyväksytystä 9 §.
6172: hankinta-arvosta ja saa laina sen edellä pa- Tämän lain nojalla myönnettyjen lainojen
6173: remmalla etuoikeudella mahdollisesti kiinni- kuoletusaikaa ei saa määrätä neljääkymmen-
6174: tettyjen lainojen kanssa nousta enintään yh- täviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennus on
6175: deksäänkymmeneenviiteen sadalta sanotusta kivestä tai muusta yhtä kestävästä raken-
6176: arvosta. nusaineesta, eikä kolmeakymmentäkolmea
6177: Laajentamista varten myönnettävän asun- vuotta pitemmäksi, jos rakennus on vähem-
6178: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on män kestävästä aineesta.
6179: soveLlettava, mitä 2 ja 3 momentissa on sää- Tämän lain mukaan myönnettävien laino-
6180: detty. jen korko on yksi prosentti.
6181: Lainan saajalle voidaan asetuksella tarkem-
6182: 5 §. min säädettävillä edellytyksillä ja ehdoilla
6183: Asuntolainoja ja -takuita myönnetään si- myöntää lykkäystä lyhennysmaksujen, korko-
6184: jainniltaan, pohjaratkaisultaan, teknillisiltä jen tai molempien suorittamisessa enintään
6185: rakenteiltaan ja varustei'ltaan sosiaalisesti viisi vuotta.
6186: tarkoituksenmukaisten ja a.sumiskustannuk-
6187: siltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami- 11 §.
6188: seksi. Monilapsinen, vähävarainen perhe, joka
6189: Tuotettavien asuntojen lukumäärän lisää- asuu asunto-osakeyhtiötalossa tai tällaisten
6190: miseksi saa myönnettyjen asuntolainojen ja perheiden asunnoiksi perheenasuntolainoista
6191: -takuiden avulla rakennetussa asunto-osake- ja perheenasuntotakuista sekä perheenasunto-
6192: yhtiö- ja vuokratalo5l.Sa olevien asuntojen avustuksista 19 päivänä joulukuuta 1940 an-
6193: 118 IV,33. - .Aauntotuota.ntolaki.
6194:
6195:
6196: netun lain (776/40) nojalia myönnetyn per- tona asuvaa, perheen huollettavana olevaa
6197: heasuntolainan turvin rakennetussa talossa, kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta. Inva-
6198: on oikeutettu vuokranalennuksen muodossa liidin perheelia voidaan harkinnan mukaan
6199: saamaan perheenasuntoavustusta, jonka myöntää perheenasuntoavustus, jos perheessä
6200: määrä huonettavien lasten luvusta riippuen on vähintään yksi mainitunlainen lapsi.
6201: vaihtelee kahdestakymmenestä seitsemään- Sama olkoon laki, milloin kysymyksessä on
6202: kymmeneen sadalta hyväksytystä vuokrama:k- perhe, jonka muodostavat vähintään yksi
6203: susta. Samanlaista avustusta voidaan myön- alaikäinen lapsi ja hänen ainoa huoltajansa.
6204: tää myös monilapsiselle, vähävaraiselle per- HuoHettavaksi ~apseksi luetaan myös otto-
6205: heelle, joka asuu tammikuun 1 päivän 1946 lapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe korvauk-
6206: jälkeen valmistuneessa talossa olevassa per- setta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena lapsena
6207: heenasunnoksi hyväksytyssä huoneistossa. pidetään niinikään kuusitoista vuotta täyttä-
6208: Monilapsiselle, vähävaraiselle perheelle, nyttä työkyvytöntä lasta sekä koulunkäyntiä
6209: joka asuu omistamassaan ja yksinomaan per- tai opintoja jatkavaa lasta, joka on täyttä-
6210: heen omana asuntona käytettävässä omakoti- nyt kuusitoista, mutta ei kahtakymmentä
6211: talossa, jonka rakentamiseen tammikuun 1 vuotta.
6212: päivän 1946 jälkeen on myönnetty omakoti- Vähävaraiseksi katsotaan tässä laissa perhe,
6213: laina tahi asuntolainoista, -takuista ja -avus- jolla ei ole omaisuusveron alaista omaisuutta
6214: tuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 anne- eikä viimeksi toimitetussa kunnallisverotuk-
6215: tun lain (224/49) tai tämän lain mukainen sessa pantu pääasiallisen huoltajan veroäyri-
6216: laina, voidaan myöntää perheenasuntoavus- määrä ylitä valtioneuvoston paikkakunnan
6217: tus. Avustuksen suuruus vahvistetaan laske- kalleuden huomioon ottaen vahvistamaa ve-
6218: malla perheen vuotuinen asumiskustannus, roäyrien enimmäismäärää. Milloin perheen
6219: josta perheenasuntoavustus on, huoliettavien taloudellinen tila, vanhempien tai jompaa-
6220: lasten luvusta riippuen, kahdestakymmenestä kumpaa heistä kohdannut sairaus tai muu
6221: seitsemäänkymmeneen sadalta, ei kuitenkaan erityinen syy antaa siihen aihetta, voidaan
6222: enempää kuin valtion myöntämän lainan vuo- perheenasuntoavustus myöntää harkinnan
6223: tuisen koron ja lyhennysmaksun yhteinen mukaan, vaikka veroäyrien luku ylittää
6224: määrä. edellä sanotulla tavalla vahvistetun määrän.
6225: Perheenasuntoavustusta ei suoriteta per-
6226: 12 §. heelle, joka jatkuvasti saa pääasiallisen toi-
6227: MonilapsiBella perheellä tarkoitetaan tässä meentulonsa köyhäin:hoitona.
6228: laissa perhettä, jolla on vähintään kaksi ko-
6229:
6230: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
6231:
6232: Eino Roine. Tauno t{elovesi. Kauko Tamminen.
6233: Anna-Liisa Tiekso. Niilo Nieminen. Irma. Rosnell.
6234: Hugo Manninen. Kaino Haapanen. Inkeri Virtanen.
6235: Paavo Aitio. Pentti Liedes. Hertta. Kuusinen.
6236: Antto Pru.n.n.ila. Toivo Asvik. Aimo Aaltonen.
6237: Aarne Pulkkinen. Leo Suonpää. Ville Pessi.
6238: Y. Enne. Nestori Nurminen. Tyyne Tuominen.
6239: Yrjö Murto. Rainer Virtanen. Mauri Ryömä.
6240: Matti Koivunen. Toivo Kuja.la.. Georg Ba.cklund.
6241: Eino Tainio. Esa. Hietanen. G. Rosenberg.
6242: Toivo Friman. H. Tauriainen. Judit Nederström-Lunden.
6243: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen. Pertti Ra.pio.
6244: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen. J. Eemeli Lakkala..
6245: Irma. Torvi. Matti Meriläinen. Kuuno Honkonen.
6246: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.. J. Mustonen.
6247: Elli Stenberg. Toivo Salia
6248: 119
6249:
6250: IV,34. - Lak.al. N: o 40.
6251:
6252:
6253:
6254:
6255: Paasio ym..: Ehdotus asuntolainalaiksi.
6256:
6257:
6258: Eduskunnalle.
6259:
6260: V aitiovallan toimenpiteet väestökeskusten laajojen väestöryhmien osalta toteuttaa, ellei
6261: asunto-olojen parantamiseksi ovat tuottaneet valtio jatkuvasti tarjoa apuaan. Valtion tois-
6262: lähinnä arava-rakentelun muodossa huomat- sijaiset lainat ovat välttämättömiä myös
6263: tavia tuloksia. Asuntojen perusvajaus on siksi, että vähävaraiset palkansaajat eivät
6264: väestökesku.ksissamme kuitenkin edelleen var- muuten voisi hankkia omia asuntoja.
6265: sin suuri, arviolta noin 20 000-25 000 huo- Näistä syistä on aravatoiminnan vakinai-
6266: neistoa käsittävä. Sen poistamiseksi on asun- selle pohjalle saattaminen ja lainsäädännössä
6267: nontuotanto pidettävä nykyisessä laajuudessa esiintyvien muidenkin puutteiden korjaami-
6268: seuraavan vuosikymmenen puoliväliin asti. nen allekirjoittaneiden mielestä välttämättö-
6269: Silloin taas huoneistojen vuotuinen lisätarve män tarpeen vaatima. Asia olisi käsityk-
6270: suurten sodanjälkeisten ikäluokkien ruve- semme mukaan hoidettava perustamalla
6271: tessa muodostamaan perhetalouksia tulee voi- asuntolainarahasto pääasiallisesti vuonna
6272: makkaasti kasvamaan, mikä vaatii laajaa 1955 annetun hallituksen esityksen mukai-
6273: asunnontuotantoa. Pääoman muodostus on sesti ottamalla samalla lakiin myös Aravan
6274: maassamme niin heikkoa, ettei asuinraken- ja Ason lainaehtojen yhdenmukaistamiseksi
6275: nustoimintaa voida pysyttää riittävänä pel- tarvittavat määräykset.
6276: kästään rahalaitosten myöntämien luottojen Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
6277: turvin. Asumiskustannukset muodostuvat si- tamme,
6278: täpaitsi ilman yhteiskunnan huokeakorkoista
6279: lainoitustukea rakennettavissa taloissa niin että Eduskunta hyväksyisi näin
6280: korkeiksi, ettei asumistason välttämätöntä kuuluvan lakiehdotuksen:
6281: nousua ja asumisahtauden poistamista voida
6282:
6283:
6284: Asuntolainalaki.
6285: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6286: 1 §. määräraha ja sen jälkeen kulloinkin osoitettu
6287: Asuntopulan poistamiseksi välttämättö- määrä.
6288: män, sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen asun- Edellä 1 momentissa mainitun määrärahan
6289: totuotannon edistämiseksi ja asunto-olojen lisäksi siirretään valtion varoista asuntolai-
6290: parantamiseksi väestökeskuksissa perustetaan narahastoon määrä, joka vastaa asuntolai-
6291: valtion tulo- ja menoarviosta erillään oleva noista, -takuista ja -avustuksista 29 päivänä
6292: asuntolainarahasto, josta myönnetään tässä maaliskuuta 1949 annetun lain (224/49) ja
6293: laissa tarkoitettuja asuntolainoja sekä muita 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun asunto-
6294: lainoja. lainalain (488/53) perusteella myönnetyistä
6295: asuntolainoista tämän lain voimaantulosta
6296: 2 §. alkaen suoritettavia korkoja ja samasta päi-
6297: Asuntolainarahastoon siirrettäväksi ote- västä lukien maksettavaksi erääntyviä lai-
6298: taan valtion tulo- ja menoarvioon kolmena nanlyhennyksiä.
6299: vuotena tämän lain voimaantulosta kunakin Asuntolainarahastoon kolmena vuotena tä-
6300: vuotena vähintään 7 500 miljoonan markan män lain voimaantulosta 1 momentin mu-
6301: 120 IV,S4. - AsuntolainaJaki.
6302:
6303:
6304: kaan siirrettäväksi otettavaa määrärahaa voi- 6 §.
6305: daan kuitenkin pienentää määrällä, joka vas- Asuntolaina voidaan myöntää kunnalle,
6306: taa edellisenä vuonna 2 momentissa mainit- seurakunnalle, yhdistykselle, säätiölle, osuus-
6307: tujen lakien nojalla myönnettyjen lainasaa- kunnalle ja osakeyhtiölle vuokratalon, asun-
6308: misten koroista ja lainanlyhennyksistä rahas- to-osakeyhtiölle asunto-osakeyhtiötalon sekä
6309: toon kertyneitä määriä. yksityiselle Suomen kansalaiselle omakotita-
6310: lon rakentamista ja laajentamista varten.
6311: 3 §. Asuntolaina myönnetään edellytyksellä,
6312: Asuntolainarahastoa hoitaa ja muusta että niiden henkilöiden tukeminen, joiden
6313: tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta huo- asunnontarpeen tyydyttämiseksi asuntolai-
6314: lehtii asuntolainarahaston hallitus, joka toi- nan turvin rakennettava rakennus on tarkoi-
6315: mii valtioneuvoston määräämän ministeriön tettu, on taloudellisesti tarpeellista ja yhteis-
6316: alaisena. Rahaston varojen käyttösuunnitel- kunnan kannalta tarkoituksenmukaista, sekä
6317: man vahvistaa vuosittain valtioneuvosto. niillä muilla edellytyksillä ja ehdoilla, jotka
6318: asetuksella tarkemmin määrätään.
6319: 4 §.
6320: Asuntolainarahaston varoista voidaan 7 §.
6321: myöntää asuntolaina omakotitalon, asunto- Asuntolainarahastosta voidaan valtioneu-
6322: osakeyhtiötalon ja vuokratalon rakentamista voston vahvistamin perustein myöntää hei-
6323: ja laajentamista varten. kossa taloudellisessa asemassa olevalle oma-
6324: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon kotitalon rakentajalle tämän lain mukaisen
6325: rakentamista varten myönnettävän asunto- asuntolainan lisäksi omakotitalon rakenta-
6326: lainan suuruus on enintään neljäkymmentä mista varten lisälainaa enintään kymmenen
6327: sadalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja sadalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja
6328: laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu- saavat lisälaina, asuntolaina ja niiden edelle
6329: della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta paremmalla etuoikeudella kiinnitetyt lainat
6330: enintään yhdeksäänkymmeneen sadalta sano- nousta enintään yhdeksäänkymmeneen sa-
6331: tusta arvosta. dalta hyväksytystä hankinta-arvosta.
6332: Vuokratalon rakentamista varten myön- Niin ikään voidaan yksityiselle henkilölle
6333: nettävän asuntolainan suuruus on enintään 1 momentissa mainituin perustein myöntää
6334: kuusikymmentä sadalta hyväksytystä han- asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osak-
6335: kinta-arvosta ja laina saa sen edelle parem- keiden hankkimista varten tämän lain mu-
6336: malla etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen kaan lainoitetusta asunto-osakeyhtiöstä asun-
6337: kanssa nousta enintään yhdeksäänkymme- to-osakelainaa enintään kymmenen sadalta
6338: neen sadalta sanotusta arvosta. huoneiston osalle arvioidusta hyväksytystä
6339: Laajentamista varten myönnettävän asun- hankinta-arvosta. Asunto-osakelaina ja yh-
6340: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on tiön kokonaislainoituksesta huoneiston osalle
6341: sovellettava, mitä 2 ja 3 momentissa on arvioitu osuus eivät saa nousta yli yhdeksän-
6342: säädetty. kymmenen sadalta huoneiston osalle arvioi-
6343: Milloin asuntolainaa paremmalla etuoikeu- dusta hyväksytystä hankinta-arvosta.
6344: della kiinnitettävää lainaa ei ole tavanmukai- Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut lainat
6345: sin ehdoin saatavissa, voidaan sellainen ovat kymmenen vuotta korottornia ja on ne
6346: laina myöntää osittain tai kokonaan myös maksettava takaisin yhdennestätoista laina-
6347: asuntolainarahaston varoista. vuodesta alkaen, jollei niitä tällöin peritä
6348: yhdellä kertaa takaisin, enintään kymme-
6349: 5 §. nessä vuodessa. Takaisinmaksuajalta peri-
6350: Asuntolainoja myönnetään sijainniltaan, tään niistä se korko, joka vastaavalla asunto-
6351: pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteiltaan lainalla on.
6352: ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituksenmu- Asunto-osakelainan takaisinmaksamisen va-
6353: kaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuul- kuudeksi on osakekirjat otettava pantiksi.
6354: listen asuntojen aikaansaamiseksi.
6355: Asuntolainan avulla rakennettavasaa ra- 8 §.
6356: kennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa Asuntolainan ja 7 § : n 1 momentissa tar-
6357: nousta enintään sataan neliömetriin. koitetun lisälainan takaisinmaksamisen va-
6358: IV,S4. - Paasio ym. 121
6359:
6360: kuudeksi on vahvistettava kiinnitys. Jos lai- saakka, milloin asuntolainan irtisanomisedel-
6361: nansaajana on kunta, ei kiinnitysvakuutta lytykset ovat olemassa.
6362: ole vaadittava.
6363: Asuntolaina omakotitalon rakentamista 11 §.
6364: varten sekä 7 § : n 1 momentissa tarkoitettu Asuntolainarahaston hallitus voi lainan-
6365: lisälaina voidaan myöntää vain kunnan väli- saajasta itsestään riippumattomista syistä
6366: tyksellä ja vastuulla. Tästä välitystehtävästä aiheutuneiden vaikeuksien keventämiseksi
6367: kunnalla ei ole oikeutta saada palkkiota. Mi- taikka asumiskustannusten tasoittamiseksi
6368: käli kiinnitysvakuutta ei edellä tässä momen- myöntää lykkäystä asuntolainojen lyhennys-
6369: tissa mainittujlm lainojen takaisinmaksami- maksun tai koron taikka molempien suorit-
6370: sen vakuudeksi voida heti saada, voidaan lai- tamisesta kerrallaan enintään viisi vuotta
6371: nat myöntää väliaikaisesti muuta riittäväksi kuitenkin yhteensä enintään kymmenen
6372: katsottavaa vakuutta vastaan. vuotta. Asunto-osakeyhtiö- ja vuokratalojen
6373: Mitä kunnallislain (642/48) 108 § :n 1 mo- osalta voidaan lykkäystä myöntää vain asu-
6374: mentissa on säädetty kunnallisvaltuuston lai- miskustannusten tasoittamiseksi.
6375: nan ottamista ja takaussitoumukseen mene- Milloin siihen katsotaan olevan syytä, voi-
6376: mistä koskevan päätöksen alistamisesta, ei daan 1 momentissa tarkoitettu lykkäys myön-
6377: ole sovellettava tämän lain mukaisesti myön- tää määrätyillä ehdoilla. Jos osoittautuu
6378: nettävän lainan ottamista eikä sellaisen lai- välttämättömäksi, voidaan myönnetty lyk-
6379: nan vakuudeksi annettavaa takausta koske- käys peruuttaa. Lykkäyksen myöntämisestä
6380: vaan kunnallisvaltuuston päätökseen. ja peruuttamisesta päättää asuntolainarahas-
6381: ton hallitus.
6382: 9 §.
6383: Asuntolainojen laina-aika on määrättävä 12 §.
6384: rakennuksen rakennusaineen kestävYYden Lainan saajalle, jolla on huollettavanaan
6385: mukaisesti, ei kuitenkaan neljääkymmentä- vähintään kaksi alle kuusitoistavuotiasta
6386: viittä vuotta pitemmäksi ajaksi, jos raken- lasta, voidaan tämän lain mukaan myönnet-
6387: nus on tiilestä, betonista tai muusta niihin tyjen lainojen maksamisessa antaa helpotuk-
6388: verrattavasta yhtä kestävästä rakennusai- sia sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
6389: neesta, eikä kolmeakymmentäkolmea vuotta
6390: pitemmäksi ajaksi, jos rakennus on vähem- 13 §.
6391: män kestävästä rakennusaineesta. Julkisen valvonnan alaiselta rahalaitok-
6392: Lyhennysmaksujen alkamisajasta ja kan- selta saatavalle, etuoikeusasemaltaan asunto-
6393: lainaa vastaavalle lainalle asuntolainarahas-
6394: nosta säädetään asetuksella.
6395: ton hallitus voi myöntää asuntotakuun siltä
6396: lainan osalta, joka ylittää viisikymmentä sa-
6397: 10 §. dalta hyväksytystä hankinta-arvosta. Asunto-
6398: Asuntolainojen yleisen koron määrää val- takuun myöntämisen edellytykset ovat sovel-
6399: tioneuvosto. Koron tulee olla samansuurui- tuvin osin samat, mitä asuntolainasta on
6400: nen kuin asutusrahastosta myönnettävien säädetty. Kunakin vuotena saadaan asunto-
6401: asuntolainojen korko. takuita myöntää 1 000 miljoonan markan
6402: Päättämissään rajoissa valtioneuvosto kui- määrään asti.
6403: tenkin voi velvoittaa asuntolainarahaston
6404: hallituksen valtioneuvoston vahvistamasta 14 §.
6405: asuntolainojen yleisestä korosta poiketen Asuntolainarahaston hallituksen tehtävänä
6406: asumiskustannusten tasoittamiseksi korotta- on suunnitella, ohjata ja valvoa asuntolaina-
6407: maan tai alentamaan asuntolainasta makset- rahaston varoilla tuettavaa toimintaa ja huo-
6408: tavaa korkoa. Sitä älköön kuitenkaan mää- lehtia asuntolainojen myöntämisestä sekä
6409: rättäkö asuntolainaa paremmalla etuoikeu- muista tarpeellisiksi osoittautuvista rahoitus-
6410: della kiinnitettävistä lainoista yleisesti perit- toimenpiteistä asuntotuotantoa ja asunto-
6411: tävää korkoa suuremmaksi. olojen parantamistoimintaa varten.
6412: Asuntolainarahaston hallituksella on oi-
6413: keus korottaa asuntolainasta edellisen mu- 15 §.
6414: kaan perittävää korkoa kahteentoista sadalta V aitioneuvosto voi siirtää asuntolainara-
6415: 16 E &817/518
6416: 122 IV,34. - A.suntol.aina.l&ki.
6417:
6418:
6419: haston hallituksen hoidettavaksi sen toimi- 19 §.
6420: alaan läheisesti liittyviä tehtäviä, jotka voi- Asuntolainarahaston hallituksen tulee vuo-
6421: massa olevien säännösten mukaan kuuluvat sittain antaa valtioneuvostolle kertomus ra-
6422: muulle viranomaiselle, milloin se osoittautuu haston toiminnasta.
6423: tämän lain nojalla tuettavan asuntotuotan- Asuntolainarahaston hallinnon, tilien ja
6424: non tai asunto-olojen parantamistoiminnan muun toiminnan tarkastajat määrää valtio-
6425: kannalta tarpeelliseksi, sekä mainittujen neuvosto.
6426: säännösten estämättä antaa tarvittavat mää-
6427: räykset tällaisten tehtävien hoitamisesta. 20 §.
6428: Valtioneuvostolla on valta asianomaista
6429: 16 §. kuntaa tai kuntain keskusjärjestöä kuul-
6430: Asuntolainarahaston hallitukseen kuuluu tuaan määrätä, minkä viranomaisen on huo-
6431: puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, joista lehdittava asuntolainarahaston toimialaan
6432: ensiksi mainittu toimii rahaston tehtävistä kuuluvien tehtävien hoitamisesta kunnissa.
6433: huolehtivan toimiston pääjohtajana ja vii- Valtioneuvosto voi myös velvoittaa kunnan
6434: meksi mainitut sen johtajina. Nämä toimi- asettamaan tätä varten lautakuntia ja toimi-
6435: henkilöt nimittää valtioneuvosto, joka myös henkilöitä, milloin tämän lain tarkoituksen
6436: vahvistaa heidän palkkauksensa ja eläke- toteuttaminen sitä vaatii, sekä antaa tarvit-
6437: etunsa. Rahaston hallituksen puheenjohtajan tavat määräykset sellaisten lautakuntien ja
6438: tulee olla asuntopoliittisiin kysymyksiin pe- toimihenkilöiden tehtävistä ja toiminnasta.
6439: rehtynyt sekä jäsenistä toisen olla asunto- Lautakuntien ja toimihenkilöiden asettami-
6440: tuotannon rahoitusta ja toisen rakennussuun- sesta ja toiminnasta aiheutuvat kustannuk-
6441: nittelua ja -tekniikkaa tunteva. set jäävät kunnan suoritettaviksi.
6442: 17 §. 21 §.
6443: Asuntolainarahastolla on lisätty hallitus, Väestökeskuksella tarkoitetaan tässä laissa
6444: johon asuntblainarahaston hallituksen jäsen- kaupunkeja ja kauppaloita sekä rakennus-
6445: ten lisäksi kuuluu neljä valtioneuvoston va- suunnitelmalla järjestettyjä, rakennussuunni-
6446: litsemaa muuta jäsentä. Lisätyn hallituksen telman takaisten määräysten tai rakennus-
6447: puheenjohtajana toimii rahaston hallituksen kiellon alaisia alueita maaseudulla.
6448: puheenjohtaja.
6449: Asuntolainarahaston lisätyn hallituksen 22 §.
6450: tehtävänä on hyväksyä rahaston hallituksen Asuntolainarahaston hallituksen ja lisätyn
6451: laatima rahaston varojen käyttösuunnitelma hallituksen tämän lain nojalla antamaan pää-
6452: valtioneuvostolle tehtäväksi, ratkaista rahas- tökseen ei saa hakea muutosta muutoksen-
6453: ton hallituksessa erimielisyyttä aiheuttaneet hausta hallintoasioissa 24 päivänä maalis-
6454: asiat ja käsitellä rahaston toimialaan kuulu- kuuta 1950 annetun lain (154/50) mukaan
6455: vat laajakantoiset ja periaatteelliset kysy- valittamalla.
6456: mykset sekä asiat, joiden käsittelemistä lisä-
6457: tyn hallituksen jäsen vaatii. 23 §.
6458: Henkilö, joka suorittaa hänelle tämän lain
6459: 18 §. nojalla uskottuja tehtäviä, on toimestaan vas-
6460: Asuntolainarahaston toimistossa on paa- tuussa kuin virkamies.
6461: johtajan ja johtajien lisäksi tarpeellinen
6462: määrä toimihenkilöitä, jotka ottaa toimeen 24 §.
6463: rahaston hallitus ja joiden palkkauksen sekä Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
6464: eläke-edut vahvistaa 3 §: ssä tarkoitettu mi- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
6465: nisteriö. tuksella.
6466: Asuntolainarahaston hallituksella ja lisä-
6467: tyllä hallituksella on oikeus asettaa toimi- 25 §.
6468: kuntia ja jaostoja sekä kuulla asiantunti- Tämä laki tulee voimaan 1 päivästä tam-
6469: joita. mikuuta 1959 ja sillä kumotaan 4 päivänä
6470: Asuntolainarahaston toiminnasta aiheutu- joulukuuta 1953 annettu asuntotuotantolaki
6471: vat menot suoritetaan rahaston varoista. (488/53) perheenasuntoavustuksia koskevia
6472: IV,34. - Paasio ym. 123
6473:
6474: säännöksiä kuitenkaan lukuun ottamatta. Tämän lain voimaan tullessa ne Aravan
6475: Asiat, jotka asuntolainoista, -takuista ja toimenhaltijat, jotka antavat siihen suostu-
6476: -avustuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 muksensa, siirtyvät vastaavanlaisiin toimiin
6477: annetun lain (224/49) ja asutuskeskusten asuntolainarahaston toimistossa.
6478: asuntorakennustuotannon tukemisesta val- Milloin tämän lain voimaantuloa edeltänei-
6479: tion varoilla samana päivänä annetun lain den vuosien määrärahaa koskeva asuntotuo-
6480: (226/49) mukaan ovat viimeksi mainitussa tantotoimikunnan tai Aravan asuntolaina-
6481: laissa edellytetyn asuntotuotantotoimikunnan taikka -takuupäätös on tehty ennen tämän
6482: taikka edellä mainitun asuntotuotantolain lain voimaantuloa, on tähän lainaan ja ta-
6483: (488/53) säännösten mukaan ovat sanotussa kuuseen samoin kuin tämän lain voimaan-
6484: laissa mainitun Aravan käsiteltäviä, siirtyvät tulon jälkeen niihin mahdollisesti tehtäviin
6485: tämän lain voimaan tullessa asuntolainara- muutos- ja lisäpäätöksiin sovellettava, asun-
6486: haston hallituksen käsiteltäviksi. Ennen tä- tolainan korosta voimassaolleita määräyksiä
6487: män lain voimaantuloa voidaan ryhtyä nii- lukuun ottamatta, edellä mainittujen asunto-
6488: hin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen asun- lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun
6489: tolainarahaston toiminnan aloittamiseksi lain lain (224/49) tahi asuntotuotantolain (488/
6490: voimaan tullessa. 53) säännöksiä.
6491:
6492: Helsingissä elokuun 8 päivänä 1958.
6493:
6494: Rafael Paasio. Lyyli Aalto.
6495: Ensio Partanen. Veikko Helle.
6496: Pentti Niemi. Eino Raunio.
6497: Veikko Kokkola. K-A. Fagerholm.
6498: Lars Lindeman. Kustaa Alanko.
6499: Eetu Karjalainen. Varma K. Turunen.
6500: H. Törmä. Väinö Tikkaoja.
6501: Sylvi Siltanen. Elis Manninen.
6502: Valto Käkelä. Vilho Väyrynen.
6503: Meeri Kalavainen. Juho Karvonen.
6504: K. F. Haapasalo. Sulo Hostila..
6505: G. Henriksson. Lempi Lehto.
6506: Kaarlo Pitsinki. Arvo Tuominen.
6507: 0. Lindblom. Kalle Matilainen.
6508: 124
6509:
6510: IV,Sö. - Lak.a.l. N:o 41.
6511:
6512:
6513:
6514:
6515: Luukka ym.: Ehdotus siirtoväen asuntolainalaiksi.
6516:
6517:
6518:
6519: E d u s k u n n a ll e.
6520:
6521: Valtioneuvosto asetti tammikuun 19 päi- otettavaksi vuosina 1958--60 kunakin vuo-
6522: vänä 1956 komitean selvittämään kysymystä tena 3 mrd. markkaa, ja kun rakennuskausi
6523: ensimmäisen korvauslain mukaan korvausta oli tarkoitettu kestämään 5 vuotta, myöhem-
6524: saaneen siirtoväen nykyisestä asuntotilan- pinä vuosina eduskunnan siihen kulloinkin
6525: teesta ja vastaisesta asunnontarpeesta. Sano- osoittaman määrärahan.
6526: tun komitean toimesta suoritettiin kesällä Edellä selostettu ehdotus siirtoväen asun-
6527: 1956 siirtoväen keskuudessa tiedustelu, joka totuotantolaiksi jätettiin hallitukselle maa-
6528: osoitti, että asunnontarpeessa oli 23 800 siir- liskuulla 1957. Hallitus ei ole kuitenkaan
6529: toväkeen kuuluvaa ruokakuntaa. Tällöin oli antanut ko. lakiesitystä vielä eduskunnalle,
6530: laskelmassa otettu mukaan vain ne ruoka- mikä lienee johtunut pääasiassa valtion ra-
6531: kunnat, jotka olivat olemassa jo alueluovu- hatalouden vaikeasta tilasta. Asutuskeskus-
6532: tuksen tapahtuessa ja jotka ovat vielä vailla ten siirtoväki, joka . ei ole saanut valtion
6533: tyydyttävää asuntoa. Asunnon. tarpeessa tukea asuntokysymyksensä järjestämisessä,
6534: olevien ruokakuntien henkilö1uku oli 85 200, on vielä suurelta osalta vailla omaa asuntoa.
6535: mikä vastaa n. 20 % koko siirtoväestä. Ko- Mainittakoon, että kaupungeissa ja kauppa-
6536: mitean määrittelemän asunnon tarpeen kii- loissa on yhteensä n. 42 000 siirtoväen asun-
6537: reellisyyden mukaan jakautuivat sanotut nontarvitsijaa. Vaikka tämä siirtoväen osa
6538: ruokakunnat seuraavasti: ensisijaiset 13 600, on pyrkinyt sijoittumaan omatoimisesti, on
6539: joista kiireellisiä 9 200, ja ei-ensisijaiset vain harvoissa tapauksissa saatu siirtoväen
6540: 10 200. Ensisijaisessa asunnon tarpeessa ole- aravatalohankkeita läpi ja osa sellaisia, joille
6541: van siirtoväen asuntojen hankkiminen edel- on onnistuttu saamaan aravalainavaraus, on
6542: lytti 8 000 omakotiasunnon ja 5 600 kerros- pysähtynyt primääriluoton puutteessa.
6543: taloasunnon rakennusohjelmaa. Näistä 7 800 Edellä esitettyyn viitaten sekä samalla
6544: (3 200 omakoti- ja 4 600 kerrostaloasuntoa) korostaen sitä, että maassa vallitsevan työt-
6545: olisi ollut rakennettava kaupunkeihin ja tömyyden torjumiseksi asuntorakennustoi-
6546: kauppaloihin sekä 5 800 (4 800 omakoti- minnan tukeminen on eräs parhaita keinoja,
6547: asuntoa ja 1 000 kerrostaloasuntoa) maalais- esitämme puolestamme, että siirtoväen asun-
6548: kuntiin. Komitean laskelmissa selvitettiin, totuotanto olisi pääasiassa asianomaisen val-
6549: että tämän rakennusohjelman kokonaiskus- tion komitean ehdottamalla tavalla, kuiten-
6550: tannukset tekivät n. 28 mrd. mk. Ko- kin tähän ohjelmaan vielä supistuksia teh-
6551: mitea laati ehdotuksen siirtoväen asuntotuo- den, saatava viipymättä käyntiin. Täten an-
6552: tantolaiksi ja tässä lakiesityksessä ehdotti nettaisiin samalla valtion tukea sille sodasta
6553: rakennusohjelman toteuttamiseksi myönnet- kärsimään joutuneelle, kovaosaiselle väestön-
6554: täväksi valtion lainoja paitsi normaalin ara- osalle, joka Karjalassa kotinsa menettäneenä
6555: valainoituksen osuutta 10.3 mrd. mk vastaa- ei ole uuden asunnon saamiseksi tätä tukea
6556: vaan määrään, lisäksi nk. omavaraosuuden vielä saanut.
6557: rahoitukseen, koska tällä asunnontarvitsija- Ehdotamme senvuoksi kunnioittaen,
6558: ryhmällä ei ollut riittävästi omia varoja,
6559: 4.1 mrd. mk. Siirtoväen asuntotuotantolaissa että Eduskunta hyväksyisi näin ku1t-
6560: tarkoitettuja lainoja varten ehdotti komitea luvan lakiehdotuksen:
6561: IV,S5.- Luukka ym. 125
6562:
6563: Siirtoväen ·asuntolainalaki.
6564: 1 §. dollisesta asuntolainasta vain se osa, minkä
6565: Siirtoväen keskuudessa vallitsevan asunto- kyseessä olevien siirtoväkeen kuuluvien hen-
6566: pulan poistamiseksi ja siirtoväen asunto-olo- kilöiden hallintaan tulevan asuinhuoneisto-
6567: jen parantamiseksi myönnetään tässä laissa alan suhde koko rakennuksen asuinhuoneisto-
6568: tarkoitettuja asuntolainoja sekä muita lai- alaan edellyttää, kuitenkin sillä ehdolla, että
6569: noja. muu osa lainasta saadaan asuntolainarahas-
6570: ton varoista.
6571: 2 §. Omakotitalon rakentamista varten myön-
6572: Tässä laissa tarkoitettuja lainoja varten netään laina vain ensisijaisessa asunnontar-
6573: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosina peessa olevalle siirtoväkeen kuuluvalle Suo-
6574: 1959-61 kunakin vuotena 2 000 miljoonan men kansalaiselle tai · niille kansalaisuutt§.
6575: markan suuruinen siirtomääräraha ja sen vailla oleville siirtoväkeen kuuluville henki-
6576: jälkeen vuosina 1962-63 tarkoitukseen osoi- löille, jotka ovat oikeutetut saamaan eräille
6577: tettu määräraha. korvauslain nojalla korvausta saaneille 24
6578: Myönnettyjen lainojen korot ja lainalyhen- päivänä huhtikuuta 1955 annetun lain (180/
6579: nykset siirretään asuntolainarahastoon. 55) mukaista lisäkorvausta.
6580:
6581: 3 §. 6 §.
6582: Tässä laissa tarkoitetut lainat myöntää ja Heikossa taloudellisessa asemassa olevalle
6583: muusta tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta omakotitalon rakentajalle voidaan tämän
6584: huolehtii asuntolainarahaston hallitus. lain mukaisen asuntolainan lisäksi valtio-
6585: neuvoston vahvistamin perustein myöntää
6586: 4 §. asuntolainaa paremmalla etuoikeudella kiin-
6587: Asuntolaina voidaan myöntää omakoti- nitettävää lisälainaa määrä, joka ei saa ylit-
6588: talon ja asunto-osakeyhtiötalon rakentamista tää kahtakymmentäviittä sadalta hyväksy-
6589: ja laajentamista varten. tystä hankinta-arvosta.
6590: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon Niin ikään voidaan yksityiselle henkilölle
6591: rakentamista varten myönnettävän asunto- 1 momentissa mainituin perustein myöntää
6592: lainan suuruus on enintään neljäkymmentä asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien
6593: sadalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja osakkeiden hankkimista varten tämän lain
6594: laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu- mukaan lainoitetusta asunto-osakeyhtiöstä
6595: della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta asunto-osakelainaa määrä, joka ei saa ylit-
6596: enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta tää kahtakymmentäviittä sadalta huoneiston
6597: sanotusta arvosta. osalle tulevaksi arvioidusta hyväksytystä
6598: Laajentamista varten myönnettävän asun- hankinta-arvosta.
6599: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on Sellainen henkilö, joka on saanut edellä
6600: sovellettava, mitä 2 momentissa on säädetty. 5 § : n 2 momentissa mainitun lainan mukaan
6601: lisäkorvauksena myös mainitun lain mukaisia
6602: 5 §. obligaatioita, on oikeutettu edellä tämän py-
6603: Asunto-osakeyhtiöille myönnetään asunto- kälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainan
6604: laina 4 § : n 2 momentissa edellytetyn mää- maksukai käyttämään saamansa vielä lyhen-
6605: räisenä tämän lain tarkoituksiin varatusta tämättömät obligaatiot tai niitä vastaavan
6606: määrärahasta edellytyksellä, että kaikkien maaran mainittuja obligaatioita, talletta-
6607: asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavat osak- malla ne valtiokonttoriin.
6608: keet ovat siirtoväkeen kuuluvien ensisijai- Asunto-osakelainaa myönnettäessä on osa-
6609: sessa asunnontarpeessa olevien henkilöiden kekirjat lainan myöntäjän toimesta otettava
6610: omistuksessa tai tällaiselle henkilölle varattu. pantiksi.
6611: Mikäli vain osa osakkeenomistajista tai niistä
6612: henkilöistä, joille osakkeet tullaan varaa- 7 §.
6613: maan, on ensisijaisessa asunnontarpeessa Asuntolainoja myönnetään sijainniltaan,
6614: olevia, siirtoväkeen kuuluvia henkilöitä, pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteiltaan
6615: myönnetään 4 §:n 2 momentin mukaan mah- ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituksenmu-
6616: 126 IV,S5. - SiirtOvien 88UJltOiainalak.
6617:
6618:
6619: kaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuul- misesta, ei ole sovellettava asuntolainan ja
6620: listen asuntojen aikaansaamiseksi. lisälainan ottamista koskevaan kunnallisval-
6621: Kunakin vuotena myönnettyjen asunto- tuuston päätökseen.
6622: lainojen avulla rakennetuissa asunto-osake-
6623: yhtiötaloissa olevien asuntojen huoneistoala 9 §.
6624: saa nousta keskimäärin viiteenkymmeneen- Asuntolainojen, asunto-osakelainojen ja
6625: viiteen ja omakotitaloissa kahdeksaankymme- lisälainojen kuoletusaika on määrättävä ra-
6626: neen neliömetriin. kennuksen rakennusaineen kestokyvyn mu-
6627: Asuntolainan avulla rakennettavassa ra- kaisesti, ei kuitenkaan neljääkymmentäviittä
6628: kennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa vuotta pitemmäksi ajaksi.
6629: asunto-osakeyhtiötaloissa olla enintään kah- Lainojen koron määrää valtioneuvosto,
6630: deksankymmentäseitsemän ja omakotitaloissa joka päättämissään rajoissa kuitenkin voi
6631: ~ntää.n sata neliömetriä. Rivitalorakennuk- velvoittaa asuntolainarahaston hallituksen
6632: sessa olevan asunnon huoneistoala saa nousta yleisestä korosta poiketen asumiskustannus-
6633: enintään sataan neliömetriin. ten tasoittamiseksi korottamaan tai alenta-
6634: maan asuntolainasta maksettavaa korkoa.
6635: 8 §. Sitä älköön kuitenkaan määrättäkö asunto-
6636: Asuntolainan takaisinmaksamisen vakuu- lainaa ja 6 § : n 1 momentissa tarkoitettua
6637: deksi on vahvistettava kiinnitys. lisälainaa paremmalla etuoikeudella kiinni-
6638: Asuntolaina ja lisälaina omakotitalon ra- tettävistä lainoista yleisesti perittävää korkoa
6639: kentamista varten voidaan myöntää vain suuremmaksi.
6640: kunnan välityksellä ja vastuulla. Tästä väli- Asuntolainarahaston hallitus voi asumis-
6641: tystehtävästä kunnalla ei ole oikeutta saada kustannusten tasoittamiseksi myöntää lyk-
6642: palkkiota. Mikäli kiinnitysvakuutta omakoti- käystä lyhennysmaksujen, korkojen tai mo-
6643: talon rakentamista varten myönnettävän lai- lempien suorittamisesta enintään viiden vuo-
6644: nan takaisinmaksamisen vakuudeksi ei voida den ajaksi.
6645: saada, voidaan laina myöntää väliaikaisesti
6646: muuta riittäväksi katsottavaa vakuutta vas- 10 §.
6647: taan. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
6648: Mitä kunnallislain (642/48) 108 § :n 1 täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
6649: momentissa on säädetty kunnallisvaltuuston asetuksella.
6650: lainan ottamista koskevan päätöksen alista-
6651:
6652: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
6653:
6654: Eemil Luukka. Arvo Sävelä. V. E. Svinhufvud.
6655: K. F. Haapasalo. Vilho Turunen. Ale Holopainen.
6656: Valto Käkelä. Erkki Tuuli. Anni Flinck.
6657: R. Ballberg. Veikko Vennamo. J oha.nnes Virolainen.
6658: Nestori Kaasalainen. Aa.ro Stykki. Matti Miikki.
6659: 127
6660:
6661: IV,S6. - La.k.al. N:o 42.
6662:
6663:
6664:
6665:
6666: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaiden asunto-
6667: lainoista.
6668:
6669:
6670: E d u s k u n n a ll e.
6671:
6672: Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain asutusviranomaisten osoittamalle paikkakun-
6673: perusteella saivat v. 1939 ja sen jälkeen käy- nalle maaseudulla. Tästä syystä vakinaisesti
6674: tyihin sotiin osallistuneet rintamasotilaat vil- kaupungeissa asuneet rintamasotilaat pidät-
6675: jelys-, asuntoviljelys-, asuntotilan tai asunto- tyivät anomuksen teosta, varsinkin kun sil-
6676: tontin sanotussa laissa mäiiritellyillä lunas- loin ei ollut mahdollisuutta vaihtaa maan-
6677: tusehdoilla. Tämä oikeus edellytti heidän saantioikeutta kerrostalosta saatavaan asunto-
6678: myös rakennustoiminnan tukemiseksi saavan osakkeeseen, kuten myöhemmin lain muutok-
6679: valtion lainaa edullisilla ehdoilla. V. 1949 sen tapahduttua kävi mahdolliseksi. Sotien
6680: maanhankintalakiin tehty muutos oikeutti päättymisen jälkeen vallinneet vakiintumat-
6681: rintamasotilaan vaihtamaan maansaantioikeu- tomat olot ja rintamasotilaiden tottumatto-
6682: tensa kerrostalosta saatavaan asunto-osakkee- muus noudattaa siviiliviranomaisten asetta-
6683: seen. mia määräaikoja vaikuttivat sen, että monet
6684: Mainituista eduista pääsivät osallisiksi vain myöhästyivät anomustensa jättämisessä ja
6685: ne rintamasotilaat, jotka ennen lain toimeen- useat jättivät maansaantianomuksen koko-
6686: panoasetuksessa mainittua määräaikaa olivat naan tekemättä, vaikka omasivat kaikki edel-
6687: solmineet avioliiton. Lain täytäntöönpano- lytykset maansaantioikeuden saantiin. On
6688: viranomaisten määräämä ajankohta, 1. 10. kohtuullista, että näistä syistä maansaanti-
6689: 1945 ja sanottuun päivään mennessä välttä- oikeutensa menettäneiden asia otetaan uudel·
6690: mätön perheellisyys johtivat sanotun oikeu- leen käsiteltäväksi.
6691: den jaossa kohtuuttomuuksiin, varsinkin kun Maan tarkoituksenmukaista käyttöä koske-
6692: käytyihin sotiin viime vaiheessa osallistuivat van lain mukaan ei ole mahdollista hankkia
6693: nuoret ikäluokat, joiden normaali avioliiton rintamasotilaille maata samojen perusteiden
6694: solmiminen ennen sanottua ajankohtaa olisi mukaan kuin aikaisemmin. Tästä syystä on
6695: ollut mahdoton ja vailla riittäviä edellytyk- asuntotila- ja -tonttikysymykset ratkaistava
6696: siä. Nämä ikäluokat täyttivät kaikki maan- voimassa olevan lain mukaan ja rintamasoti-
6697: puolustuksen heille asettamat velvoitukset ja laita koskeva lainsäädäntö kohdistettava
6698: pian sodan päättymisen jälkeen omasivat asuntorakennustoiminnan tukemiseen riittä-
6699: kaikki ne edellytykset, joiden perusteella rin- vällä lainoituksella. Edellyttäen, että edus-
6700: tamasotilaille maansaantioikeus oli vähän ai- kunta vuosittain myöntää asuntotuotannon
6701: kaisemmin myönnetty. Tämän vuoksi on tukemiseen määrärahan, voidaan tästä varata
6702: kohtuullista, että jälkeen päin sanotulle ryh- kohtuulliseksi katsottava osa rintamasotilai-
6703: mälle lainsäädännöllisillä toimenpiteillä va- den rakennustoiminnan tukemiseen. Jotta
6704: rataan vastaavat oikeudet. Tähän ryhmään kaikki omaa asuntoa vailla olevat rintama-
6705: voidaan laskea kuuluvan n. 2/3 maansaanti- sotilaat voisivat saada joko kerrostalosta
6706: oikeutta vaille jääneiden rintamasotilaiden asunto-osakkeen tai hankitulle tontille oma-
6707: kokonaismäärästä. kotitalon, olisi valtion lainoitusosuus määrät-
6708: Maanhankintalain täytäntöönpanon alku- tävä 50% :ksi hyväksytystä hankinta-arvosta.
6709: aikoina vallitsi käsitys, että tilan tai tontin Tämän lisäksi olisi heikkovaraisille rintama-
6710: saantioikeus velvoittaa sen saajan siirtymään sotilaille harkinnan mukaan, varallisuus-
6711: 128 IV,36. - Rintamasotilaiden asuntolainalaki.
6712:
6713:
6714: asema ja perhesuhteet huomioonottaen myön- aiheuttaa. Tämäkin edellyttää, että asunto-
6715: nettävä kerrostaloissa osakelainaa ja oma- tuotannon kokonaismäärä pysytetään suhteel-
6716: kotitaloissa lisälainaa, jonka määrä saisi lisesti saman suuruisena aikaisemmin myön-
6717: nousta 20 %:iin hyväksytystä hankinta- nettyyn määrärahaan verrattuna. Rintama-
6718: arvosta. Muuten rakennustoiminnassa nou- sotilaille myönnettäisiin asuntorakennustoi-
6719: datettaisiin valtion tukemasta asuntotuotan- mintaa varten lainoitusta niin monena
6720: nosta voimassa olevia perusteita. vuonna kuin todettua tarvetta siihen ilmenee.
6721: Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvan Mainituista syistä pidämme oikeudenmu-
6722: arvion mukaan on omaa asuntoa vailla ole- kaisena ja kohtuullisena, että asuntovaikeuk-
6723: via rintamasotilaita koko maassa 20 000- sista vielä kärsivien rintamasotilaiden tu-
6724: 25 000 henkeä. Tähän lukumäärään katso- kemiseksi ryhdytään erikoistoimenpiteisiin.
6725: taan sisältyvän niiden, jotka asuntokysy- Tässä tarkoituksessa laaditun, tähän esityk-
6726: mystä hoitaessaan eivät ole saaneet valtion seen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan olisi
6727: eri tavoin antamaa tukea. Samoin sisältyvät asuntotuotannon tukemiseksi valtion tulo- ja
6728: sanottuun lukuun ne siirtoväkeen kuuluvat menoarvioon otettavasta määrärahasta ensi
6729: rintamasotilaat, jotka eivät ole saaneet maan- vuoden alusta lukien varattava valtioneuvos-
6730: saantioikeutta. Toimitetun selvityksen mu- ton määräämä osa, kuitenkin vähintään 15 %
6731: kaan siirtoväen osuus rintamasotilaiden mai- yksityisille rintamasotilaille ja rintamasoti-
6732: nitusta lukumäärästä on n. 25 %. Sotales- laiden muodostamille asunto-osakeyhtiöille
6733: kien ja -orpojen ohella on kokonaislukumää- myönnettäviä asuntolainoja varten. Nämä
6734: rään sisällytetty myös perheettömät rintama- lainat myönnettäisiin asuntotuotantolaissa
6735: sotilaat, joiden osuus on n. 1 % ja edellisten säädetyin edellytyksin ja ehdoin, kuitenkin
6736: n. 4% rintamasotilaiden kokonaislukumää- sellaisin, hallituksen kohtuullisiksi katsomin
6737: rästä. Suunnitellun lainsäädännön piiriin poikkeuksin, että lainan suuruus nousisi
6738: kuuluvien rintamasotilaiden lukumäärä oleel- 50 %:iin rakennuksen hyväksytystä hankinta-
6739: lisesti kuitenkin riippuu siitä, minkälaisen arvosta. Lisäksi voitaisiin heikkovaraisille
6740: sisällön rintamamieskäsitteelle lainsäätäjä rintamasotilaille myöntää kerrostaloissa osa-
6741: vahvistaa. kelainaa ja omakotitaloissa lisälainaa, joka
6742: Kun tämän lain mukainen rakennustoimin- anojan varallisuusaseman ja perhesuhteet
6743: nan lainoitus tapahtuu eduskunnan vuosit- huomioon ottaen harkinnan mukaan nousisi
6744: tain valtion tulo- ja menoarvioon otetusta enintään 20 % :iin osakkeen tai omakotitalon
6745: määrärahasta, ei ole edellytyksiä määritellä hyväksytystä hankinta-arvosta.
6746: rintamasotilaille osoitettavan lainoituksen ai- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
6747: heuttamaa vuosittaista menojen lisäystä. Voi-
6748: daan kuitenkin todeta, että tämän lain mu- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
6749: kaiset toimenpiteet aiheuttavat lisäystä sillä luvan lakiehdotuksen:
6750: määrällä, minkä korotettu lainoitusprosentti
6751:
6752:
6753: L.aki
6754: rintamasotilaiden asuntolainoista.
6755: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6756: 1 §. aikana reserviin kutsuttuna, nostomiehenä,
6757: Valtion tulo- ja menoarvioon otettavista vapaaehtoisena tai vakinaiseen väkeen kuulu-
6758: asuntolainamäärärahoista varataan vuosittain vana on osallistunut sotatoimiin.
6759: valtioneuvoston määräämä osa, kuitenkin vä- Rintamasotilaiden asunto-osakeyhtiöllä tar-
6760: hintään 15 prosenttia rintamasotilaille ja rin- koitetaan asunto-osakeyhtiötä, jonka osakkaat
6761: tamasotilaiden asunto-osakeyhtiöille myönnet- ovat rintamasotilaita.
6762: täviä asuntolainoja varten.
6763: Rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä laissa 2 §.
6764: henkilöä, joka asepalvelusta suorittaessaan Asuntolainaa rintamasotilaalle tai rintama-
6765: vuonna 1939 tai sen jälkeen käytyjen sotien sotilaiden asunto-osakeyhtiölle myönnettäessä
6766: IV,36.- Haapasalo ym. 129
6767:
6768: on noudatettava asuntotuotantolaissa säädet- nousta kahteenkymmeneen prosenttiin osak-
6769: tyjä edellytyksiä ja ehtoja, kuitenkin jäljem- keiden hyväksytystä hankinta-arvosta.
6770: pänä mainittavin poikkeuksin.
6771: Asunto-osakeyhtiötalon tai omakotitalon 3 §.
6772: rakentamista varten myönnettävän asuntolai- Mitä tässä laissa säädetään rintamasoti-
6773: nan suuruus saa nousta viiteenkymmeneeen laasta, sovelletaan myös sotaleskeen, jonka
6774: prosenttiin hyväksytystä hankinta-arvosta. aviopuoliso on vuonna 1939 tai sen jälkeen
6775: käydyissä sodissa kaatunut tai kadonnut
6776: Omakotitalon rakentamista varten voidaan taikka sodassa saadun tai muun välittömästi
6777: vähävaraiselle rintamasotilaalle, hänen varal- sanottujen sotien aiheuttaman pysyväisen
6778: lisuusasemansa ja perhesuhteensa huomioon ruumiinvamman tai sairauden seurauksena
6779: ottaen, myöntää lisälainaa, jonka suuruus kuollut. Milloin myös sotaleski on kuollut,
6780: saa nousta kahteenkymmeneen prosenttiin sovelletaan tämän lain säännöksiä rintama-
6781: rakennusyrityksen hyväksytystä hankinta- sotilaasta myös kaatuneen, kadonneen tai
6782: arvosta. edellä mainitulla tavalla kuolleen rintama-
6783: Osakkeiden hankkimista varten rintama- sotilaan omiin ja ottolapsiin.
6784: sotilaiden asunto-osakeyhtiössä voidaan vähä-
6785: varaiselle rintamasotilaalle, hänen varalli- 4 §.
6786: suusasemansa ja perhesuhteensa huomioon Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
6787: ottaen, myöntää lainaa, jonka suuruus saa mikuuta 1959.
6788:
6789: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
6790:
6791: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Kalle Matilainen.
6792: Nestori Kaasalainen. Lars Lindeman. Vappu Heinonen.
6793: Urho Saariaho. Eino Uusitalo. Väinö Tikkaoja.
6794: Sven Högström. Juho Tenhiälä. Toivo Antila.
6795: 0. Lindblom. Vilho Väyrynen. Mikko Hult.
6796: Varma K. Turunen. Leo Häppölä. Ensio Partanen.
6797: Kaarlo Kajatsalo. Yrjö Sinkkonen, Anni Flinck.
6798: Erkki Tuuli. Valto Käkelä. Lyyli Aalto.
6799: Aaro Stykki. Eetu Karjalainen. Meeri Kalavainen.
6800: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Armas Leinonen.
6801: G. V. Henriksson. Sulo Hostila. Wiljam Sarjala.
6802: Sylvi Siltanen. Arvo Sävelä. Onni Hiltunen.
6803: Antti J. Rantamaa. Arvi Turkka. Tahvo Rönkkö.
6804: Eino Raunio. Kustaa Alanko. Mauri Seppä.
6805: Veikko Helle. Bertel Lindh. Matti Raipala.
6806: Kaarlo Pitsinki. Johannes Wirtanen. Jussi Saukkonen.
6807: Pentti Niemi. Viljo Virtanen.
6808:
6809:
6810:
6811:
6812: 17 E 687/58
6813: Biiskon-en ym. : E~us laiksi vttnkust-e.n asuntM&ken9tti:Sten
6814: korjaus'la~noisttt.
6815:
6816:
6817:
6818: E-duskunnalle.
6819:
6820: Nykyisen vaikean asuntopulan vallitessa tapahtua myö.ntämällä valtioa varaista halpa-
6821: olisi kiinnitettävä huomio kaikkiin asunto- korkoisia kuoletuslainoja. Lainoja voitaisiin
6822: kysymyksen ratkaisua ja asuntojen tasoa kos- myöntää asuimrakennuksen ja siihen liitty-
6823: keviin toimenpiteisiin. vän ulkorakennuk!sen ja laitteiden kOI'jaami-
6824: Seuratessamme tilannetta erikoisesti van- seen ja par.antamiseen. Valtion varoilla l.ai-
6825: husten kohdalta havaitsemme, että myös hei- noitettavat korjaustyöt olisi rajoitettava sel-
6826: dän asumistasassaan on paljon korjaamisen laisiin asuntoihin, jotka ovat välttämättömiä
6827: varaa. omistajan ja hänen pu.öiisonsa aS'Ill'lll.istarpeen
6828: Maaseudun ja myöskin asutuskeskusten tyydyttämiseksi ja ovat omiaan edistämään
6829: vanhusten jeulrossa. ~n paljon sellaisia, jotka lreidän terveydenhoitoaan tai helpottamaan
6830: elämänsä v-..att~la. {)~.a't okeralla työllä ja taloRStoimiaan. K.orja.mllainoiUe va.hvistettai-
6831: säästäväisyydeUä {tnnistuneet hankkimaan. it- -silin enitnmäismäärä, ;j.c9lto-in n~ sa.Wvat nousta
6832: selleen pienen ~:rt. Nyt nämä mökit (Wat; -esim. 300 000 marklmah ja trorko .,lisi mah-
6833: rappeutumassa ja tal'vitsisivat korj.a~, dollishMnan halpa eli ooin l %.
6834: mutta siihen v-anhuksiU~ ei ole varoja. K&r- .Että lainat tulisivat käytetyiksi hakemuk-
6835: jauskustannukset ~vat noasseet niin pal~, ses841. mainittuun ta'rk!oitukseen, misi ne jär-
6836: ettei vanhusten vi'l\ulä varoilla ja pien~n jestettävä kuntien välityksellä, lmttln muut-
6837: eläkkeiden t«~vih -vähämintäkään kaJr~tmsta ltin 381Clhtolainat.
6838: voida tehGi. Valihllsten viihtyisyyd~n ja iEdel.lli olevan perusteella ehdotamme kun-
6839: terveyden se'ki ~yös1dn kansantalouden kan- ruoitt.en,
6840: nalta olisivat kOl'ja'Gkset välttämättömiä, ett-
6841: teivät rakenmlk&ft :k&kanaan menisi pilal~. että Edlmiktlt/Mtt h1f'V~ seuraa-
6842: Jotta välttämättömät kol'jaukset voite.~iin van lakiekdotuksf7Jt:
6843: tehdä, tarvitm1n ltpu.a, ja lähinnä se v~
6844:
6845:
6846:
6847: Laki
6848: vanhusten asuntorakennusten korjauslainoista.
6849: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6850: 1 §. 2 §.
6851: Vähävaraisten vanhusten asunto-olojen pa- Korjauslainaa myönnetään vain 65 vuotta
6852: rantamiseksi voidaan menoarviossa tarkoituk- täyttäneelle lainanhakijalle hänen omista-
6853: seen varatun määrärahan puitteissa valtion mansa sekä hänen ja hänen aviopuolisonsa
6854: varoista hakemuksesta myöntää halpakorkoi- asuntona käytettävän asuinrakennuksen sekä
6855: sia kuoletettavia lainoja vanhojen asunto- siihen liittyvien välttämättömien ulkoraken-
6856: rakennusten korjaamista, parantamista ja nusten ja laitteiden korjaamiseen, parantami-
6857: laajentamista varten. seen ja laajentamiseen.
6858: IV,37. - Siiskonen ym. 131
6859:
6860: Lainaa ei kuitenkaan myönnetä rakennuk- Samoin voidaan l&nansaaja m.ä.ärävuosina.
6861: sen tavanomaisiin vuosikorjauksiin. kuitenkin enintään kymmenenä vuotena, va-
6862: pauttaa koron suorittamisesta.
6863: 3 §. Jos lainansaajan taloudellinen asema edellä
6864: Korjauslainaa voidaan myöntää 2 §: ssä 2 momentissa edellytetyn lykkäysajan kulut-
6865: tarkoitettujen kohtuullisten. kustannusten tu.a. on sellainen, että harkitaan hänen laina-
6866: peittämiseksi enintään 300 000 markkaa. ehto~n täyttämisen johdosta menettävän
6867: mahdollisuuden itsensä elättämiseen, voidaan
6868: 4 §. jäljellä olevan lainan takaisin maksamisesta
6869: Lainan takaisin maksamisen vakuudeksi on myöntää hakemuksesta osittainen tai täydel-
6870: vahvistettava kiinnitys lainanhakijan omista- linen vapautus.
6871: maan tonttiin tai sen vuokraoikeuteen ja
6872: sillä oleviin rakennuksiin. 7 §.
6873: K'Orjamlaina myönnetään. siile kunnalle,
6874: 5 §. jonka alueella rakennus sijaitsee, kunnan
6875: Tämän lain nojalla myönnettävän lainan välityksellä ja vastu.rula edelleen tämän lain
6876: kuoletusaikaa älköön määrättäkö kahtakym- mukaisena lainana annettavaksi 1 ja 2 §: ssä
6877: mentä vuotta pitemmäksi. mainittuihin töihin.
6878: 8 §.
6879: 6 §. Valtioneuvosto määrää, mille valtion vi-
6880: Korjauslainojen koron määrää valtioneu- ranomaiselle lainojen myöntäminen sekä
6881: vosto. 6 §: ssä tarkoitetusta maksulykkäyksestä ja
6882: Lainansaajalle voidaan valtioneuvostQn v.apaut:Qksesta päättäminen kuuluu.
6883: päättämin edellytyksin ja ehdoin hakemuk-
6884: sesta myöntää lykkäystä koron, kuoletusmak- 9 §.
6885: sujen tai molempien suorittamisessa enintään Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
6886: kymmenen vuotta. tamisesta. antaa valtioneuvosto.
6887:
6888: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
6889:
6890: Aili Siiskonen. Vappu. HeinODell.
6891: Impi L1lkkarimell. A.. lfårköaen.
6892: Mlikko Holt.
6893: 132
6894:
6895: IV,SS. - La.k.al. N: o 44.
6896:
6897:
6898:
6899: Kiviaho ym.: Ehdotukset Zaeiksi maaseudun asunto-olojen
6900: parantamisesta ja maaseudun asuntorakennustoiminnan
6901: tukemisesta valtion varo~'lla.
6902:
6903:
6904: E d u s k u n n a 11 e.
6905:
6906: Maaseudun asuinrakennustoimintaa on val- dollisuuden tehdä suunnitelmat asuntotuo-
6907: tion toimesta tuettu uusien rakennusten tantoa varten vuosiksi eteenpäin.
6908: osalta asutusrahaston varoilla. Vanhojen ra- Eduskunta on jo lausunut toivomuksen,
6909: kennusten kohdalla tulo- ja menoarviossa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpi-
6910: olevilla maaseudun asunto-olojen parantami- teisiin kaupunkien, kauppaloiden ja asutus-
6911: seen varatuilla varoilla on tuettu asuntojen keskusten arava-rakennustoimintaa vastaavan
6912: korjauksia lainoituksin. Lisäksi on myön- asuntorakennussuunnitelman aikaansaami-
6913: netty avustuksia ja palkkioita. seksi varsinaista maaseutua varten. Niin-
6914: Näiden avulla on maaseudun asunto-oloi- ikään valtioneuvoston v. 1950 maaseudun
6915: hin saatu korjauksia, jotka eivät kuitenkaan asunto-oloja tutkimaan asettama komitea eh-
6916: ole riittäviä. Kokonaan ilman asuntoa ja dotti eduskunnalle annettavaksi erityisen
6917: huonoissa asunnoissa asuvia perheitä on maa- lain maaseudun asunto-olojen parantamiseksi.
6918: seudulla vielä runsaasti. Maaseudun vähä- Kaikesta tästä huolimatta tällaista lakiesi-
6919: varainen väestö ei ole voinut varojen puut- tystä ei ole aikaansaatu, eivätkä asunto-olot
6920: teen takia saada asunto-olojaan ajan vaati- maaseudulla ole parantuneet siinä määrin
6921: malle tasolle. Terveyden ja asumisen viihtyi- kuin olisi välttämätöntä. Pidämme välttä-
6922: syyden kannalta on kuitenkin välttämätöntä, mättömänä tällaisen lakiesityksen hyväksy-
6923: että asunto-olot saadaan korjatuiksi. Asuin- mistä, mikä johtaisi siihen, että maaseudun
6924: rakennustoiminnan lisääminen toisi myös asuinrakennustoiminnan tukemiseen tarvit-
6925: hyödyllisiä työkohteita työn puutteesta kärsi- tava lainoitus, avustus ja palkkiot hoidettai-
6926: välle maaseudun väestölle. siin kokonaan tämän lain mukaisesti. Tar-
6927: Valtioneuvoston päätöksien varaan perus- koitusta varten olisi valtion tulo- ja meno-
6928: tuvat mainitut säädökset olisi saatava koo- arvioon varattava vuosittain 5 miljardia
6929: tuiksi yhdeksi laiksi sekä siten tätä tärkeää markkaa tämän lain toteuttamiseksi.
6930: maaseudun asuntorakennustoimintaa edelleen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6931: kehitetyksi. Siksi olisi tarkoitusta varten hy-
6932: väksyttävä kokonaan erillinen laki, joka tur- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6933: vaisi samalla jatkuvasti varoja vuosittain tä- vat lakiehdotukset:
6934: hän tarkoitukseen ja antaisi kunnille mah-
6935:
6936:
6937:
6938: Laki
6939: maaseudun asunto-olojen parantamisesta.
6940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6941: 1 §. senmukaisten uusien asuntorakennusten sekä
6942: Asunto-olojen parantamiseksi sekä sellaisen asumiseen liittyvien välttämättömien ulko-
6943: rakennustoiminnan tukemiseksi maalaiskun- rakennusten ja laitteiden aikaansaaminen
6944: nissa, jonka tarkoituksena on asumiskustan- sekä vanhojen asuinrakennusten ja asumi-
6945: nuksiltaan halpojen ja sosiaalisesti tarkoituk- seen liittyvien vanhojen ulkorakennusten ja
6946: IV.ss. - Kiviaho ym. 133
6947:
6948: laitteiden korjaaminen, laajentaminen ja mentäviisi sadalta hyväksytyistä rakennus-
6949: uusiminen, myönnetään eduskunnan tätä tar- kustannuksista;
6950: koitusta varten osoittamista varoista lainoja, 2) 2 §: n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-
6951: avustuksia ja palkkioita. tuissa tapauksissa enintään kuusikymmentä-
6952: viisi sadalta hyväksytyistä rakentamiskustan-
6953: 2 §. nuksista, jolloin laina saa nousta yhdessä
6954: Tämän lain mukaan voidaan myöntää: sen edellä paremmalla etuoikeudella kiinni-
6955: tettyjen lainojen kanssa enintään yhdeksään-
6956: 1) lainaa sellaisille Suomen kansalaisille, kymmeneenviiteen sadalta sanotuista kustan-
6957: joiden tukeminen on välttämätöntä; nuksista;
6958: 2) lainaa kunnille ja muille yhteisöille 3) 2 §: n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
6959: vuokratalojen rakentamista varten ensi sijassa tetuissa tapauksissa enintään neljäkymmentä
6960: vähävaraisille, monilapsisille perheille; sadalta hyväksytyistä rakennuskustannuk-
6961: 3) lainaa asunto-osakeyhtiöille ja asunto- sista, jolloin laina saa nousta sen edellä pa-
6962: osuuskunnille, joiden osakkaista tai jäsenistä remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen laino-
6963: pääosa on 1 kohdassa tarkoitettuja henki- jen kanssa enintään yhdeksäänkymmeneen
6964: löitä· sadalta sanotuista kustannuksista.
6965: 4)' avustusta 1 kohdassa tarkoitetuille vä- Avustusta voidaan myöntää enintään viisi-
6966: hävaraisille henkilöille; sekä kymmentä sadalta hyväksytyistä rakennus-
6967: 5) palkkiota 1 kohdassa tarkoitetuille hen- kustannuksista.
6968: kilöille työtä säästävien sekä rakennusten Palkkiota voidaan myöntää enintään viisi-
6969: kestoikää pidentävien ja paloturvallisuutta kymmentä sadalta 2 § : n 1 momentin 5 koh-
6970: edistävien sekä asumisen viihtyisyyttä lisää- dassa tarkoitettujen rakenteiden tai laittei-
6971: vien rakenteiden ja laitteiden aikaansaami- den hyväksytyistä rakennuskustannuksista.
6972: seen. Laina, avustus ja palkkio saavat nousta
6973: Lainaa, avustusta ja palkkioita voidaan kaikki yhdessä tai kaksi yhdessä enintään yh-
6974: myöntää kutakin erikseen tai yhdessä. deksäänkymmeneen sadalta hyväksytyistä ra-
6975: kennuskustannuksista.
6976: 3 §.
6977: Vähävaraiseksi katsotaan tämän lain mu- 5 §.
6978: kaan henkilö, jolla ei ole omaisuusverolain Jos 2 § :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
6979: alaista omaisuutta eikä hänelle ja hänen tetussa tapauksessa ei ole ensisijaista kiinni-
6980: kanssaan samassa taloudessa asuville per- tyslainaa kohtuullisin hyväksyttävin ehdoin
6981: heenjäsenille viimeksi toimitetussa kunnallis- vapailta pääomamarkkinoilta saatavissa, voi-
6982: verotuksessa pantu yhteinen veroäyrimäärä daan myös ensisijainen laina joko osaksi tai
6983: ylitä valtioneuvoston paikkakunnan kalleu- kokonaan myöntää valtion varoista.
6984: den huomioon ottaen· vahvistamaa veroäyrien
6985: enimmäismäärää. 6 §.
6986: Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä Laina myönnetään kiinnitystä vastaan· ha-
6987: laissa perhettä, jossa on vähintään kaksi ko- kijan kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja ra-
6988: tona asuvaa, perheen huollettavana olevaa kennuksiin taikka omaveikaista yhteisvastuul-
6989: kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta. lista takausta vastaan sen mukaan kuin maa-
6990: Huollettavaksi lapseksi luetaan myös otto- talousministeriö määrää.
6991: lapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe korvauk- .Kuitenkin kunta voi erityisistä syistä väli-
6992: setta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena lapsena aikaisesti antaa lainoja omalla vastuullaan
6993: pidetään niin ikään kuusitoista vuotta täyt- ilman: edellä 1 momentissa tarkoitettua va-
6994: tänyttä työkyVytöntä lasta sekä koulunkäyn- kuutta.
6995: tiä jatkavaa lasta, joka on täyttänyt kuusi- Jos laina myönnetään kunnalle vuokrata-
6996: toista, mutta ei kahdeksaatoista vuotta. lon rakentamista varten, ei vakuutta ole vaa-
6997: dittava.
6998: 4 §.
6999: Lainaa voidaan myöntää: 7 §.
7000: 1) 2 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- Laina myönnetään 2 § : n 1 momentin 2
7001: tuissa tapauksissa enintään seitsemänkym- kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellyt-
7002: 134 IV,SS. - Maaseudun asUBtoräennustoiminta.
7003:
7004:
7005: tien, että asianomainen kunta sitoutuu: 10 §.
7006: antamaan rakennusta varten käytettäväksi 'Jl'ämän lain toimeenpanon johto ja ylin
7007: 4 § : n 1 momentin 2 kohdassa mainittujen valvonta kuuluu maatalousministeriölle, joka
7008: lainojen lisäksi tarvittavan pääoman hyvä.k- myöskin voi velvoittaa kunnan laatimaan
7009: s.yttä.villä elil.d:Q.illa, ellei puuttuvan pääoman asuntotuotanto- ja asuntohuoltosuunnitelman
7010: saanti sellaisi~ ehdoin muutoil'l ole turvattu; määrävuosiksi.
7011: hwvuttam.aan korvauksetta rakennusta var- Kunta on velvollinen huolehtimaan sille
7012: ten käytettäväksi rakentamiseen sopivan ton- tämän lain nojalla myönnettyjen varojen
7013: tin., jolle. johtaa liikennekelpoinen tie tai jolle hoidosta ja käytöstä ja rakennustöiden val-
7014: kunta sitoutuu sellaisen rakentamaan, siksi vonnasta.
7015: ajaksi, jO!Ila rakennusta varten on valtion
7016: myöntämää lainaa maksamatta, tahi muulla 11 §.
7017: tavoin huolehtimaan siitä osasta pääoman A vustuksien ja lainojen myöntämisestä
7018: tarvetta, jonka va.stikkeettoman tontin arvo maaseudun asunto-olojen parantamiseen maa-
7019: muodostaa. liskuun 17 päivänä 1938 annetun valtioneu-
7020: 8 §. voston päätöksen (128/38) ja maaseudun ra-
7021: Laina voidaan myöntää kunnalle sen toi- kennusavustuksista, -lainoista ja -palkkioista
7022: IOOS'Ila tai vastuulla edelleen lainattavaksi tä- 5 päivänä lokakuuta 1944 annetun valtioneu-
7023: män lain tarkoituksiin 2 § : n 1 momentin voston päätöksen (676/44) mukaisiin tarkoi-
7024: 1 kohdassa tarkoitetuille henlo1öille. Tästä tuksiin valtion tulo- ja menoarviossa osoite-
7025: välitystehtävästä kunta ei ole oikeutettu tut varat liitetään tämän lain tarkoituksiin
7026: saamaan palkkiota. myönnettäviin varoihin.
7027:
7028: 9 §. 12 §.
7029: Tämän. lain oojalla myönnetyt lainat mak- Valtion varoista tämän lain nojalla myön-
7030: setaan takaisin kohnen P'l'OSe:ntin vuotuis- netty avustus ja palkkio on vapaa valtiolle,
7031: maksum, ~ koroiksi luetau. enintään kunnalle ja seurakunnalle tulon ja omaisuu-
7032: yksi prosentti kulloinkin amo:rittamatta ole- den perusteella suoritettavista veroista. Täl-
7033: vasta pääomasta sekä muu pääoman lyhen- laista avustusta tai palkkiota ei voida myös-
7034: nykseksi. kään ulosmitata.
7035: Laman saajalle v0idaan valtioneuvoston
7036: päitttämin edellytyksin ja ehd0in myöDtiä 13 §.
7037: lykkäystä kuoletuslainojen tai kmtkojeft tahi Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
7038: mdempien lmorilttamisessa eDintään viisi meen:panQSta ja. soveltamisesta antaa valtio-
7039: vuotta, jolloin lainojen kuoletmaika :piteBee neuvosto.
7040: vastaavasti. S:a:mom voidaan lainan saaja
7041: määrävuosina, kuitenkin enintään viitenä 14 §.
7042: vuotena, vapauttaa lainasta määrätyn koron Tämä laki tulee voimaan päivänä'
7043: ~rittamisesta. kuuta 195.
7044:
7045:
7046:
7047:
7048: L,aki
7049: •a.aeaduu a.sunwrakelmU8W.innaD' tukemisesta Y<ion vuoilla.
7050: Eduskun:uan päätöksen ml.lkaisesti säädetään:
7051: 1 §. Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrä-
7052: Maaseudun asunto-olojen parantamista ja: rahaa käytetään !ainoiksi, avustuksiksi ja
7053: asuntorakennustuotannon tukemista varten palkkioiksi asumiskustannuksiltaan halpojen
7054: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- ja sosiaalisesti tark~1mksenmukmsten, ll'llSien
7055: tain 5 000 miljoonan markan: suuruinen siir- asuilwakennusten sekä asumiseen liittyvien
7056: t&määriira.ha. vilttämättömi~n ulkorakennusten ja la:ittei-
7057: IV,SS. - Kiviaho ym.
7058:
7059:
7060: den aikaansaamiseen ja vanhojen asuinraken- 2 §.
7061: nusten ja asumiseen liittyvien vanhojen ulko- Siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyksessä
7062: rakennusten ja laitteiden korjaamiseen, laa- 1 § : ssä tarkoitettuja lainoja, avustuksia ja
7063: jentamiseen ja uusimiseen maalaiskunnissa. palkkioita myönnetään, säädetään erikseen.
7064: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7065:
7066: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
7067: Matti Meriläinen. Niilo Nieminen.
7068: Tauno Kelovesi. Judit Nederström-Lunden.
7069: Pauli Puhakka. Martti Linna.
7070: Eino Tainio. Antto Prunnila..
7071: Usko Seppi. ]iäuQ :&Qin&.
7072: .A.arD.e hlkkinm. ToiTo l'l'imall.
7073: Toivo .&svik.
7074: 136
7075:
7076: IV,39. - Toiv.at N: o 11.
7077:
7078:
7079:
7080:
7081: Kaitila ym.: Hallinnollisen ja parlamentaarisen valtiontilin-
7082: . tarkastuksen ja valvonnan tehostamisesta.
7083:
7084:
7085: Eduskunnalle.
7086:
7087: Kun valtion menojen paisuminen ja moni- ten päätöksistä. Tosin tarkastusvirastolla on
7088: puolistuminen sodan aikana ja senjälkeisinä lain mukaan muodollinen oikeus tarkastaa ja
7089: vuosina asetti uusia vaatimuksia valtion va- tutkia tapauksia, joissa valtioneuvoston jä-
7090: rojen käytön valvonnalle, uudistettiin val- senet ovat mukana, mutta kuluneiden vuosien
7091: tion revisiolaitos joulukuun 23 päivänä 1947 kokemukset osoittavat, ettei tällaiseen tarkas-
7092: annetulla lailla. Tämän lain nojalla valtion- tustoimintaan ja syyllisten saattamiseen ran-
7093: talouden tarkastusvirasto, jolle siirrettiin gaistukseen ole käytännössä mahdollisuuksia.
7094: entiselle revisiolaitokselle ja sotatalouden Tarkastusviraston käytettävissä oleva työ-
7095: tarkastukselle kuuluneet tehtävät, aloitti toi- voima on riittämätön sille annettujen moni-
7096: mintansa vuoden 1948 alusta. Samalla tar- naisten tehtävien suorittamiseksi, mistä
7097: kastustoimintaa laajennettiin ja kehitettiin. johtuen tarkastuksia ehditään suorittaa vain
7098: Mitään ratkaisevaa uudistusta ei kuitenkaan pistokokein, eikä kaikkien tehtävien suorit-
7099: saatu aikaan, sillä kaikessa oleellisessa omak- tamiseen ole lainkaan mahdollisuuksia. Niinpä
7100: suttiin aikaisempi kontrollisysteemi sellaise- valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tilien
7101: naan. tarkastusta ei ole suoritettu, puhumattakaan
7102: Hallinnollista varojen käytön valvontaa että olisi kiinnitetty huomiota näiden yh-
7103: pyrittiin siis tällä tavoin osittain kehittä- tiöiden varojen käytön ja sijoitusten tarkoi-
7104: maan. Sensijaan ei ryhdytty mihinkään tuksenmukaisuuteen, niilikuin asianomainen
7105: toimenpiteisiin eduskunnan taholta tapahtu- laki edellyttää. Valtionapua nauttivien yh-
7106: van parlamentaarisen finanssivalvonnan te- teisöjen ja yhdistysten tilien tarkastus on
7107: hostamiseksi. Tosin eduskunnan puhemie- jäänyt myös varsin vähäiseksi. Valtion liike-
7108: histö asetti keväällä 1949 asiaa valmistelevan laitosten tilien tarkastus ei liioin ole ollut
7109: komitean, mutta sen varsin laajakantoisia riittävää.
7110: uudistusehdotuksia ei otettu huomioon. Val- Tarkastusvirastolla ei liioin ole mahdolli-
7111: tiontilintarkastajain ohjesääntö kylläkin suuksia laajempien asioiden riittävän yksi-
7112: uudistettiin vuonna 1951, mutta se ei sisäl- tyiskohtaiseen tutkimukseen, mikä olisi vält-
7113: tänyt mitään olennaisia parannuksia. tämätöntä, jotta ne kokonaisuudessaan tulisi-
7114: Kuluneiden vuosien kokemukset ovat osoit- vat selvitetyiksi ja niissä mahdollisesti esiin-
7115: taneet, etteivät näin toimeenpannut osittais- tyvät väärinkäytökset paljastetuiksi. Edus-
7116: parannukset vastaa niitä vaatimuksia, mitä kunnan oikeusasiamies ehdottikin valtioneu-
7117: yhä paisunut ja monipuolistunut valtion- vostolle 31. 12. 1951 lähettämässään kirjel-
7118: talous tarkastustoiminnalle asettaa. Edelleen- mässä tarkastusvirastoon perustettavaksi eri-
7119: kin on havaittavissa suuria puutteellisuuksia koistarkastuksia varten omaan osastoon, mikä
7120: ja epäkohtia. samalla suorittaisi niitä tutkimuksia ja sel-
7121: Valtiontalouden tarkastusviraston osalta vittelyjä, joita valtiontilintarkastajat tarkas-
7122: on suurimpana epäkohtana pidettävä sitä, tusvirastolta pyytävät.
7123: että tarkastusvirasto on valtioneuvoston alai- Tarkastusvirastolla ei ole syyteoikeutta.
7124: nen virasto. Hallituksen alaisena sillä on Virasto voi tosin tilimuistutusmenettelyssä
7125: käytännössä varsin rajoitetut mahdollisuudet tuomita virkamiehen valtiolle korvaamaan
7126: tarkastaa niitten taloudellisten toimenpiteit- sen vahingon, jonka tämä virheellisellä me-
7127: ten tarkoituksen- ja lainmukaisuutta, jotka nettelyllään on aiheuttanut, sekä ilmoittaa
7128: ovat aiheutuneet hallituksen tai sen jäsen- viralliselle syyttäjälle rikokset syytteen teke-
7129: IV,S9. - Kaitila ym. 137
7130:
7131: mistä varten. Tilimuistutusmenettelyä on myöhäinen valmistuminen pienentää kuiten-
7132: kuitenkin käytetty varsin harvoin ja syyt- kin huomattavasti sen tehoa.
7133: teeseen asettamisen tarkoituksessa tehdyt Tarkastuskertomuksen käsittely eduskun-
7134: ilmoitukset ovat olleet vieläkin harvinai- nassa on sangen hidasta ja enemmänkin vain
7135: sempia, mikä lienee johtunut toisaalta niistä muodollinen toimenpide, jolla ei lisätä tilin-
7136: vaikeuksista, joita virastolla on asioiden sel- tarkastajain kertomuksen tehoa. Mainitta-
7137: vittämisessä ja syytekuntoon saattamisessa, koon, että noin 30 vuoden ajan sen edus-
7138: ja toisaalta siitä, että valtiontalouden hoidon kuntakirjelmän sanamuoto, jolla valtiontilin-
7139: alalla esiintyneet laiminlyönnit ja väärin- tarkastajain kertomus toimitetaan hallituk-
7140: käytöksetkin ovat vaikeasti käsiteltäviä selle, on ollut miltei sanasta sanaan saman-
7141: asioita ei vain syyttäjille vaan myös tuomio- lainen.
7142: istuimelle, mikä on osalta ollut omiaan tässä Hallituksen eduskunnalle antama kerto-
7143: suhteessa vaikuttamaan pidättävästi tarkas~ mus niistä toimenpiteistä, joihin valtiontilin-
7144: tusviraston toimintaan. Tarkastusvirasto ei tarkastajain muistutukset antavat aihetta, on
7145: näin ollen voi esiintyä sellaisella arvovallalla varsin lyhyt ja usein verraten ylimalkainen.
7146: kuin mitä oikaisujen aikaansaamiseen näissä Kun tämän kertomuksen valmistuminen saat-
7147: asioissa usein tarvittaisiin, ja kansalaisten taa siitä huolimatta viedä aikaa noin vuoden,
7148: keskuuteen on levinnyt käsitys, ettei asian- niin että sen ilmestyessä on kulunut jo yli
7149: omaisia rikkomuksiin syyllistyneitä saateta kolme vuotta asianomaisen varainhoitovuoden
7150: edesvastuuseen vaan asiat ,painetaan villai- päättymisestä, ei se synnytä eduskunnassa
7151: sella". Tämän epäkohdan poistamiseksi edus- minkäänlaista mielenkiintoa. Mainittakoon,
7152: kunnan oikeusasiamies on edellä mainitussa että vastaava kertomus Ruotsissa on laajuu-
7153: kirjelmässään ehdottanut, että syytteiden deltaan 10-15-kertainen meidän kertomuk-
7154: ajaminen näissä asioissa on määrättävä tar- seemme verrattuna ja se ilmestyy yhtäaikai-
7155: kastusviraston nimenomaiseksi velvollisuu- sesti tilintarkastuskertomuksen kanssa. Meillä
7156: deksi, jota varten virastoon olisi perustet- hallituksen kertomuksen arvoa vähentää
7157: tava revisioviskaalin virka. myös se, ettei hallitus ole sisällyttänyt siihen
7158: Valtiontalouden tarkastusviraston työn omaa kannanottoaan, vaan kertomus on ai-
7159: painopiste on edelleenkin liiaksi vanhassa noastaan eri ministeriöiden antamien selos-
7160: kameraalisessa virastotaloudessa, vaikka val- tusten yhdistelmä.
7161: tiontalous on kehittynyt yhä enemmän ja Kaikesta edellä olevasta johtuen tilintar-
7162: enemmän liikeyritystaloutta muistuttavaksi. kastajain huomautuksiin ja muistutuksiin ei
7163: Tarkastusviraston työ tapahtuu liiaksi jul- suhtauduta riittävän vakavasti, minkä seu-
7164: kisuudelta salassa. Viraston olennainen työ rauksena samat virheet ja laiminlyönnit tois-
7165: näkyy vain eduskunnan valitsemain valtion- tuvat vuodesta vuoteen tilintarkastajien teke-
7166: tilintarkastajain kertomuksen välityksellä, mistä muistutuksista huolimatta.
7167: sensijaan että tarkastusvirasto antaisi itse Valtiontilintarkastajain työ perustuu pa-
7168: julkisuuteen kertomuksen omasta toiminnas- kostakin liiaksi valtiontalouden tarkastus-
7169: taan. virastolta heille lähetettyyn aineistoon. Tällä
7170: Postisäästöpankki ja Kansaneläkelaitos ovat tavoin jää eduskunnan puolelta tapahtuva
7171: kokonaan tarkastusviraston toimivallan ulko- silmällä pito suurelta osalta riippuvakai siitä,
7172: puolella. mitä hallituksen alainen tarkastusvirasto on
7173: Valtiontilintarkastajain osalta on syytä ottanut tarkastaakseen. Sitäpaitsi ei siihen
7174: todeta, että vaikka valtiontilintarkastajain aineistoon, jota valtiontilintarkastajat käyt-
7175: kertomuksen valmistumista onkin uuden tävät, sanottavastikaan sisälly yleisempiä
7176: johtosäännön vahvistamisen jälkeen joudu- selvityksiä valtiontalouden tilasta ja kehi-
7177: tettu, se vieläkin ilmestyessään noin 15 kuu- tyksestä, tällainen selvittely kun ei varsinai-
7178: kauden kuluttua tilivuoden päättymisestä sesti kuulu tarkastusviraston tehtäviin.
7179: valmistuu liian myöhään, jotta siihen sisäl- Epäkohtana on niin ikään pidettävä sitä,
7180: tyvillä huomautuksilla ja muistutuksilla olisi ettei valtiontilintarkastajilla ole oikeutta
7181: riittävää tuoreutta. Tosin tätä epäkohtaa valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden eikä
7182: korjaa osittain se, että valtiontilintarkasta- valtionapua nauttivien yhteisöjen tilien ja
7183: jat jo kertomuskaudella saattavat tehdä toiminnan tarkastukseen ja valvontaan.
7184: asianomaisille huomautuksensa. Kertomuksen Nämä valtion sekä hallinnollisessa että
7185: 18 E 6817/5'8
7186: 138 IV,39. - Valti9n~tus.
7187:
7188:
7189:
7190: parlamentaa.l'isessa tilintarkast.uksessa ilme.. rannukset oliai suoritettava sekä Willinnoll.ir
7191: nevät puutteellisuudet ja epäkohdat ovat sen että parlamentaarisen tilintark.astuksen
7192: osittain myötävaikuttaneet siihen, että val- osalta. Kun niihin liittyvien kysymysten $l-
7193: tion W);l'Ojen käytössä on kuluneina vuosina vittely vaatii perusteellisia tutkimuksia ja
7194: ilmennyt paljon epiitarkoitukse:nmukai&uutta, parann'W'!ehdotusten teko aaiantateva.a val-
7195: tahlau,sta ja jopa suoranaisia väärinkäytök- mistelua, olisi tätä tarkoitusta varten kiirool-
7196: siältin, mikä kaikki ei varmaankaa;n riittä- lisesti asetettava asiantuntijaelin, jooka jä-
7197: mättömämä tilintarkastuksesta j,ohtuen ole senistä, ottaen huomioon, että. parlamentaa"
7198: tullut ilmi. Siksi yleinen mielipide pitää rinen tilintarkastus buluu välittömästi ed~
7199: välttämättömänä valtion tilintarkastuksen te- kunnan alaisuuteen, puolet olisi eduskunnan
7200: hostamista. Myös valtiontilintarkastukseen valitsemia.
7201: perehtyneet asiantuntijat ovat kaikki sitä Edellä. elevaan viitatea esitämme kun-
7202: mieltä, että tilintarkastll;Sta olisi laajennet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7203: taja ja tehostettava. Kun riittämätön tilin- muksen,
7204: tarkastus on osaltaan syynä siihen, että val-
7205: tion varoja käytetään kevytlnielisesti ja siten että haUitus asettaisi asia'll.tuntija-
7206: lisätään kansalaisten verotaakkaa, on välttä- dimen laati~n kiireell~sti ehdo,.
7207: mätöntä, että valtiovalta ryhtyy toimenpitei- tusfa sekä halli.-.1Wllise.• ettii !if!r-l.Q.
7208: siin valtiontilintar4stuksen tehostamiseksi. mentaariMn wltitintilVn.tarkestuksen ie.
7209: Niinkuin edellä esitetyistä tilinta:vkastuk- "'al.wnnan tehostamiseksi.
7210: sen et>älwhdista ilmenee, uudistukset ja pa-
7211: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7212:
7213: Esa. It~ Kaarlo Pitsinki. Xavlo K.a.ja.tsalo.
7214: AnxU. Hosia.. Veikko Hyyijä.ine:o.. Erkki Ha.ra..
7215: Rafa.&l Paasio. Juho Tenhiälä. Ola.vi Lähteem:näJd.
7216: Väinö Ta.JlDi8r. Aaro Styklå.
7217: 139
7218:
7219: IV,40. - Toiv.al. N: o 12.
7220:
7221:
7222:
7223:
7224: Vemaam.o: Toilmenpiteistii kansanedustajain palkkauksen tar-
7225: kistamisek$1&.
7226:
7227:
7228: E d u s k u n n a 11 e.
7229:
7230: Ei voida kieltää sitä tosiasiaa, että kansa- allekirjoittaneen käsityksen mukaan kansan-
7231: laiset o:vat useissalciR yhteyksissä arvostelleet edustajien kokonaispalkkaus vaikuttaa pi-
7232: kansanedustajien palkkausta katsoen sen kemminkin liian korkealta. kuia liian :p\0-
7233: liian koil1keaksi. Osi:ttain tällainen arvostelu neltä, ehdotan kunnioittaeD. eduskun:nan hy-
7234: johtuu ~ää:ristä tiedoista, mutta arvostelun väksyttäväksi toivomuksen,
7235: sijaa palkkauksessa ilmeisesti kuitenkin on.
7236: Selvää oo, että kansanedustajille täytyy että halU.tus. ryhtyi&i lciiree~i
7237: maksaa asianmukai1!l.en palkka. Muussa ta.- toimenp-iieisiin sen seluiltämiseksi,
7238: pauksessahan eivii ka.nsanedustajina. voisi mitä arvostelua milt~tt-.via. pu1dteel-
7239: olla; kuin rikkaat. Toiswta o:m. kuitenkin ~todella on ol~ kcmsan-
7240: toimittava niin, ettei aiheetonta arvosielua ethsttljitA ko&\eva&Sa kok~ptilk
7241: pääse. syntymään ja että edoskunnan ja kan- kaukse~ sikä mataidi Ed1tt$kufuuilll6
7242: sanedustajien 8l'Vovalta säilyy. Kansanedn&. esityksen kMtumlisekri jQ oik:etaden-
7243: tajien pa.lkka.uBasiaa ei ole koskaan pel'liiS~ m'Uk~ k~edutajitm ~auk
7244: teellisesti tutkittu. Tämän vuoksi ja lmn sskå.
7245: Helsmgissä 6 päivänä elokuuta 1958.
7246:
7247: Veikko Ve~
7248: 140
7249:
7250: IV,41. - Toiv.al. N:o 13.
7251:
7252:
7253:
7254:
7255: Imiala ym..: Valtion tilapäisten vakinaisluontoisten viran ja
7256: toimen haltijain toimien vakinaistamisen loppuun saatta-
7257: misesta.
7258:
7259:
7260: Eduskunnalle.
7261:
7262: Valtion palveluksessa on yhä jatkuvasti kuluja ja haittaa virastojen ja laitosten
7263: suuri määrä ammattitaitoisia ja tehtäviinsä työtä.
7264: perehtyneitä tilapäisiä toimihenkilöitä. Näistä Tällaisista syistä jatkunut työvoimapula
7265: huomattava osa on ollut valtion palveluk- tuottaa vaikeuksia ja haittaa useilla valtion
7266: sessa jo useita vuosia, jotkut jopa vuosikym- hallinnon aloilla. Pätevää ammattihenkilö-
7267: meniä ja heidän tehtävänsä ovat niin pysy- kuntaa edellyttävien toimien pitäminen jat-
7268: väisluontoisia, ettei voida ajatellakaan niiden kuvasti tilapäisinä aiheuttaa sen, että niihin
7269: hoitamatta jättämistä. ei hakeudu vakinaisia työntekijöitä.
7270: Tilapäisen toimihenkilön oikeudellinen, so- Huomioon ottaen edellä esitetyt epäkohdat
7271: siaalinen ja useassa tapauksessa taloudelli- ja sen, että valtion tilapäisten toimien va-
7272: nenkin asema on huonompi kuin saman kou- kinaistamista vuoden 1958 tulo- ja meno-
7273: lutuksen saaneen ja vastaavaa työtä tekevän arvion käsittelyssä katsottiin tarpeelliseksi
7274: ylimääräisen tai vakinaisen viran tai toimen jatkaa, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
7275: haltijan. Tätä ei voida pitää oikeudenmu- hyväksyttäväksi toivomuksen,
7276: kaisena eikä valtion edunkaan mukaisena,
7277: sillä tilapäinen henkilökunta vaihtuu sen ase- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7278: man vuoksi tavallista nopeammin. Sen tilalle toimenpiteisiin valtion Ulapäisten va-
7279: joudutaan kouluttamaan uutta henkilökun- kinaisluontoisten viran ja toimen hal-
7280: taa, mikä puolestaan aiheuttaa valtiolle tijain toimien vakinaistamisen lop-
7281: puun saattamiseksi.
7282: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7283:
7284: Aune Innala. Jussi Saukkonen. A. F, Airo.
7285: 141
7286:
7287: IV,42. - Toiv.al. N:o 14.
7288:
7289:
7290:
7291:
7292: Porsius ym.: Sairaalain apuhoitajien tt1apäistoimien muutta-
7293: misesta ylimääräisiksi toimiksi.
7294:
7295:
7296: Eduskunnalle.
7297:
7298: Puolustuslaitoksen sairaalamuodostelmissa jaamiseksi olisi edellämainitut tilapäistoimet
7299: ei saamiemme tietojen mukaan ole ainoata- muutettava ylimääräisiksi.
7300: kaan peruspalkkaista apuhoitajan virkaa, Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
7301: vaikka nykytilanne osoittaa, että apuhoitajia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7302: edelleenkin tarvitaan. Koska kyseessä ole- sen,
7303: vissa laitoksissa nykyään palvelee useita
7304: kymmeniä apuhoitajia, joista monet jo v: sta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7305: 1947 alkaen, tilapäistoimenhaltijoina, olisi toimenpiteisiin puolustuslaitoksen sekä
7306: tämä epäkohta korjattava siten, että nämä läänin- ja yleisissä sairaaloissa tila-
7307: toimet muutettaisiin ylimääräisiksi toimiksi. päistoimenhaltijoina toimivien apu,..
7308: Läänin- ja yleisissä sairaaloissa toimii sa- hoitajien tt1apäistoimien muuttami-
7309: moin huomattava määrä apuhoitajia tilapäis- seksi ylimääräisiksi toimiksi.
7310: toimen haltijoina. Tämänkin epäkohdan kor-
7311: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
7312:
7313: Saara Porsius. Aune Innala.
7314: 148
7315:
7316: IV,43. - Toiv.al. N:o 15.
7317:
7318:
7319:
7320:
7321: laDala Jll.. ~ Vi!kmoist~ttcnnien, valtum lastenhoitajain toi-
7322: mim t~Wutmmisesta peruspalkkaisiksi viroiksi.
7323:
7324:
7325: Eduskunnalle.
7326:
7327: v~ltieft tmlvehtksessa ()l'J. ollut koollll'OOttuja valtiolle mitään lisämenoja.. Sen SIJaan se
7328: lastenhoitajia vuodesta 1930 läktien. Nykyi- antaisi valltioo pail'relnksessa oleviUe lasten-
7329: sin heitä oo mm. iastensairaa.[G-issa, synnytys- hoitajille varmuuden heidän toimensa pysy-
7330: lairobissa, kirurgisissa. sairaaloissa. ja tuber- väisyydestä. Samalla tre olisi. omiu,n !$tå-
7331: kuloosiparantoloissa, ts. yleensä kaikissa val- mään heidän halreutumistaa.n valtiolta kun-
7332: tion sairaaloissa sekä keskussairaaloissa yh- tien, kuntainliittojen tai muiden työna.nta-
7333: toonsii useita satoja. Toimet olivat aiu:ksi tila- jien. vakirnaisluontoiseoo palvelukseen, mikä
7334: päisiä, mu.tta ovat vuodelta 1942 lähtien vaara oo olemassa varsinkin keski:msairaa.la-
7335: olleet ylimääräisiä. järjestelmään sih·ryttyä.
7336: Lastenhoitajien t-oimet valti,.(m sairaaloissa Kaiken -edellä esitetyn nojalla ehdotamme
7337: ovat täysin jalf:Jrnvia. ja niin ollen pysyväis- kunnioittaen edusknnna:n. hyväksyttäväksi toi-
7338: luontoisia. Ne edellyttävät täysin pätevää vomuksen,
7339: ammattikoulutusta alalla ennen kuin asian-
7340: omaisia kiinnitetään toimiinsa edes ylimää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
7341: räisinä. Valtion edun mukaista olisi, että että kaikki vielä vakinaistamattomat
7342: kaikki valtion lastenhoitajien toimet vakinais- valtion lastenhoitajan toimet muutet-
7343: tettaisiin. Ehdotettu muutos ei aihenttaisi taisiin per1tSpalk"kfrisiksi viroiksi.
7344: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7345:
7346: Aune lnnala. Jussi Saukkonen.
7347: 143
7348:
7349: IV,44. - Toiv.al. N:o 16.
7350:
7351:
7352:
7353:
7354: lmt&l& ym.: Ra~laitoksen emännöitsijän ja keittäjättä-
7355: t'6n tt>i~ mttwttmNi8esta ylimääräisiksi toimiksi.
7356:
7357:
7358:
7359: E d u s k u n n a li .e.
7360:
7361: Raja.v.artiolaitoksen palveiulksessa on jo tarkoitettu ja myös käytännössä muodostu-
7362: 1920-tu.vun puolivälistä alkaen oUut emäntiä neet pysyväiseksi.
7363: ja ikei!ttåjättäriä huolehtimassa sen pääsijoi- Näin -ei saa enää jatkua. Tähän asiain-
7364: tuspaikkojen ruokataloudesta. Nykyisin niissä tilaan on saatava ensi tilassa korjaus muo-
7365: tyGakentelee viisi emäntää ja noin yhdeksän- dostamaHa edellä mainitut t'Oimet ylimääräi-
7366: toista keittiijäå. Työn. laadun ja vastuullisuu- siksi emännän ja keittäjättären toimiksi. Sa-
7367: -dM puolesta heidän tehilivänsä rinnastetaan nottu toimen!)ide olisi valtion edun mukaista,
7368: täysin poolustusiaitoksessa palvelevien. emän- paitsi muuten, jo senkin vu-oksi, ettei sen
7369: tien ja keittä~ttärien työhön. Heiltä vaadi- tottunut ja koulntettu h-enkilökunta hak-eu-
7370: wm myös sam;mJ:ainen ~mroa.ttitaito ja -päte- tuisi muihin työpaikkoihin toimen epävar-
7371: vyys ennen heidän kiinnittäm.istään tehtä- muuden vuoksi. Sitäpaitsi se ei aiheuttaisi
7372: viinsä, samoin myös sama k~ulutus niitä hoi- valtiolle slmottavia kustannuksia puheena
7373: d~ttaessa. Niinpä esim. rajavartiogton palve- -ol~van henkilökunnan vähyyden takia eikä
7374: luksessa olevioo. emäntien ja keittäjättärien muutenkaan. Ennen kaikk-ea se kuitenkin
7375: on puolustn:slali:toksen emänltien ja keittäjät- oiisi oikeudenmukaista ja kohtuullista sen
7376: wien tavoin käytävä samat pTrolustuslaitok- vu.oksi, että myi:)s puolustuslait()ksen emän-
7377: sen ;järje~ämät alan kurssit. Yleensäkin on :nöitsijän ja keit'täjättären toimet ovat yli-
7378: todettava, että he toimipaikoissaan joutuvat mää,räisiä toimia ja että eduskunta vuonna
7379: työskentelemään samanlaisissa olosuhteissa ja 1955 on lausunut t0ivomuksen osan pu.~us
7380: suorittamaan täysin samanlaisia tehtäviä vei- tuslaitoksen emännöitsijän toimista muutta-
7381: voittavassa ja msittavassa työssään lmin puo- miseksi perospalkk.ais:iksi toimiksi.
7382: lustuslaitoksenkin emännät ja keittäjättäret. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
7383: KaFkesta. ,tästä huolimatta heidän asemansa eM@tamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
7384: oo. tä;ysin e]>ävarm.a, mitä. tu~:ee ty0suhteen väksyttäväksi toivomuksen,
7385: jatkuvuuteen. 'r.&:valiisen yksityisoikeudellisen
7386: työsuhteen perusteella toimivina heillä ei että kallitus ryhtyi-si kiireeUisesti
7387: myöskään ole viran ja rtoimen haltijain eläke- toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen vii-
7388: oikeutta sen enempää kuin muitakaan valtion den emännöitsijän ja yhdeksäntoista
7389: vakinaisen tai ylinmäriiisen viran tai toim-en keittäjättären toimen 'lnT.Vrtttamiseksi
7390: haltijan palvelu'ksensa perusteella nauttimia ylimääräisiksi toimiksi puolustuslaitok-
7391: etuisuuksia. Näin on siitäkin huolimatta, että sen ylimääräisten emännöitsijän ja
7392: useat rajavartiolaitoksen emännistä ja :keittä- keittäjättären toimien palkkioita vas-
7393: jättäristä ovat olleet sen palveluksessa jo taavine vuosipalkkioineen.
7394: vuosikymmeniä ja että heidän toimensa on
7395: Helsingissu 12 päivänä elokuuta 1958.
7396:
7397: Aune Innala. A. F. Airo.
7398: 144
7399:
7400: IV,45. - Toiv.al. N: o 17.
7401:
7402:
7403:
7404:
7405: Kukkonen ym.: Toimenpiteistä valtion oppikoulujen kanslia-
7406: apulaisten toimien ja palkkauksen uudelleenjärjestämiseksi.
7407:
7408:
7409: E d u s kun n a 11 e.
7410:
7411: Kaikissa valtion oppikouluissa on nykyisin Kanslia-apulaisten palkkaus on tapahtunut
7412: rehtorin apuna kanslia-apulainen, koska se on tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan,
7413: osoittautunut välttämättömän tarpeelliseksi joka kuluvaa vuotta varten on 6 381 000
7414: tavattomasti laajentuneiden rehtorintehtä- markkaa (10 Pl. VII. 17), turvin. Kanslia-
7415: vien vuoksi. Tämä tehtävien lisääntyminen apulaisten toimet eivät kuitenkaan ole palk-
7416: on aiheutunut useista eri syistä. Luokat ovat kausluokitukseen kuuluvia vakansseja, vaan
7417: oppilastulvan vuoksi 'kasvaneet ylisuuriksi, tilapäisiä toimia, joista maksetaan vaatima-
7418: on ollut järjestettävä limittäistä lukua ja ton 250 markan palkkio kuukaudessa luokkaa
7419: iltavuoroja. Kouluilla ei ole erityisiä talou- kohti. On selvää, ettei tällaisella palkalla
7420: denhoitajia, vaan rehtorin on vastattava voi saada ammattitaitoista työvoimaa edes
7421: taloudenhoidosta ja kassasta sekä järjestet- osapäivätoimisesti, vaan rehtorit joutuvat
7422: tävä palkanmaksu, veronpidätykset ym. Kir- edelleenkin suorittamaan pääosan kanslian-
7423: jeenvaihto on paisunut moninkertaiseksi. Ra- hoidosta. Kysymyksessä on hyvin haitalliseksi
7424: kennustoiminnan, uusien rakennusten ja lisä- muodostunut epäkohta, jonka korjaamiseksi
7425: rakennusten sekä korjausten suunnittelu on olisi viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin.
7426: rehtorin suoritettava. On selvää, että rehto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7427: rintoimen pedagoginen puoli tästä suuresti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7428: kärsii. Jotta kasvatustyö saisi yhdenmukaiset vomuksen,
7429: suuntaviivat, rehtorin tulisi voida enemmän
7430: omistaa aikaansa pedagogisen ohjannan hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7431: tamiseen, nuorten opettajien ohjaamiseen, toimenpiteisiin valtion oppikoulujen
7432: opetuksen kuunteluun, opettajakokousten jär- kanslia-apulaisten toimien ja palk-
7433: jestämiseen ja oppilaiden vapaiden harras- kauksen uudelleenjärjestämiseksi niin,
7434: tusten seuraamiseen. että rehtorit vapautuisivat teknillis-
7435: luontoisesta kansliatyöstä.
7436: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
7437:
7438: Antti Kukkonen. Ensio Partanen. Martti Salminen.
7439: 145
7440:
7441: IV,46. - Toiv.al. N: o 18.
7442:
7443:
7444:
7445:
7446: Innala ym.: Rakennushallinnon tilapäisten toimien muutta-
7447: misesta ylimääräisiksi.
7448:
7449:
7450: E d u s k u n n a ll e.
7451:
7452: Rakennushallinnon toimialaan kuuluvat lut 27 rakennushallinnon tilapäistä tointa
7453: valtion huonerakennustyöt ovat viime vuo- olisi sen vuoksi muutettava ylimääräisiksi:
7454: sina huomattavasti lisääntyneet työllisyyden 4 insinööriä . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 27 pl.
7455: ylläpitämiseksi ja asetuksen rakennushallin- 1 rak.insinööri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 ,
7456: nosta edellyttämien töiden johdosta. 2 rak.insinööriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 ,
7457: Rakennushallinnon työvoima on välttämät- 2 rak.teknikkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 ,
7458: tömänä viimeisten kuuden vuoden aikana 2 rak.piirtäjää . . . . .. . . .. . .. . . .. . . 25 "·
7459: kasvanut oheisen taulukon mukaisesti. Työ- 1 sähköteknikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 ,
7460: voiman kasvun johdosta ei kuitenkaan yli- 1 toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 ,
7461: määräisten ja vakinaisten toimien ja vir- 1 piirtäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 "
7462: kojen luku ole noussut samassa suhteessa 1 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 "
7463: kuten seuraavasta taulukosta ilmenee: 2 piirtäjää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 "
7464: 1 kirjanpitäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 ,
7465: Rakennushallituksen virkamieskunta 1 kanslisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 ,
7466: vakinaisia 2 konekirjoittajaa . . . . . . . . . . . . . . . . 11 ,
7467: ja yllin. tilapäisiä yhteensä.
7468: 5 tstoapulaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 ,
7469: 1. 9.-53 •••• 0 ••• 50 26 76 2 autonkuljettajaa . . . . . . . . . . . . . . . . 15 ,
7470: 1. 9.-54 •• 0 0 ••• 0 52 48 100 1 vahtimestari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 ,
7471: 1. 9.-55 ••••• 0 •• 50 57 107 sekä läänin rakennustoimistossa
7472: 1. 9. -56 • • • 0 0 ••• 54 59 113 1 kassanhoitaja ................. . 16 pl.
7473: 1. 2.-58 0 •• 0 •••• 55 66 121 2 tstoapulaista . . ................ . 10 "
7474: 2 rak.mestaria .................. . 24 "
7475: Koska aivan pätevin perustein voidaan
7476: osoittaa, ettei rakennushallinnon työmäärä Edellä lausutun perusteella kunnioittavasti
7477: vastaisuudessa tule pienenemään, ei valtion ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7478: taloudelle ja hallinnolle voi olla edullista, vomuksen,
7479: että pysyväisluontoisten tilapäisten toimien
7480: lukumäärä on 54.5 % rakennushallinnon koko että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
7481: henkilömäärästä ja että yllämainitut pysy- menpiteisiin 27 :n rakennushallinnon
7482: väisluontoiset tilapäiset henkilöt hoitavat tilapäisen toimen muuttamiseksi yli-
7483: erittäin vastuunalaisia tehtäviä. Alla luetel- määräisiksi.
7484: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7485:
7486: Aune Innala. Toivo Hietala.
7487:
7488:
7489:
7490:
7491: 19 E 68'7/518
7492: 146
7493:
7494: IV,47. - Toiv.al. N:o 19.
7495:
7496:
7497:
7498:
7499: Inna.la..: Eräille"" ra,utatieltaUituksen tariffiosaston konttori-
7500: apulaisen toimien muuttamisesta ylemmiksi toimiksi.
7501:
7502:
7503: E d u s k u n n a 11 e.
7504:
7505: Rautatiela.ito'ksen tilastointijärjestelmä on tehtäviä, jotka vaatimustasoltaan selvästi
7506: vuoden 1956 aikana uudistettu ja keskitetty edellyttävät kirjurinvirkoja. Samoin toimii
7507: rautatiehallituksen tariffiosaston tilastotoi- 7 konttoriapulaista sellaisissa tehtävissä, jotka
7508: mistoon. Keskityksen johdosta on ainakin edellyttävät apulaiskanslh:Jtin toimia. Kirju-
7509: kahdeksan eri puolilla maata ollutta kirjurin rin vil'lkojen ja apulaiskansiistin toimien tar-
7510: virkaa vapautunut käytettäväksi muihin teh- peellisuus todettiin myös suunniteltaessa toi-
7511: täviin. Tilastotoimiston henkilökuntaa ei meenpantua tilastouudistusta, ja rautatie-
7512: uudistus ole lisännyt. Uusi järjestelmä perus- tilaston uudistamiskomitean vuonna 1953 jul-
7513: tuu otantamenetelmään ja se. rutiiniluontoi- kaistussa mietinnössä edellytettiin tilastotoi-
7514: suus, joka aikaisemmin oli ominaista tilasto- mistoon, tehtävien vaativuuden lisääntymisen
7515: toimiston työskentelylle, ei sovellu nykyiseen vuoksi, tarvittavan lisää kirjurin virkoja ja
7516: järjestelmään. apulaiskansiistin toimia. Samaan tulokseen
7517: Tilastotoimiston henkilökunnalta vaaditaan päätyi rautatiehallitus esittäessään muutetta-
7518: nJllkyisin tilastollisten perustietojen lisäksi vaksi tariffiosastolla 11 apulaiskansiistin
7519: laajaa perehtyneisyyttä rautatieliikenteen eri tointa 21. kirjurin ap. viroiksi ja 10 kont-
7520: tekijöihin. Sen on oltava tarkoin selvillä eri- toriapulaisen tointa apulaiskansiistin toimiksi
7521: laisista kuljetusmuodoista, liikenteen suun- valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1957.
7522: tauksesta, kuljetuskalustosta ja sen toiminta- Eduskunta hyväksyikin 3 apulaiskansiistin
7523: kyvystä. Lisäksi on tilastotoimiston henkilö- tointa muutettavaksi 21. kirjurin ap. viroiksi
7524: kunnan tunnettava yksityiskohdittain tariffi- ja 3 konttoriapulaisen tointa apulait3kanslis-
7525: ja rahtisopimusjärjestelmä. Näiden vaati- tin toimiksi. Tämä ei 'kuitenkaan vastaa ny-
7526: musten vuoksi on tilastotoimiston henkilö- kyistä tarvetta.
7527: kuntaa jouduttu kouluttamaan uudelleen sen Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
7528: peruskoulutuksen lisäksi, mitä sillä virkatut- ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7529: kintojen muodossa aikaisemmin on ollut. vomuksen,
7530: Erityisenä piirteenä tässä koulutuksessa on
7531: ollut perehdyttää siihen osallistuvat itsenäi- että hallitus ensi tilassa varaisi riit-
7532: seen ja vastuulliseen työs'kentelyyn. tävän suuren määrärahan rautatiehal-
7533: Kun tilastotoimiston henkilökunnalle ny- lituksen tariffiosaston kahdeksan kont-
7534: kyisin asetettavat vaatimukset ovat huomat- toriapulaisen ( apulaiskanslistina) toi-
7535: tavasti suuremmat kuin aikaisemmin, olisi men (13 pl.) muuttamiseksi 2 l. kir-
7536: myös henkilökunnan nimitystason vastattava jurin ap. viroiksi (16 pl.) ja seitsemän
7537: tapahtunutta kehitystä. Näin ei kuitenkaan konttoriapulaisen toimen ( 11 pl.)
7538: ole asianlaita, vaan nykyisistä tilastotoimis- muuttamiseksi konttoriapulaisen (apu-
7539: ton 74 virasta tai toimesta on kaikkiaan 52 laiskanslistina) toimiksi, tariffiosaston
7540: konttoriapulaisen tointa. Näin on siitä huo- tilastotoimiston uudelleen järjestelyn
7541: limatta, että näistä konttoriapulaisen toimen toteuttamista varten.
7542: haitijoista 8 joutuu suorittamaan sellaisia
7543: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7544:
7545: Aune Innala.
7546: 147
7547: IV,48. - Toiv.al. N: o 20.
7548:
7549:
7550:
7551:
7552: V. A. Virtanen ym.: Lassimiehistön aseman parantamisesta.
7553:
7554:
7555: E d u s k u 111 n a 11 e.
7556:
7557: Tuhatjärvien maassamme on jouduttu teke- kohtuutonta, että sangen epäedullisissa olo-
7558: mään lukuisia teitä, jotka ylittävät vesireit- suhteissa työskentelevä, vaikkapa pienikin
7559: tejä lossilla. Vaikka siltojen rakentamiseen väestönosa joutuu joka vuosi epätietoisuuden
7560: onkin ryhdytty ,tarmolla, kestää kuitenkin valtaan siitä, joutuuko hän perheineen hank·
7561: vielä vuosikymmeniä, ennenkuin voimme sa- kiutumaan muualle, jos ilmaantuu joku hal-
7562: noa hyvästit maantielosseille, jotapaitsi aina vemman tarjouksen tehnyt ja että mm. eläk-
7563: ilmestyy uusia tiesuunnitelmia, joissa lossi on keeseen nähden hänellä ei ole mahdollisuuk-
7564: ainakin aluksi välttämätön. sia muuta kuin ylimääräisten eläkkeiden
7565: Vähälukuinen lossien miehistö on jäänyt kautta, joka sekin on usein saavuttamatto-
7566: valtiovallan taholta kokonaan vaille huo- missa. Varmaankin hyvällä tahdolla löyde-
7567: miota. Heidän asemansahan on edelleenkin tään keinot siihen, että lossimiehistön epä-
7568: kaikin tavoin suojaton: lossin hoito myydään vakainen asema saatetaan nykyisestä huuto-
7569: huutookaupalla edelleenkin - niinkuin huu- kauppa-asteesta va:kiintuneemmalle kannalle.
7570: tolaiset aikoinaan·- vuodeksi kerrallaan hal- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
7571: vimmalle tarjoojalle. He eivät ole työaikalain eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
7572: eivätkä vuosilomalain alaisia. Heillä ei ole
7573: myös valtion työntekijälle kuuluvia sosiaali- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7574: sia etuja, mm. eläkettä. lassimiehistön aseman saattamiseksi
7575: On myönnettävä, että mm. epämääräinen vakinaisemmalle kannalle ja että hei-
7576: työaika, lossipaik!kojen aukioloajan erilainen dät rinnastettaisiin tasavertaisina työn-
7577: pituus jne. asettavat määrättyjä vaikeuksia tekijöinä myös sosiaalisiin etutnin näh-
7578: asiantilan korjaamiseksi. Mutta toisaalta on den.
7579: Helsingissä 8 päivänä eloiJrnuta 1958.
7580:
7581: Viljo Virtanen. Hugo Manninen. Kalle Matilainen.
7582: Sulo Hostila.. K. F. Haapasalo. Valto Kä.kelä.
7583: Veikko Helle. Kustaa Alanko. Sylvi Siltanen.
7584: Kaarlo Pitsinki. Väinö Tikkaoja.. Rafael Paasio.
7585: Juho Karvonen. H. Törm.ä. Pecr1tti lfietni.
7586: Arvo Ahonen. Eetu Karjalainen. Ensio Partanen.
7587: Arvi Turkka. Kaino Haapanen.
7588: 148
7589:
7590: IV,49. - Toiv.al. N: o 21.
7591:
7592:
7593:
7594:
7595: Innala ym.: V altitm viran tai toimen haltijain palkkauksesta
7596: annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta.
7597:
7598:
7599: E d u s ik: u n n a 11 e.
7600:
7601: Valtion viran ,tai toimen haltijain palk- hun virkaan tai toimeen, jota hän ennen val-
7602: kauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 anne- tion palvelukseen siirtymistään on hoitanut.
7603: tun asetu'ksen 6 § :n 2 momentissa, sellaisena Kun ikälisillä varsinkin kuntien ja valtion
7604: kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta palkkausjärjestelmissä on huomattava rahal-
7605: 1955 annetussa asetuksessa ( 481/55), sääde- linen me:rkitys ja lkun ikälisiin laskettavia
7606: tään muun ohella, että viran tai toimen hal- virkavuosia valtiolla käytetään myös perus-
7607: tija saa siitä ajasta, minkä hän on 21 vuotta teena eläkkeeseen oikeuttavia virkavuosia las-
7608: täytettyään ollut kunnan, kuntien, !keskus- kettaessa, edellämainittu säännös on omiaan
7609: järjestön tai kuntien yhtymän virassa tai estämään siirtymistä valtion palvelukseen
7610: uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, opetta- silloinkin, ik.un se olisi, paitsi asianomaisen
7611: jana Y'ksityisessä korkeakoulussa tai valtion viran tai toimenhaltijan, myös valtion etu-
7612: avustusta nauttivassa yksityisessä oppi- ja jen mukaista.
7613: kasvatuslaitoksessa, lääkärinä, eläinlääkärinä, Erityisesti aiheuttaa puheena oleva sään-
7614: sairaanhoitajattarena, terveyssisarena, käti- nös vaikeuksia henkilökysymyksessä silloin,
7615: lönä, mielisairaanhoitajattarena tai mielisai- kun valtion virkoihin tai toimiin olisi saatava
7616: raanhoitajana yhtiön, yhteisön tai yksityi- mahdollisimman pätevää ja riittävän koke-
7617: sen laitoksen palveluksessa, valtion avustusta muksen omaavaa työvoimaa, jota olosuhteista
7618: nauttivan maataloudellisen tai kotitaloudelli- johtuen joinakin ajankohtina on saattanut
7619: sen järjestön, metsänhoitolautakunnan, kes- hakeutua kuntien palvelukseen runsaammin
7620: ik.usmetsäseuran, keskuskauppakamarin, kaup- kuin valtiolle. Tällaisia vaikeuksia on esiin-
7621: pakamarin, tieteellisen tai taiteellisen jär- tynyt varsinkin sairaalahenkilökunnan suh-
7622: jestön tahi laitoksen, tai yhdysliikenteessä teen sekä teknillisen henkilökunnan virkoja
7623: valtiorautateiden kanssa olevan kunnallisen ja toimia täytettäessä, mutta saman kysy-
7624: tai yksityisen rautatien palveluksessa, ikälisää myksen eteen voidaan joutua myös kaikilla
7625: varten lukea hyväkseen sen ajan, joka ylit- muilla aloilla, missä valtiolla ja kunnalla
7626: tää neljä vuotta, jos tämä virka tai toimi sekä edellä mainituilla yhdySkunnilla ja lai-
7627: on ollut päätoimi sekä pätevyysehtoihin ja toksilla esiintyy vastaavanlaisia virkoja ja
7628: laatuun nähden siihen valtion virkaan tai toimia.
7629: toimeen rinnastettavissa, mihin hän tästä vi- Edellä viitattujen vaikeuksien ohessa pu-
7630: rasta tai toimesta erottuaan on ensiksi tullut. heena oleva valtion omaksuma kanta virka-
7631: Tämä merkitsee valtion palvelukseen siir- vuosien hyväksi lukemisessa ikälisiin nähden
7632: tyville viran tai toimen haltijoilla neljän aiheuttaa sen varsin yleisen ilmiön, että niin
7633: aikaisemmassa palveluksessa hankitun virka- hyvin opillisen kuin ammatillisenkin pätevyy-
7634: vuoden menettämistä ikälisiin nähden, ellei den itselleen hankkineiden, julkisten yhdys-
7635: kysymyksessä ole edellä sanotun pykälän 3 kuntien palvelukseen aikovien henkilöiden
7636: momentissa poikkeuksina mainittujen viran kannattaa asettua heti valmistuttuaan joiksi-
7637: tai toimen haltijain siirtyminen valtion pal- kin vuosiksi valtion palvelukseen tarpeellista
7638: velukseen. Näin tapahtuu asianomaisen siir- kokemusta saamaan ja siirtyä sen jälkeen
7639: tyessä sellaiseenkin virkaan tai toimeen, joka kunnan palvelulkseen parhaiksi elinvuosik-
7640: pätevyysehtohin ja laatuun nähden on täysin seen. Riittävän monia vuosia täällä palvel-
7641: rinnastettavissa siihen kunnalliseen tai muu- tuaan he jälleen saattavat hakeutua valtion
7642: IV,49.- Innala ym. 149
7643:
7644: virkoihin tai toimiin, kun kunnan palveluk- katsottavassa saman luontoisessa kunnan,
7645: sessa hankittujen neljän ensimmäisen vuoden kuntien keskusjärjestön tai kuntien yhtymän
7646: poislaskeminen valtion ikälisiin oikeuttavista virassa taikka uskonnollisen yhdyskunnan
7647: virkavuosista ei enää vähennä heidän palk- toimessa, opettajana yksityisessä kOI,keakou-
7648: kaustaan. lussa tai valtion avustusta nauttivassa yksi-
7649: Tällaista koulutetun nuoren työvoiman tyisessä oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lääkä-
7650: suuntautumista ensi kädessä kuntien palve- rinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajattarena,
7651: lukseen on omiaan edistämään se ainakin terveyssisarena, ikätilönä, mielisairaanhoita-
7652: useimpien 'kaupunkien virkasääntöihin ikuu- jattarena tai mielisairaanhoitajana, yhtiön,
7653: luva määräys, että viranhaltijain ikälisään yhteisön tai yksityisen laitoksen palveluk-
7654: oikeuttavaan palvelusaikaan on luettava mm. sessa, valtion avustusta nauttivan maatalou-
7655: se aika, jonka he 21 vuotta täytettyään ovat dellisen tai kotitaloudellisen järjestön, met-
7656: olleet valtion muussa kuin erinäisten iko. sänhoitolautakunnan, keskusmetsäseuran, kes-
7657: virkasäännöissä lähemmin lueteltujen laitos- kuskauppakamarin, kauppakamarin, tieteelli-
7658: ten palveluksessa samanluontoisissa virka- sen tai taiteellisen järjestön tahi laitok-
7659: suhteissa, ikuitenkin enintään kymmenen sen, tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden
7660: vuotta. Kaupungeilla on näin ollen mahdolli- kanssa olevan kunnallisen tai yksityisen rau-
7661: suus tarpeen vaatiessa saada palvelukseensa tatien palveluksessa.
7662: kouluuntunutta työvoimaa ilman, että ikä- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
7663: lisiin ja eläkkeeseen oikeuttavista virkavuo- tamme eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo-
7664: sista tehtävät vähennykset ovat esteenä, ku- muksen,
7665: ten valtion palvelukseen siirryttäessä on
7666: laita. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
7667: Kun valtion ja kuntien virkalainsäädännöt menpiteisiin valtion viran tai toimen
7668: täten ikälisiin oikeuttaviin virkavuosiin näh- haltijain palkkauksesta 19 päivänä
7669: den jo periaatteellisestikin eroavat toisistaan tammikuuta 1943 annetun asetuksen
7670: ja kun edellä mainitun valtion viran ja toi- 6 § :n, sellaisena kuin se on muutet-
7671: men haltijain palkkauksesta annetun asetuk- tuna 12 päivänä joulukuuta 1951
7672: sen määräykset asettavat valtion kuntia epä- annetussa asetuksessa, tarkistamiseksi
7673: edullisempaan asemaan :nimenomaan nuoren ja muuttamiseksi siten, että valtion
7674: työvoiman saantiin lnähden, olisi palhlraus- viran ja toimen haltija saa ikälisää
7675: asetusta tarpeellisissa kohdin tarkistettava. varten lukea hyväkseen paitsi sitä
7676: Edellä mainitun viran ja toimenhaltijain aikaa, minkä hän täytettyään kaksi-
7677: palkkauksesta annetun asetuksen 6 § : n 2 mo- kymmentäyksi vuotta on ollut päätoi-
7678: mentista olisi niin ollen kokonaan poistettava miseksi katsottavassa valtion palveluk-
7679: sen neljä ensimmäistä kohtaa ja sanotun sessa, myös kaiken sen ajan, minkä
7680: pykälän ensimmäinen lause olisi muutettava hän samat ikävuodet täytettyään on
7681: näin kuuluvaksi: ,Viran tai toimen haltija ollut edellä mainitun pykälän 2 mo-
7682: saakoon ikälisää varten lukea hyväkseen sen mentin ensimmäisessä, toisessa, kol-
7683: ajan, minkä hän, täytettyään ikaksikymmentä- mannessa ja neljännessä kohdassa mai-
7684: YJksi vuotta, on ollut päätoimeksi katsotta- nitussa samanluontoisessa päätoimi-
7685: vassa valtion palveluksessa, tai päätoimeksi sessa palveluksessa.
7686: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
7687:
7688: Aune Innala. Saara Forsius. Jussi Saukkonen.
7689: Kyllikki Pohjala. A. F. Airo. Erkld Tuuli.
7690: 150
7691:
7692: IV,50. - Toiv.al. N: o 22.
7693:
7694:
7695:
7696:
7697: Forsius ym.: Lottoltomennusajan huo'mioonottamisesta valtion
7698: viran ja toimen haltijain ikälisiä laskettaessa.
7699:
7700:
7701: E d u s k u n n a ll e.
7702:
7703: Vuosina 1939-44 osallistui myöskin suuri Koska tällaisten henhllöiden määrä valtion
7704: jou:kko maamme naisia maanpuolustustehtä- palveluksessa on vähäinen ja koska eräät
7705: viin lottakomennuksen saaneina. Vaikka hvki kunnat, vieläpä yksityisetkin, ovat huomioi-
7706: valtion viran ja toimen haltijain palkkauk- neet yllämainitun seikan ikälisiä laSkiessaan,
7707: sesta (1030/42 6 § :n 3 momentti) edellyttää, esitämme oikeudenmukaisuuden ja yhtenäi-
7708: että viran ja toimen haltija saa lukea ikä- syyden aikaansaamiseksi kunnioittavasti
7709: lisää varten hyväkseen sen ajan, jonka hän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7710: on ollut sotatilan aikana sotapalveluksessa,
7711: ei kuitenkaan valtion viroissa palvelevien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7712: naisten ikälisiä laskettaessa ole tätä lotta- menpiteisiin lottakomennusajan huo-
7713: komennusaikaa laskettu heidän hyväkseen. mioonottamiseksi valtion viran ja toi-
7714: men haltijain ikälisiä laskettaessa.
7715: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
7716:
7717: Saara Forsius. Aune Innala. Kyllikki Pohjala.
7718: 151
7719:
7720: IV,51. - Toiv.al. N: o 23.
7721:
7722:
7723:
7724:
7725: Innala ym.: Lastenlwitajien ikälisien laskemisperusteiden
7726: muuttamisesta.
7727:
7728:
7729: E d u s k u n n a ll e.
7730:
7731: Valtion viran ja toimen haltijain palk- ja keskussairaaloissa. Lisäksi heitä on kau-
7732: kauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 anne- punkien, kauppaloiden ja maalaiskuntien,
7733: tun asetuksen 6 § : n 2 momentissa, sellaisena kuntayhtymien, yksityisten säätiöiden ja yh-
7734: kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta distysten omistamien laitosten palveluksessa.
7735: 1955 annetussa asetuksessa (481/55), sääde- Sen vuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että
7736: tään muun ohella, että viran tai toimen heidät rinnastettaisiin kaikissa suhteissa nii-
7737: haltija saa siitä ajasta, minkä hän on 21 hin valtion viran ja toimen haltijoihin, jotka
7738: vuotta täytettyään ollut kunnan, kuntien mainitun asetuksen 6 § : n mukaan ja sen
7739: keskusjärjestön tai kuntien yhtymän virassa edellyttämin ehdoin ovat oikeutettuja luke-
7740: tai .uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, maan hyväkseen sanotun pykälän 2 momen-
7741: opettajana yksityisessä korkeakoulussa tai tin 3 kohdassa mainitun palvelun. Asian-
7742: valtion avustusta nauttivassa yksityisessä mukaisen korjauksen saaminen heidän ase-
7743: oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lääkärinä, eläin- maansa tässä kohden on täysin perusteltua
7744: lääkärinä, sairaanhoitajattarena tai mielisai- jo senkin vuoksi, että valtioneuvosto helmi-
7745: raanhoitajana yhtiön, yhteisön tai yksityisen kuun 14 päivänä 1957 tekeminsä päätöksin
7746: laitoksen palveluksessa, valtion avustusta on myöntänyt Suomen Lastenhoitajainyh-
7747: nauttivan maataloudellisen tai kotitaloudelli- distys r.y:lle viran ja toimen haltijain neu-
7748: sen järjestön, metsänhoitolautakunnan, kes- votteluoikeudesta 22 päivänä tammikuuta
7749: kusmetsäseuran, keskuskauppakamarin, kaup- 1943 annetun lain mukaisen neuvotteluoikeu-
7750: pakamarin, tieteellisen tai taiteellisen järjes- den. Näin ollen ei ole enää mitään muodol-
7751: tön tahi laitoksen, tai yhdysliikenteessä val- listakaan estettä puheena olevan korjauksen
7752: tionrautateiden kanssa olevan kunnallisen suorittamiselle.
7753: tai yksityisen rautatien palveluksessa, lukea Edellä lausutun perusteella ehdotamme
7754: hyväkseen sen ajan, joka ylittää neljä vuotta, kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
7755: jos tämä virka tai toimi on ollut päätoimi toivomuksen,
7756: sekä pätevyysehtoihin ja laatuun nähden sii-
7757: hen valtion virkaan tai toimeen rinnastetta- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
7758: vissa, mihin hän tästä virasta tai toimesta toimenpiteisiin valtion viran ja toi-
7759: erottuaan on ensiksi tullut. men haltijain palkkauksesta 19 päi-
7760: Kuten edellä olevasta ilmenee, asetuksen vana tammikuuta 1943 annetun
7761: 6 § : n 2 momentin kolmannessa kohdassa sen asetuksen 6 § :n, sellaisena kuin se on
7762: nykyisessä muodossa ei ole huomioitu ikä- muutettuna 12 päivänä joulukuuta
7763: lisään oikeuttavana aikana sitä aikaa, minkä 1951 annetussa asetuksessa, muutta-
7764: viran tai toimen haltija on ollut lastenhoita- miseksi siten, että viran ja toimen
7765: jana yhtiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen haltijoihin, jotka saavat ikälisää var-
7766: palveluksessa. · ten hyväkseen lukea sanotun pykälän
7767: Nykyisin lastenhoitajia on viran tai toi- 3 kohdan mukaisen palvelusajan, luet-
7768: men haitijoina kaikissa valtion sairaaloissa taisiin myös lastenhoitajat.
7769: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7770:
7771: Aune Innala. Saara Forsius.
7772: 152
7773:
7774: IV,52. - Toiv.al. N: o 24.
7775:
7776:
7777:
7778:
7779: Innala ym. : Yksityisoppikouluissa palvellun ajan lukemisesta
7780: valtion oppikoulujen opettajille ylempään palkkausluok-
7781: kaan oikeuttQ/Vaksi palvelusajaksi.
7782:
7783:
7784: E d u s k u n n a 11 e.
7785:
7786: Valtion viran ja toimen haltijain palk- sanotussa kohdin. Se on välttämätöntä jo
7787: kauksesta annetun asetuksen muuttamisesta senkin vuoksi, että nykyinen asiaintila on
7788: toukokuun 9 päivänä 1952 annetun asetuk- omiaan estämään pätevää ja kokenutta opet-
7789: sen (216/52) 4 pykälän 1 momentin mukaan tajatyövoimaa siirtymästä yksityisoppikou-
7790: valtion oppikoulun vanhempi ja nuorempi luista valtion oppikouluihin. Sitäpaitsi se
7791: lehtori ja apulaislehtori saavat, palveltuaan aiheuttaa tarpeettomasti oikeutettua tyyty-
7792: yhteensä kymmenen vuotta vakinaisena mai- mättömyyttä valtion palvelukseen jo siirty-
7793: nitussa virassa, palkkausta sanotun asetuksen neiden, muihin saman laitoksen opettajiin
7794: 1 pykälässä mainittua lähinnä ylemmän palk- verrattuna saman pätevyyden ja yhtä pitkä-
7795: kausluokan mukaan. Tammikuun 19 päivänä aikaisen opettajakokemuksen omaavien, mutta
7796: 1951 annetun yksityisoppikouluasetuksen eri tavoin palkattujen oppikoulunopettajien
7797: (23/51) 28 pykälän 2 momentin säännöksen keskuudessa.
7798: mukaisesti yksityisoppikoulujen opettajiin Kaiken edellä esitetyn perusteella kun-
7799: sovelletaan ylempään palkkausluokkaan siir- nioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväk-
7800: tämisessä oppikoulujen voimassa olevia sään- syttäväksi toivomuksen,
7801: nöksiä.
7802: Viimeksi mainittu säännös on täten pois- että hallitus ryhtyisi ensi tt'lassa toi-
7803: tanut erään yksityisoppikoulujen opettajien menpiteisiin valtion viran ja toimen
7804: palkkauksessa aikaisemmin olleen epäkohdan haltijain palkkauksesta annetun ase-
7805: verrattaessa heidän palkkaustaan valtion tuksen 4 § :n 1 momentin muuttami-
7806: oppikoulujen opettajien palkkaukseen. Sen seksi ja täydentämiseksi siten, että
7807: sijaan se ei ole järjestänyt niiden oppikou- yksityisoppikouluissa vähintään kym-
7808: lun opettajien palkkaukseen jäänyttä puut- menen vuotta muodollisesti pätevinä
7809: teellisuutta, jotka ovat siirtyneet yksityisen vastaavissa viroissa palvelleideti val-
7810: oppikoulun palveluksesta valtion oppikou- tion oppikouluihin jo siirtyneiden tai
7811: luun ennen vuonna 1951 annetun asetuksen vastedes siirtyvien vanhempien ja nuo-
7812: voimaantuloa, enempää kuin niidenkään, rempien lehtoreiden ja apulaislehto-
7813: jotka vastedes täten siirtyvät valtion palve- reiden osalta otettaisiin sanottu pal-
7814: lukseen. velusaika huomioon ylempään palk-
7815: Edellä kosketeltu puutteellisuus olisi kii- kausluokkaan oikeuttavana palvelus-
7816: reimmiten korjattava täydentämällä asetusta aikana.
7817: · Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
7818:
7819: Aune Innala. Saara Forsius. Jussi Saukkonen.
7820: Kyllikld Pohjala. A. F. Airo. Erkki Tuuli.
7821: 153
7822:
7823: IV,53. - Toiv.al. N:o 25.
7824:
7825:
7826:
7827:
7828: Kaitila. ym.: Määrävuosikorotuksen myöntämisestä juna--
7829: miehille.
7830:
7831:
7832: E d u s k u n n a 11 e.
7833:
7834: Usealle valtion viran- ja toimenhaltijaryh- tööreihin nähden, eli palkkaluokan korotus
7835: mälle (veturinkuljettajat ja lämmittäjät, myönnettävä 5 vuoden palveluksen jälkeen.
7836: konduktöörit, vaununvoitelijat, eräät valtion- Todettakoon lisäksi, että junamiesten liittä-
7837: rautateiden toimistoapulaisryhmät, asema- minen mainitun järjestelyn piiriin ei vaikuta
7838: miehet, oppikoulun opettajat jne.) makse- millään tavoin sekaannuttavasti nykyään voi-
7839: taan palkkaus 1-2 palkkaluokkaa korkeam- massa olevaan valtion palkkausjärjestelmään
7840: pana, kun ne ovat määräajan (3-5-10 kokonaisuutena, sillä toteuttamisen jälkeen-
7841: vuotta) suorittaneet virkansa ja toimensa kin muodostuisi vanhemman junamiehen ja
7842: edellyttämää tehtävää. Onkin todettava, että nuoremman konduktöörin välinen palkkaero
7843: tämä palkkausmenettely on otettu yleisesti 2 palkkaluokaksi sekä vanhemman junamie-
7844: käytäntöön nimenomaan rautateiden palve- hen ja vanhemman konduktöörin ero 3 palk-
7845: luksessa oleviin viran- ja toimenhaltijaryh- kaluokaksi.
7846: miin nähden. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
7847: Koska näin ollen ei ole pidettävä oikeu- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7848: denmukaisena eikä perusteltuna, että tämän muksen,
7849: järjestelyn ulkopuolelle on jäänyt junamies-
7850: ten ryhmä valtionrautateillä, olisikin paikal- että hallitus välittömästi ryhtyisi
7851: laan, että heihin nähden sovellettaisiin yllä toimenpiteisiin määrävuosikorotuksen
7852: mainittua yleistä periaatetta ja yhdenmukai- myöntämiseksi myöskin valtionrauta-
7853: suuden vuoksi samalla tavalla kuin konduk- teiden junamieMlle.
7854: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
7855:
7856: Esa Kaitila. Juho Tenhiälä. Veikko Hyytiäinen.
7857: Armi Hosia. Kaarlo Xajatsalo. Aaro Stykki.
7858:
7859:
7860:
7861:
7862: 20 E 6817/~
7863: 154
7864:
7865: IV,54. - Toiv.al. N: o 26.
7866:
7867:
7868:
7869:
7870: Innala. ym.: Ylityökorvauksen suorittamista valtion viran tai
7871: toimen haltijoille koskevien säännösten muuttamisesta.
7872:
7873:
7874: E d u s k u n n a ll e.
7875:
7876: Valtion viran ja toimen haltijain palk- teen runsaastikin ylitöitä saamatta siitä mi-
7877: kauksesta joulukuun 22 päivänä · 1942 an- tään korvausta. Milloin korvausta taas on
7878: netun lain 19 §: n ja työajasta valtion viras- myönnetty; sen määräämisessä on noudatettu
7879: toissa sekä valtion viran ja toimen haltijain erilaisia perusteita.
7880: vuosilomista toukokuun 9 päivänä 1947 an- Valtion viran ja toimen haltijain työolot
7881: netun asetuksen 5 § : n 1 momentin mukaan olisi järjestettävä siten, että heille suorite-
7882: valtion viran ja toimen haltijat ovat vel- taan korvaus tehdystä ylityöstä samojen pe-
7883: volliset tekemään ylityötä esiin.iehensä mää- rusteiden mukaan kuin liikealalla ja työsopi-
7884: räyksestä milloin viraston työt erityisissä mussuhteen perusteella työskenteleville toimi-
7885: tilapäisluontoisissa tapauksissa sitä vaativat. henkilöille ja työntekijöille nykyisen lainsää-
7886: Näihin säännöksiin nojautuen on katsottu, dännön mukaan suoritetaan. Puheena oleva
7887: että heidän suorittamastaan ylityöstä ei mak- korvaus olisi maksettava palkkausluokasta
7888: seta eri palkkiota tai korvausta. Tällainen riippumatta kaikille muille viran ja toimen
7889: korvaus on tullut kyseeseen ainoastaan har- haitijoille paitsi virastojen päälliköille ja
7890: voissa poikkeustapauksissa, ja valtiovarain- osastopäälliköille, koska heidän johtavan ase-
7891: ministeriön kiertokirjeessä annettujen ohjei- mansa vuoksi kävisi vaikeaksi todeta mah-
7892: den mukaan se tällöinkin on tapahtunut val- dollisesti suoritettua ylityömäärää.
7893: tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan luvalla. 'Sanotun perusteella ehdotamme kunnioitta.:.
7894: Suoritetun ylityön korvauksen saantimah- vasti eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7895: dollisuuden samoin kuin sen määränkin jää-
7896: dessä täysin harkinnan varaiseksi ei voida että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7897: välttyä siltä, että mahdollisen korvauksen toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
7898: suorittaminen käytännössä on muodostunut saamiseksi valtion viran ja toimen
7899: perin epätasaiseksi. Niinpä esim. korvat- haltijain oikeudelliseen asemaan, että
7900: tavien ylityötuntien määrän laskemisessa heille, virastojen päälUköitä ja osasto-
7901: esiintyy erilaisuutta eri virastoissa. Ja sään- päälliköitä lukuunottamatta, makset-
7902: nönmukaiseksi ilmiöksi joka tapauksessa jää, taisiin työlainsäädännön säännök-
7903: että viran ja toimen haltijat joutuvat var- siä vastaava korvaus kaikesta säännöl-
7904: sinkin tilinpäätösaikana, mutta myös muina lisen virka-ajan yli menevänä aikana
7905: kiireellisinä aikoina tekemään vuodesta vuo- suorittamastaan virastotyöstä.
7906: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
7907:
7908: Aune Innala. N. Kosola.
7909: Kyllikki Pohjala. Saara Forsius.
7910: A. F. Airo.
7911: 155
7912:
7913: IV,55. - Hemst.mot. N: o 27.
7914:
7915:
7916:
7917:
7918: österhom m. fl.: . Angåe11,de ändring av bestämmelserna om
7919: ersättning. åt läroverkslärare för deras arbete utom skolan.
7920:
7921:
7922: T i 11 R i k s d a g e n.
7923:
7924: Frågan om ändring av grunderna för den därför en sakkunnig klassificering bör äga
7925: ersättning, som tillkommer läroverkens lärare rum sä att ersättningen motsvarar den verk-
7926: för d,et arbete de utför utanför skolan, har liga arbetsprestationen.
7927: länge. stått på dagordningen. Tili följd ·av Lärarrådet har för sin del tre gånger ·gjort
7928: ändrade förhållanden har de hittills gällande framställning till skolstyrelsen om reform
7929: bestämmelserna blivit föråldrade och oskä- av grunderna för ersättningen. Enligt dess
7930: liga. Lärare i vissa realämnen erhåller ingen förslag skulle lärare i främmi:mde språk er-
7931: ersättning för hemarbete och den ersättning, hålla vederlag ·för hemarbete enligt 1.5 vecko-
7932: som utbetalas tili andra lärare, borde :fast- timmar, lärare i matematik 1 veckotimme
7933: ställas även med beaktande av antalet elever och lärare i handarbete och gymnastik 0.25
7934: i klassen. Bland dem som tagit sig talan i veckotimme. Klassernas storlek skulle beak-
7935: saken är lärarrådet som funnit det angelä- tas sålunda att om elevantalet är under 10
7936: get att spörsmålet bör lösas snarligen på ett minskas ersättningen med 50 procent men
7937: tillfredsställande sätt. om elevantalet överstiger 30 borde ersättnin-
7938: Beträffande lärare i realämnen har det gen utbetalas till förhöjt belopp. Vidare har
7939: hittills ansetts att det inte vore· nödvändigt lärarrådet ansett det påkallat att ledare av
7940: att till dem erlägga ersättning för arbete klubbverksamhet och konventens kuratorer
7941: utanför skolan emedan deras åliggande kan skulle erhålla ersättning enligt ivå veckotim-
7942: betraktas som endast .muntlig undervisning mar för att verksamheten skulle bli e:ffektiv.
7943: i klassen. Efter det realprovet införts i stu- ·Med hänvisning till det som ovan fram-
7944: dente:x:amen har dock även lärarna i dessa hä~lits föreslås att riksdagen ville hem-
7945: ämnen blivit tvungna att i gymnasialklas~ ställa,
7946: serna anordna skriftliga övningar vilka själv-
7947: fallet förutsätter korrigeringsarbete. Till att regeringen skyndsamt måtte
7948: följd härav har lärarna i realämnen, som skrida tiU åtgärd för att ändra be-
7949: inte erhåller ersättning för hemarbete, kom- stämmelserna om ersättning åt läro-
7950: mit i en sämre ställning än andra lärare. verkslärare för deras arbete utom sko-
7951: Det är klart att hemarbetet är av olika om- la1!, så att ersättningen motsvarar de-
7952: fattning för skilda grupper av lärare och att ras verkliga arbetsprestationer.
7953: Helsingfors den 8 augusti 1958.
7954:
7955: John Österholm. Kurt N.ordfors.
7956: Sven Bögström. Grels 'l'eir.
7957: G. Henriksson. Arthur Larson.
7958: Alwar S]lndell.
7959: 156
7960:
7961: IV,55. - Toiv.al. N:o 27.
7962: Suomennos.
7963:
7964:
7965:
7966: Österholm ym. : Oppikoulunopettajille koulun ulkopuolella
7967: suoritetusta työstä maksettavaa korvausta koskevien mää-
7968: räysten muuttamisesta.
7969:
7970:
7971: Eduskunnalle.
7972:
7973: Kysymys oppikoulujen opettajille koulun tettava asiantunteva luokittelu siten, että
7974: ulkopuolella suoritetun työn korvausperus- korvaus vastaa todellista työsuoritusta.
7975: teiden muuttamisesta on kauan ollut päivä- Opettajaneuvosto on osaltaan tehnyt kol-
7976: järjestyksessä. Muuttuneiden olosuhteiden masti kouluhallitukselle esityksen korvauspe-
7977: takia ovat tähän saakka voimassa olleet mää- rusteiden uudistamisesta. Sen ehdotuksen
7978: räykset vanhentuneet ja käyneet kohtuutto- mukaan tulisi vieraiden kielten opettajan
7979: miksi. Määrättyjen reaaliaineiden opettajat saada kotityökorvausta 1.5 viikkotunnin mu-
7980: eivät saa kotityöstä mitään korvausta ja muille kaan, matematiikan opettajan yhden ja käsi-
7981: opettajille maksettava korvaus olisi vahvis- työn ja voimistelun opettajien 0.25 viikko-
7982: tettava ottamalla huomioon myös luokan oppi- tunnin mukaan. Luokkien suuruus otettai-
7983: lasmäärä. Kysymyksen on ottanut esille mm. siin huomioon siten, että jos oppilasluku on
7984: opettajaneuvosto, joka on katsonut tärkeäksi alle kymmenen, vähennetään korvausta 50
7985: asian pikaisen ratkaisemisen tyydyttävällä prosentilla, mutta jos oppilasmäärä nousee
7986: tavalla. yli kolmenkymmenen, tulisi korvaus mak-
7987: Mitä reaaliaineiden opettajiin tulee, ei tä- saa korotettuna. Edelleen opettajaneuvosto
7988: hän saakka ole katsottu välttämättömäksi on katsonut aiheelliseksi, että kerhotoiminnan
7989: suorittaa heille korvausta koulun ulkopuo- ohjaajat ja teinikuntien kuraattorit saisivat
7990: lella suoritetusta työstä, koska heidän tehtä- korvausta kahden viikkotunnin mukaan, jotta
7991: väkseen voidaan katsoa ainoastaan suullinen toiminta muodostuisi tehokkaaksi.
7992: opetus luokassa. Reaalikokeen tultua lii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
7993: tetyksi ylioppilastutkintoon on kuitenkin kunnan päätettäväksi toivomus,
7994: myös näiden aineiden opettajien ollut pakko
7995: toimeenpanna lukioluokilla kirjallisia harjoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7996: tuksia, jotka tietenkin edellyttävät korjaus- toimenpiteisiin oppikoulunopettajille
7997: työtä. Tästä johtuen reaaliaineiden opetta- koulun ulkopuolella suoritetusta työstä
7998: jat, jotka eivät saa korvausta kotityöstä, ovat maksettavaa korvausta koskevien mää-
7999: joutuneet muita opettajia huonompaan ase- räysten muuttamiseksi siten, että kor-
8000: maan. On selvää, että kotityö on erisuuruista vaus vastaa heidän todellisia työsuori-
8001: eri opettajaryhmissä, ja sen vuoksi on toimi- tuksiaan.
8002: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
8003:
8004: John Österholm. Kurt Nordfors.
8005: Sven Bögström. Grels Teir.
8006: G. Henriksson. Arthur Larson.
8007: Alwar Sundell.
8008: 157
8009: 1V,56.- Toiv.al. N:o 28.
8010:
8011:
8012:
8013:
8014: Tenhiälä ym..: Yötyölisän suorittamisesta eräille valtionrauta-
8015: teiden viran ja toimen haltijoille.
8016:
8017:
8018: Ed uskunmalle.
8019:
8020: Yleisesti tunnetaan, että yksityisoikeudeUi- suuruinen prosenttihyvitys. Tämäru %-mää-
8021: sessa työsuhteessa olevien työ arvostellaan rän tulisi olla korkeampi kuin 20 siitä syystä,
8022: eriarvoiseksi riippuen siitä, minä vuorokauden että tällä järjestelyllä ei korjata vielä ilta-
8023: aikana työ suoritetaan. Yleensä työläisille työn hyvittämistä.
8024: myönnetä:äDJ 10 %: n iltatyön lisä ja 20 %: n On huomattava, että eräissä työpisteissä-
8025: yötyön lisä. Tästä on eri työehtosopimuk- esim. valtion rautateillä - lasketaan työaika
8026: sissa määräyksiä, joiden yksityiskohdat miiä- 3-viikkoisin tarkkailukausin, ja on suurin
8027: räytyvät mm. sen mukaan, onko suoritettu sallittu työaika 141 tuntia 21 vuorokaudessa.
8028: työ 2- vaiko 3-vuoooista jne. Vasta tämän tuntimäärän yli menevät työ-
8029: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita ns. julkis- tunnit ovat ns. ylityötä. Päivittäistä työai-
8030: oikeudellisessa suhteessa olevilla. Näille ei kaa ei ole määrätty. Ainoastaan kielletään
8031: myönnetä minkäänlaista ilta- tai yötyönlisää, yli 16 tuntia kestävät työvuorot.
8032: ellei tällaiseksi lasketa sitä, että esim. valtion Tämä edellä esitetty tuo julki mielestämme
8033: rautateitten palveluksessa olevat saavat klo aivan uuden näkökohdan, nimittäin sen, että
8034: 22-6 välisenä aikana suoritetusta työstä lisä- poikkeuksellisissa oloissa, kuten1 yöllä suo-
8035: korvausta 90 mk, ns. yötyörahan, mikäli tänä ritetuista työtunneista, tulisi hyvitys korotet-
8036: aikana on tehty työtä vähintään kaksi tun- tuna työaikana ei:kä korotettuna palkkana,
8037: tia. On kuitenkiru ihmeteltävä, ettei samaa kuten yleensä on tapana tähän saakka ollut.
8038: periaatetta ole sovellettu ns. virkasuhteessa Rahalla saadaan tavaraa, mutta ei terveyttä,
8039: o1eviinkin. Se on myös ristiriidassa sen tosi- minkä turvaaminen on pääasia.
8040: asian kanssa, että epäsäännöllinen monivuo- Esimerkki työajan laskennasta hyvityksen
8041: rotyö raskaine yövuoroineeru on kehollisesti ollessa 30 % : Työaika klo 22-6 = 8 t. +
8042: ja henkisesti työkuntoa suuresti alentavaa. (30 %) 2 t. 24 min. = 10 t. 24 min.
8043: Jonkinlaisena ratkaisuna voitaisiin ajatella Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
8044: epäkohdan poistamiseksi sitä, että ilta- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8045: yötyöstä maksettaisiin todellisesta tuntipal- vomuksen,
8046: kasta laskettu 10-20 %:n korotus, kuten
8047: työsuhteessa olevi1lekin. Tämä olisi kuiten- että hallitus antaisi kiireellisesti tut-
8048: kiru suuresti kirjanpitoa lisäävä toimenpide, kia, olisiko ja missä laajuudessa niiden
8049: eikä se vielä veisi asian ytimeen, nimittäin 8 tunnin työaikalain alaisten valtion-
8050: siihen, että näitä yliraskaita yövuoroja tai rautateiden viran- ja toimenhaltijain,
8051: muuta työtä tulisi olla vähemmän kuin sään- joiden säännöllinen työaika on enin-
8052: nöllistä päivätyötä tekevillä. Tämän epäkoh- tään 141 tuntia kolmiviikkoisena tark-
8053: dan korjaaminen käynee parhaiten päinsä kailukautena, yötyön korvaaminen
8054: siten, että yöaikana klo 22-6 työn suoritta- mahdollista prosenttimääräisenä työ-
8055: miseen käytettyyn aikaan lisätään määrätyn aikahyvityksenä.
8056: Helsingissä 7 p-äivänä elokuuta 1958.
8057:
8058: Juho Tenhiälä. Anni Bosia.. Aaro Stykki.
8059: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. V. Hyytiäinen.
8060: 158
8061:
8062: IV,ö7. - Toiv.al. N: o 29.
8063:
8064:
8065:
8066: Innala ym.: Virkamieseläkkeistä annetun asetuksen muutta-
8067: misesta.
8068:
8069:
8070: E d u s k u n n a 11 e.
8071:
8072: Syyskuun 30 päivänä 1950 virkamieseläk- tion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mi-
8073: keistä annetun lain (459/50) 3 §:n mukaan hin hän tästä virasta tai toimesta erottuaan
8074: eläkevuosiksi, jotka viran tai toimen haltija on ensiksi tullut, eräitä erikseen lueteltuja
8075: saa laskea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, poikkeuksia lukuunottamatta, joihin nähden
8076: täytettyään kaksikymmentäyksi vuotta, on viran tai toimen haltija saa eläkevuosina las-
8077: ollut valtion ~ruspalkkaisen tai sopimus- kea hyväkseen koko palvelusaikansa täyte-
8078: paikkaisen viran tai toimen haltijana tahi tystä kahdenkymmenenyhden vuoden iästä
8079: ylimääräisenä toimenhaltijana taikka hoita- lä:htien. Sitäpaitsi valtiovarainministeriö voi
8080: nut väliaikaisena tai sijaisena valtion virkaa erityisistä syistä oikeuttaa viran tai toimen
8081: tai · tointa tahi ylimääräistä tointa taikka haltijan laskemaan hyväkseen eläkevuosina
8082: muutoin ollut päätoimeksi katsottavassa val- muunkin kuin edellä mainitun palvelusajan,
8083: tion palveluksessa tai sellaisessa valtion kuitenkin enintään kahdeksan vuotta.
8084: työssä, jossa olon ajan työntekijä saa lukea Neljän eläkevuoden menettäminen kunnan
8085: hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana palvelus- tai muun julkisen yhdyskunnan, yhtiön, yh-
8086: aikana. teisön, yksityisen laitoksen tai muun näihin
8087: Virkamieseläkkeistä samana päivänä anne- verrattavan tahi valtion avustusta nauttivan
8088: tun asetuksen (460/50) 3 §:n mukaan viran työnantajan palveluksessa muodostuu huo-
8089: tai toimen haltija, jolla on eläkettä hakies- mattavaksi taloudelliseksi tappioksi asian-
8090: saan eläkelain 3 § : n 1 momentissa mainitun omaisille viran tai toimen haltijoilla. Onpa
8091: palveluksen perusteella vähintään kymmenen saattanut käydä niinkin, että viran tai toi-
8092: eläkevuotta, saa siitä ajasta, minkä hän on men haltija, joka edellä mainitunlaisesta pal-
8093: kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään ollut veluksesta on siirtynyt valtion palvelukseen,
8094: kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien ei ole edes tiennyt menettävänsä mainittuja
8095: yhtymän virassa taikka uskonnollisen yhdys- eläkevuosia.
8096: kunnan toimessa, opettajana yksityisessä kor- Kun mainitut viran ja toimen haltijat ovat
8097: keakoulussa tai valtion avustusta nauttivassa asianmukaisen opillisen ja ammattivalmen-
8098: yksityisessä oppi- tai kasvatuslaitoksessa, lää- nuksen omaavina samanluontoisia tehtäviä
8099: kärinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajattarena, suorittaen palvelleet yhteiskuntaa niin hyvin
8100: terveyssisarena, kätilönä, mielisairaanhoita- ennen valtion palvelukseen siirtymistään kuin
8101: jattarena tai mielisairaanhoitajana yhtiön, sen jälkeenkin, ei ole mitään syytä jättää
8102: yhteisön tai yksityisen laitoksen palveluk- edellä mainittua neljän vuoden aikaa huo-
8103: sessa, valtion avustusta nauttivan maatalou- mioonottamatta heidän eläkevuosiaan lasket-
8104: dellisen tai kotitaloudellisen järjestön, met- taessa. Tällainen menettely on sitä vähem-
8105: sänhoitolautakunnan, keskusmetsäseuran, kes- män perusteltua, kun kunnallisessa virkalain-
8106: kuskauppakamarin, kauppakamarin, tieteelli- säädännössä ei vähennetä edellä mainitun ta-
8107: sen tai taiteellisen järjestön tahi laitok- voin neljää ensimmäistä valtion palvelus-
8108: sen tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden vuotta, vaan nykyisen kehityssuunnan mu-
8109: kanssa olevan kunnallisen tai yksityisen rau- kaan kunnat eläkevuosien laskemiseen näh-
8110: tatien palveluksessa, eläkevuosina laskea hy- den pyrkivät noudattamaan samaa periaa-
8111: väkseen sen osan, joka ylittää neljä vuotta. tetta, joka on voimassa ikälisien hyväksi
8112: Edellytyksenä tällöin on, että puheena oleva lukemiseen nähden.
8113: virka tai toimi on ollut päätoimi sekä päte- Valtion ja kuntien eläkesääntöjen mää-
8114: vyysehtoihin ja laatuun nähden siihen vai- räyksien poiketessa täten oleellisesti toisis-
8115: IV,57. - Inna.la ym. 159
8116:
8117: taan edellä selostettu valtion noudattama keistä annetun asetuksen ta'l'kistami.-
8118: eläkevuosien laskemistapa on mm. omiaan seksi ja muuttamiseksi siten, että sa-
8119: suuntaamaan kouliintuneen, nuoren työvoi- notun asetuksen 3 § :n 3 momentissa
8120: man siirtymistä parhaiksi elinvuosiksi kun- mainittu viran tai toimen haltija saa
8121: tien palvelukseen. Tämä ei ole valtion edun laskea eläkevuosikseen vähentämättö-
8122: mukaista. mänä koko sen ajan, minkä hän on
8123: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten esi- kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään
8124: tämme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt~ ollut ennen valtion palvelukseen siir-
8125: täväksi toivomuksen, tymistään puheena olevan asetuksen
8126: kohdan edellyttämässä muussa palve-
8127: että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- luksessa.
8128: menpiteisiin valtion virkamieseläk-
8129: Helsingissä 31 päivänä heinälruuta 1958.
8130:
8131: Aune Innal'a. Saara. Forsius. Jussi &ukkonen.
8132: Kyllikki Pohjala. A. 1'. Airo. Erkki 'fuuli.
8133: 160
8134:
8135: IV,58. - Toiv.al. N: o 30.
8136:
8137:
8138:
8139:
8140: Salin ym.: Toimefl,piteistä valtion palveluksessa oleviefl, eläke-
8141: ikärajafl, alentamiseksi.
8142:
8143:
8144: E d u s k u n n a 11 e.
8145:
8146: Valtion peruspalkkaisen viran ja toimen dosta lopettamaan työnsä ennen varsinaisen
8147: haltijalla on oikeus erottuaan palveluksesta eläkeikärajan saavuttamista.
8148: saada valtion varoista elinkautista eläkettä Sama pitää paikkansa myös työsuhteessa
8149: laissa ja asetuksessa lähemmin määrätyin valtioon oleviin työntekijöihin. Lisäksi on
8150: ehdoin, samoin valtion työssä olevalla työnte- huomioitava, että lähivuosina on elinkeino-
8151: kijällä, jonka katsotaan siitä saavan pää- elämän palvelukseen sijoitettava ns. suuret
8152: asiallisen toimeentulonsa, Qn oikeus työstä ikäluokat, joten tämäkin huomioiden eläke-
8153: erottuaan saada määrätyin edellytyksin elin- ikärajan alentaminen helpottaisi työllisyysti-
8154: kautistaJ eläkettä valtion varoista. Eräitä lannetta, antaisi nuorelle työvoimalle parem-
8155: poikkeuksia lukuunottamatta on mahdolli- mat toimeentulomahdollisuudet.
8156: suus saada täysi eläke, riippuen palvelusvuo- On myös huomioitava suuremman yhden-
8157: sista, kun viran tai toimenhaltija kuin myös mukaisuuden aikaansaaminen valtion palve-
8158: työsuhteessa valtioon oleva kansailainen on luksessa olevien sosiaalisissa eduissa.
8159: täyttäxeyt 63 vuotta, jonka lisäksi voidaan
8160: työskentelyä jatkaa aina 67 ikävuoteen Erittäin rasittavissa vi.rOOssa, toimissa ja
8161: saakka. töissä nyt voimassaolevat määräykset, jotka
8162: Teollinen kehitys, liikenteen nopeuttami- koskevat mm. veturinkuljettajia, työsuhteessa
8163: nen ja yleensä koko elinkeinoelämän kehitty- olevia linga-auton kuljettajia, sukeltajia ym.
8164: minen~ työvauhdin kiihtyminen, liikenteessä
8165: olisi sellaisenaan pidettävä edelleen voimassa.
8166: vaadittavan huolellisuuden ja tarkkaavaisuu- Edellä mainittuun viitaten esitämme koh-
8167: den lisääntyminen ovat tekijöitä, jotka huo- teliaimmin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8168: mattavasti enemmän kuluttavat ihmistä sekä vomuksen,
8169: henkisesti että fyysillisesti kuin voimassa ole-
8170: van lain hyväksymisen aikana tapahtui. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8171: Erääruä esimerkkinä mainittakoon valtion menpiteisiin valtion viramr- ja toimen-
8172: rautateiden 8: n konejakson tilasto 5 vuoden haltijain ja työsuhteessa valtioon ole-
8173: ajalta, joka osoittaa, että 2/3 viran ja toi- vien työntekijöiden eläkeikärajan alen-
8174: men haitijoista on joutunut sairauden joh- tamiseksi 58 vuoteen.
8175: Helsingissä 13 päiv·änä elokuuta 1958.
8176:
8177: Toivo Salin. Toivo Kujala. Kuuno Honkonen.
8178: Tauno Kelovesi. Usko Seppi. Siiri Lehmonen.
8179: Inkeri Virtanen. Paavo Aitio. Pertti Rapio.
8180: Gösta Rosenberg. Mauri Ryömä. Toivo Asvik.
8181: Rainer Virtanen. Pauli Puhakka. Martti Linnt..
8182: Tyyne Tuominen.
8183: 181
8184:
8185: IV,59. - Toiv.al. N: o 31.
8186:
8187:
8188:
8189:
8190: Innala ym.: Naisten. sod~'lltJikaisen vapaaehtoisen palveluksen
8191: luk.,Wuta virktlmiueliikkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
8192:
8193:
8194: E d u s k u n n a 11 a.
8195:
8196: Vuosien 1939-45 aikana monet Suomen että eduskunta hyväksyi vuonna 1956 lain
8197: naiset joko järjestöjen jäseninä tai vapaa~ sotavammaisista annetun lain soveltamisalan
8198: ehtoisina hoitivat puolustusvoimissa aivan laajentamisesta, jossa korvauksen saajien pii-
8199: samanlaisia tehtäviä kuin valtion viran ja riä. laajennettiin mm. juuri näiden henkilöi-
8200: toimen haitijoina olevat naiset. Tällaisia teh- den osalt3. Sanotun lainmuutoksen perus-
8201: täviä olivat muun ohella emännöitsijän, sai- teella nimittäin nyttemmin maksetaan ruu-
8202: raalahenkilökuntaan kuuluneiden, viastittä- miinvamman tai sairauden johdosta kor-
8203: jän, sähköttäjän, kaukokirjoittajan ja kans- vausta mm. sille, joka naisjärjestön jäsenenä
8204: lia-apulaisen toimet. Useat näitä tehtäviä on ollut vuonna 1939 tai sen jälkeen mutta
8205: hoitaneista ovat myöhemmin tulleet puolus- ennen 1 päivää heinäkuuta 1945 sotilasviran-
8206: tuslaitoksen, posti- ja lennätinhallituksen tai omaisen tai järjestönsä määräämässä ja val-
8207: sairaalalaitoksen palvelukseen ja siten valtion vomassa työssä sotilaallisen laitoksen tai muo-
8208: viran ja toimen haltijoiksi. Olisi sen vuoksi dostelman piirissä.
8209: kohtuullista, että heidän sodanaikainen pal- Edellä esitetyn perusteella ja siihen viita-
8210: veluksensa rinnastettaisiin samalla tavoin vi- ten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
8211: ran ja toimen haltijana suoritettuun palve- väksyttäväksi toivomuksen,
8212: lukseen kuin reserviläisten palvelus liikekan-
8213: nallepannuissa puolustusvoimissa. Näin sitä että hallitus antaisi Eduskunnalle
8214: suuremmalla syyllä, kun eräät kaupungit ja esityksen virkamieseliikkeistä annetun
8215: maalaiskunnatkin ottavat huomioon mm. so- lain muuttamisesta siten, että naisten
8216: dan aikaisen lottapalvelun. vapaaehtoinen vakinainen palvelus so-
8217: Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen puo- dan aikana liikekannallepannuissa puo-
8218: lustusvoimissa sotien aikana palvelleille nai- lustusvoimissa laskettaisiin palveluk-
8219: sille on täysin perusteltua myös sen vuoksi, ai valtion viran ja toimen haltijana.
8220: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
8221:
8222: Aune Innala. Saara Forsius. A. F. Airo.
8223:
8224:
8225:
8226:
8227: 21 E 687/58
8228: 162
8229:
8230: lV,60. - Toiv.al. N: o 32.
8231:
8232:
8233:
8234:
8235: InnaJ.a. ym. : Valtion palveluksessa olevie-n Zast e-nhoitajie-n
8236: aläkeikäraja-n ale-ntamisesta.
8237:
8238:
8239: E d u s k u nm a 11 e.
8240:
8241: Voimassa olevien säännösten mukaan val- oikeuttamaila heidät paasemaan eläkkeelle
8242: tion laitoksissa toimivat lastenhoitajat ovat samassa iässä kuin nämä. Käytännössä tämä
8243: oikeutetut saamaan eläkkeen vasta valtion olisi toteutettavissa muuttamalla virkamies-
8244: viran ja toimen haltijain yleisen eläkeiän eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annet-
8245: saavutettuaan eli 63 ikävuotta täytettyään. tua asetusta siten, että sen 2 §: n 1 momen-
8246: Heidän työnsä vastuullisuuteen' katsoen ja tin ensimmäisessä kohdassa lueteltuihin vi-
8247: huomioon ottaen, että se on sekä henkisesti ran ja toimen haitijoihin lisättäisiin lasten-
8248: että ruumiillisesti erittäin rasittavaa ja ku- hoitajat.
8249: luttavaa, tämä ikäraja on kohtuuttoman kor- Edellä esitetyn johdosta kunruioittavasti
8250: kea. Sitä osoittaa mm. se, että laatunsa ja ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8251: rasittavuutensa sekä tehtäviensä luonteen ja vomuksen,
8252: muun ohessa työaikojen puolesta lastellihoita-
8253: jien työhön verrattavan sairaanhoitajien että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
8254: työn, joka useimmiten lisäksi suoritetaan sa- menpiteisii-n virkamieseläkkeistä a-n-ne-
8255: moissa valtion laitoksissa, katsotaan edellyt- tu-n asetukse-n muuttamiseksi site-n,
8256: tävän eläkkeelle pääsyä jo 53 vuoden iässä. että valtio-n palveluksessa olevat las-
8257: Lastenhoitajat olisikin rinnastettava elä- tenhoitajat saisivat eläkkee-n 53 vuo-
8258: keoikeuden saantiin nähden sairaanhoitajiin de-n iässä.
8259: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
8260:
8261: Aune Innala. Toivo Hietala.
8262: 163
8263:
8264: IV,61. - Toiv.al. N: o 33.
8265:
8266:
8267:
8268:
8269: Innala: Lastenhoitajien eläkevuosien laskemisperusteiden
8270: muuttamisesta.
8271:
8272:
8273: E d u s ik: u n n a 11 e.
8274:
8275: Viitaten näille valtiopäiville jätetyn toivo- annetun asetuksen 3 § :n muuttami-
8276: musaloitteen n: o 23 perusteluihin ehdotan seksi siten, että niihin viran ja toimen
8277: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi haltijoihin, jotka sanotun pykälän 3
8278: toivomuksen, momentin 3 kohdan mukaisesti saavat
8279: eläkevuosina laskea hyväkseen yhtiön,
8280: että hallitus ryhtyisi ensi tilassa yhteisön tai yksityisen laitoksen pal-
8281: toimenpiteisiin valtion virkamieseläk- veluksessa toimimansa ajan, luettaisiin
8282: keistä 30 päivänä syyskuuta 1950 myös lastenhoitajat.
8283: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
8284:
8285: Aune Innala.
8286: 164
8287:
8288: IV,6a - Toiv.al. N:o 34.
8289:
8290:
8291:
8292:
8293: Hallberg ym.: Rajajääkärien eläkeoikeuden järjestämisestä.
8294:
8295:
8296: E d u s kun n a 11 e.
8297:
8298: Rajavartiostossamme palvelevat vakinai- edun, jolloin myös rajavartiostossa palvellut
8299: sina miehinä mm. rajajääkärit. Näiden ny- vuodet huomioidaan. Tällaista siirtymismah-
8300: kyinen palkkaus ja muut edut on järjestetty dollisuutta ei kuitenkaan ole monellakaan
8301: siten, että. kun he ikänsä perusteella ovat heistä. Mainittakoon vielä, että rajajääkäri
8302: pakotetut eroamaan toimestaan 50 vuotta toimii vastaavanlaisessa tehtävässä kuin esim.
8303: täytettyään, heille maksetaan vain nk. ero- poliisi- ja tullimies, joilla on eläkeoikeus,
8304: raha kertakaikkisena, mutta he eivät ole oi- mutta rajajiiäkäreillä ei. Samalla on raja-
8305: keutettuja kuin poikkeustapauksessa- esim. jääkärien luotettavuus tehtävässään tärkeä,
8306: säälittävissä olosuhteissaJ - jonkinlaiseen joten tähän ammattiin on aina valittava ja
8307: ylimääräiseen eläkkeeseen, jota saavat vain otettava ehdottoman luotettavia ja reippaita
8308: muutamat harvat. Mainitun erorahan suu- miehiä, jotka pysyisivät tehtävässään mah-
8309: ruus riippuu palvelusvuosista ja on sen kor- dollisimman kauan.
8310: kein mitärä nykyisin 12 vuoden palvelusajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8311: päätyttyä raj.ajääkärei:lle 220 000 markkaa ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8312: ylirajajääkäreille 225 000 markkaa, joista vomuksen!,
8313: määristä vähennetään maksutilaisuudessa
8314: vastaava vero. Ikälisiin heillä ei ole oikeutta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8315: Jotkut rajajääkäreistä ovat jo aikaisem- toimenpiteisiin, että eroamisiässä ol.e-
8316: massa vaiheessa onn.istuneet siirtymään jo- ville rajajääkäreille erorahan asemesta
8317: honkin poliisin, tullimiehen tai muuhun sel- myönnettäisiin heidän vakinaista palk-
8318: laiseen ammattiin, joka takaa heille eläke- kaetuaan vastaava vakinainen eläke.
8319: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
8320:
8321: R. Ballberg. Mauri Seppä. Aune Innala.
8322: Erkki Koivisto. Mikko Asunta. A. F. Airo.
8323: N. Kosola. Matti Miikki. Toivo Hietala.
8324: Johannes Wirtanen. Martti Salminen. Jaakko Kemppainen.
8325: Juha Rihtniemi. Armas Leinonen. Erkki Bara.
8326: 165
8327:
8328: IV,63. - Toiv.al. N: o 35.
8329:
8330:
8331:
8332:
8333: Hallberg ym.: Eräiden puolustuslaitoksesta vapautettujen
8334: upseerien ja aliupseerien eläke-etujen järjestämisestä.
8335:
8336:
8337: E d u s k u n n a ll e.
8338:
8339: Osa niistä reservin upseereista, jotka vuo- ovat useissa tapauksissa hyvin vähäiset. Jos
8340: teen 1944-1945 saakka palvelivat virkaate- mahdollisesti heistä joku l'!aa jonkinlaisen yli-
8341: ltevinä puolustuslaitoksessa ja suojeluskun- määräisen eläkkeen, on se määrältään miltei
8342: nissa, vapautettiin viroistaan omatta syyt- merkityksetön, muutama tuhat kuukaudessa.
8343: tään ja on edelleen kokonaan eläke- ja Kun sanotut henkilöt eivät monista ano-
8344: muita etuja vailla., monet heistä eläen per- muksistaan ja .esityksistään huolimatta ole
8345: heineen suoranaisessa puutteessa. Samoin saaneet mitään apua asiassaan, ehdotamme
8346: ei näitä vir.astaan vapautettuja reservinup- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8347: seereita ja aliupseereita ole mitenkään huo-
8348: mioitu siinä komitean ehdotuksessa, jonka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8349: tehtävänä on ollut elä:ke-etuisuuksien järjes- menpiteisiin puolustuslaitoksen vi-
8350: täminen puolustuslaitoksesta vapautetuille roissa ja tehtävissä virkaa tekevinä
8351: vakinaisille upseereille j.a aJiupseereille. Jo palvelleiden, vuosina 1944-45 vapau-
8352: iäkkäinä miehin-ä ja aikanaan sotilasalalle tettujen reservin upseeriCtn ja aliup-
8353: koulutettuina ei näillä ole ollut eikä ole ti- seerien rinnastamiseksi vakinaisessa
8354: laisuutta nykyoloissa juuri missään muo- palveluksessa olleisiin viran ja toimen
8355: dl()'SSa saada ansiotyötä, joten heidän mahdol- haltijoihin eläke- ym. etuihin nähden.
8356: lisuutensa itsensä ja perheensä huoltamisessa
8357: Helsingissä. 8 päivänä elokuuta 1958.
8358:
8359: B. Ha.llberg. Ma.uri Seppä. la.a.kko Kemppa.inen.
8360: N. Koaola. Mikko Asuntä. Erkki KoiVisto.
8361: .Job. Wirtanen. Martti Salminen. A. F. Airo .
8362: luha. Rihtniemi. Aune Innala. Toivo Hietala..
8363: Erkki Ha.ra..
8364: 166
8365:
8366: IV,64. - Toiv.aL N: o 36.
8367:
8368:
8369: Innala ym.: Yksityisoppikouluissa palvellun ajan lukemi-
8370: sesta valtion oppikoulujen opettajille eläkkeeseen oikeutta-
8371: vaksi ajaksi.
8372:
8373:
8374: E d u s k u n n a ll e.
8375:
8376: Valtion oppikoulun vakinainen tai ylimää- kokeneen opettajavoiman siirtymistä valtion-
8377: räinen opettaja on virkamieseläkkeistä syys- apua nauttivista yksityisistä oppikouluista
8378: kuun 30 päivänä 1950 annetun lain (459/50) valtion oppikouluihin. Mikäli tällainen siir-
8379: 2 § : n mukaisesti oikeutettu erotessaan saa- tyminen tapahtuu, se joka tapauksessa ai-
8380: maan elinkautista eläkettä edellyttäen, että heuttaa sen, että valtion oppikoulussa alun-
8381: hän on saavuttanut kuudenkymmenenkolmen pitäen palvelleet opettajat ovat eläketurvaan
8382: vuoden iän tai sitä ennen on käynyt ruu- nähden edullisemmassa asemassa kuin mah-
8383: miinvian tai vähentyneiden ruumiin tai sie- dollisesti paljon pitemmän aikaa oppikou-
8384: lunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättÖ- lussa opettajina toimineet, mutta vasta myö-
8385: mäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa ja hemmin valtion kouluun siirtyneet, samoja
8386: että hänellä sen ohessa on vähintään kymme- tehtäviä suorittavat ja saman pätevYYden
8387: nen eläkevuotta. omaavat opettajat.
8388: Saman lain 3 § : n mukaan eläkevuosiksi, Sama koskee ennen kaikkea niitä yksityis-
8389: jotka viran tai toimen haltija saa laskea hy- oppikoulun opettajia, jotka ovat joutuneet
8390: väkseen, luetaan aika, minkä hän, täytet- tällaiseen epäoikeudenmukaiseen asemaan
8391: tyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut koulun ottamisen takia valtion haltuun.
8392: valtion peruspalkkaisen viran tai toimen hal- Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä koh-
8393: tijana tahi ylimääräisenä toimen haltijana tuullista kysymyksen ollessa saman tarkoitus-
8394: taikka hoitanut väliaikaisena tai sijaisena perän toteuttamisesta, kansamme nousevan
8395: valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä nuorison opettamisesta ja kasvattamisesta.
8396: tointa taikka muutoin ollut päätoimiseksi kat- Asiaan olisi saatava korjaus rinnastamaila
8397: sottavassa valtion palveluksessa tai sellaisessa valtionapua nauttivassa yksityisoppikoulussa
8398: valtion työssä, jossa olon ajan työntekijä saa palveltu aika eläkevuosien laskemiseen näh-
8399: laskea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana den valtion oppikouluissa palveltuihin virka-
8400: palvelusaikana. vuosiin. Sen vuoksi ehdotamme kunnioitta-
8401: Kuten edellä sanotusta selviää, eläkeoikeu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8402: den syntymiseen vaaditaan, että asianomai- sen,
8403: sella viran tai toimen haltijalla on vähintään
8404: kymmenen eläkevuotta valtion palveluksen että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
8405: perusteella. Tämä säännös on kuitenkin erit- menpiteisiin sellaisen esityksen anta-
8406: täin kohtuuton niiden yksityisissä oppikou- miseksi Eduskunnalle, että valtion-
8407: luissa toimineiden opettajien osalta, jotka apua nauttivista yksityisoppikouluista
8408: vähemmän kuin kymmenen vuotta ennen valtion oppikouluihin siirtyneiden
8409: eläkkeelle joutumistaan ovat hakeutuneet val- opettajien palvelus edellä mainituissa
8410: tion oppikouluihin, koska he näihin siirtyes- oppikouluissa katsottaisiin virkamies-
8411: sään menettävät yksityisoppikouluasetuksen ten eläkkeistä annetun lain 3 § :n
8412: mukaisen eläketurvan. Eläketurvan menettä- 1 momentissa tarkoitetuksi valtion pal-
8413: misen mahdollisuus estää myös pätevän ja velukseksi.
8414: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
8415:
8416: Aune lnnala. Saara Forsius. Jussi Saukkonen.
8417: Kyllikki Pohjala. N. Kosola. Erkki Tuuli.
8418: 167
8419:
8420: IV,65. - Toiv.al. N:o 37.
8421:
8422:
8423:
8424: Innala. ym.: Sodan aiheuttaman erikoi&lainsäädännön toi-
8425: meenpanoa varten perustettujen toimistojen henMlökun-
8426: nan eläkeoikeuden järjestämisestä.
8427:
8428: Eduskunnalle.
8429:
8430: Eräissä valtion virastoissa OllJ toimistoja löille voidaan lakimääräisesti myöntää eläke,
8431: tai erik:oisosastoja, jotka aikanaan ovat muo- mainittakoon, että hallitus .on vuoden 1956
8432: dostuneet viimeksi käytyjen sotiemme ai- tulo- ja menoarvioesityksessään 16 PI. II lu-
8433: heuttaman erikoislainsäädännön ja sen toi- vun 2 momentin kohdalla ehdottanut makset-
8434: meenpanon. johdosta. Niiden toiminta on tavaksi maanlunastuslautakunnan toimihen-
8435: näissä me:rkeissä jatkunut vuodesta vuoteen, kilöilJe, maanhankintalain toimeenpanon tar-
8436: ilman että niitä tai niiden henkilökuntaa on kastajille sekä Maatalousseurojen Keskuslii-
8437: aiottukaan vakinaistaa. Sellaisia ov.at mm. tolle ja maanviljelys- ja talousseuroille maan-
8438: valtiokonttorin ns. korvausasiainosasto, val- hankintalaissa annetun toimivallanJ käyttä-
8439: tiovarainministeriön korvausasiaintoimisto ja mistä varten tarpeellisia tehtäviä hoitaneHle
8440: niihin rinnastettavat, maataJousministeriön toimihenkilöille myönnettävät sellaiset yli-
8441: asutusasiain alaisellJa toimivat asutusvalio- määräiset eläkkeet, joiden osalta noudate-
8442: kunta ja asutustoiminnan johtajat. Niiden taan, mitä valtion ylimääräisten toimenh.ail.-
8443: henkilökunta on osittain toisista virastoista tijaillJ eläkkeistä on säädetty, kuitenkin niin,
8444: ja luovutetulta alueelta siirtyneitä viran ja että .eläkkeen määrä määräytyy vastaavassa
8445: toimen haltijoita, osittain muissa kuin val- asemassa olevan valtion viran tai toimen hal-
8446: tion tehtävissä aikaisemmillJ toimineita henki- tijan eläkkeen mukaisesti.
8447: löitä. Tämän mukaisesti ei näytä olevan mitään
8448: Suuri osa sanotusta henkilökunnasta on estettä siihen, etteikö edellä tarkoitetuissa
8449: nyttemmin joko muuttanut va:kinaisluontoi- korvausasiain hoitamista varten aikanaan pe-
8450: siin valtion tai kunnan virlroihill ja toimiin rustetuissa ja edelleenkin toimivissa erikois-
8451: taikka hakeutunut niistä muuten pois. Osa osastoissa palveleville toimihenkilöille voitaisi
8452: on jäänyt edelleen tehtäviään hoitamaan, myöntää eläkettä heidän palvelusvuosiensa
8453: niiden joukossa näiden erikoisosastojen alku- perusteella edellä mainitunlaisin tai vastaa-
8454: vaiheista saakka mukana olleitakin. Kun vii- vin lainsäännöksin ja samoin perustein, mitä
8455: meisistäkin sotavuosista alkaa jo olla puoli- valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläk-
8456: sentoista vuosikymmentä, samoissa tehtävissä keistä on säädetty. Sen vuoksi ehdotamme,
8457: työskentelee vielä parhaillaankin monia sel- viitaten esitettyihin perusteluihin, eduskun-
8458: laisia henkilöitä, jotka alkavat olla elä:ke- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8459: iässä tai saavuttaa sellaisen palvelusvuosien
8460: määrän, joka valtion vakinaisen tai ylimää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8461: räisen viran tai toimen haltijalle merkit- toimenpiteisiin sodan aiheuttaman eri-
8462: sisi ainakin osaeläkkeen saamista vaaditut koislainsäädännön ja sen toimeenpa-
8463: ikävuodet täytettyään. Edellä mainituissa non johdosta .erinäisiin virastoihin pe-
8464: erikoisosastoissa jatkuvasti toimiville henki- rustettujen erikoisosastojen henkilö-
8465: löille ei sitä vastoin sellaista oikeutta yleensä kunnan saattamiseksi eläkkeensaanti-
8466: ole myönnetty. oikeuteen nähden valtion ylimääräis-
8467: Eräänlaisena osoituksena siitä, että tällai- tern. toimenhaltijain kanssa rinnastet-
8468: sille poikkeusasemassa olevillekin toimihenki- tuun asemaan.
8469: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
8470:
8471: Aune Innala. Jussi Saukkonen. Erkki Hara.
8472: 168
8473:
8474: IV,66.- Toiv.al. N:o 38.
8475:
8476:
8477:
8478:
8479: l:rmala ym.: Tvomiokun.tien arkistoapulaisten eläkeoikeuden
8480: jarjestämisestä.
8481:
8482:
8483: E d u s k u n n a 11 e.
8484:
8485: Tuomiokuntien arkistojen kanslia· ja puh- ottaessaart tavallisesti joutuu turvautumaan
8486: taaksikirjoitus- sekä usein myös kokoonpano- juuri näihin kokeneisiin arkistoapulaisiin.
8487: työtä suorittavaa arkistoapulaisina. toimivaa Sanottu osoittaa, että tuomiokuntien arkis-
8488: henkilökuntaa on heidän tehtäviensä laatuun toapulaisten vanhuus olisi turvattava valtion
8489: ja vastuullisuuteen katsoen täysin verrattava varoista samalla tavoin ja samanlaisten sään·
8490: valtion viran ja toimen haltijoihin. Heidän nösten mukaan kuin valtion viran ja toimen
8491: työnsä tulokset koituvat valtion, ennen kaik- haltijain vanhuus. K()htuullista olisi ulottaa
8492: kea oikeli8laitoksen ja jokaiselle kansalaiselle tämä etu myös niihin, jotka vähintään kah-
8493: eli.Siarvoisen tärkeän oikeusvartnuuden hy- denkymltlenen vuoden ajan tällaista tehtävää
8494: väksi. Vallitsevan järjestelmän mukaisesti hoidettuaan ja 67 ikävuotta täytettyään jo
8495: sänottu henkilökunta ön tuomiokuntien tuo- ovat joutuneet toimestaan luopumaan.
8496: Itlarlen palkkaamaa ja siten yksityisoikeudel- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
8497: liflessa palvelussuhteessa työnantajiinsa. ehdotamme eduskunnån päätHtäväksi toivo-
8498: Useimmiten tuomiokuntien tuomarit nilhi- muksen,
8499: tetiän virkoihinsa siksi iäkkäinä, että ärkisto-
8500: apulaiset, jotka monasti WöSikym:tneniä ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8501: pal:~elleet oikeuslaitosta, eivät ennätä olla lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonkil
8502: työsuhteessa sa:tnaan tuomiokunnan tuotl'la- mukM'It. tuomioktttitutt. arkistOdpulai-
8503: riin niin pitkää aikaa, että heidä:tl vanhuu- ket oikeutettaisittt. $iZatt\Mn eläke v.U~
8504: tensa. päivät tulisivat tuon työsuhteen. perus- twtr, wrolda tamoi"' ptr~tein ktdti
8505: teella turvatuiksi. Ja kuitenkin on niin, että mutioti mran Ja toimen Mltijåt vmve-
8506: uusi tuomiokunnan tuomari viran Vastaan- lUS1Juotittt.Ba ja palkkauksenso noja"Ua.
8507: Helsingissä 31 påivlina heinäkuuta 1958.
8508:
8509: .A.unei:nnala. Sa&ra l'orsiu. Sven Böptröm.
8510: Kyllikki Pohjala, Päiviö Hetemäki. Grels Teir.
8511: Erkki Tuuli.
8512: 169
8513:
8514: IV,67. - Toiv.al. N: o 39.
8515:
8516:
8517:
8518:
8519: Kokkola ym.: Val.tiojoktoisten liikeyritysten eläkkeiden yh-
8520: denmukaistamisesta.
8521:
8522:
8523: E d u s k u n n a 11 e.
8524:
8525: Elik:e-edut ovat valtiojohtoisissa ja va<ltion työntekijöiden nauttimiin eläke-etuihin olisi
8526: kokonaan omistamissa osakeyhtiömuotoisissa tässä suhteeSSa erittäin suuri edistysaskel.
8527: liikeyrityksiS8ä. huomattavan erilaiset ja Työntekijät tekevät valtiojohtoisissa yrityk-
8528: poikkeavat suuruudeltaan ratkaisevasti niistä sissä valtiolle varmasti yhtä suuria palveluk·
8529: eläoke-eduista, joita. valtio itse suorittaa pal- sia kuin ne henkilöt, jotka ovat suoranaisesti
8530: veluksessoon olleilJe. Lisäksi ovat valtiojoh- valtiolli palvelukseSS31. Lisäksi synnyttä'\Tät
8531: toiset yritykset täysin yhdenmukaisesti yksi- eläkkeiden erilaisuudet työntekijöissä katke·
8532: tyisten työnåntajie11J kanssa sovelluttaneet ruutta, joka ei voine olla vaikuttamatta yri-
8533: eläkkeitä maksaessaan huoltoapulain viidettä tysten jatkuvaan menestykseen.
8534: (5 §) pykilää, sen työnantajalle suomia kaik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
8535: kia tulkintamahdollisuuksia ja kansaneläk- kunnan hy'\Täksyttäväksi toivomuksen,
8536: keiden vähennysoikeutta.
8537: Kun valtion pitäisi kaikilla toimenpiteil- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8538: lään pyrkiä siihen, että siltä myöskin yritys- toimenpiteisiin valtiojohtoisten liike-
8539: tensä kautta muodostuisi mallityönantaja, yritysten maksamien eläkkeiden yh·
8540: niin eläkejärjestelmän yhdenmukaistaminen denmukaistamiseksi ja niiden korotfa.
8541: valtion eri yritysten keskeru ja rinnastaminen miseksi valtiO?t itsensä maksamien
8542: valtion suoranaisef!sa palveluksessa olevien eläkkeiden tasolle.
8543: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
8544:
8545: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. Vappu Heinonen.
8546: Viljo Virtanen. Arvi Turkka. Valto Käkelä.
8547: Edvard Pesonen. Pentti Niemi. Arvo Ahonen.
8548: G. Hearik:BSoh. Ensio Parta.hiD. H. TUrlni.
8549: Georg BrikssoD. Meeri ltt.laTaiJltn. Lyyli .blto.
8550: Rafael Paasio. Eino Raunio. Veikko Helle.
8551: K. F. Ha.a.pasalo. Sylvi Siltanen.
8552:
8553:
8554:
8555:
8556: 22 E 687/58
8557: 170
8558:
8559: IV,68.- Toiv.al. N:o 40.
8560:
8561:
8562:
8563:
8564: Forsius ym.: Perhe-eläkelain ulkopuolelle jääneiden eläkkei-
8565: den korottamisesta.
8566:
8567:
8568: E d u s k u n n a 11 e.
8569:
8570: Perhe-eläkelain, annettu 29/6 1951, tul- ryhmän muodostavat muut kuin valtion vi-
8571: lessa voimaan 1/1 1952 lakkasi mm. siviili- ran ja toimen haltijain jälkeenjääneet.
8572: virkakunnan leski- ja orpokassan, kouluvirka- Palkka- ja hintataso on vuodesta 1952 ko-
8573: kunnan eläkekassan ja valtion rautateiden honnut huomattavasti. Muiden kuin edellä
8574: eläkelaitoksen toiminta. Näin lakanneeseen mainittujen perhe-eläkkeiden ulkopuolelle
8575: vakuutustoimintaan .perustuneiden eläkkeiden jääneiden eläkkeeseen oikeutettujen viran ja
8576: osalta on edelleen voimassa perhe-eläkelain toimen haltijoiden eläkkeet ovat vastaavasti
8577: 20 §: n säännöksistä ilmenevä periaate, jonka kohonneet palkan nousujen mukaisesti, mutta
8578: mukaan ne eläkkeet, jotka olisi voitu myön- nama ,ennalleen jätetyt" eläkkeensaajat
8579: tää myös perhe-eläkelain mukaan, jos eläk- ovat, rahanarvon jatkuvasti aletessa, vuosien
8580: keen jättäjän kuolema olisi tapahtunut perhe- mittaan joutuneet yhä huonompaan asemaan
8581: eläkelain voimassa ollessa, oli muunnettava omatta syyttään, mikä ei voine olla oikeuden-
8582: perhe-eläkelain mukaan eläkkeiksi, kun taas mukaista.
8583: ne eläkkeet, joita ei olisi voitu myöntää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
8584: perhe-eläkelain mukaan, oli jätettävä ennal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8585: leen ja suoritettava entisten ehtojen mukaan.
8586: Perhe-eläkeviraston laatiman luettelon mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8587: kaan oli viime huhtikuun lopussa näitä en- toimenpiteisiin mainittujen ennalleen
8588: nalleen jätettyihin eläkkeisiin oikeutettuja jätettyjen eläkkeiden korottamiseksi
8589: elossa 1127 henkilöä, joista huomattavimman perhe-eläkelain turvaa nauttivien
8590: kanssa samanveroisiksi.
8591: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
8592:
8593: Saara Forsius. R. Hallberg. Job. Wirtanen.
8594: Erkki Tuuli. Aune Innala. Erkki Leikola.
8595: 171
8596:
8597: IV,69. - Hemst.mot. N:o 41.
8598:
8599:
8600:
8601:
8602: Procope m. fl.: Angående reglering av arbetarnas och tjäns-
8603: temännens vid Lovisa-Vesijärvi jämvägsbolag arbets-
8604: och tjänsteförhållande.
8605:
8606:
8607: T i II R i k s d a g e n.
8608:
8609: Efter utdragna underhandlingar har Sta- rautatien henkiökunnalla ole riittävää liik-
8610: tens Järnvägar övertagit den smalspåriga keenhoidollista pätevyyttä, sille olisi varattava
8611: järnvägen mellan Lovisa och Lahtis av Lo- tilaisuus sellaisen hankkimiseen, ellei asian-
8612: visa-W esijärvi Järnvägsaktiebolag. Sist.. omaisia terveydellisistä syistä ole pidettävä
8613: nämnda företag kommer därför att inom tehtäviin sopimattomina. Niinikään olisi työ-
8614: detta år upphöra med sin verksamhet och väelle pyrittävä järjestämään jatkuvaa työtä
8615: har sålunda hos Lovisa rådstuvurätt anhållit entisessä tai muuten sopivassa uudessa työ-
8616: om årsstämning. paikassa. Rautatieyhtiön eläkesitoumuksista
8617: Den direkta följden av detta är givetvis vastaaminen on huomioon otettava henkilö-
8618: att det privata järnvägsaktiebolagets egen- kunnan asemaa koskevissa järjestyksissä."
8619: dom övergår tili staten och nödiga åtgärder Detta utlåtande har av naturliga skäl all-
8620: härför har även träffats. Däremot väcker mänt - såväl av de anställda själva och av
8621: det uppmärksamhet, att något egentligt be- bolagets ledning som av befolkningen i östra
8622: slut beträffande den i bolagets tjänst va- Nyland - betraktats såsom en utf'åstelse av
8623: rande personalen och dess fortsatta tjänste- statsmakten, enligt viiken frågan om samt-
8624: och arbetsförhållanden inte torde ha fattats. liga anställdas framtida utkomstmöjligheter
8625: Antalet anställda vid Lovisa-W esijärvi efter statens övertagande av järnvägen inte
8626: järnvägsbolag var i våras 83 personer, vilka skulle vålla några vanskligheter. Även utan
8627: fördelade sig på följande verksamhetsgre- det ovan anförda utlåtandet kan det inte
8628: nar: råda något tvivel om att det till ett offent-
8629: ligträttsligt samfunds uppgifter vid över-
8630: administrationsavdelningen 5 personer tagandet av privatägd samhällsverksamhet
8631: trafikavdelningen . . . . . . . . . . . . 29 , hör att sörja för att den anställda arbets-
8632: maskin- och verkstadsavdelningen 34 , kraftens tjänste- och arbetsförhållanden ord-
8633: banavdelningen .............. 15 , nas på ett tillfredsställande sätt.
8634: personalen sammanlagt . . . . . . . 83 personer Det väcker därför förvåning att denna
8635: fråga ännu inte bringats till en enhetlig lös-
8636: ning utan att en stor del av den tidigare
8637: Redan i september 1953 tillsatte statsrådet personalen - både arbetare och tjänstemän
8638: två utredningsmän för att bereda frågan - ännu nödgas leva i ovisshet om hur deras
8639: om statens övertagande av den smalspåriga framtid skall gestalta sig. Detta är så mycket
8640: Lovisa-järnvägen. I sitt utlåtande ägnade mera iögonenfallande som flertalet av de
8641: dessa - regeringsråden T. Takki och V. nämnda 83 personerna varit i Lovisa-Wesi-
8642: Häkkinen - som sig bör uppmärksamhet järvi järnvägsbolags tjänst i 20-30 år, i nå-
8643: även åt personalproblemen och framhöll bl. a. got fall t. o. m. i 40 år. Saken har därför i
8644: följande: ,Mikäli rautatieyhtiön omistus siir- icke obetydlig grad karaktären av en an-
8645: tyisi valtiolle, valtion tulisi vastata myöskin gelägen pensionsfråga, där lösningen måste
8646: rautatien palveluksessa olevan henkilökunnan komma så snabbt som möjligt för att icke bli
8647: palvelus- ja työsuhteen jatkumisesta. Ellei ett slag i luften.
8648: 172 IV,69. - Loviisan-Vesijärven rautatieyhtiön työsuhteet.
8649:
8650:
8651: Med hänvisning till vad ovan anförts före- W esijärvi, t.W state1t öuertagna ;ärn~
8652: slås vördsamt, att riksdagen ville hemställa, vägsbolag anställda arbetarnas och
8653: tjänstemän1tens arbets~ och tjä'ltsteför-
8654: att regeringen i brådskande ordning håUande fortsättes, eUer på annat sätt
8655: måtte sörja för att de vid Lovisa- tiZlfredsställande ordnas.
8656: Helsingfors den 8 augusti 1958.
8657:
8658: Victor Procope. Grels Teir.
8659: Ralf Törngren. J. A. Jungarå.
8660: 178
8661:
8662: IV,()9, - Toiv.al, N:o ~.
8663: Suomennos.
8664:
8665:
8666:
8667:
8668: Procope ym.: Loviisa-Vesijärvi rautatieyhtiön työläisten ja
8669: virkamiesten työ- ja virkasuhteiden järjestelystä.
8670:
8671:
8672: E d u s k u n n a 11 e.
8673:
8674: Pitkien neuvottelujen jälkeen Valtionrauta- sille olisi varattava tilaisuus sellaisen hankki-
8675: tiet ovat ottaneet haltuunsa Loviisan ja Lah- miseen, ellei asianomaisia terveydellisistä
8676: den välisen kapearaiteisen rautatien Loviisa syistä ole pidettävä tehtäviin sopimattomina.
8677: - Vesijärvi rautatieyhtiöltä. Viimeksi mai- Niinikään olisi työväelle pyrittävä järjestä-
8678: nittu yritys tulee sen vuoksi tämän vuoden mään jatkuvaa työtä entisessä tai muuten
8679: kuluessa lopettamaan toimintansa ja on sen sopivassa uudessa työpaikassa. Rautatieyh-
8680: vuoksi hakenut vuosihaastetta Loviisan raas- tiön eläkesitoumuksista vastaaminen on huo-
8681: tuvanoikeudessa. mioon otettava henkilökunnan asemaa koske-
8682: Suoranaisena seurauksena tästä on tieten- vissa järjestelyissä."
8683: kin yksityisen rautatieyhtiön omaisuuden siir- Tätä lausuntoa on luonnollisista syistä pi-
8684: tyminen valtiolle, ja tarvittaviin toimenpitei- detty yleisesti - sekä henkilökunnan itsensä
8685: siin sen vuoksi on myös ryhdytty. Sitä vas- ja yhtiön johdon että itäisen Uudenmaan
8686: toin herättää huomiota, ettei liene tehty mi- väestön taholla - valtiovallan antamana va-
8687: tään varsinaista päätöstä yhtiön palveluk- kuutuksena, jonka mukaan kaikkien yhtiön
8688: sessa olevaan henkilökuntaan ja sen virka- palveluksessa olevien toimeentulomahdollisuu-
8689: ja työsuhteiden jatkumiseen nähden. det valtion otettua haltuunsa rautatien eivät
8690: Loviisa-Vesijärvi rautatieyhtiön palveluk- tulisi aiheuttamaan mitään vaikeuksia. Myös
8691: sessa oli viime keväänä 83 henkilöä, jotka ilman edellä esitettyä lausuntoakin ei voi olla
8692: jakautuivat seuraaville toimintahaaroille: mitään epäilystä siitä, että julkisoikeudellisen
8693: yhteisön tehtäviin sen ottaessa haltuunsa
8694: hallinto-osasto ............... . 5 henkilöä yksityisomistuksessa olleen yhteiskunnallisen
8695: liikenneosasto . . .............. . 29 toiminnan kuuluu huolehtia siitä, että palve-
8696: kone- ja työpajaosasto ....... . 34 " luksessa olevan työvoiman virka- ja työ-
8697: rataosasto ................... . 15 " suhteet järjestetään tyydyttävällä tavalla.
8698: " Sen vuoksi herättää ihmetystä, että tätä
8699: henkilökunta yhteensä 83 henkilöä
8700: kysymystä ei vielä ole saatettu yhtenäiseen
8701: Jo syyskuussa 1953 valtioneuvosto asetti ratkaisuun, vaan että suuren osan aikaisem-
8702: kaksi selvitysmiestä valmistamaan kysymystä masta henkilökunnasta - sekä työläisten että
8703: kapearaiteisen Loviisan-rautatien ottamisesta virkamiesten - täytyy yhä olla epätietoisia
8704: valtion haltuun. Lausunnossaan nämä- hal- siitä, minkälaiseksi heidän tulevaisuutensa
8705: litusneuvokset T. Takki ja V. Häkkinen - tulee muodostumaan. Tämä on sitäkin sil-
8706: kohdistivat, kuten tuleekin, huomiota myös miinpistävämpää, kun suurin osa mainituista
8707: henkilökuntaa koskevaan kysymykseen ja esit- 83 henkilöstä on ollut Loviisan-Vesijärven
8708: tivät mm. seuraavaa: ,Mikäli rautatieyh- rautatieyhtiön palveluksessa 20-30 vuotta,
8709: tiön omistus siirtyisi valtiolle, valtion tulisi jossakin tapauksessa jopa 40 vuotta. Asialla
8710: vastata myöskin rautatien palveluksessa ole- on sen vuoksi huomattavassa määrässä tär-
8711: van henkilökunnan palvelus- ja työsuhteen keän eläkekysymyksen luonne, jossa ratkai-
8712: jatkumisesta. Ellei rautatien henkilökunnalla sun täytyy tulla mahdollisimman pian, ettei
8713: ole riittävää liikkeenhoidollista pätevyyttä, se jäisi huitaisuksi ilmaan.
8714: 174 IV,69. - Loviisan-Vesijä.rven rautatieyhtiön työsuhteet.
8715:
8716:
8717: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- viisan-Vesijärven rautatieyhtiön pal-
8718: nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä veluksessa olevien työläisten ja virka-
8719: toivomuksen, miesten työ- ja virkasuhdetta jatke-
8720: taan tai että se muulla tavoin järjes-
8721: että hallitus huolehtisi kiireellisesti tetään tyydyttävästi.
8722: siitä, että valtion haltuun otetun Lo-
8723: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
8724:
8725: Victor Procope. Grels Teir.
8726: Ralf Törngren. J. A. Jungarå..
8727: 175
8728:
8729: IV,70. - Toiv.al. N:o 42.
8730:
8731:
8732:
8733:
8734: Bosia ym.: Tutkimuksen toimittamisesta valtion virastojen
8735: siirtymiseksi kesäaikana viiden päivän työviikkoon.
8736:
8737:
8738: Eduskunnalle.
8739:
8740: Työaika valtion virastoissa kesäkuun 1 päi- torstaihin olisi kello 8.30-16 ja perjantaisin
8741: vän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana on kello 8.30-15.30. Tällöin koko lauantai jäisi
8742: määrätty olemaan kello 8.30-15 sekä lauan- viranhaitijoille vapaaksi heidän viikottaisen
8743: taisin ja pyhäpäivien aattona kello 8.30-13. työtuntimääränsä silti pysyessä entisellään.
8744: Muun osan vuodelta on työaika kello 8.30- Yleisesti on tunnettua se, että Amerikan
8745: 16 ja lauantaisin kaksi tuntia lyhyempi. Yhdysvalloissa on ns. viiden päivän työviikko
8746: Työaika on siis kesäaikana järjestetty si- käytössä ympäri vuoden. Kehitys on myös
8747: ten, että työtuntimäärä vähenee kuudella useissa Euroopan maissa - mm. Saksassa
8748: tunnilla työntekijää kohti viikossa. Tämä ja Ruotsissa - viemässä samaan suuntaan.
8749: Suomen lyhyestä kesästä johtuva ja viran- Meidänkin maassamme ovat useat yksityiset
8750: haltijoiden virkistyksen kannalta hyvin tar- työnantajat ottaneet kesäaikana käytäntöön
8751: peellinen järjestely ei kuitenkaan nykyisel- viiden päivän työviikon, koska se tarjoaa
8752: lään ole valtion eikä viranhaltijoiden kan- työntekijöille mahdollisuuden paljon perus-
8753: nalta paras mahdollinen. teellisempaan virkistykseen viikonlopun ai-
8754: Tutkimuksissa on todettu, että työajan kana kuin kuuden päivän työviikko. On
8755: lyheneminen kovin lyhyiksi jaksoiksi vähen- myös huomattava se sosiaaliselta kannalta
8756: tää huomattavasti työtehoa. Näin on epäile- tärkeä näkökohta, että viiden päivän työ-
8757: mättä asia kesäaikana, kun iltapäivän työ- viikko antaa perheellisille viranhaitijoille ti-
8758: aika virastoissa useimpien työntekijöiden koh- laisuuden viettää kahden päivän viikonlopun
8759: dalla - tunnin pituisen aamiaistauon jäl- kokonaan perheensä parissa.
8760: keen - jää kahden, jopa vain puolentoista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8761: tunnin pituiseksi. Työtuntien vähentäminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8762: kesäaikana päivittäistä työaikaa lyhentämällä muksen,
8763: ei siten varmaankaan ole paras mahdollinen
8764: järjestely työtehon kannalta. Sensijaan työ- että hallitus toimeenpm~isi tutki-
8765: ajan järjestäminen siten, että lauantait oli- muksen siitä, missä laajuudessa val-
8766: sivat viranhaitijoille kokonaan vapaita, olisi tion virastot voisivat kesäaikana siir-
8767: sekä työtehon että myös viranhaltijoiden vir- tyä ns. viiden päivän työviikkoon
8768: kistyksen kannalta edullisempi järjestely. viikoittaista työtuntimäärää vähentä-
8769: Lauantain menetetty työaika - neljä ja mättä, sekä ryhtyisi toimenpiteisiin
8770: puoli tuntia - lisättäisiin muiden arkipäi- mainitunlaisen järjestelyn käytäntöön-
8771: vien kesäajaksi lyhennettyyn työaikaan esi- ottamiseksi.
8772: merkiksi siten, että työaika maanantaista
8773: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
8774:
8775: Anni Hosia. Juho Tenhiälä. Aaro Stykki.
8776: Esa Kaitila. Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen.
8777: 176
8778:
8779: IV,71. - Toiv.al. N:o 43.
8780:
8781:
8782:
8783:
8784: Vnnamo: V erdlainsliädimnöuä olevien epäoikeudenmukai-
8785: suuksiett poistamisedlJ..
8786:
8787:
8788: Eduskunnalle.
8789:
8790: Verolainsäädännössämme on paljon puut- seksi nimenomaan maaseudun pienviljelijöitä
8791: teellisuuksia ja epäoikeudenmukaisuuksia, ja työmiehiä kohtaan.
8792: jotka kohdistuvat ennen muuta maaseudun Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
8793: vählivaraisiin pienviljelijöihin ja työmiehiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8794: Matkoista aiheutuvista ja muista erityisistä muksen,
8795: kustannuksista, jotka esim. metsätyöläisellä
8796: on, ei saa tehdä juuri mitään vähennyksiä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8797: Muussakin suhteessa olisi perusteellisesti sel- toimenpiteisiin verolainsäädännössä
8798: vitettävä, millä keinoin verolainsäädäntömme olevien lähinnä maaseudun pienviljeli-
8799: saataisiin oikeudenmukaiseksi ja kohtuulli- jöihin ja työmiehiin kohdistuvien epä-
8800: oikeudenmukaisuuksien poistamiseksi.
8801: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
8802:
8803: Veikko Vennanto.
8804: 177
8805: IV, 72. - Toiv.a.l. N: o 44.
8806:
8807:
8808:
8809:
8810: Asunta. ym.: Verotuksessa myönnettävien vähennysten ja
8811: poistojen yhdenmukaistamisesta.
8812:
8813:
8814: Eduskunnalle.
8815:
8816: Kunnan ja valtion verotusta koskevien Kuluvan vuoden alussa toteutettu eräitten
8817: säännösten ja sallittujen vähennysten erilai- valtionverotuksessa myönnettyjen vähennys-
8818: suus vaikeuttaa nykyisellään suuresti elinkei- ten ulottaminen myös kunnallisverotukseen
8819: noelämän kirjoopido1lisia laskentatoimia ja on kieltämättä hieman parantanut v.allitse-
8820: aikaansaa tarpeetonta lisätyötä ja kustan- vaa tilannetta. Kuitenkin suurin osa poisto-
8821: nuksia. Niinpä verovelvolliset joutuvat ja vähennysoikeuksien erilaisuudesta johtu-
8822: useissa tapauksissa pitämään erikseen kirjan- vista epäkohdista on yhä olemassa. Kun
8823: pitoa sekä kunnan että valtion verotusta; var- kunnaJ.lis- ja valtionverotus todennäköisesti
8824: ten. Esimerkiksi poisto-oikeuksien erilainen yhdistetään vuodoo 1960 'alusta uuden vero-
8825: suuruus vaatii kahta eri poistokirjanpitoa. tuslain astuessa voimaan, olisi molempien
8826: Esimerkkinä mainittakoon vielä kiinnitetty- verojen säännökset saatava näissä. kohdin
8827: jen velkojen korot, jotka valtionverotuksessa viimeistään siihen mennessä yhdenmukaisiksi.
8828: saa vähentää kokonaan, mutta kunnallisve- Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme
8829: rotuksessa vain rajoitetusti. eduskuiman hyväksyttäväksi toivomuksen,
8830: Yksityisten veronmaksajain kohdalla eri-
8831: laiset vähennysoikeudet aiheuttavat myös se- että hallitus kiireellisesti antaisi
8832: kaannusta ja hämminkiä. Perusvähennys, Eduskun:rwlle esitykset kunnallis- ja
8833: kalliinpaikan vähennys ja työtulovähennys tulo- ja omaisuusv.erotusta koskevien
8834: sekaantuvat helposti tavallisen veronmaksajan säännösten muuttamisesta niin, että
8835: käsityksessä, samoin kuin aina jää epäsel- kummassakin verotuksessa myönnettä-
8836: väksi, mitä S3i8i vähentää ·kunnallis- mitä val- vät vähenrnrys- ja poisto-oikeudet tuli-
8837: tiwverotuksessa. sivat mahdoUisimmatn suuressa määrin
8838: yhdenmukaisiksi.
8839: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
8840:
8841: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. Mauri Seppä.
8842: Kalervo Saura. Martti Salminen. Saara Forsius.
8843: N. Kosola.
8844:
8845:
8846:
8847:
8848: 23 E 687/58
8849: 178
8850:
8851: IV,73. - Toiv.al N:o 45.
8852:
8853:
8854:
8855:
8856: Borg-Sundman ym.: Eläkkeiden verovapauden aikaansaa-
8857: misesta.
8858:
8859:
8860: Eduskunnalle.
8861:
8862: Vanhusten ja vanhojen säästäjien vaikeuk- sään ja työkunnossaan oleviin. Siten olisi
8863: siin on vihdoin alettu kiinnittää huomiota. eläkkeille yleensä myönnettävä täysi verova-
8864: Niinpä on saatu aikaan mm. verotuksessa paus, minkä rinnalla korkeimpien eläkkeiden
8865: se uudistus, että nk. vanhuusvähennystä on kohdalla on puollettavissa veroalennus, esi-
8866: korotettu. Kuitenkin on vanhusten verotuk- merkiksi 50 %: iin asti alennusta siitä ve-
8867: sessa vielä epäkohtia, jotka on nyt saatava rosta, minkä nuorempi henkilö suorittaa vas-
8868: korjatuiksi. Sellainen on mm. eläkkeiden ve- taavassa tapauksessa.
8869: rottaminen. Kansalaiset, jotka työkykynsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8870: päivinä ovat antaneet parhaansa perheelleen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
8871: ja yhteiskunnalle, ovat vanhuudessaan joutu- muksen,
8872: neet verotuksen vuoksi sosiaalisesti heikom-
8873: paan asemaan. Monet eläkkeelläolevat lesket, että hallitus kiireellisesti antaisi
8874: naimattomat ja muut yksinäiset ovat joutu- Eduskunnalle esityksen sellaisesta lain-
8875: neet loppuiäkseen jopa kaikkein korkeimpaan muutoksesta, että aikaansaataisiin
8876: veroluokkaan. eläkkeiden verovapautus sekä suurem-
8877: Vanhuksia, jotka jo ovat suorittaneet pit- pien eläkkeiden oUessa kysymyksessä
8878: kän päivätyön, ei pitäisi enää elämänsä il- veroalennus.
8879: tana rinnastaa veronmaksajana keskipäiväs-
8880: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
8881:
8882: Margit Borg-Sundman. Olli Aulanko.
8883: Urho Saariaho. Juha Rihtniemi.
8884: 179
8885:
8886: IV,74. - Toiv.al. N:o 46.
8887:
8888:
8889:
8890:
8891: Innala ym.: Eläkkeensaajien verotuksen lieventämisestä.
8892:
8893:
8894: Ed us kunnalle.
8895:
8896: Jäljempä,nä mainittavaa vähäistä poik- elävälle henkilölle riittävää huojennusta.
8897: keusta lukuun ottamatta eläkkeensaajien on Eläkkeensaajien eläketulot olisi sen vuoksi
8898: voimassa olevien verolakiemme mukaan suo- säädettävä kokonaan verovapaiksi. Sen si-
8899: ritettava täysi vero eläketulostaan siitä huo- jaan muusta tulostaan, mikäli se nousee yli
8900: limatta, että he useimmiten joko vanhuuden, 100 000 markan, eläkkeensaajan olisi suoritet-
8901: sairauden tai muun syyn takia ovat työ- tava vero tavallisen veroasteikon mukaan.
8902: kyvyttömiä ja siten pakotettuja tulemaan toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8903: meen huomattavasti vähäisemmillä tuloilla nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
8904: kuin työkykyisinä ollessaan. muksen,
8905: Tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta
8906: 11 päivä,nä marraskuuta 1943 annetun lain että hallitus antaisi Eduskunnalle
8907: 29 § : n 7 kohdan mukaan, sellaisena kuin se esityksen sellaisista muutoksista tulo-
8908: on muutettuna tammikuun 27 päivänä 1959 ja omaisuusverolakiin sekä maalais-
8909: annetulla lailla, 65 vuotta täyttäneille hen- kuntain kunnallishallinnosta ja kun-
8910: kilöille tosin myönnetään oikeus saada eri- nallishallituksesta kaupungeissa annet-
8911: tyisenä ns. vanhuusvähennyksenä vähentää tuihin asetuksiin, että eläkkeensaajien
8912: veronalaisesta tulosta 50 000 markkaa. eläketulot olisivat kokonaan verova-.
8913: Tämä verohelpotus on kuitenkin nykyiseen paat ja että heidän muusta tulostaan
8914: rahamme arvoon katsoen kovin vaatimaton olisi suoritettava vero ainoastaan siltä
8915: eikä tuota yksinomaan eläkkeensä varassa osalta, mikä nousee yli 100 000 markan
8916: vuodessa.
8917: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958;
8918:
8919: Aune Jnnala. Saara Forsius. Kyllikki Pohjala.
8920: UJO
8921:
8922: IV,75. - Toiv.al. N:o 47.
8923:
8924:
8925:
8926:
8927: Lehto ym.: Pie'Aten e7iikkeide'A vapauttamisesta verosta.
8928:
8929:
8930: E d u s k u n n a 11 e.
8931:
8932: Eläkkeelle siirtyneiden tai muuten van- sajia, siis täyttäneet velv()llisuutensa yhteis-
8933: huuden johdosta työkykynsä menettäneiden kuntaa kohtaan. Näin ollen on kohtuutonta.,
8934: vanhusten taloudellisen tuen ja elinmahdol- että näitä. pienten eläkkeiden saajia edelleen
8935: lisuuksien parantaminen on kysymys, joka rasitetaan ja heidän elämänsä vaikeuksia lisä-
8936: varsinkin nykyaikana on joutunut vakavan tään verottamalla heitä jatkuvasti pienistä
8937: huomion ja keskustelun kohteeksi. Eläk- eläketuloistaan. Pieni eläkehän ei ole enää
8938: keellä olevien ja vanhusten elämänolojen pa- työstä. saatua tuloa, vaan se on vaatimaton
8939: rantaminen on saanut yhä suurempaa ym- korvaus vuosien mittaan suoritetusta työstä
8940: märtämystä osakseen kaikkien kansalaispii- vanhuudenpäivien välttämättömäksi elämän
8941: rien taholta. Tämä yleinen myötämielisyys turvaksi. Tämä välttämätön vanhuuden
8942: on tyydytyksellä todettava, sillä juuri niillä turva pitäisi myöskin yhteiskunnan puoles-
8943: vanhuksilla, jotka ovat suorittaneet pitkän taan tunnustaa ja omalta osaltaan helpottaa
8944: ja raskaan päivätyön itsensä, läheisten omais- näiden uutterien vanhusten elämän iltaa ta-
8945: tensa ja koko ·kansakuntamme tulevaisuuden loudellisessa mielessä.
8946: hyväksi, on oikeus odottaa taloudellisista V erotuksessahan on ollut parin vuoden.
8947: huolista vapaata elämän iltaa. ajan pieni vanhuusvähennys (50000: -),
8948: Näin hyvil'l eivät asiat vähävaraisten v3Jn- niille, jotka ovat täyttäneet 67 vuotta, mutta
8949: hllsten kohdalta kuitenkaan läheskään aina se ei ole läheskään kaikkia vanhuksia ja eläk-
8950: ole. V a.rsinkin pienipaikkaiset viran- ja toi- keellä olevia tyydyttävä.
8951: men haltijat tai muut pienen eläkkeen va- Edelläolevaan vanhuksia koskevaan talou-
8952: rassa elävät työläisvanhukset joutuvat kamp- delliseen epäkohtaan vedoten ehdotammekin
8953: pailemaan taloudellisten vaikeuksien, jopa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8954: suoranaisen puutteen keskellä. Näiden pie-
8955: nien eläkkeiden varassa elävien vanhusten että hallitus suorituttO!isi viipymättä
8956: toimeentulo v-aikeutuu vielä senkin takia, että tutkimuksen siitä, 'IJOidaa,nko vähäva-
8957: eläkkeestä pidätettävät verot alentavat ja raisten eläkkeennauttilain pienet eläk-
8958: vaikeuttavat entisestäänkin alhaista elintasoa. keet kokonaan vapauttaa verotuksen
8959: Kun nämä eläkkeelle siirtyneet vanhukset alaisuudesta, silloin kun ne ovat niin
8960: ovat olleet uskollisia ja pitkäaikaisia työn- alhaisia, että ne tuskin riittävät eläk-
8961: tekijöitä tai viran ja toimen haltijoita, ovat keennauttijoo välttämättömään toi-
8962: he myöskin aina olleet tunnollisia veronmak- meentuloon, ja antaisi asiasta esityk-
8963: sen Eduskunnalle.
8964: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
8965:
8966: Lempi Lehto. Varma K. Turunen. B. Törmä..
8967: Georg Eriksson. Kaarlo Alanko. Veikko Helle.
8968: Meeri Kala.vainen. Pentti Niemi. Edvard Pesonen.
8969: Eetu Karjalainen. Veikko Kokkola. Lyyli Aalto.
8970: Sylvi Siltanen. Viljo Virtanen. Sulo Bosti~a.
8971: Rafael Paasio.
8972: 181
8973:
8974: IV,76. - Toiv.al. N:o 48.
8975:
8976:
8977:
8978:
8979: Farsiu :Jm.: lsiitwniiiApti/iluMI. verotusta koskevien määräysten
8980: ttwkistMnisesttJ leskiemiintien osalta.
8981:
8982:
8983: E d u s k u n n a.ll e.
8984:
8985: Maatalousyrittäjän erikseen verotettavaksi seen, sillä maatilan puhdas tulohan on palk-
8986: tuloksi lasketaan oman työn arv-o eli ns. isän- katyövoiman lisäännyttyä tosiasiassa vähen-
8987: nän palkka sekä hänen perheenjäsentensä tynyt.
8988: tilan maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän Syynä tällaiseen käytäntöön on, paitsi
8989: työn arvo. Niiden perheenjäsenten joukkoon, verolakien ylimaJkaisuus, myös se, että. niissä.
8990: joiden työn arvo täten otetaall verovelvolli- ohjeissa, jotka valtiovarainministeriö vuosit-
8991: sen tulona huomioon, ei lueta verovelvollisen tain on antanut isännän palkan arvioimisen
8992: puolisoa. (vaimoa), koska hänen tekemänsä perusteista, ei ole nimenomaan otettu huo-
8993: työ on useimmiten kotitaloustyötä ja sellai- mioon leskiemintien asemaa verotuksessa.
8994: ,sena verovapaata. Tässä kohden olisi näin ollen pikainen kor-
8995: Milloin talon isäntä kuolee, on siitä taval- jaus saatava aikaan.
8996: lisesti seurauksena, että hänen puolisonsa Edellä lausutun perusteella ehdotamme
8997: joutuu palkkaamaan tilalle lisää vierasta työ- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8998: voimaa huolehtiessaan itse jatkuvasti pää-
8999: asiassa kotitaloustöistä. Vero- ja taksoitus- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
9000: la.utakuntien käytännön mukaan verotetaan menpiteisiin ns. istmnii11;palkkoo koske~
9001: lesldemäntää kuitenkin isännänpalkasta, jopa vien määräysten tarkistamiseksi sit8'11;,
9002: samassa määrin kuin talon isäntää oli vero- että. leskiemäntien verotus muodostuisi
9003: tettu. Verotuksessa päädytään tällöin epä- nykyistä oikeude'nmukaisemmaksi.
9004: oikeudenmukaiseen ja kohtuuttomaan tulok-
9005: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
9006:
9007: Saaza Forsius. Mauri Seppä. R. Ballberg.
9008: Mikko Asunta. Kyllikki Pohjala. Martti Salminen.
9009: N. Kosola. Kalervo Saura. Aune Innala.
9010: A. F. Airo.
9011: 182
9012:
9013: IV,77. - Toiv.&l. N: o 49.
9014:
9015:
9016:
9017:
9018: Väänänen ym..: V-.'ljelijän ja hänen perheeftSä jäsenten työn
9019: verottamista koskevien säännösten uudistamisesta.
9020:
9021:
9022: Eduskunnalle.
9023:
9024: Maataloudessa perheenjäsenten työtulojen minen isännänpalkasta tuntuu kovin kohtuut-
9025: verotus oman talouden hyväksi tehdystä tomalta jo senkin vuoksi, että lasten pieninä
9026: työstä on kohtuuttoman raskas. Suureksi ollessa joudutaan palkkaamaan kallista vie-
9027: osaksi tästä syystä pienviljelmätalouksissa, rasta työvoimaa ja se jo sinänsä aiheuttaa
9028: varsinkin sellaisilla seuduilla, missä ei ole toimeentulovaikeuksia. Tämän vuoksi olisi
9029: lisäansiomahdollisuuksia, joutuvat nuoret saatava uudet, oikeudenmukaiset perusteet
9030: lähtemään ansiotöihin asutuskeskuksiin. Mo- verotusohjeisiin ja uuteen verotuslakiin.
9031: nissa tapauksissa riittäisi pienviljelmätalouk- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9032: sissa työtä eikä tarvitsisi lähteä tuntematto- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9033: mille työaloille toimeentuloa etsimään, kun- sen,
9034: han verotus olisi kohtuullinen.
9035: Erikoisen huolestuttavaksi muodostuu ve- että hallitus kiireellisesti selvityt-
9036: rotus maatalouden piirissä silloin kun per- täisi ne epäkohdat, jotka pient'l'loilla
9037: heen isän kuoleman jälkeen verotetaan peri- ovat olemassa vt'ljeUjän ja hänen per-
9038: kuntaa yhtymänä ja tämän lisäksi jälkeen heensä jäsenten oman talouden hy-
9039: jääneelle aviopuolisolle asetetaan vielä vero väksi suoritetun työn verottamisessa,
9040: ns. isännän palkasta. Tällöin ei voida tehdä ja antaisi kiireellisesti Eduskunnalle
9041: asiaankuuluvia lapsi- ja perusvähennyksiä, esityksen sellaisista muutoksista vero-
9042: niinkuin niissä talouksissa, missä molemmat lakeihin.
9043: aviopuolisot elävät. Leskiemäntien verotta-
9044: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
9045:
9046: Hilja. Väänänen. Vieno Simonen. Kerttu Saalasti.
9047: 183
9048:
9049: IV,78. - Toiv.al. N:o 50.
9050:
9051:
9052:
9053:
9054: Pentti ym.: Perheenjäsenten oman työn arvon verotuksen
9055: Ueventämisestä.
9056:
9057:
9058: E d u s k u n n a 11 e.
9059:
9060: Perheen oman työn arvon verotus on, maa- palkkio vasta myöhemmin saadaan asianomai-
9061: taloudessa, tuottanut nykyisin erittäin haital- selle tilalle.
9062: lisia seurauksia. Kun työstä on ollut puu- Ylläolevan perusteella kunnioittaen ehdo-
9063: tetta, on tämä verotuskohde aiheuttanut sen, tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
9064: että verorahojen saamiseksi on pienviljelys- sen,
9065: perheiden poikien ja tyttärien ollut pakko
9066: lähteä etsimään vierasta työtä monessa ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9067: pauksessa yhteiskunnan verorahoilla järjestä- toimenpiteisiin verotuslaissa sellaisen
9068: miltä työmailta. Jos verotusta tässä tapauk- korjauksen aikaansaamiseksi, että per-
9069: sessa lievennettäisiin, olisi sillä työttömyyttä heenjäsenten oman työn arvon verotus
9070: lieventävä vaikutus ja asianomaiset perheen- tulisi yhteiskuntaa hyödyttävällä ta-
9071: jäsenet voisivat työskennellä kotitilallaan valla lievennetyksi.
9072: perusparannuksien aikaansaamiseksi, josta
9073: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
9074:
9075: Arvo Pentti. Onni Mannila. Johannes Virolainen.
9076: Antti J. Rantam.aa. Ale Holopainen. Esa Timonen.
9077: Esu Niemelä. Sylvi Halinen. Veikko Savela.
9078: Viljami Kalliokoski. Hilja Väänänen. Einari Jaakkola.
9079: Kerttu Saalasti. Vieno Simonen. Leo Häppölä.
9080: Aarre Marttila. Olavi Lahtela.
9081: 184
9082:
9083: IV,79. - Toiv.al. N:o 51.
9084:
9085:
9086: Kaasalainen ym.: Maanviljelijäperheiden lasten oman talou-
9087: den hyväksi tekemän työn verotuksen Ueventämisestä.
9088:
9089: Eduskunnalle.
9090:
9091: Viime vuosina on Suomessa, kuten muissa- Verotuksessa ilmenevistä epäkohdista, erityi-
9092: kin pohjoismaissa, kiinnitetty yhä enemmän sesti pientiloja ajatellen, on suurin epäkohta
9093: huomiota muuttoliikkeeseen, jota on tapah- perheenjäsenten ja lasten talouden hyväksi
9094: tunut varsinaiselta maaseudulta asutuskes- tekemän työn verottaminen. Se merkitsee
9095: kuksiin, maanviljelyksestä muihin elinkeinoi- käytännössä sitä, että ·kotona olevan ~a~en
9096: hin. Tilasto osoittaa, että vuodesta 1881 vuo- isää verotetaan myöskin lapsen osalle määrä-
9097: teen 1951 kuluneen 70 vuoden aikana Suo- tystä tulosta, osallistui lapsi töihin tai ei.
9098: men maaseutu on menettänyt asutuskeskuk- Tämä johtaa vuorostaan siihen, että lapsen
9099: siin suuntautuneen muuttoliikkeen johdosta on lähdettävä vieraan työnantajan töihin,
9100: hiukan yli 600 000 sekä samanaikaisesti valta- koska kotona tehdyt perusparannusluontoiset
9101: kunnan ulkopuolelle muuttaneena 400 000 työt vasta vuosien kuluttua pystyisivät tar-
9102: henkilöä. Niinpä yksinomaan vuosina 1952- joamaan hänelle toimeentulon.
9103: 1954 maamme maalaiskuntien muuttotappio Maaltapakotilanteen helpottamiseksi ja yhä
9104: siirtolaiset mukaanluettuna oli 54 400 henki- kipeämmäksi muodostuvan työllisyyspulman
9105: löä. Muuttotappiokuntia oli meillä po. vuo- hoitamiseksi täytyisi viipymättä tehdä kaikki
9106: sina 420 ja muuttovoittokuntia n. 60, vii- voitava kannattavan pienviljelyksen edelly-
9107: meksi mainittujenkin sijaitessa väestökeskus- tysten turvaamiseksi, ennenkaikkea tilojen
9108: ten lähituntumassa. Kun otetaan huomioon, elinkelpoisuuden parantamisen avulla. Tämä
9109: että esim. vuosina 1951-1954 maalaiskun- olisi sitäkin tärkeämpää, kun maamme poh-
9110: nissa syntyvyyden lisäys olisi ilman muutto- joisen ja itäisen osan pienviljelysvaltaiset
9111: liikettä aiheuttanut 148 400 hengen väestön- .alueet ovat vielä viimeisten tutkimusten mu-
9112: lisäyksen maaseudulla, muuttotappioksi kään- kaan säästyneet maaltapaon pahimmalta
9113: tyneenä päinvastoin vähensi maalaiskuntien ,tartunnalta". Samalla kun edellämainitun
9114: väkilukua, muodostuu ilmiö varsin merkittä- lisäksi pyrittäisiin kohottamaan pienviljeli-
9115: väksi. Niistä, jotka vuosina 1951-1954 muut- jäin ammattitaitoa ja tehostettaisiin maaseu-
9116: tivat pois maaseudulta, oli miespuolisia 43 % dun toimeentulomahdollisuuksia mm. pien-
9117: ja 15-24 vuotiaita 59%. teollisuuden kautta, niin olisi samalla maa-
9118: Huolimatta siitä, että maaseudulta kulkee talous vapautettava kaikista sellaisista rasi-
9119: asutuskeskuksiin jatkuva muuttoväen virta, tuksista, jotka käytännössä johtavat maaseu-
9120: on maalaiskuntien pientiloilla, erityisesti dulta ja maataloudesta muuttoon.
9121: maan pohjois- j.a itäalueilla, vielä työkykyi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9122: siä lapsia, joiden työvoiman tila tarvitsisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9123: uudisraivauksia, salaojituksia ym. peruspa- muksen,
9124: rannuksia varten, mutta joiden on lähivuo-
9125: sina myöskin jätettävä kotiseutunsa. Syitä että hallitus tutkisi, mitä mahdolli-
9126: tähän lähtöön on mm. tiLan pieni koko, joka s.uuksia on maanviljelijäperheiden las-
9127: vasta tuloa tuottamattoman raivauskauden ten oman talouden hyväksi suoritetun
9128: jälkeen saataisiin kannattavaksi perheviljel- työn verotuksen lieventämiseksi ja
9129: mäksi sekä toisena syynä maanviljelijäper- ryhtyisi sitä tarkoittaviin toimenpitei-
9130: heiden verotuksessa ilmenevät epäkohdat. siin.
9131: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
9132: Nestori Kaasalainen. Esa Timonen. Aarre Marttila.
9133: Pentti Pekkarinen. Yrjö Sinkkonen. Matti Liina.maa..
9134: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
9135: 185
9136:
9137: IV,SO. - Toiv.al. N: o 52.
9138:
9139:
9140:
9141:
9142: J. Wirta.ntm ym.: Tutkimuksen toimittamisesta ylityö- ja
9143: sivuansioihin kohdistuvan tuloverotuksen Ueventämiseksi.
9144:
9145:
9146: E d u s k u n n a ll e.
9147:
9148: Voimassa olevassa tuloverotuksessa on eni- Ylityö- ja sivuansioihin kohtaantuvan ras-
9149: ten aiheuttanut tyytymättömyyttä ylityö- ja kaan tuloverotuksen kansantaloudellinen va-
9150: sivnansioita· kohtaava raskas verotus. Kun hingollisuus on ilmeinen. Se on osasyynä
9151: ylimääräisellä työnteolla ansaitut tulot lisä- monilla työaloilla valitettuun työtehon alhai-
9152: tään verotettavaan tuloon, seuraa siitä, että suuteen ja yleiselle talouselämän kehitykselle
9153: progressiivinen valtion tulovero kohtaa sitä tappioksi.
9154: paljon ankarampana kuin aikaisempaa tulon- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
9155: osaa. Mitä korkeammiksi ylityöansiot kohoa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9156: vat, sitä korkeamman veroprosentin mukaan
9157: myös verotetaan. Tällainen veropolitiikka että hallitus s1writuttaisi tutkimuk-
9158: rankaisee siis ahkeruutta ja aiheuttaa sen, sen siitä, millä tavoin ylityö- ja sivu-
9159: että henkilöt, joilla olisi mahdollisuus ja ansioihin kohdistuvaa raskasta tulo-
9160: kyky lisätä työponnistuksiaan, raskaan tulo- verotusta voitaisiin lieventää, ja an-
9161: veron pelottamina niistä luopuvat. taisi Eduskunnalle tämän tutkimuksen
9162: tulosten mukaisen esityksen.
9163: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
9164:
9165: Johannes Wirtanen. Juha. Rihtniemi. Erkki Koivisto.
9166:
9167:
9168:
9169:
9170: 24 E 6817/518
9171: 186
9172:
9173: IV,Sl. - Toiv.al. N:o 53.
9174:
9175:
9176:
9177:
9178: Pitsinki ym.: Opiskelwkustannusten väkentämisoikeudesta
9179: verotuksessa.
9180:
9181:
9182: E d u s k u n n a 11 e.
9183:
9184: Viime vuosina kohonneet opiskelukustan- dyssä opintolainojen kuoletusten vähennys-
9185: nukset ovat tehneet opiskelijain verotuskysy- kelpoisuutta koskevassa aloitteessa, samoin-
9186: mykset entistä ajankohtaisemmiksi. Tosin kuin Norjassa, jossa valtion opintolainarahas-
9187: edelleenkin yliopisto- ja korkeakouluylioppi- tosta otettujen opintolainojen kuoletukset jo
9188: laittemme enemmistö voi suorittaa lopputut- saadaan vähentää tulosta.
9189: kintonsa velkaantumatta ulkopuolisille, mutta On itsestään selvää, että vanhempien avus-
9190: varsinkin pieniltä maaseutupaikkakunnilta tuskyky kasvaa ja opiskelijain velkaantu-
9191: tulevien opiskelijain omaisiltaan saama ta- minen vähentyy, mikäli vanhemmille myön-
9192: loudellinen tuki on vähäinen ja näiden yli- netään oikeus vähentää tulostaan opiskele-
9193: oppilaiden loma-aikojen ansiotasokin alhai- ville lapsilleen antamiaan avustuksia vastaava
9194: sempi kuin kaupunkipaikkakuntien kasva- määrä. Nykyisillä koulutus- ja opintovähen-
9195: teilla, joten he joutuvat turvautumaan ylei- nyksillä ei kuitenkaan ole suurtakaan merki-
9196: sesti opintolainoihin. Lainoihin turvautumaan tystä korkeakouluopiskelijain osalta. Suurin
9197: joutuneiden vähävaraisten opiskelijain velka- osa opiskelijoista on ylioppilaaksi valmis-
9198: taakka tuntuu erityisen raskaalta tutkinnon tuessaan 19 vuoden ikäisiä. Lisäksi on huo-
9199: suorittamisen jälkeen, jolloin lainojen lyhen- mattava, että noin 60% miespuolisista yli-
9200: nyssuoritukset alkavat samanaikaisesti kodin oppilaista suorittaa asevelvollisuutensa ennen
9201: perustamisen kanssa. Opintolainojen kuole- korkeakouluopintojensa aloittamista. Täten
9202: tusten hyväksyminen vähennyskelpoisiksi ta- korkeakouluopiskelijain vanhemmat voivat
9203: sottaisi velkaantuneen ja velatta opiskelleen parhaimmassakin tapauksessa päästä osalli-
9204: elintasojen välille syntynyttä kuilua ja olisi siksi koulutusvähennyksestä, tai opiskelija
9205: erittäin tarpeellinen varsinkin ensimmäisinä itse opintovähennyksestä, ainoastaan parina
9206: vuosina loppututkinnon suorittamisen jäl- ensimmäisenä opiskeluvuonna. Niitä van-
9207: keen, jolloin tulot ovat alhaisimmat ja menot hempia, joiden lapset suorittavat ensin ase-
9208: usein erityisen suuret. velvollisuutensa ja näitä opiskelijoita itseään
9209: Tärkein näkökohta opintolainojen kuole- eivät vähennykset alhaisen yläikärajan joh-
9210: tusten vähennyskelpoisiksi hyväksymisen puo- dosta yleensä lainkaan koske.
9211: lesta on se katsantotapa, joka sisältyy sanon- Maaliskuussa 1958 suoritetusta Suomen
9212: taan ,vero veronmaksukyvyn mukaiseksi". Ylioppilaskuntien Liiton tutkimuksesta sel-
9213: On kuitenkin myös huomattava, että tulon viää, että korkeakouluissamme opiskelevista
9214: ansaitsemiseksi suoritettu työ kestää opiskeli- ylioppilaista 46 % oli peittänyt vähintään
9215: jalta - myöhemmältä tutkinnon suoritta- puolet opiskelukustannuksistaan omaisiltaan
9216: neelta kansalaiselta - useampia vuosia kuin saamillaan avustuksilla. Kaikista ylioppi-
9217: tuloatuottavat vuodet, nimittäin 5-6 opis- laista 22 % opiskeli yksinomaan omaisiltaan
9218: keluvuotta kauemmin. Mikäli opinnot on saamansa taloudellisen tuen turvin. Koska
9219: rahoitettu kokonaan tai osittain lainoilla, korkeakouluopiskelijain keskimääräiset kuu-
9220: tuntuisi kohtuulliselta ja helpolta järjestää kausimenot ovat tällä hetkellä edellämaini-
9221: asia siten, että asianomaisten sallittaisiin vä- tun tutkimuksen mukaan Helsingissä 27 000
9222: hentää tulostaan opintolainojen kuoletussuo- markkaa - Turussa, Jyväskylässä ja Ou-
9223: rituksia vastaava määrä. Edellä mainituilta lussa kuukausimenot ovat vastaavasti 5 000-
9224: perusteilta on lähdetty mm. Ruotsissa teh- 7 000 markkaa pienemmät- voidaan todeta.
9225: IV,Sl. -Pitsinki ym. 187
9226:
9227: että nykyinen koulutusvähennys on myös viideksikymmeneksituhanneksi ja kahdeksak-
9228: suuruudeltaan vanhempien lapsilleen antamia sikymmeneksituhanneksi markaksi, sekä 4)
9229: avustuksia vastaamaton. että säännökset ulotettaisiin koskemaan kor-
9230: Näinollen olisi hallituksen kiireellisesti an- keakouluissa opiskelevia henkilöitä, jotka
9231: nettava eduskunnalle esitys nykyisten vero- ovat täyttäneet ennen verotusvuoden alkua
9232: lakisäännöksien muuttamiseksi siten, 1) että seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäkuutta
9233: korkeakouluopiskelijat ja· korkeakouluissa vuotta.
9234: loppututkinnon suorittaneet henkilöt saisivat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9235: sekä valtion- että kunnanverotuksessa vähen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9236: tää tuloistaan opintolainojensa kuoletukset, muksen,
9237: 2) että tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
9238: sesta muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta että hallitus kiireellisesti antaisi
9239: 1956 annetussa laissa (626/56) olevat lisäyk- Eduskunnalle esityksen sellaisiksi muu-
9240: set, sanotun lain 29 § 1 mom. 8 ja 9 kohdat, toksiksi verolakeihin, että opiskelusta
9241: saataisiin pysyväisesti tulo- ja omaisuusvero- korkeakouluissa tai muissa opp~"laitok
9242: lakiin, 3) että mainituissa kohdissa olevat sissa aiheutuneet kustannukset saatai-
9243: vähennysten markkamäärät korkeakouluopis- siin nykyistä laajemmalti ottaa huo-
9244: kelijoiden kohdalta korotettaisiin vastaavasti mioon tulon vähennyksenä verotuk-
9245: sessa.
9246: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
9247:
9248: Kaarlo Pitsinki. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto.
9249: Veikko Helle. Ensio Partanen. Arvo Tuominen.
9250: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. 0. Lindblom.
9251: Sulo Hostila. Anni Flinck. Varma K. Turunen.
9252: Juho Karvonen. Sylvi Siltanen. Juha Rihtniemi.
9253: Arvo Ahonen. Veikko Kokkola. Erkki Koivisto.
9254: Kustaa Alanko. Valto Käkelä. Margit Borg-Sundman.
9255: Väinö Tikkaoja. Lars Lindeman. Victor Procope.
9256: Kaarlo Kajatsalo.
9257: 188
9258:
9259: IV,&2. - Toiv.al. N:o 54.
9260:
9261:
9262:
9263:
9264: Leikola: Tutkimuksen toimittmnisesta opiskeluvelkDjen, pois-
9265: tamiseksi verotettatJasta tulosta.
9266:
9267:
9268: E d u s k u n n a ll e.
9269:
9270: Yhteiskuntamme on viimeisten viidenkym- tava täysi vero kaikesta siitä tulostaan, jonka
9271: menen vuoden aikana joutunut kokemaan hän käyttää velkojensa maksuun.
9272: monta vaikeaa, sen perustuksia järkyttävää Yhteiskunta on yleensä asennoitunut siten,
9273: vaihetta. Seurauksena tästä on ennen kaikkea että jos kehityksen toivotaan ohjautuvan
9274: ollut eri yhteiskuntaluokkien välisen eron ta- johonkin suuntaan, niin tätä kehityksen
9275: saantuminen. Elintason kohottaminen kaik- suuntaa suositaan erilaisilla verohelpotuk-
9276: kien kansankerrosten osalta on tuonut mu- silla. Tämä on varsin selvästi nähty viime
9277: kanaan kulttuurivaatimusten huomattavan vuosien talouspolitiikassa samoinkuin pyrki-
9278: suuren lisääntymisen ja opiskelevan nuorison myksessä sitoa kansalaisten varoja erilaisiin
9279: määrä on valtavasti kasvanut. Kun yksi- investointikohteisiin, johon mm. lainsäädäntö
9280: tyisen taloudellinen asema vain harvassa investointirahastoinnista viittaa. Kun hen-
9281: tapauksessa sallii asianomaisen käyttää useita kisen pääoman hankkimista on pidettävä
9282: vuosia pelkkään opiskeluun, on tästä seu- yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkeimpänä
9283: rauksena se, että suurin osa opiskelevasta kehityksen positiivista suuntaa varmentavana
9284: nuorisosta joutuu varsinaiseen elämäntehtä- toimenpiteenä, niin olisi yhteiskunnan mah-
9285: väänsä huomattavan paljon velkaantuneena. dollisimman suuressa mitassa suosittava hen-
9286: Tällaisen asiaintilan onkin valtiovalta oival- kisen pääoman kartuttamista. Kaikkien jo
9287: tanut myöntäessään erilaisia apurahoja ja olemassa olevien tukitoimenpiteiden lisäksi
9288: muuta tukea opiskelumahdollisuuksien paran- pitäisin erittäin tärkeänä lainsäädännällisenä
9289: tamiseksi. Kuluvan elokuun 1 p: nä hallitus edistysaskeleena sitä, että opiskeluihin käy-
9290: on mm. antanut eduskunnalle lakiesityksen tetyt kustannukset saataisiin vähentää asian-
9291: opintolainojen valtiontakauksesta sekä laki- omaisen aikanaan saamasta verotettavasta
9292: esityksen korkeakoulustipendeistä. tulosta. Tällä mahdollisuudella olisi erityi-
9293: Opintojen avulla tahi muuten hankittu sesti laajojen vähävaraisten kansankerrosten
9294: henkinen pääoma ei yleisesti hyväksytyn opiskelutie huomattavassa määrin turvattu.
9295: periaatteen mukaan ole verotettavaa omai- Opintovelkoja voitaisiin luottavaisin mielin
9296: suutta. Siten ei myöskään pitäisi omaisuu- ottaa ja niitä myöskin luottavaisin mielin
9297: den lisäykseksi laskea henkistä pääomaa sen annettaisiin. Jos vielä lainsäädännässä mää-
9298: kartuttamisaikana. Kun henkinen pääoma, rättäisiin, että tällaista verotettavasta tulosta
9299: nimenomaan opiskeltaessa ilman palkkaa, poistamisoikeutta saataisiin käyttää vain
9300: edellyttää kuitenkin tiettyjä kustannuksia määrävuosina opiskelun päätyttyä, niin olisi
9301: asianomaiselta opiskelijalta, jotka kustan- se omiaan myöskin pakottamaan asianomai-
9302: nukset hän ikäänkuin muuttaa henkiseksi sen opiskelijan huolehtimaan velkansa asian-
9303: pääomakseen, niin olisi kohtuullista, että mukaisesta suorituksesta. Asian laajakan-
9304: nämä kustannukset saataisiin myöskin mää- toisuuden vuoksi ja koska sen käytäntöön
9305: rittää verottomiksi. Tuntuu täysin kohtuut- soveltaminen edellyttää monenlaisia valvonta-
9306: tomalta, että jos asianomainen velkaa teh- ja muita toimenpiteitä, en halua esittää mi-
9307: dessään on hankkinut sellaista pääomaa, joka tään valmista lakitekstiä eduskunnan hyväk-
9308: ei ole veronalaista, niin hänen kuitenkin on syttäväksi, vaan ainoastaan toivomuksen
9309: tätä velkaa takaisin suorittaessaan makset- mahdollisuuksien kiireellisestä tutkimisesta.
9310: IV,82. - Leikola. 189
9311:
9312: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo- dollisuuksia olisi oumrzssa ns. opiskelu-
9313: tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- velkojen poistamiseen verotettavasta
9314: väksi toivomuksen, tulosta, ja antaisi tutkimustensa jäl-
9315: keen Eduskunnalle tähän mahdollisuu-
9316: että hallitus viipymättä toimeen- teen tähtäävän lakiesityksen.
9317: panisi tutkimuksen siitä, mitä mah-
9318: Helsingissä .12 päivänä elokuuta 1958.
9319:
9320: Erkki Leikola.
9321: 190
9322:
9323: IV,83. - Toiv.al N:o 55.
9324:
9325:
9326:
9327:
9328: Ha.ra. ym.: T'liloverotuksessa myönnettävän koulutus- ja opin-
9329: tovähennyksen alan laajentamisesta.
9330:
9331:
9332: Eduskunnalle.
9333:
9334: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § : n 8 ja 9 tusta autavien laitosten opiskelijat, joiden
9335: kohdan mukaan on verovelvollisella, joka on joukko ei suinkaan ole vähäinen. Kun näissä
9336: elättänyt huollossaan olevaa lastaan, joka oppilaitoksissa opiskelevat ja heidän huolta-
9337: verovuonna on vähintään 8 kuukauden ajan jansa ovat yleensä varsin heikossa taloudelli-
9338: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta sessa asemassa olevia, tuottaa jo vaatimatto-
9339: ammatti- tai oppikoulussa, korkea:koulussa mammankin ammattiopetuksen saaminen suu-
9340: taikka niihin verrattavassa oppilaitoksessa, ria vaikeuksia. Useinhan oppilaat ovat olleet
9341: laissa mainituin edellytyksin oikeus vähentää ansiotyössä koko vuoden siihen asti, kunnes
9342: verotettavasta tulostaan joko 30 000 tai opinnot alkavat syksyllä, ja ovat tänä aikana
9343: 50 000 markkaa koulutusvähennyksenä. Sa- ansainneet sen verran, että tulojen määrä
9344: moin on em. oppilaitoksessa opiskelevalla ylittää verotettavan tulon alarajan. Jos tässä
9345: henkilöllä oikeus tehdä 50 000 markan vähen- tapauksessa olisi mahdollisuus saada tuloista
9346: nys omista työtuloistaan, ellei hänen huolta- vähentää laissa määrätty 50 000:-, jäisi
9347: jansa jo ole saanut tehdä vastaavanlaista heille koko vuoden säästyny.t ansiotulo tulo-
9348: vähennystä. verotuksen osalta vähentämättömänä käytet-
9349: Lain mukaan on oikeus koulutus- ja opin- täväksi opintojen rahoittamiseen.
9350: tovähennykseen vain siinä tapauksessa, että Edellä olevan perusteella esitämme edus-
9351: opiskelu on verovuoden aikana jatkunut vä- !kunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen,
9352: hintään 8 ilrnukautta. Näin ollen jäävät
9353: näistä vähennyksistä osattomiksi opiskelijat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9354: ja heidän huoltajansa siinä tapauksessa, että sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
9355: kysymyksessä on yksivuotinen oppilaitos, seksi, että koulutus- ja opintovähennys
9356: jonka luilrnkausi alkaa normaalisti syksyllä. tulo- ja omaisuusverotuksessa tulisi
9357: Vaadittavaa kahdeksan kuukauden opiskelu- koskemaan myös sellaisissa oppilaitok-
9358: aikaa ei verovuoden aikana tällöin tule. Osat- sissa opiskelevia, joiden opiskeluaika
9359: tomiksi vähennyksestä jäävät mm. liikealan verovuoden kuluessa on ollut lyhyempi
9360: erikoiskoulujen oppilaat, kansanopistojen kuin 8 kuukautta.
9361: sekä muiden pääasiassa käytännöllistä ope-
9362: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
9363:
9364: Erkki Hara. Aune Innala. Georg C. Ehrnrooth.
9365: Jussi Saukkonen. Victor Procope. A. F. A.iro.
9366: Erkki Tuuli.
9367: 191
9368:
9369: IV,84. - Toiv.al. N:o 56.
9370:
9371:
9372:
9373:
9374: Seppä ym.: Esityksen antamisesta alle 16-vuotiaiden vapaut-
9375: tamisesta suorittamasta ansiotuloistaan veroja.
9376:
9377:
9378: E d u s k u n n a ll e.
9379:
9380: Nuorten, alle 16-vuotiaiden työntekijöiden .Alle 16-vuotiaiden lasten ansiotulot vai-
9381: hakeutuessa ansiotöihin aiheuttoo heidän, kuttavat kunnallisverotuks~ lasten van-
9382: useinkin hyvin vähäiseksi jääneen ansiotu- hempien lopullisen taksoitettavan tulon mää-
9383: lonsa johdosta ennakkopidätyksen suoritta- räämiseen siten, että heidän mahdollisuu-
9384: minen ja tulon lopullinen verottaminen tell!Sa lapsivähennyksen S8Jallliseen on riippu-
9385: hankaluuksia ja väärinkäsityksiä. Eräissä vainen lasten ansioiden suuruudesta. Näin
9386: tapauksissa nuor.et työntekijät ov.at oikeu- ollen vanhempia, jotka yrittävät kasvattaa
9387: tettuja saamaan vapautuksen ennakkopidä- lapsiaan ahkeruuteen ja toimeliaisuuteen,
9388: tyksen suorittamisesta. Tämä seikka antaa rangaistaan kohtuuttomasti.
9389: mahdollisuuden väärinkäsitykseen niin, että Alle 16-vuotiaiden ansiotyöstä kertyvien
9390: nuoret luulevat olevansa kokonaan vapau- verotettavien tulojen kokonaismäärä valtion
9391: tettuja verotuksesta. Kun lopullista veroa ja kunnan verotuksessa on häviävän pieni.
9392: määrättäessä heille saattaakin muodostua ve- Näiden tulojen verottamisesta koituvien hait-
9393: ronalaista tuloa, aiheuttaa tämä tiettyä kat- tojen poistamisella ja veroviranomaisten työn
9394: keruutta. Nuorten työntekijöiden, useinkin helpottamisella olisi tervehdyttävä vaikutus
9395: vähävaraisten suuriperheisten kotien lasten yhteiskunnassa, ja muutenkin tämä kohtuus-
9396: verottaminen on omiaan aiheuttamaan ha- syistä olisi toivottavaa.
9397: ~uttomuutta hakeutua heille mahdollisesti hy- Edellä esitetyn perusteelJa esitämme edus-
9398: vinkill sopivaan ja t.arpeelliseen ansiotyöhön. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9399: Varsin huomattavaa ylimääräistä työtä ai-
9400: heutuu veroviranomaisille, kun nuoret työn- että hallitus kiireeUisesti antaisi esi-
9401: tekijät joutuvat hakemaan vapautusta en- tyksen verolainsäädännön muuttami-
9402: nakkopidätyksestä, koska tämä sattuu usein- seksi siten, että alle 16-vuotiaat työn-
9403: kin aikaan, joiJoin veroviranomaisilla on kii- tekijät vapautettaisiin valtiolle ja kun-
9404: reisin verotusaika. nalle ansiotuloistaan asetettavasta ve-
9405: Kuitenkaan valtiolle ei näin muodostu- rosta.
9406: neista tuloista verojen muodossa koidu vas-
9407: taavoo hyötyä.
9408: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
9409:
9410: Mauri Seppä. Saara Forsius. Olli Aulanko.
9411: Juha Rihtniemi. Aarre Marttila. Mikko Asunta.
9412: 192
9413:
9414: IV,85. - Toiv.al. N: o 57.
9415:
9416:
9417:
9418:
9419: Borg-Sundman: Oikeudesta verovähennyksen tekemiseen van-
9420: lwmpiefl, ja työkyvyttömien lähiomaisten huoltamisen joh-
9421: dosta.
9422:
9423:
9424: E d u s k u :n n a 11 e.
9425:
9426: Verolakeja uusittaessa olisi syytä !kiinnit- täysin voidaan rinnastaa sellaisiin irnstan-
9427: tää vakavaa huomiota siihen epäkohtaan, nu:ksiin, joista perheellisille lasketaan, vero-
9428: joka nykyisin kohdistuu nimenomaan ns. alennus ilman erikoistodistuksiakin. Tähän
9429: yksinäisiin. Kuten toisessa aloitteessani olen astista joustavammin tulisi vanhempiaan ja
9430: lähemmin perustellut, olisi I veroluokka alen- työkyvyttömiä läheisiä omaisiaan elättävän
9431: nettava rinnakkaiseksi lapsettomien aviopuo- henkilön saada verovähennystä.
9432: lisoiden eli II veroluokan kanssa. Tämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
9433: ohella olisi edelleen korjattava se epäoikeu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9434: denmukaisuus, joka kohdistuu niihin, jotka
9435: suorittavat kunniavelvollisuuttaan vanhem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistm
9436: piaan tai muita huollon tarpeessa olevia lähi- verolakien uusimiseksi niin, että van-
9437: omaisiaan kohtaan huolehtimalla näiden ela- hempiaan ja työkyvyttömiä, huollon
9438: tuksesta. tarpeessa olevia läheisiä omaisiaan
9439: Monet yksinäiset naiset suorittavat täten 6lättiivä saa laskea hyväkseen aJ,aikäi-
9440: pienistä paikoistaan kustannuksia, joista he s~ perhtenjiisefl,en elättäjän tavoin
9441: eivät saa verovähennystä silloinkaan, kun ne verovähennystä.
9442: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
9443:
9444: Margit Borg-Sundman.
9445: 193
9446:
9447: IV,86. - Toiv.&l. N: o 58.
9448:
9449:
9450:
9451:
9452: Hosia ym.: Työmatkoista johtuvien kustannusten vähentä-
9453: misestä verotuksessa.
9454:
9455:
9456: E d u s ik: u n n a ll e.
9457:
9458: Tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut saa- ·kunnan tavanmukaisia työmatkakustannuk-
9459: daan yleensä vähentää tulosta ennen veron sia, niin että esimerkiksi esikaupungeissa tai
9460: määräämistä. Näin ei kuitenkaan menetellä liitosalueilla asuvat, jotka käyvät työssä kau-
9461: kysymyksen ollessa päivittäisten työmatkojen pungin keskustassa, saisivat tämän vähennyk-
9462: aiheuttamista kuluista, jotka lasketaan ylei- sen. Mikäli kauempana työpaikasta asumi-
9463: siin elinkustannuksiin kuuluviksi. Kun kui- sesta toisaalta saavutetaan sellaisia taloudel-
9464: tenkin työmatkoista aiheutuvat kustannukset lisia etuja, jotka korvaavat matkakustannuk-
9465: muista elinkustannuksista poiketen saattavat set, ei sanottujen kustannusten vähentämi-
9466: suurestikin vaihdella saman ikunnankin seen luonnollisestikaan olisi aihetta. Näillä
9467: alueella, merkitsee näiden kustannusten jät- rajoituksilla, jotka lain soveltamisessa voi-
9468: täminen verotuksessa huomioon ottamatta daan riittävän tarkasti ottaa huomioon, on
9469: epäoikeudenmukaisuutta niitä kohtaan, joi- työmatkakustannusten vähentämisoikeuden
9470: den työmatkakulut nousevat huomattavasti sisällyttämistä verolakeihin pidettävä oikeu-
9471: tavanmukaisia suuremmiksi. Senvuoksi olisi- denmukaisena ja nykytilanteen kipeästi vaa-
9472: kin pidettävä oikeudenmukaisena muutoksena timana toimenpiteenä.
9473: voimassa oleviin verolakeihin säännöstä, jonka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9474: mukaan työmatkakustannukset saataisiin tu- eduskunnan hyväbyttäväiksi toivomuksen,
9475: lon hankkimisesta johtuneina menoina vähen-
9476: tää tulosta ennen veron määräämistä. että hallitus kiireellisesti antaisi
9477: Mutta vaikka työmatkakustannusten vähen- Eduskunnalle esityksen sellaiseksi
9478: tämisoikeuden yleisesti periaatteessa myönne- säännökseksi verolakeihin, jonka mu-
9479: täänkin olevan paikallaan, on tämän vähen- kaan matkakustannukset asunnosta
9480: nysoikeuden toteuttamisessa viitattu moniin työpaikalle ja takaisin saataisiin vä-
9481: teknillisiin vaikeuksiin. Nämä vaikeudet eivät hentää verotettavasta tulosta, mikäli
9482: kuitenkaan ole sellaisia, etteivätkö ne olisi ne ylittävät paikkakunnan tavanmu-
9483: voitettavissa. Niinpä Ruotsissakin on voi- kaiset työmatkakustannukset ja mikäli
9484: massa tällainen vähennysoikeus eikä sen ei kauempana työpaikasta asumisesta
9485: soveltaminen ole tiettävästi tuottanut siellä ole asianomaiselle sellaista taloudellista
9486: hankaluuksia. Käytännöllisistä syistä olisikin etua, joka täysin korvaisi matkustami-
9487: vähennysoikeus rajoitettava vain sellaisiin sesta aiheutuvat lisämenot.
9488: kustannuksiin, jotka ovat suuremmat paikka-
9489: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
9490:
9491: Armi Hosia. Juho Tenhiälä.. Armas Leinonen.
9492: Esa Kaitila. Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki.
9493: Veikko Hyytiäinen.
9494:
9495:
9496:
9497:
9498: 25 E 687)51S
9499: 194
9500:
9501: IV,87. - Toiv.al. N:o 59.
9502:
9503:
9504:
9505:
9506: Kalliokoski ym..: Vercwdvollisen oikeuttamisesta vähentä-
9507: mään veretettoot~Sta tulostaan määräosa yleiseen raha-
9508: laitokseen säästämistään varoista.
9509:
9510:
9511: E d u s ik: u :n n a 11 e.
9512:
9513: Maamme kuuluu tunnetusti ns. paaoma- kokemukset olleet erittäin myönteisiä.
9514: kö-yhim maihin, joiden elinkeinoelämä on jat- Maassamme on sekä yksityisiin että yhty-
9515: kuvasti joutunut kamppailemaan pääoma- miin kohdistuva verorasitus sangen ankara.
9516: pulaa vastaan. Tämän helpottamiseksi on Näin ollen tuntuisi ilmeiseltä, että veron-
9517: maahamme yritetty hankkia ulkomaisia luot- ma:ksajainkin piirissä tervehdittäisiin ilolla
9518: toja sekä harjoittaa valtion lainoitustoimin- ajatusta, että määräosa säästöistä olisi vähen-
9519: taa. Luonnollisin ja myöskin edullisin keino nyskelpoista tuloverotuksessa. Koko maamme
9520: pääomapulaa vastaan taisteltaessa on kuiten- elinkeinoelämä ja luottoja tarvitseva kansan-
9521: kin kansalaisten säästämistoiminnan lisäämi- osa hyötyisi säästäruistoiminnan vilkastumi-
9522: nen. Valitettavasti meidän on todettava, ettei sesta, joka käsityksemme mukaan välittömästi
9523: maassamme ole tehty kaikkea, mitä voitaisiin, seuraa esittämiemme verohelpotusten säätä-
9524: säästämishalun lisäämiseksi. Valtiovalta on mistä. Kun niin monet meitä varakkaammat-
9525: tosin eduskunnan myötävaikutuksella myön- kin maat ovat katsoneet tarpeelliseksi talle-
9526: tänyt säästäjille verohelpotuksia ja rahalai- tustoiminnan tukemisen tällaisin keinoin, ei
9527: tokset ovat ryhtyneet vastaanottamaan indek- meillä mielestämme ole varaa suhtautua
9528: sitalletuksia, mutta nämä toimenpiteet eivät asiaan yliolkaisesti.
9529: ilmeisesti kuitenkaan ole vielä riittäviä. Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
9530: Länsi-Sa,ksassa myönnetään säästäjille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9531: oikeus määrätyissä tapauksissa vähentää sen,
9532: verotettavista tuloista · maaraosa vuoden
9533: aikana säästämistään varoista. Perusteluina että hallitus viipymättä tutkituttaisi,
9534: on esitetty, että henkilö, joka säännöllisesti mitä mahdollisuuksia olisi myöntää
9535: kuukausittain säästää rahalaitokseen osan verovelvollisille oikeus vähentää vero-
9536: tuloistaan määrätyksi vähimmäisajaksi, saa tettavista tuloistaan määräosa kalen-
9537: tällä toiminnallaan aikaan niin suuren ylei- terivuoden aikana kuukausittain sään-
9538: sen hyödyn, että hän on tämän perusteella nöllisesti yleiseen rahalaitokseen sääs-
9539: oikeutettu saamaan tuntuvia verohelpotuksia. tämistään varoista, ja että hallitus
9540: Tietämämme mukaan on samantapaisia vero- antaisi mahdollisimman nopeasti Edus-
9541: helpotuksia käytännössä myöskin muissa kunnalle tätä koskevan lakiesityksen.
9542: maissa. Saamiemme tietojen mukaan ovat
9543: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
9544:
9545: Viljami Kalliokoski.. Arttm .Jä.msen. Armas Leinonen.
9546: Antti Kukkonen. Yrjö Sinkkonen. V. E. Svinhufvud.
9547: Niilo Ryhtä.
9548: 195
9549:
9550: IV,SS. - Toiv.al. N: o 60.
9551:
9552:
9553:
9554:
9555: Kämäräinen: Säästöjen saattamisesta vähennyskelpoisiksi
9556: tulovermuksesu.
9557:
9558:
9559: E d u s k u n n a ll e.
9560:
9561: Terveen yritteliäisyyden ja kaikkien rehel- vauraus perustuvat. - Sosiaalisista syistä
9562: listen elinkeinojen suosiminen ja edistäminen olisi kuitenkin asetettava tietty progressiivi-
9563: ovat taloudellisen ja välillisesti myös sivis- suus säästöistä vähennysoikeuteen nähden
9564: tyksellisen nousun edellytykset. On erittäin erittäin suurten tulojen oHessa kyseessä.
9565: aiheellista varsinkin tällä hetkellä, työttö- Edellä selostettu oikeus vähentää säästetyt
9566: myyden vaill.itessa, kiinnittää valtiovallan eri- tulonosat verotettavasta tulosta olisi oikeu-
9567: tyistä huomiota seikkoihin, jotka jarruttavat denmukainen ja tarkoituksenmukainen hu6-
9568: elinkeinoelämän elpymistä ja laajentumista. mioon ottaen., että tuloista m~etaan ensim-
9569: Liikevaihtoveron epäkohdat, korkokanta mäinen vero ja toinen vero maksetaan sääs-
9570: ja korkea välitön vero eivät nykyisellään luo töillä hankitusta omaisuudesta. Nykyinen
9571: edellytyksiä vakaalle taloudelle. Näin ollen olotila ei tee oikeutta niille, jotka tallettavat
9572: esim. työllisyys on jouduttu hoitamaan ta- varoja tulevaisuutta silmälläpitäen.
9573: v,8!lJ.a, joka on ilmaus talouspolitiikkamme Antamalla kiihoketta säästämistoiminnalle
9574: epäterveistä ilmiöistä. varsinkin verotuksen yhteydessä voi yrittä-
9575: Veropolitiikan ohella lU!ottotalous ratkaise- jåtoiminta saada enemmän luottoa ja elin-
9576: vasti säätelee yritteliäisyyden kehitystä. keinoelämä monipuolistua, jolloin työllisyys
9577: Joustavan talouselämän ehto on, että kan- on hoidettavissa luonnollista tietään, koko
9578: san on säästettävä, jollom voidaan antaa kansan elintaso nousee ja talouselämän el-
9579: luottoa erilaisille yritysmuodoille, jotka puo- pyessä julkinen talous saa enemmän tuloja.
9580: lestaan tarjoavat työtä ja toimeentuloa. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
9581: Indeksijärjestelmä lainoituksessa aiheuttaa dotan eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuk-
9582: lamaantumista ja epävarmuutta yrittäjä- sen,
9583: maailmassa. Olisi mitä pikimmin pyrittävä
9584: indeksin poistamiseen sekä otto- että antolai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9585: nauksesta. Säästäjille korvaukseksi rahan- verolakien muuttamiseksi siten, että
9586: arvon vaihteluja vastaan olisi paikallaan•, verotettavasta tulosta voitaisiin vähen-
9587: että säästetyt tulonosat saisi vähentää vero- tää säästöön pantu määrä, kuitenkin
9588: tettavasta tulosta, johon huomattavalta osalta niin, että suuriin tuloihin nähden val-
9589: mm. Länsi-Saksan taloudellinen nousu ja litsisi tietty progressiivisuus.
9590: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
9591:
9592: Kalle Kämä.räinen.
9593: 196
9594:
9595: IV,89. - Hemst.mot. N: o 61.
9596:
9597:
9598:
9599:
9600: Procope m. fl.: Angående åtgärder för att öka och underlätta
9601: de enskilda medborgarnas sparverksamhet.
9602:
9603:
9604: Till Riksdagen.
9605:
9606: Om arbetslösheten skall kunna bekämpas frågar sig, varför man inte kan göra rän-
9607: med framgång och sysselsättningen bevaras torna olika i förhållande till spartiden~ Nu
9608: på en jämn och hög nivå måste vårt närings- betalas full depositionsränta, oberoende av
9609: liv utbyggas. Finansieringen av en dylik om maximibeloppet, som kan lyftas vid an-
9610: ofrånkomlig utbyggnad av folkhushållet och fordran, d.v.s. 200 000 mark per månad, får
9611: dess olika sektorer kan inte ordnas, ifall spa- ligga orört eller ej. Tanken att reservera
9612: randet i landet har en så pass ringa omfatt- den höga räntan för medel, som verkligen
9613: ning som under efterkrigsåren varit fallet. ligger bundna under hela den av kontots
9614: Det är ett teeken på en sundare syn på den natur förutsatta uppsägningstiden, medan
9615: ekonomiska poHtiken att man allt mera all- avista pengar skulle få nöja sig med en av-
9616: mänt börjat inse, att de faktorer vilka be- sevärt lägre ränta, är inte ny. Den har tidi-
9617: främjar sparverksamheten bör bejakas, me- gare rekommenderats av Finlands Bank. Det
9618: dan det som hämmar sparandet bör mot- förefaller som en reform enligt denna tanke-
9619: arbetas. gång nu vore av behovet påkallad.
9620: Den huvudsakliga förutsättningen för ett Att göra sparandet skattefritt inom vissa
9621: rikligt sparande i ett land är och förblir gränser även vid inkomstbeskattningen är
9622: ett stabilt penningvärde. Det andra grund- den ide som nu på kort sikt främst borde
9623: villkoret är räntepolitiken. Det bör beaktas, förverkligas för att man skall kunna stimu-
9624: att frågan om penningvärdet och räntan un- lera sparverksamheten och skapa en hela
9625: der rådande svåra ekonomiska förhållanden landet omfattande positiv inställning till att
9626: bestämmes av så många olika omständigheter göra inbesparingar av inkomsterna.
9627: och sk. ,politiska realiteter", att den sam- Tyvärr är den ekonomiska statistiken hos
9628: mantagna effekten av förhållandenas tvång oss inte tillräckligt omfattande för att ge
9629: kan vara ägnad att försvaga sparviljan - uppgifter om sparvanorna hos de enskilda
9630: konjunkturläget gör t.ex. att en räntesänk- inkomsttagarna. Att veta huru sparprocenten
9631: ning ligger i luften. Därför borde andra växlar då inkomsten ökar, vore sålunda ett
9632: möjligheter att stimulera mänskornas känsla mycket viktigt underlag för diskussionen.
9633: av att det lönar sig att spara ägnas betyd- Tankegången i ett sparpremieringssystem
9634: ligt större uppmärksamhet. En rikligare bör vara, att en viss del av årsinkomsten blir
9635: uppsättning av sparformer måste sålunda skattefri och avdragsgill vid inkomstbeskatt-
9636: efterlysas. ningen under förutsättning, att den depo-
9637: Frågan om aktiesparandet är på lång sikt neras på ett särskilt sparpremieringskonto
9638: den kanske viktigaste i sammanhanget och och att de insatta pengarna på dessa räk-
9639: kommer förr eller senare att tränga sig fram ningar är bundna under en viss tid. Det kan
9640: i förgrunden genom sin egen betydelse. Ut- nämnas, att Ekonomiska rådet gjort en fram-
9641: vecklingen i ett flertal andra Iänder visar ställning i denna riktning, viiken dock lagts
9642: att så är fallet. under det gröna klädet i Finansministeriets
9643: De tekniska arrangemangen vid sparmed- skatteavdelning.
9644: lens mottagande och förvaltande borde kunna Vid den premiering av det personliga spa-
9645: utnyttjas bättre och på ett för den enskilda randet, som undertecknade motionärer här-
9646: spararen mera tillfredsställande sätt. Man med efterlyser, är det tvenne principer som
9647: IV,89. - Procop6 ym. 197
9648:
9649: särskilt bör beaktas. Samtidigt som spar- Penninginstitutens inlåningsökning har
9650: premieringen måste vara så effektiv att den under året varit glädjande stor, vilket tyd-
9651: faktiskt frivilligt för fram samhällets spar- ligen främst berott på att penningvärdet
9652: medel, måste den anpassas så, att den inte legat relativt fast efter det devalveringens
9653: favoriserar sparare i högre inkomstgrupper följdföreteelser blivit ordnade. Den gynn-
9654: framom sparare med lägre inkomster och samma utvecklingen av inlåningen utgör en
9655: sålunda mindre sparförmåga. fördelaktig utgångspunkt för åtgärder såsom
9656: Det andra kravet är, att man inom ramen sparpremiering m.fl. och borde därför nog-
9657: för ett sparpremieringssystem från början grant tas tili vara.
9658: bör ha klara regler för vad som skall räknas Med hänvisning tili vad som ovan anförts
9659: såsom avdragsgillt sparande. Det bör inte föreslår undertecknade vördsamt, att riks-
9660: vara endast bankdepositioner och andra tra- dagen ville hemställa,
9661: ditionella sparformer som kommer i fråga.
9662: Placering i aktier och andra förmögenhets- att regeringen måtte vidtaga åtgär-
9663: objekt, sparande för bostadslägenheter, det der för att öka och underlätta de en-
9664: egna arbetet och materialet för husbyggen skilda medborgarnas sparverksamhet
9665: på landsorten, vissa avbetalningar av skul- och därvid särskilt beakta möjlighe-
9666: der ävensom utgifter för utbildning bör lik- terna att införa ett sparpremierings-
9667: ställas med de mera traditionella sparfor- system med vid inkomstbeskattningen
9668: merna. skattefria insättningar.
9669: Helsingfors den 10 augusti 1958.
9670:
9671: Victor Procope. Grels Teir.
9672: Erkki Hara.
9673: 198
9674:
9675: IV,89. - Toiv.al. lf:o 61.
9676: Suomennos.
9677:
9678:
9679:
9680:
9681: Procope ym..: Toimenpiteistä yksityisten 'kansalaisten säästä-
9682: mistoiminnan lisäämiseksi ja helpottamiseksi.
9683:
9684:
9685: E d u s k u n n a ll e.
9686:
9687: Jos työttömyyttä on kyettävä menestyksel- simimäärä, joka voidaan nostaa vaadittaessa,
9688: lisesti vastustamaan ja työllisyys säilyttä- ts. 200 000 markkaa kuukaudessa, olla koske-
9689: mään tasaisella ja korkealla tasolla, täytyy mattomana vai ei. Ajatus korkean koron
9690: elinkeinoelämäämme laajentaa. Kansanta- varaamisesta niille varoille, jotka todella
9691: louden ja sen eri sektorien välttämät- ovat sidottuina koko tilin luonteen edellyt-
9692: tömän kehittämisen rahoittamista ei voida tämän irtisanomisajan, kun taas avista rahat
9693: järjestää, mikäli säästäväisyys on maassa saisivat tyytyä huomattavasti alempaan kor-
9694: siinä määrin vähäistä kuin sodan jälkeisinä koon, ei ole uusi. Sitä on aikaisemmin suosi-
9695: vuosina on asian laita ollut. On merkki ter- tellut Suomen Pankki. Tuntuu siltä kuin
9696: veemmästä näkemyksestä taloudellisessa poli- tämän ajatuksen mukainen uudistus nyt olisi
9697: tiikassa, että yhä enemmän on alettu oival- tarpeen vaatima.
9698: taa, että niihin tekijöihin, jotka edistävät Säästämisen tekeminen verovapaaksi mää-
9699: säästämistoimintaa, tulee suhtautua myöntei- rätyissä rajoissa myös tuloverotuksessa on
9700: sesti, kun taas säästämistä ehkäiseviä on vas- ajatus, joka nyt lyhyellä tähtäimellä lähinnä
9701: tustettava. olisi toteutettava, jotta voitaisiin kiihoittaa
9702: Vakava rahanarvo on ja pysyy pääasialli- säästämistoimintaa ja luoda koko maan kä-
9703: sena edellytyksenä runsaalle säästämiselle sittävä positiivinen asennoituminen tuloista
9704: maassa. Toinen perusehto on korkopolitiikka. tehtäviä säästöjä kohtaan.
9705: On otettava huomioon, että kysymykseen ra- Valitettavasti taloudellinen tilasto ei meillä
9706: hanarvosta ja korosta vallitsevissa vaikeissa ole riittävän laaja antaakseen tietoja säästä-
9707: taloudellisissa oloissa vaikuttavat niin monet mistavoista yksityisissä tulonsaajaryhmissä.
9708: eri seikat ja ns. ,poliittiset tosiasiat", että Tiedot siitä, miten säästämisprosentti vaih-
9709: yhteisvaikutus olosuhteiden pakosta voi olla telee tulon lisääntyessä, olisivat siten hyvin
9710: omansa heikentämään säästämishalua- suh- tärkeä pohja keskustelulle.
9711: dannetilanne aiheuttaa esim. sen, että koron Säästöpalkkiojärjestelmän ajatuksena tulee
9712: alentaminen tuntuu ilmassa. Runsaampia olla, että määrätty osa vuositulosta tulee
9713: säästämismuotoja on sen vuoksi etsittävä. verovapaaksi ja vähennyskelpoiseksi tulo-
9714: Kysymys osakesäästämisestä on pitkällä verotuksessa edellytyksellä, että se tallete-
9715: tähtäimellä ehkä kaikkein tärkein tässä yh- taan erityiselle säästöpalkkiotilille ja että
9716: teydessä ja tulee ennemmin tai myöhemmin talletetut varat näillä tileillä ovat sidotut
9717: työntymään etualalle oman merkityksensä määrätyn ajan. Mainittakoon, että talous-
9718: voimalla. Kehitys useissa muissa maissa osoit- neuvosto teki tämänsuuntaisen esityksen,
9719: taa, että näin on laita. mikä kuitenkin pantiin vihreän veran alle
9720: Teknillisiä järjestelyjä säästövarojen vas- valtiovarainministeriön vero-osastossa.
9721: taanotossa ja hoidossa pitäisi voida parem- Henkilökohtaisen säästämisen palkitsemi-
9722: min käyttää hyväksi ja yksityistä säästäjää sessa, mihin allekirjoittaneet aloitteen tekijät
9723: tyydyttävämmällä tavalla. Tulee kysyneeksi, täten tähtäävät, on erityisesti otettava huo-
9724: miksi korkoja ei voida tehdä erilaisiksi suh- mioon kaksi periaatetta. Samalla kun sääs-
9725: teessa säästöaikaan. Nyt maksetaan täysi tämisen palkitsemisen tulee olla niin teho-
9726: talletuskorko siitä riippumatta, saako mak- kas, että se todella vapaaehtoisesti tuo esiin
9727: IV,89. - Procop6 ym. 199
9728:
9729: yhteiskunnan säästövarat, se täytyy sovittaa selvästi on lähinnä johtunut siitä., että rflhan~
9730: siten, että se ei aseta suurempituloisten ryh- arvo on ollut suhteellisen kiinteä sen jälkeen
9731: miä pienempituloisia edullisempaan asemaan kun devalvoinnin seurausilmiöt oli saatu
9732: ja siten vähennä säästämiskykyä. järjestetyksi. Ottolainauksen suotuisa kehi-
9733: Toinen vaatimus on, että säästämispalkkio- tys muodostaa edullisen lähtökohdan sellai-
9734: järjestelmän puitteissa alusta alkaen täytyy sille toimenpiteille kuin säästämisen palkit-
9735: olla selvät säännöt siitä, mikä voidaan lukea semiselle ym. ja sen vuoksi siitä olisi tarkoin
9736: vähennyskelpoiseksi säästämiseksi. Kysymyk- otettava vaarin.
9737: seen eivät saa tulla ainoastaan pankkitalle- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
9738: tukset ja muut perinteelliset säästämismuo- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan päätet-
9739: dot. Sijoitukset osakkeisiin ja muihin omai- täväksi toivomuksen,
9740: suusobjekteihin, säästäminen asuinhuoneistoja
9741: varten, oma työ ja tarvikkeet talojen raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9742: tamiseen maaseudulla, määrätyt velkojen ly- yksityisten kansalaisten säästämistoi-
9743: hennykset samoin kuin koulutusmenot on minnan lisäämiseksi ja helpottamiseksi
9744: tehtävä samanarvoisiksi perinteellisempien ja tällöin kiinnittäisi erityisesti huo-
9745: säästämismuotojen kanssa. miota säästämispalkkiojärjestelmän
9746: Rahalaitosten Ottolainausten kasvu on vuo- käytäntöön ottamiseen tulcwerosta va-
9747: den kuluessa ollut ilahduttavan suuri, mikä pautettuine taUetuksineen.
9748: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958.
9749:
9750: Victor Procope. Grels Teir.
9751: Erkki Hara.
9752: 200
9753:
9754: IV,90.- Toiv.al. N:o 62.
9755:
9756:
9757:
9758:
9759: Wiherheimo ym.: Teollisuuden poisto-oikeutta koskevien ve"
9760: rotussäännösten väljentämisestä.
9761:
9762:
9763: E d u s k u n n a ll e.
9764:
9765: Työllisyystilanteen paraneminen riippuu tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9766: nykyoloissa olennaisesti siitä, kuinka no- muksen,
9767: peasti teollisuuden tuotantoa lisäävien ja
9768: sen kilpailukykyä tehostavien investointien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9769: määrä saadaan kasvamaan. Tätä tosiasiaa toimenpiteisiin oikeuden myöntämi-
9770: on mm. talousneuvosto tähdentänyt ja teh- seksi teollisuudelle tehdä ansiotoimin-
9771: nyt sen johdosta eräitä käytännöllisiä eh- nassa käytetyistä koneista, laitteista
9772: dotuksia, jotka eivät valitettavasti kuiten- ja muusta irtaimesta käyttöomaisuu-
9773: kaan ole vielä johtaneet tulokseen. desta, joka on otettu käyttöön lähim-
9774: Tärkeimpiä keinoja, millä mainitunlaisia män viiden vuoden aikana, valtion
9775: investointeja voidaan kiirehtiä, on poisto- tulo- ja omaisuusverotuksissa sekä
9776: oikeuksia koskevien verotussäännösten väl- kunnallisverotuksessa sen suuruiset ar-
9777: jentäminen. Senvuoksi ehdotamme kunnioit- vonvähennykset kuin kirjanpidossa on
9778: tehty.
9779: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
9780:
9781: T. A. Wiherheimo. Juha. Rihtniemi. Päiviö Hetemäki.
9782: 201
9783:
9784: IV,91. - Toiv.al. N:o 63.
9785:
9786:
9787:
9788:
9789: Mattila ym.: Maaseudun uusien pienyritysten vapauttami-
9790: sesta veroista ensimmäisten toimintavuosien aikana.
9791:
9792:
9793: E d u s k u n n a 11 e.
9794:
9795: Laajan ja elinvoimaisen pienteollisuuden tysten perustamiseksi olisi näille uusille yri-
9796: aikaansaamisen välttämättömyys maaseudulle tyksille määrätyiksi vuosiksi myönnetty vero-
9797: on tunnustettu tosiasia nykyisin. Sen sekä vapaus. Tuki, minkä aloittava yrittäjä vero-
9798: taloudellinen että yhteiskunnallinen merkitys vapauden muodossa saisi, olisi asianomaiselle
9799: olisi myönteinen monitahoisuudessaan. Käy- yritykselle ensiarvoinen, eikä verovapaudesta
9800: tännössä ei kuitenkaan vielä ole ryhdytty koituisi valtiolle, kunnille eikä seurakunnille
9801: tehokkaisiin toimenpiteisiin riittävien edelly- mainittavaa verotulojen vähennystä, koska
9802: tysten luomiseksi tällaisten uusien yritysten kyseessä olisi pääasiallisesti vain sellaisten
9803: syntymiseksi maaseudulle. uusien yritysten veroista vapauttaminen,
9804: Eräänä pääasiallisimpana esteenä on se, joita tuskin perustettaisiin ilman puheena-
9805: että henkilöiltä, joilla olisi edellytykset ja olevaa verohelpotusta.
9806: kiinnostusta asiaan, puuttuu tarpeellinen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
9807: alkupääoma. Yrityksen kunnollisesti alkuun- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9808: saattamiseen ei kuitenkaan vielä riitä välttä- muksen,
9809: mättömän lainoituksen takaaminen. Uuden
9810: yrityksen taloudellinen tulos on monista sei- että hallitus kiireellisesti antaisi
9811: koista johtuen alkuvuosina heikko, mm. täy- Eduskunnalle sellaiset esitykset tar-
9812: sin ammattitaitoisen työvoiman saanti on peellisiksi lainmuutoksiksi, että kävisi
9813: usein vaikea ja johtaa pitkäaikaiseen kou- mahdolliseksi vapauttaa maaseudulle
9814: luttamiseen. Vasta kun ammattitaito on saa- perustettavat pienyritykset maksa-
9815: vutettu ja yritys päässyt täysitehoiseen käyn- masta veroa valtiolle, kunnalle ja
9816: tiin, voi se kyetä kilpailuun vakavaraisem- seurakunnalle yrityksen perustamis-
9817: pien yritysten kanssa. vuoden ja viiden sitä seuraavan vuo-
9818: Muuan tehokkaimmista kannustimista yri- den osalta.
9819: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
9820:
9821: Matti Mattila. Artturi Jämsen.
9822: Antti J. Rantamaa. Arvo Pentti.
9823:
9824:
9825:
9826:
9827: 26 E 681'7/58
9828: 202
9829:
9830: IV,92. - Toiv.al. N:o 64.
9831:
9832:
9833:
9834:
9835: Vennamo: Maatalouskiimeistöjen tuloverotuksen uudistami-
9836: sesta.
9837:
9838:
9839: Eduskunnalle.
9840:
9841: Voimassa olevan verol.ainsäädäntömme mu- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
9842: kaan tapahtuu maatalouskiinteistön tulovero- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9843: tus ns. pinta-alaverotuksen mukaan. Tämä muksen,
9844: onkin mielestämme oikein. Oikeana ei sen-
9845: sijaan voida pitää sitä, että erikseen luetaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9846: maatalouskiinteistöstä saaduksi tuloksi ns. asian vaatimiin toimenpiteisiin vero-
9847: isännän- ja perheenjäsenten palkka. Olisi lainsiiädäntömme muuttamiseksi siten,
9848: pyrittävä siihen, että myös nämä tulot sisäl- että ns. isännän ja perheenjäsenten
9849: lytettäisiin pinta-alaverotukseen. Samalla palkkaa ei lueta erikseen maatalous-
9850: olisi vyöhykeja:koa lrorjattava niin, että jo- kiinteistön tuloksi, vaan maatalous-
9851: kainen pelto todella tulisi omaan oikeaan kiinteistöstä saatu tulo määrätään vain
9852: vyöhykkeeseensä. Tällöin vältyttäisiin miltä peltohehtaarien mukaan samalla kuin
9853: monilta epäoikeudenmukaisuuksilta joita ny- pellon vyöhykejakoa asianmukaisesti
9854: kyisen lainsäädännön vallitessa esiintyy. korjataan.
9855: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
9856:
9857: Veikko Vennamo.
9858: 203
9859:
9860: IV,93. - Toiv.al. N: o 65.
9861:
9862:
9863:
9864:
9865: Kekkonen ym.: Toimen-piteistä metsänuudistusalueitten va-
9866: pauttamiseksi metsäveroista.
9867:
9868:
9869: E d u s k u n n a 11 e.
9870:
9871: Metsien uudistaminen on päivän tärkeim- taisun metsien uudistus ja vajaatuottoisten
9872: piä kysymyksiä silloin, kun me puhumme metsien kasvukuntoon saattamistyöt nopeam-
9873: puunjalostusteollisuuden kehittämisestä ja min toteutetuiksi. Verovapaus olisi ulotettava
9874: laajentamisesta, sillä ilman metsien uudista- kaikkiin yksityisiin metsänomistajiin ja kaik-
9875: mista ja tuottamattomien metsämaitten kas- kiin niihin metsiin, jotlm raivataan ja puh-
9876: vukuntoon saattamista meillä ei ole mahdol- distetaan, joko luonnonvaraisesti siementy-
9877: lisuutta puunjalostusteollisuuttamme kehit- mään tai kylvetään, istutetaan taikka ojite-
9878: tä.ä niin pitkälle kuin talouselämämme vaatii. taan. Verovapaus olisi annettava Etelä-Suo-
9879: Metsänuudistustyö onkin viime aikoina saa- messa vähintään 20 ja Pohjois- ja Itä-Suo-
9880: nut huomattavaa ymmärtämystä ennen kaik- messa vähintään 30 vuodeksi työn suoritta-
9881: kea pienmetsänomistajien keskuudessa. Mutta misesta alkaen.
9882: käytännössä on vielä monia vaikeuksia ja Edellä olevan perustee11a ja viitaten ed.
9883: esteitä uudistamistyön toteuttamiseksi. Rytingin ym. toivomusaloitteeseen n:o 75
9884: El'äs este on raskas metsäverotus. Metsän- vuoden 1957 valtiopäiviltä ehdotamme kun-
9885: omistajat joutuvat maksamaan uudistus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9886: alueistaan, useiden kymmenien vuosien ai- muksen,
9887: kana, korkeaa metsäveroo, vaikka metsän-
9888: omistajilla ei ole niistä minkäänlaista tuJoa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9889: päin vastoin jatkuvasti hoitotoimenpiteistä sellaisiin toimenpiteisiin verowkien
9890: aiheutuvia menoja. · muuttamiseksi, että metsänuudistus-
9891: Metsänuudistusalueitten verotuksesta va- alueet vapautettaisiin niin valtion
9892: pauttaminen olisi eräs toimenpide, jolla Saa- kuin kunnankin metsäveron maksuista.
9893: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
9894:
9895: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
9896: Olavi Lahtela. Hannes Paaso.
9897: 204
9898:
9899: IV,94. - Toiv.al. N: o 66.
9900:
9901:
9902:
9903:
9904: Mattila ym.: Juuri salaojitettujen peltojen verovapaudesta.
9905:
9906:
9907: Ed uskun nalle.
9908:
9909: Maassamme salaojitetaan vuosittain noin Lisäksi seurauksena salaojituksesta on vero-
9910: 13 000 ha peltoa, mikä on hyvä ja maatalou- jen kohoaminen, mikä myös on huomioonotet-
9911: den :koneellistamisen kannalta välttämätön tava 'kustannuslaskelmaa tehtäessä ennen oji-
9912: asia. tukseen ryhtymistä.
9913: Vaikka valtio myöntää pienemmille tiloille Pyrkimys tehokkaaseen viljelyyn edellyttää
9914: jonkin verran palkkioita ja lainoja salaojituk- koneellistamismahdollisuuden lisäämistä, mitä
9915: sen suorittamiseen, joutuu salaojittava maan- tulisi kaikin tavoin suosia. Salaojitusta ra-
9916: viljelijä kuitenkin suuriin taloudellisiin joittavista tekijöistä on edellä muutama esi-
9917: uhrauksiin. Salaojitus tulee maksamaan kes- tetty. Viimeksimainitun, eli verotuksen, osalta
9918: kimäärin 70 000-90 000 mk ha, toisin sa- voitaisiin viljelysmaiden salaojitusta julkisin
9919: noen saman verran kuin peltohehtaari ny- toimenpitein helpottaa esim. myöntämällä
9920: kyisin maksaa. Maanviljelijän salaojittaessa vastikään salaojitetulle pellolle erinäisiksi
9921: 5 ha vuodessa tietää se menoja 350 000 mk vuosiksi verovapaus.
9922: ja 10 ha n. 700 000 mk minimiarviona, ja Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
9923: vain pienemmät tilat saavat lainaa. Nämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9924: rahasummat ovat jokaiselle tilalle useasti muksen,
9925: voittamattoman suuria.
9926: Salaojituksen teknillinen suoritus heiken- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
9927: tää aluksi maan kasvuvoimaa huomattavasti, säädännö'llisiin toimenpiteisiin, jo~'lla
9928: minkä vuoksi salaojitetun viljelysmaan lan- juuri salaojitetut pellot saatetaan ver()-
9929: noitus osaltaan lisää salaojituksen aiheutta- vapaiksi viideksi vuodeksi.
9930: mia :kustannuksia lähinnä seuraavina vuosina.
9931: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
9932:
9933: Matti Mattila. Viljami Kalliokoski.
9934: Antti J. Rantam.aa. Arvo Pentti.
9935: 205
9936:
9937: IV,95. - Toiv.al. N:o 67.
9938:
9939:
9940:
9941:
9942: Saukkonen ym.: Osinkotulojen vapO!Uttamisesta tuloverosta.
9943:
9944:
9945: Ed usik:unn alle.
9946:
9947: Tuotantoelämän pohjan laajentamiseksi on tairohtien tasoittumiseen ja edistäisi merkittä-
9948: yleisen talous- ja veropolitiikan tarjoamin vällä tavalla pääomanmuodostusta.
9949: keinoin pyrittävä kannustamaan yksityistä Osakesäästämisen yleistyminen on kuiten-
9950: säästämistoimintaa sen kaikissa muodoissa. kin mahdotonta nykyisissä oloissa, jolloin
9951: Vain näin voidaan pääomanmuodostumista yhtiötulo on kaksinkertaisen verotuksen koh-
9952: suomalaisessa yhteiskunnassa lisätä ja luoda teena. Ne kansalaiset, jotka jo nyt ovat sijoit-
9953: edellytykset välttämättömien uusien työtilai- taneet vähäisetkin säästönsä osakkeisiin, ovat
9954: suuksien syntymiselle. Yleistä säästämistoi- sen tehneet turvataksensa säästönsä inflaation
9955: mintaa on tyrehdyttänyt korkeat verot ja vaikutuksilta. Osinkotulon vapauttaminen ve-
9956: rahan arvon jatkuva heikentyminen. rosta merkitsisi osakesäästämistä kohtaan tun-
9957: Suoranaista rahan säästämistä ik:annuste- netun mielenkiinnon voimakasta kohoamista
9958: taan tosin jo verohelpotuksin, mutta sitäkin ja olisi näin yhtenä toimenpiteenä yleisen
9959: riittämättömästi. Sitävastoin muidenkin sääs- säästämistoiminnan elvyttämisessä.
9960: tämismuotojen olisi päästävä niitä suosivan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9961: valtion talous- ja veropolitiikan kohteiksi. kunnan hyvä:ksyttävruksi toivomuksen,
9962: Erityisesti osakesäästäminen, joka muualla
9963: maailmassa on voimakkaasti yleistymässä, on että hallitus kiireellisesti suoritut-
9964: maassamme jäänyt valitettavan rajoitettuihin taisi tutkimuksen siitä, millä tavoin ja
9965: piireihin. Osakesäästämisellä olisi kaikki edel- missä laajuudessa osinkotulot voitai-
9966: lytykset tulla myös maassamme suosituksi ja siin vapauttaa tuloverosta, ja antaisi
9967: olisi sillä monessakin suhteessa merkitystä. Eduskunnalle tämän tutkimuksen tu-
9968: Osakeomistuksen laajeneminen eri kansalais- losten mukaisen esityksen.
9969: piireihin johtaisi omistussuhteiden ja etuvas-
9970: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
9971:
9972: Jussi Saukkonen. Margit Borg-Sundman. Erkki Tuuli.
9973: Juha Rihtniemi. Joh. Wirtanen. Urho Saariaho.
9974: T. A. Wiherheimo. Erkki Koivist.o. A. F. Airo.
9975: Aune Innala. Erkki Hara.
9976: 206
9977:
9978: IV,96. - Toiv.al. N: o 68.
9979:
9980:
9981: Mannila ym.: Kotieläinsairauksista aiheutuneiden menojen
9982: vähentämisestä verotuksessa.
9983:
9984: E d u s k u :n n a 11 e.
9985:
9986: Maatalouden veroperusteita määrättäesaä Muutamilta tiloilta kootut tiedot osoittavat
9987: ovat perusteena kirjanpitotilojen tulokset. ja varmentavat eläinsairausmenoista seuraa-
9988: Näilläkin yksityisten tilojen vastaavat tulok- vaa:
9989: set eroavat toisistaan, mutta on huomattava, Tilalla A. 3 lehmää. Kahtena viime vuonna
9990: että pääasissa olosuhteista sekä viljelij(}iden eläinsairausmenot ( eläinlääikärin palkat, mat-
9991: kyvystä ja yritteliäisyydestä riippuen käy- kat ja lääkkeet) 4-5 tuh. mk. vuotta kohti.
9992: tännössä esiintyy vieläkin suurempia tulosten Tilalla B. 3 lehmää. Kahtena viime vuonna
9993: vaihteluita. Eri tutkimusalueiden ja niiden kumpanakin 6-7 tuh. mk.
9994: suuruusluokkien keskitulokset ovat kirjan-
9995: pitotilojen tuloksina yleistä keskimääräistä Tilalla C. 2 lehmää. Kahden vuoden aikana
9996: tasoa huomattavasti parempia. yht. 15 tuh. Tänä vuonna jo yli 10 tuh. mk.
9997: Maatalouden tuotantosuunnan erilaisuus eri Tilalla D. 4 lehmää. 5 tuh. mk. vuosittain.
9998: tiloilla tekee vielä kirjanpitotilojen keskimää- 1 lehmä kuollut. 3 vikojen takia myyty teu-
9999: räiset tulokset epätarkemmi'ksi kuvaamaan raaksi. Tilalle ostettu ja kasvatettu uusia ja
10000: tilakohtaisesti todellisuutta. Onhan esimer- karjan pitoa jatketaan.
10001: kiksi lkarjattomaan maatalouteen siirtyminen Näiden rahallisten menojen lisäksi eläin-
10002: muuttanut kokonaan suomalaisen maatalou- sairauksista aiheutuu aina tuotannon keskey-
10003: den tuotannon perusluonnetta. Tästä johtuen tys tai loppuu se kokonaan. Tilan työt ja
10004: ei maatalouden veroperusteiden määräämi- tavallinen elämä häiriintyy ja se tuottaa
10005: nenkään kohdistu kohtuuden- eikä oikeuden- suurtakin rasitusta.
10006: mukaisesti eri tiloihin. Kaiken tämän todeten olisi aiheellista, että
10007: Maatalouden kirjanpitotuloksissa kaikki maatalouden kirjanpitotuloksiin saataisiin
10008: nautakarjaan kuuluvat menot ovat yhtenä sellainen muutos, jonka mukaan eläinsai-
10009: menoerittelynä. Siihen muiden mukana kuu- rauksista aiheutuneet rahamenot jätettäisiin
10010: luvat myöskin eläinsairauksista aiheutuneet yleisistä maatalouden kustannuksista pois
10011: menot. Käytännössä tämä aiheuttaa epätasai- maatalouden veroperusteita määrättäessä ja
10012: suutta ensinnäkin sen takia, että tätä menoa otettaisiin tilakohtaisina vähennyksinä huo-
10013: ei ole lainkaan karjattomilla maatalouksilla. mioon niin valtion kuin kunnankin verotuk-
10014: Toiseksi pienemmillä tiloilla, jotka muutenkin sessa. Näinhän korkomenojenkin suhteen teh-
10015: ovat karjavaltaisempia, eläinsairaudet aiheut- dään.
10016: tavat suhteellisesti suurempia rahamenoja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10017: Kirjanpitotiloilla ollaan tässäkin asiassa jo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10018: paremmin ammatillisesti valistuneempia. muksen,
10019: Useasti on ammattikarjanhoitajakin, joten
10020: parempi hoito ja muut ennakkoehkäisevät
10021: toimenpiteet ovat estämässä eläinsairauksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10022: Ehkä karjanjalostuskin on johtanut vahvem- joilla kotieläinsairauksista aiheutuneet
10023: paan ja terveempään karjaan. Karjasuojat- rahamenot otettaisiin verotuksessa tila-
10024: kin ovat parempia. kohtaisina vähennyksinä huomioon.
10025: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10026:
10027: Onni Mannila. Leo Häppölä. Artturi Jämsen.
10028: Yrjö Sinkkonen. Esa Timonen. Eino Palovesi.
10029: Wiljam Sarjala. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
10030: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo.
10031: IV,97. - Toiv.al. N:o 69.
10032:
10033:
10034:
10035:
10036: Kaitila ym.: Tuloveron progressiivisuuden poistamisesta alem-
10037: missa ja kesktsU!Il'l'isStit tuloluokissa.
10038:
10039:
10040: E d u s k u n n a 11 e.
10041:
10042: Tuloverotuksen progressnVIsuus on maas- tulisi horjuttamaan valtion kassatilannetta.
10043: samme niin jyrkkä, että ·se on yhä ilmei- Tuoreimmat käytettävissä olevat tulo- ja omai-
10044: semmin muodostunut kansalaisten työtehoa suusverotilastot vuodelta 1955 osoittavat alle
10045: ja yritteliäisyyttä lamaannuttavaksi teki- 1 miljoonan markan vuosituloisten henkilöi-
10046: jäksi. Ankaran progressiivisen verotuksen den maksaneen tuloveroa 13 972 milj. mark-
10047: kansantaloudellisesti haitalliset vaikutukset kaa. Kun valtion kokonaistulot samana
10048: on todettu myös monissa muissa maissa ja vuonna nousivat 235.4 mrd. markkaan, oli
10049: niiden poistamiseksi on niissä ryhdytty lain- mainittuihin tuloryhmiin kuuluvien verovel-
10050: säädäntötoimenpiteisiin. vollisten suorittama veromäärä vain 5.9 %
10051: Esim. Länsi-Saksassa toteutettiin kuluvan valtion tuloista. Näin ollen ei progression
10052: vuoden alussa verouudistus, jolla progression poistaminen näiltä tuloryhmiltä aiheuttaisi
10053: alaraja nostettiin yksinäisten henkilöiden mainittavaa valtion kokonaistulojen vähenty-
10054: kohdalla 8 000 D-markan ja perheellisillä mistä. Sen sijaan tällaisten verohelpotusten
10055: 16 000 D-markan vuosituloihin. (Virallisen vaikutukset tuotantoelämän ja yritteliäisyy-
10056: kurssin mukaan vastaavat summat 615 000 den piirissä tulisivat epäilemättä olemaan
10057: mk:n ja 1230 000 mk:n vuosituloja.) Vas- huomattavat. Edelleen sanotunlaisten uudis-
10058: taavanlaisia uudistuksia on tänä vuonna suo- tusten toteuttaminen edistäisi varsin ratkai-
10059: ritettu myös Norjassa, missä tuloverotuk- sevasti säästöpääoman kertymistä maan raha-
10060: sen ensimmäinen progressioporras on koro- laitoksiin edesauttaen osaltaan niiden inves-
10061: tettu 18 000 Norjan kruunun vuosituloihin tointikysymysten :vatkaisua, joita maallamme
10062: (810 000 mk). Näiden toimenpiteiden tarkoi- on lähitulevaisuudessa edessään maan teol-
10063: tuksena on ollut maan elinkeinoelämän elvyt- listamisen ja suurten ikäluokkien työllisyys-
10064: täminen lisääntyneiden työponnistusten ja kysymyksen hoidossa.
10065: kasvaneen säästämisharrastuksen tietä. V ero- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
10066: uudistuksista saadut kokemukset ovat olleet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10067: tässä suhteessa yksinomaan myönteisiä.
10068: Myös meidän maassamme olisi ryhdyt- että hallitus antaisi Eduskunnalle
10069: tävä toimenpiteisiin nykyisen verolainsää- kiireellisesti esityksen tuloveroasteik-
10070: däntömme tarkistamiseksi niin, että tulo- kojen korjaamiseksi niin, että veron
10071: veron progressiivisuus poistettaisiin alem- progressiivisuus alemmilta ja keski-
10072: milta ja keskisuurilta tuloluokilta. Verotilas- suurilta tuloluokilta tulisi poistetuksi.
10073: tot osoittavat, ettei tällainen toimenpide
10074: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10075:
10076: Esa Kaitila. Veikko Hyytiäinen. Kaarlo Kajatsalo.
10077: Armi Hosia. Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
10078: Aaro Stykki.
10079: 208
10080:
10081: IV,98. - Toiv.al. N:o 70.
10082:
10083:
10084:
10085:
10086: Borg-S11ndma.n ym..: Tulo- ja omaisuusverolain 1 veroluokan
10087: poistamisesta.
10088:
10089:
10090: Eduskunnalle.
10091:
10092: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa yhä odottaa korjaustaan. Olisi jo aika luopua
10093: esiintyvä veroluokittelu on osoittautunut yhä naimattomien, lapsettomien leskien ym. yksi-
10094: selvemmin kestämättömäksi ja nimenomaan näisten erikoisverotuksesta.
10095: I veroluokkaan asetettujen naimattomien, Eri veroluokkiin jakaminen olisi saatava
10096: 1apsettomien ja leskien ym. yksinäisten osalta poistetuksi. Kansalaiset on asetettava yhden-
10097: epäoikeudenmukaiseksi. Nykyisen järjestel- vertaisiksi verolakienkin edessä ja sen rin-
10098: män mukaan verotettavat henkilöt on jaettu nalla hoidettava lasten huollon aiheuttamat
10099: veroasteikkoon nähden kolmeen eri luokkaan, verohelpotukset, niin myös muiden huollon
10100: joista ensimmäiseen eli ankarimpaan kuulu- tarpeessa olevien läheisten sukulaisten elät-
10101: vat yleisesti sanottuna yksinäiset, toiseen tämisen johdosta.
10102: lapsettomat naimisissa olevat sekä kolman- Koska kuitenkin näin pitkälle menevä
10103: teen lapsia elättävät tai elättäneet henkilöt. uudistus ei tässä vaiheessa liene mahdollista,
10104: On oikein ja luonnollista, että yhteiskunta on joka tapauksessa saatava I ja II vero-
10105: tukee niitä kansalaisia, jotka huoltavat kan- luokka yhdistetyiksi eli yksinäiset ja lapset-
10106: san tulevaisuutta ja siten on lapsia elättä- tomat avioparit rinnastetuiksi, jolloin enti-
10107: vien henkilöiden verohelpotusten oltava tun- nen II! veroluokka eli alaikäisiä elättävät
10108: tuvia. Tämä ei silti puolla sitä epäoikeuden- tai elättäneet henkilöt muodostavat uuden
10109: mukaisuutta, joka korkeimmassa . veroluo- II luokan. Tähän uuteen I luokkaan tuleville
10110: kassa ankarana verotuksena kohtaa yksinäi- on samalla varattava oikeus verohelpotuksiin
10111: siä henkilöitä verrattuna lapsettorniin avio- huollon tarpeessa olevien lähisukulaisten ela-
10112: puolisoihin. Ei esimerkiksi voida väittää, tuksesta.
10113: että yksinäisen henkilön veronmaksukyky Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10114: olisi parempi kuin vastaavassa asemassa ole- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
10115: van kahden työkykyisen naimisissa olevan toivomuksen,
10116: lapsettoman henkilön. Erityisen kohtuuton
10117: on yksinäisten erikoisverotuksen ankaruus että hallitus ensi tilassa antaisi
10118: myös sen vuoksi, että se etupäässä kohdis- Eduskunnalle esityksen tulo- ja omai-
10119: tuu yksinäisiin naisiin naisten enemmyy- suusverolain muuttamiseksi siten, että
10120: destä johtuen. Naimattomilla naisilla ja lap- nykyinen 1 veroluokka poistetaan ja
10121: settomilla leskillä on sitäpaitsi usein osanaan siihen luetut naimattomat, lapsettomat
10122: huolehtia läheisten vanhojen ja sairaiden lesket ja eronneet luettaisi~"n samaan
10123: omaistensa elatuksesta. Se, että he tällöin veroluokkaan kuin yli kolme vuotta
10124: eivät useinkaan saa edes veroalennusta huol- naimisissa olleet lapsettomat aviopuo-
10125: tovelvollisuudestaan, on myös epäkohta, joka lisot eli nykyiseen II luokkaan.
10126: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
10127:
10128: Margit Borg-Sundman. Juha. Rihtniemi.
10129: 209
10130:
10131: IV,99. - Toiv.al. N: o 71.
10132:
10133:
10134:
10135:
10136: Innala. ym.: Verovelvollisten luokittelemista veroluokkiin kos-
10137: kevien tulo- ja omaisuusverolain säännösten muuttami-
10138: sesta.
10139:
10140:
10141: E d u s k u n n a l ,1 e.
10142:
10143: Voimassa olevan veroluokittelun mukaan I vanhempiin ja sisaruksiin kohdistuvaa huol-
10144: luokassa olevat pääasiallisesti naimattomat tovelvollisuutta, puhumattakaan kaukaisem-
10145: ja lapsettomat henkilöt joutuvat erittäin an- mista omaisista. Tällainen huoltovelvollisuus
10146: karan verotuksen kohteeksi muiden luokkien kuitenkin jää erittäin usein juuri I vero-
10147: verotettaviin verrattuna. luokkaan kuuluvien. kannettavaksi. Onpa
10148: Tarkastettaessa verorasituksen jakautu- niin että lukuisat I veroluokan mukaan ve-
10149: mista on muistettava, että kaikki veronmak- ronsa suorittavat naiset ovat jääneet naimat-
10150: sajat ovat tukemassa kansan jälk~kasvua tomiksi sen vuoksi, että jonkun sisaruspar-
10151: avustamaila perheeliisiä näille myönnettyjen vesta on täytynyt jäädä huoltamaan vanhem-
10152: erilaisten verottomien avustusten ja huolto- piaan. ja sisaruksiaan.
10153: velvollisuudesta johtuvien verohelpotusten Huoltovelvollisuus olisi kuitenkin otettava
10154: muodossa. huomioon verotusta helpottavana tekijänä ei
10155: On monestakin syystä kohtuutonta, että ainoastaan siinä tapauksessa, että verovelvol-
10156: valtio tämän lisäksi vaatii I veroluokassa ole- linen elättää joko aviopuolisoaan tai lapsiaan,
10157: vilta tuntuvasti huomattavampaa osuutta vaan myös kun hän elättää vanhempiaan tai
10158: mainittuun tukitoimintaan asettamalla heidät jotakuta muuta huollon tarpeessa olevaa lä-
10159: poikkeuksellisen ankaran verotuksen alai- heistä sukulaistaan.
10160: siksi muihin veroluokkiin kuuluviin hen- Oikeastaan ol-isi jako eri veroluokkiin koko-
10161: kilöihin verrattuna. Tämä on sitäkin epäoi- naan poistettava, mutta ainakin se kohtuut-
10162: keudenmukaisempaa, kun tosiasia on, että tomuus poistettava, joka sisältyy I veroluo-
10163: esim. II veroluokassa olevat lapsettomat kan alaisten pysyttämiseen ankaramman ve-
10164: aviopuolisot, paitsi sitä, että he jatkuvasti rotuksen alaisena kuin II veroluokan mukaan
10165: pääsevät huomattavasti vähemmällä valtion- verotettavat.
10166: verona kuin I veroluokkaan kuuluvat, sel- Kaiken edellä lausutun perusteella kun-
10167: viytyvät useimmista perusmenoista suunnil- nioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväk-
10168: leen puolella siitä, mitä naimattomien ja lap- syttäväksi toivomuksen,
10169: settomien kannettavaksi jää. Lapsettomat
10170: aviopuolisot olisi asiallista sijoittaa samaan että hallitus jättäisi ensi tilassa
10171: veroluokkaan lapsettomien naimattomien ja Eduskunnalle esityksen sellaisiksi muu-
10172: leskien sekä eronneiden kanssa. toksiksi voimassa olevaan tulo- ja
10173: Verovelvolliset olisi niin ollen luokiteltava omaisuusverolakiin, että verovelvolli-
10174: kolmen veroluokan sijasta kahteen veroluok- set luokiteltaisiin nykyisten kolmen
10175: kaan. Periaatteessa tällainen järjestely myön- veroluokan sijasta kahteen veroluok-
10176: nettiin aiheelliseksi jo 1952 eduskunnalle an- kaan, joista I veroluokkaan kuuluisi-
10177: netun mutta rauenneen verolakiehdotuksen vat nykyiset I ja II veroluokan vero-
10178: valiokuntakäsittelyssä. velvolliset ja II veroluokkaan nykyi-
10179: Erittäin kohtuuttomana seikkana yksinäi- set III veroluokan mukaan verotetta-
10180: sille on pidettävä sitä, että verotusta helpot- vat, sekä että II veroluokan mukaan
10181: tavana tekijänä ei heidän kohdallaan oteta määrättäisiin verotettavaksi myös sel-
10182: huomioon sellaisiin läheisiin henkilöihin kuin laiset lapsettomat, naimattomat, lesket
10183: 27 E 687/58•
10184: 210 IV,99. - Veroluokat.
10185:
10186:
10187: tai eronneet henkilöt, jotka elättävät lon tarpeessa olevaa läheistä sukulais-
10188: vanhempiaan, jotakuta alaikäistä tai taan tai ovat vähintään kymmenen
10189: sairasta sisarustaan tahi muuta huol- vuoden aikana sellaista elättäneet.
10190: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
10191:
10192: Aune Innala. Kyllikki Pohjala.
10193: Saara Forsius. Erkki Koivisto.
10194: 211
10195:
10196: IV,100. - Toiv.al. N: o 72.
10197:
10198:
10199:
10200:
10201: Kaitila ym.: Toimenpiteistä eri veroluokkien poistamiseksi.
10202:
10203:
10204: E d u s k u n n a ll e.
10205:
10206: Nykyisen tulo- ja omaisuusverolakimme alimman veroasteikon tarjoamaa etua kuin
10207: säätämä luonnollisten henkilöiden jako kol- esimerkiksi aviopari, joka on tänä aikana
10208: meen veroluokkaan on synnyttänyt paljon kasvattanut useita lapsia täysi-ikäisiksi.
10209: arvostelua verovelvollisten keskuudessa. Edellä esitetyn nykyisen järjestelmän epä-
10210: Arvootelu on kohdistunut ennen kaikkea itse tasaisuudet ovat siksi ilmeiset, että niiden
10211: periaatteeseen jakaa verovelvolliset kolmeen poistamiseen on vakavasti pyrittävä. Aikansa
10212: eri luokkaan. Niinikään on kiinnitetty huo- eläneenä voidaan muutenkin pitää järjestel-
10213: miota siihen, ettei henkilöiden jakaminen eri mää, joka tarpeettomasti luo kansalaisten
10214: veroluokkiin anna riittävän selvää kuvaa keskuuteen tyytymättömyyttä ja epäsopua.
10215: verorasituksen todellisesta jakautumisesta. Edellä olevan vuoksi on syytä pyrkiä löy-
10216: Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa käy tämään järjestelmä, jolla ei olisi ikerrottuja
10217: taas ilmi, että ensimmäiseen veroluokkaan puutteita ja joka olisi niin yksinkertainen,
10218: kuuluvat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että jokainen veronmaksaja saattaisi sen vai-
10219: että lapsettomat aviopuolisot kuuluvat toiseen keudetta ymmärtää. Tässä mielessä näyttää
10220: veroluokkaan. Samanaikaisesti kuitenkin avio- tarkoituksenmukaisemmalta sellainen järjes-
10221: puolisot nykyisen puolisoiden yhteisverotuk- telmä, että kaikkia verovelvollisia verotetaan
10222: sen vuoksi jo keskisuurissa tuloluokissa suo- yhden ainoan veroasteikon mukaan, mutta
10223: rittavat yhteisverotettaville myönnetyistä vä- että verovelvolliselle annetaan oikeus tehdä
10224: hennyksistäkin huolimatta enemmän veroa verotettavasta tulootaan ennen veron määrää-
10225: kuin vastaavista tuloista verotetut kaksi mistä sellaiset vähennykset, jotka vastaavat
10226: yksinäistä henkilöä. Erityisenä tyytymättö- hänen huollettavanaan olevien henkilöiden
10227: myyden aiheena on yksinäisillä henkilöillä lukumäärää. Huollettaviin olisi sisällytettävä
10228: ollut myös se, ettei tuollaisen henkilön suo- tällöin alaikäinen lapsi, aviopuoliso ja ansio-
10229: rittamaa läheisen omaisen, esim. isän tai työhön kykenemätön, todella verovelvollisen
10230: äidin, elättämistä ole yleensä otettu huomioon huollettavana ollut henkilö. Vähennys kutakin
10231: verotuksessa. huollettavaa kohti olisi yhtä suuri ja sen suu-
10232: Edelleen on kiinnitetty huomiota siihen, ruus olisi aina vuosittain tarkistettava elin-
10233: että ensimmäisestä lapsesta myönnetty veron- kustannusindeksin muutosta vastaavasti. Jos
10234: alennus on suhteellisesti huomattavasti suu- huollettavana on omia tuloja - aviopuolison
10235: rempi kuin seuraavista lapsista aiheutuva ansiotuloja ja lapsilisää kuitenkaan lukuun-
10236: veronhelpotus ja etteivät progressiiviset vero- ottamatta- alentavat ne vastaavasti vakiovä-
10237: asteikot ylimalkaankaan ota oikeudenmukai- hennyksen määrää. Huollettavan tulojen
10238: sella tavalla huomioon perheen elatusvelvolli- kohotessa yli vakiovähennyksen määrän
10239: suuden vaikutusta verovelvollisen veronma:k- voidaan hänen jo katsoa itse hankki-
10240: sukykyyn. Täten esimerkiksi viisi henkilöä van toimeentulonsa ja huoltovelvollisuu-
10241: käsittävän perheen tuloja progressiivisuus den aiheuttaman taloudellisen rasituksen
10242: kohtaa yhtä ankarasti kuin kolmihenkistä lakanneen. A viapuolisoista saa enemmän
10243: perhettä, koska lapsista aiheutuva vähennys ansainnut puoliso tehdä vakiovähennyk-
10244: otetaan huomioon vasta veromäärästä, joka sen täysimääräisenä toisesta aviopuolisosta
10245: on laskettu kummassakin tapauksessa saman ja tämän vähennysoikeus on riippumaton
10246: asteikon mukaan. Epäkohtana on myös pi- siitä, onko tämä ansiotyössä vai ei.
10247: detty sitä, että yhden lapsen elättänyt avio- Selostettuun järjestelmään mentäessä on
10248: pari saa koko loppuikänsä nauttia samaa kumpaakin puolisoa verotettava erikseen
10249: 212 IV,lOO. - Veroluokat.
10250:
10251:
10252: hänen omista tuloistaan. Jos toinen puoliso nen helpottaa suhteellisesti enemmän pien-
10253: ei ole ansiotyössä, vakiovähennystä voidaan tuloisten kuin suurituloisten verorasitusta,
10254: pitää tasoituksena hänen elinkustannuksis- voidaan tällöin kunnallisverotuksen perus-
10255: taan. Milloin molemmat puolisot ovat ansio- vähennys kokonaan poistaa.
10256: työssä, on vakiovähennyksen Guorittamis- Tämä yhden veroasteikon järjestelmä pois-
10257: oikeus perusteltavissa eräänlaisena kotiapu- taisi nykyisessä luokkajakojärjestelmässä
10258: laisvähennyksenä ja sillä, että epäämällä esiintyvät, arvostelua ja tyytymättömyyttä
10259: tämä vähennys vähennettäisiin aviopuolisoi- herättävät epäikohdat ja olisi yksinkertainen
10260: den halua ansiotyöhön. Yhteisverotuksen jää- ja selvä. Kun hallituksen toimesta par-
10261: dessä pois jää kylläkin verotuksessa huo- haillaan valmistellaan verolainsäädäntömme
10262: mioonottamatta yhteistaloudesta koituva etu, uudistamista, olisikin mielestämme välttämä-
10263: mutta kohtuuttomuutta ei tämä merkitse, kos- töntä, että tässä yhteydessä luovuttaisiin
10264: kapa yhteistaloudessa asuvia yksinäisiäkään nykyiseGtä verovelvollisten jaosta kolmeen
10265: henkilöitä ei veroteta samanlaisesta edusta. veroluokkaan ja sensijaan siirryttäisiin yhden
10266: V akiovähennykseen siirryttäessä on siis veroasteikon käyttöön, minkä lisäksi valtion
10267: vain yksi veroasteikko tarpeellinen. ja kunnan verotusta koskevat säännökset
10268: Kun verotuksen yhdistämisen yhteydessä mahdollisimman suuressa määrin yhdenmu-
10269: on pyrittävä siihen, että valtion- ja kunnai- kaistetaan.
10270: Hsveroa koskevat säännökset mahdollisuuk- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
10271: sien mukaan yhtenäistetään, vakiovähennys- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
10272: järjestelmä on ulotettava myös kunnallisvero- täväksi toivomuksen,
10273: tukseen. Tätä voidaan perustella myös sillä,
10274: että jo oikeudenmukaisuussyyt edellyttävät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10275: elatusvelvollisuuden aiheuttaman veronmak- nykyisen tulo- ja omaisuusverolainsää-
10276: sukyvyn vähenemisen huomioonottamista däntömme uudistamiseksi siten, että
10277: myös kunnallisverotuksessa. Nykyiset eri kun- verovelvollisten jako kolmeen veroluok-
10278: nissa suuruudeltaan vaihtelevat lapsivähen- kaan korvattaisiin yhdellä ainoalla
10279: nykset on 'korvattava vakiovähennyksellä ja veroasteikolla ja verotettavasta tulosta
10280: elantokustannusten erilaisuus eri 'kunnissa huoltovelvollisuuden perusteella tehtä-
10281: otettava huomioon ulottamalla kalliinpaikan- villä vähennyksillä, mitkä vähennykset
10282: vähennys myös kunnallisverotukseen. Kun olisi ulotettava myös kunnallisverotuk-
10283: vakiovähennysjärjestelmän käytäntöönottami- seen.
10284: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10285:
10286: Esa Kaitila. Anni Hosia. Veikko Hyytiäinen.
10287: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki.
10288: 213
10289:
10290: IV,101. - Toiv.al. N:o 73.
10291:
10292:
10293:
10294:
10295: Borg-Sundman ym.: Aviopuolisoiden verottamisesta erikseen
10296: ansio tuloista.
10297:
10298:
10299: E d u s k u n n a ll e.
10300:
10301: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on mään työnhalua ja ammattitaidon käyttä-
10302: aviopuolisoiden ansiotulot asetettu yhdessä mistä yhteiskunnan hyvä:ksi, niin kuin toi-
10303: verotettava1mi. Tämä kanta on omaksuttu sissa yrittäjäveron alentamista ja ylityöveron
10304: myös komiteamietinnössä uudeksi verolaiksi. poistamista tarkoittavissa aloitteissamme lä-
10305: Kuitenkin on aviopuolisoiden yhteisverotus hemmin todetaan.
10306: katsottava epäoikeudenmukaiseksi. Kansalai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10307: set verotetaan yleensä yksilöinä eikä yhteis- nioittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toi-
10308: talous ole muissakaan tapauksissa veroyksi- vomuksen,
10309: kön peruste. Kun vielä tulovero on asteittain
10310: jyrkästi kohoava, kohdistuu yhteisverotus että hallitus antaisi Eduskunnalle
10311: erikoisen raskaana sellaisiin, joiden ura on esityksen muutoksesta tulo- ja omai-
10312: vaatinut pitkän koulutuksen ammattitaitoon suusverolakiin niin, että aviopuolisoi-
10313: ja usein sen mukaiset opintovelat kannetta- den yhteisverotus poistetaan ja heidän
10314: vaksi. Kuten eräissä muissakin tapauksissa ansiotulonsa asetetaan erikseen vero-
10315: kohtuuton verotus tällöin on omiaan ehkäise- tettaviksi.
10316: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
10317:
10318: Margit Borg-Sundman. Urho Saariaho. Erkki Hara.
10319: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi.
10320: 214
10321:
10322: IV,102. - Toiv.al. N:o 74.
10323:
10324:
10325:
10326:
10327: Forsius ym.: Aviopuolisoiden verottamisesta erikseen ansio-
10328: tuloista.
10329:
10330:
10331: E d u s :k u n n a 11 e.
10332:
10333: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa ja tarvittu kahden henkilön työ. Näin siitä huo-
10334: myös vuonna 1948 asetetun komitean valmis- limatta, että aviopuolisoilla saattaa olla ansio-
10335: tamassa ehdotuksessa uudeksi verolaiksi on työstä johtuvia kustannuksia, joita ei sallita
10336: asetuttu sille kannalle, että aviopuolisoiden ottaa vähennyksinä huomioon, ·kuten esim.
10337: ansiotulot on yhdessä verotettava. Tämä jär- työmatka toisella paikkakunnalla sijaitsevasta
10338: jestelmä on herättänyt voimakasta tyytymät- yhteisestä kodista tai kahden eri talouden
10339: tömyyttä sen alaiseksi joutuvien verovelvol- ylläpitäminen puolisoiden työpaikkojen ollessa
10340: listen piirissä. eri pai~ka;kunnilla. Lisäksi ilrnmmalla:kin avio-
10341: Yhteisverotus on tuloveron asteittaisen puolisolla saattaa olla läheisiä omaisia, jotka
10342: kohoamisen tähden muodostunut epäoikeu- he joutuvat elättämään.
10343: denmukaiseksi varsinkin sellaisissa tapauk- Kun verotuksessa ei yleensäkään pidetä
10344: sissa, joissa toisella tai molemmilla aviopuoli- yhteistaloutta tai yhdessä asumista veroyksi-
10345: soilla on keskitasoa korkeammat tulot. Se kön muodostamisen perusteena, ei ole mitään
10346: kohdistuu siten erityisen ankarana niihin, syytä yhteisverotukseen aviopuolisoita vero-
10347: jotka pitkäaikaisen ammattikoulutuksen tettaessa, vaan olisi palattava ennen nykyistä
10348: kautta ovat hankkineet itselleen ammattitai- tulo- ja omaisuusverola;kia jo vuosikausia
10349: don ja vasta tämän jälkeen ryhtyneet ansait- käytännössä olleeseen puolisoiden erillisvero-
10350: semaan, mahdollisesti opintovelat rasittavana tukseen. Tällaisen muutoksen tekemistä tulo-
10351: tawkkanaan. Ylemmissä tuloluokissa ei myös- ja omaisuusverolakiin tarkoittavan toivomus-
10352: kään vähemmän ansainneen aviopuolison ponnen eduskunta on hyvwksynyt jo vuoden
10353: oikeudella tehdä tuloistaan vähennys ole niin 1946 valtiopäivillä ja tällaisen verotusjärjes-
10354: suurta merkitystä kuin alemmissa tuloluo- telmän puolesta puhuu myös avioliittolain
10355: kissa. Kokemus on lisäksi osoittanut, että varallisuusoikeudellinen säännöstö.
10356: aviopuolisot joutuvat yhteisverotuksen an- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
10357: siosta vuosittain säännöllisesti raskaan jälki- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
10358: verotuksen kohteeksi, koska ennakkopidätyk- täväksi toivomuksen,
10359: sissä ei oteta ollenkaan huomioon avioliiton
10360: aiheuttamaa verojen lisäystä. että hallitus antaisi Eduskunnalle
10361: Aviopuolisoiden yhteisverotuksessa kaksi ensi tilassa esityksen sellaisesta lain-
10362: henkilöä joutuu verotetuksi kuten yksi ja muutoksesta, että aviopuolisoita vero-
10363: sama henkilö, vaikka tulon hankkimiseen on tetaan heidän ansiotuloistaan erikseen.
10364: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
10365:
10366: Saara Forsius. Kyllikki Pohjala. Aune Innala.
10367: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen.
10368: 215
10369:
10370: IV,103. - Toiv.al. N: o 75.
10371:
10372:
10373:
10374:
10375: Hara ym.: Tuloverotuksessa myönnettävän ns. aviopuoliso-
10376: vähennyksen korottamisesta.
10377:
10378:
10379: Ed uskun.nalle.
10380:
10381: Tulo- ja omaisuusverolain 28 §: n 8 koh- nys käynyt niin pieMksi, että se ei enää
10382: dassa määrätään, että jos molemmilla puoli- vastaa tavkoitustaan.
10383: soilla on ollut ansiotuloa tai aikaisemman Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10384: virika- tai palvelussuhteen nojalla saatua nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10385: eläketuloa, saa vähemmän ansainnut puoliso muksen,
10386: vähentää tulostaan 75 000 markkaa ja sen
10387: yli menevältä osalta puolet, ei kuitenkaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10388: enempää kuin 200 000 mar.kkaa yhteensä. sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
10389: Kohtaa on tässä muodossa sovellettu vuoden seksi, että vähemmän ansainnut avio-
10390: 1955 tuloista suoritetusta verotuksesta alkaen. puoliso sau~ tulostaan vähentää
10391: Rahanarvon alenemisen ja kotitaloudessa 150 000 markkaa ja sen yli menevältä
10392: käytettävän vieraan työvoiman palkkatason osalta puolet, mutta ei kuitenkaan
10393: nousemisen vuoksi on edellä mainittu vähen- enempää kuin yhteensä 300 000 mark-
10394: kaa.
10395: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
10396:
10397: Erkki Hara. Victor Procope. A. F. Airo.
10398: Toivo Hietala. Georg 0. Ehrnrooth. Erkki Tuuli.
10399: 216
10400:
10401: IV,104. - Hemst.mot. N: o 76.
10402:
10403:
10404:
10405:
10406: Ehrnrooth m. n.: A.ngående .avlåtande av proposition O?n
10407: ?nindre bemedlade åldringars befriande från inkomst- och
10408: förmögenhetsskatt.
10409:
10410:
10411: T i 11 R i k s d a g e n.
10412:
10413: Den stränga beskattning, som gäller i värt gande hyrorna, den dyra sjukvärden och
10414: land, har tyvärr icke kunnat utformas sä, att icke minst de höga skatterna i vårt land har
10415: den träffade alla skattebetalare lika. Be- alla bidragit till äldringarnas prekära läge.
10416: skattningsgrunderna är olika för olika skat- Ett sätt att förbättra detsamma vore att be-
10417: tebetalargrupper, inkomstens natur leder till fria de gamla med anspräkslösa inkomster
10418: olikheter i skattetrycket, förmögenhet beskat- eller tillgängar frän skatt pä grund av in-
10419: tas enligt olika grunder beroende pä dess komst och förmögenhet. Detta vore helt för-
10420: art och är i en del fall helt skattefri, för att enligt med rätt och billighet.
10421: nämna nägra exempel. Men oberoende av Den offentliga hushållningens beträngda
10422: dessa olikheter, som har sin grund i skatte- läge bör icke fä fördröja ätgärder i syfte att
10423: lagstiftningen, räder en social orättvisa be- minska de mindre bemedlade äldringarnas
10424: träffande äldringarna: Dessa betalar skatt skattebörda. Den andel statens, kommuner-
10425: enligt samma grunder som andra medborgar- nas och kyrkans skatteinkomster, för viiken
10426: grupper trots att de erlagt det högsta priset de personer svarar, som fyllt 70 är, är icke
10427: för efterkrigsärens inflation. sä betydande, att fiskaliska skäl skulle tala
10428: Inflationen har gätt härt fram över de mot den här föreslagna reformen.
10429: gamlas besparingar, dä dessa säsom oftast Med hänvisning till det ovan anförda före-
10430: varit fallet bestätt av kontanta medel. Pen- slär vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
10431: ningvärdets fall har ocksä reducerat de smä hemställa,
10432: inkomster utan inflationsskydd, som mänga
10433: äldringar ätnjuter i form av privata tjänste- att regeringen skyndsamt måtte av-
10434: eller änkepensioner. låta proposition om sådana ändringar
10435: De gamlas inkomster och tillgängar har sä- i lagstiftningen angående stats- och
10436: ledes pä grund av inflationen sjunkit när kommunalbeskattningen, att mindre
10437: man jämför dem med övriga medborgares, bemedlade åldringar befrias från er-
10438: samtidigt som utgifterna för äldringarna sti- läggande av skatt på grund av in-
10439: git lika mycket som för övriga medborgar- komst och förmögenhet.
10440: grupper. De höga livsmedelspriserna, de sti-
10441: Helsingfors den 12 augusti 1958.
10442:
10443: Georg 0. Ehrnrooth. Margit Borg-Sundman.
10444: Juho Tenhiälä.
10445: 217
10446:
10447: IV,104. - Toiv.al. N: o 76.
10448: Suomennos.
10449:
10450:
10451:
10452:
10453: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta vähävaraisten van-
10454: husten vapauttamiseksi tulo- ja omaisuusverosta.
10455:
10456:
10457: E d u s k u n n a ll e.
10458:
10459: l\:faassamm~ voimassa olevaa ankaraa vero- not ovat kasvaneet yhtä paljon kuin muiden
10460: tusta ei valitettavasti ole voitu kehittää siten, kansalaisryhmien. Elintarvikkeiden korkeat
10461: että se kohdistuisi samalla tavalla kaikkiin hinnat, vuokrien nousu, kallis sairaanhoito,
10462: veronmaksajiin. Verotusperusteet ovat erilai- eikä vähiten korkeat verot maassamme, ovat
10463: set eri veronmaksajaryhmille, tulon luonne kaikki vaikuttaneet vanhusten tukalaan ase-
10464: johtaa erilaisuuksiin verorasituksessa, omai- maan. Eräs tapa parantaa sitä olisi vapaut-
10465: suutta verotetaan eri perustein sen laadusta taa vanhukset vaatimattomine tuloineen tai
10466: riippuen ja eräissä tapauksissa se on koko- varoineen tulo- ja omaisuusverosta. Tämä
10467: naan verovapaa, muutamia esimerkkejä mai- olisi täysin oikeuden ja kohtuuden mukaista.
10468: nitaksemme. Mutta näistä verolainsäädäntöön Julkisen talouden vaikean tilan ei tule
10469: perustuvista erilaisuuksista riippumatta on saada viivyttää toimenpiteitä, jotka tarkoit-
10470: olemassa vanhuksiin kohdistuva epäoikeuden- tavat vähävaraisten vanhusten verotaakan
10471: mukaisuus: nämä maksavat veroa samojen vähentämistä. Se osa valtion, kunnan ja kir-
10472: perusteiden mukaan kuin toiset kansalaisryh- kon verotuloissa, josta 70 vuotta täyttäneet
10473: mät, vaikka he ovat suorittaneet korkeimman henkilöt vastaavat, ei ole niin merkittävä,
10474: hinnan sodan jälkeisten vuosien inflaatiosta. että rahalliset syyt puhuisivat tässä ehdotet-
10475: Inflaatio on kohdellut kovasti vanhusten tua uudistusta vastaan.
10476: säästöjä, kun nämä, kuten useimmiten on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10477: ollut laita, ovat olleet käteisiä varoja. Ra- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10478: hanarvon putoaminen on myös vähentänyt muksen,
10479: niitä inflaatiosuojaa vailla olevia pieniä tu-
10480: loja, joita monet vanhukset nauttivat yksi- että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
10481: tyisten palvelus- tai leskeneläkkeiden muo- tyksen valtion- ja kunnallisverotusta
10482: dossa. koskevan lainsäädännön muuttamisesta
10483: Vanhusten tulot ja varat ovat siten inflaa- siten, ettii vähävaraiset vanhukset va-
10484: tion johdosta pienentyneet muihin kansalai- pautetaan tulo- ja omaisuusveron suo-
10485: siin verrattuna, samalla kun vanhusten me- rittamisesta.
10486: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10487:
10488: Georg C. Ehrnrooth. Margit Borg-Sundman.
10489: Juho Tenhiälä.
10490:
10491:
10492:
10493:
10494: 28 E 68•7/58
10495: 218
10496:
10497: IV,105. - Hemst.mot. N:o 77.
10498:
10499:
10500:
10501:
10502: Ehrnrooth m. fl.: Angående ändring av 20 § förordningen
10503: angående inkomst- och förmögenhetsskatt.
10504:
10505:
10506: T i 11 R i k s d a g e n.
10507:
10508: Till den nya riksdagens viktigaste uppgif- utgör mera än ungefär en tredjedel av alla
10509: ter hör att vidtaga sådana åtgärder, att den investeringar i maskiner och anläggningar
10510: ekonomiska aktiviteten i landet ökas. Syssel- och dessutom över hälften av industrins ma-
10511: sättningskrisen har redan med nuvarande skiner är av inhemskt ursprung.
10512: antal i förvärvslivet aktiva medborgare an- Gällande beskattningsbestämmelser tillåter
10513: tagit oroväckande proportioner. Allt svårare icke, i motsats till bl. a. skattelagarna i Sve-
10514: blir emellertid situationen när de stora års- rige, fria avskrivningar, utan begränsar vär-
10515: klasserna av vår ungdom under det när- deminskningen på alla slag av anläggnings-
10516: maste decenniet träder in på arbetsmarkna- tillgångar på det sätt som av 20 § i förord-
10517: den, om inte statsmakten sörjer för att för- ningen angående inkomst- och förmögenhets-
10518: utsättningarna för en ökad ekonomisk aktivi- skatt av den 11 juni 1944 (27/44), sådant
10519: tet och en utbyggnad av vår industri är för lagrummet lyder i förordningen av den 27
10520: handen. april 1956 (243/56), framgår. Beträffande
10521: Landets industri måste utan ytterligare maskiner och övriga i punkterna 1-4 av
10522: dröjsmål beredas gynnsamma villkor för en 2 mom. i 20 § nämnda anläggningstill-
10523: såväl kvantitativ som kvalitativ utbyggnad. gångar borde fria bokföringsenliga avskriv-
10524: Dess konlrurrenskraft måste nu stärkas. Det ningar tillåtas vid beskattningen.
10525: ligger fara i dröjsmål på vårt håll, medan 1\'Ied hänvisning till det ovan anförda före-
10526: barriärerna för en europeisk marknad rives slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
10527: ned i våra konkurrentländer. hemställa,
10528: Ett led i åtgärderna för att stimulera den
10529: ekonomiska aktiviteten och stärka industrins att regeringen skyndsamt måtte vid-
10530: konkurrenskraft vore att i stats- och kommu- taga åtgärder för en sådan ändring
10531: nalbeskattningen tillåta fria avskrivningar av 20 § förordningen angående in-
10532: på industrins nyanskaffningar åtminstone komst- och förmögenhetsskatt att bok-
10533: under den närmaste femårsperioden. Såsom föringsenliga avskrivningar på under
10534: ekonomiska rådet i sitt enhälliga betänkande å'ren 1958-60 av industrin i bruk
10535: av den 13 juni innevarande år framhållit, tagna anläggningstillgångar av de
10536: utgör betalningsbalansen icke något hinder slag som nämnes i punkterna 1-4 av
10537: för att redan nu i någon mån öka industrins 2 mom. blir tillåtna vid statsbeskatt-
10538: maskininvesteringar, eftersom dessa knappast ningen 1958-62.
10539: Helsingfors den 12 augusti 1958.
10540:
10541: Georg 0. Ehrnrooth. Nils Meinander.
10542: Grels Teir. Victor Procope.
10543: R. Hallberg.
10544: 219
10545:
10546: IV,105. - Toiv.al. N: o 77.
10547: Suomennos.
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: Ehrnrooth ym. : Tulo- ja omaisuusveroasetuksen 20 §: n
10553: muuttamisesta.
10554:
10555:
10556: E d u s k u n n a II e.
10557:
10558: Uuden eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on vat enempää kuin noin kolmanneksen kai-
10559: sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen, että ta- kista sijoituksista koneisiin ja laitoksiin, ja
10560: loudellinen ak-tiviteetti maassa lisääntyy. sitä paitsi enemmän kuin puolet teollisuuden
10561: Työllisyyskriisi on jo elinkeinoelämässä toi- koneista ovat kotimaista alkuperää.
10562: mivien kansalaisten nykyisessä määrässä saa- Voimassa olevat verotussäännökset eivät
10563: nut levottomuutta herättävät mittasuhteet. salli, päinvastoin kuin esim. Ruotsin verolait,
10564: Yhä vaikeammaksi tilanne kuitenkin muodos- vapaita poistoja, vaan rajoittavat kaikkien
10565: tuu silloin, kun nuorisomme suuret vuosiluo- uusien laitteiden arvonvähennystä, sillä ta-
10566: kat lähimpien kymmenen vuoden kuluessa voin kuin 11 päivänä kesäkuuta 1944 anne-
10567: tulevat työmarkkinoille, ellei valtiovalta tun tulo- ja omaisuusveroasetuksen (27/44)
10568: huolehdi siitä, että on olemassa edellytykset 20 § : stä, sellaisena kuin se on 27 päivänä
10569: suuremmalle taloudelliselle aktiviteetille ja huhtikuuta 1956 annetussa asetuksessa (243/
10570: teollisuutemme laajentumiselle. 56), ilmenee. Koneiden ja muun 20 §: n
10571: Maan teollisuudelle on enemmittä viivytyk- 2 momentin 1-4 kohdissa mainitun käyttö-
10572: sittä valmistettava suotuisat ehdot sekä kvan- omaisuuden suhteen tulisi sallia vapaat kir-
10573: titatiiviseen että laadulliseen kehittämiseen. janpidon mukaiset poistot verotuksessa.
10574: Sen kilpailuvoimaa on nyt vahvistettava. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10575: Viivytys meidän tahollamme on vaarallista, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10576: kun Euroopan markkinoiden raja-aitoja re- muksen,
10577: vitään kanssamme kilpailevissa maissa.
10578: Eräänä renkaana taloudellisen aktiviteetin että hallittts ryhtyisi kiireellisesti
10579: elvyttämisessä ja teollisuuden kilpailuvoiman toimenpiteisiin tulo- ja omaisuusvero-
10580: vahvistamisessa olisi vapaiden poistojen salli- asetttksen 20 § :n muttftamiseksi siten,
10581: minen valtion- ja kunnallisverotuksessa teol- että kirjanpidon mukaiset poistot vuo-
10582: lisuuden uushankinnoista ainakin lähimmän sina 1958-1960 teollisuuden käyttöön
10583: viisivuotiskauden aikana. Kuten talousneu- ottamasta sellaisesta käyttöomaisuu-
10584: vosto yksimielisessä mietinnössään kuluvan desta, joka mainitaan 2 momentin
10585: vuoden kesäkuun 13 päivältä on esittänyt, ei 1-4 kohdissa, sallitaan valtion- ja
10586: maksutase ole minään esteenä sille, että jo kunnallisverotuksessa vuosina 1958-
10587: jossakin määrin lisätään teollisuuden kone- 1962.
10588: investointeja, koska nämä tuskin muodosta-
10589: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10590:
10591: Georg C. Ehrnrooth. Nils Meinander.
10592: Grels Teir. Victor Procope.
10593: R. Hallberg.
10594: 220
10595:
10596: IV,106. - Hemst.mot. N: o 78.
10597:
10598:
10599:
10600:
10601: Korsbäck m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
10602: förslag till ny omsättningsskattelag.
10603:
10604:
10605: Till Riksdagen.
10606:
10607: Det är allmänt känt och erkänt, att om- även de försämrade konjunkturerna och
10608: sättningsskattelagen är synnerligen bristfäl- därav följande svårigheter att finansiera
10609: lig. Lagen anses bl.a. ge upphov till en allt- speciellt oförutsedda skatte- och andra ut-
10610: för fri och vag tolkning av bestämmelserna gifter.
10611: om vilka företag som under givna förutsätt- Om icke de av omsättningsskattekommit-
10612: ningar är skattepliktiga, om skattesatsernas ten redan år 1953 föreslagna och andra ef-
10613: storlek, straffskatter m.m. terlysta förbättringar skyndsamt åstadkom-
10614: Till följd härav förekommer talrika fall; mes i omsättningsskattelagstiftningen leder
10615: då beslut som fattats av en beskattnings- det nuvarande läget till katastrof särskilt
10616: tjänsteman eller -myndighet upphävts eller för den mindre industrin, som normalt sys-
10617: radikalt ändrats av en annan. Detta gäller selsätter över 100 000 personer.
10618: särskilt småindustriella företag, som icke Med hänvisning till vad som ovan anförts
10619: äger nödiga juridiska, bokföringstekniska och då regeringen ännu icke avlåtit proposi-
10620: och andra insikter som är av utslagsgivande tion om ny omsättningsskattelag trots att en
10621: betydelse i beskattningsfrågor. Företag som statskommitte redan för över 5 år sedan
10622: gått i konkurs eller på annat sätt varit avgav förslag till en sådan lagstiftning
10623: tvungna att upphöra till följd av ändrade föreslås att riksdagen ville besluta hemställa,
10624: beskattningsbeslut med tyåtföljande efterbe-
10625: skattning och straffräntor är numera inga att regeringen ofördröjligen ombe-
10626: undantag utan mycket ofta återkommande ~örjer att proposition ttll ny omsätt-
10627: händelser. En bidragande orsak härtill är ningsskattelag avges till Riksdagen.
10628: Helsingfors den 6 augusti 1958.
10629:
10630: Verner Korsbäck. Georg C. Ehrnrooth.
10631: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
10632: Victor Procope. Sven Högström.
10633: Arthur Larson. Grels Teir.
10634: 221
10635:
10636: IV,106. - Toiv.al. N: o 78.
10637: Suomennos.
10638:
10639:
10640:
10641: Korsbäck ym.: Esityksen antamisesta uudeksi liikevaihtovero-
10642: laiksi.
10643:
10644:
10645: E d u s k u n n a ll e.
10646:
10647: Yleisesti on tunnettua ja tunnustettua, vaikuttaneet myös huonontuneet konjunk-
10648: että liikevaihtoverolaki on erittäin puutteel- tuurit ja siitä johtuvat vaikeudet rahoittaa
10649: linen. Lain katsotaan mm. antavan aiheen erityisesti arvaamattomia vero- ja muita
10650: tulkita liian vapaasti ja epämääräisesti sään- menoja.
10651: nöksiä siitä, mitkä yritykset tietyin edelly- Ellei liikevaihtoverokomitean jo vuonna
10652: tyksin ovat verovelvollisia, säännöksiä vero- 1953 ehdottamia ja muita kaivattuja paran-
10653: määrien suuruudesta, rangaistusveroista ym. nuksia ·kiireellisesti saada aikaan liikevaihto-
10654: Tästä johtuen esiintyy lukuisia tapauksia, verolaill.säädännössä, johtaa nykyinen tilanne
10655: joissa verotusvirkamiehen tai -viranomaisen katastroofiin erityisesti niiden pienempien
10656: antaman päätöksen on toinen kumonnut tai teollisuuksien osalta, jotka normaalisti anta-
10657: perinjuurin muuttanut. Tämä koskee erityi- vat työtä yli 100 000 henkilölle.
10658: sesti pienteollisia yrityksiä, joilla ei ole tar- Edellä esitettyyn viitaten ja kun hallitus
10659: vittavia lainopillisia, kirjanpitoteknillisiä ja ei ole vielä antanut esitystä uudesta liike-
10660: muita tietoja, joilla on ratkaiseva merkitys vaihtoverolaista, vaikk~ valtion komitea jo
10661: verotuskysymyksissä. Yritykset, jotka ovat yli viisi .vuotta sitten teki ehdotuksen sellai-
10662: tehneet vararikon tai joiden on muuten ollut seksi lainsäädännöksi, ehdotamme eduskun-
10663: pakko lopettaa toimintansa verotuspäätösten nan päätettäväksi toivomuksen,
10664: muuttamisen ja siitä seuranneiden jälkivero-
10665: tuksen ja sakkokorkojen takia, eivät nyttem- että hallitus viipymättä huolehtisi
10666: min ole mitään poikkeuksia, vaan sellaista siitä, että esitys uudeksi liikevaihto-
10667: tapahtuu hyvin usein. Tähän ovat myötä- verolaiksi annetaan Eduskunnalle.
10668: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
10669:
10670: Verner Korsbäck. Georg 0. Ehrnrooth.
10671: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
10672: Victor Procope. Sven Högström.
10673: Arthur Larson. Grels Teir.
10674: 222
10675:
10676: IV,107. - Toiv.al. N: o 79.
10677:
10678:
10679:
10680:
10681: V. A. Virtanen ym.: Liikevaihtoverolain uudista'm,isesta.
10682:
10683:
10684: E d u s kun n a U e.
10685:
10686: Liikevaihtovero maassamme on vuosikau- miteaa. Olisi käsityksemme mukaan aivan
10687: sien aåkana muokkautunut perin kirjavaksi ensiarvoisen tärkeätä, että liikevaihtoverotuk-
10688: monine poikkeussääntöineen. Siten siitä on sen uudistukseen ryhdyttäisiin viipymättä.
10689: muodostunut varsin epäoikeudenmukainen ja Tällöin tulisi ottaa huomioon ainakin seuraa-
10690: sekava. Se on sitäpaitsi veroprosentiltaa.n vat seikat: tärkeisiin kulutustarvikkeisiin ei
10691: niin korkea, että veron kiertämiseen tunne- liikevaihtoveroa saisi sisällyttää, pienyrittäjät
10692: taan verovelvollisten keskuudessa suurta tar- olisi saatettava nykyistä oikeudenmukaisem-
10693: vetta. Se ei ota huomioon myöskään maamme paan asemaan, veroprosentti olisi saatava
10694: työUisyystilannetta, josta johtuen kohtuutto- aleutumaan ainakin puolella ja monisäikei-
10695: man korkea liikevaihtovero suosii ulkomaisia sistä erikoispoikkeuksista olisi päästävä. Vii-
10696: tuottajia. Monet työtilaisuudet ovat liike- memainittu ei kuitenkaan koske liikevaihto-
10697: v,aihtoveron ankaruudesta johtuen valuneet veron palautusta asuinrakennuksiin käyte-
10698: hiekkaan myös siten, että pienyrittäjät ovat tyistä rakennustarvikkeista, koska se käsi-
10699: sortuneet ankaran liikevaihtoveron alle, usein tyksemme mukaan on tapahtunut täysin
10700: tietämättä ennakolta· olevansa liikevaihtove- moitteettomasti.
10701: rovelvollisia. Monilla pienyrittäjillä olisi Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
10702: työtä useammallekin kuin itselleen, mutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10703: eivät voi ottaa työntekijöitä, koska silloin muksen,
10704: koko hänen yrityksensä tulisi liikevaihtove-
10705: ron alaiseksi. Teollisuutta rasittaa niinikään että hallit-us ryhtyisi kiireellisiin toi-
10706: investointihankinnoissa raskas liikevaihtovero menpiteisiin liikevaihtoverolain uudis-
10707: ja siten vaikuttaa epäedullisesti työllisyys- tamiseksi siten, että veroprosenttia
10708: kysymykseen. voitaisiin tuntuvasti alentoo ja saattaa
10709: Liikevaihtoveron uusimiseksi on istunut laki nykyistä oikeudenmukaisemmaksi.
10710: saamamme tiedon mukaan parikin eri ko-
10711: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10712:
10713: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. 0. Lindblom.
10714: Eino Raunio. Rafael Paasio. Kaarlo Pitsinki.
10715: Meeri Kalavainen. G. Henriksson. Anni Flinck.
10716: Veikko Helle. Sulo Hostila. Lars Lindeman.
10717: Lyyli Aalto. Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen.
10718: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Kalle Matilainen.
10719: Onni Hiltunen. K. F. Haapasalo.
10720: 223
10721:
10722: IV,108. - Toiv.al. N:o 80.
10723:
10724:
10725:
10726:
10727: Marttila ym.: Nykyisessä liikevaihtoverojärjestelmässä todet-
10728: tujen epäkohtien korjaamisesta.
10729:
10730:
10731: E d u s k u n n a ltl e.
10732:
10733: Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä on ai- Edelläsanotun perusteella ja kun maan
10734: heuttanut maamme talouselämässä yhä kas- vaikea työllisyystilanne vaatisi tehokkaita
10735: vavia epäkohtia ja vinosuuntausta. Vastoin toimenpiteitä työllisyyden turvaamiseksi ja
10736: alkuperäistä tarkoitustaan liikevaihtoverotus teollistumisen edistämiseksi, esitämme kun,.
10737: ei ole enää kulutusvero, vaan muodostunut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10738: teollisuutta ja käsityötä suuresti rasittavaksi vomuksen,
10739: investointiveroksi. Sellaisena liikevaihtovero-
10740: tus heikentää tooUisuutemme kilpailukykyä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10741: ja monissa tapauksissa estää ratkaisevasti toimenpiteisiin nykyisessä liikevaihto-
10742: uusien työtilaisuuksien syntymisen. Erityi- verojärjestelmässä todettujen epäkoh-
10743: sesti nykyinen verojärjestelmä jarruttaa ja tien korjaamiseksi antamalla Eduskun-
10744: suorastaan ehkäisee käsi- ja pienteollisuus- nalle tätä tarkoittavan. esityksen
10745: yritysten tervettä kehitystä ja laajenemis- uudeksi liikevaihtoverola.iksi.
10746: pyrkimyksiä.
10747: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10748:
10749: Aarre Marttila. Veikko Savela. Pentti Pekkarinen.
10750: Matti Liinamaa. V. E. Svinhufvud. Eino Uusitalo.
10751: Eeli Erkkilä. Leo Häppölä. Artturi Jämsen.
10752: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen. Atte Pakkanen.
10753: 224
10754:
10755: IV,109. - Hemst.mot. N: o 81.
10756:
10757:
10758:
10759:
10760: Procope m. fl.: Angående åtgärder för ett överförande av
10761: omsättningsskatten från produktionsstadiet till försälj-
10762: ningsstadiet.
10763:
10764:
10765:
10766: T i ll R i k s d a g e n.
10767:
10768: Redan i början av år 1954 hade det fram- uppfattningen att detta system skulle vara
10769: gått, att den förändring av omsättningsbe- skattetekniskt enkelt hade för övrigt varit
10770: skattningen, som infördes från och med året huvudorsaken till att det infördes år 1951.
10771: 1951 och som bestod i övergången till ett Det är uppseendeväckande, att man under
10772: produktionsskattesystem, var behäftad med fyra år icke kunnat få bukt med denna pro-
10773: så många fel och brister, att ,näringslivets duktionshämmande och sysselsättningsför-
10774: sunda utveckling och ökningen av produk- svårande beskattning. Oförmågan att åstad-
10775: tiviteten" blev lidande. Sedan dess har kon- komma den nödvändiga förbättringen faller
10776: junkturnedgången och arbetslösheten ytter- så mycket mera i ögonen som en i april år
10777: ligare förvärrat den produktionsekonomiska 1954 tillsatt statskommitte nied professor
10778: situationen. Nils Meinander som ordförande och med
10779: När man analyserar orsakerna till den se- bl.a. omsättningsskatt;ekontorets chef vice-
10780: naste tidens oroväckande arbetslöshet kan häradshövding Kalle 0. Pesonen som medlem
10781: man ej undgå att lägga märke till att om- redan efter knappt två års arbete kunde
10782: sättningsskatten i sin nuvarande utformning framlägga ett betänkande, som angav det
10783: utgör ett direkt hinder för ökad sysselsätt- enda möjliga botemedlet: omsättningsskatten
10784: ning speciellt inom hantverk och småindustri. måste överflyttas från produktionsstadiet till
10785: Detta under nuvarande svåra arbetslöshets- handelsstadiet.
10786: läge mycket allvarliga sakförhållande beror Utan att närmare gå in på detaljer i om-
10787: på den gällande lagens (1950/605) skarpa sättningsskattens omfattande problemkom-
10788: uppdelning av skattskyldigheten i ,in- plex, vilka på ett sakligt och uttömmande
10789: dustriell rörelse" ( = produktionsverksamhet) sätt redovisas i det nyssnämnda kommitte-
10790: och ,arbetsrörelse" ( = affärsverksamhet med betänkandet, må det påpekas, att denna
10791: självtillverkade varor), vilka skall påföras skatt, som ger 35-40 % av statens samman-
10792: omsättningsskatt, samt hantverkare utan bi- lagda skatteinkomster, har fått en så stor
10793: träde av andra än familjemedlemmarna och betydelse i den moderna samhällsekonomin,
10794: högst en lärling, vilka går fria från skatt. att skattesystemet i görlig mån bör beakta
10795: En indirekt orsak är åter omsättningsskat- den allmänna opinionens krav härvidlag.
10796: tens förlamande inverkan på företagsamhe- Den allmänna opimonen representeras i
10797: ten som sådan. Denna inverkan har tyvärr detta fall, då det är fråga om indirekt be-
10798: förstärkts genom det minst sagt osmidiga skattning, närmast av närings- och affärs-
10799: och produktionshämmande sätt, på vilket livet, medan den stora allmänhetens reak-
10800: beskattningen ofta tillämpats. Man bör ob- tion ej är det primära. Det är att märka
10801: servera att även omsättningsskattemyndig- att den ekonomiska företagsamhetens före-
10802: heterna anmärkningsvärt oförbehållsamt er- trädare inom bytesprocessens olika stadier
10803: känt, att produktionsskattesystemet visat sig på några få undantag när numera är av den
10804: vara synnerligen svårskött. Den felalrtiga åsikten, att omsättningsskatten ofördröjligen
10805: IV,l09. - Procop6 ym. 225
10806:
10807: måste omläggas så, att den inte lika hårt, att regeringen så snart som mo;-
10808: oklokt och orättvist som nu drabbar produk- ligt måtte vidta åtgärder för en om-
10809: tionen och sysselsättningen. läggning av omsättningsskatten från
10810: Med hänvisning till vad som ovan anförts produktionsstadiet till försäljnings-
10811: föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta stadiet.
10812: hemställa,
10813: Helsingfors den 11 augusti 1958.
10814:
10815: Victor Procope. Verner Korsbäck.
10816: Ralf Törngren.
10817:
10818:
10819:
10820:
10821: 29 E 6&7/518
10822: 1V1108. - 'hiv.al. X: o 81.
10823: Suome11rnos.
10824:
10825:
10826:
10827:
10828: Procop16 J*.: T~npiteistä liikevm1ttoveron siirtämiseksi
10829: tuotantoportoosta myyntiportaaseen.
10830:
10831:
10832: Eduskunnalle.
10833:
10834: Jo vuoden 1954 alusta oli käynyt selville, ten ollut pääsyynä siihen, että se vuonna
10835: että sitä liikevaihtoverotuksen muutosta, joka 1951 otettiin käytäntöön.
10836: toimeenpantiin vuodesta 1951 ja merkitsi Herättää huomiota, ettei neljän vuoden ai-
10837: siirtymistä tuotantoverojärjestelmään, haitta- kana ole voitu saada parannusta tähän tuo-
10838: sivat niin monet virheet ja puutteet, että tantoa estävään ja työllisyyttä vaikeuttavaan
10839: ,elinkeinoelämän terve kehitys ja tuottavuu- verotukseen. Kykenemättömyys saada aikaan
10840: den kasvu" joutuivat kärsimään. Sen jäl- välttämätön parannus on sitäkin enemmän
10841: keen ovat suhdanteiden lasku ja työttömyys silmiinpistävä, kun huhtikuussa 1954 asetettu
10842: yhä pahentaneet tuotantotaloudellista tilan- valtion komitea professori Nils Meinander
10843: netta. puheenjohtajana ja mm. liikevaihtoverokont-
10844: Analysoitaessa viime aikojen levottomuutta torin johtaja varatuomari Kalle 0. Pesonen
10845: herättävän työttömyyden syitä ei voi välttyä jäsenenä jo tuskin kahden vuoden työn jäl-
10846: panemasta merkille, että liikevaihtovero ny- keen saattoi esittää mietinnön, jossa ilmoitet-
10847: kyisessä muodossaan on suoranaisena esteenä tiin ainoa mahdollinen parannuskeino: liike-
10848: työllisyyden lisääntymiselle erityisesti käsi- vaihtovero on siirrettävä tuotantoportaasta
10849: työn ja pienteollisuuden piirissä. Tämä ny- myyntiportaaseen.
10850: kyisessä työttömyystilanteessa hyvin vakava Puuttumatta tarkemmin liikevaihtoveron
10851: seikka johtuu voimassa olevan lain · (1950/ laajan probleemikompleksin yksityiskoh-
10852: 605 tiukasta jaosta verovelvollisuudesta teol- tiin, jotka asiallisesti ja tyhjentävällä
10853: lisessa liikkeessä" ( = tuotantotoiminta) ja tavalla selvitetään äsken mainitussa ko-
10854: ,työliikkeessä" ( = liiketoiminta itse valmis- mitean mietinnössä, huomautettakoon, että
10855: tettuine tavaroineen), joille on pantava liike- tämä vero, joka antaa 35-40 % val-
10856: vaihtovero, sekä käsityöläisiin ilman muita tion kaikista verotuloista, on saanut niin
10857: apulaisia kuin perheenjäsenet ja enintään suuren merkityksen uudenaikaisessa yh-
10858: yksi oppilas, jotka ovat vapaita verosta. teiskuntataloudessa, että verojärjestelmän
10859: Epäsuorana syynä on taas liikevaihtoveron tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa
10860: lamauttava vaikutus yritteliäisyyteen sellai- huomioon yleisen mielipiteen vaatimukset.
10861: senaan. Tätä vaikutusta on valitettavasti li- Yleistä mielipidettä edustaa tässä tapauk-
10862: sätty sillä vähintäänkin joustamattomaila ja sessa, kun kysymys on epäsuorasta verotuk-
10863: tuotantoa vaikenttavalla tavalla, jolla vero- sesta, lähinnä elinkeino- ja liike-elämä, kun
10864: tusta usein on sovellettu. On otettava huo- taas suuren yleisön reaktio ei ole ensisijai-
10865: mioon, että myös liikevaihtoveroviranomaiset nen. On huomattava, että taloudellisen yrit-
10866: ovat huomattavan varauksettomasti tunnus- teliäisyyden edustajat vaihtoprosessin eri as-
10867: taneet, että tuotantoverojärjestelmä on osoit- teissa ovat muutamin harvoin poikkeuksin
10868: tautunut erittäin vaikeasti hoidettavaksi. Se nyttemmin sitä mieltä, että liikevaihtoveroa
10869: virheellinen käsitys, että tämä järjestelmä on viivytyksettä muutettava siten, että se ei
10870: olisi veroteknillisesti yksinkertainen, oli muu- yhtä ankarasti, epäviisaasti eikä epäoikeuden-
10871: IV,l09. - Procop6 ym. 227
10872:
10873: mukaisesti kuin nyt kohdistu tuotantoon ja että hallitus taahdollisimman pian
10874: työllisyyteen. ryhtyisi toimenpiteisiin liikevaihtove-
10875: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- ron muuttamiseksi tuotantoportoosta
10876: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- myyntiportaaseen.
10877: mus,
10878: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
10879:
10880: Victor Procope. Verner Korsbäck.
10881: Ralf Törngren.
10882: 228
10883:
10884: IV,110. - Toiv.al. N: o 82.
10885:
10886:
10887:
10888:
10889: Eskola ym.: Pienteollisuuden liikevaihtoverorasituksen lieven-
10890: tämisestä.
10891:
10892:
10893: E d u s k u n n a 11 e.
10894:
10895: Yhteiskuntamme tämän hetken tärkeimpiä yritysten järkevälle ja kannattavalle laajen-
10896: tehtäviä on uusien pysyväisten tuotannollista tumiselle ja se on tukahduttanut alkuunsa
10897: elämää palvelevien työpaikkojen luominen. monen uuden muuten toimin.takelpoisen ja
10898: Tämän tehtävän tuloksellinen toteuttaminen uusia työpaikkoja Juovan pienteollisuusyri-
10899: edellyttää valtiovallan taholta tehokkaita ja tyksen.
10900: nopeita toimenpiteitä. Erikoista huomiota on Kun työllisyysnäkymät ovat meillä erittäin
10901: kiinnitettävä siihen, että yksityiselle yritteli- huolestuttavat, niin olisi kiireellisesti korjat-
10902: äisyydelle turvataan toimintaedellytykset. tava ne lainsäädännössämme olevat epäkoh-
10903: Yksityinen vastuu turvaa useimmilla aloilla dat, jotka estävät uusien työpaikkojen syn-
10904: vähien pääomien tarkoituksenmukaisen sijoi- tymistä.
10905: tuksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
10906: Kaiken yrittäjätoiminnan pahimpia jar- eduskunta hyväksyisi seuraavan toivomuk-
10907: ruja on meillä tuotannollista elämää ras- sen:
10908: kaasti ja yksipuolisesti rasittava liikevaihto-
10909: vero. Sen säännökset ovat monella tavalla että hallitus antaisi Eduskunnalle
10910: ratkaisevasti vaikeuttaneet yrittäjätoimintaa kiireellisesti sellaisen liikevaihtovero-
10911: eri aloilla. Erikoisesti se tunnetaan pien.tool- lain muutosesityksen, jotta piem.teolli-
10912: lisuuden linjalla. Liikevaihtoveron rasitta- suuden ja muun uusia työpaikkoja
10913: vuus on kaatanut monia tämän alan vanho- antavan yritteliäisyyden rasituksia
10914: jakin yrityksiä. Se on ollut esteenä monien ratkaisevasti vähennettäisiin.
10915: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
10916:
10917: Kusti Eskola. Ka~o Kleen1ola.
10918: 229
10919:
10920: IV;111. - Toiv.al. N:o 83.
10921:
10922:
10923:
10924:
10925: Tikkaoja ym.: Liikevaihtoverolain muuttamisesta käsityö- ja
10926: pienliikkeiden osalta.
10927:
10928:
10929: E d u s k u n n a ll e.
10930:
10931: Valtiovallan taholta on tuettu pienteolli- sia, että hallituksen olisi kiireellisesti esitet-
10932: suuden kehittämistä jo pitemmän aikaa. tävä voimassa olevaan liikevaihtoverolakiin
10933: Mm. vuosittain jaettujen halpakorkoisten tarpeelliset muutokset. - Olisiko lakia muu-
10934: lainavarojen turvin onkin voitu mainittua tettava siten, että määrätyn työntekijäluvun
10935: elinkeinoalaa huomattavasti edistää. Kuiten- perusteella (esim. 5 työntekijää alittavat)
10936: kin pienteollisuuden kehitystä ja kilpailu- työliikkeet vapautettaisiin liikevaihtoveron
10937: kykyä häiritsee, jopa estääkin, nykyinen lii- suorituksesta, tai olisiko pienyritysten osalta
10938: kevaihtovero. Ensinnäkin tämä vero jakaan- kannettava alhaisempi veromaara, taikka
10939: tuu epätarkoituksenmukaisesti samassa ase- olisiko muilla asiallisilla muutoksilla voi-
10940: massa olevien työliikkeitten kesken, jopa massa olevaan liikevaihtoverolakiin käsityö-
10941: jättää sijaa lain kiertämisellekin. Toiseksi ja pienyritysten kannalta saatava oikeuden-
10942: nykyiset säännökset estävät työntekijäin si- mukaiset muutokset?
10943: joittamista pienteollisuusyrityksiin. Tällai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
10944: nen on täysin vastakkaista valtion lainavaro- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10945: jen tukemalle pienteollisuuden edistämiselle. muksen,
10946: Edelleen on mainittava, että useilta pien-
10947: yrittäjiltä puuttuvat mahdollisuudet niin että hallitus kiireellisesti selvittäisi
10948: täydelliseen kirjanpitoon ja liikevaihtovero- ja antaisi Eduskunnalle esityksen
10949: lain säädännön tuntemiseen, että pystyisivät muutoksista voimassa olevaan liike-
10950: asiantuntevasti veroasiansa hoitamaan. On vaihtoverolakiin, niin että se tasa-
10951: käsitettävää, että virheet tässä voivat muo- puolisesti kohdistuisi kaikkiin käsityö-
10952: dostua sellaisiksi, että pienillä pääomilla al- ja pienliikkeisiin ja että mainittua
10953: kavan uuden yrityksen toiminta muodostuu verolakia muutettaisiin niin, että se
10954: kestämättömäksi. edistäisi käsityö- ja pienteollisuusyri-
10955: Jo edellämainitsemamme asiat ovat sellai- tyksien kehitystä.
10956: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
10957:
10958: V'åinö Tikkaoja. Pentti Niemi. A. Härkönen.
10959: Elis Manninen. Toivo Antila. Aarre Marttila.
10960: Impi Lukkarinen. Toivo Asvik.
10961: 230
10962:
10963: IV,112. - Toiv.al. N:o 84.
10964:
10965:
10966:
10967:
10968: Hara. ym..: Koulurakennuksiin käytettävien rakennustarvik-
10969: keiden liikevaihtoveron palauttamisesta.
10970:
10971:
10972: E d u s k u n n a 11 e.
10973:
10974: Asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10975: rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
10976: liikevaihtoveron palauttamista koskevan 28 seksi, että koUlutarkoitukseen käytet-
10977: päivänä joulukuuta 1956 annetun lain sään- täviin rakennuksen tai samaan tarkoi-
10978: nökset eivät edellytä vastaavan verohelpo- tukseen kä-ytettävän yhtenäisen. ra-
10979: 1mksen antamista koulurakennusten omista- kennussuunnitelman mukaan rakenne-
10980: jille. Kun kuitenkin väestön jatkuva lisään- tun rakennusryhmän, jonka rakenta-
10981: tyminen ja koulutustarpeen kasvaminen minen on aloitettu 31 päivän joulu-
10982: maassamme nimenomaan suurten ikäluok- kuuta 1956 jälkeen, mutta viimeistään
10983: kien kyseessä ollen edellyttävät koulutilojen 31 piiivänä joulukuuta 1960 ja joka
10984: tehokasta lisäämistä ja laajentamista, 0lisi on valmistunut käyttökuntoon ennen
10985: syytä kaikin voimin tukea koulurakennusten 1 päivää tammikuuta 1964, omista-
10986: aikaansaamista. Erittäin tuntuvana h.elpo- jalla on oikeus saada takais~n asunto-
10987: tuksena olisi tällöin vapautuksen myöntä- jen rakentamiseen kiiytettyjen r(l,ken-
10988: minen liikevaihtoverosta niiden rakennustar- nustarvikketide$ ja tehdasvaJmisteisten
10989: vikkeiden kohdalla, jotka koulurakennustyö- rakenneosien hintaan sisältynyt liike-
10990: hön on käytetty. vaihwver9.
10991: Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
10992: dotamme eduskunl't&D. päätettäväksi toivo-
10993: muksen,
10994: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
10995:
10996: Erkki Ban.. Brkki Koivisto. Erkki Tuuli.
10997: Joh. W"trtana. J:ussi Saukkonea. Olli .A:alanb.
10998: Jaakko Kemppainen. Juha Rihtniemi. Mauri Seppä.
10999: IV,113.- Hemst.mot. N:o 85.
11000:
11001:
11002:
11003:
11004: Högström m. fl.: Angående fiskebåtsmotorers befriande från
11005: omaa~-mi:agss.katt.
11006:
11007:
11008:
11009: Till Riksdagen.
11010:
11011: Bland fiskarbefolkningen råder ett starkt bevisligen användas för fiske, kräver att
11012: missnöje dä.rover, att :fis:kun.a. vid ~.Qp av jordbruksmaskinerna och Mtmotore:r:na. ~äl
11013: fiskehåtsm.otorer nödgas e:dägga om.sättnings_, las i samm.a klass, :få vi härmed vi)l'ds.amt
11014: skatt för desanuna, ehuru j<U'dbruksmaski- iöreslå, att riksdagen ville besluta hemstälb~-,
11015: nerna äro befriade från denna skatt. Dä
11016: fiskarbefolkningens livsvillkor äFo hårda kan att regeringen måtte vidlaga skynd-
11017: det icke vara rättvist att samhället betungar samma åtgärder diirhän, att d& båt-
11018: denna. befolknin.g me.d extra pålagor. mntorer, som bevisligen an'lliindas för
11019: Med hänsyn tili ovanstående samt då en fiske, bli bejriade från omsättnings-
11020: Fättvis lösning av omsättningsskattefrågan skatt.
11021: för jordbruksmaakiner och båtmotorer, som
11022: Helsingfors den 12 augusti 1958.
11023:
11024: Sven Högström. Grels Teir.
11025: Arthur Lal'ISGil. . '!". JL Rordstzim.
11026: 232
11027:
11028: IV,113.- Toiv.al. N:o 85.
11029: Suomennos.
11030:
11031:
11032:
11033:
11034: Högström ym.: Kalastusvenemoottorien vapauttamisesta lii-
11035: kevaihtoverosta.
11036:
11037:
11038: Eduskunnalle.
11039:
11040: Kalastajaväestön keskuudessa ollaan hyvin kysymyksen oikeudenmukainen ratkaisu vaa-
11041: tyytymättömiä siihen, että kalastajien on ka- tii, että maatalouskoneet ja venemoottorit
11042: lastusvenemoottoreita ostaessaan pakko suo- asetetaan samaan luokkaan, ehdotamme tä-
11043: rittaa niistä liikevaihtovero, vaikka maa- ten kunnioittaen, että eduskunta päättäisi
11044: talouskoneet ovat vapaita tästä verosta. Kun hyväksyä toivomuksen,
11045: kalastajaväestön elinehdot ovat ankarat, ei
11046: voi olla oikeudenmukaista, että yhteiskunta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11047: sälyttää tälle väestölle ylimääräisiä rasituksia. sellaisiin toimenpiteisiin, että vene-
11048: Edellä olevaan nähden ja kun maatalous- moottorit, joita todistettavasti käyte-
11049: koneiden ja kalastukseen todistettavasti käy- tään kalastukseen, vapautetaan liike-
11050: tettävien venemoottoreiden liikevaihtovero- vaihtoverosta.
11051: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
11052:
11053: Sven Bögström. Grels Teir.
11054: Arthur Larson. T. E. Nordström.
11055: 233
11056:
11057: IV,114. - Hemst.mot. N: o 86.
11058:
11059:
11060:
11061:
11062: Rosenberg m. fl.: Angående avlyftande av omsättningsskat-
11063: ten på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer ock fångstredskap av
11064: garn.
11065:
11066:
11067: T i ll R i k s d a g e n.
11068:
11069: Omsättningsskatten hör tili de ur social- skatt, en omständighet som i synnerligen hög
11070: och befolkningspolitisk synpunkt mest mot- grad försvårar möjligheten att förnya de
11071: bjudande formerna av beskattning eftersom för snabb förslitning starkt utsatta arbets-
11072: den hårdast drabbar de små inkomsttagarna. redskapen. Slopandet av omsättningsskatten
11073: Av dessa små inkomsttagargrupper är yrkes- på ovannämnda fiskredskap skulle i någon
11074: fiskarna ovedersägligen den yrkesgrupp, som mån lindra fiskarnas svåra belägenhet, var-
11075: har den mest osäkra och den minsta in- för vi, hänvisande tili vad ovan sagts, före-
11076: komsten i dagens Finland. slår, att riksdagen ville besluta hemställa,
11077: Fiskaren är dessutom i sitt dagliga arbete
11078: beroende av det dyraste och största urvalet att regeringen vidtar skyndsamma
11079: egna arbetsredskap, såsom fiskebåtar och åtgärder för att avlyfta omsättnings-
11080: -motorer, nät, ryssjor, skötar osv. Och dessa skatten på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer
11081: redskap är alla belagda med omsättnings- ock fångstredskap av garn.
11082: Helsingfors den 8 augusti 1958.
11083:
11084: Gösta Rosenberg Rainer Virtanen.
11085: Georg Backlund. Toivo Salin.
11086:
11087:
11088:
11089:
11090: 30 E 68'7/5'8
11091: IV,114. - Toiv.al. N: o 86.
11092: Suomennos.
11093:
11094:
11095:
11096:
11097: Rosenberg Jlll. : Liiket~aihtoveron poistamisesta kalastusaluk-
11098: sista, kalastusvene'ml}()ttoreista ja langasta valmistetuista
11099: pyydyksistä.
11100:
11101:
11102: E d u s k u n n a ll e.
11103:
11104: Liikevaihtovero on sosiaaliselta ja väestö- sulll'essa mää;rässä vaikeuttaa nopealle kulu-
11105: poliittiselta kannalta vastenmielisimpiä vero- miselle hyvin alttiiden työvälineiden Ulj.simis-
11106: tusmuotoja, koska. se kohdistuu ankarin:unin mahdollisuutta. Edellä mainittujen kalastus-
11107: pienten tulojen saajiin. Niistä pienten tulo- välineiden liikevfl.ihtoverQn poi~aminen hel-
11108: jen saajien ryhmistä ammattikalastajat muo- p()ttaisi jossakin määrin kala$ajien vaikeata
11109: dootavat vastaa.nsanomattomasti sen ammatti- asemaa, minkä vuoksi edellä sanottm:tn viita-
11110: ryhmän, jonka tulot tämä:n päivän Suomessa ten ehdotamme edl:l.>'ikunnJ'-,n h.yväksyttäväln!i
11111: ovat epävarmimmat ja pienimmät. toivomuksen,
11112: Kalastaja on sitä paitsi päivittäisessä työs-
11113: sään riippuvainen kalleimm.asta ja suurim- että hallitus r.yhtyi..si kiireellti.<Jiin toi-
11114: masta omien työvälineiden valilmimasta, menpiteisiin kala6tusveneiden, ka.!~
11115: kuten kalastusveneisiä ja -moottoreista, ver- tusmoot;toreiden ja verkkQpyydyst~Jn
11116: koista, rysistä jne. Ja kaikille näille väli- liikevaihtoveron poistamiseksi.
11117: neille on pantu liikevaihtovero, mikä erittäin
11118: Helsingissä 8 päivänä elolnnita 1958.
11119:
11120: Gösta Rosenberg Rainer Virtanen.
11121: Georg Backlund. Toivo Salin.
11122: IV,115.- Hemst.mot. N:o 87.
11123:
11124:
11125:
11126:
11127: Rosenberg m. fl.: Angående sänkning av priset på flytande
11128: brä1tsle för fiskebåtsmotorer.
11129:
11130:
11131: T i ll R i k s d a g e n.
11132:
11133: Den ekonomiska utvecklingen i vårt land har ju i många år givits traktorägarna för
11134: har under de senaste åren gått i en allt lantbruksändamål. Det vore därför rättvist,
11135: ogynnsammare riktning för de arbetande. att denna förmån även beviljas yrkesfis-
11136: Ieke minst har yrkes:fiskarnas ekonomiska karna, vilka alla i sitt arbete är tvungna att
11137: läge tili ytterlighet försvårats. Den avfolk- använda flytande motorbränsle.
11138: ning av skärgården, som på.går sedan ett l\fed hänvisning tili ovanstående föres.lår
11139: antal år tillbaka, bör fås att avstanna. Detta undertecknade, att riksdagen ville besluta
11140: kan ske genom. att staten skyndsamt räcker hemställa,
11141: yrkesfiskarna en hjälpande hand och vidtar
11142: olika åtgärder för att göra fisket mera lön- att regeringen måtte skrida till
11143: samt. skyndsamma åtgärder för att känn-
11144: Ett medel att minska yrkesfiskarnas ut- bart sänka prisen på flytande bränsle,
11145: gifter vore att avsevärt sänka priset på fly- som allmänt användes i fiskebåts-
11146: tande bränsle, som · fiskarna an.vänder för mottJrer.
11147: sina bltmotorer. Statlig hjäJ.p i denna form
11148: Helsingfors den 8 augusti 1958.
11149:
11150: Gösta Rosenberg :Rainer Virta.nen.
11151: Georg Backlund. Toivo Salin.
11152: 236
11153:
11154: IV,115.- Toiv.a.l. N:o 87.
11155: Suomennos.
11156:
11157:
11158:
11159:
11160: Rosenberg ym.: Kalastusalusten moottoreissa käytetyn neste-
11161: mäisen polttoaineen hinnan alentamisesta.
11162:
11163:
11164: E d u s k u n n a ll e.
11165:
11166: Maamme taloudellinen kehitys on viime myönnetty maataloustarkoituksiin käytettä-
11167: vuosina ·kehittynyt työtätekevien kannalta vien traktorien omistajille. Olisi sen vuoksi
11168: yhä epäedullisempaan suuntaan. Ei vähiten oikeudenmukaista, että tämä etu suotaisiin
11169: ammattikalastajien taloudellinen asema ole myös ammattikalastajille, joiden kaikkien on
11170: vaikeutunut äärimmäisyyksiin asti. Jo vuo- pakko työssään käyttää nestemäistä poltto-
11171: sia jatkunut väestön siirtyminen saaristosta ainetta.
11172: on saatava pysähtymään. Tämä voi tapahtua Edellä olevaan viitaten ehdottavat allekir-
11173: siten, että valtio kiireellisesti ojentaa am- joittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11174: mattikalastajille auttavan kätensä ja ryhtyy muksen,
11175: erilaisiin toimenpiteisiin tehdäkseen kalastuk-
11176: sen kannattavammaksi. että hallitus kiireellisesti 1·yhtyisi
11177: Eräs keino ammattikalastajien menojen vä- toimenpiteisiin kalastusvenemootto-
11178: hentämiseksi olisi huomattavasti alentaa sen reissa yleisesti käytettyjen nestemäis-
11179: nestemäisen polttoaineen hintaa, jota kalas- ten polttoaineiden hintojen tuntuvaksi
11180: tajat käyttävät venemoottoreissaan. Valtion alentamiseksi.
11181: apuhan on tässä muodossa monina vuosina
11182: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
11183:
11184: Gösta. Rosenberg Rainer Virtanen.
11185: Georg Ba.cklund. Toivo Salin.
11186: 237
11187:
11188: IV,116. - Toiv.al. N: o 88.
11189:
11190:
11191:
11192:
11193: Kekkonen ym..: Moottorisahojen hinnan alentamisesta.
11194:
11195:
11196: E d u s kun n a J,l e.
11197:
11198: Metsätyömailla on moottorisaha ollut meillä Moottoriaahoilta olisi liikevaihtovero ja tulli
11199: vasta lyhyen ajan käytännössä. .Se on ollut poistettav,a, ja ellei tällä toimenpiteellä
11200: pääasiassa kokeiJ.utarkoituksessa. Mutta tänä hintaa saada nykyisestä huomattavasti pie-
11201: lyhyenä aikana on jo voitu todeta, että moot- nenemään, niin valtion talousarvioon olisi si-
11202: torisaha 1001. tärkeimpiä koneita, mitä metsä- sällytettävä määräraha hiDJtojen alentamista
11203: työmailla voidaan hyödyllisesti käyttää. Se varten. Tämä toimenpide ei olisi poikkeuk-
11204: on katsottava välttämättömäksi metsätyömie- sellinen eikä uusi, sillä DJäinhän tehdään mo-
11205: hen työvälineeksi. Mutta moottorisahojen nessa muussa hyödy1listä tarkoitusta edistä-
11206: hinta on niin korkea, huomioon ottamalla vässä asiassa.
11207: metsätyömiesten palkka ja työn kausiluontoi- Edellä olevan perusteella ja viitaten ed.
11208: suus, ettei metsätyömiehillä ole mahdolli- Rytingin ym. toivomusaloitteeseen n: o 95
11209: suutta ostaa moottorisahaa, mikä on ollut es- vuoden 1957 valtiopäiviltä ehdotamme kun~
11210: teenä niiden yleistymiselle. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11211: Kun meillä valtion toimesta edistetään muksen,
11212: teollisuuden, maatalouden ja yleensä kaik-
11213: kieDJ työolojen koneellistamista, niin käsityk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11214: semme mukaan olisi valtiovallan toimenpi- toimenpiteisiin moottorisahojen hinnan
11215: teillä myöskin tuettava ja edistettävä moot- alentamiseksi.
11216: torisahan käytön yleistämistä metsätöissä.
11217: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
11218:
11219: Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä..
11220: 238
11221:
11222: IV,117. - Toiv.al. N:o 89.
11223:
11224:
11225:
11226:
11227: Hy-rtiäi.nMI. ym.: KiinteistönJ1tovutusveron siirtämisestä vero-
11228: viranomaisten määrättäväksi ja perittäväksi.
11229:
11230:
11231: E d u s kun n a He.
11232:
11233: Voilnassaolevan lainsäädännön mukaan 'OOll luovutuksesta maksettava vero määrättäisiin
11234: alitui()Illarin ottaessaan vastaan kiinteistön suoraan veroviranomaisten t()imesta ja alituo-
11235: ilainhuudatusta k"OSkevat asiakirjat samalla marin tehtäväksi jätettäisiin vain lainhuuda-
11236: valvottava, että leimaverolaissa säädetty lei- tuksen muiden edellytysten ()lOOJ.assaolon tut-
11237: mavero mahdollisine lainhuudon hakemisen kiminen ja lainhuudon myön;täminen siinä
11238: myöhästymisen aiheuttamina korotuksineen tapauksessa, että .edellytykset ovat olemassa.
11239: on maksettu, ja sitä varten tutkittava leima- ·On jo pitkä aika siitä, kun vastaavasti ali-
11240: veron määrä ja mitätöitävä sen maksuun os- tuomarille kuuluva velvollisuus perintöveron
11241: tetut leimamerkit. Leimaveron määrän tut- maksamisen suorittamisen tutkimisesta siir-
11242: kimista varten on iii.Sianomaisen kuitenkin rettiin häneltä pois ja jätettiin varsinaisten
11243: esitettävä verolautakunnan lausunto ja muita veroviranomaisten, tehtäväksi. Huomioonot-
11244: mahdollisia tanrittavia asiakirjoja loovutetun taen yleisen kehityksen on perusteltavissa se,
11245: omaisuuden todellisen arvon määräämiseksi. että myöskin kiinteistön luovutuksen yhtey-
11246: Tällöin saattaa tapahtua, että samasta saan- dessä kannettava vero jäisi yksinomaan vero-
11247: nosta tulee määrätyissä tapauksissa suoritet- viranomaisten hoitoon.
11248: tavaksi 1mmaveron lisäksi myöskin lahjave- Tämän johdosta kunnioittaen esitämme
11249: roa. Alituomarin varsinaisiin tehtäviin ei edu.skunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11250: kuitenkaan kuulu veroviranomaisena toimi-
11251: minen, vaan hänen ensisijainen velvollisuu- että hallitus ryktyisi toimenpiteisiin
11252: tensa on tutkia yksityisoikeudellisesti, onko lainsäädännön. siten muuttamiseksi,
11253: kulloinkin kysymyksessäoleva saanto sen laa- että kiinteistön luovutuksesta menevän
11254: tuinen, että lainhuudatus voidaan myöntää. veron määrääminen ja periminen siir-
11255: Päinvastoin hänen toimimisestaan veroviran- rettäisiin alituomarilta tapahtuvaksi
11256: omaisena koituu hänelle paljon sellaisia teh- valtionverotuksen ja valtionverojoo pe-
11257: täviä, jotka hänelle eivät kuulu. Tämän rimis.en toimittaville viranomaisille.
11258: vuoksi olisi asiallisempaa, että kiinteistön
11259: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
11260:
11261: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila. Aaro Stykki.
11262: Juho Tenhiälä. Armi Hosia.
11263: IV,118.- Hemst.mot. N:o 90.
11264:
11265:
11266:
11267:
11268: Ehrnrooth m. fl.: Angående O!Vlåtande av proposition om
11269: ändring av ktgen om skatt på arv och gåva.
11270:
11271:
11272: Till Riksdagen.
11273:
11274: Lagen om skatt på arv och gåva, som är om skatt på arv och gåva har emellertid icke
11275: given den 12 juli 1940 (378/40) ändrades ändrats sedan 1950. Icke heUer har de ·öv-
11276: semtst genom en den 28 april 195o given lag riga av penningvärdets nedgång under 1950-
11277: (213/50) bl.a. på de punkter, där penning- talet ·påkallade ändringarna vidtagits. Arvs-
11278: värdets nedgång under det gångna decenniet och gåvobeskattningen har därför skärpts i
11279: påkallade justering av de progressiva skatte- betydande utsträckning, utan att detta varit
11280: skalorna samt höjnihg av den övre gränsen lagstiftarens avsikt. Det är hög tid att
11281: för skattefritt arv och skattefri gåva och av korrigera det rådande missförhällandet, så
11282: de stadgade avdragen från arvsandel. att vid arvs- och gävobeskattningen icke
11283: Sedan regeringen avlät sin proposition av alltjämt tillämpas skatteskalor och belopp
11284: den 3 februari 1950, viiken ledde till ovan avsedda för helt andra realvärden än de
11285: nämnda lagändring, har penningvärdet åter nuvarande.
11286: undergått en synnerligen kraftig försäm- Med hänvisning till det ovan anförda före-
11287: ring, som återspeglas i levnadskostnadsindex' slär vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
11288: stegring irån 833 till 1 417 (basäret 1938- hemställa,
11289: 39) eller med 77 procent. Denna penning-
11290: värdets försämring har föranlett regelbundna att regeringe11, skyndsamt måtte av-
11291: ändringar av de progressiva skatteskalorna låta proposition till Riksrlagen, om så-
11292: :för inkomst- och förmögenhetsskattens be- dan ändring av lagen om skatt tpi, arv
11293: räknande. Säsom exempel kan nämnas, att ock gåva, att penningvärdets nedgåny
11294: den lägsta beskattade årsinkomsten i första blir beaktad i fråga om de progres-
11295: skattekbtssen år 1950 var 60 000 mark och siva skatteskalorM, den övre gränsen
11296: i år 180 000 mark eller det trefaldiga belop- för skattefritt arv och skattefri yåva
11297: pet. De progtessiva skatteskalorna i lagen samt de stadgade avdragern,s storlek.
11298: Helsingfors den 7 augusti 1958.
11299:
11300: Georg C. Ehrnrooth. Grels !'eir.
11301: Arthur Larson. Erkki Hara.
11302: Sven llögstrtbn. :aatt Törngren.
11303: Vel1ler Korsbäck. V'tetor Prooope.
11304: Atwa.r Sundell. lturt Wordfors.
11305: 240
11306:
11307: IV,118. - Toiv.al. N:o 90.
11308: Suomennos.
11309:
11310:
11311:
11312:
11313: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta perintö- ja lahjavero-
11314: lain muuttamisesta.
11315:
11316:
11317: Eduskunnalle.
11318:
11319: Perintö- ja lahjaverolakia, joka on annettu progressiiVIsia asteikkoja ei kuitenkaan ole
11320: 12 päivänä heinäkuuta 1940 (378/40) muu- muutettu sitten vuoden 1950. Ei myöskään
11321: tettiin viimeksi 28 päivänä huhtikuuta 1950 ole ryhdytty muihin rahanarvon alenemisen
11322: annetulla lailla (213/50) mm. niissä kohdin, 1950-luvun kuluessa aiheuttamiin muutoksiin.
11323: joissa rahanarvon aleneminen edellisen vuosi- Perintö- ja lahjaverotus on sen vuoksi tullut
11324: kymmenen aikana aiheutti progressiivisten huomattavassa määrin ankarammaksi tämän
11325: veroasteikkojen tarkistuksen sekä verovapaan olematta lainsäätäjän tarkoitus. On korkea
11326: perinnön ja verovapaan lahjan ylärajan ja aika korjata vallitseva epäkohta, niin ettei
11327: perintöosuudesta säädettyjen vähennysten ko- perintö- ja lahjaverotuksessa yhä edelleen
11328: rottamisen. sovelleta kokonaan toisia kuin nykyisiä reaali-
11329: Sen jälkeen kuin hallitus antoi esityksensä arvoja varten tarkoitettuja veroasteikkoja ja
11330: 3 päivältä helmikuuta 1950, joka johti edellä määriä.
11331: mainittuun lainmuutokseen, on rahanarvo Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11332: jälleen erittäin voimakkaasti laskenut, mikä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11333: kuvastuu elinkustannusindeksin nousussa 833 muksen,
11334: pisteestä 1477 pisteeseen (perusvuotena 1938
11335: -39) eli 77 prosentilla. Tämä rahanarvon että hallitus kiireellisesti antaisi
11336: aleneminen on aiheuttanut säännöllisiä muu- Eduskunnalle esityksen perintö- ja
11337: toksia tulo- ja omaisuusveron määräämistä lahjaverolain muuttamisesta siten, eUä
11338: koskevissa progressiivisissa veroasteikoissa. rahanarvon aleneminen tulee huomioon
11339: Esimerkkinä voidaan mainita, että alin ve- otetuksi progress~W1-81-8Sa veroastei-
11340: rotettava vuositulo ensimmäisessä veroluo- koissa, verovapaan perinnön ja vero-
11341: kassa vuonna 1950 oli 60 000 markkaa ja vapaan lahjan ylärajassa sekä säädet-
11342: tänä vuonna 180 000 markkaa eli kolminker- tyjen vähennysten suuruudessa.
11343: tainen määrä. Perintö- ja lahjaverolain
11344: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
11345:
11346: Georg 0. Ehrnrooth. Grels Teir.
11347: Arthur Larson. Erkki Hara.
11348: Sven Högström. Ralf Törngren.
11349: Verner Korsbäck. Victor Procope.
11350: Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
11351: IV,119. - Toiv.al. N: o 91.
11352:
11353:
11354:
11355:
11356: Bw.g-Simclm.811.: Tu1:kimlllfk:lftln, toimittamisesta talouselämän
11357: tervehdyttämiseksi.
11358:
11359:
11360: Eduskunnalle.
11361:
11362: Maan talouselämän tervehdyttäminen ja olisi nämä seikat Stliatava ~iantuntev88ti ja
11363: työllisyyden ylläpitäminen vaativat valtion perusteeUisesii selviW;yiksi esim. taloustie-
11364: men:&jen supistamisen, 'W!'opo.U.tiikan uudis- teen tutkijain ja käytännön taloo.selä.män,
11365: tamisen ym. jo nyt selvästi nähtävinä ole- sekä pien- että suuryrittäjäin edustajien
11366: vien käytännöllisten korjaustehtävien lisäksi muodostaman. tutkimus.toimikun:nan avulla,
11367: todella asiantuntevaa selvitystä siitä, missä jolle asetettaisiin :mahdollisimman lyhyt mää-
11368: määrin talouselämän vaikeudet ovat rakenne- räaika työtään varten.
11369: virheiden aiheuttamia, missä määrin talous- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
11370: elämän laeille vieraiden poliittisten tai mui- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11371: den virheellisten ratkaisujen, missä määrin
11372: taas toistuvien ulkomaisten suhdannevaihte- että hallitus toimituttais~ talouselä-
11373: lujen ja niihin ajoissa varautumattomuuden män tervehdyttämistä ja työllisyyttä
11374: ym. syiden aiheuttamia. Samalla olisi selvi- sflmäWipitäen taloustieteen tutkijain ja
11375: tettävä mm. työttömyyden ennakolta torju- käytännön talouselämän asiantuntijain
11376: mista silmälläpitäen kotimaisen raaka-aineen, avulla lyhyellä määräajalla selvityksen
11377: puutavaran ym. jalostamisen mahdollisuudet siitä, missä määrin talouselämämme
11378: kotimaassa mahdollisimman pitkälle ennen vaikeudet ovat rakennevirheiden, vir-
11379: ulosvientiä. heellisten poliittisten ratkaisujen,
11380: Voidaksemme pitkällä tähtäimellä selvitä ulkomaisten suhdannevaihtelujen ym.
11381: taloudellisista vaikeuksista ja rakentaa ter- aiheuttamaa sekä millä toimenpite~'llä
11382: veen talouselämän pohjaa tulevaisuudelle korjattavissa.
11383: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
11384:
11385: Margit Borg-Sundman.
11386:
11387:
11388:
11389:
11390: 31 E 687)58
11391: 242
11392:
11393: N,100. - Toiv.al. N: o 92.
11394:
11395:
11396:
11397:
11398: Lahtela. ym.: Ohjelman, valmistamisesta uusien, työpaikkojen
11399: luomiseksi.
11400:
11401:
11402: Ed uslkunnalle.
11403:
11404: Suoritettujen laskelmien perusteella tarvi- että hallitus valmistaisi vuoden, 1959
11405: taan 1970-luvun alkuun mennessä noin loppuun, mennessä sellaisen, kokoMis-
11406: 600 000 uutta työpaikkaa. Näiden luomiseen ohjelman,, jonka puitteissa luodaan
11407: on viipymättä ryhdyttävä. 1970-luvun, alkuun mennessä tarvitta-
11408: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- vat 600 000 uutta työpaikkaa.
11409: kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11410: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
11411:
11412: Olavi Lahtela.. Wiljam Sarjala. Ale Holopainen.
11413: Kalle Kämäräinen. Yrjö Sinkkonen. Esu Niemelä..
11414: Eeli Erkkilä.. Esa Timonen. Hannes Paaso.
11415: Veikko Savela.. Eemil Partanen.
11416: 243
11417:
11418: IV,121. - Toiv.al. N: o 93.
11419:
11420:
11421: Pitsinki ym.: Lähivuosia koskevan teollistamisohjelman laati-
11422: misesta.
11423:
11424: E d u s k u n n a 11 e.
11425:
11426: Yleinen elintason nousu ja sosiaalisen tur- liset etujärjestötkin saavat toiminnalleen luo-
11427: vallisuusjärjestelmän kehittäminen ovat mah- tettavan pohjan. Meidänkään maassamme ei
11428: dollisia vain sillä edellytyksellä, että kaikille lähivuosien aikana kyetä ratkaisemaan valta-
11429: työkykyisille kansalaisille kyetään tarjoa- vaa työllisyysongelmaa ja siihen kytkeyty-
11430: maan työtä ja että kansantaloudessamme vää teollistaruistehtävää ilman käytännön
11431: määrätietoisesti keskitytään niille tuotannon- tarpeita palvelevaa kansallista taloussuunnit-
11432: aloille, jotka kansainvälisen työnjaon puit- telua, joka asettaa yleiset taloudelliset pyrki-
11433: teissa antavat koko kansamme suorittamalla mykset ja niihin liittyvät sosiaaliset tavoit-
11434: työlle parhaan mahdollisen palkan. Työllisyy- teet selväpiirteiseen tärkeysjärjestykseen.
11435: den turvaaminen sekä tuotannon laajentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11436: nen ja tehostaminen vaativat jatkuvaa ja kunnalle hyväksyttäväksi toivomuksena halli-
11437: suunnitelmallista ponnistelua maamme teol- tukselle,
11438: listamiseksi. Siksi on aktiiviselle ja tarkoituk-
11439: senmukaiselle teollisuuspolitiikalle annettava että hallitus aikaisemmin suoritet-
11440: keskeinen asema talouspolitiikassa. tuun selvitystyöhön ja tarpeellisiksi
11441: Maassamme on jo suoritettu arvokasta, katsottaviin lisäselvityksiin nojautu-
11442: osittain yksityiskohtaistakin selvitystä niistä van teollistamisohjelman avulla yhden-
11443: periaatteista ja suuntaviivoista, joita noudat- mukaistaisi talouspoliittisen suunnitte-
11444: taen maamme teollistamista olisi edelleen lun sellaisella tavalla, joka takaa teo"t-
11445: kehitettävä. Pääosaltaan suunnitelmat ja listamiskysymykselle sen merkityksen
11446: ehdotukset ovat kuitenkin jääneet toteutta- mukaisen huomion taloudellisten rat-
11447: matta ja tehty selvittelytyö on siten tullut kaisujen yhteydessä, ja
11448: hukkaan heitetyksi. Teollistamista tarkoitta- että hallitus tässä tarkoituksessa
11449: vat ja sitä palvelevat toimenpiteet ovat sitä- asettaisi taloudellisen suunnittelueli-
11450: paitsi olleet vailla yhtenäisyyttä. men, joka käytäntöä silmällä pitäen
11451: Vallitsevan talousjärjestelmän luonteesta kiireellisesti laatii lähivuosia koskevan
11452: riippumatta pyritään edistyvissä nykyaikai- teollistamisohjelman ja tekee sen osalta
11453: sissa valtioissa laatimaan ja toteuttamaan täsmälliset ehdotukset hallituksen ja
11454: taloudellisia kehityssuunnitelmia, joiden puit- Eduskunnan päätettävistä tehtävistä.
11455: teissa niin yritykset kuin erilaiset taloudel-
11456: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
11457: Kaarlo Pitsinki. Arvo Ahonen. Lempi Lehto.
11458: 0. Lindblom. Kustaa Alanko. Georg Eriksson.
11459: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen.
11460: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Valto Käkelä.
11461: Viljo Virtanen. Ensio Partanen. Elis Manninen.
11462: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tanner.
11463: Onni Peltonen. Anni Flinck. Kalle Matilainen.
11464: Rafael Paasio. Sylvi Siltanen. G. Henriksson.
11465: Arvo Tuominen. Veikko Kokkola. Onni Peltonen.
11466: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Eetu Karjalainen.
11467: Juho Karvonen. Lars Lindeman. Onni Hiltunen.
11468: 244
11469:
11470: IV,122. - Toiv.al. N:o 94.
11471:
11472:
11473:
11474:
11475: Helle ym.: Toimenpiteistä maaseudun teollistamiseksi.
11476:
11477:
11478: Ed uskunnaHe.
11479:
11480: Muuan jullcisen keskustelun yleisimpiä ai- ponnistuksin pyrittävä teollistamaan luo-
11481: heita on viime vuosina ollut maaseudun malla uudelle teollisuudelle riittäviä toimin-
11482: teollistaminen ja teollisuutemme lisäämi- taedellytyksiä kuljetusyhteyksien kehittämi-
11483: nen kokonaisuudessaankin. Kun uutta sellä, voimansaannin turvaamisella ja tar-
11484: teollisuutta ei ole riittävän paljon syn- peellisten rahoituskysymysten järjestelyllä.
11485: tynyt, niin tämän taloudellisen raken- Ennen kaikkea tarvittaisiin yhtenäistä ja te-
11486: teemme heikkouden johdosta väestön muut- hokasta teollistamissuunnittelua, jotta tätä
11487: toliike maaseudulta kaupunkeihin ja mui- tärkeätä toimintaa voitaisiin käytännössä
11488: hin asutuskeskuksiin on voimakkaana jat- johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti
11489: kunut. Myös työttömyys erityisE"Bti viime toteuttaa.
11490: vuosina on huomattavasti lisääntynyt. Vuo- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
11491: den 1957 lopussa esitetyt asukaslukujen muu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11492: tokset maan eri kunnissa osoittavat, että jäl- muksen,
11493: leen kymmenettuhannet ihmiset ovat syn-
11494: nyin- ja kotiseuduiltaa.n joutuneet työn puut- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11495: teE'Bsa hakeutumaan teollisuus- ja liikepai- laajempiin toimenpiteisiin maaseudun
11496: koille. Väestön huomattavan voimakas lisä- teollistamiseksi ja että se sitä varten
11497: määrä on vuorostaan näissä aiheuttanut va- valmistaisi maan lähivuosien teollista,..
11498: kavia työllisyyspulmia. misohjelman, jonka mukaisesti suunni-
11499: Täystyöllisyys ja kansalaisten toimeentulo- tellut toimenpit,eet käytänn,össä suo-
11500: kysymys voidaan turvata vain työtilaisuuk- ritettaisiin.
11501: sien lukumäärää lisäämällä. Sen vuoksi olisi
11502: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
11503:
11504: Veikko Helle. Eetu Karjalainen. K. F. Haapasalo.
11505: Kalle Matilainen. Kustaa Alanko. Vilho Väyrynen.
11506: Varma K. Turunen. Eino Raunio. G. Henriksson.
11507: Valto Käkelä. 0. Lindblom. Kaarlo Pitsinki.
11508: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Arvo Ahonen.
11509: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. Arvo Tuominen.
11510: Pentti Niemi. Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
11511: 245
11512:
11513: IV,123. - Toiv.al. N: o 95.
11514:
11515:
11516:
11517:
11518: Mattila ym.: Toimenpiteistä maaseudun työmahdollisuuksien
11519: pMaritamisek$i pie.nteallisuutta edistämällä.
11520:
11521:
11522: Ed uskunnaHe.
11523:
11524: Viime vuosien aikana on paljon keskus- luokilleen. Nykyisellään, pitkät matkat työ-
11525: teltu maaseudun pienteollisuudesta. Tämä paikkoihin asutuskeskuksiin kuluttavat J.i'i$si
11526: keskustelu on aiheutunut siitä, että yleinen parasta työaikaa, voimaa sekä varoja.
11527: mielipide ja valtiovalta ovat suosin.eet yksin,. Viimeaikainen työttömyys ja sen aikaan-
11528: omaisesti suurteollisuuteen tähtäävää toimin- saarnat vaikeudet ja kustannukset valtioval-
11529: taa, mikä suuntaus on johtanut yhteiskun- lalle ovat selvänä osoituksena, että pienyrit-
11530: nallisiin vastakohtaisuuksiin sekä samalla teliäisyyden kehittäminen ja monipuolistami-
11531: tuonut esiin epäkohtia. Samanaikaisesti ovat nen on elintärkeä asia. Näin erikoisesti juuri
11532: maaseudulJa luontaiset mahdollisuudet jää- sen vuoksi, .että suurteollisuutemme ei Jähes-
11533: neet kokonaan• käyttämättä. Maaltapaon jat- kään pysty sijoittamaan väestönlisäystämme.
11534: kuessa käy asutus maassamme yhä: harvem- Samalla on todettava, että. tämän toiminnan
11535: maksi. alalla on tehty virheitä sekä on esiintynyt
11536: Maas.eutumme, mikä muodostuu yhä pien- pahoja laiminlyöntejä.
11537: vijlelysvaltaisemmaksi, kaipaisi työtilaisuuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11538: sia entistä enemmän. Erikoisesti maaseutu eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11539: tarvitsee pienempää teollisuutta, jossa jalos-
11540: tusaste voidaan viedä mahdollisimman pit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11541: källe, se tarvitsee tukea I,>ienyritteliäisyydelle toimenpiteisiin 'm(W,Seudun työmaMoZ-
11542: sekä näiden vuorovaikutusta. Maaseudun tu- Usuuksien parantamiseksi edistiimäl"lä
11543: lisi kyetä tarjoamaan työtilaisuuksia. pian pienteollisuutta niin pääomia anta-
11544: työkykyisiksi tuleviJle omille, suurille ikä- malla kuin rll/uitakin keinoja kä;yttäen.
11545: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
11546:
11547: Matti Mattila. Viljami Kalliolmski. Arvo Pentti.
11548: Antti :1. Rantamaa. Artturi .Tå.ms6n. Esu Niemelä.
11549: 246
11550:
11551: IV,124. - Toiv.al. N: o 96.
11552:
11553:
11554:
11555:
11556: Erkkilä. ym.: Alityöllisyysalueiden tuotann~Uisten investoin-
11557: tien lainoituksen järjestämisestä.
11558:
11559:
11560: Ed us:kunn alle.
11561:
11562: Pohjanmaan alityöllisyysalueet ovat pien- tännössä alhaisemmat kuin muualla. Täten
11563: viljelysvaltaisia seutuja, joissa maa- ja metsä- on edellytyksiä kaikelle sellaiselle teollisuu-
11564: taloudesta toimeentulevan väestön osuus on delle, jonka tuotteissa työpalkkojen osuus on
11565: yli 70 %, kun ·taas teollisuudesta toimeen- merkittävä.
11566: tulonsa saavan väestön osuus saattaa jäädä Viime vuosina on ennen kaikkea Siika-,
11567: f!,lle 10%. Tämä yksipuolisesti maa- ja metsä- Kala- ja Perhonjokilaaksoissa esiintynyt väes-
11568: talouteen suuntautunut talouselämä aiheut- tön poismuuttoa, jolloinka valmiita asuin-
11569: taa huonoina satovuosina ja metsätalouden rakennuksia, kouluja, liikenneväyliä ym.
11570: heikkojen menekkisuhteiden vallitessa vai- uhkaa jäädä tarpeettomiksi ja ne joudutaan
11571: keita työttömyyskriisejä. Talouselämän moni- asutuskeskuksissa uudelleen rakentamaan
11572: puolistaminen loisi pienviljelijäväestölle sopi- väestön siirtyessä sinne. On huomattava, että
11573: via sivuansiomahdollisuuksia sekä tasoittaisi nämä kustannukset saattavat olla suuremmat
11574: työn tarjontaa, ja on tuotannon jakaantumi- kuin uuden teollisuuden rrukentamiskustan-
11575: nen tasaisemmin muutoinkin kansantalouden nukset. Näin ollen vähäisten pääomiemme
11576: etujen mukaista. säästämiseksi on teollisuutta suunnattava
11577: Paikallisten raaka-ainevarojen puolesta alueelle, jossa esiintyy runsasta työvoiman
11578: Pohjanmaalla on edellytyksiä mm. energia- ylitarjontaa ja jossa vältytään edellä maini-
11579: tuotantoon vesivoiman, turvevarojen ja pien- tuista toiseen kertaan tapahtuvista yhteiskun-
11580: puun käyttöä tehostamalla. nan rakentamiskustannuksista.
11581: Vesivoimavaroista mainittakoon Oulujoen, Alityöllisyysalueiden raaka-ainevarojen hy-
11582: Kemijoen ja Iijoen tunnettujen vesivoima- väksikäyttö edellyttää kuitenkin suuria, pit-
11583: varojen lisäksi Simojoen, Kiiminkijoen, Pyhä- käaikaisia lainoituksia ja muullekin teollisuu-
11584: joen ja Perhonjoen vesivoimavarat, joiden delle on ulkopuolisen lainoituk~n turvaami-
11585: rakentamisella tulee olemaan suhteellisen nen alityöllisyysalueella tärk~ää:, koska pai-
11586: suuri merkitys paikallisilla työtilaisuuksina kalliset lainamahdollisuudet ovat melkein ole-
11587: sekä paikallisen energian saannin helpotuk- mattomat. Nykyisin jaettavat työllisyyslainat
11588: sena. ovat lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia, joten
11589: Mainittakoon vielä Haapavedellä sijaitse- niitä on voitu ikäyttää vain tilapäisluottoina.
11590: van Piipsannevan turvevarat, jotka sekä mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11591: ränsä että laatunsa puolesta ovat Suomen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11592: huomattavimpia ja joiden hyväksikäyttö vomuksen,
11593: esim. suurehkon turvevoimalaitoksen perusta-
11594: miseen on puollettavissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11595: Alueella sijaitsee suuria liikennekeskuksia menpiteisiin, jotta työllisyyden turvaa-
11596: kuten Oulainen, Ylivieska ja Haapajärvi, miseksi tarkoitetuista varoista voitai-
11597: joissa on edellytyksiä suuren ostajapiirin siin myöntää halpakorkoisia ja pitkä-
11598: vuoksi kulutustarviketeollisuudelle. Lisäksi aikaisia lainoja tuotannolUsiin inves-
11599: varsinkin Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa elinkus- tointeihin sellaisissa alityöllisyysaluei-
11600: tannukset ovat alhaisimpia maassamme, joten den maalaiskunnissa, joissa teollisuus-
11601: siellä työpaikka- ym. kustannukset ovat käy- väestön osuus on keskimääräistä huo-
11602: IV,124. - Erkldlll. ym. 247
11603:
11604: mattavasti alhaisempi, eikä työnteki- totyömaille, mikäli heidän asuinseudul-
11605: jöitä määrättäisi kotipaikaltaan kan- laan on tuotannollisia lainoituskoh-
11606: santaloudellisesti huonotuottoisille siir- teita.
11607: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
11608:
11609: Eeli Erkkilä. Ale Holopainen. Markus Niskala.
11610: Eino Uusitalo. Olavi Lahtela.. Matti Kekkonen.
11611: Aarre Marttila. Matti I.iinamaa, Niilo Ryhtä.
11612: ltusti Eskola. Veikko Savela.. Atte Pakkanen.
11613: Eskola. ya.: 71~r&eistä Pohjois-Suom6'4 eliflAM.oelämän
11614: kehittä~
11615:
11616:
11617:
11618: Ed uslku111n a.Ue.
11619:
11620: Pohjanmaan rannikkoalue ja yleensä koko Toisaalta olisi myös kiirehdittävä niitä toi-
11621: Pohjois-Suomi on ollut pitkän aikaa maamme menpiteitä, joitten avulla teollisuuden laajen-
11622: pahimpia työttömyysalueita. Monien kuntien tuminen näillä alueilla tulisi mahdolliseksi.
11623: osalta on tilanne kuluvanakin vuonna niin Jokien antamat mahdollisuudet voimakysy-
11624: vaiikea, että työttömyystyöt jatkuvat kesä- myksen rtaloudelliseksi ratkaisemiseksi olisi
11625: kuukausinakin. Tämän johdosta monien per- nopeasti hyväksikäytettävä. Välttämättömälle
11626: heitten toimeentulo on jatkuvasti riippuvai- tutkimus- ja suunnittelutyölle olisi osoitet-
11627: nen näistä tilapäiflluontoisista ansioista syn- tava riittävästi varoja. Ilman tätä työtä ei
11628: nyttäen epävarmuutta ja katkeraa mieltä. päästä jär.kevästi ja tehokkaasti toteuttamaan
11629: Toisaalta tämä johtaa näiden alueitten !kun- niitä suurisuuntaisia tehtäviä, jotka ovat
11630: nat erittäin vaikeaan asemaan. V eroäyrin välttämättömiä koko Pohjois-Suomen elin-
11631: hinta yhä nousee, mikä osaltaan estää sellai- lkeinoelämän pohjan laajentamisessa ja työlli-
11632: sen toiminnan syntymistä ja laajentumista, syyden turvaamisessa.
11633: joka loisi uusia työtilaisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että
11634: Kuitenkin näillä alueilla on runsaasti niitä . eduskunta hyväksyisi seuraavan toivomuk-
11635: perusedellytyksiä, joita hyväksi käyttäen voi- sen:
11636: taifliin työllisyys pysyväisesti turvata. Laa-
11637: jojen lkasvukelpoisten maitten kuivattamisella että hallitus tehostaisi Pohjois-Suo-
11638: luotaisiin ratkaisevasti parempia mahdolli- men kuivatussuunnitelmien toteutta-
11639: suuksia elinkelpoisen maatalouden harjoitta- mista ja kiirehtisi kaikkia niitä tutki-
11640: miselle. Sen vuoksi olisi tehostettava ja no- mus- ja suunnittelutöitä, jotka ovat
11641: peutettava viljelys- ja kasvukelpoisten metsä- tarpeellisia Pohjois-Suomen elinkeino-
11642: maiden kuivatustöitä. elämän kehittämisessä ja työllisyyden
11643: turvaamisessa.
11644: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
11645:
11646: Xusti Eskola.. Eeli Erkkilä.
11647: Xa.uno Xleem.ola.. Niilo B.yhtä.
11648: l'V,li6• ...,_ 'loi.v.al. H:·o 9a.
11649:
11650:
11651:
11652:
11653: J. E. Partanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Polbjo4. ja
11654: Itä-Suomen al~työllisyysalueiden elinkeinoelämän kehittä-
11655: miseksi. ·
11656:
11657:
11658:
11659: Eduskulli1na.He.
11660:
11661: Maassamme esiintyvä jatlmva ja ik:88Vava eivät tehokkaimmatkaan valtion ja kuntien
11662: työttömyys on muodostunut kysymykseksi, suorittamat työttömyyden torjumistoimen-
11663: jonka piiriin sisältyvät taloudeLliset ja yhteis- piteet ole osoittautuneet riittäviiksi, sillä par-
11664: kunnalliset vaikutukset ovat varsin laajakan- haimmillaankin ne kykenevät tuomaan vain
11665: toisia ja syvällekäyviä. Valtiontalouden sekä ajoittaista lievitystä vaikeaan tilanteeseen.
11666: asianomaisten kuntien kannettavaksi on työl- Vapaalla tavalla muodostuvien työtilai-
11667: lisyyden ylläpitämisestä kehittynyt vertaansa suuksien luomiseksi ja väestön toimeentulon
11668: hakeva taloudellinen rasitus. Tämän vuoksi turvaamiseksi olisi ennen kaikkea näille
11669: on täysin aiheellista ja ajankohtaista ha;kea alueille saatava syntymään sellaista vuorovai-
11670: ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin saada kutuksellista tuotantotoimintaa, joka anta-
11671: aikaan tilanteen tasapainottumista ja •terveh- malla kansantaloudellisesti arvokkaita tulok-
11672: tymistä. sia, samalla loisi uusia työtilaisuuksia sekä
11673: Eräillä maamme alueilla, ikuten Pohjois- ja saattaisi elinkeinoelämän entistä enemmän
11674: Itä-Suomessa, on todettavissa jatkuvaa raken- palvelem~~;an luonnon tarjoamien tuotanto-
11675: teellista tyttömyyttä. Tämä johtuu siitä, ettei edellytysten hyväksikäyttöä. Tällöin tulee ky-
11676: näiden seutujen tuotantoelämä ole kyennyt symykseen ensisijaisesti metsäteollisuuden
11677: kehittymään esim. väestönlisäyksen ja mui- piiriin kuuluvat tuotantomuodot. Näihin ky-
11678: den asiaan vaikuttavien tekijöiden luomia symyksiin oleellisesti liittyvät myöskin kulje-
11679: vaatimuksia vastaavasti. Näin on asianlaita tusolosuhteiden sekä ammattikoulutuksen ke-
11680: siitä huolimatta, että perusedellytyksiä tuo- hittiimiseen tähtäävät ratkaisut. Voimatalou-
11681: tantoelämän kehittymiselle ja monipuolistu- den alalla tapahtunut kehitys on jo ratkais-
11682: miselle on useissa tapauksissa runsain mää- sut teollisuuden tarvitseman energiakysymyk-
11683: rin tarjolla. Maatalouden viimeaikainen sen ja vapaana olevien koskivoimien rakenta-
11684: myönteinen kehitys ja siihen liittyvä laaja- minen jatkuu lähivuosina Kainuun ja Koil-
11685: mittainen asuttamistoiminta on osaltaan tosin lismaan alueilla. Kaivostoiminnan osalta on
11686: tilannetta tasapainottanut, mutta erityisesti Otanmäki Oy kyennyt hälventämään aikoi-
11687: silloin, kun metsäntuotemal'lkkinoilla joudu- naan tässä suhteessa vallinneet ennakkoluu-
11688: taan lamakauteen, tuntuu tuotantoelämän lot. Lukuisat Pohjois-Suomessa viime aikoina
11689: yksipuolisuus kaikkein kipeimmin. Tämän tehdyt malmilöydöt viittaavat tulevaisuuden
11690: vuoksi olisi välttämätöntä, maatalouselinkei- mahdollisuuksiin kaivostoiminnan laajentami-
11691: non kehittämisen ja voimakkaan asuttamis- seksi.
11692: toiminnan ohella, elinkeinoelämän rakenne- Runsailla luonnonrilmauksilla varustetut,
11693: pohjan laajentaminen luontoisia edellytyksiä mutta siitä huolimatta rakenteellista työttö-
11694: tarkoituksenmukaisella tavalla hyväksikäyt- myyttä potevat alueet ovat todistuksena siitä,
11695: täen. ettei ole tehty läheskään kaikkea sitä, mitä
11696: Rakenteellisen työttömyyden rasittamiUa tehtävissä olisi tällaisen olotilan poistami-
11697: alueilla tilanteen kireys huipentuu suhdanne- seksi. Valtiovallan taholta olisikin mitä kii-
11698: ja kausityöttömyyden aikoina äärimmilleen. reimmiten käytävä selvittämään toimitettavan
11699: Tästä on olemassa viime vuosilta riittävästi tutkimuksen muodossa ne mahdollisuudet,
11700: todistusaineistoa mm. Kainuusta. Tällöin mitä näiden alueiden tuotantoelämän kehittä-
11701: 32 E 68'7/58
11702: 250 IV,126. - Pohjois- ja Iti-Suomen eliDkeiDoeJ.iml.
11703:
11704:
11705: miseksi olisi tehtävä, että työllisyys turvat- että hallitus ryhtyisi kiireeZZisii., toi-
11706: taisiin ja tuottamattomana lepäävät luonnon- menpiteisiin tutkimuksen toimiftami-
11707: varat saataisiin kansantalouden asemaa vah- seksi Pohjois- ja Itä-Buome., alityölli-
11708: vistamaan. syysalueiden elinkeinoelämä., kehittä-
11709: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- misestä erityiusti teollista toimintaa
11710: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- silmälläpitäen.
11711: vomuksen,
11712: Helsingissä 31 päivänä heinälkuuta 1958.
11713:
11714: Eemil Partanen. Vieno Simonen. Eino Uusitalo.
11715: Yrjö Sinkkonen. l.Ylarkus Jliskala. Erkki Koivisto.
11716: Jlestori ltaasalatneiL Artturi J'åmsen. Olavi Lahtela.
11717: Esa Timonen. Ale Holopainen. Jlillo Ryhtä.
11718: Matti Jtekkonen. Hannes Paaso.
11719: 251
11720: IV,127. - Toiv.al. N:o 99.
11721:
11722:
11723:
11724:
11725: Vennamo: Toimenpiteistä piläoman ja luoton saannin helpot-
11726: tamiseksi maatilatalouden ja teollisuuden edistämiseksi
11727: Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
11728:
11729:
11730: E d u s lk u ill n a 11 e.
11731:
11732: Savon ja Pohjois-Karjalan vaikean raken- oman ja luottojen saamisen edistämiseksi
11733: teellisen työn ja toimeentulon puutteen sekä tämän alueen luontaisen yritteliäisyyden ra-
11734: köyhyyden poistamiseksi olisi elinkeinotoi- hoittamiseksi. Tämä on myös yksi tärkeimpiä
11735: mintaa ja teollisuutta tällä alueella kaikin edellytyksiä teollisuuden elvyttämiseksi tällä
11736: tervein keinoin edistettävä. Alue onkin alueella.
11737: maamme rikkaimpia puunjalostusteollisuuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11738: raaka-ainealueita. Samoin on ihmistyövoimaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11739: käytettävissä. Tämä alue on kuitenkin pää- sen,
11740: omaköyhää, eikä muualta ole ollut pääomaa
11741: sanottavasti saatavissa. Teollisuus ei myös- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11742: kään ole päässyt osalliseksi sellaisista veron- toimenpiteisiin pääoman ja luoton
11743: huojennuksista kuin Pohjois-Suomessa. Val- saannin helpottamiseksi maatt1atalou-
11744: tiovallan toimesta on näin ollen yleisen kan- den ja teollisuuden edistämistä varten
11745: santaloudellisen ja koko maan edun nimessä Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
11746: kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin pää-
11747: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
11748:
11749: Veikko Vennamo.
11750: IV,128. - Toiv.al. N:o 100.
11751:
11752:
11753:
11754:
11755: ~ ys.: Tfimenpiteistii kotimaisten polttoaineiden käy-
11756: tö,n edi5tärmliaeksi.
11757:
11758:
11759: E d u s k u n n a 11 e.
11760:
11761: Ulkomaisten polttoaineitten tuonti on li- semme, ottaen huomioon kysymyksen suuren
11762: sääntynyt arvelu~ta.vasti i~ on vaar~a JQ:.\\Or- kansantaloudellisen merkityksen, zyhdyttävä
11763: dost\1&, vaikeaksi t~aksi kMsa.mahmdel- pontevasti edistämään kotimaisten polttG&i-
11764: l;mlme. ·neitte:n käyttöä lähinnä auttamalla alan tek-
11765: ·'.fuontipqlttoain.eitten :markkamiäräillen nillistä kehittämistä ja tarvittaessa muuten-
11766: osuus tuonnista oli vuonna 1955 11.7 %, kin parantamalla kotimaisten polttoaineitten
11767: rnlltta, kohosi jo viime vuo~ 17.1 %:iin. kilpailukykyä.
11768: Maamme koko ener-gianta:.;peesta. tyyd~ettiin Tämä tap:aktuisi parhaiten luomalla ehdo-
11769: viime vuonna lähes 10 % ulkomaisilla poltto- tetun voimatalousrahaston tapainen ja mah-
11770: aineilla, ja tietäen näiden jyrkät hintavaih- dollisesti sen yhteyteen tuleva rahaato koti-
11771: telut ja saannin aj<:)ittais.en epävarmuuden maisten peltteaineiitten. käytön edistämistä
11772: näyttää k~hityksen suunta varsin uhkaavalta. varten.
11773: Samana-ikaisesti kun. käytämme lähes 40 Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
11774: miljAfdia :m.arkkaa ulkomaisten polttoaineit- taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11775: ten osto&n, Qn maassamme vallinnut ankara
11776: työttömyys. Tämä on suuressa määrin epä- että haZ'lWus ryhtyisi kotimaisten
11777: johdonmukaista ottaen huomioon, että polt- polttoaineitten käytön edistämistä var-
11778: toaineitten tuotanto vaatii tuotannon brutto- ten toimenpiteisiin sellaisen rahaston
11779: arvoon nähden verraten paljon työvoimaa. perustamiseksi, josta myönnettäisiin
11780: Asiantilaan on vaikuttanut kotimaisten varoja kotimaisten polttoaineitten tuo-
11781: polttoaineitten tuotannon tähän asti hyvin tanto- ja käyttötekniikan tutkimus- ja
11782: vaikea talouspoliittinen asema, joka on estä- koetoimintaa varten sekä annettaisiin
11783: nyt alan kehittymisen. Esimerkiksi turve- halpakorkoisia lainoja polttoaineitten
11784: varojemme käytössä olemme huomattavasti tuotanto- ja käyttölaitosten ja -laitteit-
11785: jääneet jälkeen muista valtioista. ten hankkimista ja perustamista var-
11786: Epäkohdan korjaamiseksi olisi käsittääk- ten.
11787: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
11788:
11789: Aarre Marttila. Artturi J'åmsen. Matti Liinamaa.
11790: Eino Uusitalo. Leo Bäppölä.. Veikko Savela.
11791: Eeli Erkkilä. Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen.
11792: V. E. Svinhufvud. Toivo Antila. Atte Pakkanen.
11793: Wiljam Sarjala. Mauno Jussila.
11794: 253
11795:
11796: IV,129. - Toiv.al. N:o 101.
11797:
11798:
11799: V. Nieminen ym.: Määrärahasta p.olttohakkeen taloudellisen
11800: käytön tutkimiseksi.
11801:
11802:
11803: Eduskunnalle.
11804:
11805: Voimalaitokset ja muut polttoaineen suur- ennakkoluulottomasti tutkittava erilaisten
11806: kuluttajat käyttävät polttoaineenaan mie- halkojen, pienpuun, hakkeen ym. valmista-
11807: luummin kivihiiltä tai polttoöljyä siksi, että minen ja niiden kuljetus metsästä voimalai-
11808: niiden käyttö on sopivien laitteiden puut- tokselle saakka, mikä menetelmä erilaisissa
11809: tuessa ollut teknillisesti yksinkertaisempaa ja olosuhteissa on edullisin. Sopivalle tutkija-
11810: ilmeisesti useissa tapauksissa halvempaakin ryhmälle olisi annettava tehtäväksi tutkia eri-
11811: kuin kotoisen puun polttoaineena käyttö. tyyppisten puupolttoaineiden edut ja haitat
11812: Tuontipolttoaineiden viime aikoina tapahtu- suurvoimalaitoksissa tuontipolttoaineisiin ver-
11813: nut voimakas hintojen lasku on tehnyt ulko- rattuna.
11814: laisista polttoaineista kotimaisiin siirtymisen Vaikkakin puupolttoaineen tuotannon yli-
11815: yhä vaikeammaksi. Valtion rautateiden, joka paine on suurin Pohjois- ja Itä-Suomessa,
11816: näihin asti on ollut huomattava halkojen lienee tarkoituksenmukaista keskittää asian
11817: käyttäjä, siirtyminen yhä enemmän diesel-ve- tutkiminen Etelä-Suomeen, jotta tarvittavat
11818: tureiden käyttöön vähentää osaltaan nytkin tutkimuslaitokset ja tutkijat olisivat nopeam-
11819: jo liian vähäistä polttopuun käyttöä. Toisaalta min ja tehokkaammin käytettävissä. Sopivan
11820: taasen teollisuuslaitokset, kansakoulut, yksi- keskikokoisia voimalaitoksia tutkimustyöhön
11821: tyiset asuintalot jne. ovat ennakkoluulotto- löytyy esim. Etelä-Hämeestä ja Uudelta-
11822: masti siirtyneet käyttämään polttoha:ketta maalta. Näitä kokeiluvoimalaitoksia olisi ko-
11823: lämmönlähteenään ja todenneet sen omissa keilutyössään tuettava ainakin siten, että nii-
11824: olosuhteissaan taloudelliseksi. den tuottama sähkö otettaisiin valtakunnan
11825: Kun meidän maamme talous lepää suurim- sähköverkostoon sellaisilla ehdoilla, että puu-
11826: malta osalta metsien varassa ja metsän tuo- polttoaineen käyttö siten tulee taloudellisessa
11827: tannon kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä mielessä mahdolliseksi.
11828: saada hoitohakkaukset aikanaan suoritetuksi, Ottaen huomioon kansantalouden, metsä-
11829: olisi erinomaisen tärkeätä saada jäte- ja pien- talouden ja etenkin työllisyysnäkökohdat,
11830: puulle riittävä menekki. Tämä ei käy yksin- olisi tehtävä kaikki voitava puupolttoaineen
11831: omaan vanhaa halonhakkuumenetelmää käyt- hankinnan ja käytön rationalisoimiseksi ja
11832: tämällä, vaan olisi siirryttävä mikäli mah- sitä kautta puupolttoaineen menekin lisäämi-
11833: dollista ns. polttohakkeen käyttöön. Poltto- seksi.
11834: hakkeen käyttö on meillä kuitenkin siksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
11835: uutta ja sen mahdollisimman taloudelliset kunnan hyväksyttäväksi toivomukSen,
11836: hankintakäyttötavat kehittämättä, joten näitä
11837: kysymyksiä olisi kiireellisesti monipuolisesti että hallitus ottaisi vuoden 1959
11838: tutkittava. tulo- ja menoarvioesitykseen 30 miljoo-
11839: Metsässä suoritettavien töiden, tarvittavien nan markan määrärahan polttohak-
11840: koneiden ja työvälineiden sekä kuljetusten keen taloudellisen käytön tutkimiseen
11841: tutkiminen ehdotetaan annettavakai esimer- sekä että samalla ryhdyttäisiin asian
11842: kiksi Työtehoseuran tehtäväksi, jolloin olisi vaatimiin muihin toimenpiteisiin.
11843: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
11844:
11845: Väinö E. Nieminen. A. F. Airo. Kalervo Saura.
11846: Olli Aulanko. Martti Salminen. Mikko Asunta.
11847: Mauri Seppä. T. A. Wiherheimo.
11848: 254
11849:
11850: IV,130. - Toiv.al. N:o 102.
11851:
11852:
11853:
11854:
11855: Pentti ym.: Tullisuojasta kotimaist1le polttoaineille.
11856:
11857:
11858: Eduskunnalle.
11859:
11860: Kotimaisen polttoaineen menekki on työlli- jotka suurelta osalta voitaisiin korvata koti-
11861: syyskysymyksenä ja puun kohdalla myös maisilla.
11862: metsänhoidollisena tekijänä erittäin merki- Polttoaineiden kohdalla ilmenee maailman-
11863: tyksellinen. Kehitys tässä suhteessa on viime markkinoilla ajoittain dumping-luontoista
11864: vuosina ollut huolestuttava. V. 1936 oli myyntiä, josta meilläkin on aiheutunut tila-
11865: polttoaineomavaraisuus vielä 53%, v. 1953 päistä hinnan laskua, joka on erittäin haitalli-
11866: 40.9 %, mutta v. 1956 enää n. 28.5 %. sesti vaikuttanut kotoisten polttoaineiden
11867: Teollisuuden voimakkaasta laajenemisesta menekkiin. Näin ollen olisi kiinnitettävä
11868: huolimatta on teollisuuden polttoaineoma- huomiota myöskin siihen, että kotoisten polt-
11869: varaisuus laskenut alle 30 % siitä huoli- toaineitten hintojen lasku estettäisiin jousta-
11870: matta, että teollisuus monessa tapauksessa, vasti tulleja lisäämällä, mikä vakaannuttaisi
11871: kuten Äänekosken tehtaat osoittavat, kykenee polttoainetuotantoamme.
11872: hyvin käyttämään kotimaista polttoainetta. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11873: Akateemikko llvessalon tutkimuksen mukaan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11874: jää polttopuuta vuosittain n. 7 milj. ms vomuksen,
11875: mätänemään käytön puutteessa. Erikoisesti
11876: polttoöljyn käyttö on valtavasti lisääntynyt. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11877: Seurauksena on ollut voimakas työttömyyden toimenpiteisiin sellaisen tullisuojan ai-
11878: kasvu ja metsänhoidollisten hakkuiden siir- kaansaamiseksi kQtimais~1le polttoai-
11879: tyminen. Vaikka seuraukset ovat näin kohta- neille, joka vakaannuttaisi kotimaisen
11880: lokkaat, uhrataan vuosittain valuuttaa kym- polttoainetuotannon kilpailukykyiseksi
11881: meniä miljardeja ulkolaisiin polttoaineisiin, haitallisilta hintavaihteluilta.
11882: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
11883:
11884: Arvo Pentti. Ale Holopainen. Einari Jaakkola.
11885: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. Esa Timonen.
11886: Esu Niemelä. Kerttu Saalasti. Veikko Savela.
11887: Viljami Kalliokoski. Johannes Virolainen. Leo Häppölä.
11888: Onni Mannila. Nestori Kaasalainen. Aarre Marttila.
11889: Olavi Lahtela.
11890: 255
11891:
11892: IV,131. - Toiv.al. N :o 103.
11893:
11894:
11895:
11896:
11897: Sa.rjala ym.: Pienpuun teollisen käytön llisäämisestä.
11898:
11899:
11900: E d u s k u n n a II e.
11901:
11902: Pienpuukysymyksemme ratkaiseminen on Pienpuuta jalostavan teollisuuden tärkeim-
11903: tullut vuosi vuodelta entistä tärkeämmäksi piä tuoteryhmiä ovat lastulevyt, kuitulevyt,
11904: niin meillä kuin monissa muissakin maissa. hioke, puoliselluloosa ja selluloosa. Kun
11905: Osaltaan tämä ongelma on metsänhoidollinen, viime aikoina, rakennustuotantomme hilje-
11906: sillä 70 % metsistämme on tällä hetkellä kas- tessä, myös ns. levyteollisuuden tuotannossa
11907: vatusvaiheessa ja etupäässä pinotavaraa luo- on tapahtunut hiljenemistä, uhkaa metsä-
11908: vuttava. Osaltaan on kysymys työllisyyden taloudesta työnsä ja toimeentulonsa saavaa
11909: ylläpitämisestä, sillä verrattaessa pitemmältä monisatatuhantista maaseutuväestöämme en-
11910: ajanjaksolta työllisyysnumeroita ja pienpuu- tistä suurempi työttömyys ja toimeentulon
11911: hakkuumääriä, havaitaan niiden liikkuvan vaikeutuminen. On myös arvokkaiden kan-
11912: vastakkaisiin suuntiin siten, että runsas pien- santaloudellisten etujen mukaista, että valtio-
11913: puun hakkuu aiheuttaa vähentymistä työttö- vallan taholta harkitaan nopeasti vaikuttavia
11914: myystöissä ja päinvastoin. Myöskään ei ole keinoja pienpuun teollisen käytön lisäämi-
11915: syytä väheksyä sitä valuutan säästömahdolli- seksi.
11916: suutta, mikä aiheutuisi korvattaessa kotoisella Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11917: pienpuullamme edes osittain ulkolainen polt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11918: toaine. vomuksen,
11919: Varmuudella voidaan sanoa, että kotimai-
11920: sen puupolttoaineen kulutusta voidaan lisätä että hallitus kiireellisesti asettaisi
11921: suorastaan valtiovallan toimenpiteillä erityi- toimikunnan tekemään · ehdotuksen
11922: sesti julkisten laitosten lämmityksessä. Pien- niiksi toimenpiteiksi, joilla katsotaan
11923: puuongelmamme on kuitenkin pääasiallisesti olevan lisäävää merkitystä pienpuun
11924: ratkaistavissa sen teollista käyttöä lisäämällä. teolliseen käyttöön.
11925: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
11926:
11927: Wilja.m Sa.rja.la.. K. F. Haapasalo. Vieno Simonen.
11928: Johannes Virolainen. Eemil Luukka. Artturi Jämsen.
11929: Eino Uusitalo. Matti Miikki. Atte Pakkanen.
11930: Nestori Kaasalainen. Kusti Eskola.. Pentti Pekkarinen.
11931: Leo H'åppölä. Veikko Savela. Martti Miettunen.
11932: Olavi Lahtela. Hilja Väänänen.
11933: IV,132.- Toiv.al. N:o 104.
11934:
11935:
11936:
11937:
11938: Seppä. ym..: Kokonaissuunnitelman laatimisesta kotimaisten
11939: polttdaimitlen tal;oudellisen käytön lisäämiseksi.
11940:
11941:
11942: E d u s lk u 1n n a U e.
11943:
11944: Kotimaisten polttoaineiden, puun ja tur- tilanteen sattuessa maataloudelle voi koitua
11945: peen käytöllä on suuri sekä kansantaloudel- kohtalokkaita seurauksia polttoaineen saannin
11946: linen että työvoimapoliittinen merkitys. Ny- vaikeutuessa, l!run maamme hevoskanta on
11947: kyisin polttoaineilla kehitetystä kokonaisläm- jatkuvasti voim.akkaas'ti supistumassa.
11948: pömäärästä kehitetään maassamme puulla Kotimaisten polttoaineiden taloudellisen
11949: kotitarve- ja teollisuuden jätepuu mukaan käytön ja pienpuun teollisen käytön tutkimi-
11950: luettuina noin 60%. Varsinaisen teollisuuden sessa on tehty paljon arvokasta ty{)tä. Esi-
11951: kohdalla kotimaisten polttoaineiden osuus oli merkiksi polttohakkeeseen siirtyminen on teh-
11952: vuonna 1956 28.5 %, sen ollessa v. 1950 nyt mahdolliseksi pitkälle \kehitetyn auto-
11953: 47.4% ja v. 1956 56 %. matisoinnin ja siten avannut puulle mahdolli-
11954: Viime vuosina on meillä markkinoitu hal- suuksia kilpailla muiden polttoaineiden
11955: ikoa 14.7 milj. m3jv, jonka lisäksi käytetään kanssa. Mutta hakkeen vaatima 5-8 kertai-
11956: maatilojen kotitarvepolttopuuna 8-9 milj. nen varastotila kivihiileen verrattuna asettaa
11957: m3/v. Hakkuumäärää voidaan suoritettujen jälleen uusia ratkaistavia pulmia.
11958: tutkimuksien mukaan lisätä yli 5 milj. m3/v Polttoturpeen nosto- ja käsittelymenetelmät
11959: pienpuuhakkuiden muodossa. Tämän lisäksi on jo kehitetty pitkälle ja .suurimmat vaikeu-
11960: on polttoturvetta nostettavissa nykyisten det voitettu. Maamme noin 120 miljardia m3
11961: käytännössä olevien menetelmien avulla noin käsittävien turvevarojen tehokas käyttö vaa-
11962: 600 milj. tonnia vuodessa. Puhtaasti teoreet- tii nopeita ratkaisuja, että soiden valmistele-
11963: tisesti ajatellen olemme omavaraisia poltto- vat kuivatustyöt saataisiin käyntiin.
11964: aineiden suhteen pitkälti tulevaisuudessakin. Vaikka pienpuu- ja turvekysymysten sel-
11965: Pienpuun, halko siihen luettuna, markki- vittämisessä on jo saaVlltettu arvokkaita
11966: noimispyrkimykset ovat suuntautuneet pää- kokemuksia, on kuitenkin vielä runsaasti tut-
11967: asiassa kahdelle taholle, nimittäin lämpöener- ·kimis- ja kehittämistyötä suoritettavana. Näi-
11968: gian tuottamiseen ja metsäteollisuuden raaka- den edistymistä on kuitenkin haitannut kes-
11969: aineeksi. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu kityksen puute, sillä erillistä näihin liittyvien
11970: olisi todennäköisesti jälkimmäinen, mutta kysymysten selvittelyä on suoritettu useam-
11971: tämän mahdollisuuden tutkiminen on vielä malla eri taholla. Myöskään yhteistyö teolli-
11972: kesken. Sen sijaan pienpuulle polttoaineena suuden kanssa ei ole ollut riittävä, mistä kai-
11973: ollaan löytämässä oikeat suuntaviivat ja tut- kesta johtuu hidas edistyminen tässä kansan-
11974: kimuksia jatketaan tarmokkaasti. taloudellisesti tärkeässä asiassa. Olisi välttä-
11975: Eräs puun käyttömuoto on jäänyt \koko- mätöntä yhtenäisen, määrättyyn tavoitteeseen
11976: naan vaille riittävää huomiota, nimittäin tähtäävän kökonaissuunnitelman aikaansaa-
11977: puukaasu polttomoottoreiden käyttövoimana. minen, jossa teknillisien ratkaisujen rinnalla
11978: Esimerkiksi maatalouden voimakas rationali- valtiovallan talouspoliittisin toimenpitein py-
11979: sointi on saattanut maamme suuresti riippu- rittäisiin kotimaisten polttoaineiden menekkiä
11980: vaiseksi ulkolaisista polttoaineista. Kriisi- lisäämään.
11981: IV,132. - Seppä ym. 257
11982:
11983: Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kun- toaineiden taloudellisen käytön lisää-
11984: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seu- miseksi ja pienpuun teollisen jalostuk-
11985: raavan toivomuksen: sen laajentamiseksi, sekä ryhtyisi ri-
11986: peästi suunnitelrnAJlfiA mukaisiin toimen-
11987: että hallitus kiireellisesti laatisi piteisiin.
11988: kokonaissuunnitelman kotimaisten polt-
11989: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
11990:
11991: Mauri Seppä. Matti Raipala. Saara Forsius.
11992: Väinö E. Nieminen. Martti Salminen. Juha Rihtniemi.
11993: Erkki Koivisto. R. Hallberg. Olavi Lähteenmäki.
11994: Mikko Asunta. Kalervo Saura. Erkki Tuuli.
11995: N. Xosola.. A. F. Airo. Jussi Saukkonen.
11996: T. A. Wiherheimo.
11997:
11998:
11999:
12000:
12001: 33 E 687/58
12002: 258
12003:
12004: IV,133. - Toiv.al. N:o 105.
12005:
12006:
12007:
12008:
12009: Vennamo: Toimenpiteistä puun ja turpeen hyväksikäyttämi-
12010: seksi polttoaineena työllisyyden parantamiseksi.
12011:
12012:
12013: Eduskunnalle.
12014:
12015: On käsittämätöntä, että polttoainekysymyk- lruksia, lkun vain hyvää tahtoa ja asiaan
12016: sen kohdalla ei maassamme suojella koti- todella perehtymisen halua on.
12017: maista työtä sekä samalla säästetä ulkomaille Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotan
12018: tarpeettomasti hukattavia varoja ja edistetä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12019: maaseutuväestön toimeentuloa ja työllisyyttä.
12020: Kaikki selittelyt tässä suhteessa ovat vain että hallitus ryhtyisi lopulta kiireel-
12021: tekosyitä ja saarnattomuuden ilmauksia. lisiin toimenpiteisiin kotoisen poltto-
12022: Kysymyksessä ovat myös niin suuret talou- aineemme puun ja turpeen hyväksi-
12023: delliset arvot, että tämän asian tulee kiinnos- käyttämiseksi työllisyytemme paranta-
12024: taa jokaista vastuullista henkilöä meidän miseksi ja koko kansamme toimeen-
12025: maassamme. Mikään ei myöskään estä löytä- tulon edistämiseksi kaikissa niissä
12026: mästä sellaista ratkaisua, joka tyydyttää niin tapauksissa, joissa se suinkin on mah-
12027: maaseutuväkeä kuin teollisuutta ja asutuskes- dollista ja tarkoituksenmukaista.
12028: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
12029:
12030: Veikko Vennamo.
12031: 259
12032:
12033: IV,134. - Toiv.al. N:o 106.
12034:
12035:
12036:
12037:
12038: Marttila ym.: Turvevoimalaitoshankkeiden edistämisestä.
12039:
12040:
12041:
12042: Eduskunnalle.
12043:
12044: Maamme lämpövoiman tarve kasvaa keski- että turvesoiden kuivatus vaikuttaa edulli-
12045: määrin niin nopeasti, että uusia höyryvoima- sesti myös maa- ja metsätalouteen.
12046: laitoksia olisi rakennettava vuosittain 100 Sisämaassa sijaitseva lämpövoimalaitos tar-
12047: MW: n energiahuollon turvaamiseksi myös joaa edelleen hyviä teollistamismahdollisuuk-
12048: normaalia kuivempina vuosina. Jos kotimai- sia sikäli, että voimalaitokselta saatava halpa
12049: sen polttoaineen käyttöön ei turvauduta, on vastapaine- ja jätelämpö voi luoda edellytyk-
12050: yksinomaan voimantuotantoon käytettävä jo set esimerkiksi turvebriketti- ja puunjalostus-
12051: 10 vuoden kuluttua ulkomaisia polttoaineita teollisuudelle.
12052: suunnilleen 30--50 miljardin markan edestä Hakkeen käyttö tällaisen suurvoimalaitok-
12053: vuodessa. sen lisäpolttoaineena on teknillisesti ratkais-
12054: Talousneuvoston voimajaoston asiantunti- tavissa. Turvevoimalaitos voi käyttää kaiken
12055: joiden mukaan tulisi kotimaisista polttoai- taloudellisen kuljetusmatkan sisältä saatavan
12056: neista voiman kehittämiseen lähinnä kysy- hakkeen. Polttohakkeen tuotanto taas puoles-
12057: mykseen polttoturve. taan tasoittaa työvoimantarvehuippuja.
12058: Valtioneuvosto on laajassa mitassa pyrki- Hallituksen olisikin nopeasti laadittava oh-
12059: nyt huolehtimaan voimantuotannosta. Turve- jelma siten, että
12060: voiman kehittämisen jättäminen pelkästään 1) heti, kun se on teknillisesti mahdollista,
12061: yksityisen yritteliäisyyden varaan olisi hyvin ryhdytään rakentamaan ensimmäistä turve-
12062: lyhytnäköistä ottaen huomioon tällaisen hank- voimalaitosta ja sen vaatimaa turvetuotan-
12063: keen vaatiman pitkän, jo yksistään turve- toa,
12064: soiden kunnostuksen osalta 5 vuotta kestä- 2) uusia käyttökelpoisia turvevaroja osoi-
12065: vän valmisteluajan, mikä suhteettomasti ra- tetaan vuosittain noin 300 000 tonnia turve-
12066: joittaa yksityisten kiinnostusta tällaisiin laa- tuotantoa varten,
12067: joihin hankkeisiin. Toisaalta turvevoimalai-
12068: tos loisi pohjan yksityiselle yritteliäisyydelle, 3) edellä mainittua turvetuotantoa vastaa-
12069: sillä ainakin kolmannes voimalaitoksen polt- vat suon ojitukset ja kunnostukset saatetaan
12070: toainetarpeesta voitaneen joustavasti hankkia vuosittain työn alle sellaisilla alueilla, joilla
12071: yksityisiltä. Tämä pienentäisi yrityksen pää- turvetta tullaan tuottamaan voimalaitosta
12072: omantarvetta ja mahdollistaisi pienten soiden varten tai muihin tarkoituksiin, ja
12073: käytön. 4) tutkitaan mahdollisuuksia käyttää ha-
12074: Vakavia suunnitelmia on tiettävästi tehty ketta lisäpolttoaineena turvekattiloissa ja sel-
12075: turvevoimalaitosten rakentamiseksi. Olisi vitetään taloudelliset mahdollisuudet perus-
12076: välttämätöntä kiirehtiä näitä suunnitelmia ja taa turvevoimalaitoksen yhteyteen turve-,
12077: ryhtyä mahdollisimman nopeasti niitä toteut- briketti- ja puunjalostusteollisuutta.
12078: tamaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12079: Turvevoimalaitos antaa suhteellisen run- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12080: saasti työtilaisuuksia. Soiden valmistelu tar-
12081: joaa työtä välittömästi, ja varsinainen poltto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin.
12082: aineitten tuotanto kiinnittää jatkuvasti run- turvevoimalaitoshankkeiden kaikinpuo-
12083: saasti työvoimaa. Huomattavaa on edelleen, liseksi edistämiseksi sekä ensimmäisen.
12084: 260 IV,134. - Turvevoimalaitokset.
12085:
12086:
12087: turvevoimalaitoksen perustamiseksi ja miseksi Etelä-Pohjanmaalla ensi ti-
12088: sen vaatiman turvetuotannon aloittar lassa.
12089: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
12090:
12091: Aarre Marttila. Arvo Sävelä. Ale Holopainen.
12092: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen. Artturi Jämsen.
12093: Eino Uusitalo. Atte Pakkanen. Arvo Pentti.
12094: Olavi Lahtela. Veikko Savela. Matti IJinamaa.
12095: 261
12096:
12097: IV,136. -... Toiv.al. N: o 10'1.
12098:
12099:
12100:
12101:
12102: Haapasalo ym.: Toimenpiteistä koivua ja pienpuuta raaka-
12103: aineena käyttävän teollisuuden sijoittamiseksi Mikkelin
12104: lääniin.
12105:
12106:
12107: E d u s k u n n a 11 e.
12108: 0
12109:
12110:
12111: Mikkelin lääni on maamme teollisuusköy- -vuosikymmeninä rakennettava runsaasti
12112: hintä aluetta, yksinpä kaukaisen Lapinkin uusia työpaikkoja voidaksemme tarjota kan-
12113: ohittaessa viime vuosina sen. Kun teollista- salaisillemme nykyistä paremman toimeen-
12114: misaste v. 1950 oli koko maassa 21, oli se tulon. Ja suoritetut laskelmat vääjäämättö-
12115: Mikkelin läänissä vaille 12. Kun toisaalta mästi osoittavat, että teollistamisen tietä me
12116: syntyvyys läänissä on keskitasoa korkeampi voimme nopeimmin tarjota uusia, parhaim-
12117: ja alue maamme pienviljelysvaltaisinta, on man toimeentulon tarjoavia työtilaisuuksia,
12118: kaiken edellämainitun seurauksena ollut pää- samalla kun puunjalostusteollisuuden laajen-
12119: asiassa nuorison keskuudessa tapahtuva val- taminen kohentaa myös pienviljelijäväen
12120: tava maaltapako, mikä kahden viimeisen vuo- elintasoa tarjoten heille sivuansioita metsä-
12121: den aikana on muodostunut koko läänistä ja metsänparannustöissä. Kun vielä toteaa
12122: paoksi, sillä tämän ajan kuluessa on läänin sen merkityksen, mikä lisääntyvillä metsän-
12123: asukasluku pienentynyt. Ellei nopeisiin toi- myynneillä - kantohinnoilla - on koko
12124: menpiteisiin ryhdytä läänin alueella uusien maakunnan talouselämälle, voidaankin ly-
12125: teollisten työpaikkojen hankkimiseksi, tulee hyesti sanoa, että teollisuuden lisääminen on
12126: edellämainittu tilanne jatkuvasti pahene- koko Mikkelin läänin asukkaiden yhteinen
12127: maan, sillä alueen maatalouden mahdollisuu- kysymys, josta on lausuttu useita toivomuk-
12128: det ovat vähäiset, peltojen ollessa pieniä ja sia viime vuosien aikana erilaisissa neuvot-
12129: kivisiä. Sensijaan metsätalouden piirissä on telutilaisuuksissa ja -kokouksissa.
12130: vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Metsistä rikkaassa Mikkelin läänissä on
12131: ja olosuhteet metsäteollisuudelle erinomaiset. kaksi erikoisen vaikeaa kysymystä, nämä kos-
12132: Kun tarkastelee teollisuuden sijoittumista kevat koivun ja pienpuun - propsin -
12133: Mikkelin läänin alueelle voi todeta, että lää- heikkoa kysyntää. Maakunnan metsävarojen
12134: nin länsi- ja itäosaan on sijoittunut merkit- inventointi on osoittanut, että läänin alueelle
12135: tävimmin puunjalostusteollisuutta ja näillä voitaisiin sijoittaa useita keskisuuria ko.
12136: alueilla on uusiakin suunnitelmia. Sensijaan raaka-ainetta käyttäviä paperi- ja selluloosa-
12137: läänin keskiosa on tähän teollisuuteen näh- tehtaita. Yksinpä Etelä-Savon metsänhoito-
12138: den erittäin köyhää aluetta, mihin vaikutta- yhdistyksen alueelle - joka on maamme koi-
12139: vana tekijänä lienee ollut se, että tämän vuvaltaisin ja samalla erittäin tuottoisa alue
12140: alueen halkaisee Savon rata, ja rautatietarif- - voitaisiin sijoittaa kaksi tällaista teolli-
12141: fit nykyisellään suosivat voimakkaasti raaka- suuslaitosta.
12142: puun kuljetusta merenrannalle, jonka vuoksi Kun uusi valtakunnan teollistamisohjelma
12143: teollisuus on jatkuvasti laajentunut meren- on nyt valmistumassa ja sitä ryhdytään to-
12144: l'annalle eikä raaka-ainelähteiden läheisyy- teuttamaan, olisi koko valtakunnan edun kan-
12145: teen, kuten tuntuisi luonnolliselta. nalta erittäin tärkeätä, että työttömyydestä
12146: Viime vuosien valtavaksi paisunut työttö- ja maakunnastapaosta erittäin pahoin kär-
12147: myys yhdessä suureksi pai.suneen maaltapaon sivä Mikkelin lääni otettaisiin etusijoille
12148: kanssa pakottaa asioita käsittelemään ja suunnitelmaa toteutettaessa. Edellämainittu-
12149: niistä päättämään siten, että entistä suurem- jen seikkojen lisäksi mainittakoon, että Mik-
12150: massa määrin otetaan huomioon kansantalou- kelin läänin tieoloja on viime vuosien aikana
12151: delliset seikat. Meidän on lähivuosina ja saatu merkittävällä tavalla korjatuksi, ja kun
12152: 262 IV,135. - MikkeUn läänin teollisuus.
12153:
12154:
12155: Mikkelin ympäristössä on useita erinomaisia Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
12156: teollisuuden sijaintipaikkoja, joihin myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12157: vesi- ja rautatiekuljetusmahdollisuudet ovat muksen,
12158: järjestetyt tai rautatiekuljetus lyhyillä teolli-
12159: suusradoilla voidaan järjestää, voidaankin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
12160: yhteenvetona todeta, että ko. alue on kaikin toimenpiteisiin koivua ja pienpuuta
12161: puolin juuri sellainen, mihin ensi tilassa pi- raaka-ainee~n käyttävän teollisuu-
12162: täisi sijoittaa uutta puunjalostusteollisuutta. den sijoittamiseksi Mikkelin lääniin.
12163: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
12164:
12165: K. F. Haapasalo. Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen.
12166: Niilo Nieminen. G. Henriksson. 0. Lindblom.
12167: A. Härkönen. Viljo Virtanen. Onni Hiltunen.
12168: Väinö Leskinen. Antti J. Rantamaa. Sylvi Balinen.
12169: Onni Mannila. Wiljam Sarjala.
12170: 263
12171:
12172: IV,136. - Toiv.al. N: o 108.
12173:
12174:
12175:
12176:
12177: Lindblom ym.: Polttoturvetta ja haketta käyttävän voima-
12178: laitoksen rakentamisesta Satakuntaan.
12179:
12180:
12181: E d u s k u n n a II e.
12182:
12183: Maassamme tunnetuista alityöllisyysalueista lisäksi ovat huomattavaa suuruusluokkaa ja
12184: kuuluu Satakunta niihin, joissa on kaikkina Pohjois-Satakunnan metsät muodostavat sopi-
12185: sodanjälkeisinä vuosina ilmennyt runsaasti via työtilaisuuksia alityöllisyysalueilla elä-
12186: työttömyyttä. Tähän asti työttömyyden tor- ville työttömille, jotka lisäksi suurelta osal-
12187: juminen varsinkin talvikuukausina on suu- taan kuuluvat seudun työtilaisuuksien puut-
12188: ressa määrin perustunut alueen runkotiever- teesta kärsivään pienviljelysväestöön eli juuri
12189: koston rrukentamiseen ja tuloksena onkin siihen työvoimareserviin, joka on muodosta-
12190: ollut tieolojen sekä talouselämälle tärkeiden nut alueen työttömiksi ilmoittautuneiden
12191: liikenneyhteyksien huomattava paraneminen. kantajoukon. Kun tähän liitetään alueelle
12192: Suoritetut perustavaa laatua olevat työt mah- rakennetun ja rakennettavan teollisuuden
12193: dollistavat mm. uuden teollisuuden sijoittu- kasvava energiantarve ja mahdollisen ylijää-
12194: misen tälle alueelle. Parantuneet kuljetus- mäenergian taloudelliset siirtomahdollisuudet
12195: yhteydet niinikään ovat omiansa edelleenkin sopivilla etäisyyksillä muilla talousalueilla
12196: lisäämään alueen satamien käyttöä yleensä sijaitseviin teollisuuskeskuksiin, näyttää siltä,
12197: ja varsinkin talvikausina ja siten edistämään että vastikään valmistuneessa teollisuusneu-
12198: työllisyyden ylläpitämistä. voston voimatalousjaoston mietinnössä mai-
12199: Ra:kennettuihin tiekilometreihin verrattuna nittu turvekäyttöisen voimalaitoksen sijoitta-
12200: on vain murto-osa suuresta tehtävästä suo- minen nimenomaan Satakuntaan olisi suun-
12201: rittamatta. Niidenkin tilalle on viime vuo- nitelman kansantaloudellisesti järkevin rat-
12202: sina työkohteeksi valittu työntekijöille epä- kaisu. Vaikka !ko. mietinnössä onlkin lausuttu
12203: miellyttäviä siirtotyömaita, kun mm. Porin- erinäisiä kielteisiäkin käsityksiä puupoltto-
12204: Helsingin pikatien rakennustyön loppuun- aineen käytön lisäämisma:hdollisuuksista
12205: saattamista on pidetty muita välttämättö- maassamme, käy siitäkin ilmi, että puuta
12206: mämpänä. Jälellä olevat tierakennussuunni- käytetään maassamme teollisuudessa run-
12207: telmat eivät enää lähivuosina pysty tarjoa- saasti, jonka täytyy merkitä sitä, että talou-
12208: maan entisen suuruisia työttömien sijoitus- dellisia ratkaisuja myös puun käytölle ener-
12209: kohteita. Tästä syystä toisaalta suuremman gian kehittämiseksi on olemassa. Eräät asian-
12210: työttömyyden torjuntaan tarvittavien työ- tuntijat ovat puolestaan sitä mieltä, että puu-
12211: hönsijoituskohteiden löytäminen ja toisaalta polttoaineen käyttäminen hakkeen muodossa
12212: pysyvämpien työtilaisuuksien aikaansaaminen turpeen ohella on taloudellisesti edullista.
12213: ko. talousalueelle onkin tullut entistä ajan- Kun Pohjois-Satakunnan metsät voisivat tois-
12214: kohtaisemmaksi. taiseksi pitkäiksi aikaa tarjota metsätalouden
12215: Edellä mainituista sinänsä tyydyttävistä kannalta kaikissa suhteissa järkevässä mie-
12216: näkymistä huolimatta tarvitaan myös jatku- lessä runsaasti sellaista pienpuuta, jota
12217: via määrätietoisia ohjelmallisia ponnistuksia alueella nykyisin toimiva teollisuus ei vielä
12218: pysyvien työtilaisuuksien aikaansaamiseksi voi käyttää ja työllisyystilanteen vaatimuk-
12219: Satakuntaan. Tarkasteltaessa missä suhteessa setkin puhuvat sen puolesta, saattaisi vielä-
12220: alue tarjoaa tähän taloudellisia edellytyksiä, kin oikeampi ratkaisu olla alkuvaiheessa
12221: lienee syytä todeta, että polttoturpeen kan- yhdistetyn polttoturvetta ja haketta käyttä-
12222: nalta keskimääräistä paremmat suot, jotka vän voimalaitoksen ra:kentaminen. Näin voi-
12223: 264 IV,136. - Voimalaitoksen rakentaminen Satakuntaan.
12224:
12225:
12226: taisiin Satakunnan työllisyyskysymysten rat- etupäässä polttoturvetta, mutta sen
12227: kaisua auttaa sekä nopeasti että kansantalou- ohella myös mahdollisimman suuressa
12228: dellisesti järkevällä tavalla. määrin polttohaketta käyttävän Sata-
12229: Tämän perusteella esitämme eduskunnan kuntaan rakenrnettavan voimalatitoksen
12230: hyvällmyttäväksi hallitukselle esitettävän toi- suunnittelemisen, niin että rakennus-
12231: vomuksen, töiden aloittamista voidaan joustavasti
12232: käyttää hyväksi tämän alityö"llisyys-
12233: että hallitus antaisi asianomaisten alueen työttömyyden torjuntakohteena.
12234: elinten viipymättä valmisteltavaksi
12235: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
12236:
12237: Olavi Lindblom. Pentti Niemi.
12238: Viljo Rantala.
12239: 265
12240:
12241: IV,137. - Toiv.al N: o 109.
12242:
12243:
12244:
12245:
12246: Ra.pio ym.: Pohjois-Satakunnan soiden turvetta polttoaineena
12247: käyttävän voimalaitoksen perustamisesta.
12248:
12249:
12250: E d u s k u 111 n a U e.
12251:
12252: Pohjois-Satakunta on maamme sitä aluetta, Äskettäin valtioneuvostolle jättämässään
12253: jossa työttömyyttä on esiintynyt aina hy- mietinnössä turveteollisuuskomitea toteaa
12254: vin runsaasti. Satakunnan Maakuntaliiton energian kulutuksen vuosi vuodelta maas-
12255: taholta on tähän kysymykseen ki,innitetty samme kasvaneen, samalla kun rakentamatto-
12256: huomiota pyrkimällä tutkimukBen avulla sel- mat vesivoimavaramme ovat vähentyneet.
12257: vittämään, mitä toimenpiteitä olisi suoritet- Mietinnössä jatketaan tämän merkitsevän,
12258: tava sanotun alueen elinkeinoelämän elvyt- että sähkövoimaa on enenevässä määrin ru-
12259: tämiseksi ja pysyvien työtilaisuuksien luo- vettava kehittämään höyryvoimalaitoksissa
12260: miseksi. Viime vuosien kuluessa tieverkoston ja, ellei kotimaisten polttoaineiden tehokkaa-
12261: rakentaminen on antanut seudun väestölle seen käyttöön ryhdytä, lisääntyy ulkomaisten
12262: jossain määrin työtilaisuuksia sekä toisaalta polttoaineiden tuonti. Myös tiedetään, että
12263: parantanut talouselämälle välttämättömiä lii- suoalueet ovat vaikeimmin hoidettavia työttö-
12264: kenneyhteyksiä ja luonut edellytyksiä teolli- myysalueita, joiden työttömyyskysymystä ei
12265: suuden luomiselle. voida ratkaista perustamatta teollisuutta.
12266: Lähivuosien tierakennussuunnitelmat eivät Juuri Pohjois-Satakunnan alueille olisi tur-
12267: enää tule suurestikaan työllisyyttä turvaa- veteollisuus luontaista.
12268: maan. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä ryh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
12269: tyä entistä laajemmassa mitassa hyväksi käyt- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12270: tämään Pohjois-Satakunnan turveteollisuu-
12271: delle edullisia soita. Kihniön kunnassa toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12272: miva Suo Oy on merkittävällä tavalla osoit- menpiteisiin sellaisen voimalaitoksen
12273: tanut turveteollisuudella olevan menestymi- perustamiseksi, jonka polttoaineena
12274: sen mahdollisuudet kotimaisen polttoaineen voitaisiin käyttää Pohjois-Satakunnan
12275: valmistajana ja työtilaisuuksien antajana. alueella olevien soiden turvetta.
12276: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
12277:
12278: Pertti Ra.pio. Antto Prunnila.
12279:
12280:
12281:
12282:
12283: 34 E 687/58
12284: 266
12285:
12286: IV,138. - Toiv.al. N:o 110.
12287:
12288:
12289:
12290:
12291: Hult ym.: Puunjalostusteollisuuden aikaansaamisesta K uo-
12292: . pion ja Mikkelin läänin alueelle.
12293:
12294:
12295: Ed u skun.n alle.
12296:
12297: Viime vuosina on paljon puhuttu tämän tusteollisuutta. Asiantuntijoiden laskelmien
12298: maan teollistamisesta ja pysyvien työtilai- mukaan on Kuopion ja Mikkelin läänien
12299: suuksien aikaansaamisesta. Mitään näkyvää alueella puuraaka-ainetta riittävästi. Enneu
12300: ei ikuitenkaan tässä mielessä ole aikaansaatu kaildt:ea lasketaan olevan selluloosateollisuu-
12301: sellaisilla alueilla, jotka ovat työllisyyden den raaka-aineita runsaastikin tehtaiden tar-
12302: kannalta muodostuneet vaikeiksi. Meillä ei peeksi. Kuljetusmahdollisuudet on myös
12303: ole puute raaka-aineista, ei myöskään työ- melko hyvät, sillä ovathan nämä alueet
12304: voimasta, mutta siitä huolimatta ei ole asiassa maamme vesirikkaimpia ja vesikuljetus on
12305: päästy riittävän hyvin eteenpäin. tiettävästi halvin tapa kuljettaa puutavaraa.
12306: Kun muulla tavoin ei ole asiassa päästy Nämä maakunnat on nyt jo suurimmaksi
12307: eteenpäin, olisi valtiovallan ryhdyttävä asiaa osaksi myös sähköistetty ja näin ollen myös
12308: viemään tarmokkaammin eteenpäin. voiman saanti on turvattu.
12309: Kuopion ja . Mildrelin läänit muodostavat Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12310: maassamme tyhjiön, johon ei näytä millään kunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
12311: syntyvän suurempia tuotantolaitoksia. Siksi
12312: näissä lääneissä onkin työllisyystilanne aina että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12313: vain vaikeutunut ja väestön muuttoliike mui- toimenpiteisiin puunjalostusteollisuu-
12314: hin maakuntiin maan suurin. denaikaansaamiseksi Kuopion ja Mik-
12315: Tälle alueelle kuitenkin olisi mitä parhaat kelin läänin alueelle.
12316: edellytykset syntyä ennen kaikkea puunjailos-
12317: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
12318:
12319: Mikko Hult. A. Härkönen. Vilho Turunen.
12320: Aili Siiskonen. Veikko Rytkönen.
12321: 267
12322:
12323: IV,139. - Toiv.al N:o 111.
12324:
12325:
12326:
12327: Hiltunen ym.: , Puunjalostusta harjoittavien teollisuuslaitos-
12328: ten kannattavuuden parantamisesta Savossa ja Pohjois-
12329: Karjalassa kuljetuskustannuksia tasoittamalla.
12330:
12331:
12332: E d u s k u n n a 11 e.
12333:
12334: Viimeksi käydyn sodan jälkeen, Saimaan näin ollen muodostunut esteeksi uuden puun-
12335: kanavan lopullisesti sulkeuduttua, ovat Itä- jalostusteollisuuden syntymiselle edellä mai-
12336: Suomen liikenneolosuhteet suuresti vaikeutu- nituille alueille. Kun rahtikustannukset nou-
12337: neet. Ainoana liikennereittinä on nyt ran- sevat samaan suuruusluokkaan kuin valmis-
12338: nikolle vain rautatie, mutta valitettavasti tuspalkat, on selvää, että teollisuuden kil-
12339: rautateitten rahtimaksutariffit eivät suosi si- pailukyky aivan olennaisesti heikkenee. Tä-
12340: sämaan teollisuuslaitoksia, sillä raakatavaran män vuoksi on meidän mielestämme pyrit-
12341: rahdit ovat suhteellisesti niin paljon hal- tävä löytämään sellaiset ratkaisut Savon ja
12342: vemmat jalostettuun tavaraan verrattuna, Pohjois-Karjalan työllisyyden ja kaikinpuoli-
12343: ettei varsinkaan uusien puunjalostustehtai- sen kehittymisen edistämiseksi, jotka antavat
12344: den perustaminen sisämaahan ole mahdol- mahdollisuuden kehittää näiden alueiden ta-
12345: lista, koska on edullisempaa rahdata raaka- loudellista edistymistä.
12346: tavara rannikolla olevalle puunjalostuslai- Sen vuoksi toivotaan hartaasti, että halli-
12347: tokselle. Siitä viimeisimpänä esimerkkinä tus kiinnittäisi entistä enemmän huomiota
12348: mainittakoon Summan suuren paperitehtaan edellä mainittujen alueiden taloudellisten
12349: rakentaminen lähelle Haminan kaupunkia, olosuhteiden kohentamiseen. Yhtenä keinona
12350: josta kustannuslaskelmat osoittivat, että raa- näemme kaukokuljetuskustannusten alentami-
12351: katavaran tuottaminen tehtaalle tulee hal- sen jalostetun tavaran osalta, sillä nykyiset
12352: vemmaksi, jos se rakennetaan rannikolle. rahtikustannukset eivät tee oikeutta sisä-
12353: Tämä ei voi olla oikeata maan teollistamis- maassa olevalle teollisuudelle. Tämän vuoksi
12354: politiikkaa, sillä meidän mielestämme pitäisi olisi tutkittava mahdollisuuksia teollisen toi-
12355: päinvastoin pyrkiä jalostamaan raaka-aineet minnan elvyttämiseksi Savossa ja Pohjois-
12356: mahdollisimman lähellä niiden tuotantoläh- Karjalassa.
12357: teitä. Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
12358: Savo ja Pohjois-Karjala ovat niitä alueita, tamme kunnioittaen,
12359: joissa ovat maan tuottavimmat metsäalueet,
12360: mutta ne ovat samalla myöskin alueita, joissa että hallitus kiireellisesti tutkitut-
12361: työttömyys teollisuuslaitosten vähälukuisuu- taisi, missä määrin voitaisiin tavaran
12362: den vuoksi on muodostunut jokatalviseksi ja kuljetuskustannuksia siten tasoittaa,
12363: jatkuvaksi ilmiöksi. Varsinkin puunjalostus- että ainakin uusien puunjalostusta
12364: teollisuuden kuljetuskustannukset muodostu- harjoittavien teollisuuslaitosten toi-
12365: vat niin korkeiksi, että ne estävät tämän minta tulisi kannattavaksi Savossa ja
12366: teollisuuden sijoittumisen Savoon ja Pohjois- Pohjois-Karjalassa.
12367: Karjalaan. Rautateiden tariffipolitiikka on
12368: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
12369:
12370: Onni Hiltunen. Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
12371: 0. Lindblom. Vilho Väyrynen. Sulo Hostila.
12372: K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. Valto Käkelä.
12373: Arvo Tuominen. Juho Karvonen. Veikko Kokkola.
12374: Ensio Partanen. Rafael PaasiQ. Kaarlo Pitsinki.
12375: 268
12376:
12377: IV,140. - Toiv.al. N:o 112.
12378:
12379:
12380:
12381:
12382: Holopainen ym..: Sulfaattiselluloosatektaan aikaansaamisesta
12383: Pohjois-Karjalaan.
12384:
12385:
12386: E d u s k u n n a ll e.
12387:
12388: Suomen eteläpuoliskossa pienpuuongelma kuin 90 % kuiva-ainepitoisuudessa olevana
12389: on vaikein Pohjois-Karjalassa. Alueella ei selluloosana kuljetusmatkan ollessa sama.
12390: ole yhtään tehdasta, joka käyttäisi pien- Vv. 1951-53 suoritetun valtakunnan met-
12391: puuta pääasiallisena raaka-aineenaan. Panka- sien inventoinnin tulosten mukaan halkolaa-
12392: kosken tehdas on jätepaperin täydennykseksi tuiseksi katsotun puun (koivupienpuun,
12393: hionut kuusikuitupuuta vuosittain aivan pie- havuohutpuun yms.) hakkuusuunnite I 10-
12394: nen määrän. Sodan aiheuttamat menetykset, vuotiskautena on Pohjois-Karjalassa n. 2
12395: Karjalan radan ja Saimaan kanavan katkea- milj. p-ms /v. Metsänhoidollinen hakkaus-
12396: minen ja lukuisten Kaakkois-Suomen metsä- määrä on 12 vuoden ajalle jaksotettuna hak~
12397: teollisuuslaitosten menetys ovat vaikuttaneet kuusuunnitetta 14 % suurempi ( alkuperäi-
12398: erityisen epäedullisesti Pohjois-Karjalan selle 8 vuoden ajalle ja:ksotettuna n. 70 %
12399: pienpuukysymyksen kehitykseen. suurempi). Lehtipuun osuus halkopuun hak-
12400: Pohjois-Karjalan maa-alasta on peräti kuusuunnitteesta on n. 60 %. Mikäli koivu~
12401: 81.3% (eli 1460 783 ha) metsämaata. Val- puustoa voitaisiin mm. menekkisyistä voimak-
12402: tion osuus metsämaasta on melko suuri, n; kaasti vähentää havupuuston eduksi, saisi
12403: 20 %. Puuston kuutiomäärä on III valta- koivun hakkuusuunnite olla suurempi kuin
12404: kunnan metsien inventoinnin mukaan Poh- metsien investoinnissa saatu.
12405: jois-Karjalassa (P-K:n metsänhoitolautakun- Mikäli tuotantoyksiköksi valittaisiin n.
12406: nan alue lisättynä Kesälahden kunnalla) 80 000 vuositonnin (90% kuiva-ainepitoi-
12407: 119.7 milj. kiintokuutiometriä kuorineen. suus) sulfaattiselluloosatehdas, sen raaka-
12408: Vastaavasti puuston vuotuinen kasvu on aineen koostumus voisi olla esim. n. 225 000
12409: 3.86 milj. ms kuoretta. Sitäpaitsi on huo- p-ms 2 metrin pituista puolipuhdasta koivu-
12410: mattava, että maakunnan sahat tuottavat kuitupuuta, n. 15 000 p-m3 vastaava määrä
12411: jätepuuna haketta n. 0.3 miljoonaa irtokuu- vaneritehtaan jätepuuta, n. 170 000 p-ms
12412: tiometriä vuodessa. kuorellista mänty- ja kuusiohutpuuta ja n.
12413: Kaikkein vaikein menekkitilanne vallitsee 135 000 p-ms kuitupuuta vastaava määrä
12414: pienkoivun ja havuohutpuun kohdalla. Osoi- sahateollisuuden jätepuusta valmistettua ha-
12415: tuksena vallitsevasta tilanteesta mainittakoon, ketta. Tällaisen, n. 40 000 t/v koivusulfaatti-
12416: että Joensuun kaupunki on ostanut huomat- selluloosaa ja n. 40 000 tjv havupuusulfaatti-
12417: tavia määriä koivuhalkoja hintaan 1 000 mk/ selluloosaa valmistavan tehtaan raaka-aineen
12418: p-m3 kesällä v. 1958. Maaseudulla koivu- tarve olisi edullisesti tyydytettävissä maa-
12419: halon hinta kulutuspaikkaan toimitettuna on kunnan saha- ja vaneriteollisuuden jäte-
12420: ollut yleensä 800-900 mk p-ms. Ei ole ollut puulla sekä autokuljetuksella ja nippu-
12421: harvinaista, että halon hankintakustannukset uitolla hankittavalla koivulla ja ohuella ha-
12422: ovat olleet suuremmat kuin myyntihinta. vupuulla, joiden kysyntä on tätä nykyä hy-
12423: Sahateollisuuden kannattavuus kärsii suu- vin heikko.
12424: resti jätepuun huonosta menekistä. Haketta Pienkoivun ja havuohutpuun irtouitto on
12425: on jouduttu kuljettamaan rautateitse Suo- mahdoton, minkä vuoksi edullisin kaukokul-
12426: menlahden, Saimaan ja Perämeren rannalla jetus on yleensä autokuljetus suoraan teh-
12427: sijaitseville tehtaille. Hakkeena joudutaan taalle. Em. määrät voitaisiin kuljettaa pel-
12428: vesipitoisuus huomioon ottaen kuljettamaan kästään autoilla tehtaalle, mutta edullisesti
12429: yli 4 kertaa niin suuri tonnikilometrimäärä voidaan käyttää osittain myös autokuljetuk-
12430: IV,l40. - Holopainen ym. 269
12431:
12432: sen ja lyhyehkön nippu-uiton yhdistelmää. varten olisi alun pitäen rakennettava valkai-
12433: Tällaisen heikosti uivan puutavaran kuljetus sulaitos. Tehdas olisi suunniteltava siten,
12434: esim. Saimaan rannalle ei olisi läheskään että sen tuotanto voidaan kaksinkertaistaa,
12435: yhtä edullisesti järjestettävissä. Suora auto- minkä maakunnan nykyisetkin metsävarat jo
12436: kuljetus antaa myös pääoma- ja korkosääs- sallisivat.
12437: töjä puutavaran hankinnassa. Pohjois-Karjalan metsien tuottoa voidaan
12438: Energiakysymys on edullisesti ratkaista- metsänhoidolla suuresti lisätä. Metsien in-
12439: vissa. Ko. sulfaattiselluloosatehdas ei olisi ventoinnin mukaan maan eteläpuoliskossa,
12440: lämpöenergian suhteen täysin omavarainen, juuri Pohjois-Karjalan metsänhoitolautakun-
12441: mutta mm. sen polttoaineena käytettäväksi nassa hakkuualan kunnostusta, metsän vilje-
12442: saataisiin koivukuitupuun hankinnan yhtey- lyä, taimiston hoitoa, metsikön kasvatusta ja
12443: dessä edullisesti n. 50 000 p-ms 5-9 cm metsikön uudistusta käsittävät metsänhoito-
12444: latvaläpimittaisia koivun latvuksia. Sähkö- ohjelman mukaiset pinta-alat ovat suurim-
12445: energiaa Pohjois-Karjalassa tuotetaan jo yli mat. Toimenpiteiden toteutuminen ratkaise-
12446: oman tarpeen. Sitäpaitsi lähitulevaisuudessa vasti riippuu pienpuun menekin parantami-
12447: rakennetaan useita uusia vesivoimalaitoksia sesta.
12448: (Kaltimo, Kuurna, todennäköisesti Lieksan- Em. n. 80 000 vuositonnin sulfaattisellu-
12449: joki, Juojärven voimalaitos yms.). loosatehdasta koskeva tutkimus- ja suunnit-
12450: Työvoimaa ei ole ainoastaan tarjolla, vaan telutyö on Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto
12451: kysymys on siitä, mistä töitä voitaisiin saada. ry:n toimeksiannosta ollut käynnissä v:n
12452: Jo nykyisin Pohjois-Karjala on erittäin vai- 1958 alusta saakka, joten myöskin maakun-
12453: keaa työttömyysaluetta. Väestöpoliittisen nan omatoimisuutta asian tilan käytännölli-
12454: tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan maa- seksi ratkaisemiseksi on jo olemassa.
12455: kunnan työvoima ilman muuttoliikettä kas- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
12456: vaisi v:n 1955 62 900 henkilöstä v. 1965 ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12457: 76 400 henkilöön ja v. 1970 83 600 henkilöön. vomuksen,
12458: Ko. sulfaattiselluloosatehdas metsä- ja kulje-
12459: tustyöt mukaan luettuina tarjoaisi välittö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12460: mästi työtä n. 2 000 henkilölle. toimenpiteisiin noin 80 000 vuositon-
12461: Edellä on esitetty tehtaan kapasiteetiksi n. nin koivu- ja havupuusulfaattisellu-
12462: 80 000 tonnia vuodessa ilmakuivaa sulfaatti- loosatehtaan aikaansaamiseksi Pohjois-
12463: selluloosaa. Puolta tuotantoa (koivumassa) Karjalaan.
12464: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
12465:
12466: Ale Holopainen. Pauli Puhakka. Vieno Simonen.
12467: Olavi Lahtela. Toivo Niiranen. Juho Karvonen.
12468: Esa Timonen.
12469: 270
12470:
12471: IV,141. - Bem.st.mot. N:o 113.
12472:
12473:
12474:
12475:
12476: Backlund m. fl.: Angående grundande av en träförädlings-
12477: fabrik i södra österbotten.
12478:
12479:
12480: Till Riksdagen.
12481:
12482: Det är en allmänt omfattad åsikt, att det minst uppgifterna om exporten av rund- och
12483: för bemästrande av sysselsättningsproblemet annat virke från de sydösterbottniska ham-
12484: och för att trygga utkomstmöjligheterna för narna.
12485: vårt folk är nödvändigt med en ökad in- En träförädlingsfabrik här skulle bereda
12486: dustrialisering i vårt land. Det utgås därvid arbete åt en rätt stor del av den s.k. över-
12487: från att industrier bör förläggas i första skottsbefolkningen, som nu på grund av
12488: hand tili undersysselsättningsområden, så- bristande utkomstmöjligheter ser sig tvungen
12489: vida naturliga förutsättningar för anläg- att emigrera, och även ge ökade inkomstmöj-
12490: gande av industrier i dessa områden före- ligheter och skapa större trygghet för den
12491: finnes. för landsdelen typiska befolkning av små-
12492: Södra österbotten, i synnerhet från Vasa brukare-småskogsägare.
12493: söderut, utgör ett typiskt dylikt undersyssel- Som förläggningsort för en sådan träför-
12494: sättningsområde, som är nästan helt i av- ädlingsindustri har man tänkt sig antingen
12495: saknad av större industrier. Detta har resul- Närpes eller Lappfjärd kommun, varvid
12496: terat i en stark emigration, främst från de vattnet från de åar som genomrinner nämnda
12497: svenska kommunerna men även från de kommuner kunde utnyttjas. För att finan-
12498: finska, där sysselsättningsproblemet är lika siera anläggningen kunde åtminstone det
12499: brännande. 1 hela landsändan ser man enda första skedet verkställas som arbetslöshets-
12500: möjligheten att åtminstone delvis lösa pro- arbete och bekostas ur de medel som anslås
12501: blemet ligga i förläggning av någon större för dylika ändaml.
12502: industri till området. Hänvisande till ovanstående, föreslår un-
12503: De naturligaste förutsättningarna anses dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
12504: en träförädlingsindustri kunna ha. De un- ställa,
12505: dersökningar som verkställts - bakom vilka
12506: landsdelens såväl svensk- som finskspråkiga att regeringen med det snaraste
12507: kommuner står, vilket visar hur allmänt om- måtte skrida till inledande åtgärder
12508: fattat önskemålet är - har gett vid handen, för grundande av en träförädlings-
12509: att råvaruförsörjningen för en dylik industri fabrik i södra österbotten.
12510: skulle kunna tryggas, därom vittnar inte
12511: Helsingfors den 12 augusti 1958.
12512:
12513: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
12514: Toivo Asvik.
12515: 271
12516:
12517: IV,141. - Toiv.al. N:o 113.
12518: Suomennos.
12519:
12520:
12521:
12522:
12523: Backlund ym..: Puunjalostustehtaan perustamisesta eteläi-
12524: selle Etelä-Pohjanmaalle.
12525:
12526:
12527: Eduskunnalle.
12528:
12529: Yleisesti omaksutun käsityksen mukaan on vät vähiten todista tiedot pyorean ja muun
12530: kasvava teollistaminen maassamme välttä- puutavaran viennistä Etelä-Pohjanmaan sa-
12531: mätöntä työllisyyskysymyksen hallitsemiseksi tamista.
12532: ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamiseksi Puunjalostusteollisuus täällä antaisi työtä
12533: kansallemme. Tällöin lähdetään siitä, että hyvin suurelle osalle ns. ylijäämäväestöstä,
12534: teollisuutta on sijoitettava ensi kädessä ali- joka nyt toimeentulomahdollisuuksien puut-
12535: työllisyysalueille, mikäli luonnollisia edelly- teessa katsoo olevansa pakotettu muuttamaan,
12536: tyksiä teollisuuksien perustamiselle näille ja myös antaisi lisää toimeentulomahdolli-
12537: alueille on olemassa. suuksia ja loisi suurempaa turvallisuutta
12538: Etelä-Pohjanmaa, erityisesti Vaasasta ete- alueen tyypilliselle pienviljelijä-pienmetsän-
12539: lään, muodostaa tyypillisen sellaisen alityölli- omistajaväestölle.
12540: syysalueen, joka on miltei kokonaan vailla Sellaisen puunjalostusteollisuuden sijoitus-
12541: suurempia teollisuuslaitoksia. Tästä on ollut paikaksi on ajateltu joko Närpiön tai Lap-
12542: tuloksena voimakas muuttoliike lähinnä ruot- väärtin kunta, joissa voitaisiin käyttää näi-
12543: sinkielisistä kunnista, mutta myös suomen- den kuntien kautta virtaavien jokien vettä.
12544: kielisistä, joissa työllisyyskysymys on yhtä Laitoksen rahoittaminen voitaisiin ainakin
12545: polttava. Koko tässä osassa maata nähdään ensimmäisessä vaiheessa toimeenpanna työttö-
12546: jonkin suuremman teollisuuslaitoksen sijoit- myystyönä ja kustantaa sellaisiin tarkoituk-
12547: taminen alueelle ainoaksi mahdollisuudeksi siin myönnettävistä varoista.
12548: ratkaista kysymys ainakin osittain. Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
12549: Luonnollisimmat edellytykset katsotaan ole- ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo-
12550: van puunjalostusteollisuudella. Toimeenpan- muksen,
12551: nut tutkimukset - joiden takana ovat alueen
12552: sekä ruotsin- että suomenkieliset kunnat, että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi
12553: mikä osoittaa, miten yleinen toivomus on - valmistaviin toimenpiteisiin puunjalos-
12554: ovat osoittaneet, että sellaisen teollisuuden tustehtaan perustamiseksi eteläiseUe
12555: raaka-ainehuolto voitaisiin turvata. Sitä ei- Etelä-Pohjanmaalle.
12556: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
12557:
12558: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
12559: Toivo .lsvik.
12560: 272
12561:
12562: IV,142. - Toiv.al. N: o 114.
12563:
12564:
12565:
12566:
12567: Marttila ym.: Jatkotutkimusten suorittamisesta puunjalos-
12568: tusteollisuuden saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
12569:
12570:
12571:
12572:
12573: E d u s k u n n a ll e.
12574:
12575: Talouselämämme rakenne on viime vuosina Edellä kerrotun vuoksi 33 Suupohjan kun-
12576: huomattavasti muuttunut. Kansantulomme taa ovat jo oma-alotteisesti ryhtyneet toimen-
12577: kokoomus on nyt kokonaan toinen kuin esim. piteisiin tilanteen korjaamiseksi suoritutta-
12578: 20 v. sitten. Elintasomme nopea kohoaminen malla viime talven aikana luonnonvarojen
12579: on aiheuttanut elinkeinoelämällemme huomat- inventoinnin maakunnassa. Tämä osoittaa,
12580: tavia mukautumisvaikeuksia. Maatalousval- että metsien vuotuinen lisäkasvu Etelä-Poh-
12581: taisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla janmaalla on 12 milj. kj. tukkeja, 1 milj. ms
12582: tämä on saatu tuta erityisen kipeästi. Työt- mänty- ja kuusipaperipuuta ja 1.3 milj. ms
12583: tömyyslukujen nopea kasvu maakunnassa halkoja. Nämä hakkuusuunnitteen määrät
12584: varsin suuresta muuttotappiosta huolimatta ovat hyvin riittäviä useammankinlaatuisen
12585: on tästä hyvänä todistuksena. Vuoden 1958 puunjalostusteollisuuden raaka-aineeksi ny-
12586: alkupuoliskolla oli Suupohjan 15 kunnasta kyisiä menetelmiä hyväksikäyttäen. Se, että
12587: yhteensä 5 600 henkilöä töissä ulkomailla. hakkuiden tehokkuus on ollut yleensä halko-
12588: Siitä huolimatta oli työttömiä Vaasan työ- tavaraa lukuun ottamatta riittävän suuri, ei
12589: voimapiirissä 6 000-7 000. Näiden ylläpitä- saa olla esteenä puunjalostusteollisuuden pe-
12590: miseen ja töihin sijoittamiseen käytettiin val- rustamiselle maakuntaan. Raakapuun vienti,
12591: tion varoja kuluneena työttömyysvuotena n. mikä on nyt varsin runsasta, on kaikesta
12592: 6 miljardia markkaa. Siitä n. 90 prosenttia huolimatta tuhlausta, mihin erikoisesti väki-
12593: sijoitettiin kohteisiin, mitkä eivät lisää pysy- rikkaalla Etelä-Pohjanmaalla ei ole jatku-
12594: viä työtilaisuuksia tai kohota kansantuloa. vasti varaa. Puunjalostusteollisuuden perus-
12595: Erityistä levottomuutta on herättänyt maa- tamiselle maakuntaan ei tule enää olemaan
12596: kunnassa se, että satojen nuorukaisten oli esteenä myöskään veden puute, sillä suunni-
12597: viime talvena lähdettävä pois kotoaan siirto- tellut ja pian käyntiin saatettavat vesistö-
12598: työmaille vieraisiin maakuntiin. järjestelyt turvaavat riittävän veden saannin
12599: Etelä-Pohjanmaalle on ominaista, ettei puuvarojen edellyttämälle teollisuudelle. Sekä
12600: siellä ole raskasta teollisuutta, mikä synnyt- maanteiden että metsätieverkoston lisäänty-
12601: täisi ympäristöönsä pienteollisuutta ja pal- minen viime vuosina puhuu niin ikään tä-
12602: veluelinkeinoja. Maakunnassa ilmenevä käsi- män puolesta. Samoin satamaolosuhteet ovat
12603: ja pienteollisuus, joka on kansan yritteliäi- teollisuuden perustamiselle myönteiset. Kas-
12604: syydestä johtuvaa, ei voi nykyisen automati- kisten satama oli mm. viime talvena kiinni
12605: soinnin vuoksi laajentua riittävästi. Sen jääesteiden takia vain viisi viikkoa. Syvä-
12606: vuoksi olisi kaikki luonnonvarat jalostettava satamakin on ennestään ja se on helposti laa-
12607: mahdollisimman pitkälle omassa maakun- jennettavissa.
12608: nassa. Se edistäisi varallisuuden kasvua ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12609: edelleen pysyvien työtilaisuuksien synty- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
12610: mistä. muksen,
12611: IV,142. - Marttila. ym. 273
12612:
12613: että hallitus kiireellisesti suoritut- teollisuuden saamiseksi Etelä-Pohjan-
12614: taisi jatkotutkimukset puunjalostus- maalle.
12615: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
12616:
12617: AaiTe Marttila. Verner Korsbäck. Ale Holopainen.
12618: Arvo Pentti. Alwar Sundell. Mauri Seppä.
12619: Matti Liinamaa. Joh. Wirtanen. Pentti Pekkarinen.
12620: Olavi Lahtela. Toivo Antila. J. A. Jungarå.
12621: Väinö Tikkaoja. Eino Uusitalo. N. Kosola.
12622: Esa Timonen. Veikko Savela. Toivo Åsvik.
12623:
12624:
12625:
12626:
12627: 35 E 687/58
12628: 274
12629:
12630: IV,14S. - Toiv.al. N:o 115.
12631:
12632:
12633:
12634: J. Wirtanen ym.: Toimenpiteistä Jalasjärver~r-Kauhajoen
12635: suoalueiden hyväksikäytöstä.
12636:
12637:
12638: E d u s k u n n a ll e.
12639:
12640: Maamme kasvavan sähköenergiantarpeen turvetuotannolle. Suo Oy:n tekemän esityk-
12641: tyydyttämiseksi on rakennettava uusia voi- sen perusteella suoritettiin kesällä 1957 tällä
12642: malaitoksia. Ratkaisevaa osaa tässä tehtä- alueella maastotutkimuksia kuivatus- ja tuo-
12643: vässä tulevat esittämään lähitulevaisuudessa tantosuunnitelmien laatimista varten.
12644: vielä edelleenkin vesivoimalaitokset. Niitten Samassa yhteydessä suoritettiin myös huo-
12645: ohella on kuitenkin aina rakennettava myös mattavimpien turve-esiintymien inventointia
12646: lämpövoimalaitoksia. Tämä tietää samalla li- n. 20 km:n säteellä Jalasjärven kirkolta. Tu-
12647: sääntyvää polttoaineitten tarvetta. Sen tyy- los muodostui monessa suhteessa myöntei-
12648: dyttämiseen yksinomaan tuontipolttoaineilla seksi. Käyttökelpoista suopinta-alaa löytyi
12649: liittyy monia epäkohtia. Kun tiedetään, että kaikkiaan n. 7 200 ha ja teknillisesti käyttö-
12650: soittemme turvevarat muodostavat erittäin kelpoisen turpeen määrä arvioitiin 156 milj.
12651: huomattavan polttoainereservin, on jo mo- m3: ksi, mikä vastaa n. 15 milj. tonnia ilma-
12652: nien vuosien aikana tuotu esille ajatus tur- kuivaa turvetta.
12653: vetta polttoaineena käyttävän sähkövoimalai- Kuluvan kesän aikana on turvevarojen in-
12654: toksen rakentamisesta. Tällaista ajatusta ei ventointia jatkettu geologisen tutkimuslai-
12655: kuitenkaan voida toteuttaa pääasiassa vain toksen ja Turveteollisuusliiton toimesta em.
12656: siltä pohjalta, että meillä on tarkoitukseen alueen ulkopuolella. Tähänastisten tulosten
12657: soveltuvia turvevaroja. Laitoksen tulee so- perusteella on varmistunut käsitys siitä, että
12658: veltua sähköenergian tuotannon yleiseen ra- käyttökelpoisten turvevarojen määrä saattaa
12659: kenteeseen. Tällaisen laitoksen taloudellisuu- hyvinkin nousta kaksinkertaiseksi em. mää-
12660: den eräänä perusedellytyksenä on, että se voi rään verrattuna, kun alueen säde ulotetaan
12661: kehittää jatkuvaa pohjakuormaa. Tällainen 30-35 km:iin. Tältä pohjalta näyttää ole-
12662: tilanne sähkön kehittämisessä näyttää vesi- van mahdollisuudet toteuttaa n. 800 000-
12663: voimavarojen käydessä riittämättömäksi syn- 1 000 000 vuositonnin tuotanto.
12664: tyvän 1960-luvun puolivälissä. Tältä poh- Tällaisen tuotannon varaan voitaisiin ra-
12665: jalta ovat turvekäyttöisen sähkövoimalaitok- kentaa esim. teholtaan 200 000 kW :n voima-
12666: sen perustamiseen tähtäävät suunnitelmat laitos ja 100 000 to vuodessa tuottava turve-
12667: saaneet entistä kiinteämmän muodon. brikettitehdas. Tällaisissa puitteissa turve-
12668: Ryhdyttäessä suunnittelemaan turvetuo- teollisuudella tulisi olemaan todella merkit-
12669: tantoa mahdollisesti perustettavaa voimalai- tävä asema maamme energianhuollossa. Missä
12670: tosta varten on lähdetty siitä, että voimalai- laajuudessa näitä mahdollisuuksia aletaan
12671: toksen teho on 60 000 kW. Tällainen laitos ensi vaiheessa toteuttaa, tulee ratkaistavaksi
12672: tarvitsee vuodessa vähintään 200 000 tonnia ensi talven aikana tehtävien laskelmien pe-
12673: koneturvetta tai n. 300 000 tonnia jyrsintur- rusteella.
12674: vetta. Kun toiminta-ajaksi on laskettava vä- Kun on kysymys maamme turvevarojen
12675: hintään 40 vuotta, tarvitaan kaikkiaan n. käyttömahdollisuuksista vastaisen energian-
12676: 8 milj. tonnia koneturvetta. Tätä varten huoltomme yhteydessä, melkein poikkeuksetta
12677: tarvitaan n. 80 milj. ms teknillisesti käyttö- päädytään siihen lopputulokseen, että tuo-
12678: kelpoista raakaturvetta ja vastaavasti suo- tantomenetelmissä täytyy tapahtua ratkai-
12679: pinta-alaa n. 4 000 ha. seva parannus, ennenkuin voidaan vakavassa
12680: Geologisen tutkimuslaitoksen suorittamien mielessä ajatella turvauduttavan turpeeseen.
12681: turvetutkimuksien tulosten perusteella näytti Tällöin näkyy jääneen huomaamatta koko-
12682: siltä, että Jalasjärven-Kauhajoen suoalue naan se teknillinen kehitys, mikä tosiasialli-
12683: tarjoaisi mahdollisuudet riittävän suurelle sesti on viime vuosikymmenenä tapahtunut.
12684: IV,143.- J. Wirtanen ym. 275
12685:
12686: Turveteollisuudessa ei nykyisin enää eletä täin toivottavana. Siihen liittyvä turveteolli-
12687: mieskaivu-köysiratalevitys menetelmän kautta, suus avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia
12688: mikä menetelmä vielä 10-12 vuotta oli ylei- alueen taloudelliselle kehitykselle.
12689: sin ja oli maassamme käytössä jo 50 vuotta Nyt tuottamattomina olevat suot muuttu-
12690: takaperin. Tässä menetelmässä käytettiin vat pelloksi tai metsäksi, laajojen alueiden
12691: nosto- ja levitystyössä keskimäärin 7 mies- pienpuun käyttö tulee mahdolliseksi voima-
12692: työtuntia tuotettua ilmakuivaa turvetonnia laitoksessa rinnan turpeen kanssa, monille sa-
12693: kohti. Nykyisin tuotanto tapahtuu pääasialli- doille maaseudun asukkaille avautuu mahdol-
12694: sesti ns. automaattikoneilla, joissa vastaava lisuus pysyviin ansiotuloihin nykyisen asuin-
12695: luku on 0.7. Kehitys on ollut todella ratkai- paikkansa .alueella.
12696: seva. Myöskin ns. kuivatuskenttätöiden me- Riittävän suuren turvetuotannon, jonka
12697: kanoimiseksi on kehitetty käyttökelpoisia me- sijoituskysymys on myös järjestetty, puit-
12698: netelmiä, joiden käyttöönotto voidaan toteut- teissa meillä on vasta todelliset mahdollisuu-
12699: taa riittävän suuren tuotannon puitteissa. det kehittää tätä tuotantoa teknillisesti siten,
12700: Kokonaan uusia mahdollisuuksia näyttää että soittemme valtavat turvevarat saadaan
12701: avaavan ns. jyrsinturvemenetelmä, jonka hyödylliseen käyttöön. Siinä yhteydessä on
12702: käyttöön meilläkin tähänastisten tuotantoko- löydettävissä myöskin eräs ratkaisu tällä het-
12703: keilujen perusteella näyttää olevan hyvät kellä niin välttämättömään maaseudun elin-
12704: mahdollisuudet. ehtojen parantumiskysymykseen.
12705: Tältä pohjalta on turveteollisuuden piirissä Uusien työpaikkojen järjestäminen teolli-
12706: varmistunut tieto siitä, että suurtuotannossa suutta laajentamalla edellyttää myöskin li-
12707: pystytään tuotantopaikan läheisyydessä ole- sääntyvää sähköenergian tuotantoa. Lämpö-
12708: vaa voimalaitosta varten tuottamaan turve- voimalaitoksen perustamiskustannukset teho-
12709: polttoainetta tuontipolttoaineisiin verrattuna yksikköä kohti ovat vain n. puolet vastaa-
12710: kilpailukykyiseen hintaan. vasta kustannuksesta vesivoimalaitoksissa.
12711: Se, että varsinainen tuotanto tapahtuu Polttoainetuotanto turpeena voimalaitosta
12712: edelleen vain kesäkuukausina, ei ole sellai- varten luo jatkuvia työtilaisuuksia. Kun
12713: nen tekijä, että turveteollisuuden merkitys meillä on puutetta sekä pääomista että työ-
12714: sen perusteella muodostuisi vähäiseksi. Tus- tilaisuuksista, muodostuu tämä ratkaisu mo-
12715: kin kenenkään mieleen tulee väheksyä metsä- lemmissa suhteissa edulliseksi.
12716: teollisuutemme merkitystä sen johdosta, että Tässä on paikallaan todeta se erittäin ilah-
12717: hakkuu ja ajotyöt pääasiallisesti suoritetaan duttava tapa, millä kunnat ja yksityiset
12718: talvella. Sokerijuurikaskin kasvaa vain ke- maanomistajat ovat suhtautuneet suunnitel-
12719: sällä. tua hanketta varten niin välttämättömiin soi-
12720: On laskettava suureksi eduksi, jos turve- den käyttöönottoon liittyviin järjestelyihin.
12721: teollisuuden käyttöön otettavat suot kuivate- Siinä on kaikkien toivoman yhteisen asian
12722: taan 5-7 vuotta ennen tuotannon alkamista. toteuttamisen edellytykset asetettu muitten
12723: Tällaisia töitä on viime talven aikana edelli- pyrkimysten edelle. Se on omiaan tasoitta-
12724: senä kesänä tehtyjen maastotutkimusten pe- maan tietä tämän toiveen toteutumiseksi.
12725: rusteella laadittujen suunnitelmien mukaisesti Mainittakoon vielä, että esim. Irlannissa
12726: suoritettu Vaasan maanviljelysinsinööripiirin puolet lämpövoimasta saadaan turpeesta ja
12727: toimesta valtion omistamalla Korvanevalla ja Neuvostoliitossa 12 %. Leningradin alueella
12728: Jalasjärven kunnan toimesta Korvajärven- puolet lämpöenergiasta hankitaan turvetta
12729: nevalla Jalasjärven kunnassa. Valmiita suun- käyttämällä.
12730: nitelmia on olemassa myöskin jo muita soita Edellä mainittuun viitaten esitämme edus-
12731: varten. Voimalaitosta varten tarpeellisen kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivo-
12732: turvetuotannon käyntiinsaamisen kannalta muksen:
12733: olisi välttämätöntä, että näitä töitä voitaisiin
12734: jatkaa riittävän nopeassa tahdissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12735: Turvekäyttöisen voimalaitoksen rakentami- toimenpiteisiin J alasjärven-Kauha-
12736: nen Jalasjärven-Kauhajoen suoalueelle on joen suoalueiden hyväksikäytön mah-
12737: asia, jonka toteuttamista on pidettävä erit- dollistamiseksi.
12738: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
12739:
12740: Johannes Wirtanen. Mauri Seppä.
12741: 27~
12742:
12743:
12744: IV,144. - Toiv.al. N: o 116.
12745:
12746:
12747:
12748:
12749: .Asvik ym.: Polttoturvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoi-
12750: malaitoksen perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle.
12751:
12752:
12753: E d u s k u !11 n a 11 e.
12754:
12755: Maassamme on suoalueita n. 10.4 milj. ha. sesti hyöty muodostuisi huomattavan, suu-
12756: Huomattavan suuret alueet näistä sisältävät reksi sähköenergian tuotannossa ja toisaalta
12757: polttoturvetuotannon tarpeisiin sopivaa tur- voitaisiin tarjota maaseudulle työtilaisuuksia
12758: vetta. Suoalueista suurin ja käyttökelpoisin uusien tuotanto- ja teollisuuslaitosten perus-
12759: sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoen ja tamisen kautta. Käsityksemme mukaan olisi
12760: Jalasjärven kuntien alueella. Useata suoryh- ryhdyttävä tutkimaan, mitä mahdollisuuksia
12761: mää hyväksikäyttäen on ko. alueella poltto- on tuottaa taloudellisesti sähkövoimaa kotoi-
12762: turpeen ottoon kelvollista suota n. 4 500 ha, sella polttoturpeella.
12763: mikä riittää tuottamaan n. 10 milj. tonnin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
12764: määrän kuivaa turvetta. Mainitun alueen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12765: tarjoamat voimavarat sopisi mainiosti käyt-
12766: tää esim. valtion toimesta perustettavassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12767: turvekäyttöisessä kaasu turbiini-sähkövoima- tutkimuksien suorittamiseksi poUtatur-
12768: laitoksessa. Suoalueitten voimavaroja hyväk- vetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoi-
12769: sikäyttämällä tyydytettäisiin Etelä-Pohjan- malaitoksen perustamisesta Jalasjär-
12770: maan alituotantoalueena sähkövoiman tarve ven tai Kauhajoen kuntaan.
12771: kotoisella raaka-aineella. Kansantaloudelli-
12772: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
12773:
12774: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Väinö Tikkaoja.
12775: Nestori Nurminen. Georg Backlund. Toivo Antila.
12776: Aarre Marttila.
12777: 277
12778:
12779: IV,145. - Toiv.al. N:o 117.
12780:
12781:
12782:
12783:
12784: Murto ym.: Toimenpiteistä Haapaveden Piipsannevan tur-
12785: vetta ja pienpuuta polttoaineena käyttävän voimalaitoksen
12786: rakentamiseksi.
12787:
12788:
12789: E d u s k u n n a 11 e.
12790:
12791: Suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, Oulun läänin Haapaveden Piipsannevalla
12792: että sähköenergian tarpeen jatkuvasti lisään- suoritetut alustavat tutkimukset ovat osoitta-
12793: tyessä vajausta ei voida enää täyttää yksin- neet ko. voimalaitoksen rakentamiselle olevan
12794: omaan vesivoimaan perustuvien voimalaitok- hyvät edellytykset. Mainittu suo on 5 000
12795: sien rakentamisella. Niinpä Imatran Voima ha: n laajuinen ja sen turveaines poltto-
12796: Oy ja mm. Helsingin kaupunki ovatkin ryh- aineeksi erittäin sopivaa. Niinikään pien-
12797: tyneet rakentamaan ulkomailta tuodun polt- puuta on tällä alueella suuret määrät.
12798: toaineen varaan höyryvoima-asenria. Niin- Voimalaitoksen rakentamisella olisi paitsi
12799: ikään on alustavasti suunniteltu atomiener- voimatalouden kannalta myös työttömyyden
12800: giaa käyttäviä voimalaitoksia. torjumisen vuoksi erittäin suuri merkitys.
12801: On täysin perusteltua, että edellä mainit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12802: tujen suunnitelmien lisäksi ryhdytään suun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12803: nittelemaan turvetta ja pienpuuta poltto-
12804: aineena käyttäviä voimalaitoksia. Tutkimuk- että hallitus ryhtyisi kiireellis·iin
12805: set ovatkin osoittaneet tällaisten voimalaitos- toimenpiteisiin Haapaveden Piipsan-
12806: ten rakentamisen olevan kansantaloudellisesti nevan turvetta ja pienpuuta poltto-
12807: kannattavaa. aineena käyttävän voimalaitoksen ra-
12808: kentamiseksi.
12809: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
12810:
12811: Yrjö Murto. Irma Torvi. Pentti Liedes.
12812: Martti Linna. H. Tauriainen. Eino Tainio.
12813: Toivo Friman.
12814: 278
12815:
12816: IV,146. - Toiv.al. N:o 118.
12817:
12818:
12819:
12820: Ryhtä: Taivalkoskelle rakennettavan Koillis-Pohjanmaan
12821: puunjalostuslaitoksen rakennussuunnitelman valmistami-
12822: sesta.
12823:
12824: E d u s k u n n a 11 e.
12825: Pohjois-Suomen raakapuuvarastojen hy- silloin on täältä mahdollista valmiin teolli-
12826: väksikäyttämiseksi ja siellä vallitsevan jatku- suustuotteen siirtäminen rautatietä pitkin
12827: van työttömyyden lieventämiseksi on viime vientisatamaan.
12828: vuosina tehty valmistavia suunnitelmia Koillis-Pohjanmaan kuntain taholta on
12829: puunjalostusteollisuuden saamiseksi sisämaa- viime vuosina tehty useita alotteita puun-
12830: han puun raaka-ainelähteille. Erittäin tär- jalostuslaitoksen aikaansaamiseksi mainittuun
12831: keänä tällä hetkellä onkin pidettävä puun- maakuntaan. Samoin on eduskunnassa viime
12832: jalostuslaitoksen aikaansaamista Koillis-Poh- vuosien aikana tehty myös useita alotteita
12833: janmaan alueelle, missä on suuret hakkaa- teollisuuden saamiseksi tälle talousalueelle.
12834: mattomat metsäalueet. Koillis-Pohjanmaan Näitä toimenpiteitä on erikoisesti vielä kii-
12835: talousalue käsittää Kuusamon, Suomussal- rehditty senvuoksi, että uusien kasvavien
12836: men ja Taivalkosken kunnat kokonaan, Po- ikäluokkien työhön sijoittaminen asettaa kun-
12837: sion ja Pudasjärven kuntain alueesta noin nat suurten vaikeuksien eteen, sillä vuosi
12838: puolet ja osia vielä Puolangan sekä Ranuan vuodelta paisuva työttömyyden uhka näyttää
12839: kunnista, muodostaen sellaisen yhtenäisen muodostuvan kuntainkin kannalta yhä vai-
12840: alueen, jossa on kasvullista metsämaata yh- keammin hoidettavaksi probleemaksi.
12841: teensä 1168 000 hehtaaria. Akateemikko, Kun eduskunta hyväksyi viime talven ai-
12842: prof. Yrjö llvessalon tutkimusten mukaan on kana lain Pohjois-Suomen alityöllisyysalueille
12843: tämän alueen metsistä mäntyvaltaisia 49.5 %, perustettavan uuden teollisuuden verohelpo-
12844: kuusivaltaisia 43.5% sekä lehtipuuvaltaisia tuksista ja kun samalla vientimaksuina kerä-
12845: 7 %. Puustot tällä alueella ovat varsin jä- tyt varat luovat edellytyksiä uuden teolli-
12846: reitä, sillä yli 100-vuotiaitten männiköitten suuden perustamiselle maamme syrjäisille
12847: hallussa on lähes puolet mäntyvaltaisista seuduille sisämaahan, olisi kiireellisesti laa-
12848: metsistä ja yli 100-vuotiaitten kuusimetsien dittava tarpeelliset suunnitelmat Koillis-
12849: osuus on vielä lähes 30% kuusivaltaisten Pohjanmaan puunjalostustehtaan rakenta-
12850: metsien alasta. Kasvullisten metsien keski- mista varten.
12851: kuutiomäärä on ilahduttavan korkea 73.1 Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan-
12852: kiinto-ms hehtaaria kohden ja metsien vuo- kin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
12853: tuinen keskikasvu ha kohden on 1.6 kiinto- väksi toivomuksen,
12854: ms. Koillis-Pohjanmaan talousalueen puu-
12855: varat riittäisivät hyvin yli 100 000 tonnia sel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12856: luloosaa vuosittain valmistavan puunjalostus- toimenpiteisiin Taivalkaskelle raken-
12857: laitoksen jatkuvaksi raaka-ainelähteeksi. nettavan Koillis-Pohjanmaan puun-
12858: Taivalkoski muodostaa tällä Koillis-Poh- jalostuslaitoksen rakennussuunnitel-
12859: janmaan metsärikkaalla talousalueella sellai- mien valmistamiseksi, jotta vienti-
12860: sen keskuspaikan, johonka puunjalostuslai- maksutuloina valtiolle kertyvien rahas-
12861: toksen rakentaminen on katsottu tarkoituk- tojen turvin päästäisiin Taivalkosken
12862: senmukaisimmaksi. Kun Kontiomäen-Tai- puunjalostuslaitosta myöskin pikaisesti
12863: vaikosken rautatie valmistuu liikenteelle ai- rakentamaan.
12864: van lähiaikoina v. 1959 alkupuoliskolla, niin
12865: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
12866: Niilo Ryhtä.
12867: 279
12868:
12869: IV,147. - Toiv.al. N:o 119.
12870:
12871:
12872:
12873:
12874: Tiekso ym.: Valtion omistuksessa olevan puunjalostusteolli-
12875: suuslaitoksen rakentamisesta Tornion Röyttään.
12876:
12877:
12878: E d u s k u n n a 11 e.
12879:
12880: Pohjois-Suomen teollistamisen edellytyk- luodon saarella SIJamneen sahan työnteki-
12881: sistä valtion toimesta suoritetut tutkimukset jöitä. Kaikki nämä työntekijät, samoinkuin
12882: osoittavat, että Tornionjokisuun edustalla si- väkirikkaan Alatornion kunnan pienviljeli-
12883: jaitseva Röytän saari olisi erittäin sopiva jät ja heidän lapsensa joutuvat elämään
12884: puunjalostusteollisuuden sijoituspaikaksi. Tor- tilapäisten ansiotöiden varassa. Osan työky-
12885: nionjokilaakson huomattavat metsävarat tar- kyistä väestöä on pakko jatkuvasti etsiä an-
12886: joavat riittävän raaka-aineen lähinnä sahan siotyömahdollisuuksia Ruotsista.
12887: ja massatehtaan tarpeisiin. Tornionjoki on Alatornion kunta on ollut pitkän aikaa
12888: tunnetusti uittokelpoinen raaka-aineen kulje- eräs Lapin läänin vaikeimpia työttömyys-
12889: tukselle. Teollisuuslaitoksen puuttuessa Tor- alueita. Työttömyystöiden järjestämiseen on
12890: nionjokilaaksosta on viety viime vuosina suu- kunnan alueella jouduttu vuosittain käyttä-
12891: ret määrät raakapuuta ulkomaille. mään 150-200 milj. markkaa. Koska on
12892: Röytän saarella on aikoinaan toiminut huo- nähtävissä, ettei tilanne tule vastaisuudessa-
12893: mattavan suuri saha, joka tuhoutui tuli- kaan helpottumaan, vaan päinvastoin vaikeu-
12894: palossa. Tämän jälkeen on saarelle raken- tumaan ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvien
12895: nettu merikelpoinen syväsatama, joka on yh- nuorten tullessa työikään, tarjoaisi puun-
12896: distetty mantereeseen Tornion asemalta joh- jalostusteollisuuden rakentaminen edullisen
12897: tavalla rauta- ja maantiellä. Koska Kemijoen työkohteen jo rakennusvaiheessa. V astaisuu-
12898: vesivoimalaitosten rakentaminen turvaa myös dessa teollisuuslaitoksen toiminta tarjoaisi
12899: riittävän voimansaannin, on tämäkin luonut työtilaisuuksia ansiotuloja vailla oleville Ala-
12900: entistä paremmat edellytykset teollisuuslai- tornion kunnan ja Tornion kaupungin asuk-
12901: toksen toiminnalle. kaille.
12902: Myös työllisyysnäkökohdat puoltavat voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12903: makkaasti teollisuuslaitoksen rakentamista. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12904: Alatornion kunnan alueelle jäi asumaan huo-
12905: mattava määrä tuhoutuneen sahan työnteki- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12906: jöitä. Lisäksi kunnan alueelle jäi asumaan toimenpiteisiin valtion omistuksessa
12907: toisenkin sodan aikana pommitusvaurioita olevan puunjalostusteollisuuslaitoksen
12908: kärsineen ja myöhemmin hävitetyn Kuusi- rakentamiseksi Tornion Röyttään.
12909: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
12910:
12911: Anna-Liisa Tiekso. J. E. Lakkala.
12912: Eino Tainio. Toivo Friman.
12913: 280
12914:
12915: IV,148. - Toiv.al. N:o 120.
12916:
12917:
12918:
12919:
12920: Tainio ym.: Valtionenemmistöisen osakeyhtiön muodostami-
12921: sesta puuhioketta ja sanomalehtipaperia tuottavan tehtaan
12922: rakentamiseksi Kemijärvelle.
12923:
12924:
12925: E d u s k u n n a ll e.
12926:
12927: Koillis-Lapin kunnat - Kemijärvi, Kemi- Toisaalta mainittu suunnitelma lähtee siitä,
12928: järven kauppala, Posio, Salla, Savukoski, että sanotun alueen jatkuvasti lisääntyvälle
12929: Pelkosenniemi ja Sodankylä - ovat ryhty- väestölle on ehdottomasti saatava uusia työ-
12930: neet toimenpiteisiin alueen metsävaroihin pe- ja ansiomahdollisuuksia. Tilapäistyöt eivät
12931: rustuvan puunjalostusteollisuuden saamiseksi ole tarjonneet alueen nykyisellekään väestö-
12932: Kemijärvelle. Tässä tarkoituksessa kunnat määrälle riittävästi työtilaisuuksia. Tästä
12933: ovat laadituttaneet suunnitelman kustannus- johtuen työttömyys onkin jatkuvasti lisään-
12934: arvioineen ja kannattavuuslaskelmineen puu- tynyt. Suurten nuorten ikäluokkien tulessa
12935: hioke- ja sanomalehtipaperitehtaan rakenta- työmarkkinoille tilanne muodostuu kestämät-
12936: miseksi Kemijärvelle. Suunnitelma ja kan- tömäksi, joten Koillis-Lapin kuntien yhteinen
12937: nattavuuslaskelmat, jotka on jätetty valtio- pyrkimys teollisuuden aikaansaamiseksi Ke-
12938: neuvostolle, osoittavat, että teollisuuslaitok- mijärvelle on erittäin hyvä ja kannatettava
12939: sesta tulisi taloudellisesti kannattava. aloite.
12940: Suunnitelma perustuu toisaalta siihen, että Kunnat eivät kuitenkaan voi rakentaa teol-
12941: Kemijärven vesistöalueella olisi vuosittain lisuuslaitosta eikä niillä ole siihen taloudelli-
12942: hakattava metsänhoidolliset näkökohdat huo- sia mahdollisuuksiakaan. Siksi valtiovallan
12943: mioiden mäntyä 1000 000 m3, kuusta olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin kuntien val-
12944: 690 000 m3 ja lehtipuuta 360 000 m3 kuore- mistuttaman suunnitelman toteuttamiseksi.
12945: tonta puuta. Nykyiset hakkuut ovat olleet Käsityksemme mukaan se voitaisiin parhaiten
12946: vain vähäinen osa edellä esitetyistä määristä. tehdä siten, että perustettaisiin uusi, valtion-
12947: Siksi alueen metsissä onkin runsaasti yli- enemmistöinen osakeyhtiö, jolle valtion va-
12948: ikäistä puustoa. Vain runsas neljännes siitä roista varattaisiin riittävän suuri osakepää-
12949: on alle 100 vuoden, 37 % 101-160 vuoteen oma.
12950: ja 160 vuotta vanhempaa melkein sama Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
12951: määrä. Metsien yli-ikäisyydestä johtuen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12952: alueella kaatuu ja lahoo maahan vuosittain
12953: puutavaraa n. 500 000 m3, eli huomattavasti että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
12954: enemmän kuin suunniteltu teollisuuslaitos tarvittaviin toimenpiteisiin valtion-
12955: tarvitsisi raaka-aineeksi. Lisäksi lähes 33 % enemmistöisen osakeyhtiön muodosta-
12956: alueen metsäalasta on kuusimetsää. Uudis- miseksi puuhioketta ja sanomalehti-
12957: tushakkuita olisi siis suoritettava laajassa paperia tuottavan tehtaan rakentami-
12958: mitassa. seksi Kemijärvelle.
12959: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
12960:
12961: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
12962: J, Eemeli Lakkala. Vilho Väyrynen.
12963: 281
12964:
12965: IV,149.- Toiv.al. N:o 121.
12966:
12967:
12968:
12969:
12970: Friman ym..: Toimenpiteistä puunjalostuslaitoksen rakenta-
12971: miseksi Inariin.
12972:
12973:
12974: E d u s k u n n a II e.
12975:
12976: Inarin alueen puuvarojen laajempi, met- paitsi raaka-aineiden hyväksikäytön, myös
12977: sänhoidonkin kannalta välttämätön käyttö on työtilaisuuksien lisäämisen kannalta välttä-
12978: mahdollista vain sinne rakennettavan puun- mätön. Työttömyys Inarin kunnan alueella
12979: jalostusteollisuuden avulla. Suoritettujen tut- on pysyvä ilmiö, joka muodostuu entistäkin
12980: kimusten perusteella onkin päädytty siihen, suuremmaksi, kun Neuvostoliitolle rakennet-
12981: että Ivaloon, Inarin järven rannalle r&ken- tavat voimalaitokset valmistuvat ja niissä
12982: nettaisiin kuitulevytehdas ja sahalaitos. Teol- työskennelleet Inarin kuntalaiset jäävät työ-
12983: lisuuslaitoksen tarkemman suunnittelun ja ja ansiomahdollisuuksia vaille. Erikoisesti
12984: rakennustöiden aloittamista varten otettiin- tästäkin syystä olisi Inarin kunnan alueelle
12985: kin jo v:n 1956 talousarvioon 40 milj. mar- suunnitellun puunjalostuslaitoksen rakennus-
12986: kan määräraha. Tästä huolimatta ei sanotun työt saatava käyntiin vielä tulevan talven
12987: teollisuuslaitoksen rakennustöiden aloittami- aikana.
12988: seen ole ryhdytty. Onpa esitetty sellainen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12989: kin vaihtoehto, että teollisuuslaitos rakennet- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12990: taisiin Pohjois-Norjaan, meren rannalle, toivomuksen,
12991: jonne raakapuu kuljetettaisiin autoilla Ina-
12992: rin alueelta. että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
12993: Inarin alueen väestön kannalta tällainen menpiteisiin Inarin alueen puuvaro-
12994: ratkaisu olisi suorastaan kohtalokas ja kan- jen jalostamiseksi suunnitellun tuo-
12995: santaloudellisestikin se olisi typerä. Puun- tantolaitoksen rakentamiseksi Inarin
12996: jalostusteollisuuden rakentaminen Ivaloon on, kunnan alueelle.
12997: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
12998:
12999: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
13000: Eino Tainio. J. Eemeli Lakkala.
13001:
13002:
13003:
13004:
13005: 36 E 687/58
13006: 282
13007:
13008: IV,150. - Bemst.mot. N: o 122.
13009:
13010:
13011:
13012:
13013: Backlund m. fl.: .Angdende påskyndande av inledandet av
13014: malmbrytning i Korsnäs.
13015:
13016:
13017: Till Riksdagen.
13018:
13019: Sedan det nu blivit klart fastställt, att området i fråga - vore det av största vikt
13020: malmfyndigheterna i Korsnäs kommun är av och betydelse att gruvdrift kunde inledas så
13021: den art och omfattning att en lönsam bryt- snart som möjligt och i så stor omfattning
13022: ning och bearbetning av desamma kan som möjligt. Då staten äger inflytande över
13023: komma i :fråga, varom vittnar bl. a. det :fak- Outokumpu Oy bör det vara möjligt :för
13024: tum, att Outokumpu Oy inlöst stora om- riksdagen och regeringen att påverka dess
13025: råden i socknen efter det borrningar bedri- ledning i avsikt att påskynda upptagande av
13026: vits under en :följd av år, har det förvånat brytningsverksamhet.
13027: befolkningen på orten och även annorstädes Hänvisande tili ovanstående föreslår un-
13028: att några egentliga åtgärder för inledande dertecknade, att riksdagen ville besluta hem-
13029: av brytning t. v. icke vidtagits. ställa,
13030: Då Korsnäs kommun jämte kringliggande
13031: kommuner hör tili ett nästan kroniskt under- att regeringen måtte vidtaga alla
13032: sysselsättningsområde :främst på grund av nödiga åtgärder för att påskynda in-
13033: att industrier saknas - ett förhållande som ledandet av malmbrytning i Korsnäs
13034: lett till en ödesdigert stark emigration från kommun.
13035: Helsingfors den 12 augusti 1958.
13036:
13037: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
13038: Toivo Åsvik.
13039: 283
13040:
13041: IV,150. - Toiv.al. N: o 122.
13042: Suomennos.
13043:
13044:
13045:
13046:
13047: Backlund ym.: Malminlouhinnan aloittamisen kiirehtimisestä
13048: Korsnäsissä.
13049:
13050:
13051: E d u s k u n n a ll e.
13052:
13053: Sitten kun nyt on tullut selvästi vahviste- sessä olevalta alueelta - olisi mitä tärkeintä
13054: tuksi, että malmilöydöt Korsnäsin kunnassa ja merkityksellisintä, että kaivosteollisuus
13055: ovat sen laatuisia ja laajuisia, että niiden voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian ja
13056: kannattava louhinta ja jalostus voi tulla ky- mahdollisimman suuressa laajuudessa. Kun
13057: symykseen, mitä mm. osoittaa se tosiasia, Outokumpu Oy on valtion vaikutusvallassa,
13058: että Outokumpu Oy on lunastanut pitäjässä täytyy eduskunnalle ja hallitukselle olla
13059: suuria alueita monien vuosien aikana suori- mahdollista vaikuttaa sen johtoon louhimis-
13060: tettujen porausten jälkeen, on väestöä paik- toiminnan aloittamisen kiirehtimiseksi.
13061: kakunnalla ja muuallakin ihmetyttänyt, ettei Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
13062: mihinkään varsinaisiin toimenpiteisiin lou- ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo-
13063: hinnan aloittamiseksi ole toistaiseksi ryh- muksen,
13064: dytty.
13065: Kun Korsnäsin kunta ja sen ympäristö- että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarvit-
13066: kunnat ovat miltei kroonillista alityöllisyys- taviin toimenpiteisiin malminlouhin-
13067: aluetta lähinnä teollisuuslaitosten puuttumi- nan aloittamisen kiirehtimiseksi Kors-
13068: sen takia - seikka, mikä on aiheuttanut koh- näsin kunnassa.
13069: talokkaan suuren muuttoliikkeen kysymyk-
13070: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
13071:
13072: Georg Backlund. Gösta Rosenberg.
13073: Toivo Asvik.
13074: 284
13075:
13076: IV,151. - Toiv.al. N:o 123.
13077:
13078:
13079:
13080:
13081: Lehmonen ym.: Viitasaaren ja Pihtiputaan rnaaperärikkauk-
13082: sien tutkimisesta.
13083:
13084:
13085: Eduskunnalle.
13086:
13087: Viime vuosien aikana Keski-Suomessa kun- tymiä ei ole voitu vielä ollenkaan tutkia.
13088: tien tukemana harrasteluluontoisina suorite- Molempien kuntien alueilla olevat esiintymät
13089: tut maaperätutkimukset ovat osoittaneet, että tulisi kuitenkin perusteellisesti tutkia, ja si-
13090: malmiesiintymiä tavataan hyvinkin runsaasti käli kuin ne havaitaan käyttökelpoisiksi, olisi
13091: eri puolilla Keski-Suomea. Valtion talous- valtion toimesta perustettava niihin kaivok-
13092: arviossa tähän toimintaan osoitetut määrä- set.
13093: rahat eivät kuitenkaan ole riittävästi turvan- Kaivostoiminnan aloittaminen ja metalli-
13094: neet ja tukeneet tieteellistä ja taloudelliseen teollisuuden pystyttäminen Viitasaaren ja
13095: hyötyyn johtavien tutkimusten suorittamista Pihtiputaan alueille lisäisi siellä työtilaisuuk-
13096: näillä alueilla. sia ja olisi näin ollen perustavaa laatua oleva
13097: Malmiesiintymiä on tavattu erittäin run- toimenpide alueella vallitsevan jatkuvan va-
13098: saasti Viitasaaren Koliman, Permosen, Män- jaatyöllisyyden poistamiseksi.
13099: tylän:kylän ja Toulauden alueilla ja on näissä Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
13100: geologisen tutkimuslaitoksen toimesta suori- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13101: tettu runsaita malmiesiintymiä esiintuoneita
13102: syväkairauksiakin, mutta tämä toiminta on että hallitus tutkituttaisi Viitasaa-
13103: ollut pakko osittaisesti keskeyttää puuttuvien ren ja Pihtiputaan kuntien alueilla
13104: määrärahojen vuoksi. Samasta syystä Pihti- tavatut maaperärikkaudet ja ryhtyisi
13105: putaan kunnan alueelta tavattuja malmiesiin- tulosten edellyttämiin toimenpiteisiin.
13106: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
13107:
13108: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen.
13109: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
13110: 285
13111:
13112: IV,152. - Toiv.al. N: o 124.
13113:
13114:
13115:
13116:
13117: Niiranen ym..: Kaivostoiminnan jälleen käyntiinsaattamisesta
13118: Otravaaran alueella.
13119:
13120:
13121: E d u s k u n n a ll e.
13122:
13123: Enon kunnan Kuusjärven kylästä, Otra- valmistuessa ratkeaa kuljetuskysymys myön-
13124: vaaralta, löydettiin vuonna 1918 rikkikiisu- teisesti, sillä malmio sijaitsee tämän radan
13125: esiintymä. Suoritettujen tutkimusten jälkeen välittömässä läheisyydessä. Kaivostyöt Otra-
13126: Suomen Mineraali Oy aloitti alueella malmin vaaralla olisi siis mahdollista aloittaa jälleen.
13127: louhinnan vuonna 1919. Louhitun malmin Tämä olisikin alueen talouselämän ja varsin-
13128: käsin lajittelulla saavutettiin n. 40 % rikki- kin työllisyyden kannalta erittäin tarpeel-
13129: sisältö. Louhinta jatkui vuoteen 1924, jol- lista. Kaivostoiminnan aloittamista tarkoitta-
13130: loin se täytyi kannattamattomana lopettaa. viin suunnitelmiin ja valmisteluihin olisi kii-
13131: Pääsyynä kannattamattomuuteen oli vaikea reellisesti ryhdyttävä. Mielestämme valtio-
13132: kuljetus. Louhittu malmi oli näet kuljetet- vallan tulisi olla aloitteentekijänä ja tukea
13133: tava hevosilla n. 30 km:n päässä sijaitse- hankkeen toteuttamista.
13134: valle Jakokosken asemalle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13135: Töiden keskeytymisen jälkeen suoritetuissa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13136: tutkimuksissa on todettu Otravaaralla olevan
13137: runsaasti rikkimalmia. Lisäksi . Otravaaran että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13138: seuduilla on tavattu useita muita malmioita. kaivostoiminnan jälleen käyntiinsaat-
13139: Joensuun-Koveron rautatien lähiaikoina tamiseksi Otravaaran alueella.
13140: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
13141:
13142: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
13143: 286
13144:
13145: IV,153. - Toiv.al. N:o 125.
13146:
13147:
13148:
13149:
13150: J. E. Partanen ym.: Sähköistämisohjelman laatimisesta säh-
13151: köistämättömiä alueita varten.
13152:
13153:
13154:
13155:
13156: E d u s k u n n a ll e.
13157:
13158: Maaseudun sähköistämistoiminta on sotien kin osakseen sähköistämisestä koituvan hyö-
13159: jälkeisenä aikana edistynyt olosuhteisiin kat- dyn. Käytännössä ei kuitenkaan voida täy-
13160: soen tunnustusta saaneelia tavalla. Maakun- dellisesti tätä päämäärää saavuttaa. Harvalie
13161: nalliset sähköyhtymät ovat lähteneet liik- haja-asutukselle ominaiset pitkät välimatkat
13162: keelle pääasiallisesti kunnallisina yhteenliit- asettavat ymmärrettävät rajoituksensa, joita
13163: tyminä. Tällainen organisatiomuoto on luo- on vaikea saada poistetuksi. - Sähköistämis-
13164: nut alunalkaen sähköistämistoiminnalle maa- asteen nykyisellään ollessa on tosin vielä jäl-
13165: seutuoloja ajatellen luonnollisimman lähtö- jellä alueita, jotka voidaan ja pitää voida
13166: kohdan. V aitiovallan taholla on maaseudun liittää verkostoihin. Tietyt erikoistoimenpi-
13167: sähköistämistoimintaan suhtauduttu jatku- teet, ensisijaisesti taloudelliset, tulevat kyllä-
13168: vasti myönteisin ratkaisuin. Tähänastiset tu- kin ennenpitkää välttämättömiksi. Valtion
13169: lokset voinevatkin yleensä tyydyttää myöskin osallistuessa sähköistämistoimenpiteisiin vuo-
13170: valtion taholta asetettuja vaatimuksia. Maa- sittaisin valtionapumäärärahoin, on edellytet-
13171: seudun talouksista lasketaan tähän mennessä tävä ettei näitä valtion toimenpiteitä lope-
13172: sähköistetyn n. 80 prosenttia. Tulosta voita- teta, vaan niitä ryhdytään soveltamaan myös-
13173: neen pitää varsin hyvänä, kun otetaan lu- kin jäljellä olevien sähköistämättömien aluei-
13174: kuun tähän toimintaan käytetty suhteellisen den ja erityisesti syrjäisten seutujen sähköis-
13175: lyhyt aika ja käytännöllisessä sähköistämis- tämiseen. Ajankohtaisin ja tärkein tehtävä
13176: toiminnassa esiin nousevat moninaiset paikal- tässä mielessä onkin koko maan käsittävän
13177: liset vaikeudet. - Läntisissä naapurimais- uuden sähköistämisohjelman laatiminen ra-
13178: samme on sähköistämisessä päästy jo kor- hoituslaskelmineen niille alueille, jotka ovat
13179: keampiin lukuihin. Niinpä mainitaan, että toteutetun sähköistämisohjelman ulkopuolella.
13180: Ruotsissa ja Norjassa sähköistämisprosentti Tällöin on edellytettävä, että sähköistämis-
13181: nousee jo 95: een. prosentti maassamme määritellään lopulli-
13182: Kun maaseudun sähköistämistä toteutetaan seksi ja valtion avustustoimenpiteet sovelle-
13183: kunnallisten yhtymien toimesta, ovat tämän taan esille tulevia erikoisolosuhteita silmällä-
13184: toiminnan osarahoittajina asianomaiset kun- pitäen.
13185: nat ja sitä tietä kuntien veronmaksajat. Näin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13186: ollen jokainen kunnallisveroa suorittava kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13187: nan jäsen, riippumatta siitä, missä kunnan vomuksen,
13188: alueen osassa hänen asuinpaikkansa sijaitsee,
13189: joutuu osaltaan osallistumaan sähköistämis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13190: kustannuksiin. Tasapuolisuusperiaate vaatisi menpiteisiin valtakunnallisen sähköis-
13191: tällöin, että jokainen kunnan jäsen saa myös- tämisohjelman laatimiseksi niiden maa-
13192: IV,l53. - J. E. Partanen ym. 287
13193:
13194: seudun sähköistämisyhtymien alueilla jotka eivät sisälly nykyisin toteutetta-
13195: sijaitsevien seutujen sähköistämiseksi, vana olevaan sähköistämisohjelmaan.
13196: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
13197: Eemil Partanen. Veikko Vennamo. Sylvi Halinen.
13198: Kalle Kämäräinen. Kusti Eskola. Eino Uusitalo.
13199: Arvo Pentti. Matti Kekkonen. Esa Timonen.
13200: Aarre Marttila. Hilja Väänänen. Esu Niemelä.
13201: Matti Liinamaa. Nestori Kaasalainen. Eino Palovesi.
13202: Leo Häppölä. Yrjö Sinkkonen. Martti Miettunen.
13203: Artturi Jämsen. Olavi Lahtela. Eemil Luukka.
13204: V. E. Svinhufvud. Hannes Paaso. Vieno Simonen.
13205: Marja Lahti. Toivo Antila. Eeli Erkkilä.
13206: Onni Mannila. Ale Holopainen. Kauno Kleemola.
13207: Pentti Pekkarinen. Einari Jaakkola. Tahvo Rönkkö.
13208: Markus Niskala. Veikko Savela. Wiljam Sarjala.
13209: Niilo Ryhtä.
13210: 288
13211:
13212: IV,154. - Hemst.mot. N: o 126.
13213:
13214:
13215:
13216:
13217: Korsbäck m. fl.: Angående utredning av vMiationerna i kon-
13218: sumentpriset på elström.
13219:
13220:
13221: Till Riksdagen.
13222:
13223: Elektriciteten är numera ingen lyx- eller ström är mycket olika och i många fall
13224: undantagsvara, förbehållen endast vissa lands- mycket stora mellan olika landsdelar och
13225: delar eller befolkningsgrupper. El-ljus och mellan olika distributionsområden. Detta be-
13226: -kraft bör tvärtom betraktas som en elemen- ror bl.a. på olika producentpris, olika parti-
13227: tär förnödenhet för en normal livsföring i pris och på distributionsföretagens kostnader
13228: likhet med bostäder, livsmedel m.m. I en- för ledningar m.m.
13229: lighet med denna uppfattning borde alla Med anledning av en hemställningsmotion
13230: landsdelar och alla landets innevånare ha i denna fråga under senaste riksdag uttalade
13231: tillgång tili elektricitet och tili möjligast lik- riksdagen i motiveringen tili sitt beslut i
13232: artat pris, oberoende av läge och bonings- ärendet bl.a. att den i motionen efterlysta
13233: plats. Tillgång till elektricitet och konsu- undersökningen och utjämningen av dessa
13234: mentpriet på el-ström är därtill av utslags- variationer ankom på elföretagen. Då de
13235: givande betydelse bl.a. för näringslivet och efterlysta åtgärderna inte ännu vidtagits och
13236: dess utveckling. Sålunda är t.ex. det relativt knappast heller kommer att vidtagas på pri-
13237: höga elpriset på landsbygden ett stort hin- vat väg föreslås att riksdagen ville besluta
13238: der för uppkomsten av hantverks- och in- hemställa,
13239: dustriföretag. Ett grundvilikor för en ökad
13240: industriproduktion på landsbygden är där- att regeringen skyndsamt måtte låta
13241: för, att elkraft kan erhållas tili lika förmån- utreda, på vilka sätt variationerna i
13242: liga pris som i allmänhet är rådande i konsumentpriset på elström kunde eli-
13243: städerna. mineras, och vidtaga av utredningen
13244: Variationerna i konsumentpriset på el- föranledda åtgärder.
13245: Helsingfors den 1 augusti 1958.
13246:
13247: Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
13248: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
13249: J. A. Jungarä. Arthur Larson.
13250: 289
13251:
13252: IV,154. - Toiv.al. N: o 126.
13253: Suomennos.
13254:
13255:
13256:
13257:
13258: Korsbäck ym.: Sähkövirran kuluttajahinnan vaihtelujen sel-
13259: vittämisestä.
13260:
13261:
13262: E d u s k u n n a II e.
13263:
13264: Sähkö ei enää ole mitään ylellisyys- tai Sähkövirran kuluttajahinnan vaihtelut ovat
13265: erikoistavaraa, vain maan määrätyille osille hyvin erilaiset ja monissa tapauksissa hyvin
13266: tai väestöryhmille tarkoitettua. Sähkövaloa suuret maan eri osien ja eri jakelualueiden
13267: ja -voimaa on päinvastoin pidettävä normaa- välillä. Tämä johtuu mm. erilaisista tuot-
13268: liin elämänkulkuun kuuluvana välttämättö- tajahinnoista, erilaisista tukkuhinnoista ja
13269: mänä tarvikkeena samoin kuin asuntoja, jakeluyrityksen sähköjohtokustannuksista ym.
13270: elintarvikkeita ym. Tämän käsityksen mu- Tätä kysymystä koskevan toivomusaloit-
13271: kaisesti pitäisi maan kaikkien osien ja kaik- teen johdosta viime valtiopäivillä eduskunta
13272: kien asukkaiden päästä osallisiksi sähköstä ja lausui asiassa tekemänsä päätöksen peruste-
13273: mahdollisimman samanlaiseen hintaan sijain- luissa mm., että näiden vaihteluiden aloit-
13274: nista ja asuinpaikasta riippumatta. Sähkön teessa tarkoitettu tutkimus ja tasoittaminen
13275: saannilla ja sähkövirran kuluttajahinnalla on kuuluvat sähköyrityksille. Kun toivottuihin
13276: sen lisäksi ratkaiseva merkitys mm. elinkeino- toimenpiteisiin ei vielä ole ryhdytty ja tus-
13277: elämälle ja sen kehitykselle. Siten esim. suh- kin tullaan ryhtymäänkään yksityistä tietä,
13278: teellisen korkea sähkön hinta maaseudulla on ehdotetaan eduskunnan päätettäväksi toivo-
13279: suurena esteenä käsityö- ja teollisuusyritys- mus,
13280: ten syntymiselle. Eräs perusehto maaseudun
13281: teollisuustuotannon lisääntymiselle on sen että hallitus kiireellisesti selvityt-
13282: vuoksi se, että sähkövoimaa voidaan saada täisi, millä tavoin sähkövoiman kulut-
13283: yhtä edullisiin hintoihin kuin yleensä kau- tajahinnan vaihtelut voitaisiin poistaa,
13284: pungeissa. ja ryhtyisi selvityksen aiheuttamiin
13285: toimenpiteisiin.
13286: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
13287:
13288: Verner Korsbäck. Bertel Lindh.
13289: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
13290: J. A. Jungarå. Arthur Larson.
13291:
13292:
13293:
13294:
13295: 37 E 6:8'7/58
13296: 290
13297:
13298: IV,155.- Toiv.al. N:o 127.
13299:
13300:
13301:
13302:
13303: Vennamo: Maatalouksilta sähköstä pe1·ittävien maksujen
13304: alentamisesta.
13305:
13306:
13307: E d u s k u n n a 11 e.
13308:
13309: Sähkön vähittäisjakelua varten kehitetyssä eri osissa vallitsevat erilaiset maatalouselin-
13310: tariffijärjestelmässä, joka viime vuoden ai- keinon ja muidenkin elinkeinojen harjoitta-
13311: kana on otettu käytäntöön lukuisissa maa- misedellytykset. Edellämainittu asiantila on
13312: seutusähkölaitoksissa, on maatalouksilta säh- ymmärrettävästi herättänyt katkeruutta maa-
13313: kön käytöstä perittävää korvausta määrät- seudulla ja olisikin asiaan saatava kiireelli-
13314: täessä otettu perusteeksi viljelmän pelto- sesti parannusta aikaan.
13315: pinta-ala. Kun maksujen perusteena oleva Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
13316: tariffiyksikköjen lukumäärä riippuu pelto- dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13317: pinta-alasta, joutuu viljelijä, joka raivaa tai sen,
13318: on raivannut tilansa täyteen tuottokuntoon,
13319: kärsimään yritteliäisyytensä vuoksi ja kun että hallitus ryhtyisi asian vaatimiin
13320: tariffijärjestelmän mukaan vuosittain suori- toimenpiteisiin käytössä olevan tariffi-
13321: tettava perusmaksu on varsin huomattava järjestelmän perusteella sähköstä
13322: hehtaarilta, viljelijän on useissa tapauksissa perittävien maksujen alentamiseksi
13323: maksettava sähköstä sen hyväksikäyttömah- yleensä ja erityisesti uutta peltoa rai-
13324: dollisuuksiin verrattuna kohtuuttoman ·kor- vattaessa sekä järjestelmän saattami-
13325: kea hinta. Koska käytetyt yksikköhinnat ei- seksi muutoinkin paremmin vastaa-
13326: vät lisäksi sanottavasti poikkea toisistaan maan eri puolilla Suomea vallitsevia
13327: maan eri puolilla, jäävät sähkön hinnoitte- erilaisia maatalouden ja muiden elin-
13328: lussa lisäksi ottamatta huomioon valtakunnan keinojen t11.otantoedellytyksiä.
13329: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
13330:
13331: Veikko Vennamo.
13332: 291
13333:
13334: IV,156. - Toiv.al. N: o 128.
13335:
13336:
13337:
13338:
13339: Hallberg ym.: Maaseudun sähköistämisen tukemisesta Poh-
13340: jois-Karjalan Sähkö Oy:n toiminta-alueella.
13341:
13342:
13343: Eduskunnalle.
13344:
13345: 19 päivänä tammikuuta 1956 hyväksyi valon vieläpä -voimankin suuresta edusta ja
13346: eduskunta vuoden 1956 menoarvioon 100 mukavuudesta, johon heillä ei mm. korkeiden
13347: milj. markan lisämäärärahan maaseudun liittymismaksujen takia oma-aloitteisesti ole
13348: sähköistämisen tukemiseksi. Eduskunnan mahdollisuutta. Tämäkin toimenpide auttaisi
13349: tarkoituksena oli silloin, että sanottu lisä- osaltaan näillä seuduin vallitsevan jatkuvan
13350: määräraha olisi jaettu eri puolille maata työttömyyden torjumista, antamalla mahdol-
13351: nimenomaan syrjäseutujen asukkaiden säh- lisuuksia sähkövoiman turvin omatoimisuu-
13352: köistystarpeen avustamiseksi. Sanottu lisä- teen muodossa ja toisessa. Samalla se olisi
13353: määräraha käytettiin kuitenkin yksinomaan omiaan ehkäisemään varsinkin nuoremman
13354: maamme pohjoisimman maaseudun hyväksi. väestön siirtymistä näiltä alityöllisyysalueilta
13355: Kuten hyvin tiedetään, on Pohjois-Karjala asutuskeskuksiin.
13356: täysin verrattavissa maan muihin harvaan- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
13357: asuttuihin seutuihin ja sen laajat saloseudut, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13358: joissa asuu miltei yksinomaan pienviljelijä-
13359: väestöä, ovat avun tarpeessa mm. edellä kos- että hallitus 1·yhtyisi toimenpiteisiin
13360: ketellussa suhteessa. Olisi näin ollen mitä maaseudun sähköistämisen tukemiseksi
13361: tähdellisintä, että Pohjois-Karjalan syrjäseu- Pehjois-Karjalan Sähkö Oy :n toi-
13362: tujen asukkaatkin pääsisivät osallisiksi sähkö- minta-alueella.
13363: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
13364:
13365: R. Hall'berg. Ale Holopa.ble:n. Esa Tiloonen.
13366: Antti Kukkonen. Vieno Simonen. Juho Ka.rvcmen.
13367: 292
13368:
13369: IV,157. - Toiv.a.l. N:o 129.
13370:
13371:
13372:
13373:
13374: Timonen ym.: Rautateiden rahtiluokituksen uudistamisesta.
13375:
13376:
13377: E d u s k u n n a 11 e.
13378:
13379: Elinkeinoelämän kehittyminen vaatii myös sessa on helpompaa ja aiheuttaa siten rauta-
13380: kuljetuskysymyksestä huolehtimista. Mitä pi- teille vähemmän kustannuksia kuin halvem-
13381: tempi matka tarvitaan jonkin tuotteen kul- man luokan tavaran kuljetus.
13382: jettamiseen markkinoille, sitä tärkeämmäksi Varsin ratkaisevasti on tämä tavaran ar-
13383: muodostuu rahdin osuus kokonaiskustannuk- voon perustuva rautateittemme tavaralii-
13384: sista. Yleensähän tuotteen valmistuskustan- kennepolitiikka aiheuttanut esimerkiksi met-
13385: nukset ovat likipitäen yhtä suuret tuotannon säteollisuuden kehityksen hidastumista, jopa
13386: sijaintipaikasta riippumatta, mutta kuljetuk- taantumista laajoilla alueilla Itä-, Sisä- ja
13387: seen liittyvät kysymykset saattavat aiheuttaa Pohjois-Suomessa. Kun tiedetään, että mm.
13388: sen, että tuotanto kasaantuu muutamiin har- Pohjois-Karjalasta tulevat valmiin selluloo-
13389: voihin paikkoihin. san tai sahatavaran rahtikustannukset yhtä
13390: Ottaen huomioon maamme laajuuden, muo- suuriksi kuin niiden varsinaiset valmistus-
13391: dostuvat meillä kuljetusmatkat yleensä pit- kustannukset, ei todellakaan ole ihme, että
13392: kiksi sisämaasta, ennenkuin valmiit tuotteet raakapuun jalostaminen edes sahatavaraksi
13393: ovat vientisatamissa. Viime aikoina on käy- houkuttelisi yrittäjiä liikkeelle.
13394: nyt yhä ilmeisemmäksi, että rauta- ja maan- Koska maamme laajojen sisäosien elin-
13395: teiden vajavaisuutta suuremmaksi sisämaan keinoelämän kehittymistä ei voida ajatella
13396: elinkeinoelämän kehityksen jarruksi on tullut ilman perusteellista muutosta rautatietariffi-
13397: ny,kyinen tavaraliikennetariffipolitiikka, jota politiikkaamme, ehdotamme kunnioittavasti
13398: rautateillämme noudatetaan. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13399: Tavaraluokitus rautateillämme perustuu
13400: useiden vuosikymmenien takaisille periaat- että hallitus asettaisi kiireellisesti
13401: teille, joiden mukaisesti pääperusteena rahti- toimikunnan valmistamaan vielä tä-
13402: iuokituksessa on tavaran arvo eivätkä ne män vuoden kuluessa ehdotuksensa
13403: kustannukset, jotka kuljetus rautateille ai- uudeksi rautateiden raht{luokitukseksi
13404: heuttaa. Tämä periaate aiheuttaa monta siten, etteivät uudet tavaraliikenne-
13405: kertaa selviä koli.tuuttomuuksia, sillä monissa tariffit ole nykyisessä laajuudessaan
13406: tapauksissa ylemmän luokan, arvokkaamman jarruna elinkeinoelämän monipuolistu-
13407: tavaran käsittely kuormauksessa ja purkauk- miselle Itä-, Sisä- ja Pohjois-Suomessa.
13408: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
13409:
13410: Esa Timonen. Hannes Paaso. Matti Kekkonen.
13411: Olavi Lahtela. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
13412: Esu Niemelä. Elis Manninen.
13413: 293
13414:
13415: IV,158. - Toiv.aJ. N:o 130.
13416:
13417:
13418:
13419:
13420: Savela ym.: Väkirehujen rahtien uudelleenjärjestämisestä.
13421:
13422:
13423: E d u s k u n n a 11 e.
13424:
13425: Nykyisin voimassaolevien lakien ja asetus- Pohjois-Suomen kotieläintaloutta. Se tuotan-
13426: ten mukainen väkirehujen kauppa saattaa tokustannusten tasoitus, mikä näillä alueilla
13427: kansa1aiset eri osissa maata erilaiseen ase- nykyisin saadaan, tulee osittain poisote-
13428: maan riippuen siitä, asuvatko he Etelä-Suo- tuksi, kun jo väkirehujen rahti näyttelee
13429: messa vai maan pohjois- ja sisäosissa. Tämä näin suurta osaa. Tästä syystä olisi rahti-
13430: johtuu lähinnä siitä, että maahantuotujen ja kustannusten alentamiseksi otettava käytän-
13431: kotimaassa valmistettujen väkirehujen rahdit töön järjestelmä, joka nykyistä tasapuolisem-
13432: saadaan lisätä hintaan todellisina ja enin- min ottaisi huomioon Pohjois-Suomen ja syr-
13433: tään kohtuullisina. Käytännössä tämä saat- jäseutujen edut.
13434: taa merkitä jopa yli 5 markan lisähintaa Edelläolevan johdosta esitämme kunnioit-
13435: kilolta rehun käyttäjille. Pohjois-Suomessa tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
13436: ja Kainuussa voimassaoleva maarahtiavustus sen,
13437: ei näilläkään alueilla riitä saattamaan sikä-
13438: läisiä maatalousyrittäjiä tasavertaiseen ase- että hallitus ryhtyisi raktien osalta
13439: maan. sellaisiin toimenpiteisiin, joflla väki-
13440: · Yleisen maatalouspolitiikan suuntauksen rehujen hinnat kaikkialla maassa saa-
13441: mukaan olisi pyrittävä tukemaan Keski- ja taisiin samansuuruisiksi. ·
13442: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
13443:
13444: Veikko Savela. Aarre Marttila. Artturi Jii.tnsen.
13445: Olavi Lahtela. Ale Holopainen. Wiljam Sarjala.
13446: Hilja Väänänen.
13447:
13448: '··.·
13449: IV,159.- Toiv.al. N:o 131.
13450:
13451:
13452:
13453:
13454: Miettunen yna..: Väkirehuie'»- hi'»-tojen tasoittamisesta.
13455:
13456:
13457: E d u El k u n n a 11 e.
13458:
13459: Maitotaloustuotteiden kohdalla syntynyt Kun valtio kantaa väkirehuista nykyisin
13460: ylitarjonta vientivaikeuksineen on johtanut hinnantasausmaksua, olisi välttämätöntä hin-
13461: luonnolliseen pyrkimykseen, joka edellyttää nantasauksen yhteydessä ottaa huomioon
13462: maidon tuotannon harjoittamista lähinnä ko- Pohjois-Suomen osalta rahtikustannukset,
13463: toisen rehutuotannon varassa. Uikomaisten jotb siellä korottavat väkirehujen hintoja
13464: väkirehujen käytön vähentämiseksi on niiden Etelä-Suomeen verrattuna 2-3 mk/kg. Hin-
13465: tuontia täytynyt supistaa ja samalla hintoja nantasausmaksu olisi siis perittävä vähintään
13466: korottaa. rahtikustannusten verran pienempänä, jolloin
13467: Kotoisten rehujen heikon valkuaispitoisuu- päästäisiin siihen, ettei väkirehujen käyttö
13468: den vuoksi joudutaan ulkomaisia väkirehuja Pohjois-Suomessa, jossa niiden ·käyttö on
13469: kuitenkin edelleen käyttämään. Vä:lttämättö- välttämättömintä, muodostu epäeduUisem-
13470: mintä se on maan pohjoisosissa, joissa kotois- maksi kuin Etelä-Suomessa.
13471: ten rehujen valkuaispitoisuus jää heikom- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13472: maksi. Maanviljelijäin heikosta taloudelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13473: sesta asemasta johtuen tapahtuneet väkirehu-
13474: jen hintojen korotukset ovat kuitenkin juuri ettii hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13475: tällä alueella eniten supistaneet väkirehujen toimenpiteisiin väkirehujen hintojen
13476: käyttöä. Tästä johtuen ovat maitotuotokset tasoittamiseksi hinnantasauksen yhtey-
13477: myöskin tällä ta1.oudellisesti heikoimmalla dessä niin, että Pohjois-Suomessa väki-
13478: alueella huomattavasti alentuneet ja siten rehujen hintoja alennettaisiin vähin-
13479: viljelijäin maidoata saarnat rahatulot supis- tään korkeampien raltikmtannusten
13480: tuneet. määrällä.
13481: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
13482:
13483: Martti Miettunen. Markus Niskala. Olavi Lahtela.
13484: Matti Kekkonen. Erkki Koivisto.
13485: 295
13486:
13487: IV,160. - Toiv.al. N:o 132.
13488:
13489:
13490:
13491:
13492: Vennamo: Toimenpiteistä kaukokuljetusmaksujen alentami-
13493: seksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta.
13494:
13495:
13496: E d u s k u n n a 11 e.
13497:
13498: Savo ja Pohjois-Karjala ovat maamme rik- jois-Karjalan osalta niin rahtimaksujen alen-
13499: kaimpia puunjalostusteollisuuden raaka-ai- tamisen kuin kaukoliikenteen edistämisen
13500: neen tuottajia ja toisaa1ta maamme vaikeim- muodossa.
13501: pia työttömyysalueita. Väestön poismuutto Kaiken edellä lausutun perusteella ehdotan
13502: tältä alueelta onkin suhteellisesti suurin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
13503: maassamme. Elinkeinotoimintaa ja teolli- vomuksen,
13504: suutta olisi siis kaikin käytettävissä olevin
13505: keinoin pyrittävä tällä alueella edistämään. että hallitus kiireellisesti t·yhtyisi
13506: Kun erityisesti puunjalostusteollisuudelle kaikkiin asian vaatimiin toimenpitei-
13507: ovat kuljetuskustannukset aivan ratkaisevia, St'in kaukokuljetuskustannusten alenta-
13508: muodostavat rautateiden korkeat kuljetus- miseksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta
13509: kustannukset ja varsinkin jalostetun puu- kiinnittäen tällöin erityistä huomiota
13510: tavaran rahtimaksujen suhteellinen korkeus kuljetusmaksujen alentamiseen Itä-
13511: jalostamattomaan verrattuna tehokkaan es- Suomen ratoosilla ja autokaukoliiken-
13512: teen elinkeinotoiminnan edistymiselle ja teol- teen terveeseen edistämiseen lähinni
13513: lisuuden laajenemiselle tällä. alueella. Yleinen teollisuuden kehittämiseksi tällä
13514: kansantaloudellinen etu vaatiikin kiireellistä alueella.
13515: parannusta kaukokuljetuksiin Savon ja Poh-
13516: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
13517:
13518: Veikko Veuuno.
13519: 296
13520:
13521: IV,161. - Toiv.al. N:o 133.
13522:
13523:
13524:
13525: Svinhufvud ym.: PuutCIIVaran menekin parantamisesta metsä-
13526: autotieverkkoa lisäämällä.
13527:
13528:
13529: E d u s k u n n a ll e.
13530:
13531: Metsien merkitys kansantaloutemme eräänä tuloksia tuottavaksi, olisi sitä kaikin keinoin
13532: tärkeänä tukipylväänä ja kansamme elinta- edistettävä.
13533: son kohottajana on kaikille tunnettu. Mutta Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta
13534: se olisi vieläkin huomattavampi, jos metsien metsäautoteiden hyöty todella tulisi merki-
13535: tuotos voitaisiin tähänastista enemmän käyt- tykselliseksi, olisi samalla puun kotimaista
13536: tää taloudellisesti hyödyksemme. Tuotoksen käyttöä lisättävä ennen kaikkea metsäteolli-
13537: vaillinainen käyttö johtuu useista puutteista, suuden kapasiteettia suurentamalla, mihin
13538: joita on havaittavissa metsä- ja puutalou- yksityismetsiemme kasvava tuotto antaa hy-
13539: temme piirissä ja joiden poistamiseen olisi vät mahdollisuudet. Samoin olisi valtioval-
13540: pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin lan taholta tehokkaasti ryhdyttävä tutkimaan
13541: luomalla uusia toiminnan mahdollisuuksia metsäteollisuutemme tuotteiden ulkomaisten
13542: tälle alalle. markkinoiden lisäämismahdollisuuksia. Odot-
13543: Eräs tällainen korjaamisen aihe on puu- tamatta kuitenkaan näiden toimenpiteiden
13544: tavaran kuljetussuhteiden parantaminen. Si- toteuttamista olisi ensi tilassa ryhdyttävä
13545: vuuttamalla tässä yhteydessä rautateittemme metsäautoteiden rakentamiseen nykyistä laa-
13546: ja · · uittoreittiemme kuljetuskapasiteetin pa- jemmissa puitteissa lähimpänä tavoitteena äs·
13547: rantamistarpeen on tähdennettävä, että eri- ken mainitun kilometrimäärän saavutta-
13548: tyisesti tieverkkomme on siinä määrin puut- minen.
13549: teellinen, että melkeinpä jokaisen kunnan Koska näillä toimenpiteillä voitaisiin no-
13550: alueella on syrjäisiä, pitkän hevosajomatkan peasti ja tehokkaasti parantaa yksityismet-
13551: takana olevia metsiä, joista puutavaralla on siemme tilaa, lisätä pysyväisesti työmahdolli-
13552: vaillinainen tai olematon menekki ja joissa suuksia kaikkialla maassa sekä parantaa maa-
13553: kantohinta hupenee hankintakustannuksiin. seudun elintasoa erityisesti vaikeilla syrjäseu-
13554: Niinpä metsänhoitoyhdistykset, metsänhoito- duilla, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
13555: lautakunnat ja Keskusmetsäseura Tapio ovat hyväksyttäväksi toivomuksen,
13556: kunnittain arvioineet, että yksityismetsiin
13557: välttämättä tarvittaisiin ensikädessä n. 12 000 että hallitus kiireellisesti selvittäisi,
13558: km metsäautoteitä syrjäisten metsien menek- miten etenkin syrjäisten maatilamet-
13559: kisuhteiden parantamiseksi ja metsien hoidon sien puutavaran menekkioloja voitai-
13560: kohentamiseksi sekä syrjäseutujen asukkai- siin parantaa erittäin vailUnaista
13561: den elämisenehtojen parantamiseksi. Kun metsäautotieverkkoamme voimakkaasti
13562: metsäautoteiden rakentaminen on jo saadun lisäämällä, sekä ryhtyisi asian vaati-
13563: kokemuksen perusteella osoittautunut nopeita miin toimenpiteisiin.
13564: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
13565:
13566: V. E. Svinhufvud. Johannes Virolainen. Alwar Sundell.
13567: Matti Kekkonen. Leo Häppölä. Bertel Lindh.
13568: Antti J. Rantamaa. Pertti Rapio. Esu Niemelä.
13569: Matti Miikki. Martti Miettunen. Johannes Wirtanen.
13570: Saara Forsius. Eemil Luukka. Aarre Marttila.
13571: Olavi Lahtela. Verner Korsbäck. Nestori Kaasalainen.
13572: Yrjö Sinkkonen. J. A. Jungarå. Atte Pakkanen.
13573: 297
13574:
13575: IV,162. - Toiv.al. N: o 134.
13576:
13577:
13578:
13579:
13580: R. Virtanen ym.: Posti~ ja virastotalon rakentamisesta Kark-
13581: kilaan.
13582:
13583:
13584: E d u s k u n n a 11 e.
13585:
13586: Karkkilan kauppalassa sijaitseva postitoi- sä:ksi voitaisiin sijoittaa myös poliisilaitos,
13587: misto, joka rakennettiin vuonna 1923, ei enää saataisiin postille sen kipeästi kaipaamat lisä-
13588: vastaa tälle toimipaikalle asetettavia vaati- tilat ja veropiirille sekä poliiseille asianmu-
13589: muksia. Lisääntynyt postisiirtotoiminta ja kaiset toimistotilat. Kun Karkkilassa on
13590: postinjakelun jatkuva laajeneminen vaatisi viime vuosina esiintynyt huomattavan laajaa
13591: yleisö- ja toimistotilojen lisäämistä. Erityi- työttömyyttä, merkitsisi virastotalon raken-
13592: sen välttämätöntä olisi lajittelutilojen lisää- taminen rakennusvaiheen aikana helpotusta
13593: minen, johon nykyisessä kiinteistössä ei kui- myös paikka:kunnan työllisyystilanteessa.
13594: tenkaan enää ole mahdollisuutta. Ainoaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13595: ratkaisuksi jääkin näin ollen uuden toimi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13596: talon ·rakentaminen. Toimitalon rakentami- muksen,
13597: seen olisi aihetta ryhtyä pikaisesti jo senkin
13598: vuoksi, että valtion veropiiri, joka käsittää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13599: Karlliian kauppalan, Pyhäjärven U.l., Vih- toimenpiteisiin yhdistetyn posti- ja
13600: din sekä Pusulan kunnat, sijaitsee vuokra- virastotalon rakentamiseksi Karkki-
13601: huoneistossa. Rakentamalla yhdistetty posti- laan.
13602: ja virastotalo, johon postin ja veropiirin Ii-
13603: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
13604:
13605: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
13606:
13607:
13608:
13609:
13610: 38 E 687/58
13611: IV,163.- Toiv.al. N:o 135.
13612:
13613:
13614:
13615:
13616: Ahonen ym. : V irastotaZon rakentamisesta V iitasaarelZe.
13617:
13618:
13619: E d u s k u n n a 11 e.
13620:
13621: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua huo- olisi Viitasaarelle mahdollisimman pikaisesti
13622: miota valtion ns. virastotalojen rakentami- rakennettava, koska huoneistojen vuokraami-
13623: seen eri puolille maata. Toimenpide onkin nen mainituille virastoille on ollut vaikeata.
13624: oikeaan osunut, kun valtion eri virastoja kes- Viitasaaren kunta on lupautunut luovutta-
13625: kitetään samaan r~kennukseen. Tämänluon- maan ilmaiseksi sopivan tontin kirkonkylän
13626: toisen valtion virastotalon tarve on myöskin keskustasta valtion viranomaisten sopivaksi
13627: suuri pohjoisella osalla Keski-Suomea. Sijoi- katsomailta paikalta.
13628: tuspaikkana olisi silloin luonnollisesti Viita- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
13629: saari. Viitasaarella mainittuun taloon voitai- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13630: siin sopivasti sijoittaa esim. posti- ja lennä- muksen,
13631: tintoimisto, puhelintoimipaikka, valtionvero-
13632: toimisto, poliisivankila ym. poliisitoimen ti- että kollitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13633: lat ja tiemestarin toimisto. Viitasaaren kun- 1Jaltion virastotalon rakentamiseksi
13634: nanhallitus mm. on käsitellyt virastotalon V iitasaarelle.
13635: asiaa ja päätynyt siihen, että tällainen talo
13636: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
13637:
13638: Arvo Ahonen. Matti Koivunen. B. Törmä.
13639: Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen.
13640: IV,164. - Toiv.al. N:o 136 .
13641:
13642:
13643:
13644:
13645: .Ahonen ym..: Valtion virlUtotalon rakentamisesta Keuruulle.
13646:
13647:
13648: E d u s k u n n a 11 e.
13649:
13650: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana viimeaikainen kehitys edellyttävät, että val-
13651: useiden uusien ja huomattavien teollisuuslai- tion virastotalo olisi kiireellisesti valtion toi-
13652: tosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas mesta Keuruun kunnan keskukseen saatava,
13653: liikennepa.iklm, jonka asukasluku edellämai- että voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimi-
13654: nitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti aloja käsittävä valtion virastotyö hoitaa ajan
13655: kasvanut. Tästä huolimatta ei ole valtion vaatimalla tasolla.
13656: toimesta tehty mitään, että vaJtion laitokset Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
13657: edes tyydyttävästi täyttäisivät lisääntyneet kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
13658: tehtävät. Poliisilaitos mm. toimii aivan al- toivomuksen,
13659: keellisissa olosuhteissa talossa, joka on tien
13660: alla ja joutuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13661: Posti- ja puhelin tarvitsevat uusia tiloja, toimenpiteisiin. valtion virq;;totalon
13662: niinikään valtion verotoimisto. rakentamiseksi Keuruun kunnan kir-
13663: Jatkuva väestönlisäys ja Keuruun kunnan konkylään.
13664: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
13665:
13666: Arvo .Ahonen. Bdva.rd Pesonen. Matti Koivunen.
13667: 300
13668:
13669: IV,165. - Toiv.al. N:o 137.
13670:
13671:
13672:
13673:
13674: . Saariaho ym.: Määrärahasta jäänsärkijän rakennustöiden
13675: aloittamiseksi.
13676:
13677:
13678: E d u s k u n n a 11 e.
13679:
13680: Ulkomaankauppa on yhä suuremmassa niihin aiheuttaa. Se tuottaa myöskin suuria
13681: määrin kehittynyt kautta vuoden tapahtu- haittoja rautateille sekä vai'keuttaa työ1li-
13682: vaksi tavaranvaihdoksi. Tähän on oltu pako- syysasioiden hoitoa. Lisäksi on otettava huo-
13683: tettuja varsinkin senvuoksi, että ulkomaiset mioon, että kausiluontoisesti kuormitettuja
13684: ostajat tahtovat saada tilaamansa tavarat satamia ei kannata kehittää maksimipainetta
13685: säännöllisesti haluamanaan ajankohtana tä- varten, mistä mm. ruuhkakautena aiheutuu
13686: ten välttyåkseen varastoinnin aiheuttamista keskeytyksiä liikenteessä. Tällaisten epä:koh-
13687: lisäkustannuksista. Toisaalta taasen talou- tien välttämiseksi olisi kaikin keinoin pyrit-
13688: dellinen hyvinvointimme riippuu aivan rat- tävä ylläpitämään talvimeriliikennettä le-
13689: kaisevasti ulkomaankauppamme mahdolli- veäUä rintamalla, mutta tämän päämäärän
13690: suuksista kilpailla kansainvälisillä markki- toteuttaminen riippuu ennen kai'kkea jään-
13691: noilla. On senvuoksi välttämätöntä, että talvi- särkijävoimasta.
13692: merenkulku voidaan hoitaa täsmällisesti ja Mielihyvällä saattaa todeta, että valtioval-
13693: varmasti. lan taholta on ryhdytty jäänsärkijätilannetta
13694: Talvisin estävät satamien käyttöä jäävai- parantamaan. Niinpä tämän vuoden syys-
13695: keudet. Satamat joudutaan milloin pitem- kuussa valmistuu yksi uusi jäänsärkijä sekä
13696: mäksi tai lyhyemmäksi ajaksi sulkemaan, todennäköisesti vuoden 1959 heinäkuussa
13697: koska laivat eivät ilman jäänsärkijän apua toinen. Mutta kun toisaalta vuoteen 1960
13698: pääse satamiin ottamaan lastia ja jäänsär- mennessä joudutaan käytöstä poistamaan
13699: kijävoimasta on jatkuvasti puutetta. Sulke- kolme yli-i'käistä jäänsärkijää, olisi välttä-
13700: minen saattaa valitettavasti usein tapahtua mätöntä aloittaa vielä kolmannenkin uuden
13701: kesken kiireisintä laivausaikaa. Vientiliikenne jäänsärkijän rakentaminen. Satamakomitea-
13702: vaikeutuu tästä huomattavasti, sillä esim. kin mietinnössään yksimielisesti suosittelee
13703: Itä-Suomessa Kouvolan ohi Hankoon ja Tur- tällaista toimenpidettä.
13704: kuun ohjattavien vientitavaroiden kuljetus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13705: matkan piteneminen yli 200 kilometrillä ai- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
13706: heuttaa vuosittain huomattavia lisäkustan- toivomuksen,
13707: nuksia. Tilanne olisi korjattavissa siten, että
13708: Kotkan ja Haminan satamat voitaisiin pitää että hallitus ottaisi vuoden 1959
13709: auki läpi vuoden. Kokemukset ovat lisäksi tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
13710: osoittaneet, että Turun ja Hangon satamien suuren määrärahan uuden jäänsärki-
13711: on vaikeata selviytyä siitä ruuhkasta, jonka iän rakennustöiden aloittamista var-
13712: koko vientimme ja tuontimme keskittyminen ten.
13713: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
13714:
13715: Urho Saariaho. Joh. Wirtanen. Juho Tenhiälä.
13716: Tahvo Rönkkö. Toivo Kujala. Yrjö Sinkkonen.
13717: Erkld Tuuli. Kalle Matilainen.
13718: 301
13719:
13720: IV,166. - Hem.st.mot. N: o 137 a.
13721:
13722:
13723: Törngren m. fl.: Angående byggande av tre järnbyggda bå-
13724: - tar föt· trafik i Åbolands skärgård.
13725:
13726:
13727: Tili Riksdagen.
13728:
13729: Statens skärgårdskommitte, som numera vilka jämsides med sin egentliga uppgift -
13730: avslutat sin verksamhet, gjorde i sitt betän- postbefordran - skulle kunna lösa den iso-
13731: kande flere förslag, som avsåg att förbättra lerade skärgårdsbygdens transportproblem
13732: trafikförhållandena bl. a. i Åbolands skär- och även kunna utnyttjas för persontrafik.
13733: gård. Sedan den s. k. skärgårdsvägen från Den första av de föreslagna tre båtarna
13734: Pargas västerut numera är i trafikabelt borde insättas i trafik mellan Dalsbruk i
13735: skick och förhoppningar finnas om dess Dragsfjärd och Hitis kommuns öar, och det
13736: snara fortsättande tili Houtskär och likaså är därvid att märka att denna kommun sak-
13737: om en vägs byggande från Kimitolandet tili nar varje annan regelbunden trafik än den,
13738: Kasnäs, har problemet om trafikens ord- som under sommarhalvåret utförs av trä-
13739: nande tili de öar och holmar, som dessa vä- byggda postbåtar av skärgårdstyp. Den
13740: gar ej kunna betjäna, och om förbindelser andra båten borde insättas i trafik mellan
13741: mellan dessa öar och huvudvägarna, aktuali- Grönvik i Gustafs och Iniö kommun - för
13742: serats i ännu mycket högre grad än förr. den händelse statsmakten inte anser sig
13743: Skärgårdskommitten stannade för en pro- kunna bifalla nämnda kommuns upprepade
13744: blemlösning, som gick ut på en utbyggnad gånger framförda önskemål om stöd i form
13745: och effektivisering av postbåtstrafiken så, att av statslån och understöd för en något större
13746: till postförarnas förfogande skulle ställas båt, som kunde betjäna hela skärgårdsområ-
13747: järnbyggda postbåtar med en sådan maskin- det norr om menföresfartyget Arandas linje,
13748: styrka, att de åtminstone kunde förkorta i vilket skärgårdsområde äro bosatta i runt
13749: menföresisoleringen under den tid av året, tai 3 000 personer. Den tredje av de före-
13750: då isen varken bär eller brister. Några skär- slagna båtarna borde betjäna det vidsträckta
13751: gårdsisbrytare har det sålunda inte varit skärgårdsområdet söder om m/s Arandas
13752: fråga om, utan · byggande av båtar, som kan linje och alltså söder om huvudöarna i Nagu
13753: taga sig fram genom is, som inte bär en och Korpo kommuner. Denna tredje båt
13754: människas vikt. skulle lämpligast utnyttjas i samtrafik med
13755: Skärgårdskommitten omfattade enhälligt buss- och lastbilstrafiken längs skärgårdsvä-
13756: denna tankegång och önskade därtill, som gen från Korpo till Åbo via Nagu och Par-
13757: motivering för statens ingripande i frågans gas och då bli ett naturligt led i en logisk
13758: lösning, understryka den omständigheten att utbyggnad av skärgårdens trafik.
13759: menföressvårigheterna ökades rätt avsevärt På grund av ovanstående föreslå under-
13760: genom de genom skärgården dragna och vin- tecknade, att riksdagen ville hemställa,
13761: tertid trafikerade allmänna farlederna. Då
13762: dessa trafikerades för rikets sjöfarts skull att regeringen skyndsamt måtte gå i
13763: ansågs detta med rätta innebära en skyldig- författning om byggande av tre järn-
13764: het för staten att öka skärgårdsbefolkningens byggda båtar, vilka skulle insättas i
13765: möjligheter att övervinna de därigenom vål- trafik i Åbolands skärgård och vilka
13766: lade svårigheterna. utom post skulle medtaga även passa-
13767: Skärgårdskommitten ansåg att till en bör- gerare och last.
13768: jan tre järnbyggda båtar borde anskaffas,
13769: Helsingfors den 12 augusti 1958.
13770:
13771: Ralf Törngren. Arthur Larson.
13772: 302
13773:
13774: IV,166.- Toiv.al. N:o 137 a.
13775: Suomennos.
13776:
13777:
13778: Törngren ym.: Kolmen raudasta tehdyn aluksen rakentami-
13779: sesta Turunmaan saariston liikennettä varten.
13780:
13781: E d u s k u n n a 11 e.
13782: Valtion saaristokomitea, joka nyttemmin tuksen - ohella voisivat ratkaista eristetyn
13783: on lopettanut työnsä, teki mietinnössään saaristoseudun kuljetuskysymyksen ja joita
13784: useampia ehdotuksia, jotka tarkoittivat lii- myös voitaisiin käyttää henkilöliikenteeseen.
13785: kenneolojen parantamista mm. Turunmaan Ensimmäinen ehdotetusta kolmesta veneestä
13786: saaristossa. Sitten kun ns. saaristotie Pa- olisi pantava liikennöimään Dragsfjärdin
13787: raisista länteen nyttemmin on liikennöitä- Taalintehtaan ja Riittisten kunnan saarten
13788: vässä kunnossa ja on toiveita sen pikaisesta välillä, ja tällöin on pantava merkille, että
13789: jatkamisesta Houtskariin ja samoin tien ra- tästä kunnasta puuttuu kaikki muu säännöl-
13790: kentamisesta Kemiön saaresta Kasnäsiin, on linen liikenne kuin se, joka vuoden kesäpuo-
13791: kysymys liikenteen järjestämisestä niihin liskolla tapahtuu saaristotyyppisillä puusta
13792: saariin, joita nämä tiet eivät voi palvella, ja tehdyillä veneillä. Toinen vene olisi asetet-
13793: näiden saarien ja pääteiden välisistä yhteyk- tava liikenteeseen Kustavin, Koukin ja lniön
13794: sistä tullut vielä ajankohtaisemmaksi kuin kunnan välillä - mikäli valtiovalta ei kat-
13795: aikaisemmin. soisi voivansa suostua mainittujen kuntien
13796: Saaristokomitea päätyi kysymyksen rat- uudistettuihin toivomuksiin valtion lainan
13797: kaisuun, joka tähtäsi postiveneliikenteen laa- ja avustuksen muodossa annetusta tuesta
13798: jentamiseen ja tehostamiseen siten, että pos- jonkinverran suurempaa alusta varten, joka
13799: tinkuljettajien käytettäväksi asetettaisiin rau- voisi palvella koko saaristoaluetta kelirikko-
13800: dasta rakennettuja postiveneitä, joiden ko- alus Arandan reitistä pohjoiseen, jolla saa-
13801: neet olisivat niin voimakkaita, että ne aina- ristoalueelia asuu pyörein luvuin 3 000 hen-
13802: kin voisivat lyhentää kelirikon aiheuttamaa kilöä. Kolmannen ehdotetuista veneistä tulisi
13803: eristyneisyyttä sinä aikana vuodesta, jolloin palvella laajaa saaristoaluetta m/s Arandan
13804: jää ei enempää kanna kuin murrukaan. Mis- reitistä etelään ja siis Nauvon ja Korppoon
13805: tään saaristojäänmurtajista ei siis ole ollut kuntien pääsaarten eteläpuolella. Tätä kol-
13806: kysymys, vaan veneiden rakentamisesta, matta venettä voitaisiin sopivimmin käyttää
13807: jotka voivat selviytyä sellaisesta jäästä, joka yhdysliikenteessä saaristotietä Korppoosta
13808: ei kestä ihmisen painoa. Nauvon kautta Turkuun ja Paraisiin tapah-
13809: Saaristokomitea hyväksyi yksimielisesti tä- tuvan bussi- ja kuorma-autoliikenteen kanssa
13810: män ajatuksen ja halusi, perusteluksi val- ja silloin siitä tulisi luonnollinen rengas saa-
13811: tion puuttumiselle kysymyksen ratkaisuun, riston liikenteen johdonmukaisessa laajenta-
13812: korostaa sitä seikkaa, että kelirikkovaikeudet misessa.
13813: lisääntyivät huomattavasti saariston kautta Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
13814: kulkevien ja talviaikaan liikennöityjen yleis- ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo-
13815: ten kulkuväylien takia. Kun näitä liikennöi- muksen,
13816: tiin valtakunnan merenkulun takia, katsot-
13817: tiin sen oikeutetusti merkitsevän velvoitusta että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13818: valtiolle lisätä saaristoväestön mahdollisuuksia toimenpiteisiin kolmeflt raudasta teh-
13819: siten aiheutettujen vaikeuksien voittamiseksi. dyn veneen rakentamiseksi, jotka ase-
13820: Saaristokomitea katsoi, että aluksi tulisi tettaisiin liikenteeseen Turunmaan saa-
13821: rakentaa kolme raudasta tehtyä venettä, ristossa ja jotka postin lisäksi ottaisi-
13822: jotka varsinaisen tehtävänsä - postinkulje- vat myös matkustajia ja lastia.
13823: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
13824:
13825: Ralf Törngren. Arthur Larson.
13826: 308
13827:
13828: IV,18'1. - Toiv.al. H:o 138.
13829:
13830:
13831:
13832:
13833: Pitsinki ym.: Kansantulolaskennan saattamisesta ajanmukai-
13834: selle kannalle.
13835:
13836:
13837: E d u s k u n n a II e.
13838:
13839: Kun maassamme on viime vuosien talous- julkaisi YK: n tilastotoimisto kansantuloti-
13840: poliittisia ratkaisuja tehtäessä yritetty sel- lastollisena minimiohjelmana suosituksensa
13841: vittää taloudellista tilannetta, tilanteeseen yksinkertaiseksi kansantalouden tilinpitojär-
13842: johtaneita tekijöitä ja siihen odotettavissa jestelmäksi. Tämän pohjalta tilastollinen
13843: olevia muutoksia, on tavan takaa törmätty päätoimisto esitti jo vuonna 1954 menoarvio-
13844: niiden taloudellisten tilastojen puuttumiseen, ehdotuksessaan suunnitelman kansantuloti-
13845: joiden pohjalla ratkaisut olisi tehtävä. Eri- lasto-osaston uudelleen organisoimiseksi. Kui-
13846: tyisesti on tällöin mainittava investointeja, tenlraan ei edes tätä- takapajuisten maiden
13847: varastoja ja säästämistä, elinkeinojen välisiä tason mukaan suunniteltua - minimiohjel-
13848: riippuvuussuhteita sekä tulonmuodostusta ja maa ole Suomessa voitu täysin toteuttaa.
13849: tulojenkäyttöä koskevien säännöllisten selvi- Syynä tähän ovat mm. olleet tilastollisen
13850: tysten puuttuminen. Tämäntyyppisten tilas- päätoimiston kasnantulotilasto-osaston tut-
13851: tojen ja tutkimusten välttämättömyys on kijavoimien vähäisyys sekä toimien tilapäi-
13852: suuri nimenomaan Suomessa, jonka on pakko syydestä ja palkkauksesta johtunut pätevien
13853: suhteellisen niukoin voimavaroin säilyttää tutkijavoimien nopea vaihtuminen paremmin
13854: asemansa suhteessa sellaisiinkin maihin, joi- palkatuille aloille. Esimerkiksi tällä hetkellä
13855: den taloudellinen kasvuvauhti on kiihty- kansantulotilasto-osaston kuudesta virkamie-
13856: mässä. Maallamme ei 1uulisi olevan varaa hestä vain kaksi on ollut runsaasti yli vuo-
13857: jättäytyä taloudellisessa kasvuvauhdissaan den toimessaan. Koska kansantulolaskelmiin
13858: muista maista jälkeen. perehtyminen vaatii pitkän ajan, on virka-
13859: Jotta maamme asema kansainvälisessä kil- miesten nopea vaihtuminen erittäin valitet-
13860: pailussa ei huononisi ja jotta taloudellinen tavaa laskelmien kehittämisen ja laajentami-
13861: kasvuvauhtimme pysyisi suotuisana, tulisi sen kannalta.
13862: pyrkiä niukkojen tuotannollisten varojen Nykytilanteesta lähtien olisi maamme kan-
13863: mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Ni- santulotilastoa pyrittävä kehittämään ja laa-
13864: menomaan köyhyys - tuotantovarojen niuk- jentamaan talouspoliittisten ratkaisujen kan-
13865: kuus - on ollut se tekijä, joka monissa nalta merkityksellisimpien selvitysten koh-
13866: muissa maissa on pakottanut luomaan asian- dalta. Tällöin tulevat kysymykseen ensi si-
13867: mukaiset selvitykset tuotantovaroista ja tuo- jassa seuraavat tehtävät:
13868: tantomahdollisuuksista sekä lyhyen että pit- 1. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän
13869: kän tähtäimen talouspoliittisten ratkaisujen tuotantotilin kehittäminen ja tähän liittyen
13870: pohjaksi. Tällaiset selvitykset, jotka kokonai- elinkeinojen välisten riippuvuussuhteiden
13871: suutena muodostavat kansantulotilaston, an- selvittäminen (panos-tuotos-tutkimus);
13872: tavat havainnollisen kuvan kansantalouden 2. Investointeja, varastoja, poistoja ja
13873: rakenteesta, elinkeinojen välisistä riippuvuus- säästämistä koskevat jatkuvat selvitykset
13874: suhteista ja ennenkaikkea talouspoliittisten sekä näihin liittyen kansantalouden pääoma-
13875: päätösten vaikutuksista koko kansantalou- taseiden laatiminen;
13876: teen; ne osoittavat kuinka kansantalous ko- 3. Tuloja ja tulonsiirtoja, lopullisia ko-
13877: konaisuutena toimii. konaistuloja sekä eri sektoreiden tulojen-
13878: Suomessa ei julkinen valta ole suhtautu- käyttöä koskevat selvitykset;
13879: nut kansantulotutkimuksen edistämiseen ko- 4. Edellisiin kohtiin liittyen rahan- ja
13880: vinkaan suopeasti. Noin kuusi vuotta sitten luotonkäyttöä koskevien ma:ksuvälinevirto-
13881: 304 IV,167. - Kansantulolaskenta.
13882:
13883:
13884: jen selvittäminen samoin kuin alueellisten ja tulotilasto-osaston henkilökuntaa lisättävä
13885: vuotta lyhyemmän ajanjakson kansantulo- neljällä virkamiehenä, jolloin se nykyisen
13886: arvioiden laatiminen. osastonhoitajan lisäksi tulisi käsittämään 2
13887: Esitetyt tehtävät vaativat tarpeellisen mää- vanhemman tutkijan (33 pl.), 2 nuoremman
13888: rän erittäin päteviä kansantaloustieteellisen tutkijan (31 pl.), yksi yliaktuaarin (30 pl.)
13889: ja tilastotieteellisen koulutuksen .saaneita tut- ja 4 aktuaarin (27 pl.) aluksi ylimääräistä
13890: kijoita, jotka pysyvästi tulisi kiinnittää toi- virkaa.
13891: miinsa. Tämä edellyttää tilastollisen päätoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13892: miston kansantulotilasto-osaston uudelleen nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
13893: organisoimista ja osittain myös sen laajenta- muksen,
13894: mista. Tällä hetkellä kansantulotilasto-osas-
13895: ton henkilökunnan muodostaa osastonjohta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13896: jan lisäksi 1 yliaktuaari (30 pl.) , 2 aktuaaria toimenpiteisiin kansantulolaskennan
13897: (27 pl.) ja 2 apulaisaktuaaria (24 pl.) osan saattamiseksi ajanmukaiselle ja lähi-
13898: toimista ollessa tilapäisiä ja osan ylimää- vuosien talouspoliittisten toimenpiteit-
13899: räisiä. Nykyisten ja edellä esitettyjen uusien ten edellyttämälle kannalle.
13900: tehtävien suorittamista varten olisi kansan-
13901: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
13902:
13903: Kaarlo Pitsinki. Lars Lindeman. Veikko Helle.
13904: Rafael Paasio. Päiviö Hetemäki. Edvard Pesonen.
13905: 0. Lindblom. Esa Kaitila. Sulo Hostila.
13906: Veikko Kokkola. Väinö Leskinen. Viljo Virtanen.
13907: Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen.
13908: IV,168. - Toiv.al. N:o 139.
13909:
13910:
13911:
13912:
13913: Junnila: Tutkimuksen toimittamisesta ~s. valtionyhtiöiden
13914: osakaspiirin laajentamiseksi. '
13915:
13916:
13917: E d u s kun n a U e.
13918:
13919: Allekirjoittanut teki vuoden 1957 valtio- ton Selluloosa Osakeyhtiöllä, jonka osakkeen-
13920: päivien alussa toivomusaloitteen ns. valtion- merkintä suoritettiin yksityisten maanvi!je-
13921: yhtiöiden osakkeiden myymisestä lähinnä lijä-metsänomistajain piirissä kautta maan,
13922: asianomaisten yhtiöiden omille työntekijöille on lähes 40 000 osakkeenomistajaa, ja Rauma-
13923: ja toimenhaltijoille. Perusteiin aloitettani Repola Oswkeyhtiöllä n. 24 000. Maanviljeli-
13924: seuraavasti: , Taloudellisesti ja poliittisesti jöiden itsensä huomattavassa määrin omista-
13925: edistyneimmissä läntisissä maissa on viime malla Länsi-Suomen Sokeritehdas Osake-
13926: aikoina yhä selvempänä esiintynyt sekä tie- yhtiöllä on niin ikään n. 16 000-17 000 osak-
13927: toista, poliittista pyrkimystä että tosiasial- keenomistajaa. Monien muidenkin teollisuus-
13928: lista kehitystä ns. kansankapitalismiin, ts. yhtiöiden osakkeenomistus on paljon laajem-
13929: omistuksen ja nimenomaisesti osakkeenomis- malla pohjalla ilrnin. yleisesti kuvitellaan.
13930: tuksen leviämiseen mahdollisimman syvälle Osakkeenomistuksen leviämistä on ·kuiten-
13931: ja laajalle kaikkiin kansankerroksiin, eikä kin haitannut mm. ilrorkea verotus -ja mm.
13932: vähimmin osakeyhtiönmuotoisten yritysten tästä johtunut osakkeiden suhteellisen heikko
13933: omien työläisten ja toimihenkilöiden piiriin. tuotto. Tietty konservatiivisuus säästövarojen
13934: Meillä Suomessa on eräillä aloilla kaikessa sijoittam:istavassa on myös ollut myötävaikut-
13935: hiljaisuudessa tapahtunut jopa yllättävän tamassa siihen, että osakkeenomistus ei ole
13936: pitkällekin samansuuntaista kehitystä. Tämä kaikilla aloilla tullut yhtä populääriksi ilruin
13937: koskee erityisesti maamme liikepankkeja, joi- pankkiosakkeiden kohdalla on asianlaita.
13938: den osakkeiden omistus on jakaantunut erit- Eräänä syynä siihen, että ,kansankapita-
13939: täin demokraattisesti, ei vähimmin sentähden, listinen" linja nimenomaan meidän teollisuus-
13940: että niiden tallettajilla on ollut oikeus osal- yritystemme osa~keenomistuksessa ei ole
13941: listua osakkeiden merkitsemiseen pankkien levinnyt niin pitkälle kuin olisi suotavaa, on
13942: uusien osaJkeantien yhteydessä. Kahdessa suu- aivan ilmeisesti myös se, että teollisuutemme
13943: rimmassa liikepankissamme on kummassakin laajentuminen on viime vuosina tapahtunut
13944: likimain 100 000 osakkeenomistajaa, ja pie- monestakin syystä voimakkaimmin sellaisten
13945: nimmissi:i!kin kymmeniätuhansia. Todettakoon teollisuusyritysten puitteissa, joissa osake-
13946: vertailun vuoksi, että Ruotsin suurimmassa kannan omistaa joko yksinomaisesti tai pää-
13947: liikepankissa on tätä nykyä n. 52 000 osak- asiallisesti valtio tai erinäiset valtion laitok-
13948: keenomistajaa. Yhdysvaltain suurimmalla set. Nämä ns. valtionyhtiöt eivät todellisuu-
13949: teollisella yrityksellä, General Motors-yhty- dessa suinkaan edusta demokraattista, vaan
13950: mällä, lienee n. 565 000 osakkeenomistajaa. byrokraattista ja samalla epäpersoonallista
13951: Se on erittäin suuri luku, mutta kun ottaa omistuksen muotoa.
13952: huomioon, että Yhdysvaltain asukasluku on Valtion omistus saattaa meidän pääomista
13953: n. 40 kertaa niin suuri kuin Suomen, liike- köyhässä ma3JSSamme olla teollistamisproses-
13954: pankkiemme osaJkkeenomistu'ksen demokraat- sin jouduttamiseksi jonkinlaisena välivai-
13955: tisuus käy näiden vertailevien lukujen va- heena eräissä tapauksissa paikallaan. Mutta
13956: lossa entistäkin silmiinpistävämmin ilmi. pysyväistä ja alati laajenevaa järjestelmää
13957: Eräillä viime vuosina perustetuilla tai ei tällaiselle byrokraattiselle omistuspohjalle
13958: uudelleen muodostetuilla, teollisuuden alalla perustuvista laitoksista ole syytä luoda. Olisi
13959: toimivilla osakeyhtiöillämme on myös varsin päinvastoin ryhdyttävä hal'kitsemaan valtion
13960: suuri osa;kkeenomistajakunta. Siten Metsälii- omistamien osakeyhtiömuotoisten yritysten
13961: 39 E 687/58
13962: 306 IV,168. - ValtiouyhtiiSiden osakaspiiri.
13963:
13964:
13965: omistuksen levittämistä mahdollisimman laa- Kun aloitetta ei ehditty edellisen eduskun-
13966: joihin käsiin, ennen kaikkea asianomaisten nan aikana käsitellä ja se siten on rauennut
13967: yhtiöiden oman työntekijä- ja toimenhaltija- ja kun toisaalta samat näkökohdat, jotka sil-
13968: kunnan keskuuteen. loin puhuivat tällaisen aloitteen puolesta,
13969: Valtion yritykset ovat nykyisin tosiasialli- ovat yhä vaikuttamassa, esitän kaiken edellä
13970: sesti tietyissä suhteissa etuoikeutetussa ase- olevan perusteella uudelleen eduskunnan hy-
13971: massa samoilla aloilla toimiviin yksityisten väksyttäväksi toivomuksen,
13972: omistamiin yhtiöihin verrattuna. Niiden
13973: omistuksen hajoittaminen yksityisiin käsiin että hallitus, esimerkiksi asettamalla
13974: olisi ilmeisesti omansa edistämään tasaverois- sitä varten komitean tai muulla tavoin,
13975: ten edellytysten palauttamista eri yritysten kiireellisesti selvityttäisi, mitä periaat-
13976: toiminnalle. Kysymyksessä olevien yritysten teita noudattaen ja minkälaisin perus-
13977: henkilökunnan mukaantulo yhtiöihinsä osak- tein ns. valtionyhtiöiden osakkeenomis-
13978: keenomistajiksi loisi entistä ik:iinteämmät ja tusta voitaisiin ryhtyä hajoittamaan
13979: läheisemmät suhteet yrityksen ja sen työväen laajempiin käsiin, lähinnä asianomais-
13980: ja toimenhaltijakunnan välille. Teollisuus- ten yhtiöiden omien työntekijöiden ja
13981: osakkeiden leviäminen tällä tapaa nykyistä toimenhaltijain omistukseen, mutta
13982: laajempiin piireihin olisi omansa lisäämään mahdollisesti myös niiden veronmak-
13983: ymmärtämystä osakeyhtiömuotoista yrittäjä- sajapiirien käsiin, joiden kustannuk-
13984: toimintaa ja sen vaikeuksia kohtaan. Varsin- sella valtion yritysten toimintaa on
13985: kin jos osakkeiden myynti ulotettaisiin asian- laajennettu, sekä ryhtyisi tällaisen sel-
13986: omaisten yritysten oman toimihenkilökunnan vityksen valmistuttua toimenpiteisiin
13987: lisäksi laajempiinkin piireihin, toimenpiteellä ao. osakkeiden myynnin käytännölli-
13988: saattaisi olla myös valtiontalouden nykyistä seksi järjestämiseksi.
13989: ahdinkotilaa jossakin määrin keventävä vai-
13990: kutus."
13991: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
13992:
13993: T. Junnila.
13994: 307
13995:
13996: IV,169. - Toiv.al. N: o 140.
13997:
13998:
13999:
14000:
14001: Lahtela ym.: Voiton- ja vastuunjakoa sekä ns. työläisosak-
14002: keiden käyttöä koskevan kokeilun suorittamisesta.
14003:
14004:
14005: Eduskunnalle.
14006:
14007: Yksityis- ja yhteisedun niveltäminen toi- tamassa tuotantolaitoksessa ja tuntee, että
14008: siinsa ja on talouselämässä alituinen kompas- laitoksen omistaja hyötyy liiallisesti hänen
14009: tuskivi. Massoittuminen ja proletarisoitumi- työnsä tuloksista. Kokemukset muissa maissa
14010: nen luovat yhteiskuntaelämään jatkuvia jän- osoittavat, että tällä ,teollisuuden torppari-
14011: nitystiloja ja työntekijäin ja työnantajien vä- vapautuksella" vain voidaan todella tehok-
14012: lillä on taistelua, joka puuduttaa tuotantoko- kaasti kohentaa niiden kansalaistemme elä-
14013: neistoamme. Mietittäessä keinoja näiden epä- mää, jotka ovat vielä omistamattoman prole-
14014: kohtien poistamiseksi on monissa maissa pää- tariaatin turvattomassa asemassa. Näinollen
14015: dytty yllättävän samansuuntaisiin ratkaisui- voidaan tässä esitettyä, lähinnä teollisuuden
14016: hin kuin ne, joilla Suomessa aikoinaan suori- omistussuhteiden uudelleenjärjestelyä pitää
14017: tettiin torpparivapautus ja on senjälkeen eräänä tärkeimmistä tämän hetken reformeis-
14018: toteutettu asutustoimintaa. Tarkoituksena- tamme. Ilman sitä ei taloudellista kansan-
14019: han on ollut tehdä omistamattomista ihmi- valtaa kyetä käytännössä toteuttamaan. On
14020: sistä sen tuotantolaitoksen - oman tilan - paikallaan, että kokeilemalla tätä ,talonpoi-
14021: omistajia, missä itsekukin työskentelee. Tä- kaista periaatetta" jossakin valtion omista-
14022: män maataloudessa hyväksi havaitun järjes- massa yrityksessä luodaan meille Suomeen
14023: telmän, jossa itsenäinen talonpoika omistaa soveltuvat menettelytavat tässä tärkeässä ky-
14024: tuotanto- ja asumisomaisuuden sekä määrää symyksessä ennen mahdollisia lainsäädännöl-
14025: työnsä tuloksien käyttämisestä, soveltaminen lisiä toimenpiteitä.
14026: muissakin elinkeinoissa on täysin mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14027: lista. Näyttää myös ilmeiseltä, että vain sen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
14028: avulla ratkaistaan esimerkiksi suurteollisuu- muksen,
14029: dessa työskentelevien työntekijöiden monia
14030: ongelmia ihmistä parhaiten tyydyttävällä ta- että hallitus suorituttaisi kiireelli-
14031: valla. On todettu, että voiton- ja vastuun- sesti koket"lun jossakin valtion omista-
14032: jaon sekä ns. työläisosakkeiden käyttöön ot- massa osakeyhtiössä voiton- ja vas-
14033: tamisella vapautetaan valtio- ja yksityiska- tuunjaosta ja ns. työläisosakkeiden
14034: pitalististen yritysten palveluksessa olevat käytöstä teollisuuden palveluksessa
14035: työntekijät niistä riesoista, joita syntyy, kun olevien työläisten ja toimihenkilöitten
14036: ihminen joutuu työskentelemään toisen omis- aseman kohentajana.
14037: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
14038:
14039: Olavi Lahtela. Eemil Partanen. Nestori Kaasalainen.
14040: Atte Pakkanen. Kerttu Saalasti. Arvo Pentti.
14041: Eeli Erkkilä. J oha.nnes Virolainen. Leo lfåppölä.
14042: Ale Holopainen. Veikko Savela.
14043: 308
14044:
14045: lV,170. - Toiv.al. N:o 141.
14046:
14047:
14048:
14049:
14050: Koivisto ym..: Pohjois-Suomen kustannustason alentamisesta.
14051:
14052:
14053: Eduskunnalle.
14054:
14055: Tunnettua on, että Pohjois-Suomen Samoin yritysten verorasitusta olisi nykyises-
14056: rpalkka- ja kustannustaso on huomattavasti tään helpotettava. Niinikään olisi riittävin
14057: k&rkeampi kuin maan eteläisempien &Sien. rahtiavustuksin alennettava hinta- ja kus-
14058: Vaikka Pohjois-Suomessa on valtavia luon· tannustasoa. Kun Pohjois-Suomen kunnallis-
14059: nonvaroja, uutta tuotannollista toimintaa ei verorasitus on huomattavasti korkeampi kuin
14060: ole saatu sanottavastiilman syntymitän. Ny- muualla, olisi sitäkin sopivin toimenpitein
14061: kyine:nkään elinkeinoelämä ei näistä syistä ryhdyttävä alentamaan. Asia on joka ta-
14062: voi olla kilpailukykyinen maan muiden osien pauksessa koko maankin kannalta sen arvoi-
14063: kanssa. Vaikka siis tuotannolliselle toimin- nen, että sitä kannattaa tutkia.
14064: nalle siellä m:uuten olisi suuria laajenemis- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
14065: mahdollisuuksia, on työttömyys ollut jatku· dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14066: vasti lisääntymässä vaatien noin kolmannek- muksen,
14067: -sen koko maan työttömyysmenoista.
14068: Näin ollen elinkeinoelämän edistämiseksi että hallitus kiireellisesti tutkitut-
14069: ja työttömyyden poistamiseksi olisi Pohjois- taisi, millä toimenpitm'llä Pohjois-Suo-
14070: Suomen kustannustasoa pyrittävä alenta• men tuotannollista toimintaa haittaa-
14071: maan. Uusille yrityksille äskettäin hyväk- vaa, maan muita osia huomattavasti
14072: ·Sytty verohelpotus ei sitä yksinään kykene korkeampaa kustann'!Wtasoa vMlaisiin
14073: aikaansaamaan. Veroalennukset olisi kohdis- nykyisestäiirn alentaa, ja antaisi niistä
14074: tettava myös palkansaajille, jolloin Pohjois- esityksen edwskunnalle.
14075: Suomel'l erityislisät kävisivät tarpeettomiksi.
14076: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
14077:
14078: Erkki Koivisto. Juha Rihtniemi. T. A. Wiherheimo.
14079: Jaakko Kemppainen. Päiviö Hetemäki. Olavi Lahtela.
14080: 009
14081:
14082: IV,171. - Toiv.al. N:o 142.
14083:
14084:
14085:
14086:
14087: Lahtela: Kemijoki Oy:fiä koskevien organisatoristen muu-
14088: tosten suorit.tamisesta;
14089:
14090:
14091: E d u s k u n n a ll e.
14092:
14093: Kemijoen vesistöön suunniteltujen voima- vat omakustannushintaan yhtiöltä sähköä.
14094: laitosten rakentaminen kestänee parikym- Niinpä on myös Helsingin kaupungilla tämä
14095: mentä vuotta. Kokonaiskustannukset nouse- huomattava etu. Yksikään Lapin läänin
14096: vat n. kahteensataan miljardiin markkaan. kunta ei kuitenkaan ole päässyt Kemijoki
14097: Luulisi näinollen, että rakentavan yhtiön, Oy: n osakkaaksi, eivätkä niiden omistamat
14098: Kemijoki Oy: n oikea kotipaikka on Rova- jakeluyhtiöt näinollen ole sähkön saannin ei-
14099: niemi eikä Helsinki, missä yhtiön pääkont- vätkä sähkön hinnan suhteen samassa ·ase-
14100: tori nyt sijaitsee. Kemijoki Oy: llä ei ole massa kuin Helsingin kaupunki. Oikeuden-
14101: myöskään omaa toimitusjohtajaa, vaan yh- mukaisuus kuitenkin edellyttää:, että Lapin
14102: tiön nykyinen toimitusjohtaja on samalla läänin kunnat rinnastetaan tässä asiassa Hel-
14103: Imatran Voima Oy:n toimitusjohtaja. Tun- singin kaupunkiin.
14104: tuisi siltä, että kahden näin suuren yrityk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14105: sen johtaminen hyväliekin miehelle on yli- nan päätettäväksi toivomuksen,
14106: voimainen tehtävä, eikä sitä muutenkaan
14107: voida pitää suositeltavana, sillä kyvykkäistä että hallitus ryhtyisi pikaisesti sel-
14108: ja teknillisen koulutuksen saaneista henki- laisiin toimenpiteisiin, että Kemijoki
14109: löistä ei maassa ole puutetta. Mikä pahinta, Oy :n kotipaikaksi tulee Rovaniemen
14110: tuotetaan täUä organisatorisella keskittämi- kauppala, että Kemijoki Oy :n johto
14111: sellä turhanpäiväistä kankeutta ja hanka- itsenäistetään ja että Lapin läänin
14112: luutta rakennustöissä. Kemijoki Oy:n yhtiö- kunnille tarjotaan tilaisuus · päästä
14113: järjestyksen mukaisesti yhtiön osakkaat saa- Kemijoki Oy :n osakkaaksi.
14114: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
14115:
14116: Olavi Lahtela.
14117: 310
14118:
14119: IV,172. - Toiv.al. N:o 143.
14120:
14121:
14122:
14123:
14124: Lahtela: Tutkimuksen s'IJ..Orittamisesta Kemijärven suunni-
14125: tellun säännöstelyn aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.
14126:
14127:
14128: E d u s k u n n a 11 e.
14129:
14130: Kemijärven säännöstelyn suorittaminen uoman uutena suuntana on mainittu Java-
14131: julkisuuteen saatetun suunnitelman mukai- rusvastuu - Kalkiaisenjärvi - Ruuhiperä-
14132: sena aiheuttaa yli 800: lle maanviljelijälle va- linja. Kun uoman muuttamismahdollisuuksia
14133: hinkoa ja upottaa veden alle lä:hes 10 000 ha ei tiettävästi ole vakavasti tutkittu, on asial-
14134: maata, josta peltoa 629 ha, niittyä 3 349 ha, lisesti perw;;teltua suositella sen suorittamista.
14135: metsää 3 370, suota 1 465 ha ja joutomaata Kun asiantuntijat lähtevät siitä, että
14136: 1123 ha. Liikenneyhteyksille tuotetaan vaka- ensimmäiset atomivoimalaitokset rakennetaan
14137: via vaurioita. Talousveden saanti vaikeutuu maahamme n. kymmenen vuoden perästä ja
14138: suuresti. Kalatalous menettänee merkityk- turvepolttoainetta käyttävät voimalaitokset
14139: sensä elinkeinona. Ei y>ksin Kemijärven ja todennäköisesti jo nyt ovat kannattavia, lie-
14140: Pelkosenniemen, vaan koko Koillis-Lapin nee tässä yhteydessä paikallaan kysyä, onko
14141: elinkeino- ja sivistyselämältä tuhotaan vuosi- syytä ryhtyä niin suuriin vedenjuoksun sään-
14142: satojen kuluessa muovautunut perusta. Onkin nöstelyihin kuin Kemijärven säännöstelyssä
14143: syytä huolestuneena kysyä, saavutetaanko on kysymys.
14144: vain nyt suunnitellulla Kemijärven säännös- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14145: telyllä se kansantaloudellinen ja valtakun- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
14146: nallinen erinomaisen suuri hyöty, johon pyri- sen,
14147: tään. Eikö ole olemassa toisia vaihtoehtoja,
14148: jotka ovat edullisempia paikalliselle väestölle että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
14149: ja turvaavat voimataloudelle riittävän hyö- sen ennen Kemijärven säännöstelyn
14150: dyn? toimeenpanemista, voidaanko Kemi-
14151: Paikallisen väestön keskuudessa on herän- joen uomaa muuttamalla lisätä ns.
14152: nyt ajatus Kemijoen uoman muuttamisesta suistoalueen käyttöä viljelysmoona ja
14153: siten, että Kemijärven säännöstelyssä estet- estää nyt suunnitellun säännöstelyn
14154: täisiin yli 600 peltohehtaarin ja yli 3 300 Kemijärven ja Pelkosenniemen asuk-
14155: niittyhehtaarin tuhoutuminen ja lisättäisiin kat'lle aiheuttamat suuret haitat ja me-
14156: ns. suistoalueen viljelysedellytyksiä. Yhtenä netykset.
14157: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958.
14158:
14159: Olavi Lahtela.
14160: 311
14161:
14162: IV,17S. - Toiv.al. N:o 144.
14163:
14164:
14165:
14166:
14167: Koivisto ym.: Voimatalouden. tarpeisiin. vesistöjen. saannös-
14168: telyn. takia maitaan. men.ettän.eiden. korvauskysymyksen. sel-
14169: vittämisestä.
14170:
14171:
14172: Eduskunnalle.
14173:
14174: Voimalaitosten rakentamisen ja vesistöjen Padotusten kautta veden alle maansa me-
14175: säännöstelyn yhteydessä sekä padotusten ta- nettäneiden tilallisten asema on verrattavissa
14176: kia menettävät lukuisat jokivarsien asukkaat alueluovutusten kautta maansa menettänei-
14177: maitaan veden alle. Tällaista tapahtuu kai- den siirtoväkeen kuuluvien asemaan. Sen-
14178: kissa suuremmissa vesistöissä, joissa sään- vuoksi näiden korvauskysymys olisi voitava
14179: nöstelytyöt ovat käynnissä. Menetysten suu- järjestää samalla tapaa kuin maatalousväes-
14180: ruutta lisää se seikka, että asutus alkuaan on töön kuuluvien siirtolaisten korvauskysymys
14181: keskittynyt juuri vesistöjen varsille. on järjestetty, esim. siten kuin 20. 7. 1945
14182: Parhaillaan on suunnitteilla useitten keino- annetussa Kuusamon ja Sallan kuntien
14183: järvien perustaminen voimatalouden tarpei- maanhankintalaissa on säädetty: rahakor-
14184: siin Kemijoen ja sen sivujokien latvoille. vausten ohella voidaan menetetyn tilan si-
14185: Ensimmäisenä sellaisena on tekeillä ns. Som- jaan muodostaa uusi tila, joka vastaa enti-
14186: pionkairan järvialueen padotustyö Sodanky- sen tilan tuottoa ja muita etuisuuksia, jota-
14187: län ja Savukosken kylien alueella. Yksis- paitsi tiloille olisi myönnettävä samat edut
14188: tään tällä veden alle jääväliä alueella menet- kuin sanotun lain rahoituslaissa on säädetty
14189: tää noin 100 perhettä kotinsa, peltonsa, niit- sekä ns. kylmäntilan perustamispalkkio.
14190: tynsä ja metsämaansa poronhoitoalueineen. Asukkaiden jatkuvan toimeentulon turvaa-
14191: Samanlaisia järvialueita tullaan perusta- miseksi tällaista korvausta on ehdottomasti
14192: maan muuallekin Kemijoen sivujokien var- useimmissa tapauksissa pidettävä tarkoituk-
14193: siin sekä lisäksi Oulujoen ja Koitajoen sade- senmukaisempana kuin rahakorvausta.
14194: alueille. Vesioikeuslain ollessa parhaillaan uudis-
14195: Voimassa olevan vesioikeuslain mukaan tuksen alaisena puheena oleva asia olisi huo-
14196: maansa menettäneille ja muille vahinkoa mioitava joko sen yhteydessä tai olisi asiasta
14197: kärsineille suoritetaan pakkolunastuskorvaus annettava erillinen lakiesitys.
14198: rahassa. Tällainen korvausmenetelmä ei kui- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
14199: tenkaan erityisesti tilansa kokonaan tai pää- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14200: asiassa menettäneille ole tarkoituksenmukai- muksen,
14201: nen. Kokemus on osoittanut, etteivät kor-
14202: vauksen saajat läheskään aina ole voineeet että hallitus kiireellisesti selvityt-
14203: realisoida korvaustaan tuottavaan omaisuu- täisi, m~"Uä tavalla voimatalouden. tar-
14204: teen tulevien sukupolvien turvaksi. Maa- peisiin vesistöjen säännöstelyn. takia
14205: taloushallituskin on useissa lausunnoissaan maitaan menettäne~"lle rahakorvauksen.
14206: kiinnittänyt tähän korvaustapaan vakavaa ohella voitaisiin. suorittaa luontoiskor-
14207: huomiota. Eräissä tapauksissa taas on sopi- vaus ns. vastikett"lan muodossa, ja an-
14208: musteitse käytetty luontoiskorvausta hyvällä taisi siitä esityksen. Eduskunnalle.
14209: menestyksellä.
14210: Helsingissä 11 päivänä el6kuuta 1958.
14211:
14212: Erkki Koivisto. Martti Miettunen. R. Hallberg.
14213: Olavi Lahtela. Markus Niskala.
14214: 312
14215:
14216: IV,174. - Toiv.al. N:o 145.
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: 'J!ainio; ym.: 'l!yöUisyyslaNt,m, järjestämisestä Veitsiluoto
14222: Oy:lle.
14223:
14224:
14225: E d u s k u n n a 11 e.
14226:
14227: Työttömyystilanne Kemissä ja sen lähi- sia rakennustyömaita, tarjoaisivat mainitut
14228: ympäristössä on ollut jatkuvasti vaikea. Työt- teollisuuslaitosten rakennustyöt sijoitusmah-
14229: tömien työhön sijoittamisessa on myös esiin- dollisuuden työttöminä oleville rakennustyö-
14230: tynyt vaikeuksia, koska valtiolla ei ole ollut läisille. Koneet näihin laitoksiin voidaan suu-
14231: lähistöllä riittävästi työttömyystyökohteita. relta osalta valmistaa kotimaassa, joten teolli-
14232: Aikab3emmin suoritetut työttömyystyöt ovat suuslaitoksen laajennustöiden aikaansaaminen
14233: lisäksi olleet sellaisia, ettei niillä ole saatu lisäisi työtilaisuuksia myös metallityönteki-
14234: aikaan uusia pysyviä työtilaisuuksia. Työttö- jöille. Teollisuuslaitoksen laajentaminen toisi
14235: myysvaroilla rahoitettavien tyÖtkohteiden va- myös vastaisuudessa uusia työtilaisuuksia
14236: linnassa olisi siksi vastaisuudessa pyrittävä Kemiin.
14237: myös siihen, että niiden kautta muodostuisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14238: uusia työtilaisuuksia. Tällaiseksi työttömyys- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14239: työkohteeksi soveltuisivat Veitsiluoto Oy: n
14240: tuotantolaitosten laajennustyöt. Yhtiöllä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14241: valmiina suunnitelmat vaikaisulaitoksen ja työllisyyslainan järjestämiseksi Veitsi-
14242: puuhiomon rakentamisesta sekä paperiteh- luoto Oy: lle teollisuuslaitoksen laajen-
14243: taan laajentamisesta. Koska Kemissä ja sen tamistöiden aloittamiseen.
14244: lähiympäristössä ei nykyisin ole minkäänlai-
14245: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
14246:
14247: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
14248: J. E. Lakkala.
14249: 313
14250:
14251: IV,175. - Toiv.al. N: o 146.
14252:
14253:
14254:
14255:
14256: 'lhmlt ynl.: HalpaharkoiB.t.e.n lainojen myöntämisestä pien-
14257: tonniston hankkimista varten.
14258:
14259:
14260: E d u s k u n n a 11 e.
14261:
14262: Laivatonnistomme kasvu, sodan jälkeen ei kotimaiselle tonnistolle on sen vuoksi ryh-
14263: läheskään ole' seurannut sitä kehitystä, mikä dyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Eräisiin
14264: on tapahtunut muissa pohjoismaissa ja toimenpiteisiin on jo ryhdyttykin, mutta rat-
14265: muissa Euroopan merenkulkumaissa. Tällai- kaisevinta on pääomien hankinta uusien lai-
14266: seen asiantilaan ovat johtaneet monet seikat, vojen rakentamiseen ja tällöin tulee erikoi-
14267: verotuksen raskaus, pääomien puute, pien- sesti kysymykseen pientonniston hankintojen
14268: tonniston tuonnille asetettu tulli jne.. V ar- edistäminen. Halpakorkoisten. ja pitkäaikais-
14269: sinkin mainittu pientonnisto on maassamme ten lainojen hankkiminen tarkoitukseen edis-
14270: vuosi vuodelta vähentynyt. Vanhempien alus- täisi laivarakennustoimintaa, antaisi jatkuvaa
14271: ten joutuessa kannattamattomina käytöstä työtä laivara;kennus- ja metalliteollisuudel-
14272: pois ei uusia ole juuri sanottavasti pystytty lemme sekä loisi uusia pysyviä työtilaisuuk-
14273: hankkimaan tilalle. Maassamme onkin tällä sia omissa laivoissamme nyt ulkomaille ha-
14274: hetkellä vain 8 pientonnistoon kuuluvaa, ny- keutuville merimiehille. Suunniteltu Saimaan
14275: kyajan rahtialuksille asetettavat vaatimukset kanavan tuleva käyttökin hyödyttäisi maa-
14276: täyttävää alusta. Kun esim. sahapuutavaran tamme parhaiten, jos sitä voitaisiin liiken-
14277: myynti kuitenkin samanaikaisesti yhä suu- nöidä omilla aluksilla. Toimenpiteisiin tässä-
14278: remmassa määrässä tapahtuu pienissä 200- kin suhteessa olisi kuitenkin ryhdyttävä jo
14279: 300 standartin erissä eli juuri sanotunlaisille ennakkoon. Myös työttömyysvarojen käyttö
14280: pientonnistolle sopivissa erissä, ovat lähinnä tuottamattorniin tarkoituksiin vähenisi vas-
14281: saksalaiset ja hollantilaiset alukset vallanneet taavasti.
14282: yhä suuremmassa määrässä meidän sahatava- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
14283: ramme ja muiden tuotteittemme vientimarkki- esitämme eduskunnan hyväksyttäväJksi toivo-
14284: nat, kun sanotuissa maissa monin eri tavoin muksen,
14285: tuetaan laivarakennustoimintaa ja merenkul-
14286: kua. Meille merenkulusta tulevat välttämättö- että hallitus merenkulkumme edistä-
14287: mät rahtitulot ja ulkomainen valuutta jäävät miseksi vuosittain ottaisi riittävän
14288: vastaavasti vähäisemmäksi ja merimiestemme määrärahan tulo- ja menoarvioon hal-
14289: on yhä runsaammassa määrässä ollut pakko pakorkoisten pitkäaikaisten lainojen
14290: hakeutua ulkolaisiin aluksiin. myöntämiseksi pientonniston hankki-
14291: Rahtimarkkinoiden valtaamiseksi takaisin miseksi.
14292: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
14293:
14294: Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen. Georg C. Ehrnrooth.
14295: Urho Saariaho. Victor Procope. A. F. Airo.
14296: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi.
14297:
14298:
14299:
14300:
14301: 40 E 68'7/58
14302: 314
14303:
14304: IV,176. - Toiv.&l. N:o 147.
14305:
14306:
14307:
14308:
14309: Stykki ym.: Valtion takuiden myöntämisestä pienyrityksille.
14310:
14311:
14312: E duskunnaUe.
14313:
14314: Talouselämän tukemiseksi annettavista val- On lähdettävä siitä, että valtion takuujär-
14315: tion takuista joulukuun 13 päivänä 1940 jestelmä oikein ohjattuna tulee ratkaisevasti
14316: annetun lain nojalla voitiin sanotussa laissa helpottamaan erityisesti pienteollisuuden
14317: tarkemmin määriteltyjen tuotannollisten tar- alalla työskentelevien yritysten rahoitusvai-
14318: koitusperien edistämiseksi myöntää valtion keuksia, ilman että tämä järjestelmä oikein
14319: takuita vuoden 1945 loppuun saakka. Saman- ohjattuna suurestikaan rasittaa valtion-
14320: aikaisesti voimassa olevien takuiden yhteis- taloutta. Erityisesti olisi tämän kaltaisia
14321: määrä oli sanotun lain mukaan 1000 milj. takuita myönnettävä sellaisille pienyrityk-
14322: markkaa. Tämän lain nojalla myönnetty sille, jotka ovat oman pääoman turvin sel-
14323: takuu saattoi monia luottovaikeuksien kanssa viytyneet tuotannon alkuvaiheista ja osoitta-
14324: ponnistelevia teollisia yrityksiä vakavalle neet muutaman vuoden työskentelyllä elin-
14325: pohjalle ja ik:okonaisuudessaan järjestelmä kelpoisuutensa, mutta omaa kiinteistöä vailla
14326: osoittautui onnistuneeksi. Tämän vuoksi olevina eivät pysty hankikimaan pitkäaikaista
14327: kauppa- ja teollisuusministeriö esittikin aika- perusluottoa.
14328: naan lain voimassaolon jatkamista. Yleistä Edellä lausutun perusteella ehdotamme
14329: valtion takuujärjestelmää ei kuitenkaan jat- kunnioittaen eduskunnan hyvä'ksyttäväksi
14330: kettu pitemmälle. Eräitä valtion takuun toivomuksen,
14331: myöntämistä tarkoittavia erikoislaikeja on
14332: tosin myöhemmin säädetty, mutta tarkoitus- että hallitus kiireellisesti valmistaisi
14333: perät ovat tällöin aina olleet tarkoin rajoi- Eduskunnalle esityksen laiksi valtion
14334: tetut. takuiden myöntämisestä pienyrityk-
14335: sille.
14336: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
14337:
14338: Aa.ro Stykki. Armi Hosia.. Kaarlo Ka.ja.tsa.lo.
14339: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila.
14340: 315
14341:
14342: IV,1'17. - Toiv.al. N:o 148.
14343:
14344:
14345:
14346:
14347: Kujala. ym.: Kymijoessa sijaitsevan Anjalankosken voimalai-
14348: toksen rakentamisesta.
14349:
14350:
14351: Edus!kunnaUe.
14352:
14353: Voimatalouden kehittämiseen maassamme Asiantuntijoiden arvion mukaan se vesi-
14354: on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty määrä, joka Anjalankoskesta nykyisin virtaa
14355: entistä enemmän huomiota. Pohjois-Suomeen hukkaan, kehittäisi sähköä n. 60 milj. lkWh
14356: on rakennettu useita suuria voimalaitoksia. vuodessa. Määrä ei ole kovin suuri, mutta
14357: Mainitut toimenpiteet ovat riittävän sähkö- kun sen kulutusmahdollisuudet ovat aivan
14358: voiman turvaamiseksi olleet tarpeellisia. läheisessä ympäristössä, niin voimalaitoksen
14359: Ihmettelyä herättää kuitenkin se, ettei sa- rakentaminen olisi kannattavaa.
14360: manaikaisesti ole rakennettu Etelä-Suomessa Voimalaitoksen rakennustöiden aloittami-
14361: vielä vapaina olevia vesivoimia, vaikka juuri nen on myös työttömyyden torjunnan kan-
14362: täällä voimavajaus on suurin. nalta välttämätöntä. Sekä Anjalan että Sip-
14363: Kymijoessa olevan Anjalankosken vesivoi- polan :kunnalliset elimet ovat käsitelleet asiaa
14364: masta omistaa valtio huomattavan osan, ja ehdottaneet pikaisia toimenpiteitä raken-
14365: mutta sille oouudelle ei ole vielä rakennettu nustöiden alkuunsaattamiseksi.
14366: voimalaitosta. Tämä on tietenkin vahinko, Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
14367: sillä voima, jonka tähän rakennettava laitos kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14368: voisi kehittää, voitaisiin kuluttaa aivan lähei-
14369: sellä alueella. Ei tarvittaisi pitkiä siirtojoh- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14370: toja, joten virran jakelu olisi taloudellista. Kymijoessa sijaitsevan Anjalankosken
14371: voimalaitoksen rakentamiseksi.
14372: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
14373:
14374: Toivo Kujala. Matti Koivunen.
14375: Tauno Kelovesi. Niilo Nieminen.
14376: 3l6
14377:
14378: IV,178. - Toiv.al. N:o 149.
14379:
14380:
14381:
14382:
14383: Murto ym.: Esitykse"' an:tami.6esta valtion oikeudesta raken-
14384: too vesivoima:lwitoksia Kuusamon ja Iijoen koskiin.
14385:
14386:
14387: E. d u s k u n n a, 11 e.
14388:
14389: Nähtävissä olevat tosiasiat puhuvat siitä, nyt hankkimaan käsiinsä Pohjois-Suomessa
14390: että edessä oleva talvikausi tulee työttömyy- olevia koskiosuuksia tarkoituksella keinotelia
14391: den kannalta edellistäkin vaikeammaksi. Siksi niiden avulla suuria voittoja. Näyttää siltä,
14392: olisi kiireellisesti ryhdyttävä sellaisiin toi- että Pohjolan Voima omistamiensa koski-
14393: menpiteisiin, jotka avaisivat riittävästi mah- osuuksien tur:_vin voi estää Kuusamon ja
14394: dolHsimman pitkäaikaisia työtilaisuuksia. Iijoen koskien rakentamisen ja aiheuttaa
14395: Pohjois-Suomen vaikean työttömyyden huo- tuntuvaa haittaa myös Kemijoessa. Tämän
14396: mioon ottaen pitäisi siellä käyttää hyväksi vuoksi olisi välttämätöntä, että hallitus an-
14397: kaikki mahdollisuudet. taisi eduskunnalle lakiesityksen, jonka avulla
14398: Erittäin sopivia työtilaisuuksia saataisiin estettäisiin kansantaloudelle vahingollinen
14399: aikaan, jos Kuusamon ja Iijoen koskia ryh- keinottelu koskiosuuksilla ja taattaisiin, että
14400: dyttäisiin rakentamaan. Nykyisin rakenta- valtion toimesta voitaisiin ryhtyä laajasuun-
14401: mista vaikeuttaa koskien omistuksesta synty- taisiin toimenpiteisiin vesivoiman rakentami-
14402: nyt pitkäaikainen riita valtion ja Pohjolan seksi jo ennen lakiesityksen käsittelyä aina-
14403: Voima Oy: n kesken. Kokemus on osoittanut, kin maanteiden ja kanavien osalta. Näiden
14404: että suurimmat koskirakennustyöt on suori- töiden aloittamiseksi tarvittavat suunnitel-
14405: tettu nimenomaan valtion toimesta, koska yk- mat ovat jo olemassa.
14406: sityiset yhtiöt eivät ole olleet halukkaita si- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14407: joittamaan pääomiaan voimalaitosten raken- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14408: tamiseen. Tämä taas johtuu lähinnä siitä,
14409: että ne ovat muutenkin saaneet sähköener- että hallitus antaisi lakiesityksen,
14410: giatarpeensa tyydytetyksi eräissä tapauksissa jonka mukaan valtiolla olisi esteetön
14411: jopa edullisemmin kuin siinä tapauksessa, oikeus ryhtyä rakentamaan vesivoima-
14412: että olisivat itse olleet koskien rakentajina. laitoksia Kuusamon ja Iijoen koskiin.
14413: Tästä huolimatta Pohjolan Voima on ryhty-
14414: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
14415:
14416: Yrjö Murto. J. Mustonen. Eino Tainio.
14417: Pentti Liedes. Irma Torvi. Toivo Friman.
14418: Martti Linna. Matti Meriläinen. H. Tauriainen.
14419: J. E. Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
14420: 3if7
14421:
14422: IV,179. - Toiv.al. N:o 150.
14423:
14424:
14425:
14426:
14427: Helle ym. : Tutkimuksen suorittamisesta valtion vakuutu&lai-
14428: toksen perustamismahdollisuuksista.
14429:
14430:
14431: E d u s k u n n a 11 e.
14432:
14433: Valtion liikeyritysten vakuutustoiminta :ta- laissa nimenomaan viitataan valtion vakuu-
14434: pahtuu nykyisin siten, että kukin liikeyritys tuslaitoksen peru:stamismahdollisuuteen.
14435: hoitaa sen erikseen valitsemissaan vakuutus- Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan ei
14436: yhtiöissä. Tätä järjestelyä €i käsityksemme ole vähintäkään syytä epäillä, etteikö val-
14437: mukaan voida pitää tyydyttävänä. Keskityk- tion vakuutuslaitos oikein organisoituna hoi-
14438: sen ja yhteistoiminnan puute aiheuttaa ennen taisi sille uskottavat tehtävät täysin tyy-
14439: kaikkea sen €päkohdan, etteivät valtion liike- dyttävästi. Tähän viittaa sekin; että valtion
14440: yritykset, jotka yhdessä muodostavat varsin tapaturmatoimisto pystyy sosiaaliministeriön
14441: suuren taloudellisen kokonaisuuden, saa hy- suorittamien vertailevien tutkimusten mu-
14442: väkseen niitä huomattavia etuja, joita tar- kaan hyvin kilpailemaan yksityisten vakuu-
14443: koituksenmukaisempi vakuutusasiain hoito tusyhtiöitten kanssa korvausasiain käsittelyn
14444: tällaiselle yrittäjäryhmälle voisi tudttaa. Val- joutuisuudessa. Näin siitakin huolimatta,
14445: tion liikeyritysten vakuutustoiminnan laa- että valtion tapaturmatoimiston osalle tulee
14446: juutta kuvaavana voidaan mainita 11äiden myös normaalia pitkällisempiä korvausselvit-
14447: vuotuisten vakuutusmaksujen nousevan ar- telyjä, kuten esim. vakuutusvelvollisuuden
14448: violta noin 600-700 milj. markkaan. laimirnlyöntitapaukset. Lisäksi on otettava
14449: Valtion liikeyritysten vakuutustoiminta on huomioon, että valtion tapaturmatoimistossa
14450: siis niin laaja, että sen tehokkaaksi hoitami- korvausasiat ratkaistaan virkam.iesvastu'lilla,
14451: seksi olisi ilmeisesti tarkoituksenmukaista pe- mikä merkitsee käytännössä sitä, että kor-
14452: rustaa valtion oma vakuutuslaitos. Pelkäs- vauksen perusteet ja määrät on punnittava
14453: tään valtionenemmistöisten osakeyhtiöitten aivan erityisellä tarkkuudella.
14454: vakuutusten turvin siitä tulisi keskikokoinen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
14455: ja kaiken todennäköisyyden mukaan varsin tämme eduskunnan· hyväksyttäväksi toivo-
14456: hyvin kannattava vakuutusyhtiö, joka olisi muksen,
14457: huomattavaksi taloudelliseksi hyödyksi val-
14458: tion liikeyrityksille. Valtion vakuutuslaitos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14459: muodostuisi vielä huomattavasti suurem- valtion liikeyritysten vakuutustoimin-
14460: maksi, jos sen käsiteltäväksi tulisivat myös nan saattamiseksi nykyistä tarkoituk-
14461: ne tapaturmavakuutusasiat, joissa valtio on senmukaisemmaksi ja sitä silmällä pi-
14462: korvausvelvollinen ja jotka nykyisin ratkais- täen kiireellisesti suorituttaisi tutki-
14463: taan valtion tapaturmatoimistossa. Mainitta- muksen valtion vakuutuslaitoksen pe-
14464: koon tässä yhteydessä vielä, että elokuun 20 rustamismahdollisuuksista.
14465: päivänä 1948 annetussa tapaturmavakuutus-
14466: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
14467:
14468: Veikko Helle. Sulo Hostila. Ensio Partanen.
14469: G. Henriksson. Valto Käkelä. Edvard Pesonen.
14470: Kaarlo Pitsinki. Vilho Väyrynen. Viljo Virtanen.
14471: Eino Raunio. 0. Lindblom. Arvo Ahonen.
14472: Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen.
14473: Lyyli Aalto. Pentti Niemi.
14474: 318
14475:
14476: IV,180. - Toiv.al. N:o 151.
14477:
14478:
14479:
14480:
14481: Mattila. ym.: Tutkimuksen toimittamisesta yhteiskunnallisen
14482: tuen jakautumisesta eri elinkeinoaloille ja ammateille.
14483:
14484:
14485: Eduskunnalle.
14486:
14487: Sekä julkisessa keskustelussa että yksityi- tamaan se tosiasia, että maatalouden saa-
14488: sesti on viime vuosien aikana suorastaan lu- rnat valtionavustukset ovat vain osa niistä,
14489: kemattomin kerroin pohdittu kysymystä, mi- ja että muut elinkeinoalat saavat vastaavan-
14490: ten valtiovaroista ja muuten yhteiskunnan laisia, mutta määriltään runsaampia ,tukiai-
14491: taholta tuetaan eri ammatteja ja elinkeino- sia". Kun yhteiskunnan kannalta ja varsin-
14492: aloja maassamme. Keskustelu on valitetta- kin kansalaissovun ja eri väestöpiirien väli-
14493: vasti usein saanut karjekkään, jopa syytte- sen toistensa ymmärtämisen kannalta on
14494: levän sävyn, mihin useimmiten on ollut välttämätöntä saada tähän ongelmavyyhtiin
14495: syynä se, ettei tätä monitahoisesti jakautu- todella pätevää valaistusta ja puolueettomaan
14496: vaa kysymystä tunneta. tutkimukseen perustuvia numero- ym. tie-
14497: Sen täydellinen hallitseminen edellyttää- toja, olisi valtiovallan toimesta selvitettävä
14498: kin laajoja tutkimuksia ja perehtyneisyyttä tämä asia perustukaiaan myöten.
14499: sekä taloudellisiin että nimenomaan maata- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
14500: loudellisiin sekä metsätalouteen liittyviin, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
14501: jopa sosiaalisiin ongelmiin; Nimenomaan on raavan toiwmuksen:
14502: ollut suorastaan masentavaa todeta, että kes-
14503: kustelu ns. valtion ,tukiaisista" on tosi- että hallitus kiireellisesti toimitut-
14504: asioista piittaamatta käännetty hyökkäyk- taisi puolueettoman tutkimuksen yh-
14505: seksi Suomen pääelinkeinoa, maatilataloutta teiskunnan taholta elinkeincn1le ja am-
14506: siihen liittyvine muine elinkeinoaloineen, mateille annetun tuen jakautumisesta.
14507: vastaan. Näin on helposti onnistuttu sivuut-
14508: HelsiD.gissä 12 päivänä elokuuta 1958.
14509:
14510: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa.. Arvo Pentti.
14511: 319:
14512:
14513: IV,181. - Toiv.al. N': o 152.
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Vennamo: Asutuslainojen koron pysyttämisestä aravalainojen.
14519: koron tasolla.
14520:
14521:
14522: Eduskunnalle.
14523:
14524: Eduskunnan hyväksymän maankäyttölain hinnasta asianomaisen lain edellyttämää
14525: mukaan määrää valtioneuvosto asuntolai- enimmäiskorkoa kolmea prosenttia. Asutus-
14526: noista maksettavan yleisen koron, jonka tulee lainoja saavat ovat nimittäin yleisesti talou-
14527: olla samansuuruinen kuin aravalainojen dellisesti heikommassa asemassa olevia hen-
14528: korko. Tämä korko on, kuten tunnettua, kilöitä kuin aravalainojen saajat. KokemuS-
14529: tällä hetkellä ja on ollut koko sen ajan, jol- on lisäksi osoittanut, että maanhankintatilal-
14530: loin aravalainoja on myönnetty, yksi pro- lisillakin, vaikka he ovat saaneet maansa
14531: sentti. vuoden 1944 hinnalla, on ollut suuria vai-
14532: Muiden maankäyttölaissa tarkoitettujen keuksia selviytyä vuotuismaksuistaan.
14533: lainojen kuin asuntolainojen korko samoin- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
14534: kuin maan hinnasta maksettava korko on tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
14535: laissa määrätty enintään kolmeksi sadalta. väksi toivomuksen,
14536: Kun edellytyksiä nykyisen kireän rahatilan-
14537: teen, korkean antolainauskoron ja lainoituk- että hallitus ryhtyisi viivytyksettä
14538: sessa sovellettavien indeksiehtojen takia ara- asian vaatimiin toimenpiteisiin, että
14539: valainojen koron nostamiselle ei ainakaan kaikista ASO:n asutuslainoista sekä
14540: uusissa lainoissa näytä olevan olemassa, ei asutustilan tai alueen myynUhinnasta
14541: myöskään ole mitään edellytyksiä periä ei peritä korkeampaa korkoa kui~
14542: maankäyttölainoista ja asutustilan myynti- valtion aravalainoista.
14543: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
14544:
14545: Veikko Vennamo.
14546: B.
14547:
14548: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista ra-
14549: kennuslainaksi Helsingin käsityönopettajaopistolle, Työtehoseuran koti-
14550: talouden kokeilu- ja tutkimustyötä varten, soiden ojittamiseen sekä
14551: maanteiden, rautateiden ja siltojen rakentamiseen ym.
14552:
14553:
14554:
14555:
14556: 41 E 68'7/'5S
14557: 323
14558:
14559: IV,182. - Rah.al. N:o 1.
14560:
14561:
14562:
14563:
14564: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta et·äiden Etelä-Pohjan-
14565: maan soiden ojittamista varten.
14566:
14567:
14568: E d u s k u n n a 11 e.
14569:
14570: Turvetta polttoaineena käyttävä höyry- turvetta 22.5 milj. ms, Haukineva itäinen
14571: voima-asema on Etelä-Pohjanmaan taloudelli- 70 ha, turvetta 2 milj. ms, kaksi Valkeane-
14572: sissa suunnitelmissa pitkän tähtäimen tavoit- vaa 320 ha, turvetta 9 milj. m3, Karvasuo
14573: teena. Yhtenä ehdottomana edellytyksenä 500 ha, 12.5 m3, Lainesneva 400 ha, turvetta
14574: tämän toivotun suunnitelman toteutumiselle 6 milj. m3, Ilmajoen pitäjässä Kyrönneva
14575: on suoalueiden kuivattaminen. Näiden ky- 350 ha, turvetta 6.5 milj. ms, Tuulianneva
14576: seisten polttoturvesoiden omistajina ovat val- 350 ha, turvetta 9 milj. ms, Koiraneva 70
14577: tion ja kuntien lisäksi pääasiallisesti yksityi- ha, 3.5 milj. ms, Kauhajoen pitäjässä mm.
14578: set. Mutta omistussuhteista riippumatta kaik- Koihnanneva 400 ha, turvetta 12 milj. ms,
14579: kien pyrkimyksenä on näiden raaka-aineva- Näätäneva 100 ha, turvetta 2.7 milj. ms,
14580: rojen hyväksikäyttäminen ja siinä tarkoituk- Parjakanneva 40 ha, turvetta 1 milj. ms.
14581: sessa he ovat, joko vuokraamalla tai kaupan Näiden suurien raaka-ainemäärien hyväksi-
14582: kautta valmiit niitä kohtuullisesta korvauk- käyttöön on nyt kiireesti luotava edellytyksiä
14583: sesta luovuttamaan tähän tarkoitukseen. ojittamalla suot. Työtilaisuuksien varaa-
14584: Tämä ojitussuunnitelma toisi suuren huojen- minen näille seuduille on suoranainen vält-
14585: nuksen näiden kuntien vaikeille työllisyys- tämättömyys ja tämänveroisia kohteita on
14586: ongelmille. Poikkeuksetta näistä soista kaikki varsin vaikea muita löytää, lisäksi pitämällä
14587: ovat sijaintinsa puolesta taajojen kyläryh- tavoitteena alussa mainittua höyryvoima-ase-
14588: mien piirittämiä, joten työtilaisuudet olisi- maa, joka on ehkä hyvinkin pian kovan tar-
14589: vat suhteellisen lähellä työntekijöitä. peen, sanelema.
14590: Antaaksemme edes osittaisen yleismainin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14591: nan näiden raaka-ainevarojen runsaudesta nioittaen,
14592: tohtori Martti Salmen tutkimuksien pohjalta,
14593: on mm. Jalasjärven pitäjässä Palloneva 510 että Eduskunta ottaisi vuoden
14594: ha, hyvälaatuista turvetta 18 milj. ms, Kon- 1959 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
14595: tioneva 190 ha, turvetta 6.3 milj. ms, Kor- markan määrärahan soiden ojitusta
14596: vaneva 360 ha, turvetta 10.3 milj. m3, Löy- varten Jalasjärven, Peräseinäjoen,
14597: hinginneva 250 ha, turvetta 6 milj. m3, Kor- Ilmajoen ja Kauhajoen pitäjän
14598: vajärvenneva 130 ha; turvetta 3.5 milj. m3, alueilla niillä soilla, joissa asianmukai-
14599: Iso-Vasikkaneva 260 ha, turvetta 6.5 milj. ms, nen tutkimus turpeen laadusta on suo-
14600: Peräseinäjoen pitäjässä Haukineva 550 ha, 1·itettu.
14601: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
14602:
14603: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen. Johannes Wirtanen.
14604: Veikko Savela. Yrjö Sinkkonen. Matti Mattila.
14605: Artturi Jämsen. Aarre Marttila. Mauri Seppä.
14606: Eeli Erkkilä.. Matti Liinamaa. Eemil Partanen.
14607: Leo Häppölä. Toivo Asvik. Pentti Pekkarinen.
14608: Arvo Pentti. Väinö Tikkaoja. Esa Timonen.
14609: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
14610: 324
14611:
14612: IV,183. - Rah.al. N:o 2.
14613:
14614:
14615:
14616:
14617: Forsius ym.: MiUirärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
14618: Helsingin käsityönopettajaopistolle.
14619:
14620:
14621: E d u s k u n n a 11 e.
14622:
14623: Helsingin käsityönopettajaopisto on toimi- 32 110 m3 suuruinen rakennus, josta tontin
14624: nut 75 vuotta. Sen seminaariosasto o:ru val- luovutusehtojen mukaan on varattu Helsin-
14625: mistanut käsityönopettajia kansa- ja oppi- giru kaupungin käyttöön 3 744 ms. Kokonais-
14626: kouluihin, kansakoulunopettajien valmistus- kustannusarvio on 315 milj. markkaa. Ra-
14627: laitoksiin, kansanopistoihin, talous- ja emän- kennustyöt päästiin aloittamaan tJoukokuussa
14628: täkouluihin ja lukuisiin muihin laitoksiin. 1957. Talo valmistui vesikattoon tou-
14629: Sen modisti- ja ompelimo-osastoilla, sen käsi- kokuussa 1958 ja sen toinen rakennusvaihe
14630: työ- ja kutomakoulussa ja erilaisi1la kun;. valmistuu urakoitsijan ilmoituksen mukaan
14631: seilla on annettu käsityönopetusta koteja elokuussa 1958. Valtio on myöntänyt raken-
14632: ja anunattia varten. Opiston 75 vuoden ai- nuslainaa 80 milj. mk ja Helsingin kau-
14633: kana antamalla opettaja- ja ammattikasva- pungilta on saatu lainaa 51 milj. Raken-
14634: tuksella on ollut suuri kansantaloudellinen. nuskustan!Iluksia on elokuun 11 päivään 1958
14635: merkitys ja ratkaiseva osuus käsityötaidon mennessä maksettu yhteensä 205 milj. mk.
14636: kehittämisessä maassamme. Tästä summasta on 74 milj. saatu lainoina
14637: Helsingin käsityönopettajaopisto on toimi- rahalaitoksilta ja lahjoituksina.
14638: nut yksityisen säätiön omistamana ja vuok- Viimeisen rakennusvaiheen ioppuunsaatta·
14639: rahuoneistoissa. Se on joutunut toimimaan minen uhkaa nyt keskeytyä ylivoimaisten ra-
14640: viimeiset 17 vuotta kahdessa eri paikassa hoitusvaikeuksien tähden. Rakennustöitten
14641: Helsingin kaupunkia, v. 1956 kolmessa pai- keskeyttäminen tässä vaiheessa aiheuttaisi
14642: kassa ja todennäköisesti lukuvuoden 58-59 jälleen suuria lisäkustannuksia, joita jo v.
14643: n~ljäJlä eri taholla kaupunkia. Varsinainen 1957 työn keskeyttäminen aiheutti ru. 10 milj.
14644: kouluhuoneisto irtisanottiin omistajan ta- mk. Tilanne on huolestuttava, kun opisto
14645: holta 31. 5. 56. samaan aikaan. toimii yhä vaikentuvissa huo-
14646: Kun uusi opistorakennus on kauan ollut neisto-okxruhteissa.
14647: suunnitteilla, on käsityönopettajaopisto saa- EdeLlä dievaan viitaten ehdotamme kun-
14648: nut vaki:ruaista valtionapua siitä huolimatta, nioittavasti,
14649: että sen huoneisbotilat, opetukseen tarvitta-
14650: vat laitokset ja opetus- ja työvälineet eivät että Eduskunta ottwisi vuoden 1959
14651: täytä v. 1949 annetun lain 5 § :ssä mainit- tulo- ja mMOarvioon H eZMgin kä,si..
14652: tuja vaatimuksia. työnopettajaopistolle 80 000 000 mar-
14653: Helsingin kaupunki varasi käsityönopet- kan suuruisen halpakorkoisen raken-
14654: tajaopistoa varten tontin Helsinginkatu nuslainan.
14655: 34:stä. Tälle tontiJ.'le on nyt rakenteilla
14656: Helsingissä. 12 päivänä elokuuta 1958.
14657:
14658: Saara Forsius. A.rmi Bosia.
14659: Vieno Simonen. Aune Innala.
14660: Hilja Våänänen. Sylvi Balinen.
14661: 325
14662:
14663: IV,184. - Rah.al. N:o 3.
14664:
14665:
14666:
14667:
14668: llostUa ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan yhteiskou-
14669: lun ottamiseksi vaUion haltuun.
14670:
14671:
14672: Eduskunnalle.
14673:
14674: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan telusali, kuvaamataidon luokka, veistoluokka
14675: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 ja opettajainhuone.
14676: lähtien ollut Karhulan yhteiskoulu r. y:n Kaikki edellä oleva on kuitenkin vaatinut
14677: hallinnassa. Koulun toimialue sulkee sisälleen varsin runsaasti varoja, mistä johtuen·' kan-
14678: kauppalan lisäksi useita ympäristökuntiakin. natusyhdistys ponnistelee suuren velkataakan
14679: Koulua käyttävien kuntien yhteiseksi asukas- rasittamana. Kuitenkin ratkaisevasti on luku-
14680: määräksi tulee noin 35-40 000 henkilöä, kausimaksut voitu pitää maan satojen yksi-
14681: mistä Karhulassa yksin asuu noin 22 000. tyiskoulujen keskitasoa alapuolella, mihin
14682: Koulun oppilasmäärä on kasvanut voimak- ratkaisevasti on vaikuttanut Karhulan kaup-
14683: kaasti vuosi vuodelta. Oltuaan esimerkiksi: palan suoma avustus 3.5 miljoonaa markkaa.
14684: vuonna 1936 . . . . . . . 155 oppilasta Myöskin Kymin kunta on tukenut oppilai-
14685: tosta.
14686: " 1945 . . . . . . . 352 "
14687: on se nyt, , 1958 . . . . . . . 615 , Karhula voimakkaana teollisuusyhdyskun-
14688: tana on 75% :sesti työläisten kauppala, mikä
14689: Kaikkia kouluun pyrkiviä ei ole voitu kou- suhdeluku näkyy myöskin yhteiskoulun oppi-
14690: luun sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden lasmäärässä. Taloudelliset mahdollisuudet
14691: takia, mistä johtuen osan heistä on pitänyt näiden lasten vanhemmilla eivät ole lastensa
14692: hakeutua toisiin kouluihin. kouluttamiselle parhaat mahdolliset, mistä
14693: Koulun ensimmäinen rakennusvaihe käsitti johtuen koulun saaminen valtion kouluksi
14694: kaksikerroksisen hirsirakennuksen, joka val- olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun
14695: mistui vuonna 1920. Toisessa rakennusvai- kannatusyhdistyksen vaikeata taloudellista
14696: heessa laajennettiin opetustiloja uudella kou- tilaa sekä toiseksi kaikkien lahjakkaiden, jos-
14697: lutalolla, joka valmistui v:n 1954 lukukau- kin varattomien lasten koulutus tulisi entistä
14698: den alkuun ja samalla uusittiin vanha kou- paremmin hoidetuksi.
14699: lutalo perusteellisesti. Tämän rakennusvai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14700: heen kustannukset olivat noin 60 milj. mark- nioittavasti,
14701: kaa. Oli kuitenkin pakko edelleen laajentaa
14702: koulua, mikä kannatusyhdistykselle oli talou- että Eduskunta ottaisi woden 1959
14703: dellisesti erittäin raskasta. Kaikesta huoli- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
14704: matta lukuvuoden 1957 alkaessa saatiin lisä- kan määrärahan Karhulan yhteiskou-
14705: tiloja 5 tavallista luokkahuonetta, voimis- lun ottamiseksi valtion haltuun.
14706: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
14707:
14708: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Kalle Matilainen.
14709: 326
14710:
14711: IV,185. - Ra.h.al. N:o 4.
14712:
14713:
14714:
14715:
14716: Hostila ym. : Jläärärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi
14717: Helsingin-Lappeenrannan runkotiellä Pyhtään kunnan
14718: alueella.
14719:
14720:
14721: E d u s k u n n a ll e.
14722:
14723: Eteläinen rantatie, Helsinki-Kotka-Kar- toimeenpanemi:seksi sekä Pyhtään kirkon-
14724: hula-Hamina-Lappeenranta, kuuluu koko- kylässä että Siltakylän kohdalta ja tutkimuk-
14725: naisuudessaan tielaitoskomitean ehdottamaan set ovat loppuunsuoritetut syksyllä 1956.
14726: valtakunnan runkotieverkkoon. Koska tämä Kummankin oikaisun pituus on noin 3 km.
14727: tie on maan eniten liikennöityjä ja sen tär- Koska suunnitellut tieoikaisut ovat tällä
14728: keiJrlpiä liikenneväyliä, on pyrkimyksenä erittäin vilkkaasti liikennöidyllä runkotiellä
14729: ollut tehdä 'kaikki mahdollinen sen suoritus- tärkeät ja ajankohtaiset nimenomaan uusien
14730: kyvyn ja liikenneturvallisuuden kohottami- väylien avaamiseksi ohi Pyhtään kirkonkylän
14731: seksi. ja Siltakylän ja koska tarpeelliset tutkimuk-
14732: Pyhtään kunnan alueella tämä runkotie set ovat suoritetut, olisi työt •.>aatava mah-
14733: kulkee 20 km:n pituudella. Nykyinen tie- dollisimman nopeasti aloitetuksi. Nykyinen
14734: suunta lävistää Pyhtään kirkonkylän ahtaasti tie jää Pyhtään kirkonkylässä ja Siltakylässä
14735: rakennetun keskuksen samoin kuin kunnan paikallisen liikenteen kokoojakaduiksi.
14736: keskuksen Siltakylän, mistä on ollut seurauk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14737: sena liikennerajoituksia näissä asutustaaja-
14738: missa ja liikenteen ruuhkautumista kapeille että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14739: silloille Kymijoen Pyhtään haarassa ja Silta- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14740: kylän joessa. Lisäksi Pyhtäällä nykyinen tie kan määrärahan töiden aloittamiseksi
14741: sivuaa keskikokoista kansakoulua ja arvokasta runkotiellä H elsinki-Kotkar----Karhula
14742: keSkiaikaista kirkkoa. -Haminar----Lappeenranta Pyhtään
14743: Valtion puolesta on tie- ja vesirakennus- kunnan alueella, Pyhtään kirkonkylän
14744: hallituksen Kymen piiri-insinööri Suonion ja s~1takylän kohdalla.
14745: johdolla suoritettu tutkimukset tieoikaisujen
14746: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
14747:
14748: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
14749: 327
14750:
14751: IV,186. - Rah.al. N: o 5.
14752:
14753:
14754:
14755: Hostila ym. : Määrärahan osoittamisesta Kymijoen itäisen
14756: haaran ylittävän sillan uusimiseksi Karhulan kauppalassa.
14757:
14758:
14759: E d u s k u n n a ll e.
14760:
14761: Valtakunnan runkotie Helsinki-Kotka- Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol-
14762: Karhula-Hamina-Lappeenranta on, kuten lisuuslaitoksilta on juuri tämänkin sillan
14763: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin kohdalla asettanut sillan suorituskyvyn mah-
14764: liikennöityjä maanteitä. Hoidetaanhan tämän dollisuuksille rajansa. Kun siihen lisäksi tule-
14765: tien avulla koko Kaa;kkois-Suomen ja osin vat, kuten tiedämme, koko Lappeenrannan-
14766: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- Haminan-Helsingin liikenne, 22 000 henki-
14767: hulan kauppalan kohdalla tämän runkotien löä käsittävän Karhulan ja 31 000 henkilöä
14768: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen käsittävän Kotkan keskeinen sisäinen lii-
14769: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille kenne, on tullut ajankohtaiseksi sillan laajen-
14770: huolta antavaksi liikennekysymyksen ajan- taminen.
14771: kohtaiseksi ratkaisemisprobleemaksi. Sillan yli tapahtuvasta liikenteestä antaa
14772: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin havainnollisen selvityksen kesäkuun 27 päi-
14773: mukaan raskas ja nopea ohittava liikenne vänä 1958 kello 6-22 välisenä aikana suori-
14774: olisi vietävä asutustaajamien ja yhdyskun- tettu liikennelaskelma; jolloin sillan ylitti
14775: tien ohi. Karhulan kohdalla joudutaan 'kui- yhteen suuntaan 1175 henkilöautoa, 313
14776: tenkin poikkeukselliseen olotilaan. linja- ja seka-autoa, 2-aks. kuorma-autoja
14777: Karhulan asutus ulottuu pit'känomaisena 785, 3-aks. 208, pakettiautoja 327, moottori-
14778: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä pyöriä 264, pyörätraktoreita 53, hevosajoneu-
14779: kauas ohi Kymen aseman pohjoiseen. Karhu- voja 16, polkupyöriä 2 218 ja jalankulkijoita
14780: lan kauppalan asutuksen muodostuksesta, 312. Yhteensä 10 628.30 tonnia, eli moottori-
14781: mikä taas ra;kentuu teollisuuslaitosten sijoi- ja hevosajoneuvoja 3141 kpl.
14782: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- Tämän liikennelaskelman perusteella voi-
14783: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- daan todeta, että jatkuvasti kasvavan maan-
14784: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ollut tieliikenteen takia olisi tämä Kymijoen itäi-
14785: 10-20 % :n luokkaa. Yhteenvetona on tultu sen haaran Karhulan kauppalan kohdalla
14786: siihen tulokseen, että nykyinen Karhulan oleva silta saatava nopeasti uusituksi taikka,
14787: kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lävis- niin kuin suunnitelmat edellyttävät, raken-
14788: tävä maantie on vietävä niin, että se vastai- nettava toinen silta vanhan viereen kaksois-
14789: suudessakin pystyy vaivatta nielemään koko sillaksi.
14790: kasvavan ohitusliikenteen. Professori Meur- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14791: man on tästä laatinutkin selvän suunnitel- nioittaen,
14792: man.
14793: Eräänä liikenteen läpäisykyvyn haittana että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14794: on kauppalan läpi virtaavan Kymijoen itäi- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
14795: senhaaran silta, joka sijaintinsa takia, aivan kan määrärahan töiden aloittamiseksi
14796: kesku'ksesta tulevan mäen juurella, on liiken- Karhulan kauppalassa sijaitsevan Ky-
14797: teen jatkuvasti kasvaessa vaarallisen ahdas. mijoen itäisen haaran ylittävän sillan
14798: Raskas, tavattomasti laajentunut maantie- uusimiseksi.
14799: liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
14800: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
14801:
14802: Sulo Bostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
14803: 828
14804:
14805: IV,187. - Rah.al. N:o 6.
14806:
14807:
14808:
14809:
14810: Hoitila ym.: Mäiirära'lt.an osoittamisesta Hirvivuolteen jär-
14811: jestelypadon st1lan lopullista valmistamista varten.
14812:
14813:
14814: E d u s k u n n a 11 e.
14815:
14816: Kymen ja Uudenmaan läänien rajalla vir- myöskin yhteys Hirvikoskelle. Kun nyt
14817: taavaan Kymijoen läntiseen naaraan on noin uuden tien valmi-atuttua nykyinen 6 tonnin
14818: 4,5 kilometriä kaakkoon Hirvikosken kylästä kapea puinen siltarakennelma on jäänyt suo-
14819: rakennettu v. 1946 Hirvivuolteen järjestely. ranaiselrsi jarruksi liikenteelle, olisi kiireelli-
14820: pato. Samanaikaisesti valettiin padon yhtey- sesti järjestelypadon sillan kansi va;lmistet-
14821: teen maantiesillan arkut ja tehtiin tarpeelli- tava lopulliseen kuntoon.
14822: set pengerrykset sillan molemmille rannoille. Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
14823: Sillan päällystäminen lopulliseen kuntoon tammekin kunnioittaen,
14824: jätettiin kuitenkin tekemättä ja tilapäinen
14825: puusta rakennettu kansirakennelma jäi ajo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14826: väylaksi yli järjestelypadon. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14827: V. 1956 valmistui ja otettiin valtion tieksi kan määrärahan Hirvivuolteen järjes-
14828: edellä. mainitun järjestelypadon kautta kul- telypadon st"Ua.n kansirakennelman lo-
14829: keva Siltakylän~Ahvion maantie, jolta on pullista valmistamista varten.
14830: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
14831:
14832: ltQ.lle Matilainen. Valto Käkelä.
14833: 329
14834:
14835: IV,188. - Rah.a.l. N:o 7.
14836:
14837:
14838:
14839:
14840: Bli.ppölll. ym..: Miilträrakan. osoittamisesta lainaksi Hämeen-
14841: linnan meijerikouZullt.
14842:
14843:
14844: E d u s k u n n a ll e.
14845:
14846: Maataloudellisista ammattikouluista on mei- Koulun, joka on kannatusyhdistyksen va-
14847: jerikoulu eräs tärkeimpiä. Meijeriköistä ja rassa, toimintaa haittaavat kuitenkin suuret
14848: muista alan ammattihenkilöistä on jaJtkuvasti velat, joista valtaosa on korkerukorkoisia.
14849: puutetta. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
14850: Tilanne on tässä suhteessa huomattavasti tamme,
14851: parantunut sen jälkeen kun Hämeenlinnan
14852: uusi, ajanmukainen meijerikoulu aloitti toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14853: mintansa. Tämä. koulu, joka valmistaa alan tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
14854: ammattihenkilöitä, toimii koko maan tarvetta rnarkkaa halpakorkoiseksi lainaksi Hä-
14855: silmälläpitäen. meenlinnan meijerikouluUe.
14856: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
14857:
14858: Leo Hä.ppt;lä. Juho Tenhiälä.
14859: Eino Uusitalo. Eemil Luukka.
14860: Matti Liinama.a. Väinö E. Nieminen.
14861: Olli Aulanko.
14862:
14863:
14864:
14865:
14866: 42 E 68'7/58
14867: 330
14868:
14869: IV,189. - Rah.al. N: o 8.
14870:
14871:
14872:
14873:
14874: H'åppölä ym..: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittami-
14875: seksi valtatiellä n:o 4 Hausjärven-Padasjoen väUllä.
14876:
14877:
14878: Eduskunnalle.
14879:
14880: Ns. nelostie, joka kulkee Helsingistä Haus- Eräs osa tällä tärkeällä tiellä on kuitenkin
14881: järven, Lammin, Padasjoen ja Jyväskylän jäänyt melkeinpä kokonaan kunnostamatta,
14882: kautta edelleen pohjoiseen, on eräs valtakun- nimittäin Hausjärven-Lammin-Padasjoen
14883: tamme tär'keimmistä runkoteistä. välinen tienosa. Kaukoliikenne ja varsinkin
14884: Aikoinaan asetettu kulkulaitoskomitea puutavaran kuljetuksesta johtunut raskas lii-
14885: suunnitteli maamme runko- ja valta;tiever- kenne vaatisi tämänkin tieosuuden pikaista
14886: koston, joka valmistuttuaan sai osakseen kunnostamista.
14887: yleisen hyvä:ksymisen. Tämän suunnitelman Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14888: mukaan katsottiin mm. nelostien luonuoUi-
14889: seksi kulkusuunnak:si sen nykyinen suunta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14890: Tähän suunnitelmaan perustuen onkin maini- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14891: tulla tiellä suoritettu jo huomattavia paran- kan määrärahan tietöiden aloittami-
14892: nustöitä Padasjoelta pohjoiseen johtavalla seksi valtatiellä n:o 4 Hausjärven-
14893: tienosalla. · Lammin-Padasjoen välillä.
14894: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
14895:
14896: Leo Häppölä. Väinö E. Nieminen. Ensio Partanen.
14897: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. H. Törmä.
14898: Olli J. Uoti.
14899: 331
14900:
14901: IV,190. - Rah.al. N: o 9.
14902:
14903:
14904:
14905:
14906: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
14907: nustöiden aloittamiseksi Pudasjärven Puhoksen Myllykan-
14908: kaalta Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunnassa.
14909:
14910:
14911: E d u s k u n n a 11 e.
14912:
14913: I{iontiomäen-Taivalkosken rautatie valmis- itäperän asukkaille lähimmälle rautatiease-
14914: tuu liikenteelle jo muutama:ru vuoden perästä. malle. Tien rakentamisella avattaisiiu myös-
14915: Mutta koska rautatielle johtava maantiever- kin mahdollisuus uudelle asutukselle, jota
14916: kosto on monin paikoin puutteellinen, ei rau- tämän alueeen lisääntyvä väestö kipeästi tar-
14917: tatie pääse paJvelemaan maakuntaa, sen ta- vitsee.
14918: loudellista elämää elvyttämään sillä tavalla Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
14919: kuin on tarkoitus eikä kehittämään maakun- ed. Rytingin ym. raha-asia-aloitteeseen n: o
14920: :ruan taloudellista elämää. 493 vuoden 1957 valtiopäiviltä ja ed. Rytin-
14921: Pudasjärven kunnan itäisellä ja Taivalkos- gin ym. toivomusaloitteen n: o 393 peruste-
14922: ken eteläisellä aJueella on kyläryhmiä, joilla luihin' vuoden 1956 valtiopäiviltä ehdotamme
14923: ei ole minkäänlaista tieyhteyttä rautatielle, kunnioittaen,
14924: vaikka näissä kyläryhmissä asuu huomatta-
14925: van suuri väestö. Rakentamalla maantie että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14926: Pudasjärven Myllykankaalta Puhosjärven tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14927: eteläpu!O'litse Pääahon talojen kautta Taival- kan suuruisen määrärahan maantien
14928: kosken Metsäkylään Kontionmäen-Taivai- rakennustöiden aloittamiseksi Pudas-
14929: kosken rautatielle pääsisi tällä alueella asuva järven Puhoksen Myllykankaalta Met-
14930: väestö maantien vaikutuspiiriin. Samalla tien säkylän rautatieasemalle Taivalkos-
14931: kautta syntyisi suora yhteys Pudasjärven ken kunnassa.
14932: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
14933:
14934: Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä. Eemil Partanen.
14935: 882
14936: IV,191. - Rah.al. N: o 10.
14937:
14938:
14939:
14940:
14941: Kekkonen ym..: Määräralwn osoittamisesta maantien raken-
14942: nustöiden aloittamiseksi Pudasjärven Sät·kivaarasta Tai-
14943: valkosken Virkkuseen.
14944:
14945:
14946: E d u s k u n n a ll e.
14947:
14948: Vuodesta 1933 lähtien on useampaan eri Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
14949: otteeseen esitetty eduskunnalle Pudasjärven ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n:o 374
14950: Särkivaarasta Taivalkosken Virkkuseen me- vuoden 1952 valtiopäiviltä, ehdotamme kun-
14951: nevän maantien rakentamista koskevia eri nioittaen,
14952: aloitteita. Aloitteissa on selostettu perusteel-
14953: lisesti tien tarpeellisuus. Ja vaikka tien ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14954: kentamisesta oli jo 1930-luvulla tehty suun- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
14955: nitelma jaa laadittu kustannusarvio, ei kan suuruisen määrärahan maantien
14956: määrärahoja tien rakentamiseen ole vielä- rakennustöiden aloittamiseksi Pudas-
14957: kään saatu. Jarven Särkivaarasta Taivalkosken
14958: V irkkuseen.
14959: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
14960:
14961: Ma.tti Kekkonen. Eemil Partanen.
14962: 833
14963:
14964: IV,1921. - Rah.al. N:o 11.
14965:
14966:
14967:
14968:
14969: Kulova.ara. ym.: Määrärahan osoittamisesta Karunan-Ke-
14970: miön maantien rakentamiseen.
14971:
14972:
14973: E d u s k u n n a 11 e.
14974:
14975: Vuonna 1956 eduskunta hyväksyi Kemiön mään liikennettä siihen asti, kunnes silta
14976: ja Karunan välisen Rungonsalmen riippusil- valmistuu.
14977: lan rakentamisen. Siltasuunnitelmien ja pii- Kemiön saarella on noin 15 000 asukasta,
14978: rustusten laatiminen on annettu prof. Kivi- ulkosaaret mukaan luettuna lähes 20 000.
14979: salon tehtäväksi. Siltasuunnitelmien mukaan Saaren asukkaille ja kolmelle teollisuuslai-
14980: on rakennettava myös 12.5 km pitkä Karu- tokselle pitäisi varata asianmukaiset tieyh-
14981: nan-Kemiön maantie, jonka suunnitelmat teydet, että .saaristomaaseutu voisi kunnolli-
14982: ovat valmiit. sesti kilpailla työmahdollisuuksiensa kehittä-
14983: Kemiön liikenne Turkuun päin on ny- misessä terveellisissä maaseutuolosuhteissa.
14984: kyään hyvin surkuteltavassa kunnossa. Jotta Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
14985: olosuhteisiin saataisiin · pysyvää parannusta, ehdotamme,
14986: olisi edellä mainittu tie nopeasti rakennet-
14987: tava. Kun sillan rakentaminen kestää vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
14988: vuosia, olisi siltapaikan lähettyville sijoitet- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14989: tava väliaikaisesti suuritehoinen lossi välittä- kan määrärahan Karunan----Kemiön
14990: maantien rakentamisen aloittamiseksi.
14991: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
14992:
14993: Urho Xulovaara.. 'Va.ppu Heinonen.
14994: Olli J. Uoti. Ra.fa.el Paasio.
14995: Kalervo Sa.ura..
14996: 334
14997:
14998: IV,193. - Rah.al. N:o 12.
14999:
15000:
15001: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pape1'itehtaan
15002: perustamiseksi Ylä-Savoon.
15003:
15004: E d u s k u n n a ll e.
15005: Usean viime vuoden aikana on maassamme työllisyyden turvaamiseen varatuista tai
15006: ollut laaja työttömyys ja vaikeimpana se on muista varoista noin 1lj2-2 miljardia mark-
15007: esiintynyt maaseudulla. On maakuntia, joissa kaa vuodessa mainitun teollisuuslaitoksen
15008: työttömyys on saanut ns. rakenteellisen työt- perustamiseen Ylä-Savoon, olisi kyseinen
15009: tömyyden luonteen. Yksi sellainen maakunta puunjalostustehdas aikaansaatu 2-3 vuoden
15010: on mm. Ylä-Savo. kuluessa.
15011: Maaseudun työttömyyden poistajana on Kun työttömyystöiden järjestäminen Ylä-
15012: puhuttu ja suunniteltu maaseudun teollista- Savossa on viime vuosien aikana maksanut
15013: mista, ja teollistaminen olisi siihen varmaan valtiolle satoja miljoonia markkoja vuodessa
15014: tehokas keino. Kun on niin, että esim. yksi ja maaseudun työllisyyden ylläpitäminen
15015: suuri selluloosa- tai paperitehdas voi antaa koko maassa on vaatinut vuosittain useampia
15016: työtä tehtaalla ja metsissä ympäri vuoden kymmeniä miljardeja markkoja, olisi syytä
15017: tuhansille työntekijöille, on sellaisen teolli- näistä määrärahoista tai muista varoista
15018: suuslaitoksen toiminta tehokas työllisyyden käyttää muutamia miljardeja vuodessa sel-
15019: ylläpitäjä paikkakunnanaan koko maakun- laisten teollisuuslaitosten aikaansaamiseen,
15020: nassa. jotka antaisivat jatkuvasti työmahdollisuuksia
15021: Ylä-Savo olisi erittäin sopiva maakunta tuhansille työntekijöille. Nämä maaseudun
15022: selluloosa- tai paperitehtaan paikaksi. Se teollistamiseen tarvittavat varat voitaisiin
15023: olisi siihen sopiva paikka sen vuoksi, että antaa valtion lainoina yksityismetsänomista-
15024: maakunnan pinta-alasta on suurin osa metsä- jain yhtymille tai muille puutavara-alan teol-
15025: maata. Ylä-Savon kunnissa Iisalmen maa- lisuudenharjoittajille, tahi jos sitä tietä ei
15026: laiskunnassa, Kiuruvedellä, Vieremällä, Son- päästä tuloksiin, olisi valtion itsensä ryhdyt-
15027: kajärvellä, Lapinlahdella, Varpaisjärvellä ja tävä teollistamaan maaseutua.
15028: Pielavedellä on metsämaata yhteensä 546 500 Edellä mainittu puunjalostustehdas edis-
15029: ha. Tämän lisäksi Ylä-Savon naapurikun- täisi myös metsien pienpuutavaran menekkiä
15030: nissa Maaningalla ja Oulun läänin Pyhäjär- ja sitä tietä metsien hoitoa Ylä-Savossa, jossa
15031: vellä on laajoja metsäalueita. Niiden kanssa pienpuulle ja polttopuuksi sopivalle koivulle '
15032: metsäpinta-ala nousee koko tällä alueella nykyisin ei ole riittävää menekkiä.
15033: huomattavasti yli 600 000 ha:n. Näin suu- Keväällä v. 1957 eduskunta hyväksyi eräi-
15034: ren metsäpinta-alan nykyinen puuvarasto ja den aloitteiden johdosta hallitukselle toivo-
15035: vuotuinen lisäkasvu takaisivat riittävästi muksen uusien puunjalostustehtaiden perus-
15036: raaka-ainetta sitä suuruusluokkaa olevalle tamisesta Pohjois-, Itä- ja Sisä-Suomen ali-
15037: selluloosa- tai paperitehtaalle, jota maamme työllisyysalueille. Kun hallitus ei vielä ole
15038: nykyiset suurimmat tämän alan teollisuus- tämän johdosta ryhtynyt toimenpiteisiin, eh-
15039: laitokset ovat. dotamme kunnioittavasti,
15040: Vaikein este mainitun teollisuuslaitoksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15041: aikaansaamiselle Ylä-Savoon on tehtaan ra- tulo- ja menoarvioon 500 miljoonan
15042: kentamiseen tarvittavan paaoman puute. markan suuruisen määrärahan sellu-
15043: Sen vuoksi olisi valtion ryhdyttävä toimen- loosa- tai paperitehtaan perustamiseksi
15044: piteisiin tällä Ylä-Savon teollistamisen tiellä. ja perustustöiden aloittamiseksi Ylä-
15045: Jos valtio käyttäisi tulo- ja menoarviossa Savossa.
15046: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
15047: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen. Hilja Väänänen.
15048: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen.
15049: 335
15050:
15051: IVJ194. - Ra.h.al. N: o 13.
15052:
15053:
15054:
15055:
15056: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven puun-
15057: jalostustehtaan rakentamisen aloittamiseen liittyviä toi-
15058: menpiteitä varten.
15059:
15060:
15061:
15062: E d u s k u n n a ll e.
15063:
15064: Kemijärven puunjalostustehdashanke on höyryvoiman kehittämisessä, kun ne nyt jää-
15065: ollut vireillä jo vuosikymmeniä. Tarpeelliset vät käyttämättä.
15066: tutkimukset on suoritettu. Viittaamme niihin Posion, Sallan, Savukosken, Pelkosennie-
15067: seikkaperäisiin selvityksiin, joiden perusteella men, Sodankylän ja Kemijärven sekä Kit~
15068: kauppa- ja teollisuusministeriö suoritutti ke- tilän ja Rovaniemen pohjoisosien kymmen-
15069: sällä 1957 alustavat laskelmat Kemijärven tuhantiselle pienviljelijäväestölle on Kemi-
15070: puunjalostuslaitoksesta ja siihen suunnitel- järven tehtaan rakentaminen ilmeisesti ainoa
15071: maan, jonka tulevan tehtaan vaikutusalueen keino elintason kohoamiseen, sillä sen vuo-
15072: kuntien edustajat luovuttivat viime kesä- tuisesta tulosta on n. 70 % puun myynnistä
15073: kuussa valtioneuvostolle. Niistä selviää uuden ja metsätöistä saatua tuloa. Kun valtion met-
15074: tehtaan tarve Lapin läänissä, vaikka jo ole- sissä lahoo em. pitäjissä vuosittain n. 0.5
15075: vaakin laajennettaisiin, ja se, että uuden milj. k-ms puuta ja metsät kasvavat alihak-
15076: tehtaan paikaksi Kemijärvi on mitä sopivin. kuun vuoksi n. 0.8 milj. k-ms vähemmän
15077: Kemijärven alueen hakkuuvajaus on yli mil- vuodessa kuin ne voisivat kasvaa, ja alueen
15078: joona k-ms vuodessa, joten raaka-ainetta on työttömyysmenot ovat pari mrd. mk vuo-
15079: riittävästi. Työttömyys on väestön jatkuvana dessa, on valtion syytä ryhtyä mahdollisuuk-
15080: riesana. Raaka-aineen kuljetus tehtaalle ja sien mukaan yhdessä paikallisen väestön
15081: valmiiden tuotteiden kuljetus tehtaalta voi- kanssa Kemijärven puunjalostustehdashan-
15082: daan taloudellisesti järjestää. Kemin ja Ke- ketta kiireellisesti toteuttamaan. Tehtaan ra-
15083: mijärven tehtaitten kuljetusten kokonaiskus- kentaminen on välttämätön Pohjois-Suomen
15084: tannusten vertailussa osoittautuu todellisuu- elinkeinoelämälle ja luotaessa uusia pysyviä
15085: dessa Kemijärvi jo nyt edullisemmaksi. Kun työpaikkoja työttömille ja niille suurille ikä-
15086: Kemijoen voimalaitokset on rakennettu, joen luokille, jotka lähivuosina astuvat työmark-
15087: vuotuinen uittokyky 50 milj. j3 loppuun kinoille. Kun valtion ja kuntien suoritutta-
15088: käytetty ja auto- ja traktorikuljetukset ny- mat laskelmat osoittavat kiistattomasti, että
15089: kyisestään vielä lisääntyneet, on epätaloudel- Kemijärvelle voidaan rakentaa taloudellisesti
15090: lista kuljettaa raaka-ainetta Kemijärven ohi. kannattavaa puunjalostusteollisuutta, ei asian
15091: Vesikysymyksen järjestely Kemijärvellä ei käytännöllinen ratkaisu mielestämme siedä
15092: tuota vaikeuksia. Sopivia tehdastontteja on viivyttelyä.
15093: useitakin. Ainakin sanomalehtipaperilla tulee Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15094: olemaan jatkuva menekki. Kemijärvi voi tyy- nioittavasti,
15095: dyttää myös muut puunjalostuslaitoksen aset-
15096: tamat vaatimukset. Hakkuutähteet, jotka te- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15097: kevät n. neljänneksen kuorellisesta hakkuu- tulo- ja menoarvioon 400 miljoonan
15098: kuutiosta, ja roskapuut voidaan käyttää ra- markan suuruisen määrärahan Kemi-
15099: kennettavan tehtaan tarpeisiin lämmön ja järven kuntaan tai kauppalaan raken-
15100: 336 IV,194. - Kemijärven puunjalostustehdas.
15101:
15102:
15103: nettavan sanomalehtipaperi- tai sul- ten suorittami&elui vtM,HoenemmistiJi-
15104: faattiselluloosatehtaan rakentamisen sen osakeyhtiön puitteissa. -
15105: aloittamiseen liittyvien toimenpiteit-
15106: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
15107:
15108: Olavi Lahtela. Esa Hietanen. Veikko Savela.
15109: Markus Niskala. J oha.nnes Virolainen. Matti Liinamaa.
15110: .Antti J. Rantamaa. Eino Uusitalo . Arvo Pentti.
15111: Martti Miettunen. Aarre Marttila.. Eeli Erkkilä.
15112: Eemil Luukka. V. E. SvinhUfvud. Vieno Simonen.
15113: Onni Mannila. Eetu Karjalainen. Varma K. Turunen.
15114: Ale Holopainen. Urho Kulovaara. Hilja Våänänen.
15115: Pentti Pekkarinen. Kauno Kleemola. Erkki Koivisto.
15116: Hannes Paaso. Olli J. Uoti. Arvi Turkka.
15117: Eem.il Partanen. Anni Flinck. Veikko Kokkola.
15118: Leo Häppölä. Pentti Niemi. Valto Käkelä.
15119: Esa Timonen. A.rtturi Jämsen. Arvo Sävelä.
15120: Tahvo Rönkkö.
15121: 337
15122:
15123: IV,195. - Rah.al. N:o 14.
15124:
15125:
15126:
15127: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien jatkamiseksi
15128: Tepaston kylästä Lompolon kylän kautta Puljujärven
15129: kylään.
15130:
15131:
15132: E d u s k u n n a ll e.
15133:
15134: Tiettömässä erämaassa ov·at edelleen Kitti- Mainitun maantien rakentaminen olisi eri-
15135: län kunnan pohjoisosassa olevat, vuosisatoja koisen tarpeellinen valtion metsämaidenkin
15136: vanhat Lompolon ja Puljujärven kylät. Näi- vuoksi, koska se tulisi rakennettavaksi osaksi
15137: hin ky'lii.nJ IO'lisi vihdoinkin rakennettava valtioili metsämaita ja sen miO'lemmilla puo-
15138: maantie, että niidenkin asukkaat pääsisivät lilia ja mainitun Puljujärven pohjoispuo-
15139: tieyhteyteen ja voisivat kehittää talouttaan lella ovat tuhansien hehtaarien laajuiset
15140: ja parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan metsämaat, joista ei kannata puita ulosottaa
15141: sekä pääsisivät niistä monenlaisista vaikeuk- ilman puheena olevan tien rakentamista; ja
15142: sista, joita tiettömällä alueella asuvien kan- mikäli niitä metsiä halutaan hoitaa, tuJee
15143: salaisten Oili jatkuvasti kestettävä ja kärsit- niiden hoitaminenkin ilman tietä tavattoman
15144: tävä. kalliiksi. Ja onhan kokemus jo tähän men-
15145: Kun vaJtioneuvoston 17 päivänä huhti- nessä osoittanut moneen kertaan senkin, että
15146: kuuta 1935 Lapin taloudellisten olojen tut- kun tiettömällä erämaalla sattuu metsäpalo,
15147: kimista ja parantamista harkitsemaan aset- niin siin-ä tuhioutuu satoja, jopa tuhansia
15148: tama komitea, jonka puheenjohtajana toimi hehtaareja metsää sen vuoksi, ettei sinne
15149: Kajaanissa asuva pitkäaikainen eduskunnan saada ajoissa sammutusväkeä, jota sitäkään
15150: jäsen, kunnallisneuvos Fränti, mQnivuotisen ei voida muonittaa.
15151: perusteellisen tutkimuksensa perusteella jo Kun väestö lisä"åntyy mainituissa Tepaston
15152: huhtikuun 8 päivänä 1938 antamassaan mie- ja Lompolon sekä Puljujärven kylissä ja po.
15153: tinnössä (komitean mietintö n:o 8/1938) on tiesuunnalla Oili viljelykselle soveltuvia soita
15154: katsonut, että maantie olisi rakennettava ja muita maita, on mainitun tien rakentami-
15155: Kittilän-Muonion maantiestä Kittilän kun- nen asuttamisen kannaltakin erikoisen tar-
15156: nan Könkään kylästä mainitUill kunnan Te- peellinen.
15157: paston ja Lompolon sekä Puljujärven kylien Kyseessä olevan maantien rakentamisen on
15158: kautta Enontekiön kunnan NUllillaSen kylään eduskuntakin katsonut niin tarpeelliseksi,
15159: ja ehdottanut sen rakennettavaksi ensimmäi- että se päätti lokakuun 12 päivänä 1956
15160: sessä kiireellisyysluokassa, ja kun tätä komi- lausua hallitukselle toivomuksen, että hallitus
15161: tean ehdottamaa suuntaa on nyt rakennettu ryhtyisi· kiireellisiin toimenpiteisiin tien ra-
15162: maantie mainitusta Könkään kylästä Tepas- kentamiseksi.
15163: ton kylään, olisi mainittua tietä jatkettava Edellä esitettyyn viitaten kunn<ioittaen eh-
15164: kiireellisesti Tepaston kylästä Lompolon ky- dotan,
15165: iän kautta Puljujärven kylään asti, että mai-
15166: nitut kylät vihdoinikin saisivat tarvitsemansa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15167: tien. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
15168: Matka mainitusta Tepaston kylästä Lompo- markkaa Kittilän kunnan Tepaston
15169: lon kylään on n. 10 km ja siitä Puljujärven kylään rakennetun maantien jatkami-
15170: kylään n. 15 km. Rakennettavan tien pituus seksi Lompolon kylän kautta Pulju-
15171: olisi siis n. 25 km. TiesuUlllta on tutkittu. järven kylään.
15172: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15173:
15174: Olavi Lahtela.
15175: 43 E 687/58
15176: 338
15177:
15178: IV,196. - Rah.al. N:o 15.
15179:
15180:
15181:
15182:
15183: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
15184: Sodankylän-Pelkosenniemen maantien ja Orajärven kylä-
15185: tien välille.
15186:
15187:
15188: Eduskunnalle.
15189:
15190: Kun nyt jo vuonna 1936 rakenteille pantu mista varten on tehty suunnitelma ja kus-
15191: Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien väli- tannusarvio jo vuonna 1954, ja maksaa sen
15192: nen n. 55 km: n pituinen maantie on saatu rakentaminen sanotun kustannusarvion mu-
15193: liikenteelle ja siitä on avautunut Keski- ja kaan 9 384 000 markkaa. Mainitun yhdys-
15194: Pohjois-Lapin pitkän maantien vaikutuspii- tien rakentamisen on Sodankylän kunta kat-
15195: rissä olevalle väestölle suora kulkureitti lä- sonut niin tarpeelliseksi, että on tielain edel-
15196: himmälle rautatieasemalle Kemijärvelle, olisi lyttämässä järjestyksessä anonut sen raken-
15197: tälle Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle nettavaksi valtion toimesta maantienä.
15198: pääsyä varten rakennettava eräitä yhdys- Ottaen huomioon sen, että valtio maksaa
15199: teitä, että nekin kylät, jotka ovat mainitun maantiekul·jetuksista rahtiavustukset lähim-
15200: tien länsipuolella, voisivat käyttää hyväkseen rnäitä rautatieasemalta lukien ja että maini-
15201: mainittua lähintä Kemijärven rautatiease- tun yhdystien rakentamisella lyhenee maan-
15202: maa. Kun aikoinaan on rakennettu Rovanie- tiematka verrattain suureen Orajärven ky-
15203: men-Sodankylän maantiestä n. 12 km So- lään lähimmältä rautatieasemalta 26-35 km,
15204: dankylän kirkolta Rovaniemelle päin erka- on va'ltion etujen mukaista tähänkin nähden,
15205: neva Sodankylän kuntaan kuuluvaan Orajär- että yhdystie rakennetaan pian.
15206: ven kylään noin 8 km: n pituinen kylätie, Mainitun yhdystien rakentaminen on val-
15207: jonka itäinen pää on 6 km: n päässä Sodan- tion met.sätaloudenkin kannalta erikoisen tar-
15208: kylän-Pelkosenniemen maantiestä, olisi tä- peellinen, koska sitä voidaan valtion met-
15209: män maantien ja kylätien välille rakennet- sistä otettavat puut ajaa Kitisenjokeen, joka
15210: tava yhdystie, että mainitun Orajärven ky- on hyvä uittoväylä.
15211: län asukkaat ja ne, jotka asuvat Rovaniemen Kun uusi tielaki astui voimaan vuoden
15212: -Sodankylän maantien varressa mainitun 1958 alussa ja kun ko. kylätie ja sen jat-
15213: kylätien. erkanemispaikan läheisyydessä ja koksi rakennettava kahden pitkän maantien
15214: sen ja Sodankylän kirkonkylän välisellä välinen yhdystie on katsottava sanotun lain
15215: alueella, voisivat käyttää hyväkseen heitä lä- mukaan niihin teihin kuuluvaksi, jotka on
15216: hinnä olevaa Kemijärven rautatieasemaa. siirrettävä valtion hoitoon ja ottaen huo-
15217: Ellei mainittua yhdystietä, jonka pituus on mioon senkin, että valtioneuvoston 17 päi-
15218: vain 6 km, rakenneta, on Orajärven kyläläis- vänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellisten
15219: ten ja mainitun kylätien erkanemispaikan olojen kehittämistä tutkimaan asettama ko-
15220: läheisyydessä sekä sen ja Sodankylän kirkon- mitea jo vuonna 1938 antamasaan mietin-
15221: kylän välillä asuvain kierrettävä Sodankylän nössä, kuten näkyy komitean mietinnön si-
15222: kirkonkylän kautta päästäkseen mainitulle vulta 154, on ehdottanut mm., että Kittilän
15223: Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle ja kih1akuntaan kuuluvat kylätiet olisi kiireel-
15224: sitä lähimmälle rautatieasemalle, jonka kier- lisesti otettava valtion haltuun ja kun yh-
15225: tomatkan pituus on Orajärven kyläläisille dystien rakentamisesta on valtiolle monessa
15226: 26-35 km. muodossa hyötyä ja rakennettavan yhdys-
15227: Edellä esitetty jo osoittaa, että 6 km: n tien pituus on vain 6 km ja sen rakentami-
15228: pituisen yhdystien rakentaminen on erikoisen seksi on valmis rakennussuunnitelma, olisi
15229: tarpeellinen. Mainitun yhdystien rakenta- se kiireellisesti rakennettava.
15230: IV,196. - Lahtela. 339
15231:
15232: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- tien rakentamiseksi Sodankyläw:-
15233: dotan, Pelkosenniemen maantien ja Rovanie-
15234: me11r--Sodankylän maantiestä Orajär-
15235: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 ven kylään rakennetun kylätien vä-
15236: tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- lille.
15237: kan suuruisen määrärahan maan-
15238: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.'
15239:
15240: Olavi Lahtela..
15241: 840
15242:
15243: IV,197. - Rah.al. )1' :o 16.
15244:
15245:
15246:
15247:
15248: Lahtela ym.: Määrärakan osoittamisesta Inarin kirkonkyZän-
15249: Menesjärven maantien kunnostamista varten.
15250:
15251:
15252: E d u s k u n n a ll e.
15253:
15254: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- liikennöitävään kuntoon saattaminen mainit-
15255: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontekiön tuun kylään kuljetettaville tavaroille 8-14
15256: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä markan kuljetuskustannusten alenemista ja
15257: Lemmenjoelle on jo kauan sitten katsottu vastaavaa toimentulomahdollisuuden paran-
15258: tarpeelliseksi asujamiston saattamiseksi tie- tumista. Saman suuruisen kuljetuskustan-
15259: yhteyteen ja valtion metsien tientarpeen nuksen alentumisen se aiheuttaa kaikille
15260: vuoksi. muillekin asukkaille, jotka tulevat käyttä-
15261: Mainittujen maanteiden rakentamista kos- mään mainittua tietä. On selvää, että valtion
15262: kevaa kysymystä on tutkinut mm. valtioneu- metsätalous tulee tiestä hyötymään paljon
15263: voston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin ta- enemmän kuin yksityiset, koska tien vaiku-
15264: loudellisten olojen parantamista varten aset- tuspiirissä ovat tuhansia hehtaareja käsittä-
15265: tama komitea ja huhtikuun 8 päivänä 1938 vät metsäalueet, joiden puutavarain hyväksi-
15266: antamassaan mietinnössä ehdottanut ne ra- käyttö ja metsien hoito tulee sitä halvem-
15267: kennettaviksi ennen v. 1949 (komitean mie- maksi, mitä paremmat kuljetusmahdollisuu-
15268: tintö n:o 8/1938.) det ovat.
15269: Tämän jälkeen on mainittua tietä, osaksi Porotalous, joka on Inarin kunnassa eri-
15270: maamme ja osaksi saksalaisten toimesta, ra- koisen suurimerkityksinen elinkeino ja jonka
15271: kennettu Inarin kirkonkylän ja Menesjärven keskeisimpiä paikkoja mm. on Menesjärven
15272: välillä, joka matka on n. 35 km, sellaiseen seutu, tulisi myöskin saamaan huomattavia
15273: kuntoon, että sitä voidaan jollain tavoin au- tuloksia mainitusta maantiestä. Jos olisi po.
15274: toilla liikennöidä silloin kun maa on kuiva tie, voitaisiin porot teurastaa aikaisin syk-
15275: tai auton kantavaksi jäätynyt ja lumeton. syllä, jolloin ne ovat lihavia, ja kuljettaa
15276: Mainitun tien autoilla liikennöitävään kun- tuotteet maanteitse autoilla kulutuskeskuk-
15277: toon rakentaminen Inarin kirkonkylästä Me- siin. Kun ei ole autoilla liikennöitävää tietä,
15278: nesjärvelle on erikoisen tarpeellinen, ei vain on porojen teurastus siirrettävä talvikelin
15279: Menesjärven kylässä ja sen ympäristössä asu- ajalle, josta on porotaloudelle suuri vahinko.
15280: vain kansalaisten saattamiseksi tieyhteyteen, Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita
15281: vaan myöskin valtion metsien ja Lemmen- aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että
15282: joen kullankaivajain sekä Lemmenjoella ole- väestölle voitaisiin antaa se apu, minkä tei-
15283: vien asukkaiden tientarpeen tyydyttämiseksi. den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet
15284: Kun Menesjärven kylä on laajan valtion jo vuosikymmeniä.
15285: metsämaan keskellä, on itsestään selvää että Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja Me-
15286: tie jo yksin valtion metsien kannalta asiaa nesjärven välisen tien autoilla liikennöitä-
15287: ajatellen olisi rakennettava, vaikkei siellä vään kuntoon rakentamiseksi on· tie- ja vesi-
15288: olisi asukkaita olemassakaan, liikennekelpoi- rakennushallituksen toimesta vuoden 1951 al-
15289: seksi. kuun suoritettu tutkiminen ja kustannus-
15290: Kun Menesjärven kylässä on niin paljon arvion teko.
15291: asukkaita, että se on erillinen kansakoulu- Tässä yhteydessä on mainittava, että Ina-
15292: piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon- rin kunta on anonut, että mainitun maantien
15293: kylästä Menesjärvelle maksaa kesän aikana kunnostaminen suoritettaisiin työttömyyden
15294: 9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla poistamiseksi varatuilla varoilla ja että edus-
15295: IV,197. - Lahtela ym. 341
15296:
15297: kuntakin, käsitellessään vuoden 1952 tulo- ja sätaloudellekin erikoisen tarpeellinen, olisi
15298: menoarviota, on lausunut, että sen rakenta- sen rakentamiseksi otettava ensi vuoden tulo-·
15299: miseen olisi käytettävä työttömyysvaroja. ja menoarvioon määräraha.
15300: Vaikka sitä talven aikana rakennettaisiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15301: työttömyysvaroilla, on siihen varattava varsi- nioittaen,
15302: naisiakin varoja, koska talvella ei voida ra-
15303: kentaa tietä sellaiseksi, että se olisi liikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15304: kelpoinen. · tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15305: Kun mainittu tie on ollut kesken rakenta- kan suuruisen määrärahan Inarin kir-
15306: misen lähes 20 vuotta ja se saadaan vähillä konkylän--Menesjärven maantien au-
15307: kustannuksilla rakennetuksi autoilla liiken- toilla liikennöitävään kuntoon saatta-
15308: nöitävään kuntoon ja kun tie on valtion met- miseksi.
15309: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15310:
15311: Ola.vi Lahtela. Markus Niskala.
15312: 342
15313:
15314: IV,198. - Ra.h.al. N:o 17..
15315:
15316:
15317:
15318:
15319: Lahtela: Määrämhan osoittamisesta Kelujärven-Värriön
15320: maantien rakennustöiden jatkamista varten.
15321:
15322:
15323: Eduskunnalle.
15324:
15325: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- sena, koska sillä tiesuunnalla on varsin laa-
15326: kylän ja Savukosken kuntien keskusten vä- joja, viljelyskelpoisia soita, joita on suunni-
15327: lille on ollut jo kauan aikaa vireillä. Kun teltu käyttää asuttamiseen ja tullaan asut-
15328: jo ennen sotia on rakennettu maantie Sodan- tamaan heti kun tie saadaan valmiiksi.
15329: kylän kunnan keskuksesta Kelujärven ky- Valtion metsätaloudelle olisi po. tie erikoi-
15330: lään ja Savukosken keskuksesta Värriön ky- sen tarpeellinen ja tuottaisi suuria tuloksia,
15331: lään, olisi mainittujen kuntain keskusten vä- koska ne valtion metsämaat, joita tie hyödyt-
15332: lisen yhdystien rakentaminen nyt jo toteu- täisi, käsittävät tuhansia hehtaareja.
15333: tettava. Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä-
15334: Kun jo useita vuosia sitten alettiin raken- taloudenkin vuoksi ja mainittu tie on tar-
15335: taa työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa, peellinen monesta muustakin syystä, olisi sen
15336: maantietä mainitusta Kelujärven kylästä rakentaminen kiireellisesti toteutettava. On-
15337: Tanhuan kylää kohti ja sitä on rakennettu han epätaloudellista, että tien rakentamiseen
15338: useana talvena ja saatu jonkinlainen kuljet- on useina vuosina käytetty valtion varoja
15339: tava tie mainittuun Tanhuan kylään, joka on eikä tietä rakenneta valmiiksi, vaikka sen
15340: Savukosken kunnan suurin kylä, ja josta on tarve on monestakin syystä erikoisen suuri.
15341: matkaa mainittuun Värriön kylään n. 20 km, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15342: olisi mainittu Kelujärven Tanhuan välinen dotan,
15343: tie saatava valmiiksi ja myöskin rakennet-
15344: tava Tanhuan-Värriön välinen tie, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15345: mainittujen kuntain keskusten välille saatai- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15346: siin tie. kan suuruisen määrärahan maantien
15347: Mainitun Tanhuan-Värriön tien rakenta- rakennustöiden jatkamiseksi Sodanky-
15348: mista pitävät myöskin asianomaisten kuntien län kunnan Kelujärven kylästä Savu-
15349: maanlunastuslautakunnat erikoisen tarpeelli- kosken kunnan Värriön kylään.
15350: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
15351:
15352: Olavi Lahtela.
15353: 343
15354:
15355: IV,199. - Rah.al. N: o 18.
15356:
15357:
15358:
15359:
15360: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi
15361: Kemijärven-Posion maantien ja Aittoperän kylätien
15362: välille.
15363:
15364:
15365: E d u s k u n n a 11 e.
15366:
15367: Kemijärveltä Lehtolan ja Jumiskon voima- voimalaitokselle maantien Sallan kunnan
15368: laitoksen kautta Posiolie rakennetun maan- Morottajan ja Posion kunnan Petä-Posion
15369: tien ja Posion kuntaan rakemietun Sihnarkka- maantiestä, johon sittemmin yhdistettiin Ke-
15370: salmen-Aittoperän kylätien välille olisi ra- mijärveltä Jumiskon voimalaitokselle raken-
15371: kennettava 5-6 km:n pituinen yhdysmaan- nettu maantie.
15372: tie. Mainittu Pohjolan Voima Oy:n Jumiskon
15373: Näin olisi tehtävä, 'koSka tällä yhdystiellä voimalaitokselle rarkentama tie on tosin tar-
15374: lyhennettäisiin Kemijärven kunnan ja Posion peellinen niille Posion kuntalaisille, jotka
15375: kunnan keskuksen välistä matkaa yli 10 km asuvat Posion kunnan itäisellä alueella,
15376: ja mainittujen kuntien keskusten välinen lii- mutta kun mainittujen kuntain keskusten
15377: kenne :tulisi kulkemaan Kemijärven ja Posion välinen maantie olisi saatava mahdollisimman
15378: kunnan rajan läheisyydessä olevan verraten lyhyeksi ja sen tästä syystä tulisi kulkea
15379: suuren Posion kuntaan 'kuuluvan Aittoperän mainitun Aittoperän kylän kautta, olisi po.
15380: kylän kautta. Ellei mainittua yhdystietä yhdystie nyt rakennettava, ettei alkuperäinen
15381: rakenneta, on Aittoperän kylän asukasten, suunnitelma jäisi toteuttamatta. Kun kysy-
15382: päästäkseen Kemijärven-Posion linja-auto- myksessä on vain 5-6 km: n pituisen tien
15383: liikennettä hyväkseen käyttämään, martkus- rakentaminen ja maasto tällä matkalla on
15384: :tettava kävellen .tai muutoin linja-autotien helposti rakennettavissa ja kun se olisi raken-
15385: varteen 4-9 km ja po. tietä samanlainen nettava siihen, johon se on alkuaan suunni-
15386: mat'ka kotiinsa ja heidän matkansa lähim- teltu, olisi se myöskin rakennettava, ettei
15387: mälle eli Kemijärven rautatieasemalle jat'kuu tie jäisi keSken rakentamisen.
15388: 25-30 km. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15389: Mainittakoon, että Kemijärven ja Posion ehdotan,
15390: kuntain keskusten välinen maantie oli alku-
15391: jaan suunniteltu rakennettavaksi mainitun että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15392: Aittoperän kylän kautta sitä suuntaa, jota tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15393: yhdystie olisi rakennettava. Se, ettei Kemi- kan suuruisen määrärahan· Kemijär-
15394: järven ja ·Posion kuntien keskusten välistä veltä Lehtolan ja Jumiskon voimalai-
15395: maantietä ole rakennettu siltä osilta, johon toksen kautta Pasiolle rakennetun
15396: yhdystie olisi rakennettava, johtuu siitä, että maantien ja Aittoperän kylätien väli-
15397: Pohjolan Voima Oy rakennutti Jumiskon sen yhdystien rakentamista varten.
15398: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958..
15399:
15400: Olavi Lahtela.
15401: 344
15402:
15403: IV,200. - Rah.al N:o 19.
15404:
15405:
15406:
15407:
15408: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
15409: Soppelasta Räisälään.
15410:
15411:
15412: E d u s k u n n a ll e.
15413:
15414: Maantien rakentamista Kemijärven-Sal- 1951 tuJ.o- ja menoarvioom 5 milj. markan
15415: lan maantiestä Kemijärven itäpuolta Kemi- määrärahan. Näillä ja myöhemmin myönne-
15416: järven kuntaan kuuluvan Isokylän Soppelan tyillä työttömyys- ja varsinaisilla määrära-
15417: kyläryhmän kautta Kemijärven kuntaan hoilla on puheena olevasta Räisälän kylään
15418: kuuluvaan Räisälän kylään, jossa se yhtyisi johtavasta maantiestäkin rakennettu se osa,
15419: Kuusamosta sekä Posion ja Sallan kuntiin mikä on mainitun kylätien ja Soppelan kylä-
15420: kuuluvasta tieverkosta mainittuun Råisäiän ryhmän välillä. Nyt on siis kysymys v:ain
15421: kylään rakennettuun maantiehen, on pidetty Soppelan kyläryhmän ja RäisäJän kylän vä-
15422: jo vuosikymmeniä sitten aivan välttämättö- lisen tieosan rakentamisesta, jonka pituus
15423: mänä. Tämän tien rakentamista varten on on noin 15 km.
15424: Kemijärven kunnan isojaon yhteydessä jo Ko. noin 15 km:n pituisen tieosan raken-
15425: vuosina 1919-1921 erotettu tarvittava tie- taminen on erikoisen tarpeellinen siihenkin
15426: maa ja tientek:oaineiden ottopaikat valtion nähden, että mainitulla tiesuunnalla entis-
15427: maaksi ja tien rakentamista varten jo ennen ten tilojen lisäksi IOill rakennettu rintama-
15428: vuotta 1928 tie- ja vesirakenillushallituksen miestiloja, joilla ei ole mitään tietä ja että
15429: toimesta laadittu rakennuskustannusarvio; siellä on paljon viljelykseen soveltuvaa
15430: ja tien ra:kentamisenkin piti alkaa jo mää- maata ja siitä avautuisi suora tieyhteys Ke-
15431: rättynä päivänä elokuussa 1928, mutta jäi mijärven kunnan keskuksesta Etelä-Sallan
15432: se silloin rakentamatta sen vuoksi, että piiri- ja Pohjois-Kuusamon sekä Pohjois-Posion
15433: insinööri halusi sen rakentaa pitkin peltoja, tieverkostoon, joista 10n rakennettu maantie
15434: vaikka isojaossa erotettu tiemaa oli vieressä puheena olevaan Räisälän kylään. Raken-
15435: ja rautatie on jäljemmin rakennettu. tamalla puheena oleva tieosa lyhenisi maini-
15436: Kun tie mainitusta syystä jätettiin raken- tun Räisälän kylän ja Kemijärven kunnan
15437: tamatta, perustivat Kemijärven kuntaan keskuksen sekä Kemijärven ja Kuusamon
15438: kuuluvan Isokylän asukkaat ns. Jussilaru- kunnan keskuksen välinen JD.a.~mtiematka.
15439: Kisanlahden kylätiekunnan ja rakensivat eh- noi1ll 22 km. Se poistaisi myöskin sen posti-
15440: dotettua tiesuuntaa alussa mainitusta Kemi- ja linja-autoliikennettä pahasti häiritsevän
15441: järven-Sallan maantiestä vuosina 1931- mutkan, minkä ne joutuvat liikennöidessään
15442: 1932 noin 6 km: n pituisen osan kylätienä. ajamaan edestakaisin samaa tietä Räisälän
15443: Tämän kylätien rakentamiseen valtiooavus- kylässä noin 8 km joka päivä. Tien
15444: tusta myönnettäessä määrättiin, että sivuojat rakentamisella poistuisi myöskin ne huomat-
15445: kovilla mailla:kin oli tehtävä 5.5 metrin etäi- tavan suuret henkilö- ja tavarankuljetuksen
15446: syydelle toisistaan. Näin tehtiin sen vuoksi, liikama:ksut, joita Kemijärven kirkonkylän
15447: että jo silloin pidettiin täysin selvänä, että ja Räisälän kylän välillä olevaa nykyistä
15448: sitä on lähitulevaisuudessa jatkettava maan- pitkää tietä kulkien Olli maksettava; ja sa-
15449: tienä Soppe'lan kyläryhmään ja edelleen malla se vähentäisi niitä rahtiavustusmak-
15450: alussa mainittuun Räisälän kylään, ja Sop- suja, joita valtio suorittaa ei vain Räisälän
15451: pelan kyläryhmästä erkaneva maantie Leh- ky.lään kuljetettavasta tavarasta, vaan myös-
15452: tolan kautta Posion kuntaan. kin siitä tavarasta, jota kuljetetaan Sallan
15453: Maantien rakentamiseksi mainitun kylätien kunnan eteläosaan sekä Kuusamon ja Posion
15454: jatkona Soppelan kyläryhmän kautta Leh- kuntiin Kemijärveltä.
15455: tolaan on eduskunta ottanut vuosien 1950 ja Niinkuin edellä selostetusta käy selville,
15456: IV,200. - Lahtela. 345
15457:
15458: on kyseessä olevan maantien rakentaminen päivänä 1956 päättänyt yksimielisesti lausua
15459: katsottu tarpeelliseksi jo vuosikymmeniä sit- hallitukselle seuraavan toivomuksen, ,että
15460: ten ja sen tarve on sen jälkeen lisääntyn\}'"t hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin
15461: ja lisääntyy jatkuvasti; ja sen rakentami- maantien rakentamiseksi Kemijärven kun-
15462: sella saataisiin myöskin huomattavan suuri nassa olevasta Soppelasta saman kunnan
15463: rahtia.vustusmaksujen aJ.eneminen ja vapau- Rä:isälään."
15464: tettaisiin huiO'lllatta.van suuri matkustaja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
15465: määrä maksamasta niitä liikama:ksuja, joita
15466: on suoritettava matkustettaessa pitkien kier- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15467: toteiden vuoksi. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
15468: Kyseessä olevan n. 15 km: n pituisen yh- markan suuruisen määrärahan maatn-
15469: dysmaantien rakentamista koskevaa asiaa on tien rakentamiseksi Soppelasta Räi-
15470: mm. eduskunta käsitellyt ja lokakuun 16 sälään.
15471: Helsingissä 6 päiyänä elokuuta 1958.
15472:
15473: Olavi Lahtela.
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: 44 E 68'7/5:8
15479: 346
15480:
15481: IV,201. - Rah.al. N: o 20.
15482:
15483:
15484:
15485:
15486: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien rakenta-
15487: miseksi Seipäjärven ja Heinäperän kyläteiden väUlle.
15488:
15489:
15490: Eduskunnalle.
15491:
15492: Maantie olisi mahdollisimman pian raken- Jo se, että mainitulla tiesuunnalla olevan
15493: nettava Rovaniemen-Sodankylän maantiestä Seipäjärven kylän yli 180 asukkaan on tien
15494: Sodankylän kuntaan kuuluvaan Seipäjärven puutteen vuoksi matkustettava pientenkin
15495: kylään rakennetun tien ja Rovaniemen- asiain vuoksi oman kuntansa keskukseen 69
15496: Meltauksen-Sodankylän maantiestä Syvä- km, vaikka he voisivat ne hoitaa 23 km: n
15497: järven kylästä Heinäperään rakennetun tien päässä olevassa Syväjärven kylässä, jossa
15498: välille, joka matka on noin 18 km. Tämän ovat kauppaliikkeet, terveystalo, kätilö, pos-
15499: yhdystien rakentaminen on erikoisen tarpeel- titoimisto, poliisi ja hautausmaa, osoittaa,
15500: linen mainitulla tiesuunnaUa olevien kylien että ko. tie on erikoisen tarpeellinen.
15501: asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien pa- Se, mitä valtion metsätalous menettää tien
15502: rantamisen ja taloudellisten olojen kehittä- puutteen vuoksi monessa eri muodossa vuo-
15503: misen vuoksi ja se on erikoisen tarpeellinen sittain, on niin huomattavan suuri, ettei tien
15504: myöskin tuhansia hehtaareja käsittävien, hak- rakentamista pitäisi enää lykätä vuodesta toi-
15505: kaamattomien valtion metsien hyväksi käy- seen, kuten on tehty tähän asti vahingoksi
15506: tön ja hoitamisenkin takia. Tämän tien ra- asukkaille ja va1tion metsätaloudelle.
15507: kentamiskysymys on ollut vireillä vuodesta On valitettavaa, ettei tätä tietä ole odo-
15508: 1913 alkaen ja sen rakentamista, aikanaan tuksesta huolimatta aikaisemmin rakennettu
15509: antamassaan lausunnossa, on mm. metsähal- ja että sen vuoksi on ollut pakko jo tähän
15510: litus valtion metsien vuoksi pitänyt erikoi- mennessä rakentamattomal1a tiesuunnalla
15511: sen tarpeellisena. jättää kolme vanhaa uudistaloakin asumatto-
15512: Valtioneuvoston Lapin taloudellisten olojen maksi, kun tiettömässä erämaassa ei ole ollut
15513: kehittämistä tutkimaan asettama komiteakin elämisen mahdollisuuksia.
15514: on katsonut mainitun maantien rakentamisen Kyseessä olevan yhdystien rakentaminen
15515: tarpeelliseksi ja ehdottanut jo vuonna 1938 on, kuten kartta osoittaa, tarpeeliinen sii-
15516: antamassaan mietinnössä sen rakennettavaksi henkin nähden, että Rovaniemeltä Meltauk-
15517: vuoden 1948 loppuun mennessä, kuten mo- sen kautta Sodankylään menevän maantien
15518: net muutkin Lapin alueen tärkeimmät tiet. pituus on yli 156 km ja Rovaniemeltä Vika-
15519: Kun tien tarpeellisuus sen jälkeen, kun mai- järven kautta Sodankylään kulkevan maan-
15520: nittu komitea on Lapin taloudellisten olojen tien pituus on yli 131 km ja näiden teiden
15521: kehittämismahdollisuuksia tutkinut ja katso- suuri etäisyys toisistaan on n. 35 km, eikä
15522: nut tien rakentamisen tarpee1liseksi, on mo- mainittujen pitkien teiden välillä ole yhtään
15523: ninkertaistunut, ei vain väestön huomattavan ainoaa yhdystietä. Kun näin kahden pitkän
15524: lisääntymisen vuoksi, vaan myöskin moottori- tien välillä ei ole yhdystietä, on siis, jos on
15525: ajoneuvojen käytön yleistyttyä, olisi nyt jo päästävä jommalta kummalta mainitulta pit-
15526: aika rakentaa ko. maantietkin, että nekin, kältä tie1tä toiselle tielle, kierrettävä joko
15527: jotka asuvat mainitulla tiesuunnalla, pääsisi- Sodankylän taikka Rovaniemen kautta, joka
15528: vät edes siinä suhteessa, mitä tie nykyaikana matka voi olla yli 140 km. Kun kyseessä on
15529: vaikuttaa taloudellisiin oloihin ja niiden kai- ainoastaan 18 km: n pituisen yhdystien ra-
15530: kinpuoliseen kehittämiseen, samanvertaiseen kentaminen ja se olisi valtion komitean eh-
15531: asemaan kuin ne kansalaiset, jotka voivat dotuksen mukaan pitänyt rakentaa jo 9
15532: käyttää hyväkseen valtion rakentamia ja vuotta sitten, olisi sen rakentaminen jo nyt
15533: kunnossapitämiä maanteitä. toteutettava kiireeUisesti.
15534: IV,201. - Lahtel&. 347
15535:
15536: Kun teiden rakentaminen on kaikenlaisen Edel1ä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15537: talouselämän kehittämisen perusedellytys ja dotan,
15538: kun nekin, joilla ei ole tietä ensinkään ja ne,
15539: joilla se on puutteellinen, maksavat verot että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15540: tuloistaan ja omaisuudestaan samojen perus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15541: teiden mukaan kuin nekin, jotka ovat val- kan suuruisen määrärahan yhdys-
15542: tion rakentamien ja kunnossapitämien teiden maantien rakentamiseksi Sodankylän
15543: varsilla, on välttämätöntä, että teitä raken- kunnassa olevan S eipäjärven kylätien
15544: netaan sinne, missä niitä ei ole tai missä ne ja Syväjärven kylässä olevan Heinä-
15545: eivät tyydytä asujamiston ja valtion metsä- perän kylätien välille.
15546: talouden tien tarvetta.
15547: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
15548:
15549: Olavi Lahtela.
15550: 348
15551:
15552: lV,OOJ. - Bah.al. K: o 21.
15553:
15554:
15555:
15556:
15557: Lahtela: Määrärahan osoittamis~da Molkojärven-Kieringin
15558: maantien rakentamista varten.
15559:
15560:
15561: E d u s k u n n a 11 e.
15562:
15563: Molkojärven-Kieringin välisen 12 km pi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
15564: tuisen maantien suunta Kittilän kunnan nioittaen,
15565: alueella on aikoinaan tutkittu ja suunnitel-
15566: mat tien rakentamisesta laadittu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15567: Tämä tie olisi hyvin tärkeä Kittilän ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15568: Sodankylän välisenä yhdystienä ja se olisi kan suurui.~en määrärahan Molkojär-
15569: hyvin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asuk- ven-Kieringin maantien rakentamista
15570: kaille sekä lyhentäisi mm. Inarin seudun varten.
15571: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km.
15572: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
15573:
15574: Olavi Lahtela.
15575: 349
15576:
15577: IV,003. - B.ab..al. 1f: o 22.
15578:
15579:
15580:
15581:
15582: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
15583: Vian as~malta Vanttausjärven maantielle.
15584:
15585:
15586: Eduskunnalle.
15587:
15588: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- tion metsämaat, joista voitaisiin kaikenlai-
15589: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi nen puutavara kuljettaa autolla mainitulle
15590: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- Vian rautatieasemalle tarvitsematta niitä
15591: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Ro- ajaa noin 60 km etempänä olevalle Rovanie-
15592: vaniemen kunnan Viirin kylässä mainitulla men asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä
15593: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on olisi myöskin suuri etu rautatielle, koska se
15594: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- saisi polttopuunsa paljon halvemmilla kus-
15595: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja maini- tannuksilla ja koska tien rakentaminen tulisi
15596: tulla tiesuunnalla olevalle V anttausjärven huomattavasti lisäämään Vian rautatiease-
15597: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- man liikennetulojakin. Yleiselle maantielii-
15598: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi kenteellekin olisi myös huomattava etu po.
15599: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- tien rakentamisesta siihen nähden, että mai-
15600: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- nitun rautatien pohjoispuolella olevalta Ro-
15601: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti vaniemen~Kemijärven maantieltä, johon
15602: po. tietä n. 18.5 km:n pituudelta. Rakenta- yhtyy Rovaniemen-Sodankylän maantie, on
15603: matta on siis vain noin 8.5 km: n pituinen rakennettu Vian asemalle tulotie. Kun Vian
15604: osa Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä aseman ja Vanttausjärven välille rakenne-
15605: rakentamaton tieosa estää mainitun tien var- taan maantie, avautuu siitä samalla suora
15606: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua kulkureitti pohjoisesta Vian aseman kautta
15607: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa· ' Rovaniemen-Posion ja Rovaniemen-Sodan-
15608: kottaa heidät liikennöimään noin 40--60 km kylän maanteiden välille tarvitsematta kier-
15609: etempänä olevalla rautatieasemalla. Kun tää Rovaniemen kauppalan kautta noin 70
15610: edellä mainitun, jo rakennetun tien varressa km pitempää tietä.
15611: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa Mainittakoon vielä, että eduskunta kulku-
15612: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti jo
15613: liikennepaikkana kaikki ne, jotka asuvat Ro- kesäkuun 4 päivänä 1956 hyväksyi toivomuk-
15614: vaniemen-Posion maantien varressa maini- sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin po.
15615: tun Vanttausjärvelle rakennetun tien erka- tien rakentamiseksi.
15616: nemispaikan etelä- ja pohjoispuolella, on Mainitun tien rakentaminen nyt, kun Ke-
15617: selvää, että varsin suuri asukasmäärä estyy mijoessa olevaa Pirttikosken voimalaitosta
15618: käyttämästä lähintä rautatieliikennepaikkaa on alettu rakentaa, on senkin vuoksi kiireel-
15619: niin kauan kuin 8.5 km: n pituinen maantie linen, koska po. rautatieasemalta on maini-
15620: on rakentamatta Vian rautatieasemalle asti. tulle voimalaitoksen rakennuspaikalle paljon
15621: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- lyhyempi matka kun miltään muulta rauta-
15622: heena oleva maantie, on hyvää, viljelyskel- tieasemalta.
15623: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa-
15624: kun tie on rakennettu, koska asutettavia vuttaa rakentamalla 8.5 km: n pituinen Vian
15625: sanotulla seudullakin on paljon. asemalle johtava erikoisen tarpeellinen tulo-
15626: Valtion metsätaloudelle on myöskin ko. tie, olisi se mahdollisimman pian rakennet-
15627: tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty, tava.
15628: koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat val-
15629: 350 IV,20S. - V:la.n-Vanttausjärven maantie.
15630:
15631:
15632: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- kan suuruisen määrärahan maantien
15633: dotan, rakentamiseksi Rovaniemen-Kemijär-
15634: ven rautatiellä olevan Vian aseman
15635: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 ja V anttausjärven maantien välille.
15636: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15637: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
15638:
15639: Olavi Lahtela.
15640: 351
15641:
15642: IV,204. - Rah.al. N:o 23.
15643:
15644:
15645:
15646:
15647: Lahtela. ym.: Miiärärakan · osoittamisesta Aholan-Mourujär-
15648: ven-Maaninkavaaran maantien rakennustöiden loppuun-
15649: saattamiseen.
15650:
15651:
15652: E d u s kun n a 11 e.
15653:
15654: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jätetyn po. tietä on rakennettu vuodesta 1949 alkaen
15655: raha-asia-aloitteen n: o 520 perusteluihin, työttömyysvaroilla eikä se ole vieläkään lli-
15656: jossa. ehdotetaaill otettavaksi määräraha Aho- kennekelpoisessa kunnossa, niin kunnioittaen
15657: lan-Mourujärven-1\faaninkavaaran maan- ehdotamme,
15658: tien rakennustöiden jatkamiseksi ja viimeksi
15659: kesäkuun 4 päivänä 1956 eduskunnan yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15660: mielisesti hyväksymään toivomukseen, ,että tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15661: hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin kes- kan suuruisen määrärahan Aholan-
15662: keneräisenä olevan Posion kunnan Aholan- Mourujärve'llr-Maaninkavaaran maan-
15663: Mourujärven-Maaninkavaaran maantien ra- tien rakennustöiden loppuunsaattami-
15664: kennustöiden loppuunsaattamiseksi", ja ikun seksi.
15665: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15666:
15667: Olavi Lahtela.. Markus Hiskala..
15668: 352
15669:
15670: IV,205. - Rah.al. N:o 24.
15671:
15672:
15673:
15674:
15675: Lahtela. ym.: MääräraMl-'4 o!Wittamisesta maantien rakenta-
15676: miseksi Utsjokeen .rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorga-
15677: min kautta N orian rajalle.
15678:
15679:
15680: E d u s k u n n a ll e.
15681:
15682: Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva Tenojokivarressa noin 4 km: n päässä sillasta
15683: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa on noin 15 km:n pituinen koskien kohdalle
15684: maamme mantereella olevista kunnista, jonka rakennettu maantie ja sillan pohjoispuolella
15685: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- noin 3 km: n päässä sillasta noin 8 km: n
15686: kostosta maantietä. Lähin maantie on ollut pituinen koskien kohdalla rakennettu maan-
15687: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kunnan tie ja tämän koskien kohdalle rakennetun
15688: keskuksesta, joka on siinä, missä Utsjoki las- sivuutustien pohjoispuolella toinen noin 9
15689: kee Tenojokeen. Utsjoen kunnan keskukseen km: n pituinen koskien kohdalla rakennettu
15690: on monia vuosia rakennettu maantietä Inarin maantie ja sen pohjoispuolella Norjan rajan
15691: Syysjärven maantien jatkona, joka on nyt läheisyydessä on Utsjoen kuntaan kuuluva
15692: valmistusvaiheessa. huomattavan suuri Nuorgamin kylä, jossa
15693: Kun miltei koko Utsjoen kunnan väestö on mm. kansakoulukin, olisi mainittuun Uts-
15694: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella
15695: joen varressa, jota jokea pitkin maantien olevan koskien sivuutustien viHille sekä sano-
15696: ja utsjokelaisten välinen liikenne on tähän tun sillan ja sen pohjoispuolelle mkennettu-
15697: asti ollut mahdollinen, ja !kun mainitussa jen koskien sivuutusteiden välille ja edelleen
15698: Tenojoessa on kovia koskia, joissa ei ole voitu mainitun Nuorgamin kylän kautta Norjan
15699: lastissa olevilla veneillä liikennöidä, ei alas rajaan asti rakennettava maantie mahdolli-
15700: eikä ylös jokea, vaan tavarat on pitänyt pur- simman pian. Jo sillä, että ra;kennettaisiin
15701: kaa veneistä pois koskien ylä- ja alapuolella mainitun sillan eteläpuolelle noin 4 km:n
15702: ja kuljettaa ne kosken sivu maata myöten, ja pohjoispuolelle n. 3 km:n pituinen tie,
15703: ja kun se on nostanut kuljetuskustannuksia saataisiin niillä mainittujen koskien sivuu-
15704: suuresti, on pahimpien koskien kohdalla ra- tusteiden kanssa sanotun Utsjoen kunnan
15705: kennettu maantiet, joita myöten tavarat on keskukseen noin 30 km:n pituinen yhtäjak-
15706: kuljetettu koskien kohdalla. Näiden koskien soinen erikoisen tarpeellinen maantie, jolla
15707: sivulle rakennettujen maanteiden kumpikaan voitaisiin erikoisen suuressa määrässä poistaa
15708: pää ei ole liittynyt mihinkään maantiehen, liikennevaikeuksia ja alentaa liikennekustan-
15709: vaan ne ovat olleet ja ovat edelleen irralli- nuksia.
15710: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva Uts- Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen
15711: joki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilometrin rakennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuor-
15712: pituudelta, on virtava ja koskinen ja sen gamin kylään ja Norjan rajalle asti on sii-
15713: ylipääsy kesällä on vaikeaa ja talvella estyy henkin nähden erikoisen tarpeellinen ja kii-
15714: ylipääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, raken- reellinenkin, että Nuorgamin kylän pohjois-
15715: nettiin jokeen eduskunnan päätöksen mukai- puolella, aivan Suomen ja Norjan rajan
15716: sesti muutamia vuosia sitten maantiesilta, läheisyydessä, on norjalainen kirkonkylä,
15717: jota voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla johon on rakennettu maantie Norjan tiever-
15718: yli joen. Kun tämän sillan kummallakaan kostosta. Rakentamalla Suomen puolelle Nor-
15719: puolen ei ole siltaan liittyvää maantietä, ei jan rajaan asti maantie ja yhdistämällä se
15720: sitä voida kesän aikana käyttää liikenteessä Norjan maantiehen, avautuu siitä suora
15721: edes hevosajoneuvoilla. Kun mainittu silta yhdystie Inarin Syysjärveltä Utsjoen 'kirkon-
15722: on kunnan 'keskuksessa, ja sen eteläpuolella kylän ja mainitun Utsjdkeen rakennetun
15723: IV,205.- Lahtela ym.
15724:
15725:
15726: sillan kautta Norjam tieverkostoon. Tätä tietä maantie, ja sanotussa ·työssä käytetään huo--
15727: voitaisiin mainitun Inarin-Utsjoen tien var- mattavasti työkoneita, olisi mainitut sillan
15728: silta valtion metsämailta !kuljettaa kaiken- kahta puolta rakennettavat tiepalaset raken-
15729: laista puutavaraa, jolla ei ole muuta menek- nettava heti ja jatkettava sillan pohjoispuo-
15730: kiä, puuttomaan Pohjois-Norjaan ja saada lella olevan tien rakentamista aina Norjan
15731: siten tuloja valtiolle puutavarasta, joka muu- rajalle asti, ennenkuin koneet sieltä siirre-
15732: toin ika81tuu ja lahoo metsiin edellee:b.; niin- tä&l. pois, koska siten säästetään varoja ja
15733: kuin se on tehnyt tähänkin asti, Yahingoksi ra:kennuskustannuksia.
15734: valtiolle ja lisäksi estämään metsien lisäkas- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15735: vua suuressa määrässä. Mainitulla puutava- ehdotamme,
15736: ran viennillä saataisiin myöskin hyödyllistä
15737: työtä sikäläiselle väestölle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15738: Matkailun kannalta olisi myöskin kyseessä tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
15739: olevan tien rakentamisesta erikoisen suuri markan suuruisen määrärahan maan-
15740: hyöty sille matkailulle, joka suuntautuu Poh- tien rakentamiseksi Utsjokeen raken-
15741: jois-Norjaan ja Pohjois-Suomeen, jota pitäisi netun sillan ja sen eteläpuolella olevan
15742: maamme etujen vuoksik:in elvyttää. kosken sivuutustien väUlle sekä maini-
15743: Kun nyt on valmistumaisillaan Inarin tun sillan pohjoispuolella Nuorgamin
15744: Syysjärveltä Utsjoelle rakennettavana oleva kautta Norjan rajalle asti.
15745: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15746:
15747: Olavi Lahtela. Markus Niskala.
15748:
15749:
15750:
15751:
15752: 45 E 00171'58
15753: 354
15754:
15755: IV,206. - Rah.al. N:o 26.
15756:
15757:
15758:
15759:
15760: Lahtela. ym..: Määrärahan osoittamisesta maamien rakentami-
15761: seksi Hietalasta Hanhimaahan.
15762:
15763:
15764: Eduskunnalle.
15765:
15766: Lapin läänissä olevan Kittilän kunnan kes- toja ja ulkolaista polttoainetta. Jos yhdys-
15767: kuksesta on rakennettu aikanaan tie Kuiva- tie olisi, voitaisiin suorittaa sama työ puolta
15768: salmen ja Kiistalan kylien kautta Hietalaan, vähemmillä kuljetusvälineillä ja säästää pal-
15769: jonka tien pituus on noin 40 km ja toinen jon polttoainetta ja autoja sekä alentaa kul-
15770: tie Sirkan kylästä Könkään kylän ja Hanhi- jetuskustannuksia. Kyseessäolevan yhdystien
15771: maan kylän kautta Karhulaan ja edelleen Lok- rakentamisesta olisi myöskin suuri hyöty
15772: kaan. Näiden kahden pitkän tien väli maini- valtion metsätaloudellekin, koska kummankin
15773: tun Hanhimaan kylän ja Hietalan kohdalla tien vaikutusalueella on paljon valtion metsä-
15774: on ainoastaan n. 9 km. Tälle noin 9 km: n maita. Kun yhdystie monestakin syystä on
15775: pituiselle tiettömälle välille olisi rakennettava erikoisen tarpeellinen ja kun sillä hyödyte-
15776: yhdysmaantie. Kun tätä n. 9 km: n yhdys- tään valtion metsätalouttakin monessa muo-
15777: tietä ei ole, on niiden, jotka asuvat maini- dossa, olisi sen rakentaminen toimeenpan-
15778: tussa Hanhimaan kylässä tai Hietalan kylässä, tava kiireellisesti.
15779: jos tahtovat päästä maantietä Hanhimaasta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15780: Hietalaan tai Hietalasta Hanhimaahan, mat- dotamme,
15781: kustettava yli 80 km: n pituinen matka. Yh-
15782: dystien rakentaminen jo tästä syystä on eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15783: koisen tarpeellinen. Kun yhdystietä ei ole tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15784: ja molempien mainittujen teiden varsilla on kan määrärahan yhdysmaantien ra-
15785: paljon maataloutta harjoittavaa väestöä, kentamiseksi Kittilän kunnassa ole-
15786: joissa tuotettu maito on kuljetettava autoilla vien Kuivasalme~Kiistala~Hieta
15787: kulutuskeskuksiin, on pakko ajaa autolla lan ja Sirka~Könkäät1r-Hanhimaan
15788: edestakaisin samaa tietä ja samoin on tehtävä teiden välille Hietalasta Hanhimaa-
15789: myöskin postiautojen ja kuorma-autojenkin, han.
15790: mikä maksaa paljon ja kuluttaa paljon au-
15791: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15792:
15793: Olavi Lahtela.. Markus Niska.la.
15794: 355
15795:
15796: IV,207. - Rah.al. N:o 26.
15797:
15798:
15799:
15800:
15801: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
15802: ken.tamisekri Lapajärven. tiestä Kemijärven-Sallan. maan-
15803: tiehen. SaZmivaaran. kylään.
15804:
15805:
15806: Eduskunnalle.
15807:
15808: Sallan kunnan Lampelan kylän asukkaat 20-25 km: llä. Kun näin on ja kun tämä 6
15809: asutettiin, mainitun kylän jouduttua Neu- km: n pituinen yhdystie muutoinkin olisi eri-
15810: vostoliitolle, sanotun kunnan jäljelle jää- koisen tarpeellinen, olisi se kiireellisesti ra-
15811: neelle alueelle Lapajärven seudulle. Mainit- kennettava.
15812: tuun Lampelan kylään oli entisestä Sallan Kun ottaa vielä huomioon sen, että Kuusa-
15813: kunnan kirkonkylästä matkaa n. 10 km ja mon ja Sallan kuntain siirtoväelle on lain
15814: sinne oli kirkonkylästä maantie. Mainitulle mukaan korvattava kaikki ne erikoisedut,
15815: Lapajärven alueelle, johon mainitun Lampe- joita oli menetetyillä tiloilla, mutta joita ei
15816: lan kylän siirtoväki on asutettu, on raken- ole voitu uusille tiloille järjestää, olisi po. tie
15817: nettu noin 14 km:n pituinen tie Sallan kun- rakennettava tähänkin nähden kiireellisesti,
15818: nan Kursun kylästä, josta on matkaa nykyi- sillä varsin suureksi etujen menetykseksi on
15819: seen Sallan kunnan kirkonkylään 25 km. katsottava sekin, että entisestä Lampelan
15820: Siirtoväen on nyt matkustettava, päästäkseen kylästä oli matkaa kirkonkylään n. 10 km ja
15821: maantietä oman kuntansa kirkonkylään, en- nyt heillä on 35--40 km, ellei po. 6 kilomet-
15822: sin mainittuun Kursun kylään 10-15 km ja rin pituista yhdystietä rakenneta.
15823: sieltä kirkonkyläänsä 25 km eli yhteensä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15824: 35-40 km, eli siis 25--30 km pitempi matka ehdotamme,
15825: kuin mikä heillä oli kirkonkyläänsä asuessaan
15826: ennen mainitussa Lampelan kylässä. Raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15827: tamalla n. 6 km: n pituinen yhdystie Kursun tulo- ja menoarvioon 10 mt"ljoonan.
15828: kylästä Lapajärvelle rakennetusta tiestä Ke- markan suuruisen määrärahan yhdys-
15829: mijärven-Sallan maantiehen Salmivaaran maantien rakentamiseksi Sallan kun-
15830: kylään lyhenisi Lapajärven seudulle asute- nassa olevasta Lapajärven tiestä Kemi-
15831: tun siirtoväen ja siellä asuvan muunkin väes- järven-Sallan maantiehen Salmivaa-
15832: tön matka oman kuntansa kirkonkylään, jossa ran kylään.
15833: on lääkäri, sairaala, kunnanvirasto ym., n.
15834: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15835:
15836: Olavi Lahtela.. Markus Niskala.
15837: 356
15838:
15839: IV,208. - Ra.h.al. N:o ?:1.
15840:
15841:
15842:
15843:
15844: La.htela. ym.. : jfääratahMt .OsQittamisesta J avaruksen-V uojär-
15845: ven moon;tiett rliken-n.ustöiden jatkamista varten.
15846:
15847:
15848: E d u s k u n n a 11 e.
15849:
15850: Maantien rakentaminen Kemijärven-' dottanut tien rakennettavaksi (komitean mie-
15851: Pelkosenniemen maantiestä Kemijärven-Ja- tintö n:o 10 1938); Eduskuntakin on jo vuo-
15852: varuksen kylän kautta Sodankylän Vuojär- den 1949 valtiopäivillä lausunut toivomuk-
15853: ven kylään, jossa se yhtyisi Rovaniemen- sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tien
15854: Sodankylän maantiehen, on ollut erikoisen rakentamiseksi.
15855: mielenkiinnon kohteena siitä lähtien, kun Kun po. tien liikennöitävään kuntoon ra-
15856: Rovaniemen-Kemijärven rautatie rakennet- kentaminen on venynyt vuodesta toiseen, on
15857: tiin. Tie olisikin pitänyt rakentaa heti mai- eduskunta lokakuun 9 päivänä 1956 yksi-
15858: nitun rautatien valmistuttua, koska sen ra- mielisesti päättänyt lausua toivomuksen, että
15859: kentamisella olisi avattu tärkeä tulotie pit- hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin J avaruksen
15860: ltältä Inarin-lvalon-Bodankylän tieltä n. -Vuojärven välisen tien saattamiseksi maan-
15861: 40 km lähempänä olevalle Kemijärven rauta- tienä asianmukaiseen kuntoon.
15862: tieasemalle ja siten huomattavasti vähennetty Kun tien rakentaminen on alettu jo 8
15863: kuljetuskustannuksia ja lisätty rautatien tu- vuotta sitten ja se on vieläkin keskeneräi-
15864: loja. Kun mainittua lähimmälle rautatiease- nen, olisi se rakennettava valmiiksi, etteivät
15865: malle johtavaa tietä ei rakennettu valtion siihen uhratut varat jäisi hyödyttömiksi, ku·
15866: toimesta, rakensivat siitä J avaruksen ja Toh- ten monen muun tien rakentamiseen uhra-
15867: mon kylien asukkaat Kemijärven-Pelkosen- tuille varoilla on käynyt.
15868: niemen maantietä alkaen noin 21 km: n pit- Tien rakentaminen sen lisäksi, että se ly-
15869: kän kylätien J avaruksen kylään asti, josta hentä.ä matkaa Lapin tieltä lähimmälle rau-
15870: Rovaniemen-Sodankylän- maantien varressa tatieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen sen-
15871: olevaan Vuojärven kylään on noin 26 km. kin takia, että se kulkee sellaisia valtion met-
15872: Matka on suurimmaksi osaksi sellaista val- sämaita, joilta ei ole milloinkaan puuta
15873: tion metsämaata, jossa ei ole milloinkaan otettu, eikä kannata ottaakaan ilman puheena
15874: puutavaraa hakattu. Tämän tieosan raken- olevaa tietä ja että tiesuunnalla ovat laajat
15875: nussuunnitelma on laadittu metsähallituksen ja erikoisen hyvät viljelyskelpoiset alueet,
15876: toimesta jo toistakymmentä vuotta sitten ja joille maanhakijoitten asuttamista parhail-
15877: tietä on työttömyysvaroilla alettu rakentaa laan suunnitellaan ja joita varten tien raken-
15878: talvella 1949-1950 ja suoritettu töitä koko taminen on myöskin välttämätön ja kiireelli-
15879: matkalla, mutta ei se ole vieläkään liikennöi- nen toimenpide.
15880: tävässä kunnossa. Tien rakennustöiden jatkaminen olisi to-
15881: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun teutettava siihenkin nähden heti, että valtion
15882: lääninhallitus jo ennen lääninjakoa antamas- metsien on katsottu olevan siinä tilassa, että
15883: saan lausunnossa pitänyt erikoisen tarpeelli- siellä olisi hakkuut pantava heti käyntiin
15884: sena ja ehdottanut sen kiireellisesti raken- sen kymiDenvuotissuunnitelman mukaan,
15885: nettavaksi. Asiaa on käsitellyt valtioneuvos- joka niille on laadittu. Kun on kysymys tu-
15886: ton marraskuun 20 päivänä 1935 Kainuun ja hansia hehtaareja käsittävästä valtion metsä-
15887: Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista alueesta, saataisiin tien rakennuskustannuk-
15888: varten asettama komiteakin ja huhtikuun 14 set heti takaisin puun kantohinnan nousun
15889: päivänä 1938 antamassaan mietinnössä eh- muodossa, jos tie rakennetaan ennenkuin
15890: IV,208. - Lahtela ym.
15891:
15892:
15893: puut kaadetaan ja kallein kustannuksin kul- järven rautatieasemalle · johtavaa Javaruksen
15894: jetetaan pois tai ehtivät sinne kaatua tai la- tietä.
15895: hota vahingoksi valtiolle. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15896: Kun ko. tie on erikoisen tarpeellinen ja dotamme,
15897: se olisi pitänyt rakentaa heti Kemijärven
15898: rautatien valmistuttua ja kun sen rakentami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15899: nen valtion metsätalouden ja asutuksen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
15900: vuoksi on välttämätön ja ae on keskeneräi- kan suuruisen määrärahan J avaruksen
15901: nen, olisi sen valmiiksi rakentaminen kiireel- - Vuojärven maantien rakennustöiden
15902: lisesti toteutettava ja samalla kunnostettava jatkamiseksi ja mainitun J avaruksen
15903: raskasta liikennettä varten mainittua Kemi- kylätien kunnostamiseksi maantieksi.
15904: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15905:
15906: Olavi Lahtela.. Markus Niskala..
15907: 358
15908:
15909: IV,209. - Rah.al. N:o 28.
15910:
15911:
15912:
15913:
15914: Lahtela. ym.: Määrärahat!, osoittamifesta maantien raken.ta-
15915: mifeksi Ylikitkajärven luoteifpuolelta PosiO'n-Kuusamon
15916: maantiestä Kemijärve~Kuusamon maantiehen.
15917:
15918:
15919: E d u s k u n n a ll e.
15920:
15921: Kysymys maantien rakentamisesta Posion maanhankintalain . perusteella muodostettu
15922: -Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon rintamamiestilojakin ja voidaan asuttaa li-
15923: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- sää, on selvää, että tien rakentaminen on to-
15924: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan dellisen tarpeen vaatima, eikä sen rakenta-
15925: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, mista enää pitäisi siirtää vuodesta toiseen,
15926: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion koska se estää siellä asuvan väestön toimeen-
15927: kuntiin kuuluvien, n. 1400 asukkaan tien- tulomahdollisuuksien paranemisen ja tuottaa
15928: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- heille monessa eri muodossa voittamattomia
15929: mällä alueella mainitun Kitkajärven luoteis- vaikeuksia sekä aiheuttaa mainituille kun-
15930: puolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus tu- nille ja valtiolle suuria koululaisten majoi-
15931: lisi olemaan noin 30.5 km, alkaisi Posion- tus- ja kuljetusmenoja ja estää kelirikkojen
15932: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan aikana lasten koulunkäynnin pitkiksi ajoiksi
15933: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta ja kokonaan. On myöskin selvää, että niin suu-
15934: kulkisi Posion kuntaan kuuluvan Ylikitkan ren väestön keskuudessa kuin mainitulla tie-
15935: ja Toivan kylien sekä Kuusamon kuntaan suunnalla asuu, sattuu paljon sellaisia sai-
15936: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien rauksia ja tapaturmia sekä niitä tapauksia,
15937: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- joissa pikainen lääkärinapu on tarpeen.
15938: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista
15939: Mainitun maantien rakentamisen on myös- edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset,
15940: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, jotka asuvat po. tiettömällä alueella, maksa-
15941: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. vat välittömät verot samojen perusteiden
15942: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti tut- mukaan kuin nekin, jotka asuvat valtion ra-
15943: kituttamaan tiesuunnan, jonka tutkiminen kentamien maanteiden ja rautateiden varsilla
15944: on myöskin suoritettu. Mainitun tien pikai- ja sen lisäksi vielä mm. liikevaihtoveronkin
15945: sen rakentamisen on eduskunta katsonut niin korkeista kuljetuskustannuksista.
15946: tarpeelliseksi, että se kesäkuun 4 päivänä Lienee selvää että rakennuskustannuksia
15947: 1956 hyväksyi yksimielisesti toivomuksen, voidaan suuresti alentaa siten, että teiden
15948: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen ra- rakentamiseen käytetään työttömyysrahojen
15949: kentamiseksi". ohella varsinaisia määrärahojakin.
15950: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
15951: on päättymäisillään ja po. tie olisi pitänyt dotamme,
15952: rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 anne-
15953: tun Kuusamon isojakolain (43/50) 16 §:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15954: mukaan, joka laki koskee myöskin Kuusamon tulo- ja menoarvioon 45 000 000 mar-
15955: kunnasta erotettua Posion kuntaa, valtion kan suuruisen määrärahan maantien
15956: varoilla ja toimesta, ja kun mainitulla tie- rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis-
15957: suunnalla tiettömässä erämaassa on n. 1 400 puolta Posio~Kuusamon maantiestä
15958: asukasta ja kolme kansakoulua ja sinne on Kemijärve~Kuusamon maantiehen.
15959:
15960: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
15961:
15962: Olavi Lahtela. Ma.rkus Niskala. Niilo Ryhtä.
15963: 359
15964:
15965: IV,210. - Bah.al. lf:o 29.
15966:
15967:
15968:
15969:
15970: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
15971: seksi Ounasjoen itäpuolitae Saarenkylästä Markkasuvan-
15972: non sillan luo.
15973:
15974:
15975: E d u s k u n n a ll e.
15976:
15977: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- suuri merkitys Ounasjoelle rakennettavien
15978: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen voimalaitosten kannalta. Kysymyksessä ole-
15979: vaikutuspiiriin kuuluville asukkaille, van maantien rakentamisen avulla vapaudu-
15980: jotka ovat vailla kaikkia tieyhteyk- taan Alajärven ja Kuoksojärven Ounasjoen
15981: siä. Erittäinkin keväisin ja syksyisin ylikulkulosseista, jotka olletikin keväisin ja
15982: kelirikkoaikoina joutuvat he suunm syksyisin kelirikon aikana aiheuttavat lii-
15983: vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjokea ylit- kenteessä keskeytyksen ja huomattavat lisä-
15984: tää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle Rovanie- kustannukset. Vielä on huomioon otettava,
15985: men kauppalasta alkaen on muodostunut ver- että Meltauksessa itäpuolella Ounasjokea on
15986: rattain paljon ja asutuksen laajenemiselle on Rovaniemen kunnan lastenkoti. Samoin on
15987: hyvin suuret mahdollisuudet. Aikoinaan suo- myöskin suuri määrä kansakoululapsia, joi-
15988: ritetussa isojaossa sijoitettiin saman talon ti- den koulutus olisi kunnan helpompi järjes-
15989: luksia joen pohjois- ja eteläpuolelle. Kun tää, jos kysymyksessä oleva maantie saatai-
15990: Ounasjoen länsipuolella maantien vaikutuk- siin rakennetuksi.
15991: sen vuoksi on asutukselle otettu jo käyttö- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
15992: kelpoisimmat maat, niin sitä vastoin on asu- kunnioittaen,
15993: tusmahdollisuudet Ounasjoen itäpuolella,
15994: jossa on hyvät viljelysmaat ja huomattavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
15995: jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa viljelyk- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
15996: selle. Samoin itäpuolen tien vaikutuspiiriin kan suuruisen määrärahan maantien
15997: kuuluvat suuret yksityisten ja valtion metsä- rakentamista varten Ounasjoen itä-
15998: alueet, joten puutavaran kuljetuksen vuoksi- puolitae Saarenkylästä Markkasuvan-
15999: kin tie tulee olemaan hyvin tärkeä. non sillan luo.
16000: Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin
16001: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
16002: Olavi Lahtela.. Markus Niskala..
16003: 860
16004:
16005: IV,211. - Rah.al. N:o 30.
16006:
16007:
16008:
16009:
16010: Lahtela.: Miiiiräraho:n, osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
16011: Kemijär11en asemalta Taivalkoskelle.
16012:
16013:
16014: E d u s k u n n a 11 e.
16015:
16016: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16017: tyn raha-aaia-aloitteen n:o 334 perusteluihin tulo. ja menoarvioon 100 000 000 mar-
16018: ja siihen, että sanomalehtiselostusten mukaan kan suuruisen määrärahan rautatien
16019: on nyt po. rataauunnan molemmin puolin ro.kentamiseksi Kemijär11en asemalta
16020: löydetty arvokkaita malmiesiintymiä., joita TGivolkoskeZle.
16021: tutkitaan, kunnioittaen ehdotan,
16022: Hemingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
16023:
16024: Olavi Lahtela..
16025: 361
16026:
16027: IV,212. - Rah.al. N:o 31.
16028:
16029:
16030:
16031:
16032: La.htela. ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
16033: Kaisansalmeen ja Lantunginsalmeen.
16034:
16035:
16036: E d u s k u n n a 11 e.
16037:
16038: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- siä, eikä muiltakaan vesistöalueilta Kemijär-
16039: tolan-Jumiskon voimalaitoksen-Pol:'lion kir- veen uitettavia puita kuljeteta mainittujen
16040: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on salmien kautta. Kaisansalmen sillan vesiau-
16041: ollut vireillä yli 35 vuotta, ja olisi pitänyt kon leveyden tulisi olla enintään 15 m ja
16042: rakentaa jo siihen mennessä kun Rovaniemen Lantunginsalmen sillan enintään 10 m ja
16043: -Kemijärven rautatie valmistui vuonna muu osa salmia voidaan pengertää ja sekin
16044: 1934, että Posion kuntalaiset olisivat voineet on helppo tehtävä, kun tarvittava pengerrys-
16045: käyttää mainittua rautatietä hyväkseen, on maa ja kivet ovat verraten läheltä saatavissa.
16046: vasta vuonna 1954 saatu siihen kuntoon, että Mainitut sillat ovat siis helposti rakennetta-
16047: sitä voidaan liikennöidä. vissa.
16048: Mainitulla tiellä on kuitenkin kolme lassi- Kun lossien vuotuinen ylläpito tulee huo-
16049: paikkaa Kemijärven kunnan alueella, jotka mattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat vanhat
16050: kesällä pahasti haittaavat ko. tien liikennettä puulautat ovat tarkoitukseensa kelpaamatto-
16051: ja keväällä kesän tulon ja syksyllä talven mat ja lossit tiellä haittaavat liikennettä ja
16052: tulon aikana estävät liikenteen pitkiksi estävät sen kokonaisuudessaankin pitkiksi
16053: ajoiksi kokonaisuudessaan. Jo po. tietä raken- ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi mainitun
16054: nettaessa olisi kahteen lossipaikkaan, nimit- Kaisansalmen ja Lantunginsalmen lassipai-
16055: täin Kaisansalmeen ja Lantunginsalmeen, kalle kiireimmiten rakennettava sillat.
16056: jotka ovat 10-16 kilometrin matkalla Kemi- Kun ko. tie on kahden kunnan keskustan
16057: järven kirkonkylästä Posiolie päin Kemijär- välinen suorin kulkureitti ja se lyhentää sa-
16058: ven Isokylässä, pitänyt rakentaa silta, kuten malla tuhansien ihmisten maantiematkaa lä-
16059: Kemijärven kunta toivoi, koska nämä salmet himmälle rautatieasemalle ja heille sopivam-
16060: ovat Kemijärvestä itään päin pistävien ly- paan liikekeskukseen 50-60 km ja kun se
16061: hyiden lahtien ja Kemijärven välillä. Ja olisi on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku- ja
16062: ne tieviranomaisten selityksen mukaan raken- matkailureitti, olisi sillat rakennettava, että
16063: nettukin, mutta kun Kemijärven uittoyhdis- tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina es-
16064: tys asettui niiden rakentamista vastusta- teettömästi liikennöidä.
16065: maan, niin jätettiin ne rakentamatta haitaksi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
16066: tieliikenteelle. Tämä uittoyhdistyksen siltojen dotamme,
16067: rakentamisen vastustaminen on ollut täysin
16068: aiheeton ja perusteeton, koska kaikki mainit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1!}59
16069: tujen lahtien vesistöalueen maat kuuluivat tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
16070: Kemijärven kunnan tilanomistajille, jotka kan suuruisen määrärahan sillan ra-
16071: olivat siltojen rakentamisen kannalla, eikä kentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
16072: mainitulla uittoyhdistyksellä eikä sen Posion maantiellä olevaan Kaisansal-
16073: työnantajilla, puutavarayhtiöillä eikä meen ja Lantunginsalmeen.
16074: myöskään valtiolla ollut siellä maita ja met-
16075: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
16076:
16077: Olavi Lahtela. Markus Niska.la.
16078:
16079: 46 E 6&7/518
16080: 362
16081:
16082: IV,213. - Rah.al. N: o 32.
16083:
16084:
16085:
16086: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuran kotittJ-
16087: louden kokeilu- ja tutkimus- sekä valistustyötä varten.
16088:
16089:
16090: Eduskunnalle.
16091:
16092: Kotitaloustyön rationalisointi on maassam- mm. jatkuvasti järjestänyt kursseja eri kou-
16093: me nykyoloissa niin sosiaalisten kuin kansan- lutyypeissä toimiville talousopettajille, koti-
16094: taloudellistenkin syiden vuoksi välttämätöntä. talousneuvontaa suoritta vien järjestöjen kon-
16095: Se on erittäin tärkeätä niin yksityisten ta- sulenteille ja neuvojille, kotitalous- ja karja-
16096: ~ouksien kuin kansantaloudenkin kannalta. talousharjoittelutalojen emännille, kuntien
16097: Sen laajentaminen ja voimaperäistäminen eri laitostalouksien johtajattarille ja pesu-
16098: nykyisestään vaatii todellakin jo valtion tu- toiden hoitajille sekä työntekijöille jne. saa-
16099: kea. dakseen näiden välityksellä osaston työn tu-
16100: Maassamme on Työtehoseuran kotitalous- lokset nopeasti leviämään kansamme kotien
16101: osasto vuodesta 1943 alkaen suorittanut erit- tietouteen perheenemäntien työn helpotuk-
16102: täin merkittävää tutkimus- ja kokeilu- sekä seksi. Näin on nykyaikainen kotitalousope-
16103: näihin liittyvää valistustyötä kotitaloustyön tus ja laitosta:louksien järjestely saanut Työ-
16104: rationalisoimiseksi. Tämän työn tulokset tehoseuran kotitalousosaston tutkimus- ja ko-
16105: ovat tunnustetusti suuresti hyödyttäneet keilutoiminnasta työn rationalisointiin täh-
16106: maamme koteja ja erikoisesti näiden perheen- täävää arvokasta ammatillista tietoutta ja
16107: emäntiä. tukea.
16108: Työtehoseuran kotitalousosaston suoritta- Samaten on osasto suorittamalla kokeita ja
16109: mista tutkimuksista voidaan mainita muun vertailevia tutkimuksia voinut antaa arvok-
16110: muassa maaseudun vesihuoltokysymyksen kaita tietoja kotitalouden koneita ja työvä-
16111: järjestäminen, keittiö- ja pesutupakalustei- lineitä valmistavi1le sekä maahan tuottaville
16112: den mitoitukset suomalaisen naisen työsken- yrityksille. Tässä mielessä on myöskin Val-
16113: telyn kannalta ja kalusteiden ja välineiden tion lisenssivirasto käyttänyt osaston kokei-
16114: suunnittelu, uusien keittoiiesityyppien ja lutoimintaa avukseen.
16115: näissä käytettyjen uusien polttoaineiden ver- Erikoisesti haluamme tässä tähdentää sitä,
16116: tailu, eri menetelmillä toimivien, kotitalouk- että se kotitaloustyön helpottamista ja työ-
16117: sille tarkoitettujen pesukoneiden ja jääkaap- ajan lyhentämistä tähtäävä kotitalouden tut-
16118: pien taloudellinen vertailu, keittiön pikku- kimus-, kokeilu- ja valistustyö, jota Työteho-
16119: työvälineiden ja siivous- ja silitysvälineiden seuran kotitalousosasto suorittaa, kohdistuu
16120: vertailu, työasento ja menetelmätutkimukset koteihin ja sen kautta laajojen kansalaispii-
16121: jne. rien työn helpottamiseksi. Työtehoseuran
16122: Tutkimus- ja kokeilutoiminta suoritetaan kotitalousosasto on tähän saakka 15 vuoden
16123: pääasiassa Työtehoseuran Rajamäellä ole- ajan toiminut ilman va1tionapua. V aikeissa
16124: vassa tutkimus- ja koneopetuskeskuksessa, taloudellisissa olosuhteissa toimien se on sa,a-
16125: jossa kotitalousosastolla on käytettävissä nut aikaan paljon. Se on myös pystynyt
16126: ajanmukaisin välinein varustettu koekeittiö. osoittamaan kotitaloustyön rationalisoimisen
16127: Kiinteä yhteydenpito vastaaviin ulkomaisiin tarpeellisuuden ja aikaansaannoksillaan ko-
16128: järjestöihin ja tutkimuslaitoksiin on tehnyt titalouden tutkimus- ja kokeilutyön suuren
16129: mahdolliseksi muissa maissa tapahtuneen ke- merkityksen.
16130: hityksen seuraamisen ja niissä saavutettujen Viitaten yllä olevaan ja kotitaloustyön ra-
16131: tutkimustulosten soveltamisen meidän maam- tionalisoimistyön suureen merkitykseen sekä
16132: me oloihin. yksityistalouksien että koko kansantalou-
16133: Tutkimus- ja kokeilutulosten tunnetuksi temme kannalta sekä siihen, että eduskun-
16134: tekemiseksi on Työtehoseuran kotitalousosasto nan maatalous- ja raha-asiainvaliokunnat ovat
16135: IV,213. - Lahti ym. 363
16136:
16137: jo v. 1957 puoltaneet tätä samaan tähtäävää että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16138: aloitettamme, katsomme välttämättömäksi, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
16139: että Työtehoseuran kotitalousosaston arvo- määrärahan Työtehoseuralle kotitllWu-
16140: kasta työtä nyt vihdoinkin tuetaan jatku- den kokeilu- ja tutkimus- sekä valis-
16141: valla valtion avustuksella, ja anomme kun- tustyötä varten.
16142: nioittaen,
16143: Helsingissä 12 päivänä elokuuta ·1958.
16144:
16145: Marja Lahti. Matti Mattila. Hilja Väänänen.
16146: Sylvi Jlalinen. V. E. Svinhufvud. Vieno Simonen.
16147: Kerttu Saala.sti.
16148: IV,Il'- ,_ RaJul. H:o 88.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Niemelä ym.: Määrärahatn. osoittamisesta Savonlinnan lento-
16154: kentän rakentamisekri.
16155:
16156:
16157: E d u s k u n n a 11 e.
16158:
16159: Huomattavan laaja Savonlinnan talousalue näköpiirissä muita suurempia työmaita, jotka
16160: on jatkuvasti puutteellisten liikenneyhteyk- helpottaisivat vaikentuvan työllisyyden hoi-
16161: sien päässä maamme muista osista. Erityi- tamista. Tämä lentokenttätyömaa soveltuisi
16162: sesti ilmaliikenteen puuttuminen on tunnettu yleiseksi työmaaksi hyvin siinäkin suhteessa,
16163: alueella lisääntyvänä haittana. Savonlinnan että siihen voitaisiin sijoittaa luontevasti
16164: läheisyydestä on varattu tarkoitukseen sovel- Säämingissä, Enonkoskella, Kerimäellä ja
16165: tuva alue lentokenttää varten, jonka myös Punkaharjulla työttömiksi joutuvat ihmiset,
16166: valtion viranomaiset ovat todenneet edulli- ilman että työmaa joutuisi ns. siirtotyö-
16167: seksi lentokenttäalueeksi. Myös eduskunta maaksi.
16168: on hyväksynyt viime valtiopäivillä toivomus- Edellä olevaan viitaten anomme kunnioit-
16169: aloitteen kentän rakennustöiden alullesaatta- tavasti,
16170: miseksi.
16171: Savonlinnan talousalueen työllisyyden hoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16172: don kannalta olisi erittäin tarkoituksenmu- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
16173: kaista alottaa Savonlinnan lentokentän rai- kan määrärahan Savonlinnan lento-
16174: vaus- ja rakennustyöt jo tämän syksyn ku- kentän rakennustöiden aloittamiseen.
16175: luessa. Tällä talousalueella ei nimittäin ole
16176: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
16177:
16178: Esu Niemelä. Olavi Lahtela.
16179: Antti J. Ra.ntamaa. Arvo Pentti.
16180: Matti Kekkonen. Ale Holopainen.
16181: V. E. Svinhufvud. Viljo Virtanen.
16182: 365
16183:
16184:
16185:
16186:
16187: Niska.la ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaulirannan-Kola-
16188: rin radan rakennustöiden aloittamista varten.
16189:
16190:
16191: E d u s k u n n a 11 e.
16192:
16193: Kolarissa on vanhastaan tunnettu Juvakai- kuuluva laaja kalsiittinen kalkkikivialue,
16194: senmaan rikas rautamalmiesiintymä, mutta jonka hyväksikäytöstä on laadittu suunni-
16195: se ei ole ollut vielä riittävä kaivostoimi.n.n:an telma kalkki- ja sementtiteollisuuden perus-
16196: aloittamiselle ja radan rakentamiselle. Viime- tamista silmälläpitäen. Sementm valmistus
16197: aikaisissa Geologisen tutkimuslaitoksen ja käsittäisi n. 100 000 tonnia vuodessa. Kal-
16198: Suomen MaJmi Oy:n suorittamissa tutkimuk- kin louhinta, jauhatus ja poltto tyydyttäisi
16199: sissa uudenaikaisilla tutkimusmenetelmillä Pohjois-Suomen kemiaLlisen puuteollisuuden,
16200: on siellä todettu uusia, huomattavasti suu- suunnitellun uuden rautatehtaan sekä raken-
16201: rempia malmiesiintymiä, kuten Rautuvaaran nus- ja maanviljelyskalkin tarpeet. Rauta-
16202: ja Rautul()jan magootiittimalmit ja Tapojoen tien rakentaminen on myöskin tämän teolli-
16203: hematiittimalmi. Vaikka tutkimukset ovat suuden kannattavan käyntiinpanon edelly-
16204: vielä keskeneräisiä ja vaJmistuvat kuluvan tyksenä.
16205: syksyn aikana, voidaan kuitenkin jo nyt to- Kolarin rautamalmialueitten kanssa sa-
16206: deta, että Kolarissa on varmasti niin paljon maan malmijaksoon kuuluvat Ruotsin
16207: ja laadultaan seLlaista rautamalmia, että sitä puolella Kaunisvaaran malmik.entät, joissa
16208: voidaan kannattavasti louhia heti kun kul- ei ole vielä louhintaa aloitettu. Kun Pohjois-
16209: jetuskysymys saadaan ratkaistuksi. Ruotsin malmiradat ja satamat ovat äärim-
16210: Tutkimusten tässä vaiheessa voidaan jo milleen kuormitetut, näin että niiden kulje-
16211: sanoa että Kolarissa varmuudella on kymme- tuskyky ei riitä laajenevan kaivostoiminnan
16212: nili miljoonia tonneja louhintakelpoista mal- kuljetuksiin, niin Kolariin rakennettava rau-
16213: mia ja että louhinta voidaan aloittaa halpaa tatie voisi samalla avata mahdollisuudet myös
16214: avolouhintaa käyttäen. TähåJIJ mennessä to- Kaunisvaaran malmin kuljetuksiin, mikäli
16215: detut malmimäärät v:arovaisestikin arvioiden yhteistoiminnasta ruotsalaisten kanssa voi-
16216: ovat riittävät ainakin miljoonan tonnin vuo- taisiin sopia.
16217: silouhintaa varten, toiset asiantuntijat arvioi- RautatiehaJlituksen toimesta on rautatie-
16218: vat Jouhinruan nousevan 2-6 milj. tonniin tutkimus Kaulirannan-Kolarin välillä suo-
16219: vuodessa. Malmin rautapitoisuudet ovat riit- ritettu ja suUDllJitelma valmistumassa. Radan
16220: tävät, yleensä suuruuslul()kkaa 30-40 %. pituus Kolariin on 106 km. Edullisista
16221: Alustavat rikastuskokeet osoittavat, että mal- maasto-olosuhteista johtuen rakennuskustan-
16222: mista helposti voidaan valmistaa korkealaa- nukset on voitu arvioida keskimääräistä al-
16223: tuista rikastetta. Kuljetusmatka satamaan haisemmiksi, n. 36 milj. mk,fkm, ikokonatis-
16224: on kohtuullinen n. 200 km. Rautamalmin kustannusten noustessa 3.8 miljardiin mark-
16225: menekkiä voidaan pitää varmana. Kaivostoi- kaaru. Tähän tulee lisäksi sivuraide malmi-
16226: minnan aloittamisen esteenä on ainoastaan kalkkikivialueiJle n. 20 km vastaten arviolta
16227: rautatien puuttuminen. Saamiemme tietojen 0.65 miljardin markan kustannusta.
16228: mukaan Otanmäki Oy:n taholta suunnitel- Malmiradan rakentaminen Kaulirannasta
16229: laan kaivostoiminnan aloittamista Kl()larissa Kolariin on alustavien kanruattavaisuuslaskel-
16230: heti, ku.n ratakysymys on ratkaistu. mien mukaan osoittautunut normaalia edul-
16231: Kolarin Äkäsjoella, välittömästi rautamal- lisemmaksi. Radan rakennustyö jo sinänsä
16232: mikentän vieressä, on maamme parhaisiin tarjoaa useiksi vuosiksi erittäin sopivan maa-
16233: 366 IV,215. - KauliramlaD-Kolarin rata.
16234:
16235: kunnallisen työtiJ.aisuuden, eritoten maakun- että Edmkunta ottaisi vuoden 1959
16236: nan läntisessä osassa, missä työttömyysti- tulo- ja menoarvioon 100 m•"ljocnum
16237: lanne on kaikista vaikein. markan~ määrärahan KauUranntm-
16238: Edellä esitettyyn viitaten esitämme, KoZarin radan rakennmtöiden aloitta-
16239: miseksi.
16240: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
16241:
16242: Markus Niskala. :Martti Miettunen. Olavi Lahtela.
16243: 367
16244:
16245: IV,216. - :Rah.al. N:o 35.
16246:
16247:
16248:
16249:
16250: llanta.maa ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkerhotoimin-
16251: nan edistämiseen.
16252:
16253:
16254: E d u s k u n n a 11 e.
16255:
16256: Kuten tunnettua, päättyi vuoden 1957 lo- tavien puunsiementen ja koulitustaimitarhoi-
16257: pussa metsänparannusvarojen käyttö metsä- hin annettavien koulimattomien taimien
16258: kerhotoiminnan edistämiseen. Sen sijaan si- hankkimiseen;
16259: sältyy v:n 1958 valtion tulo- ja menoarvioon c. metsäkerholaisten palkintoihin tai muu-
16260: erityismääräraha tähän tarkoitukseen; Nämä hun palkitsemiseen tunnustuksena heidän
16261: metsäkerhotoiminnan edistämiseen myönnet- työpalstoillaan suorittamistaan, välitöntä tu-
16262: tävät varat suoritetaan yksityismetsätalouden loa tuottamattomista metsänhoitotöistä.
16263: neuvontajärjestöille ja maatalouskerhojärjes- Tarkoitukseen myönnetyn määrärahan suu-
16264: töille. Viimeksi mainitut järjestöt toimivat ruus on jo kolmen vuoden ajan pysynyt
16265: pääasiassa metsäkerholaisiksi sopivan ja ha- suunnilleen samanlaisena n. 6 000 000: -.
16266: luavan nuorison kokoojina sekä erilaisten Tänä vuonna ko. summa pieneni 20 %:lla.
16267: neuvonta- ja työtilaisuuksien järjestäjinä. Kun saatu summa jaetaan vuosittain eri
16268: Metsätalouden neuvontajärjestöt sen sijaan metsänhoitolautakuntien kesken, jäävät ku-
16269: huolehtivat ja vastaavat varsinaisesta metsä- hunkin maakuntaan tulevat käyttövarat var-
16270: alan ammatillisesta neuvonnasta ja ohjauk- sin vaatimattomiksi. Tämä aiheuttaa sen,
16271: sesta. että mm. metsäalan kurssien lukumäärää
16272: Tästä metsäkerhomäärärahasta voivat an- täytyy rajoittaa. Kerholaisille kasvatettaviksi
16273: nettujen ohjeiden mukaan päästä osallisiksi jaettavien taimienkin määrä on pienentynyt
16274: maatalouskerhoyhdistykset, maatalouskerho- viime vuosina, koska koulimattomien taimien
16275: piiriliitot, metsänhoitoyhdistykset ja metsän- hinta on useissa tapauksissa täytynyt mak-
16276: hoitolautakunnat sekä keskusmetsäseurat ja saa jo siinä vaiheessa, kun ne ovat tulleet
16277: Maatalouskerholiitto. Varoja voidaan käyt- kerholaisille. Monia muitakin haittoja on
16278: tää mm.: määrärahan pienuudesta ollut, koska metsä-
16279: a. metsäkerholaisille toimeenpantavista kerhotyöhön pyrkivien nuorten määrä on
16280: kursseista, retkeilyistä ynnä muista tilaisuuk- vuosi vuodelta lisääntynyt ja näin ollen mm.
16281: sista sekä erilaisista metsäalan kilpailuista koulitustaimien kysyntä on vuosi vuodelta
16282: näiden järjestäjille aiheutuvien menojen suo- suurentunut. Tästä metsä/kerhotyön kasvusta
16283: rittamiseen; osoituksena esitetään seuraavassa taulukossa
16284: b. metsäkerholaisten taimitarhoihin tarvit- muutamia lukusarjoja.
16285: Metsä· Kurssit Retkeilyt Kilpailut Taimitarhat Hoitopalstat
16286: kerho· Koulittuja
16287: Vuosi Pitäjiä laisia taimia
16288: pv. os.ott. kpl os.ott. kpl os.ott. kpl 1000 kpl kpl Jaa
16289: 1954 185 1750 149 1347 103 1972 75 1398 380 1722 794 875
16290: 1955 187 2316 207 1742 182 2990 160 5153 703 2980 1315 1471
16291: 1956 206 2846 189 1473 154 2 910 179 3117 956 3337 1472 1608
16292: 1957 208 3 220 148 1428 131 3340 177 4197 1256 3000 1426 1525
16293:
16294: Metsäkerhotoiminnan eräs olennaisin ta- hemmin elämässään joko metsänomistajina
16295: voite on perehdyttää nouseva nuoriso lähi- tai metsätyöstä toimeentulonsa hankkivina
16296: luontoon ja varsinkin metsään, koska maa- joutumaan juuri siihen elämänpiiriin, mitä
16297: seudun nuorison valtava pääosa tulee myö- metsä ja sen jalostetut tuotteet edustavat.
16298: 368 IV,216. - Metsll.kerhotoiminta.
16299:
16300:
16301: Kun metsäkerholaisina tulee toiminnan pii- musta elinkeinossa., jonka varassa maatnln.e
16302: riin kansakoulun käynyttä nuorisoa, joitten talous suurimmalta osalta lepää.
16303: ikä on 14-20 vuotta, ja kun viime vuosina Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
16304: heitä on ollut mukana metsäkerhotoiminnassa tamme kunnioittaen,
16305: noin 7 000-8 000, osoittavat nämäkin seikat,
16306: että metsäkerhotoiminta on myös kasvatuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16307: sellisesti ensiarvoinen, varsinkin koska se tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
16308: pystyy antamaan alustavaa ammattikoke- kan määrärahan metsäkerhotoiminnan
16309: edistämiseen.
16310: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
16311:
16312: Antti J. Rantamaa. Matti Kekkonen.
16313: Eetu Karjalainen. Olavi Lahtela.
16314: Hilja Väänänen. Eemil Partanen.
16315: Leo Hä.ppölä.. Pentti Niemi.
16316: Martti Miettunen. Matti Mattila.
16317: 369
16318:
16319: IV,217. - Rah.al. N:o 36.
16320:
16321:
16322:
16323:
16324: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
16325: mista varten Säämingin kunnan Särkilahdesta saariston
16326: kautta Savonlinnaan.
16327:
16328:
16329: E d u s k u n n a ll e.
16330:
16331: Säämingin kunnan saaristossa asuvien viisituhatta hehtaaria, jotka siten pääsisivät
16332: ihmisten liikenneolosuhteet ovat erittäin han- hyödyttämään elinkeinoelämää ja puunjalos-
16333: kalllJt, jopa kelirikon aikoina suorastaan vaa- tusteollisuutta, koska silloin olisi mahdollista
16334: ralliset. Kuitenkin siellä asuu tuhansia ihmi- kuljettaa puutavara suoraan Kaukopään teh-
16335: siä ja toimii kaikkiaan kuusi koulupiiriä, taille taikka lähimmille rautatieasemille.
16336: mikä osoittaa, että tien tarve on välttämätön. Edelleen tie merkitsisi näiden syrjäisten seu-
16337: Asiaan onkin kiinnitetty huomiota jo var- tujen vähävaraisille pien•tilallisille ratkaise-
16338: hain. Esim. eduskunnan kulkulaitosvalio- vaa taloudellista helpotusta, siitä puhumatta-
16339: kunta teki retken v. 1938 Ruokolahden kun- kaan, että tähän asti eristettyinä olevat saa-
16340: nan Pohjiin tien ja sen lähiympäristön oloi- ristoseudut pääsisivät vihdoinkin maantien
16341: hin tutustuakseen. Valiokunta kävi myös yhteyteen sekä Savonlinnaan että Imatralle.
16342: Säämingin kunnan Särkilahdessa ja Sulka- - Kun ehdottamamme suunta tulisi ylittä-
16343: van kunnan Lohikoskella sekä tutki mahdolli- mään 7 salmea, joiden yhteinen ylitysmatka
16344: suuksia rakentaa suora runkotie Viipurin- lienee noin 1.5 km ja syvyydet neljässä sal-
16345: Imatran-Savonlinnan välille. Valiokunta messa noin 1.5-2.7 m, ja kun koko viili-
16346: totesi yksimielisesti jo silloin, että ko. tie- matka olisi ehkä siinä 35 km, olisi koko suun-
16347: hanke on tarpeellinen, perusteltu ja välttä- nitellun tien suunnalla suoritettava tutkimus,
16348: mätön, joten eduskunta myönsikin vielä sa- jonka pohjalta asia viimeinkin saataisiin
16349: mana vuonna mainitun tien tutkimista var- lopullisesti toteutumaan. Kun tiestä tulisi
16350: ten määrärahan. Työ aloitettiin v. 1939, epäilemättä eräs Suomen kauneimpia turisti-
16351: mutta sodan syttymisen vuoksi se jäi kesken. teitä, olisi kenties heti alkuun se rakennet-
16352: Tämä osoittaa, miten jo 20 vuotta sitten tava leveydeltäänkin sen mukaiseksi.
16353: asiaan on kiinnitetty valtiovallan taholta Vielä haluamme korostaa kahta näkökoh-
16354: vakavaa huomiota ja ryhdytty ensimmäisiin taa: kun tien saaminen näille saaristoseu-
16355: toimenpiteisiin suunnitelman toteuttamiseksi. duille on siellä asuvien ihmisten elinehdoista
16356: Mutta jos ko. tie rakennettaisiin päätty- tärkein ja kiireellisin, ovat sekä Säämingin
16357: vä.ksi Säämingin kunnan Särkilahteen, jäisi kunta että saariston asukkaat jo ryhtyneet
16358: koko hanke ratkaisevasti kesken. Niinpä se asiaa jouduttamaan ja uhrauksia pelkäämättä
16359: olisikin rakennettava :kulkemaan Säämingin rakentaneet siitä erään osan Särkilahden ja
16360: saariston kautta ja päättymään Savonlin- Saukonsaaren välillä, mutta vain valtiovallan
16361: naan. Tällöin olisi noudateltava linjaa Särki- asiaan puuttuminen voi - kuten ymmärret-
16362: lahdesta Saukonsaareen - Pesolansaareen tävää on - saattaa tiehankkeen kokonaisuu-
16363: - Kongonsaareen - Pahaniemeen - Rito- dessaan toteutumaan; toiseksi: Mikkelin
16364: saareen - Ikoinniemeen - Hirvaslahteen, läänin maakuntaliiton viime vuoden kesällä
16365: missä se yhtyisi Savonlinnaan johtavaan järjestämään retkeilyn osanottajat tutustui-
16366: maantiehen. Silloin lyhenisi Vuoksenniskan- vat tähän tiesuunnitelmaan sekä laajojen
16367: Savonlinnan välinen matka noin yli 50 km, asiakirjojen, karttojen ja Säämingin kunnan
16368: mikä tietenkin olisi erittäin ratkaiseva paran- edustajien esittämien lausuntojen että itse
16369: nus. Lisäksi tien vaikutuspiiriin tulisivat paikalla •tapahtuneen retkeilyn avulla; mu-
16370: valtavat metsärikkaudet noin kaksikymmentä- kana oli sekä tie- ja vesirakennushallituksen
16371: 4 7 E ,6817/5•8
16372: 370 IV,217. - Särkilahden-Savonlinnan maantie.
16373:
16374:
16375: että kulkulaitosministeriön arvovaltaisia edus- mättöminä, joten myös oikeudenmukaisuus-
16376: tajia, ja tällöin todettiin yksimielisesti, että syistä olisi tässä selostettu tiehanke kiireelli-
16377: ensinnä:kin ko. tie olisi aivan välttämätön, sesti toteutettava.
16378: sillä niin suorastaan avuttomina joutuvat Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
16379: ihmiset noissa saaristoi~a elämään, ja toi- tamme,
16380: seksi se parantaisi Imatran ja Savonlinnan
16381: välistä liikenneyhteyttäkin perustavaa laatua että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16382: olevalla tavalla, joten tiellä olisi myös kautta- tulo- ja menoll!rvioon 15 000 000 mar-
16383: kulkutienä merkitystä. kan määrärahan tutkimuksen toimitta-
16384: Vihdoin korostamme, että näillä luonnon- miseksi ja työn aloittamiseksi maan-
16385: kauniilla seuduilla asuvat ihmiset joutuvat tien rakentamista varten Säämingin
16386: veronmaksajina ja muutenkin täyttämään kunnan Särkilahdesta saariston kautta
16387: kaikki kansalaisten velvollisuudet lyhentä- Savonlinnan kaupunkiin.
16388: Helsingissä 30 päivänä heinä:kuuta 1958.
16389:
16390: Antti J. Rantamaa. Yrjö Sinkkonen.
16391: A. Härkönen. Aili Siiskonen.
16392: Esu Niemelä. Niilo Nieminen.
16393: Edvard Pesonen. A. F. Airo.
16394: Wiljam Sarjala. Onni Mannila.
16395: 371
16396:
16397: IV,218. - Rah.al. N:o 37.
16398:
16399:
16400:
16401:
16402: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen rauta-
16403: tieliikennepaikan uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi.
16404:
16405:
16406: E d u s k u n n a ll e.
16407:
16408: Maamme rautatielaitokselle asetetaan mm. kautuvat määräpaikkansa mukaan niin, että
16409: kuljetuskysymyksissä yhä suurempia vaati- päivittäin voitaisiin valmistaa perille saakka
16410: muksia. Ei riitä se, että henkilöliikenne kye- j"qna Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään, Tam-
16411: tään suorittamaan etukäteissuunnitelman - pereelle, Riihimäelle, Helsinkiin (Pasila),
16412: aikataulun - mukaan, vaan myös tavara- Iisalmeen, Savonlinnaan, Varkauteen, Iis-
16413: liikenteeseen, jonka massatavarakuljetukset vedelle ja kaksi junaa päivittäin Kouvolaan,
16414: muodostavat valtaosan rautatien suorituk- Kuopioon, Outokumpuun ja Joensuuhun
16415: sissa, pitäisi saada henkilöliikenteelle omi- sekä 5--7 junaa päivittäin Kotkaan. Tämän
16416: naista suunnitelmallisuutta nopeine, perille liikenteen lisäksi olisi myös paikallisen ja
16417: saakka sellaisinaan kulkevine junineen. Tä- lähiliikenteen hoidossa monia tärkeitä järjes-
16418: hän ei ole vielä päästy sentähden, että ns. telyjä suoritettava.
16419: järjestelyasemat, joiden tehtävänä olisi täl- Ratapihansa epäkäytännöllisyyden ja vä-
16420: laisten junien valmistaminen, eivät siihen häraiteisuuden vuoksi ei Pieksämäki kuiten-
16421: pysty puutteellisten ratapihojensa vuoksi. kaan pysty valmistamaan edellä lueteltuja
16422: Rataverkko jakautuu käytännön kokemus- junia, vaan sen on pakko pitää silmämää-
16423: ten ja liikennetutkimusten perusteella kuu- ränä vain määrättyjen ilmansuuntien mukai-
16424: teen lajittelualueeseen, joiden keskipisteenä sen liikenteen hoitamista saadakseen vaunut
16425: toimivat järjestelyasemat Riihimäki, Tam- kulkemaan edelleen. Täten valmistetaan ju-
16426: pere, Seinäjoki, Oulu, Pieksämäki ja Kou- nia etelään Kouvolan, länteen Jyväskylän ja
16427: vola. Näiden pitäisi kunkin kyetä valmista- Haapamäen, pohjoiseen Kuopion ja Iisalmen
16428: maan sellaisia tavarajunia, että ne vaunumää- ja itään Savonlinnan, Varkauden ja Joen-
16429: ristä riippuen kulkisivat mahdollisimman suun vaihdettaviksi, jolloin on vielä erikoi-
16430: kauas, mieluimmin perille saakka kokonai- sesti vaunujen kulkua hidastavaa se, että
16431: sina junina, jolloin välillä olevat järjestely- mainituista asemista vain Kouvolalla on jär-
16432: ja muut asemat säästyisivät niiden osalta jestelyratapiha, muiden ratapihojen ollessa
16433: vaihtotöistä, ja jolloin nämä junat ja samalla tarkoitettuja vain junakohtaus- ja paikal-
16434: myös niissä olevat vaunut joutuisivat mah- lista liikennettä varten. Edellämainitut suo-
16435: dollisimman nopeasti jopa etukäteissuunni- rat junat ja myös niissä olevat vaunut pys-
16436: telman mukaisesti perille. Heikkotehoiset ja tyisivät kulkemaan perille vajaassa vuoro-
16437: vähäraiteiset järjestelyasemamme kykenevät kaudessa, nyt vaunut sen sijaan viipyvät
16438: tekemään junia vain seuraavalle järjestely- matkalla useampia vuorokausia, jolloin ku-
16439: tai väliasemalle saakka, jonka on puolestaan kin vaihtopaikka ja sitä seuraava rataosuus
16440: tehtävä junia niistä seuraavalle jne. Tällai- vievät keskimäärin lf2-l vuorokautta. Tämä
16441: sesta aiheutuu suunnatonta ajanhukkaa ja osoittaa, että ei edes sitä alkeellisinta vaati-
16442: vaunujen viipymistä matkalla kohtuuttoman musta, että junat kulkisivat koskemattomina
16443: kauan. Vaunusto viipyy kulkuajastaan 60% ja kokonaisina järjestelyasemalta toiselle,
16444: järjestely- ja väliasemilla. pystytä toteuttamaan, puhumattakaan siitä
16445: Järjestelyasemista on Pieksämäki rataver- edellämainitusta suunnitelmanmukaisuuden
16446: kon koko itäisen ja koillisen lajittelualueen ja taloudellisuuden periaatteesta, jonka kui-
16447: keskipiste. Sinne kertyy päivittäin eri suun- tenkin pitäisi olla järjestelmän perusteena.
16448: nilta 35--40 junalla noin 1 500 vaunua mat- Edellä selostettujen tosiasioiden perusteella
16449: kalla eri puolille Suomea. Nämä vaunut ja- olisi Pieksämäen ratapihaa laajennettava
16450: 372 IV,218. - Pieksämäen ra.utatieliikenne.
16451:
16452:
16453: niin, että se pystyisi täyttämään sille ase- nesolmukohdan kertakaikkiseksi ja ratkaise-
16454: tetut suuret vaatimukset liikenteemme yh- vaksi uudelleensuunnitteluksi ja sen toteut-
16455: tenä tärkeimmistä solmukohdista. Vähimpänä tamiseen, olisi ensimmäisenä vaiheena myön-
16456: tavoitteena on 12 uuden täysipitkän raiteen nettävä varat edellä laajasti perusteitujen
16457: ja niihin kuuluvien laitteiden rakentaminen uudistusten tutkimista ja suunnittelua var-
16458: ensi tilassa. ten. Vain täten aloittaen ja sen jälkeen
16459: Pieksämäen liikennesolmukohdan kerta- vieden koko suurisuuntainen uudistusohjelma
16460: kaikkiseksi uudelleen järjestämiseksi vaadi- vaiheittain läpi, päästään Pieksämäen lii-
16461: taan monia, tarkkaa suunnitelmallisuutta ja kennesolmun ja sen kautta mm. Mikkelin-
16462: huomattavia kustannuksia vaativia peruskor- Kouvolan-Helsingin suuntaan, Jyväskylän
16463: jauksia. Niinpä viime vuonna arvioitiin -Haapamäen-Tampereen ja Haapamäen-
16464: esim. tavararatapihan uudelleen järjestelyn Seinäjoen suuntaan, Pieksämäen-Kuopion
16465: tulevan maksamaan n. 350 milj. mk, henkilö- -Oulun suuntaan, Pieksämäen-Huutokos-
16466: ratapihan uudelleen järjestelyn n. 150 miij. ken-Savonlinnan-Imatran suuntaan ja vih-
16467: mk sekä aivan välttämättömästi rakennetta- doin Pieksämäen-H uutokosken-.:V arkauden
16468: van uuden asematalon, millä korvattaisiin -Joensuun suuntaan käyvän liikenteen no-
16469: nykyinen, jo kauan sitten todellakin aikansa peuttamiseen, järkiperäistämiseen ja kaikin-
16470: elänyt ja joka suhteessa erittäin epäkäytän- puoliseen tehostamiseen.
16471: nöllinen, ahdas ja tarkoitukseensa nykyiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16472: vaatimukset huomioon ottaen täysin soveltu- nioittavasti,
16473: maton asemarakennus, n. 100 milj. mk. Kun
16474: kysymykseen tulevat näin laajakantoiset ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16475: suuria kustannuksia kysyyät uudelleenjär- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
16476: jestelyt, on ensimmäiseksi tavoitteeksi ase- kan määrärahan Pieksämäen rautatie-
16477: tettava näiden uudistusten huolellinen tut- liikennepaikan uudistussuunnitelmien
16478: kiminen ja suunnittelu. Jotta päästäisiin aloittamiseksi ja kehittämiseksi.
16479: järjestelmälliseen alkuun Pieksämäen liiken-
16480: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
16481:
16482: Antti J. Rantamaa. Antti Kukkonen. Hilja Väänänen.
16483: Kalle Käntäräinen. Olavi Lahtela. E. Hietanen.
16484: IV,219. - Rah.al. N: o 38.
16485:
16486:
16487:
16488:
16489: Rantamaa y.m.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen pu-
16490: helinverkon laajentamiseen.
16491:
16492:
16493: E d u s k u n n a ll e.
16494:
16495: Maamme puhelinverkon tarkastelu osoittaa, tyillä varoilla perustamaan. Viime aikoina
16496: että varsinkin maan syrjäisillä seuduilla on on vuosittain posti- ja lennätinlaitoksen toi-
16497: puhelinkeskuksia suhteettoman harvassa, mesta perustettu keskimäärin 50 uutta pu-
16498: jopa useat paikkakunnat ovat kokonaan il- helinasemaa ja n. 30 puhelupaikkaa. Kuiten-
16499: man puhelinyhteyksiä. Siten saattaa lähim- kin on posti- ja lennätinhallituksessa tätä
16500: pään puhelinkeskukseen tai puhelimeen olla nykyä myönteistä ratkaisua odottamassa n.
16501: matkaa kymmenisen kilometriä ja useissa ta- 650 puhelinaseman tai puhelupaikan perusta-
16502: pauksissa enemmänkin. Puhelinkeskusten ol- mista tarkoittavaa anomusta, kun vuoden
16503: lessa näin harvassa tulevat puhelimen han- 1957 alussa oli kaikkiaan 625 vastaavan-
16504: kintakustannukset puhelinliittymää varten laista anomusta. Asian näin ollen ja jotta
16505: tarvittavan pitkän tilaajajohdon vuoksi liian syrjäseutujen asujaroisto tuntisi, että senkin
16506: kalliiksi syrjäseutujen heikossa taloudelli- oloja yritetään valtion taholta kohentaa,
16507: sessa asemassa olevalle väestölle ja niin se olisi varsinkin tällaisten seutujen puhelin-
16508: joutuu jatkuvasti kärsimään puhelimen yhteyksiä välttämättä lisättävä nopeammassa
16509: puuttumisen aiheuttamista vaikeuksista. tahdissa kuin tähän asti. Näin ollen suunni-
16510: Etenkin sairaustapauksissa sekä tulipalojen teltaessa maaseudun taloudellisten olojen ke-
16511: ja muiden onnettomuuksien sattuessa on hittämiseen tähtääviä toimenpiteitä olisi koh-
16512: tämä varsin valitettavaa. Myöskin viran- distettava aivan erikoista huomiota syrjäis-
16513: omaisille - sekä valtion että seurakunnan ten seutujen puhelinolojen parantamiseen,
16514: ja kunnan - tuottaa puhelinyhteyksien sillä puhelinyhteyksien aikaansaaminen kuu-
16515: puuttuminen monenlaista hankaluutta yleis- luu epäilemättä niihin ensisijaisiin tarpei-
16516: ten asioiden hoidossa. siin, joita tällaiset seudut olojensa kohenta-
16517: Puhelinverkon laajentamisen ja uusien miseksi kipeästi kaipaavat, minkä johdosta
16518: puhelinasemien perustamisen välttämättö- kunnioittaen ehdotamme,
16519: myyttä syrjäisille seuduille osoittaa mm. se,
16520: että posti- ja lennätinhallituksesta saadun il- että Eduskunta ottaisi vuoden 1.959
16521: moituksen mukaan tulee posti- ja lennätin- tulo- ja menoarvioon syrjäseutujen
16522: hallitukselle puhelinasemien ja puhelupaikko- puhelinverkon laajentamista ja pamn-
16523: jen perustamista tarkoittavia uusia anomuk- tamista varten tarkoitetun määrära--
16524: sia vuosittain enemmän kuin vastaavana ai- han 150 000 000 markan suuruisena..
16525: kana kyetään tarkoitusta varten myönne-
16526: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
16527:
16528: Antti J. Rantamaa. Martti Miettunen. Eino Roine.
16529: Matti Kekkonen. Eeli Erkkilä. Esu Niemelä.
16530: Eemil Partanen. 'V. E. Svinhufvud. P. Puhakka.
16531: Artturi Jämsen. Eetu Karjalainen. Tahvo Rönkkö.
16532: J. Mustonen. Ale Holopainen. Siiri Lehmonen.
16533: Aleksi Kiviaho. Toivo Kujala. Olavi Lahtela.
16534: Antti Kukkonen. Hannes Paaso. Viljami Kalliokoski.
16535: Aarre Marttila. Kuuno Honkonen. Wiljam Sarjala.
16536: Matti Liinamaa. Hugo Manninen. Niilo Ryhtä.
16537: 874
16538:
16539: IV,220. - Rah.al. N: o 39.
16540:
16541:
16542:
16543:
16544: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yUopiston
16545: filosofisen ja teknillisen tiedekunnan toiminnan aloitta-
16546: miseksi.
16547:
16548:
16549: E d u s k u n n a II e.
16550:
16551: Viitaten niihin perusteluihin ja näkökoh- varattaisiin tarvittava määräraha. Edellä ole-
16552: tiin, jotka on esitetty Oulun yliopistolakiesi- vaan viitaten ehdotamme kunnioittaen,
16553: tyksen ja sen eduskuntakäsittelyn yhtey-
16554: dessä, olisi välttämätöntä, että opetustyö Ou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16555: lun yliopiston filosofisessa ja teknillisessä tulo- ja menoarvioon 85 000 000 mark-
16556: tiedekunnassa voitaisiin aloittaa jo syksyllä kaa Oulun yliopiston filosofisen ja
16557: 1959. Suoritettujen tutkimusten mukaan toi- teknillisen tiedekunnan toiminnan
16558: minnan aloittaminen olisi mahdollista, jos aloittamiseksi.
16559: valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1959
16560: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
16561:
16562: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä..
16563: 375
16564:
16565: IV,221. - Rah.al. N: o 40.
16566:
16567:
16568:
16569:
16570: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivallwsken-Pu-
16571: dasjärven rautatietä varten.
16572:
16573:
16574: E d u s k u n n a ll e.
16575:
16576: V altakunnan suunnittelutyön toteuttami- olisi jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otet-
16577: nen alueellisesti edellyttää niiden kysymysten tava määräraha kyseisen ratatyön alkuun
16578: ratkaisua, jotka muodostavat pahimman es- saattamiseksi ja jatkosuunnitelman tutkimi-
16579: teen myönteiselle kehitykselle. Koillis-Poh- seksi.
16580: janmaan yhdistäminen rautatiellä rannikkoon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16581: on välttämättömyys talouselämän kehittämis- nioittaen,
16582: edellytysten luomiseksi.
16583: Vaikka tällä hetkellä tutkimukset ovat kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16584: keneräiset siitä, mihin rata olisi rannikolla tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
16585: suunnattava, niin sen ei pitäisi estää Taival- kaa Taivalkosken-Pudasjärven rata-
16586: kosken-Pudasjärven osan rakentamissuun- työn alkamiseksi ja jatkosuunnan tut-
16587: nitelman toteuttamista. Huomioon ottaen kimiseksi.
16588: Pohjois-Suomen vakavan työttömyystilanteen
16589: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
16590:
16591: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.
16592: 376
16593:
16594: IV,222. - Rah.al. N: o 41.
16595:
16596:
16597:
16598: V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Ka1'ja-
16599: lan karjanhoitokoulun Talo Oy:n kiinteistön lunastami-
16600: seksi valtiolle.
16601:
16602: E d u s k u n n a ll e.
16603:
16604: Kun Pohjois-Karjalan tietopuolinen kar- lun saattamiseksi valtion omistukseen varoi-
16605: janhoitokoulu kaksikymmentäluvun alussa neen ja velkoineen. Tämä senkin vuoksi,
16606: siirrettiin Joensuusta Hammaslahteen, perus- että valtio omistaa jo nyt sanotun yhtiön
16607: tettiin silloin Pohjois-Karjalan karjanhoito- osakekannasta, joka on 300, yli kolmasosan
16608: koulun Talo Oy, jonka toimesta ryhdyttiin eli 112 kpl. Nämä osakkeet ovat joutuneet
16609: rakentamaan uutta koulutaloa sanotulle kou- valtion haltuun sen johdosta, että suuri
16610: lulle. Yhtiön osakkeita merkitsivät muuta- joukko osakkeenomistajista jätti aikanaan
16611: mat kunnat ja meijerit, mutta suurimmalta osakkeensa arvottomina leimauttamatta sen
16612: osalta osakkeet ovat olleet yksityisten, karja- vuoksi, että osakkeista ei koskaan ole mak-
16613: asiasta innostuneiden henkilöiden hallussa, ja settu mitään osinkoja, koska kaikki varat on
16614: näiden toimesta koulurakennushanketta ryh- käytetty koulun ylläpitämiseen. Talo Oy:llä
16615: dyttiin toteuttamaan, käyttäen siinä hyvin on tällä hetkellä lainaa valtiolle 2 700 000
16616: runsaasti talkootyötä. Näin saatiin karjan- markkaa. Velan hoitaminen voidaan jär-
16617: hoitokoulua varten koulutalo. jestää vain uutta velkaa ottamalla. Sen
16618: Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun Talo vuoksi Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun
16619: Oy:n tehtävänä on jatkuvasti ollut koulu- Talo Oy: n toivomuksena on, että koulu
16620: talon hoitaminen ja ylläpitäminen niin, että otettaisiin valtion haltuun. Ottamalla vas-
16621: koulu on siinä voinut toimia. Tähän kou- tatakseen yhtiön valtion velan 2 700 000 mk
16622: luun on jatkuvasti ollut pyrkijöitä - enem- ja juokseviin menoihin tarvittavan määrä-
16623: män kuin mitä oppilaiksi on voitu ottaa. rahan 300 000 mk valtio saisi omistukseensa
16624: Tällaisen koulun ylläpitäminen on vaatinut 30 oppilaalle varatun koulutalon, jonka
16625: sanotulta osakeyhtiöltä sitkeitä ponnisteluja yhteyteen kuuluu kaksi vuotta sitten raken-
16626: ja onkin johtanut siihen, että velkavaroilla nettu saunarakennus, jossa alakerrassa sau-
16627: on koulua täytynyt kunnostaa. Näin sen- nat ja pesutupa ja toisessa kerroksessa
16628: vuoksi, että kiinteistössä toimiva Pohjois- agronomiopettajan ja emännän asunnot.
16629: Karjalan karjatalouskoulu ei ole kyennyt Koko kiinteistö on palovakuutettu 16 mil-
16630: suorittamaan omaa osuuttaan koulutalolle joonasta markasta.
16631: määrätystä vuokra-arvosta, vaan on maksa- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
16632: nut Talo Oy:lle vain valtiolta saamansa tamme kunnioittaen,
16633: osuuden 65 %, jonka edellä mainittu yhtiö
16634: on käyttänyt kokonaisuudessaan kiinteistön että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16635: kunnostamiseen. Yhtiön taloudelliset mah- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
16636: dollisuudet ylläpitää ja kehittää koulua ajan kohdalle 3 000 000 markan määrärahan
16637: vaatimusten mukaisesti näyttävät tällä het- Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun
16638: kellä riittämättömiltä. Sen vuoksi yhtiö- Talo Oy :n omistaman kiinteistön lu-
16639: kokous 14 päivänä maaliskuuta 1955 yksi- nastamiseksi valtiolle.
16640: mielisesti päätti ryhtyä toimenpiteisiin kou-
16641: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
16642:
16643: Vieno Simonen. Elis Manninen.
16644: Ale Holopainen. Toivo Niiranen.
16645: Antti Kukkonen. Pauli Puhakka.
16646: Esa Timonen. Vilho Turunen.
16647: Varma K. Turunen. R. Hallberg.
16648: 377
16649:
16650: IV,223. - Rah.al. N: o 42.
16651:
16652:
16653:
16654:
16655: Svinhufvud ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen Kan-
16656: kaan sankarihauta-alueen kunnostamiseen.
16657:
16658:
16659: E d u s k u n n a ll e.
16660:
16661: Luovutetun Karjalan useimmat sankari- dostettu toimikunta laadituttanut yksityis-
16662: vainajat on haudattu Lappeenrannan, ,Joen- lrohtaisen suunnitelman, joka nyt on valmis-
16663: suun ja Luumäen sankarihautoihin. Kah- tunut. Kuvanveistäjäin kesken järjestetyssä
16664: delle edellä mainitulle hautausmaalle on pys- kilpailussa on toimikunta yksimielisesti hy-
16665: tytetty muistomerkit. Sensijaan on Luumäen väksynyt kuvanveistäjä Arvi Tynyksen luon-
16666: Kankaan sankarihauta, joka sijaitsee vilk- noksen ,,Siunaus". Suunnittelu- ja kilpailu-
16667: kaasti liikennöidyn Lappeenrannan-Kouvo- kustannukset oru voitu suorittaa kerättyjen
16668: lan maantien varrella, vielä ilman pysyvää lahjoitusvarojen avulla, joilla kuitenkaan ei
16669: muistomerkkiä. Sitä koristavat vain suuri voida rahoittaa varsinaista patsashanketta.
16670: puuristi ja yksinkertaiset kukkaistutukset, Hauta-alueen järjestelystä ja istutuksista ai-
16671: joten se ei ole arvoaan vastaavassa kunnossa. heutuvat kustannukset on laaditun suunni-
16672: Luumäen sankarihautoihin on haudattu n. telman mukaan arvioitu n1. 400 000 markaksi
16673: 200 vainajaa, jO'ista 146 nimeltä tunnettua. sekä muistopatsaan valmistaminen ja pysty-
16674: Tunnettujen vainajieru kotipaikat ovat seu- tys n. 2 500 000-3 000 000 markaksi.
16675: raavissa kunnissa: Antrea, Heinjoki, Hiitola, Ottaen huomioon asian tärkeyden ja sen
16676: Ihantala, Impilahti, Ilomantsi, Johannes, hoitamisen välttämättömyyden ja toiselta
16677: Jääski, Kirvu, Kivennapa, Kurkijoki, Kuole- puolen rahoittamisvaik:eudet, varsinkin kun
16678: manjärvi, Koivisto, Käkisalmi, Kanneljärvi, kaikki asianomaiset siirtoseurakunnat jo on
16679: Lumivaara, Luumäki, Muolaa, Pyhäjärvi, lakkautettu ja niiden varat käytetty muihin
16680: Räisälä, Sakkola, Suistamo, Suojärvi, Säkki- tarkoituksiin, ehdotamme edellä esitetyn pe-
16681: järvi, Uusikirkko, Uukuniemi, Vahviala, rusteella kunnioittaen,
16682: Valkjärvi, Viipuri, Vuoksela, Vuoksenranta
16683: ja Äyräpää, eli kuntia lähes koko luovute- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16684: tulta alueelta. tulo- ja menoarvioon Luumäen pitäjän
16685: Muistomerkin pystyttäminen Luumäen Kankaan hautausmaalla sijaitsevan
16686: hautausmaaliekin on ollut vireillä pienem- sankarihauta-alueen kunnostamiseen
16687: män toimikunnan' piirissä jo vuodesta 1950. ja hautamuistomerkin teettämiseen
16688: Karjalan Liiton aloitteesta on v. 1956 muo- 3 000 000 markan määrärahan.
16689: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
16690:
16691:
16692: V. E. Svinhufvud. Matti Miikki. R. Hallberg.
16693: Antti J. Rantamaa. Meeri Kalavainen. Erkki Tuuli.
16694: Arvo Pentti. Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
16695: Ale Holopainen. Kaarlo Kajatsalo. 'Viljami Kalliokoski.
16696: Hilja Väänänen. Eemil Luukka. Juha Rihtniemi.
16697: Pentti Pekkarinen. Johannes Virolainen. Victor Procope.
16698: A. F. Airo. Nestori Kaasalainen. Georg C. Ehrnrooth.
16699: Olavi Lahtela. Veikko Hyytiäinen. Erkki Hara.
16700: Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen. J oh. Wirtanen.
16701: Valto Käkelä. Matti Kekkonen. Erkki Koivisto.
16702: 48 E 68!7/58
16703: 378
16704:
16705: IV,224. - Ra.h.al. N:o 43.
16706:
16707:
16708:
16709:
16710: Svinhufvud ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoinsalmen
16711: sillan rakennustöiden aloittamiseen.
16712:
16713:
16714: E d u s k u n n a ll e.
16715:
16716: Lappeenrannasta Ta:ipalsaa~en kautta Sa- Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen on
16717: vitaipaleelle johtava maantie on hyväkuntoi- kauan ollut vireillä ja on asiassa vuonna
16718: nen tyydyttäen liikenteen ta;rp,eet. Kirjamoin 1957 tehty kaksi eduskunta-aloitetta. Tie-
16719: salmi muodostaa kuitenkin vaikean haitan ja vesirakennushallituksen toimesta on tutki-
16720: liikenteelle. Salmen yli välittää liikennettä mus- ja suunnittelutyöt saatu käytännölli-
16721: 20 tonnia kuormaava moottorilossi. Vilk- sesti katsoen valmiiksi, joten työt voitaisiin
16722: kaimpina aikoina se ei kykene palvelemaan aloittaa, kunhan määrärahat saadaan. Tai-
16723: liikennettä tyydyttävällä tavalla, vaan usein palsaaren, Lappeen, Lappeenrannan ja Lau-
16724: ruuhkautuu pitkiä ajoneuvojonoja molemmin ritsalan työttömyys tulee edelleenkin muo-
16725: puolin lossirantaa. Raskaan käytön seurauk- dostumaan huomattavan suureksi, tämä seu-
16726: sena lossi menee usein epäkuntoon Hsäten tuhan kuuluu eräisiin maamme huomatta-
16727: siten viivytyksiä. Mainittakoon tässä yhtey- viin työttömyysalueisiin. Sen helpottami-
16728: dessä, että lossin kunnossapitokustannukset seksi olisi siis tehtävä kaikki voitava.
16729: esim. vuonna 1957 olivat noin 4.5 milj. mark- Sillan rakentamiskustannusten arvioidaan
16730: kaa. Kun ottaa huomioon lirkenteen vilkkau- nousevan noin 280 milj. markaksi, josta ensi
16731: den, aiheutuu lossiyHtyksen hitaudesta niin tilassa tarvittaisiin 100 milj. markkaa pen-
16732: suurta ajanhukkaa, että se alentaa kuljetus- gerrys- ym. töitten aloittamiseen.
16733: ten kannattavuutta ja lisää kustannuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16734: Esimerkiksi Taipalsaarelta Lappeenrantaan< nioittaen,
16735: puutavaraa ajaviita autoilta menee joka
16736: päivä hukkaan n. yksi työtunti. Jo vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16737: 1956 suoritetun liikennelaskelman mukaan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
16738: kulki mainittuna talvena lossin kautta moot- kan määrärahan Kirjamoinsalmen
16739: toriajoneuvoja noin 680 tonnia vuorokau- sillan rakentamistöiden aloittamiseen
16740: dessa. Erikoisesti kesäkaudella on liikenne TaipaZsaaren kunnassa.
16741: viime vuosina ollut vielä huomattavasti vilk-
16742: kaampaa.
16743: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
16744:
16745: V. E. Svinhufvud. Matti Miikki.
16746: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen.
16747: Johannes Virolainen.
16748: 379
16749:
16750: IV,225. - Rah.al. N:o 44.
16751:
16752:
16753:
16754:
16755: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvoilan--Tavastilan
16756: runkotien rakennustöiden aloittamiseksi.
16757:
16758:
16759: E d u s k u n n a II e.
16760:
16761: Kymenlaakson teollisuusmaakunnan etelä- rakennuskohteeksi edelle kaikkia muita
16762: pohjoissuuntaiset maantieyhteydet raskasta teitä. Kymenlaakson Aluesuunnitelma r. y:n
16763: ja nopeata liikennettä silmälläpitäen ovat toimesta maakunnan tuotantO- ja liikelaitok-
16764: huonot. Tiet ovat heikk:orakenteisia ja suun- sille osoittama tiedustelu näyttää, että kai-
16765: taukseltaan vanhanaikaisia. Tielaitoskomitean kesta etelä-pohjoissuuntaisesta liikenteestä,
16766: vuonna 1954 julkaiseman mietinnön mukaan ottaen huomioon maantie- ja rautatie- ja
16767: on eräs runkoteistä ehdotettu Kymenlaakson uittokuljetukset, tulisi ko. tielle sen valmis-
16768: akselille, nimittäin Tavastilan-Kouvolan tie, tuttua siirtymään n. 22% liikenteestä ja
16769: jonka tehtävänä olisi palvella paitsi maa- vain maantie- ja rautatieliikenne huomioi-
16770: kuntaa, sen teollisuutta ja satamakuljetusta, den, kokonaista 40 %. Tämä vastaa jo pel-
16771: myös välillisesti Päijänteen itäpuolisia kästään teollisuuden kuljetuksina n. 400-
16772: alueita ja Savon talousaluetta. Tien etelä- 500 raskaan ajoneuvon päivittäistä liikennöi-
16773: osan suunta on vahvistettu ja muun osan mistä sanotulla tiellä.
16774: tutkimukset ovat niin pitkällä, ettei raken- Koska Kymenlaakson Tavastilan-Kouvo-
16775: nustöiden aloittamiselle ole teknillisiä es- lan runkotien rakentaminen on myös valta-
16776: teitä. kunnallisesti tärkeä työkohde ja koska maa-
16777: Kymenlaakson teollisuus- ja satamatoimen kunnan työttömyyslukujen on odotettavissa
16778: kehittyminen on suuresti riippuvainen ko. entisestään nousevan, olisi tien rakentami-
16779: tiestä, sillä uittokuljetuksen nykyistä kapa- seen kiireellisenä ryhdyttävä.
16780: siteettia ei juuri käy lisääminen ja teolli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
16781: suuslaitosten lyhyt etäisyys satamista puol- kunnioittaen,
16782: taa taloudellista maantiekuljetusta, jolloin
16783: rasitettu rautatie vapautuu raskaille kauko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16784: kuljetuksille. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
16785: Koko maakunta, niin kunnat kuin teolli- markan suuruisen määrärahan Kouvo-
16786: suuskin on tämän tien aikaansaamisen ta- lan--Tavastilan runkotien rakennus-
16787: kana ja onkin asettanut tieverkoston raken- töiden aloittamiseksi.
16788: tamisohjelmassaan tämän tien ensisijaiseksi
16789: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
16790:
16791: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
16792: 380
16793:
16794: IV,226. - Rah.al. N: o 45.
16795:
16796:
16797:
16798:
16799: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Luu-
16800: mäen rataosan oikaisutöiden aloittamiseksi.
16801:
16802:
16803: Eduskunnalle.
16804:
16805: Jo vuonna 1934 rautatiehallitus ehdotti, pon välillä olisi loivennettava, on 4 300 m,
16806: että Lappeenrannan-Elisenvaaran rautatie- ja kaaria, joita olisi loivennettava, 1 300 m.
16807: rakennuksen yhteydessä olisi rakennettava Tällaiset työt, jotka olisi lisäksi suoritettava
16808: uusi rata Lappeenrannasta Luumäelle Vuok- liikenteen alaisella radalla, nousevat kustan-
16809: senniskalta länteenpäin suuntautuvan rauta- nuksiltaan uuden rakentamista kalliimmiksi.
16810: tieliikenteen helpottamiseksi ja jouduttami- Lappeenrannan-Luumäen rataoikaisun pi-
16811: seksi. Vuonna 1936 ratasuunta tutkittiin ja tuus tulisi olemaan 27.6 km. Nykyisen Lap-
16812: laadittiin siitä kustannusarviot. Syystä tai peenrannan-Raipon-Luumäen rataosan pi-
16813: toisesta rataa ei kuitenkaan silloin raken- tuus on 37.2 km, joten rataoikaisusta matka
16814: nettu. Sotien jälkeen, kun Lappeenrannan Lappeenrannasta Kouvolaan ja vientisata-
16815: kautta kulkeva liikenne suuntautui pää- miin lyhenisi 9.6 km: llä. Tavaraliikenne
16816: asiassa länteen, rakennettiin Lappeenran- Lappeenrannan ja Imatran seudun laajen-
16817: nan-Simolan rataan, Raipon liikennepaikan tuvista suurteollisuuslaitoksista on jatku-
16818: luona länteen kaartuva yhdyskaari Kouvo- vasti lisääntymässä ja Lappeenrannan-Rai-
16819: lan-Vainikkalan radalla. Tämä yhdyskaari pon rataosa muodostaa niinollen yhä vai-
16820: ei kuitenkaan poista niitä hankaluuksia, joita keammaksi käyvän pullonkaulan liikenteen
16821: on olemassa aikanaan paljon pienempää ja kehityksessä.
16822: rajoitetumpaa liikennettä varten rakennetulla Kaakkois-Suomen kauppakamari pitää ra-
16823: rataosalla Lappeenranta-Hytti-Raippo. taoikaisutyön suorittamista eräänä tärkeim-
16824: Nykyinen Lappeenrannan-Raipon välinen mistä edellytyksistä koko Vuoksenlaakson
16825: rata jyrkkine nousuineen (12.5 o/ 00 ) määrää teollisuuden kehitykselle ja ensimmäisenä
16826: koko Kouvolan-Lappeenrannan-Parikkalan osana oikoradan Lappeenranta-Luumäki-
16827: rataosan junien suurimmat sallitut nousut Hamina toteutumisesta. Kauppakamarin ja
16828: ja junapainot. Kun tämän rataosan muilla Vuoksenlaakson kuntien toimesta pidetyissä
16829: osilla on enintään 10 o/ 00 nousu, tietää tämä neuvottelutilaisuuksissa on myös rautatie-
16830: sitä, että Lappeenrannan-Raipon rataosan hallitus yhtynyt kannattamaan tämän rata-
16831: vuoksi koko Kouvolan-Lappeenrannan-Pa- oikaisun suorittamista kiireellisenä. Lappeen-
16832: rikkalan rataosalla junien painoa on pie- rannan-Luumäen oikaisun kokonaiskustan-
16833: nennettävä 4/5 osalla muilla osilla sallitusta nukset ovat n. 960 milj. markkaa. Kun
16834: junapainosta. Vastaavasti on esim. pika- ja Imatran ja Lappeenrannan alueet ovat vai-
16835: henkilöjunien 10 °/00 kaltevuudessa sallitusta keita työttömyyskeskuksia, merkitsisi raken-
16836: 110 km/t nopeudesta 12.5 o/ 00 kaltevuudessa nustyön aloittaminen syksy- ja talviaikaan
16837: vähennettävä 90 km/t:iin eli 22 %. Lap- huomattavaa helpotusta näiden alueiden työl-
16838: peenrannan-Raipon rataosan pienisäteiset lisyystilanteessa ja vähentäisi vastaavalta
16839: haarat (r.min. 300 m) pienentävät osaltaan osalta valtion sanottujen alueiden työttömyy-
16840: junien nopeutta ja painoa. Tämän rataosan den torjumiseksi Osoitettavia määrärahoja.
16841: rakenteen muuttamiselle sellaiseksi, että siinä Kun kysymys on niinkin huomattavasta
16842: olisivat samat suurimmat nousut ja kaaret ratatyöstä, on työvoimaviranomaisten taholta
16843: kuin yleensä vaaditaan, ei ole taloudellisia kuitenkin katsottu, ettei tarkoitukseen voida
16844: edellytyksiä, sillä siksi huomattavia ja varoja myöntää työllisyysvaroja, ennenkuin edus-
16845: kysyviä nämä muutokset olisivat. Sellaista kunta on periaatteeessa asian ratkaissut.
16846: nousupituutta, joka Lappeenrannan ja Rai- Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme,
16847: IV,226. - Tuuli ym. 381
16848:
16849: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 peenrannan ja Luumäen välisen rata-
16850: tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan oikaisun rakennustöiden aloittamiseksi.
16851: markan suuruisen määrärahan Lap-
16852: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
16853:
16854: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
16855: Erkki Hara.. Juha. Rihtniemi.
16856: 382
16857:
16858: IV,227. - Rah.al. N:o 46.
16859:
16860:
16861:
16862:
16863: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuammatteja
16864: edistävän kurssitoiminnan järjestämiseen.
16865:
16866:
16867: Eduskunnalle.
16868:
16869: Valtioneuvosto asetti vuonna 1953 komi- tymään pois kotiseudultaan ja nam heiken-
16870: tean, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus tämään yhteisiä taloudellisia olojamme, eri-
16871: maaseutuväestön ammatillisen ja teknillisen koisesti maaseudulla.
16872: taidon kohottamiseksi järjestämällä erimuo- Kun valtaosalla maaseudun väestä ei ole
16873: toista pysyvää kurssitoimintaa sille väestön mahdollisuutta saada varsinaista ammatil-
16874: osalle, jolla ei ole mahdollisuutta saada pe- lista koulutusta, olisikin tämä puute pyrit-
16875: rusteellista ammattiopetusta jo toimivissa tävä poistamaan järjestämällä maaseudun
16876: oppilaitoksissa. väelle, eritoten maaseudun nuorille, maaseu-
16877: Nykyinen maatilatalouden hoito asettaa dun elinkeinoihin pohjautuvaa pysyvää am-
16878: harjoittajalleen yhäti uusia vaatimuksia. Ei matillista kurssitoimintaa.
16879: voida enää katsoa riittävän pojan isältään Yllä olevaan ja edellä mainitun komitean
16880: tai tyttären äidiltään oppimien työtaitojen, mietintöön viitaten kunnioittavasti ehdo-
16881: koska käytännön työelämä vaatii nykyisin tamme,
16882: monipuolisia tietoja ja taitoja. Edelleen on
16883: maaseudulla alkanut ilmaantua yhä enene- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16884: vässä määrin erilaisten ammattihenkilöiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
16885: tarvetta. Ammattiopetuksen puuttuessa tätä kaa maaseudun elinkeinoihin ja am-
16886: tarvetta ei ole voitu tyydyttää, vaan varsin matteihin pohjautuvan kurssitoimin-
16887: monet maaseudun nuoret ovat joutuneet siir- nan järjestämiseksi maaseutuväeUe.
16888: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
16889:
16890: Eino Uusitalo. Aarre Marttila.
16891: Matti Liinamaa. Veikko Savela.
16892: 383
16893:
16894: IV,228. - Rah.al. N: o 47.
16895:
16896:
16897:
16898:
16899: Uusitalo ym. : Määrärahan osoittamisesta Alavuden seudun
16900: yhdistetyn maatalous- ja kotiteollisuuskoulun rakennus-
16901: suunnittelua varten.
16902:
16903:
16904: Eduskunnalle.
16905:
16906: Alavuden pitäjässä toimii yksivuotinen den keskimäärin n. 5 000. Valiokunnan mie-
16907: kiinteä mieskotiteollisuuskoulu, samoin yksi- lestä on maatalouskoulun perustamista Etelä-
16908: vuotinen naiskotiteollisuuskoulu. Molemmat Pohjanmaalle pidettävä tarpeen vaatimana
16909: koulut toimivat erittäin puutteellisissa oloissa täyttämään sitä aukkoa, mikä maataloudelli-
16910: rakennusten suhteen, jopa niin puutteelli- sen ammattiopetuksen saantimahdollisuuk-
16911: sissa, että maataloushallituksen vuosittain sissa tämän maakunnan kohdalla nykyisin
16912: myöntämää kunnossapitomäärärahaa ei kat- on. Sijaintinsa puolesta on Alavuden kun-
16913: sottu tarkoituksenmukaiseksi enää myöntää, taa pidettävä sopivana kysymyksessä olevaan
16914: vaan tähdennettiin uusien rakennusten ai- tarkoitukseen."
16915: kaansaamista. Molempien kotiteollisuuskoulu- Edelleen vuonna 1953 asetettu maatalous-
16916: jen koulutilojen uudelleen rakentaminen liit- koulukomitea pitää tarkoituksenmukaisena
16917: tyy kuitenkin oleellisesti Alavuden ja ympä- maatalouskoulun perustamista ko. alueelle.
16918: ristöpitäjien suunnitteleman maatalouskou- Paikkakunnan väestön taholta on myöskin
16919: lun aikaansaamiseen, koska on pyrkimys toimittu tehokkaasti asian eteenpäin viemi-
16920: muodostaa koulukokonaisuus, jossa toimisivat seksi. Alavuden kunta on sitoutunut luovut-
16921: maamieskoulu, siinä tavallinen maamieskoulu- tamaan tarvittavan maa-alueen koulun tar-
16922: linja ja maatalousteknillinen linja, lisäksi peita varten. Nyt vain tarvittaisiin nopeita
16923: mies- ja naiskotiteollisuuskoulut sekä mah- toimenpiteitä valtiovallan taholta.
16924: dollisesti karjatalouskoulu. Että Alavudella toimivien mies- ja nais-
16925: Maatalouskoulun perustamisen tarpeelli- kotiteollisuuskoulujen kiireellisiin rakennus-
16926: suus paikkakunnalle on todettu jo kauan. uudistuksiin päästäisiin käsiksi, olisi ensiksi
16927: Maatalousneuvos V. R. Lehtosen puheenjoh- saatava kokonaissuunnitelma tarvittavista
16928: dolla toiminut maatalousopetustoimikunta koulutiloista ja sen jälkeen vähin erin tär-
16929: mietinnössään vuodelta 1945 ehdottaa, että keysjärjestyksessä suunnitelmaa toteutettava.
16930: ko. seudulle olisi saatava maamieskoulu. Siksi eduskunnan olisi varattava kiireimmi-
16931: Vuonna 1952 Alavuden maamieskoulun pe- ten määräraha oppilaitoksen suunnittelua
16932: rustamista tarkoittavaa toivomusaloitetta kä- varten.
16933: sitellessään eduskunnan maatalousvaliokunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16934: mietinnössään n: o 29 lausuu mm. seuraavaa: nioittavasti,
16935: ,Siinä osassa Etelä-Pohjanmaata, joka tulisi
16936: kuulumaan perustettavaksi ehdotetun koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16937: vaikutuspiiriin, ei nykyisin ole toiminnassa tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
16938: yhtään maatalousoppilaitosta, vaikka sano- kan suuruisen määrärahan Alavuden
16939: tulla alueella on n. 7 000 yli 2 ha:n suu- seudun yhdistetyn maatalous- ja koti-
16940: ruista tilaa, tilaluvun ollessa muualla maassa teollisuuskoulun rakennussuunnittelua
16941: jo toiminnassa olevia maatalouskouluja koh- varten.
16942: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
16943:
16944: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä.
16945: 384
16946:
16947: IV,229. - Rah.al. N:o 48.
16948:
16949:
16950:
16951:
16952: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maa-
16953: seudun asunto-olojen parantamiseksi.
16954:
16955:
16956: E d u s k u n n a 11 e.
16957:
16958: Sekä viljelijä- että kuluttajaväestön ja edullisinta työttömyyden torjumisessa. Täl-
16959: koko kansan etu on, että maamme maatalous- löin vältytään siirtotyömaista ja suurista
16960: ja muut tilat saadaan mahdollisimman elin- yleiskustannuksista sekä saadaan omatoimi-
16961: kelpoisiksi. Kun otetaan huomioon, että ra- suuteen nojautuen pienillä lainavaroilla run-
16962: kennuspääoma muodostaa yksistään maa- saasti työtilaisuuksia.
16963: taloustilan koko pääomasta keskimäärin Rakennuslainoihin maaseudun asunto-olo-
16964: 70 %, on maaseudun rakennusolojen paran- jen parantamiseksi on vuodesta 1955 lähtien
16965: tamistoimintaan kiinnitettävä mitä suurinta osoitettu vuosittain 1850 000 000 mk, kulu-
16966: huomiota. Niiden parantaminen ei ole suin- vaa vuotta 1958 lukuunottamatta, jolloin ai-
16967: kaan yksinomaan sosiaalinen kysymys, vaan van järjettömästi tämä määräraha pienen-
16968: suuressa määrin myös taloudellinen kysymys nettiin 1 400 000 000 markaksi. Ensi vuo-
16969: maatilataloutemme kilpailukykyä ajatellen. deksi onkin kaiken järjen nimessä määrä-
16970: Sitäpaitsi asunto-olot ovat suuressa osassa rahaa lisättävä, koska se todellisuudessa ei
16971: maatamme jatkuvasti erittäin huonot. Työtä merkitse valtiolle lainkaan lisämenoja, vaan
16972: siis on. Esteen tälle työlle muodostavat puut- pienentyvien työllisyysmenojen vuoksi sillä
16973: tuvat varat, korkea korko ja velkojen in- on aivan päinvastainen vaikutus.
16974: deksisidonnaisuus. Kaiken edellä olevan perusteella · ehdotan
16975: Kaikki merkit viittaavat siihen, että työn kunnioittaen,
16976: puutetta tulee maaseudulla jatkuvasti ole-
16977: maan. Toisaalta on jo aika luopua järjettö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
16978: mistä työttömyysmenoista ja siirtotyömaista. tulo- ja menoarvioon 2 500 000 000
16979: Maaseudun rakennus- ja asunto-olojen pa- markan suuruisen siirtomäärärahan
16980: rantamiseen liittyvä rakentamistoiminta on, käytettäväksi rakennuslainoihin maa-
16981: kuten useissa yhteyksissä on jo todettu, mitä seudun asunto-olojen parantamiseksi.
16982: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
16983:
16984: Veikko Vennamo.
16985: 385
16986:
16987: IV,230. - Bah.al. N: o 49.
16988:
16989:
16990:
16991:
16992: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Nurmekset~t-lisalmen
16993: yhdysradan rakentamismahdollisuuksien tutkimista varten.
16994:
16995:
16996: Eduskunnalle.
16997:
16998: Maamme rautatieverkoston kehittämistä ja tieyhteys myös Nurmeksen ja Iisalmen vä-
16999: laajentamista suunniteltaessa on otettava lille. Tämä yhdysrata tekisi mahdolliseksi
17000: huomioon ennen kaikkea taloudelliset tarkoi- Pielisen länsipuolella olevien metsävarojen
17001: tuksenmukaisuusnäkökohdat. entistä kannattavamman hyväksikäytön. Sitä
17002: Viime aikoina on ilmennyt yhä voimak- paitsi sen avulla saataisiin suora yhteys lä-
17003: kaampia pyrkimyksiä saada Pohjois- ja Itä- himpään satamakaupunkiin Raaheen, mikä
17004: Suomen luonnonvarat nykyistä enemmän puolestaan helpottaisi mahdollisuuksia koko
17005: palvelemaan talouselämää, mikä olisi omansa maan ja erikoisesti Pohjois- ja Itä-Suomen
17006: helpottamaan mainittujen valtakunnan osien elinkeinoelämälle tärkeiden teollisuuslaitosten
17007: asukkaiden elinehtoja. Rautatieverkoston perustamiseen kyseiselle alueelle.
17008: puutteellisuudesta aiheutuu vielä nykyisin Edellä olevin perusteluin ehdotan kun-
17009: se, että useilla alueilla teollisuutemme tärkein nioittaen,
17010: raaka-aine, puu, jää kannattavan metsätalou-
17011: den ulkopuolelle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
17012: Myös Pielisen vesistön länsipuolella on tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
17013: näitä nolla-alueita. Tämän vuoksi ja koska markan suuruisen arviomäärärahan
17014: metsätalous muodostaa suurelle osalle asuk- Nurmekset~t-Iisalmen yhdysradan ra-
17015: kaista näillä tienoilla pääasiallisen toimeen- kentamismahdollisuuksien tutkimista
17016: tulolähteen, olisi välttämätöntä saada rauta- varten.
17017: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
17018:
17019: Veikko Vennamo.
17020:
17021:
17022:
17023:
17024: 49 E 6Wt' /518
17025: VALTIOPÄIVÄT
17026: 1958
17027:
17028: LIITTEET
17029: V
17030:
17031: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
17032: TOIVOMUSALOITTEET.
17033:
17034:
17035:
17036:
17037: HELSINKI 1958
17038: VALTIONEUVOSTON XIBJAPAINO
17039: Säästöpaukkilain ja postisäästöpaokldlain muuttamista, korkorasituksen
17040: lieventämistä ja indeksiehdon aiheuttamien haittojen poistamista
17041: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
17042: 891
17043:
17044: V,l. - Lagmot. N: o 45. V,l. - Lak.al. N: o 45.
17045:
17046:
17047:
17048:
17049: Österholm m. fl.: Förslag tt'll lag om änd- Österholm ,m.. : Ehdotus laiksi säästöpank-
17050: ring av 2 § lagen om sparbanker. kilain 2 §:n muuttamisesta.
17051:
17052:
17053: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
17054:
17055: Enligt 4 § Iagen om sparbanker den 17 Heinäkuun 17 päivänä 1931 annetun sääs-
17056: juli 1931 skola sparbanksstadgar innehålla töpankkilain 4 §: n mukaan säästöpankin
17057: bestämmelse bl. a. angående sparbankens säännöissä pitää mm. olla määrättynä säästö-
17058: firma. Men nägot stadgande i likhet med pankin toiminimi. Säästöpankkilaissa ei ole
17059: det i 3 § 2 mom. banklagen av den 17 mars sellaista säännöstä kuin maaliskuun 17 p: nä
17060: 1933 finnes ej i sparbankslagen. 1933 aunetun pankkilain 3 § : n 2 kohdassa.
17061: En del sparbanksstadgar innehälla visser- Muutamien säästöpanimien säännöissä on
17062: ligen föreskrift om vilket spa;rbankens fir- todellakin määrätty, mikä kyseessä olevan
17063: manamn är pä finska och vilket pä svenska. säästöpankin toiminimi on suomeksi ja mikä
17064: Komplikationer ha dock i dylika fall upp- ruotsiksi. Hankaluuksia on kuitenkin tällai-
17065: stätt vid anmäJan om firmanamnet tili han- sissa tapauksissa syntynyt ilmoitettaessa toi-
17066: delsregistret. minimi kaupparekisteriin.
17067: Emellertid kräva praktiska synpunkter att Kuitenkin käytännölliset näkökohdat vaa-
17068: firma;namnet kan brukas antingen pä finska tivat, että toiminimeä voidaan käyttää joko
17069: eller svenska beroende pä kundernas moders- suomen- tai ruotsinkielisenä riippuen asiak-
17070: mäl. Samma skäl som pä sin tid motiverade kaiden äidinkielestä. Samat syyt, mitkä aikoi-
17071: intagandet av ovannämnda moment i bank- naan aiheuttivat yllämainitun lainkohdan ot-
17072: lagen talar för att även i sparbankslagen tamisen pankkilakiin, tukevat sitä ajatusta,
17073: införa en liknaude bestämmelse. että samankaltainen säännös myöskin otettai-
17074: siin säästöpankkilakiin.
17075: I lagen om sparbanker borde därför infö- Säästöpankkilakiin olisi sen takia otettava
17076: ras ett stadgande om att sparbank är berät- säännös säästöpankin oikeudesta käyttää sekä
17077: tigad att använda säväl finsk- som svensk- suomen- että ruotsinkielistä toiminimeä.
17078: spräkigt firmanamn.
17079: Med hänvisning tili det som ovan fram- Viitaten ylläolevoon ehdotetaan,
17080: hällits föresläs,
17081: että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
17082: att Riksdagen måtte godkänna föl- luvan lakiehdotuksen:
17083: jande lagförslag:
17084:
17085:
17086: Lag Laki
17087: om ändring av 2 § lagen om sparbanker. säästöpankkilain 2 § :n muuttamisesta.
17088: I enlighet med Riksdagens beslut skall Eduskunnan päätöksen mukaisesti muute-
17089: 2 § lagen om sparbanker den 17 juli 1931 taan säästöpankkilain 2 § näin kuuluvaksi:
17090: erhälla följande ändrade lydelse:
17091:
17092: 2 §. 2 §.
17093: Förutom postsparbank mä icke annan pen- Postisäästöpankkia lukuunottamatta älköön
17094: ninginrättning än sädan, som i 1 § omförmä- mikään muunlainen kuin 1 § :ssä mainittu
17095: 392 V,l. - BUatöpankkilaJå.
17096:
17097:
17098: les, i sitt firmanamn eller eljest för angi- rahailad.tos toiminimessään tai muutoin toi-
17099: vande av sin verksamhet använda benämnin- mintaansa osoittamaan käyttäkö nimitystä
17100: gen ,sparbank.". ,säästöpankki".
17101: Sparbank är berättigad att använda såväl Säästöpankilla on oikeus käyttää sekä suo-
17102: finsk- som svenskspråkigt firmanamn. men- että ruotsinkielistä toiminimeä.
17103: Denna lag träder i kraft den 195 . Tämä laki tulee voimaan päivänä
17104: kuuta 195 .
17105: Helsingfors den 8 augusti 1958. Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
17106:
17107: .John Österholm. Grels Teir. Bertel Lindh.
17108: G. Henriksson. Nils Meinander. Atte Pakkanen.
17109: Verner Korsbäck
17110: 393
17111:
17112: V,2. - La.k.al. N:o 46.
17113:
17114:
17115:
17116: Sarjala ym.: Ehdotus laiksi postisäästöpankkilain muutta-
17117: misesta.
17118:
17119: Eduskunnalle.
17120:
17121: Huhtikuun 2 päivänä 1948 annetun posti- min ratkaistavista pulmista. Tämän ohella
17122: säästöpankkilain 32 § :n mukaan ne posti- myöskin työllisyyden ylläpitäminen kuntien
17123: säästöpankin liikkeessä kertyvät varat, joita vapaiden töiden avulla edellyttäisi luoton-
17124: ei tarvita liikkeen hoitamiseen, voi posti- saannin nykyistä tarkoituksenmukaisempaa
17125: säästöpankin hallitus sijoittaa muun ohella järjestelyä. Nykyisinhän useimmat kunnat
17126: myös kunnille myönnettäviin lainoihin. Huo- joutuvat jatkuvasti hoitamaan investoin-
17127: mattavasta luotontarpeestaan huolimatta kun- tiensa rahoituksen luotonsaannin osalta mitä
17128: nat kuitenkin ovat viime vuosina päässeet suurimmassa epävarmuudessa, vaikka kysy-
17129: osallisiksi postisäästöpankin lainanannosta myksessä ovatkin lakien niille asettamat vel-
17130: vain suhteellisen vähäisessä määrässä. Kun vollisuudet. Olisikin vähintään kohtuullista,
17131: nimittäin postisäästöpankin koko luotonanto että samalla kun kunnille annetaan runsaasti
17132: vuoden 1957 päättyessä oli 44 837.2 miljoo- varoja vaativia investointivelvollisuuksia, val-
17133: naa markkaa, oli kuntien osuus siitä ai- tion hallinnassa olevat rahalaitokset mahdol-
17134: noastaan 3 205.6 miljoonaa markkaa eli vain lisuuksiensa mukaan hoitaisivat luoton anta-
17135: 7.1 % sekä muille kuin valtiolle annetusta misen näihin tarkoituksiin. Todettakoon tässä
17136: luotostakin vain 12.3 %. Likimääräisen ar- yhteydessä, että kansaneläkelaitos nykyisen
17137: vion mukaan muodostaa postisäästöpankin kansaneläkelain tultua voimaan voi entistä
17138: kunnille antama luotto ainoastaan noin 7 % paremmin tyydyttää kuntien luotontarvetta,
17139: niiden luotonoton koko määrästä. Merkille mutta sen sijaan postisäästöpankin lainan-
17140: pantavaa on, että varsinkin maalaiskunnat anto kunnille lienee tänä vuonna entistäkin
17141: ovat tässä suhteessa jääneet epäedulliseen vähäisempää.
17142: asemaan, sillä niiden koko luotonotto posti- Kuntien luotonsaannin keskittäminen val-
17143: säästöpankista oli viime vuoden päättyessä tion hallinnassa oleviin rahalaitoksiin toisi
17144: vain 1 098.6 miljoonaa markkaa, mikä on mukanaan ilmeisiä etuja. Näin ensinnäkin
17145: 2.5 % pankin koko luotonannosta ja noin vapautettaisiin paikallisten rahalaitosten luo-
17146: 5 % niiden koko luotonotosta. tonantoa paikkakunnan elinkeinoelämän tar-
17147: Viimeaikaisen yhteiskunnallisen kehityksen peisiin. Kunnat joutuvat nimittäin olojen
17148: mukanaan tuomat uudistukset ovat merkin- pakosta varsin usein kääntymään paikkakun-
17149: neet kuntien varojentarpeen oleellista kasva- nalla toimivien säästöpankkien, osuuskassojen
17150: mista entisestään. Koulujen, sairaaloiden, sekä muiden rahalaitosten puoleen tarvites-
17151: huoltolaitosten ja muiden rakennusten perus- saan luottoa. Etuna olisi myös pidettävä
17152: tamiskustannusten rahoituksessa onkin ollut sitä, että keskitetyn luotonannon avulla usein
17153: verorasituksen kohtuuttoman nousun välttä- varsin ratkaisevaatikin voitaisiin helpottaa
17154: miseksi turvauduttava laajassa mitassa lai- kuntien toimenpiteitä työllisyyden ylläpitä-
17155: nanottoon. Kuntien vuotuinen lainantarve on miseksi, varsinkin jos valtion hallinnassa ole-
17156: nykyisin arviolta yli 10 miljardia markkaa, vien rahalaitosten lainanantotoimenpiteet so-
17157: josta määrästä eri luottolaitosten osuus lienee pivalla tavalla liittyisivät valtion työllisyys-
17158: noin kaksi kolmasosaa ja valtion yksi kol- lainojen myöntämiseen.
17159: masosa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17160: Sen vuoksi, että pääosa kuntien investoin- nioittaen,
17161: titoiminnasta on lainsäännöksiin sidottua
17162: taikka muutoin välttämätöntä, on luottokysy- että Eduskunta hyväksyisi seu1·aa-
17163: myksestä erityisesti nykyisen rahankireyden van lakiehdotuksen:
17164: vallitessa muodostunut kunnille eräs vaikeim-
17165: 50 E 68'7/58
17166: 694 V,2. - Postisä.ästöpankkila.ki.
17167:
17168:
17169: Laki
17170: postisäästöpankkilain muuttamisesta.
17171: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä huhtikuuta 1948 annetun
17172: postisäästöJ>ankkilain (269/48) 32 § näin kuuluvaksi:
17173: 32 §. 5) lainoihin velkakirjaa vastaan, josta vai-
17174: Ne postisäästöpankin liikkeessä kertyvät tio tai kunta on mennyt takuuseen tai joiden
17175: varat, joita ei tarvita liikkeen hoitamiseen, vakuudeksi annetaan valtion obligatioita tai
17176: voi postisäästöpankin hallitus sijoittaa: muita valtiovarainministeriön hyväksymiä
17177: 1) ensisijaisesti lainoihin kunnille; arvopapereita;
17178: 2) valtion antamiin tai sen takaamiin 6) lainoihin, joiden vakuutena on posti-
17179: taikka muihin valtiovarainministeriön hy- säästöpankin säästökirja;
17180: väksymiin obligatioihin tai muihin valtion 7) talletuksiin valtiovarainministeriön hy-
17181: antamiin, valtiovarainministeriön hyväksy- väksymiin rahalaitoksiin.
17182: miin velkasitoumuksiin; Edellä 4, 5 ja 6 kohdassa mainitut sijoi~
17183: 3) lyhytaikaisiin lainoihin valtiolle; tukset on tehtävä valtiovarainministeriön
17184: 4) lainoihin kiinteistökiinnitystä vastaan vuosittain vahvistaman suunnitelman mu-
17185: enintään viiteenkymmeneenviiteen sadalta kaan tai sen erikseen antaman suosituksen
17186: kiinteistön arvosta; perusteella.
17187:
17188: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
17189:
17190: Wlljam Sa.rjala. Tahvo Rönkkö. Onni Mannila.
17191: Eeli Erkkilä.. Verner Korsbä.ck Matti Ba.i.pala.
17192: Artturi Jä.msen. Nestori Kaasalainen. Mauri Seppä.
17193: Yrjö Sinkkonen. Aili Siiskonen. Viljo 'Virtanen.
17194: .Arvo Sä.velä.. Bertel Lindh. Usko Seppi.
17195: .Arvo Ahonen. Toivo A.ntlla. Veikko Hyytiäinen.
17196: Veikko Helle. Eemil Partanen. A. Härkönen.
17197: Toivo Frima.n. Aarre Marttila. Arvo Pentti.
17198: 395
17199: V,S. - Toiv.al. N:o 153.
17200:
17201:
17202:
17203:
17204: Eskola ym.: Korkorasituksen lieventämisestä.
17205:
17206:
17207: E d u s k u n n a 11 e.
17208:
17209: POOkkeuksellisen korkea korkokanta ja raha estää myös tuotannollisen elämän kehi-
17210: lainojen indeksisidonnaisuus ovat tuoneet tystä ja tekee työllisyyden hoitamisen yhä
17211: talouselämäämme erään vaikean ja rasitta- vaikeammaksi sekä johtaa pääomien ja työ-
17212: van ongelman. 1\fainitut ilmiöt johtuvat lä- voiman epätarkoituksen mukaiseen käyttöön.
17213: hinnä yleisten pääomien niukkuudesta ja Vaikka rahapoliittiset ratkaisut eivät välit-
17214: rahan arvon alenemisesta. Rahapolitiikalla tömästi kuulu maan hallitukselle, niin on sen
17215: on tietenkin pyrittävä edistämään pääoman pyrittävä johtamaan yleistä talouspolitiikkaa
17216: muodostusta ja talletusten lisääntymistä. niin, että pääoman muodostus lisääntyy ja
17217: Yleinen etu vaatii turvaamaan säästäjäin yrittäjäkunnalla on käytettävissä riittävästi
17218: oikeudet. Toisaalta on kuitenkin tässä varot- halpaa rahaa erikoisesti tuotannolliseen, uusia
17219: tava pysyväisesti turvautumaata sellaisiin työpaikkoja antavaan toimintaan.
17220: keinoihin, jotka tekevät rahan liian kalliiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17221: lainapääomaa tarvitsevalle yrittäjälle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17222: Nykyinen korkea korkokanta ja lainojen
17223: indeksiehto ovat jo johtaneet siihen, että mo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
17224: net yrittäjät eri aloilla näitten erikoisrasi- sellaisiin toimenpiteisiin, jotka loisivat
17225: tusten suuruuden vuoksi ovat joutuneet vai- edellytykset korkokannan alentamiselle
17226: keuksiin, jotka horjuttavat heidän muuten ja lainoissa sovellettavan indeksiehdon
17227: elinkelpoisia yrityksiään. Tämän vuoksi tar- rasittavuuden keventämiselle.
17228: vitaan nopeasti keventäviä tekijöitä. Kallis
17229: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
17230:
17231: Kusti Eskola. Ale Holopainen. Niilo Ryhtä.
17232: Onni Mannila. Kalle Kämäräinen.
17233: 396
17234:
17235: V,4. - Toiv.al. N: o 154.
17236:
17237:
17238:
17239:
17240: Vennamo: Lainakoron alentamisesta.
17241:
17242:
17243: Eduskunnalle.
17244:
17245: Koko kansamme etu on, että yrittäjätoi- vahvistuisi tai aina;kin tarvikkeiden hintojen
17246: mintamme kilpailulcykyisyyttä - esiintyipä nousu estyisi.
17247: tämä yrittäjätoiminta maatalouden, teollisuu- Voidaan siis todeta, että lainakoron alen-
17248: den ja kaupan tai minkä muun elinkeinoelä- tamisella olisi kaikilla aloilla edullinen vaiku-
17249: män alalla tahansa - parannettaisiin. Mitä tus. Lukuisat pätevät taloustieteilijät ovat
17250: suotavinta myös olisi, että t~mä kilpailu- :kuluneina vuosina olleet myös tällä kannalla.
17251: kyvyn parantaminen tapahtuisi kansalais- Lisäksi on sanomattakin selvää, kuinka tär-
17252: temme elintasoa millään tavalla alentamatta. keä lainakoron alentaminen on nimenomaan
17253: Eräs yrittäjätoimintamme huomattavista nyt, kun maamme on joutunut taloudellisten
17254: kustannustekijöistä on korkea korkokanta. vaikeuksien kouriin.
17255: Jos tätä korkeata velkakorkoa alennettaisiin, Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
17256: niin tästä johtuen ei vain kansantaloutemme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17257: kilpailukyky paranisi, vaan kansalaisemme vomuksen,
17258: saisivat muullakin tavoin helpotusta jokapäi-
17259: väiseen toimeentuloonsa. Asumiskustannukset että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17260: alenisivat ja asuntotuotanto lisääntyisi, kul- kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
17261: jetuskustannukset pienenisivät ja kulutus- lainakorkomme jatkuvaksi ja asteittai-
17262: tavaroitten aleneva hintakehitys yleisestikin seksi alentamiseksi muitten maitten
17263: yleiselle lainakoron tasolle.
17264: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
17265:
17266: Veikko Vennamo.
17267: 397
17268:
17269: V,5. - Toiv.al. N': o 155.
17270:
17271:
17272:
17273:
17274: V. A. Virtanen ym.: Toimenpiteistä antolainauskoron alenta-
17275: miseksi ja indeksisidonnaisuuden lieventämiseksi.
17276:
17277:
17278: E d u s k u n n a II e.
17279:
17280: Käsitellessään vuoden 1958 tulo- ja meno- iflaatiota edistävä vaikutus: kuluttajahan
17281: arviota hyväksyi eduskunta lausuman siitä, joutuu maksamaan näin syntyneen lisäkus-
17282: että antolainaukseen käytettävien indeksi- tannuksen, sama kuluttaja, joka esiintyy
17283: ehtojen haitallisten seurausten poistamiseen myös säästäjänä. Lisäksi se houkuttelee vas-
17284: olisi tarmokkaasti ryhdyttävä. tuuntunnottornia yrittäjiä liikkeelle vastuun-
17285: Tämä eduskunnan lausuma toivomus ei tuntoisten jäädessä syrjästä katsojiksi.
17286: ainakaan vielä ole johtanut minkäänlaisiin Kaikkeen edellä olevaan viitaten olisikin
17287: tuloksiin. Korkea ja kovin kirjava indeksi- mielestämme koron alentamiseen antolainauk-
17288: ·korko aiheuttaa jatkuvasti suuria häiriöitä sissa päästävä ensi tilassa. Samoin olisi saa-
17289: koko talouselämällemme. Varsinkin vähä- tava nykyinen sekava antolainojen indeksi-
17290: varaiset omakotien rakentajat, asunto-osak- sidonnaisuus tal'lkistetuksi ja mieluimmin
17291: keiden omistajat ja monet pienyrittäjät ovat kokonaan poistetuksi. Nykyinen olotila aiheut-
17292: joutuneet ylipääsemättömien vaikeuksien taa ikohtuuttomuuksia koko talouselämäl-
17293: eteen. Samaa on sanottava myös maamme Iemme ja siten aiheettomasti nostaa jo muu-
17294: aivan kohtuuttoman !korkeasta korkokannasta. tenkhi korkeata kustannustasoamme.
17295: Näitä molempia on puolustettu sillä, että Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
17296: säästäjien asema voidaan vain näin suojata. nioittaen eduskunnan hyvli!ksyttäväksi toivo-
17297: On tOtta, että säästäjät ovat joutuneet yhteis- muksen,
17298: ktmna.sSamme sangen usein luovuttamaan ras-
17299: kaan panoksen yhteiskunnan hyväksi. Mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17300: eikö se ole aina tapahtunut juuri siitä syystä, menpiteisiin antolainauskoron alenta-
17301: että inflaatio on ryöstänyt heidän säästönsä? miseksi ja indeksisidonnaisuuden lie-
17302: Korkealla korolla ja lainojen indeksisidonnai- ventämiseksi tai poistamiseksi.
17303: suudella on mitä suurimmassa määrässä
17304: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
17305:
17306: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. .Anni Flinck.
17307: Eino Raunio. G. Henriksson. Lars Lindeman.
17308: Meeri Kalavainen. Sulo Hostila. Arvo Ahonen.
17309: Veikko Helle. Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen.
17310: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Kalle Matilainen.
17311: Lyyli Aalto. 0. Lindblom. Väinö Tikkaoja.
17312: Edvard Pesonen. Kaarlo Pitsinki. Onni Hiltunen.
17313: K. F. Haapasalo.
17314: V,6.- Toiv.al. N:o 156.
17315:
17316:
17317:
17318:
17319: Vellll&DlO: PankkilaiMjen indeksiehdon aiheuttamien haitto-
17320: jen poistamisesta.
17321:
17322:
17323: Eduskunnalle.
17324:
17325: Tunnettu tosiasia on kaikkien niiden omien lainojen indeksiehdon aikaansaamasta talou-
17326: kotien omistajien ja rakentajien kuin myös dellisesta rasituksesta ja taloudellisesta
17327: talonpoikaisväestön ja asutustilallisten kes- uhasta. Tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi
17328: kuudessa, jotka ovat joutuneet käyttämään voidaan käyttää useita eri keinoja, ilman
17329: pankkiluottoja kotiensa. rakentamiseen ja tilo- että tallettajien etuja millään tavalla. louka-
17330: jensa kunnostamiseen, että enemmän tai vä- taan, eivätkä ne missään tapauk&essa -saavu-
17331: hemmän epämääräinen indeksiehtorasitus tettavaan yleiseen etuun nähden muodostu
17332: nostaa. heidän pankkilainojensa korkoja ja yhteiskunnalle taloudellisesti edea huomioon-
17333: jopa lainapääoman määrääikin. otettavaksi rasitukseksi.
17334: Tämä. on aikaansaanut epävarmuutta kym- Kaiken edellä. lausutun perusteella ehdotan
17335: menissä. tuhansissa ja taas kymmenissä tuhan- kunnioitt&en eduakunnan hyväksyttä.vibi toi-
17336: sissa perheissä. vomuksen,
17337: Kuitenkin voidaan todeta, että kysymyk-
17338: seä olevat perheet ovat useimmiten suu- että hollitw kiireellilesti ryktyisi
17339: rimmissa taloudellisissa vaikeuksissa ja ki- asian, vaatimiin toimenpiteisiin omien
17340: reällä rahasta. Toi!laalta he ovat uutteraa ja kotien omistajien jiJ rakentajien 86kå.
17341: yritteli.ästä väbi, lyhyesti sanottuna kan- taUrJt.poikaUviiatöa ja «NNmtiMJluU.
17342: samme selkärankaa. vapauttmni86bi ~jen Wt.dek.
17343: Voidaan perustellusti vaatia, että kysymyk- aehdtJtR, t.rikaan.r6l14M8ta talotuUllUe#tJ
17344: seiJSä olevat perheet on vapautettava pankki- rasituksesttJ ja ta&nulellisultJ ulmtf&.
17345: Belsiugissä. 6 päivänä elokuuta 1958.
17346:
17347: Veikko Veuamo.
17348: VALTIOPÄIVÄT
17349: 1958
17350:
17351: LIITTEET
17352: VI
17353:
17354: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
17355: ALOITTEET
17356:
17357:
17358:
17359:
17360: HELSINKI 1958
17361: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17362: Sairaalalain muuttamista, kouluikäisten lasten maksutonta terveyden-
17363: hoitoa, sairaankuljetusta, sairaanhoitohenkilökunnan koulutusta sekä
17364: eläinsuojelulain muuttamista ym. koskevia toivomusaloitteita.
17365: 403
17366:
17367: VI,l. - Toiv.al. N:o 157.
17368:
17369:
17370:
17371:
17372: V. A. Virtanen ym.: ·Sairaalalain muuttamisesta kuntain
17373: saattamiseksi tasavertaisiksi kustannuksiin nähden.
17374:
17375:
17376: E d u s k u n n a ll e;
17377:
17378: Äskettäin hyväksytyn sairåalalain mukaan kiksi siten, että ylipaikkoja käyttäviltä kun-
17379: keskussairaaloihin kuuluvat kunnat saattavat nilta perittäisiin ylipaikoista erikoinen yli-
17380: joutua kovin erilaiseen asemaan riippuen määräinen korvaus, joka vastaisi sitä sijoi-
17381: siitä, ovatko kunnat merkinneet sairaa1apaik- tusta, mitä toiset :kunnat ovat joutuneet
17382: koja likipitäen kunnan tarvetta vastaavasti tekemään sairaalapaikkojen lunastamisessa.
17383: tai huomattavasti vähemmän. Ne 'kunnat, Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
17384: jotka ovat me:rkinneet ta:rvetta vähemmän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17385: sairaalapaikkoja, pääsevät toisia helpommin muksen,
17386: kustannuksin, koska ylipaikkojen käytöstä ei
17387: veloiteta .kuntaa sen enempää kuin kunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiitt. toi-
17388: omistamista sairaspaikoistakaan. menpiteisiin sairaalalain muuttami-
17389: Tämäntapainen epäoikeudenmukaisuus syn- seksi siten, että kaikki keskussairaaloi-
17390: nyttää oikeutettua katkeruutta niiden ·kun- hin kuuluvat kunnat tulisivat suhteel-
17391: tien kohdalla, jotka ovat pyrkineet huoleh- lisesti tasavertaisiksi kustannuksiin
17392: timaan omasta osuudestaan. Sen vuoksi asian- nähden.
17393: tilaan olisikin saatava muutos aikaan esimer-
17394: Helsingissä 12 päivänä eldkuuta 1958.
17395:
17396: Viljo Virtanen. Rafael Paasio.· 0. Lindblom.
17397: Eino Raunio. G. Henriksson. Kaarlo Pitsiliki.
17398: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. Anni Flinck.
17399: Meeri Kalavainen. Sulo Hostila. Arvo Tuominen.
17400: Lyyli Aalto. Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen.
17401: Edvard Pesonen. Ensio Partanen. K. Matilainen..
17402: Onni Hiltunen.
17403: 404
17404:
17405: VI,2. - Toiv.al. N:o 158.
17406:
17407:
17408:
17409:
17410: Kujala ym.: Kofka;n. keskussairaalan rakennustöiden aloitta-
17411: misesta.
17412:
17413:
17414: E d u s kun n a 11 e.
17415:
17416: ,Kotkan tulevan keskussairaalan piiriin 1956 Kymen lääninsairaalan toiminnan Kot-
17417: kuuluvat kunnat ovat yleiseen sairaalahoi~ kassa. Olisi ollut välttämätöntä sekä oikeu-
17418: toon nähden tällä hetkellä vaikeassa asemassa denmukaista, että ennen sitä olisi ryhdytty
17419: ainoan puheena olevalla alueella toimineen rakentamaan Kotkan keskussairaalaa. Niin
17420: valtion sairaalan, Kymen lääninsairaalan tul- ei kuitenkaan tehty, eikä Kotkan keskussai-
17421: tua lakkautetu'ksi", toteaa talousvaliokunta raalaa ole vieläkään ryhdytty rakentamaan,
17422: mietinnössään n:o 46 vuodoo 1957 vp:Uä vaikka sairassijoista on huutava puute.: On
17423: käsiteltäessä aloitetta Kotkan keskussairaalan vain kohtuullista, että tämän sairaalan raken-
17424: rakennustöiden kiirehtimisestä. nustöitä nyt ryhdytään kiirehtimään. V åltio
17425: Sairaanhoitotilanne on tosiaan vaikea ete- on siihen velvollinen, sillä vaikea tilanne
17426: läisen Kymenlaakson kunnissa. Kotkan kun- aiheutuu ratkaisevalta osalta siitä, että. valtio
17427: nallissairaala on ainoa, johon sairaita voi- lakkautti Kotkassa toimineen lääninsairaalan.
17428: daan sijoittaa tällä laajalla ja varsin väki- Lisäksi on otettava huomioon, että Kotkan
17429: rikkaalla alueella. Kotkan kaupunki onkin ja Haminan kaupungit sekä niiden lähikun-
17430: sairaalastaan varannut sijoja myös naapuri- nat ovat vaikeita työttömyysalueita, joilta on
17431: kuntien käyttöön. Niitä ei kuitenkaan ole vuosi vuoden jäLkeen lähetetty työttömiä
17432: voitu varata riittävästi. Mm. Vehkalahden etäisille siirtotyömaille. Kun oman läänin
17433: kunnalla on 6 sairassijaa, Pyhtään kunnalla alueella on erittäin tärkeitä työkohteita, pitää
17434: 5, Miehiikkälän kunnalla 3 ja Virolahden niissä saada työt käyntiin. Se on työttömien
17435: kunnalla 2 sairassijaa. Näin vähäiset sairas- kannalta parempi ratkaisu eikä rasita val-
17436: sijat eivät voi tyydyttää näiden 'kuntien tiotalouttakaan sanottavasti enempää.
17437: tarpeita. Vamin usein joudutaan vaikeissakin Edellä sanottuun viitaten eaitämme edus-
17438: sairaustapauksissa odottamaan kuukausikau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17439: palla sairaalaan pääsyä.
17440: Tämä alue on lisäimi sairaanhoitokysymyk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
17441: sessä epäoikeudenmukaisessa asemassa, koska menpiteisiin Kotkan keskussairaalan
17442: tällä alueella ei ole yhtään yleistä sairaalaa rakennustöiden aloittamiseksi.
17443: valtion lakkautettua 31 päivänä toukokuuta
17444: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
17445:
17446: Toivo Kujala. Tauno Jtelovesi. Niilo Nieminen.
17447: 406
17448:
17449: VI,3. - Toiv.al. N:o 159.
17450:
17451:
17452:
17453:
17454: Saariaho ym.: Kymenlaakson sairaanhoitokoulun rakennus-
17455: suunnitelmien laatimisesta.
17456:
17457:
17458: E d u s k u n n a 11 e.
17459:
17460: Sairaanhoitajatarpula on maassamme ylei- Kun Kymenlaakson sairaanhoitokoulu on
17461: sesti tunnettu. Siksi onkin eri puolille maa- tarkoitettu vakinaiseksi, olisi kiireellisesti
17462: tamme perustettu uusia sairaanhoitokouluja ryhdyttävä toimenpiteisiin koulun pysyväis-
17463: ja mm. Kymenlaakson sairaanhoitajakoulu ten rakennusten, niin koulurakennuksen kuin
17464: on aloittanut toimintansa Kotkassa syksyllä oppilasasuntojenkin, aikaansaamiseksi. Kot-
17465: 1957 ja on siinä nyt käynnissä 2 luokkaa. kan kaupunki on puolestaan ilmoittanut kor-
17466: Koulu tulee vastaavien laitosten tapaan ole- vauksetta luovuttavansa tarkoitukseen n. 2.5
17467: maan 3-vuotinen. Nykyisin koulu työsken- hehtaarin suuruisen tontin.
17468: telee Kotkassa hyvin vajavaisissa suojissa. Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen esi-
17469: Teoreettinen opetus annetaan Kotekon suo- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
17470: jissa ja käytännöllinen Kotkan kaupungin muksen,
17471: sairaalassa. Oppilaita ja kansliaa varten on
17472: Kotekon pohjakerroksessa vähäiset tilat. Kou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17473: lun johtajatar ja toimisto ovat toisaalla kau- menpiteisiin Kymenlaakson sairaanhoi-
17474: pungilla vuokrahuoneistossa, ja oppilaat asu- tokoulun rakennussuunnitelmien Zaati-
17475: vat eri puolilla kaupunkia yksityisperheissä. miseksi.
17476: Helsingissä 12 päivänä· elokuuta 1958.
17477:
17478: Urho Saariaho. Erkki Tuuli.
17479: 406
17480:
17481: V1,4. - Toiv.al. N:o 160.
17482:
17483:
17484:
17485:
17486: I. rv"utanen ym..: Alle kouluikäisten lasten maksuttomasta
17487: terveydenhoidosta.
17488:
17489:
17490: Eduskunnalle.
17491:
17492: Maassamme on lakiteitse huolehdittu kan- siroman vähiin ja vain äärimmäisissä tapauk-
17493: sakoulua ja ammattikoulua käyvien lasten sissa turvaudutaan lääkärin apuun. Usein
17494: yleisistä terveystarkastuksista ja poliklinikka- saadaan tällöin todeta, että lääkärin puoleen
17495: hoidosta maksuttomana toimenpiteenä. Toi- olisi ollut käännyttävä huomattavasti aikai-
17496: saalta on myös yhä laajemmaksi kehitty- semmin ja että hoitokustannukset voivat
17497: neen neuvolatoiminnan ansiosta vauva-asteella nousta huomattaviin summiin.
17498: olevien lasten normaalista kehityksestä ja Tilannetta vaikeuttaa vielä suuresti se,
17499: terveydellisestä tilasta huolehdittu. että vain harvoissa tapauksissa alle koulu-
17500: Vaikka nämä lasten terveydentilan tark- ikäiset lapset pystyvät selvittämään sairau-
17501: kailuun ja edistämiseen tähtäävät toimenpi- tensa oireita.
17502: teet eivät lähimainkaan ole niin tehokkaita Jotta siis alle kouluikäisten lasten tervey-
17503: kuin pitäisi ja jättävät paljon toivomisen den- ja sairaanhoidosta huolehtiminen saa-
17504: varaa varsinaiseen sairaanhoitoon verraten, taisiin entistä paljon varmemmalle pohjalle,
17505: niin näitäkin etuja vaille jää huomattava pitäisi tämän tapahtua yhteiskunnan taholta
17506: osa maamme lapsista, ikäkausi, joka ei vielä maksuttomasti, koska sillä tavalla menetellen
17507: ole aloittanut koulunkäyntiä. perheiden varallisuussuhde ei asettaisi lapsia
17508: Näiden lasten määrä nousee noin puoleen eriarvoiseen asemaan..
17509: miljoonaan, ja he ovat juuri siinä iässä, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
17510: jolloin olisi erityisen huolellisesti valvottava kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17511: lasten kehitystä ja pienenkin huolestumisen
17512: aiheen ilmetessä saatettava heidät lääkärin- että hallitus antaisi Eduskunnalle
17513: hoitoon. esityksen alle kouluikäisten lasten
17514: Koska lääkärissä käynti tietää lisämenoja maksuttomasta määräaikaisesta tervey-
17515: perheelle, joudutaan ainakin vähävaraisissa dentilan tarkkailusta ja poliklinikka-
17516: kodeissa nämä käynnit jättämään mahdolli- hoidosta.
17517: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
17518:
17519: Inkeri Virtanen. Leo Suonpää. J. Mustonen.
17520: Elli Stenberg. Irma Rosnell Niilo Nieminen.
17521: Toivo Salin. Eino Roine. Rainer Virtanen.
17522: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. Pertti Rapio.
17523: lYiartti Linna. Pentti Liedes. Nestori Nurminen.
17524: Usko Seppi. Anna-Liisa Tiekso. Esa Hietanen.
17525: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Kaino Haapanen.
17526: Hugo Manninen. Toivo Asvik. Antto Prunnila.
17527: Aarne Pulkkinen. Mauri Ryömä. H. Tauriainen.
17528: Paavo Aitio. Väinö R. Virtanen. Eino Tainio.
17529: Aleksi Kiviaho. Kuuno Honkonen. Siiri Lehmonen.
17530: Hertta Kuusinen. J. E. Lakkala. Veikko Rytkönen.
17531: Tyyne Tuominen. G. Rosenberg. Matti Koivunen.
17532: Tauno Kelovesi. Georg Backlund. Toivo Kujala.
17533: 407
17534:
17535: VI,5. - Toiv.al. N: o 161.
17536:
17537:
17538:
17539:
17540: Hostfia ym.: Syrjäseutujen sairaankuljetusolojen parantami-
17541: sesta.
17542:
17543:
17544: Eduskunnalle.
17545:
17546: Runsassaaristoinen ranni.kkomme painiske- saattamiseksi vähänkin samanlaisten mahdol-
17547: lee joka vuosi huomattavan suurissa vaikeuk- lisuuksien piiriin, kuin mantereella asuvat
17548: sissa puutteellisten kuljetusmahdollisuuksien jo ovat.
17549: takia; mantereesta saariston asukkaiden on Kaikilla maamme asukkailla tulisi olla
17550: usein oltava eristettyinä viikkokausia. Sa- mahdollisuus nopeaan ja tehokkaaseen hoi-
17551: moin on asia usean maamme syrjäseuduilla toon äkillistenkin sairaustapausten sattuessa.
17552: elävien kohtalona. Pitkät yhteydet ja huonot Ettei kuitenkaan, varallisuus näyttelisi tässä
17553: tiet ovat usein jopa ylivoimaisina esteinä sil- ratkaisevaa osaa, olisi valtion toimesta saa-
17554: loinkin, kun esimerkiksi pitäisi nopeasti saada tava hankituksi ajan vaatimuksia palvele-
17555: ä:killisen ja vaikean sairastapauksen sattuessa via liikennöimisvälineitä sairaankuljetuksen
17556: potilas sairashoitoon. tehostamiseksi.
17557: Sairaankuljetus on näissä oloissa hankalaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
17558: ja suuria varoja kysyvää. Kotkan ulkosaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17559: ristossa tapahtui talvella 1958 työtapaturma,
17560: minkä uhria ei saatu riittävän nopeasti sai- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
17561: raalahoitoon, minkä takia ei kaikkea mah- menpiteisiin, joiden avulla saataisiin
17562: dollista voitu tehdä loukkaantuneen hyväksi. turvatuksi syrjäseuduilla ja erikoisesti
17563: Nåin ollen olistkin ehdottoman välttämätöntä, saaristossa elävien kansalaistemme no-
17564: että asiaan kiinnitetään huomiota ja nimen- pea siirtäminen tarvitsemaansa hoitoon
17565: omaan saaristossa elävien 'kansalaistemme äkiUisten sairaustapausten sattuessa.
17566: hyväksi tehtäisiin kaikki mahdollinen heidän
17567: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
17568:
17569: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Kalle Matilainen.
17570: 408
17571:
17572: VI,6. - Hemst.mot. N: o 162.
17573:
17574:
17575:
17576:
17577: Nordfo:rs m. fl.: Attgtfende 'I'Jårdunderstöd för polioskadade.
17578:
17579:
17580: Till Riksdagen.
17581:
17582: Poliosjukdomens problem har blivit en all- andningshämmades tillstånd, samtidigt som
17583: varlig angelägenhet, som inte kan lösas en- ett sådant arrangemang lättar sjukhusens
17584: dast genom enskild insats eller de allmänna platsbrist.
17585: bestämmelser, vilka gäller för statens bi- Hemvård av polioskadade för längre eller
17586: drag tili hälsovården. Poliodrabbade måste kortare tid, enligt läkares ordination, medför
17587: vanligen erhålla långvarig vård, i en del fall inte blott ökade utgifter för patienten i
17588: för sin återstående livstid. Samtidigt kräver form av direkt vård. Transport av andnings-
17589: värden en dyrbar apparatur och special- hämmade från sjukhus till hemmet och
17590: skolad personal. tilihaka ställer sig vanligen dyr. Det har
17591: Samhället har insett sin skyldighet gent- förekommit fall då sådan transport av
17592: emot andningsförlamade poliopatienter ge- mindrebemedlad polioskadad stigit till 8-
17593: nom att staten deltar i kostnadema för de- 10000 mark.
17594: ras speciella vård. I den proposition som Genom de erfarenheter läkarvetenskapen
17595: regeringen framlade om sådant bidrag in- fått av polioskadade patienters hemvård är
17596: gick även en bestämmelse om att understö- det skäligt att för sådan skulle erhållas
17597: det inte skulle inskränkas tili vård på sjuk- samma understöd ur allmänna medel som vid
17598: hus utan också · kunde tillämpas ifall den vård på sjukhus.
17599: medicinska · sakkunskapen ansåg att skötseln På grund av vad ovan framhållits föreslå
17600: för längre eller kortare tid vore ändamåls- vi, att riksdagen ville hemställa,
17601: enlig i patientens hem.
17602: Emellertid fötetog riksdagen sådan änd- att regeringen framlägger förslag
17603: ring i regeringens proposition, att bestäm- om att vårdunderstöd ur allmänna
17604: melsen om bidrag också för hemvård bort- medel beviljas polioskadade såväl då
17605: lämnades. Erfarenheten har visat, att hem- de vårdas på sjukhus som hemma
17606: vård kan ha ett positivt inflytande på den samt för deras sjuktransportkostnader.
17607: Helsingfors den 8 augusti 1958.
17608:
17609: Kurt Nordfors. Grels Teir. Victor Procope.
17610: Alwar Sundell. Georg 0. Ehrnrooth. Verner Korsbäck
17611: Arthur Larson. Erkki Leikola. Kyllikki Pohjala..
17612: 409
17613:
17614: VI,6. - Toiv.al. N: o 162.
17615: Suomennos.
17616:
17617:
17618:
17619:
17620: Nordfors ym. : Polion vaurioittamien hoitoavustuksesta.
17621:
17622:
17623: E d u s k u n n a II e.
17624:
17625: Poliosairauden probleemi on muodostunut saaneen tilaan, samalla kun sellainen järjes-
17626: vakavaksi asiaksi, jota ei voida ratkaista vain tely helpottaa sairaaloiden paikkapuutetta.
17627: yksityisten antamalla panoksella tai niillä Polion vaurioittaman pitempi- tai lyhempi-
17628: yleisillä määräyksillä, jotka koskevat valtion aikainen, lääkärin määräyksen mukainen ko-
17629: terveydenhoitoavustuksia. Polioon sairastu- tihoito ei aiheuta vain lisämenoja potilaalle
17630: neen täytyy tavallisesti saada pitkäaikaista suoranaisen hoidon muodossa. Hengityshal-
17631: hoitoa, eräissä tapauksissa koko jälellä ole- vauspotilaan kuljetus sairaalasta kotiin ja
17632: van elinaikansa. Samalla hoito vaatii kalliita takaisin käy tavallisesti kalliiksi. On esiin-
17633: koneita ja erikoisesti koulutettua henkilökun- tynyt tapauksia, jolloin sellainen vähävarai-
17634: taa. sen poliopotilaan kuljetus on noussut 8 000
17635: Yhteiskunta on oivaltanut velvollisuutensa -10 000 markkaan.
17636: hengityshalvauksen saaneita poliopotilaita Niiden kokemusten vuoksi, joita lääketiede
17637: kohtaan siten, että valtio osallistuu heidän on saanut poliopotilaiden kotihoidosta, on
17638: erikoishoitonsa aiheuttamiin kustannuksiin. kohtuullista, että sitä varten saataisiin samaa
17639: Esitykseen, jonka hallitus antoi sellaisesta avustusta valti-on varoista kuin sairaalahoitoa
17640: avustuksesta, sisältyi myös määräys, että varten.
17641: avustusta ei olisi rajoitettava sairaalahoitoon, Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme
17642: vaan sitä myös voitaisiin soveltaa, jos lääke- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17643: tieteellinen asiantuntemus katsoi pitempi- tai
17644: lyhempiaikaisen hoidon tarkoituksenmukai- että hallitus tekisi esityksen hoito-
17645: seksi potilaan kotona. avustuksen myöntämisestä yleisistä va-
17646: Eduskunta teki kuitenkin hallituksen esi- roista polion vaurioittamille hoidon
17647: tykseen sellaisen muutoksen, että säännös tapaktuessa sekä sairaalassa että ko-
17648: myös kotihoidon avustamisesta jätettiin pois. tona sekä heidän sairaskuljetuskustan-
17649: Kokemus on osoittanut, että kotihoidolla voi nuksistaan.
17650: olla myönteinen vaikutus hengityshalvauksen
17651: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
17652:
17653: Kurt Nordfors. Grels Teir. Victor Procope.
17654: Alwar Sundell. Georg 0. Ehrnrooth. Verner Korsbäck.
17655: Arthur Larson. Erkki Leikola. Kyllikki Pohjala..
17656:
17657:
17658:
17659:
17660: 52 E 68'7/58
17661: 410
17662:
17663: VI,7. - Toiv.al. N:o 163.
17664:
17665:
17666:
17667:
17668: Lukkarinen ym.: Kasvatusneuvolain työn tukemisesta.
17669:
17670:
17671: E d u s k u,n n alle.
17672:
17673: Maamme kasvatusneuvolat toimivat lapsiin nyt valtiolle menojen säästämistä ja tulevai-
17674: ja nuoriin kohdistuvan psyykkisen tutkimuS- suudessa neuvolat vaikuttavat entistä enem-
17675: työn keskuksina. Näiden neuvolain työ on män tähän suuntaan. Voidaan säästää niistä
17676: saanut suurta tunnustusta ohjatessaan lasten menoista, joita joudutaan käyttämään lasten-
17677: vanhempia lapsissa esiintyvien kehityshäiriöi- suojeluun ja nuorisorikollisuuden hoitoon.
17678: den poistamiseksi, tukiessaan opettajia ja Viimemainitussa tapauksessa varat joudutaan
17679: kouluviranomaisia vaikeiden lasten kasvatuk- usein uhraamaan siinä vaiheessa, jolloin kas-
17680: sessa ja antaessaan lastensuojeluviranomai- vattava ja parantava vaikutus on jo kyseen-
17681: sille lausuntoja ja apua huostaanotettujen alaista.
17682: lasten suhteen. Kasvatusneuvolatoiminta laajenisi ja työ
17683: Toiminnassa olevat kasvatusneuvolat ovat varmistuisi, jos valtionapu olisi varmempaa
17684: kaupunkien ja kuntayhtymien perustamia ja eikä jäisi kokonaan riippumaan siitä, mil-
17685: ylläpitämiä. Valtiovalta on antanut kasvatus- laisen määrärahan eduskunta kulloinkin hy-
17686: neuvolatyölle tunnustuksensa valtionavun väksyy. Kun valtiovalta on katsonut tarpeel-
17687: muodossa. Helmikuussa 1950 valtioneuvosto liseksi varmistaa monen muun tärkeän toimi-
17688: antoi päätöksen kasvatusneuvoloille annetta- alan: lastenkotien, lastentarhojen, kasvatus-
17689: vasta valtionavusta. Tämän päätöksen mu- laitosten jne. toiminnan jatkuvuuden säätä-
17690: kaan valtionapu voi nousta puoleen kasvatus- mällä lait näiden valtionavusta, olisi syytä
17691: neuvolan kohtuullisiksi katsotuista vuotui- myös kasvatusneuvolain kohdalla järjestää
17692: sista menoista. Käytännössä neuvolain saama näiden toiminnan tukeminen varmemmalle
17693: valtionapu on kuitenkin supistunut varsin pohjalle.
17694: pieneksi, koska suuruuden on määrännyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
17695: kunakin vuonna valtion talousarvioon otettu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17696: määräraha ja neuvolain lukumäärän kas-
17697: vaessa kunkin neuvolan saama apu pienen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17698: tyy. Eräinä vuosina päätöksestä huolimatta kasvatusneuvolain työn tukemiseksi
17699: jäivät kasvatusneuvolat kokonaan ilman val- annetun valtionavun vakinaiselle poh-
17700: tionapua. Kuitenkin voidaan todeta tapauk- jalle saattamiseksi.
17701: sia, jolloin kasvatusneuvolan työ on merkin-
17702: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
17703:
17704: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Arvo Sä.velä..
17705: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. A. Simonen.
17706: Vappu Heinonen. Viljo Virtanen. Mikko Hult.
17707: A. Härkönen. Martta. Sa.lmela.-.Tårvinen.
17708: 411
17709:
17710: VI,S. - Toiv.al. N: o 164.
17711:
17712:
17713: Stenberg ym.: Maksuttoman hoidon järjestämisestä vähäva-
17714: raisille sokeritautisille.
17715:
17716: E d u s kun n a 11 e.
17717:
17718: Sokeritauti on eräs kansamme vitsaus, joka Tällainen insuliinimäärä maksaa noin 1 500
17719: viime vuosina on nopeasti lisääntynyt. Lää- mk kuukaudessa. Ei ole harvinaista, että sai-
17720: kintöhallituksessa ei ole tilastoa siitä, pal- rautta on useammassa saman perheen jäse-
17721: jonko näitä sairaita on maassamme. Ruot- nessä. Onpa tapauksia, että neljäkin lasta
17722: sissa suoritettujen tutkimusten perusteella samasta varattomasta perheestä on insuliini-
17723: sokeritautisten yhdistys on arvioinut meillä hoidon varassa eläviä. Tällaisissa tapauksissa
17724: olevan näitä sairaita yli 20 000. Vaikka sitä perhe joutuu uhraamaan huomattavia sum-
17725: ilmenee eniten vanhenevilla ihmisillä, on mia insuliinin ostoon. V aikeissakin olosuh-
17726: myös lapsia runsaasti tämän taudin uhreina. teissa se on asetettava menoissa etutilalle.
17727: Kuten tunnettua, sokeritautia ei vielä Sen lisäksi tulevat kustannukset potilaiden
17728: nykyään voida parantaa, mutta asianmukai- tilan seuraamisesta ja muusta hoidosta.
17729: sesti hoidettuna se ei aiheuta työkyvyn mene- Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali-
17730: tystä eikä lyhennä elinikää. Työkyvyn säi- menojen kohdalla määräraha ehkäisevän
17731: lymisen edellytyksenä on kuitenkin säännöl- huollon avustuksiin. Siitä myönnetään avus-
17732: lisin väliajoin tapahtuvat laboratoriokokeet tuksia vähävaraisille invalidihuollon ulko-
17733: ja niiden perusteella määräytyvä hoito, joka puolelle jääneille sairausinvalideille paa-
17734: on hyvin yksilöllistä. V araikkaimmat voivat asiassa työkalujen ja ammattiopetuksen han-
17735: käyttää yksityislääkäreitä ja -laboratorioita, kintaan. Sokeritautisten yhdistyksen anta-
17736: mutta suurin osa sokeritautia sairastavista mien tietojen mukaan on tämän perusteella
17737: hoidetaan sairaaloitten sisätautipoliklinikoilla. myönnetty joillekin varattomille sokeritauti-
17738: Poliklinikka- ja laboratoriomaksun suoritus sille avustusta myös lääkkeiden ostoon. Mutta
17739: tuottaa kuitenkin vähävaraisille taloudellisia näitä varoja ei käytetä ensinkään avustuk-
17740: vaikeuksia, varsinkin kun käyntiin usein liit- siksi niille, jotka ovat työkyvyttömiä. Niinpä
17741: tyy työajan ja siten myös ansion menetys. kaikki vanhukset ja lapset jäävät tämänkin
17742: Tästä syystä tallk:astukseen menoa usein siir- mahdollisuuden ulkopuolelle. Jotkut kunnat
17743: retään liian pitkälle, jolloin tauti voi saada ovat huoltovaroista maksaneet insuliinin
17744: yliotteen ja asianomainen voi joutua sai- niille varattomille, jotka ovat sitä anoneet.
17745: raalahoitoon. Tällaisissa tapauksissa hänen Suurimmalta osalta kuitenkin sokeritautiset
17746: hoitokustannuksensa ja työkykynsä menetys joutuvat täysin omin avuin huoltamaan
17747: on kansantaloudellisesti suurempi rasitus itsensä.
17748: kuin olisi ollut potilaan saadessa aikanaan Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui-
17749: maksuttoman avohoidon. sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden
17750: Viime aikoina on sokeritaudin tutkimuksen hoitokustannukset ainakin vähävaraisten
17751: alalla saavutettu huomattavia tuloksia. Insu- osalta maksettaisiin valtion varoista, ehdo-
17752: liinihoidon rinnalle on tullut helpommin käy- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17753: tetty lääke, joka kuitenkin soveltuu vain lie- muksen,
17754: vempiin tapauksiin. Se ei ole millään tavoin
17755: ratkaissut lääke- ja hoitokustannuksia, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17756: edelleen tulevat huomattavan kalliiksi. V ar- maksuttoman insuliinin ja muun hoi-
17757: sinkaan lasten osalta, joiden insuliinitarve don järjestämiseksi varattomille ja
17758: on korkeampi kuin aikuisten, jopa 15-20 vähävaraisille sokeritautis~1le.
17759: viivaa, ei uusi lääke ole tuonut ratkaisua.
17760: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
17761: Elli Stenberg. Irma Torvi. Rainer Virtanen.
17762: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää. Tyyne Tuominen.
17763: 412
17764:
17765: VI,9. - Toiv.al. N: o 165.
17766:
17767:
17768:
17769:
17770: Lindblom ym.: Mieliisairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen
17771: uudistamisesta.
17772:
17773:
17774: E d u s k u n n a: 11 e.
17775:
17776: Mielisairaanhoitokoulutus maassamme on 31 päivänä 1958. Komitean ehdotukset eivät
17777: ollut lähes muuttumaton neljän vuosikymme- kuitenkaan ole tähän mennessä toteutuneet.
17778: nen ajan. Koulutusajan pituus on niinikään Kun on luonnollista ja tarpeen sanelemaa,
17779: ollut vuodesta 1917 saakka yksi vuosi. Näin että koulutuksen täytyy vastata työlle asetet-
17780: siitäkin huolimatta, että mielisairaiden hoito tavia vaatimuksia, on välttämätöntä uudistaa
17781: on tänä aikana ja varsinkin viimeisten vuo- maan mielisairaanhoitokoulutus komitean esit-
17782: sien aikana mennyt eteenpäin valtavasti. tämällä tavalla, mutta kuitenkin niin, että
17783: Muissa maissa onkin mielisairaanhoitokunnan koulutus periaatteeltaan ja pituudeltaan vas-
17784: koulutuksen uudistamiseen kiinnitetty eri- taa Ruotsin mielisairaanhoitokunnan koulu-
17785: koista huomiota, mm. Ruotsissa on otettu tusta, koska kaikki edellytykset tähän ovat
17786: käytäntöön täysin uudistettu mielisairaan- olemassa.
17787: hoitokunnan koulutusohjelma. Sen perusteella, mitä edellä olemme esittä-
17788: Valtioneuvosto asetti marraskuun 15 päi- neet, ehdotamme,
17789: vänä 1956 komitean tutkimaan mielisairaan-
17790: hoitajattarien ja mielisairaanhoitajien koulu- että Eduskunta lausuisi hallitukselle
17791: tuksen järjestämistä maassamme. Tämä komi- toivomuksen mielisairaanhoitajattarien
17792: tea, joka ehdotti eräitä parannuksia ja uudis- ja mielisairaanhoitajien koulutuksen
17793: tuksia mielisairaanhoitokunnan koulutukseen, uudistamisesta kiire,ellisesti.
17794: jätti mietintönsä valtioneuvostolle tammikuun
17795: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
17796:
17797: 0. Lindblom. Sulo Hostila. Ensio Partanen.
17798: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen.
17799: 413
17800:
17801: VI,lO. - Toiv.al. N: o 166.
17802:
17803:
17804:
17805:
17806: Innala ym. : Tutkimuksen toimittamisesta vankeinhoitolaitok-
17807: sen sairaanhoitohenkilökunnan työvoimatilanteesta.
17808:
17809:
17810: Ed usku nn alle.
17811:
17812: Vankeinhoitolaitoksen sairaanhoitotyö on tarkoitustaan vastaavaksi, olisi vankeinhoito-
17813: jo pitemmän aikaa kärsinyt siitä, ettei van- laitoksen sairaanhoitohenkilökunnan työvoi-
17814: kilain sairaanhoitotyössä ole riittävästi kou- makysymyksestä suoritettava tutkimus. Tut-
17815: lutettuja sairaanhoitajia. Tämän johdosta on kimusta suoritettaessa olisi kiinnitettävä
17816: jouduttu supistamaan vankiloissa sairaanhoi- myös huomiota siihen, ettei vankeinhoitolai-
17817: dollisia tehtäviä ja ottamaan sairaanhoito- toksen piirissä ole lainkaan osastonhoitajan
17818: työhön epäpätevää työvoimaa. Tämä on ollut virkoja. Osastonhoitajan virkojen perustami-
17819: haitaksi vankiloissa Suoritettavalie sairaan- nen olisi erittäin tarpeellista Helsingin kes-
17820: hoitotyölle. Sitäpaitsi toiminnan supistami- kusvankilaan ja muihin vankilasairaaloihin
17821: nen tältä osalta tulee valtiolle hyvin kalliiksi, sekä myös muiden vankilain yhteyteen siten,
17822: koska potilaita joudutaan kuljettamaan mui- että jokaisessa vankilassa olisi yksi korkeam-
17823: hin sairaaloihin ja hoitamaan niissä; man palkkaluokan virka.
17824: Koko maassa vallitseva sairaanhoitajapula Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
17825: ja vankilasairaanhoitajien huono palkkaus ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17826: ovat osittain syynä siihen, ettei kaikissa ta- vomuksen,
17827: pauksissa ole saatu avoimina olevia sairaan-
17828: hoitajien virkoja täytetyiksi pätevillä työn- että hallitus ensi tilassa suoritultaisi
17829: tekijöillä. Kuitenkin on huomattava, että tutkimuksen vankeinhoitolaitoksen sai-
17830: vaikka kaikki nykyiset virat olisivat täytetyt raanhoitohenkilökunnan työvoimat~"la1t
17831: pätevällä henkilökunnalla, ei henkilökunnan teesta ja ryhtyisi asian vaatim~'in toi-
17832: määrä sittenkään olisi riittävä. Jotta sai- menpiteisiin.
17833: raanhoitotyö vankiloissa voitaisiin järjestää
17834: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
17835:
17836: Aune Innala. Jussi Saukkonen.
17837: 414
17838:
17839: VI,11. - Toiv.al. N: o 167.
17840:
17841:
17842:
17843:
17844: Lehmonen ym.: Toimenpiteistä vähävaraisten pienviljdtystilo-
17845: jen kaivojen rakentamiseksi.
17846:
17847:
17848: E d u s k u n n a ll e.
17849:
17850: Maamme pienviljelijätalouksista lähes 10 % vesijohto- ja viemäriverkon rakentamiseksi
17851: käyttää ympäri vuoden vedenottopaikkanaan eivät koske haja-asutteista maaseutua sinänsä,
17852: järveä, jokea, puroa, ojaa tai jotain muuta sillä 500-5 000 m: n etäisyydet tilojen vä-
17853: veden laadun kannalta ala-arvoista paikkaa. lillä tekevät sen käytännössä mahdottomaksi.
17854: Sitäpaitsi näiden epäterveeilisten vedenotto- Vesijohtolaitteita edeltäviä ja kiireellisesti
17855: paikkojen sijainti on useimmissa tapauksissa välttämättömiä ovat kaivot kaikille niiden
17856: 100-500 m:n etäisyydessä asuin- ja karja- puutteessa oleville. Mutta koska kunnollisten
17857: rakennuksista. Näin ollen vedenkuljetus kaivojen aikaansaanti vaatii suuria kustan-
17858: aiheuttaa kotitaloutta hoitaville pienviljelijä- nuksia, ei vähävaraisella pienviljelijäväestöllä
17859: perheen naisille terveydellisiä haittoja niin ole ollut mahdollisuutta kaivojen rakentami-
17860: että esim. 28 % maaseudulta reumahoitoon seen vedenpuutteesta huolimatta.
17861: hakeutuvien naisten lihasreuman katsotaan Tästä syystä olisi välttämätöntä, että kun-
17862: olevan yksistään raskaan vedenkuljetuksen nat, joiden alueella on seutuja, joissa kai-
17863: aiheuttamaa. vojen aikaansaaminen vaatii suuria kustan-
17864: Kaikki rakennetut kaivot eivät myöskään nuksia, saisivat käyttöönsä valtion määrä-
17865: täytä veden laatuun ja riittävyyteen nähden rahan jaettavaksi vähävaraisille talouksille
17866: niille asetettuja vaatimuksia. Valtion tek- kaivojen rakentamista varten.
17867: nillisen tutkimuslaitoksen laboratorion tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17868: mukset antavat tästä varsin huonon kuvan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17869: Välittömät terveydelliset vaarat ja muut hai-
17870: tat kohdistuvat etupäässä vähävaraiseen väes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17871: töön, mutta välillisesti ne kulkutautien muo- toimenpiteisiin kuntien kautta tule-
17872: dossa tai maidon välityksellä vaikuttavat vien lainojen ja avustusten turvaami-
17873: kaikkiin kansalaispiireihin. seksi vähävaraisten pienviljelystilojen
17874: Valtion tulo- ja menoarviossa olevat mää- kaivojen mkentamista varten.
17875: rärahat avustuksiksi ja !ainoiksi maaseudun
17876: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
17877:
17878: Siiri Lehmonen. Irma. Torvi. Martti Linna..
17879: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Tainio. Veikko Rytkönen.
17880: Tyyne Tuominen. Matti Koivunen. Eino Roine.
17881: Elli Stenberg. Irma. Rosnell. Kuuno Honkonen.
17882: Hertta. Kuusinen. Pentti Liedea. Väinö R. Virtanen.
17883: Y. Enne. Paavo Aitio.
17884: 415
17885:
17886: VI,12. - Toiv.al. N: o 168.
17887:
17888:
17889:
17890: Kalliokoski ym..: Toimenpiteistä tupakan käytön vastustami-
17891: seksi.
17892:
17893:
17894: Eduskunnalle.
17895:
17896: Kansanterveyttä heikentävien tekijäin jou- tuntevien tiedemiesten, lääkintä- ja opetus-
17897: kossa on tupakanpoltolla merkittävä osuus. viranomaisten sekä kansanterveyden edistä-
17898: Lääkäripiireissä esim. ei enää liene erimieli- ruistyön alalla toimivien kansalaisjärjestöjen
17899: syyttä siitä, että tupakanpoltto on eräs taholla alettu kiinnittää huomiota tähän epä-
17900: keuhkosyövän yleistymisen aiheuttaja ja että kohtaan. Se on kuitenkin paisunut niin suu-
17901: tuolla tavalla on muitakin kansanterveyttä reksi, ettei sitä voida tehokkaasti vastustaa
17902: vahingoittavia vaikutuksia. Terveyttä vahin- yksistään vapaan kansalaistoiminnan käyttä-
17903: goittavien seuraamusten lisäksi aiheuttaa tu- min valistus- ja kasvatusmenetelmin, puhu-
17904: pakankäyttö suurta taloudellista tuhlausta ja mattakaan siitä, että näillä olisi riittävästi
17905: on sillä eräitä muitakin haittavaikutuksia. varoja tämän vaativan tehtävän suorittami-
17906: Mm. se on monen, nimenomaan nuoren hen- seen, vaan täytyy tälläkin alalla aikaansaada
17907: kilön kohdalla eräänlainen tienraivaaja väki- suunnitelmallista yhteistyötä, johon myös tie-
17908: juomien käytölle. Kun tupakankäyttö viime tyt valtion elimet osallistuvat. Tärkeätä olisi,
17909: aikoina on levinnyt myös naisten ja nuorten että valtion toimesta kiireimmiten toimitet-
17910: keskuuteen, on aihetta pelätä sen jäljissä taisiin ainakin pätevä selvitys tupakankäytön
17911: myös näiden juomien käytön yhä enemmän yleisyydestä eri väestöryhmissä ja ikäluo-
17912: yleistyvän. Tupakankäytössä on tosin nyt kissa, sekä tämän käytön leviämiseen vaikut-
17913: tilapäinen, nähtävästi kireän taloudellisen ti- tavista seikoista. Samanaikaisesti olisi val-
17914: lanteen aiheuttama, laskukausi, mutta on ai- mistettava suunnitelma tupakanvastustaruis-
17915: hetta pelätä käytön jälleen alkavan kasvaa, työn järjestämiseksi. Niinikään olisi harkit-
17916: kun taloudellinen tilanne paranee. tava keinoja tupakkateollisuuden harjoitta-
17917: Tupakankäytön kasvamiseen ja yleistymi- man vastuuttoman mainostuksen hillitsemi-
17918: seen vaikuttavat useat eri tekijät. Eräs seksi.
17919: niistä on tupakkateollisuuden harjoittama Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
17920: häikäilemätön ja suurisuuntainen mainostus, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
17921: joka esittää tupakoinnin normaaliin ja sivis- vomuksen,
17922: tyksellisesti korkeaan elämäntapaan kuulu-
17923: vana, suorastaan ihannoitavana tapana. Tuo että valtiovallan toimesta suoritet-
17924: suunnattomia rahamääriä vaatinut, juhlalli- taisiin selvitys tupakan käytön ylei-
17925: sin tekstein ja värikkäin kuvin esitetty mai- syydestä ja sen leviämiseen vaikutta-
17926: nonta on varmaan houkutellut monta nuorta vista tekijöistä sekä että ryhdyttäisiin
17927: heitä vahingoittavaan tupakan tuttavuuteen. suunnitelmallisiin toimenpiteisiin tu-
17928: Ihan viime aikoina on eräiden vastuunsa pakan käytön vastustamiseksi.
17929: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
17930:
17931: Viljami Kalliokoski. Eeli Erkkilä. Meeri Kalavainen.
17932: Antti Kukkonen. Kusti Eskola. Edvard Pesonen.
17933: Artturi J"åmsen. Nestori Kaasalainen. Lyyli Aalto.
17934: Antti J. Rantamaa. Vieno Simonen. Sylvi Siltanen.
17935: Kuuno Honkonen. Kerttu Saalasti. Martti Miettunen.
17936: Johannes Virolainen. Hilja Väänänen. Eem.U Luukka.
17937: Armas Leinonen. Kyllikki Pohjala.
17938: 416
17939:
17940: VI,13. - Toiv.al. N:o 169.
17941:
17942:
17943:
17944:
17945: Bara ym.: Matkatoimistolai,., aikaamaamisesta.
17946:
17947:
17948: Eduskunnalle.
17949:
17950: Matkatoimistoala on vuosi vuodelta tullut matkatoimistolaki, joka määrittelee, mitkä
17951: maassamme yhä tärkeämpään asemaan. edellytykset täyttävä yritys voidaan katsoa
17952: Tässä liikenteessä joutuvat matkatoimistot matkatoimistoksi.
17953: ~uorittamaan erittäin keskeisen ja tärkeän Tässä suhteessa on välttämätöntä lainsää-
17954: tehtävän. Ainoastaan ammattitaitoinen, mah- dännöllisesti määrätä ne minimivaatimukset,
17955: dollisimman täydelliset lippujenmyyntioikeu- jotka
17956: det ja korkean ammattitaidon omaava am- 1) matkatoimistotoimintaa harjoittavan yri-
17957: mattitoimisto voi tällöin tarjota sitä palve- tyksen tai yrittäjän on täytettävä edustus-
17958: lua, jota matkailija tarvitsee. ten ja niihin liittyvien lipunmyyntioikeuk-
17959: Maamme matkatoimisto-olot ovat tähän sien suhteen,
17960: ~aakka yleensä olleet hyvät. Viime vuosina 2) matkatoimiston vastuunalaisen johtajan
17961: ilmaantuneet epämääräiset yrittäjät ovat kui- on täytettävä ammatinharjoittamista edellyt-
17962: tenkin suuresti niitä huonontaneet. Ulko- tävän ammattikoulutuksen ja ammattikoke-
17963: maanmatkailun hoitaminen edellyttää, että muksen suhteen,
17964: ~uomalainen matkatoimisto voi vastata sitou- 3) matkatoimiston toimintaan katsotaan
17965: muksistaan. kuuluvan,
17966: Matkailusta on kehittymässä maallemme 4) matkatoimistoyrityksen on taloudelli-
17967: varsin huomattava elinkeino ja on ehdotto- sessa suhteessa täytettävä voidakseen vastata
17968: masti syytä edistää sitä. On kuitenkin vält- kotimaisista ja ulkomaisista sitoumuksistaan.
17969: tämätöntä huolehtia siitä, että maassamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17970: matkatoimistotoimintaa harjoittavien yrittä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17971: jien ammattitaito ja taloudellinen luotetta- muksen,
17972: muus on lakisääteisesti määritelty ja yh-
17973: teiskunnan kontrollin alainen. Ainoa keino, että halUtus ryhtyisi toime,.,piteisii,.,
17974: jolla nämä päämäärät voidaan saavuttaa, on matkatoimistolai'lt aikaa,.,saamiseksi.
17975: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
17976:
17977: Erkki Hara.. Ola.vi Lähteemnäki. Olli Aula.nko.
17978: 3'oh. Wirtanen. Erkki Tuuli. Väinö Leskinen.
17979: Georg 0. Ehrnrooth.
17980: 417
17981:
17982: V1,14. - Toiv.al. N:o 170.
17983:
17984:
17985:
17986:
17987: Innala ym.: Eläinsuojelulain muuttamisesta nykyisiä oloja
17988: vastaavaksi.
17989:
17990:
17991: Eduskunnalle.
17992:
17993: Nykyinen eläinsuojelulakimme on monessa katsottuihin, edellä kosketeltuihin yksilöiden
17994: kohden korjauksen ja uudistuksen tarpeessa. tekoihin ja laiminlyönteihin. Varsinkin näi-
17995: Sen voimaantulosta kuluneet runsaat kaksi- den tekojen ennakolta estämiseksi olisi yh-
17996: kymmentä vuotta ovat tuoneet siksi paljon teiskunnan valvontamahdollisuuksia nykyi-
17997: muutoksia sekä teknillisen että taloudellisen sestä tehostettava. Voimassa olevan lainsää-
17998: elämän moninaisilla aloillaJ etteivät ne ole dännön mukaan ei nimittäin poliisilla tai
17999: voineet olla vaikuttamatta myös niihin joka- eläinsuojeluvalvojalla ole mahdollisuutta
18000: päiväisen elämän ilmiöihin, joiden valvomi- puuttua ilmeiseen törkeätäkin laiminlyöntiä
18001: nen ja ohjaaminen kuuluu luontokappalei- eläimen suhteen todistavaan tapaukseen, en-
18002: den suojaamistoimiin. Vaikkakin eräisiin nenkuin hän toteaa eläimen olevan niin 'kur-
18003: epäkohtiin on osittain puututtu asetusteitse, jassa tilassa, että se on joko tapettava tai
18004: kuten on tapahtunut mm. eläinten kuljetuk- toimitettava hoitoa saamaan.
18005: sesta moottoriajoneuvoilla v. 1955 annetuin Sanotun perusteella ehdottamme kunnioit-
18006: asetuksin, jää lakiin vielä useassa suhteessa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18007: täydentämisen varaa ja vain itse lain eikä muksen,
18008: ainoastaan asetuksen säännöksin korjattavia
18009: puutteellisuuksia. että hallitus ensi Ulassa antaisi
18010: Edellä kosketeltu kehitys ei ole pysähty- EduskunnaUe esityksen laiksi, jossa
18011: nyt ainoastaan aineellisen elämän alalla ha- muuttuneita ja kehittyneitä olosuh-
18012: vaittaviin muutoksiin, vaan sen vaikutuks,et teita vastaavasti eläinsuojelulain eläin-
18013: huomataan myös yleisessä ajattelutavassa ja ten suojelua turvaavia säännöksiä täy-
18014: aikaisemmilta vuosilta muuttuneessa suhtau- dentämällä ja valvontaa tehostamalla
18015: tumisessa luontokappaleiden suojeluun. Yh- poistettaisiin siinä nykyisin vallitsevat
18016: teiskunnan odotetaan nykyistä enemmän puutteeUisuudet.
18017: puuttuvan valvovalla kädellään epäkohdiksi
18018: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
18019:
18020: Aune Innala. Erkki Koivisto. Urho Saariaho.
18021: Kyllikki Pohjala. Joh. Wirtanen. Saara J'orsius.
18022: Juha Rihtniemi.
18023:
18024:
18025:
18026:
18027: 53 E 68'7/58
18028: VALTIOPÄIVÄT
18029: 1958
18030:
18031: LIITTEET
18032: VII
18033:
18034: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
18035: TOIVOMUSALOITTEET
18036:
18037:
18038:
18039:
18040: HELSINKI 1958
18041: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18042: i •";;
18043: 1
18044: "··. :.
18045: '
18046: ,.,·': .~
18047: ""·' , ..... .•...~7· .~'fii..
18048: Kunnallisverotusta, eliakeinolain, huoltoapulain Ja kalastuslain muut-
18049: tamista, valtionapujärjestelmän perusteiden tarkistamista ja manttaali-
18050: kuntalaitoksen lopettamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
18051: 1
18052: 1
18053: 1
18054: 1
18055: 1
18056: 1
18057: 1
18058: 1
18059: 1
18060: 1
18061: 1
18062: 1
18063: 1
18064: 1
18065: 1
18066: 1
18067: 1
18068: 1
18069: 428
18070:
18071: VII,l. - Lak.al. N: o 47.
18072:
18073:
18074:
18075:
18076: Vennamo: Ehdotus laiksi pormestarin ja neuvosmiesten
18077: nimittämisestä.
18078:
18079:
18080: Eduskunnalle.
18081:
18082: Marraskuun 11 päivänä 1927 pormestarin hen virkaa täyttäessä, vaan ratkaisuvalta on
18083: ehdottamis- sekä neuvosmiesten ja maistraa- kokonaan kaupunginvaltuustolla.
18084: tinsihteerin valitseruisoikeudesta annetun Edellä selostettua voimassa olevan lain
18085: lain (302/27) sekä samana päivänä pormes- mukaista menettelyä ei voida pitää tyydyttä-
18086: tarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vänä. Ei voida pitää oikeana, että riippu-
18087: vaalista annetun lain (303/27) säännösten mattomien tuomioistuinten jäsenten nimittä-
18088: mukaan tekee kaupunginvaltuusto virkaehdo- misessä. poliittisella valtuustolla on ratkai-
18089: tuksen pormestarin ja neuvosmiesten nimi.t- seva määräämisvalta. Suoritetuissa Gallup-
18090: tämisestä. Vaalissa äänestää kukin valtuus- tutkimuksissakin on todettu, että kansalai-
18091: ton jäsen pormestarin ehdokkaita valittaessa set huomattavasti suuremmassa määrin luot-
18092: kolmea ja neuvosmiestä valittaessa yhtä tavat kihlakunnanoikeuksien puolueettomuu-
18093: henkilöä. Pormestarin nimittämiseksi tehtä- teen kuin raastuvanoikeuksien. Raastuvan-
18094: vaan virkaehdotukseen pannaan ehdolle oikeuden jäsenten nimittäminen olisikin jär-
18095: kolme vaalissa eniten ääniä saanutta henki- jestettävä samalle pohjalle kuin kihlakun-
18096: löä siinä järjestyksessä kuin heidän saa- nantuomareidenkin, eli siten, että nimittä-
18097: mansa äänimäärät osoittavat. Näistä henki- misen toimittaa korkein oikeus hovioikeuden
18098: löistä korkein oikeus nimittää pormestariimi ehdotuksesta.
18099: sen, jonka se havaitsee siihen ansiokkaim- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
18100: maksi. Neuvosmiehen virkaan antaa läänin· nioittaen,
18101: hallitus valtakirjan sille, joka on eniten
18102: ääniä saanut. Nimittävällä viranomaisella ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18103: siten ole mitään harkintavaltaa neuvosmie- van lakiehdotuksen:
18104:
18105:
18106: Laki
18107: pormestarin ja. neuvosmiesten nimittämisestä..
18108: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä mäi-
18109: rätyllä tavalla, säädetään:
18110: 1 §. raskuuta 1927 annettu laki (302/27) por-
18111: Kaupunkien ponnestarit ja neuvosmiehet mestarin ehdottamis- sekä neuvosmiesten ja
18112: nimittää korkein oikeus hovioikeuden ehdo- maistraatinsihteerin valitsemisoikeudesta sa-
18113: tuksesta. moinkuin samana päivänä annettu laki por-
18114: mestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsih-
18115: 2 §. teerin vaalista {302/27) siltä osin kuin nämä
18116: Tämä laki tulee voimaan patvana lait ovat ristiriidassa tämän lain kanssa, sekä
18117: kuuta 195 . Sillä kumotaan 19 päivänä mar- muut tämän lain vastaiset säännökset.
18118: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1958.
18119: Veikko Vennamo.
18120: 424
18121:
18122: VII,2. - La.k.al. N: o 48.
18123:
18124:
18125:
18126:
18127: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kantokyky-
18128: luokituksesta.
18129:
18130:
18131:
18132: E d u s k u n n a 11 e.
18133:
18134: Voimassa olevissa laeissa on useita sään- koituksena on kunnallisverorasituksen tasoit-
18135: nöksiä, jotka edellyttävät valtionavustusten taminen, perustuu nykyisin enimmältä osal-
18136: tai -lainojen myöntämistä taikka kustannus- taan valtion eri viranomaisten harkintaan, ei
18137: ten jakamista valtion ja kuntien kesken vii- niiden suhteen ole voitu saavuttaa riittävää
18138: meksi mainittujen taloudellisen kantokyvyn yhdenmukaisuutta eikä oikeudenmukaisuutta.
18139: perusteella. Näissä säännöksissä tosin ilmais- Kuntien taloudellisten mahdollisuuksien huo-
18140: taan kunnan taloudellinen kantokyky useilla mioonottaminen on kuitenkin ensiarvoisen
18141: erilaisilla sanonnoilla, kuten vähävarainen, tärkeä näkökohta määrättäessä toisaalta kun-
18142: köyhä, taloudellisesti heikko ja niin edelleen, nille asetettavien taloudellisten velvoitusten
18143: mutta yleensä niissä ei ole pyritty määrit- ja toisaalta niille annettavan taloudellisen
18144: telemään yksityiskohtaisemmin, mitä kysy- tuen suuruutta. Sen vuoksi on kuntien ylei-
18145: myksessä olevilla sanonnoilla tarkoitetaan. sen kantokykyluokituksen tarve käynyt yhä
18146: Tällaisia säännöksiä sisältävät muun muassa ilmeisemmäksi. Puheena olevaa Iuokitusta
18147: kansakoululaki, sairaalalaki, laki kansankir- olisi luonnollisestikin sovellettava eri tarkoi-
18148: jastoista, laki yleisestä lääkärinhoidosta, laki tuksiin ottaen luokituksen ohella huomioon
18149: kansakoulujen lääkärintoimesta, laki kansa- kullakin hallinnonalalla asiaan ·vaikuttavat
18150: koulujen hammaslääkärin toimesta, laki kun- erityisnäkökohdat sen mukaan kuin asian-
18151: nallisista terveyssisarista, 'laki kunnan käti- omaisissa laeissa säädettäisiin. Mutta yhte-
18152: löistä, rokotuslaki, tuberkuloosilaki, mielisai- näisenä yleisperustana kuntien valtionavuille
18153: raslaki ja tielaki, joista viimeksi mainittu sekä valtion ja kuntien väliselle kustannus-
18154: suoranaisesti edellyttää kuntien varallisuus-. tanjaolle olisi yleinen kantokykyluokitus vält-
18155: luokituksen olemassaoloa. Samoin sitä edel~ tämätön. Luokitus loisi perustan myöskin
18156: lyttää sairaalalaki paikallissairaalain kustan- vastaisuudessa suoritettaville kunnallisverora-
18157: nuksiin myönnettävien valtionapujen mää- situksen tasoittamiseen tähtääville toimenpi-
18158: räämistä varten. Voimassa olevien määräys- teille.
18159: ten mukaan perustuu myöskin kuntien osuus Vuoden 1953 kesäkuussa jätti valtioneuvos-
18160: kansaneläkkeen tukiosista sekä työttömyys- tolle mietintönsä komitea, jonka valtioneu-
18161: kustannuksista edellä tarkoitetun luontoiseen vosto oli asettanut laatimaan ehdotusta kun-
18162: kuntien luokitteluun. Viimeksi mainittuja tien varallisuusluokituksen yleisiksi perus-
18163: erityistarkoituksia varten onkin jo suoritettu teiksi ja niiden mukaan luokittelemaan maan
18164: kuntien luokittelut, jotka kuitenkaan eivät kaupunki-, kauppala- ja maalaiskunnat. Tä-
18165: joka suhteessa vastaa yleiselle kantokykyluo- män komitean ehdotukseen viitaten ja edellä
18166: kitukselle asetettavia vaatimuksia. esitetyn perusteella kunnioittavasti ehdo-
18167: Kun sellaiSten edellä tarkoitettujen val- tamme,
18168: tionavustusten myöntäminen ja kustannus-
18169: tenjaon määrääminen, joiden lähimpänä tar- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
18170: van · lakiehdotuksen:
18171: VII,2. - 11usitalo ym. 426
18172:
18173: Laki
18174: kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta.
18175: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18176: 1 §. kunta valmistamaan mainitulle ministeriölle
18177: Yleiseksi perusteeksi sellaisten lainsäännös- ehdotusta kuntien kantokykyluokitukseksi
18178: ten soveltamista varten, joiden nojalla kun- sekä käsittelemään luokitukseen ja sen sovel-
18179: nille on annettava erisuuruista taloudellista tamiseen liittyviä kysymyksiä.
18180: tukea tai määrättävä erisuuruisia taloudelli-
18181: sia rasituksia, toimitetaan maan kuntien jako 4 t§.
18182: kymmeneen kantokykyluokkaan. Kantokykyluokituksessa tarvittavan aineis-
18183: Kunnan kantokykyluokka määrätään kun- ton hankkii sekä laskutoimitukset suorittaa
18184: nan jäsenten keskimääräistä veronmaksuky- tilastollinen päätoimisto.
18185: kyä ja muita kunnan taloudellisia voimava- Kunnat ovat velvolliset antamaan tilastolli-
18186: roja ilmaisevien tiet6jen peruste~lla, sen mu- selle päätoimistolle ja 3 § :ssä mainitulle
18187: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. neuvottelukunnalle kaikki näiden pyytämät,
18188: kantokykyluokitusta varten tarvittavat tiedot
18189: 2 §. ja selvitykset.
18190: Kuntien yleisen kantokykyluokituksen vah-·
18191: vistaa valtioneuvosto sisäasiainministeriön
18192: esityksestä kunakin vuonna joulukuun 31 5 §.
18193: päivään mennessä, kalenterivuodeksi kerral- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
18194: laan. misesta annetaan .asetuksella.
18195:
18196: 3 ·§. 6 ·§.
18197: Sisäasiainministeriöön asetetaan, sen mu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18198: kaan kuin erikseen säädetään, neuvottelu- kuuta 19 .
18199:
18200: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
18201:
18202: Eino Uusitalo. Yrjö Sinkkonen. IDlja Väänänen.
18203: Matti Liinamaa. Esa T"unonen. Eeli Erkkilä.
18204: Veikko Savela. Arvo· Pentti. Aarre Marttila.
18205: Leo lfåppölä. Vieno Simonen. Toivo Antila.
18206: 426
18207:
18208: vn,s. - La.k.al. N: o 49.
18209:
18210:
18211: Kulovaar.a. ym.: Ehdotus laiksi manttaalikuntalaitoksen lak-
18212: kauttamisesta.
18213:
18214:
18215: E d u s kun n alle.
18216:
18217: Manttaalikunnilla ei ole enää mitään julki- :Maalaiskunnissa on myös ilmennyt tyyty-
18218: sia, kunnan tehtäväpiiriin verrattavia vel- mättömyytti sen johdosta, että kunnanhalli-
18219: vollisuuksia. Manttaalikunn.an viimeinen jul- tus joutuu panemaan täytäntöön manttaali-
18220: kinen tehtävä päättyi, kun maanjako-oikeu- kunnan kuntakokouksen päätökset.
18221: den jäsenten ja maanmittaustoimitusten us- Kun manttaalikunnilla ei ole enää mitään
18222: kottujen miesten vaali siirrettiin uudella ja- julkisia tehtäviä, olisi ne lakkautettava. Täl-
18223: kolailla (604/51) kunnanvaltuustolle. laisella pakkoyhdyskunnalla, joka ennen oli
18224: Moni manttaalikunta ei enää toimikaan, välttämätön, ei ole enaa olemassaolon
18225: kun sille ei kuulu mitään julkisia tehtäviä. oikeutta. :Mikään ei estä. niitä. maanviljeli-
18226: Toiset manttaalikunnat ovat sen sijaan otta- jöitä., jotka sitä haluavat, perustamasta yhty-
18227: neet itselleen muita tehtäviä ja verottavat miä. voimassa olevan lain puitteissa hyväksi
18228: sen vuoksi edelleen jäseniään. katsomainsa asioiden ajamiseksi.
18229: Kun manttaalikunnan hallinnon järjes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18230: tysmuoto perustuu edelleen vuodelta 1898 kunnioittaen,
18231: olevaan maalaiskuntain kunnamshallinnosta
18232: annettuun asetukseen, on se monessa kohdin että Eduskunta, hyväksyisi seuraa,-
18233: vanhentunut eikä vastaa nykyajan vaati- van lakiehdotuksen:
18234: muksia.
18235:
18236:
18237: Laki
18238: m&ntta.alikunta.laitokBen la.kbuttamisesta.
18239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18240: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnai- kien. Manttaalikunnan omaisuus ja vastuu
18241: Hshallinnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 an- sen veloista omaisuuden määrään saakka
18242: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät mant- siirtyy samana päivänä asianomaiselle kun-
18243: taaliin pantua maata ja laitoksia koskevat nalle.
18244: säännökset 1 päivästä tammikuuta 1960 lu-
18245:
18246: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
18247:
18248: Urho Kulovaara. Arvi Turkka. Vilho Turunen.
18249: Ensio Pa.rta.nen. Toivo Frima.n. A. Simonen.
18250: Arvo Ahonen. Mikko Bult. Impi Lukkarinen.
18251: Viljo V'irta.nen. Olli J. Uoti. Arvo Sä.velä.
18252: 427
18253:
18254: VU,4. - Lak.al. N:o 50.
18255:
18256:
18257:
18258:
18259: Ba.pio ym..: Ehdotus laikli manttaalikuntalaitoksen lakkaut-
18260: tamisesta.
18261:
18262:
18263: E d u s k u n n a 11 e.
18264:
18265: Ne moninaiset tehtävät, joita manttaalikun- Useat manttaalikunnat ovat lisäksi otta-
18266: ta.laitos on joutunut aikoinaan suorittamaan, neet itselleen erilaisia .tehtäviä, jopa ryhty-
18267: on lainsäädäntö jo aikoja sitten siirtänyt neet harjoittamaan liiketoiminta.akin, jota ei
18268: muiden elimien suoritettavaksi. Sanottu lai- ole voitu pitää manttaalikunnan jäsenten
18269: tos on menettänyt kokonaan merkityksensä, yhteisten etujen mukaisena ja verovarojen
18270: paitsi manttaalimaksujen asettamisessa, joita oikealla tavalla käyttämisenä.
18271: kaikki manttaaliin pannun maan omistajat Kun pienviljelijäväestöä erikoisesti rasit-
18272: joutuvat vielä pakosta maksamaan. Näin saa- taa nykyinen raskas verotus, olisi sitä edes
18273: tuja varoja saatetaan käyttää tarkoituksiin, joltakin osin pyrittävä lieventämään, jolloin
18274: jotka eivät vastaa manttaalikunnan jäsen- on paikallaan manttaalimaksujen lopettami-
18275: enemmistön etuja. Kun manttaalikuntien ko- nen. Koska kunnillekin aiheutuu huomatta-
18276: kouksissa päätäutövaltaa käytetään manttaa- vaa lisätyötä manttaalikuntalaitoksen yllä-
18277: liin pannun maan perusteella eli täysin epii- pitämisen johdosta, on niidenkin etujen mu-
18278: kansanvaltaisella tavalla, ei pienmaanomista- kaista manttaalikuntalaitoksen lakkauttami-
18279: jilla ole mahdollisuutta vaikuttaa kokouk- nen.
18280: sessa syntyviin päätöksiin. Tämä laitos edus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18281: taa ja kuvaa aikaa, jolloin yksilön omaisuu-
18282: den määrä oli ratkaisevana kaikista yhteis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
18283: kunnallisista asioista päätettä~ä. Jo yksis- van lakielukJtuksen:
18284: tään tästä syystä tällainen vanhoillisuutta
18285: edustava laitos olisi lopetettava.
18286:
18287:
18288: Laki
18289: manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta.
18290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18291: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnal- kien. Manttaalikunnan omaisuus ja vastuu
18292: lishallinnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 an- sen veloista omaisuuden määrään saakka
18293: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät mant- siirtyy samana päivänä asianomaiselle kun-
18294: taaliin pantua maata ja laitoksia koskevat nalle.
18295: säännökset 1 päivästä tammikuuta 1960 lu-
18296:
18297: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
18298:
18299: Pertti Rapio. Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
18300: Martti Linna.. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
18301: Niilo Nieminen. Kaino Haapanen. Siiri Lehmonen.
18302: V'åinö R. Virtanen. Antto Prunnila. Veikko Rytkönen.
18303: 428
18304:
18305: VII,5. - Lagmot. N: o 51.
18306:
18307:
18308:
18309: Ehrnrooth m. fl.: JJ'örslag till lag om ändring av förordnin-
18310: gen angående kommunalförvaltning på landet.
18311:
18312:
18313: Till Riksdagen.
18314:
18315: Kommunaltaxeringen enligt prövning, eller av ,sorgfälligt övervägande av alla omstän-
18316: omfångstaxeringen, är enligt gällande lag- digheter, som böra tjäna till ledning vid sa-
18317: stiftning tillåten beträffande alla fastighe- kens bedömande", rymmer den ram, inom
18318: ter, näringar och rörelser. 1 samband med viiken uppskattningen skall ske, många möj-
18319: totalreformen av vår skattelagstiftning borde ligheter till godtycke.
18320: dess tillämpningsområde åtminstone begrän- Den skattskyldigas ställning ur rättssäker-
18321: sas. Då denna reform ännu länge kan låta hetssynpunkt har i praktiken ytterligare för-
18322: vänta på sig och omfångstaxeringen med svagats på grund av att taxeringsmyndighe-
18323: åren blottat allt flera orättvisor, talar starka terna ofta tillämpat omfångstaxering, ifall
18324: skäl för en delreform snarast möjligt. icke den skattskyldiga kunnat visa, att någon
18325: Varje skattskyldig har rätt att kräva, att grund för densamma icke funnits. Bevisbör-
18326: beskattningen förrättas objektivt och att dan har med andra ord legat på den skatt-
18327: rättssäkerheten för den skattebetalargrupp skyldiga, vilket icke kan anses vara riktigt.
18328: han tillhör icke är sämre tryggad än för Påstår taxeringsmyndighet, att skäl förelig-
18329: andra. Dess värre är detta krav med tanke ger för taxering efter prövning, bör den
18330: på omfångstaxeringen icke tillgodosett för kunna bevisa detta. Härav följer, att taxe-
18331: fastighetsägarnas och näringsidkarnas vid- ringsmyndighet icke bör få tillämpa om-
18332: kommande. Taxeringsnämnden kan, om fångstaxering utan att kunna stöda sig på
18333: uppskattningen av den behållna in- konkreta skäl, som hänför sig till fastighe-
18334: komsten av fastighet, näring eller rörelse tens eller rörelsens beskaffenhet och omfatt-
18335: utfallit sålunda, att endast ringa eller all- ning. Dessa speciella skäl borde även an-
18336: deles icke någon behållning uppstått, men givas i protokollet över beskattningen, men
18337: dylik uppskattning med avseende å beskaf- så sker icke enligt gällande praxis. Någon
18338: fenheten och omfattningen av den skattskyl- rättelse vågar man icke hoppas på utan en
18339: digas rörelse icke anses kunna godkännas lagändring.
18340: såsom grund för utgörande av kommunal- Därför föreslår vi vördsamt,
18341: skatt, prövningsvis bestämma det belopp, för
18342: vilket skattören skäligen ·skall påföras sådan att Riksdagen måtte antaga följande
18343: skattskyldig. Även om lagen föreskriver, att lagförslag:
18344: beskattning enligt prövning måste föregås
18345:
18346:
18347: Lag
18348: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning på landet.
18349: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 82 § 13 punkten förordningen den 15 juni 1898
18350: (21/1898) angående kommunalförvaltning på landet, sådan den lyder i lagen den 20
18351: januari 1922, erhålla följande ändrade lydelse:
18352: 82 §. 13) Har uppskattningen av den behållna
18353: Vid taxering av beskattningsbar inkomst inkomsten av näring, rörelse eller annan fas-
18354: skola följande stadganden iakttagas: tighet · än lantbruksfastighet utfallit sålunda,
18355: att endast ringa eller alldeles icke någon be-
18356: VII,5. - Ehrnrooth ym. 429
18357:
18358: hållning uppstått, men dylik uppskattning ören skäligen skola sådan skattskyldig. på-
18359: med avseende å beskaffenheten oeh omfatt- föras. 1 sådant fall skall taxeringsnämnden
18360: ningen av den skattskyldigas rörelse icke an- till protokollet anteckna det skäl, vilket för-
18361: ses kunna godkännas såsom grund för ut- anlett taxering enligt prövning.
18362: görande av kommunalskatt, tillhör det taxe-
18363: ringsnämnden att, efter sorgfälligt övervä-
18364: gande av alla omständigheter, som böra tjäna
18365: till ledning vid sakens bedömande, prövnings- Denna lag träder i kraft den
18366: vis bestämma det belopp, för vilket skatt- 195 .
18367:
18368:
18369: Helsingfors den 7 augusti 1958.
18370:
18371: Georg C. Ehrnrooth. Alwar Sundell. T. A. Wiherheimo.
18372: Sven Högström. Grels Teir. Kurt Nordfors.
18373: Bertel Lindh. Victor Procope. R. Hallberg.
18374: Verner Korsbäck. Ralf .Törngren. John Österholm.
18375: 480
18376:
18377: VJI,5. - Lak.al. B:o 51.
18378: Suomenno&.
18379:
18380:
18381:
18382: Ehrnrooth ym. : Elt.Mtw laiksi maalaukuntain kunnalUshal-
18383: Unnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18384:
18385: E d u s kun n a 11 e.
18386:
18387: Harkintaan perustuva kunnallistaksoitus lautakunnan on määrättävä harkintavero
18388: on voimassa olevan lainsäädännön mukaan ,huolellisesti tutkittuaan kaikkia niitä asian-
18389: sallittu kaikkien kiinteistöjen, elinkeinojen haaroja, joiden tulee olla johtona asian ar-
18390: ja liikkeiden suhteen. Verolainsäädäntömme vostelemisessa", mahtuu niihin puitteisiin,
18391: kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi sen joissa. arvion on tapahduttava, monia mieli-
18392: soveltamisalaa ainakin rajoitettava. Kun vallan mahdollisuuksia.
18393: tätä uudistusta voidaan joutua vielä kauan Verovelvollisen asema on oikeusvarmuuden
18394: odottamaan ja kun harkintaverotuksessa on kannalta käytännössä lisäksi muodostunut
18395: vuosien mittaan paljastunut yhä uusia epä- heikommaksi sen takia, että taksoitusviran-
18396: oikeudenmukaisuuksia, puhuvat vahvat syyt omaiset ovat usein soveltaneet harkintavero-
18397: mahdollisimman pikaisen osittaisuudistuksen tusta, jos verovelvollinen ei ole voinut osoit-
18398: puolesta. taa, että siihen ei ole mitään perustetta ollut
18399: Jokaisella verovelvollisella on oikeus vaa- olemassa. Todistusvelvollisuus on toisin
18400: tia, että verotus toimitetaan objektiivisesti sanoen ollut verovelvollisella, mitä ei voida
18401: ja että sen veronmaksajaryhmän, johon hän pitää oikeana. Jos taksoitusviranomainen
18402: kuuluu, oikeusvarmuus ei ole turvattu huo- väittää, että on olemassa syitä harkintavero-
18403: nommin kuin muiden. Tätä vaatimusta ei, tukseen, on sen voitava se osoittaa. Tästä
18404: sen pahempi, ole harkintaverotusta ajatellen seuraa, että taksoitusviranomaisen ei tule
18405: noudatettu kiinteistönomistajien ja elinkei- saada soveltaa harkintaverotusta ilman että
18406: nonharjoittajien osalta. Taksoituslautakunta voidaan nojautua konkreettisiin syihin, jotka
18407: voi, jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liik- kohdistuvat kiinteistön tai liikkeen laatuun
18408: keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt tai laajuuteen. Nämä erityiset syyt olisi
18409: siten, että säästöä on syntynyt vähän tai ei myös ilmoitettava verotuspöytäkirjassa, mutta
18410: ollenkaan, mutta sellaista arviota verovelvol- niin ei tapahdu voimassa olevan käytännön
18411: lisen liikkeen laatuun ja laajuuteen katsoen mukaan. Minkäänlaista oikaisua ei uskalla
18412: ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron toivoa ilman lainmuutosta.
18413: suorittamisen perusteeksi, harkinnan mukaan Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
18414: määrätä se summa, josta kohtuuden mukaan
18415: on sellaiselle verovelvolliselle veroäyrejä pan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18416: tava. Joskin laissa säädetään, että taksoitus- van lakiehdotuksen:
18417:
18418: Laki
18419: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
18421: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/1898) 82 §:n 13 kohta, sellaisena kuin
18422: se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
18423: 82 §. 13) Jos elinkeinosta, liikkeestä tai muusta
18424: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kiinteistöstä kuin maatalouskiinteistöstä sääs-
18425: datettava seuraavia säännöksiä: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että
18426: säästöä on syntynyt vähän tai ei ollenkaan,
18427: VU,5. - Ehrnrooth ym. 431
18428:
18429: mutta sellaista arviota veronalaisen liikkeen velvolliselle on pantava veroäyrejä. Sellai-
18430: laatuun ja laajuuteen nähden ei katsota voi- sessa tapauksessa on taksoituslautakunnan
18431: tavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen merkittävä pöytäkirjaan syy, joka on aiheut-
18432: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huo- tanut harkinnan mukaisen taksoituksen.
18433: lellisesti tutkittuaan kaikkia niitä asian-
18434: haaroja, joiden tulee olla johtona asian ar-
18435: vostelemisessa, harkinnan mukaan arvioida Tämä laki tulee voimaan päivänä
18436: se kohtuullinen määrä, josta sellaiselle vero- kuuta 195 .
18437:
18438:
18439: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
18440:
18441: Georg 0. Ehrnrooth. Alwar Iunden. T. A. Wiherheimo.
18442: Sven Högström. Grels Teir. Kurt N'ordfors.
18443: Bertel Lindh. Viotor Procope. 1.. Ballberg.
18444: Verner Korsbäck. Ralf Törngren. John österbohn.
18445: 432
18446:
18447: V11,6. - La.gmot. N: o 52.
18448:
18449:
18450:
18451: Ehrnrooth m. fi.: Förslag till lag om ändring av förordm-n;;.
18452: gen angående kommunalförvaltning i stad.
18453:
18454:
18455: Till Riksdagen.
18456:
18457: Kommunaltaxeringen enligt prövning, eller ligt övervägande av alla omständigheter, som
18458: omfångstaxeringen, är enligt gällande lag- böra tjäna till ledning vid . sakens bedö-
18459: stiftning tillåten beträf:fande alla fastigheter, mande", rymmer den ram, inom viiken upp-
18460: näringar och rörelser. 1 samband med total- skattningen skall ske, många möjligheter
18461: reformen av vår skattelagstiftning borde des8 · tili godtycke.
18462: tillämpningsområde åtminstone begränsas. Då · · Den ·skattskyldigas ställning ur rättssäker-
18463: denna reform ännu länge kan låta vänta på hetssynpunkt har i praktiken ytterligare för-
18464: sig och omfångstaxeringen med åren blottat svagats på grund av att taxeringsmyndighe-
18465: allt flera orättvisor, talar starka skäl för en terna ofta tillämpat omfångstaxering, ifall
18466: delreform snarast möjligt. icke den skattskyldiga kunnat visa, att någon
18467: Varje skattskyldig har rätt att kräva, att grund för densamma icke funnits. Bevisbör-
18468: beskattningen förrättas objektivt och att dan har med andra ord legat på den skatt-
18469: rättssäkerheten för den skattebetalargrupp skyldiga, vilket icke kan anses vara riktigt.
18470: han tillhör icke är sämre tryggad än för Anser taxeringsmyndighet, att skäl för taxe-
18471: andra. Dessvärre är detta krav med tanke ring efter prövning föreligger, bör den kunna
18472: på omfångstaxeringen icke tillgodosett för stöda detta antagande in casu. Härav följer,
18473: fastighetsägarnas och näringsidkarnas vid- att taxeringsmyndighet icke bör få tillämpa
18474: kommande. Taxeringsnämnden kan, om upp- omfångstaxering, utan att kunna stöda sig
18475: skattningen av den behållna inkomsten av på konkreta skäl, som hänför sig till fastig-
18476: fastighet, näring eller rörelse utfallit så- hetens eller rörelsens beskaffenhet och om-
18477: lunda, att endast en ringa eller alldeles icke fattning. Dessa speciella skäl borde även
18478: någon behållning uppstått, men dylik upp- angivas i protokollet över beskattningen, men
18479: skattning med avseende å beskaffenheten och så sker icke enligt gällande praxis. Någon
18480: omfattningen av den skattskyldigas rörelse rättelse vågar man icke hoppas på utan
18481: icke anses kunna godkännas såsom grund för lagändring.
18482: utgörande av kommunalskatt, prövningsvis Därför föreslår vi vördsamt,
18483: bestämma det belopp, för vilket skattören
18484: skäligen skall påföras sådan skattskyldig. att Riksdagen måtte antaga följande
18485: Även om lagen föreskriver, att beskattning lagförslag:
18486: enligt prövning måste föregås av ,sorgfäl-
18487:
18488:
18489: Lag
18490: om ändring a.v förordningen a.ngående kommuna.lförva.ltning i sta.d.
18491: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 55 § 7 punkten förordningen den 8 december
18492: 1873 angående kommunalförvaltning i stad, sådan den lyder i lagen den 20 januari
18493: 1922, erhålla följande ändrade lydelse:
18494: 55 §. 7) Har uppskattningen av den behållna
18495: Vid taxering av beskattningsbar inkomst inkomsten av fastighet, näring eller rörelse
18496: skola följande stadganden iakttagas: utfallit sålunda, att endast en ringa eller
18497: alldeles icke någon behållning uppstått, men
18498: VII,6. - Ehrnrooth ym. 433
18499:
18500: dylik uppskattning med avseende å beskaf- skattskyldig påföras. I sädant fall sk:all
18501: fenheten och omfattningen av den skattskyl- taxeringsnämnden tili protokollet anteckna
18502: digas rörelse icke anses kunna godkännas sä- det skäl, vilket föranlett taxering enligt pröv-
18503: som grund för utgörande av kommunalskatt, ning.
18504: tilihör det taxeringsnämnden att, efter sorg-
18505: fålligt övervägande av alla omständigheter,
18506: som böra tjäna tili ledning vid sakens . be- Denna lag träder i kraft den
18507: dömande, prövningsvis bestämma det belopp, 195 .
18508: för vilket skattören skäligen skola sädan
18509:
18510:
18511: Helsingfors ·den 7 augusti 1958.
18512:
18513: Georg C. Ehrnrooth. Alwar Sundell. T. A. Wiherheimo.
18514: Sven Högström. Grels Teir. Kurt Nordfors.
18515: Bertel Lindh. 'Victor Procope. R. Hallberg.
18516: Verner Korsbäck. Ralf Törngren. John Österholm.
18517: 434
18518:
18519: VII,6. - La.k.al. N: o 52.
18520: Suomennos.
18521:
18522:
18523: Ehrnrooth ym.: Ekd.otus laiksi kunnallishallituksesta kau-
18524: pungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18525:
18526: Ed uskunn alle.
18527:
18528: Harkintaan perustuva kunnallistaksoitus ,huolellisesti tutkittuaan kaikkia niitä asian-
18529: on voimassa olevan lainsäädännön mukaan haaroja, joiden tulee olla johtona asian ar-
18530: sallittu kaikkien kiinteistöjen, elinkeinojen vostelemisessa", mahtuu niihin puitteisiin,
18531: ja liikkeiden suhteen. V erolainsäädäntömme joissa arvion on tapahduttava, monia mieli-
18532: kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi sen so- vallan mahdollisuuksia.
18533: veltamisalaa ainakin rajoitettava. Kun tätä Verovelvollisen asema on oikeusvarmuuden
18534: uudistusta voidaan joutua vielä kauan odot- kannalta käytännössä lisäksi muodostunut
18535: tamaan ja kun harkintaverotuksessa on vuo- heikommaksi sen takia, että taksoitusviran-
18536: sien mittaan paljastunut yhä uusia epäoikeu- omaiset ovat usein soveltaneet harkintavero-
18537: denmukaisuuksia, puhuvat vahvat syyt mah- tusta, jos verovelvollinen ei ole voinut osoit-
18538: dollisimman pikaisen osittaisuudistuksen taa, että siihen ei ole mitään perustetta ollut
18539: puolesta. olemassa. Todistusvelvollisuus on toisin
18540: Jokaisella verovelvollisella on oikeus vaatia, sanoen ollut verovelvollisella, mitä ei voida
18541: että verotus toimitetaan objektiivisesti ja pitää oikeana. Jos taksoitusviranomainen
18542: että sen veronmaksajaryhmän, johon hän katsoo, että on olemassa syitä harkintavero-
18543: kuuluu, oikeusvarmuus ei ole turvattu huo- tukseen, on sen voitava perustaa tämä olet-
18544: nommin kuin muiden. Tätä vaatimusta ei tamus in casu. Tästä seuraa, että taksoitus-
18545: sen pahempi, ole harkintaverotusta ajatellen viranomaisen ei tule saada soveltaa harkinta-
18546: noudatettu kiinteistönomistajien ja elinkei- verotusta ilman että voidaan nojautua kon-
18547: nonharjoittajien osalta. Taksoituslautakunta kreettisiin syihin, jotka kohdistuvat kiinteis-
18548: voi, jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liik- tön tai liikkeen laatuun tai laajuuteen. Nämä
18549: keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt erityiset syyt olisi myös ilmoitettava vero-
18550: siten, että säästöä on syntynyt vähän tai ei tuspöytäkirjassa, mutta niin ei tapahdu voi-
18551: ollenkaan, mutta sellaista arviota verovelvol- massa olevan käytännön mukaan. Minkään-
18552: lisen liikkeen laatuun ja laajuuteen katsoen laista oikaisua ei uskalla toivoa ilman lain-
18553: ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron muutosta.
18554: suorittamisen perusteeksi, harkinnan mukaan Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
18555: määrätä sen summan, josta kohtuuden mu-
18556: kaan on sellaiselle verovelvolliselle veroäyrejä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18557: pantava. Joskin laissa säädetään, että taksoi- van lakiehdotuksen:
18558: tuslautakunnan on määrättävä harkintavero
18559:
18560: Laki
18561: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuunalUshallituksesta kaupungissa 8
18563: päivänä joulukuuta 1873 annetun lain 55 § : n 7 kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä
18564: tammikuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
18565: 55 §. 7) Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liik-
18566: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt
18567: datettava seuraavia säännöksiä: niin, että säästöä on syntynyt vähän tahi ei
18568: ollenkaan, mutta semmoista arviota veron-
18569: VU,6. - Ehrnrooth JDl. 435
18570:
18571: alaisen liikkeen laatuun ja laajuuteen näh- Sellaisessa tapaukseSsa on taksOituslautakun~
18572: den ei katsota voitavan hyväksyä kunnallis- nan merkittävä pöytäkirjaan syy, joka on
18573: veron suorittamisen perusteeksi, tulee tak- aiheuttanut harkinnan mukaisen taksoituk-
18574: soituslautakunnan, huolellisesti tutkittuaan sen.
18575: kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona
18576: aSian arvostelemisessa, harkinnan mukaan
18577: arvioida se kohtuullinen määrä, josta sellai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18578: selle verovelvolliselle on pantava veroäyrejä. kuuta 195 .
18579:
18580:
18581: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
18582:
18583: Georg C. Ehrnrooth. A.lwar Sundell. T. A. Wiherheimo.
18584: Sven Bögström. Grels 'l'eir. Kurt Nordfors.
18585: Bertel Lindh. Victor Procope. R. Ballberg.
18586: Verner Korsbäck. Ralf Törngren. John Österholm.
18587: 436
18588: VII,7. - La.k.al. N:9 53.
18589:
18590:
18591:
18592: Seppi ym.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntai"' ku"'MUishcU-
18593: li"'"'osta ja ku"'Mllishallituksesta kaupu"'gissa an"'ettuje"'
18594: asetuste"' muuttamisesta.
18595:
18596:
18597: E d u s k u n n a 11 e.
18598:
18599: Kunnallisverotuksesta voimassa olevien hoava verojen maara. Suomen tilastollisen
18600: säännösten mukaan verovelvollinen henkilö vuosikirjan mukaan maksuunpantujen kun-
18601: saa vähentää tulostaan maalaiskunnassa nallisverojen määrä oli v. 1953 52 264 milj.
18602: 25 000-60 000 markkaa, .jos tulo ei ole yli mk ja v. 1955 57 814 milj. mk. Samana ai-
18603: 60 000 markan ja kaupungissa 30 000- kana on veroäyrin hinta kohonnut 10: 95
18604: 80 000 markkaa, jos tulo ei ole yli 80 000 markasta 11: 07 markkaan.
18605: markan, sen mukaan kuin kunnallisvaltuusto Näin voimakas verotuksen nousu kohdis-
18606: päättää. Tällä vähennyksellä on tarkoituk- tuu voimakkaimmin vähävaraisimpaan kan-
18607: sena vapauttaa verotuksesta se osa tulosta, sanosaan, koska entistä suurempi osuus tu-
18608: joka tarvitaan välttämättömän toimeentulon losta menee veroihin. Tästä johtuvana seu-
18609: ylläpitämiseen. Edellä mainitut määrät ovat rauksena on elintason lasku pienituloisimman
18610: niin alhaiset, että ne eivät riitä vastaamaan väestön keskuudessa. Tällaista kehitystä ei
18611: toimeentulon vaatimia kustannuksia. Lain voitane pitää oikeana. Tästä syystä pidämme
18612: mukaan joudutaankin määräämään kunnal- verolain korjausta peruavähennystä korotta-
18613: lisveroa sellaisillekin ihmisille, joilla ei ole malla välttämättömänä ja kiireellisenä.
18614: varoja veron suoritukseen. Tämä ei ole kun- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
18615: tienkaan kannalta taloudellista, koska tällai- kunnioittaen,
18616: set verot jäävät poikkeuksetta vaikeasti pe-
18617: rittäviksi verojäämiksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18618: Korjauksen tarpeellisuutta kunnallisvero- vat lakiehdotukset:
18619: tukseen edellyttää myös vuosi vuodelta ko-
18620:
18621:
18622: Laki
18623: maa.la.iskuntain kunnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
18624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
18625: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 10) kohta, sellaisena kuin
18626: se on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
18627: (425/53), näin kuuluvaksi:
18628: 82 §. tulo on 120 000 markkaa suurempi, mainittu
18629: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vähennysmäärä vähennettynä yhdellä pro-
18630: datettava seuraavia säännöksiä: sentilla jokaisesta täydestä 1 000 markan
18631: määrästä, jolla tulo ylittää 120 000 markan
18632: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä määrän.
18633: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole
18634: 120 000 markan määrää suurempi, vähennet-
18635: täköön siitä vielä, sen mukaan kuin kunnan-
18636: valtuusto kutakin vuotta varten päättää, Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
18637: vähintään 80 000 markan ja enintään 100 000 1958 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
18638: markan suuruinen perusvähennys, tai jos tuksessa.
18639: VU,7.- Seppi ym. 437
18640:
18641: Laki
18642: Jrnnnallishallituksesta kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta..
18643: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
18644: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 4) kohta, sellaisena kuin
18645: se on · saman a.Setuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
18646: (427/53), näin kuuluvaksi:
18647: 55 §. tai jos tulo on 140 000 markkaa suurempi,
18648: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- mainittu vähennysmäärä vähennettynä yh-
18649: datettava seuraavia säännöksiä: dellä prosentilla jokaisesta täydestä 1 000
18650: markan määrästä, jolla tulo ylittää 140 000
18651: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä markan määrän.
18652: ;mainittujen vähennysten jälkeen ei ole
18653: 140 000 markan määrää suurempi, vähen-
18654: nettäköön siitä vielä, sen mukaan kuin kau-
18655: punginvaltuusto :kutakin vuotta varten päät- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
18656: tää, .vähintään 100 000 markan ja enintään 1958 tuloista toimitettavasaa kunnallisvero-
18657: 120 000 .;markan suur"Qinen perusvähennys, tuksessa.
18658:
18659: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
18660:
18661: Usko Seppi. Martti Linna. Kauko Tamnrlnen.
18662: Niilo Nieminen. .A.leksl Kiviaho. Siiri Lehmonen.
18663: Paavo Aitio. Toivo Salin. Hugo Manninen.
18664: J. · E. La.k:kala. Toivo Niiranen. Eino Ta.inio.
18665: Toivo .lsvik. Elli Stenberg. G. Rosenberg.
18666: 488
18667:
18668: Vfi,S. - L&k.a.l. N: o 54.
18669:
18670:
18671:
18672:
18673: B.. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnaUiskalUtuksesta
18674: kaupungissa ja maalaiSkuntain kunnallishalUnnosta annet-
18675: tujen asetusten muuttamisesta.
18676:
18677:
18678: E d u s k u n n a 11 e.
18679:
18680: KuunalUsverotusta koskevien säädösten lonsa kotipaikkakunnillaan. Useissa kunnissa
18681: mukaan verotetaan palkka- ym. senkaltaista onkin ·ainakin osa matkakuluista huomioitu
18682: tuloa samojen perusteiden mukaan kuin ns. vähennyksenä verovelvollisten verotettaVia.
18683: vakautettua tuloakin. Valtion verotuksessa tuloja määrättäessä. On kuitenkin kuntia,
18684: verovelvollinen sitä vastoin saa vähentää 15 missä ei myönnetä vielä ensi~kään helpotusta
18685: sadalta palkkatulojen sekä aikaisemman matkakuluista, puhumattakaan siitä, että viti-
18686: virka- tai työsuhteen perusteella saadun eläk- raalla paikkakunnalla hankittua tuloa verO-
18687: keen kokonaismäärästä. Sama vähennys voi- tettaisiin lievemmin.
18688: daan tehdä maa- ja metsätaloutta harjoitta- Näiden epäkohtien korjaamiseksi pitäisi la-
18689: van verovelvollisen ja hänen lapsensa tai keihin kunnallishallituksesta kaupungissa an-
18690: muun perheenjäsenensä maa- ja metsätalou- netun asetuksen muuttamisesta ja maalais-
18691: den hyväksi tekemän työn arvosta. Niinikään kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuk-
18692: luonnollinen henkilö, joka ei käytä palkka- sen muuttamisesta lisätä säännökset, jotka te-
18693: työtä, voi vähentää määrättyyn rajaan kisivät. edellä mainitut vähennykset mahdol-
18694: saakka ammattituloistaan 5 %. Kun palkka- lisiksi.. Tämän vuoksi esitämmekin, että la-
18695: tulojen verotus kunnanverotuksen osalta on keihin otettaisiin säädös työtuloista sekä maa-
18696: muodostunut erittäin raskaaksi, olisi välttä- ja metsätalouden hyväksi tehdyn työn ar-
18697: mätöntä myöntää palkka- ym. senkaltaiselle vosta myönnettävästä vähennyksestä ja että
18698: tulolle erikoisvähennysoikeus samalla tavoin verovei volliselle myönnettäisiin oikeus matka-
18699: kuin valtionverotuksessakin. Tämän lisäksi kulujen vähentämiseen sekä oikeus vähentää
18700: olisi kunnallisverotusta koskeviin ~akeihin vieraalla paikkakunnalla saadusta tulosta
18701: saatava säädös, joka tekisi mahdolliseksi mat- 20%, saaden vähennysten yhteismäärä kui-
18702: kakulujen vähentämisen ja antaisi oikeuden tenkin matkakulujen ja vieraalla paikkakun-
18703: vähentää osan vieraalla paikkakunnalla han- nalla hankittujen tulojen osalta nousta enin-
18704: kitusta tulosta, sillä henkilö, joka joutuu tään 75 000 markkaan.
18705: työskentelemään erillään perheestään ja asu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18706: maan vieraalla paikkakunnalla tai jolle työ-
18707: matkojen vuoksi aiheutuu kustannuksia, on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18708: epäedullisemmassa asemassa kuin ne vero- vat lakiehdotukset:
18709: velvolliset, jotka voivat hankkia toimeentu-
18710:
18711:
18712: Laki
18713: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
18714: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishalli-
18715: tuksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 a)
18716: kohta:
18717: 55 §. saakoon verovei vollinen tehdä seuraavat vä-
18718: hennykset:
18719: 3 a) Sen lisäk.~i, mitä edellä on säädetty, kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä
18720: VII,S. - B. Virtanen ym. 489
18721:
18722: aikaisemman virka- tai työsuhteen perusteella liikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten-
18723: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- kaan enempää kuin 100 000 markkaa,
18724: tai metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen työmatkoista aiheutuneet kulut sekä vie-
18725: ja hänen lapsensa tai muun perheenjäsenensä raalla paikkakunnalla hankitun tulon mää-
18726: maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän työn rästä kaksikymmentä sadalta, saaden vähen-
18727: arvosta, niin myös sellaisesta osasta ammatti- nysten määrä nousta yhteensä enintään
18728: ja liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena 75 000 markkaan.
18729: korvauksena verovelvollisen ammatissaan ja
18730:
18731:
18732:
18733:
18734: Laki
18735: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta..
18736: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain
18737: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §: n 1 momenttiin näin . kuuluva uusi 9 a)
18738: kohta:
18739: 82 §. män työn arvosta, niin myös sellaisesta osasta
18740: ammatti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh-
18741: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, tuullisena korvauksena verovelvollisen amma-
18742: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- tissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä,
18743: hennykset: ei kuitenkaan enempää kuin 100 000 mark-
18744: kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä kaa,
18745: aikaisemman virka- tai työsuhteen perusteella työmatkoista aiheutuneet kulut sekä vie-
18746: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- raalla paikkakunnalla hankitun tulon mää-
18747: tai metsätaloutta harjoittavan verovelvolli- rästä kaksikymmentä sadalta, saaden vähen-
18748: sen ja hänen lapsensa tai muun perheenjäse- nysten määrä nousta yhteensä enintään
18749: nensä maa- ja metsätalouden hyväksi teke- 75 000 markkaan.
18750:
18751: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
18752:
18753: Rainer Virtanen. Usko Seppi. Pertti Rapio.
18754: G. Rosenberg. Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen.
18755: Toivo Salin. Eino Tainio. Matti Koivunen.
18756: Paavo Aitio. Toivo Friman. Yrjö Murto.
18757: Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen. Matti Meriläinen.
18758: Toivo Åsvik. Kaino Haapanen.
18759: 440
18760:
18761: Vfi,9. - Lak.al. N :o 55.
18762:
18763:
18764:
18765:
18766: Tauriainen ym. : Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnaUishal-
18767: linnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18768:
18769:
18770: E d u s k u n n a ll e.
18771:
18772: Verolakimme myöntävät veronmaksajille lisäksi työskentelemään toisella paikkakun-
18773: useista erilaisista syistä oikeuden tehdä ve- nalla kuin missä heidän perheensä tai muut
18774: rotuksessa vähennyksiä tuloistaan. Eräissä huollettavansa asuvat. Tästäkin syystä hei-
18775: toisissa tapauksissa verolautakunta voi har- dän välttämättömät päivittäiset menonsa
18776: kintansa rnukaan tehdä samanlaisia vähen- muodostuvat suuremmiksi kuin muutoin oli-
18777: nyksiä. Tätä vähennysoikeutta olisi syytä sivat. Olisi näin ollen välttämätöntä, että
18778: edelleen laajentaa. Esimerkiksi metsä- ja nämä tekijät otettaisiin huomioon tulon vä-
18779: uittotöissä sekä niiden yhteydessä ja niihin hennyksenä verotuksessa.
18780: läheisesti verrattavissa metsässä suoritetta- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
18781: vissa töissä ravinnon, vaatteiden ja jalkinei-
18782: den kulutus on hyvin suuri. Useimmissa ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18783: pauksissa nämä työntekijät joutuvat kaiken van lakiehdotuksen:
18784:
18785:
18786: Laki
18787: ma.ala.iskuntain kunna.llishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta..
18788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pai-
18789: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulu-
18790: kuuta 1955 annetussa laissa, näin kuuluva uusi 10 b) kohta:
18791: 82 §. verrattavissa metsässä suoritetuissa töissä,
18792: vähennettäköön siitä ansiotulosta kolmekym-
18793: 10 b) Milloin tulo on hankittu metsä- ja mentä sadalta.
18794: uittotöissä sekä niiden yhteydessä ja niihin
18795:
18796: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
18797:
18798: H. Tauriainen. N. Nurminen.
18799: Veikko Rytkönen. Kaino Haapanen.
18800: Eino Tainio. Usko Seppi.
18801: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen.
18802: 441
18803:
18804: VII,lO. - La.k.al. N:o 00.
18805:
18806:
18807:
18808:
18809: Vennamo: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta
18810: annetun asetuksen muuttamisesta.
18811:
18812:
18813: E d u s k u n n a ll e.
18814:
18815: Maalaiskunnissa asuvien kunnanverorasi- teollisuus- ja asutuskeskuskunnissa. Erityi-
18816: tus on osoittanut jatkuvaa noususuuntaa. sesti puutavarateollisuuden osalta tapahtuu
18817: Kun äyrejä kunnalle kertyy useimmiten liian näin, vaikka raaka-aine ja työ on tärkeim-
18818: vähän ja äyrin hinta tämän vuoksi jatku- mältä osalta ja siis myös voitto saatu näistä
18819: vasti nousee ja kun lähivuosina on odotetta- verotulonsa menettävistä maalaiskunnista.
18820: vissa usean maalaiskunnan kohdalla kunnan Jos lailla säädettäisiin, että esim. puun-
18821: verotuksessa suoranaista umpikujaa, joka jalostusteollisuuden voitot, jotka kunnan-
18822: väistämättä johtaa kunnanveroäyrin hinnan verotetaan nykyisin harvoissa teollisuus- ja
18823: huomattavaan nousuun, sanotun äyrin hin- asutuskeskuksissa, olisi jaettava maalaiskun-
18824: nan täten alkaessa tavoitella 15-20 markkaa tien kesken siinä suhteessa kuin puutavaraa
18825: äyriltä, niin on tehtävä kaikki mahdollinen on vuosittain eri maalaiskunnissa hakattu,
18826: asiantilan korjaamiseksi. so. toteutettaisiin ns. hakkuupaikkaverotus-
18827: Eräs oleellinen syy kunnanverotuksen ras- periaate, saataisiin jo huomattava korjaus
18828: kauteen maalaiskunnissa nimenomaan Keski- aikaan ja moni kunta säästyisi parhaillaan
18829: ja Pohjois-Suomessa sekä Itä-Suomessa on se lähestyvästä kunnanverotuksen umpikujasta.
18830: seikka, että kunnassa saatua tuloa, joka olisi Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
18831: tässä kunnassa kunnanverotettava, ei voida- tan,
18832: kaan nykyisten lakien mukaan kunnanverot-
18833: taa omassa kunnassa, vaan nämä tulot kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18834: nanverotetaan muissa kunnissa, so. lähinnä van lakiehdotuksen:
18835:
18836:
18837: Laki
18838: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
18839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pai-
18840: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 78 §: ään, sellaisena kuin se on saman asetuk-
18841: sen muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa laissa (275/23), uusi näin
18842: kuuluva 9 ja 10 momentti:
18843: 78 §. tai ostanut metsänomistajalta hänen hakkaa-
18844: maansa puutavaraa. Samoin jaetaan liikkeen
18845: Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on tulo verotettavaksi, milloin puutavaran hak-
18846: säädetty, jaetaan siinä: tapauksessa, että vero- kuu tai osto sekä toimittaminen sille on
18847: velvollinen harjoittaa teollista toimintaa, tapahtunut toisen liikkeen tai toisten liik-
18848: jonka pääasiallisena raaka-aineena on jalos- keiden välityksellä, kun omistussuhteen tai
18849: tamaton, pyöreä tai halkaistu puutavara, yhteisen johdon tahi sukulaisuus- tai palve-
18850: taikka käy kauppaa sellaisella tai veistetyllä lussuhteen taikka muiden niihin verrattavien
18851: puutavaralla, liikkeen verotettavasta tulosta olosuhteiden perusteella liikkeiden on kat-
18852: liikkeen laadun mukaan kohtuullinen osa sottava toimivan yhteiseen lukuun.
18853: puutavaramäärien suhteessa niiden kuntien Jos verovelvollisella on siinä kunnassa,
18854: hyväksi, missä liike on puutavaraa hakannut missä hän harjoittaa 9 momentissa tarkoi-
18855: 56 E 687/518
18856: 442 VII,lO. - Xwmallisverotus.
18857:
18858: tettua liikettä, yksi tai useampia muita liik- rättäessä, jakaantuvan liikkeiden ja kiinteis-
18859: keitä taikka liikkeen ohella muita kiinteistöjä töjen kesken liikevaihdon mukaisessa suh-
18860: kuin varsinaisia maatalouskiinteistöjä, katso- teessa.
18861: taan yhteisen verotettavan tulon, 9 momen-
18862: tissa tarkoitetun liikkeen osuutta siitä mää-
18863:
18864: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
18865:
18866: Veikko Vennamo.
18867: 443
18868:
18869: VU,11. - Lakal. N:o 57.
18870:
18871:
18872: Liedes ym.: Ehdotus laiksi isojaosta Kuusamon, kunnassa
18873: annetun lain muuttamisesta.
18874:
18875: Eduskunnalle.
18876:
18877: Kuusamon kuntaan rakennettavien voi- lailla isojaosta Kuusamon kunnassa on kui-
18878: malaitosten koskiosuuksien kaupoista on syr- tenkin .annettu mahdollisuus jakaa talojen
18879: jäytetty noin 800 kuusamolaista pientilal- yhteinen vesialue erillisiksi kylien vesi-
18880: lista. Isojakoalueen vesioikeuksien jakamista aineiksi. Tämän johdosta onkin vesialueitten
18881: koskevien alustavien suunnitelmien yhtey- isojakoa nyt valmisteltu niin, että maanomis-
18882: dessä on myöskin nämä vuonna 1931 anne- tajien vedet jaetaan useampiin vesikyliin.
18883: tun Kuusamon pientilallislain mukaan muo- Kitka- ja Kuusinkijoen vedet tulisivat tämän
18884: dostetut tilat syrjäytetty Kitka- ja Kuusin- suunnitelman mukaan ainoastaan valtion ja
18885: kijoen vesioikeuksista, joihin voimalaitokset yhteismetsän omistajien vesikyliin.
18886: tullaan rakentamaan. Aikaisemmat, mainit- Koska eri kylien vesialueet ovat voimalai-
18887: tujen vesiosuuksien jakoa koskevat lait ovat tosten rakentamisen johdosta arvoltaan hy-
18888: kuitenkin määränneet vesialueet jaettaviksi vin suuresti vaihtelevia, olisi oikeudeninu~
18889: valtion vesiin ja toisaalta manttaalinomista- kaista säilyttää tilojen vesiosuudet edelleen-
18890: jien yhteisesti ol]l.istamiin vesiin. Tämän mu- kin yhteisinä ja sen mukaisesti antaa
18891: kaan myös pientilalliset pääsisivät osallisiln;i myös pientilallisille oikeus arvokkaampiin
18892: Kitka- ja Kuusinkijokien arvokkaista koski- koskivesiin. Koska pientilallisten maat on
18893: osuuksista. aikoinaan annettu valtion maasta, olisi nyt-
18894: 22 päivänä toukokuuta 1931 annetussa kin valtion omistamista arvovesistä annet-
18895: pientilallislai8sa (173/31), kuten 6 päivänä tava vastaava osuus pientilallisille sekä lain
18896: heinäkuuta 1945 annetussa Kuusamon ja Sal- muutoksen kautta olisi selvennettävä Kuusa-
18897: lan kuntien maanhankintalaissakin määrä- mon isojaosta annetun lain 20 § niin kuin
18898: tään, että silloin kun rajoja tiloille ja valtion se aikaisempienkin lakien mukaan on ollut,
18899: maahan kuuluvien vesiosuuksien kesken käy- että manttaalin omistajien vesiosuudet anne-
18900: dään, muodostetaan kaikkien tilojen vesi- taan yhteisiksi kaikkien tilojen kesken.
18901: osuudet yhteiseen vesialuee8een. Tämän mu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18902: kaisesti olisivat myös · pientilalliset osallisia
18903: Kitka- ja Kuusinkijoen koskiosuuksiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18904: 15 päivänä joulukuuta 1949 hyväksytyllä van lakiehdotuksen:
18905:
18906: Laki
18907: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain muuttamisesta.
18908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan isojaosta Kuusamon kunnassa 15 päi-
18909: vänä joulukuuta 1949 annetun lain 20 § näin kuuluvaksi:
18910: 20 §.
18911: Tiloja muodostettaessa älköön niille muo- nen osuus mainittujen tilojen yhteiseen ve-
18912: dostettako omaa vesialuetta, vaan on kaikilla sialueeseen.
18913: tiloilla, jotka ovat olemassa silloin kun raja Vesirajankäynti suoritetaan isojaon · jäl-
18914: tiloille ja valtion maahan kuuluvien vesi- keen eri toimituksena kumpaisessakin kun-
18915: alueiden välillä käydään, manttaalin mukai- nassa.
18916:
18917: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
18918:
18919: Pentti Liedes. Eino Tainio. Irma Torvi.
18920: Yrjö Murto. Martti Linna. J. E. Lakkala.
18921: 444
18922:
18923: VU,12. - La.k.al. N: o 58.
18924:
18925:
18926:
18927:
18928: Tuuli ym..: Ehdotus "laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu-
18929: desta annetun lain muuttamisesta.
18930:
18931:
18932: E d u s k u n n a ll e.
18933:
18934: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 Kauppaloissa on jo vanhastaan noudatettu
18935: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain kaupunkien esimerkkiä ja säännelty sanottua
18936: 15 §: ssä, sellaisena kuin se on muutettuna kauppaa poliisijärjestysten määräyksillä.
18937: 17 päivänä tammikuuta 1941 annetussa laissa, Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin muu-
18938: säädetään, että yleisessä kaupassa luvallisten tama vuosi sitten äänestyksen jälkeen aset-
18939: tavarain kaupaksi kuljettamiseen talosta ta- tunut sille kannalle, että edellä mainituissa
18940: loon maalla voidaan antaa lupa Suomen kan- lainsäännöksissä esiintyvä maalla-sana on
18941: salaiselle sanotussa pykälässä säädetyin edel- ymmärrettävä siten, että se tarkoittaa myös
18942: lytyksin ja siinä säädetyssä järjestyksessä. kauppalaa, joten poliisijärjestysten edellä
18943: Saman pykälän 4 momentin mukaan saa mainittuja määräyksiä ei voida soveltaa. Tä-
18944: kaloja sekä kasvi- ja puutarhatuotteita, mi- ten ovat kauppalain poliisijärjestysten mää-
18945: käli ei ole kysymys 14 § :ssä tarkoitetusta räykset sekä yleinen hallintokäytäntö joutu-
18946: maalaiskansan kaupasta, kansalaisluottamusta neet ristiriitaan lainkäytön kanssa, ja pu-
18947: nauttiva Suomen kansalainen kuljettaa maalla heenalainen oikeuskysymys on julkisesti tul-
18948: kaupaksi kotipaikkakuntansa poliisiviran- lut kiistanalaiseksi. Tämän vuoksi ja koska
18949: omaisen luvalla. Saman lain 19 a §: ssä, sel- kauppalat, sikäli kuin on kysymys kiinteiden
18950: laisena kuin se on muutettuna 17 päivänä myymälöiden määrästä ja tiheydestä sekä
18951: tammikuuta 1941 annetussa laissa säädetään, kulku- ja myymäläautokaupan tarpeellisuu-
18952: että sille, joka ilmoituksen mukaan harjoit- desta, ovat täysin rinnastettavissa kaupun-
18953: taa elintarvikkeiden kauppaa, voi lääninhalli- keihin, olisi elinkeinolakia puheenalaiselta
18954: tus määräajaksi myöntää luvan maalla osalta selvennettävä siten, että kauppaloissa
18955: myydä elintarvikkeita kulkuneuvosta. olisivat voimassa samat säännökset kuin kau-
18956: Kaupunkeja edellä mainitut säännökset pungeissa.
18957: eivät koske, vaan on niissä kulkukauppa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18958: muu siihen verrattava kaupustelu säännelty
18959: kunnallisen poliisijärjestyksen määräyksillä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18960: van "lakiehdotuksen:
18961:
18962:
18963: Laki
18964: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
18965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27
18966: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain 15 § ja 19 a § : n 1 momentti, sellaisina kuin ne
18967: ovat muutettuina 17 päivänä tammikuuta 1941 annetussa laissa, seuraavasti:
18968: 15 §. uinhallitukselta ja liitettäköön hakemukseen
18969: Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain selvitys siitä, että hakija täyttää 6 §: ssä
18970: kaupaksi kuljettamiseen talosta taloon maa- mainitut ehdot, sekä lääkärin antama ter-
18971: laiskunnassa voidaan lupa antaa Suomen veystodistus.
18972: kansalaiselle. Sellaista lupaa haettakoon lää- Lääninhallitus tutkikoon erikseen kussa-
18973: VII,12. - Tuuli ym. 445
18974:
18975: kin tapauksessa, onko hakemukseen suostut- 19a §.
18976: tava vai onko se hylättävä. Sille, joka ilmoituksen nojalla harjoittaa
18977: Jos hakemukseen suostutaan, antakoon lää- elintarvikkeiden kauppaa, voi lääninhallitus,
18978: ninhallitus lupakirjan sellaisen kulkukaupan milloin paikalliset olosuhteet antavat siihen
18979: harjoittamiseen, ei kuitenkaan pitemmäksi erikoista aihetta, hakemuksesta myöntää mää-
18980: ajaksi kuin vuodeksi k;errallaan. räajaksi luvan maalaiskunnassa myydä elin-
18981: Kaloja sekä kasvi- ja puutarhatuotteita, tarvikkeita kulkuneuvosta. Sellainen lupa
18982: mikäli ei ole kysymys 14 § : ssä tarkoitetusta elintarvikkeiden myymiseen ainoastaan työ-
18983: kaupasta, saa kansalaisluottamusta nauttiva maalla voidaan antaa sillekin, joka ei muu-
18984: Suomen kansalainen kuljettaa maalaiskun- toin harjoita niiden kauppaa. Annettu lupa
18985: nassa kaupaksi kotipaikkakuntansa poliisi- voidaan peruuttaa, milloin aihetta siihen il-
18986: viranomaisen luvalla. maantuu.
18987:
18988:
18989: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
18990:
18991: Brkld. Tuuli. Juha Rihtniemi.
18992: 446
18993:
18994: VU,13. - La.k.al. N:o 59.
18995:
18996:
18997:
18998: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi huoltoap-,ilai"' muuttamisesta.
18999:
19000:
19001: Eduskunnalle.
19002:
19003: VoimaBsa olevan, 17 pa1vana helmikuuta ole muuta elämisen turvaa kuin se, minkä he
19004: 1956 annetun huoltoapulain 5 §: n ensimmäi- eläkkeenä saavat, niin vaikka he kansaneläk-
19005: sessä kohdaBsa sanotaan mm.: , - - - - keen ja lisäeläkkeen lisäksi saisivat työnan-
19006: ja jos hän ei omista varoistaan tai aviopuo- tajalta tulevan eläkkeen vähentämättömänä,
19007: lisonsa tahi lastensa huolenpidolla voi saada ei heidän elatuksensa tarve tulisi sittenkään
19008: elatustaan, - - - -" täysin tyydytetyksi, sillä suurin osa näistä
19009: Kyseinen lain kohta antaa käsityksemme eläkkeensaajista on koko elämänsä ajan jou-
19010: mukaan oikeuden eräille työnantajille, joilla tunut tekemään työtä niin alhaisella palkalla,
19011: on omat työntekijäin eläkesääntönsä, tulkita että se hädin tuskin on riittänyt aikanaan
19012: nämä säännöt sellaisina, että niiden mukaan jokapäiväiseen toimeentuloon. Säästäminen
19013: työnantajat voivat pidättää työntekijöittensä ei ole ollut, eikä ole, käytännöllisesti katsoen
19014: eläkkeistä huomattavan osan. Näin eivät mahdollista.
19015: luonnollisestikaan menettele kaikki työnanta- Kunnioittaen ehdotamme,
19016: jat, vaan osa heistä.
19017: Kun eläkkeen saajat ovat yleensä varalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19018: suutensa puolesta sellaista väestöä, jolla ei van lakiehdotuksen:
19019:
19020:
19021: Laki
19022: huoltoapulain muuttamisesta.
19023: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
19024: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi:
19025: 5 §. Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal-
19026: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sa-
19027: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- nottuun oikeuteen.
19028: veluksessa samassa liikkeessä tai yrityksessä Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta
19029: vähintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- tässä pykälässä on säädetty, työntekijällä ei
19030: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me-
19031: ettei voi itseään työllä elättää, on hänellä netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut-
19032: oikeus voimiensa mukaista työtä vastaan tanut sen rikollisella toiminnallaan, kevyt·
19033: saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- mielisellä elämällä tai muulla tärkeällä tuot-
19034: antajaltaan tai, jos niin kohtuulliseksi har- tamuksellaan.
19035: kitaan, hänen periliisiitään tahi liikkeen
19036: taikka yrityksen omistajalta.
19037:
19038: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
19039:
19040: Kalle Matilainen. G. Henriksson. Valto Käkelä..
19041: Sulo Hostila. Rafael Paasio. Väinö Tikkaoja.
19042: Arvi Turkka. Arvo Tuominen. Kustaa Alanko.
19043: Veikko Helle. H. Törmä.. Arvo Ahonen.
19044: Eino Raunio. Ensio Partanen. 0. Lindblom.
19045: Pentti Niemi.
19046: 447
19047:
19048: VII,14. - Lak.al. N:o 60.
19049:
19050:
19051:
19052:
19053: V. Turunen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain mt~uttamisesta.
19054:
19055:
19056: E d u s k u n n a 11 e.
19057:
19058: Nykyisessä huoltoapulaissa, joka on an- jalle, ei ole kaventaa työnantajan eläkevel-
19059: nettu 17 päivänä helmikuuta 1956, on työn- vollisuutta. Tästä syystä huoltoapulain 5 §
19060: antajan elatusvelvollisuus jätetty varsin tul- olisi muutettava siten, että se nimenomaan
19061: kinnanvaraiseksi. Lain 5 § : n ensimmäisessä selventäisi työnantajan velvoitetta eläkkeen
19062: kohdassa mm. sanotaan: , - - - ja jos suorittamiseen työntekijöille, jotka pitkäai-
19063: hän ei omista varoistaan tai aviopuolisonsa kaisen työsuhteen perusteella tulevat eläkkee-
19064: tahi lastensa huolenpidolla voi saada elatus- seen oikeutetuiksi. Eläkkeen saamisen perus-
19065: taan, - - -" Uuden kansaneläkelain voi- tana olisi pidettävä 20 vuoden työaikaa sekä
19066: maan tultua monet työnantajat ovat alkaneet tulisi työaika laskea työntekijän hyväksi siitä
19067: käyttää tätä lainkohtaa hyväkseen vähentäen lähtien, kun työntekijä on täyttänyt 18
19068: eläkeläisilleen aikaisemmin myönnetyistä tai vuotta.
19069: myönnettävistä eläkkeistä pois sen osuuden Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
19070: osittain tai kokonaan, minkä eläkkeen saaja kunnioittaen ehdotamme,
19071: saa kansaneläkettä.
19072: Kansaneläkelain tarkoituksena, silloin kun etta Eduskunta hyviiksyisi seuma-
19073: laki perustuu sekä vakuutus- että huoltopoh- van lakiehdotuksen:
19074:
19075:
19076: Laki
19077: huoltoapulain muuttamisesta.
19078: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
19079: huoltoapulain (116/56) 5 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19080: 5 §. jotka. paikallinen sosiaalilautakunta on kulle-
19081: Jos työntekijä täytettyään 18 vuotta on kin paikkakunnalle vahvistanut.
19082: ollut saman työnantajan palveluksessa tai Liikkeen tai yrityksen omistajan tai haiti-
19083: työssä samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- jan vaihdos ei aiheuta muutosta työntekijän
19084: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- oikeuteen. eläkkeen saantiin nähden. Työn-
19085: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, antajalla ei ole oikeutta vähentää Kansan-
19086: ettei voi itse itseään työllä elättää, on hä- eläkelaitoksen s:uorittamaa eläkettä työnteki-
19087: nellä oikeus saada kuolinpäiväänsä saakka jän eläkkeen suuruutta määriteltäessä. Työn-
19088: eläkettä työnantajaltaan, tai työnantajan oi- antajan suorittaman eläkkeen suuruuden,
19089: keudenomistajilta. ellei siitä asianosaiset pääse sopimukseen,
19090: Eläkkeen suuruus määrätään voimassa ole- määrää sen kunnan sosiaalilautakunta, jonka
19091: van huoltoapulain niiden normien mukaisesti, kunnan alueella liike tai yritys toimii.
19092:
19093: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
19094:
19095: Vilho Turunen. A. H"å.rkönen. Impi Lukkarinen.
19096: Olli J. Uoti. Urho Kulovaara. Arvo Sävelä.
19097: A. Simonen. Vappu Heinonen. Mikko Hult.
19098: 448
19099:
19100: VII,15. - Lak.al. N: o 61.
19101:
19102:
19103:
19104:
19105: V. R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain, muutta-
19106: misesta.
19107:
19108:
19109: E d u s k u n n a ll e.
19110:
19111: Helmikuun 17 päivänä 1956 annetun huol- vuodessa ilman, että se vähentää oikeutta
19112: toapulain (116/56) 5 § :ssä on työnantajan eläkkeen tukiosaan. Näihin eläketuloihin
19113: julkisoikeudellinen elatusvelvollisuus työnte- kuuluvat myös oman tai puolison työ- tai
19114: kijään nähden vähintään 20 vuotta kestä- virkasuhteen johdosta tai sellaiseen liittyvän
19115: neen työsuhteen perusteella säilytetty saman- vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläke-
19116: laisena kuin se oli köyhäinhoitolain 5 § : ssä. vakuutuksen perusteella maksetut eläkkeet.
19117: Tätä velvollisuutta työnantajat ovat alka- Jos muut eläkkeet ylittävät 60 000 markkaa
19118: neet aivan yleisesti kiertää sen jälkeen, kun vuodessa, vähennetään kansaneläkkeen tuki-
19119: uusi kansaneläkelaki tuli voimaan. Kaikki osaa puolella 60 000 markan yli menevästä
19120: yhtiöt, jotka maksoivat ennen uuden kansan- määrästä. Työntekijälle on siis edullisempi
19121: eläkelain voimaan tuloa eläkettä työntekijöil- ottaa työsuhteesta johtuva työnantajan eläke
19122: leen 9 000 markkaa kuukaudessa, ovat nyt täysimääräisenä kuin alistua sen alentami-
19123: alentaneet sen 4 500 markkaan kuukaudessa. seen esim. 9 000 markasta 4 500 markkaan
19124: Huoltoapulaki, samoin kuin köyhäinhoito- saadakseen täyden kansaneläkkeen tukiosan.
19125: laki aikaisemmin, ei turvaa työntekijälle oi- Tämä on myös uuden kansaneläkelain kirjai-
19126: keutta määräsuuruiseen eläkkeeseen, vaan ai- men ja hengen mukaista. Sitä on sovellet-
19127: noastaan oikeuden saada kuolinpäiväänsä tava myös työnantajan huoltoapulain mukai-
19128: asti voimainsa mukaista työtä vastaan ela- seen elatusvelvollisuuteen. Ei ole oikein, että
19129: tuksen työnantajaltaan. Juuri tätä seikkaa yhteiskunnan varoja lahjoitettaisiin myös
19130: työnantajat nyt käyttävät hyväkseen siirtääk- tätä tietä useita miljardeja vuosittain työn-
19131: seen heille kuuluvan velvollisuuden yhteis- antajilla.
19132: kunnan harteille. He katsovat, että kun On vielä huomattava, että useimmissa ta-
19133: työntekijä saa nyt osan elatuksestaan val- pauksissa ei nykyään enää olekaan kysymys
19134: tiolta, niin heillä on oikeus vastaavasti su- työnantajan huoltoapulain mukaisesta elatus-
19135: pistaa elatusvelvollisuuttaan. velvollisu,udesta, vaan työntekijän eläke-
19136: Aikaisemmin on tämä elatusvelvollisuuk- edusta, joka kuuluu palkkaetuihin, varsinkin
19137: 'Sien ensisijaisuus työnantajan ja yhteiskun- sellaisissa tapauksissa, jolloin eläke makse-
19138: nan välillä ratkaistu siten, että jos työnan- taan eläkesäätiön varoista, jolla on eläke-
19139: taja ei ole. täyttänyt velvollisuuttaan ja so- säännöt. Kun eläkesäätiöt ovat verovapaita,
19140: siaalilautakunta on joutunut antamaan huol- maksetaan eläkkeet sellaisista varoista, jotka
19141: toapua, on sosiaalilautakunta vaatinut työn- muutoin menisivät veroina valtiolle. Kiel-
19142: antajalta korvauksen annetusta huollosta. täessään työntekijöiltä puolet heidän eläke-
19143: Uusi kansaneläkelaki ei anna tukea sille eduistaan työnantajat loukkaavat työntekijöi-
19144: käsitykselle, että valtio olisi nyt luopunut den saavutettuja oikeuksia ja syyllistyvät
19145: ooellä sanotusta käytännön vahvistamasta moninkertaiseen vääryyteen yhteiskuntaa
19146: periaatteesta. Eläkkeen tukiosa maksetaan kohtaan.
19147: täysimääräisenä, jos eläkkeensaajan vuosi- Huoltoapulain 5 § olisi muutettava siten,
19148: tulot eivät ylitä säädettyjä rajatuloja. Vuo- että siinä nimenomaan sanottaisiin, että
19149: situloon kuuluvaksi · ei lueta työnantajan työntekijän mahdollisuuksiin saada muualta
19150: huoltoapulain mukaan maksamaa elatusta. elatustaan ei lueta sitä, minkä työntekijä saa
19151: Muita eläketuloja saa olla 60 000 markkaa valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudel-
19152: VII,l5. - V. B. Virtanen ym. 449
19153: liselta yhteisöitä eläkkeenä tai muuna avus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19154: tuksena, eikä työnantajana ole oikeutta vä- van lakiehdotuksen:
19155: hentää sitä elatusvelvollisuudestaan.
19156: Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
19157: tamme kunnioittaen,
19158:
19159:
19160:
19161: Laki
19162: huoltoapulain muuttamisesta.
19163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
19164: huoltoapulain (116/56) 5 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19165: 5 §.
19166: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on työnantajaltaan tai, jos niin kohtuulliseksi
19167: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- harkitaan, hänen perillisiltään tahi liikkeen
19168: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- taikka yrityksen omistajalta. Työntekijän
19169: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- mahdollisuuteen saada muualta elatustaan ei
19170: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, lueta sitä, minkä työntekijä saa valtiolta,
19171: ettei voi itseään työllä elättää, ja jos hän ei kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yh-
19172: omista varoistaan tai aviopuolisonsa tahi lap- teisöltä eläkkeenä tai muuna avustuksena,
19173: siensa, huolenpidolla voi saada elatustaan, on eikä työnantajana ole oikeutta vähentää sitä
19174: hänellä oikeus voimiensa mukaista työtä vas- elatusvelvollisuudestaan.
19175: taan saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa
19176: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
19177:
19178: Väinö ~. Virtanen. Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen.
19179: Antto Prunnila. Niilo Nieminen. Tyyne Tuominen.
19180: Paavo Aitio. Toivo Asvik. 4-arne Pulkkinen.
19181: Usko Seppi. J. Mustonen. Veikko Ryt!Wnen.
19182: Pertti Rapio. Martti Linna. ViU~ Pessi.
19183: Siiri Lehmonen. Tauno Kelovesi. Ma.tti Koivunen.
19184: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka. Hugo Mannill.en.
19185: Toivo Salin. J. E. Lakkala. Eino Roin.e.
19186:
19187:
19188:
19189:
19190: 57 E 68'7/58
19191: 450
19192:
19193: VU,16. - Lak.al. N: o 62.
19194:
19195:
19196:
19197: Seppi ym.: Ehdotukset laeiksi yleisistä teistä annetun lbin ja
19198: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain
19199: muuttamisesta.
19200:
19201:
19202: E d u s k u n n a ll e.
19203:
19204: Yleisistä teistä annetun lain mukaan ote- Kun kylä- ja kunnantiet nykyisin palvele-
19205: taan suurin osa kylä- ja kunnanteistä valtion vat suurimmalta osaltaan yleistä liikennettä,
19206: hallintaan. Ennen teiden luovuttamista on niin ei ole oikein velvoittaa kuntia ja kylä-
19207: tiet luovuttajain toimesta saatettava lain teiden osakkaita niin raskaisiin taloudelli-
19208: edellyttämään kuntoon. Kuntoonpanosta ai- siin rasituksiin kuin mitä teiden kuntoon-
19209: heutuu kunnille ja kylätiekunnille huomat- panosta aiheutuisi, vaan tiet olisi otettava
19210: tavan suuret kertakaikkiset menot. Tielaki- valtion haltuun niiden nykyisessä kunnossa.
19211: komitean laskelmien mukaan kuntien menot · Paikallisteiksi otettavien teiden vuotuisista
19212: olisivat 1 292.2 milj. mk ja kylätiekuntien kunnossapidon kustannuksista joutuvat kun-
19213: menot 963.3 milj. mk. Laskelmat on tehty nat vuosittain suorittamaan 40 % ja uusien
19214: v. 1950 hintatason mukaan, joten nykyiset teiden tekemisen kustannuksista 30 % perus-
19215: todelliset menot ovat huomattavasti suurem- korvauksena. Nämä korvaukset tulevat suo-
19216: mat. Teiden luovutuskuntoonpanosta on ranaisina valtion antamina velvoituksina ra-
19217: tehty suunnitelmia ja kustannusarvioita, joi- sittamaan kuntien taloutta. Kun kuntien me-
19218: den perusteella voidaan todeta, että kustan- not muiden laajentuvien tehtävien johdosta
19219: nukset nousevat arvioita paljon suuremmiksi. jatkuvasti lisääntyvät, tulevat nämä uudet
19220: Raskaimmin nämä menot kohdistuvat har- menot vaikeuttamaan kuntien taloutta. Tä-
19221: vaanasuttujen seutujen väestöön. Kainuun män vuoksi on kuntien osuutta teiden kus-
19222: Maakuntaliiton alueella tekevät kustannukset tannuksista alennettava.
19223: liittoon kuuluvan yhdentoista kunnan alueella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19224: yhteensä 327.9 milj. mk. Yksityisistä kun-
19225: nista mainittakoon Kuhmo, 47 milj. mk, Puo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19226: lanka 45.5 milj. mk ja Sotkamo 89 milj. mk. vat lakiehdotukset:
19227:
19228:
19229: Laki
19230: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
19231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta
19232: 1954 annetun lain (243/54) 87 §:n 1 momentin 1 kappale näin kuuluvaksi:
19233: 87 §. ja paikaJllisteiden yhteenlasketusta pituudesta
19234: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- ja paljonko kunnassa on paikallistaitä asu-
19235: täessä katsotaan peruakorvaukseksi 20 pro- kasta kohden, seuraavien perusteiden mu-
19236: senttia teiden tekemisen ja 20 prosenttia nii- kaan:
19237: den kunnossapidon kustannuksista, ja perus-
19238: korvausta alennetaan tai korotetaan 86 §: ssä
19239: tarkoitettua Iuokitusta vastaavasti sekä sen
19240: mukaan, suuriko kunnassa olevien maantei- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19241: den osuus on sen alueella olevien maanteiden kuuta 1960.
19242: VII,16. - Seppi ym. 451
19243:
19244:
19245: y
19246: li...3
19247: k.1
19248: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta.
19249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain voimaanpa-
19250: nosta 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (244/54) 6 §: n 1 momentti näin kuu-
19251: luvaksi:
19252: 6 §. määräämänsä henkilön toimitettava ti~n vas-
19253: Päätöksessä, jolla tie määrätään paikallis- taanottokatselmus maan sulana ollessa. Kat-
19254: tieksi, on asetettava määräaika, jonka ku- selmus, johon on kutsuttava tien luovutta-
19255: luessa tie, mikäli siinä on puutteellisuuksia, jan edustaja sekä maalaiskunnassa ja kaup-
19256: on luovuttajan toimesta saatettava sellaiseen palassa nimismies, on pidettävä viimeistään
19257: kuntoon kuin 9 päivänä lokakuuta 1941 an- kolmen kuukauden kuluessa päätöksessä mai-
19258: netussa valtioneuvoston päätöksessä tarkem- nitun määräajan päättymisestä.
19259: mista määräyksistä, joita on noudatettava
19260: valtion avustusta suoritettaessa kunnan- ja
19261: kyläteitä varten (717/41), 6 §:ssä säädetään.
19262: Tien kunnon selvittämiseksi on tie- ja vesi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
19263: rakennushallinnon piiri-insinöörin tai hänen kuuta 1960.
19264: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
19265:
19266: Usko Seppi. Aleksi Kiviaho. Eino Roine.
19267: H. Tauriainen. Matti Koivunen. Antto Prunnila.
19268: Toivo Friman. Hertta Kuusinen. Leo Suonpää.
19269: Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen. Toivo Salin.
19270: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. Matti Meriläinen.
19271: Ville Pessi. Rainer Virtanen. Elli Stenberg.
19272: Aarne Pulkkinen. Kaino Haapanen. Eino Tainio.
19273: 452
19274:
19275: VII,17. - Lak.al. N:o 63.
19276:
19277:
19278:
19279:
19280: Haapasalo ym..: Ehdotus laiksi eräpoliiseista.
19281:
19282:
19283: Eduskunnalle.
19284:
19285: Voimassaolevien metsästys- ja kalastusla- olisi omiaan tehostamaan toimintaa, sa-
19286: kien mukaan on riistanhoito- ja kalastuksen- malla kuin eräpoliisien pätevyyteen voitai-
19287: hoitomaksut käytettävä riistanhoidon ja kala- siin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
19288: talouden edistämiseen. Tästä huolimatta on Eräpoliiseihin kohdistuvaa arvonantoa vä-
19289: riistanhoito- ja kalastuksenhoitomaksuista hentää nykyisin se, että sekä kalastajat että
19290: vain osa osoitettu varsinaiseen riistanhoito- metsästäjät tuntevat, miten epäoikeudenmu-
19291: ja kalavesien hoitotyöhön, kuten valistuk- kaista on käyttää heidän itsensä riistanhoito-
19292: seen, neuvontaan ja tutkimustyöhön, mikä ja kalastuksenhoitotyöhön keräämiä varoja
19293: johtuu siitä, että kertyvistä varoista on käy- poliisitoimintaan, joka luonteeltaan olisi val-
19294: tetty varsin suuri osa luonteeltaan puhtaasti tion toimesta ja kustannuksella hoidettava.
19295: valtion yleisiin hallintomenoihin. Erityistä Eduskunta hyväksyi yksimielisesti ko.
19296: huomiota on herättänyt se, että metsästystä asian korjaamista koskevan lakialoitteen n: o
19297: ja kalastusta ynnä riista- ja kalakauppaa 62/57. Tämä on jätetty kuitenkin vahvista-
19298: valvovat eräpoliisit on palkattu riistanhoito- matta tiettävästi siitä syystä, ettei ao. laki-
19299: ja kalastuksenhoitomaksuista kertyneillä va- alaitteessa oltu määritelty eräpoliisien mää-
19300: roilla. rää. Oheisessa aloitteessa on tämä kohta kor-
19301: Nykyisin on toiminnassa n. 30 eräpolii- jattu asiaa tutkineen komitean lausunnon
19302: sia, 2-4 kussakin läänissä. Nämä eräpoliisit mukaan.
19303: toimivat liikkuvan poliisin yhteydessä. Tä- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
19304: män vuoksi olisi luonnollista, että heidät ny- kunnioittaen,
19305: kyistä selvemmin liitettäisiin liikkuvan po-
19306: liisin yhteyteen ja heidät palkattaisiin myös että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19307: sisäasiain hallinnon määrärahoista. Tämä van lakiehdotuksen:
19308:
19309:
19310: Laki
19311: eräpoliiseista.
19312: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19313: 1 §. 2 §.
19314: Metsästyksen ja kalastuksen paikallista Eräpoliisien palkkaus- ynnä muut menot
19315: valvontaa varten asetetaan kuhunkin lääniin suoritetaan sisäasiainministeriön määrära-
19316: eräpoliiseja tarpeellinen määrä, kuitenkin hoista.
19317: yhteensä vähintään kolmekymmentä. Eräpo- 3 §.
19318: liisit toimivat liikkuvan poliisin yhteydessä. Tarkemmat määräykset eräpoliiseista anne-
19319: taan asetuksella.
19320:
19321: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
19322:
19323: K. F. Haapasalo. Wiljam Sarjala. Ale Holopainen.
19324: Eetu Karjalainen. Sulo Bostila. Veikko Helle.
19325: Eemil Luukka.
19326: 462
19327:
19328: VII,18. - Lak.a.l. N: o 64.
19329:
19330:
19331:
19332:
19333: Haapasalo ym.: Ehdotus .laiksi kalastuslain muuttamiselta.
19334:
19335:
19336: E d u s k u n n a ll e.
19337:
19338: Voimassoleva uusi kalastuslaki ja erikoi- laskelmissa on todettu pilkkimiesten uhraa-
19339: sesti sen 4 §, jossa lähinnä määritellään ka- van keskimäärin 3-4 tuntia ahvenen jäälle
19340: lavesiä omistamattoman väen kalastusoikeu- narraamiseen. Mistään ,ryöstökalastuksesta",
19341: det, on herättänyt kansalaistemme keskuu- jollaisella lainlaatijoita on tiettävästi pelo-
19342: dessa yhä laajempaa tyytymättömyyttä siksi, teltu, ei näin ollen voida puhua. Ja jonkin
19343: että käytännössä mainittu pykälä on mer- muun kalan kuin ahvenen saaminen piikki-
19344: kinnyt jyrkkää supistusta ikivanhoihin oi- ongella on suuri harvinaisuus.
19345: keuksiin, minkä lisäksi voidaan todeta, että Kaikissa niissä tutkimuksissa, joita meillä
19346: tämän pykälän toteuttaminen voi karkoittaa ja naapurimaissamme on toimitettu, on to-
19347: kalavesiltämme juuri ne ryhmät, jotka viime dettu, että liian runsaaksi paisunut ahven-
19348: vuosina ovat tehneet kaikkein merkittävintä ja kiiskikanta sekä eräin paikoin myös hau-
19349: työtä kalakantamme lisäämiseksi. Näin ollen kikantakin on syynä arvokalojen häviämi-
19350: voidaankin todeta, että kalastuslakimme voi seen. Tästä johtuen on tultu siihen loppu-
19351: johtaa aivan päinvastaiseen tulokseen kuin tulokseen, että pilkkionginta, jolla osittain
19352: mihin lailla ilmoitetaan pyrittävän. voidaan estää em. kalojen liian suuri lisään-
19353: Onkimista meillä Suomessa, jossa on kym- tyminen, kuuluu välttämättömänä osana
19354: meniä tuhansia järviä ja tuhansia kilo- kalavesiemme järkiperäiseen hoitotyöhön. Tä-
19355: metrejä merenrantaa, on totuttu pitämään män alan maamme parhaimpana pidetty
19356: sellaisena luonnollisena ajanvietteenä, ettei asiantuntija, Kalataloudellisen tutkimuslai-
19357: sen rajoittamiseen ole aikaisemmin katsottu toksen johtaja, professori Erkki Halme on
19358: voitavan ryhtyä. Valitettavasti uusi kalas- lausunut asiasta mm.: ,Pilkkionkijat pyy-
19359: tuslaki herätti monissa kalavesiämme hallit- dystävät ahvenia, jotka ovat petokaloja ja
19360: sevissa sellaisen kademielen ja hankkimis- kaikkein tuhoisimpia arvokalojen poikasille
19361: halun, että myös onkimiehiä on tämän lain ja mädille. Tämän vuoksi olisi piikkionginta
19362: voimaantultua ryhdytty ahdistelemaan. Tämä ehdottomasti sallittava, jos aiotaan kala-
19363: on ehtinyt johtaa jo lukuisiin riitoihin ja vesiämme järkevä.<Jti hoitaa". Tällaisen asian-
19364: tuhansiin oikeudenkäynteihin, jolloin monet tuntijalausunnon valossa tuntuu suorastaan
19365: muuten jopa esimerkilliset kansalaisemme ihmeelliseltä, että lain käsittelyvaiheessa
19366: ovat saaneet nimensä rikosrekisteriin. Sotien laki- ja talousvaliokunta on mennyt halli-
19367: jälkeen on meillä saanut entistä laajemmat tuksen lakiesitykseen lisäämään ns. pilkki-
19368: mittasuhteet uusi ulkoilu- ja virkistysmuoto momentin, jonka mukaan piikkiongintaa var-
19369: pilkkionginta. Liioittelematta voidaan sanoa, ten tarvitaan erikoislupa. On myös ikivan-
19370: että tätä virkistysmuotoa meillä harjoittaa han oikeuskäsityksen vastaista, että onkimi-
19371: 100 000 henkilöä, jotka pääasiassa ovat keski- nen yleensä rajoitetaan ahtaasti vain oman
19372: ikään tai vanhemmalle puolelle ehtineitä kunnan alueella tapahtuvaksi, varsinkin kun
19373: miehiä, joille talviset ongintaretket saatta- meillä on useita kuntia, joissa ei käytännölli-
19374: vat tarjota kymmenien kilometrien kävely- sesti katsoen ole lainkaan kalavesiä.
19375: ja hiihtomatkoja, siis ennen kaikkea terve- Mitä sitten tulee yleensä kalavesiemme
19376: tullutta vaihtelua arkiseen työhön ja raitista hoitamiseen, tehdään suorastaan karhunpal-
19377: ilmaa. Saalis on sivuasia, jonka osoittami- velus lain pääpyrkimykselle, kalakannan li-
19378: seksi todettakoon vain, että Keski-Suomen säämiselle, ellei nopeasti lain 4 § : ää muuteta
19379: järvialueella useiden urheilukalastusseurojen nykyisestään. Saadut tiedot osoittavat eittä-
19380: 454 Vll,18. - Kalastuslaki.
19381:
19382:
19383: m.ättömästi, että juuri urheilu- ja virkistys- Kuten edellä mainitsimme, loukkaa kalas-
19384: kalastusseurat tekevät meillä todella hyvää tuslain 4 § niin pahoin kansamme oikeus-
19385: työtä kalakantamme korjaamiseksi ja lisää- tajua, ettei lakia sen epäoikeuksien vuoksi
19386: miseksi. Tästä antaa selvän kuvan se tilasto, tarpeellisessa määrässä kunnioiteta. Ei ole
19387: mikä on kerätty Suomen Kalamiesten Kes- lainlaatijain kunniaa kohottavaa tietää, että
19388: kusliiton piireiltä ja seuroilta. Tämä osoit- jonakin kevättalvisena sunnuntaina saattaa
19389: taa, että liittoon kuuluvat seurat istuttavat pilkkionkijain muodostama lainrikkojain
19390: vuosittain valtavan määrän arvokalojen poi- määrä kohota tuhansiin, kun näillä kalastus-
19391: kasia ja mätiä kalavesiimme. Liiton seuro- oikeutta vailla olevilla ei ole muuta mah-
19392: jen toimesta rakennetaan vuosittain tuhansia dollisuutta mieliharrastuksensa toteuttami-
19393: turoja, hoidetaan kalojen haudonta-altaita seen. Kun laki eräin kohdin on näin ylei-
19394: jne. Jos kalavesiemme omistajien taholla sen oikeustajun vastainen, olisi se välttä-
19395: olisi tehty samanlaista mäarätietoista työtä mättä nopeasti korjattava.
19396: kalakantamme hyväksi, olisi kalakantamme Edellä mainituin perustein kunnioittaen
19397: kokonaan toisenlainen. Mutta valitettavasti ehdotamme,
19398: joudutaan toteamaan, ettei kalastuslakimme
19399: ole näiden keskuudessa pystynyt aikaansaa-
19400: maan juuri nimeksikään muutosta aikaisem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19401: paan, vaan päinvastoin tuhoisa kutukalastus van lakiehdotuksen:
19402: ja vesien hoitamattomuus jatkuu.
19403:
19404:
19405: Laki
19406: kalastuslain muuttamisesta.
19407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun
19408: kalastuslain ( 503/45) 4 § : n 1, 2 ja 3 momentti näin kuuluvaksi:
19409: 4 §. Meren ..ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas-
19410: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jo- tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueena
19411: kaisella Suomen kansalaisella oikeus harjoit- olkoon jokaisella Suomen kansalaisella oi-
19412: taa onkimista tämän lain 2 momentissa mää- keus harjoittaa onkimista, ei kuitenkaan hau-
19413: rätyin rajoituksin muualla paitsi lohi- ja kisiimalla, heittouistimella tai vieterikou-
19414: siikapitoisten vesistöjen koskissa ja virta- kulla. Muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä
19415: paikoissa, rauhoituspiireissä, kalanviljelys- verkolla saa sellaisella alueella harjoittaa jo-
19416: lammikoissa ja niihin verrattavissa sekä kainen kunnassa asuva.
19417: 13 § :ssä mainituissa. paikoissa. Älköön mai- Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas-
19418: nittua kalastusta kuitenkaan ilman lupaa tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
19419: harjoitettako niin lähellä toisen asuttua ran- kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan-
19420: taa, kylpy- tai muuta sellaista paikkaa, että omaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai
19421: siitä aiheutuu omistajalle tai haltijalle häiriytyy.
19422: haittaa.
19423:
19424: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
19425:
19426: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen.
19427: Veikko Helle. Veikko Kokkola. Mikko Hult.
19428: Sulo Hostila. .Tohannes Wirtanen. Viljo Virtanen.
19429: Valto Käkelä. Lars Lindeman. Viljo Rantala.
19430: Eino Raunio. Kalle Matilainen. Impi Lukkarinen.
19431: Pentti Niemi. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen.
19432: Ensio Partanen. Anni Flinck. Lyyli Aalto.
19433: Arvi Turkka. Rafael Paasio. G. Henriksson.
19434: Kaarlo Kajatsalo. Urho Saariaho. 0. Lindblom.
19435: Kustaa Alanko. Vappu Heinonen. Arvo Tuominen.
19436: 455
19437:
19438: VU,19. - Lak.al. N: o 65.
19439:
19440:
19441:
19442:
19443: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
19444:
19445:
19446: E d u s k u n n a ll e.
19447:
19448: Vuoden 1952 alusta alkaen voimassa ollut paa harjoittaa edes oman asumiskunnan
19449: kalastuslaki on aiheuttanut suuria rajoituk- alueella.
19450: sia aikaisempaan käytäntöön ja on sen vuoksi Kun piikkionginta on kalavesien hoidon
19451: laajoissa piireissä herättänyt tyytymättö- kannalta edullinen ja suositeltava kalastus-
19452: myyttä. Voimassa olevan kalastuslain mu- muoto hävittäessään sellaisia kaloja, pää-
19453: kaan kalastusoikeus on vesialueiden omista- asiassa ahvenia, jotka estävät arvokkaampien
19454: jilla tai niillä, keille he ovat sen luovutta- kalojen lisääntymistä, olisi sitä lainsäädän-
19455: neet. Maata omistamattoman väestön kalasta- nössäkin suosittava. Toisaalta terveellisenä
19456: misoikeus on jäänyt turvaamatta. Aikaisem- ulkoilu- ja retkeilymuotona talviongintahar-
19457: min maassamme vuosisatoja vallinneen pe- rastuksen leviäminen on kansanterveyden
19458: rinnäisen käytännön mukaan on esim. onki- kannalta hyödyllinen, jonka vuoksi kalastus-
19459: mista saanut harjoittaa jokainen kansalai- lain sille asettamat esteet olisi poistettava.
19460: nen. Uuden kalastuslain mukaan sen sijaan Kalastuslakiin mahdollisesti tehtäviä muutok-
19461: onkiminenkin ilman vesioikeuden omistajan sia tutkimaan on asetettu valtion komitea,
19462: lupaa on sallittu vain sen kunnan alueella, jonka työ saattaa viedä hyvin pitkän ajan.
19463: missä asianomainen asuu. Ennenkuin komitean mietintö valmistuu, pi-
19464: Viime aikoina on suuresti laajentunut ul- täisi kuitenkin suorittaa sellaiset vähäiset ja
19465: koilu-, virkistäytymis- ja ajanvietetarkoituk- yksinkertaiset lain korjaukset, jotka tarvi-
19466: sessa harrastettava talvionginta eli ns. piikki- taan onkimiselle asetettujen kohtuuttomien
19467: onginta. Tälle harrastukselle kalastuslaki ja rajoitusten poistamiseksi.
19468: sen toimeenpanoasetus aiheuttavat suuria Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
19469: hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei piikki- kunnioittaen,
19470: ongintaa kalastuslain 4 § : n edellyttämässä
19471: mielessä lueta onkimiseksi, joten piikkionki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19472: mista ei saa ilman kalaveden omistajan lu- van lakiehdotuksen:
19473:
19474:
19475:
19476: Laki
19477: kalastuslain muuttamisesta.
19478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun
19479: kalastuslain (503/51) 4 § näin kuuluvaksi:
19480: 4 §. mista kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako
19481: Jokaisella olkoon oikeus harjoittaa onki- niin lähellä toisen asuttua rantaa, että siitä
19482: mista muualla paitsi lohi- tai siikapitoisten aiheutuu omistajalle tai haltijalle haittaa.
19483: vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoi- Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas-
19484: tuspiireissä, kalanviljelylammikoissa ja nii- tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia
19485: hin verrattavissa sekä 13 § : ssä mainituissa olkoon jokaisella kylässä asuvalla oikeus har-
19486: paikoissa. Onkimisena pidetään myös sel- joittaa koukkukalastusta. Muikun, silakan
19487: laista onkimista, jolloin vieheenä on piikki ja kilohailin pyyntiä verkoilla saa sellaisella
19488: tai muu keinotekoinen laite. Älköön onki- alueella harjoittaa jokainen kunnassa asuva.
19489: 456 VII,19. - Kalastuslaki.
19490:
19491:
19492: Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas- omaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai
19493: tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus häiriintyy.
19494: kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan-
19495: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
19496:
19497: Leo Suonpää. Toivo Kujala. Eino Roine.
19498: Pertti Rapio. Matti Koivunen. Niilo Nieminen.
19499: Rainer Virtanen. Antto Prunnila. Toivo Asvik
19500: H. Tauriainen. Toivo Niiranen.
19501: 457
19502:
19503: VU,20. - Toiv.al. N:o 171.
19504:
19505:
19506:
19507:
19508: Ka.a.sala.inen ym..: Valtionapujärjestelmän perusteiden tarkis-
19509: tamisesta.
19510:
19511:
19512: E d u s k u n n a II e.
19513:
19514: Kunnallisen verorasituksen sotien jälkeen kunnissa huomiota herättävässä määrässä al-
19515: voimakkaasti kohotessa on sekä kuntien vi- haisimpien äyrinhintojen ollessa yleensä 7-
19516: ranomaisten että veronmaksajien taholla 8 mk ja korkeimpien 13-14 mk ja siten ja-
19517: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kaantuneena, että korkeimmat äyrinhinnat
19518: siihen, kuinka julkisista tehtävistä aiheutu- ovat yleisinä maan vähävaraisemmilla
19519: vat kustannukset jakaantuvat valtion ja kun- alueilla. Ainoastaan era1ssa uusimmissa
19520: tien kesken. Tällöin ovat joutuneet erityi- laeissa, nimittäin työllisyyslaissa, kansanelä-
19521: sesti arvostelun alaisiksi ne moniin kymme- kelaissa, tielaissa sekä sairaalalaissa (alue-
19522: niin eri lakeihin sisältyvät säännökset, joi- ja paikallissairaaloille myönnettävien valtion-
19523: den nojalla kunnille nykyään myönnetään apujen osalta) edellytetään nimenomaan
19524: valtionapua. kuntien taloudellisen kantokyvyn mukaan
19525: Jo yleispiirteinenkin valtionapusäännösten porrastettua kustannustenjakojärjestelmää.
19526: tarkastelu osoittaa, että nykyisessä järjestel- Näissäkin tapauksissa on kuitenkin heikkou-
19527: mässä tosiaan on paljon arvostelun aihetta tena se, että ei ole olemassa säännöksiä yh-
19528: ja korjausta kaipaavia kohtia. Ensiksikin tenäisestä kuntien kantokykyluokittelusta sa-
19529: se on kovin epäyhtenäinen, monimutkainen nottuja tarkoituksia varten. Myöskin kansa-
19530: ja sellaisena vaikeasti hallittavissa. Useim- koulujen rakennuskustannuksiin kunnat saa-
19531: mat avustukset edellyttävät hakemusten li- vat valtionapua ja -lainaa porrastetun astei-
19532: säksi yksityiskohtaisia tilityksiä, minkä li- kon mukaan (avustusta 20-50 % ja lainaa
19533: säksi on erikseen haettava avustusten enna- 40-60 %) , mutta kansakoululaissa ei ole
19534: koita ja lisäavustuksia. Niitä varten taas mitään säännöstä siitä, minkä perusteen mu-
19535: on ollut tarpeen antaa lukuisasti lainsään- kaan porrastus on suoritettava. Se on jä-
19536: nöksiä täydentäviä asetusmääräyksiä ja me- tetty kokonaan valtioneuvoston ratkaista-
19537: nettelyohjeita. Näin ollen koko valtionapu- vaksi, joskin eduskunta on po. lain hyväksy-
19538: järjestelmä on muodostunut erittäin seka- mistä koskevassa vastauksessaan esittänyt,
19539: vaksi ja suuritöiseksi sekä valtion että kun- että valtioneuvoston olisi sanottuja päätök-
19540: tien viranomaisille. Kun järjestelmä on ke- siä tehdessään riittävässä määrin otettava
19541: hittynyt pitkien aikojen kuluessa siten, että huomioon kuntien erilainen kyky selviytyä
19542: lakeja säädettäessä on valtionapukysymys rakennusvelvollisuuksistaan. Vieläkin epä-
19543: ollut esillä kulloinkin vain yhden tehtävän määräisempiä ovat ne eri laeissa olevat val-
19544: tai tehtäväryhmän osalta eikä sitä liene ko- tionapusäännökset, jotka koskevat ns. yli-
19545: konaisuutena koskaan selvitetty, onkin jär- määräisiä avustuksia vähävaraisille tai köy-
19546: jestelmän epäyhtenäisyys ja säännösten mo- hille kunnille, kun ei ole missään säädetty,
19547: nilukuisuus ymmärrettävissä. millainen kunta on katsottava köyhäksi. Epä-
19548: Edellistä näkyvämpi epäkohta valtionapu- määräisyytensä vuoksi sanotunlaiset sään-
19549: järjestelmässämme on kuitenkin se, ettei nökset ovatkin - kansakouluavustuksia lu-
19550: siinä ole riittävässä määrässä otettu huo- kuunottamatta - jääneet kuolleeksi kirjai-
19551: mioon kuntien varsin erilaisia taloudellisia meksi ja lain tarkoitus, keventää taloudelli-
19552: mahdollisuuksia kantaa niille laeilla määrät- sesti heikompien kuntien rasitusta, ei näin
19553: tyjen tehtävien aiheuttamia kustannuksia. ollen ole toteutunut. Tämä on valitettava
19554: Pääasiassa tästä johtuen vaihtelevat kunnit- epäkohta erittäinkin niitä kustannuksia aja-
19555: taiset veroäyrin hinnat erityisesti maalais- tellen, joita kunnat joutuvat suorittamaan
19556: 58 E 6817/518
19557: 458 VII,20. - Valtionapujärjestelmll..
19558:
19559:
19560: osallistumismaksuina sairaala-, ammattikoulu- kohtia, joilla on nimenomaan kuntien talou-
19561: ja työlaitoskuntainliittojen menoihin, joihin den kannalta asiaa arvosteltaessa ensiarvoi-
19562: nähden eivät heikoimmatkaan kunnat ole saa- sen tärkeä merkitys.
19563: neet mitään tasoitusavustusta. Kun sanotut Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
19564: menot merkitsevät jo nykyisin kuntien ta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19565: loudessa varsin huomattavaa menoerää, oli- vomuksen,
19566: sikin selvitettävä, millä tavoin valtio-oma-
19567: apujärjestelmää olisi muun muassa tältä osin että hallitus kiireellisesti tutkitut-
19568: kehitettävä, että kuntien taloudellisten voi- taisi, miten eri laeissa säädettyjen kus-
19569: mavarojen erilaisuus tulisi oikeudenmukai- tannusten valtion ja kuntien välisen
19570: sesti huomioon otetuksi. jaon perusteita olisi muutettava, että
19571: Kun julkisen talouden laajentumisen joh- ne tulisivat nykyistä yhdenmukaisem-
19572: dosta kysymys kustannusten jaosta valtion miksi ja täsmällisemmiksi sekä sa-
19573: ja kuntien kesken on käynyt entistä tär- malla sellaisiksi, että kuntien taloudel-
19574: keämmäksi, olisi se otettava kokonaisuudes- lisen kantokyvyn eroavaisuudet tuli-
19575: saan selvitettäväksi. Tosin on tiedossamme, sivat riittävästi ja oikeudenmukaisesti
19576: että puheena olevaa kysymystä tutkimaan huomioon otetuiksi, sekä antaisi Edus-
19577: valtionapujen osalta on jo aikaisemmin ase- kunnalle esityksen niiksi muutoksiksi
19578: tettu valtion virkamiehistä kokoonpantu ko- voimassa oleviin lakeihin, joihin tut-
19579: mitea, mutta sen tehtävänä ei tiettävästi ole kimus antaa aihetta.
19580: selvittää sellaisia edellä kosketeltuja epä-
19581: Helsingissä 12 päivänä elokuuta. 1958.
19582:
19583: Nestori Kaasalainen. Esa Timonen. Yrjö Sinkkonen.
19584: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. Aarre Marttila.
19585: Matti Liinamaa.
19586: 459
19587:
19588: Vll,21. - Toiv.al. N:o 172.
19589:
19590:
19591:
19592:
19593: Sävelä ym.: Esityksen antamisesta manttaalikuntalaitoksen
19594: lopettamiseksi.
19595:
19596:
19597: E d u s k u n n a ll e.
19598:
19599: Verorasituksen jatkuva lisääntyminen, nan jäseniä on monissa tapauksissa verotettu
19600: maaseudun taloudellisen elämän kiristyminen sellaisten tarkoitusperien hyväksi, joita ei
19601: sekä työttömyyden jatkuva lisääntyminen voida pitää manttaalikunnan yhteisinä, eipä
19602: vaikuttavat kaikki yhdessä erittäin haitalli- edes aina tarkoituksenmukaisinakaan. Tällai-
19603: sesti maaseudun väestön veronmaksukykyyn. sesta vähemmän tarkoituksenmukaisesta ve-
19604: Näinollen olisi löydettävä keinoja verorasi- rotuksesta mainittakoon, että manttaalikun-
19605: tuksen helpottamiseksi poistamalla pakolli- nan verovaroja on sijoitettu täysin epäonnis-
19606: nen manttaalikuntavero. tuneisiin liikeyrityksiin, vieläpä poliittisille
19607: Manttaalikuntalaitos, joka aikaisemmin järjestöillekin.
19608: näytteli kansantaloudessamme hyvinkin huo- Kun verotus nyttemmin on muutenkin
19609: mattavaa osaa, on nykyisen uuden lainsää- ylen raskas, ei ylimääräisiä veroja olisi
19610: däntömme johdosta menettänyt tehtävänsä ja näinollen syytä tarpeettomasti periä, ja kun
19611: merkityksensä, menettäen viimeisenkin tehtä- manttaalikuntalaitoksen ylläpitämisestä li-
19612: vänsä uuden jakolain tultua voimaan, minkä säksi aiheutuu kunnan virkailijoille tarpee-
19613: mukaan kunnanvaltuustot jo vuoden ·1953 tonta työtä, olisi nyt jo lopultakin manttaa-
19614: alusta lähtien ovat valinneet jäsenet maanja- likuntalaitos lopetettava tarpeettomana.
19615: ko-oikeuteen ja uskotut miehet maanmittaus- Edellä esitetyn perusteella . ehdotamme
19616: tilaisuuksiin. Varsinaisten tehtäviensä lo- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19617: puttua monet manttaalikunnat ovat ottaneet vomuksen,
19618: uusia vapaaehtoisia tehtäviä ja velvollisuuk-
19619: sia hoitaakseen, jotka ovat hyväntekeväi- että hallitus ensi tilassa antaisi
19620: syyttä ja puoluepoliittisia tarkoitusperiä Eduskunnalle esityksen manttaalikun-
19621: palvelevia. Kun päätösvalta manttaalikun- nille suoritettavien maksujen lopetta-
19622: nissa määräytyy epäkansanvaltaisella tavalla, misesta ja manttaalikuntien tehtävien
19623: on tästä vapaaehtoisesta tehtävien ottami- ja omaisuuden siirtämisestä kunnille.
19624: sesta ollut seurauksena, että manttaalikun-
19625: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
19626:
19627: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. V. Liljeström.
19628: A. Kårkönen. Vappu Heinonen. A. Simonen.
19629: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen.
19630: Mikko Hult. Olli J. Uoti. Arvi Turkka.
19631: 460
19632:
19633: VU,22.- Toiv.al. N:o 173.
19634:
19635:
19636:
19637:
19638: Kokkola. ym.: Satamien rakentamisen ja kunnostamisen ra-
19639: hoittamisesta.
19640:
19641:
19642: E d u s k u n n a 11 e.
19643:
19644: V aitioneuvoston asettama satamakomitea osoittamassa suhteessa ja käytetään kokonai-
19645: toteaa mietinnössään aatamiemme olevan yhä suudessaan aatamiemme tehon kohottamiseen.
19646: edelleen huomattavasti jäljessä kansainväli- Jos tämän maksun suuruudeksi määrätään
19647: sestä tasosta. Mainittu komitea toteaa li- esimerkiksi 0.2 %, niin tarkoitusta varten
19648: säksi, että aatamiemme rakentaminen, niiden kerääntyy vuosittain noin 750-850 milj.
19649: jatkuva kunnossapito ja niiden suoritusky- markkaa. Tällä rahamäärällä pystyttäisiin
19650: vyn kehittäminen on kansallinen tehtävä, aatamiemme kuntoisuus nostamaan kymme-
19651: josta aiheutuvia taloudellisia rasituksia ei nessä vuodessa kansainväliselle tasolle raken-
19652: voida asettaa satamia ylläpitävien kuntien nuskustannusten jakautuessa nykyistä oikeu-
19653: yksinään kannettaviksi, vaan valtion olisi denmukaisemmin. Kustannustason nousuun
19654: nykyistä voimakkaammin pyrittävä tuke- ei tämä toimenpide tule vaikuttamaan, koska
19655: maan satamarakennustoimintaa. satamien tehostunut suorituskyky varmasti
19656: Kun kuitenkin niin valtiovallalla kuin tasoittaa syntyneen kustannuslisän.
19657: kunnillakin on nykyisin erittäin suuria ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19658: hoitusvaikeuksia, ei satamiemme rakenta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19659: mista voida jättää näiden yhteisöjen tuen
19660: varaan, vaan satamatoiminnan rahoittami- että halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin
19661: seen olisi etsittävä myös muita ratkaisumah- satamarakennusmaksun kantamiseksi
19662: do1lisuuksia. Eräs mahdollinen ratkaisu on ja osoittaisi näin kertyneet varat ko-
19663: se, että kaikesta viedystä ja tuodusta tava- ko?taisuudessaan satamiemme rakenta-
19664: rasta kannetaan aatamiemme mkentamista ja miseen ja kunnostamiseen oikeuden-
19665: kunnostamista varten määrätynsuuruinen mukaisessa suhteessa vienti- ja tuonti-
19666: maksu, joka jaetaan asianomaisten satamien satamien kesken.
19667: kesken satamien viennin ja tuonnin arvon
19668: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
19669:
19670: Veikko Kokkola. Pentti Niemi. Eino Raunio.
19671: G. Henriksson. J oh. Wirtanen. Vappu Heinonen.
19672: Rafael Paasio. Ensio Partanen. Valto Käkelä.
19673: Eetu Karjalainen. Meeri Kala.vainen. H. Törmä..
19674: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Lyyli Aalto.
19675: Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
19676: 461
19677:
19678: VII,28. -....:. Toiv.al. N:o 174.
19679:
19680:
19681:
19682:
19683: Niemi ym.: Kunnallisverolainsäädännön uudistamisesta.
19684:
19685:
19686:
19687: Eduskunnalle.
19688:
19689: Ne perusteet, joiden mukaan kunnallisve- heidän suorittamansa isännäntyön antamaan
19690: roa nykyisin joudutaan suorittamaan, ovat tulokseen, vaan pidetään liiaksi silmällä pel-
19691: oleellisissa kohdin vanhentuneet ja epäoi- kästään sanotun työn määrää. Keskisuurten
19692: keudenmukaiset. Verrattaessa kunnallisveroa ja suurviljelijäin verorasitus - kuten jat-
19693: valtionveroon voidaan ensinnäkin todeta, kuvasti huomautetaan - jää suhteettoman
19694: että kunnallisveroa on suoritettava vain tu- alhaiseksi verrattuna pienviljelijäin ja pal-
19695: lon eikä tulon ja varallisuuden (omaisuu- kansaajien kannettavana olevaan verorasi-
19696: den) perusteella, kuten valtionveroa. Toi- tukseen. Tästä syystä olisi välttämätöntä,
19697: seksi voidaan todeta, ettei kunnallisvero ole että niin kauan kuin maatalouskiinteistöjä
19698: sillä tavalla tulojen suuruuden mukaan on tarkoitus verottaa nykyiseen, ajastaan jäl-
19699: progressiivisesti nousevaa kuin nykyiset so- keen jääneeseen vanhoilliseen tapaan eikä
19700: siaaliset verotusperiaatteet edellyttäisivät. isännän työn arvon erikseen verottamisesta
19701: Kumpikin mainituista puutteista johtaa käy- voida luopua, isännänpalkka pitäisi määrätä
19702: tännössä siihen, että vähävaraisten ja pieni- arvioitavaksi niin, että siinä tulisivat ote-
19703: tuloisten palkansaaja- ja pienviljelijäpiirien tuksi huomioon toisaalta ainakin maatalou-
19704: kunnallisverorasitus on suhteettoman an- teen sijoitettujen pääomien ja maatalouden
19705: kara. Jotta tässä suhteessa saataisiin aikaan harjoittamisesta saadun bruttotuoton arvo
19706: korjaus ja samalla takeita siitä, ettei vero- ja toisaalta ko. kiinteistöihin kuuluvan vil-
19707: äyrin hinnan nousuun suuntautuva paine jellyn maan ala oikeudenmukaisella tavalla
19708: muodostuisi liian suureksi, kunnallisverope- porrastetun hehtaarilukuperustaen mukaan.
19709: rusteita koskeva lainsäädäntömme olisi saa- Muutoin ei pienviljelijäväestön nykyistä koh-
19710: tava aivan uudelle pohjalle. tuutonta verorasitusta saada kyllin nopeasti
19711: Paljon on ronistuttamisen sijaa myös siinä ja oikeudenmukaisesti tasoitetuksi.
19712: järjestelmässä, jota meillä noudatetaan maa- Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet
19713: tilatalouden verotuksessa. Toisin kuin länti- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
19714: sissä naapurimaissamme Ruotsissa ja Nor- syttäväbi toivomuksen,
19715: jassa, maatalouskiinteistöjen verotus Suo-
19716: messa on yhä pääasiassa keskimääräisen tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19717: lon mukaista verotusta. Paitsi sitä epäoikeu- toimenpiteisiin voimassa olevan kun-
19718: denmukaisuutta, että maatalouden harjoitta- nallisverolainsäädännön muuttamiseksi
19719: jat ja metsänomistajat näin esiintyvät jatku- niin, että kunnallisveroa olisi suoritet-
19720: vasti täysin erioikeutetussa asemassa olevana tava sekä tulon että varallisuuden pe-
19721: verovelvollisten luokkana yhteiskunnas- rusteella, että kunnallinen tulovero
19722: samme, nykyiseen pinta-alaverotusjärjestel- olisi nykyaikaisten verotusperiaattei-
19723: mään liittyy käytännössä monia muitakin den vaatimassa määrässä ja laajuu-
19724: kohtuuttomuuksia. Eräs kaikkein räikeim- dessa progressiivista ja että maa- ja
19725: mistä on siinä, että viljelijän ja metsänomis- metsätalouden harjoittajien oman työn
19726: tajan oman työn arvoa eli ns. isännänpalk- arvoa määrättäessä laki velvoittaisi ve-
19727: kaa määrättäessä ei kiinnitetä riittävästi rottajan pitämään tasapuolisesti s~"l
19728: huomiota verovelvollisten maksukykyyn ja mällä paitsi tärkeimpiä muita, vero-
19729: 462 VU,23. - Kunnallisverolainsä.ädäntö.
19730:
19731:
19732: velvollisten maksukykyyn suoranai- denmukaisella tavalla porrastetun kek-
19733: sesti vaikuttavia seikkoja, erityisesti taart'lukuperusteen mukaan.
19734: myös viljellyn maan pintaralaa oikeu-
19735: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
19736:
19737: Pentti Niemi. Ensio Partanen. Våinö Tikkaoja.
19738: Rafael Paasio. G. Henriksson. Valto Käkelä.
19739: Lyyli Aalto. Eino Raunio. Georg Eriksson.
19740: Edvard Pesonen. Arvo Tuominen. Anni Flinck
19741: Sulo Hostila. Våinö Leskinen. Kustaa Alanko.
19742: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. K. F. Haapasalo.
19743: Viljo Virtanen. Kaarlo Pitsinki. Meeri Kalavainen.
19744: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Onni Peltonen.
19745: Lars Lindeman. Sylvi Siltanen.
19746: 463
19747:
19748: VII,24. - Toiv.al. N: o 175.
19749:
19750:
19751:
19752:
19753: Hara ym.: Harkintaverotuksen soveltamista koskevasta tutki-
19754: muksesta ja siitä johtuvista toimenpiteistä.
19755:
19756:
19757: E d u s k u n n a ll e.
19758:
19759: Verotuksen raskauden ohella on elinkeino- velvollisen asema liikkeen laatuun ja laajuu-
19760: elämän piirissä synnyttänyt eniten tyytymät- teen nähden on näinollen täysin vailla lain
19761: tömyyttä kunnallisverotuksessamme jatku- suojaa ja lepää yksinomaan taksoituslauta-
19762: vasti käytettävä harkintaverotus, joka nojau- kunnan harkinnan varassa.
19763: tuu joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallishalli- Tällainen harkintaverotuksen käyttö on
19764: tuksesta annettuun asetukseen. Kun tätä ase- vienyt yhä räikeämpiin epäoikeudenmukai-
19765: tusta annettaessa ei maassamme ollut vielä suuksiin ja jopa suoranaiseen mielivaltaan.
19766: nykyistä kirjanpitolainsäädäntöä, ei asetuk- Eräänä osoituksena tästä on se, että harkin-
19767: sessa voitu puhua tilinpäätöksestä, vaan käy- taverotus on syynä useimpiin verotuksesta
19768: tettiin siitä nimitystä arvio. Tällä lainsää- tehtäviin valituksiin. Kysymyksessä on näin
19769: täjä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että ollen selvä verotuksellinen epäkohta, joka
19770: veroviranomaisella olisi vapaa valta arvioin- olisi mitä pikimmin korjattava.
19771: tinsa mukaan vapaasti lähteä muuttamaan Valitettavasti ei edellisen eduskunnan jo
19772: taksoitettavan tulon loppusummaa, vaan oi- hyväksymässä mutta yli vaalien siirretyssä
19773: keus harkintaverotukseen annettiin, kuten uudessa verotuslaissa ole tätä lainkohtaa tyy-
19774: asetuksen valmistelutyöt osoittavat, vain, dyttävällä tavalla korjattu. Lukuunottamatta
19775: jotta sellaisissa poikkeuksellisissa oloissa, jol- sitä, että tämän uuden lain mukaan verovel-
19776: loin kunnan taloutta ei muuten voitu saada volliselta on pyydettävä selvitystä ennen har-
19777: tasapainoon, harkintaverotuksella voitaisiin kintaverotuksen toimittamista, ei uusi laki
19778: kerätä puuttuvat äyrit. takaa olennaista parannusta nykyiseen käy-
19779: Siitä huolimatta, että lainsäätäjä täten on täntöön. Lakitekstiin edelleen sisällytetyt sa-
19780: tarkoittanut tehdä harkintaverotuksesta poik- nonnat vähäisestä tulosta ja kohtuullisesta
19781: keussäännön, on vallitseva käytäntö vienyt määrästä ovat siksi väljiä, että ne antavat
19782: puheenaolevan lainkohdan soveltamiseen yhä mahdollisuuden varsin vapaaseen har-
19783: myöskin täysin normaalisissa olosuhteissa. kintaverotuksen käyttöön ja esimerkiksi sii-
19784: Myöskin taksoituslautakunnat ovat sovel- hen, että käytetään samaa prosentuaalista
19785: taneet lainkohtaa siten, että säästyneen tulon kerrointa liikevaihdosta kaikille saman alan
19786: arvion kohtuullista määrää harkittaessa ei ole liikkeen- ja ammatinharjoittajille. Kaikkien
19787: otettu huomioon niitä asianhaaroja, joiden niiden asianhaarojen tutkiminen, joiden tulee
19788: tulisi olla johtona asian arvostelemisessa, toi- olla johtona asian arvostelemisessa, vaatisi
19789: sin sanoen, milloin liikkeestä on syntynyt siksi suurta asiantuntemusta, että kun ote-
19790: säästöä vähän tai ei ollenkaan, on verotettava taan huomioon verolautakuntien kokoon-
19791: tulo määrätty yksinomaan taksoituslautakun- panossa vallitsevat erilaisuudet, on ymmär-
19792: nan oman harkinnan perusteella. Tällä ta- rettävää, etteivät oikeudenmukaisuusnäkökoh-
19793: valla on toisille liikkeille voitu hyväksyä dat voi tulla harkintaverotuksessa riittävässä
19794: verotuksen perusteeksi liikevaihtoon verrat- määrässä huomioonotetuiksi.
19795: tuna prosentuaalisesti hyvinkin vaatimaton Etenkin tällaisista epäoikeudenmukaisuuk-
19796: säästö, kun taas toisille yrittäjille on mai- sista ja kohtuuttomuuksista olisi käytännössä
19797: nittu säästö arvioitu aivan erilaista prosen- löydettävissä lukemattomia esimerkkejä.
19798: tuaalista perustetta noudattaen. Eri taksoi- Maamme monet pienkauppiaat ja -yrittäjät,
19799: tuslautakuntien harkintaverotuksen käytössä jotka vallitsevista olosuhteista johtuen joutu-
19800: on havaittavissa suuria eroavaisuuksia. Vero- vat toimimaan varsin erilaisten kustannus-
19801: 464 VU,24. - Harkintaverotus.
19802:
19803:
19804: tekijöiden pohjalla, ovat saaneet todeta jou- mus. Tämän tutkimuksen tuloksena olisi ryh-
19805: tuneensa kerta toisensa jälkeen kohtuutto- dyttävä niihin toimenpiteisiin, jotka ovat
19806: man harkintaverotuksen alaisiksi. Vuokra- välttämättömiä esiintyvien epä:kohtien kor-
19807: tasossa vallitseva erilaisuus, erisuuruiset kor- jaamiseksi sekä ammatin- ja elinkeinonhar-
19808: komenot, heikon maksukyvyn aiheuttamat joittajain oikeusturvan ja oikeudenmukaisen
19809: menetykset, luottojen indeksikorotukset, kul- verotuksen varmistamiseksi.
19810: jetuskustannukset, paikalliset kilpailuolosuh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19811: teet ym. tekijät vaikuttavat mitä suurim- nioittavasti eduskunnan hyväksyttävå;ksi toi-
19812: massa määrin yrittäjän todellisen tulon sääs- vomuksen,
19813: tön suuruuteen, joten verotuksen lähtökoh-
19814: daksi ei voida asettaa jotakin määrättyä pro- että hallitus suorituttaisi kiireelli-
19815: senttia liikevaihdosta, eikä tällaista menette- sesti tutkimuksen kunnallisessa vero-
19816: lyä voida pitää lainsäätäjän tarkoittamana tuksessa noudatetun harkintaverotuk-
19817: harkintamenettelynä. sen soveltamisessa käytetyistä menet-
19818: Yllä todetut harkintaverotuksessa ilmene- telytavoista sekä ryhtyisi sellaisiin toi-
19819: vät epäkohdat ovat varsin laajakantoisia ja menpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutki-
19820: useita eri ammatti- ja toimialoja koskevia muksen yhteydessä havaittavien epä-
19821: sekä näiden epäkohtien ratkaisemiseksi liitty- kohtien poistamiseksi sekä ammatin- ja
19822: vät pulmat hyvin monitahoisia. Senvuoksi elinkeinonharjoittajain oikeusturvan
19823: olisi mielestämme välttämätöntä, että valtio- ja oikeudenmukaisen verotuksen var-
19824: vallan toimesta pikaisesti suoritetaan asiassa mistamiseksi.
19825: yli koko maan ulottuva perusteellinen tutki-
19826: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
19827:
19828: .Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. Erkki Tuuli.
19829: Erkki Koivisto. Toivo Hietala, R. Hallberg.
19830: Joh. Wirtanen. Esa Kaitila. T. Junnila.
19831: Väinö E. Nieminen. Mauri Seppä.
19832: 465
19833:
19834: VU,25. - Toiv.al. N:o 176.
19835:
19836:
19837:
19838:
19839: Vennamo: Toimenpiteistä maalaiskuntien veroäyrin hinnan
19840: nousun estämiseksi.
19841:
19842:
19843: E d u s 'k u n n a 11 e.
19844:
19845: Verotus on maassamme tavalliselle 'kan- mäksi ja verotus samalla oikeudenmukaisem-
19846: salle äärimmäisen ankara. Rinnan muiden maksi.
19847: verojen lisääntymisen kanssa on myös kun- Kun tarkastelemme nykyistä tilannetta,
19848: nallisverotus osoittanut jatkuvaa nousua. voimme kuitenkin todeta, että erityisesti lu-
19849: Kun kunnallisverot kansamme laajempien kuisissa maalaiskunnissa tulee kunnan vero-
19850: kerroksien keskuudessa ovat moninkertaisesti äyrin hinta lähivuosina nousemaan aivan
19851: raskaammat kuin välittömät valtion verot, kohtuuttomasti, ellei kiireellisiin erikoistoi-
19852: muodostaa tämä verotus, joka ei ole progres- menpiteisiin ryhdytä.
19853: siivinen, nykyisinkin useimmissa kunnissa Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
19854: nimenomaan vähävaraisille henkilöille epä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19855: oikeudenmukaisen raskaan taloudellisen taa- muksen,
19856: kan. Veroäyrin hinnan jatkuvaan korottami-
19857: seen ei sen vuoksi voida missään tapauksessa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19858: mennä. Päinvastoin olisi etsittävä kaikki kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
19859: keinot, millä veroäyrin hintaa voitaisiin nimenomaan maalaiskuntien veroäyrin
19860: alentaa. Tällä tavoin voitaisiin saada nimen- hinnan nousun estämiseksi ja kunnal-
19861: omaan vähävaraisten verotaakkaa pienem- lisverotuksen rasituksen alentamiseksi.
19862: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
19863:
19864: Veikko Vennamo.
19865:
19866:
19867:
19868:
19869: 59 E 68'7/68
19870: 466
19871:
19872: VII,26. - Toiv.aJ. N:o 177.
19873:
19874:
19875:
19876:
19877: V. A. Virtanen ym.: K unna~Usen leimaveron kantamisesta
19878: metsän ostajalta.
19879:
19880:
19881: E d u s k u n n a ll e.
19882:
19883: Maamme syrjäisimmät ja usein myös köy- myyntiin säädettäisiin kunnallinen leima-
19884: himmät kunnat ovat tavallisesti myös niitä vero eli ns. aksiisivero. Kustakin metsäkau-
19885: kuntia, joissa on paljon metsiä. Nämä kun- pasta saisi se kunta, jonka alueella metsä si-
19886: nat eivät kuitenkaan saa lukea hyväkseen jaitsee, lukea hyväkseen määrätynsuuruisen
19887: verotuksessa metsänmyynnistä veroa lukuun- prosentin leimaverona kunnanveron tuot-
19888: ottamatta niiden työpalkkojen osalta, joita tona. Ostajalle tulisi luonnollisesti antaa oi-
19889: hakkuissa syntyy. Niinpä näissä kunnissa keus vähentää näin maksamansa kunnanvero
19890: kunnallisverotus on usein sangen raskas, ei- lopullisesta kunnanverostaan. Kun nam
19891: vätkä nämä kunnat pysty tästä johtuen te- kannettu kunnallinen leimavero olisi koko
19892: kemään edes lähimainkaan samanlaisia pal- valtakunnassa samansuuruinen, olisi sillä
19893: veluja kuntalaisilleen kuin rintamaiden kun- myöskin se hyöty, etteivät ostajat valites-
19894: nat. Toisaalta on selvää, ettei teollisuutta saan metsän ostoa aseta syrjäisiä ja usein
19895: ainakaan lähivuosina saada ulottumaan näi- kalliimmat veroäyrit omaavia kuntia toisia
19896: hin kuntiin ja sitä tietä saada helpotusta huonompaan asemaan. On luonnollista, että
19897: näiden kuntien raskaaseen kunnallisverotuk- ns. hankintakaupoissa tulisi vähentää työn
19898: seen. osuus pois kunnallisesta . leimaverosta, koska
19899: Jotta nämä syrjäisten metsäseutujen kun- työn osuushan joutuu muuta tietä kunnalli-
19900: tien asukkaat voisivat päästä edes osittain seen verotukseen.
19901: helpommalle verotukselle, olisi käsityksemme Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
19902: mukaan kohtuullista, että mainituilla kun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19903: nille tehtäisiin mahdolliseksi saada kunnan- muksen,
19904: veroa myös metsäkaupoista. Tosin eduskunta
19905: hyväksyessään äskettäin ns. verotuslain hy- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
19906: väksyi verotuskohteeksi myös ,ostopaikan" menpiteisiin verotuslain muuttamiseksi
19907: myyntipaikan lisäksi. On kuitenkin toden- niin, että metsänmyynnin yhteydessä
19908: näköistä, että tämä määritelmä ei tule teke- saisi se kunta, jossa rnetsä sijaitsee,
19909: mään oikeutta syrjäisille metsäkunnille, vaan määrätyn prosentin mukaisen leimave-
19910: pikemminkin ostopaikoiksi katsotaan ne asu- ron kunnallisverotuksena ostajalta,
19911: tuskeskukset, joissa metsäyhtiöillä on piiri- jolla tulisi olla oikeus vähentää näin
19912: konttorinsa. maksamansa kunnallisvero lopullisesta
19913: Yksinkertainen ehdotuksemme olisi maini- kunnanverostaan.
19914: tun epäkohdan poistamiseksi, että metsän-
19915: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
19916:
19917: Viljo Virtanen. Anni Flinck. Sulo Hostila.
19918: Eino Raunio. Impi Lukkarinen. Ensio Partanen.
19919: Varma K. Turunen. K. Matilainen. Kaarlo Pitsinki.
19920: Edvard Pesonen. Veikko Helle. Arvo Tuominen.
19921: Rafael Paasio. Meeri Kalavainen. Våinö Tikkaoja.
19922: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Onni Hiltunen.
19923: 0. Lindblom. G. Henriksson. K. F. Haapasalo.
19924: 467
19925:
19926: VII,27. - Toiv.al. N:o 178.
19927:
19928:
19929:
19930:
19931: Tuuli ym..: Koko maata käsittävän peruskartoitustyön kiireh-
19932: timisestä.
19933:
19934:
19935: E d u s k u n n a ll e.
19936:
19937: Valtakunnallisten kartastotöiden merkitys kuntasuunnitelmien laatimiseen on suuri,
19938: on kasvamistaan kasvanut. Tärkein suuri- mutta asianmukaisen kartaston puuttuminen
19939: mittakaavainen kartta eli ns. peruskartta on tekee mahdottomaksi tällaisten suunnitelmien
19940: tarkoitus saada peittämään koko maa, mutta teon.
19941: työ käy sen merkitykseen nähden huomatta- Kun seutukaavatyö tulee rakennuslain voi-
19942: van hitaasti. Esimerkkinä mainittakoon, että maanastumisen jälkeen lakimääräiseksi ja
19943: n. 5 400 km2: n suuruisesta Kymenlaakson ta- saa siten tähänastista suuremman merkityk-
19944: lousalueesta ei ole vielä lainkaan peruskart- sen, olisi työlle myös kartaston puitteissa
19945: taa saatavissa ja 2 200 km2 on vielä koko- luotava asianmukaiset edellytykset. Erityi-
19946: naan vailla suurimittakaavaista karttaa. sesti olisi peruskartastotyöt saatava valmiiksi
19947: Alueellisen suunnittelutyön edellytykset ovat niillä alueilla, joilla taloudellinen edisty-
19948: kartaston puutteessa näinollen sangen vähäi- minen ja kehitys vaatii pikaisia alue- ja seu-
19949: set. Rautatie-, kanava- ja tiesuunnittelulle tukaavasuunnitelmia.
19950: on kartaston merkitys korvaamaton, sillä Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
19951: käytäntö on osoittanut, että hyvän kartta- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
19952: pohjan käyttö suunnitteluvaiheessa saattaa muksen,
19953: säästää yhden rautatien tai maantien raken-
19954: tamiskustannuksissa kymmeniä miljoonia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19955: markkoja, joten kartastoon uhratut määrä- koko maan käsittävän peruskartoitus-
19956: rahat saadaan nopeasti takaisin. Vielä mai- työn kiirehtimiseksi ja tätä koskevan
19957: nittakoon, että maalaiskuntien osoittama valtakunnallisen tärkeysjärjestyssuun-
19958: kiinnostus koko kunnan aluetta koskevien nitelman aikaansaamiseksi.
19959: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
19960:
19961: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
19962: Erkki Hara. Juha Rihtniemi.
19963: 468
19964: VII,28. - Toiv.al. N:o 179.
19965:
19966:
19967:
19968: Suonpää ym.: Eräiden maanteiden tiealueiden lunastuskor-
19969: vausten suorittamisesta valtion varoista.
19970:
19971:
19972: E d u s k u n n a ll e.
19973:
19974: Viime vuoden loppuun asti voimassaolleen Viime vuosina on työttömyystöinä suori-
19975: tielain mukaan kuntien velvollisuus oli suo- tettu suuressa määrin maanteiden rakennus-
19976: rittaa alueellaan rakennettavien uusien maan- töitä, joiden tiealueiden lunastamistoimituk-
19977: teiden ja vanhojen teiden levittämiseen tar- sia ei ole loppuunsuoritettu ja korvaukset
19978: vittavien maa-alueiden lunastaminen maan- ovat siis maksamatta. Tämän johdosta kun-
19979: omistajilta. Kuluvan vuoden alusta voimaan tien menot lähivuosina nousevat useaan sa-
19980: tulleen uuden tielain mukaan maantiealuei- taan miljoonaan markkaan korvausmaksuina.
19981: den korvauksista vastaa valtio. Onkin sen Usean kunnan kohdalla niiden suorittaminen
19982: vuoksi kohtuutonta, että edelleenkin niiden on ylivoimaisen raskasta.
19983: maanteiden kohdalta, joiden lunastustoimi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
19984: tukset eivät vielä ole päättyneet ja korvauk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19985: set ovat suorittamatta, vaikka tie jo on val-
19986: mis ja käytössä, kunnat joutuisivat tiealueen
19987: lunastuskorvaukset suorittamaan. Suuri epä- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
19988: oikeudenmukaisuus tapahtuu niitä kuntia menpiteisiin, että voidaan valtion va-
19989: kohtaan, joiden alueella viime vuoden lo- roilla suorittaa kaikkien ennen nykyi-
19990: pulla, ehkä muutamaa päivää tai viikkoa en- sen tielain voimaantuloa aloitettujen
19991: nen uuden tielain voimaantuloa, aloitettiin tai val'm,iiksi rakennettujen maantei-
19992: tien rakentaminen, jolloin kunta joutuu vas- den tiealueiden lunastuskorvaukset,
19993: taamaan tiealueen korvaamisesta maanomis- ellei kunta ole niitä suorittanut maan-
19994: tajille. S.ensijaan, jos työ olisi aloitettu kulu- omistaj~1le ennen tammikuun 1 päivää
19995: van vuoden puolella, valtion kuuluisi vastata 1957.
19996: kyseisistä korvauksista.
19997: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
19998:
19999: Leo Suonpää. Judit Nederström-Lunden. Niilo Nieminen.
20000: Matti Koivunen. Pauli Puhakka. Toivo Friman.
20001: Kaino Haapanen. Elli Stenberg. Irma Torvi.
20002: Pentti Liedes. Rainer Virtanen. Toivo Asvik.
20003: Irma Rosnell. J. Mustonen. Usko Seppi.
20004: Paavo Aitio. Toivo Kuja.la.. Esa Hietanen.
20005: Pertti Rapio. Antto Prunnila. H. Tauriainen.
20006: Aleksi Kiviaho. Eino Roine. Inkeri Virtanen.
20007: Toivo Niiranen.
20008: 469
20009:
20010: VII,29. - Toiv.al. N:o 180.
20011:
20012:
20013:
20014:
20015: Kokkola ym. : Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien
20016: eläkeoikeutta koskevien säännösten uudistamisesta.
20017:
20018:
20019: E d u s k u n n a 11 e.
20020:
20021: Voimassa olevan huoltoapulain 5 § :n si- sen muodossa. Viime mainittua toimenpidettä
20022: sältämät määräykset ovat käytännössä osoit- työnantajat käyttävät usein siinä työsuhteen
20023: tautuneet työntekijöille epäoikeudenmukai- vaiheessa, jolloin työntekijä on saavuttamassa
20024: siksi eivätkä anna työntekijöille sitä turval- edellä mainitun lainkohdan edellyttämän
20025: lista taloudellista perustaa, jonka he työ- kahdenkymmenen vuoden palvelusajan. Olisi
20026: kykynsä menetettyään tarvitsisivat. Mainit- kohtuullista, että työntekijän etuisuudet tur-
20027: tua pykälää on sovellettu käytäntöön mitä vattaisiin myöskin työpaikan vaihtumisen yh-
20028: erilaisimmin tulkinnoin ja sen suoma turva teydessä, esimerkiksi samoin ~rustein ·kuin
20029: on useissa tapauksissa muodostunut työnteki- siirryttäessä valtion palveluksesta kuntien
20030: jälle avustuksen luontoiseksi, vaikka pyrki- palvelukseen tai päinvastoin.
20031: myksenä pitäisi olla selvästi määrätyt velvol- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
20032: lisuudet työnantajalle, jonka palveluksessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20033: työntekijä on uhrannut parhaat vuotensa ja
20034: työkykynsä. Tähän asiaintilaan ei kansan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20035: eläkelaki ole tuonut toivottua korjausta, sillä eläkelainsäädäntömme uusimiseksi si-
20036: tavallisesti työnantajat vähentävät kansan- ten, että yksityisessä työsuhteessa ole-
20037: eläkkeen asianomaisen huoltoapulain 5 §: n vien työntekijöiden eläkeoikeudet mää-
20038: perusteella saamasta eläke-edusta. Tämä ei riteltäisiin laissa nykyistä täsmällisem-
20039: ole ollut lainsäätäjän tarkoitus. min eläketurvaa lisäämällä ja huomioi-
20040: Huoltoapulain 5 § ei nykyisessä muodos- malla eri työnantajien palveluksessa
20041: saan pysty suojelemaan työntekijää myös- tehdyt työvuodet, ja että hallitus kii-
20042: kään siltä epävarmuudelta, joka on olemassa reellisesti antaisi esityksensä kansan-
20043: yrityksen lakkaamisen, työnantajan maksu- eläkkeiden vähennysoikeuden kieltämi-
20044: kyvyttömyyden ja mielivaltaisen irtisanomi- sestä.
20045: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
20046:
20047: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. Valto Käkelä.
20048: Viljo Virtanen. Arvi Turkka. Arvo Ahonen.
20049: Edvard Pesonen. Pentti Niemi. H. Törmä..
20050: G. Henriksson. Joh. Wirtanen. Lyyli Aalto.
20051: Georg Eriksson. Ensio Partanen. Veikko Helle.
20052: Rafael Paasio. Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen.
20053: Eino Raunio. Vappu Heinonen. K. F. Haapasalo.
20054: 470
20055:
20056: VII,30. - Hemst.mot. N: o 181.
20057:
20058:
20059:
20060:
20061: Teir m. fl.: Angående erläggande ur statsmedel av kostna-
20062: derna för de för tillämpningen och övervakningen av la-
20063: gen om fiske nödvändiga, i 99 och 100 §§ sagda lag om-
20064: nämnda förrättningarna.
20065:
20066:
20067: T i 11 R i k s d a g e n.
20068:
20069: Med hänvisning till motiveringen i hem- för de förrättningar, som är nödvän-
20070: ställningsmotion n: o 157 vid 1955 års riks- diga för tillämpningen och övervak-
20071: dag föreslås, att riksdagen måtte besluta ningen av lagen om fiske och v{lka
20072: hemställa, omnämnes i 99 och 100 §§ i sagda
20073: lag, måtte erläggas ur statsmedel och
20074: att regeringen skyndsamt måtte vid- att anslag härför måtte upptagas i
20075: taga sådana åtgärder, att kostnaderna statsförslaget.
20076: Helsingfors den 12 augusti 1958.
20077:
20078: Grels Teir. Arthur La.rson. J. A. Junga.rå.
20079: VU,30. - Toiv.al. N:o 181.
20080: Suomennos.
20081:
20082:
20083:
20084:
20085: Teir ym.: Kalastuslain soveltamiselle ja valvonnalle vält-
20086: tämättömien, sanotun lain 99 ja 100 §:ssä mainittujen
20087: toimitusten kustannusten suorittamisesta valtion varoista.
20088:
20089:
20090: E d u s k u n n a ll e.
20091:
20092: Viitaten toivomusaloitteen n: o 157 vuoden välttämättömien, sanotun lain 99 ja
20093: 1955 valtiopäivillä perusteluihin ehdotetaan 100 §: ssä mainittujen toimitusten kus-
20094: eduskunnan päätettäväksi toivomus, tannukset suoritettaisiin valtion va-
20095: roista ja että tarkoitusta varten otet-
20096: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti taisiin määräraha tulo- ja meno-
20097: sellaisiin toimenpiteisiin, että kalastus- arvioon.
20098: lain soveltamista ja valvontaa varten
20099: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20100:
20101: Grels Teir. Arthur Larson. J. A. Jungarå.
20102: 472
20103:
20104: VU,Sl. - Toiv.al. N:o 182.
20105:
20106:
20107:
20108:
20109: Ryhtä: Korvauksen suorittamisesta Kuusamon kunnan Liika-
20110: senvaaran kylän asukkaiUe kalastusalueiden rnenettämi·
20111: sestä aiheutuneesta vahingosta.
20112:
20113:
20114: E d u s k u n n a ll e.
20115:
20116: Kuusamon kunnan Liikasenvaaran kylässä, täin huolestuneita, koska he olivat aikaisem-
20117: missä ·asuu yli 20 perhettä, olivat kalastus- min tottuneet saamaan runsaasti kalaa joka-
20118: olosuhteet ennen sotia erittäin hyvät, sillä päiväiseen ruokatalouteen, ja kalastus muu-
20119: kylän itäpuolella oli useita kalarikkaita ve- tenkin oli erittäin tärkeä sivuelinkeino sano-
20120: sistöjä, joista kylän asukkaat saivat kalaa tun kylän väestölle. Tämän vuoksi kyläryh-
20121: runsaasti sekä oman perheen ruokatalouteen män asukkaat katsovat, että he ovat joutu-
20122: että myöskin myytäväksi. Sodan jälkeen ta- neet menettämään erään tärkeän etuisuuden
20123: pahtuneessa alueluovutuksessa valtakunnan ilman omaa syytään ja näinollen olisi valtio-
20124: raja tuli kuitenkin sikäli lähelle Liikasenvaa- vallan toimesta kiireellisesti tutkittava se, mi-
20125: ran kylää, että kylän itäisellä ja pohjoisella tenkä Liikasenvaaran kyläryhmän asukkaille
20126: puolella olevissa vesistöissä oli kalastus lope- korvattaisiin ne vahingot, joita heille on ai-
20127: tettava kokonaan ja kalastusta varten jäi heutunut, kun kalastus muuttuneissa olosuh-
20128: vain Oulan:kajoen vesistö, mikä sijaitsee n. teissa on ollut lopetettava.
20129: 10 km: n päässä Liikasenvaaran kylästä. Edellä olevan perusteella esitänkin edus-
20130: Mutta kun sitten joulukuun 21 päivänä 1956 kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
20131: annetulla lailla ( 634/56), jolloin vahvistet-
20132: tiin laki eräiden uusien luonnonsuojelualuei- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti
20133: den perustamisesta valtionmaille, jonka lain toimenpiteisiin sen vahingon korvaa-
20134: vahvistamisen yhteydessä muodostettiin mm. miseksi, mikä kalastuksen lopettami-
20135: Oulangan alue Kuusamon ja Sallan kun- sesta on aiheutunut Kuusamon kunnan
20136: nissa Oulangan kansallispuistoksi, tuli kalas- Liikasenvaaran kylän asukkaille, kun
20137: tuksen harjoittamiselle rajoituksia Oulanka- alueluovutuksessa ja uusien luonnon-
20138: joessakin. Tällä hetkellä onkin Liikasenvaa- suojelualueitten perustamisessa he ovat
20139: ran 'kyläryhmän asukkailta kalastus melkein joutuneet menettämään entiset kalas-
20140: kokonaan muuttuneissa olosuhteissa loppunut tusalueensa.
20141: ja senvuoksi kyläryhmän asukkaat ovat erit-
20142: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
20143:
20144: Niilo Ryhtä.
20145: 473
20146: VII,32. - Toiv.al. N: o 183.
20147:
20148:
20149:
20150: V. K. Turunen ym.: Selvityksen suorittamisesta valtion ja
20151: kirkon välisen organisatorisen yhteyden muuttamiseen liit-
20152: tyvistä kysymyksistä.
20153:
20154:
20155: E d u s k u n n a ll e.
20156:
20157: Vuoden 1957 valtiopäiville jätettiin aloite nen valtionkomitea edellä esitetyn kaltaisia
20158: selvityksen suorittamiseksi valtion ja kirkon kysymyksiä selvittämään. Ruotsissa on
20159: välisen organisatorisen yhteyden muuttami- useaan eri otteeseen valtiopäivillä puututtu
20160: seen liittyvistä kysymyksistä. Aloitteen pe- näihin kysymyksiin. Tärkein ja merkittävin
20161: rusteluissa lausuttiin mm. seuraavaa: ,Ylei- ratkaisu tehtiin kuitenkin viime vuoden
20162: sinä keskustelunaiheina ovat viime aikoina (1956) marraskuussa, jolloin valtiopäivät
20163: olleet toisaalta yksityisten kansalaisten ja suurella äänten enemmistöllä hyväksyivät
20164: kirkon ja toisaalta valtion ja kirkon väliset päätöksen valtion ja kirkon välisten kysy-
20165: organisatoriset ja taloudelliset suhteet. Kan- mysten kaikinpuolisesta selvittämisestä."
20166: salaiset kummastelevat, minkä vuoksi niiden- Että po. kysymys ei ole millään tavoin
20167: kin, jotka eivät kuulu ns. kansankirkkoon, uusi, sitä todistavat eduskunnan asiakirjat
20168: on osallistuttava kirkon ylläpitämistä tarkoit- jo niin varhaisilta valtiopäiviltä kuin 1909,
20169: taviin kustannuksiin. Toisaalta kuulee nii- 1910 ja 1914. Silloin aikansa vaiistuneet
20170: denkin kansalaisten taholta, jotka kuuluvat ruotsalaisen kansanpuolueen jäsenet (Jo-
20171: kirkon tai erilaisten uskonnollisten yhdys- han Inhorr, John Hedberg, Arvid Neo-
20172: kuntien jäsenyyteen, ihmettelevän sitä, vius, Erik von Troil, J. Storbjörk ja
20173: minkä vuoksi jonkin liikeyrityksen, osuus- Gustaf Gädda) esittivät eduskunnan pää-
20174: kunnan, asunto- tai muun osakeyhtiön on tettäväksi, ,että valtiopäivät alamaisesti
20175: suoritettava varsin huomattavia rahamääriä päättäisivät pyytää Hänen Keisarilliselta
20176: niitä sivuamattomUn tarkoituksiin tai - jos Majesteetiltaan selvitystä, millä tavoin kir-
20177: pakollista verotusta tätäkin tietä hoidetaan kon ja valtion välinen yhteys voitaisiin par-
20178: - miksi ei näin kertyneitä varoja käytetä haiten purkaa sekä laatia asiasta tämän sel-
20179: enemmän kansakokonaisuutta hyödyttäviin vityksen pohjalta lakiesityksen esitettäväksi
20180: kohteisiin. On myös kummasteltu sitä, että Suomen Valtiopäiville". Aloitteiden, joiden
20181: valtio itse osallistuu kustannuksiin, jotka ei- pohjalta mainittu ehdotus oli tehty, peruste-
20182: vät sille varsinaisesti kuulu: onhan esimer- luissa esitettiin mm. seuraavaa: ,Viime aiko-
20183: kiksi valtion vuoden 1957 tulo- ja menoar- jen uskonnollis-poliittisen ajan kehitys on
20184: vion 10 pääluokan kohdalla osoitettu molem- yhä enemmän kulkeutunut siihen suuntaan,
20185: pien kirkkokuntiemme tarpeisiin yhteensä että kristillinen kirkko lopulta tulee erotetta-
20186: lähes 80 milj. markkaa, erilaisista kirkon vaksi valtiosta. Näin on ollut asia useim-
20187: piiriin kuuluvista tuki- ja lainoitusmäärära- missa vanhoissa kulttuurimaissa, joissa kir-
20188: hoista puhumattakaan. kon ja valtion välinen yhteys on vallinnut
20189: Edellä esitettyjen ja muidenkin niihin lä- vuosisatoja. - - -
20190: heisesti liittyvien kysymysten, kuten esimer- Myös meidän maassamme on kysymys kir-
20191: kiksi valtakunnan väestörekisterin ja hau- kon erottamisesta valtiosta työntynyt esiin.
20192: tausmaakysymyksen ennakkoluuloton, kiihko- Tällainen vaatimus esiintyi erittäin selvänä
20193: ton ja asiallinen tutkiminen ja selvittely sen poliittisen uudelleen muovautumisen ai-
20194: olisi meillä Suomessakin saatava aikaan. kana ja jälkeen, minkä maamme koki joita-
20195: Läntisissä naapurimaissamme Tanskassa ja kin vuosia sitten. - - - Tässä yhteydessä
20196: Ruotsissa ollaan tässä suhteessa paljon pi- on tultu siihen käsitykseen, että jos tahdo-
20197: temmällä kuin meillä. Tanskassa jo niin var- taan tyydyttävällä tavalla korjata kirkolli-
20198: hain kuin vuonna 1928 asetettiin 26-jäseni- sella alalla nyt vallitsevat epäkohdat, niin
20199: 60 E 68'7 /518
20200: 474 vn,32. - Valtio ja kirkko.
20201:
20202:
20203: voitaisiin tämä saavuttaa täysin ainoastaan kirkkoon ja kristilliseen elämään vahingolli-
20204: siten, että kirkko ja valtio erotettaisiin toi- sella tavalla kirkollisten kysymysten järjeste-
20205: sistaan. Ja kun kehitys meidän aikanamme lyssä niin kauan kuin heillä, jotka edustavat
20206: näyttää kulkevan epätavallisen nopeasti, ei tätä ajattelutapaa, ei ainoastaan ole oikeus
20207: luulisi kestävän kauan, ennenkuin tämä vaan myös velvollisuus neuvotella ja päättää
20208: uudistusvaatimus tulee niin voimakkaaksi, kirkon sisäisistä asioista. Senvuoksi tulisi
20209: ettei sen torjuminen enää ole mahdollista. kaikilla niillä, jotka vilpittömästi toivovat
20210: Kun myös arvellaan, että tämän uudistuksen kirkon parasta ja kristillisen elämän edistä-
20211: ratkaisu on luonteeltaan niin komplisoitu, mistä olla vaativana velvollisuutena saada
20212: että se edellyttää perustuslain muutosta, tämä kirkolle ja kristilliselle elämälle epä-
20213: mikä saattaa tapahtua ainoastaan perustus- edullinen yhteys puretuksi niin pian kuin
20214: lain säätämässä järjestyksessä, tulisi tästä mahdollista ja kirkolle taatuksi oikeus itse
20215: selvästi ilmetä, että tämän kysymyksen rat- huolehtia ja määrätä omista asioistaan. Jos
20216: kaisu joka tapauksessa vaatii melkoisen ajan. kirkko sellaisen järjestelyn kautta tulisi me-
20217: On sen vuoksi mitä suurimmassa määrin tar- nettämään jotakin ulkonaisesta vallastaan ja
20218: peellista ajoissa ryhtyä niihin toimenpitei- arvostaan, tulisi se voittamaan sen takaisin
20219: siin, jotka ovat tarpeen kysymyksen onnelli- moninkertaisesti lisättynä sisäisenä voimana
20220: selle ratkaisulle, jottei tämän laiminlyönnin ja lujuutena.
20221: takia kirkon ja valtion ero tulisi valmistu- Että kirkko tai kristinusko tarvitseisi
20222: matta ja hätiköiden suoritettua ja epäonnis- tuekseen valtion mahtia, siitä tuskin voidaan
20223: tuneesti ratkaistuksi. pitää kiinni. Päin vastoin osoittaa kristilli-
20224: Valtiotaloudelliselta kannalta katsoen on sen kirkon historia, että mitä kiinteämpi yh-
20225: kirkon valtiosta erottaminen epäilemättä teys kirkon ja valtion välillä on vallinnut,
20226: kohtuullista ja toivottavaa, sillä valtiokirkko- sitä suurempi on ollut vaara, että kristinus-
20227: systeemin ylläpito vaatii vuosittain melkoi- kon alkuperäinen puhtaus ja kauneus mene-
20228: sia summia valtion varoja. Lähiaikoina, jol- tetään ja kristillinen elämä poljetaan ja syr-
20229: loin niin monet suuret uudistukset, joiden jäytetään. Jähmettynyt muotoelämä on to-
20230: onnellinen toteuttaminen on riippuvainen sin säilynyt, mutta kristinuskon oleellinen
20231: käytettävissä olevista välttämättömistä va- puoli ei ole päässyt esille. Sitä vastoin on
20232: roista, näyttää kysymyksen tämä puoli vaati- kristinusko noussut korkeimpaan ~uuruu
20233: van asianmukaista huomiota. Ja kun myös- teensa niinä aikoina, jolloin se on ollut täy-
20234: kin täytyy asettaa kyseenalaiseksi, onko kir- sin riippumaton valtiollisesta mahdista. Sel-
20235: kolla enään mitään suoranaista etua valtio- laiset tosiasiat edessämme eivät mitkään epä-
20236: kirkkosysteemin ylläpitämisestä, niin näyttää röinnit saisi nousta kirkon ja valtion toisis-
20237: tämän vuosisatoja vanhan kirkon ja valtion taan erottamiseksi.
20238: yhteyden katkaiseminen sekä oikeutetulta Pitänee huomauttaa, että valtiokirkon pa-
20239: että toivottavalta. Että myös valtio tulisi piston joukossa on myös sellaisia, jotka peri-
20240: voittamaan kirkon ja valtion erosta, näyttää aatteessa hyväksyvät kirkon ja valtion eron.
20241: kiistattomalta ja sitä ovat vahvistaneet Tosin tältä taholta ei vielä ole näkynyt ko-
20242: Ranskassa saadut kokemukset, jossa, kuten vin monia lausuntoja ko. asiassa, mutta
20243: jo on mainittu, kirkon ja valtion ero on suo- monista seikoista saattaa tehdä johtopäätök-
20244: ritettu jo kauan sitten. sen, että myös siellä on sellaisia, jotka halua-
20245: Kristilliseltä näkökannalta katsoen näyttäisi vat yhtyä tämän kysymyksen käytännölli-
20246: koituvan kirkolle vain etua, jos se vapautet- sessä ratkaisussa tässä esitetyn suuntaisesti.
20247: taisiin valtion vaikutuksesta. Ei ole ajatelta- Samaten on aihetta uskoa, että sellainen toi-
20248: vissa, että ne monenlaiset ajattelutavat, jotka vomus on levinnyt laajalle kansan syvissä ri-
20249: ovat erityisesti meidän ajallemme ominaisia veissä. Tätä käsitystä vahvistaa myös se,
20250: ja jotka nykyisten olosuhteiden seurauksena että tietyt poliittiset puolueet ovat katsoneet
20251: tulisivat vaikuttamaan myös seurakuntaelä- aiheelliseksi käsitellä tätä kysymystä ohjel-
20252: mässä enemmän kuin aikaisemmin, olisivat missaan. Tämä kaikki osoittaa, ettei kysymys
20253: kirkolle eduksi eikä kirkolle siis olisi jatku- ole kansallemme vieras tai että kysymyksen
20254: vasti eduksi ylläpitää yhteyttä valtioon. Ny- esille otto eduskunnassa . olisi liian aikaista.
20255: kyisen ajan kristinuskolle vihamielisen ajat- Kirkon ja valtion täydellinen ero sekä oi-
20256: telutavan täytyy ehdottomasti vaikuttaa keuden luovuttaminen kristityille kirkko-
20257: VII,S2.- V. K. Turunen ym. 475
20258:
20259: kunnille järjestää valtiosta riippumatta omat vät olosuhteet olevan mitä parhaimmat asian
20260: asiansa pitäisi senvuoksi olla sekä niille it- saattamiseksi kaikkia kansalaispiirejämme
20261: selleen samoin kuin valtiolle hyödyllisin ja tyydyttävään päätökseen.
20262: ainoa tapa, jolla suotuisa käytännöllinen rat- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ja val-
20263: kaisu voidaan tämän kysymyksen suhteen ai- tion sekä uskonnollisten yhdyskuntiemme pa-
20264: kaansaada." rasta tarkoittaen allekirjoittaneet viitaten
20265: Nämä aloitteet eivät kuitenkaan niissä valtiopäiväjärjestyksen 31 §: ään kunnioit-
20266: oloissa, joissa yhteiskunnallisia uudistustehtä- taen ehdottavat eduskunnan päätettäväksi,
20267: viä oli vaikka millä mitalla, ehtineet käsitte-
20268: lyva.iheeseen raueten joko valtiopäivien päät- että hallitus suorituttaisi kaikinpuo-
20269: tymisen tai hajoittamisen yhteydessä. En- lisen selvityksen niistä tekijöistä ja
20270: simmäinen maailmansota, sen jälkeinen väli- vaikutuksista, jotka jo ennakolta olisi
20271: vaihe maan itsenäistymisineen ja kansallisso- otettava huomioon siinä tapauksessa,
20272: tineen, itsenäisen maan rakennusvaihe ja että valtion ja kirkon väli$tä organi-
20273: jälleen maailmansota, eivät luoneet edelly- satorista yhteyttä nykyisestään muu-
20274: tyksiä tämän tärkeän periaatteellisen ratkai- tettaisiin tai että tämä yhteys lakkau-
20275: sun suorittamiseksi. Nyt sensijaan näyttä- tettaisiin.
20276: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20277:
20278: Varma K. Turunen. Toivo Friman. Eino Kilpi.
20279: Pertti Rapio. Pauli Puhakka. Sylvi Siltanen.
20280: Väinö R. Virtanen. Esa Hietanen. Toivo Kujala.
20281: Eino Raunio. G. Henriksson. Ville Pessi.
20282: Hugo Manninen. Rafael Paasio. J. Mustonen.
20283: Tauno Kelovesi. Mauri Ryömii..
20284: 476
20285:
20286: VII,33. - Toiv.al. N:o 184.
20287:
20288:
20289:
20290:
20291: V. K. Turunen ym.: Rukouspäivien huvitilaisuuksia koske-
20292: vien määräysten tarkistamisesta.
20293:
20294:
20295: E d u s k u n n a 11 e.
20296:
20297: Viitaten vuoden 1955 valtippäiville jätet- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
20298: tyyn toivomusaloitteeseen n: o 161 huvi- ym. syttäväksi toivomuksen,
20299: tilaisuuksien järjestämisestä annettujen mää-
20300: räysten tarkistamisesta rukouslauantaisin ja että hallittts kiireJäisi kiitos-, katu-
20301: aloitteen johdosta laki- ja talousvaliokunnan mus- ja rukouspäivien huvitilaisuuksia
20302: vuoden 1957 valtiopäivillä antamaan yksimie- koskevien määräysten tarkistamista.
20303: liseen mietintöön n: o 58 allekirjoittaneet
20304: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
20305:
20306: Varma K. Turunen. Veikko Helle. Eetu Karjalainen.
20307: Viljo Virtanen. Arvo Ahonen. Georg Eriksson.
20308: Meeri Xala.va.inen. Sulo Hostila. Lars Lindeman.
20309: Kustaa Ala.nko. Vilho Väyrynen. Arvo Tuominen.
20310: Kalle Matilainen. 0. Lindblom. Juho Karvonen.
20311: Anni Flinck. Kaarlo Pitsinki. Väinö Tikka.oja.
20312: H. Törmä. Sylvi Siltanen. Viljo Rantala.
20313: Lyyli Aalto. K. F. Haapasalo.
20314: VALTIOPÄIVÄT
20315: 1958
20316:
20317: LIITTEET
20318: VIII
20319:
20320: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
20321: TOIVOMUSALOITTEET
20322:
20323:
20324:
20325:
20326: HELSINKI 1958
20327: VALTIONEUVOSTON Km.TAPAINO
20328: Turun Yliopiston valtionavustusta, koululaitosta, korkeakoulu- ja
20329: ammattiopintoja, kirjastolainsäädännön uudistamista sekä
20330: urheilumäärärahojen jakoa ja käyttöä koskevia laki-
20331: ja toivomusaloitteita.
20332: 481
20333:
20334: VIII,l. - Lak.al. N: o 66.
20335:
20336:
20337:
20338:
20339: Paasio ym..: Ehdotus laiksi Turun Yliopiston valtionavus·
20340: tuksesta.
20341:
20342:
20343: E d u s k u n n a 11 e.
20344:
20345: Maamme yliopisto- ja korkeakoululaitosta tärkeät opilliset laitokset voivat korkeakoulu-
20346: on valtion taholta sodan jälkeisinä vuosina laitoksen puitteissa saada vastapainonsa.
20347: huomattavasti kehitetty. Siten vuonna 1950 Tässä mielessä on valtiovallan syytä tukea
20348: annetulla lailla (231/50) säädettiin maan Turussa olevia korkeakouluja.
20349: neljälle kauppakorkeakoululle 70 % :n suu-
20350: ruinen valtionapu niiden todellisista hyväksy- Ehdottaessaan korkeakoulun perustamista
20351: tyistä menoista ja seuraavana vuonna sää- Ouluun komitea lähtee siitä nimenomaisesta
20352: dettiin lailla 169/51 Yhteiskunnalliselle kor- edellytyksestä, että tämä ehdotus toteutetaan
20353: keakoululle 75% :n suuruinen vastaavanlai- puhtaasti positiivisten toimenpiteiden kautta,
20354: nen valtionapu. Vuonna 1952 valtioneuvosto so. ilman, että muiden, jo olemassaolevien
20355: asetti komitean Helsingin yliopiston kansle- korkeakoulujen kehitystä käydään rajoitta-
20356: rin P. J. Myrbergin puheenjohdolla laati- maan. Näillä täytyy olla mahdollisuus an-
20357: maan yleissuunnitelmaa maan korkeakoulu- taa jatkuvasti yhä parempaa, kasvavat vaati-
20358: politiikan yhtenäistämisestä ja korkeakoulu- mukset täyttävää tieteellistä opetusta ja py-
20359: jen kehittämisestä maan kulttuurin tarpeita syä ajan tasalla tieteellisessä tutkimuksessa.
20360: nykyistä paremmin tyydyttäväksi. Tämä ns. Tämä voi tapahtua ainoastaan siten, että
20361: korkeakoulukomitea korostaa vuonna 1956 korkeakouluille tuleva valtion menoarvion
20362: valmistuneessa ansiokkaassa mietinnössään, osa nykyisestä tuntuvasti nousee. Tähän ovat-
20363: että ,korkeakoulujen kehittämisessä on eri- kin kaikki mahdollisuudet olemassa."
20364: tyinen huomio kiinnitettävä siihen, että ole- Kuitenkin se muoto, jossa korkeakouluko-
20365: massa olevat välttämättömät laitokset saate- mitea esittää valtionavun annettavaksi Tu-
20366: taan täysin toimintakykyisiksi". run yliopistolle, poikkeaa yliopiston vuonna
20367: Aivan ensisijaisena toimenpiteenä komitean 1951 ja myöhemmin jättämissä anomuksissa
20368: toiminta-aikana jo olemassa olleiden korkea- esitetystä avustusmuodosta sikäli, että kor-
20369: koulujen osalta korkeakoulukomitea pitää keakoulukomitea ,pitää tarkoituksenmukai-
20370: niiden lakisääteistä valtionapua tarkoittavien simpana, että valtio ottaa vastatakseen lääke-
20371: anomusten hyväksymistä, joita Turun yli- tieteellisen tiedekunnan menojen lisäksi ma-
20372: opisto ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja temaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan me-
20373: vuodesta 1950 lähtien jatkuvasti useammassa noista", kun sitä vastoin ,humanistisen tiede-
20374: vaihtoehtoisessa muodossa on esittänyt val- kunnan menot samoinkuin ne menot, jotka
20375: tioneuvostolle, ja jotka Helsingin yliopiston aiheutuvat lainopillisen tiedekunnan perusta-
20376: elimien taholta jo kahteen kertaan ovat saa- misesta, jäävät tällöin suoritettaviksi yliopis-
20377: neet puoltavan lausunnon. Komitea lausuu ton yksityisistä varoista". Yliopisto taasen
20378: yleisperusteluissaan (s. 48): vuonna 1951 ja myöhemmin jättämissään
20379: ,Opetus- ja tutkimustyön desentralisointia valtionapuanomuksissa esitti, että sille lääke-
20380: komitea on harkinnut kahdesta eri näkökul- tieteellisen tiedekunnan menojen lisäksi an-
20381: masta. Toisaalta komitea pitää tärkeänä, että nettaisiin valtionapua 80 % muiden tiede-
20382: syntyy toinen mahdollisimman monipuolinen kuntien ja yliopiston hallinnon vaatimista
20383: kulttuurikeskus Helsingin rinnalle ja että menoista niiden periaatteiden mukaisesti,
20384: 61 E 687/58
20385: 482 VIII,l. - Turun Yliopiston valtionavustus.
20386:
20387:
20388: jotka ilmenevät kauppakorkeakoulujen val- saavutuksia maamme korkeamman kulttuuri-
20389: tion avustuksesta annetussa laissa ja asetuk- viljelyn alalla eikä myöskään yliopiston vas-
20390: sess~ (231/50, 269/50) sekä Yhteiskunnalli- taisuudessa tarjoamia kehitysmahdollisuuksia.
20391: sen korkeakoulun valtionavustuksesta anne- Korkeakoulukomitean mietintö antaa kum-
20392: tussa laissa ja asetuksessa (168/51, 409/51). massakin suhteessa riittävän ja tasapuolisen
20393: Korkeakoulukomitean mietinnöstä on ope- selvityksen. On kuitenkin syytä viitata Tu-
20394: tusministeri pyytänyt Turun yliopistolta lau- run yliopistossa viime vuosina, yliopiston
20395: suntoa mietinnön yliopistoa koskevalta osalta. saatua uusituksi opetus- ja tutkimustilansa
20396: Lausunnossaan yliopisto edelleenkin asetti ja jossain määrin lisätyksi opettajakuntaansa,
20397: etusijalle muihin kuin lääketieteellisen tiede- tapahtuneeseen erityisen nopeaan sekä ulko-
20398: kunnan menoihin nähden prosenttimääräisen naiseen että myös sisäiseen, tieteellisen alan
20399: valtionavun pitäen kuitenkin 70% :n suu- käsittävään, kasvuun. Opiskelijamäärä, jota
20400: ruista avustusta näistä menoista riittävänä. voidaan pitää jonkinlaisena, joskin perin yk-
20401: Toisaalta yliopisto ilmoitti kiitollisena otta- sipuolisena kuvana yliopiston suorituskyvystä,
20402: vansa vastaan valtionavun myös korkeakoulu- on vuodesta 1951 lähtien lisääntynyt yli kol-
20403: komitean ehdottamassa muodossa, mikäli täl- minkertaiseksi ollen kevätlukukaudella 1958
20404: lainen avustusmuoto valtion taholta syystä 1 801 ylioppilasta. Tapahtunut suotuisa kehi-
20405: tai toisesta katsottaisiin suotavaksi. Peruste- tys osoittaa, että mikäli yliopiston laitoksista,
20406: lunaan yliopisto esittää, että valtionavun tul- niiden varusteista ja opetuksen tasosta pide-
20407: lessa kauppakorkeakoulujen ja Yhteiskunnal- tään huolta, ei Turun yliopiston tiellä kan-
20408: lisen korkeakoulun valtionavustuksesta annet- sainvälisessäkin mielessä huomattavaksi yli-
20409: tujen lakien mukaisesti määräprosenttina yli- opistoksi, mitä sen asema kansan itsensä va-
20410: opiston kuluista lääketieteellistä tiedekuntaa paaehtoisella keräyksellä perustamana ja sen
20411: lukuunottamatta koko yliopiston toiminnan kulttuuritahdon voimakkaana symboolina
20412: osalle, yliopisto säilyttäisi mahdollisuutensa edellyttää, ole muita kuin taloudellisia es-
20413: tasapuolisesti kehittää toimintaansa, kun teitä. Yliopiston taloudelliset mahdollisuudet
20414: taasen matemaattis-luonnontieteellisen tiede- ovat välttämättömyyden saneleman uudisra-
20415: kunnan ottaminen lääketieteellisen tiedekun- kennustoiminnan johdosta entisestäänkin pie-
20416: nan lisäksi valtion ylläpidettäväksi, minkä nentyneet, joten yliopisto ei voi tarjota yhä
20417: muotoisena korkeakoulukomitea esittää avus- lisääntyvälle opiskelijamäärälle tyydyttävää
20418: tuksen annettavaksi Turun yliopistolle, voisi opetusta eikä ylläpitää yliopistossa tieteiden
20419: ajan mittaan uudelleen johtaa tilanteeseen, kehityksen vaatimaa tasoa tieteellisessä tutki-
20420: jossa yliopisto ei riittävästi voisi tukea hu- muksessa. Olisi vahinko, ellei Turun yliopis-
20421: manististen tieteiden alaan kuuluvaa tutki- ton uusia rakennuksia, joihin yliopisto on
20422: musta ja opetusta. Tähän Turun yliopiston uhrannut pääosan vapaasta omaisuudestaan
20423: omaksumaan kantaan ovat vaikuttaneet myös ja jotka vastavalmistuneina muodostavat kor-
20424: ne myönteiset kokemukset, joita edellä mai- keatkin asialliset vaatimukset täyttävän yli-
20425: nittujen korkeakoulujen kohdalta on saavu- opistokompleksin, voitaisi käyttää tehokkaasti
20426: tettu prosenttiperiaatteelle rakentuvan val- maamme tieteen hyväksi. Tilapäisen valtion-
20427: tionavustuksen linjaa noudatettaessa. avun turvin tämä ei enää käy päinsä. Turun
20428: Vaikka eduskunta on jo laatinut lait kor- yliopiston valtionavun järjestäminen lailla
20429: keakoulukomitean ehdottaman uuden korkea- on siten käsitettävä erittäin keskeiseksi ja
20430: koulun perustamisesta Ouluun ja Jyväskylän kiireelliseksi toimenpiteeksi huolehtiessamme
20431: kasvatusopillisen korkeakoulun laajentami- maamme korkeamman hengenviljelyn menes-
20432: seksi yliopiston luonteiseksi, on komitean en- tymisestä.
20433: sisijaisiksi tarkoittamat esitykset vanhojen Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
20434: korkeakoulujen kehittämiseksi vielä pääpiir-
20435: teittäin toteuttamatta. Ei ole tarpeen lähteä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20436: selostamaan Turun yliopiston tähänastisia van lakiehdotuksen:
20437: VIII,!. - Paasio ym. 483
20438:
20439:
20440: Laki
20441: Turun Yliopiston valtionavustuksesta.
20442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20443: 1 §. taan kokonaisuudessaan valtion varoista val-
20444: Turun Yliopistolle, joka on Turun Yli- tion tulo- ja menoarviossa olevien määrä-
20445: opisto-niminen rekisteröity säätiö, annetaan rahojen rajoissa. Hallintomenoihin myönne-
20446: valtionavustusta sen mukaan kuin tässä laissa tään valtionavustusta sen mukaan kuin edellä
20447: säädetään. 2 § : ssä säädetään.
20448: 2 §. Lääketieteellisen tiedekunnan laitokset ovat
20449: Turun Yliopisto saa, jäljempänä 3 § : ssä valtion omaisuutta ja kehitetään niitä valtion
20450: mainituin poikkeuksin ja mikäli se jatku- varoilla valtion tulo- ja menoarviossa olevien
20451: vasti täyttää tässä laissa säädetyt ehdot, vuo- määrärahojen rajoissa.
20452: tuista valtionavustusta 70% sen todellisista
20453: ja hyväksyttävistä menoista. 4 §.
20454: Turun Yliopiston todellisiin ja hyväksyttä- Valtionavustuksen saamiseksi vaaditaan:
20455: viin menoihin luetaan: 1) että Turun Yliopistoa ei ylläpidetä ta-
20456: 1) hallintoviranomaisten, opettajien, kir- loudellisen voiton tavoittamiseksi;
20457: jastojen, laitosten ja kanslian toimenhaltijoi- 2) että Turun Yliopistossa noudatetaan
20458: den, ylimääräisten opettajien ja muun hen- sille vahvistettuja perussääntöjä;
20459: kilökunnan palkat, palkkiot, eläkkeet ja per- 3) että opetusajan ja lukuvuoden pituus
20460: he-eläkkeet samoin kuin tapaturmavakuutus- sekä opetus on niin järjestetty, että Turun
20461: maksut, lapsilisämaksut sekä muut lakisää- Yliopistossa eri tutkinnoissa saavutetaan sel-
20462: teiset kustannukset; lainen tieto- ja taitomäärä, joka vastaa Hel-
20463: 2) laitosten vuotuismäärärahat opetus- ja singin yliopiston tutkintovaatimuksia;
20464: tieteellisten välineiden hankkimista ja hoitoa 4) että Turun Yliopiston opettajilla on
20465: ja tarveaineita varten, kirjastojen vuotuis- yliopistollista opetusta vastaava kelpoisuus;
20466: määrärahat hankintoja, sidotusta ja hoitoa 5) että varattomille opiskelijoille myönne-
20467: varten sekä kanslian vuotuismäärärahat; tään asetuksessa säädetyn perusteen mukaan
20468: 3) omien rakennusten vuokra-arvo määrät- vapautusta tai alennusta lukukausimaksuista;
20469: tynä valtioneuvoston vahvistaman perusteen ja
20470: mukaan, ottamatta kuitenkaan lukuun sitä 6) että valtionavustuksena saadut varat
20471: osaa rakennusten arvosta, mikä vastaa valtion käytetään niihin tarkoituksiin, joihin ne on
20472: yliopistolle antamaa rakennusavustusta; myönnetty, sekä että käyttämättä jäänyt
20473: 4) vuokramaksut vuokratuista huoneis- avustus palautetaan valtiolle.
20474: toista, jotka ovat välttämättömiä yliopiston
20475: toiminnalle ja joiden vuokran maksamiseen 5 §.
20476: tai kunnossapitoon yliopisto ei muuten saa Toimet, jotka on otettu huomioon edus-
20477: valtionavustusta; sekä kunnan hyväksyessä Turun Yliopistolle tule-
20478: 5) menot huonetilojen kalustoista, lämmi- van määrärahan, otetaan pysyväisesti huo-
20479: tyksestä, valaistuksesta, vedestä, siivouksesta mioon valtionavustusta määrättäessä.
20480: ja vakuutusmaksuista.
20481: Turun Yliopisto voi saada valtionavustusta 6 §.
20482: myös omien huoneistojen hankkimiseen ja Jos havaitaan, että Turun Yliopisto ei
20483: laajentamiseen, laboratorioiden ja laitosten täytä säädettyjä ehtoja, tai jos sen toimin-
20484: perustamiseen ja laajentamiseen sekä kalus- nassa ilmenee epäkohtia, joita ei huomautuk-
20485: ton hankkimiseen valtion tulo- ja menoar- sista huolimatta korjata, on valtioneuvostolla
20486: viossa olevien määrärahojen rajoissa. valta päättää valtionavustus joko kokonaan
20487: tai sen tarkoitustaan vastaamattomaksi osoit-
20488: 3 §. tautuneelta osalta lakkautettavaksi sekä an-
20489: Lääketieteellisen tiedekunnan vuotuisme- taa määräys siitä, miten valtionavustuksella
20490: not, hallintomenoja lukuunottamatta, korva- hankittu omaisuus on käytettävä.
20491: 484 VIII,l. - Turun Yliopiston valtionavustus.
20492:
20493:
20494: 7 §. 8 §.
20495: Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
20496: misesta annetaan asetuksella. kuuta 195 , kuitenkin niin, että sen 2 § : ää
20497: on sovellutettava vasta vuoden 195 alusta.
20498: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20499:
20500: Rafael Paasio. 0. Lindblom.
20501: Olavi Lähteenmäki. Sylvi Siltanen.
20502: Esa Kaitila. Sulo Hostila.
20503: Paavo Aitio. Meeri Kalavainen.
20504: Kalervo Saura. Ensio Partanen.
20505: Urho Kulovaara. Arvo Tuominen.
20506: Varma K. Turunen. Eino Raunio.
20507: Viljo Virtanen. Kaarlo Pitsinki.
20508: Pentti Niemi. Veikko Kokkola.
20509: Mauno Jussila. Veikko Helle.
20510: Vappu Heinonen. K. F. Haapasalo.
20511: Eino Roine. Urho Saariaho.
20512: Inkeri Virtanen. Johannes Virolainen.
20513: 485
20514:
20515: VIU,2. - Lak.al. N: o 67.
20516:
20517:
20518:
20519:
20520: Kulovaara ym.: Ehdotus la!iksi Turun opettajakorkeakoulusta.
20521:
20522:
20523: E d u s k u n n a II e.
20524:
20525: Kun se lainsäädännön tarkistustyö ja leen antama yleissivistys oli huomattavan
20526: kansakoulutoimen uudelleen järjestäminen, korkea ja niissä oloissa epäilemättä riittävä
20527: jonka olennaisen osan muodostaa äskettäin kansakoulunopettajan tehtäviin. Myöhemmin
20528: voimaan astunut kansakoululaki asetuksi- on kansamme yleinen sivistystaso huomatta-
20529: neen, olisi saatettava kaikilta osilta päätök- vasti kohonnut. Vastaavasti ovat myös kansa-
20530: seen, on olemassa riittävä peruste sille, että koululle asetettavat vaatimukset kasvaneet.
20531: myös väliaikaisina toimivien opettajakorkea- Tämä koskee myös niitten opettajia. Ei voida
20532: koulujen asema selvitetaan. Näitähän on pitää tarkoituksenmukaisena eikä ajan oloja
20533: tällä hetkellä vielä kaksi, nim. Turun ja Hel- vastaavana seminaarivalmistuksen hallitsevaa
20534: singin väliaikaiset opettajakorkeakoulut. asemaa. Yhä määrätietoisemmin olisi pyrit-
20535: Kouluviranomaisten toimesta on suoritettu tävä ylioppilaspohjaiseen valmistukseen, joka
20536: tutkimus siitä, mistä kunnista opettajakor- viime vuosina onkin huomattavasti laajen-
20537: keakoulut ovat saaneet oppilaansa ja missä tunut.
20538: niistä valmistuneet opettajat ovat virassa. Eteenpäin mentäessä on luonnollisesti kat-
20539: Tällöin on todettu, että Jyväskylän kasvatus- sottava, että opettajain valmistuksessa ei
20540: opillinen korkeakoulu saa oppilaansa etu- jouduta liikatuotantoon. Tämän välttämi-
20541: päässä Keski-Suomesta, jonka alueelle palaa- seksi voidaan valmistuslaitosten oppilasmää"
20542: vat tässä korkeakoulussa valmistuneet useim- riä vielä pienentää. Tällainen toimenpide
20543: mat opettajat. Tämän korkeakoulun vaiku- merkitsisi opetuksen tehostumista ja palau-
20544: tusalueeksi on siis muodostunut Keski-Suomi, tumista normaalioloihin.
20545: vieläpä niin, että Vaasan, Kuopion ja Joen- Lähiaikoina on ratkaistava kansalaiskou-
20546: suun linjan pohjoispuolelle ei sanotulla kor- lun ja oppikoulun, ehkä muittenkin koulu-
20547: keakoululla ole enää olennaista vaikutusta. muotojen opettajien valmistamista koskevat
20548: Se kilpailee sekä Turun että Helsingin opet- kysymykset. Olkoot näitä koskevat suunni-
20549: tajakorkeakoulujen kanssa Tampereesta ja telmat minkälaiset tahansa, niitten toteutta-
20550: Porista, viimeksimainitun kanssa myös Lah- mista osaltaan helpottaisi se, että Turussa
20551: desta, Kotkasta ja Imatrasta. olisi kansakoulunopettajien valmistuslaitos.
20552: Yhtä selvästi paikallinen vaikutusalue on Koko koulutoimen kannalta olisi epäilemättä
20553: muillakin opettajakorkeakouluilla. Turun lyhytnäköistä ja epätarkoituksenmukaista
20554: väliaikainen opettajakorkeakoulu saa oppi- lakkauttaa laitos, jolla jo on kohta kymme-
20555: laansa pääasiallisesti Turun ja Porin lää- nen vuoden kokemus ja niin sanoaksemme
20556: nistä. Tälle alueelle siitä valmistuneet opet- valmis ,koneisto" opettajien valmistuksessa.
20557: tajat myös sijoittuvat. Mainitusta tutkimuk- Turun väliaikaisen opettajakorkeakoulun
20558: sesta käy selville, ettei kaksi ylioppilaspoh- vakinaistaminen ei nykyoloissa saa muodos-
20559: jaista kansakoulunopettajain valmistuslai- tua taloudellisesti raskaaksi yritykseksi. Kor-
20560: tosta kykene tyydyttämään koko maan tar- keakoulun toimintaa läheltä seuranneitten
20561: vetta. Sen vuoksi olisi lounais- ja Iänsi-Suo- taholla pidetään mahdollisena sitä, että lai-
20562: men ylioppilaille varattava jatkuvasti mah- tos jatkuvasti työskentelisi nykyisissä suojis-
20563: dollisuus valmistua kansakoulunopettajiksi saan, Nummen kansakoulun melko avarissa
20564: Turussa. ja muutenkin tyydyttävissä suojissa. Kun
20565: Kun seminaarit lähes sata vuotta sitten korkeakoulu tarvitsee harjoitusluokkia, niin
20566: järjestettiin, oli kansan sivistystaso alempi nama saataisiin jatkamalla yhteistyötä mai-
20567: kuin nykyään. Tällöin seminaarien kasvateil- nitun koulun kanssa. Turun kaupunki on
20568: 486 VIII,2. - Turun opettajakorkeakoulu.
20569:
20570:
20571: puolestaan valmis muutenkin tukemaan esillä peellisena Turun väliaikaisen opettajakorkea-
20572: olevaa hanketta ja helpottamaan sen toteut- koulun vakinaistamista ja sentähden kun-
20573: tamista. Mihinkään suurisuuntaisiin raken- nioittaen ehdotamme,
20574: nusyrityksiin ja varojen sijoituksiin ei siis
20575: ole tarvis lähteä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20576: Edellä esitetyn perusteella pidämme tar- van lakiehdotuksen:
20577:
20578:
20579:
20580: Laki
20581: Tumn opettajakorkeakoulusta.
20582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20583: 1 §. Lisäksi korkeakouluun voidaan perustaa pe-
20584: Turun kaupungissa väliaikaisena toimiva ruspalkkaisia kirjastonhoitajan, sihteerin,
20585: opettajakorkeakoulu muutetaan vakinaiseksi käsityönohjaajan ja puutarhurin virkoja
20586: valtion varoilla ylläpidettäväksi korkeakou- sekä kirjastoapulaisten, talonmiehen, vahti-
20587: luksi 1. 1. 1960 lukien. mestarin ja emännöitsijän toimia. Niinikään
20588: Turun opettajakorkeakoulun tehtävänä on saadaan korkeakouluun valtion tulo- ja
20589: valmistaa ylioppilaista kansakoulunopettajia menoarvion rajoissa ottaa tuntiopettajia ja
20590: sekä järjestää kansakoulun eri asteiden ja ylimääräisiä toimenhaltijoita.
20591: aineiden opettajien pedagogista valmistusta
20592: ja jatkokoulutusta. 5 §.
20593: Turun kaupunki on velvollinen osoitta-
20594: 2 §. maan erityisen alueen, josta korkeakoululle
20595: Turun opettajakorkeakoulu on suomenkie- on saatavissa riittävä määrä lapsia suoritta-
20596: linen. Opiskelijoilla on oikeus kuulusteluissa maan oppivelvollisuuttaan. Näiden lasten
20597: ja tutkinnoissa käyttää ruotsinkieltä niin- koulunkäyntiä Turun kaupunki on velvolli-
20598: kuin siitä asetuksella säädetään. nen avustamaan samojen perusteiden mu-
20599: kaan kuin omissa kansakouluissaan.
20600: 3 §.
20601: Turun opettajakorkeakoululla on harjoi- 6 §.
20602: tuskoulu ja muut korkeakoulun toiminnalle Turun opettajakorkeakoulu on opetusmi-
20603: välttämättömät laitokset. Korkeakoululla on nisteriön alainen. Siinä tapahtuva kansakou-
20604: oikeus järjestää opetusharjoittelua kunnalli- lunopettajien valmistus ja jatko-opiskelu on
20605: sissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sen kouluhallituksen valvonnassa sen mukaan
20606: mukaan kuin asetuksella säädetään. kuin asetuksella säädetään.
20607:
20608: 4 §. 7 §.
20609: Turun opettajakorkeakoulussa on perus- Yksityiskohtaiset säännökset tämän lain
20610: palkkaisia ylemmän ja alemman palkkaus- täytäntöönpanosta ja Turun opettajakorkea-
20611: luokan lehtorinvirkoja sekä opettajanvirkoja. koulun perussäännöstä annetaan asetuksella.
20612:
20613: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20614:
20615: Urho Kulova.ara. Ensio Partanen. Paavo Aitio.
20616: Vappu Heinonen. Onni Peltonen. Judit Nederström-Lunden.
20617: Rafael Paasio. Sylvi Siltanen. Mauno Jussila.
20618: 487
20619:
20620: VIII,3. - Lak.al. N: o 68.
20621:
20622:
20623:
20624:
20625: Saukkonen ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppilwulujen valtion-
20626: avusta annetun lain muuttamisesta.
20627:
20628:
20629: E d u s k u n n a ll e.
20630:
20631: Yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi- tionavun riittämättömyydestä johtuen yksi-
20632: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 4 § : n tyisoppikoulujen lukukausimaksut on ollut
20633: mukaan, sellaisena kuin mainittu lainkohta pakko nostaa kohtuuttoman korkeiksi.
20634: on 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa Oppikoulun kehityssuuntauksen osoittami-
20635: laissa, yksityisoppikoulun vakinaista luokkaa seksi mainittakoon, että suurten ikäluokkien
20636: kohti maksettavan valtionavun suuruus on huippuvuoteen 1961 mennessä olisi perustet-
20637: 965 000-1028 000 markkaa vuodessa ja rin- tava arviolta 2 000 uutta luokkaa. Tästä
20638: nakkais-osastoa kohti maksettavan valtion- määrästä olisi yksityisoppikoulujen osuus
20639: avun suuruus 670 000-733 000 markkaa vuo- ainakin kaksi kolmannesta, koska näitä kou-
20640: dessa. luja on 274, mutta valtion oppikouluja vain
20641: Tämä järjestelmä, että rinnakkaisosaston 119. Osa uusista luokista saadaan siten, että
20642: valtionapu on pienempi kuin vakinaisen luo- myönnetään perustamislupia uusille kou-
20643: kan valtionapu, on peräisin ajoilta, jolloin luille, mutta ilmeistä on, ettei näin voida
20644: kouluihin ei yleensä tarvinnut perustaa rin- tarvetta läheskään tyydyttää. Toinen ja val-
20645: nakkaisosastoja eikä niiden perustamista pi- tiolle halvempi keino on perustaa kouluihin
20646: detty erityisen suotavanakaan. Aikaisemmin, rinnakkaisosastoja niin paljon kuin suinkin
20647: joilloin yksityisoppikoulujen opettajien palk- on mahdollista ottamalla mahdollisimman
20648: kaus ei ollut määrätty samansuuruiseksi kuin tarkoin käyttöön kaikki huonetilat ja opetta-
20649: valtion oppikoulujen vastaavien opettajien javoimat sekä käyttämällä vuorolukua ja
20650: palkkaus, koulut voivat saada rinnakkaisosas- aineluokkajärjestelmää. Yksityisoppikoulut
20651: toilleen opettajia pienemmällä palkalla kuin ovat jo nyt perustaneet huomattavasti rin-
20652: mitä varsinaisten luokkien opettajille mak- nakkaisosastoja, vaikka niiden perustaminen
20653: settiin. Nykyisin rinnakkaisosaston opettajan onkin taloudellisesti epäedullista rinnakkais-
20654: palkkaus ei eroa vakinaisen luokan opettajan osastojen valtionavun pienuuden vuoksi.
20655: palkkauksesta. Samaa kalustoa ja samoja Tilanne oppikoulualalla on erittäin vaikea,
20656: opetusvälineitä voidaan vain vähäiseltä sillä tiukan pääsytutkinnon muodostaman
20657: osalta käyttää sekä vakinaisilla luokilla että karsinnan jälkeenkin voitiin hyväksytyistä
20658: rinnakkaisosastoilla. Jos rinnakkaisosastoja pyrkijöistä ottaa kouluun viime keväänä
20659: on useita niinkuin nyt on ja vastaisuudessa vain 64 %. Tilanne tulee muodostumaan kes-
20660: tulee vielä enemmän olemaan, aiheutuu tämättömäksi, ellei kaikin käytettävissä ole-
20661: siitä uusia kalusto- ja opetusvälinehankin- vin keinoin hoideta suurten ikäluokkien kou-
20662: toja. Sitäpaitsi palkkausmenot muodostavat lutusta. Eräs tehokas keino koulunkäynti-
20663: koulunpidon suurimman menoerän, joka siis mahdollisuuksien lisäämiseksi on nostaa rin-
20664: on täysin samansuuruinen vakinaisilla ja rin- nakkaisosastojen valtionapu samalle tasolle
20665: nakkaisosastoilla. kuin vakinaisten luokkien valtionapu. Tämän
20666: Kaikki yksityisoppikoulut huomioonottaen avulla yksityisoppikoulut saadaan nykyistä
20667: valtionapu peittää nykyisin noin 70 % kou- huomattavasti suuremmassa määrässä perus-
20668: lujen menoista. Kaikissa tapauksissa valtion- tamaan rinnakkaisosastoja ja siten lievittä-
20669: apu ei kuitenkaan riitä edes palkkausmenojen mään koulupulaa tavalla, joka on valtiolle
20670: peittämiseen. Yksityisoppikoulujen toisen tu- halvin, sillä se voitaisiin ·aikaansaada määrä-
20671: lolähteen muodostavat lukukausimaksut. Val- rahalla, joka tuskin ylittäisi yhden koulun
20672: 488 VIII,3. - Yksityisoppikoulujen val:!;ionavustus.
20673:
20674:
20675: rakennuskustannuksia tai 2-3 koulun otta- markkaa vakinaiselle luokalle, olisi lisämeno
20676: misesta valtion haltuun aiheutuvia menoja. 236 000 000 markkaa vuodessa rinnakkais-
20677: Yksityisoppikouluissa on nyt noin 800 rin- osastojen nykyisen lukumäärän mukaan.
20678: nakkaisosastoa. Jos edellä mainitusta järjes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20679: telystä aiheutuvien menojen arvioimiseksi
20680: laskelma suoritetaan viidennen avustusluo- että Eduskunta hyväksyisi seura.I-
20681: kan mukaan, jossa avustus on 701500 mark- van lakiehdotuksen:
20682: kaa vuodessa rinnakkaisosastolle ja 996 500
20683:
20684:
20685: Laki
20686: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
20687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi-
20688: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1958
20689: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
20690: 4 §. kien linjajaon ylläpitämistä varten opetus-
20691: Valtionapua myöntää opetusministeriö: ministeriön harkinnan mukaan.
20692: 1) 965 000-1028 000 markkaa vuodessa
20693: kutakin toiminnassa olevaa vakinaista ja rin- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä heinä-
20694: nakkaisluokkaa kohti; sekä kuuta 1959, josta lukien myös aikaisemmin
20695: 2) koulun vahvistettuun lukusuunnitel- myönnetyt rinnakkaisosastojen valtionavut
20696: maan merkittyjen vaihtoehtoisten ja vapaa- järjestetään maksettaviksi tässä laissa sää-
20697: ehtoisten aineiden opetusta sekä lukioluok- dettyjen perusteiden mukaan.
20698:
20699: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20700:
20701: Jussi Saukkonen. Olavi Lähteenmäki. R. Hallberg.
20702: Margit Borg-Sundman. Erkki Hara. Mikko Asunta.
20703: Juha Rihtniemi. Saara Forsius. Juho Tenhiälä.
20704: Erkki Tuuli. Martti Salminen. Mauri Seppä.
20705: Oskari Lehtonen. N. Kosola.
20706: 489
20707:
20708: vm,4. - Lak.al. N: o 69.
20709:
20710: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
20711:
20712:
20713: E d u s k u n n a 11 e.
20714:
20715: Nuorisonsa hyväksi järjestää jokainen si- lupiirinsä kansakoulussa valvonnan alaisena
20716: vistysvaltio paljon varoja vaativan koululai- suorittaa ne koetehtävät, jotka ovat välttä-
20717: toksen. Äskettäin hyväksytyillä laeilla on mättömiä opetuksen tulosten tarkastamiseksi.
20718: myös meidän maamme koulutointa huomatta- Kouluhallitus esittikin kansakouluasetuksessa
20719: vasti tehostettu. Kuitenkin kokemus sekä säädettäväksi, että kirjeopisto, joka on saa-
20720: meillä että muissa maissa osoittaa, että varsi- nut siihen kouluhallituksen yleisluvan, voi
20721: naisen koulun lisäksi on valtion pidettävä pyytää kansakoulun johtajaa järjestämään
20722: huolta myös koulunkäyntinsä päättäneiden koululla valvonnan alaisen kirjoituskokeen
20723: nuorten työn ohella tapahtuvasta jatkuvasta tai suullisen kuulustelun sen toteamiseksi,
20724: opiskelusta. Tätä tarkoittavia säännöksiä si- että koulupiiriin kuuluva itseopiskelija on
20725: sältyy kansakoululakiin, ja työväenopistojen oppinut kirjeopiston oppimäärän ja että
20726: toiminta tarkoittaa pääasiassa samaa. Mo- opettajalle valvonnasta suoritettavan palk-
20727: nissa maissa on lisäksi koulunkäyntinsä kion perusteet määräisi kouluhallitus. Ase-
20728: päättänyttä nuorisoa varten järjestetty eri- tukseen ei kuitenkaan otettu tätä tärkeätä
20729: tyisiä kirjeopistoja, ja nimenomaan tarmok- säännöstä, vaikka siitä ei olisi koitunut val-
20730: kaat nuoret ovat voineet niiden avulla te- tiolle enempää kuin kunnillekaan minkään-
20731: hokkaasti täydentää sitä tieto- ja taitomää- laisia kustannuksia ja vaikka se ilmeisesti
20732: rää, jota he työssänsä tarvitsevat. Kirjeopis- olisi voinut mitä suurimmassa määrässä li-
20733: toja on meilläkin jo toiminnassa. Kuitenkin sätä koulunkäyntinsä päättäneen nuorison
20734: niiden tutkinnot edellyttävät riittävää val- jatkuvaa opiskelua. Kun tämän tärkeän
20735: vontaa, jotta niiden perusteella annetut to- asian järjestäminen ei sietäisi viivytystä,
20736: distukset saisivat luotettavuuden ja kirje- olisi kansakoululakia niin täydennettävä,
20737: opetus sen ansaitseman arvon. Uutta kansa- jotta tarkoitus saavutettaisiin.
20738: koululainsäädäntöä suunniteltaessa oli tar- Sentähden esitämme kunnioittaen,
20739: koituksena järjestää kansakoulut avustamaan
20740: valtion tarkastuksen alaista kirjeopetusta si- että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
20741: ten, että opiskelijoilla olisi oikeus oman kou- van lakiehdotuksen:
20742:
20743:
20744: Laki
20745: kansakoululain muuttamisesta.
20746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
20747: koululain (247/57) 51 § :ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
20748: 51 §. piirinsä kansakoulussa valvonnan alaisena
20749: - - - - - - - - - - - - - - - suorittamaan kirjeopiston järjestämät kirjoi-
20750: Koulunkäyntinsä päättänyt, joka jatkaa tuskokeet ja suulliset kuulustelut. Palkkiosta,
20751: opiskelua kouluhallituksen valvonnan alaisen jonka kirjeopisto suorittaa valvonnasta kan-
20752: kirjeopiston ohjauksena, on oikeutettu oman sakoulunopettajille, säädetään asetuksella.
20753:
20754: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20755:
20756: Armas Leinonen. Veikko Hyytiäinen. Anni Hosia.
20757: Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki. Esa Kaitila.
20758: Juho Tenhiälil•.
20759: 62 E 687/58
20760: 490
20761:
20762: VIII,5. - Lak.al. N: o 70.
20763:
20764:
20765:
20766:
20767: Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran-
20768: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut-
20769: tamisesta.
20770:
20771:
20772: Eduskunnalle.
20773:
20774: Pitkien valmistelujen jälkeen sai edus- man palkan alhaisemman viikkotuntimäärän
20775: kunta maaliskuussa 1957 valmiiksi lain kan- muodossa. Uudessa laissa nostetaan kansa-
20776: sakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta laiskoulun opettajan viikottainen opetusvel-
20777: ja eläkkeistä. Kyseessä oleva laki toi ilmei- vollisuus 26 viikkotunrt;iin, joten selvä palk-
20778: sesti mukanaan melkoisia parannuksia niihin kaetujen huononnus on todellakin tapahtu-
20779: epäkohtiin, joita oli todettu kansaikoululai- nut. Vielä ihmeellisemmäksi tämän kysymyk-
20780: toksen palveluksessa olevien henikilöiden sen tekee se, että samanaikaisesti voimaan
20781: palkkauksessa esiintyneen. Mutta perusteel- astunut kansaikoululaki edellyttää kansalais-
20782: l~ista vaimisteluista huolimatta jäi lakiin koulun opettajalta aikaisemmin vaaddrttua
20783: eräs puutteellisuus, joka pitäisi viipymättä suurempaa opilJista ammattipätevyyttä.
20784: korjata. Ei nimittäin voitane väittää, etteikö Käytännössä tilanne johtaa siihen, että
20785: uuden lain määräyksien mukaan kansalais- kansalaiskoulun opettajalle määrättyjä vel-
20786: koulussa yläkansakoulunopettajan palkka- vollisuuksia lisätään, mutta samanaikaisesti
20787: edut huonontuneet siitä, mitä ne olivat aö.kai- vähennetään palkkaukseen kuuluvia etui-
20788: semmin. Uusi laki sijoittaa kansalaiskoulun suuksi•a. Tällainen asioiden hoito ei voine
20789: ja yläkoulun opettajan samaant 22 palkka- olla kansa:koululaitoksenkaan etujen mu-
20790: luokkaan. Aikaisemminkin oli kansalaiskou- kaista.
20791: lun ja yläkoulun opettajan peruspalkka yhtä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20792: suuri, mutta viikottainen opetusvelvo11isuus nioittaen,
20793: oli sen sijaan jatkokoulun (kansalaiskoulun)
20794: opettajalla 24 ja yläkoulun opettajalla 30 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20795: viikkotuntia. Jatkokoulun opettaja tuli siis van lakiehdotuksen:
20796: saamaan vaativammasta työstään korkeam-
20797:
20798:
20799: Laki
20800: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
20801: eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
20802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
20803: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lairu (248/57) 40 § :n 1 mo-
20804: mentti näin kuuluvaksi:
20805: 40 §. opettavan yläkansakoulunopettajan 24, apu-
20806: Opettajavirkojen haltijain viikoittainen koulussa opettavan yläkansakoulunopettajan
20807: opetusvelvollisuus on: alakansakoulunopetta- 24 ja keskikoulun lehtorin 26 viikkotuntia.
20808: jan 24, yläkansakoulun 30, kansalaiskoulussa
20809:
20810: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20811:
20812: Nestori Kaasalainen. Veikko Savela.
20813: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa.
20814: 491
20815:
20816: VIII,6. - Lak.al. N: o 71.
20817:
20818:
20819:
20820:
20821: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen asevelvolliselle
20822: viranhaltijalle eräissä tapauksissa suoritettavasta palkasta.
20823:
20824:
20825: E d u s k u n n a 11 e.
20826:
20827: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- lulaitoksen kustannuksista annettu laki on
20828: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta tullut kumotuksi 1 päivästä elokuuta lukien,
20829: 1957 annetun lain (248/57) 12 §: n 2 mo- on välttämätöntä, että alussa mainitun palk-
20830: mentin mukaan reservin kertausharjoituksiin kauslain 12 § : n 2 momentin edellyttämät
20831: tai ylimääräiseen palvelukseen taikka sota- säännökset annetaan erityisellä lailla, joka
20832: tilan aikana palvelukseen kutsutulle makset- tulee voimaan mahdollisimman pian. Koska
20833: tavasta palkkauksesta säädetään erikseen. ei ole aikanaan uutta lakia nyt jo kumoutu-
20834: Valtioon virka- ja työsuhteessa olevalle ase- neen tilalle säädetty, on myös kohtuullista,
20835: velvolliselle mainituissa tapauksissa suoritet- että tämä nyt annettava laki tulee taanneh-
20836: tavasta palkkauksesta on annettu säännökset tivasti koskemaan myöskin niitä kertaushar-
20837: 23 päivänä joulukuuta 1953 annetulla lailla joituksissa olleita, jotka eivät elokuun 1 päi-
20838: (522/53), mitkä säännökset kansakoululai- vän jälkeiseltä ajalta ole saaneet kertaushar-
20839: toksen kustannuksista annetun lain 13 § : n joituksissa oloajastaan maksettavaa palkkaa.
20840: 5 momentilla, niin kuin se on muutettuna Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
20841: 15 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa
20842: (379/56), on ulotettu koskemaan vastaavasti että Eduskunta hyväksyisi näin
20843: myös kansakoulunopettajia. Koska kansakou- kuuluvan lakiehdotuksen:
20844:
20845:
20846: Laki
20847: kansakoululaitoksen asevelvolliselle viranhaltijalle eräissä
20848: tapauksissa suoritettavasta palkasta.
20849: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20850: Palkan suorittamisesta kansakoululaitoksen vastaavasti voimassa, mitä valtioon virka- tai
20851: viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 1 työsuhteessa olevalle asevelvolliselle suoritet-
20852: päivänä heinäkuuta 1957 annetussa laissa tavasta palkasta on säädetty tai vastedes
20853: (248/57) tarkoitetulle kansakoululaitoksen säädetään.
20854: viranhaltijalle, joka on kutsuttu asevelvolli-
20855: suuslain (452/50) nojalla reservin kertaus-
20856: harjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä elokuuta
20857: taikka sotatilan aikana palvelukseen, olkoon 1958 lukien.
20858:
20859: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
20860:
20861: Armas Leinonen.
20862: 492
20863:
20864: Vlll,7. - Lak.al. N:o 72.
20865:
20866:
20867:
20868:
20869: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi ammattiopintojen avustuslain
20870: muuttamisesta.
20871:
20872:
20873: E d u s k u n n a ll e.
20874:
20875: Ammattikoulutuksen aiheuttamien talou- kelijoista huomattava määrä on yli 24-vuo-
20876: dellisten kysymysten ratkaisu asettaa koulu- tiaita.
20877: tuksen tarpeessa oleville suuria vaikeuksia. Apurahan suuruus on 30--60 % valtioneu-
20878: Vuonna 1944 säädetty ammattiopintojen voston vahvistamista kohtuullisista kustan-
20879: avustuslaki, joka antaa mahdollisuuksia avus- nuksista. Käytännössä kuitenkaan valtioneu-
20880: tuksen ja lainan saantiin ammattiopintoja voston määrittelemät opintokustannukset ei-
20881: varten, ei kaikilta kohdiltaan vastaa ajan vät vastaa todellisia elinkustannuksia, joten
20882: vaatimuksia. Laissa määritellään ne perus- tosiasiallisesti valtion avustus ei nouse lain
20883: teet, jotka oikeuttavat apurahan saantiin. edellyttämiin prosenttimääriin.
20884: Käytännössä rajoittavimmaksi ehdoksi on Ammattiopintojen avustuslakia olisi muu-
20885: muodostunut ikäraja. Avustuksen saannin tettava siten, että avustusta edellyttävä ra-
20886: edellytyksenä on, ettei apurahan anoja ole joittava ikäraja poistetaan. Lisäksi valtio-
20887: täyttänyt 24 vuotta. Tähän sääntöön laki neuvoston tulisi päätöksessä avustuslain täy-
20888: myöntää kuitenkin eräitä poikkeuksia, mutta täntöönpanosta seurata todellisia kustannuk-
20889: kuitenkin suuri määrä anomuksia hylätään sia, mutta myös apurahan suuruutta sääte-
20890: liian korkean iän perusteella, tai opiskelijat leviä prosenttimääriä olisi korotettava siten,
20891: jättävät hakemuksen tekemättä tietäessään että ne olisivat vähintään 50 ja enintään
20892: ikärajan todennäköisesti aiheuttavan anomuk- 100 sadalta opintokustannuksista.
20893: sen hylkäämisen. Varsinkin teknillisissä kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20894: luissa lain määräämä ikäraja on sulkenut hy-
20895: vin monia pois sen taloudellisen avun pii- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20896: ristä, jota ammattiopintojen avustuslaki edel- van lakiehdotuksen:
20897: lyttää, sillä juuri teknillisissä kouluissa opis-
20898:
20899:
20900:
20901: Laki
20902: ammattiopintojen avustuslain muuttamisesta.
20903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1944 annetun
20904: ammattiopintojen avustuslain (796/44) 3 § ja 4 § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne
20905: ovat muutettuina 21 päivänä lokakuuta 1949 annetussa laissa (655/49), näin kuuluviksi:
20906: 3 §. seen, erikoiskursseille tai oppipaikkaan; sekä
20907: Apurahan saannin edellytyksenä on, että 4) ei ole sotaorpojen työhuollosta annetun
20908: asianomainen: lain (363/43) mukaan oikeutettu saamaan
20909: 1) on aikomalleen ammattialalle sopiva; koulutustaan työhuoltona eikä muutoin val-
20910: 2) voi todennäköisesti saada suunnitellulla tion varoista voi saada tai ei ole saanut am-
20911: ammattialalla toimeentulonsa; mattiopintojensa harjoittamista varten niin
20912: 3) on hyväksytty tai voidaan hyväksyä suurta avustusta kuin hän tämän lain no-
20913: oppilaaksi 5 § : ssä tarkoitettuun oppilaitok- jalla saisi.
20914: vm,7.- Rosnell ym. 493
20915:
20916: 4 §. saajaryhmiä varten paikkakunnan kalleuden
20917: Tämän lain nojalla myönnettävä apuraha huomioon ottaen vahvistamista kohtuullisista
20918: on vähintään 50 ja enintään 100 sadalta val- kustannuksista.
20919: tioneuvoston eri koulumuotoja ja apurahan-
20920:
20921: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
20922:
20923: Irma Rosnell. Pentti Liedes.
20924: Irma. Torvi. Kaino Haapanen.
20925: Elli Stenberg. Anna-Liisa Tiekso.
20926: Matti Koivunen. Judit Nederström-Lunden.
20927: 494
20928:
20929: VIU,S. - Lak.al. N: o 73.
20930:
20931:
20932:
20933:
20934: Halinen ym. : Ehdotus laiksi maaseutuväestöön kuuluville
20935: tarkoitetun kurssimuotoisen ammattikoulutuksen valtion-
20936: avusta.
20937:
20938:
20939: E d u s k u n n a 11 e.
20940:
20941: Ammattikoulutuksen vähäisyys on eräs vai- Kurssimuotoista ammatillista koulutusta
20942: keimmista pulmakysymyksistä maamme ta- olisi laajennettava muillakin aloilla. Tär-
20943: louselämän kehittämistä suunniteltaessa. Eri- keänä pidetään koulutusta mm. rakennusalan
20944: koisesti tämä vaikeus tunnetaan maaseudulla. ammattimiesten keskuudessa, samoin pienvil-
20945: Vain pieni osa siellä eri aloilla toimivista jelijöiden ja heidän emäntiensä sivuansio-
20946: on saanut alansa ammattiopetusta. Viime mahdollisuuksien lisäämistä koulutuksen
20947: vuosien aikana tapahtunut voimakas koneel- avulla.
20948: listaminen ja sähköistäminen vaativat jo var- Tyydyttävän ammattitaidon saavuttami-
20949: sinaisen maataloudenkin piirissä yhä enem- seksi olisi kurssiaikojen oltava tarpeeksi pit-
20950: män sellaisia teknillisiä tietoja, joita ei voida kiä. Tehostettu kurssitoiminta tulisi aloittaa
20951: oppia yksinomaan työelämässä. ammatillisissa kouluissa, erilaisissa kurssi-
20952: Ammattikoulujen riittävän nopeaan lisää- kouluissa ja -keskuksissa sekä järjestöissä
20953: miseen ja laajentamiseen ei ole taloudellisia ym. näihin rinnastettavissa laitoksissa. Näin
20954: mahdollisuuksia. Tarvitaan myös jatkuvasti voitaisiin saada opettajatehtäviin tottunutta
20955: lisäopetusta ammattikoulutuksenkin saaneille. henkilökuntaa.
20956: Sen takia kurssimuotoisen opetuksen edistä- Edellä mainittu komitea on harkinnut lä-
20957: minen on ajan vaatima ja kiireellinen. hiajan koulutustavoitteeksi noin 15 000 hen-
20958: Keväällä 1958 valtioneuvostolle mietin- kilön vuosittaista kouluttamista kursseilla.
20959: tönsä jättänyt maaseutuväestön ammattitai- Tähän ei nykyisin maaseutuväestölle kurssi-
20960: don edistämiskomitea on suorittanut tilastol- muotoista ammatillista opetusta toimeenpane-
20961: lisen tutkimuksen 52 maalaiskunnassa saa- villa ole taloudellisia mahdollisuuksia. Se
20962: dakseen tietoja ammattimiespuutteesta ja edellyttää valtion varoista irroitettavaksi
20963: kurssitoiminnan tarpeesta. Tämäkin tutki- noin 600 milj. mk tähän tarkoitukseen.
20964: mus on osoittanut, että ammattitaidon puut-
20965: tuminen tunnetaan ja toivotaan parannusta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20966: asiaan. Ensisijaisesti on toivottu teknillis-
20967: taloudellista opetusta maatila- ja metsätalou- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20968: den tehtävissä toimiville henkilöille sekä van lakiehdotuksen:
20969: maaseudun korjaamotyöntekijöille.
20970:
20971:
20972: Laki
20973: maaseutuväestöön kuuluville tarkoitetun kurssimuotoisen
20974: ammattikoulutuksen valtionavusta.
20975: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20976: 1 §. ehdoin myöntää valtion varoista avustusta,
20977: Kurssimuotoisen ammattikoulutuksen jär- jota varten valtion tulo- ja menoarvioon ote-
20978: jestämiseen maaseutuväestöön kuuluville voi- taan vuosittain tarpeellinen määräraha.
20979: daan tässä laissa määrätyin edellytyksin ja
20980: vm,s. - Halinen ym. 495
20981:
20982: 2 §. 6 §.
20983: Kurssimuotoisella ammattikoulutuksella Valtionapua voidaan myöntää seuraavilla
20984: tarkoitetaan tässä laissa jotakin teknillisen ehdoilla:
20985: tai muun käytännöllisen ammattialan perus- 1) että kurssia ei järjestetä taloudellisen
20986: tai jatkokoulutusta, joka kestää vähintään edun tavoittamiseksi;
20987: 2 ja enintään 26 työviikkoa, ja jonka tieto- 2) että maatalousministeriö on hyväksynyt
20988: puolisten ja käytännöllisten oppituntien yh- kurssin ohjelman;
20989: teinen lukumäärä viikossa on vähintään 36 3) että kurssin käytettävänä on tarpeelli-
20990: tuntia. set huone- ja työtilat;
20991: 4) että kurssin opettajilla on sellainen pä-
20992: 3 §. tevyys, jota heidän opettajatehtävänsä me-
20993: Valtionapua voidaan myöntää kunnalle, nestyksellinen suorittaminen edellyttää;
20994: kuntainliitolle ja rekisteröidylle suomalaiselle 5) että kurssin käytettävänä on tarpeelli-
20995: yhteisölle tai säätiölle. nen kalusto sekä välttämättömät opetus- ja
20996: työvälineet;
20997: 4 §. 6) että kurssin oppilasmäärä on vähintään
20998: Niihin kurssin todellisiin menoihin, joista 10;
20999: valtionapua voidaan myöntää 65 prosenttia, 7) että kurssimaksu on kohtuullinen;
21000: luetaan kohtuullisiksi katsottavat hallinto- ja 8) että kurssin oppilaille, jotka ovat va-
21001: palkkausmenot, kansaneläke- ja lapsilisä- rattomia tai vähävaraisia, myönnetään vapau-
21002: maksut, tarpeellisten kurssitilojen vuokra- tusta kurssimaksusta ainakin siinä määrin,
21003: maksut, joiden maksamiseen kurssien järjes- että Vapautusten määrä vastaa vähintään
21004: täjä ei muuten saa valtionapua, valaistus-, viittä sadalta kannettavien ja vapautusten
21005: lämmitys-, vedenhankkimis- ja voimavirta- vuoksi kantamatta jätettävien kurssimaksu-
21006: menot, toimistomenot, tarpeellisten opetus- jen yhteenlasketusta määrästä; sekä
21007: välineiden sekä raaka-, tarve- ja puhdistus- 9) että kurssi on valtion tarkastuksen alai-
21008: aineiden hankkimisesta aiheutuneet menot nen.
21009: ynnä lainmukaiset tapaturmavakuutusmak-
21010: sut. 7 §.
21011: Valtionavun myöntää hakemuksesta maa-
21012: 5 §. talousministeriö.
21013: Omien huoneistojen sekä tarpeellisten voi-
21014: ma- ja työkoneiden ja muun opetuskaluston 8 §.
21015: hankkimista tai sellaisesta johtuneen velan Tämän lain mukaan myönnettyä avustusta
21016: maksua varten voidaan myöntää valtionapua älköön toiselle siirrettäkö älköönkä ulosmitat-
21017: sen mukaan kuin tarkoitukseen on valtion tako.
21018: tulo- ja menoarviossa varoja erikseen osoi-
21019: tettu.
21020: Jos valtionavun saaja pysyväisesti luovut- 9 §.
21021: taa tai ryhtyy käyttämään 1 momentissa tar- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
21022: koitettua huoneistoa, konetta tai kalustoa meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
21023: pääasiassa muutoin kuin tässä laissa tarkoi- tuksella.
21024: tetulla kurssilla, on se velvollinen suoritta-
21025: maan valtiolle niin suuren osuuden huoneis-
21026: ton, koneen tai kaluston arvosta kuin millä Tämä laki tulee voimaan päivänä
21027: valtio on sitä avustanut. kuuta 195 .
21028:
21029: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
21030:
21031: Sylvi Halinen. Wiljam Sarjala.
21032: Bertel Lindh. V. E. Svinhufvud.
21033: Marja Lahti. Kerttu Saalasti.
21034: Hilja Våä.nänen.
21035: 496
21036:
21037: VIU,9. - Lak.al. N:o 74.
21038:
21039:
21040:
21041: Rapio ym.: Ehdotus laiksi kansankirjastolain muuttamisesta.
21042:
21043:
21044: E d u s k u n n a ll e.
21045:
21046: Vuonllla 1946 valtioneuvosto asetti komi- 150 000 markan. Enåmmäismäärän liian al-
21047: tean valmistamaan esitystä uudeksi kansan- hainen raja vaikuttaa hidastavasti kuntien
21048: kirjastolaiksi. Vuonna 1949 komitea jätti kirjastotoiminnan kehittämiseen varsinkin
21049: mietintönsä valtioneuvostolle, mutta lakiesi- maalaiskunnissa. Niissä ja kauppalakunnissa
21050: tystä ei vieläkään ole annettu eduskunnalle. on vuosittlllin: käytetty asukasta kohden vain
21051: Todennäköisesti tästä syystä eduskunlllassa- vähän yli 50 markkaa kirjastotoimintaan,
21052: kin on jäänyt käsittelemättä edustaj]en vuo- kun sitävastoin kaupunkikunnat ovat tähän
21053: den 1954 va:ltiopäiville jättämät kirjastolain tarkoitukseen käyttäneet vuosittain noin 270
21054: uudistamista tarkoittavat toivomusaloitteet, markkaa asukasta kohden. Maalaiskunlllilla ei
21055: vaikka niissä on perusteellisesti esitetty tä- yleensä ole piiri- eikä sivukirjastoja, joten
21056: män vanhentuneen ja nykyisim1 olosuhteisiin iaajojen syrjäseutujen asukkailta puuttuvat
21057: soveltumattoman kansankirjastolain kiireelli- nekin etuudet, joita kunnan keskustassa si-
21058: sen uudistamisen tarve. jaitseva kunnan kirjasto voi läheisyydessä
21059: Koska lain uudistaminen tulee nähtävästi asuville tarjota. Valtionavun enimmäismää-
21060: vielä viipymään~ olisi sen viidettä pykälää rän korottamisella voitaisi~n kuntien kirjas-
21061: muutettava siten, että kuntien kirjastoille totoimintaa edistää entisestään ja saada kun-
21062: myönnettävän valtionavun enimmäismäärä nat käyttämään omia varoja nykyistä enem-
21063: korotettaisiin rahanarvon huonontumista vas- män näihin ta:rkoituksiin.
21064: taavassa suhteessa. Mainitun pykäläru pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21065: rusteella kunta saa vuotuista valtionapua
21066: 50 % kansankirjastojensa todellisista me- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21067: noista, mutta samalle kunnalle myönnettävät van lakiehdotuksen:
21068: avustukset eivät saa nousta kumminkaan yli
21069:
21070:
21071:
21072: Laki
21073: kansankirjastolain muuttamisesta.
21074: Eduskunm.an päätöksen mukaisesti muutetaan 20 pa1vana huhtikuuta 1928 annetun
21075: kansankirjastolain 5 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä lokakuuta 1947
21076: annetussa laissa (741/47), näin kuuluvaksi:
21077: 5 §. nilla valtioneuvoston harkinnan mukaan Ji-
21078: Kunta saa vuotu~sta valtionapua valtio- säavustusta aina 40 %: iin saakka. Samalle
21079: neuvoston harkinnan mukaan 35-50 % kan- kunnalle suoritettavat avustukset saavat
21080: sankirjastojensa todellisista menoosta sekä nousta yhteensä enintään 300 000 ma:rkkaan.
21081: rajaseuduilla ja vähävaraisilla paikkaikun-
21082:
21083: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
21084:
21085: Pertti Rapio. Elli Stenberg. Matti Koivunen.
21086: Leo Suonpää. Våinö R. Virtanen. Antto Prunnila.
21087: Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen. Kaino Haapanen.
21088: 497
21089:
21090: VIU,lO.- Toiv.al. N:o 185.
21091:
21092:
21093:
21094:
21095: Ha.linen ym.: Puutarhatalouden professorinviran perustami-
21096: sesta H elsinyin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen
21097: tiedekuntaan.
21098:
21099:
21100: E d u s k u n n a ll e.
21101:
21102: Puutarhatuotteiden käyttö on viime ai- tantosuojain saaminen ja teollinen jalostami-
21103: koina huomattavasti lisääntynyt. Kansan- nen ovat alan ydinkysymyksiä. Maatalous-
21104: ravitsemuksen kannalta se onkin tärkeätä metsätieteellisen tiedekunnan maanviljelys-
21105: ja kehityksen toivotaan kulkevan yhä enem- talouden professorin opetettavaksi ja tutki-
21106: män tähän suuntaan. Sen takia olisi puu- mustyön kehittämiseksi nämä kysymykset
21107: tarhatuotteiden saantia myös kaikin keinoin tuovat liian laajan erikoisalan. Uuden puu-
21108: edistettävä. Vuonna 1956 otettiin valtion tarhatalouden professuurin perustaminen ei
21109: tulo- ja menoarvioon määräraha yhtä puu- vaatisi suuria kustannuksia, koska laborato-
21110: tarhatieteen professorin virkaa varten. Näin rioita ym. kalliita laitoksia ei tarvittaisi.
21111: on pantu alulle puutarhaviljelyn korkeakou- Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon
21112: luopetus ja -tutkimus, mutta viljelyteknii- myös eduskunnassa usein esitetyt toivomuk-
21113: kan opetuksen rinnalle olisi heti alussa saa- set puutarhatalouden edistämiseksi ja puu-
21114: tava myös puutarhatalouden tutkimus- ja tarhatuotteiden markkinoinnin parantami-
21115: opetustyö. Puutarhatalous on sekä tuotannon seksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
21116: järjestelyn että markkinoinnin suhteen koko- väksi toivomuksen,
21117: naan erilaista kuin varsinainen maatalous.
21118: Erikoishuomiota vaatisi mm. puutarhatalou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21119: dellinen valtakunnan-, alue- ja paikallissuun- puutarhatalouden professorinviran pe-
21120: nittelu. Tuotteiden markkinoiminen, sadon rustamiseksi Helsingin yliopiston maa-
21121: korjuun jalkeinen käsittely, kuljetukset, tuo- talous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
21122: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
21123:
21124: Sylvi Balinen. Wiljam Sarjala. V. E. Svinhufvud.
21125: Hilja V'åänällen. Kerttu Saala.sti.
21126:
21127:
21128:
21129:
21130: 63 E 687f15'8
21131: 498
21132:
21133: VDI,ll. - Toiv.al. N: o 186.
21134:
21135:
21136:
21137:
21138: Heinonen ym.: SotaorpoyUoppt"laitten korkeakouluopintojen
21139: t'Ukemiseste.
21140:
21141:
21142: E d u s k u n n a 11 e.
21143:
21144: Sotaorpojen työhuollosta 30. 4. 1943 anne- valiokunta, joka tähän saakka on huomatta-
21145: tun lain mukaan työhuoltoa ei voida myöntää valla tavalla tukenut korkeakouluissa opiske-
21146: korkeakouluissa opiskeleville sotaorvoille. So- levia vähävaraisia sotaorpoja, jakosumman
21147: taorpojen tultua yhä suuremmassa määrin ollessa vielä v. 1957 syksyllä noin 16 milj.
21148: siihen ikään, jolloin kysymykseen on tullut mk, on nyt päättänyt tämän talvisodasta asti
21149: opintojen jatkaminen korkeakouluissa, on käynnissä olleen sotaorpoihin kohdistuneen
21150: voitu todeta, että suurelle määrälle sota- avustustoimintansa varojen loppumisen
21151: orpoja tämä on mahdotonta siihen tarvitta- vuoksi. Mainittakoon vielä, että vuoden 1957
21152: vien varojen puuttuessa. Kun esim. Helsin- syksyllä anoi 244 sotaorpoylioppilasta avus-
21153: gissä opiskelu virallisestikin laskettuna tulee tusta Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten
21154: nykyisin maksamaan lähemmä 20 000: - huolto r.y:ltä, mutta vain 58 opiskelijalle
21155: kuukaudessa ja kun opintoluoton saaminen liitolla oli mahdollisuus an.taa myönteinen
21156: nykyoloissa on melko vaikeaa, on selvää, että päätös ja n. 30 000-50 000 markan suurui-
21157: opiskeluhaluisen sotaorpoylioppilaan tie vähä- nen avustus.
21158: varaisessa sotaleskiperheessä on tukossa. Näin Kysymys sotaorpojen korkeakouluopintojen
21159: joutuu moni lahjakaskin sotaorpoylioppilas tukemisesta heidän ikänsä johdosta tulee lähi-
21160: sen johdosta, että perheen pääasiallinen huol- vuosina olemaan nykyistäkin tärkeämpi ja
21161: taja kaatui sodassa, huonompaan asemaan kun on kohtuutonta, että he opiskelumahdol-
21162: yhteiskunnassa kuin sellaisten perheitten lap- lisuuksissaan yhteiseksi hyväksi annetun me-
21163: set, joissa tällaista menetystä ei ole ollut. netyksen johdosta joutuisivat yhteiskunnassa
21164: Tässä yhteydessä on todettava, että kor- muita huonompaan asemaan, ehdotamme kun-
21165: keakouluopintoja varten annettavista stipen- nioittavasti edellä olevan perusteella edus-
21166: deistä ja avustuksista 13. 7. 1948 annettu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21167: laki ei anna tukea korkeakouluissa opinto-
21168: jaan alkaville ylioppilaille, jota tilannetta ei että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
21169: myöskään korjaa hallituksen esitys laiksi toimenpiteisii1t vähävaraisten sotaorpo-
21170: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppu- ylioppilaitten korkeakouluopintojen tu-
21171: tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto- kemiseksi riittävän suurilla opinto-
21172: lainojen valtion takauksesta ja korkeakoulu- avustuksilla opintojen alusta lukien.
21173: stipendeistä. Mannerheim-liiton sotakummi-
21174: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
21175:
21176: Vappu Heinonen. Eino Raunio. Saara Forsius.
21177: Impi Lukkarinen. Valto Käkelä. Johannes Wirtanen.
21178: K.-A. Fagerholm. Veikko Kokkola. Kyllikki Pohjala.
21179: Aili Siiskonen. Arvi Turkka. Lyyli Aalto.
21180: Vilho Turunen. G. Henriksson. Sylvi Siltanen.
21181: Eeli Erkkilä. Eetu Karjalainen. Irma Torvi.
21182: A. Simonen. Anni Flinck. Anna-Liisa Tiekso.
21183: H. Törmä. Sven Högström.. Georg Backlund.
21184: Eino Uusitalo. Matti Kekkonen.
21185: 499
21186:
21187: VID,12. - Hemst.m.ot. 1f:o 187.
21188:
21189:
21190:
21191:
21192: Sundell: ~:n.gåetwle centralisering av ledningen av skolväsen-
21193: det.
21194:
21195:
21196: Tili Riksdagen.
21197:
21198: Ledningen av skolväsendet i vårt land rande frågan om ställandet av vårt under-
21199: präglas i detta nu av en stark deeentralise- visningsväsende under en central ledning.
21200: ring med åtföljande splittring. Endast en Enär denna fråga ännu inte fått sin lös-
21201: del av undervisningsväsendet är underställd ning, föreslår underteeknad vördsamt, ·att
21202: undervisningsministeriet, nämligen folkbild- riksdagen ville besluta hemställa,
21203: nings- och läroverksväsendet, det övriga är
21204: underställt flera olika ministerier. Att en att regeringen måtte utreda frdgan,
21205: del olägenheter därigenom uppstått tili men pd m1ket sätt ledningen av skolväsen-
21206: för landets skolväsende är uppenbart. det i vårt land kunde centraliseras,
21207: År 1945 inlämnades en motion tili riks- ock vidtaga därav föranledda dtgärder.
21208: dagen av riksdagsman Malkamäki m. fl. rö-
21209: Helsingfors den 13 augusti 1958.
21210:
21211: Alwar Sundell.
21212: 609
21213:
21214: VIU,12. - Toiv.a.l. N:o 187.
21215:
21216:
21217:
21218:
21219: Sundell: Kouiutoimen johd,on . keskittämisestä.
21220:
21221:
21222: Eduskunnalle.
21223:
21224: Maamme koulutoimen johdolle antaa tällä alaiseksi. Koska tämä kysymys ei vielä ole
21225: hetkellä leiman voimakal! desentralisaatio ja saanut ratkaisuaan, ehdottaa allekirjoittflll.ut
21226: siitä johtunut hajanaisuus. Vain osa opetus- kunnioittaen eduskup.11.an p~tettäväksi toiv().
21227: toimesta on alistettu opetusministeriqlle, ni- muksen,
21228: mittäin kansansivistys- ja oppikoulutoimi.
21229: Muu on alistettu useammille · eri ministe- että hallitus selv#yftä\ti kysym'Jik-
21230: riöille. On ilmeistä, että maan koulutoimessa sen siitä, millä ta'I,Join maamme ko•
21231: on sen johdosta syntynyt joukko epäkohtia. toimen johto voit~iin keskittää, jf!,_
21232: Vuonna 1945 jätettiin eduskunnalle ed. ryhtyisi selvityksen wilu~uttamiin to'-
21233: Malkamäen ym. aloite, joka mm. koski ope- menpiteisiin.
21234: tustoimen saattamista saman keskuSjohdon
21235: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
21236:
21237: Alwa.r Sundell.
21238: 5oi
21239: 'ftl:r,13. ~ Toiv.aJ. N: o 188.
21240:
21241:
21242:
21243:
21244: Aalto ym.: Yldettäiskouluperiaatteiden scweltamiHtt. kokeile-
21245: mises(a.
21246: 'f.
21247:
21248:
21249:
21250:
21251: E d u s k u n n a ll e.
21252:
21253: Koululaitoksemme kehittäminen entistä pa- laisten järjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta.
21254: remmin yhteiskunnan ja yksilöiden tarpeita Jotta puheena olevan luontoiset kouluko-
21255: palvelevaksi on jatkuvasti välttämätöntä. keilut olisivat mahdollisia, pitäisi voimassa
21256: Viime aikoina säädetyt koululait ovat suu- olevia säännöksiä kunnallisesta keskikoulusta
21257: resti edistäneet tätä kehitystä, mutta yhä muuttaa niin, että kunnallisen keskikoulun
21258: edelleen on runsaasti selvitystä ja uudistusta perustaminen olisi mahdollista muuallekin
21259: vaativia ongelmia. Keskustelu toisaalta kou- kuin syrjäseuduille ja kuntiin,· joissa ennes-
21260: lujärjestelmästä, toisaalta koulutyön sisäi- tään ei ole keskikoulua. H nolellisesti suun-
21261: sestä järjestämisestä on jatkuvasti käynnissä. niteltujen ja johdettujen koulukokeilujen
21262: Teoreettisten tietojen ja ulkomaisten havain- suorittaminen ei yleensä ole mahdollista syr-
21263: tojen lisäksi olisi saatava entistä enemmän jäseudulla, joilla olosuhteet ovat usein nor-
21264: välitöntä omakohtaista kokemusta keskeisim- maalista poikkeavat ja joille on vaikea saada.
21265: mistä kouluprobleemoista, ennenkaikkea ns. pysyväistä, menestyksellisissä koul ukokei-
21266: yhtenäiskouluperiaatteiden soveltamismahdol- luissa tarvittavaa opettaja-ainesta.
21267: lisuuksista meidän koululaitoksemme piirissä. Koulukokeiluja pitäisi suorittaa myös sel-
21268: Parhain keino tällaisen 'k<Ykemusaineiston saa- laisissa kunnissa, joissa jo on oppikoulu toi-
21269: miseen on se, että maassamme järjestetään minnassa, koska muuten on mahdoton löy-
21270: tässä mielessä määrätietoista kouluolojen ke- tää sellaisia kokeilualueita, joilla suoritetuilla
21271: hittämisen tutkimustoimintaa. kokeiluilla olisi yleistä merkitystä.
21272: Kokeiltavaksi olisi otettava useita eri rat- Koulukokeilujen aikaansaamiseksi olisi
21273: kaisuja keskeisissä kysymyksissä. Kansakou- myös tärkeätä, että kokeilun suorittamisessa
21274: lulakiin sisältyvä mahdollisuus perustaa kan- tarvittava vapaus opetusohjelmien ja :käy-
21275: sakoulun yhteyteen kunnallinen keskikoulu tännöllisen opetustyön järjestelyyn taataan
21276: merkitsee varsin vaatimatonta koetta sijoittaa kaikissa kansakouluun kuuluvissa koulumuo-
21277: kaksi oppivelvollisuusiässä olevien lasten kou- doissa.
21278: lua ulkonaisesti läheiseen yhteistoimintaan. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
21279: Seuraava askel kohti tehostetumpaa yhtenäis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21280: koulukokeilua olisi varata entistä kiinteäm- muksen,
21281: min yhteistyöhön järjestetyssä kansakoulussa
21282: (5-6 luokilla), kansalaiskoulussa ja kunnal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21283: lisessa keskikoulussa kaikille lapsille tilaisuus ns. yhtenäiskouluperiaatteiden sovelta-
21284: opiskella heidän haluamiaan opintoaineita misen kokeilemiseksi koululaitoksemme
21285: joko vapaaseen ainevalintaan tai linjajakoi- piirissä ja tarkistaisi siinä tarkoituk-
21286: suuteen pohjautuvien opintosuunnitelmien sessa kunnallisesta keskikoulusta an-
21287: mukaan. Vain omakohtaisen kokemuksen ja nettuja säännöksiä niin, että kunnal-
21288: perehtymisen avulla voidaan saada kasvate- lisen keskikoulun perustaminen olisi
21289: tukai perusteellisempaan uudistustyöhön pys- kokeilutarkoituksessa mahdollista myös
21290: tyvää opettaja-ainesta ja arvioida oikein eri- kuntiin, joissa jo ennestään on oppi-
21291: ö02
21292:
21293: koulu, ia ettii kansakoulun, kansalais- veltiiminen toisiinsa kokeilujen edellyf..
21294: koulun ia keakikoulun toiminnan ni- tämiillä tooalla kävisi mahdoUiseksi.
21295: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
21296:
21297: Lyyli Aalto. Meeri Kalavainen. Kusta& Alanko,
21298: Varma. K. Turunen. Rafael Paasio. Sulo Hostila.
21299: Veikko llelle. G. Henriksson. Ensio Partanen.
21300: Eino Raunio. Edvard Pesonen. K-A. Pagerholm.
21301: Viljo Virtanen. Pentti lrl8Dli. Sylvi Siltanen.
21302: 503
21303:
21304: VIII,14. - Toiv.al. H: o 189.
21305:
21306:
21307:
21308:
21309: Innala. ym.: Harjoitusaineiden opettajien peruspalkkaisten
21310: virkojen perustamisesta valtion oppik01.1fluihin.
21311:
21312:
21313: E d u s k u n n a 11 e.
21314:
21315: Valtion oppikouluissa on vielä erittäin perustamalla harjoitusaineiden opetusta var-
21316: runsaasti tilapäistä työvoimaa tuntiopettajien ten tuntiopetuksen sijasta riittävästi perus-
21317: epävarmassa ja taloudellisestikin huomatta- palkkaisia virkoja.
21318: vasti vähemmän turvatussa asemassa kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21319: niiden vakinainen opettajakunta. Erikoisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21320: syrjityssä asemassa on suurin osa harjoitus- vomuksen,
21321: aineiden opettajista, kuten esim. käsityön-
21322: opettajat, kotitalouden, laulun, piirustuksen että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
21323: ja kaunokirjoituksen opettajat, voimistelun- menpiteisiin peruspalkkaisten virkojen
21324: opettajat ym. Näistä ainoastaan ani harvat perustamiseksi valtion oppikouluihin
21325: ovat valtion peruspalkkaisen viran haltijoita. harjoitusaineiden opetuksen vakinai-
21326: Sanottuja toimia olisi senvuoksi ryhdyt- selle kannalle saattamista varten.
21327: tävä vakinaistamaan entistä tuntuvammin
21328: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
21329:
21330: Aune Innala. Jussi Saukkonen. Erkki Hara.
21331: &04
21332:
21333: VID,15. - Toiv.al. N: o 190.
21334:
21335:
21336:
21337:
21338: Pohjala ym.: Porin tyttö?.yseon kahdentamisesta.
21339:
21340:
21341: E d u s k u n n a ll e.
21342:
21343: Pori kuuluu oppikoulutilanteen kannalta vakinaistaa opettajakantaa, sillä kovin mo-
21344: maan vaikeimmin hoidettaviin alueisiin. nien rinnakkaisluokkien hoitaminen tilapäi-
21345: Kaupungin asukasluku on yli 50 000, mutta sin ja väliaikaisin opettajavoimin tuottaa
21346: oppikouluja on sen alueella - Reposaari suuria vaikeuksia ja vähentää· koulun opetuk-
21347: mukaan luettuna - vain neljä. Viime sen tehoa ja toiminnan vakavuutta.
21348: vuonna voitiin hyväksytyistä pyrkijöistä ot- Tällä haavaa Porin tyttölyseossa on toi-
21349: taa kouluun 61.6 % keskiprosenttiluvun ol- minnassa 23 luokkaa. Vanhempia lehtoreita
21350: lessa kaupungeissa 67 % ja maaseudulla on lukuaineissa 7 ja nuorempia lehtoreita 3
21351: 93 %. Tänä keväänä vastaava prosenttiluku sekä ylimääräisiä 2. Koulun oppilasmäärä,
21352: oli Porissa vain 51.3, mikä osoittaa, että op- joka nyt on 742, on kahden viime vuoden
21353: pikoulutilanne yhä vielä on vaikeutunut ja aikana lisääntynyt lähes sadalla ja kouluun
21354: muodostumassa kestämättömäksi. pyrkijöitä on, kuten edellä mainittiin, hyvin
21355: Porin tyttölyseo, joka on tähän asti jou- runsaasti.
21356: tunut toimimaan erittäin puutteellisissa huo- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
21357: neisto-oloissa, saa nyt uuden ajanmukaisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21358: koulutalon, jonka rakentaminen on jo aloi- vomuksen,
21359: tettu. Se lisää mahdollisuuksia perustaa
21360: uusia luokkia ja on siten omiaan osaltaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21361: helpottamaan koulupulaa. Tässä yhteydessä toimenpiteisiin Porin tyttölyseon kah-
21362: olisi kuitenkin välttämätöntä, että koulu kah- dentamiseksi.
21363: dennettaisiin, koska siten olisi mahdollisuus
21364: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
21365:
21366: Kyllikki Pohjala. Pentti Niemi. T. Junnila.
21367: Matti Raipala. 0. Lindblom. Irma Rosnell.
21368: ö05
21369:
21370: VIU,16. - Toiv.al. N:o 191.
21371:
21372:
21373:
21374:
21375: Xosola ym. : Lapt«Jn yhteislyseon kahdentamisesta.
21376:
21377:
21378: E d u s k u n n a ll e.
21379:
21380: Lapuan yhteislyseo on suurin maaseudulla sen, että useiden rinnakkaisosastojen hoita-
21381: olevista valtion oppikouluista ja eräs maa- minen tilapäisten ja tuntiopettajien varassa
21382: seudun suurimpia kouluja. Sen oppilas- on erittäin vaikeata ja vähentää koulun ope-
21383: määrä on täUä haavaa 763 ja toiminnassa tuksen tehoa, on koulun ka.hdentaminen erit-
21384: on 22 luokkaa. Opettajia on 7 vanhempaa täin ajankohtainen kysymys. Se helpottaisi,
21385: lehtoria, 2 nuorempaa lehtoria ja 2 ylimää- paitsi koulun toiminnan hoitamista, välilli-
21386: räistä lehtoria, minkä lisäksi tarvitaan huo- sesti myös vaikeata kouluunpääsytilannetta,
21387: mattava määrä tuntiopettajia, joiden saanti koska lisäisi mahdollisuuksia uusien rinnak-
21388: paikkakunnalla tuottaa vaikeuksia. kaisluokkien perustamiseen.
21389: Oppikouluun pyrkijöiden kannalta tilanne Edellä sanotun perusteella esitämme kun·
21390: on Lapualla eräs maan kaikkein vaikeimpia. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21391: Viime keväänä pyrki kouluun 226 uutta op- vomuksen,
21392: pilasta, joista hyväksyttiin pääsytutkinnossa
21393: 190, mutta voitiin ottaa kouluun vain 46.8 %. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21394: Tämä prosenttiluku on eräs maan alhaisim- toimenpiteisiin Lapuan yhteislyseon
21395: pia. Tässä tilanteessa ja huomioonottaen kahdentamiseksi.
21396: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
21397:
21398: N. Kosola. Jussi Saukkonen. Matti Liinamaa.
21399: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila.
21400:
21401:
21402:
21403:
21404: 64 E 6:87/58
21405: 506
21406:
21407: VIU,17.- Toiv.al. N:o 192.
21408:
21409:
21410:
21411:
21412: Forsius ym.: Toimenpiteistä yksityisoppikoulujen avustami-
21413: seksi koulukaluston, opet'US'I.Iälineiden ja kirjaston hankki-
21414: misessa.
21415:
21416:
21417: E d u s k u n n a ll e.
21418:
21419: Yksityiset oppilaitokset suorittavat meidän neiden, koulukaluston ja kirjastojen hankki-
21420: maassamme ainutlaatuisen laajaa tehtävää, miseen ja täydentämiseen tulo- ja menoar-
21421: joka oikeastaan kokonaan kuuluisi valtioval- vioon otetuista määrärahoista. Se ei kuiten-
21422: lan hoidettavaksi, kuten muissa maissa ta- kaan tähän asti ole ollut käytännössä mah-
21423: pahtuu. Maassamme on 274 yksityistä, mutta dollista, koska tulo- ja menoarvioon ei tois-
21424: vain 119 valtion oppikoulua.. Kun yksityis- taiseksi ole otettu tätä tarkoitusta varten
21425: ten oppilaitosten oppilaat kauttaaltaan ovat määrärahaa, vaikka lain säätämisestä piak-
21426: kotoisin samoista väestöryhmistä kuin valtion koin tulee kuluneeksi 10 vuotta. Kun yksi-
21427: oppilaitosten oppilaat, jopa suurelta osalta tyisoppikoulujen avustaminen tässä suhteessa
21428: taloudellisesti köyhemmiltä alueilta ja hei- olisi sekä kohtuullista että näitten koulujen
21429: kommista väestöryhmistä, niin olisi luonnol- opetusvälineiden ja kaluston tarkoituksenmu-
21430: lista .ja oikeudenmukaista, ettei koulunkäynti kaisuuden kannalta tarpeellista, olisi halli-
21431: yksityisissä oppikouluissa saisi muodostua tuksen selvitettävä avustustarpeen suuruus
21432: kalliimmaksi kuin valtion kouluissa. Yksi- ja otettava määräraha sitä varten tulo- ja
21433: tyisoppikoulujen on kuitenkin, voidakseen menoarvioon.
21434: hoitaa taloutensa, ollut korotettava luku- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
21435: kausimaksut suhteettoman korkeiksi verrat- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
21436: tuna valtion oppikoulujen lukukausimaksui- toivomuksen,
21437: hin. Tähän on ollut, paitsi korkeita raken-
21438: nuskustannuksia, syynä sekin seikka, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21439: näillä kouluilla on joukko menoja, joita var- toimenpiteisiin, jotta yksityisillä oppi-
21440: ten valtio ei myönnä avustusta. Sellaisia koulu~"lla olisi mahdollisuus saada näi-
21441: ovat mm. koulukaluston, opetusvälineiden ja den koulujen valtionavusta annetun
21442: kirjastojen aiheuttamat menot. Vuonna 1950 lain edellyttämää avustusta koulu-
21443: annettu laki yksityisoppikoulujen valtion- kaluston, opetusvälineiden sekä kirjas-
21444: avusta tosin edellyttää, että nämä oppilaitok- ton hankkimista ja täydentämistä var-
21445: set voivat saada valtionavustusta opetusväli- ten.
21446: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
21447:
21448: Saara. Forsius. Kyllikki Pohjala. A. F. Airo.
21449: Aune Innala.. Mikko Asunta.. Toivo Hietala.
21450: J oh. Wirtanen. Olli Aulanko.
21451: 507
21452:
21453: VUI,18.- Toiv.al. N:o 193.
21454:
21455:
21456:
21457:
21458: Tenhiälä ym.: Yksityisoppik()'IJ)Mjen palveluskunnan palk-
21459: kauksen järjestämisestä.
21460:
21461:
21462: E d u s k u n n a 11 e.
21463:
21464: Yksityisoppikouluasetus, annettu 19 päi- asetuksessa ei säännöstellä. Ne määräytyvät
21465: vänä tammikuuta 1951, rinnastaa yksityis- yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa
21466: oppikouluissa toimivat opettajat palkkauk- olevien vastaavien työntekijöiden paikkakun-
21467: seen nähden valtion koulujen vastaaviin nalla vallitsevan palkkatason mukaan."
21468: opettajiin. Asetuksessa säädetään nimen- Yksityisoppikoulujen opettajakunnan asial-
21469: omaan rehtorien sekä vakinaisten ja ylimää- linen rinnastaminen valtion oppikoulujen
21470: räisten opettajien oikeudet heidän ikä- ja kal- opettajiin olisi oikeudenmukaisesti edellyttä-
21471: liinpaikanlisiinsä sekä eläkkeihinsä nähden. nyt myös näitten koulujen palveluskunnan
21472: Näin on tehty oikeutta niille henkilöille, asettamista samoista eduista osalliseksi. Tämä
21473: jotka työskentelevät samojen päämäärien hy- olisi ollut sitäkin varteen otettavampaa, kun
21474: väksi kuin valtion oppikoulujen opettajatkin. tällainen palveluskunta usein tekee työtänsä
21475: Asetuksessa on kuitenkin kokonaan jätetty puutteellisissa oloissa uskollisesti vuosikym-
21476: huomioon ottamatta kouluissa opettajakun- meniä oppilaitoksensa parasta silmällä pitäen.
21477: nan lisäksi työskentelevä muu henkilöstö. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21478: Maamme yksityisoppikouluissa . työskentelee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21479: myös suuri joukko erilaisissa tehtävissä ole- vomuksen,
21480: via henkilöitä, kuten vahtimestareita, läm-
21481: mittäjiä tms. Heitä ei asetuksessa ole rin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21482: nastettu vastaaviin valtion oppikoulujen toi- toimenpiteisiin yksityisoppikoulujen
21483: menhaltijoihin. Näin on määrätty ryhmä palveluskunnan saattamiseksi palk-
21484: työntekijöitä jäänyt niitten etujen ulkopuo- kausasioissa samanarvoiseen asemaan
21485: lelle, joista vastaavasti saavat nauttia vai~ valtion vastaavien oppilaitosten työn-
21486: tion oppikouluissa toimessa olevat henkilöt. tekijöitten kanssa, niin kuin. yksityis-
21487: Kouluhallituksen kiertokirje numero 1792/ oppikouluasetus jo on säätänyt opet-
21488: 30. 1. 1951 mainitsee kohdassa 12 tästä tajakunnasta.
21489: asiasta: ,Palveluskunnan palkkoja uudessa
21490: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
21491:
21492: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki. Urho Saariaho.
21493: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. Johannes Wirtanen.
21494: Veikko Hyytiäinen. Jussi Saukkonen. Armi Hosia.
21495: 608
21496:
21497: VIII,19. - Toiv.al. N:o 194.
21498:
21499:
21500:
21501:
21502: Tenhiälä ym.: Yksityisoppikoulujen toimihenkilöiden eläke-
21503: oikeuden järjestämisestä.
21504:
21505:
21506:
21507: E d u sk u n n alle.
21508:
21509: Yksityisoppikouluasetus, · joka on annettu tyisoppikoulukomitea on mietinnössään paa-
21510: 19 päivänä tammikuuta 1951, rinnastaa yksi- tyliyt siihen, että myös yksityisoppikoulujen
21511: tyisoppikouluissa toimivat opettajat palk- vakinaiselle palveluSkunnalle olisi säädettäva
21512: kaukseen nä~den valtion. koulujen vastaaviin elä:keoikeus, koska tämä henkilökunta suorit-
21513: opett<tjiin. Asetuksessa . säädetään nimen~ taa samoja tehtäviä kuin vastaavassa ase~
21514: omaan rehtorien sekä vll!kinaisten ja ylimää- massa olevat toimihenkilöt valtion oppikou~
21515: räisten . opettajien oikeudet .. heidän ikä- . ja luissa.· Kun tämä palveluskunta kuitenkin
21516: kalliinpaikanlisiinsä . sekä elåkkeisiinsä .· näh- on sekä laadultaan että palkkaukseltaan var-
21517: den. Näin on tehty· oikeutta ·niille henkilöille, sin epätasaista, komitea päätyy siihen, että
21518: jotka samalla tavoin työskentelevät samojen on syytä jättää koulujen harkintaan palve~
21519: päämäärien hyVäksi kuin valtion oppikoulu- luskunnan sijoittaminen palkkausluokkiin.
21520: jen opettajatkin: · · · · Eläkeoikeuden edellytyksenä. kuitenkin olisi,
21521: Eläkkeiden suhteen asia on järjestetty niin, että asianomainen on kiinnitetty vllikinaisesti
21522: että koulut maksavat eläkkeen siihen oikeu- koulun palvelukseen ja että hänelle makse-
21523: tetuille opettajilleen ja valtio korvaa kou- taan sama ·.palkka kuin vastaavassa tehtä~
21524: luille näistä menoista 75 %. Eläkkeen saami- vässä valtion oppikoulussa maksetaan. Eläke
21525: sen edellytyksenä on, että eläkkeen saajalla maksettaisiin koulun varoista ja johtokunnan
21526: on opettamissaan aineissa valtion oppikoulun tekemät eläkepäätökset olisi samoinkuin opet-
21527: vastaavan opettajan tai erikseen säädetty kel- tajien eläkkeitä koskevat päätökset saatettava
21528: poisuus ja että hänen hoidossaan on vähin- kouluhallituksen vahvistettaviksi. ·Valtio kor-
21529: tään 26 · viikkotuntia. Eläkkeen suuruus on vaisi koululle 75% myös näistä eläkkeistä.
21530: sama kuin vastaavassa valtion oppikoulun Kun valtio vastaa suurimmasta osasta yksi-
21531: virassa. tyistenkin oppikoulujen menoja ja kun näi-
21532: Asetuksessa on kuitenkin kokonaan jätetty den koulujen palveluskunta suorittaa ·täysin
21533: ottamatta huomioon yksityisissä oppikouluissa samoja tehtäviä kuin vastaavat valtion oppi-
21534: opettajll!kunnan lisäksi työskentelevä muu koulujen toimenhaltijat, edellyttää oikeuden-
21535: henkilökunta. Heitä työskentelee suuri joukko mukaisuus, että he kouluille maksettavan
21536: erilaisissa tehtävissä, kuten vahtimestareina, valtionavun turvin pääsevät myös eläkeoikeu-
21537: lämmittäjinä, talonmiehinä, siivoojina jne. desta osallisiksi.
21538: Heitä ei asetuksessa ole rinnastettu vastaa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
21539: viin valtion oppikoulujen toimenhaltijoihin, kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
21540: vaan tämä ryhmä on jätetty niitten etujen vomuksen,
21541: ulkopuolelle, joita valtion oppikouluissa toi-
21542: messa olevat henkilöt saavat nauttia. Niinpä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21543: heillä ei ole oikeutta eläkkeeseen. toimenpiteisiin lainsäädännön niin
21544: Yksityisoppikoulujen valtionapulainsäädän- muuttamiseksi, että yksityisten oppi-
21545: nön uudistamista harkitsemaan asetettu yksi- koulujen palveluksessa vakinaisesti ole-
21546: vni,l9. - TenhiliJ.II, ym. 509
21547:
21548: vat toimihenkilöt pääsisivät eläkeoikeu- tekijät, ja anta-isi asiasta Ed'U8kun-
21549: desta osallisiksi samalla tavoin kuin nalle esityksen.
21550: valtion vastaavien oppilaitosten työn-
21551: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
21552:
21553: Juho Tenhiälä. Veikko HyytWnea Urho Saariaho.
21554: Olavi Lähteenmäki. Aaro Stykki. Johannes Wirtanen.
21555: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. Anni Hosia.
21556: 610
21557:
21558: VIII,20. - Toiv.al. N: o 195.
21559:
21560:
21561:
21562:
21563: Saalasti ym.: OppikO'Ulujen lukukausimaksujen tasoittami-
21564: sesta.
21565:
21566:
21567: E d u s k u n n a 11 e.
21568:
21569: Lukukausimaksujen suhteen ovat lapsiaan vissä, että vähävaraisemmat vanhemmat ei-
21570: oppikoulussa käyttävät perheet maassamme vät kykene maksamaan korkeita lukukausi-
21571: hyvin erilaisessa asemassa. Yksityisoppikou- maksuja ja näinollen siitä muodostuu este
21572: lujen lukukausimaksutkin vaihtelevat mel- kouluttamismahdollisuuksille.
21573: koisesti, mutta erityisen suuri ero on toi- Näinollen tulisi vakavasti pyrkiä oppikou-
21574: saalta valtion oppikoulujen, toisaalta yksi- lujen lukukausimaksujen tasaamiseen siten,
21575: tyisoppikoulujen lukukausimaksujen välillä. että valtion oppikoulujen lukukausimaksuja
21576: Valtion oppikoulujen lukukausimaksuja ei korottamalla tehtäisiin mahdolliseksi yksi-
21577: ole korotettu rahanarvon alenemista vastaa- tyisoppikoulujen korkeiden lukukausimaksu-
21578: vassa määrässä, josta johtuen yksityisoppi- jen tasaaminen.
21579: koulujen lukukausimaksut voivat olla kaksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21580: -kolme, jopa viisi kertaa niin suuret kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21581: valtion oppikoulujen lukukausimaksut. Täl- muksen,
21582: lainen koulukustannusten erilaisuus ei ole
21583: oikeudenmukainen, varsinkaan kun valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21584: oppikouluverkostosta ei voida puhua, sillä toimenpiteisiin oppikoulujen lukuka11r
21585: valtion oppikouluja on maaseudulla vain yh- simaksujen tasoittamiseksi siten, että
21586: deksän ja näinollen korkeimmat koulutus- nit'Ue yksityisluontoist"lle oppikoulut"lle,
21587: kustannukset koskevat nimenomaan maaseu- joissa lukukausimaksut koulun vai-
21588: tukoteja. kean taloudellisen aseman takia on o"t-
21589: Yksityisoppikoulujen taloudenhoito on lut pakko kohottaa kohtuuttoman kor-
21590: muodostunut varsin vaikeaksi kohonneen kus- keiksi, myönnettäisiin avustusta val-
21591: tannustason ja valtionavun riittämättömyy- tionvaroista ja otettaisiin sitä varten
21592: den vuoksi. Koulujen rakentamisesta aiheu- määräraha valtion tulo- ja menoar-
21593: tuneet kustannukset aiheuttavat jatkuvia ko- vioon.
21594: rotuksia lukukausimaksuissa ja on nähtä-
21595: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
21596:
21597: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.
21598: 511
21599:
21600: VIII,21. - Toiv.al. N: o 196.
21601:
21602:
21603:
21604:
21605: Kaja.tsalo ym.: Toimenpiteistä valtio1UW'Un antamiseksi yksi-
21606: tyist'lle oppikouluille ohjannan, ja vapaiden, harrastusten
21607: johtamiseen,.
21608:
21609:
21610: Eduskunnalle.
21611:
21612: Oppilaiden omatoimisuutta, viihtyisyyttä teinikuntien kuraattoreille. Kielikerhojen
21613: ja kiinnostusta herättävä askartelu on saanut johtamisesta suoritetaankin valtion kouluissa
21614: nykyaikaisessa koulutoiminnassa yhä laajem- korvaus siten, että kerhonjohtajana toimivalle
21615: man sijan. Useimmissa kouluissa toimii eri- syntyperäiselle opettajalle maksetaan yhden
21616: laisia vapaa-aikojen kerhoja ja kouluissa on viikkotunnin suuruinen palkkio. Luonnollista
21617: varattu huoneistotilaa teinikunta- ja kerho- on, että korvauksen maksaminen olisi alis-
21618: toiminnalle. Varsinkin yksityisissä oppikou- tettava kouluhallituksen ratkaistavaksi.
21619: luissa tämä harrastustoiminta on erittäin Myös luokanvalvojien tehtävät ovat nyky-
21620: monipuolista ja vilkasta. aikaisessa koulutoiminnassa muodostuneet
21621: Jotta tämän toiminnan muodossa suori- yhä moninaisemmiksi ja suuresti kasvaneet
21622: tetulla työllä todellakin olisi tehokas, kas- luokkien oppilasmäärän lisääntymisen takia.
21623: vattava ja kehittävä vaikutus ja jotta se On kohtuutonta vaatia näiden tehtävien suo-
21624: osaltaan vaikuttaisi oppilaiden tietojen kar- rittamista korvauksetta, kun ottaa huomioon,
21625: tuttamiseen, tulisi tämän työn ohjaajina olla miten paljon aikaa tämän ohjantatehtävän
21626: sellaisia johtajia, joilla on edellytykset saa- tunnollinen hoitaminen luokanvalvojana toi-
21627: vuttaa oppilaiden luottamus ja herättää hei- mivalta opettajalta nykyisin vaatii. Sen-
21628: dän kiinnostuksensa toimintaa kohtaan. Ta- vuoksi tulisi kouluille varata mahdollisuus
21629: vallisesti nämä tehtävät uskotaan jollekin suorittaa siitä kohtuullinen korvaus.
21630: koulun opettajista. Niin hyvin kerhonohjaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21631: jilta kuin teinikuntien kuraattoreilta vaadi- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
21632: taan erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia muksen,
21633: ja harrastusta, minkä lisäksi se vaatii heitä
21634: uhraamaan paljon aikaa näihin tehtäviin. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21635: On kuitenkin kohtuutonta vaatia opettajaa toimenpiteisiin, jotta yksityiset oppi-
21636: korvauksetta käyttämään runsaasti vapaa- koulut voisivat saada valtionapua
21637: aikaa tämänlaatuiseen työhön, varsinkin kun ohjannan ja vapaiden harrastusten
21638: oppikoulunopettajia rasittaa heidän varsinai- johtamisen aiheuttamista men,oista kou-
21639: nen työnsä luokkien suuruuden takia nykyi- luhallituksen vahvistamien perusteiden
21640: sissä olosuhteissa normaalia enemmän. Tä- muklUJirl;, ja ottaisi tarpeeUisen, määrä-
21641: män vuoksi olisi välttämätöntä, että käy- rahan ensiksi annettavaan valtion tulo-
21642: tettävissä olisi määräraha, josta suoritettai- ja menoarvioesitykseen.
21643: siin korvausta kerhonohjaajille ja koulujen
21644: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
21645:
21646: Kaarlo Kaja.tsalo. Toivo Antila.. Armas Leinonen.
21647: N. Kosola..
21648: 512
21649:
21650: VIU,22.- Toiv.aJ.. N:o 197.
21651:
21652:
21653:
21654:
21655: lnnala ym.: Oppikoulu.~ttlljien ulkomaisten opintomatko-
21656: jen tukemises-14.
21657:
21658:
21659: E d u s k u n n a ll e.
21660:
21661: Oppikoulunopettajien ulkomaisia opinto- Kohtuullista olisi, että valtio, jonka hy-
21662: matkoja varten oli valtion menoarviossa väksi opintomatkat koituvat työskentelyedel-
21663: ennen sotia vuotuinen määräraha. Viimeksi lytysten täten parantuessa ja opetuksen muo-
21664: se oli vuoden 1939 tulo- ja menoarviossa dostuessa entistä tehokkaammaksi, osaltaan
21665: sadantuhannen markan suuruisena. Sotien tukisi oppikoulunopettajien jatko-opintopyr-
21666: aiheuttaman tilanteen johdosta se jätettiin kimyksiä matka-apurahoin. Valtiotaloudelli-
21667: pois menoarviosta eikä tähän tarkoitukseen sesti asia on vähäinen, sillä jo 2-3 miljoo-
21668: ole myöhemmin, olosuhteiden muututtua, nan markan määräraha olisi tarkoitukseen
21669: saatu varoja kouluhallituksen toistuneista riittävä. Se olisi sitä välttämättömämpää,
21670: ~sityksistä huolimatta. Erityisesti on vierai- kun ulkomaiset opintomatkat epäedullisen
21671: den kielten opetus sen keskeisen aseman valuuttakurssin takia tulevat sangen kal-
21672: takia oppikoulun työsuunnitelmissa aivan liiksi.
21673: ratkaisevasti opettaj.an oman aktiivisen kieli- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
21674: taidon varassa. Tätä taas voidaan ylläpitää tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
21675: vain säännöllisin ulkomaanmatkoin. Myös täväksi toivomuksen,
21676: muille opettajille ulkomaiset opintomatkat
21677: ovat hyödyllisiä ja näköpiiriä avartavia lisä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21678: ten heidän opettajapätevyyttään ja pitäen toimenpiteisiin oppikoulunopettajien
21679: heidät asianomaisen opetusalan kehityksen ulkomaisten opintomatkojen tukemi-
21680: tasalla. seksi matka-apurahoin.
21681: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
21682:
21683: Aune lnnala. Kyllikld. Pohj&la. Saara Forsius.
21684: 513
21685:
21686: vm,23. - Toiv.al. N:o 198.
21687:
21688:
21689:
21690:
21691: Rihtniemi ym.: Vähävaraisten oppikoululaisten koulunkäyn-
21692: nin helpottamisesta.
21693:
21694:
21695: Eduskunnalle.
21696:
21697: Koulupolitiikassamme näyttää vallitsevan vanhemmat, joiden lapset käyvät yksityis-
21698: yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaa- luontoisessa tai valtion oppikoulussa, joutu-
21699: timuksiin nähden periaatteessa varsin suuri vat maksamaan kalliit koulutuskustannukset.
21700: yksimielisyys siitä, että jokaisen lapsen, On ilmeistä, että nykyisessä taloudellisessa
21701: jonka ahkeruus ja synnynnäiset kyvyt sitä tilanteessa ei ole valtiotaloudella mitään
21702: edellyttävät, olisi saatava käydä keskikoulu mahdollisuuksia ottaa kannettavakseen sitä
21703: ja lukio riippumatta vanhempien varallisuu- kustannusten lisäystä, joka aiheutuisi, jos
21704: desta, yhteiskunnallisesta asemasta ja kodin oppikoulun keskikouluaste kautta maan lii-
21705: sijainnista. Tätä päämäärää on osittain py- tettäisiin kansakouluun, jota tarkoittavaa
21706: ritty myös käytännössä eri tavoin toteutta- hanketta viime aikoina on tarmokkaasti
21707: maan, ilman että kuitenkaan olisi löydetty ajettu. Siihen tuskin on mahdollisuuksia
21708: mitään yleisesti hyväksyttävää ja taloudelli- edes lähivuosikymmeninä. Kunnille se ai-
21709: sesti mahdollista ratkaisua. heuttaisi niin tuntuvia lisärasituksia, että se
21710: Ongelman ratkaisuun on pyritty lähinnä vaikuttaisi veroäyrin nousua, mihin ei myös-
21711: sitä tietä, että on perustettu keskikouluja kään useimmissa kunnissa enää ole varaa.
21712: kansakoulun yhteyteen sekä ajettu hanketta Kunnallisten kokeilukeskikoulujen julki-
21713: koko keskikoulun kunnallistaiDiseksi ja liittä- selle taloudelle aiheuttamista kustannuksista
21714: miseksi kansakoulun osaksi. Näyttää kuiten- laadittu selvitys osoittaa, että kustannukset
21715: kin siltä, että oppikoulun sosiaalisuuden on- olivat oppilasta kohti keskim. 71 040 markkaa
21716: gelma ei ratkea tätä tietä. Päin vastoin näyt- vuodessa. Yksityisissä oppikouluissa olivat
21717: tää siten syntyvän uusia epäkohtia. Tähän julkisen talouden menot oppilasta kohti vain
21718: asti perustettujen (33) kunnallisten kokeilu- 33 919 markkaa kouluhallituksesta saadun
21719: keskikoulujen oppilaiden vanhempien sosiaa- tiedon inukaan. Valtion oppikouluissa vas-
21720: lisesta jakautumisesta laadittu tilasto osoit- taava luku oli 39 502 markkaa oppilasta
21721: taa, että ryhmään ,työntekijöitä" kuului kohti. Kun maaseudun oppikouluissa on kes-
21722: vanhemmista 26% eli sama prosenttimäärä kikouluasteella nykyisin 57 350 oppilasta, li-
21723: kuin kaikkien oppikoulujen oppilaiden van- sääntyisivät vuotuiset julkisen talouden me-
21724: hemmista. Tältä näkökulmalta katsottuna ei not kunnallistamisen johdosta yli 2 miljar-
21725: siis ole todettavissa kunnallisissa keskikou- dilla markalla vuodessa. Kaupungeissa kes-
21726: luissa sen suurempaa sosiaalisuutta kuin kikoulun liittäminen kansakouluun ei nykyis-
21727: muissa kouluissa. Oppilaiden vanhempien ten valtionapusäännösten voimassaollessa kan-
21728: varallisuussuhteista ei ole yleistä selvitystä, nata, koska niissä valtio maksaa ylläpitokus-
21729: mutta eräässä kunnallisessa kokeilukeskikou- tannuksista vain 25% eikä rakennuskustan-
21730: lussa laadittu selvitys osoitti, että oppilaiden nuksia lainkaan. Toisaalta kuitenkin on
21731: vanhemmista 45% jäi kunnallisverotuksessa asian laita niin, että koulujen puute on suu-
21732: alle 200 000 markan verotettavan tulon, kun rin juuri kaupungeissa, joissa viime vuonna
21733: taas eräässä yksityisessä oppikoulussa vas- voitiin hyväksytyistä pyrkijöistä ottaa kou-
21734: taava luku oli 53%. Sosiaalisesti ei voi luun vain 67 %, mutta maaseudulla sen si-
21735: liioin olla oikein, että kunnallistetun keski- jaan 93 %. Tänä vuonna epäsuhde näyttää
21736: koulun alueella miljoonatuloisetkin saavat muodostuvan vielä räikeämmäksi. Sitä paitsi
21737: julkisin varoin ylläpidetyn ilmaisen koulu- syntyisi tällä tavoin uusi sosiaalinen epä-
21738: tuksen lapsilleen, mutta ne varattomatkin kohta: maaseudulla varakkaatkin saisivat
21739: 65 E 687/58
21740: VIII,23. - Koulunkäynnin helpottaminen.
21741:
21742:
21743: kouluttaa lapsensa ilmaiseksi, mutta kaupun- luun, vaan sitä olisi jatkettava myös lu-
21744: geissa vähävaraisetkin joutuisivat itse kan- kiossa.
21745: tamaan koulunkäynnin rasitukset. Näin ol- Valtion oppikoulujen lukukausimaksujen
21746: len on pyrittävä löytämään jokin muu tie korottamisesta hallitus on jo aikaisemmin
21747: vähävaraisten ja syrjässä asuvien lahjakkait- tehnyt esityksiä. Jos ne korotettaisiin yksi-
21748: ten lasten opintien helpottamiseksi. tyisoppikoulujen lukukausimaksujen keskiar-
21749: Eräältä asiantuntijataholta esitetyn arvion voa vastaavaan määrään, joka on n. 9 500
21750: mukaan olisi sellaisten oppilaiden luku- markkaa, niin valtiolle kertyisi tästä lisätu-
21751: määrä, joita kykyjensä ja varallisuussuh- loja n. 490 milj. markkaa eli enemmän kuin
21752: teittensa vuoksi olisi julkisin varoin avus- se summa, joka ylempänä esitetyn laskelman
21753: tettava, noin 25 % koko oppilasmäärästä, mukaan tarvittaisiin sosiaalisuuden toteutta-
21754: joka keskikouluasteella nyt on 136 800. Kun miseen koko keskikouluasteella 25% :n laa-
21755: laki nykyisin vaatii antamaan vapaaoppilas- juudessa. Asiallisesti ei olekaan perustelta-
21756: paikkoja vähintään 10% oppilasmäiirästä, vissa, että valtion oppikoulujen lukukausi-
21757: olisi niitä siis lisättävä vielä n. 15 %, mikä maksut ovat oleellisesti alhaisemmat kuin yk-
21758: aiheuttaisi lukukausimaksutulojen vähen- sityisluontoisten oppikoulujen.
21759: nystä n. 170 milj. markkaa. Kansakoulun Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja
21760: yhteydessä toimivien keskikoulujen sosiaali- sosiaalisuuden vaatimukset tulevat tuskin
21761: set erikoisedut: kirjat, matka-avustukset, parhaalla mahdollisella tavalla toteutetuiksi
21762: kouluateriat, vaatetusapu, lääkärinhoito ym. siten, että kaikille, varakkaille yhtä hyvin
21763: tulivat kuntien tilintarkastustietojen poh- kuin köyhille, annetaan markkamääräisesti
21764: jalla suoritetun tutkimuksen mukaan maksa- samat edut. Päinvastoin, taloudellisten mah-
21765: maan oppilasta kohti keskim. 8 670 markkaa dollisuuksiemme ollessa joka tapauksessa ra-
21766: vuodessa; Jos nämä edut annettaisiin 25 %: n joitetut, avun ja tuen tarpeessa olevia voi-
21767: laajuudessa oppilasmäärästä koko keskikou- daan auttaa tehokkaammin, jos autetaan
21768: luasteella, tarvittaisiin siihen varoja n. 300 vain niitä, jotka todella ovat tämän avun
21769: milj. markkaa. Edellä hahmoitellun sosiaali- tarpeessa.
21770: sen linjan toteuttaminen koko nykyisellä kes- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
21771: kikouluasteella tulisi näin ollen maksamaan tamme kunnioittavasti eduskunnan päätettä-
21772: n. 470 milj. markkaa. Tällöin se olisi tullut väksi toivomuksen,
21773: toteutetuksi sekä maaseudulla että kaupun-
21774: geissa ja koulumuodosta riippumatta. Rasi- että hallitus suorituttaisi kiireeUi-
21775: tetullakaan valtiotaloudenemme tämä lisä- sesti selvityksen siitä, millä tavoin ja
21776: taakka ei ole ylivoimainen, ja yhteiskunnal- missä laajuudessa oppikoulussa voitai-
21777: linen oikeudenmukaisuus olisi epäilemättä siin koulumuodosta riippumatta hel-
21778: tullut paremmin toteutetuksi, kun köyhät pottaa vähävaraisten lahjakkaiden las-
21779: saisivat ilmaisen koulutuksen ja varakkaat ten koulunkäynnistä vanh.emmille ai-
21780: maksaisivat itse omien lastensa puolesta. An- heutuvia taloudellisia rasituksia, niin
21781: tamalla avustukselle stipendin muoto vaiku- että nämä oppilaat saisivat samat ta-
21782: tettaisiin sen saajaan kannustavasti, kun sitä loudelliset ja sosiaalis~t edut, jotka
21783: vastoin ilmaiset edut yleensä veltostavat. Sen tulevat kansakouluun kuuluvien kun-
21784: lisäksi on syytä todeta, ettei ole tarkoituk- nallisten keskikoulujen oppilaiden
21785: senmukaista rajoittaa. lahjakkaiden oppilai- osaksi, sekä ryhfyisi selvityksen saa-
21786: den taloudellista tukemista vain keskikou- tuaan asian aiheuttamiin toimenpitei-
21787: siin.
21788: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
21789:
21790: Juha. :Rihtniemi. N. Kosola. Erkld Tuuti.
21791: A. 1'. Airo. Olli Aulanko. Olavi Lähteenmäki.
21792: Saara. Forsius. .rolt. WJ.rta.n.e:n. Mauri Seppä..
21793: R. Ba.llberg. Jussi Saukkonen. Erkki Koivisto.
21794: N. Kosola.
21795: 515
21796:
21797: VIII,24. - Toiv.al. N:o 199.
21798:
21799:
21800:
21801:
21802: J. E. Partanen ym.: Sotkamon yhteiskoulun ottamisesta val-
21803: tion haltuun.
21804:
21805:
21806: E d u s k u n n a 11 e.
21807:
21808: Sotkamon yhteiskoulu aloitti toimintansa selle kohtuuttoman raskaaksi. Tämän vuoksi
21809: v. 1946 kannatusyhdistyksen varassa .toimi- on täysin perusteltua ryhtyä toimenpiteisjin
21810: vana 5-luokkaisena oppikouluna. Yksitoista koulun saamiseksi valtion ylläpitämå'ksi oppi-
21811: vuotta myöh€mmin eli v. 1957 koulu laajen- kouluksi. Ei voida pitää täysin kohtuulli-
21812: nettiin asianomaisella luvalla 8-luok.kaiseksi sena, että vähävaraisten seutujen oppikoulu-
21813: yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. jen ylläpitorasitus säilytetään jatkuvasti vai-
21814: Koulun kehittämisessä sen nykyiseen vai- kei!!Sa olosuhteissa toimivien kannatusyhdis-
21815: heeseen on koulua ylläpitävällä kannatus- tysten ja paikkakunnan väestön vapaaehtoi-
21816: yhdistyksellä ollut monia vaikeuksia voitet- sen työn varassa. On myöskin otettava lu-
21817: tavana. Varsinainen koulutalo valmistui v. kuun se, ettei ole oikeudenmukaista rasittaa
21818: 1954, mutta oppilasmäärän jatkuvasti lisään- vähävaraisiin pienviljelijä- ja työläU;perhei-
21819: tyessä ja lukioluokkien saamisen tultua ajan- siin kuuluvia oppilaita tai heidän vanhem-
21820: kohtaiseksi kannatusyhdistyksen oli välttä- piaan korkeammilla lukukausimaksuilla kuin
21821: mättä ryhdyttävä koulutalon laajentamiseen. mitä on asianlaita valtion vastaavissa oppi-
21822: Lisärakennus valmistui käyttökuntoon v: n kouluissa.
21823: 1957 lopulla. Yhteiskoulun nykyisten opetus- Valtiovallan tunnustettua sen periaatteen,
21824: tilojen ja niihin liittyvien arunto- ym. huo- että IJe vuosittain on ottanut kulloinkin sopi-
21825: neistojen yhteinen tilavuus on n. 10 000 m3. vak.si ka.tsomansa määrän yksityisiä oppi-
21826: Kannatusyhdistyksen ja pMkkakunnan kouluja valtion kokonaan ylläpitämiksi kou-
21827: väestön omatoimisuuden sekä valtion ja Sot- luiksi, on tämän jo vakiintuneen periaatteen
21828: kamon kunnan kuin myös paikallisten luot- mukaista ryhtyä toimenpiteisiin taloudelli-
21829: tolaitosten myöntämän taloudellisen tuen sessa mielessä valtiolle edullisen Sotkamon
21830: avulla on koulun kehitys voitu johtaa siihen, yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
21831: että se nykyisellään kykenee antamaan oppi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21832: kouluopetusta lähes kolmelle sadalle oppi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21833: laalle vuosittain.
21834: On selvää, että edellä mainittuun mittaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21835: kehittyneen koulun ylläpitäminen ja raken- toimenpiteisiin Sotkamon yhteiskoulun
21836: nustoiminnasta aiheutuneiden lainojen hoi- ottamiseksi valtion oppikouluksi.
21837: taminen ennen pitkää käy kannatusyhdistyk-
21838: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
21839:
21840: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. Matti Kekkonen.
21841: 516
21842:
21843: VII1,25. - Toiv.al. N: o 200.
21844:
21845:
21846:
21847:
21848: V. A. Virtanen ym.: Savonlinnan seminaarin muuttamisesta
21849: sekaseminaariksi.
21850:
21851:
21852: E d u s k u n n a ll e.
21853:
21854: Miesopettajien puute Itä-Savossa ja eten- opettajia, muutettaisiin sekaseminaariksi.
21855: kin sen laajassa saaristossa on jatkuva ilmiö, Näin saataisiin Itä-Savon omille pojille tilai-
21856: josta johtuen näillä seuduilla joudutaan tur- suus valmistua opettajaksi ja siten sijoittua
21857: vautumaan vielä sangen useissa tapauksissa oman maakunnan miesopettajapuutetta pois-
21858: epäpäteviin opettajavoimiin. Kun kansakoulu tamaan.
21859: jää näiden alueiden kansalaisille varsin ylei- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus-
21860: sesti vielä ainoaksi kouluksi, olisi mitä kii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21861: reimmiten ryhdyttävä aikaansaamaan muutos
21862: nykyiseen olotilaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21863: Eräänä sellaisena toimenpiteenä näkisimme Savonlinnan seminaarin saattamiseksi
21864: sen, että Savonlinnan seminaari, joka nykyi- myös miesopettajia valmistavaksi opet-
21865: sin valmistaa vain naisopettajia ja kotitalous- tajaseminaariksi.
21866: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
21867:
21868: Viljo Virtanen. Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen.
21869: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. A. F. Airo.
21870: Onni Mannila. Aili Siiskonen. Esu Niemelä.
21871: Sylvi Halinen. A. Härkönen.
21872: 517
21873:
21874: Vm,26. - Toiv.al. N: o 201.
21875:
21876:
21877:
21878:
21879: Rihtniemi ym..: Kansakoululaitoksen väliaikaisten viranhal-
21880: tijain ja viransijaisten palkkausten ja eläkkeiden järjes-
21881: tämisestä.
21882:
21883:
21884: E d u s k u n n a ll e.
21885:
21886: Kun kansakoululaitoksen viranhaltijain tion tilapäinen toimihenkilö, joka on välittö-
21887: palkkauksesta ja eläkkeistä annetulla lailla mästi ennen virantoimituksen keskeytystä
21888: muutettiin kansakoulunopettajien palkkaus ollut valtion palveluksessa vähintään kuusi
21889: kokonaispalkkausjärjestelmään, pyrittiin kan- kuukautta, saa samat palkkaedut kuin vaki-
21890: sakoulunopettajain palkkaus, samoin kuin nainenkin viran tai toimen haltija.
21891: muutkin oikeudet ja velvollisuudet järjestä- Edellä sanotun vuoksi on kohtuutonta, että
21892: mään samojen perusteiden mukaisiksi kuin kansakoululaitoksen väliaikainen viranhaltija
21893: valtion viran ja toimen haitijoista on sää- tai viransijainen on asetettu huonompaan
21894: detty. Kansakoulunopettajain palkkauslaki asemaan kuin vastaavat valtion palveluksessa
21895: noudattaakin yleensä valtion virkamiesten olevat toimihenkilöt. Kansakoululaitoksen vi-
21896: palkkauksesta annettua lakia. Kansakoululai- ranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä
21897: toksen virkaa väliaikaisena hoitamaan mää- annettua lakia olisikin muutettava siten, että
21898: rätyn opettajan sekä viransijaisen asettaa väliaikaisilla kansakoululaitoksen viranhalti-
21899: palkkauslaki kuitenkin tuntuvasti huonom- joille ja viransijaisille, milloin he ovat olleet
21900: paan asemaan kuin vastaavassa asemassa ole- välittömästi ennen virantoimituksen keskey-
21901: vat valtion ylimääräiset ja tilapäiset toimen tystä kansakoululaitoksen palveluksessa vä-
21902: haltijat. hintään kuusi kuukautta, myönnettäisiin
21903: Kansakoululait6ksen viranhaltijain palk- samat oikeudet palkkaukseen kuin vakinai-
21904: kauksesta ja eläkkeistä annettua lakia voi- silla ja koeaikaa palveleville viranhaltijoille-
21905: daan näet sen nykyisessä muodossa tulkita kin.
21906: siten, etteivät väliaikaiset opettajat ja viran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21907: sijaiset olisi lainkaan oikeutettuja saamaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21908: palkkaa heidän virantoimituksensa keskey- muksen,
21909: tyksen ajalta. Tämän mukaisesti. esim. useam-
21910: pia vuosia väliaikaisena tai viransijaisena toi- että hallitus kiireellisesti tekisi
21911: minut naispuolinen opettaja ei olisi oikeu- Eduskunnalle esityksen kansakoulu-
21912: tettu paikalliseen synnytyslomaan, kuten laitoksen viranhaltijain palkkauksesta
21913: vakinaiset ja koeaikaa palvelevat kansakoulu- ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
21914: laitoksen viranhaltijat. Väliaikais.een opetta- seksi siten, että myös väliaikaiset vi-
21915: jaan rinnastettava valtion ylimääräinen toi- ranhaltijat ja viransijaiset saisivat
21916: menhaltija saa valtion ylimääräisistä toimen- samat palkkaedut kuin vakinaiset ja
21917: haitijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä koeaikaa palvelevat viranhaltijat ja
21918: annetun asetuksen (755/49) mukaan viran- siten saatettaisiin samanlaiseen oikeu-
21919: toimituksen keskeytyksen ajalta samat palk- delliseen asemaan kuin valtion vastaa-
21920: kaedut kuin vakinaisetkin viran :tai toimen vat ylimääräiset ja tilapäiset toimi-
21921: haltijat. Saman asetuksen mukaan myös val- henkilöt.
21922: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
21923:
21924: Juha Rihtniemi. Erkki Tuuli.
21925: Olli Aulanko. N. Kosola.
21926: 518
21927:
21928: vm,27. - Toiv.al. N: o 202.
21929:
21930:
21931:
21932:
21933: Rihtniemi ytn.: Kansakoulul<fttoksen viranhaltijain palkkauk-
21934: sesttt $o~pal11eluksett- aikana.
21935:
21936:
21937: Eduskunnalle.
21938:
21939: Kansakoululaitoksen kustannuksista anne- teissa valtion virkamiehiin ja saattamaan hei-
21940: tun lain (1SOj26) 13 § :n 5 momentin mu- dän oikeutensa ja velvollisuutensa saman-
21941: kaan palkan suorittamisesta opettajalle, joka arvoisiksi valtion virkamiesten kanssa, mer-
21942: on kutsuttu asevelvollisuuslain nojalla reser- kitsi lakiesitys esitetyssä muodossa tuntuvaa
21943: vin kertausliarjoituksiin, oli voimassa, mitä huononnusta suurelle osalle opettajakuntaa.
21944: valtion virka- tai työsuhteessa olevalle ase- Eduskunnan päätettyä lähteä lomalle kesä-
21945: velvolliselle eräissä tapauksissa suoritetta- kulllli 5 päivänä raukesi lakiesitys. Tämä
21946: vasta palkasta annetussa laissa säädetään. merkitsee sitä, että kun uusi palkkauslaki
21947: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- astui voimaan elokuun 1 päivänä, ei kansa-
21948: sesta ja eläkkeistä annetussa laissa (248/5'1), koulunopettajilla, jotka on kutsuttu kertaus-
21949: joka astui voimaan elokuun 1 päivänä ja harjoituksiin sanotun päivämäärän jälkeen,
21950: samalla kumosi kansakoululaitoksen kustan- ole voimassa olevaan lakiin perustuvaa
21951: nuksista annetun lain, sanotaan, että reservin oikeutta saada kertausharjoitusten ajalta
21952: kertausharjoituksiin kutsutulle opettajalle maksettavaa palkkaa. Lakiesityksen rau-
21953: maksettavasta palkkauksesta säädetään erik- keamisella on varsin huomattava merkitys,
21954: seen. koska voidaan arvioida asian koskevan lähes
21955: Tämän mukaisesti antoi hallitus huhtikuun tuhatta kansakoulunopettajaa.
21956: 24 päivänä 1958 esityksen eduskunnalle laiksi Edellä esitetyn perusteella esitämme toivo-
21957: kansakoululaitoksen asevelvolliselle viranhal- muksen.
21958: tijalle eräissä tapauksissa suoritettavasta pal-
21959: kasta. Tällöin kävi selville, että sanottu laki- että hallitus ootaisi Eduskunnalle
21960: esitys rajoitti kansakoulunopettajien oikeutta esityksen sellaiseksi lainmuu'tokseksi,
21961: saada palkkaa kertausharjoitusten ajalta kos- että kansakoululaitoksen. viranhaltijan
21962: kemaan ainoastaan vakinaisia ja koeaikaa osalta, joka on kutsuttu asevelvoUi-
21963: palvelevia opettajia. Lakiesitys oli siten huo- suiuslain ( 452/50) :n,ojalta reservin
21964: mattavasti ahtaampi kuin valtion vil'kamiehiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen
21965: koskeva laki, mitä lakia, kuten edellä mai- palvelukseen f(Jikka sotat~1an aikana
21966: nittii_n, on sovellettu ilman rajoituksia kaik- palvelukseen, 'IJastaavasti sovellettai-
21967: kiin opettajiin. Kun uudessa kansakoulu- siin, mitä valtioon virka- tai työsuh-
21968: laissa ja kansakoululaitoksen viranhaltijain teessa olevalle asevelvolliselle suori-
21969: palkkauslai~ opettajia on entistäkin kiin- tettavasta palkasta on säädetty tai
21970: teämmin pyritty vertaamaan kaikissa suh- vastedes säädetään.
21971: Helsingissä 12 päivänä elokanta 1958.
21972:
21973: J1lha. Rihtniemi. Brkld 'l'ullli.
21974: Olli Aulanko. N. ltosola..
21975: 519
21976:
21977: VIII,28. - Hemst.mot. N: o 203.
21978:
21979:
21980:
21981:
21982: Lindeman m. fl.: Angående uppförande av en fullständig
21983: S'IJensbpråkig folkskola på det forna Degerby-området.
21984:
21985:
21986: Tili Riksdagen.
21987:
21988: Efter det Porkala arrendeområde återläm- distriktet skjutsats tili folkskolan i Solberg,
21989: nades tili Finland, anslöts den forna Degerby viiken Ingå även tvinga.des nybygga på
21990: kommnns områ.de tili lngå kommun. På grund av Porkalaom:rädets överlåtelse.
21991: detta. sä.tt tvinga.des lngå kommun - i mot- lngå kommun anser sig dook inte under
21992: sats tili de övriga kommnnerna inom Por- nuvarande :förhällanden vara förpliktad att
21993: kalaom.r!det - att 'mot sin vilja mottaga bygga en ny folkskola i Degerby skoldistrikt
21994: oeh förvalta ett område som inte tidigare och detta skulle inte heller kunna ske utan
21995: tillhöl't Ingå.. Detta har ställt Ingå kom- att befolkningen i lngå ävälves en kännbar
21996: mun oeh dess förvaltningsorgan inför mänga skatteförhöjning. Av denna anledning ooh
21997: svärigheter inte minst med tanke pä folk- med hänsyn tili att Ingå kommun aldrig
21998: skoleundervisningens ordnande pä det forna erhåUit nägon ersättning av staten för de
21999: Degerbyområdet. tidigare skolor, som giek :f"orlorade inom f.d.
22000: Kommunalfullmäktige i Ingå har av hela Degerby kommuns område, vore det skiligt
22001: det forna Degerbyområdet som anslöts till att den nya skola som skall byggas borde
22002: Ingå bildat ett folkskoledistrikt oeh för det- upp:föras helt pä statens bekostnad.
22003: samma tillsa.tt en folkskoledirektion. Vidare Med hänvisning till ovanstäende föreslå
22004: har Ingä kommun i samrå.d med :folkskole- vi v()rdsamt, att :rilmdagen ville besluta hem~
22005: inspektorn i Borgå distrikt utsett en lämp- ställa,
22006: lig plats för den kommande folkskolan i f.d.
22007: Degerby kyrkoby. Nu har den nyss tillsatta. att regeringen skyndsamt måtte vid-
22008: skoldirektionen därstädes gjort framställning taga åtgärder för uppfiWmtdet av en
22009: om byggandet av en folkskola i distriktet. fullstiindig svensksprdkig folkskolt~,
22010: Direktionen motiverar sin ständpunkt med med stt~,tsmedel på det forna Degerby-
22011: att el~talet i distriktet ä.r så högt att det området som anslutits till lngå kom-
22012: enligt folkskolelagen kräver byggandet av mun.
22013: en egen skola. Hittills har folkskolebarnen i
22014: Helsingfors den 12 augusti 1958.
22015:
22016: Lars Lindeman.
22017: G. Henrikss011.
22018: 620
22019:
22020: vm,28. - Toiv.al. N:o 208.
22021: Suomennos.
22022:
22023:
22024:
22025:
22026: Lindeman ym.: Täydellisen ruotsinkielisen kansakoulun pe-
22027: rustamisesta vanhalle Degerbyn alueelle.
22028:
22029:
22030: Ed u s kun n a 11 e.
22031:
22032: Porkkalan vuokra-alueen tultua luovute- alueen kansakoululapset kyyditty Solbergin
22033: tuksi takaisin Suomelle liitettiin entisen De- kansakouluun, joka Inkoon oli niinikään
22034: gerbyn kunnan alue Inkoon kuntaan. Tällä pakko rakentaa uudelleen Porkkalan alueen
22035: tavoin Inkoon kunta pakotettiin - päin- luovutuksen takia.
22036: vastoin kuin muut Porkkalan alueen kun- Inkoon kunta ei kuitenkaan katso nykyi-
22037: nat - vastoin tahtoaan vastaanottamaan ja sissä oloissa olevansa velvollinen rakenta-
22038: hoitamaan alue, joka ei aikaisemmin ole maan uutta kansakoulua Degerbyn koulu-
22039: kuulunut Inkooseen. Tämä on saattanut piiriin eikä se voisi tapahtuakaan ilman että
22040: Inkoon kunnan ja sen hallintoelimet moniin Inkoon väestölle pantaisiin tuntuva veron-
22041: vaikeuksiin ei vähiten kansakoulutoimen korotus. Tästä syystä ja katsoen siihen, että
22042: järjestämisessä entisellä Degerbyn alueella. Inkoon kunta ei ole milloinkaan saanut val-
22043: Inkoon kunnanvaltuusto on koko entisestä, tiolta mitään korvausta niistä aikaisemmista
22044: Inkoon kuntaan liitetystä Degerbyn alueesta kouluista, jotka menetettiin entisen Deger-
22045: muodostanut kansakoulupiirin ja asettanut byn kunnan alueella, olisi kohtuullista, että
22046: sille johtokunnan. Edelleen on Inkoon kunta rakennettava uusi koulu rakennettaisiin ko-
22047: yksissä. neuvoin Porvoon piirin kansakoulu- konaan valtion kustannuksella.
22048: jentarkastajan kanssa valinnut tulevaa kan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22049: sakoulua varten sopivan paikan entisessä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22050: Degerbyn kirkonkylässä. Nyt on juuri va- muksen,
22051: littu kansakoulun johtokunta siellä tehnyt
22052: esityksen kansakoulun rakentamisesta alueelle. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22053: Johtokunta perustelee kantaansa sillä, että toimenpiteisiin täydellisen ruotsinkieli-
22054: oppilaiden määrä alueella on niin suuri, että sen kansakoulun perustamiseksi val-
22055: se kansakoululain mukaan edellyttää oman tion varoilla· Inkoon kuntaan Ziitetylle
22056: koulun rakentamista. Tähän saakka on en#sen Degerbyn alueelle.
22057: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
22058:
22059: Lar~ Lindeman. Georg Eriksson.
22060: G. Henriksson. Bertel Lindh.
22061: 521
22062: VUI,29. - Toiv.al. N: o 204.
22063:
22064:
22065:
22066:
22067: V. E. Partanen ym.: Työväenopistolain uudistamisesta.
22068:
22069:
22070: Eduskunnalle.
22071:
22072: Maamme työväenopistotoiminta on jo vuosi- paa ja joita myös em. mietinnössä, siitä an-
22073: kymmenien ajan kaivannut tukenaan olevan netuissa lausunnoissa ja niihin liittyvissä
22074: lainsäädännön uudistusta. Työväenopistotoi- ehdotuksissa esitetään, mainittakoon ensi-
22075: minta on se kansansivistystyön haara, mikä sijaisina valtion tuen lisääminen näille oppi-
22076: sotiemme jälkeen on laajentunut erityisen laitoksille sekä niitten johtajien, opettajien
22077: ripeästi. Työväen-, kansalais- ja vapaaopisto- ja muun henkilökunnan palkkauksen ja eläke-
22078: jen lukumäärä nousee nykyisin jo 110: een suhteiden, toimintahuoneustojen ja muitten
22079: ja on näissä opiskelijoita yli 60 000. Lain- ulkonaisten edellytysten kehittäminen.
22080: säädännön uudistamiseksi asetettiin jo v. Ottaen huomioon sen työn suuren merki-
22081: 1945 valtion komitea, jonka mietintö jätet- tyksen, jota nämä aikuisten vapaita sivistys-
22082: tiin valtioneuvostolle vuoden 1948 alussa. harrastuksia vaalivat laitokset kansanvaltai-
22083: Komitean mietinnöstä pyydetyt lausunnot sessa yhteiskunnassamme suorittavat, on pi-
22084: ovat nekin annetut jo monia vuosia sitten. dettävä erittäin tärkeänä että tämän toi-
22085: Niinpä kouluhallitus antoi oman lausuntonsa minnan mahdollisuudet nykyistä paremmin
22086: v. 1952 ja myöhemmin se on jättänyt opetus- turvataan.
22087: ministeriölle yksityiskohtaisen ehdotuksensa Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
22088: uudeksi työväenopistolaiksi. Mainittu uudis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22089: tus ei kUitenkaan, vaikka sen vireille pane- vomuksen,
22090: misesta on jo kulunut toistakymmentä vuotta,
22091: ole edistynyt lopullisen ratkaisun asteelle. että hallitus kiireellisesti ·antaisi
22092: Niistä parannuksista, joita· työväenopisto- Eduskunnalle esityksen työväenopisto-
22093: työ nykyhetken vaatimuksia edellyttäen kai- lain uudistamiseksi.
22094: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
22095:
22096: Ensio Partanen. Urho Kulovaara. Sylvi Siltanen.
22097: K. F. Haapasalo. Eino Raunio. Olli Aulanko.
22098: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. Juho Tenhiälä.
22099: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi. Veikko Helle.
22100: G. Henriksson. Lyyli Aalto. Irma Rosnell.
22101: Aili Siiskonen.
22102:
22103:
22104:
22105:
22106: 66 E 687/58
22107: 522
22108:
22109: vm,so. - Toiv.a.l. N: o 205.
22110:
22111:
22112: Luukka. ym.-: Kansa.Mpistojen rakennusten vuokra-arvojen
22113: perust/Yiden tarkistamisesta.
22114:
22115:
22116: E d u s k u n n a 11 e.
22117:
22118: Maamme kansanopistoista on 28 perustettu Opistojen kokonaisvelkamäärä nousee 1.2
22119: vuoden 1940 jälkeen, lisäksi 6 menetetyn miljardiin markkaan. Kiinteistöjen arvo il-
22120: alueen, 2 hävitetyn alueen sekä 6 muuta man maakiinteistöjä on rakennushallituksen
22121: kansanopistoa eli kaikista opistojen kiin- arvioinnin mukaan 3.1 miljardia markkaa.
22122: teistöistä yli puolet on rakennettu sanottuna Kokonaisuutena opistoja ei voi katsoa liikaa
22123: aikana. Koska opistot ovat aatteellisten jär- lainoitetuiksi; kysymyksessä ovat vain no-
22124: jestöjen ylläpitämiä valtionavun turvin ja pean kuoletuksen ja ennen kaikkea kohon-
22125: rakennusmenoihin valtio on voinut myöntää neiden korkomenoje'fi. johdosta vaikeuteen
22126: varsin vähän avustuksia tai lainoja, on ra- joutuneet opistot. Niitä voisi valtiovalta mm.
22127: kennustoiminta rahoitettu pääasiassa velka- auttaa nostamalla vuokra-arvoon vaikuttavan
22128: pääomilla. korkoprosentin todellista, lainoista maksettua
22129: Kansanopistojen valtionavun yhtenä pe- korkoa vastaavaksi sekä myöntämällä riittä-
22130: rusteena on opistotyöhön tarvittavien raken- vän suuren summan jaettavaksi pitkäaikai-
22131: nusten vuokra-arvo. Se lasketaan valtioneu- sina lainoina suurimmissa vaikeuksissa ole-
22132: voston 2 päivänä lokakuuta 1952 antaman ville opistoille.
22133: päätöksen mukaan, jossa on määrätty kuole- Koska voimassa olevassa vuokra-arvon pe-
22134: tukseksi 1-2 % hankinta-arvosta ja koroksi rusteista annetussa päätöksessä on muitakin
22135: 6 % kuoletetusta hankinta~arvosta. Kuoletuk- kohtia, joiden johdosta kansanopistojen nii~
22136: sen ajaksi on siten laskettu 50-100 vuotta. den perusteella saama valtionavustus on
22137: Opistojen lainat ovat kuitenkin keskimäärin muuttuneissa taloudellisissa oloissa jäänyt
22138: 10 vuoden maksuajalla ja niiden korko on jälkeen, olisi se tarkistettava. Sentähden ja
22139: parina viime vuonna kohonnut erityisesti koska vuokra-arvon perusteet määrää valtio-
22140: lainojen indeksisidonnaisuuden johdosta jopa neuvosto, esitämme kunnioittaen eduskunnan
22141: yli 10 %. Kun opistot joutuvat joka tapauk- päätettäväksi toivomuksen,
22142: sessa, valtionapuprosentin yleensä ollessa 70,
22143: hankkimaan 30 % menoista, rasittaa tämä että hallitus ryhtyisi toimeftpiteisiin
22144: korkomenojen nousu opistojen taloutta niin kansanopistojen vuokra-aroon perus-
22145: suuressa määrässä, että useat opistot ovat t~ista annetun päätiikse'"' tarkistami-
22146: joutuneet suorastaan ahdinkotilaan. seksi.
22147: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
22148:
22149: Eemil Luukka. Nestori Kaasalainen. Aa.ro Stykki.
22150: Jussi Sauldtonen. Anni Hosia. Olli Aulanko.
22151: Atte Pakkanen. Pentti Niemi. Olli J. Uoti.
22152: 523
22153:
22154: VIII,31. - Toiv.al. N: o 206.
22155:
22156:
22157:
22158:
22159: J'i.mrin ym..: Ttkttillisen koulun perustamisesta Jyväskylään.
22160:
22161:
22162: E d u s k u n n a ll e.
22163:
22164: Voimakkaasti kehittyvä Keski-Suomi sekä kulkee siihen suuntaan, että kaikilla työ-
22165: sen pääkaupunki Jyväskylä ovat jääneet aloilla, missä se suinkin käy päinsä, pyritään
22166: ammattikoulutuksen järjestämisen suhteen ihmistyötä ainakin helpottamaan, jopa siir-
22167: lapsipuolen asemaan. Tosin Jyväskylään on tämään se mahdollisimman tyystin konevoi-
22168: perustettu kesl.rusammattikoulu, joka 28:ne min suoritettavaksi.
22169: opintosnuntineen poistaa pahimman perustar- Kun siis ensiksi otamme huomioon teknil-
22170: peen ja. voi antaa täyteen laajuuteensa kehi- listen toimihenkilöitten vaikkapa vain maa-
22171: tyttyään lähes tuhannelle oppilaalle ammat- kunnallisen tarpeen, joka jo nyt on suuri ja
22172: tiin valmistus'koulutusta, jos otetaan huo- kasvaa yhä, sekä. toiseksi ko. kouluihin pyr-
22173: mioon varsinaisten opiskelijain lisäksi ne jo kivien opiskelijoiden runsauden ja lisäksi
22174: ammattitaidon omaavat henkilöt, jotka kou- sen, että jo Keski-Suomen ammattikoulusuun-
22175: lun piirissä saavat täydentävä.ä ammattikou- nitelmaa laadittaessa on nähty asialliseksi
22176: lutusta erikoiskursseilla. teknillisen koulun perustaminen ammattikou-
22177: Ammatillinen jatkokoulutus puuttuu Keski- lun välittömään läheisyyteen ja varattu sille
22178: Suomesta kuitenkin kokonaan. Niinpä teknil- tontti sekä rakennettu voimakeskus niin
22179: lisessä koulussa opintojaan jatkavien on tehokkaaksi, että se voi huolehtia myös tek-
22180: pakko siirtyä Tampereen, Kuopion, Lahden nillisen koulun tarpeista, niin voimme todeta,
22181: ym. teknillisiin kouluihin. Tällaista ammatti- että Jyväskylään suunnitellun teknillisen kou-
22182: koulutusta tarvitStlvien määrä yksistään Jy- lun perustamista olisi ryhdyttävä vihdoin.
22183: vä.skylbsä ookä sen ympäristössä noin 80 mit'å. nopeimmin toteuttamaan.
22184: km: n säteellä sijaitsevissa toollisuuslaitoksissa Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme
22185: on varsin t~uuri. Edelleen <m otettava huo- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
22186: mioon, että koneistunut ja jatkuvasti koneis- vomuksen,
22187: tuva maatalous sekä yleensä maaseutu tar-
22188: vitsevat yhäti kasvavassa määrin eri alojen ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22189: ammattihenkilöitä koneistuksen tehokkaaseen tekm'llisen ko-ulun perustamiseksi Jy-
22190: ja taloudelliseen käyttöön pyrittäessä. Ja viiskyliiiitrt.
22191: kehityshän yleensä meidänkin maassamme
22192: Hcl.Bingi-3sä 12 päivänä elokuuta 1958.
22193:
22194: Arttmi J'.ämsia. ltalle Kämiri.iaea. Aarre Marttila.
22195: Eino Uusitalo. Wiljam Sarj&la.
22196: 524
22197:
22198: Vlll,32. - Hemst.mot. N:o 207.
22199:
22200:
22201:
22202:
22203: Korsbäck m. fl.: Angående ändring av statsrådets beslut an-
22204: gående verkställigheten av lagen om understöd för yrkes-
22205: studier.
22206:
22207:
22208: T i 11 R i k s d a g e n.
22209:
22210: Enligt lagen 10. 11. 1944 om understöd inga inkomst- eller förmögenhetsgränser fast-
22211: för yrkesstudier, sådan den ändrad lyder i ställts som norm för mindrebemedlade. Be-
22212: lagen 21. 10. 1949, samt statsrådets beslut dömandet av huruvida sökandena är att
22213: av 2. 8. 1951 angående verkställigheten av betrakta som medellösa eller icke ankommer
22214: denna lag kan bidrag för yrkesstudier be- helt på skolornas föreståndare. Av två i
22215: viljas till belopp, utgörande 30-60% av ekonomiskt avseende likställda elever erhål-
22216: de skäliga kostnadsnormer, som statsrådet ler i regel den, som besöker folkhögskola,
22217: fastställer. understöd, men icke den, som besöker yrkes-
22218: Villkoret för att elev vid yrkesskola skall skola.
22219: erhålla studieunderstöd, är att han eller Det är tydligt, att avsikten med nämnda
22220: hans föräldrar icke vid statsbeskattningen lagar om studieunderstöd icke varit att åstad-
22221: påförts större förmögenhetsskatt än 500 komma ett dylikt, ur yrkesutbildningssyn-
22222: mark, motsvarande en förmögenhet på om- punkt beklagligt förhållande, och det vore
22223: kring 500 000 mark, och högst 6 000 mark i därför nödvändigt, att ovannämnda stats-
22224: inkomstskatt. rådsbeslut ändras så, att det motsvarar la-
22225: Till följd av penningvärdets fall och gens anda och mening. Förmögenhet och
22226: skärpt beskattning innebär nämnda stadgan- inkomst av den storleksordning, som det i
22227: den, att barn till småbrukare, småindustri- detta fall är fråga om, har på grund av
22228: företagare och hantverkare i de allra flesta nuvarande penningvärde ingen betydelse för
22229: fall icke för närvarande tilldelas studieun- föräldrarnas möjligheter att finansiera bar-
22230: derstöd. nens yrkesutbildning.
22231: Studieunderstöden har på denna grund På anförda m.fl. grunder föreslår vi vörd-
22232: så gott som helt förlorat sin betydelse för samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
22233: främjandet av yrkesutbildningen hos de be-
22234: folkningsgrupper, som är i största behov av att regeringen skyn,dsamt måtte
22235: sådan utbildning. ändra 1 § i statsrådets beslut av 2. 8.
22236: Såsom jämförelse må nämnas, att mindre 1951 angående verkställigheten av la-
22237: bemedlad elev vid folkhögskola kan erhålla gen om understöd för yrkesstudier så,
22238: understöd intill 70 % av studieutgifternas att alla de, som är i oundgängUgt be-
22239: totalbelopp enligt lagen 7. 7. 1950 om stats- hov av understöd för yrkesstudier, kan
22240: understöd åt folkhögskolor. I detta fall har erhålla understöd.
22241: Helsingfors den 6 augusti 1958.
22242:
22243: Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
22244: J. A. Jungarå. Grels Teir.
22245: 525
22246:
22247: VIII,32. - Toiv.al. N:o 207.
22248: Suomennos.
22249:
22250:
22251:
22252:
22253: Korsbäck ym.: Ammattiopintojen avustuslain toimeenpanoa
22254: koskevan valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta.
22255:
22256:
22257: E d u s k u n n a ll e.
22258:
22259: Ammattiopintoavustusta voidaan 10. 11. Tässä tapauksessa ei ole määrätty mitään
22260: 1944 annetun ammattiopintojen avustuslain, tulo- taikka omaisuusrajaa normiksi vähä-
22261: sellaisena kuin se on muutettu 21. 10. 1949 varaisille. Sen seikan arvosteleminen, onko
22262: annetussa laissa, sekä tämän lain täytäntöön- hakijoita pidettävä varattomina vai ei, kuu-
22263: panosta 2. 8. 1951 annetun valtioneuvoston luu kokonaan koulujen johtajille. Kahdesta
22264: päätöksen mukaan myöntää 30---60 % valtio- samanlaisessa taloudellisessa asemassa ole-
22265: neuvoston vahvistamista kohtuullisista kus- vasta oppilaasta saa avustuksen tavallisesti
22266: tannuksista. se, joka käy kansanopistoa, mutta ei se, joka
22267: Ammattikoulun oppilaan opintoavustuksen käy ammattikoulua.
22268: saannin ehtona on, että hänelle taikka hänen On selvää, että mainituilla opintoavustuk-
22269: vanhemmilleen valtionverotuksessa ei ole sista annetuilla laeilla ei ole ollut tarkoituk-
22270: pantu maksettavaksi 500 markkaa suurempaa sena aikaansaada tällaista ammattikasvatuk-
22271: omaisuusveroa, mikä vastaa suunnilleen sen kannalta valitettavaa olotilaa. Sen vuoksi
22272: 500 000 markan omaisuutta, ja että tulo- olisi välttämätöntä, että edellä mainittua
22273: veroa on määrätty korkeintaan 6 000 mark- valtioneuvoston päätöstä muutetaan niin, että
22274: kaa. se vastaa lain henlreä ja tarkoitusta. Sen
22275: Nykyisistä säännöksistä rahan arvon ale- suuruisella omaisuudella ja tulolla, josta
22276: nemisen ja lisääntyneen verotuksen vuoksi tässä tapauksessa on kysymys, ei nykyisen
22277: johtuu, että pienviljelijäin, pienteollisuuden rahanarvon vuoksi ole mitään merkitystä
22278: harjoittajien ja käsityöläisten lapsille useim- vanhempien mahdollisuuksille rahoittaa las-
22279: missa tapauksissa ei nykyään anneta opinto- ten ammattikasvatusta.
22280: avustusta. Esitetyin ym. perustein ehdotamme kun-
22281: Opintoavustus on tämän johdosta koko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22282: naan menettänyt merkityksensä ammattikas- muksen,
22283: vatuksen edistämisessä niiden väestöryhmien
22284: keskuudessa, jotka eniten sellaista kasvatusta että hallitus kiireellisesti muuttaisi
22285: •tarvitsisivat. ammattiopintojen avustuslain täytän-
22286: Vertauksen vuoksi mainittakoon, että kan- töönpanosta 2. 8. 1951 annetun valtio-
22287: sanopistojen vähävaraiset oppilaat voivat neuvoston päätöksen 1 § :n siten, että
22288: saada avustusta 7. 7. 1950 kansanopistojen kaikki, jotka välttämättä tarvitsevat
22289: valtionavusta annetun lain mukaan aina avustusta ammattiopintoja varten, voi-
22290: 70 %: iin opintomaksujen kokonaismäärästä. vat avustusta saada.
22291: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
22292:
22293: Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
22294: J. A. Jungarå. Grels Teir.
22295: 526
22296:
22297: Vll1,33. - Toiv.al. N: o 208.
22298:
22299:
22300:
22301:
22302: Hara. ym. : Liikealan erikoiskoulujen saattamisesta valtion-
22303: avun suhteen tasavertaiseen asemaan kauppaoppilaitosten
22304: kanssa.
22305:
22306:
22307: Ed us,kun nalle.
22308:
22309: Laissa kauppaoppilaitoksista vuodelta 1939 laitoksiin. Tämä saattaa johtaa mm. siihen,
22310: määrätään, että kauppaoppilaitokset saavat että oppilaiden suoritettavat lukukausi- tai
22311: valtionavustusta vuosittain 75% todellisista vuosimaksut muodostuvat suuremmi'ksi kuin
22312: menoistaan. Niin sa.notut liikealan erikoiskou- muissa oppilaitoksissa, vaikika niiden antama
22313: lut, jotka eroavat edellä mainituista pää- opetus alallaan on yhtä pätevää kokonaan
22314: asiassa opetusaikant~a pituuden kohdalla (lii- riippumatta siitä, kuka oppilaitosta ylläpitää.
22315: keala.n erikoiskouluissa on varsinainen ope- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
22316: tusaika vähintään yksi lukuvuosi, muissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22317: vähintään 2 lukuvuotta), saavat valtionavus- muksen,
22318: tusta tulo- ja menoarvioon sitä varten otetun
22319: määrärahan rajoissa enintään 75% todelli- että 1uJl.Utus ryhtyisi toimenpiteisiin
22320: sista menoistaan. Kun eri:koiskoulujen val- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
22321: tionavustus on riippuvainen kulloinkin bud- seksi, että myös liikealan erikoiskoulut
22322: jettiin otetusta määrärahasta, pysyy niiden asetettaisiin valtionavun saamisen S'Uh-
22323: toiminnan taloudellinen pohja jatkuvasti teen tasavertaiseen asemaan kauppa-
22324: epävarmana verrattuna muihin kauppaoppi- oppilaitosten kanssa.
22325: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
22326:
22327: Erkki Ha.ra. Jaakko Kemppainen. Margit Borg-Sundman.
22328: Jussi Saukkonen. Toivo metala. Aune Innala.
22329: A. F. Airo. Erkki Tuuli.
22330:
22331:
22332:
22333: ..
22334: 527
22335: vm,S4. - Toiv.al. N: o 209.
22336:
22337:
22338:
22339:
22340: J. E. Partanen ym..: Määrärahasta Kainuun keskusammatti-
22341: koulun rakennustöiden aloittamiseksi.
22342:
22343:
22344: E d u s k u n n a ll e.
22345:
22346: Kauppa- ja teollisuusministeriön viime kunnat toimivat taloudellisissa vaikeuksissa
22347: vuoden elokuussa asettama Kainuun keskus- ja väestön varallisuusaste on alhainen. - On
22348: ammattikoulun suunnittelutoimikunta jätti sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää, että tehok-
22349: kuluvan vuoden heinäkuussa mietintönsä ao. kaan ja riittävän ammattikoulutuksen avulla
22350: ministeriölle. Mietinnössä esitetään perus- edesautetaan kasvavan nuorison sijoittumista
22351: tettavaksi Kajaaniin 410 oppilaspaikkaa kä- työelämän piiriin ja siten ohjataan kukin
22352: sittävä, koko Kainuun maakunnan koulutus- yksilö palvelemaan yhteiskuntaa ja kansan-
22353: tarvetta vastaava valtion omistama keskus- kokonaisuutta parhaalla mahdollisella panok-
22354: ammattikoulu. sellaan.
22355: Kainuun maakunnan alueen ammattikou- Maassamme toimii jo aikaisemmin perus-
22356: lutuskysymyksen tähänastisista vaiheista on tettuja valtion keskusammattikouluja talou-
22357: edellä mainittu toimikunta todennut mm., dellisesti varsin vauraillakin alueilla. On
22358: että ,Åmmattikasvatusneuvoston 21. 3. 47 hy- näin ollen täysin perusteltua ryhtyä kiireelli-
22359: väksymän ammattikasvatuksen kehittämisen siin toimenpiteisiin vuosikymmenen viivästy-
22360: 10-vuotissuunnitelman mukaan koko maa piti neen Kainuun keskusammattikoulun perus-
22361: peittää yhtenäisellä keskusamrnattikouluver- tamiseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi.
22362: kolla. Tässä suunnitelmassa ehdotettiin Ka- Nämä toimenpiteet ovat täysin sopusoinnussa
22363: jaaniin perustettavaksi Kainuun keskusam- valtion ammatillisten oppilaitosten uudisra-
22364: mattikoulu v. 1949. Tuossa suunnitelmassa kennusten kiireellisyysjärjestyskomitean v.
22365: Kainuun keskusammattikoulu oli a.<~etettu 1953 mietinnössään omaksuman kannanoton
22366: 8. tilalle, jolloin vain nyt jo toiminnassa tai kanssa, jonka mukaan ,jo toimivien tai ra-
22367: rakenteilla olevat keskusammattikoulut oli kenteilla olevien keskusammattikoulujen li-
22368: asetettu sen edelle. Näin ollen Kainuun kes- säksi olisi ensimmäiseksi syytä rakentaa Kai-
22369: kusammattikoulun perustaminen merkitsee nuun keskusammattikoulu Kajaaniin."
22370: sanotun 10-vuotissuunnitelman toteuttamista Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
22371: (tosin 10 v. myöhästyneenä)." ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
22372: Kainuun maakunnan alueella on ammatti- muksen,
22373: kasvatus- ja ammattikoulutuskysymys mitä
22374: tärkeimpiä ajankohtaisia kysymyksiä. Suun- että hallitus ottaisi vuoden 1959
22375: nitteilla olevan keskusammattikoulun piiriin tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
22376: kuuluu 110 000 asukasta, joista teollisuus- ja sen määrärahan Kainuun keskusam-
22377: käsityöammateissa olevia n. 7 000. Kainuussa mattikoulun suunnittelutöiden lop-
22378: on väestönlisäys runsasta. Maakunta kuuluu puunsaattamiseksi ja rakennustöiden
22379: kauttaaltaan alityöllisyysalueihin. Alueen aloittamiseksi.
22380: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
22381:
22382: Eemil Partanen. Matti Kekkonen. Eeli Erkkitå..
22383: 528
22384:
22385: VDI,35. - Toiv.al. N: o 210.
22386:
22387:
22388:
22389:
22390: Kala.vainen ym.: Kansantajuisen tieteellisen luentotoiminnan,
22391: opintokerhotyön ja näitä työmuotoja ohjaavien kansalais-
22392: järjestöjen valtionavun perusteita koskevan lainsäädännön
22393: aikaansaamisesta.
22394:
22395:
22396: E d u s k u n n a ll e.
22397:
22398: Kansantajuinen tieteellinen luentotoiminta teriö vuosittain määräisi. Luentopalkkioista
22399: ja opintokerhotyö kuuluvat maamme vapaan ja luennoitsijain matkakuluista ehdotetaan
22400: kansansivistystyön vanhimpiin muotoihin. korvattavaimi 75 %, loppu jäisi luentotilai-
22401: Kansansivistystyön eri muotojen suuri mer- suuden toimeenpanijan suoritettavaksi.
22402: kitys kansalaiskasvatuksessa on nyt yleisesti Opintokerhon osoittauduttua erittäin te-
22403: tunnustettu. Kansansivistysjärjestöjen toi- hokkaaksi ja käyttökelpoiseksi pienryhmäksi,
22404: minta ja työmuodot ovat vuosien kuluessa joka hyvin soveltuu kansanvaltaisen järjes-
22405: laajentuneet ja monipuolistuneet. Mutta val- telmän edellyttämään jatkuvaan kansalais-
22406: tionavustus ei olt~ vastaavasti noussut rahan- kasvatukseen, on odotettavissa, että kerhojen
22407: arvon muuttuessa. lukumäärä eri kansalaisjärjestöissä jatkuvasti
22408: Vuonna 1946 valtioneuvosto asetti komi- lisääntyy. Samalla myös kasvaa koulutettu-
22409: tean tutkimaan opintokerhotyötä vapaan jen opinto-ohjaajien ja kerhoissa tapahtuvan
22410: kansansivistystyön muotona sekä laatimaan opintoneuvonnan tarve. Näin ollen olisi aivan
22411: ehdotuksia sen kehittämiseksi ja edistämi- välttämätöntä saada tämän työn taloudelli-
22412: seksi. Vähän myöhemmin komitean tehtävä set edellytykset tarvetta vastaaviksi sekä si-
22413: laajennettiin käsittämään myös kansantajui- ten vakiinnutetuiksi, että pitkäjännitteisten
22414: nen tieteellinen luentotoiminta. Komitea sai toimintasuunnitelmien laatiminen kävisi mah-
22415: työnsä valmiiksi v. 1949, jolloin sen mietintö dolliseksi. Siksi olisikin edellä mainitussa
22416: jätettiin valtioneuvostolle. Laajojen selvitys- komiteamietinnössä esitettävä laki ja asetus
22417: ten ja perustelujen jälkeen komitea ehdot- saatava mitä pikimmin toteutetuiksi. Tämän
22418: taa, että luentotoiminnan ja opintokerhotyön vuoksi esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
22419: avustamisessa siirryttäisiin samantapaiseen toivomuksen,
22420: järjestelmään, joka lakisääteisesti on käy-
22421: tännössä kansanopistojen ja -korkeakoulujen että hallitus viipymättä jättäisi
22422: sekä työväenopistojen kohdalla. Komitean Eduskunnalle esityksen kansantajui-
22423: ehdotuksen mukaan opintokerho tulisi saa- sen tieteellisen luentotoim·innan, opin-
22424: maan valtionavustuksena 60% kirjasto-, tokerhotyön ja näitä työmuotoja oh-
22425: kirjeopisto-, ohjaajan palkkaus- ja vuokra- jaavien kansalaisjärjestöjen valtion-
22426: menoistaan, kuitenkin enintään sellaisesta avustuksen perusteita koskevaksi lain-
22427: summasta, jonka ylimmän rajan opetusminis- säädännöksi.
22428: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
22429:
22430: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen.
22431: 0. Lindblom. Arvo Ahonen. Lyyli Aalto.
22432: 529
22433:
22434: vm,36. - Hemst.mot. N :o 211.
22435:
22436:
22437:
22438:
22439: Rosenberg m. fl.: Angående anslag för anordnande av
22440: vandrande konstutställningar inom landet.
22441:
22442:
22443: Till Riksdagen.
22444:
22445: Offentliga konstsamlingar av betydelse bland folkgrupper, som hittills av olika orsa-
22446: finnes för närvarande i stort sett endast i ker står främmande för konsten.
22447: Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Det öv- För att såvitt möjligt eliminera de risker,
22448: riga Finland har sålunda till stor del inte som helt naturligt förefinnes när det gäller
22449: möjlighet att lära känna våra äldre och att transportera och ställa ut konstverk, bör
22450: yngre konstnärers arbeten. Då därtill endel dessa givetvis försäkras till sitt fulla värde.
22451: av samlingarna i Ateneum på grund av ut- Då det emellertid å andra sidan är uppen-
22452: rymmesbrist är magasinerade, vilket också bart, att ett konstverk i allmänhet är oer-
22453: är fallet med stora delar av Nationalmuseets sättligt, bör största möjliga garantier ges för
22454: skatter, vore det av stor betydelse att stats- att konstverken under transporten och ut-
22455: makten skulle vidtaga lämpliga åtgärder för ställningstiden inte skadas. Att ett dylikt
22456: att regelbundet ställa ut ett värdefullt ur- effektivt arrangemang är möjligt har ju
22457: val av dessa konstskatter för en större all- tidigare anordningar i samband med fin-
22458: mänhet i olika delar av landet. ländska konstutställningar utomlands till
22459: Som läget nu är måste man beklaga att fullo visat.
22460: t. ex. statens konstmuseum i Helsingfors, Föranstaltandet av vandrande konstutställ-
22461: Ateneum, i huvuksak har blivit ett konst- ningar i landsorten skulle otvivelaktigt ut-
22462: museum för huvudstadsborna och att landets göra ett viktigt · led i arbetet för främjandet
22463: förnämsta konstskatter sålunda inte kommer av kulturen.
22464: hela folket till del. Med stöd av vad ovan anförts föreslås,. att
22465: V andrande konstutställningar vore den na- riksdagen ville besluta hemställa,
22466: turligaste formen för att också landsbygdens
22467: invånare skall kunna bli delaktiga av de att regeringen i propositionen an-
22468: värden, som statens konstsamlingar represen- gående statsförslaget för år 1959 måtte
22469: terar. En utställning av värdefulla konst- upptaga ett anslag av 10 m~'ljoner
22470: verk i olika delar av landet skulle säkert mark för anordnandet av vandrande
22471: mötas av stort intresse och bidraga till att konstutställningar inom landet.
22472: väcka och stimulera konstintresset också
22473: Helsingfors den 8 augusti 1958.
22474:
22475: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi.
22476: Kurt Nordfors. Lars Lindeman.
22477: Antti J. Rantamaa. Urho Kulovaara.
22478: Kaarlo Kajatsalo. Georg Backlund.
22479:
22480:
22481:
22482:
22483: 67 E 687/58
22484: 630
22485:
22486: VUI,36. - Toiv.al. N: o 211.
22487: Suomennos.
22488:
22489:
22490:
22491:
22492: Rosenberg ym.: Määrärahasta kie1·tävien taidenäyttelyjen
22493: järjestämiseksi maassa.
22494:
22495:
22496: E d u s k u n n a 11 e.
22497:
22498: Merkityksellisiä julkisia taidekokoelmia on jotka tähän saakka syystä tai toisesta ovat
22499: nykyisin pääasiallisesti vain Helsingissä, jääneet taiteelle vieraiksi.
22500: Turussa ja Tampereella. Muualla Suomessa Jotta mahdollisimman suuressa määrin
22501: ei siten suurelta osalta ole mahdollisuuksia vältyttäisiin niiltä vahingonvaaroilta, joita
22502: oppia tuntemaan vanhempien ja nuorempien aivan luonnollisesti on olemassa taideteoksia
22503: taiteilijottemme töitä. Kun lisäksi osa Ate- kulj.etettaessa ja asetettaessa näytteille, on
22504: neumin kokoelmista tilanpuutteen ta:kia on nämä tietenkin vakuutettava täydestä arvos-
22505: varastoitu, kuten on laita myös Kansallismu- taan. Kun kuitenkin toisaalta on ilmeistä,
22506: seon aarteiden suureksi osaksi, olisi suuri että taideteos yleensä on korvaamaton, on
22507: merkitys sillä, että valtiovalta ryhtyisi sopi- annettava suurimmat mahdolliset takeet siitä,
22508: viin toimenpiteisiin saattaakseen arvokkaan ettei taideteoksia kuljetuksen ja näyttelyn
22509: valikoiman näistä taideaarteista suuremman aikana vahingoiteta. Että sellainen tehokas
22510: yleisön nähtävä:ksi eri puolilla maata. järjestely on mahdollista, sen ovat aikaisem-
22511: Asioiden nykyisellään ollen täytyy valit- mat järjestelyt suomalaisten taidenäyttelyjen
22512: taa, että esim. valtion taidemuseo, Ateneum, yhteydessä ulkomailla täysin osoittaneet.
22513: on pääasiallisesti muodostunut pääkaupunki- Kiertävien taidenäyttelyjen järjestäminen
22514: laisten taidemuseoksi ja että koko kansa ei maaseudulla muodostaisi epäilemättä tärkeän
22515: siten pääse tutustumaan maan parhaimpiin osan kulttuurin edistämistyössä.
22516: taideaarteisiin. Edel·lä esitetyn perusteella .ehdotetaan
22517: Kiertävät taidenäyttelyt olisivat luonnol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
22518: lisin muoto myös maaseudun asukkaiden
22519: saattamiseksi osallisiksi valtion taidekokoel- että hallitus ottaisi vuoden 1959
22520: mien edustamista arvoista. Arvokkaiden taide- tulo- ja menoarvioesitykseensä 10 mil-
22521: teosten näytteillepano eri puolilla maata saisi joonoo markan miiiirärahan kiertä-
22522: varmasti osakseen suurta kiinnostusta ja vai- vien taidenäyttelyjen järjestämiseksi
22523: kuttaisi herättävästi ja elvyttävästi taiteen maassa.
22524: harrastukseen myös niissä väestöryhmissä,
22525: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
22526:
22527: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi.
22528: Kurt Nordfors. Lars Lindeman.
22529: Antti J. Ra.ntamaa. Urho Kulova.ara.
22530: Kaarlo Ka.ja.tsalo. Georg Backlund.
22531: 531
22532:
22533: VIII,37. - Hemst.mot. N: o 212.
22534:
22535:
22536:
22537:
22538: Teir m. fl.: Angående undet·sökning och understödjande av
22539: det folkliga sång- och musiklivet.
22540:
22541:
22542: T i ll R i k s d a g e n.
22543:
22544: Sedan långa tider tillbaka har sång och Alla dylika ideella sammanslutningar har
22545: musik odlats av Finlands folk. Folket har ett gemensamt, och det är att deras ekono-
22546: behövt sången och musiken och behöver dem miska grundval är synnerligen bräcklig." Nu-
22547: fortfarande. Musikkulturen på landsbygden mera är det svårt att få dirigenter och lä-
22548: och i städerna har gamla anor och den har rare utan ersättning, och det är lätt för-
22549: samlat bygdens folk till gemensamma sång- ståeligt. Mycket annat i denna verksamhet
22550: och musikfester. Alltjämt sammankomma fordrar ekonomiskt underlag.
22551: sångkörer och orkestrar till stora gemen- Emedan denna yttringsform av vår kultur
22552: samma fester och konserter, vid vilka det är en värdefull tillgång, som måste tillvara-
22553: folkliga sång- och musiklivet rikligt flödar. tagas och omhuldas, men avsalmaden av eko-
22554: Denna bygdekultur av är stor betydelse, nomiska möjligheter håller på att bringa den
22555: ty den samlar ungdomen kring sköna och att upphöra, borde dessa ideella sammanslut-
22556: höga ideal och ger dess utövare veder- ningars verksamhet och ekonomiska möjlighe-
22557: kvickelse och omväxling. Verksamheten har ter förbättras.
22558: fått karaktären av en folkrörelse, som ut- På grund av det ovan sagda föreslås, att
22559: brett sig både på landet och i städerna. riksdagen måtte besluta hemställa,
22560: Numera har sång- och musikverksamheten
22561: hos oss på en del håll utsträckts att ingå att regeringen skyndsamt måtte låta
22562: i det nordiska samarbetet och på denna undersöka det folkliga sång- och mu-
22563: grund har verksamheten intensifierats. siklivets betingelser och ekonomi i lan-
22564: På den folkliga sångens och musikens om- det och möjligheterna till ett bättre
22565: råde verkar många förbund, körer, orkestrar samordnande av dylika strävanden
22566: och andra sammanslutningar, utan att de samt vilka förutsättningar staten har
22567: ofta har någon kontakt med varandra och att verksamt understöda denna ur-
22568: utan att någon planmässighet förekommer. gamla bygdekultur.
22569: Helsingfors den 12 augusti 1958.
22570:
22571: Grels Teir. J. A. Junga.rå. Arthur Larson.
22572: Ralf Törngren. Bertel Lindh. Georg 0. Ehrnrooth.
22573: Alwar Sundell. Verner Korsbäck. Victor Procope.
22574: Kurt Nordfors.
22575: 532
22576:
22577: VIII,37. - Toiv.al. N:o 212.
22578: Suomennos.
22579:
22580:
22581:
22582:
22583: Teir ym.: Kansan laulu- ja musiikkitoiminnan tutkimisesta
22584: ja tukemisesta.
22585:
22586:
22587: E d u s k u n n a 11 e.
22588:
22589: Jo kaukaisista ajoista on Suomen kansa telmallisuuden usein kuitenkin kokonaan
22590: harrastanut laulua ja soittoa. Kansa on puuttuessa.
22591: tarvinnut laulua ja soittoa ja tarvitsee sitä Kaikille sanotunlaisille aatteellisille yh-
22592: jatkuvasti. Maaseudun ja kaupunkien mu- teenliittymille on yhteistä se, että niiden
22593: siikinharrastuksella on vanhat perinteet ja taloudellinen pohja on erittäin heikko. Ny-
22594: se on koonnut seudun asukkaat yhteisiin kyään on vaikeata saada ilmaisia johtajia
22595: laulu- ja soittojuhliin. Yhä edelleen kokoon- ja opettajia, ja se on helposti ymmärrettä-
22596: tuvat laulukuorot ja orkesterit suuriin yh- vissä. Tässä toiminnassa on paljon muuta-
22597: teisiin laulujuhliin ja konsertteihin, joissa kin, mikä kysyy taloudellista pohjaa.
22598: kansanomainen laulu- ja musiikkielämä rik- Koska tämä kulttuurimme ilmenemismuoto
22599: kaana pulppuaa. on yksi sen arvokas puoli, jota on valvottava
22600: Tämä kansansivistyksen haara merkitsee ja vaalittava, mutta jonka taloudellisten
22601: paljon, sillä se kokoaa nuorison kauniiden mahdollisuuksien puuttuminen uhkaa lopet-
22602: ja korkeiden ihanteiden piiriin ja antaa taa, olisi näiden aatteellisten yhteenliitty-
22603: sille ja kaikille muillekin sen harjoittajille mien toimintaa ja taloudellisia mahdolli-
22604: virkistystä ja vaihtelua. Toiminta on saanut suuksia parannettava.
22605: kansanliikkeen luonteen, joka on levinnyt Edellä sanotun perusteella ehdotetaan
22606: sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Se on eduskunnan päätettäväksi toivomus,
22607: sitä paitsi omiaan herättämään kansan ja
22608: erikoisesti nuorison kiinnostusta kauneusar- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
22609: voihin. taisi maan kansanomaisen laulu- ja
22610: Nykyisin on laulu- ja musiikkitoiminta musiikkielämän edellytykset ja talou-
22611: meillä eräällä taholla ulottunut myös muihin den sekä sellaisten pyrintöjen parem-
22612: pohjoismaihin, ja sellainen vuorovaikutus on man yhteistyön mahdollisuudet sa-
22613: tehnyt toiminnan voimaperäisemmäksi. moin kuin sen, mitä mahdollisuuksia
22614: Kansanomaisen laulun ja musiikin alalla ja edellytyksiä valtiolla on tehokkaasti
22615: toimivat monet erilaiset yhdistykset, kuorot, tukea tätä ikivanhaa kansankulttuu-
22616: orkesterit ja muut yhteenliittymät, niiden rw.
22617: keskisen kosketuksen samoin kuin suunni-
22618: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
22619:
22620: Grels Teir. J. A. Jungarå. Arthur Larson.
22621: Ralf Törngren. Bertel Lindh. Georg 0. Ehrnrooth.
22622: Alwar Sundell. Verner Korsbäck Victor Procope.
22623: Kurt Nord.fors.
22624: 533
22625:
22626: VIII,38. - Toiv.al. N: o 213.
22627:
22628:
22629:
22630: V. K. Turunen ym.: Maaseudun teatterihat·rastusten kehit-
22631: tämisestä.
22632:
22633:
22634: E d u s k u n n a 11 e.
22635:
22636: Valtioneuvosto asetti vuonna 1953 komi- jan tutkimustyön ulottaen sen aina läntisiin
22637: tean tutkimaan maaseutuväestön teatterihar- naapurimaihimme Ruotsiin ja Norjaan. Tär-
22638: rastuksen kehittämistä ja syventämistä kos- keimpänä pidettiin selvityksen suorittamista
22639: kevia kysymyksiä sekä tekemään ehdotuksia siitä, missä määrin nykyiset ammattiteatterit
22640: maaseudun teatteritarpeen tyydyttämiseksi, lisätyn teatterimäärärahan turvin voisivat
22641: maan eri puolilla toimivien valtionapua naut- laajentaa kiertuetoimintaansa ja olisiko
22642: tivien teattereiden toiminnan vakiinnuttami- ammattiteattereiden rinnalle perustettava eri-
22643: seksi, seuranäyttämötoiminnan elvyttämiseksi tyinen valtakunnallinen kiertueteatteri, joka
22644: ja niin sanotun kiertuetoiminnan järjestämi- esiintyisi sellaisilla seuduilla, mihin nykyiset
22645: seksi. teatterit eivät voi ulottaa toimintaansa. Ko-
22646: Komitean mietintö valmistui vuoden 1956 mitean oli myös selvitettävä seuranäyttämö-
22647: alkupuolella ja jätettiin opetusministeriölle toimintaan liittyvät kysymykset todettuaan,
22648: mainitun vuoden helmikuus-aa. Mietinnön joh- että seuranäyttämötoiminta on tätä nykyä
22649: danto-osan perusteluissa mainittiin mm. seu- maaseutunuorison taideharrastuksista yleisin
22650: raavaa: ,Jo kauan aikaa on asiaa tuntevan ja suosituin, samalla kun todettiin maaseu-
22651: teatteriväen parissa oltu tietoisia siitä ase- dun näyttämöharrastusten olevan hedelmälli-
22652: masta, jossa syrjäinen maaseutu on korkea- senä maaperänä ja voimanlähteenä korkeam-
22653: tasoiseen näyttämötaiteeseen nähden. Nyky- mmekin henkisille ja käytännöllisille harras-
22654: aikaisen elämänmuodon levitessä yhä kau- tuksille.
22655: kaisempiin seutuihin ja tarjotessa yhä laa- Komitean mietinnön ja siihen liittyvien
22656: jemmille ihmisjoukoille tilaisuuden osallistua käytännöllisten ehdotusten valmistumisesta
22657: monipuoliseen harrastustoimintaan ja rik- on jo kulunut kaksi ja puoli vuotta, mutta
22658: kaampaan elämäntapaan on teatteri jäänyt ainakaan ulospäin ni1kyviä toimenpiteitä ei
22659: jälkeen kevyempien huvittelumuotojen valla- se ole aiheuttanut hallituksen taholla. Liioin
22660: tessa itselleen maaperää. Suurin osa maaseu- eivät teatteritoimintaan liittyvät varsin niu-
22661: tua on teatteriin nähden edelleen tilapäisten kat määrärahat ole saaneet toivottua lisäystä.
22662: kiertueiden varassa, joiden lukumäärä viime Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
22663: vuosina on suuresti vähentynyt ja joista kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
22664: ainakin osa on taiteellisesti sen tasoista, ettei syttäväksi toivomuksen,
22665: niiden toiminta olisi suotavaa. Maaseudun
22666: teatterit harjoittavat kyllä kiertuetoimintaa, että hallitus kiirehtisi Maaseudun
22667: mutta vain rajoitetuilla alueilla ja siinäkin teatterikomitean mietinnössä (v. 1956)
22668: esiintyy vaikeuksia, jotka käyvät ylivoimai- ehdotettuja toimenpiteitä maaseudun
22669: siksi sekä henkilökunnalle että teattereille." teatteriharrastuksen kehittämiseksi ja
22670: Tältä pohjalta lähtien komitea suoritti Jaa- syventämiseksi.
22671: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
22672:
22673: Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto.
22674: Irma Torvi. K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen.
22675: Meeri Kalavainen. Erkld Tuuli. Sulo Hostila.
22676: Eino Raunio. Veikko Helle. Ensio Partanen.
22677: Onni Hiltunen. Lars Lindeman.
22678: VII1,39. - Toiv.a.l. N: o 214.
22679:
22680:
22681:
22682:
22683: V. K. Turunen ym.: Pokjois-Karjalan musiikkiopiston perus-
22684: tamisesta Joensuussa sijaitsevan Itä-Suomen seminaarin
22685: ykteyteen.
22686:
22687:
22688: E d u s k u n n a ll e.
22689:
22690: Viitaten 18 pa1vana helmik:uuta v. 1956 että kallitus ryktyisi toimenpiteisiin
22691: jätettyyn toiv<mJ.usaloitteen n: o 155 peruste- Pokjois-KMjalan musiikkiopiston pe-
22692: luihin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 1·ustamiseksi Joensuussa sijtliitsevan
22693: hyväksyttäväksi toivomukflen, Itä-Suomen seminaa,rin ykteyteen.
22694: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
22695:
22696: Varma K. Tlll'Ullen. Antti Kukkonen.
22697: 535
22698:
22699: Vlfi,40. - Toiv.al. N: o 215.
22700:
22701:
22702:
22703:
22704: Jtalavainen ym.: Esityksen. antamisesta uudeksi kirjastolaiksi.
22705:
22706:
22707: E d u s k u n n a ll e.
22708:
22709: V. 1949 jätettiin valtioneuvostolle kirjas- Kansankirjastolain epäoikeudenmukaisuus
22710: tolainsäädännön uudistamista varten v. 1946 on suurin kaupunkien ja kauppalain koh-
22711: asetetun komitean mietintö ja siihen sisäl- dalla. Mutta kirjastotoiminnan kehitystä jar-
22712: tyvä ehdotus uudeksi kirjastolaiksi. Hallitus ruttava vaikutus tuntuu kuitenkin pahim-
22713: ei kuitenkaan ole tähän mennessä eduskun- pana varsinaisella maaseudulla, koska maa-
22714: nalle antanut esitystä v. 1928 säädetyn, mo- laiskunnat eivät muiden lakisääteisten meno-
22715: nessa suhteessa vanhentuneen kansankirjasto- jen rasittamina katso voivansa kehittää kir-
22716: lain uudistamiseksi. jastotoimintaa nykyisen lain· pohjalla ajan
22717: Lainuudistuksen lykkääntyessä vuodesta vaatimuksia vastaavalla tavalla. Kirjasto- ja
22718: toiseen voimassa olevan kansankirjastolain lukusalitoiminnan avulla voidaan tehokkaasti
22719: säännöksiin sisältyvä epäoikeudenmukaisuus ja suhteellisen halvoin kustannuksin elvyttää
22720: ja sen kirjastotoiminnan kehitystä jarrut- maaseudun sivistyselämää ja tukea muun
22721: tava vaikutus on tullut yhä ilmeisemmäksi. kasvatus- ja nuorisotoiminnan pyrkimyksiä.
22722: Lainuudistuksen välttämättömyyden ja kii- Kirjastojen hyväksi olisi tällöin voitava uh-
22723: reellisyyden puolesta puhuvat monet tärkeät rata enemmän varoja, mikä puolestaan vaa-
22724: näkökohdat. tii valtionavun ylärajan poistamista tai ai-
22725: Kirjastomenot ovat vuodesta 1928 lähtien nakin korottamista. Kirjastolain uudistamis-
22726: nousseet n. 45-kertaiseksi. Valtionapu ei ole kysymys on täten suurelta osalta maaseudun
22727: vastaavasti noussut, vaan on alentanut kau- sivistyskysymys.
22728: punkien, kauppalain ja suurten maalaiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22729: tien valtionavun enimmäkseen niin mitättö- kunnan hyväksyttäväksi toivomukSen,
22730: mäksi, että se on enää vain muodollista laa-
22731: tua. On epäoikeudenmukaista, että laaja- että hallitus viipymättä antaisi
22732: alainen kirjastotoiminta asetetaan poikkeus- Eduskunnalle esityksen uudeksi kir-
22733: asemaan valtionavustusta kasvatus- ja kan- jastolaiksi.
22734: sansivistystoiminnalle jaettaessa.
22735: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
22736:
22737: Meeri Jtalavainen. Anni Flinck. 0. Lindblom.
22738: Lempi Lehto. Arvo Tuominen. Sulo Hostila.
22739: 536
22740:
22741: vm,41. - Toiv.al. N: o 216.
22742:
22743:
22744:
22745:
22746: Rosnell ym.: Kirjastolainsäädännön uudistamisesta.
22747:
22748:
22749: E d u s k u n n a ll e.
22750:
22751: Jo vuonna 1949 valmistui komitean mie- teisten menojen rasittamina eivät kykene
22752: tintö kirjastolainsäädännön uudistamiseksi. kirjastotoimintaansa kehittämään ajan vaati-
22753: Hallitus ei kuitenkaan ole antanut esitystä musten mukaisesti. Seurauksena on maalais-
22754: v. 1928 annetun vanhentuneen kansankir- kirjastojen heikko taso. Varsinkin maaseu-
22755: jastolain muuttamiseksi, vaikka uuden lain dun kansansivistystyön harjoittamisen ja
22756: aikaansaaminen olisi välttämätöntä, sillä maaseudun nuorison viihtymisenkin kannalta
22757: maamme kansankirjastolain kehitys on ·jo uuden kirjastolain säätäminen olisi tärkeä
22758: pitkät ajat ollut pysähdyksissä. Edellyt:?k- kulttuuripoliittinen toimenpide.
22759: set menestykselliselle kirjastotoiminnalle ovat Edellä olevaan viitat€n ehdotamme kun-
22760: varsin puutteellisia, mm. uudet kirjahankin- nioittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväk"li toi-
22761: nat ovat vähäisiä. vomuksen,
22762: Kansankirjastolain epäoikeudenmukaisuus
22763: on suurin kaupunkien ja kauppalain koh- että hallitus kiireellisesti antaisi
22764: dalla, mutta sen kirjastotoiminnan kehitystä Eduskunnalle esityksen kirjastolain-
22765: jarruttava vaikutus tuntuu kuitenkin pahim- säädännön uudistamiseksi.
22766: pana maalaiskunnissa, jotka muiden lakisää-
22767: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
22768:
22769: ~a Rosnell. Elli Stenberg. Pentti Liedes.
22770: Irma Torvi. Matti Koivunen. Kaino Haapanen.
22771: 537
22772:
22773: vm,42. - Hemst.mot. N:o 217.
22774:
22775:
22776:
22777:
22778: Teir m. fl.: Angående undersökning av möjligheterna att
22779: utdela filmpris eller filmstipendier.
22780:
22781:
22782: T i 11 R i k s d a g e n.
22783:
22784: Utvecklingen hos oss liksom överallt i de nödvändigheten av att statsmakten visar
22785: civiliserade länderna har lett därhän, att filmverksamheten det intresse den förtjänar.
22786: filmen numera intager en central plats i 1 Italien är filmundervisning obligatorisk i
22787: samhällslivet. Både som undervisnings- och folkskolorna och i Sverige och Danmark har
22788: underhållningsmedel har filmen nu sin givna på statsmaktens försorg inrättats filmarkiv
22789: roll inom vårt kulturliv. Varje år besöker och filmbibliotek. Även i andra Iänder un-
22790: över 30 miljoner människor våra biografer, derstöder staten på olika sätt filmverksam-
22791: och det är främst ungdomen, som drages till heten.
22792: biograflokalerna. Filmen har ett stort in- Den aUra viktigaste åtgärden skulle vara
22793: flytande på vår ungdoms uppfostran och att grunda ett filmarkiv, där de värdefulla
22794: utveckling. De ovannämnda biografbesökarna filmerna skulle uppbevaras. 1 detta arkiv
22795: erlägger årligen över 1 000 miljoner mark i skulle även samlas alla filmartiklar, böcker,
22796: skatt till statskassan. tidskrifter, bilder och annat, som berör film-
22797: Ofta framföres klagomål över att under- verksamheten.
22798: målig film förevisas. Detta är ett beklagligt När en utländsk film fås till landet måste
22799: faktum och det gäller både inhemsk och ut- inportören förbinda sig att efter en viss tid
22800: ländsk film. När det gäller att förbättra den bevisligen förstöra filmen. Ifall vi skulle ha
22801: inhemska filmens kvalitet har egentligen in- ett filmarkiv kunde tillstånd erhållas att få
22802: genting gjorts från statsmaktens sida. Ge- uppbevara filmen i arkivet, om den icke före-
22803: nom filmcensureringen har dock mycket av- visas i kommersiellt syfte. Ofta har en film
22804: värjts, men ingenting har gjorts för att för- en mycket stor kulturell och social betydelse
22805: söka förbättra filmen förrän den är inspelad. och det är ren vanvård att nödgas förstöra
22806: 1 detta nu finnes det ingen möjlighet att dylika filmer. En sådan film är ju ett värde-
22807: utbilda sig inom och för filmbranchen i fullt studieobjekt bl. a. för dem, som ger sig
22808: vårt land. Genom att grundlägga en dylik in på filmbanan.
22809: verksamhet skulle man också bidraga till att 1 detta nu kan vi ej i studiesyfte till Fin-
22810: skapa möjligheter till filmstudier och sålunda land få låna en film från ett filmarkiv i ut-
22811: kunna höja den artistiska nivån och skapa landet, emedan vi själva icke äger ett dylikt
22812: bättre filmer. Då det årligen inflyter mycket arkiv. Om vi däremot skulle äga ett filmar-
22813: pengar till statskassan från biografbesöken, kiv skulle denna möjlighet förefinnas och
22814: borde också ett rimligt statsunderstöd kunna detta vore av stor betydelse för filmstudierna
22815: beviljas för att utveckla och höja filmverk- i hemlandet. Filmarkivet skulle komma att
22816: samheten. Om exempelvis ett belopp, som intaga en central plats i allt som rör film-
22817: motsvarar en procent av de årligen infly- verksamheten.
22818: tande skatterna, skulle anslås för detta ända- Vår inhemska filmverksamhet och vårt kul-
22819: mål, skulle en god början vara gjord. Detta turliv behöver ett filmarkiv. Från detta ar-
22820: anslag skulle användas för att grunda och kiv kunde exempelvis ungdomsföreningar och
22821: upprätthålla ett filmarkiv och för att utdela andra kulturella sammanslutningar få låna
22822: filmpris eller filmstipendier åt förtjänta inhemska filmer. Sin viktigaste uppgift
22823: skådespelare, regissörer, författare och foto- skulle arkivet dock erhålla som en härd för
22824: grafer. studier rörande filmverksamheten hos oss
22825: Utomlands har man för länge sedan insett och i utlandet.
22826: 68 E 687/58
22827: 038 VIII,42. - Elokuva.palldnnot ja. -stipendit.
22828:
22829:
22830: Vid grundandet av ett :filmarkiv kunde att regeringe-n skyndsamt måtte
22831: dess skötsel anförtros exempelvis ledningen låta undersöka möjligheterna att årli-
22832: :för Ateneum. gen utdela filmpris eller filmstipendier
22833: På grund av det ovan sagda och emedan Wl därtill förtjänta inhemska skåde-
22834: ett nödvändigt kulturellt behov i saken krä- spelare, regissörer, författare och foto-
22835: ver det, :föreslås, att riksdagen måtte be- grafer.
22836: sluta hemställa,
22837: Helsingfors den 12 augusti 1958.
22838:
22839: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Arthur La.rson.
22840: 539
22841:
22842: VDI,42. - Toiv.al. N":o 217.
22843: S1tomennos.
22844:
22845:
22846:
22847:
22848: Teir ym. : Elokuvapalkintojen ja -stipendien jakami3ta kos-
22849: kevien mahdolli3uuksien tutkimisesta.
22850:
22851:
22852: E d u s k u n n a 11 e.
22853:
22854: Kehitys on meillä kuten kaikkialla muual- seen ja elokuvapalkintojen tai -stipendien
22855: lakin sivistyneissä maissa vienyt siihen, että jakamiseen ansioituneille näyttelijöille, ohjaa-
22856: elokuvalla on nyttemmin keskeinen asema jille, kirjailijoille ja valokuvaajiJle.
22857: yhteiskuntaelämässä. Elokuvdla on nyt sekä Ulkomailla on jo kauan sitten havaittu
22858: opetus- että ajanvietevälineenä määrätty välttämättömäksi, että valtiovalta osoittaa
22859: osansa kulttuurielämässämme. Joka vuosi elokuvatoiminnalle sen ansaitsemaa huomiota.
22860: käy elokuvateattereissamille yli 30 miljoonaa Italiassa on elokuvaopetus pakollinen kansa-
22861: ihmistä, ja elokuvateatterihuoneistot vetävät kouluissa ja Ruotsissa ja Tanskassa on valtio-
22862: puoleensa lähinnä nuorisoa. Elokuvalla on vallan toimesta perustettu elokuva-arkistoja
22863: suuri vaikutus nuorisomme kasvatukseen ja ja -kirjastoja. Myös muissa maissa valtio tu-
22864: kehitykseen. Näiden 30 miljoonan elokuvissa kee eri tavoin elokuvatoimintaa.
22865: kävijän kautta maksetaan vuosittain valtion- Kaikkein tärkein toimenpide olisi elokuva-
22866: kassaan verona yH 1 000 miljoonaa markkaa. arkiston perustaminen, jossa säilytettäisi'in
22867: Usein on esitetty valituksia siitä, että esi- arvokkaita elokuvia. Tähän arkistoon voitai-
22868: tetään ala-arvoisia elokuvia. On valitettava siin myös koota kaikki elokuva-artikkelit,
22869: tosiasia, että kysymys on sekä kotimaisista kirjat, aikauslehdet, kuvat ja muut seUai-
22870: että ulkomaisista elokuvista. Kysymyksen set, jotka koskevat elokuvatoimintaa. Elo-
22871: ollessa kotimaisen elokuvan laadun paranta- kuva-arkisto tulisi saamaan keskeisen sijan
22872: misesta ei valtiovallan taholta ole tehty var- kaikessa, mikä koskee elokuvaa.
22873: sinaisesti mitään. Elokuvasensuurin avulla Kun ulkomainen elokuva saadaan maahan,
22874: on tosin pa>1jon huonoa torjuttu, mutta mi- täytyy tuottajan sitoutua määrätyn ajan
22875: tään ei ole tehty elokuvan parantamiseksi kuluttua todistettavasti hävittämään :filmi.
22876: ennen sen valmistamista. Jos meillä olisi elokuva-arkisto, voitaisiin
22877: Tällä hetkellä ei ole maassamme mitään myöntää lupa elokuvan säilyttämiseen arkis-
22878: mahdollisuutta koulutuksen saamiseen elo- tossa, el,lei sitä esitetä kaupallisessa tarkoi-
22879: kuva-alalla. Tällaisen toiminnan perustami- tuksessa. Usein elokuvalla on suuri sivistyk-
22880: seHa myötävaikutettaisiin myös mahdolli- sellinen ja sosiaalinen merkitys, ja on suo-
22881: suuksien luomiseen elokuvaopinnoille ja siten rastaan anteeksiantamatonta, että sellaisia
22882: voitaisiin korottaa taiteellista ta>soa ja luoda elokuvia on hävitettävä. Sellainen elokuva-
22883: parempia elokuvia. Kun elokuvissa kävijöiltä han on arvokas tutkimuskohde mm. niille,
22884: vuosittain virtaa valtion kassaan paljon jotka antautuvat elokuva-alalle. Tällä het-
22885: rahaa, pitäisi myös voida myöntää kohtuul- kellä emme voi opintotarkoituksessa lainata
22886: lista valtionavustusta elokuvatoiminnan ke- :filmiä ulkomaisesta elokuva-arkistosta, koska
22887: hittämiseksi ja kohottamiseksi. Jos esi- meillä itsellämme ei ole sellaista arkistoa. Jos
22888: merkiksi summa, joka vastaa 1 % vuo- sitävastoin meillä olisi elokuva-arkisto, olisi
22889: sittain kertyvistä veroista merkittäisiin tällainen mahdollisuus olemassa ja se olisi
22890: tähän tarkoitukseen, olisi päästy hyvään a>l- suurimerkityksellinen elokuvaopinnoille koti-
22891: kuun. Tämä määräraha olisi käytettävä elo- maassa. Elokuva-arkisto saisi keskeisen ase-
22892: kuva-arkiston perustamiseen ja ylläpitämi- man kaikessa, mikä kookee elokuvatoimintaa.
22893: 540 VIII,42. - Elokuvapalkinnot ja -stipendit.
22894:
22895:
22896: Kotimainen .elokuvatoiruintamme ja kult- Edellä esitetyn perusteella ja koska kysy-
22897: tuurielämämme tarvitsee elokuva-arkiston. myksessä on välttämätön kulttuuritarve, eh-
22898: Tästä arkistosta voisivat nuorisojärjestöt ja dotetaan. eduskunnan päätettäväksi toivomus,
22899: muut sivistysjärjestöt saada lainaksi kotimai-
22900: sia :filmejä. Tärkeimmän tehtävänsä arkisto että hallitus kiireellisesti tutkitut-
22901: kuitenkin saisi kotimaista ja ulkomaista elo- taisi mahdollisuudet elokuvapalkinto-
22902: kuvatoimintaa koskevien opintojen ahjona. jen tai -apurahojen jakamiseksi vuosit-
22903: Elokuva-arkistoa perustettaessa voitaisiin tain ansioituneille kotimaisille näytte-
22904: sen hoito uskoa esimerkiksi Ateneumin joh- lijö~1le, ohjaajille, kirjailijoille ja va-
22905: dolle. lokuvaajille.
22906: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
22907:
22908: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Arthur Larson.
22909: 541
22910: Vfii,43. - Hemst.mot. N: o 218.
22911:
22912:
22913:
22914:
22915: Teir m. fl.: Angående inrättande av ett filmarkiv.
22916:
22917:
22918: Till Riksdagen.
22919:
22920: Utvecklingen hos oss liksom överallt i de Utomlands har man för länge sedan insett
22921: civiliserade länderna har lett därhän, att nödvändigheten av att statsmakten visar
22922: filmen numera intager en central plats i filmverksamheten det intresse den förtjänar.
22923: samhällslivet. Både som undervisnings- och I Italien är filmundervisning obligatorisk i
22924: underhållningsmedel har filmen nu sin givna folkskolorna och i Sverige och Danmark har
22925: roll inom vårt kulturliv. Varje år besöker på statsmaktens försorg inrättats filmarkiv
22926: över 30 miljoner människor våra biografer, och filmbibliotek. Ä ven i andra Iänder un-
22927: och det är främst ungdomen, som drages tili derstöder staten på olika sätt filmverksam-
22928: biograflokalerna. Filmen har ett stort infly- heten.
22929: tande på vår ungdoms uppfostran och ut- Den allra viktigaste åtgärden skulle vara
22930: veckling. De ovannämnda biografbesökarna att grunda ett filmarkiv där de värdefulla
22931: erlägger årligen över 1 000 miljoner mark i filmerna skulle uppbevaras. I detta arkiv
22932: skatt tili statskassan. skulle även samlas alla filmartiklar, böcker,
22933: Ofta framföres klagomål över att under- tidskrifter, bilder och annat, som berör film-
22934: målig film förevisas. Detta är ett beklagligt verksamheten.
22935: faktum och det gäller både inhemsk och När en utländsk film fås till landet måste
22936: utländsk film. När det gäller att förbättra importören förbinda sig att efter en viss tid
22937: den inhemska filmens kvalitet har egentligen bevisligen förstöra filmen. Ifall vi skulle ha
22938: ingenting gjorts från statsmaktens sida. ett filmarkiv kunde tillstånd erhållas att få
22939: Genom filmcensureringen har dock mycket uppbevara filmen i arkivet, om den icke
22940: avvärjts, men ingenting har gjorts för att förevisas i kommersiellt syfte. Ofta har en
22941: försöka förbättra filmen förrän den är in- film en mycket stor kulturell och social be-
22942: spelad. tydelse och det är ren vanvård att nödgas
22943: I detta nu finnes det ingen möjlighet att förstöra dylika filmer. En sådan film är ju
22944: utbilda sig inom och för filmbranschen i ett värdefullt studieobjekt bl. a. för dem,
22945: vårt land. Genom att grundlägga en dylik som ger sig in på filmbanan.
22946: verksamhet skulle man också bidraga till att
22947: skapa möjligheter tili filmstudier och så- I detta nu kan vi ej i studiesyfte tili Fin-
22948: lunda kunna höja den artistiska nivån och land få låna en film från ett filmarkiv i
22949: skapa bättre filmer. Då det årligen inflyter utlandet, emedan vi själva icke äger ett dy-
22950: mycket pengar till statskassan från biograf- likt arkiv. Om vi däremot skulle äga ett
22951: besöken, borde också ett rimligt statsunder- filmarkiv skulle denna möjlighet förefinnas
22952: stöd kunna beviljas för att utveckla och höja och detta vore av stor betydelse för film-
22953: filmverksamheten. Om exempelvis ett be- studierna i hemlandet. Filmarkivet skulle
22954: lopp, som motsvarar en procent av de årligen komma att intaga en central plats i allt, som
22955: inflytande skatterna skulle anslås för detta rör filmverksamheten.
22956: ändamål, skulle en god början vara gjord. Vår inhemska filmverksamhet och vårt
22957: Detta anslag skulle användas för att grunda kulturliv behöver ett filmarkiv. Från detta
22958: och upprätthålla ett filmarkiv och för att arkiv kunde exempelvis ungdomsföreningar
22959: utdela filmpris eller filmstipendier åt för- och andra kulturella sammanslutningar få
22960: tjänta skådespelare, regissörer, författare och låna inhemska filmer. Sin viktigaste upp-
22961: fotografer. gift skulle arkivet dock erhålla som en härd
22962: 542 Vni,43. - Elokuva-arkisto.
22963:
22964:
22965: :för studier rörande :filmverksamheten hos oss ver det, :föreslås, att riksdagen måtte besluta
22966: och i utlandet. hemställa,
22967: Vid grundandet av ett :filmarkiv kunde
22968: dess skötsel an:förtros exempelvis ledningen att regeringen skyndsamt måtte gå
22969: :för Ateneum. i författning om, att ett filmarkiv in-
22970: På grund av det ovan sagda och emedan 1·ättas i landet.
22971: ett nödvändigt kulturellt behov i saken krä-
22972: Helsing:fors den 12 augusti 1958.
22973:
22974: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Arthur Larson.
22975: 543
22976:
22977: VIU,43. - Toiv.a.l. N: o 218.
22978: Suomennos.
22979:
22980:
22981:
22982:
22983: Teir ym. : Elokuva-arkiston perustamisesta.
22984:
22985:
22986: E d u s k u n n a 11 e.
22987:
22988: Kehitys on meillä kuten kaikkialla muual- Ukomailla on jo kauan sitten havaittu
22989: lakin sivistyneissä maissa vienyt siihen, että välttämättömäksi, että valtiovalta osoittaa
22990: elokuvalla on nyttemmin keskeinen asema elokuvatoiminnalle sen ansaitsemaa huomiota.
22991: yhteiskuntaelämässä. Elokuvalla on nyt sekä Italiassa on elokuvaopetus pakollinen kansa-
22992: opetus- että ajanvietevälineenä määrätty kouluissa ja Ruotsissa ja Tanskassa on valtio-
22993: osansa kulttuurielämässämme. Joka vuosi vallan toimesta perustettu elokuva-arkistoja
22994: käy elokuvateattereissamme yli 30 miljoonaa ja -kirjastoja. Myös muissa maissa valtio tu-
22995: ihmistä, ja elokuvateatterihuoneistot vetävät kee eri tavoin elokuvatoimintaa.
22996: puoleensa lähinnä nuorisoa. Elokuvalla on Kaikkein tärkein toimenpide olisi elokuva-
22997: suuri vaikutus nuorisomme kasvatukseen ja arkiston perustaminen, jossa säilytettäisiin
22998: kehitykseen. Näiden 30 miljoonan elokuvissa arvokkaita elokuvia. Tähän arkistoon voitai-
22999: kävijän kautta maksetaan vuosittain valtion- siin myös koota kaikki elokuva-artikkelit,
23000: kassaan verona yli 1 000 miljoonaa markkaa. kirjat, aikakauslehdet, kuvat ja muut sellai-
23001: Usein on esitetty valituksia siitä, että esi- set, jotka koskevat elokuvatoimintaa. Elo-
23002: tetään ala-arvoisia elokuvia. On valitettava kuva-arkisto tulisi saamaan keskeisen sijan
23003: tosiasia, että kysymys on sekä kotimaisista kaikessa, mikä koskee elokuvaa.
23004: että ulkomaisista elokuvista. Kysymyksen Kun ulkomainen elokuva saadaan maahan,
23005: ollessa kotimaisen elokuvan laadun paranta- täytyy tuottajan sitoutua määrätyn ajan
23006: misesta ei valtiovallan taholta ole tehty var- kuluttua todistettavasti hävittämään filmi.
23007: sinaisesti mitään. Elokuvasensuurin avulla Jos meillä olisi elokuva-arkisto, voitaisiin
23008: on tosin paljon huonoa torjuttu, mutta mi- myöntää lupa elokuvan säilyttämiseen arkis-
23009: tään ei ole tehty elokuvan parantamiseksi tossa, ellei sitä esitetä kaupallisessa tarkoi-
23010: ennen sen valmistamista. tuksessa. Usein elokuvalla on suuri sivistyk-
23011: Tällä hetkellä ei ole maassamme mitään sellinen ja sosiaalinen merkitys, ja on suo-
23012: mahdollisuutta koulutuksen saamiseen elo- rastaan anteeksiantamatonta, että sellaisia
23013: kuva-alalla. Tällaisen toiminnan perustami- elokuvia on hävitettävä. Sellainen elokuva-
23014: sella myötävaikutettaisiin myös mahdolli- han on arvokas tutkimuskohde mm. niille,
23015: suuksien luomiseen elokuvaopinnoille ja siten jotka antautuvat elokuva-alalle. Tällä het-
23016: voitaisiin korottaa taiteellista tasoa ja luoda kellä emme voi opintotarkoituksessa lainata
23017: parempia elokuvia. Kun elokuvissa kävijöiltä filmiä ulkomaisesta elokuva-arkistosta, koska
23018: vuosittain virtaa valtion kassaan niin paljon meillä itsellämme ei ole sellaista arkistoa.
23019: rahaa, pitäisi myös voida myöntää kohtuul- Jos sitävastoin meillä olisi elokuva-arkisto,
23020: lista valtionavustusta elokuvatoiminnan ke- olisi tällainen mahdollisuus olemassa ja se
23021: hittämiseksi ja kohottamiseksi. Jos esimer- olisi suurimerkityksellinen elokuvaopinnoille
23022: kiksi summa, joka vastaa yhtä prosenttia, kotimaassa. Elokuva-arkisto saisi keskeisen
23023: vuosittain kertyvistä veroista merkittäisiin aseman kaikessa, mikä koskee elokuvatoimin-
23024: tähän tarkoitukseen, olisi päästy hyvään al- taa.
23025: kuun. Tämä määräraha olisi käytettävä elo- Kotimainen elokuvatoimintamme ja kult-
23026: kuva-arkiston perustamiseen ja ylläpitämi- tuurielämämme tarvitsee elokuva-arkiston.
23027: seen ja elokuvapalkintojen tai -stipendien Tästä arkistosta voisivat nuorisojärjestöt ja
23028: jakamiseen ansioituneille näyttelijöille, ohjaa- muut sivistysjärjestöt saada lainaksi kotimai-
23029: jille, kirjailijoille ja valokuvaajille. sia filmejä. Tärkeimmän tehtävänsä arkisto
23030: 644 VIII,43. - Elokuva-arkisto.
23031:
23032:
23033: kuitenkin saisi kotimaista ja ulkomaista elo- dotetaan eduskunnan päätettäväksi toivo-
23034: kuvatoimintaa koskevien opintojen ahjona. mus,
23035: Elokuva-arkistoa perustettaessa voitaisiin
23036: sen hoito uskoa esimerkiksi Ateneumin joh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23037: dolle. toimenpiteisiin elokuva-arkiston pm·us-
23038: Edellä esitetyn perusteella ja koska kysy- tamiseksi maahan.
23039: myksessä on välttämätön kulttuuritarve, eh-
23040: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
23041:
23042: Grels Teir. Georg C. Ehrnrooth. Arthur Larson.
23043: 545
23044:
23045: VIU,44.- Toiv.al. N:o 219.
23046:
23047:
23048:
23049:
23050: V. A. Virtanen ym.: Olavinlinnan korjaustöiden suoritta-
23051: misesta.
23052:
23053:
23054: Eduskunnalle.
23055:
23056: Olavinlinna on maamme parhaiten säily- tamiseen. Nyt olisi kuitenkin kiireellisesti
23057: neitä historiallisia muistomerkkejä. Kun Ola- ryhdyttävä toimenpiteisiin Olavinlinnan pe-
23058: vinlinna lisäksi sijaitsee sisävesiliikenteen rusteellisen korjaustyön aikaasaamiseksi en-
23059: keskuksessa Savonlinnassa, on linnasta muo- nenkuin se on liian myöhäistä, sillä ajan
23060: dostunut sangen suosittu matkailunähtävyys. hammas tekee 'armotta työtään.
23061: Niinpä vuosittain Olavinlinnassa kävijöiden Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus-
23062: määrä nousee 60 000-70 000 matkailijaan, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23063: joukossa huomattava määrä ulkomaalaisia.
23064: Valtiovallan taholta ei edelläolevasta huoli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23065: matta ole kiinnitetty riittävää huomiota Ola- toimenpiteisiin Olavinlinnassa välttä-,
23066: vinlinnan kunnostamiseen. Varat ovat hu- mättömiksi katsottavien korjaustöiden
23067: venneet rintamailla olevien linnojen kunnos- suorittamiseksi.
23068: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
23069:
23070: Viljo Virtanen. Matti Miikki. A. F. Airo.
23071: K. F. Haapasalo. Niilo Niemiilen. Esu Niemelä.
23072: Onni Mannila. Aili Siiskonen. Sylvi Balinen.
23073: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. A. Härkönen.
23074:
23075:
23076:
23077:
23078: 69 E 687/58
23079: 546
23080:
23081: VIII,45. - Toiv.al. N:o 220.
23082:
23083:
23084: V. A. Virtanen ym..: Nuorisojärjestöjen saattamisesta tasa-
23085: vertaisiksi kunnallisia avustuksia jaettaessa.
23086:
23087:
23088: E d u s k u n n a ll e.
23089:
23090: Nuoriflokysymys on muodostunut myös tun lainkohdan toisenlainen tulkinta syn-
23091: meidän maassamme viime vuosina entistä nyttänyt epätietoisuutta ja eräänlaisen
23092: suuremmaksi probleemaksi. Suuret ikäluokat kuolleen tilanteen: halutaan kiertää koko
23093: ovat saavuttamassa :nuoruusikänsä, joten nuo- nuorisotyön tukemiskysymys, koska ei ole
23094: risokysymys tulee lähivuosina vaatimaan selvyyttä siitä, voidaanko sitä tasapuoli-
23095: yhteiskunnalta suurta huomiota sekä työkoh- sesti samanlaiseen toimintaan myöntää
23096: teiden aikaansaamiseksi että myös nuorison myös poliittisille nuorisojärjestöille. Tämä
23097: vapaa-ajan ohjaamiseksi oikeille urille. on tullut esille kuntaportaissa myös alko-
23098: Nuorison hyväksi tehdyssä työssä ovat nuo- holiliikkeen voittovaroja jaettaessa. Koko
23099: risojärjestöt sangen suureksi hyödyksi nuo- nuorisotoiminta, myös ns. epäpoliittinen,
23100: rison saamiseksi mukaan yhteiskuntaa raken- on täten joutunut kärsimään ajankoh-
23101: tavaan työhön. Samalla nuorisojärjestöt teke- tana, jolloin kaikkien nuorisojärjestöjen
23102: vät suuriarvoista työtä nuorten itsensä kehit- tulisi olla tukemassa yhteiskuntaa nuoriso-
23103: tämiseksi ja jalostamiseksi. Siksi onkin pai- joukkojen saamiseksi mukaan yhteiskuntaa
23104: kallaan, että valtiovalta on huomioinut nuo- rakentavaan työhön, hyvien harrastusten pii-
23105: risojärjestöjen työn tukemalla niiden toimin- riin.
23106: taa taloudellisesti. Jotta edelläkerrotunlaisesta epäselvyyden
23107: Kunnallisissa elimissä. tunnetaan tarvetta tilasta päästäisiin, olisi käsityksemme mukaan
23108: samanlaiseen avustamiseen. Se onkin oikeaan hallituksen toimesta viipymättä tutkittava
23109: osunut ajatus, sillä nuorten ohjaamisen hy- mainittu lain kohta ja jos se on esteenä kaik-
23110: vien harrastusten piiriin täytyy kiinnostaa kien nuorisojärjestöjen tasapuoliseen kohte-
23111: myös kunnallisia elimiä. Tämä kuntien har- luun määrärahojen jaossa nuorisojärjestöille,
23112: rastus nuorisotyötä kohtaan on kuitenkin olisi hallituksen tehtävä ehdotus mainitun
23113: kohdannut vastatuulta siksi, että kunnallis- seikan selventämifleksi.
23114: lain 4 § : ää on tulkittu eräissä kunnissa Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
23115: siten, että se kieltäisi avustamasta ns. poliit- eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
23116: tisia nuorisojärjestöjä. Kun yleinen oikeus-
23117: tajunta on sitä mieltä, että jos joillekin nuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23118: risojärjestöille annetaan taloudellista tu:kea, toimenpiteisiin kaikkien nuorisojärjes-
23119: on sitä annettava tasapuolisuuden vuoksi töjen saattamiseksi tasavertaiseen ase-
23120: myös poliittisille nuorisojärjestöille niiden maan myös silloin, kun nuorisojärjes-
23121: suorittamaa epäpoliittista nuorisotoimintaa töille jaetaan avustuksia kuntien toi-
23122: varten, kuten retkeilyyn, askarteluun, urhei- mesta.
23123: luun, ohjelmaohjaukseen jne, on maini-
23124: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
23125:
23126: Viljo Virtanen. Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen.
23127: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Rafael Paasio.
23128: Sulo Hostila. Kustaa Alanko. Vilho Väyrynen.
23129: Veikko Helle. H. Törmä. Pentti Niemi.
23130: Kaarlo Pitsinki. Eetu Karjalainen. Ensio Partanen.
23131: Juho Karvonen. Kalle Matilainen. G. Henriksson.
23132: Väinö Tikkaoja. Valto Käkelä. Arvi Turkka.
23133: 547
23134:
23135: VID,46.- Toiv.al. N:o 221.
23136:
23137:
23138:
23139:
23140: V. Turunen ym,: Kokoushuoneistojen rakennus- ja korjaus-
23141: toiminnan edistämisestä.
23142:
23143:
23144: E d u s k u n n a ll e.
23145:
23146: Yhteiskunnallisen toiminnan erään tärkeän Kansalaisilla tulisi oloissamme olla mah-
23147: osan muodostavat eri järjestöjen toimeen- dollisuudet lausua mielipiteensä niin valtiolli-
23148: panemat kokoukset, joissa kansalaiset lausu- sesta kuin kunnallisestakin toiminnasta. Mi-
23149: vat mielipiteensä yleisten asioiden hoidosta käli yhteiskunnan taholta ei osoiteta myötä-
23150: ja antavat valtiollisissa ja kunnallisissa luot- tuntoa ja taloudellista tukea kokoushuoneis-
23151: tamustehtävissä toimiville edustajille ohjeita tojen kunnon ja viihtyisyyden kohentamiseen,
23152: asioiden hoidosta. osanotto kokouksiin laimenee ja sitä mukaa
23153: Sota-aikana ja sodan jälkeenkin eri järjes- vähenee myös kansalaisten mielenkiinto yhtei-
23154: töjen ja yhteisöjen omistamat kokoushuoneis- siä asioita kohtaan.
23155: tot, jotka pääasiassa sijaitsevat työväenyhdis- Ruotsissa on valtio jo vuodesta 1942 alkaen
23156: tysten, maamiesseurojen, nuorisoseurojen, antanut avustuksia ja lainoja kokoontumis-
23157: raittius- ym. järjestöjen omistamissa taloissa, huoneiden korjauksiin, uusien kokoushuonei-
23158: ovat rappeutuneet eivätkä vastaa niitä ylei- den rakentamiseen ja vanhojen rakennusten
23159: siä vaatimuksia, joita nykyisin jo ihmisten ostoa varten. Myönnetyt lainat ovat olleet
23160: viihtyisyyden takia yleiselle kokoushuoneelle enintään 50 % kokonaiskustannuksista. Å vus-
23161: tulisi asettaa. tusta taas on annettu enintään 25% tai erit-
23162: Järjestöt, jotka näitä kokouksia toimeen- täin poikkeuksellisissa olosuhteissa 40 % kus-
23163: panevat, ovat yleensä vähävaraisia. Tästä tannuksista.
23164: syystä kokoushuoneiden vuokrat on jouduttu Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23165: pitämään alhaisina. Talojen omistajat eivät ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23166: tällä tavoin ole saaneet tarvittavia pääomia vomuksen,
23167: kokoushuoneistojen kunnon kohentamiseen.
23168: Erikoisen silmiinpistävanä tämä kokous- että hallitus kiireellisesti suorittaisi
23169: huoneistojen heikko ilrunto näkyy maaseu- tutkimuksen kokoushuoneiden korjaus-
23170: dulla, jossa ihmiset monta kertaa värjöttele- ja rakennustoiminnan tarpeesta ja
23171: vät uunin tai kaminan ympärillä kokouksissa, antaisi tutkimuksen tulosten perus-
23172: joissa pohditaan koko kansalle tärkeitä kysy- teella Eduskunnalle esityksen asian
23173: myksiä. vaatimiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
23174: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
23175:
23176: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. Ensio Partanen.
23177: Olli J. Uoti. A. Härkönen. Elis Manninen.
23178: Mikko Hult. Arvo Sävelä. Urho Kulovaara.
23179: Arvi Turkka. A. Simonen. Varma K. Turunen.
23180: Vappu Heinonen. Viljo Virtanen. Martta Salmela-Järvinen.
23181: Impi Lukkarinen.
23182: 548
23183:
23184: VIII,47. - Toiv.al. N:o 222.
23185:
23186:
23187:
23188:
23189: Leinonen: Määrärahasta ammatinvalinnanohjauksen piiritoi-
23190: miston perustamista varten Oulun kaupunkiin.
23191:
23192:
23193: E d u s k u n n a ll e.
23194:
23195: Yhteiskuntamme tämän hetken askarrutta- miota sekä asutuskeskuksien että maaseudun
23196: vimpia pulmia on vaikea työllisyystilanne, nuorison ammatinvalinnan ohjaukseen. Kulu-
23197: joka yhä vain vaikeutuu suurten ikäluokkien van vuoden alussa aloitti toimintansa Oulun
23198: astuessa 1960-luvulla työmarkkinoille. Poh- kaupungin perustama nykyisen työnvälitys-
23199: jois-Suomi tulee olemaan jatkuvasti vaikeim- lain tarkoittama ammatinvalinnan ohjaustoi-
23200: massa asemassa. Jo nyt on n. 50 % koko misto. Sen tarpeellisuus on alusta alkaen tun-
23201: maan työttömistä Pohjois-Suomessa ja Poh- nustettu, mutta sen toimiessa on entistä
23202: jois-Suomen väkiluku lisääntyy suhteellisesti enemmän tullut esille ammatinvalinnan
23203: nopeammin kuin koko maan väkiluku. Oulun ohjauksen tarve sekä käynyt ilmi, että ko.
23204: ja Lapin läänien väestökehityksestä laadittu ohjaustoiminta olisi ulotettava koko maakun-
23205: arvio osoittaa, että omavaraisena väestö tulisi taa, Pohjois-Pohjanmaata, koskevaksi.
23206: lisääntymään yli 50 % vuoteen 1970 men- Koska Oulun kaupungin ammatinvalinnan-
23207: nessä verrattuna vuoteen 1950, siis 20 vuoden ohjaustoimisto ei missään tapauksessa yksin
23208: aikana. Koko maan väestö kasvaa samana pysty tyydyttämään kuin pieneltä osalta sitä
23209: aikana tilastollisen päätoimiston arvion mu- ammatinvalinnan ohjauksen tarvetta, mikä
23210: kaan vain 25 %. jo Oulussa ja sen lähiympäristössä vallitsee,
23211: Nämä arvioluvut puhuvat omalta osaltaan olisi valtion tultava avuksi. Sen toimesta olisi
23212: vakavaa kieltä, kun ottaa huomioon jo nykyi- Pohjois-Pohjanmaata varten perustettava
23213: sin vallitsevan suuren työttömyyden Pohjois- ammatinvalinnanohjauksen piiritoimisto.
23214: Suomessa. Vaikka muuttoliike tulee jossain Edellä mainittuun viitaten ehdotankin kun-
23215: määrin jatkuvasti tasoittamaan väestönkas- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
23216: vun epäsuhdetta, on siitä huolimatta varau- muksen,
23217: duttava tältäkin osalta uusien työmahdolli-
23218: suuksien luomiseen lähinnä teolli-auutta, lii- että hallitus ottaisi vuoden 1959
23219: kennettä ja kauppaa kehittämällä unohta- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
23220: matta silti maataloutt81kaan, jolla ovat omat määrärahan ammatinvalinnanohjauk-
23221: rajoituksensa pohjois-Suomessa. sen piiritoimiston perustamista varten
23222: Uusien työmahdollisuuksien mahdollisim- Oulun kaupunkiin st"lmälläpitäen am-
23223: man suurille joukoille luomisen ohessa olisi matinvalinnanohjauksen laajentamista
23224: välttämättömän tarpeellista kiinnittää huo- ja tehostamista Pohjois-Pohjanmaalla.
23225: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
23226:
23227: Armas Leinonen.
23228: 549
23229:
23230: VIII,48. - Toiv.al. N: o 223.
23231:
23232:
23233:
23234:
23235: Kokkola ym.: Urheilumäärärahojen jakoa ja käyttöä koske·
23236: vien epäkohtien poistamisesta.
23237:
23238:
23239: E d u s k u n n a ll e.
23240:
23241: Aina sitä mukaa kuin veikkaustoiminta on henkilökohtaisen hyötynsä ja toisaalta asialli-
23242: laajentunut, on valtion vuosittain myöntä- sen avustustarpeen. Tuskin voidaan edes vaa-
23243: mien ns. urheilumäärärahojen arvo ja mer- tia, että tällainen lautakunnan jäsen voisi
23244: kitys lisääntynyt. Kuluvan vuoden tulosta tasapuolisesti ja sivuvaikutteista vapaana
23245: lukuunottamatta nousee valtion avustuksina päättää asioista. Tilannetta nykyisin voi
23246: eri tarkoituksiin myönnettyjen veikkausvaro- hyvin tulkita niinkin, että lautakunnan jäsen
23247: jen määrä pyörein luvuin 7.5 miljardiin joutuu ainakin välillisesti antamaan lausun-
23248: markkaan ja nykyisin vuosittainen jakomäärä tonsa oman toimeentulonsa mahdollisuuksista.
23249: pyörii miljardin nurkilla. Pääosa tästä sum- Mutta vallitseva nurinkurisuus ei vielä
23250: masta on myönnetty ja edelleen myönnetään, pääty tähän. Ohjesäännön mukaan on lauta-
23251: niinkuin kauniisti sanotaan, urheilua edistä- kunta se ainoa elin, jonka tehtävänä on val-
23252: viin tarkoituksiin valtion urheilulautakun- voa myönnettyjen urheilumäärärahojen tar-
23253: nan kautta. koituksenmukaista ja oikeata käyttöä. Urhei-
23254: Valtion urheilulaut~~;kunnan toimintaa var- lujärjestöjen osalta tämä käytäntö on joh-
23255: ten on olemassa ohjesääntö, minkä mukaan tanut siihen, että ne samat henkilöt, jotka
23256: lautakunnan tulisi toimia. Varsinkin viime omien järjestöjensä puolesta antavat asian-
23257: vuosina ovat lautakunnan lausunnot ja kan- tuntijalausuntonsa nykyisin miljardiin vuo-
23258: nanotot kuitenkin riippuneet hyvin ratkaise- sittain nousevista avustuksista, joutuvat itse
23259: vassa määrässä siitä, kuinka laajoja tai sup- noita avustusmiljoonia käyttämään sekä
23260: peita intressipiirejä sen jäsenet edustavat. lopuksi tarkastusmiehinä itse tuon käytön
23261: Kun lautakunnan jäsenet nimittää opetus- hyväksymään. Toisin sanoen tilanne on niin
23262: ministeri, etupäässä muutamien urheilujär- hullunkurinen, että lautakunnan jäsen jou-
23263: jestöjen johtohenkilöistä, lautakunnan edelly- tuu itse myöntämään edustamalleen järjes-
23264: tykset edustaa muita urheiluintressejä kuin tölle vuosittain kymmeniä miljoonia, itse
23265: edustamiaan järjestöjä ovat näin ollen varsin vastuunalaisena toimihenkilönä niiden käy-
23266: rajoitetut. Sen vuoksi siitä onkin viime vuo- töstä päättämään ja lopuksi itse jälleen lauta-
23267: sina muodostunut elin, joka ensin huolehtii kunnan jäsenenä hyväksymään noiden varo-
23268: ,omista tarpeistaan" ja toiset saavat tyytyä jen käytön ja niiden tietojen oikeaperäisyy-
23269: rippeisiin. den, jotka hänen edustamansa järjestö avus-
23270: Takavuosina lautakunnan jäseniksi nimi- tuksensa perusteluiksi esittää ja varojen käy-
23271: tettiin henkilöitä, jotka eivät saaneet pää- töstä antaa.
23272: asiallista toimeentuloaan niiltä järjestöiltä, Tämäntapainen asioidenhoito ei ainakaan
23273: joille lautakunta ensi sijassa esittää toiminta- voi olla valtion varojen tarkastuksesta annet-
23274: tukea myönnettäväksi. Mutta v. 1956 nimitti tujen ohjeiden kanssa sopusoinnussa. Niinpä
23275: opetusministeriö lautakuntaan jäseniksi myös valtion tarkastusviranomaiset ovat ainakin
23276: sellaisia henkilöitä, jotka saavat kokonaan eräässä huomattavassa tapauksessa jo nyt
23277: joko varsinaisen toimeentulonsa tai sitten olleet eri mieltä myönnettyjen urheilumäärä-
23278: huomattavaa taloudellista etua urheilujärjes- rahojen tarkoituksenmukaisuudesta.
23279: töjen toimihenkilöinä. Näin on käytäntö joh- Edellä selostettu epäkohta voidaan poistaa
23280: tanut siihen, että lautakunnan jäsen kannan- ainoastaan siten, että asetusta tai muun luon-
23281: otossaan joutuu asettamaan vastakkain oman toista säännöstä - mikäli sellainen on ole-
23282: 550 VID,48. - UrheilumlUI.rli.ra.hat.
23283:
23284:
23285: massa - valtion urheilulautakunnan kokoon- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23286: panosta muutetaan ja sen kautta avustusten toimenpiteisiin jatkuvasti kasvavien
23287: myöntämi-sen perusteita tarkistetaan sekä urheilumäärärahojen jaon ja varojen
23288: myönnettyjen avustusten käytön tarkkailua käytön tarkastuksen valvonnassa esiin-
23289: tehostetaan. tyvien epäkohtien poistamiseksi siten,
23290: Edellä mainituin perustein ehdotamme että Valtion Urheilulautakunnan ko-
23291: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, koonpanon perusteita mnutetaan ja
23292: ohjesääntö tarkistetaan.
23293: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
23294:
23295: Veikko Kokkola. Veikko Helle. Rafael Paasio.
23296: Pentti Niemi. K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen.
23297: Väinö Tikkaoja. Ensio Partanen.
23298: VALTIOPÄIVÄT
23299: 1958
23300:
23301: LIITTEET
23302: IX
23303:
23304: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
23305: TOIVOMUSALOITTEET
23306:
23307:
23308:
23309:
23310: HELSINKI 1958
23311: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23312: Maa- ja metsätalouden edistämistä, kotitalous- ja emäntäkouluja, kui-
23313: vatustoimintaa ja perkaustöitä ym. koskevia laki- ja toivomus-
23314: aloitteita.
23315:
23316:
23317:
23318:
23319: 70 E 687/58
23320: IX,l. - Lak.al. N: o 75.
23321:
23322:
23323:
23324:
23325: Miettunen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulosta.
23326:
23327:
23328: Eduskunnalle.
23329:
23330: Hallitus antoi elokuun 8 päivänä 1958 kansantulon kehitystä, on se raha-arvoltaan
23331: eduskunnalle esityksen n: o 12 laiksi maa- jäänyt siitä jälkeen.
23332: taloustulosta. Esityksen mukaan olisi uuteen Hallituksen esitys uudeksi maataloustulo-
23333: hintajärjestelmään siirryttävä jo alkavana laiksi merkitsisi maatalouden kannattavuus-
23334: satovuotena siitä huolimatta, että maatalous- edellytysten heikentymistä vielä nykyises-
23335: tulon vakaannuttamisesta toukokuun 17 päi- täänkin. Ottamalla hintajärjestelmän perus-
23336: vänä 1956 annetun lain voimassaoloaika kä- kaudeksi elokuussa 1958 vallitseva hinta- ja
23337: sittää vielä satovuoden 1958/59. kustannustaso jäisivät kuluvana satovuonna
23338: Uuteen maatalouden hintajärjestelmään lähinnä devalvaation johdosta tapahtuneet
23339: siirtyminen jo satovuoden 1958/59 alusta kustannusten nousut maataloudelle korvaa-
23340: voidaan katsoa tarpeelliseksi lähinnä vienti- matta. Kun esityksen mukaan hintajärjestel-
23341: markkinoilla tapahtuneen kehityksen vuoksi, män perustana olisi muuttuvin määrin las-
23342: jonka johdosta maitotaloustuotteiden kotimai- kettu maataloustulo, jolloin maatalouden
23343: sen kulutuksen lisäämiseen vaikuttavat toi- tuottavuuden nousu tulisi luovutetuksi maa-
23344: menpiteet ovat tulleet entistä ajankohtaisem- taloustuotteiden kuluttajille, ei maatalouden
23345: miksi. Nykyisen lain mukainen vientipalk- tulotaso voisi myöskään lain voimassaolo-
23346: kioiden ja niihin liittyvien hinnanalennus- aikana sanottavasti lähetä muilla aloilla saa-
23347: korvausten lukeminen maataloustuloon ei ole vutettavaa keskimääräistä tulotasoa.
23348: enää tarkoituksenmukaista. Hintajärjestel-
23349: män muuttaminen hinta- ja kustannustason Eduskunnan joulukuussa 1955 antama ke-
23350: vakaannuttamisen helpottamiseksi ei sen si- hoitus maataloustuotteiden hintojen saattami-
23351: jaan jo tasapuolisuusnäkökohtia silmällä pi- sesta tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle
23352: täen ole perusteltua. olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huo-
23353: Nykyisin voimassa olevan lain peruakau- mioon uudessa hintajärjestelmässä. Kun on
23354: tena helmikuussa 1956 oli maataloustuottei- kuitenkin ilmeistä, ettei sitä voida toteuttaa
23355: den hintataso tuotantokustannustasoa alempi, maataloustuotteiden hintoihin tehtävällä taso-
23356: joten laki ei tältä osalta ole vastannut edus- korotuksella,- olisi siihen pyrittävä vähitellen
23357: kunnan joulukuussa 1955 hallitukselle anta- maataloudessa saavutettavaa tuottavuuden
23358: maa kehoitusta maataloustuotteiden hintata- nousua hyväksi käyttäen. Ensimmäisenä edel-
23359: son saattamisesta tuotantokustannuksia vas- lytyksenä kuitenkin on, että peruskauden
23360: taavaksi. Lain voimassa ollessa ei tilanne hintataso säilytetään ainakin nykyisen lain
23361: myöskään ole tässä· suhteessa parantunut. edellyttämällä tasolla. Hallituksen esittämää
23362: Päinvastoin ovat kannattavuusedellytykset tasoalennusta ei voida pitää perusteltuna
23363: heikentyneet, koska maatalous on itse joutu- senkään vuoksi, että devalvaation aiheutta-
23364: nut kustantamaan erittäin tuntuvasti nous- mat kustannusten nousut ovat kaikilla muilla
23365: seen vientipalkkiorasituksen. Erityisesti ne aloilla tulleet otetuiksi huomioon hintatasoa
23366: voiylijäämät, jotka ovat olleet seurauksena korottavina tekijöinä. Jotta maataloustuot-
23367: margariinin kulutuksen lisääntymisestä, ovat teiden hintataso voisi edes vähitellen lähetä
23368: vaikuttaneet maataloustuloa alentavasti. Kan- tuotantokustannustasoa, olisi hallituksen esi-
23369: santulolaskelmien mukaan voidaan todeta, tystä muutettava myös sikäli, että maatalous-
23370: että vaikka maataloudesta saatu nettokansan- tulo laskettaisiin edelleenkin muuttumattomia
23371: tuote on v. 1957 määrältään seurannut muun tuote- ja tarvikemääriä käyttäen.
23372: 556 IX,l. - Laki maataloustulosta.
23373:
23374:
23375: Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten että Eduskunta hyväksyisi seuraa,-
23376: ehdotamme, van lakiehdotuksen:
23377:
23378:
23379: Laki
23380: maataloustulosta.
23381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23382: 1 §. 3 §.
23383: Maataloustuotannon edistämiseksi ja oh- Maataloustuloa vuosittain laskettaessa hin-
23384: jaaniiseksi sekä maataloudesta saatavan tulon noitellaan 2 §: n 1 momentissa tarkoitetut
23385: vakaannuttamiseksi määrätään viitenä sato- tuote-, palkkatyö- ja tarvikemäärät sekä vas-
23386: vuotena, alkaen satovuodesta 1958/59 rukiin taavasti muut kustannustekijät kulloinkin ku-
23387: ja vehnän takuuhinnat sekä maidon, sian- lumassa olevan satovuoden keskimääräisten
23388: lihan ja kananmunien keskimääräiset tavoite- hintojen ja palkkojen mukaan, ottaen myös
23389: hinnat sen mukaan, kuin tässä laissa sääde- huomioon hintoja ja palkkoja sekä muita
23390: tään. kustannuseriä koskevat jo tehdyt päätökset
23391: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa ja sopimukset sellaisina kuin ne tulevat seu-
23392: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan raavana satovuotena vaikuttamaan maa-
23393: elokuun 31 päivänä. taloustulon suuruuteen.
23394:
23395: 2 §. 4 §.
23396: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- Jos 3 § : n mukaan laskettu maataloustulo
23397: den hintapoliittisten tukitoimenpiteiden pe- poikkeaa siitä maataloustulosta, joka saa-
23398: rustaksi otetaan maataloustulo, joka laske- daan, kun perusajanjakson maataloustuloa
23399: taan satovuodet 1954/55-1956/57 käsittävän muutetaan samassa suhteessa kuin kulloinkin
23400: perusajanjakson keskimääräisten tuote-, palk- vallitseva palkansaajain yleinen ansiotaso on
23401: katyö- ja tarvikemäärien sekä muiden kus- muuttunut siitä tasosta, joka on todettu
23402: tannustekijäin perusteella. Kustannusteki- maataloustulon vakaannuttamisesta annetun
23403: jöinä ei oteta huomioon viljelijäperheen lain (298/56) mukaan satovuoden 1957/58
23404: oman työn arvoa eikä korkoa maatalouteen hintoja määrättäessä, määrätään seuraavaa
23405: sijoitetuille omille pääomille. satovuotta varten 5 § : n 1 momentissa maini-
23406: Edellä 1 momentissa tarkoitettua perus- tut maataloustuotteiden hinnat ja päätetään
23407: ajanja:kson maataloustuloa laskettaessa hin- muista toimenpiteistä siten, että 3 §: n mu-
23408: noitellaan tuote-, palkkatyö- ja tarvikemää- kaan laskettu maataloustulo muodostuu yhtä
23409: rät sekä muut kustannustekijät maatalouden suureksi kuin edellä mainituin tavoin muu-
23410: vakaannuttamisesta annetun lain (298/56) tettu perusajanjakson maataloustulo.
23411: satovuodelle 1957/58 edellyttämän hinta- ja
23412: kustannustason ja hintapoliittisen tuen pe- 5 §.
23413: rusteella. Hintapoliittiseen tukeen ei lueta V aitioneuvosto määrää maatalousministe-
23414: maataloustuotteiden vientipalkkioita eikä nii- riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun
23415: hin liittyviä hinnanalennuskorvauksia. mennessä seuraavaa satovuotta varten rukiin
23416: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- ja vehnän takuuhinnat sekä maidolle, sian-
23417: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena lihalle ja kananmunille keskimääräiset ta-
23418: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- voitehinnat siten, että maataloustulo muut-
23419: nainen maatalous. Laskelmista voidaan jät- tuu 4 § : ssä tarkoitetulla tavalla.
23420: tää pois joitakin eriä niiden vähäisen merki- Milloin satovuoden kuluessa on tapahtunut
23421: tyksen tai muun syyn vuoksi, jolloin tuotto- yhteensä vähintään viiden sadanneksen suu-
23422: ja kustannuspuolelta pois jätettävien erien ruinen yleinen palkkojen muutos, valtioneu-
23423: tulee kuitenkin olla yhteismääriltään suun- vosto ryhtyy 1 momentissa mainitusta määrä-
23424: nilleen yhtä suuret. ajasta riippumatta välittömästi toimenpitei-
23425: IX,l. - Miettunen ym. 557
23426:
23427: siin maataloustulon muuttamiseksi satovuo- viä tehtäviä, sen mukaan kuin asetuksella
23428: den jäljellä olevalta osalta yleistä palkkojen tarkemmin säädetään.
23429: muutosta vastaavalla määrällä. Sen estämättä, mitä muualla laissa on sää-
23430: Eri tuotteiden hintojen ja kustannuserien detty, voidaan asetuksella määrätä postin
23431: keskinäisiin suhteisiin voidaan siinäkin ta- käyttämisestä ja kunnallishallituksen päätök-
23432: pauksessa, että suoritetut laskelmat eivät sen tiedoksiantamisesta sekä muutoksen hake-
23433: edellyttäisi muutoksia maataloustuloon, tehdä misesta kunnallishallituksen ja ylemmän
23434: sellaisia muutoksia, jotka eivät vaikuta maa- hallintoviranomaisen päätökseen 1 momen-
23435: taloustulon suuruuteen, mikäli tällaiset muu- tissa tarkoitetuissa asioissa. Niin ikään voi-
23436: tokset katsotaan tuotantopoliittisesti tai muu- daan asetuksella määrätä avustusta anoneen
23437: ten tarpeellisiksi. viljelijän tai karjanhaltijan verotusasiakir-
23438: joista saatavien tietojen antamisesta kunnal-
23439: 6 §. lishallitukselle ja lääninhallitukselle.
23440: Maataloustuotteiden hintojen keskinäisiä
23441: suhteita määrättäessä on kansantaloudelliset, 9 §.
23442: tuotantopoliittiset sekä tuottavuutta ja työl- Tässä laissa tarkoitettu viljelijälle tai kar-
23443: lisyyttä edistävät näkökohdat otettava huo- janhaltijalle välittömästi jaettava tuki on va-
23444: .mioon siten, että elintarvikkeiden kotimainen paa veroista, älköönkä sitä koskevista viran-
23445: tuotanto riittävässä määrin turvaa kansan- omaisten toimituskirjoista perittäkö leima-
23446: huollolliset vaatimukset. veroa eikä lähetysmaksua.
23447:
23448: 7 §. 10 §.
23449: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
23450: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
23451: toimikunnan, jonka on vuosittain ennen elo- tuksella.
23452: kuun 16 päivää laadittava ja annettava maa- 11 §.
23453: talousministeriölle . seuraavaa satovuotta kos- Tämä laki, jolla kumotaan maataloustulon
23454: kevat laskelmat ja ehdotukset ja joka avus- vakaannuttamisesta 17 päivänä toukokuuta
23455: taa maatalousministeriötä tämän lain täytän- 1956 annettu laki (298/56) siihen myöhem-
23456: töönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden min tehtyine muutoksineen, tulee voimaan
23457: suunnittelussa. päivänä kuuta 1958, kuitenkin niin,
23458: että lakia sovelletaan satovuoden 1958/59
23459: 8 §. alusta lukien sekä että mainittua satovuotta
23460: Kunnat ovat velvolliset kohtuullista kor- varten on 7 §: ssä tarkoitetut laskelmat ja
23461: vausta vastaan hoitamaan tämän lain mu- ehdotukset annettava maatalousministeriölle
23462: kaan maataloustulolaskelmissa huomioon otet- ennen 16 päivää lokakuuta 1958 ja 5 §: n
23463: tavan, viljelijälle tai karjanhaltijalle välittö- 1 momentissa tarkoitettu valtioneuvoston pää-
23464: mästi suoritettavan tuen jakamiseen liitty- tös tehtävä sanotun kuun loppuun mennessä.
23465:
23466: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
23467:
23468: Martti Miettunen. Wiljam Sarjala. Matti Kekkonen.
23469: Einari Jaakkola. Yrjö Sinkkonen. Vieno Simonen.
23470: Hilja Väänänen. Markus Niskala. Eeli Erkkilä.
23471: Johannes Virolainen. Leo H'åppölä. Kauno Kleemola..
23472: Atte Pakkanen. V. E. Svinhufvud. Esa Timonen.
23473: Mauno Jussila. Kusti Eskola. Kalle Kämäräinen.
23474: A. Holopainen. Veikko Savela. Eemil Partanen.
23475: Eino Uusitalo. Nestori l{aasalainen. Onni Mannila.
23476: Matti Miikki. Niilo Ryhtä. Sylvi Halinen.
23477: Eino Palovesi. Tahvo Rönkkö. Esu Niemelä.
23478: Toivo Antila. Aarre Marttila. Arvo Pentti.
23479: Eemil Luukka.
23480: !>58
23481:
23482: IX,2. - Lak.aJ. N: o 76.
23483:
23484:
23485:
23486:
23487: Vennamo: Ehdotus la,iksi maataloustulon vakaannuttamisesta
23488: annetun lain muuttamisesta.
23489:
23490:
23491: Eduskunnalle.
23492:
23493: Toukokuun 17 päivänä 1956 maataloustu- palkkioiden tai tullisuojan muodossa ja mo-
23494: lon vakaannuttamisesta annetun lain (298/ nella muullakin tavalla, ja tämä tuki joutuu
23495: 56) mukaan otetaan maataloustuotteiden koko kansan maksettavaksi. Ei näin ollen
23496: vientipalkkiot maataloustulolaskelmassa huo- voi olla oikein, että maatalouden kohdalla
23497: mioon maatalouden tuottona. Jos vientipalk- menetellään toisella tavalla. Tämän vuoksi
23498: kioiden määrä nousee satovuoden 1955/56 olisi maataloustulon vakaannuttamisesta an-
23499: määristä, joutuu maatalous itse kustanta- nettua lakia niin muutettava, ettei vienti-
23500: maan tämän lisäyksen hintojen alentamisen palkkioita maataloustulolaskelmassa lueta
23501: tai muun hintapoliittisen tuen vähentämisen maatalouden tuotoksi.
23502: muodossa. Mainittu periaate saattaa johtaa, Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
23503: kuten kokemus on osoittanut, maatalouden nioittaen,
23504: kannalta kohtuuttomana pidettäviin tulok-
23505: siin, eikä sitä voida periaatteellisestikaan pi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23506: tää. oikeana. Taloudellista tukea saavat van lakiehdotuksen:
23507: muutkin elinkeinohaarat esimerkiksi vienti-
23508:
23509:
23510: Laki
23511: maataloustulon vaka.a.nnuttamisesta. annetun lain muuttamisesta.
23512: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maataloustulon vakaannuttamisesta 17
23513: päivänä toukokuuta 1956 annetun lain (298/56) 2, 3 ja 4 ;§ näin kuuluviksi:
23514: 2 §. mioon säännönmukaisiksi katsottavat kausi-
23515: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- vaihtelut, mutta ei sokerijuurikkaan ja väki-
23516: den hintapoliittisten tukitoimenpiteiden pe- rehujen hintoihin kohdistuvia satovahinko-
23517: rustaksi otetaan maataloustulo, joka laske- korvauksia;
23518: taan satovuodet 1952/53-1954/55 käsittävän 2) laskettaessa palkkatyökustannusta koro-
23519: perusajanjakson keskimääräisten tuote-, palk- tetaan helmikuussa 1956 vallinnutta tunti-
23520: katyö- ja tarvikemäärien sekä helmikuussa ansiotasoa 6 markalla 50 pennillä;
23521: 1956 vallinneen hinta- ja kustannustason sekä 3) kustannuksiin ei lueta viljelijäperheen
23522: maatalouden vuonna 1955 saaman hintapo- oman työn arvoa eikä korkoa maatalouteen
23523: liittisen tuen perusteella. sijoitetuille omille pääomille.
23524: Peruaajanjakson maataloustulo lasketaan Vastaavasti lasketaan maataloustulo kul-
23525: vähentämällä 1 momentissa määrätyn hinta- loinkin kulumassa olevalta satovuodelta hin-
23526: tason mukaan lasketusta maatalouden tuo- noittelemalla perusajanjakson tuote-, palk-
23527: tosta samassa momentissa määrätyn kustan- katyö- ja tarvikemäärät kulumassa olevan
23528: nustason mukaisesti kustannukset, ja on tätä satovuoden keskimääräisten hintojen ja
23529: laskelmaa tehtäessä meneteltävä siten, että: palkkojen mukaan, ottamalla lisäksi huo-
23530: 1) helmikuussa 1956 vallinnutta hinta- ja mioon hintoja sekä palkkoja ja muita kus-
23531: kustannustasoa laskettaessa otetaan huo- tannuseriä koskevat jo tehdyt päätökset ja
23532: IX,2. -Vennamo. 559
23533:
23534: sopimukset sellaisina, kuin ne tulevat seuraa- siten, että 2 § : n 3 momentin mukaan las-
23535: vana satovuotena vaikuttamaan maataloustu- kettu maataloustulo muodostuu yhtä suu-
23536: lon suuruuteen. reksi kuin edellä mainituin tavoin muutettu
23537: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- perusajanjakson maataloustulo.
23538: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena Edellä 1 momentissa tarkoitettu perusajan-
23539: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- kohdan yleinen ansiotaso lasketaan korotta-
23540: nainen. maatalous. Laskelmasta voidaan jät- malla vuoden 1956 helmikuussa vallinnut
23541: tää pois joitakin eriä niiden vähäisen merki- palkansaajien tuntiansiotaso 6 markalla 50
23542: tyksen tai muun syyn vuoksi, jolloin tuotto- pennillä.
23543: ja kustannuspuolelta pois jätettävien erien 4 §.
23544: tulee kuitenkin olla yhteismääriltään suun- Vaitioneuvosto määrää maatalousministe-
23545: nilleen yhtä suuret. riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun
23546: mennessä, ottaen huomioon maatalouden hin-
23547: 3 §. tapoliittiset tukitoimenpiteet, seuraavaa sa-
23548: Jos 2 §:n 3 momentin mukaan laskettu tovuotta varten rukiin ja vehnän takuuhin-
23549: maataloustulo poikkeaa enemmän kuin kaksi nat sekä maidolle, sianlihailo ja kananmu-
23550: sadalta siitä maataloustulosta, joka saadaan, nille keskimääräiset tavoitehinnat siten, että
23551: kun perusajanjakson maataloustuloa muute- maataloustulo muuttuu 3 § : ssä tarkoitetulla
23552: taan kahdeksankymmentäviisi sadalta siitä tavalla.
23553: prosenttiluvusta, jolla kulloinkin vallitseva Milloin on tapahtunut vähintään viiden
23554: palkansaajien yleinen ansiotaso on muuttu- prosentin suuruinen yleinen palkkojen muu-
23555: nut peruaajankohdan tasoon verrattuna, mää- tos, valtioneuvosto ryhtyy tässä momentissa
23556: rätään seuraavaa satovuotta varten 4 §: n 1 mainitusta määräajasta riippumatta välittö-
23557: momentissa mainitut maataloustuotteiden mästi toimenpiteisiin 1 momentin mukaan
23558: hinnat ja päätetään muista toimenpiteistä määräytyvän maataloustulon muuttamiseksi.
23559:
23560: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
23561:
23562: Veikko Vennamo.
23563: 660
23564:
23565: IX,3. - Lak.a.l. N: o 77.
23566:
23567:
23568:
23569:
23570: Härkönen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne-
23571: tun lain muuttamisesta.
23572:
23573:
23574: E d u s k u n n a 11 e.
23575:
23576: Kaikissa väestöpiireissä nykyään tunne- puumetsien hoitaminen metsänhoidollisten
23577: taan metsiemme suuri merkitys ja arvo kan- periaatteiden mukaisesti on vaikeata, jopa
23578: santaloudessamme. Näitä kansamme olemas- useimmissa tapauksissa mahdotontakin. Ei-
23579: saololle tärkeitä arvoja on niin käsiteltävä ja vätkä tämän suuruisten metsien omistajat
23580: hoidettava, että tulevatkin sukupolvet saavat monessakaan tapauksessa katso tarpeelliseksi
23581: osansa kansallisrikkaudestamme. Metsänhoi- anoa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä.
23582: toharrastus onkin viimeisten vuosien aikana Tätä oikeuttaan eivät monet suurempien-
23583: tuntuvasti lisääntynyt. Samoin on ammatti- kaan metsien omistajat aina käytä. llman
23584: taito parantunut metsänomistajapiirien kes- jäsenyyttä ei heillä kuitenkaan yhdistyksen
23585: kuudessa. Tämän on aikaan saanut se lisään- asioiden päättämisessä ole sanavaltaa. Näin
23586: tynyt metsämiesten ammattikunta, joka vii- ollen joudutaan monissa yhdistyksissä päät-
23587: meisen kymmenvuotiskauden aikana on työs- tämään asioista melkeinpä ns. sisärenkaassa,
23588: kennellyt metsänhoitoneuvonnan palveluk- jääden pienempien metsänomistajien äänet
23589: sessa. Tähän samaan tarkoitukseen on vai- kuulnmattomiin. Nämä epäkohdat laissa ovat
23590: kuttanut myöskin vuonna 1950 säädetty laki herättäneet suurta tyytymättömyyttä metsän-
23591: metsänhoitoyhdistyksistä. hoitoyhdistyksiä ja lakia kohtaan. Kun toi-
23592: Laki metsänhoitoyhdistyksistä sitoo pii- saalta lain tarpeellisuus tunnetaan ja tun-
23593: riinsä kaikki sellaiset metsien omistajat, joi- nustetaan metsien tuoton kohottamispyrki-
23594: den metsien tuotto säännöllisessä kasvukun- mykset, olisi laista poistettava yleiseen käy-
23595: nossa on suurempi kuin kaksikymmentä kuu- täntöön kohdistuvat epäkohdat. Sen vuoksi
23596: tiometriä hehtaarilta kunnallisverotuksessa lain kolmatta ja kahdeksatta pykälää olisi
23597: käytettävien perusteiden mukaisesti laskien. niin muutettava, että ne vastaisivat metsän-
23598: Sellainenkin pienmetsänomistaja, joka edellä omistajapiiriemme käsityskantoja ja käy-
23599: mainittujen arvioperusteiden mukaan saa täntöä.
23600: tuskin kotitarvepuun kulutusta vastaavaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23601: määrää puuta omasta metsästään, joutuu
23602: useissa tapauksissa suorittamaan täyden met- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23603: sänhoitomaksun. Lisäksi pienten kotitarve- van lakiehdotuksen:
23604:
23605:
23606: Laki
23607: metsänhoitoyhdistyksistä. a.nnetun la.in muuttamisesta..
23608: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar-
23609: raskuuta 1950 annetun lain (55/51) 3 ja 8 § näin kuuluvaksi:
23610: 3 §.
23611: Metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi on mer- kahdeksannessa pykälässä mainitun metsän-
23612: kittävä kaikki ne metsänomistajat, joilla on hoitomaksun tai sitä vastaavan maksun met-
23613: hallinnassaan metsämaata yhdistyksen toi- sänhoitoyhdistykselle.
23614: mialueella ja jotka suorittavat tämän lain
23615: IX,3. - Härkönen ym. 561
23616:
23617: 8 §. kuutiometriin. Sellaisten metsämaiden osalta,
23618: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden joiden puun kasvu edellä mainituin perus-
23619: edistämistoimintaa varten on kunnan alueella tein laskien ei ylitä viittäkymmentä tuotto-
23620: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava kuutiometriä, kannetaan maksua kuitenkin
23621: metsänhoitomaksua kahdesta kuuteen sadalta vain viisikymmentä prosenttia edellä maini-
23622: kunnallisverotusta varten arvioidusta metsä- tuin perustein maksettavaksi määräytyvästä
23623: maan puhtaasta tuotosta, ottamatta huo- metsänhoitomaksusta siltä metsämaan tuoton
23624: mioon verotuksessa tehtäviä vähennyksiä. osalta, joka ylittää kaksikymmentä tuotto-
23625: Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan määrätä kuutiometriä, mutta on alle viisikymmentä
23626: maksettavaksi metsämaalta, jonka vuosittai- tuottokuutiometriä.
23627: nen puun tuotto säännöllisessä kasvukun- Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa
23628: nossa ei nouse kahteenkymmeneen tuotto-
23629:
23630: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958.
23631:
23632: Armas Hä.rkönen. Viljo Virtanen.
23633: H. Törmä.. Väinö Tikkaoja.
23634: Edvard :Pesonen. Impi Lukkarinen.
23635: Vilho 'l'urunen. Vappu Heinonen.
23636: Aili Siiskonen. Wilja.m Sa.rjala.
23637:
23638:
23639:
23640:
23641: 71 E 687/58
23642: 562
23643:
23644: IX,4. - Lak.aJ. N: o 78.
23645:
23646:
23647:
23648:
23649: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä
23650: annetun lain muuttamisesta.
23651:
23652:
23653: Eduskunnalle.
23654:
23655: Metsänhoitoyhdistyksistä vuonna 1950 an- tyksien tarjoamaa ammattityövoimaa, vaan
23656: netun lain mukaan joutuvat kaikki ne met- pystyvät itse suorittamaan metsiensä kun-
23657: sänomistajat, joiden metsän vuosittainen nostamisen.
23658: lisäkasvu on vähintään 20 kuutiometriä, Metsänhoitoyhdistyksistä annettu laki on
23659: maksamaan pakollisen metsänhoitomaksun. aikoinaan laadittu lainsäädäntöjärjestykses-
23660: Maksun suuruus on 2-6 % metsähehtaarin tämme poikkeavalla tavalla. Lain mukaan
23661: puhtaasta tuotosta. Niissä kunnissa, joissa on metsänhoitoyhdistyksille myönnetty oi-
23662: metsänhoitoyhdistykset ovat määränneet met- keus periä pakollisia maksuja niiltäkin met-
23663: sänhoitomaksun suuruudeksi lain salliman sänomistajilta, jotka eivät ole yhdistyksen
23664: korkeimman rajan eli 6 % tulosta, on mak- jäseniä. Mainittu laki olisi niin ollen koko-
23665: susta muodostunut uusi vero, joka ennen naan kumottava tai ainakin perusteellisesti
23666: kaikkea rasittaa sellaisia pienmetsänomista- uudistettava. Koska lain kumoamisen yhtey-
23667: jia, joilla ei ole metsästään myyntituloja. dessä on samalla järjestettävä niiden omai-
23668: Kunnissa, joissa vuoden 1957 tuloista ve- suuksien käyttö vastaisuudessa, joita metsän-
23669: rotettaessa I lk: n metsähehtaarin puhtaaksi hoitoyhdistykset ovat lain voimassaoloaikana
23670: tuotoksi on arvioitu 4 600 markkaa, menee koonneet, olisi asia tältä osin ennen kumoa-
23671: mainittua metsänhoitomaksua 10 ha:n metsä- mista selvitettävä. Jo tässä vaiheessa olisi
23672: alasta 2 760 markkaa, 20 ha:n metsäalasta kuitenkin korjattava lain kipeimmät epäkoh-
23673: 5 520 markkaa ja 30 ha:n metsäalasta 8 280 dat. Siksi pitäisi pienmetsänomistajat va-
23674: mk jne. Esimerkki osoittaa, että metsänhoito- pauttaa pakollisesta metsänhoitomaksusta,
23675: maksu on nykyisellään verraten raskas lisä- jolloin lain tuomat epäoikeudenmukaisuudet
23676: vero niille pienmetsänomistajille, joiden met- poistuisivat pientilojen osalta. Pidämme vält-
23677: sän lisäkasvu kuluu polttopuihin ja raken- tämättömänä, että metsänhoitomaksu on va-
23678: nustarvikkeisiin. Pääosahan maamme pien- paaehtoinen ainakin sellaisille pientiloille,
23679: tilojen metsistä on sellaisia, ettei niistä pal- joiden metsämaan lisäkasvu ei ylitä 100 m3
23680: jonkaan myytäväksi liikene, koska korkeat vuodessa. Näin ollen maamme pienmetsän-
23681: verot ja pankkien perimät korot ovat pitä- omistajat vapautuisivat pakollisesta metsän-
23682: neet huolen siitä, ettei metsiin arvopuita ole hoitomaksusta. Esimerkkinä mainittakoon,
23683: jäänyt. että Etelä-Suomessa olisi mainitusta mak-
23684: Pienmetsänomistajat yleensä ovat tyyty- susta vapaa sellainen tila, jossa II lk. metsä-
23685: mättömiä tähän uuteen pakolliseen veroon. maata on alle 30 ha. Maamme keski- ja poh-
23686: Tämä on täysin ymmärrettävissä, koska ny- joisosissa sekä heikompituottoisten metsien
23687: kyinen maatalouden verotus saattaa jo muu- osalta muuallakin vapautuva pinta-ala olisi
23688: toinkin pientilat monin verroin raskaamman suurempi. Muutos ei estäisi mainittua rajaa
23689: verotaakan alaiseksi kuin suurtilat. Mieles- pienempiäkään metsänomistajia vapaaehtoi-
23690: tämme ei myöskään ole oikein, että köyhä sesti maksamasta metsänhoitomaksua, jos he
23691: pienmetsänomistaja pakotetaan osaltaan kus- sitä haluaisivat.
23692: tantamaan suurmetsänomistajan tarvitsema Toisena korjausta kaipaavana epäkohtana
23693: metsänhoitohenkilökunta, kuten voimassa ole- on lain 8 § : n 4 momentin säännös, jonka
23694: van lain mukaan on asianlaita. On nimittäin mukaan valtio ja suuret puunjalostusyhty-
23695: huomattava, että pientilat eivät useinkaan mät joutuvat maksamaan vain neljänneksen
23696: tarvitse metsiensä hoitoon metsänhoitoyhdis- siitä, mitä muut metsänomistajat ovat velvol-
23697: IX,4. - Haapanen ym. 563
23698:
23699: Iisia maksamaan. Tämä kohtuuton etu on tyjen muutosten aikaansaaminen sitäkin
23700: syytä poistaa valtiolta ja suuryhtiöiltä. Kor- välttämättömämpää.
23701: jaus tulee suoritetuksi sillä, että 8 § : n 4 mo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23702: mentti poistetaan.
23703: Nyt, kun lain täytäntöönpanosta on saatu että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23704: riittävästi kielteisiä kokemuksia, olisi esitet- van lakiehdotuksen:
23705:
23706:
23707: Laki
23708: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
23709: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar-
23710: raskuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi:
23711: 8 §. huomioon verotuksessa tehtäviä vähennyk-
23712: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden siä. Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan mää-
23713: edistämistoimintaa varten on kunnan alueella rätä maksettavaksi metsämaalta, jonka vuo-
23714: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava sittainen puun tuotto säännöllisessä kasvu-
23715: metsänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sa- kunnossa ei nouse sataan tuottokuutiomet-
23716: dalta kunnallisverotusta varten arvioidusta riin.
23717: metsämaan puhtaasta tuotosta, ottamatta
23718:
23719: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
23720:
23721: Kaino Haapanen. Aleksi Kiviaho.
23722: Matti Koivunen. Rainer Virtanen.
23723: 564
23724:
23725: IX,5. - Lak.al. N: o 79.
23726:
23727:
23728:
23729:
23730: Rantamaa ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä
23731: annetun lain kumoamisesta.
23732:
23733:
23734: E d u s k u n n a ll e.
23735:
23736: Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistys- se on metsänomistajan kannalta lopullisesti
23737: laiksi annettiin eduskunnalle K.-A. Fager- menetettyä pääomaa. Niinikään tämä laki on
23738: holmin ollessa pääministerinä 20. 5. 1949 ja käytännössä merkinnyt myös sitä, että met-
23739: hyväksyi eduskunta sen - käsiteltyään sitä sänomistajilta perityillä . ,metsänhoitomak-
23740: lähes puolitoista vuotta - 17. 10. 1950 ä.äni- suilla" on perustettu uusia virkoja viranhal-
23741: :ro.äärin 102-77. Lakia vastaan äänestäneet tijoineen, virka-asuntoineen ja palkkauksi-
23742: edustajat lukeutuivat seuraaviin puolueisiin: neen. Edelleen on mhy-laki käytännössä va-
23743: heistä oli maalaisliittolaisia 31, skdl: n edus- litettavasti osoittautunut myös sellaiseksi,
23744: tajia 31, kokoomuspuolueen edustajia 13, että milloin näitä maksuja pakkoverotuksena
23745: kansanpuolueesta 1, ed. Hiekkala, ja ruotsa- suorittava metsänomistaja on tarvinnut ja
23746: laisista 1, ed. von Born. Äänestys lain jät- pyytänyt esim. metsänleimaukseen ammatti-
23747: tämisestä lepäämään vaalien yli toimitettiin miehen, siis sen, oman paikkakuntansa met-
23748: 20. 10. 1950, ja lepäämään jättämisen puo- sänhoitoyhdistyksen, jolle häneltä ns. ,met-
23749: lesta äänesti 64 edustajaa, kun .taas 108 sänhoito"-maksua verotetaan, palkkaaman
23750: edustajaa vastusti sitä, ja niin oli uuden mh-neuvojan apua, on hänen suoritettava
23751: veron säätänyt mhy-laki saatu yksinkertaisella· tästä työstä vielä erikoinen korvaus, minkä
23752: äänten enemmistöllä hyväksytyksi. Jo näistä suuruus tietenkin vaihtelee jonkin verran eri
23753: seikoista saattaa todeta, että metsänhoitoyh- puolilla maata, mutta sen asteikko on ollut
23754: distyslaki kohtasi eduskunnassa heti alusta 800-1700 markan välillä, jopa tänäkin vuo-
23755: lähtien suorastaan ankaraa vastustusta, koska tena ainakin eräillä paikkakunnilla mh-neu-
23756: pelättiin sen käytännössä merkitsevän eri- vojan päiväpalkka on 2 000 mk! Näin ollen
23757: koisveroa määrätylle kansalaisryhmälle, ja onkin varsin ymmärrettävää, että tällainen
23758: koska niinikään saatettiin perustellusti asiantila ja ,kehitys" eivät luonnollisestikaan
23759: epäillä, ettei sen jo silloin kyseenalaiseksi voi olla katkeroittamatta niiden mieliä, jotka
23760: osoitettu metsänhoidollinenkaan hyöty tulisi joutuvat mhy-lain kaikki kulut ja kustannuk-
23761: olemaan oletetun suuruinen. set erikoispakkoveron muodossa suorittamaan.
23762: Nyttemmin on tämä epäoikeudenmukainen Tämän monin paikoin peittelemättömäksi
23763: pakkoverotuslaki ollut voimassa jo kahdek- katkeruudeksi muodostuneen mielialan ym-
23764: satta vuotta, joten sen merkitys ja vaiku- märtää sitäkin paremmin, koska asianlaita
23765: tukset alkavat olla kautta koko maan tar- on yksinkertaisesti ilmaistuna se, että met-
23766: koin tunnettuja. Tähän mennessä on mhy- sänomistaja joutuu täten kaksinkertaisen ja
23767: laki tullut yksityismetsänomistajille tunne- varsin raskaan verotuksen (pinta-alaverotuk-
23768: tuksi käytännössä lähinnä sen, niin sanotun sen ja metsänhoitomaksun) kohteeksi.
23769: ,metsänhoito"-maksun merkitsemän erikois- Näin ollen on edelleen sekä johdonmu-
23770: pakkoveron muodossa, mikä heiltä lain voi- kaista että luonnollista, että mhy-lakia ylei-
23771: malla peritään kuten muutkin verot, ja ellei sesti maaseudulla kautta maan yksityismet-
23772: sitä ajoissa suoriteta, se - ulosmitataan. sänomistajien keskuudessa, joiden valtavan
23773: Metsänomistajat ovat edelleen voineet oma- enemmistön muodostavat selvät pienviljeli-
23774: kohtaisesti todeta, että niin sanottu ,met- jät vähäisine metsälöineen, erittäin ankarin
23775: sänhoito"-maksu on mitä selvin pakkovero, sanoin arvostellaan. Lyhyesti voidaankin to-
23776: jolle ei saa kuitenkaan minkäänlaista vasti- deta, että hyväksyessään mhy-lain eduskunta
23777: ketta eikä palvelusta missään muodossa, vaan teki virheen, joka on kiireellisesti korjattava.
23778: IX,5. - :e.a.ntama.a ym. 565
23779:
23780: Ken tuntee tämän lain säätämisen a.lkuval- hyväksyikin syyskuun 23 pa1vana 1955 toi-
23781: mistelut, sen eduskunnassa läpikäymän kä· vomuksen, että ,hallitus kiireellisesti antaisi
23782: sittelyn eri vaiheet ja nimenomaan mhy-lain eduskunnalle esityksen sellaisiksi muutok-
23783: soveltamisen käytäntöön sekä vihdoin sen he- siksi metsänhoitoyhdistyksistä annettuun la-
23784: rättämän säälimättömän arvostelun, hänen kiin, että pienmetsälöiden omistajille liian
23785: on helppo todeta, että koko se järjestelmä, raskaiksi muodostuneita metsänhoitomaksuja
23786: minkä mhy-laki pakkoverotuksineen, virka- alennetaan ja lain mukaan metsänhoitoyhdis-
23787: talaineen ja käytännöllisine ,tuloksineen" on tyksille suoritettavat maksut joutuvat julki-
23788: saattanut voimaan, on ilman mitään korjai- sen tarkkailun alaisiksi." Jo tällaisen toivo-
23789: luita taikka muita parantelemisyrityksiä yk- muksen hyväksyminen eduskunnassa sisältää
23790: sinkertaisesti ja kokonaan kumottava. Iainlaatijan selvän tuomion mhy-lain koh-
23791: Jotta lainsäätäjän vastuullista tehtävää tuuttomista rasituksista niille, joilla muuten-
23792: hoitavat kansanedustajat voisivat muodostaa kin on aivan tarpeeksi veroja ja velvoituksia,
23793: asiasta objektiivisen eli tosiasioihin perustu- joten niitä olisi helpotettava eikä suinkaan
23794: van kuvan ja perustellun käsityksen, mainit- uusia lisättävä.
23795: semme tässä eräitä mhy·lain vaiheita, jotta Niinikään julkisessa sanassa on viime vuo-
23796: mainitsemaamme lopputulokseen, koko mhy- sien aikana monessa yhteydessä ja eri puo-
23797: järjestelmän kumoamiseen, voitaisiin epäröi- lilla maata - ja nimenomaan puoluerajojen
23798: mättä päätyä. Jo tässä vaiheessa haluamme yli - kiinnitetty huomiota metsänhoitoyh-
23799: korostaa, että sitä, mhy-lain kumoamista, distyslain aiheuttamaan, kohtuuttamaan ra-
23800: odottaa eduskunnalta maamme yksityismet- situkseen, sen katkeroittavaan pakkoperiaat-
23801: sänomistajien valtava enemmistö, ainakin teeseen ja niihin muihin epäkohtiin, joita sen
23802: 99 % heistä. Ken asian toisin esittää, ei joko käytäntöön soveltamisessa on seitsemän vuo-
23803: tunne tosioloja taikka tarkoituksellisesti yrit- den aikana ja kiistattomasti saatettu todeta.
23804: tää väistää tätä selvää totuutta, mitä mhy- Niinpä niissä on aivan oikein korostettu mm.
23805: lain kahdeksatta vuotta jatkunut käytäntö sitä, että kyllähän ,niille, jotka saavat joka-
23806: on vain vahvistanut. Harva eduskunnan pää- päiväisen toimeentulonsa, usein verraten hel-
23807: tös on niin yleisesti ja yksimielisesti saanut pon, metsänhoitoyhdistyksen varoista, mh·
23808: kansalaisten jyrkän tuomion kuin tämä met- yhdistys on välttämätön, mutta metsänomis-
23809: siemme holhouslaki. tajille on mh-maksu melkein kuin jokavuoti-
23810: Näinä vuosina, mitkä mhy-laki on ehtinyt nen mätkäysvero, jo maksetun veron lisäksi.
23811: olla voimassa, on siihen koetettu useillakin Itse asiassa maksun nimenä yoidaan käyttää
23812: eri taYoilla mielipiteitä esittäen saada ratkai- vaikkapa sanaa lahja, sillä todellinen lahjoi-
23813: sevia parannuksia aikaan. Mainittakoon tus (tosin pakollinen) metsänhoitomaksu on.
23814: näistä parannusyrityksistä ensinnäkin se, että Ei tarvitse pakollista mhy-lakia, jotta voisi
23815: monet eri puolueitten kansanedustajat ovat hoitaa metsiänsä hyvin. Kokematon metsän-
23816: tehneet asiasta eduskunta-aloitteita seuraa- omistaja saa näet rahalla ammattimiehen
23817: vasti: metsänsä. leimaukseen. Lyhyesti voidaan to-
23818: Ed. Haapanen (ynnä 4 muuta edusta- deta, että mhy-laki hyödyttää ainoastaan sen
23819: jaa) 11. 2.1952, ed. Rantamaa (17 muuta palveluksessa olevia pienempiä ja suurempia
23820: edustajaa) 3. 4. 1954, ed. Kauhanen (8 muuta virkamiehiä, jotka yrittä.vätkin kaikin kei-
23821: edustajaa) 6. 4. 1954, ed. Haapanen (7 muuta noin säilyttää tämän lain. Olisi korkea aika
23822: edustajaa) 7. 4. 1954, ed. Vennamo (2 muuta kumota mhy-laki ja edes siltä vähäiseltä
23823: ed.) 14. 4. 1954, ed. Laine (7 muuta ed.) osalta lopettaa byrokratia maassamme." Nämä
23824: 4. 2.1955, ed. Rantamaa (7 muuta ed.) 8. 2. selkeät sanat kirjoittaa nimimerkki ,Raskaan
23825: 1956, ed. Haapanen (19 muuta ed.) 10. 2. metsäveron alainen" Aamulehdessä 12. 4.
23826: 1956, ja ed. Kauhanen (6 muuta ed.) 10. 2. 1956. Maatalousyäestön omaksi äänenkannat-
23827: 1956. Voimatta yksityiskohtaisesti selostaa tajaksi tunnetussa ,Maaseudun Tulevaisuu-
23828: aloitteiden sisältämiä monia ja hyvin perus- dessa" kirjoittaa nimimerkki ,Paljon maksa-
23829: teltuja muutosehdotuksia mainitsemme loppu- nut ja vähän saanut" 21. 2. 1956 mm. seu-
23830: tuloksena lyhyesti, että näiden aloitteiden raavat suorat sanat: ,Nimitys "metsänhoito-
23831: esittämien tosiasioiden ja nimenomaan ylei- maksu" verolipuissamme on selvästi väärät
23832: sen mielipiteen monesti ja voimakkaina il- Sen maksun oikeampi nimitys olisi ,metsän-
23833: mitulleiden vaatimusten johdosta eduskunta neuvojien palkkamaksu" tai ,pakkovero met-
23834: 566 IX,5. - Metsänhoitoyhdistykset.
23835:
23836:
23837: sänhoitoyhdistykselle". Nykyisessä muodos- Tämä asiantuntijan esittämä arviolausunto
23838: saan on mhy-laki epäkypsä ja epäoikeuden- nimittäin vaihtoehdottomasti osoittaa, että
23839: mukainen. Aikaisemmin varsin sekalaisesti metsän saattaminen parhaaseen metsänhoidol-
23840: menestynyt yhdistysmuoto on lain nojalla liseen kuntoon ja tilaan on niin kalliitten
23841: saanut erikoisverotusoikeuden ilman selviä ja kustannusten ja ainakin yhden ihmisiän mit-
23842: tuntuvia vastavelvoituksia. Varmaan esi- taisen odotusajan takana ja panttina, ettei
23843: merkki houkuttelee ja kohta saamme vastaa- voida edellyttää likimainkaan kaikkien
23844: vanlaisia lisää: pellonhoitomaksu, lehmien maamme vähävaraisten pienviljelijöiden ryh-
23845: parannusmaksu, traktorinhoitomaksu ym. ja tyvän taikka edes pystyvän sellaiseen. On
23846: vastaavat virkailijat elätettäviksi komeissa helppo pitää esitelmiä metsänparannustavoit-
23847: taloissa keskipitäjällä. Nykyistä mhy-lakia teista, mutta niitten toteuttaminen on useim-
23848: onkin turha kenenkään puolustaa." - Näin mille pikkumetsälöiden omistajille taloudelli-
23849: selkeäsanaiset, jyrkkään sävyyn ilmaistut sesti sula mahdottomuus. Metsänomistajat
23850: metsänomistajien ajatukset kuvastavat puhu- elävät todellisuuden kovalla maaperällä ei-
23851: vasti sitä peittelemätöntä katkeruutta, mitä vätkä anna palkkaamiensa ammattimiesten-
23852: mhy-laki pakollisine ,metsänhoito"-maksui- kään johtaa itseään kuvittelujen epärealisti-
23853: .neen ja sen järjestelmään liittyvine muine siin toiveisiin.
23854: kohtuuttomuuksineen on yksityismetsänomis- Niinikään on voitu todeta, että monilla
23855: tajissa herättänyt. paikkakunnilla tyytymättömyys metsänhoito-
23856: Kuten eduskunnan pöytäkirjoista käy ilmi yhdistystä ja sen edellyttämää pakkovero-
23857: päivämääräitä 4. 3. 1958, jolloin tämän, mhy- tusta kohtaan on niin suuri, ettei uusia jäse-
23858: lain kumoamiseen pyrkivän lakialoitteen en- niä ole montakaan liittynyt yhdistyksiin,
23859: simmäinen allekirjoittaja, ed. Rantamaa, se- mikä puhuvasti todistaa, mitä tästä laista
23860: losti kolmisen tuntia kestäneessä puheenvuo- ajatellaan. Edelleen on tähän mennessä koko
23861: rossaan mhy-lain kaikkia vaiheita ja nimen- maassa saanut metsänhoidollista neuvontaa
23862: omaan myös niitä metsänomistajien mieli- vain noin 60% ,metsänhoito"-maksun mak-
23863: aloja, joitten kuvastajina hänelle oli tullut saneista yksityismetsänomistajista, joten lä-
23864: parin viime vuoden aikana useita satoja kir- hes puolet yksityismetsänomistajista on kyllä
23865: jeitä eri puolueisiin lukeutuneilta kansalai- lainpakon edessä ja ulosmittauksen uhalla
23866: silta eri puolilta maata, - odottavat yksi- joutunut maksamaan osuutensa metsänhoito-
23867: tyismetsänomistajat, että mhy-lain perustama yhdistysten, lähinnä niiden virkailijoiden
23868: pakkoholhousjärjestelmä on ilman minkään- palkkauksen, aiheuttamiin kustannuksiin,
23869: laisia paikkaiinyrityksiä kiireellisesti kumot- mutta he eivät ole kuitenkaan millään tavalla
23870: tava. eikä missään muodossa saaneet verorahois-
23871: Metsänhoitoyhdistyslain käytännössä osoit- taan mitään palveluksia tai vähäisintäkään
23872: tamista näköaloista voitaisiin mainita vielä hyötyä itselleen, mikä osoittaa puolestaan,
23873: monia seikkoja. Niistä tulkoon tässä esille että rasitus ei suinkaan ole jakautunut tasai-
23874: mm. se, että eräs pätevä asiantuntija on lau- sesti, vaan päinvastoin koitunut raskaam-
23875: sunut, että yhden metsämaahehtaarin saat- maksi niille, joilla on vähäiset metsälönsä ei-
23876: taminen ,sadonkorjuukuntoon" tulee kustan- vätkä ole usein edes pystyneet mitään puu-
23877: tamaan puolimiljoonaa markkaa ja vaatii ai- tavaran lajia myymään eivätkä siis myös-
23878: kaa 6~70 vuotta. Tätä näköalaa olisi syytä kään myyntiä varten mitään leimauttamaan,
23879: pitää mielessä silloin, kun metsänomistajille mutta ,metsänhoitomaksu" heiltäkin silti pe-
23880: kovin hanakasti muistutellaan, että jokaisen ritään, joten he joutuvat kustantamaan vir-
23881: tulisi saattaa metsälönsä korkeimpaan kasvu- kakunnan ja niiden virka-asunnot, vaikka itse
23882: ja tuottokuntoon, ja kuinka se on jokaiselle elävät monesti suuressa taloudellisessa ahdin-
23883: paitsi edullista myös muka vaivattomasti saa- gossa. Ken tämän kieltää, se on selvistä tosi-
23884: vutettavissa oleva tavoite. Metsänhoitotyön- asioista piittaamaton. Valitettavasti keskus-
23885: kin on sentään oltava taloudellista, järkevää telu mhy-laista on paljastanut jopa tarkoi-
23886: toimintaa! Vuosikymmenien ,vauhdilla" tu- tuksellista väärin selittämistä ja häikäilemä-
23887: loksia antava työ ei saata erehdyttää har- töntä holhouksen puolustelua.
23888: kitsevaa metsänomistajaa mihin tahansa uh- Ken tuntee mielialoja pienviljelysvaltais-
23889: rauksiin. ten , yksityismetsänomistajien keskuudessa,
23890: IX,5. - Ba.nta.lua ym. 567
23891:
23892: sen on pakko todeta, että tyytymättömyys verojen muodossa muilla maatilatalouden
23893: metsänhoitoyhdistyslakia, sen pakkovero- aloilla, joten tämä yleistä tyytymättömyyttä
23894: tusta, erikseen suoritettavia päiväpalkkoja ja perusteltua katkeroitumista aiheuttanut
23895: ym. kohtuuttomuuksia kohtaan on sekä täy- laki on kiireellisesti kumottava.
23896: sin perusteltu että erittäin yleinen kautta Mhy-lain vaiheita selostettaessa ei voida si-
23897: maan. Helposti se myös kohdistuu mhy-lain vuuttaa sitä tosiasiaa, että varsinkin vuonna
23898: edellyttämiin ja mh-yhdistysten palkkaamiin 1957 ja nimenomaan myös tämän vuoden,
23899: mh-neuvojiinkin, jotka kuitenkin ovat syyttö- 1958:n, aikana on julkinen keskustelu mhy-
23900: miä itse lain syntyyn ja sisältöön, jotka on lain herättämistä näköaloista saavuttanut
23901: eduskunta säätänyt. Lakia laadittaessa esi- ennennäkemättömän laajuuden ja käynyt
23902: tettiin pätevien maatalousasiantuntijoiden suorastaan kiihkeäksi sekä yksityisissä tilai-
23903: taholta eduskunnassa monia lausunnoita siitä, suuksissa että sanomalehdistön palstoilla.
23904: että nimenomaan se pakollisuuden vasten- Kieltämättä sen, vilkkaan keskustelun mhy-
23905: mielinen periaate, mikä metsänhoitoyhdistys- laista, on pannut alulle se lakialoite n:o 78,
23906: lakiin sisältyy, nostattaa suomalaisen, vapau- minkä ed. Rantamaa teki päivämäärällä 7. 2.
23907: teen pitäytyvän luonteen jyrkkään vastustuk- 1957, ja missä hän ehdottaa koko mhy-lain
23908: seen ja siten katkeroittaa muuten tietenkin kumottavaksi. Ja vuosittain perittävä mh-
23909: kannatettavan ja suosittavan metsänhoitoaja- maksu kyllä huolehtii, ettei asia pääse unoh-
23910: tuksen ja tarkoitusperän ympärille muodos- tumaan! Tämän, julkisen keskustelun, eräs
23911: tuvan mielialan ja ilmapiirin. Ehkä on huo- seuraus oli se, että valtioneuvosto asetti -
23912: mautettava, että mhy-lain kumoamista tar- ,metsänhoitoyhdistyslain aiheuttaman kiistan
23913: koittavan aloitteen tekijä, ed. Rantamaa on selvittämiseksi", kuten sanomalehdistölle an-
23914: tehnyt myös raha-asia-aloitteet n:o 216/20.9. nettu virallinen uutinen 31. 5. 1957 asiasta
23915: 1955, n:o 18/9.2.1956 ja n:o 23/8.2.1957, tiedotti - ,komitean, jonka tehtävänä on
23916: joissa ehdotetaan tuntuvia määrärahoja va- tarkistaa ja tehdä mahdolliset muutosesityk-
23917: paaehtoisen metsäkerhotoiminnan tärkeän set ko. lakiin". Valitettavasti tähän vaihee-
23918: kasvatus- ja opetustyön laajentamiseen ja ke- seen liittyy kaksikin kummastusta herättävää
23919: hittämiseen. Eivät mhy-lain kaatajat siis seikkaa. Ensinnäkin : komiteaan tuli 7 jä-
23920: suinkaan vastusta itse metsänhoitotyötä, vaan sentä, joista kuitenkin 4 on ammatiltaan ja
23921: pakkoverotusta, josta ei metsänhoito hyödy kutsumukseltaan tunnettuja metsänhoitomie-
23922: kerrassaan yhtään mitään! hiä ja siis tutkimassa ,omaa" asiaansa, ja
23923: Kun joskus yhä vielä nytkin joku mh- kun vielä komitean sihteeriksi on järjestetty
23924: yhdistyksen palkkaama virkailija intoilles- mhy-lain eräs kiihkeimmistä puolustajista,
23925: saan saattaa erehtyä unohtamaan, keiden hänkin on ammatiltaan ylimetsänhoitaja, on
23926: kustannuksella koko mhy-laki virkakoneistoi- komitean työn ,tulos" jo ennakolta varmis-
23927: neen ja -toimistoineen pidetään yllä, nostat- tettu ja - ,selvä"! Toiseksi: komitean
23928: taa sekin muutenkin perusteltua tyytymättö- asettamisen yhteydessä haastattelivat muuta-
23929: myyttä. Koko tällaisen toiminnan, mikä niin mat sanomalehdet erästä niistä viranomai-
23930: olennaisesti koskettaa jokaista metsänomista- sista, joitten asettama ko. komitea on, ja täl-
23931: jaa ja hänen oikeuttaan kenenkään holhoa- löin pääsi jul·kisuuteen lievästi sanoen usko-
23932: matta itse valita tapa, työntekijät ja peri- mattoman omalaatuinen evästys komitealle.
23933: aatteet, joitten mukaan hän haluaa otn.ia met- Sanomalehdistöön ilmestyi nimittäin seu-
23934: siänsä hoitaa, tulisi toki rakentua yksinomaan raava, todellakin häikäilemätön haastattelu-
23935: täydellisen vapaaehtoisuuden pohjalle, kuten tulos; se kuuluu näinikään: ,maatalousmi-
23936: ennen tämän lain voimaantuloa olikin lähes nisteriön lausuman mukaan ei ole olemassa
23937: 50 vuoden ajan asianlaita. Kun metsän- erityistä tarvetta ainakaan suurempien muu-
23938: omistajat ovat ainoa elinkeinoryhmä; jota tosten tekoon metsänhoitoyhdistyslakiin".
23939: näin - sen omalla kustannuksella - holho- Sellainen julkiselle sanalle myönnetty haas-
23940: taan, on erehdys korjattava. Suostuminen tattelu ei ole voinut olla herättämättä ta-
23941: metsänhoitoyhdistyslain merkitsemään ja sen vatonta huomiota, sillä siitähän käy ilmi,
23942: pykälillään viitoittamaan pakkoperiaattee- että: ensin asetetaan kyllä komitea, toiseksi
23943: seen oli valitettava ja vaarallinen ennakko- sille annetaan tehtäväkin, mutta kolmanneksi
23944: päätös, mille hyvin helposti saattaa ilmestyä sitä evästetään ilmoittamalla, että - ei ko-
23945: jatkoa uusien pakkovelvoitusten ja pakko- mitealla oikeastaan mitään tehtävää olekaan!
23946: 568 IX,5. - M~tsänhOitoyhdiSVItset.
23947:
23948:
23949:
23950: Ja tämänkin komitean ,tutkimustyön", ken- - ja vielä sen omalla kustannuksella -
23951: ties joskus valmistuvan mietinnön ,tulokset" holhota! ·
23952: - kustantaa valtio! Ei voi välttyä siltä Keskusteluun mhy-lain kumoamisesta tuli
23953: käsitykseltä, että komitean asettaminen on suorastaan hätkähdyttävä lisä 6, 5. 1958, jol-
23954: vain ele, jonka varjolla koetetaan tyynnyttää loin tunnettu hallinto-oikeuden professori
23955: metsänomistajien julkiseksi käynyt ja vaihto- Veli Merikoski oli asiantuntijana kuultavana
23956: ehdoton vaatimus, että mhy-lain perustam, (,Juskunnan suuren valiokunnan jaostossa.
23957: pakkoholhousjärjestelmä on kertakaikkiaan Suurta huomiota herättäneessä lausunnossaan
23958: kumottava. hän nimittäin totesi mm. seuraavaa: Mhy-
23959: Mhy-lain vaiheita selostavaan sarjaan liit- laki on epämuodostuma! Hallitusmuodon
23960: tyy vihdoin se maatalousvaliokunnan mie- 10 §: n mukaan voidaan yhdistyksiä perus-
23961: tintö n: o 20, minkä se antoi 21. 2. 1958, ja taa, liittyä niihin jäseneksi, mutta myös va-
23962: jcssa valiokunta koskettelee mm. lakialoitetta paasti erota niistä. Mhy-laki on ristiriidassa
23963: n:o 78, joka tarkoittaa siis mhy-lain kumoa- Suomen valtiomuodon säännösten kanssa.
23964: mista. Valiokunta päätyy siihen, että muka Pitäisi olla erikseen laki yhdistyksistä ja
23965: ,ei ole esitetty eikä valiokunnan tiedossa erikseen laki maksuista, koska mh-maksu on
23966: muutoinkaan ole sellaisia epäkohtia, jotka selvä vero. Mhy-laissa on suuria heikkouk-
23967: muodostaisivat riittävän syyn metsänhoito- sia ja epäkohtia, joitten merkitys ja vaiku-
23968: yhdistyksistä annetun lain kumoamiseen." tus vain suurenee sitä mukaa kuin siihen pe-
23969: Kuitenkin sama valiokunta itsekin toteaa, rustuva toiminta jatkuu ja laajenee.
23970: että esimerkiksi ,metsänhoitoyhdistysten va- Nämä, eraan pätevimmän oikeusoppi-
23971: rojen käyttö v. 1954 jakaantui siten, että neemme toteamukset ovat nekin puolestaan
23972: 566 miljoonan markan kokonaismäärästä käy- osoittaneet, että mhy-lain vastustajat ovat
23973: tettiin 326 miljoonaa markkaa ammattiavun siis olleet myös oikeusoppineen lakimiehen
23974: antamisesta metsänomistajille aiheutuneisiin mielestä oikeassa, sillä prof. Merikosken lau-
23975: palkkausmenoihin neuvojille ja heidän apu- sunto murskaa armottomasti kaikki ne pää-
23976: miehilleen". Täten siis 566:sta miljoonasta perusteet, joihin mhy-laki nojautuu. Sen
23977: on käytetty palkkoihin 57.5 %. Mutta: mitä jälkeen on suorastaan käsittämätöntä, jos
23978: metsänomistajat sitten ovat saaneet tästä· joku rohkenee yhä ,todistella" tämän väärä-
23979: kään miljoonamäärästä., minkä he ovat pa- mielisen pakkoholhouksen puolesta!
23980: kosta joutuneet kustantamaan, itselleen hyö- Johdonmukaisena jatkona prof. Merikosken
23981: tyä? Eivät kerrassaan mitään! Sillä eihän toteamuksille tuli sitten eduskunnan perus-
23982: metsänomistajan puusto siitä kasva pitem- tusvaliokunnan mietintö 3 päivältä kesäkuuta
23983: mäksi eikä vahvistu kuutiokkaammaksi, että 1958. Se on siis runsaan kuukauden ,vanha"!
23984: niin sanottu metsätalo on rakennettu metsän· Siinä parlamentin se valiokunta, jonka teh·
23985: omistajien maksettaviksi pannuilla, niin sa- täviin kuuluu lakien perustuslaillisuuden
23986: notuilla ,metsänhoito"-maksuilla, ja että sa- punnitseminen, toteaa, että ,yhdistyslaki
23987: moilla pakkoveroilla on palkattu virkakunta, edellyttää, että yhdistykseen liittymisen ja
23988: jonka työpäivistä on kuitenkin maksettava siihen kuulumisen on oltava vapaaehtoista",
23989: erikseen korkea päiväpalkka. On muistettava, joten ,metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muo·
23990: että täyden mh-maksun suoritti esimerkiksi dostuu tosiasiassa pakolliseksi ja metsän-
23991: viime vuonna 236 968 metsänomistajaa, joten hoitoyhdistys julkisoikeudelliseksi pakkoyh-
23992: mh-maksu rasittaa todellakin valtavaa met- distykseksi". Näin ollen ,perustuslakivalio-
23993: sänomistajien joukkoa. Kun on kiistatto- kunta katsoo tarpeelliseksi korostaa, ettei
23994: masti varmaa, että ainakin 99 % yksityismet- valtiosääntömme salli tavallisessa lainsää-
23995: sänomistajista vastustaa mhy-järjestelmän däntöjärjestyksessä käsitellyllä lailla vel-
23996: perustamaa pakkoholhousta, pitäisi maa- voittaa Suomen kansalaista kuulumaan
23997: talousvaliokunnankin esittämien numerotieto- tiettyyn yhdistykseen". Vihdoin valiokunta
23998: jen siis päinvastoin johtaa siihen mutkat- korostaa, että ,metsänhoitomaksua on pidet·
23999: tomaan päätelmään, että tämän aloitteen pe- tävä verona". Tämän jälkeen sopii jo ky-
24000: rusteluissa jo edellä olevin, lyhykäisin viit- syä: joko nyt on ,tiedossa sellaisia epäkohtia,
24001: tauksin kuvailtu pakkoholhousjärjestelmä on jotka muodostavat riittävän syyn metsän-
24002: kiireesti kumottava. On muistettava, ettei hoitoyhdistyksistä annetun lain kumoami-
24003: mitään muuta kansalaisryhmää tällä tavoin seen?" Tuskinpa löytyy enää sellaista intoi-
24004: IX,5. - Rantamaa ym. 569
24005:
24006: li ;aaka:;m, joka rohkenee pakkuholhousta kau- joutuvat tämän pakkoholhouslain kaikki ku-
24007: i.lstella ja puolustaa! lut ja kustannukset suorittamaan, - on pi-
24008: Näin sekä oikeusoppinut Merikoski että dettävä ilman muuta tätä asiaa vastikään
24009: arvovaltainen perustuslakivaliokunta ovat viime kuussa niin kypsäksi selvitettynä, että
24010: säälimättömästi hajoittaneet kaikki ne perus- eduskunnan tehtäväksi ei voi jäädä mitään
24011: tat, joitten varaan koko epäoikeudenmukai- muuta vaihtoehtoa kuin se, että Suomen
24012: nen mhy-järjestelmä nojautuu. Tämän sen- metsänomistajat ja metsät on minkäänlaisiin
24013: tään luulisi toki sanovan jotakin meille lain viivytyksiin taikka verukkeisiin turvautu-
24014: laatijoille! Lisäksi on muistettava, että koko matta ja enää aikaa hukkaamatta vapautet-
24015: mhy-järjestelmä nojautuu pakkoperiaatteseen tava siitä täysin epäoikeudenmukaisesta hol-
24016: sekä varsinkin se, että ei mhy-laissa ole ai- houksenalaisuudesta, mitä mhy-laki ja sen
24017: noatakaan pykälää, lausetta eikä sanaa, mikä perusteilla rakentuva monitahoinen ja met-
24018: veivoittaisi ketään - ei edes metsänhoidon- sänomistajille kalliiksi käyvä järjestelmä
24019: neuvojaakaan! - itse metsänhoitamiseen, merkitsee. Koko sinänsä kannatettava met-
24020: vaan ainoa, minkä se selvästi velvoittaa, on sänhoitotyö on palautettava sille vapaaehtoi-
24021: pakollinen, niin sanottu ,metsänhoito"- suuden pohjalle, miltä se yli puoli vuosi-
24022: maksu, jolle ei kuitenkaan saa minkäänlaista sataa sitten alkoikin, sillä pakkoholhous on
24023: vastiketta taikka palvelusta taikka edes il- jo nyt ehtinyt vahingoittaa suuresti niitä
24024: maista neuvontaa tai opastusta itse käytän- edellytyksiä, joitten varaan vapaitten kansa-
24025: nön kenttätyössä! Kun tällaista ,metsänhoi- laisten kaiken toiminnan tulee rakentua.
24026: tamisen edistämistä" on nyt yksityismetsän- Kun kansalaiset aivan oikeutetusti odotta-
24027: o:rnistajien kustannuksella harjoitettu jo kah- vat, että eduskunta ryhtyisi raskaaksi käy-
24028: deksatta vuotta, pitäisi vihdoinkin lainlaati- nyttä verotaakkaa tuntuvasti keventämään,
24029: joidenkin ottaa varteen ne yksityismetsän- on metsänhoitoyhdistyslain kumoaminen sil-
24030: omistajien selkeästi ja moneen kertaan esit- täkin kannalta tarkasteltuna tervehdyttävä
24031: tämät, lujasti ja laajasti perustellut ja oikeu- lainsäädäntötoimenpide, varsinkin kun on
24032: tetut vaatimukset, jotka päätyvät siihen, vielä kerran korostettava, että mhy-järjes-
24033: että tällainen, vain yhtä kansalaisryhmää ra- telmän kumoamisesta ei koidu mitään vahin-
24034: sittava, täysin epäoikeudenmukainen ja sel- koa, vaan se asettaa metsänhoitoharrastuksen
24035: västi väärämielinen laki on ilman muuta sen vapaaehtoisuuden varaan, jossa muunkin
24036: kertakaikkiaan kumottava. Kaiken sen jäl- taloudellisen ja aatteellisen toiminnan menes-
24037: keen, mitä on tapahtunut ja todettu jo tä- tymisen luotmolliset edellytykset vahvistuvat.
24038: män lain laatimisen alkuvaiheissa, sen käsit· Edellä oleviin pel'illlteluihin viitaten ehdo-
24039: telyssä eduskunnassa ja nimenomaan, mitä tamme kunnioittaen,
24040: on todettu mhy-lain :merkitsevän käytän-
24041: nössä niille sadoilletuhansille, pääasiassa vä· että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24042: hävaraisille yksityismetsänomistajille, jotka van lakiehdotuksen:
24043:
24044: Laki.
24045: metsä.nhoitoyhdistyksistä. annetun lain kumoamisesta.
24046: Täten kumotaan metsänhoitoyhdistyksistä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
24047: 17 päivänä marraskuuta 1950 annettu laki. kuuta 19 .
24048:
24049:
24050: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
24051:
24052: Antti J. Ra.ntamaa. Pentti Pekkarinen. Antto Prunnila.
24053: Veikko Vennamo. Martti Linna. Aarre Marttila..
24054: Hannes Paaso. K.uuno Honkonen. Esa Hietanen.
24055: Toivo Kujala.. J. E. Lakkala.. Hugo Manninen.
24056: Kyllikld Pohjala. Eemil Partanen. Pertti Rapio.
24057: Matti Meriläinen. Artturi Jä.msen. H. Tauriainen.
24058: Matti Koivunen. Edvard Pesonen. Eino Tainio.
24059: Niilo Nieminen.
24060: 72 E 687/58
24061: 570
24062:
24063: IX,6. - Lak.al. N: o 80.
24064:
24065:
24066:
24067:
24068: Lahtela: Ehdotus laiksi poronhoitoalueella olevien luonnon-
24069: niittyjen vastikemaan raivauksesta.
24070:
24071:
24072: E d u s k u n n a 11 e.
24073:
24074: Poronhoito on maamme pohjoisimpien laisia luonnonniittyjä, raivattaisiin ja vilje-
24075: kUD!tien väestön pääelinkeino. Sillä on huo- lyskuntoon laitettaisiin talouskeskuksen lä-
24076: mattava taloudellinen merkitys varsinkin heisyyteen niin paljon maata, että sen tuotto
24077: alueen keskeisellä ja eteläisellä osalla, eten- vastaa niiden luonnon.nrlåttyjen tuottoa, joi-
24078: kin niiden itäi:isellä puolen. Maa- ja karja- den vastikkeeksi raivaus toimeenpan.naaill ja
24079: talous poronhoitoalueen pohjoisimmissa kun- että senjälkeen, kun se on tehty, lopetetaan
24080: nissa on aivan alkeellista ja lUJO!DIIlonvar,aista. niiden niittyjen ja niiltä korjattujen rehu-
24081: Siellä mm. miltei kaikki kotieläimille tarvit- jen suojelemis- ja vahingonkorvausvelvolli-
24082: tavat rehut korjataan useissa tapauksissa suus, joiden vastikkeeksi raivaus ja viljelys-
24083: jopa kahdenkymmenen kilometrin etäisyy- kuntoon 'lwittaminen on toteutettu, vaikka
24084: dellä talosta ja kaukana toisistaan olevilta niillä ja niiltä korjatulle rehulle porot ja
24085: soilta, ojan- ja jokivarsisaa olevilta, suureksi hirvet sekä kotieläimet tekisivätkin vahin-
24086: osaksi erittäin huonotuottoisilta luonnonndi- koa.
24087: tyiltä, joista heinien korjuu- j,a kuljetuskus- Raivaamalla ja viljelyskuntoon saatta-
24088: tannukset saattavat nousta niin suuriksi, malla kaukana talouskeskuksista olevien huo-
24089: ettei rehun arvo vastaa korjuu- ja kuljetus- notuottoisteru Juonnonniittyjen vastikkeeksi
24090: kustannuksi;a, Samanlaista Olll karjanrehun talouskeskuksien läheisyyteen niiden tuottoa
24091: hankinta huomattavalta osalta pohjoisimpien vastaavat viljelykset lisättäisiin huomatta-
24092: kuntien eteläpuolise1la poronhoitoalueella, vasti porotalouden tuottoa. Siten autettai-
24093: erittäinkin sen itäisellä osalLa. MainitunJai- siin niitäkin, jotka joko vanhasta totutusta
24094: silla luonnomiityillä tekevät, kesällä porot tavasta tai taloudellisista vaikeuksista joh-
24095: ja hirvet sekä kotieläimet polkemalla, ja syk- tuen puheena olevan.laisilta luonnonruiityiltä
24096: syllä ja talvella porot ja hirvet syömäHä keräävät kotieläimilleen useissa tapauksissa
24097: ja sotkemalla, vahinkoja, joista poronhoito- tuotantorehuiksi ala-arvoista heinää, saa-
24098: lain edellyttämät poronomistajain muodosta- maan kunnollista tuotantorehua ja karjata-
24099: mat paliskunnat miltei poikkeuksetta joutu- loutensa tuottamaan parempia tuloksia
24100: vat yksin maksamaan vahingonkorvauksen, omaksi ja koko kanaaikunnaru hyväksi.
24101: looska on vaikea todeta, mikä niistä oru mui- Tosinhan nyt jo maksetaan uudisraivaus-
24102: den kuin porojen tekemä, eller niitä vahin- palkkioita ja yritetään niiden avulla lisätä
24103: gonteosta tavata. Mainitunlaisten, kaukana viljeltyä maata, mutta sen turvin ei kuiten-
24104: talouskeskuksista ja hajallaan olevien luon- kaan päästä siihen, ettei porotalouden har-
24105: noniiliittyjen ja niiltä korjattujen rehujen joittajain tarvisisi kantaa sitä liikarasitusta,
24106: vahingonteolta suojeleminen ja lain edellyt- mikä niille aiheutuu puheena olevien luon-
24107: tämien vahinkoj,en arvioimis- ja korvaus- nonniittyjen ja niiltä korjattujen rehujen
24108: kustannukset tuottav,at porotaloudelle jatku- suojelemisesta ja vahingonkorvauksista.
24109: vasti suuria menoja ja alentavat porotalou- Että porotalouden harjoittajat pääsisivät
24110: den tuottoa ja lisäksi aiheuttavat ristiriitoja suojelu- ja vahingonkoi'vausvelvollisuudesta,
24111: vahingon kärsineiden ja vahingon maksajan olisi säädettävä laki, joruka nojalla kyseessä
24112: kesken. oleva vastikemaan raivaus toteutettaisiin val-
24113: Kaikki tämä voitaisiin oikeudenmukaisesti tion toimesta ja varoilLa. Näin olisi tehtävä
24114: ja taloudellisesti parhaiten poistaa siten, että sitäkin suuremmalla syyllä, kun se edistäisi
24115: kul'lekin sellaiselle tHaJle, jolla on mainitun- porotaloutta ja tukisi kaikkein heikoimmassa
24116: IX,6. --- Lahtela. 571
24117:
24118: taloudellisessa asemassa olevå!a maataJouden- lyn maan lisäämisellä saadaan poistetuksi
24119: harjoOO.ttajia, joilla ta:lon kokoon nähden on Pohjois-Suomesta jatkuva rehupula ja lisä-
24120: enimmän ja huonotuottoisimpia, kaukana ja tyksi lehmistä saatavaa maitotuotantoa.
24121: hajallaan olevia luonnonniittyjä ja jotka Kyseessä olevalla raivaustoiminnalla voi-
24122: siis taloudellisen toimintansa elvyttämiseksi daan myöskin tehostaa täystyöllisyyttä ja
24123: ja kohottamiseksi, sosi!aaliselta .kannalta aja- torjua työttömyyttä tuloja tuottavalla hyö-
24124: telJen, kaikkein kipeimmin taloudellista apua dyllisellä työllä ja kehittää samalla maata-
24125: tarvitsevat. Siihelllkin nähden, että poron- loutta ndiiDJ, etteivät sen harjoittajat ole an-
24126: hoitoalue ali viimeisten sotien ajan sota- siotöistä eläviä kansalaisia.
24127: toimialueena ja sodan aåkana tuhottiin pe- Mainittakoon, että kyseessä oleva vastike-
24128: rusteellisesti, olisi mainitunlainan apu eri- maan raivausta koskeva asia on ollut edus-
24129: koisen tarpeellinen, että sikäläisissä alkeelli- kunnan käsiteltävänä jo v. 1951, ja maata-
24130: sissa oloissa elävä ja sodasta enimmän kär- lousvaliokunta sanotun vuoden lokakuun 31
24131: sinyt vähävarainen väestönosa pääsisi elä- pa1vana antamassaan mietinnössä esitti
24132: misen alkuun. eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
24133: Mainitunlainan raivaustoiminta tosin tuJee vomuksen, ,,että hallitus ottaåsi tutkittavak-
24134: hehtaaria kohden maksamaan enemmän kuin seen mahdollisuudet ratkaista porojen luon-
24135: mitä nykyisen järjestelmän muik:aam. makse- nonniityillä aiheuttamien heinävahinkojen
24136: taan uudisraivauspa:lkkioita. Vaikka näin on, korvauskysymys ainakin poronhoitoalueen
24137: niin huomioornottaen pohjoisimman Suomen pohjois- ja koillisosassa siten, että valtion toi-
24138: alkeelliset olot ja väestön vähävaraisuus ja mesta ja tuella raJivattaisiin tilojen talous-
24139: sen sodan johdosta kärsimät menetykset ja keskusten läheisyyteen Juonnonniittyjen
24140: se, että siitä on porotaloudelle ja erikoisesti- tuottoa vastaavat viljelys- ja laidunmaat,
24141: kin alkeellisissa oloissa elävälle maatalous- sekä antaisi asiasta esitY'ksen Eduskunnalle".
24142: väestölJe taloudel'lista tukea, jota molemmat Tämän. eduskunta hyväksyi yksimielisesti ja
24143: mainitut elinkeinon harjoittajat kipeästi hallitus asetti komitean tutkimaan asiaa ja
24144: kaipaavat, ja lisäksi sekin, että mitä suurem- kom~tea on käsitellyt asian ja ehdottanut
24145: maksi näiden tulot saadaan, sitä suurem- mietinnössään jo yli 3 vuotta, että kyseessä
24146: maksi nousee heidän verotettava tulonsa, ja oleva vastikemaan raivaus ja viljelyskuntoon
24147: että siten vai tiokin: saa uhraamistaan va- saattaminen toimeenpantaisiin kolmessa vuo-
24148: roista vuosittain osan veroina takaisin, olisi dessa.
24149: puheena oleva raivaus toimeenpantava. Kun asia näin on eikä hallitus ole toteut-
24150: Nykya~ana ja vastaisuudessa maatalouden tanut eduskunnan yksimiclisesti tekemää pää-
24151: tuotantokykyiseksi saamisen perusedellytyk- töstä, vaMclt:a siitä on jo kulunut yli 5
24152: siin kuuluu, että viljellyt maat saadaan li- vuotta, kun eduskunta teki edellä jäljenne-
24153: sääntymään ja voidaan käyttää konevoimaa tyn päätöksen, toivon, että eduskunta hy-
24154: sekä lUJ01Vutaan huonotuottoisten luonnonniit- väksyisi sitä looskevan lain.
24155: tyjen käytöstä. Mainittu raiv:austoimdrnta on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24156: omiaan edistämään koneitten käyttömahdoHi- dotan,
24157: suuksia sitä suuremmassa määrässä, mitä
24158: voimakkaammin raivaustoimintaa suoritetaan että Eduskunta hyväksyisi näin
24159: ja saadaan lisätyksi viljeltyä maata. VHjel- kuuluvan lakiehdotuksen:
24160:
24161:
24162: Laki
24163: poronhoitoalueena olevien luonnonniittyjen vastikemaan raivauksesta.
24164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24165: 1 §. kasvavalle tai kootuille heinille vahinkoa,
24166: Niille poronhoitoalueena oleville tiloiHe, raivataan ja viljelyskuntoon ladtetaan tilan
24167: joilla on sellaisia luonnonniittyjä, joilla po- talouskeskuksen läheisyyteen valtion toimesta
24168: rot tai hirvet taikka kotieläimet tuottavat ja varoilla, jos siitä on porotaloudelle ja
24169: 572 IX,6. - Poronhoitoalueell luonnonniityt.
24170:
24171:
24172: maataloudelle etua, niin paljolll vastikemaata, den suojelemisesta korvausta, joiden vastik-
24173: että se tuottaa. sen määrän heinää kuin se keeksi raivaus ja viljelyskuntoon laittaminen
24174: luonnonniitty, jonka vastikkeeksi raivaus ja on toimeenpantu, vaikka niille porot ja hir~
24175: viljelyskuntoon laitto toimeenpannaan~ vet sekä kotieläimet tekisivät vahinkoa.
24176: Mainittu vastikemaan raivaus ja viljelys-
24177: kuntoon laittaminen voidaan toimeenpanna 3 §.
24178: niitYlll omistajan tai haltijan taikka sen pa- Milloin tilalla ei ole talouskeskuksen lähei·
24179: liskunnan anomuksesta, jonka alueella niitty syydessä viljelykseen soveltuvaa maata, jo-
24180: tai osa siitä on, jos niitty on Torniojoesta hon vastikemaanraivaus voidaan suorittaa,
24181: Kolarin kirkon sekä Rovaniemen-Sodanky- voidaan sitä hankkia asutuslain edellyttä-
24182: läll! maantien ja siihen yhtyvän Javaruksen mässä järjestyksessä valtion taikka muiden
24183: __.,..Vuojärven maantien yhtymäkohdan kautta omistamasta maasta, jos sen katsotaan edistä-
24184: Sallan kunnan Kotalan kylästä itään johta- vän porotaloutta tai sitä tilaa, johon vastike-
24185: van maantien ja Neuvostoliiton rajan yhty- maa olisi raivattava.
24186: mäkohtaan vedettävän viivan pohjoispuolella,
24187: ja mainitun viivan eteläpuolisella alueella 4 §.
24188: ainoastaan niityn omistajan tai haltijan ano- Tässä laissa mainittujen toimenpite'.iden
24189: muksesta. tarvetta varten otetaan vuosittain tarvittava
24190: määräraha tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
24191: 2 §. rahana.
24192: Kun 1 §:ssä mainittu vastikemaan rai- 5 §.
24193: vaus ja viljelyskuntoon laitto on toimeen· Tämän lain toimeenpanosta annetaan tar-
24194: pantu, ei tilanomistajalla tai haltijalla eikä kemmat määräykset asetuksella.
24195: sillä, jolle hänen oikeutensa siirtyy, ole oi·
24196: keutta vaatia ja saada niillä niityilJä kasva· Tämä laki tulee voimaan päivänä
24197: vasta ja nii'ltä. k:orjatuista rehuista ja nii- kuuta 195 .
24198:
24199: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
24200:
24201: Olavi Lahtela..
24202: 578
24203:
24204: IX,7. - Lak.a.l. N:o 81.
24205:
24206:
24207:
24208:
24209: Vennamo: Ehdotus lOJiksi perusluoton järjestämisestä moo-
24210: seudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi.
24211:
24212:
24213: E d u s k u n n a 11 e.
24214:
24215: Maaseudun suurilukuisen, ansiotyön va- maisilta luottomarkkinoilta, olisi pääomien
24216: rassa elävän taikka siitä enemmän tai vähem- hankkimisessa turvauduttava myös ulkomai-
24217: män riippuvan väestön toimeentulon turvaa- seen luottoon. Valuuttakurssien muutoksesta
24218: miseksi ja tämän väestön elintason nostami- johtuvasta kurssiriskistä olisi valtion tällöin
24219: seksi on välttämätöntä saada syntymään maa- kohtuuden mukaan kuitenkin vastattava.
24220: seudulla runsaasti uusia vakinaisia työtilai- Myös olisi valtion annettava takuu ulkomai-
24221: suuksia ja mahdollisuuksia lisäansion saan- sen luoton maksamisesta. Samalla olisi valtio-
24222: tiin. On toisin sanoen luotava edellytykset neuvostolle annettava valta mennä valtion
24223: maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiselle. puolesta edellä tarkoitettuihin sitoumuksiin
24224: Tällöin tulevat kysymykseen ensi sijassa koti- määrättyyn määrään, esim. 10 miljardiin
24225: teollisuus ja muu maaseudun teollisuus, suur- markkaan asti. Ylimenevältä osalta tulisi asia
24226: teollisuutta lukuunottamatta, sekä maa- ja saatettavaksi eduskunnan käsiteltäväksi.
24227: karjatalouden alaan kuuluvat ja niihin liit- Lainoituksen hoitaminen olisi annettava
24228: tyvät yritykset. Osuuskassojen Keskus Oy: lle, Säästöpank-
24229: Tällaiset yritysmuodot tarjoavat parhaat kien Keskus-Osake-Pankille ja Suomen Hypo-
24230: mahdollisuudet tuotannon lisäämistä ja väes- teekkiyhdistykselle. Sikäli kuin lainoitukseen
24231: tön omatoimisuuden kehittämistä sekä sen tultaisiin käyttämään valtion varoja, olisi
24232: keskuudessa esiintyvän yrittämisen halun rahalaitoksille annettava hoitopalkkiota siinä
24233: esille pääsemistä varten, ja niihin on teolli- muodossa, että valtio antaisi enintään 1.5
24234: sessa kehityksessämme nyt ja lähitulevaisuu- prosenttia pienemmällä korolla kuin millä
24235: dessa turvauduttava entistä enemmän sen- rahalaitokset lainaisivat ne edelleen. Myös
24236: kin vuoksi, että pääoman puute asettaa suur- olisi rahalaitoksille maksettava valtion va-
24237: teollisuuden laajentamiselle ahtaat rajat ja roista korkohyvitystä, kun lainoitukseen käy-
24238: että näin voitaisiin vähäisinkin pääomasijoi- tetään muita kuin valtion varoja.
24239: tuksin saada aikaan runsaasti työtilaisuuksia Pääomien saannin helpottamiseksi vapailta
24240: ja lisäansiomahdollisuuksia sekä huomattavia luottomarkkinoilta olisi verotuksessa varat-
24241: taloudellisia tuloksia. Samalla maaseudun ra- tava rahalaitoksille samanlaatuisia huojen-
24242: joitetutkin tuotantomahdollisuudet, jotka nuksia kuin asuntotuotannon rahoittamisessa
24243: eivät tarjoa riittävää pohjaa suurtuotannon käytetään.
24244: harjoittamista varten, voivat sillä tavoin Lainoja olisi voitava myöntää tarvittavien
24245: tulla tehokkaasti käytetyiksi. uusien koneiden ja laitteiden sekä muidenkin
24246: Pahimpana esteenä edellä selostetun yrit- tuotantovälineiden hankkimiseen. Niinikään
24247: täjätoiminnan laajentumisen tiellä on pää- tulisi lainoja voida myöntää tarvittavien työ-
24248: oman puute. Lainsäädäntötoimenpitein olisi pajojen tai tehdasrakennusten rakentamiseen,
24249: näin ollen luotava edellytykset tarvittavien laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Laina-
24250: lainavarojen saamiseksi. Kun pääomia tähän ajan tulisi rakennusten osalta olla enintään
24251: tarkoitukseen, huomioon ottaen myös muiden viisitoista vuotta ja koneiden ja laitteiden
24252: luotonsaajaryhmien luoton tarve, ilmeisesti ei osalta, niiden kohtuulliseksi katsottavasta
24253: voida kokonaan saada tulo- ja menoarviossa kuoletusajasta riipl'uen, enintään kymmenen
24254: tarkoitukseen osoitetuista varoista ja koti- vuotta. Lainat olisi maksettava takaisin ker-
24255: 574 J:%,7. - Maaseudun yrittll.jä.toiminta.
24256:
24257: ran vuodessa tapahtuvin lyhennysmaksuin. Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
24258: Kulloinkin maksamatta olevalle lainapää- nioittaen,
24259: omalle olisi suoritettava korkoa asetuksella
24260: säädettävä määrä, kuitenkin enintään kuusi että Eduskunta hyväksyisi seuma-
24261: sadalta. van lakiehdotuksen:
24262:
24263:
24264: Laki
24265: perusluoton järjestämisestä. maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi
24266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24267: 1 §. lainan laina-aika on enintään viisitoista
24268: Maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämi- vuotta sekä koneiden, laitteiden tai muiden
24269: seksi edistetään perusluoton saantia sen mu- tuotantovälineiden hankkimista varten myön-
24270: kaan kuin tässä laissa säädetään. nettävän lainan laina-aika enintään kymme-
24271: Edellä 1 momentissa mainitun yrittäjätoi- nen vuotta. Vakauttamislainan laina-aika on
24272: minnan piiriin luetaan kotiteollisuus ja muu määrättävä joko enintään viideksitoista tai
24273: maaseudun teollisuus, suurteollisuutta lu- enintään kymmeneksi vuodeksi siitä riippuen,
24274: kuunottamatta, sekä maa- ja karjatalouden mihin tarkoitukseen aikaisempi laina on käy-
24275: alaan kuuluvat ja niihin liittyvät yritykset. tetty. Lainan saajalla on oikeus lyhentää
24276: lainaa suuremmallakin kuin sovitun lyhen-
24277: 2 §. nyksen määrällä.
24278: Lainaa voidaan 1 §: ssä tarkoitetuille yri- Lainasta on suoritettava korkoa asetuk-
24279: tyksille myöntää: sella säädettävä määrä, kuitenkin enintään
24280: 1) yrityksessä tarvittavien uusien koneiden kuusi sadalta. · ·
24281: ja laitteiden sekä muiden tuotantovälineiden Lainan takaisinmaksu alkaa sen kalenteri-
24282: hankkimiseen; sekä vuoden alusta, jota edellisenä vuotena laina
24283: 2) yrityksen harjoittamista varten tarvit- on ollut kokonaan nostettavissa. Laina mak-
24284: tavien työpajojen ja tehdasrakennusten ra- setaan· kerran vuodessa suoritettavin lyhen-
24285: kentamista, laajentamista ja nykyaikaista- nysmaksuin.
24286: mista varten. Lainan korko, jonka suorittamisvelvolli-
24287: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luot- suus alkaa lainaerän nostopäivästä lukien,
24288: toon rinnastetaan sellaiset vakauttamislainat, on suoritettava lyhennysmaksujen yhtey-
24289: jotka myönnetään lyhytaikaisten ja korkea- dessä. Milloin lainan lyhentäminen alkaa
24290: korkoisten lainojen maksamista varten edel- myöhemmin kuin lainaerän nostamista seu-
24291: lyttäen, että nämä aikaisemmat lainat on käy- raavan kalenterivuoden alusta lukien, on kor-
24292: tetty 1 momentissa mainittuihin tarkoituk- koa ennen lyhentämisen alkamista makset-
24293: siin. tava kerran vuodessa velkakirjassa määrät-
24294: tynä aikana.
24295: 3 §. 5 §.
24296: Laina voidaan myöntää sellaisille 1 § : ssä Lainan määrä saa nousta enintään kuu-
24297: tarkoitettua toimintaa harjoittaville tai har- teenkymmeneen sadalta hyväksyttävistä kus-
24298: joittamaan ryhtyville Suomen kansalaisille tannuksista.
24299: sekä suomalaisille osakeyhtiöille, osuuskun- Laina · myönnetään kiinteistökiinnity&1ä
24300: nille ja muille yhtymille, jotka eivät ole saa- vastaan. Kuitenkin voidaan tuotantovälinei-
24301: neet saman omaisuuden hankkimista tai sa- den hankkimiseksi annettava laina samoinkuin
24302: man lainan vakauttamista varten lainaa mui- sitä vastaava vakauttamislaina myöntää muu-
24303: den säännösten nojalla valtion varoista tai takin riittäväksi katsottavaa vakuutta vas-
24304: varoista, joista valtio maksaa korkohyvitystä. taan.
24305: 6 §.
24306: 4 §. Milloin laina on myönnetty määräalan
24307: Rakennusten rakentamista, laajentamista omistajan~, on lainan antajalla oikeus saada
24308: tai nykyaikaistamista varten myönnettävän tehdyksi merkintä kiinnitysasiain pöytäkir-
24309: J:X.,7. - Vennamo. 575
24310: jaan erottamisoikeuden ja lainan maksami- puolitoista prosenttia 4 § : n 2 momentissa
24311: sen vakuudeksi, mitä varten lainan antajan tarkoitettua korkoa pienempi. Laina on mak-
24312: tulee lähettää jäljennökset kauppa- ja velka- settava valtiolle takaisin sitä mukaa kuin
24313: kirjoista sekä maarekisterinote asianomaiselle lainan saajain on lainaehtojen mukaisesti
24314: tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma- lyhennettävä velkaansa rahalaitokselle, minkä
24315: rille. Kun merkintä on tehty, on määräala lisäksi heidän maksamansa ylimääräiset ly-
24316: ja siitä muodostettu tila lainan ja sen koron hennykset on viipymättä valtiolle suoritet-
24317: maksamisesta panttina etuoikeudella merkit- tava. Jos lainan saajat ovat kadon, yleisen
24318: semispäivästä niin kauan kuin maksamatto- taloudellisen pulan tai muun sellaisen syyn
24319: man kauppahinnan panttioikeudesta on sää- vuoksi laajassa mitassa kykenemättömiä suo-
24320: detty. Jos tänä aikana tehdyn hakemuksen rittamaan lainojensa lyhennyksiä, on valtio-
24321: perusteella vahvistetaan lainan vakuudeksi neuvostolla valta myöntää rahalaitokselle
24322: kiinnitys määräalasta muodostettuun tilaan, lykkäystä lainan maksamisessa valtiolle.
24323: säilyy lainan antajan oikeus. Lainan antaja
24324: saa määräalan omistajan puolesta ja kustan- 9 §.
24325: nuksella erotuttaa määräalan itsenäiseksi ti- Valtioneuvostolla on valta antaa valtion
24326: laksi ja hakea siihen lainhuudon, ja voidaan puolesta takuu Osuuskassojen Keskus Oy: n,
24327: kiinnitys vahvistaa tilan omistajaa kuule- Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Suo-
24328: matta. Merkintää erottamisoikeudesta älköön men Hypoteekkiyhdistyksen tässä laissa tar-
24329: kuitenkaan tehtäkö, jos sanotun oikeuden koitetun luoton myöntämistä varten ottaman
24330: vakuudeksi on jo vahvistettu kiinnitys. ulkomaisen luoton maksamisesta samoin kuin
24331: valta mennä valtion puolesta sitoumukseen
24332: 7 §. sen vahingon korvaamisesta, joka mainituilla
24333: Edellä 1 § : ssä tarkoitetun luoton myöntä- rahalaitoksille aiheutuu niiden sanottuun tar-
24334: miseen käytetään tulo- ja menoarviossa tar- koitukseen ottaman ulkomaisen luoton kurssi-
24335: koitukseen osoitettuja varoja, Osuuskassojen tappiosta. Milloin valtio on mennyt edellä
24336: Keskus Oy: n, Säästöpankkien Keskus-Osake- mainittuun sitoumukseen vahingon korvaa-
24337: Pankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen misesta, älköön valuuttakurssien muutoksesta
24338: obligaatiolainoja ottamalla hankkimia varoja johtuvaa maksuvelvollisuuden lisäystä siir-
24339: samoin kuin muita lainavaroja, jotka Osuus- rettäkö lainaa ottaneiden vastattavaksi.
24340: kassojen Keskus Oy, Säästöpankkien Keskus- Valtioneuvoston määräämillä ehdoilla voi-
24341: Osake-Pankki ja Suomen Hypoteekkiyhdistys daan 8 § : n 1 momentissa mainituilla raha-
24342: ovat kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten laitoksille suorittaa valtion varoista korko-
24343: hankkineet sekä mainittujen rahalaitosten hyvitystä enintään se määrä, joka vastaa
24344: käytettävissä olevia muita varoja. sanottujen rahalaitosten välittämistään lai-
24345: Osuuskassojen Keskus Oy jakaa lainat noista saaman koron ja 8 §: n 1 momentissa
24346: osuuskassojen sekä Säästöpankkien Keskus- mainitun koron erotusta, ei kuitenkaan enem-
24347: Osake-Pankki säästöpankkien välityksellä. män kuin rahalaitosten tässä laissa tarkoi-
24348: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilla on tettua luottoa varten ottaman luoton koron
24349: sen estämättä, mitä 17 päivänä maaliskuuta ja 8 §: n 1 momentissa mainitun koron väli-
24350: 1933 annetun pankkilain ( 87/33) 14 § : ssä nen erotus.
24351: ja obligatiolainoista 30 päivänä tammikuuta Valtioneuvoston 1 momentin nojalla an-
24352: 1942 annetun lain (85/42) 1 § :n 3 momen- tamia takuita ja sitoumuksia saa samanai-
24353: tissa on säädetty pankkiyhtiön oikeudesta kaisesti olla voimassa enintään kymmenen
24354: ottaa obligaatiolainoja, oikeus tällaisia lai- miljardin markan nimellismääräisistä luo-
24355: noja ottamalla hankkia varoja tässä laissa toista ja 2 momentin nojalla antamia sitou-
24356: tarkoitetun luoton myöntämistä varten. muksia samanaikaisesti niin ikään enintään
24357: kymmeneen miljardiin markkaan nousevista
24358: 8 §. 2 § :ssä tarkoitetuista lainoista. Ulkomaisen
24359: Tässä laissa tarkoitettua luottoa varten luoton määrä lasketaan tällöin takuuta tai
24360: osoitetut valtion varat annetaan Osuuskasso- sitoumusta annettaessa voimassa olleen viral-
24361: jen Keskus Oy: lle, Säästöpankkien Keskus- lisen kurssin mukaan.
24362: Osake-Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdis- Sen maksuvelvollisuuden täyttämistä var-
24363: tykselle lainaksi korolla, joka on enintään ten, joka valtiolle aiheutuu 1-3 momentissa
24364: 5?6 IX,7. - Maaseudun yrittijätoiminta.
24365:
24366:
24367: tarkoitetuista ja niitä vastaavista takuista settavaksi määräämisen uhalla laina-aikana
24368: ja sitoumuksista, . ot~taan valti?n tul~~.. ~-a noudatettavaksi ehtoja, jotka koskevat lainan
24369: menoarvioon vuos1ttam tarpeellmen maara- käyttöä ja sen perimisen turvaamista, sa-
24370: raha. moin kuin muita tarpeellisiksi katsottuja
24371: ehtoja.
24372: 10 §. 12 §.
24373: Lainan myöntäneen rahalaitoksen on val- Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta
24374: vottava, että laina käytetään sitä JUYÖnnet- 1958--1972 toimitettavissa valtion ja kunnan
24375: täessä määrättyyn tarkoitukseen. verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi
24376: Jos rahalaitos laiminlyö 1 momentissa sää- katsottako valtion ja 7 § : ssä mainitun raha-
24377: detyn valvontavelvollisuutensa tai käyttää laitoksen tässä laissa tarkoitettua perua-
24378: valtiolta saamiaan varoja tai niitä laina- luottoa varten ottamasta obligaatio- tai
24379: pääomia, joiden osalta valtio on antanut muusta lainasta saatua korkoa, sanotun raha-
24380: 8 §: ssä tarkoitetun sitoumuksen, muuhun laitoksen 2 § : ssä tarkoitetusta lainasta saa-
24381: tarkoitukseen kuin tämän lain ja sen nojalla maa korkoa ja valtion 9 § : n nojalla raha-
24382: annettujen säännösten ja määräysten mukai- laitokselle suorittamaa korvausta, älköönkä
24383: sesti, voi valtioneuvosto päättää, että laina veronalaisiksi varoiksi edellä tarkoitettuja
24384: kokonaan tal osaksi on sovittuine sakkokor- lainoja ja obligaatioita.
24385: koineen erääntynyt heti maksettavaksi tai Edellä 1 momentissa säädetyn veronhuo-
24386: valtio vapautunut kokonaan tai osaksi vas- jennuksen myöntää verotuksen toimittava
24387: taamasta mainitusta sitoumuksestaan. viranomainen, jos ennen verotuksen loppuun-
24388: Maatalousministeriön siihen valtuuttamilla saattamista esitetään selvitys siitä, että ve-
24389: henkilöillä on oikeus suorittaa rahalaitoksissa ronhuojennuksen saannin edellytykset ovat
24390: ja lainan saajien luona tarkastuksia sen sel- olemassa.
24391: vittämiseksi, onko tätä lakia ja sen nojalla 13 §.
24392: annettuja määräyksiä. sekä lainaehtoja nou- 'fi'..män lain täytäntöönpanon ylin johto
24393: ·datettu. j? valvonta kuuluu maatalousministeriölle.
24394: 11 §.
24395: Lainaa annettaessa laadittavaan velkal'.ir- 14 §.
24396: jaan voidaan ottaa lainan irtisanomise\l ja Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
24397: lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron mak- töönpanosta annetaan asetuksella.
24398: ---~-
24399: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
24400:
24401: Veikko Vennamo.
24402: 577
24403:
24404: IX,S. - L&k.al. :N; o 82.
24405:
24406:
24407:
24408:
24409: Vennamo: Ehdotus laiksi maatilatalouden perusluoton jär-
24410: jestämisestä maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi.
24411:
24412:
24413: E d llS k u n n a ll e.
24414:
24415: Sotavuosina ja niitä seuranneina jälleen- nostaminen ja uus1mmen, maanparannus-
24416: rakennusvuosina on meillä ollut· viljelysten aineiden käyttö, peruskalkitus ja viljelemisen
24417: ja yleensä maatilatalouden perusparannusten edistämistä tarkoittavien teiden ja muuten
24418: suorittamiseen vähäiset mahdollisuudet. Täs- tarpeellisten teiden tekeminen sekä salaojitus.
24419: täkin syystä johtuen maamme viljelmien pel- On nimittäin huomattava, etteivät salaojituk-
24420: toalasta on varsin huomattava määrä hei- seen nykyisin osoitetut määrärahat ole lähes-
24421: kossa tuottokunnossa olevaa peltoa. Jälleen- kään riittävät tarpeeseen verrattuna.
24422: rakentamisen ollessa jo loppuvaiheessa ja olo- Viljelijöille tuottavat tällaisten huomatta-
24423: suhteiden muututtua tässä suhteessa vähitel- vien perusparannusten työ- ja tarvikekustan-
24424: len paremmiksi olisi viljelijöiden elintason nukset kuitenkin monasti ylivoimaisia vai-
24425: kohentamiseksi ja heidän toimeentulonsa tur- keuksia. Tarvitaan siis tavalla tai toisella
24426: vaamiseksi kiireellisesti ryhdyttävä kunnos- tapahtuvaa valtion myötävaikutusta. Rahoi-
24427: tamaan heikkokuntoisia peltoja perusparan- tus olisi sopivimmin järjestettävissä samalla
24428: nustoimenpiteillä ja täten viljelystä voima- tavalla kuin lakialaitteessa n: o 81 on esitetty.
24429: peräistämään. Tämä on nyt sitäkin ensisijai- Lainan koroksi olisi määrättävä neljä sa-
24430: sempi toimenpide, kun uudisraivausmahdolli- dalta ja laina-ajaksi enintään kaksikym-
24431: suudet viljelmillä ovat useassa tapauksessa mentäviisi ja vähintään viisi vuotta siitä tar-
24432: jo huomattavasti vähentyneet tai kokonaan koituksesta, mihin laina myönnetään, riip-
24433: loppuneet, mistä syystä huomio olisi kiinni- puen.
24434: tettävä tuoton lisäämiseen ja kannattavuu- Edellä.sanotun perusteella ja viitaten laki-
24435: den parantamiseen. Perusparannustoimen- aloitteeseen n: o 81 ehdotan kunnioittaen,
24436: piteinä tulisivat lähinnä kysymykseen maa-
24437: talous- ja maatalouskelpoisen maan kuivatus että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24438: ja yleensä ojituksen sekä viemäreiden kun- van lakiehdotuksen:
24439:
24440:
24441:
24442: Laki
24443: maatilatalouden perusluoton järjestämisestä maaseudun yrittäjätoiminnan
24444: kehittämiseksi.
24445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24446: 1 §. 2 §.
24447: Maatilataloudelle tarpeellisen perusluoton Edellä 1 § : ssä tarkoitettuna luottona
24448: saantia edistetään sen mukaan kuin tässä myönnetään:
24449: laissa säädetään. 1) perusparannuslainoja maatalous- ja
24450: Maatilataloudella tarkoitetaan 1 momen- maatalouskelpoisen maan kuivattamista sekä
24451: tissa . maa- ja metsätaloutta. maatalousmaan muuta perusparannusta var-
24452: ten;
24453: 73 E 687/'58
24454: 578 IX,S. - Maaseudun yrittäjitoiminta.
24455:
24456:
24457: 2) tielainoja teiden tekemistä varten; sekä tehdyksi merkintä kiinnitysasiain pöytäkir-
24458: 3) salaojituslainoja viljelysten ja vesi- jaan erottamisoikeuden ja lainan maksami-
24459: peräisen metsämaan salaojittamista varten. sen vakuudeksi, mitä varten lainan antajan
24460: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luot- tulee lähettää jäljennökset kauppa- ja velka-
24461: toon rinnastetaan sellaiset vakauttamislainat, kirjoista sekä maarekisterinote asianomaiselle
24462: jotka myönnetään lyhytaikaisten ja korkea- tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma-
24463: korkoisten lainojen maksamista varten edel- rille. Kun merkintä on tehty, on määräala
24464: lyttäen, että nämä aikaisemmat lainat on ja siitä muodostettu tila lainan ja sen koron
24465: käytetty 1 momentissa mainittuihin tarkoi- maksamisesta panttina etuoikeudella merkit-
24466: tuksiin. seruispäivästä niin kauan kuin maksamatto-
24467: man kauppahinnan panttioikeudesta on sää-
24468: 3 §. detty. Jos tänä aikana tehdyn hakemuksen
24469: Lainaa ei myönnetä henkilölle, jolla itsel- perusteella vahvistetaan lainan vakuudeksi
24470: lään ilmeisesti on riittävästi varoja tai mah- kiinnitys määräalasta muodostettuun tilaan,
24471: dollisuus saada niitä muualta kohtuullisin säilyy lainan antajan oikeus. Lainan antaja
24472: ehdoin. saa määräalan omistajan puolesta ja kustan-
24473: nuksella erotuttaa määräalan itsenäiseksi ti-
24474: 4 §. laksi ja hakea siihen lainhuudon, ja voidaan
24475: Lainan ja sitä vastaavan vakauttamislai- kiinnitys vahvistaa tilan omistajaa kuule-
24476: nan laina-aika on, sen mukaan kuin asetuk- matta. Merkintää erottamisoikeudesta älköön
24477: sella tarkemmin säädetään, enintään kaksi- kuitenkaan tehtäkö, jos sanotun oikeuden
24478: kymmentäviisi ja vähintään viisi vuotta. Lai- vakuudeksi on jo vahvistettu kiinnitys.
24479: nan saajalla on oikeus lyhentää lainaa suu-
24480: remmallakin kuin sovitun lyhennyksen mää- 7 §.
24481: rällä. Edellä 1 § : ssä tarkoitetun luoton myöntä-
24482: Lainasta on suoritettava korkoa neljä sa- miseen käytetään tulo- ja menoarviossa tar-
24483: dalta. koitukseen osoitettuja varoja, Osuuskassojen
24484: Lainan takaisinmaksu alkaa sen kalenteri- Keskus Oy: n, Säästöpankkien Keskus-Osake-
24485: vuoden alusta, jota edellisenä vuotena laina Pankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
24486: on ollut kokonaan nostettavissa. Laina mak- obligaatiolainoja ottamalla hankkimia varoja
24487: setaan kerran vuodessa suoritettavin lyhen- samoin kuin muita lainavaroja, jotka Osuus-
24488: nysmaksuin. kassojen Keskus Oy, Säästöpankkien Keskus-
24489: Lainan korko, jonka suorittamisvelvollisuus Osake-Pankki ja Suomen Hypoteekkiyhdistys
24490: alkaa lainaerän nostopäivästä lukien, on suo- ovat kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten
24491: ritettava lyhennysmaksujen yhteydessä. Mil- hankkineet sekä mainittujen rahalaitosten
24492: loin lainan lyhentäminen alkaa myöhemmin käytettävissä olevia muita varoja.
24493: kuin lainaerän nostamista seuraavan kalen- Osuuskassojen Keskus Oy jakaa lainat
24494: terivuoden alusta lukien, on korkoa ennen osuuskassojen sekä Säästöpankkien Keskus-
24495: lyhentämisen alkamista maksettava kerran Osake-Pankki säästöpankkien välityksellä.
24496: vuodessa velkakirjassa määrättynä aikana. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilla on
24497: sen estämättä, mitä 17 päivänä maaliskuuta
24498: 5 §. 1933 annetun pankkilain (87/33) 14 § : ssä
24499: Lainan maara saa nousta enintään kuu- ja obligatiolainoista 30 päivänä tammikuuta
24500: teenkymmeneen sadalta hyväksyttävistä kus- 1942 annetun lain (85/42) 1 § :n 3 momen-
24501: tannuksista. tissa on säädetty pankkiyhtiön oikeudesta ot-
24502: Laina myönnetään kiinteistökiinnitystä taa obligaatiolainoja, oikeus tällaisia lainoja
24503: vastaan. Kuitenkin voidaan laina, jonka ottamalla hankkia varoja tässä laissa tarkoi-
24504: laina-aika ei ole kymmentä vuotta pitempi, tetun luoton myöntämistä varten.
24505: myöntää muutakin riittäväksi katsottavaa
24506: vakuutta vastaan. 8 §.
24507: Tässä laissa tarkoitettua luottoa varten osoi-
24508: 6 §. tetut valtion varat annetaan Osuuskassojen
24509: Milloin laina on myönnetty määräalan Keskus Oy: lle, Säästöpankkien Keskus-Osake-
24510: omistajalle, on lainan antajalla oikeus saada Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdistykselle
24511: lX,S. - Vezmamo. 579
24512:
24513: lainaksi korolla, joka on puolitoista prosent- Sen maksuvelvollisuuden täyttämistä var-
24514: tia 4 §: n 2 momentissa tarkoitettua korkoa ten, joka valtiolle aiheutuu 1-3 momentissa
24515: pienempi. Laina on maksettava valtiolle ta- tarkoitetuista ja niitä vastaavista takuista ja
24516: kaisin sitä mukaa kuin lainan saajain on sitoumuksista, otetaan valtion tulo- ja meno-
24517: lainaehtojen mukaisesti lyhennettävä vel- arvioon vuosittain tarpeellinen määräraha.
24518: kaansa rahalaitokselle, minkä lisäksi heidän
24519: maksamansa ylimääräiset lyhennykset on vii- 10 §.
24520: pymättä valtiolle suoritettava. Jos lainan Lainan myöntäneen rahalaitoksen on val-
24521: saajat ovat kadon, yleisen taloudellisen pulan vottava, että laina käytetään sitä myönnet-
24522: tai muun sellaisen syyn vuoksi laajassa mi- täessä määrättyyn tarkoitukseen.
24523: tassa kykenemättömiä suorittamaan laino-
24524: jensa lyhennyksiä, on valtioneuvostolla valta Jos rahalaitos laiminlyö 1 momentissa sää-
24525: . detyn valvontavelvollisuutensa tai käyttää
24526: myöntää rahalaitokselle lykkäystä lainan
24527: valtiolta saamiaan varoja tai niitä lainapää-
24528: maksamisessa valtiolle.
24529: omia, joiden osalta valtio on antanut 8 §: ssä
24530: tarkoitetun sitoumuksen, muuhun tarkoituk-
24531: 9 §. seen kuin tämän lain ja sen nojalla annettu-
24532: Valtioneuvostolla on valta antaa valtion jen säännösten ja määräysten mukaisesti, voi
24533: puolesta takuu Osuuskassojen Keskus Oy:n, valtioneuvosto päättää, että laina kokonaan
24534: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Suo- tai osaksi on sovittuine sakkokorkoineen
24535: men Hypoteekkiyhdistyksen tässä laissa tar- erääntynyt heti maksettavaksi tai valtio va-
24536: koitetun luoton myöntämistä varten ottaman pautunut kokonaan tai osaksi vastaamasta
24537: ulkomaisen luoton maksamisesta samoin kuin mainitusta sitoumuksestaan.
24538: valta mennä valtion puolesta sitoumukseen Maatalousministeriön siihen valtuuttamilla
24539: sen vahingon korvaamisesta, joka mainituille henkilöillä on oikeus suorittaa rahalaitoksissa
24540: rahalaitoksille aiheutuu niiden sanottuun tar- ja lainan saajien luona tarkastuksia sen sel-
24541: koitukseen ottaman Ulkomaisen luoton kurssi- vittämiseksi, onko tätä lakia ja sen nojalla
24542: tappioista. Milloin valtio on mennyt edellä annettuja määräyksiä sekä lainaehtoja nou-
24543: mainittuun sitoumukseen vahingon korvaami- datettu.
24544: sesta, älköön valuuttakurssien muutoksesta
24545: johtuvaa maksuvelvollisuuden lisäystä siirret-
24546: täkö lainaa ottaneiden vastattavaksi. 11 §.
24547: Valtioneuvoston määräämillä ehdoilla voi- Lainaa annettaessa laadittavaan velkakir-
24548: daan 8 § : n 1 momentissa mainituille raha- jaan voidaan ottaa lainan irtisanomisen ja
24549: laitoksille suorittaa valtion varoista korko- ja lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron
24550: hyvitystä enintään se määrä, joka vastaa maksettavaksi määräämisen uhalla laina-
24551: sanottujen rahalaitosten välittämistään lai- aikana noudatettavakai ehtoja, jotka koske-
24552: noista saaman koron ja 8 §: n 1 momentissa vat lainan käyttöä ja sen perimisen turvaa-
24553: mainitun koron erotusta, ei kuitenkaan enem- mista, samoin kuin muita tarpeellisiksi kat-
24554: män kuin rahalaitosten tässä laissa tarkoitet- sottuja ehtoja.
24555: tua luottoa varten ottaman luoton koron ja
24556: 8 § : n 1 momentissa mainitun koron välinen 12 §.
24557: erotus. Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta
24558: V aitioneuvoston 1 momentin nojalla anta- 1958-1972 toimitettavissa valtion ja kunnan
24559: mia takuita ja sitoumuksia saa samanaikai- verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi kat-
24560: sesti olla voimassa enintään kymmenen mil- sottako valtion ja 7 §: ssä mainitun rahalai-
24561: jardin markan nimellismääräisistä luotoista toksen tässä laissa tarkoitettua perualuottoa
24562: ja 2 momentin nojalla antamia sitoumuksia varten ottamasta obligaatio- tai muusta lai-
24563: samanaikaisesti niin ikään enintään kymme- nasta saatua korkoa, sanotun rahalaitoksen
24564: neen miljardiin markkaan nousevista 2 §: ssä 2 § : ssä tarkoitetusta lainasta saamaa korkoa
24565: tarkoitetuista lainoista. Ulkomaisen luoton ja valtion 9 §: n nojalla rahalaitokselle suo-
24566: määrä lasketaan tällöin takuuta tai sitou- rittamaa korvausta, älköönkä veronalaisiksi
24567: musta annettaessa voimassa olleen virallisen varoiksi edellä tarkoitettuja lainoja ja obli-
24568: kurssin mukaan. gaatioita.
24569: 680 IX,S. - Maaseudun Jl'ittiLJII.toimlDta.
24570:
24571:
24572: . Edellä .1 momentissa säädetyn veronhuo- 13 §.
24573: jennuksen. myöntää verotuksen toimittava vi- Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja
24574: ranomainen, jos ennen verotuksen loppuun- valvonta kuuluu maatalousministeriölle.
24575: saattamista. esitetään selvitys. siitä, että ve-
24576: ronhuojennuksen ·saannin edellytykset ovat . 14 §.
24577: olemassa. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän~
24578: töönpanosta annetaan asetuksella.
24579:
24580: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
24581:
24582: Veikko Vennamo.
24583:
24584:
24585:
24586:
24587: __ ,
24588: 581
24589:
24590: IX,9. - Toiv.al. N: o 224.
24591:
24592:
24593:
24594:
24595: :;Jämsen ym.: Insinööripiirien •henkilöstön lisäämisestä kuiva-
24596: tustöiden suunnittelua varten.
24597:
24598:
24599: E d u s k u n n a II e.
24600:
24601: ' :Jo: vuosisatojen· aikana on~ maassamme har- käsittelemättä epåmääTäiseen tulevaisu-uteen,
24602: joitettu· järvien . 'ja··· .suoalueiden kuivatusta niin. olisi mitä välttämättö:rnintä, ·että; halli~
24603: suuria tuloksia: tuottavalla tavalla.. Sotien tus kiinnittäisi tähän -'- · ei yksin ·laajojen
24604: jälkeisinä: wåsina on •khivatustoiminta .....;... syrjäseutujen suurissa· vaikeuksissa· kamppai~
24605: niinkuin oikein ·ja välttämätöntä .on ollutkin !evien ihmisten eläniän- nousun kannalta tar-
24606: .,..;.;,:keskittynyt lähinnä asutustoim.inn:an_ edes- keäiin, vaan koko valtakuntamille rakennuS.:
24607: auttamiseen.·· Niin . myös :·:amni:attitaitoisesta työtä ajatellen huomionarvoiseen asiaan ~
24608: ko. työn johtami.S~n . ja suunnitteluun pysty- vakavaa huomiota kiirehtimällä -kyseisen epä-
24609: v.ä.stä he:nkilöstöstä on· ollut huomattava .osa kohdan poistamiseen · tarpeellisten 'toimen~
24610: sidottuna asutustoiminnan .·puitteissa tapah- piteitten · toteuttamista; · ·
24611: tuneen 'kuivatuksen aiheuttamiin . tehtäviin. Edellä esitetyn perusteella. esitämme edus-
24612: · . Kun nyt kuitenkin on palattu· normaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,·
24613: lim piin oloihin ja .•kun :tiilamie . toisaalta . on
24614: sellainen, 'että jo vuosia ·sitten anotut :kuiva- . että hallitUs ryhtyisi kiireellisesti
24615: tustutkimukset, puhumattakaan .· kuivatusten toimenpiteisiin kuivatustyön suunnit-
24616: toteuttamisesta,. jäävät ko: : asi()ita käsittele.. teluun ja johtoon kykenevän henki-
24617: ~sä instanssei~sa insinöörivoimien ·ja muun löstön lisäämiseksi · insinööripiireihin.
24618: toimihenkilöstön riittämättömyydestä johtuen
24619: .·:· ...
24620: . HelSingiSI!~ 12 päiyänä ei<kuT.ta 195.8 .
24621:
24622: .Artturi . .Tålnsen. · Kalle Kämärä.inen. Aarre Marttila.
24623: ·, :: .. · · Eino ll11$ita.to. · Wiljam Sarjal~ -Hannes Paaso. ·'
24624:
24625: i::
24626: 682
24627:
24628: IX,10, - Toiv.al. H:o 215.
24629:
24630:
24631:
24632:
24633: Lehmonen ym..: KBBki-8uomen kawinviljelyskoeasem.an pe-
24634: rusttJmiselfa.
24635:
24636:
24637: Eduskunnalle.
24638:
24639: Ilmasto- ja maantieteellisistä olosuhteista näiden koeasemien antamia ohjeita ja koke-
24640: johtuen maamme viljelyskasvien menestymis- muksia ei täällä voida soveltaa käytäntöön.
24641: mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset, mikä Tämän puutteen poistaisi !kasvinviljely•
24642: tutkimattomuutensa vuoksi aiheuttaa viljeli· koeaseman perustaminen Keski-Suomeen.
24643: jöille vuosittain suuria katovahinkoja. Siitä Alueella on ns. liikkuvaa koetoimintaa sekä
24644: huolimatta on kasvinviljelykoeasemia suh- eräitä kiinteitä koekenttiä, mm. Pihtiputaalla
24645: teellisen vähän. ja Viitasaarella, mutta näillä ei voida kor. .
24646: Suurimman aukon koeasemaverkostoon vata varsinaista kasvinviljelykoeasemaa.
24647: muodostaa koeaseman puuttuminen läntisestä Kysymyksessä olevalla alueella on varsin
24648: Sisä-Suomesta. Rannikkolinjan, Kokemäki- runsaasti viljeltyä maata, mutta viljelystaso
24649: Ylistaro-Ruukki-Apu:ldm (joissa paikoissa on yleensä heikko. Syynä siihen ovat useim-
24650: on koeasemat) ja itäisen linjan, Anjala- min epävarmat kasvilajikkeet, sopimaton lan-
24651: Mikkeli-Maaninka-Pelso-Apukka, välille noitus ja muut viljelysteknilliset heikkoudet.
24652: jää varsin laaja alue, jolla on vain Pohjois- Seutukunnalla olevan kasvinviljelykoeaseman
24653: Hämeen kasvinviljelykoeasema Pä.lkäneellä. avulla voitaisiin kaikki nämä epävarmat
24654: Tämän koeaseman vaikutus loppuu kuitenkin kysymykset selvittää viljelijöille, mikä puo-
24655: jo Vilppulan seuduilla, ja Haapajärven kor- lestaan johtaisi maan järkiperäifteen vilje-
24656: keudelle ulottuvan 100--150 ikm:n leveän lyyn.
24657: sisämaa-alueen on näin ollen katsottava jää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
24658: vän kokonaan tämän koeaseman vaikutuksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24659: ulkopuolelle. Tällä alueella ovat sekä ilmasto-
24660: että maaperäsuhteet erilaiset kuin läntisen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24661: tai itäisen alueen koeasemien seuduilla, joten menpiteisiin Keski-Suomen kasvinvil-
24662: jelykoeaseman perustamiseksi.
24663: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
24664:
24665: .Aleksi Kiviaho.
24666: Matti KoiV'IID.eJL
24667: 583
24668:
24669: IX,lL - Toiv.al. H:o 226.
24670:
24671:
24672:
24673:
24674: J'orsius ym.: TutkimuksMI. toimittamisesta maataloudelliste""
24675: kotitalousoppilaitosten opettajien työ- ja palkkaolosuhtei-
24676: den parantamileksi
24677:
24678:
24679: Ed usku nn alle.
24680:
24681: Huolestuttavana ilmiönä on ollut, että luissa edelleen heikentää ammattiopetuksen
24682: maataloudelliset kotitalousoppilaitokset yhä asemaa maassa.
24683: enemmän kärsivät opettajain vaihdoksista ja Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24684: suoranaista opettajapulaa sen vuoksi, että ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24685: .niiden palkkaus- ja työolosuhteet ovat huo- vomuksen,
24686: mattavasti heikommat - palkkaus n. 4-5
24687: pa.lkkaluokkaa alhaisempi kuin muiden vas- että hallitus antaisi kiireeUisesti tut-
24688: taavia opettajavoimia käyttävien koulujen. kia epäkohtien syyt maataloudellisten
24689: Kysymybessä olevat oppilaitokset ovat ver- kotitalousoppt1aitosten opettajien työ-
24690: rattavissa ammattioppilaitoksiin, joiden puute ja palkkaolosuhteissa ja poistaisi epä-
24691: on monessa yhteydessä todettu, joten tilan- kohdat.
24692: teen huononeminen edellä mainituissa kou-
24693: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
24694:
24695: Saara J'orsius. Aune Innala.
24696: Mauri Seppä. Sylvi Balinen.
24697: 584
24698:
24699: IX,12. - Toiv.al. N:o 227.
24700:
24701:
24702:
24703:
24704: Tikkaoja ym.: · Maatalousneuvonnan keskittämisestä.
24705:
24706:
24707: E d u s k u n n a 11 e.
24708:
24709: Maatalousneuvonnasta maassamme ·huoleh- järjestö~ ja valistustoimintaa sekä hallinto-
24710: tii nykyään viisi maataloudellista yleisneu- valtaa uudessa perustettavassa teknillisessä
24711: vontajärjestöä, joista neljä on suomenkie" neuvontajärjestössä ja ~saisivat tähän tarkoi-
24712: listä ja yksi ruotsinkielinen. tukseen pienen vuosittaisen valtion myöntä•
24713: KäsitellesSään vuoden 1952 valtion tulo- män määrärahan. Uuden järjestön organi.
24714: ja menoarviota eduskunta lausui toivomuk- saation rungon muodostaisivat n. 200 paikal.
24715: sen maatalousneuvonnan keskittämisestä. lista maataloustoimikuntaa, n. 10-14 maa;,
24716: Eduskunnan lausumaa toivomusta noudat- kuntaporrasta ja Helsingi.ggä sijaitseva kes.
24717: taen valtioneuvosto asettikin 29 päivänä kuselin. Hallintoelimet valittaisiin nykyisten
24718: toukokuuta 1952 komitean ,harkitsemaan toi- järjestöjen jäsenmäärät huomioonottaen ns.
24719: menpiteitä maataloudellisen yleisneuvonnan suhteellista vaalitapaa noudattaen.
24720: keskittämiseksi ja tekemään asiasta ehdotuk- . Hallitus antoikin esityksen laiksi maata-
24721: sen." Komitea suoritti sille annetun tehtävän lousneuvonnasta 1 päivänä kesäkuuta 1956;
24722: ja jätti mietintönsä maatalousministeriölle mutta tätä esitystä ei eduskunta ehtinyt
24723: 27 päivänä maaliskuuta 1953. Komiteaan oli käsitellä ko. vaalikaudella, joten se on rauen-
24724: nimetty kaksi edustajaa kustakin viidestä nut.
24725: yleisneuvontajärjestöstä sekä lisäksi kaksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
24726: valtion virkamiestä. Tulos oli sikäli erittäin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24727: myönteinen, että keskittämissuunnitelmasta
24728: saatiin aikaan yksimielinen mietintö. Lähtö- että hallitus kiireellisesti antaisi
24729: kohtaa helpotti se, että oltiin yksimielisiä Eduskunnalle esityksen maatalousneu-
24730: siitä, että nykyiset maataloudelliset yleisneu- vonnan keskittämisestä.
24731: vontajärjestöt jäisivät olemaan, hoitaakseen
24732: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
24733:
24734: Väinö Tikkaoja. Arvo Tuominen. Lars Lindeman.
24735: X. F. Haapasalo. Rafael Paasio. Kustaa Alanko.
24736: Varma K. Turunen. Urho Kulovaara. Veikko Kokkola.
24737: Sulo Hostila. Veikko Helle. Kalle Matilainen.
24738: Pentti Niemi. Arvo Sävelä. Arvo Ahonen.
24739: Ensio Partanen.
24740: 685
24741:
24742: IX,13. - Toiv.aL N: o 228. i,:.
24743:
24744:
24745:
24746:
24747: Fonius . ym.: .fuutarhaopetuksen järjestämisestä.
24748:
24749:
24750: E d u s ·k u n n a 11 e.
24751:
24752: Maassamme on maaseudulla paljon kau- kien yleissivistykseen ja sitä olisi siinä mie-
24753: niita. ja. hyvin hoidettuja· ra;kennuksia, sekä lessä annettava kaikilla 'linjoilla, . Tämän
24754: yksityisiä että julkisia,. joiden ympäristöt ja lisäksi .olisi. opintolinjoja suunniteltaessa pe:.
24755: pihamaat .ovat olleet vuosikausia hoitamatta. rustettava erikoisia puutarhalhijoja.
24756: Ulkomaalaisten matkailijoittenkin huomio on Puutarhaliiton tutkimustoimisto on niin
24757: kiintynyt tähän erikoispiirteeseen suomalai- ikään kiinnittänyt huomiota ammattitaitoisen
24758: sessa maisemassa. Eräitten yhteisöjen ta- työvoiman puutteeseen puutarhataloudessa.
24759: holta on a,sia otettu vakavasti pohdittavaksi. Puutarha-apulaisten · kouluttaminen olisi
24760: Tällöin on todettu, että edellämainittu asian- suunniteltava tehokkaaksi käyttäen harjoit-
24761: tila ensi kädessä johtuu yleisen mielipiteen telu~ -ja työnopetuspåikkoina esim~ kaupun-
24762: muokkaamattomliudesta, kUlttuurimme y>ksi>- · · ginpuutarhoja tai muita julkisia ja yksityi-
24763: puolisuudesta ja puutarhanhoidon harrastuk-. · siä !mutarhoja. ·
24764: sen ja taidon puutteesta. Tämä siitä huOli~·' Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24765: matta, että kansakoulujen opetusohjelmaan nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
24766: on vuosikymmeniä kuulunut puutarhanhoidon muksen,
24767: opetus samoinkuin käsityöt ja kotitalous.
24768: Puutarhanhoidon ja -työn opetus on jäänyt että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24769: silti lapsipuolen asemaan. Nykyisin on jatko- toimenpiteisiin puutarhatiedon ja -tai-
24770: koulujärjestelmässä kiinnitetty suurta huo- don opetuksen tehostamiseksi kansa-,
24771: miota ammattiopetukseen erilaisine opetus- jatko- ja ammattikouluissa sekä puu-
24772: linjoineen ja harjoitteluineen. Puutarhaope- tarha-apulaisten koulutuksen uudista-
24773: tus on kuitenkin miltei tyystin unohdettu, miseksi ja tehostamiseksi.
24774: vaikka puutarhatietouden pitäisi kuulua kaik-
24775: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
24776:
24777: Saara Forsius. A. F. Airo. N. Kosola.
24778: Mikko Asunta. Kyllikki Pohjala. Kalervo Saura.
24779: Aune Innala. Olli Aulanko. Verner Korsbäck.
24780:
24781:
24782:
24783:
24784: 74 E 687/58
24785: 586
24786:
24787: IX,14. - Toiv.al. N:o 229.
24788:
24789:
24790:
24791:
24792: N. Niemiuen ym.: Moottilousko-uluissa opiskelevien käytä•
24793: nöUisen maatalousharjoittelun parantamisesta.
24794:
24795:
24796: Eduskunnalle.
24797:
24798: Viitaten vuoden 1957 valtiopäiville jätetyn että haUitus ryhtyisi kiireeUisesti toi-
24799: toivomusaloitteen n:o 294 perusteluihin ehdo- menpiteisiin maatalouskouluissa opis-
24800: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kelevien käytännöllisen maataloushar-
24801: muksen, joittelun ja siitä maksettavan palk-
24802: kauksen parantamiseksi.
24803: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
24804:
24805: N'rllo Nieminen. Usko Seppi. Pauli Puhakka.
24806: Eino Tainio. Siiri Lehmonen. Pentti Liedes.
24807: Toivo Niiranen. Toivo A.avik. Matti Koivu.nen.
24808: Aleksi· Kiviaho. H. Tauriainen. Matti Meriläinen.
24809: 587
24810:
24811: IX,15.- Toiv.al X:o 230.
24812:
24813:
24814:
24815:
24816: Ahonen ym.: Keski-Suomen. kofittilotuopettajaopiston. laajen--
24817: tamisesta.
24818:
24819:
24820: E d u s kun n a 11 e.
24821:
24822: Kun Keski-Suomen emäntäkoulu v. 1947 tuksen yliarkkitehti J. Peltonen on jo laa-
24823: muutettiin Keski-Suomen kotitalousopettaja- tinut.
24824: opistoksi, jouduttiin tilanpuutteen vuoksi Rakennusten valmistuttua voitaisiin sekä
24825: pienentämään emäntäikoulun oppilasmäärää emäntäkoulukurssin oppilasmäärää lisätä
24826: vuosittain ennen olleesta 50 oppilaasta 24 niin, että maakunnan tarve tässä suhteessa
24827: oppilaaseen. Emäntäkoulun merkitys tyttö- tulisi tyydytetyksi, että opettajakurssille voi~
24828: jen ammattioppilaitoksena on Keski-Suomessa taisiin ottaa oppilaita huomattavasti nykyistä
24829: ymmärretty. Sitä osoittaa runsas vuotuinen enemmän.
24830: hakijamääräkin. Keski-Suomen kotitalousopet- Rakennustyökohteita tarvittaisiin Jyväs-
24831: tajaopistossa on emäntäkoulun rinnalla kylän· seuduille myöskin lisää. Opiston sijai-
24832: talousopettajakurssi Hakijamäärät tälle kurs- tessa Jyväskylän maalaiskunnan Palokassa
24833: sille ovat myöskin runsaat. Opisto on sisä- voisivat esim. Jyväskylän kaupungin ja maa-
24834: oppilaitos, mitä edellyttää sen opetussuunni- laiskunnan alueilta työhön sijoitetut käydä
24835: telmakin. Koululla ei ole ollut mahdollisuutta suuremmitta kuljetu:ksitta kotonaan.
24836: järjestää riittämiin tiloja opettajien ja oppi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
24837: laiden asunnoiksi, joten on ollut turvaudut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24838: tava vuokra-asuntoihin. Tästä kärsii opiston muksen,
24839: työ ja opetustoiminta.
24840: Edellä esitettyihin epäkohtiin saadaan kor- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24841: jaus vain sillä, että Keski-Suomen kotitalous- menpiteisiin. Keski-Suomen kotitalous-
24842: opettajaopistolle saadaan nopeasti määräraha opettajaopiston ja sen. emäntäkoulun
24843: lisärakennusten rakentamista varten, raken- laajentamissuttnnitelmien toteuttami-
24844: nusten, joiden piirustuksetkin maataloushalli- seksi.
24845: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
24846:
24847: Arvo Ahonen. Artturi .Jämsen.
24848: 588
24849:
24850: IX,16. - Toiv.al. N: o 231 .
24851:
24852:
24853:
24854:
24855: ~ •.· ·. . ... . .. ... :;;., . ;-~.~-:-,·.·•Väänänen 1m:·~ Muuruveden kotitalouskoulun muuttamisesta
24856: kodinkoitajakoulukii.
24857:
24858:
24859: E du s k u nn a 11 e.
24860:
24861: ,vuonna 1954· on eduskunnassa tehty toivo- Koulutetuista kodinhoitajista on jatkuvasti
24862: musaloite valtion omistaman Muuruveden :ruutetta. ja nimenomaan ·maalaiskunnissa tar-
24863: kotitalouskoulun muuttamisesta kodinhoitaja- vitaan maaseutuoloja tuntevia; maatalous-
24864: kouluksi. Talousval:jokunta on vuoden 1955 kotitaloudellista opetusta .• saaneita kodinhoi~
24865: valtiopäivillä- antanut siitä myönteisen mi:e. tajia. Ilmeisesti .syrjäseuduilla ·syntyneet ja
24866: tinnön~ : :Vuoden 1956 valtiopäivillä on ed'us~ kasvaneet, ammattia tarvitsevat tytöt kyke~
24867: kunta ottanut asian lopullisesti käsiteltäväk- nisivät' .paremmin ymmärtämään ja autta~
24868: seen ja lausunut helmikuun 17 päivänä toivo- maan vähävaraisia koteja ja uupuneita per-
24869: muksessaan mm., että hallitus ._ryhtyisi toi- heenäitejä. · ·
24870: me:rtpiteisiin valtion omistaman· Muuruvede:ti ' . Edellä esitetyn perusteella ja viitaten edus:.
24871: kotitalouskoulun muuttamiseksi: kooirihoitaja~ kunnari ·8 ·päivänä helmikuuta .1954lausu-
24872: kouluksi. ·1\:oulutilalla .on täydellinen mMta- maan toivomukseen; että . .,hallitus ryhtyisi
24873: lous ja kaikki muut käytännöllisen harjoit~ toim:enpiteisiin valtion : kotitalouskoulujen
24874: telun edellytykset, teoreettisen opetuksen muuttamiseksi. kodinhoitajakonluiksi .tarvetta
24875: ohella. Valtio ·on· Viime vuosina käyttänyt vastaavan kodinhoitajain koulutuksen järjes,
24876: huomattavia varoja entistä monipuolisempien tämistä varten" ja eduskunnan 17 päivänä
24877: opetustilojen ja erilaisten luokkien rakenta- helniilmuta 1956 lausumaan toivomukseen,
24878: miseen silmällä pitäen maalaispienkotien hoi- että ,hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin valtion
24879: don opetuksen .·tehostamista. omistaman , Muuruveden kotitalouskoulun
24880: _ Kokovuotinen, ammattiin . johtava kodin- muuttamiseksi·· kodinhoitajaikouluksi". ehdo;.
24881: hoitajrukoulu. voisi tehokkaasti käyttää sano- tamme hyväksyttäväksi toivomuksen; ·
24882: tun .··koulun opetustilat.. Muuruveden koti-
24883: talouskoululla on jo aikaisemmin järjestetty ettii .·:hallitus ryhtyisi .. kiireellisesti
24884: ylimääräisiä kodinhoitajakursseja ja niille .. · toimenpiteisiin valtion .. omistaman
24885: oli hakijoita paljon enemmän kuin on voitu ·· Jfuuritveden kotitalouskoulun ·muutta-
24886: ottaa vastaan. miseksi kodinhoitajakouluksi.
24887: .. ,. .
24888: .... ·- .
24889: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
24890:
24891: Hilja Våä.nänen. Artturi Jämsen.
24892: 589
24893: IX,17. - Toiv.a.L N:o 232.
24894:
24895:
24896:
24897:
24898: Mattila. ym.: Metsänhoitokoulun aikaansaamisesta Uuden-
24899: . · maanr-Hämeim metsänhoitolautakunnan alueelle.
24900:
24901:
24902: E d u s kunnan e.
24903:
24904: U udenmaan-,..Hämeen metsänhoitolautakun· kaikki olosuhteet metsän kasvatukseen ovat
24905: nan alue käsittää Uudenmaan ja Hämeen parhaiten mahdollisia, suuri merkitys koko
24906: lääneissä yhden kaupungin, 7 kauppalan ja kansantaloudellemme. Vaikka emme metsien
24907: 27 maalaiskunnan alueet, yhteensä n. 821 000 tuottoa pystyisikään .·kaksinkertaistamaan, on
24908: ha:n ·alueen, josta metsää kasvavaa on meillä kuitenkin mahdollisuus tuoton run·
24909: 542 000 ha (n. 66 %) . Metsissä on keski• saan kohottamisen keralla tuottaa yhä enem-
24910: määrin 102 kiintokuutiometriä puuta· ha: lla män ja kallisarvoisempaa tavaraa.
24911: (koko maassa 68.2 k-m3) ja vuotuinen kasvu Tähän päämäärään pyrkiessämme on mei-
24912: 4 k-ms ha: lla. Metsämaat ovat yleensä dän kuitenkin saatava mukaan suurilukuinen
24913: lihavia ja kuuluu niistä yli 60 % I vero- metsänomistajakunta. Metsänomistajien met-
24914: luokkaan. Metsämaista suurin osa (n. sätietouden lisäämiseksi on maan metsänhoi-
24915: 90 %) kuuluu maatilametsiin. Akatee- tolautakunnissa ryhdytty metsänhoitokoulu-
24916: mikko Ilvessalon mukaan on metsistä jen ja -kurssikeskusten aikaansaamiseen. Näin
24917: hyviä n. 19 % ja tyydyttäviä n. 24 %, yh- onkin valtion ym. varojen turvin jo toimin-
24918: teensä 43 % ja loppujen, siis n. 57 %, nassa tai rakenteilla tällainen keskus 10 lau-
24919: metsien metsänhoidollinen tila on edellisiä takunnan alueella. Uudenmaan-Hämeen
24920: huonompi. Kun valtakunnan UI metsän- metsänhoitolautakunnan alueella ei tällaista
24921: arvion (vv. 1951--53) mukaan metsien tila opinahjoa ole, vaikka se olisi välttämätön.
24922: Uudenmaan-"-Hämeen metsänhoitolautakun- Kun ensin saamme kohotetuksi metsänomista-
24923: nan alueella, jossa metsien vuotuinen kasvu jien metsänhoidon tuntemusta - innostusta
24924: ha kohden on suurin koko maassa ja jonka ei kyllä puutu - on meillä mahdollisuus
24925: kokonaiskasvukin (2.17 milj. k-m3) vastaa kansamme päätulolähteen - metsien tuoton
24926: koko maan metsänhoitolautakuntien keski- - ehtymättömänä pitämiseen, jopa suureen-
24927: määrää, vaikka metsäala onkin lautakuntien kin kohottamiseen, jos aikanaan annamme
24928: pienimpiä, on näinkin heikko, ei voi tulla sille edellytykset.
24929: muuhun tulokseen kuin että metsien tilan Kun Uudenmaan-Hämeen metsänhoito-
24930: kohottamiseksi on jotain tehtävä. lautakunnan alueen metsien sisältämä puu-
24931: Yllämainittu metsienarviointi myös osoit- määrä on 53.3 milj. k-m3 ja vuotuinen kasvu
24932: taa, että yli 40 % metsistä voidaan sopivin nyt on yli 2 milj. k-ms, on itsestään selvää,
24933: metsänhoidollisin toimenpitein saattaa vielä että varat, jotka tämän tuoton kohottamiseen
24934: tuottokuntoon, mutta n. 15 % metsistä on uhrataan, eivät mene hukkaan.
24935: jo sellaisia, jotka on uudistettava kiireimmi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24936: ten. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24937: Lautakunnan alueen metsät sijaitsevat muksen,
24938: edullisesti kuljetukseen ja jalostukseenkin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24939: nähden. Kun Ilvessalon mukaan metsiemme toimenpiteisiin metsänhoitokoulun ai-
24940: tuotto voidaan jopa kaksinkertaistaa, on tällä kaansaamiseksi Uudenmaan-Hämeen
24941: metsien tuoton kohottamisella siellä, missä metsänhoitolautakunnan alueelle.
24942: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
24943:
24944: Matti Mattila. Leo Häppöli.
24945: 690
24946:
24947: IX,18. - Toiv.al. N: o 233.
24948:
24949:
24950:
24951:
24952: Rantamaa ym.: Itä- ja Suur-Savon maamieskoulun siirtämi-
24953: sestä Joroisten karjatalO'USk()Ujlun yhteyteen.
24954:
24955:
24956: E d u s k u n n a 11 e.
24957:
24958: Tämän vuoden syyslukukauden alkaessa työväen rakennus, tilan sauna ja muutamia
24959: pääsee Joroisten kunnan Huutokoskella sijait- latoja. Kauppahinta oli uskomattoman alhai-
24960: sevalle Vättilänrannan tilalle rakennettuun nen, nimittäin 2 100 000 markkaa. Tähän
24961: karjanhoitokouluun muuttamaan tähän asti kauppaan läänin maanviljelysseura ryhtyi
24962: Mikkelin tietopuolisen karjanhoitokoulun ni- sen vuoklsi, että maanhankintalain toteutta-
24963: mellä toiminut koulu niistä vuokrahuoneista, misen jälkeen ei koko läänin alueella ollut
24964: Joroisten kunnan kirkonkylästä, missä se on saatavissa enää muuta tilaa, joka olisi ollut
24965: toiminut vaikeissa asunto-olosuhteissa aina sopiva mainittuun, maamieskoulun uudelleen-
24966: vuodesta 1914 lähtien eli yli puoli vuosi- sijoittamisen tarkoitukseen, käytettäväksi.
24967: sataa. Jotta voitaisiin muodostaa kuva tämän Vuonna 1956 valtio sitten ostikin mainitun
24968: koulun tarpeellisuudesta ja niistä seikoista, tilan, jolle annettiin nimeksi Vättilänranta.
24969: jotka ovat olleet uuden koulurakennuksen Tälle tilalle on nyt valmistunut Mikkelin
24970: valmistumista kiirehtimässä, mainitsemme tietopuoliselle karjanhoitokoululle tarkoitetut,
24971: lyhyesti sen eräitä vaiheita eduskuntakäsit- ajan- ja asianmukaiset rakennukset, nimit-
24972: telyn valossa. täin karjakartano, työväen rakennus ja kel-
24973: Asiasta on tähän mennessä tehty kaikkiaan lari ensimmäisessä vaiheessa ja nyt päätty-
24974: yhdeksän aloitetta, joitten päivämäärät ja vässä toisessa vaiheessa itse koulurakennus ja
24975: numerot mainitsemme, jotta eduskunnan opettajien ja oppilaiden asuntolarakennukset.
24976: asiakirjoista olisi sekä valiokuntien että kan- Täten on tämä kauan vireillä ollut karjan-
24977: sanedustajien mahdollista todeta hankkeen hoitokoulu-hanke nyt saatu lopullisesti vih-
24978: perusta ja tähänastiset vaiheet. Kaikki aloit- doinkin toteutumaan.
24979: teet ovat ed. Rantamaan tekemiä ja niitten Tämän, koko Mikkelin läänin kannalta tyy-
24980: ajanmukainen järjestys on seuraava: toiv.al. dytyksellä merkittävän vaiheen jälkeen on
24981: N :o 56 päivämääräitä 11. 2. 1941, toiv.al. kuitenkin muistettava, että Rantasalmen kun-
24982: N:o 179/11. 4. 1945, rah.al. N:o 73/25. 10. nan Kolkontaipaleella oleva Itä- ja Suur-
24983: 1946, rah.al. N:o 20/27. 7. 1948, rah.al. N:o Savon maamieskoulu toimii mitä epätyydyt-
24984: 227/12. 9. 1949, rah.al. N :o 64/31. 7. 1951, tävimmissä olosuhteissa. Kuvaava:na seikkana
24985: rah.al. N:o 527/13. 9. 1955, rah.al. N:o 458/ mainittakoon mm., että mainitulla maamies-
24986: 14. 9. 1956 ja toiv.al. N:o 297/7. 2. 1957. koululla on käytettävissään viljeltyä pelto-
24987: Kuten asia:kirjoista havaitaan, oli alkuperäi- pinta-alaa alle 10 ha, joten minkäänlainen
24988: nen tarkoitus se, että Rantasalmen Ko1kon- nykyaikaiseen maatilatalouteen perehdyttävä,
24989: taipaleella toimiva Itä- ja Suur-Savon maa- monipuolisuutta edellyttävä ammattiopetus
24990: mieskoulu siirrettäisiin nykyisestä, joka suh- ei näin pienellä tilalla ole mahdollista. Niin-
24991: teessa epätarkoituksenmukaiseksi todetusta ikään koulun rakennukset ovat - monista
24992: sijoituspaikastaan uusiin ja koulun toimin- korjauksista huolimatta - epätyydyttävässä
24993: nalle edullisempiin olosuhteisiin. Tässä tar- kunnossa ja ahtaat. Nämä seikat on useaan
24994: koituksessa ostikin Mikkelin läänin maanvil- kertaa:n monien vuosien aikana todettu, ja
24995: jelysseura Joroisten kunnan Huutokosken niin onkin koko Mikkelin läänin maatalous-
24996: rautatieaseman välittömässä läheisyydessä väestön perusteltu toivomus, että Rantasal-
24997: sijaitsevasta Vättilän hovista määräalan men Kolkontaipaleella toimiva Itä- ja Suur-
24998: maata, yhteensä 115.5 ha, mistä peltoa oli Savon maamieskoulu siirrettäisiin Joroisten
24999: 20 ha. Kaupan mukana tuli myös kartanon Huutokoskella sijaitsevan karjatalouskoulun
25000: Dt,l8. - Bantamaa ym. 591
25001:
25002: yhteyteen. Tämä edellyttää tietenkin sille seja, joilla annetaan alustavaa ammattitai-
25003: omia rakennuksia, vaikka tällä tavoin keskit- don ohjausta nykyaikaisen maatilatalouden
25004: tämällä saavutetaan mm. se etu, että maa- moninaisiin tehtäviin.
25005: mieskoulu voi käyttää osaksi myös samojakin Tällä tavoin saavutetaan Mikkelin läänin
25006: opetustiloja ja samoja opettajavoimia karja- pienviljelysvaltaisen väestön kannalta kaksi
25007: talouskoulun kanssa. Lisäperusteluina mainit- erittäin suurta tavoitetta: Joroisten Huuto-
25008: takoon, että mainitun, tehostetun keskityksen koskelle muodostuu nykyaikainen maatalou-
25009: lisäksi on tässä aloitteessa- kuten aikaisem- dellisten oppilaitosten keskus, jonka ensi-
25010: missakin aloitteissa on korostettu - tarkoi- arvoisen tärkeä kasvatustyö koituu koko lää-
25011: tettua keskittämistä puoltavana seikkana se, nin maatalouden ja siitä toimeentulonsa saa-
25012: että Vättilänrannan tilalla on viljeltyä peltoa vien asukkaitten hyväksi, ja Rantasalmen
25013: nyt jo valmiina viidettäkymmenettä hehtaa- Kolkontaipaleelle saadaan tällaisen järjeste-
25014: ria, jollaisella alalla maamieskoulun opetus lyn tuloksena sellainen erilaisten, monipuo-
25015: kaildtine nykyaikaisine erikoisharjoitteluineen lista ammattitaitoa opastavien, käytännöllis-
25016: jo alkaa luonnistua. Vihdoin on muistettava, ten kurssien keskus, joka puolestaan täyden-
25017: että tällainen keskittäminen edistää myös tää Huutokoskella annettua maataloudellista
25018: oppilaiden saamista maamieskouluun, koska ja karjanhoidollista opetusta.
25019: näin muodostuvat uudet olosuhteet palvelevat Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
25020: maataloudellisen ammattiopetuksen kansal- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
25021: lemme elintärkeitä perustavoitteita tehok- vaksi toivomuksen,
25022: kaammin kuin Kolkontaipaleella valUtsevissa
25023: olosuhteissa on mahdollista. Kolkontaipaleella että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25024: olevia koulutiloja voidaan tässä suunnitellun menpiteisiin Itä- ja Suur-Savon maa-
25025: maamieskoulun siirtymisen jälkeen käyttää mieskoulun siirtämiseksi Rantasalmen
25026: ammattikurssien ja -opetuksen moninaisiin Kolkontaipaleelta Joroisten Huutokos-
25027: tarkoituksiin: tytöille mm. kotitalous-, kodin- kella sijaitsevan Joroisten karjatalous-
25028: hoito- ja kutomakursseja, pojille käsityö-, koulun yhteyteen.
25029: maatalouskoneiden hoito-, maalaus- ym. kurs-
25030: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
25031:
25032: Antti J. Rantamaa. Edvard Pesonen. A. F. Airo.
25033: Matti Mattila. Wiljam Sarjala. lfillo Nieminen.
25034: Kauno Kleemola. Aili Siiskonen. Esu Niemelä.
25035: Artturi Jämsen. A. Härkönen. Onni Mannila.
25036: Vieno Simonen.
25037: 592
25038:
25039: IX,19. .-... Toiv.al. N:o 234.
25040:
25041:
25042:
25043:
25044: Forsius ym.: Lepaan kotitalouskoulun muuttamisesta emäntä-
25045: kouluksi.
25046:
25047:
25048: ·· Kun Lepaan puutarhaopisto tarvitsee ope- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
25049: tusharjoittelua varten emäntäkoulun, olisi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25050: kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin Le- muksen,
25051: paalla vtiod~m 1956 alusta toimineen koti-
25052: talouskoulun muuttamiseksi emäntäkouluksi. että halUtus ryhtyisi kiireellisesti
25053: Tätä varten tarvitaan lisää asuntotilaa opet- toime?tpiteisiin Lepaan kotitalouskou-
25054: tajien ja oppilaiden asunno:i:ksi sekä opetus- lun muuttamiseksi emäntäkouluksi ja
25055: tilaa mm. lastenhoidon, kodinhoidon ja käsi- sitä varten· tarvittavien asuin- ja ope-
25056: töiden opetusta vatten. tustilojen aikaansaamiseksi.
25057: Helsingi&Sä 12 päivänä elokuuta 1958.
25058:
25059: Saara Forsius. Olli Aulanko.
25060: Väinö ·E. Nieminen. Aune Innala..
25061: 598
25062:
25063: IX,20. - Toiv.al. N:o 235.
25064:
25065:
25066:
25067:
25068: Asunta ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Vilppulaan.
25069:
25070:
25071: E d u s k u n n a 11 e.
25072:
25073: Maatalousammateissa toimivien naisten sopivan alueen tähän tarkoitukseen tilalta,
25074: ammattikoulutus iko'ko laajassa osassa Poh- jossa on käyttökelpoisia rakennuksia, jotka
25075: jois-Hämettä on varsin hataralla pohjalla. saa ostaa sopivaan hintaan. Kyseessä olevalla
25076: Asian auttamiseksi on Vilppulassa useana tilalla 'kävi myös edellä mainittu valtioval-
25077: vuotena 'kesäisin toiminut tilapäisluonteinen lan edustaja tutustumassa ja totesi paikan
25078: kotitalouskoulu Pohjois-Hämeen maamieskou- sopivaisuuden emäntäkoulun tarkoituksiin.
25079: lun suojissa. Asian tilapäisluontoisuuteen Koska Vilppulasta eri suunnissa oleviin
25080: kiinnitettiin erikoista huomiota noin vuosi maatalousnaisten ammattikouluihin on varsin
25081: takaperin, kun maataloushallituksen taholta pitkä matka, niin muodostuu sen ympäris-
25082: aiottiin evätä ko. koululta määräraha toimin- töön suuri alue, joka on tällaista oppilaitosta
25083: tansa jatkamiseen ja siirtää koulu vallan vailla. Alueen asujaroisto on pääasiassa maa-
25084: muualle. Tästä syystä kutsuttiin Vilppulaan taloudesta elävää väkeä, joten sen alan
25085: edustajia maataloushallituksesta ja eduskun- ammattikoulutus on mitä kiireellisimmin saa-
25086: nasta tutustumaan tilanteeseen. Seuraus tästä tava ajan vaatimuksia vastaavalle tasolle.
25087: oli, että koulu voi vielä ainakin toistaiseksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25088: jatkaa toimintaansa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25089: Kun paikkakuntalaiset saivat tiedon maa- muksen,
25090: taloushallituksen aikeesta koulun poisviemi-
25091: seksi, heräsi heissä ajatus pysyväisen emäntä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25092: koulun perustamisesta Vilppulaan. Tässä mie- toimenpiteisiin emäntäkoulun perusta-
25093: lessä otettiin yhteys Vilppulan kuntaan kou- miseksi Vilppulaan.
25094: lun tontin saamiseksi. Kunta lupasi lahjoittaa
25095: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
25096:
25097: Mikko Asunta. Margit Borg-Sundman. Kalervo Saura.
25098: Toivo Hietala. Matti Raipala. Mauri Seppä.
25099: Anni Flinck. T. A. Wiherheimo.
25100:
25101:
25102:
25103:
25104: 75 E 687/58
25105: IX,21. - Toiv.al. N: o 236.
25106:
25107:
25108:
25109:
25110: Pa.kka.aen )'211.: Emii'lttäkoulun perustamisesta Vilppulaan.
25111:
25112:
25113: Ed u skunn a.ll e.
25114:
25115: Emäntäkoulut näyttävät olevan suuressa tavan maa·alueen ja sen yhteydessä myös joi-
25116: suosios~ joka ilmenee mm. siitä, ettei lähes- takin rakennuksia kunnan omistamasta
25117: kään kaikkia näihin kouluihin pyrkijöitä tilasta. Mutta kun emäntäkoulun perustami-
25118: voida {}ttaa tilanpuutteen takia vastaan. nen vielä tämänkin jälkeen edellyttäisi suu-
25119: Epäilemättä ovatkin nämä tuleville talojen ria kustannuksia vaativaa rakennustoimin-
25120: emännille ja perheenäideille hyödyllisiä taa, on sen toteuttaminen ilman valtion väli-
25121: ammattikouluja, samaten kun ne antavat töntä mukaan tuloa liian raskasta. Yksityi-
25122: nuorille naisille sellaisen ammatillisen pohja- sen kannatusyhdistyksen varassa on nimit-
25123: koulutuksen, jon:ka turvin voi päästä eteen- täin tällaiselta vähävaraiselta pienviljelysseu-
25124: päin monilla aloilla. Näitä tärkeitä ammatti- dulta vaikea saada kokoon tarvittavia raha-
25125: kouluja tarvittaisiin sen vuoksi lisää, jotta määriä ja kuntainliitonkin puitteissa kohtaa
25126: edes pahimmat aukkopaikat saataisiin tuki- hanke vaikeuksia, :koska Vilppulalla ja sen
25127: tuiksi. Eräs tällainen aukko on Pohjois- lähikunnilla on parastaikaa menossa monia
25128: Hämeessä, lähinnä. sen pohjoisosassa, lounais- lakisääteisiä ja kalliita hankkeita. Jotta tämä
25129: osassa Keski-Suomea ja kaakkoisosassa Etelä- tärkeä ja ajankohtainen emäntäkouluhanke
25130: Pohjanmaata. Tämän alueen keskipiste on lähtisi nopeasti menemään eteenpäin, on
25131: suunnilleen Vilppulan vaiheilla. Asiantunti- ainoa käyttökelpoinen tie tässä vaiheessa val-
25132: jain käsityksen mukaan olisikin johonkin tion mukaantulo.
25133: näille main saatava perustetuksi emäntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25134: koulu. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25135: Vilppulassa toimii nY'kyisin maamieskoulun muksen,
25136: yhteydessä kotitalouskoulu. Tämä koulu olisi
25137: saatava muutetuksi emäntäkouluksi. Maa- että hallitus antaisi Eduskunnalle
25138: mieskoulun yhteydessä se ei hevin käy päinsä, kiireellisesti esityksen emäntäkoulun
25139: etenkään jos siihen perustetaan lähiaikoina perustamisesta V ~'lppulan kunnan va-
25140: mieskotiteollisuu•oulu. Sensijaan on Vilppu- raamalle maalle.
25141: lan kunta lahjoittanut koulua varten tarvit-
25142: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
25143:
25144: Atte Pakkanen. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo.
25145: 696
25146: IX,22. - Bemst.mot. N: o 237.
25147:
25148:
25149:
25150:
25151: Korsbäck m. fl.: Angående uppförande av en skolbyggnad
25152: åt Korsholms husmodersskola.
25153:
25154:
25155: Tili Riksdagen.
25156:
25157: Korsholms husmodersskola har sedan 1927 täcken, stoppning, lappning osv. Likaså sak-
25158: varit inrymd i Korsholms lantmannaskolas nas i brist på rum möjligheter att ge en
25159: lokaler, först med 6 mänaders och senare effektiv undervisning i matlagning och bak-
25160: med 5 mänaders sommarkurser. Dä lant- ning.
25161: mannaskolan arbetar med 6 må.naders vinter- För avlägsnandet av alla dess!J, SYil.nerli-
25162: kurser, medför husmodersskolans kurser ti- gen svåra förhållanden borde Korsholms hus-
25163: digare inte annat men för lantmannaskolan modersskola med det allra snaraste få egna
25164: än att den inte sommartid kunde anordna byggnader. Som svar på alla motioner och
25165: av behovet påkallade kurser i beteskultur, andra framställningar som tid efter annan
25166: täckdikning, AIV-foderberedning osv. gjorts i frågan har alltid hänvisats till att
25167: Från januari 1947 utvidgade emellertid uppförandet av dessa byggnader är upptaget
25168: husmodersskolan sin verksamhet att omfatta bland arbetslöshetsarbetena. Vid anordnan-
25169: hela året. Från 9. 1. 1948 utvidgades även det av arbetslöshetsarbeten pä orten har
25170: lantmannaskolan med en s. k. jordbrukssko- emellertid andra arbeten tillgripits. Av de
25171: las första årskurs. Därigenom har trängseln senaste årens erfarenheter i detta avseende
25172: pä Korsholm år från år blivit allt odrägli- kan man gå ut ifrån att skolbyggnaderna
25173: gare. icke kommer att uppföras som nrbetslöshets-
25174: På grund av denna brist på utrymme ar- arbeten säsom regeringen hittills tänkt sig.
25175: betar husmodersskolan under synnerligen På grund av ovan berörda omständigheter
25176: svåra förhällanden. Skolan förfogar över föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
25177: endast en (1) lärosal, som samtidigt även sl uta hemställa,
25178: tjänar som väv- och sysal. För den praktiska
25179: undervisningen i trädgårdsskötseln vintertid att regeringen skyndsamt vidtar nö-
25180: (ritning, plantering, i lådor m.m.) saknas ut- diga åtgärder för uppförande av en
25181: rymme helt. Samma är fallet med under- planlagd skolbyggnad åt Korsholms
25182: visningen i praktiska hemvårdsarbeten såsom husmodersskola.
25183: tillverkning av madrasser, stickning av
25184: Helsingfors den 1 augusti 1958.
25185:
25186: Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
25187: Kurt Nordfors. Georg C. Ehrnrooth.
25188: J. A. Jungarå. Saara Forsius.
25189: Bertel Lindh. Victor Procope.
25190: 596
25191:
25192: IX,22.- Toiv.al. N:o 237.
25193: Suomennos.
25194:
25195:
25196:
25197:
25198: Korsbäck ym.: Koulutalon rakentamisesta Korsholman emän-
25199: täkouluUe.
25200:
25201:
25202: Eduskunnalle.
25203:
25204: Korsholman emäntäkoulu on vuodesta 1927 kuten patjojen valmistamisen, peittojen tik-
25205: lähtien sijainnut Korsholman maamieskoulun kauksen, parsimisen, paikkaamisen jne. laita.
25206: huoneistossa, pannen ensin toimeen 6 kuu- Myöskään ei tilojen puuttuessa ole mahdol-
25207: kauden ja myöhemmin 5 kuukauden kesä- lisuuksia antaa tehokasta opetusta ruoanlai-
25208: kursseja. Kun maamieskoulu työskentelee 6 tossa eikä leipomisessa.
25209: kuukauden talvikurssein, eivät emäntäkoulun Kaikkien näiden erittäin tukalien olosuh-
25210: kurssit aikaisemmin tuottaneet maamieskou- teiden korjaamiseksi pitäisi Korsholman
25211: lulle muuta haittaa kuin ettei se kesäaikana emäntäkoulun mitä pikimmin saada omat
25212: voinut järjestää tarpeen vaatimia laidunvil- rakennukset. Vastaukseksi kaikkiin aloittei-
25213: jelys-, salaojitus-, AIV-rehun valmistus- ym. siin ja muihin esityksiin, joita kerta kerran
25214: kursseja. perästä on asiassa tehty, on aina viitattu
25215: Vuoden 1947 tammikuusta lähtien laajensi siihen, että näiden rakennusten rakentami-
25216: emäntäkoulu kuitenkin toimintansa kokovuo- nen on otettu työttömyystöiden joukkoon.
25217: tiseksi. Vuoden 1958 tammikuun 9 päivästä Työttömyystöitä paikkakunnalla järjestet-
25218: lähtien laajennettiin myös maamieskoulu kä- täessä on kuitenkin ryhdytty muihin töihin.
25219: sittämään ns. maanviljelyskoulun ensimmäi- Viime vuosien tässä suhteessa antamista ko-
25220: sen vuosikurssin. Näin on ahtaus Korshol- kemuksista voidaan päätellä, että koulura-
25221: massa käynyt vuosi vuodelta yhä sietämät- kennuksia ei tulla rakentamaan työttömyys-
25222: tömämmäksi. töinä, kuten hallitus tähän saakka on suun-
25223: Tällaisen tilanpuutteen johdosta työskente- nitellut.
25224: lee myös emäntäkoulu mitä sietämättömim- Edellä kosketeltujen seikkojen perusteella
25225: missä oloissa. Koululla on käytettävänään ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
25226: vain yksi (1) opetussali, joka samanaikai- tettäväksi toivomuksen,
25227: sesti on myös kutoma- ja ompelusalina. Puu-
25228: tarhanhoidon talvisaikaiselta käytännölliseltä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25229: opetukselta (piirustus, istutus laatikkoihin tarpeellisiin toimenpiteisiin suunnitel-
25230: jne.) puuttuu kokonaan tiloja. Samoin on lun koulurakennuksen rakentamiseksi
25231: käytännöllisten kodinhoitotöiden opetuksen, Korsholman emäntäkoululle.
25232: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
25233:
25234: Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
25235: Kurt Nordfors. Georg 0. Ehrnrooth.
25236: J. A. Jungarå. Saara. Forsius.
25237: Bertel Lindh. Victor Procope.
25238: 597
25239:
25240: IX,23. - Toiv.al. N: o 238.
25241:
25242:
25243:
25244:
25245: Rönkkö ym.: Koulurakennuksen rakentamisesta Runnin
25246: emäntäkoululle.
25247:
25248:
25249: Eduskunnalle.
25250:
25251: Iisalmen maalaiskunnan Runnilla toimii Edellä olevan perusteella kunnioittaen
25252: valtion emäntäkoulu vuokrahuoneissa. Tämä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25253: aiheuttaa valtiolle .jatkuvasti vuokrameno ja, muksen,
25254: ja toisaalta olisi tarkoituksenmukaisesti ra-
25255: kennetussa koulutalossa opetus tehokkaasti että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
25256: järjestettävissä. Runnin emäntäkoululle olisi menpiteisiin Iisalmen maalaiskunnassa
25257: saatava oma koulurakennus. Iisalmen maa- sijaitsevan Runnin emäntäkoulun kou-
25258: laiskunnan kunnanvaltuusto lausunnossaan lurakennuksen rakentamiseksi.
25259: myös puoltaa sen rakentamista.
25260: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
25261:
25262: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. Nestori Kaasalainen.
25263: Olavi Lahtela. Ale Holopainen. ·
25264: 598
25265:
25266: IX,24. - Toiv.al. N: o 239.
25267:
25268:
25269:
25270:
25271: l. E. Partanen fDl·: Kwlurakennusten rakentamisesta Suo-
25272: mmsalmen emäntäkoulttlle.
25273:
25274:
25275: E d u s kun n alle.
25276:
25277: Kainuun ja Koillismaan rajaseutualueiden telmavaihetta pitemmälle. Vahvistettu raken-
25278: kotitalousopetuksen antajana on vuodesta nussuunnitelma on laadittu emä.ntäikoulun
25279: 1952 alkaen toiminut Suomussalmella koti- tarpeita vastaavaksi ja rakennushanke odöt-
25280: talouskoulu. Osoituksena koulun tarpeellisuu- taa rahoituksen järjestymistä.
25281: desta ön runsas kouluun pyrkijöiden määrä, Rakennustyön aloittamiseen olisikin jo nyt
25282: joka on jatkuvasti ylittänyt suuresti sen viipymättä päästävä. Kun paikkakunnalla ja
25283: oppilasmäärän, mikä kouluun voidaan sijoit- koko Kainuun alueella esiintyy jatkuvasti
25284: taa. Koulun työskentelystä on kaikin puolin työttömyyttä, voitaisiin koulurakennustyötä
25285: myönteiset kokemukset ja onkin koulu tar- pitää tarkoituksenmukaisena työttömyystyö-
25286: koitus laajentaa emän:täkouluksi. kohteena, ellei katsottaisi olevan mahdolli-
25287: Koulun työskentelyä ja oppilaiden majoi- suuksia hoitaa rakentamista vapaana työ-
25288: tusta vaikeuttavat puutteelliset kouluhu~ maana, joka sellaisenakin kyllä puolustaa
25289: neisto-olot. VarsiMisia kotilurakennubia ei paikkaansa työttömyystilanteen helpottajana.
25290: ole, vaan työskentely tapalituu kunilillta vuok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25291: ratussa vanhassa parakkirakennuksessa. Sekä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25292: opetustyön että oppilaiden majoituksen kan- vomuksen,
25293: nalta tämä väliaikaiseksi tarkoitettu järjes-
25294: tely ei vastaa niitä vaatimuksia, jotka täl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25295: laisille oppilaitoksille on asetettava. Useista menpiteisiin koulurakennusten raken-
25296: anomuksista ja uudistetuista toimenpiteistä tamiseksi Suommsalmen emäntäkou-
25297: huolimatta ei varsinaisten koulurakennusten lulle.
25298: saaminen ole vielä edistynyt rakennussuunni-
25299: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
25300:
25301: Eem.il Partanen. Eeli Erkkilä.
25302: IX,25. - Toiv.al. N:o 240.
25303:
25304:
25305:
25306: Kekkonen ym.: Yhdistetyn kotitalom- ja emäntäkoulun pe-
25307: rustamis6$ta Pudasjärven kuntaan.
25308:
25309:
25310: Eduskunnalle.
25311:
25312: Yleensä on tunnettua ja tunnustettua, että täin sopivat maakuntaan perustettavalle yh-
25313: maaseudun pienviljelijätalouksissa tarvitaan distetylle kotitalous- ja emäntäkoululle.
25314: sekä isännäitä että emännältä an:i.mattitaitoa Kun maakunta on tyypillinen pienviljelys-
25315: maatalouden, karjatalouden, kotitalouden ja valtainen alue, väestö vähävaraista ja kunnat
25316: yleensä kaikkien talousasioiden hoitamisessa, vaikeissa taloudellisissa oloissa oleVia har-
25317: mutta meiltä puuttuu vielä monista maakun- vaanasuttuja kuntia, niin sen vuoksi ei kun-
25318: nista sellaisia kouluja, joissa tulevat isännät nilla eikä yksityisillä kansalaisillakaan ole
25319: ja emännät voisivat saada ammattiopetusta. mahdollisuutta perustaa kaivattua ammatti-
25320: Sellainen huomattavan suuri maakunta, oppilaitosta. Koulu on perustettava valtion
25321: missä ei ole kotitalotis- tai emäntäkoulua, toimesta ja valtion varoilla ja saatava edis-
25322: jossa maakunnan tyttäret voisivat saada tar- tämään tämän köyhän maakunnan taloudelli-
25323: peellista ammattiopetusta, on Koillis-Pohjan- sen elämän kehittymismahdollisuuksia.
25324: maan maakunta, johonka voidaan maantie- Kyseessä olevan koulun pitäisi antaa Sitä
25325: teellisestikin laskea kuuluviksi Kuusamon, opetusta, mitä maaseudun tyttäret tulevat
25326: Taivalkosken, Pudasjärven, Yli-Iin, Kiimin- elämässään joko emäntinä tai muissa talous-
25327: gin ja .Ylikiimingin pitäjät, joiden yhteinen ammateissa tarvitsemaan. Koulu olisi suun-
25328: väkiluku on noin 44 300 henkeä. Maakunta niteltava sille pohjalle, että siinä voitaiSiin
25329: tarvitsisi välttämättä yhdistetyn kotitalous- antaa tarvittavaa opetusta kaikessa koti~ ja
25330: ja emä.ntäkoulun. ruokataloudessa eli sitä opetusta, mitä nykyi-
25331: Oulun läänin talousseura ja Pohjois-Suo- sin kotitalous- ja emäntäkouluissa annetaan.
25332: men talouselämän elvyttämiseksi suunnitel- Sen yhteyteen olisi suunniteltava myös ko-
25333: mia laativa komitea on aikoinaan ehdottanut, dinhoitajakoulun järjestäminen. Tässä voisi
25334: että Koillis-Pohjanmaalle olisi perustettava kouluttaa kodinhoitajia eri puolille maata,
25335: emäntäkoulu ja että se olisi sijoitettava Pu- mutta ennen kaikkea oman maakunnan tar-
25336: dasjärven kunnan alueelle. Koulun saaminen peisiin. Kou1uja lisäämällä voitaiSiin tYYdyt-
25337: maakuntaan on muodostunut ajankohtaiseksi. tää kodinhoitajien huutava pu1a. Meidän kä-
25338: Sen perustamiselle ja avaamiselle on hyvät sityksemme on, että kotitalous- ja emäntä-
25339: mahdollisuudet olemassa, sillä Pudasjärven koulujen yhteydessä voitaisiin antaa riittä-
25340: kunnan keskuksessa Kurenalla ovat nykyiset vää opetusta nykyisin, vieläpi tulevai8nndes-
25341: kafiSakoulun ja kunnallisen keskikoulun kou- sakin tarvittaville kodinhoitajille.
25342: lurakennukset koululaisten lisääntymisen Edellä. olevan perusteella ja viitaten ed. Ry-
25343: vuoksi käyneet pieniksi. Kunta on kouluvi- tingin ym. toivomusaloitteeseen n: o 222 vuo-
25344: ranomaisten kanssa neuvoteltuaan tullut sii- den 1953 valtiopäiviltä ehdotamme kunnioit-
25345: hen tulokseen, että on edullisempaa raken- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25346: taa uudestaan mainittuja kouluja varten sen.
25347: omat rakennukset kuin ryhtyä vanhoja
25348: muuttamaan uuden muotoon tai laajenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25349: maan niitä. Nykyiset kansakoulun ja kun- toimenpiteisiin yhdistetyn kotitalous-
25350: nallisen keskikoulun rakennukset olisivat erit- ja emäntäkoulun perustamiseksi Koil-
25351: lis-Pohjanmaalle Pudasjärven kuntaan.
25352: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
25353: Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä.
25354: 600
25355:
25356: IX,26. - Toiv.al N: o 241.
25357:
25358:
25359:
25360:
25361: Niskala ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Alatornion
25362: kuntaan.
25363:
25364:
25365: Eduskunnalle.
25366:
25367: EduSkunnan maatalousvaliokunta mietin- joihin paine on aivan ylivoimainen, vaikka
25368: tönsä n:o 27 (1952 vp.) perusteluissa lau- he eivät tule sillä alalla toimeentuloaan hank-
25369: suu, käsitellessään alotettani n:o 129 (1951 kimaan. Sitävastoin se varsinainen ammatti,
25370: vp.) emäntäkoulun perustamisesta Alatornion johon suurin osa heistä tulee sijoittumaan,
25371: kuntaan, mm. seuraavaa: ,Lapinläänin län- nimittäin perheenemänniksi, jää kaikkea oh-
25372: tinen osa - Tornionjokilaakso - on, kuten jausta vaille.
25373: aloitteen perusteluissa on esiintuotu, ilman Tällaisten koulujen sijoitus olisi järjestet-
25374: kotitalousoppilaitosta. Pitkien etäisyyksien ja tävä niin, että koulunkäynti ei tuottaisi yli-
25375: puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi ei voimaisia vaikeuksia kenellekään, joka tahtoo
25376: sanotulta alueelta myöskään ole juuri mah- sieltä tietoja hankkia. Puutteelliseen toi-
25377: dollisuuksia käydä läänin muissa osissa si- meentuloon on useissa tapauksissa ammatti-
25378: jaitsevissa vastaavissa oppilaitoksissa. Tä- taidon puutteena suurempi osuus kuin tulo-
25379: män takia on aloitteessa ehdotetun koulun jen pienuudella. Tämän vuoksi olisi tär-
25380: perustamista pidettävä tarpeen vaatimana. keätä, että oppilaitoksia lisäämällä ja niiden
25381: Koska asiasta ei kuitenkaan ole tehty pai- merkitystä tehostamalla saataisiin poistetuksi
25382: kallista aloitetta, varaamaHa tarkoitusta var- ne epäkohdat, jotka tällaisesta tärkeän am-
25383: ten tarvittavaa maatilaa, kuten vastaavia mattitaidon puutteesta johtuvat.
25384: oppilaitoksia perustettaessa on muualla Kun Tornionjokilaakso rajaseutuna ja mo-
25385: maassa säännöllisesti tapahtunut, ei valio- nine erikoispiirteineen olisi mitä ihanteellisin
25386: kunta asian nykyisessä vaiheessa katso olevan paikka emäntiilkoululle, niin olisi oikeuden-
25387: aihetta toivomuksen lausumisesta hallituk- mukaista, että Lapinläänin läntinen alue,
25388: selle." joka on läänin vahvinta maatalousseutua,
25389: Tämä valiokunnan mainitsema este on nyt saisi oman emäntäkoulun ja se sijoitettaisiin
25390: jo vuosia sitten poistunut, sillä maa-alue on Aiatornion kuntaan.
25391: varattu emäntäkoulua varten paikallisten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25392: asianharrastajien toimesta ja edellytykset eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25393: emäntäkoulun perustamiselle ovat siis ole-
25394: massa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25395: Ammattioppilaitoksen puutteen takia useat emäntäkoulun perustamiseksi Alator-
25396: vanhemmat ohjaavat lapsiaan oppikouluihin, nion kuntaan.
25397: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
25398:
25399: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela.
25400: 601
25401:
25402: IX,27. - Toiv.al. N:o 242.
25403:
25404:
25405:
25406:
25407: Mattila ym.: Kasvitautien ja rikkaruohojen tuhojen vähen-
25408: tämisestä.
25409:
25410:
25411: Eduskunnalle.
25412:
25413: Maataloutemme voimaperäistymisen yhtey- vapaita esiintymispaikkoja. Myöskään ei rik-
25414: dessä on entistä selvemmin ollut todettavissa karuohojen siementen leviämistä pellolta
25415: ne vahingot, joita kasvitaudit ja rikkaruohot muualle voida estää. Tämän vuoksi olisi tällä
25416: aiheuttavat. Huolimatta siitä, että kehitys on alalla jo olevaa lainsäädäntöä kehitettävä ja
25417: tuonut mukanaan tehokkaita aineita näiden täydennettävä siten, että taistelu kasvitautien
25418: aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi, ovat ja rikkaruohojen tuhoja vastaan tulisi ny-
25419: vahingot kuitenkin edelleen liian suuria. Ne kyistä tehokkaammaksi.
25420: on laskettava miljardeissa markoissa. Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
25421: On itsestään selvää, ettei tehokkaimmilla- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
25422: kaan toimenpiteillä voida kasvitautien ja muksen,
25423: rikkaruohojen aiheuttamia tuhoja kokonaan
25424: ehkäistä, mutta niiden vähentämiseen on ole- että hallitus kiireellisesti selvityt-
25425: massa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet. tilisi, m~1lä toimenpiteillä kasvitautien
25426: Viljelijäin toimenpiteet mainittujen vahinko- ja rikkaruohojen aiheuttamia tuhoja
25427: jen torjumiseksi ovat kuitenkin rajoitetut voitaisiin vähentää, ja antaisi asiasta
25428: niin kauan, kuin esim. yleisten maanteiden tarpeelliseksi katsomansa esityksen
25429: ja rautateiden varret ovat rikkaruohojen Eduskunnalle.
25430: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
25431:
25432: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski.
25433: Artturi J"åmsen. Arvo Pentti.
25434:
25435:
25436:
25437:
25438: 76 E 68'7/58
25439: IX,28. - Toiv.al. N:o 243.
25440:
25441:
25442:
25443:
25444: V. Nieminen 1111·: Määrärahasta viherrehu- ja perunahiutale-
25445: kysymyksen järJestämistä varten.
25446:
25447:
25448: Eduskunnalle.
25449:
25450: Viimeaikaisesta maataloustuotannon suun- hin sopivat kasvit ja niiden viljely81Ilenetel-
25451: nasta. johtuen on maamme kotieläintuotanto mät. Sadonkorjuussa käytettävien työtapojen
25452: ollut kotimaista kulutusta suurempi, mikä sekä koneiden ja työvälineiden tutkiminen
25453: on aiheuttanut monenlaisia vaikeuksia. Tämä sopisi annettavakai Työtehoseuran toimesta
25454: ylituotanto on suurelta osalta aikaansaatu suoritettava'ksi.
25455: ulkomaisten väkirehujen tuonnin avulla. Kun tiedetään, että monessa maassa, mm.
25456: Kotieläintuotteiden tuotanto ja kulutus koe- Hollannissa ja Saksassa on ulkomaisen väki-
25457: tetaan ilmeisesti saada lähivuosina tasapai- rehun tuontia supistettaessa kyetty kotieläin-
25458: noon mm. väkirehujen tuonnin supistami- ten väkevän-, valkua.is- ja vitamiinirehujen
25459: sella ja niiden hintojen kohottamisella. Tästä tarvetta oleellisesti korvaamaan viherrehujen
25460: seuraa maataloudelle uudenlaisia vaikeuksia eli kuivatun ruoho-, apila-, vihanta- ym.
25461: sen vuoksi, että kotieläintemme rehun riittä- -jauheen ja -brikettien käytöllä, olisi meillä-
25462: vän väkevyyden ja valkuaispitoisuuden kin kiireellisesti selvitettävä, olisiko meillä
25463: aikaansaaminen ei ole tuontirehujen määrän mahdollisuuksia viherjauheen ja -brikettien
25464: supistuessa enää aivan yksinkertainen kysy- riittävän laajaan tuotantoon.
25465: mys. Peruna on tärkeä sikojen lihotusrehu, jolla
25466: Kun kuitenkin ensisijaisesti pitäisi pyrkiä voidaan korvata ulkoa tuotava maissi, mutta
25467: koko elintarviketuotantomme omavaraistami- sen varastoimineli tai säilöminen kevääseen
25468: seen, on sekä viljan- että rehuntuotannon ja kesään on hankalaa ja kustannuklsia vaa-
25469: oikeinsuunniteltuun ohjaamiseen vaitionkin tivaa. Sveitsissä on tämä kysymys ratkaistu
25470: toimesta kiinnitettävä huomiota. Ulkomaisten siten, että valtiovalta on määrännyt osan
25471: väkirehujen tuonnin raha-arvo on viime vuo- tuontirehusta korvattavaksi perunalla, mikä
25472: sina vaihdellut 5-10 miljardin välillä. Re- on luonut pohjan melko laajan perunahiu-
25473: hunviljelyksen yleistä suuntaa on tästä syystä taleteollisuuden syntymiselle. Meillä peruna-
25474: pyrittävä nopeasti muuttamaan siten, että ylijäämien taloudellinen käyttö on myös
25475: se ·kykenee antamaan kotimaista kulutusta muodostunut vaikeasti ra1Jka.istavaksi ongel-
25476: vastaavalle kotieläintuotannolle kotoisia re- maksi. Tästä syystä perunahiutaleteollisuu-
25477: huja käyttäen mahdollisimman suuren väke- den mahdollisuuksien tutkiminen on myös
25478: vyyden ja valkuaispitoisuuden. Tästä syystä meillä erittäin ajankohtainen asia.
25479: pitäisi rehut saada tuotetuiksi omista pel- Vaikkakin kuivatun viherrehutuotannon ja
25480: loista sen laatuisina kuin kotieläintemme perunahiutaleteollisuuden toiminta-alueeksi
25481: oikeinsuunniteltu ruokinta edellyttää. voi sen annistuessa tulla maamme kaikki
25482: Tähän päämäärään _pyrittäessä on joissakin maatalousalueet, olisi turvallisinta aloittaa
25483: maissa menty valtion toimesta ohjattuun tehdaskokeilu Etelä-Suomessa, sillä siellä voi-
25484: ,viherohjelmaan". Sen tärkein osa meillä olisi daan kasvinviljely- ja työtutkimuskokeet
25485: tuorerehun tuotannon voimakas lisääminen suorittaa nopeammin ja varmemmin, koska
25486: AIV-menetelmää ja muita rehunkorjuumuo- sopivat tutkimuslaitokset ja tutkijat ovat sil-
25487: toja apuna käyttäen yleisneuvontajärjestöjen loin paremmin käytettävissä. Viherrehutuo-"
25488: huolehtiessa neuvonnasta ja asian tunnetuksi tannon teollinen tehtävä sopisi esim. juuri-
25489: tekemisestä. Maatalouden tutkimuskeskuksen kassokeritehtaitten toiminnan piiriin, koska
25490: tehtävänä olisi nopeasti löytää maamme oloi- ne tarvitsevat sesonkiominaisuudestaan joh-
25491: IX,28. - v. Nieminen ym. 603
25492:
25493: tuen lisää työtä ja niillä on tähän tarkoituk- summa avustuksena tällaisien tuotantolaitok-
25494: seen sopivaa henkilökuntaa ikäytettävänään. sien perustamiseksi.
25495: Jotkut raakasokeritehtaat ovatkin jo pienissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25496: määrin tätä kokeilleet. Kaikki sokeritehtaat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25497: sijaitsevat kuitenkin suppealla alueella Länsi-
25498: ja Etelä-Suomessa, mutta rehua tarvitaan että hallitus ottaisi vuoden 1959 .val-
25499: kaikkialla maassa. Tästa syystä olisi kokeil- titm ttilo- ja menoarvioesitykseen ker-
25500: tava myöskin esim. meijereiden yhteyteen tamenona 70 miljoonan markan määrä-
25501: perustettavilla pienemmillä viherrehun val- rahan, josta 30 miljoonaa markkaa
25502: mistamoilla. Tämän takia olisikin tarpeen, käytettäisiin Maatalouden tutkimuskes-
25503: että viherrehun ja perunahiutaleiden valmis- kukselle ja Työtehoseuralle viherrehu-
25504: tusta kokeiltaisiin myöskin jonkun Lounais- ja perunahiutaleasian tutkimiseen
25505: Suomessa sijaitsevan meijerin yhteydessä. sekä erilaisten tutkimuksessa tarvitta-
25506: Tällaisen pienemmän joko toimivan tai vien korjuukoneiden ja työvälineiden
25507: toimintansa lopettaneen meijerin yhteyteen hankkimiseen ja 40 miljoonaa markkaa
25508: rakennettavan viherkuivaamon tai peruna- avustuksena maakunnallisten viker-
25509: hiutaletehtaan perustamiseen liittyy joka rehu- ja perunahiutalekoekuivaamojen
25510: tapauksessa melkoinen riski, joten kokeilu- perustamiseen joko Länsi-Uudelle-
25511: toiminnan rahoittamiseksi valtion tulo- ja maalle tai Lounais-Hämeeseen.
25512: menoarvioon olisi otettava sopivan suuruinen
25513: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
25514:
25515: Väinö E. Nieminen. Olli Aulanko. Mauri Seppä.
25516: A. F. Airo. Kalervo Saura. T. A. Wiherheimo.
25517: 604
25518:
25519: IX,29. - Toiv.al. N: o 244.
25520:
25521:
25522:
25523:
25524: Koivisto ym.: Kotimaisen sipuUn hintatakuun järjestämi-
25525: sestä.
25526:
25527:
25528: E d u s k u n n a 11 e.
25529:
25530: Vuosittain tuodaan maahamme huomatta- kannattavuus paranisi. Kun toisaalta keskus-
25531: vat määrät ulkolaista sipulia, vaikka sipulin liikkeet tai valtion viljavarasto keväällä teh-
25532: suhteen valtiovallan eräin toimenpitein voi- tyjen sopimuSten perusteella tietäisivät suun-
25533: taisiin päästä lähes kokonaan omavaraiseksi. nilleen sadon suuruuden, ne voisivat ryhtyä
25534: Erityisesti Koillis-Suomen alue soveltuu hy- rakentamaan sopiviin paikkoihin sipulinkui-
25535: vin sipulinviljelykseen, jotavastoin viljanvil- vaamoja ja -varastoja. Etelä-Suomen maa-
25536: jelys siellä on epävarmempaa, rypsistä ja so- taloudessa on takuuhintajärjestelmää menes-
25537: kerijuurikkaasta puhumattakaan. Sipulinvil- tyksellisesti käytetty mm. sokerijuurikkaasta,
25538: jelyksen laajentamista estää yhtäältä sen rypsistä ja mallasohrasta. Sen vuoksi tämä
25539: epävarma hinta ja toisaalta riittämättömät järjestelmä olisi ulotettava myöskin sipu-
25540: kuivaamo- ja varastotilat. Syksyisin hinta liin ja kohdistettava alueisiin, jotka ny-
25541: on kovin alhainen nousten myöhemmin kyisestä järjestelmästä jäävät osattomiksi.
25542: keväällä moninkertaiseksi. Asiaa voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25543: huomattavasti auttaa sillä, että keväällä en- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25544: nen kylvökautta määrättäisiin kotimaiselle
25545: sipulille takuuhinta, joka olisi nykyisten kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25546: sihintojen keskivälillä. Sen seurauksena si- kotimaisen sipulin hintatakuun järjes-
25547: pulinviljelys huomattavasti laajenisi ja sen tämiseksi.
25548: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
25549:
25550: Erkki Koivisto. N. Kosola. R. Hallberg.
25551: Martti Salminen. Martti Miettunen. Olavi Lahtela.
25552: Markus Niskala. Matti Raipala.
25553: 605
25554:
25555: IX,30. - Toiv.al. N: o 245.
25556:
25557:
25558:
25559:
25560: Erkkilä. ym.: PohjQis-Suomen sipulinviljelystä haittaavien
25561: epäkohtien poistamisesta.
25562:
25563:
25564: E d u s k u n n a II e.
25565:
25566: Pohjois-Suomi on maamme vaikeimpia työt- Sipulinviljelystä harrastetaankin monissa
25567: tömyysalueita sen vuoksi, että maatalous on Pohjois-Pohjanmaan kunnissa huomattavassa
25568: siellä huomattavin työnantaja, eivätkä liian määrin, mutta pahana esteenä sen viljelyk-
25569: pieniksi pirstotut tilat näissä karuissa ilmas- sen laajentumiselle on sen markkinoimisen
25570: tollisissa oloissa voi antaa riittävää toimeen- epävakaisuus senkin vuoksi, että ulkomailta
25571: tuloa niille useinkin suurille perheille, jotka tuotua tavaraa on silloinkin tarjolla, kun
25572: noilla pienillä tiloilla asuvat. Ja kun teolli- kotimaista olisi riittävästi saatavissa.
25573: suutta ei ole, on rahanpuute se tekijä, joka Kun kotimainen sipulintuotanto ei vielä
25574: ajaa väestön suurin joukoin ansiotöiden ha- läheskään riitä tyydyttämään kulutusta ja-
25575: kuun, vaikka työtä omalla tilallakin olisi. kuten edellä on sanottu - sipuli on eräs
25576: Valtion kukkarosta myönnetään vuosittain niistä harvoista Pohjois-Suomen karussa il-
25577: miljardeja markkoja työttömyyden ja sanoi- mastossa menestyvistä pienviljelijäväestölle
25578: siko myöskin rahattomuuden torjuntaan, sopivista kasveista, jonka viljelyssä, kuivauk-
25579: mutta jatkuvasti molemmat pahat uhkaavat. sessa, varastoimisessa ja kaupanjärjestelyssä
25580: Olisi siis löydettävä pysyvämpiä keinoja, on olemassa sellaisia, jopa tuntemattomiakin
25581: joilla pienetkin viljelijät voisivat kotipelloil- tekijöitä, jotka pitäisi selvittää valtiovallan
25582: taan saada rahatuloja tarpeisiinsa. taholta, haluamme kiinnittää asiaan eduskun-
25583: Jo vuosikymmeniä on sipulinviljelyä har- nan huomiota.
25584: joitettu melkoisessa määrin Pohjois-Suomessa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
25585: aina Kuusamon korkeudelle saakka, ja on ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25586: todettu se hallan ja muutenkin pohjoisen vomuksen,
25587: karun ilmaston kestäväksi.
25588: Se on runsaasti työtä ja vaivaa vaativa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25589: kasvi, mutta niille, jotka sen viljelemisen menpiteisiin niiden epäkohtien poista-
25590: ,niksit" ovat oppineet, antaa se kohtalaisen miseksi, jotka haittaavat sipulinvilje-
25591: hyviä tuloksia suhteellisen pieniltä pinta- lyn suotuisaa kehitystä Pohjois-Suo-
25592: aloilta ja on siis erikoisen sopiva juuri pien- messa.
25593: viljelijätalouksien kasvi.
25594: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
25595:
25596: Eeli Erkldlä. Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
25597: Eino Uusitalo. Kalle Kämäräinen, Olavi Lahtela.
25598: Veikko Savela. Hannes Paaso. Kerttu Saalasti.
25599: Matti Liinamaa. Artturi Jämsen. Niilo Ryhtä.
25600: IX,Sl. - Toiv.al. N: o 246.
25601:
25602:
25603:
25604:
25605: Erkkilä YJil.: Perunan viljelysmahdollisuuksien parantami-
25606: sesta Pohjois-Soomes$4-.
25607:
25608:
25609: E d u s k u n n a ll e.
25610:
25611: Peruna on osoittautunut sellaiseksi kas- Mutta joitakin keinoja asian hoitamiseksi
25612: vi:ksi, joka menestyy melko hyvin epäedulli- olisi keksittävä, niin suurimerkityksellinen se
25613: sinakin kesinä ja sitä voidaan viljellä hyvällä on vaikeuksissa elävälle Pohjois-Pohjanmaan
25614: menestyksellä Pohjois-Suomessakin. pienviljelijäväestölle. Kun perunaa siitä huo-
25615: Siika- ja Pyhäjokilaaksojen kunnat ovat limatta, vaikka kaikki viljelysedellytykset
25616: maamme pahimpia työttömyysalueita juuri ovat kotimaassa olemassa, tuotetaan ulko-
25617: sen vuoksi, että halla usein turmelee sadon. mailta, osoittaa se sitä, ettei asiaa ole riittä-
25618: Teollisuutta ei ole, tilat ovat liian pieniä ei- vän hyvin hoidettu ja perunan sekä sen ja-
25619: vätkä voi antaa toimeentuloa siinä työskente- losteiden ulkomainen tuotanto on kansan-
25620: levälle väelle, eikä ole löydetty ratkaisua, taloudellisesti epäedullista ja ikävää oman
25621: jolla viljelijät saisivat rahatuloja välttämåJt- maan tuotannon polkemista, josta on aihetta
25622: tömiin tarpeisiinsa. Rahan puute on se vält- mitä pikimmin päästä; myöskin valtiovallan
25623: tämätön paha, joka ajaa pienviljelijäväestön on syytä puuttua asiaan joko tukemalla pe-
25624: ansiotöiden hakuun, vaikka työtä omalla ti- runavarastojen rakentamista tai takuuhinnan
25625: lalla kyllä olisi. määräämis- ym. keinoilla edistää perunan
25626: Sen vuoksi olisi löydettävä sellaisia kas- viljelys- ja menekkimahdollisuuksia erikoi-
25627: veja, joiden menestyminen olisi melko var- sesti Pohjois-Suomessa.
25628: maa ja joilla olisi menelclrimahdollisuuksia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25629: kohtuulliseen hintaan. Kuten edellä todettiin, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25630: peruna menestyy kohtalaisesti, mutta vähän- vomuksen,
25631: kin paremman sadon tullessa sen markkinoi-
25632: minen tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia - eikä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25633: hinnasta voi juuri puhua, niin olematon se menpiteisiin niiden vaikeuksien poista-
25634: on, kun lähiseudulla ei ole perunan jalostus- miseksi, jotka ovat esteenä perunan
25635: tehdasta, joka voisi olla suurempana osta- viljelyksen suotuisalle lwhitykselle
25636: jana, eikä kuljettaminen pitkien matkojen Pohjois-Suomessa.
25637: taakse ole mahdollista korkeiden rahtikustan-
25638: nusten vuoksi.
25639: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
25640:
25641:
25642: ~eli ~ltkj}ä. Eemi1 Partanen. Kerttu Saalasti.
25643: Eino Uusitalo. Ka.lle Kä.mirä.inen. Artturi. .Tåmsen.
25644: Veikko Savela.. Hannes Paa.so. Olavi Lahtela.
25645: Matti Liinamaa.. Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä.
25646: 607
25647:
25648: IX,32. - Toiv.al. N: o 247.
25649:
25650:
25651:
25652:
25653: :Kiviaho ym.: ViZjavuustutkimuksen edistämisestä.
25654:
25655:
25656: E d u s k u n n a 11 e.
25657:
25658: Viljavuustutkinmksella on tärkeä merkitys sen ottamatta tai jos ottavat, antavat ottaa
25659: maalajin, maan pH-luvun, kalkki~, kali- ja näytteitä vain niin vähän, että yksi näyte
25660: fosforipitoisuuden määrittelyssä. Kun maa- saattaa edustaa jopa 3-4 ha: n aluetta. Näin
25661: näytteiden tutkiminen maatalouskoelaitoksen harvaan otetuilla näytteillä ei ainakaan pien-
25662: maatutkimusosastolla v. 1949 aloitettiin, pe- tilojen tutkimuksen kannalta ole suurta mer-
25663: rittiin siitä 200 mk ha kohti tutkimusmak- kitystä, koska näyte edustaa liian suurta
25664: suina. Tällä maksulla otettiin jopa neljä peltoalaa.
25665: näytettä peltohehtaarilta ja puutarhamailta Näytteiden tutkimusmaksuissa pitäisi
25666: enemmänkin. päästä ainakin siihen, mikä se oli ennen
25667: Maatalouskoelaitoksen maatutkimusosasto vuotta 1952, jolloin näytteet tutkittiin maa-
25668: ei kuitenkaan varojoo puuttuessa pystynyt talouskoelaitoksen maatutkimusosastolla 200
25669: laajentamaan tutkimustaan. V. 1952 vilja- mk ha. Tähän pääseminen edellyttäisi val-
25670: vuustutkim.us siirtyi neuvontajärjestöjen pe- tion avustusta n. 500 mk hehtaaria kohti.
25671: rustamalla Viljavuuspalvelu Oy:lle. Tällöin Valtion taholta ei ole tuettu Viljavuuspal-
25672: tutkimusmaksUiksi tuli 350 mk näytteeitä ja velu Oy:tä, vaan päinvastoin peritty valtiolle
25673: sen lisäksi tuli 10 mk pikipaperipussin hinta veroa. Viljavuustutkimusta olisi syytä edis-
25674: ja tavallisesti 40 mk näytteen ottaneelle jär- tää, koska viljelysalastamme on tutkittu vain
25675: jestölle. Näytteen koko tutkimusmaksukai tuli n. 10%.
25676: siis keskimäärin 400 mk. Viime vuosina on Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25677: näytteen tutkimuskustannukseksi tullut 275 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25678: mk elin. 900 mk hehtaarilta.
25679: Tutkimusmaksun muodostumisesta nam että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25680: korkeaksi on kahdessakin mielessä haittaa. viljavuustutkimuksen edistämiseksi ja
25681: Useimmat tilat pitävät koko kustannusta tutkimuskustannusten alentamiseksi
25682: niin korkeana, että jättävät koko tutkimuk- pientiloilla.
25683: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
25684:
25685: Aleksi Kiviaho. Toivo Antila. Judit Nederström-Lunden.
25686: 'Toivo Frinum.. Antti J. Ra.ntamaa.. Y~jö Murto.
25687: Arvo Sävelä. Irma Torvi. Y. Enne.
25688: Esa. Hietanen. A.a.rne Pulkkinen. :Martti Linna..
25689: J. Mustonen. Veikko Rytkönen. Nestori Nlll'Dlinen.
25690: Matti Koivunen.. Anna-Liisa Tiekso. J. Eemeli Lakkala..
25691: Eino Tainio. Kaino Haapa.nen. Toivo Niiranen.
25692: Pauli Puhakka. Pa.a.vo Aitio. Toivo Asvik.
25693: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi. Leo Suonpää.
25694: NiUo Nieminen. Antto Prunnila. Usko Seppi.
25695: Siiri Lehmonen. Eino Roine. Toivo Kujala.
25696: Eeli Erkkilä.. Hugo Mannila. H. Tamia.inen.
25697: 608
25698:
25699: IX,SS. - Toiv.al. N: o 248.
25700:
25701:
25702:
25703:
25704: Eskola. ym.: Rukiin aluehintajärjestelmän aikaansaamisesta.
25705:
25706:
25707: Eduskunnalle.
25708:
25709: Kotimaisen leipäviljan tuotanto on pienen- Leipäviljan viljelysalat ja satomäärät ovat
25710: tynyt sodan edelliseen tasoon verrattuna po. vuosina kehittyneet seuraavasti:
25711: 260 milj. kg eli 46%. Samalla on leipävilja-
25712: omavaraisuus laskenut alle 50 % :n.
25713:
25714: 1) Viljelysala
25715: Viljelyala
25716: Vuosi Ruis Syysvehnä Kevätvehnä Yht. Kokonaispeltoala
25717: ha ha ha ha ha
25718: 1936-39 ........ 232084 25927 89 997 348008 2 631192 1)
25719: 1953 ............ 91106 17 452 107 798 216 356 2 516435
25720: 1954 ............ 92752 21194 128 364 242 310 2 540248
25721: 1955 ............ 86081 20545 103 775 210401 2 565 715
25722: 1956 ............ 88472 24559 108106 221137 2 579 990
25723: 1957 (arvio) 85432 23670 89 538 198 640 2 596146
25724: 1958 (arvio) 63 395 6 521
25725:
25726: 2) Sato
25727: Yhteensä
25728: Vuosi Ruis Syysvehnä Kevätvehnä ruis ja vehnä
25729: kg/ha yht. tn kg/ha yht. tn kg/ha yht. tn tn
25730: 1936-39 ........ 1519 353 414 1999 52004 1763 157 763 563181
25731: 1953 ............ 1425 129 861 1915 33413 1711 184492 347 766
25732: 1954 ............ 1424 132 083 1786 37 859 1538 197 534 367 476
25733: 1955 ............ 1379 118 733 1657 34057 1499 155 639 308429
25734: 1956 ............ 1398 123 742 1859 45 659 1415 153 047 322448
25735: 1957 (arvio) .... 1542 131759 1687 39 952 1637 146 582 318 293
25736:
25737: Kansanhuollollisesti on tällainen kehitys kiin viljelyyn on kuitenkin meillä riittä-
25738: huolestuttava. Myös maatalouden kannalta viä edellytyksiä aina Pohjois-Pohjanmaalle
25739: on nykyinen tuotannon tasapainottomuus saakka. Rukiin viljelyn laajentamispyrki-
25740: kielteinen jopa vaarallinen ilmiö. Tämän mykset olisi keskitettävä lähinnä niille
25741: vuoksi olisi käytettävä eri keinoja, jotta ti- alueille, joissa ruis menestyy, mutta joissa
25742: lanne voitaisiin ratkaisevasti ja pysyväisesti vehnän viljely on jo epävarmaa. Eräissä
25743: parantaa. maataloutta lähellä olevissa elimissä on
25744: Suurin taantuminen on tapahtunut tär- eräänä keinona rukiin viljelyn laajentami-
25745: keimmän leipäviljan, rukiin, kohdalla. Ru- seksi ajateltu hintaporrastusta. Alustavasti
25746:
25747: 1) v. 1939.
25748: IX,33. - Eskola ym. 609
25749:
25750: voitaisiin ottaa käytäntöön seuraavanlainen paleen sopimusrukiin vastaanottotodistusta,
25751: aluehintajärjestelmä. jonka perusteella viljavarasto maksaa liik-
25752: Aluejako: keelle ns. lisähinnan. Omiin varastoihin vas-
25753: taanotetusta sopimusrukiista viljavarasto
25754: Valtakunta jaetaan kahteen alueeseen raja- maksaa normaalisen hinnan sekä lisähinnan.
25755: linjalla, joka kulkee suunnilleen Merikarvia, Lisähinnan maksamiseen tarvittavat varat
25756: Tampere, Lahti, Kouvola, Lappeenranta. Ra- olisi myönnettävä budjettivaroista. Varojen
25757: jan pohjoispuolella rukiin hinta on (n. 5 mk/ tarve olisi n. 100-200 milj. mk vuodessa.
25758: kg) kalliimpi kuin sen eteläpuolella. Valtion viljavaraston toimisto hoitaa lisä-
25759: Toiminta käytännössä: hintaa koskevat tilitykset ja budjettimäärä-
25760: Valtion viljavarasto tekee rajan pohjois- rahoja koskevat laskelmat.
25761: puolella olevien viljankeräilyliikkeiden kanssa Käytännössä oleva Pohjois-Suomen sopi-
25762: rukiin hankintasopimuksia, joiden sopimus- mus ohran viljelystä on voitu tämän suun-
25763: ehtojen mukaan ko. liike sitoutuu hankki- taisen järjestelmän avulla hoitaa moitteetto-
25764: maan rajan pohjoispuolisen alueen viljeli- masti.
25765: jöiltä sopimusta koskevan rukiin ja toimit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25766: tamaan sen joko kauppajauhatusta suoritta- kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivomuk-
25767: ville myllyille tai valtion viljavarastolle sen sen:
25768: antaman toimitusmääräyksen perusteella. Ke-
25769: räilyliikkeen on kirjanpitonsa nojalla pystyt- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25770: tävä selvittämään, keneltä viljelijältä ruis on toimenpiteisiin sellaisen aluehintajär-
25771: ostettu. Mylly maksaa sanotusta sopimus- jestelmän aikaansaamiseksi, että ru-
25772: rukiista liikkeelle normaalisen hinnan ja lä- kiin viljely varsinaisella rukiin viljely-
25773: hettää samalla viljavarastolle yhden kap- alueella ratkaisevasti lisääntyisi.
25774: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
25775:
25776: Kusti Eskola. Ale Holopainen. Matti Miikki.
25777: Kauno Kleemola. Niilo Ryhtä. Kalle Kämäräinen.
25778: Eeli Erkkilä. Wilja.m Sarjala. Veikko Savela.
25779:
25780:
25781:
25782:
25783: 77 E 6S7/5'8
25784: 610
25785:
25786: IX,34. - Toiv.al. N:o 249.
25787:
25788:
25789:
25790:
25791: Salminen ym.: Hintalisän maksamisesta Etelä-Suomen poh-
25792: joispuolella tuotetusta rukiista.
25793:
25794:
25795: E d u s kun n a 11 e.
25796:
25797: Suomen syömäviljan tuotanto on alentu- uudestaan elpymään. Tämä olisi mahdollista
25798: nut vuosi vuodelta ollen nyt enää vain noin siten, että ru'kiille järjestettäisiin erityinen
25799: 40 % kokonaiskulutuksesta. Samanaikaisesti hint81kiihoke siinä osassa maata, missä veh-
25800: on maidontuotanto lisääntynyt ja aiheutta- nän laaja viljely ei ole kyllin varmaa.
25801: nut valtion taloudelle vientipalkkioiden muo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25802: dossa suuria vaikeuksia. Siksi oli-si maatalou- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
25803: den tuotantosuuntaa muutettava niin, että muksen,
25804: syömäviljan viljelyä lisättäisiin, jolloin paine
25805: maidontuotantoon vähenisi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
25806: Syömäviljoistamme nyt eniten viljelty että Etelä-Suomen pohjoispuolella tuo-
25807: vehnä ei ole kyllin viljelysvarma kuin Etelä- tetusta ja kauppaan saatetusta rukiista
25808: Suomessa. Jottei laajasta osasta muuta Suo- maksettaisiin erikoinen hintalisä sa-
25809: mea muodostuisi tyhjiötä syömäviljan tuo- maan tapaan kuin viime vuosina on
25810: tantoon nähden, olisi ryhdyttävä sellaisiin tehty Pohjois-Suomessa tuotetun ohran
25811: toimenpiteisiin, että rukiinviljely saataisiin suhteen.
25812: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
25813:
25814: Martti Salminen. Kalervo Saura. A. F. Airo.
25815: Väinö E. Nieminen. N. Kosola. Mauri Seppä.
25816: Mikko Asunta. R. Hallberg. Saara Forsius.
25817: 611
25818:
25819: IX,35. - Toiv.al. N: o 250.
25820:
25821:
25822:
25823: Saura ym.: Toimenpiteistä leipäviljan kaksihintajärjestelmän
25824: poistamiseksi.
25825:
25826: E d u s k u n n a 11 e.
25827:
25828: Maamme maatalous on viime vuosina jou- 16% ja yli 50 ha:n tiloilla 17.2 %. Vuonna
25829: tunut varsin vaikeaan tilanteeseen sen täh- 1956 olivat vastaavat luvut 5.6 %, 9.3 %,
25830: den, että kotimaisen maataloustuotannon ja 10.9% ja 17%.
25831: kulutuksen välillä vallitsee epäsuhde. Sen on 1930-luvun lopulla ei meillä ollut mainit-
25832: ennen kaikkea aiheuttanut nopeasti paisunut tavia eroja leipäviljan prosentuaalisessa osuu-
25833: vointuotanto ja vientivaikeudet, joita voin dessa eri kokoisilla tiloilla. Kun viljan kaksi-
25834: kotimaisen kulutuksen väheneminen on lisän- hintajärjestelmää alettiin toteuttaa vuoden
25835: nyt. Samanaikaisesti on leipäviljan tuotan- 1953 lopulla, alkoi leipävilja-ala oleellisesti
25836: nossa omavaraisuus laskenut alle 40 % : n. supistua pienillä tiloilla, joiden peltoala on
25837: Vuonna 1957 oli leipäviljalla enää vain alle 10 ha. Muilla tiloilla on leipäviljan osuus
25838: 198 640 ha eli 7.6% peltoalasta, kun vas- viime vuosina ollut sitä vastoin suunnilleen
25839: taava luku v. 1939, jolloin leipäviljan viljely samalla tasolla kuin 1950-luvun alussa ja suu-
25840: oli suurimmillaan, oli 354 068 ha eli 13.5 %- rimmilla tiloilla jopa samalla tasolla kuin
25841: Jos asetamme tavoitteeksi 75 prosentin leipä- 1930-luvun lopulla. Kun 2-10 ha peltoa kä-
25842: viljaomavaraisuuden saavuttamisen, mitä sittävillä tiloilla on peltoa yhteensä n. 1 milj.
25843: tässä vaiheessa voimme pitää suositeltavana, ha, on leipäviljan viljelyn supistaminen mer-
25844: olisi rukiin ja vehnän alaa lisättävä yli kinnyt yksin näillä n. 87 000 hehtaarin siir-
25845: 200 000 hehtaarilla. tymistä rehuntuotantoon, mikä on tiennyt
25846: Jo muutaman vuoden ajan on maidon ja useiden miljoonien kilojen lisäystä vointuo-
25847: leipäviljan hintasuhdetta viljan eduksi muut- tannossa. Tämä on luonnollisesti lisännyt
25848: tamalla pyritty vähentämään painetta mai- niitä vaikeuksia, joita voinviennissä ja sa-
25849: dontuotannossa, mutta tulokset tästä toimen- malla koko maidontuotannon ja sen hinta-
25850: piteestä ovat toistaiseksi olleet varsin vaati- tason turvaamisessa on parin viime vuoden
25851: mattomia osaksi epäedullisista sääolosuhteista aikana yhä selvemmin jouduttu toteamaan.
25852: johtuen. Suurimpana leipävilja-alan lisään- Lisäksi on huomattava, että viljan kaksi-
25853: tymistä rajoittavana tekijänä erikoisesti pie- hintajärjestelmä on vähentänyt valtion tuloja
25854: nemmillä tiloilla on kuitenkin ollut viljan vajaalla 5 mrd. markalla vuosittain. Viljan
25855: kaksihintajärjestelmä. Viljelijöille ei ole ollut kaksihintajärjestelmän vaikutus ulottuu maa-
25856: taloudellisesti kannattavaa viljellä leipäviljaa taloutemme tuotantosuuntakysymyksen lisäksi
25857: edes omaa kulutusta varten, kun kaupasta myös valtion talouteen, mikä sen tasapainot-
25858: on saanut ostaa jauhoja huomattavasti hal- tamisen kannalta on myös varteenotettava
25859: vemmalla 'kuin tuottajahintataso on edellyttä- näkökohta.
25860: nyt. Tämä ilmenee hyvin selvästi kirjanpito- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25861: tilojen tuloksista, jotka muodostavat ainoan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25862: tilaston asiantilan numerolliseen selvittämi-
25863: seen. Vuosina 1937-39 oli peltoalasta leipä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25864: viljalla alle 10 ha:n tiloilla 14.6 %, 10-25 toimenpiteisiin leipäviljan kaksihinta-
25865: ha:n tiloilla 14.3 %, 25-50 ha:n tiloilla järjestelmän poistamiseksi.
25866: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
25867:
25868: Kalervo Saura. A. F. Airo. Saara Forsius.
25869: Martti Salminen. Olli Aulanko. Mauri Seppä..
25870: Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta. N. Kosola.
25871: 612
25872:
25873: IX,36. - Hemst.mot. N: o 251.
25874:
25875:
25876:
25877:
25878: Korsbäck m. fl.: Angående utredning och åtgärder för främ-
25879: jande av pälsdjursaveln.
25880:
25881:
25882: Till Riksdagen.
25883:
25884: Ett av våra svåraste inrikesproblem nu USA-dollar och 1956 omkring 1.7 milj. 80%
25885: och så långt man kan blicka in i :framtiden av hela minkproduktionen säljes till USA.
25886: är bristen på tillräckliga arbets- och utkomst- Med hänsyn till den permanenta bristen på
25887: möjligheter :för vårt :folk och den därav :för- hård valuta är även detta valutatillskott av
25888: orsakade arbetslösheten och den omiattande betydelse för landets ekonomi.
25889: emigrationen :från vissa delar av vårt land. Naturliga förutsättningar finnes för att
25890: Denna brist är i många avseenden en onatur- ytterligare utveckla pälsdjursaveln, som ännu
25891: lig :företeelse. Allmänt sett bör det finnas na- lider av många brister. En på vetenskaplig
25892: turliga :förutsättningar :för att bereda t. o. m. grund ordnad försöks- och förädlingsverk-
25893: en större be:folkning än den nuvarande till- samhet borde bl. a. åstadkommas. Nödvän-
25894: räckliga möjligheter till produktivt arbete. dig vore också en veterinärmedicinsk råd-
25895: I strävandena häriör är det nödvändigt att givning och handledning samt en teoretisk
25896: tillvarataga också de möjligheter som står till och praktisk rådgivningsverksamhet i tek-
25897: buds inom mindre om:fattande näringsgrenar. niska och ekonomiska avelsfrågor.
25898: En sådan är bl. a. pälsdjursproduktionen. Då statsmakten hittills icke ägnat dessa
25899: Trots sitt ringa om:fång har pälsdjurssköt- m. fl. med pälsdjursaveln sammanhängande
25900: seln och särskilt minkaveln blivit en viktig frågor någon uppmärksamhet, :föresläs med
25901: inkomstkälla :för såväl yrkesutövarna själva hänvisning tili vad som ovan an:förts, att
25902: som för hela landet. Antalet minkgårdar ut- riksdagen ville besluta hemställa,
25903: gör omkring 1 500 och djurbeståndet om-
25904: kring 210 000. Produktionsvärdet av avels- att regeringen skyndsamt låter ut-
25905: djur och skinn stiger till i runt tal 1 000 reda vad som kan göras för främjande
25906: milj. mk per år. Exportvärdet av avelsdjur av pälsdjursaveln och vidtager av ut-
25907: och skinn utgjorde 1955 närmare 2 milj. redningen påkallade åtgärder.
25908: Helsingfors den 5 augusti 1958.
25909:
25910: Verner Korsbäck Alwar Sundell.
25911: J. A. Jungarå. Sven Högström.
25912: Grels Teir.
25913: 613
25914:
25915: IX,36. - Toiv.al. N: o 251.
25916: Suomennos.
25917:
25918:
25919:
25920:
25921: Korsbäck ym.: Selvityksestä ja toimenpiteistä turkiseläin-
25922: viljelyn edistämiseksi.
25923:
25924:
25925: E d u s kun n a U e.
25926:
25927: Riittävien työ- ja toimeentulomahdolli- dollaria ja 1956 noin 1.7 miljoonaa. 80%
25928: suuksien puuttuminen kansaltamme ja siitä koko minkkituotannosta myytiin Yhdysval-
25929: johtuva työttömyys ja laaja muuttoliike mää- toihin. Ottaen huomioon kovan valuutan py-
25930: rätyistä osista maatamme on n~, ja niin syvän puutteen. on tälläkin valuutanlisällä
25931: pitkälle kuin voidaan tulevaisuuteen nähdä, merkitystä maan taloudelle.
25932: vaikeimpia sisäisiä kysymyksiämme. Tämä Turkiseläinviljelyn, jota vielä monet puut-
25933: puute on monessa suhteessa luonnoton ilmiö. teet haittaavat, edelleen kehittämiselle on
25934: Yleisesti katsoen täytyy olla luonnollisia olemassa luonnollisia edellytyksiä. Muun
25935: edellytyksiä riittävien mahdollisuuksien jär- muuassa pitäisi saada aikaan tieteelliselle
25936: jestämiseksi tuottavaan työhön vieläpä ny- pohjalle järjestetty IJ.rokeilu- ja jalostustoi-
25937: kyistä suuremmalle väestölle. Näissä pyrki- minta. Myös olisi välttämätöntä eläinlääke-
25938: myksissä on välttämätöntä ottaa vaarin myös tieteellinen neuvonta ja ohjaus sekä tieto-
25939: ne mahdollisuudet, jotka ovat käytettävissä puolinen ja käytännöllinen neuvontatoiminta
25940: vähemmän laajoissa elinkeinonhaaroissa. Eräs teknillisissä ja taloudellisissa kysymyksissä.
25941: sellaisia on mm. turkiseläintuotanto. Kun valtiovalta ei tähän mennessä ole
25942: Vähäisestä laajuudestaan huolimatta on kiinnittänyt mitään huomiota näihin ym.
25943: turkiseläinten hoito ja erityisesti minkinkas- turkiseläinviljelyyn Uittyviin kysymyksiin,
25944: vatus muodostunut tärkeäksi tulolähteeksi ehdotetaan edellä esitettyyn viitaten edus-
25945: niin hyvin ammatin harjoittajille itselleen kunnan hyväksyttäväksi toivomus,
25946: kuin kdlro maalle. Minkkitarhojen lukumäärä
25947: on nyt noin 1 500 ja eläinkanta noin 210 000. että hallitus kiireellisesti selvityt-
25948: Siitoseläinten ja nahan tuotantoarvo nousee täisi, mitä voidaatn, tehdä turkiseläin-
25949: pyörein luvuin 1 000 miljoonaan markkaan v~1jelyn edistämiseksi, ja ryhtyisi sel-
25950: vuodessa. Siitoseläinten ja nahkojen vienti- vityksen aiheuttamiin toimenpiteisiin.
25951: arvo oli 1955 lähimain 2 miljoonaa USA: n
25952: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
25953:
25954: Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
25955: J. A. Jungarå. Sven Bögström.
25956: Grels Teir.
25957: 614
25958:
25959: IX,37.- Hemst.mot. N:o 252.
25960:
25961:
25962:
25963:
25964: Backlund m. fl.: Angående grundande av en fiskkonserve-
25965: ringsfabrik i Sideby.
25966:
25967:
25968: T i ll R i k s d a g e n.
25969:
25970: Den österbottniska kusttrakten har sedan betjäna fiskarbefolkningen säväl i de svensk-
25971: gammalt bebotts av en befolkning, som tili spräkiga kustområdena i södra österbotten
25972: en betydande del haft sin utkomst av fiske. som de finskspråkiga frän Sideby söderut.
25973: På senare tid har emellertid fiskerinäringen En sädan fabrik skulle i hög grad bidraga
25974: blivit efter övriga näringar i utvecklingen till att trygga fiskarbefolkningens utkomst
25975: och en stor del av de forna fiskarna har och även i övrigt skapa ökade sysselsätt-
25976: varit tvungna att söka sig till andra närings- ningsmöjligheter i Sideby kommun, som är
25977: grenar eller emigrera. En av orsakerna en av de sämst lottade i detta avseende.
25978: till eftersläpningen har varit bristen på mo- Hänvisande till ovanstäende, föreslår där-
25979: derna uppbevarings- och förädlingsmöjlighe- för undertecknade, att riksdagen ville besluta
25980: ter vad fiskefångsterna beträffar. hemställa,
25981: Denna utveckling har varit beklaglig ur
25982: såväl näringspolitisk som sysselsättningssyn- att regeringen måtte skrida till åt-
25983: punkt. Det är därför nödvändigt att åtgär- gärder för att undersöka möjlighe-
25984: der med det snaraste vidtas för att i berörda terna och förutsättningarna för grun-
25985: avseende förbättra situationen. En fabrik dandet av en fiskkonserveringsfabrik i
25986: för konservering av fisk skulle om den pla- Sideby kommun.
25987: cerades exempelvis i Sideby kommun kunna
25988: Helsingfors den 12 augusti 1958.
25989:
25990: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik
25991: 615
25992:
25993: IX,37. - Toiv.al. N:o 252.
25994: Suomennos.
25995:
25996:
25997:
25998:
25999: Backlund ym.: Kalasäilyketehtaan perustamisesta Siipyyhyn.
26000:
26001:
26002: E d u s k u n n a 11 e.
26003:
26004: Eteläisen Pohjanmaan rannikkoseutua on merkiksi Siipyyn kuntaan,, hyödyttää kalas-
26005: vanhastaan asunut väestö, joka huomattavalla tajaväestöä sekä eteläisen Pohjanmaan ruot-
26006: osaltaan on saanut toimeentulonsa kalastuk- sinkielisillä rannikkoalueilla että suomenkieli-
26007: sesta. Viime aikoina on kalastuselinkeino kui- sillä alueilla Siipyystä etelään. Sellainen
26008: tenkin jäänyt kehityksessä jälkeen muista tehdas auttaisi suuressa määrin turvaamaan
26009: elinkeinoista, ja entisistä kalastajista on suu- kalastajaväestön toimeentuloa ja muutenkin
26010: ren osan ollut pakko ha:keutua muihin elin- luomaan lisää työllisyysmahdollisuuksia Sii-
26011: keinoihin tai muuttaa pois. Eräänä syynä pyyn kunnassa, joka tässä suhteessa on kaik-
26012: jälkeen jäämiseen on ollut kalansaaliiden ny- kein huono-osaisimpia.
26013: kyaikaisten säilytys- ja jalostusmahdollisuuk- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
26014: sien puuttuminen. ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toi-
26015: Tämä kehitys on oNut valitettavaa niin vomuksen,
26016: elinkeinopoliittiselta kuin työllisyyskannal-
26017: takin. Sen vuoksi on välttämätöntä ryhtyä että hallitus ryhtyisi tome.npiteisiin
26018: mitä pikimmin toimenpiteisiin tilanteen pa- Siipyyn kuntaom, sijoitettavan kalasäi-
26019: rantamiseksi kosketellussa suhteessa. Kala- lyketehtaan perustamismahdoUisuuk-
26020: säilyketehdas voisi, jos se sijoitettaisiin esi- sien ja -edellytysten tutkimiseksi.
26021: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
26022:
26023: Georg ·Backlund. Gösta Bosenberg. Toivo .lsvik.
26024: 616
26025:
26026: IX,SS. - Toiv.al. N: o 253.
26027:
26028:
26029:
26030:
26031: Jaakkola ym.: Toimenpiteistä hirvikannan vähentämiseksi.
26032:
26033:
26034: E d u s k u n n a ll e.
26035:
26036: :Metsiemme tuoton kohottaminen on sellai- pauksissa tyhjäksi koko metsänuudistustoi-
26037: nen suurtehtävä, jaka vaatii paljon työtä, menpiteet sekä aiheuttavat myöskin peltovil-
26038: varoja ja aikaa, mutta on paras tae kan- jelY'ksille suuria vahinkoja. Sen vuoksi olisi
26039: samme taloudellisen kehityksen ja hyvinvoin- ryhdyttävä riittävästi kaatolupia myöntä-
26040: nin turvaamiseksi. V ajaatuottoisten ja pal- mällä nopeasti rajoittamaan hirvikantaa niin
26041: jaaksihakattujen metsäalojen tuottokuntoon vähiin, että ne eivät tuhoaisi arvokasta työtä
26042: saattamiseksi on jo tähän mennessä saavu- metsätaloutemme kehittämiseksi eivätkä ai-
26043: tettu sellaisia tuloksia, että sekä keinollisen heuttaisi suuria satotappioita peltoviljelyk-
26044: metsänuudistamisen avulla että luonnonsie- sille.
26045: mennyksen tuloksina on metsissämme erittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26046: kauniita tairoistoja ja nuoria metsiä. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
26047: Viime aikoina on herättänyt yhä lisäänty- muksen,
26048: vää katkeruutta metsänomistajien ja sen kun-
26049: nostamisesta huolehtivien kansalaisten kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26050: kuudessa hirvien tairoistoille aiheuttamat tu- menpiteisiin hirvikannan vähentämi-
26051: hot, jotka varsinkin Länsi-Suomessa, yhä li- seksi niin vähiin, että metsien taimis-
26052: sääntyvän hirvikannan tairoistoille aiheutta- tot ja pellot saataisiin säästymään nii-
26053: mien vahinkojen vuoksi, tekevät useissa ta- den tuhoilta.
26054: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
26055:
26056: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. Mauno Jussila.
26057: 617
26058:
26059: I.X,39. - Toiv.al. N: o 254.
26060:
26061:
26062:
26063:
26064: Forsius ym.: V akioidun kulutusmaidon rasvapitoisuuden ko-
26065: rottamisesta.
26066:
26067:
26068: E d u s k u n n a ll e.
26069:
26070: Voin ylituotantopulma on tällä hetkellä taa 1.2-1.5 milj. kiloa edellyttäen, että ku-
26071: maataloutemme vaikeimmin ratkaistavia on- lutusmaidon käyttö pysyy ennallaan. Tämä
26072: gelmia. Maatalouden tuotantosuuntauksen toimenpide vähentäisi voin vientitarvetta
26073: tarkistamisen ohella on käytettävä kaikki 5-10 prosenttia. Samanaikaisesti vientipalk-
26074: mahdolliset keinot niin kutsutun rasvakrii- kiorasitus vähenee, mikä on eduksi sekä val-
26075: sin selvittämiseksi. - Tilannetta kuvaavat tiotaloudelle että maataloustuottajille. Vakio-
26076: voinvientiluvut, jotka olivat satovuonna 1956 maidon rasvaprosentin !korottaminen olisi
26077: -57 19.4 milj. kiloa, satovuonna 1957-58 myös kuluttajien toivomusten mukainen.
26078: 22.3 milj. ja tulevana satovuonna asiantunti- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
26079: joiden mukaan noin 15 milj. 'kiloa. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26080: Eräs keino rasvamenekin lisäämiseksi on mUksen,
26081: vvkioidun kulutusmaidon rasvapitoisuuden
26082: kohottaminen. Vakiomaidon rasvaprosentti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26083: on tällä hetkellä 3.5 ja korottamalla se esim. toimenpiteisiin vakioidun kulutusmai-
26084: 4 prosenttiin, voitaisiin vointuotantoa supis- don rasvapitoisuuden korottamiseksi.
26085: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
26086:
26087: Saara Forsius. N. Kosola. Mauri Seppä.
26088:
26089:
26090:
26091:
26092: 78 E 68'7/58
26093: 618
26094:
26095: IX,40. - Toiv.al. N: o 255.
26096:
26097:
26098:
26099:
26100: Miettunen ym.: Maidon hintaporrastuksen jyrkentämisestä
26101: Pohjois- ja Itä-Suomen tukialueella.
26102:
26103:
26104: E d u s k u n n a 11 e.
26105:
26106: Maatalouden tuotanto-olosuhteet Pohjois- hintaporrastusta nykyisellä tukialueelia jyr-
26107: ja Itä-Suomessa ovat siinä määrin rajoitetut, kennettävä tukea lisäämällä. Samalla olisi
26108: että karjatalous muodostaa siellä melkein yk- nostettu maidontuotannon tuki kytkettävä
26109: sinomaisen tulolähteen maataloudessa. Kun maidon hintaan siten, että sen suhteellinen
26110: tämä alue ei pääse osalliseksi monipuolisem- osuus maidon hinnan noustessa pysyisi muut-
26111: man myyntituotannon eduista, ja kun tuo- tumattomana.
26112: tantokustannukset ovat siellä korkeammat, on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26113: tätä pyritty tasoittamaan alueittain porraste- kunnan hyväksyttäviilksi toivomuksen,
26114: tulla Pohjois- ja Itä-Suomen maidontuotan-
26115: non tukijärjestelmällä. että hallitus rukiin hintaporrastus-
26116: Hintaporrastus nykyisellään ei kuitenkaan järjestelmän toteuttamisen yhteydessä
26117: kykene riittävästi tasoittamaan alueen kor- suorittaisi Pohjois- ja Itä-Suomen mai-
26118: keampia tuotantokustannuksia ja heikompia dontuotannon tukialueella porrastuk-
26119: maatalouden tuotantoedellytyksiä. Kun par- sen jyrkentämisen tukea lisäämällä ja
26120: haillaan suunnitellaan rukiin hintaporrastus- ryhtyisi samalla toimenpiteisiin koro-
26121: järjestelmää, joka maan keskiosissa ja nykyi- tetun tuen sitomiseksi maidon hintaan
26122: sen maidontuotantotukialueen eteläosissakin siten, että sen suhteellinen osuus mai-
26123: parantaisi maatalouden asemaa, olisi sen to- don hinnasta sä~"lyisi hinnan kohotessa
26124: teuttamisen yhteydessä alueittaista maidon muuttumattomana.
26125: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
26126:
26127: Martti Miettunen. Olavi Lahtela.. Markus Niska.la..
26128: Matti Kekkonen. Erkki Koivisto.
26129: 619
26130:
26131: IX,41. - Toiv.al. N: o 256.
26132:
26133:
26134:
26135:
26136: Vennamo: Kotivoin valmistajain aseman parantamisesta.
26137:
26138:
26139: E d u s k u n n a 11 e.
26140:
26141: Kun maassamme edelleen joudutaan val- kuin meijeriin maitonsa toimittavat, niin eh-
26142: mistamaan kotivoita maidontuottajista riip- dotan !kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
26143: pumattomista syistä joko tie- ja kuljetus- toivomuksen,
26144: yhteyksien puuttumisen vuoksi tai syrjäisen
26145: aseman ja tuotannon vähäisyyden takia, ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26146: kun näistä ja niihin verrattavista syistä edel- asian vaatimiin toimenpiteisiin koti-
26147: leenkin varsin lukuisat pienviljelijät nimen- voin valmistajain saattamiseksi oikeu-
26148: omaan maamme syrjäseuduilla joutuvat sen denmukaiseen ja tasapuoliseen ase-
26149: vuoksi taloudellisesti kärsimään, että 'koti- maan ns. meijerivoin maidon tuotta-
26150: voin tuottaja on maidosta saamaansa ansioon jiin verrattuna.
26151: nähden huomattavasti heikommassa asemassa
26152: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
26153:
26154: Veikko Vennamo.
26155: 620
26156:
26157: IX,42. - Toiv.al. N:o 257.
26158:
26159:
26160:
26161:
26162: Lahtela. ym. : Valtion maiden asuttamisen jouduttamisesta.
26163:
26164:
26165: E d u s k u n n a 11 e.
26166:
26167: Pohjois-Suomessa kohdistuu asutustoiminta tetaan suuresti heidän toimeentuloedellytyk-
26168: melkein yksinomaisesti valtion maille, koska siään. Kun metsähallituksen jarrutustoiminta
26169: siellä ei tähän tarkoitukseen ole muuta maata lisää Pohjois-Suomen työttömyyttä, pitää vil-
26170: saatavissa. Luulisi näinollen, ettei maanomis- jelyskelpoisia soita mitään tuottamattomassa
26171: tajan, valtion toimesta jarruteta asutustoi- h10nnon tilassa ja aiheuttaa virastoille ja
26172: mintaa, koska sitä suoritetaan valtion itsensä virkamiehille hyödytöntä työskentelyä, on sen
26173: toimesta. Näin ei kuitenkaan käytännössä lopettaminen valtakunnan edun mukaista.
26174: ole, vaan valtion viraston Ason toimittamaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26175: asuttamista jarruttaa suuresti se, että toinen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
26176: valtion virasto metsähallitus käyttää melkein muksen,
26177: poikkeuksetta valitusoikeuttaan. Tästä joh-
26178: tuu, että nytkin sadat maansaantiin oikeu- että hallitus kiireenisesti ryhtyisi
26179: tetut odottavat oman tilan viljelijöiksi pää- toimenpiteisiin, joilla valtion maiden
26180: syään. Ihmisiä, jotka haluaisivat saada oman asuttaminen saadaan joustavammaksi
26181: kodin ja hankkia elantonsa maatalouden har- ja metsähallituksesta riippumatto-
26182: joittajina, kiusataan turhanpäiten ja vaikeu- maksi.
26183: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
26184:
26185: Olavi Lahtela. Matti Miikki. :Markus Niskala.
26186: Eemil Parta.nen. Antti J. Ra.ntamaa. Kusti Eskola.
26187: Matti Kekkonen.
26188: 621
26189:
26190: IX,43. - Toiv.al. N: o 258.
26191:
26192:
26193:
26194:
26195: Ryhtä: Asutusteiden parantamisesta Kuusamon, Pudasjär-
26196: ven ja Taivalkosken kunnissa.
26197:
26198:
26199: E d u s k u n n a ll e.
26200:
26201: Kuusamon ja Sallan maanhankintalain toi- den huoltajia, niin heillä ei ole mitään talou-
26202: meenpanon yhteydessä, jolloin suoritettiin dellisia mahdollisuuksia asutusteiden kunnos-
26203: mainittujen kuntain luovutetulta alueelta tamiseen ilman valtiovallan tukea. Senvuoksi
26204: siirtyvän siirtoväen asuttamistoimenpiteitä, olisikin nämä sekä siirtoväen asutustoimin-
26205: jouduttiin mm. Kuusamossa rakentamaan nassa että myöskin vanhan asuttamistyön yh-
26206: useita asutusteitä niille asutusalueille, joihin teydessä rakennetut ja nyt rappeutuneet asu-
26207: tätä siirtoväkeä sijoitettiin. Nämä asutustiet tustiet kunnostettava kiireellisesti valtion va-
26208: rakennettiin kuitenkin silloisten määräysten roilla, käyttämällä tähän tarkoitukseen joko
26209: mukaan varsin kevyesti ja tästä johtuen on- työllisyysvaroja tai varaamaila erikoinen
26210: kin suurin osa näistä asutusteistä tällä het- määräraha rappeutuneiden asutusteiden pe-
26211: kellä varsin heikossa kunnossa. Useat puu- ruskorjauksia varten.
26212: sillat ja puusta rakennetut siltarummut ovat Edellä olevaan viitaten ·ehdotankin kun-
26213: jo lahonneita ja rikkoutuneita ja tiepenkka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26214: on myöskin monin paikoin painunut tai kulu- muksen,
26215: nut siinä määrin, että useat tiet ovat jo rap-
26216: peutuneet melkein käyttökelvottomaksi. Sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26217: moin ovat Pudasjärvellä ja Taivalkoskella toimenpiteisiin Kuusamon, Pudasjär-
26218: vanhoilla asutusalueilla asutustiet niin huo- ven ja Taivalkosken kunnissa olevien
26219: nossa kunnossa, että näidenkin teiden kun- rappeutuneiden ja heikkokuntoisten
26220: nostamiseen olisi kiireesti ryhdyttävä. asutusteiden parantamiseksi kulkuke"l-
26221: Kun mainituilla asutusalueilla asuvat vil- poisiksi.
26222: jelijät ovat vähävaraisia ja suurten perhei-
26223: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
26224:
26225: Niilo Ryhtä.
26226: 622
26227:
26228: IX,44. - Toiv.al. N:o 259.
26229:
26230:
26231:
26232:
26233: Miettunen ym.: Asutustien rakentamisesta Simojärven länsi-
26234: rannalle Posi011r-Ranuan maantiestä Pohjaslahden-Ra-
26235: nuan maantiehen.
26236:
26237:
26238: E d u s k u n n a ll e.
26239:
26240: Maantien rakentaminen Ranuan kirkolta säksi alueella on myöskin uusia asutusmah-
26241: Pohjaslahteen on työttömyystyönä saatu hy- dollisuU!ksia, olisi tie saatava rakennetuksi
26242: välle alulle ja tullaan suunnitelman edellyt- asutustienä.
26243: tämällä tavalla suorittamaan loppuun. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26244: män kauttakulkuliikennettäkin tulevaisuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26245: dessa palvelevan maantien välittömän vaiku-
26246: tusalueen ulkopuolelle jää vielä Simojärven että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26247: länsirannalla oleva huomattavan suuri vanha menpiteisiin välttämättömän tieyhtey-
26248: asutus. Tieyhteyden saaminen Posion-Ra- den rakentamiseksi asutustienä Simo-
26249: nuan maantiestä Simojärven länsirantaa nyt järven länsirannalle Posion-Ranuan
26250: rakenteilla olevalle uudelle maantielle olisi maantiestä Pohjaslahden-Ranuan
26251: sen vuoksi paikalliselle asutukselle aivan vält- maantiehen tutkimuksissa lähemmin
26252: tämätön. Kun tien rakentaminen kylätienä parhaaksi havaittua tiesuuntaa nou-
26253: olisi vähävaraisille asukkaille ylivoimaisen dattaen.
26254: raskiiB tehtävä ja kun vanhan aButuksen Ii-
26255: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
26256:
26257: Martti Miettunen. Olavi Lahtela.
26258: Markus Niskala.. Erkki Koivisto.
26259: 623
26260:
26261: IX,45. - Toiv.al. N: o 260.
26262:
26263:
26264:
26265:
26266: S'åvelä ym.: Peruskuivatustoiminnan tehostamisesta.
26267:
26268:
26269: E d u s k u n n a 11 e.
26270:
26271: Maamme asukasluvun lisääntyessä on vilje- alueet ovat, kuten koko Pohjois-Suomessakin,
26272: lystenkin täytynyt kasvaa. Mutta kun en- huomattavasti huonommassa asemassa kuin
26273: simmäiset viljelykset eri osissa maatamme on eteläisemmät alueet. Näillä alueilla on laa-
26274: raivattu rintamaille ja jokitörmille, on näi- joja alueita, joissa suhteellinen suoala on yli
26275: den helposti viljelykseen saatettavien maiden 40 %, jopa 60% maa-alasta. Hallanvaara
26276: vähetessä jouduttu menemään myös alaville suoalueilla on myös suurempi kuin muualla.
26277: maille, joissa tulvat ja korkea pohjavesi te- Edelleen on huomioitava maan jäätyminen
26278: kE-vät viljelyksen mahdottomaksi. Selvää on- pakkastalvina. Peruskuivatuksilla on merki-
26279: kin, ettei maamme peltoala ole lisääntynyt tystä roudan muodostumisessa ennen kaikkea
26280: samassa suhteessa kuin asukasluku edes siinä suhteessa, että huonosti kuivatetussa
26281: maamme maalaiskunnissa. Jos kaupunkien maassa routa on runsaasti vettä sisältävää.
26282: asukasluku otettaisiin huomioon, olisi pelto- Tällainen routa on kasvien talvehtimista aja-
26283: alan lisäys vieläkin epäedullisempi. Peltoalan tellen vaarallisempaa kuin kuivan maan
26284: kasvua rajoittavista tekijöistä on maiden routa. Lisäksi tällainen routa sulaa keväällä
26285: vesiperäisyys epäilemättä määräävin, mutta hitaasti ja pitää siten maan 'kauan kylmänä,
26286: samasta syystä meillä on myös laajoja kitu- jolloin kasvit eivät voi käyttää hyväksensä
26287: kasvuisia metsämaita. kevätkosteutta ja keväällä myöhästynyt
26288: Monet tutkimukset ovat kuitenkin osoitta- kasvu lisää hallanvaaraa syksyllä.
26289: neet, että metsämaiden ojittamisella voidaan Yleiseltä kannalta katsoen on tällä hetkellä
26290: metsänkasvua parantaa lähes kolmanneksella. suurin tarve saada käsityöasein tehtävien
26291: Näin ollen mielestämme olisi viipymättä ryh- kuivatustöiden alkaminen käyntiin, työttö-
26292: dyttävä peruskuivatustoiminnan toimeenpa- myyden torjumiseksi. Vetisillä nevasoilla ei
26293: noon. Kun luonnollisten vesiteiden perkaus aluksi konevoimaa voida käyttää, vaan 'koke-
26294: on pohjana laskuojattomien vedenjakoseutu- mus on osoittanut, että ensin on kaivatettava
26295: jen myöhemmälle kuivatukselle, on kuivatus- käsityöasein sellaiset valtaojat, jotka johta-
26296: toiminnan pääpaino kohdistettava luonnollis- vat laajahkoilta sivualueilta tulevat läpi-
26297: ten vesiteiden perkaukseen alkaen merestä, kulkuvedet pois. Kun tällainen alue saa sit-
26298: tai sellaisesta suuremmasta vesitiestä, jonka ten muutaman vuoden alustavasti kuivua ja
26299: varsilla ei perkauksen johdosta johdu vesi- kun ajan oloon työttömyystilannekin toivotta-
26300: vahinkoja. Edelleen tarkasteltaessa, missä Yasti helpottuu, voidaan varsinaiseen kuiva-
26301: osissa maatamme peruskuivatusten tarve on tustyöhön ryhtyä käyttämällä konevoimaa
26302: suurin, on huomioitava, että niillä alueilla, raivauksessa apuna.
26303: missä viljelystoiminta on vanhinta ja pisim- Työttömyyskausi lasketaan alkavaksi lo-
26304: mälle ehtinyttä, peruskuivatusten tarve on kakuun alusta ja loppuvan huhtikuun lo-
26305: vähäisempi kuin seuduilla, missä on vielä pussa. Loka-marraskuussa routa- ja jää-
26306: runsaasti raivaamattomia alueita. Samoin esteet ovat tavallisesti vähäisiä. Näinä kuu-
26307: mäkimaastossa sanottu tarve on pienempi kausina voitaisiin kuivatustöitä tehdä miltei
26308: kuin tasankoalueilla. Tästä syystä on Suo- kesänaikaista työtä vastaavilla kustannuk-
26309: messa rannikkoalueilla peruskuivatusten silla. Talvityön suhteellista kalleutta voidaan
26310: tarve yleensä suurempi kuin sisämaassa. lieventää monilla ennakkotoimenpiteillä.
26311: Peruskuivatusten tarpeen luontainen suu- Kun maanparannusmäärärahojen riittä-
26312: ruus ilmenee myös soiden määrästä. Tässä mättömyyden takia niitä joudutaan odotta-
26313: suhreessa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maan vuosikausia, olisi toivottavaa, että kui-
26314: 624 IX,45. - Peruskuivatustoiminta.
26315:
26316:
26317: vatushankkeet voitaisiin työttömyysvarojen työnjohtaja- ja konttorihenkilökuntaa sekä
26318: turvin saada aikaisemmin käyntiin. Ajan- tutkimus- ja konttorivälineistöä olisi myös
26319: säästö merkitsee useinkin huomattavaa talou- lähivuosina käytettävä yhä lisääntyvässä
26320: dellista etua voimaperäistyneen viljelyksen määrässä peruskuivatustöihin. Ei olisi suo-
26321: tarjoaman entistä suuremman oman työ- tavaa työvoiman puutteen takia lykätä näitä
26322: ansion sekä samaa rakennuspääomaa, kalus- peruskuivatusluontoisia töitä tuonnemmaksi.
26323: toa, kotieläimistöä ja henkilölukua kohti suu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
26324: remman kokonaistuotannon muodossa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26325: Kuivatussuunnitelmien laatimisen ja nii-
26326: den toteuttamisen nopeuden määräävät, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26327: paitsi käytettävissä olevat varat, myös maan- peruskuivatustoiminnan tehostamiseksi
26328: viljelysinsinööripiirin insinöörivoima. Sotien huolehtimalla siitä, että vesistön lasku-
26329: jälkeen oli insinöörivoima sidottava ASO: n ja maanparannushankkeiden suunnit-
26330: töiden suunnitteluun ja johtoon, joten varsi- telun ja toteuttamisen esteenä oleva
26331: naisia maanparannustöitä ei ole voitu paljoa- varojen, teknillisen henkilökunnan ja
26332: kaan suunnitella. Pahin ruuhka on niissä jo koneiden puute kiireellisesti poiste-
26333: sivuutettu. Niitä varten palkattua tilapäistä taan.
26334: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
26335:
26336: Arvo Sävelä. Vilho Turunen. Arvi Turkka.
26337: A. Härkönen. Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti.
26338: 625
26339:
26340: IX,46. - Toiv.a.L N: o 261.
26341:
26342:
26343:
26344:
26345: Liinamaa ym.: Maanparannus- ja työllisyysvarojen myöntä-
26346: misestä pienten kuivatushankkeiden toteuttamista varten.
26347:
26348:
26349: E d u s k u n n a 11 e.
26350:
26351: Erikoisesti Etelä-Pohjanmaan tasangoilla mutta määrärahoja ei ole riittävästi käytet-
26352: on jälleen viimeisinä, sääsuhteiltaan epäedul- tävissä. Kun suurempien hankkeiden rahoit-
26353: lisina vuosina todettu ne haitat, mitkä puut- tamisessa on vai·keu'ksia, olisi toteutettava pie-
26354: teellisesta peruskuivatuksesta aiheutuvat. nempiä, koska samalla saataisiin työtilaisuuk-
26355: Liiallisesta märkyydestä johtuen ovat sadot sia ja lisäansiomahdollisuuksia laajoille
26356: jääneet pieniksi ja sen johdosta maanvilje- alueille. Entistä huomattavampi osa työlli-
26357: lijäin taloudellinen tulos alentunut. Tästä syyden turvaamiseen osoitetuista varoista
26358: johtuen on maanviljelijäperheistäkin par- olisi käytettävä maatalouden perusparannuk-
26359: haassa työiässä olevia siirtynyt ulkomaille siin, kuten viemärien uusimiseen ja kunnosta-
26360: toimeentuloaan hankkimaan, osan ha:keu- miseen. Tämän avulla voitaisiin maanvilje-
26361: tuessa asutuskeskuksiin ja siten aiheuttaen lijäväestön toimeentuloa varmistaa ja saada
26362: tungosta työttömyysko11tistoissa. Tämä ei voi ·työtilaisuuksia asuinpaikkakunnille.
26363: olla kokonaisedun mukaista. Työttömiä on Edellä mainitun perusteella esitämme edus-
26364: sijoitettu siirtotyömaille, mistä ei ole par- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26365: haita kokemuksia. Työllisyyden turvaami-
26366: seksi on valtion budjetissa valtavan suuri että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26367: rahamäärä. Sen sijaan ovat peruskuivatus- maanparannus- ja työllisyysvarojen
26368: määrärahat tarpeeseen nähden riittämättö- myöntämiseksi myöskin pienten kuiva-
26369: mät. Kuivatussuunnitelmat ovat valmiita, tushankkeiden toteuttamista varten.
26370: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
26371:
26372: Matti Liina.ma.a.. Veikko Savela.. Eino Uusitalo.
26373: Aarre Marttila.. Eeli Erkkilä.
26374:
26375:
26376:
26377:
26378: 79 E 68'7/518
26379: 626
26380:
26381: IX,47. - Toiv.al. N:o 262.
26382:
26383:
26384:
26385:
26386: Erkkilä ym.: Metmn ja viljelysmaiden kuivatustilan paran-
26387: tamisesta.
26388:
26389:
26390: E d u s kun n a 11 e.
26391:
26392: Tilastotietojen mukaan on Suomen peltoala valtaoja, jonka tehtävänä on viedä vedet pois
26393: 2.6 milj. ha eli noin 0.6 ha asukasta kohti. pellolta, on useimmissa tapauksissa liian ma-
26394: Tältä alalta voitaisiin asiantuntijoiden laskel- tala. Tällaista valtaojaa on em. tutkimuksen
26395: mien mukaan tuottaa elintarvikkeita miltei mukaan viljelyksillämme yli 100 000 km.
26396: täydellisen omavaraisuuden edellyttämä Suuri pienvaltaojien tarve johtuu maiden ta-
26397: määrä, jos pellot olisivat kunnossa. Metsä- saisuuden ohella myös viljelmien hajanaisuu-
26398: pinta-ala asukasta kohti on vastaavasti 4.7 ha. desta ja peltokuvioiden pienuudesta.
26399: Suurissa pinta-aloissa piilee maamme rik- Metsäoja-aurasta kehitetyllä valtaoja-au-
26400: kaus. On kuitenkin muistettava, että suurien ralla suoritetut kokeet ovat osoittaneet sen
26401: pinta-alojen edellyttämistä rikkauksista voi- olevan erään tärkeimmistä työkoneista paran-
26402: daan puhua vasta sitten, kun ne ovat todella nettaessa peltojen kuivatustilaa laajassa mi-
26403: tuottavassa kunnossa. Kun toisaalta maan tassa. TyöSkentelynopeus on auralla kaik-
26404: tuotto on lähes kaiken tuotannollisen toimin- kiin muihin vastaaviin työkoneisiin nähden
26405: nan perusta, jolle myös teollistuva yhteis- niin ylivoimainen, että se on syytä ottaa
26406: kunta rakentuu, olisi maan tuottokyvyn prob- käyttöön. Silloin saadaan pienvaltaojitus ja
26407: leeman ratkaisemiseksi tähtääviä toimenpi- piiriojitus kuntoon kustannusten ollessa kor-
26408: teitä valtiovallan taholta kaikin tavoin tuet- keintaan Ys nykyisistä ojituskustannuksista.
26409: tava ja autettava. On ilmeistä, että suurin osa puutteellisen kui-
26410: Maamme maantieteellisestä asemasta ja il- vatuksen aiheuttamista haitoista pelloilla voi-
26411: mastollisista oloista johtuen on sekä pelto- taisiin poistaa juuri valtaoja-auroja käyttä-
26412: että metsämaiden kuivatu:ksella ratkaiseva mällä.
26413: merkitys niiden tuottoon. Vuonna 1954 suo- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
26414: ritetun peltojen kuivatustilatutkimuksen mu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26415: kaan on jopa Etelä- ja Lounais-Suomessa eli muksen,
26416: maamme tärkeimmällä viljanviljelyalueella
26417: 30-35 % peltoalasta erittäin heikossa kuiva- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26418: tuksessa. Pahin on kuivatustilanne Pohjois- menpiteisiin metsien ja v~1jelysmaiden
26419: Pohjanmaalla, jossa vastaava prosenttiluku kuivatustilan parantamiseksi ottamalla
26420: on 58. Syynä tähän on yleisesti ns. pienvalta- kehitetyt oja-aurat viipymättä laaja-
26421: ojien rappiotila. Peltolohkon alapäässä oleva mittaiseen käyttöön.
26422: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
26423:
26424: Eeli Erkkilä. Kusti Eskola. Matti Kekkonen.
26425: Eino Uusitalo. Hannes Pa.aso. Aarre Marttila.
26426: Matti Liinamaa. Kerttu Saalasti. Veikko Savela.
26427: Eemil Partanen. Artturi .Tåmsen.
26428: 627
26429:
26430: IX,48. - Hemst.mot. N: o 263.
26431:
26432:
26433:
26434:
26435: Korsbäck m. fl.: Angående ändring av bestämmelserna om
26436: jordförbättringslån ock -bidrag.
26437:
26438:
26439: Tili Riksdagen.
26440:
26441: Riksdagen har flerfaldiga gånger hemställt förts. Att erhålla dessa lån och bidrag i
26442: om att större anslag måtte beviljas för torr- efterskott är icke möjligt enligt nuvarande
26443: läggningsändamål. Trots detta har av stats- stadganden, som därför .borde ändras så-
26444: finansiella skäl medel i tillräcklig utsträck- lunda, att jordförbättringslån och -bidrag
26445: ning icke ställts till förfogande. På grund också kunde beviljas för dikningsarbeten som
26446: av det synnerligen stora behovet av medel planlagts, godkänts och utförts under lant-
26447: för redan planlagda och under planering va- bruksingenjörsdistriktens ledning även i de
26448: rande dikningsföretag som nu finnes, kom- fall att arbetet påbörjats eller slutförts
26449: mer tillbudsstående medel även om anslagen förrän ansökan om lån och understöd blivit
26450: väsentligt utökas, icke ens att förslå för de avgjord i lantbruksstyrelsen.
26451: dikningsföretag som i brådskande ordning Med hänvisning till vad ovan anförts före-
26452: borde genomföras. Därför borde, förutom ut- slås vördsamt, att riksdagen ville besluta
26453: ökning av anslagen, även andra åtgärder hemställa,
26454: vidtagas för att påskynda dikesgrävningarna.
26455: I många fall skulle det finnas möjligheter att regcringen skyndsamt måttc
26456: att påbörja och genomföra dikningar med ändra bestämmelserna om jordförbätt-
26457: lånemedel som dikesintressenterna kan upp- ringslån ock -bidrag sålunda, att dessa
26458: bringa på den privata lånemarknaden, om lån och bidrag även kunde beviljas
26459: garantier skulle finnas att lagstadgade jord- cfter det förverkligandet av fastställd
26460: förbättringslån och -bidrag skulle erhållas torrläggningsplan påbörjats eller slut-
26461: även efter det arbetet påbörjats eller slut- förts.
26462: Helsingfors den 5 augusti 1958.
26463:
26464: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
26465: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
26466: Grels Teir.
26467: 628
26468:
26469: IX,48. - Toiv.al. N: o 263.
26470: Suomennos.
26471:
26472:
26473:
26474:
26475: Korsbäck ym.: Maanparannuslainoja ja -avustuksia koskevien
26476: määräysten muuttamisesta.
26477:
26478:
26479: E d u s kun n a U e.
26480:
26481: Eduskunta on useita kertoja lausunut toi- tusten saaminen jälkikäteen ei ole mahdol-
26482: vomuksen, että kuivatustarkoituksiin olisi lista nykyisten säännösten mukaan, joita sen
26483: myönnettävä suurempia määrärahoja. Tästä vuoksi olisi muutettava siten, että maan-
26484: huolimatta ei valtiotaloudellisista syistä ole parannuslainoja ja -avustuksia voitaisiin
26485: asetettu varoja käytettäväksi riittävässä mää- myös myöntää ojitustöihin, jotka on suunni-
26486: rässä. Koska varojen tarve on erittäin suuri teltu, hyväksytty ja suoritettu maanviljelys·
26487: jo suunniteltuja ja suunnittelun alaisina ole- insinööripiirin jQhdolla, myös niissä tapauk-
26488: via ojitushankkeita varten, eivät käytettä- sissa, joissa työ on aloitettu tai suoritettu
26489: vissä olevat varat, vaikka määrärahoja oleel- loppuun, ennen kuin laina- ja avustushake-
26490: lisesti lisättäisiinkin, tulisi riittämään edes mus on tullut ratkaistuksi maataloushalli-
26491: niihin ojitushankkeisiin, jotka olisi kiireel- tuksessa.
26492: lisesti toteutettava. Sen vuoksi Qlisi määrä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
26493: rahoje.n. lisäämisen ohella ryhdyttävä muihin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26494: kin toimenpiteisiin ojitusten jouduttamiseksi. mus,
26495: Monessa tapauksessa olisi mahdollista aloit-
26496: taa ja toteuttaa ojituksia lainavaroilla, joita että hallitus kiireellisesti muuttaisi
26497: ojitushankkeisiin osallistuvat voisivat hank- maanparannuslainoja ja -avustuksia
26498: kia vapailta lainamarkkinoilta, jos vain olisi koskevia määräyksiä siten., että näitä
26499: takeita siitä, että lainmukaisia maanparan- lainoja ja avustuksia vuitaisiin myön-
26500: nuslåinoja ja -avustuksia voitaisiin saada tää myös sen jälkeen, kun vahvistetun
26501: myös sen jälkeen, kun työ on aloitettu tai kuivatussuunnitelman toteuttaminen
26502: suoritettu loppuun. Näiden lainojen ja avus- on aloitettu tai suoritettu loppuun.
26503: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
26504:
26505: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
26506: J. A. Junga.rå. Alwar Sundell
26507: Grels Teir.
26508: 629
26509: IX,49. - Toiv.a.l. N: o 264.
26510:
26511:
26512:
26513:
26514: Kosol& ym.: Lapuanjoen vesistöalueen tulvasuojelutöiden
26515: aloittar.nisesta.
26516:
26517:
26518: E d u s k u n n a 11 e.
26519:
26520: Pohjanmaan jokien tulviminen aiheuttaa selvinnyt, että osittaisella joen pel'lkauksella
26521: vuosittain huomattavia vahinkoja maakunnan ja pengertämisellä sekä tekojärvien muodos-.
26522: viljelyksille. Haitallisimpia näistä tulvista tamisella tulvavahingot voidaan 'kokonaisuu-
26523: ovat Lapuanjoen tulvat, joita esiintyy paitsi dessaan poistaa. Tekojärviä hyväksi käyttäen
26524: joka kevät, usein myös syksyisin ja joskus tulevat eri taloushaarojen, kuten maa- ja
26525: kesällä, aikaansaaden vahinkoa yksistään La- voimatalouden sekä uiton lisäksi vesihuollon
26526: puan kunnassa noin 5 000 ha:n alueella sekä ja vesistösuojelun edut parhaalla tavalla
26527: sen lisäiksi Kauhavan, Ylihärmän, Alahärmän huomioiduksi.
26528: ja Nurmon lkunnissa. Jokavuotisista kevät- Vesistötoimikunta on antanut luvan La-
26529: tulvista johtuu, että kylvötyöt tulva-alueella puanjoen vesistöalueen vesistönjärjestelyn en-
26530: säännöllisesti viivästyvät. Tästä on seurauk- simmäisen vaiheen töitten aloittamiseen kulu-
26531: sena, että hallat pääsevät miltei joka syksy van vuoden aikana. Mainittuun ensimmäiseen
26532: vaurioittamaan vielä vihantaa viljaa ja ai- vaiheeseen sisältyvien töiden kustannus-
26533: hmttamaan siten huomattavia vahinkoja. arvioksi on ilmoitettu 420 milj. markkaa ja
26534: Kesä- ja syystulvat luonnollisesti tuovat mu- hankkeen tämän osan hyötyalue noin 2 600
26535: kanaan suurimmat vahingot, kuten useina hehtaarilksi, mikä alue käsittää pääasiallisesti
26536: viime vuosina on voitu todeta. Mm. v. 1954 peltoa.
26537: kesällä olivat viljelykset tällä alueella neljä Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun-
26538: eri kertaa tulvaveden alla aiheuttaen suu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26539: rella osalla viljelyksiä täydellisen kadon. muksen,
26540: Tulvavahinkojen poistamiseksi on valtion
26541: toimesta suoritettu I1apuanjoen vesistön että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26542: maanparannustutkimus ja tehty tarpeellinen toir.nenpiteisiin Lapuanjoen vesistö-
26543: suunnitelma joen varsilla olevien viljelysmai- alueen tulvasuojelutöiden aloittar.ni-
26544: den tulvasuojelua varten. Tutkimuksessa on seksi.
26545: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
26546:
26547: N. Kosola.. Toivo Antila. Olli Aulanko.
26548: Matti Raipa.la.. Kerttu Saalasti.
26549: 630
26550: IX, 50. - Toiv.al. N: o 265.
26551:
26552:
26553:
26554:
26555: Asvik ym. : Kyrönjoen perkaamisesta.
26556:
26557:
26558: E d u s k u n n a 11 e.
26559:
26560: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat kien patoutumisen johdosta, esiintyy tulvia
26561: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Pohjan- toistuvasti ja ne aiheuttavat korvaamattomia
26562: maalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuu- vahinkoja. Kyrönjoen perkaamisella voitai-
26563: aikana viljelijöille huomattavia vahinkoja. siin tulvien uusiutuminen estää. Käsityk-
26564: Kyrönjoen vesistöalueella on useana vuonna semme on, että Kyrönjoen alapään perkaami-
26565: arvioitu olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei- nen ja pengerrys on ensisijainen ja kiireelli-
26566: tossa. Kun ko. viljelmien koko valtaosaltaan nen tehtävä.
26567: edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
26568: heinä- ja kaurasadolle tulvista aiheutuneet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26569: vahingot vähentävät ratkaisevasti ikarjatalou-
26570: desta saatua tuloa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26571: Kun Kyrönjoki, joka on valtaväylä, ei kui- Kyrönjoen perkaamiseksi Etelä-Poh-
26572: tenkaan anna tarpeellista mahdollisuutta ve- janmaalla.
26573: dtn laskulle mm. Hanhi- ja Kylänpään kos-
26574: . Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
26575:
26576: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Väinö . Tikkaoja.
26577: Nestori Nurminen. Georg Backlund. Toivo Antila.
26578: Aarre Marttila.
26579: 631
26580:
26581: IX, 51. - Hemst.mot. N: o 266.
26582:
26583:
26584:
26585:
26586: Korsbäck m. fl.: Angående upprensning av Närpes å.
26587:
26588:
26589: Tili Riksdagen.
26590:
26591: Till följd av landhöjningen (ca 1 m per finnes ca 4-5 km högre upp i ån en rygg,
26592: 100 år) vid Bottniska vikens kuster blir av- som nu dämmer upp vattnet och fördröjer
26593: vattningen av kustområdena i österbotten år avrinningen, särskilt under vårflöden och ne-
26594: från år allt sämre. En bidragande orsak derbördsrika perioder. Omkring 300 ha· åker
26595: härtill är ·också den igenslamning av vat- och ca 100 lägenheter lider av för högt vat-
26596: tenledernas utlopp som ständigt pågår och tenstånd i denna del av åil.
26597: som är särskilt kraftig i de fall, då rensnin- Då reglering av Närvijokis och Närpes ås
26598: gar företagits i vattenledernas Övre lopp. tillflöden torde genomföras inom nära fram-
26599: Följden av dessa företeelser är en fort- tid vore det ändamålsenligt att i samband
26600: gående försumpning av åker-, odlings- och härmed utföra nödig rensning av åmynnin-
26601: skogsmarker, speciellt i Österbottens kust- gen. Skulle genomförandet av denna regle-
26602: trakter. De torrläggningsarbeten, som hit- ring iördröjas eller förfalla borde rensnin-
26603: tills utförts i denna landsdel, är icke till- gen utföras som ett skilt företag.
26604: fyllest för att få denna försumpning att av- Med hänvisning tili vad som ovan anförts
26605: stanna. · Om dessa arbeten icke ägnas större föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta
26606: uppmärksamhet från statsmaktens sida än hemställa.,
26607: hittills kommer stora och värdefulla mark-
26608: områden småningom att förvandlas tili kärr- att regeringen ger vederbörande
26609: marker. myndighet i uppdrag att skyndsamt
26610: Närpes ås utlopp hör tili de vattenleder, utföra rensning av Närpes ås nedre
26611: som skyndsamt borde fördjupas och försto- lopp. ·
26612: ras. Utom att åmynningen är igenslammad
26613: Helsingfors den 6 augusti 1958.
26614:
26615: Verner Korsbäck. J. A. Jungari..
26616: .A.lwar Sundell. Grels Teir.
26617: 682
26618:
26619: IX,51. - Toiv.a.l. N: o 266.
26620: Suomennos.
26621:
26622:
26623:
26624:
26625: Korsbäck ym.: Närpiön joen perkaamisesta.
26626:
26627:
26628: E d u s kun n a 11 e.
26629:
26630: Maan kohoamisen (noin 1 metri 100 vuo- liettynyt, on noin 4-5 km ylempänä joessa
26631: dessa) seurauksena Pohjanlahden rannikolla selänne, joka nyt patoaa vettä ja viivyttää
26632: muodostuu Pohjanmaan rannikkoalueiden sen juoksua erityisesti kevättulvien aikana
26633: vesittyminen vuosi vuodelta yhä pahemmaksi. ja runsassateisina kausina. Noin 300 ha
26634: Tähän vaikuttaa lisäksi myös jokien suiston peltoa ja noin 100 tilaa joutuu kärsimään
26635: liettyminen, jota tapahtuu alituisesti ja joka liian korkeasta vedestä joen tässä osassa.
26636: on erityisen voimakasta niissä tapauksissa, Kun Närvijoen ja Närpiön joen lisävesien
26637: jolloin on ryhdytty perkauksiin jokien ylä- säännöstely toteutettaneen lähivuosina, olisi
26638: juoksulla. tässä · yhteydessä tarkoituksenmukaista suo-
26639: Näiden ilmiöiden seurauksena on pelto-, rittaa joen suun tarpeellinen perkaus. Mi-
26640: viljelys- ja metsämaiden jatkuva rämettymi- käli tämän säännöstelyn toteuttaminen vii-
26641: nen, erityisesti Pohjanmaan rannikkoseu- västyisi tai raukeaisi, tulisi perkaus toimeen-
26642: duilla. Tässä osassa maata tähän mennessä panna erillisenä hankkeena.
26643: suoritetut kuivatustyöt eivät ole olleet riit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
26644: täviä, jotta tämä rämettyminen olisi saatu nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
26645: pysähdytetyksi. Ellei näille töille omisteta mus,
26646: valtiovallan taholta tähän astista suurempaa
26647: huomiota, muuttuvat suuret ja arvokkaat että hallitus antaisi asianomaisten
26648: maa-alueet vähitellen suomaiksi. viranomaisten tehtäväksi toimeen-
26649: Närpiön joen suu kuuluu niihin vesiväy- panna kiireellisesti Närpiön joen ala-
26650: liin, jotka kiireesti tulisi syventää ja laajen- juoksun perkauksen.
26651: taa. Paitsi sitä, että joen suu on uudelleen
26652: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
26653:
26654: Verner Korsbäck J. A. Junga.rå.
26655: Alwa.r Sundell. Grels Teir.
26656: 633
26657:
26658: IX,52. - 'l'oiv.al. N:o 267.
26659:
26660:
26661:
26662:
26663: N. Nieminen ym.: Mikkelin läänin alueella sijaitsevien vilje-
26664: lyskelpoist en suoalueiden kuivattamisesta.
26665:
26666:
26667: E d u s k u n n a ll e.
26668:
26669:
26670: Mikkelin läänin alueella asuu viimeisten Yleensä näiden suoalueiden laitamilla ja saa-
26671: tilastojen mukaan noin 190 000 asukasta, rekkeissa olevat kivennäismaat, niiden suu-
26672: joista kolmessa kaupungissa ja yhdessä kaup- resta kiviperäisyydestä huolimatta, on otettu
26673: palassa yhteensä noin 50 000 henkilöä ja 29 viljelykseen, itse suon jäädessä koskematto-
26674: maalaiskunnassa noin 140 000 henkilöä. Kun ma:ksi. Näiden suoalueiden kuivattaminen ja
26675: läänin asukkaista asuu näin valtava enem- viljelykseen ottaminen on kuitenkin tärkeätä
26676: mistö maalaiskunnissa, joissa ei ole mitään 18änin maatalousväestön toimeentulon paran-
26677: huomattavampaa teollisuutta, on valtaosalle tamiseksi ja hallanvaaran poistamiseksi.
26678: läänin asukkaista ainoana toimeentuloläh- Ei ole epäilystäikään siitä, etteivätkö Mik-
26679: teenä maatalous- ja metsältyöt. Niinpä tilas- kelin läänin alueella maataloutta harjoittavat
26680: ton mukaan läänin asukkaista noin 110 000 asukkaat olisi tajunneet po. soiden hedelmäl-
26681: henkilöä saa toimeentulonsa maataloudesta, lisyyttä ja viljelykseen sopivaisuutta, mutta
26682: noin 30 000 henkilöä metsätöistä ja noin heillä ei ole ollut edellytyksiä niiden viljele-
26683: 50 000 henkilöä muista ammateista. Näin miseen. Nämä suoalueet ovat niin vesiperäi-
26684: ollen maatalouden harjoittaminen Mikkelin siä, että niiden perusteellinen kuivattaminen
26685: läänin alueella on ensiarvoisen tärkeätä. Se on välttämätöntä ennen viljelykseen otta-
26686: on sitä vielä sittenkin, vaikka teollisuuden mista.
26687: osalla läänin alueella tapahtuisi huomatta- Kun näiden soiden kuivattaminen on laa-
26688: vaakin lisäystä. jakantoinen ja huomattavia kustannuksia
26689: Viljelystoiminta Mikkelin läänin alueella vaativa toimenpide, ei paikallisella maatalous-
26690: on kuitenkin keskittynyt pääasiallisesti kiven- väestöllä ole ollut taloudellisia edellytyksiä
26691: näismaille siitä huolimatta, vaikka nämä kuivatuksen suorittamiseen. Ei myöskään oi-
26692: maat ovatkin tavattoman karuja ja vaikeasti keudellisesti ole yksityiselle maanviljelijälle
26693: viljeltäviä. Tästä johtuen viljelystoiminta ai- ollut mahdollista maittensa kuivattaminen,
26694: heuttaa'kin suhteettoman suuria tuotantokus- koska se liittyy kymmenien tai satojen mui-
26695: tannuksia tuotantotulosten silti jäädessä kes- den yksityisten sekä yhtiöiden ja valtion
26696: kitason alapuolelle. Senpä vuoksi Mikkelin maiden samanaikaisesti kuivattamiseen. Näin
26697: läänin alueella elävä maatalousväestö, muuta- ollen kuivatuksen toteuttaminen on niin laa-
26698: mia poikkeuksia lukuun ottamatta, on yleen- jakantoinen, että se vaatii valtion taholta ta-
26699: säkin vähävaraista, mutta suurimmalta osalta pahtuvaa, suunnitelmallista toimenpidettä.
26700: vai'keissa oloissa kamppailevaa pienviljelijä- Kun Mikkelin läänin maatalousväestön ja eri-
26701: väestöä. Heidän asemansa parantaminen on koisesti pienviljelijäin aseman parantamiseksi
26702: välttämättömyyden sanelemaa. on valtion taholta syytä ryhtyä toimenpitei-
26703: Maaperä Mikkelin läänin alueella ei kaikki siin, niin olisi läänin alueella sijaitsevien vil-
26704: ole kiv:hldmista ja karua, vaan on varsin laa- je]yskelpoisten suoalueiden kuivattaminen
26705: joja suoalueita, jotka maanlaadun puolesta valtion toimesta tarpeellista. Sen vuoksi
26706: ovat hedelmällisiä viljelykseen otettuina. asianmukaisen kuivatussuunnitelman laatimi-
26707: Mutta nämä suoalueet ovat jääneet luonnon- seen olisi ryhdyttävä kiireellisesti.
26708: tilaan, tuottamatta nykyisellään edes metsän Puheenalaisten suoalueiden kuivattaminen
26709: kasvulla sanottavia tuloja omistajilleen. olisi työllisyydenkin kannalta tärkeätä sellai-
26710: BO E 68'7/&8
26711: 634 IX,52. - Mikkelin J.äli.Din suoalueet.
26712:
26713:
26714: sella vajaatyöllisyysalueella, jollainen Mikke- sevia varsin surkeita maataloudellisia olosuh-
26715: lin lääni on. Se parantaisi asiantilaa ei vain teita.
26716: kuivatustyön tapahtuessa, vaan myöskin jat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
26717: kuvasti, sillä viljelysalueiden tuntuva lisään- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26718: tyminen antaisi huomattavasti lisääntyviä työ-
26719: tilaisuuksia. Erikoisesti pienviljelijäin ja hei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26720: dän perheenjäsentensä tuloatuottavaa työlli- toimenpiteisiin suunnitelman aikaan-
26721: syyttä ja toimeentuloa voitaisiin täten huo- saamiseksi Mikkelin läänin alueella si-
26722: mattavasti parantaa. Näin ollen po. kuivatus- jaitsevien suurien m"ljelyskelpoisten
26723: toimenpide muodostuisi sekä valtiontaloutta suoalueiden kuivattamiseksi ja vilje-
26724: että koko kansantaloutta hyödyttäväksi ja sa- lykseen ottamiseksi.
26725: malla se parantaisi Mikkelin läänissä vallit-
26726: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
26727:
26728: Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho. Tauno Kelovesi.
26729: Viljo Virtanen. Hugo Manninen. Aili Siiskonen.
26730: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. A. Härkönen.
26731: Edvard Pesonen.
26732:
26733:
26734:
26735:
26736: .•
26737: 635
26738:
26739: IX, 53. - Toiv.al. N: o 268.
26740:
26741:
26742:
26743:
26744: Rönkkö ym.: Vuorisjoen sekä lijärven ja Saarisjärven väli-
26745: sen järvialueen perkaamisesta.
26746:
26747:
26748: Eduskunnalle.
26749:
26750: Vieremän pitäjässä Ylä-Savossa tehtiin kuuluu 98 viljelmää, joiden peltoalat vaih-
26751: noin 60 vuotta sitten osittainen kuivatus- televat 5-15 ha. Näistä viljelmistä on 14
26752: suunnitelma ja kustannusarvio Vuorisjoen maanhankintatiloja.
26753: perkaamista ja järviryhmän Salminen, Pa- Maaston vaihtelevaisuudesta johtuen on
26754: junen, Kohiseva, Pyöreä, Nieminen, Pieni- kuivatettavalla alueella viettävyys hyvä, ·ja
26755: Pyöreä ja Saarisen kuivattamista varten. Jo kun alueen järviketju toimii luonnollisena
26756: silloin pidettiin tämän alueen kuivattamista viemärinä, olisivat kuivatuskustannukset suh-
26757: ajankohtaisena, mutta hanke jäi virastoihin. teellisen pienet. Seutukunnan pientalonpo-
26758: Maatalouden kehittymiseen ja alueelle muo- jille tämän yrityksen toteuttaminen omin
26759: dostettujen uusien asutustilojen vuoksi on varoinsa kuitenkin on ylivoimainen tehtävä,
26760: tämän kuivatushankkeen merkitys entisestään joten tällaisen perusparannuksen toteuttami-
26761: suuresti lisääntynyt. Vuorisjoen perkauksen seen tarvitaan yhteiskunnan tukea.
26762: kautta vapautuisi viljelysmaata tulvaveden Edellä olevan perusteella esitämme edus-
26763: haitalliselta vaikutukselta n. 150 ha. Lisäksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26764: edellä mainitun järviryhmän kuivatusalue,
26765: joka alkaa Iijärvestä ja ulottuu Saarisjär- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26766: veen saakka, käsittää hyötyaluetta n. 300 ha, toimenpiteisiin Vieremän kunnassa ole-
26767: kuivatusmatkan pituuden ollessa noin 18 van Vuorisjoen sekä Iijärven-Saaris-
26768: km. Tämän alueen perkauksen kautta saisi järven välisen järvialueen perkaami-
26769: lähes 100 pienviljelijää veden alta viljelyk- seksi siten, että alueen viljelyskelpois-
26770: selle tuiki tarpeellista, viljelysarvoltaan hy- ten maiden v~'ljeleminen olisi mahdol-
26771: välaatuista lisämaata. Kuivatushankkeeseen lista.
26772: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
26773:
26774: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela.
26775: 636
26776: IX,54. - Toiv.a.l N:o 269.
26777:
26778:
26779:
26780:
26781: Rönkkö ym.: Iisalmen maalaiskunnassa olevien Palois-, Kilpi-
26782: ja Viitaanjärvien laskemisesta.
26783:
26784:
26785: E d u s kun n a 11 e.
26786:
26787: Ylä-Savon taloudellisen neuvottelukunnan Iisen pienin kustannuksin siten saataisiin
26788: pyynnöstä on diplomi-insinööri E. A. Kähkö- alueen viljelysedellytyksiin varsin suuri pa-
26789: nen laatinut perkaussuunnitelman Palois-, rannus. Tähän saakka on kuitenkin ollut per-
26790: Kilpi- ja Viitaanjärvien laskemiseksi. Suun- kauksen esteenä ja kuin tammena vanha Pa-
26791: nitelma sisältää näiden järvien lasku-uomien loissilta. Tämä este on poistunut, kun siltaa
26792: Palois- ja Kilpivirran sekä Tikankosken per- nyt rakennetaan. Perkaustarpeen ohella seu-
26793: kaukset. Suunnitelmaan sisältyvän hyöty- tukunnan työllisyyttä tämä työmaa tulisi
26794: alueen suuruus on 516 ha ja on maanparan- myös hyvin paljon parantamaan.
26795: ml!ksen arvo huomattavasti korkeampi kuin Edellä olevan perusteella kunnioittaen
26796: kustannukset. Tulvavesipinnat suunnitelman ehdotamme eduskunnan hyväksyttävwksi toi-
26797: mukaan laskeutuvat noin puoli metriä. Tähän vomuksen,
26798: laskuhankkeeseen liittyy myös 20 maanhan-
26799: kintatilaa ja yksi lisäalue. että hallitus ryhtyisi viipymättä
26800: · Tämä perkaushanke on vuosia ollut vireillä toimenpiteisiin Iisalmen maalaiskun-
26801: ja pitävät ao. perkausviranomaiset hankkeen nassa ole'l)ien Palois-, K~"lpi- ja Vii-
26802: toteuttamista ajankohtaisena, koska suhteel- taanjärvien laskemiseksi.
26803: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
26804:
26805: Ta.hvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela..
26806: 637
26807:
26808: IX,55. - Toiv.al. N:o 270.
26809:
26810:
26811:
26812:
26813: Niiranen ym.: Toimenpiteistä Oravilahden luhta- ja ranta--
26814: alueen kuivattamiseksi.
26815:
26816:
26817: E d u s k u n n a II e.
26818:
26819: Rääkkylän kunnan alueella sijaitsee n. 800 rin toimesta ja ko. tarkoituksiin myönnettä-
26820: -1000 ha:n suuruinen Oriveden Oravilah- vien määrärahojen turvin. Näiden varojen
26821: den Iuhta- ja ranta-alue. Siitä on vähäinen vähäisyyden vuoksi ei hankkeen toteuttami-
26822: osa viljeltyä, mutta sekin on pohja- ja nousu- nen ole kuitenkaan ollut mahdollista.
26823: veden vaivaamaa. Alue kokonaisuudessaan Alueen kuivatus olisi, paitsi maatalouden
26824: olisi hyvää viljelyskelpoista maata, mutta on kannalta, myös paikka:kunnan erittäin vai-
26825: maanviljelykseen saatettavissa vain kuivatuk- kean työttömyystilanteen helpottamiseksi nyt
26826: sen avulla. Tätä tarkoittava suunnitelma on entistäkin tarpeellisempi. Jouduttuaan vaka-
26827: laadittu vuoden 1930 jälkeen, mutta hank- viin taloudellisiin vaikeuksiin myös Rääkky-
26828: keen silloinen toteuttaminen lienee estynyt län kunta toivoo hankkeen nopeaa toteutta-
26829: sotien johdosta. mista kunnan rasitusten lievennystoimen-
26830: Vuoden 1955 valtiopäiville jätetyssä toivo- piteenä.
26831: musaloitteessa n: o 292 sekä 1957 valtiopäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26832: ville jätetyssä toivomusaloittaessa n :o 329 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26833: ehdotettiin asian uudelleen vireillepanoa ja
26834: esitettiin eduskunnan päätettäväksi, että hal- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
26835: lituksen olisi ryhdyttävä asian vaatimiin toi- sen sekä ryhtyisi sen edellyttämiin toi-
26836: menpiteisiin. Eduskunta hylkäsi kuitenkin menpiteisiin Rääkkylän kunnassa si-
26837: mainitut aloitteet viitaten siihen, että asia jaitsevan Oravilahden luhta-- ja ranta-
26838: olisi mahdollista hoitaa normaalissa järjes- alueen kuivattamiseksi ja alueen saat-
26839: tyksessä paikallisen maanviljelysinsinööripii- tamiseksi maanviljelykseen.
26840: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
26841:
26842: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Vilho Turunen.
26843: Esa Timonen. Ale Holopainen.
26844: 638
26845:
26846: IX, 56. - Toiv.al. N: o 271.
26847:
26848:
26849:
26850:
26851: V. Simonen ym.: Iiksenjoen perkaamisesta Pohjois-Karja-
26852: lassa.
26853:
26854:
26855: E d u s k u n n a 11 e.
26856:
26857: Maatalouden mahdollisuudet peruskuiva- Tästä suunnitelmasta huomaamme, että
26858: tuksen puuttuessa ovat yleensä hyvin heikot. erikoisesti joen yläjuoksulle tästä perkaus-
26859: Sen vuoksi olisi kuivatuskysymykseen 'kiinni- hankkeesta ikoituisi aivan ratkaisevaa vilje-
26860: tettävä vakavaa huomiota, koSka juuri sen lysolojen parantumista. Kun Pyhäselän 'kun-
26861: avulla kaikkein kansantaloudellisimmin voi- nan alueella on kolmanneksi tihein asutus
26862: daan auttaa maataloutta ja saada jo olemassa Kuopion läänissä, tarvitaan siellä kaikki käy-
26863: olevat raivatut, mutta vedenvaivaamat vilje- tt-ttävissä olevat mahdollisuudet toimeentu-
26864: lysalueet tuottavaan kuntoon. lon turvaamiseksi kunnan asukkaille. Tässä
26865: Eräs tällainen veden vaivaama ja per- mielessä Iiksenjoen perkauksen toteuttami-
26866: kansta kaipaava alue on Iiksenjoen alue nen olisi ensiarvoisen tärkeätä. Joskin ko-
26867: Pohjois-Karjalassa. Vuonna 1933 onkin jo neet suorittavat suurimman osan työstä, olisi
26868: tehty suunnitelma Iiksenjoen perkaamiseksi. simä kuitenkin jo perkausvaiheessa työkohde
26869: Tämän suunnitelman mukaan Iiksenjoen 'kunnan alueella oleville työttömille ja per-
26870: hyötyalue on 1189.81 ha. Joen varrella ole- kauksen jälkeen lisääntyneet viljelysmaat
26871: vien eri 'kuntien kesken hyötyalue jakautuu olisivat jatkuvan työn antajina. Monille joen
26872: seuraavasti: Joensuu 237.45 ha, Kontiolahti läheisyydessä oleville tiloille joen perkaus on
26873: 54.88 ha, Kiihtelysvaara 458.03 ha ja Pyhä- tällä hetkellä elinkelpoisuuden ehto.
26874: selkä 439.45 ha. Kun joen yläjuoksulla ja Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
26875: siis Pyhäselän kunnan alueella saavutetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26876: suurempi kuivatus ja siellä on muutenkin
26877: paremmat maat, on hyödyn ja kustannusten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26878: jakautuminen eri kuntien osakkaiden kesken toimenpiteisiin Joensuun, Kontiolah-
26879: ollut seuraava: Joensuu 7.64 %, Kontiolahti den, Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän
26880: 12.55 %, Kiihtelysvaara 23.79% ja Pyhä- kunnan alueille hyötyä tuottavan Iik-
26881: selkä 56.02 %. senjoen perkauksen saattamiseksi mah-
26882: dollisimman pian käyntiin.
26883: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
26884:
26885: Vieno Simonen. Esa Timonen. Elis Manninen.
26886: Ale Holopainen. Juho Karvonen. Toivo Niiranen.
26887: Antti Kukkonen. Varma. K. Turunen. Pauli Puhakka.
26888: Vilho Turunen. R. Ballberg.
26889: 639
26890:
26891: IX,57.- Toiv.al. N:o 272.
26892:
26893:
26894:
26895:
26896: Timonen ym.: Määrärahasta Valtimon vesistön perkaustöiden
26897: aloittamiseksi.
26898:
26899:
26900: E d u s k u n n a 11 e.
26901:
26902: Maatalouden harjoittamisen pahana esteenä keen toteuttaminen tässä vaiheessa toivot-
26903: Pielisen Karjalassa ovat aina olleet alueen tavaa siinäkin suhteessa, että alueen vaikean
26904: parhailla viljelysmailla, jokien ja järvien työttömyyden torjumiseksi kyseisen kuivatus-
26905: rantamailla toistuvat tulvat. Erikoisen suurta hankkeen toteuttaminen avaisi uusia työ-
26906: hankaluutta tulvat aiheuttavat Valtimon ve- kohteita. Huomioiden lisäksi sen, että vesis-
26907: sistön läheisyydessä asuville viljelijöille ja tön läheisyydessä asuvat voisivat tällä het-
26908: tämän vuoksi Valtimon vesistön perkaus kellä tulvaniittyjen luontoiset peltonsa ottaa
26909: olisi saatava nopeasti suoritetuksi. V altimon perkaushankkeen toteutumisen jälkeen tehok-
26910: vesistö, joka kulkee Nurmeksen maalaiskun- kaaseen viljelyyn, parantaisi se huomatta-
26911: nan ja Valtimon kunnan alueella, on siinä vissa määrin tilojen elinkelpoisuutta ja
26912: suhteessa erikoinen, että varsin suuria met- yleensä alueen taloudellisia oloja.
26913: sän ja viljelysalueiden kuivatushankkeita Perkaushankkeen toteuttamista jouduttaisi
26914: vesistön yläjuoksulla on jo toteutettu, mutta se, että asianmukaiset suunnitelmat on jo
26915: vesistön alaosa on ennen sen laskemista Pie- tehty Karjalan maanviljelysinsinööripiirin
26916: lisjärveen vielä perkaamatta. toimesta.
26917: Tästä on ollut seurauksena se, että tällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26918: hetkellä jo varsin vähäisten sateiden jälkeen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
26919: tulvii vesistö alajuoksullaan yli äyräittensä muksen,
26920: saattaen satoja hehtaareja viljeltyjä peltoja
26921: veden alle. Kun taloudelliset olosuhteet en- että hallitus ottaisi vuoden 1959
26922: nen kaikkea metsätöiden vähyyden ja kanto- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000
26923: hintojen alhaisuuden vuoksi ovat kyseisellä markan määrärahan V altimon vesistön
26924: alueella erittäin vaikeat, olisi kuivatushank- perkaustöiden aloittamiseksi.
26925: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
26926: Esa Timonen. Antti Kukkonen. R. Hallberg.
26927: Ale Holopainen. Vieno Simonen. Toivo Antila.
26928: Pentti Pekkarinen.
26929: 640
26930:
26931: IX,58. - Toiv.al. N: o 273.
26932:
26933:
26934:
26935:
26936: Tauriainen ym.: Toimenpiteistä Suomussalmella Kiannan ve-
26937: sistön itäpuolella olevien soiden kuivattamiseksi.
26938:
26939:
26940: E d u s kunnalle.
26941:
26942: Suomussalmella, Kiannan vesistön itäpuo- mukaan, ensiksikin laadittava yhtenäinen
26943: lella, sijaitsee laajoja suoalueita, joiden kui- suunnitelma tämän laajan alueen soiden kui-
26944: vattamiseen ei ole vielä ryhdytty eikä sitä vattamisesta ja vaikean työllisyystilanteen
26945: varten ole edes yhtenäistä suunnitelmaa:kaan takia sitä olisi ryhdyttävä toteuttamaan
26946: olemassa. Suurimman osan näistä suoalueista aivan ensi tilassa. Soiden kuivattaminen
26947: omistaa valtio, mutta osa on yksityisten omis- tekisi mahdolliseksi tällä alueella olevien vil-
26948: tuksessa. Maatalousministeriön asutusasiain- jelyskelpoisten soiden käyttämisen uusien
26949: osaston toimesta on sodan jäLkeen suoritettu tilojen perustamiseen.
26950: tutkimuksia näiden soiden viljelyskelpoisuu- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
26951: desta ja todettu huomattava osa niistä vilje- nioittaen eduskunnan lausuttavalmi toivo-
26952: ly'kselle kelvollisiksi, vieläpä osa erityisen muksen,
26953: hyviksikin viljelyssoiksi. Yksityisten omistuk-
26954: sessa olevien soiden kuivattaminen on kuiten- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26955: kin mahdotonta ilman valtion tukea ja sitä- toimenpiteisiin Suomussalmella Kian-
26956: paitsi koko suoalueen ilrnivattamisen pitäisi nan vesistön itäpuolisella alueella ole-
26957: niveltyä kokonaissuunnitelmaan. Tämän vien soiden kuivattamiseksi.
26958: vuoksi valtion toimesta olisi, käsityksemme
26959: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
26960:
26961: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. J. Mustonen.
26962: IX,ö9. - 'l'oi:v.al. N: o 2'14.
26963:
26964:
26965:
26966:
26967: Erkkilä ym.: Miiärärå/wjen myöntämisestä Pykäjo~m uusjaon
26968: yhteydessä suoritettavia kuivatus- ym. perusparannustöitä
26969: varten.
26970:
26971:
26972:
26973: E d u s k u n n a ll e.
26974:
26975: Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosasto kokonaiskustannukset vain 34 markkaa 4 pen-
26976: toteutti viime vuonna noin 1000 ha käsittä- niä ojametriä kohti laskettuna eli noin 7 000
26977: vän koeojituksen Pyhäjoen kunnassa. Koe- markkaa hehtaaria kohti. Koe osoitti vakuut-
26978: ojitus suoritettiin, jotta voitaisiin paikan tavasti, että metsäojitustyöt on järjestettävä
26979: päällä suoritetulla, riittävän laajassa mitta- suuressa mittakaavassa. Tämän on myöskin
26980: kaavassa tapahtuneella työllä osoittaa ne paikallinen väestö todennut, sillä se on ano-
26981: menetelmät, joita on käytettävä maamme pa- nut pitäjään uusjakoa maanjako-olojen jär-
26982: himman alityöllisyysalueen maiden tuoton ko- jestelyä ja myöskin samalla tapahtuvaa koko
26983: hottamiseksi tähtäävässä toiminnassa. Ennen pitäjän soiden kuivattamista varten.
26984: koeojitusta suoritettu esitutkimus osoitti, että Uusjaon valmistelutyöt ovat pitäjässä käyn-
26985: Pyhäjoen kunnan pinta-alasta on noin 80 % nissä. Pyhäjoen uusjako tulee olemaan esikoe
26986: suota. Metsien tuotto on tästä johtuen niin koko Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan vastaa-
26987: pieni, ettei se pysty turvaamaan tyydyttävän valle järjestelylle, jolla olisi ratkaiseva mer-
26988: elintason saavuttamista paikalliselle väestölle. kitys sen seudun väestön toimeentulolle ja
26989: Tutkimus osoitti myöskin, että alueen suot sitä kautta koko kansantaloudellemme.
26990: ovat erittäin ravinnerikkaita, joten ne voi- Alueelle käytetään nyt vuosittain työttömyys-
26991: daan ojituksen avulla muuttaa korkeatuot- varoja useampia miljardeja markkoja. Kun
26992: toisiksi metsämaiksi. 7 400 ha käsittävän tut- Pyhäjoen kokoisen pitäjän täydellisen ojitta-
26993: kimusalueen puuston kasvu oli 0.4 m3 /ha/v. misen sekä maatalouden että metsätalouden
26994: Ojitettuna kohoaisi kasvu keskimäärin 3- osalta vaatima varojen tarve olisi noin 300
26995: 4 m3 /ha/v. eli siis lähes kymmenkertaiseksi milj. markan suuruusluomkaa ja sillä voitai-
26996: nykyiseen verrattuna. Väestön metsätulot siin ratkaisevasti vaikuttaa työttömyyttä tor-
26997: sekä puuraaka-aineen hankinnan tarjoamat juvasti, olisi välttämättä huolehdittava siitä,
26998: työmahdollisuudet olisivat tällöin aivan toiset että tarvittavat varat ovat käytettävissä var-
26999: kuin nykyään. Ne olisivat silloin verratta- sinkin, kun mm. eduskunnan jo myöntämiä
27000: vissa mm. Keski-Suomen metsärikkaiden seu- maanparannus- ja metsänparannusvaroja on
27001: tujen vastaaviin lukuihin. Tulojen ja työ- nyt kyseessä olevaan tarpeeseen aivan riittä-
27002: tilaisuuksien lisääntyminen alkaisi välittö- västi käytettävissä, mikäli niitä ohjataan sii-
27003: mästi ojitushetkellä, sillä kovien maiden met- hen.
27004: siä voitaisiin hakata runsaammin tilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27005: tuottavan pinta-alan lisääntyessä. Tehok- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27006: kaasti kuivatut alueet pystyisivät tuottamaan vomuksen,
27007: myöskin nykyistä ikooldraampaa ja arvok-
27008: kaampaa satoa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27009: Koeojitus toteutettiin 1 000 hehtaarin laa- menpiteisiin tarvittavien määrärahojen
27010: juisena kahden kuukauden aikana loka- saamiseksi Pyhäjoen uusjaon yhtey-
27011: joulukuussa. Vaikkakin koe suoritettiin epä- dessä kuivatus- ym. perusparannustöi-
27012: edullisella aikana ja työttömyystyönä, olivat hin, silmällä pitäen töiden nopeaa pää-
27013: 642 IX,59. - PyhiLjoen kuivatus- ja perusparannustyöt.
27014:
27015:
27016: töksee'n saamista ja 'niide'n tuloste'n työllisyysaltt.ee'n vastaavie'n alueiden
27017: hyväksikäyttöä koko Pohja'nmaa'n aU- tuotanno'n kohottamispyrkimyksissä.
27018: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
27019:
27020: Eeli Erkkilä. Matti J.Una.ma.a.. Hannes Paaso.
27021: Eino Uusitalo. Kusti Ala.nko. Artturi .Tåms6n.
27022: Veikko Savela.. Eemil Partanen. Kerttu Sa.alasti.
27023: 643
27024:
27025: IX,60. - Toiv.al. N: o 275.
27026:
27027:
27028:
27029:
27030: Byhtä: Taivalkosken kunnassa olevan Jokijärven vedenpin-
27031: nan laskemisesta.
27032:
27033:
27034: Ed u sku nn alle.
27035:
27036: Taivalkosken kunnan Jokijärven kylän vil- tannuksin, ruoppaamalla Iijoessa olevia Joki-
27037: jelijät ovat jo useaan eri otteeseen käänty- järven alapuolella sijaitsevia koskia n. 200
27038: neet maataloushallituksen ja maanviljelys- m:n matkalla. Tämän varsin pienen ruop-
27039: insinööripiirin puoleen anoen, että. sanotussa paustyön tuloksena saataisiin mainittu, yli
27040: kylässä sijaitsevan Jokijärven vedenpintaa 1000 ha:n laajuinen hyötyalue kuivatetuksi
27041: ryhdyttäisiin alentamaan, koska nykyinen uusiksi raivausaineiksi ja vanhat viljelykset
27042: vedenkorkeus vaivaa vanhojakin viljelyksiä, vapautuisivat liiallisesta märkyydestä. Tämän
27043: eikä uuden pellon raivaamiseen ole minkään- vuoksi olisikin Jokijärven vedenpinnan las-
27044: laisia mahdollisuuksia. Tällä alueella on toi- kemiseen nyt ryhdyttävä !kiireellisesti. Saatu-
27045: ~itettu paikallisia tutkimuksia ja tällöin on jen tietojen mukaan ovat uittoviranomaiset
27046: todettu, että Jokijärven ja Turpeisenjärven vastustaneet Jokijärven vedenpinnan alenta-
27047: välinen alue n. 10 km:n matkalla on pahasti mista ja sanovat puolu.stuksekseen, että Iijoki
27048: veden vaivaamaa ja että myös sanotussa olisi muka ensisijaisesti uitto- ja voimatalous-
27049: Jokijärven kylässä olevat Tyräjärven aluee- joki, eikä senvuoksi olisi syytä lähteä Joki-
27050: seen rajoittuvat viljelykset kärsivät liika- järven vedenpintaa alentamaan. Tällainen
27051: mä:Myydestä. Jos sitävastoin Jokijärven ja perustelu on kovin yksipuolinen, sillä tosiasia
27052: TurPeisenjärven välisellä alueella laskettai- on, että kuluneenkin kesän aikana on uittoa
27053: siin pohjavesi Jokijärven veden pintaa alen- silmällä pitäen suoritetun patoamisen kautta
27054: tamalla n. 60 sm, niin mainittujen järvien aiheutettu Jokijärven, Tyrämäen ja Irninseu-
27055: väliselle alueelle, · Murhijoen kummallekin dun viljelijöille niin suurta haittaa ja vahin-
27056: puolelle, saataisiin yli 1000 ha:n laajuinen koa, että tällainen vahingonteko olisi vii-
27057: hyötyalue kuivatetuksi hyviä viljelyskelpoisia pymättä lopetettava.
27058: maita. Tällä hyötyalueella olevat maat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
27059: pinnaltaan turvemaita,. jotka ovat muodostu- taen eduskunnan hyväksyttäväkBi toivomuk-
27060: neet sara- ja ruskosammalvaltaisesta tur- sen,
27061: peesta ja on turvekerroksen vahvuus n. 40-
27062: 60 sm ja tämän turvekerroksen alla on savi. että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
27063: Näinollen olisivat tällä hyötyalueella olevat toimenpiteisiin Taivalkosken kunnassa
27064: Il)aat erittäin hyviä viljelystarkoituksiin. olevan Jokijärven vedenpinnan laske-
27065: Suoritetuissa tutkimuksissa ja. ikatselmuk- mista tarkoittavan kuivatushankkeen
27066: sissa on todettu, että Jokijärven vedenpintaa toteuttamiseksi.
27067: voitaisiin alentaa 60 sm varsin halvoin kus-
27068: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
27069:
27070: Niilo Ryhtä.
27071: 64:4
27072:
27073: IX,61. - Toiv.al. N': o 2'16.
27074:
27075:
27076:
27077:
27078: Lahtela.: Tenojoe-n rantojen sortumisen estämisestä Utsjoen
27079: kunnan alueella.
27080:
27081:
27082: E d u s k u n n a 11 e.
27083:
27084: Utsjoen kunnan alueella ovat mahdollisuu- ;kun kiviä on saatavissa läheisyydessä noin
27085: det maanviljelyksen harjoittamiseen hyvin 100-300 m:n ajomatkalta, olisi niitä ajet-
27086: rajoitetuilla. alueilla, ja niistäkin viljelmistä, tava sortu""Vien rantojen suojaksi, että vyöry-
27087: mitä siellä on, osa jatkuvasti tuhoutuu. Suo- minen ei jatkuisi ja että utsjokelaiset saisi~
27088: men ja Norjan rajana olevan Tenojoen ran- vat jatkuvasti viljellä vähäisiä viljelyksiään,
27089: noilla, kivisten tunturien, vaarojen ja joen eivätkä heidän talonsa sortuisi jokeen.
27090: välisellä jokitörmällä on kapeita, tasaisia, On selvää, etteivät sikäläiset vähävaraiset
27091: viljelykseenkin soveltuvia kivettömiä maita, pienten talojen omistajat voi luonnonvoimieli
27092: joissa talot ja kylät sijaitsevat pitkin joki- tuhon estämistä omin varoinsa suorittaa,
27093: vartta. Suomen puoleisella rannalla, Karikas- vaan siihen on käytettävä valtion varoja,
27094: niemen ja Utsjoen kirkonkylän välillä on niinkuin on tehty Norjan puolella, jos tuhon
27095: !kuitenkin eräitä sellaisia paikkoja, joissa jatkuminen halutaan estää.
27096: tulvavesi ja virta jatkuvasti syövyttävät joen Kun Utsjoen kunnassa, samoin kuin muis~
27097: törmää ja tuhoavat jokivarren vähäisiä vil- sakin Lapin läänin kunnissa, on työttömyyttä,
27098: jelyksiä. Tätä joen rantojen vyörymistä lisää olisi tämä työ erikoisen hyödyllistä ja sopi-
27099: sekin, että jokea ajetaan nopea:kulkuisilla vaa talvityötä ja se voitaisiin panna käyntiin
27100: moottoriveneillä, joiden synnyttämät aallot milloin vain sen tuntemuksen perusteella,
27101: huuhtovat rantoja. Jos rantojen vieriminen mikä paikallisilla asukkailla ja viranomai-
27102: saa jatkua, menevät eräät talotkin jokitör- silla on.
27103: män mukana jokeen, ellei näitä virran syö- Jos kuitenkin olisi ensin laadittava työ-
27104: vyttämiä paikkoja ryhdytä heti varustamaan suunnitelma, olisi se tehtävä niin pian kuin
27105: suojuksilla. Naapurimaamme Norja, joka on mahdollista ja myöskin suoritettava suojaa-
27106: joen toisella rannalla ja jolla on ollut aikoi- mistyö ennen kuin se on myöhäistä.
27107: naan samantapainen joentörmien sortumisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
27108: vaara, on sen estänyt ajamalla niihin kiviä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27109: ja siten saanut jokitörmänsä vyörymisen lop- muksen,
27110: pumaan. Suomen puolella jokea olisi myös
27111: tehtävä samoin, etteivät ne asukkaat, jotka että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
27112: siellä ovat, menettäisi vähäisiä viljelysmai- menpiteisiin Utsjoen kunnan alueella
27113: taan ja toimeentulomahdollisuuksiaan. Tenojoen rantojen jokeen sortumisen
27114: Kun mainittu joenrannan vyöryminen voi- estämiseksi.
27115: daan estää ajamalla sinne suojaksi kiviä ja
27116: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
27117:
27118: Olavi Lahtela.
27119: 646
27120:
27121: IX,62.- Toiv.al. N:o m.
27122:
27123:
27124:
27125:
27126: Vemaa.mo: Toimenpiteistä pakollisen metsänhoitomaksun pois-
27127: tamiseksi.
27128:
27129:
27130: Eduskunnalle.
27131:
27132: Metsä.nhoitoyhdi$tyksistä annetun lain mää- nykyinen järjestelmä johtaa tuhlailevaisuu-
27133: räämä pakollinen metsänhoitomaksu ja tämän teen.
27134: lain mukainen virkajohtoisuus ovat muodos- Edellä lausutun nojalla ehdotan eduskun-
27135: taneet suuren .tyytymättömyyden aiheen maa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27136: seudulle. Tämä onkin hyvin ymmärrettävissä.
27137: Kysymyshän on eräänlaisesta pa'kkojärjestel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27138: mästä, joka jo sinänsä on vierasta suomalai- · toimenpiteisiin metsänhoitoyhdistyk-
27139: selle. Tämän lisäksi metsänhoitomaksu on sistä annetun lain muuttamiseksi siten,
27140: epäoikeudenmukainen, koska se kohdistuu että pakollisesta metsänhoitomaksusta
27141: suurimmalta osalta parempiosaisten ja vah- luovutaan ja että vain todella teh-
27142: vempien hyväksi, vaikka pääosa kustannuk- dystä työstä voidaan kohtuullisessa
27143: sista peritään pienmetsälöjen omistajilta. Jär- määrässä veloittaa metsänomistajia sa-
27144: jestelmän pitäisi kaiken oikeudenmukaisuu- malla kiinnittäen erityistä huomiota
27145: den nimessä olla sellainen, että maksu peri- tuhla~'levaisuuden lopettamiseen ja
27146: tään vain todella tehdystä työstä. Sitäpaitsi taloudelliseen toimintaan.
27147: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
27148:
27149: Veikko Vennamo.
27150: 646
27151:
27152: IX,63. - Toiv.a.l. N: o 2'18.
27153:
27154:
27155:
27156:
27157: Bippölä. ym.: Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain epä..
27158: kohtien korjaamisestG; ·
27159:
27160:
27161: E d,usikuMl alle.
27162:
27163: Voimassa olevan metsänhoitoyhdistyslain minimimaksuprosentti, neljännesmaksun so-
27164: on todettu kohottavan metsänomistajain met- veltaminen käytännössä, metsänhoitoyhdistys-
27165: sätaloudellista ammattitietoa ja -taitoa, sekä ten vararahasto jne.
27166: yleensä vilkastuttaneen metsänhoitoh.arras- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27167: tusta, joka yksityismetsä- ja kansantaloutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
27168: ajatellen on ensiarvoisen tärkeä asia. muksen,
27169: Toisaalta on kuitenkin todettu, nyt kun
27170: lain hyviiksymisestä on kulunut lähes kahdek- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27171: san vuotta ja lakia on sovellettu käytännössä, menpiteisiin · metsänhoitoyhdistyksistä
27172: sen muutamien yksityiskohtien olevan vähem- 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun
27173: män· tarkoituksenmukaisia, mm. liian korkea lain epäkohtien korjaamiseksi.
27174: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
27175:
27176: Leo Häppölä. Mauno Jussila. Veikko Savela.
27177: Eino Uusitalo. Toivo Antila. Väinö E. Nieminen.
27178: Matti Liinamaa. Atte Pakkanen. ' Olli Aulanko.
27179: Hilja Väänänen. Wiljam Sa.rjala. Arvo Pentti.
27180: Eemil Luukka. Matti . Kekkonen.. Esu Niemelä.
27181: 647
27182:
27183: IX,64.- Toiv.al. N:o 279.
27184:
27185:
27186:
27187: Säveli ym.: Tutkimuksen toimittamisesta yksityismetsien
27188: kunnostusohjelman toteuttamiseksi.
27189:
27190: Ed usk:u n nalle.
27191:
27192: Maamme yksityismetsien tila ja niiden voidaan todeta, että monet muut tekijät,
27193: käsittely on jo vuosisadan ajan kiinnittänyt kuten puutteelliset puutavaran kuljetussuh-
27194: yhteiskunnan huomiota ja aiheuttanut monia, teet, kotimaisen teollisuuden liian pieni kapa-
27195: aikojen kuluessa yhtä kehittyneempiä toimen- siteetti ja ulkomaisten markkinoiden puut-
27196: piteitä yksityismetsien hävittämisen estämi- teellinen selvittely vaikeuttavat metsien kun-
27197: seksi ja niiden tilan ja tuoton parantami- toon panoa.
27198: seksi. :Kehitys onkin kulkenut jatkuvasti, jos- Akateemikko Yrjö Ilvessalon laskelmien
27199: kin hitaanlaisesti parempaan suuntaan. Aikai- mukaan olisi yksityismetsissämme, jotta ne
27200: sempina aikoina olivat tähän hitaaseen kehi- tulisivat hyvään kuntoon, lähivuosina suori-
27201: tykseen syynä ennen kaikkea metsänomista- tettava normaaleja harvennushakkauksia n.
27202: jien välinpitämättömyys metsistään, täysin 3.9 milj. ha: n alalla, normaaleja uudistus•
27203: riittämätön neuvojamäärä sekä puutavaran hakkauksia n. 3 milj. ha:n alall~ ja välttä-
27204: vaillinainen tai olematon menekki. 1930- mättömiä kunnostushakkauksia n. 2.9 milj.
27205: luvulla alkoi kuitenkin nopeampi kehitys ha:n alalla, eli lähitulevaisuudessa käsitel-
27206: puutavaran kysynnän parantuessa ja metsän- tävä metsiä yhteensä lähes 10 milj. ha:n
27207: omistajien yhä suuremmin joukoin kiinnos- alalla.
27208: tuessa myös metsätaloudestaan, mistä oli seu- Koska tällaisen ohjelman toteuttaminen
27209: rauksena. mm. metsänhoitoyhdistyksien perus- lähivuosien aikana loisi mahdollisuudet met-
27210: taminen lähes kaikkiin kuntiin tukemaan sien nopealle kuntoon saattamiselle, takaisi
27211: metsänomistajia metsätalousasioissa. Erityi- runsaasti uusia työtilaisuuksia kaikkialla
27212: sen voimakasta yksityismetsätalouden eteen- maassa ja helpottaisi siten luonnollisella ja
27213: päin menoa on tapahtunut sotien jälkeisinä uusia, jatkuvia työtilaisuuksia .luovalla
27214: aikoina ja varsinkin tällä vuosikymmenellä tavalla työttömyystilannetta koko maassa
27215: lähinnä metsänhoitoyhdistystoiminnan no- erityisesti niinä vuodenaikoina, jolloin työt-
27216: peasti voimistuttua ja laajennuttua. Niinpä tömyyttä eniten esiintyy, ja koska metsän-
27217: viimeksi suoritettu valtakunnan metsien hoitoyhdistysten ammattimiehistön avulla
27218: inventointi osoittaakin, että mm. yksityismet- tämän toteuttaminen nyt olisi mahdollista,
27219: sien puuvarasto on lisääntyriyt, niiden kasvu ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
27220: parantunut ja niiden metsänhoidollinen tila syttäväksi toivomuksen,
27221: tuntuvasti kohentunut.
27222: Yksityismetsissämme on kuitenkin vielä että hallitus kiireellisesti tutkitut-
27223: paljon puutteellisuuksia, vajaatuottoisuutta, taisi, millä tavoin yksityismetsien kun-
27224: hoitamattomuutta ja peruskunnostuksen tar- nostusohjelman toteuttaminen parhai-
27225: vetta. Metsänomistajien kiinnostus on tosin ten olisi mahdollista niin, että se sa-
27226: jo varsin yleistä ja myös ammattiapua on malla lisäisi runsaasti tyött"laisuuksia
27227: metsänhoitoyhdistysten ansiosta käytännölli- kaikkialla maassa erityisesti työllisyy-
27228: sesti katsoen riittävästi saatavissa. Sen sijaan den kannalta vaikeina vuodenaikoina.
27229: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
27230: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti.
27231: Eino Raunio. Vilho Turunen. Urho Kulovaara.
27232: Väinö Tikkaoja. A. Simonen. Vappu Heinonen.
27233: A. H'å.rkönen. Mikko Hult. Arvi Turkka.
27234: 648
27235:
27236: IX,65. - Toiv.a.l. N: o 280.
27237:
27238:
27239:
27240:
27241: Kekkonen ym.: Toimenpiteistä työllisyysmäärärahojen myön-
27242: tämiseksi vajaatuottoisten metsien puhdistustöihin ja rai-
27243: vaushakkauksiin.
27244:
27245:
27246: E d u s k u n n a ll e.
27247:
27248: Työttömyyttä on ollut aina runsaasti maa- tetyiksi hyödyllisesti, kansantaloudellisesti
27249: seudulla ja tulee edelleenkin olemaan ennen tuloa tuottavaan tarkoitukseen. Esimerk-
27250: kaikkea niitten pienviljelijöiden keskuudessa, kinä mainittakoon, että kun kesällä 1956
27251: joiden tilat ovat niin pieniä, etteivät ne anna Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan
27252: riittävää toimeentuloa. Varsinkin perheellis- ja Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen toi-
27253: ten pienviljelijäin työllisyyskysymystä rat- mesta järjestettiin metsäretkeily eri puolille
27254: kaistaessa olisi kiinnitettävä huomiota sii- Pudasjärven pitäjää, niin todettiin, että
27255: hen, miten heille voitaisiin järjestää työtä, siellä, niinkuin yleensä Pohjois- ja Itäsuo-
27256: ettei heidän tarvitsisi siirtyä perheensä kes- messa, on paljon sellaisia metsämaita, jotka
27257: kuudesta kauaksi toisille paikkakunnille on hakattu sellaiseen kuntoon, ettei ilman
27258: järjestetyille siirtotyömaille. Viime vuosina raivaus- ja puhdistusha:kkausta metsänkasvu
27259: on työllisyysvaroilla kyllä järjestetty yksi- edisty sellaiseksi, mitä se voisi maanlaadun
27260: tyistenkin metsänomistajien metsissä ns. puolesta olla. Samalla todettiin, että tällai-
27261: risusavotoita, mikä toimenpide on ollut erit- sissakin metsissä on ainespuun määrä niin
27262: täin hyvä, sillä ne ovat antaneet suurelle pieni, ettei metsänomistajilla ole minkään-
27263: työn tarvitsijamäärälle työtä samalla kun on laista mahdollisuutta suorittaa metsien puh-
27264: saatu suuria alueita metsämaista raivatuiksi distus- ja raivaustöitä.
27265: •hyvään ja tuottavaan kasvuun. Edellä olevan perusteella ja viitaten ed.
27266: Risusavotoitten lisäksi olisi työllisyysva- Rytingin ym. toivomusaloitteeseen n: o 280
27267: roilla ryhdyttävä uudistamaan metsänkasvua vuoden 1957 valtiopäiviltä ehdotamme kun-
27268: niillä metsämailla, jotka on hakkaamalla nioittaen eduskunnan hyväksyttävä;ksi toivo-
27269: saatettu vajaatuottoisiksi, joissa siis olisi suo- muksen,
27270: ritettava ns. raivaus- ja puhdistushakkuu,
27271: metsä puhdistettava siemenpuuasentoon tai että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27272: paljaaksi kylvöä tai istuttamista varten. Täl- toimenpiteisiin työllisyysmäärärahojen
27273: laiset vajaatuottoisten metsien uudistamistyöt myöntämiseksi vajaatuottoisten met-
27274: olisivat sellaisia työllisyyskohteita, jotka an- sien puhdistustöiden ja raivaushak-
27275: taisivat pienviljelijäväestölle työtä omalla kausten järjestämistä varten.
27276: paikkakunnalla. Samalla varat tulisivat ikäy-
27277: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
27278:
27279: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
27280: Olavi Lahtela. Hannes Paaso.
27281: 649
27282:
27283: IXt86.- Toiv.al. N:o 281.
27284:
27285:
27286:
27287:
27288: lhasitalo ym.: Tutkimuksen toimittamisesta metsänparannm-
27289: varojen myöntämiseksi suoraan metsänomistajille.
27290:
27291:
27292: Eduskunnalle.
27293:
27294: Metsiemme merkitys maamme talouselä- lisäksi löydettävä muita menetelmiä, joiden
27295: mälle ja sen jatkuvalle kehittämiselle on avulla voitaisiin halvoin kustannuksin met-
27296: ensiarvoisen tärkeä. Onhan vientimme muo- sänparannustyötä tehostaa. Eräs toteuttamis-
27297: dostunut pääasiassa puusta ja sen jalosteista. kelpoinen mahdollisuus olisi metsänparannus-
27298: Tämän johdosta metsiemme tilaan on kiinni- varojen myöntäminen lähinnä kuivatuksiin,
27299: tettävä yhä kasvavaa huomiota. Kun metsän- palkkioina suoraan metsä;nomistajille uudis-
27300: kasvatus on hyvin pitkäjännitteistä, metsän ja kivenraivauspalkkioiden tapaan. Tämä
27301: ikiertoaika pitkä, voivat laiminlyönnit metsän- voisi käytännössä tapahtua siten, että met-
27302: hoidon kohdalla aikaansaada ikäviä seurauk- sänparannustyöstä tehtäisiin suunnitelma,
27303: sia. esim. metsänhoidonneuvojan laatimana, ja
27304: Metsiemme tämänhetkinen tila ei ole tyy- palkkio maksettaisiin työn päätyttyä esim.
27305: dyttävä. Tuottamattornia ja vajaatuottoisia 40-70% kustannuksista. Tämän toiminnan
27306: alueita esiintyy luvattoman paljon. On lukui- tulisi kohdistua lähinnä pienempien alueitten
27307: sasti pitäjiä, joissa tuottamattomien ja vajaa- kuivatukseen, jossa suunnitelma voidaan laa-
27308: tuottoisten metsien pinta-ala on runsaasti yli tia joko yhtä tilaa tai edullisissa tapauksissa
27309: puolet koko metsäalasta. Huomattavin osa useampiakin tiloja koskeviksi. Sensijaan hy-
27310: vajaatuottoisista metsistä on liiallisen veden vin monilukuisten tilojen yhteisen suunnitel-
27311: vaivaamia. Kun tilanne on tällainen, kär- man mukaan suoritettavat kuivatukset ja
27312: simme metsien heikon tilan vuoksi suuria metsänparannustyöt hoidettaisiin vallitsevan
27313: menetyksiä. Metsäalan ammattihenkilöiden käytännön mukaan Keskusmetsäseura Tapion
27314: laskelmien mukaan voisimme parantuneiden toimesta. Yllämainitunlainen menetelmä on
27315: hoitotöiden tuloksena jopa kaksinkertaistaa ollut käytännössä jo vuosia eräissä maalais-
27316: metsien tuoton. kunnissa, joissa työllisyyttä on pyritty yllä-
27317: Menneinä vuosina valtion tulo- ja meno- pitämään siten, että kunta on maksanut
27318: arvioon on varattu määräraha metsänparan- määräprosentin metsänomistajille, jotka suo-
27319: nustoimintaa varten. Sen puitteissa on voitu rittavat metsänparannustyötä työllisyyden
27320: tehdä suuriarvoista työtä metsiemme hyväksi. ylläpitämistavkoituksessa. Menetelmä on to-
27321: Käytettävä määräraha on kuitenkin ollut dettu käytännössä hyväksi.
27322: tarpeeseen nähden liian pieni. Keskusmetsä- Kun hallitus on antanut eduskunnalle esi-
27323: seura Tapiossa ja metsänparannuspiireissä tyksen työttömyysavustuksen maksamisesta
27324: on odottamassa lukuisa määrä anomuksia työttömiksi joutuville, tuntuu kovin ihmeel-
27325: suunnitelman laatimiseksi ja avustuksen saa- liseltä, onko tällaisessa maassa, jossa perus-
27326: miseksi metsänparannustyötä varten. Eräissä parannusluontoisia töitä on runsaasti teke-
27327: metsänparannuspiireissä on jopa kymmenen mättä, edullista siirtyä pelkän avustuksen
27328: vuoden reservi anomuksia vireillä, erikoisen linjalle. Eivätkö avustuksilla uhratut varat
27329: vaikea on tilanne mm. Seinäjoen metsän- esim. palkkioihin myönnettynä ole paljon
27330: parannuspiirissä. suuremmasta merkityksestä, silloinhan kor-
27331: Kun tarvetta metsänparannustoiminnan, vaus saadaan tehdystä työstä, millä kansan-
27332: nimenomaan maankuivatusten tehostamiseen taloudenkin kannalta on merkitystä. Sitävas-
27333: esiintyy runsaasti, olisi varsinaisen metsän- toin pelkkä avustus joutenolosta ei hyödytä
27334: parannuslain piiriin kuuluvan toiminnan yhteiskuntaa. Tätäkin taustaa vasten katsot-
27335: 82 E 68'7/~
27336: 660 IX,66. - 1'4etsinpa.rann118Va1'at.
27337:
27338:
27339: tuna ja työllisyyden ylläpitämiseksi olisi että hallitus kiireellisesti tutkisi
27340: edullista siirtyä toteuttamaan käytäntöön mahdoUisuuksia sellaisen esityksen
27341: yllämainittua menettelyä. antamiseksi, jonka mukaan valtion
27342: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- varoja voidaan myöntää metsänparan-
27343: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- nustoimintaan palkkioina suoraan met-
27344: vomuksen, sänomistaj~"lle uudis- ja kivenraivaus-
27345: palkkioiden tapaan.
27346: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
27347:
27348: Eino Uusitalo. Matti Liinamaa. Eeli Erkkilä.
27349: Aarre Ma.rttila.. Veikko Savela.
27350: 651
27351: IX,67. - Toiv.al. N: o 282.
27352:
27353:
27354:
27355:
27356: J. E. Partanen ym.: Utulis- ja kivenraivauspalkkioiden korot-
27357: tamisesta.
27358:
27359:
27360: E d u s k u n n a 11 e.
27361:
27362: Uudis- ja kivenraivauspalkkioiden käytän- vauksista jaettavista palkkioista 20 päivänä
27363: nöllinen merkitys on erityisesti alityöllisyys- heinäkuuta 1953 annetussa asetuksessa (331/
27364: alueilla nykyään vallitsevan heikon työlli- 53).
27365: syystilanteen aikana entisestään suurentunut. Huomioonottaen edellä esitetyn tilanteen
27366: Kun pienviljelijäväestöllä ei ole mahdolli- ja ne vaikeat taloudelliset olosuhteet, ·joissa
27367: suuksia saada aina ansiotyötä kodin ulko- raivaustoimintaa suorittava pienviljelij~
27368: puolelta, kohdistuu työskentely vastaavasti väestö joutuu työskentelemään, on olemassa
27369: voimakkaammin uudispellon, laitumen ja ki- perusteltu aihe· uudis- ja kivenraivauspalk-
27370: venraivaustoimintaan. kioiden korottamiselle kustannus- sekä ansio:.
27371: Uudis- ja kivenraivauspalkkioista annetun tason nousua vastaavasti laskettuna siitä
27372: lain mukaiset pellon ja laitumen uudisrai- ajankohdasta, jolloin ko. palkkioiden viimei-
27373: vauksista sekä pellon kivenraivauksista val- nen markkamäärähien tarkistus on suoritettu.
27374: tion varoista jaettavat palkkiot ovat elinkus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27375: tannusindeksin noustessa jääneet huomatta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27376: vasti jälkeen yleisestä kustannus- sekä ansio-
27377: tasosta. Palkkioiden suuruushan on nykyisel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin.
27378: lään samalla markkamääräisellä tasolla, jolle toimenpiteisiin pellon ja laitumen.
27379: ne on määrätty uudisraivauksista jaettavista uudisraivauksista sekä pellon kivenrai-
27380: palkkioista 27 päivänä kesäkuuta 1950 anne- vauksista jaettavien palkkioiden korot-
27381: tussa asetuksessa (338/50) sekä · kivenrai- tamiseksi.
27382: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
27383:
27384: Eemil Partanen. Leo B'åppölä.
27385: Eino Uusitalo. Matti Kekkonen.
27386: Markus Niskala. Onni Ma.nnila.
27387: Eeli Erkkilä.
27388: 662
27389:
27390: IX,68. - Toiv.al. N:o 288.
27391:
27392:
27393:
27394:
27395: Tenhiälä ym..: Tutkimuksen suorittamisesta katovakuutuksen
27396: käytäntöön ottamisen mahdollisuuksista.
27397:
27398:
27399: E d u s k u n n a 11 e.
27400:
27401: Valtiontalouden moniin pulmakysymyksiin vakuuttaminen vapaaehtoista, muissa sano-
27402: kytkeytyvänä suurena ongelmana tulee lähi- tuissa maissa sensijaan pakollista. Naapuri-
27403: aikoina käsityksemme mukaan olemaan sub- maassamme Ruotsissa selvittelee parhaillaan
27404: ventiojärjestelmän asteittain tapahtuva pur- satovahinkovakuutukseen ja sen mahdolliseen
27405: kaminen. Millä tavoin tämä purkaminen voi- käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä erityi-
27406: daan toteuttaa aiheuttamatta rahanarvo- nen valtion komitea, jonka mietintö .saadun
27407: poliittisia vaaroja, on vielä tässä vaiheessa tiedon mukaan valmistunee ensi syksyyn
27408: ratkaisematta. Oleellisen osan tästä kysymyk- mennessä.
27409: sestä muodostaa muun ohella maatalouden Olisi erittäin ajankohtaista selvittää seik-
27410: satovahinkojen korvaaminen. Asia olisi kyet- kaperäisesti, voitaisiinko maamme maatalous-
27411: tävä hoitamaan sellaisella tavalla, että se tulon turvaamiseksi ottaa käytäntöön pu-
27412: valtiontaloutta rasittamatta ja rahanarvoa heenaoleva satovahinkovakuutus.
27413: vaarantamatta tekee kuitenkin oikeutta maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27414: talouden vaatimukselle. Nykyisen subventio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27415: järjestelmän tilalle on siten löydettävä jokin muksen,
27416: muu käyttökelpoinen menetelmä. Tällaisen
27417: mahdollisuuden tarjoaisi peltoviljelystuotan- että hallitus kiireellisesti suoritut-
27418: non vakuuttaminen ilmastosuhteiden aiheut- taisi perusteellisen tutkimuksen siitä~
27419: tamien katojen ja muiden satovahinkojen voitaisiinko ja missä määrin maas-
27420: varalta. samme ottaa käytäntöön erityinen
27421: Tämä olisi meidän oloissamme uutta, mutta vakuutusmuoto peltovt"ljelystuotantoa
27422: eräissä muissa maissa on menetelmä käytän- vaarantavien katojen ja muiden sato-
27423: nössä jo toteutettu, nimittäin Amerikan Yh- ·vahinkojen varalta, sekä antaisi tästä
27424: dysvalloissa, Japanissa ja eräissä Itä-Euroo- esityksen Eduskunnalle.
27425: pan maissa. Ensiksi mainitussa maassa on
27426: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
27427:
27428: Juho Tenhiälä. Veikko Hyytiäinen.
27429: Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki.
27430: 663
27431: IX,69. - Toiv.al. N: o 284.
27432:
27433:
27434:
27435:
27436: Miettunen ym.: Hinnanpalautusten maksamisesta maatalous-
27437: koneissa käytetystä bensiinistä.
27438:
27439:
27440:
27441: E d u s k u n n a II e~
27442:
27443:
27444: Sodanjälkeisen tuontisäännöstelyn ansiosta maan epäoikeutettuun asemaan kuin ennen
27445: joutuivat maanviljelijät yleensä ostamaan vuotta 1951.
27446: niitä traktoreita ja muita maatalouskoneita, Vuoden 1957 syyskuussa tapahtuneen polt-
27447: joita kulloinkin oli saatavissa voimatta suo- toaineiden hinnannousun jälkeen bensiinin
27448: rittaa koneen valintaa sen mukaan, mitä hinta on n. 53 mk ja petroolin n. 31 mk
27449: polttoainetta niissä käytettiin. Kun lähinnä litralta, joten hintaero on tällä hetkellä n.
27450: bensiinin korkeammasta tuontitullista johtuen 22 mk. Kun aikaisemmin hintaero oli n.
27451: bensiinin vähittäismyyntihinta on ollut huo- 20 mk/1, on epäkohta tullut entistä räikeäm-
27452: mattavasti korkeampi kuin moottoripetroolin, mäksi. Koska kuitenkin bensiinikäyttöisillä
27453: ja kaasuöljyyn nähden on hintaero ollut vie- koneilla on määrättyjä pieniä etuja petrooli-
27454: läkin suurempi, joutuivat bensiinikäyttöisten käyttöisiin verrattuna, on hinnanpalautusta
27455: maatalouskoneiden omistajat epäedullisem- aikaisemmin suoritettu ill. 3 mk/1 vähemmän
27456: paan asemaan kuin ne, jotka voivat maata- kuin ko. polttoaineiden keskimääräinen vähit-
27457: louskoneissaan käyttää muita polttoaineita. täismyyntihintojen välinen ero on ollut. Jos
27458: Tämä epäkohta korjattiin vuodesta 1951 palautusta suoritettaisiin vuodelta 1958
27459: lähtien sillä, että bensiinikäyttöisissä maata- saman periaatteen mukaan, pitäisi sen olla
27460: loustraktoreissa, leikkuupuimureissa, sala- 19 mk käytetystä bensiinilitrasta, eli maata-
27461: ojankaivukoneissa ja raivausvaunuissa var- loushallituksen keväällä suorittaman arvion
27462: sinaisissa maatalouden töissä käytetystä ben- mukaan hallinto- ym. kulut mukaanluettuna
27463: siinistä suoritettiin koneiden omistajille ano- yhteensä n. 230 milj. mk.
27464: muksesta ja tarvittavien selvitysten perus-
27465: teella osittaista hinnanpalautusta. Rahat Mainittakoon vielä, että bensiinikäyttöisistä
27466: tähän tarkoitukseen saatiin tulo- ja meno- traktoreista on pääosa pienviljelmillä ja kone-
27467: arvioon maatalouden tuotantokustannusten yhtymillä. Esim. maataloushallitukselle toimi-
27468: tasoittamiseen ja tuotannon edistämiseen tettujen vuoden 1956 hinnanpalautusanomus-
27469: myönnetystä siirtomäärärahasta eduskunnan ten mukaan oli neljässätoista eri puolilla
27470: lisättyä tämän momentin perusteluihin asiaa maata sijaitsevassa kunnassa käytössä ole-
27471: koskevan kohdan. Hallituksen esityksestä poi- vista bensiinikäyttöisistä traktoreista 53 %
27472: keten eduskunta kuitenkin vuoden 1958 tulo- alle 15 peltohehtaarin tiloilla, 70% alle 20
27473: ja menoarvion käsittelyn yhteydessä poisti peltohehtaarin, 82 % alle 25 peltohehtaarin
27474: tämän kohdan ns. maatalousmiljardin jako- ja vain 10 % yli 30 peltohehtaarin tiloilla.
27475: perusteista, joten bensiinikäyttöisten maata- Kun bensiinin vero on lähinnä maantievero,
27476: louskoneiden omistajat saatettiin jälleen sa- on jo periaatteessa väärin, että sillä rasite-
27477: 654 IX,69. - MaatalousbensiiniD hinD&Dpal&utus.
27478:
27479:
27480: taan maatalouskoneita, jotka käyttävät suh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus•
27481: teellisen vähän maanteitä; mutta vielä suu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27482: rempi epäkohta on se, että tämä verottami-
27483: nen kohdistetaan suurimmalta osalta pien- että haUitm ryhtyisi kiireellisii-n
27484: tiloihin, jotka omistavat pääosan bensiini- toimenpiteisiin kinnanptJlautmten mak-
27485: käyttöisestä maatalouskonekannasta. samiseksi maatalouskoneissa käytetystä
27486: bensiinistä.
27487: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
27488:
27489: Martti Miettunen. Eino Uusitalo. Matti Kekkonen.
27490: Eina.rl Jaakkola. Leo Häppölä. Vieno Simonen.
27491: Hilja. Våänänen. Kusti Eskola. Eeli Erkkilä.
27492: Johannes Virolainen. V. E. Svinhufvud. Kauno Kleemola..
27493: Mauno Jussila. Veikko Savela. Esa Timonen.
27494: Ale Holopainen. Toivo Antila. Eem.il Partanen.
27495: Matti Miikki. Wilja.m. Sarjala. Kalle Kämäräinen.
27496: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen. Onni Mannila..
27497: Eino Palovesi. Niilo Ryhtä. Sylvi Halinen.
27498: Yrjö Sinkkonen. Tahvo Rönkkö. Esu Niemelä.
27499: :Markus Niskala. Aarre lVIa.rttila. Arvo Pentti.
27500: Eemil Luukka.
27501: 665
27502:
27503: IX,70. - Toiv.aJ. N:o 285.
27504:
27505:
27506:
27507:
27508: Vennamo: Työllisyysvarojen myöntämisestä tilakohtaiseen
27509: perusparannukse~
27510:
27511:
27512:
27513: E d u s k u n n a 11 e.
27514:
27515: Kuluvana vuonna käytetään työllisyyden menpiteinä tulisivat lähinnä kysymykseen
27516: turvaamiseksi osoitettuja varoja valtion koko maatalous- ja maatalouskelpoisen maan vä-
27517: budjettiin verrattuna valtavat määrät. Ei häisempikin kuivatus sekä yleensä ojituksen
27518: näin ollen ole yhdentekevää, miten ja mihin ja viemäreiden kunnostaminen ja uusiminen,
27519: tarkoituksiin mainittuja varoja tullaan käyt- maanparannusaineiden käyttö sekä viljelemi-
27520: tämään. Kun otetaan huomioon, että sotavuo- sen edistämistä tarkoittavien teiden ja muu-
27521: sina ja niitä' seuranneilla jälleenrakennus- ten tarpeellisten teiden tekeminen.
27522: vuosina meillä on ollut viljelysten ja yleensä Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
27523: maatilatalouden perusparannusten suoritta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27524: miseen vähäiset mahdollisuudet, olisi nyt pai-
27525: kallaan ja kansantaloudellisestikin mitä edul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27526: lisinta käyttää työllisyysvaroja maatilatalou- työllisyysvarojen myöntämiseksi tt"la-
27527: den perusparannuksiin. Perusparannustoi- kohtaiseen perusparannukseen.
27528: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
27529:
27530: Veikko Vennamo;
27531: lX,71.- Bemst.mot. N:o 286.
27532:
27533:
27534:
27535:
27536: Korsbäck m. fl..: Angående avgivande av förslag till lag om
27537: grunderna för prissättningen av lantbrukets produkter.
27538:
27539:
27540: Till Riksdagen.
27541:
27542: Trots att lantbruksbefolkningen efter · in- högre än medelpriset för hela landet. Om
27543: 1lustrialismens genombrott successivt minskat denna prisdifferentiering genomföres och
27544: i antal, är lantbruket med binäringar allt- landet indelas i olika priszoner, kan man
27545: jämt den enda eller huvudsakliga inko:rnst- förutsätta en förskjutning av jordbrukspro-
27546: källan för mer än tredjedelen av landets be- duktionen sälunda, att brödsädsodlingen er-
27547: folkning. För hela landets ekonomiska och håller större utrymme i landets södra del än
27548: sociala framätskridande är det av största för närvarande.
27549: vikt, att denna betydande del av befolknin- En på detta sätt genomförd regionalindel-
27550: gen beredes möjlighet att göra en fullödig ning av landet skulle bättre än det nuva-
27551: insats i landets ekonomiska liv. Likasä rande prissättningssystemet skapa förutsätt-
27552: .är det angeläget, att den befolkning, som i ningar för en inkomstutjämning mellan lant-
27553: fortsättningen bör vara sysselsatt inom lant- brukare i olika landsdelar och bidraga till
27554: bruket, fär möjlighet att uppnä en levnads- att de i olika delar av landet rådande pro-
27555: :standard, som är likvärdig med andra be- duktionsförutsättningarna blir bättre utnytt-
27556: folkningsgruppers levnadsstandard. jade än hittills. Denna prisdifferentiering
27557: Med utgångspunkt från principen att lant- skulle även åstadkomma jämvikt mellan
27558: bruket skall erhålla full täckning för efter- mjölk- och spannmålsproduktionen.
27559: hand inträdda kostnadsstegringar har lant- Med hänvisning till vad som ovan anförts
27560: brukarna i landets mellersta och norra delar, föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta
27561: där produktionskostnaderna är högre än i hemställa,
27562: södra Finland, länge yrkat på priskompensa-
27563: tion härför. Då produktionsförutsättningarna att regeringen skyndsamt måtte tt'll
27564: i norra och mellersta Finland samt i skär- Riksdagen avge ett sådant lagförslag
27565: gården är sämre än i övriga delar av landet om grunderna för prissättningen av
27566: {)Ch lantbruket till följd av naturförhållan- lantbrukets produkter, som gör ilet
27567: dena nästan uteslutande bygger på produk- möjligt att differentiera producentpri-
27568: tion av mjölk, borde mjölkens pris med stats- serna med hänsyn till och på basen av
27569: medel differentieras på sädant sätt, att detta produktionskostnaderna i olika delm·
27570: pris i dessa områden skulle bli kännbart av landet.
27571: Helsingfors den 6 augusti 1958.
27572:
27573: Verner Korsbäck. Artur Larson.
27574: J. A. Jungarå. Grels Teir.
27575: Alwar Sundell.
27576: 657
27577:
27578: IX,71.- Toiv.al. N:o 286.
27579: Suomennos.
27580:
27581:
27582:
27583:
27584: Korsbäck ym.: Esityksen antamisesta laiksi maataloustuottei-
27585: den hinnoittelun perusteista.
27586:
27587:
27588: E d u s k u n n a ll e.
27589:
27590: Vaikka maatalousväestö on teollistumisen suuremmaksi kuin keskihinta koko maassa.
27591: läpimurron jälkeen lukumäärältään asteit- Jos tämä hintojen erilaistaminen toteutetaan
27592: tain vähentynyt, on maatalous sivuelinkei- ja maa jaetaan eri hintayYöhykkeisiin, voi-
27593: noineen yhä edelleen ainoa tai pääasiallinen daan edellyttää siirtymistä sellaiseen maa-
27594: tulolähde enemmälle kuin kolmannekselle taloustuotantoon, jossa leipäviljan viljelemi-
27595: maan väestöstä. Koko maan taloudellisen ja nen saa maan eteläosissa suuremman sijan
27596: sosiaalisen edistymisen kannalta on mitä tär- kuin nykyisin.
27597: keintä, että tälle huomattavalle väestönosalle Tällä tavoin toteutettu maan aluejako
27598: valmistetaan mahdollisuus antaa täysi panos loisi paremmin kuin nykyinen hinnoittelu-
27599: maan taloudelliseen elämään. Samoin on järjestelmä edellytykset tulontasoitukselle
27600: tärkeätä, että sillä väestöllä, jonka täytyy maan eri osien maanviljelijöiden kesken ja
27601: jatkuvasti työskennellä maataloudessa, on myötävaikuttaisi siihen, että maan eri osissa
27602: mahdollisuus saavuttaa elintaso, joka vastaa vallitsevat tuotantoedellytykset tulisivat tä-
27603: muiden väestöryhmien elintasoa. hänastista paremmin käytetyiksi. Tämä hin-
27604: Lähtien siitä periaatteesta, että maatalou- tojen erilaistaminen saisi myös aikaan tasa-
27605: den on saatava täysi kate jälkikäteen ta- painoa maidon- ja viljantuotantoon.
27606: pahtuneista kustannusten nousuista, ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
27607: maanviljelijät maan keski- ja pohjoisosissa, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
27608: joissa tuotantokustannukset ovat suuremmat, mus,
27609: kauan vaatineet tästä hintakompensaatiota.
27610: Kun tuotannon edellytykset Pohjois- ja Kes- että hallitus antaisi kiireellisesti
27611: ki-Suomessa sekä saaristossa ovat huonom- Eduskunnalle sellaisen esityksen laiksi
27612: mat kuin maan muissa osissa ja maatalous maataloustuotteiden hinnoitteluperus-
27613: luonnonsuhteiden takia rakentuu miltei pel- teista, joka tekee mahdolliseksi tuot-
27614: kästään maidon tuotantoon, pitäisi maidon tajahintojen erilaistamisen huomioon
27615: hinta erilaistaa valtion varoilla siten, että ottaen tuotantokustannukset maan eri
27616: tämä hinta näillä alueilla tulisi tuntuvasti osissa.
27617: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
27618:
27619: Verner Korsbäck. Arthur Larson.
27620: J. A. Jungarå. Grels Teir.
27621: Alwar Sundell.
27622:
27623:
27624:
27625:
27626: 83 E 687158
27627: 658
27628:
27629: IX,72. - Toiv.al. N:o 287.
27630:
27631:
27632:
27633:
27634: Vennamo: Toimenpiteistä työllisyysvarojen käyttämiseksi asu-
27635: tus- ja muuhun. maaseudun lainoitukseen.
27636:
27637:
27638: E d u s k u n n a 11 e.
27639:
27640: Maaseudulla on monessa maakunnassa mel- takaisin. Erityit>esti työllisyysvarojen myön-
27641: keinpä rajattomasti tekemätöntä työtä, mutta täminen asutuslainoitustietä on osoittautunut
27642: kuitenkin on työttömyyttä pääoman ja varo- hyödylliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
27643: jen puutteen vuoksi. Kuitenkin omatoimiset Kaiken edellä olevan perusteella ehdotan
27644: perusparannustyöt olisivat kansantalouden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27645: ja yksityistalouden kannalta kaikkein tarkoi- vomuksen,
27646: tuksenmukaisimpia.
27647: Vaikkakin työttömyysvaroja on käytetty että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27648: valtavia määriä, niin näistä varoista on tullut menpiteisiin työllisyysvarojen käyttär
27649: vain häviävän vähän maaseudun tilakohtai- miseksi asutus- ja rnuuhun maaseudun
27650: siin ja perhekohtaisiin tarkoituksiin. Monasti lainoitukseen työn ja toimeentulon
27651: pääoman puute voitaisiin poistaa lainoituk- turvaamiseksi tätä tietä ma.aseutuväes-
27652: sen avulla, jolloinka nämä työllisyysvarat töUe.
27653: vielä aikanaan tulisivat korkoineen valtiolle
27654: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
27655:
27656: Veikko Vennamo.
27657: 659
27658:
27659: IX,'73. - Toiv.a.l. N:o 288.
27660:
27661:
27662:
27663:
27664: Hiltunen ym.: Toimenpiteistä maatilatalouden suunnitelmal-
27665: liseksi rationalisoimiseksi.
27666:
27667:
27668: Ed usku nn alle.
27669:
27670: Maatalous- ja kO'ko maaseutupolitiikan vir- Toisaalta noudatettu maatalouspolitiikka
27671: heellisyys on aiheuttanut yhä paisuvaa raken- ei ole saanut aikaan välttämätöntä työnjakoa
27672: teellista ja kausityöttömyyttä, jonka tunnus- suurten ja keskikokoisten ja toisaalta pien-
27673: merkkeinä on laajojen alueiden väestön jou- viljaimien välillä. Lähinnä juuri tästä on
27674: tuminen valtion ja kuntien järjestämien ollut seurauksena kansantaloudellisesti täysin
27675: yleisten töitten varaan. Lisääntyvälie väes- tappiollinen kotieläintuotteiden vienti, joka
27676: tölle ei ole tarjolla läheskään riittävästi työ- rasittaa suunnattomasti koko kansantaloutta
27677: tilaisuuksia. Huolimatta kymmeniin miljar- ja uhkaa entisestään vain laajentua. Maata-
27678: deihin nousevista valtion vuosittaisista avus- louden sisäisillä toimenpiteillä olisi kuitenkin
27679: tus- ja tukimäärärahoista myös pienviljelijä- mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kotieläin-
27680: väestön toimeentulomahdollisuudet ovat hei- talous turvattaisiin pienviljelmien ensisijai-
27681: kentyneet. Perusvirheet maatalouspolitiikassa seksi talousmuodoksi ja vastaavasti suurtilat
27682: näkyvät mm. siinä, että on jouduttu laaja- ja keskikokoiset tilat siirtyisivät viljan vil-
27683: mittaiseen maitotaloustuotteiden vientiin, jelyyn. Siihen niillä on hyvät edellyty.ksetkin
27684: vaikka näistä tuotteista saadaan maailman- nimenomaan jo hankitun konekannan
27685: markkinoilla vajaa kolmannes siitä hinnasta, vuoksi. Toimenpiteet terveemmän tuotanto-
27686: mitä kotimaisille tuottajille maksetaan. suunnan aikaansaamiseksi ovat tähän asti
27687: Viljelysmaa on meillä pirstoutunut niin olleet täysin tehottomat. Monet valtiovallan
27688: pieniksi yksiköiksi, ettei niiden pääosa voi toimenpiteet ovat vaikuttaneet suorastaan
27689: tarjota viljelijöille täyttä elatusta. Tällaisia vastakkaiseen suuntaan ilmeisestikin siitä
27690: pienuutensa vuoksi elinkelvottomia tiloja on johtuen, ettei korkeimmissa virallisissa maa-
27691: niin runsaasti, ettei niille kaikille ole mis- talouden johtoelimissä ole kyetty harkitse-
27692: tään otettavissa lisämaata. Tilojen liiallinen maan asioita yleisen edun kannalta. Päin-
27693: pienuus estää myös taloudellisen koneellis- vastoin on näyttänyt siltä, että näissä eli-
27694: tamisen ja sitä tietä saatavan tuottavuuden missä on lähinnä seurattu suurempia viljel-
27695: nousun. Samanaikaisesti syntyy varsinkin miä edufltavan maataloudellisen etujärjestön
27696: perinnönjakojen yhteydessä yhä uusia, olo- esittämiä vaatimuksia.
27697: suhteisiin nähden elinkelvottomia tilayksi- K6ko kansantalouden kannalta on siten
27698: köitä, kun tätä ehkäisevää lainsäädäntöä ei maatalouden rwkenteellinen kehittäminen ter-
27699: ole aikaansaatu. veelle pohjalle suoranainen välttämättömyys.
27700: Edelläolevasta ja siihen liittyen sivuansioit- Samanaikaisesti on luonnollisesti huolehdit-
27701: ten puutteesta johtuen pientilojen väestö ja tava siitä, että maataloudessa elävä suhteel-
27702: heidän lapsensa elävät jatkuvassa vajaatyölli- Iinen liikaväestö voi siirtyä muiden tuotta-
27703: syyden tilassa. Se merkitsee, että maatalou- vien elinkeinojen piiriin. Tämän vuoksi kun-
27704: den varassa on pakotettu elämään sen kan- nioittaen esitämme edu3kunnan hyväksyttä-
27705: nattavuuteen verrattuna suhteettoman run- väksi toivomuksen,
27706: saslukuinen osa maamme väestöä. Niinpä
27707: esim. vuonna 1950 oli maa- ja metsätalous- että hallitus kiireellisesti asettaisi
27708: väestön osuus Ruotsissa n. 20, mutta Suo- erikoisen elimen, jonka tehtävänä on
27709: messa n. 40 % koko väestöstä. Kuitenkin viimeistään huhtikuun 30 päivään
27710: Ruotsin viljelysala on suhteellisesti suurempi 1959 mennessä jättää ehdotuksensa
27711: kuin Suomen. kaikista niistä toimenpiteistä, jotka
27712: 660 IX,73. - Maatilatalouden rationalisoiminen.
27713:
27714:
27715: ovat tarpeen koko maatilatalouden tason jatkuvalle luontaiselle kohotta-
27716: suunnitelmalliseksi rationalisoimiseksi miselle ja että samalla tehokkaasti
27717: ennen kaikkea tilakokoa ja tuotanto- edistetään pysyvien ansiotyömahdolli-
27718: suuntausta ajatellen niin, että luodaan suuksien saantia.
27719: kestävä perusta maaseutuväestön elin-
27720: Hebingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
27721:
27722: Onni Hiltunen. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto.
27723: Kaarlo Pitsinki. Ensio Partanen. Arvo Tuominen.
27724: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. Georg Eriksson.
27725: Vei~o Helle. Lyyli Aalto. Väinö Tanner.
27726: Sulo Hostila. Anni Flinck. Kalle Matilainen.
27727: Juho Karvonen. Sylvi Siltanen. G. Henriksson.
27728: Arvo Ahonen. Ve~o Ko~ola. Onni Peltonen.
27729: Väinö T~oja. Valto Käkelä. 0. Lindblom.
27730: Kustaa Alanko. Lars Lindeman. Eetu Karjalainen.
27731: 661
27732:
27733: IX,74. - Toiv.al. N:o 289.
27734:
27735:
27736:
27737:
27738: Kaasalainen ym.~ Tilojen elinkelpoisuuden parantamisesta.
27739:
27740:
27741: E d u s k u n n a 11 e.
27742:
27743: Vaalien edellä tapahtuneessa maatalous- lain toimeenpano-organisaatio sai eduskunta-
27744: poliittisessa keskustelussa kiinnitettiin ylei- käsittelyssä kokonaan uuden muodon, ei voi
27745: sesti huomiota siihen, että pienten tilojen välttyä siltä ajatukselta, että asutustoiminta
27746: elinkelpoisuutta pitäisi vastaisten asutustoi- on vain kiitollinen puheen aihe, mutta käy-
27747: menpiteiden yhteydessä pyrkiä kaikin käy- tännössä ovat asiat kokonaan toisin.
27748: tettävissä olevin keinoin parantamaan. Mutta Vaalien jälkeen luulisi löytyviin paremmat
27749: valitettavasti uusi maankäyttölainsäädäntö edellytykset aikaisemmin tehtyjen virheiden
27750: eräiltä osin asettaa esteitä tämän erittäin korjaamis~lle.
27751: kannatettavan päämäärän toteuttamiselle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27752: Näistä lakiin sisältyvistä puutteista tul- nioittaen eduskunnan hyväksyttävälksi toivo-
27753: koon tässäkin yhteydessä mainituksi, että muksen,
27754: esimerkiksi yhteismetsäosuuden antaminen
27755: lisäalueena tehtiin käytännössä mahdotto- että hallitus tutkisi, mitä epäkoh-
27756: maksi. Ja lisäksi, että määräylkset asutus- tia sisältyy maankäyttölainsäädäntöön,
27757: yhteismetsien perustamisen suhteen tulivat jotka jarruttavat tilojen elinkelpoisuu-
27758: lakiin sikäli ahtaiksi, että tätä tietä tapah- den parantamista ja uusien elinkel-
27759: tuva tilojen elinkelpoisuuden turvaaminen poisten tilojen muodostamista, ja ryh-
27760: jää varsin kyseenalaiseksi. Kun kaiken lisäksi tyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
27761: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
27762:
27763: Nestori Kaasalainen. Yrjö Sinkko~en.
27764: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila.
27765: Esa Timonen. Arvo Pentti.
27766: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
27767: 662
27768: IX,75.- Toiv.al. N:o 290.
27769:
27770:
27771:
27772:
27773: Vennamo: MMtalouspolitiikkamme suuntauksen muuttami-
27774: sesta.
27775:
27776:
27777: E d u s k u n n a 11 e.
27778:
27779: Karjatalous laajassa mielessä metsätalou- taloutemme vähitellen kertakaikildseen umpi-
27780: den ohella on maaseudun tärkein työn ja kujaan. Näin ei saa tapahtua. Samalla kuin
27781: toimeentulon lähde. Ei siis ole samanteke- elintärkeästä karjataloudestamme on siis ter-
27782: vää, minkälainen kehitys maamme karja- veen järjen mukaan huolehdittava, on lisäksi
27783: taloudessa pääsee jatkumaan. Nykyinen .muistettava köyhempää rasvan Jrnlutta.jaa ja
27784: tilannehan tietää jatkuvaa toimeentulon vai- tehtävä hänelle oikeutta.
27785: keutumista ja .työttömyyden lisääntymistä. Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
27786: Maatalouspolitiikassamme on siis saatava tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
27787: ratkaiseva parannus aikaan. Joskin viljan· väksi toivomuksen,
27788: viljelyä on lisättävä, niin ei se kuitenkaan
27789: saa tapahtua karjataloutta sortamalla tai että hallitus kiireellisesti huolehtisi
27790: jättämällä karjatalous enemmän tai vähem- siitä, että karjatalouttamme vieroksuva
27791: män oman onnensa nojaan, sillä tällöin jou- maatalouspolitiikka lopetetaan. sekä so-
27792: duttaisiin nin ojasta allikkoon, niinkuin jo pivift, toimenpiteift, estetään kasvisras-
27793: havaittavissa oleva !kokemus osoittaa. vojen ja kaswrasvaraaka-aineiden ja
27794: Todellisuudessa on maassamme rasvapula suurten tilojen väkirehujen kohtuutM
27795: ja karjataloustuotantoa pitäisi päinvastoin ja karjatalouttamme vahi-ltgoittava
27796: lisätä, mutta ulkolaisilla kasvisrasvoilla ja käyttö kuitenkaan millään tavoin ra-
27797: kasvisrasvaraaka-aineilla sekä suurten tilojen sittamatta köyhempää kuluttajaa ja
27798: käyttämällä ulkomaisella väkirehulla ajetaan pienviljelijäväkeä.
27799: kuitenkin nyk.yise!llä suuntauksena karja-
27800: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
27801:
27802: Veikko Vennamo.
27803: 668
27804:
27805: IX, 76. - Toiv.al. N: o 291.
27806:
27807:
27808:
27809:
27810: Miettunen ym.: Esityksen antamisesta maatalouden perus-
27811: luotOBta.
27812:
27813:
27814: E d u s k u n n a 11 e.
27815:
27816: Valtioneuvosto asetti 12 pa1vanä marras- perusteellisesti vielä tutkittu, ja kun toisaalta
27817: kuuta 1954 komitean selvittämään maatalou- asian käsitWly ei enää siedä viivyttelyä, olisi
27818: den perusluottoa koskevia kysymyksiä ja kysymys maatalouden perusluoton järjestä-
27819: tekemään esityksen sen saantiin liittyvistä misestä saatava kiireellisesti eduskuntakäsit-
27820: käytännöllisistä toimenpiteistä. Komitea jätti telyvaiheeseen.
27821: mietintönsä, johon sisältyy ehdotus laiksi Edellä lausutun perusteella ehdotamme
27822: maatalouden perusluotosta, valtioneuvostolle kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
27823: kesäkuussa 1956. Sen jälkeen on asia perus- toivomuksen,
27824: teellisesti käsitelty maatalousministeriön neu-
27825: vottelukunnassa. Kun aikaa komitean mietin- että hallitus antaisi Eduskunnalle
27826: nön jättämisestä valtioneuvostolle on jo ku- kiireellisesti ehdotuksen laiksi maa-
27827: lunut yli kaksi vuotta ja asiaa on s~n jälkeen talouden perusluotosta.
27828: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
27829:
27830: Martti Miettunen. Matti Kekkonen. Ta.hvo Rönkkö.
27831: Viljami Kalliokoski Johannes Virolainen. Aarre Marttila.
27832: Antti Kukkonen. Atte Pakkanen. Toivo .Antila.
27833: Olavi Lahtela.. Mauno Jussila. Eemil Luukka.
27834: Hilja Våänänen. Ale Holopainen. Eeli Erkkilä.
27835: Vieno Simonen. Eino Palovesi. Kauno Kleemola.
27836: Eino Uusitalo. Matti Miikk:i. Esa Timonen.
27837: V. E. Svinhufvud. Leo Häppölä. Eemil Partanen.
27838: A.rtturi .Tåmsen. Markus Niskala. Onni Mannila.
27839: Yrjö Sinkkonen. Kusti Eskola.. Kalle Kämiräinen.
27840: Sylvi Balinen. Nestori Kaasalainen. ·Esu Niemelä.
27841: Veikko· Savela.. Niilo Ryhtä. Arvo Pentti.
27842: 664
27843:
27844: IX,77. - Toiv.al. N:o 292.
27845:
27846:
27847:
27848:
27849: Koivisto ym.: Perusluoton järjestämisestä elinkelvottomien
27850: tt'lojen eUnkelpoisiksi saattamiseksi.
27851:
27852:
27853: Eduskunnalle.
27854:
27855: Vuoden 1936 asutuslain ja maanhankinta- ikustannuksineen useihin miljooniin markkoi-
27856: lakien mukaan on maahamme perustettu yli hin, on sijoituksista saatu hyöty !katsottava
27857: 20 000 viljelystilaa siinä tarkoituksessa, että vielä varsin vähäiseksi. Tila voi tarjota per-
27858: ne voisivat antaa viljelijäperheilleen kokovuo- heelle vain asunnon sekä 2-3 kuukauden
27859: tisen toimeentulon. Lisäksi on Pohjois-Suo- toimeeritulon vuodessa. Toisaalta hätäapu-
27860: messa huomattava määrä itsenäistyneitä kruu- töissä tulevat yhteiskunnan ikustannukset kes-
27861: nuntorppia ja muita kruununtiloja, jotka kimäärin yli 100 000 markkaa miestä kohden
27862: tilakooltaan niin ikään on tarkoitettu elin- kuukaudessa. Usein tällä tavalla tehdyt työt
27863: ikelpoisiksi. Vielä on eräissä rajaseutupitä- eivät tarjoa jatkuvia uusia työtilaisuuksia.
27864: jissä vasta äskettäin päättyneen isojaon yh- SenvuO'ksi olisikin työkohteet suunnattava
27865: teydessä muodostettu tiloja, joita ei ole saatu tuottaviin ja jatkuvaa työtä antaviin tarkoi-
27866: viljelysaialtaan riittäviksi. Suurin osa näistä tuksiin. Sellaista olisi juuri ko. tilojen elin-
27867: tiloista, joiden viljelyskelpoisen maan määrä kelpoiseksi saattaminen.
27868: on vähintään 20--30 hehtaaria, omaa peltoa Valtiollekin olisi paljon huokeampaa luo-
27869: vain 3-5 hehtaaria ja karjaa voidaan pitää vuttaa tähän tarkoitukseen tarvittava työ-
27870: ainoastaan 2-3 lehmää. palkka, joka yleensä on vain noin % tyttö-
27871: Kun usein nämä tiialliset ovat suuriperhei- myysmenoista. Tätä ei kuitenkaan tarvitsisi
27872: siä, on työkykyisten perheenjäsenten oltava antaa avustuksina, vaan lainana esim. 15 vuo-
27873: melkein läpi vuoden ansiotöissä. Uudisrai- den maksuajalla ja 3 %:n korolla viiden
27874: vauspalkkioiden avulla on raivaustyötä jon- ensimmäisen vuoden ol'lessa kuoletusvapaat.
27875: kin verran suoritettu, mutta kun palkkiot Jos tällaista perualuottoa valtionvaroista
27876: maksetaan jälkikäteen eivätkä ole riittäviä voitaisiin antaa es:lm. · 200 000 markkaa kesä-
27877: edes raivaus- ja ojituskustannuksiin, puhu- kaudeksi, voitaisiin sillä saada kylvokuntoon
27878: matta;kaan siemen- ja lannoitusmenoihin, on 3-4 uutta peltohehtaaria, josta osa jo hei-
27879: tilojen elinkelpoisiksi muodostuminen edis- nälle ikylvettynä. Seuraavana vuonna tilalta
27880: tynyt hitaasti. voitaisiin saada jo lisärehua 3-4 lehmälle
27881: Kun näillä seuduilla varsinaisia ansiotilai- ja ti'la alkaisi olla lähes elinkelpoinen. Ottaen
27882: suuksia ei ole riittävästi, on po. tilallisille ja samalla huomioon uudisraivauspalkkion, ti-
27883: heidän työkykyisille lapsilleen työviranomais- loilla voitaisiin samalla suorittaa tarpeellisia
27884: ten toimesta ollut pakko järjestää ns. hätä- karjarakennuksen laajentamisia, hankkia
27885: aputöitä. Useissa Pohjois-Suomen pitäjissä uutta karjaa ja muulla tavalla parantaa toi-
27886: onkin työttömistä suurin osa juuri näiltä ti- meentuloa. Näin menetellen jo parin vuoden
27887: loilta, jotka kuitenkin on perustettu siinä tar- ku'luttua tiloilta ei tarvitseisi sijoittaa väkeä
27888: koituksessa, että ne antaisivat koko perheelle varatyömaille, josta johtuen työttömyysmenot
27889: täyden kokovuotisen toimeentulon. Näin- huomattavasti vähenisivät. Toisaalta tilat
27890: hän ei saisi olla. Asiaan on senvuoksi kiinni- antaisivat jatkuvaa työtä ja toimeentuloa
27891: tettävä erittäin vakavaa huomiota. Kun val- perheenjäsenille vähentäen :kuntien huolto-
27892: tion kustannukset esim. jokaista maanhan- menoja sekä lisäten veronmaksykykyä ja hy-
27893: kintalain mukaan perustettua ns. kylmää vinvointia.
27894: tilaa kohti nousevat tienteko- ja kuivatus- Perusluotolla, jonlka määrä olisi vain muu-
27895: IX,77. - Koivisto ym, 665
27896:
27897: tama prosentti koko tilan perustamiskustan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27898: nuksista, saataisiin tilat elinkelpoisiksi ja vomuksen,
27899: säästettäisiin yhteiskunnan työttömyysmenoja
27900: joka vuosi, jopa moninkertaisesti se määrä, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27901: mitä tilojen elinkelpoisilksi saattamiseen pe- järjestämään perusluottoa elinkelvotto-
27902: rusluottoa myönnettäisiin. mien tilojen elinkelpoisiksi saattami-
27903: Edellä olevan perusteella esitämme kun- seksi.
27904: Helsingissä 12 päivänä e'lokuuta 1958.
27905:
27906: Erkki Koivisto. N. Kosola. Väinö E. Nieminen.
27907: Martti Salminen. Juha Rihtniemi. A. F. Airo.
27908: Olavi Lahtela. Toivo Friman.
27909:
27910:
27911:
27912:
27913: 84 E 68'7/58
27914: VALTIOPÄIVÄT
27915: 1958
27916:
27917: LIITTEET
27918: X
27919:
27920: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
27921: TOIVOMUSALOITTEET
27922:
27923:
27924:
27925:
27926: HELSINKI 1958
27927: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27928: Työaikaa, työntekijäin vuosilomaa, tapaturma-, työttömyys- ja
27929: sairausvakuutusta, kansaneläkelakia, työllisyyden turvaamista
27930: ja invalidihuoltoa ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
27931: 671
27932:
27933: X,l.- Lak.al. N:o 83.
27934:
27935:
27936:
27937:
27938: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
27939:
27940:
27941: E d u s k u n n a ll e.
27942:
27943: Neljä vuosikymmentä on kulunut siitä, muissa maissa. Työväestön kansainväliset
27944: kun maassamme toteutettiin yleinen työajan ammatilliset keskusjärjestöt, kuten Maailman
27945: lyhentäminen siirtymällä 8 tunnin työpäi- Ammattiyhdistysten Keskusliitto ja useat eri
27946: vään. Sen jälkeen teknillinen kehitys ja tuo- ammattialojen järjestöt, ovat hyväksyneet
27947: tannon yhä täydellisempi koneellistaminen tavoitteeksi myös tässä suhteessa jäljessä ole-
27948: sekä siitä johtuva työn tuottavuuden nousu vien maiden kohdalta toteuttaa 40-tuntinen
27949: ovat tehneet mahdolliseksi sen, että jatku- työviikko ja raskailla ja työntekijäin tervey-
27950: vasti voidaan valmistaa tavaroita yhä enem- delle vaarallisilla työaloilla tätäkin lyhyempi
27951: män entistä lyhyemmässä ajassa. työaika. Useat maamme ammattiliitot ja nii-
27952: Rationalisointi ja työn vauhdin kiihdyttä- den osastot samoin kuin Suomen Ammatti-
27953: minen ovat useilla työaloilla aiheuttaneet yhdistysten Keskusliitto ovat esittäneet vaa-
27954: työntekijäin henkisen ja fyysisen rasituksen timuksen yleisestä työajan lyhentämisestä
27955: kasvamisen niin suureksi, että lainsäädän- siten, että lakimääräisesti säädetään enin-
27956: nöllisillä toimenpiteillä on ryhdyttävä tur- tään 40-tuntinen työviikko. Viikkotyöaika
27957: vaamaan työläisille tähänastista pitempien jakautuisi viiteen 8 tunnin työpäivään, jol-
27958: lepo- ja virkistystaukojen käyttäminen. loin jäisi kahden vuorokauden yhtämittainen
27959: Viime vuosina työttömyys on kasvanut viikkolepo. Kuitenkin sellaisilla työaloilla,
27960: suuresti. Jatkuvasti on parhaassa työky- joilla on välttämätöntä työskennellä viikon
27961: kyisessä iässä olevia henkilöitä työttöminä, kuutena päivänä, voidaan työajan lyhentä-
27962: minkä ohella vanhempien työkykyisten ikä- minen toteuttaa lyhentämällä päivittäistä
27963: luokkien kohdalla työttömyys on vielä työaikaa.
27964: pahempi. Virallisissa työttömyystilastoissa Työaikalain selvän määräyksen mukaan
27965: esiintyy lisäksi näkymätöntä työttömyyttä ylityön teettäminen saa tapahtua vain työn-
27966: ns. osatyöttömien ja nuorten henkilöiden tekijäin suostumuksella ja on siis täysin
27967: kohdalla, jotka koulunkäyntinsä lopetettuaan vapaaehtoista ns. hätätyötä lukuunottamatta.
27968: 9outuvat usein vuosikausia etsimään työtä ja Lain tarkoituksen vastaisesti on kuitenkin
27969: työpaikkaa. Samaten viralliset työttömyys- eräissä tapauksissa työpaikan työsääntöihin
27970: tilastot eivät osoita maaseudulla palkkatyötä sisällytetty sellaisia kohtia, joilla työntekijä
27971: osan ajasta tekevien pienviljelijöiden kes- veivoitetaan suorittamaan ylityötä. Sen
27972: kuudessa esiintyvää työttömyyttä. Työllisyys- vuoksi olisi työaikalakia täydennettävä siten,
27973: tilanne vaikeutuu lähivuosina vielä entises- että sellaiset työsäännöt ja muut sopimukset,
27974: tään sen vuoksi, että sodan jälkeisinä vuo- jotka ilman työntekijän suostumusta velvoit-
27975: sina syntyneet suuret ikäluokat tulevat työ- tavat ylityöhön, katsotaan mitättömiksi.
27976: kykyiseen ikään. On siis olemassa huomatta- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
27977: van suuri käyttämätön työvoimareservi, jo- kunnioittaen,
27978: ten siltäkin kannalta mahdollisuudet yleiseen
27979: työajan lyhentämiseen ovat olemassa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27980: Voimassa olevaa lakisääteistä työaikaa ly- van lakiehdotuksen:
27981: hempi työaika on käytännössä jo useissa
27982: 672 X,l. - Työaikalaki.
27983:
27984:
27985:
27986:
27987: Laki
27988: työaikalain muuttamisesta.
27989: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työ-
27990: aikalain (604/46) 5, 6, 7, 11 ja 15 § näin kuuluviksi:
27991: 5 §. sitoumuksen ylityön tekemisestä lain salli-
27992: Työntekijän säännöllinen työaika on enin- missa rajoissa, tai jonka mukaan työntekijän
27993: tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia on esitettävä pätevä este voidakseen kieltäy-
27994: viikossa. tyä ylityön tekemisestä, on mitätön.
27995: 6 §. 15 §.
27996: Sen estämättä, mitä 5 § : ssä on säädetty Työntekijälle on annettava sunnuntain
27997: Vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta, ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna
27998: saatakoon säännöllinen työaika seuraavissa viikon aikana vähintään 40 tuntia kestävä
27999: liikkeissä, laitoksissa ja yrityksissä järjestää yhdenjaksoinen viikkolepo.
28000: niin, että se kolmen viikon pituisena ajan- Tämän lain 7 §: ssä tarkoitetussa keskey-
28001: jaksona on enintään 120 tuntia, nimittäin: tymättömässä työssä saadaan kuitenkin viik-
28002: kolepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon
28003: aikana tulee keskimäärin 40 tuntia viikkoa
28004: 7 §. kohden ja vähintään 30 tuntia kullakin ker-
28005: Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi ralla.
28006: on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um-
28007: peensa viikon kaikkina päivinä, saa työn-
28008: tekijää työneuvoston suostumuksin ja sen Tämä laki tulee voimaan siten, että v.
28009: määräämin ehdoin pitää työssä kauemmin 19. . alusta laskien säännöllinen viikoittai-
28010: kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia nen työaika on enintään 45 tuntia väheten
28011: viikossa, kuitenkin niin, ettei säännöllinen kunkin seuraavan vuoden alusta lukien yh-
28012: työaika kolmen viikon pituisena ajanjaksona dellä tunnilla viikossa, kunnes viikoittainen
28013: saa olla pitempi kuin 120 tuntia. työaika v. 19. . alusta lukien on 40 tuntia.
28014: Työajan lyhentämisen yhteydessä työnteki-
28015: i1 §. jän palkkaa korotetaan siten, ettei työnteki-
28016: jän ansio tämän lain nojalla suoritettavan
28017: Sellainen sopimus, jonka mukaan voidaan työajan lyhentämisen seurauksena entises-
28018: katsoa työntekijän antaneen kertakaikkisen tään vähene.
28019:
28020: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
28021:
28022: Leo Suonpää. Pertti Rapio. Y. Enne.
28023: Rainer Virtanen. Veikko Rytkönen. Aimo Aaltonen.
28024: Matti Koivunen. Antto Prunnila. Paavo Aitio.
28025: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen. Eino Tainio.
28026: Niilo Nieminen. Toivo Asvik. Eino Roine.
28027: Toivo Friman. Nestori Nurminen. Yrjö Murto.
28028: Toivo Salin. Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
28029: H. Tauriainen. Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso.
28030: Usko Seppi. Matti Meriläinen. Inkeri Virtanen.
28031: Väinö R. Virtanen. Hugo Manninen. Tauno Kelovesi.
28032: Kauko Tamminen. Toivo Kujala. Kuuno Honkonen.
28033: 6'78
28034:
28035: X,2. - Lak.al. lf :o 84.
28036:
28037:
28038:
28039:
28040: Aitio ym.: Ehdotus maa.talouden työaika.laiksi.
28041:
28042:
28043: E d u s k u n n a 11 e.
28044:
28045: Kysymys maatalouden työajan lailla sään- keskinäisellå sopimuksella päässeet yhteiseen
28046: nöstelemisestä on ollut vireillä jo vuodesta sopimukseen työajan järjestelystä, ei pitäil:.i
28047: 1917. Useat komiteat ovat vuosien kuluessa olla olemassa esteitä ja vielä vähemmän pe-
28048: tutkineet ja esittäneet myönteistä ratkaisua. rusteltuja syitä, joiden vuoksi lailla ei voi-
28049: Eduskunnan käsiteltäväksi on jätetty vuoden taisi turvata sitä käytäntöä, joka työnantaja-
28050: 1946 jälkeen neljä tätä tarkoittavaa hallituk- ja työntekijäjärjestöjen keskeisellä sopimuk-
28051: sen esitystä ja lisäksi useita edustajien aloit- sella on saavutettu.
28052: teita. Viimeksi vuoden 1955 valtiopäivillä on Edellä esitetyn perusteella esitämme,
28053: maatalouden työaikalaki ollut eri valiokun-
28054: nissa käsittelyn alaisena jääden asian käsit- että Eduskoota hyväksyisi seuraa-
28055: tely kuitenkin kesken. Kun lisäksi maatalou- van lakiehdotuksen:
28056: den työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat
28057:
28058:
28059: Maatalouden työaikalaki.
28060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28061: 1 luku. 4) maatalousyritystä varten suoritettu
28062: maan- ja metsänparannus, raivaus sekä muu
28063: Lain soveltami8ala. niihin verrattava työ silloinkin, kun sitä
28064: harjoitetaan itsenäisenä yrityksenä.
28065: 1 §.
28066: Tämän lain alaisia ovat jäljempänä maini- 2 §.
28067: tut yritykset ja työt, milloin niissä käyte- Tämä laki ei koske:
28068: tään yhtä tai useampaa työntekijää: 1) yritystä tai työtä, jossa työntekijöitä
28069: 1) Maatalous ja sen välittömässä yhtey- käytetään ainoastaan kiireellisinä työaikoina
28070: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelinkei- tai muutoin tilapäisesti työhön yhteensä
28071: not, mikäli viimeksimaihituissa säännöllisesti enintään kuusikymmentä työpäivää vuo-
28072: käytetään työhön saman työnantajan varsi- dessa;
28073: naista maataloutta varten palkkaamia . työn- 2) poronhoitoa; eikä
28074: tekijöitä eikä niiden elinkeinojen harjoitta- 3) hiiltoa, turpeen nostoa1 turvepehkun ja
28075: mista ole pidettävä itsenäisenä yrityksenä; polttoturpeen valmistusta, ojitusta, uudisrai-
28076: 2) välittömästi maatalouden tai sen sivu· vausta ja metsätöitä eikä sokerijuurikkaan
28077: elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken- harvennusta, perkansta ja nostoa, milloin
28078: nusten sekä muukin maataloustyöntekijäin näitä töitä tehdään urakkapalkalla.
28079: ja heihin verrattavasaa asemassa olevien hen·
28080: kilöiden asuntojen rakentaminen, kunnossa· 3 §.
28081: pito ja korjaaminen maaseudulla silloin, kun Työntekijänä tätä lakia SQVellettaessa ei
28082: näissä töissä käytetään maatalouden varsi· pidetä:
28083: naisessa palveluksessa olevia työntekijöitä; 1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työnan-
28084: 3) itsenäisesti tai erillään maataloudessa. tajan taloudessa ja on hänelle tai hänen
28085: harjoitettu puutarhan ja eläinten hoito; aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa
28086: 85 E 6817 /5>8
28087: 674 X,2. - Maatalouden työaika.
28088:
28089:
28090: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- Joulun, uudenvuoden, paas1a1sen, hellun-
28091: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun tain, juhannuksen, vapun ja itsenäisyyspäi-
28092: tässä mainitun puoliso; vän aattona päättyy työaika kello 12.
28093: 2) sellaista työnjohdossa tai työn valvo- Pääasiassa eläinten hoitoon käytetyn työn-
28094: jana olevaa henkilöä, joka ei osallistu tai tekijän säännöllinen työaika on enintään
28095: joka vain tilapäisesti osallistuu johdetta- kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia
28096: viensa tai valvottaviensa työntekijäin työ- viikon aikana.
28097: hön; eikä Eläinten hoidolla tarkoitetaan myös hevos-
28098: 3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi- ten hoitoa.
28099: sesti osallistuu 1 pykälässä tarkoitettuun työ- Puinnin ja sadonkorjuun aikana voidaan
28100: hön. työnantajan ja työntekijän välillä sopia
28101: Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun- muutetusta työn alkamis- ja päättymisajasta,
28102: nan ja muun julkisen yhteisön, paitsi seura- mutta kuitenkin siten, ettei työpäivän pituu-
28103: kunnan, viran tai toimen haitijoihin on so- deksi tule enempää kuin 8 tuntia ja että
28104: vellettava, mitä tässä laissa on työntekijästä työaika lauantaisin päättyy viimeistään
28105: säädetty. kello 15.
28106: Alle 16-vuotias ei saa tehdä 6 tuntia pi-
28107: 4 §. tempää työpäivää. Alle 14-vuotiaan käyttö
28108: Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- tämän lain alaisissa töissä on kielletty.
28109: tarkastajan taikka työnantajan ja työnteki-
28110: jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu- 6 §.
28111: voston ratkaistava, onko työtä tai työnteki- Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa
28112: jää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan sanotut
28113: sovellettava. päivät mukaan luettuina. Määrättyyn kun-
28114: Ammattientarkastajan on, milloin asian- kauteen kuuluvaksi luetaan viikko, jonka en-
28115: omainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa simmäinen päivä on siinä kuussa.
28116: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista-
28117: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä ilmei- 7 §.
28118: sen selvänä. Työajan katsotaan alkavan talouskeskuk-
28119: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian sessa ja päättyvän työpaikalla. Matkan ol-
28120: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta lessa yli 1 km tapahtuu työstä paluu kuiten-
28121: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän kin tämän ylittävältä osalta työnantajan
28122: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, ajalla. Sikäli kun matka talouskeskuksesta
28123: milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosai- työpaikalle on 3 km pitempi, voidaan meno
28124: nen sitä vaatii; ja päättäköön tuomioistuin työpaikalle ja sieltä paluu järjestää tapahtu-
28125: asian vasta serr jälkeen, kun työneuvoston vaksi säännöllisen työajan ulkopuolella. Täl-
28126: ratkaisu on sille toimitettu. löin suoritetaan työntekijälle matkaan työ-
28127: paikalle ja sieltä palaamiseen kuluvalta
28128: ajalta hänen paikkaansa, tai jos työnteki-
28129: jälle on varattu kuljetus, puolta palkkaansa
28130: 2 luku. sanotulta ajalta vastaava korvaus. Matkaan
28131: käytettyä aikaa ei tällöin lueta kuuluvaksi
28132: Säännöllinen työaika. työaikaan.
28133: Matkaan käytetyn ajan korvausta lasket-
28134: 5 §. taessa katsotaan 1 km:n matkaan (käyden)
28135: Työntekijäin säännöllinen työaika on vuo- kuluvan 12 minuuttia.
28136: rokaudessa enintään 8 tuntia ja viikossa Työssä, joka suoritetaan määrätyssä työ-
28137: enintään 47 tuntia. paikassa (navetassa, työhuoneessa tai sen
28138: Marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maalis- maatilan rakennuspaikalla, jossa työntekijän
28139: kuussa on viikoittainen työaika enintään 45 varsinainen työpaikka on), alkaa ja loppuu
28140: tuntia. työ sen suorittamispaikalla. Hevosta ja ko-
28141: 47 tunnin työviikon aikana on lauantain netta hoitavan työntekijän työajan katsotaan
28142: työaika 7 tuntia ja 45 tunnin työviikon ai- loppuvan silloin, kun asianomainen vapau-
28143: kana 5 tuntia. tuu sen hoidosta.
28144: X,2. - Aitio ym. 675
28145:
28146: Työssä käytettävien muiden työvälineiden tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan sijai-
28147: kuin käsityöaseiden kokoaminen ja säilytys- sena.
28148: paikkaan kuljettaminen tapahtuu työaikana.
28149: Ellei siitä aiheudu työntekijälle mainitta-
28150: vampaa ylimääräistä ajanhukkaa, tapahtuu 4 luku.
28151: käsityöaseitten kokoaminen ja säilytyspaik-
28152: kaan kuljettaminen työntekijän ajalla. Säännöllisen työajan ylittäminen ja työsken-
28153: tely vapaa-aikana.
28154: 8 §. 11 §.
28155: Työntekijän säännöllinen työaika ei saa Työntekijää saadaan hänen suostumuksellaan
28156: alkaa ennen kello 7 ja sen tulee päättyä vii- pitää ylityössä säännöllisen työajan lisäksi
28157: meistään kello 17. enintään neljäkymmentäviisi (45) tuntia 4
28158: Pääasiassa eläinten hoitoon tarkoitetussa perättäisen viikon aikana, kuitenkin niin,
28159: työssä ei työaika saa alkaa ennen kello 6 ja ettei ylityötuntien määrä kalenterivuoden ai-
28160: sen tulee päättyä viimeistään kello 19. kana ylitä 200 tuntia.
28161: Alle 18-vuotias ei saa tehdä ylityötä.
28162:
28163: 12 §.
28164: 3 luku. Säännöllisen työajan lisäksi saatakoon
28165: työntekijää käyttää hänen suostumuksellaau
28166: Ruokailu- ja lepoajat. tai pakottavista tahi arvaamattomista syistä
28167: tilapäisiin matkoihin.
28168: Edellä 1 momentissa mainitusta lisätyöstä
28169: 9 §. suoritettakoon työntekijälle edeltäpäin sovit-
28170: Muulloin kuin 5 §: n 3 momentissa mai- tujen perusteiden mukaan tai muu kohtuul-
28171: nittuina juhlapäiväin aattoina annetaan linen korvaus. Sopimus, jonka mukaan sa-
28172: työntekijöille 1 tunnin kestävä ruokailu- nottu korvaus sisällytetään työntekijän var-
28173: tauko, jota ei lueta työaikaan. sinaiseen palkkaan, on mitätön.
28174: Ruokailutaukoa voidaan, silloin kun siitä
28175: sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, 13 §.
28176: pidentää 11;2 tunniksi paitsi ei lauantaina. Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai
28177: Muille kuin pääasiassa eläinten hoitotyössä muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-
28178: työskenteleville työntekijöille on työpäivän tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen
28179: kuluessa annettava kaksi 10 minuuttia kes- säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti uh-
28180: tävää virkistystaukoa. kaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka
28181: Ruokailutauon aikana on työntekijä vapaa hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi-
28182: kaikesta työstä ja oikeutettu poistumaan työ- seen vaaranalaiseksi, tai kun kotieläimelle
28183: paikalta, mutta jos koneitten ja vetoeläinten tapahtunut synnytys tai onnettomuus tahi
28184: vartiointi sen estää, annettakoon asianomai- eläimen sairaus tilapäisesti antaa siihen ai-
28185: selle työntekijälle vastaava vapaus muuna hetta, saatakoon 5 §: ssä säädettyjä työaikoja
28186: työpäivän aikana. pidentää siinä määrin kuin· mainitut syyt
28187: välttämättömästi vaativat. Tällaisesta työ-
28188: 10 §. ajan pidennyksestä, mikäli se jatkuu yli kah-
28189: Työntekijälle on sunnuntaiajaksi annet- den vuorokauden, sen syystä, laajuudesta ja
28190: tava vähintään 34 tuntia kestävä yhdenjak- todennäköisestä kestävyydestä on työnanta-
28191: soinen vapaa-aika. jan viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava
28192: Milloin 5 § : n 4 momentissa tarkoitettu asianomaiselle valtion ammattientarkasta-
28193: työntekijä niin haluaa, olkoon hän oikeu- jalle. Ammattientarkastaja voi, tutkittuaan
28194: tettu käyttämään kuukauden edellä 1 mo- asian, joko jättää sen tehdyn ilmoituksen va-
28195: mentissa mainitut viikottaiset vapaa-ajat yh- raan tai ryhtyä toimenpiteisiin pidennykseu
28196: tämittaisesti työnantajan kanssa sopimanaan rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
28197: aikana. Ylityöajaksi älköön luettako sitä aikaa,
28198: Mitä tässä pykälässä on säädetty viikottai- jona työntekijää käytetään 11, 12 ja 13
28199: sesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää, jota § : ssä tarkoitettuun työhön.
28200: 676 X,2. - Xaau.J.ouden työaika.
28201:
28202: 5 luku. tarkastusviranomaisille ja työntekijäin luot-
28203: tamusmiehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti
28204: Korotettu palkka. annettava työntekijälle tai hänen valtuute-
28205: tulleen tieto työntekijää koskevista, luette-
28206: 14 §. lossa olevista merkinnöistä.
28207: Ylityöstä ja 13 § : ssä tarkoitetusta hätä-
28208: työstä, jota tehdään 5 §: ssä tarkoitetun joko 18 §.
28209: vuorokautisen tai viikottaisen työajan lisäksi, Työnantajan toimesta on hänen luonaan
28210: on maksettava viidelläkymmenellä prosentilla sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä
28211: korotettu palkka. Jos ylityötä kuitenkin teh- pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut
28212: dään enemmän kuin kaksi tuntia vuorokau- toimeenpanomääräykset sekä· asianomaisen
28213: dessa, on sanotun tuntimäärän ylittävältä viranomaisen päätös niistä ehkä myönne-
28214: ajalta samoin kuin kaikesta sunnuntaina, tyistä poikkeuksista, niin myös käytännössä
28215: kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä oleva työtuntijärjestelmä.
28216: ja vapunpäivänä tehdystä ylityöstä suoritet-
28217: tava kaksinkertainen palkka. 19 §.
28218: Jos työntekijällä on kuukausi- tai urakka- Työnantajaa, joka rikkoo 5 § : n sekä 8-
28219: palkka, saadaan perustuntipalkka jakamalla 11 § : n säännöksiä taikka muusta syystä kuin
28220: työntekijäin säännöllisenä työaikana saama maksukyvyttömyyden johdosta laiminlyö yli-
28221: kuukausiansio tehtyjen työtuntien luvulla. työstä, hätätyöstä tai 7 § : n 2 momentissa
28222: Yli- ja hätätyöstä suoritettavaa korotettua tarkoitetusta matkasta säädetyn korvauksen
28223: palkkaa laskettaessa on otettava huomioon suorittamisen, rangaistakoon sakolla. Milloin
28224: rahapalkan ohella myös palkkaukseen sisäl- rikkomus on tapahtunut ammattientarkastus-
28225: tyvät luontaisedut. viranomaisten huomautuksesta huolimatta
28226: tai asianhaarain ollessa muutoin raskautta-
28227: 15 §. vat, olkoon rangaistus vähintään kymmenen
28228: Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn koro- päiväsakkoa tai enintään kuusi kuukautta
28229: tettuun palkkaan sekä 7 § :n 2 momentissa vankeutta.
28230: ja 11 ja 12 § :ssä mainittuun korvaukseen on Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen
28231: rauennut, jollei kannetta siitä ole nostettu tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va-
28232: vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- hinkoa on pitänyt väärin 17 § : ssä mainittua
28233: misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi. luetteloa, kätkenyt taikka tehnyt mahdottu-
28234: maksi lukea, rangaistakoon sakolla tai enin-
28235: tään kuuden kuukauden vankeudella.
28236: 6 luku. Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen
28237: nojalla. annettuja määräyksiä, rangaistakoon
28238: Erinäisiä säännöksiä. enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla.
28239: 16 §. Jos työnantajan edustaja ha"'aitaan syy-
28240: Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on työ- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk-
28241: neuvostolla valta määrätyissä tapauksissa seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta-
28242: myöntää muitakin kuin 5 §: n 4 momentissa jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus-
28243: mainittuja poikkeuksia tämän lain työaikoja tajaa.
28244: koskevista säännöksistä.
28245: V aitioneuvosto voi työneuvoston esityk- 20 §.
28246: sestä myöntää edellä 1 momentissa ja 5 § : n Tässä laissa mainitut rikkomukset on viralli-
28247: 4 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia mää- sen syyttäjän pantava syytteeseen 7 §: n 2
28248: rättyjä alueita tai työaloja varten. momentissa sekä 14 § :ssä mainituissa ta-
28249: pauksissa ainoastaan, milloin asianomistaja
28250: 17 §. on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen pan-
28251: Työnantajan on pidettävä sosiaaliministe- tavaksi.
28252: riön vahvistaman tai hyväksymän kaavan
28253: mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja yli- 21 §.
28254: työstä sekä niistä. maksetusta korotetusta pal- Tämän lain noudattamista valvovat am-
28255: kasta. Luettelo on vaadittaessa näytettävä mattientarkastusviranomaiset.
28256: X,2. - Aitio ym. 677
28257:
28258: 22 §. 23 §.
28259: Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
28260: on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden tamisesta annetaan asetuksella.
28261: noudatettava niitä erityisiä rajoituksia, joita
28262: heidän käyttämisestään tässä laissa tarkoi- 24 §.
28263: tettuun työhön erikseen annetaan. Tämä laki tulee voimaan päivänä
28264: kuuta 195 .
28265:
28266: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
28267:
28268: Paavo Aitio. Aleksi Kiviaho. J. Mustonen.
28269: Eino Roine. Leo Suonpää. Väinö :R. Virtanen.
28270: Judit Nederström-Lundm. Elli Stenberg. Toivo Kuja.la.
28271: Pertti :Ra.pio. Pauli Puhakka., Eino Tainio.
28272: Aimo Aaltonen.
28273: 678
28274:
28275: X,3. - Lak.al. N :o 85.
28276:
28277:
28278:
28279:
28280: Lindeman ym.: Ehdotus maatalouden työaikalaiksi.
28281:
28282:
28283: E d u s k u n n a 11 e.
28284:
28285: Kysymys maatalouden työajan säännöste- enää turvannut työläisille sitä sosiaalista
28286: lemisestä lailla on maassamme ollut kauan suojaa, mihin sanotun lain säätämisellä oli
28287: vireillä. Mitkään tähänastiset toimenpiteet pyritty, ja olisi huonontanut työntekijäin
28288: eivät kuitenkaan ole johtaneet asiassa tehty- asemaa siitä, mikä on saavutettu järjestöjen
28289: jen lukuisten aloitteiden ja esitysten mukai- välisillä työehtosopimuksilla. Lakiesityksen
28290: seen tulokseen. Vuoden 1946 valtiopäivillä sisällön muututtua eduskuntakäsittelyssä al-
28291: hallitus antoi eduskunnalle esityksen maata- kuperäistä tarkoitustaan vastaamattomaksi,
28292: louden työaikalaiksi, josta työväenasiainvalio- veti hallitus vuoden 1950 valtiopäivillä esi-
28293: kunta ja suuri valiokunta ehtivät valmistaa tyksensä takaisin. Viimeksi jätti hallitus
28294: mietintönsä. Asian käsittely kuitenkin kes- vuonna 1953 esityksen maatalouden työaika-
28295: keytyi, kun hallitus sitten peruutti mainitun laiksi, mutta sitäkään esitystä ei ennen edus-
28296: esityksensä. kunnan hajoittamista ehditty käsitellä.
28297: Vuonna 1948 jätti hallitus eduskunnalle Työntekijöitä koskevan sosiaalisen turval-
28298: esityksensä maatalouden työaikalaiksi. Laki- lisuuden vuoksi on välttämätöntä, että laki
28299: esitys perustui asiaa valmistaneen komitean maatalouden työajasta maassamme vihdoin-
28300: mietintöön ja asiantuntijoitten käsityksen kin vahvistetaan. Maatalouden työajan tar-
28301: mukaan vastasi yksityiskohdiltaan maatalou- koituksenmukainen säännöstely on omiaan
28302: temme nykyisiä mahdollisuuksia. Lakiesityk- estämään myös pakoa maataloudesta.
28303: sen kohtalo eduskunnassa oli kuitenkin sa- Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit-
28304: manlainen kuin aikaisempienkin asiaa koske- taneet kunnioittaen ehdotamme,
28305: neitten aloitteiden ja esitysten. Eduskunnan
28306: eri valiokunnissa tuli lakiesitys maatalous- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28307: työläisille niin epäedulliseksi, että se ei olisi van lakiehdotuksen:
28308:
28309:
28310: ·Maatalouden työaikalaki.
28311: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28312: 1 luku. varsinaista maataloutta varten palkkaamia
28313: työntekijöitä eikä näiden elinkeinojen har-
28314: Lain soveltamisala. joittamista ole pidettävä itsenäisenä yrityk-
28315: 1 §. senä;
28316: Tämän lain alaisia ovat jäljempänä mai- 2) välittömästi maatalouden tai sen sivu-
28317: nitut yritykset tai työt, joissa yksi tai elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken-
28318: useampi työntekijä palkasta tekee työtä työn- nusten sekä muunkin maataloustyöntekijäin
28319: antajan lukuun tämän johdon ja valvonnan ja heihin verrattavassa asemassa olevien hen-
28320: alaisena: kilöiden asuntojen rakentaminen, kunnossa-
28321: 1) maatalous ja sen välittömässä yhtey- pito ja korjaaminen maaseudulla, mikäli
28322: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelin- näissä töissä käytetään pääasiassa työnanta-
28323: keinot, mikäli viimeksi mainituissa säännölli- jan varsinaista maataloutta varten palkkaa-
28324: sesti käytetään työhön saman työnantajan mia työntekijöitä; sekä
28325: X,3. - J.fndemau ym. 679
28326:
28327: 3) itsenäisesti tai erillään maataloudesta jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu-
28328: harjoitettu puutarhan ja eläinten hoito. voston ratkaistava, onko työtä taj työntekijää
28329: pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on so-
28330: 2 §. vellettava.
28331: Tämä laki ei koske: Ammattientarkastajan ori, milloin asian-
28332: 1) yritystä tai työtä, jossa työntekijöitä omainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa
28333: käytetään ainoastaan kiireellisinä työaikoina mainittu kysymys työneuvoston ratkaista-
28334: tai muutoin tilapäisesti työhön, jota tämä vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä ilmei-
28335: laki koskee, yht~ensä enintään satakaksikym- sen selvänä.
28336: mentä työpäivää kalenterivuodessa; Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
28337: 2) poronhoitoa; eikä · ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta
28338: 3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehkun tai kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän
28339: polttoturpeen valmistusta, sokerijuurikas- kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle,
28340: maan perkausta, ojitusta, uudisraivausta ja milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asian-
28341: metsätöitä, mikäli näitä töitä tekevät urakka- omainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomio-
28342: palkalla muut kuin yrityksen vakinaiset työn- istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu-
28343: tekijät. voston ratkaisu on sille toimitettu.
28344: 3 §.
28345: Milloin työntekijäin tekemäin työpäivien
28346: luku edellisenä vuonna on noussut yli 2 § : n 2 luku.
28347: 1 kohdassa mainitun määrän ja olosuhteet
28348: alkavana kalenterivuonna ovat samanlaiset Säännö1linen työaika.
28349: tai muutoin on ilmeistä, että työpäivien luku 6 §.
28350: sinäkin vuonna ylittää mainitun määrän, on Työntekijäin säännöllinen työaika on jäl-
28351: lakia yrityksessä tai työssä sovellettava ka- jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau-
28352: lenterivuoden alusta alkaen. Muussa tapauk- dessa kauintaan 9 tuntia ja viikossa:
28353: sessa on lakia alettava soveltaa siitä alkaen, marras-, joulu- ja tammikuun aikana 42
28354: kun on käynyt ilmeiseksi, että työpäiväin tuntia;
28355: luku kalenterivuonna yHttää edellä mainitun
28356: määrän. helmikuun alusta huhtikuun loppuun ja
28357: 4 §. lokakuun 16 päivän alusta saman kuukauden
28358: Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei loppuun 47 tuntia; sekä
28359: pidetä: toukokuun alusta lokakuun 15 päivän lop-
28360: 1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työnan- puun 52 tuntia.
28361: tajan taloudessa ja on hänelle tai hänen avio- Pääasiallisesti eläinten hoitoon käytettävän
28362: puolisolleen sukua suoraan takenevassa tai työntekijän säännöllinen työaika on kauin-
28363: etenevässä polvessa tahi on hänen ottolap- taan 9 tuntia vuorokaudessa ja 108 tuntia
28364: sensa tai ottovanhempansa tahi jonkun tässä kahden peräkkäisen viikon aikana. Eläinten
28365: mainitun puoliso; hoidolla tarkoitetaan tässä laissa myös veto-
28366: 2) sellaista työnjohdossa tai valvojana ole- eläinten hoitoa.
28367: vaa henkilöä, joka ei osallistu tahi joka vain Säännöllinen työaika 1 § : n 3 kohdassa tar-
28368: tilapäisesti osallistuu johdettaviensa tai val- koitetussa puutarhan hoidossa on kauintaan
28369: vottaviensa työntekijäin työhön, eikä myös- 9 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia viikossa.
28370: kään tilanhoitajaa; eikä ~yöneuvosto voi, vuotuista työaikaa piten-
28371: 3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi- tämättä, sallia työajan jaon viikottaisiin
28372: sesti osallistuu 1 § : ssä tarkoitettuun työhön. enimmäismääriin muulla tavalla kuin 1 mo-
28373: Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun- mentissa on säädetty.
28374: nan ja muun julkisen yhteisön, paitsi seura-
28375: kunnan, viran tai toimen haitijoihin on so- 7 §.
28376: vellettava, mitä tässä laissa on työntekijästä Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa
28377: säädetty. maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan, sanotut
28378: 5 §. päivät mukaan luettuina. Määrättyyn kuu-
28379: Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- kauteen kuuluvaksi luetaan viikko, jonka en-
28380: tarkastajan taikka työnantajain ja työnteki- simmäinen päivä on siinä kuussa.
28381: 680 X,S. - Mut&lell4en työaika.
28382:
28383:
28384: 8 §. 4 luku.
28385: Jollei toisin ole sovittu, suoritetaan matka
28386: työnantajan m.ääriUimii.stä. lähtöpaikasta työ. Säännöllisen työajan ylittäminen ja työsken-
28387: paikalle työaikana ja työaika päättyy työpai- tely vapaa-aikana.
28388: kalla. V etaeläintä tai konetta hoitavan työn- 12 §.
28389: tekijän työaika päättyy kuitenkin silloin, kun Erik$een tehdyn sopimuksen mukaan saa-
28390: hän vapautuu sen. hoidosta. daan jäljempänä mainittavia työntekijöitä
28391: Milloin matka · mäirätystä lähtöpaikasta pitää. työssä vii~ottaisen .säännöllisen työajan
28392: työpaikalle on kolmea kilometriä pitempi, lisäksi yhteensä kauintaan 16 tuntia neljän
28393: suoritettakoon 1 momentin säännöksestä poi- peräkkäisen viikon aikana:
28394: keten työntekijälle, jollei toi~in ole sovittu, 1) pääasiassa eläinten hoitoon käytettävää
28395: matkaan työpaikalle ja sieltä palaamiseen työntekijää;
28396: kuluvalta kohtuulliselta aj<a hänen palk- 2) kullakin viljelm.ällä enintään yhtä työn-
28397: kaansa tai, jos työnantaja on varannut työn- tekijää, jota. muun maataloustyön ohella
28398: tekijälle vapaan kuljetuksen, puolta palk- säännöllisesti käytetään myös vetoeläinten
28399: kaansa sanotulta ajalta vastaava korvaus. hoitoon; sekä
28400: Matkaan IQiytettyä aikaa ei tällöin lueta työ- 3) pääasiassa puutarhatyöhön käytettävää
28401: aikaan. työntekijää.
28402: 9 §. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta lisä-
28403: Säännöllisen työajan on päätyttävä vii- työstlt suoritettavasta korvauksesta saavat
28404: meistään kello yhdeksintoista ja työnteki- työnantaja j~t työntekijä keskenään sopia.
28405: jälle on sen jälkeen annettava vähintään 10 Sopimus, jonka mukaan korvaus tästä työstä
28406: tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. sisällytetään työntekijän varsinaiseen palk-
28407: Milloin työtä tehdään vuorotyönä, voi työ- kaan, on mitätön.
28408: neuvosto mliäriiämilUiän ehdoilla sallia sen
28409: jatkuvan myös kello yhdeksäntoista jälkeen. 13 §.
28410: Säännöllisen työajan lisäksi saadaan työn.
28411: tekijää käyttää hänen suostumuksellaan tai
28412: 3 luku. pakottavista tahi edeltä arvaamattomista
28413: syistä tilapäisiin matkoihin, niin myös hänen
28414: Ruokailu- ja lepou-jat.
28415: omasta tahdostaan työnantajan kanssa kul-
28416: 10 §. loinkin tehdyn sopimuksen mukaan askartelu-
28417: Jos työaika vuorokaudessa on vähintään työhön.
28418: 7 tuntia, on työntekijälle annettava työn Edellä 1 momentissa mainitusta lisätyöstä
28419: aikana ainakin yksi vähintään tunnin kes. suoritettakoon työntekijälle edeltäpäin sovit-
28420: tävä. ruQkailuaika. Tätä aikaa, jolloin työn- tujen perusteiden mulrainen tai muu koh-
28421: tekijä olkoon vapaa työn suorittamisesta, ei tuullinen korvaus. Sopimus, jonka mukaan
28422: lueta työaikaan. sanottu korvaus sisällytetään työntekijän
28423: varsinaiseen palkkaan, on mitätön.
28424: 11 §.
28425: Työntekijälle on sunnuntain ajaksi annet- 14 §.
28426: tava vähintään 34 tuntia kestävä yhdenjak· Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai
28427: soinen vapaa-aika. muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-
28428: Edellä 1 momentissa mainittu viikottainen tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen
28429: vapaa-aika saadaan kuitenkin 6 §: n 2 mo- säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti
28430: mentissa tarkoitetulle työntekijälle antaa si- uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka
28431: ten, että se neljän peräkkäisen viikon aikana hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi-
28432: annetaan kahdesti sunnuntaina ja kahdesti seen vaaranalaiseksi, tai kun kotieläitnelle
28433: muina viikon päivinä. tapahtuu synnytys tai onnettomuus tahi eläi.
28434: Mitä tässä pykälässä on säädetty viikottai- men sairaus tilapäisesti antaa siihen aihetta,
28435: sesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää, jota saadaan 6 §: ssä säädettyjä työaikoja piten-
28436: tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan sijai- tää. siinä määrin kuin mainitut syyt välttä-
28437: sena. mättömästi vaativat. Tällaisesta työajan pi-
28438: 681
28439: tennyksestä, mikäli se jatkuu yll kahden kun työpäivien luku kerrotaan kahdeksalla.
28440: vuorokauden, sen syystä, laajwdesta ja to· Yli- ja hätiityö!ltä suoritettavaa korotettua
28441: dennäköisestä kestävyydestä on työJ18lltajan palkkaa laskettaessa on otettava huQmioon
28442: viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava asian- rahapalkan ohella. my(is palkkaukseen sisälty-
28443: omaiselle valtion ammattientarkastajalle. vät luontaisedut.
28444: Ammattientarkastaja voi tutkittuaan asian Sopimus, jonka mukaan 1 momentissa tar-
28445: joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan k<litetusta yli~ tai hätätyöstä maksettava Jro.
28446: tai ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen. rajoit- rotettu palkka sisällytetään työntekijän var-
28447: tamiseksi tai lopettanriseksi. sinaiseen palkkaan, on mitätön.
28448:
28449: 15 §. 18 §.
28450: Työntekijää on lupa hänen suostumuksel- Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn koro-
28451: laan pitää ylityössä 6 §: ssä mainittujen työ- tettuun palkkaan sekä 8 §:n 2 momentissa
28452: aikojen lisäkai kauintaan 48 tuntia neljän ja 12 ja 13 § :ssä mainittuun korvaukseen
28453: peräkkäisen viikon aikana kuitenkin niin, on rauennut, jollei kannetta siitä ole nostettu
28454: ettei ylityötuntien määrä kalenterivuoden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty-
28455: aikana ylitä 200 tuntia. misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi.
28456: Ylityöajaksi älköön luettaka sitä aikaa,
28457: jona työntekijää käytetään 12, 13 ja 14 §: ssä
28458: tarkoitettuun työhön. 6 luku.
28459: 16 §. Erinäisiä säännöksiä.
28460: Vapaa-aikanaan saadaan työntekijää 6 19 §.
28461: § : ssä säädettyjä työaikojen enimmaismaana Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on työ-
28462: kuitenkaan ylittämiittä käyttää sellaiseen työ- neuvQBtolla valta määrätyissä tapauksissa
28463: hön, jonka suoritusta sen laadun vuoksi ei myöntää muitakin kuin 6 §: n 4 .momentissa
28464: voida siirtää toiseen aikaan. mainittuja poikkeuksia tämän lain työaikoja
28465: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, koskevista säännöksistä.
28466: saadaan työntekijää kä.yttliä. hänen vapaa- V aitioneuvosto voi työneuvoston esityk-
28467: aikanaan myös 12 ja 13 § : ssä mainittuun työ- sestä myöntää 1 momentissa ja 6 § : n 4 mo-
28468: hön sekä hätä- ja ylityöhön. mentissa tal'lroitettuja poikkeuksia määl'it-
28469: tyjä alueita tai työaloja varten.
28470:
28471: 5 luku. 20 §.
28472: Korotettu palkka. Työnantajan on pidettävä sosiaaliministe-
28473: riön vahvistaman tai hyväksymän kaavan
28474: 17 §. mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja ylityöstä
28475: Ylityöstä ja 14 § : ssä tarkoitetusta hä.tä· sekä niistä maksetusta korotetusta. palkasta.
28476: työstä, jota tehdään 6 §:ssä tarkoitetun joko Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkas-
28477: vuorokautisen tai viikottaisen työajan lisäksi, tusviranomaiselle ja työntekijäin luottamus-
28478: on maksettava viidelläkymmenellä prosentilla miehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti annet-
28479: korotettu palkka. Jos ylityötä kuitenkin teh· tava. työntekijälle tahi hänen valtuutetulleen
28480: dään enemmän kuin 2 tuntia vuorokaudessa, tieto työntekijää koskevista luettelossa ole-
28481: on sanotun tuntimäärän ylittävältä ajalta, vista merkinnöistä.
28482: niin myös sunnuntaina ja kirkollisina juhla- Milloin kuitenkin yrityksessä on työssä
28483: päivinä tehdystä ylityöstä, suoritettava kak- säännöllisesti enintään yksi työntekijä ja
28484: sinkertainen palkka. tämän lisäksi tai yksinomaan tilapäisiä työn-
28485: Jos työntekijällä on kuukausi- tai urakka- tekijöitä ei 1 momentissa mainittua luetteloa
28486: palkka, saadaan perustuntipalkka jakamalla tarvitse pitää, mutta on työntekijöille pyyn-
28487: työntekijän säännöllisenä työaikana saama nöstä annettava palkanmaksun yhteydessä
28488: kuukausiansio kahdellasadalla sekä jos työ- kirjallinen ilmoitus niistä yli- tai hätätyö-
28489: suhde ei ole kestänyt kuukautta, jakamalla tunneista, jotka sinä aikana, jolta palkka
28490: siltä ajalta saatu ansio luvulla, joka saadaan, maksetaan, on tehty.
28491: 86 E 687/518
28492: 682 X,S. - Maatalouden työaika.
28493:
28494:
28495: 21 §. Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
28496: Työnantajan toimesta on hänen luonaan pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk-
28497: sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta-
28498: pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus-
28499: täytäntöönpanomääräykset sekä asianomaisen tajaa.
28500: viranomaisen päätös niistä ehkä myönne- 23 §.
28501: tyistä poikkeuksista, niin myös käytännössä Tässä laissa mainitut rikkomukset on viral-
28502: oleva työtuntijärjestelmä. lisen syyttäjän pantava syytteeseen, 17 §: ssä
28503: mainituissa tapauksissa ainoastaan, milloin
28504: asianomistaja on ilmoittanut rikkomuksen
28505: 22 §. syytteeseen pantavaksi.
28506: Työnantajaa, joka rikkoo 6 § :n tai 9-12
28507: tahi 15 § : n säännöksiä taikka muusta syystä 24 §.
28508: kuin maksukyvyttömyyden johdosta laimin- Tämän lain noudattamista valvovat ammat-
28509: lyö ylityöstä tai hätätyöstä säädetyn kor- tientarkastusviranomaiset.
28510: vauksen suorittamisen, rangaistakoon sakolla.
28511: Milloin rikkomus on tapahtunut ammattien- 25 §.
28512: tarkastusviranomaisen huomautuksesta huoli- Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
28513: matta tai asianhaarain ollessa muutoin ras- on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden
28514: kauttavat, olkoon rangaistus vähintään kaksi- noudatettava niitä erityisiä rajoituksia, joita
28515: kymmentä päiväsakkoa. heidän käyttämisestään tässä laissa tarkoitet-
28516: Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen tuun työhön erikseen annetaan.
28517: tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va-
28518: hinkoa on pitänyt väärin 20 §: ssä mainittua 26 §.
28519: luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen hävit- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
28520: tänyt, kätkenyt taikka tehnyt mahdottomaksi tamisesta annetaan asetuksella.
28521: lukea tai joka kieltäytyy antamasta 20 § : n
28522: 2 momentissa mainittua ilmoitusta, rangais- 27 §.
28523: takoon sakolla. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
28524: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen kuuta 195 . ja sillä kumotaan 2 päivänä elo-
28525: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon kuuta 1946 annetun työaikalain (604/46)
28526: enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla. 1 §: n 2 momentin 4 kohta.
28527:
28528: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
28529:
28530: Lars Lindeman. Kustaa Alanko. K.-A. Fagerholm.
28531: Veikko Helle. Anni Flinck. G. Henriksson.
28532: Kalle Matilainen. Arvo Tuominen. Kaarlo Pitsinki.
28533: Onni Peltonen. Rafael Paasio. Väinö Leskinen.
28534: Väinö Tikkaoja. Eino Raunio. Georg Eriksson.
28535: Sulo Hostila. 0. Lindblom. Sylvi Siltanen.
28536: Valto Käkelä. Viljo Virtanen. Lyyli Aalto.
28537: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Pentti Niemi.
28538: Varma K. Turunen. Veikko Kokkola.
28539: 683
28540:
28541: X,4. - Lak.al. N:o 86.
28542:
28543:
28544:
28545: Uoti ym. : Ehdotus tnaatalouden työaikalaiksi.
28546:
28547: Eduskunnalle.
28548:
28549: Maataloudessa työajan säännösteleminen Työntekijöitä koskevan sosiaalisen turvalli-
28550: lailla on ollut vireillä varsin useita kertoja. suuden vuoksi on välttämätöntä, että laki
28551: Ensimmäinen pyrkimys maatalouden työajan maatalouden työajasta maassamme vihdoin-
28552: lakisääteisestä säännöstelystä tehtiin jo v. kin vahvistettaisiin. Maatalouden työajan
28553: 1917. Toisen maailmansodan päätyttyä asetti tarkoituksenmukainen säännöstely on omiaan
28554: hallitus lokakuun 12 päivänä 1944 komitean kohottamaan maataloustyöntekijäin yhteis.
28555: laatimaan asiasta hallituksen esityksen edus- kunnallista arvoa sekä samalla edistämään
28556: kunnalle, josta työväenasiainvaliokunta ja työkuntoisen ja -taitoisen työntekijäryhmän
28557: suuri valiokunta ehtivät valmistaa mietin- kehittämistä jatkuvasti koneellistuvan maa-
28558: tönsä. Lakiesityksen sisällön muututtua va- talouden piiriin.
28559: liokuntakäsittelyissä veti hallitus esityksensä Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit-
28560: pois, koska siitä olisi tullut tarkoitustaan taneet kunnioittaen ehdotamme,
28561: vastaamaton. Päättyneeitä eduskunnalta jäi
28562: myöskin sama asia keskeneräiseksi suuren että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
28563: valiokunnan asteelle. van lakiehdotuksen:
28564:
28565:
28566: Maatalouden työaikalaki.
28567: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28568: I luku. 3) itsenäisesti tai erillään maataloudesta
28569: harjoitettu puutarhan- ja eläinten hoito.
28570: Lain; soveltamisala.
28571: 1 §. 2 §.
28572: Tämän lain alaisia ovat jäljempänä maini- Tämä laki ei koske:
28573: tut yritykset ja työt, joissa yksi tai useampi 1) yritystä tai työtä, jossa työntekijöitä
28574: henkilö, työntekijä, palkasta tekee työtä toi- käytetään ainoastaan kiireellisinä työaikoina
28575: sen, työnantajan lukuun tämän johdon ja tai muutoin tilapäisesti työhön yhtäjaksoi-
28576: valvonnan alaisena: sesti enintään 10 päivää;
28577: 1) maatalous ja sen välittömässä yhtey- 2) poron hoitoa; eikä
28578: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelin- 3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehkun ja
28579: keinot, mikäli viimeksi mainituissa säännölli- polttoturpeen valmistusta, ojitusta, uudisrai-
28580: sesti käytetään työhön saman työnantajan vausta ja metsätöitä, mikäli näitä töitä te-
28581: varsinaista maataloutta varten palkkaamia kevät urakkapalkalla muut kuin yrityksen
28582: työntekijöitä eikä näiden elinkeinojen har- vakinaiset työntekijät.
28583: joittamista ole pidettävä itsenäisenä yrityk-
28584: senä;
28585: 2) välittömästi maatalouden tai sen sivu- 3 §.
28586: elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken- Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei
28587: nusten rakentaminen, kunnossapito, mikäli pidetä:
28588: näissä töissä käytetään työnantajan varsi- 1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työn-
28589: naista maataloutta varten palkkaamia työn- antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen
28590: tekijöitä; sekä aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa
28591: 684 X,4. - Maatalouden työa.ika.
28592:
28593:
28594: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- sekä lauantaisin
28595: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun 42 tunnin työviikolla 7 tuntia päivässä
28596: tässä mainitun puoliso; 47 " " 7 " "
28597: 2) sellaista työnjohdossa tai valvojana 511h " " 61;2 " "
28598: olevaa henkilöä, joka ei osallistu tahi joka
28599: vain tilapäisesti osallistuu johdettaviensa tai Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen, hellun-
28600: valvottaviensa työntekijäin työhön; eikä tain, juhannuksen, vapun ja itsenäisyyspäi-
28601: 3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi- vän aattoina päättyy työaika kello 12.
28602: sesti osallistuu 1 pykälässä tarkoitettuun Pääasiassa eläintenhoitoon käytetyn työn-
28603: työhön. tekijän säännöllinen työaika on enintään
28604: Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun- yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja 54 tuntia
28605: nan ja muun julkisen yhteisön, paitsi seura- viikon aikana. Eläinten hoidolla tarkoitetaan
28606: kunnan, viran tai toimen haitijoihin on so- myöskin hevosten hoitoa.
28607: vellettava mitä tässä laissa on työntekijästä
28608: säädetty;
28609: 6 §.
28610: 4 §. Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa
28611: . Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- maanantai-aamusta sunnuntai-iltaan sanotut
28612: tarkastajan taikka työnantajain ja työnteki- päivät mukaan luettuna. Määrättyyn kuu-
28613: jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu- kauteen kuuluvaksi luetaan viikko, jonka en-
28614: voston ratkaistava onko työtä tai työntekijää simmäinen päivä on siinä kuussa.
28615: pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on so-
28616: vellettava. 7 §.
28617: Ammattientarkastajan on, milloin asian- Työajan katsotaan alkavan talouskeskuk-
28618: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa sessa ja päättyvän työpaikalla. Matkan ol-
28619: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- lessa yli 1 km. tapahtuu työstä paluu kui-
28620: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä il- tenkin tämän ylittävältä osalta työnantajan
28621: meisen selvänä. ajttlla. Sikäli kuin matka talouskeskuksesta
28622: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian työpaikalle on 3 km. pitempi, voidaan meno
28623: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta työpaikalle ja sieltä paluu järjestää tapah-
28624: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän tuvaksi säännöllisen työajan ulkopuolella.
28625: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, Tällöin suoritetaan työntekijälle matkaan
28626: milloin katsoo sen tarpeelliseksi, tai asian- työpaikalle ja sieltä palaamiseen kuuluvalta
28627: osainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomio- ajalta hänen paikkaansa, tai jos työnteki-
28628: istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu- jälle on varattu kuljetus, puolta palkkaansa
28629: voston ratkaisu on sille toimitettu. sanotulta vastaava korvaus. Matkaan käytet-
28630: tyä aikaa ei tällöin lueta kuuluvaksi työ-
28631: aikaan.
28632: II luku. Työssä, joka suoritetaan määrätyssä työ-
28633: Säännöllinen työaika. paikassa (navetassa, työhuoneessa tai sen
28634: maatilan rakennuspaikalla, jossa työntekijän
28635: 5 §. varsinainen työpaikka on) alkaa ja loppuu
28636: Työntekijän säännöllinen työaika on jäl- työ sen suorittamispaikalla. Hevosta ja ko-
28637: jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau- netta hoitavan työntekijän työaika katsotaan
28638: dessa kauintaan 9 tuntia ja viikossa: loppuvan silloin, kun asianomainen vapau-
28639: marras-, joulu- ja tammikuussa 42 tuntia; tuu sen hoidosta.
28640: helmi-, maalis-, huhti-, touko- ja lokakuussa
28641: 47 tuntia; Työssä käytettävien muiden työvälineiden
28642: kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 511;2 tuntia. kuin käsityöaseitten kokoaminen ja säilytys-
28643: Säännöllinen päivittäinen työaika on: paikkaan kuljettaminen tapahtuu työaikana.
28644: Ellei siitä aiheudu työntekijälle mainitta-
28645: 42 tunnin työviikolla 7 tuntia päivässä vampaa ylimääräistä ajanhukkaa, tapahtuu
28646: 47 " " 8 " " käsityöaseitten kokoaminen ja säilytyspaik.
28647: 51lh " " 9 " " kaan kuljettaminen työntekijän ajalla.
28648: X,4. - VOU. ;rm. 68&
28649:
28650: 8 §. tää työssä viikottaisen säännöllisen työajan
28651: Työajan tulee päättyä viimeistään kello lisäksi yhteensä kauintaan 16 tuntia neljän
28652: seitsemäntoista ja työntekijälle on sen jä.l· peräkkäisen viikon aikana:
28653: keen annettava vähintään kymmenen tuntia 1) pääasiassa eläinten hoitoon käytettävää
28654: kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. työntekijää;
28655: Pääasiassa eläintenhoitoon tarkoitetussa 2) kullakin viljelmällä enintään yhtä työn-
28656: työssä ei työaika saa alkaa ennen kello 5 tekijää, jota muun maataloustyön ohella
28657: ja tulee sen päättyä viimeistään kello 19. säännöllisesti käytetään myös vetoeläinten
28658: hoitoon.
28659: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta
28660: III luku. lisätyöstä suoritetaan korvaus maksamalla
28661: Ruokail;u. ja lepoajat. 50 % : lla korotettu palkka.
28662: Työntekijää saadaan hänen suostumuksel-
28663: 9 §. laan pitää ylityössä säännöllisen työajan li-
28664: Muulloin kuin 5 § : n 3 momentissa mainit- säksi enintään neljäkymmentäkahdeksan (48)
28665: tuina juhlapäiväin aattoina annetaan työn· tuntia neljän peräkkäisen viikon aikana, kui-
28666: tekijöille 1 tunnin kestävä ruokailutauko, tenkin niin, ettei ylityötuntien määrä kalen-
28667: jota ei lueta työaikaan. Edellä mainitusta terivuoden aikana ylitä kahtasataa (200)
28668: poiketen noudatettaessa 511,12 tunnin viikko- tuntia.
28669: työaikaa on ruokailutauon pituus lauantaina
28670: 1h tuntia. 12 §.
28671: Muille kuin pääasiassa eläinten hoitotyössä Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai
28672: työskenteleville työntekijöille on työpäivän muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-
28673: kuluessa annettava kaksi 10 minuuttia kestä- tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen
28674: vää virkistystaukoa. säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti uh-
28675: Ruokailutauon aikana on työntekijä vapaa kaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka
28676: kaikesta työstä ja oikeutettu poistumaan työ- hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi-
28677: paikalta, tai jos koneitten ja vetoeläinten var- seen vaaranalaiseksi, tai kun kotieläimelle
28678: tiointi sen estää, annettakoon asianomaiselle tapahtunut synnytys tai onnettomuus tahi
28679: työntekijälle vastaava vapaus muuna työpäi- eläimen sairaus tilapäisesti antaa siihen ai-
28680: vän aikana. hetta, saatakoon 5 § : ssä säädettyjä työaikoja
28681: 10 §. pidentää siinä määrin kuin mainitut syyt
28682: Työntekijälle on sunnuntaiajaksi annettava välttämättömästi vaativat. Tällaisesta työ-
28683: vähintään 34 tuntia kestävä yhdenjaksoinen ajan pidennyksestä, mikäli se jatkuu yli kah-
28684: vapaa-aika. den vuorokauden, sen syystä, laajuudesta ja
28685: Edellä 1 momentissa mainittu viikottainen todennäköisestä kestävyydestä on työnanta-
28686: vapaa-aika: milloin 5 § :n 4 momentissa tar- jan viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava
28687: koitettu työntekijä niin haluaa, olkoon hän asianomaiselle valtion ammattientarkastajalle.
28688: oikeutettu käyttämään kuukauden viikottai- Ammattientarkastaja voi, tutkittuaan asiaa,
28689: set vapaa-ajat yhtämittaisesti työnantajan joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan
28690: kanssa sopimanaan aikana. tai ryhtyä toimenpiteisiin pidennyksen ra-
28691: Mitä tässä pykälässä on säädetty viikottai- joittamiseksi tai lopettamiseksi.
28692: sesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää, jota
28693: tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan sijai-
28694: sena. 13 §.
28695: Työntekijää olkoon lupa hänen suostumuk-
28696: sellaan pitää ylityössä 5 § :ssä mainittujen
28697: IV luku. työaikojen lisäksi kauintaan 48 tuntia neljän
28698: Säännöllisen työajan ylittäminen ja työsken- peräkkäisen viikon aikana kuitenkin niin,
28699: tely vapaa-aikana. ettei ylityötuntien määrä kalenterivuoden ai-
28700: kana ylitä kahtasataa tuntia.
28701: 11 §. Ylityöajaksi älköön luettako sitä aikaa,
28702: Erikseen tehdyn sopimuksen mukaan saa- jona työntekijää käytetään 11, 12 ja 13 § :ssä
28703: daan jälempänä mainittavia työntekijöitä pi- tarkoitettuun työhön.
28704: 686 X,4. - MaaUJ.ouden työaika.
28705:
28706:
28707: 14 §. myöntää muitakin kuin 5 §: n 4 momentissa
28708: Vapaa-aikanaan saatakoon työntekijää mainittuja poikkeuksia tämän lain työaikoja
28709: 5 §: ssä säädettyjä työaikojen enimmäismää- koskevista säännöksistä.
28710: riä kuitenkaan ylittämättä käyttää sellaiseen V aitioneuvosto voi työneuvoston esityksestä
28711: työhön, jonka suoritusta sen laadun vuoksi myöntää edellä 1 momentissa ja 5 § :n 4
28712: ei voida siirtää toiseen aikaan. momentissa tarkoitettuja poikkeuksia määrät-
28713: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tyjä alueita tai työaloja varten.
28714: saatakoon työntekijää käyttää hänen vapaa-
28715: aikanaan myös 11 ja 12 § : ssä mainittuun 18 §.
28716: työhön sekä hätä- ja ylityöhön. Työnantajan on pidettävä sosiaaliministe-
28717: riön vahvistaman tai hyväksymän kaavan
28718: mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja ylityöstä
28719: V luku. sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta.
28720: Korotettu palkka. Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkas-
28721: tusviranomaisille ja työntekijän luottamus-
28722: 15 §. miehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti annet-
28723: Ylityöstä ja 13 § : ssä tarkoitetusta hätä- tava työntekijälle tai hänen valtuutetulleen
28724: työstä, jota tehdään 5 §: ssä tarkoitetun joko tieto työntekijää koskevista luettelossa ole-
28725: vuorokautisen tai viikottaisen työajan li- vista merkinnöistä.
28726: säksi, on maksettava viidelläkymmenellä pro-
28727: sentilla korotettu palkka. Jos ylityötä kui- 19 §.
28728: tenkin tehdään enemmän kuin kaksi tuntia Työnantajan toimesta on hänen luonaan
28729: vuorokaudessa, on sanotun tuntimäärän ylit- sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä pi-
28730: tävältä ajalta samoin kuin kaikesta sunnun- dettävä tämä laki ja sen nojalla annetut
28731: taina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyys- toimeenpanomääräykset sekä asianomaisen vi-
28732: päivänä ja vapunpäivänä tehdystä ylityöstä ranomaisen päätös niistä ehkä myönnettä-
28733: suoritettava kaksinkertainen palkka. vistä poikkeuksista, niin myös käytännössä
28734: Jos työntekijällä on kuukausi- tai urakka- oleva työtuntijärjestelmä.
28735: palkka, saadaan perustuntipalkka jakamalla
28736: työntekijän säännöllisenä työaikana saama
28737: kuukausiansio kahdellasadalla sekä, jos työ- 20 §.
28738: suhde ei ole kestänyt kuukautta, jakamalla Työnantajaa, joka rikkoo 5 §:n sekä 8-11
28739: siltä ajalta saatu ansio luvulla, joka saa- ja 14 §:n säännöksiä taikka muusta syystä
28740: daan kun työpäivien luku kerrotaan kah- kuin maksukyvyttömyyden johdosta laimin-
28741: dellasadalla. Yli- ja hätätyöstä suoritettavaa lyö ylityöstä, hätätyöstä tai 7 §: n 2 momen-
28742: korotettua palkkaa laskettaessa on otettava tissa tarkoitetusta matkasta säädetyn kor-
28743: huomioon rahapalkan ohella myös palkkauk- vauksen suorittamisen, rangaistakoon sakolla.
28744: seen sisältyvät luontaisedut. Milloin rikkomus on tapahtunut ammattien-
28745: tarkastusviranomaisten huomautuksesta huo-
28746: 16 §. limatta tai asianhaarain ollessa muutoin ras-
28747: Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn koro- kauttavat, olkoon rangaistus vähintään kym-
28748: tettuun palkkaan sekä 7 §: n 2 momentissa menen päiväsakkoa tai enintään kuusi kuu-
28749: ja 11 ja 12 §: ssä mainittuun korvaukseen on kautta vankeutta.
28750: rauennut, jollei kannetta siitä ole nostettu Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen
28751: vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va-
28752: misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi. hinkoa on pitänyt väärin 19 §: ssä mainittua
28753: luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen hävit-
28754: tänyt, kätkenyt taikka tehnyt mahdottomaksi
28755: VI luku. lukea, rangaistakoon sakolla tahi enintään
28756: kuuden kuukauden vankeudella.
28757: Erinäisiä säännöksiä.
28758: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen
28759: 17 §. nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon
28760: Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on työ- enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla.
28761: neuvostolla valta määrätyissä tapauksissa Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
28762: X,4. - tJoti ym. 687
28763:
28764: pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk- 23 §.
28765: seen eikä sitä samalla voi lukea työnantajan Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty
28766: syyksi, rangaistakoon ainoastaan edustajaa. on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden
28767: noudatettava niitä erityisiä rajoituksia, joita
28768: 21 §. heidän käyttämisestään tässä laissa tarkoi-
28769: Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi- tettuun työhön erikseen annetaan.
28770: rallisen syytiäjän pantava syytteeseen 7 §: n
28771: 2 momentissa sekä 16 §: ssä mainituissa ta- 24 §.
28772: pauksissa ainoastaan, milloin asianomistaja Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
28773: on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen pan- tamisesta annetaan asetuksella.
28774: tavaksi.
28775: 22 §. 25 §.
28776: Tämän lain noudattamista valvovat am- Tämä laki tulee voimaan päivänä
28777: mattientarkastusviranomaiset. kuuta 195 .
28778:
28779: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
28780:
28781: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. A. H'årkönen.
28782: Arvi Turkka. lVlikk:o Hult. A. Simonen.
28783: Impi Lukkarinen. Urho Kulovaa.ra.. Arvo Sävelä.
28784: Aili Siiskonen. Eino Raunio. H. Törmä.
28785: Vilho Turunen.
28786: 688
28787:
28788: X,5. - La.k.al. N: o 87.
28789:
28790:
28791:
28792:
28793: Karvonen ym.: Ehdotus laiksi työajastQ, mets(i.. ja uittotöissä.
28794:
28795:
28796: E d u s k u n n a.ll e.
28797:
28798: Tärkeimmät metsätyöt sekä lauttaus. ja aikalainkin säännökset on otettu lakiehdotuk-
28799: uitto luetellaan jo 8 tunnin työajasta anne- seen ja vältetty siten viittauksia, jotka vai-
28800: tussa laissa sen alaisina töinä. Ne oli kuiten- kenttaisivat lain käyttämistä.
28801: kin, lukuun ottamatta lauttausväyläin varsi- Metsä- ja uittotöihin luettavista töistä on
28802: naisilla erotteinpaikoilla suoritettavia uitto- luettelo lakiehdotuksen 1 §: n 2 momentissa.
28803: töitä, vuosittain annetuilla poikkeuspäätök- Eräät niistä jäisivät kuitenkin lain ulkopuo-
28804: sillä vapautettu sanotun lain alaisuudesta lelle. Siten on työaikalaissa jo ronaksutun
28805: koko sen voimassaolon aikana. Myös 2 päi- kannan mukaisesti myös lakiehdotuksessa jä-
28806: vänä elokuuta 1946 annetussa työaikalaissa tetty sen soveltamispiirin ulkopuolelle maa-
28807: jäivät metsä- ja uittotyöt niiden erikoislaa- talouden välittömässä yhteydessä suoritetta-
28808: dun vuoksi suurimmalta osalta lain ulkopuo- vat metsä- ja uittotyöt. Niissä noudatettavaa
28809: lelle. Hyväksyessään työaikalain eduskunta työaikaa koskevat säännökset kuuluvat nimit-
28810: kuitenkin lausui toivomuksen, että hallitus täin maatalouden työajasta annettavaan la-
28811: kiireellisesti toimituttaisi tutkimuksen metsä- kiin. Laivatyöstä, jollaista esiintyy uittotyön
28812: ja uittotyöläisten työajasta ja jättäisi edus- yhteydessä, säädetään merimiehen työajasta
28813: kunnalle esityksen metsä- ja uittotöiden sekä annetussa laissa tai siihen liittyvissä sään-
28814: niihin liittyvien sivuammattien saattamisesta nöksissä, joten sekin jäisi lakiehdotuksen ul-
28815: 8 tunnin työaikalain alaisiksi, lukuun otta- kopuolelle. Laadultaan ovat erikoisasemassa
28816: matta niitä töitä, jotka jo sisältyivät hyväk- metsänvartiointi, palotorjunta ja uudistus-
28817: syttyyn työaikalakiin. alojen kulotus sekä tilapäiset pienet työt, joi-
28818: Eräiden lakialoitteiden johdosta, joissa oli hin myöskään ehdotettua lakia ei olisi sovel-
28819: ehdotettu työaikalakia muutettavaksi siten, lettava.
28820: että myös metsä- ja uittotyöt tulisivat sen Lakiehdotus on tarkoitettu koskemaan
28821: alaisiksi, eduskunta uudelleen toukokuussa täysi-ikäisiä työntekijöitä, mutta olisi sitä
28822: vuonna 1947 päätti lausua hallitukselle sa- toistaiseksi sovellettava myös nuoriin työn-
28823: mansisältöisen toivomuksen kuin työaikalain tekijöihin. Heidän käyttämisestään työhön ja
28824: hyväksymisen yhteydessä. työajastaan olisi annettava erikoislaki, johon
28825: Jo ennen kuin viimeksi mainitusta toivo- sisältyisi kaikkia työaloja koskeva lainsää-
28826: muksesta oli eduskunnassa tehty päätös, val- däntö, joka tulee koskemaan myös metsä- ja
28827: tioneuvosto asetti komitean asiaa tutkimaan uittotöitä.
28828: ja tekemään ehdotuksen sitä koskevaksi lain- Säännöllinen työaika rajoitetaan lakiehdo-
28829: säädännöksi. Tämän komitean mietintöön, tuksessa eri tavalla metsätöissä ja uittotöissä.
28830: joka valmistui vuoden 1948 helmikuussa, pe- Metsätöissä se on rajoitettu vuorokautta ja
28831: rustuu pääasiassa eduskunnalle nyt annet- työviikkoa kohti, mutta uittotöissä ainoa'>-
28832: tava esitys. taan kolmen viikon pituista ajanjaksoa kohti.
28833: Kun työaikaa metsä- ja uittotöissä sään- Nämä työajan enimmäismäärät ovat metsä-
28834: nösteltäessä näiden töiden erikoislaadun töissä 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia
28835: vuoksi on monissa kohdin poikettava työaika- viikossa sekä uittotöissä 141 tuntia kolmen
28836: lain yleisistä säännöksistä, on katsottu tar- viikon aikana. Säännöllinen työaika tulisi
28837: koituksenmukaiseksi, että tämän alan työ- tällä tavoin rajoitetuksi samojen periaattei-
28838: aikasäännöstelystä annetaan erityinen laki den mukaan kuin työaikalaissa.
28839: johon kaikki sitä koskevat säännökset koo~ Metsätyöt suoritetaan yleensä urakkapal-
28840: taan. Tähän säännöstelyyn soveltuvat työ- kalla ja hajallaan metsässä, joten työajan
28841: x,s. - Kantanen ym.
28842:
28843: valvonta työaikasäännöstelyn edellyttämällä rouitoissa saadaan siten lakiehdotuksen mu-
28844: tavalla on niissä vaikeata. Sen takia edelly- kaan tehdä ylityötä enintään 108 tuntia ja
28845: tetäänkin lakiehdotuksen 6 §: n 3 momen- muussa uitossa enintään 72 tuntia kolmen
28846: tissa, että urakkapalkalla metsätyötä tekevä viikon ajanjakson aikana. Ylityötuntien vuo-
28847: työntekijä voi itse määrätä työ- ja lepoai- tuinen eni:mmäismäärä sekä metsä- että uitto-
28848: kansa. Häneen ei siinä tapauksessa ole sovel- töissä on 350 tuntia.
28849: lettava lakiehdotuksen säännöllistä työaikaa, Purouitossa, joka yleensä on toimitettava
28850: viikkolepoa ja ruokailutaukoa koskevia sään- lyhyessä ajassa silloin kun vesisuhteet ~n
28851: nöksiä eikä luonnollisesti myöskään työtunti- sallivat, on jatkuvaa työskentelyä helpotettu
28852: järjestelmää koskevaa säännöstä. Jos hän edellä mainitun lisäksi myös siten, että siinä
28853: työtä tehdessään työnantajan kehoittamatta tarpeen mukaan voidaan poiketa lakiehdo-
28854: ylittää säännöllisen työajan enimmäismäärät, tuksen viikkolepoa, sunnuntaityötä ja yö-
28855: ei myöskään ylittävä aika ole sellaista yli- työtä koskevista yleisistä määräyksistä.
28856: työaikaa, josta laissa säädetty ylityökorotus Lakiehdotukseen, joka rakentuu yleensä
28857: on maksettava. Ainoastaan siinä tapauksessa, samoille periaatteille kuin työa.ika.laki, on
28858: että työnantaja on kehoittanut työntekijää kuten mainittu, otettu useita sanotun lain
28859: tekemään ylityötä, on hän velvollinen suorit- säännöksiä. Eräisiin niistä on tehty vähäisiä
28860: tamaan siitä säädetyn ylityökorotuksen. Jos kysymyksessä olevain töiden erikoisluonteesta
28861: metsätyötä sen sijaan tehdään aikapalkalla, johtuneita muutoksia.
28862: määrää työnantaja työajan ja valvoo sitä, ja Kun metsä- ja uittotyöt tulisivat erityisen
28863: ylityökorotus on siinä tapauksessa makset- lain alaisiksi, olisi niitä koskevat työaikalain
28864: tava yleisten työaikasäännöstelyssä noudatet- 1 § : n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohdan säännök-
28865: tujen periaatteiden mukaan. set samalla poistettava sanotusta laista. Sen
28866: Uittotöissä, jotka yleensä tehdään aikapal- jälkeen ei työaikalakia sen 1 § : n 2 momentin
28867: kalla, ei edellä mainittuja työaikalaista poik- 11 kohdan mukaan olisi sovellettava tämän
28868: keavia säännöksiä ole pidetty tarpeellisina. erityisen lain alaan kuuluviin yrityksiin tai
28869: Kun kuitenkin työaika nykyisin uittotyössä töihin.
28870: on verraten pitkä, purouitoissa keskimäärin Edellä lausutun perusteella ehdotamme
28871: 14 tuntia vuorokaudessa ja muussa uitossa kunnioittaen,
28872: keskimäärin 12 tai 10.5 tuntia vuorokau-
28873: dessa, on ylityöaikojen enimmäismääriit eh- että Eduskunta hyväksyui seuraa-
28874: dotettu suuremmiksi kuin työaikalaissa. Pu- van lakiehdotuksen:
28875:
28876:
28877:
28878: Laki
28879: työajasta metsä- ja uittotöissä..
28880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28881: 1 luku. pahdu tehdasmaisesti, sekä metsäteiden ra-
28882: kentaminen ja kunnossapito;
28883: Lain soveltamisala. 2. puutavaran kuljetus metsästä uitto-,
28884: jalostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväis'een
28885: 1 §. varastoimispaikkaan taikka paikkaan, josta
28886: Tämän lain alaisia ovat metsä- ja uitto- se kuormataan moottoriajoneuvoon, alukseen
28887: työt, joita yksi tai useampi henkilö, työn- tai rautatievaunuun;
28888: tekijä, palkasta tekee toisen, työnantajan, 3. metsänhoito- ja kuivatlistyoö, metsän-
28889: lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. arviointi, -Ieimaus ja -vartiointi sekä palo-
28890: torjunta;
28891: Metsä:- ja uittotöihin luetaan: 4. muu näihin verrattava tai läheisesti
28892: 1. puiden kaato, kmmonnosto, metsässä liittyvä, metsässä suoritettava työ; sekä
28893: tapahtuva puutavaran valmistus ja käsittely, 5. puutavaran uitto, siihen luettuna myös
28894: hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät ta- lauttaus, ja uittoväylien kunnostaminen.
28895: 87 E 68'7!58
28896: 690 X,5. - Työa.ilta metsä- ja uittotöissä.
28897:
28898:
28899: 2 §. istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu-
28900: Tämä laki ei koske: voston ratkaisu on sille toimitettu.
28901: 1. maatalouden välittömässä yhteydessä
28902: suoritettavaa metsä- ja uittotyötä;
28903: 2. laivatyötä, johon sovelletaan lakia me- 2 luku.
28904: rimiehen työajasta tai muita tällaisesta
28905: työstä annettuja säännöksiä; . . Säännöllinen työaika.
28906: 3. metsänvartiointia, palotorJuntaa Ja
28907: uudistusalojen kulotusta; eikä 6 §.
28908: 4. tilapäistä työtä, missä samanaikaisesti Työntekijäin säännöllinen työaika on
28909: on enintään neljä työntekijää ja joka kestää kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tun-
28910: yhdenjaksoisesti kauintaan kuusi työpäivää. tia työviikossa. Työviikko lasketaan alkavaksi
28911: kello kahdestakymmenestäneljästä maanan-
28912: 3 §. tain vastaisena yönä.
28913: Tätä lakia on sovellettava myös työnteki- Jos säännöllinen työaika jonakin työviikon
28914: jöihin, jotka yhteisesti, työkuntana, ovat si- päivänä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, voi-
28915: toutuneet työnantajan johdon ja valvonnan daan sitä muina saman viikon päivinä piten-
28916: alaisina tekemään jonkin työn, sekä heidän tää vastaavasti, ei kuitenkaan enemmän kuin
28917: työnantajan suostumuksella avuksensa työ- kahdella tunnilla ja sallittua viikkotuntien
28918: hön ottamiaan työntekijöitä. lukumäärää lisäämättä.
28919: Se, mitä edellä tässä pykälässä on sää-
28920: 4 §. detty, ei koske sellaista 1 § :n 2 momentin
28921: Työntekijänä ei tätä lakia sovellettaessa 1-4 kohdassa mainittua urakkapalkalla teh-
28922: pidetä: tävää työtä, jossa työntekijä saa itse mää-
28923: 1. henkilöä, joka vakinaisesti elää työn- rätä työ- ja lepoaikansa.
28924: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen
28925: aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa 7 §.
28926: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- Sen estämättä, mitä 6 § : ssä on säädetty
28927: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun vuorokautisesta ja viikottaisesta työajasta,
28928: tässä mainitun puoliso; eikä saadaan säännöllinen työaika puutavaran
28929: 2. sellaista työnjohdossa tai -valvojana tai uittotöissä, lukuunottamatta töitä uittoväy-
28930: sitä vastaavassa asemassa olevaa henkilöä, lien pysyväisillä erottelu- ja lajittelupai-
28931: joka ei osallistu tai joka vain tilapäisesti koilla, järjestää niin, että se kolmen viikon
28932: osallistuu johdettaviensa tai valvottaviensa pituisena ajanjaksona on enintään 141 tun-
28933: työntekijäin työhön. tia.
28934:
28935: 5 §. 8 §.
28936: Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- Työneuvosto voi harkintansa mukaan yksi-
28937: tarkastajan taikka työnantajain ja työnteki- tyistapauksessa antaa luvan poiketa 6 ja 7
28938: jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu- pykälän säännöksistä:
28939: voston ratkaistava, onko työtä tai työnteki- 1. jos jokin tämän lain alainen työ on
28940: jää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan
28941: sovellettava. · vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan
28942: Valtion ammattientarkastajan on, milloin kuluessa, jona työntekijäin on oltava val-
28943: asianosainen sitä vaatii, saatettava 1 momen- miina työhön; tai
28944: tissa mainittu kysymys työneuvoston ratkais- 2. jos työllä edistetään suurta julkista
28945: tavaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä il- etua.
28946: meisen selvänä. 9 §.
28947: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian Työaikaan luetaan kulkeminen tai kuljetus
28948: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta työnantajan määräämästä lähtöpaikasta var-
28949: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän sinaiseen työn suorituspaikkaan. Muussa ta-
28950: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, pauksessa ei matkaan käytettyä aikaa lueta
28951: milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asian- työaikaan, vaikka siitä olisikin säädetty tai
28952: osainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomio- sovittu suoritettavaksi korvausta.
28953: X,5. - Karvonen ym. 691
28954:
28955: 3 luku. 13 §.
28956: Jos työaika vuorokaudessa on 7 tuntia pi-
28957: Säännöllisen työajan ylittäminen. tempi, on työntekijälle annettava työn ai-
28958: kana yksi metsätöissä vähintään tunnin kes-
28959: 10 §. tävä ja uittotöissä vähintään puoli tuntia
28960: Työntekijää olkoon lupa hänen suostumuk- kestävä lepoaika. Tämä ei kuitenkaan koske
28961: sellaan pitää ylityössä 6 § : ssä sanotun työ- sellaisia työntekijöitä, joiden työpaikalla olo
28962: ajan lisäksi kauintaan 24 tuntia kahden vii- on työn jatkumiselle välttämätöntä, mutta
28963: kon aikana ja uittotyössä 7 § : ssä sanotun näille on varattava tilaisuus aterioida työn
28964: työajan lisäksi 72 tuntia, paitsi purouitossa aikana. •
28965: 108 tuntia kolmen viikon aikana, kuitenkin Lepoaikaa älköön luettako työaikaan, jos
28966: niin, ettei ylityötuntien määrä kalenterivuo- työntekijä saa sinä aikana esteettömästi pois-
28967: den aikana nouse 350 suuremmaksi. tua työpaikalta.
28968: 11 §.
28969: Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai 5 luku.
28970: muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-
28971: tää on aiheuttanut keskeytyksen tämän lain Yötyö.
28972: alaisten töitten säännöllisessä kulussa tahi
28973: vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytyk- 14 §.
28974: seen taikka hengen, terveyden tai omaisuu- Työ, jota tehdään kello kahdenkymmenen-
28975: den joutumiseen vaaranalaiseksi, saadaan yhden ja kuuden välisenä aikana, on yötyötä,
28976: siinä määrin, kuin mainitut syyt vaativat, ja on sitä lupa teettää seuraavissa tapauk-
28977: pitentää 6 ja 7 § : ssä säädettyjä työaikoja, sissa:
28978: ei kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon 1. työssä, joka on järjestetty kahteen
28979: aikana. Tällaisesta työajan pitennyksestä taikka useampaan vuoroon;
28980: sekä sen syystä, laajuudesta ja todennäköi- 2. työssä, jossa luonnon- ja muut olosuh-
28981: sestä kestävyydestä on työnantajan viivytyk- teet haittaavat työn suoritusta päivän aikana;
28982: settä tehtävä kirjallinen ilmoitus asianomai- 3. työssä, jota sen laadun vuoksi on suo-
28983: selle valtion ammattientarkastajalle, joka voi ritettava myöskin yöaikaan;
28984: tutkittuaan asian joko jättää sen tehdyn il- 4. 11 § : ssä mainitussa hätätyössä; sekä
28985: moituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin 5. työneuvoston luvalla ja sen määräämin
28986: pitennyksen rajoittamiseksi tai lopettami- ehdoin muissakin töissä, joissa työn laatu tai
28987: seksi. muut pakottavat syyt sitä vaativat.
28988: Tässä pykälässä mainittua hätätyötä äl- Edellä 1 momentissa mainituissa töissä,
28989: köön 1uettako 10 § : ssä tarkoitettuun ylityö- jotka on järjestetty kahteen tai useampaan
28990: aikaan. vuoroon, tulee vuorojen, jollei työneuvosto
28991: ole myöntänyt siitä poikkeusta, säännölli-
28992: sesti vaihtua ja joka viikko muuttua.
28993: 4 luku.
28994: Lepoajat.
28995: 6 luku.
28996: 12 §.
28997: Työntekijälle on työviikon aikana annet- Korotettu palkka.
28998: tava vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjak-
28999: soinen viikkolepo. 15 §.
29000: Tämän pykälän säännöksistä voidaan Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään
29001: tehdä poikkeuksia 11 §: ssä tarkoitetuissa 6 §: ssä mainitun vuorokautisen työajan li-
29002: tapauksissa, niin myös purouitoissa tai muul- säksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta
29003: loinkin, milloin työn laatu ei salli joidenkin maksettava viidelläkymmenellä ja seuraa-
29004: työntekijäin työstä vapauttamista. Jos eri- vilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu
29005: mielisyyttä ilmaantuu siitä, onko työn laatu palkka.
29006: sellainen, kuin edellä on sanottu, voidaan Sama olkoon laki, jos työntekijä tehdes-
29007: kysymys alistaa työneuvoston ratkaistavaksi. sään metsätyötä 6 §: n 3 momentissa tarkoi-
29008: 692 X,5. - Työaika. metsä- ja uittotöisslt.
29009:
29010:
29011: tetussa tapauksessa urakkapalkalla, on työn- Tämä ei kuitenkaan koske työtä, jota sen
29012: antajan kehoituksesta tehnyt työtä kauem- laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäi-
29013: min kuin saman pykälän 1 momentissa on vinä.
29014: edellytetty. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
29015: Milloin säännöllinen työaika on rajoitettu tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
29016: ainoastaan vuorokautta pitempää ajanjaksoa jolla edellä mainittu korotettu palkka sisälly-
29017: kohti sekä työ on jatkunut koko sellaisen tetään peruspalkkaan, on mitätön.
29018: ajanjakson, on ylityötunneilta, jotka nouse-
29019: vat enintään puoleen ajanjakson aikana sal- 17 §.
29020: • litusta enimmäismäärästä, maksettava viidel- Oikeus 15 ja 16 § : ssä säädettyyn korotet-
29021: läkymmenellä ja seuraavilta ylityötunneilta tuun palkkaan on rauennut, jollei kannetta
29022: sadalla prosentilla korotettu palkka. Jollei ole nostettu vuoden kuluessa sen kalenteri-
29023: työsuhde ole jatkunut koko ajanjaksoa ja vuoden päättymisestä, jolloin sellainen oi-
29024: keskimääräinen työaika työhön käytettyinä keus syntyi.
29025: vuorokausina on kahdeksaa tuntia pitempi,
29026: on vuorokauden kahdelta ja purouitossa kol-
29027: melta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityö- 7 luku.
29028: tunnilta maksettava viidelläkymmenellä ja
29029: seuraavilta sadalla prosentilla korotettu Erinäisiä säännöksiä.
29030: palkka. 18 §.
29031: Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainittua Jokaista tämän lain alaista työmaata var-
29032: palkan korotusta työstä, josta palkka on ten on työnantajan, milloin se työn laatuun
29033: määrätty tuntia pitemmältä ajanjaksolta, on nähden on mahdollista, laadittava työtunti-
29034: tunnilta suoritettava peruspalkka laskettav-a järjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin työ
29035: siten, että sopimuksenmukainen palkka jae- alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.
29036: taan säännölliseen työhön käytetyllä tunti- Työnantajan on pidettävä luetteloa teh-
29037: määrällä. Työssä, jota suoritetaan urakka- dystä hätä- ja ylityöstä sekä niistä makse-
29038: palkalla, lasketaan tuntipalkka siten, että tusta korotetusta palkasta. Luetteloon on
29039: urakkapalkka jaetaan urakan suorittamiseen merkittävä myös sunnuntaina ja kirkollisena
29040: käytetyllä tuntimäärällä, jollei työneuvosto juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun-
29041: ole hakemuksesta muuta perustetta vahvis- päivänä tehty työ ja siitä maksettu korotettu
29042: tanut. Jos palkkaukseen sisältyy luontois- palkka.
29043: etuja, on ne otettava huomioon palkan koro- Edellä 2 momentissa mainittu luettele on
29044: tusta laskettaessa. vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai-
29045: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle sille ja työntekijäin luottamusmieheiie sekä
29046: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi pyynnöstä kirjallisesti annettava työnteki-
29047: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisälly- jälle tai hänen valtuutetulleen tieto työnteki-
29048: tetään peruspalkkaan, on mitätön. jää koskevista, luettelossa olevista merkin-
29049: nöistä.
29050: 16 §. Työtuntijärjestelmästä on tarkastusviran-
29051: Työstä, jota tehdään työnantajan kehoi- omaisille pyydettäessä toimitettava jäljennös.
29052: tuksesta sunnuntaina tai muuna kirkollisena
29053: juhlapäivänä, on maksettava kaksinkertainen 19 §.
29054: palkka. Jos työ on ylityötä tai hätätyötä, on Jokaisella tämän lain alaisella työmaalla
29055: siitä lisäksi suoritettava 15 §: ssä säädetty on työnantajan toimesta pidettävä sopivassa
29056: korotus, joka lasketaan työntekijän korotta- paikassa työntekijäin nähtävinä tämä laki ja
29057: mattomasta palkasta. sen nojalla annetut täytäntöönpanomääräyk-
29058: Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi- set sekä asianomaisen viranomaisen päätös
29059: väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka niistä ehkä myönnetyistä poikkeuksista, niin
29060: alkaa kello kahdestakymmenestäneljästä sa- myös käytännössä oleva työtuntijärjestelmä.
29061: notun päivän vastaisena yönä.
29062: Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä 20 §.
29063: työtä sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäi- Tämän lain noudattamista valvovat am-
29064: vänä, älköön koetettako pakottaa siihen. mattientarkastusviranomaiset.
29065: :X,5. - Karvonen ym. 693
29066: 21 §. Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
29067: Työnantajaa, joka rikkoo 6-13 § :ssä ole- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk-
29068: via työaikaa koskevia säännöksiä taikka seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta-
29069: muusta syystä kuin maksukyvyttömyyden jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus-
29070: johdosta laiminlyö 15 tai 16 § : ssä säädetyn tajaa.
29071: ylityö-, hätätyö- tai sunnuntaityökorvauksen
29072: suorittamisen, rangaistakoon sakolla. Milloin 22 §.
29073: rikkomus on tapahtunut ammattientarkastus- Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
29074: viranomaisen huomautuksesta huolimatta tai rallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 15 ja
29075: asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat, 16 §: ssä mainituissa tapauksissa kuitenkin
29076: olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi- ainoastaan, milloin asianomistaja on ilmoit-
29077: väsakkoa tai enintään kuusi kuukautta van- tanut rikkomuksen syytteeseen pantavaksi.
29078: keutta.
29079: Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen 23 §.
29080: tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
29081: vahinkoa OD. pitänyt väärin 18 §:n 2 momen- misesta voidaan antaa asetuksella.
29082: tissa mainittua lu.-etteloa tai muuttanut sitä
29083: tai sel'l hävittänyt, kä.tkenyt taikka tehnyt 24 §.
29084: mahdottomaksi lukea. rangaistakoon salmlla Tämä laki tulee voimaan paavana
29085: tai Ell'lintMn kuud~n kuukauden vankeud~lla. kuuta 19S , ja sillä kumotaan 2 päivänä m-
29086: Joka muutoin riklmo tätä. lakia tai sen kuuta 1946 annetun työaikalain (604/46}
29087: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon 1 i: n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohta.
29088: .enintirån kahdellakymmenellä päiväsa.kolla.
29089:
29090: Heliingissä 6 päivinä elokuuta. 1958.
29091:
29092: .Juho Karvonen. Sulo Hostila. Edvard Pesonen.
29093: Veikko lleD.e. Arvo Tuo:m.inea. Viljo Rantala.
29094: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Veikko KokkeJa.
29095: Varma K. Turunen. Valta Käkelä. Lars Lindeman.
29096: Pentti Niemi. Våini Tikkaoja.. Geol\f Eriksi6B.
29097: 11. Törmä.. Elia Manninen. Klllt&a AJa.nko.
29098: 694
29099:
29100: X,G. - Lak.al. N: o 88.
29101:
29102:
29103:
29104:
29105: Kelovesi ym.. : Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta.
29106:
29107:
29108: E d u s k u n n a 11 e.
29109:
29110: Vuosilomalain tarkoituksena on antaa työn- myyden lisääntyessä ovat työnantajat yhä
29111: tekijöille yhtäjaksoinen paikallinen vapaa- yleisemmin alkaneet kiertää tätä määräystä
29112: aika lepoa ja virkistymistä varten. Kun ny- erottamalla tämän edun saavuttaneita tai
29113: kyinen vuosilomalaki säädettiin v. 1946, mer- saavuttamassa olevia työntekijöitä.
29114: kitsi se suurta parannusta työntekijöiden Useissa tapauksissa työnantajat ovat pyr"
29115: vuosilomiin. Kuitenkaan se ei enää täytä kineet antamaan työntekijöilleen vuosiloman
29116: tyydyttävästi työvauhdin kiristymisen sekä sairauden tai vamman sattuessa. Kuitenkaan
29117: monessa muussa suhteessa muuttuneiden olo- sairasloman viettäminen ei voi täyttää sitä
29118: suhteiden lisäämää levon ja virkistymisen tarkoitusta, johon vuosilomalla pyritään.
29119: tarvetta. Vuosilomia pitäisi yleisesti piden- Työntekijäin pitäisi saada itse päättää halua-
29120: tää sekä ottaa nykyistä paremmin huomioon vatko he viettää vuosilomansa sairauden ai-
29121: työn raskauden ja hermostollisen kuluttavuu- kana vai sen jälkeen. Nykyisen lain mukaan
29122: den tuomat haitat loman pituutta määrät- sairauden tai vamman aiheuttama työeste saa
29123: täessä. Työn tuottavuuden kohoaminen ny- kestää enintään kuukauden lomaetujen vähe-
29124: kyisen lain hyväksymisestä lähtien antaa nemättä. Useissa työehtosopimuksissa on jo
29125: sille suotuisat edellytykset. Myös työttömyy- hyväksytty paljon pitempiä sairausaikoja.
29126: den vähentämisessä on pitemmillä vuosilo- Siksi sairastaruisaika pitäisi laskea hyväksi
29127: milla merkityksensä. vuosiloman pituutta määrättäessä sellaisin
29128: Nykyisen vuosilomalain 3 § : n 1 momen- rajoituksin kuin tämän esityksen 6 § : ssä on
29129: tissa myönnetään kauppaliikkeissä ja toimis- määritelty.
29130: totyössä työskenteleville työntekijöille kym- Eniten on kuitenkin syntynyt työnantajien
29131: menen vuotta jatkuneesta palveluksesta kuu- ja työntekijäin kesken erimielisyyksiä loma-
29132: kauden loma. Tätä on pidettävä oikeana, ajan palkan määrittelyssä, joka nykyi-
29133: mutta yhtä tarpeellista se on raskasta ruu- sessä laissa on puutteellinen ja risti-
29134: miillista työtä tekevien työntekijäin kohdalla. riitainen. Lain 7 § :n 1 momentti mää-
29135: Erityisesti se pitäisi toteuttaa raskaissa ja rää työntekijälle vuosiloman ajalta täy-
29136: terveydelle muita vaarallisemmissa töissä, det palkkaedut, mutta sen laskemiatapa
29137: kolmivuorotyössä, maanalaisissa kaivoksissa, ja työneuvoston antamat tulkinnat mää-
29138: rauta- ja terästehtaissa sekä metallivali- ritelmän käytännöllisestä soveltamisesta ovat
29139: moissa. Hyvin tarpeellista se olisi nuorille johtaneet ristiriitaan lain tarkoituksen kanssa
29140: työntekijöille, joiden fyysillinen kunto, usein ja työntekijät eivät ole kaikissa tapauksissa
29141: vielä kasvuiän jatkuessa, joutuu kovissa työ- saaneet loma-ajalta täysiä palkkaetuja. Loma-
29142: ponnistuksissa vaaroille ja vaurioille alttiiksi. päivän palkka lasketaan jakamalla kolmen
29143: Siksi heille pitäisi antaa riittävästi mahdolli- kuukauden ansio 75: llä, kuitenkin näin kor-
29144: suuksia lepoon. kea työpäivien luku tulee työntekijälle vain
29145: Yleisesti käytännössä olevaa kahden viikon hyvin harvoissa tapauksissa. Jos työntekijä
29146: lomaa ei voida pitää enää tyydyttävänä, jo- joutuu palkattomalle pakkolomalle tai määrä-
29147: ten 18 vuorokauden yleisen loman käytän- tään työskentelemään vajaalla työajalla, pie-
29148: töönotto vastaa paremmin nykyistä tarvetta. nenee loma-ajan palkka keskinkertaista alhai-
29149: Siihen on myös pyritty voimassa olevassa semmaksi. Jotta saavutettaisiin täydet palk-
29150: laissa myöntämällä se viiden vuoden yhtä- kaedut myös vuosiloman ajalta, sen laskemis-
29151: jaksoisesta palveluksesta. Kuitenkin työttö- perusteita pitäisi muuttaa siten, että kolme
29152: X,6. - Kelovesi ym. 695
29153:
29154: kuukautta ennen lomaa saatu ansio jaettai- seen ja tekisivät siitä asianomaiset merkinnät
29155: siin niin monella työtunnilla kuin työntekijä heille annettavaan vuosilomakirjaan. Vuosi-
29156: on tänä aikana ollut työssä. Kertomalla näin lomakirjaan merkityn korvauksen työntekijä
29157: saatu tuntiansio kahdeksalla saataisiin todella voi nostaa vuosilomakautena silloin, kun hän
29158: keskinkertainen ansio lomapäivälle. saa tilaisuuden vuosiloman viettoon.
29159: Rakennus-, lastaus- ja purkaustöissä sekä Lisäksi esitetään lakiin muutamia muita
29160: muissa sellaisissa töissä, joissa työsuhde pienempiä selvennyksiä ja korjauksia, jotta
29161: yleensä kestää lyhyemmän ajan, eivät työn- työntekijäin oikeus paikalliseen vuosilomaan
29162: tekijät harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tulisi turvatuksi myös niiltä osin, joilta se
29163: ole saaneet tilaisuutta paikallisen vuosiloman on viime aikoina evätty.
29164: viettoon kesän aikana. Nyt tämän lain 9 a Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
29165: §: ssä esitetään heidän osaltaan sellaista uutta
29166: järjestelyä, joka antaisi myös heille tilaisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29167: den vuosiloman viettoon. Työnantajat mak- van lakiehdotuksen:
29168: saisivat heidän lomakorvauksensa rahalaitok-
29169:
29170:
29171:
29172: Laki
29173: vuosilomalain muuttamisesta.
29174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
29175: vuosilomalain (317/46) 1 § :n 3 momentti, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 §, kumotaan 8 § :n 3 mo-
29176: mentti sekä lisätään uusi 9 a § seuraavasti:
29177: 1 §. työsuhde ei ole jatkunut 10 vuotta, kaksi päi-
29178: vää jokaiselta 2 §: ssä tarkoitetulta kuukau-
29179: Mitä ensimmäisessä momentissa on sanottu, delta, kuitenkin vähintään kuukausi, jos hän
29180: koskee myös työntekijöitä, jotka ovat yhtei- on ollut työssä kahdentoista tällaisen kuukau-
29181: sesti, työkuntana, sitoutuneet työnantajan den aikana;
29182: johdon ja valvonnan alaisina tekemään jon- 3) muille kuin 1) ja 2) kohdassa maini-
29183: kin työn, sekä heidän työnantajan suostu- tuille työntekijöille puolitoista työpäivää jo-
29184: muksella avukseen työhön ottamiaan työn- kaiselta 2 § : ssä tarkoitetulta kuukaudelta,
29185: tekijöitä. kuitenkin niin, että vajaa päivä annetaan
29186: Työkunnaksi on katsottava työntekijä- täytenä lomapäivänä.
29187: ryhmä, jossa jokainen jäsen on kiinteästi mu- Vuosilomaa annettaessa älköön työpäiväksi
29188: kana työssä olematta kuitenkaan varsinai- luettako sunnuntaita eikä kirkollista tai
29189: sessa työsuhteessa työnantajaansa. muuta juhlapäivää eikä myöskään vapunpäi-
29190: vää eikä juhannusaattoa, vaikkakin työnteki-
29191: 3 §. jän tulisi näinä päivinä olla työssä.
29192: Vuosilomaa on jäljempänä määrätyin poik-
29193: keuksin annettava kalenterivuosittain:
29194: 1) työntekijälle, jonka työsuhde huhtikuun 4 §.
29195: 30 päivään mennessä on jatkunut vähintään Vuosilomaa annetaan työnantajan määrää-
29196: 10 vuotta ja joka työskentelee jatkuvassa mänä aikana:
29197: kolmivuorotyössä, maanalaisessa kaivoksessa, 1) 2 § :n 2 momentissa mainituille työn-
29198: rautatehtaassa, rauta-, teräs- tai metalliva- tekijöille saman kalenterivuoden kuluessa;
29199: limossa, kolme päivää jokaiselta 2 § : ssä tar- 2) muille työntekijöille toukokuun 15 ja
29200: koitetulta kuukaudelta; syyskuun 15 päivän välisenä aikana.
29201: 2) muulle työntekijälle, jonka työsuhde Työntekijän, luottamusmiehen välityksellä
29202: huhtikuun 30 päivään mennessä on jatkunut antamalla, suostumuksella voidaan loma 1
29203: vähintään 10 vuotta tai joka ennen mainittua momentin 2) kohdassa mainituille työnteki-
29204: päivää ei ole täyttänyt 21 vuotta tai joka te- jöille antaa muunakin aikana saman kalen-
29205: kee 1) kohdassa mainittua työtä, mutta jonka terivuoden kuluessa.
29206: X,6. - T7ö~kij~ vuosilomalaki.
29207:
29208:
29209: Jos 'ru.osiloma annetaan mllana kuin 1 mo- pwnattom.asta syystä estynyt väliaikaisesti
29210: mentin 2 kohdassa sanottuna aikana on se suorittamasta työtänsä;
29211: anaettava 50 % :lla korotettuna. 3) ty(isuhteen sellaisesta tilapäisestä kat-
29212: keamisesta, joka ei ole kestänyt kuukautta pi-
29213: 5 §. tempää aikaa;
29214: Vuosiloman tulee olla yh.tija.Moinen, Työn- 4) lakon, työsulun tai jonkin muun työ-
29215: 1Jlltajalla on kuitenkin oik~~. milloin se riidan aiheuttamasta työn väliaikaisesta kes-
29216: työn käynnissäpitibni!Jeksi on välttiiwj:itöntä keytymisestä.
29217: ja jos työntekijä siihen suostu.u, (lJltl!-a erik- Vuosjlomaan oikeuttavaksi ajaksi lask,etaan
29218: seen yhdessä tai useaiiUJl:atlsa. erässä $e osa myös asevelvQUisena vakinaisessa. våefi\Sä pal-
29219: lollUiata, joka ylittää yhdeksän työpähtää. veitq .aika, mikäli tämä palvelus välittömästi
29220: Jos työntekijä ennen vuosiloman alkamista liittyy vuosilomaan luettavaan palveluQeen.
29221: tai 2eJl aikana sairauden tai tapaturman joh-
29222: dosta tulee työhö:nt*i, kykenemättömäksi, niin 7 §.
29223: älköön sen aiheuttamaa työkyvyttömyysaikaa Vuosilomaan lru.uluvilta työpäiviltä on
29224: luettako vuosiloma-ajaksi, mikäli työntekijä työntekijälle annettava täydet palkkaedut.
29225: ei itse sitä halua. Sairaus tai tapaturma on Työntekijällä, joka on työnantajan ruuassa,
29226: työnantajalle viipymättä ilmoitettava vii- mutta vuosiloman aikana ei käytä tätä etua,
29227: meistään sairauden päätyttyä. on oikeus saada siitä paikkakunnan hinta-
29228: Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoi- tasoa vastaava korvaus loma-ajalta, sunnun-
29229: tettava työntekijälle vähintään kahta viikkoa tait sekä kirkolliset ja muut juhlapäivät
29230: ennen lomaJ;L tai sen osan alkamista. Edelli- ynnä vapunpäivä siihen luettuna, jos työn-
29231: sessä mo~ntissa main.ituiSSlt tapalllmissa. voi- tekijä työssä oll~SfUW. olisi saanut ;ruoan
29232: vat työntekijä ja työnantaja sopia siitä, että näinäkin päivinä.
29233: vuosiloma-aika alkaa tai jatkuu välittömästi Kaikissa muissa paitsi niissä töissä, joita
29234: ty()kyvytiömyyd~n. laka.ttua. Mu~a upa.ulv koskevat 9 §: n säädölmet, lasketaan työnteki-
29235: ~ ~WV~lle4tan liii:rtyneen. lom.an uud.elleen jän vuosilomapäivän palkka siten, että kol-
29236: MtaJP.is~ft, 4 § : n sii.iitmöbiä. :rrum edellisen kuukauden ~UJ.Sio lu~nt.Ai#etui
29237: neen, ytityöa ko:rvawrt.a lukuunottama.tta, je,e,.
29238: 6 §. taa.n t.ihän aib.an JrisältY"Wn työtuntien lq..
29239: Ty~Lon ajakai luetaan vuosilom.ait wää- vulla ja näin su.tu keskituntiansio ken.'O'taan
29240: rät~ $e ai]w., jQnka työnWkijä on ollut kahdeksalla. Milloin tyiS!Juhde on kestänyt
29241: vWMJilomalla ~i palb.tt<>m&.Ua pakkolomalla lyhyemmän ajq,n kuin edellä on. mainittu,
29242: tai ty~kmtel6e ty-önantajan m.ääräykMstä lasketaan keskimääräinen päiväansio .edellä
29243: vajaalla työajalla, reservi.harjoitusten tai yli- tmnotulla tavalla työsuhteen kestämisajo.n an-
29244: miiä.rä.iBen palv~l~ksen, sajrau&m, Hynnytyk- siosta.
29245: s.en tai 1D.U1U1 hänestä riippmnattonuu:J. es- Vuosiloman palkka on maksettava ennen
29246: teen johd0$1;3. on ~tynyt suorittamasta työ- loman alkamista. Jollei vuosiloman palkan
29247: tään, j()ka este on kestänyt kuukauden tai, laskemista varten tarvittavia tietoja ole sil-
29248: jos työsuhde on kestänyt yhden vuoden, loin saatavissa, maksetaan vuosiloman palkka
29249: kaksi kuukautta, sekä jos työsuhde on jatku- tai sen ennakkona, mikäli muusta ennakon
29250: nut viisi vuotta, neljän kuukauden ajan. Mi- laskemisperusteesta ei ole sovittu, sellaisen
29251: käli työntekijä, joka jonkin edellä mainitun työntekijän paikkakunnalla ylcisesti saaman
29252: esteen johdosta on ollut estynyt suorittawa.sta päiväansion perusteella arvioitu palkka. Jos
29253: työtään, ei kuuden päivän kuluessa esteen tarvittavat tiedot kuuden kuukauden ku-
29254: päätyttyä. ilmoittaudu ja tilaisuuden siihen luessa loman alkamisesta saadaan, .tasoitetaan
29255: saatuaan palaa työhön, ei tämän momentin ennen loman alkamista maksettu ennakko to-
29256: säännöksiä sovelleta. dellista ansiota vastaavaksi.
29257: Työsuhteen älköön katsottako keskeyty-
29258: neen: 8 §.
29259: 1) yrityksen omistajan tai haltijan vaihtu- Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oi-
29260: misen johdosta; keus saada vuosiloman korvauksena 7 §: n
29261: 2) j<>S työntekijä on sairauden, synnytyk- mukaan maksettu palkka niin monelta päi-
29262: sen tahi muusta työntekijästä itsestään riip- vältä k11in hänellä työssäolonsa perusteella
29263: X,6. - Kelovesi ym. t97
29264:
29265: olisi oikeus 2 ja 3 §: n mukaan saada antajan työsuhteen päättyessä suoritettava
29266: vuosilomaa. Vuosilomapäivät on tällöin kui- työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut
29267: tenkin laskettava siten, että ne kuukaudet, vähintään 16 työpäivää, mutta ei kahtatoista
29268: joiden työssäolon perusteella työntekijä on kuukautta, korvausta loman pitämistä varten
29269: saanut vuosiloman tai 9 § : n taikka 12 § : n 6.5 % hänen sinä aikana ansaitsemastaan ra-
29270: 2 momentissa mainittua rahakorvausta siitä, hapalkasta, ylityöstä saatua ansiota lukuun-
29271: jätetään huomioon ottamatta. ottamatta.
29272: Lomakorvaus on maksettava työntekijälle Työnantaja suorittaa tässä pykälässä mai-
29273: työsuhteen päättyessä tapahtuvan palkan- nitun korvauksen Postisäästöpankkiin kiin-
29274: maksun yhteydessä. nittämällä työntekijälle antamaansa vuosilo·
29275: Jos työntekijä on niinä kalenterikuukau- m.akirjaan vuosilomamerkkejä korvausta vas-
29276: sina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi, ollut taavasta arvosta. Vuosilomakirjaan merkityn
29277: työssä yhteensä vähintään kuusitoista työ- rahamäärän saa työntekijä nostaa postisääs-
29278: päivää eikä sinä aikana ole saanut lomaa tai töpankkiliikettä välittävistä postitoimipai-
29279: korva'U$ta siitä1 malQJettakoon. hänelle näiltä. koista toukokuun 15 ja syyskuun 15 päivän
29280: kuqkausilta loman korvauksena yhden päivän välisenä aikana sekä seuraavissa tapauks~a:
29281: palkka. 1) jos työntekijä sairastuu ja sairaWJ kes-
29282: 9 §. tää yli kuukauden;
29283: Jos työntekijän työsuhde on niin lyhyt-
29284: aikainen, ettei hän 8 § : n perusteella saisi 2) jos työntekijä siirtyy maasta p6ifl; ja
29285: vuosilomaa, niin maksetaan hänelle työsuh- 3) jos työntekijä ;joo.tuu suorittamaan ase-
29286: v~lvollisuuttaan.
29287: teen päättyesst!. loman korvauksena 6 % hä-
29288: nen ansaitsem.a.staan rahapalkasta, ylityöstä Vuosilomakirjaan merkittyä korvausta äl-
29289: saatua ansiota siihen kuitenkaan lukematta. köön ulosm.itattako tai toiselle si.irrettäkö, äl-
29290: Jos työntekijä on niin harvoina päivinä köönkä vuosilomakirjaa pantiksi annettako.
29291: kalenterikuukauden aikana työssä, ettei hän Asianomaisen henkilön kuollessa. on hänen
29292: muuten olisi oikeutettu vuosilomaan, niin lähill1IDiillä. omaisenaan oikeus nostaa VlloSi-
29293: maksetaan hänelle loman korvauksena pal- loma.korva.us.
29294: kanmaksun yhteydessä 6 % ansaitsemastaan Valtioneuvoston asiana on, kuUltuaan
29295: palkasta, ylityöstä saatua ansiota siihen kui- asianomaista työalaa edustavaa työnantaja-
29296: tenkaan lukematta. ja työntekijäjärjestöä, määrätä, mitä töitä
29297: tätä lakia sovellettaessa on pidettävä lyhyt-
29298: 9 a §. aikaisina ja antaa muut tarvittavat ohjeet
29299: Sellaisissa töissä, joissa työsuhteet eivät t.ässä pykälässi mainitun korvauksen suorit-
29300: yleensä jatku kahtatoista kuukautta, on työn- tamisesta.
29301: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
29302:
29303: Tauno Kelovesi. Veikko Rytkönen. Kaino Haapanen.
29304: Bainer Virtanen. Nestori Nurminen. Niilo Nieminen.
29305: Antto Prunnila.. A-L. Tiekso. Elli Stenberg.
29306: Yrjö Murto. Tyyne Tuominen. Toivo Kuja.la.
29307: Pentti Liedes. Kuuno Honkonen. J. Mustonen.
29308: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka. Eino Roine.
29309: Leo Suonpää. Toivo A.svik. Ma.rtti Linna.
29310: Ville Pessi. Kauko Tamminen. Y. Enne.
29311: Hugo Manninen. Toivo Salin. Paavo Aitio.
29312: Matti Koivunen. Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho.
29313: G. Rosenberg. Eino Tainio. Väinö R. Virtanen.
29314: Irma Rosnell. Hertta Kuusinen. Siiri Lehmonen.
29315: Mauri Ryömä. Irma Torvi.
29316:
29317:
29318:
29319: 88 E 68'7/58
29320: 698
29321:
29322: X,7. - Lak.al. N:o 89.
29323:
29324:
29325:
29326:
29327: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain
29328: muuttamisesta.
29329:
29330:
29331: E d u s k u n n a ll e.
29332:
29333: Nyt voimassa olevassa työntekijäin vuosi- työntekijälle kuuluva etu tai hyöty, minkä
29334: lomalaissa, annettu 27 p: nä huhtikuuta 1946, hän on eläessään jakanut perheensä tai muun
29335: on sellainen epäkohta, joka olisi korjattava. huollettavansa kesken, jää hänen kuolemansa
29336: Kyseisen lain 8 §: n 3 kohdassa sanotaan: jälkeen hänen työnantajansa hyväksi, niin-
29337: ,Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak- kuin nykyisen lain mainitussa kohdassa mää-
29338: settava, jos työnantaja on purkanut työsopi- rätään. Oikeudenmukainen menettely .on mie-
29339: muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin lestämme se, että työntekijälle kuuluva vuosi-
29340: 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä taikka lomakorvaus (vuosilomapalkka) työntekijän
29341: jos työsuhde on päättynyt työntekijän kuo- kuoltua maksetaan työnantajan taholta työn-
29342: leman johdosta". tekijän perheelle tai hänen huollettavilleen.
29343: Vaikka vuosiloma ja vuosilomakorvaus on Yllä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
29344: henkilökohtaisena käsitelty, ja kun myös nioittaen,
29345: vuosilomasta tuleva palkka on siitä työstä,
29346: minkä työntekijä on jo suorittanut, osa niitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29347: etuja, mitä hän on itselleen omalla työllään van lakiehdotuksen:
29348: ansainnut, ei ole oikeudenmukaista, että
29349:
29350:
29351:
29352: Laki
29353: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
29354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
29355: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 8 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
29356: 8 §.
29357: muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin
29358: Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak- 1, 3 ja 6 kohdassa mainituista syistä.
29359: settava, jos työnantaja on purkanut työsopi-
29360:
29361: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
29362:
29363: Kalle Matilainen. Väinö Tikkaoja. Arvo Tuominen.
29364: Sulo Hostila. Kustaa Alanko. Pentti Niemi.
29365: Veikko Helle. Arvo Ahonen. Ensio Partanen.
29366: Eino Raunio. G. Henriksson. Valto Käkelä.
29367: H. Törmä. Rafael Paasio. 0. Lindblom.
29368: 699
29369:
29370: X,8. - Lak.at N:o 90.
29371:
29372:
29373:
29374: Uoti ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain muutta-
29375: misesta.
29376:
29377: E d u s k u n n a ll e.
29378:
29379: Huhtikuun 27 päivänä 1946 annettu työn- varsinkaan kun niin teollisuudessa, liiken-
29380: tekijäin vuosilomalaki (317/46) on osoittau- teessä, palvelusammateissa kuin maatalou-
29381: tunut eräiltä kohdiltaan epäoikeudenmukai- dessakin työskentelee työntekijöitä aivan sa-
29382: seksi, epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. manlaatuisissa tehtävissä kuin kauppaliik-
29383: Epäoikeudenmukaista on mielestämme se, keissä ja toimistoissakin.
29384: että työntekijät loman pituuteen nähden Epäoikeudenmukaisena pidämme myös ny-
29385: ovat erilaisessa asemassa riippuen siitä, kyisen vuosilomalain 8 § : n 3 momentin
29386: minkä laatuisessa työpaikassa he työsken- säännöstä, jonka mukaan työnantaja ei ole
29387: televät. Lain 3 §:n 1 momentin 1) kohdan velvollinen maksamaan loman korvausta, jos
29388: mukaan nimittäin kauppaliikkeessä ja toi- työsuhde on päättynyt työntekijän kuoleman
29389: mistossa tahi niihin verrattavassa yrityksessä johdosta. Kun vuosilomaetu on työntekijän
29390: taikka teollisuuslaitoksessa toimistotyössä työsuhteensa perusteella saavuttama etu,
29391: työskentelevä työntekijä, jonka työsuhde .' olisi oikeudenmukaista, että loman korvaus
29392: huhtikuun loppuun mennessä on keskeyty- kuoleman tapauksen sattuessa maksettaisiin
29393: mättä jatkunut vähintään kymmenen vuotta, työntekijän omaisille.
29394: on oikeutettu saamaan lomaa kaksi päivää Epäselvyyttä ja tyytymättömyyttä ovat
29395: jokaista sellaista loman määräytymisvuoden aiheuttaneet vuosilomalain 7 § : n loma-ajan
29396: kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän palkkaa koskevat säännökset. Säännösten
29397: on ollut työssä vähintään kuutenatoista päi- tulkinnanvaraisuutta osoittaa se, että työ-
29398: vänä, kun sensijaan muissa työpaikoissa työs- neuvosto on joutunut niiden johdosta auta-
29399: kentelevät työntekijät ovat oikeutetut saa- maan lukuisia lausuntojaan. Tällainen tul-
29400: maan lomaa enintään puolitoista päivää jo- kinnanvaraisuus on johtanut siihen, että
29401: kaista edellä sanottua kuukautta kohden, eräissä tapauksissa työaikojen ja työolosuh-
29402: vaikkapa heidän työsuhteensa olisikin jatku- teiden järjestelyillä on pyritty kiertämään
29403: nut huhtikuun loppuun mennessä yhdenjak- lain asettamia velvoituksia.
29404: soisesti kymmenen vuotta. Kun pitemmän Edellä olevan perusteella esitämme kun-
29405: vuosiloman tarkoituksena on antaa työnteki- nioittaen,
29406: jälle tunnustus pitkäaikaisesta yhdenjaksoi-
29407: sesta palveluksesta, ei työpaikan laatu saisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29408: olla loman pituutta määräävänä tekijänä, van lakiehdotuksen:
29409:
29410:
29411: Laki
29412: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
29413: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
29414: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3 §:n 1 momentin 1) kohta, 7 § ja 8 §:n 3 mo-
29415: mentti näin kuuluviksi:
29416: 1) työntekijälle, jonka työsuhde huhti-
29417: 3 §, 1 momentti 1) kohta: kuun loppuun mennessä on keskeytymättä
29418: Vuosilomaa on jäljempänä mainituin poik- jatkunut vähintään kymmenen vuotta, kaksi
29419: keuksin annettava kalenterivuosittain: työpäivää jokaiselta 2 § : ssä tarkoitetulta
29420: 700 X,S. - Työntekijäin vuosilomalaki.
29421:
29422:
29423: kuukaudelta, kuitenkin vähintään kuukausi, tekijälle 8 %, 2) kohdassa tarkoitetulle työn-
29424: jos hän on ollut työssä kahdentoista tällaisen tekijälle 6 % ja 3) kohdassa tarkoitetulle
29425: kuukauden aikana. työntekijälle 4 % hänen toukokuun toisen
29426: päivän ja huhtikuun kolmannenkymmenen-
29427: 7 §: nen päivän välisenä aikana saamastaan an-
29428: Vuosilomai>äiviltä on työntekijälle annet- siosta.
29429: tava täydet palkkaedut. Jos 2 § : n 2 momentissa mainituissa töissä
29430: Työntekijälle, joka on työnantajan ruoassa, työpäivän pituus vaihtelee eri vuodenaikoina,
29431: mutta vuosilomansa aikana ei käytä tätä loma-ajan palkka lasketaan kahdeksan tun-
29432: etua, maksetaan siitä paikkakunnan hinta- nin työpäivän mukaan.
29433: tasoa vastaava korvaus loma-ajalta, sunnun-
29434: tait sekä kirkolliset ja muut juhlapäivät 8 §, 3 momentti:
29435: ynnä vapunpäivä siihen luettuna, jos työn- Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak-
29436: tekijä työssä. ollessaan olisi saanut ruoan settava., jos työnantaja on purkanut työsopi-
29437: näinäkin päivinä. muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin
29438: Vuosiloma-ajan palkkana maksetaan 3 § :n 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä.
29439: 1 :mmn.entin 1) kohdassa tarlroitetulle työn-
29440:
29441:
29442: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
29443:
29444: Olli J. Uoti. Impi Lukka.rblen. Aili Siiskonen.
29445: Eino Raunio. A. Simonen. Urho Kulovaara..
29446: Vilho Turunen. A. Härkönen. Vappu Heinonen.
29447: Mikko Hult. .Arvo Sävelä..
29448: 701
29449:
29450: X,9. - Lak.al. N: o 91.
29451:
29452:
29453:
29454:
29455: Puhakka ym. : Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöiden vähim-
29456: mäispalkoista.
29457:
29458:
29459: Eduskunnalle.
29460:
29461: Maamme metsätyöntekijät ja, heidän per- että metsätyöntekijät työskentelevät kansan-
29462: heensä muodostavat suuren väestöryhmän. taloutemme avainasemissa,, eduskunnan vel-
29463: Heidän pääasiallisin tulolähteensä on metsä- vollisuus olisi turvata metsä- ja uittotyön-
29464: ja uittotäistä maksettava palkka. Palkka- tekijöille heidän työnsä arvon mukainen,
29465: säännöstelyn purkauduttua vuoden 1956 kunnolliseen: toimeentuloon riittävä palkka-
29466: alusta metsätyöntekijäin palkan määräytymi- taso. Sen toteuttamiseksi olisi kiireellisesti
29467: n.en on jäänyt työnantajain ja työntekijöiden säädettävä erillislaki, jolta turvattaisiin
29468: sovittavaksi. Vallitsevista olosuhteista joh- metsä- ja uittotyöntekijäin sekä metsätöihin
29469: tuen metsä.- ja uittotyöläiset eivät ole kyen- liittyvissä töis!;,ä työskentelevien vähimmäis-
29470: neet työnantajiin nähden läheskään tasavu- palkat. Niitä mää'rättäessä olisi otettava huo-
29471: taisina puolustamaan etujaan. Työnantajat mioon paitsi palkkojen jäJkeenjääneisyys,
29472: ovat käyttäneet muodostunutta tilannetta hy- myös tapahtuneet hintojen ja maksuj,en ko-
29473: väkseen alentamaJla palkkoja. Vuoden 1957 hoamiset. Samalla olisi otettava huomioon
29474: viimeiseliä neljänneksellä Irimellispalkat oli- seiia:iset elintasoon alentavasti vaikuttavat
29475: vat 3.7 % alemmat kuin vuoden 1956 viimei- tekijät kuin omien työvälineiden käyttö ja
29476: senä neljänneksellä. Vuoden 1958 aikana perheestään erillään asuminen ja määrättävä
29477: ovat paikat edelleen aJentuneet. lailla niistä. erillinen korvaus. Lisäksi pitäisi
29478: Edellä esitetyn lisäksi on todettava, että lailla määrätä paJkoille sellainen indeksiehto,
29479: elinkn:stannukset ovat samanaikaisesti huo- jonka avulla voitaisiin po. töiden lyhytaikai-
29480: mattavasti kohonneet. Tämän seurauksena suudesta johtuen mahdoaisimm.an nopeasti
29481: metsätyöntekijäin reaalipalkan alentum.inen ja herkästi seurata hintojen ja maksujen ko-
29482: on ol:lut huomattavan suuri. Vuoden 1956 hoamista.
29483: alusta lähtien elinkustannukset ovat viralli- Koska tällaisen lain tarkoitus olisi turvata
29484: senkin tilaston mukaan nousseet yli 30% :Ua va:in metsä- ja uittotyöntekijäin minimipal-
29485: metsätyöntekijäin palkkojen noustua saman- kat, ei sillä saisi sulkea työlä.isiltä mahdolli-
29486: aikaisesti vain noin 10 %: lla. Palkkojen suutta parantaa sopimusteitse elinehtojaan.
29487: alennukset ja jatkuvasti tapahtuneet hinto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
29488: jen ja maksujen kohoamiset ovat saattaneet
29489: alan työntekijät taloudellisesti erittäin vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29490: keaan asemaan. van lakiehdotuksen:
29491: Huomioon ottaen edellä esitetyn sekä sen,
29492:
29493:
29494: Laki
29495: metsä- ja uittotöiden vä.himmäispalkois&a.
29496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29497: 1 §. liittyvissä töissä ohjattava palkkojen muo-
29498: Vähimmäispalkkatason turvaamiseksi on dQStumista niin 'kuin tässä laissa jälempänä
29499: metsä- ja uittotöissä, metsäajoissa sekä niihin säädetään.
29500: 702 X,9. - Metsä- ja. uittotöiden vähimmäispalkat.
29501:
29502:
29503: 2 §. Palkkausalue Mies Mies ja hevonen
29504: Metsätöissä ja metsäajoissa päiväpalkalla 1. Lapin . . . . . . . . 1 730 4 140
29505: työskentelevän työntekijän vähimmäispa'lkka 2. Perä-Pohjolan
29506: on seuraava: ja Pohjois-
29507: Kainuun . . . . . 1 700 4060
29508: Palkkausalue Mies Mies ja hevonen 3. Iijoen . . . . . . . . 1 670 3 860
29509: 1. Lapin . . . . . . . . 1 400 3 300 4. Itä-Kainuun . . 1 640 3 790
29510: 2. Perä-Pohjolan 5. Oulun ja Länsi-
29511: ja Pohjois- Kainuun . . . . . 1 590 3 680
29512: Kainuun . . . . . 1 360 3210 6. Koillis-Karjalan 1600 3 700
29513: 3. Iijoen . . . . . . . . 1 340 3060 7. Pohjois-Karjalan
29514: 4. Itä-Kainuun .. 1330 3030 ja -Savon . . . . 1 530 3420
29515: 5. Oulun ja Länsi~ 8. Ahvenanmaan . 1 590 3490
29516: Kainuun . . . . . 1 250 2 880 9. Etelä-Suomen . 1480 3 250
29517: 6. Koillis-Karjalan 1280 2890
29518: 7. Pohjois-Karjalan
29519: ja -Savon . . . . 1 210 2620 Sosiaaliministeriöllä on oikeus 2 momen-
29520: 8. Ahvenanmaan . 1 260 2750 tissa mainittuja vähimmäisurakkapalkkanor-
29521: 9. Etelä-Suomen . 1180 2540 meja korottaa 20 sadalta riippuen paikka-
29522: kunnan kalleudesta pa:lkkausalueella sekä
29523: Päiväpalkkaa voidaan korottaa 20 sadalta muista ansioihin vaikuttavista seikoista.
29524: riippuen paikkakunnan kalleudesta palkkaus- Jos ajotöitä suoritetaan konevoimalla, on
29525: alueella sekä muista ansioihin vaikuttavista vähimmäisyksikköpalkaksi määrättävä vähin-
29526: seikoista. tään kahdeksanikymmentäviisi sadalta edellä
29527: 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuista vähimmäis-
29528: 3 §. yksikköpalkoista.
29529: Uitto- ja .erottelutöissä työskentelevän
29530: työntekijän vähimmäistunltipalkka on seu-
29531: raava: 5 §.
29532: Metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasunnoista
29533: Pal'kkausalue Tuntipalkka
29534: annetun lain 12 § : n 2 momentin mukaisten
29535: 1. Lapin . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 keittäjien vähimmäiskuukausipalkka luontois-
29536: 2. Perä-Pohjolan ja Poh- etujeru lisäksi on seuraava:
29537: jois- Kainuun . . . . . . . . 170
29538: 3. Iijoen . . . . . . . . . . . . . . . . 167 'Palk!kausalue Keittäjä Keittäjän apul.
29539: 4. Itä-Kainuun . . . . . . . . . . . 166 1. Lapin . . . . . . . 27 000 25 000
29540: 5. Oulun ja Länsi-Kainuun 158 2. Perä-Pohjolan
29541: 6. Koillis-Karja:lan . . . . . . . . 160 ja Pohjois-
29542: 7. Pohjois-Karjalan ja -Sa- Kainuun ... . 26 200 24200
29543: von . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 3. Iijoen ...... . 25700 23700
29544: 8. Ahvenanmaan . . . . . . . . . 158 4. Itä-Kainuun .. 25500 23500
29545: 9. Etelä-Suomen . . . . . . . . . . 145 5. Oulun ja Län-
29546: si-Kainuun . . 24 300 22300
29547: Tuntipalkkaa voidaan korottåa 20 sadalta 6. Koillis-Karja-
29548: riippuen paikkakunnan kalleudesta palkkaus- lan . . . . . . . . . 24 600 22 600
29549: alueella sekä muista ansioihin vaikuttavista 7. Pohjois-Karjalan
29550: seikoista. ja -Savon . . . 23 200 21200
29551: 8. Ahvenanmaan . 24 300 22300
29552: 4 §. 9. Etelä-Suomen 22 200 20200
29553: Uraka1la suoritettavien metsätöiden vähim-
29554: mäisyksikköpalkkoja määrättäessä on otet-
29555: tava huomioon kaikki työn suoritusta vai- Kuukausipalkkaa voidaan korottaa 20 sa-
29556: keuttavat tekijät siten, että kaikenlaisissa dalta riippuen paikkakunnan kalleudesta
29557: työolosuhteissa työntekijä saavuttaa allamai- palkkausalueella sekä muista ansioihin vai-
29558: nitut vähimmäispaikka-ansiot: kuttavista seikoista.
29559: X,9. - Puhakka ym. 703
29560:
29561: 6 §. kin sen palkanmaksukauden aiusta lukien,
29562: Uitto- ja .erottelutöissä urakkapalkat on joka lähinnä alkaa elinkustannusten nou-
29563: määrättävä siten, että urwkka-ansio muodos- sua ilmoittavan indeksiluvun julkaisemisesta.
29564: tuu norma.alisella urakkatyövauhdilla vähin-
29565: tään 30 % 3 § :ssä mainittuja tuntipalkkoja 10 §.
29566: korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai Edellä määrättyjen vähimmäispalkkojen
29567: työtehon lisääntyessä vähintään samassa suh- alentaminen ei ole missään muodossa sallit-
29568: teessa. tua.
29569: 11 §.
29570: 7 §. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty vä-
29571: Työntekijälle maksetaan omien työkalujen himmäispalkoista, on työntekijöillä ja työn-
29572: ja välineiden kulutuksesta korvausta tilin- antajilla sekä heidän järjestöillään oikeus so-
29573: maksun yhteydessä kolme sadalta työnteki- pia korkeammista palkoista.
29574: jän ansiosta, eikä tätä korvausta Jasketa an-
29575: sioksi. 12 §.
29576: Työnantajan kieltäytyessä palkkojen korot-
29577: 8 §. tamisesta tahi erimielisyyksien gyntyessä lain
29578: Työntekijälle, joka pitkästä työmatkasta tarkoittamien palkankorotusten suuruudesta,
29579: johtuen ei voi asua kotonaan, maksetaan asu- on sosiaaliministeriön, mikäli asianomaiset
29580: miserokorvausta 150 markkaa päivässä, eikä eivät 15 vuorokauden kuluessa pääse sopi-
29581: tätä korvausta lasketa palkaksi. mukseen, määrättävä palkkojen korottami-
29582: sesta.
29583: 9 §. 13 §.
29584: Tämän iaiil! mukaiset palkat sidotaan elin- Tämän lain noudattamista valvoo sosiaali-
29585: kustannusindeksin pistelukuun 130. ministeriö.
29586: Mikäli elinkustannukset kohoavat, on palk-
29587: koja vastaavasti lrorotettava sosiaaliministe- 14 §.
29588: riön pitämän elinkustannusindeksin mukai- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
29589: sesti, elleivät asianomaiset työntekijäjärjes- töönpanosta ja; soveltamisesta annetaan ase-
29590: töt sovi keskenään muusta elinkustannusin- tuksella.
29591: deksistä.
29592: Elinkustannusten noustessa viisi sadalta
29593: korotetaan palkat viisi sadaJta. T·ämä lisäys Tämä lB~ki tulee voimaan päivänä
29594: palkkoihin maksetaan työntekijälle kulloin- kuuta 195
29595:
29596: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
29597:
29598: Pauli Puhakka. A-L. Tiekso. Matti Koivunen.
29599: Toivo Friman. Martti Linna. Aleksi Kiviaho.
29600: Eino Tainio. Pentti Liedes. Usko Seppi.
29601: J. Mustonen. Esa Hietanen. Kaino Haapanen.
29602: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Irma Torvi.
29603: Aarne Pulkkinen. Niilo Nieminen. Judit Nederström-Lunden.
29604: Veikko Rytkönen. H. Tauriainen. Toivo Åsvik.
29605: 704
29606:
29607: X~lO. - La.k.al. N: o 92.
29608:
29609:
29610:
29611:
29612: Lukkarinen ym.: Ehdotus laiksi synnytyslomasta.
29613:
29614:
29615: E d u s k u n n a 11 e.
29616:
29617: Teollisuuden vaJllatessa yhä enemmän ja- että useissa tapauksissa samakin työnantaja
29618: iansijaa tuotantoelämässä on myöskin naisten 'kohteli eri tavalla työnteikijöitään. Onp& val-
29619: sijoittuminen ansiotyöhön entisestään lisään- tion Hikelaitoksissaikin käytäntö tavattoman
29620: tynyt. Teollisuus on varannut työmahdolli- kirjava.
29621: suubia sekä perheettämille että perheellisille V. 1919 koolla ollut Kansainvälisen työ-
29622: naisille rinnan miespuolisten työntekijäin järjestön kokous hyväksyi asiasta k():nventiön,
29623: kanssa. jzyka tuli voimaan v. 1921. Sen mukaan sitou-
29624: Naimisissa olevan naisen osallistuminen tuivat jäsenvaltiot muuttt*maan lainsäädän-
29625: kodin ulkopuolella ansiotyonön vieraan työn- tönsä sellaiseksi, että sopimuksessa luetellut
29626: antajan palveluksessa on synnyttänyt perhei- ammattialat, käytännöllisesti katsoen ka1kki
29627: den ko:hda1la monia vaikeuksia, joista lasten ne ammattialat, joi.1la naisia yleisesti työsken-
29628: synnyttäminen on a~kaansaanut vaatimuksen teli, joutuivat synnytyslomalain piiriin. Tä-
29629: synnytyslomasta. Tämä vaatimus onkin käy- män sopimuksen ·lnu'kaan olisi jokaiselle an-
29630: tännössä toteutunut, mutta sikäli puutteelli- siotyössä olevalle naiselle varattava lomaa
29631: sesti, että työntekijä saa kyllä oikeuden lain kuusi viikkoa ennen ja ktrusi viikkoa jä;lkeen
29632: määraämä.ä.n 4----:6 viikon lomaan, mutta ku- synnytyksen. Tältä ajalta olisi naisella oikeus
29633: !kaan tai mikään ei turvaa ihänen toitneen- saada riittävä korvaus sekä hänen itsensä
29634: tuloaan tä•ltä ajalta. Edelleen on naistyön- että lapsensa toimeentuloa varten. Korvaus
29635: teikijä s~käli turvattomassa asemassa, että on maksettava joko- yleisistä varoista tai»a
29636: työnantaja voi lain estämättä irtisanoa työn- v~tuksen muodossa. Sopimuksessa &n
29637: tekijän avioliiton soimiamisen tai [apsen syn- myös määräys erottamisen kieltämisestä ja
29638: nyttämisen vuoksi. Nykyinen ,,synnytysloma- annettavasta imettämisajasta työn aikana.
29639: laki" ei myöskään anna työntekijälle oikeutta Sopimus uudistettiin v. 1947.
29640: llbpsensa imettärrniseen, mikäli hänen sitä var- Suomi ei ole "Voinut ilmoittaa s&attaneensa
29641: ten tarvitsisi työstään saada ylimääräinen lainsäädäntöään sellaiseksi, että se olisi voi-
29642: vapaa-aika päivittäin. nut ntifioida sopimuksen.
29643: Käytäntö on vienyt siihen, että työnanta-- Edellä viitattuun ehdotsmme kunnioittaen,
29644: jat sangen eri tavoin suhtautuvat työnteikijöi-
29645: hinsä synnytystapausten sattuessa. Erään että Eduskunta htf!Jäksyisi seuraa-
29646: !komitean tutkimuksen tuloksena todettiin, 11an lakiehdotuksen:
29647:
29648:
29649:
29650: Laki
29651: synnytyslomasta.
29652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29653: 1 §. tilan aikana ja synnytyksen jälkeen suojelun
29654: Nainen, joika on työ- tai oppisopimussuh- alainen, niin kuin tässä laissa säädetään.
29655: teessa työnantajaan, on kihlauksen ja avio- Työ- ja oppisopimussuhteessa olevaa naista
29656: liiton so·lmiamisen johdosta sekä raskauden- sanotaan tässä laissa työntekijäksi.
29657: X,lo. - Lukkarinen ym. 705
29658:
29659: 2 §. työhön. Jos sopimus koskee sellaista työtä,
29660: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän jota työntekijä ei kykene raskauden vuoksi
29661: kanssa tehtyä työ- tai oppisopimusta sen joh- suorittamaan tai johon häntä ei näkyvän
29662: dosta, että työntekijä on mennyt kihloihin raskaudentilan twkia voida pitää sopivana,
29663: tai solminut avioliiton. on työnantajana oikeus siirtää työntekijä
29664: väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan työhön.
29665: 3 §. Uuteen työhön siirretylle työntekijä1le on
29666: Työnantaja älköön pitiilkö raskaana olevaa suoritettava, jolleivät asianomaiset toisin sovi,
29667: työntekijää sellaisessa työssä, jota sosiaali- vähintään se tunti- tai muu aikapalkka, joka
29668: ministeriön antamien yleisten ohjeiden tai hänellä oli ennen siirtoa oikeus saada.
29669: työntekijän esittämän läälkärintodistuk:sen Jollei työntekijälle voida säännöllisesti
29670: mukaan on pidettävä hänelle hänen tilansa suoritettavan työn puitteissa ilman kohtuu-
29671: vuoksi vahingollisena. tonta haittaa järjestää muuta työtä, niinkuin
29672: 2 momentissa on sanottu, on työnantajana
29673: 4 §. oikeus irtisanomisaikaa noudattamatta kes-
29674: Työntekijää ä:lköön pidettiilkö työssä yh- keyttää työ- tai oppisopimussuhde, !kunnes
29675: teensä kahdentoista viikon aikana siitä lu- synnytysloma on päättynyt. Sama olkoon
29676: kien, kun synnytykseen lääkärin tai kätilön lakina, jos työntekijä kieltäytyy vastaan-
29677: antaman todistuksen mukaan on jäljellä enin- ottamasta hänelle tarjottua sopivaa työtä.
29678: tään neljä vii.kikoa. Tätä aikaa, jona työn- Oppisopimussuhteen lkeskeytymisen tai 1 mo-
29679: teJkijän työssä pitäminen on kielletty, sano- mentissa mainitun rpoissaolon johdosta pite-
29680: taan jäljempänä synnytyslomaksi. nee oppiaika yhtä pitkällä ajalla, !kuin a:nitä
29681: Ennenaikaista synnytystä ei tämän lain poissaolo on kestänyt, jollei ammattioppilas-
29682: mukaan pidetä synnytyksenä, jollei työn- lautakunta tosin määrää.
29683: tekijän raskaudentilan ole selvitetty toden-
29684: näköisesti kestäneen vähintään sataayhdek- 6 §.
29685: sääkymmentäkuutta päivää. Työnantaja ei ole velvoHinen noudatta-
29686: Työntekijällä, joka 1 moonentin nojalla maan 5 § : n 1 momentin säännöksiä, jos hän
29687: on poissa työstään, on oikeus saada korvausta lopettaa työntekijälle soveltuvan työn teettä-
29688: menettämästään työansiosta, niinkuin siitä misen sillä paikkakunnalla, jossa työntekijä
29689: erikseen säädetään. on työssä tai jos määrätty työ, jota työsopi-
29690: mus koskee, on valmistunut tahi se aika,
29691: 5 §. jolksi työsopimus on tehty, on umpeenkulu-
29692: Jos raskaana oleva työntelkijä tulisi syn- nut taikka kun asianomainen on ammatti-
29693: nytytksen arvioituna ajankohtana olleeksi työ- oppinsa täysin suorittanut.
29694: tai oppisopimussuhteessa työnantajaan yhden-
29695: jaksoisesti vähintään vuoden, älköön työn- Kun työtoiminnan rajoittaminen tai muu
29696: antaja, jollei jäljempänä 6 §: ssä mainittuja pakottava syy vaatii, on työsopimuksiin näh-
29697: edellytyksiä ole olemassa, raskauden kes- den työneuvostolla ja oppisopimuksiin näh-
29698: täessä tai synnytysloman aikana irtisanOko den ammattioppilaslautalkunnalla oikeus ano-
29699: hänen kanssaan tehtyä sopimusta. Älköön mulksesta myöntää poikkeuksia 5 §: n 1 mo-
29700: työnantaja sinä aikana myöskään purkako mentin säännöksistä.
29701: työntekijän kanssa tehtyä sopimusta sen
29702: johdosta, ettei hän raskauden vuoksi kykene 7 §.
29703: suorittamaan sopimuksessa tarkoitettua työtä Työntekijällä, joka imettää lastaan, on
29704: tai että hän raskauteen liittyvän sairauden oikeus imettämisaikana enintään siihen asti,
29705: takia tai muusta pakottavasta syystä on kunnes hänen lapsensa täyttää kuusi kuu-
29706: poissa työstään kohtuullisen ajan, enintään kautta, saada päivittäisen lepoajan yhtey-
29707: kuusi kuukautta synnytysloman aika siihen dessä, milloin hänellä sellainen on, puolen
29708: luettuna. tunnin ylimääräinen loma, ei kuitenkaan,
29709: Edellä 1 momentissa tarkoitetun raskaana jos loman antaminen oleellisesti häiritsisi
29710: olevan työntelkijän on työnantaja velvoHi- )'lleistä työn ·kulkua työpaikalla eikä .häiriötä
29711: nen 3 §: ssä mainituissa tapauksissa siirtä- voida estää siirtämällä työntekijä väliaikai-
29712: mään väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan sesti toiseen työhön.
29713: 89 E 687/58
29714: 706 X.lO. - Syuyty&loma.
29715:
29716:
29717: Uuteen työhön siirretylle työntekijälle 11 §.
29718: siinä työssä suoritettavasta vähimmäispal- Jokaisessa 10 § : ssä mainitussa työpaikassa
29719: kasta.. on voimassa, mHä 5 §: n 2 momentissa on tämä laki työnantajan toimesta pidettävä
29720: on säädetty. sopivassa patkassa työntekijäin nähtävänä.
29721: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän
29722: kanssa tehtyä työsopimusta sen johdosta, 12 §.
29723: että työntekijä pitää 1 momentissa mainitun Tämän lain noudattamista niissä 10 § : ssä
29724: loman. mainituissa työpaikoissa, joissa työaikaa :kos-
29725: kevien säännösten noudattamisen valvonta
29726: 8 §. kuuluu ammattiental'lkastuikselle, valvovat
29727: Jos työnantaja, jonka luona työnt~kijä ammattientarkastusviranomaiset.
29728: asuu, tarvitsee tämän synnytysloman aikana
29729: tai sitä ennen työntekijän ollessa raskauden 13 §.
29730: takia työhön kykenemätön sijaisen hänen Työntekijälllä, joka katsoo työnantajan vas-
29731: työtään suorittamaan, on työntekijän työn- toin tämän lain 5 §: n säännöksiä irtisanoneen
29732: antajan vaatimu:ksesta ~uovutettava asun- työ- tai oppisopimuksen tahi keSkeyttäneen
29733: tonsa sijaisen käytettäväksi. työ- tai oppisopimussuhteen, olkoon oikeus
29734: työneuvostolta ha:kea mainitun toimenpiteen
29735: julistanllilta mitättömäksi.
29736: 9 §. Edellä 1 momentissa tarikoitettu hakemus,
29737: Raska.udentilasta, synnytyksen arvioidus.ta josta tulee !käydä i1mi halkijan ja työnanta-
29738: aj~Wklilthdasta ja. ajasta, jolloin synnytys on jan nimi ja osoite sekä hrorijm vaatimus
29739: ta.pahtuut~ on työntekijän i!lmoitettava työn- ,perusteineen, on kolmen!kymmenen päivän
29740: antajalle ja vaadittaessa esitettävä lääkärin kuluessa siitä päivästä, jona sopimus irti-
29741: tai kätilön antama todistus. Synnytyksen sanottiin tahi työ- tai oppisopimussuhteen
29742: aika voidaan näyttää myös rekisteriviran- keskeyttämisestä. työntekijälle ilmoitettiin,
29743: omaisen antamalla todistuksena. sitä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta, toi-
29744: mitettava asianomaiselle ammattientarkasta-
29745: jalle. Hakemukseen Hitettälköön myös ne
29746: 10 §. asiakirjat, joilla hakemusta tahdotaan tukea
29747: Jokaisessa työpaikassa, jossa on säännölli- ja valaista, samoin kuin oikeiiksi todistetut
29748: sesti työssä vähintään kymmenen naistyön- jäljennökset ha;kemuksesta ja siihen liite-
29749: tekijää, on työnantajan pidettävä luetteloa tyistä asiakirjoista.
29750: tai tehtävä muuhun asiakirjaan merkintä Saatuaan edellä mainitut hakemuskirjat
29751: työntekijän antamista raskaudentilaa, syn- toimittakoon ammattientarikastaja jäljennök-
29752: nytyksen arvioitua ajankohtaa ja synnytyk- set niistä viivytyksettä todisteellisesti työn-
29753: sen aikaa koskevista ilmoituksista, niin myös antajalle, !kehoittaen tätä saanalla määriiä-
29754: työntekijän poissaolasta työstä raskauden- mänsä. ajan kuluessa antamaan !kirjallisen
29755: tilan aikana ja syu:nyty'ksen johdosta s~ä vastineensa. asiassa ja ~iitiämään siihen tar-
29756: säilytettävä tyM,tekijän hänelle jättämät peelliseksi 'katsomansa asiakirjat. Työnanta-
29757: todistukset vähintään kahden vuoden ajan. jan tulee samalla ammattientarkastajalle toi-
29758: Edellä 5 §:ssä ja 7 §:n 3 momentissa. edel- mittaa vastineestaan ja siihen llitetyistä asia-
29759: iytetyissä tapauksissa tulee työnantajan kir- kirjoista oilkelksi todistetut jäljennökset. :Mai-
29760: joista ilmetä sopimuk~n irtisanoonisen tai nitut jäljen:nökset on hakijalle lähtettävä.
29761: purkamisen talkka työ- taihi oppisopimussuh- Ammattientarkastaja ~ttiköön edellä 3
29762: teen keskeyttämisen ailka. ja. pe:ruste.. momentissa ta:riko.itetun rnääri:baj.an ikmuttua
29763: Pyydettäessä on työnantajan näytettävä viivytyksettä saamansa. asi3!lrirjat omine lau-
29764: tarkastusviranomaiselle 1 momentissa tal'lkoi- suntoineen työnenvostolle.
29765: tettn lue1telo ja muu asiakirja. Työnteki-
29766: jällä. tai hänen edustajatlaan on samanlainen 14 §.
29767: oikeus saada mainituista asiakirjoista selko Työneuvoston on käsiteltävä edellä. 13
29768: häntä koske-vista me-rkinnöistä.. V aadittaessa § : ssä tarkoitetut asiat viivytyksettä, annet-
29769: on iyö»tekijille tai hänen edusta;jalleen an- tuaan harkintansa mukaan asia:oosaisille
29770: nettava niistä myös kirjallinen ote; tilaismrden tarpeellisten selvitysten antami-
29771: X,lO. - Lukkarinen ym. 707
29772:
29773: seen, ja noudattaen muutoin työneuvostosta tekijöitä edustavana Jasenenä nainen, jonka
29774: 2 pa1vana elokuuta 1946 annetun lain valtioneuvosto erikseen määrää, jollei sellai-
29775: (608/46) säännöksiä. Sanotun lain 7 ja 10 sena jäsenenä tai varajäsenenä muutoin ole
29776: § : n sekä 13 § : n 2 momentin säännöksiä naista.
29777: älköön kuitenkaan sovellettako edellä mai- 17 §.
29778: nittuja asioita käsiteltäessä. Työnantaja, joka rikkoo tämän lain 3 § :n,
29779: Asian päättyessä antakoon työneuvosto 4 §:n 1 momentin, 7 §:n 1 momentin, 10 §:n
29780: myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta tai 11 §: n säännöksiä, rangaistakoon sakolla.
29781: annetun lain (608/46) 11 §:n 2 momentissa Milloin rikkomus on tapahtunut tarkastus-
29782: tarkoitetut kustannukset, jotka on suori- viranomaisen huomautuksesta huolimatta tai
29783: tettava etukäteen valtion varoista, asian- asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat,
29784: osaisten tai jommankumman heistä valtiolle olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi-
29785: korvattava. väsakkoa.
29786: Työneuvoston päätös on viipymättä toimi- Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
29787: tettava työntekijälle ja jäljennös siitä työn- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-
29788: antajalle. mukseen, eikä sitä samalla voida lukea työn-
29789: Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan
29790: voidaan edellä 2 momentissa tarkoitetun edustajaa.
29791: kol'Vauksen osalta panna täytäntöön samassa 18 §.
29792: järjestyksessä kuin oikeuden lainvoimainen Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
29793: tuomio. tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitä-
29794: 15 §. tön.
29795: Milloin työneuvosto on julistanut 13 § : ssä i9 §.
29796: tarkoitetun työnantajan toimenpiteen mität- Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös
29797: tömäksi, on työntekijälle annettava hänelle julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa ole-
29798: kuuluvat palkka- ja muut edut, niinkuin vaan naiseen soveltuvin osin, sikäli kuin
29799: puheena olevaa toimenpidettä ei olisi tapah- hänellä ei palvelussuhdettaan koskevien sään-
29800: tunut. nösten tai määräysten nojalla ole oikeutta
29801: Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai- vähintään vastaavanlaiseen suojeluun. Jos
29802: nitun toimenpiteen julistamista mitättömäksi, työnantaja on seurakunta, noudatettakoon
29803: älköön se kuitenkaan estäkö häntä oikeu- kuitenkin, mitä erikseen on säädetty.
29804: dessa tekemästä vaatimusta hänelle aiheutu-
29805: neen vahingon korvaamisesta sen johdosta, 20 §.
29806: että työnantaja on vastoin tämän lain sään- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
29807: nöksiä irtisanonut työ- tai oppisopimuksen misesta voidaan antaa asetuksella.
29808: tahi keskeyttänyt työ- tai oppisopimussuh-
29809: teen. 21 §.
29810: Jos 13 §:ssä mainittu hakemus on tehty, Tämä laki tulee voimaan päivänä
29811: älköön oikeus, jonka käsiteltävänä edellä kuuta 195 , ja sillä kumotaan työstä teolli-
29812: tarkoitettu korvausta koskeva asia on, ottako suus- ynnä eräissä muissa ammateissa 18
29813: sitä päätettäväksi, ennenkuin työneuvoston päivänä elokuuta 1917 annettu asetus
29814: päätös on saatu. (64/17) vielä voimassa olevilta osilta ja
29815: 16 §. kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista 2
29816: Työneuvostossa tulee tässä laissa tarkoi- päivänä elokuuta 1946 annetun lain (605/46)
29817: tettuja asioita käsiteltäessä olla yhtenä työn- 9 §.
29818:
29819: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
29820:
29821: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
29822: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen.
29823: 708
29824:
29825: X,ll. - Lak.al. N: o 93.
29826:
29827:
29828:
29829:
29830: Lukkarinen ym..: Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauksesta.
29831:
29832:
29833: E d u s k u n n a 11 e.
29834:
29835: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- olisi n. 13 000--14 000 vuodessa. Suhteessa
29836: tetty lakialoitteessa n: o 92 laiksi synnytys- maksettuihin palkkoihin korvaus olisi tehnyt
29837: lomasta, on todettava, että Suomi Kansain- n. 0.1 %. Tämä prosenttiluku pitänee edel-
29838: välisen työjärjestön jäsenyydestä huolimatta leen paikkansa, sillä palkkojen nousu on
29839: ei ole pyrkinyt järjestämään lainsäädäntöään sama sekä synnyttäjillä että muilla. Itse
29840: sellaiseksi, että se tekisi mahdolliseksi synny- synnyttäjien lukumäärässä tuskin on ollut
29841: tyslomaa ja siitä maksettavaa korvausta kos- nousua, kun yleinen syntyvyysluku on pie-
29842: kevan konvention hyväksymisen. nentynyt.
29843: Kun kuitenkin voimassa olevan työväen- Washingtonin konventiossa lähdetään siitä,
29844: suojelulain mukaan vieraalla työnantajana että korvaus maksetaan joko yhteiskunnan
29845: ansiotyössä olevan naisen on oltava synny- varoista taikka vakuutuksen kautta. Tätä
29846: tystapauksen sattuessa pakollisella äitiys- periaatetta onkin pidettävä oikeaan osu-
29847: lomalla 4-6 viikkoa, on selvää, että loman neena, kun ajatellaan minkälaisiin vaikeuk-
29848: pitäminen käytännössä jää usein teoreetti- siin työntekijä voisi joutua, jos hän olisi
29849: seksi. Työntekijä on poissa varsinaisesta riippuvainen työnantajastaan välittömästi
29850: työstään, mutta hakeutuu toisaalle ehkä ras- korvauksen saamisessa.
29851: kaampaankin työhön perheen toimeentulon Kun meillä ei ole sairausvakuutusta ja
29852: pakottamana. kun äitiysvakuutuksen yhdistäminen kansan-
29853: Monessa tapauksessa työnantaja maksaa eläkkeeseen on kohdannut vastustusta, oli
29854: joko sairaskassan maksuihin osallistuen edellämainitussa hallituksen esityksessä pää-
29855: taikka välittömästi synnytyslomakorvausta, dytty siihen ratkaisuun, että äitiysvakuutus
29856: mutta käytäntö on varsin kirjava ja ns. pien- yhdistettäisiin tapaturmavakuutukseen, joka
29857: työnantajat vain erittäin poikkeuksellisissa oli yleinen. Tapaturmavakuutusmaksujen koh-
29858: tapauksissa maksavat tällaista korvausta an- dalla uudistus silloin toimitettujen laskelmien
29859: sion menetyksestä. mukaan olisi merkinnyt 10 %:n korotusta.
29860: Vuoden 1949 valtiopäiville jätti silloinen Lakiin myöhemmin tehdyt muutokset eivät
29861: hallitus esityksen synnytyslomalaiksi ja syn- vaikuttane vakuutusmaksun suuruuteen.
29862: nytyslomakorvauslaiksi. Nämä esitykset jäi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29863: vät kuitenkin käsittelemättä ja raukesivat. nioittaen,
29864: Hallituksen silloisessa esityksessä esitettiin
29865: laskelmien perusteella, että näitä ansiotyössä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29866: vieraalla työnantajana olevia synnyttäjiä van lakiehdotuksen:
29867:
29868:
29869:
29870: Laki
29871: synnytyslomakorvauksesta.
29872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29873: 1 §. kauden pituisena aikana on ollut vähintään
29874: Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua kaksisataakymmenen päivää sellaisessa työ-
29875: ajankohtaa edeltäneenä kolmentoista kuu- tai virkasuhteessa, jossa hänellä on oikeus
29876: X,ll. - Lukkarinen ym. 709
29877:
29878: korvaukseen tapaturmavakuutuslain mukaan, 5 §.
29879: saa synnytyslomakorvausta menetetystä työ- Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy lisä-
29880: ansiosta synnytysloman ajalta, sen mukaan vakuutuksena jokaiseen tapaturmavakuutuk-
29881: kuin tässä laissa säädetään. seen, jonka työnantaja on velvollinen otta-
29882: Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon maan työtapaturman korvaamiseksi.
29883: olevan synnyttäjän oikeudesta synnytysloma-
29884: korvaukseen on voimassa, mitä siitä on erik- 6 §.
29885: seen määrätty tai säädetty. Synnytyslomakorvauksen suorittaa se va-
29886: Työsuhde, jossa maksetaan korvausta tapa- kuutuslaitos, jossa synnyttäjän työnantajana
29887: turmavakuutuslain 57 § : n mukaisen vapaa- oli tapaturmavakuutuslain mukainen vakuu-
29888: ehtoisen vakuutuksen perusteella, ei oikeuta tus synnytysloman alkaessa tahi, jos työ- tai
29889: tämän lain mukaiseen synnytyslomakorvauk- virkasuhde on päättynyt sitä ennen, se va-
29890: seen. kuutuslaitos, jossa synnyttäjän viimeisellä
29891: 2 §. työnantajana oli mainittu vakuutus.
29892: Laskettaessa 1 § :ssä sanottua kahdensadan- Jos 1 momentissa tarkoitettu työnantaja
29893: kymmenen päivän aikaa älköön luettako mu- ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va-
29894: kaan sitä aikaa, jona synnyttäjä ilmeisesti kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin-
29895: on tehnyt 1 § :ssä tarkoitettua työtä vähem- lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite-
29896: män kuin kaksikymmentäneljä tuntia vii- taan synnytyslomakorvaus valtion varoista.
29897: kossa. Työssäoloajaksi luetaan kuitenkin se Korvauksen maksaa tällöin valtion tapatur-
29898: aika, jonka synnyttäjä on ollut lain tai työ- matoimisto, josta soveltuvin kohdin on voi-
29899: sopimuksen mukaisella vuosilomalla tahi massa, mitä tässä laissa säädetään vakuutus-
29900: poissa työstään todetun sairauden tai tapa- laitoksesta.
29901: turman takia.
29902: 7 §.
29903: 3 §. Jos synnytyslomakorvaus on 6 §:n 2 mo-
29904: Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta mentin mukaisesti maksettu valtion varoista
29905: vuorokautta kohti määrän, joka on yhtä sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt
29906: suuri kuin se päiväraha, joka työtapaturman vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on oi-
29907: johdosta tapaturmavakuutuslain mukaan keus tapaturmavakuutuslain 36 § : ssä sääde-
29908: maksetaan palkkaukseltaan synnyttäjään ver- tyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi periä
29909: rattavalle sellaiselle työntekijälle, jolla on työnantajalta takaisin maksettu synnytys-
29910: omaisia. lomakorvaus, kuitenkin enintään kaksikym-
29911: mentätuhatta markkaa synnytystä kohti.
29912: 4 §.
29913: Synnytyslomakorvaus voidaan evätä tai
29914: sitä vähentää: 8 §.
29915: 1. jos synnyttäjä tekee ansiotyötä sinä Vakuutusmaksu 5 § : ssä säädetystä lisä-
29916: aikana, jona häntä synnytyslomalain mukaan vakuutuksesta on määrättävä vakuutettujen
29917: ei synnytyksen takia saa pitää työssä; tai palkkojen perusteella ja siten, että kertyvät
29918: 2. jos synnyttäjän on katsottava ilmeisesti vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen perus-
29919: vaarantaneen oman, sikiönsä tai lapsensa ter- teella maksettavien synnytyslomakorvausten
29920: veyden törkeällä huolimattomuudella tai elä- suorittamiseen ja kohtuullisten hoitokulujen
29921: mäntapojensa vuoksi taikka, vaikka häneltä peittämiseen.
29922: olisi kohtuudella voitu sitä vaatia, laimin- Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutusmak-
29923: lyömällä ennen synnytystä käynnit äitiys- sun suuruuden. Tätä varten on vakuutus-
29924: neuvolassa ja synnytyksen jälkeen lasten- laitosten annettava ministeriölle tarpeelliset
29925: neuvolassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin tai tiedot.
29926: kätilön luona tahi jättämällä noudattamatta Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo-
29927: näiden antamia ohjeita taikka pätevättä kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va-
29928: syyttä laiminlyömällä lapsensa imettämisen. kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta
29929: Synnyttäjälie jo maksettua synnytysloma- sanotun lain 57 § : ssä tarkoitetusta vapaa-
29930: korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2 ehtoisesta vakuutuksesta perittävää vakuu"
29931: kohdassa mainitusta syystä perittäkö takaisin. tusmaksua.
29932: 710 X,ll. - Synnytyslomakorva.us.
29933:
29934:
29935: 9 §. kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä
29936: V astuu vakuutuslaitosten kesken suorite- vastaan suorittamastaan määrästä takaisin,
29937: tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu- mitä vakuutuslaitoksen on suoritettava syn-
29938: tuksen hoitokustannuksista jakaantuu, jollei- nytyslomakorvauksena synnyttäjälle vastaa-
29939: vät nämä laitokset toisin sovi, vakuutuksesta valta ajalta. Synnyttäjälle vuosiloman ajalta
29940: perittyjen vakuutusmaksujen osoittamassa annettuja etuja älköön kuitenkaan luettaka
29941: suhteessa. näihin maksuihin.
29942: Vakuutuslaitosten on, jollei 1 momentissa Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn-
29943: mainittua sopimusta ole tehty, kalenterivuo- nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä-
29944: sittain toimitettava keskenään tilitys edelli- tetystä synnytyslomakorvauksesta.
29945: sen kalenterivuoden aikana perimistään va-
29946: kuutusmaksuista ja suorittamistaan synny-
29947: tyslomakorvauksista ja samana aikana va- 13 §.
29948: kuutuksesta koituneista hoitokustannuksista. Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty
29949: Tilityksestä syntyneet erimielisyydet rat- 10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys-
29950: kaisee sosiaaliministeriö. lomakorvauksen saajan oikeus synnytysloma-
29951: Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat ohjeet korvaukseen on riidaton, mutta vakuutuslai-
29952: tämän pykälän soveltamisesta. tos katsoo, ettei maksuvelvollisuus kuulu sille,
29953: Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske on laitos kuitenkin velvollinen viipymättä
29954: valtion tapaturmatoimistoa. suorittamaan synnytyslomakorvauksen enc
29955: nakkona määrän, joka suuruudeltaan liki-
29956: 10 §. määräisesti vastaa synnytyslomakorvauksen
29957: Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn- määrää, sekä alistamaan, ellei siitä vakuutus-
29958: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalliseen laitosten kesken sovita, maksuvelvollisuuden
29959: tai muuhun sosiaaliministeriön hyväksymään vakuutusoikeuden harkittavaksi.
29960: äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle taikka, Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu-
29961: milloin tämä ei ole mahdollista, muulle hen- tuslaitoksilla, suorittakoon synnytyslomakor-
29962: kilölle, niinkuin sosiaaliministeriö siitä erik- vauksen koko määrän se laitos, jolle ilmoitus
29963: seen määrää. Jos ilmoitusta ei ole annettu on tehty.
29964: kuuden kuukauden kuluessa synnytyspäi- Sittenkun vakuutusoikeus on vahvistanut
29965: västä lukien, tätä päivää lukuunottamatta, maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos,
29966: on oikeus synnytyslomakorvaukseen mene- jonka tulee suorittaa synnytyslomakorvaus
29967: tetty. tai osa siitä, velvollinen heti suorittamaan
29968: Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen ennakkoa maksaneelle vakuutuslaitokselle,
29969: tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen mitä se on 1 ja 2 momentin nojalla suoritta-
29970: saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä il- nut, ja on ennakon määrä vähennettävä
29971: moitus omine lausuntoineen asianomaiselle lopullisesta synnytyslomakorvauksesta.
29972: vakuutuslaitokselle tai, jos synnytyslomakor-
29973: vausta 6 § : n 2 momentissa tarkoitetussa ta- 14 §.
29974: pauksessa haetaan valtion varoista, valtion Jollei vakuutuslaitos myönnä synnytys-
29975: tapaturmatoimistolle. Jos synnyttäjä on lomakorvausta sen vuoksi, että se katsoo,
29976: useamman työnantajan työssä, joilla on va- ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai että
29977: kuutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoitus 10 §: ssä mainittu ilmoitus on saapunut mää-
29978: lähetettävä jollekin näistä vakuutuslaitok- räajan päätyttyä, on päätös alistettava va-
29979: sista. kuutusoikeuden harkittavaksi. Päätöksestä
29980: 11 §. vakuutuslaitoksen on annettava tieto synnyt-
29981: Synnytyslomakorvaus suoritetaan mikäli täjälle ja toimittakoon tämä, jos niin haluaa,
29982: mahdollista synnytysloman aikana, niinkuin muistutuskirjelmänsä vakuutusoikeuteen niin
29983: asetuksessa siitä tarkemmin säädetään. hyvissä ajoin, että se voidaan ottaa huomioon
29984: alistettua asiaa vakuutusoikeudessa käsitel-
29985: 12 §. täessä.
29986: Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle Vakuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite-
29987: synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa, tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida
29988: on työnantajana oikeus saada suoraan va- hakea muutosta.
29989: X,ll. - Lukkarinen ym. 711
29990:
29991: 15 §. 18 §.
29992: Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen tä- Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai-
29993: män lain nojalla antamaan muuhun kuin minlyö hänelle tämän lain tai sen nojalla
29994: 14 § : ssä tarkoitettuun päätökseen, hakekoon annetun asetuksen tahi synnytyslomakor-
29995: valittamalla siihen muutosta vakuutusoikeu- vauksen selvittämistä tarkoittavan muun
29996: delta viimeistään kolmantenakymmenentenä laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan kuu-
29997: päivänä ennen kello kahtatoista sen päivän luvan velvollisuuden, rangaistakoon sakolla.
29998: jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon va- Joka tahallisesti antaa tämän lain mukaan
29999: kuutuslaitoksen päätöksestä. tarvittavan tiedon väärin tai kieltäytyy sel-
30000: Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoi- laista tietoa antamasta, rangaistakoon sakolla,
30001: tetusta valituksesta antamaan päätökseen ei jollei teosta muualla laissa ole säädetty an-
30002: voida hakea muutosta. karampaa rangaistusta.
30003: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on
30004: 16 §. tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään
30005: Jos synnytyslomakorvaukseen oikeutettu on saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista
30006: vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salannut oloista tai terveyden tilasta, rangaistakoon
30007: jonkin seikan, jolla on merkitystä synnytys- niinkuin edellä 2 momentissa on sanottu.
30008: lomakorvaukseen nähden, menettäköön hän
30009: harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi oi-
30010: keutensa siihen. 19 §.
30011: Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie- Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, joi-
30012: toja antamalla on tuottanut vakuutuslaitok- den mukaan 10 § : ssä tarkoitettu ilmoitus
30013: selle vahinkoa siten, että synnytyslomakor- sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan
30014: vausta on maksettu, vaikka saajalla ei olisi annettavat todistukset ja ilmoitukset on laa-
30015: siihen oikeutta, tai sitä on maksettu enem- dittava.
30016: män kuin mihin tämä laki olisi oikeuttanut,
30017: korvatkoon siten aiheuttamansa vahingon. 20 §.
30018: Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
30019: 17 §. noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti
30020: 'l'yönantaja on velvollinen antamaan va- tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun-
30021: kuutuslaitokselle ja vakuutusoikeudelle syn- ottamatta, mitä tapaturmavakuutuslain 12
30022: nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista § : ssä, 26 § : n 2 momentissa, 58 § :ssä ja
30023: tietoja, jotka ovat tarpeen synnytyslomakor- 63 § : n 2 momentissa on säädetty.
30024: vauksen määräämistä varten. Vakuutuslai-
30025: toksella ja vakuutusoikeudella on oikeus pyy-
30026: täessään saada oikeaksi todistettu ote syn- 21 §.
30027: nyttäjän tai hänen työnantajansa hallussa Tässä laissa säädetty synnytyslomakorvaus
30028: olevasta synnyttäjän verokirjasta ja palkan- on vapaa valtiolle ja kunnalle maksettavasta
30029: pidätystodistuksesta. verosta.
30030: Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella
30031: on oikeus saada verotusviranomaisilta syn- 22 §.
30032: nyttäjän palkkatuloista tietoja, jotka ovat Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
30033: tarpeen synnytyslomakorvauksen määrää- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
30034: mistä varten. asetuksella.
30035:
30036: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
30037:
30038: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
30039: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen.
30040: 712
30041:
30042: X,12. - Lak.al. N: o 94.
30043:
30044:
30045:
30046:
30047: Lukkarinen ym..: Ehdotus laiksi työsopimuslain muutta-
30048: misesta.
30049:
30050:
30051: E d u s k u n n a ll e.
30052:
30053: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30054: tetty lakialoitteessa n: o 92 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen:
30055: lomasta, ehdotamme kunnioittaen,
30056:
30057:
30058:
30059: Laki
30060: työsopimuslain muuttamisesta.
30061: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ-
30062: sopimuslain (141/22) 31 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
30063:
30064: 31 §. taan, kauemmin kuin yhden viikon sen jäl-
30065: keen kun aihe hänelle siihen ilmaantui.
30066: Älköön työnantajana kuitenkaan olko tätä Tämä laki tulee voimaan päivänä
30067: oikeutta, mikäli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 koh- kuuta 19 .
30068:
30069: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
30070:
30071: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
30072: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen.
30073: 713
30074:
30075: X,13. - Lak.al. N: o 95.
30076:
30077:
30078:
30079:
30080: Lukkarinen ym.: Ehdotus laiksi työneuvostosta annetun lain
30081: 1nuuttamisesta.
30082:
30083:
30084: E d u s k u n n a 11 e.
30085:
30086: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30087: tetty lakialoitteessa n: o 92 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen:
30088: lomasta, ehdotamme kunnioittaen,
30089:
30090:
30091:
30092: Laki
30093: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
30094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta 1946
30095: annetun lain (608/46) 9 § näin kuuluvaksi:
30096: 9 §. koitettujen lakien soveltamista koskevista
30097: Työneuvoston tehtävänä on: kysymyksistä.
30098: 1) ratkaista, onko määrättyä yritystä, lai- Työneuvoston on lisäksi, niin kuin siitä
30099: tosta tai työtä taikka työntekijää pidettävä erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin
30100: sellaisena, johon 1 § : ssä tarkoitettua lakia hakemukset raskauden kestäessä tai synny-
30101: on sovellettava; tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi-
30102: 2) myöntää poikkeuksia 1 § :ssä tarkoitet- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi-
30103: tujen lakien säännösten soveltamisesta, mil- sopimussuhteen keskeyttämistoimenpiteen ju-
30104: loin sellainen on laissa sallittu; sekä listamisesta mitättömäksi.
30105: 3) sosiaaliministeriön, tuomioistuimen sekä Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi
30106: työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestö- katsomiaan esityksiä työntekijäin suojelua
30107: jen pyynnöstä antaa lausuntoja 1 §: ssä tar- koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.
30108: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
30109:
30110: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
30111: Aili Siiskonen. Martta Salniela-J"årvinen.
30112:
30113:
30114:
30115:
30116: 90 E 687/58
30117: 714
30118:
30119: X,14. - Lak.al. N: o 96.
30120:
30121:
30122:
30123:
30124: Siltanen ym.: Ehdotus laiksi synnytys lomasta.
30125:
30126:
30127:
30128:
30129: E d u s k u n n a ll e.
30130:
30131: Yhteiskunnan teollistuessa yhä suurem- enemmänkin joko täysin tai osapalkoin,
30132: massa määrin lisääntyy myös naistyövoiman mutta esim. teollisuudessa työskenteleville
30133: osuus teollisuuden palveluksessa. Teollisuus ruumiillisen työn tekijöille korvausta sen-
30134: on varannut työmahdollisuuksia sekä per- sijaan ei maksettu ollenkaan.
30135: heettömille että perheellisille naisille rinnan Valtion liikelaitoksista saatujen tietojen
30136: miespuolisten työntekijäin kanssa. mukaan on käytäntö niissäkin tavattoman
30137: Naimisissa olevan naisen osallistuminen kirjava, eikä mitään yhtenäistä linjaa voi
30138: ansiotyöhön kodin ulkopuolella on aiheutta- sanoa niissäkään olevan.
30139: nut perheiden kohdalla monia vaikeuksia, V. 1919 koolla ollut Kansainvälisen työ-
30140: joista lasten synnyttäminen on aikaansaanut järjestön kokous hyväksyi asiasta suosituk-
30141: vaatimuksen synnytyslomasta. Tämä vaati- sen, joka tuli voimaan v. 1921. Sen mukaan
30142: mus onkin käytännössä toteutunut, mutta si- sitoutuivat jäsenvaltiot muuttamaan lainsää-
30143: käli puutteellisesti, että työntekijä saa kyllä däntönsä sellaiseksi, että sopimuksessa luetel-
30144: oikeuden lain määräämään 4--6 viikon lo- lut ammattialat, joilla naisia yleisesti työs-
30145: maan, mutta kukaan ei turvaa hänen toimeen- kenteli, joutuivat synnytyslomalain piiriin.
30146: tuloaan tältä ajalta. Edelleen on naistyön- Tämän sopimuksen mukaan olisi jokaiselle
30147: tekijä sikäli turvattomassa asemassa, että ansiotyössä olevalle naiselle varattava lomaa
30148: työnantaja voi lain estämättä irtisanoa työn- kuusi viikkoa ennen ja kuusi viikkoa jälkeen
30149: tekijän avioliiton soimiamisen tai lapsen synnytyksen. Tältä ajalta olisi naisella oikeus
30150: synnyttämisen vuoksi. Nykyinen ,synnytys- saada riittävä korvaus sekä hänen itsensä
30151: lomalaki" ei myöskään anna työntekijälle oi- että lapsen toimeentuloa varten. Korvaus on
30152: keutta lapsensa imettämiseen, mikäli hänen maksettava joko yleisistä varoista taikka va-
30153: sitä varten tarvitsisi työstään saada ylimää- kuutuksen muodossa. Sopimuksessa on myös
30154: räinen vapaa-aika päivittäin. määräys erottamisen kieltämisestä ja annet-
30155: Kun käytäntö kuitenkin on johtanut sii- tavasta imettämislomasta työn aikana.
30156: hen, että työnantajat suhtautuvat työnteki- Tämä sopimus uudistettiin v. 1947.
30157: jöihinsä eri tavoin synnytystapausten sat- Suomi ei vielä ole voinut ilmoittaa saatta-
30158: tuessa, olisi tämä asia korjattava erikoislain- neensa lainsäädäntöään sellaiseksi, että se
30159: säädännön avulla. olisi voinut ratifioida sopimuksen.
30160: Erään valtion komitean joitakin vuosia Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
30161: sitten toimeenpaneman tutkimuksen tulok- tamme kunnioittaen,
30162: sena voitiin nim. todeta, että useissa tapauk-
30163: sissa sama työnantaja kohtelee eri tavalla että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30164: työntekijöitään. Niinpä esim. eräät ovat an- van lakiehdotuksen:
30165: taneet toimistotyöntekijöilleen lomaa 2 kk. ja
30166: X,14. - Siltanen ym. 715
30167:
30168: Laki
30169: synnytyslomasta.
30170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30171: 1 §. edellytyksiä ole olemassa, raskauden kes-
30172: Nainen, joka on työ- tai oppisopimussuh- täessä tai synnytysloman aikana irtisanoko
30173: teessa työnantajaan, on kihlauksen ja avio- hänen kanssaan tehtyä sopimusta. Älköön
30174: liiton soimiamisen johdosta sekä raskauden- työnantaja sinä aikana myöskään purkako
30175: tilan aikana ja synnytyksen jälkeen suo- työntekijän kanssa tehtyä sopimusta sen
30176: jelun alainen, niin kuin tässä laissa sääde- johdosta, ettei hän raskauden vuoksi kykene
30177: tään, suorittamaan sopimuksessa tarkoitettua työtä
30178: Työ- ja oppisopimussuhteessa olevaa naista tai että hän raskauteen liittyvän sairauden
30179: sanotaan tässä laissa työntekijäksi. takia tai muusta pakottavasta syystä on
30180: poissa työstään kohtuullisen ajan, enintään
30181: 2 §. kuusi kuukautta synnytysloman aika siihen
30182: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän luettuna.
30183: kanssa tehtyä työ- tai oppisopimusta sen joh- Edellä 1 momentissa tarkoitetun raskaana
30184: dosta, että työntekijä on mennyt kihloihin olevan työntekijän on työnantaja velvolli-
30185: tai solminut avioliiton. nen 3 § :ssä mainituissa tapauksissa siirtäc
30186: mään väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan
30187: työhön. Jos sopimus koskee sellaista työtä,
30188: 3 §. jota työntekijä ei kykene raskauden vuoksi
30189: Työnantaja älköön pitäkö raskaana olevaa suorittamaan tai johon häntä ei näkyvän
30190: työntekijää sellaisessa työssä, jota sosiaali- raskaudentilan takia voida pitää sopivana,
30191: ministeriön antamien yleisten ohjeiden tai on työnantajana oikeus siirtää työntekijä
30192: työntekijän esittämän lääkärintodistuksen väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan työhön.
30193: mukaan on pidettävä hänelle hänen tilansa Uuteen työhön siirretylle työntekijälle on
30194: vuoksi vahingollisena. suoritettava, jolleivät asianomaiset toisin
30195: sovi, vähintään se tunti- tai muu aikapalkka,
30196: 4 §. joka hänellä oli ennen siirtoa oikeus saada.
30197: Työntekijää älköön pidettäkö työssä Jollei työntekijälle voida säännöllisesti
30198: yhteensä kahdentoista viikon aikana siitä suoritettavan työn puitteissa ilman kohtuu-
30199: lukien, kun synnytykseen lääkärin tai käti· tonta haittaa järjestää muuta työtä, :niinkuin
30200: Jön antaman todistuksen mukaan on jäljellä 2 momentissa on sanottu, on työnantajana
30201: enintään neljä viikkoa. Tätä aikaa, jona oikeus irtisanomisaikaa noudattamatta kes-
30202: työntekijän työssä pitäminen on kielletty, keyttää työ- tai oppisopimussuhde, kunnes
30203: sanotaan jäljempänä synnytyslomaksi. synnytysloma on päättynyt. Sama olkoon
30204: Ennenaikaista synnytystä ei tämän lain lakina, jos työntekijä kieltäytyy vastaanotta-
30205: mukaan pidetä synnytyksenä, jollei työn- masta hänelle tarjottua sopivaa työtä. Oppi-
30206: tekijän raskaudentilan ole selvitetty toden- sopimussuhteen keskeytymisen tai 1 momen-
30207: näköisesti kestäneen vähintään sataayhdek- tissa mainitun poissaolon johdosta pitenee
30208: sääkymmentäkuutta päivää. oppiaika yhtä pitkällä ajalla, kuin mitä pois-
30209: Työntekijällä, joka 1 momentin nojalla saolo on kestänyt, jollei ammattioppilaslauta-
30210: on poissa työstään, on oikeus saada kor- kunta toisin määrää.
30211: vausta menettämästään työansiosta, niinkuin
30212: siitä erikseen säädetään. 6 §.
30213: Työnantaja ei ole velvollinen noudatta-
30214: 5 §. maan 5 § : n 1 momentin säännöksiä, jos hän
30215: Jos raskaana oleva työntekijä tulisi syn- lopettaa työntekijälle soveltuvan työn teettä-
30216: nytyksen arvioituna ajankohtana olleeksi työ- misen sillä paikkakunnalla, jossa työntekijä
30217: tai oppisopimussuhteessa työnantajaan yh- on työssä tai jos määrätty työ, jota työsopi-
30218: denjaksoisesti vähintään vuoden, älköön työn- mus koskee, on valmistunut tahi se aika,
30219: antaja, jollei jäljempänä 6 §: ssä mainittuja joksi työsopimus on tehty, on umpeenkulu-
30220: 716 X,14. - Synnytysloma.
30221:
30222:
30223: nut taikka kun asianomainen on ammatti- sen aikaa koskevista ilmoituksista, niin myös
30224: oppinsa täysin suorittanut. työntekijän poissaolosta työstä raskauden-
30225: Kun työtoiminnan rajoittaminen tai muu tilan aikana ja synnytyksen johdosta sekä
30226: pakottava syy vaatii, on työsopimuksiin näh- säilytettävä työntekijän hänelle jättämät
30227: den työneuvostolla ja oppisopimuksiin näh- todistukset vähintään kahden vuoden ajan.
30228: den ammattioppilaslautakunnalla oikeus ano- Edellä 5 §: ssä ja 7 §: n 3 momentissa edel-
30229: muksesta myöntää poikkeuksia 5 § : n 1 lytetyissä tapauksissa tulee työnantajan
30230: momentin säännöksistä. kirjoista ilmetä sopimuksen irtisanomisen tai
30231: purkamisen taikka työ- tahi oppisopimus-
30232: 7 §. suhteen keskeyttämisen aika ja peruste.
30233: Työntekijällä, joka imettää lastaan, on Pyydettäessä on työnantajan näytettävä
30234: oikeus imettämisaikana enintään siihen asti, tarkastusviranomaiselle 1 momentissa tarkoi-
30235: kunnes hänen lapsensa täyttää kuusi kuu- tettu luettelo ja muu asiakirja. Työnteki-
30236: kautta, saada päivittäisen lepoajan yhtey- jällä tai hänen edustajallaan on samanlainen
30237: dessä, milloin hänellä sellainen on, puolen oikeus saada mainituista asiakirjoista selko
30238: tunnin ylimääräinen loma, ei kuitenkaan, häntä koskevista merkinnöistä. Vaadittaessa
30239: jos loman antaminen oleellisesti häiritsisi on työntekijälle tai hänen edustajalleen
30240: yleistä työn kulkua työpaikalla eikä häiriötä annettava niistä myös kirjallinen ote.
30241: voida estää siirtämällä työntekijä väliaikai-
30242: sesti toiseen työhön. 11 §.
30243: Uuteen työhön siirretylle työntekijälle Jokaisessa 10 §:ssä mainitussa työpaikassa
30244: siinä työssä suoritettavasta vähimmäispal- on tämä laki työnantajan toimesta pidettävä
30245: kasta on voimassa, mitä 5 § : n 2 momentissa sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä.
30246: on säädetty.
30247: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän 12 §.
30248: kanssa tehtyä työsopimusta sen johdosta, Tämän lain noudattamista niissä 10 §: ssä
30249: että työntekijä pitää 1 momentissa mainitun mainituissa työpaikoissa, joissa työaikaa kos-
30250: loman. kevien säännösten noudattamisen valvonta
30251: kuuluu ammattientarkastukselle, valvovat
30252: 8 §. ammattientarkastusviranomaiset.
30253: Jos työnantaja, jonka luona työntekijä
30254: asuu, tarvitsee tämän synnytysloman aikana 13 §.
30255: tai sitä ennen työntekijän ollessa raskauden Työntekijällä, joka katsoo työnantajan
30256: takia työhön kykenemätön sijaisen hänen vastoin tämän lain 5 §: n säännöksiä irti-
30257: työtään suorittamaan, on työntekijän työn- sanoneen työ- tai oppisopimuksen tahi kes-
30258: antajan vaatimuksesta luovutettava asun- keyttäneen työ- tai oppisopimussuhteen,
30259: tonsa sijaisen käytettäväksi. olkoon oikeus työneuvostolta hakea mainitun
30260: toimenpiteen julistamista mitättömäksi.
30261: 9 §. Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus,
30262: Raskaudentilasta, synnytyksen arvioidusta josta tulee käydä ilmi hakijan ja työnanta-
30263: ajankohdasta ja ajasta, jolloin synnytys on jan nimi ja osoite sekä hakijan vaatimus
30264: tapahtunut, on työntekijän ilmoitettava työn- perusteineen, on kolmenkymmenen päivän
30265: antajalle ja vaadittaessa esitettävä lääkärin kuluessa siitä päivästä, jona sopimus irti-
30266: tai kätilön antama todistus. Synnytyksen sanottiin tahi työ- tai oppisopimussuhteen
30267: aika voidaan näyttää myös rekisteriviran- keskeyttämisestä työntekijälle ilmoitettiin,
30268: omaisen antamalla todistuksena. sitä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta, toi-
30269: mitettava asianomaiselle ammattientarkasta-
30270: 10 §. jalle. Hakemukseen liitettäköön myös ne
30271: Jokaisessa työpaikassa, jossa on säännölli- asiakirjat, joilla hakemusta tahdotaan tukea
30272: sesti työssä vähintään kymmenen naistyön- ja valaista, samoin kuin oikeiksi todistetut
30273: tekijää, on työnantajan pidettävä luetteloa jäljennökset hakemuksesta ja siihen liite-
30274: tai tehtävä muuhun asiakirjaan merkintä tyistä asiakirjoista.
30275: työntekijän antamista raskaudentilaa, syn- Saatuaan edellä mainitut hakemuskirjat ·
30276: nytyksen arvioitua ajankohtaa ja synnytyk- toimittakoon ammattientarkastaja jäljennök-
30277: X,14.- SUtanen ym. 717
30278:
30279: set niistä viivytyksettä todisteellisesti työn- neen vahingon korvaamisesta sen johdosta,
30280: antajalle, kehoittaen tätä samalla määrää- että työnantaja on vastoin tämän lain sään-
30281: mänsä ajan kuluessa antamaan kirjallisen nöksiä irtisanonut työ- tai oppisopimuksen
30282: vastineensa asiassa ja liittämään siihen tar- tahi keskeyttänyt työ- tai oppisopimussuh-
30283: peelliseksi katsomansa asiakirjat. Työnanta- teen.
30284: jan tulee samalla ammattientarkastajalle toi- Jos 13 § :ssä mainittu hakemus on tehty,
30285: mittaa vastineensa ja siihen liitetyistä älköön oikeus, jonka käsiteltävänä edellä
30286: asiakirjoista oikeiksi todistetut jäljennökset. tarkoitettu korvausta koskeva asia on, ottako
30287: Mainitut jäljennökset on hakijalle lähetet- sitä päätettäväksi, ennen kuin työneuvoston
30288: tävä. päätös on saatu.
30289: Ammattientarkastaja lähettäköön edellä 3
30290: momentissa tarkoitetun määräajan kuluttua 16 §.
30291: viivytyksettä saamansa asiakirjat omine Työneuvostossa tulee tässä laissa tarkoi-
30292: lausuntoineen työneuvostolle. tettuja asioita käsiteltäessä olla yhtenä työn-
30293: tekijöitä edustavana jäsenenä nainen, jonka
30294: 14 §. valtioneuvosto erikseen määrää, jollei sellai-
30295: Työneuvoston on käsiteltävä edellä 13 sena jäsenenä tai varajäsenenä muutoin ole
30296: § : ssä tarkoitetut asiat viivytyksettä, annet- naista.
30297: tuaan harkintansa mukaan asianosaisille
30298: tilaisuuden tarpeellisten selvitysten antami-
30299: 17 §.
30300: seen, ja noudattaen muutoin työneuvostosta
30301: Työnantaja, joka rikkoo tämän lain 3 § : n,
30302: 2 päivänä elokuuta 1946 annetun lain
30303: 4 § : n 1 momentin, 7 §: n 1 momentin, 10 § : n
30304: (608/46) säännöksiä. Sanotun lain 7 ja 10
30305: § : n sekä 13 § : n 2 momentin säännöksiä tai 11 § : n säännöksiä, rangaistakoon sakolla.
30306: älköön kuitenkaan sovellettako edellä mai- Milloin rikkomus on tapahtunut tarkastus-
30307: nittuja asioita käsiteltäessä. viranomaisen huomautuksesta huolimatta tai
30308: Asian päättyessä antakoon työneuvosto asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat,
30309: myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi-
30310: väsakkoa.
30311: annetun lain (608/46) 11 §:n 2 momentissa
30312: tarkoitetut kustannukset, jotka on suori- Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
30313: tettava etukäteen valtion varoista, asian- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-
30314: osaisten tai jommankumman heistä valtiolle mukseen, eikä sitä samalla voida lukea työn-
30315: korvattava. antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan
30316: Työneuvoston päätös on viipymättä toimi- edustajaa.
30317: tettava työntekijälle ja jäljennös siitä työn-
30318: antajalle. 18 §.
30319: Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
30320: voidaan edellä 2 momentissa tarkoitetun tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitä-
30321: korvauksen osalta panna täytäntöön samassa tön.
30322: järjestyksessä kuin oikeuden lainvoimainen
30323: tuomio. 19 §.
30324: Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös
30325: 15 §. julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa ole-
30326: Milloin työneuvosto on julistanut 13 § : ssä vaan naiseen soveltuvin osin, sikäli kuin
30327: tarkoitetun työnantajan toimenpiteen mität- hänellä ei palvelussuhdettaan koskevien sään-
30328: tömäksi, on työntekijälle annettava hänelle nösten tai määräysten nojalla ole oikeutta
30329: kuuluvat palkka- ja muut edut, niinkuin vähintään vastaavanlaiseen suojeluun. Jos
30330: puheena olevaa toimenpidettä ei olisi tapah- työnantaja on seurakunta, noudatettakoon
30331: tunut. kuitenkin, mitä erikseen on säädetty.
30332: Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai-
30333: nitun toimenpiteen julistamista mitättömäksi, 20 §.
30334: älköön se kuitenkaan estäkö häntä oikeu- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
30335: dessa tekemästä vaatimusta hänelle aiheutu- misesta voidaan antaa asetuksella.
30336: 718 X,14. - Synnytysloma..
30337:
30338:
30339: 21 §. (64/17) vielä voimassa olevilta osilta ja
30340: Tamä laki tulee voimaan patvana kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista 2
30341: kuuta 195 , ja sillä kumotaan työstä teolli- päivänä elokuuta 1946 annetun lain (605/46)
30342: suus· ynnä eräissä muissa ammateissa 18 9 §.
30343: päivänä elokuuta 1917 annettu asetus
30344:
30345: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
30346:
30347: Sylvi Siltanen. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto.
30348: Anni Flinck. Veikko Helle. Arvo Ahonen.
30349: Vappu Heinonen. Lars Lindeman. Eino Raunio.
30350: Valto Käkelä. Eetu Karjalainen. Arvo Tuominen.
30351: Lyyli Aalto. Pentti Niemi. Sulo Hostila.
30352: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
30353: 719
30354:
30355: X,15. - Lak.al. N: o 97.
30356:
30357:
30358:
30359:
30360: Siltanen ym. : Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauksesta.
30361:
30362:
30363: E d u s k u n n a ll e.
30364:
30365: Yhdenmukaisesti sen kanssa mitä on esi- mesta samaa asiaa tarkoittavat lakialoitteet.
30366: tetty lakialoitteessa. n: o 96 laiksi synnytys- Nämä esitykset ovat kuitenkin jääneet käsit-
30367: lomasta, on todettava, että Suomi Kansain- telemättä ja rauenneet.
30368: välisen työjärjestön jäsenyydestään huoli- Hallituksen silloisessa esityksessä esitettiin
30369: matta ei ole pyrkinyt järjestämään lainsää- laskelmien perusteella, että ansiotyössä vie-
30370: däntöään sellaiseksi, että. se tekisi mahdolli- raalla. työnantajana olevia synnyttäjiä olisi
30371: seksi synnytyslomaa ja siitä maksettavaa n. 13 000-14 000 vuodessa.
30372: korvausta. koskevan suosituksen hyväksymi- Suhteessa maksettuihin palkkoihin olisi
30373: sen. kahdentoista viikon synnytyslomakorvaus
30374: Voimassa olevan työväell8Uojelulain mu- merkinnyt noin 0.1 % maksettujen palkkojen
30375: kaan on vieraalla työnantajana ansiotyössä määrästä. Tämä prosenttiluku pitänee edel-
30376: olevan naisen oltava synnytystapauksen sat- leenkin paikkansa ja synnyttäjien lukumää-
30377: tuessa pakollisella äitiyslomalla 4-6 viikkoa. rässäkään tuskin on ollut nousua.
30378: Loman pitäminen jää kuitenkin monessa ta- Kun meillä ei ole sairausvakuutusta ja
30379: pauksessa teoreettiseksi. Työntekijä on kyllä kun äitiysvakuutuksen yhdistäminen kansan-
30380: poissa varsinaisesta työstään, mutta kun per- eläkkeeseen on kohdannut vastustusta, on
30381: heen toimeentulo rakentuu sille pohjalle, että päädytty siihen ratkaisuun, että äitiysvakuu-
30382: perheellä on käytettävinään myöskin äidin tus yhdistettäisiin tapaturmavakuutukseen,
30383: ansiotulot, on hänen pakko hakeutua muu- joka on yleinen.
30384: hun, monessa tapauksessa raskaampaan työ- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30385: hön kuin hänen oma va.l'sinainen työnsä olisi. nioittaen,
30386: Vuoden 1949 valtiopiiville jätti silloinen
30387: hallitus esityksen synnytyslomalaiksi ja syn- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30388: nytyslomakorvaukseksi. Vuoden 1954 valtio- van lakiehdotuksen:
30389: päivillä tehtiin eräiden kansanedustajien toi-
30390:
30391:
30392:
30393: Laki
30394: synnytyslom.a.korvauksesta.
30395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30396: 1 §.
30397: Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon
30398: ajanko:htaa edeltäneenä kolmentoista kuu- olevan synnyttäjän oikeudesta synnytysloma-
30399: kauden pituisena aikana on ollut vähintään korvaukseen on voimassa, mitä siitä on erik-
30400: kaksisataakymmenen päivää sellaisessa työ- seen määrätty tai säädetty.
30401: tai virkasuhteessa, jossa hänellä on oikeus Työsuhde, jossa maksetaan korvausta tapa-
30402: korvaukseen tapaturmavakuutuslain mukaan, turmavakuutuslain 57 § : n mukaisen vapaa-
30403: saa synnytyslomakorvausta menetetystä työ- ehtoisen vakuutuksen perusteella, ei oikeuta
30404: ansiosta synnytysloman ajalta, sen mukaan tämän lain mukaiseen synnytyslomakorvauk-
30405: kuin tässä laissa säädetään. seen.
30406: 720 X,15. - Synnytyslomakorvaus.
30407:
30408:
30409: 2 §. vakuutuslaitos, jossa synnyttäjän viimeisellä
30410: Laskettaessa 1 §: ssä sanottua kahdensadan- työnantajalla oli mainittu vakuutus.
30411: kymmenen päivän aikaa älköön luettako mu- Jos 1 momentissa tarkoitettu työnantaja
30412: kaan sitä aikaa, jona synnyttäjä ilmeisesti ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va-
30413: on tehnyt 1 §: ssä tarkoitettua työtä vähem- kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin-
30414: män kuin kaksikymmentäneljä tuntia vii- lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite-
30415: kossa. Työssäoloajaksi luetaan kuitenkin se taan synnytyslomakorvaus valtion varoista.
30416: aika, jonka synnyttäjä on ollut lain tai työ- Korvauksen maksaa tällöin valtion tapatur-
30417: sopimuksen mukaisella vuosilomalla tahi matoimisto, josta soveltuvin kohdin on voi-
30418: poissa työstään todetun sairauden tai tapa- massa, mitä tässä laissa säädetään vakuutus-
30419: turman takia. laitoksesta.
30420:
30421: 3 §. 7 §.
30422: Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta Jos synnytyslomakorvaus on 6 §: n 2 mo-
30423: vuorokautta kohti määrän, joka on yhtä mentin mukaisesti maksettu valtion varoista
30424: suuri kuin se päiväraha, joka työtapaturman sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt
30425: johdosta tapaturmavakuutuslain mukaan vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on oi-
30426: maksetaan palkkaukseltaan synnyttäjään keus tapaturmavakuutuslain 36 §: ssä sääde-
30427: verrattavalle sellaiselle työntekijälle, jolla on tyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi periä
30428: omaisia. työnantajalta takaisin maksettu synnytys-
30429: 4 §. lomakorvaus, kuitenkin enintään kaksikym-
30430: Synnytyslomakorvaus voidaan evätä tai mentätuhatta markkaa synnytystä kohti.
30431: sitä vähentää:
30432: 1. jos synnyttäjä tekee ansiotyötä sinä 8 §.
30433: aikana, jona häntä synnytyslomalain mukaan Vakuutusmaksu 5 § : ssä säädetystä lisäva-
30434: ei synnytyksen takia saa pitää työssä; tai lruutuksesta on määrättävä vakuutettujen
30435: 2. jos synnyttäjän on katsottava ilmeisesti palkkojen perusteella ja siten, että kertyvät
30436: vaarantaneen oman, sikiönsä tai lapsensa ter- vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen perus-
30437: veyden törkeällä huolimattomuudella tai elä- teella maksettavien synnytyslomakorvausten
30438: mäntapojensa vuoksi taikka, vaikka häneltä suorittamiseen ja kohtuullisten hoitokulujen
30439: olisi kohtuudella voitu sitä vaatia, laimin- peittämiseen.
30440: lyömällä ennen synnytystä käynnit äitiys- Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutusmak-
30441: neuvolassa ja synnytyksen jälkeen lastenneu- sun suuruuden. Tätä varten on vakuutus-
30442: volassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin tai laitosten annettava ministeriölle tarpeelliset
30443: kätilön luona tahi jättämällä noudattamatta tiedot.
30444: näiden antamia ohjeita taikka pätevättä Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo-
30445: syyttä laiminlyömällä lapsensa imettämisen. kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va-
30446: Synnyttäjälie jo maksettua synnytysloma- kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta
30447: korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2 sanotun lain 57 § : ssä tarkoitetusta vapaa-
30448: kohdassa mainitusta syystä perittäkö takai- ehtoisesta vakuutuksesta perittävää valruu-
30449: sin. tusmaksua.
30450: 9 §.
30451: 5 §. V astuu vakuutuslaitosten kesken suorite-
30452: Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy li- tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu-
30453: sävakuutuksena jokaiseen tapaturmavakuu- tuksen hoitokustannuksista jakaantuu, jol-
30454: tukseen, jonka työnantaja on velvollinen ot- leivät nämä laitokset toisin sovi, vakuutuk-
30455: tamaan työtapaturman korvaamiseksi. sesta perittyjen vakuutusmaksujen osoitta-
30456: massa suhteessa.
30457: 6 §. Vakuutuslaitosten on, jollei 1 momentissa
30458: Synnytyslomakorvauksen suorittaa se va- mainittua sopimusta ole tehty, kalenterivuo-
30459: kuutuslaitos, jossa synnyttäjän työnantajana sittain toimitettava keskenään tilitys edelli-
30460: oli tapaturmavakuutuslain mukainen vakuu- sen kalenterivuoden aikana perimistään va-
30461: tus synnytysloman alkaessa tahi, jos työ- kuutusmaksuista ja suorittamistaan synny-
30462: tai virkasuhde on päättynyt sitä ennen, se tyslomakorvauksista ja samana aikana va-
30463: X,15. - Siltauen ym. 721
30464:
30465: kuutuksesta koituneista hoitokustannuksista. 13 §.
30466: Tilityksestä syntyneet erimielisyydet ratkai- Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty
30467: see sosiaaliministeriö. 10 § :ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys-
30468: Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat ohjeet lomakorvauksen saajan oikeus synn:rtysloma-
30469: tämän pykälän soveltamisesta. korvaukseen on riidaton, mutta vakuutuslai-
30470: Mitä tässä pykälässä on säädetty, e'i koske tos katsoo, ettei maksuvelvollisuus kuulu sille,
30471: valtion tapaturmatoimistoa. on laitos kuitenkin velvollinen viipymättä
30472: suorittamaan synnytyslomakorvauksen en-
30473: nakkona määrän, joka suuruudeltaan liki-
30474: 10 §. määräisesti vastaa synnytyslomakorvauksen
30475: Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn- määrää, sekä alistamaan, ellei siitä vakuutus-
30476: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalliseen laitosten kesken sovita, maksuvelvollisuuden
30477: tai muuhun sosiaaliministeriön hyväksymään vakuutusoikeuden harkittavaksi.
30478: äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle taikka, Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu-
30479: milloin tämä ei ole mahdollista, muulle hen- tuslaitoksilla, suorittakoon synnytyslomakor-
30480: kilölle, niinkuin sosiaaliministeriö siitä erik- vauksen koko määrän se laitos, jolle ilmoitus
30481: seen määrää. Jos ilmoitusta ei ole annettu on tehty.
30482: kuuden kuukauden kuluessa synnytyspäi-
30483: västä lukien, tätä päivää lukUunottamatta, Sittenkun vakuutusoikeus on vahvistanut
30484: on oikeus synnytyslomakorvaukseen mene- maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos,
30485: tetty. jonka tulee suorittaa synnytyslomakorvaus
30486: Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen tai osa siitä, velvollinen heti suorittamaan
30487: tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen ennakkoa maksaneelle vakuutuslaitokselle,
30488: saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä il- mitä se on 1 ja 2 momentin nojalla suoritta-
30489: moitus omine lausuntoineen asianomaiselle nut, ja on ennakon määrä vähennettävä lo-
30490: vakuutuslaitokselle tai, jos synnytyslomakor- pullisesta synnytyslomakorvauksesta.
30491: vausta 6 §: n 2 momentissa tarkoitetussa ta-
30492: pauksessa haetaan valtion varoista, valtion 14 §.
30493: tapaturrnatoimistolle. Jos synnyttäjä on Jollei vakuutuslaitos myönnä s;pmytys-
30494: useamman työnantajan työssä, joilla on va- lomakorvausta sen vuoksi, että se katsoo,
30495: lruutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoitus ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai että
30496: lähetettävä jollekin näistä vakuutuslaitok- 10 § : ssä mainittu ilmoitus on saapunut mää-
30497: sista. räajan päätyttyä, on päätös alistettava va-
30498: kuutusoikeuden harkittavaksi. Päätöksestä
30499: 11 §. vakuutuslaitoksen on annettava tieto synnyt-
30500: Synnytyslomakorvaus suoritetaan mikäli täjälle ja toimittakoon tämä, jos niin haluaa,
30501: mahdollista synnytysloman aikana, niinkuin muistutuskirjelmänsä vakuutusoikeuteen niin
30502: asetuksessa siitä tarkemmin säädetään. hyvissä ajoin, että se voidaan ottaa huomioon
30503: alistettua asiaa vakuutusoikeudessa käsitel-
30504: täessä.
30505: 12 §.
30506: Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle Vakuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite-
30507: synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa, tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida
30508: on työnantajana oikeus saada suoraan va- hakea muutosta.
30509: kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä vas-
30510: taan suorittamastaan määrästä takaisin, mitä 15 §.
30511: vakuutuslaitoksen on suoritettava synnytys- Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen tä-
30512: lomakorvauksena synnyttäjälle vastaavalta män lain nojalla antamaan muuhun kuin
30513: ajalta. Synnyttäjälie vuosiloman ajalta an- 14 § : ssä tarkoitettuun päätökseen, hakekoon
30514: nettuja etuja älköön kuitenkaan luettako valittamalla siihen muutosta vakuutusoikeu-
30515: näihin maksuihin. delta viimeistään kolmantenakymmenentenä
30516: Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn- päivänä ennen kello kahtatoista sen päivän
30517: nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä- jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon va-
30518: tetystä synnytyslomakorvauksesta. kuutuslaitoksen päätöksestä.
30519: 91 E 68i/'58
30520: 722 X,15. - Synnytyslomakorva.us.
30521:
30522:
30523: Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoite- annetun asetuksen tahi synnytyslomakor-
30524: tusta valituksesta antamaan päätökseen ei vauksen selvittämistä tarkoittavan muun
30525: voida hakea muutosta. laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan kuu-
30526: luvan velvollisuuden, rangaistakoon sakolla.
30527: 16 §. Joka tahallisesti antaa tämän lain mukaan
30528: Jos symiytyslomakorvartkseen oikeutettu on tarvittavan tiedon väärin tai kieltäytyy sel-
30529: Vilpillisesti ilmoittartut väärin tai salannut laista tietoa antamasta, rangaistakootl sakolla,
30530: jonkin seikan, jolla on merkitystä synnytys- jollei teosta muualla laissa ole säädetty an-
30531: lomakorvaukseen nähden, menettäköön hän karampaa rangaistusta.
30532: harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi oikeu- Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on
30533: tensa siihen. tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään
30534: Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie- saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista
30535: toja antamalla on tuottanut vakUutuslaitok- oloista tai terveyden tilasta, rangaistakoon
30536: selle vahinkoa siten, että synnytyslomakor- niinkuin edellä 2 momentissa on sanottu.
30537: vausta on maksettu, vaikka saajalla ei olisi
30538: siihen oikeutta, tai sitä on maksettu enem- 19 §.
30539: män kuin inihin täinä laki olisi oikeuttant.lt, Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, joi-
30540: korvatkoon siten aiheuttamansa vahingon. den mukaan 10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus
30541: sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan
30542: 17 §. annettavat todistukset ja ilmoituk~et on laa-
30543: Työnantaja oii velvollinsn antamaan va- dittava.
30544: kUutuslaitokselle ja väkuutlistlikeudelle syn-
30545: nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista tie- 20 §.
30546: toja, jotka ovät tarpeefi syhnytyslomakor- Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
30547: vauksen määräämistli vatten. V akuutuslai- noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti
30548: toksella ja välfutittlsoikeudella oh oikeus pyy- tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun-
30549: täessään saada oikeaksi todistettu ote syn- ottamatta, mitä tapaturmavakuutuslain 12
30550: nyttäjän tai hänen työnantajansa hallussa § : ssä, 26 § : n 2 momentissa, 58 § : ssä ja
30551: olevasta synnyttäjän verokirjasta ja palkan- 63 §: n 2 momentissa on säädetty.
30552: pidätystodistuksesta.
30553: Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella 21 §.
30554: on oikeus saåda verotusViralioffiaisilta syn- Tässä laissa säädetty synnytyslomakorvaus
30555: nyttäjän palkkatulöista tietoja, jotka ovat on vapaa valtiolle ja kunnalle maksettavasta
30556: tarpeen s;ynnytyslomakorvätiksen määrää- verosta.
30557: mistä varten.
30558: 22 §.
30559: . 18 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
30560: Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai- täntöönpanosta ja söveltam1sesta atlhetaan
30561: minlyö hätlt:ille tämän lain tai sen nojalla asetuksella.
30562:
30563: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
30564:
30565: Sytvi Siltänen. K. F. Haapasalo. Pentti :Niemi.
30566: Anni Flinck. Veikko Helle. Veikko Kokkola.
30567: Lyyli Aalto. Va.lto Käkelä. Lempi Lehto.
30568: Meeri Ka.lavainen. Lars Lindeman. Arvo Ahonen.
30569: Va.ppu Heinonen. Eetu Karjalainen. Eino Ra.uniu.
30570: Arvo Tuominen. Varma K. TUl'unen.
30571: 723
30572:
30573: X,16. - Lakal. N: o 98.
30574:
30575:
30576:
30577:
30578: Siltanen ym.: Ehdotus laiksi työneuvostosta annetun lain
30579: mu1tttamisesta.
30580:
30581:
30582: E d u s k u n n a 11 e.
30583:
30584: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi· että Eduskunta hy·väksyisi seuraa-
30585: tetty lakialoitteessa n: o 96 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen:
30586: lomasta, ehdotamme kunnioittaen,
30587:
30588:
30589:
30590: Laki
30591: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
30592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta 1946
30593: annetun lain (608/46) 9 § näin kuuluvaksi:
30594: 9 §. koitettujen lakien soveltamista koskevista
30595: TyÖneuvoston tehtävänä on: kysymyksistä.
30596: 1) ratkaista, onko· määrättyä yritystä, lai- Työneuvoston on lisäksi, niin kuin siitä
30597: togta tai työtä taikka työntekijää pidettävä erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin
30598: sellaisena, johon 1 §: ssä tarkoitettua lakia hakemukset raskauden kestäessä tai synny-
30599: on sovellettava; tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi-
30600: 2) myöntää poikkeuksia 1 §: ssä tarkoitet- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi-
30601: tujen lakien säänn&ten soveltamisesta, mil- sopimussuhteen keskeyttä:rnistoimenpit~en ju-
30602: loin sellainen on laissa sallittu; sekä listamisesta mitättömäksi.
30603: 3) sosiaaliministeriön, tuomioi!Jtuimen sekä Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi
30604: työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestö- katsomiaan esityksiä työntekijäinsuojelua
30605: jen pyynnöstä antaa lausuntoja 1 §: ssä tar- koskevan laim'liiädännön kehittämiseksi.
30606:
30607: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
30608:
30609: Sylvi Siltanen. Va.lto Käkelä. Ano Ahonen.
30610: Anni Flinck. Lars Lindema.n. Eino Raunio.
30611: Lyyli Aalto. Eetu Karjalainen. Arvo Tuominen.
30612: Meeri Kala.'V&inen. Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
30613: Va.ppu Heinonen. Pentti Niemi. Varma K. Turunen.
30614: Lempi Lehto.
30615: 724
30616:
30617: X,17. - Lak.al. N:o 99.
30618:
30619:
30620:
30621:
30622: Torvi ym,: Ehdotus synnytyslomala,iksi sekä laeiksi työsopi-
30623: muslain ja työneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
30624:
30625:
30626: E d u s k u. n n a ll e.
30627:
30628: Lainsäädäntömme naistyöntekijäin suoje- korjaamaan naistyöntekijäin suojeluun näh-
30629: luun nähden on erittäin takapajuinen. Var- den pahimmat epäkohdat, mutta eduskunnan
30630: sin puutteellisia sää!moksiä naistyö:ritekijäin tultua hajoitetuksi ennen vaalikauden päät-
30631: suojelemiseksi teollisuus- ym. ammateissa on tymistä asia raukesi.
30632: v. 1917 annetussa asetuksessa sekä kauppa- Tehokkaan äitiyssuojelun voimaan saatta-
30633: liikkeiden ja toimistojen työoloista v. 1946 minen on yhteiskunnan tärkeimpiä sosiaalisia
30634: annetussa laissa. Näissä säännöksissä on to- velvollisuuksia. Ansiotyössä olevien kohdalta
30635: sin kiinnitetty huomiota työn vahingollisuu- äitiyssuojelu kuuluu samalla työväensuoje-
30636: teen raskaana oleville naisille ja .kielletty lua koskevan lainsäädännön piiriin. Meidän
30637: pitämästä kehittyneessä raskaudentilassa ole- maassamme on kodin ulkopuolella ansiotyötä
30638: vaa naista työssä,· joka on hänelle siinä ti- tekevien naisten lukumäärä yleensä huomat-.
30639: lassa vahingollinen, mutta 4--6 viikon pitui- tavan suuri verrattuna moniin muihin mai-
30640: sen synnytysloman ajalta ei laissa ole sää- hin, mutta lisäksi on todettava, että per-
30641: detty mitään korvausta työntekijälle. Sitä- heelliset naiset muodostavat eräillä teollisuu-
30642: paitsi ko. säännösten puutteellistakin suoje- den aloilla jopa puolet naistyöntekijäin luku-
30643: lua vaille jäävät eräät kokonaiset ryhmät määrästä. Kodin hoito sekä lasten synnyttä-
30644: työntekijöitä. Vuosikymmenien ajan on kui- minen ja kasvattaminen kodin ulkopuolella
30645: tenkin työntekijäjärjestöjen samoin kuin suoritettavan ansiotyön ohella asettavat nai-
30646: eräiden naisjärjestöjenkin tahoilta kiinni- misissa olevalle naiselle henkilökohtaisesti
30647: tetty huomiota tähän epäkohtaan ja myöskin suuret vaatimukset. Tämä velvoittaa myös-
30648: eduskunnan työväenedustajat ovat pyrkineet kin yhteiskuntaa antamaan hänelle sellaista
30649: saamaan lainsäädäntöön parannusta. suojelua, jota hänen muihin työntekijöihin
30650: Kansainvälisissä työkonferensseissa on v. verrattuna vaikea ja vastuunalainen ase-
30651: 1919 alkaen useassakin istunnossa käsitelty mansa edellyttää.
30652: äitiyssuojelua ja annettu suosituksia talou- Jäljempänä esitetty lakiehdotus koskee
30653: dellisesti turvatun synnytysloman säätämi- työväensuojelumielessä kaikkia naistyönteki-
30654: sestä. Viimeksi v. 1952 on Kansainvälinen jöitä ja . naispuolisia ammattioppilaita ja
30655: työkonferenssi hyväksynyt asiasta sopimuk- ulottuu myös aluksella palvelevaan naiseen.
30656: sen ja suosituksen. Monissa valtioissa on Niinikään koskevat säännökset julkisoikeu-
30657: äitiyssuojelu lailla toteutettu. Meilläkin ovat dellisessa palvelussuhteessa olevaa naista,
30658: valtion eräät komiteat asiaa tutkineet ja an- mikäli hänellä ei ole jo oikeutta vähintään
30659: taneet ehdotuksensa ·kyseessä olevaksi lain- vastaavanlaiseen suojeluun. Lakiehdotus si-
30660: säädännöksi. V. 1948 valmistuneen komitean sältää säännöksiä, joiden tarkoitus on tur-
30661: ehdotuksen pohjalla antoi myös hallitus v. vata naisen oikeus säilyttää työpaikkansa ja
30662: 1949 eduskunnalle esityksen laiksi synnytys- myös suojella häntä työssä raskauden aikana
30663: lomaksi ja samanaikaisesti esityksen laiksi niin, että hän säilyttää oman ja lapsensa
30664: synnytysloman korvaukseksi, jotka kuiten- terveyden. Koska raskaus viimeisinä viik-
30665: kaan eivät valmistuneet eduskuntakauden koina rasittaa naista eniten, ehdotetaan, että
30666: aikana ja siten raukesivat. hänet kokonaan vapautetaan työstä, kun
30667: Edustajien tekemien lakialoitteiden poh- synnytykseen lääkärin tai kätilön antaman
30668: jalla valmistui työväenasiainvaliokunnassa todistuksen mukaan on jäljellä enintään
30669: v: n 1953 lopulla mietintö, jossa pyrittiin neljä viikkoa. Jotta työntekijä myös synny-
30670: X,l7. - Torvi YDi· 725
30671:
30672: tyksen jälkeen:· saisi riittävän pitkän toipu- tai jonka suuren perheensä tähden on pon-
30673: misajan ja pienokainen ensimmäisinä ratkai- nisteltava niin, että hänen terveytensä ras-
30674: sevina elinviikkoinaan voisi olla äidin ruo- kauden aikana tai synnytyksen jälkeen jou-
30675: kinnassa ja hoidossa, ehdotetaan lakiehdotuk- tuu vaaranalaiseksi, on annettava taloudel-
30676: sessa, että synnytysloman koko pituus olisi lista tukea, jotta hän voi järjestää vastaavan
30677: kaksitoista· viikkoa. V. 1952 annetussa ILO: n äitiysloman itselleen. Kuitenkin on luonnol-
30678: suosituksessa ehdotetaan, että loma mikäli lista, että pakollista synnytyslomaa ei voida
30679: mahdollista pidennettäisiin 14 viikkoa kestä- säätää, ellei samanaikaisesti hyväksytä tähän
30680: väksi. Periaatteessa on tärkeätä, että äitiys- liittyvää lakialoitetta menetetyn työajan kor-
30681: suojelu ulotetaan kaikkiin äiteihin, niihinkin, vauksesta tai yleistä sairaus- ja äitiysvakuu-
30682: jotka eivät ole työsuhteessa, mutta heihin tusta.
30683: nähden, jos he tekevät työtä kodissaan, ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30684: voida luonnollisesti ulottaa yksityiskohtaisia
30685: määräyksiä. Äidille, joka kuitenkin tekee että Eduskunta ·hy'oäksyisi seuraa-
30686: joko vierasta ansiotyötä kotonaan tai vat lakiehdotukset:
30687: maataloudessa omalla tai perheensä tilalla
30688:
30689:
30690: Synnytyslomalaki.
30691: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30692: 1 §. Työntekijällä, joka 1 momentin nojalla on
30693: Nainen, joka on tyÖ- tai oppisopimussuh- poissa työstään, on oikeus saada korvausta
30694: teessa työnantajaan, on kihlauksen ja aviolii- menettämästään työansiosta, ·niin kuin siitä
30695: ton solmimisen johdosta sekä raskauden tilan erikseen säädetään.
30696: aikana ja synnytyksen jälkeen suojelun alai- Raskaana olevalle vähävaraiselle naiselle,
30697: nen, niin kuin tässä laissa säädetään. Työ- jonka itsensä tai perheensä toimeentulon
30698: tai oppisopimussuhteessa olevaa naista sano- vuoksi on ollut suoritettava kotonaan ansio-
30699: taan tässä laissa työntekijäksi. työtä tai joka omassaan tai perheensä omis-
30700: tamassa maatalousyrityksessä tai jonka. per-
30701: 2 §. heen, suuruuden tai muiden pakottavien olo-
30702: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän suhteiden vuoksi on ollut suoritettava sel-
30703: kanssa tehtyä tyÖ- tai oppisopimusta sen joh- laista työtä, jota 3 §: n mukaan on pidettävä
30704: dosta, että työntekijä on mennyt kihloihin hänelle hänen tilansa vuoksi vahingollisena,
30705: tai solminut avioliiton. ja hän tällaisesta työstä· pidättäytyy, on
30706: maksettava korvausta synnytyslomasta tai
30707: järjestettävä maksutonta työapua, niin kuin
30708: 3 §. siitä erikseen säädetään.
30709: Työnantaja älköön pitäkö raskaana olevaa Ennenaikaista synnytystä ei tämän lain
30710: työntekijää sellaisessa työssä, jota sosiaali- mukaan pidetä synnytyksenä, jollei työnte-
30711: ministeriön antamien yleisten ohjeiden tai kijän raskaudentilan ole selvitetty todennä-
30712: työntekijän esittämän lääkärin tai kätilön köisesti kestäneen vähintään sataakahdeksaa-
30713: todistuksen mukaan on pidettävä hänelle hä- kymmentä päivää.
30714: nen tilansa vuoksi vahingollisena. Jos synnytys tapahtuu arvioitua synnytys-
30715: päivää myöhemmin, on aikaisemmin otettua
30716: 4 §. lomaa pidennettävä joka tapauksessa synny-
30717: Työntekijää älköön pidettäkö työssä yh- tyksen todelliseen päivämäärään saakka eikä
30718: teensä kahdentoista viikon aikana siitä lu- synnytyksen jälkeinen pakollinen loma saa
30719: kien, kun synnytykseen lääkärin tai kätilön olla kuutta viikkoa lyhyempi.
30720: antaman todistuksen mukaan on jäljellä
30721: enintään neljä viikkoa. Tätä aikaa, jona 5 §.
30722: työntekijän työssä pitäminen on kielletty, Jos raskaana oleva työntekijä tulisi synny-
30723: sanotaan jäljempänä synnytyslomaksi. tyksen arvioituna ajankohtana olleeksi työ~
30724: 726 X,17. - Synnytyaloma.
30725:
30726:
30727: tai oppi~Wpimussuhteessa työnantajaan vä- nut taikka kun asianomainen on !lmmatti-
30728: hintään 10 kuukautta, älköön työnantaja, oppinsa täysin suorittanut.
30729: jollei jäljempänä 6 §: ssä mainittuja edelly- Kun työtoiminnan rajoittaminen tai .muu
30730: tyksiä ole olemassa, raskauden kestäessä tai pakottava syy vaatii, on työsopimuksiin näh-
30731: synnytysloman aikana irtisanoko hänen kans- den työneuvostolla ja oppisopimuksiin näh-
30732: saan tehtyä sopimusta. Älköön työnantaja den ammattioppilaslautakunnalla oikeus ano-
30733: myöskään sinä aikana purkako työntekijän muksesta myöntää poikkeuksi~J. 5 §: n 1 mo-
30734: kanssa tehtyä sopimusta sen johdosta, ettei mentin säännöksistä.
30735: hän raskauden vuoksi kykene suorittamaan
30736: sopimuksessa ·tarkoitettua työtä tai että hän 7 §.
30737: raskauteen liittyvän sairauden takia tai Työntekijällä, joka imettää lastaan, on oi-
30738: muusta pakottavasta syystä on poissa työs- keus imettämisaikana enintään siihen asti,
30739: tään kohtuullisen ajan, enintään kuusi kuu- kunnes hänen lapsensa täyttää kuusi kuu-
30740: kautta synnytysloman aika siihen luettuna. kautta, saada palkkausta vähentämättä päi-
30741: Edellä 1 momentissa tarkoitetun raskaana vittäin yhteensä yksi tunti ylimääräistä lo-
30742: olevan työntekijän on työnantaja velvollinen maa, joko kahdessa erässä tai yhtäjaksoisesti,
30743: 3 §: ssä mainituissa tapauksissa siirtämään Mikäli loman antaminen oleellisesti häiritsisi
30744: väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan työhön. yleistä työn kulkua työpaikalla, on työnan-
30745: Jos sopimus koskee sellaista työtä, jota työn- taja velvollinen siirtämään työntekijän toi-
30746: tekijä ei .kykene raskauden 'ruok.si suoritta- seen hänelle sopivaan työhön.
30747: maan tai johon häntä ei näkyvän raskauden- Uuteen työhön siirretylle työntekijälle
30748: tilan takia voida pitää sopivana, on työn- siinä työssä suoritettavasta vähimmäispal-
30749: antajalla oikeus siirtää työntekijä väliaikai- kasta on voimassa, mitä 5 §: n 2 momentissa
30750: sesti toiseen hänelle sopivaan työhön. Uuteen on säädetty. ·
30751: työhön siirretylle työntekijälle on suoritet- Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän.
30752: tava vähintään se työpaikka, joka hänellä oli kanssa tehtyä sopimusta sen johdosta, että
30753: ennen siirtoa oikeus saada. työntekijä pitää 1 momentissa mainitun lo:
30754: Jollei työntekijälle voida säännöllisesti man.
30755: suoritettavan työn puitteissa ilman kohtuu- 8 §.
30756: tonta haittaa järjestää muuta työtä, niinkuin Raskaudentilasta, synnytyksen arvioidusta
30757: 2 momentissa on sanottu, on työnantajana ajankohdasta ja ajasta, jolloin synnytys on
30758: oikeus, siitä työntekijälle vähintään irtisano- tapahtunut, on työntekijän ilmoitettava työn-
30759: misen pituista aikaa ennen ilmoitettuaan, antajalle ja vaadittaessa esitettävä lääkärin
30760: keskeyttää työ- tai oppisopimussuhde, kun- tai kätilön antama todistus. Synnytyksen
30761: nes synnytysloma on päättynyt. Sama olkoon aika voidaan näyttää myös rekisteriviran-
30762: lakina, jos työntekijä kieltäytyy vastaanotta- omaisen antamalla todistuksena.
30763: masta hänelle tarjottua sopivaa työtä. Työ-
30764: tai oppisopimussuhteen keskeytysaikana työn- 9 §.
30765: tekijä ei menetä työsopimuslain 20 § : n mu- Jokaisessa työpaikassa, jossa vakinaisesti
30766: kaan hänelle kuuluvia etuja. Oppisopimus- käytetään naispuolisia työntekijöitä, on työn-
30767: suhteen keskeytyksen tai 1 momentissa mai- antajan pidettävä luetteloa tai tehtävä muu-
30768: nitun poissaolon johdosta pitenee oppiaika hun asiakirjaan merkintä työntekijän anta-
30769: yhtä pitkällä ajalla, kuin mitä poissaolo on mista raskaudentilaa, synnytyksen arvioitua
30770: kestänyt, jollei ammattioppilaslautakunta toi- ajankohtaa ja synnytyksen aikaa koskevista
30771: sin määrää. ilmoituksista, niin myös työntekijän poissa-
30772: olosta työstä raskaudentilan aikana ja synny-
30773: 6 §. tyksen johdosta sekä säilytettävä työntekijän
30774: Työnantaja .ei ole velvollinen noudatta- hänelle jättämät todistukset vähintään kah-
30775: maan 5 § : n 1 momentin säännöksiä, jos hän den vuoden ajan. Edellä 5 § : n ja 7 § : n 3
30776: lopettaa työntekijälle soveltuvan työn teettä- momentissa edellytetyissä tapauksissa tulee
30777: misen sillä paikkakunnalla, jossa työntekijä työnantajan kirjoista ilmetä sopimuksen irti-
30778: on työssä, tai jos määrätty työ, jota työsopi- sanomisen tai purkamisen taikka työ- tahi
30779: mus koskee, on valmistunut, tahi se aika, oppisopimussuhteen keskeyttämisen aika ja
30780: joksi työsopimus on tehty, on umpeen kulu- peruste. ·
30781: :X:,l7. ..,.... Torvi ym . . 727
30782:
30783: Pyydettäessä on työnantajan näytettävä viivytyksettä saamansa asiakirjat omine lau-
30784: tarkastusviranomaisille 1 momentissa tarkoi- suntoineen työneuvostolle.
30785: tettu luettelo ja muu asiakirja. Työnteki-
30786: jällä tai hänen edustajallaan on samanlainen 13 §.
30787: oikeus saada mainituista asiakirjoista selko Työneuvoston on käsiteltävä edellä 12 §: ssä
30788: häntä koskevista merkinnöistä. V aadittaessa tarkoitetut asiat viivytyksettä, annettuaan
30789: on työntekijälle tai hänen edustajalleen an- harkintansa mukaan asianosaisille tilaisuu-
30790: nettava niistä myös kirjallinen ote. den tarpeellisten selvitysten antamiseen, ja
30791: noudattaen muutoin työneuvostosta 2 päivänä
30792: 10 §. elokuuta 1946 annetun lain (608/46) säij,n-
30793: Jokaisessa 9 §: ssä :mainitussa työpaikassa nöksiä. Sanotun lain 7 ja 10 §: n sekä 13
30794: on tämä laki työnantajan toimesta piqettävä §: n 2 momentin säännöksiä älköön kuiten-
30795: sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä. kaan sovellettako edellä mainittuja asioita
30796: käsiteltäessä.
30797: 11 §. Asian päättyessä antakoon työneuvosto
30798: Tämän lain noudattamista niissä 9 § : ssä myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta
30799: mainituissa työpaikoissa, joissa työailma kos- annetun lain (608/46) 11 §:n 2 momentissa
30800: ~vien säännösten noudattamisen valvonta
30801: tarkoitetut kustannukset, jotka on suoritet-
30802: kuW.uu ammattientarkastukselle, valvovat tava etukäteen valtion Vlj.roista, asianosaisten
30803: ammattientarkastusviranomaiset. tai jommankumman heistä valtiolle korvat-
30804: tava. Työneuvoston päätös on viipymättä
30805: toimitettava työntekijälle ja jäljennös siitä
30806: 12 §. työnantajalle.
30807: Työntekijällä, joka katsoo työnantajan vas- Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se
30808: toin tämän lain 5 § : n säännöksiä irtisano- voidaan edellä 2 momentissa tarkoitetun kor-
30809: neen työ- tai oppisopimussuhteen, olkoon oi- vauksen osalta panna täytäntöön samassa
30810: keus työneuvostolta hakea mainitun toimen- järjestyksessä kuin oikeuden lainvoimainen
30811: piteen julistamista mitättömäksi. tuomio.
30812: Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus,
30813: josta tulee käydä ilmi hakijan ja työnanta- 14 §.
30814: jan nimi ja osoite sekä hakijan va11timus Milloin työneuvosto on julistanut 12 § :ssä,
30815: perusteineen, on kolmenkymmenen päivän ku- tarkoitetun työnantajan toimenpiteen mität-
30816: luess~ siitä päivästä, jona sopi:rnus i;rtisanot- tömäksi, on työntekijälle annettava hänelle
30817: tiin ttJ.hi työ- tai oppjsopimussuhteen kes- kuuluvat palkka- ja muut edut niin kuin
30818: keyttämisestä työntekijälle ilmoitettiin, sitä puheena olevaa toimenpidettä ei olisi tapah-
30819: päivää kuitenkaan lukuunottamatta, toimitet- tunut. ·
30820: tava asianomaiselle ammattientarkastajalle. Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai-
30821: Hakemukseen liitettäköön myös ne asiakir- nitun toimenpiteen julistamista mitättömäksi,
30822: jat, joilla hakemusta tahdotaan tukea ja va- älköön se kuitenkaan estäkö häntä oikeudessa
30823: laista. tekemästä vaatimusta hänelle aiheutuneen va-
30824: Saatuaan edellä mainitut hakemuskirjat hingon korvaamisesta sen johdosta, että työn-
30825: toimittakoon ammattientarkastaja jäljennök- antaja on vastoin tämän lain säännöksiä irti-
30826: set niistä viivytyksettä todisteellisesti työn- sanonut työ- tai oppisopimuksen tahi kes-
30827: antajalle, kehoittaen tätä samalla määrää- keyttänyt työ- tai oppisopimussuhteen.
30828: mänsä ajan kuluessa antamaan kirjallisen Jos 12 § :ssä mainittu hakemus on tehty,
30829: vastineensa asiassa ja liittämään siihen tar- älköön oikeus, jonka käsiteltävänä edellä tar-
30830: peellisiksi katsomansa asiakirjat. Työnanta- koitettu korvausta koskeva asia on, ottako
30831: jan tulee samalla ammattientarkastajalle toi- sitä päätettäväksi, ennen kuin työneuvoston
30832: mittaa vastineestaan ja siihen liitetyistä päätös on saatu.
30833: asiakirjoista oikeaksi todistetut jäljennökset.
30834: Mainitut jäljennökset on hakijalle lähetet- 15 §.
30835: tävä. Työneuvostossa tulee tässä laissa tarkoitet-
30836: Ammattientarkastaja lähettäköön edellä 3 tuja asioita käsiteltäessä olla yhtenä työn-
30837: momentissa tarkoitetun määräajan kuluttua tekijöitä edustavana jäsenenä nainen, jonka
30838: 728 X,l7. - Synnytysloma.
30839:
30840:
30841: valtionem·osto erikseen määrää, jollei sellai- 18 §.
30842: sena jäsenenä tai varajäsenenä muutoin ole Tämän lain sä~nnöksiä sovelletaan myös
30843: naista. julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan
30844: naiseen soveltuvin osin, sikäli kuin ei hänellä
30845: 16 §. palvelussuhdettaan koskevien säännösten tai
30846: Työnantaja, joka rikkoo tämän lain 3 § : n, määräysten nojalla ole oikeutta vähintään
30847: 4 §:n 1 momentin, 7 §:n 2 momentin, 9 §:n vastaavanlaiseen suojeluun. Jos työnantaja
30848: tai 10 § : n säännöksiä, rangaistakoon sakolla. on seurakunta, noudatettakoon kuitenkin,
30849: Milloin rikkomus on tapahtunut tarkastus- mitä erikseen on säädetty.
30850: viranomaisten huomautuksesta huolimatta tai
30851: asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat, 19 §.
30852: olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
30853: väsakkoa. · misesta voidaan antaa asetuksella.
30854: Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
30855: pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk- 20 §.
30856: seen, eikä sitä samalla voida lukea työnanta- Tämä laki tulee voimaan paiVana
30857: jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus- kuuta 195 , ja sillä kumotaan työstä teol-
30858: tajaa. lisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa 18
30859: 17 §. päivänä elokuuta 1917 annettu asetus (64/
30860: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 17) vielä voimassa olevilta osilta ja kauppa-
30861: tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitä- liikkeiden ja toimistojen työoloista 2 päivänä
30862: tön. elokuuta 1946 annetun lain (605/46) 9 §.
30863:
30864:
30865:
30866:
30867: Laki
30868: työsopimuslain muuttamisesta.
30869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ-
30870: sopimuslain (141/22) 31 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
30871:
30872: 31 §. taan, kauemmin kuin yhden viikon sen jäl-
30873: keen kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
30874: Älköön työnantajana kuitenkaan olko tätä
30875: oikeutta, mikäli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 koh- Tämä laki tulee voimaan päivänä
30876: kuuta 195 .
30877:
30878:
30879:
30880:
30881: Laki
30882: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
30883: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta 1946
30884: annetun lain (608/46) 9 § näin kuuluvaksi:
30885:
30886: 9 §. 2) myöntää poikkeuksia 1 §:ssä tarkoitet-
30887: Työneuvoston tehtävänä on: tujen lakien säännösten soveltamisesta, mil-
30888: 1) ratkaista, onko määrättyä yritystä, lai- loin sellainen on laissa sallittu; sekä
30889: tosta tai työtä taikka työntekijää pidettävä 3) sosiaaliministeriön, tuomioistuimen sekä
30890: sellaisena, johon 1 § : ssä tarkoitettua lakia työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestö-
30891: on sovellettava; jen pyynnöstä antaa lausuntoja 1 §: ssä tar-
30892: x,J.7. - Torvi ym. 729
30893:
30894: koitettujen lakien soveltamista koskevista ky- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi-
30895: symyksistä. sopimussuhteen keskeyttämistoimenpiteen ju-
30896: Työneuvoston on lisäksi, niin kuin siitä listamisesta mitättömäksi.
30897: erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi
30898: hakemukset raskauden kestäessä tai synny- katsomiaan esityksiä työntekijäin suojelua
30899: tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi- koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.
30900:
30901: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
30902:
30903: Irma Torvi. Inkeri Virtanen. Vieno Simonen.
30904: Tyyne Tuominen. Kaino Haapanen. Rainer Virtanen.
30905: Toivo Niiranen. Eino Tainio. Martti Linna.
30906: Pertti Rapio. Antto Prunnila. Toivo Friman.
30907: Judit Nederström-Lunden. Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso.
30908:
30909:
30910:
30911:
30912: 92 E 687/58
30913: 730
30914:
30915: X,18. _.... La.k.aJ. N:o 100.
30916:
30917:
30918:
30919:
30920: Torvi ym. : Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauksesta.
30921:
30922:
30923:
30924: E d u s k u n n a ll e.
30925:
30926:
30927: Nykyisessä ns. työväensuojelulainsäädän- määritellään korvaus sellaiseksi, että se riit-
30928: nössämme on sellainen kohtuuton määräys, tää sekä naisen että hänen lapsensa koh-
30929: että työsuhteessa oleva synnyttänyt nainen tuulliseen ja terveyden vaatimuksia vastaa-
30930: määrätään pakolliselle 4-6 viikon pituiselle vaan ylläpitoon kohtuullisen elintason mu-
30931: lomalle, ilman että laissa säädetään mitään kaisesti. Ottaen huomioon meillä vallitsevan
30932: korvausta menetetystä ansiosta. Nykyiset naisten alhaisen palkkatason se ei voi mer-
30933: naistyöntekijäin suojelemiseksi tarkoitetut kitä muuta kuin täyttä palkkaa. Edellä
30934: säännökset eivät kuitenkaan muutenkaan mainittuun kansainväliseen sopimukseen liit-
30935: vastaa äitien eikä vastasyntyneiden tervey- tyvässä suosituksessa nimenomaan asetetaan
30936: den suojelemisen kannalta välttämättömiä avustuksen tavoitteeksi 100 prosenttia nai-
30937: vaatimuksia, vaan olisi säädettävä uusi yh- sen aikaisemmasta ansiosta.
30938: tenäinen synnytyslomalaki samanaikaisesti Koska kuitenkin on olemassa muitakin
30939: tämän kanssa eduskunnalle jätetyn allekir- kuin työsuhteessa olevia synnyttäjiä, jotka
30940: joittaneiden lakialoitteen mukaisena. joutuvat raskauden viimeisenä aikana ja syn-
30941: Tämän lakialoitteen tarkoitus on edellä nytyksen jälkeen tekemään työtä, joka siinä
30942: mainitun aloitteen synnytyslomalaiksi 4 § : n tilassa olevalle saattaa koitua terveydelliseksi
30943: toisen momentin mukaisesti järjestää työ- haitaksi, on myöskin heidän asemansa lain-
30944: suhteessa olevalle synnyttäjälle korvaus me- säädännössä huomioitava. Jos kodinhoitaja-
30945: netetystä työansiosta. Lakialoite perustuu, järjestelmämme olisi jo riittävän pitkälle
30946: aivan samoin kuin v. 1949 eduskunnalle an- kehitetty, voisimme olettaa, että kunnalliset
30947: nettu vastaava, sittemmin rauennut hallituk- kodinhoitajat huolehtisivat esim. kaikista
30948: sen esitys, siihen, että tapaturmavakuutus- niistä töistä, joita pienviljelijäemännät joutu-
30949: maksujen yhteydessä työnantajilta peritään vat tosiasiassa, vaikka ei muodollisesti, ansio-
30950: korvauksiin tarvittavat varat. Sen sijaan työnään tekemään ja jotka heille synnyttäjinä
30951: korvauksen määrä ei rajoitu, kuten maini- ovat liian raskaita. Koska kuitenkaan ei ole
30952: tussa hallituksen esityksessä, noin puoleen vielä riittävästi kodinhoitajia ja koska toi-
30953: työntekijän ansiosta, vaan työntekijä saisi, saalta on olemassa tapauksia, esim. kotonaan
30954: kuten vuosilomalaissakin, täyden ansionsa ompelu- ym. ansiotyötä suorittavat naiset,
30955: mukaisen korvauksen. Tämä on vuosikym- jolloin kodinhoitaja ei asianomaisen lainsää-
30956: meniä ollut työtätekevien naisten vaatimus, dännönkään mukaan voisi synnyttäjän työtä
30957: ja se on osittain meilläkin jo toteutettu suorittaa, ehdotetaan lakiesityksessä näiden
30958: valtion ja kuntain naispuolisiin virkasuh- synnyttäjien lomamahdollisuus siten järjes-
30959: teessa oleviin työntekijöihin nähden, sekä tettäväksi, että he saisivat vastaavan kor-
30960: sitä ovat vapaaehtoisuuden pohjalla myös vauksen valtion varoista.
30961: eräät yksityiset työnantajat noudattaneet. Edellä lausutun perusteella ehdotamme
30962: Myöskin eräiden maiden lainsäädännön mu- kunnioittaen,
30963: kaisesti se on käytännössä kaikkien synnyttä-
30964: jien hyväksi. Myöskin Kansainvälisen työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30965: konferenssin sopimuksessa vuodelta 1952 van lakiehdotuksen:
30966: X,lB. - Torvi ym.
30967:
30968:
30969:
30970:
30971: Laki
30972: synnytyslomakorvauksesta..
30973: Eduskunnan päätök~ren mukaisesti säädetään:
30974:
30975: 1 §. 4 §.
30976: Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua Synnytyslomakorvaus voidaan evijtä tai
30977: ajankohtaa edeltäneenä kolmentoista kuukau- sitä vähentää:
30978: den pituisena aikana on ollut vähintään 1. jos synnyttäjä tekee säännöllistä an-
30979: kaksisataakymmenen päivää sellaisessa työ- siotyötä sinä aikana, jona häntä synnytys-
30980: tai virkasuhteessa, jossa . _hänellä on oikeus lomalain mukaan ei synnytyksen takia saa
30981: korvaukseen tap&turmavakuutuslain ~ukaan, pitää työssä tai;
30982: saa synnytyslomakorvausta menetetystä työ- 2. jos synnyttäjän on katsottava ilmeisesti
30983: ansiosta synnytysloman ajalta, sen mukaan vaarantaneen oman, sikiönsä tai lapsena ter-
30984: kuin .tässä laissa säädetään. veyden törkeällä huolimattomuudella tai elä-
30985: Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon mäntapojen~a vuoksi taikka, vaikka häneltä
30986: olevan synnyttäjän oikeudesta synnytysloma- olisi kohtuudella voitu sitä vaatia, laiminlyö-
30987: korvaukseen on voimassa, mitä siitä on erik- mällä ennen· syn:nytystä käynnit äitiysneuvo-
30988: seen määrätty tai säädetty. l~a ja synnytyksen jälkeen lastenneuvolassa
30989: Vähävaraiselle synnyttäjälle, joka ei ole sekä tarpeen vaatiessa lääkärin tai kätilön
30990: sellaisessa työ- tai virkasuhteessa kuin 1 mo- luona tahi jättämällä noudattamatta näiden
30991: mentissa on säädetty, mutta jonka olisi per- antamia ohjeita taikka pätevättä syyttä lai-
30992: heen elatuksen ja muiden pakottavien olo- minlyömällä lapsensa imettämisen.
30993: suhteiden vuoksi tehtävä synnytyslomaa vas- Synnyttäjälie jo m&ksettua synnytysloma-
30994: taavana aikana sellaista työtä, jota synny- korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2
30995: tyslomalain 3 § : n säännösten mukaan on kohdassa mainitusta syystä perittäkö takai~
30996: sin.
30997: pidettävä hänelle hänen tilansa vuoksi vahin-
30998: gollisena, järjestettäköön maksutonta apua
30999: siten tai maksettakoon vastaavantyöajan koh- 5 §.
31000: dalta korvaus valtion varoista, sen mukaan Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy li-
31001: kuin asetuksella tarkemmin määrätään. sävakuutuksena jokaiseen tapaturmavakuu-
31002: tukseen, jonka työnantaja on velvollinen ot-
31003: tamaan työtapaturman korvaamiseksi.
31004: 2 §.
31005: Laskettaessa 1 §: ssä sanottua kahdensadan- 6 §.
31006: kymmenen päivän aikaa älköön luettako mu- Synnytyglomakorvauksen suorittaa se va-
31007: kaan sitä aikaa, jona synnyttäjä ilmeisesti lmutuslaitos, jossa synnyttäjän työnantajana
31008: on tehnyt 1 §: ssä tarkoitettua työtä vähem- oli tapaturmavakuutuslain mukainen vakuu-
31009: män kuin kaksikymmentäneljä tuntia vii- tus synnytysloman alkaessa tahi, jos työ- tai
31010: kossa. Työssäoloajaksi luetaan kuitenkin se virkasuhde on piiättynyt sitä ennen, se va-
31011: aika, jonka synnyttäjä on ollut lain tai työ- kuutuslaitos, jossa synnyttäjän viimeisellä
31012: sopimuksen mukaisella vuosilomalla tahi työnantajana on mainittu vakuutus.
31013: poissa työstään todetun sairauden tai tapa-
31014: turman takia. Jos 1 momentissa tarkoitettu työnantaja
31015: ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va-
31016: kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin-
31017: 3 §. lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite-
31018: Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta taan synnytyslomakorvaus valtion varoista.
31019: vuorokautta kohti määrän, joka on yhtä Korvauksen maksaa tällöin valtion tapatur-
31020: suuri kuin 27 päivänä huhtikuuta 1946 an- matoimisto, josta soveltuvin kohdin on voi-
31021: netun työntekijäin vuosilomalain 7 §: n mu- massa, mitä tässä laissa säädetään vakuutus-
31022: kainen loma-ajan palkka vuorokaudelta. laitoksesta.
31023: 732 X,lS. - Synnytyslomakorva.us.
31024:
31025:
31026: 7 §. milloin tämä ei ole mahdollista, muulle hen-
31027: Jos synnytyslomakorvaus on 6 § : n 2 mo- kilölle, niinkuin sosiaaliministeriö siitä erik-
31028: mentin mukaisesti maksettu valtion varoista seen määrää. Jos ilmoitusta ei ole annettu
31029: sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt kuuden kuukauden kuluessa synnytyspäi-
31030: vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on oi- västä lukien, tätä päivää lukuun ottamatta,
31031: keus tapaturmavakuutuslain 36 § : ssä sää- on oikeus synnytyslomakorvaukseen mene-
31032: detyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi periä tetty.
31033: työnantajalta takaisin maksettu synnytys- Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen
31034: lomakorvaus, kuitenkin enintään kaksikym- tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen
31035: mentätuhatta markkaa synnytystä kohti. saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä il-
31036: moitus omine lausuntoineen asianomaiselle
31037: 8 §. vakuutuslaitokselle tai, jos synnytysloma-
31038: Vakuutusmaksu 5 § : ssä säädetystä lisä- korvausta 6 § : n 2 momentissa tarkoitetussa
31039: vakuutuksesta on määrättävä vakuutettujen tapauksessa haetaan valtion varoista, valtion
31040: palkkojen perusteella ja siten, että kertyvät tapaturmatoimistolle. Jos synnyttäjä on
31041: vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen pe- useamman työnantajan työssä, joilla on va-
31042: rusteella maksettavien synnytyslomakorvaus- kuutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoitus
31043: ten suorittamiseen ja kohtuullisten hoito- lähetettävä jollekin näistä vakuutuslaitok-
31044: kulujen peittämiseen. sista.
31045: Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutusmak- Tämän lain 1 §: n 3 momentissa tarkoi-
31046: sun suuruuden. Tätä varten on vakuutus- tettujen avustusten hakemisesta säädetään
31047: laitosten annettava ministeriölle tarpeelliset asetuksella.
31048: tiedot.
31049: Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo- 11 §.
31050: kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va- Synnytyslomakorvaus suoritetaan, mikäli
31051: kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta mahdollista, synnytysloman aikana, niinkuin
31052: sanotun lain 57 § : ssä tarkoitetusta vapaaeh- asetuksessa siitä tarkemmin säädetään.
31053: toisesta vakuutuksesta perittävää vakuutus-
31054: maksua. 12 §.
31055: Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle
31056: 9 §. synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa,
31057: V astuu vakuutuslaitosten kesken suorite- on työnantajalle oikeus saada suoraan va-
31058: tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu- kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä
31059: tuksen hoitokustannuksista jakaantuu perit- vastaan suorittamastaan määrästä takaisin,
31060: tyjen vakuutusmaksujen osoittamassa suh- mitä vakuutuslaitoksen on suoritettava syn-
31061: teessa. nytyslomakorvauksena synnyttäjälle vastaa-
31062: V akuutualaitosten on kalenterivuosittain valta ajalta. Synnyttäjälie vuosiloman ajalta
31063: toimitettava keskenään tilitys edellisen ka- annettuja etuja älköön kuitenkaan luettako
31064: lenterivuoden aikana perimistään vakuutus- näihin maksuihin.
31065: maksuista ja suorittamistaan synnytysloma- Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn-
31066: korvauksista ja samana aikana vakuutuk- nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä-
31067: sesta koituneista hoitokustannuksista. Tili- tetystä synnytyslomakorvauksesta.
31068: tyksestä syntyneet erimielisyydet ratkaisee
31069: sosiaaliministeriö. 13 §.
31070: Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat ohjeet Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty
31071: tämän pykälän soveltamisesta. 10 § : ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys-
31072: Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske lomakorvauksen saajan oikeus synnytysloma-
31073: valtion tapatnrmatoimistoa. korvaukseen on riidaton, mutta vakuutus.
31074: laitos katsoo, ettei maksuvelvollisuus kuulu
31075: 10 §. sille, on laitos kuitenkin velvollinen viipy-
31076: Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn- mättä suorittamaan synnytyslomakorvauksen
31077: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalliseen ennakkona määrän, joka suuruudeltaan liki-
31078: tai muuhun sosiaaliministeriön hyväksymään määräisesti vastaa synnytyslomakorvauksen
31079: äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle taikka, määrää, sekä alistamaan, ellei siitä vakuu-
31080: X,l8....... Torvi ym. 733
31081:
31082: tuslaitosten kesken sovita, maksuvelvollisuu- Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie-
31083: den vakuutusoikeuden harkittavaksi. toja antamalla on tuottanut vakuutuslaitok-
31084: Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu- selle vahinkoa siten, että synnytyslomakor-
31085: tuslaitoksilla, suorittakoon synnytysloma- vaus on maksettu, vaikka saajalla ei olisi
31086: korvauksen koko määrän se laitos, julle il- siihen oikeutta tai sitä on maksettu enem-
31087: moitus on tehty. män kuin mihin tämä laki olisi oikeuttanut,
31088: Sitten kun vakuutusoikeus on vahvistanut korvatkoon siten aiheuttamansa vahingon.
31089: maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos, jonka
31090: tulee suorittaa synnytyslomakorvaus tai osa 17 §.
31091: siitä, velvollinen heti suorittamaan ennakkoa Työnantaja on velvollinen antamaan va-
31092: maksaneelle vakuutuslaitokselle, mitä se on kuutuslaitokselle ja vakuutusoikeudelle syn-
31093: 1 ja 2 momentin nojalla suorittanut ja on nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista tie-
31094: ennakon määrä vähennettävä lopullisesta toja,. jotka ovat tarpeen synnytyslomakor-
31095: synnytyslomakorvauksesta. vauksen määräämistä varten. Vakuutuslai-
31096: toksella ja vakuutusoikeudella on oikeus
31097: 14 §. pyytäessään saada oikeaksi todistettu ote
31098: Jollei vakuutuslaitos myönnä synnytys- synnyttäjän tai hänen työnantajansa hal-
31099: lomakorvausta sen ·vuoksi, että se katsoo, lussa olevasta synnyttäjän verokirjasta ja
31100: ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai palkanpidätystodistuksesta.
31101: että 10 § :ssä mainittu ilmoitus on saapunut Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella
31102: määräajan päätyttyä, on päätös alistettava on oikeus saada verotusviranomaisilta syn-
31103: vakuutusoikeuden harkittavaksi. Päätöksestä nyttäjän palkkatuloista tietoja, jotka ovat
31104: vakuutuslaitoksen on annettava tieto synnyt- tarpeen synnytyslomakorvauksen määrää-
31105: täjälle ja toimittakoon tämä, jos niin haluaa, mistä varten.
31106: muistutuskirjelmänsä vakuutusoikeuteen niin
31107: hyvissä ajoin, että se voidaan ottaa huomioon 18 §.
31108: alistettua asiaa vakuutusoikeudessa käsi- Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai-
31109: teltäessä. minlyö hänelle tämän lain tai sen nojalla
31110: Vakuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite- annetun asetuksen tahi synnytyslomakor-
31111: tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida vauksen selvittämistä tarkoittavan muun
31112: hakea muutosta. laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan kuu-
31113: luvan velvollisuuden, rangaistakoon sakolla.
31114: 15 §. Joka tahallisesti antaa tämän lain mukaan
31115: Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen tarvittavan tiedon väärin tai kieltäytyy sel-
31116: tämän lain nojalla antamaan muuhun kuin laista tietoa antamasta, rangaistakoon sa-
31117: 14 § :ssä tarkoitettuun päätökseen, hakekoon kolla, jollei teosta muualla laissa ole sää-
31118: valittamalla siihen muutosta vakuutusoikeu- detty ankarampaa rangaistusta.
31119: delta viimeistään kolmantenakymmenentenä Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on
31120: päivänä ennen kello kahtatoista sen päivän tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään
31121: jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon va- saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista
31122: kuutuslaitoksen päätöksestä. oloista tai terveydentilasta, rangaistakoon
31123: Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoi- niinkuin edellä 2 momentissa on sanottu.
31124: tetusta valituksesta antamaan päätökseen ei
31125: voida hakea muutosta. 19 §.
31126: Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, joi-
31127: den mukaan 10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus
31128: 16 §. sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan
31129: Jos synnytyslomakorvaukseen oikeutettu annettavat todistukset ja ilmoitukset on laa-
31130: on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salan- dittava.
31131: nut jonkin seikan, jolla on merkitystä synny-
31132: tyslomakorvaukseen nähden, menettäköön hän 20 §.
31133: harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi oikeu- Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
31134: tensa siihen. noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti
31135: 784 X,lB. - SynnytyalODlakOrvaus.
31136:
31137:
31138: tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun ot- ja -avustus on vapaa valtiolle ja kunnalle
31139: tamatta, :tr1itä ta:paturmavakuutuslain 12 maksettavasta verosta.
31140: § : ssä, 26 § ai 3 D'lömentigga, 58 § : ssä ja
31141: 63 §: n 2 momentissa on sääd0tty. 22 §.
31142: Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
31143: 21 §. täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
31144: Tässä laissa säädetty synnytyslomakorvaus asetuksella.
31145:
31146: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
31147:
31148: Itma Torvi. .Tudit Nederström-Lund6n. Antto Prwmila..
31149: Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen. Aleksi Kiviaho.
31150: Toivo Niira.nen. Ka.i.no Ba.a.pa.nen. Vieno Simonen.
31151: Pertti Rapio. Eino Tainio. Rainer Virta.nen.
31152: Martti Linna. Anna-Liisa Tiekso.
31153: 736
31154: X,19. ..._ Lak,al. lf: o 101.
31155:
31156:
31157:
31158: A]auko ym. : EhdotukSet laeiksi tapaturmavakuutuslain muut-
31159: tamisesta ja tapaturmakorvausten korottamisesta.
31160:
31161: E d u s k u n n a 11 e.
31162:
31163: Hallituksen annettua keväällä 1957 edus- tensa huoltoeläkkeet hyvin epäoikeudenmu-
31164: kunnalle esitykset laeiksi tapaturmavakuu- kaisella tavalla eri suuria, mikä on aiheutta-
31165: tuslain muuttamisesta ja tapaturmakorvaus- nut aiheellista tyytymättöm.yyttä vahingoit-
31166: ten korottamisesta kesti eduskunnan valio- tuneiden keskuudessa. Edellä mainittujen
31167: kiliinissa suoritettu käsittely niin kauan, että hallituksen lakiesitysten perusteluiSSä ni-
31168: esityksiä ei vieläkään ole saatu eduskunnan menomaan mainittiin, että lakiesitysten tar-
31169: täysistunnossa käSiteltäviksi. Kun tapatur- koituksena on elinkorkojen ja huoltoeläkkei-
31170: mavakuutusturva on kaikkein vanhimpia ja den saattaminen samansuuruisiksi riippu-
31171: tärkeimpiä sosiaalisen turvallisuuden muo- matta siitä, milloin tapaturma on sattunut,
31172: toja, ei jatkt.tvaa viivyttelyä tapatu1'matur- mutta lakiesitykset eivät tätä yhdenmukais-
31173: van saattamisessa kohtuulliselle taao11e voida tamista kuitenkaan tyydyttävällä tavalla to-
31174: pitää yleisen edun mukaisena. teuttaneet. Mainituissa lakiesityksissä ei kä-
31175: Teknillistyvä yhteiskunta on lisännyt suu- sityksemme mukaan myöskään huomioitu
31176: resti kansalaisten alttiutta joutua työtapa- kohtuullisella tavalla niiden vahingoittunei-
31177: tul'iliien uhreiksi, fuinkä vuoksi yhteiskun- den tasaveroisuutta, joiden pysyvä työkyvyn
31178: nan velvollisuutena on turvata kohtuullisella menetys jää alle 30 sadasosan ja jotka sen-
31179: tavalla työnsä ääreseä vahingoitttmeiden ja vuoksi saavat korvauksensa kertakaikkisena.
31180: heidän huollettaviensa toimeentulo. Kun ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31181: paturmien korvausperusteiden määräys nioittaen,
31182: myös oii tapahtunut eri lakien mukaan, sen
31183: mukaän milloin tapatUrma on sattunut, ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31184: vahingoittuneiden elinkorot ja heidän omais- vat lakiehdotukset:
31185:
31186:
31187: Laki
31188: ta.patUtma.vakuutuslain muuttamisesta.
31189: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa-
31190: turmavakuutuslain (608/48) 10, 16, 18, 19, 20, 26 jä 58 §; näistä 18 § sellaisena kuin
31191: se on 16 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa lai8sa (286/50), näin kuuluviksi:
31192: 10 §. Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnan-
31193: Työnantaja on vapaa. vakuuttamisvelvolli- tajan työntekijälle sattunut työtapaturma
31194: suudesta, kunnes hänen vuoden aikana teet- korvataan tämän lain mukaisesti valtion va-
31195: tämiensä työpäivieh lukumaärä on enemmän roista, ottaen huomioon 12 § : n 2 ja 5 mo-
31196: kuin 12. Myös sellainen työnantaja, joka ei mentin säännökset.
31197: ole yhteisö tai säätiö ja jota viimeksi toimi-
31198: tetussa ku.nnallisverotuk:.ses!la on v-erotettu 16 §.
31199: enintään sadankahdenkymmenentuhannen Päivärahan, elinkoron ja huoltoeläkkeen
31200: markan tuloista, on vapaa. va:kuuttamisvelvol- suurnus määräytyy vahingöittuneen vuosi-
31201: lisuudesta, kunnes hänen vuoden aikana teet- työansiosta siten, että
31202: tämiensä työpäivien lukumäärä on enem- 1) päivärahä vähingoittuneelle, jolla ei
31203: män kuin kolmekymmentä. ole omaisia, on vuosityöansion 600: s osa, ja
31204: 736 X,19. - Tapaturmavakuutus.
31205:
31206:
31207: vahingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450: s Kuitenkin voidaan haitta-asteesta riippu-
31208: osa; matta harkinnan mukaan määrätä, onko ja
31209: 2) elinkorko, kun vahingoittuneella ei ole minkä verran täydennyskorkoa annettava,
31210: omaisia, on 60 sadalta vuosityöansiosta; sekä jos vamman vaikutusta ansiokykyyn on va-
31211: 3) huoltoeläke leskelle tai täysorvolle on hingoittuneen ammatissa, huomioon ottaen
31212: 30 sadalta ja lapselle tai muulle omaiselle 15 myös ikä, sukupuoli, uuteen ammattiin siir-
31213: sadalta vuosityöansiosta. tymismahdollisuudet ja muut asiaan vaikut-
31214: Hautausapu on 35 000 markkaa vuosityö- tavat seikat, pidettävä yleensä poikkeuksel-
31215: ansion ollessa 300 000 markkaa pienempi, lisen suurena tai pienenä.
31216: 50 000 :markkaa v-uosityöansion ollessa Jos vahingoittuneella tapaturman sat-
31217: 600 000 markkaa pienempi, mutta vähintään tuessa oli ja edelleen on omaisia, lisätään
31218: 300 000 markkaa sekä 65 000 markkaa vuosi- hänen täydennyskorkoaan kolmellakymme-
31219: työansion ollessa vähintään 600 000 markkaa. nellä sadalta yhdestä omaisesta ja, jos heitä
31220: Korvausta laskettaessa pyöristetään vuosi- on useampia, kahdellakymmenellä sadalta jo-
31221: työansio lähimmäksi 50 000 markalla tasan- kaisesta hänellä sen lisäksi olevasta omai-
31222: jaolliseksi määräksi. Pyöristyksen ollessa sesta, kuitenkin enintään täydennyskoron
31223: mahdollinen molempiin suuntiin, suoritetaan kaksinkertaiseen määrään asti.
31224: pyöristys ylöspäin. Vuosityöansion ollessa Kaksikymmentäyksi vuotta täyttäneellä
31225: 150 000 markkaa pienempi, korotetaan se elinkoronsaajalla, joka ei työskentele oppiak-
31226: kuitenkin 150 000 markaksi. Jos vuosityöan- seen jotakin ammattia, älköön kuitenkaan
31227: sio on suurempi kuin 800 000 markkaa, ei olko oikeutta suurempaan elinkorkoon, kuin
31228: ylimenevää osaa oteta huomioon. mitä hänen vuosityöansionsa on ollut.
31229:
31230: 18 §. 19 §.
31231: Elinkoron muodostavat peruskorko ja täy- Elinkorkoa on annettava vahingoittuneelle
31232: dennyskorko. ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun päi-
31233: värahan maksaminen on päättynyt, taikka,
31234: Peruskorko on haitta-asteen osoittama osa jollei päivärahaa ole lainkaan suoritettu,
31235: 16 § :ssä mainitun elinkoron puolikkaasta. siitä ajankohdasta lukien, jolloin tapatur-
31236: Haitta-asteella tarkoitetaan lukua, joka osoit- masta aiheutunut vamma on parantunut tai
31237: taa, minkä verran vammasta tai sairaudesta siitä johtunut sairaus päättynyt, viimeistään
31238: on katsottava vahingoittuneen sitä ennen val- kuitenkin yhden vuoden kuluttua tapaturma-
31239: linneeseen tilaan verrattuna yleensä koitu- päivästä lukien.
31240: van haittaa.
31241: Elinkorkoa ei kuitenkaan suoriteta, jos 18
31242: Täydennyskorko on enintään puolet 16 § : n 2 momentissa tarkoitettu lopullisesti
31243: § : ssä mainitusta elinkorosta. Täydennyskor- vahvistettu haitta-aste on pienempi kuin kol-
31244: kona annetaan, jos vahingoittuneen haitta- mekymmentä sadalta, mikäli erityisestä
31245: aste on vähintään seitsemänkymmentäviisi syystä ei toisin määrätä. Tällöin tai jos
31246: sadalta, sen enimmäismäärä ja, jos haitta- haitta-aste alenee pienemmäksi kuin kolmeksi-
31247: aste on edellä mainittua pienempi, alla ole- kymmeneksi sadalta, annetaan vahingoittu-
31248: van taulukon osoittama osa täydennyskoron neelle, jonka haitta-aste on vähintään kym-
31249: enimmäismäärästä, kuitenkin niin, ettei va- menen sadalta, elinkoron sijasta kertakaikki-
31250: hingoittuneelle, jonka haitta-aste on pie- sana korvauksena seuraavat sadannesmäärät
31251: nempi kuin kolmekymmentä sadalta, täyden- 16 § : n .3 momentissa tarkoitetusta vuosityö-
31252: nyskorkoa anneta. ansion pyöristetystä määrästä:
31253: Haitta· Täydennys- Haitta- Täydennys- Kertakaikkinen korvaus % vuosi-
31254: aste% korko aste% korko työansiosta, kun vahingoittuneella
31255: 30-34 1/10 50-54 5/10 Haitta-aste % ei ole omaisia on omaisia
31256: 35-39 2/10 55-59 6/10 10-14 12 16
31257: 40-44 3/10 60-64 7/10 15-19 24 32
31258: 45-49 4/10 65-69 8/10 20-24 44 58
31259: 70-74 9/10 25-29 66 88
31260: X,19. - Alanko ym. 737
31261:
31262: Siinä tapauksessa, että vahingoittuneen kulumista tai jolla on opaskoira, voidaan
31263: haitta-aste myöhemmin määrätään vähintään antaa lisäkorvauksena enintään 100 markkaa
31264: kolmeksikymmeneksi sadalta, saakoon hän päivältä.
31265: kertasuorituksesta huolimatta elinkoron vä-
31266: hentämättömänä siitä ajankohdasta alkaen, 26 §.
31267: jolloin haitta-aste on katsottava muuttu- Jos työnantaja on sen työsuhteen perus-
31268: neeksi, ei kuitenkaan ennen kuin kertasuori- teella, johon sisältyvässä työssä tapaturma
31269: tuksesta on kulunut kolme .vuotta tai erityi- sattui, maksanut työntekijälle sellaiselta
31270: sestä. syystä määrätty lyhyempi aika. ajalta palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja,
31271: Jo.S suoritettava elinkorko on pienempi jolta tämän lain mukaan annetaan korvausta,
31272: kuin kolmekymmentä sadalta 16 § : ssä sano- on työnantajana oikeus vähentää se 12 §: n
31273: t11sta elinkorosta, saakoon elinkoron saaja va- mukaisesta hänen suoritettavastaan korvaus-
31274: kuutusoikeuden suostumuksella vaihtaa elin- osuudesta ja tämän osuuden ylittävältä
31275: koron sen pää:oma-arvoa vastaavaksi pää- osalta saada suoraan vakuutuslaitokselta sille
31276: omaksi. Mikäli vahingoittuneen haitta-aste annettavaa tilitystä vastaan suorittamastaan
31277: myöhemmin vamman pahentumisen takia määrä~tä takaisin, mitä vakuutuslaitoksen on
31278: muuttuu olennaisesti suuremmaksi kuin se työntekijälle maksettava vastaavina korvaus-
31279: haitta-aste, jonka mukaan elinkoron pääoma- erinä vastaavalta ajalta. Työntekijälle vuosi-
31280: arvo laskettiin, olkoon vahingoittuneella oi- loman ajq,].ta annettavm etuja älk()ön kui-
31281: keus saada uudelleen elinkorkoa muuttunei- tenkaan luettako näihin maksuihin.'
31282: den olosuhteiden mukaisesti; k11itenkin on Sama oikeus on· kunnalla saada takaisin
31283: tällöin elinkorosta vähennettävä maksettua va:hingoittuneelle suoritettu ·huoltoapu.
31284: pääoma-arvoa vastaavan elinkoron määrä. Vakuutuslaitoksen tulee antaa työntekijälle
31285: Jos elinkorkoon oikeutetulle annetaan tä- tilitys 1 ja 2 momentin mukaan pidätetyistä
31286: män lain .nojalla sairaalahoitoa, suoritetaan kor-Vauseristä.
31287: elinkorko sen ajalta haitta-asteeseen katBo-
31288: matta täysimääräisenä. 58 §.
31289: Vakuutuslaitos on velvollinen vuosittain
31290: . 20 §. valtiolle suorittamaan erityisen maksun käy-
31291: Jos vahingoittunut saamansa vamman joh- tettäväksi valtiolle yksityisten työnantajien
31292: dosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, töissä sattuvista työtapaturmista johtuvia
31293: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen hen- kustannuksia varten. Maksun suuruuden vah-
31294: kilön hoitoa, voidaan siltä ajalta, minkä sel- vistaa sosiaaliministeriö enintään kolmeksi
31295: laista aVuttomuutta kestää, sanotun hoidon vuodeksi kerallaan.
31296: kuStantamiseksi hänelle antaa avuttomuus- Edellä 1 momentissa mainitun maksun suo-
31297: lisää, joka päivää kohti on enintään 500 rittamiseksi tarpeellinen erä on otettava huo-
31298: markkaa. Tätä lisää ei kuitenkaan anneta mioon vakuutusmaksua määrättäessä.
31299: siltä ajalta, jona vahingoittuneelle annetaan
31300: hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa.
31301: Vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu Tämä laki tulee voimaan päivänä
31302: apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden erityistä kuuta 195 .
31303:
31304:
31305: Laki
31306: tapaturmakorvausten korottamisesta.
31307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31308: 1 §. 2 §.
31309: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien Korvauksen korotus lasketaan siten, että ·
31310: nojalla ja niissä olevien perusteiden mukai- 1) korvauksen perusteena ollut vähentä-
31311: sesti suoritettavat korvaukset maksetaan ko- mätön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä· 2
31312: rotettuina . sen mukaisesti kuin jäljempänä momentissa ·.olevan taulukon osoittamalla
31313: säädetään. kertoimella;
31314: 93 E 687/58
31315: X,19. - 'ra.pä.turmavakUutus.
31316:
31317:
31318: '2) noudattamalla 20 päivänä elokuuta 3 §.
31319: 1'948 annetun tapatilrmavakuu:tuslain elinko- Elinkorkoon avuttomuuden, pitovaatteiden
31320: ron ja huoltoeläkkeen suuruutta koskevia. kuiumisen ja opaskoiran pitämisen >peros-
31321: säännöksiä määrätään uudelleen laskettua teella t'!tlevista lisistä, 'Sairaanhoitona antte't-
31322: vuosityöansiota vastaava elinkorko tai huol- tava:sta korvauksesta, korvauksesta sairaalas-
31323: toeläb; saoloajalta sekä hautausavusta on vohnassa,
31324: -8) näin saadusta määrästä vähennetää:n mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetussa ta-
31325: alikupetäi:oon korvaus; sekä paturmavakuutuslaissa on säädetty.
31326: Korvauksen korotukseksi katsotaan 1 mo-
31327: 4) erotus kerrotaan mentissa tarkoitettu lisä tai korvaus koko-
31328: a) luvulla 0.6, joo elinkoron saa.jan työ- naisuudessaan, milloin tapaturtnan sa:ttumis-
31329: kyyYttöniyys- tai haitta.:aste on enintään 50, he'tkellä voi'l:naSSa olleen lain mukaan 'Sitä tai
31330: mutta vähintaån 30 sadalta; vastaava:hlaista korvausta ei snoriteta, mutta
31331: muussa tapauksessa sen ja aikaisenunan kor-
31332: b) hrvUlla 0.8, jos elinkoron saajan työ- vauksen. erotUB.
31333: kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 'ro,
31334: mutta suurempi kuin 50 sadalta tai milloin 4 §.
31335: h'Uoltoeläke maksetaan muuUe kuin. jäljem- Milloin samalle henkilölle suO'ritetaan elin-
31336: pänä c-kohdassa main.itulle omaisel'J<e; ja korko kahden tai -sitä useamman tapaturman
31337: e} luvuäa 1, jos työkyeyttömyys- tai hait- johdosta, on elinkoron saajalla oikeus koro-
31338: ta-aste on. suurempi kuin 70 sadalta tai mil- tukseen, jos työkyvyttönryys- tai haitta-astei-
31339: loin h:l.loltoeläke maksetaan täysorvolle tahi den yhteismäärä on vähintään 30 sadalta.
31340: ieskl~aim&lle, jolla on tai on ollut tapatur- Sanottu korotus lasketaan työkyvyttömyys-
31341: man sattumisen hetkellä voimassa olleen, 1 ja haittaeasteiden yhteismaarän perusteella
31342: § : ssä tarkoitetun lain nojalla huoltoeläkkeen kuitenkin siten, että, tämän määrän 'ollessa
31343: saamiseen oikeutettu lapsi. sataa suurempi, sen ylimenev'ää osaa ei oteta
31344: !Mcllä. · 1 'inmhentissa tarkoitetut kertoimet huomioon. Elinkoron perusteina olleista vuo-
31345: ovat: · sityöansioista käytetään sitä, joka johtaa
31346: suurimpaan 2 § :n mukaan laskettuun vuosi-
31347: työansioon.
31348: ~atnrma.n Tapatuhnan
31349: l:!attuinis· Kerroin sattttmis· Kerroin
31350: ·aika. aika. 5 §. .
31351: 1898-1905 544 19317 31.9 Jos elinkorko, johon maksetaan tämän lain
31352: 1006 498 1938 30.4 mukaista korotusta, vaihdetaan sitä vastaa-
31353: 190'7 470 1939 29.2 vaksi paäomaksi, ·on myös se määrä, jolla
31354: 1908 452 1940 26.0 elinkorkoa on korotettu, otettava huomioon
31355: 1909 447 1941 20.9 pääoma-arvoa määrättäessä.
31356: 1910 426 1942 16.5 Uuteen avioliittoon menneelle leskelle tule-
31357: 1911 419 1943 14.1 vaa kertakaikkista suoritusta määrättäessä on
31358: 1912 404 1944 12.2 huoltoeläkkeen korotus niin ikään otettava
31359: 1913 387 1945 6.57 huomioon.
31360: 1914 374 1946 4.81
31361: 1915 321 1947 3.57 6 §.
31362: 1916 242 1948 2.43 Jos tätä lakia soveltaen lasketun korvauk-
31363: 1917 159 1949 2,29 sen määrä on pienempi ennen tämän lain
31364: 1918 118 1950 1.91 voimaanturoa annettujen määräysten mukai-
31365: 1919 86.2 1951 1;41 sella kalliinajaniisällä korotetun korvauksen
31366: 1920 50.7 1952 1.36 määrää, maksetaan tämän lain mukaisena ko-
31367: 1921 44.7 1953 1.34 rotuksena kalliinajanlisää vastaava määrä.
31368: 1922 43.0 1954 1.31
31369: 1923 40.7 1955 1.26 7 '§.
31370: 1924 39.5 1956 1.12 Tämän lain mukaiset korotukset suorite-
31371: 1925-193-5 37.9 1957 1.06, taan asianomaisten vakuutuSlaitosten viO:ityk-
31372: 1936 36.3 sellä.
31373: X,19. - .Ala.nk:o ym. 789
31374:
31375: Korvausten korotuksista vakuutusyhtiölle tapaturmakorvauksista, koskee myös tämän
31376: johtuvia vuotuisia menoja varten on tarpeel- lain mukaisia korvausten korotuksia.
31377: linen erä otettava huomioon tapaturmava-
31378: kuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvelvolli- 10 ·§.
31379: sen työnantajan suoritettavaa vakuutusmak- Milloin eri vakuutuslaitokset suorittavat
31380: sua määrättäessä. elinkoron samalle henkilölle kahden tai sitä
31381: useamman tapaturman johdosta, on elinko-
31382: 8 §. ron korotuksen jako vakuutuslaitosten kesken
31383: Jollei vahingoittuneen korvauksen määrää- suoritettava sosiaaliministeriön määräämien
31384: misen perusteena olleen vuosityöansion vä- perusteiden mukaan.
31385: hentämätöntä määrää taikka hänen työky- Korvausten korotusten kustantamiseksi
31386: vyttömyysastettaan ole siinä päätöksessä vah- kannettujen maksujen perimisperusteet ja
31387: vistettu, jolla elinkorko tai huoltoeläke on maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kesken vah-
31388: myönnetty, tulee vakuutuslaitoksen vahvis- vistaa sosiaaliministeriö.
31389: taa ne korvausten korotusta määrätessään
31390: noudattamalla tapaturman sattumisen het-
31391: kellä voimassa olleen lain säännöksiä; 11 §.
31392: Vakuutuslaitoksen 1 momentissa tarkoite- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
31393: tussa asiassa antamasta päätöksestä saadaan töönpanosta antaa tarvittaessa sosiaaliminis-
31394: valittaa vakuutusoikeuteen siinä järjestyk- teriö.
31395: sessä, kuin tapaturmavakuutuslaissa on sää-
31396: detty muutoksenhausta vakuutuslaitosten
31397: vastaavissa asioissa antamista päätöksistä. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
31398: Samassa järjestyksessä saadaan valittaa va- kuuta 195 , ja sillä kumotaan valtioneuvos-
31399: kuutusoikeuteen vakuutuslaitoksen antamasta ton 27 päivänä tammikuuta 1949 kalliin-
31400: päätöksestä, joka koskee 3 § :ssä tarkoitet- ajaniisien maksamisesta tapaturmakorvauk-
31401: tua lisää tai korvausta. siin antama päätös (66/49) sellaisena kuin
31402: se on muutettuna valtioneuvoston 28 päivänä
31403: 9 §. kesäkuuta 1956 antamassa päätöksessä
31404: Mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetun (420/56).
31405: tapaturmavakuutuslain 61 § :ssä säädetään
31406: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
31407:
31408: Kustaa Alanko. Sulo Hostila. Eetu Karjalainen.
31409: Arvo Tuominen. Valto Kii.kelä. Lempi Lehto.
31410: Kalle Matilainen. Veikko Helle. Varma K. Turunen.
31411: Arvo Ahonen. Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo.
31412: Lars Lindeman. 0. Lindblom. Edvard Pesonen.
31413: Georg Eriksson. Veikko Kokkola. Juho Karvonen.
31414: Väinö Tikka.oja. Vilho. Väyrynen. Eino Raunio.
31415: Elis Manninen. :Rafael Paasio~ Anni Flinck.
31416: 740
31417:
31418: X,20. - Lak.al. N: o 102.
31419:
31420:
31421:
31422:
31423: Heinonen ym.: Ehdotukset laeiksi tapaturmavakuutuslain
31424: muuttamisesta ja tapaturmakorvausten korottamisesta.
31425:
31426:
31427: Eduskunnalle.
31428:
31429: Maaliskuun 17 päivänä 1957 antoi hallitus Kun eduskunta kuitenkin päätti kesäkuun
31430: eduskunnalle esityksen, joka sisälsi ehdotuk- 20 päivänä 1958 työnsä, jäivät nämä laki-
31431: set laiksi tapaturmavakuutuslain muuttami- esitykset käsittelemättä, jolloin esitykset rau-
31432: sesta ja laiksi tapaturmakorvausten korotta- kesivat.
31433: misesta. Hallituksen esityksen samoinkuin työväen-
31434: En,sinmainitussa esityksessä muutokset koh- asiainvaliokunnan mietinnön perusteluissakin
31435: distuivat pääasiallisesti korvausjärjestelmään on esitetty ne yksityiskohtaiset näkökohdat,
31436: ja jälkimmäisessä nykyisin voimassa olevien joiden mukaisesti lakien käytäntöön sovellut-
31437: kalliinpaikanlisien korvaamiseen uudella te- taminen tulisi nykyistä paremmin tyydyttä-
31438: hostetulla järjestelmällä, joka olisi merkinnyt mään lain piiriin kuuluvia henkilöitä.
31439: myös korvausten y}ldenmukaistumista. . Viitaten vuoden 1957 valtiopäivillä anne-
31440: . Työväenasiainvaliokunta, kuultuaan eri mi- tun. hallituksen esityksen n: o 19 sekä tätä
31441: nisteriöiden ja vakuutusyhtiöiden sekä inva- esitystä koskevan työväenasiainvaliokunnan
31442: liidi(m keskusjärjestöjen nimeämiä asiantun- mietinnön n:o 12 perusteluihin, ehdotamme
31443: tijoita, hyväksyi edellä mainitut hallituksen kunnioittaen,
31444: esitykset pienin muutoksin toukokuun 20 päi-
31445: vänä 1958. , että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31446: vat lakiehdotukset:
31447:
31448:
31449: Laki
31450: tapaturmavakuutusla.in muuttamisesta.
31451: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa-
31452: turmavakuutuslain (608/48) 10, 16, 18, 19, 20 ja 26 §, näistä 18 § sellaisena kuin se
31453: on 16 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa iaissa (286/50), näin kuuluviksi:
31454: 10 §. vataan tämän lain mukaisesti valtion va-
31455: Työnantaja on vapaa vakuuttamisvelvolli- roista, ottaen huomioon 12 § : n 2 ja 5 mo-
31456: suudesta, kunnes hänen kalenterivuoden mentin säännökset.
31457: aikana teettämiensä työpäivien lukumäärä
31458: on enemmän kuin 12. Myös sellainen työn- 16 §.
31459: antaja, joka ei ole yhteisö tai säätiö ja jota Päivärahan, elinkoron ja huoltoeläkkeen
31460: viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa suuruus määräytyy vahingoittuneen vuosi-
31461: on verotettu enintään sadankahdenkymme- työansiosta siten, että
31462: nentuhannen markan tuloista, on vapaa 1) päiväraha vahingoittuneelle, jolla ei ole
31463: vakuuttamisvelvollisuudesta, kunnes hänen omaisia, on vuosityöansion 600: s osa, ja va-
31464: vuoden aikana teettämiensä työpäivien luku- hingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450: s
31465: määrä on enemmän kuin kolmekymmentä. osa;
31466: Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnanta- 2) elinkorko, kun vahingoittuneella ei ole
31467: jan työntekijälle sattunut työtapaturma kor- omaisia, on 60 sadalta vuosityöansiosta; sekä
31468: X,20. - Heinonen ym. 741
31469: 3) huoltoeläke leskelle tai täysorvolle on 30 myös ikä, sukupuoli, uuteen ammattiin siir-
31470: sadalta ja lapselle tai muulle omaiselle 15 tymismahdollisuudet ja muut asiaan vaikut-
31471: sadalta vuosityöansiosta. tavat seikat, pidettävä yleensä poikkeuksel-
31472: Hautausapu on 45 000 markkaa vuosityö- lisen suurena tai pienenä.
31473: ansion ollessa 300 000 markkaa pienempi, Jos vahingoittnneella tapaturman sattuessa
31474: 65 000 markkaa .vuosityöansion ollessa oli ja edelleen on omaisia, lisätään hänen
31475: 550 000 markkaa pienempi, mutta vähintään täydennyskorkoaan kolmellakymmenellä sa-
31476: 300 000 markkaa, sekä 85 000 markkaa vuosi- dalta yhdestä omaisesta ja, jos heitä on
31477: työansion ollessa vähintään 550 000 markkaa. useampia, kahdellakymmenellä sadalta jokai-
31478: Korvausta laskettaessa pyöristetään vuosi- sesta hänellä sen lisäksi olevasta omaisesta,
31479: työansio lähimmäksi 50 000 markalla tasan- kuitenkin enintään täydennyskoron kaksin-
31480: jaolliseksi määräksi. Pyöristyksen ollessa kertaiseen määrään asti.
31481: mahdollinen molempiin suuntiin, suoritetaan 19 §.
31482: pyöristys ylöspäin. Vuosityöansion ollessa Elinkorkoa on annettava vahingoittuneelle
31483: 150 000 markkaa pienempi, korotetaan se ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun päi-
31484: kuitenkin 150 000 markaksi. Jos vuosityö- värahan maksaminen on päättynyt, taikka,
31485: ansio on suurempi kuin 1 000 000 markkaa, jollei päivärahaa ole lainkaan suoritettu,
31486: ei ylimenevää osaa oteta huomioon. siitä ajankohdasta lukien, jolloin tapatur-
31487: masta aiheutunut vamma on parantunut tai
31488: siitä johtunut sairaus päättynyt, viimeistään
31489: 18 §. kuitenkin yhden vuoden kuluttua tapatur-
31490: Elinkoron muodostavat peruskorko ja täy- mapäivästä lukien.
31491: dennyskorko. Elinkorkoa ei kuitenkaan suoriteta, jos
31492: Peruskorko on haitta-asteen osoittama osa 18 § :n 2 momentissa tarkoitettu lopullisesti
31493: 16 §: ssä mainitun elinkoron puolikkaasta. vahvistettu haitta-aste on pienempi kuin kol-
31494: Haitta-asteella tarkoitetaan lukua, joka osoit- mekymmentä sadalta, mikäli erityisestä syystä
31495: taa, minkä verran vammasta tai sairaudesta ei toisin määrätä. Tällöin tai jos haitta-aste
31496: on katsottava vahingoittuneen sitä ennen val- alenee pienemmäksi kuin kolmeksikymme-
31497: linneeseen tilaan verrattuna yleensä koitu- neksi sadalta, annetaan vahingoittuneelle,
31498: van haittaa. jonka haitta-aste on vähintään kymmenen
31499: Täydennyskorko on enintään puolet 16 sadalta, elinkoron sijasta kertakaikkisena
31500: §: ssä mainitusta elinkorosta. Täydennyskor- korvauksena seuraavat sadannesmäärät 16 § :n
31501: kona annetaan, jos vahingoittuneen haitta- 3 momentissa tarkoitetusta vuosityöansion
31502: aste on vähintään seitsemänkymmentäviisi pyöristetystä määrästä:
31503: sadalta, sen enimmäismäärä ja, jos haitta-
31504: aste on edellä mainittua pienempi, alla ole- Kertakaikkinen korvaus % vuosityö-
31505: Haitta-aste ansiosta, kun vahingoittuneella
31506: van taulukon osoittama osa täydennyakoron % ei ole omaisia on omaisia
31507: enimmäismäärästä, kuitenkin niin, ettei va- 10-14 9 12
31508: hingoittuneelle, jonka haitta-aste on pienempi 15-19 18 24
31509: kuin kolmekymmentä sadalta, täydennyakor- 20-24 30 40
31510: koa anneta. 25-29 45 60
31511: Haitta- Täydennys- Haitta- Täydennys-
31512: aste% korko aste% korko Siinä tapauksessa, että vahingoittuneen
31513: 30-34 1/10 50-54 5/10 haitta-aste myöhemmin määrätään vähintään
31514: 35-39 2/10 55-59 6/10 kolmeksikymmeneksi sadalta, saakoon hän
31515: 40-44 3/10 60-64 7/10 kertasuorituksesta huolimatta elinkoron vä-
31516: 45-49 4/10 65-69 8/10 hentämättömänä siitä ajankohdasta alkaen,
31517: 7Q.-74 9/10 jolloin haitta-aste on katsottava muuttu-
31518: neeksi, ei kuitenkaan ennen kuin kertasuori-
31519: Kuitenkin voidaan haitta-asteesta riippu- tuksesta on kulunut kolme vuotta tai erityi-
31520: matta harkinnan mukaan määrätä, onko ja sestä syystä määrätty lyhyempi aika.
31521: minkä verran täydennyakorkoa annettava, Jos suoritettava elinkorko on pienempi
31522: jos vamman vaikutusta ansiokykyyn on va- kuin kolmekymmentä sadalta 16 §: ssä sano-
31523: hingoittuneen ammatissa, huomioon ottaen tusta elinkorosta, saakoon elinkoron saaja
31524: 742 X,20. - 'l'apa.turma.vakuutus.
31525:
31526:
31527: vakuutusoikeuden suostumuksella vaihtaa kulumista tai jolla on opaskoira, voidaan
31528: elinkoron sen pääoma-arvoa vastaavaksi pää- antaa lisäkorvauksena enintään 100 markkaa
31529: omaksi. Mikäli vahingoittuneen haitta-aste päivältä.
31530: myöhemmin vamman pahentumisen takia
31531: muuttuu olennaisesti suuremmaksi kuin se 26 §.
31532: haitta-aste, jonka mukaan elinkoron pääoma- Jos työnantaja on sen työsuhteen perus-
31533: arvo laskettiin, olkoon vahingoittuneella oi- teella, johon sisältyvässä työssä tapaturma
31534: keus saada uudelleen elinkorkoa muuttunei- sattui, maksanut työntekijälle sellaiselta
31535: den olosuhteiden mukaisesti; kuitenkin on ajalta palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja,
31536: tällöin elinkorosta vähennettävä maksettua jolta tämän lain mukaan annetaan korvausta,
31537: pääoma-arvoa vastaavan elinkoron määrä. on työnantajalla oikeus vähentää se 12 § : n
31538: Jos elinkorkoon oikeutetulle annetaan tä- mukaisesta hänen suoritettavastaan korvaus-
31539: män lain nojalla sairaalahoitoa, suoritetaan osuudesta ja tämän osuuden ylittävältä osalta
31540: elinkorko sen ajalta haitta-asteeseen katso- saada suoraan vakuutuslaitokselta sille an-
31541: matta täysimääräisenä. nettavaa tilitystä vastaan suorittamastaan
31542: määrästä takaisin, mitä vakuutuslaitoksen on
31543: 20 §. työntekijälle maksettava vastaavina korvaus-
31544: Jos vahingoittunut saamansa vamman joh- erinä vastaavalta ajalta. Työntekijälle vuosi-
31545: dosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, loman ajalta annettavia etuja älköön kuiten-
31546: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen hen- kaan luettako näihin maksuihin.
31547: kilön hoitoa, voidaan siltä ajalta, minkä sel- Sama oikeus on kunnalla saada takaisin
31548: laista avuttomuutta kestää, sanotun hoidon vahingoittuneelle suoritettu huoltoapu.
31549: kustantamiseksi hänelle antaa avuttomuus- V akuutualaitoksen tulee antaa työntekijälle
31550: lisää, joka päivää kohti on enintään 500 tilitys 1 ja 2 momentin mukaan pidätetyistä
31551: markkaa. Tätä lisää ei kuitenkaan anneta korvauseristä.
31552: siltä ajalta, jona vahingoittuneelle annetaan
31553: hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa.
31554: Vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu Tämä laki tulee voimaan päivänä
31555: apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden erityistä kuuta 195 .
31556:
31557:
31558:
31559:
31560: Laki
31561: ta.paturma.korva.usten korottamisesta.
31562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31563: 1 §. siä määrätään uudelleen laskettua vuosityö-
31564: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien ansiota vastaava elinkorko tai huoltoeläke;
31565: nojalla ja niissä olevien perusteiden mukai- 3) näin saadusta määrästä vähennetään
31566: sesti suoritettavat korvaukset maksetaan ko- alkuperäinen korvaus; sekä
31567: rotettuina sen mukaisesti kuin jäljempänä 4) erotus kerrotaan
31568: säädetään.
31569: a) luvulla 0.4, jos elinkoron saajan työ-
31570: 2 §. kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 50,
31571: Korvauksen korotus lasketaan siten, että mutta vähintään 30 sadalta;
31572: 1) korvauksen perusteena ollut vähentä- b) luvulla 0.6, jos elinkoron saajan työ-
31573: mätön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä 2 kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 70,
31574: momentissa olevan taulukon osoittamalla ker- mutta suurempi kuin 50 sadalta tai milloin
31575: toimella; huoltoeläke maksetaan muulle kuin jäljem-
31576: 2) noudattamalla 20 päivänä elokuuta 1948 pänä e-kohdassa mainitulle omaiselle; ja
31577: annetun tapaturmavakuutuslain elinkoron ja c) luvulla 1, jos työkyvyttömyys- tai
31578: huoltoeläkkeen suuruutta koskevia säännök- haitta-aste on suurempi kuin 70 sadalta tai
31579: :X,20.. - H.~J!.~n.en ym. 748
31580:
31581: milloin huoltoeläke maksetaan täysorvolle 3 §.
31582: tahi leskivaimolle, jolla on tai on ollu.t tapa. Eli.nkorkoon avuttomuuden, pitovaatteiden
31583: turman sattumisen hetkellä voimassa olleen, kulw;uisen ja opaskoiran pitämisen perus"
31584: 1 §: ssä tarkoitetun lain nojalla huoltoeläk- teella tulevista Usistä, sairaanhoitona annet-
31585: keen saamiseen oikeutettu lapsi. tavasta korvauksesta, korvauksesta s~iraa
31586: Edellä 1 momentissa tarkoitetut kertoimet lassaoloajalta sekä hautausavusta on voi-
31587: ovat: massa, mitä 20 päivänä elokuuta 1948 anne-
31588: tussa tapaturmavakuutuslaissa on säädetty.
31589: 'Papaturman sattumiaaika Kerroin Korvauksen korotukseksi katsotaan 1 :plo-
31590: 1898-1905 ......... . 524 mentissa tarkoitettu lisä tai korvaus kokonai-
31591: 1906 ............... . 480 suudessaan, milloin tapaturman sattullluihet-
31592: 1907 ............... . 453 kellä voimassa olleen l1,1.in muk~n sitä tai
31593: 1908 ............... . 435 v~ta,avanlaista korvausta, ei suoriteta,, mutta
31594: 1909 ............... . 431 muussa tapauksessa sen ja aikaise!ll:plan kQJ.'-
31595: 1910 ............... . 410 vauksen erotus.
31596: 1911 ............... . 404 4 §.
31597: 1912 ............... . 389 Milloin samalle henkilölle suoritetaan elin-
31598: 1913 ............... . 373 korko kahden tai sitä useamman tapaturman
31599: 1914 ............... . 360 johdosta, on elinkoron saajalla oikeus koro-
31600: 1915 .........•...... 309 tukseen, jos työkyvyttövyys- tai haitta-astei-
31601: 1916 ............... . 233 den yhteismäärä on vähintään 30 · sadalta.
31602: 1917 ............... . 153 Sanottu korotus lasketaan työkyvyttömyys-
31603: 1918 ............... . 114 ja haitta-asteiden yhteismäärän perusteella
31604: 1919 ............... . 83.0 kuitenkin siten, että, tämän määrän ollessa
31605: 1920 ............... . 48,8 sataa suurempi, sen ylimenevää osaa ei oteta
31606: 1921 ............... . 43.1 huomioon. Elinkoron perusteina olleista
31607: 1922 ............... . 41.4 vuosityöansioista käytetään sitä, joka johtaa
31608: 1923 ............... . 39.2 suurimpaan 2 § : n mukaan laskettuun vuosi-
31609: 1924 ............... . 38.1 työansioon.
31610: 1925-1935 ......... . 36.5
31611: 1936 ............... . 35.0 5 §.
31612: 1937 ............... . 30.7 Jos elinkorko, johon maksetaan tämän lain
31613: 1938 ............... . 29.3 mukaista korotusta~ vaihdetaan sitä vastaa-
31614: 1939 ............... . 28.1 vaksi pääomaksi, on myös se määrä, jolla
31615: 1940 ............... . 25.0 elinkorkoa on korotettu, . otettava !tuomioon
31616: 1941 ............... . 20.1 pääoma-arvoa määrättäe.s.Sä. ·
31617: 1942 ............... . 15.9 Uuteen avioliittoon :menne.elle l~elle tu-
31618: 1943 ............... . 13.6 levaa kertakaikkista suoritusta mäirättäessä
31619: 1944 ............... . 11.8 on huoltoeläkkeen korotus niin ikään otettava
31620: 1945 ............... . 6.33 huomioon.
31621: 1946 ............... . 4.63
31622: 1947 ............... . 3.44 6 §.
31623: 1948 ............... . 2.34 Jos tätä lakia soveltaen lasketun korvauk-
31624: 1949 ............... . 2.21 sen määrä on pienempi ennen tämän lain
31625: 1950 ............... . 1.84 voimaantuloa annettujen määräysten mukai-
31626: 1951 ............... . 1.36 sella kalliinajaniisällä korotetun korvauksen
31627: 1952 ............•... 1.31 määrää, maksetaan tämän lain mukaisena ko-
31628: 1953 ............... . 1.29 rotuksena kalliinajanlisää vastaava määrä.
31629: 1954 ............... . 1.26
31630: 1955 ............... . 1.21 7 §.
31631: 1956 ............... . 1.08 Tämän lain mukaiset korotukset suorite-
31632: 1957 ............... . 1.06 taan asianomaisten vakuutuslaitosten välityk-
31633: 1958 ............... . 1.00 sellä.
31634: 744 X,20. - Ta.patunna.vakuutus.
31635:
31636:
31637: Korvausten korotuksista vakuutusyhtiölle tapaturmakorvauksista, koskee myös tämän
31638: johtuvia vuotuisia menoja varten on tarpeel- lain mukaisia korvausten korotuksia.
31639: linen erä otettava huomioon tapaturma-
31640: vakuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvelvolli-
31641: sen työnantajan suoritettavaa vakuutusmak- 10 §.
31642: sua määrättäessä. Milloin eri vakuutuslaitokset suorittavat
31643: elinkoron samalle henkilölle kahden tai sitä
31644: 8 §. useamman tapaturman johdosta, on elinkoron
31645: Jollei vahingoittuneen korvauksen määrää- korotuksen jako vakuutuslaitosten kesken
31646: misen perusteena olleen vuosityöansion vä- suoritettava sosiaaliministeriön määräämien
31647: hentämätöntä määrää taikka hänen työkyvyt- perusteiden mukaan.
31648: tömyysastettaan ole siinä päätöksessä vahvis- Korvausten korotusten kustantamiseksi
31649: tettu, jolla elinkorko tai huoltoeläke on kannettujen maksujen perimisperusteet ja
31650: myönnetty, tulee vakuutuslaitoksen vahvis- maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kesken
31651: taa ne korvausten korotusta määrätessään vahvistaa sosiaaliministeriö.
31652: noudattamalla tapaturman sattumisen het-
31653: kellä voimassa olleen lain aäännöksiä. 11 §.
31654: Vakuutuslaitoksen 1 momentissa tarkoite- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
31655: tussa asiassa antamasta päätöksestä saadaan töönpanosta antaa tarvittaessa sosiaaliminis-
31656: valittaa vakuutusoikeuteen siinä järjestyk- teriö.
31657: sessä, kuin tapaturmavakuutuslaissa on sää-
31658: detty muutoksenhausta vakuutuslaitosten vas-
31659: taavissa asioissa antamista päätöksistä. Sa- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
31660: massa järjestyksessä saadaan valittaa vakuu- kuuta 195 , ja sillä kumotaan valtioneu-
31661: tusoikeuteen vakuutuslaitoksen antamasta voston 27 päivänä tammikuuta 1949 kalliin-
31662: päätöksestä, joka koskee 3 §: ssä tarkoitettua ajaniisien maksamisesta tapaturmakorvauk-
31663: lisää tai korvausta. siin antama päätös (66/49) sellaisena kuin
31664: se on muutettuna valtioneuvoston 8 päivänä
31665: 9 §. toukokuuta 1958 antamassa päätöksessä
31666: :Mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetun (210/58).
31667: tapaturmavakuutuslain 61 §: ssä säädetään
31668:
31669: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
31670:
31671: Vappu Heinonen. Eino Raunio. Toivo Kujala.
31672: Impi Lukkarinen. Anni Flinck Rainer Virtanen.
31673: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen. Mikko Hult.
31674: Ensio Partanen. K. F. Haapasalo. Arvo Sävelä.
31675: Sylvi Siltanen.
31676: 745
31677:
31678: X,21. - Lakal. N: o 103.
31679:
31680:
31681:
31682:
31683: Prunnila ym..: Ehdotukset laiksi tapaturmavakuutuslain
31684: muuttamisesta ja laiksi tapaturmakorvausten korottami-
31685: sesta.
31686:
31687:
31688: Eduskunnalle.
31689:
31690: Vuoden 1957 maaliskuussa jätettiin edus- -
31691: seen sisältyi eräitä merkitykseltään vähäisinä
31692: kunnalle silloisen hallituksen esitys tapa- pidettäviä muista syistä välttämättömiksi
31693: turmavakuutuslainsäädäntöä koskeviksi muu- osoittautuneita muutosehdotuksia. Ammatti-
31694: toksiksi. Esitykseen sisältyi ehdotukset laiksi valiokuntana työväenasiainvaliokunta sai suo-
31695: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja ritetuksi esityksen valmistelevan käsittelyn
31696: laiksi tapaturmakorvausten korottamisesta. loppuun. Muutosten vakuutusvelvollisille ai-
31697: Esityksen pääsisältö oli, että eri aikoina heuttamista lisämenoista valiokunta hankki
31698: myönnetyt ja vain kalliinajanlisillä jossain valtiovarainvaliokunnan selvityksen. Työkau-
31699: määrin tasoitetut tapaturmakorvaukset koro- den päättymisen vuoksi eduskunta ei kuiten-
31700: tettaisiin nykyistä rahanarvoa vastaaviksi, kaan saanut käsitellyksi esitystä loppuun
31701: niin ettei sillä seikalla, onko tapaturma sat- asti ja se raukesi. Asia kuitenkin on edelleen
31702: tunut esimerkiksi 20-luvulla tai 50-luvulla, ajankohtainen, jonka vuoksi ehdotamme,
31703: olisi minkäänlaista vaikutusta korvausten
31704: suuruuteen, jos .korvauksen saajat muuten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31705: vammansa ja muiden seikkojen puolesta ovat vat lakiehdotukset:
31706: täysin toisiinsa verrattavissa. Lisäksi esityk-
31707:
31708:
31709:
31710: Laki
31711: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
31712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa-
31713: turmavakuutuslain (608/48) 10,. 16, 18, 19, 20 ja 26 §, näistä 18 § sellaisena kuin se
31714: on 16 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa laissa (286/50), näin kuuluviksi:
31715: 10 §. korvataan tämän lain mukaisesti valtion va-
31716: Työnantaja on vapaa vakuuttamisvelvolli- roista, ottaen huomioon 12 § : n 2 ja 5 mo-
31717: suudesta, kunnes hänen vuoden aikana teettä- mentin säännökset.
31718: miensä työpäivien lukumäärä on enemmän
31719: kuin 12. Myös sellainen työnantaja, joka ei 16 §.
31720: ole yhteisö tai säätiö ja jota viimeksi toimi- Päivärahan, elinkoron ja huoltoeläkkeen
31721: tetussa kunnallisverotuksessa on verotettu suuruus määräytyy vahingoittuneen vuosi-
31722: enintään sadankahdenkymmenentuhannen työansiosta siten, että
31723: markan tuloista, on vapaa vakuuttamisvel- 1) päiväraha vahingoittuneelle, jolla ei ole
31724: vollisuudesta, kunnes hänen vuoden aikana omaisia, on vuosityöansion 600: s osa, ja va-
31725: teettämiensä työpäivien lukumäärä on enem- hingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450: s
31726: män kuin kolmekymmentä. osa;
31727: Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnan- 2) elinkorko, kun vahingoittuneella ei ole
31728: tajan työntekijälle sattunut työtapaturma omaisia, on 60 sadalta vuosityöansiosta; sekä
31729: 94 E 687/58
31730: 746 X,21. - Tapaturmavakuutus.
31731:
31732:
31733: 3) huoltoeläke leskelle tai täysorvolle on Kuitenkin voidaan haitta-asteesta riippu-
31734: 30 sadalta ja lapselle tai muulle omaiselle matta harkinnan mukaan määrätä, onko ja
31735: 15 sadalta vuosityöansiosta. minkä verran täydennyakorkoa annettava,
31736: Hautausapu on 50 000 markkaa. jos vamman vaikutusta ansiokykyyn on va-
31737: Milloin kuolemaan johtanut työtapaturma hingoittuneen ammatissa, huomioon ottaen
31738: on sattunut ulkomailla, voidaan hautausapua myös ikä, sukupuoli, uuteen ammattiin siir-
31739: edellä mainitusta enimmäismäärästä poiketen tymismahdollisuudet ja muut asiaan vaikut-
31740: maksaa todellisten ja kohtuullisina pidettä- tavat seikat, pidettävä yleensä poikkeukselli-
31741: vien hautauskustannusten mukaisesti. sen suurena tai pienenä.
31742: Korvausta laskettaessa pyöristetään vuosi- Jos vahingoittuneella tapaturman sattuessa
31743: työansio lähimmäksi 20 000 markalla tasan oli ja edelleen on omaisia, lisätään hänen
31744: jaolliseksi määräksi vuosityöansion ollessa täydennyskorkoaan kolmellakymmenellä sa-
31745: 400 000 markkaa pienempi, mutta muutoin dalta yhdestä omaisesta ja, jos heitä on
31746: lähimmäksi 50 000 markalla tasan jaolliseksi useampia, kahdellakymmenellä sadalta jokai-
31747: määräksi. •pyöristyksen ollessa mahdollinen sesta hänellä sen lisäksi olevasta omaisesta,
31748: molempiin suuntiin, suoritetaan pyöristys kuitenkin enintään täydennyakoron kaksin-
31749: ylöspäin. Vuosityöansion ollessa 200 000 kertaiseen määrään asti.
31750: markkaa pienempi, korotetaan se kuitenkin Kaksikymmentäyksi vuotta täyttäneellä
31751: 200 000 markaksi. Jos vuosityöansio on suu- elinkoronsaajalla, joka ei työskentele oppiak-
31752: rempi kuin 1 000 000 markkaa, ei ylimenevää seen jotakin ammattia, älköön kuitenkaan
31753: osaa oteta huomioon. olko oikeutta suurempaan elinkorkoon, kuin
31754: mitä hänen vuosityöansionsa on ollut.
31755: 18 §.
31756: Elinkoron muodostavat peruskorko ja täy- 19 §.
31757: dennyskorko. Elinkorkoa on annettava vahingoittuneelle
31758: Peruskorko on haitta-asteen osoittama osa ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun päi-
31759: 16 § :ssä mainitun elinkoron puolikkaasta. värahan maksaminen on päättynyt, taikka,
31760: Haitta-asteella tarkoitetaan lukua, joka osoit- jollei päivärahaa ole lainkaan suoritettu, siitä
31761: taa, minkä verran vammasta tai sairaudesta ajankohdasta lukien, jolloin tapaturmasta
31762: on katsottava vahingoittuneen sitä ennen aiheutunut vamma on parantunut tai siitä
31763: vallinneeseen tilaan verrattuna yleensä koi- johtunut sairaus päättynyt, viimeistään kui-
31764: tuvan haittaa. tenkin yhden vuoden kuluttua tapaturma-
31765: Täydennyskorko on enintään puolet 16 § : ssä päivästä lukien.
31766: mainitusta elinkorosta. Täydennyskorkona Jos 18 § :n 2 momentissa tarkoitettu lopul-
31767: annetaan, jos vahingoittunee:p. haitta-aste on lisesti vahvistettu haitta-aste on pienempi
31768: vähintään seitsemänkymmentäviisi sadalta, kuin kolmekymmentä sadalta, saakoon elin-
31769: sen enimmäismäärä ja, jos haitta-aste on korkoon oikeutettu vaihtaa sen kertakaikki-
31770: edellä mainittua pienempi, alla olevan taulu- seen korvaukseen. Tällöin tai jos haitta-aste
31771: kon osoittama osa. täydennyakoron enimmäis- alenee pienemmäksi kuin kolmeksikymme-
31772: määrästä, kuitenkin niin, ettei vahingoittu- neksi sadalta, annetl!An vahingoittuneelle,
31773: neelle, jonka haitta-aste on pienempi kuin jonka haitta-aste on vähintään kymmenen
31774: kolmekymmentä sadalta, täydennyakorkoa sadalta, elinkoron sijasta kertakaikkisena
31775: anneta. korvauksena seuraavat sadannesmäärät 16 §: n
31776: Haitta-aste % Täydennyakorko 3 momentissa ta,.rkoitetusta vuosityöansion
31777: 30--34 ................ 1/10 pyöristetystä määrästä:
31778: 35-39 . . . . . . . . . . . . . . . . 2/10 Kertakaikkinen korvaus %
31779: 40--44 ................ 3/10 vuosityöansiosta kun vahin·
31780: 45--49 ................ 4/10 Haitta-aste % goitt~neella
31781: 50--54 ................ 5/10 ei ole Qmaisia on omaisia
31782: 55--59 ................ 6/10 10--14 .......... 13 17
31783: 60--64 .. .. . .. . .. .. .. . . 7/10 15--19 ·········· 26 34
31784: 65--69 ················ 8/10 20--24 ·········· 47 62
31785: 70--74 . . . . . . . . . . . . . . . . 9/10 25--29 ·········· 68 90
31786: X,21.- Prumlila. ym. 747
31787:
31788: Siinä tapauksessa, että vahingoittuneen kustantamiseksi hänelle antaa avuttomuus-
31789: haitta-aste myöhemmin määrätään vähintään lisää, joka päivää kohti on enintään 500
31790: kolmeksikymmeneksi sadalta, saakoon hän markkaa. Tätä lisää ei kuitenkaan anneta
31791: kertasuorituksesta huolimatta elinkoron vä- siltä ajalta, jona vahingoittuneelle annetaan
31792: hentämättömänä siitä ajankohdasta alkaen, hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa.
31793: jolloin haitta-aste on katsottava muuttu- Vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu
31794: neeksi, ei kuitenkaan ennen kuin kertasuori- apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden erityistä
31795: tuksesta on kulunut kolme vuotta tai erityi- kulumista tai jolla on opaskoira, voidaan
31796: sestä syystä määrätty lyhyempi aika. antaa lisäkorvauksena enintään 100 markkaa
31797: Jos suoritettava elinkorko on pienempi päivältä.
31798: kuin kolmekymmentä sadalta 16 §: ssä sano- 26 §.
31799: tusta elinkorosta, saakoon elinkoron saaja Jos työnantaja on sen työsuhteen perus-
31800: vakuutusoikeuden suostumuksella vaihtaa teella, johon sisältyvässä työssä tapaturma
31801: elinkoron sen pääoma-arvoa vastaavaksi pää- sattui, maksanut työntekijälle sellaiselta
31802: omaksi. Mikäli vahingoittuneen haitta-aste ajalta palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja,
31803: myöhemmin vamman pahentumisen takia jolta tämän lain mukaan annetaan korvausta,
31804: muuttuu olennaisesti suuremmaksi kuin se on työnantajana oikeus vähentää se 12 §: n
31805: haitta.aste, jonka mukaan elinkoron pääoma- mukaisesta hänen suoritettavastaan korvaus-
31806: arvo laskettiin, olkoon vahingoittuneella oi- osuudesta ja tämän osuuden ylittävältä
31807: keus saada uudelleen elinkorkoa muuttunei- osalta saada suoraan vakuutuslaitokselta sille
31808: den olosuhteiden mukaisesti; kuitenkin on annettavaa tilitystä vastaan suorittamastaan
31809: tällöin elinkorosta vähennettävä. maksettua määrästä takaisin, mitä vakuutuslaitoksen on
31810: pääoma-arvoa vastaavan elinkoron määrä. työntekijälle maksettava vastaavina korvaus-
31811: Jos elinkorkoon oikeutetulle annetaan tä- erinä vastaavalta ajalta. Työntekijälle vuosi-
31812: män lain nojalla sairaalahoitoa, suoritetaan loman ajalta annettavia etuja älköön kuiten-
31813: elinkorkoa sen ajalta haitta-asteeseen katso- kaan luettako näihin maksuihin.
31814: matta täysimääräisenä. Sama oikeus on kunnalla saada takaisin
31815: vahingoittuneelle suoritettu huoltoapu.
31816: 20 §. Vakuutuslaitoksen tulee antaa työntekijälle
31817: Jos vahingoittunut saamansa vamman joh- tilitys 1 ja 2 momentin mukaan pidätetyistä
31818: dosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, korvauseristä.
31819: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen hen-
31820: kilön hoitoa, voidaan siltä ajalta, minkä sel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
31821: laista avuttomuutta kestää, sanotun hoidon kuuta 195 •
31822:
31823:
31824:
31825:
31826: Laki
31827: tapaturmakorvausten korottamisesta.
31828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31829: 1 §. momentissa olevan taulukon osoittamalla
31830: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien kertoimella;
31831: nojalla ja niissä olevien perusteiden mukai- 2) noudattamalla 20 päivänä elokuuta
31832: sesti suoritettavat korvaukset maksetaan ko- 1948 annetun tapaturmavakuutuslain elin-
31833: rotettuina sen mukaisesti kuin jäljempänä koron ja huoltoeläkkeen suuruutta koskevia
31834: säädetään: säännöksiä määrätään uudelleen laskettua
31835: vuosityöansiota vastaava elinkorko tai huolto-
31836: 2 §. eläke;
31837: Korvauksen korotus lasketaan siten, että 3) näin saadusta määrästä vähennetään
31838: 1) korvauksen perusteena ollut vähentä- alkuperäinen korvaus; sekä
31839: miitön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä 2 4) erotus kerrotaan
31840: 748 :X:,2L - TapatUrmavakuutus.
31841:
31842:
31843: a) luvulla 0.4, jos elinkoron saajan työ- 1950 .................. 1.91
31844: kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 50, 1951 .................. 1.41
31845: mutta vähintään 30 sadalta; 1952 .................. 1.36
31846: b) luvulla 0.6, jos elinkoron saajan työ~ 1953 .................. 1.34
31847: kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 70, 1954 .................. ·1.31
31848: mutta suurempi kuin 50 sadalta tai milloin 1955 .................. 1.26
31849: huoltoeläke .maksetaan muulle kuin jäljem- 1956 .................. 1.12
31850: pänä· c-kohdassa mainitulle omaiselle; ja 1957 .................. 1.06
31851: c) luvulla 1, jos työkyvyttömyys- tai 1958 . .. .. . . . . . . . . ... . . 1.00.
31852: haitta-aste on suurempi kuin 70 sadalta tai
31853: milloin huoltoeläke maksetaan täysorvolle 3 §.
31854: tahi leskivaimolle, jolla on tai· on ollut tapa- Elinkorkoon avuttomuuden, pitovaatteiden
31855: turman sattumisen hetkellä voimassa olleen, kulumisen ja opaskoiran pitämisen perus-
31856: 1 §: ssä tarkoitetun lain nojalla huoltoeläk- teella tulevista lisistä, sairaanhoitona annet-
31857: keen saamiseen oikeutettu lapsi. tavasta korvauksesta, korvauksesta sairaa-
31858: Edellä 1 momentissa tarkoitetut kertoimet lassaoloajalta sekä hautausavusta on voi-
31859: ovat: massa, mitä 20 päivänä elokuuta 1948 anne-
31860: tussa tapaturmavakuutuslaissa on säädetty.
31861: Tapaturman sattumiaaika Kerroin Korvauksen korotukseksi katsotaan 1 mo-
31862: 1898-1905 .... : ...... . 544 mentissa tarkoitettu lisä tai korvaus koko-
31863: 1906 ................. . 498 naisuudessaan, milloin tapaturman sattumis-
31864: 1907 ................. . 470 hetkellä voimassa olleen lain mukaan sitä tai
31865: 1908 ................. . 452 vastaavanlaista korvausta ei suoriteta, mutta
31866: 1909 ..............•... 447 muussa tapauksessa sen ja aikaisemman kor-
31867: 1910 ................. . 426 vauksen erotus.
31868: 1911 ................. . 419 4 §.
31869: 1912 ................. . 404 Milloin samalle henkilölle suoritetaan elin-
31870: 1913 ................. . 387 korko kahden tai sitä useamman tapaturman
31871: 1914 ................. . 374 johdosta, on elinkoron saajalla oikeus koro-
31872: 1915 ........•......... 321 tukseen, jos työkyvyttömyys- tai haitta-astei-
31873: 1916 ................. . 242 den yhteismäärä on vähintään kolmekym-
31874: 1917 ................. . 159 mentä sadalta. Sanottu korotus lasketaan
31875: 1918 .....•............ 118 työkyvyttömyys- ja haitta-asteiden yhteis-
31876: 1919 ................. . 86.2 määrän perusteella kuitenkin siten, että, tä-
31877: 1920 ................. . 50.7 män määrän ollessa sataa suurempi, sen yli-
31878: 1921 ................. . 44.7 menevää osaa ei oteta huomioon. Elinkoron
31879: 1922 ................. . 43.0 perusteina olleista vuosityöansioista käyte-
31880: 1923 ................. . 40.7 tään sitä, joka johtaa suurimpaan 2 § : n mu-
31881: 1924 ................. . 39.5 kaan laskettuun vuosityöansioon.
31882: 1925-1935 ........... . 37.9
31883: 1936 ................. . 36.3 5 §.
31884: 1937 ................. . 31.9 Jos elinkorko, johon maksetaan tämän lain
31885: 1938 ................•. 30.4 mukaista korotusta, vaihdetaan sitä vastaa-
31886: 1939 ................. . 29.2 vaksi pääomaksi, on myös se määrä, jolla
31887: 1940 ................. . 26.0 elinkorkoa on korotettu, otettava huomioon
31888: 1941 ................. . 20.9 pääoma-arvoa määrättäessä. ~
31889: 1942 ................. . 16.5 Uuteen avioliittoon menneelle leskelle tule-
31890: 1943 .................. . 14.1 vaa kertakaikkista suoritusta määrättäessä
31891: 1944 ................. . 12.2 on huoltoeläkkeen korotus niin ikään otet-
31892: 1945 .................. . 6.57 tava huomioon.
31893: 1956 ................. . 4.81
31894: 1947 ................. . 3.57 6 §.
31895: 1948 ................. . 2.43 Jos tätä lakia soveltaen lasketun korvauk-
31896: 1949 .................. . 2.29 sen määrä on pienempi ennen tämän lain
31897: X,21. - Prunnila ym. 749
31898:
31899: voimaantuloa annettujen määräysten mukai- päätöksestä, joka kOskee 3 § : ssä tarkoitettua
31900: sella kalliinajaniisällä korotetun korvauksen lisää tai korvausta.
31901: määrää, maksetaan tämän lain mukaisena
31902: korotuksena kalliinajanlisää vastaava määrä. 9 §.
31903: Mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetun
31904: 7 §. tapaturmavakuutuslain 61 § : ssä säädetään
31905: Tämän lain mukaiset korotukset suorite-. tapaturmakorvauksista, koskee myös tämän
31906: taan asianomaisten vakuutuslaitosten välityk- lain mukaisia korvausten korotuksia.
31907: sellä.
31908: Korvausten korotuksista vakuutusyhtiölle 10 §.
31909: johtuvia vuotuisia menoja varten on tarpeel- Milloin eri vakuutuslaitokset suorittavat
31910: linen erä otettava huomioon tapaturmava- elinkoron samalle henkilölle kahden tai sitä
31911: kuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvelvolli- useamman tapaturman johdosta, on elin-
31912: sen työnantajan suoritettavaa vakuutus- koron korotuksen jako vakuutuslaitosten kes-
31913: maksua määrättäessä. ken suoritettava sosiaaliministeriön määrää-
31914: mien perusteiden mukaan.
31915: 8 §. Korvausten korotusten kustantamiseksi
31916: Jollei vahingoittuneen korvauksen määrää- kannettujen maksujen perimisperusteet ja
31917: misen perusteena olleen vuosityöansion vä- maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kesken
31918: hentämätöntä määrää taikka hänen työkyvyt, vahvistaa sosiaaliministeriö.
31919: tömyysastettaan ole siinä päätöksessä vah vis-
31920: tettu, jolla elinkorko tai huoltoeläke on 11 §.
31921: myönnetty, tulee vakuutuslaitoksen vahvistaa Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
31922: ne korvausten korotusta määrätessään nou- töönpanosta antaa tarvittaessa sosiaalimi-
31923: dattamalla tapaturman sattumisen hetkellä nisteriö.
31924: voimassa olleen lain säännöksiä.
31925: Vakuutuslaitoksen 1 momentissa tarkoite- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
31926: tussa asiassa antamasta päätöksestä saadaan kuuta 195 , ja sillä kumotaan valtio-
31927: valittaa vakuutusoikeuteen siinä järjestyk- neuvoston 27 päivänä tammikuuta 1949 kal-
31928: sessä, kuin tapaturmavakuutuslaissa on sää- liinajaniisien maksamisesta tapaturmakor-
31929: detty muutoksenhausta vakuutuslaitosten vas- vauksiin antama päätös (66/49) sellaisena
31930: taavissa asioissa antamista päätöksistä. Sa- kuin se on· muutettuna valtioneuvoston 28
31931: massa järjestyksessä saadaan yalittaa vakuu- päivänä kesäkuuta 1956 antamassa päätök-
31932: tusoikeuteen vakuutuslaitoksen antamasta sessä (420/56). ·
31933:
31934: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
31935:
31936: Antto Prunnila. Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden.
31937: J. Mustonen. Matti Koivunen. Toivo Kuja.la.
31938: Esa Hietanen. Elli Stenberg. Paavo Aitio.
31939: Eino Tainio. Matti Meriläinen. Aleksi Kiviaho.
31940: Kaino Haapanen. J. E. Lakkala. Pauli Puhakka.
31941: Toivo Niiranen. Eino Roine. Pentti Liedes.
31942: Irma Torvi.
31943: 750
31944:
31945: X,22. - Lak.al. N:o 104.
31946:
31947:
31948:
31949:
31950: Torvi ym. : Ehdotus laiksi työllisyyslain, muuttamisesta.
31951:
31952:
31953: Eduskunnalle.
31954:
31955: Voimassa olevan työllisyyslain 1 § : ssä on jen myöntämiselle. Kuntien työttömyydestä
31956: asetettu valtiovallan velvollisuudeksi edistää johtuvat rasitukset ovat varsinkin .vähäva·
31957: talouspoliittisin toimenpitein työvoiman si- raisten kuntien kohdalla muodostuneet niin
31958: joittamista työmarkkinoille pitäen tavoit- suuriksi, että ne yhdessä työttömyydestä
31959: teena työvoiman tarjonnan ja kysynnän johtuvien huoltomenojen kasvun kanssa ovat
31960: tasapainon saavuttamista. Käytäntö on osoit~ tehneet kuntien taloudellisen aseman kestä-
31961: tanut, että kuluneina vaikeina työttömyys• mättömäksi. Koska kunnilla ei ole juuri
31962: kausina eivät hallitukset ole kyenneet ta~ muita tuloja kuin verotUlot ja koska työt-
31963: louspolitiikallaan estämään työttömyyden tömyysalueilla väestön verotettavat tulot
31964: syntymistä, mutta lisäksi on voitu todeta, yleensä ovat huomattavasti pienemmät kuin
31965: että nykyinen työllisyyslaki ja sen sovelta~ muualla maassa, mutta he joutuvat maksa-
31966: minen on johtanut erittäin epäoikeudenmu~ maan korkeampaa veroäyriä, ovat veroa
31967: kaisiin· tuloksiin sekä työttömyydestä kärsi· maksavat kansalaiset työttömyydestä johtuen
31968: vän väestön että kuntien kannalta. joutuneet hyvin eriarvoiseen asemaan eri
31969: Edellä mai:nituista syistä aloitteentekijät puolilla maata. Kuntien työttömyydestä joh-
31970: ovat jättäneet pois· ehdotukSestaan työlli- tuvia taloudellisia velvoitteita on siis pyrit·
31971: syyslain muuttamiseksi nykyisessä laiflsa ole~ tävä pienentämään. Nykyään lasketaan kun-
31972: van talouspoliittisen ohjelman, mutta sen tien työhönsijoituksen peruaosuudet pro-
31973: sijaan asettaneet valtiovallan · velvollisuu- sentteina niiden hengillekirjoitetun väestön
31974: deksi turvata työttömyyspolitiikanaan jo- lukumäärästä. Mielestämme päädytään oikea·
31975: kaiselle työhön kykenevälle kansalaiselle mielisempään ja kunnille muutenkin edulli-
31976: hänen työkykyään vastaavaa yhteiskuntaa sempaan tulokseen, jos laskemisperustana
31977: hyödyttävää työtä, joka antaa hänelle ja pidetään työikäistä väestöä, sillä siellä missä
31978: hänen huollettavilleen kohtuullisen toimeen- alaikäisten tai vanhusten lukumäärä on suh-
31979: tulon. teellisesti suurempi, on työikäisten ja veron-
31980: Nykyisen lain 1 § :n· 3 momentin mU- maksykykyisen väestön rasitus muodostunut
31981: kaan on kunnille ja kuntayhtymille asetettu voimassaolevan laskuperuateen tnukaan koh-
31982: velvollisuus järjestää työttömyystilanteesta tuuttomasti korkeammaksi kuin muissa kun-
31983: riippuen menoarvioissa edellytetyt työt myös nissa. Kuntien prosenttimääräisiä osuuksia
31984: työnteolle epäed'ullisena vuodenaikana. Jos on muutenkin ehdotuksessa alennettu ja
31985: tällainen velvollisuus asetetaan, on välttä- jatko-osuus poistettu kok(maan varattomim-
31986: mätöntä, että valtio maksaa silloin tällai- milta I ja II varallisuusluokkaan kuuluvilta
31987: sesta töiden järjestelystä aiheutuneet lisä- kunnilta ja muilta alennettu.
31988: kustannukset, kuten aloitteessa ehdotetaan. Koska on osoittautunut, että valtio pyrkii
31989: Nykyisessä työllisyyslaissa ei ole ollen- laiminlyömään osuutensa suorittamista, jos
31990: kaan tarkempia määräyksiä siitä, mihin koh- kunta pakottavista syistä on joutunut sijoit-
31991: teisiin työllisyysavustuksia ja -lainoja anne- tamaan valtion osuuteen kuuluvia työttömiä,
31992: taan. Koska eduskunta jo käsitellessään työl- on ehdotuksessamme annettu kunnille vas-
31993: lisyyskertomusta vv. 1956/57 edellytti, että taavat oikeudet saada rahallinen korvaus
31994: eduskunnalle annetaan selonteko lainoista ja valtiolta, koska valtiokin on väkevämmän
31995: avustuksista, on mielestämme myös laissa oikeudella perinyt saatavansa kunnilta. Val-
31996: määriteltävä perusteet avustusten ja laino- tio on myös pyrkinyt liian suuressa mää-
31997: X,ti. - ifc)rvf. ym. 761
31998:
31999: rin rajoittamaan kuntien vapautta harkita, saisi rangaistussiirtolan luonnetta, kuten ny-
32000: mitkä työt ovat sopivia kuntien työttömyys- kyään on asianlaita.
32001: töiksi. Tässä asiassa täytyy kunnan edun Työllisyys- ja työttömyystyömaat ovat
32002: olla ratkaisevana tekijänä. Tätä tarkoittavat 'Varsinkin konetyövoiman käytön osalta anta~
32003: muutokset on tehty lain 6 §: äån. neet mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Sa-
32004: Nykyisestä työttömyyspolitiikasta ja lain maan aikaan kun esimerkiksi kuorma-autoi-
32005: soveltamisesta ovat kipeimmin kärsineet lijat, yhden traktorin tai muun työkoneen
32006: työttömiksi ja ansiottomiksi joutuneet hen- omistajat, joiden toimeentulo on ollut riip-
32007: kilöt ja heidän perheensä. Erityisesti on puvainen heidän omalla työvälineenä suorit-
32008: työttömien keskuudessa herättänyt tyyty- tamastaan työstä, ovat olleet työttöminä ja
32009: mättömyyttä siirtotyömaajärjestelmä. Ei voi heidän koneensa seisoneet joutilaina, ovat
32010: olla oikein eikä tarkoituksenmukaista, että suuret liikkeet saaneet tehtäväkseen työttö-
32011: ihmisiä siirretään paikkakunnalta toiselle myystyömaiden töiden hoitamisen. Jotta
32012: jopa satojen kilometrien päähän kotoaan. tämä ei olisi mahdollista, on lain 5 § : ään
32013: Kun ylimmät työvoimaviranomaiset ovat li- lisätty tätä tarkoittavat säännökset.
32014: säksi pakottaneet kuntien työvoimaviran- Erityinen epäkohta on ollut se, että valtio
32015: omaiset usein vastoin omaa, paikalliseen tun- on työhönsijoitusosuuttaan suorittaessaan
32016: temukseen perustuvaa vakaumustaan poista- tarkoituksellisesti syrjinyt naistyöntekijöitä
32017: maan kortistosta siirtotyömaalle lähtemään ja nuoria henkilöitä. Tästä syystä on lakiin
32018: kieltäytyneet työttömät, Qn katkeruus tullut ehdotettu säännös, jonka mukaan valtion on
32019: hyvin suureksi. työhönsijoitusvelvollisuuttaan täyttäessään
32020: Kun voimassa olevassa laissa ei ole mi- sijoiOOttava omaa osuuttaan vastaavasti työt-
32021: tään säännöksiä siitä, ketä otetaan työttö- tömyyskortistossa olevia naisia heille sovel-
32022: myyskortistoon, on kulloinkin istuvalla hal- tuviin mihin tai järjestettävä varsinkin nuo-
32023: litukseila ollut mahdollisuus tehdä rajoituksia rille paikallisia ammattikursseja.
32024: kortistoon ottamisperusteisiin, kuten on tapah- Nykyisen lain 10 § :n mukaan on ty()lli-
32025: tunut kuluneella työttömyyskaudella pienvil- syys!l:autakunnan pqheenjohtajia ja:.sen jäse-
32026: jelij1Hn suhteen. Laissa olisi sentähden sanot- niä valittaessa valtuuston toimintavapautta
32027: tava, että jokainen työtön henkilö, joka il- rajoitettu siten, että puolet jäsenistä on va-
32028: moittautuu kortistoon merkittäväksi, on sii- littava työnantajia ja toinen puoli ty6nteki-
32029: hen merkittävä. Kun lisäksi työllisyyslauta- jöitä edustavista henkilöigtä, Koska tyelli-
32030: kunta veivoitetaan välittömästi sijoittamaan syys- ja työttömyysasioita järjestettäessä
32031: työttömät töihin, ei ole syytä epäillä, että kysymys on toisaalta yhteiskunnan, toisaalta
32032: kortistoon pyrkisi henkil0itä, jotka eivät tyottömien asioista, ·ei voi olla mielekästä
32033: työtä tarvitse tai halua tehdä. Mikäli joista- pakottaa valtuustoa valitsemaan työnanta-
32034: kin yleishyödyllisistä syistä siirtotyömaat jien edustajia työllisyyslautakuntaan.
32035: osoittautuvat tarpeellisiksi, olisi työläiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32036: maksettava päiväraha, joka korvaa kahdella
32037: paikkakunnalla asumisen kulut ja järjestet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32038: tävä työntekijöille mahdollisuus tavata per- van lakiehdotuksen:
32039: h~ään ja omaisiaan, jotta siirtotyömaa ei
32040:
32041:
32042:
32043:
32044: Laki
32045: tyb1lisyyslain muuttamisesta.
32046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1956 annetun
32047: työllisyyslain (672/56) 3 §:n 3 momentti sekä muutetaan saman lain 1, 2, 4, 5, 6 ja
32048: 10 § näin ·kuuluviksi:
32049: 1 §. nevälle kansalaiselle turvataan mahdollisuus
32050: V'altion työllisyy!!politiikan ta-voitteena on saada työkykyään vastaitvaa, yhteiSkuntaa
32051: huolehtia siitä, että jokaiselle työhön kyke- hyödyttävää työtä, joka antaa hänelle ja
32052: 752 X,22. - 'l'yöllisyyslaki.
32053:
32054:
32055: häne:r;1 huollettavilleen kohtuullisen toimeen- dellisen kantokyvyn perusteella kymmeneen
32056: tulon. luokkaan, Luokitus vahvistetaan työllisyys-
32057: Jos kausiluontoisista, rakenteellisista tai vuodeksi kerrallaan sen jällreen, kun kun-
32058: suhdanteista johtuvista tahi muista syistä tien keskusjärjestöille on varattu tilaisuus
32059: kuitenkin esiintyy tai uhkaa syntyä työttö- antaa siitä lausuntonsa.
32060: myyttä, valtion ja kuntien tulee ryhtyä . eri- Kuntien työhönsijoitusvelvollisuuden pe-
32061: tyisiin työllisyyden turvaamiseksi tarpeelli- rusosuudet ovat laskettuina .kunnan työ-
32062: siin toimenpiteisiin. Valtion tulee johtaa ja ikäisen väestön lukumäärästä:
32063: valvoa toimenpiteitten toteuttamista.
32064: Valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen I luokassa ...... 0.10%
32065: on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä jär- II 0.12%
32066: jestämään menoarviossaan edellytetyt työlli- UI " 0.15%
32067: syystilanteesta riippumatta suoritettavat työt IV " 0.20%
32068: V " 0.25%
32069: siten, että työvoiman kokonaiskysyntä maassa "
32070: eri vuodenaikoina muodostuu tasaiseksi. VI 0.30%
32071: Kunnalle tai kuntainliitolle maksetaan vn " 0.35%
32072: VIII " 0.40%
32073: valtion varoista edellisen momentin mukai- "
32074: sesta töiden järjestelystä johtuvat lisäkus- IX 0.45%
32075: X " 0.50%
32076: tannukset. "
32077: 2 §. Jos työttömyystöitä joudutaan järjestä-
32078: Jollei 1 §: ssä mainituilla toimenpiteillä mään suuremmalle työntekijämäärälle kuin
32079: pystytä työllisyyttä turvaamaan, on val- kunnan perusosuus edellyttää, huolehtii val-
32080: tion pyrittäyä järjestämään erityisiä työttö- tio kokonaan niiden työntekijäin sijoittami-
32081: myyttä ehkäiseviä työllisyystöitä. sesta niis8ä kunnissa, jotka kuuluvat I ja
32082: Sen lisäksi valtio voi myöntää II luokkaan. Muissa luokissa kunnan on si-
32083: työllisyysavustusta kunnallisille työtuville joitettava näitä työntekijöitä jatko-osuuden
32084: sekä kunnan järjestämille ammattikurs- mukaan, joka verrattuna valtion osuuteen
32085: seille, .. on:
32086: työllisyysavustusta ja lainaa . III luokassa ..... . 1: 16
32087: 1) kunnille niiden osoittamiin yleishyö- IV , .... ·.. 1: 12
32088: dyllisiin työkohteisiin, V 1:9
32089: 2) kuntien ja yleishyödyllisten osuuskun- VI " 1:6
32090: tien asuntorakennustoiminnan edistämiseksi, VII " 1:4
32091: 3) käsi- ja pienteollisuuden tukemiseen, VIII 1:3
32092: 4) maan- ja metsänparannustöihin, IX " ....... 1:2
32093: ;,
32094:
32095: 5) kunnan- ja kyläteiden rakentamis- ja X " 1: 1,
32096: kunnostamistöihin niissä maksettuja työ- "
32097: palkkakustannuksia ja työsuoritukseen vä- Milloin työttömien määrä jossakin kun-
32098: littömästi liittyviä kuljetus- ja konetyökus- nassa ylittää 4 % työikäisen väestön maa-
32099: tannuksia vastaava määrä, rästä, jatko-osuusvelvollisuutta ei lasketa
32100: ja työllisyyslainaa tämän ylittävältä osalta, taikka kun muut
32101: ensi sijassa valtion ja valtionenemmistöis- erityiset syyt sitä vaativat, voidaan kun-
32102: ten osakeyhtiöiden tuotannollisen toiminnan nalle myöntää helpotusta tai vapauttaa se
32103: laajentamis- ja edistämissuunnitelman to- kokonaan työhönsijoitusvelvollisuudesta.
32104: teuttamiseen. Jos kunta ei ole ryhtynyt työhönsijoitus-
32105: velvollisuutensa edellyttämiin toimenpitei-
32106: 4 §. siin ja työttömyystyöt kunnan työttömille
32107: Kunnan velvollisuus sijoittaa työttömyys- sen johdosta on ollut järjestettävä valtion
32108: kortistossa olevia työntekijöitä sen järjestä- toimesta, kunnan on valtiolle korvattava työ-
32109: miin työttömyystöihin määräytyy kunnalle hönsijoitusvelvollisuutensa mukainen osuus
32110: vahvistetun työhönsijoitusvelvollisuuden pe- töiden järjestämisestä aiheutuneista palk-
32111: rns- ja jatko-osuuden mukaan. Osuuksien kauskustannuksista ja palkkaukseen lii,tty-
32112: määräamistä varten kunnat jaetaan talou- vistä sosiaalisjsta kuluista. ·
32113: X,22. - Torvi ym. 753
32114: Milloin valtio ei ole täyttänyt työhönsijoi- kotona käyntiin kerran kuukaudessa sekä
32115: tusvelvollisuuttaan ja kunta sen johdosta on suurten juhlapäivien aikana.
32116: joutunut sijoittamaan järjestämiinsä työttö- Siirtotyömaalle ei saa lähettää alle 18-
32117: myystöihin enemmän työttömiä kuin sen vuotiasta nuorta henkilöä eikä naispuolista
32118: osuus olisi edellyttänyt, valtio korvaa kun- työntekijää.
32119: nille siitä aiheutuneet palkkauskustannukset 6 §.
32120: ja palkkaukseen liittyvät sosiaaliset kulut. Työllisyyden turvaamiseksi järjestettyihin
32121: Valtion on työhönsijoitusvelvollisuuttaan kunnan töihin työttömyyskortistoista osoite-
32122: täyttäessään sijoitettava myös omaa osuut- tut työntekijät otetaan huomioon kunnan
32123: taan vastaavasti työttömyyskortistossa olevia työhönsijoitusosuutena siinä tapauksessa:
32124: naisia ja nuoria heille soveltuviin töihin tai 1) että kulkulaitosten ja yleisten töiden
32125: järjestettävä paikallisia ammattikursseja. ministeriö on todennut työn olevan kunnan
32126: työllisyystilanteen vaatima sekä yleisen ja
32127: 5 §. kunnan edun kannalta tarpeellinen ja muu-
32128: Työttömyyskortistoon on merkittävä jo- ten sovelias työllisyyden turvaamiseen,
32129: kainen työtä vailla oleva henkilö, joka kor- 2) että näissä töissä noudatetaan samoja
32130: tistoon merkitsemistä varten ilmoittautuu palkkausperusteita kuin vastaavanlaisissa
32131: työllisyyslautakunnalle. kunnan muissa töissä, vähintään kuitenkin
32132: Työllisyyslautakunnan tehtävänä on kii- työntekijäin ja työnantajain ammatillisten
32133: reellisesti sijoittaa kortistossa olevat työttö- järjestöjen kesken työehtosopimuksissa sovit-
32134: mät työhön, mikäli mahdollista kotipaikka- tuja palkkoja, ja mikäli palkkataso ei ole
32135: kunnalle, huomioon ottaen asianomaisen näin määriteltävissä, vastaavien töiden palk-
32136: ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä ruu- kausperusteita paikkakunnalla. Muissa suh-
32137: miillisen kunnon. teissa on työehtosopimuksia soveltuvin koh-
32138: din noudatettava.
32139: Niille kortistoon hyväksytyille kuorma-
32140: autoilijoille, hevosajureille ja muille heihin 10 §.
32141: verrattaville, joiden toimeentulo on riippu- Työllisyyslautalmnnan puheenjohtajaksi,
32142: vainen heidän omistamiensa kuljetUsvälinei- varapuheenjohtajaksi, jäseniksi ja varajäse-
32143: den tai koneiden käytöstä, on annettava etu- niksi on kunnallisvaltuuston valittava työ-
32144: sija paikkakunnalla olevan työttömyystyö- olosuhteisiin perehtyneitä henkilöitä, mikäli
32145: maan kuljetuksissa ja töissä, mikäli niitä ei mahdollista eri ammattialoilta. Vähintään
32146: suoriteta valtion tai kuntien omilla väli- puolet heistä tulee olla työntekijäin edusta-
32147: neillä. jia. Tällöin on huolehdittava myös siitä,
32148: Mikäli työhön sijoitetulle ei voida järjes- että lautakuntaan tulee naistyövoiman ja
32149: tää päivittäistä maksutonta kuljetusta työ- nuorten työntekijäin edustus. Ammatillisille
32150: paikalta työntekijäin kotipaikalle, hänelle on järjestöille, jos niitä kunnassa on, tulee an-
32151: järjestettävä maksuton yhteismajoitus ja taa tilaisuus tehdä ehdotuksensa lautakun-
32152: suoritettava työehtosopimusten mukainen taan valittavista.
32153: yleisesti maksettava päiväraha.
32154: Siirtotyömaalle sijoitetulle on sen lisäksi Tämä laki tulee voimaan päivänä
32155: järjestettävä mahdollisuus maksuttomaan kuuta 195 .
32156: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
32157:
32158: Irma Torvi. Eino Tainio. Kaino Haapanen.
32159: Eino Roine. Pentti Liedes. Pauli Puhakka.
32160: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen. Antto Prunnila.
32161: Väinö R. Virtanen. Inkeri Virtanen. H. Tauriainen.
32162: Pertti Rapio. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
32163: Toivo Niiranen. Leo Suonpää. Rainer Virtanen.
32164: Irma Rosnell. J. E. Lakkala. Martti Linna..
32165: Niilo Nieminen. Tyyne Tuominen. Toivo Friman.
32166:
32167: 95 E 687/58
32168: 754
32169:
32170: :X,28. - Lalt.al. N: o 105.
32171:
32172:
32173:
32174:
32175: Lindblom ym.: Ehdotus työttömyysvakuutusWiksi.
32176:
32177:
32178: E d u s kun n a 11 e.
32179:
32180: . Niistä suurista. sosiaalipoliittisista uudis- meisesti hallitll.Sta miellyttänyt, hallitus lak-
32181: tuksista, joiden toteuttamisen välttämättö- kautti tämän. komitean ja nimitti uuden,
32182: myyteen nähden kansamme keskuudessa pe- jolle annettiin tehtäväksi lyhyessä määrä-
32183: riaatteessa yleensä ollaan yksimielisiä, on ajassa laatia työttömyYsvakuutusta koskeva
32184: työttömyysvakuutus ajankohtaisin. Sen. ai- periaatteellinen ratkaisuesitys. Kiinnittä-
32185: kaansaamiseen tähtääViä toimenpiteitä on ol- mättä tässä yhteydessä erityistä huomiota.
32186: lut runsaasti, mutta yhä edelleen on kysy- siihen, että uudelle komitealle annettu mää-
32187: mys ratkaisematta. Mm. jo vuoden 1954 val- räaika oli ilmeisesti tehtävään nähden liian
32188: tiopäiville jätettiin eduskunnalle kansanedus- lyhyt ja että komiteasta puuttui kokonaan
32189: tajien E. Antikaisen, 0. Lindblomin ym. työmarkkinajärjestöjen edustus, todettakoon
32190: toimesta ammattiyhdistysliikkeen piirissä pe- vain, ettei tämäkään komitea saanut saattaa
32191: rusteellisesti valmisteltu aloite, jonka käsit- työtään valmiiksi. Sen pyydettyä viime tou-
32192: telyyn eduskunta ei kuitenkaan ryhtynyt sen kokuussa parin viikon lisäaikaa pyyntö hylät-
32193: vuoksi, että se muiden saxrtaan aikaan tehty- tiin ja hallitus päätti itse ryhtyä työttömyys-
32194: jen aloitteiden mukana jätettiin työttömyys- vakuutuslain aikaansaamista tarkoittaviin
32195: vakuutuskomitean tutkittavaksi. toimenpiteisiin asettamalla keskuudestaan
32196: Työttömyysvakuutuskomitea asetettiin syk- ministerivaliokunnan, jonka ilmoitettiin pyr-
32197: sy-llä 1954. Komitean taholta annettujen tie- kivän esityksen tekemiseen vielä ennen vaa-
32198: tojen mukaan se on ttitkinut perusteellisesti leja. Kun esitystä ei kuulunutkaan, on tämä
32199: eri maissa käytännössä oleVia työttömyys- ilmeisenä todistuksena siitä, että hallitukset
32200: vakuutusjärjestelmiä ja niiden Sopivaisuutta ovat yliarvioineet itsensä keskeyttämällä kah-
32201: meidän oloihimme. Niinikään komitea on den komitean työn niiden vaikeimmassa vai-
32202: tutkinut maamme työllisyyden ja työttömyy- heessa, jolloin perusteellinen tutkimustyö on
32203: den rakennetta selVittääkseen, miten vakuu- tullut harkitsemattomasti hukkaan heitetyksi.
32204: tusjärjestelmät sopeutuvat työllisyysvaihte- Kun työttömyysvakuutuksen aikaansaami-
32205: luista palkkatyöntekijöille aiheutuVien vai- nen mahdollisimman pikaisesti on eräs yh-
32206: keuksien torjumiseen. Tiettävästi komitean teiskunnallinen välttämättömyys ja koska
32207: suurimpia ongelmia on ollut sen seikan sel- hallitustenkaan toimenpiteet eivät ole johta-
32208: vittäminen, miten laajalle työttömyysvakuu- neet työttömyysvakuutusta koskevan lakiesi-
32209: tus maassamme on ulotettava. tyksen aikaansaamiseen, uudistamme edellä
32210: Valitettavasti komitean ei kuitenkaan sal- mainitsemamme ammattiyhdistysliikkeen pii-
32211: littu saattaa työtänsä päätökseen. Viime tal- rissä valmistellun lakialoitteen työttömyys-
32212: vena sille annettiin lisätehtäväksi laatia hal- vakuutuksesta. Toistamatta mainitun aloit-
32213: litukselle esitys, jonka tarkoituksena oli il- teen perusteluita palautamme mieleen laki-
32214: meisesti jonkinlaisen työttömyysvakuutuskor- aloitteen n:o 169/1954 asiaankuuluvine ajan
32215: vikkeen avulla korvata laajassa mitassa työl- vaatimine numeromuutoksineen ja esitämme,
32216: lisyystyöt ja ryhtyä maksamaan työttömyys-
32217: vakuutuksen nimellä jonkinlaisia työttömyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32218: vakuutuksia. Kun komitean mietintö ei il- van lakiehdot'W!ksen:
32219: X,23. - Lindblom ym.. 755
32220:
32221: Työttömyysvakuutuslalå.
32222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32223: Tarkoitus ja vakuutusvelvoliisuus. Milloin henkilö uudelleen palaa · työttö-
32224: myysvakuutuslain alaisuuteen, otetaan huo-
32225: 1 §. mioon hänen aikaisempi vakuutettuna olonsa
32226: Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on hänelle mahdollisia etuisuuksia laskettaessa.
32227: turvata palkannauttijoiden toimeentulo työt-
32228: tömyydeh sattuessa.
32229: Lain valvonta.
32230: 2 §. 4 §.
32231: Pak:ollisesti työttömyysvakuutettuja ovat Sosiaaliministeriön yhteyteen muodostetaan
32232: tämän lain mukaan kaikki työntekijät, jotka työttömyysvakuutusneuvosto, joka ylimpänä
32233: ovat 18---.-64 ikävuoden välillä, sanotut ikä- elimenä vai voo tämän lain noudattamista ja
32234: vuodet mukaanluettuina, lukuunottamatta ratkaisee ~ikki lain tulkintaa koskevat eri-
32235: työntekijöitä,· jotka työskentelevät: mielisyydet, sekä sille työasiainlautakuntien
32236: 1) maataloudessa siten, että ovat sukulai- tai työasiainjaostojen alistamat ·lakia koske-
32237: suussuhteessa työnantajaan tai hänen avio- vat riitaisuudet, sekä päättää työttömyys-
32238: puolisoonsa suoraan ylenevässä tai alenevassa vakuutusrahaston varojen käytöstä.
32239: polvessa tai heidän ollessa suhteessa työnan- Valtioneuvosto asettaa työttömyysvakuu-
32240: tajaan ottolapsena, sisal'Uksena tahi lankona; tusneuvoston vuodeksi kerrallaan ja siihen
32241: 2) vapaan · ammatin harjoittajina, jotka valitaan työmarkkinain keskusjärjestöjen esi-
32242: kokovuotisesta työajastaan ovat vähintään tyksestä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,
32243: 1;3 ko. ammatissaan; 10 jäsentä ja viimeksi mainituille henkilö-
32244: 3) itsenäisinä yrittäjinä tai työnantaja- kohtaiset varamiehet siten, että puolet on
32245: asemassa olevina, milloin tämä katsotaan työntekijäin ja puolet työnantajain edus-
32246: piiäelinkeinoksi tai voidaan pitää vapaan tajia. Lisäksi valtioneuvosto asettaa päätoi-
32247: ammatin harjoitta:jana; misen sihteerin, joka ei ole vakuutusneuvos-
32248: 4) kotitaloudessa, jossa henkilö perheen- ton jäsen.
32249: emännän ominaisuudessa työskentelee koto- Lääninhallituksiin perustetaan työasiain-
32250: naan; osastot, jotka läänin alueella valvovat kun-
32251: 5) tehtävissä, joissa palkkana on ainoastaan tien työasiainlautakuntien sekä työnvälitys-
32252: vapaa ylöspito tai työ on osapäivätyötä kor- toimistojen toimintaa sekä ratkaisevat näit-
32253: keintaan 3 tuntia päivässä; ten päätöksistä tehdyt valitukset, ellei asia
32254: 6) vakinaisessa virkasuhteessa olevat. ole sen luontoinen, että se kuuluu työttö-
32255: Työttömyysvakuutusneuvosto voi kuultuaan myysvakuutusneuvoston ratkaistavaksi.
32256: kunnan työasiainlautakunnan lausunnon Kunkin kunnan alueella toimii tätä lakia
32257: asiasta, vapauttaa vakuutusvelvollisuudesta varten työnvälitystoimisto, joka on kuntien
32258: työntekijät, jotka työskentelevät yrityksissä, työasiainlautakuntien valvonnassa. Kunnat
32259: jotka tavallisesti toimivat lyhyen ajan vuo- suorittavat työnvälitystoimistojen ja työ-
32260: desta. asiainlautakuntien sekä työttömyysvakuutus-
32261: lain valvomisesta aiheutuvat kulut kuntien
32262: 3 §. alueilla. Työttömyysvakuutusneuvoston ja
32263: Jokaisen kalenterivuoden päätyttyä suori- läänien työasiainosastojen kulut suorittaa
32264: tetaan tarkistukset vakuutettujen nimiluette- valtio.
32265: loissa kuntien työasiainlautakunnan toimesta
32266: lisäämällä vakuutettuihin ne, jotka edellisen Rahaston muodostaminen ja vakuutuksen
32267: vuoden aikana ovat 2 pykälässä olevien sään- maksaminen.
32268: nösten puitteissa siirtyneet taloudellisen ase-
32269: mansa muututtua työttömyysvakuutuslain 5 §.
32270: alaisuuteen, tai poistamalla luetteloista ne, Työttömyysvakuutusrahasto muodostetaan
32271: jotka edellä olevien säännösten mukaan eivät sosiaaliministeriön yhteyteen siten, että se
32272: enää kuulu tämän lain alaisuuteen. pysyy täysin erillisenä valtion tulo- ja meno-
32273: 756 X,23. - Työttömyysvakuutus.
32274:
32275: taloudesta. Varat tähän rahastoon kootaan vakuutettu pysyvästi asuu. Vakuutuskor-
32276: nykyisiä palkanpidätysjärjestelmiä käyttäen vauksen.suorittavat kunnat, jotka saavat sen
32277: seuraavasti: jälkikäteen tositteilla työttömyysvakuutus-
32278: 1) Palkannauttijoilta % prosenttia an- rahastolta. Milloin kunnalla on vaikeuksia
32279: sioista. selviytyä suuremmista vakuutussuorituksista,
32280: 2) Työnantajilta % prosenttia maksamis- se voi saada ennakkoa työttömyysvakuutus-
32281: taan työpaikoista. Tämä maksuvelvollisuus rahastolta.
32282: ei koske maataloustyönantajia.
32283: 3) Joka vuoden valtion budjetin kokonaiS- 7 §.
32284: määrästä siirretään % prosenttia työttömyys- Milloin työtön, jolle maksetaan työttö-
32285: vakuutusrahastoon. myysvakuutuskorvausta, saa väliaikaista
32286: 4) Metsämyyntien kantohinnoista peritään työtä, joka kestää korkeintaan 12 työpäivää,
32287: 1 prosentti leimaveron yhteydessä. joutuu sen jälkeen jälleen työttömäksi, las-
32288: ketaan hänelle sekä ennen että jälkeen väli-
32289: 6 §. aikaista työssäoloa ollut aika yhtäjaksoiseksi
32290: Työttömyysvakuutusta maksetaan työttö- työttömyysajaksi, kuitenkin siten, ettei hä-
32291: mäksi joutuneelle 6 arkipäivän työttömänä nelle makseta työttömyysvakuutuskorvausta
32292: olon jälkeen 60 prosenttia verokirjasta iiroe- työssäoloajaltaan.
32293: nevästä bruttoansiosta tahi paikkakunnalla
32294: kulloinkin maksettavasta keskiansiosta ky- 8 §.
32295: seessä olevasta työstä, ei kuitenkaan enempää Jos oman .kunnan alueella ei voida työt-
32296: kuin 75 prosenttia teollisuudessa kulloinkin tömälle sopivaa työtä järjestää ja jos työtön
32297: maksettavasta keskituntiansiosta. on halukas menemään tilapäisesti vieraan
32298: Työttömyysvakuutuksen suorittamisen kes- kunnan alueelle työhön, maksetaan hänelle
32299: kiarvo vakuutetun ansiosta lasketaan samoin tästä aiheutuvat matkakustannukset työttö-
32300: perustein kuin vuosilomalain vuosilomakor- myysvakuutusrahaston varoista, ei kuiten-
32301: vaus ja lasketaan se viimeisen työpalkan kaan useammin kuin kertaviikkoista kotona
32302: ~ion perusteella. käyntiä varten ja edellyttäen, ettei matka
32303: Työttömyysvakuutusta suoritetaan työttö- ole sen pitempi junalla tai linja-autolla
32304: mäksi joutuneelle 120 työpäivältä kalenteri- kulkien, kuin minkä voi tehdä pyhä. tai
32305: vuosittain. Työttömyysvakuutusta ei suoriteta aattopäivinä säännöllistä työaikaa kulutta-
32306: enempää kuin 120 työpäivältä yhtäjaksoisesti. matta.
32307: Perheellisille työttömille maksetaan ns.
32308: huoltoavustusta 10 prosenttia lisäksi hänen 9 §.
32309: saamaansa työttömyysvakuutukseen kullekin Milloin työttömäksi joutunut vakuutettu
32310: alle 17 vuoden vanhalle lapselle, ei kuiten- tuotantolaito~en · toiminnan rajoittamisen
32311: kaan enempää kuin 80 prosenttia hänen vuoksi joutuu työskentelemään lyhyemmällä
32312: vakinaisessa ammatissaan saamista keskipäi- työajalla ja saa pienemmän ansiotulon, tai
32313: väansioista. milloin hänellä on vain pieniä sivutuloja
32314: Jos molemmat aviopuolisot ovat ansiotyössä työttömänä ollessaan, voi työasiainlautakunta
32315: ja joutuvat työttömiksi, maksetaan huolto- myöntää hänelle osittaista työttömyysvakuu-
32316: avustus lapsille sen aviopuolison tulojen tuskorvausta, kuitenkin siten, ettei korvauk-
32317: perusteella, joka enemmän on ansainnut. sen kokonaismäärä ylitä sitä korvauksen mää-
32318: Vakuutuskorvausta ei makseta sunnuntai- rää, jonka työntekijä saisi siinä tapauksessa,
32319: eikä juhlapäiviltä. jos hän olisi koko vuoden työttömänä.
32320: Työttömyysvakuutuksen saamisen edelly-
32321: tyksenä on, että vakuutettu on työkykyinen
32322: ja työttömänä ilman omaa syytään sekä Työttömyysvakuutuskorvauksen rajoituks.et.
32323: ilmoittautunut työnhakijaksi kunnalliseen
32324: työnvälitystoimistoon ja ellei hänelle 6 arki- 10 §.
32325: päivän aikana ilmoittautumisestaan ole voitu Työttömyysvakuutuskorvausta ei suoriteta
32326: työtä osoittaa. henkilölle,
32327: Vakuutuskorvaus on haettava kirjallisesti 1) joka on sairauden johdosta työkyvytön,
32328: sen kunnan työasiainlautakunnalta, jossa tai
32329: X,23. - Lindblom ym. 757
32330:
32331: 2) jos hän juopumuksen tahi näpistelyn Vakuutusmaksujen palauttaminen.
32332: tai huonon käyttäytymisen takia joutuu työt-
32333: tömäksi; tällaisella henkilöllä on oikeus 24 12 §.
32334: työpäivää työttömänä oltuaan saada työttö- Kun työttömyysvakuutettu 65 vuotta täy-
32335: myysvakuutuskorvausta työasiainlautakunnan tettyään on maksanut vakuutusmaksuja vä-
32336: harkinnan mukaan, tai hintään 10 vuodelta, hän saa takaisin vakuu-
32337: tukseen maksamansa summan korottomana,
32338: 3) jos hänen muut tulonsa tai eläkkeensä ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin 20 vuo-
32339: työttömänä ollessaan vastaavat hänelle va- delta. Tästä summasta vähennetään hänen
32340: kuutuksen mukaan tulevaa määrää, tai vakuutettuna olonsa aikana nauttima työttö-
32341: 4) jos hänelle työnvälitystoimiston kautta myysvakuutus.
32342: voidaan osoittaa hänen ammattitaitoaan tahi
32343: kykyjään vastaavaa työtä, tai
32344: Ilmoittautuminen työttömäksi ja työn saan-
32345: 5) työtä, josta maksetaan tariffin mukai- nin ilmoittaminen.
32346: nen tai paikkakunnalla vallitsevan palkka-
32347: tason mukainen palkka, tai 13 §.
32348: 6) palkan on määritellyt julkinen tai kun- Työttömäksi ilmoittautuminen on tehtävä
32349: nallinen palkkavi:ra,nomainen, ja että se on sen oleskelupaikkakunnan työnvälitystoimis-
32350: 25 prosenttia korkeampi sitä korvausta, jonka tolle, missä työtön pysyvästi asuu. Työn-
32351: työtön on oikeutett~ saamaan tämän lain hakijan on ilmoittauduttava henkilökohtai-
32352: mukaan, tai sesti vähintään kaksi kertaa viikossa niin
32353: 7) jos hän ei ole maksanut vakuutusmak- kauan kuin hän on työttömänä. Työasiain-
32354: sujaan vuoden ajalla ennen työttömäksi jou- lautakunta voi työttömän pyynnöstä antaa
32355: tumistaan vähintään 180 työpäivältä, tai vapautuksen määräajaksi ilmoittautumisesta,
32356: jos ei työtä lähiaikoina ole odotettavissa ja
32357: 8) jos hän välittömästi ottaa osaa lakkoon jos on varmuus siitä, ettei työtön ole salaa
32358: tai on joutunut saarron tahi muun työriitai- muualla ansiotyössä.
32359: suuden takia työttömäksi, tai
32360: 9) jos hän riittämättömin perusteluin sa- 14 §.
32361: noutuu irti työstään; tällaisella henkilöllä Milloin työttömyysvakuutuskorvauksen
32362: on oikeus 24 työpäivää työttömänä oltuaan saaja saa jälleen työtä, josta hän saa palk-
32363: saada työttömyysvakuutuskorvausta, tai kaa, on hänen siitä heti ilmoitettava sille
32364: 10) jos hän esittämättä riittäviä peruste- työasiainlautakunnalle työnvälitystoimiston
32365: luja kieltäytyy osallistumasta työttömien välityksellä, joka on hänelle myöntänyt työt-
32366: kursseille, joita on järjestetty kunnallisten tömyyskorvauksen.
32367: tai julkisten viranomaisten toimesta tahi
32368: tuella ja joiden tarkoituksena on hänen am-
32369: mattitaitonsa kehittäminen tahi uuden am- Vakuutuskorvauksen maksu huollettaville.
32370: matin opettaminen, tai 15 §.
32371: 11) jos hän suorittaa asevelvollisuutta tai Työasiainlautakunta voi, jos tarve vaatii,
32372: reserviläisharjoituksia, tai tehdä päätöksen, jonka mukaan työttömyys-
32373: 12) jos hän on ulkomailla, tai vakuutuskorvaus maksetaan joko osittain tai
32374: 13) jos hän saa palkkaa tai on lakkautus- kokonaan sille tai niille, joita vakuutettu
32375: palkalla. huoltaa, eikä vakuutetulle itselleen.
32376:
32377: Työriidan alainen työ. Ammattiopetuksen avustaminen.
32378: 11 §. 16 §.
32379: Oikeutta työttömyysvakuutuskorvaukseen Työasiainlautakunta voi työttömyysvakuu-
32380: työtön ei menetä, jos hän kieltäytyy työstä, tuskorvauksen sijasta myöntää avustusta am-
32381: joka työriidan takia on saatavissa, milloin mattiopetusta varten korkeintaan työttömyys-
32382: työriita on niiden työntekijäin yhteenliitty- korvauksen korkeimman määrän silloin kun
32383: män hyväksymä, joita asia koskee ja ellei näyttää siltä, että vakuutuskorvauksen saaja
32384: työriitaisuus ole voimassa olevien sopimusten ei voi saada pysyvää ja hänelle sopivaa työtä
32385: kieltämä. kunnan alueelta.
32386: 758 X,23. - Työttömyysvakuutus.
32387:
32388:
32389: Työasiainlautakunta voi myöntää vakuu- vauksen myöntämiseen, rangaistakoon sakolla
32390: tuskorvausta samoin perustein kuin tämän tai poistettakoon tämän lain piiristä.
32391: pykälän 1 momentissa on mainittu vakuute- Milloin henkilö viipillisillä tiedoilla on saa-
32392: tulle, joka on joutunut työttömäksi työstä nut työttömyysvakuutuskorvausta, peritään
32393: johtuvan sairauden tahi työhön sopeutumat- se häneltä takaisin tästä aiheutuvine kului-
32394: tomuutensa takia, uuden ammatin hankki- neen.
32395: mista varten, jos on ilmeistä, että näin saa- Jos työnantaja tai metsänomistaja laimin-
32396: daan hänelle pysyvästi työtä. lyö tämän lain mukaisen maksuvelvollisuu-
32397: tensa työttömyysvakuutusrahastolle, rangais-
32398: Erinäisiä määräyksiä. takoon sakolla ja olkoon velvollinen suo-
32399: rittamaan maksamatta olevan erän laillisine
32400: 17 §. korkoineen ja perimisestä aiheutuvine ku-
32401: Työasiainlautakunnan tämän lain peruS- luineen.
32402: teella tekemistä päätöksistä voidaan valittaa 19 §.
32403: läänin työasiainosastolle, jonka tulee valituk- Julkiset ja kunnalliset viranomaiset ovat
32404: sen saatuaan ratkaista asia 10 vuorokauden velvollisia antamaan tätä lakia hoitaville
32405: kuluessa ja välittömästi toimittaa päätös va- huoltoviranomaisille niiden tarvitsemia tie-
32406: littajalle. toja, joita heillä virka-asemansa perusteella
32407: Läänin työasiainosaston päätöksistä voi- on hallussaan.
32408: daan valittaa työttömyysvakuutusneuvostolle, Työttömyysvakuutusneuvosto voi toimin-
32409: mikäli asia on laajakantoisempi tai sen mer- taansa varten vaatia tietoja, joita on saatu
32410: kitys ulottuu laajemmalle kuin mitä asia oikeusviranomaisten tutkimuksissa tämän lain
32411: koskee. rikkomuksista.
32412: Valitusoikeus on kaikilla, joita tämä laki 20 §.
32413: koskee. Jos työttömyysvakuutusrahastoon kertyy
32414: Valitusaika on 14 vuorokautta siitä kWl varoja enemmän kuin mitä on tarpeen olla
32415: asianomainen henkilö on saanut kyseessä ole- varalla suorituksia varten työttömille, ja jos
32416: van päätöksen tietoonsa. on odotettavissa, ettei rahaston menot työt-
32417: Asiat, jotka eivät ole puhtaasti tämän lain tömyyden laajentumisen takia lisäänny, voi-
32418: piiriin kuuluvia, voidaan siirtää tuomioistui- daan työttömyysvakuutusneuvoston päätök-
32419: men ratkaistavaksi sen jälkeen, kun ne on sellä työttömyysvakuutusrahaston varoja
32420: ensin käsitelty työttömyysvakuutusneuvos- käyttää lainoina korkoa vastaan kaikkiin
32421: tossa. työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin, valta-
32422: 18 §. kunnallisen rakentelun ja teollisen toiminnan
32423: Tätä lakia hoitavat huoltoelinten jäsenet elvyttämisen puitteissa.
32424: ja toimitsijat ovat velvolliset noudattamaan
32425: vaitioloa niistä henkilo"kohtaisista asioista, 21 §.
32426: joita he asemansa perusteella saavat tietoonsa. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
32427: Tämän lain rikkojia rangaistaan julkisia tamisesta annetaan asetuksella.
32428: -viranomaisia koskevien määräysten mukai-
32429: sesti. 22 §.
32430: Henkilöä, joka jatkuvasti antaa vääriä ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
32431: harhaanjohtavia tietoja, jotka johtavat kor- kuuta 195 .
32432:
32433: Helsingi.S$ä 12 päivänä elokuuta 1958.
32434:
32435: 0. Lindblom. Väinö Tikkaoja. K.-A. Fagerholm.
32436: Kalle Matilainen. Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen.
32437: Kustaa Alanko. Väinö Leskinen. Lyyli Aalto.
32438: Pentti Niemi. Väinö Tanner. G. Henriksson.
32439: Veikko Kokkola. Arvo Tuominen. Georg Eriksson.
32440: Valto K.ä.kelä. Viljo Virtanen. Ensio Partanen.
32441: Rafael Paasio. Onni Peltonen. Vilho Väyrynen.
32442: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen.
32443: Sulo Hostila. Eino Raunio. Eetu Karjalainen.
32444: Kaarlo Pitsinki. Anni Flinck Lempi Lehto.
32445: Elis Manninen. Lars Lindeman. Meeri Kalavainen.
32446: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
32447: 759
32448:
32449: X,24. - Lak.al. N:o 106.
32450:
32451:
32452:
32453: Pessi ym. : Ehdotus laiksi työttömyysvakuutuksesta.
32454:
32455:
32456: E d u s k u n n a ll e.
32457:
32458: Useissa maissa kansalaisten asema on työt- vakuutuslain aikaansaamista. Siinä mielessä
32459: tömyyden varalta turvattu erikoisella työttö- on hallituksen taholla suoritettu jo useiden
32460: myysvakuutuslailla. Tällaisen lain säätämi- vuosien ajan valmistelutöitä, jotka kuiten-
32461: nen myös meidän maassamme on tullut vält- kaan eivät ole vieläkään johtaneet työttö-
32462: tämättömäksi. Laajat kansalaispiirit, ennen myysvakuutuslakiesityksen antamiseen edus-
32463: kaikkea nykyisen vaikean taloudellisen tilan- kunnalle. Kun nykyinen tilanne työttömien
32464: teen johdosta työttömiksi joutuneet, ovat vaa- ja työssä olevienkaan kohdalta ei siedä tä-
32465: tineet sellaisen työttömyysvakuutuslain ai- män asian viivyttelyä, ehdotamme,
32466: kaansaamista, joka antaisi heille taloudelli-
32467: sen turvan työttömyyden varalle. Myös että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32468: maamme viimeaikaiset hallitukset ovat peri- van lakiehdotuksen:
32469: aatteessa pitäneet tarpeellisena työttömyys-
32470:
32471:
32472: Laki
32473: työttömyysva.kuutuksesta.
32474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32475: 1 §. Mikäli työntekijällä on 17 vuotta nuorem-
32476: Jokainen palkkatyössä tai sen tarp.eessa pia lapsia huollettavanaan, suoritetaan hä-
32477: oleva 17 vuotta täyttänyt Suomen kansalai- nelle työttömyyskorvauksena edellisen lisäksi
32478: nen on vakuutettu työttömyyden varalta. 10 % kultakin lapselta, ei kuitenkaan enem-
32479: pää kuin 90% hänen vakinaisessa ammatis-
32480: 2 §. saan saamista keskipäiväansioista.
32481: Työntekijä, jolle yksityinen työnantaja,
32482: valtio tai kunta ei anna hänen ammattitai- 3 §.
32483: toaan ja ruumiillista kuntoaan vastaavaa Työttömyyskorvausta maksetaan työttö-
32484: työtä työntekijäin ammatillisten järjestöjen myysrahastosta jokaiselle 2 §: n 1 momentissa
32485: hyväksymin palkka- ja työehdoin, on oikeu- tarkoitetulle työntekijälle ensimmäisestä työt-
32486: tettu saamaan työttömyyskorvausta. tömyyspäivästä lukien siinä tapauksessa, että
32487: Työttömyyskorvauksen suuruus päivältä työttömyys kestää enemmän kuin 4 päivää.
32488: on 70 % asianomaisen viimeksi saamasta päi- Työttömyyskorvausta suoritetaan niin kauan
32489: väpalkasta laskettuna kolmen edellisen kuu- kuin. asianomainen on työttöro.änä.
32490: kauden aikana tehtyjen työpäivien keskian- Työttömyyskorvauksen määrää. ei vähen-
32491: sion mukaan, ei kuitenkaan enempää kuin netä, jos sen saaja saa työttöneyys- tai muuta
32492: 80% teollisuudessa kulloinkin maksettavasta avustusta sellaisesta k~asta tai laitoksesta,
32493: keskituntiansi08ta. Jos työntekijä ei ole ollut johon hän on maksanut jäsen- tai osuus-
32494: maksun. ·
32495: palkkatyössä mainittuna aikana tai on ollut
32496: vain osittain, on · työasiainlautakunnan ar- 4 §.
32497: vioitava se palkkamäarä, mistä työttömyys- Yksityiset työnantajat ja valtio suoritta-
32498: korvaus on laskettava, huomioon ottaen täl- vat perustamis- ja vakuutusmaksuja työttö-
32499: löin yleisen palkkatason asianomaisen amma- myysvakuutusrahastoon niiden perusteiden
32500: tissa. mukaan kuin tässä laissa säädetään.
32501: 760 X,24. - Työttömyysvakuutus.
32502:
32503:
32504: 5 ·§. 7 §.
32505: Työttömyysvakuutusrahasto toimii sosiaali- Työttömyysvakuutusrahaston ylimpänä joh-
32506: ministeriön yhteydessä ja on sen peruspää- to- ja hallintoelimenä toimii 7-jäseninen vuo-
32507: oma 5 miljardia markkaa, mistä yksityiset deksi kerrallaan valittu johtokunta. Johto-
32508: työnantajat suorittavat 4/5 ja valtio 1/5. kuntaan nimittää valtioneuvosto neljä työn-
32509: Rahaston varat eivät saa nousta mainittua tekijäjärjestöjen esittämää edustajaa niiltä
32510: määrää suuremmiksi. tuotannon aloilta, joilla työttömyys on suu-
32511: rin sekä sosiaaliministeriön, kulkulaitosten ja
32512: yleisten töiden ministeriön ja työnantajain
32513: 6 §. edustajan.
32514: Työttömyysrahaston ylläpitokustannuksista Johtokunta on toiminnastaan vastuussa
32515: työttömyyskorvausten suorittamiseen tarvit- valtioneuvostolle, joka myöskin vahvistaa sen
32516: tavista varoista suorittavat yksityiset työn- johtosäännön.
32517: antajat 4/5 ja valtio 1/5. Johtokunnan puheenjohtajan nimittää val-
32518: Työnantajien vakuutusmaksun suuruuden tioneuvosto johtokunnan jäsenistä.
32519: määrää työttömyysvakuutusrahaston johto- . Johtokunnalla on valta ottaa tarvitsemansa
32520: kunta, huomioon ottaen työttömyystilanteen, apuhenkilökunta. Puheenjohtajan, jäsenten
32521: vuosittain siten, ja apuhenkilökunnan palkat maksetaan ra-
32522: että teollisuutta ja rakennustuotantoa har- haston varoista.
32523: joittavan työnantajan vakuutusmaksu on 8 §.
32524: enintään 1 prosentti vuosituotannon arvosta, Työttömyysrahaston paikallisena elimenä
32525: mikäli se ylittää 100 miljoonaa markkaa, toimii kunnan työasiainlautakunta. Työasiain-
32526: että pankki- ja siihen verrattavaa toimin- lautakunnan tulee viikoittain ilmoittaa työt-
32527: taa harjoittavan työnantajan vakuutusmaksu tömyysvakuutusrahaston johtokunnalle toimi-
32528: on enintään lh prosenttia vuosivaihdosta, alueellaan esiintyneet työttömyystapaukset ja
32529: ratkaista työttömyyskorvaus.
32530: että vakuutustoimintaa harjoittavan työn- Työttömillä olkoon oikeus saada työttö-
32531: antajan vakuutusmaksu on enintään 1 pro- myyskorvausta oleskelupaikkakuntansa työ-
32532: sentti vuotuisten vakuutusmaksujen mää- asiainlautakunnalta.
32533: rästä,
32534: että kaupallista ja siihen verrattavaa toi- 9 :§.
32535: mintaa harjoittavan työnantajan vakuutus- Lähemmät määräykset tämän lain sovelta-
32536: maksu on enintään lh prosenttia ·vuosimyyn- misesta antaa valtioneuvosto. ·
32537: nistä, mikäli vuosimyynti ylittää 30 miljoo-
32538: naa markkaa. 10 §.
32539: Vakuutusmaksut peritään työnantajilta ve- Tämä la:ki tulee voimaan päivänä
32540: ron ennakkoperinnän yhteydessä. kuuta 195 .
32541: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
32542:
32543: · Ville Pessi. Rainer Virtanen. Toivo Kujala.
32544: Hertta. Kuusinen. H. Tauriainen. Mauri :Ryömä.
32545: Aimo Aaltonen. Inkeri Virtanen. Irma. Torvi.
32546: Yrjö Murto. Tauno Kelovesi Pentti Liedes.
32547: E. Hietanen. Y. Enne. Eino Roine.
32548: Eino Kilpi. J. Mustonen. Martti Linna.
32549: Pauli Puhakka.. Hugo Manninen. Toivo Salin.
32550: Matti Koivunen. Kuuno Honkonen. Nestori Nurminen.
32551: Aleksi Kiviaho. Varma. K. Turunen. Paavo Aitio.
32552: Toivo Niiranen. Irma. Rosnell. Eino Tainio.
32553: Toivo Friman. Siiri Lehmonen. G. Rosenberg.
32554: Veikko Rytkönen. Georg Backlund. Toivo Asvik.
32555: Aarne Pulkkinen. Pertti Rapio. J. E. La.kkala..
32556: Usko Seppi. Judit Nederström-Lunden. Anna-Liisa Tiekso.
32557: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. Väinö R. Virtanen.
32558: Antto Prunnila.. Tyyne Tuominen. Elli Stenberg.
32559: Kauko Tamminen. Leo Suonpää..
32560: 761
32561:
32562: X,25. - La.k.al. N: o 107.
32563:
32564:
32565:
32566:
32567: Halinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelOtin muuttamisesta.
32568:
32569:
32570: Eduskunnalle.
32571:
32572: Vuonna 1957 tammikuun 1 päivänä voi- män ajan kuluttua voi tulla jälleen työky-
32573: maan tulleen kansaneläkelain mukaan saavat kyiseksi.
32574: eläkettä, paitsi ikänsä vuoksi siihen oikeute- Lain 31 § :n mukaan työkyvyttömyyseläk-
32575: tut, myöskin pysyvästi työkyvyttömät. keen saajan tullessa työkykyiseksi ennen van-
32576: Lain sanamuoto on jo nyt aiheuttanut vai- huuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää työkyvyttö-
32577: keuksia ja erilaista tulkintaa. Joissakin erit- myyseläke lakkautetaan. Laki siis edellyttää
32578: täin säälittivissä tapauksissa on ehto ,pysy- väliaikaistenkin työkyvyttömyyseläkkeiden
32579: västi työkyvytön" saanut ilmeistä epäoikeu- maksun. Tällaiset väliaikaiset eläkkeen sään-
32580: denmukaisuutta aikaan. Eläkkeen hakijalla nöt olisivat monissa tapauksissa erittäin tar-
32581: on ollut sellainen vamma, minkä takia hän peellisia; sen vuoksi olisi työkyvyttömyys-
32582: pitkän aj~ on kykenemätön huolehtimaan eläkkeen saamisen ehtoja lievennettävä.
32583: toinieentulostaan. Kuitenkaan ei lääkäri ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
32584: voinut antaa hänelle eläkkeeseen oikeuttavaa
32585: todistusta, koska hän mahdollisesti pitem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32586: van lakiehdotuksen:
32587:
32588:
32589:
32590: Laki
32591: kansaneläkelain muuttamisesta.
32592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
32593: saneläkelain (347/56) 20 § näin kuuluvaksi:
32594: 20 '§. kyvyn palaaminen on epävarmaa tai pitkän
32595: Kansane!äkkeenä maksetaan: ajan vaativaa ja joka on 65 vuotta nuo-
32596: vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle va- rempi; tai
32597: kuutetulle; vanhuuden tukea 63 ja 64 vuoden ikäiselle
32598: työkyvyttömyyseläkettä pysyvästi tyoky- naispuoliselle vakuutetulle, joka ei ole naimi-
32599: vyttömälle tai sellaiselle henkilölle, jonka työ- missa eikä saa työkyvyttömyyseläkettä.
32600:
32601: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
32602:
32603: Sylvi Halinen. V. E. Svinhufvud.
32604: Viljam Sarjala. Kerttu Saalasti.
32605:
32606:
32607:
32608:
32609: 96 E 687/58
32610: '262
32611:
32612: X,26. - Lak.al. N: o 108.
32613:
32614:
32615:
32616:
32617: Hiltunen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
32618:
32619:
32620:
32621:
32622: E d u s k u n n a 11 e.
32623:
32624: Kansaneläkevakuutuksen paamaarana on dollisuuksia saavuttaa nam hankitulla tur-
32625: taata pysyvästi työkyvyttömien ja vanhusten valla yhdessä kansaneläkkeen kanssa edes
32626: säännönm1,1kainen toimeentulo, ilman että välttävä toimeentulo.
32627: heidän olisi pakko turvautua yhteiskunnan Sotilasvammalain mukaan maksetut eläk-
32628: huoltoapuna antamaan avustukseen. Kansan- keet ja elinkorot tai sotilasvammalain mukai-
32629: eläkkeen tukiosa on tämän periaatteen mu- seen eläkkeeseen tai elinkorkotm verrattavat
32630: kaisesti asetettu ensisijaiseksi avustusmuo- ylimääräiset eläkkeet ja elinkorot ovat kan-
32631: doksi huoltoapuun verrattuna, mikä ilmenee saneläkelain mukaan kokonaisuudessaan tuki-
32632: kansaneläkelain 30 § : n 2 momentin säännök- osaa vähentävää vuosituloa. Näiden eläkkei-
32633: sestä, jonka mukaan huoltoapulain mukaista den ja elinkorkojen tarkoituksena on turvata
32634: avustusta ei lueta tuloksi tukiosien suuruutta ilman omaa syytä vaikeuksiin joutuneille elä-
32635: määrättäessä. Mainitun lainkohdan mukaan misen mahdollisuUB. Kun mainitut eläkkeet
32636: ei vuosituloon sisältyviksi myöskään katsota ja elinkorot ovat kuitenkin yleensä vähäisiä
32637: kansaneläkettä, lapsilisää eikä perhelisälain ja kun ne, kuten edellä jo mainittiin, vä-
32638: mukaan maksettavaa perhelisää. Tämä joh- hentävät koko painollaan tukiosaa sairaalta
32639: tuu lähinnä näiden avustusmuotojen omasta tai varattomalta työkyvyttömyys- tai van-
32640: erikoisluonteesta. EdeHä sanotussa lainkoh- huuseläkkeensaajalta, eivät mainitut eläkkeet
32641: dassa luetellaan lisäksi joukko elatuksia ja ja elinkorot edes yhdessä kansaneläkkeen
32642: avustuksia, jotka otetaan tulona huomioon kanssa ole voineet luoda tarkoituksena ollutta
32643: vain sikäli kuin niiden määrä sanottavasti eläketurvaa. ·
32644: ylittää huoltoapulain mukaan omaiselle an- Edellä esitetyn permteella ka'tsommekin
32645: nettavan elatuksen määrän. Säännöksen tar- ehdottoman välttämättömäksi ja kiireelliseksi,
32646: koituksena on suojata ja kannustaa yhteis- että tämä epäkohta kansaneläkelain 30 §: n
32647: kunnan kannalta tärkeätä toimintaa vaikeuk- muutoksella korjataan siten, että sotilasvam-
32648: siin joutuneiden ihmisten taloudellisten olo- malain mukaisesta eläkkeestä ja elinkorosta
32649: suhteiden turvaamiseksi. sekä niihin verrattavasta ylimääräisestä eläk-
32650: Kansaneläkelain 30 §: n 2 momentissa lue- keestä ja elinkorosta luetaan vuosituloksi
32651: tellaan edelleen eräitä eläkkeitä, elinkorkoja vain se osa, joka ylitt~ 60 000 (66 000)
32652: ja avustuksia, jotka luetaan tuloksi tukiosien markkaa vuodessa.
32653: suuruutta määrättäessä vain siltä osin kuin Edellä esitetyn perusteella ja viittaamalla
32654: nämä ylittävät 60 000 (nykyisen indeksin valtiopäiväjärjestyksen 32 §: n 1 momentin
32655: mukaan 66 000) markkaa vuodessa. Tämän säännökseen ehdotamme kunnioittaen,
32656: avulla on tahdottu edistää yksityisten henki-
32657: löiden samoinkuin työnantajienkin omatoimi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32658: suutta eläketurvan muodostumisessa ja mah- van lakiehdotuksen:
32659: X,26. - Hiltunen ym. 763
32660:
32661: Laki
32662: kansaneläkelain muuttamisesta.
32663: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
32664: saneläkelain 30 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa,
32665: näin kuuluvaksi:
32666: 30 1§. suus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen
32667: Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläk- suhteeseen verrattavan muun syyn takia va-
32668: keen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä paaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta
32669: tosiasiallista tuloa, jota asianomaisen henki- ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yh-
32670: lön voidaan kohtuullisen arvion mukaan delf!ä 1 momentissa tarkoitettujen muiden
32671: edeHyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisät- tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huolto-
32672: tynä kymmenennenä osalla siitä määrästä, apulain mukaan omaiselle annettavan elatuk-
32673: jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää sen määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-, työ-
32674: 2 000 ()()(} markkaa tai, jos hän on naimisissa, kyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen
32675: jolla puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo taikka oman tahi puolison työ- tai virkasuh-
32676: ylittää 3 000 000 markkaa. Jos joku on luo- teen johdosta tahi työ- tai virkasuhteeseen
32677: vuttanut omaisuutta toiselle korvauksetta tai liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- tahi per-
32678: suhteettoman vähäistä korvausta vastaan ja he-eläkevakuutuksen taikka kiinteistön luovu-
32679: saa elatuksensa tai osan siitä omaisuuden tuksen yhteydessä tehdyn eläkesopimuksen
32680: vastaanottajalta, voidaan luovutetun omai- (syytingin) perusteella vakuutetulle tai hä-
32681: suuden kohtuulliseksi arvioidusta tuotosta ~u nen puolisolleen maksetusta eläkkeestä tai
32682: kea iuovuttajan vuosituloksi enintään se osa, elinkorosta, sotilasvammalain mukaan vakuu-
32683: jota ei voida katsoa 2 momentissa tarkoite- tetulle tai hänen puolisolleen maksetusta
32684: tuksi eläkkeeksi (syytinki) . eläkkeestä tai elinkorosta tahi vakuutetulle
32685: Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan tai hänen puolisolleen maksetusta sotilasvam-
32686: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan malain mukaiseen eläkkeeseen tai elinkm•koon
32687: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan verrattavasta ylimääräisestä eläkkeestä tai
32688: maksettavaa perhelisää eikä huoltopulain mu- elinkorosta tahi edellämainittujen yhteismää-
32689: kaan annettua huoltoapua, elatusta tai avus- rästä luetaan vakuutetun tai, jos hän on nai-
32690: tusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvolli- misissa, puolisoiden yhteiseksi vuosituloksi
32691: suuden perusteella annettua elatusta, aviolii- vain se osa, joka ylittää 60 000 markkaa vuo-
32692: ton ulkopuolella syntyneistä lapsista a:nne- dessa.
32693: tussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulai-
32694:
32695: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
32696:
32697: Onni Hiltunen. Valto Käkelä. Rafael Paasio.
32698: Eino Raunio. Blis 1\lanniDen. Onni Peltonen.
32699: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Viljo Virtanen.
32700: Veikko Helle. Arvo Tuominen. 0. Lindblom.
32701: Sulo Hostila. G. Henriksson. Edvard Pesonen.
32702: 764
32703:
32704: X,27. - Lakal N:o 109.
32705:
32706:
32707:
32708: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain
32709: muuttamisesta.
32710:
32711:
32712: Eduskunnalle.
32713:
32714: Vuoden 1957 alussa voimaantulleen kan- kuudessa, koska korkeaan ikään ehtineiden
32715: saneläkelain mukaan eläkkeeseen oikeuttava on varsinkin heikkokuntoisina vaikea saada
32716: ikäraja säilytettiin niin korkeana kuin 65 työtä ja toimeentuloa. Näin ollen tulisi la-
32717: vuotta. Kansaneläkelain käsittelyn yhtey- kiin sisällyttää yleisesti vanhuudentuen
32718: dessä eräiden edustajien taholta esitettiin, myöntäminen 63- ja 64-vuotiaille vakuute-
32719: että ikäraja olisi alennettava 60 vuoteen. Esi- tuille, mikäli he eivät saa työkyvyttömyys-
32720: tys ei saavuttanut riittävää kannatusta lä- eläkettä. Vanhuuden tuen ehtona olisi, kuten
32721: hinnä taloudellisiin seikkoihin vedoten. Kan- nykyisinkin, että vakuutetulla on oikeus tuki-
32722: saneläkkeeseen oikeuttava ikäraja on kuiten- osaan. Yksinäisille naisille, ottaen huomioon
32723: kin eräissä tapauksissa liian korkea. Tämä on heidän usein vieläkin vaikeamman taloudelli-
32724: tunnustettu myös nykyisin voimassa olevassa sen asemansa, vanhuuden tuen saannin ikä-
32725: laissa myöntämällä vanhuuden tukea 63 ja raja tulisi alentaa 60 vuoteen.
32726: 64 vuoden ikäiselle, vaikeissa taloudellisissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
32727: olosuhteissa elävälle naispuoliselle vakuute-
32728: tulle, joka ei ole naimisissa eikä saa työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32729: kyvyttömyyseläkettä. Edellä mainittuihin van lakiehdotuksen:
32730: verrattavia on muidenkin vakuutettujen kes-
32731:
32732:
32733: Laki
32734: kansaneläkelain muuttamisesta.
32735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
32736: saneläkelain (347/56) 20 § näin kuuluvaksi:
32737: 20 §. kuutetulle, joka ei saa työkyvyttömy)rselä-
32738: Kansaneläkettä maksetaan: kettä, sekä 60-64 vuoden ikäiselle naispuoli-
32739: selle vakuutetulle, joka ei ole naimisissa eikä
32740: vanhuuden tukea 63 ja 64 vuoden ikäiselle, saa työkyvyttömyyseläkettä.
32741: vaikeissa taloudellisissa oloissa elävälle va-
32742:
32743: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
32744:
32745: .Tudit Nederström-Lunden. Pauli Puhakka. Antto Prunni1a..
32746: Elli Stenberg. Irma Torvi. Irma Rosnell
32747: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen. Inkeri Virtanen.
32748: Eino Tainio. Martti Linna. Toivo Asvik
32749: Eino Roine. Niilo Nieminen. .T. E. Lakkala..
32750: Paavo Aitio. .T. Mustonen. Tyyne Tuominen.
32751: Pertti Rapio. Esa Hietanen. Usko Seppi.
32752: Leo Suonpää.. Toivo Niiranen. H. Tauriainen.
32753: Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen. A-L. Tiekso.
32754: Veikko Rytkönen. Siiri Lehmonen
32755: 765
32756:
32757: X,28. - Lak.al. N:o 110.
32758:
32759: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain
32760: muuttamisesta.
32761:
32762: E d u s k u n n a 11 e.
32763:
32764: Vuoden 1957 alussa voimaan tulleen kan- teellinen lepo sairaustilan päättymisen jäl-
32765: saneläkelain nojalla myönnetään vanhuus- keen voi pelastaa hänet yhteiskuntaa hyö-
32766: eläkkeen ohella myös työkyvyttömyyseläkettä. dyttäväkai kansalaiseksi. Tällaisella henki-
32767: Sitä myönnetään kuitenkin vain sellaisille löllä ei kuitenkaan voimassa olevan kansan-
32768: henkilöille, joiden työkyvyttömyyden voidaan eläkelain nojalla ole mahdollisuutta saada
32769: katsoa olevan pysyvää. Mikäli niin ei ole, ei työkyvyttömyyseläkettä, koska työkyvyttö-
32770: eläkettä voida myöntää. Tämän rajoittavan myyttä ei voida katsoa pysyväksi, eliniän
32771: säännöksen vuoksi tuhannet sellaiset henki- kestäväksi.
32772: löt, jotka voimia kuluttaneen sairauden tai Monien muiden maiden kansaneläkelakiin
32773: muun syyn vuoksi joutuvat pitkäaikaisesti, sisältyy säännöksiä, joiden nojalla edellämai-
32774: vaikkakaan eivät eliniäkseen, täysin työky- nitunlaiset, tilapäisesti työkyvyttömät, naut-
32775: vyttömiksi, jäävät välttämättömästä taloudel- tivat samoja oikeuksia kuin pysyvästi työ-
32776: lisen tuen tarpeestaan huolimatta vaille sitä- kyvyttömät. Niinpä esim. Ruotsissa pidetään
32777: kin vähäistä tukea, jonka kansaneläkelain työkyvyttömänä ja sen mukaisesti eläkkee-
32778: mukainen työkyvyttömyyseläke voi tarjota. seen oikeutettuna henkilöä, jonka korkea-
32779: Jos esim. tuberkuloositartunnan saanut hen- asteinen työkyvyn alentuminen on jatkunut
32780: kilö saa ajoissa asianmukaisen tehokasta hoi- keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta ja
32781: toa, hän paranee, ja useassa tapaukse&Sa tu- jonka voidaan olettaa jatkuvan edelleen huo-
32782: lee aikanaan kykeneväkai huolehtimaan itses- mattavan pitkän ajan. Vastaavanlaisen sään-
32783: tään sellaisella työllä, joka vastaa hänen voi- nöksen sisällyttäminen myös meidän kansan-
32784: miaan ja kykyjään. Tämä ei tapahdu kuiten- eläkelakiimme olisi mielestämme välttämätön.
32785: kan heti varsinaisen sairaustilan päätyttyä. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
32786: Monissa tapauksissa tällainen henkilö on pit-
32787: kät ajat ponnistuksia vaativaan työhön kyke- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32788: nemätön toipilas. Riittävän pitkä ja perus- van lakiehdotuksen:
32789:
32790: Laki
32791: kansaneläkelain muuttamisesta.
32792: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
32793: eläkelain (347/56) 22 §:ään näin kuuluva 3 momentti:
32794: 22 §. henkilöä, jonka korkea-asteinen työkyvyn
32795: - - - - - - - - - - - - - - - alentuminen on jatkunut keskeytymättä vä-
32796: - - - - - - - - - - - - - - - hintään kuusi kuukautta ja jonka, ilman että
32797: Pysyvästi työkyvyttömään verrattavana pi- sitä voidaan pitää pysyvänä, voidaan olettaa
32798: detään tätä lakia sovellettaessa niinikään jatkuvan edelleen huomattavan pitkän ajan.
32799:
32800: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
32801:
32802: Judit Nederström-Lunden. Väinö R. Virtanen. J. E. Lakkala.
32803: Tyy11e Tuominen. Paavo Aitio. Toivo Niiranen.
32804: Matti Koivunen. Matti Meriläinen. Niilo Nieminen.
32805: Pentti Liedes. Pauli Puhakka. Hugo Manninen.
32806: Siiri Lehmonen. Rainer Virtanen. Toivo Asvik.
32807: Leo Suonpää. Irma Torvi. Kauko Tamminen.
32808: Aleksi Kiviaho. Inkeri Virtanen. Pertti Rapio.
32809: Martti Linna. A-L. Tiekso. Georg Backlund.
32810: Elli Stenberg. Eino Roine. Toivo Salin.
32811: Kuuno Honkonen. Nestori Nurminen.
32812: 766
32813:
32814: X,29. - Lak.al. N: o 111.
32815:
32816:
32817:
32818:
32819: Roine ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain. muuttamisesta.
32820:
32821:
32822: Ed us ku nn alle.
32823:
32824: Jo tähänastinen käytäntö on osoittanut, dän pyrkimyksensä parantaa toimeentuloaan
32825: että vuoden 1957 alussa voimaan tullutta hankkimalla toimeentulolleen välttämättömiä
32826: kansaneläkelakia on eräiltä osin tarpeellista lisätuloja esimerkiksi siten, että suorittavat
32827: ja mahdollista muuttaa. Erityisesti tämä sellaisia töitä tai tehtäviä, joihin he vanhuu-
32828: koskee ns. etuoikeutettujen tulojen määritte- destaan tai työkyvyttömyyseläkkeen saantiin
32829: lyä ja eläkkeiden suuruutta. oikeuttavasta invaliditeetistaan huolimatta
32830: Lain mukaan eläkkeen tukiosa maksetaan kykenevät, ei johda samaan tulokseen syystä,
32831: täysimääräisenä, jos tulon hankintatavasta ettei työtulo samalla tavalla kuin 30 § : n
32832: riippumaton vuositulo paikkakuntien kalleu- 2 momentissa luetellut muut tulot ole etu-
32833: den mukaan porrastettuna ei kohoa 17 000- oikeutettua tuloa. Tällaista rajoitusta ei
32834: 24 000-34 000 markkaa suuremmaksi. Tä- voida pitää edes tarkoituksenmukaisena. Epä-
32835: män lisäksi eläkeläisen mahdolliseSti saama kohta tässäkin suhteessa olisi korjattava. Ny-
32836: lapsilisä, perhelisä ja huoltoapulain mukaan kyistä yksinkertaisemman, selvemmän ja oi-
32837: annettu huoltoapu samoin kuin muutkaan tä- keudenmukaisemman menettelyn vuoksi lakia
32838: hän ryhmään kuuluvat avustusluontoiset tu- olisikin muutettava siten, että etuoikeutettu-
32839: lot eivät vaikuta ollenkaan eläkkeen tukiosan jen tulojen ensimmäinen ja kolmas ryhmä
32840: suuruuteen, ja etuoikeutettujen tulojen kol- yhdistettäisiin samaksi, tulon hankintatavasta
32841: mantena ryhmänä on sellaisia eläketuloja, riippumattomaksi ryhmäkseen.
32842: jotka vasta 60 000 markan vuositulorajan yli- Hyväksyessään nyt voimassa olevan kan-
32843: tettyään vaikuttavat kansaneläkkeen tukiosaa saneläkelain eduskunta mielipiteenään lausui,
32844: vähentävästi. että mikäli laitoksen vakuutusmaksutulot ja
32845: Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat omaisuuden tuotto muodostuvat huomatta-
32846: vapaaehtoisen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai vasti suuremmiksi kuin eläkkeiden perusosien
32847: perhe-eläkevakuutuksen perusteella maksetut maksamiseen, kuntouttamiseen ja laitoksen
32848: sekä eläkeläisen tai hänen puolisonsa työ- tai muihin menoihin tarvitaan, eläkkeitä olisi ko-
32849: virkasuhteen perusteella saarnat tai niihin rotettava. Laitoksen tulot ovatkin kohonneet
32850: perustuvat eläkkeet sekä syytinki. Laissa on ja tulevat myös vastaisuudessa kohoamaan
32851: pyritty siihen, että asianomaisen ns. sosiaali- edellä mainittuja menoja paljon suurem-
32852: luontoiset tulot ainakaan kokonaisuudessaan miksi, joten eläkkeiden korottaminen ainakin
32853: eivät olisi täysimääräisen kansaneläkkeen 12 000 markalla jokaista eläkeläistä kohti sen
32854: saannin esteenä. Tätä tulosta ei kuitenkaan perusteella on täysin mahdollista. Koska hal-
32855: ole saavutettu. Niinpä tapaturmavakuutus- litus lausutusta toivomuksesta huolimatta ei
32856: lain ja sotilasvammalain mukaiset eläkkeet ja ole jättänyt sitä tarkoittavaa esitystä edus-
32857: elinkorot ovat etuoikeutettuja tuloja vain kunnalle, on eduskunnan syytä suorittaa
32858: ensin mainittuun ryhmään kuuluvien tulojen tämä tehtävä omasta aloitteestaan aloitteen
32859: osalta. Eräät muutkaan avustusluontoiset tu- pohjalla.
32860: lot eivät ole etuoikeutettuja. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
32861: Erittäin epäoikeudenmukaiseksi on muo-
32862: dostunut sellaisten eläkeläisten asema, joilla että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32863: työsuhteensa tai muiden tekijäin vuoksi ei van lakiehdotuksen.:
32864: ole lain sallimia etuoikeutettuja tuloja. Hei-
32865: X,29. - Roine ym. 767
32866:
32867:
32868: Laki
32869: kansaneläkelain muuttamisesta.
32870: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
32871: saneläkelain (347/56) 26 §:n 1 momentti ja 27 §:n 3 momentti, sellaisena kuin ne
32872: ovat 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (347/56), ja 30 §:n 2 momentti, sel-
32873: laisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa (606/56), näin kuu-
32874: luvaksi:
32875: 26 §. 30 §.
32876: Eläkkeen perusosa on 36 000 markkaa
32877: vuodessa. Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan
32878: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan
32879: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan
32880: maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain
32881: 27 §. mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai
32882: avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvol-
32883: lisuuden perusteella annettua elatusta, avio-
32884: Eläkkeen tukiosa maksetaan täysimääräi- liiton ulkopuolella syntyneistä lapsista anne-
32885: senä, kun vakuutetun wositulo ei ylitä seu- tussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulai-
32886: raavia rajatuloja: ' suus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen
32887: suhteeseen verrattavan muun syyn takia va-
32888: ensimmäisessä kuntaryhmässä . 94 000 mk paaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta
32889: toisessa kuntaryhmässä . . . . . . 84 000 mk ja ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yh-
32890: kolmannessa kuntaryhmässä . . 77 000 mk. dessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden tu-
32891: lojen kanssa, ei sanottavaSti ylitä huoltoapu-
32892: lain mukaan omaiselle annettavan elatuksen
32893: määrää.
32894:
32895: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
32896:
32897: Eino Roine. Usko Seppi. Matti Meriläinen.
32898: J. MUstonen. Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.
32899: A-L. Tiekso. Irma. Torvi. Toivo Salin.
32900: Antto Prunnila.. Elli Stenberg. Kauko Tamminen.
32901: Judit Nederström-Lunden. Tauno Kelovesi. Irma Rosnell.
32902: Aleksi Kiviaho. Niilo Nieminen. Inkeri Virtanen.
32903: Aarne Pulkkinen. Kaino Haapanen. Hertta Kuusinen.
32904: Hugo Manninen. Pentti Liedes. Aimo Aaltonen.
32905: Matti Koivunen. Toivo A.svik. Ville Pessi.
32906: Paavo Aitio. Leo Suonpää. Tyyne Tuominen.
32907: Y. Enne. Nestori Nurminen. Mauri Ryömä.
32908: Yrjö Murto. Rainer Virtanen. G. Rosenberg.
32909: Martti Linna.. Toivo Kujala. Georg Backlund.
32910: Eino Tainio. Esa. Hietanen. Pertti Rapio.
32911: Toivo Friman. H. Tauriainen. J. Eemeli Lakkala.
32912: Toivo Nliranen. Väinö R. Virtanen. Kuuno Honkonen.
32913: Veikko Rytkönen.
32914: 768
32915:
32916: X,SO. - Lak.al. N: o 112.
32917:
32918:
32919:
32920: Sarjala. ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
32921:
32922:
32923: Eduskunnalle.
32924:
32925: Vuoden 1957 alusta voimaantulleen kan- tuntuvammin huomioon kuntien taloudelliset
32926: saneläkelain 62 §: n mukaan kunnat on jaet- edellytykset rasitusten kantamisessa. Samalla
32927: tava kansaneläkkeiden tukiosakustannuksista kävisi mahdolliseksi käyttää ryhmitystä suo-
32928: niille tulevan osuuden määräämistä varten ritettaessa apuna työllisyyslaissa (672/56)
32929: taloudellisen asemansa perusteella viiteen tarkoitettua kuntien ryhmittelyä niiden ta-
32930: ryhmään. Ryhmityksen toimittaa valtioneu- loudellisen kantokyvyn perusteella 10: een
32931: vosto enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. luokkaan, jota luokittelua on valtioneuvoston
32932: Kunnan kustannusosuus on ryhmittäin 10, antamalla päätöksellä määrätty käytettäväksi
32933: 15, 20, 25 tai 30 sadalta laissa säädetyllä myöskin tielaissa (243/54) tarkoitettuna kan-
32934: tavalla lasketuista tukiosakustannuksista. tokykylUJOkituksena. Näin ollen näyttäisi tar-
32935: Myöskin entisessä kansaneläkelaissa oli sano- koituksenmukaiselta muuttaa. puheena oleva
32936: tusta ryhmityksestä samansisältöinen sään- kansaneläkelain säännös samanlaista kuntien
32937: nös. ryhmittelyä edellyttäväksi. Samalla· olisi
32938: Aikaisemmin kuntien osuuksien puheena syytä selvyyden vuoksi muuttaa nykyisessä
32939: olevista kustannuksista ollessa suhteellisen säännöksessa ryhmittelyperusteena mainittu
32940: vähäistä ei sanottuun ryhmitykseen kiinni- ,taloudellinen asema" ,taloudelliseksi kanto-
32941: tetty kuntien taholta erityistä •huomiota. kyvyksi", jota sanontaa on viime aikoina
32942: Kun sitävastoin niiden tukiosakustannukset yleisesti a:lettu käyttää, kun on kysymys kun-
32943: uuden lain mukaan nousivat entiseen verrat- nan toiminnan taloudellisista perusedellytyk-
32944: tuna keskimäärin 2% kertaisiksi ja veroäy- sistä. Niissä tapahtuneiden muutosten jous-
32945: riä kohden laskien 40-50 penniin, maalais- tava huomioonottaminen, samoinkuin ryh-
32946: kunnissa keskimäärin lähes markkaan, on mittelyssä tapahtuneiden virheiden nopea
32947: puheena oleva ryhmitys joutunut kunnåssa korjaaminen, tuovat taas esiin sen. näkökoh-
32948: yleisen arvostelun kohteeksi. Erityisesti on dan, että kuntien luokitus olisi tarkistettava
32949: kiinnitetty huomiota siihen, että ryhmien lu- vuosittain. Lisäksi olisi asjanmukaista, että
32950: kumäärä on liian vähäinen, mistä on seurauk- yhdenmukaisesti edellä mainitun työllisyys-
32951: sena, että samaan ryhmään saattaa joutua lain säännöksen kanssa myöskin kansanelä-
32952: taloudellisten voimavarojensa suhteen kovin kelaissa varattaisiin kuntien · keskusjärjes-
32953: erilaisia kuntia. Tämä käy selvästi ilmi val- töiJle tilaisuus antaa ennen ryhmityksen vah-
32954: tioneuvoston 30. 12. 1957 antamasta, nykyi- vistamista siitä lausuntonsa.
32955: sin voimassa olevaa kuntien ryhmitystä kos- Siirryttäessä 5-ryhmäisestä luokituksesta
32956: kevasta päätöksestä (441/57). Vielä merkit- 10-ryhmäiseen ja muutettaessa siitä johtuen
32957: tävämpi epäkohta on se, että ryhmien vähäi- kuntien kustannusosuusprosentteja kussakin
32958: sestä lukumäärästä johtuen osallistumispro- ryhmässä, olisi asianmukaista jonkin verran
32959: senttien erot perättäisten ryhmien välillä tu- laajentaa asteikkoa nykyisestään, niin että
32960: levat kovin suuriksi, joten esim. kunnan jou- se antaisi mahdollisuuden oopeuttaa kuntien
32961: tuminen korkeampaan luokkaan kuin sen ta- tukikustannusosuudet entistä paremmin kun-
32962: ioudelliset mahdollisuudet edellyttäisivät, kin kunnan taloudellista kestokykyä vastaa-
32963: saattaa aiheuttaa kunnan tukiosaosuuden vaksi.
32964: määrässä kohtuuttoman suuren virheen. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
32965: Tähän epäkohtaan kiinnitettiin kuntien ehdotamme,
32966: taholta huomiota jo nykyistä kansaneläkela-
32967: kia valmisteltaessa ja ehdiotettiin 10-luok- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32968: ka:ista ryhmitystä. Tällainen ryhmitys ilmei- van lakiehdotuksen:
32969: sesti antaisikin tilaisuudeiD ottaa nykyistä
32970: x,ao. - Sarja.la. ym. 769
32971:
32972: Laki
32973: kansaneläkelain muuttamisesta.
32974: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 a1l!Iletun kansan-
32975: eläkelain (347/56) 62 § näin kuuluvaksi:
32976: 62 §. kolmivuotiskauden alkamista edeltäneen vuo-
32977: Vaitio ja kunnat vastaavat eläkkeiden tu- den huhtikuun aikana kunnassa asuville eläk-
32978: kiosien kustannuksista. Kunnat jaetaan kus- keensaajille maksettavaksi lähetettyjen tuki-
32979: tanniUSOsuutensa suorittamista varten taJou- osien yhteismäärän suhde saman huhtikuun
32980: dellisen kantokykynsä mukaan kymmeneen aikaoo koko maassa eläkkeensaajtlle makset-
32981: luokkaan, joista ensimmäiseen sijoitetaan tavaksi lähetettyjen kaikkien tukiosien yh-
32982: kantokyvyltään heikoimmat kunnat. Kunnan teismäärään. ·
32983: kustannusosuus 1011 1 luokassa 8, II luokassa Valtioneuvosto toimittaa kuntien ryhmi-
32984: 10, 111 luokassa 12, IV luokassa 14, V luo- tyksen edellä 1 momentissa tarkoitettuihin
32985: kassa 16, VI luokassa 19, VII luokassa 22, luokkiin. Luokitus vahvistetaan vuodeksi
32986: VIII luokassa 25, IX luokassa 28 ja X luo- kerrallaan, sen jälkeen kun kuntien keskus-
32987: kassa 32 sadalta 2 momentissa sanotulla ta- järjestöille on varattu tilaisuus antaa siitä
32988: valla Jaslretusta kunnan kustannusosuuspe- lausuntonsa. Sosiaaliministeriö vahvistaa 2
32989: rusteesta. Valtio vastaa tukiosien kustan- momentissa tarkoitetut painoluvut vuosittain.
32990: nuksista muilta osin. Erityisistä syistä sosiaaliministeriö voi myön-
32991: Kunnan kustannusosuusperuste on kun- tää helpotuksia edeUä 1 momentissa tarkoi-
32992: nalle vahvistetun painoluvun osoittama osuus tetusta kunnan kustannusosuudesta.
32993: kunakin kuukautena koko maassa maksetta-
32994: vaksi lähetettyjen tukiosien yhteismäärästä.
32995: Kunnan painoluku vahvistetaan kolmivuotis- Tämä ia:ki tuJee voimaan päivänä
32996: kaudeksi siten, että se on yhtä suuri kuin kuuta 19
32997:
32998: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
32999:
33000: Viljam Sarjala. Eino Uusitalo.
33001: Olavi Lahtela. Artturi Jämsen.
33002: Yrjö Sinkkonen. Aarre Marttila.
33003: Eemil Luukka. Toivo Friman.
33004:
33005:
33006:
33007:
33008: 97 E 687/58
33009: 770
33010:
33011: X,31. - Lak.al N: o 113.
33012:
33013:
33014:
33015:
33016: Tiekso ym.: Ehdotus laiksi kansaneläk~1ain muuttamisesta.
33017:
33018:
33019: E d u s k u n n a 11 e.
33020:
33021: Vuoden 1957 alussa voimaan tulleen uuden Kun alle 18-vuotiaitten nuorten henkilöit-
33022: kansaneläkelain mukaan vakuutusmaksuvel- ten tulot yleensä ovat sangen vähäiset ja
33023: vollisuuden alkamisen ikäraja on 16 vuotta koska vakuutusmaksujen perimisellä heidän
33024: sen oltua aikaisemmin 18 vuotta. Myös halli- osaltaan ei kansaneläkelaitoksen tulojenkaan
33025: tuksen vuoden 1955 valtiopäiville antamassa kannalta ole sanottavaa merkitystä, olisi va-
33026: esityksessä kansaneläkelaiksi ehdotettiin va- kuutusmaksuvelvollisuuden alkamisen ikäraja
33027: kuutusmaksuvelvollisuuden alkamisen ikära- korotettava 18 vuoteen.
33028: jaksi 18 vuotta, mutta eduskunnan muutet- Edellä esitetyn perusteella ehdotatnme,
33029: tua hallituksen esitystä muutettiin vakuutus-
33030: maksuvelvollisuuden ikärajakin 18 vuodesta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33031: 16 vuoteen. van lakiehdotuksen:
33032:
33033:
33034: Laki
33035: kansaneläkelain muuttämisesta..
33036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
33037: saneläkelain (347/56) 6 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
33038: 6 §. 1) joka tulovuoden päättyessä ei vielä ol-
33039: Vakuutusmaksua ei määrätä vakuutetulle: lut täyttänyt 18 vuotta.
33040:
33041:
33042: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
33043:
33044: Anna-Liisa. Tiekso. Martti Linna. Eino Tainio.
33045: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. Toivo Friman.
33046: Irma. Rosnell. Y. Enne. J. E. Lakka.la..
33047: 711
33048:
33049: X,S2. - Lagmot. N: o 114.
33050:
33051:
33052:
33053:
33054: Procope: F'öriwg till lag angående ändring av lagen om
33055: barnbidrag.
33056:
33057:
33058: T i II R i k s d a g e n.
33059:
33060: Vid en överblick av de nationalekonomiskt bidraget för det första barnet. Med beak-
33061: ooh statsfinanf!iellt mellt betungande utgifts- t41lde av att det förta alternativet kunde
33062: anhopningäl'Jl&. i landets snoovridna hushA.ll- ge UJ)phov tili vi!lsa oklarheter oeh ojämn-
33063: ning kommer uundglingligen barnbidragen i heter vid själva tillämpningetl. förfäller det
33064: blickpunkten. Denna otnstridda utgiftsgrupp som om den senare utvägen på grund av sin
33065: slukar for närvarande i rnnt tai 20 miljarder enkeihet och klarhet lir den som borde till-
33066: mark. net uppseendeväckande i Finiands gripas.
33067: barnbidragssystetn är att de utgäende barn- Enligt det år 1948 införda barnbidrags-
33068: bidragen endast tili en del, och uppenbarli- systemet erlägges barnbidrag för varje barn
33069: gen tili en rätt ringa del, motsvarar verkliga under 16 år. Från ursprungligen 7 200 mark
33070: sociaia behov. Såsom nu är fallet kan det ej årligen har understödet per barn sedermera
33071: förnekas, att barnbidragsmiljarderna strös ut höjts tili 14 400 mark. Att familjer med
33072: utan åtskillnad och utan några hänsyn tili barn kan behöva stöd från samhäliets sida
33073: behovsprövningens sunda principer. är en riktig socialpolitisk prineip. Icke
33074: Utförd stickprovsundersökningar i ett par mindre än tre statskommitteer, som tillsatts
33075: kommuner visar med stor samstämmighet, att för att utreda barnbidragsfrågan, har beto-
33076: av de utbetalade barnbidragen endast 30- nat detta.
33077: 40 % verkligen användes för barnens uppe-
33078: hälle och fostran. En mera omfattande, all- Det är dock flerbarnsfamiljerna och deras
33079: män undersökning av barnbidragens använd- utkomstmöjligheter som allmänt sett är det
33080: ning, vilket för övrigt skulle vara en uppgift centrala i denna fråga. Man kommer inte
33081: av stort intresse, skulle knappast förneka ifrån att kostnaderna för det kommande släk-
33082: giltigheten av dessa resultat. tets uppfostran minst betungar försörjare,
33083: Betydligt rikare Iänder än Finland har som har att ta hand om endast ett barn un-
33084: inte ansett sig kunna disponera ens närmelse- der 16 år, även om det första barnets fö-
33085: vis så betydande belopp som vi gör för delse i en familj proportionsvis kan åsamka
33086: detta ändamåi, vilket dessutom ur sociai större besvärligheter och omstäliningar. Där-
33087: synpunkt som sagt inte är entydigt och rik- för ter det sig motiverat att föresiå att barn-
33088: tigt. En omställning bör därför åstadkom- bidraget skall bortfalla i det fali, att för-
33089: mas. Vid behandlingen av budgeten för år sörjningsplikten omfattar endast ett barn un-
33090: 1958 ävensom under de många försöken att der 16 år.
33091: få bukt med statens betalningskriser har Slopande av barnbidraget för det första
33092: det på många olika håll, icke minst av de barnet kunde dock i en del fall leda tili
33093: då sittande regeringarna, inskärpts att det orättvisa gentemot vissa mindre bemedlade
33094: är en nationaiekonomisk och statsfinansiell försörjare. Därför är det skäligt att barn-
33095: nödvändighet att få barnbidragsutgifterna bidrag med avvikelse från huvudregeln kunde
33096: minskade. beviljas på basen av socialmyndigheternas
33097: För att nå en lösning av problemet kunde prövning, även då det är fråga om försörj-
33098: man alternativt gä tili ett system med be- ningen av ett enda barn under 16 år.
33099: hovsprövning på basen av försörjarens skatt- Finansiellt torde man kunna räkna med
33100: bara årsinkomst eller ett aviyftande av barn- att indragandet av barnbidraget för första
33101: 772 X,32. - Lapstlislllaki.
33102:
33103:
33104: barnet med beaktande av ovannämnda un- Pä ovan anförda grunder föreslAs vördsamt,
33105: dantag skulle innebära ätminstone en minsk-
33106: ning med inemot 4 000 miljoner mark av att Riksdagen måtte antaga följande
33107: barnbidragsutgifterna. lagförslag:
33108:
33109:
33110: Lag
33111: angående ändring av lagen om barnbidrag.
33112: I enlighet med Riksdagens beslut skall 1 § lagen den 22 juli 1948 (541/48) om
33113: barnbidrag, sädant detta lagrum lyder i lagen den 15 december 1956 (605/56), erhälla
33114: följande ändrade lydelse:
33115: 1 §.
33116: För barns uppehälle och uppfostran utgär barnbidrag dock undantagsvis erläggas enligt
33117: enligt vad i denna lag stadgas av statens prövning av kommunens socialnämnd, därest
33118: medel barnbidrag för i Finland boende barn försörjaren är mindre bemedlad moder, som
33119: under 16 är. · är änka, fränskild eller icke sammanvigts tili
33120: Barnbidraget utbetalas med i 3 mom. av äktenskap eller vars make är varaktigt oför-
33121: denna paragraf nämnda undantag med 14 400 mögen tili arbete, eller om försörjaren är
33122: mark om äret för varje barn tili den, som person, som behöver socialhjälp. Barnbidrag
33123: har att försörja tvä eller flere i 1 mom. erlägges även för ett barn, vars båda för-
33124: avsedda barn. äldrar äro döda eller som omhändertagits
33125: Tili försörjare av endast ett barn mä av socialnämnden.
33126:
33127:
33128: Helsingfors den 10 augusti 1958.
33129:
33130: Victor Procope.
33131: 773
33132:
33133: J[,32. - Lak.al. N: o 114.
33134: ·Suomennos.
33135:
33136:
33137:
33138:
33139: Procope: Ekdotus laiksi lap81.'lisälain muuttamisesta.
33140:
33141:
33142: Eduskunnalle.
33143:
33144: Silmäiltäessä kansantaloudellisesti ja val- tajan verotettavan vliositulon perusteella, tai
33145: tiontaloudellisesti eniten rasittavia meno- lapsilisän lakkauttamiseen ensimmäiseltä lap-
33146: :kasautumia maan vinoon suuntautuneessa ta- selta. Ottaen huomioon, että edellinen vaih-
33147: loudessa joutuvat lapsilisät väistämättömästi toehto saattaisi itse sovellutuksessa antaa ai-
33148: polttopisteeseen. · Tämä kiistanålainen meno- hetta mäarättyihin epäselvyyksiin ja epä-
33149: ryhmä nielee nykyisin pyörein luvuin 20 mil- tasaisuuksiin, tuntuu siltä kuin jälkimmäi-
33150: jardia markkaa. Suomen lapsilisäjärjestel- nen tie yksinkertaisuutensa. ja selvyytensä
33151: mässä herättää. huomiota se, että suoritetta- takia oliSi se keino, johon olisi tartuttava.
33152: vat lapsilisät· vain· osaksi, ja ilmeisesti varsin Vuonna 1948 käytäntöön otetun lapsilisä~
33153: vähäiseltä osalta, vastaavat todellisia sosiaa- järjestelmän mukaari .suoritetaan lapsilisää
33154: lisia tarpeita. Asian nykyisellään ollen ei voi jokaisesta 16 vuotta nuoremmasta lapsesta.
33155: kieltää, että lapsilisämiljardit siroteliaan il- Alunperin 7 200 markasta vuodessa on avus-
33156: man erotusta ja ottamatta lainkaan huomioon tus sittemmin korotettu 14 400 markkaan. Se
33157: tarvetta koskevan harkinnan terveitä peri- seikka, että perheet, joilla on lapsia, voivat
33158: aatteita. olla yhteiskunnan tuen· tarpeessa, on oikea
33159: Muutamassa kunnassa suoritetut pistokoe- sosiaalipoliittinen periaate. Sitä on korosta-
33160: tutkimukset osoittavat erittäin yhtäpitävästi, nut kokonaista kolme valtionkomiteaa, jotka
33161: että suoritetuista lapsilisistä vain 30-40 % on asetettu selvittämään lapsilisäkysymystä.
33162: todella käytetään lasten elatukseen ja kasva- Kuitenkin useampilapsiset perheet ja nii-
33163: tukseen. Laajempi yleinen tutkimus lapsi- den toimeentulomahdollisuudet ovat yleisesti
33164: lisien käytöstä, mikä muuten olisi hyvin mie- katsoen tämän kysymyksen keskeisenä asiana.
33165: lenkiintoinen tehtävä, tulisi tuskin kieltämään Ei päästä siitä, että tulevan sukupolven kas-
33166: näiden tulosten pätevyyttä. vattaminen vähiten rasittaa huoltajia, joiden
33167: Suomea huomattavasti rikkaammissa maissa on huolehdittava ainoastaan yhdestä 16
33168: ei ole katsottu voitavan sijoittaa lähimain- vuotta nuoremmasta lapsesta, vaikkakin en-
33169: kaan niin huomattavia summia kuin me simmäisen lapsen syntyminen perheessä voi
33170: teemme tähän tarkoitukseen, joka sitä paitsi aiheuttaa suhteellisesti suurempia vaikeuksia
33171: sosiaaliselta kannalta ei ole, kuten sanottu, ja muutoksia. Sen vuoksi näyttää perustel-
33172: yksiselitteinen eikä oikea. Sen vuoksi on lulta ehdottaa lapsilisän jättämistä pois siinä
33173: muutos saatava aikaan. Vuoden 1958 bud- tapauksessa, että huoltovelvollisuus käsittää
33174: jettia käsiteltäessä samoin kuin monissa yri- vain yhden 16 vuotta nuoremman lapsen.
33175: tyksissä selviytyä valtion maksukriiseistä on Lapsilisän poistaminen ensimmäiseltä lap-
33176: monilta eri tahoilta, ei vähiten silloin istu- selta saattaisi kuitenkin eräissä tapauksissa
33177: neiden hallitusten, tähdennetty, että lapsilisä- viedä epäoikeudenmukaisuuteen määrättyjä
33178: menojen saaminen pienemmiksi on kansan- vähävaraisia huoltajia kohtaan. Sen vuoksi
33179: taloudellinen ja valtiontaloudellinen välttä- on kohtuullista, että lapsilisää pääsäännöstä
33180: mättömyys. poiketen voitaisiin myöntää sosiaaliviran-
33181: Jotta päästäisiin probleeman ratkaisuun, omaisten harkinnan perusteella myös silloin,
33182: voitaisiin vaihtoehtoisesti siirtyä järjestel- kun kysymyksessä on vain yhden alle 16 vuo-
33183: mään, jossa lapsilisän tarve harkitaan huol- tiaan lapsen huoltaminen.
33184: 774 X,32. - LapsilisliJaki.
33185:
33186:
33187: Rahallisesti voitaneen laskea, että lapsi- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotetaan
33188: lisän poi.litaminen ensimmäiseltä lapselta, kunnioittaen,
33189: huomioon ottaen edellä mainitut poikkeukset,
33190: merkitsisi lapsilisämenojen vähenemistä aina- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33191: kin lähes 4 000 miljoonalla markalla. van lakiehdotuksen:
33192:
33193:
33194:
33195: Laki
33196: lapsilisälain muuttamisesta.
33197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun
33198: lapsilisälain (541/48) 1 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa
33199: laissa (605/56), näin kuuluvaksi:
33200: 1§. tettakoon kuitenkin poikkeuksellisesti . lapsi-
33201: Lapsen elatust& ja ~asvatusta varten suori- lisää kunnan sosiaalilautakunnan harkinnan
33202: tetaan, sen mukaan kuin tå$sä laissa sääde- mukaan, jos huoltaja on vähävarainen äiti,
33203: tään, valtion varoista lapsilisää Suomessa joka on leski, eronnut tai avioliittoon vihki~
33204: a.suvasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta mätön tai jonka aviopuoliso on pysyvästi
33205: lapsesta. . työhön kykenemätön,. tai. jos..huoltajana on
33206: Lapsilisää suoritetaan tämän pykälän 3 henkilö, joka on sosiaaliavun .tarpeessa. Lap.
33207: momentissa mainituin poikkeuksin 14 400 silisää suoritetaan myös yhdestä lapsesta,
33208: markkaa vuodessa jokaisesta lapsesta sille, jonka molemmat vanhemmat . ovat kuolleet
33209: jonka huollettavana on kaksi tai useampia tai joka on otettu ·. sosiaalilautakunnan hoi"
33210: 1 momentissa tarkoitettuja lapsia. toon. ·
33211: Ainoastaan y}lden .lapsen huoltajalle suori- - - - - -· - --=-- - ...:...- ....,......:.. ~ - --....-· ........._.
33212:
33213:
33214:
33215:
33216: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958.
33217:
33218: Victor Procope.
33219: X,33. - Lak.al. N: o 115.
33220:
33221:
33222:
33223:
33224: T. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
33225:
33226:
33227:
33228: E d u s k u n n a 11 e.
33229:
33230: Lapsilisälaissa määritellään, että lapsen kin kohdalla ovat suhteellisesti eniten nous-
33231: elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan seet sellaisten ravintoaineiden hinnat, jotka
33232: lapsilisää valtion varoista lain säädösten mu- ovat lasten ravitsemuksessa välttämättömim-
33233: kaisesti. Lain voimassaolon aikana on voitu piä ja muodostavat heidän osaltaan päämeno-
33234: selvästi todeta lapsilisän tärkeä merkitys var- erän. Niinpä verrattuna vuoden 1958 kesä-
33235: sinkin vähävaraisille perheille. Se on antanut kuun tasoa lokakuun tasoon v. 1951 maidon
33236: mahdollisuuden huolehtia ainakin jossain hinta on noussut 65 %, voin 57 %, juuston
33237: määrin siitä, että lasten ravinto on vaihtele- 96 %, kalan 62 %, jauhojen ja suurimoiden
33238: vaa ja paremmin terveyden vaatimuksia vas- 67 %. Erikoisesti on vielä syytä mainita mar-
33239: taavaa. Lapsilisälain voimaan tulon jälkeen gariini, jonka käyttöön kaikkein vähävarai-
33240: on ollut myös havaittavissa, varsinkin maa- simmat perheet ovat joutuneet siirtymään.
33241: seudulla, että lasten vaatetus on entistä tar- Se on noussut 216 %. Samoin lääkkeiden
33242: koituksenmukaisempaa. Samoin ovat mahdol- kohdalla on tapahtunut jyrkkä hinnannousu,
33243: lisuudet lapsen terveyden turvaamiseen muu- joskaan se ei vaikuta elinkustannusindeksissä.
33244: tenkin lisääntyneet ja mm. oman vuoteen ja Elinkustannusindeksiin eivät vaikuta
33245: vuodevaatteiden saaminen lapsille on tullut myöskään koulumaksujen ja -kirjojen hintain
33246: yleisemmäksi. On kuitenkin todettava, että kohoaminen, mutta niiden merkitys varttu-
33247: lapsilisän merkitys perheen toimeentulossa on neimpien lasten kasvatuksessa on myös otet-
33248: nykyään vähäisempi kuin lain voimassaolon tava huomioon verrattaessa lapsilisän ny-
33249: ensimmäisinä vuosina, sillä lapsilisän määrä kyistä merkitystä entiseen.
33250: ei ole noussut hintojen ja maksujen suuresta Lapsilisälakia säädettäessä sen tarkoitus oli
33251: kohoamisesta huolimatta. Valtioneuvostolla lapsen elatuksen ja kasvatuksen turvaami-
33252: on tosin lapsilisälain 13 § :n perusteella oi- nen ja vähävaraisten lapsiperheiden elämän-
33253: keus korottaa lapsilisää ilman eduskunnan vaikeuksien tasoittaminen. Jotta tämä tarkoi-
33254: päätöstä elinkustannusten nousua vastaa- tus säilyisi, tulisi lapsilisän määrää korot-
33255: vasti, mutta se ei ole tätä oikeuttaan käyttä- taa elinkustannusten jo tapahtunutta nousua
33256: nyt. Viimeksi lapsilisää on korotettu lailla vastaavasti 19 200 markaksi vuodessa eli
33257: lokakuussa 1951, jolloin sen piti vastata ny- 1 600 markaksi kuukaudessa. Sen jälkeen se
33258: kyisin käytännösä olevan elinkustannusindek- tulisi sitoa elinkustannusindeksiin, jotta vas-
33259: sin perualukua 100. Elinkustannusindeksi on taisuudessa ei syntyisi jälkeenjäämistä.
33260: sen jälkeen kohonnut 32 %, joten lapsilisä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33261: ainakin tällä määrällä jäänyt jälkeen elin- nioittaen,
33262: kustannusten noususta.
33263: Lähempi indeksin tarkastelu osoittaa, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33264: erikoisesti ravintoindeksi on kohonnut ja sen- van lakiehdotuksen:
33265: 776 X,SS. - La.psilisllaki.
33266:
33267:
33268:
33269:
33270: Laki
33271: la.psilisälain muuttamisesta.
33272: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun
33273: lapsilisälain (541/48) 1 ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä lokakuuta 1951 an-
33274: netussa laissa (533/51), näin kuuluviksi:
33275: 1 §. 13 §.
33276: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- Elinkustannusten noustua vuoden 1958
33277: ritetaan sen mukaan kuin tässä laissa sääde- toisen neljänneksen aikana vallinneisiin elin-
33278: tään, valtion varoista lapsilisää yhdeksän- kustannuksiin verrattuna on 1 § : ssä säädet-
33279: toistatuhattakaksisataa markkaa vuodessa jo- tyä lapsilisän määrää korotettava muutoksen
33280: kaisesta Suomessa asuvasta kuuttatoista osoittamassa suhteessa.
33281: vuotta nuoremmasta lapsesta. Työkyvyttö-
33282: mästä suoritetaan lapsilisä kuitenkin seitse-
33283: mäntoista vuoden ikärajaan saakka. Tätä lakia sovelletaan päivästä
33284: kuuta 195 lukien.
33285:
33286: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
33287:
33288: Tyyne Tuominen. Y. Enne. Nestori Nurminen.
33289: Hertta Kuusinen. Ville Pessi. Aleksi Kiviaho.
33290: Inkeri Virtanen. Toivo Kujala. Siiri Lehmonen.
33291: Irma Torvi. Hugo Manninen. Eino Tainio.
33292: Elli Stenberg. Antto Prunnila. Rainer Virtanen.
33293: Judit Nederström-Lunden. A-L. Tiekso. Mauri Ryömä.
33294: Irma Rosnell
33295: 777
33296:
33297: X,34. - Lak.al. N: o 116.
33298:
33299:
33300:
33301:
33302: Vennamo: Ehdotus laiksi lapm'lisälain muuttamisesta.
33303:
33304:
33305: E d u s k u n n a ll e.
33306:
33307: Lapsilisien maksaminen ns. varakkaille ovat ylittäneet 500 000 markkaa, mutta olleet
33308: perheille on ollut vähemmän tarkoituksen- alle 650 000 markkaa, juurimainitun lapsi-
33309: mukaista. Kun valtion menoja olisi säästet- lisien määrän alentamisen lisäksi poistettava
33310: tävä kaikissa niissä suhteissa, missä se to- lapsilisä kolmen vuoden jälkeen ensimmäisen,
33311: della tarvitseville vahinkoa tuottamatta voi mutta ei muiden lasten osalta. Täten siis
33312: käydä päinsä, olisi siis. varakkaitten perheit- lapsiperheet, joiden vuositulot valtionvero-
33313: ten lapsilisät kokonaisuudessaan poistettava. tuksessa ovat ylittäneet 650 000 markkaa tai
33314: Jottei raja kuitenkaan muodostuisi käytän- joiden omaisuus on ollut sen esteenä, menet-
33315: nössä liian jyrkäksi, tarvitaan välittäviä täisivät yleensä lapsilisäetuutensa kokonai-
33316: rajoituksia eli porrastusta. Tässä tarkoituk- suudessaan. Jos hintatasossa tapahtuu muu-
33317: sessa olisi niiden lapsiperheiden, joiden ve- toksia, olisi juurimainittuja määriä vastaa-
33318: rotettavat tulot ovat ylittäneet 350 000 mark- vasti muutettava.
33319: kaa, mutta olleet alle 500 000 markkaa vuo- Kaiken edellä lausutun perusteella kun-
33320: dessa, lapsilisien suuruutta alennettava 2 400 nioittaen ehdotan,
33321: markalla vuodessa lasta kohden, mutta muu-
33322: toin säilytettävä lapsilisät entisellään, sekä että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
33323: lapsiperheille, joiden verotettavat vuositulot van lakiehdotuksen:
33324:
33325:
33326: Laki
33327: lapsilisälain muuttamisesta.
33328: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun
33329: lapsilisälain (541/48) 1 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa
33330: laissa (605/56), ja 2 §, sekä lisätään sanottuun lakiin uusi 1 a § seuraavasti~
33331: 1 §. avioliiton ulkopuolella, suoritetaan lapsilisää
33332: Lasten elatusta ja kasvatusta varten suori- myös ainoasta tai vanhimmasta lapsesta kuu-
33333: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- dentoista vuoden ikärajaan saakka, jos lapsi
33334: tään, valtion varoista lapsilisää Suomessa on äitinsä tai työkyvyttömän isänsä huollet-
33335: asuvista lapsista. tavana.
33336: Lapsilisää suoritetaan jäljempänä tässä ja Jos 3 momentissa tarkoitettu lastaan huol-
33337: 1 a § :ssä mainituin poikkeuksin, kaksitoista- tava äiti solmii avioliiton, suoritetaan lapsi-
33338: tuhatta markkaa vuodessa perheen ainoasta lisä 2 momentin mukaisesti.
33339: tai, milloin perheessä on useampia viittä- Jos 2 tai 3 momentissa mainittu lapsi ei
33340: toista vuotta nuorempia lapsia, vanhim- ole Suomen kansalainen, on lapsilisän suo-
33341: masta lapsesta kolmen vuoden ikärajaan rittamisen edellytyksenä lisäksi, että hänen
33342: saakka ja muista lapsista viidentoista vuoden huoltajansa on henkikirjoitettu Suomessa
33343: ikärajaan saakka. kahtena peräkkäisenä vuotena välittömästi
33344: Milloin lapsen isä on kuollut tai pysyvästi ennen 7 §: ssä mainitun lapsilisäilmoituksen
33345: työkyvytön tai milloin lapsi on syntynyt tekemistä.
33346: 98 E 687/58
33347: 778 X,S4. - La.psilisälaki.
33348:
33349:
33350: 1 a §. mukaisesti ja neljätoistatuhattaneljäsataa
33351: Lapsilisää ei suoriteta kalenterivuodelta, markkaa vuodessa, ellei edellä tarkoitettu
33352: jota ennen viimeksi toimitetussa tulo- ja tulo tai omaisuus ylitä valtioneuvoston vah-
33353: omaisuusverotuksessa lapsen vanhempien tai vistamaa enimmäismäärää, mikä verotetta-
33354: muun huoltajan verotettava tulo tai omai- van tulon osalta on vahvistettava 2 momen-
33355: suus ylittää valtioneuvoston vahvistaman tissa sanotulla tavalla 350 000 markaksi.
33356: enimmäismäärän. Verotettavan omaisuuden enimmäismäärä
33357: Verotettavan tulon enimmäismäärä on vah- on vahvistettava siten, että se vastaa 2 ja 3
33358: vistettava siten, että se palkkatason muut- momentissa sanotulla tavalla määrätyn tulo-
33359: tuessa vastaa 650 000 markan verotettavaa rajan kuusinkertaista määrää.
33360: tuloa vuonna 1957 toimitetussa tulo- ja omai-
33361: suusverotuksessa. Toiselta ja kultakin seu- 2 §.
33362: raavalta 1 ·§ : n mukaan lapsilisään oikeutta- Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljännek-
33363: valta lapselta on edellämainittua enimmäis~ sen alusta lukien, joka seuraa vuosineljän-
33364: määrää korotettava kahdellakymmenellä sa- nestä, minkä kuluessa lapsi tai oikeus lapsi-
33365: dalta. lisään on syntynyt sen vuosineljänneksen
33366: Lapsilisää suoritetaan kuitenkin 1 § : n 3 loppuun saakka, jonka kuluessa lapsi saa~
33367: momentin mukaisesti ellei lapsen vanhempien vuttaa 1 § : ssä mainitun ikärajan.
33368: tai muun huoltajan verotettava tulo tai omai- Jos lapsilisään oikeutettu lapsi kuolee tai
33369: suus ylitä edellisenä kalenterivuotena toimi- jos olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos,
33370: tetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa valtio- että oikeus lapsilisään sen johdosta lakkaa,
33371: neuvoston vahvistamaa enimmäismäärää, lopetetaan lapsilisän suorittaminen sen vuosi-
33372: mikä verotettavan tulon osalta on vahvis- neljänneksen alusta lukien, joka seuraa vuo-
33373: tettava 2 momentissa sanotulla tavalla sineljännestä, minkä kuluessa kuoleman-
33374: 500 000 markaksi, sekä 1 § : n 3 momentin tapaus tai olosuhteiden muutos sattui.
33375:
33376: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
33377:
33378: Veikko Vennamo.
33379: 7.79
33380:
33381: X,35. - La.k.al. N:o 117.
33382:
33383:
33384:
33385: Lehmonen ym.: Ehdot-uS laiksi invalidikuoltolain muutta-
33386: misesta.
33387:
33388:
33389: E d u s k u n n a 11 e.
33390:
33391: Vähävaraista ja varatonta kansanosaa ra- lutus- ja työhuoltoon. Kaatumatautia ja vi-
33392: sittavat sosiaaliset epäkohdat, joista raskaim- herkaihia sairastaville annetaan heidän työ-
33393: pia tällä hetkellä ovat asuntojen puute, asun- kykynsä säilyttämiseksi tarpeellisia lääke-
33394: tokurjuus, elinkustannusten yleinen nousu, aineita.
33395: raskas verotaakka, työttömyys sekä työnsaan" Suurin osa jatkuvaa sairautta potevia inva-
33396: nin ja työvauhdin kiristyminen, kohdistuvat lideja on vielä kokonaan vailla lainsäädän-
33397: raskaimmin niihin invalideihin ja pitkällisen nöllistä turvaa. Esimel"kkinä tällaisista sai-
33398: sairauden vaivaamiin kansalaisiin, joiden toi- rauksista mainittakoon sydänviat, munuais-
33399: meentulon turvaa ei ole ollenkaan tai ei riit- ja verisuonisairaudet, syöpä- ym. kasvaimet,
33400: tävässä määrin lailla järjestetty. selkärankaviat, maha- ja suolistosairaudet
33401: Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden sekä allergiset sairaudet.
33402: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytykset Oikeudenmukaisuus vaatii, että sairaanhoi-
33403: ovat maassamme vielä hyvin kehittymättö- don saaminen olisi turvattava samanlaisin
33404: mät. Monet krooniset sairaudet johtavat sel- perustein kaikille kroonista sairautta pote-
33405: laiseen toiniintavajavuuteen, jonka johdosta ville. Se on myös yhteiskunnan kannalta tar-
33406: asianomaisen henkilön työ- ja toimintakyky koituksenmukaista, koska tehostettu sairaan-
33407: on siinä määrin puutteellinen, että hänelle hoito on omiaan vaikuttamaan ehtkäisevästi
33408: on siitä olennaista haittaa jokapäiväise-asä invaliditeetin syntymiseen. Invalidihuollon
33409: elämässään tai toimeentulonsa hankkimisessa, laajentamista koskemaan kaikkia sairausinva-
33410: ja häntä on näin ollen pidettävä invalidina lidien ryhmiä on vastustettu mm. sillä, että
33411: voimassa olevan invalidihuoltolakimme (907/ on säilytettävä raja yleisen sairaanhoidon ja
33412: 46) 2 § : n mukaan. Samoin lain 3 § rajoit- invalidihuoltolain mukaisen lääkintöhuollon
33413: taa kuitenkin invalidihuollon antamisen vain välillä varsinkin sen vuoksi, että edellisestä
33414: niiden sairauksien .perusteella ja siinä laa- huolehtiminen kuuluu lääkintäviranomaisten
33415: juudessa kuin valtioneuvosto määrää. ja sosiaalivakuutuksen alaan. Käytännössä
33416: Valtioneuvoston viimeksi 2. 12. 1955 anta- on kuitenkin jouduttu turvautumaan lää-
33417: man päätöksen mukaan annetaan rajoitettua kintäviranomaisten apuun. Voimassa olevan
33418: invalidihuoltoa lapsihalvausta, kaatumatau- invalidihuoltolain 7 § :n mu:kaan voidaan lää-
33419: tia, luu- ja niveltubel"kuloosia, kroonista kintähuoltoon kuuluvaa sairaalahoitoa antaa
33420: nivelreumatismia, jatkuvaa korva- tai silmä- missä tahansa lääkintähallituksen hyväksy-
33421: sairautta ja keuhkotuberkuloosia sairastavalle mässä sairaanhoitolaitoksessa.
33422: invalidille, jos viimeksi mainittu sairaus ei Sairausinvalidien huollon lopullinen rat-
33423: ole tarttuvassa vaiheessa, sekä tukkeavan veri- kaisu kuuluu epäilemättä sosiaalivakuutuksen
33424: suonisairauden johdosta jäsenensä menettä- piiriin samoin kuin yleinen maksuton lääkä-
33425: neelle invalidille. Lääkintöhuoltoon sisälty- rin- ja sairaalahoito. Vähävaraisten ja varat-
33426: vää varsinaista sairaalahoitoa tarpeellisine tomien kl'OOnisesti sairaiden asema on kui-
33427: jälkihoitoineen annetaan ikuitenkin edellä tenkin siksi tukala, että heille olisi turvattava
33428: mainituista ryhmistä vain lapsihalvausta tai tarpeellinen sairaala- ja jälkihoito sairauden
33429: luu- ja niveltuberkuloosia sairastavalle inva- laatuun katsomatta ja ennen yleisen sairaus-
33430: lidille. Muiden sairauksien perusteella rajoi- vakuutuksen säätämistä. Voimassa olevan
33431: tutaan erilaisten apuneuvojen, kuten teko- invalidihuoltolain 3 § : ää olisi muutettava
33432: jäsenten ja tukisidosten antamiseen sekä kou- edellä sanottua tarkoitusta vastaavasti. Kun
33433: 780 :x,s5. - Invaliidihuoltola.ld.
33434:
33435:
33436: erityishoitopaikoista saattaa joissakin tapauk- vät suurimmalta osalta huoltoapuna aimet-
33437: sissa olla puutetta ja erilaisten sairauksien tavan avustuksen varaan ja aiheuttavat siten
33438: lääketieteellinen tuntemus asettaa myös rajoi- kunnille huomattavia rasituksia. Nyt ehdot-
33439: tuksia, olisi valtioneuvostolle edelleen annet- tamamme muutos jakaisi taloudellisen rasi-
33440: tava valta määrätä, missä laajuudessa sai- tuksen tasaisemmin kuntien ja valtion kesken.
33441: raala, ja jälkihoitoa anneta~. Kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33442: välttämätön ·apu · olisi pyrittävä näissäkin nioittaen,
33443: tapauksissa turvaamaan.
33444: Nykyisin vähävaraisten ja varattomien että Eduskunta hyväksyisi seur~
33445: kroonisesti sairaiden huoltokustannukset jää- van lakiehdotuksen:
33446:
33447:
33448: Laki
33449: invalidihuoltolain muuttamisesta..
33450: Eduskunnan päätök'Sen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulu1kuuta 1946 annetun
33451: invalidihuoltolain ( 907/46) 3 § : n 1 momentti sellaisena kuin se on 9 päivänä toukokuuta
33452: 1952 annetussa laissa (209/52) näin kuuluvaksi:
33453: 3 §. ainoastaan niiden sairauksien perusteella ja
33454: l'Iilloin 2 §: ssä tarkoitettu haitta aiheutuu siinä laajuudessa kuin valtioneuvosto mää-
33455: jatkUvasta sairaudesta, annetaan 6 § : n 1 rää.
33456: kohdassa tarkoitettua sairaala- ja jälkihoitoa
33457: ja 6 § : n 3 kohdassa tarkoitettuja lääke-
33458: aineita sairauden laatuun katsomatta siinä
33459: laajuudessa kuin valtioneuvosto määrää s~kä Tämä laki tulee voimaan päivänä
33460: muuta tässä laissa säädettyä invalidihuoltoa kuuta 195 .
33461:
33462: HelsingiSBä 12 päivänä elokuuta 1958.
33463:
33464: Siiri Lehmonen. Pentti Liedes. Tyyne Tuominen.
33465: A-L. Tiekso. Väinö R. Virtanen. Eino Tainio.
33466: Irma Torvi. Toivo Salin. Toivo Friman.
33467: Pauli Puhakka. Kuuno Honkonen. Usko Seppi.
33468: Inkeri Virtanen. Mauri Ryömii. Matti Meriläinen.
33469: 781
33470:
33471: X,36. - Lak.at N: o 118.
33472:
33473:
33474:
33475:
33476: Liedes ym.: Ehdotus laiksi iMJalidiraha1a4n muuttamisesta.
33477:
33478:
33479:
33480:
33481: Eduskunnalle.
33482:
33483:
33484: Invalidirahalain (374/51) ulkopuolelle jää miseksi olisi invalidirahalain 2 §: ää muutet-
33485: huomattavan suuri osa siviili-invalideja, tava siten, että invalidirahaan olisivat oikeu-
33486: koska fain mukaan invalidirahaan on oikeu- tettuja kaikki siviili-invalidit, joiden työ- tai
33487: tettu vain sellainen invalidi, jonka vamman toimintakyky on alentunut vähintään 40
33488: haitta-aste on 2/3. Laki antaa kyllä mahdol- %: lla ja jotka itsensä ja perheensä elättä-
33489: iisuuden poikkeustapauksessa erittäin paina- miseksi tekevät kykyjensä mukaista työtä,
33490: villa syillä myöntää invalidirahaa myös inva- mikäli sitä paikalliset olosuhteet tai muut
33491: lidille, jonka työ- tai toimintakyky on vähen- seikat huomioon ottaen voidaan kohtuudella
33492: tynyt vähintään puolella. Käytännössä tätä vaatia. Tämän periaatteen vastaisena on
33493: mahdollisuutta ei juuri lainkaan sovelleta. myös poistettava lain 7 § : n 4 kohdassa oleva
33494: Useimmissa sosiaaliministeriön päätöksissä, määräys siitä, että invalidiraha voidaan lak-
33495: joilla invalidiraha on evätty, on käytetty pe- kauttaa, jos invalidi on sairauden, työttö-
33496: rusteena sitä seikkaa, että invaliditeetti on myyden tai muun syyn takia ollut vähintään
33497: tosin 50 %, mutta ei 2/3. kuusi kuukautta tekemättä työtä.
33498: Vaikka voimassa olevan lain sanamuoto ei Kun invalidirahan nykyinen määrä ei ole
33499: edellytäkään, että invalidien tulee, saadak- keSkimäärin puoltakaan siitä korvauksesta,
33500: seen invalidirahan, tehdä kykyjensä mu- mihin sotilasvammalaki oikeuttaa saman
33501: kaista ansiotyötä, vaan ainoastaan kykyjensä haitta-asteen perusteella, olisi myös invalidi-
33502: mukaista työtä, niin käytännössä sosiaalilau- rahan määrää korotettava. Invalidille, jolta
33503: takuntien antamissa lausunnoissa pyritään lu- puuttuu suuntausnäkö hänelle tuntematto-
33504: kemaan työksi vain ansiotyö. Tällä perus- massa paikassa, maksettavan invalidirahan
33505: teella on useissa tapauksissa invalidirahan ehdotamme korotettavaksi 150 000 markkaan.
33506: saaminen lakkautettu. Muille tulevan invalidirahan ehdotamme por-
33507: Monilla paikkakunnilla, varsinkin maaseu- rastettavaksi siten, että jos työ- ja toiminta-
33508: dulla, on invalidien aivan mahdotonta saada kyky on alentunut vähintään 2/3, korotetaan
33509: kaikkina vuodenaikoina sopivaa työtä. Vai- invalidiraha 120 000 markkaan; jos haitta-
33510: keavammaisten raajainvalidienkin on ollut aste on vähintään 55% - 100 000 markkaa;
33511: pakko hakeutua heille täysin sopimattomiin ja vähintään 40 % - 80 000 markkaa.
33512: raskaisiin metsätöihin. Useat heistä eivät saa Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
33513: ollenkaan invalidirahaa, koska heidän invali- tamme,
33514: diteettinsa on arvioitu 40-60 % : ksi.
33515: Lain ulkopuolelle jäävien invalidien ase-· että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33516: man parantamiseksi ja lain käytäntöön so- van lakiehdotuksen:
33517: veltamisessa ilmenneiden epäkohtien korjaa-
33518: 782 X,S6. - Invaliidirahalaki.
33519:
33520:
33521:
33522:
33523: Laki
33524: invalidirahalain muuttamisesta.
33525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 14 päivänä 1951 annetun in-
33526: validirahalain (374/51) 2 §, 4 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentin 4 kohta·, 4 §:n 1
33527: momentti sellaisena kuin se on maaliskuun 23 päivänä 1956 annetussa laissa (146/56),
33528: näin kuuluviksi:
33529: 2 t§, 4) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky
33530: Invalidirahaan on oikeutettu sellainen in- on alentunut vähintään 40 prosentilla, 80 000
33531: validi, jonka työ- tai toimintakyky on alen- markkaa.
33532: tunut vähintään 40 prosentilla ja joka it-
33533: sensä ja perheensä elättämiseksi tekee kyky-
33534: jensä mukaista työtä, mikäli sitä paikalliset
33535: olosuhteet ja muut työn tekemiseen vaikut- 7 §.
33536: tavat seikat huomioon ottaen voidaan häneltä Invalidiraha voidaan asian laadun mukaan
33537: kohtuudella vaatia. lakkauttaa tai määräajaksi keskeyttää, jos
33538: invalidi
33539: 4 § 1 momentti.
33540: Invalidirahan vuotuinen määrä on: 4) on tulhtt pysyvästi työkyvyttömäksi tai
33541: 1) invalidille, jolta puuttuu suuntausnäkö jos hänen olosuhteensa muutoin ovat niin
33542: hänelle tuntemattomassa paikassa, 150 000 muuttuneet, että hänelle ei voitaisi myöntää
33543: markkaa; invalidirahaa.
33544: 2) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky
33545: on alentunut vähintään kahdella kolmas-
33546: osalla, 120 000 markkaa;
33547: 3) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky Tämä laki tulee voimaan päivänä
33548: on alentunut vähintään 55 prosentilla, kuuta 195 .
33549: 100 000 markkaa, sekä
33550:
33551: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
33552:
33553: Pentti Liedes. Irma Torvi. J. Mustonen.
33554: Yrjö Murto. Hugo Mamli.nen. Georg Backlud.
33555: Irma Rosnell. Siiri Lehmonen. G. Rosenberg.
33556: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka,. J. E. Lakkala.
33557: Eino Roine. Kuuno Honkonen. R. Virtanen.
33558: Martti Linna. Toivo Salin. Tyyne Tuominen.
33559: Tauno Kelovesi. Pertti Rapio. Usko Seppi.
33560: A-L. Tiekso. Niilo Nieminen. Matti Meriläinen.
33561: 788
33562:
33563: X,37. - Lak.a.l. N:o 119.
33564:
33565:
33566:
33567:
33568: Henriksson ym. : Ehdotus laiksi yleisestä sairamvakttutuk-
33569: sesta.
33570:
33571:
33572: E d u s k u n n a 11 e.
33573:
33574: Sosiaalivakuutuksen kehitykse,n suuntana tänyt mahdollisena vakuutuksen nam laajaa
33575: eri puolilla maailmaa on varsinkin viime toimeenpanoa. Komitea on samaten toden-
33576: vuosina ollut mahdollisimman laaja ja mikäli nut, että sairausvakuutuksen voimaansaatta-
33577: mahdollista koko kansan käsittävä sosiaali- minen on ensisijainen tehtävä. Suurimpana
33578: vakuutus, joka takaisi kaikille kansalaisille puutteena maamme sosiaaliturvan luomisessa
33579: taloudellisen turvallisuuden. Tämän pyrki- onkin pidettävä sitä, ettei meillä ole riittä-
33580: myksen on näkyvimmin ilmaissut Kansain- vän kehittynyttä sairausvakuutusta.
33581: välisen työkonferenssin v. 1944 hyväksymä Sairausvakuutuksen kehittämistä vaativat
33582: talondellista turvallisuutta koskeva suositus, jo pelkästään inhimilliset seikat, halu sai-
33583: jonka mukaan taloudellinen turvallisuus on raiden ihmisten auttamiseen. Kansan tervey-
33584: aikaansaatavissa toteuttamalla pakollinen so- den säilyttämisen kokonaisuudessaan tulee
33585: siaalivakuutus, minkä ohessa yhteiskunnalli- olla tässä työssä johtavana periaatteena. Myös
33586: nen huolto turvaa niiden tarpeiden tyydyttä- vähävaraiselle väestölle on viimeinkin varat-
33587: misen, joita sosiaalivakuutus ei koske. tava mahdollisuus sairaanhoidon saantiin, sa-
33588: Täydellistä sosiaaliturvajärjestelmää ei moin kuin tyydyttävään taloudelliseen tur-
33589: meillä taloudellisista syistä ole pidetty mah- vallisuuteen sairauden kestäessä. Yhteiskun-
33590: dollisena, vaan uudistussuunnitelmien tarkoi- nallinen huolto ei tässä suhteessa ole vielä
33591: tuksena on ollut kehittää tuotannon kannalta riittii vä. :Myös työsuhteessa olevien sairaus-
33592: tärkeitä sosiaalivakuutuksen haaroja, erityi- ajan palkkaa koskevat järjestelmät ovat
33593: sesti sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutusta puutteellisia ja koskevat vain lyhyttä aikaa.
33594: sekä sairaushuoltoa. Sgirausvakuutuksen ke- Pitkäaikaiset sairaudet jäävät taloudellista
33595: hittämiseen liittyy sopivasti myös äitiysva- turvaa vaille, puhumattakaan sairaanhoitoa
33596: kuutuksen toteuttaminen. Sairaus- ja äitiys- ja työkyvyn palauttamista koskevista kysy-
33597: vMuntusta koskevat ehdotukset ovat kuiten- myksistä, jotka useimmis.sa tapauksissa jää-
33598: kin yleensä olleet kovin suppeita, rajoittuen vät kokonaan ratkaisematta.
33599: vain osaan palkkatyöntekijöitä. Niinpä hal- Meillä ovat varsinkin kaikkein varattomim-
33600: lituksen Y. 1954 eduskunnalle jättämä esitys mat kansalaiset vain vähäisessä määrin käyt-
33601: n: o 15 sairaus- ja äitiysvMuutuslaiksi olisi täneet hyväkseen vapaaehtoista sairausvMuu-
33602: toteutettuna merkinnyt vain vähäistä edis- tusta sen kalliiden vakuutusmaksujen vuoksi.
33603: tystä. Myös mahdollisuudet liittyä vapaaehtoisiin
33604: Ottaen huomioon sairausvakuutuksen alalla sairauskassoihin ovat olleet rajoitetut. Työ-
33605: varsinkin Skandinavian maissa tapahtuneen sopimuslakiin perustuva oikeus sairausajan
33606: viimeaikaisen kehityksen me allekirjoittaneet palkkaan riippuu siitä, noudatetaanko työ-
33607: esitämme, että eduskunta hyväksyisi lain, suhteessa irtisanomisaikaa. On paljon juuri
33608: jonka mukaan meilläkin sairausvakuutus to- heikossa asemassa olevia työntekijöitä, joilla
33609: teutettaisiin todellisena kansanvakuutuksena, ei ole lakiin perustuvaa oikeutta sairausajan
33610: jolloin sairausvakuutus tulisi mahdollisim- palkkaan. Usein tällaiset heikommassa ase-
33611: man laajasti käsittämään kaikki kansalaiset. massa olevat työntekijät eivät ole liittyneet
33612: Myös sosiaalivakuutuskomitea on periaat- ammatillisiin järjestöihin, joten he ovat jää-
33613: teessa ollut sitä mieltä, että pMollisen sai- neet myös työehtosopimusten sairauskor-
33614: rausvMuutuksen olisi oltava yleinen, joskaan vausta koskevien järjestelmien ulkopuolelle.
33615: komitea ei mietintönsä valmistuessa vielä pi- Perustuslaissa on tunnustettu valtion vel-
33616: 784 X,37. - Sairausvakuutus.
33617:
33618:
33619: voitus huolehtia kansalaisten työvoimasta. alenee 90 pa1van jälkeen lisäsairausrahan
33620: Jokainen on omalla paikallaan työntekijä, osalta. Äitiysavustuksesta annetun erikois-
33621: jonka terveydestä yhteiskunnan on huolta pi- lain nojalla suoritetaan pakollisen sairausva-
33622: dettävä. Sairastumisen vaara uhkaa kaikkia kuutuksen perusteella synnyttävälle äidille
33623: ihmisiä. Tähän tosiasiaan perustuen onkin korvausta synnytyskustannuksista ja äitiys-
33624: kaikille kansalaisille varattu jo nyt oikeus raha, joka periaatteessa vastaa sairausrahaa.
33625: saada sairaanhoitoa samoin perustein ylei- Sairausvakuutuksen rahoitukseen osallistuvat
33626: sissä sairaaloissa, joiden kustannuksista suu- vakuutetut, työnantajat ja valtio.
33627: rin osa peitetään verovaroilla. Tämä on ollut Kun pohjoismaiden kesken on kiinteä yh-
33628: askel oikeaan suuntaan terveyden- ja sairaan- teistoiminta sosiaalisen lainsäädännön alalla,
33629: hoidon alalla. Silti eivät läheskään kaikki voi on uusia lakeja laadittaessa jo heti huo-
33630: turvautua lääkärin tai sairaalan hoitoon. Sii- mioitu se, että laeista tulisi mahdollisimman
33631: hen on useitakin syitä. Lääkärissä käynti on samanlaiset. Tämän pyrkimyksen olemme eh-
33632: tavallisesti kallista sekä työajan menetyksen dotuksessamme ottaneet huomioon. Mieles-
33633: että lääkärinpalkkion vuoksi. Lääkkeet mak- tämme olisi meilläkin äitiysvakuutuksesta
33634: savat myös, ja jos asianomainen joutuu sai- laadittava erillinen laki, mikäli on kysymys
33635: raalaan, on hänen varsinaisten sairaalakus- työsuhteessa olevasta naisesta. Sen sijaan
33636: tannusten lisäksi otettava huomioon palkan olisi kodissaan työskentelevälle äidille mak-
33637: menetys tai tulon vähennys sekä kotona settava päivärahaa sairausvakuutuslain mu-
33638: mahdollisesti tarvittavan aputyövoiman ai- kaisesti myös synnytystapauksen sattuessa.
33639: heuttama lisäkustannus. Viimeksi mainittu Sairausvakuutuksen kustannusten jakami-
33640: näkökohta koskee erityisesti perheenäitejä. seen nähden olemme sitä mieltä, että työn-
33641: Jokainen hoitamatta jäänyt sairaus sisäl- antajain tulisi maksaa kustannuksista suu-
33642: tää kuitenkin sen vaaran, että asianomaisen rempi osa kuin työntekijäin, jotka eivät sii-
33643: elinikä lyhenee tai että hänen työkykynsä hen samassa määrin kykene kuin työnanta-
33644: vähenee. Tästä kaikesta aiheutuu huomatta- jat. Muiden kuin työsuhteessa olevien henki-
33645: via tappioita nimenomaan kansantaloudelli- löiden vakuutusmaksun tulisi olla suurempi
33646: sessa mielessä. On siis täysin puolustettavissa kuin työntekijäin, ja näissä tapauksissa olisi
33647: se ajatus, että valtio osallistuu kansalaisten myös valtion suoritettava yhtä suuri osa va-
33648: terveyden hoitoon, koska yhteiskunnan on kuutusmaksuista.
33649: kuitenkin viime kädessä tultava apuun, jos Sairausvakuutuksen kustannusten olemme
33650: henkilö menettää mahdollisuutensa työllä arvioineet tekevän 2 % palkasta, jolloin eh-
33651: huolehtia itsestään ja omaisistaan. dotuksemme mukaan työnantaja maksaa
33652: Ruotsissa on vuoden 1955 alusta toteutettu 1.5 % ja työntekijä 0.5 %- Työnantajan va-
33653: yleinen ja pakollinen sairausvakuutus. Sen kuutusmaksun määrääminen suuremmaksi
33654: mukaan suoritetaan korvausta sairaanhoito- kuin vakuutetun johtuu siitä, että työnantaja
33655: menoista ja menetetystä työansiosta. Sairaan- jo nykyisin on joutunut yksinään maksa-
33656: hoitovakuutus koskee jokaista vakuutuksen maan työsopimuslain tai työehtosopimuksen
33657: piiriin kuuluvaa. Sairausrahavakuutus ei mukaisen sairausajan palkan. Muiden kuin
33658: koske niitä, joiden ansiotulot ovat kovin vä- työsuhteessa olevien henkilöiden osalta on
33659: häiset, mutta kyllä sen sijaan perheenäitejä kustannusten myös laskettu tekevän 2 %
33660: riippumatta siitä, onko heillä ansiotuloja vai palkasta. Tällöin vakuutetun maksu tekisi
33661: ei. Tällaiselle henkilölle suoritetaan perus- 1% ja valtion samoin 1 %. Milloin asian-
33662: sairausraha, joka on saman suuruinen kai- omaisella ei ole tuloja tai ne ovat aivan
33663: kille tuloista riippumatta. Sen lisäksi suori- vähäiset, tulisi määrätä vähin vakuutusmaksu
33664: tetaan toisen työssä olevalle henkilölle lisä- vuodessa ja valtion osallistua puuttuvan
33665: sairausrahaa, jonka suuruus määräytyy vuosi- määrän suorittamiseen täysimääräisenä, mi-
33666: ansion perusteella. Itsenäisille yrittäjille ei käli kassan varat eivät siihen muutoin riit-
33667: sen sijaan suoriteta pakollisen vakuutuksen täisi.
33668: perusteella lisäsairausrahaa, mutta heillä on Kaikkeen edellä sanomaamme viitaten eh-
33669: oikeus ottaa vapaaehtoinen vakuutus sen saa- dotamme kunnioittaen,
33670: miseksi. Sairausrahaa ei makseta kolmelta
33671: ensimmäiseltä päivältä, ja sitä suoritetaan että Eduskunta päättäisi hyväksyä
33672: enintään kahden vuoden ajan. Sen määrä seuraavan lakiehdotuksen:
33673: X,37. - Henriksaon ym. 785
33674:
33675: Laki
33676: yleisestä sairausvakuutuksesta.
33677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33678: 1 §. loin hän täyttää 16 vuotta, mikäli häneen ei
33679: Tässä laissa säädetyn vakuutuksen tarkoi- sovelleta 4 §: n 3 momenttia. Otto- ja kas-
33680: tuksena on antaa sairausavustuksena sairaan- vattilapsella on samat oikeudet kuin sairaus-
33681: hoitoa ja päivärahaa siten kuin jäljempänä vakuutetun omalla lapsella, samoin myös
33682: säädetään. puolison omalla, otto- ja kasvattilapsella.
33683: Mitä edellä on sanottu otto- ja kasvattilap-
33684: 2 §. sesta, sitä älköön sovellettako silloin, kun
33685: Vakuutuksen antajana on yleinen sairaus- näiden lasten hoito on uskottu muulle kuin
33686: kassa. vakuutetulle tai tämän puolisolle, jonka
33687: Yleisen sairauskassan tulee olla valvonta- kanssa hän asuu yhdessä. Kasvattilasta äl-
33688: viranomaisen hyväksymä ja rekisteröity si- köön pidettäkö kenenkään muun lapsena kuin
33689: ten kuin avustuskassalaki (471/42) säätää. vain lapsen kasvattajan.
33690: Milloin 1 momentin säännösten mukaan
33691: 3 §. lapsi on tullut sairausvakuutetuksi kumman-
33692: Yleinen sairauskassa on joko piirisairaus- kin puolison vakuutuksen nojalla, katsotaan
33693: kassa tai työpaikalla saman työnantajan lapsen olevan ainoastaan miehen sairausva-
33694: työssä olevia työntekijöitä varten perustettu kuutuksen perusteella sairausvakuutettu.
33695: sairauskassa. Sairauskassa voi kuitenkin puolisoiden teke-
33696: mästä anomuksesta pitää lasta sairausvakuu-
33697: 4 §. tettuna ainoastaan vaimon sairausvakuutuk-
33698: Jokaisen maassa asuvan Suomen kansalai- sen perusteella. Tällainen poikkeus voidaan
33699: sen, mikäli ei alempana toisin säädetä, tulee tehdä sellaisessa tapauksessa, että vaimon
33700: olla vakuutettu tämän lain mukaisesti sai- ansiotyöstä saama vuosipalkka ylittää miehen
33701: rauden varalta välittömästi sitä kalenterikuu- ansiotyöstä saaman vuosipalkan, ja on se
33702: kautta, jolloin hän on täyttänyt 16 vuotta, voimassa luvan antamista seuranneen kuu-
33703: seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. kauden alusta lukien siihen .asti kunnes
33704: Mitä edellä on sanottu koskee myös jo- kassa toisin määrää.
33705: kaista maassa asuvaa ja hengillekirjoitettua
33706: vieraan maan kansalaista.
33707: Vakuutusvelvollinen tämän lain mukaan ei 6 §.
33708: ole: Ansiotyöstä saaduksi tuloksi katsotaan ra-
33709: a) se, joka vähintään 730 päivää perätys- hana tai luontoisetuna saatu tulo. Kotitalous-
33710: ten on ollut sairaalahoidossa, sinä aikana, työtä, jonka puoliso suorittaa kotonansa, ei
33711: jonka sairaalahoito vielä tämän ajanjakson lueta ansiotyöksi.
33712: jälkeen jatkuu; Jos tulo muodostuu joko kokonaan tai
33713: b) se, joka on otettu hoidettavaksi vähä- osaksi luontoiseduista, arvioidaan ne samo-
33714: mielisten hoitolaitokseen; eikä jen perusteiden mukaan kuin kunnallisvero-
33715: c) se, joka on otaksuttavasti vähintäänkin tuksessa asianomaisen asuinkunnassa.
33716: kahdeksi vuodeksi pantu rangaistus- tai huol- Omaan laskuun suoritetusta työstä älköön
33717: tolaitokseen. tuloa arvioitako korkeammaksi kuin toisen
33718: Tämän lain mukaisen yleisen sairauskassan palveluksessa tehdystä samankaltaisesta
33719: jäsenenä saa olla ainoastaan vakuutusvelvol- työstä arvioitua kohtuullista palkkaa.
33720: linen henkilö. Ansiotyöstä saadun tulon arviointi suori-
33721: tetaan, jollei sairauskassa muutoin tunne olo-
33722: 5 §. suhteita, niiden tietojen mukaan, jotka kassa
33723: Yleisen sairauskassan jokainen jäsen on saa joko vakuutetulta itseltään tai tämän
33724: sairausvakuutettu. Tämän vakuutuksen no- työnantajalta, taikka niiden tietojen mukaan,
33725: jalla on myös sairausvakuutetun lapsi vakuu- jotka selviävät vakuutetun tuloista viimeksi
33726: tettu sen kalenterikuukauden loppuun, jol- tapahtuneessa verotuksessa.
33727: 99 E 687/58
33728: 786 X,S7. - Sairausvakuutus.
33729:
33730: Vapaasta ammatista saatuna tulona pide- den sekä tarpeellisten puhdistus- ja sidos-
33731: tään sitä ansiotuloa, joka asianomaisen voi- tarvikkeiden hinnasta;
33732: daan arvioida saavan toisen palveluksessa 2) samoin synnytystapauksen ja raskau-
33733: tehdystä samanlaisesta työstä. dentilan ollessa kysymyksessä on voimassa,
33734: mitä edellä kohdassa 1) on sairaustapauksen
33735: 7 §. varalta säädetty; ja
33736: Vakuutusvelvollisen tulee veroilmoituk- 3) kohtuullisen korvauksen niistä kustan-
33737: seensa jokaisena kalenterivuotena liittää il- nuksista, jotka ovat aiheutuneet tutkimusta,
33738: moitus, missä sairauskassassa hän on jäse- hoitoa ja synnytystä varten tarpeellisista
33739: nenä. Jos vakuutusvelvollinen ei ole maassa matkoista.
33740: hengillekirjoitettu, tulee hänen olla sen kun-
33741: nan piirisairauskassan jäsen, jossa hän asui 11 §.
33742: kalenterivuoden alussa tai myöhempänä ajan- Sairaus- ja synnytystapauksen edellyttä-
33743: kohtana, jolloin hän tuli vakuutusvelvolli- mästä ensimmäisestä lääkärintutkimuksesta
33744: seksi. vakuutetun on suoritettava maksu, jonka sai-
33745: rauskassa vahvistaa kalenterivuodeksi kerral-
33746: 8 §. laan sellaiseksi, että se vastaa neljännestä
33747: Työnantaja on velvollinen työntekijäinsä lääkärille tavallisesta tutkimuksesta tulevasta
33748: osalta huolehtimaan 4 §: ssä säädetyn vakuu- palkkiosta, mikäli kysymyksessä ei ole mak-
33749: tuksen toteuttamisesta ja tarvittaessa perus- suton lääkärintarkastus neuvoloissa ja muissa
33750: tamaan sitä varten sairauskassan. sellaisissa laitoksissa.
33751: Jos työnantaja laiminlyö, mitä edellä 1
33752: momentissa on säädetty, kansaneläkelaitoksen 12 §.
33753: tulee ryhtyä vakuutuksen toteuttamiseksi Lääkärinhoidosta suoritettavan palkkion
33754: tarpeellisiin toimenpiteisiin sen mukaisesti perusteista on kansaneläkelaitoksen sovittava
33755: kuin siitä asetUksella määrätään. Työnantaja lääkäreitä edustavan järjestön kanssa. Kap-
33756: on velvollinen korvaamaan tästä kansaneläke- pale tätä sopimusta on lähetettävä lääkintö-
33757: laitokselle aiheutuneet kustannukset. hallitukselle.
33758: Jollei 1 momentissa tarkoitettua sopimusta
33759: 9 §. ole voitu tehdä sosiaaliministeriön määrää-
33760: Sairauskassan tulee antaa vakuutetulle mässä ajassa tämän lain voimaantulosta tai,
33761: sairausavustuksena sairaanhoitoa ja päivä- jos sopimus on irtisanottu, ennen sen päät-
33762: rahaa. tymistä, päättää lääkärinhoidosta suoritetta-
33763: Kassa älköön rajoittako sitä aikaa, jona van palkkion perusteista ja niiden voimassa-
33764: avustusta annetaan saman sairauden joh- oloajasta välityslautakunta, johon lääkäreitä
33765: dosta, lyhyemmäksi kuin yhdeksäksikymme- edustava järjestö ja kansaneläkelaitos kum-
33766: neksi päiväksi, älköönkä sitä aikaa, jona pikin valitsevat kaksi jäsentä ja jonka pu-
33767: avustusta annetaan saman kalenterivuoden heenjohtajan sosiaaliministeriö lääkintöhalli-
33768: kuluessa, lyhyemmäksi kuin sadaksikahdek- tusta kuultuaan määrää. Välityslautakunnan
33769: saksikymmeneksi päiväksi. päätöksen ilmoittamisesta lääkintöhallituk-
33770: selle on noudatettava, mitä 1 momentissa
33771: Jos vakuutetulle, joka ei ole sairautensa on sopimuksesta säädetty.
33772: johdosta estynyt työtään tekemästä, annetaan Sairauskassa maksaa 1 momentissa mainit-
33773: sairaanhoitoa, menetellään avustusajan pi- tujen perusteiden mukaisen palkkion suoraan
33774: tuutta määrättäessä siten, että tällaisesta asianomaiselle lääkärille, jos siitä on hänen
33775: avustuksesta lasketaan vakuutetun keskipäi- kanssaan sovittu, tai muussa tapauksessa va-
33776: väpalkan suuruinen osa yhtä avustuspäivää kuutetulle.
33777: vastaavaksi.
33778: 13 §.
33779: 10 §. Päivärahaa annetaan kultakin päivältä,
33780: Sairauskassa suorittaa sairaanhoitona: jonka vakuutettu on sairautensa vuoksi es-
33781: 1) kustannukset kassan lääkärin hyväksy- tynyt työtään suorittamasta, sunnuntai- ja
33782: mästä tarpeellisesta tutkimuksesta ja hoi- juhlapäivät mukaan luettuina, kuitenkin, jos
33783: dosta, kuitenkin vain kolme neljäsosaa mui- sairaus kestää lyhyemmän ajan kuin 30 päi-
33784: den kuin sairaalahoitoon kuuluvien lääkkei- vää, vasta kolmannesta työpäivästä sen päi-
33785: X,37. - Henriksson ym. 787
33786:
33787: vän jälkeen, jona vakuutetun oli keskeytet- Jos vakuutetulla on oikeus saada sairau-
33788: tävä työnsä tai jäätävä työstään pois. den johdosta päivärahaa tai siihen verratta-
33789: Sama olkoon laki päivärahasta raskauden- vaa korvausta työnantajan kustantaman
33790: tilan ja synnytyksen aiheuttaman poissaolon muun vakuutuksen kuin tässä laissa tarkoi-
33791: aikana, mikäli vakuutettu ei saa korvausta tetun perusteella, sairauskassa maksaa. hä-
33792: menetetystä työajasta muun lain mukaan. Il- nelle päivärahan vähennettynä edellä maini-
33793: man omaa ansiotyötä olevan perheenäidin oi- tulla korvauksella ja muutoin niin suuren
33794: keus saada päivärahaa koskee sitä aikaa, osan päivärahasta, että vakuutettu yhteensii
33795: jonka hänen tervehtymisensä lääkärinlausun- saa 14 § :ssä säädetyn päivärahan.
33796: non mukaan vaatii.
33797: V akuutetun vuosiloman aikana sattuneesta 17 §.
33798: sairaudesta maksetaan päivärahaa samoin pe- Jos vakuutettu on sairauskassan kustan-
33799: rustein, kuin jos vakuutettu olisi ollut työssä. nuksella hoidettavana sairaalassa, maksetaan
33800: päivärahaa sen mukaan kuin kassan sään-
33801: 14 §. nöissä määrätään, kuitenkin vähintään viisi-
33802: Päivärahaa annetaan vakuutetulle kultakin kymmentä ja enintään kahdeksankymmentä
33803: sairauspäivältä hänen keskipäiväpaikkaansa sadalta täydestä päivärahasta, perhesuhteista
33804: vastaavasti. Vakuutetulle, jonka keskipäivä- riippuen. .
33805: palkkaa ei ole voitu määritellä tai joka on Jos vakuutettu itse kustantaa sairaalahoi-
33806: työtön tahi miehensä taloudessa kotona työs- tonsa, maksetaan hänelle 1 momentin mukai-
33807: kentelevä perheenäiti, maksetaan päivärahaa sen päivärahan lisäksi se sairaalahoidon kus-
33808: 800, 600 tai 500 markkaa sairauspäivältä tannus, mikä hänellä olisi ollut oikeus saada
33809: taikka lääkärin määräämän synnytysloman kassalta.
33810: ajalta päivää kohti. Päivärahan suuruus Sama olkoon voimassa, mikäli on kysymys
33811: määrätään asetuksella kuntien kalleusryhmi- raskaudentilasta ja synnytyksestä.
33812: tyksen mukaisesti. Alle 16-vuotiaalle vakuu-
33813: tetulle maksetaan päivärahaa puolet aikuisen 18 §.
33814: päivärahasta. Jos työnantaja on maksanut vakuutetulle
33815: Perheelliselle vakuutetulle, jolla on vähin- palkkaa, ennakkoa tai muita työsuhteeseen
33816: tään kolme 16 vuotta nuorempaa lasta, mak- perustuvia maksuja sellaiselta ajalta, jolta
33817: setaan perhelisänä eri anomuksesta, milloin sairauskassa on velvollinen antamaan vakuu-
33818: se harkitaan tarpeelliseksi, 20 %: n suuruinen tetulle sairausavustusta, on työnantajalla oi-
33819: lisä päiväraha. keus saada näin suorittamastaan määrästä ta-
33820: kaisin, mitä kassan on vakuutetulle makset-
33821: 15 §. tava vastaavina korvauserinä vastaavalta
33822: Vakuutetun keskipäiväpalkka saadaan si- ajalta.
33823: ten, että hänen edellisen kalenterivuosineljän-
33824: neksen ajalta 6 § :n mukaan laskettu tulonsa 19 §.
33825: jaetaan työssäoloaikaan sisältyvien päivien Sairauskassan tulee antaa vakuutetulle ti-
33826: luvulla, sunnuntai- ja juhlapäivät niihin litys siitä, mitä hänelle kuuluvasta sairaus-
33827: luettuina. Jos vakuutettu edellisen vuosinel- avustuksesta on 16, 17 tai 18 § :n nojalla
33828: jänneksen aikana on ollut työssä kuukautta pidätetty.
33829: lyhyemmän ajan, määrätään hänen keski-
33830: päiväpalkkansa siten, että arvioitu viikko- 20 §.
33831: ansio jaetaan seitsemällä. Sairausavustus voidaan evätä tai sitä vä-
33832: hentää:
33833: 16 §.
33834: Jos vakuutetulla on sairauden johdosta oi- 1) jos vakuutettu tekee ansiotyötä sinä ai-
33835: keus korvaukseen muunkin vakuutuksen tai kana, jolta hän saa päivärahaa;
33836: muuhun kuin tähän lakiin sisältyvän oikeu- 2) jos sairauden syynä on vakuutetun ri-
33837: den perusteella, annetaan hänelle tämän lain kollinen teko tai törkeä huolimattomuus;_
33838: mukaan sairaanhoitoa vain siinä laajuudessa 3) jos vakuutettu on vilpillisesti tai tor-
33839: kuin sellainen sairaanhoito muutoin jäisi hä- keästä huolimattomuudesta ilmoittanut vää-
33840: neltä saamatta. rin tahi jättänyt ilmoittamatta jonkin sei~
33841: 788 X,S7. - Sairausvakuutus.
33842:
33843: kan, jolla on merkitystä avustukseen oikeut- työpaikan työntekijäin sairausvakuutusta
33844: tavaa tapahtumaa ja sen johdosta maksetta- varten.
33845: van avustuksen määrää arvosteltaessa;
33846: 4) jos vakuutettu ei ole alistunut väärin- 22 §.
33847: käytösten estämiseksi järjestettyyn valvon- Työnantajan on pidätettävä vakuutetun
33848: taan; sekä suoritettava vakuutusmaksuosuus vakuutetun
33849: 5) jos vakuutettu on tahallisesti estänyt palkasta ja tilitettävä se sekä oma vakuutus-
33850: parantumistaan tai ei ole alistunut lääkärin maksuosuutensa sairauskassalle ainakin ker-
33851: määräämään hoitoon; sekä ran kuukaudessa. Työnantaja on kassalle vas-
33852: tuussa niistä varoista, jotka hän tai hänen
33853: 6) jos synnyttäjän on katsottava vaaran- palveluksessaan olevat henkilöt ovat palkoista
33854: taneen oman, sikiönsä tai lapsensa terveyden pidättäneet tai olleet velvolliset pidättämään.
33855: laiminlyömällä ennen synnytystä käynnit
33856: äitiysneuvolassa ja synnytyksen jälkeen las- Vakuutusmaksu on ilman tuomiota ja pää-
33857: tenneuvolassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin töstä ulosottokelpoinen.
33858: tai kätilön luona tahi jättämällä noudatta-
33859: matta näiden antamia ohjeita taikka laimin- 23 §.
33860: lyömällä pätevättä syyttä lapsensa imettämi- Sairauskassa älköön lopettako tässä laissa
33861: sen, vaikka häneltä olisi kohtuudella voitu tarkoitettua vakuutustoimintaa, elleivät so-
33862: näitä vaatia. siaaliministeriö ja vakuutuksen toteuttami-
33863: sesta vastuussa oleva työnantaja ole siihen
33864: 21 §. suostuneet.
33865: Vakuutusmaksu on niin määrättävä, että
33866: se peittää vakuutettujen sairauskassalle ai- 24 §.
33867: heuttaman vastuun sekä kassan hallintokus- Tämän lain mukaisten sairauskassojen val-
33868: tannukset. vonta kuuluu kansaneläkelaitokselle, jonka
33869: Vakuutusmaksu jaetaan vakuutetun ja osalta on voimassa, mitä avustuskassalaissa
33870: työnantajan kesken sellaisessa tapauksessa, (471/42) on säädetty sosiaaliministeriön val-
33871: jolloin vakuutettu on toisen palveluksessa, tuuksista ja velvollisuuksista. Kansaneläke-
33872: ja muussa tapauksessa vakuutetun ja valtion laitoksen tehtävänä on erityisesti antaa kas-
33873: kesken. Ensiksi mainitussa tapauksessa ja- soille neuvoja, ohjeita ja koulutusta sekä toi-
33874: kaantuu maksuvelvollisuus siten, että vakuu- mia niiden jälleenvakuutuselimenä. Jälleen-
33875: tettu maksaa 0.5 % palkastaan ja työnantaja vakuutuksen järjestämisestä määrää kansan-
33876: 1.5 % työntekijälleen suorittamastaan eläkelaitos.
33877: palkasta. Muussa tapauksessa peritään
33878: vakuutetun osuutena verotuksen yhtey- 25 §.
33879: dessä 1.0 % hänen veroilmoituksensa Työpaikoilla toimivien sairauskassojen li-
33880: mukaisista tai muulla tavalla arvioiduista säksi perustetaan kansaneläkelaitoksen toi-
33881: tuloistaan edellisen kalenterivuoden ajalta. mesta kunnallista aluejakoa seuraten piiri-
33882: Näiden vakuutettujen osalta maksaa val- sairauskassoja, joiden tehtävänä on huolehtia
33883: tio omana osuutenaan samoin 1.0 %. työsuhteen ulkopuolella olevien henkilöiden
33884: Vähin vakuutetulta perittävä maksu on vakuuttamisesta sairauden varalta.
33885: 300 markkaa vuodessa, mikä peritään Kansaneläkelaitoksella on valta määrätä,
33886: siltä, jolla ei ole omia tuloja, ei kuiten- että edellä 24 §: ssä mainittujen kassojen tu-
33887: kaan alle 16-vuotiaalta. lee liittyä alueittain muodostettaviin piirisai-
33888: Jos kassa myöntää jäsenilleen muita tai rauskassoihin, joille voidaan antaa kassojen
33889: suurempia kuin tässä laissa säädettyjä etuja, valvontaa, ohjausta ja jälleenvakuutusta kos-
33890: voidaan siitä aiheutuvan lisäkustannuksen kevia ja muita kansaneläkelaitoksen määrää-
33891: jakamisesta vakuutetun ja kassan sekä työn- miä tehtäviä. Piirikassan säännöt laatii
33892: antajan kesken määrätä kassan säännöissä. alueen kassoja kuultuaan kansaneläkelaitos.
33893: Työnantaja on velvollinen korvauksetta Tässä laissa säädetyistä tehtävistä kansan-
33894: asettamaan kassan käytettäväksi sen hallin- eläkelaitokselle ja piirisairauskassoille aiheu-
33895: toa varten tarpeellisen huonetilan valoineen tuvat hallintokulut korvataan valtion va-
33896: ja lämpöineen, milloin kassa toimii saman roista.
33897: X,37.- Henriksson ym. 789
33898:
33899: 26 §. on soveltuvin osin noudatettava avustuskassa-
33900: Työnantajan tulee täyttää 8 §: n 1 momen- lakia (471/42).
33901: tissa säädetty velvollisuus kolmen kuukau-
33902: den kuluessa tämän lain voimaantulosta tai 28 §.
33903: siitä, jolloin sanottu velvollisuus syntyi. Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
33904: Työnantaja, joka laiminlyö 1 momentissa misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase-
33905: säädetyn velvollisuuden täyttämisen, rangais- tuksella.
33906: ta.koon sakolla.
33907: 29 §.
33908: 27 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
33909: Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, kuuta 19 .
33910:
33911: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
33912:
33913: G. Henriksson. Ensio Partanen. Rafael Paasio.
33914: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Arvo Ahonen.
33915: Anni Flinck. Valto Käkelä. 0. Lindblom.
33916: Vilho Väyrynen. Arvo Tuominen. Lyyli Aalto.
33917: Kalle Matilainen. Kustaa Alanko. Pentti Niemi.
33918: 790
33919:
33920: X,SS. - Lak.al. N:o 120.
33921:
33922:
33923:
33924:
33925: Lukkarinen ym.: Ehdotus laiksi yleisestä sairausvakuutuk-
33926: sesta.
33927:
33928:
33929: E d u s k u n n a 11 e.
33930:
33931: Sosiaalivakuutuskomitea on todennut, että Perustuslaissa on tunnustettu valtion vel-
33932: sairausvakuutuksen voimaansaattaminen on vollisuus huolehtia työntekijäin terveydestä.
33933: ensisijainen tehtävä. Komitea perustelee kan- Jokainen kansalainen on omalla paikallaan
33934: taansa sillä, että paitsi inhimilliset seikat, työntekijä ja näin ollen on ilman muuta
33935: jotka yleensä ovat perusteena sosiaalivakuu- selvää, että yhteiskunnan velvollisuus on pi-
33936: tusta kehitettäessä, ennen kaikkea halu kan- tää huolta kaikkien kansalaisten terveydestä
33937: san terveyden säilyttä:riliseen ovat tässä joh- ja siinä mielessä järjestää kaikille tilaisuus
33938: tavana periaatteena ja siinä mielessä olisi saada paras mahdollinen hoito jälleen ter-
33939: varattava myös vähävaraiselle väestölle mah- vehtyäkseen niin kuin myös taloudellinen
33940: dollisuus sairaanhoidon saantiin, ajoissa ta- turva siksi aikaa, kun asianomainen sairau-
33941: pahtuvaan työstä vetäytymiseen sekä sai- den vuoksi on estynyt jokapäiväisestä työs-
33942: rauden loppuaikana riittävään toipumiseen. tään ja menettää ansionsa.
33943: ,Ei yhteiskunnallisen huollon eikä liioin Hyvä tai huono terveys on vain vähäisessä
33944: työnantajien maksamien sairausajan palk- määrin asianosaisesta itsestään riippuva asia,
33945: kojen avulla voida luoda tyydyttävää talou- mutta sen sijaan uhkaa sairastumisen vaara
33946: dellista turvallisuutta. Sairausajan palkat samalla tavalla kaikkia ihmisiä. Tähän tosi-
33947: esim. koskevat vain niin lyhyttä aikaa, että asiaan perustuen onkin kaikille kansalaisille
33948: kaikki vakavat sairaudet jäävät sen ulko- varattu jo nyt oikeus saada sairaushoitoa
33949: puolelle ja lisäksi tänäkin aikana sairaan- samoin perustein yleisissä sairaaloissa, joi-
33950: hoitoa ja työkyvyn palauttamista koskevat den kustannuksista suurin osa peitetään vero-
33951: kysymykset jäävät kokonaan ratkaisematta. varoilla. Yhteiskunta on siis tässä kohdin
33952: Näillä perusteilla on päämääräksi asetettava jo ottanut kantaakseen yleisenä sosiaalisena
33953: koko kansaa koskeva sairausvakuutus", to- tavoitteena kansalaisten sairaudesta aiheutu-
33954: teaa sosiaalivakuutuskomitea. neet kulut suurelta osalta. Tämä on ollut
33955: Meidän köyhissä oloissamme on ollut ha- askel oikeaan suuntaan terveyden- ja sai-
33956: vaittavissa, että kansalaiset varsin vähäi- raanhoidon alalla.
33957: sessä määrin ovat käyttäneet hyväkseen va- Läheskään kaikki sairaanhoitoa tarvitsevat
33958: paaehtoista sairausvakuutusta, varsinkin kaik- eivät kuitenkaan turvaudu lääkärin tai sai-
33959: kein varattomimmat kerrokset, sillä vakuu- raalan hoitoon, koska ensinnäkin lääkärissä
33960: tusmaksut yksityisissä vakuutuslaitoksissa käynti on usein kallista, sekä sen aiheutta-
33961: ovat muodostuneet korkeiksi ja mahdollisuu- man työajan menetyksen että lääkärinpalk-
33962: det liittyä sairauskassoihin ovat olleet rajoi- kion vuoksi, lääkkeet maksavat ja jos asian-
33963: tetut. Näin ollen vähävarainen henkilö on osainen joutuu sairaalaan, on hänen varsi-
33964: yleensä luottanut hyvään onneen ja uskonut naisten sairaalakustannusten lisäksi huomioi-
33965: säästyvänsä sairaudelta eikä ole vapaaehtoi- tava palkan menetys tai tulon vähennys,
33966: sesti liittynyt vakuutukseen. sekä se, että hänen on palkattava joku hoi-
33967: Sairausvakuutus pitäisi toteuttaa yleisenä tamaan niitä tehtäviä, joiden suorittamisesta
33968: kansanvakuutuksena, joka koskisi kaikkia hän itse sairauden vuoksi on estynyt. Näin
33969: kansalaisia, maaseudun yhtä hyvin kuin kau- on erityisesti perheenäidin kohdalla.
33970: punkien väestöä, riippumatta siitä, kenen Jokainen hoitamatta jäänyt sairaus sisäl-
33971: palveluksessa nämä ovat tai mistä elinkei- tää kuitenkin sen vaaran, että asianomaisen
33972: nosta he saavat toimeentulonsa. elinikä lyhenee taikka että hänen työkykynsä
33973: X,38. - Lukkarinen ym. 791
33974:
33975: vähenee ja tästä aiheutuu huomattavia tap- tävä suuremmaksi kuin toisen työssä olevan,
33976: pioita nimenomaan kansantaloudellisessa mie- koska toisena kustannusten jakajana on val-
33977: lessä. On siis täysin puolustettavissa se aja- tio.
33978: tus, että valtio osallistuu kansalaisten ter- Mitä lainuudistuksen aiheuttamiin kustan-
33979: veyden hoitoon, koska yhteiskunnan on kui- nuksiin yleensä tulee, on ne tässä aloitteessa
33980: tenkin viime kädessä tultava apuun, jos hen- arvioitu 2 %: ksi palkasta, ja jakautuvat
33981: kilö menettää mahdollisuutensa työllään itse nämä kustannukset siten, että työntekijä
33982: huolehtia itsestään ja niistä, joitten huolta- maksaa 0.5 % ja työnantaja 1.5 %. Työn-
33983: miseen hän lain mukaan on velvollinen. antajan vakuutusmaksun määrääminen suu-
33984: Ruotsissa on jo voimassa yleinen pakolli- remmaksi kuin vakuutetun johtuu siitä, että
33985: nen sairausvakuutuslaki, joka sulkee piiriinsä työnantajana jo nykyisin on ollut yksinään
33986: kaikki Ruotsin kansalaiset. Kun Suomen ja vastuu siltä osalta sairausajan palkkaa,
33987: muiden pohjoismaiden välillä on pyritty yh- minkä maksamiseen hän työehtosopimuksen
33988: teistoimintaan sosiaalisen lainsäädännön tai työsopimuslain mukaan on ollut velvolli-
33989: alalla, olisi uusia lakeja laadittaessa huo- nen, eikä ole syytä vapauttaa työnantajaa
33990: mioitava myös se, että laeista tulisi mahdol- näistä jo tavaksi tulleen velvoitteen aiheutta-
33991: lisimman paljon samanlaiset. mista kustannuksista.
33992: Äitiysvakuutuksesta olisi syytä säätää eril- Mitä taas omavastuisiin vakuutettuihin
33993: lisenä lailla, mikäli kysymyksessä on vieraan tulee, ei liene syytä olettaa, että sairauskus-
33994: työnantajan työssä oleva nainen. Se kuuluu tannukset heidän kohdallaan nousisivat kor-
33995: erillisen lain piiriin niiden monien erikois- keammiksi kuin toisen työssä olevien koh-
33996: säädösten vuoksi, mitkä työntekijän suojelun dalla, ja niin olisi näidenkin kohdalla pää-
33997: mielessä olisivat tarpeen synnytysloman dyttävä 2 %: n vakuutusmaksuun, josta va-
33998: vuoksi. Sen sijaan nk. kotiäidin kohdalla kuutettu itse maksaisi 1 % ja valtio 1 %.
33999: olisi maksettava päivärahaa sairausvakuutus- Milloin asianosaisella ei ole tuloja tai tulot
34000: lain mukaisesti myös synnytystapauksen sat- ovat aivan vähäiset, olisi vähin vakuutetun
34001: tuessa. vakuutusmaksu määrättävä 300 markaksi
34002: Mitä tulee kustannusten korvaamiseen vuodessa valtion osallistuessa näitten vakuut-
34003: työntekijän ja työnantajan välillä, katsomme, tamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti,
34004: että työntekijällä on oleva pienempi vas- mikäli kassan varat eivät muuten siihen riit-
34005: tuu itsellään, mutta työnantajana suurempi täisi.
34006: vastuu siitä, että sairastunut kansalainen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34007: saa sairaustapauksen sattuessa hoidon ja tar- nioittavasti,
34008: vitsemansa taloudellisen tuen. Omavastuisen
34009: vakuutetun, so. sellaisen, jolla ei ole työn- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
34010: antajaa, osuus vakuutusmaksuun on määrät- seumavan lakiehdotuksen:
34011:
34012:
34013: Laki
34014: yleisestä sairausvakuutuksesta.
34015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34016:
34017: 1 §. minkä suuruus vaihtelee paikkakuntakalleus-
34018: Tässä laissa säädetyn vakuutuksen tarkoi- ryhmityksen mukaan siten kuin jäljempänä
34019: tuksena on, siinä laajuudessa kuin alempana säädetään.
34020: mainitaan, sairauden sattuessa antaa sai-
34021: rausavustusta osittain sairaudenhoidosta ai- 2 §.
34022: heutuneista kustannuksista ja osittain päi- Vakuutuksen antajana on yleinen sairaus-
34023: vää kohden laskettua rahallista korvausta, kassa.
34024: päivärahaa, joka voi määräytyä joko suh- Yleisen sairauskassan tulee olla valvonta-
34025: teessa palkkaan tai ansioon tai olla ennalta viranomaisen hyväksymä ja rekisteröity si-
34026: arvioitu määrätynsuuruinen päiväraha, ten kuin avustuskassalaki (471/42) määrää.
34027: 792 X,SS. - Sairausvakuutus.
34028:
34029: 3 §. kuitenkin puolisoiden tekemästä anomuk-
34030: Yleinen sairauskassa on joko piirisairaus- sesta pitää lasta sairausvakuutettuna vai-
34031: kassa tai työpaikalla saman työnantajan mon sairausvakuutuksen perusteella. Tällai-
34032: työssä olevia työntekijöitä varten perustettu nen myönnytys tehdään vain sellaisessa ta-
34033: sairauskassa. pauksessa, että vaimon ansiotyöstä saama
34034: 4 §. vuosipalkka ylittää miehen ansiotyöstä saa-
34035: Jokaisen maassa asuvan Suomen kansalai- man vuosipalkan, ja on se voimassa luvan
34036: sen, mikäli ei alempana toisin säädetä, tu- antamista seuranneen kuukauden alusta lu-
34037: lee olla vakuutettu tämän lain mukaisesti kien siihen asti kunnes sairauskassa toisin
34038: sairauskassassa tai piirisairauskassassa sai- määrää.
34039: rauden varalta välittömästi sitä seuraavan Kasvattilapsena pidetään lasta sen kalen-
34040: kalenterikuukauden alusta lukien, jolloin hän terikuukauden loppuun, jona hän täyttää 16
34041: on täyttänyt 16 vuotta. vuotta.
34042: Ylläsanottu koskee myöskin jokaista Lapsi, joka ei ole täyttänyt sitä ikärajaa,
34043: maassa asuvaa ja hengillekirjoitettua hen- jolloin hän tulee vakuutusvelvolliseksi, ja
34044: kilöä, vaikka tämä ei olisikaan Suomen kan- joka ei edellä sanotun perusteella ole vakuu-
34045: salainen. tettu, on kuitenkin katsottava sairausvakuu-
34046: Vakuutusvelvollinen tämän lain mukaan ei tetuksi, mikäli vakuutusvelvollisuus olisi ol-
34047: ole: lut voimassa, jos lapsi olisi ollut mainitussa
34048: a) se, joka vähintään 730 päivää perätys- iässä.
34049: ten on ollut sairaalahoidossa, sinä aikana, 6 §.
34050: minkä sairaalahoito vielä tämän ajanjakson Ansiotyöstä saaduksi vuosituloksi katso-
34051: jälkeen jatkuu; taan vuoden kuluessa rahana tai luontois-
34052: b) se, joka on otettu hoidettavaksi vähä- etuna saatua tuloa, jonka vakuutetun voi-
34053: mielisten hoitolaitokseen; daan otaksua sellaisesta työstä edelleenkin
34054: c) se, joka on otaksuttavasti vähintäänkin voivan saada. Kotitaloustyötä, jonka puo-
34055: kahdeksi vuodeksi pantu vankeinhoito- tai liso suorittaa kotonansa, ei lueta ansiotyöksi.
34056: pakkotyölaitokseen. Jos tulo muodostuu joko kokonaan tai
34057: Tämän lain mukaisen sairauskassan tai osaksi luontoiseduista, arvioidaan ne samojen
34058: piirisairauskassan jäsenenä saa olla ainoas- perusteiden mukaan kuin kunnallisverotuk-
34059: taan vakuutu..welvollisuuden alainen henkilö. sessa asianomaisen asuinkunnassa.
34060: Omaan laskuun suoritetusta työstä älköön
34061: 5 §. tuloa arvioitako korkeammaksi kuin toisen
34062: Sairauskassan ja piirisairauskassan jokai- palveluksessa tehdystä samankaltaisesta työstä
34063: nen jäsen on sairausvakuutettu. Tämän va- arvioitua kohtuullista palkkaa.
34064: kuutuksen nojalla on myöskin maassa asu- Ansiotyön vuositulon arviointi suoritetaan,
34065: van sairausvakuutetun lapsi vakuutettu sen jollei sairauskassa muutoin tunne olosuhteita,
34066: kalenterikuukauden loppuun, jolloin hän niiden tietojen mukaan, jotka kassa saa joko
34067: täyttää 16 vuotta, mikäli häneen ei sovelleta vakuutetulta itseltään taikka tämän työnan-
34068: 4 § : n 3 momenttia. Otto- ja kasvattilapsella tajalta, taikka niiden tietojen mukaan, jotka
34069: on samat oikeudet kuin sairausvakuutetun selviävät vakuutetun tuloista viimeksi tapah-
34070: omalla lapsella, samoin myös puolison omalla, tuneessa verotuksessa.
34071: otto- ja kasvattilapsella. Mitä yllä on sanottu Vapaasta ammatista saatuna vuositulona
34072: otto- ja kasvattilapsesta, sitä älköön sovellet- pidetään sitä ansiotuloa, jonka asianomaisen
34073: tako silloin, kun näiden lasten hoito on us- voidaan otaksua voivan ansaita yleisessä tai
34074: kottu muulle kuin vakuutetulle taikka tämän yksityisessä toimessa.
34075: puolisolle, jonka kanssa hän asuu yhdessä.
34076: Kasvattilasta älköön pidettäkö kenenkään 7 §.
34077: muun lapsena kuin vain lapsen kasvattajan. Vakuutusvelvollisen täytyy veroilmoituk-
34078: Milloin 1 momentissa annettujen määräys- seensa liittää jokaisena kalenterivuotena il-
34079: ten mukaan lapsi on tullut sairausvakuute- moitus, missä sairauskassassa hän on jäse-
34080: tuksi puolisoiden vakuutuksen kautta, katso- nenä. Jos vakuutettu ei ole valtakunnassa
34081: taan lapsen olevan ainoastaan miehen puo- hengillekirjoitettu, tulee hänen olla sen kun-
34082: lesta sairausvakuutettu. Sairauskassa voi nan piirisairauskassan jäsenenä, missä hän
34083: X,38. - Lukkarinen ym. 793
34084:
34085: kalenterivuoden alussa asuu, taikka myöhem- vakuutetun on suoritettava maksu, jonka
34086: pänä ajankohtana, jolloin hän tulee vakuu- kassa vahvistaa kalenterivuodeksi kerrallaan
34087: tusvei volliseksi. sellaiseksi, että se vastaa neljännestä lääkä-
34088: rille tavallisesta tutkimuksesta tulevasta
34089: 8 §. palkkiosta, mikäli kysymyksessä ei ole maksu-
34090: Työnantaja on velvollinen työntekijäinsä ton lääkärintarkastus neuvoloissa yms.
34091: osalta huolehtimaan 4 §: ssä säädetyn vakuu-
34092: tuksen toteuttamisesta ja tarvittaessa perus-
34093: tamaan sitä varten sairauskassan. 12 §.
34094: Jos työnantaja laiminlyö, mitä 1 momen- Lääkärinhoidosta suoritettavan palkkion
34095: tissa on säädetty, kansaneläkelaitoksen tulee perusteista on lääkäreitä edustavan järjes-
34096: ryhtyä vakuutuksen toteuttamiseksi tarpeelli- tön ja kansaneläkelaitoksen sovittava. Kap-
34097: siin toimenpiteisiin sen mukaisesti kuin siitä pale tätä sopimusta on lähetettävä lääkintö-
34098: asetuksella määrätään. Työnantaja on vel- hallitukselle.
34099: vollinen korvaamaan tästä kansaneläkelaitok- Jollei 1 momentissa mainittua sopimusta
34100: selle aiheutuneet kustannukset. ole tehty sosiaaliministeriön määräämässä
34101: ajassa tämän lain voimaantulosta tai jos
34102: sopimus on irtisanottu ennen irtisanotun so-
34103: 9 §.
34104: pimuksen päättymistä, päättää 1 momentissa
34105: Kassan tulee antaa vakuutetulle sairaus- tarkoitetuista palkkioiden määräämisperus-
34106: avustuksena sairaanhoitoa ja päivärahaa. teista ja niiden voimassaoloajasta välityslau-
34107: Kassa älköön rajoittako sitä aikaa, jona
34108: ~almnta, johon lääkäreitä edustava järjestö
34109: avustusta annetaan saman sairauden joh- Ja kansaneläkelaitos kumpikin valitsevat
34110: dosta, lyhyemmäksi kuin yhdeksäksikymme- kaksi jäsentä ja jonka puheenjohtajan so-
34111: neksi päiväksi, älköönkä sitä aikaa, jona
34112: siaaliministeriö lääkintöhallitusta kuultuaan
34113: avustusta annetaan saman kalenterivuoden
34114: määrää. Välityslautakunnan päätöksen il-
34115: kuluessa, lyhyemmäksi kuin sadaksikahdek-
34116: moittamisesta lääkintöhallitukselle on nouda-
34117: saksikymmeneksi päiväksi.
34118: Jos vakuutetulle, joka ei ole sairautensa tettava, mitä 1 momentissa on sopimuksesta
34119: säädetty.
34120: johdosta estynyt työtään tekemästä, anne-
34121: taan sairaanhoitoa, menetellään avustusajan Kassa maksaa 1 momentissa mainittujen
34122: pituutta määrättäessä siten, että tällaisesta perusteiden mukaisen palkkion suoraan lää-
34123: avustuksesta lasketaan vakuutetun keskipäi- kärille, jos siitä on hänen kanssaan sovittu
34124: väpalkan suuruinen osa yhtä avustuspäivää muuten sairastuneelle itselleen. '
34125: vastaavaksi.
34126: 10 §.
34127: 13 §.
34128: Sairaanhoitona kassa suorittaa: Päivärahaa annetaan kultakin päivältä
34129: 1) kustannukset kassan lääkärin hyväksy- minkä vakuutettu on sairautensa vuoksi es:
34130: t~:r;t~ työtään tekemäs~ä, sunnuntai- ja juhla-
34131: mästä tarpeellisesta tutkimuksesta ja hoi-
34132: dosta, kuitenkin vain kolme neljäsosaa mui- paivat mukaan luettuma, kuitenkin, jos sai-
34133: den kuin sairaalahoitoon kuuluvien lääkkei- raus kestää lyhyemmän ajan kuin 30 päivää,
34134: den ynnä tarpeellisten puhdistusaineiden ja vasta kolmannesta työpäivästä sen päivän
34135: sidostarpeiden hinnasta; alusta lukien, jona vakuutetun oli keskeytet-
34136: 2) samoin synnytystapauksen ja raskau- tävä työnsä tai jäätävä työstään pois.
34137: dentilan ollessa kysymyksessä on voimassa Sama olkoon laki päivärahasta raskauden-
34138: mitä edellä kohdassa 1) on sairaustapauk~ tilan ja synnytyksen aiheuttaman poissaolon
34139: sen varalta säädetty; ja aikana, mikäli vakuutettu ei saa korvausta
34140: 3) kohtuullisen korvauksen niistä kustan- menetetystä työajasta erillislain mukaan. Il-
34141: nuksista, jotka ovat aiheutuneet tutkimusta, man omaa ansiotyötä oleva perheenäiti saa
34142: hoitoa ja synnytystä varten tarpeellisista päivärahaa niin pitkältä ajalta kuin hänen
34143: matkoista. tervehtymisensä lääkärinlausunnon mukaan
34144: vaatii.
34145: 11 §. V akuutetun vuosiloman aikana sattuneesta
34146: Sairaus- ja synnytystapauksen edellyttä- saira~desta. m~ksetaan päivärahaa samoin pe-
34147: mästä ensimmäisestä lääkärintutkimuksesta rustem, kmn JOS vakuutettu olisi ollut työssä.
34148: 100 E 6817!58
34149: 794 X,38. - Sa.ira.usvakuutus.
34150:
34151:
34152: 14 §. vakuutettu yhteensä saa 14 §:ssä säädetyn
34153: Päivärahaa annetaan vakuutetulle hänen päivärahan.
34154: keskipäiväpaikkaansa vastaavasti sairauspäi-
34155: vältä. Vakuutetulle, jonka keskipäiväansiota 17 §.
34156: ei syystä taikka toisesta ole voitu määritellä, Jos vakuutettu on kassan kustannuksella
34157: tai jos hän on työtön taikka hän on mie- hoidettavana sairaalassa, maksetaan päivära-
34158: hensä taloudessa työskentelevä kotona oleva haa sen mukaan kuin kassan säännöissä mää-
34159: perheenäiti, maksetaan hänelle päivärahaa rätään, kuitenkin vähintään viisikymmentä
34160: 800-600-450 markkaa sairauspäivältä ja enintään kahdeksankymmentä sadalta täy-
34161: taikka lääkärin määräämän synnytysloman destä päivärahasta, perhesuhteista riippuen.
34162: Jos vakuutettu itse kustantaa sairaalahoi-
34163: ajalta päivää kohti. Päivärahan suuruus
34164: määrätään asetuksella kuntien kalleusryhmi- tonsa, maksetaan hänelle 1 momentin mukai-
34165: sen päivärahan lisäksi se sairaalahoidon kus-
34166: tyksen mukaisesti. Alle 16-vuotiaalle vakuu-
34167: tannus, mikä hänellä olisi ollut oikeus saada
34168: tetulle maksetaan päivärahaa puolet aikuisen
34169: kassalta.
34170: päivärahasta. Sama olkoon voimassa, mikäli kysymys on
34171: Perheelliselle valrnutetulle, jolla on vähin- raskaudentilasta ja synnytyksestä.
34172: tään kolme lasta, maksetaan perhelisänä eri
34173: anomuksesta, milloin se harkitaan tarpeelli- 18 §.
34174: seksi, 20% :n lisäpäiväraha. Jos työnantaja on maksanut vakuutetulle
34175: palkkaa, ennakkoa tai muita työsuhteeseen
34176: 15 §. perustuvia maksuja sellaiselta ajalta, jolta
34177: Vakuutetun keskipäiväpalkka lasketaan kassa on velvollinen antamaan vakuutetulle
34178: hänen ansionsa perusteella siten, että hänen sairausavustusta, on työnantajana oikeus
34179: edellisen kalenterivuosineljänneksen aikana saada näin suorittamastaan määrästä takai-
34180: saamansa ansio jaetaan työssäolopäivien lu- sin, mitä kassan on vakuutetulle maksettava
34181: kumäärällä, lisättynä työssäoloaikaa vastaa- vastaavina korvauserinä vastaavalta ajalta.
34182: valla suhteellisella osuudella vuosineljännek-
34183: seen sisältyvistä sunnuntai- ja juhlapäivistä. 19 §.
34184: Jos vakuutettu edellisen vuosineljänneksen Kassan tulee antaa vakuutetulle tilitys
34185: aikana on ollut työssä kuukautta lyhyemmän siitä, mitä hänelle kuuluvasta sairausa~
34186: ajan, määrätään hänen keskipäiväpalkkansa tuksesta on 16, 17 tai 18 § : n nojalla pidä-
34187: siten, että arvioitu viikkoansio jaetaan seit- tetty.
34188: semällä. V akuutetun raha-ansioon ei lueta 20 §.
34189: hänen mahdollisesti saamaansa voitto-osuutta Sairausavustus voidaan evätä tai sitä vä-
34190: tai lahjapalkkiota. hentää:
34191: 1) jos vakuutettu tekee ansiotyötä sinä
34192: 16 §. aikana, jolta hän saa päivärahaa;
34193: Jos vakuutetulla on oikeus korvaukseen 2) jos sairauden syynä on vakuutetun ri-
34194: sairauden johdosta muunkin vakuutuksen tai kollinen teko tai törkeä huolimattomuus;
34195: muuhun lakiin sisältyvän oikeuden perus- 3) jos vakuutettu on vilpillisesti tai tör-
34196: teella kuin tässä laissa säädetyllä, annetaan keästä huolimattomuudesta ilmoittanut vää-
34197: hänelle viimeksi mainitun vakuutuksen sisäl- rin tahi jättänyt ilmoittamatta jonkin seikan,
34198: tämää sairaanhoitoa vain siinä laajuudessa jolla on merkitystä avustukseen oikeuttavaa
34199: kuin sellainen sairaanhoito muutoin jäisi hä- tapahtumaa ja sen johdosta maksettavan
34200: neltä saamatta. avustuksen määrää arvosteltaessa;
34201: Jos vakuutetulla on oikeus saada sairau- 4) jos vakuutettu ei ole alistunut väärin-
34202: den johdosta päivärahaa tai siihen verratta- käytösten estämiseksi järjestettyyn valvon-
34203: vaa korvausta muun vakuutuksen kuin tässä taan;
34204: laissa tarkoitetun perusteella, kassa maksaa 5) jos vakuutettu on tahallisesti estänyt
34205: hänelle, jos sellainen muu vakuutus on työn- parantumistaan tai ei ole alistunut lääkärin
34206: antajan kustantama, päivärahan vähennet- määräämään hoitoon, ilmeisesti hengenvaa-
34207: tynä edellä mainitulla rahakorvauksella ja ralliseksi katsottavaa hoitotoimenpidettä lu-
34208: muutoin niin suuren osan päivärahasta, että kuunottamatta; sekä
34209: X,SS. - Lukkarinen ym. 795
34210:
34211: 6} jos synnyttäjän on katsottava vaaranta- luksessaan olevat henkilöt ovat palkoista pi-
34212: neen oman, sikiönsä tai lapsensa terveyden dättäneet tai olleet velvolliset pidättämään.
34213: laiminlyömällä ennen synnytystä käynnit äi- Vakuutusmaksu on pakkotäytäntökelpoinen
34214: tiysneuvolassa ja synnytyksen jälkeen lasten- ilman tuomiota tai päätöstä.
34215: neuvolassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin
34216: tai kätilön luona tahi jättämällä noudatta- 23 §.
34217: matta näiden antamia ohjeita taikka laimin- Sairauskassa älköön lopettako tässä laissa
34218: lyömällä pätevättä syyttä lapsensa imettämi- tarkoitettua vakuutustoimintaa, elleivät so-
34219: sen, vaikka häneltä olisi kohtuudella voitu siaaliministeriö ja vakuutuksen toteuttami-
34220: näitä vaatia. sesta vastuussa oleva työnantaja ole siihen
34221: 21 §. suostuneet.
34222: Vakuutusmaksu on niin määrättävä, että 24 §.
34223: se peittää vakuutettujen kassalle aiheutta- Tämän lain mukaisten sairauskassojen val-
34224: man vastuun sekä kassan hallintokustannuk- vonta kuuluu kansaneläkelaitokselle, jonka
34225: set. osalta on voimassa, mitä avustuskassalaissa
34226: Vakuutusmaksu jaetaan vakuutetun ja (471/42) on säädetty sosiaaliministeriön val-
34227: työnantajan kesken sellaisessa tapauksessa, tuuksista ja velvollisuuksista. Kansaneläke-
34228: jolloin vakuutettu on toisen palveluksessa, laitoksen tehtävänä on erityisesti antaa kas-
34229: ja muussa tapauksessa tasan vakuutetun ja soille neuvoja, ohjeita ja koulutusta sekä
34230: valtion kesken. Ensiksi mainitussa tapauk- toimia niiden jälleenvakuutuselimenä. Jäl-
34231: sessa jakaantuu vastuuvelvollisuus seuraa- leenvakuutuksen järjestämisestä määrää kan-
34232: vasti: vakuutettu maksaa 0.5 % palkastaan, saneläkelaitos.
34233: työnantaja 1.5 % työntekijöilleen maksamas- 25 §.
34234: taan palkkasummasta. Muussa tapauksessa Työpaikoilla toimivien kassojen lisäksi pe-
34235: peritään vakuutetun osuus verotuksen yhtey- rustetaan kansaneläkelaitoksen toimesta kun-
34236: dessä siten laskettuna, että vakuutetun osuus nallista aluejakoa seuraten piirisairauskas-
34237: on 1.0% hänen veroilmoituksensa mukai- soja, joiden tehtävänä on huolehtia työsuh-
34238: sista tai muulla tavoin arvioiduista tulois- teen ulkopuolella olevien henkilöiden vakuut-
34239: taan edellisen kalenterivuoden ajalta. Näin tamisesta sairauden varalta.
34240: vakuutettujen osalta maksaa valtio omana Kansaneläkelaitoksella on valta määrätä,
34241: osuutenaan samoin 1.0 %. Vähin vakuutetun että edellä 24 §:ssä mainittujen kassojen
34242: maksettavaksi pantu maksu on 300 markkaa tulee liittyä alueittain muodostettaviin kes-
34243: vuodessa, mikä peritään niiltä, joilla ei ole kuskassoihin, joille voidaan antaa kassojen
34244: omia tuloja, ei kuitenkaan alle 16-vuotiailta. valvontaa, ohjausta ja jälleenvakuutusta kos-
34245: Jos kassa myöntää jäsenilleen muita tai kevia ja muita kansaneläkelaitoksen määrää-
34246: suurempia kuin tässä laissa säädettyjä va- miä tehtäviä. Keskuskassan säännöt laatii
34247: kuutussuoritusten vähimmäismääriä vastaa- alueen kassoja kuultuaan kansaneläkelaitos.
34248: via etuja, voidaan siitä aiheutuvan lisäkus- Tässä laissa säädetyistä tehtävistä kansan-
34249: tannuksen jakamisesta vakuutetun ja kassan eläkelaitokselle ja keskuskassoille aiheutuvat
34250: sekä työnantajan kesken määrätä kassan hallintokulut korvataan valtion varoista.
34251: säännöissä.
34252: Työnantaja on velvollinen korvauksetta 26 §.
34253: asettamaan kassan käytettäväksi sen hallin- Työnantajan tulee täyttää 8 § :n 1 momen-
34254: toa varten tarpeellisen huonetilan valoineen tissa säädetty velvollisuus kolmen kuukauden
34255: ja lämpöineen, milloin kassa toimii saman kuluessa tämän lain voimaantulosta tai siitä,
34256: työpaikan työntekijäin sairausvakuutusta jolloin sanottu velvollisuus syntyi.
34257: varten. Työnantaja, joka laiminlyö 1 momentissa
34258: 22 §. säädetyn velvollisuuden täyttämisen, rangais-
34259: Työnantajan on pidätettävä vakuutetun takoon sakolla.
34260: suoritettava vakuutusmaksuosuus vakuutetun 27 §.
34261: palkasta ja tilitettävä se sekä oma vakuutus- Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
34262: maksuosuutensa kassalle ainakin kerran kuu- on soveltuvin osin noudatettava 19 päivänä
34263: kaudessa. Työnantaja on kassalle vastuussa kesäkuuta 1942 annettua avustuskassalakia
34264: niistä varoista, jotka hän tai hänen palve- (471/42).
34265: 796 X,38. -·Sairausvakuutus.
34266:
34267:
34268: 28 §. 29 §.
34269: Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34270: tamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan kuuta 19 .
34271: asetuksella.
34272: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
34273:
34274: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Mikko Hult.
34275: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. A. Härkönen.
34276: Aili Siiskonen. Arvo Sävelä. Arvi Turkka.
34277: Urho Kulovaara. A. Simonen. Martta Salmela-Järvinen.
34278: 797
34279:
34280: X,39. - Lak.al. N: o 121.
34281:
34282:
34283:
34284:
34285: Ryömä ym. : Ehdotus laiksi sairaus- ja äitiysvakuutuksesta.
34286:
34287:
34288: E d u s k u n n a II e.
34289:
34290: Mahdollisimman hyvä terveydentila kuu- On paikallaan viitata siihen, että Kansain-
34291: luu eittämättömästi inhimillisiin perusoikeuk- välinen työjärjestö on sosiaaliturvan minimi-
34292: siin, ja tämä tunnustetaan kaikkien edisty- tasoa koskevassa suosituksessaan asettanut en-
34293: neimpien maiden perustuslaeissa. Tällöin jou- simmäisten tehtävien joukkoon juuri sairaus-
34294: dutaan huolehtimaan siitä, että olosuhteet ovat vakuutuksen toteuttamisen. Samoin maas-
34295: terveydelle mahdollisimman edulliset, ja siitä, samme v. 1945 asetettu sosiaalivakuutuskomi-
34296: että jokaiselle turvataan asianmukainen lää- tea on mietinnössään määritellyt sairausva-
34297: kärinapu, hoito ja toimeentulo. On selvää, kuutuksen voimaansaattamisen ensisijaiseksi
34298: että huolenpito näistä asioista kuuluu yhteis- tehtäväksi. Ei myöskään tulisi unohtaa, että
34299: kunnan ensimmäisiin velvollisuuksiin. Yhtä eduskunta v. 1952 hyväksyi toivomuksen sel-
34300: selvää on, että mainittu inhimillinen perus- laisista toimenpiteistä, joiden avulla taattai-
34301: oikeus ei saa olla riippuvainen kunkin varal- siin myös vähävaraisille kansalaisille mahdol-
34302: lisuustasosta. lisuus lääkärinavun, lääkkeiden ja sairaala-
34303: Heikosta taloudellisesta asemasta seuraa hoidon saantiin. Lisäksi haluamme korostaa,
34304: verraten usein, että kansalainen ei heti sai- että sairausvakuutus sisältyy myös Suomen
34305: rauden ensi oireiden ilmetessä katso voivansa Ammattiyhdistysten Keskusliiton kuluvan
34306: turvautua lääkärin apuun, vaan yrittää pa- vuoden alkupuolella hyväksymään 10 kohdan
34307: rantaa sairauttaan erinäisten yleislääkkeiden ohjelmaan.
34308: tai muilta kuulemiensa hoito-ohjeiden avulla. Ainakin maamme sosiaalisen lainsäädännön
34309: Tämä saattaa johtaa siihen, että lääkärin nykyisessä vaiheessa, siihen asti, kunnes on
34310: apuun turvautuminen myöhästyy. Vastaa- päästy yhtenäiseen sosiaalivakuutusjärjestel-
34311: vasti voi vähävaraiselle kansalaiselle tuottaa mään, on tarkoituksenmukaista yhdistää sai-
34312: suuria vaikeuksia saada tarvittavaa sairaala- rausvakuutusta koskevaan lakiin myös äitiys-
34313: hoitoa, lääkkeitä ja apuneuvoja. vakuutus, joka tarkoittaa raskaudentilan ja
34314: Kaiken tämän rinnalla on vielä huomat- synnytyksen edellyttämää huolenpitoa asian-
34315: tava se, että sairaus hyvin useissa tapauk- omaisen terveydestä.
34316: sissa rajoittaa tai kokonaankin riistää mah- Lakiaioitteemme johtavana periaatteena on
34317: dollisuuden työntekoon ja ansaitsemiseen. se, että siinä säädetyn sairaus- ja äitiys-
34318: Vähävaraisen kohdalla tämä merkitsee sitä, vakuutuksen avulla pyritään turvaamaan
34319: että hänen käy yhä vaikeammaksi hankkia kansalaisille kyseessäolevat oikeudet ja edut
34320: lääkärinapua ja hoitoa, puhumattakaan siitä, tuottamatta heille taloudellisia rasituksia.
34321: että hänellä olisi tilaisuutta toipumiseen sai- Sairausvakuutusjärjestelmästä aiheutuvien
34322: rautensa jälkeen. Sekä sairaan että hänen kustannusten ja kulujen peittäminen lankeaa
34323: huollettaviensa koko toimeentulo ja elämä tämän mukaisesti ja ensi sijassa sellaisille
34324: joutuvat vakavan uhan alaisiksi. työnantajille, joiden tuotanto- tai liiketoi-
34325: Muissa maissa saadut kokemukset viittaa- minta ei siitä joudu kärsimään. Kustannus-
34326: vat siihen, että edellä mainitun kaltaisia epä- ten ja kulujen muun osan peittämisestä huo-
34327: kohtia ja haittoja poistettaessa tarvitaan lehtii valtio.
34328: asianmukaista sairausvakuutusjärjestelmää. Aloitteessamme määriteltyä vakuutusjär-
34329: Olennainen merkitys on tällöin sillä seikalla, jestelmää, jonka tarkoituksena on turvata
34330: että vakuutus ei tuota vähävaraiselle väes- jokaiselle kansalaiselle asianmukainen lääkä-
34331: tölle taloudellisia rasituksia. rinapu, hoito ja toimeentulo, ei ole tarpeel-
34332: 798 X,39. - Sairaus- ja ll.itiysvakuutus.
34333:
34334:
34335: lista ulottaa käsittämään sellaisia varakkaita merkittävänä seikkana on muistettava, että
34336: ja suurituloisia henkilöitä, joiden mainitut jo nykyisinkin heille kuuluu maksuvelvolli-
34337: edut muutenkin ovat turvatut. Näin voidaan suuksia työntekijäinsä turvaamiseksi sairau-
34338: kustannukset rajoittaa vähimpään määrään, den sattuessa. Yleiseen sairausvakuutusjär-
34339: joka on välttämätön vakuutusjärjestelmän jestelmään perustuva maksuvelvollisuus ei
34340: tarkoituksen saavuttamiseksi, ja nämäkin siis muodostu heille uudeksi maksuvelvolli-
34341: kustannukset yhteiskunta saa aikaa myöten suudeksi muuta kuin määrätyltä osaltaan,
34342: takaisin yleisen terveydentilan, kansalaisten joka tulee yleensä olemaan sitä pienempi,
34343: työkyvyn ja kansantulon kohotessa. mitä suurempi on ollut heidän tähänastinen
34344: Tiettävästi luotettavin ja arvovaltaisin maksuvelvollisuutensa.
34345: niistä laskelmista, joihin voidaan nojata ryh- Vakuutuksen kustannusten ja rahoituksen
34346: dyttäessä ammmaan sairausvakuutuksesta muusta, toisin sanoen siitä osasta, joka ei
34347: aiheutuvia kokonaiskustannuksia, sisältyy kuulu työnantajien suoritettavaksi, edellyte-
34348: prof. Martti Kailan tutkimukseen maamme tään aloitteessamme valtion vastaavan täysi-
34349: terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksista määräisesti. Täten turvataan paitsi kotita-
34350: vuodelta 1951. Tutkimuksen mukaan maini- loudessa palkatta työskenteleville perheen-
34351: tut kustannukset olivat silloin kaiken kaik- äideille, myös sekä pienviljelijä- ja talon-
34352: kiaan 21.5 miljardia, mutta sairaiden oma poikaisväestölle että useille muillekin väestö-
34353: osuus tästä summasta ainoastaan vajaat 9 ryhmille sairausvakuutuksen suhteen yhtäläi-
34354: miljardia markkaa eli noin 40%. Jälkim- set oikeudet ja edut kuin niille, jotka hank-
34355: mäinen summa tulisi luonnollisesti vielä pie- kivat toimeentulonsa palkkatyöllä. Valtion
34356: nemmäksi, jos siitä vähennettäisiin niiden osuus kokonaiskustannuksista edellytetään
34357: varakkaiden henkilöiden osuus, jotka aloit- suhteellisen vähäiseksi. Se on kuitenkin tässä
34358: teessamme ehdotetaan jätettäväksi sairaus- vaiheessa määrättävä vähintään niin suu-
34359: vakuutuksen ulkopuolelle. Sitä vastoin sai- reksi, että se vastaa kahta prosenttia kyseessä
34360: rausvakuutuksen kustannuksiin tulee oleelli- olevien vakuutettujen vuositulosta, jolloin
34361: nen lisäys niistä päivärahoista, joiden avulla vajauksen mahdollisuus rahoituksessa tulee
34362: turvataan vakuutuksen piiriin kuuluvien suljetuksi pois. Valtio suorittaa sairausva-
34363: kansalaisten toimeentulo. kuutuslain voimaantulon aiheuttamat välittö-
34364: Vakuutuksen rahoitusta määriteltäessä on mät kulut.
34365: ensiksikin huomattava, että aloitteessamme V akuutettujen piiriä koskeva aikaisemmin
34366: ehdotettu järjestelmä ei tähtää rahastojen mainittu rajoitus esitetään kulkemaan
34367: muodostamiseen, kuten esim. nykyinen kan- 100 000 markan vakinaisen kuukausiansion
34368: saneläkejärjestelmä. Kysymys on siis vain tahi 3 miljoonan markan verotettavan omai-
34369: vakuutuksen tarkoituksen vaatimien kustan- suuden kohdalta. Rajan asettaminen näin
34370: nusten peittämisestä ja näiden kustannusten korkealle taannee tyydyttävän varmasti lain
34371: oikeudenmukaisesta jakamisesta ensiksikin tarkoitusperän saavuttamisen poikkeuksitta.
34372: eri työnantajien kesken heidän tuotanto- ja V akuutetulle suoritetaan aloitteen mukaan
34373: liiketoimintansa laadun ja laajuuden mukaan sairauden sattuessa sairausavustusta toisaalta
34374: sekä toiseksi työnantajain ja valtion kesken. hoitokustannusten peittämiseksi ja toisaalta
34375: Sellaisten suurtyönantajain rahoitusosuu- päivärahana menetetyn palkan tahi ansion
34376: deksi, joiden palveluksessa on vähintään 50 korvaamiseksi. Hoitokustannuksiin on pyrit-
34377: työntekijää, on kohtuullista määrätä 3 % hei- tävä lukemaan täysimääräisinä kaikki kus-
34378: dän maksamistaan työpaikoista, kun sensi- tannukset, joita sairauden voittaminen sekä
34379: jaan tätä pienempien työnantajien vastaava terveyden ja työkyvyn mahdollisimman täy-
34380: velvollisuus olisi enintään 3% harkinnan dellinen palautuminen ehdottomasti edellyt-
34381: perusteella heidän tuotanto- ja liiketoimin- tää. Koska sairauden voittaminen tunne-
34382: tansa laadun ja laajuuden mukaan. Näin tu- tusti tapahtuu yleensä sitä nopeammin ja
34383: lee mahdolliseksi joustavasti ja olennaisesti täydellisemmin mitä varhaisemmassa vai-
34384: keventää näiden työnantajien maksuvelvolli- heessa sairas pääsee pätevään hoitoon, on
34385: suutta ja jopa kokonaankin vapauttaa pien- vältettävä sellaisia määräyksiä, jotka saattai-
34386: työnantaja maksuvelvollisuudesta. Vakuu- sivat viivyttää vakuutetun tuloa sairaus-
34387: tuksen kokonaiskustannuksista työnantajien tapauksen edellyttämään ensimmäiseen lääkä-
34388: maksettavaksi kuuluvaa osuutta koskevana rintutkimukseen. Päivärahan enimmäismäärä
34389: X,39. - Ryömä ym. 799
34390:
34391: saattaa nousta yhtä suureksi kuin vakuute- omalla alueellaan huolehtii sairausavustusten
34392: tun tavanomainen päiväansio ennen sairastu- suorittamisesta samalla alueella asuville va-
34393: mista. Päivärahan määrääminen kiinteästi kuutetuille, sekä ylimpänä elimenä sosiaali-
34394: ja poikkeuksitta tälle tasolle vaatisi vakuu- ministeriön yhteyteen perustettava sairaus-
34395: tusmaksuvelvollisilta perittävien maksujen kassojen keskuskassa, joka vastaanottaa va-
34396: vastaavaa korottamista. Suurin mahdollinen kuutusmaksut, huolehtii varojen jakamisesta
34397: oikeudenmukaisuus voidaan näissä olosuh- sairauskassoille ja valvoo näiden toimintaa.
34398: teissa turvata määräämällä päivärahan ylä- Vakuutettujen suurimmille ryhmille, etenkin
34399: rajaksi 1 700 ja alarajaksi 700 markkaa. palkkatyöväelle ja pienviljelijöille, on tur-
34400: Mitä tulee synnytysloman aikana suoritetta- vattava asianmukainen vaikutusvalta vakuu-
34401: vaan päivärahaan, viittaamme Kansainväli- tuksen toimeenpanossa. Siinä tarkoituksessa
34402: sen työjärjestön päätöksiin vuodelta 1952, on riittävän suuri osa keskuskassan hallituk-
34403: joiden mukaan tällaisen loman tulisi olla ai- sen jäsenistä nimitettävä henkilöistä, joita
34404: nakin 12 viikkoa eli 84 päivää. tällaisten ryhmien muodostamat ammatilliset
34405: Sairausvakuutuksen epääminen tai vähen- tai niihin verrattavat järjestöt ovat ehdotta-
34406: täminen saa tulla kysymykseen ainoastaan neet.
34407: poikkeuksellisesti ja kiistattornin perustein, Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
34408: mutta ei missään tapauksessa vaarantaen lain tamme,
34409: tarkoituksen saavuttamista.
34410: Sairausvakuutuksen toimeenpanon paikalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34411: siksi elimiksi tulevat aloitteen mukaan kun- van lakiehdotuksen:
34412: tien perustamat sairauskassat, joista kukin
34413:
34414:
34415: Laki
34416: sairaus- ja äitiysvakuutuksesta.
34417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34418: 1 §. 2) jonka verotettava omaisuus edellisenä
34419: Tämän lain tarkoituksena on turvata jo- vuonna toimitetussa tulo- ja omaisuusvero-
34420: kaiselle maassa asuvalle Suomen kansalaiselle tuksessa ylitti kolme miljoonaa markkaa.
34421: sairauden sattuessa lääkärinapu ja asianmu-
34422: kainen hoito sekä toimeentulo. Sitä varten 3 §.
34423: on jokainen maassa asuva Suomen kansalai- V akuutetulle suoritetaan sairauden sat-
34424: nen vakuutettu tämän lain mukaan sen ka- tuessa sairausavustusta, joka käsittää sai-
34425: lenterivuoden alusta, joka lähinnä seuraa hä- raanhoidon aiheuttamat kustannukset sekä
34426: nen täytettyään kuusitoista vuotta. päivärahan korvauksena menetetystä palkasta
34427: Alle kuusitoistavuotias lapsi seuraa vakuu- tahi ansiosta.
34428: tuksessa huoltajaansa. 4 §.
34429: Mitä edellä on säädetty, koskee myös jo- Sairausavustusta suoritetaan sairauden
34430: kaista maassa asuvaa ja hengillekirjoitettua johdosta saman kalenterivuoden kuluessa
34431: henkilöä, vaikka tämä ei olisikaan Suomen enintään 180 päivältä.
34432: kansalainen. Milloin sairaudenhoito ja vakuutetun toi-
34433: Mitä tässä laissa on sairaudesta säädetty, meentulo tai muut erityiset syyt sitä vaati-
34434: on sovellettava myös milloin kysymyksessä vat, suoritetaan sairausavustusta pidemmäl-
34435: on raskaudentila ja synnytys. täkin ajalta.
34436: 5 §.
34437: 2 §. Sairaanhoitona suoritetaan:
34438: Tämän lain mukaan ei kuitenkaan ole va- 1) kustannukset sairauskassan hyväksy-
34439: kuutettu henkilö, mästä tarpeellisesta tutkimuksesta, hoidosta
34440: 1) jonka kuukausiansiot laskettuna kol- ja apuneuvoista kokonaan sekä muiden kuin
34441: men edellisen kuukauden keskiarvon mukaan sairaalahoitoon kuuluvien lääkkeiden ynnä
34442: nousevat yli 100 000 markan; tarpeellisten puhdistusaineiden ja sidostar-
34443: 800 X,39. - Sairaus- ja iiJ.tiysvakuutus.
34444:
34445:
34446: peiden hinnasta kolme neljäsosaa, ellei sai- nelle niin suuri osa päivärahasta, että va-
34447: rauskassa katso olevan syytä vakuutetun va- kuutettu yhteensä saa 6 §:ssä säädetyn päi-
34448: rattomuuden huomioon ottaen suorittaa niitä värahan.
34449: täysimääräisinä; Jos työnantaja on maksanut vakuutetulle
34450: 2) kohtuullinen korvaus niistä kustannuk- palkkaa, ennakkoa tai muita työsuhteeseen
34451: sista, jotka ovat aiheutuneet tutkimusta ja perustuvia maksuja sellaiselta ajalta, jolta
34452: hoitoa varten tarpeellisista matkoista. kassa on velvollinen antamaan vakuutetulle
34453: sairausavustusta, on työnantajana oikeus
34454: 6 §. saada näin suorittamastaan määrästä takai-
34455: Päivärahaa maksetaan vakuutetulle kulta- sin, mitä sairauskassan on vakuutetulle mak-
34456: kin päivältä, minkä vakuutettu on sairau- settava vastaavina korvauserinä vastaavalta
34457: tensa vuoksi estynyt tai kykenemätön työ- ajalta.
34458: tään tekemään, sunnuntait ja juhlapäivät
34459: mukaan luettuina, 75% tämän viimeksi saa- 9 §.
34460: masta keskipäivä:ansiosta, laskettuna kolmen Sairauskassan tulee antaa vakuutetulle ti-
34461: edellisen kuukauden keskiarvon mukaan. Jos litys siitä, mitä hänelle kuuluvasta sairaus-
34462: vakuutettu ei ole ollut ansiotyössä mainit- vakuutuksesta on 8 §: n nojalla pidätetty.
34463: tuna aikana tai on ollut vain osittain, on
34464: sairauskassan arvioitava se keskipäiväansio, 10 §.
34465: mistä päiväraha on laskettava, huomioon ot- Sairausavustus voidaan poikkeuksellisesti
34466: taen tällöin yleisen ansiotason asianomaisen evätä tai sitä vähentää sairauskassan harkin-
34467: ammatissa. Päivärahan suuruus saa olla nan mukaan noudattaen soveltuvin kohdin,
34468: enintään 1700 markkaa ja vähintään 700 mitä tapaturmavakuutuslaissa on säädetty.
34469: markkaa.
34470: Mikäli vakuutetulla on vähintään kaksi 11 §.
34471: kuusitoista vuotta nuorempaa lasta huolletta- Työnantaja ja valtio suorittavat sairaus-
34472: vanaan, maksetaan hänelle eri anomuksesta vakuutuksen aiheuttamat kustannukset, hal-
34473: sairauskassan harkinnan mukaan enintään lintokulut mukaan luettuina.
34474: 25 % lisäpäivärahaa.
34475: Kun kysymyksessä on raskaudentila ja 12 §.
34476: synnytys, annetaan päivärahaa ajalta, joka Työnantaja, jonka palveluksessa on työ-
34477: ei saa olla-lyhyempi kuin kahdeksankymmen- tai oppisopimuksen nojalla vähintään 50
34478: täneljä vuorokautta. työntekijää, suorittaa veron ennakkoperinnän
34479: yhteydessä vakuutusmaksuna keskuskassalle
34480: 7 §. 3 % maksamistaan työpaikoista.
34481: Jos vakuutettu on sairauskassan kustan- Muun työnantajan vakuutusmaksun suu-
34482: nuksella hoidettavana sairaalassa, maksetaan ruuden määrää vuosittain keskuskassan halli-
34483: päivärahaa sen mukaan kuin sairauskassan tus työnantajan harjoittaman liiketoiminnan
34484: säännöissä määrätään, kuitenkin vähintään laadun ja laajuuden huomioon ottaen enin-
34485: viisikymmentä sadalta täydestä päivärahasta tään kolmeksi prosentiksi tämän maksamista
34486: huoltosuhteista riippuen. työpaikoista.
34487: 13 §.
34488: 8 §. Valtio suorittaa osuutenaan keskuskassalle
34489: Jos vakuutetulla on oikeus korvaukseen vähintään niin paljon, että se vastaa kahta
34490: sairauden johdosta muunkin vakuutuksen tai prosenttia niistä vakuutettujen edellistä ka-
34491: muuhun lakiin sisältyvän oikeuden perus- lenterivuotta koskevien veroilmoitusten mu-
34492: teella, annetaan hänelle tämän lain tarkoitta- kaisista tai muulla tavoin arvioiduista tu-
34493: maa sairaanhoitoa vain siinä laajuudessa loista, joiden osalta työnantaja ei 12 § : n
34494: kuin sellainen sairaanhoito muutoin jäisi hä- nojalla suorita vakuutusmaksua.
34495: neltä saamatta.
34496: Jos vakuutetulla on oikeus saada sairau- 14 §.
34497: den johdosta päivärahaa tai siihen verratta- Sairausvakuutuksen toimeenpanoa varten
34498: vaa korvausta muun vakuutuksen kuin tässä tulee kunnan perustaa alueelleen yksi tai
34499: laissa tarkoitetun perusteella, maksetaan hä- useampia sairauskassoja.
34500: X,39. - Byömi JDL 801
34501: Sairauskassan hallituksen jäsenet valitaan rauskassalta, johon hän asuinpaikkansa pe-
34502: samassa järjestyksessä kuin kunnallisen lau- rusteella on rekisteröity.
34503: takunnan jäsenet.
34504: Tarkemmat säännökset kassojen perustami- 17 §.
34505: sesta ja niiden toiminnasta annetaan asetuk- Tämän lain 2 § : ssä määrätty tulo- ja
34506: sella. omaisuusraja .·sekä 6 §: ssä määrätty päivä-
34507: 15 §. raha sidotaan elinkustannusindeksin lukuun
34508: Sairausvakuutuksen toimeenpanon ylim- 130. EUnkustannusten noustessa on edellä
34509: pänä elimenä toimii sosiaaliministeriön yh- mainittuja rahamääriä vastaavasti korotet-
34510: teyteen perustettava sairauskassojen keskus- tava.
34511: kassa.
34512: Keskuskassan hallituksen jäsenet nimittää 18 §.
34513: valtioneuvosto ja tulee näistä vähintään Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
34514: kaksi kolmasosaa olla palkannauttijoiden, misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase-
34515: tuksella. .
34516: maatalouden haJ,"joittajien ja pienviljelijäin
34517: ammatillisten tai niihin verrattavien järjes- 19 §. ·'
34518: töjen ehdottamia henkilöitä. Tämän lain tarkoittaman sairaus'9'akuutuk-
34519: Keskuskassan, jonka ohjesäännön valtio~ sen voimaansaattamisesta aiheutu.viin kusta-
34520: neuvosto vahvistaa, tehtävänä on valvoa sai- nuksiin otetaan valtion tulo- ja menoarvioon
34521: rauskassojen toimintaa. tarpe~inen määräraha.
34522:
34523: . 16 §. 20 §.
34524: Tämän lain ·tarkoittamaa sairausavustusta Tämä laki. tulee voimaan päivänä tam-
34525: on vakuutettu oikeutettu saamaan siltä sai~ mikuuta 19 ·.
34526:
34527: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
34528:
34529: Mauri Ryömi. Pauli Puhakka.
34530: Elli Stenberg. Pentti Liedes.
34531: Varma. K. Turunen. Inkeri Virtanen.
34532: Eino Kilpi Martti Linna..
34533: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen.
34534: J. Mustonen. Usko Seppi.
34535: Georg Ba.cklund. Siiri Lehmonen.
34536: G. Rosenberg. Tauno Kelovesi..
34537: Pertti Ra.pio. Ituuno Honkonen.
34538: Ville Pessi. Toivo Salin.
34539: J. E.La.kkala. Hugo Manninen.
34540: Antto Prunnila.. Rainer Virtanen.
34541: Toivo. As\'ik. Tyyne Tuominen. ·
34542:
34543:
34544:
34545:
34546: 101 E 68'7/518
34547: 802
34548:
34549: X,40. - Lak.al. B :o 122.
34550:
34551:
34552:
34553: Ha.ra.: Ehdotus laiksi kodinperustamislainalain muuttami-
34554: sella.
34555:
34556:
34557: Eduskunnalle.
34558:
34559: Kodinperustamislainojen myöntäminen a vio- korollisia. Eduskunnalle on vuoden 1952 val-
34560: liiton solmineille nuorille pareil.ie on ollut tiopäivillä jätetty hallituksen esitys laiksi ko-
34561: keskeytyksiEI!ä vuoden 1957 puolivälistä läh- dinperustamislainalain muuttamisesta korol-
34562: tien, jolloin valtion kassakriisin johdosta liseksi, mutta esitys ei johtanut tulokseen.
34563: puolet tille vuodelle varatusta määrärahasta Tämän jälkeen on pariin otteeseen koron
34564: jätettiin käyttämättä. Kuluvaa vuotta' var- määrääminen ollut harkittavana, mutta tätä
34565: ten ei myöskään ole oHut varattu määrära- tarkoittavan lakiesitystä ei kuitenkaan ole
34566: haa valtion tulo- ja menoarviossa. Kodin- annettu.
34567: perustamislainala.kia ei kuitenkaan ole ku- Kodinperustamislainoista perittävän koron
34568: mottu eikä esitetty muutettavaksi. Lainojen määräksi esitetään neljä sadalta vuodessa.
34569: tarve on jatkuvasti ollut suuri, koska nuo- Korko olisi tällöin neljännesvuodessa aina
34570: rilla pareilla ei useinkaan ole avioliittoon 1 % lainan kulloinkin maksamatta olevasta
34571: menne~ään tarpeellista pääomaa käytettävis- määrästä, koska kodinperustamislainojen kuo-
34572: sään. Sitä osoittaa lainahakemusten luku- letukset suoritettaisiin vuosineljänneksittäin.
34573: määrä, joka vuonna 1956 oli 6 794. Hake- Jos lainoja myönnettäisiin vuosittain 185
34574: mukset ovat jakaantuneet melko tasaisesti yli milj. markkaa eli sama määrä, mikä valtiolle
34575: koko maan. Vaikka hakemusten lukumäärästä nykyisin kertyy aikaisemmin myönnettyjen
34576: johtuen lainojen keskimäärä-on jäänyt vaa- kodinperustamislainojen kuoletusmaksuina,
34577: timattomaksi, ovat kodinperustamislainatoi- korkotuotto peittäisi lisäksi vanhojen kodin-
34578: minnasta ja lainojen merkityksestä lainojen perustamislainojen maksuvapautuksista ai-
34579: saajille saadut kokemukset -olleet myönteisiä. heutuvat menot.
34580: Lainan saajat ovat myöskin tunnollisesti KodinperllStamislainalain mukaan voivat
34581: maksaneet lainansa takaisin, joten valtion lainansaa:jat määrätyin edellytyksin saada
34582: riski on jäänyt häviävän pieneksi. lykkäystä kuoletust~n suorittamisessa tai va-
34583: Voimassaolevan lain ·mukaan kodinperus- pautusta lainan takaisin maksamisesta. Kun
34584: tamislainoista ei peritä k{)rkoa, vaikka valtion laina nyt tulisi korolUseksi, on katsottu tar-
34585: lainoista yleensä maksetaan ainakin pieni peelliseksi esittää, että mahdollinen :J.ykkäys
34586: korko. Kodinperustamislainat ovat siis tässä tai va-pautus tulisi koskemaan myöskin lai-
34587: suhteessa olleet erikoisasemassa. Pienen koron nan korkoa.
34588: suorittaminen kodinperustamislainoista ei Sosiaaliministeriöllä on kodinperustamislai-
34589: olisi lainansaa:jille ylivoimaista. Lainojen nalain 10 §:n nojalla oikeus määrätä laina
34590: määrääminen korollisiksi olisi omiaan tehos- heti takaisin maksettavaksi mm. jos lainan-
34591: tamaan lainojen nopeampaa takaisinmaksa- saa:jat ovat laimimyöneet kuoletusmaksujen
34592: mista ja vaikuttaisi suotuisasti lainansaajien suorittamisen. Mainittuun PSkälään on kat-
34593: pyrkimykseen hoitaa lainansa moitteetto- sottu tarpeelliseksi esittää lisättäväksi sään-
34594: masti. Jos kodinperustamislainoista perittäi- nös siitä, että myöskin lainan koron suorit-
34595: siin kohtuullinen korko, saataisiin sillä pei- tamisen laimimyöminen voisi johtaa koko lai-
34596: tetyksi [ainatoiminnan aiheuttamat hallinto- nan takaisin perimiseen.
34597: kustannukset sekä maksuvapautusjärjestel- Kodinperustamislainan saamisen edelly-
34598: män aiheuttamat menot. Ruotsi~a, jossa ko- tyksenä on mm., että lainanhakijoilla ei
34599: dinperustamislainoja on myönnetty vuodesta ole tarpeeksi varoja oman kodin perusta-
34600: 1938 alkaen, lainat ovat alusta alkaen olleet miseen. Koska lainoja myönnettäessä olisi
34601: syytä kiinnittää huomiota myöskin lainan Edellä lausutuilla perusteilla ehdotan,
34602: hakija.in vanhempien mahdollisuuteen aut-
34603: taa heitä kodin perustamiseen, on katsottu että Eduskunta hy-v~ settraa-
34604: tarpeelliseksi ehdottaa tätä koskeva lisäys t1tm laktehdot'Ukun:
34605: lain 2 §:iän.
34606:
34607:
34608:
34609: Laki
34610: · kodinperustamislainaJajn muuttamisesta.
34611: Eduskunnan päätöksen mukai8E6ti muutetaan 29 päivänä marraskuuta 1945 annetun
34612: kodinperustamislainalain (1177/45) 1, 2; 5, 8, 9 ja 10 § näin kuuluviksi.
34613:
34614: 1 •§. puuttuu tai hakemus on tehty myöhemmin
34615: Sosiaaliministeriö voi valtion tulo- ja me- kuin 2 momentissa on säädetty.
34616: noarviossa tarkoitukseen varatun määrära-
34617: han puitteissa hakemuksesta myöntää avio- 5 §.
34618: liittoon meneville tai avioliitossa oleville val- Kodinperustamislaina on maksettava takai-
34619: tion varoista kodinperustamislainaa oman ko- sin viiden vuoden kuluessa määräaikaisilla
34620: din peruBtamiseen tarpeellisen asunto- ja kuoletusmaksuilla. Ensimmäinen kuoletus-
34621: muun irtaimiston hankkimista varten, sen maksu on suoritettava toisena vuos.ineljän-
34622: mukaan kuin tässä laissa säädetään. neksenä lainan nostamisesta lukien.
34623: Kodinperustamialainalle on suoritettava
34624: 2 §. korkoa neljä sadalta vuodessa lainan nosta-
34625: Kodinperustamislainan myöntämisen edel- mista seuraavan vuosineljänneksen alusta lu-
34626: lytyksenä on: kien.
34627: Milloin lainansaajille on syntynyt lapsi,
34628: 1) että molemmat lainanhakijat ovat Suo- keskeytetään lainan kuoletusten ja koron suo-
34629: men kansalaisia tai että nainen tulee aviolii- rittaminen hakemuksesta kahdentoista kuu-
34630: ton peruateella Suomen kansalaiseksi ja että kauden ajaksi.
34631: he vakuuttavat aikovansa jäädä Suomeen asu- Kuoletusten ja koron maksamisesta voi so-
34632: maan; siaaliministeriö hakemuksesta myöntää lyk-
34633: 2) ettei mies eikä nainen lainaa haettaeesa käystä, miUoin harkitsee erityistä syytä sii-
34634: tai milloin lainaa haetaan vihkimisen jälkeen, hen olevan.
34635: avioliittoa solmittaessa ollut täyttänyt 30
34636: vuotta; 8 §.
34637: Postisäästöpankki huolehtii osto-osoitusten
34638: 3) ettei lainanhakijoilla ole tarpeeksi va- antamisesta ja lunastamisesta sekä rahaerien
34639: roja oman kodin perustamiseen ja etteivät he suorittamisesta.
34640: vanhemmiltaan voi saada siihen riittävää Kodinperustamislainojen kuoletukset ja ko-
34641: apua; rot suoritetaan postisäästöpankkiin. Milloin
34642: 4) että lainanhakijat ovat kuulutetut; sekä lainansaaja laiminlyö määräaikana lainan
34643: 5) että Jainanhakijain henkilökohtaiset omi- kuoletusma:ksujen tai koron maksamisen tahi
34644: naisuudet ovat sellaiset, että heidän talou- milloin sosiaaliministeriö 10 § : n nojalla on
34645: dellinen tukemisensa 1 § :ssä mainitussa tar- määrännyt lainan heti takaisin maksetta-
34646: koituksessa yhteiskunnan kannalta on tarkoi~ vaksi, huolehtii lääninhallitus näiden, ilman
34647: tuksenmukaista. oikeuden päätöstä tai ulosotonhaltijan eri
34648: määräystä ulosottokelpoisten saamisten peri-
34649: Lainahakemus on tehtävä viimeistään kuu- misestä.
34650: den kuukauden kuluessa vihkiruisestä lukien. Postisäästöpankki saa 1 ja 2 momentissa
34651: Erityisistä syistä voidaan kodinperustaruis- mainittujen tehtävien hoitamisesta valtion
34652: lainaa myöntää, vaikka jokin 1 momentin 1 varoista valtioneuvoston vahvistamien perus-
34653: tai 2 kohdassa mainituista edellytyksistä teiden mukaisen korvauksen.
34654: X,40.-~.
34655:
34656:
34657:
34658: 9 i. : 10;§,
34659: Jos lainan takaisin maksaminen lainansaa- Sosiaalimiu.isteriö. voi määrätä. kodinperus.
34660: jan kuoleman tai muiden erittäin painavien tamislainan heti. takaisin maksettavaksi, jos
34661: syiden takia lainansaajille tai vainajan oi- hl.inansaajia ei ole .vihitty kuuden kuukau-
34662: keudenom.istajille tuottaisi niin suuria vai- den kuluessa siitä päivästä, jolloin lainan
34663: keuksia, että hän tai he sen johdosta menet- myöntämistä koskeva päätös tehtiin, jos laina
34664: täisivät mahdollisuuden itsensä tai omais- on myönnetty lainansaajien antamien väärien
34665: tensa elättämiseen, voi sosiaaliministeriö ha- tietojen perll9teella, jos laina on käytetty
34666: kemuksesta myöntää osittaisen tai täydelli- ; m~hin tarkoituksiin kuin kodin perustami-
34667: sen vapautuksen jäljellä olevan kodinperusta- seen tai . jos lainansaajat ovat laiminlyöneet
34668: mialainan ja sen koron takaisin maksami- kuoletusmaksujen · tai lainan koron suoritta-
34669: sesta. misen ~ muutoin ovat rikkoneet laina-
34670: ehtoja vl!Sta1m: .
34671:
34672:
34673: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
34674:
34675: Erkki Hara..
34676: 805
34677:
34678: X,41. ..:.. Lak.al. N: o 123.
34679:
34680:
34681:
34682:
34683: Henriksson ym.: Ehdotus perheenasuntoavustuslaikst.
34684:
34685:
34686: E d u s k u n n a 11 e.
34687:
34688: · Erityisesti vähävaraisten· lapsiperheiden asunto-osakeyhtiötaloihin ja ·vanhoihin· vuok-
34689: keskuudessa esiintyvä asumisahtaus on meillä rataloihin. Tällainen uudistus onkin jo
34690: jo vuosikymmeniä ollut eräs pahimpia yh- kauan. ollut vireillä, mutta eduskunnankin
34691: teiskunnallisia epäkohtia, jonka poistaminen lausumista toivomukaista huolimatta jäänyt
34692: on asunto-olojen parantamiseen· tähtäävän toistaiseksi toteuttamatta.
34693: toiminnan perusongelmia. Kun rakentaminen Vaikka po. uudistus merkitsisikin tuntu-
34694: SuomesSa. on jo ilmastonkhi vUOksi k8.llista vaa rasitusta valtion taloudelle, on toisaalta
34695: ja kun korkotaso niin ikään maassamme on otettava huo:rnioon uudistuksen sosiaalinen
34696: aina ollut hyvin korkea; eivät asumiSkustan- tärkeys sekä se, että vuokratason jyrkkä
34697: nukset ilmeisestikään voi muodostua 'meillä nousu vanhoissa taloissa. tuottaa valtiolle las-
34698: kohtuullisiksi, ellei yhteiskunta tehokkaiden kehnien mukaan .varsin suuria lisätulöja.
34699: perheenasuntoavustusten muodossa tue ni- Käsityksemme mukaan olisi kohtuullista, että
34700: menomaan vähävaraisten lapsiperheiden pyr- huomattava osa näistä verotuloista käytettäi~
34701: kimyksiä saada hallintaansa riittäviä ·asuin- siin asunto~olojen parantamiseen vähävarai-
34702: tiloja. PerheenasuntoaV1lstnsjärjåstehnän sen kansanosan keskuudessa, ·jonka toimeen-
34703: uudistaminen onkin lähiaikojen tärkeimpiä tulomahdollisuudet ovat viime aikoina muu-
34704: tavoitteita. Perheenasuntoavustuksia olisi tenkin heikentyneet. .
34705: allek:irjoittaneiden käsityksen mukaan annet- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
34706: tava määrätyt ehdot täyttäville kaksilapsi- dotamme,
34707: sille .vähä- ja kesk:ituloisille perheille.,._ poik-
34708: keustapa$sissa .yksilapsisillek:in perheille ~ että EdU8kunta hyväksyisi näin
34709: ja niiden vaikutusala olisi ulo~ttava uusien kuuluvan lakiehdotuksen:
34710: vuokra- ja omakotitalojen lisäksi myos uusiin
34711:
34712:
34713: Perheenasunto~vustuslaki.
34714: Ed~an päätöksen mukaisesti säädetään:
34715:
34716: 1 §. perheenasunnoksi hyväksytysSä; sen yksin-
34717: Asumiskustannusten alentamiseksi ja ta- omaiseen käyttöön varatussa huone~. ,
34718: soittamiseksi sekä. yleisen asumistason · kohot-
34719: tamiseksi myönnetään, sen .mukaan kuin tässä 3 §. . .
34720: laissa säädetään, valtion tulo- ja menoar- · Perheen huollettavana olevana låpsena pi~
34721: vioon otettavasta määrärahasta perheen- detään lasta, joka ei oie täyttänyt kuutta~
34722: asuntoavustusta. toista vuotta. Huollettavana lapsena voidaan
34723: myös pitää kasvattilasta, josta perhe kor-
34724: 2 §. vauksetta jatkuvasti huolehtii, ja niin ikään
34725: Perheenasuntoavustusta myöimetään per- työkyvyiöntä tai · koulunkäyntiä tåhi opin~
34726: heelle, jolla on· huollettavanaan vähintään toja jatkavaa lasta, joka on täyttänyt kuusi-
34727: kaksi kotona asuvaa hista jä joka asuu toista mutta ei kahta.kynuilentä vuotta. ·
34728: 4 §. maksuhelpotusta taikka -alennusta. kuin lapsi..
34729: Perheenasunnoksi voidaan hyväksyä vähin- ja perhelisää, voidaan perheenasuntoavus-
34730: tään kaksi lämmitettävää huonetta ja keit- tusta harkinnan mukaan alentaa tai se koko-
34731: tiön tai sitä vastaavan tilan käsittävä, suun- naan evätä. Samoin voidaan menetellä muus-
34732: nittelunsa, rakenteensa, varusteidensa ja takin avustuksen tarpeen poistavasta tai sitä
34733: kuntonsa puolesta tarkoituksenmukainen huo- vähentävästä syystä.
34734: neisto, jonka huoneistoala ei ylitä sataa ne-
34735: liömetriä.
34736: 9 §.
34737: 5 §. Mikäli perheen taloudellinen tila, sen J&-
34738: Perheenasuntoavustusta myönnetään per- sentä kohdannut sairaus, kuolemantapaus tai
34739: heelle, jonka talouteen kuuluville perheen- muu erityinen syy antaa siihen aihetta, voi-
34740: jäsenille edellisenä vuonna toimitetussa vero- daan perheenasuntoavustus myöntää, vaikka
34741: tuksessa ei ole määrätty veroa omaisuudesta perheellä on huollettavanaan vain yksi lapsi
34742: ja jonka jäsenien verotettava yhteinen vuo- tai perheenjäsenelle on määrätty veroa omai.
34743: tuinen tulo ei ylitä huonettavien lasten luvun suudesta tahi heidän yhteinen verotettava
34744: ja paikkakunnan kalleuden huomioonottaen tulonsa ylittää valtioneuvoston vahvistaman
34745: valtioneuvoston .vahvistamaa määrää. · määrän. Samoin saadaan avustus myöntää
34746: enintään kaksinkertaisen& vaikka perhettä ei
34747: ole pidettävä vähävaraisena. Niin ikään voi~
34748: 6 §. daan avustus poikkeuksellisesti myöntää per-
34749: Perheenasuntoavustusta ei myönnetä per- heelle, jonka asuma huaneisto ei täytä edellä
34750: heelle, joka asuu talouteensa kuuluvan per- tässä laissa perheenasunnolla asetettuja vaa-
34751: heenjäsenen omistamassa, ennen vuotta 1951 timuksia.
34752: valmistuneessa talossa tai sellaisessa talossa
34753: olevassa huoneistossa, minkä hallintaan oi- 10 §.
34754: keuttavat osakkeet perheenjäsen omistaa tahi Perheenasuntoavustus maksetaan vuosinel~
34755: mikäli perheenjäsenen omistamassa talossa jänneksittäin kunkin. neljänneksen päätyttyä.
34756: on enemmän kuin yksi asimto. Avustusta ei Avustuksen määrä tasoitetaan lähinnä alem~
34757: myöskään myönnetä, jos perhe saa pääasial- paan satalukuun.
34758: lisen toimeentulonsa huoltoavustuksena.
34759:
34760: 7 §. . 11 §.
34761: Perheenasuntoavustuksen suuruus lasta Tämän lain nojalla myönnetty perheen-
34762: kohden perheenasunnon huoneistoalan neliö- asuntoavustus on vapaa valtiolle ja kunnalle
34763: metriltä vahvistetaan asetuksella. Avustuk- suoritettavasta. verosta. ·
34764: sen määrää vahvistettaessa otetaan huomioon
34765: asunnon laatutaso ja valmistumisajankohta.
34766: Avustus voidaan myöntää enintään kaksin- 12 §.
34767: kertaisena silloin kun perhettä on pidettävä Tämän lain nojalla annettuun päätökseen
34768: vähävaraisena. Perheenasuntoavustus kuta- ei saa hakea muutosta muutoksenhausta hal-
34769: kin perheen huollettavana olevaa lasta koh- lintoasioissa 24 päivänä m~uta 1950
34770: den on enintään kolmekymmentäkaksi mark- annetun lain (154/50) mukaan valittamalla.
34771: kaa huoneistoalan neliömetriltä kuukaudessa.
34772: Perhettä kohden suoritetaan avustusta enin- 13 §.
34773: tään viidestä lapsesta. Mikäli perheenasuntoavustUs todetaan ai-
34774: Avustuksen suuruutta voidaan, mikäli asu- heettomasti tai vastoin .·edellytykSiä myönne:
34775: miskustannustasossa tapahtuu huomattavia tyksi, voidaan liikM suoritettu avustus mää-
34776: muutoksia, asetuksella vastaavasti tarkistaa. rätä maksettavaksi takaisin. · ·
34777: 8 §.
34778: Milloin perheen todellinen asumiskustan- 14 §.
34779: nus ilmeisesti on vähäinen ·tai mikäli perhe Tarkemmat määräykset .tämän lain täytän-
34780: saa muuta perheellisyyteen perustuvaa val- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase•
34781: tion avustusta tahi vastaavasti . myönnettyå tuksella. Asetuksella voidaan myös kunnan
34782: :X,41. - HeDrikl8oD 1Jil. 807
34783:
34784: 15 §.
34785: viranomainen velvoittaa huolehtimaan tästä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
34786: laista aiheutuvien tehtävien hoitamisesta kuuta 1959, ja sillä kumotaan 4 päivänä
34787: kunnassa. Kunnan viranomaisen toiminnasta joulukuuta 1953 annetun asuntotuotantolain
34788: aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan suo- (488/53) perheenasuntoavustusta koskevat
34789: ritettaviksi. kohdat.
34790: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
34791:
34792: G. Henriksson. Viljo Virtanen. Lars Lindeman.
34793: Varma K. Turunen. Eino Raunio. 0. Lindblom.
34794: Lyyli Aalto. K.-A. Fagerholm. Onni Peltonen.
34795: Rafael Paasio. Georg Eriksson. Sylvi Siltanen.
34796: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. Väinö Leskinen.
34797: Edvard Pesonen. Ensio Partanen. Pentti Niemi.
34798: K. F. Haapasalo.
34799: 808
34800:
34801: X,~. -:- La.k.al. N: o 124.
34802:
34803:
34804:
34805:
34806: Siiskonen ym.: Ehdotus laiksi yksityisille vanhainkodeille
34807: valtion varoista annettavista avustuksista · ja lai'lioista.
34808:
34809:
34810: EduskunnaHe.
34811:
34812: Vanhusten a~totilan.ne on nykyisin erit- nerksi ja vanhukset ovat niissä oloonsa
34813: täin vaikea. Pienten eläkkeiden vara.Ssa tai · yleensä hyvin tyytyväisiä.
34814: vajaatyökykyisinä heillä ei ole enää mahdol- .Monet suunnitelmat vanhainkotien raken-
34815: lisuuksia asunnon vuokraamiseen vuokrien tamiseksi eri paikkakunnille odottavat rat-
34816: yhä kohotessa, ei silloinkaan, kun mahdolli- kaisuaan ja varoja rakennustöiden aloittami-
34817: sesti asunnon jostain saisivat. Moni vanhus seen. Senvuoksi olisi erittäin tärkeää saada
34818: on ottanut asuntoonsa perheelliset lapsensa laki, joka turvaisi vanhainkodeille valtion
34819: joutuen itse hyvin vaikeaan asemaan ja me- varoista annettavat avustukset ja lainat.
34820: nettäen levon mahdollisuuden ja sen rauhal- Vanhusten huoltokomitea pitää valtion
34821: lisen elämäntahdin, joka nimenomaan van- tukea tällaisille laitoksille erittäin tärkeänä
34822: huusiässä on hyvin tär'keä. Ainoa mahdolli- ja komitea on laatinut lakiehdotuksen, jonka
34823: suus vanhuksillamme on lrunnalliskotiin tur- mukaan yksityisille vanhainkodeille annettai-
34824: vautuminen, mutta silloin kun he vielä pys- siin valtionavustuksia ja lainoja. Komitean
34825: tyvät itsestään huolehtimaan, eivät he sinne mietinnössä sanotaan mm., että ,komitea
34826: mielellään menisi, varsinkin kun lapset jou- pitää tärkeänä, että vanhainkotien laajentu-
34827: tuvat heistä maksamaan. Vanhuuseläkkeiden miselle luodaan riittävät edellytykset".
34828: kohottua on vanhusten asema sikäli helpot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34829: tunut, että he pienen eläkkeensä turvin voi- nioittaen,
34830: vat asua halpavuokraisiSISa asunnoissa tur-
34831: vautumatta köyhäinhoidon varaan. Ne yksi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34832: tyiset vanhainkodit, joita maahamme on pe- van wkiehdotuksen:
34833: rustettu, ovat osoittautunet erittäin onnistu-
34834:
34835:
34836:
34837: Laki
34838: yksityisille vanhainkodeille valtion varoista annetta.vista avustuksista ja lainoista.
34839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34840: 1 §. löitä, jotka eivät ole sairaalahoidon tai muun
34841: Yksityiselle vanhainkodille, jdka katsotaan siihen verrattavan laitoshoidon tarpeessa.
34842: vanhusten huollon kannalta tarpeelliseksi ja
34843: jonka sosiaaliministeriö on hyväksynyt, voi- 3 §.
34844: daan valtion varoista tulo- ja menoarvion Vanhainkoti saa ylläpitokustannuksiinsa
34845: puitteissa antaa avustusta ja myöntää lai- valtion varoista avustusta vanhusta ja vuoro-
34846: noja, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. kautta kohti enintään 50 sadalta valtioneu-
34847: voston vahvistamaata kohtuullisesta hoito-
34848: 2 §. päiväkustannuksesta.
34849: V anhainkodilla tarkoitetaan tässä laissa
34850: laitosta, johon otetaan lähinnä 65 vuotta 4 §.
34851: täyttäneitä, huolenpitoa tarvitsevia henki- Vanhainkodin perustamiseen, laajentami-
34852: X,42. - Siiskonen ym. 809
34853:
34854: seen tai peruskorjauksiin voidaan myöntää 9 §.
34855: kuoletuslainaa enintään 50 sadalta sosiaali- Vanhainkodin on asuinhuoneiden lukumää-
34856: ministeriön hyvä:ksymä.n suunnitelman mu- rään, kokoon, viihtyisyyteen ja puhtauteen
34857: kaisista kohtuullisista perustamia-, laajenta- sekä terveydellisiin oloihin ja paloturvalli-
34858: mis- tai ikorjauskustannuksista. suuteen samoin 'kuin vanhusten tarkoituksen-
34859: mukaiseen sijoitukseen nähden täytettävä
34860: 5 §. kohtuulliset vaatimukset.
34861: Lainan takaisinmaksamisen vakuudeksi on
34862: vahvistettava kiinnitys lainan hakijan omis- 10 §.
34863: tamaan tonttiin tai tontin vuokraoikeuteen Uutta vanhainkotia rakennettaessa on sen
34864: ja tontilla oleviin rakennubiin. suunnittelussa ja ra:kennustavassa pyrittävä
34865: rakennuskustannusten ja -aineiden säästämi-
34866: 6 §. seen. Vanhainkodin rakennus on varustettava
34867: Lainan kuoletusaikaa ei s~ määrätä nel- vesi- ja viemärijohdoilla, !keskuslämmityslait-
34868: jiiäkymmentäviittä vuotta pitemmäksi, jos teilla ja kylpyhuoneilla sekä muilla raken-
34869: rakennus on kivestä tai muusta yhtä kestä- teilla ja laitteilla, ·jotka terveydellisistä syistä
34870: västä rakennusaineesta, kahtakymmentäseitse- ovat tarpeen, lisäävät vanhu~en viihtyi-
34871: mää vuotta pitemmäksi, jos rakennus on vä- syyttä, vähentävät henkilökunnan tarvetta,
34872: hemmän kestävästä aineesta, eikä kahtakym- helpottavat vanhainkodin taloudenpitoa tai
34873: mentä vuotta pitemmäksi, jos laina on myön- lisäävät mahdollisuuksia saada apua tai hoi-
34874: netty 'korjauskustannuksiin. toa sairauden taikka tapaturman sattuessa.
34875: Lainan koron määrää valtioneuvosto.
34876: . 11 §. .. .
34877: Mikäli lainaa myönnettäessä vahvistettuja
34878: 7 §. suunnitelmia tai ehtoja ei noudateta tahi
34879: Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston vanhainkodin toiminta poikkeaa sille hyväk-
34880: päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää sytystl;i .ohjesäännöstä taikka .annetuista mää-
34881: kuoletusm.aksujen, koi'kojen tai molempien räyksistä tai· ohjeista, laina voidaan .heti irti-
34882: suorittamisen lykkäystä enintään viisi vuotta. sanoa takaisin maksettavaksi.
34883: Samoin voidaan lainan saaja määrävuosina,
34884: kuitenkin enintään viitenä vuotena, vapaut- 12 §.
34885: taa lainan koron maksamisesta. ~arkemmat määräykset tämän lain täytän-
34886: töönpanosta ja soveltamisesta samoin kuin
34887: ·. . 8 §. . .. . avustuksen ja lainan myöptämisestä ja sen
34888: Vanhainkodin perustamiseen tai ylläpitä- ehdoista antaa valtioneuvosto .. ,
34889: miseen annettavan avustuksen tahi lainan
34890: suuruutta määrättäessä on otettava huomioon 13 §.
34891: vanhainkodin laatu ja hakijan taloudellinen Tämä laki tulee voimaan :päivänä
34892: asema. kuuta 19 .
34893:
34894: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
34895:
34896: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen.
34897: Impi Lukkarinen. Mikko Hult.
34898:
34899:
34900:
34901:
34902: 102 E 6817/58
34903: 810
34904:
34905: X,43. - Lak.al. H: o ltlS.
34906:
34907:
34908:
34909:
34910: V. TDl'UD8Jl ym.: Ehdotus laiksi vapunpäivän järjestämisBStä
34911: työntekijäin vapaapäiväksi eräis1ä tapauksissa annetun
34912: lain muuttamisesta.
34913:
34914:
34915: E d u s kun n a 11 e.
34916:
34917: Eduskunnassa on useampaan otteeseen kä- taavaksi pa:lkallise'ksi juhlapäiväksi. Kuiten-
34918: sitelty kysymystä vapunpäivän aäätämisestä kin huomattava osa työsopimussuhteessa ole·
34919: pMkalliseksi · vapaapä:iväksi. Eduskunta on vista työntekijöistä jää näiden sopimusten
34920: v. 1950 lausunut käsityksenään, että vapun- ulkopuolelle ilinan lain turvaa.
34921: päivällä on. pysyvä ja tunnustettu merkity$ Kun vapunpäivä yleisesti tunnustetaan
34922: työväen juhlapäivänä. Tämä. periaatteellinen työväestön juhlapäiväksi, olisi käsityksemme
34923: k8llili81llotto ei ole kuitenkaan johtanut myön- mukaan vähintään oikeudenmukaista, että
34924: seeiiJ tulokseen. vapunpäivä Jainsäädännöllä määrättäisiin
34925: Eduskunta on useampaan kertaan käsitel- paikalliseksi juhlapäiväksi.
34926: lyt lakiesityksiä vapunpäivän säätämisestä Edellä mainittuihiDJ perusteluihin viitaten
34927: paikalliseksi juhlapäiväksi. Eduskunnan kunnioittaen ehdotamme,
34928: enemmistö on kuitenkin hylännyt tehdyt esi-
34929: tykset. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34930: Eräideiii alojen työehtosopimuksilla fO'll van lakiehdotuksen:
34931: vapunpäivä määrätty itsenäisyyspäivää vas-
34932:
34933:
34934: Laki
34935: vapunpäivän järjestämisestä. työntekijäin vapaapäiväksi erä.isaä. tapauksissa. a.nnetu11
34936: la.in muuttamisesta..
34937: Eduskunnan päätöksen muka:isesti muutetaan vapunpäivän järjestämisestä työnteki-
34938: jäiDJ vapaapäiväksi eräissä tapauksissa 27 päivänä huhtikuuta 1944 annetun lain(272/
34939: 44) 2 § näin kuuluvaksi:
34940: 2 §. raskuun 26 päivänä 1937 itsenäisyyspäivän
34941: Töiden lreskeyttämisestä vapunpäivänä ja viettämisestä. yleisenä juhla- ja. vapaapäivänä
34942: vapunpäivälle laskettavasta paikasta nouda- annetun lain 2, 3, 4, 5 ja 6 pykäJässä.
34943: tetta;koon vastaavasti, mitä on säädetty mar-
34944:
34945: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
34946:
34947: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
34948: Olli J. Uoti. Urho Kulova.ara. Aili Siiskonen.
34949: A. Simonen. Arvi Turkka. A. Härkönen.
34950: Arvo Sä.velä. Mikko Hult.
34951: 811
34952:
34953: X,44. - Lak.al. N:o 126.
34954:
34955:
34956:
34957: Lahtela ym.. : Ehdotus laiksi työtiÖ'm1/1/B®UBtuksesta.
34958:
34959: Ed uskunnail e.
34960:
34961: Tuotannon elvyttäminen on ainoa keino nuollten ammattikoulutusta voidaan tehostaa
34962: elintason nousulle. Työllisyyslainsäädännössä hyviksi havaitulla ammattikul'SSien järjestä-
34963: tulisi tämän näkyä riittävän selvästi. Näin ei misellä, omakotirakennustoiminnan tarjoanrla
34964: kuitenkaan tällä hetkellä valitettavasti ole mahdollisuuksia ei liene tehokkaasti käytetty
34965: asian laita. Varsinkin nopeasti lisääntyvän työkohteina jne. Työttömyysavustuksen saa-
34966: työttömyyden sattuessa ei kaikkia työttömiä misen ehdoksi olisikin pantava iläin ollen
34967: ole voitu sijoittaa edes välillisesti tuotantoa omien töiden suorittamispakko. Näiden töi-
34968: lisääviin töihin. Niinpä kortistoissa on jat- den hyväksyjinä ja valvojina tulisivat toimi-
34969: kuvasti henkilöitä, joita ei voida sijoittaa maan kuntien työllisyys- ja asutuslautakunnat
34970: työttömyystöihin tahi joiden· sijoittam1nen sekä muut asiain järjestelyyn soveltuvat eli-
34971: näihin töihin ei olisi tarkoituksenmukaista met, jolloin väärinkäytöksiin ei olisi mahdol-
34972: tahi joille soveltuvien töiden järjestely olisi lisuuksia, AVustuslinja luo edellytyksiä pas-
34973: epätaloudellista. • Tii.min vuoksi olisi ryhdyt- siiviselle eläniliiiasenteelle ja on siten yksi-
34974: tävä kiireellisesti toimenpiteisiin havaittujen lölle ja yhteiskunnalle vahingollinen. Työ·
34975: epäkohtien korjaamiseksi. 1930-luvun ilmai- linja sitävastoin lisää välttämättä tarvittavaa
34976: sen ruuan jakelulinjaa ei voida hyväksyä. yksilön aktiviteettiä, on työtä vailla olevan
34977: Kuitenkin hallituksen· eduskunnalle heinä- ihmisen mi:elen ja kansantaloudellisten etujen
34978: kuun 30 päivänä 1958 antama -esitys laiksi mukainen se'kä sopusoinnussa .perust'usla-
34979: työttömyysavustuksesta on hengeltään saman- kiemme hengen kanssa, että kansalaiSten työ-
34980: tapainen, joten sitä ei voida pitää onnistu- voima on valtakunnan erikoisessa suojeluk-
34981: neena. Tarjolla on vielä runsaasti käyttä- sessa.
34982: mättömiä työkohteita. Niinpä tällä -hetkellä Edellä olevaan viitaten esitämnie kunnioit-
34983: lienee vielä noin 500 uutta kylätiehanketta vi- tavasti,
34984: reillä, uudisraivaussuunnitelmia on .run-
34985: saasti, monet maatalouden perusparannukset että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34986: odottavat toteuttamista, maaseudun vesihuol- van lakiehdotuksen:
34987: lon järjestäminen vaatii vielä paljon työtä,
34988:
34989: Laki
34990: työttöJnyysa.vustukseata.
34991: Edugkunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34992: 1 §. ten kun kunta on sijoittanut 29 päivänä jou-
34993: Työttömyyskortistoon hyväksytylle henki- lukuuta 1956 annetussa työllisyyslaissa
34994: lölle, jota ei työllisyyslautakunnan toimesta (672/56) ·tarkoitetun perusosuutensa työttö-
34995: voida sijoittaa työh6n ja joka sen vuoksi tar- myystöihin.
34996: vitsee taloudellista tukea, voidaan suorittaa 3 §.
34997: työttömyysavustusta tämän lain mukaisesti. Työttömyysavustuksen tarkoituksena on
34998: turvata 1 § :ssä mainitulle henkilölle mahdol-
34999: 2 §. lisuus tuottavaan työhön joko oman talou-
35000: Työttömyysavustusta suorittaa kunta, jossa tensa ja elinehtojensa parantamiseksi taikka
35001: valtioneuvosto kunnan hallituksen esityksestä yhteiseksi hyväksi.- Avustuksen saamisen
35002: on määrännyt tätä lakia sovellettavaksi, sit- edellytyksenä on tämän · mukaisesti, että
35003: 812 X,44. - Työttömyysavustus.
35004:
35005:
35006: asianomainen voi esittää hyväksyttävän suun- . 4 §.
35007: nitelman töistä, jotka hän yksinään tai yh- Työt;tömyysavustuksena suoriltetaan sosiaa-
35008: dessä toisten kanssa avustusta saadessaan liministeriön 30 päivänä tammikuuta 1948
35009: suorittaa. Milloin tällaiseen työhön hänen vahvistaman paikkakuntaluokittelun (84/48)
35010: olosuhteensa huomioon ottaen ei voida kat- mukaan. päivää kohden:
35011: soa olevan mahdollisuuksia, avustus voidaan
35012: myöntää muutoinkin.
35013: I II III IV
35014: paikkakunta- paikkakunta- paikkakunta- paikkakunta-
35015: luokan luokan luokan luoka.u
35016: kunnassa kunnassa ktmnassa kurinil.ssa
35017: yksinäiselle henkilölle ••.......... 440:- 430:- 420:- 410:-
35018: perheelliselle . . ................ . 600:- 575:-- 550:- 525:-
35019:
35020: V aitioneuvosto voi, milloin siihen on eri- neljännesvuosittain, avustuksen maksamisen
35021: tyistä aihetta, myöntää kunnalle hakemuk- jälkeen lähinnä seuraavan vuosineljänneksen
35022: sesta ennakkoa työttömyysavustusten maksa- kuluessa, kulkulaitosten ja yleisten töiden
35023: mi~ varten.. ministeriöitä ja hakemukseen on liitettävä
35024: valtioneuvoston määräämä selvitys.
35025: . 5 §.
35026: Työttömyysavustusta on haettava kirjalli- 9 §.
35027: sesti· ·sen kunnan työllisyyslautakunnalta, Työttömälle, joka saa avu.stusta 23 päivänä
35028: jonka työttömyyskortistoon hakija on
35029: mer- maaliskuuta 1934 annetussa laissa (125/34)
35030: kitty. tarkoitetulta työttömyyskassalta, myönnetään
35031: 6 ·§. tämän lain mukaisena ·avustuksena kaksi kol-
35032: · Työllisyyslautakunnan on valvottava, että mannesta hänen työttömyyskassalta saamas-
35033: työttömyysavustuksen saaja esittämänsä hy- taan avustuksesta, kuitenkin niin, että työt-
35034: väksytyn suunnitelman mukaisesti suorittaa tömyyskassa-avustuksen ja tämän lain mu-
35035: 3 §: ssä tarkoitettua työtä, milloin avustus on kaisen työttömyysavustuksen yhteismäärä on
35036: myönnetty sitä varten. vähintään edellä 4 § : ssä mainitun työttö-
35037: Jos todetaan, että työttömyysavustuksen myysavustUksen määrä lisättynä hänen työt-
35038: saaja käyttää väärin hänelle myönnettyä tömyyskassasta ·saamansa avustuksen kahdella
35039: työttömyysavustusta, voi työllisyyslautakunta kolmanneksella.
35040: sosiaalilautakunnan esityksestä määrätä, että Työttömyyskassa-avustuksen ja tämän lain
35041: aVustuksen maksaminen on lopetettava tai mukaisen työttömyysavustuksen yhteismäärä
35042: avustusta vähennettävä taikka että· se on saa olla enintään seitsemänkymmentäviisi sa-
35043: maksettava jollekin avustuksen saajan per- dalta avustuksen saajan keskimääräisestä
35044: heen jäsenelle. päiväansiosta.
35045: 7 §.
35046: Valtio suorittaa kunnalle korvausta tämän 10 §.
35047: lain mukaisesti maksetuista työttömyYsavus- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
35048: tuksista samassa suhteessa kuin valtion työ- töönpanosta ja soveltamisesta .annetaan ase-
35049: hönsijoitusosuuden suhteesta kunnan jatko- tuksella.
35050: osuuteen työllisyysla,4t 4 § :ssä on säädetty.
35051:
35052: 8 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
35053: Edellä 7 § :~ tarkoitettua valtion varoista kuuta 195 ja sitä sovelletaan vuOden 1959
35054: suoritettavaa korvausta tulee kunnan hakea loppuun.
35055:
35056: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
35057:
35058: Olavi Lahtela. Esu Niemelä. Yrjö Sinkkonen.
35059: Nestori Kaasalainen. Hannes Paaso. Ale Holopainen.
35060: Xalle Kämäräinen. EemU Partanen. EemU Luukka..
35061: Esa Timonen. Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola.
35062: WUja.m Sarjala.
35063: 818
35064:
35065: X,46. - Toiv.al. N: o 298.
35066:
35067:
35068:
35069:
35070: .';rikkaoja ym.: Ammattientarkastusta koskevan lainsäädän-
35071: nön uudistamisesta.
35072:
35073:
35074: E d u s k u n n a 11 e.
35075:
35076: Voimassaoleva ammattientarkastuslaki, joka tajain tehtävänä ollut myös höyrykattilain ja
35077: annettiin 4 päivänä maaliSkuuta 1927, on -astiain tw:kastus, mikä on eh'k:äisevästi vai-
35078: !käytännössä. osoittautunut vanhentuneeksi il- kuttanut varsinaiseen ammattientarkastuk-
35079: maantuen siinä suuria puutteita ja hajanai- seen siinä määrin, että ·se joissakin piireissä
35080: suutta. Tämän vuoksi valtioneuvosto edus- on vienyt ammattientarkastajain ja apulais-
35081: kunnan 6 ja 9 päivinä toukokuuta 1947 lau- a:mnlattientarkastajain ajan niin, että työ-
35082: sumien toivomusten johdosta. asetti lokakuun paik!kojen varsinainen ammattientarkastuk-
35083: 2 päivänä 1947 komitean ammattientarkas- sen suorittaminen on jäänyt naispuolisten
35084: tusta koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ammattientarkastajain ja työläistarkastajain
35085: sekä ammattientarkastuksen ja työmaaluotta- tehtäväksi.
35086: musmiestoiminnan kehittämiseksi. Kun edellämainittu komitea on jo heinä-
35087: Asetettu komitea on tutkimuksissaan voi- kuun 12 päivänä 1950 saanut mietintönsä
35088: nut havaita mm., että 'kuntien ammattientar- valmiiksi ja jättänyt sen lakiesityksineen
35089: kastuksessa on laiminlyöntejä ja halutto- valtioneuvostolle todeten perusteluissaan
35090: muutta, mikä osaltaan johtuu tarkastustoi- edellämainitseln.amme epäkohdat oleviksi, eh-
35091: mesta suoritettavan palkaiD. vähäisyydestä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35092: sekä siitä riippuvaisuudesta, jossa kunnalli- muksen,
35093: set ammattientarkastajat .ovat kunnan mui-
35094: hin viranomaisiin ja paikkakunnan työnanta- . että hallitus kiireeUisesti antaisi
35095: jiin sekä toisaalta valtion ammattientarkas- EduskunnaUe esityksen ammattienttw-
35096: tajiin. Tästä on ollut seurauksena heikko kastusta koskevan lainsäädännön uudis-
35097: työteho ja laimea asianharrastus. tamiseksi ammattientarkastuslain tar-
35098: Vuodesta 1939 alkaen on ammattienta.I'kas- kistuskomitean· ehdotuksen mukaisesti.
35099: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
35100:
35101: Väinö Tikkaoja. Ensio Partanen. Viljo Rantala.
35102: Kustaa Alanko. 0. Lindblom. Pentti Niemi.
35103: Eino Raunio. Toivo Asvik. Varma X. Turunen.
35104: Meeri Kalavainen. Kalle Matilainen. Viljo Virtanen.
35105: Arvo Ahonen. Lyyli Aalto~ Sulo. Hostila.
35106: Veikko Helle. Sylvi Siltanen. Impi Lukkarinen.
35107: 814
35108:
35109: X,46. - Toiv.al. Jf: o 294.
35110:
35111:
35112:
35113:
35114: Jlottila,• ym.: Ty&t:ikalMtWiiUlännön uudistamisesta viikoit-
35115: taise• työajtm lyhentämiseksi.
35116:
35117:
35118: Eduskunnalle.
35119:
35120: Edellytykset tuotannon rationalisoimiseen tuna. työajan lyhentäminen tasoittaisi ter-
35121: ja. tuottavuuden yleiseen kohottamiseen eivät veellä tavalla työnsaannin mahdollisuuksia.
35122: koSkaan ole olleet niin suuret kuin sotien- Ilmeistä kuitenkin on, että työajan tuntuva
35123: jälkeisenä aikana. Tämä yleinen suunta.us lyhentäminen ansiotasoa vähentämättä voi ta-
35124: jatkuu edell<een. Ja kuten aika.isemminkin, se pahtua vain asteittain ja eri alojen olosuh~
35125: edellyttäisi työajan jatkuvaa lyhentämistä, teet huomioonottaen. Tavoitteena kuitenkin
35126: mikä ~kuiten'kaan mm. kansainvälisen kilpai- pitäisi olla 5-päiväisen työviikon aikaansaa-
35127: lun vuoksi ei ole voinut toteutua riittävässä minen niin nopeasti kuin se on mahdollista
35128: laajuudessa. Yleensä työntekijäin tavoit- sEicä samanaikaisesti viikottaisen työtunti-
35129: teena, joka tarjoaa sosiaaliselta ja viihtyisyy- määrän tuntuva lyhentäminen.
35130: den kannalta huomattavia. etuja, onkin ke- Edelläolevan perusteella esitämme kun-
35131: hittyneimmissä teollisuusmaissa pitkälle to- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35132: teutettu 5 päivän työviiftdto, johon meilläkin muksen,
35133: olisi asteittain pyrittävä.
35134: Työajan lyhentämiskysymys tulee meillä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35135: erikoisongelmana esiin jatkuvasti uhkaamassa toimenpiteisiin työaikalainsäädännön
35136: olevan työttömyyden laajentumisen vuoksi. kokonaan uusimiseksi niin, että kor-
35137: Sen seurauksena valitettavan suuri osa väes- keif/. lain sallima viikoittainef/. työaika
35138: töstä on joutunut vakinaista työtä vaille tai oU8i 45 tuntia ja että sitä asteitta4n
35139: vajaatyöllisik.si, molemmissa tapauksissa ko- määt·ävuosien kuluessa lyhennettäisiin.
35140: konaisansioitten vähentyessä. Oikein toteutet-
35141: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
35142:
35143: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. 0. Lindblom.
35144: Veikko Helle. Rafael Paasio. Anni Flinck
35145: Eino Raunio. Vilho Väyrynen. Lempi Lehto.
35146: H. Törmä. Pentti J!l'iemi. Lyyli Aalto.
35147: ArTo Ahonen. Valto Käkelä.. Elis MaDDinen.
35148: Väinö Tiklmoja. Kalle Katilainen. Veikko Kokkola.
35149: Kustaa. .Alaako. Ensio Partanen. Onni Hiltunen.
35150: VUjo Virta.nen. Georg Briksaon. G. Henriksson.
35151: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman. Arvo Tuominen.
35152: Juho Karvonen. Varma K. Turunen. Meeri Kalavainen.
35153: Eetu Karjalainen. Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen.
35154: 816
35155:
35156: :X,47. - Toiv.al. B:o 295.
35157:
35158:
35159:
35160:
35161: Uoti )'Dl.: Erityk#n antamisesta uudeksi työaikalaiksi viikoit-
35162: Iaisen tyooj" lykenttimiseksi.
35163:
35164:
35165: Eduskunnalle.
35166:
35167: Huolimatta ripeästä taloudellisesta ja so- Maassamme viime aikoina vakavana esiin-
35168: siaalisesta · edistymisestä ei maassamme ole 40 tynyt työttömyys on entisestään suuresti
35169: vuoteen aikaansaatu yleistä ja lainsäädän- tehostanut työajan lyhentämisen vaati-
35170: töön perustuvaa työajan lyhentämistä. Tek- musta. Suurten ikäluokkien paine työ-
35171: nillinen edistyminen ja automaatio ovat kui- markkinoilla lähivuosina voitaneen voit-
35172: tenkin tehneet tämän kysymyksen yhä päi- taa ripeän teollistamisen ohella vain yleistä
35173: vänpolttavammaksi kaikkialla maailmassa. työaikaa lyhentämällä. Työajan lyhentä-
35174: Myös Suomessa on viime vuosina useilla työ- misen tavoite on asetettava 40 tunnin
35175: aloilla työehtosopimusteitse voitu sopia ly- ja viisipäiväisen työviikon toteuttamiseen.
35176: hyemmästä työajasta ensi vaiheessa kesäkau- Käytännöllisistä syistä ja koska työajan ly-
35177: tena ja nyttemmin on työehtosopimusteitse hentäminen työntekijäin ansioita ainakin vä-
35178: eräillä aloilla toteutettu 45 työtunnin ym- liaikaisesti alentamatta ei liene mahdollista,
35179: pärivuotinen työviikko. jos tavoitteeseen pyritään kertaratkaisulla, on
35180: Tutkimukset ja keskitetyt pyrkimykset työ- työajan lyhentäminen käytännössä toteutet-
35181: ajan lyhentämiseksi ovat parhaillaan käyn- tava asteittain.
35182: nissä mm. Kansainvälisen työjärjestön toi- Ylläolevaan viitaten esittävät allekirjoitta-
35183: mesta. Asiaa on tutkittu myös mm. Pohjois- neet kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
35184: maiden sekä työnantaja- että työntekijäpuo- väksi toivomuksen,
35185: len toimesta. Vuonna 1954 asetti valtioneu-
35186: vosto komitean tutkimaan työajan lyhentä- että hallitus kiireellisesti antaisi
35187: miskysymystä, jolloin komitea sai tehtäväk- Eduskunnalle esityksen uudeksi työ-
35188: seen tutkia työajan lyhentämisen vaikutuksia aikalaiksi siten, että korkein lain sal-
35189: myös mm. työllisyyteen ja tuotantokustan- lima viikoittainen työaika olisi 45 työ-
35190: nuksiin. Komitea suoritti varsin laajoja ver- tuntia ja että työaika lyhenisi lain
35191: tailevia tutkimuksia ja on jättänyt mietin- merkitsemässä järjestyksessä kolmen
35192: tönsä valtioneuvostolle. vuoden kuluessa 40 viikkotyötunniksi.
35193: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
35194:
35195: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. A. Simonen.
35196: Arvi Turkka. A. Härkönen. Mikko Hult.
35197: Eino Raunio. Aili Siiskonen. Arvo Sä.velä.
35198: Vilho Turunen. Urho Kulovaa.ra. H. Törmä.
35199: Vappu Heinonen.
35200: 816
35201:
35202: X,48. - Toiv.al. N:o 296.
35203:
35204:
35205:
35206:
35207: Niiranen ym.: Esi,tyksen antamisesta 36-tuntisen työviikon
35208: voimaansaattamiseksi. kaivosteoUisuudessa.
35209:
35210:
35211: Ed usku nn alle.
35212:
35213: Kun eduskunta aikoinaan hyväksyi 8 .tun- läiseen. Taudeista yleisimpiä ja vaara.llisim-
35214: nin työaikalain, se merkitsi huomattavaa pia ovat silikoosi (pölykeuh!ko) ja reumaatti-
35215: parannusta siihenastisiin oloihin. Sen jälkeen set taudit. Outokummun kaivoksessa esim.
35216: t~llinen kehitys on mennyt valtavasti silikoosi yleensä murtaa työntekijän tervey-
35217: eteenpäin. Teknillisen ke)lityksen edistyessä den 5-10 vuodessa. Sairauksien yhdeksi
35218: työn tuottavuuden ja tuotannon lisääntymi- ehkäisykeinoksi näkisimme nykyistä lyhyem-
35219: nen ovat luoneet olosuhteet, joiden vallitessa män työpäivän. Työajan lyhentäminen olisi
35220: työaikaa on mahdollisuus edelleen lyhentää. luonnollisesti toteutettava työntekijäin . an-
35221: Ammattiyhdistysliitot ja SAK. ovatkin teh- sioita pienentämättä.
35222: neet periaatepäätöksiä 40-tuntisen työviikon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-;
35223: aikaansaamisesta ja pitävät tärkeänä toteut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35224: taa sen ensiksi kaivosteollisuudessa.
35225: Työ kaivOiksissa on terveydellisesti erittäin että }taUitus kiireeUisesti antaisi
35226: vaarallista. Ammattitaudit ovat yleisiä ja Eduskunnalle esityksen laiksi 36-tu-n-
35227: osa niistä sellaisia, jotka ennemmin tai myö- . tisen työviikon voimaansaattamisesta
35228: hemmin pyrkivät tarttumaan jokaiseen työ- kaivosteollisuudessa.
35229: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
35230:
35231: Toivo Niira.uen. Pauli Puhakka.. Antto Prunnila.
35232: 817
35233:
35234: X,49. - Hemst.mot. N:o 297.
35235:
35236:
35237:
35238:
35239: Lindeman m. fl.: Angående avlåtande av propositwn om
35240: i.mdrifJYM i semestei/,o,ge11..
35241:
35242:
35243: Tili Riksdagen.
35244:
35245: På grund av att vår nuvarande semester- mester samt att arbetstagare i händelse av
35246: lag är myc*et bristfällig borde den bli ffuoe.. mindre än en (1) månads sjukd6m borde
35247: mAl :för en del väsentliga korrigeringar. Om ltnjuta :full semesterrätt.
35248: exempelvis arbetstagare tvingas mot sin vilja M«l hiinvilming tili ovanstäende föreslår
35249: utföra förlr.drtade arbetsdagar eller -"teckor, vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
35250: remlterar detta i försämrade setnesterfö:rtnå· lttälla,
35251: ner. Enligt vår uppfattning borde arbets-
35252: tagare i ovanantytt fall erhålla full semester att reyermge-. skyndsatnt måtte tiU
35253: ellet :full semeste:rlön. Vidare anser vi, att RiksdageA (}n)ge propositW. med jiW-
35254: lagen borde kottigeras si; att ~agare sla.g t-in sddana ii»dtingar i seJMster-
35255: eiter ett (1} års tjänstgöring hos aamma ar- Uf,g671k att bristfiilligheteru i dan·
35256: betsgi~are bOl'de erbålla tn. (3) veckors Se- smn.ma bleve avlägs~.
35257: Helsingfors den 12 augusti 1958.
35258:
35259: La.rs Lindeman. Sylvi Siltana. :Patti Niemi.
35260: G. Henriksson. Lyyli Aalto. Georg Eriksson.
35261:
35262:
35263:
35264:
35265: 103 E 6&7/58
35266: 818
35267:
35268: X,49.- Toiv.al. N:o 297.
35269: Suomennos.
35270:
35271:
35272:
35273:
35274: Lindeman ym.: V uo~1omalain muuttamista koskevan esityk-
35275: sen antamisesta.
35276:
35277:
35278: E d u s kun n alle.
35279:
35280: Koska nykyinen vuosilomalakimme on hyvin hemmän kuin yhden (1) kuukauden kestä-
35281: puutteellinen, tulisi siihen tehdä eräitä oleel- neen sairauden sattuessa nauttia täyttä loma-
35282: lisia korjauksia. Jos esimerkiksi työntekijä oikeutta.
35283: pakotetaan vastoin tahtoaan tekemään lyhen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
35284: nettyjä työpäiviä tai -viikkoja, johtaa tämä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
35285: lomaetujen huonontumiseen. Käsityksemme muksen,
35286: mukaan tulisi työntekijäru edellä tarkoite-
35287: tussa tapauksessa saada täysi loma tai täysi että hallitus kiireellisesti antaisi
35288: lomapalkka. Edelleen katsomme, että lakia Eduskunnalle esityksen sella48ista
35289: tulisi korjata siten, että työntekijän tulisi muutoksista vuosilomalakiin, ·että siinä
35290: yhden (1) vuoden palveluksen jälkeen sa- olevat puutteeUiswudet t'litisivat pois-
35291: malla työnantajalla saada kolmen (3) viikon tetuiksi.
35292: loma sekä että työntekijän pitäisi saada vä-
35293: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
35294:
35295: Lars Lindeman. Sylvi Siltanen. Pentti Niemi.
35296: G. Henriksson. Lyyli Aalto. Georg Eriksson.
35297: 819
35298:
35299: X,50.- Toiv.al. N:o 298.
35300:
35301:
35302:
35303:
35304: Turkka. ym.: Työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta ja
35305: uudistamisesta. ·
35306:
35307:
35308:
35309: Ed uskun nalle.
35310:
35311: Työntekijäin vuosilomalain tarkoituksena Nyt työttömyysuhan alaisena työskentele-
35312: on turvata työntekijälle yhtäjaksoinen vapaa- vien työntekijäin lomaedut ovat myös joutu-
35313: aika lepoon ja vi:rlkistykseen. Nykyinen laki neet suorastaan uhanalaiseen asemaan. Työn-
35314: ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi antajat ovat jopa pitempiin lomaetuihin
35315: läheskään kaikilta osiltaan. Siinä ei ole otettu oikeutettujen saman työnantajan palveluk-
35316: huomioon riittävästi raskasta työtä tekevien. sessa kauemmin olleiden työntekijäin koh-
35317: tai hermostoa erityisesti kuluttavaa työtä dalla tilapäisen työnpuutteen perusteella
35318: suorittavien työntekijäin lomantarvetta. Jos- !katkaig.geet työsuhteen pitemmäksi ajaksi
35319: kin useilla aloilla on työehtosopimuksilla kuin yhdeksi kuukaudeksi, jolloin lomaa
35320: saatu sovituksi työntekijöille parempia loma- annettaessa näitä vanhoja työntekijöitä on
35321: etuja kuin mitä laiSISa on säädetty, on laissa pidetty uusina työntekijöinä työsuhteen
35322: todettu olevan kohtia, joita voidaan tulkita alkaessa uudelleen. Tämän estämiseksi olisi
35323: työntekijälle epäedullisesti, jopa lain hengen työntekijöille luettava hyväksi koko se pal-
35324: ja tarkoituksen vastaisesti. velusaika, jonka hän on ollut työsuhteessa
35325: Vuoden 1950 valtiopäivillä työväenasiain- samaan työnantajaan, vuosiloman pituutta
35326: valiokunnan käsitellessä useita vuosilomalain laskettaessa mahdollisista keskeytytksistä huo-
35327: muuttamista tarkoittavia lakialoitteita voitiin limatta. Loman pituuteen eivät näin ollen
35328: yksimielisesti todeta, että silloin esillä ole- saisi vaikuttaa työsuhteen keskeytymiset.
35329: vissa lakialoitteissa, jotka !koskivat lain 3, 6, Myös loma-ajan palkan laskeminen on
35330: 7 ja 8 § : n muuttamista, oli esiintuotu pai- nykyisen lain 7 § : n 3 momentin tarkoitta-
35331: navia epäkohtia, joiden korjaaminen olisi missa tapauksissa jäänyt suorastaan työn-
35332: sekä työntekijäin että myös työnantajainkin antajan mielivaltaisen tulkinnan varaan. Kun
35333: kannalta suotavaa. Eduskunta lausuikin mielestämme vuosilomalain tulisi olla riittä-
35334: tämän johdosta hallitukselle toivomuksen, vän selvä sanamuodoltaan, jottei säännösten
35335: jossa hallitusta kehoitettiin kiireellisesti suo- tulkinnassa olisi siinä määrin horjuvaisuutta
35336: rituttamaan tutkimuksia ja tarkistuksia näi- kuin nyt on ilmennyt, olisi ainakin edellä
35337: den epäkohtien ja puutteellisuuksien poista- mainitut lainkohdat tarkistettava ja muu-
35338: miseksi ja antamaan sen jälkeen eduskun- tettava ensi tilassa. Lisäksi on havaittavissa
35339: nalle esitys sanotun lain muuttamisesta. laissa muitaJkin puutteellisuuksia, joten se
35340: Mainitunlaista esitystä ei kuitenkaan ole olisi mielestämme lähiaikoina saatava koko-
35341: vielä tähän päivään mennessä annettu, vaikka naan uudistetuksi.
35342: kysymyksessä on ollut melko selvät korjauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme ikun-
35343: set, joiden käytäntöönottoa ei silloinkaan edes nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35344: työnantajain taholta vastustettu. muksen,
35345: 820 X,50. - Työntekijäin vuosilomalaki.
35346:
35347:
35348: että hallitus ryhtyisi ensi Ulassa toi- hallitus kiirtellisesti antaisi uuden tsi-
35349: menpiteisiin vuost1omalain 3, 6, 7 ja tyksen työntekijäin vuosilomalaiksi,
35350: 8 § :n muuttamiseksi Eduskunnan lau- jossa työntekijän lomaetu olisi ny-
35351: suman ttJivomuksen mukaisesti ja että kyistä paremmin turvattu.
35352: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
35353:
35354: Arvi Turkka. Sulo Hostila.. Olli J. Uoti.
35355: Eino :B.aunio. Väinö Tikka.oja. A. Härkönen.
35356: Eetu Karjalainen. Urho 'Kulovaara. Aili Siiskonen.
35357: Vilho Väyrynen. A. Simonen. Vappu Heinonen.
35358: Kalle l.Yia.tilainen. H. Törmä. Vilho Turunen.
35359: Viljo Rantala. Viljo Virtanen. Impi Lukkarinen.
35360: Pentti Niemi. Mikko Hult. Arvo Sävelä.
35361: Kustaa. Alanke, Q. lfenriksson.
35362: 821
35363: X,51. - Toiv.al. N: o 299.
35364:
35365:
35366:
35367: Lindblom ym.: Työntekijän vuosilomapalkan määräämispe-
35368: rusteiden uudistamisesta.
35369:
35370:
35371: E d u s k u n n a ll e.
35372:
35373: Vuosilomalain 7 §: ssä on sanottu ne pe- kansa jäädessä suhteessa hänen ansioihinsa
35374: rusteet, joiden mukaan työntekijän palkka huomattavasti alhaisemmaksi, jolloin täyden
35375: vuosiloman aikana määräytyy. Yleisenä peri- palkkaedun periaate ei ole tullut täytetyksi.
35376: aa.tteena on tällöin se, että työntekijä saa Myöskin se, että entistä useammissa työ-
35377: eräin laissa mainituin rajoituksin loma- ehtosopimuksissa on siirrytty tai lähiaikeina
35378: aikana täydet palkkaedut siten, että vuosi- siiil'rytään nykyisin voimassa olevan lain laa-
35379: loman ajalta maksettava palkka v.as.taa hänen timisaikaan voimassa ollutta 48 tunnin
35380: työssä olonsa aikana ansaitsemaansa palkkaa. viikko- ja 8 tunnin päivittäistä työaikaa sekä
35381: Mainitun pykälän 3 momentissa on mää- kuuden päivän työviikkoa lyhyempiin työ-
35382: rätty, millä tavoin palkka vuosiloman ajalta aikoihin, saattaa aiheuttaa vuosilomapalkan
35383: lasketaan urakkatyötä tai ainoastaan roäärät- määräämisper:usteisiin nähden muutostar-
35384: tyinä päivinä tahi lyhennetyin työajoin työtä vetta.
35385: tekeville. Tämän lainkohdan tulkinnasta on Edellä .esitetyt harvatkin esimerkit osoit~
35386: useassa tapauksessa ollut erimielisyyksiä, tavat, että vuosilomalaki sisältää eräitä mah-
35387: jotka on ratkaistu työneuvostossa. Työneu- dollisuuksia suuriin epäoikeudenmukaisuuk-
35388: voston ratkaisut ovat useassa tapauksessa ol- siin työntekijäin vuosilomapalkkaa määrät-
35389: leet työntekijäin kannalta katsoen epäoikeu- täessä. Näin ollen olisi lakia tältä kohdal-
35390: denmukaisia, joskin itse lakitekstissä ilmene- taan muutettava. Kun muutos kuitenkin
35391: vät epämääräisyydet ovat tehneet tällaiset edellyttäisi perusteellista asian tutkimista,
35392: päätökset mahdollisiksi. Näin on tapahtunut esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi halli-
35393: varsinkin .silloin, kun kysymyksessä on ollut tukselle osoitetun toivomuksen,
35394: mainitussa lainkohdassa esiintyvän jakaja-
35395: luvun 75 käyttäminen tai siitä poikkeaminen. että hallitus kiireellisesti tutkitut-
35396: Poikkeaminen on tullut nykyisin entistä taisi, mitä wudistuksia työ- ja työlli-
35397: useammin kysymykseen vaikean työllisyys- syysolosuhteissa tapahtuneet muutok-
35398: tilanteen aiheuttae!i$a joko lyhennettyjä ty0- set vaativat vuosilomalai.ft. 7 § :ään,
35399: viikkoja tai työpäiviä. Milloin työneuvoston jonka määräysten m:ukaiusti palkka
35400: asiassa tekemät periaatepäätökset estävät vuosiloman ajalta ttu.tksetf4n, ja ryh-
35401: poikkeamisen, (}Jl siitä koitunut työntekijäUe tyisi sen mukaisiin toimenpiteisiin.
35402: huomattavaa vahinkoa: hänen vuosilomapalk-
35403: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
35404:
35405: Olavi Lindblom. Pentti Niemi. Eino Bauaio.
35406: Kaarlo Pitsinki. Elis Manninen. G. Henriksson.
35407: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Arvi Turkka.
35408: Sulo Hostila. Arvo Tuominen. Sylvi Siltanen.
35409: Kalle Matilainen. Väinö Tikkaoja. Anni Flinck.
35410: Eetu Karjalainen. Kustaa Alanko. Georg Eriksson.
35411: Juho Karvonen. Rafael Paasio. H. Törmä..
35412: Veikko Helle. Veikko Kokkola. Viljo Virtanen.
35413: Arvo Ahonen. Valto Käkelä. Viljo Rantala.
35414: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman.
35415: 822
35416:
35417: X,52. - Toiv.al N: o 300.
35418:
35419:
35420:
35421:
35422: Alanko ym.: Esityksen antamisesta vapunpäivän määräämi-
35423: seksi palkallUseksi vapaapäiväksi.
35424:
35425:
35426: Eduskunnalle.
35427:
35428: Kun vuonna 1944 annettiin laJki vapunpäi- mäkin esitys hylättiin eduskunnassa niukalla
35429: vän säätämisestä työntekijäin vapaapäiväkSi, äänten enemmistöllä.
35430: odotettiin yleisesti työväestön taholta, että Kun eduskunta lausui vuonna 1950 :Perus-
35431: siitä myöSkin maksetaan palkka, mikäli se teluissa, että vapunpäivällä on tunnustettu
35432: olisi työntekijäin työpäivä. Kuukausipal'kka- merkitys työväen kansainvälisenä juhlapäi-
35433: laiset sen tulivatkin saamaan, mutta tunti- vänä ja kun Norjassa on jo pitkät ajat ollut
35434: ja urakkatyössä olevien työntekijäin kohdalla voimassa laki paikallisesta vapunpäivästä,
35435: on vapunpäivä edelleen palkaton. olisi oikein myöskin meidän maamme koh-
35436: Kuusi vuotta myöhemmin eli vuonna 1950 dalla antaa tämän lain hyväksymisellä tun-
35437: hallitus antoi esityksen vapunpäivän paikal- nustusta maamme työväestölle ja tässä ta-
35438: lisesta vapaapäivästä. Kun esitys oli yhdis- pauksessa tunti- ja urakkatyötä tekeville ja
35439: tetty ja yhdenmukaistettu itsenäisyyspäivästä saattaa täten ne työntekijät tasavertaiseen
35440: annettuun, laJkiin, kohtasi se eduskunnassa asemaan kuukausipalkkalaisten kanssa.
35441: vastustusta ja niukalla enemmistöllä edus- Yllä esitetyn perusteella ehdotammekin
35442: kunta hyl~sikin hallituksen esityksen. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35443: Vuonna 1951 tehtiin edustajain taholta vas- toivomuksen,
35444: taava lakialoite ja kun esitystä eduskunnassa
35445: käsiteltiin, lausuttiin lakia vastustavien ta- että hallitus kiireellisesti antaisi
35446: holta, että laki paikallisesta vapunpäivästä Eduskunnalle esityksen laiksi vapun-
35447: pitäisi käsitellä erillisenä eikä yhdistää sitä päivän määräämisestä palkalliseksi va-
35448: lakiin paikallisesta itsenäisyyspäivästä. Tä- paapäiväksi.
35449: Helsingissä · 7 päivänä elokuuta .1958.
35450:
35451: Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen. K. Haapanen.
35452: ArVo Ahonen. Urho Kulovaara. Irma Rosnell '}<
35453:
35454:
35455:
35456:
35457: Anni Flinck. Kalle Matilainen. Antto Prunnila.
35458: H. Törmä. K. F. Haapasalo. Martti Linna.
35459: Sylvi Siltanen. Matti Koivunen. Pentti Liedes.
35460: Sulo Hostila. lfestori lf~en. Esa Hietanen.
35461: Viljo Virtanen. Toivo Kujala. Eino Roine.
35462: Veikko Kokkola. H. Tauriainen. Y. Enne.
35463: Varma K. Turunen. G. Rosenberg. Paavo Aitio.
35464: 823
35465:
35466: X,53. - Toiv.al N: o 301.
35467:
35468:
35469:
35470:
35471: Kalavainen ym.: Esityksen antamisesta laiksi nuorten työn-
35472: tekijäin suojeZmta.
35473:
35474:
35475: Eduskunnalle.
35476:
35477: Työsuojelulainsäädännön yleisenä tarkoi- jeluun liittyviä kysymyksiä. Komitean mie-
35478: tuksena on palkkatyötä tekevien kansalaisten tintö valmistui vuonna 1949.
35479: hengen, työkyvyn ja terveyden suojaaminen Eduskunnalle annettiin esitys laiksi nuor-
35480: työn aiheuttamia vaaroja ja rasituksia vas- ten työntekijäin suojelusta 21. 3. 1958. Kun
35481: taan. Lapsia ja nuoria henkilöitä koskevien vuoden 1957 valtiopäivät eivät ehtineet ky-
35482: lakien tarkoituksena on luonnollisesti suojata seistä lakia käsitellä, ehdotamme eduskunnan
35483: nousevia ikäluokkia liian aikaiselta työrasi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
35484: tukselta, oli se sitten laadultaan henkistä tai
35485: fyysistä. Nuoret kehitysiässään tarvitsevat että hallitm kiireellisesti antaisi
35486: lisäksi erikoissuojelua verrattuna vanhempiin uuden esityksen laiksi nuorten työn-
35487: ikäluokkiin. tekijäin suojelmta.
35488: · Valtioneuvosto asetti vuonna 1947 komi-
35489: tean käsittelemään nuorten työntekijäin Suo-
35490: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
35491:
35492: Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen.
35493: Veikko Helle. Viljo Virtanen.
35494: Anni Flinck.
35495: X,54. - Toiv.al. N: o 302.
35496:
35497:
35498:
35499:
35500: Niiraala Jlll.: JteUä. ja uittotyöntekijöille työpaikan etäi-
35501: syydestä jMtuvi8n 'JM11,etysten korvaamisesta.
35502:
35503:
35504: Eduskunnalle.
35505:
35506: Kuten tunnettua, metsä- ja uittotyöt suo- Kun työntekijäin ja työnantajien keskei-
35507: ritetaan suurimmalta osaltaan kaukana asu- sillä neuvotteluilla. asiaa ei ole saatu eikä il-
35508: tuilta seuduilta sijaitsevilla metsäalueilla, meisesti saadakaan metsä- ja uittotyönteki-
35509: joihin 'mlein on hyvin huonot kullruyhteydet. jöitä tyydyttävään ratkaisuun, on mieles-
35510: Siten työpaikoiU~ ja sieltä takaisin. matlnu- tämme valtiovallan velvollisuutena järjffitää
35511: tami8e'Sta sekä työn kestäessä välttämättö- asia oikeudenmukaisella tavalla.
35512: mästä omasta ja perheen huollosta aiheutuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35513: metsä- ja uittotyöntekijöille työajan mene- eduskunnan h.yväbyttäväksi toivomuksen,
35514: tyst-en ja. matkakulujen muodossa. huomatta-
35515: via tappioita. Näistä tappioista metsätyön- ettii Jtallitus ryhtyisi ki.ireellisssti
35516: tekijät eivät saa bl'Vausta. Kun heitä huo- toimenpiteisiin metsä- ja Wtotyim-
35517: mattavasti paremmassa asemassa olevat viran tekijöille työpflikrm etäisyydutä joh-
35518: ja toimen haltijat saavat huomatt~viakin päi- tumen työaja'lt'I'Mnetys- ja matkakus-
35519: värahoja ja matkakorvauksia, tilanne on tannu$tappioiden korvaami~n järjes-
35520: metsä- ja uittotyöntekijäin keskuudessa syn- tämiseksi laUla ja antaisi täta tarkoit-
35521: nyttänyt oikeutettua tyytymättömyyttä ja tavan esityksen eduskunnalle.
35522: vaatimuksia ko. tappioiden heille korvaami-
35523: sesta.
35524: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
35525:
35526: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Veikko Rytkönen.
35527: X,55. - Toiv.al. N: o 303.
35528:
35529:
35530:
35531:
35532: Puha.kka. ym.: Puutavcwan työmittauksesta annetun asetuk-
35533: sen muu:tta>misuta.
35534:
35535:
35536: E d u s k u n n a ll e.
35537:
35538: Laki puutavaran työmittauksesta on an- tiosta eli siis 1.5 kuutiojalkaa, josta työn-
35539: nettu 29 päivänä marraskuuta 1945. Tämä tekijä ei saa palkkaa eikä myyjä hintaa. Kun
35540: laki, joka yleensä kieltää työnantajaa vaati- tyvilaajentuma nykyaikaisissa sahoissa voi-
35541: masta työntekijäitä ylimittaa, jättää sen ha- daan käyttää hyväksi pienen sahatavaran ja
35542: vutukin valmistuksessa mahdolliseksi. Laki hak:k:een valmistuksessa, niin on oikeudenmu-
35543: määrää kuorimattoman lehtipuun paksuuden kaista muuttaa. havutukin mittaus tap.a.b.tu-
35544: mitattavaksi kuoren päältä pituuden puoli- vaksi pituuden puolivälistä.
35545: välistä, mutta havutukin, pylväiden, paalu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35546: jen ja niihin verrattavien paksuus mitataan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35547: latvapäästä. Tästä havupuun epäoikeuden- muksen,
35548: mukaisesta mittauksesta kärsivät huomatta-
35549: van tappion työntekijät ja metsien myyjät- että ha.Uitus kiireelliSesti muuttaisi
35550: kin. Nykyisessä mittauksessa jää ottamatta puutavaran työmittauksesta annettv,un
35551: huomioon tyvilaajentuma. Kuutioimistaulu- lakiin liittyvää asetusta niin, että ha-
35552: lron mukaan esim. 16 jalan 6 tuuman kasvui- vupuun mittaus tapahtuu pitu'll.lkn
35553: sen tukin teknillinen kuutiomäärä on 3.14 puolivälistä tukkien, pylväiden, paalu-
35554: kuutiojalkaa. Suoritettujen tutkimusten mu- jen ja mihin verrattooien puiden työ-
35555: kaan on tämän kokoisen tukin keskimääräi- mittauksessa. '
35556: nen tyvilaajenema 45% teknillisestä kuu-
35557: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
35558:
35559: Pauli Puhakka. Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen.
35560: Eino Tainio. Aarne Pulkkinen. H. Tauriainen.
35561: J. Mustonen. Toivo Friman. Matti Koivunen.
35562: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
35563:
35564:
35565:
35566:
35567: 104 E 687/518
35568: 826
35569:
35570: X,56. - Toiv.al. N: o 304.
35571:
35572:
35573:
35574:
35575: V. Turunen ym..: Puutavaran työmittauksesta annetun ase-
35576: tuksen muuttamisesta.
35577:
35578:
35579: E d u s k u n n a ll e.
35580:
35581: Marraskuun 29 päivänä 1945 annettiin yleensä jaetaan sellaisiksi, että pituus ei ylitä
35582: laki puutavaran työmittauksesta. Lailla on asetuksessa mainittua 23 jalkaa. Puutavar81ll
35583: määritelty ne yleiset periaatteet, joiden mu- myyjille ja metsätyöntekijöille tästä aiheutuu
35584: kaan puutavaran mittaus toimitetaan. Mar- huomattavia menetyksiä, kun kuutioiminen
35585: raskuun 29 päivänä 1945 on annettu asetus toimitetaan latvapaksuuden eikä keskipak-
35586: puutavaran työmittauksesta. Asetuksen suuden. perusteella.
35587: 7 §:n 5 mom. on näin 'kuuluva: ,Enintään Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
35588: 23 jalkaa pitkä sahatukki kuutioidaan latva- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
35589: paksuuden perusteella". täväksi toivomuksen,
35590: Kun nykyisin sahatuldrien ja niihin verrat-
35591: tav.an puutavaran myynti ja teko sekä osit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35592: tain kuljetuskin tapahtuvat kuutiosisältöön toimenpiteisiin puutavaran mittaus-
35593: perustuvina, aiheuttaa tämä asetuksen kohta lakiin liittyvän asetuksen puutavaran
35594: sen, että sahatukkien myyjä ja työntekijä työmittauksesta muuttamiseksi siten,
35595: joutuvat luovU.ttamaan ja tekemään saha- että sahatukit ja niihin verrattavat
35596: tukit latvapaksuuden perusteella kuutioi- kuutioidaan keskipaksuuden perus-
35597: tuina. Puutavaraa teetettäessä sahatukit teella.
35598: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
35599:
35600: Vilho Turunen. A. Härkönen. :M. Hult.
35601: 827
35602:
35603: X,57. - Toiv.al. N:o 305.
35604:
35605:
35606:
35607:
35608: Torvi ym.: Naisten ja miesten eripalkkaisuuden poistamisesta.
35609:
35610:
35611: Eduskunnalle.
35612:
35613: Kaikki sivistysvaltiot ovat periaatteessa työmarkkinajärjestöille mahdollisuus sopia
35614: ottaneet päämääräkseen sukupuolten välisen urakkatyössä naisille ja miehille sama palkka
35615: yhteiskunnallisen ja taloudellisen eroavaisuu- samasta työsuorituksesta. Mutta sittemmin
35616: den poistamisen. Yhdistyneet kansakunnat on taannuttu niin, että kun vuonna 1947
35617: (YK) ja Kansainvälinen työjärjestö ovat pe- esim. metallialalla naisten ja miesten ohje-
35618: ruskirjoihinsa hyväksyneet sukupuolten vä- tuntipalkkojen ero oli n. 10-11 % ja ku-
35619: lisen samanarvoisuusperiaatteen. Edellä mai- tomoalalla n. 11-13 %, oli se v. 1954 edelli-
35620: nitut järjestöt ovat myös jäsenilleen suosi- sellä alalla 16-22 ja jälkimmäisellä 25-
35621: telleet asian käytännölliseksi toteuttamiseksi 27 %. Vuoden 1955 lopussa, jolloin palkka-
35622: naisten ja miesten samapalkkaisuutta. Näin säännöstely kumottiin, tapahtui muutos vi-
35623: on tehnyt YK ns. ihmisoikeuksien julistuk- rallisessa palkkapolitiikassa.
35624: sessa vuodelta 1948 samoin kuin sen sosiaali- Ns. vapaa palkkapolitiikka merkitsee sitä,
35625: nen ja taloudellinen neuvosto päätöslausel- että työsuhteessa olevilla ei ole lailla suojattu
35626: massaan samalta vuodelta. Kansainvälinen palkka, vaan työehtosopimusten edellyttämät
35627: työjärjestö on käsitellyt miesten ja naisten palkat, sikäli kuin ao. työnantaja on sidottu
35628: samapalkkaisuusasiaa usean kerran vuosi- sopimukseen. Tästä on saattanut olla seu-
35629: kymmenien aikana, viimeksi järjestön kah- rauksena, että naisten ja miesten palkkojen
35630: della istuntokaudella vuosina 1950 ja 1951. välinen ero on suurentunut, koska naisten
35631: Koska Suomi on YK: n ja Kansainvälisen ammatillinen järjestäytyminen ·on heikompi.
35632: työjärjestön jäsen, on meillä mitä suurin Ammatti- tai työtaidolla ei ole tähän suurta-
35633: aihe jo edellä mainituista kansainvälisistä kaan osuutta, koska naisten ja miesten, tyttö-
35634: syistä saattaa asia ratkaisuvaiheeseen omassa jen ja poikien palkat on jo työehtosopimuk-
35635: maassamme. sissa jaettu eri palkkaryhmiin. :Käytännössä
35636: Maamme työväenliike on syntymästään saattavat mies ja nainen esim. ns. vaihe-
35637: saakka, yli puoli vuosisataa, pyrkinyt saatta- työssä teollisuudessa ja myyntityössä kauppa-
35638: maan naiset ja miehet työpaikoilla palkan liikkeissä tehdä täysin samaa työtä erilai-
35639: suhteen tasaveroiseen asemaan. Työntekijäin sella· palkalla.
35640: ammatilliset järjestöt ovat myös käsitelleet Erittäin merkittävä on sen tosiseikan to-
35641: jatkuvasti asiaa. Niinpä Suomen Ammatti- teaminen, että teollisuudessa suoritetaan yli
35642: yhdistysten Keskusliitto (SAK) on useissa 70 % kaikista töistä urakka- tai tuotanto-
35643: edustajakokouksissaan käsitellyt asiaa ja hy- palkkiolla. Suurin osa niistä töistä, joissa
35644: väksynyt periaatteelliset päätökset siitä, että naiset työskentelevät miesten kanssa, on niin
35645: saman arvoisesta työsuorituksesta on mak- sanottua aikaurakkaa, jossa määrätyille työ-
35646: settava sama palkka sukupuoleen ja siviili- vaiheille on aikatutkimuksin tai muuten mää-
35647: säätyyn katsomatta. Tästä huolimatta näyt- rätty aika-arvot. Näissä töissä työntekijät,
35648: tää kehitys meillä kulkevan taaksepäin. niin· miehet kuin naisetkin saavat saman
35649: Eräinä sodan jälkeisinä vuosina näytti asia määrän ,aikaa" samasta työsuorituksesta.
35650: edistyvän, sillä naisten ja miesten palkkojen Mutta kun naiset on ryhmitelty omiin palk-
35651: välinen ero pieneni. Valtiovallan taholta karyhmiinsä, jolloin naisen peruspalkka on
35652: tunnustettiin periaatteessa jo palkanmaksu- palkkaryhmästä ja eri alojen sopimuksista
35653: tapa, jonka mukaan työn tulos eikä suoritta- riippuen 16-24% alhaisempi kuin miesten
35654: jan sukupuoli määrää palkan suuruuden, samassa palkkaryhmässä, ja kun työt on luo-
35655: sillä palkkaohjepäätöksessä v. 1947 annettiin kiteltu ja jaettu eri palkkaryhmiin kuulu-
35656: 828 X,57. - Eripalkkaisuuden poistaminen.
35657:
35658:
35659: vaksi, niin käytännössä tämä merkitsee sitä, aiotaanko se täyttää nais- vai· miespuolisella
35660: että naiset joutuvat suorittamaan 16-24 % henkilöllä. Käytännössä on naisen paljon
35661: suuremman työmäärän kuin saman palkka- vaikeampi kohota valtion virassa kuin mie-
35662: ryhmän työtä suorittava mies, päästäkseen hen riippumatta hänen lahjakkuudestaan tai
35663: samaan palkkaan miehen kanssa. Tämä käy työteliäisyydestään. Yksityisoikeudellisessa
35664: erittäin selvästi ilmi kaikissa sellaisissa töissä, työsuhteessa ovat henkistä työtä tekevät nai-
35665: joissa työt urakoidaan aikatutkimuksilla tai set melkein poikkeuksetta huonommin palkat-
35666: muuten eri menetelmiä käyttäen ja jolloin tuja, vaikka heidät usein sijoitetaan yksi-
35667: työntekijät saavat päivätyöstään ,aikaa", toikkoisiin, mutta suurta huolellisuutta vaati-
35668: joka muutetaan palkaksi palkan suuruudesta viin työvaiheisiin.
35669: riippuen. Samanlaisessa asemassa ovat nuo- Työnantajapuoli on pitänyt luonnollisesti
35670: ret. edullisena sellaista asiantilaa, että se· mää-
35671: Lisäksi nykyaikainen ratiwalisoituva tuo- rätyistä historiallisista syistä johtuen voi pi-
35672: tantosuunta osoittaa, että silloin kuu työt tää meillä naisia n. 40 % koko ty<ivoimasta
35673: järjestetään sarjatyöksi tai tehdään ns. miesten palkkata:soa heikommin palkattuna.
35674: liukuhihnalla, joutuu jokainen hlhnalle jou- Asiaa perustellaan usein miehen huoltovel-
35675: tuva työntekijä mies tai nainen suorittamaan vollisuudella. Perustelu on kuitenkin heikko,
35676: tarkoin työnantajan määräämän työmäärän. kooka käytännössä ~rhettä huoltava nainen
35677: Erisuuruisella palkalla ei voi olla mitään pe- saattaa saada .samasta työstä huonomman
35678: rustetta. palkan kuin perheetön mies. Perhekustan-
35679: Eräinä selvimpänä erilaisen ryhmittelyn nusten tasoittamiseen onkin pyrittävä muilla
35680: esimerkkinä voidaan poimia tapauksia mm. keinoin. Myöskin on saatettu väittää, että
35681: meijeri- tai leipomoa1al.ta. Maidon vakioitsi- naiset tulevat toimeen pienemmällä palkalla,
35682: jan peruspalkka on miehellä 29 100 mk kuu- minkä käytännössä onkin täytynyt tapahtua,
35683: kaudessa ja nainen saa samasta työstä 25 000 mutta se on johtanut naistyöntekijäin yli-
35684: mk. Maitoa kulkee putkissa sama määrä, määräJiseen rasittumiseen, koska heidän on
35685: v~lvokoon sitä mies tai nainen. Leipomossa pakko usein elämisensä ylläpitämiseksi suo-
35686: saa 4 palkkaryhmän mieskondiittori palkkaa rittaa lisätyötä varsinaisen ansiotyön ohella.
35687: tunnilta 190 mk, mutta nainen samassa ryh- Eripalkkaisuutta on perusteltu myös sillä,
35688: mässä ja samasta työstä 161: 25, mutta ka- että naiset ovat lihasvoimiltaan, a:rnmatti-
35689: kut "Ovat samanhintaisia ostajalle. taidoltaan, säinnöllisyydeltään, jopa harras-
35690: Maaseudun ammattitöissä, kuten karjan- tukseltaan työhön heikompia kuin miehet.
35691: hoidossa, vaaditaan kaikilta vastuunalaisilta Sellaiset väitteet ovat merkitykseltään mität-
35692: karjanhoitajilta täysi ammattitaito, mutta tömiä, koska lihasvoima ei nykyään enää ole
35693: siitä huolimatta mies- ja naiskarjakot ovat työnteossa ratkaiseva tekijä, ja koska naiset
35694: .eri palkkaryhmissä. Maa- ja karjatalousalan käytännössä suorittavat raskaam.piakin töitä
35695: ~u- ja sekatyöt eivät naisten kohdalta ole kuin miehet. Ammattitaito johtuu ammatti-
35696: suinkaan aina miesten töitä kevyempiä, koulutuksesta, johon naisille on suotu vähem-
35697: mutta huonommin palkattuja. män mahdollisuuksia kuin miehille v.arsiJlkin
35698: Kysymys naisten ja miesten samapalkkai- silloin kun koulutus on johtunut työnanta-
35699: suudesta ei suinkaan ole yksinomaan ruu- jasta. Harrastns työhön on kiinteässä yhtey-
35700: miillista työtä tekevien asia. Tosin valtion dessä edistyruismahdollisuuksiin ammatissa
35701: ja. kuntien viran ja toimen. lwltijoiden pal- ja palkan kohoamiseen, jotka molemmat ovat
35702: kat määräytyvät tehtävän eikä sukupuolen naisiin nähden rajoitetut. Mahd()iliset run-
35703: mukaan, mutta sääntö on muodollinen mo- saammat p0issaolQt työstä naisten kQhdalla
35704: nissa tapauksissa. Naispuolisilla ja mies- johtuvat säännönmukaisesti perhesyistä ja
35705: puolisilla mielisairaanhoitajilla, vanginvarti- niihin nähden valtiovalta ja koko yhteis-
35706: joilla, ammattientarkastajilla jne. on erilai- kunta on lastenhuoltoa ja sairaanhoitoa pa-
35707: nen paikka. Sitäpaitsi naisten ammatiksi rantamalla velvollinen tasoittamaan naistyön-
35708: muooostunut sairaanhoitajan työ on huonosti tek.Uäin vaikeuksia. Väitteet naistyöntekijäin
35709: palkattu verrattuna sen vaatimiin fyysillisiin huon.ommuudesta ovat yl-eisiä niissä maissa,
35710: ponnistuksiin ja vastuuseen. Useissa kun- joissa tasa-arvoisuutta sukupuolten kesken
35711: nissa, ehkäpä valtion viroissakin uuden vi- palkkaan ja ammatin valintaan nähden ei
35712: llan palkkaluokka määrätään sen mukaan, ole toteutettu. Mutta siellä, missä naisten ja
35713: X,57. - Torvi ym. 829
35714:
35715: miesten tasa-arvoisuus on, toteutettu, on käy- asia enaa siedä viivytystä, vaan olisi työn"
35716: täntö osoittanut, että naiset ovat yhtä ky- tekijäin jakaminen eri palkkaryhmiin suku-
35717: keneviä ja yhtä suuriin työtuloksiin pääseviä puolen perusteella mitä pikimmin poistet-
35718: kuin miehiset työtoverinsa. Olosuhteet lähei- tava.
35719: sessä naapurimaassamme Neuvostoliitossa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
35720: ovat tästä oivana esimerkkinä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35721: Kun eduslrnnta käsitteli vuoden 1953 val- muksen,
35722: tiopäivillä Kansainvälisen työjärjestön samaa
35723: palkkaa koskevaa sopimusta ja suositusta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35724: vuodelta 1951, se ei tosin ehdottanut sopi- toimenpiteisiin naisten diskrimination
35725: musta ratifioitavaksi, mutta lausui toivomuk- poistamiseksi saattamalla naiset ja
35726: sen tutkimuksen suorittamisesta. Asetettu miehet työsuhteessa tasa-arvoisempaan
35727: komitea ei tähän mennessä ole antanut ja oikeudenmukaisempaan asemaan
35728: mi~tintöään, mutta kun naisten alipalk- kieltämällä palkkaluokittelun, joka ja-
35729: kaisuus on ilmeinen epäoikeudenmukai- kaa työntekijät suk'II/J)'Uolen perusteella
35730: suus ja yhteiskunnallinen epäkoltta, ei eri palkkaryhmiin.
35731: Helsingissä 13 päivänä el<lkuuta 1958.
35732:
35733: Irma Torvi. Inkeri Virta.nett. Pauli Puhakka.
35734: Tyyne 'luominen. Pertti :Rapio. A:ntto Prunnila.
35735: Elli 8ten'berg. Niilo- Nieminen. B. 'l*auria.inen.
35736: Eino Tainio. toivo Asvik. toivo lftiranen.
35737: Pentti Liedes'. Leo Sttonpää-. Aleksi xtriaho.
35738: Mil.tti Xofnnen. J. E. La.kka.la.. Anni Plinck.
35739: Judit Nederströtn-:l:.unden. Ka.illo Haapanen. tt·a.in:er Virtanen.
35740: Martti I.i.nna. 1'dtv'o Priman.
35741: 830
35742:
35743: X,58. - Hemst.mot. N: o 306.
35744:
35745:
35746:
35747:
35748: Nordfors m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
35749: förslag Wl lag om stegvis genomförd arbetslösketsförsäk-
35750: ring.
35751:
35752:
35753: Till Riksdagen.
35754:
35755: Arbetslösheten har under de senaste åren löshetskassor med sammanlagt ca 140 000
35756: utvecklat sig tili vårt svåraste samhälls- medlemmar vara verksamma. Deras resurser
35757: problem, vars negativa verkningar sträckt är så begränsade att de inte spelat någon
35758: sig långt utanför den egentliga arbetsmark- nämnvärd roll. Internationella arbetsbyrån
35759: naden. På grund av nativitetsförhållandena i Geneve har även vid en världsomfattande
35760: förefaller det sannolikt, att vi, även om de undersökning av arbetslöshetsförsäkringens
35761: allmänna el):onomiska konjunkturerna för- problem konstaterat, att sådan irite kan bli
35762: bättrades, också framdeles vore tvungna att effektiv endast på frivillig grundval.
35763: räkna med sysselsättningssvårigheter. Det . Arbetslöshetsförsäkring löser ej arbetslös-
35764: faktum att nya, numeräri stora befolknings- hetsproblemet, men har sin stora betydelse
35765: årsklasser tili · år 1971 kommer att kräva som säkerhetsåtgärd. Arbetslöshetens tendens
35766: ca 650 000 nya arbetstillfällen, erinrar om hos oss att bli ett bestående samhällsproblem
35767: huru betydelsefulla i tid vidtagna motåtgär~ kräver att också Finland tillgriper obliga-
35768: der för arbetslöshetens lindrande är. torisk arbetslöshetsförsäkring. En allmän,
35769: Vi äger sedan den 29 december 1956 en lagstadgad sådan ställer stora ekonomiska
35770: lag om sysselsättning, vilken tar sikte på att krav såväl på det enskilda näringslivet som
35771: bereda arbetslösa utkomst med hjälp av all- statshushållningen. Med tanke på dessas
35772: männa medel. Vidare har regeringen den beträngda finansiella läge torde det i nuva-
35773: 30 juli 1958 till riksdagen överlämnat ett rande situation bli svårt att förverkliga en
35774: lagförslag om direkta arbetslöshetsunderstöd allmän arbetslöshetsförsäkring. Tanken borde
35775: i pengar. Den ekonomiska överbelastning ar- dock stegvis realiseras i mån av samhällets
35776: betslöshetens bekämpande i dessa former bli- ekonomiska bärkraft. Viktigast vore att de
35777: vit för statens och kommunernas hushällning svagaste löntagargrupperna i första hand
35778: visar, att samhället enligt hittills följda lin- bleve delaktiga i en sådan försäkring, där
35779: jer inte förmär lösa problemet. kostnaderna rättvist fördelades mellan sta-
35780: Arbetslöshetsförsäkring har hos oss hittills ten, näringslivet och arbetstagare.
35781: endast tillämpats på frivillig väg. Enligt en Med hänvisning till vad ovan framförts
35782: lag, som senast reviderades den 23 mars föreslå vi, att riksdagen ville hemställa,
35783: 1934, lämnar staten bidrag åt enskilda ar-
35784: betslöshetskassor, men trots det har denna att regeringen till Riksdagen fram-
35785: form av skydd mot arbetslöshetens följder lägger förslag om en stegvis genom-
35786: inte vunnit större anslutning. För närva- förd lagbunden arbetslösketsförsäk-
35787: rande torde endast ett tiotal enskilda arbets- ring.
35788: Helsingfors den 7 augusti 1958.
35789:
35790: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
35791: 831
35792:
35793: X,58.- Toiv.al. N:o 306.
35794: Suomennos.
35795:
35796:
35797:
35798:
35799: Nordfors ym.: Esityksen antamisesta laiksi asteittain toteu-
35800: tettavasta työttömyysvakuutuksesta.
35801:
35802:
35803: Eduskunnalle.
35804:
35805: Työttömyys on viime vuosien kuluessa ke- saa, joissa on yhteensä noin 140 000 jäsentä.
35806: hittynyt vaikeimmaksi yhteiskunnalliseksi Niiden resurssit ovat siksi rajoitetut, ettei
35807: probleemiksemme, jonka kielteiset vaikutuk- niillä ole mainittavampaa merkitystä. Myös
35808: set ovat ulottuneet kauas varsinaisten työ- Geneven kansainvälinen työtoimisto on työt-
35809: markkinoiden ulkopuolelle. SYJ).tyvyyssuhtei- tömyysvakuutuskysymystä koskevassa, koko
35810: den perusteella näyttii,ä todennäköiseltä, että maailman käsittäneessä tutkimuksessa toden-
35811: meidän, vaikka yleiset taloudelliset suhdan- nut, ettei työttömyysvakuutus voi J;ll.Uodostua
35812: teet paranisivatkin, myös vastedes on pakko tehokkaaksi pelkästään vapaaehtoisuuden
35813: ottaa huomioon työllisyysvaikeudet. Se tosi- pohjalla.
35814: seikka, että uudet, numerollisesti suuret väes- Työttömyysv.akuutus ei ratkaise työttö-
35815: tövuosiluokat tulevat vuoteen 1971 mennessä myyskysymystä, m11tta sillä on suuri merki-
35816: vaatimaan noin ~50 000 uutta työtilaisuutta, tyksensä varmuustoimenpiteenä. Työttömyy.
35817: muistuttaa meille, miten merkityksellistä on den taipumus muodostua meillä pysyväksi
35818: ajoissa ryhtyä vastatoimenpiteisiin työttö- yhteiskunnalliseksi kysymykseksi vaatii; että
35819: myyden lieventämiseksi. myös Suomessa ryhdytään pakolliseen työttö-
35820: Meillä on 29 päivästä joulukuuta 1956 myysvakuutukseen. Yleinen, ~lailla säädetty
35821: lähtien työllisyyslaki, joka tähtäätoimeentu- työttömyysvakuutus asettaa suuria taloudel-
35822: lon järjestämiseen työttömille yleisten varo- lisia vaatimuksia niinhyvin yksityiselle eliJl-
35823: jen avulla. Edelleen hallitus on 30 päivänä keinoelämälle kuin valtiontaloudelle. Sen
35824: heinäkuuta 1958 antanut eduskunnalle laki- tukalaa rahallista asemaa ajatellen käynee
35825: esityksen suoranaisista rahassa annettavista yleisen työttömyysvakuutuksen toteuttaminen
35826: työttömyysavustuksista. Näissä muodoissa nykytilanteessa vaikeaksi. Ajatusta tulisi
35827: tapahtuvan työttömyyden vastustamisen val- kuitenkin asteittain toteuttaa yhteiskunnan
35828: tion ja kuntien taloudenhoidolla aiheuttama taloudellisen kantokyvyn sallimassa mää-
35829: liikarasitus osoittaa, että yhteiskunta ei ky- rässä. Tärkeintä olisi, että heikoimmat pal-
35830: kene tähän saakka noudatetuilla linjoilla ky- kansaajaryhmät ensi kädessä tulisivat osalli-
35831: symystä ratkaisemaan. !!liksi sellaisesta vakuutuksesta, jossa kustan-
35832: Työttömyysvakuutusta on meillä tähän nukset oikeudenmukaisesti jakautuisivat val-
35833: saakka sovellettu ainoastaan vapaaehtoista tion, elinkeinoelämän ja työntekijäin kesken.
35834: tietä. Lain mukaan, jota viimeksi korjattiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
35835: 23 päivänä maaliskuuta 1934, antaa valtio eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
35836: avustusta yksityisille työttömyyskassoille,
35837: mutta siitä huolimatta ei tämä muoto suo- että hallitus antaisi Eduskunnalle
35838: jautua työttömyyden senranksilta ole saanut esityksen asteittain toteutettavasta la-
35839: suurempaa kannatusta. Nykyisin lienee toi- kiin sidotusta työttömyysvakuutuk-
35840: minnassa vain kymmenkunta työttömyyskas- sesta.
35841: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
35842:
35843: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
35844: 831
35845:
35846: X,59. - Toiv.al. N:o 307.
35847:
35848:
35849:
35850:
35851: Borg-Sundman: Työllisyysvarojen käyttämisestä pysyvien
35852: työpaikkojen wiluuur.saamista edistäviin tarkoituksiin.
35853:
35854:
35855: E d u s k u n n a 11 e.
35856:
35857: Työllisyyden ylläpitäminen ja työttömyy- täjätoimintaa ja siten yhä uusien työpaikko-
35858: den ennakolta torjuminen ovat tär'keimpiä jen luomista.
35859: tehtä.viämme, aekä niidw perusedellyty'luJenä 2. Tuottavan maatalousalan laajentamiseen
35860: talouselämän tervehdyttäminen. Uusia työ· sijoitettaisiin tyållisyy~aroja jdko ~altion
35861: tilaisuuksia on päästävä yrittäjätoimintaa suoranaisina töinä ( esim. kuivattavilla soiHa,
35862: el\fyttämällä luomaan niin, ettei suurten ik~ va'llattavilla merenranta-alueilla jn~.) tai lai-
35863: luokkien piakkoin astuessa työma.I'k'kinoille noina ja verohelpotuksina. yksityisille. V al-
35864: tatvita turvautua tuottamattoiniin ja vero- tion raivaamille alneille perustettaisiin esim.
35865: ra8itu8ta nosta.viin työttömyystyöma.ihin. vihintäin 15 ha.:n nudistiloja. Lainat taas
35866: Uusien pysyvien työpaikkojen luominen myönnettäisiin esim. alle 10 ha:n tilujen vil-
35867: työttömyystöiden sijaan voi tapahtua käyttä.- jelysalan li~miseen niin, että tila voi tar-
35868: millä osa ·työttömyystöihin aikaisemmin uhra.- jota normaalin maataloudelle ominaisen täys-
35869: tnista varoista teollisuuteen ja maatalouteen työllisyyden. Näin voitaisiin myös tttrvata
35870: t&i&aalta. lainoina, toisaalta veroh~lpotuksina maatalouden koneellistamisen vuoksi siitä
35871: sekä uusien yrit~ten määråaikaisella vero- muutoin vapautuvan työvoiman työhönsijait-
35872: vapaiutuksella. Näin tulisivat aikaisemmin taminen.
35873: tu-ottamattomiin ja usein epäta.loudellisiin
35874: työttömyystöihin käytetyt varat sijoitetniksi 3. Maatalouden sivuelinkeinojen kehittämi-
35875: utttta työtä ja tuotatttoa jatknv~i synnyttä.- seen voitaisiin sijoittaa samoin yllämainittuja
35876: viin työlli&yysBUunnitelmiin. työllisyysvaroja lainoina ja verohelpotuksina..
35877: Varat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi ~u Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
35878: raavasti: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35879: 1. Käsi- ja pienteollisuuteen sekä stturtuo"
35880: tanto6n ne sijoitetaan lainoina ja verohelpo- että hallitus selvityttäisi, kuinka
35881: tulmina. Ehtona olisi, että myönnettädli lai- I'WtLri osa w.osittaMI. tyi)Uisvgden yllä-
35882: nasummaa vastaan lisätään yrityksen työn- pitämiseksi varattawta varoilta voi·
35883: tekijämäärää sovitulla tavalla määräajMSa. taisiin yrittäjäveron alen11:ukmla, lm-
35884: Mikäli kysymyksessä on uuden yrityksen no't?la ym. käyttää pysyvitm tgöpaik~
35885: perustaminen, sille ölisi myönnettävä määtä- kojen aikaansaomiseen erikoi&t$ti 811-
35886: tyin edellytyksin ja määrävuosiksi vero- mälläpitäen suurten ikäl'IWkkien tyQ-
35887: vapaus, mikä olisi omiaan elvyttämään yrit- mtlrkkimn"Ue tuloa.
35888: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958..
35889:
35890: Margit Borg-Sundman.
35891: 833
35892:
35893: X,60. - Toiv.al. N: o 308.
35894:
35895:
35896:
35897:
35898: Vennamo: Toimenpiteistä maaseutuväestön työtarpeen tyy-
35899: dyttämiseksi.
35900:
35901:
35902: E d u s k u n n a ll e.
35903:
35904: Maaseudulla on varsin lukuisasti perheitä, ovat hyvinkin raskaita ja vaativat sitäpaitsi
35905: jotka tarvitsevat sivuansioita. Sanottu koskee tekijältään huomattavaa ammattitaitoa.
35906: myös pienviljelijöitä, joilla sitäpaitsi monasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
35907: on kotonaan ansion tarpeessa olevia työkykyi- taen eduskunnan hyväJksyttävä:ksi toivomuk-
35908: siä lapsia. Jos taas tarkastelemme, mitä töitä sen,
35909: maaseudulla yleensä on tarjolla, voimme
35910: havaita, että nämä työt kohdistuvat pää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35911: asiassa metsä- ja uittotöihin sekä maatöihin. menpiteisiin maaseutuväestön työtar-
35912: Viime aikoina on kuitenkin yhä selvemmin peen tyydyttämiseksi maa-, metsli- ja
35913: voitu havaita, että työn kysyjiä näissä töissä uittotöillä sekä samalla tarkoituksen-
35914: nimenomaan talven aikana on runsaasti mukaisilla toimenpiteillä huolehtisi
35915: enemmän kuin työn tarjontaa. Tästä ja ylei- siitä, että metsli-, uitto- ja maatyömies-
35916: sestä;kin kehityksestä johtuen ovat metsä- ja ten ansiot saatetaan kaupunki- ja teo"l-
35917: uittotöiden sekä maatöiden ansiot lähteneet lisuustyöstä maksettaviin palkkoihin
35918: kulkemaan väärään suuntaan ja joka tapauk- verrattaviksi sekä myös vähimmäis-
35919: sessa selvästi jääneet jälkeen yleisestä kehi- ansio näissä töissä turvatuksi.
35920: tyksestä. Ja kuitenkin edellä selostetut työt
35921: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
35922:
35923: Veikko Vennamo.
35924:
35925:
35926:
35927:
35928: 105 E 687/5'8
35929: 834
35930:
35931: X,61. - Toiv.al. N:o 809.
35932:
35933:
35934:
35935:
35936: Lahtela ym. : Lainojen myöntämisestä työttömyyskortistoon
35937: hyväksytyille omien tuottavien töiden ra.hoittamiseen.
35938:
35939:
35940: Eduskunnalle.
35941:
35942: Nykyistä työllisyyslakia sovellettaessa on toamme. Näin menetellen on mahdollista hel-
35943: todettu, ettei työttömiksi jääneiden toimeen- pottaa työttömyyskortistoon paasya niin,
35944: tuloa ole voitu aina turvata työlinjalla. Työ- että kaikki, jotka ovat työn tarpeessa, voi-
35945: linja on kuitenkin se, millä työttömyys asial- daan kortistoon ottaa.
35946: lisesti voidaan torjua. Tämän ta:kia on työlli- Edellä olevan perusteella ehdotamme ktm-
35947: syyslakia niin muutettava, että työttömien nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
35948: omien töiden ja niihin verrattavien rahoi- muksen,
35949: tusta on entisestään lisättävä. Erinomaisia
35950: työkohteita ovat maatalouden erilaiset perus- että hallitus toteuttaisi työllisyys-
35951: parannukset, uudisraivaukset, omakotiraken- lakia ja tarvittaessa tekisi esityksen
35952: nukset, kyläteitten rakentamiset jne. Sopi- sen niin muuttamiseksi, että työttö-
35953: vista työkohteista ei siis ole puutetta. Käy- myyskortistoon hyväksytylle henkilölle
35954: tännössä voidaan tällä työttömien omien ja taattaisiin mahdollisuus saada halpa-
35955: niihin verrattavien töiden lainoituslinjalla korkoista ja pitkäaikaista lainaa omien
35956: joustavimmin ylläpitää työllisyyttä. Se on tuottavien töiden ja niihin verratta-
35957: myös kansantaloudellisesti edullisin. Sen vien rahoittamiseksi tavoitteena työt-
35958: avulla voidaan parhaiten torjua yllättävän tömän oman talouden ja elinehtojen
35959: suurta vajaatyöllisyyttä ja elvyttää tuotan- paranta.minen tai yhteinen hyvä.
35960: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
35961:
35962: Olavi Lahtela. Einari Jaakkola.
35963: Eeli Erkkilä. Esa Timonen.
35964: Wiljam Sarjala. Ale Holopainen.
35965: Yrjö Sinkkonen. Eemil Luukka.
35966: Eemil Partanen. Hannes Paaso.
35967: Veikko Savela.
35968: 835
35969:
35970: X,62. - Toiv.al. N:o 310.
35971:
35972:
35973:
35974:
35975: Lehto ym. : Osatyökykyisten · työnsaannin järjestämisestä.
35976:
35977:
35978: E d u s k u n n a II e.
35979:
35980: Nykyinen kiihkeä työtahti ja suuret vaa- yhteiskunnan huollosta. Meidän laajassa mo-
35981: timukset eri ammattialoilla ovat vaikuttaneet nitahoisessa yhteiskunnassamme löytyy var-
35982: monien, osittain työkykyisten henkilöiden maan töitä ja tehtäviä, joihin näitä osittain
35983: työnsaantiin ja taloudelliseen asemaan. Mo- työkykyisiä voidaan sopivasti sijoittaa, on
35984: nien sairauksien ja niiden seurauksena tul- vain tutkittava eri työaloja, etsittävä sopi-
35985: leen ruumiillisten voimien vähenemisen joh- vat työt tai keksittävä uusia aloja. Kehitys
35986: dosta meillä on paljon sellaisia vanhenevia eri työaloilla:kin menee eteenpäin ja avaa
35987: hen~kilöitä ja vanhuksia, jotka eivät enää uusia työpaikkoja. Yhteiskunnan ei ole sopi-
35988: jaksa työskennellä entisessä ammatissaan vaa unohtaa näitä osittain työkykyisiä hen-
35989: eivätkä näin ollen ole haluttua työvoimaa kilöitä, vaan heille on yritettävä järjestää
35990: työma11kkinoilla. Nämä henkilöt ovat kuiten- tuottavaa työtä itsensä elättämiseksi, eikä
35991: kin osittain työkykyisiä ja heillä itsellään vain avustusta, jonka varassa toimeentulo on
35992: on halua työskennellä oman ja perheensä äärimmäisen heikkoa.
35993: elättämiseksi. Mahdollisuudet työnsaantiin Kun meillä komiteat tutkivat monia kysy-
35994: ovat kuitenkin hyvin pienet varsinkin työttö- myksiä ja tämä mielestämme on laaja ja
35995: myysaikoina, kuten nyt. Näin joutuvat he monitahoinen 1kysymys, niin edelläolevaan
35996: turvautumaan olosuhteiden pakosta sosiaali- viitaten ehdotammekin, että eduskunta hy-
35997: huoltoon ja sen niukkoihin avustuksiin. väksyisi toivomuksen,
35998: Jokaiselle osittain työkykyiselle henkilölle
35999: olisi kuitenkin pyrittävä etsimään sopivaa että hallitus suorituttaisi viipymättä
36000: työtä, jota hän pystyy suorittamaan ja josta tutkimuksen osittain työkykyisten
36001: hän saa elatuksensa. Samalla kun hänet voi- työnsaantimahdollisuuksien löytämi-
36002: daan sijoittaa tuottavaan työhön, niin jo seksi ja järjestämiseksi sekä antaisi
36003: tämä itsensä elättäminen omalla työllään asiasta esityksen Eduskunnalle.
36004: kohottaa häntä henkisesti, kun hän vapautuu
36005: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
36006:
36007: Lempi Lehto. Veikko Kokkola.
36008: Georg Eriksson. Viljo Virtanen.
36009: Meeri Kalavainen. H. Törmä..
36010: Eetu Karjalainen. Veikko Helle.
36011: Sylvi Siltanen. Edvard Pesonen.
36012: Varma K. Turunen. Lyyli Aalto.
36013: Kustaa Alanko. Sulo Hostila.
36014: Pentti Niemi. Rafael Paasio.
36015: 836
36016:
36017: X,63. - Toiv.al. N: o 311.
36018:
36019:
36020:
36021:
36022: Lukkarinen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta osatyökykyis-
36023: ten työnsaantimahdollisuuksien järjestämisestä.
36024:
36025:
36026: E d u s k u n n a ll e.
36027:
36028: Teollistunut yhteiSkunta vaatii yhä suu- Suunnitelmia asian hoitamiseksi ei ole ole-
36029: rempaa ammattitaitoa työntekijöiltä ja kiris- massa. Eräät komiteat ovat sitä käsitelleet,
36030: tää kilpailua työmarkkinoilla. Tämä on suu- mutta havainneet asian niin laajakantoiseksi,
36031: resti heikontanut vanhusten ja muiden osa- että se vaatii oman käsittelynsä. Ne ovatkin
36032: työkykyisten toimeentulomahdollisuuksia. He esittäneet asian viipymättä tutkimista, mutta
36033: eivät kykene käsityö- tai muun ammattitai- toimenpiteitä tutkimuksen järjestämiseksi ei
36034: tonsa avulla kilpailemaan yhä kehittyvän ja ole suoritettu.
36035: erikoistuvan tuotantotoiminnan ikanssa. Niin Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
36036: he joutuvat pakosta siirtymään sosiaalihuol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
36037: lon varaan, vaikka heillä itsellään olisi vielä muksen,
36038: halua ansaita varoja toimeentuloaan varten.
36039: Sopivan työn tarve on näin ollen olemassa. että hallitus kiireellisesti toimitut-
36040: Työnvälitystoimistot eivät voi asiaa hoitaa, taisi tutkimuksen osatyökykyisten työn-
36041: eikä niillä liioin ole mahdollisuuksia tämän- saantimahdollisuuksien järjestämisestä
36042: luontoiseen tehtävään. Nykyisen tilanteen ja antaisi Eduskunnalle tarpeelliset
36043: vallitessa, jolloin työtilaisuuksista on yleen- esitykset asian hoitamiseksi.
36044: säkin puutetta, joutuvat nämä osatyökyk:yieet
36045: erittäin vaikeaan asemaa;n.
36046: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
36047:
36048: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. A. Härkönen.
36049: Aili Siiskonen. A. Simonen. Arvo Sävelä.
36050: Vappu Heinonen. Mikko Hult. Vilho Turunen.
36051: Arvi Turkka.
36052: 837
36053:
36054: X,64. - Toiv.al. N: o 312.
36055:
36056:
36057:
36058:
36059: Lindblom ym.: Invalidien työllisyyden turvaamisesta.
36060:
36061:
36062: E d u s k u n n a 11 e.
36063:
36064: Kuten tunnettua, ovat työtilaisuudet maas- että hallitus antaisi valtioneuvoston
36065: samme varsin voimakkaasti vähentyneet, kanslialle, kaikille ministeriöille ja kes-
36066: aiheuttaen siten entistä laajemmassa mää- kusvirasto~"lle sekä valtiojohtoi~"lle
36067: rässä työttömyyttä yleensä ja lisäten siten teollisuus- ja liikelaitoksille kehoituk-
36068: myös invalidien osalta työttömyyttä entises- sen, että ne siinä laajuudessa kuin
36069: tään. Lisäksi huomioon ottaen sen valitettavan tarkoitukseen soveltuvaa invalidityö-
36070: tosiasian, että valtion työsuhteessa tavalla tai voimaa on tarjolla, huomioisivat toimi-
36071: toisella aikaisemmin olleita sotavammaisiakin tai työsopimussuhteita .solmittaessa
36072: on irtisanottu heti silloin, kun työvoimaa on invalidit yleensä, mutta ensi sijassa
36073: jouduttu määrärahojen puutteessa supista- sotainvalidit.
36074: maan, me allekirjoittaneet kunnioittavasti
36075: ehdotamme eduskunnan hyväksyttävruksi toi-
36076: vomuksen,
36077: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
36078:
36079: 0. Lindblom. Viljo Virtanen. Victor Procope.
36080: Juho Tenhiälä. Erkki Hara. Kaarlo Kajatsalo.
36081: Aaro Stykki. Päiviö Hetemäld. Nestori Kaasalainen.
36082: Esa Kaitila. Väinö Lesldnen. Veikko Hyytiäinen.
36083: Erkld Tuuli.
36084: 838
36085:
36086: X,65. - Toiv.al. N:o 313.
36087:
36088:
36089:
36090:
36091: T. Tuominen ym.: Työtilaisuuksien järjestämisestä työttö-
36092: minä oleville naisille.
36093:
36094:
36095: Eduskunnalle.
36096:
36097: Maassamme viime vuosina vallinneen laa- sille kansalaisille voidaan tarjota työtä hei-
36098: jan työttömyyden oleellisen osan muodostaa dän työkykyään ja kohtuullista toimeen-
36099: erittäin suuri naistyöttömien määrä. Tosin tuloaan vastaavasti. Lain 1 §: ssä on
36100: ns. viralliset luvut eli työttömyyskortistoihin säännös, jonka mukaan valtion on ylei-
36101: merkittyjen naisten lukumäärä on korkeim- sin talouspoliittisin toimenpitein edistet-
36102: millaan vaihdellut 3 500-4 000. Yleisesti tävä työvoiman sijoittamista työmarkki-
36103: tunnettua kuitenkin on, että työttömyyskor- noille. Jos siitä huolimatta ilmenee työt-
36104: tistojen luvut eivät kerro !koko totuutta nais- tömyyttä, on saman lain mukaan ryhdyt-
36105: työttömyydestä, sillä monet syyt ovat estä- tävä erityisiin toimenpiteisiin työn järjestä-
36106: neet naisten pääsyä työttömyys:kortistoihin miseksi työtä vaille jääneille, jolloin tulee
36107: ja toisaalta he eivät ole halunneet ilmoittau- kysymykseen ensiksi työllisyystyöt, jonka jäl-
36108: tua kortistoihin, koska niiden kautta naisten keen ovat vuorossa varsinaiset työttömyys-
36109: työnsaantimahdollisuudet ovat olleet sangen työt. Kun työllisyyslaissa ei ole mitään eri-
36110: vähäiset. tyismääräystä naistyöttömien osalta, on
36111: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- ilmeistä, että la:ki sulkee piiriinsä myoo nais-
36112: riön työmarkkinatutkimustoimistossa on ku- . työntekijät. Kun naistyöttömyyttä on pää-
36113: luneen vuoden aikana suoritettu ns. jatkuvan asiassa ilmennyt kotimarkkinateollisuuden ja
36114: työllisyystilaston koetutkimusta. Tämä tutki- kulutustarviketuotannon aloilla, on ilmeistä,
36115: mus antaa jo kokonaan toisenlaisen käsityk- että työttömyyden torjumiseksi olisi ennen
36116: sen naistyöttömyystilanteesta. Sen mukaan muuta yleisenä toimenpiteenä tarvittu osto-
36117: naisia oli kokonaan työttömänä kuluvan vuo- voiman lisäämistä.
36118: den tammikuussa 22 000, helmikuussa 24 000, Tällaisia ratkaisuja on :kuitenkin turhaan
36119: huhtikuussa 28 000 ja toukokuussa 23 000. saatu odottaa valtiovallan taholta. Useimmat
36120: Vastaavana aikana naisia oli osatyöttöminä sen toimenpiteet ovat aiheuttaneet edelleen
36121: tammikuussa 20 000, helmikuussa 16 000, ostovoiman supistumista ja antaneet aihetta
36122: maaliskuussa 14 000 ja huhtikuussa 24 000. työttömyyden lisääntymiseen. Myös varsinai-
36123: Keskimäärin kunakin arkipäivänä tänä set työllisyystyöt, joista laissa määrätään,
36124: aikana oli naisia työttöminä tammikuussa ovat jääneet naistyöttömille järjestämättä.
36125: 27 000, helmikuussa 31 000, maaliskuussa Valtiovalta ei olekaan ,kuluneena työllisyys-
36126: 32 000 ja huhtikuussa 25 000. Tämä tutkimus kautena oi:kastaan tehnyt mitään töiden jär-
36127: osoittaakin, että naistyöttömyys on ollut lähes jestämiseksi työttömille naisille. Sen lisäksi
36128: 10-kertainen työttömyyskortistojen lukuihin valtio ei ole hyväksynyt edes kaikkia niitä
36129: verraten. Niinpä esim. tekstiiliteollisuudessa kohteita, joita kunnat ovat esittäneet otetta-
36130: oli helmikuun 1 päivänä 1958 työntekijöitä viksi huomioon työttömyystöinä naistyöttö-
36131: 11 649 vähemmän kuin marraskuussa 1956. mille. Niinpä esim. Helsingin kaupunki, joka
36132: Tästä hälyttävästä tilanteesta huolimatta oli sijoittanut useita kymmeniä naisia sairaa-
36133: toimenpiteet naistyövoiman sijoittamiseksi loihin, vanhainkoteihin ja muihin laitoksiin,
36134: ovat olleet lähes olemattomat. Työllisyyslain joutui toteamaan, ettei valtiovalta hyväksy-
36135: perusteluissa todetaan, että talouspolitiik- nyt tätä toimenpidettä työttömien sijoitusta
36136: kamme keskeisimpiä tavoitteita on huolehtia laskettaessa. Hallituksen kertomuksessa toi-
36137: siitä, että kaikille työtä haluaville työkykyi- menpiteistä vuodelta 1957 ilmeneekin ainoana
36138: X,65.- T. Tuominen ym. 839
36139:
36140: toimenpiteenä, joka 'koskee työttömiä naisia, remman naistyövoiman osalta on ollut san-
36141: erilaisten lyhyiden ammattikurssien ja työ- gen vähäistä. Tuotantoelämän teknillistymi-
36142: tupien järjestäminen. nen ja kehitys vaatisi myös pitemmälle ajan-
36143: On ilmeistä, että vaikea työttömyystilanne jaksolle laadittuja suunnitelmia naistyövoi-
36144: naisten osalta edelleen jatkuu. Naistyövoiman man kouluttamiseksi ja suuntaamiseksi kehi-
36145: tarvetta vähentävät vielä jatkuvasti teollisuu- tyksen vaatimuksia vastaavasti.
36146: den teknillistyminen, automatisointi ja käyn- V aitiovallan olisi ryhdyttävä kiireesti toi-
36147: nissä oleva rationalisointi. Työttömyyttä ei menpiteisiin työtilaisuuksien järjestämiseksi
36148: ole ilmennyt vain teollisuuden piirissä työs- työttöminä oleville naisille. Tällöin olisi kiin-
36149: kentelevien naisten keskuudessa, vaan myös nitettävä huomiota myös erilaisten, pitempi-
36150: kaupan, liikenteen ja toimistojen työntekijöi- aikaistenkin, ammattikoulutusta vastaavien
36151: den keskuudessa. Toimistojen työn teknillis- kurssien järjestämiseen. Samoin työttömyys-
36152: täminen tulee vastaisuudessa yhä enemmän työkohteita hyväksyttä:essä ja työttömyys-
36153: vapauttamaan työvoimaa näiltä aloilta. Toi- määrärahoja jaettaessa olisi otettava huo-
36154: saalta on toistaiseksi vielä ilmennyt eräitä mioon ne esitykset, joita ikunnat tekevät
36155: aloja, joilla esiintyy vähäistä työvoiman puu- naistyöttömien sijoittamiseksi.
36156: tetta. Niinpä sairaanhoidon ja terveyden- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
36157: hoidon piirissä, ainakin eräin paikoin maata, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36158: on ilmennyt työvoiman tarvetta ja ilmeisesti
36159: näiden alojen edelleen kehittäminen tulee että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36160: tarvitsemaan lisää työvoimaa. Vaikka näille toimenpiteisiin työtilaisuuksien järjes-
36161: aloille ei voitaisikaan sijoittaa työttömiä nai- tämiseksi työttöminä olem'lle naisille
36162: sia, olisi nuorten kouluttaminen ennen pitkää ottaen tällöin huomioon myös erilais-
36163: omiaan helpottamaan yleistäkin työllisyys- ten pitempiaikaistenkin ammattikoulu-
36164: tilannetta naisten osalta. Naisten ammatti- tusta vastaavien kurssien järjestämi-
36165: koulutus jo nyt työssä olevan, varsinkin nuo- sen.
36166: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
36167:
36168: Tyyne Tuominen. Siiri Lehmonen. Kaino Haapanen.
36169: Hertta Kuusinen. Toivo Kujala. Rainer Virtanen.
36170: Inkeri Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
36171: 840
36172:
36173: X,6G. - Toiv.a.l. N: o 314.
36174:
36175:
36176:
36177: Kuja.la. ym..: Satamatöiden vakinaistamisesta.
36178:
36179:
36180: Ed usikunn alle.
36181:
36182: Työlainsäädännössämme on edelleenkin daan myös kunnaHistaa, jolloin työläiset tuli-
36183: vakavia puutteita. Niinpä sellainen suuri sivat kunnaru. työläisiksi ja voisivat tehdä
36184: työntekijöiden ryhmä kuin satamatyöläiset on kunnan muita töitä silloin, kun työtä sata-
36185: vielä vailla lain suomaa turvaa. Heitä ei massa ei ole. Se olisi kuntienkin edun kan-
36186: kiinnitetä työhönsä kuukaudeksi, viikoksi tai nalta välttämätöntä, sillä nythän kunnat
36187: edes tunniksi, vaan heidän työsuhteensa kes- tavallisesti joutuvat järjestämään satamatyö-
36188: tää vain siihen saakka, kunnes laiva on las- läisille työttömyys- ym. töitä satamien talvi-
36189: tattu tai purettu. Sen jälkeen heillä ei ole sin sulkeutuessa. Jos satamatyöt olisi .kun-
36190: tietoa, koska he seuraavan kerran saavat nallistettu, saisi kunta niistä tuloja, jotka
36191: työtä. nyt menevät yksityisille satamayhtiöille. Kau-
36192: Työn saanti satamissa muodostuu niin pungit omistavat satamat ja kustantavat nii-
36193: ollen varsin epäsäännölliselffii ja suuri osa den korjaukset, mutta satama- ja tuulaaki-
36194: satamatyöläisistä on tavan takaa osatyöttö- maksut ovat niin alhaiset, etteivät täytä kun-
36195: mänä. Vuonna 1957 suoritettiin Kotkan sata- nille satamista aiheutuvia kustannuksia. Yh-
36196: massa tutkimuksia satamatyöläisten työttö- tiöt liikennöivät satamissa ja käyttävät sata-
36197: myyspäivien lukumäärästä. Tämä tutkimus matyöläisten työvoimaa tarvitessaan, mutta
36198: osoitti, että 1 020 satamatyöläisellä, mikä siirtävät näiden työläisten työn järjestämisen
36199: määrä tutkimuksia suoritettaessa työskenteli kuntien harteille silloin kun eivät tarvitse
36200: satamassa, oli yhteensä 5 492 työtöntä päivää satamatyöläisten työvoimaa.
36201: 'kuukaudessa eli keskimäärin 5.4 päivää työ- Satamatyöläiset joutuvat olemaan pitkän
36202: läistä kohden. Tilasto on kerätty sulan veden tovin kokonaan vailla työtä satamien talveksi
36203: aikana, joten se ei anna täysin oikeata kuvaa, sulkeuduttua ja odotellessaan kaupunkien
36204: sillä talvisin liikenne hiljenee ja ,ro'kulipäi- taholta heille järjestettyjä töitä. Tämä tekee
36205: vien" luku kasvaa. Haminan, Porin ym. sata- heidän toimeentulonsa entistäänkin epävar-
36206: missa työttömyyspäivien lukumäärän arvel- memmaksi. Työnantajien velvollisuus on jär-
36207: laan olevan vieläkin suurempi. jestää tarvitsemilleen työläisille turvallinen
36208: Näin epäsäännöllinen työnsaanti ja työttö- toimeentulo. Jos satamissa laivausta harjoit-
36209: myyspäivien suuri määrä tekevät satamatyö- tavat yhtiöt eivät siihen kykene tai eivät
36210: läisten toimeentulon sangen turvattomaksi. halua sitä tehdä, on satamatyöt siirrettävä
36211: Ansiot jäävät alhaisiksi ja sekin, mikä ansai- kuntien suoritettavi.ksi.
36212: taan, tulee epäsäännöllisesti. Kun satamatyö- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
36213: läisten ammatti on valtakunnalle erittäin tär- kunnan hyväl:ffiyttävaksi toivomuksen,
36214: keä, niin on välttämätöntä huolehtia myös
36215: heidän työusaantinsa turvaamisesta. Se voi että hallitus ryhtyisi pikaisesti lain-
36216: tapahtua useallakin tavalla. Voitaisiin säätää säädännöllisiin toimenpiteisiin satama-
36217: laki, jolla työnantajat velvoitettaisiin maksa- töiden vakinaistamiseksi.
36218: maan palkka odotusajalta. Satamatyöt voi-
36219: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
36220:
36221: Toivo Kuja.la. Eino Roine. Meeri Ka.lavainen.
36222: Inkeri Virtanen. Paavo Aitio. N. Nurminen.
36223: Eino Tainio. Irma Rosnell. Toivo Asvik.
36224: Tauno Kelovesi. Pentti Liedes. Antto Prunnila.
36225: 841
36226:
36227: X,67. - Toiv.al. N: o 315.
36228:
36229:
36230:
36231:
36232: Mustonen ym.: Kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen
36233: saannin ikärajan alentamisesta eräillä työaloilla työsken-
36234: televien osalta.
36235:
36236:
36237: E d u s k u n n a ll e.
36238:
36239: Vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttava ikä- toimen haltijoilla on täyden eläkkeen saanti-
36240: raja kansaneläkelaissa on 65 vuotta. Halua- mahdollisuus jo 52-54 ikävuotta täytet-
36241: matta tässä yhteydessä ottaa kantaa siihen, tyään. Kansaneläkelaissakin tämä tosiasia
36242: onko tätä ikärajaa pidettävä yleisesti liian olisi todellisen tilanteen vaatimalla tavalla
36243: korkeana vai ei, tosiasiana on todettava, että otettava huomioon ja määriteltävä vanhuus-
36244: kaikissa ammateissa ja kaikilla työaloilla eläkkeen saantiin oikeuttava ikäraja eri am-
36245: työskentelevien vanheneminen ja eläkkeelle mattien ja työalojen vaatimuksia vastaa-
36246: jäämisen pakottava tarve ei tapahdu samoilla vaksi.
36247: ikävuosilla. Ainakin eräillä työaloilla ja am- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
36248: mateissa työskenteleville 65 vuoden ikäraja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36249: on ehdottomasti liian korkea. Niin esimer-
36250: kiksi kaivoksissa maanalaisessa työssä, sa- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
36251: moin kuin useimmissa teollisuuksissa. Eräissä taisi, millä työaloilla ja missä amma-
36252: yhteyksissä tämä on lainsäädännössäkin tun- teissa työskentelev~"lle kansaneläkelain
36253: nustettu. Niinpä merenkulkijain eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen saannin
36254: mukaan miehistöön kuuluvalla on mahdolli- ikärajan tulisi olla 65 vuotta alempi,
36255: suus täyden eläkkeen saantiin jo 55-vuotiaana ja ryhtyisi näiden tutkimusten anta-
36256: ja päällystöön kuuluvalla 60-vuotiaana. Niin- mien tulosten tarpeellisiksi osoittamiin
36257: ikään eräillä valtion palveluksessa olevilla toimenpiteisiin.
36258: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
36259:
36260: J. Mustonen. Aarne Pulkkinen. Antto Prunnila.
36261: Kaino Haapanen. Veikko Rytkönen. Paavo Aitio.
36262: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine.
36263: Judit Nederström-Lunden.
36264:
36265:
36266:
36267:
36268: 106 E 687/58
36269: 842
36270:
36271: X,68. - Toiv.al. N: o 316.
36272:
36273:
36274:
36275:
36276: Siiskonen ym.: Kansaneläkelain 30 §: n muuttamisesta.
36277:
36278:
36279: Eduskunnalle.
36280:
36281: Voimassaolevan kansaneläkelain 30 §: ssä Myöskin ne vanhukset, jotka saavat huolto-
36282: on määritelty ne tulot, eläkkeet ym., joita ei eläkettä menetettyään sodassa yhden tai
36283: huomioida kansaneläkkeen tukiosaa lasket- useamman pojan, ovat tyytymättömiä siihen,
36284: taessa tai, mikäli ne huomioidaan, vähenne- että heidän saamastaan huoltoeläkkeestä ei
36285: tään niistä ns. etuoikeutettu tulo, joka nykyi- lainkaan huomioida ns. etuoikeutettua osaa.
36286: sin on 66 000 markkaa. Varsinkin siinä vaiheessa kun ns. syytinki-
36287: Sotainvalidin saama elinkorko ja sodassa eläke lainmuutoksen kautta lisättiin näihin
36288: kaatuneen pojan vanhempien huoltoeläke ei- etuoikeutettuihin tuloihin, tunsivat huoltoelä-
36289: vät kuitenkaan kuulu näihin ryhmiin, joten kettä saavat vanhukset joutuneensa huonom-
36290: ne luetaan kokonaisuudessaan vakuutetun ja paan asemaan. Hehän olivat menettäneet
36291: hänen puolisonsa yhteiseksi tuloksi ja näin- poikansa, vanhuutensa turvan ja siitä kor-
36292: ollen joko estävät tukiosan saamisen tai vä- vauksena saivat huoltoeläkettä, mutta sitä ei
36293: hentävät sitä. samaisteta eläkkeeseen, jonka maatilanomis-
36294: Se, ettei elinkorkoa ole huomioitu lainkaan tajat saavat vielä elossa olevilta lapsiltaan
36295: etuoikeutettuna tulona, on herättänyt erit- annettuaan näille omistusoikeuden tilaansa.
36296: täin suurta tyytymättömyyttä sotainvalidien Edelläolevan johdosta esitämme kunnioit-
36297: keskuudessa ja sitä ei suinkaan ole vähentä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36298: nyt se, että näihin etuoikeutettuihin tuloihin sen,
36299: on liitetty mm. jääkärieläke, joka huomioi-
36300: daan tulona vain 66 000 mk: n ylimenevältä että hallitus antaisi kiireellisesti
36301: osalta. Sotainvalidit, jotka ovat suorittaneet Eduskunnalle esityksen sellaisista li-
36302: velvollisuutensa puolustaessaan maan itsenäi- säyksistä kansaneläkelain 30 §:ään,
36303: syyttä ja silloin menettäneet terveytensä saa- että sotainvalidin saamaa elinkorkoa
36304: den elinikäisen vamman, josta he sitten saa- ei huomioitaisi tulona kansaneläkkeen
36305: vat vamman laatua vastaavan elinkoron, tnkiosaa laskettaessa, ja että sodassa
36306: odottavat, että tämä elinkorko asetettaisiin kaatuneiden vanhemmille maksetta-
36307: vähintään samaan luokkaan kuin muutkin vasta huoltoeläkkeestä huomioitaisiin
36308: eläkkeet, ellei sitä voida jättää kokonaan tu- vakuutetun ja hänen puolisonsa tu-
36309: lona huomioimatta kansaneläkkeen tukiosaa lona vain se osa, joka ylittää 66 000
36310: määrättäessä. markkaa.
36311: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
36312:
36313: Aili Siiskonen. Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
36314: A. Härkönen. Mikko Hult.
36315: 843
36316:
36317: X,69. - Toiv.al. N:o 317.
36318:
36319:
36320:
36321:
36322: Borg-Sundman ym.: Lapsilisäjärjestelmän parantamisesta.
36323:
36324:
36325: Eduskunnalle.
36326:
36327: Julkisuuteen saatetun sosiaaliministeriön mästä muodO'atunut rasitus valtiotaloudelle
36328: suorittaman tutkimuksen mukaan oli viime sekä tuotantokustannuksia ja veroja kohot-
36329: vuoden viimeisellä neljänneksellä lapsilisään tava tekijä työnantajien, erityisesti pien-
36330: oikeutettuja lapsia 1 400 300 eli 32.3 % maan työnantajien lapsilisämaksun muodossa.
36331: väestöstä. Lapsilisiä maksettiin kaikkiaan Lapsilisiä tarvitaan perhekustannusten
36332: 20 226.9 milj. mk. Lapsilisää saaneista oli oikeudenmukaiseksi tasaamisek•ai, mutta on
36333: 69.9% sellaisia, joilla oli 1 tai 2 alle 16 vuo- ilmeistä, ettei nyt voimassa oleva lapsilisä-
36334: tiasta lasta. Lapsilisää saaneista perheistä oli järjestelmä toteuta terveen sosiaalipolitiikan
36335: vain 6.9% sellaisia, joilla oli 5 tai sitä edellyttämää oikeudenmukaisuutta.
36336: useampia lapsia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36337: Lapsilisälakia aikanaan säädettäessä pyrit- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
36338: tiin perhekustannusten tasaamiseen ja tuke- muksen,
36339: maan taloudellisesti niitä koteja, jotka vas-
36340: taavat kansan jälkikasvun kasvattamisesta. että hallitus suorittaisi tutkimuksen
36341: Kuitenkin on arvostelu voimassaolevan lapsi- lapsilisäjärjestelmässä ilmenneistä epä-
36342: lisäjärjestelmän heikkouksia kohtaan voimak- kohdista ja mahdollisuuksista järjes-
36343: kaasti laajentunut. Kun lapsilisät kuuluvat telmän parantamiseksi siten, että so-
36344: yleisluontoisiin sosiaalisiin avustuksiin, mer- siaalinen oikeudenmukaisuus parem-
36345: kitsee se, että niitä jaetaan kaikille perheille min toteutuu niin, että yhteiskunnan
36346: varallisuusasemaan katsomatta. Tämän seu- taloudellinen tuki suuntautuu suur-
36347: rauksena on, että perheet, jotka todella ovat perheis{lle ja muissa tapauksissa vain
36348: tämänlaatuisen sosiaalisen tuen tarpeessa, sellaisille, jotka todella ovat sen tar-
36349: saavat sitä riittämättömästi, kun sitä vastoin peessa, sekä antaisi Eduskunnalle
36350: sitä maksetaan tarpeettomasti monille varak- tämän tutkimuksen tulosten mukaisen
36351: kaille perheille. Näin on lapsilisäjärjestel- esityksen.
36352: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
36353:
36354: Margit Borg-Sundman. Aune Innala. N. Kosola.
36355: 844
36356:
36357: X,70.- Hemst.mot. N:o 318.
36358:
36359:
36360:
36361:
36362: Ehrnrooth: Angående upphävande av lagen om barnbidrag
36363: och dess ersättande med ett utbyggt familjebidragssystem.
36364:
36365:
36366: T i ll R i k s d a g e n.
36367:
36368: För tio år sedan sti:ftade riksdagen en dåliga finanser och en exceptionellt tung
36369: lag om barnbidrag, enligt vilken barnbidrag skattebörda, vidmakthållit ett system, som
36370: utbetalas av statsmedel för varje i Finland kunde rättfärdigas i:fall landets ekonomi hade
36371: bosatt barn under 16 år. Ett liknande barn- råd därmed.
36372: bidragssystem gäller endast i Sverige. Un- 1 nuvarande förhållanden borde barnbi-
36373: der en tid, då statens finanser är hårt an- dragslagen upphävas och ersättas med en
36374: strängda, har det väckt berättigat missnöje, bättre utbyggd familjebidragslagsti:ftning än
36375: att allmänna medel i synnerligen stor omfatt- den nuvarande, enligt viiken endast familjer,
36376: ning användes för ändamål, som är sekun- som har att försörja minst fyra i Finland
36377: dära i förhållande till sådana sociala upp- bosatta barn, vilka är finska medborgare
36378: gifter som bättre folkpensionsskydd åt de och icke fyllt 16 år, erhåller familjebidrag.
36379: gamla, billigare sjukvård m. m. Familjebidrag borde kunna tilldelas familjer
36380: De allmänna barnbidragen, vilka utgår med ett eller flera barn i:fall deras ekono-
36381: med 14 400 mark i året, uppgick senaste år miska förhållanden påkallade det. De borde
36382: till c. 20.2 miljarder mark. Enligt en av utgå med beaktande av barnens antal, fa-
36383: socialministeriet gjord undersökning utgjorde miljens ekonomi och övriga sociala grunder.
36384: de till barnbidrag berättigades antal sagda Den väsentliga skillnaden, viiken är nödvän-
36385: år 1400 330. Av de 642 743 familjer, som dig på grund av det rådande statsfinansiella
36386: blev delaktiga av barnbidragen, hade 261 726 läget, jämfört med nuvarande barnbidragslag
36387: eller 40.7% endast ett barn och 185 634 vore, att bidraget blev behovsprövat.
36388: eller 28.9% två barn under 16 år. 1 det Hänvisande till det ovan anförda föreslår
36389: närmaste 70% av barnbidragsfamiljerna jag vördsamt, att riksdagen ville besluta
36390: hade således icke flera än två barn under hemställa,
36391: 16 år.
36392: En betydande del av landets befolkning att regeringen skyndsamt måtte vid-
36393: är såsom av opinionsundersökningar fram- taga åtgärder för upphävande av la-
36394: gått missnöjd med ett system, som innebär, gen om barnbidrag och avlåtande av
36395: att barnbidrag ges oberoende av om mottaga- proposition om ett på behovsprövning
36396: ren är i behov av detsamma eller icke. 1cke grundat, i förhållande till det nuva-
36397: minst har missnöjet med barnbidragslagstift- rande utbyggt familjebidragssystent.
36398: ningen härlett sig av att man, trots statens
36399: Helsingfors den 8 augusti 1958.
36400:
36401: Georg C. Ehrnrooth.
36402: 845
36403:
36404: X,70. - Toiv.al. N:o 318.
36405: Suomennos.
36406:
36407:
36408:
36409:
36410: Ehrnrooth: Lapsilisälain kumoamisesta ja sen korvaamisesta
36411: laajennetulla perheavustusjärjestelmällä.
36412:
36413:
36414: E d u s k u n n a II e.
36415:
36416: Kymmenen vuotta sitten eduskunta sääti nut siitä, että valtion huonoista raha-asioista
36417: ·Iapsilisälain, jonka mukaan valtion varoista ja poikkeuksellisen raskaasta verotaakasta
36418: maksetaan lapsilisää jokaisesta Suomessa asu- huolimatta on ylläpidetty järjestelmää, jota
36419: vasta 16 vuotta nuoremmasta lapsesta. Vas- voitaisiin puolustaa siinä tapauksessa, että
36420: taava lapsilisäjärjestelmä on ainoastaan maan taloudella olisi siihen varaa.
36421: Ruotsissa. Aikana, jolloin valtion raha-asiat Nykyoloissa lapsilisälaki olisi kumottava
36422: ovat ankaran rasituksen alaisena, on yleisten ja korvattava nykyistä paremmalla laajenne-
36423: varojen käyttäminen erittäin suuressa laa- tulla perhe-eläkelainsäädännöllä, jonka mu-
36424: juudessa tarkoituksiin, jotka ovat toisarvoi- kaan ainoastaan perheet, joiden huolletta-
36425: sia verrattuna sellaisiin sosiaalisiin tehtäviin vana on vähintään neljä Suomessa asuvaa
36426: kuin vanhusten kansaneläkesuojan paranta- lasta, jotka ovat Suomen kansalaisia ja 16
36427: minen, halvempi sairaanhoito jne., herättä- vuotta nuorempia, saavat perheavustusta.
36428: nyt oikeutettua tyytymättömyyttä. Perheavustusta pitäisi voida antaa yksi- tai
36429: Yleiset lapsiavustukset, jotka ovat 14 400 useampilapsisille perheille, mikäli heidän ta-
36430: markkaa vuodessa, nousivat viime vuonna loudelliset olonsa sitä vaatisivat. Avustuk-
36431: noin 20.2 miljardiin markkam1. Sosiaalimi- set olisi annettava ottamalla huomioon lasten
36432: nisteriön suorittaman tutkimuksen mukaan lukumäärä, perheen talous ja muut sosiaali-
36433: oli lapsilisään oikeutettujen luku sanottuna set syyt. Nykyiseen lapsilisälakiin verrat-
36434: vuonna 1400 330. Niistä 642 743 perheestä, tuna olisi oleellisena valtion nykyisen rahal-
36435: jotka pääsivät osallisiksi lapsilisästä, oli lisen aseman takia välttämättömänä erona se,
36436: 261 726:lla eli 40.7% :Ua ainoastaan yksi ja että avustuksen tarve tulisi tutkituksi.
36437: 185 634:llä eli 28.9 %:lla kaksi alle 16 vuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
36438: den ikäistä lasta. Lähes 70 % : lla lapsilisä- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
36439: perheistä ei siis ollut useampaa kuin kaksi muksen,
36440: 16 vuotta nuorempaa lasta.
36441: Huomattava osa maan väestöstä on, kuten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36442: mielipidetutkimukset ovat osoittaneet, tyyty- toimenpiteisiin lapsilisälain kumoami-
36443: mätön järjestelmään, joka merkitsee lapsi- seksi ja esityksen antamiseksi avustuk-
36444: 'l.isän antamista siitä riippumatta, onko sen sen tarpeellisuuden tutkimiseen perus-
36445: saaja sen tarpeessa vai ei. Tyytymättömyys tuvasta, nykyistä laajemmasta perhe-
36446: lapsilisälainsäädäntöön ei ole vähiten johtu- avustusjärjestelmästä.
36447: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
36448:
36449: Georg 0. Ehrnrooth.
36450: 846
36451:
36452: X,71. - Toiv.al. N:o 319.
36453:
36454:
36455:
36456:
36457: Lukkarinen ym.: Perhelisälain täytäntöönpanossa iilmennei-
36458: den epäkohtien poistamisesta.
36459:
36460:
36461: Eduskunnalle.
36462:
36463: Perhelisälaki on tuonut vähävaraisille per- Taudin laadun toteaminen, varsinkin pe-
36464: heille apua taloudellisissa vaikeuksissa ja on rinnöllisyyteen nähden, tuottaa vaikeuksia
36465: siten osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. käytännössä. Usein ovat mielitautilääkärit
36466: Lain tulkinta ei kuitenkaan mielestämme ole olleet sitä mieltä, että on ollut mahdotonta
36467: tuonut oikeudenmukaista ratkaisua eräiden antaa lausuntoa taudin perinnöllisyydestä,
36468: ryhmien kohdalla, jotka tulkinnan vuoksi koska taudin puhkeamiseen vaikuttavat mo-
36469: ovat jääneet lain ulkopuolelle, vaikka perhe- net tekijät. Muutenkin on tätä perhelisälain
36470: lisän suoman tuen kipeästi tarvitsisivatkin. tulkintaa pidettävä 1kohtuuttomana. Näin ah-
36471: Sosiaaliministeriön antamissa ohjeissa sa- taaseen lain tulkintaan pitäisi mielestämme
36472: notaan mm., ettei ole tarkoituksenmukaista, saada muutos ja samalla kiinnittää huomiota
36473: että perhelisälain puitteissa avustetaan sellai- muihinkin laissa ilmenneisiin epäkohtiin.
36474: sia perheitä, joissa joku perheenjäsenistä sai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
36475: rastaa periytyvää mielisairautta, kaatuma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36476: tautia tai henkistä vajavuutta. Ohjeiden mu- muksen,
36477: kaan ja niiden perusteella on perhelisä
36478: evätty sellaiselta perheeltä, jonka jäsenen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36479: sairastama mielitauti todetaan perinnölli- perhelisälain täytäntöönpanossa ilmen-
36480: seksi. neiden epäkohtien poistamiseksi.
36481: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
36482:
36483: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. A. Simonen.
36484: Aili Siiskonen. Olli J. Uoti. Mikko Hult.
36485: Urho Kulovaara. Arvo Sävelä, A. Härkönen.
36486: Martta Salmela-Järvinen.
36487: 847
36488:
36489: X,72. - Toiv.al. N:o 320.
36490:
36491:
36492:
36493:
36494: Lindblom ym.: Invaliidihuoltolain täytäntöönpanossa ilmen-
36495: neiden epäkohtien poistamisesta.
36496:
36497:
36498: Eduskunnalle.
36499:
36500: Joulukuun 30 päivänä 1946 annetussa in- tuvaa opetusta kykene sitä käyttämään, eikä
36501: valiidihuoltolaissa on lakia täytäntöönpan- siitä ole hänelle tarkoitettua hyötyä. Edel-
36502: taessa ilmennyt eräitä korjausta kaipaavia leen voidaan todeta, että apuvälineiden ku-
36503: epäkohtia, joihin allekirjoittaneet täten kun- luminen riippuu suuresti niiden hoitamisesta
36504: nioittaen pyytävät saada kiinnittää eduskun- ja että invaliideille pitäisi aivan välttämättö-
36505: nan huomiota. mästi voida antaa opastusta myös apuväli-
36506: Invaliidihuoltolain 2 luvun 6 §: n 1 koh- neensä hoidossa.
36507: dassa lausutaan, että invaliidien vammojen Invaliidihuoltolain 3 luvun 14 § :n perus-
36508: korjaamiseen lääkintähuoltona kuuluu sairaa- teella suoritetaan invaliidien opetuksesta sekä
36509: lahoito tarpeellisine jälkihoitoineen. Invalii- opintokirjojen ja muiden opetuksessa tarvit-
36510: dien keskuudessa on kuitenkin paljon sellai- tavien välineiden hankkimisesta aiheutuvat
36511: sia henkilöitä, esim. lapsihalvaustapauksia, menot sekä varattomien ja vähävaraisten in-
36512: jotka saavat ja tarvitsevat ainoastaan akuut- valiidien asunnosta, ravinnosta, tarpeellisesta
36513: tisairaalahoidon kulkutautisairaalassa, eivät työvaatetuksesta ja välttämättömistä henkilö-
36514: mitään varsinaista ns. ortopediahoitoa, mutta kohtaisista tarpeista aiheutuvat menot val-
36515: sen sijaan aivan välttämättömästi kuntoutta- tion varoista. Invaliidihuoltolain tämän py-
36516: mis- eli jälkihoitoa liikunta- ja työkykynsä kälän täytäntöönpanossa on kuitenkin inva-
36517: palauttamiseksi. Nämä henkilöt eivät kuiten- liidien luokittelussa heidän varallisuutensa
36518: kaan voi nykyisin sanottua kuntouttamishoi- perusteella noudatettu liian ankaraa harkin-
36519: toa saada ilman sitä edeltävää, ja kuten taa, sillä monissa tapauksissa on jätetty koh-
36520: edellä todettiin, heille tarpeetonta ortopedia- tuuttoman suuri osa koulutuskustannuksista
36521: sairaalahoitoa. Syy tällaisen määräyksen si- oppilaan itsensä tai hänen lähimpien omais-
36522: sältymiseen invaliidihuoltolakiin johtuu siitä, tensa suoritettavaksi, mistä on aiheutunut
36523: että lakia säädettäessä maassamme ei ollut koulutuksen keskeyttäminen, kun kustannuk-
36524: mitään tarkoitukseen soveltuvia kuntoutta- set ovat muodostuneet ylivoimaisiksi invalii-
36525: mislaitoksia, jollaisia kuitenkin nyttemmin on deille ja heidän vanhemmilleen.
36526: perustettu ja saatu toimintaan mm. Suomen Edellä olevan nerusteella olisi mielestämme
36527: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto hallituksen valnristettava invaliidihuoltolain
36528: ry: n toimesta. muutosesitys, jolla lain 2 luvun 6 § :n 1
36529: Invaliidihuoltolain 2 luvun 6 §: n 2 koh- kohta jaettaisiin siten, että invaliidien lää-
36530: dassa lausutaan, että invaliidien lääkintä- kintähuoltoon kuuluisi
36531: huoltoon kuuluu tarpeellisten tekojäsenten, a) sairaalahoito ja
36532: tukisidosten, invaliidipyörien ja muiden sel- b) kuntouttamishoito,
36533: laisten apuneuvojen antaminen invaliidille sekä lain saman pykälän 2 kohtaan lisättäi-
36534: omaksi tai käytettäväksi sekä niiden korjaa- siin määrys, että invaliideille annetaan apu-
36535: minen ja uusiminen. Käytännössä on lmi- välineiden lisäksi niiden käytön harjoittelu
36536: tenkin osoittautunut, että kun invaliidi saa ja hoidon opetus, sekä lisäksi ryhdyttävä
36537: ensimmäisen kerran tarvitsemansa apuväli- toimenpiteisiin lievemmän harkinnan ottami-
36538: neen, hän ei ilman ohjauksen alaisena tapah- seksi käytäntöön invaliidien koulutuskustan-
36539: 848 X,72. - Invaliidihuoltolain epäkohdat.
36540:
36541:
36542: nusten jättämisessä varallisuuden perusteella että hallitus kiireellisesti valmistaisi
36543: ao. invaliidin tai hänen omaistensa suoritet- ja antaisi Eduskunnalle esityksen sel-
36544: tavaksi. laisista muutoksista invaliidihuolto-
36545: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, eh- lakiin, että sanotun lain täytäntöön-
36546: dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- panossa ilmenneet epäkohdat tulisivat
36547: täväksi toivomuksen, poistetuiksi.
36548: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
36549:
36550: 0. Lindblom. Väinö Leskinen. Vilho Väyrynen.
36551: K. Alanko. Veikko Helle. Edvard Pesonen.
36552: Rafael Paasio. Sulo Hostila. Viljo Virtanen.
36553: Varma K. Turunen.
36554: 849
36555:
36556: X, 73. - Toiv.al. lf: o 321.
36557:
36558:
36559:
36560:
36561: Vennamo: Sotainvaliidien eläkkeiden korottamisesta.
36562:
36563:
36564: E d u s k u n n a 11 e.
36565:
36566: Sotilasvammalain mukaiset eläkkeet, joita että eläkkeiden suuruus muutenkaan olisi oi-
36567: ei vuoden 1956 jälkeen ole nostettu ennen- keudenmukainen, vaan ne vaikuttavat ylei-
36568: kuin viime kesäkuussa annetulla lailla 2 % sestikin liian pieniltä. Ainakin olisi asiassa
36569: prosenttia, ovat suhteellisen alhaiset. Tämän syytä suorittaa perusteellinen tutkimus.
36570: vuoksi nyt tapahtunut nousu eläkkeiden mää- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
36571: rässä ei läheskään vastaa kustannustason nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36572: nousua. Kysymyksen ollessa sotainvaliideille, muksen,
36573: jotka ovat terveytensä uhranneet maamme
36574: itsenäisyyttä puolustaessaan, maksettavista että hallitus ryhtyisi kiireel'Usiin toi-
36575: eläkkeistä ei ole oikein rinnastaa niitä mui- menpiteisiin sotainvaliidien eläkkeiden
36576: hin ja yleensä paljon suurempiin eläkkeisiin. korottamiseksi vuoden 1956 jälkeen ta-
36577: Sotainvaliidien eläkkeiden osalta olisi koro- pahtunutta kustannustason nousua
36578: tuksen pitänyt vastata kustannustason nou- vastaavaksi sekä eläkkeiden suuruuden
36579: sua. En myöskään ole vakuuttunut siitä, tarkistamiseksi yleensäkin.
36580: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
36581:
36582: Veikko Vennamo;
36583:
36584:
36585:
36586:
36587: 107 E 687/58
36588: 850
36589:
36590: X,74. - Toiv.al. N:o 322.
36591:
36592: InnaJa. ym.: Kaatuneen vanhempien oikeutta sotilasvamma-
36593: lain mukaiseen huoltoeläkkeeseen koskevien rajoitusten
36594: poistamisesta~
36595:
36596: Eduskunnalle.
36597: Sotiemme jälkeisen runsaan kymmenvuotis- kutuksesta ja sairauden ja vanhuuden muas-
36598: kauden aikana kansamme on tunnustusta an- saan tuomien ylimääräisten kulujen johdosta.
36599: sainneella tavalla pystynyt korjaamaan nii- Työkyvyttömyyden ja varattomuuden osoit-
36600: den aiheuttamia taloudellisia vaurioita. Tun- taminen pätevästi ja tasapuolisesti huolto-
36601: nettua on, että se sen ohella on maksanut eläkkeen saantia varten on useissa tapauk-
36602: sotavelkansa ja selviytynyt pääasiallisesti sissa vaikeata ja epävarmaa, koska se on rat-
36603: myös muista korvaussuorituksista. Jatkuvasti kaisevan viranomaisen harkinnasta riippuva.
36604: suoritettavista korvauksista ovat merkittä- Nekään, jotka vielä tällä hetkellä pystyvät
36605: vimpiä sotavammaisille ja kaatuneitten omai- itse hankkimaan toimeentulonsa, eivät voi
36606: sille maksettavat korvaukset. Niitä onkin tuntea itseään turvatuiksi nykyisten sotilas-
36607: pidettävä ennen kaikkea kunniaveikana isän- vammalain säännösten voimassa ollessa.
36608: maan puolesta raskaimmat uhrinsa anta- Oikeudenmukaista ja kohtuullista sen
36609: neille. Näihin kuuluvat mm. kaatuneitten vuoksi olisi, että sotilasvammalakia muutet-
36610: vanhemmat. taisiin niin, että kaatuneitten ja kadonneit-
36611: Sotilasvammalain 5 § : n mukaan omaisella, ten vanhemmille suoritettaisiin huoltoeläke
36612: jolle annetaan huoltoeläkettä, tarkoitetaan ilman sotilasvammalain 5 § : n mukaisia eh-
36613: mm. vanhempia, jos heidän työ- tai ansio- toja. Tämä olisi perusteltua jo senkin vuoksi,
36614: kykynsä ja varallisuutensa ovat niin vähäi- että heidän eläkkeensä määrä on huomatta-
36615: set, että he ovat vailla tarpeellista elatusta, vasti pienempi kuin mikä suositellaan les-
36616: eikä ole olemassa muita huolehtimaan kyke- kelle, . jolla on tai on ollut lapsia, samoin
36617: neviä elatusvelvollisia omaisia. Sen sijåan ei kuin lapsettomalle leskelle hänen täytettyään
36618: puolison eikä seitsemäntoista vuotta nuorem- 60 vuotta.
36619: pien lasten suhteen ole näitä rajoittavia Kaatuneiden vanhempia on arvioitu kulu-
36620: määräyksiä, aviomiestä lukuun ottamatta. van vuoden alussa olleen elossa 70 000-
36621: Varattomuuden ja työkyvyttömyyden aset- 80 000. Kun n. 30 000 heistä jo nykyisten
36622: taminen vanhempien eläkkeensaannin ehdoksi säännösten mukaan saa huoltoeläkettä, kas-
36623: tuntuu kohtuuttomalta verrattaessa heitä vaisi sen saajien luku n. 50 OOO:lla, jos hei-
36624: muihin eläkkeensaajiin, jotka useimmiten dän piiriään edellä mainituin tavoin laajen-
36625: nuorina ja työkykyisinä muutenkin pystyisi- nettaisiin. Huomattava kuitenkin on, että
36626: vät heitä paremmin toimeentulonsa hankki- näiden huoltoeläkkeen saajien joukko luon-
36627: maan. Sitäpaitsi on muistettava, että se van- nonlakien mukaan vähenee vuosien mittaan
36628: hempien joukko, joka viimeksi käydyissä so- melko voimakkaasti.
36629: dissa menetti lapsensa, oli joutunut kasvatta- Kaiken edellä esitetyn johdosta kunnioit-
36630: maan ja kouluttamaan nämä ilman yhteis- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
36631: kunnan tukea ja avustusta, monasti hyvinkin toivomuksen,
36632: vaatimattomina tuloillaan. Lisäksi saattoi
36633: lapsen menetys merkitä useille heistä mene- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36634: tettyä vanhuuden turvaa. sotilasvammalain muuttamiseksi siten,
36635: Näiden - riveiltään jo harvenneiden - että sen edellyttämän huoltoeläkkeen
36636: vanhempien elämäntaival on nyttemmin kal- saantiin oikeutetaan kaatuneitten van-
36637: listumassa iltaan. Heidän mahdolliset sääs- hemmat ilman sanotun lain 5 § :n
36638: tönsä ovat ennättäneet huveta inflaation vai- 1 momentin 2 kohdassa mainittuja
36639: rajoituksia.
36640: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
36641:
36642: Aune Innala. Saara Forsius. Kyllikki Pohjala.
36643: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen.
36644: 851
36645:
36646: :X,75. - Toiv.al N:o 823.
36647:
36648:
36649:
36650:
36651: .Heinonen ym.: Sotaleskiperkeitten swaus'kustannusten kor-
36652: vaamisesta.
36653:
36654:
36655: E d u s k u n n a ll e.
36656:
36657: Voimassaolevien lakien J:llukaisesti on val- rajoissa avustamaan ko. perheitä sattuneiden
36658: tiovalta pyrkinyt turvaamaan niiden kansa- sairaustapausten aikana. Saamastaan valtio-
36659: laisryhmien olosuhteita, jotka jdk:o omaisen avusta on liitto ministeriön ohjeiden mukai-
36660: kaatumisen tai muun sodasta aiheutuneen sesti ollut velvollinen varaamaan tähän tar-
36661: menetyksen vuo'ksi ovat joutuneet taloudelli- koitukseen vuosittain vähintään 2 milj.
36662: sesti vaikeaan asemaan. Tähän ryhmään 'kuu- markkaa.
36663: luu kymmeniintuhansiin nouseva sotaleskien Avuntarve on kuitenkin huomattavasti
36664: ja -orpojen joukko, joille sotilasvammalain suurempi. Esimerkin vuoksi mainittakoon,
36665: mukaoo maksetaan eläke sekä - määrätyin että vuosien 1956 ja 1957 aikana jätettiin
36666: edellytyksin, mikä on pitkäaikainen sairaus yhteisesti lähes 1 200 anomusta. Vuoden 1956
36667: - määräaikainen lisähuoltoeläke. anomuksista voitiin myöntävä vastaus antaa
36668: Tällaista lisähuoltoeläkettä ei kuitenkaan 531 anomukseen ja 1957 443 anomukseen.
36669: voida myöntää lyhytaikaisen sairauden pe- Avustussumma oli yhteensä 5 624 850 mark-
36670: rusteella, vaikka juuri tällainen sairaus usein kaa.
36671: saattaa aiheuttaa perheelliselle sotaleskelle, Kun liiton tehtävänä on huolehtia myös-
36672: perheensä ainoana huoltajana, ylivoimaisia kin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien
36673: taloudellisia vaikeuksia. 'kaatuneitten omaisista, on sairausavustusten
36674: Tämän epäkohdoo on valtioneuvosto 30. 1. myöntämiseksi vähävaraisille sotaleskille jou-
36675: 1947, 23. 12. 1947 ja 19. 6. 1952 antamillaan duttu suorittamaan ankaraa karsintaa. Ti-
36676: päätöksillä halunnut korjata ja niiden mu- lannetta tulee vaikeuttamaan nykyisestään
36677: kaisesti on vähävaraisille, perheellisille sota- vielä se, että Mannerheimliiton sotakummi-
36678: leskille annettu sairausavustuksia tarkoituk- valiokunta on lopettanut työnsä varojen lop-
36679: seen varatun määrärahan puitteissa. Vuoden puessa. Ko. liiton toiminta on ollut erittäin
36680: 1952 menoarvioesityksessä hallitus jätti osoit- suurimerkityksellistä sodasta kärsimään jou-
36681: tamatt-a ko. tarkoitukseen määrärahan, mutta tuneille perheille, koska liiton ja:kama avus-
36682: eduskunta, todettuaan, ettei hallituksen pe- tussumma on vuosittain kohonnut n. 200
36683: rustelu määrärahan poistamiseksi ollut oikea, milj. markkaan.
36684: palautti määrärahan korotettuna menoar-
36685: vioon. Tämän jälkeen on määräraha kuiten- Kun vapaaehtoisuuden pohjalla työskente-
36686: kin jatkuvasti jätetty pois menoarviosta. levien huoltojärjestöjen mahdollisuudet ta-
36687: Kun sairaustapaukset sotaleskien kohdalta loudellisen tilanteen vaikeutuessa ovat hei-
36688: vuosittain ovat melko lukuisat, on tilanne kentyneet, tulee myöSkin perheellisten sota-
36689: tästä johtuen tullut erittäin vaikeaksi. Sota- leskien asema sairaustapausten sattuessa en-
36690: leskien ja Kaatuneitten omaisten huolto r.y., tistä vaikeammaksi.
36691: jo~a toiminta kokonaisuudessaan keskittyy Edellä olevaill perusteella esitämme kun-
36692: sodasta kärsimään joutuneiden aseman hel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36693: pottamiseksi, on pyrldnyt mahdollisuuksiensa muksen,
36694: 852 X,75. - Sotaleakiperheitten sairaualtustannukaet.
36695:
36696:
36697: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti miseksi selZ~sa tapav.k&Wsa, joissa
36698: toimenpiteisiin vähävaraisten sotaleski- korvausta sotilasvammalain perusteella
36699: perheitten sairauskustannusten korvaa- ei voida suorittaa.
36700: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
36701:
36702: Vappu Heinonen. G. Henriksson.
36703: Impi Lukkarinen. Eetu Karjalainen.
36704: K.-A. Fagerholm. Anni Flinck.
36705: Aili Siiskonen. Sven Bögström.
36706: Vilho Turunen. :rohannes Wirtanen.
36707: Eeli Erkkilä. Kyllikki Pohjala.
36708: A. Simonen. Lyyli Aalto.
36709: H. Törmä. Sylvi Siltanen.
36710: Eino Raunio. Irma Torvi.
36711: Va.lto Käkelä. Anna-Liisa. Tiekso.
36712: Veikko Xokkola. Georg Backlund.
36713: Arvi Turkka. Eino Uusitalo.
36714: Matti Kekkonen.
36715: 868
36716:
36717: X,76. - Toiv.al. N:o 324.
36718:
36719:
36720:
36721:
36722: Stenberg ym.: V arattomien siviiliarpojen elatuksen turvaa-
36723: misesta.
36724:
36725:
36726: E d u s k u n a 11 e.
36727:
36728: Monien sosiaalisten uudistusten keskellä, me rikkaimpia. Sen vuoksi ei sitä voida
36729: joihin sodan jälkeisinä vuosina on ryhdytty, milloinkaan korottaa niin suureksi, että se
36730: on eräs ryhmä unohdettu kokonaan. Se turvaisi niiden lasten elämän, joilta huoltaja
36731: ryhmä on huoltajansa menettäneet lapset. on kuollut. Sosiaalinen huolto taas edellyt-
36732: Sotaorvoille on tosin turvattu huoltoeläke 16 tää, että yhteiskunta turvaa niiden elämän-
36733: ikävuoteen, erikoistapauksissa 17 ikävuoteen mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit-
36734: asti, mutta siViiliorvot ovat jääneet lapsipuo- sevat. Siksi olisi oikeudenmukaista, että
36735: len asemaan. Uuden kansaneläkelain tultua myös huoltoa vailla olevat lapset, varattomat
36736: käytäntöön tulivat 'muut tähän asti huoltoa siviiliorvot pääsisivät osallisiksi valtion v•
36737: vailla olevat ja sitä tarVitsevat kansalaispii- · roista maksettavasta huoltooläkkeestä, samoin
36738: rit osallisiksi lakisääteisestä huoltoeläkkeestä. siviilileskistä ne, jotka alaikäisten lasten
36739: Vain siviiliorvot jäivät yhä kaiken yhteis- vuoksi ovat sidotut kotiin eivätkä voi osallis-
36740: kunnan turvan ulkopuolelle. Valtiovallan ta- tua ansiotyöhön. ..
36741: holta ei olil ensinkään huomioitu heidän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
36742: useimmiten sangen vaikeaa taloudellista ase- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36743: maansa. Monissa tapauksissa he joutuvat
36744: elämään vain lapsilisän varassa, sillä kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36745: tain huoltoapukin evätään usein sen perus- varattomien siviiliorpojtm. sekä näiden
36746: teella, että he saavat lapsi- ja perhelisää. hoitoon sidottujen siviilileskien elatuk~
36747: Lapsilisää maksetaan kaikille maamme lap- sen turvaamiseksi.
36748: sille, niillekin, joiden vanhemmat ovat maam-
36749: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
36750:
36751: Elli Stenberg. Irma Rosnell. Eino Tainio.
36752: Antto Prunnila. Matti EoiVUllen. Pentti Liedes.
36753: Esa Hietanen. Toivo Niiranen. Judit Nederström-Lunden.
36754: Inna Torvi. Tyyne Tuominen.
36755: 864
36756:
36757: X,77. - Toiv.al N:o 325.
36758:
36759:
36760:
36761:
36762: Heinonen ym.: Esityksen antamisesta huoltoeläkkeestä vähä-
36763: varaisille siviiliorvO'ilZe ja sivit'lileskille.
36764:
36765:
36766: Eduskunnalle.
36767:
36768: Vaikka sosiaalinen lainsäädäntömme on Maassamme lienee noin 20 000-30 000 sel-
36769: huomattavasti !kehittynyt sodanjälkeisvuosina, laista siviiliorpoa, joiden pääasiallinen huol-
36770: ovat sen ulkopuolella edelleen siviililesket ja taja on kuollut ·ja joiden toimeentulosta vas-
36771: -orvot. Tähän kysymykseen on monissa. yh- taavat useassa tapauksessa vaikeissa olosuh~
36772: teyksissä viitattu, mutta siitä huolimatta yh- teissa elävät äidit. Vaikka sosiaalisessa lain-
36773: teiSkunnan taholta ei ole kyetty antamaan säädännö8sämme tapahtunut kehitys huomat-
36774: heille sitä riittävää turvaa, joka voidaan kat- tavasti helpottaa juuri lapsiperheitten ase-
36775: soa heille kuuluvaksi. maa, äitiysavustuksen, lapsi- ja perheiisien
36776: Kun hallitus v. 1936 antoi eduskunnalle sekä ·ammattiopintojen ·avustusten muodossa,
36777: esityksen kansanvakuutuslai•ksi, sisältyi siihen on vähävaraisilla perheillä ero. tapauksissa
36778: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden li- monia vaikeuksia, koska toimeentulo kaikesta
36779: sälksi myöskin ehdotus vakuutetun ja eläk- huolimatta jää riippuvaiseksi sosiaalilauta-
36780: keensaajan jälkeenjääneille 16 vuotta nuo- kuntien antamasta huoltoavustuksesta. Kun
36781: remmille lapsille suoritettavasta orpoeläk- huoltoavustuksen pyytäminen sosiaalilauta-
36782: ikeestä. Eduskunta, hyväksyessään pääpiir- kunnilta hädänalaisissakin tapauksissa tun-
36783: teissään hallituksen esityksen, poisti kuiten- tuu vielä nykyoloissakin olevan monelle erit-
36784: kin äänestyksen jälkeen orpoelä!k'keen silloin täin vaikeap. ja vastenmielistä, mistä johtuen
36785: säädetystä kansaneläkelaista. Tämän lain monet jättävät sen hakematta, olisi tämän
36786: ulkopuolelle jäivät vielä silloin myöSkin en- asian. hoitaminen pyrittävä toteuttamaan sel-
36787: noo VlJotta 1884 syntyneet vanhukset sekä laisia vakiintuneita muotoja käyttäen, joita
36788: osa työ"kyvyttömistä, mutta v. 1952 voimaan noudatetaan esim. lapsi- ja perhelisiä tai eri-
36789: tulleen vanhuusavustuslain ja v. 1955 voi- laisia elä!kkeitä suoritettaessa.
36790: maan tulleen työkyvyttömyyslain avulla kor- Tällaisen eläkkeen turnh 6lisi siviililes-
36791: jattiin epäkohdat näiden ryhmien kohdalta. . kellä, jonka huollettava'ksL on jäänyt alaikäi-
36792: Vuoden 1957 alusta voimaan tullut uusittu siä lapsia, vastaavanlaiset edellytykset ja
36793: kansaneläkelaki, jonka piiriin nyt kuuluvat mahdollisuudet huolehtia perheensä toimeen-
36794: vakuutettujen lisäksi myös vanhukset ja työ- tulosta kuin mitä on lakisääteisesti turvattu
36795: kyvyttömät, antaa eläkkeensaajille jo huo- sotaleSkillekin. Kun sotaorpoihin kohdistuva
36796: mattavasti paremman taloudellisen turvan, huolto jatkuvasti vähenee, olisi lakisääteisen
36797: kuin mitä aikaisemmin voimassa ollut laki huoltoeläkkeen myöntäminen vähävaraisille
36798: antoi. Saavutettuihin parannuksiin ovat siviiliorvoille ja -leskille, niissä tapauksissa,
36799: eläkkeensaajat yleensä tyytyväisiä. joissa äiti lasten hoidon takia ei voi olla
36800: ansiotyössä, oikeudenmukainen ratkaisu.
36801: Orpojen kohdalta on asia kuitenkin edel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
36802: leen hoitamatta. Poikkeuksen tekevät kuiten- nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttävä!ksi toivo-
36803: kin sotaorvot, joille sotilasvammalain nojalla muksen,
36804: on turv·attu huoltoeläke 17 ikävuoteen ja
36805: niissä tapauksissa, jolloin sotaorpo jatkaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36806: koulunkäyntiä, 19 ikävuoteen asti. toimenpiteisiin sellaisen esityksen an-
36807: X,77. - HeiDoDeD JDL 856
36808:
36809: tamiseksi Eduskunnalle, joka edellyt- sekä sellaisilk siv•"ilileskilk, jotka lal-
36810: tää huoltoeläkkeen myöntämistä sel- tensa hoidon takia eivät voi olla var-
36811: laisille vähävaraisille siviiliorvoille, joi- sinaisessa ansiotyössä.
36812: den pääasiallinen huoltaja on kuollut,
36813: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
36814:
36815: Va.ppu Heinonen. X. :r. Ha.a.pasa.lo.
36816: Ma.rtta. Salmela.-Tårvinen. Sylvi Silta.nen.
36817: Impi Lukka.rlnen. Toivo Xuja.la..
36818: Aili Siiskonen. Rainer Virtanen.
36819: Eino Raunio. Mikko Hult.
36820: Ensio Partanen. Arvo Ahonen.
36821: Rafa.el Pa.a.sio. Kustaa Ala.nko.
36822: Anni P'linck. Pentti Niemi.
36823: Arvo Sävelä.
36824: X,T8. - Toiv.al lf:o 816.
36825:
36826:
36827:
36828:
36829: Nederström-Lunden ym.: Aitiysavustuksen korottamisesta.
36830:
36831:
36832: Eduskunnalle.
36833:
36834: Äitiysavustuslaki hyväksyttiin v. 1941. Sen jotka sisältävät tärkeimmät niistä varusteista,
36835: jälkeen siihen on useaan otteeseen tehty joita vastasyntynyt tarvitsee ensimmäisinä
36836: muutoksia niin avustUksen saantiehtoihin ikäkuukausinaan. Näitä pakkauksia on
36837: kuin avustuksen suuruuteenkin nähden. V. myönnetty lähes 2/3 avustusten määrästä.
36838: 1945 eduskunta hyväksyi lakiin muutoksen, Kun pakkaukseen tarvittavien tekstiilien hin-
36839: jonka mukaan valtioneuvosto oikeutettiin nat ovat jatkuvasti ja varsinkin suoritetun
36840: vahvistamaan äitiysavustuksen suuruus. Täl- devalvaation johdosta nousseet, joudutaan
36841: löin hyväksyttiin niinikään, että avustus suo- vaatepakkauksia pienentämään, ellei äitiys-
36842: ritetaan asetuksella tarkemmin määrättävällä avustusta koroteta. Jotta näin ei tarvitsisi
36843: tavalla luontois- tai raha-avustuksena tai menetellä, vaan äideille voitaisiin antaa
36844: osittain kumpanakin. luontoisavustuksena samansuuruinen pakkaus
36845: Valtioneuvosto on viimeksi 26/8 1948 teke- kuin aikaisemmin, olisi äitiysavustusta koro-
36846: mällään päätöksellä hyväksynyt avustuksen tettava. Kun rahana myönnetyt avustukset
36847: suuruuden 4 500 markaksi syntynyttä lasta käytetään mm. kohonneiden sairaala- ym.
36848: kohden. Tästä ajankohdasta on kulunut maksujen suorittamiseen, olisi myös tässä
36849: kymmenisen vuotta, minkä aikana rahan arvo kohdin rahan arvon alentuminen otettava
36850: on tuntuvasti alentunut. Virallisen indeksin huomioon.
36851: mukaan äitiysavustuksen suuruuden tulisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
36852: olla n. 8 000 mk. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36853: Lähes 90 000 äitiä anoo vuosittain äitiys-
36854: avustusta. Rahana suoritettavan äitiysavus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36855: tuksen ohella muodostaa luontoisavustus var- menpiteisiin äitiysavustuksen korotta-
36856: sin merkittävän osuuden. Sosiaaliministeriön miseksi vähintään 6 000 markkaan.
36857: toimesta on valmistettu vaatepakkauksia,
36858: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
36859:
36860: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine. Elli Stenberg.
36861: Tyyne Tuominen. Irma. Torvi. Inkeri Virtanen.
36862: Anna-Liisa. Tiekso. Siiri Lehmonen. Väinö R. Virtanen.
36863: Toivo Asvik.
36864: 857
36865:
36866: X,79. - Toiv.al. N: o 327.
36867:
36868:
36869:
36870:
36871: Flinck ym.: Esityksen antamisesta perhelomalaiksi.
36872:
36873:
36874: E d u s k u n n a 11 e.
36875:
36876: Työntekijöiden oikeus säännölliseen vuosi- Kansakoulujen kesäsiirtoloihin pääsee vain
36877: lomaan on jo yleisesti tunnustettu. Mutta pieni osa virkistyksen tarpeessa olevista lap-
36878: vuosiloman ulkopuolelle on jäänyt suuri sista, ja kouluikää nuoremmat lapset jäävät
36879: työntekijäryhmä, kotitaloudessa työtä teke- ilman maallepääsyn mahdollisuutta. Näin ol·
36880: vät perheenäidit, joiden loma on aivan sattu- Ien on sekä äidin että lapsen terveyden ja
36881: manvarainen. Maassamme lasketaan olevan virkistyksen kannalta välttämätöntä järjestää
36882: n. 700 000 kotia ja perheenäitiä, joista vain myöskin lapsille tilaisuus kesävirkistykseen.
36883: pieni osa on vapaa omakohtaisesta kodinhoi- Vuonna 1948 hallitus antoi huolto-oh-
36884: don velvollisuudesta. Sen sijaan perheen- jelmakomitean tehtäväksi tutkimuksen toimit,
36885: äitien valtaosa on tiukasti kiinni jokapäiväi- tamisen maksuttomien lomien järjestämisen
36886: sessii työssä, eikä heillii. ole mitään mahdolli- mahdollisuuksista vähävaraisten perheiden
36887: suutta omatoimiseen lomanviettoon. Näin on äideille sekä tarvittavan selvityksen hankki-
36888: asianlaita ennenkaikkea varattomien ja vähä- misen ja ehdotuksen tekemisen asian käytän-
36889: varaisten suurperheiden äitien osalta niin nölliseksi järjestämiseksi. Saamansa tehtävän
36890: kaupungeissa kuin maaseudullakin, ja kuiten- mukaisesti komitea valmisti luonnoksen per-
36891: kin he tekevät miltei rajattoman pitkiä työ- helomalaiksi, jossa on huomioitu myöskin lo-
36892: päiviä. Niissä oloissa äidin terveyden ja työ- mantarve ja -sijoitukset. Komitean mietintö
36893: kunnon säilyttäminen vaatii yhteiskunnan valmistui keväällä 1950, mutta senjälkeen
36894: nopeata ja tehokasta toimenpidettä. Vuosit- asia ei ole kehittynyt eteenpäin. Kuitenkin
36895: tainen virkistysloma on osoittautunut erin- on perheenäitien ja lasten kesävirkistyksen
36896: omaiseksi terveydenhQidolliseksi ·avuksi. järjestäminen niin suuri sosiaalinen kysy~
36897: Perheenäitien lomatoimintaa harjoittavat mys, ettei sen hoitamista saa viivyttää. Se
36898: maassamme eri kansalaisjärjestöt. Vapaa- on myös niin tärkeä kysymys, että se vaatii
36899: ehtoinen lomatoiminta ei kuitenkaan ole riit- lainsäädäntötoimenpiteitä tullakseen tarkoi~
36900: tävä tämän suuren yhteiskunnallisen asian tuksenmukaisesti hoidetuksi. Sen vuoksi
36901: hoitamiSeksi. Valtion talousarviossa on tosin olisi huolto-ohjelmakomitean valmistama per-
36902: v: sta 1938 alkaen ollut pieni määräraha, helomalakiesitys vihdoinkin jätettävä edus-
36903: josta on myönnetty avustuksia lomatoimintaa kunnalle.
36904: harjoittaville järjestöille. Kuitenkin ne mää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36905: rärahat ovat ·olleet riittämättömät ja loma- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
36906: toiminta rajoittuu liian suppeaan piiriin. muksen,
36907: Kotona työskentelevien perheenäitien kesä-
36908: virkistykseen liittyy aivan itsestään myöskin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36909: lasten kesävirkistys ja lasten sijoitus äidin toimenpiteisiin perhelomalakiesityksen
36910: loman aikana. Vaikea on äidin lähteä lo- antamiseksi Eduskunnalle.
36911: malle, ellei lasten kesävirkistystä samalla jär-
36912: jestetä.
36913: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
36914:
36915: Anni Flinck. Lyyli Aalto.
36916: Eino Raunio. Sylvi Siltanen.
36917: Kustaa Alanko. Meeri Kalavainen.
36918: Viljo Virtanen. Lempi Lehto.
36919: 108 E 687/58
36920: 858
36921:
36922: X,80. - Toiv.al. N: o 328.
36923:
36924:
36925:
36926:
36927: Lukkarinen ym.: Perhelomalakiesityksen antamisesta.
36928:
36929:
36930: Eduskunnalle.
36931:
36932: Työntekijäin oikeus säännölliseen vuosi- olevien lomakotien työtä on rajoittanut va-
36933: lomaan on jo yleisesti tunnustettu. V. 1939 rattomuuden ohella myös tilanpuute. Vain
36934: annetussa laissa asia järjestettiin toiseen osa pyrkijöistä on voitu sijoittaa ja kesävir-
36935: henkilöön työsuhteessa olevien työntekijäin kistyksen välttämättömässä tarpeessa olevien
36936: osalta. perheenäitien suuret joukot jäävät jatkuvasti
36937: Vuosiloman ulkopuolelle on kuitenkin jää- vaille lomaa. .
36938: nyt kotitaloudessa työtä tekevien perheen- Kotona työskentelevien perheenäitien kesä-
36939: äitien suuri ryhmä. Heidän lomansa on ai- virkistykseen 'liittyy aivan itsestään myös
36940: van sattumanvarainen. Maassamme laske- lasten kesävirkistys ja lasten sijoitus. Kansa-
36941: taan olevan noin 700 000 kotia ja perheen- koulun kesäsiirtoloihin · pääsee vain pieni
36942: äitiä, joista vain pieni osa on vapaa kodin- osa virkistyksen tarpeessa olevistå lapsista
36943: hoidon velvollisuuksista. Valtaosa on tiukasti ja kouluikää nuoremmat lapset jäävät ilman
36944: kiinni jokapäiväisessä työssä eikä heillä ole maallepääsyn mahdollisuutta. Näin ollen
36945: omatoimisesti mahdollisuutta järjestää lomaa olisi lasten kesävirkistysmahdollisuudet jär-
36946: itselleen, ei varsinkaan vähävaraisilla suuri- jestettävä samanaikaisesti.
36947: perheisillä äideillä, joiden työpäivä on
36948: useimmiten rajaton. Hallitus antoi eduskunnan lausuman toivo-
36949: Perheenäitien lomatoimintaa harjoittavat muksen jälkeen v. 1948 huolto-ohjelmakomi-
36950: maassamme erilaiset kansalaisjärjestöt. Sos.- tean tehtäväksi tutkimuksen toimittamisen
36951: dem. naisliiton perusjärjestöissä on vuosi- maksuttomie~ lomien järjestämiseksi vähä-
36952: sadan alusta alkaen tehty työtä kesävirkis- V?-raisille .. perhee~äideille sekä tarpeellisen
36953: tyksen hankkimiseksi työn rasittamille äi- selvityksen hankkimisen ja ehdotuksen teke-
36954: deille ja naisjärjestöillä on nykyisin toimin- misen asian käytännölliseksi · järjestämiseksi.
36955: nassa 23 lomakotia eri puolilla maata. Mui- Komitean mietintö valmistui 1950, mutta sen
36956: takin lomatoimintaa harjoittavia järjestöjä jälkeen . ei asiaa ole kehitetty eteenpäin.
36957: on perustettu parin viime vuosikymmenen Huolto-ohjelmakomitean valmistama perhe-
36958: aikana. lomalakiesitys olisi vihdoin jätettävä edus-
36959: Vapaaehtoinen lomatoiminta ei kuitenkaan kunnalle.
36960: riitä tällaisen tärkeän yhteiskunnallisen Edellä olevaan .viitaten ehdotamme edus-
36961: asian hoitamiseen. Valtion talousarviossa on kunnan päätettäväksi toivomuksen,
36962: v:sta 1938 alkaen ollut pieni määräraha,
36963: josta on myönnetty avustuksia lomatoimin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36964: taa harjoittaville järjestöille. Mutta määrä- toimenpiteisiin perhelomalakiesityksen
36965: rahat ovat olleet riittämättömiä. Toiminnassa antamiseksi Eduskunnalle.
36966: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
36967:
36968: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. A. Härkönen.
36969: Aili Siiskonen. A. Simonen. Arvo Sä.velä.
36970: Vappu Heinonen. Mikko Hult. Vilho Turunen.
36971: 869
36972:
36973: :X,Sl. - Toiv.al. B: o 329.
36974:
36975:
36976:
36977:
36978: Väänänen ym.: 8uuriperkeiste, äitie, lomatoimi""na"" järjes-
36979: tämi8estä.
36980:
36981:
36982: E d u s k u n n a 11 e.
36983:
36984: Monien väestöpoliittisten lakien avulla on Iinen ja välttämätön toimenpide, jos tahdo-
36985: lievennetty suuriperheisten kotien vaikeuksia. taan nykyistä paremmin huolehtia suuriper-
36986: Mutta eräs, niin ytksityiselle kodille kuin koko heisten äitien työkunnosta ja terveydestä.
36987: kansalle tärkeä sosiaalinen uudistus on vielä Maamme. sadattuhannet perheenemännät
36988: toistaiseksi jäänyt hoitamatta lakisääteisesti. ovat niin suurissa vaikeuksissa, että he eivät
36989: Perheenemäntien, erikoisesti pientilojen omatoimisesti voi lomaansa järjestää. Siksi
36990: emäntien työpäivä on raskas, raskaampi kuin olisikin omaa työtään tekeville perheenemän-
36991: ehkä minkään muoo väestöryhmän. Erikoisen nille järjestettävä valtion avun turvin vuo-
36992: raskaaksi se muodostuu silloin, kun perheen- sittain virkistysloma. Kiireellisimpänä on pi-
36993: emännän on hoidettava muun taloutensa dettävä suuriperheisten, vähintään kuuden
36994: ohella monipäinen lapsijoukko. Näissä ko- lapsen äitien lomakysymyksen järjestämistä.
36995: deissa taloudelliset syyt ja perheenäidin Myönteisen ratkaisun edistämiseksi olisi jo
36996: työntäyteinen elämä ovat omiaan edistämään tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon varat~
36997: maaltapa~koa. Nuoret tytöt hakeutuvat maalta, tava riittävän suuri määräraha tähän tarkoi-
36998: maaseudulta, keveämpiin ja tuottavampiin tukseen.
36999: ammatteihin. Tästä on seurauksena entistä Perheenemäntien lomakysymyksen tarkoi-
37000: suurempi työrasitus perheenemännille, koska tuksenmukainen hoitaminen vaatii kuitenkin
37001: ei ole mahdollisuutta vieraan työvoiman palk- ennen kaikkea lainsäädännöllisiä toimen-
37002: kaamiseen. piteitä. Sen vuoksi ja edellä olevaan viitaten
37003: Tämän vuoksi tärkeimpiä ja kiireellisim- ehdotamme !kunnioittaen eduskunnan hyväk-
37004: piä sosiaalipoliittisia tehtäviä on suuriper- syttäväksi toivomuksen,
37005: heisten äitien lomatoiminnan järjestäminen.
37006: Vuosittainen virkistysloma on tunnustettu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37007: erinomaiseksi terveydenhoidolliseksi toimen- menpiteisiin esityksen antamiseksi
37008: piteeksi. Kokemukset osoittavat, että äitien Eduskun,alle suuriperheiste, äitien
37009: kuntouttaminen lomauttamistietä on tarpeel- lomatoiminna11, järjestämisestä.
37010: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37011:
37012: Hilja. Väänänen. Vieno Simonen.
37013: 860
37014:
37015: X,82. - Toiv.al. N:o 330.
37016:
37017:
37018:
37019:
37020: L'RkkariDen ym.: Kodi.~amislainan käyttämisestä asun-
37021: non hankinnasta tJi1unttuviin kustannuksiin.
37022:
37023:
37024: E d u s kun n a 11 e;
37025:
37026: .Kodinperustamislainalaki on ollut voimassa malla tai muulla tavoi!ll, samoin siellä, mlSsa
37027: vuodesta 1945 alkaen. Sen mukaan avioliittoa työnantaja avustaa asuntorakennustoimintaa
37028: suunnittelevat tai solmineet nuoret ovat halpoja omakotitontteja myymällä. Näihin:
37029: saooeet määräaikana jätetyn anomuksen pe- nuoret voisivat päästä kiinni kodinperus-
37030: rusteella lyhytaikaisen lainan valtiolta kodin tamislainan avulla ja sitten omalla työllään
37031: irtaimiston hankintaa varten. Lainojen eniin- jatkaisivat yhteiskunnall:h:."'estikin tärkeää
37032: mäismäärä on ollut 50 000 markkaa, mutta asootoraJkennustoimintaa.
37033: enimmäismääriin eivät lainat ole nousseet, Lainojen enimmäismäärien korottaminen
37034: vaan vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon olisi niin ikään tärkeää rahan arvossa viime
37035: otettu määräraha hakijain suuresta lukumää- vuosina tapahtuneiden muutostenkin vuoksi.
37036: rästä johtuen on riittänyt vain 30 000- Kodinperustamislainojen takaisinma:ksuja
37037: 35 000 markan keskimääräisiin lainoihin. suoritetaan nykyisin jo niin runsaasti, ettei
37038: Tämän vuoden budjetista määräraha puuttuu valtiolle tulisi suurtakaan menojen lisäystä
37039: kokonaan ja lainan anto on näin ollen kes- ko. lainalain toteuttamisesta mainituin muu-
37040: keytyJksissä, vaikka laki on edelleen voimassa. t<1ksinkaan.
37041: Kun lainan saa vain sellaisissa tapauksissa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
37042: että todistettavasti on jo asunto, on se mo- kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
37043: nille nuorille merkinnyt lainaoikeuden mene-
37044: tystä. Olisikin mielestämme lakia muutettava että hallitus antaisi Eduskun-
37045: siten, että lainaa voisi käyttää myös asun- nalle esityksen kodinperustamislaina-
37046: nonhan'kintaan. Se helpottaisi nuorten kodin- lain säännösten muuttamiseksi siten,
37047: hankintaa, vaikka ei korotettunakaaJil yksin että lainaan oikeutetut nuoret voisivat
37048: riitä osakkeen lunastamiseen tai omakotitalon lainaa käyttää, paitsi irtaimiston han-
37049: rakentamiseen. Suureksi avuksi se olisi siellä, kintaan, myös asu'Anon hankinnasta
37050: missä kunta harjoittaa asuntorakennustoimin- aiheutuviin kustannuksiin.
37051: taa ns. puolikunnallisia asuntotaloja rakenta-
37052: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
37053:
37054: Impi Lukkarinen. A. Simonen. Arvo Sävelä.
37055: Aili Siiskonen. Mikko Bult. Viljo Virtanen.
37056: Vappu Heinonen. A. Härkönen. Vilho Turunen.
37057: Olli J. Uoti. Väinö Tikkaoja. Meeri Kalavainen.
37058: Arvi Turkka.
37059: 661
37060:
37061: X,83. - 'l'oiv.al. lT ;o 331.
37062:
37063:
37064:
37065:
37066: Kelovesi ym.: PerheenlU'Untoavustuslain korjaamisesta.
37067:
37068:
37069: Eduskunnalle.
37070:
37071: Asuntovajauksen poistamiseksi ja yleisen jääneet niin alhaisiksi, että monet perheet,
37072: asumistason kohottamise'ksi on maassamme jotka ovat sen avulla voineet asua kunnolli-
37073: harjoitettu valtion rahoituksella laajaa sessa asunnossa, ovat tulojen noustua sääde-
37074: asuntora:kennustoimintaa. Kuitenkin Aravan tyn rajan yli menettäneet avustuksen ja sen
37075: varoilla rakennetut uudet ja hyvät asunnot ohella kunnollisen asuntonsa ja jotkut tul-
37076: ovat tulleet miltei Yksinomaan val'akkaan ja leet jopa häädetyiksi. Täten valtion l'ahoit-
37077: suurituloisen väestön käyttöön. Suurteolli- tama asuntorakennustuotanto palvelee yhä
37078: suuslaitdkset ovat niiden avulla rahoittaneet enemmän Yksinomaan varak'kaampaa väestöä.
37079: koko asuntorakennustoimintansa. Näillä pii- Monet kunnat ovat myös rakentaneet ara-
37080: reillä olisi ollut useissa tapauksissa muitakin vavaroilla kunnollisia asuntoja vähävaraisille
37081: :keinoja kunnollisten ·asuntojen saantiin. Sen- monilapsisille perheille, mutta nekin ovat sa-
37082: sijaan kipeimmässä asunnontarpeessa olevat masta syystä muuttumassa sellaisten perhei-
37083: vähävaraiset ja monilapsiset perheet ovat den asunnoi:ksi, joilla on hyvä vuokranmaksu-
37084: vain harvoissa poi:kkeustapau'ksissa saaJD.eet kyky, ja todella asunnon tarpeessa olevat
37085: käyttöönsä Aravan rahoituksella rakennet- ovat saaneet väistyä yhä enemmän taka-alalle.
37086: tuja asuntoja. Vuokrat ovat niissäkin nous- Perheenasuntoavustusla:ki pitäisi välttä-
37087: seet niin korkeiksi, ettei heillä ole ollut mah- mättä uudistaa niin, että vähävaraisille per-
37088: dollisuutta niistä selviytyä. heille kävisi mahdolliseksi kunnollisen asun-
37089: Uusien asuntojen rakentaminen ei yksin non saaminen. Perheenasuntoavustus pitäisi
37090: poista asuntokurjuutta eikä kohota yleistä myöntää muihinkin kuin aravavaroilla raken-
37091: asumistasoa. Tarvitaan myös edellytykset nettuihin asuntoihin. Avustu'ksen saamiseen
37092: asuntopulasta :kärsivien siirtymiselle raken- oikeuttava'ksi asunndksi pitäisi lukea myös
37093: nettuihin uusiin asuntoihin. Jotta vähävarai- sellaiset asunnot, jotka on rakennettu ennen
37094: set perheet saisivat kunnallisia asuntoja, vuotta 1946, mutta kunnostettu sen jälkeen
37095: tarvitaaJD. heidän osaltaan todella teh<ikkaita vaatimukset täyttäviksi. Myös parihuoneet,
37096: toimenpiteitä vuokrakustannusten alentami- mikäli ne ovat tilav·at, ovat paremmat kuin
37097: seksi. Näin menetellään monissa maissa, mm. kolme pientä huonetta.
37098: NeuvostoliLtossa ja Ruotsissa. Aravan varoilla tapahtuvaa asuntoraken-
37099: Meillä on ollut vuodesta 1940 lähtien voi- nustoimintaa pitäisi myös ohjata siten, että
37100: massa perheenasuntoavustuslaki, mutta sen ahtaimmin ja puutteellisimmin asuvat per-
37101: merkitys vuokrakustannusten alentamisessa heet voitaisiin ensisijaisesti sijoittaa uusiin
37102: on supistunut hyvin vähäiseksi. Sen saami- asuntoihin. Perheenasuntoavustuksen saami-
37103: sen perusteet ovat niin ahtaat, että v. 1956 sen ehtona ei pitäisi olla vain korkea lapsi-
37104: avustusta sai vain n. 1 000 perhettä. Määrä- luku, vaa:n vähävaraisuus ja tulojen pienuus,
37105: rahoja tämän lain toimeenpanoon on myön- niin että kaksilapsisilla ja joissakin tapauk-
37106: netty niin vähän, tälle vuodelle vain 50 milj. sissa y'ksilapsisilla'kin perheillä olisi tilaisuus
37107: mlk, etteivät kaikki nekää:n, jotka olisivat oi- sen avulla saada kunnollinen asunto.
37108: keutettuja perheenasuntoavustukseen, ole sitä Perheenasuntoavustuslain puutteellisuuden
37109: saaneet. aiheuttamat epäkohdat ovat olleet myös hal-
37110: Perheenasuntoavustuksen saamisen ehtona litukselle tunnettuja. Hallitus asettikin mi-
37111: olevat .tuloperusteet ovat hintatason noustua nisterivaliokunnan niitä tutkimaan ja teke-
37112: 862 X,83. - Perheenasuntoa.vustuslaiD korjaaminen.
37113:
37114:
37115: maan esityksiä niiden poistamiseksi. Tämä että haUitus antaisi Eduskunnalle
37116: valiOkunta sai työnsä päätökseen jo v. 1956 esityksen perheenasuntoavustuslain
37117: keväällä, mutta vieläkään hallitus ei ole ryh- muuttamisesta siten, että vähävarai-
37118: tynyt esitettyihin toimenpiteisiin epäkohtien sille perheille tulisi nykyistä parem-
37119: korjaamiseksi. mat mahdoUisuudet kunnollisten asun-
37120: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- tojen saamiseen.
37121: kunnan hyvä;ksyttäväksi toivomuksen,
37122: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37123:
37124: Tauno Kelovesi. Eino Roine.
37125: Elli Stenberg. Leo Suonpää.
37126: Irma. Torvi. Kuuno Honkonen.
37127: Toivo Kujala.. Pa.a.vo Aitio.
37128: :1. Mustonen. Irma. Rosnell
37129: Rainer Virtanen.
37130: 863
37131:
37132: X,84. - Hemst.mot. N: o 332.
37133:
37134:
37135:
37136:
37137: Nordfors m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
37138: fö-rslag ·till lag ·om -gradviGt införande av aUmän sjukför-
37139: säkring.
37140:
37141:
37142: T i 11 R i k s d a g e n.
37143:
37144: Vår sociala välfärdslagstiftning har starkt Allmän sjukförsäkring är en reform som
37145: utvecklats, men fortfarande visar den en be- icke blott kräver en betydande insats av
37146: klaglig lucka, nämligen avsaknad av allmän statsfinansiella medel. Även en mobilisering
37147: sjukförsäkring. Frågan har varit aktuell av läkarvetenskapliga resurser på vid bas
37148: ända sedan år 1927, då den första proposi- fordras i samband med en sådan reform.
37149: tionen i saken framlades, men har alltjämt I sistnämnda hänseende står vi numera rela-
37150: inte fått positivt avgörande. I många Iän- tivt väl rustade på grund av sjukvårdsväsen-
37151: der är allmän sjukförsäkring införd, bl. a. i dets kraftiga utveckling efter kriget. Då
37152: Tyskland sedan slutet av 1800-talet. Sverige kostnaderna för sjukförsäkring bedöms måste
37153: erhöll år .1955 en lag om sjuk- och moder- de samtidigt avvägas mot det faktum, att
37154: skapsförsäkring. den förbättring av folkhälsotillståndet, som
37155: Behovet av sjukförsäkring hos oss har sär- en sädan försäkring skulle medföra, sam-
37156: skilt framträtt i samband med frågan om tidigt skulle tillföra samhället stegrad arbets-
37157: beviljande av invaliditetsunderstöd. För så- effektivitet.
37158: dan kräves att invaliditet medicinskt konsta- De ekonomiska svårigheter, som. för när-
37159: terats vara bestående. I talrika fall drabbas varande belastar statshushållningen och nä-
37160: personer av arbetshämmande sjukdomar, ringslivet, tillåter sannolikt inte en totalt
37161: vilka det diagnostiskt är svårt att beteckna genomförd sjukförsäkring. Med tanke på
37162: son bestående, och därför ·hindrat eller upp- sjukförsäkringens socialpolitiska betydelse
37163: skjutit beviljande av , invaliditetsunderstöd. borde dess förverkligande inledas etappvis
37164: Folkpensionsanstalten har, då det gällt ansö- så att den först tillämpades på de ekono-
37165: kan om invaliditetspension, följt den inter- miskt svagaste elementen i samhället. Då
37166: nationella regeln att innan ärendet avgörs den allmänna ekonomiska situationen för-
37167: iakttaga en karenstid på ett år, ifall inva- bättrats kunde programmet ytterligare ut-
37168: liditetens kroniska karaktär är svår att byggas.
37169: fixera. I väntan på slutligt avgörande under Med hänvisning tili vad ovan sagts föreslår
37170: så lång tidsrymd råkar ofta halvinvalidise- vi, att riksdagen ville hemställa,
37171: rade mindre bemedlade personer i ett svårt
37172: läge. Hall sjukförsäkring existerade skulle att regeringen måtte framlägga en
37173: för dem inte uppträda de svårigheter, som proposition med lagförslag om grad-
37174: nu gör sig gällande under karenstiden. vist införande av allmän sjukförsäk-
37175: ring.
37176: Helsingfors den 8 augusti 1958.
37177:
37178: Kurt Nordfors.. Bertel. Lindh.
37179: Sven Högström. Alwa.r Sundell
37180: 864
37181:
37182: X,84. - Toiv.al. N:o 332.
37183: Suomewnos.
37184:
37185:
37186:
37187:
37188: 1fordfors ytn.: Esitykse"" antamisesta laiksi yleisen sairaus-
37189: vakuutuksen asteittaisesta toteuttamisesta.
37190:
37191:
37192: Ed usku nn alle.
37193:
37194: Sosiaalista lainsäädäntöämme on voimak- vakuutus, eivät he karenssiaikana joutuisi
37195: kaasti kehitetty, mutta edelleenkin siinä on sellaisiin vaikeuksiin kuin nyt.
37196: valitettava aukko, nimittäin yleisen sairaus- Yleinen sairausvakuutus on uudistus, joka
37197: vakuutuksen puuttuminen. Kysymys on ol- ei ainoastaan vaadi huomattavasti valtion va-
37198: lut ajankohtainen aina vuodesta 1927, jol- roja. Sellaisen uudistuksen yhteydessä vaa-
37199: loin ensimmäinen esitys asiassa annettiin, ditaan· myös lääketieteellisten resurssien mo-
37200: mutta siihen ei vieläkään ole saatu positii- bilisoimista laajalla pohjalla. Viimeksi mai-
37201: vista ratkaisua. Monissa maissa on yleinen nitussa suhteessa olemme nyttemmin suhteel-
37202: sairausvakuutus otettu käytäntöön, mm. lisen hyvin varustettuja sairaånhoidossamme
37203: Saksassa jo 1800-luvun lopulla. Ruotsi sai sodan jälkeen tapahtuneen voimakkaan kehi-
37204: vuonna 1955 lain sairaus- ja äitiysvakuutuk- tyksen johdosta. Kun sairausvakuutuksen
37205: sesta. kustannuksia arvioidaan, täytyy niitä sa-
37206: Sairausvakuutuksen tarve on meillä eri- malla v&rrata siihen tosiasiaan, että se kan-
37207: tyisesti ilmennyt työkyvyttömyysavustuksen santerveyden tilan paraneminen, jonka sel-
37208: myöntämistä koskevan kysymyksen yhtey- lainen uudistus toisi mukanaan, samalla toisi
37209: dessä. Sellaiseen vaaditaan, että työkyvyttö- yhteiskuntaan lisääntynyttä työtehoa.
37210: myys on lääketieteellisesti todettu pysyväksi. Valtiontaloutta ja elinkeinoelämää nykyi-
37211: Lukuisissa tapauksissa henkilöt joutuvat sin rasittavat taloudelliset vaikeudet eivät
37212: työntekoa estävien sairauksien uhreiksi, joita todennäköisesti salli täydellisesti toteutettua
37213: sairauksia on diagnostisesti vaikeata määri- sairausvakuutusta. Sairausvakuutuksen so-
37214: tellä pysyviksi ja jotka sen vuoksi ovat estä- siaalipoliittista merkitystä ajatellen tulisi
37215: neet tai lykänneet työkyvyttömyysavustuk- sen toteuttaminen aloittaa asteittain siten,
37216: sen myöntämisen. Kansaneläkelaitos on työ- että sitä ensiksi sovellettaisiin yhteiskunnan
37217: kyvyttömyyseläkehakemuksen suhteen nou- taloudellisesti heikoimpiin jäseniin. Yleisen
37218: dattanut kansainvälistä sääntöä, jonka mu- taloudellisen tilanteen parantuessa voitaisiin
37219: kaan ennen asian ratkaisemista otetaan yh- ohjelmaa edelleen laajentaa.
37220: den vuoden karenssiaika, mikäli työkyvyttö- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
37221: myyden krooninen luonne on vaikeasti to- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37222: dettavissa. Odottaessaan lopullista ratkaisua
37223: näin pitkän ajanjakson joutuvat työkyvyttö- ettii hallitus a'Jltairi Edusku""nalle
37224: miksi tulleet vähävaraiset henkilöt usein en'tyksen yleise'lt. stJirausvakuutuksetl
37225: vaikeaan asemaan. Jos olisi olemassa sairaus- asteittaisesta toteuttamisesta.
37226: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
37227:
37228: Kurt Nordfors. Bertel Lbldh.
37229: Sve!l Jrogström. Alwa.r Sundell.
37230: X,85. - Hem.st.mot. N: o 333.
37231:
37232:
37233:
37234:
37235: Nordfors m. fl.: Angående avlåtande av proposition med·
37236: förslag till lag om pensionsförsäkring av privatanställda.
37237:
37238:
37239: T i 11 R i k s d a g e n.
37240:
37241: Förbättrad hälsovård, ändamålsenligare vilka efter fyllda 20 är under minst 20 är
37242: livsmedelsurval och allmän stegring av be- varit verksam:ma inom samma företag.
37243: :folkningstillväxten kommer att medföra, att Statistiska undersökningar visar, att pri-
37244: de åldersklasser vilka överskridit den veder- vatpensioneringen hos oss hittills varit svagt
37245: tagna gränsen för pensionering, nämligen utvecklad. Enligt senaste uppgifter uppgick
37246: 65 år, kraftigt kommer att öka under det antalet personer över pensionsgränsen 65 år
37247: närm.aste årtiondet. Enligt av Statistiska plus sådana som tidigare drabbats av arbets-
37248: centralbyrån uppgjorda sannolikhetskalkyler oförmäga tili sammanlagt 378 000 eller
37249: skall sålunda landets befolkning över 65 år, ca 9% av Finlands hela befolkning. Av
37250: som 1950 räknade 268 000 personer, år 1960 dessa personer erhöll endast 8 % pension av
37251: uppgå tili 317 000 för att år 1970 nå siff- sina tidigare arbetsgivare. Bland ensam-
37252: ran 453 000. stående arbetsordra saknade 75% egen in-
37253: Dessa fakta skjuter i förgrunden frågan komst. Årsinkomsten översteg 100 000 mark
37254: huru det stegrade antalet åldringar skall få för endast 7 % av äldringarna, medan 8 %
37255: sin utkomst tryggad efter avslutad arbets- av invaliderna tillhörde denna kategori.
37256: insats i samhället. Folkpensionen lämnar en I flera Iänder har lagbunden pensionsför-
37257: viss hjälp, som dock är otillräcklig för att säkring av privatanställda införts, :medan
37258: garantera en bekymmerfri ålderdo:m. problemet hos ()SS endast varit föremål för
37259: Anställda inom staten, ko:mmunerna och undersökningar. Dä denna fråga intar en
37260: kyrkan har fått sin tjänstepension reglerad, central ställning i samhällets välfärdspolitik,
37261: :medan det stora flertalet privatanställda inte föreslår vi, att riksdagen ville hemställa,
37262: har någon annan pensionsgaranti än den
37263: ofixerade och mycket nödtorftiga underhåll- att regeringen till Riksdagen måtte
37264: ningsplikt, som 5 § i lagen om socialhjälp överlämna ett lagförslag om allmän
37265: ålägger arbetsgivare gentemot anställda, pensionsförsäkring av privatanställda.
37266: Helsingfors den 8 augusti 1958.
37267:
37268: Kurt Nordfors. Grels Teir.
37269: Alwar Sundell. Sven Högström.
37270:
37271:
37272:
37273:
37274: 109 E 687/58
37275: 866
37276:
37277: X,85. - Toiv.al. N: o 333.
37278: Suomennos.
37279:
37280:
37281:
37282:
37283: Nordfors ym.: Esityksen antamisesta yksityisoikeudellisessa
37284: työsuhteessa olevien eläkevakuutuksesta.
37285:
37286:
37287: E d u s k u n n a 11 e.
37288:
37289: Terveydenhoidon parantuminen, tarkoituk- Tilastolliset tutkimukset osoittavat, että
37290: senmukaisempi elintarvikevalio ja väestön- yksityinen eläketoiminta on meillä tähän asti
37291: lisäyksen yleinen kasvu ovat johtaneet siihen, ollut heikosti kehittynyttä. Viimeisten tieto-
37292: että ne ikäluokat, jotka ovat ylittäneet va- jen mukaan nousi 65 vuoden eläkeikärajan
37293: kiintuneen eläkerajan, nimittäin 65 vuotta, ylittäneiden ja sellaisten henkilöiden, jotka
37294: kasvavat suuresti lähimmän vuosikymmenen aikaisemmin olivat tulleet työkyvyttömiksi,
37295: aikana. Tilastollisen päätoimiston suoritta- luku yhteensä 378 OOO:een eli noin 9% :iin
37296: mien todennäköisyyslaskelmien mukaan nou- Suomen koko väestöstä. Näistä henkilöistä
37297: see siten maan yli 65 vuotta täyttänyt väestö, sai ainoastaan 8 % eläkettä entisiltä työn-
37298: joka 1950 laskettiin 268 000 henkilöksi, antajiltaan. Yk:sinäisistä työkyvyttömistä oli
37299: vuonna 1960 317 000 saavuttaakseen vuonna 75 % vailla omia tuloja. Vanhuksista ainoas-
37300: 1970 luvun 453 000. taan 7 %: lla oli yli 100 000 markan vuosi-
37301: Nämä tosiasiat työntävät esiin kysymyk- tulot, kun taas työkyvyttömistä kuului 8 %
37302: sen, millä tavoin lisääntyvä määrä vanhuksia tähän ryhmään.
37303: saa toimeentulonsa turvatuksi lopetettuaan Useissa maissa on toteutettu yksityisoikeu-
37304: työnsä yhteiskunnassa. Kansaneläke antaa dellisessa työsuhteessa olevien lakiin sidottu
37305: määrättyä apua, joka kuitenkin on riittämä- eläkevakuutus, kun taas meillä kysymys on
37306: tön huolettoman vanhuuden takaamiseen. ollut ainoastaan tutkimuksen kohteena. Kun
37307: Valtion, kuntien ja kirkon palveluksessa yhteiskunnan hyvinvointipolitiikassa tällä ky-
37308: olevat ovat saaneet palveluseläkkeensä jär- symyksellä on keskeinen asema, ehdotamme
37309: jestetyiksi, kun taas yksityisten palveluksessa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37310: olevien suurella enemmistöllä ei ole mitään
37311: muuta eläketakuuta kuin se epämääräinen ja että hallitus antaisi Eduskunnalle
37312: hyvin niukka ylläpitovelvollisuus, johon so- esityksen laiksi yksityisoikeudellisessa
37313: siaaliavusta annetun lain 5 § velvoittaa työn- työsuhteessa olevien yleisestä eläke-
37314: antajan sellaista palveluksessaan olevaan koh- vakuutuksesta.
37315: taan, joka 20 vuotta täytettyään on vähin-
37316: tään 20 vuoden ajan ollut työssä yrityksessä.
37317: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
37318:
37319: Kurt Nordfors. Grels Teir.
37320: Alwar Sundell. Sven Högström.
37321: 867
37322:
37323: X,86. - Toiv.al. N: o 334.
37324:
37325:
37326:
37327:
37328: Innala ym.: Maastamuuttoa koskevan tutkimuksen toimitta-
37329: misesta.
37330:
37331:
37332: E d u s k u n n a II e.
37333:
37334: Suomesta ulkomaille suuntautunut maasta- ja yhteiskunnan huomattavaksi rahalliseksi-
37335: muuttoliike, joka useassa tapauksessa on joh- kin tappioksi, ilman että yhteiskunta on voi-
37336: tanut pitkäaikaiseen tai pysyvään siirtolai- nut vastaavasti käyttää heidän työvoimaansa
37337: suuteen, on jo kauan herättänyt monien kan- ja ammattitaitoaan hyväkseen.
37338: salaispiirien huolestusta. Sitä osoittaa mm. Kaiken edellä olevan vuoksi olisi ryhdyt-
37339: se, että asiaan on toistuvasti kiinnitetty huo- tävä kiireellisesti toimenpiteisiin sen selvit-
37340: miota julkisuudessa ja maan lehdistössä. tämiseksi, mitkä seikat pääasiallisesti ovat
37341: Muuttajat ovat usein nuoria ja keski- aiheuttaneet meillä laajamittaisen maasta-
37342: ikäisiä ja niin ollen parhaissa voimissaan ja muuton ja siirtolaisuuden, sekä ryhdyttävä
37343: työkyyYssään olevia henkilöitä. Heidän pois- tutkimuksen tuloksien edellyttämiin toimen-
37344: tumisensa työmarkkinoiltamme on jo sellaise- piteisiin niiden poistamiseksi ja maastamuu-
37345: naan suuri menetys kansantaloudenemme ja ton tuntuvaksi supistamiseksi. Ehdotamme
37346: tuotannolliselle elämällemme. Vielä tuntu- sen tähden kunnioittavasti eduskunnan hy-
37347: vammaksi se muodostuu sen vuoksi, että suu- väksyttäväksi toivomuksen,
37348: rin osa muuttajista on ennen ulkomaille siir-
37349: tymistään saanut lainsäädäntömme edellyttä- että hallitus suorituttaisi kiireelli-
37350: män oppivelvollisuus- ja ammattikoulutuksen sesti tutkimuksen maastamuutosta, sii-
37351: valtion ja kuntien varoilla sekä monasti sen hen osallistuvista ja sen syistä sekä
37352: ylittävänkin opillisen ja ammatillisen koulu- ryhtyisi tutkimuksen aiheuttamiin toi-
37353: tuksen. Lisäksi on nuorin polvi saanut hy- menpiteisiin esiintulleiden syiden pois-
37354: väkseen verottomat lapsilisät ja muut sosiaa- tamiseksi ja muuttoliikkeen tuntuvaksi
37355: liset ja veropoliittiset avustukset ja helpo- rajoittamiseksi.
37356: tukset, jotka kaikki täten koituvat valtion
37357: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
37358:
37359: Aune Innala. Juha Rihtniemi
37360: Jussi Saukkonen. Saara Forsius.
37361: A. F. Airo.
37362: 868
37363:
37364: X,87. - Toiv.al. N:o 335.
37365:
37366:
37367:
37368:
37369: V. A. Virta.nen. ym.: Tutkimuksen toimittamisesta nuorten
37370: asumiskysymykseen liittyvistä epäkohdista.
37371:
37372:
37373: E d u s k u n n a 11 e.
37374:
37375: Asuntokysymys on eräs aikamme suurim- mykseen kiinnitettäisiin huomiota. Tähän pi-
37376: pia pulmakysymyksiä. Usein kuitenkin ta- täisikin nyt ensisijaisesti aikaansaada muu-
37377: pahtuu, että keskusteltaessa asuntokysymyk- tos parempaan, sillä meillä ei ole varaa kas-
37378: sestä unohdetaan eräs kaikkein huonoim- vattaa tämän päivän nuorisosta yhteiskun-
37379: massa asemassa oleva ryhmä: nuoret asun- nalle vihamielistä ja katkeroitunutta huomis-
37380: non tarvitsijat. Nuoret avioparit eivät voi päivän kansaa.
37381: edes ajatella hankkiutua esim. aravaosakkeen Keinoja asiantilan hoitamiseksi löydetään
37382: omistajaksi, koska heidän taloudelliset mah- varmasti, kunhan niitä etsitään. Eräänä sel-
37383: dollisuutensa eivät siihen riitä, puhumatta- laisena viitteenä mainitsisimme, että esim.
37384: kaan ilman Aravaa rakennetuista asunnoista. nuorille tulisi sallia kohtuuttoman kalliin asu-
37385: Maaseudulta asutuskeskuksiin työn hakuun miskustannuksen vähentäminen verotuksessa,
37386: ~ tai opiskeluun - tullut nuoriso joutuu puolikunnallisten vuokratalojen rakentamisen
37387: usein asumaan ala-arvoisissa alivuokralais- nykyistä suuremmassa määrässä juuri nuor-
37388: asunnoissa, joissa hintakiskonta edelleenkin ten asunnon tarpeen tyydyttämiseksi jne.
37389: kukoistaa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Edelläolevaan viitaten ehdotam.mekin kun-
37390: nuoret kansalaiset ja nuoret avioparit joutu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37391: vat asumaan sangen vaikeissa olosuhteissa. muksen,
37392: Yhteiskunnan kannalta olisi mitä ensiar-
37393: voisinta, että asuntokysymystä myös nuorten että hallitus kiireellisesti tutkitut-
37394: kannalta hoidettaisiin. Nykyinen nuoriso- taisi nuorten asumiskysymykseen liit-
37395: rikollisuus, alkoholin väärinkäyttö nuorten tyviä epäkohtia ja ryhtyisi toimen-
37396: keskuudessa ja epäsopuisat nuorten avioliitot piteisiin niiden poistamiseksi.
37397: olisivat vähempänä, jos nuorten asuntokysy-
37398: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37399:
37400: Viljo Virlanen. Rafael Paasio. Anni l'linok.
37401: Eino Raunio. Kustaa Alanko. ' ~fl TUOiflinen.
37402: Meeri Kala.vainen. Edvard Pesonen. Impi Lukkarinen.
37403: Sulo Hostila.. G. Henriksson. Kalle Matilainen.
37404: Veikito Helle. Ensio Partanen. Väinö Tikkaoja.
37405: Lyyli Aalto. Kaarlo Pitsinki. Onni Hiltunen.
37406: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. K. F. Haapasalo.
37407: VALTIOPÄIVÄT
37408: 1958
37409:
37410: LIITTEET
37411: XI
37412:
37413: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
37414: TOIVOMUSALOITTEET
37415:
37416:
37417:
37418:
37419: HELSINKI 1958
37420: VALTIONEUVOSTON K•IRJAPAINO
37421: Asevelvollisuuslain muuttamista, asevelvollisten koulutusta, puolustus-
37422: laitoksen perushankintoja ja puolustusmenoja koskevia laki- ja toivo-
37423: musaloitteita.
37424: 1
37425: 1
37426: 1
37427: 1
37428: 1
37429: 1
37430: 1
37431: 1
37432: 1
37433: 1
37434: 1
37435: 1
37436: 1
37437: 1
37438: 1
37439: 1
37440: 1
37441: 1
37442: 1
37443: 1
37444: 1
37445: 1
37446: 1
37447: 1
37448: 1
37449: 1
37450: 873
37451:
37452: XI,l. - Lak.al. N:o 127.
37453:
37454:
37455:
37456:
37457: Asvik ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta.
37458:
37459:
37460: E d u s k u n n a 11 e.
37461:
37462: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen suutta. Näin oll-en olisi lainsäädännöllisesti
37463: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen turvattava asepalveluksesta vapautuville työ-
37464: Suomen kansalaisen suorittamaan asepalve- suhteen jatkuminen, minkä lisäksi valtioval-
37465: luksen. Ennen asepalvelukseen menoa ovat lan olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin työpai-
37466: tuhannet heistä olleet jo vuosikausia teolli- kan järjestämiseksi sellaisille asevelvollisuu-
37467: suuden tai maatalouden palveluksessa. Ase- desta vapautuville nuorille, joilla ei aikai-
37468: palveluksesta vapauduttuaan usealla heistä semmin ole työsuhdetta ollut, kuten pienvil-
37469: ei ole mahdollisuutta päästä entiseen työpaik- jelijäin pojat ym. Ei ole oikein, että pakolli-
37470: kaansa. Tämä merkitsee työsuhteen katkea- sen valtiollisen velvollisuuden suorittamisesta
37471: mista ja näin ollen aikaisempaan työsuhtee- rangaistaan nuoria siten, että heille ei palve-
37472: seen perustuvien sosiaalisten etujen mene- luksesta päästyä turvata työnsaannin mah-
37473: tystä. Sitä paitsi ei kaikilla asevelvollisuu- dollisuutta.
37474: desta vapautuvilla ole aikaisempaa työsuh- Ryhmämme taholta on jo aikaisemmin
37475: detta, eikä heillä näin ollen ole mahdolli- tehty asevelvollisuuslain käsittelyn yhtey-
37476: suutta asepalveluksesta vapauduttuaan saada dessä esityksiä edellä mainitun epäkohdan
37477: työpaikkaa. poistamiseksi.
37478: Erityisen räikeästi edellä esitetty epäkohta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
37479: ilmenee työttömyyskausina. Voimassa oleva
37480: työllisyyslakikaan ei ole turvannut asepalve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37481: luksesta vapautuville työnsaantimahdolli- van lakiehdotuksen:
37482:
37483:
37484:
37485:
37486: Laki
37487: asevelvollisuuslain muuttamisesta.
37488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun ase-
37489: velvollisuuslain (452/50) 48 § näin kuuluvaksi:
37490:
37491: 48 §. Palkkauksen suorittamisesta asevelvolli-
37492: Palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- selle, joka sotatilan aikana on kutsuttu pal-
37493: suhdetta älköön työnantaja asevelvollisen pal- velukseen, tai hänen omaisilleen, niin myös
37494: veluksen takia katkaisko. vakinaiseen palvelukseen kutsutun omaisille
37495: Niissä tapauksissa, joissa asevelvollisella ei annettavasta avustuksesta säädetään erikseen.
37496: ole ollut aikaisempaa työsuhdetta, tulee val- Työnantaja, joka tätä vastaan rikkoo, ran-
37497: tion ryhtyä toimenpiteisiin osoittaakseen ase- gaistakoon sakolla ja olkoon velvollinen ase-
37498: palveluksesta vapautuvalle sopivan työpai- velvolliselle korvaamaan vahingon. Välipuhe,
37499: kan. joka tarkoittaa asevelvolliselle tämän mukaan
37500: 110 E 687/58
37501: 874 XI,l. - Asevelvolllsuusla.ki.
37502:
37503:
37504: kuuluvien oikeuksien rajoittamista tai poista- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37505: mista, olkoon mitätön. kuuta 195 .
37506:
37507: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37508:
37509: Toivo Asvik. Mauri Ryömä.
37510: Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
37511: Rainer Virtanen. G. Rosenberg.
37512: Toivo Niiranen. Georg Backlund.
37513: Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen.
37514: Irma Rosnell. Väinö R. Virtanen.
37515: Antto Prunnila. Inkeri Virtanen.
37516: Siiri Lehmonen. Martti Linna.
37517: Matti Koivunen. , Toivo Salin.
37518: Paavo Aitio. Kuuno Honkonen.
37519: Aarne Pulkkinen. Pertti Rapio.
37520: A-L. Tiekso. Aleksi Kiviaho.
37521: Irma Torvi. J. Mustonen.
37522: 875
37523:
37524: XI,2.- Hemst.mot. N:o 449.
37525:
37526:
37527:
37528:
37529: Procope m. fl.: Angående avlåtande av proposition med
37530: förslag . till lag om försvarsmaktens grundanskaffningar
37531: åren 1959-1963.
37532:
37533:
37534: T i 11 R i k s d a g e n.
37535:
37536: Vänskaps- och biståndspakten mellan Sov- blott kunnat göra en obetydlig början för
37537: jetunionen och Finland förpliktigar som att tillgodose försvarsmaktens nyssnämnda
37538: känt Finland att ,såsom en självständig stat minimibehov. Härtill kommer den mycket
37539: kämpa för att avvärja angrepp och att där- betydelsefulla omständigheten att den väp-
37540: vid koncentrera alla tillgängliga krafter på nade beredskapen i våra dagar endast utgör
37541: att försvara sitt områdes integritet tili lands, ett led i en helhet, där andra ofrånkomliga
37542: tili sjöss och i luften." Denna uttryckliga beståndsdelar är det ekonomiska och civila
37543: förpliktelse att med alla tili buds stående försvaret.
37544: resurser försvara vårt riksområdes oavhän- Förutsättningen för att ett militärt grund-
37545: gighet bör ske i den begränsade utsträck- anskaffningsprogram - oberoende av dess
37546: ning som fredsfördraget med Sovjetunionen omfattning och storlek - skall kunna ge-
37547: och England medger. Fredsfördraget in- nomföras under en viss tidsrymd är att den
37548: skränker sålunda kännbart mängden av de ansvariga försvarsledningen skall veta vad
37549: vapen, som anses behövliga för vårt försvar. den under denna tidsperiod har att hålla sig
37550: Men skall vänskaps- och biståndspaktens till i fråga om anslag och finansiella re-
37551: ovananförda bestämmelse ha någon praktisk surser. Denna grundläggande förutsättning
37552: innebörd, borde Finlands försvarsmakt för- är inte för handen hos oss, där den årliga
37553: foga över den minimimängd av vapen för raten i grundanskaffningsprogrammet är be-
37554: ett försvar tili lands, tili sjöss och i luften, roende av huru budgetbehandlingen just då
37555: som fredsfördraget tillåter. utfaller. Det säger sig självt att de olika
37556: Med dessa utrikes- och försvarspolitiska försvarsgrenarna har svårt att planera mål-
37557: grundlinjer som bakgrund har riksdagen se- medvetet och samarbeta sinsemellan på lång
37558: dan några år tillbaka, vid sidan av de i sikt, då man ej kan överblicka situationen
37559: budgetens nionde huvudtitel upptagna lö- mer än ett år i sänder. Såsom nu är fallet
37560: pande försvarsutgifterna, beviljat anslag för har försvarsmaktens grundanskaffningar fätt
37561: grundanskaffningar, varmed försvarsmaktens en i viss mån slumpmässig karaktär. Detta
37562: behov av olika slags vapen och materia! skall gör att de medel som beviljas ej kan an-
37563: tillgodoses. Statens utgifter för detta s. k. vändas pä ett så planmässigt och effektivt
37564: grundanskaffningsprogram har under de sätt som vore möjligt, ifall man under en
37565: fyra senaste åren utgjort: given period kunde räkna med på förhand
37566: år 1955 3.5 mrd fixerade, av statsmakten i lag garanterade
37567: anslag. Det kan nämnas att i vårt västra
37568: " 1956 2.6 " grannland fästes så stort avseende vid att
37569: " 1957 2.0 " beloppen i grundanskaffningsprogrammet
37570: " 1958 2.3 " skall vara säkerställda, att en särskild margi-
37571: Vid budgetbehandlingen hösten 1957 fram- nal för penningvärdeförsämringar har med-
37572: gick det, att man inom denna finansiella ram tagits.
37573: 876 XI,2. - Puolustuslaitoksen perushankinnat.
37574:
37575:
37576: Med hänvisning till ovan anförda syn- tion angående lag mn försvarsmaktens
37577: punkter föreslås vördsamt, att riksdagen grundanskaffningar för femårsperioden
37578: ville besluta hemställa, 1959-1963, varigenom storleken av
37579: anslagen för försvarets grundanskaff-
37580: att regeringen måtte avge proposi- ningar skulle lagbindas.
37581: Helsingfors den 10 augusti 1958.
37582:
37583: Victor Procope. T. A. Wwrheimo. A. F. Airo.
37584: Jussi Saukkonen. Olli Aulanko. Erkki Tuuli.
37585: Georg 0. Ehrnrooth. Matti Baipa.la. Erkki Hara.
37586: Juha :Rihtniemi.
37587: 877
37588: XI,2. - Toiv.al. X:o 449.
37589: Suomennos.
37590:
37591:
37592:
37593:
37594: Procope ym.: Esityksen antamisesta laiksi puolustuslaitoksen
37595: perushankinnoista vuosina 1959-1963.
37596:
37597:
37598: E d u s k u n n a 11 e.
37599:
37600: Neuvostoliiton ja Suomen välinen ystä- on voitu päästä vain merkityksettömään al-
37601: vyys- ja avunautosopimus velvoittaa kuten kuun puolustusvoimien äsken mainitun mini-
37602: tunnettua Suomea ,itsenäisenä valtiona tais- mitarpeen tyydyttämiseksi. Tähän tulee li-
37603: telemaan hyökkäyksen torjumiseksi ja koh- säksi se merkityksellinen seikka, että aseelli-
37604: distamaan tällöin kaikki käytettävissään ole- nen valmius on meidän päivinämme vain
37605: vat voimat puolustamaan alueensa koskemat- yksi rengas siinä kokonaisuudessa, jonka
37606: tomuutta maalla, merellä ja ilmassa". Tämän muina välttämättöminä osina ovat taloudelli-
37607: nimenomaisen velvoituksen puolustaa kaikin nen ja siviilipuolustus.
37608: käytettävissä olevin voimavaroin valtakun- Edellytyksenä sille, että sotilaallinen pe-
37609: tamme alueen riippumattomuutta tulee ta- rushankintaohjelma - riippumatta sen laa-
37610: pahtua siinä rajoitetussa laajuudessa, minkä juudesta ja suuruudesta - voidaan toteut-
37611: rauhansopimus Neuvostoliiton ja Englannin taa määrättynä aikana, on se seikka, että
37612: kanssa myöntää. Rauhansopimus rajoittaa vastuunalaisen puolustusjohdon on tiedet-
37613: siten tuntuvasti niiden aseiden määrää, jotka tävä, mitä sillä tänä aikana on käytettävä-
37614: katsotaan tarpeellisiksi puolustuksellemme. nään kysymyksen ollessa määrärahoista ja
37615: Mutta jos ystävyys- ja avunautosopimuksen rahallisista resursseista. Tätä perusedelly-
37616: edellä esitetyllä määräyksellä tulee olla jota- tystä ei ole olemassa meillä, jossa vuosittai-
37617: kin käytännöllistä merkitystä, tulisi Suomen nen perushankintaohjelman erä riippuu siitä,
37618: puolustusvoimain käytettävissä olla rauhan- mihin budjetin käsittelyssä juuri silloin pää-
37619: sopimuksen sallima minimimäärä aseita puo- dytään. On itsestään selvää, että eri puolus-
37620: lustukseen maalla, merellä ja ilmassa. tushaarojen määrätietoinen suunnittelu ja
37621: Näiden ulko- ja puolustuspoliittisten pe- keskinäinen yhteistyö pitkällä tähtäimellä on
37622: ruslinjojen pohjalla on eduskunta muuta- vaikeata, koska tilanteesta ei voida saada
37623: mina vuosina budjetin yhdeksänteen pääluok- yleiskatsausta muuta kuin vuodeksi kerral-
37624: kaan otettujen juoksevien menojen ohella laan. Nykyisellään puolustusvoimien perus-
37625: myöntänyt määrärahoja perushankintoihin, hankinnat ovat saaneet jossain määrin sattu-
37626: joilla puolustusvoimien erilaisten aseiden ja manvaraisen luonteen. Tästä johtuen myön-
37627: materiaalin tarve on tyydyttävä. Valtion nettäviä varoja ei voida käyttää niin suunni-
37628: menot tätä ns. perushankintaohjelmaa varten telmallisesti ja tehokkaasti kuin olisi mah-
37629: ovat neljän viime vuoden aikana olleet: dollista, jos määrättynä ajanjaksona voitai-
37630: vuonna 1955 • 0 ••••• 0 •••••• 3.5 mrd. siin ottaa huomioon etukäteen määrätyt, val-
37631: 1956 0 0 •• 0 •• 0. 0 0 ••• 2.6 tiovallan laissa takaamat määrärahat. Voi-
37632: " 1957 •• 0 0 •••• 0 0 •• 0. 2.0 " daan mainita, että läntisessä naapurimaas-
37633: " 1958 •••••••• 0 ••••• 2.3 " samme kiinnitetään niin suurta huomiota
37634: " " perushankintaohjelman määrien varmistami-
37635: Tulo- ja menoarvion käsittelyssä syksyllä seen, että niihin on otettu erityinen margi-
37636: 1957 ilmeni, että näissä rahallisissa puitteissa naali rahanarvon huononemisen varalle.
37637: 878 XI,2. - Puolustuslaitoksn perushankinnat.
37638:
37639:
37640: Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh- esityksen laiksi puolustuslaitoksen pe-
37641: dotetaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- rushankinnoista viisivuotiskautena 1959
37642: täväksi toivomus, -1963, jolla puolustuslaitoksen pe-
37643: rushankintoja koskevien määrärahojen
37644: että hallitus antaisi Eduskunnalle suuruus sidottaisiin lakiin.
37645: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958.
37646:
37647: Victor Procope. T. A. Wiherheimo. A. F. Airo.
37648: Jussi Saukkonen. Olli Aulanko. Erkki Tuuli.
37649: Georg C. Ehrnrooth. Matti Raipala. Juha Rihtniemi.
37650: 879
37651:
37652: XI,3. - Hemst.mot. N: o 450.
37653:
37654:
37655:
37656:
37657: Sundell m. fl.: Angående förhindrande av stegring av för-
37658: svarsutgifterna.
37659:
37660:
37661: T i ll R i k s d a g e n.
37662:
37663: Utgifterna för vår försvarsmakt har under kat och att en avspänning är möjlig i vår
37664: de senaste tio åren fyrdubblats. I ett för del av världen.
37665: vårt land synnerligen kritiskt ekonomiskt Fredsfördraget av år 1947 begränsar Fin-
37666: läge utgör dessa utgifter en tung belastning lands militära styrka och 1948 års vänskaps-
37667: för de hårt ansträngda statsfinanserna. Där- och biståndspakt medförde ingen förändring
37668: för vore det synnerligen viktigt, att stats- i detta hänseende. Finlands trygghet garan-
37669: makten ser till, att en ytterligare stegring teras främst av de goda relationerna åt olika
37670: av militärutgifterna inte äger rum, utan att håll, och det bör vara möjligt att ytterligare
37671: tvärtom möjligheterna undersökes för en utveckla dessa förbindelser i positiv riktning.
37672: nedskärning av dessa utgifter. På grund av vad ovan anförts får under-
37673: En stegring av militärutgifterna motiveras tecknade vördsamt föreslå, att riksdagen
37674: inte heller av att Finlands strategiska ställ- måtte hemställa,
37675: ning skulle ha försämrats. Vårt land har nu
37676: goda relationer till grannländerna i både att regeringen måtte se till, att för-
37677: öster och väster och återlämnandet av mili- svarsutgifterna inte ytterligare stegras
37678: tärbasen i Porkala utgör ett teeken på att och att möjligheterna undersokes för
37679: Finlands strategiska betydelse snarare mins- en nedskärning av nämnda utgifter.
37680: Helsingfors den 12 augusti 1958.
37681:
37682: Alwar Sundell. Kuuno Honkonen.
37683: Verner Korsbäck. Judit Nederström-Lunden.
37684: J. A. Jungarå. Imia Torvi.
37685: Georg Backlund. Georg Eriksson.
37686: 880
37687:
37688: XI,3. - Toiv.al. N: o 450.
37689: Suomennos.
37690:
37691:
37692:
37693:
37694: Sundell ym.. : Puolustusmenojen kasvamisen ehkäisemisestä.
37695:
37696:
37697: E d u s k u n n a 11 e.
37698:
37699: Puolustusvoimiemme menot ovat viimeisten nyt ja että jännityksen !aukeaminen meidän
37700: kymmenen vuoden aikana nelinkertaistuneet. tahollamme maailmassa on mahdollinen.
37701: Maamme erittäin kriitillisessä taloudellisessa Vuoden 1947 rauhansopimus rajoittaa Suo-
37702: asemassa nämä menot ovat raskaana kuor- men sotilaallisia voimia, eikä vuoden 1948
37703: mana ankarasti rasitetulle valtiontaloudelle. ystä-vyys- ja avunautosopimus merkinnyt
37704: Sen vuoksi olisi valtiovallan erittäin tärkeätä tässä suhteessa mitään muutosta. Suomen
37705: huolehtia siitä, etteivät sotilasmenot enempää turvallisuus taataan ensi sijassa hyvillä suh-
37706: lisäänny, vaan että päinvastoin tutkitaan teilla eri tahoille, ja näiden suhteiden edel-
37707: mahdollisuuksia näiden menojen vähentämi- leen kehittämisen positiiviseen suuntaan täy-
37708: seksi. tyy olla mahdollista.
37709: Sotilasmenojen nousua ei voida perustella Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
37710: silläkään, että Suomen strateeginen asema kunnioittaen ehdottavat eduskunnan päätet-
37711: olisi huonontunut. Maallamme on nyt hyvät täväksi toivomuksen,
37712: suhteet naapurimaihin sekä idässä että län-
37713: nessä, ja Porkkalan sotilastukikohdan palaut- että hallitus huolehtisi siitä, etteivät
37714: taminen on merkkinä siitä, että Suomen stra- puolustusmenot enää kasvaisi, ja että
37715: teginen merkitys on pikemminkin vähenty- tutkitaan mahdollisuuksia näiden me-
37716: nojen supistamiseksi.
37717: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37718:
37719: Alwar Sundell. Xuuno Honkonen.
37720: Verner Korsbäck. Judi~ Nederström-Lunden.
37721: J. A. Jungarä. Inna Torvi.
37722: Georg Backlund. Georg Eriksson.
37723: 881
37724:
37725: XI,4. - Toiv.al. N:o 451.
37726:
37727:
37728:
37729:
37730: Tuuli ym.: AsevelvoUisten soUlaskoulutuksen tehostamisesta.
37731:
37732:
37733: E d u s k u n n a ll e.
37734:
37735: Asevelvollisten palvelusaika Suomessa on sille rasitukseksi, eikä koulutuksen teho ole
37736: tiettävästi lyhin, mitä se on missään muussa läheskään sama kuin jos koulutus voitaisiin
37737: itsenäisessä valtakunnassa, jossa maan ar- antaa pitemmän ajan kuluessa ja käytännöl-
37738: meija ja sotilaskoulutus perustuu asevelvolli- lisenä harjoitteluna. Työpalvelu varikoilla,
37739: suuteen. Jo aikaisemmin, jolloin teknillinen keittiössä ja kiinteistöjen hoidossa, toiminta
37740: ja muu kehitys puolustuslaitoksessa ei ollut auto- ja ajomiehinä sekä monet lähettitehtä-
37741: läheskään sillä tasolla kuin se on nyt, kat- vät muodostavat suurimmat ryhmät tuosta
37742: sottiin asevelvollisten vähimmäksi koulutus- asevelvollisille sälytetystä työpalvelusta. Ne
37743: ajaksi yksi vuosi. Nyt, kun kehitys tässä ovat tehtäviä, jotka armeijan huollon kan-
37744: suhteessa on mennyt huimasti eteenpäin ja nalta ovat välttämättömiä ja jatkuvia, mutta
37745: koulutus vaatisi monipuolistamista ja tehos- eivät edistä ja palvele asevelvollisille tarkoi-
37746: tamista, on asevelvollisten palvelusaika ly- tettua sotilaskoulutusta. Toisaalta nuo teh-
37747: hennetty 8 kuukauteen. Asevelvollisille on tävät voitaisiin ja tulisikin suorittaa muulla
37748: nyt opetettava entistä enemmän uusien aseit- työvoimalla ja henkilökunnalla. Asevelvollis-
37749: ten käyttömenetelmiä ja heitä on tutustutet- ten vapauttamisella sanotunlaisesta työ- ja
37750: tava entistä enemmän teknillisiin ja motori- huoltopalvelusta heidän koulutusaikansa pi-
37751: soituihin laitteisiin sekä kuljetus- ja liikunta- tenisi n. 3 kuukaudella ja koulutuksensa te-
37752: välineisiin. hostuisi, kun samanaikaisesti muulle työvoi-
37753: On selvää, että aseistuksen näin monipuolis- malle ja henkilökunnalle voitaisiin varata py-
37754: tuessa ja teknillisten välineiden lisääntyessä syväistä ja usein ammattipätevYYttä vaativaa
37755: koulutukseen tulisi varata entistä runsaam- työtä, joka jatkuvan työttömyyden torjumi-
37756: min aikaa. Lyhyestä ja riittämättömästä pal- senkin kannalta olisi merkittävää suuruus-
37757: velusajasta huolimatta asevelvollisille palve- luokkaa.
37758: lusaikana sälytetään kuitenkin paljon sellai- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
37759: sia tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti kuulu tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37760: koulutukseen. Lasketaan, että yli kolmannes muksen,
37761: asevelvollisista on jatkuvasti erilaisissa työ-
37762: palvelustehtävissä puolustuslaitoksen eri va- että hallitus asevelvollisten soUlas-
37763: rikoilla ja varuskuntapalvelukseen kuuluvissa koulutuksen tehostamiseksi ryhtyisi
37764: vartio-, huolto- ja muissa vastaavissa tehtä- toimenpiteisiin, että asevelvollisten
37765: vissä, jotka eivät kuulu, eivätkä ole tarpeel- käyttämisestä puolustuslaitoksen sellai-
37766: lisia asevelvollisten koulutukselle. Tämä sissa huolto- ja työpalvelustehtävissä,
37767: kaikki lyhentää ratkaisevasti koulutusaikaa. jotka eivät edistä ja palvele asevel-
37768: Koulutusohjelman edes vajavaisesti läpivie- vollisten koulutusta, luovuttaisiin ja
37769: miseksi joudutaan tällöin koulutus tiivistä- tehtävät suoritutettaisiin riittävällä
37770: mään niin, että se monasti tulee asevelvolli- palkatulla henk~'lökunnalla.
37771: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37772:
37773: Erkki Tuuli. Aune Innala. Jussi Saukkonen.
37774: A. F. Airo. Erkki Hara.. Urho Saariaho.
37775: Saara. Forsius. Juha. Rihtniemi. Juho Tenhillä.
37776: Sven Bögström.
37777: 111 E 6871'518
37778: VALTIOPÄIVÄT
37779: 1958
37780:
37781: LIITTEET
37782: XII
37783:
37784: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
37785: ALOITTEET
37786:
37787:
37788:
37789:
37790: HELSINKI 1958
37791: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
37792: j
37793: j
37794: j
37795: j
37796: j
37797: j
37798: j
37799: j
37800: j
37801: j
37802: j
37803: j
37804: j
37805: j
37806: j
37807: j
37808: j
37809: j
37810: j
37811: j
37812: j
37813: j
37814: j
37815: j
37816: j
37817: j
37818: j
37819: Saaristoliikenteen edistämistä, syrjäseutujen puhelinolojen paranta-
37820: mista, postiautolinjoja sekä maanteiden, rautateiden, siltojen ja Ien-
37821: tokentden rakentamista ym. tarkoittavia toivomusaloitteita.
37822: 887
37823:
37824: :XU,l. - Toiv.al. N: o 336.
37825:
37826:
37827:
37828:
37829: Jlult ym.: f'oimet1tpiteiltii tJ.Ztio'MVun saamiseksi paikaUis-
37830: teiden peruikDf'jauksia varten.
37831:
37832:
37833: Ed uskunn aU e.
37834:
37835: Uuden tielain mukaan paikallisteiksi otet- kohdan korjaamisclarl niin, että näihin perus-
37836: tavat kylätiet ovat suurelta osin sellaisia, että korjauksiin saataisiin riittävästi valtion avus-
37837: ennenkuin ne voidaan hyväksyä paikallis- tusta.
37838: ti~i, on niissä tehtävä suuria ikustannuksia On vielä syytä todeta, että niissä kylä-
37839: vaativia parannuksia. teissä on paljon sellaisia, jotka on alkujaan
37840: Näihin peruskorjausten luontoisiin töihin ei tehty ilman minkäänlaista valtion apua.
37841: kuitenkaan saada avustuksia sillä tavoin !kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
37842: uusien kyläteiden l'akentamiseen on myön- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37843: netty. Kun otamme huomioon, että kaikki
37844: paikallisteiksi tulevat kylätiet palvelevat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37845: yleistä liikennettä, niin ei ole oikein, että näi- toimenpiteisiin, jotta paikallisteik$i
37846: den teitten !korjauskustannukset !k<Jkonaan sä- otettaville kylätet"lle voitaisiin antaa
37847: lytetään tieosak!kaiden kannettavaksi. tJaltion apua tielain edellyttämiä pe-
37848: Olisikin aivan välttämätöntä, että ryhdyt- ruskorjauksia varten.
37849: täisiin kiirMllisiin toimenpiteisiin tämän epä-
37850: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37851:
37852: Mikko Bult. IJnpi Lukkarinen. Arvo Sävtlä.
37853: A. B"årkönen, Vilho Turunen. Veikko Rytkönen.
37854: 888
37855:
37856: XII,2. - Toiv.al. N:o 83'1.
37857:
37858:
37859:
37860:
37861: XoiVUJien ym.: Maanteiden kunnossapito- ja korjausvarojen
37862: lisäämisestä.
37863:
37864:
37865: Eduskunnalle.
37866:
37867: Keski-Suomen tiepiirin alueella maantiet Kaiken kohtuuden nimissä pitäisi tiepii-
37868: ovat tunnetusti hei'kkokuntoisia. Varsinkin reille saada 'käytettäväksi huomattavasti ny-
37869: kelirikkokaudet aiheuttavat tällä alueella sie- kyistä runsaammin sellaisia varoja, joita voi-
37870: tämättömän pitkiä katkoja ja rajoituksia daa:n käyttää sellaisina:kin vuodenaikoina, jol-
37871: maantielii'kenteessä, jon'ka varassa kulkuyh- loin lapio pystyy maahan, sekä vanhojen tei-
37872: teydet ovat melko laajoilla alueilla maakun- den ojittamiseen, välttämättömiin peruSkor-
37873: nassa. Edellä sanottujen vaikeuksien syyt jauksiin ym. teiden kunnossapitoon. Näin
37874: ovat siinä, että suurin osa maakunnan teistä menetellen saataisiin näkyvää korjausta van-
37875: on routiville maille 'kevyesti ra:kennettuina hoilla maanteilläkin, joiden perusteellisesta
37876: joutunut raskaan kuormituksen alle ja jää- uudistamisesta ei toistaiseksi ole tietoakaan.
37877: nyt vaille välttämättömimpiäkin peruskor- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
37878: jauksia. Vai'kka nykyään käytetäänkin val- kunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
37879: tion varoja vuosittain !kymmeniä miljardeja
37880: ma:rlkk:oja maanteiden rakentamiseen työttö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37881: myystöinä, ei tiepiireillä ole varoja kaikkein maanteiden kunnossapitoon ja perus-
37882: pahimpienkaan routarikkojen korjaamiseen korjauksiin tarvittavien varojen osoit-
37883: vanhoilla maanteillä, puhumattakaan välttä- tamiseksi huomattavasti tähänastista
37884: mättömistä maanteiden ojittamisista ja runsaammin niille tiepiiret1le, joissa
37885: muista peruskorjauksista. maanteiden kunnossapito kipeimmin
37886: vaatii lisävaroja.
37887: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37888:
37889: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Arvo Ahonen.
37890: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. · Veikko Hyytiäinen.
37891: 889
37892:
37893: XII,3. - Toiv.al. H:o 338.
37894:
37895:
37896:
37897:
37898: J. E. Pa.rta.nen ym.: Paikallisteiksi ekdotettujen teiden kun-
37899: toonpanon rahoittamisesta.
37900:
37901:
37902: E d u s k u n n a 11 e.
37903:
37904: Kuluvan vuoden alussa voimaantulleen kunnat ja asutusteiden hoitokunnat. Kylätie-
37905: uuden tielainsäädäimön mukainen kunnan- ja kuntien ja asutusteiden osakkaat saavat esi-
37906: kyläteiden sekä nk. asutusteiden ja eräiden tettyjen kustannuslaskelmien puitteissa suo-
37907: kaupunkien ja kauppaloiden alueilla olevien rittaakseen ylivoimaisen tehtävän.
37908: muiden teiden paikallisteiksi ottamismenet- Uuden tielain voimaanpano tulee lähivuo-
37909: tely on jo alkuvaiheiltaan saatu käyntiin. sina aiheuttamaan maaseudun kannettavaksi
37910: Lääninhallitusten tekemien paikallisteiksi erittäin raskaan taloudellisen taakan. Tämän
37911: ottamisehdotusten saavuttua 'kunnanvaltuus- nY'kyisenä taloudellisesti vaikeana ajankoh-
37912: toille on voitu laajassa mitassa havaita, että tana maaseudun väestölle syntyvän uuden
37913: paikallisteiksi ehdotettujen kunnan- ja kylä- rasituksen helpottamiseksi on riittävän hy-
37914: teiden sekä asutusteiden kunnostamissuunni- vissä ajoin ryhdyttävä ·tarpeellisiin toimen-
37915: telmien ·kustannusarviot nousevat yllättävän piteisiin. Milloin luovutettavan tien kunnos-
37916: korkeihin summiin. Tämä johtuu siitä, että tamisvaatimuksissa on menty kohtuuttoman
37917: paikallisteiksi ehdotettavien teiden luovutus- pitkälle, on näissä tapauksissa syytä harkita
37918: kunto· pyritään saamaan mahdollisimman kor- vaatimusten lieventämistä. Tärkeintä ja rat-
37919: keaksi. Tällaista periaatetta vastaan ei si- kaisevinta on kuitenkin se, missä mitassa val-
37920: nänsä olekaan mitään muistuttamista, sillä tiovalta ryhtyy kuntoonpanotöiden avustus-
37921: tieverkon moitteeton kunto on yleensä tavoit- toimenpiteisiin. Päähuomio tilanteen pelasta-
37922: telemisen arvoinen päämäärä. miseksi onkin kohdistettava juuri tälle lin-
37923: Vaikeasti voitettavissa oleva käytännöllinen jalle. Käytännössä se tapahtuu siten, että
37924: vaikeus nousee esiin korkeiden kunnostamis- eduskunta varaa riittävästi varoja maaseu-
37925: kustannusten !kohdalla. Tässä suhteessa on dun pelastamiseksi sitä tässä yhteydessä
37926: voitu todeta teiden luovuttajien, so. kuntien, uhkaavalta vakavalta taloudelliselta ahdin-
37927: kylätiekuntien ja asutusteiden hoitokuntien golta.
37928: ym. joutuvan ennen pitkää voittamattomien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
37929: taloudellisten rasitusten alaisiksi. Kuntien ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37930: kylätiekuntien sekä asutusteiden hoitokuntien vomuksen,
37931: hallussa olevat paikallisteiksi luovutettavat
37932: tiet sijaitsevat valtaosaltaan vähävaraisten että hallitus ottaisi lähivuosien val-
37933: kuntien ja harvaan asuttujen syrjäisten seu- tion tulo- ja menoarvioesityksiin riit-
37934: tujen alueilla. Kunnilla on nykyoloissa ras- tävän suuruisen määrärahan jaetta-
37935: kaine työttömyys- ym. rasituksineen jo ennes- vaksi avustuksina uuden tielainsäädän-
37936: tään taloudellisen kantokyvyn ylittävä, ahdin- nön mukaisesti paikallisteiksi ehdotet-
37937: gonomainen paine kannettavanaan. Erityisen tujen teiden kuntoonpanotöiden rahoit-
37938: vaikeaan asemaan joutuvat lukuisat kylätie- tamiseen.
37939: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
37940:
37941: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
37942:
37943:
37944:
37945: 112.1fE 687/58
37946: 890
37947: XU,4. - Toiv.al. N:o 839.
37948:
37949:
37950:
37951:
37952: VIJil\ll.m,o: TröUilwwarojen käyttämisestä kunnan- ja kylä-
37953: teiden seki paikalZisteiden rakentamiseen ja korjaamiseen.
37954:
37955:
37956: E d u 1:1 k u n n a 11 e.
37957:
37958: Maassannne on erittäin paljon vireillä. suun- sen tukemiseen, niin on aaianmukaista, että
37959: nitelmia uu,aiksi kunnan- ja. kyläteibi · sekä työttömyy~Jvaroja mahdollisuuksien mukaan
37960: niiden korjaanrisebi. Pllikallisteiden raken- käytetään tähän samaan tarkoitukseen. Näin
37961: tamisen ja korjaamisen tarve on erittäin lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla, hoi-
37962: päivän polttava. Varojen puute on kuiten- detaan työllisyyttä ja samalla rakennetaan ja
37963: kin esteenä näiden tarpeellisten ja hyödyllis- korjataan kunnan- ja kyläteitä. Nykyinen
37964: ten suunnitelmien toteuttamiselle. Kuiten- kielteinen asenne työllisyysvarojen käytössä
37965: kin terveen järjen mukaan pitäisi maaseu- kunnan- ja kyläteiden sekä paikallisteiden
37966: dulla tieverkosto saattaa kiireellisesti asian- ra.kentamiseBSa ja korjaamisessa olisi siis kii-
37967: mukaiseen kuntoon. Tätä vaatii sekä maa- reellise!fti saatava muutetuksi.
37968: että :metsätalouden etu kuin :myös kansan· Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
37969: talouden etu. Myös kuluttajien etu vaatii nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37970: tällaisia toimenpiteitä, sillä mitä halve:mmilla muksen,
37971: kw~tannuksilla maataloustuotanto ja metsä-
37972: talous pystytään maassamme hoitamaan, sitä että hallitus huolehtisi kiir~ellisesti
37973: parempi elintaso on myös koko kansallanune. mfii, että työllUyysvaroja, työllisyys~
37974: Kun varsinaiseen tulo- ja menoarvioon ei tarpeen sitä vaatiessa, maJtdolUsuuk-
37975: valitettavasti näytetä saavan, vaikka terve sien mukaan kiiytettäisiin myös kun-
37976: järki sitä vaatisi, J.'iittävästi varoja kunnan- nan- ja kyUiteiden sekä paikaUisteiden
37977: ja kyläteiden sekä paikallisteiden ra.kentami- rakentamiseen ja korjaamiseen.
37978: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
37979:
37980: Veikko Venn.amo.
37981: 891
37982:
37983: Xll,ö. - Toiv.al. Jf: o 840.
37984:
37985:
37986:
37987:
37988: AhoJJ.e:U. ym,: Qrivede~B'Uruu~Karstulan. rumwtien
37989: · ""'""'nitt eZemi.testa.
37990:
37991:
37992: Ed usku nn alle.
37993:
37994: OJJ. ilmeistä, että Mäntän, Keuruun, Mul- kunnollisen tien meriritystii. matkailun edistä-
37995: tian, Pihlajaveden ja Ähtärin jatkuva.lle misessä:ldn.
37996: kehittymiselle ovat pahana esteenä. huonot Voitaneen siten pitää perusteltuna, että
37997: tieolot. Erikoisena haittana voidaan pitää nykyaikaiset vaatimukset täyttävää tietä Ori~
37998: sitä, että ko. kunnat ovat kaukana ns. runko- vesi - Mänttä - Keuruu - Multia ~
37999: teistä, Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 km, Karstula ryhdyttäisiin mahdollisimman pian
38000: jotka teollisuuden saamiseksi ja sen kilpailu- suunnittelemaan, sillä tämä luonnollisella
38001: kyvyn kannalta ovat välttämättömiä. tavalla yhdistäisi mainitun alueen valtakun-
38002: Ko. alue liittyy läheisesti Tampereen vai- nan muihin runkoteihin. Suunnitelman kii-
38003: kutuspiiriin ja on sen sekä tietenkin Mäntän reellisyys on ilmeinen, sillä tien suunta rat-
38004: raaka-ainealu~ena puuteollisuudelle. Tälläikin kaisevalla tavalla vaikuttaa moniin muihin
38005: alalla siirryttäessä yhä enemmän raskaitten suunnitelmiin ko. paikkakuntien alueilla.
38006: maantiekuljetusten Vl!-raan ·vaikuttaa nyky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
38007: aikaisen nopea päätie myö~Jkin alueensa nioittaen eduskunnan hyväksyttä.välksi toivo-
38008: raaka-ainehintoihin ja lisää senkin. kautta toi- muksen,
38009: meentuloedellytyksiä alueellaan. että Jwllitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38010: Yhä enemmän kauppa- ja muissa liiketoi- runkotien suunnittelemiseksi Orivf3den.
38011: missa on kunnollisen tien tarve tullut ajan- ~.Mäntän- Keuruun- Multifln-
38012: kohtaiseksi. Ei ole syytä jättää mainitsematta Karstulan tieosalla.
38013: HelsingisSä 5 päivänä elokuuta 1958.
38014:
38015: Arvo Ahonen. Kusta.& Ala.nko.
38016: 892
38017:
38018: XII,6. - Toiv.al. N:o S41.
38019:
38020:
38021:
38022:
38023: Ahonen ym.: Moolntien rake-ntamisesta Vesa-n-non--Viitasaa-
38024: re-n maantieUä Pihtiputaan asemalle.
38025:
38026:
38027: Eduskunnalle.
38028:
38029: Kun Äänekosken-Haapajärven rautatie rakentamiseen, huomattavalta osalta jopa
38030: tulee lähitulevaisuudessa valmistumaan, on erinomaista kuivan kangasmaaston vuoksi.
38031: on aika kiinnittää huomiota siitä johtuvien Vaikka Suovanlahden-Pihtiputaan väli-
38032: liikennekysymysten selvittämiseksi. Tässä sellä maantiellä tulisi olemaan tärkeä merki-
38033: suhteessa on syytä huomioida varsinkin Viita- tys ennen kai!kkea Pihtiputaalle ja sieltä
38034: saaren pitäjän idänpuolisen osan liikenne- Kolimajärven eteläpuolitse etelään suuntau-
38035: kysymys, joka erityisesti vaatii korjausta. tuvalle kaukoliikenteelle, on vielä otettava
38036: Pitäjän idänpuolisen osan liikenne tulee huomioon, että jo Mäntylänkylällä ja Tou-
38037: suuntautumaan rakennettaville Keitelepohjan laudella yksistään on hyvän joukon yli sata
38038: ja Pihtiputaan asemille. Keiteleen itäpuolella tilaa, joiden asujaroisto on edelleen huonojen
38039: on !kylläkin jo V esannolta Suovanlahden ja tieyhteyksien takana. On myöskin muistet-
38040: Kymönkosken kautta Viitasaaren kirkolle tava, että Keiteleen pitäjässä johtaa V esan-
38041: johtava maantie. Kumpikaan näistä teistä ei non-Keiteleen väliseltä maantieltä kylätie
38042: yksin - kunnoltaan eikä varsinkaan suun- Koutajärven eteläpuolitse Viitasaaren pitä-
38043: naltaan - enää nykyoloissa vastaa yhä kas- jän rajalle, minkä tien kautta tuleva liikenne
38044: vavaa liikennetarvetta. - sitten kun noin 3 km: n ra!kentamaton
38045: Vesannon-Viitasaaren maantie on Suo- taival on tehty - tulee Toulauden kylätien
38046: vanlahden ja Kymönkosken väliseltä osalta kautta ohjautumaan ehdotetulle maantielle.
38047: siksi mutkainen ja mäkinen, että tältä suun- Kun Keiteleenjärvellä oli vielä laivaliiken-
38048: nalta johtuvan liikenteen parantamiseksi olisi nettä, tapahtui tavaroiden kuljetus aina
38049: ensi tilassa ryhdyttävä toimenpiteisiin. Pitä- viime vuosiin saakka huomattavalta osalta
38050: jässä on yleisesti tunnettua, ettei kyseessä vesitse, jolloin liikenteen suunta pitäjän eri
38051: olevan tien oikaisua vuorisen maaston takia kulmilta oli laivalaiturille.
38052: voida taloudellisesti ajatellen suorittaa. Tästä Laivaliikenteen nyt lakattua tapahtuu kul-
38053: syystä olisi Keiteleenjärven itäpuolelle raken- jetus autoilla, mistä johtuu liikenteen suun-
38054: nettava sopivampaan maastoon kokonaan nan muuttuminen itä-länsisuuntaisesta nykyi-
38055: uusi, nykyisen tarpeen vaatima liikenneväylä. seksi etelä-pohjasuuntaiseksi. Näin ollen enti-
38056: Pihtiputaan kirkolta johtaa jo nyt Kolima- set tiet eivät enää suuntansakaan puolesta
38057: järven itärantaa pitkin kunnantie Keiteleen täytä myös muuttuneen liikenteen vaatimuk-
38058: -Viitasaaren maantielle; siitä päästään edel- sia, puhumattakaan niitten heikosta kun-
38059: leen jo nyt käyttökelpoista kylätietä Toulau- n:>sta.
38060: den kylään. Kun toiselta puolen etelästä Suo- Puutavarankin kuljetuksen myös siirryttyä
38061: vanlahdelta johtaa 8 km pitkä Lahnaisten vesikuljetuksesta miltei yksinomaan autokul-
38062: kylätie Mäntylänkylälle, puuttuu enää vain jetukseen on uusia teitä rakennettaessa huo-
38063: noin 7 km: n matka viimemainitun kylän ja mioitava niiden sijainti metsäalueita sopivasti
38064: Toulauden välistä kesäajoneuvoille kulkukel- halkovina. Tässäkin suhteessa täyttää ehdo-
38065: poista tietä, jotta etelästä Suovanlahden tettu maantie sille asetettavat vaatimukset.
38066: kautta suuntautuva liikenne voisi luonnolli- Viime vuosina on ehdotetun tien vaikutus-
38067: simmin ohjautua rakennettaville Keitelepoh- piiriin perustettu suuri määrä maanhankinta-
38068: jan ja Pihtiputaan asemille. Maasto ehdote- tiloja, joille usein suurinkin kustannuksin
38069: tun maantien koko matkalla on poikkeukselli- rakennetut tilustiet on suunniteltu, tosin
38070: sen tasaista ja muutoinkin sopivaa maantien kyläteiltä nyt alkavina, mutta kuitenkin eh-
38071: XII,6. - Ahonen ym. 893
38072:
38073: dotetun pääliikenneväylän avaamista silmällä Ehdotetun tien rakentamisesta koituva
38074: pitäen. Niihin uhratuilla varoilla ei näin hyöty olisi kuitenkin sekä näille paikkakun-
38075: ollen yleisen maantien yhä puuttuessa ole nille että koko maakunnalle siksi suuri, että
38076: saavutettu tarkoitettua tulosta. Kun sanottu- tien rakentaminen olisi joka tapauksessa
38077: jen tilojen elinkelpoisuus ja niihin sijoitettu- myönteisesti ratkaistava.
38078: jen varojen tuotto ratkaisevasti riippuu kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38079: kfu asutusalueen liikenteen esteettömästä liit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38080: tämisestä maakunnan yleiseen, myös rauta- muksen,
38081: tieliikenteeseen, on ehdotetun tien rakentami-
38082: nen myös tältäkin kannalta katsoen ensiarvoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38083: sen tärkeätä. yleisen maantien rakentamiseksi V e-
38084: Ehdotetun maantien rakentaminen sopisi sannon--Viitasaaren maantieltä Suo-
38085: myös työttömyystyönä suoritettavaksi, mutta vanlahden - Mäntylänkylän - Tou-
38086: sitä ennen olisi päätös tien rakentamisesta lauden - Kolimanpään - Purolan
38087: tehtävä ja tarpeelliset tutkimukset ja muut kautta Pihtiputaan asemalle.
38088: valmistavat toimenpiteet suoritettava.
38089: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
38090:
38091: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
38092: m,7. - Toiv.aL lf:o 341.
38093:
38094:
38095:
38096: Allonen JDl•: Tie~tyött. toteuttamisuta Uuraide21. kir-
38097: ktmkyla$14.
38098:
38099:
38100: E d u s k u n n all e.
38101:
38102: Valtatien n:o 13 oikaisu on suUiiniteltu nusarvio olisi n. 50-60 milj. ·llla.rkkaa, joten
38103: ta.pa.htu'Vaksi Uura.lsten kirkonkylän kohdalla tähän. työkohteeseen voitaimin sijoittaa huo-
38104: ja työ olisi tärkeä 'kirkonkylän vastaisen mattava määrä työntekijöitä, jotka voisivat
38105: rakennussuunnitelman ja asemakaavoituksen työssä käydä ·juuri kotoa käsin.
38106: vuoksikin. Suunnitelman on tie- ja vesiraken- Sllunnitelman toteuttaminen olisi tärkeä
38107: nushallitus vahvistanut 23. 8. 1956 ja samalta koko kirikonkylän kehityksen kannalta.
38108: päivältä on kulkulaitosten ja yleisten töiden Edellä lausumaamme viitaten ehdota:mme
38109: ministeriön vahvistuskin. T1en oikaisu tapah- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38110: tuisi paaluvälillä 206--60-260, kilometreillä vomuksen,
38111: 34-39, siis 5.5 km matkalla. Nykyisin lii-
38112: kennöitävä tie on erittäin mutkainen juuri että hallitus ryhtyisi toime~teisiin
38113: Uuraisten ki:rlkonkylän kohdalla ns. Paanasen valtatiellä n:o 13 tie21.oikais1ttyön to-
38114: joen mutkineen. teuttamiseksi Uuraisten kirkonkylä"'
38115: Vahvistetun suunnitelman mukaan kustan- kohdalla 5.5 km:n matkalla.
38116: Helsingissä 13 päivänä elOkuuta 1958.
38117:
38118: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen. Matti Koivunen.
38119: 89&
38120: XII,8. - Toiv.al. !f:o MS.
38121:
38122:
38123:
38124:
38125: AJ:loaen ym.: JfaAtlfien f"Mentamisesta La'Ukaan Leppäveden
38126: kyUHiiJ K''ll'il4mM'- kautta V aajakoskeUe.
38127:
38128:
38129: Eduskunnalle.
38130:
38131: Laukun kunnan Leppä veden kylän kauttA Mielelltämme tien tekokustannubet -
38132: kulkee valtatie JyväalkyläJJtl. Laukaan kirkon- matka Oh 7 km ja maasto melko t8.8aista -
38133: kylään. Leppäveden kylästä on i!ttUnniteltu t'U.lcwat muodostumaan sen tuottamaan hyö-
38134: ra.kennettavwi Vaajakoskelle tia, joka yh- tyyn nähdeh niin kohtuullisiksi, ettei niiden
38135: distäisi Iti·Päijånteen tien Laukaan tiehen. pltlisi olla esteenä tämän tärkeän maantien
38136: Kun rakennettava tie tulisi kulkemaan asu.t- raketitlltniselle.
38137: tujen alueiden hlllki, saattaen siten myös pai- Edellä olovan perustoolla kunnioittaen eh-
38138: kallisen tietarpeen järjestykseen, on sen mer- dotamme ednslrunnan hyväksyttäväksi toivo-
38139: kitys aiinli.kin lnielessli erittäin wuri. Tien mllksett,
38140: rakentaminen merkitsiili parempia yhteyksiä
38141: Vaajak:Old.c:elle päin raskaissa puutavarakulje- että luitl\tus ry'h.tyift toittt.~npiteisi\n
38142: tubi&sakin. Tietyön alkaminen lisäisi Lau- fiUJcJnti~tn r4ktJtttåmi8~ Ldt&kaon Le'J1"
38143: kaassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa myös påttellt~n kyUi8tii K itl'ilam.min kautta
38144: ansiotyömahdollisuuksia seudun vähävarai- V tUJjt'tkoskell,,
38145: selle -väestölle.
38146: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
38147:
38148: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
38149: 896
38150:
38151: XU,9. - Toiv.al. N:o 344.
38152:
38153:
38154:
38155:
38156: Ahonen ym.: Maa-ntien· rakentamisesta Lievestuoreelta Simu-
38157: nan kautta ·Ku~.
38158:
38159:
38160: Eduskunnalle.
38161:
38162: Paikallisten asukkaiden toimesta on raken- kosken sillan rakentamiseen määrärahan,
38163: nettu kylätietä Lievestuoreen-Hankasalmen joka on ainoa suurempi silta koko tiealueella.
38164: maantieltä Saarilammilie päin n. 5 kilomet- Tien rakentaminen on muodostunut kui-
38165: riä. Samoin on asutustietä rakennettu J yväs- tenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi seudun vähä-
38166: kylän-Kuopion maantieltä n. 9 kilometriä varaiselle pienviljelijä- ja metsätyöväestölle.
38167: Kupariin saakka. Rakentamaton osa on vielä Olisi kohtuutontakin vaatia paikalliselta väes-
38168: n. 20 kilometriä ja käsittää suuren tiettömän töitä rakennus- ja ylläpitokustannuksia tie-
38169: alueen Laukaan ja Hankasalmen rajamailla, hen, joka palvelisi kauttakulkuliikennettä
38170: kuten Lankamaan, Simunan ja Saarilammin sekä huomattavasti raskaita kuljetuksia Lie-
38171: kylät. Tätä laajaa asuttua aluetta erottaa vestuoreen teollisuusalueelle.
38172: tieverkostosta idässä Kynsivesi ja lännessä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
38173: Kuusvesi ja Lievestuoreen järvi. Tälle tiettö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38174: mälle alueelle on aikoinaan suunniteltu ra- muksen,
38175: kennettavaksi kauttakulkutie Lievestuoreelta
38176: Jyväskylän-Kuopion maantielle, joka syystä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
38177: tai toisesta on sittemmin rauennut, mutta toimenpiteisiin maantien rakentami-
38178: jälleen viime aikoina tullut esille Laukaan seksi Lievestuoreelta Saarilammin ja
38179: kunnan sekä paikkakuntalaisten toimesta. Simunan kautta Kupariin Laukaan
38180: Laukaan kunta on mm. varannut Simunan- kunnan alue6Ua.
38181: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
38182:
38183: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
38184: 897
38185:
38186: XII,10. - Toiv.al. N: o 345.
38187:
38188:
38189:
38190:
38191: Ahonen ym.: KafWII)uoren-Leppälahden-Kelkkamäen maan-
38192: tien rakentamisesta.
38193:
38194:
38195: E d u s k u n n a ll e.
38196:
38197: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on !ky- laitokset. Kun tie lyhentäisi huomattavasti
38198: symys maantien rakentamisesta Vaajakosken matkaa Lievestuoreen teollisuusalueelta .Jy-
38199: aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruokosaa- väskylään, on tämä talouselämän sekä LieveS-
38200: ren pysäkin kautta Leppäveden ylitse Leppä- tuoreen teollisuusalueelia asuvien kannalta
38201: lahden pysä:kille ja siitä edelleen Metsolahden ensiarvoisen tärkeä asia. Esityksen peruste-
38202: kautta Keikkamäkeen Jyväskylän-Laukaan luiksi voidaan vielä mainita, että tien raken-
38203: -Pieksämäen maantielle tullut ajankohtai- taminen ratapengertä myöten Leppäveden
38204: seksi. Tien aikaansaamista varten ovat paik- ylitse on jo rautatietä rakennettaessa otettu
38205: ka!kuntalaiset pitäneet kokouksia, joissa on huomioon leventämällä ratapengertä huomat-
38206: yksimielisesti todettu välttämättömäksi ky- tavasti yli yksin rautatien tarpeen. Samoin
38207: seellinen Kanavuoren-Leppälahden tie, ku~ on huomioitava se, että nyt jo on rakennettu
38208: ten tiesuuntaa on alettu kutsua. Paikkakun- valtion maantieksi tie Leppälahden pysäkiltä
38209: talaiset ovat edellä mainitun tien aikaansaa- Toivakkaan, joka jäisi hyvin vähän mel'lkitse-
38210: misesta kääntyneet jo kulkulaitosten ja yleis- väksi, ellei edellä esitettyä maantietä raken-
38211: ten töiden ministeriön ym. virastojen puo- nettaisi.
38212: leen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38213: Tällä tiellä olisi suuri yleinen me:vkitys nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38214: kauttaku~kutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja muksen,
38215: tästä johtuen tätä tiesuuntaa ovat ryhtyneet
38216: kannattamaan mm. Laukaan kunnan tielauta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38217: kunta, Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto, maantien rakentamiseksi suunnalla
38218: Jyväskylän kauppakamari, Keski-Suomen Kanavuori-Leppälahti-Metsolahti-
38219: maanviljelysseuran asutustoimrkunta sekä Kelkkamäki Jyväskylän maalaiskun-
38220: monet muut Jyväskylän maakunnalliset Iiike- nan sekä Laukaan kunnan alueella.
38221: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
38222:
38223: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
38224:
38225:
38226:
38227:
38228: 113 E 687/58
38229: 898
38230:
38231: XU,ll.- Toiv.al N:o 346.
38232:
38233:
38234:
38235:
38236: Asunta ym.: Ruoveden-Vilppulan maantien kunnostami-
38237: sesta.
38238:
38239:
38240: Eduskunnalle.
38241:
38242: Tie- ja vesirakennushallituksella on ollut suuri osa Ruoveden puutavarakuljetuksesta
38243: vuodesta 1933 lähtien osittainen suunnitelma suuntautuu Vilppulan asemalle ja Mänttään.
38244: Ruovedeltä Vilppulaan johtavan maantien Selluloosan kuljetukset Mäntästä Tampe-
38245: kunnostamisesta. Suunnitelmaa on toteutettu reelle tapahtuvat myös osittain tätä tietä.
38246: rakentamalla vain pari siltaa ja tekemällä Johtuen tien heikosta kunnosta joudutaan
38247: mitättömän pieniä korjauksia. Jatkuvasti raskaammat kuljetukset lopettamaan keväisin
38248: tiellä kasvavan .liikenteen takia pitäisi tien useiden kuukausien ajaksi, ja henkilöliiken-
38249: kunnostamissuunnitelma pikaisesti uusia ja nekin on ollut usein vaarassa kokonaan kes-
38250: ja sen perusteella saattaa tie liikennettä vas- keytyä.
38251: taavaan kuntoon. Yllämainittuun viitaten ehdotamme edus-
38252: Perusteluksi asialle esitämme, että ko. tie kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38253: on ainoa kulkutie Ruovedeltä lähimmälle
38254: rautatieasemalle Vilppulaan. Tämä sama tie että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38255: yhdistää myös liikenteen Jämsän suunnalta menpiteisiin uuden suunnitelman laa-
38256: Mäntän kauppalan kautta Tampereen-V aa- timiseksi Ruoveden--Vt1ppulan maan-
38257: san maantiehen. Tie on yleensä hyvin ras- tien kunnostamista varten.
38258: kaan kuormituksen alainen johtuen siitä, että
38259: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
38260:
38261: Mikko Asunta. Kustaa Alanko. Anni I'Iinck.
38262: Toivo Hietala. Usko Seppi Atte Pakkanen.
38263: 899
38264:
38265: XII,12. - Toiv.a.l. N:o 347.
38266:
38267:
38268:
38269:
38270: Erkkilä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Pyhäjoen-Meri-
38271: järven tiesuunnalla.
38272:
38273:
38274: Eduskunnalle.
38275:
38276: Vuonna 1925 antoi Oulun läänin maaherra jässä käynnissä ja sen vuoksi tämän tien ra-
38277: päätöksen paikallistien rakentamisesta Pyhä- kentaminen on välttämätön.
38278: joen Etelänkylästä vanhalta rantamaantieltä Suunnitelmat paikallistien rakentamiseksi
38279: Merijärven-Kalajoen väliselle maantielle on tälle välille aikoinaan tehty, onpa tietä
38280: 1'Ierijärven kirkonkylässä. osittain jo silloin rakennettukin, mutta josta-
38281: Nyt haettavana oleva tiesuunta on sama kin syystä se on kuitenkin jäänyt kesken.
38282: kuin edellä mainitun, mutta jostakin syystä Viime syksynä teki eduskunnan kulkulai-
38283: keskeneräiseksi jääneen paikallistien, jonka tosvaliokunta tutustumisretken Pohjois-Poh-
38284: pituus on noin 21 kilometriä. janmaalle. Tällöin esittivät Pyhäjokilaakson
38285: Nykyään tiellä olisi huomattavasti laa- kunnat valiokunnalle tärkeimpiä tietoivomuk-
38286: jempi merkitys, sillä se yhdistäisi Pyhäjoen siaan ja kaikki 5 kuntaa oli sitä mieltä, että
38287: eteläpuolen yhtenäiseen tieverkostoon, koska tämä tie on ensi tilalla.
38288: parhaillaan on rakenteilla Pyhäjoen etelä- Kuten edellä on käynyt selville, olisi tällä
38289: puolella Oulaisten-Haapaveden välinen osa, tiellä laaja maakunnallinen merkitys. Ottaen
38290: joka on tarkoitus jatkaa Haapavedeltä Kär- huomioon nykyajan vaatimukset maantien
38291: sämäen Venetpalon kylään, jossa se yhdis- suunnittelussa ei vanhoja suunnitelmia
38292: tyisi Parkkiman asemalle menevään tiehen. voida, eikä ole asianmukaistakaan käyttää tä-
38293: Samalla se yhdistäisi Pyhäjoen-Merijärven män tien rakentamisessa, vaan olisi laadit-
38294: ja Alavieskan kunnat suoralla yhteydellä, jo- tava uudet suunnitelmat valtion toimesta ja
38295: ten sen merkitys yleensä valtion maantienä tie rakennettava valtion maantienä.
38296: olisi hyvin huomattava. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
38297: Kun Pyhäjoki on viime vuosina penger- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38298: retty ja sen johdosta runsaasti erittäin hy-
38299: viä viljelyskelpoisia maita mahdollisuus ottaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38300: viljelykselle, niin monet kymmenet vanhat toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
38301: tilat, jotka ovat ennen olleet kunnollisia tie- miseksi Pyhäjoen ja Merijärven väli-
38302: yhteyksiä vailla, saisivat tämän jo vanhan sellä Pyhäjoen eteläpuolella olevalla
38303: tiesuunnitelman toteutuessa kunnolliset kul- tiesuunnalla.
38304: kuyhteydet. Uusjaon valmistelutyöt ovat pitä-
38305: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
38306:
38307: Eeli Erkkilä. Kusti Eskola. Veikko Savela.
38308: Aarre Marttila. Ale Holopainen. Markus Niskala.
38309: Eino Uusitalo. Matti Liinamaa. Matti Kekkonen.
38310: Niilo Ryhtä.
38311: 900
38312:
38313: XII,lS. - Toiv.al. N: o 848.
38314:
38315:
38316:
38317:
38318: Friman ym.: Maantien rakentamisesta Rovaniemen Saaren-
38319: kylästä Ounasjokivartta pitkin Markkasuvannon sillalle.
38320:
38321:
38322: E d u s k u n n a 11 e.
38323:
38324: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa-
38325: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä.
38326: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- Niiden hyväksikäytön ja asuttamisen kannal-
38327: kaan maantietä. Jos ra:kennettaisiin uusi tie takin uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa
38328: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea
38329: kylän ja Markkasuvannon lossin välille, niin on siitä asukkaille monenlaisia haittoja ja
38330: myös joen itäpuolella asuvat ihmiset pääsi- vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien var-
38331: sivät tien varteen. Tietä tälle puolelle raken- rella ja kauppoihin toimitettavat maatalous-
38332: nettaessa se ei tulisi kulkemaan peltojen tuotteet on kuljetettava suurelta osalta yli
38333: halki. Se voitaisiin rakentaa suoraksi, nykyi- virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen tulee
38334: sen liikenteen vaatimuksia vastaavaksi ja kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä tie-
38335: siten palvelemaan pohjoiseen suuntautuvaa rakennus olisi myös hyvä työttömyystyö-
38336: kaukoliikennettä. Siltoja tarvittaisiin vähem- kohde.
38337: män ja pienempiä. Joen itäpuolella ovat Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
38338: tällä seudulla myös kaikki soranottopaikat, nioittaen eduskunnan hyvä!ksyttäväksi toivo-
38339: ja nykyisellekin tielle on sora kuljetettava muksen,
38340: yli joen suurin kustannuksin. Itäpuolen tie
38341: tulisi myös hiukan lyhyemmäksi. Uuden tien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38342: rakentamisen avulla vapauduttaisiin kolmesta maantien rakennustyön aloittamiseksi
38343: jo käytössä olevasta, nim. Alajärven, Kuoksa- Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjoki-
38344: järven ja Kätkän teiden losseista. vartta pitkin Markkasuvannon s{llalle.
38345: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
38346:
38347: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
38348: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
38349: 901
38350:
38351: XU,14. - Toiv.al. N:o 849.
38352:
38353:
38354:
38355:
38356: Frilnan YJII..: Maantien r()kentamtsesta Tepaston kylästä Lom-
38357: polon kautta Puljun kylään Kittilän kunnassa.
38358:
38359:
38360: E d u s k u n n a ll e.
38361:
38362: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat keana työttömyyskautena se olisi myös sopiva
38363: Lompolon ja Puljun kylät ovat niitä harvoja työttömyystyökohde.
38364: huomattavia Lapin läänin kyliä, jotka ovat Kun tien rakentamista on asukkaille
38365: vailla mirrkäanlaista tieyhteyttä ja lisäksi luvattu korkeimmilta mahdollisilta määrääc
38366: vielä sikäli erikoisasemassa, että kumpaan- viltä tahoilta ja kun Kittilän kunnanval-
38367: kaan ei ole käyttökelpoista vesitietäkään. Näi- tuusto on viimeksi heinäkuun 21 päivänä
38368: hin .kyliin aikanaan suunniteltu tie päättyy 1958 antanut tästä suunnitelmasta tielain
38369: nykyään Tepaston kylääu, josta sitä olisi määräämän lausunnonkin, joka on myöntei-
38370: jatkettava Lompolon kautta Puljuun ja tien nen, olisi tie nopeasti rakennettava.
38371: uuden osan pituudeksi tulisi 25-27 km. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38372: Tien rakentaminen tulisi palvelemaan tule- nioittaen eduskunm1-n hyväksyttäväksi toivo-
38373: vaisuudessa suoraa yhteyttä halki Keski- muksen,
38374: Lapin Kittiiästä Enontekiölle. Sillä olisi var-
38375: sin suuri merlkitys valtion metsien hoidon että hallitus ryhtyisi heti toimen-
38376: kannalta, se lisäisi sekä valtion että yksityis- piteisiin maantien rakennuttamiseksi
38377: ten omistamien metsien arvoa ja palvelisi Tepaston kylästä Lompolon kautta
38378: merkittävästi matkailuliikennettä. Näin Vai- Puljun kylään Kittilän kunnassa.
38379: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
38380:
38381: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
38382: Eino Tainio. Eellleli Lakkala.
38383: 902
38384:
38385: XII,15. - Toiv.al. N:o 350.
38386:
38387:
38388:
38389:
38390: Heinonen ym.: Lyökinr-Korsaarenr-Lepäistenr-Vohdensaa-
38391: ren tien rakentamisesta Uudenkaupungin maa!laiskunnassa.
38392:
38393:
38394: E d u s kunnalle.
38395:
38396: Uudenkaupungin maalaiskunnan alueen toteuttamismahdollisuuksia on alustavasti sel-
38397: saaristo-osassa on runsaasti alueita, joiden vitetty Uudenkaupungin ja sen maalaiskun-
38398: asukkailla ei ole mitään kiinteitä kulku- nan asettamissa elimissä ja suoritettu myös
38399: yhteylmiä mantereen tieverkostoon. Näin tei- alustavia laskelmia 'kustannuksista tien ra-
38400: den puute on johtanut suuriin vaikeuksiin kentamiseksi.
38401: niin puutarha-, maanviljelys- kuin kalastus- Koska kyseinen alue on ilmastonsa ja mui-
38402: elinkeinostakin saatavien tuotteiden mar'kki- den luontaisten olosuhteittensa puolesta erit-
38403: noimisissa ajan vaatimusten mukaisesti sekä täin edullinen asutusalue, jonka tieolojen
38404: suuresti lisännyt tällä alueella tarvittavien kehittymättömyys on ikuitenkin ollut esteenä
38405: tavaroiden hintoja ja estänyt muun elin- alueen taloudelliselle hyväksikäytölle ajan
38406: keinotoiminnan kehittymisen näillä seuduilla. vaatimusten mukaisesti ja myöskin luonnon-
38407: Asujamiston on ollut pakko tyytyä olosuh- kauniina alueena matkailuliikenteen piiriin
38408: teisiin, joissa elämiseen ei nuorempi polvi saattamiselle, ehdotamme eduskunnan hyväk-
38409: enää ole tyytynyt, vaan on työikään ehdit- syttäväksi toivomuksen,
38410: tyään hakeutunut paremmin taloudellisin
38411: toimintaedellytyksin varatuille alueille. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
38412: Rakentamalla tie Lyökin-Korsaaren-L~ menpiteisiin tietutkimusten suorittami-
38413: päisten-Vohdensaaren alueiden kautta voi- seksi ja loppuun saattamiseksi sekä
38414: taisiin näiden alueiden asujaroisto saattaa sen jälkeen tien rakentamiseksi Uuden-
38415: yhteyteen valtakunnan tieverkostoon ja siten kaupungin maalaiskunnan alueelle
38416: poistaa ne haitat, joista edellä on mainittu, Lyökistä Korsaareen, Lepäisii., ja
38417: ja auttaa tämän alueen talouselämän kaikin- sieltä V ohdensaaree.,, jossa tie yhtyisi
38418: puolista edistymistä. Tämän tiesuunnitelman Uuteenkaupunkii., johtavaa., tieke.,.
38419: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
38420:
38421: Vappu Heinonen. Olavi Lähteenmäki. Paavo Aitio.
38422: Urho Kulovaara. Sylvi Siltanen. Judit Nederström-Lunden.
38423: Kalervo Saura. Rafael Paasio. Eino Roine.
38424: Inkeri Virtanen. Aimo Aaltonen.
38425: 903
38426:
38427: XII,16. - Toiv.al. N: o 351.
38428:
38429:
38430:
38431:
38432: Häppölä ym.: Valtatien n:o 12 korjaamisesta tieosalla Koski
38433: H. l.-Pälkäne.
38434:
38435:
38436: E d u s k u n n a ll e.
38437:
38438: Lahdesta Tampereelle johtava valtatie tutkimuksissa on päädytty siihen, että mai-
38439: n:o 12, jon'ka leikkaa valtatie n:o 4 ja nittu tie olisi kunnostettava vanhaa suuntaa
38440: johonka päättyy valtatie n: o 10 pohjois- seuraavaksi päätieksi, ja on Hämeen tie- ja
38441: suunnassa, on eräs Etelä-Suomen tärkeimpiä vesirakennuspiirin toimesta tehty samaan
38442: ja vilkkaimmin liikennöityjä teitä. tähtääviä suunnitelmia.
38443: Tien kunto ei kuitenkaan vastaa sillä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38444: tapahtuvaa liikennettä, varsinkaan Kosken nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38445: H.l. - Pälkäneen välillä, jossa tie on monin muksen,
38446: paikoin hyvin !kapea ja mutkainen. Lisäksi
38447: tiellä on joitakin heikkokuntoisia siltoja ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38448: rumpuja. valtatien n:o 12 korjaamiseksi tie-
38449: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen osalla Koski H. l.-Pälkäne.
38450: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
38451:
38452: Leo Kå.ppölä. Kustaa Ala.nko. Anni Flinck
38453: Eino Raunio. Oskari Lehtonen. Olli Aulanko.
38454: Atte Pakkanen. H. Törmä. Väinö E. Nieminen.
38455: Juho Tenhiälä. Lyyli Aalto. Olli J. Uoti.
38456: Ensio Partanen.
38457: 904
38458:
38459: XU,17. - Toiv.al. N:o 352.
38460:
38461:
38462:
38463:
38464: B'å.ppölä. ym.: Tiesuunnan tutkimisesta Metsänkylän-Linno-
38465: kankaan-Okerla-n välillä.
38466:
38467:
38468: E d u s k u n n a ll e.
38469:
38470: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen osaston toimesta mahdollisesti rakennettava
38471: toimesta on kesällä 1955 suoritettu silmämää- asutustie.
38472: räinen tietutkimus Hattulan ja Hauhon kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme 'kun-
38473: tien alueella olevan Metsänkylän-Ilamon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38474: Linnokankaan-Okerlan tiejaksolla ja on muksen,
38475: asian johdosta jätetty hakemus tie- ja vesi-
38476: ra.kennushallitukselle, että mainittu tiejakso että halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin
38477: otettaisiin maantieksi. tiesuunnan tutkimiseksi maantien ra-
38478: Tähän tiehankkeeseen liittyy myös Ilamon kentamista varten Metsänkylän- lla-
38479: -Hahkasalon asutusalueelta Hämeenlinnan mon- Linnakankaan- Okerlan vä-
38480: suuntaan maatalousministeriön asutusasiain- lillä.
38481: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
38482:
38483: Leo Häppölä. Juho Tenhiälä.
38484: Eemil Luukka. Eino Raunio.
38485: Atte Pakkanen. Olli Aulanko.
38486: 905
38487:
38488: XII,18. - Toiv.al. N: o 353.
38489:
38490:
38491:
38492:
38493: Jaakkola ym.: Oripää11t-Honkilahden-Eurajoen maantien
38494: korjaamisesta.
38495:
38496:
38497: E d u s k u n n a 11 e.
38498:
38499: Käytössä olevan autokannan runsas kasvu on erittäin kapea ja mutkainen, joten se on
38500: ja liikenteen, etenkin puutavaraliikenteen jat- erittäin vaarallinen ja hankala vilkkaasti lii-
38501: kuva siirtyminen maanteille autokuljetukseen kennöidyksi tieksi. Perinpohjainen korjaus
38502: on asettanut maantiet entistä raskaampien on tiellä välttämätön lähivuosien aikana,
38503: rasituksien alaiseksi. Erikoisesti koskee tämä jotta alueen taloudellista kehitystä voitaisiin
38504: seutuja, jotka ovat rautatiekuljetusmahdolli- edistää.
38505: suuksien ja uittomahdollisuuksien ulkopuo- Rauman talousalueen seutukaavaliitto teet-
38506: lella. tää parhaillaan arkkitehti Aholaila alueelleen
38507: Osittain Varsinais-Suomen, osittain Lou- seutukaavaa. Tällöin on osoittautunut, sen
38508: nais-Satakunnan alueella on Oripään kun- jälkeen kun alueelle on viime aikoina raken-
38509: nasta alkava, Yläneen, Honkilahden, Hin- nettu kaksikin uutta valtatietä, tämän poikki-
38510: nerjoen, Lapin T. l. ja Eurajoen kuntien tien parantaminen tärkeimmäksi tieparannus-
38511: läpi johtava vanha maantie edellä esitetyistä asiaksi Rauman talousalueella.
38512: syistä joutunut hyvin raskaan kuormituksen
38513: alaiseksi. Tien piirissä olevat kunnat ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
38514: voimaperäisiä maatalousalueita, joissa myös kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
38515: runsas metsätalous näyttelee huomattavaa muksen,
38516: osaa.
38517: Tälle tielle on kehittynyt runsas linja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38518: autoliikenne. Tämän lisäksi näyttelee tien Oripään - Yläneen- H onkilahden-
38519: käytössä runsas puutavarankuljetus ratkaise- H innerjoen - Lapin T. l. - Eurajoen
38520: vaa osaa. vanhan maantien perusteelliseksi kor-
38521: Tie on ikivanha maantie, eikä sillä ole suo- jaamiseksi.
38522: ritettu mitään parannustöitä koskaan. Tie
38523: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
38524:
38525: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. Mauno Jussila.
38526:
38527:
38528:
38529:
38530: 114 E 687/58
38531: 906
38532:
38533: XU,19. - Toiv.al. N: o 354.
38534:
38535:
38536:
38537:
38538: Jussila ym.: Tieykteyde, aikaansaamisesta Uudenkaupungin
38539: maalaiskunnassa Vokdensaarelta Lepäisiin.
38540:
38541:
38542: Eduskunnalle.
38543:
38544: Liikenneyhteyksien parantaminen rannik- kaksi pienehköä siltaa sekä lossi. Tietä voi-
38545: komme laajan saariston ja mantereen välillä taisiin jatkaa Lepäisilta Lyökkiin, josta
38546: on eräs ajankohtainen tehtävä. Kansantalou- suunnitelma jo on olemassa.
38547: temme kannalta tärkeä kalastuselinkeinon Ottaen huomioon kyseessä olevan alueen
38548: harjoittaminen ja kehittäminen mm. kytkey- olosuhteet on tieyhteyden rakentamista pi-
38549: tyy tärkeältä osaltaan juuri liikenneolojen dettävä erittäin tärkeänä.
38550: kehittymiseen. Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
38551: Uudenkaupungin saaristossa oleva Lepäis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38552: ten saari lähisaarineen muodostaa erään tär- muksen,
38553: keän alueen, jonne tieyhteys olisi mitä pi-
38554: kimmin saatava. Tätä varten onkin jo tutki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38555: muksia suoritettu ja suunnitelma Vohden- toimenpiteisiin tieyhteyden rakentami-
38556: saaren-Lepäisten tieksi valmistuu lähiai- seksi Uudenkaupungi, maalatiskun-
38557: koina. Tien pituus Vohdensaarelta Lepäisille nassa Vokdensaarelta Lepäisiin.
38558: olisi n. 9 km. Rakennettavaksi tulisi mm.
38559: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
38560:
38561: Mauno Jussila. Einari Jaakkola.
38562: 907
38563:
38564: XII,20. - Toiv.al. N: o 355.
38565:
38566:
38567:
38568:
38569: Jimsen ym.: Maantien rakentamisesta valtatieltä n:o 4 Vaa-
38570: jakoskelle.
38571:
38572:
38573: E d u s k u n n a 11 e.
38574:
38575: Laukaan kunnan Leppäveden 'kylän ikautta nimenomaan Vaajakoskelle paranisivat huo-
38576: kulkee valtakunnan runkotie n: o 4, jolta on mattavasti. Tietyön alkaminen lisäisi Lau-
38577: suunniteltu rakennettavaksi maantie Jyväs- kaassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa myös
38578: kylän-Vaajakosken tielle. Kyseisen maan- ansiotyömahdollisuuksia seutukunnan vähä-
38579: tien aikaansaaminen olisi tärkeä sekä pai!kal- varaiselle väestölle.
38580: lis- että kauttakulkuliikennettä ajatellen. Mielestämme rakennuskustannukset
38581: Leppäveden-Vaajakosken tien rakentaminen matlka on noin 7 km ja maasto melko tasaista
38582: tekisi mahdolliseksi kaukoliikenteen suoran - muodostuisivat tien tuottamaan hyötyyn
38583: ohjautumisen Itä-Päijänteen tieltä nelostielle. nähden niin kohtuullisiksi, ettei niidenkään
38584: Tällöin helpottuisi tilanne myös vilkkaasti pitäisi olla esteenä tämän tärkeän maantien
38585: liikennöitävällä ja suuresti rasitetulla Jyväs- rakentamiselle.
38586: kylän-Vaajakosken tiellä. Kun rakennettava Edellä olevan perusteella esitämme edus-
38587: tie tulisi 'kulkemaan asuttujen alueiden halki, 1kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38588: saattaen siten myös paikallisen tietarpeen
38589: järjestykseen, olisi sen merkitys siinäkin mie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38590: lessä erittäin suuri. Tien rakentaminen mer- maantien rakentamiseksi Laukaan
38591: kitsisi myös koko laajan ja metsärikkaan Leppäveden kylästä, valtatieltä n:o 4,
38592: Laukaan !kohdalla puutavaran markk:inoimis- V aajakoskelle.
38593: mahdollisuuksien paranemista, sillä yhteydet
38594: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
38595:
38596: Artturi Jämsen. Aarre Marttila. Eino Uusitalo.
38597: 908
38598:
38599: XI1,21. - Toiv.al. N:o 356.
38600:
38601:
38602:
38603:
38604: Kaasalaine]l ym. : Suodenniemen-V ammalan-Punkalaitu-
38605: men maantien kunnqstamisesta.
38606:
38607:
38608: E d u s k u n n a ll e.
38609:
38610: Porin-Helsingin pikatie valmistuu lähi- kin valmistumaisillaan uusi merkittävä teolli-
38611: aikoina koko pituudeltaan liikennöitävään suuslaitos.
38612: kuntoon. Näin voidaan todeta Satakunnan Edellämainittujen seikkojen vuoksi olisi
38613: mantieyhteyksien Helsinkiin parantuneen syytä hyvissä ajoin varautua puhkaisemaan
38614: aivan ratkaisevalla tavalla. Mutta ennenkuin käyttökelpoinen ku1kuyhteys Pohjois~Sata
38615: tämä pikatie kykenee laajemmassa mielessä kunnasta Helsingin suuntaan hakeutuvalle
38616: palvelemaan sitä ympäröivää maa!kuntaa, on liikenteelle. Samalla tulisi eräs Etelä"Sata-
38617: sille rakennettava riittävässä määrässä uusia ·kunnan tieolojen välttämätön kokonaisratkai-
38618: yhdysteitä ja parannettava entisiä. Nämä sun osa asiallisella sekä laajoja alueita hyö-
38619: seikat ovatkin jo suunnitelmissa ainakin osit- dyttävällä tavalla suoritetuksi.
38620: tain tulleet huomioon otetuiksi, mutta ha- Aikaisemmin on Kokemäenjoen ylitys-
38621: luamme tässä yhteydessä korostaa erikoisesti paikka, Vammaskosken silta kapeutensa takia
38622: niitä näkökohtia, jotka vanhojen yhdysteiden asettanut rajoittavia esteitä kauttakulkulii-
38623: parantamisessa välttämättä pitäisi ottaa tar- kenteenkin parantamiselle. Mutta ·kun silta
38624: kasteltaviksi. nyt tulee korjatuksi, on Suodenniemen-Pun-
38625: Tuntuu nimittäin luonnolliselta, että myös- kalaitumen kauttakulkutien todellinen pul-
38626: kin Pohjois-Satakunta ja sitä kauempana:kin lonkaula siirtynyt historiaan. Näin ollen on
38627: ilmenevä li~kennetarve alkaa hakea itselleen tämän kokonaissuunnitelman eräs tärkeä osa
38628: käyttOkelpoisinta kulkureittiä Helsinkiin joh- tullut myönteisellä tavalla ratkaistuksi ja
38629: tavalle pikatielle. Tällöin monessa tapauk- lähtökohta varsinaisten tieosien parantami-
38630: sessa osoittautunee parhaimmaksi vaihto- selle tulee olemaan jo huomattavasti edulli-
38631: ehdoksi maantie, joka lähtee Suodenniemeltä, sempi.
38632: kulkee Vammalan kauppalan läpi Punkalai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
38633: tumelle, missä yhtyy Helsingin pikatiehen. kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
38634: Valitettavasti tämä, vain noin 62 kilometriä
38635: pitkä tieosuus ei nykyisessä kunnossaan - että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38636: kapeutensa ja mutkaisuutensa vuoksi - ky- toimenpiteisiin suunnitelman. aikaan-
38637: kene tyydyttävästi palvelemaan tämänkään- saamiseksi, joka tarkoittaa maantien
38638: hetkisen liikenteen vaatimuksia, saatikka sit- Suodenniemi - Vammala - Punka-
38639: ten, kun tien käyttö tulee huomattavasti vil- laidun kunnostamista sellaiseksi, että
38640: kastumaan. Tähän vilkastumiseen tulee se vastaa nykyajan liikenteelle asetet-
38641: omalta osaltaan vaikuttamaan myöskin laa- tavia vaatimuksia.
38642: jentunut Vammalan kauppala, jonne on nyt-
38643: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
38644:
38645: Nestori Kaasalainen. Aarre Marttila.
38646: Arvo Pentti. Antti J. Rantam.aa.
38647: 909
38648:
38649: Xll,22. - Toiv.al. N:o 357.
38650:
38651:
38652:
38653:
38654: Kleemola: Himangan satamatien rakentamisesta yleiseksi
38655: tieksi.
38656:
38657:
38658: E d u s k u n n a ll e.
38659:
38660: Himangan kunta on usean vuoden aikana vietiin puutavaraa Himangan satamasta
38661: rakentanut Kokkolan-Raahen valtatieltä 215111 ms, vuonna 1956 178 776 m3 ja
38662: Lestijoen pohjoispuolitse kunnantietä sata- vuonna 1957 230 579 ms.
38663: maansa. Tien rakentaminen on nyt niin pit- Näin suuren puutavaramäärän kuljetus ra-
38664: källä, että puutavaraa voidaan raken- sittaa kunnanteitä suuresti ja jo sen kun-
38665: netuilta purkauspaikoilta autoista pur- nossapito maksaa vähävaraiselle kunnalle pal-
38666: kaa mereen, rediltä lastattavaksi lai- jon. Jo tähänastinen rakentaminen on myös-
38667: voihin. Jotta tätä Himangan hyvää sa- kin kysynyt kunnalta suuria kustannuksia.
38668: tamaa voitaisiin täysin tehokkaasti käyt- Jotta voitaisiin nopeasti saada Himangan sa-
38669: tää hyväksi, olisi tietä jatkettava sen tama entistä tehokkaampaan käyttöön, olisi
38670: nykyisestä päätepisteestä vielä edelleen Man- satamaan johtavan tien loppuosa rakennet-
38671: sikansaareen saakka. Tämän saaren erottaa tava yleisenä tienä. Suunnitelma tien raken-
38672: mantereesta kapea, matala salmi, jonka sy- tamisesta on jo tehty. Tästä syystä ehdotan
38673: vyys on vain muutaman kymmenen sentti- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
38674: metriä. Mansikan ranta on jo niin syvä, että toivomuksen,
38675: sieltä voi puutavaran lastaus tapahtua myös
38676: suoraan laitureilta laivoihin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38677: Himangan satamaHa on pyöreän puutava- Himangan satamatien rakentamiseksi
38678: ran viennin vuoksi suuri yleinen merkitys. Lestijoen pQhjoispuolelle Kokkola-
38679: Tätä yleistä merkitystä osoittavat sataman Raahe valtatieltä Mansikkaan saakka
38680: vientimäärät viime vuosina. Vuonna 1955 yleisenä tienä.
38681: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
38682:
38683: Kauno Kleemola.
38684: 910
38685:
38686: XU,23. - Toiv.al. N: o 358.
38687:
38688:
38689:
38690:
38691: Koivisto ym.: Maantien rakentamisesta Enontekiön kirkolta
38692: Leppäjärve'tt ja Palojärven kylien kautta Norjan rajalle.
38693:
38694:
38695: Eduskunnalle.
38696:
38697: Enontekiön kunnassa oleva tieverkosto on puolella lähellä valtakunnanrajaa tulevaan
38698: vielä sangen harva, joten monet suurehkot Aitijärven-Koutakeinon-Alattion maantie-
38699: asutusryhmät ja kylät ovat vailla minkään- hen. Tämä reitti on vanhastaan ollut po-
38700: laista tieyhteyttä. Niinpä kunnan pohjois- roilla Suomesta Norjaan kuljettaessa kauppa-
38701: osassa sijaitsevat Leppäjärven ja Palojärven matkoilla lyhin ja käytetyin. Se on myöskin
38702: kylät ovat kokonaan ilman tietä. Edellinen lyhin matka läpi vuoden auki olevaan Poh-
38703: kylä muodostaa jo oman kansakoulupiirinsä jois-Norjan satamaan. Parhaillaan Suomen
38704: ja on siellä 21 taloa. Palojärven kylä on ja Norjan tieviranomaisten kanssa käydyissä
38705: Leppäjärveltä 8 km Norjan rajalle päin. neuvotteluissa tämän tien rakentamiseen on
38706: Sielläkin on kymmenkunta taloa. Sen ym- kiinnitetty erityistä huomiota.
38707: päristössä asuu lisäksi huomattava määrä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
38708: Enontekiön porolappalaisia, joitten hyväksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38709: valtiovalta ei tähän asti ole tehnyt juuri muksen,
38710: mitään.
38711: On selvää, että maantie mainittuihin ky- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
38712: liin tulisi suuresti helpottamaan asukkaitten menpiteisiin maantien rakentamiseksi
38713: elämää ja asioimista kirkonkylässään, jossa Enontekiön kirkolta Leppäjärven ja
38714: ovat kaikki kunnalliset ja seurakunnalliset vi- Palojärven kylien kautta Aitijärve11r-
38715: rastot, nimismies, lääkäri, terveyssisar jne. Koutakeino11r-Alattion maantiellä N or-
38716: Matkailun kannalta tiellä olisi tärkeä merki- jan rajalle.
38717: tys, jos Palojärven tie yhdistetään Norjan
38718: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
38719:
38720: Erkki Koivisto. Olavi Lahtela..
38721: Markus Niskala. Toivo Friman.
38722: 911
38723:
38724: XII,24, - Toiv.al. N:o 359.
38725:
38726:
38727:
38728:
38729: Koivunen ym.: Myllymäe'flr-Aktärin maantien oikaisutöiden
38730: suorittamisesta ja tasoristeyksien poistamisesta.
38731:
38732:
38733: E d u s kun n a 11 e.
38734:
38735: Myllymäen ja Ähtärin asemien välillä rau- lesta puhuvat sekä edellämainittu maantie-
38736: tatielinjaa seuraileva maantie ylittää rauta- liikenteen vaarallisuus että kyseisen maantie-
38737: tien vartioimattomilla tasoristeyksillä 6-7 työn soveltuvuus paikallisen työttömyyden
38738: kertaa. Maantieliikenteelle edellämainitut torjuntaan.
38739: tasoristeytkset aiheuttavat pysyvän vaaran, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
38740: josta osoituksena ovat lukuisat tasoristeyk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38741: sillä sattuneet liikenneonnettomuudet. Maan-
38742: tien uudelleen rakentaminen yksinomaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38743: radan toista sivua kulkevaksi onkin parhail- toimenpiteisiin Myllymäen ja Ahtärin
38744: laan suunnitteilla. Tielinjan tutkimuksia on asemien välisen maantien korjaus- ja
38745: suoritettu Myllymäen ja Inhan välillä, mutta oikaisutöiden suorittamiseen siten, että
38746: Ähtärin puoleisessa päässä suunnittelutyöt maantieliikenteelle vaaralliset tasoris-
38747: ovat jostain syystä viivästyneet. Mainittu teykset saadaan poistetuiksi sanotulta
38748: tietyö pitäisi kuitenkin saada viivytyksittä maantieosuudelta.
38749: käyntiin. Työn pikaisen aloittamisen puo-
38750: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
38751:
38752: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
38753: Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen.
38754: Siiri Lehmonen. Veikko Hyytiäinen.
38755: 912
38756:
38757: XII,25. - Toiv.al. N:o 360.
38758:
38759:
38760:
38761:
38762: Koivunen ym.: Yhdystie'fl, rakentamisesta Kortteen rautatie-
38763: pysäkillä Koron-Kih'fl,iön maantielle.
38764:
38765:
38766: E d u s k u n n a 11 e.
38767:
38768: Y eiseen maantiekarttaan on merkitty noin minen aiheuttaa kiusallista hankaluutta sekä
38769: 10 km: n pituinen yhdystie Virtain-Seinä- kauttakulun että paikallisten ·kulkuyhteyksien
38770: joen maantieltä Kortteen rautatiepysäkin kannalta. Jotta asiaan saataisiin korjaus, esi-
38771: kautta Koron kylästä Kihniölle menevään tämme eduskunnan hyväksyttäviiksi toivo-
38772: maantiehen. Käytännössä tällaista yhdystietä muksen,
38773: ei kuitenkaan ole, sillä tie on vain ensinmai-
38774: nitulta maantieltä Koron pysäkille. Sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38775: sijaan sanotulta pysäkiltä. Koron-Kihniön yhdystien rakentamiseksi Kortteen rau-
38776: maantielle ei ole minkäänlaista tietä. Edellä tatiepysäkiltä Koron-Kihniön maan-
38777: mainittu rakentamatta jäänyt yhdystien osa tielle.
38778: on vain 2 km:n pituinen, mutta sen puuttu-
38779: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
38780:
38781: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
38782: Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen.
38783: Siiri Lehmonen. Veikko Hyytiäinen.
38784: 913
38785:
38786: XII,26. - Toiv.al. N:o 361.
38787:
38788:
38789:
38790:
38791: Kokkola yin.: Maantien rakentamisesta Tavastilan asemalta
38792: H urukselan ja· Haminan maantiet yhdistävälle ohitustieUe.
38793:
38794:
38795: E d u s k: u n n a 11 e.
38796:
38797: Kymin kunnan itäisessä osassa sijaitseva Tieolot paranisivat huomattavasti, jos Ta-
38798: TaV'astilan kylä oli ennen sotia vielä melko vastilan asemalta rakennettaisiin uusi tie
38799: harvaanasuttu ns. maalaiSk:ylä, jonka väestö rakenteilla oleval1e ns. ohikulk:utielle, joka
38800: sai pääasiallisen toimeentulonsa maanvilje- yhdistää Hurulkselan ja Haminan maantiei.
38801: lyksesta ja pailkallisista metsätöistä. Sotien Tämän uuden tien pituus olisi noin 3 kilo-
38802: jälkeen ja erikoisesti viime vuosina on osit- metriä. Tien vaikutuspiiriin tulisi välittö-
38803: tain valtion asutustoiminnasta ja osittain mästi noin 500 Kotkassa ja Karhulassa työs-
38804: paikka1kunnan edullisesta asemasta Kotkim säkäyvää henkilöä, puhumattakaan siitä, mitä
38805: kaupungin ja Karhulan kauppalan välittö- tämä tie merkitsisi kautta:kulkutienä, · sillä
38806: mässä läheisyydessä ollut seurauksena, että aina:kin kolmasosa Kymin kunnan asukkaista
38807: Tavastilan kylästä on muodostunut melko käyttäisi tätä tietä. Tieasia on ollut vireillä
38808: tiheä asutusalue. Myönteinen kehitys jatkuu Kymin kunnan toimesta jo vuodesta 1951
38809: edelleen. alkaen, mutta taloudelliset vaikeudet ovat
38810: Tieolot tällä asutusalueella ovat valitetta- asettaneet voittamattomia esteitä. tien raken-
38811: van huonot. Paikallinen väestö joutuu suu- tamiselle.
38812: rimma!ksi osaksi käymään ansiotyössä Kotkan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
38813: kaupungissa ja Karhulan ka.uppalassa ja uh- kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
38814: raamaan matkaansa liian paljon aikaa, koska
38815: suora tieyhteys puuttuu. Tien puuttumisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38816: seuraamutksena on ollut se, että tavastilalai- maantien rakentamiseksi Tavastilan
38817: set ovat olleet pakotettuja käyttämään kulku- asemalta H urukselan ja Haminan
38818: tienään kiellettyä rautatielinjaa. maantiet ykdistävälle okitustielle.
38819: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
38820:
38821: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
38822: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
38823: Kalle Matilainen.
38824:
38825:
38826:
38827:
38828: 115 E 687/58
38829: 914
38830:
38831: XD,2'1. - Toiv.al. N:o 362.
38832:
38833:
38834:
38835:
38836: Kujala. ym.: Kouvolan ohitustien rakentamisesta Salpausselän
38837: maantiellä.
38838:
38839:
38840: E d u s kun n a ll e.
38841:
38842: Kouvolan työvoimapiiri on eräs vaikeim- nopeasti avattava uusia työkohteita. Kai-
38843: mista työttömyysalueista. Tästä huolimatta kissa tämän alueen kunnissa arvioidaan työt-
38844: on Kymen läänin alueella järjestetty varsin tömyyden vuosien 1958-59 talvikautena en-
38845: niukasti töitä työttömyyden torjumiseksi. tisestäänkin laajenevan.
38846: Tästä johtuen suuri määrä Kymenlaakson Kymenlaakson aluesuunnitelmaan ikuuluu
38847: työttömistä on vuosittain kuljetettu siirto- Salpausselän tien liikennekelpoisuuden pa-
38848: työmaille, kauas kotiseuduiltaan. Tällainen rantaminen. Tämän tien kehittämissuunni-
38849: menettely saattaa työttömiksi joutuneet mitä telmassa on ohitustien rakentaminen Kouvo-
38850: vaikeimpaan asemaan. Perheet joutuvat ha- lan kauppalan kohdalle. Kuusankosken kunta
38851: jalleen ja niiden talous rappeutuu, sillä siir- on asettanut työttömyystoimikunnan suun-
38852: totyömailla työskentelevän palkalla ei ole nittelemaan työkohteita vaikeaksi muodostu-
38853: mahdollisuus turvata perheen toimeentuloa. van työttömyyden torjumiseksi. Toimikunta
38854: Kymen läänin alueella olevista työkoh- on esittänyt valtion viranomaisille Kouvolan
38855: teista ei suinkaan ole puutetta. Kaikille ohitustien rakennustöiden aloittamista. Kun
38856: alueen työttömille voidaan järjestää työtä tämä tie on liikennemahdollisuuksien paran-
38857: lähellä kotiseutua, jos vain kiinnitetään huo- tamisen kannalta välttämätön ja sen raken-
38858: miota riittävästi tähän tärkeään 'kysymyk- nustöiden käyntiin saattaminen työttömyy-
38859: seen. den torjunnan 'kannaltakin tarpeellinen, on
38860: Ku.U:Sankosken, Iitin ja muissakin pohjoi- työt pi'kaisesti aloitettava.
38861: sen Kymenlaakson kunnissa oli työttömyys Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
38862: talvikautena 1957-58 varsin laaja. Valtion kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
38863: taholta tälle alueelle suunnitellut työt olivat
38864: riittämättömät eivätkä lainkaan vastanneet että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38865: alueen tarvetta. Ettei jälleen jouduttaisi menpiteisiin Kouvolan ohitustien ra-
38866: suuriin vaikeuksiin työn järjestämisessä työt- kennustöiden aloittamiseksi Salpausse-
38867: tömille, on pohjoisen Kymenlaakson alueelle län maantiellä.
38868: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
38869:
38870: Toivo Kujala. Toivo Salin.
38871: Tauno Kelovesi. Kauko Tamminen.
38872: 915
38873:
38874: XU,28. - Toiv.al. N: o 363.
38875:
38876:
38877:
38878:
38879: Kulovaara ym.: Turun,-Tampereen pikatien rakentamisesta.
38880:
38881:
38882: E d u s k u n n a 11 e.
38883:
38884: Eräs lähiajan tärkeimmistä ja kiireelli- öljynjalostamon runsas ja kuljetusolosuhteita
38885: simmistä tierakennushankkeista on Turun- mullistava tuotanto tarvitsevat lyhintä ja
38886: Tampereen välisen pikatien rakentaminen. hyväkuntoista kiitotietä Tampereelle.
38887: Maantieliikenteen ja erikoisesti raskaamman Tämän tien tutkimusten pitäisi olla loppu-
38888: moottoriajoneuvoliikenteen jatkuvasti lisään- vaiheissaan. Olisi erikoisesti kiirehdittävä
38889: tyessä kaipaavat tieolot tällä alueella todella niitten loppuunsaattamista, ja lyhimtnän,
38890: pikaista ja perusteellista korjausta, joten joka on myös maastoltaan paras, tiesuunnan
38891: mainitun pikatien rakentaminen olisi saatava vahvistamista sekä pantava työt käyntiin.
38892: mitä nopeimmin toteutetuksi. Nykyisen työttömyyden vallitessa ei kiitolli-
38893: Tampereen kaupungin ja maakunnan suu- sempaa työkohdetta voitane esittää;
38894: ret ja lukuisat teollisuuslaitokset tarvitsevat Edellä esitetyn perusteella · kunnioittaen
38895: välttämättömästi kuljetuksiaan varten suoran ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38896: runko- tai oikeammin pikatien aina, ts. kesät vomuksen,
38897: ja kovimmatkin talvet liikennöitävään Turun
38898: satamaan. Samoin taas Turun satamasta tu- että hallitus huolehtisi Turun-Tam-
38899: levat tavarat, Turun ja sen ympäristön teol- pereen pikatien suunnitelmien valmis-
38900: lisuuslaitosten tuotteet, mm. Paraisten se- tumisesta ja saattaisi rakennustyöt
38901: mentti ja kalkki ja erikoisesti Naantalin kiireellisesti käyntiin.
38902: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
38903:
38904: Urho Kulovaara. Mauno Jussila.
38905: Paavo Aitio. Rafael Paasio.
38906: Atte Pakkanen. Kalervo Saura.
38907: Olli J. Uoti. Olavi Lähteenmäki.
38908: Vappu Heinonen. Arvo Tuominen.
38909: A. Simonen. Leo Suonpää.
38910: Impi Lukkarinen. Kuuno Honkonen.
38911: Kustaa Alanko, Eino Roine.
38912: 916
38913:
38914: XII,29. - Toiv.al. N: o 364.
38915:
38916:
38917:
38918:
38919: Kulovaa.ra. ym.: Turun· kaupungin ohikulkutien rakentami-
38920: sesta.
38921:
38922:
38923: E d u s k u n n a 11 e.
38924:
38925: Turun kaupungista lähtee Raumantie, Tam- Naantalin öljynjalostamon tiestä Rauman-
38926: pereentie, Hämeentie ja Uudenmaan eli Hel- tien ja Tampereentien välisen alueen yli ja
38927: singinti·e. Jos tahtoo ajaa toiselta tieltä toi- jatkuisi Aurajoen yli Hämeentielle ja sieltä
38928: selle, niin pitää kulkea Turun kaupungin Helsingintielle Tammisillari kohdalhi. Tien
38929: ·kautta. Tästä on suuri haitta ajajille ja erit- rakentaminen olisi erittäin sopiva työllisyys-
38930: täinkin liikenteelle ahtailla Turun sisään- tai työ lähellä Turun kaupunkia.
38931: ulosajoteillä sekä Turun kaduilla ja Kiz'kko- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
38932: sillal'la. Tämän haitam poistamisåsi ja lii- ehdotamme eduSkunnan hyvälksyttävä:ksi toi-
38933: kenteen järjestämisåsi olisi rakennettava vomuksen,
38934: Turun kaupungin ohikulkutie. Suunnitelmat
38935: ovat valmiit ja odottavat toteuttamistaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38936: enneD!kuin liikenneahtaudesta on seurauk- Turun kaupungin ohikulkutien raken-
38937: sena pahoja ikävyyksiä ja onnettomuuksia. tamiseksi.
38938: Suunnitelmien mukaan ohikulkutie alkaisi
38939: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
38940:
38941: Urho Kulovaara. Ra.fa.el Paasio.
38942: Olli J. Uoti. Kalervo Ba.ura.
38943: Va.ppu Heinonen. Eino Roine.
38944: 917
38945:
38946: XII,30. - Toiv.al. N:o 365.
38947:
38948:
38949:
38950:
38951: Lahtela.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakentami-
38952: seksi Seipäjärveltä Ristonmännikköön.
38953:
38954:
38955: E d u s k u n n a 11 e.
38956:
38957: Jäämeren tiestä Seipäjärvelle Sodankylän meren tiestä Meltauksen tiehen. Tien vaiku-
38958: kunnassa on rakennettu maantie kylätienä, tuspiiriin tulisivat valtion laajat h.a!kikaarn.at-
38959: jonka pituus on 18 km. Seipäjärven ja Ris- tomat metsäalueet, joten tältäkin kannalta
38960: tonmännikön välinen, noin 12 km: n matka tie olisi tarpeellinen. Samoin tu:lisi tien vai-
38961: on vielä tutkimatta. Meltauiksen-Sodankylän kutuspiirin asukkaille mahdolliseksi kuljettaa
38962: tiestä Ristonmänniild!:öön on tutkimU'kset suo- maataloustuotteita Sodankylän kirkolle, jossa
38963: ritettu kylätieksi, ja tämän tien rakentami- on mm. meijeri. Tämä olisi omiaan edistä-
38964: seksi on lääninhallituksen päätös ja tie tullee mään maatalouden kehitystä ja lisäisi asuk-
38965: lähiaikoina rakennettavaksi. Olisi erittäin kaiden toimeentulomahdollisuuksia.
38966: välttämätöntä, että myös edellä mainittu Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
38967: Seipäjärven ja Ristonmännikön 12 km:n pi- taen eduskunnan hyväksyttäviksi toiv-Omuk-
38968: tuinen väli kiireellisesti tutkittaisiin, jotta sen,
38969: tällä välillä olevat asukkaat ja alueelle tule-
38970: vat uudet asuklkaat pääsisivät tieyhteyteen, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
38971: sillä mai,nitulla seudulla on erittäin hyviä menpiteisiin tiesuunnan tutkimiseksi
38972: vi'ljelysalueita ja on sinne suunniteltu asu- maantien rakentamista varten Seipä-
38973: tusalue. Maasto on hyvä, joten tien rakenta- järveltä Ristonmännikköön.
38974: minen on helppoa. Näin tulisi yhdystie Jää-
38975: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
38976:
38977: Olavi Lahtela.
38978: 918
38979:
38980: XU,Sl. - Toiv.a.l. N: o 866.
38981:
38982:
38983:
38984:
38985: Lahtela.: Maantien rakentamisesta Sodankylät~r-Ivdlon maan-
38986: tiestä Pikku-Poikelan kohdalta Pokan kylään.
38987:
38988:
38989: E d u s k u n n a ll e.
38990:
38991: Vuodesta toiseen on anottu ja odotettu lisääntyvänä metsän lisäkasvuna verraten ly-
38992: edes jonkinlaisen kuljettavan maantien ra- hyessä ajassa takaisin.
38993: kentamista, tiesuuntaa, joka erkanisi Sodan- Mainittakoon, että tie- ja vesirakennus-
38994: kylän-Ivalon maantiestä Madetkosken ky- hallituksen toimesta on sanotulla tiesuunnalla
38995: lään kuuluvan Pikku-Poikelan talon lähei- rakennettu neljään jokeen silta ja vain yh-
38996: syydestä· - noin 70 km Sodankylästä I va- teen on sellainen jäänyt rakentamatta. Ja
38997: loon päin _..., kulkisi luoteissuunnassa Sodan- sikäli kuin paikalliselle väestölle on kerrottu,
38998: kylän kunnan luoteiskulman yli sekä päät- on tie- ja vesirakennushallituksen Perä-Poh-
38999: tyisi Kittilän kuntaan kuuluvaan Pokan ky- jolan piirikonttorin toimesta tehty esityksiä,
39000: lään, johon on rakennettu maantie Kittilän- että tien rakentamiseksi suoritettaisiin mai-
39001: Muonion maantiestä. nitulla tiesuunnalla tutkiminen,
39002: Kyseessä olevan tien rakentaminen olisi Kun tie olisi erikoisen tarpeellinen ja vält-
39003: erikoisen tarpeellinen mainitulla tiesuun- tämätön tiettörilässä erämaassa asuville kan-
39004: nalla tiettömällä matkalla asuvan, lähes salaisille ja asuttamiselle sekä valtion metsä-
39005: 200: aan nousevan väestön tieyhteyteen pää- taloudelle, ja kun nyt puhutaan hyvin pal-
39006: semiseksi, koska tiettömässä erämaassa asu- jon siitäkin, että tiettömille metsäalueille on
39007: minen tuottaa heille suuria vaikeuksia mo- rakennettava teitä ja että niitä kannattaa
39008: nella eri tavalla, kuten jokainen ajatteleva rakentaa yksinomaan metsien takia, ja kun
39009: ihminen hyvin käsittää. Mainittu tie olisi sellaisia myöskin rakennetaan, olisi po. tie
39010: myöskin erikoisen tarpeellinen nopeasti li- rakennettava mahdollisimman pian, koska se
39011: sääntyvän väestön asuttamisen vuoksikin, auttaisi tiettömässä erämaassa asuvien kansa-
39012: koska po. tiesuunnalla on erikoisen hyvä- laisten toimeentulomahdollisuuksia ja edis-
39013: laatuisia laajoja viljelyskelpoisia maita, joi- täisi nopeasti lisääntyvän väestön asuttamista
39014: hin on hyviä asutusmahdollisuuksia. Mai- sekä olisi valtion metsätaloudellekin aivan
39015: nittakoon, että po. tiesuunnalla tiettömässä välttämätön ja tuloja tuottava toimenpide.
39016: erämaassa toimii jo yhdeksättä vuotta kansa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
39017: koulukin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39018: Kun tie tulisi rakennettavaksi tuhansia muksen,
39019: hehtaareja käsittävien verraten hyvien val-
39020: tion metsämaitten lävitse, joista tähän men- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
39021: nessä ei ole voitu ulosottovaikeuksien vuoksi menpiteisiin maantiesuunnan tutkimi-
39022: hakata puutavaraa eikä siellä edes suorittaa seksi ja tien rakentamiseksi Sodan-
39023: tarpeellisia metsänhoitotöitä, olisi tiestä suuri kylät~r-Ivalon maantiestä Madetkos-
39024: hyöty valtion metsätaloudellekin monessa ken kylään kuuluvasta Pikku-Poike-
39025: muodossa, ja sen rakennuskustannukset saa- lasta l(ittilän kuntaan kuuluvaan Po-
39026: taisiin kantohintojen nousuna ja metsän- kan kylään.
39027: hoitotöiden kustannusten alenemisena sekä
39028: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
39029:
39030: Olavi Lahtela..
39031: 919
39032:
39033: XII,32: - Toiv.al. N:o 367.
39034:
39035:
39036:
39037:
39038: Lahtela: Maantien rakentamisesta Inarin kunnan .Angelin
39039: kylään.
39040:
39041:
39042: E d u s k u n n a 11 e.
39043:
39044: Maantien rakentamista Inarin kunnassa suunnalla asuvat Suomen kansalaiset siitä
39045: Riutulan, Tirran, Heikkilän, Närväjärven ja kamelin tehtävästä, jota he ·kantaessaan tar-
39046: Pyhäjärven kautta Angelin kylään, jdka on vikkeita suorittavat, ja niistä monenlaisista
39047: Norjan rajalla ja jossa on huomattava asu- muista vaikeuksista, joita he joutuvat mo-
39048: tus ja rajavartiolaitos ja johon ei ole mis- nessa eri muodossa kokemaan ja kärsimään
39049: tään päin muuta tietä kuin kinttupollkuja, asuessaan tiettömässä erämaassa samanaikai-
39050: on odotettu vuodesta toiseen. Mainitun maan- sesti, kun toiset saman kansan kansalaiset
39051: tien raJkentamisen on katsonut tarpeelliseksi saavat !käyttää hyväkseen valtion ralkentamia
39052: se •komitea;kin, jonka valtioneuvosto asetti 17 teitä ja nykyrukaisia moottoriajoneuvoja.
39053: päivänä huhtlkuuta 1935 tutkimaan Lapin Kun tie miltei koko pituudeltaan tulisi
39054: taloudellisten olojen kehittämistä ja teke- rakennettavaksi valtion metsämaille, tulisi
39055: mään ehdotuksia, ja on komitea huhtikuun tiestä oleinaan monessa muodossa suuri hyöty
39056: 8 päivänä 1938 valtioneuvostolle antamas- valtion metsätaloudellekin. Poronhoidolle,
39057: saan mietinnössä ehdottanut sen rakennetta- jolla on suuri merkitys Perä-Lapissa, olisi
39058: vaJksi 10 vuoden kuluessa mietinnön anta- myöskin suuri tulos maantiestä. Sitä tarvi-
39059: misesta lukien (komitean mietintö 8/1938). taan myöskin sen aidan kunnossapitokustll!ll-
39060: Kun kaikissa ·alussa nimeltään mainituissa nusten alentamisen vuoksi, jonka Suomi ja
39061: paikoissa, joiden !kautta puheena oleva tie Norja ovat rakentaneet kallein !kustannuksin
39062: olisi Angelin kylään rakennettava, on taloja rajalle lähelle Angelia. Kun tie on tarpeelli-
39063: ja Angeli on niin suuri kylä, että siellä on nen valtiollekin, olisi se nopeasti saatava ra-
39064: kansakoulu ja siellä on myöskin rajavartio- kennetuksi.
39065: laitos, ja sinne on tarvikkeet repulla kan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
39066: nettava, ja !kun siitäkin on kulunut lähes 10 dotan eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuk-
39067: vuotta, kun mainitun valtion komitean ehdo- sen,
39068: tuksen mukaan maantie olisi pitänyt olla
39069: valmiiksi raJkennettu, olisi nyt jo aika ryh- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
39070: tyä !kiireeLlisiin toimenpiteisiin mainitun tien menpiteisiin maantien rakentamiseksi
39071: rakentamiseksi ja vapauttaa sanotun tien Inarin kunnassa olevaan Angeliin.
39072: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
39073:
39074: Olavi Lahtela.
39075: 920
39076:
39077: Xfi,33. - Toiv.al. N: o 368.
39078:
39079:
39080:
39081:
39082: Lakkala ym.: Maantien rakentamisesta Äkäsjoen suusta
39083: Muotkavaaraan.
39084:
39085:
39086: E d u s !kun n a 11 e.
39087:
39088: Tornion-Muonion maantiestä eflkanee tie tunturille, mihin tarkoitukseen olisi sopiva
39089: Äkäsjokivartta Äkäslompoloon, mistä edel- juuri suunta Äk.äslompolo-Muotkavaara.
39090: leen on jo kauan suunniteltu tietä Muonion Äkäsjoen suusta Äkäslompoloon OJJ. vain
39091: kunnan alueelle Muotkava.araan Muonion- kylätie, jota tiekunta Kolarin kunnan avus~
39092: Kittilän tiehen. Tien suunta on metsähalli- tamana pitää yllä. Heikosti pohjattu tie ei
39093: tuksen toimesta jo raivattukin noin 12 kilo- kestä vilkkaan liikenteen aiheuttamaa rasi-
39094: metrin matkalla Äkäslompolosta Tiurajär- tusta.
39095: velle. Äkäslompolon ja Muotkavaaran välillä on
39096: Tällä suunnalla Äkäsjoensuu-Ä'käslom- asutukselle kelpaavaa maata. Suunnitellun
39097: polo-Muotkava.ara on paljon valtion metsiä, tien vaikutuspiirissä jo olevat kylät tarvitsi-
39098: joi.iilta otetaan vuosittain suuret määrät puu- sivat välttämättä tien.
39099: tavaraa ja uitetaan Äkäsjdkea myöten Muo- Tämän tien rakentamisella voitaisiin paik-
39100: nionjokeen. kakunnalla vallitsevaa työttömyyttä tuntu-
39101: Äkäsjokivarrella on koeporattavat, tunne- vasti helpottaa.
39102: tut Kolarin malmiesiintymät, mikä lisää huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
39103: mattavasti liikennettä tällä tiesuunnalla. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39104: Äkäslompolo ja sen lähellä olevat tunturit
39105: ovat suosittuja matkailukohteita. Matkailijat että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
39106: k:uNdsivat mielellään Äkäslompolosta suoraan toimenpiteisiin tien rakentamiseksi
39107: toiseen matkailu- ja hiihtOkeskukseen Pallas- Äkäsjoen suusta Muotkavaaraan.
39108: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
39109:
39110: J. E. Lakkala.. Toivo Friman. Eino Tainio.
39111: 921
39112:
39113: XU,34.- Toiv.al. N:o 369.
39114:
39115:
39116:
39117:
39118: Matilainen ym.: Määrärahasta tutkimuksen toimittamiseksi
39119: Mansikkakoske, sillan maantieliikennettä koskevan osan
39120: leventämistä varten.
39121:
39122:
39123: E d u s k u n n a ll e.
39124:
39125: Imatran kauppalan keskustassa Vu6ksen Kun nyt lisääntyneen ja yhä lisääntyvän
39126: yli johtava, ns. Mansikkakosken silta on yh- liikenteen johdosta kyseinen silta muodostuu
39127: distetty rautatie- ja maantieliikennettä var- yhä vaikeammaksi pullonkaulaksi ja kun
39128: ten. Se on rakennettu niin, että rautatie- Imatran kauppalan yleisasema!kaavassa suun-
39129: liikenne käy ylä- ja maantieliikenne alasiltaa niteltu uusi rautatiesilta ei mielestämme
39130: pitkin.. Vaitkk:a mainittu silta onkin raken- joudu kyseistä asiaa tarpee'bi ajoissa korjaa-
39131: nettu niin myöhään kuin vv. 1932-19.34, on maan, katsoisimme tarpeelliseksi suorittaa
39132: se jo useitten vuosien aikana osoittautunut kiireellisen tutkimuksen siitä, mitä mahdol-
39133: maantieliikenteelle liian ahtaaksi. Kun maan- lisuuksia on nykyisen Mansikkakosken rauta-
39134: tieliikenne ja kulkuneuvojen lukumäärä jat- tiesillan alaosan maantieliikennesillan leven-
39135: kuvasti lisääntyy, on tieverkostoa pitänyt li- tämiseen niin, että ajosilta levitettäisiin sel-
39136: sätä ja johtaa kanttaikulku niin sanottua pi- laiseksi, että autot voisivat toisensa vaivatta
39137: 'katietä pitkin häiritsemättä siten paikallista ohittaa ja että pyörä- ja jalankulkijoille va~
39138: liikennettä. Tällaisen pikatien on kuitenkin rattaisiin oma kaistansa.
39139: pakko ylittää myös Vuoksi Imatran kauppa- Edellä lausutun perusteella 'kunnioittaen
39140: lan alueella ja niinpä pi'katie, jolla liikenne ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39141: suuntautuu Lappeenrannasta päin Savon- vomuksen,
39142: linnan suuntaan ja päinvastoin, johtaa lii-
39143: kenteen Mansikkakosken sillan kautta. Ky- että hallitus ottaisi vuode"' 1959
39144: seinen silta on jo muutenkin kapeutensa joh- tulo- ja merwarvioesitykseen tarpeelli-
39145: dosta osoittautunut erittäin vaikeaksi pullon- sen määrärahan tutkimuksen suoritta-
39146: kaulaksi syystä, että sillalla eivät linja- tai mista varten Mansikkakosken s·t?lan
39147: kuormavaunun kulkiessa voi pienimmätkään (Imatran kauppalassa) maantieliiken-
39148: vaunut vaaratta sivuuttaa, vaan on jonotet- nettä koskevan osan leventämistä var-
39149: tava läpipääsyä usein pitkänkin ajan. Jal- ten ja jaZka- ja polkupyöräkäytävillä
39150: kaisin ja pyörällä liikkuminen on kerrassaan varustamiseksi.
39151: tukalaa, etenkin aamuin ja illoin, jolloin työ-
39152: hön meno ja paluu tapahtuu.
39153: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
39154:
39155: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
39156: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
39157: Meeri Kalavainen.
39158:
39159:
39160:
39161:
39162: 116 E 687/58
39163: 922
39164:
39165: XII,35. - Toiv.al. N: o 370.
39166:
39167:
39168:
39169:
39170: Matilainen ym.: Määrärahasta Imatran kauppalan-Äitsaa-
39171: ren-Salosaaren väUsen tien tutkimista varten.
39172:
39173:
39174: E d u s k u n n a 11 e.
39175:
39176: Imatran kauppalan ja Saimaan saariston talven aikana alenee juoksutettaessa vettä
39177: välillä kulkuyhteydet ovat olleet verrattain entistä enemmän Vuokseen. Tästä johtuu,
39178: heikot; mm. kevät- ja syksyaikoina on kaikki että saarten ja mantereen välillä käy voi-
39179: matkat suoritettava Ruokolahden kirkon makas virta, joka sulattaa jäätä entistä no-
39180: kautta. Kuitenkin Imatran kauppalan Nis- peammin, joten talvinen jääliikenne jää ver-
39181: kalammin kautta rakennettava uusi tie aut- rattain vähäiseksi.
39182: taisi paljon saariston asukkaiden Imatran Imatran kauppalan alueella tulee olemaan
39183: kauppalaan pääsyä, jossa tämä väki tulee jatkuvaa työttömyyttä usean vuoden aikana
39184: vastedeskin joka viikko kulkemaan markki- ja valtion työsuunnitelmat alkavat vähitellen
39185: noimaan maataloustuotteitaan. Saimaan suu- supistua vähäisiksi lähiympäristössä. Olisi
39186: rimmat saaret, .Äitsaari ja Salosaari ovat tämän johdosta välttämätöntä, että tie- ja
39187: niitä alueita, joita tämä uusi suunniteltu vesirake:imushallituksen puolesta tutkittaisiin
39188: tie lähinnä koskee. Äitsaaren ja Salosaaren tämän tien suunta sekä mahdollisuudet sen
39189: liikenne kulkee kesäisin Ukonsalmen lautan rakentamiseen.
39190: kautta Ruokolahden kirkolle ja sieltä edel- Edellä esitetyn perusteella esitämme toivo-
39191: leen Imatralle. Talviaikana noudattelee lii- muksen,
39192: kenne pääasiassa samaa reittiä, mutta aikai-
39193: semmin voitiin noin neljän kuukauden että hallitus ottaisi vuoden 1959
39194: aikana kulkea suoraan jäätä pitkin Niska- tulo- ja menoarvioesitykseen Imatran
39195: lammille ja Tainionkoskelle. Saimaan veden- kauppalan-Niskalammin-Äitsaaren
39196: pintaa on teollisuuslaitosten toimesta ruvettu -Salosaaren välisen tien tutkimista
39197: säännöstelemään ja tämän vuoksi vedenpinta varten tarpeellisen määrärahan.
39198: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
39199:
39200: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
39201: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
39202: Meeri Kalavainen.
39203: 923
39204:
39205: XII,36. - Toiv.a.I. N: o 371.
39206:
39207:
39208:
39209:
39210: Murto ym.: Kuusamon koskien rakentamiseen liittyvien
39211: maanteiden ja kanavien rakentamisesta.
39212:
39213:
39214: E d u s k u n n a ll e.
39215:
39216: Viitaten ed. Murron ym. toivomusaloitteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39217: n:o 149 perusteluihin esitämme eduskunnan toimenpiteisiin Kuusamon koskien ra-
39218: hyväksyttäväksi toivomuksen, kentamiseen liittyvien maanteiden ja
39219: kanavien rakentamiseksi.
39220: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
39221:
39222: Yrjö Murto. Irma. Torvi.
39223: Pentti Liedes. Eino Ta.inio.
39224: XII,37. - Toiv.al. N:o 372.
39225:
39226:
39227:
39228:
39229: Niskala. ym.: Maantien rakentamisesta Kolarin kunnan Jikäs-
39230: lompolon k'!}.lästä Muonion kunnan Muotkavaaran kylään.
39231:
39232:
39233: Eduskunnalle.
39234:
39235: Lapin läänin tieverkoston kehittämiseen Kolarin malmialueet, joissa parhaillaan tut-
39236: on viimeisenä kymmenvuotiskautena uhrattu kimuksia suoritetaan ja joiden käyttöönotto
39237: huomattavasti valtion varoja ja saatukin on vain ajoo ikysymys.
39238: me1Jkoisia parannuksia aikaan. Vielä on kum- 1\:käslompolo on jo saavuttanut oman kuu-
39239: minkin laajoja alueita, missä sopivan yhdys- luisuutensa suosittuna matkailukohteena, jota
39240: tien rakentamisella suuresti vilkastutettaisiin myös mainitun yhdystien saanti vielä edis-
39241: ja helpotettaisiin liikennettä ja sillä olisi täisi.
39242: myös taloudellista merkitystä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
39243: Tällainen tiesuunta olisi Kolarin kunnan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39244: Äkäslompolon ja Muonion kunnan Muotka-
39245: vaaran välinen tie. Mainittu tiesuunta, jota että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39246: metsähallituksen toimesta on tutkittu ja jo maantien rakentamiseksi Kolarin kun-
39247: osittain rakennettu, yhdistää TornioruaaJkson nan Akäslompolon kylästä Muonion
39248: ja Kittilän-Muonion valtatiet katkaisemalla kunnan Muotkavaaran kylään.
39249: kolmion, jonka välittömään piiriin kuuluvat
39250: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
39251:
39252: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela.
39253: 925
39254:
39255: XU,38. - Toiv.al. N:o 373.
39256:
39257:
39258:
39259:
39260: Niskala ym.: Ptltovuoman-Nttnnasen tien rakentamisen lop-
39261: puunsaattamilesta.
39262:
39263:
39264: E d u s k u n n a 11 e.
39265:
39266: Taka-Lapin tiekysymysten ratkaiseminen Kun nyt näyttää siltä, että ne uhradkset,
39267: ja niiden jo alotettujen teiden lopulliseen niitä kyseessä olevalle tielle on tähän asti
39268: kuntoon saattaminen on jäänyt usein pit- tehty, ovat huk!kaan heitetyt, ellei pikaisesti
39269: ki!ksi ajoiksi unohduksiin. ryhdytä tien lopulliseen !kuntoon saattami-
39270: Eräs tällainen tie on Enontekiön !kunnan seen, olisikin Peltovuoman-Nunna.Sen tien
39271: Peltovuoman kylästä sanotun kunnan Nun- rakentamista kiireelliSesti jatkettava.
39272: nasen kylään johtava tie. Tätä 14 kilometrin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
39273: mittaiSta tietä on jo useita vuosia sitten ra- kunnan hyväksyttävä-ksi toivomuksen,
39274: kennettu työttömyystyönä ja uhrattu siihen
39275: huomattavasti varoja'kin, mutta jätetty sitten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39276: unohduksiin. Vanhaa kulkureittiä on monin Peltovuoman-Nunnasen tien rakenta-
39277: paikoin rikottu niin, ettei siinä voi enää misen loppuun saattamiseksi.
39278: juuri millään kulilmneuvolla liikennöidä.
39279: Helsingissä 5 päivänä eldkuuta 1958.
39280:
39281: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela.
39282: 926
39283:
39284: XII,S9. - Toiv.al. N: o 374.
39285:
39286:
39287:
39288:
39289: J. E. Partanen: Maantien rakentamisesta Sotkamon--Risti-
39290: järven maantieltä Ylä-V ieksiin K uhmon-Hyrynsalmen
39291: maantielle.
39292:
39293:
39294: E d u s k u n n a 11 e.
39295:
39296: Kainuun maakunnan tunnusomaisena eri- taa ajanhukkaa sekä kustannusten kasva-
39297: koispiirteenä on asutuksen muodostuminen mista.
39298: varhaisempina aikoina laajojen metsien kät- Suoran liikenneyhteyden avaaminen edellä
39299: köissä oleville alueille. Vanhempi asutus on mainittua linjaa seuraten olisi sikäli suuri-
39300: hakeutunut kalavesien ja riistamaiden äärille merkityksellinen, että se helpottaisi raken-
39301: huolimatta siitä, että kulkuyhteydet asutus- nettavan uuden maantien vaikutuspiiriin
39302: keskuksiin ja liikennepaikoille ovat olleet kuuluvien metsävarojen ulosottoa hyvin mer-
39303: alkukantaisen hankalat. Tällaista asutusta kittävällä tavalla. Samalla se loisi entistä
39304: tapaa vielä nykyäänkin useimpien Kainuun paremmat mahdollisuudet uuden asutuksen
39305: kuntien alueilla. syntymiselle näillä alueilla. Omaa vaikut-
39306: Eräs metsien keskelle muodostuneiden ky- tavaa merkitystään edustaa myöskin paikal-
39307: läryhmien ja näiden lisäksi haja-asutuksen lisen väestön liikennöimismahdollisuuksien
39308: tyypillisiä seutuja on linjalla Sotkamon- parantuminen. Rakennettavasta maantiestä
39309: Ristijärven maantieltä Petäjävaaran kylätien muodostuisi uusi yhdysmaantie, joka avaisi
39310: suunnassa Kuhmon kunnan Ylä-Vieksiin osaltaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia
39311: Kuhmon-Hyrynsalmen maantielle Kosken- eritoten Kuhmon kunnan eräillä alueilla.
39312: mäen tienoille. Tämän linjan varsilla on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
39313: runsaat metsävarat sekä asuttamiskelpoisia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39314: alueita. Suoraa tieliikenneyhteyttä Ylä- muksen,
39315: Vieksistä Sotkamon suunnassa Kontiomäen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39316: Nurmeksen rataosalle ei ole olemassa, sillä maantien rakentamiseksi Sotkamon--
39317: Ylä-Vieksin ja Petäjävaaran kylätien päät- Ristijärven maantieltä Petäjävaaran
39318: teen välillä on n. 20 km tietöntä taivalta. kylätien suunnassa Ylä-Vieksiin Kuh-
39319: Puutavarankuljetus ja muu liikennöiminen mon--Hyrynsalmen maantielle K uh-
39320: tapahtuu pitkiä matkoja kiertäen ja aiheut- mon kunnassa.
39321: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
39322:
39323: Eem.il Partanen.
39324: 927
39325:
39326: XII,40. - Toiv.al. N: o 375.
39327:
39328:
39329:
39330:
39331: Ryhtä.: Maantien rakentamisesta Kuusamon kunnan Kuolion
39332: kylästä Keronjärven kautta Murtovaaralle.
39333:
39334:
39335: E d u s k u n n a II e.
39336:
39337: Toimenpiteet maantien rakentamiseksi Kuu- helpottaisi Kuusamon ja lähipitäjien välillä
39338: samon kunnan Kuolion kylästä Penttilänvaa- tapahtuvaa postiautoliikennettä sekä paran-
39339: ran-Keronjärven kautta Murtovaaralie ovat taisi suuresti meijeritoiminnan mahdolli-
39340: olleet vireillä jo yli 50 vuotta. Tiepohja on suuksia, koska uuden tien kautta suuret väki-
39341: erotettu ja tien rakentamissuunnitelmat ovat rikkaat kyläryhmät saataisiin tie- ja kulku-
39342: valmiina, mutta varoja tien rakentamiseen yhteyksien vaikutuspiiriin. Nykyisinkin olisi
39343: ei monista yrityksistä huolimatta ole vielä näiltä kyläryhmiltä tarjolla maitoa meijeriin
39344: saatu. Kun mainittu uusi tie tulisi palvele- huomattavat määrät, mutta sitä ei ole saatu
39345: maan varsin suurta asutusta, niin senvuoksi kuljetetuksi, kun ei ole tieyhteyksiä. Uuden
39346: tämä tie olisi suorastaan välttämätön jo pai- tien pituus tulisi olemaan 29 km. Kun tien
39347: kallisenkin asutuksen kannalta, koska tien rakentaminen on jo katsottava kiireelliseksi,
39348: vaikutuspiirissä on 125 taloa, joissa asuu yli niin siitä johtuen olisikin tien rakentamis-
39349: 1000 asukasta, sekä kolme kansakoulupiiriä. työt aloitettava jo tämän syksyn kuluessa.
39350: Tämä uusi tie tulisi olemaan hyvin tärkeä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39351: yleisempääkin , .liikennettä varten, sillä sa- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
39352: nottu tie tulisi muodostamaan yhdystien muksen,
39353: Kuusamon-Kajaanin tieltä Kuusamon-Ou-
39354: lun valtatielle ja yhtyisi Kuoliolla Oulun että hallitus ryhtyisi nyt kiireelli-
39355: valtatiehen samalla paikalla, mistä alkaa . sesti maantien rakentamiseen K uusa-
39356: Posiolie johtava Kuloharjun maantie. Uusi mon kunnan KuoZion kylästä Pent-
39357: maantie muodostuisikin sellaiseksi kautta- tilänvaaran--Keronjärven kautta Mur-
39358: kulkutieksi, joka aivan ratkaisevalla tavalla tovaaralle.
39359: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958.
39360:
39361: Niilo Ryhtä..
39362: 928
39363:
39364: xn,41. - Toiv.al. N:o 376.
39365:
39366:
39367:
39368:
39369: Ryhtä ym.: Maantien rakentamisesta Ranualta Pudasjärven
39370: Sarakylän kautta. Taivalkoskeble.
39371:
39372:
39373: E d u s k u n n a ll e.
39374:
39375: Koillis-Pohjanmaan olojen kaikinpuolisen rinniskan tienoiLla, josta onkin jo aikaisem-
39376: kehittämisen edellytyksenä on mkenneolojen min ·suunniteltu valmis tiesuunta Iijoeh
39377: parantaminen ja inaantievetkoston täyden- poikki Taivalkosken kirkonkylään. Samassa
39378: tämine:it tällä alueella, joihin toimenpiteisiin yhteydessä olisi rakennettava noin 10 lkm: n
39379: olisi kiireellisesti kiinnitettävä vakavaa huo- haaratie Kelahaan-Rytinginsalmen tienris-
39380: miota. Se vanha run!kotieverkosto, mi!kä tällä teyksestä Nuukavaaran itäpuolelle kyseen-
39381: alueella nykyisin on olemassa, on kovasti alaiseen rnnkotiehen, josta avautuu suora
39382: puutteellinen ja harva. Vanhojen maantei- yhteys tältä suunnalta Taivalkoskelle. Sa-
39383: den perusk<1rjauksista ja uusien teiden ra- moin olisi tehtävä myöskin noin 8 km: n
39384: kentamisesta on paikallisen väestön taholta mittainen haaratie Naamangan-Särkivaaran
39385: tehty useita esityksiä. Niinpä mm. vuoden väliseltä tieltä Ruhkasen sillan luota !kyseen-
39386: 1952 joulukuulla kävivät TaivalkoSken, Pu- alais~lle run!kotielle.
39387: dasjärven ja Rannan kuntain edustajat jät- Uutta tietä tulisi raikennettavaksi seuraa-
39388: tämässä valtioneuvostolle kirjelmän, jossa vat määrät kilometreissä: Ranuan tiestä
39389: anoivat valtiovallan toimenpiteitä uuden Lehmisuon asutusalueen tiehen n. 13 km,
39390: maantien rakentamiseksi Rannalta Simojär- siitä asutustietä 4 •km Sarakylän-Kouvan
39391: ven maantiestä Pudasjärven Sarakylän ja tiehen ja siitä edelleen Pirinniskaan n. 40
39392: Pirinniskan kautta Taivalkosken ki:rtkonky- km ja mainitut !kaksi haaratietä yhteensä
39393: lään. Vai:~ka maasto tällä esitetyllä alueella 18 km sekä Pirinnisbn-Taivalkosken kir-
39394: on mäkistä ja vaaraista, niin siitä huolimatta konkylän väli 12 lkm eli yhteensä rakennet-
39395: on smmniteltu uusi tiesuunta sattunut sel- tavaa uutta tietä .tulisi n. 83 km.
39396: laiseen uomaan, jossa mäkisyys ei tulisi hait- Kun laåetaan tämän mainitun uuden tien
39397: taamaan, vaan tie tulisi olemaan varsin ta- taloudeLlinen merkitys, niin voidaan sanoa,
39398: saista. Lisäksi tämä uusi tiesuunta tulisi ole- että tien vaikutuspiiriin kuuluvan metsärik-
39399: maan paljon suorempi kuin mikään aikai- kaan noin 3 000 neliökilometrin suuruisen
39400: semmin tänne suunniteltu maantielinja. alueen metsävarojen jo tällä hetkellä tapah-
39401: Mainittu Ranuan-Sarakylän-Taivalkosken tuva arvonnousu olisi tien rakentamisen jäl-
39402: maantiesuunta on kaksi eri !kertaa ollut keen niin suuri, että se asiantuntijain lau-
39403: eduskunnassakin käsiteltävänä ja jo v. 1935 sunnon mukaan vastaisi lähes 10-lkertaisena
39404: eduSkunta tekikin toivomusaloitteen nojalla koko tien rakennuskustannuksia. Vieläpä
39405: päätöksen, että sanottu tiesuunta tutkittai- uuden tien rakentamisen kautta avautuisi
39406: siin maantien rakentamista varten, mutta monelle sadalle uudelle asutustilalJ.e perusta-
39407: siitä huolimatta ei sitä vain 6le vieläkään mismahdollisuudet ja vaikuttaisi uusi tie rat-
39408: tutkittu. kaisevasti yli 3 000 asukkaan taloudellisen
39409: Edellä mainittu uusi maantiesuunta alkaisi elämän kehittymiseen heidän päästessään
39410: Ranualta Kuhan-Simojärven maantiestä uuden maantien vaikutuspiiriin.
39411: Saarelan ja Mustanvaaran talojen väliltä ja Edellä olevaan viitaten on todettava, että
39412: kulkisi Sarakylän kautta Nuukavaaran ja mainittu uusi tiehanke on Taivalkosken ja
39413: Särkivaaran kyläryhmien kautta Pudasjärven Pudasjärven kuntain alueella erittäin tär-
39414: -Taivalkosken väliseen valtamaantiehen Pi- keä ja se tulisi huomattavalla tavalla täy-
39415: XII,41. - Byhtä. ym. 929
39416:
39417: dentämään Koillis-Pohjanmaan runlkotiever- että hallitus . .ryhtyisi kiireeUise$ti
39418: kostoa. toimenpiteisiin maantiesuunnan tutki-
39419: Kaikkeen ylläolevaan viitaten ehdotamme miseksi tien rakentamista varten Ra-
39420: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- nualta Simojärven maantiestä Pudas-
39421: vomuksen, järven Sarakylän ja Pirinniskan
39422: kautta Taivalkosken kirkonkylään.
39423: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
39424:
39425: Niilo Ryhtä. Hannes Pa.a.so.
39426:
39427:
39428:
39429:
39430: 117 E 687/58
39431: xn,a ~ Toiv.al. N:o 171.
39432:
39433:
39434:
39435: Sävelä. ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Merikarvian-Kan-
39436: kaanpään maantien saaltamiseksi raskusta l-k7tennetlä kes-
39437: täväksi maantieksi.
39438:
39439:
39440: E d u s k u n n a ll e.
39441:
39442: Tieverkoston heikkous on jatkuvasti vai- kun sitävastoin sen jatko on Kankaanpäähän
39443: kuttanut haitallisesti Pohjois-Satakunnan ta- asti hyvin kapea, mutkitteleva ja heikkopoh-
39444: loudelliseen kehitykseen. Valtiovallan taholta jainen, eikä siis nykyisellään enää vastaa
39445: onkin kiinnitetty huomiota liikenneyhteyk- tiellä tapahtuvan liikenteen asettamia vaati-
39446: sien parantamiseen mainitulla alueella, sillä muksia. Puutavarayhtiöiden antamien tieto-
39447: valtio on myöntänyt varoja mm. Merikarvian jen mukaan on tiellä jo nykyisinkin varsin
39448: satamaan johtavan ns. Ha:lluskerin laivaväy- raskas liikenne. On luonnollista, että tien
39449: län syventämiseen ja ruoppaamiseen. Näin kunnon parantuessa tämä liikenne tulisi huo-
39450: on Merikarvian satama saatu käyttökelpoi- mattavasti voimistumaan, minkä lisäksi tien
39451: seen kuntoon. Jotta kuitenkin Merikarvian kunnostaminen vaikuttaisi siis edistävästi
39452: satama voisi tehokkaasti tyydyttää Pohjois- Merikarvian sataman käyttöön ja samalla
39453: Satakunnan tarpeita, olisi Merikarvian sata- edistäisi koko Pohjois-Satakunnan metsävaro-
39454: masta Kankaanpäähän johtava maantie kun- jen käyttöä sekä siten näiden alueiden talou-
39455: nostettava vastaamaan raskaan liikenteen dellista tilaa.
39456: sille asettamia vaatimuksia. Merikarvian, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
39457: Siikaisten ja Kankaanpään kunnanvaltuus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39458: tot ovat vuonna 1955 päättäneetkin esittää muksen,
39459: valtion viranomaisille, että valtion toimesta
39460: ensi tilassa suoritettai·aiin tutkimus ja laadit- että hallitus antaisi tutkia ja val-
39461: taisiin suunnitelma mainitun Merikarvialta mistaa suunnitelman Merikarvian sa-
39462: Siikaisten halki Kankaanpäähän johtavan tamasta Siikaisten halki Kankaanpää-
39463: maantien parantamise~ksi A-luokan kanta- hän johtavan maantien saattamiseksi
39464: tieksi. raskasta liikennettä kestäväksi maan-
39465: Mainittu maantie on ainoastaan Merikar- tieksi.
39466: vian satamasta Tuorilaan asti A-kantatie,
39467: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
39468:
39469: Arvo Sä.velä.. Pentti Niemi.
39470: 931
39471:
39472: XII,43. - Toiv.al. H: o 378.
39473:
39474:
39475:
39476:
39477: Ta.uriaineB ym.: M66-ntie'll re,kentamisesta Kuhmon kunnan
39478: Lmetiiron kylästii l"artiUskylään.
39479:
39480:
39481: E d u s k u n n a ll e.
39482:
39483: Kainuussa on vielä useita melko suuriakin dittu tien rakennll:881lunnitelma, ja tien
39484: kyliä, joihin on huonot liikenneyhteydet suunta on vahvistettu. Paitsi kylässä asu-
39485: maanteiden kokonaan puuttuessa. Tällainen valle väestölle, tie olisi tarpeellinen myös
39486: tietön alue on mm. Kuhmon ·kunnassa V ar- rajavartiostolle. Kun tiealueella olevat met-
39487: tiuskylän-Kiimavaaran seutu. Ainoa mah- sät lisäksi ovat pääasiassa valtion omistuk-
39488: dollinen 'kulkutie, ns. lkinttupolkujen lisäksi, sessa, kohottaisi tien rakentaminen niiden
39489: on vesistö. Mutta kelirikon arkana, syksyisin arvoa ja tekisi mahdolliseksi niiden hyviksi~
39490: ja ·keväisin vesistöä myöten kulkeminen on käytön puhumattakaan siitä, että tien raken-
39491: mahdotonta. Näin ollen ei ole lainkaan ihme, taminen parantaisi monin tavoin kylässä asu-
39492: vaikka väestö on tyytymätön joutuessaan van väestön elämisen mahdollisuuksia.
39493: nykyisen tekniikan aikana elämään tiettö- Edellä olevaan viitaten esitämme 'kunnioit-
39494: rnien taipaleiden takana. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39495: Tie edellämainittuun kylään olisi raken- sen,
39496: nettava Kuhmon kunnan Lentiiran kylän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39497: Änätin niskasta Kiimavaaraan Änätinjärven toimenpiteisiin maantien rakentami-
39498: etelä- ja itäpuolitse. Tie- ja vesirakennus- seksi Kuhmon kunnan Lentiiran ky-
39499: hallituksen Kainuun piirin toimesta on Jaa- län Änätin niskasta V artiuskylään.
39500: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
39501:
39502: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. J. Mustonen.
39503: 932
39504:
39505: Xfi,44. - Toiv.al. N: o 379.
39506:
39507:
39508:
39509:
39510: Tauriainen ym.: Suomussalmen yli johtavan tien pengert·ys-
39511: töiden suorittamisesta.
39512:
39513:
39514: E d u s k u n n a ll e.
39515:
39516: Suomussalmen kirkonkylään johtavina lana läpi talven, jolloin liikennettä voitaisiin
39517: teillä on kaksi lossia, jotka hidastuttavat lii- ylläpitää kautta vuoden. Kun lisäksi par-
39518: kennettä huomattavasti. Suomussalmen lossi haillaan on menossa mainitun vesistön sään-
39519: sijaitsee matalassa salmessa, johon voitaisiin nöstelytyöt, minkä vuoksi muutenilrin joudu-
39520: verraten vähin kustannuksin jatkaa maantie- taan pengerrystöitä tekemään, olisi asianmu-
39521: pengerrystä niin että lossin kulkumatka ly- kaista suorittaa tämä salmen pengerrystyö
39522: henisi yli 100 metrillä. Tästä pengerry'ksestä samanaikaisesti.
39523: on jo tehty suunnitelmakin, mutta rahojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
39524: puutteen vuoksi työ on jäänyt suorittamatta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39525: Tiellä on vilkas lii!kenne ja talven aikana sal-
39526: men jää on niin heikko, että se täytyy kier- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39527: tää, jolloin matka jatkuu n. 10 km:llä. On toimenpiteisiin Suomussalmen yli joh-
39528: tutkittu, että jos salmeen tehtäisiin penger- tavan tien pengerrystöiden suorittami-
39529: rys ja se tulisi kapeammaksi, virta tulisi seksi.
39530: vuolaamma:ksi ja ilmeisesti salmi pysyisi su-
39531: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
39532:
39533: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. J. Mustonen.
39534: 93!l
39535:
39536: XU,45. - Toiv.al. N:o 380.
39537:
39538:
39539:
39540:
39541: Tiekso ym.: Maantien rakentamisesta Kitkajärven pohjois-
39542: puolisesta tiestä Tolvan kylän kautta Kuusamon-Kemi-
39543: järven tielle.
39544:
39545:
39546: E d u s k u n n a 11 e.
39547:
39548: Posion kunnassa sijaitseva Toivan kylä tie kulkisi, on koskemattomia metsiä ja huo-
39549: ympäristöineen on kokonaan vailla tieyh- mattava määrä asutukseen soveltuvia maita.
39550: teyttä. Tällä tiettömällä alueella asuu lähes Tien rakentamisella voitaisiin edistää niiden
39551: 1 000 ihmistä. Kesällä on kaikki tarvikkeet hyväksikäyttöä. Kun Posion kunnassa on
39552: kuljetettava Kitkajärveä soutu- tai moottori- joka vuosi huomattavasti työttömyyttä, olisi
39553: veneillä. On selvää, että tien puuttuminen tien rakennustöiden aloittaminen myös työn
39554: tuottaa asukkaille suuria vaikeuksia. Varsin- saannin vuoksi välttämätöntä.
39555: kin kelirikon aikana on tilanne esim. kiireel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
39556: lisissä sairaustapauksissa suorastaan toivoton. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39557: Suunnittelujen alaisena onkin ollut tien
39558: rakentaminen Kitkajärven pohjoispuolisesta että hallitus ryhtyisi to·imenpiteisiin
39559: maantiestä noin kilometrin etäisyydellä Mou- maantien rakennustöiden aloittamiseksi
39560: runsalmen lossista Suomenkylän kautta Toi- Kitkajärven pohjoispuolisesta tiesiä
39561: van kylään ja siitä edelleen Kuusamon-Ke- Suomenkylän ja Tolvan kylän kautta
39562: mijärven tiehen. Tien pituudeksi tulisi suun- K uusamon-Kemijät·ven tiehen.
39563: nilleen 30 kilometriä. Alueella, jonka halki
39564: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
39565:
39566: Anna-Liisa. Tiekso. J. E. Lakkala.
39567: Eino Tainio. Toivo Friman.
39568: XII,46. - Toiv.al. lf:o 381.
39569:
39570:
39571:
39572:
39573: Tuuli ym.: Omvalan-J~Uimilan maantien oikaisemi-
39574: sesta ja ku1m.oriamitesta.
39575:
39576:
39577: E d u s k u n n a ll e.
39578:
39579: Valtion tielaitoskomitea on Kymenlaakson kehittymiselle, jota se nyt mutkaisuutensa ja
39580: tiesuunnitelmia laatiessaan oikeutetusti aset- mäkisyyteliSä ja tien rakenteen heikkouden
39581: tanut Tavastilan-Inkeroisten-Myllykosken vuoksi on. Suunnitelmaa tieosan suunnasta
39582: -Kouvolan tieosan kuulumaan valtakunnan ja oikaisemisesta ei kuitenkaan vielä ole val-
39583: runkotieverkkoon kaikkein raskainta ja vilk- miina.
39584: kainta liikennettä varten. Toisaalta saman- Rakentamalla mainittu tieosa kokonaisuu-
39585: laiseksi runkotieksi on hyväksytty myös dessaan kestämään raskasta liikennettä saa-
39586: Helsingin-Lahden-Heinolan-Jyväskylän taisiin Itä-Hämeen ja jopa Keski-Suomenkin
39587: tieosa. Molempien edellämainittujen tärkei- puutavara ohjatuksi Kymenlaakson puun-
39588: den tieosien merkitys kasvaa huomattavasti, jalostuslaitoksiin ja Kymenlaakson satamiin.
39589: mikäli ne voidaan yhdistää käyttökelpoisella Tällä seikalla on mitä merkittävin kansan-
39590: ja korkeat vaatimukset täyttäväHä yhdys- t&loudellinen merkitys, ja maakunnallisesti
39591: tiellä. katsoen sen merkitys ei voi rajoittua Kymen-
39592: Tällaisen yhdystien rakentamiseksi on tehty laaksoon, vaan etua tiestä olisi erikoisesti
39593: jo useampia esityksiä niin Pohjois-Kymen- Hämeen itäisille osille ja Keski-Suomelle.
39594: laakson kuin Heinolankin seudun taholta Ovathan Päijänteen metsäalueet sekä laa-
39595: esittämällä, että Kouvolan-Kuusankosken- dultaan että määrältään eräitä maamme par-
39596: J aalan-Uimilan-Hujansalon-Heinolan kk. haimpia. Kun tie kulkee kaukana rautatiestä,
39597: tieosa oikaistaisiin ja rakennettaisiin raskasta tuo se uusia puutavaran raaka-ainevarastoja
39598: liikennettä kestäväksi maantieksi. Sanottua teollisuuden ja vientikaupan ulottuville.
39599: tieosaa, jonka kolronaispituus on n. 65-70 Edellä sanotun jahdostit esitämme kun-
39600: km, on jo tieosan molemmista päistä raken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39601: nettu siten, että Kouvolan-Kuusankosken- muksen,
39602: Oravalan välinen tie on pääosaltaan valmis-
39603: tunut ja Heinolan ja Uimilan välinen, n. 20 että hallitus kii·reellisesti ryhtyisi
39604: km: n pituinen osa on työttömyystöinä jo toimenpiteisiin, että Oravalan-Jaalan
39605: oikaistu ja siitä puuttuu vain lopullinen -Uimt1an, Kouvolan ja Heinolan tie-
39606: pintakerros. Kun myös tieosan vaikein pul- osan välisellä yhdystiellä, tiesuu·nta.
39607: lonkaula, ns. Lammin lossi on sillan val- tutkittaisiin ja laadittaisiin suunnitel-
39608: mistumisen vuoksi jäänyt pois, olisi myös mat tieosan oikaisemiseksi ja raken-
39609: tieosa Oravalan-Jaalan-Uimilan tie niin tamiseksi kestämään raskasta liiken-
39610: oikaistava ja kunnostettava, ettei tuo n. 30 nettä.
39611: km:n pituinen tieosa olisi esteenä liikenteen
39612: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
39613:
39614: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
39615: XII,47. - Toiv.al. N:o 382.
39616:
39617:
39618:
39619:
39620: Tuuli J1L: JlMntien rahm~Gmisesta Valkealan V uohijärveltä
39621: VoiJwslr;dU.
39622:
39623:
39624: Eduskunnalle.
39625:
39626: Kymen läänissä, Valkealan kunnan poh- täisi yleisen kauttakulkuliikenteen Mänty-
39627: joisosassa olevien Vuohijärven, Kirjokiven, harjulta Voikosken kautta Vuohijärvelle ja
39628: Hillosensalmen ja. Voikosken kylien tieolot sieltä edelleen Kouvolaan. Kyseessi oleva
39629: ovat erittäin heikot. Kysymyksessä olevalla aine on myös kuulu luonnonkauneudestaan
39630: alueella ei ole muuta tietä kuin rautatie, ja historiallisista nähtäyYyksistään ja onkin
39631: joten kunnollisen maantien saaminen on vält- Kymenlaakson Maakuntaliitolla tarkoitus
39632: tämättömän tarpeen vaatima, jotta myöskin muodostaa siitä matkailukohde tarkoituksen-
39633: moottoriajoneuvoilla voitaisiin päästä edellä- mukaisine matkailukeskuksineen. Sen vuoksi
39634: mainittuihin kyliin. Hillosensalmelle ei tie olisi rakennettava valtion toimesta ja va-
39635: päästä autoilla ollenkaan ja Voikoskelie pää- roilla.
39636: see vain Jaalan kautta, jolloin lisämatkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39637: kertyy useita kymmeniä kilometrejä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39638: Edellä lueteltujen kylien välille rakennet-
39639: tavan maantien pituus on noin 20 kilometriä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39640: ja. sen vaikutuspiiriin kuuluu noin 200 asu- maantien rakentamiseksi Valkealan
39641: musta ja noin 600 asukasta. kunnan. Vuohijärveltä Kirjokiven ja
39642: Rakennettava maantie ei palvelisi yksin- Hittosensalmen kautta V oikoskeUe.
39643: omaan paikallisia asukkaita, vaan tie yhdis-
39644: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
39645:
39646: Erkki Tuuli. .Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
39647: 936
39648:
39649: Xn,48. - Toiv.al. !l':o 383.
39650:
39651:
39652:
39653:
39654: Törmå ym.: Tutkimukset'/, loppuufl, suorittamisesta tiesuun-
39655: Mlla Valkeakoski-Palssari-Alvettula.
39656:
39657:
39658: Eduskunnalle.
39659:
39660: Keski-Hämeen alueella, varsinkin Valkea- suunta tutkittu VaJ.kea;kosken-Palssarin vä-
39661: kosken teollisuuskeskuksesta ja sitä ympäröi- lillä, joten kyseessä olevan tieosuuden ra:..
39662: västä maakunnasta ovat tieyhteydet jääneet kentaminen olisi teknillisesti verrattain hel-
39663: sellaisiksi, että tarvittaisiin kiireellisiä toi- posti toteutettavissa. Ainoastaan tien itäinen
39664: menpiteitä asiantilan korjaamiseksi. Näin on osa olisi uudelleen tutkittava sentähden, että
39665: asia varsinkin itäiseen suuntaan käyvän lii- liittyminen Hämeenlinnan-Tampereen tie-
39666: kenteen kohdalla. hen ja edelleen jatkoyhteys Tampereen-
39667: Raskas tavarakuljetus ja teollisuuden tar- Lahden tielle, sekä Päijänteen länsipuolen
39668: vitseman puuraa:ka-aineen kuljetukset ovat tievetkostoon tapahtuisi parhaalla mahdolli-
39669: yhä suuremmassa määrässä siirtyneet maan- sella tavalla.
39670: teille ja tällöin eivät heikkokuntoiset, mäki- Työ voitaisiin suorittaa myöskin jaksottain,
39671: set ja mutkaiset tiet enää vastaa edes !koh- jolloin tärkein olisi Uskilan-Palssarin tie-
39672: tuuden vaatimuksia. Suorastaan onneton on osuus, seuraavana muut osuudet. Koko pi-
39673: tHanne Val'keakosken-Palssarin-.Alvettulan tuus on noin 31 km.
39674: yhdysti~llä, Hauholle ja Lahteen suuntautu- Kyseessä on koko maakunnalle ja erikoi-
39675: van liikenteen kohdalla. Pahin on tilanne sesti Valkeakosken teollisuudelle sen raaka-
39676: Uskilan-Palssarin tieosuudella (Hämeenlin- ainehankintojen kannalta tärkeä yhdystie.
39677: nan-Tampereen tien yhtymäkohta) ja edel- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
39678: leen Palssarin-.Alvettulan väHllä. Keväisin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39679: nämä tiet joutuvat olemaan useita viikkoja muksen,
39680: raskaan liikenteen osalta kieUossa ja on .tästä
39681: johtuen esimerkiksi Hämeenlinnasta ja Lah- että hallitus t·yhtyisi toimenpiteisiin
39682: desta tuleva tavaraliikenne ollut ohjattava tutkimuksen loppuun saattamiseksi tie-
39683: kulkevakai Tampereen !kautta, jolloin matka suunnalla V alkeakoski-Palssari-Al-
39684: on 3 kertaa pitempi kuin normaalia lyhintä vettula H auhon kunnassa sekä tiet'/,
39685: tietä. rakennustöiden aloittamiseksi mahdol-
39686: Runlkotiesuunnitelmien yhteydessä on tie- lisimman nopeasti.
39687: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
39688:
39689: H. Törmä. Leo H'åppölä. Olli Aulanko.
39690: Eino Raunio. Veikko Kokkola. Kaino Haapanen.
39691: Juho Tenhiälä. Lyyli Aalto. Kauko Ta.mminen.
39692: Ensio Partanen. Arvo Ahonen. Eemil Luukka.
39693: 937
39694:
39695: XII,49. - Toiv.al. N: o 384.
39696:
39697:
39698:
39699:
39700: V. A. Virtanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
39701: rakentamiseksi Särkilahdesta Säämingin saariston katttta
39702: Savonlinnaan.
39703:
39704:
39705: E d u s k u n n a 11 e.
39706:
39707: Sinisen Saimaan saaristossa Särkilahdesta risto pysty omin vomun selviytymään ko.
39708: Säämingin saariston kautta Savonlinnaan ei tien teosta, vaan valtion on tultava avuksi.
39709: vieläkään johda minkäänlaista tietä. Kaunis Vielä haluamme korostaa sitä merkitystä,
39710: saaristo on kaunista katseltavaa, mutta han- joka tiellä tulee olemaan tavaraliikenteen
39711: kalaa siellä on elämä. Matkanteko mantereelle mm. puutavaran kuljettamisen kannalta. Si-
39712: ja liikekeskuksiin on vaikeata ja kelirikko- täpaitsi nykyisellä Savonlinnan-Imatran
39713: kausina suorastaan mahdotonta. välisellä maantiellä on rautatieylikäytäviä
39714: Jotta saaristo saataisiin maantien piiriin, lähes 20, joista muutamat sangen vaarallisia
39715: on jo kauan ollut vireillä ajatus, jonka mu- kuolemanloukkuja. Tämän tien kautta elimi-
39716: kaan Imatran-Savonlinnan välinen maantie noitaisiin nekin pois.
39717: olisi saatettava kulkemaan Säämingin saaris- Vaikka valtiolla onkin kädet täynnä teh-
39718: ton kautta (Särkilahti-Saukonsaari-Pe- täviä, katsoisimme kuitenkin, että saaristo-
39719: solansaari-Kongonsaari-Pahaniemi-Rito- laisilla, jotka vuosisadat ovat asuneet suku-
39720: saari-Ikoinniemi-Hirvaslahti-Savonlinna). tiloillaan rintamaita ankeammissa oloissa, on
39721: Särkilahden puoleisesta päästä tie voisi jat- oikeus toivoa edes tien avulla parannusta
39722: kua edelleen ns. Pohjiin tielle. Matka Imat- oloihinsa, jota paitsi tiellä tulee olemaan san-
39723: ralta Savonlinnaan lyhenisi noin 60 km ja gen laaja kansantaloudellinen merkitys.
39724: ennen kaikkea laaja saaristo tulisi tien vaiku- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
39725: tuksen piiriin. Mainittakoon, että saaristossa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39726: asuu noin 3 000 henkeä ja siellä on kuusi
39727: koulupiiriä. Tie on saaristolaisille suorastaan että hallitus suorittaisi kiireellisesti
39728: välttämätön. Siksipä vähävaraiset saaristo- tutkimuksMt ja laadittaisi suunnitel-
39729: laiset ja Säämingin kunta ovatkin jo ryhty- man uuden maantien rakentamisesta
39730: neet tientekoon ja osa Saukonsaaren-Särki- Säämingin saariston kautta Särkilah-
39731: lahden välillä on saatu liikennöitävään kun- desta Savonlinnaan.
39732: toon. Selvää kuitenkin on, ettei köyhä Saa-
39733: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
39734:
39735: Viljo Virtanen. Niilo Nieminen.
39736: Sulo Hostila. Edvard Pesonen.
39737: K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola.
39738: Onni Mannila. A. F. Airo.
39739: Kalle Matilainen. Esu Niemelä.
39740: Valto Käkelä. Sylvi Halinen.
39741: Wiljam Sarjala. Aili Siiskonen.
39742: Matti Miikki. A. Härkönen.
39743:
39744:
39745:
39746:
39747: 118 E 687/58
39748: XII,öO. - Toiv.al. N: o 885.
39749:
39750:
39751:
39752:
39753: Aho11ft ym.: 114"tati.e'lt rakentamisesta Saarijärveltä MuUian
39754: kautta H aapamiielle.
39755:
39756:
39757: E d u s k u n n a 11 e.
39758:
39759: Hyväksyessään vuonna 1937 ohjelman vuoksi, että tällä suunnalla ei ole, alueen ol-
39760: uusien rautateiden rakentamiseksi vuosina. lessa vedenjakajaseutua, tarpeellista rakentaa
39761: 1938-1946 otti eduskunta siihen mm. nor- kalliita siltoja, minkä ohessa maastokin on
39762: maaliraiteisen rautatien rakentamisen Haapa- suhteellisen tasaista ja soranottopaikkoja
39763: mäen asemalta Multian kautta Saarijärvelle. riittävästi ja sopivasti kautta linjan käytet-
39764: Tätä rataa pidettiin niin kiireellisenä, että tävissä.
39765: sitä varten laadittiin jo v. 1938 täydellinen Ehkä on vielä aihetta mainita, että viime
39766: ja yksityiskohtainen rakennussuunnitelma aikoina on herätetty myös kysymys tämän
39767: kustannusarvioineen. Tällöin määriteltiin jo radan rakentamisesta, koska Suolahden-
39768: rautatien linja sekä asemien paikat yksityis- Haapajärven radan rakennustyöt tulevat
39769: kohtaisesti. Yleisesti tunnetuista syistä jäi päättymään lähivuosina ja Saarijärven asema
39770: kuitenkin tällöin hyväksytty ohjelma toteut- on jo käytössä.
39771: tamatta. Ne perustelut, joilla kyseellinen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39772: rautatie ohjelmaan otettiin, ovat yhä edel- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
39773: leenkin olemassa. sen,
39774: Mitä tämän radan rakennuskustannuksiin
39775: tulee, niin voidaan siitä mainita, että Saati- että hallitus ottaisi seuraavaan
39776: järven-Haapamäen välinen 75.3 kilometrin uusien rautateiden rakennusokjelmaa•
39777: pituinen rata maksaisi vuoden 1937-1938 Eduskunnan jo aikaisemmin päättä-
39778: kustannustason mukaan 90.8 milj. markkaa. män normaaliraiteisen f'(J,utatien ra-
39779: Saarijärven-Haapamäen rautatien rakenta- kentamisen Saarijärven asemalta llul-
39780: minen tuleekin verraten halvaksi juuri sen tian kautta Haapamäen asemalle.
39781: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
39782:
39783: Arvo Ahonen. Vä.inö Tikka.oja.
39784: 939
39785:
39786: XII,öl. - Toiv.al. lf: o 386. ·
39787:
39788:
39789: Alanko )'m.: Rautatien rakentamisesta Tampereen ka#pun-
39790: gista Parkanon kunnan kautta Seinäjoen kauppalaan.
39791:
39792: E d u s k u n n a ll e.
39793: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rautatie- musten mukaan entiseen kustannusarvioon
39794: suunnitelma on maamme toteuttamattomista verrattuna yli yhdellä miljardilla markalla,
39795: rautatiehankkeista ollut kauimmin vireillä, ja samalla kun Tampereen-Seinäjoen välinen
39796: radan rakentaminen odottaa vieläkin ratkai- osuus lyhenisi lyhimmän tutkitun suunnan
39797: suaan, vaikka asia on saanut jo eduskunnan- mukaan 67.4 km:llä ja pisimmänkin suun-
39798: kin periaatteellisen hyväksymisen kaksi eri nan mukaan 53 km: llä nykyiseen Tampe-
39799: kertaa. reen-Haapamäen-Seinäjoen rataan verrat-
39800: Jo v. 1938 annettuun lakiin rautatieraken- tuna.
39801: nuksista vuosina 1938-1946 sisältyi Seinä- Paitsi tätä Etelä- ja Pohjois-Suomen väli-
39802: joen-Parkanon rataosan rakentaminen. Li- sen rautatiematkan merkittävää lyhentymistä
39803: säksi hallituksen esityksessä sekä kulkulaitos- samalla Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen yh-
39804: valiokunnan ja suuren valiokunnan sen joh- teydet Seinäjoen kautta Mäntyluodon talvi-
39805: dosta antamissa lausunnoissa, jotka edus- satamaan lyhenisivät peräti 125 km:llä.
39806: kunta myös hyväksyi, sanottiin nimenomaan, Tämä avaisi Pohjois-Suomen elinkeinoelä-
39807: että tätä rataa oli myöhemmin jatkettava mälle ja erityisesti teollisuudelle ja kulje-
39808: Tampereelle asti. Tämän lain ja suunnitel- tuksille entistä kannattavarumat kuljetus- ja
39809: man toteuttaminen estyi kuitenkin sodan satamamahdollisuudet. Samalla säästyttäisiin
39810: vuoksi. Radan eteläosa Tampere-Kyrös- mm. uuden yli 1.5 miljardia markkaa mak-
39811: koski taas sisältyi v. 1946 laadittuun neljän savan jäänmurtajan rakentamiselta ja sen
39812: kiireellisen teollisuusradan ohjelmaan. Li- kalliilta vuotuisilta käyttökustannuksilta sekä
39813: säksi eduskunta v. 1950 lausui hallitukselle talviajan monille Pohjois-Suomen satamille
39814: toivomuksen saman radan sisällyttämisestä aiheuttamilta pulmilta ja kustannuksilta,
39815: lähivuosien rautatieohjelmaan. Asian täten kun Porin yläpuolella sijaitsevia satamia ei
39816: eduskunnassa saama periaatteellinen hyväk- uuden lyhentyneen kuljetusyhteyden an-
39817: syminen on siis kiistämätön. siosta tarvitsisi enää pitää talvisin avoimina.
39818: Niin ikään kolme eri valtionkomiteaa - Lisäksi uuden jäänmurtajan avullakaan eivät
39819: nimittäin rautatielakirakennuskomitea v. kaikki talvet sittenkään olisi taattuja.
39820: 1946, teollistaruiskomitea v. 1951 ja metsä- Edelleen säästyttäisiin suureksi osaksi van-
39821: talouskomitea samaten v. 1951 - on puolta- han radan paljon maksaviita oikaisemisilta
39822: nut tämän radan rakentamista ja todennut, ja elim1noitaisiin Tampereen-Haapamäen
39823: että tämä rata olisi monettakin kannalta kan- rataosuuteen sekä Tampereen ja Haapamäen
39824: santaloudellisesti tarpeellinen ja että se ratapihoihin nykyään talviliikenteen aikana
39825: ilmeisesti muodostuisi heti alusta taloudelli- kohdistuva paine, joka aiheuttaa kuljetuksille
39826: sesti kannattavaksi poiketen siten tässä suh- vaikeita ruuhkautumisia, viivästyksiä ja kes-
39827: teessa monista muista ratahankkeista. keytyksiä. Seinäjoen-Tampereen välillä
39828: Rautatiehallituksen toimesta suoritettiin uusi rata nopeuttaisi kaukohenkilöjunien
39829: vuoden 1957 aikana ilmakuva- ja peruskart- kulkua noin yhdellä tunnilla, samoin tavara-
39830: tojen valmistuttua uusia suunta- ja tarkistus- vaunujen kiertoaikaa ja tavaran kulkua, hal-
39831: tutkimuksia sekä kustannusarvioita Tampe- ventaisi matkalippujen hintoja sekä tavara-
39832: reen-Kyröskosk:en ja Komin-Parkanon ra- liikennerahteja, puhumattakaan kaluston,
39833: taosuuksilla. Nämä tutkimukset osoittivat, polttoaineen, palkkojen, ajan ym. säästöstä.
39834: että radan taloudelliset edut ja sen valta- Paitsi että tästä näin tulisi kansantaloudel-
39835: kunnallinen merkitys ovat entisestään huo- lisesti ja valtakunnallisesti mitä arvokkain
39836: mattavasti kasvaneet. Mainittakoon vain, runko- ja kauttakulkurata sekä erityisesti
39837: että Tampereen-Parkanon osuuden raken- myös teollisuusrata, siitä muodostuisi samalla
39838: nuskustannukset alentuisivat uusien tutki- merkityksellinen rata Tampereen, Porin ja
39839: 940 XII,51. - Tampereen-Seinä.joen rautatie.
39840:
39841:
39842: Seinäjoen talousalueille ja niiden jatkuvalle lisen vahvistamisen jälkeen olisi rautatien
39843: kehitykselle. Mm. rata tulisi kulkemaan tarvitseman väylän vapaanapito suhteellisen
39844: metsä- ja turvevaroista poikkeuksellisen rik- helppoa.
39845: kaiden seutujen kautta. Yksityisten omistuk- Tämä :ratatyö soveltuisi erinomaisen hyvin
39846: sessa olevia runsaita metsävaroja lukuun- myös hyödylliseksi ja merkittäväksi työl-
39847: ottamatta on yksistään radan keskivaiheilla lisyystyökohteeksi, sillä Tampereen-Parka-
39848: yli 100 000 ha:n suuruiset valtion metsät, non välille voitaisiin sijoittaa 500--800
39849: joiden arvo radan vaikutuksesta tulisi suu- miestä ja Parkanon-Seinäjoen välille vähin-
39850: resti kohoamaan. tään 500 miestä pysyvästi usean vuoden
39851: Niin ikään radalla tulisi olemaan rat- ajaksi.
39852: kaiseva vaikutus myös sen välittömässä vai- Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan
39853: kutuspiirissä olevien teollisuuslaitosten kehi- Tampereen-Parkanon välisen rataosan tut-
39854: tykselle. Rata liittäisi rautatieyhteyteen mm. kimus- ja suunnittelutyöt on nyt niin pit-
39855: Ylöjärven ja Haverin kaivokset sekä Oy källe valmisteltu, että varsinainen rakennus-
39856: Kyro Ab: n Kyröskoskella sijaitsevat teolli- työ saadaan käyntiin muutamien kuukausien
39857: suuslaitokset. Viimeksi mainitun yhtiön lml- kuluttua töiden aloittamispäätöksestä lukien.
39858: jetukset nousevat tällä haavaa jo noin Parkanon-Seinäjoen välinen suunta taas
39859: 170 000 tonniin vuodessa. Näistä kuljetuk- kulkee varsin edullisessa maastossa, joten sen
39860: sista vähintään puolet siirtyisi rautatielaitok- lopullinen tutkiminen ja vahvistaminen voi-
39861: selle ja lisäksi yhtiö voisi toteuttaa suunnit- daan suorittaa suhteellisen nopeasti esim.
39862: telemansa selluloosatehtaan perustamisen, siinä vaiheessa, kun työt radan eteläosassa
39863: mikä ilman rautatieyhteyttä ei ole mahdol- on jo pantu käyntiin.
39864: lista. Mainittakoon, että Kyröskosken suuri
39865: paperitehdas on ainoa paperitehdas maas- Todettakoon vielä, että rautatiehallituk-
39866: samme, jolla ei ole rautatieyhteyttä. On sel- sesta saadun tiedon mukaan rakenteilla ole-
39867: vää, mitenkä epäedullista kansantaloudelli- vat rautatiet rupeavat lähiaikana valmistu-
39868: sesti on, että raskasta kuljetusta käyttävän maan, jonka vuoksi erityisesti rautatiehalli-
39869: suuren teollisuuslaitoksen on hoidettava kul- tuksen rakennusosasto pitää tärkeänä uusien
39870: jetuksensa kokonaan autoilla, vieläpä suu- ratarakennustöiden aloittamista voidakseen
39871: relta osalta merisatamiin saakka. pitää koossa parhaan osan rautatierakennus-
39872: Ratasuunnan lopullinen vahvistaminen töihin tottuneesta henkilökunnastaan ja työ-
39873: olisi myös saatava kiireellisesti ratkaistuksi, väestään.
39874: jotta Tampereen ja Seinäjoen talousalueiden Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
39875: liikennesuunnitteluun päästäisiin vihdoinkin taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
39876: reaaliselta pohjalta käsiksi ja jotta erityisesti toivomuksen,
39877: ratasuunnan kunnissa parhaillaan käynnissä
39878: olevat kuntien yleissuunnittelutyöt voitaisiin että haUitus kiireellisesti valmistut-
39879: loppuunsaattaa. Ratasuunnan vahvistamisen taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
39880: viipyessä rakennetaan luonnollisesti myös tu- sen rauta.tien rakentamisesta Tampe-
39881: levalle sopivalle rautatiealueelle, mikä myö- reen kaupungista Parkanon kunnan
39882: hemmin aiheuttaa kalliita lunastus- ja siirto- kautta Seinäjoen kauppalaan.
39883: kustannuksia. Sen sijaan ratasuunnan lopul-
39884: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
39885: Kustaa Alanko. T. Junnila. Toivo Antila.
39886: Toivo Hietala. Antto Prunnila. T. A. Wiherheimo.
39887: Arvo Pentti. Joh. Wirtanen. Mauri Seppä.
39888: Usko Seppi. Anni Flinck. Matti Raipala.
39889: Arvo Tuominen. Atte Pakkanen. Väinö Tikkaoja.
39890: Väinö R. Virtanen. H. Törmä. Jaakko Kemppainen.
39891: Nestori Kaasalainen. Mikko Asunta. Leo Suonpää.
39892: Pentti Niemi. Pertti Rapio. Kuuno Honkonen.
39893: Arvo Sävelä. A. Simonen. Eemil Luukka.
39894: Armas Leinonen. Aune Innala.
39895: 941
39896:
39897: XII,52. - Toiv.al. N: o 387.
39898:
39899:
39900:
39901:
39902: Alanko ym.: Rautatien rakentamisesta Jyväsky,lästä Säynät-
39903: salon ja Muuramen kautta Jämsänkoskelle.
39904:
39905:
39906: E d u s k u n n a ll e.
39907:
39908: Radan rakentaminen Jyväskylästä etelään sia ja ruuhkatilanteita, jotka vaikuttavat
39909: Jämsänkosken suuntaan on ollut vireillä jo heikentävästi koko rautatieliikenteen !kannat-
39910: 1880-luvulta asti. Jo silloin ehdotettiin, että tavuuteen, ellei Jyväskylän-Jämsänkosken
39911: Jyväskylästä rakennettaisiin rata Jämsän ja oikorataa saada samoihin aikoihin rakenne-
39912: Korpilahden kautta etelään. Tämän radan tuksi. Missään tapauksessa Haapajärven ra-
39913: merkitys on havaittu erittäin tärkeäksi, mikä dasta ei voida odottaa täyttä hyötyä muuten
39914: ilmenee mm. vuonna 1951 valmistuneesta kuin saamalla aikaan suorat kuljetusyhtey-
39915: metsätalouskomitean mietinnöstäkin. Siinä det Etelä-Suomeen rasittamatta jo nytkin
39916: todetaan, että ,rautatierakennuskomitean vaikeasti hoidettavaa Haapamäen ja Orive-
39917: mietinnössä on myös mainittu Oriveden- den välisen rataosuuden liikennettä.
39918: Jämsän rautatien rakentaminen aina Jyväs- Lisäksi Jyvä~ylän ja JämsänkoSken väJi-
39919: kylään saa:kka. Tämä rautatie palvelisi mitä sen alueen oma elinkeinoelämä on voimak-
39920: suurimmassa määrin sekä raakapuun että kaasti kehittymässä. Uusia tuotantolaitoksia
39921: metsäteollisuuden tuotteiden kuljetusta." on viime vuosikymmeninä syntynyt jatku-
39922: Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten ai- vasti ja tuotannon laajenemista on yhä odo-
39923: kana on Ke~ki-Suomen ja erityisesti Jyväs- tettavissa, varsinkin jos tämä ratahanke saa-
39924: kylän ja sen ympäristön taloudellinen kehi- daan toteutetuksi. Siten jo paikallisten tuo-
39925: tys ollut erittäin voimakasta. Uusia tuotanto- tantolaitosten tarpeet vaativat oikoradan pi-
39926: laitoksia on syntynyt ja elinkeinoelämä on kaista aikaan saamista. Radan rakentamisesta
39927: kaikin puolin 'kehittynyt. Tämän kehityksen on jo laadittu yksityiskohtaiset suunnitel-
39928: seurauksena myös kuljetustarpeet ovat jatku- matlkin, joiden mukaan ainakin Säynätsalon
39929: vasti kasvaneet, itse asiassa nopeammin kuin tehdas olisi halukas osallistumaan radan ra-
39930: mitä rautatieverkko on kehittynyt. kentamiskustannuksiin, koska radasta koituisi
39931: Jyvä~ylästä Etelä- ja Länsi-Suomeen on huomattavaa hyötyä paikalliselle tuotannolle.
39932: rautatiekuljetukset nykyisin ohjattava !kierto- Siten oikorata on jo paikallisena teollisuus-
39933: teitse Haapamäen kautta. Tämä pidentää ratanakin välttämätön.
39934: kuljetusaikoja ja sitoo rautatiekalustoa sekä Edellä esitettyjen, koko maan talouteen
39935: vaikeuttaa junaliikenteen hoitoa Haapamäen vaikuttavien seikkojen lisäksi on huomattava,
39936: ja Tampereen välisellä vilkkaasti liikennöi- että tällä alueella on vallinneesta -kehityk-
39937: dyllä ja ajoittain ylikuormitetulla rataosuu- sestä huolimatta esiintynyt vaikeaa työttö-
39938: della. Tilanne on vielä entisestäänkin vaikeu- myyttä, minkä voidaan odottaa jatkuvan
39939: tunut Ääneko~en radan suunnan tuotannon tulevaisuudessakin, ellei paikallista elinkeino-
39940: jatkuvasti kasvaessa ja liikenteen lisään- elämää ja väestön toimeentulomahdollisuuk-
39941: tyessä. sia saada vielä kohennetuksi. Radan rakenta-
39942: Kun Haapajärven rata on valmistunut, minen sellaisenaan toisi lisää työtilaisuuksia
39943: tulee Jyväskylän pohjoispuolelle syntymään ja elinkeinoelämän elpyminen ja kehittymi-
39944: runsaasti uusia tuotantolaitoksia ja alueen nen radan ansiosta takaisi korkean työlli-
39945: puutavarakuljetukset rautateitse Jyväskylän syysasteen säilymisen vastakin.
39946: kautta etelään tulevat lisääntymään siinä Alueen maalaiskuntien on vaikeata järjes-
39947: määrin, että liikenteen hoidossa nykyistä tää työttömilleen työtä ja ansiomahdollisuuk-
39948: kuljetustietä on odotettavissa suuria vaikeuk- sia, ellei teollisuustuotantoa saada kehitetyksi.
39949: 942 XU,52. - Jyvä.skylin--Jämsä.Dkosken rautatie.
39950:
39951:
39952: Sen vuoksi myös alueen kunnat ovat jo koet- Edellä esitetyn perusteella. esitämme kun-
39953: taneet saada ratatyöt viipymättä käyntiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39954: Työttömyyden torjumiseksi on tämän alueen muksen,
39955: osalle jatkuvasti annettava määrärahoja
39956: usein toisarvoisiin kohteisiin. Radan rakenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39957: misella kehitettäisiin alueen elinkeinoelämää toimenpiteisiin rautatien rakentami-
39958: ja. väestön toimeentulomahdollisuuksia pysy- seksi Jyväskylästä Säynätsalon, Muu-
39959: vällä pohjalla. ramen ja Korpilahden kautta Jäm-
39960: sänkoskelle.
39961: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
39962:
39963: Kustaa Alanko. Anni Flinck
39964: Veikko Kokkola. Arvo Tuominen.
39965: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
39966: Onni Peltonen.
39967: 943
39968:
39969: XU,63. - Toiv.al. N :o 888.
39970:
39971:
39972:
39973:
39974: Haapasalo ym.: Täyskoneellisen tutkimuksen suorittamisesta
39975: ratasuunnalla Paaso-Puuskankoski-Hietanen.
39976:
39977:
39978: Eduskunnalle.
39979:
39980: Helmikuussa 1946 asetettu ns. rautatie- tusta. Tämän vuoksi valiokunnan käsityksen
39981: rakennuskomitea, jonka tehtävänä oli valmis- mukaan olisi edullista rwkentaa eräitä pää-
39982: tella lwki rautatierakennuksista vv. 1947-51, ratojamme yhdistäviä oikoratoja. Tällaisilla
39983: asettui sille kannalle, että Heinolan-Le~kO radoilla vähennettäisiin myös ylikuormitet-
39984: lan yhdysrata kuuluu niihin kiireellisesti ra- tujen rataosien liikennettä, ja kun kuljetus-
39985: kennettaviin ratoihin, jotka joka tapauksessa matkat samalla lyhenisivät, merkitsisi se kul-
39986: on rakennettava. Komitean suunnitelman jetusnopeuden lisäystä ja kuljetuskustannus-
39987: mu:kaan rakennustyöt olisi pitänyt aloittaa ten alennusta."
39988: v. 1950 ja rautatien olisi pitänyt valmistua Tässä esitetty kuHmlaitosvalio'kunnan kanta
39989: vuoteen 1954 mennessä. on juuri sama, mitä Heinolan ja Savon ra-
39990: Perusteltaessa po. rautatien rakentamisen dan yhdysradan rwkentamisen perusteluiksi
39991: välttämättömyyttä ei voida olla viittaamatta on aina esitetty. Tämä yhdysrata on juuri
39992: siihen käsitykseen, jota eduskunnan kul~ku tuollainen oikorata, joka huomattavassa mää-
39993: laitosvalio'kunta on lähiaikojen rautatieraken- rässä tietäisi kuljetusnopeuden lisäystä ja
39994: nusohjelmaa v. 1950 harkitessaan erityisesti kuljetuskustannusten alennusta. Se myös
39995: korostanut ja jonka mukaan uusia rauta- irroittaisi rautatiekalustoa, josta meillä on
39996: teitä suunniteltaessa talouspoliittiset seikat huutava puute.
39997: olisi ensi sijassa asetettava määrääviksi. Va- Taloudelliselta merkitykseltään täl'kein tä-
39998: liokunta nimittäin katsoo, että olisi pyrittävä män radan tuottama hyöty on se, että matka
39999: rakentamaan vain sellaisia rautateitä, jotka lyhenisi huomattavasti Helsinkiin, Hankoon
40000: heti valmistuttuaan palvelisivat maan teolli- ja niiden ympäristöön sekä Lounais-Suomeen.
40001: suutta, vientiä ja raaka-ainelähteille pääsyä. Tässä muodossa radan vaikutus ulottuisi
40002: Savon lounaisrata olisi juuri tällainen rauta- alueelle, jota rajoittavat Savonlinna, Mänty-
40003: tie, jonka tuottama hyöty olisi erittäin laaja harju, Jyväskylän-Pieksämäen radalla oleva
40004: ja merkittävä. Eduskunnan kulkulaitosvalio- l\fetsolahti, Ylivieskan-Iisalmen radalla
40005: kunta lausui käsityksenään oikoradoista: oleva l\fehtälä ja Oulun-Kontiomäen ra-
40006: ,Katsoen siihen, että eräiden tärkeiden rau- dalla oleva Pikkarila. Kun tähän alueeseen
40007: tatiesolmukohtien ratapihojen pienuus hei- lisätään radan paikallinen vaikutuspiiri, joka
40008: kentää niiden suorituskykyä ja vaikuttaa nykyisten ratojen vuoksi on varsin suppea,
40009: rautateiden kannattavuuteen alentavasti, va- saadaan radan varsinainen vaikutusalue.
40010: liokunnan mielestä olisi vastaisia rautatiera- Tämä käsittää 24.9 prosenttia koko Suomen
40011: kennuksia suunniteltaessa tähän puoleen kiin- pinta-alasta ja sillä asuu 19.8 prosenttia koko
40012: nitettävä vakavaa huomiota. Kun ratapihat maan asukkaista. Vuoden 1948 liikenteestä
40013: useassa tapauksessa ovat sijainniltaan sellai- olisi Savon lounaisrataa käyttänyt 752 000
40014: sia, että niiden laajentaminen riittävässä tonnia tavaraa eli lähes 5 prosenttia kai-
40015: määrässä maksaa kohtuuttoman paljon tai kesta kuljetetusta tavarasta ja 341 000 mat-
40016: on maaston ja asutuksen vuO'ksi suorastaan kustajaa olisi käyttänyt tätä rataa. Kulje-
40017: mahdoton toimenpide, olisi sen vuoksi pyrit- tusmaksuissa olisi säästetty 46 milj. silloista
40018: tävä ohjaamaan osa tällaisten liikennesolmu- markkaa vuosittain. Jos Yöveden satamarata
40019: kohtien kautta kulkevasta liikenteestä niiden olisi ollut valmiina, olisi Savon lounaisradan
40020: ohitse ja siten keventämään niiden kuormi- tavaraliikenne ollut paljon suurempi, sillä
40021: 944 XII,53. - Paason-Hietasen rautatie.
40022:
40023:
40024: tämän satamaradan koko liikenne on arvioitu keen niitä paremmin palvelevalla suunnalla
40025: 207 800 tonniksi vuosittain, mistä pääosa olisi puolikoneellisen tutkimuksen. Tämä uusi
40026: mennyt Savon radoitse etelään. Savon lou- suunta liittyisi Savon rataan Hietasessa.
40027: naisrataa olisi varsinkin käytetty vientiteol- Aluksi ratasuunta Heinolasta lähtiessään
40028: lisuuden kuljetuksissa talvisatamaan, minkä seuraisi vanhaa suuntaa 21 km, kääntyisi sit-
40029: lisäksi Helsingin polttopuut olisi kuljetettu ten Koskionjärven länsipuolitse Nipulin ky-
40030: tätä tietä ja tavaroiden tuonti sisämaahan län kautta Pertuumaan kirkonkylään ja
40031: olisi myös tapahtunut tätä rataa käyttäen. sieltä Hämeen-Hartosenjärven pohjoispuo-
40032: Paikallinen tavaraliikenne arvioidaan 35 000 litse Puuskankosken suuhun ja täältä edel-
40033: tonniksi ja paikallinen henkilöliikenne 34 000 leen Ryökäsveden eteläkärkeen, mistä se
40034: matkustajaksi vuosittain. Luonnollisesti rata Kaihlasenjärven eteläpäitse tulisi Hietasen
40035: hyödyttää Helsingin ja Uudenmaan sekä aseman eteläpäähän. Uusi suunta olisi 1.08
40036: lounaisten satama-, teollisuus- ja asutuskes- km pitempi kuin vanha suunta, mutta kui-
40037: kusten talouselämää niiden päästyä nykyistä tenkin 37 km lyhempi kuin nykyisin Kouvo-
40038: lähemmäksi edellä mainituilla alueilla olevia lan kautta. Tämä uusi suunta olisi Mikkelin
40039: raaka-ainelähteitä ja tuotteittensa ostajia. läänin kunnille huomattavasti edullisempi
40040: Vielä laajemmalle vaikuttaa Savon lounais- kuin vanha. Kaikki asutuskeskukset, joita
40041: rata tarkasteltaessa sitä Lahden ja sen ympä- rata voisi hyödyttää, ovat sen pohjoispuo-
40042: ristön kannalta. Savon lounaisradan valmis- lella. Rautatiematkat uuden suunnan liiken-
40043: tuessa lyhenisivät yhteydet Lahdesta (Gekä nepaikoille olisivat lyhyemmät kuin vanhan
40044: V esijärveltä että Loviisan-Vesijärven ra- suunnan liikennepaikoille; erotus oli-si Harto-
40045: dalta) alueelle, jota rajoittavat Savonlinna, lan Vehkalahdesta 10 km, Pertuumaan kir-
40046: Mäntyharju, Haapamäen-Jyväskylän ra- konkylästä ja Joutsasta 8 km, Hirvensalmen
40047: dalla oleva Petäjävesi sekä Seinäjoen-Yli- kirkonkylästä ja Kissakosken teollisuus-
40048: vieskan radalla oleva Kannus, siis koko Itä- alueelta 5 km. Uusi suunta kulkee asutumpia
40049: ja Pohjois~Suomeen. Heinolan kohdalla vai- seutuja, missä sen vaikutus asutukseen ja
40050: kutusalue on vielä laajempi ulottuen Putik- yritteliäisyyteen olisi nopeampi. Vanhalta
40051: koon, Vuohijärvelle, Tiusalaan ja Kokkolaan Heinolan-Leikolan suunnalta tulisi Ryökäs-
40052: sekä niiden koillispuolelle. vedelle tehtävä satamarata 7 km pitkäksi ja
40053: Edellä oleva ·3elonteko osoittaa selvästi, vaikeaksi. Uudelta Heinolan-Hietasen suun-
40054: että Heinolan ja Savon radan yhdistävä oiko- nalta riittäisi Ryökäsvedelle 1 km:n raide,
40055: rata on ensisijaisen tärkeä ja kiireellisessä joka antaisi 8 km lyhyemmän matkan län-
40056: järjestyksessä rakennettava. Erityisesti on teen päin. Vielä edullisempi olisi tältä suun-
40057: otettava huomioon, että edellä mainitun nalta Kissakoskelie ja Liekosen rantaa mah-
40058: rautatierakennuskomitean asettaman kiireelli- dollinen 9 km: n haararata, jolloin Kissakos-
40059: syysjärjestyksen perusteella Heinolan ja Sa- ken teollisuus voisi elpyä ja Puulan vesistön
40060: von radan välinen rautatie on tällä hetkellä koivu- ym. tavaran menekki voimakkaasti
40061: osaksi valmistuneiden ja osaksi rakenteilla kasvaa.
40062: olevien rautateiden jälkeen joutunut ensim- Edellä selostettu uusi suunta on kesällä
40063: mäisenä rakennettav111ksi rautatieksi. 1950 tutkittu puolikoneellisesti Paasosta Hie-
40064: Mainitun radan välttämättömyyttä lisää taseen. Sen johdosta, että ollaan yksimielisiä
40065: nyt vielä se, että Lahden-Loviisan rataa po. radan suunnasta Heinolan-Paason vä-
40066: parhaillaan muutetaan normaaliraiteiseksi, lillä (Paasohan on huomattava teiden ris-
40067: minkä jälkeen Valkon satama, johon ympäri- teyspaikka, josta tieverkosto suuntautuu Itä-
40068: vuotinen vienti voidaan suunnata, tulee Hämeeseen) olisi luonnollista, että rautatien
40069: erääksi em. poikkiradan tärbäksi päätepis- rakentaminen aloitettaisiin kiireellisesti tällä
40070: teeksi. välillä ja että matka Paasosta Hietaseen tut-
40071: Kun rautatiehallitus vuonna 1940 tutki- kittaisiin täyskoneellisesti mahdollisimman
40072: tutti Savon lounaisratasuunnan Heinola- pian. Tämän tutkimuksen jälkeen olisi sitten
40073: Vihantasalmi-Lelkola, olivat olosuhteet sil- mahdollisuus ratkaista, mikä suunta radalle
40074: loin toiset kuin nykyisin, eikä tällöin kiinni- on edelleen annettava.
40075: tetty tarpeeksi huomiota radan paikalliseen Edellä mainitun lisäksi paisuva, usein pai-
40076: merkitykseen. Maakuntaliiton toimeksiannosta koin ympärivuotinen työttömyys pakottaa
40077: on tekn. toht. Castren suorittanut tämän jäi- etsimään suurempia työkohteita, ettei joudut-
40078: XII,53. - Haapasalo ym. 945
40079:
40080: taisi vuosittain uhraamaan kymmeniä miljoo- että hallitus kiireellisesti · ryhtyiri
40081: nia markkoja vähempiarvoisiin ja ikansan- toimenpiteisiin ratasuunnan Paaso-
40082: talouttamme huonommin palveleviin töihin. Puuskankoski-Hietanen täyskoneelli-
40083: Tämä velvoittaa 'kiireellisesti avaamaan ko. sen tutkimuksen suorittamiseksi sekä
40084: rautatierakennustyömaan, joka voitaisiinkin valmistaisi ja antaisi Eduskunnalle
40085: viipymättä suorittaa, koska rautatien alku., esityksen rautatien rakentamisesta Hei-
40086: osaan nähden, Heinolasta Paasoon, ei ole· niildn kaupungista Hietaseen tai Lel~
40087: erimielisyyksiä. · koldan siten kuin suoritettavat tutki-
40088: Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit- mukset osoittavat.
40089: taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
40090: toivomuksen,
40091: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
40092:
40093: K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen.
40094: Antti J. Rantam.aa. Juho Karvonen.
40095: Ensio Partanen. G. Henriksson.
40096: Varma K. Turunen. Lyyli Aalto.
40097: Sylvi Siltanen. Erkki Leikola.
40098: Veikko Helle. Lars Lindeman.
40099: Sylvi Halinen. Onni Hiltunen.
40100: H. Törmä. Esu Niemelä.
40101: Eino Raunio. Esa Hietanen.
40102: A. F. Airo.
40103:
40104:
40105:
40106:
40107: 119 E 687/58
40108: 946
40109:
40110: Xll,H. - Toiv.al )l':o 389.
40111:
40112:
40113:
40114:
40115: HaJlberg ym.: Määrärakasta Koveroflr-,..lloM.antrin rataoNa
40116: rakewwustöiden aloittamiseksi.
40117:
40118:
40119: E d u s k u n n a ll e.
40120:
40121: Joensuun-Koveron rautatie valmistui vä- Jo radan taloudellinen merkitys, puhumat-
40122: liaikaiselle liikenteelle viime toukokuussa. Al- takaan sen tärkeydestä jatkuvien työtilai-
40123: kujaan, jo yli 60 vuotta sitten vireille pantu suuksien luojana. ja paikallisen elintason ko-
40124: ja jo päätetty rautatien rakentaminen Ilo- hottajana, on monessa suhteessa mitä tär-
40125: mantsiin saakika on vielä toteuttamatta. Mai- kein. Jos rataa ei saataisi jo lähivuosina ra-
40126: nittu Joensuun-Koveron rata on alkuosa kennetuksi Ilomantsiin saa!kka, ei radan a:lku-
40127: Ilomantsiin rakennettavasta radasta. Radan osa:11akaan - Joensuu-Kovero - tule ole-
40128: tärkein osa Kovero:-nomantsi on tietojemme maan sinänsä sitä niin paikallista kuin kan-
40129: mukaan aiottu jättää, uusien rautateiden sa:ntaloude1lista merkitystä, kuin jos nyt näin
40130: lähivuosien rakennusohjelmasta pois. Radan puolitiehen jäänyt työ saataisiin lopullisesti
40131: nyt valmistunut osa on vain osaratkaisu eilkä valmiiksi.
40132: sinänsä vastaa tarkoitustaan, ellei rataa jat- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
40133: keta Ilomantsiin saa:IDka, jolloin radan talou- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
40134: dellinen kannattavuus olosuhteet huomioi-
40135: den on kokonaan toista luokkaa kuin vasta- että hallitus ottaisi jo vuoden 1959
40136: valmistuneen rataosan merkitys, minkä rata- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeeUi-
40137: osan pituus on noin 43 km ja ulottuu jo yli seksi katsomansa määrärahan Koveron
40138: puoliväliin Ilomantsiin l"aikennettavan radan -Ilomantsin rataosan rakennustöiden
40139: päätepisteestä. aloittamiseksi.
40140: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
40141:
40142: R. Hallberg. Ale Holopainen. Esa. Timonen.
40143: Antti Kukkonen. Vieno Simonen. Juho Karvonen.
40144: 947
40145:
40146: XII,55. - Toiv.al. N:o 390.
40147:
40148:
40149:
40150:
40151: Holopainen ym.: Juankosken-Kaavin--Sysmäjärven radan
40152: rakentamisuta.
40153:
40154:
40155: E d u s lk u n n a li e.
40156:
40157: Jo vuotena 1938 annettuun lakiin rautatei- Kaavin-Luikonlahden-Sysmäjärven rata-
40158: den rakentamisesta vv. 1939-46 sisältyi Sii- osan rakentaminen lienee itsestään selvä asia,
40159: linjärven-Sysmäjärven rautatie. Käytyjen koskapa se sisältyy jo aikaisemmin hyväksyt-
40160: sotien johdosta tämän radan raikentaminen tyyn lakiin. Myöakään tämän radan sijoit-
40161: on viivästynyt ollen siitä vielä kokonaan ra- tumista ns. kannattavien ratojen joukkoon
40162: kentamatta Juankosken-Kaavin-Luikonlah- radan vaikutUBpiirissä olevat malmi- ja met-
40163: den---Sysmäjärven rataosa. On selvää, että särikkaudet huomioiden ja lisäksi yhdysradan
40164: tämä osaratkaisukin edistää jo huomattavasti tarve peruaajatuksena on verraten helppo
40165: radan Savon puoleisen talousalueen ikehitystä, puolustaa.
40166: mutta vasta senjälikeen, kun tämän radan pe- TyöllisyySkysymyiksenä on otettava huo-
40167: rustarkoitus, Pohjois-Karjalan ja Savon yh- mioon rautatien rakennusaikainen työ ja tä-
40168: dysradan aikaansaaminen on saavutettu, män jälkeen huomattava työvoiman sijoitus
40169: tämä rata vastaa sille asetettua tarkoitusta. kaivostyöhön Luikonlahdessa. Samoin radan
40170: Teollisuusalueet, Kaavin-Luikonlahden mal- vaikutus metsätyöllisyyden lisääntymiseen ja
40171: mialue yhdessä Outokummun kanssa, :kaipaa- mahdolliseen metsäteollisuuden laajentumi-
40172: vat malminlkuljetll!kselle rautatietä. "Tämän seen radan vai'kutUBpiirisSä ovat tekijöitä,
40173: lisäksi ralkentamattoman rataosuuden alueella jotka vaikean työllisyystilanteen selvittäjinä
40174: olevat suuret metsävarat :takaavat rautatielle ovat maakunnan Imimaita huomionarvoisia
40175: lisäkannattavuutta. tekijöitä.
40176: Vaikka valtiolla on vaikeuksia sotienjäikei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40177: .sistä. rasitl1ksista johtuen, on sittenkin etsit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40178: tävä keinoja, jotka helpottavat taloudellisen muksen,
40179: tilanteen parantamista. Sen vuoksi onkin
40180: mielestämme tärkeätä, että eduskunta kiin- että hallitus ,ryhtyisi viipymättä toi-
40181: nittää huomiota siihen, missä määrin meiilä menpiteisiin Juankosken-Ka.avin--
40182: on tarvetta rakentaa rautateitä, jotka tyydyt- Luikonlahden--Sysmäjärven radan
40183: tävät rautateiden kannattavuudeUe asetetut kiireeUiseksi rakentamiseksi.
40184: vaatimll!kset. Tässä mielessä Juan'kOEiken-
40185: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
40186:
40187: ~e Jlolo~en. B.. Jla.llberg.
40188: Vieno Simonen. Antti Kukkonen.
40189: Esa. Timonen.
40190: 948
40191:
40192: XU,56. - Toiv.al. N: o 391.
40193:
40194:
40195:
40196:
40197: Hostila ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Lappeenrannan-
40198: Luumäen-Hamindin-Kotkan rataosan rakentamista var-
40199: ten.
40200:
40201:
40202: Eduskunnalle.
40203:
40204: Kouvolan työvoimap-iiri on ollut jatkuvasti Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin
40205: työllisyyden kannalta katsoen eräs kaikkein vaikuttamaan laajempiinkin teollisuUS-' ja ta-
40206: vaikeimpia koko. maassamme. Kun kuitenkin lousalueisim. Sillä on kai aikanaan rakennet~
40207: työvoimapiiriin lukeutuvan Kymen läänin tava myöskin suora ·rata Vuoksenlaakson·
40208: alueella löytyy jatkuvasti sellaisia työkoh- alueelta Pohjois-Karjalaan, minkä avulla vä~
40209: teita, joiden rakentaminen olisi, ei· ainoastaan limatkat rautatiellä lyhenisivät . huomatta-
40210: Kymen läänille; vaan myöskin koko kansa- vasti, tämän alueen· rikkaiden metsävarojen
40211: kunnalle, sen kansantaloudelle ensisijaisen tultua siten huomattavasti helpommin saata-
40212: tärkeätä, olisi syytä valtiovallan näitä työ- viksi teollisuuden käyttöön.·
40213: kohteita l,räydä rakentamaan. Eräs tällainen Tämän radan tarpeellisuus on ilmeinen
40214: on · uq.den radan rakentaminen Lappeenran- koko maalle, kuitenkin ensisijaisesti Itä-
40215: nan-Luumä.en-Hainbian-Kotkan välille. Suomelle. Olisi ·jo korkea aika ryhtyä sa-
40216: ·Sodan .jälkeen piteni voimakkaan Vuoksen- noista tekoihin Kaakkois-Suomen liikenneolo-
40217: laakson ja koko Etelä-Saimaan suurteolli- jen järjestämiseksi, .tekoihin, joiden avulla
40218: suusalueen tuotteiden :qlarkkinoimismatka ul- tällä suunnalla saataisiin valtion työttömyys-
40219: kopuolelle· omien rajojen, lähimpien·. vienti- kysymys poistetuksi useaksi vuodeksi eteen-
40220: satamien· kohdalta noin 100 kilometrillä. päin ja niin, että tämän työn kautta myös
40221: Aikaisemmin laivaus tapahtui Viipurista ja pysyvästi hyödytettäisiin koko tämän alueen
40222: Uuraasta, . nyt kuljetus tapahtuu Kouvolan laajaa talous- ja elinkeinoelämää.
40223: kautta kiertäen rautateitse Kotkaan ja Hami- Edellä. olevan johdosta esitämme kunnioit-
40224: naan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40225: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä- sen,
40226: Saimaan ja Suomenlahden välille helpottaisi
40227: myöskin huomattavasti liiaksi rasitettua Kou- että hallitus suorituttaisi kiireelli-
40228: volan ratapihan liikennettä. Kaakkois-Suo- sen tutki·muksen Lappeenronnan-Lut~,
40229: men liikenteen siirtyminen huomattavassa mäen-JIaminan--Kotkan rataosan ra-
40230: määrin nyt esitetylle uudelle ratajaksolle an- kentamista varten.
40231: taisi lisää tilaa muualta Suomesta tulevalle
40232: liikenteelle Kouvolan kohdalla.
40233: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
40234:
40235: Sulo Hostil&. Valto Käkelä. Kalle M&tila.inen.
40236: 949
40237:
40238: XII,fi7. - Toiv.aJ. N: o 892.
40239:
40240:
40241:
40242:
40243: llostila ym.: lnkeroisterr,-Kymin rataosan rakentamisesta
40244: kaksirait eiseksi.
40245:
40246:
40247: E d u s k u n n a 11 e.
40248:
40249: Sodan jälkeen on Kouvolan-Kotkan rata- tamaan Inkeroisten-Kymen rataosaa, millä
40250: osa ollut tavattoman suuren paineen alaisena, toimenpiteellä koko eteläisen Kymenlaakson
40251: sillä Viipurin jälkeen on · koko Kaakkois- laajat suurteollisuusalueet ·entistä paremmin
40252: Suomen ulkomaanliikenne pääosiltaan jou- voitaisiin kuljetuksien avulla kytkeä palvele-
40253: duttu ohjaamaan Kouvölan kautta maan suu- maan maan yleisiä tarpeita ja siten hyödyt-
40254: rimpiin vientisatamiin . Kotkaan ja· Hami- tämään koko kansaa. Suunnitelmat Inkerois-
40255: ·:naan. · Kouvolan ratapiha oli ja on vieläkin ten-Kymin rataosan kaksiraiteistamiseksi
40256: osittain ollut pullonkaulana liikenteen ohjaa- ovat valmiin-a ja siksi oliSi kiireellisesti saa-
40257: misessa alas 8atamiimme. Kuitenkin sen jäl- tava työt suunnitelmien toteuttamiseksi 8.loi~
40258: keen, kun on päästy Kouvolasta lähteviä ra- tetuiksi. . ·. ·
40259: toja kaksinkertaistamaan, on tilanne hieman Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
40260: korjaantuhut. Kouvolan-Inkeroisten rata- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40261: osa on kaksiraiteistamisen jälkeen huomatta- muksen, · · ·
40262: vasti selvittänyt liikennettä Haminaan päin,
40263: kuitenkin ruuhkautumista tapahtuu jatku- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin. toi-
40264: vasti maan suurimpaan vientisatamaan · Kot- menpiteisiin lnkeroisten-Kymin rata-
40265: kaan tapahtuvissa rautatiekuljetuksissa. osan rakentamiseksi kaksiraiteiseksi.
40266: Onkin kiireellisesti ryhdyttävä kaksiraiteis-
40267: HelsingisSä 5 päivänä elokuuta 1958.
40268:
40269: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä..
40270: 960
40271:
40272: XII,58. - Toiv.al. N: o 393.
40273:
40274:
40275:
40276:
40277: Hyytiäinen: Jyväskylän~ämsänkosken rautatien rakenta-
40278: misesta.
40279:
40280:
40281: E d u s k u n n a 11 e.
40282:
40283: Suolahden-Haapajärven rautatieraken- valmistuttua lyhenevät kuljetusmatkat ete-
40284: nuksen lähestyessä valmistumistaan on yhä läänpäin 32.4 km: llä. Radan vaikutus ulot-
40285: ajankohtaisemmaksi noussut kysymys rata- tuu Suolahden-Haapajärven radan valmis-
40286: suunnan lopullisesta toteuttamisesta rakenta- tuttua kaikille Haapajärven-Ylivieskan ra-
40287: malla yhdysrata Jyväskylästä etelään Jäm- dan pohjoispuolella oleville rataosille ja
40288: sänkosken asemalle. alueille. Itäänpäin ulottuu radan vaikutusalue
40289: Jyväskylästä eteläänpäin suuntautuvan Uuteen-Värtsilään ja Pun'kalaitumelle sekä
40290: ratasuunnan merkitystä on eri yhteyksissä etelässä Kalvitsaan asti. Jyväskylän-Säynät-
40291: tähdennetty jo vuodesta 1920 lähtien, jolloin salon-Jämsänkosk.en välistä, verrattain ly-
40292: v. 1917 asetettu ikulkulaitoskomitea teki siitä hyttä, noin 57 kmn pituista rautatieyhteyttä
40293: esityksen. Eduskunnan v. 1934 päätettyä on käsiteltävä tärkeänä osana Pohjois- ja
40294: Suolahden-Haapajärven radan rakennetta- Etelä-Suomen välisestä lyhimmästä rautatie-
40295: vaksi piti silloinen kulkulaitoskomitea tar- yhteydestä. · · ·
40296: koituksenmukaisena ehdottaa rautatietä myös Puheenaolevan rataosan tavaraliikenne tu-
40297: Jyväskylästä Oriveden-Jämsän-Päijänteen lisi suoritetun taloudellisen selvityksen mu-
40298: radalle. Mainitun yhteyden vaikutus matko- kaan käsittämään säännöllisesti 6 tavarajuna-
40299: jen lyhentyessä ulottuisi nimittäin laajoilta paria vuorokaudessa ja henkilöliikenne 5 päi-
40300: Koillis- ja Itä-Suomen alueilta Lounais-Suo- vittäistä junaparia läpi vuoden, lisäksi 1-2
40301: men ja Suomenlahden vientisatamiin. V. 1946 pikajunaa !kesäkuukausina. Liikenne muooos-
40302: asetettu rautatierakennuslakikomitea puolsi tuisi näin ollen hyvin huomattavaksi.
40303: mainitusta yhteydestä kiireellisesti ,toteutetta- Ratasuunnasta on 11.8 ikmn pituinen Jy-
40304: vaksi Jyväskylän-Säynätsalon välisen osan. väskylän-Säynätsalon osuus tutkittu vii-
40305: Myös rautatiehallitus on eri yhteyksissä teh- meksi v. 1950 ja on valtioneuvosto ehdolli-
40306: nyt esityksiä Jyväskylän-Säynätsalon ja sesti vahvistanut tämän rataosan suunnan 13
40307: Jyväskylän-Jämsänkosken radan rakenta- päivänä helmikuuta 1952. Sen kustannusarvio
40308: misesta. Niinikään ovat sekä metsätalous- laskettiin v. 1953 412 milj. markaksi. Säy-
40309: komitea että teollisuuskomitea v. 1951 anta- nätsalon-Jämsänkosken välinen 45.2 kmn
40310: missaan mietinnöissä puoltaneet Säynätsalon pituinen osa on tutkittu v. 1947. Tämän
40311: teollisuusradan rakentamista, ensiksimainittu osuuden, jonka raikentamista myös rautatie-
40312: ensisijaiflena. Tästä havaitaan, että Säynät- rakennuslaki- ja metsätalouskomiteat ovat
40313: salon suuren, valtion omistaman teollisuuden puoltaneet, kustannuksien lasketaan v. 1953
40314: ja asutuksen yhdistämistä radalla rataverk- hinta- ja palkkatason mukaan olevan 1.845
40315: koon pidetään asiantuntijapiireissä tärkeänä milj. markkaa.
40316: ja ajankohtaisena. Kuitenkin, vaikka kaikki valmistelutyöt
40317: Radan rakentaminen Jyväskylästä Jämsän- radan rakentamisen aloittamiseksi on tehty
40318: koskelle sen lisäksi että se lyhentäisi yhteyk- ja Suolahden-Haapajärven radan rakenta-
40319: siä, ik:eventäisi Haapamäen rautatiesolmun ja misorganisatio lähiaikoina vapautuu, on rata-
40320: Haapamäen-Oriveden välisen rataosan kuor- suunnan rakentaminen vielä laissa vahvista-
40321: mitusta ja tasoittaisi liikennettä eri satamien matta, koska viimeinen la!ki rautatieraken-
40322: kesken. Jyväskylän-Jämsänkosken suunnan nuksista on sodanedellisajalta.
40323: xn,5s. - ByyttiUnen. 951
40324:
40325: Edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti mista kosltewtt lain8W~nÖil, muutta-
40326: ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi- miseksi siten, että normaaliraiteisen
40327: vomuksen, rautatien rakentaminen Jyväskylästä
40328: Jämsänkoskelle otetaan rakennusohjel-
40329: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maan toteutettavaksi kiireellisyysjär-
40330: voimassaolevan rautateiden rakenta- jestyk$essä ensisijaisena.
40331: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
40332:
40333: Veikko Hyytiäinen.
40334: 952
40335:
40336: .JCII,IS9. - Toiv.al. N:o 394.
40337:
40338:
40339:
40340:
40341: Ketovesi ym..: Oikoradan rakentamisesta Lappeenrannasta
40342: Kotkaa,.
40343:
40344:
40345: Eduskunnalle.
40346:
40347: Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittämi- dytty toimenpiteisiin maapohjan lunastami-
40348: nen on alueen elinmahdollisuuksien paranta- seksi rataa varten, joten työt päästäisiin
40349: miseksi eräs ensiarvoisia tehtäviä. Se loisi aloittamaan, kunhan vain päätös radan ra-
40350: parempia edellytyksiä tuotannon laajentami- kentamisesta tehdään.
40351: selle ja uusien tuotantolaitosten sijoittami- Tämän alueen suurella työttömien joukolla.
40352: selle tälle alueelle, missä työtilaisuuksista on on ollut vaikeuksia työttömyystöidenkin saa-
40353: huutava puute työttömyyden vuosi vuodelta misessa. Jokaisena työttömyyskautena, kuten
40354: lisääntyessä. Saimaan kanavan käyttöoikeu- parhaillaan tänä kesänäkin työttömiä on si-
40355: desta sopiminen Neuvostoliiton viranomaisten joitettu kauas kotiseuduiltaan aina Länsi-
40356: kanssa ja sen käyttöön kunnostaminen toisi Suomeen asti. Sijoittamalla työttömät kau-
40357: laajan Saimaan alueen liikenneoloihin mer- kaisille siirtotyömaille ja maksamalla siellä
40358: kittävän parannuksen, mutta se ei vielä riitä. kehnoja palkkoja on määrätietoisesti pyritty
40359: Kanava tulee kuitenkin olemaan talven ai- vapautumaan työllisyyslain velvoituksista ja
40360: kana 4-5 kuukautta suljettuna jääesteiden jättämään huomattava osa työttömiksi joutu-
40361: vuoksi, joten kanavan avautumisen jälkeen- neista työläisistä perheineen vaille toimeen-
40362: kin tarvitaan kunnolliset rautatieyhteydet tulon turvaa. Työttömiksi joutuneiden ja
40363: vientisatamiin. heidän perheidensä toimeentulon turvaami-
40364: Kymen lääninhallituksen, kuntien ja alueen nen edellyttää, että Kymen läänin alueella
40365: elinkeinoelämän edustajien neuvottelukokous avataan riittävässä määrässä uusia työtilai-
40366: asetti pari vuotta sitten läänin liikenneolojen suuksia. Tällaisia työkohteita, jotka on tar-
40367: parantamisessa etutilalle oikoradan rakenta- peellista lähiaikoina suorittaa kuten tämän
40368: misen Lappeenrannasta Luumäelle ja Taave- oikoratahankkeen toteuttaminen, on läänin
40369: tista edelleen Haminan kautta Kotkaan. alueella riittävästi.
40370: Lappeenrannasta Raipon kautta kiertävä rata Edellä olevan perusteella esitämme edus-
40371: on vanha ja korjauksen tarpeessa eikä kestä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40372: raskaita tavarakuljetuksia. Sen vuoksi oiko-
40373: radan rakentaminen Lappeenrannasta Hami- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
40374: nan kautta Kotkaan olisi ensisijaisesti toteu- menpiteisiiA oikoradan rakentamiseksi
40375: tettava. Lappeenrannan-Luumäen osalta Lappeenrannasta Luumäelle ja Taave-
40376: ovat suunnitelmat jo valmiit. Kuntien ja tista Haminan kautta Kotkaan.
40377: alueen tuotantolaitosten toimesta on jo ryh-
40378: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
40379:
40380: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka,
40381: Toivo Kujala.. Va.lto Käkelä.
40382: Yrjö Sinkkonen.
40383: 953
40384:
40385: Xfi,60. - Toiv.al. N: o 395.
40386:
40387:
40388:
40389:
40390: La.kkala ym.: Rautatien rakentamisesta Kaulirannasta Ko-
40391: lariin.
40392:
40393:
40394: E d u s k u n n a 11 e.
40395:
40396: Kaulirannan-Kolarin välisen rautatien Lisätutkimuksissa löytyy luonnollisesti vie-
40397: rakentamissuunnitelma on ollut vireillä jo läkin malmeja, mutta jo nykyisellään on näi-
40398: vuosikymmenien ajan. Radan suunta on tut- den malmimäärien kuljetuskysymys sitä luok-
40399: kittu kalkki- ja malmiesiintymille asti ja kaa, että Kaulirannan-Kolarin rautatiestä
40400: rautatiehallituksen rakennustoimistossa on muodostuu eräs maamme kannattavimmista
40401: piirustukset valmiina ainakin Ylläsjokeen ja tärkeimmistä. Tällöin nykyinen, vähem-
40402: saakka. Tämä ratasuunta on noin 140 kilo- män kannattava Tornion-Kaulirannan rata-
40403: metriä pitkä. Laskelmissa on todettu radan kin tulee kannattavaksi.
40404: rakentamiskustannukset keskinkertaisiksi tai Sen lisäksi, että rautatien pikainen raken-
40405: sitäkin alemmiksi. taminen on tärkeä rautamalmien käyttöön-
40406: Tämä rautatie, tultuaan rakennetuksi, on oton kannalta, se on Lapin väestön työnsaan-
40407: tärkeä monestakin syystä, mutta ennen kaik- nin turvaamiseksi mitä kiireeliisin asia.
40408: kea siksi, että Kolarissa on valtavia rauta- Mainitun radan rakennustyöt ja myöhem-
40409: malmi- ja kalkkikiviesiintymiä, joiden käyt- min kaivostoiminnan aloittaminen Kolarissa
40410: töönotto on suuriarvoista koko maalle. poistaisivat työttömyyttä, joka tälläkin het-
40411: Vaikka malmiesiintymien tutkimukset ovat kellä uhkaa Lapin ja erityisesti Tornionjoki-
40412: vielä kesken, ne ovat jo tähän mennessä osoit- laakson kuntien väestöä.
40413: taneet, että malmia on louhittavaksi ja kulje- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40414: tettavaksi miljoonia tonneja vuosittain pit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40415: käksi aikaa.
40416: Malmiesiintymät ovat huomattavalta osal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40417: taan helppoa avokalliomalmia, joten louhin- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
40418: takustannukset ovat huomattavasti halvem- seksi Kaulirannasta Kolariin työttö-
40419: mat kuin monissa muissa maamme malmi- myystyönä. ·
40420: esiintymissä.
40421: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
40422:
40423: Juho Eemeli Lakkala.. Anna-Liisa Tiekso.
40424: Eino Tainio. Irma Torvi.
40425: Toivo Friman. Martti Linna.
40426: Pentti Liedes.
40427:
40428:
40429:
40430:
40431: 120 E 687/58
40432: 954
40433:
40434: XU,61. - Toiv.al. N: o 396.
40435:
40436:
40437: Leskinen ym..: Otanmäen ja Nuojuan välisen oikoradan
40438: aikaansaamisesta.
40439:
40440: E d u s k u n n a 11 e.
40441:
40442: Otanmälki Oy:n kaivostoiminnan ja tuotan- Myös Oulun tienoille suunnitellun rauta-
40443: non aloittamiseksi katsottiin aikanaan välttä- tehtaan toiminnalle tulisi lyhyemmällä kul-
40444: mättömäksi rakentaa Murtomäestä Otanmä- jetusmatkalla Otanmäestä olemaan erittäin
40445: keen 27 kilometrin pituinen rata, joka avat- suuri merkitys.
40446: tiin yleiselle liikenteelle marraslru~ 1953. Lisäksi on otettava huomioon, että Oulu-
40447: Tämän jälkeen on laitoksen tuotanto nopeasti järven eteläpuolisen alueen elinkeinoelämä ei
40448: kehittynyt nykyiselle asteelleen. ole päässyt kehittymään alueen edellytyksiä
40449: Nykyisellä tuotantovauhdilla Otanmäen vastaavalla tavalla, kun kunnollisia massa-
40450: louhinnan jatkuminen on taattu ainaikin 50 tavaroiden kuljetusreittejä ei ole käytettä-
40451: vuodeksi eteenpäin. Lisäksi yhtiön toimintaa vissä. Alueella on esiintynyt vaikeaa työttö-
40452: pyritään jatkuvasti kehittämään ja liittä- myyttä ja vastaisuudessakin on jatkuvasti
40453: mään tuotantoon jalostusvaiheita, jotka tule- odotettavissa vaikeuksia työtilaisuuksien jär-
40454: vat lisäämään Otanmäen tuotantolaitosten jestämisessä, ellei alueen rautatieyhteyksiä
40455: lukumäärää ja liikennettä sekä pohjois- että paranneta.
40456: eteläsuuntaan. Otanmäen ja Nuojuan välisen radan ra-
40457: Nykyisin on ulkomaille vietävä malmi kul- kennustöiden vireille pano merkitsisi alueen
40458: jetettava rautateitse Murtomäen ja Kontio- puutavarakuljetusten lisääntymistä ja elin-
40459: mäen !kautta Ouluun 238 kilometrin pituinen keinoelämän nousua yleensäkin, mikä saat-
40460: matka, mikä lisää kustannuksia ja siten hei- taisi työllisyyskysymyksen hoidon entistä
40461: kentää kaivostoiminnan kannattavuutta. Rau- vankemmalle pohjalle sekä toisi aiotulle
40462: tatiekuljetusten merkityksestä tässä suhteessa radalle lisäliikennettä Otanmäen malmikulje-
40463: on mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtaja, tusten lisäksi.
40464: professori Aarne Laitakari todennut, että Mutta jo yksin malmikuljetusten kannalta
40465: ,rautateiden läheisyys sellaisenaan ei saata on radan rakentaminen kannattavaa, sillä
40466: malmiesiintymää kannattavaksi, jos kuljetus- malmijunien lukumäärä kohoaa vi1kkaimpana
40467: matka on pitkä. Meillä olisi esimel"kiffio!i Otan- laivauskautena jopa 200 junaan kuukaudessa.
40468: mäen malmi nykyistä paljon taloudellisem- Otanmäen ja Nuojuan välinen rata tulisi
40469: paa, jos rautatie ku1kisi suoraan Ouluun siten hyödyttämään koko alueen elinkeino-
40470: eikä, kuten nyt, kaukaa Oulujärven pohjois- elämää ja erittäin suuri merkitys sillä tulisi
40471: puolitse". olemaan maalle tärkeän malmintuotannon
40472: kannattavuuden takaajana.
40473: Jos Oulujärven eteläpuolitse rakennettai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
40474: siin suora rata Otanmäestä Nuojualle, tulisi nioittaen eduskunnan hyvå;ksyttäväffio!i toivo-
40475: tämän välin kuljetusmatkakai noin 55 kilo- muksen,
40476: metriä nykyisen 155 kilometrin asemesta.
40477: Kuljetusmatka Ouluun lyhenisi siten noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40478: 100 kilometrillä ja malmintuotanto muodos- Otanmäen ja Nuojuan välisen oikora-
40479: tuisi entistä kannattavammaksi. dan aikaansaamiseksi.
40480: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
40481: Väinö Leskinen. Pentti Niemi. Sulo Hostila.
40482: Kaarlo Pitsinki. G. Henriksson. Varma K. Turunen.
40483: Sylvi Siltanen. K. F. Haapasalo. Eino Raunio.
40484: Lyyli Aalto. Veikko Helle. Lempi Lehto.
40485: Edvard Pesonen. Vilho Väyrynen.
40486: 966
40487:
40488: XII,62. - Toiv.al. N:o 397.
40489:
40490:
40491: E. Manninen ym. : J oensuu11r-llomantsin radan jatkamisesta
40492: Nuorajärven rantaan.
40493:
40494:
40495: E d u s k u n n a 11 e.
40496:
40497: Eduskunta on jo vuonna 1938 päättänyt uusien tuotantolaitosten perustamisen, mikä
40498: Joensuun-Ilomantsin radan rakentamisesta lisäisi työtilaisuuksien määrää ja toisi muka-
40499: samoin kuin satamalaitteiden rakentamisesta naan kasvavan tuotantotoiminnan vaatimana
40500: Nuorajärven rantaan, jotka työt sisällytet- muutakin sijoitus- ja liiketoimintaa. Tämä
40501: tiin lakiin rautatierakennuksista vuosina kehitys parantaisi ratkaisevalla tavalla alueen
40502: 1939-1946. Sota esti kuitenkin rakennus- väestön toimeentulomahdollisuuksia sekä li-
40503: töiden määräaikaan aloittamisen ja radan ra- säisi radan liikennettä tulevaisuudessa.
40504: kennustyöt saatiin käyntiin vasta vuonna Paikalliset järjestöt ja kunnat ovat jo vuo-
40505: 1949. Rakennustöitä on sittemmin vuosittain sikausia voimakkaasti ajaneet radan rakenta-
40506: jatkettu niin, että Joensuun-Koveron väli- mista eduskunnan vuonna 1938 tekemän pää-
40507: nen rata on jo saatu avatuksi liikenteelle. töksen edellyttämässä laajuudessa. Myös
40508: Eduskunnan vuonna 1938 tekemän päätök- kaakkoisen rajaseudun komitea on mietinnös-
40509: sen mukaisesti olisi nyt kiireisesti ryhdyttävä sään katsonut radan rakentamisen tässä laa-
40510: rakentamaan Koveron ja Ilomantsin sekä juudessa välttämättömäksi.
40511: Nuorajärven välistä osuutta radasta. Radan Erityisen edullinen tulisi töiden aloittami-
40512: rakentaminen on juuri nyt ajankohtainen, sen vaikutus olemaan valtion varojen käytön
40513: koska sen vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien kannalta. Työttömyyden helpottamiseksi on
40514: työttömyystilanne on jatkuvasti ollut vaikea varoja joka tapauksessa myönnettävä eri koh-
40515: ja sen voidaan odottaa vielä huononevan, teisiin tällä alueella, joista monen vaikutus
40516: ellei radan rakennustöitä saada käyntiin. saattaa olla vain hetkellinen. Käyttämällä
40517: Erittäin huomattava merkitys radan raken- nämä rahamäärät radan rakentamiseen este-
40518: tamisella tulisi olemaan alueen luonnonrik- tään työttömyyden syntyä ja samalla ediste-
40519: kauksien hyväksikäytölle. Koko radan vaiku- tään koko alueen elinkeinoelämän nousua
40520: tuspiiriin kuuluva metsäalue on suoritettujen koko kansantalouteen vaikuttavalla tavalla.
40521: laskelmien mukaan noin 144 600 hehtaarin Sitäpaitsi rakennustöiden jatkamiseen tar-
40522: suuruinen ja sen puuvarasto käsittää yli 12 vittava organisaatio on jo valmiina. Töiden
40523: miljoonaa kiintokuutiometriä. Vuotuisen met- keskeytys ja uudelleen aloittaminen joskus
40524: sänkasvun on laskettu olevan yli 350 000 tulevaisuudessa merkitsisi vain turhia lrus-
40525: kiintokuutiometriä, joten koko Joensuun- tannuksia valtiolle.
40526: Ilomantsin radalla kuljetettava puutavara- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40527: määrä tulee olemaan huomattavan suuri. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40528: Vasta radan rakentaminen kokonaisuudes- vomuksen,
40529: saan eduskunnan vuonna 1938 tekemän pää-
40530: töksen mukaisesti avaa mahdollisuudet tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40531: alueen elinkeinoelämän kehittämiseen alueen J oensuu11r-llomantsin radan jatkami-
40532: väestön toimeentulon vaatimassa laajuudessa. seksi Koverosta Ilomantsiin ja Nuora-
40533: Radan ulottaminen Ilomantsiin ja Nuorajär- järven rantaan.
40534: ven rantaan tulisi tekemään mahdolliseksi
40535: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
40536:
40537: Elis Manninen. Varma. K. Turunen.
40538: Lars Lindeman. Vilho Turunen.
40539: Vieno Simonen.
40540: 966
40541:
40542: XII,6S. - Toiv.a.l. N:o 898.
40543:
40544:
40545:
40546:
40547: N. Nieminen ym..: Suunnitelman aikaansaamisesta rautatien
40548: rakentamiseksi Jyväskylästä Heinolaan.
40549:
40550:
40551: E d u s kun n a 11 e.
40552:
40553: . Viitaten vuoden 1957 valtiopäiville jätetyn että hallitm ryhtyisi toimenpiteisiin
40554: toivomusaloitteen n: o 423 perusteluihin ehdo- asianmukaisen suunnitelman aikaan~
40555: tamme eduskunnan hyväJksyttäväksi toivo- saamiseksi rautatien rakentamista var~
40556: muksen, ten Jyväskylästä Heinolaan,
40557: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
40558:
40559: Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen.
40560: Eino Tainio. Siiri .Lehmonen. Impi Lukkarinen.
40561: Viljo Virtanen. Matti Koivunen. Edvard Pesonen.
40562: 957
40563:
40564: :xn,64. - Toiv.al N: o 399.
40565:
40566:
40567:
40568:
40569: N. Nieminen ym. : Rautatien rakentamisesta Heinolasta Sa-
40570: von radaUe.
40571:
40572:
40573: Eduskunnalle.
40574:
40575: Jo pitkän aikaa on ollut yleisenä rnieli- santaloudellinen merkitys kuljetuskustannus-
40576: piteenä yhdysradan välttä,mättömyys Heino- ten vähenemisen kautta, varsinkin rahtaus~
40577: lasta Savon radalle. Asiaa on tutkittu laaja- liikenteen osalta. Kolmanneksi on vielä
40578: ka:ntoisesti jo vuosikymmenien ajan ja kaikki todettava, että yhdysradan tuoma etu mat-
40579: tutkimukset ovat osoittaneet tämän yhdys- kojen lyhenemisen kautta nopeuttaa tuntu-
40580: radan tarpeellisuuden moneltakin kannalta vasti kuljetuksia Savon radan vaikutuspii-
40581: katsottuna. Kuitenkaan radan rakentamiseen ristä Etelä- ja Länsi-Suomeen, ·mikä sekä
40582: ei vielä ole ryhdytty. henkilöliikente(ln että rahtausliikenteen kan-
40583: Mikkelin läänin maakuntaliitto on useam- nalta on hyvin, arvokas saavutus. Näiden
40584: paankin otteeseen kääntynyt po. asiassa edellä mainittujen etujen arvo kohoaa aikai-
40585: rautatiehallituksen ja - eduskuntaryhmien semmin suoritettujen tutkimusten tuloksista
40586: puoleen, jättäen myöskiri valtioneuvostolle vielä huomattavasti sen johdosta, kun Lah-
40587: kirjelmiä, joissa asiaa on selvitetty. Asiasta den ja Loviisan välinen kapearaiteinen rau-
40588: on myöskin tehty eduskunt~~aloitteita, joissa tatie on siirtynyt valtion haltuun ja valmis-
40589: on seikkaperäisesti selvitetty· niiden tutki- tuu normaalirait13isekSi piakkoin.
40590: musten tuloksia, joita ratahankkeen johdosta Sen lisäksi, mitä edellä jo on sanottu Hei-
40591: on suoritettu, joten hallituksella ja eduskun- nolan ja Savon radan välisen yhdysradan
40592: nalla lienee vakiintunut käsitys Heinolan ja merkityksestä, on syytä todeta, että radan
40593: Savon radan välisen yhdysradan laajakan- rakennustyöt muodostavat ratkaisevan teki-
40594: toisesta merkityksestä sekä liikenneolojen jän työllisyyden turvaamiseksi sangen laa-
40595: parantamiseksi että taloudellisten kustannus- jalle alityöllisyysalueelle ja radan valmis-
40596: ten säästämiseksi. Näin ollen ei liene tarpeel- tuminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia tä-
40597: lista enää tässä yhteydessä lähteä perusteel- män alueen työllisyyden tehostamiseksi. Mm.
40598: lisesti edellä mainittujen tutkimusten tulok- se antaa edellytyksiä teollisuuslaitosten sijoit-
40599: sia selvittelemään, vaan voitaneen tyytyä tumiseksi tälle alueelle ja jo olevien tuo-
40600: eräisiin tärkeimpiin toteamuksiin. tantolaitosten jälleen käyntiin panemiseksi.
40601: Ensinnäkin on todettava, että Savon rata Tältäkin kannalta po. radalla olisi kansan-
40602: on liikenteen ylikuormittama, varsinkin Kou- taloudellinen, mutta ennen kaikkea Mikkelin
40603: volan risteysasema, joka ei kykene tyydyttä- läänin läntisen osan köyhälle väestölle toi-
40604: västi läpäisemään sille keskittyvää liikenne- meentuloa turvaava merkitys. Sitäkään ei ole
40605: painetta. Tilanteen korjaamiseksi on ryhdyt- syytä väheksyä.
40606: tävä toimenpiteisiin. Ainoana todella autta- Heinolan ja Savon radan välisen yhdys-
40607: vana toimenpiteenä on pidettävä yhdysradan radan tarpeellisuutta ja rakentamisen kii-
40608: rakentamista Savon radalta Heinolaan, jol- reellisyyttä osoittavat mm. ne monet huo-
40609: loin huomattava osa radan liikenteestä voi- mionarvoiset lausunnot, joita asiasta on
40610: daan ohjata tätä yhdysrataa pitkin Kouvo- annettu eri yhteyksissä ja jotka pääosiltaan
40611: lan ohitse. Toiseksi on todettava, että po. perustuvat edellä esitettyihin näkökohtiin.
40612: yhdysrata lyhentää tuntuvasti yhteyksiä suu- Esim. valtioneuvoston v. 1946 asettama ns.
40613: rimmalle osalle Savon radalta Etelä-Suomen rautatierakennuskomitea ehdotti mietinnös-
40614: suuriin liikekeskuksiin ja syväsatamiin. Tällä sään radan kiireellistä rakentamista, jolloin
40615: matkan lyhenemisellä on erittäin suuri kan- rakentamiseen olisi ollut ryhdyttävä jo v.
40616: 958 XII,64. - Heinolan-savon radan rautatie.
40617:
40618: 1950 ja radan olisi tullut valmistua v: n 1954 Edellä kosketellun yhdysradan yhtymä-
40619: aikana. Tiettävästi valtioneuvosto asettikin kohta Savon radalla on ollut lopullisesti rat-
40620: po. radan ensimmäisten kiireellisesti raken- kaisematta, mutta se on kuitenkin valtioneu-
40621: nettavien ratojen joukkoon, josta se kuiten- voston ratkaistavissa eikä se saa muodostaa
40622: kin on josta:kin syystä pudonnut pois. Lah- estettä radan rakentamiselle. Kun iJ.ähiaikoina
40623: den, Kuopion ja Savonlinnan kauppakamarit valmistunee suurin osa rakenteilla olevista
40624: ovat myöskin antaneet asiasta lausuntonsa, rautateistä, niin siltäkin kannalta katsoen
40625: joissa ne korostavat mainitun yhdysradan avautuu entistä paremmat edellytykset Hei-
40626: tarpeellisuutta erittäin ·tärkeänä talouselämän nolan ja Savon radan välisen yhdysradan
40627: kannalta. Samoin eduskunnan kulkulaitos- rakentamiselle, joten hallituksen olisi jo kii-
40628: valiokunta käydessään v. 1952 Mikkelissä ja reeliisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin maini-
40629: Mäntyharjulla asiaan lähemmin tutustumassa tun radan ra:kentamiseksi.
40630: oli varauksetta radan rakentamisen kannalla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
40631: Niinikään eräät kulikulaitosministerit ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40632: kantanaan esittäneet tämän radan kiireelli-
40633: sen rakentamisen tarpeeJiliseksi. Näin ollen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40634: on mainitun yhdysradan rakentaminen kat- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
40635: sottava välttämättömäksi ja kiireelliseksi. seksi Heinolasta Savon radalle.
40636: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
40637:
40638: Niilo Nieminen. Onni Mannila.
40639: Toivo Niiranen. Viljo Virtanen.
40640: Pauli Puhakka.. Oskari Lehtonen.
40641: Esa. Hietanen. Hugo Manninen.
40642: Ville Pessi. .A. F . .Airo.
40643: Matti Meriläinen. 'WJ.lja.m Sa.rjala..
40644: J. Mustonen. Esu .Niemelä.
40645: .A. Härkönen. Sylvi Balinen.
40646: Edvard Pesonen. V. E. Svinhufvud.
40647: Veikko Rytkönen. .Aili Siiskonen.
40648: 959
40649:
40650: XII,6ö. - Toiv.al. N: o 400.
40651:
40652:
40653:
40654:
40655: Niiranen ym.: Juankoske11r-Kaavinr-Sysmäjärven ykdysra-
40656: dan rakentamisesta.
40657:
40658:
40659: Eduskunnalle.
40660:
40661: Vuonna 1938 eduskunta hyväksyi lain Sa- puun suoritetuiksi huomattavia valmiiksi
40662: von ja Karjalan ratojen yhdistämisestä vv. suunniteltuja työkohteita työttömyyden lie-
40663: 1939-1946 rakennettavalla Siilinjärven- ventämiseksi, vaatisi hankkeen toteuttamista
40664: Sysmäjärven rautatiellä. Vasta sotien jäl- paitsi sopivana työttömyystyönä, erikoisesti
40665: keen on hankkeesta toteutettu Siilinjärven- uusia pysyviä työtilaisuuksia avaavana koh-
40666: Juankosken välisen rataosan rakentaminen. teena.
40667: Toteuttamatta on Juankoskelta Kaavin ja Mainitun rataosan rakennustöiden, samoin
40668: Luikonlahden kautta Sysmäjärvelle kulkevan kuin sen kautta avautuvan kaivostoiminnan
40669: rataosan rakentaminen. käyntiin saattamisen rahoittamiseksi pitäi-
40670: Paitsi alussa mainitun tarkoituksen toteut- simme oikeana harkita myös Neuvostoliiton
40671: tamiseksi olisi edellä mainitun rakentamatto- myöntämän lainan käyttöä tarkoitukseen.
40672: man rataosan kiireellinen rakentaminen vält- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
40673: tämätöntä myös seudun elinkeinoelämän vil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40674: kastuttamiseksi ja erikoisesti Luikonlahden
40675: kaivoskelpoiseksi todetun malmin sekä seudun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40676: metsävarojen käyttöön saamiseksi. Myös se toimenpiteisiin Juankoskenr-Kaavinr-
40677: seikka, että Pohjois-Karjalassa ei ole Joen- Luikonlahdenr-Sysmäjärven yhdysra-
40678: suun-Koveron rataosan ja ns. Karjalan pi- dan rakentamiseksi.
40679: katien rakennustöiden tultua lähiaikoina lop-
40680: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
40681:
40682: Toivo Niiranen. 'Veikko Rytkönen.
40683: Pauli Puhakka.. Hugo Ma.nninen.
40684: 960
40685:
40686: XII,66. - Toiv.al. N: o 401.
40687:
40688:
40689:
40690: l. E. Partanen ym.: Kontwmäen-Kuhmon rautatien raken--
40691: tamisesta.
40692:
40693: E d u s k u ~ n a 11 e.
40694:
40695: Vuoden 1957 valtiopäivillä eduskunta hy- voidaan perustellusti puolustaa uuden rauta-
40696: väksyi vv. 1954-1957 valtiopäivien aikana tien rakentamista. Kun vielä huomioidaan
40697: tehtyjen useiden toivomusaloitteiden johdosta näillä alityöllisyysalueilla vallitsevat työlli-
40698: toivomuksen, jossa lausutaan: ,että hallitus syysnäkökohdat, vastaiset näiden seutujen
40699: ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen rautatiera- laajat asuttamismahdollisuudet, huomattavan
40700: kennusohjelman ja sen rahoitussuunnitelman suuri henkilö- ja tavaraliikenne, tutkimuk-
40701: laatimiseksi, joka on jo olevan rautatiever- sissa todettu maaperän malmirikkaus sekä
40702: kon välttämättömän kohentamisen huomioon- erittäin merkittävänä se tosiasia, että maini-
40703: Qttaen kansantaloudellisin ja rautatietalou- tulla alueella ovat valtavan runsaat metsä-
40704: dellisin perustein puollettavissa, sekä antaisi varat nykyisten kuljetusolosuhteiden valli-
40705: asiasta esityksen uudelle Eduskunnalle". tessa vaikeasti ulosotettavissa, niin voidaan-
40706: . On selvää, että rautatieverkon kehittämistä kin päätyä myönteiseen toteamukseen Kontio-
40707: ja laajentamista suunniteltaessa on ennen mäen-Kuhmon rautatien kansantaloudelli-
40708: kaikkea taloudelliset. ja muut asiaan vaikut- sesta merkityksestä.
40709: tavat tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat ase- Rautatiehallitus on jo v. 1929 toimittanut
40710: tettava suunnitelmien ja toiminnan perus- puolikoneellisen ja taloudellisen tutkimuksen
40711: taksi. Valtioneuvoston v. 1946 uutta rauta- em. ratasuunnalla. Mainitusta ratahank-
40712: tierakennusohjelmaa laatimaan asettama ko- keesta on edelleen Kuhmon kunnan toimesta
40713: mitea, teollistamiskomitea ja edelleen metsä- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle
40714: talouskomitea sekä valtakunnan suunnittelu- v. 1953 jätetty asiaa koskeva anomus, jonka
40715: komitea ovat mietinnöissään kiinnittäneet liitteenä on mm. rautatiehallituksen raken-
40716: huomiota sellaisiin uusiin ratoihin, jotka vai- nusosaston v. 1929 laatima ratasuunnan alus-
40717: mistuttuaan kykenisivät heti tehokkaasti pal- tava rakennussuunnitelma.
40718: velemaan teollisuutta ja talouselämää raaka- Asia on siis ollut vireillä jo varsin pitkän
40719: aineen saannin helpott'!lessa kuljetusolosuh-,nt ajan, eikä tänä aikana suunnitellun rautatien
40720: teiden parantumisen kautta kuin myöskin yleinen merkitys ole suinkaan vähentynyt.
40721: siihen, että Pohjois-Suomen luonnonvarat Näin ollen kun hallitus ryhtyy eduskunnan
40722: olisi saatava nykyistä enemmän tuotantoelä- lausuman toivomuksen mukaista tehtäväänsä
40723: mää ja kansantaloutta palvelemaan ja että toteuttamaan, on sillä riittävästi perusteltua
40724: teollinen toiminta pääsisi näillä alueilla ny- aihetta sisällyttää Kontiomäen-Kuhmon rau-
40725: kyisestään kehittymään. Edellä mainitut ko- tatien rakentaminen eduskunnalle esitettä-
40726: miteat ovat lisäksi panneet erityistä painoa vään valtakunnalliseen rautateiden rakennus-
40727: metsätalouden edistämiseen ja ennen muuta ohjelmaan.
40728: teollisuuden raakapuun ja polttopuun kulje- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40729: tuskysymyksiin. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40730: Näiden näkökohtien valossa muodostaa
40731: maamme itärajalla sijaitseva laaja Kuhmon että hallitus sisällyttäisi Kontio-
40732: kunta ja siihen edellä kosketellussa mielessä mäen-Kuhmon rautatien rakentami-
40733: liittyvät ympäristöseudut alueen, jonne ny- sen Eduskunnalle esitettävään rauta-
40734: kyisissäkin valtiontaloudellisissa olosuhteissa ticrakcnnusohjelmaan.
40735: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
40736:
40737: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. Matti Kekkonen.
40738: 961
40739:
40740: XII,67. - Toiv.aJ. N: o 402.
40741:
40742:
40743:
40744:
40745: Puha.kka. ym.: Joensuun----Ilomantsin radan jatkamisesta Ko·
40746: verosta N uorajärvelle.
40747:
40748:
40749:
40750:
40751: E d u s k u n n a 11 e.
40752:
40753: Eduskunta päätti vuonna 1938 Joensuun- Vuotuinen metsänkasvu on arvioitu 352 000
40754: Ilomantsin radan rakentamisesta ja sisällytti kiintokuutiometriksi, mutta lähimpien 12--15
40755: sen samoin kuin satamarakenteidenkin raken- vuoden vuosittaisen hakkuumäärän tulisi
40756: tamisen Nuorajärven rantaan lakiin rautatie- nousta 365 000 kiintokuutiometriin, jotta
40757: rakennuksista vv. 1939-1946. Sota esti kui- metsänhoidollinen hakkuuohjelma tulisi to-
40758: tenkin rakennustöiden määräaikaan aloitta- teutetuksi. Näin ollen radalla kuljetettava
40759: misen. Radan rakennustyöt aloitettiin vasta puumäärä tulisi olemaan huomattavan suuri.
40760: V. 1949. Radan loppuosan rakentaminen avaa myös
40761: Radan rakentamista on vuosittain jatkettu mahdollisuudet uusien tuotantolaitosten pe-
40762: niin, että Joensuun-Koveron välinen osa rustamiselle. Se nostaa metsänomistajien saa-
40763: valmistuu piakkoin. Eduskunnan päätöksen mia kantohintoja ja parantaa kaikin puolin
40764: toteuttamiseksi olisi aika ryhtyä raken- väestön toimeentulomahdollisuuksia.
40765: tamaan Koveron-Ilomantsin-Nuorajärven Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-
40766: rannan välistä osaa. Tämän osan rakentami- Karjalan komitea ja alueen kunnat ovat voi-
40767: nen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi makkaasti ajaneet radan rakentamista suun-
40768: senkin vuoksi, että sen vaikutuspiiriin kuu- nitellussa laajuudessa, siis v. 1938 hyväksy-
40769: luvien kuntien työttömyystilanne on muodos- tyn rautatierakennusohjelman mukaisesti. Sen
40770: tunut entistäkin vakavammaksi. Työttömyy- rakentamista pitää välttämättömänä myös
40771: den torjumiseksi on suorastaan välttämätöntä kaakkoisen rajaseudun komitea mietinnös-
40772: ryhtyä rakentamaan rataa Koverosta eteen- sään.
40773: päin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
40774: Huomattava merkitys radan rakentamisella kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40775: Nuorajärven rantaan on metsävarojen käyt-
40776: töön otolle. Koko radan vaikutuspiiriin kuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40777: luvan metsäalueen suuruus on prof. Ilves- J oensuun-llomantsin radan jatkami-
40778: salon tutkimuksen mukaan 144 600 hehtaaria. seksi Koverosta Ilomantsin Nuorajär-
40779: Puuvarasto on 12 137 000 kiintokuutiometriä. velle.
40780: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
40781:
40782: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
40783:
40784:
40785:
40786:
40787: 121 E 687/58
40788: 962
40789:
40790: XU,68. - Toiv.al. N: o 403.
40791:
40792:
40793:
40794:
40795: Ryhtä: Täyskoneellisen tu.tkimuksen suorittamisesta Taival-
40796: kosken-Kuusamon ratasuunnalla.
40797:
40798:
40799: Eduskunnalle.
40800:
40801: Koillis-Pohjanmaan liikenneyhteyksien pa- kun tässä maakunnassa jatkuva työttömyys
40802: rantamisen kannalta on pidettävä edelleen on edelleenkin uhkaamassa, niin senvuoksi
40803: varsin tärkeänä rautatien rakentamista Ou- juuri rautatien rakennusohjelman toteutta-
40804: lun suunnalta meren rannikolta Kuusamoon. minen tulisi olemaan hyvin sopiva työllisyys-
40805: Oulun- Pudasjärven- Taivalkosken rata- kohde, koska rautatien rakentamistyöt sopi-
40806: osalla onkin jo täyskoneellisia tutkimuksia vat hyvin sekä kesällä että myöskin talvella
40807: suoritettu, mutta Taivalkosken-Kuusamon suoritettaviksi töiksi. Senvuoksi olisikin rau-
40808: välillä on radan rakentamista edeltävä täys- tatiehallituksen toimesta kiireellisesti suori-
40809: koneellinen tutkimus vielä suorittamatta. tettava tutkimus täyskoneellisena tutkimuk-
40810: Kun ensi vuoden aikana valmistuu rautatie sena rautatien rakentamiseksi Taivalkoskelta
40811: Taivalkoskelie saakka, niin senvuoksi olisi Kuusamoon.
40812: nyt pikaisesti suoritettava ratasuunnan täys- Edellä olevaan viitaten ehdotankin edus-
40813: koneellinen tutkimus Taivalkoskelta Kuusa- kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
40814: moon, jotta Taivalkosken radan valmistumi-
40815: sen jälkeen päästäisiin välittömästi jatka- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
40816: maan radan rakentamistyötä tästä edelleen menpiteisiin Taivalkoske'l'lr-Kuusamon
40817: Kuusamoon. Koillismaan metsävarojen hy- rautatien ratasuunnan täyskoneellisen
40818: väksi käyttöä ajatellen on rautatien raken- tutkimustyön suorittamiseksi.
40819: tamista pidettävä ensiarvoisen tärkeänä ja
40820: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
40821:
40822: Niilo Ryhtä.
40823: 963
40824:
40825: XII,69. - Toiv.al. N: o 404.
40826:
40827:
40828:
40829:
40830: Rytkönen ym. :· Iisalmen--Maaselän ratasuunnan tutkimisesta.
40831:
40832:
40833: Ed usk un nalle.
40834:
40835: Pohjois-Savo ja varsinkin Iisalmen talous- varat varmistaisivat mahdollisesti Iisalmeen
40836: alueeksi muodostunut Ylä-Savo ovat maamme sijoitettavan suurenkhi puunjalostuslaitoksen
40837: vaikeimpia työttömyysalueita. Työttömyyden raaka-aineen tarpeen. Rautatien rakennustyö
40838: poistaminen edellyttää Pohjois-Savon voima- turvaisi myös työllisyyttä Ylä-Savossa usei-
40839: kasta teollistamista. Teollistamiseen liittyy den vuosien ajaksi.
40840: erittäin tärkeänä tekijänä myös raaka-aineen Ensisijaisesti on tietenkin kysymys maini-
40841: hankinta-alueella oleva täydellinen kuljetus- tun ratasuunnan tutkimisesta, minkä jälkeen
40842: verkosto, joka on välttämätön raaka-aineen vasta voidaan päästä varmuuteen po. radan
40843: kuljettamiseksi. taloudellisesta merkityksestä Ylä~Savon teol-
40844: Kun on todennäköistä, että mm. Ylä-Sa- listamiselle.
40845: voon perustettava teollisuus tulee olemaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40846: puuta raaka-aineenaan käyttävää teollisuutta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40847: ja kun metsärikkaudet sijaitsevat Iisalmesta
40848: pohjoiseen, olisi rautatien rakentaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40849: Iisalmesta Maaselkään välttämätön. Tällöin Iisalmen--Maaselän ratasuunnan tut-
40850: tällä laajalla metsäalueelia sijaitsevat metsä- kimiseksi.
40851: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
40852:
40853: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
40854: Aarne Pulkkinen. Esa Hietanen.
40855: 964
40856:
40857: XD,70. - Toiv.al. N:o 405.
40858:
40859:
40860:
40861:
40862: S&rjala. yDi.: TäyskoneelUsen tutkimuksen suorittamisesta ra-
40863: tasuunnalla Naarajärvi-Heinola.
40864:
40865:
40866: E d u s kunnalle.
40867:
40868: Viittaamalla ed. Sarjalan ym. vuoden 1954 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40869: valtiopäiville tekemän toivomusaloitteen n: o toimenpiteisiin täyskoneellisen tutki-
40870: 455 perusteluihin ~hdotamme kunnioittaen muksen suorittamiseksi ratasuunnalla
40871: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, N aarajärvi-Heinola.
40872: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
40873:
40874: Wilja.m Sarjala.. A. F. Airo.
40875: A. Härkönen. Kalle Kämäräinen.
40876: Aili Siiskonen. Edvard Pesonen.
40877: Sylvi Halinen.
40878: XII, 71. - Toiv.al. N: o 406.
40879:
40880:
40881:
40882:
40883: SiDkkoDen ym.: Parikkdlan---Onkamon radan rakentamisesta.
40884:
40885:
40886: E d u s k u n n a 11 e.
40887:
40888: Kun uusi valtakunnanraja katkaisi entisen rakentaminen on välttämätön koko Itä-Suo·
40889: Karjalan radan, vaikentuivat kulkuyhteydet men tulevaisuuden kannalta. Viittaamme
40890: Pohjois-Karjalasta Etelä-Karjalaan, Etelä- myöskin toiv.al. n:o 471/1954.
40891: Saimaan teollisuusalueelle ja luonnollisiin Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
40892: vientisatamiin Haminaan ja Kotkaan. Nämä tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
40893: yhteydet ovat vieläkin poikki, vaikka sodan sen,
40894: loppumisesta on kulunut jo 14 vuotta. Muilla
40895: aloilla jälleenrakennus on jo aikoja sitten että hallitus ryhtyisi kiireelliusti
40896: loppuun suoritettu. On jo aika jälleenraken- toimenpiteisiin Parikkalan-Onkamon
40897: taa myöskin Karjalan rata. Karjalan radan radan rakentamiseksi.
40898: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
40899:
40900: Yrjö Sinkkonen. Urho Saariaho.
40901: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud.
40902: Ale Holopainen. Valto Käkelä.
40903: Vieno Simonen. Johannes Virolainen.
40904: Antti Kukkonen. Pauli Puhakka.
40905: R. Hallberg. Varma K. Turunen.
40906: Erkki Tuuli. Tauno Kelovesi.
40907: 966
40908:
40909: XII,72. - Toiv.al. N:o 407.
40910:
40911:
40912:
40913:
40914: V. Turunen ym.: Rautatien rakentamisesta Juankoskelta
40915: Kaavin kautta Sysmäjärvelle.
40916:
40917:
40918: Eduskunnalle.
40919:
40920: Eduskunta on vuosina 1939-1946 tehnyt on jo aloitettu. Kuljetusvaikeuksien takia
40921: päätöksen Siilinjärven-Sysmäjärven rauta- tämä kaivostoiminta voi kuitenkin lähteä
40922: tien rakentamisesta. Sotien johdosta radan käyntiin vasta sen jälkeen, kun Siilinjärven
40923: rakentaminen viivästyi. Siilinjärven-Juan- -Sysmäjärven rataosuus on kokonaisuudes-
40924: kosken rataosuus saatiin toteutetuksi sotien saan rakennettu.
40925: jälkeen. Rataosan jäljelläoleva Juankosken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
40926: Kaavin~Luikonlahden-Sysmäjärven osuus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40927: on edelleen rakentamatta. muksen,
40928: Alue, jota ko. ratahanke koskee, käsittää
40929: laajoja puutavaran raaka-ainelähteitä, joiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40930: kuljetusmahdollisuuksien parantaminen olisi toimenpiteisiin v. 1939-1946 hyväk-
40931: kansantaloudellisesti edullista ja helpottaisi syttyyn ohjelmaan sisältyvän Siilin-
40932: samalla tämän alityöllisyysalueen tilannetta. järven--Sysmäjärven radan rakenta-
40933: Ratahankkeen piiriin kuuluu lisäksi Luikon- miseksi Juankoskelta Kaavin--Luikon-
40934: lahden malmiesiintymä, jossa kaivostoiminta lahden kautta Sysmäjärvelle.
40935: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
40936:
40937: Vilho Turunen. Mikko Hult.
40938: 967
40939:
40940: XU,73. - Toiv.al. N:o 408.
40941:
40942:
40943:
40944:
40945: J. Wirtanen: Rautatien rakentamisesta Härmän tai Jepuan
40946: asemalta Vaasaan.
40947:
40948:
40949: Eduskunnalle.
40950:
40951: Jo vuonna 1929 valtiopäiville jätettiin toi- radan rakentaminen avaisi normaalityömaan,
40952: vomusaloite Härmän-Vaasan rautatielinjan joka lieventäisi alinomaista työttömyyttä,
40953: rakentamiseksi. Sen jälkeen on tehty sa- jota tämän rata-alueen väestön keskuudessa
40954: masta asiasta kuusille valtiopäiville toivomus- esiintyy.
40955: aloite. Ottaen huomioon Pohjois-Suomesta Ehdotan tämän perusteella kunnioittaen
40956: etelään yhäti kasvavan erikoisesti metsätuot- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40957: teiden lähettämisen ja laivauksen Vaasan
40958: kautta, jonka satama on huomattavasti että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
40959: kauemman aikaa auki kuin Pohjois-Suomen menpiteisiin, että rautatierakennusoh-
40960: satamat, on tämän Oulusta etelään suuntau- jelmaan otettaisiin rautatien rakenta-
40961: tuvalta pääradalta rautatien rakentaminen minen pääradalta Oulu-Seinäjoki
40962: Vaasaan tullut yhä tarpeellisemmaksi. Ko. Vaasan kaupunkiin, asiantuntijain
40963: ratasuunnitelma on v. 1946 ja 1950 täydelli- lausunnon mukaisesti joko Härmän
40964: sesti koneellisesti tutkittu. tai J epuan asemalta.
40965: On vielä huomioitava se seikka, että tämän
40966: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
40967:
40968: Johannes Wirtanen.
40969: 968
40970:
40971: XII,74. - Toiv.al. N:o 409.
40972:
40973:
40974:
40975:
40976: R. Virtanen ym.: Toisen raideparin asentamisesta Pasilan-
40977: Kirkkonummen rataosalle.
40978:
40979:
40980: Ed u s kun n a 11 e.
40981:
40982: Liikenteen järjestelemiseen Helsingin- raide on nykyisin vain Pasilan-Huopalah-
40983: l{n.rjMn-Turun välisellä rataosuudella tu- den rataosalla.
40984: lisi kiinnittää erityinen huomio, sillä tämän Huomioiden radan vaikutuspiirissä olevien
40985: radan merkitys niin henkilö- kuin tavara- asutuskeskusten henkilö- ja tavaraliikenne-
40986: liikenteenkin osalta on Porkkalan palautuk- tarpeen ja erikoisesti Hangon sataman mer-
40987: sen jälkeen huomattavasti lisääntynyt. kityksen talvisatamana pitäisi ainakin sille
40988: Kun henkilö- ja tavaraliikenteen kehitystä osalle rataa asentaa toinen raidepari, johon
40989: jarruttavana tekijänä on liikenteen hitaus, se pengerrysten ja siltojen osalta on välittö-
40990: oliai valtiovallan pikaisesti ryhdyttävä toi- tömästi mahdollista. Lisäksi pitäisi tutkia,
40991: menpiteisiin, joilla liikennettä voitaisiin tällä miten pitkälle kaksoisraiteen rakentaminen
40992: rataosuudella nopeuttaa. Kyseessä olevaa olisi välttämätöntä, että liikenne Helsingin-
40993: liikenneparannusta tuskin saadaan aikaan, Karjaan-Turun välisellä rataosuudella saa-
40994: ilman että ainakin osalle ko. rataosuutta taisiin kilpailukykyiseksi maantieliikenteen
40995: asennetaan toinen raidepari. Ennen sotia kanssa.
40996: olikin tarkoitus varustaa Helsingin-Kirkko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40997: nummen välinen rataosa kahdella raidepa- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-väksi
40998: rilla, mutta olosuhteiden pakosta työt silloin toivomuksen,
40999: keskeytyivät. Kaksoisraide ehdittiin asentaa
41000: vain Espoon asemalle ja silta sekä penger- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41001: rystyöt Masalan pysäkille saakka. Myöhem- toimenpiteisiin toisen raideparin asen-
41002: min kuitenkin purettiin toinen raidepari Es- tamiseksi Pas~1an-Kirkkonummen ra-
41003: poon asemalta Huopalahteen, joten kaksois- taosuudelle.
41004: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
41005:
41006: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
41007: 969
41008:
41009: XD,75. - Hemst.mot. N:o 410.
41010:
41011:
41012:
41013:
41014: Procope m. fl.: Angående åtgärder för förbättrande av tra-
41015: fiksäkerheten vid järnvägsövergångarna.
41016:
41017:
41018: T i II R i k s d a g e n.
41019:
41020: Under den månad, då riksdagsvalet för- 37 personer, medan i medeltal per år 40 per-
41021: rättades och 1958 års riksdag öppnades, har soner skadades.
41022: åter trafikolyckorna i landet ökats på ett Som en talande jämförelse kan nämnas,
41023: fruktansvärt sätt. I juli månad blev sålunda att redan för fyra år sedan var 90 % av över-
41024: antalet offer för trafikdöden för första gån- gångarna i Sverige försedda med säkerhets-
41025: gen 1958 större än under föregående år. De anordningar. Hos oss var motsvarande siffra
41026: obevakade järnvägsövergångarna, där vägen blygsamma 10 %.
41027: korsar hanan i samma pian, har fortfarande Det är Statsjärn,vägarna som har ansvaret
41028: sin dryga andel i olyckshändelserna. En av för övergångarna. Man kan diskutera, huru-
41029: de svåraste trafikolyckorna i juli inträffade vida det vore skäl att vägmyndigheterna
41030: i Pojo vid den obevakade nivåövergången vid skuHe göras tili den högsta ansvariga instan-
41031: järnverket i Åminnefors, där hela tre män- sen. Huruvida någon förbättring därigenom
41032: niskoliv gick tili spillo. Det kan nämnas, att skulle fås tili stånd förefaller dock osäkert.
41033: inte mindre än nio dylika obevakade nivå- En stor del av landets tusentals nivåöver-
41034: övergångar, som visat sig vara veritabla gångar saknar nämligen fortfarande de var-
41035: dödsfällor, finns enbart i Pojo kommun. ningsmärken, som kommunikationsministeriet
41036: Frågan om nivåövergångarna och deras faktiskt beslutat om.
41037: farlighet har redan länge varit föremål för
41038: uppmärksamhet utan att dock ens närmel- Det kan inte bestridas, att ett och annat
41039: sevis tillfredsställande åtgärder vidtagits. blivit gjort för att avlägsna de allvarliga
41040: Man kan räkna med att det finns mellan riskmoment som de obevakade övergångarna
41041: 7 000 och 8 000 nivåövergångar i landet. utgör. Några av de farligaste :fllaskhalsarna
41042: För tio år sedan kartlade TALJA de far- har sålunda försetts med varningsljus. Men
41043: ligaste av dessa, vilka då uppgavs stiga tili detta har skett mycket slumpmässigt. Och
41044: ett antal av 500. Detta skedde så att nivå- situationen förbättras sannerligen icke av
41045: övergångarna blev fotograferade från luften. att det från järnvägsmyndigheternas sida i
41046: TALJAS utredning gick vidare tili j:irn- samband med denna sommars trafikolyckor
41047: vägsstyrelsen. Vid samma tid vädjade Auto- kallsinnigt konstaterats, att det inte är ak-
41048: mobilklubben bl.a. till myndigheterna i av- tuellt med någon ändring av varningsmär-
41049: sikt att minska risken för olyckstillbud vid kena.
41050: dödsfållorna i landet. Och under åren har åt- I detta sammanhang borde även beaktas,
41051: skilliga chaufförer vittnat att just de obeva- att sikten vid nivåövergångarna ofördröjligen
41052: kade nivåövergångarna erbjuder de största borde göras klarare. I de flesta fall är det
41053: riskerna för katastrofala olyckor. - TALJA här fråga om åtgärder som mera kräver god
41054: har publicerat en fyraårsstatistik som visar, vilja och fortlöpande översyn än stora an-
41055: att olyckorna vid övergångarna under åren slag. Ofta är det endast några buskar eller
41056: 1953-1956 varierade mellan 104 och 113 störr.e grenar i ett träd som skymmer sikten
41057: i hela Finland. Därvid dödades årligen 25- och stör trafiksäkerheten.
41058:
41059: 122 E 687/58
41060: 970 XII,75. - Rautateiden liikenneturvallisuus.
41061:
41062:
41063: Med bea;ktande av vad som ovan anförts att regeringen måtte vidtaga åtgär-
41064: föreslås vördsamt, att riksdagen ville hem- der för att trafiksäkerhete"" vid järn-
41065: ställa, vägsövergångarna i vårt vägnät avse-
41066: värt kunde förbättras.
41067: Helsingfors den 8 augusti 1958.
41068:
41069: Victor Procope. Grels Teir.
41070: Bertel Lindh. Georg 0. Ehrnrooth.
41071: J. A. Jungarå. Margit Borg-Sundman.
41072: 971
41073:
41074: Xll, 75. - Toiv.al. N: o 410.
41075: Suomennos.
41076:
41077:
41078:
41079:
41080: Procope ym.: Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden paranta-
41081: miseksi rautatieylikäytävillä.
41082:
41083:
41084: Eduskunnalle.
41085:
41086: Sen kuukauden aikana, jolloin eduskunta- osoittaa, että ylikäytäväonnettomuudet vuo-
41087: vaalit toimitettiin ja vuoden 1958 valtiopäi- sina 1953-1956 vaihtelivat 104 ja 113 vä-
41088: vät avattiin, ovat liikenneonnettomuudet lillä koko Suomessa. Niissä kuoli vuosittain
41089: maassa lisääntyneet jälleen pelottavalla ta- 25-37 henkilöä, kun taas keskimäärin 40
41090: valla. Liikennekuoleman uhrien lukumäärä henkilöä vuotta kohden loukkaantui.
41091: heinäkuussa muodostui siten vuonna 1958 en- Puhuvana esimerkkinä voidaan mainita,
41092: simmäisen kerran suuremmaksi kuin aikaisem- että jo neljä vuotta sitten oli 90 % Ruotsin
41093: pina vuosina. Vartioimattomilla rautatieyli- ylikäytävistä varustettu varmuuslaitteilla.
41094: käytävillä, joissa tie kulkee radan poikki sa- Meillä vastaava luku oli vaatimattomat 10 %.
41095: massa tasossa, on edelleenkin runsas osuu- Valtionrautateillä on vastuu ylikäytävistä.
41096: tensa onnettomuustapauksissa. Eräs vaikeim- Voidaan keskustella, olisiko syytä tehdä tie-
41097: mista liikenneonnettomuuksista heinäkuussa viranomaiset ylimmäksi vastaavaksi instans-
41098: sattui Pohjan pitäjässä vartioimattomaila ta- siksi. Missä määrin siten saataisiin jotakin
41099: soylikäytävällä Åminneforsin rautatehtaan parannusta aikaan, näyttää kuitenkin epä-
41100: luona, jossa kokonaista kolme ihmishenkeä varmalta. Suurelta osalta maamme tuhan-
41101: menetettiin. Voidaan mainita, että yksin- sista tasoylikäytävistä puuttuvat nimittäin
41102: omaan Pohjan kunnassa on kokonaista yh- edelleen ne varoitusmerkit, joista kulkulaitos-
41103: deksän sellaista vartioimatonta tasoylikäytä- ministeriö on tosiasiallisesti tehnyt päätök-
41104: vää, jotka ovat osoittautuneet todellisiksi sen.
41105: kuolemanloukuiksi.
41106: Tasoylikäytäviä ja niiden vaarallisuutta Ei voida kieltää, etteikö yhtä ja toista ole
41107: koskeva kysymys on jo kauan ollut huomion tullut tehdyksi vartioimattomien ylikäytä-
41108: kohteena ilman että kuitenkaan olisi ryh- vien muodostamien vaaramomenttien poista-
41109: dytty edes lähimain tyydyttäviin toimenpitei- miseksi. Muutamat vaarallisimmista pullon-
41110: siin. Maassa voidaan laskea olevan tasoyli- kauloista on siten varustettu varoitusvaloilla.
41111: käytäviä 7 000 ja 8 000 välillä. Kymmenen Mutta tämä on tapahtunut hyvin sattuman-
41112: vuotta sitten TALJA kartoitti vaarallisim- varaisesti. Eikä tilanne todennäköisesti pa-
41113: mat niistä, joiden lukumäärän silloin ilmoi- rane siitä, että rautatieviranomaisten taholta
41114: tettiin nousevan 500: een. Tämä tapahtui si- on tämän kesän liikenneonnettomuuksien yh-
41115: ten, että tasoylikäytävistä otettiin ilmavalo- teydessä kylmäkiskoisesti todettu, että mit-
41116: kuvat. TALJAn selvitys meni edelleen rau- kään varoitusmerkkien muutokset eivät ole
41117: tatiehallitukselle. Samaan aikaan Autoklubi ajankohtaisia.
41118: vetosi mm. viranomaisiin tarkoituksella saada Tässä yhteydessä tulisi myös ottaa huo-
41119: onnettomuuksien vaara vähenemään maan mioon, että näkyvyyttä tasoylikäytävillä olisi
41120: kuolemanloukuissa. Ja vuosien mittaan ovat viipymättä parannettava. Tässä on useim-
41121: monet autoilijat todistaneet, että juuri var- missa tapauksissa kysymys toimenpiteistä,
41122: tioimattomilla ylikäytävillä on katastrofaalis- jotka vaativat enemmän hyvää tahtoa ja sil-
41123: ten onnettomuuksien vaara suurin. mälläpitoa kuin suuria määrärahoja. Usein
41124: TALJA on julkaissut nelivuotistilaston, joka ovat näkyväisyyden haittana ja liikennevar-
41125: 972 xn,75. - B.a.uta.teiden liikenneturva.llisuus.
41126:
41127:
41128: muutta häiritsemässä vain muutamat pensaat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41129: tai jonkin puun suuremmat oksat. tieverkostomme liikenneturvallisuuden
41130: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- parantamiseksi huomattavasti rautatie-
41131: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus, yUkäytävillä.
41132: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
41133:
41134: Victor Procope. Grels Teir.
41135: Bertel Lindh. Georg C. Ehrnrooth.
41136: J. A. Jungarå. Margit Borg-Sundman.
41137: 973
41138:
41139: :X:fi,76. - Toiv.al. N:o 411.
41140:
41141:
41142:
41143:
41144: V. Turunen ym.: Toimenpiteistä valtionrautateiden liikenne-
41145: välineiden, kaluston ja turvallisuuslaitteiden uusimiseksi.
41146:
41147:
41148: E d u s k u n n a II e.
41149:
41150: Valtionrautateiden pääkonepajoilla on ku- Rautateiden konepajat työskentelevät va-
41151: luvan vuoden ajan työskennelty 5-päiväisin jaaviikoin. Työntekijöitä uhkaa 1omauttami-
41152: työviikoin. Vuosilomansa yhteydessä työn- nen tai erottaminen.
41153: tekijät joutuivat pitämään kahden viikon Suhteellisen halvoin muutoskustannuksin
41154: palkattoman loman. Rautateiden sähkökone- VR:n omissa konepajoissa pystyttäisiin suo-
41155: pajalla on olemassa uhka työntekijäin vä- rittamaan mm. metallirunkoisten vaunujen
41156: hentämiseksi, ellei sähköistämis- ja turvalai- valmistusta. Kotimainen konepajateollisuus
41157: tetyöt tulevaisuudessa lisäänny. pystyy täydellä teholla suorittamaan ne
41158: Rautateiden liikkuvan kaluston hankkimi- uudistustoimenpiteet, joita rautateiden pii-
41159: seksi myönnettiin vuosina 1956-1957 mää- rissä odotetaan.
41160: rärahat 21 henkilövaunun rakentamista var- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
41161: ten. Toimenpidettä ei ole vielä suoritettu, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41162: koska tarkoituksena lienee siirtyä puurunkoi- vomuksen,
41163: sista vaunuista metallirunkoisiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41164: Valtionrautateiden kalustossa esiintyy toimenpiteisiin valtionrautateiden lii-
41165: jatkuvaa vajausta ja kaluston vanhetessa sen kennevälineiden, kaluston ja turval-
41166: suorituskyky heikkenee. Turvallisuuslaitteet lisuuslaitteiden uusimiseksi ja että
41167: kaipaisivat varsinkin risteysasemilla uudis- nämä tilaukset annettaisiin kotimaisen
41168: tuksia. konepajateollisuuden valmistettaviksi.
41169: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958.
41170:
41171: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. A. Simonen.
41172: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. Mikko Hult.
41173: Vappu Heinonen. A. Härkönen. Arvi Turkka.
41174: Urho Kulovaara. Arvo Sävelä.
41175: 974
41176:
41177: Xfi,77. - Toiv.al. N:o 412.
41178:
41179:
41180:
41181:
41182: Ahonen ym.: Asematalon rakentamisesta Jyväskylän kau-
41183: punkiin.
41184:
41185:
41186: E d u s kun n a ll e.
41187:
41188: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapamäen- maassamme, oltuaan v. 1928 yhdeksännenä
41189: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. tilalla. Suolahden-Haapajärven radan val-
41190: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin mistuttua lähivuosina tulee tämäkin vaikut-
41191: Jyväskylän asematalo, joka näin ollen on tamaan huomattavasti Jyväskylän aseman
41192: palvellut 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä liikenteeseen. Edelleen Jyväskylästä tulee
41193: sama asematalo palvelee matkustavaista läänin pääkaupunki ja sekin omalta osal-
41194: yleisöä, kuten silloin, kun ensimmäinen juna taan vaikuttaa liikenteen kasvamiseen.
41195: saapui Jyväskylään. Edelleen ovat suunnitelmat ja lähiajan ra-
41196: Uuden asematalon rakentaminen Jyväs- kennustavoitteet olemassa Jyväskylän-
41197: kylään oli jo ennen toista maailmansotaa Jämsän radasta. Nykyinen rakennus jo nyt
41198: rakennusohjelmassa, mutta sota keskeytti on kuormitettu viimeiseen pisteeseen.
41199: Jyväskylän, niinkuin monen muunkin ase- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin
41200: matalon rakentamissuunnitelmat. Tästä on lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen
41201: kulunut kuitenkin jo lähes 20 vuotta, mutta saamisesta asematalosta, sillä valtiontalon
41202: uutta asemataloa ei vain vielä ole saatu. tontille, missä postilaitos sijaitsee, on hyvin
41203: Jyväskylä - jatkuvasti ja ripeästi kehit- hankalaa niitä rakentaa. Uuden asematalon
41204: tyvä kaupunki sekä tulevan Keski-Suomen yhteyteen voitaisiin postilaitokselle varata
41205: läänin pääkaupunki- on vielä vailla nyky- melkoisia tiloja.
41206: aikaista asemataloa. Mainittakoon, että kun Edellä olevan perusteella kunnioittaen
41207: matkustajamäärä oli v. 1928 131 311 hen- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
41208: kilöä, oli se esim. v. 1954 481 688 henkilöä. toivomuksen,
41209: Matkustajamäärässä tapahtunut kasvu on
41210: siis yli 3.5 kertainen. Matkatavaravaihto on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41211: kasvanut suurin piirtein vastaavasti. Tässä asematalon rakentamiseksi Jyväskylän
41212: samassa ajassa on Jyväskylä noussut kuu- kaupunkiin.
41213: denneksi suurimmaksi liikennepaikaksi
41214: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
41215:
41216: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
41217: 975
41218:
41219: XU, 78. - Toiv.al. N: o 413.
41220:
41221:
41222:
41223:
41224: Salin ym..: Hyvinkään uuden rautatieaseman suunnittelun
41225: VC14lmiiksi saattamisesta.
41226:
41227:
41228: Eduskunnalle.
41229:
41230: Rautateiden kehityksen ja matkustavan Rautateiden pitämiseksi kilpailukykyisenä
41231: yleisön palvelun parantamiseksi on ensiar- yhä lisääntyvän maantieliikenteen kanssa on
41232: voisen tärkeää liikennepaikkojen saattami- tarkoituksenmukaista rakentaa valtion rau-
41233: nen yhä lisääntyvää ja nopeutuvaa liiken- tateiden suuret liikennekeskukset, jollainen
41234: nettä vastaavaan kuntoon. Hyvinkään kaup- myös Hyvinkää on, joustavan, nopean ja
41235: pala on nopeasti teollistuva paikkakunta, matkustajille turvallisen liikenteen vaati-
41236: mitä osoittaa sen asukasluvun suuri lisään- maan kuntoon.
41237: tyminen noin 13 000 hengellä viimeisten 12 Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
41238: vuoden aikana. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
41239: Tämä huomioiden vuonna 1887 rakennettu toivomuksen,
41240: rautatieasema ei enää täytä suuresti vilkas-
41241: tuneen liikenteen vaatimuksia. Toimisto ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41242: tavaratilat, kuin myös matkustavan yleisön toimenpiteisiin Hyvinkään uuden rau-
41243: oleskelua varten nyt käytännössä olevat odo- tatieaseman suunnitteluvaiheen val-
41244: tushuoneet ovat ahtaat, kylmät ja epäkäy- miiksi saattamiseksi ja rakennustöiden
41245: tännölliset. aloittamiseksi.
41246: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
41247:
41248: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
41249: 976
41250:
41251: XII, 79. - Toiv.al. N: o 414.
41252:
41253:
41254:
41255:
41256: Ahonen ym.: J alankulkUS?.'llan rakentamisesta Haapamäen
41257: asemalle.
41258:
41259:
41260: E d u s kun n a 11 e.
41261:
41262: Haapamäen asemanseudun sisäisen liiken- jestelyille, joten ko. silta pitäisi rakentaa
41263: teen on pahasti pirstonut ratapiha, jonka ensin. Työllisyyskohteenakin sillan rakenta-
41264: länsipuolella olevalta asutukselta ei ole suo- minen olisi erittäin sopiva, koska kaikki
41265: raa kulkuyhteyttä ratapihan itäpuolella ole- suunnitelmat ovat valmiit.
41266: valle asemalle. Tilannetta helpottaisi suuresti, Edellä lausumaamille viitaten ehdotamme
41267: jos valmiiksi suunniteltu jalankulkusilta ra- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
41268: kennettaisiin ratapihan ylitse. toivomuksen,
41269: Haapamäen ratapiha vaatisi puolestaan
41270: eräitä lisäraiteita liikennejärjestelyjen jous- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41271: tavuuden lisäämiseksi, mutta suunniteltu ja- ratapihan ylittävän jalankulkusillan
41272: lankulkusilta ei tee haittaa myöhemmille jär- rakentamiseksi Haapamäen asemalle.
41273: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
41274:
41275: Arvo Ahonen. Kustaa Alanko.
41276: 97'1
41277:
41278: :xn,SO. - Toiv.al. N: o 415.
41279:
41280:
41281:
41282:
41283: H'årkönen ym;: Piefcsämäen asemarakennuksen ja ylikulku-
41284: sillan rakentamisesta.
41285:
41286:
41287: E d u s k u n n a ll e.
41288:
41289: Pieksämäen asemarakennus on viime vuo- nassa ja Kuopiossa olevat jaksojen toimis-
41290: sisadalla rakennettu senaikaista pientä läpi- tot Pieksämäelle, mutta huoneistopula on
41291: kulkuliikennettä varten. Liikenteen nykyi- nämäkin suunnitelmat tehnyt tyhjiksi.
41292: selleen kasvaessa on asemarakennus käynyt Asemaravintolan kohdalla ovat rakennus-
41293: ahtaaksi. Eräitä asemalle kuuluvia toimistoja toimenpiteet aivan lähitulevaisuudessa vält-
41294: on ollut pakko jo nyt sijoittaa asemalta tämättömät. Sijaitsechan se talvisodan aikana
41295: eroon, vuokrahuoneisiin. Asemarakennusta on tilapäiseksi rakennetussa parakissa. Tämä,
41296: jouduttu korjaamaan melkein joka vuosi. kohta kahdenkymmenen vuoden vanha kevyt-
41297: Tällä toimenpiteellä on seinät pilkottu niin rakenteinen parakki on kovasti lahonnut.
41298: paljon, että alkuperäistä paikkaa ei juuri Kovemmilla sateilla eivät matkustajat saa
41299: löydy. Lähitulevaisuudessa käy tilanahtaus edes sateensuojaa sen vuotavan katon alla.
41300: kestämättömäksi sen takia, että on tarkoi- Rakennuksen heikko kunto saattaa aiheuttaa
41301: tus toteuttaa rautateiden automatisointi, jol- sortumia ja siten jopa hengen vaaraa. Tä-
41302: loin kauko-ohjauksen keskuspaikaksi Kouvo- män rakennuksen rakentamiseen liittyy lä-
41303: lan-Suonenjoen välille tulee Pieksämäki. heisesti ratapihan laajentaminen ja sen yli
41304: Tämä vaatii hyvät tilat asemarakennukselta. johtavan, eri kauppalanosia toisiinsa yhdis-
41305: Samoin on jo vuosikausia ollut tilattuna ja tävän ylikulkusillan uudelleen rakentami-
41306: on jo määrärahatkin saatu rautatien auto- nen. Sitäpaitsi muodostaa silta sekä rauta-
41307: maattipuhelinkeskusta varten. Koneille ei tieliikenteelle että myöskin katuliikenteelle
41308: kuitenkaan ole huoneistossa tilaa, joten auto- pullonkaulan, muodostaen ahtautuman mo-
41309: maattikeskuksen järjestämisestä ei ole tullut lemmissa mainituissa liikenteissä, jotka mo-
41310: mitään. lemmat kaipaisivat nopeata uudelleen jär-
41311: Sähköteknillisten laitteiden lisääntyessä jestelyä.
41312: lisääntyy myöskin niitä hoitava henkilö- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41313: kunta. Jo nyt ovat teknillisen henkilökun- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
41314: nan huoltotilat samoin kuin varsinaiset työs- muksen,
41315: kentelytilatkin varsin kehnot. Tämän takia
41316: olisi jo asemarakennuksen suunnitteluvai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41317: heessa sähkötalo sijoitettava sen yhteyteen. toimenpiteisiin Pieksämäen asemara-
41318: Tämä kustannustekijänä huomattava seikka kennuksen ja siihen liittyvien erilais-
41319: vaikuttaa ratkaisevasti myöskin käytännölli- ten huoneistotilojen sekä ratapihan
41320: seen puoleen. ylittävän katuliikennettä johtavan yli-
41321: Jo kymmenen vuoden ajan on ollut suun- kulkusillan rakentamiseksi.
41322: nitelmana sijoittaa Jyväskylässä, Savoniin-
41323: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
41324:
41325: Armas Härkönen. Hugo Manninen. Mikko Hult.
41326: Wiljam Sarjala. Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
41327:
41328:
41329:
41330: 123 E 687/58
41331: 978
41332:
41333: XU,81. - Toiv.al. N:o 416.
41334:
41335:
41336:
41337:
41338: Matilainen ym.: Määrär:ahasta Tainionkosken asema-alueella
41339: olevan rautatiealikäytävän rakentamiseksi.
41340:
41341:
41342: Eduskunnalle.
41343:
41344: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta olisi kiireellisesti rakennettava radan ali-
41345: on Imatran kauppalan alueelle jouduttu ra- käytävä. Sen rakentamisella epäilemättä hel-
41346: kentamaan runsaasti uusia teitä. Näistä potettaisiin myöskin liikennepainetta tuntu-
41347: teistä useat joutuvat ylittämään myös rau- vasti pullonkaulaksi muodostumassa olevalle
41348: tatiet, joita kauppalan alueella on useita. Mansikkakosken sillan läntisen pään tienris-
41349: Uusia maanteitä rakennettaessa on etupäässä teykselle.
41350: rautatiet ylitetty tasoristeyksillä. Niin on Ehdotamme edellä sanottuun viitaten
41351: tehty myös Tainionkosken asema-alueen koh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41352: dalla.
41353: Nyt kun Imatran-Joutsenon pikatie on että hallitus ottaisi vuoden 1959
41354: valmistuttuaan huomattavasti lisännyt lii- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-;
41355: kennettä Tainionkosken väestökeskuksesta lisen määrärahan Tainionkosken ase-
41356: pikatielle, mikä tasoylikäytävän kautta on ma-alueen kohdalla olevan radan ali,
41357: jo suorastaan vaarallista, niin tämän joh~ käytävän rakentamista varten.
41358: dosta Tainionkosken asema-alueen kohdalle
41359: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
41360:
41361: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
41362: Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
41363: Meeri Kalavainen.
41364: 979
41365:
41366: XII,82. - Toiv.a.l. N:o 417.
41367:
41368:
41369:
41370:
41371: Jämsen ym. : .Äänekosken-Haapajärven rautatien tiepohjan
41372: lunastushinnan korvaamisesta valtion varoiiUa.
41373:
41374:
41375: Eduskunnalle.
41376:
41377: Kun Suolahden-Haapajärven rautatie useaan kymmeneen miljoonaan markkaan
41378: aikoinaan oli suunnitteluvaiheessa, sitoutui- nousevat kustannukset.
41379: vat ne kunnat, joiden alueen kautta rata On selvää, ettei Pihtipudas, enempää kuin
41380: kulkee, suorittamaan tiepohjan lunastami- muutkaan radanvarsikunnat ~ jotka myös
41381: sesta aiheutuvat kustannukset. Tilanne on kaikkien vähävaraisten maaseutukuntien ta-
41382: nyt kuitenkin sotien ym. seikkojen aiheut- paan ovat taloudellisissa vaikeuksissa -
41383: tamista muutoksista johtuen muodostunut pysty tiepohjan korvaamisesta koituvia rasi-
41384: sellaiseksi, ettei ko. kunnilla ole edellytyksiä tuksia suorittamaan, vaan on se tehtävä
41385: tiepohjan lunastamisesta johtuvien kustan- näissä kuntien kannalta kestämättömäksi
41386: nusten suorittamiseen. muuttuneissa olosuhteissa valtion varoista,
41387: Että edellä esitetty pitää paikkansa, käsi- niin kuin uuden tielain mukaan jo tapah-
41388: tämme, jos tarkastelemme tilannetta esimer- tuu maantiealueiden lunastushinnan kor-
41389: kiksi vaikkapa vain Pihtiputaan kunnan vauksen kohdalla.
41390: osalta. Tunnettuahan on, että Pihtipudas Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
41391: kuuluu maan ns. köyhiin kuntiin, ja Vaa- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41392: san läänin kunnista se on eräs kaikkein vai- muksen,
41393: keimmassa taloudellisessa asemassa oleva.
41394: Nyt kuitenkin radan tiepohjan lunastaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41395: ja rakennusvaiheen aikana käytetyn soran Äänekosken-Haapajärven rautatien
41396: korvaaminen maanomistajille aiheuttaa kun- tiepohjan lunastushinnan korvaami-
41397: nalle, epätarkkojen laskelmien mukaan, seksi valtion varoilla.
41398: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
41399:
41400: Artturi Jäm.sen. Eino Uusitalo.
41401: Kalle Kämäräinen. Wiljam Sarjala.
41402: Aarre Marttila. Hannes Paaso.
41403: Arvo Ahonen.
41404: 980
41405:
41406: Xll,83. - Toiv.a.l. N: o 418.
41407:
41408:
41409:
41410:
41411: Holopainen ym.: Sillan rakentamisesta Onkisalmen lossipai-
41412: kalle Liperin kunnassa.
41413:
41414:
41415: E d u s k u n n a 11 e.
41416:
41417:
41418: Savonlinnasta Savonrantaan ja sieltä työllisyysnäkökohdatkin huomioonottaen py-
41419: edelleen Liperin kautta Joensuuhun suun- rittäisiin tämäntapaisten siltarakennusten
41420: tautuva maantie ylittää lähellä Liperin kir- kautta tieolojen kohentamiseen.
41421: konkylää Onkisalmen Orivedessä. Tässä sal- Sillan rakentamiseksi Onkisalmeen on
41422: messa on moottorilossi, joka saatiin siihen viime talvena suoritettu alustava tutkimus,
41423: aikaisemmin miesvoimalla kuljetettavan los· joka liittyy osana siihen tienparannusohjel-
41424: sin tilalle muutama vuosi sitten. Nyt kum- maan, joka on tekeillä tielinjalla: Ylämylly
41425: minkin liikenteen yhä kasvaessa on tämän -Liperi-Savonranta-Savonlinna. Kun Li-
41426: moottorilossinkin suorituskyky jäänyt jäl- perin pitäjään jää vielä tämänkin jälkeen,
41427: keen toivottavan kehityksen ja on se jar- vaikka Onkisalmeen saataisiinkin lossin ti-
41428: runa joustavan liikenteen muodostumiselle. lalle silta, kaksi samantapaista liikennettä
41429: Siksi liikenteen parantamiseksi puheenaole- jarruttavaa lossia, niin tuntuisi luonnolli-
41430: valla tielinjalla olisi Onkisalmeen saatava selta, että edes yksi vilkkaimmalla liikenne-
41431: silta. paikalla oleva este tässäkin vesistöjen rik-
41432: On sanomattakin selvää, että lossipai- koma..'ISa pitäjässä poistuisi.
41433: koista maamme maantiellä olisi päästävä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
41434: lossit pyrittävä korvaamaan silloilla, jol- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
41435: loinka myöskin poistuisi se ainainen vaara vomuksen,
41436: ihmishenkien menetyksissä, joka on olemassa
41437: lossiväylillä. Kun lisäksi joudutaan uhraa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41438: maan huomattavasti varoja lossien ylläpi- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
41439: tämiseen, eikä siitä huolimatta liikennettä Liperin pitäjässä sijaitsevalle Onki-
41440: vilkasliikenteisillä teillä, kuten edelläesite- salmen lossipaikalle Joensuusta Lipe-
41441: tylläkään tiellä, voida hoitaa ilman suurta rin kautta Savonlinnaan suuntautu-
41442: ajanhukkaa, niin olisi suotavinta, että jo valla maantiellä.
41443: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
41444:
41445: Ale Holopainen. Esu Niemelä. Elis Manninen.
41446: Vieno Simonen. Antti Kukkonen. Toivo Niiranen.
41447: 981
41448:
41449: XII,84. -- Toiv.al. N:o 419.
41450:
41451:
41452:
41453:
41454: Hostila ym.: Sillan rakenta1nisesta Keihässalme en Pyhtään
41455: kunnassa.
41456:
41457:
41458: Eduskunnalle.
41459:
41460: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään kun- mahdollisuudet ovat vaikeat, joskus kerras-
41461: taan kuuluvan, noin 2 000 ha pinta-alaltaan saan ylivoimaisen vaikeat~
41462: olevan Munapirtin saaren erottaa mante- Pyhtään kunta on rakentanut valmiiksi
41463: reesta salmi, nimeltään Keihässalmi. Tällä tien mantereelta, runkotie 7: Itä, Keihässal-
41464: hetkellä saarella asuu noin 400 henkilöä, meen. Munapirtin halki on rakenteilla maan-
41465: jotka valtaosaltaan saavat elatuksensa ka- tie, mitä kunta on avustanut ja tiehoito-
41466: lastuksesta. Kuitenkin vuosi vuodelta ovat kunta lainoituksilla lisää, toistaiseksi puut·
41467: mahdollisuudet kalastuksella itsensä elät- tuu valtion apu kokonaan.
41468: tämiseen heikentyneet, mistä johtuen jo noin Tiet eivät kuitenkaan ·valmistuttuakaan
41469: 100 kansalaista käy mantereella, aina Kar- vielä ratkaise saarelaisten liikennöimispul-
41470: hulassa ja Kotkassa ansiotyössä. Lisäksi saa- mia. Keihässalmi voidaan ylittää vain ve-
41471: reen siirtyneet siirtolaiskalastajat eivät ole neellä, mikä kelirikon ·aikana on joskus yli-
41472: saaneet lupaoksien mukaisia kalastusvesiä voimainen tehtävä. Vain sillan rakentami~
41473: käyttöönsä, mistä johtuen näidenkin kalas- nen ratkaisevasti auttaa asiaa.
41474: tajien on entistä suuremmissa määrin käy- Sillan paikka ja osa pengerryksistäkin lie-
41475: tävä ansiotyössä mantereella. nee jo. tehty. Valmistelut ovat siis jo niin
41476: Maanviljelys on toinen elinkeinon haara, pitkällä, etteivät ne enää ole esteenä hank-
41477: millä saarella asuvat elatuksensa hankkivat. keen toteuttamiselle.
41478: Saarella olisi mahdollisuudet maanviljelyk- Edellä esitettyyn viitaten .ehdotamme
41479: sen ja karjatalouden kehittämiseen, mikäli eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41480: tuotteiden markkinointi saataisiin paremmin
41481: hoidetuksi mantereelle. Kulkuyhteydet ovat että hallitus ryhtyisi pikaisesti tO'i-
41482: kuitenkin toistaiseksi olleet pa;hana esteenä menpiteisiin tutkimuksen suorittami-
41483: kehityksen eteenpäin menolle. Mantereella seksi sillan rakentamiseksi Keihässal-
41484: työssä käyvien kohdalla nimenomaan kulku- meen Purolan kylän ja Munapirtin
41485: saaren välille Pyhtään kunnassa.
41486: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
41487:
41488: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Kalle Matilainen.
41489: 982
41490:
41491: XII,85. - Toiv.al. N: o 420.
41492:
41493:
41494:
41495:
41496: · Häppölä ym.: Maantiest'llan rakentamisesta Kosken H. l. kir-
41497: konkylään.
41498:
41499:
41500: E d u s k u n n a 11 e.
41501:
41502: Valtatiellä n:o 12 on Kosken H.l. kirkon- kenteen lisääntyessä uhkaa muodostua yhä
41503: kylässä ns. Maria Åkerblomin silta, josta vaarallisemmaksi liikenneturvallisuudelle,
41504: liikenteen jatkuvasti viikastuessa on muo- olisi uuden sillan rakennustöihin ja mut-
41505: dostunut erittäin paha solmukohta. Silta it- kien oikaisutöihin ryhdyttävä uusien liiken-
41506: sessään on kapea holvattu kivisilta ja sen netapaturmien ehkäisemiseksi.
41507: molemmin puolin pahat mutkat. Sillalla ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41508: sen läheisyydessä on tapahtunut useita lii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41509: kenneonnettomuuksia. vomuksen,
41510: Tieviranomaiset ovat jo useita vuosia
41511: taaksepäin laatineet suunnitelman sillan ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41512: kentamisesta uuteen paikkaan ja samalla Kosken H. l. kirkonkylän uuden maan-
41513: tien oikaisemisesta tässä vilkasliikenteisessä tiesillan rakentamiseksi ja tien oikai-
41514: kirkonkylässä. Kun kyseinen solmukohta Ui- semiseksi.
41515: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
41516:
41517: Leo Häppölä. Eemil Luukka. Olli Aulanko.
41518: Eino Raunio. H. Törmä. Olli J. Uoti.
41519: Atte Pakkanen. Lyyli Aalto. Oskari Lehtonen.
41520: Juho Tenhiälä. Väinö E. Nieminen. Ensio Partanen.
41521: 983
41522:
41523: XU,86. - Toiv.al. N:o 421.
41524:
41525:
41526:
41527:
41528: Jussila ym.: Kirialansalmen sillan rakentamisesta Ylikylän-
41529: Paraisten maantiellä.
41530:
41531:
41532: E d u s k u n n a 11 e.
41533:
41534: Vuosina 1956-1958 on parannettu Yliky- tinen liikenne ja kun tämän tieosan kautta
41535: län-Paraisten maantietä työttömyystyönä tapahtuu koko maan talouselämälle tärkeän
41536: noin 13.5 km: n pituudelta. Tie on saatu Paraisten Kalkkivuori Oy:n teollisuuslai-
41537: parannetuksi lähes 10 km: n pituudelta lo- tosten kuljetus sekä lisäksi Houtskarin,
41538: pulliseen kuntoon. Korppoon, Nauvon ja Paraisten kuntien
41539: Tästä lähes 16 km:n pituisesta Ylikylän- kautta kulkevan saaristotien liikenne, ja kun
41540: Paraisten tiestä on kuitenkin vielä paran- toisaalta Kirjalansalmen ylitse tämä liikenne
41541: nustyöt aloittamatta Kirjalansalmen sillan voidaan johtaa liikennettä jarruttavan, jo
41542: ja siihen liittyvän tieosan osalta, yhteensä huonokuntoisen ja lähivuosina käytöstä ko-
41543: n. 2.4 km:n pituudelta. Tältäkin osalta on konaan poistettavan ponttoonisillan avulla,
41544: tien suunta jo vahvistettu ja sillan· raken- on pidettävä yleisedun kannalta ensiarvoi-
41545: tamisesta vesistötoimikunta on antanut pää- sen tärkeänä, että ryhdytään kiireellisiin toi-
41546: töksensä. Sillan rakennustyöhön liittyvän menpiteisiin suunnitelman saamiseksi Kir-
41547: varsinaisen tien rakennuskustannukset · on jaJansalmen sillan rakentamista varten ja
41548: arvioitu n. 85 milj. markaksi sisältyen nii- suunnitelman vahvistettua välittömästi sil-
41549: hin myöskin suurehkon, vaikean maaston lan rakennustöiden käyntiinpanemiseen.
41550: vaatimat leikkaus- ja pengerrystyöt. Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
41551: Silta tulee rakennettavaksi todennäköisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41552: noin 180 m:n pituiseksi, teräsrakenteiseksi vomuksen,
41553: riippusillaksi. Rakennustöihin ei ole vielä
41554: ryhdytty. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41555: Kun kysymyksessä olevalla Ylikylän-Pa- toimenpiteisiin Ylikylän-Paraisten
41556: raisten maantiellä jo vuoden 1956 lopulla maantiellä olevan K irjalansalmen sil-
41557: suoritetun liikennelaskennan mukaan on to- lan rakentamiseksi.
41558: dettu olevan n. 2 000 ajoneuvon vuorokau-
41559: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
41560:
41561: Mauno Jussila. Urho Xulovaara.
41562: Rafael Paasio. Einari Jaakkola.
41563: 984
41564:
41565: XU,87. - Toiv.al. N:o 422.
41566:
41567:
41568:
41569:
41570: Koivisto ym.: Tenniöjoen sillan rakentamisesta Sallan-Savu-
41571: kosken maantielle.
41572:
41573:
41574: E d u s k u n n a 11 e.
41575:
41576: Liikenne Sallan-Savukosken maantiellä Kiireellisin olisi Tenniöjoen silta, sillä
41577: kasvaa jatkuvasti. Sen jälkeen kun Kaira- sen puuttuminen aiheuttaa myös kylän asuk-
41578: lan-Sodankylän maantie on valmistunut, on kaille suurta haittaa. Saijan kylän viljelyk-
41579: tämä tie tullut lyhimmäksi kuljettaessa Kuu- set sijaitsevat nimittäin huomattavalta osal-
41580: samon-Sallan suunnalta Taka-Lappiin. taan kahden puolen Tenniöjokea1 jolloin
41581: Edelleen valmistunee lähivuosina yhdystie mm. karjaa joudutaan päivittäin laidunta-
41582: Savukosken Värriöltä Sodankylän Kelujär- maan joentakaisilla viljelyksillä. Myös pel-
41583: velle, jolloin matka edelleen huomattavasti totyöt, jotka tapahtuvat juuri kelirikon ai-
41584: lyhenee. Sallan-Savukosken maantiellä on kana, tuottavat näille asukkaille erityisen
41585: kuitenkin kaksi lossia, joista varsinkin toi- suurta haittaa. Sitä tulee lisäämään vielä
41586: nen, Saijan kylässä oleva Tenniöjoen lossi se, että. joen länsipuolella ovat erittäin sun-
41587: aiheuttaa huomattavaa hankaluutta varsin- ret viljelyskelpoiset suomaat, jotka joen itä-
41588: kin. lrelirikkoaikoina syksyisin ja keväjsin. rannalla olevat asukkaat omistavat.
41589: Mainitun lossin yläpuolelle tulee aivan lähi- Edellä olevan . • perusteella ehdotamme kun-
41590: aikoina rakennettavaksi järviallas voimalai- nioittavasti eduskunn~n hyväksyttäväksi toi-
41591: toksineen; jolloin tie tulee erityisen ras- vomuksen,
41592: kaalle liikenteelle. Tämän vuoksi olisikin
41593: lossit k{)rvattava silloilla. Sellaiset olivat jo että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
41594: sodan aikana, mutta saksalaiset perääntyes- siin Tenniöjoen sillan rakentamiseksi
41595: sään syksyllä 1944 räjäyttivät ne. Sallan kunnan Saijan kylässä.
41596: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958.
41597:
41598: Erkki Koiviste. Martti Miett~en. Toivo Friman.
41599: 98ö
41600:
41601: XII,88. - Toiv.al. N: o 423.
41602:
41603:
41604:
41605:
41606: Lahtela: Siltojen rakentamisesta Kemijoen yli Pelkosennie-
41607: men ja Sallan vältllä.
41608:
41609:
41610: E d u s k u n n a 11 e.
41611:
41612: Savukosken pitäjään on liikenne syksyisin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41613: ja keväisin useamman viikon ajan keskey- toimenpiteisiin siltojen rakentamiseksi
41614: tyksissä, koska Pelkosenniemen---Savukosken Pelkosenniemen-Savukosken tiellä
41615: tiellä ei Kitisen yli ole siltaa, eikä Sallan- Kitisen yli ja Sallan-Savukosken
41616: Savukosken tiellä Kemijoessa eikä Tenniö- tiellä Kemijoen ja Tenniöjoen yli
41617: joessa. Kun lisäksi kelirikko etenkin viimek- sekä peruskorjauksen suorittamiseksi
41618: simainitulla tiellä on hyvin paiha, ovat Savu- Sallan-Savukosken tiellä Kotal4sta
41619: koskelaisten liikenneolot maan kehnoimmat. lähtien.
41620: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
41621: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41622: vomuksen,
41623: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958.
41624:
41625: Olavi Lahtela.
41626:
41627:
41628:
41629:
41630: 124 E 687/58
41631: 986
41632:
41633: XU,89, - Toiv.a.l. N:o 424.
41634:
41635:
41636:
41637:
41638: Lakka.la ym..: Sillan rakentamisesta Tornwnjoen yli Ylitor-
41639: nion Närkistä Ruotsin Matarengiin ja Pellon kunnan
41640: Pellon kylästä Ruotsin Pelloon.
41641:
41642:
41643: E d u s k u n n a ll e.
41644:
41645: Suomen ja Ruotsin rajalla olevassa Tor- puolelle Matarengiin, usein tulvien aikana
41646: nionjokilaaksossa on molemmin puolin suo- ja joskus erittäin vähän veden aikana perin
41647: menkielinen asutus. Onpa näillä asukkailla vaikea päästä liikkumaan.
41648: yhteistä omaisuuttakin molemmin puolin ra- Siltojen rakentamisesta näille ylikulku-
41649: jaa. paikoille on ollut useita hankkeita vireillä.
41650: Tästä ja monesta muustakin syystä jou- Tiettävästi on laadittu piirustuksetkin ja
41651: tuvat nämä ihmiset olemaan hyvin paljon kustannusarviot ainakin Närkin lossipaikan
41652: kosketuksissa keskenään. Myös matkailu ja sillasta.
41653: rajakauppa vilkastuttavat rajan yli tapah- Kun Ylitornion kunnan alueella ja koko
41654: tuvaa liikennetta. Tornionjokilaaksossa esiintyy runsaasti työt-
41655: Tornionjoessa on vain kaksi lossia ennen tömyyttä, niin näiden siltojen rakentami-
41656: Karesuvantoa Muonionjoen latvoilla. Neljän- nen olisi tärkeä ja sopiva työttömyystyö-
41657: sadan kilometrin pituinen matka on . näin kohde.
41658: ollen vain kahden lossin varassa. Nämä los- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
41659: sit ovat Pellossa ja Ylitornion Närkissä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41660: Aavasaksan läheisyydessä.
41661: Joen ylittämistä losseilla vaikeuttavat ke- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
41662: väisin ja syksyisin pitkät kelirikkoajat. Uit- menpiteisiin sillan rakentamiseksi
41663: toaikana myös tukkisumat haittaavat liiken- Tornionjoen yli Ylitornion Närkistä
41664: nettä melko huomattavasti. Lisäksi on Yli- Ruots~'n Matarengiin sekä Pellon kun-
41665: tornion Närkin lossilla, joka johtaa Ruotsin nan Pellon kylästä Ruotsin Pelloon.
41666: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
41667:
41668: J. E. Lakka.la. Eino Tainio. Toivo Friman.
41669: 987
41670:
41671: XII,90.- Toiv.al. N:o 425.
41672:
41673:
41674:
41675:
41676: Nederström-Lunden ym.: Sillan rakentamisesta Rungons(J4l-
41677: men yli Pungböleen.
41678:
41679:
41680: Eduskunnalle.
41681:
41682: Kulkuyhteydet Kemiön saaren ja mante- Kyseessä olevan sillan rakentamista olisi kii-
41683: reen välillä ovat monista eduskunta-aloit- rehdittävä ja sillan mahdollisimman nopeaa
41684: teista, tutkimuksista ja eduskunnan hyväk- käyttöön saattamista varten olisi viipymättä
41685: symistä toivomuksista huolimatta varsin al- ryhdyttävä maantieyhteyksien rakentami-
41686: keellisella ja epätyydyttävällä kannalla. Ra- seen, koska suunnitellulle sillalle johtavia
41687: jalahti-Lappdal nimisellä lauttapaikalla vä- teitä ei ole olemassa. Edellä mainitut työt
41688: littää liikennettä 10 tonnia kantava lautta. olisivat paikkakuntalaisten suuresti toivo-
41689: Kyseessä oleva lautta on kantavuudeltaan mia, sillä työttömyyttä esiintyy työläisten
41690: aivan liian pieni ja hidas pitkällä lauttavä- ja kuorma-autoilijoiden keskuudessa. Maan-
41691: lillä tyydyttämään yhä kasvavaa, raskasta tieyhteyksien rakentamisen jälkeen olisi
41692: maantieliikennettä. Lauttapaikalle olisi kii- mahdollisuus jo ennen sillan lopullista val-
41693: reellisesti saatava tie- ja vesirakennushalli- mistumista käyttää ylimenopaikkaa nykyistä
41694: tuksen suunnittelema 45 tonnin kantoinen, tehokkaampana lauttapaikkana.
41695: vapaasti ohjattava lautta. Tämä toimenpide Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
41696: parantaisi tilannetta, mutta se olisi katsot- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41697: tava vain väliaikaiseksi.
41698: Parhaimpana ratkaisuna kulkuyhteyksien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
41699: parantamiseksi Kemiön saaren ja mantereen toimenpiteisiin maantieyhteyksien ai-
41700: välillä on pidettävä sillan rakentamista Run- kaansaamiseksi Rungonsalmen yli
41701: gonsalmen yli Pungböleen. Tästä hankkeesta Pungböleen rakennettavaa si'ltaa var-
41702: on niinikään tehty tutkimuksia ja laskelmia. ten.
41703: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958.
41704:
41705: Judit Nederström-Lunden. Paavo Aitio.
41706: Aimo Aaltonen. Eino Roine.
41707: Inkeri Virtanen.
41708: ~88
41709:
41710:
41711: XU,91. - Toiv.al. N: o 426.
41712:
41713:
41714:
41715:
41716: Pekkarinen 7Jn.: Puutossalmen sillan rakennustöiden aloit-
41717: tamilesta.
41718:
41719:
41720: Eduskunnalle.
41721:
41722: Soisalon saaren kautta Leppävirralta Kuo- vella jäitse tapahtuvan kuljfltuksen aikana
41723: pioon suuntautuvan maantieliikenteen huo- ollut raskaan puutavaran kuljetuksen huo-
41724: mattavana hankaluutena ja hidastuttajana mattavana esteenä. Niinpä onkin jouduttu
41725: on Puutossalmi, jonka ylittäminen tapah- kuormien painoa rajoittamaan ja puutava-
41726: tuu nykyisin lossin avulla. Puutossalmi, ran kuljetusta suorittamaan paljon pitem-
41727: joka sijaitsee Soisalon saaren luoteispään pää reittiä käyttäen.
41728: kohdalla Kuopion maalaiskunnan ja Veh- Näin ollen sillan rakentaminen Puutossal-
41729: merSa.ltnen välillä, on verrattain leveä ja men yli on välttämätön.
41730: tuulille altis. Kun Puutossalmen kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41731: suuntautuvan maantieliikenteen piiriin kuu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41732: luu Leppävirran ja Vehmersalmen kunnista vomuksen,
41733: huomattavan suuria metsärikkaita alueita,
41734: joissa on myös runsaasti asutusta, on viime että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41735: vuosina erikoisesti puutavaran maantiekulje- toimenpiteisiin Puutossalmen sillan
41736: tus suuresti lisääntynyt. Mutta mainittu sal- rakennustöiden aloittamiseksi.
41737: mi on sekä kesällä lossiliikenteen että tal-
41738: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
41739:
41740: Pentti Pekkarinen. Antti J. Jt.antamaa..
41741: Nestori Kaasalainen. Oleovi Lahtela.
41742: Tahvo Rönkkö.
41743: XII,92. - Toiv.&l. N: o 427.
41744:
41745:
41746:
41747:
41748: Ryhtä: Romppaisensalm~n silla1~ rakentamisesta Taivalkos-
41749: kelle.
41750:
41751:
41752: E d u s k u n n a 11 e.
41753:
41754: Taivalkosken kirkolta Kajaaniin johtavalla lossit vilkasliikenteisillä maanteillä ovat lii-
41755: maantiellä on Jokijärven kylän kohdalla kennettä hidastavia ja myöskin liikenteelle
41756: Romppaisensalmen lossipaikka. Kun maini- varsin vaarallisia, olisi tällaisille paikoille ra-
41757: tulla tiellä on jo nykyisin varsin huomattava kennettava sillat lossien asemasta. Sillan ra-
41758: autoliikenne, on tästä Romppaisensalmen los- kentamisen jälkeen jäisivät pois myöskin los-
41759: sista muodostunut liikennettä pahasti hait- sien kalliit ylläpitokustannukset ja kunnossa-
41760: taava tekijä. Tältä lossipaikalta kulkee päi- pitotyöt, sillä juuri Romppaisensalmen !ossi-
41761: vittäin 40-60 autoa ja muita ajoneuvoja paikka on eräs vaikeimmin hoidettavia !ossi-
41762: lisäksi. Tästä vilkkaasta liikenteestä johtuen paikkoja. Salmessa on nimittäin varsin voi-
41763: olisikin lossi jo korvattava sillalla. makas virta ja senvuoksi se syksyllä jäätyy
41764: Kun eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ke- hitaasti ja lossiliikennettä joudutaan syystal-
41765: sällä 1956 kulki tämän lossipaikan kautta, vesta pitämään käynnissä jäiden joukossa.
41766: niin silloin saatiin todeta, kuinka tuo pieni Keväällä taasen saimesta sulavat jäät no-
41767: kapulavetoinen puulossi on varsin pahana peasti niin heikoiksi, että lossi joudutaan
41768: liikenteen jarruna. Sanotun lossipaikan panemaan vesille jo kevättalvella jäiden se-
41769: kautta kulkee nykyisin päivittäin useita pos- kaan. Senvuoksi mainittu salmi onkin vai-
41770: tihallituksen autoja, yksityisiä linja-autoja, keimpia lossipaikkoja, johonka silta olisi saa-
41771: huomattavan paljon puutavaran kuljetusta tava mahdollisimman pikaisesti.
41772: harjoittavia kuorma-autoja, yksityisiä hen- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
41773: kilö- ja kuorma-autoja sekä maidonkuljetusta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41774: harjoittavat meijerin autot ja kauppaliikkei- muksen,
41775: den tavara-autot.
41776: Romppaisensalmen lossipaikalla oli sota- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
41777: aikana silta, mutta se tuhottiin sodan loppu- menpiteisiin Romppaisensalmen sillan
41778: vaiheessa, ja siitä lähtien on nyt liikennettä rakentamiseksi Taivalkosken J okijär-
41779: välitetty varsin heikolla puulossilla. Kun velle.
41780: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.
41781:
41782: Niilo Ryhtä.
41783: 990
41784:
41785: XII,93. - Toiv.a.l. N:o 428.
41786:
41787:
41788:
41789:
41790: V. A. Virtanen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Kyrön-
41791: salmeen.
41792:
41793:
41794: E d u s k u n n a 11 e.
41795:
41796: Kyrönsalmen silta Savonlinnassa on muo- Eduskunta onkin todennut uuden maantie-
41797: dostunut erääksi maamme suurimmaksi lii- sillan tarpeellisuuden Kyrönsalmeen. Sitä
41798: kenteen ,pullonkaulaksi". Sama siltahan pal- varten myönsi eduskunta v: n 1956 budje.
41799: velee sekä maantietä että rautatietä, jota- tissa 5 milj. mk:n määrärahan maantiesillan
41800: paitsi sillan alitse kulkeva laivaväylä ja sitä paikan tutkimiseen ja suunnitteluun. Suun-
41801: palveleva kääntösilta katkaisee kesäisin lii- nitelmat ovat nyt valmistumassa ja nyt pi-
41802: kenteen pitkiksi ajoiksi. täisi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin niiden
41803: On laskettu, että Kyrönsalmen sillan ylit- toteuttamiseksi ja kyseisen epäkohdan pois-
41804: tää nykyisin noin 4 000 ajoneuvoa, noin 1 500 tamiseksi. Uuden sillan välttämättömyys on
41805: jalankulkijaa. Silta joutuu rautatien takia kiistaton. Kun lisäksi ottaa huomioon, että
41806: olemaan suljettuna päivittäin noin 20 ker- Savonlinnassa ja sen ympäristössä esiintyy
41807: taa eli yhteensä 3-4 tuntia, jotapaitsi laiva- jatkuvasti suurta työttömyyttä, olisi ajan-
41808: liikenne keskeyttää kesäisin kääntösillan kohta sillan rakennustyön aloittamiseksi mitä
41809: vuoksi liikenteen parin tunnin ajaksi päivit- sopivin.
41810: täin. Kun kysymyksessä on ainoa ylikulku- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
41811: paikka Itä-Savon alueelta länteen suuntautu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41812: ville teille, muodostuvat jonot pitkin päivää muksen,
41813: pitkiksi ja aikaa vieviksi. Tavaraliikenne,
41814: suureksi paisunut turistiliikenne ja paikallis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41815: liikenne kärsivät tästä kaikesta suunnatto- toimenpiteisiin uuden maantiesillan
41816: masti. aikaansaamiseksi Kyrönsalmeen.
41817: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
41818:
41819: Viljo Virtanen. Matti Miikki. Esu Niemelä..
41820: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Sylvi Halinen.
41821: Onni Mannila. Edvard Pesonen. A. Härkönen.
41822: Wiljam Sarjala. A. F. Airo. Aili Siiskonen.
41823: 991
41824:
41825: XII,94. - Toiv.al. N: o 429.
41826:
41827:
41828:
41829:
41830: Hostil& ym..: Kymin ~entokentän saattamisesta liikennekelpoi-
41831: seksi.
41832:
41833:
41834: E d u s k u n n a 11 e.
41835:
41836: Karhulasta noin 10 km: n matkan takana kenttä pienilläkin kustannuksilla käyttökel-
41837: pohjoiseen sijaitsee sodan aikana käytössä poiseksi palvelemaan siviililiikennettä.
41838: ollut Kymin lentokenttä. Kentän käyttö on Kentän avulla voitaisiin Kymenlaakson
41839: ilmavoimien taholta sodan jälkeen ollut vä- laaja ja voimakas teollisuusalue kytkeä maan
41840: häistä, ja 1 400 m: n pituinen sekä 150 m lentoverkostoon, samoin kuin maan suurim-
41841: leveä kiitorata on päässyt nurmettumaan. piin vientisatamiin lukeutuvat Kotka ja Ha-
41842: Kenttää ovat käyttäneet ainoastaan muuta- mina.
41843: mat urheilukoneet. Kentällä on lennonjohto- Lentoliikennettä tulisivat hyväkseen käyt-
41844: radio ja lennonjohtorakennelmia. Asiantun- tämään lähinnä seuraavat paikkakunnat:
41845: tijain lausuntojen perusteella saataisiin
41846: Paikkakunta Asukaaluku Matka lentokentälle
41847: Karhula, Kymi ................. . 25000 5-10 km
41848: Kotka ......................... . 28 000 14
41849: Hamina, Vehkalahti ............. . 20000 25 "
41850: Virolahti, Miehikkälä, Pyhtää ... . 16 000 25 "
41851: Inkeroinen, Myllykoski, Anjala ... . 22000 20-25 ""
41852: Kouvola ....................... . 14000 35
41853: Loviisa ja ymp. . .............. . 10000 50 "
41854: "
41855: Yht. noin 135 000
41856: Tällä alueella sijaitsevat seuraavat suuret Kotkassa ja Haminassa toimii lisäksi tois-
41857: teollisuuslaitokset: takymmentä huolintaliikettä, joiden välityk-
41858: Karhulassa, A. Ahlström Oy, Sunila Oy., sellä laivojen henkilökuntaa toimitetaan huo-
41859: Enso-Gutzeit ( insuliittitehdas), Kymi Oy., mattavia määriä ympäri maailmaa (tähän
41860: Hallan tehtaat. saakka lentoteitse Helsingistä).
41861: Kotkassa, Enso-Gutzeit Oy., Suomen So- Lentoliikenteen jatkuvasti yleistyessä
41862: keri Oy., Rikkihappo- ja Superfosfaattiteh- maassamme olisi myöskin Kymenlaakson teol-
41863: das, Raakasokeritehdas ja pienteollisuuslai- lisuus- ja talousalue saatava siihen mukaan
41864: toksia. liitetyksi.
41865: Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo-
41866: Haminassa: satama ja siitä johtuva teol- tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
41867: lisuus: Summassa Enso-Gutzeit Oy:n Sum- syttäväksi toivomuksen,
41868: man paperitehdas.
41869: Inkeroisissa: Tampella Oy. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41870: Myllykoskella, Myllykosken Paperitehtaat toimenpiteisiin Kymin lentokentän
41871: Oy. saattamiseksi liikennekelpoiseksi.
41872: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
41873:
41874: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
41875: 992
41876:
41877: XI1,95. - 'Yoiv.al. N:o 430.
41878:
41879:
41880:
41881:
41882: Lahtela: Kemijärven Ketoselan lentokentän maa-al·ueen ja
41883: kaadettujen puiden korvaamisesta maanomistajille.
41884:
41885:
41886: E d u s k u n n a ll e.
41887:
41888: Jo vuonna 1939 alettiin valtion toimesta vuotta sitten yksityisten pientilallisten maan
41889: rakentaa lentokenttää <Kemijärven kuntaan haltuunsa ja kaatanut siitä puut ja käyttä-
41890: Ketoselkä-nimiselle metsämaalle, joka on yk- nyt nekin hyväkseen, eikä ole niistä järjestä-
41891: sityisten pienviljelijöiden maata. Mainittua nyt korvausta PYYlJ.llÖistä huolimatta, niin
41892: lentokenttää käytettiin sota-aikoina ja se on katson velvollisuudekseni saattaa asian
41893: edelleenkin valtion hallinnassa. Lähtiessään eduskunnan käsiteltäväksi, koska siitä ei
41894: syksyllä 1944 saksalaiset tuhosivat sen osit- näytä muutoin tulevan selvyyttä ja yksityi-
41895: tain ja sitä on sen jälkeen osittain korjattu set pienviljelijät kärsivät aiheettomasti jat-
41896: valtion toimesta. kuvaa vahinkoa.
41897: Vaikka on kulunut noin 18 vuotta siitä, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
41898: kun valtio alkoi rakentaa po. lentokenttää ja dotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
41899: kaatoi siitä metsän ja käytti puut hyväk- sen,
41900: seen, ei vielä tähän päivään mennessä ole
41901: maanomistajille maksettu korvauksia kaade- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41902: tuista puista eikä maasta, vaikka maa ja toimenpiteisiin Kemijärven kuntaan
41903: puut ovat pientilallisten riidatonta omai- Ketoselkä-nimiselle yksityisten maalle
41904: suutta ja vaikka he, joiden puut ja maa on, valtion toimesta rakennettuun lento-
41905: ovat jatkuvasti pyytäneet ja odottalJ,eet asian kenttään käytetyn maan ja siitä kaa-
41906: selvittämistä ja korvausmaksujen suoritta- dettujen puiden korvaamiseksi maan-
41907: mista. omistajille.
41908: Kun en katso oikeudenmukaiseksi sel-
41909: laista, että valtio on ottanut jo lähes 20
41910: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
41911:
41912: Olavi Lahtela.
41913: 993
41914:
41915: XII,96. - Toiv.aJ. N: o 431.
41916:
41917:
41918:
41919:
41920: Niskala ym.: Lentokentän rakentamisesta Kolarin kuntaan.
41921:
41922:
41923: E d u s k u n n a 11 e.
41924:
41925: Lentoliikenteen nopea kehitys kaikkialla män mahdolliseksi. Tällä hetkellä puuttuu
41926: maailmassa ja myös meidän maassamme on vain nykyajan kehityksen vaatima lentokul-
41927: tuonut tämän matkustusmuodon niin ylei- jetusmahdollisuus.
41928: seksi, että sitä käyttävät kaikki kansalais- Tämän puutteen poistaminen edellyttää
41929: piirit. Lentoliikenteen ansiosta on kaukai- lentokentän rakentamista maamme luoteiskul-
41930: set seudut saatu lähemmäksi maamme pää- maan, Kolarin ja 1\-fuonion kuntain rajalle.
41931: kaupunkia ja muita suuria asutuskeskuksia. Länsi-Lapin alue, joka jo on asutustiheydel-
41932: Lentomatkustajain määrä on viime vuosina tään huomattavasti edellä Ivalon lentokentän
41933: lisääntynyt kotimaisilla reiteillä noin 20- piiriä, saisi huomattavan liikennelisän naa-
41934: 25 % vuodessa. Lisäys johtuu myös siitä, purimaista, Ruotsista ja Norjasta. Myöskin
41935: että lentoreittejä on huomattavasti lisätty ajankohtaiset tiedot Kolarin maaperässä ole-
41936: ja samassa suhteessa on myös sanotun mat- vista ja lähiaikoina käyttöön otettavista luon-
41937: kustusmuodon käyttö lisääntynyt. nonrikkauksista puoltavat kulkuyhteyksien
41938: Vuoden 1956 kesäkuussa avattiin säännöl- parantamista myös tälläkin alalla. Alusta-
41939: linen lentoliikenne Rovaniemi-Ivalo, joka vasti onkin jo ammattimiesten taholta to-
41940: on todettu hyvin suosituksi sitä mukaa kuin dettu, että erittäin helposti rakennettava
41941: se on tullut yleisesti tunnetuksi. lentokenttä saadaan ,Aava-Helukka"-nimi-
41942: Lapin lentoliikenne on paljon käytetty, ku- selle valtion maalle, Kolarin-1\-fuonion kun-
41943: ten jo tähän mennessä on todettu, joten ei tain rajalle, noin 30 kilometriä valtakunnan
41944: voi olla epäilystäkään siitä, etteikö Länsi- rajasta.
41945: J.Jappi voisi ylittää huomattavasti tähänasti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
41946: sia matkustajamääriä, jos siellä olisi sopi- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
41947: valla kohdalla lentokenttä. Länsi-Lapissa on
41948: jatkuvasti lisääntynyt niin kesä- kuin talvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41949: matkailukin, sillä sen erinomaiset matkailu- lentokentän rakentamiseksi Kolarin
41950: kohteet ja hyvät tieyhteydet ovat tehneet tä- kuntaan.
41951: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
41952:
41953: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela..
41954:
41955:
41956:
41957:
41958: 125 E 687/58
41959: 994
41960:
41961: XII,97. - Toiv.al. N:o 43a.
41962:
41963:
41964:
41965:
41966: Rantamaa ym.: Joroisten lentokentän kunnostamisesta liiken- ·
41967: nekelpoiseksi.
41968:
41969:
41970: E d u s k u n n a ll e.
41971:
41972: Kuten tunnettua, on paikkakunnan merki- rata on tällä hetkellä 1 300 m: n pituinen ja
41973: tys talouselämän palveluksessa ratkaisevasti kentän leveys 350 m, ja voidaan kiitorataa
41974: riippuva siitä, millaiset sen liikenneyhteydet pitentää aina 2 500 m: iin asti. Kiitoradan
41975: ovat. Tämän vuoksi onkin tärkeätä, että jo molemmissa pmssa on maasto alavaa,
41976: vuosikausiksi eteenpäin suunnitellaan liiken- joten koko pituus on ns. hyödyllistä pituutta.
41977: neverkostoa, joka kykenee käyttämään hy- Jo nykyisellään voidaan kenttää käyttää mm.
41978: väkseen kaikkia niitä monia eri mahdolli- keveille koneille liikenteen palvelukseen. Suu-
41979: suuksia, mitä vilkastuva elinkeinoelämä laa- rimmat kustannukset tulisivat olemaan lä-
41980: jentuakseen vaatii. hinnä kentän laajennustöistä. Kentästä on-
41981: Maanteiden, laivaliikenteen ja rautatielii- kin olemassa tie- ja vesirakennushallituksen
41982: kenneverkon rinnalla on lentoliikenteen ke- tekemä suunnitelma. Kentän omistaa valtio,
41983: hittämisellä nykyisessä yhteiskunnassa olen- ja pakkolunastettavaa maata olisi sen verran
41984: nainen merkitys. Vuonna 1944 asetettu ko- kuin sitä tarvitaan välttömästä läheisyy-
41985: mitea, joka sai mietintönsä valmiiksi seuraa- destä saatavissa. Kentän kunnostaminen koh-
41986: vana vuonna, on suunnitellut lentoliikenteen distuisi lähinnä siihen, että kiitoradat pääl-
41987: ja -linjojen kehittämistä mm. seuraavasti: lystettäisiin joko asfaltilla tai sementillä.
41988: Itä-Suomeen on suunniteltu mm. linja Hel- Tarpeellisia rakennuksia olisivat lähinnä
41989: sinki - Kotka - Lappeenranta - J oroinen lentokenttähallit, joita pitäisi olla yksi tai
41990: - Kuopio. Lentoliikenteelle luo :Qohjan len- kaksi, samoin lennonjohtorakennus sekä hen-
41991: tokenttäverkosto, joten on syytä tarkastella kilökuntaa varten tarpeellisia asuntoraken-
41992: niitä kenttiä, joita on Savossa. Käytettävissä nuksia. Teknillistä tilapäiskorjausta varten
41993: olisivat seuraavat kentät: Mikkelin, Puuma- tarvittaisiin niinikään omat rakennukset, sa-
41994: lan, Pieksämäen, Joroisten, Rantasalmen, moin polttoainepousarit eli säiliöt. Lennon
41995: Joensuun ja Rissalan kentät. Näistä voidaan johtoa palvelemaan olisi rakennettava viesti-
41996: pitää vain Joensuun ja Rissalan kenttiä val- yhteydet, tutka ym. Nämä olisivat siis tär-
41997: miina siviililentoliikenteelle. Mitä näkökoh- keimmät parannukset ja uudisrakennukset.
41998: tia olisi otettava huomioon lentoliikennettä Joroisten lentokentän kunnostamista liiken-
41999: Keski-Savoon suunniteltaessa~ Pääasia olisi, nekelpoiseksi puoltavat mm. seuraavat sei-
42000: että lentoliikenteen eduista pääsisivät osalli- kat: Joroisten lentokentältä Varkauden
42001: siksi mahdollisimman laajat alueet. Sellai- suureen kauppalaan, missä sijaitsee, kuten
42002: sina voitaisiin tässä tapauksessa mainita seu- tunnettua, eräs maamme suurimmista puu-
42003: raavat paikkakunnat: Savonlinna, Sulkava, tavaran jalostuskeskuksista ym. teollisuutta
42004: Juva, Virtasalmi, Pieksämäki, Jäppilä, Lep- suuressa mittakaavassa, on maantiematkaa
42005: pävirta, Heinävesi, Kangaslampi, Joroinen ja 17 km, ja se valtatietä n: o 5, joten auto-
42006: Varkauden kauppala. Mainittuja paikkakun- yhteydet ovat nopeat ja kulkevat viime vuo-
42007: tia silmällä pitäen on käytettävissä kolme sina valmistunutta erinomaista maantietä.
42008: lentokenttää, nimittäin Pieksämäen, Joroisten Mainittakoon, että henkilöautolla liikuttaessa
42009: ja Rantasalmen kenttä. kuluu aikaa Joroisten lentokentältä Varkau-
42010: Sijaintinsa puolesta olisi Joroisten kenttä den kauppalaan noin 20 minuuttia.
42011: tarkoitukseen sopivin, koska se tarkoitettuihin Eräs huolellinen suunnitelma Joroisten
42012: paikkakuntiin nähden on milteipä matemaat- lentokentän saattamisesta liikennekelpoiseen
42013: tisessa keskipisteessä. Joroisten kentän kiito- kuntoon on laadittu insinööri Rellmanin toi-
42014: XII,97. - Ba.ntama.e. ym. 995
42015:
42016: mesta v. 1955. Tämän tutkimuksen suoritta- Joroisten lentokentän kautta. Ehkä on vielä-
42017: mista ovat tukeneet sekä Varkauden kaup- kin korostettava, että esim. talvikautena tu-
42018: pala että Joroisten kunta. Jokainen Savon lisi nimenomaan Varkauden teollisuuskeskuk-
42019: maakunnan, johon tässä tapauksessa luemme sen liikennetarve pitämään Joroisten kentän
42020: paitsi Mikkelin lääniä, myös Kuopion lää- kautta kulkevia lentoyhteyksiä vilkkaina.
42021: nin, olosuhteita tunteva käsittää, että Var- ·Niinikään on lisättävä, että parhaillaan tänä
42022: kauden teollisuuskeskus on otettava ratkaise- kesänä ja työn edelleen jatkuessa on juuri
42023: vana huomioon Savon lentoliikenneolosuh- Varkauden kauppalan kustantamana Jorois-
42024: teita kehitettäessä. Ehkä on lisättävä, ettei ten lentokentällä suoritettu laskelmia, tutki-
42025: Joroisten lentokentän kehittäminen miten- muksia ja suunnitelmia, miten Joroisten len-
42026: kään häiritse esimerkiksi Kuopion ja Savon- tokentän nykyisiä olosuhteita olisi korjattava,
42027: linnan vastaavanlaisia suunnitelmia, vaan jotta ajan vaatimuksia vastaava lentoliikenne
42028: täydentää niitä. On kuitenkin muistettava, voitaisiin sillä saada käyntiin ja tyydyttää.
42029: että nimenomaan Varkauden suuri teollisuus- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
42030: keskus vauraine lähiympäristöineen kaipaa tamme lnmnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
42031: hitaan ja hankalan rautatieliikenteen vuoksi väksi toivomuksen,
42032: nopeata lentoyhteyttä, sillä rautateitse matka
42033: esim. Helsinkiin kestää noin 5 kertaa kauem- että hallitus ryktyiii kiireellisiin
42034: min kuin lentokoneessa. Olisi sentähden toi- toimenp·iteisiin Joroisten lentokentän
42035: vottavaa, että lentoliikenne suunnattaisiin saattamiseksi liikennekelpoiseen kun-
42036: muiden välilaskupaikkojen lisäksi käymään toon.
42037: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
42038:
42039: Antti J. Rantamaa. Wiljam Sarjala. Olavi Lahtela.
42040: 996
42041:
42042: XU,98. - Toiv.al. N: o 433.
42043:
42044:
42045:
42046:
42047: Sarjala ym..: Pieksämäellä sijaitsevan N aarajärven lentoken~
42048: tän rakentamisesta lentoliikenteen vaatimuksia vastaavaan
42049: kuntoon.
42050:
42051:
42052: E d u s k u n n a 11 e.
42053:
42054: Viittaamalla ed. T. Kinnusen ym. vuoden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
42055: 1957 valtiopäivillä tekemän toivomusaloit- toimenpiteisiin Pieksämäellä sijaitse-
42056: teen n: o 406 perusteluihin ehdotamme kun- van Naarajärven lentokentän rakenta-
42057: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- miseksi lentoliikenteen vaatimuksia
42058: muksen, vastaavaan kuntoon.
42059: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
42060:
42061: Wiljam Sarjala. Kalle Kämäräinen. Sylvi Halinen.
42062: Onni Mannila. Edvard Pesonen. Pentti Pekkarinen.
42063: 997
42064:
42065: XII,99. - Toiv.al. N: o 434.
42066:
42067:
42068:
42069:
42070: Kulovaara ym..: Liikenneolojen parantamisesta Kustavin ja
42071: Ahvenanmaan väUUä.
42072:
42073:
42074: E d u s k u n n a ll e.
42075:
42076: Liikenneyhteydet Ahvenanmaan pohjoi- tyy Kihdin rannalla olevaan laituriin, mikä
42077: seen saaristoon, Kustavin kunnan alueelta laituri on rakennettu varsinaisen maantie-
42078: länteen ja lounaaseen oleviin Brändön, Kum- rakennuksen yhteydessä.
42079: lingen ja Vårdön kuntiin ovat valtiovallan Käyttäen hyväkseen tällä tavoin synty-
42080: taholta tähän mennessä käytännöllisesti kat- nyttä liikennöimismahdollisuutta ovat Ahve-
42081: soen jääneet hoitamatta, lukuunottamatta nanmaan asukkaat tuotteidensa markkinoi-
42082: saaristolaivaliikenteelle myönnettyjä avus- mista ja ehkä osittain henkilökuljetustakin
42083: tuksia. Kun Kustavin kunta muuttuneiden varten järjestäneet moottoriveneliikenteen
42084: olosuhteiden takia vuonna 1926 jätti Turun Lumpparlandin kunnasta ja samoin Saltvi-
42085: ja Porin lääninhallitukseen anomuksen, joka kin kunnasta välillä olevan saariston kautta
42086: tarkoitti liikenneyhteyksien uudelleen järjes- jo sanottuun Osnäsin niemeen, mistä lii-
42087: tämistä ja parantamista mannermaalle ja kenne suuntautuu Turkuun ja muihinkin
42088: Turun kaupunkiin, yhtyivät Brändön, Kum- maamme kulutuskeskuksiin. Tuotteiden kul-
42089: lingen ja Iniön kunnat anomukseen, koska jettamista varten mannermaalle ovat saaris-
42090: kaikkien noiden kuntien edut olivat yhteiset ton asukkaat itse sijoittaneet omia kuorma-
42091: ja oli välttämätöntä saada entistä nopeampi autojaan Kustaviin.
42092: ja parempi tie mannermaalle ja varsinkin Ahvenanmaan saaristo tuottaa kulutuk-
42093: Turun kaupunkiin, joka on katsottu sanottu- seen huomattavat määrät · kalaa kuin myös-
42094: jen seutujen talouskeskukseksi. Mainitut, kin eräitä maataloustuotteita, kuten kurkkua
42095: Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat ja sipulia. Tuotteet on nopeasti saatava
42096: ovat tuon hankkeen vireillepanosta lähtien markkinoiduiksi, minkä vuoksi sanotun saa-
42097: osallistuneet kaikkiin ns. Kustavin saaristo- riston elinkeinoelämälle nopea kulkuyhteys
42098: tien toteuttamista tarkoittaviin toimenpitei- mannermaalle ja kulutuskeskuksiin on elin-
42099: siin. Mainitut kunnat ovat liikenneyhteyk- tärkeä.
42100: sien parantamista pitäneet ja pitävät edel- Vaikeat ja paljon aikaa vievät liikenneyh-
42101: leenkin elintärkeänä. teydet, kuten laivayhteys Turun kaupunkiin,
42102: Kustavin kunnasta on liikenne manner- eivät pysty tyydyttämään saariston väestön
42103: maalle johdettu uusia maanteitä ja lassiyh- toimeentulon ja elinkeinoelämän vaatimuk-
42104: teyksiä rakentaen ja saaristotie Kustavista sia. Tästä syystä suuri osa saariston nuo-
42105: Turun kaupunkiin, lukuunottamatta lyhyttä remmasta väestöstä on hakeutunut osittain
42106: työnalaisena olevaa pätkää, on valmiina. ulkomaille ja osittain kotimaan keskuksiin,
42107: Kaikki ne kunnat mannermaallakin, joiden päästäkseen sillä tavoin kohottamaan elinta-
42108: kautta sanottu tie kulkee, ovat hankkeeseen soaan ja saavuttaakseen edes osapuilleen ny-
42109: liittyneet omia liikenneolojaan silmälläpitäen. kyajan vaatimuksia vastaavat elämismahdol-
42110: Erikoisesti huomioimaila Ahvenanmaan lisuudet. Saariston autioituminen, mikä on
42111: saaristoon suuntautuvan liikenteen ja Ahve- ollut huomattavissa jo vuosikymmenien ajan,
42112: nanmaan saariston elinkeinoelämän vaati- on seikka, mihin valtion taholta on syytä
42113: mukset, on Kustavin kunnan Etelä-Vartsa- kiinnittää vakavaa huomiota. Muuttoliikkeen
42114: lan kylästä, entistä ikivanhaa postitietä nou- estämisessä ja elinkeinoelämän tukemisessa
42115: dattaen rakennettu maantie Osnäsin, eli sekä sen kannattavuuden parantamisessa on
42116: Vuosnaisten niemekkeeseen, missä tie päät- taas liikennekysymysten ratkaisulla ja jär-
42117: 998 XU,99. - Kustavin ja. Ahvena.nmaa.n välinen liikenne.
42118:
42119:
42120: jestelyllä ensiarvoinen ja perustavaa laatua Suunniteltaessa ja tutkittaessa lossi- ja lii-
42121: oleva merkitys. kenneyhteyksien järjestelyä mannermaan ja
42122: Äsken mainittua seikkaa silmälläpitäen on Ahvenanmaan saariston välille olisi huo-
42123: jo vuonna 1939 asetettu komitea tutkimaan mioitava Ahvenanmaan ja sen saariston eri-
42124: ja laatimaan ehdotuksia ja suunnitelmia sa- koisuus ja luonnonkauneus matkailun kan-
42125: nottujen seutujen tie- ja liikenneolojen jär- naltakin.
42126: jestelyä varten. Käytännöllisiin tuloksiin Viittaamalla edellä esitettyyn ehdotamme
42127: Kustavin kunnan ja Ahvenanmaan välisten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
42128: liikennekysymysten ratkaisussa ei ole vielä toivomuksen,
42129: päästy.
42130: Tyydyttävä liikenneyhteys alussa mainit- että hallitus kiireellisesti antaisi
42131: tuun saaristoon ja Ahvenanmaalle voitaneen tie- ja vesirakennushallituksen tehtä-
42132: parhaiten järjestää, rakentamalla lossiyhteys väksi sen käytettävissä olevilla mää-
42133: Kustavin ja Vårdön kuntien välille. Edel- rärahoilla suorittaa paikallisten ja
42134: lyttämällä, että läntisen naapurimaan ja muidenkin asiantuntijoiden avusta-
42135: Ahvenanmaan välille tulee ei ainoastaan mana tutkimuksen liikenneolojen pa-
42136: henkilöliikennettä, vaan myöskin moottori- rantamisen mahdollisuuksista Ahve-
42137: ajoneuvoliikennettä tyydyttävä ja palveleva nanmaan ja K ustavin välisessä saa-
42138: lossiyhteys, muodostuu äsken mainitusta los- ristossa ja lossiyhteyden aikaansaami-
42139: siyhteydestä :Kustavista Vårdöhön merkit- sen edellytyksistä K ustavin ja V ård-
42140: tävä osa kansainvälisestä matkailureitistä. ön kuntien välillä.
42141: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
42142:
42143: Urho Kulova.a.ra.. Valto Käkelä. Impi Lukkarinen.
42144: Vappu Heinonen. Esu Niemelä. Anni Flinck.
42145: Rafael Paasio. Arvi Turkka. Aili Siiskonen.
42146: Eemil Luukka. Veikko Helle. Kalervo Sa.ur&.
42147: Eino Raunio. Elis Manninen. Arthur Larson.
42148: Judit Nederström-Lunden. Einari Jaakkola.. Olavi Lähteenmäki.
42149: Mauno Jussila. Sylvi Siltanen. G. Henriksson.
42150: Wilja.m Sarjala. A. Simonen. Arvo Tuominen.
42151: Olavi Lahtela. Mikko Hult. Ensio Partanen.
42152: Ale Holopaiuen. Vilho Turunen. Paavo Aitio.
42153: Ralf Törngren.
42154: 999
42155:
42156: XII,lOO. - Toiv.al. N: o 435.
42157:
42158:
42159:
42160:
42161: Kulovaara ym.: Strömman kanavan ja Strömman-Kokh"lan
42162: laivaväylän parantamisesta.
42163:
42164:
42165: E d u s k u n n a 11 e.
42166:
42167: Perniön rannikkoseudulla olevat Teijon teholla toteuttaa, olisi tämä kuljetusolosuh-
42168: tehtaat ovat siirtyneet merenkulkuneuvos Vi- teitten parannus kiireellisesti suoritettava.
42169: hurin haltuun. Hänen toimestaan on raken- Sitä vaatii myös muukin tämän rannikkoseu-
42170: nettu alueelle lisää suuria teollisuusraken- dun toiminta. Työselitysten mukaan olisi
42171: nuksia ja on tarkoitus suuresti lisätä tuo- tämä hyvin kiitollinen työttömyystyökohde.
42172: tantoa. Tuotannon lisäyksen aiheuttama kul- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
42173: jetuksen lisäys vaatii Strömman kanavan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
42174: uudestaan rakentamisen ja Strömman-Kok- vomuksen,
42175: kilan laivaväylän syventämisen. Työsuunni-
42176: telmat on tehty v. 1956 ja kustannusarvio että hallitus kiireellisesti saattaisi
42177: on silloin ollut 100 milj. markkaa, nykyään Strömman kanavan uudestaan raken-
42178: 120 milj. Jotta periaatetta ,teollisuutta maa- tamisen ja Strömman-Kokkilan lai-
42179: seudulle" voitaisiin onnistuneesti ja hyvällä vaväylän syventämistyöt käyntiin.
42180: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 19958.
42181:
42182: Urho Kulovaara. Mauno Jussila.
42183: Paavo Aitio. Rafael Paasio.
42184: Olli J. Uoti. Kalervo Saun..
42185: Vappu Heinonen. Eino Roine.
42186: 1000
42187:
42188: XU,101. - Toiv.al. N: o 436.
42189:
42190:
42191:
42192:
42193: Tuuli ym.: Laivayhteyksien aikaansaamisesta Itä-Suomen
42194: saarten ja rannikkokaupunkien välille.
42195:
42196:
42197: E d u s k u n n a 11 e.
42198:
42199: Elinkeinoelämän kehittyessä ja taloudellis- ovat riittämättömät, kun saarten asukkailla
42200: ten mahdollisuuksien parantuessa kaikilla ei itsellään taloudellisista syistä ole mahdol-
42201: elämän aloilla on kehitys Itä-Suomen saaris- lisuuksia ylläpitää puhelinkeskusta ja sen
42202: toalueena jäänyt pahasti jälkeen. Saaret, henkilökuntaa.
42203: joissa aikaisemmin oli elinvoimainen ja vau- Saariston asukkaiden pääelinkeino, kalas~
42204: ras asutus, alkavat nyt autioitua, monia ra- tus, on monien vaikeuksien alainen. Kalas-
42205: kennuksia jää asumattomiksi ja varsinkin tuksessa tarvitaan kalliita moottoreita ja
42206: nuori väki on melkein tyystin muuttanut pyydyksiä, jotka usein ovat tuholle alttiit,
42207: mannermaalle parempien ansiomahdollisuuk- edelliset syystä, ettei saarten satamia aallon-
42208: sien ja suurempien elämän mukavuuksien murtajilla tai muuten ole saatu myrskyiltä
42209: vuoksi. Niinpä Tammion saaressa vielä v. suojatuiksi ja jälkimmäiset kalastuselinkei-
42210: 1939 oli 92 asukasta ja niistä alle 15 vuo- non luonteesta johtuen pyydyksien joutuessa
42211: tiaita 21. V. 1945 oli siellä 91 asukasta ja luonnonvoimien varaan. Saaliiden markki-
42212: niistä alle 15 vuotiaita 10, mutta v. 1956 oli noimisessa on suuria vaikeuksia. Jo markki-
42213: Tammiossa vain 49 asukasta ja niistä alle 15 noille tuonti aiheuttaa melkoisesti kustannuk-
42214: vuotiaita 3 ollen saaren väestön keski-ikä yli sia ja erikoisesti ajan hukkaa ja runsaiden
42215: 60 vuotta. Vastaavasti Kuorsalon saaressa saaliiden aikana niiden säilyttäminen tuot-
42216: v. 1939 oli 140 asukasta ja niistä alle 15 taa ylivoimaisia vaikeuksia.
42217: vuotiaita 29, v. 1945 159 asukasta, joista alle Kaikesta yllä selostetusta johtuu, että Itä-
42218: 15 vuotiaita 36 ja v. 1956 90 asukasta, joista Suomenlahden saaret alkavat tyhjentyä väes-
42219: alle 15 vuotiaita 18. töstä ja kalastajain ammattikunta on loppu-
42220: Tällaiseen kehitykseen on luonnollisesti massa. Olisi kuitenkin häpeä, että vuosisa-
42221: monia syitä. Eräänä ratkaisevana syynä on toja asutut saaret nyt autioituisivat, ja yk-
42222: ollut, että kulkuyhteydet saariin ovat epä- sistään maanpuolustuksen kannalta olisi nii-
42223: varmat ja kalliit. Samanaikaisesti kun val- den asutuksen säilyminen välttämätöntä.
42224: tiovallan ja muilla toimenpiteillä kulkuyh- Myös virkistys- ja matkailualueina nuo saa-
42225: teyksiä kaikkialla maassamme parannetaan ja ret suuren luonnonkauneutensa vuoksi olisi-
42226: kuljetuskustannuksia helpotetaan, joutuvat vat mitä otollisimpia, kun asiaa koskevia
42227: saaristojen asukkaat itse omin moottorein toimenpiteitä sopivasti tuettaisiin. Vakitui-
42228: tai muin kuljetusvälinein huolehtimaan yh- sen ja päivittäisen laivavuoroyhteyden, myös
42229: teyksien pidosta mannermaan ja saariston kelirikkoajaksi, aikaansaaminen noihin saa-
42230: välillä. On ymmärrettävää, että tästä ai- riin esim. reitillä Hamina-Kuorsalo-Tam-
42231: heutuu vähävaraisille saariston asukkaille mio- Haapasaari- Kaunissaari-Kotka-
42232: kohtuutonta rasitusta, eikä kelirikkojen ai- Hamina, toisi nämä saaret muun asutuksen
42233: kana, jotka syksyisin ja keväisin saattavat ja kulutuskeskusten piiriin ja elvyttäisi ja
42234: kestää viikkoja, ole minkäänlaisia yhteyksiä. helpottaisi saarten kalastus- ja muiden niille
42235: Posti ei toimi eikä edes elintarvikekuljetuk- sopivien elinkeinojen harjoittamista sekä
42236: sia voida järjestää. Myös puhelinyhteydet loisi pysyvät edellytykset näiden saarten
42237: XII,lOl. - Tuuli ym. 1001
42238:
42239: muodostumiselle matkailukeskuksiksi ja si- että hallitus · kiireellisesti ryhtyisi
42240: ten lisäisi huomattavasti saarten asukkaiden toimenpiteisiin säännöllisten päivit-
42241: ansiomahdollisuuksia. täisten laivayhteyksien aikaansaami-
42242: Edellä sanotun perusteella kunnioittaen seksi Itä-Suomen saarten ja rannik-
42243: esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo- kokaupunkien välille.
42244: muksen,
42245: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
42246:
42247: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
42248:
42249:
42250:
42251:
42252: 126 E 687/58
42253: 1002
42254:
42255: XD,10S. - 'l'oiv.&l. N:o 4ZI.
42256:
42257:
42258:
42259:
42260: Sarjala. ym.: Saimaan vesistöalueen puutavaran kuljetus-
42261: mahdollisuuksien paran-tamisesta.
42262:
42263:
42264: Eduskunnalle.
42265:
42266: Viittaamalla ed. Sarjalan ym. vuoden 1957 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
42267: valtiopäivillä tekemän toivomusaloitteen n: o toimenpiteisiin Saimaan vesistöalueen
42268: 442 perusteluihin ehdotamme kunnioittaen piirissä tuotetun puutavaran kuljetus-
42269: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mahdollisuuksien parantamiseksi.
42270: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
42271:
42272: Wiljam Sa.rjala.. :Matti Miikki.
42273: Antti J. Ra.nta.ma.a. Vieno Simonen.
42274: Onni Mannila.. Nlilo Nieminen.
42275: Esu Niemelä. Viljo Virtanen.
42276: Sylvi Ha.linen. Ale Holopainen.
42277: V. E. Svinhufvud. Yrjö Sinkkonen.
42278: A. Härkönen. Kalle Ma.tila.inen.
42279: Aili Siiskonen. Xa.a.rlo Xa.ja.tsalo.
42280: 1003
42281:
42282: XII,103. - Toiv.a.l. N: o 438.
42283:
42284:
42285:
42286:
42287: Vennamo: Toimenpiteistä vesikuljetusyhteyden aikaansaami-
42288: seksi Saimaan vesistöstä Suomenlahteen.
42289:
42290:
42291: Eduskunnalle.
42292:
42293: Kuopion ja Mikkelin läänien toimeentulon tällä hetkellä· kiinnitetään erityistä huomiota,
42294: parantamisen ja teollistamisen välttämättö- ei meillä yksinkertaisesti ole varaa jättää
42295: mänä edellytyksenä on Saimaan vesistön kul- tätä taloudellisesti edullista mahdollisuutta
42296: jetusmahdollisuuksien ratkaiseva korjaami- hyväksikäyttämättä. Savon ja Pohjois-Kar-
42297: nen eritoten saamalla aikaan vesikuljetus- jalan talousalue on maamme rikkaimpia, kun
42298: yhteys tästä vesistöstä mereen eli Suomen- vain sen valtavia metsäraaka-aineita sekä
42299: lahteen. Maamme talousmaantieteellisen ase- työn ja toimeentulon puutteessa olevaa väes-
42300: man vuoksi tämä on ja pysyy tosiasiana, töä halutaan käyttää hyväksi.
42301: koska merikuljetuksilla on ratkaiseva asema Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
42302: kansainvälisessä kaupankäynnissä. Sitäpaitsi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42303: vesikuljetus on kiistattomasti ylivoimaisesti muksen,
42304: taloudellisin kuljetusmuoto. Tämän vuoksi
42305: on välttämätöntä kaikin käytettävissä olevin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
42306: keinoin pyrkiä saamaan käyttöön Saimaan kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
42307: kanavan tarjoamat mahdollisuudet Saimaan Saimaan vesistön kuljetusmahdolli-
42308: yhdistämiseksi mereen. Kaikki kiistelyt ja suuksien ratkaisevaksi parantamiseksi
42309: viivyttelyt tässä asiassa ovat vain läpinäky- ja Saimaan kanavan saamiseksi tar-
42310: viä tekosyitä. Jos tämä syystä tai toisesta koituksenmukaiseen käyttöömme tai,
42311: vastoin odotuksia ei osoittautuisi mahdolli- jos se vastoin odotuksia osoittautuisi
42312: seksi, olisi ryhdyttävä muun vesikuljetusyh- mahdottomriksi, muun vesikuljetusyh-
42313: teyden aikaansaamiseen Saimaan vesistöstä teyden pikaiseksi aikaansaamiseksi Sai-
42314: Suomenlahteen. Kun vesikuljetusten edistä- maan vesistöstä Suomenlahteen.
42315: miseen kaikkialla maailmassa nimenomaan
42316: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
42317:
42318: Veikko Vennamo.
42319: 1004
42320:
42321: XII,104. - Toiv.al. N:o 439.
42322:
42323:
42324:
42325:
42326: V. A. Virtanen ym.: Oravin kanavan sä~?,yttämisestä mat-
42327: kustajalaivaliikenteen kulkureittinä.
42328:
42329:
42330: E d u s k u n n a 11 e.
42331:
42332: Sen jälkeen kun ns. Haponlahden kanava ei ole kysymys mistään jättiläiskustannuk-
42333: valmistuu, lienee suunniteltu, että myös mat- sistakaan - Oravin kanavahan on jo ole-
42334: kustajalaivaliikenne ohjattaisiin kulkemaan massa ja silta sen yli tarvitaan joka tapauk-
42335: tätä kanavaa myöten ja Oravin kanava jäisi sessa ylläpidettävän maantieliikenteen vuoksi
42336: vaille mitään liikennettä. Tämäntapainen - olisi käsityksemme mukaan Oravin kanava
42337: suunnitelma pitäisi estää kahdestakin syystä: säilytettävä nykyisellään matkailuliikennettä
42338: ensiksi puutavaran kuljetus Haponlahden varten.
42339: verraten pitkässä kanavassa häiriintyisi suu- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
42340: resti, jos ko. kanavaa jouduttaisiin käyttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42341: mään myös matkustajaliikenteeseen. Toi- muksen,
42342: saalta erittäin luonnonkaunis Oravin kana-
42343: van tienoo joutuisi jäämään matkailureitin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
42344: ulkopuolelle, mikä sisävesiliikenteen, etu- menpiteisiin Oravin luonnonkauniin
42345: päässä turisteja palvelevan matkailun kan- kanavan säilyttämiseksi matkustajalai-
42346: nalta· olisi mitä valitettavinta. Kun sitäpaitsi valiikenteen kulkureittinä.
42347: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
42348:
42349: Viljo Virtanen. Sulo Bostila.
42350: Niilo Nieminen. Onni mltunen.
42351: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
42352: 1005
42353:
42354: XII,105. - Toiv.al. N: o 440.
42355:
42356:
42357:
42358:
42359: Kiviaho ym.: Toimenpiteistä postiautolinjan aikaansaamiseksi
42360: linjalle Vimpeli-Myllymäki-Alavus.
42361:
42362:
42363: E d u s k u n n a 11 e.
42364:
42365: Postiautot ovat jo monin paikoin kiitettä- postihallituksen laskelmien mukaan postin-
42366: vällä tavalla paistaneet niitä hankaluuksia, kuljetusmenoja 1 812 060 mk vuodessa. Li-
42367: joita varsinkin syrjäisten seutujen postin- säksi tulisi matkustajaliikenteestä koituva
42368: kuljetuksessa ilmenee. Postiautolinjoja ei hyöty parantamaan linjan kannattavaisuutta.
42369: kuitenkaan ole vielä läheskään riittävästi. Kun ei kuitenkaan ole varmuutta siitä,
42370: Niitä olisi avattava seuduille, joiden väestö että kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
42371: on esittänyt perusteltuja vaatimuksia postin- teriö suostuisi tähän posti-. ja lennätinhalli-
42372: kulun jouduttamiseksi. Tällainen tarpeelli- tuksen anomaan liikennelupaan, ehdotamme
42373: nen postilinja, joka jouduttaisi postin kul- edelläolevaan viitaten eduskunnan hyväksyt-
42374: kua noin puolella vuorokaudella, on mm. täväksi toivomuksen,
42375: posti- ja lennätinhallituksen tämän vuoden
42376: maaliskuussa kulkulaitosten ja yleisten töi- .että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
42377: den ministeriöitä anoma Vimpelin-Kuole- toimenpiteisiin postiautolinjan aikaan-
42378: man-Soinin-Myllymäen-Ähtärin - Tuu- saamiseksi linjalle Vimpeli-Kuolema
42379: rin-Alavuden postiautolinja. -Soini-Myllymäki-Ähtäri- Tuuri
42380: Taloudellisesti linjasta olisi hyötyä jo sii- -Alavus.
42381: näkin suhteessa, että sen osalta säästettäisiin
42382: Helshigisäs 31 päivänä heinäkuuta 1958.
42383:
42384: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
42385: 1006
42386:
42387: XU,106. - Toiv.a.l. N: o 441.
42388:
42389:
42390:
42391:
42392: Ryhtä: Postiautojetr, huoltopaikan rakentmnisesta Kuusamoon.
42393:
42394:
42395: E d u s k u n n a 11 e.
42396:
42397: Kuusamo, jonne ei ole rautatieyhteyksiä, autot tulisivat kunnolla hoidetuksi. Posti-
42398: on muodostunut varsin huomattavaksi posti- auton hankintahinta on nykyisin n. 5 milj.
42399: autoasemaksi, sillä Kuusamon kirkonkylästä mk, joten sellaisen arvokkaan omaisuuden
42400: lähtee joka päivä 17 postiautoa. Kun uusia hoitamiseen ja huoltamiseen on kiinnitettävä
42401: postiautolinjoja on tulossa aivan lähikuukau- vakavaa huomiota. Kuusamossa on postin
42402: sina ainakin 3, niin postiautolinjoilla ensi hallinnassa sopiva tonttialue huoltopaikan
42403: keväästä alkaen tulee olemaan päivittäin 20 rakentamista varten. Huoltorakennukseen
42404: säännöllistä autovuoroa. Näiden postiauto- olisi saatava myöskin odotushuoneet, missä
42405: jen huoltoa varten sitävastoin ei ole Kuusa- postiautojen lähtöä odottavat ihmiset voisi-
42406: mossa huoltopaikkoja, joten kunnollisen vat olla lämpimässä. Kuusamon huoltopaikan
42407: huoltopaikan rakentamiseen olisi kiireellisesti rakennukset voitaisiin suorittaa työttömyys-
42408: ryhdyttävä. Kuusamossa on kylläkin auto- töinäkin, sillä paikkakunnalla on rakennus-
42409: tallit, joihin sopii 10 postiautoa, mutta tal- alan työttömyyttä ja tällaisen huoltoraken-
42410: leissa ei voi suorittaa autojen välttämätöntä nuksen rakentaminen sopisi tehdä työllisyys-
42411: rasvausta, pesua ja huoltoa, koska niissä ei varoillakin.
42412: saa lämpötilaa sellaiseksi, että siellä voisi Edellä olevan perusteella ehdotankin edus-
42413: talvisaikaan autoja sulatella ja huoltaa. Kun kunnan lausuttavaksi toivomuksen,
42414: Kuusamon postiautoaseman huoltopaikalla
42415: olisi päivittäin käsiteltävä n. 20 postiautoa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
42416: niin senvuoksi tarvittaisiin lämpimät ja kun- toimenpiteisiin postiautojen huoltopai-
42417: nolliset huoltotilat, jotta kallishintaiset posti- kan rakentamiseksi Kuusamoon.
42418: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.
42419:
42420: Niilo Ryhtä.
42421: 1007
42422:
42423: XU,107. - Toiv.a.l. N: o 442.
42424:
42425:
42426:
42427:
42428: Asvik ym.: Postiautolinjan aikaansaamisesta Vaasan ja Kok-
42429: kolan välille.
42430:
42431:
42432: E d u s k u n n a 11 e.
42433:
42434: Vaasasta pohjoiseen, Pietarsaaren ja Kok- Vaasan ja Kokkolan välinen uusi maantie
42435: kolan välisellä rantatiellä, ei ole postiauto- valmistuu lähiaikoina, nopeutuu liikenne en-
42436: yhteyttä. Näiden seutujen ja saariston asuk- tisestään, minkä seurauksena uuden linjan
42437: kaat ovat jatkuvasti esittäneet toivomuksia avaamisella voidaan postin kulkua nopeuttaa.
42438: ko. kaupunkien välisen postiautoyhteyden ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
42439: kaansaamisesta. Nykyäänhän posti on jou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42440: duttu kuljettamaan joko yksityisillä autoilla
42441: tai huomattavalta osalta kiertoteitä Seinäjoen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
42442: kautta ko. rantaseuduille. Tästä on aiheutu- toimenpiteisiin postiautolinjan saami-
42443: nut, että postin saanti, arvo- ja kirjeposti seksi rantatietä pitkin Vaasan ja Kok-
42444: sekä lehdet mukaan lukien, on hidasta, mikä kolan välille.
42445: aiheuttaa postin myöhästymistä. Kun lisäksi
42446: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958.
42447:
42448: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
42449: Nestori Nurminen. Georg Ba.cklUlid.
42450: Väinö Tikka.oja..
42451: 1008
42452:
42453: XII,108. - Toiv.al. N: o 443.
42454:
42455:
42456:
42457:
42458: Palovesi ym.: Postitalon rakentamisesta Jyväsk'1/llään.
42459:
42460:
42461: E d u s k u n n a ll e.
42462:
42463: Jyväskylän posti- ja lennätinkonttori on Jyväskylän saatava tarpeeksi suuri Ja ajan-
42464: toiminut nykyisessä huoneistossaan noin 20 mukainen postitalo, jotta posti- ja lennätin-
42465: vuoden ajan. Sinä aikana on kaupungin laitos voisi palvella tärkeätä liikennettä sillä
42466: väkiluku kolminkertaistunut. Paikkakunnan nopeudella, joustavuudella ja teholla, jota
42467: liikenteen ja väestönkasvun seurauksena on tällaisen paikkakunnan postilta on vaadit-
42468: ollut myös postiliikenteen vastaava kasvu, tava. Talosta tulisi noin 15 000 m3 suurui-
42469: mikä puolestaan on aiheuttanut sen, että ny- nen.
42470: kyinen huoneisto on käynyt sietämättömän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
42471: ahtaaksi. Mitään mahdollisuuksia tilojen laa- eduskunnan hyväksyttväksi toivomuksen,
42472: jentamiseen ei ole nykyisessä talossa, joka
42473: alun perin ei edes ole rakennettu postitaloksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
42474: Tämän vuoksi, ja kun Jyväskylä on edelleen toimenpiteisiin ajanmukaisen postita-
42475: nopeasti kehittymässä ja kun siitä ennen lon rakentamiseksi Jyväskylään.
42476: pitkää tulee myös läänin pääkaupunki, on
42477: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
42478:
42479: Eino Palovesi. Artturi J'ä.m.sen. Arvo Ahonen.
42480: Veikko Hyytiäinen. Onni Peltonen. Ma.tti Koivunen.
42481: Päiviö Hetemäki. Impf Lukkarinen. Siiri Lehmonen.
42482: 1009
42483:
42484: XII,109. - Toiv.al. N: o 444.
42485:
42486:
42487:
42488:
42489: J. E. Partanen ym..: KainUcun lennätin- ja puhelinpiirin pe-
42490: rustamisesta.
42491:
42492:
42493: Eduskunnalle.
42494:
42495: Maassamme sotienjälkeisenä aikana tapah- maassa 4.9. Pinta-alan mukaan jaettuna Kai-
42496: tuneen taloudellisen kehityksen edistyessä on nuussa on 1 puhelupaikka 200 km2 kohden.
42497: valtiovallan taholla kiinnitetty myönteistä Kainuun Maakuntaliitto on v. 1955 laati-
42498: huomiota myöskin puhelinolojen kehittämi- nut suunnitelman Kainuun maakUnnan pu-
42499: seen ja parantamiseen yleensä. Tilanteen pa- helinolojen parantamiseksi, joka sisältää 27
42500: rantuminen ei kuitenkaan ole riittävässä uuden puhelinkeskuksen sekä 225 puhelupai-
42501: määrin voinut poistaa niitä epäkohtia, mitä kan rakentamisen. Suumiitelman silloinen
42502: monin paikoin· maamme syrjäisillä seuduilla kustannusarvio on 107 milj. markkaa. Tästä
42503: on puhelinoloissa olemassa. Nykyistä tilan- suunnitelmasta on vasta aivan vähäinen osa
42504: netta tarkasteltaessa on helposti havaitta- saatu toteutetuksi. Samalla on· maakunta-
42505: vissa, että mm. Kainuun laaja maakunta, liitto käsityksenään lausunut, että Kainuun
42506: eräine siihen liittyvine ympäristöalueineen, maakunnan puhelinolojen vastainen tarkoi-
42507: on jäänyt suuresti jälkeen siitä yleisestä ke- tuksenmukainen järje'stely vaatii oman len-
42508: hityksestä, mitä muualla maassamme tällä nätin- ja puhelinpiirin pei:ustamisen. Aikai-
42509: alalla on tapahtunut. Tämän vuoksi on asian- semmin on jo va,_staavanlaiseen järjestelyyn
42510: tilan korjaamiseen jo _korkea aika ja asian- jouduttu välttamättöniyyden pakosta mene-
42511: vaatimat perusjä:t<jestelyt olisikin viipymättä mään tie- ja vesirakennushallinnon alalla
42512: toteutettava. muodostamaila Kainuu omaksi tie- ja vesi-
42513: Kainuun maakunta kuuluu nykyisellään rakennuspiirikseen. Edelleen on parhaillaan
42514: Oulun lennätin- ja puhelinpiiriin. Piirin toteutumassa eduskunnan v. 1955 hyväksy-
42515: alue tällaisenaan on nykyiset vaatimukset män toivomuksen pohjalta Kainuun maan-
42516: huomioonottaen kohtuuttoman laaja. Hallin- viljelysinsinööripiirin perustaminen. Myös
42517: tokeskuksen sijaitessa Oulussa jää Kainuun puhelinolojen kehittäminen Kainuun maa-
42518: maakunnan alue maantieteellisen asemansa kunnan alueella kohtuulliselle tasolle vaatii
42519: vuoksi pakostakin takamaahan verrattavaan välttämättä vastaavan uudistuksen lennätin-
42520: asemaan. Kainuussa on puhelinverkostoa ra- ja puhelinpiirihallinnon alalla.
42521: kennettaessa pidetty vaatimuksena, että pu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42522: helupaikkojen etäisyys toisistaan on enin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
42523: täin 5 km. Sen sijaan eräillä muilla saman vomuksen,
42524: piirin alueilla on vastaava välimatka lukui-
42525: sissa tapauksissa vain 1.4--2.5 km. Kainuun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
42526: alueella on 100 asukasta kohden vain 2 puhe- toimenpiteisiin Kainuun lennätin- ja
42527: linta vastaavan keskimäärän ollessa koko puhelinpiirin perustamiseksi.
42528: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958.
42529:
42530: Eemil Partanen. Hannes Paaso. Matti Kekkonen.
42531:
42532:
42533:
42534:
42535: 127 E 687/58
42536: 1010
42537:
42538: XI1,110. - Toiv.al. N: o 445.
42539:
42540:
42541:
42542:
42543: Hallberg ym.: Pohjois~Karjalan syrjäseutujen puheUnolojen
42544: parantamisesta.
42545:
42546:
42547: Eduskunnalle.
42548:
42549: Pohjois-Karjalan laajoilla syrjäseuduilla että valtiovallan taholta näihin suuriin puut-
42550: on· puhelinverkosto hyvin puutteellinen. On teisiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huo-
42551: alueita, joilla esim. 40-50 km:n säteellä ei miota.
42552: ole yhtään puhelinta. Niinpä on sattunut ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
42553: sattuu jatkuvasti mm. sairausta.pauksia, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42554: joissa avunsaanti on ollut niin hankala, ettei
42555: ajoissa ole ehditty saada lääkärin- tai muuta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
42556: hoitoapua. Samoin tuli- ja metsäpalojen sat- toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan syr-
42557: tuessa ei hälytystä voida toimittaa nopeasti, jäseutujen puhelinolojen parantami-
42558: muista jokapäiväisen elämän puhelintar- seksi.
42559: peesta puhumattakaan. On välttämätöntä,
42560: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958.
42561:
42562: R. Hallberg. Vieno Simonen.
42563: Antti Kukkonen. Esa Timonen.
42564: Ale Holopainen. Juho Karvonen.
42565: 1011
42566:
42567: XII,111. - Hemst.mot. N: o 446.
42568:
42569:
42570:
42571:
42572: Teir m. fl.: Angående undersökning av möjligheterna för
42573: Ullräcklig isbrytarhjälp till hamnarna vid Bottniska viken.
42574:
42575:
42576: Tili Riksdagen.
42577:
42578: Sysselsättningsläget är som bekant svårt i För detta ändamäl skulle behövas en is-
42579: hela landet. Där säsongbetonade arbeten fö- brytare, som icke skulle behöva vara så stor
42580: rekommer är arbetslösheten ett svärt problem. som Voima. Ur statens synpunkt sett blir
42581: Detta gäller särskilt hamnarna vid Bottniska det i det långa loppet billigare att upprätt-
42582: viken, som hålles stängda 4-6 mänader hälla sysselsättningen denna normala väg,
42583: varje år. Detta beror på isförhållandena, och det säsongbetonade arbetet skulle minska
42584: som tvingar hamnägarna att stänga ham- betydligt.
42585: narna redan i december och som möjliggör Om en isbrytare skulle öppenhälla farle-
42586: deras öppnande först i april-maj. derna från det isarna lägger sig, kan den
42587: Också bland statliga myndigheter har man säkert upprätthålla trafiken rätt länge un-
42588: diskuterat möjligheterna att med isbrytar- der hösten. Samma sak gäller ifråga om
42589: hjälp hålla dessa hamnar öppna en längre öppnandet av hamnarna på våren. Om
42590: · tid av året. Man har räknat med att tiden denna isbrytare skulle huvudsakligen statio-
42591: kunde förlängas med 1-2 månader och att neras tili dessa hamnars disposition, skulle
42592: i vissa fall borde fartygen, som anlöpa ham- trafiken på dem förbättras avsevärt.
42593: narna, vara isförstärkta. Om dessa hamnar Aberopande det ovan sagda föreslås, att
42594: kunde öppenhållas en längre tid av äret riksdagen måtte hemställa,
42595: skulle detta inverka synnerligen förmänligt
42596: på sysselsättningsläget ej enbart i hamnarna att regeringen skyndsamt måtte un-
42597: utan också i deras uppland. Om detta kunde dersöka möjligheterna att ställa en
42598: bli fallet skulle också en del av importen tillräckligt stark isbrytare Ull hamnar-
42599: kunna dirigeras via dessa hamnar, för att nas vid Bottniska viken disposition,
42600: underlätta trycket på hamnarna i södra för att kunna förlänga dessa hamnars
42601: Finland. Detta vore önskvärt ur national- öppenhållningstid och sålunda under-
42602: ekonomisk synpunkt sett. lätta sysselsättningsläget i dessa trak-
42603: ter.
42604: Helsingfors den 12 augusti 1958.
42605:
42606: Grels Teir. J. A. Jungarå.
42607: 1012
42608:
42609: XII,111. - Toiv.al. N: o 446.
42610: Suomennos.
42611:
42612:
42613:
42614:
42615: Teir ym.: Pohjanlahden satamille annettavan riittävän jään-
42616: särkijäavun mahdollisuuksien tutkimisesta.
42617:
42618:
42619: E d u s kun n a ll e.
42620:
42621: Työllisyystilanne on tunnetusti vaikea helpottamiseksi. Tämä olisi kansantaloudel-
42622: koko maassa. Siellä missä työt ovat kausi- liselta kannalta toivottavaa.
42623: luontoisia, työttömyys on vaikea probleemi. Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin ·jään-
42624: Tämä koskee erityisesti Pohjanlahden sata- särkijä, jonka ei tarvitsisi olla niin suuri
42625: mia, jotka pidetään joka vuosi suljettuina kuin Voima. · Valtion kannalta tulisi ajan
42626: 4-6 kuukautta. Tämä johtuu jääsuhteista, mittaan halvemmaksi ylläpitää työllisyyttä
42627: jotka pakottavat satamien omistajat sulke- tätä normaalia tietä, ja kausiluontoinen työ
42628: maan satamat jo joulukuussa ja tekevät nii- vähenisi huomattavasti.
42629: den avaamisen mahdolliseksi vasta huhti- Jos jäänsärkijä pitäisi väylät avoinna jää-
42630: toukokuussa. tymisen alkaessa, voisi se varmasti ylläpitää
42631: Myös valtion viranomaisten keskuudessa liikennettä varsin kauan syksyllä. Sama
42632: o~ neuvoteltu mahdollisuuksista pitää nämä koskee satamien avaamista keväällä. Jos tämä
42633: satamat jäänmurtajien avulla auki pitem- jäänsärkijä sijoitettaisiin pääasiallisesti näi-
42634: män ajan vuodesta. On laskettu, että aikaa den satamien käyttöön, paranisi niiden lii-
42635: voitaisiin pidentää. 1--:-2 kuukaudella ja että kenne huomattavasti.
42636: eräissä tapauksissa satamiin tulevien alusten Edellä sanottuun viitaten .ehdotetaan edus-
42637: pitäisi olla vahvistetut jäissä kulkua varten. kunnan päätettäväksi toivomus,
42638: Jos nämä satamat voitaisiin pitää auki pi-
42639: temmän ajan vuodessa, olisi sillä erittäin että hallitus kiireellisesti tutkisi
42640: edullinen vaikutus työllisyystilanteeseen, ei . mahdollisuudet riittävän voimakkaan
42641: vain satamissa, vaan myös niiden takamaassa. jäänsärkijän asettamiseksi Pohjanlah-
42642: Jos näin voisi tapahtua, voitaisiin myös osa den satamien käyttöön näiden sata-
42643: tuonnista ohjata näiden satamien kautta mien aukiolaajan pidentämiseksi ja si-
42644: Etelä-Suomen satamiin kohdistuvan paineen ten näiden seutujen työllisyystilanteen
42645: helpottamiseksi.
42646: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
42647:
42648: Grels Teir. J. A. Jungarå.
42649: 1013
42650:
42651: XII,112. - Hemst.mot. N:o 447.
42652:
42653:
42654:
42655:
42656: Lindeman m. fl.: Angående utredning av frågan om Hangö
42657: hamns lönsamhet.
42658:
42659:
42660: T i 11 R i k s d a g e n.
42661:
42662: Det torde vara ett allmänt känt och om- för detta ändamål, men på grund av olika
42663: diskuterat faktum, att trafiken i statens omständigheter har anslaget inte beviljats.
42664: hamn i Hangö stad är mycket ojämn. Under Det är sannolikt att Statsjärnvägarna ånyo
42665: vintertrafiktid är hamnen fylld med fartyg, gör framställning i saken i anslutning till
42666: men under sommarperioden (ca 9 månader) 1959 års statsbudget, varför vi underteck-
42667: är. den praktiskt taget tom. Detta be:ror på nade hoppas, att saken borde bli föremål för
42668: de långa järnvägsfrakterna. För hamnarbe- noggrann och positiv prövning. Genom en
42669: tarna medför detta sysselsättningssvårigheter ökad sommartrafik i Hangö skulle ortens
42670: och ofrivilliga förflyttningar till andra ar- och arbetarnas sysselsättningsmöjligheter vä-
42671: betsplatser. Därigenom försvåras arbetet i sentligt förbättras, statens hamn skulle bli
42672: hamnen och effektiviteten blir lidande. Då bättre utnyttjad, statens inkomster ökas och
42673: man tänker på att hamnen i nuvarande landets viktiga utrikeshandel betjänas.
42674: mynt torde ha kostat ca 3 miljarder mk Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
42675: förstår man att det nuvarande läget är vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
42676: ogynnsamt och väcker mycken kritik bland ställa,
42677: ortens befolkning. Åt hamnkaptenen, kran-
42678: förarna m.fl. betalas lön året runt, men de att regeringen skyndsamt måtte
42679: har intet arbete. låta .verkställa en utredning av hela
42680: Hangö stads trafikkommitte och export- frågan mn H angö hamns lönsamhet
42681: indnstrin har i flere år arbetat för att i samt om möjligheterna att .utöka
42682: statsförslaget skulle intagas nödiga medel hamnens användning året runt på så
42683: för utjämnandet av trafiken på Hangö sätt att hamnens ekonomiska lönsam-
42684: hamn. Statsjärnvägarna har även i sitt het skulle ökas och samtidigt syssel-
42685: budgetförslag flera år föreslagit att å 15 Ht. sättningsläget för Hangö stad och den
42686: II: 38 skulle upptagas 100 miljoner mark västnyländska bygden förbättras.
42687: Helsingfors den 12 augusti 1958.
42688:
42689: Lars Lindeman. Onni Peltonen.
42690: G. Henriksson. K.- A. Fagerholm.
42691: Georg Eriksson.
42692: 1014
42693:
42694: XII,112. - Toiv.al. N: o 447.
42695: Suomennos.
42696:
42697:
42698:
42699:
42700: Lindeman ym.: 1Iangon sataman kannattavuuskysymyksen
42701: selvittämisestä.
42702:
42703:
42704: Eduskunnalle.
42705:
42706: Lienee yleisesti tunnettu ja paljon keskus- markkaa tähän tarkoitukseen, mutta eri sei-
42707: telua aiheuttanut tosiasia, että liikenne val- koista johtuen määrärahaa ei ole myönnetty.
42708: tion satamassa Hangon kaupungissa on hy- On todennäköistä, että valtionrautatiet uudel-
42709: vin epätasaista. Talviliikenneaikana satama leen tekevät asiassa esityksen vuoden 1959
42710: on täynnä laivoja, mutta kesäkautena (noin tulo- ja menoarvion yhteydessä, minkä vuoksi
42711: 9 kuukautta) se on käytännöllisesti katsoen allekirjoittaneet toivovat asian joutuvan huo-
42712: tyhjä. Tämä johtuu pitkistä rautatiekulje- lellisen ja positiivisen harkinnan kohteeksi.
42713: tuksista. Satamatyöläisille se merkitsee työl- Hangon kesäliikenteen lisääntyessä paikka-
42714: lisyysvaikeuksia ja pakollisia muuttoja muille kunnan ja työläisten työllisyysmahdollisuu-
42715: työpaikoille. Siten työ satamassa vaikeutuu det oleellisesti paranisivat, valtion satama
42716: ja tehokkuus joutuu kärsimään. Kun ajatel- tulisi paremmin käytetyksi, valtion tulot kas-
42717: laan, että satama nykyrahassa lienee maksa- vaisivat ja maan tärkeä ulkomaankauppa
42718: nut noin 3 miljardia, ymmärtää nykyisen hyötyisi.
42719: tilanteen olevan epäedullisen ja herättävän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
42720: paljon arvostelua paikallisessa väestössä. Sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42721: tamakapteenille, nosturienhoitajille ym. mak- muksen,
42722: setaan palkka läpi vuoden, mutta heillä ei
42723: ole mitään työtä. että hallitus kiireellisesti selvityt-
42724: Hangon kaupungin liikennetoimikunta ja tiiisi kokonaisuudessaan kysymyksen
42725: vientiteollisuus ovat nseita vuosia ponnis- Hangon sataman kannattavuudesta
42726: telleet tarpeellisten varojen saamiseksi val- sekä .mahdollisuuksista lisätä sataman
42727: tion tulo- ja menoarvioon Hangon sataman käyttöä läpi vuoden siten, että sata-
42728: liikenteen tasoittamista varten. Valtionrauta- man taloudellinen kannattavuus li-
42729: tiet ovat myös budjettiehdotuksessaan useina sääntyisi ja työllisyystilanne Hangon
42730: vuosina ehdottaneet, että 15 Pl: n II luvun kaupungissa ja läntisellä Uudella-
42731: 38 momentille otettaisiin 100 miljoonaa maalla samalla paranisi.
42732: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958.
42733:
42734: Lars Lindeman. Onni Peltonen.
42735: G. Henriksson. K.-A. Fagerholm.
42736: Georg Eriksson.
42737: 1015
42738:
42739: Xll,113. - Toiv.al. N: o 448.
42740:
42741:
42742:
42743:
42744: Hostila. ym..: Laivatelakan perustamisesta Haminan--Kotkan
42745: rannikolle.
42746:
42747:
42748: Eduskunnalle.
42749:
42750: Itä-Suomen satamien Kotkan ja Haminan laiturin jatkuminen 160 metrillä saatiin pää-
42751: merkitys tärkeinä portteina ulkomaille on tökseen, ovat rakennustyöt keskittyneet van-
42752: vuosi vuodelta jatkuvasti kasvanut. Vaikka hojen laitureiden uusimiseen ja kunnostami-
42753: nämä satamat näyttelevät huomattavaa osaa seen sekä yleensäkin koko sataman nykyai-
42754: myös tuonnissa, ovat ne kuitenkin ennen kaistamiseen kuljetustarpeen ja tekniikan
42755: kaikkea vientisatamia, joiden kautta merkit- vaatimuksia vastaavaksi.
42756: tävä osa metsiemme tuotteita enemmän tai Haminan satamassa on Lakulahden sata-
42757: vähemmän jalostettuna virtaa maailman ma-altaan ja Enso-Gutzeitin omistaman lä-
42758: markkinoille. Kotkan ja Haminan yhteinen hes hehtaarin suuruisen vientivaraston val-
42759: vienti oli 1957 lähes 2.5 milj. tn. Tästä sum- mistumisen jälkeen ollut huomattavaa li-
42760: masta on Kotkan osuus 1 891 000 tn. Vas- säystä kappaletavaran osalta, lisäys 150 000
42761: taavana aikana oli näiden satamien kautta tn.
42762: tapahtunut tuonti yhteensä lähes 1 200 000
42763: tn, josta Kotkan kautta 862 000 tn. Kotkan Sataman aukipitämiseen normaalitalvina
42764: ja Haminan satamat ovat joutuneet otta- tähtäävät merenkulkuhallituksen toimenpi-
42765: maan vastaan Viipurin menetyksen jälkeen teet tuloväylän, Ruotsinsalmen syventämi-
42766: koko Itä-Suomeen suuntautuvan liikenteen, seksi ruoppaamalla, yhdessä jäänsärkijäkan-
42767: mikä on vaatinut ensisijaisesti näiltä kau- nan lisäämisen kanssa. Samaan tähtäävät
42768: punkikunnilta, mutta myöskin maakunnalli- Haminan kaupungin toimenpiteet Lakulah-
42769: sesti suuria uhrauksia. Molemmissa sata- den satama-altaan aukipitämiseksi virtaavan
42770: missa suoritetaan jatkuvasti uudistustöitä, veden avulla. Vesi saatetaan liikkeeseen voi-
42771: jotta ne voisivat säilyttää jo aikaisempina makkaan moottoripumpun ja putkijärjestel-
42772: vuosina tutuksi tulleet maininnat: ,Suomen män avulla.
42773: suurin vientisatama ja Suomen suurin pyö- Kaikki edellä oleva kertoo vakuuttavasti,
42774: reän puun vientisatama." että Itä-Suomen vientisatamat valtakunnal-
42775: Kaikki edellä oleva edellyttää, että todella lisesti ovat erittäin suurimerkityksellisiä. On
42776: laivoja on näissä satamissa käytävä. Kot- kuitenkin eräs suuri puute, sillä kunnon lai-
42777: kan satamaliikenne vilkastui v. 1957 huomat- vatelakkaa ei näillä rannikoilla ole. Vähäi-
42778: tavasti. Laivoja kävi kaikkiaan satamassa sempienkin laivojen korjauksien tapahtuessa
42779: 1 983 laivaa, joiden yhteinen nettorekisteri- on laivojen ajettava, tai onnettomuustapauk-
42780: tonnimäärä oli 1 999 892 (v. 1956 1 680 lai- sissa laivat on hinattava, aina Helsinkiin
42781: vaa ja 1 727157). saakka korjattavaksi. Tämä puute on ilmei-
42782: Haminan satamassa kävi 1957 928 ulko- nen ja varmastikin myöskin se mukanaan
42783: maan liikenteessä olevaa laivaa (edellisenä saattaa lisää ylimääräisiä menoja.
42784: vuotena 678). Laivojen yhteinen nettorekis- Kotkan ja Karhulan ammattitaitoisesta
42785: teritonnimäärä oli 513 021. (v. 1956 385 188.) työvoimasta varmasti riittää nykyisen vai-
42786: Yhteensä kävi laivoja 970. kean työllisyystilanteen vallitessa työvoimaa
42787: Satamien kehittäminen jatkuu edelleen. mahdollisesti rakennettavalle telakalle ja pai-
42788: Kotkan sataman kehitys nimenomaan on kallisista ammattikouluista tulee jatkuvasti
42789: ollut erinomaisen voimakasta. Sen jälkeen koulutuksen saanutta lisävoimaa, samoin
42790: kun huomattavimmat laiturirakennustyöt, ni- kuin teknillisestä koulusta pätevää työnjoh-
42791: mittäin Itäsataman välilaituri sekä Sunilan toa.
42792: 1016 XU,113. - Haminan-Kotkan rannikon laivatelakka.
42793:
42794:
42795: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tutkimuksen laivojen korjaukseen ja
42796: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mahdollisesti rakentamiseen tarvitta-
42797: muksen, van laivatelakan perustamiseksi H a-
42798: minanr-Kotkan läheisyydessä olevalle
42799: että hallitus suorittaisi kiireellisesti rannikolle.
42800: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.
42801:
42802: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
42803: Kalle Matilainen.
42804: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
42805: ALOITTEET
42806: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
42807:
42808:
42809:
42810:
42811: E 687/58
42812: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOIITEET
42813: (Hakusanat 'viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
42814:
42815:
42816:
42817: LAKIALOITTEET
42818: Yleisenä aloiteaika.na. jätetyt.
42819:
42820:
42821: - N:o 1, V. K. Turusen ym.: Ehdotus laiksi - n-: o 12, V .en n a m o n: Ehdotus laiksi saaristo-
42822: vesivoimalähteiden ja voimalaitosten sekä voi· ja sisävesiliikenteen edistämisestä. Liitteet
42823: majohtojen omistusoikeuden siirrost-a ja pakko· IV,6. s. 72, - Ks. Laivaliiken;ne.
42824: lunastuksesta. Liitteet I,l. s. 7. - Ks. Voima- - n:o 13, Kemppaise·n ym.: Ehdotus asunto-
42825: talous. tuotannon veronhuojennuslaiksi. Liitteet IV,7.
42826: - n:o 2, Vennamon: Ehdotus laiksi mwan s. 73. - Ks. Vero·tus.
42827: ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta
42828: a-nnetun lain muuttamisesta. Liit-teet !,2 s. 17. - n: o 14, Hu 1 t i n y m.: Ehdotus laiksi Pohjois-
42829: - Ks. Talouselämä. Suomen teollisuuden veronhuojennuksista an-
42830: netun lain muuttamisesta. Liitteet IV,8. s.
42831: - n:o 3, Kekkosen y m.: Ehdotus laiksi metsä- 77. - Ks. Verotus.
42832: ja uittotöissä maksettavien palkkojen säännös-
42833: telystä. Liitteet !,3. s. 18. - Ks. Metsä•työt. - n:o 15, Venn·amon: Ehdotus lai·ksi teolli-
42834: suuden veronhuojennuksista eräissä tapauksissa.
42835: - n: o 4, H e n r i k s s o n i n y m.: Ehdotus huo- Liitteet IV,9. s. 78. - Ks. Verotus.
42836: neenvuokralaiksi. Liitteet II,1 s. 3'3. - Ks.
42837: Huoneen vuokralaki. - n: o 16·, K a 11 i o k o s k e n y m.: Ehdotus laiksi
42838: - n:o 5, Haran ym.: Ehdotus laiksi huoneen- eräiden talletusten; obligatioiden ja osuustodis-
42839: vuokralain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit- tusten omistajille sekä eräiden velkasitoumus-
42840: teet II,2 s. 41. - Ks. Huoneenvuokralaki. ten saajille myönnettävästä veronhuojennuk-
42841: sesta annetun lain· ri:uiuttamisesta. Liitteet
42842: - n:o 6, Hieta 1 a n y m.: Ehdotus lai;ksi ulko- IV,10. s. 79. - Ks. Verotus.
42843: maalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta
42844: omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osak- - n:o 17, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi
42845: keita annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,3. . määräaika.istalletusten vähentämisoikeudesta ve-
42846: s. 43. - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset. rotuksessa·. Liitteet IV,n: s. 81. - Ks. Ve-
42847: rotus. ·
42848: - n:o 7, J u n n i 1 ·a n: Ehdotus laiksi valtion
42849: tulo- ja menoarviosta sekä tilinpäätöksestä. - n:o 18, H i 1 t u sen y m.: Ehdotus laiksi tulo-
42850: Liitteet tv,1 s. 55. - Ks. Tulo-· ja menoa.ryio. ja omai'suusverolain muuttamisesta. Liitteet
42851: - n:o 8, Erkkilän ym.: Ehdotus laiksi IV,12. s. 83. - Ks. U'ulo- ja omaisuusvero.
42852: edustajanpalkkiosta annetun lain .muuttami- - n: o 19, T ei r i n y m.: Ehdotus laiksi tulo· ja
42853: sesta. LHtteet IV,2'. s. 62·. - Ks. Edustajan- omaisuusverolain <14 § :n muuttamisesta. Liit-
42854: palkkio. · rteet IV,13. s. 85-. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42855: - n:o 9, Tenhiälän ym.: Ehdotus laiksi val-
42856: tion viran tai toimen halt·ijain palkkauksesta n: o 20, R i h t n i e m e n y m.: Ehdotus laiksi
42857: annetun lain muut.tamisesta. Liitteet IV,3. s. tulo- ja oni:aisuusverolain muuttamisesta. Liit-
42858: 64. - Ks. Virkamiehet. teet VI,14. s. 87. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42859: - n: o 10, T en h i ä 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi vir- - n: o 2.1, V en n a m o n: Ehdotus laiksi tulo- ja
42860: kamieseläikkeistä annetun lain' rilimttamisesta. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,l5.
42861: Liitteet IV,4. s. 65. - Ks. Eläkkeet. . s. 89. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
42862: - n: o 11, K a r j a 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 22, H a a p a s e n y ril.: Ehdotus la1ksi tulo-
42863: eräistä toimenpiteistä maamme teoUistamisen ja omaisuusverolain väli>aikaisesta muuttami-
42864: edistämiseksi. Liitteet IV,5. s. 67. - Ks. Teol- sesta. Liitteet IV,16. s. 90. - Ks. Tulo- ja
42865: lisuus. omaisuusvero.
42866: 4 Laki-, rruha-asi:a- ja •toivomusaloitteet 1958.
42867:
42868:
42869: - n:o 23, R. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 39, Roineen ym.: Ehdotus laiksi asun-
42870: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut- totuot·antolain muuttamisesta. Liit•teet IV133.
42871: tamisesta. Liitteet IV,l7. s. 9·2. - Ks. Tulo- s. 116. - Ks. Asuntotuotanto.
42872: ja omaisuusvero.
42873: - n:o 40, Paasion y m.: Ehdotus asuntolaina-
42874: - n:o 24, Mustosen y m.: Ehdotus laiksi tulo- laiksi. Liitteet IV134. s. 119. - Ks. Asunto-
42875: ja omaisuusverolain väliaikaJsesta muuttami- lainat.
42876: sesta. Liitteet IV,l•S. s. •9·3. - Ks. Tulo- ja
42877: omaisuusvero. - n: o 41, Luu k a n y m.: Ehdotus siiTtoväen
42878: - n: o 25, W i h e :r h e i m o n y m.> Ehdotus laiksi asuntolainalaiksi. Liitteet IV,·3•5·. s. 124. - Ks.
42879: Asuntolainat;
42880: •tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
42881: tamisesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet - n:o 42, H •a a p a s a 1 on y m.: Ehdotus l•aiksi
42882: IV,l9•. s. 94. - Ks. Tulo- j·a omaisuusvero. rintamasotilaiden asuntolainoista. Liitteet IV,36.
42883: - n: o 2.6, R o i n e en y m.: ·Ehdotus laiksi liike- s. 127. - Ks. Asuntolainat.
42884: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,20.
42885: s. 00. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 43, Siiskosen y m.: Ehdotus laiksi van-
42886: husten asuntorakennusten korjauslainoista. Liit-
42887: - n:o 27, Vennamon: Ehdotus laiksi iiikevaih- teet IV,37. s. 130. - Ks. Asuntolainat.
42888: ,toverolain muuttamisesta. Li~tteet IV,2·1. s. 98.
42889: - Ks. LiiJkevaihtovero. - n: o 44, K i v i a h o n y m.: ·Ehdotukset laeiksi
42890: maaseudun asunto-olojen parantamisesta ja maa-
42891: - n: o 2<8, H i 1 t u s e n y m.: E.hdotus laiksi liike- seudun asuntorakennustoiminnan tukemisesta
42892: vaihtoverolain · muuttami!sesta. Liitteet IV,212. valtion varoilla. Liitteet IV,38. s. 132. - Ks.
42893: s. 99. - Ks. CkiiJkevaihtovero. Asuntotuotanto.
42894: - r
42895: n: o 00, K ä m ä ä i s e n y m.: Ehdotus laiksi
42896: - n:o 45, österholmin ym.: Ehdotus laiksi
42897: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,23.
42898: s. HlO. - Ks. Liikevaih•tovero. · _ säästöpankkilain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet
42899: V,l. s. 391. - Ks. Säästöpankit.
42900: - n:o 30, J. E. Partasen y m.: Ehdotus -laiksi
42901: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,24. - n:o 46, Sarja 1 a n y m.: Ehdotus laiksi posti-
42902: s. 101. - Ks. Liikevaihtovero. säästöpank·kilain muuttamisesta. Liitteet V ,2-
42903: s. 3·93. - Ks. Säästöpankit.
42904: - n:o 31, J. E. Partasen ym.: E·hdotus laiksi
42905: liikevaihtoverolain muuttamisest·a. Liitteet IV,25. - n:o 47, Vennamon: Ehdotus laiksi pormes-
42906: s. 103·. - Ks. Liikevaihtovero. tarin ja neuvosmiesten nimittämisestä. Liitteet
42907: VII,l. s. 423. - Ks. Pormestarit.
42908: - n:o 32, H a r an y m.: Ehdotus laiksi QSuin-
42909: rakennusten tuotantoon käytettyjen rakennus- - n: o 48, U u s i t •a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi
42910: tarvikkeiden hintaan sisä1tyneen liikevai.htove- kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta. Liit-
42911: ron palauttamisesta. Liitteet IV126. s, 104. - teet VII,2. s. 424. - Ks. Kunnat.
42912: Ks. Liiikevaihtovero. ·J
42913: ----< n::o 49, Kulovaaran .ym.: Ehdotus laiksi
42914: - n:o 33, Hyy.tiäisen ym.: Ehdotus laiksi manttaalikun.talaitoksen lakikalittamisesta. Liit-
42915: leima verolain 13· § : n kumoamisesta. Liitteet teet VII,3. s. 426. - Ks. Manttaalikuntal11itos.
42916: IV,27. s. 106. - Ks. Leimawero.
42917: - n:o 50, Ra p i on y m.: Ehdotus laiksi mant-
42918: - n: o 34, T u u 1 e n y m.: Ehdotus laiiksi leima- täalikuntalai:toksoo lakkauttamisesta. Liitteet
42919: verolai'll 26 §:n kumoamisesta. Liitteet IV,28. VII,4: s. 42·7. - Ks. Ma.ntt•aalikuntalaitos.
42920: s. 10'7. - Ks. Leimavero.
42921: - n:o 51, Ehrnroothin ym.: Ehdotus lllli:ksi
42922: - n: o 35, La r s o n i n y m.: Ehdotus laiksi leima- maalaiskuntaih kunnallishallinnosta annetun
42923: verolain muuttamisesta. Liitteet IV,29; s. !O.S asetuksen mvuttamisesta. Lii,tteet VII,5. s. 428
42924: ja 100. - Ks. Leimavero. ja 430. - Ks. Kunnallisverotus.
42925:
42926: .n: o 36, H ä p p ö 1 ä. n y m.: Ehdotus laiksi tulli- - n:o 52, Ehrnroothin y m.: Ehdotus laiksi
42927: lain muuttamisesta. Liit:teet IV,30. s. 110. - kunna,Jlish,_allituksesta kaupungissa annetun ase-
42928: Ks. Tullilaki. · ·· tuksen muuttamisesta. Li:itteet VII,6. s. 432
42929: 434. - Ks. Kunnallisverotus.
42930: - n: o •37, T i e k s o n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo-
42931: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta - n: o 53, S e p i n y m.: Ehdotukset laei:ksi maa-
42932: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- laiskuntain kunnallishallinnosta ja ikunnallishal-
42933: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- lituksesta kaupungiss'a annettujen asetusten
42934: teet IV,-31. s. 112:, - Ks. Tulo- ja omaisuus- muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. ,436. - Ks.
42935: vero. Kunnallisverotus.
42936:
42937: - n: o 3·8, N i e me 1 ä n y m.: Ehdotukset laeiksi - n: o 54, R. V i r •t a s e n y m.: Ehdotukset laeiksi
42938: tulo- j·a omaisuusverolain ja ma.alaiskuntain kun- kunnallishalHtuksesta kaupungissa ja maalais-
42939: nallishallinnosta ann·etun asetuksen muuttami- kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
42940: sesta. Liitteet IV,&2. s. ll4. - Ks. Tula- ja ten muuttamisesta. Liitteet VII,8. s. 438. -
42941: omaisuusvero. Ks. Kunnallisverotus.
42942: Laki·, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958. 5
42943:
42944: - n: o 5·5, T a u r i a i s e n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 72, Rosnellin ym.: Ehdotus laiksi am·
42945: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun mattiopintojen avustuslain muuttamisesta. Liit-
42946: asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 44{}. teet VIII,7. s. 492. - Ks. Ammattiopinnot.
42947: - Ks. Kunnallisverotus.
42948: - n:o 7•3, H a 1 i sen y m.: Ehdotus laiksi maa·
42949: - n:o 56, Vennamon: ,Ehdotus laiksi maalais- seutuväestöön kuuluville tarkoitetun kurssimuo-
42950: kuntain lkunnallishallinnosta annetun asetuksen toisen ammattikoulutuksen valtionavusta. Liit-
42951: muuttamisesta. Liitteet VII,lO .. s. 441. - Ks. teet VIII,8. s. 494. - Ks. Ammattikurssit.
42952: Kunnallisverotus. · ·· '
42953: - n:o 74, Rapion ym.: Ehdotus laiksi kansan-
42954: - n:o,517, Liedeksen ym.: Ehdotus laiksi iso- kirjastolain muuttamisesta. Liitteet VIII,9. s.
42955: jaosta Kuusamon kunnass·a annetun lain muut- 49•6. - Ks. Kirjastot.
42956: ,tamises·ta. [.iitteet VII,ll. s. 443. - Ks. Iso-
42957: jako. - n:o 75, Miettusen ym.: Ehdotus laiksi
42958: maataloustulosta. Liitteet IX,l. s. 555. - Ks.
42959: - n: o 58, T u u 1 en y m.: Ehdotus laiksi elin- Ma·atalous.
42960: keinon harjoittamisen. oikeudesta annetun lain
42961: muuttamisesta. Li~tteet VII,12. s. 444. - Ks. - n: o 76, V e n n a m o n: Ehdotus laiksi maata-
42962: Elinkeinot. loustulon vakaannuttamisesta annetun lain
42963: muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 5'58. - Ks.
42964: - n:o 5·9, Matilaisen ym.: Ehdotus la,~ksi Maatalous.
42965: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,Hl.
42966: s. 446. - Ks. Huoltoapulaki. - n:o 77, Härkösen ym.: Ehdotus laiksi met-
42967: sänhoitoyhdisty;ksistä ann,etun lain muuttami-
42968: - n:o 60, V. Turusen y m.: Ehdotus laiksi &esta. Liitteet IX,3. s. ·5·6{l. - Ks. ,Metsän-
42969: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,14. ho:itoyhdis.tykset.
42970: s'. 447. - Ks. Huoltoapulaki.
42971: - n: o 78, H a ·a p a s en y m.: E.hdotus laiksi met-
42972: - n:o 61, V. R. Virtasen y m.: Ehdotus laiksi sänhoitoy,hdistyksistä annetun lain muuttami-
42973: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,15. sesta. Liitteet IX,4. s. 562. - Ks. Metsän-
42974: s. 448. - Ks. Huoltoapulaki. hoitoy4distykset.
42975: - n: o 6-2, S e p i n y m.: Ehdotukset laeiksi ylei- - n:o 79, Rantamaan ym.: Ehdotus laiksi
42976: sistä teistä annetun lain ja yleisistä teistä an- metsänhoitoyhdistyksistä annetun·. lain kumoa·
42977: netun lain v'oimaanpanosta annetun lain muutta- mi:sesta. Liitteet IX,5. s. 564. - Ks. Metsän-
42978: misesta. Liitteet VII,16. s. 450. ~ Ks. Tielaki. hoitoyhdistykset.
42979: - n: o 63 H a a p a s a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 80, La h t e 1 a n: Ehdotus laiksi poron-
42980: 1
42981: eräpoli1seista. Liitteet VII,17. s. 45•2. - Ks. hoitoalueelia olevien luonnonniittyjen vastike-
42982: Poliisi. maan raivaukse-sta. Liitteet IX,6. s.570: -
42983: n: o 64, H •a a p a s ·a l o n y m.: Ehdotus lai:ksi Ks. Lu~nnonniit~t.
42984: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,18. s. - n:o 81, V en' n a m on; Ehdotus laiksi perus·
42985: 45•3. - Ks. Kalastuslaki. luoton järjestämisestä maaseudun yrittäjätoi-
42986: - n:o 6,5, Suonpään ym.: Ehdotus laiksi ka- minnan kehittämiseksi. Liitteet IX,7. S· 573. -
42987: Ks. Talouselämä. '
42988: lastuslain muuttamisesta. Lii-tteet VII,19. s. 4·55.
42989: - Ks. Kalastuslaki. - n: o S2, V en n a m on: Ehdotus laiksi maatila-
42990: talouden perusluoton 'järjestämisestä maaseudun
42991: - n: o 66', P ·a a s i o n y m.: Ehdotus laiksi Turun
42992: yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,8.
42993: Yliopiston valtionavustuksesta. Liitteet VIII,l. s. 577: ~ Ks~ Tålouselämä.
42994: s. 481. - Ks. Yliopisto.
42995: - n:o 67, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi - n:o 83', Suonpään y m.: Ehdotus laiksi työ-
42996: aikalain muuttamisesta. Liitteet X,l. s. 671. -
42997: Turun opettajakol'keakoulusta. Liitteet Vill,2.
42998: Ks. Työaika.
42999: s. 485. - Ks. Opettajakorkeakoulut.
43000: - n: o 84, A i t i o n y m.: Ehdotus mawta.louden
43001: - n:o 68, Saukkosen y m.: Ehdotus laiksi
43002: työaikalaiksi. Liitteet X,2.. s. 673. - Ks. Työ·
43003: yksityisoppikoulujen valtionavust·a annetun lain
43004: aika.
43005: muuttamisesta. Liitteet Vill,31• s. 487. - Ks.
43006: Oppikoulut. - n: o 85, Li n d e m a n i n y m.: Ehdotus maa-
43007: talouden työaikalaiksi. Liitteet X,3. s. 678. -
43008: - n:o 69, Leinosen y m.: Ehdotus laiksi kan· Ks. Työai,ka.
43009: sakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,4. s.
43010: 489. - Ks. Kansakoulut. ...,-- n: o 8·6, U otin y m.: Ehdotus maatalouden
43011: työaikalaiksi. Liitteet X,4. s. 6•8'3. - Ks. Työ-
43012: - n:o 70, Kaasalaisen ym.: Ehdotus la~ksi aika.
43013: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk·
43014: sest·a ja elä,kkeistä annetun lain muuttamisesta. - n:o 87, Karvosen ym.: Ehdotus laiksi työ-
43015: Liitteet VIII,5. s. 490. - Ks. Kansakoulut. ajasta metsä- ja uittotöissä. Liitteet X,5. s.
43016: 688o. - Ks. Työaiika.
43017: - n:o 71, Leinosen: Ehdotus laiksi kansa·
43018: .koululai-toksen allevelvolliselle viranhaltijalle - n:o 8·8, K e 1 o'v e d en y m.: ·Ehdotus laiksi
43019: era1ssa tapauksissa suoritettavaabi palkasta. vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,6. s.
43020: Liitteet VIII;6. s. 491. - Ks. Kansakoulut. 694. - Ks. Loma.
43021: 6 Laki-, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958.
43022:
43023:
43024: - n:o 89, M a t i 1 ·a·i sen y m.: Ehdotus laiksi - n:o 107, H·alisen ym.: Ehdotus laiksi kan-
43025: ·työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. Liit- saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,25. s.
43026: teet X, 7. s. 698. - Ks. Loma. 761. - Ks. l_{;ansaneläkelaki.
43027: - n:o 90, U otin y m.: Ehdotus laiksi työnteki- - n:o 108, Hiltusen y m.: Ehdotus laiksi kan-
43028: jäin vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,S. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,26. s.
43029: s. 69·9. - Ks. Loma. 762. - Ks. Kansaneläkelaki.
43030: - n:o 91, Puhakan y m.: Ehdotus laiksi metsä- - n:o 100, Nederström-Lund.enin ym.:
43031: ja uittotöiden vähimmäispalkoist·a. Liitteet Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
43032: Xp. s. 701. - Ks. Metsätyöt. Liitteet X,2•7. s. 7·64. - Ks. Kansaneläkelaki.
43033: - n:o 912., L ukkarisen y m.: Ehdotus laiksi
43034: synnytyslomas•ta. Liitteet X,10. s. 704. - Ks. - n: o 110, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.:
43035: Synnytysloma. Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
43036: Liitteet X,28. s. 765. - Ks. Kansaneläkelaki.
43037: - n: o 9'3·, L u k k a r i s e n y m.: Ehdotus laiksi
43038: synnytyslomakorvauksesta. Liitteet X,11. s. 708. - n: o 111, Roine en y m.: Ehdo·tus laiksi kan-
43039: - Ks. Synnytysloma. saneläkelain muutt-amisesta. iLiitteet X,29. s.
43040: 766. - Ks. Kansaneläkelaki.
43041: - n:o 94, Lukkarisen ym.: Ehdotus laiksi
43042: työ.sopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,1'2. - n:o 112-, Sarjalan ym.: Ehdotus laiksi kan-
43043: s. 712·, - Ks. Työsopimuslaki. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,30. s.
43044: - n:o 95, Lukkarisen y m.: Ehdotus 1-aåksi 768. - Ks. Kansaneläkelaki.
43045: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta. - n:o H3, Tiekson ym.: Ehdotus laiksi kan-
43046: Liitteet X,1:3. s. 713. - Ks. Työneuvosto. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X~l. s.
43047: - n:o 9·6, Silt·asen ym.: Ehdotus laiksi syn- 770. - Ks. Kansaneläkelaki.
43048: nytyslomasta. Liitteet X,14. s. 714. - Ks.
43049: Sylinytysloma. - n:o 114, Proeopen: Ehdotus laiksi lapsi-
43050: lisälain muuttamisesta. Liitteet X,32. s. 771 ja
43051: - n:o 97, Siltasen ym.: Ehdotus laiksi syn- 773. - Ks. Lapsilisä.
43052: nytyslomakorvauksesta. Liitteet X,15. s. :719,
43053: - Ks. Sylinytysloma. - n:o 115, T. Tuomisen y m.: Ehdotus laiksi
43054: lapsilisälain muuttamisesta. iLiitteet X,33. s.
43055: - n:o 98, Siltasen y m.: Eh_dotus laiksi •työ- 775. - Ks. Lapsilisä.
43056: neuvostosta annetun lain muuttamisesta. Liit-
43057: rteet X,16. s. 723. - Ks. Työneuvosto. - n:o 116, Vennamon: Ehdotus laiksi lapsi-
43058: - n;o 99, Torven ym.: Ehdotukset-synnytyslo- lisälain muuttamisesta. Liitteet X,34. s. 777.
43059: - Ks. Lapsilisä.
43060: malaiksi sekä laeiksi työsopimuslain ja työneu-
43061: vostosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet - n:o 117, Lehmosen ym.: Ehdotus laiksi in-
43062: X,17. s. 724. - Ks. Synnytysloma. validihuoltolain muuttamisesta. Liitteet X,35.
43063: - n:o 100, Torven. y m.: ·Ehdotus laiksi syn- s. 779. - Ks. Invaliidit.
43064: nytyslomakorvauksesta. Liitteet X,18. s. 730.
43065: - n:o 118, Liedeksen ym.: Ehdotus laiksi in-
43066: . - Ks. Synnytysloma. validirahalain muuttamisesta. Liitteet X,·36. s.
43067: - . ;: o 101, A l a n g o n y m.: :E)hdotutkset laeiksi 781. - Ks. Invaliidit.
43068: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja tapa-
43069: turmakorvausten korottamisesta. Liitteet X,19. - n:o 119,Henrikssonin ym.: Ehdotuslaiksi
43070: s. 735. - Ks. Tapaturmavakuutus. yleisestä sairausvakuutuksesta. Liitteet X,37.
43071: s. 783. - Ks. Sairausvakuutus.
43072: - n : o 102, H e i n o s e n y m.: Ehdotukset laeiksi
43073: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja tapa- - n:o 120, Lukkarisen ym.: Ehdotus laiksi
43074: turmakorvausten korottamisesta. Liitteet X,20. yleisestä sairausvakuutuksesta. Liitteet X,38.
43075: s. 740. - Ks. Tapaturmavakuutus. s. 790. - Ks. Sairausvakuutus.
43076: - n: o 103, P r u n n i 1 a n ym.: Ehdotukset laeiksi - n: o 121, R yö mä n y m.: Ehdotus laiksi sai-
43077: tapaturmav-akuutuslain muuttamisesta ja laiksi raus- ja äitiysvakuutuksesta. Liitteet X,39. s.
43078: tapaturmakorvausten korottamisest·a. Liitteet 797. - Ks. Sairausvakuutus.
43079: X,21. s. 745. - Ks. Tapaturmavakuutus.
43080: - n: o 122, H a r ·a n: Ehdotus laiksi kodinperus-
43081: - n: o 104, T o r v en y m.: Ehdotus laiksi työl- tamislainalain muuttamisesta. Liitteet X,40. s.
43082: lisyyslain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. 750. 8:02. - Ks. Kodinperustamislainat.
43083: - Ks. Työllisyys.
43084: - n: o 123, H e n r i k s s o n i n y m.: Ehdotus per-
43085: - n:o 105, Lindblomin y m.: Ehdotus työttö- heenasuntoavustuslaiksi. Liitteet X,41. s. 805.
43086: myysvakuutuslaiksi. Liitteet X,23. s. 754. - - Ks. Asuntoavustukset.
43087: Ks. Työttömyysvakuutus.
43088: - n:o 124, Siiskosen ym.: Ehdotus laiksi yk-
43089: - n:o 106, Pessi n y.m.: Ehdotus .laiksi työttö- sityisille vanhainkodeille_ valtion varoista än-
43090: myysvakuutuksesta. Liitteet Xi24. s. 759. - nettavista avustuksista ja lainoista. Liitteet
43091: Ks. Työttömyysvakuutus. X,42; s~ 808. - Ks. Vanhainkod;it.
43092: Laki-, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958. 7
43093:
43094: - n:o 12·5, V. Turusen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 1>26, Lahtelan ym.: Ehdotus laiksi
43095: vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaa· työttömyysavustu:ksesta. Liitteet X,44. s. 811.
43096: päiväksi eräissä tapauksissa annetun lain muut· - Ks. Työttömyys.
43097: tamisesta. Liitteet X,43. s. 810. - Ks. Vapun·
43098: - n :o 127, Å s v i k i n y m.: Ehdotus lai·ksi ase-
43099: päivä. velvollisuuslain muuttamisesta. Liitteet XI,l.
43100: s. 873. - Ks. Asevelvollisuuslaki.
43101:
43102:
43103:
43104:
43105: RAHA-ASIA-ALOITTEET
43106: Yleisenä a.loitea.ikla.na. jätetyt.
43107:
43108: - N: o 1, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoittami· - n:o 12, K ä mä r ä i sen y m.: Määrärahan
43109: sesta eräiden E·telä-Pohjanmaan soiden ojitta· osoittamisesta paperitehtaan perustamiseksi Ylä-
43110: mista varten. Liitteet IV,182. s. 8·28, - Ks. Savoon. Liitteet IV,193. s. S34. - Ks. Puun-
43111: Ojitus. jalostusteollisuus.
43112: - n:o 2, Forsiuksen. ym.: Määrärahan osoit- - n:o 13, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit·
43113: tamisesta rakennuslain·aksi Helsingin käsityön· tamisesta Kemijärven puunjalostustehtaan ra-
43114: opettajaopistolle. Liitteet IV,188. s. 824. - Ks. kentamisen aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä
43115: Käsityö. varten. Liitteet IV,194. s. 335. - Ks. Puun-
43116: jalostusteollisuus.
43117: - n: o 3, H o s t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
43118: misesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi v·al· - n:o 14, Lahtelan: :M'åärärahan osoit·tami-
43119: tion haltuun. Liitteet IV,184. s. 3e35·. - Ks. sesta mwantien jatkamiseksi Tepaston kylästä
43120: Oppikoulut. Lompolon kylän kautta Puljujärven kylään.
43121: - n:o 4, Hostilan ym.: Määrärahan osoHta· Liitteet IV,195. s. 337. - Ks. Maantiet.
43122: misesta töiden aloittamiseksi Helsingin-La,p· - n :o 15, La h t e 1 a n: Määrärahan osoittami-
43123: peenrannan runkotiellä Pyhtään kunnan alueella. sesta maantien rakentamiseksi Sodankylän-
43124: Liitteet IV,185. s. 326. - Ks. Maantiet. Pe1kosenniemen maautien ja Orajärven kylä-
43125: - n: o 5, H o s t i 1 •a n y m.: Määrärahan osoitta· tien välille. Liitteet IV,196. s. 33•8. - Ks.
43126: misesta Kymijoen itäisen haaran ylittävän sil· Maantiet.
43127: lan uusimiseksi Karhulan kauppalassa. Liitteet - n:o 16, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
43128: IV)186. s. 327. - Ks. Sillwt. tamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjärven
43129: - ·n: o 6, H o s t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- maantien :kunnostamista varten. Liitteet IV,197.
43130: s. 340. - Ks. Maantiet.
43131: misesta Hirvivuolteen järjestelypadon sillan
43132: lopullista valmistamista varten. Liitteet IV,187. - n:o 17, La h te 1 •a n: Määrärahan osoittami-
43133: s. 328. - Ks. Sillat. sesta Kelujärven-Värriön maantien rakennus·
43134: - n:o 7, Häppölän ym.: Määrärahan osoit· töiden jatkamista varten. Liitteet IV,198. s.
43135: 342. - Ks. Maantiet.
43136: tamisesta lainaksi Hämeenlinnan meijerikou·
43137: lulle. Liitteet IV,188. s. 82:9. - Ks. Meijeri· - n:o 18, La h te 1 a n: ;Määrärahan osoittami·
43138: koulut. sesta yhdystien rakentamiseksi Kemijärven-
43139: Posion ma•antien ja Aittaperän kylätien välille.
43140: - n:o 8, H ii. p p ö 1 ii. n y m.: Määrärahan osoit·
43141: Liitteet IV,199. s. '343. - Ks. M-aantiet.
43142: tamisesta tietöiden aloittamiseksi valtatiellä
43143: n:o 4 Hausjärven-Padasjoen välillä. Liitteet - n:o 19, Lahtelan: Määrärahan osoittami·
43144: IV,189. s. 380. - Ks. Maantiet. sesta maantien rakentamiseksi Soppalasta Räi-
43145: sälään. Liitteet IV1200. s. 344. - Ks. Maan-
43146: - n:o 9, Kekkosen y m.: Määrärahan osoit· tiet.
43147: tamisesta maantien rakennustöiden aloittami·
43148: seksi Pudasjärven Puhoksen Myllykankaalta - n:o 20, La h te 1 a n: Määrärah•an osoi:ttami·
43149: Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunn•assa. sesta yhdysmaantien rakentamiseksi Seipäjär-
43150: Liitteet IV,190. s. 33,1. - Ks. Maantiet. ven ja Heinäperän kyläteiden välille. Liitteet
43151: IV,201. s. 346. - Ks. Maantiet.
43152: - n:o 10, Kekkosen ym.: Määrärahan osoit·
43153: tamisesta maantien rakennustöiden aloittami· - n:o 21, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami-
43154: seksi Pudasjärven Särkivaarast<a Taivalkosken sesta Molikojärven-Kieringin maantien raken-
43155: Virkkuseen. Liitteet IV,I<91. s. 332. - Ks. tamista. varten. Lii·tteet IV,202·. s. 348. - Ks.
43156: Maantiet. Maantiet.
43157: - n:o 11, Kulovaaran ym.: Määrärahan - n: o 22, La h te 1 a n: :M'åärär·ahan osoittami-
43158: osoittamisesta Karunan-Kemiön maantien ra· s'esta maantien rakentamiseksi Vian asemalta
43159: kentamiseen. iLiitteet IV,l-9·2·. s. 33.3. - Ks. Vanttausjärven maantielle. Liitteet IV,203. s.
43160: M·aantiet. 349. - Ks. ·Maan·tiet.
43161: 8 LaJti·, railia·as~a- ja ,toivomusaloitteet 1958.
43162:
43163:
43164: - n: o 23·, L a h t e 1 a n y m.: 'Määrärahan osoit· mingin kunnan Särkilailidesta saariston kautta
43165: tamisesta Aholan-M{)urujärven -Maaninikavaa- Savonlinnaan. Lii,tteet IV,217. s. 300·. - Ks.
43166: ran maantien rakennustöiden loppuunsatllttami· Maantiet.
43167: seen. Liitteet IV,204. s. 351. - Ks. Mwantiet.
43168: - n:o 3-7, Rantam•aan ym.:'Määrärahan osoit·
43169: - n: o 24, L ·a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Pieksämäen rautatieliikennepaikan
43170: tamisesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi. Liitteet
43171: rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorgamin IV,218. s. 371. - Ks. Rautatiet.
43172: kautta Norjan rajalle. Liitteet IV,205. s. 352.
43173: - Ks. Maantiet. - n: o 3:8, R a n .t a m a a n y m.: Määrärahan osoit-
43174: tamisesta syrjäseutujen puhelinverkon laajen-
43175: - n:o 25, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- tamiseen. Liitteet IV,219. s. 37;3.. - Ks. iPu·
43176: tamisesta maantien rakentamiseksi Hietalasta. ·helin.
43177: Hanhimaa.han. Liitteet IV,206. s. 354. - Ks.
43178: Maantiet. - n: o 3~, S a a 1 a s t i n y m.: Määrärahan osoit-
43179: tamisesta Oulun yliopiston filosofisen ja tek-
43180: - n: o 26, La h 't e 1 'a n y m.: Määrärwhan osoit- nillisen tiedekunnan toiminnan aloittamiseksi.
43181: tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Lapa· Liitteet IV,220. s. 3'74. - Ks. Yliopisto.
43182: järven tiestä Kemijärven---Sallan maan.tiehen
43183: Salmivaaran kylään. Liitteet IV,20•7. s. 35<5. - - n:o 40, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit-
43184: Ks. Maantiet. t·amisesta Taivalkosken--Pudasjärven rautatietä
43185: varten. Liitteet IV,221. s. 3175. - Ks. Rauta-
43186: - n:o 27, L·ah t elran ym.: iMäärärahan {)Soit- tiet.
43187: tamisesta .Tavaruksen-Vuojärven maantien ra-
43188: kennustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,208. - n:o 41, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit-
43189: s. 356. - Ks. Maantiet. ,tamisesta Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun
43190: Talo Oy:n kiinteistön lunast·amiseksi valtiolle.
43191: - n:o 2>8, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,222. s. 376. - Ks. Karjanhoito-
43192: tamisesta ma.antien rakentamiseksi Ylikitka· !koulut.
43193: järven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan-
43194: tiestä Kemijärven-Kuusamon maan tiehen. Liit· - n: o 4·2, S v i n h u f v u d i n y m.: Määrärahan
43195: teet IV,209. s. 358. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Luumäen Kankaan sankarihauta-
43196: alueen kunnostamiseen. Liitteet IV,223. s. 377.
43197: - n: o 29, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - Ks. Haudat.
43198: tamisesta maantien: rakentamiseksi Ounasjoen
43199: itäpuoljtse Saare:p.:kylästä Markkasuvannon sil- - n:o 43, Svinhufvudin ym.: Määrärahan
43200: lan luo. 'Liitteet IV,210. s. 359. - Ks. iMaan· osoittamisesta Kirjamoinsalmen sillan rakennus-
43201: tiet. · töiden aloittamiseen. Lii.Ueet IV ,2124. s. 378.-
43202: Ks. Sillat.
43203: - n: o 30, L a h t e 1 a n: 'Määrärahan osoittami-
43204: sesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven ase- - n: o 44, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoitta-
43205: malta Taivalkoskella. Liitteet IV ,211. s. 360. - misesta Kouvolan--FI'avastilan runkotien raken-
43206: Ks. Rautatiet. nustöiden aloittan1iseksi•.Liitteet IV ,225. s. 379.
43207: - Ks. Maantiet.
43208: - n:o 31, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
43209: tamisesta sillan rakentamiseksi Kaisansalmeen - n: o 45, T u u 1 en y m.: Määräl"ahan oso~ttami-
43210: ja Lantunginsalmeen. Liitteet IV,212. s. 3·61.- sesta J.appeenrannan-Luumäen rataosan oikai-
43211: Ks. Sillat. sutöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,226. s. <380.
43212: ~. Ks, Rautatiet.
43213: - n:o 32, Lahden y m.: Määrärahan osoitta·
43214: misesta Työtehoseuran kotitalouden kokeilu- ja - n: o 46, Uusi t a 1 on y m.: Määrära.han osoitta-
43215: tutkimus- sekä valistustyötä v·arten. Liitteet misesta maaseutuammatteja edistävän kurssitoi-
43216: IV,213. s. M2. - Ks. Kotitalous. minnan järjestämiseen. Liitteet IV,227. s. 3182.
43217: - Ks. Ammattikurssit~
43218: - n:o 33, Niemelän ym.: Määrärahan osoit-
43219: tamisesta Savonlinnan lentokentän rakentami- - n:o 47, Uusi ta 1 on y m.: Määrära;han osoit-
43220: seksi. Liitteet IV ,2.14. s. 364. - Ks. Lento- tamisesta Alavuden seudun yhdistetyn maata-
43221: kentät. lous ja kotiteollisuuskoulun rakennussuunnitte-
43222: la varten. Liitteet IV,22S. s. 383. - Ks. Maa-
43223: - n: o 34, N i s rk a. 1 a n y m.: Määrärahan osoit- talouskoulut.
43224: tamisesta Kaulirannan-Kolarin radan raken-
43225: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,215. - n:o 48, Vennamon: Määrärahan osoittami-
43226: s. 36·5. - Ks. Rautatiet. sesta rakennuslainoiksi maaseudun asunto-olo-
43227: jen parantamiseksi. Liitteet IV,22·9·. s. &84. -
43228: - n: o 35, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan osoit- Ks. Asuntotuotanto. -
43229: .tamisesta metsä.kerhotoiminuan edi·stämiseen.
43230: Liitteet IV,216. s. 367. - Ks. Metsäkerhot. - n: o 49·, V en n a m o n: Määrärahan osoittami-
43231: sesta Nurmeksen-Iisalmen yhdysradan raken-
43232: n:o 36, Rantamaan y m.: Määrärahan osoit- tamismahdollisuuksien •tutkimista varten. Liit-
43233: tamisesta maantien rakentamista varten Sää- teet IV,OOO. s. 38:5. - Ks. Rautatiet.
43234: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1958. 9
43235:
43236:
43237: TOIVOMUSALOITTEET
43238: - N: o 11 K •a i t i 1 a n y m.: Yleisen kansanäänes- - n: o 17, K u lk k o sen y m.: Toimenpiteistä val-
43239: ·tyksen käytäntöönottamisesta. Liitteet !,4. s. .tion oppikoulujen kanslia-apulaisten toimien ja
43240: 19. - Ks. Kansanäänestys. palkkauksen uudelleenjärjestämiseksi:. Liitteet
43241: - n:o 2., Kaj•atsalon ym.: Esityksen antami- IV,4•5. s. 144. - Ks. Oppikoulut.
43242: sesta maan jakamisesta 200 vaalipiiriin, joista - n: o 18, I n n a 1 a n y m.: Rakennushallinnon
43243: kustakin valittaisiin yksi kansanedust·aja. Liit- tilapäisten toimien muuttamisesta ylimääräi-
43244: teet !,5. s. 21·. - Ks. Edustajanvaalit. siksi. Liitteet IV,46. s. 145. - Ks. Rakennus-
43245: - n: o 3, B o r g - rS u n d m a n i n: Valtiollisten vaa- hallinto.
43246: lien toimit.t·amisajan muuttamisesta. Liitteet - n: o 19, I n n a 1 a n: Eräiden rautatiehallituksen
43247: I,6. s. 2'2. - Ks. Edustajanvaalit. tariffiosaston konttoriapulaisen toimien muut-
43248: - n:o 4, Pitsingin ym.: Kansanedustajain- tamisesta ylemmi.ksi toimiksi. Liitteet IV,47.
43249: vaalien toimittamiaajan siirtämisestä touko.k.uun s. 146. - Ks. Rautatiehallitus.
43250: loppupuolelle. Lii.tteet !,7. s. 00. - Ks. Edus- - n:Q 2(), V. A. Virtasen y m.: Lassimiehis-
43251: tajanvaalit. tön aseman parantamisesta. Liitteet IV,481. s.
43252: - n: o 5, Kai •t ii a n y m.: V aitioneuvoston toi· 147. - Ks. Lossit.
43253: mintaa koskevien säännöllisten kyselytilaisuuk- - n:o .21, InnaJan ym.: Valtion viran tai toi-
43254: sien järjestämisestä lehdistölle. Liitteet I,S. 8. men haltijain palkkauksesta annetun asetuksen
43255: 24. - Ks. ValtioneuvostQ. 6 §:n muuttamisesta. llitteet IV,49. s. 14.8. -
43256: - n: o 6, K a r j a l a i s e n: Kainuun läänin pe- Ks. Virkamiehet.
43257: rustamisesta. Liitteet !,9. s. 25. - Ks. Lääni- - n:o .2·2, Forsiuksen ym.: Lottakomennus-
43258: jako. ajan huomioonottamisesta valtion viran ja toi-
43259: - n:o 7, U otin y m.: Vesivoima varojen, koski· men haltijain ikälisiä laskett·aessa. Liitteet
43260: osuuksien, voimalaitosten ja voimansiirtojoMi- IV,50. s. 15(). - Ks. Virkamiehet.
43261: mien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet 1,10. - n: o 23, I n n a 1 a n y m.: Lastenhoitajien ikä-
43262: s. 216. - Ks. Voimatalou8. lisian laskemisperusteiden muuttamisesta. Liit-
43263: - n:o ·8, Henrikssonin ym.: Vuokrasään- teet IV,51. s. 1'51. - Ks. Lastenhoitajat.
43264: nöstelyn jatkamisesta. Liitteet I,ll. s. 2:7. - - n: o 24, I n n a 1 a n y m.: Yksityisoppikouluissa
43265: Ks. Vuokrasäännöstely. palvellun ajan lukemisesta valtion oppikoulujen
43266: - n:o 9·, InnaJan ym.: Lapsen elatusavun pe- opettajille ylempään palkkausluokkaan oikeut-
43267: rimisen ·tehostamisesta. Liitteet IT,4. 8. 45. - tavaksi palvelusajaksi. Liitteet IV,5·2. s. 152. -
43268: Ks. Elatusapu. Ks. Oppikoulut.
43269: - n: o 101 A u l·a n g o n y m.: Kaupallisen ulkQ- - n:o 215, Kaitilan ym.: Määrävuosikorotuk-
43270: maanedustuksen kehittämisestä. Liitteet ID,I. sen myöntämisestä junamiehille. Liitteet IV,53.
43271: s. 49. - Ks. U1komaanedustus. s. 153. - Ks. Rauta.tieläiset.
43272: - n:o 11, Kaitilan ym.: Rallinnollisen ja par- - n: o 26, I n n a 1 a n y m.: YlityökQrvauksen suo-
43273: l'amentaarisen vaHiontilintarkastuksen j·a val- rittamista valtion viran •tai :toimen haitijoille
43274: vonnan tehostamisesta. Liitteet IV ,319. s. H!•6. koskevien säännösten muuttamisesta. Liitteet
43275: - Ks. Valtiontilintarkastus. IV,54. s. 154. - Ks. Virkamiehet.
43276: - n:o 1'2, Vennamon: Toimenpiteistä kansan- - n:o 27, österhQlmin ym.: Oppikoulun-
43277: edustajain palkkauksen tarkist·amiseksi. Liitteet opettajille koulun ulkopuolella suoritetusta
43278: IV,40. s. 139. - Ks. Edustajanpalkkio. työs·tä ma.ksettavaa korvausta koskevien mää-
43279: räysten muuttamisesta. Liitteet IV,55. s. 155
43280: - n: o 1·3, I n n a 1 a n y m.: Valtion tilapäisten ja 156. - Ks. Oppikoulut.
43281: vakinaisluontoisten viran ja toimen haltijain
43282: toimien vakinais·tamisen loppuun saattamisesta. - n:o 2'S, Te n h i ä 1 ä. n y m.: Yötyölisän suo-
43283: Liitteet IV,41. s. 140. - Ks. Virkamiehet. rittamisesta eräille valtionrautateiden viran ja
43284: toimen haltijoille. Lmteet IV,56. s. 157. -
43285: - n:o 14, Forsiuksen ym.: Sairaalain apu- Ks. Rautatieläiset.
43286: hoitajien tilapäistoimien muuttamisesta ylimää-
43287: räisiksi toimiksi. Liiltteet IV,42. s. 141. - Ks. - n: o 29, I n n a 1 a n y m.: Virkamieseläkkeistä
43288: Sairaanhoitajat. annetun asetuksen muuttamisesta. Liitteet
43289: IV,57. s. 16,8. - Ks. Eläkkeet.
43290: - n:o 15, InnaJan ym.: Vakin·aistamattomien
43291: valtion lastenhoitajain toimien muuttamisesta - n: o 30, 8 a 1 i n i n y m.: Toimenpiteistä valrtion
43292: peruspalkkaisiksi viroiksi. Liitteet IV,4!3. s. palveluksessa olevien eläkeikärajan alentami-
43293: 142. - Ks. Lastenhoitajat. seksi. Liitteet IV,58. s. 160. - Ks. Eläkkeet.
43294: - n:o 16, Inna 1 a n y m.: Rajavartiolai•toksen - n: o 3·1, I n n a 1 a n y m.: Naisten sodanaikai-
43295: emännöitsijän ja keittäjättären toimien muutta- sen vapaaehtoisen palveluksen lukemisesta
43296: misesta ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,44. virkamieseläkikeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Liit-
43297: s. 143. - Ks. Rajava.rtiolai.tos. teet IV,59. s. 161. - Ks. Eläkkeet.
43298: 2 E 687/518
43299: 10 La-ki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1~58.
43300:
43301: - n:o <32, Inna 1 a n y m.: Valtion palveluksess·a - n:o 44!, V ä ii. n ä sen y m.: Viljelijän ja hänen
43302: olevien lastenhoitajien eläkeikärajan alentami- •perheensä jäsenten työn verottamista koskevien
43303: sesta. Liitteet IV,OO. s. H3i2. - Ks. Lasten- säännösten uudietamisesta. [..iitteet IV 177. s.
43304: hoitajat. 182•. - Ks. Verotus
43305: - n: o 33, Inna 1 a n: Lastenhoitajien eläkevuo- - n: o 50, !P en t i n y m.: Perheenjäsenten oman
43306: sien laskemiaperusteiden muuttamisesta. Liit- työn arvon verotuksen lieventämisestä. Liit-
43307: teet IV,tn. s. 16•3. - Ks. Lastenhoitajat. teet IV,78. s. 1813. - Ks. Verotus.
43308: - n:o 34, H a 11 b e r gin ym.: Rajajääkärien - n:o '51, K a a s a 1 a i sen y m.: IM·aanviljelijä-
43309: eläkeoikeuden järjestämisestä. Liitteet IV,·62. perheiden lasten oman talouden hyväksi teke-
43310: s. 16<4. - Ks. Rajavartiolaitos. män työn verotuksen lieventämisestii.. Lii:tteet
43311: - n:o 00; Hallbergin ym. Eräiden puolus- IV, 7·9. s. 184. - Ks. Verotus.
43312: ,tuslaitoksesta vapautettujen upseerien ja ali- - n:o 52, J. Wirtasen ym.: Tutkimuksen toi-
43313: upseerien eläke-etujen järjestämisestä. LHtteet mittamisesta ylityö- ja sivuansioihin kohdistu-
43314: IV,63. s. 16'5. - Ks. Puolus-tuslaitos. van tuloverotuksen lieventämiseksi. Lii:tteet
43315: - n:o 3o, Inna 1 a n y m.: Yksityisoppikouluissa IV,SO. s. 185. - Ks. Tulo- ja omaisuuvero.
43316: palvellun ajan lukemisesta valtion oppikoulujen - n: o 53, P i t s j, n gin y m.: Opiskelukustannus-
43317: opettajille eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. ten vähentämisoikeudesta verotuksessa. iLiitteet
43318: Liitteet IV,64. s. 166. - Ks. Oppikoulut. IV,Sl. s. 1<86. - Ks. Verotus.
43319: - n:o 37, Innalan ym.: Sodan aiheuttaman - n:o :54, Leiikolan: !Tutkimuksen toimittruni-
43320: eriltoislainsäädännön toimeenpanoa varten pe- sesta opiskeluvelkojen poistamiseksi verotetta-
43321: rustettujen toimistojen henkilökunnan eläke- vasta tulosta. 'Liitteet IV,•S2. s. 1&8. · - Ks.
43322: oikeuden järjestämisestä. Liitteet IV,65. s. 167. Verotus.
43323: - Ks. Eläkkeet.
43324: - n: o 155, II a r a n y m.: Tuloverotuksessa myön-
43325: - n: o 138, I n n a 1 a n y m.: Tuomiokuntien ar- nettävän koulutus- ja opintovähennyksen alan
43326: kistoapulaisten eläkeoikeuden järjestämisestä. laajentamisesta. Liitteet IV,83. s. 190. -Ks.
43327: Liitteet IV,66. s. 168. - Ks. Eläkkeet. Tulo- ja omaisuusvero.
43328: - n:o 39, Kokko 1 an y m.: Valtiojohtoisten - n: o 56, S e p ä n y m.: Esityksen antamisesta
43329: liikeyritysten eläkkeiden yhdenmukaistamisesta. s.lle 16-vuotiaiden vapauttamisesta suoritta-
43330: Liitteet IV,6·7. s. 169. - Ks. Elfukkeet. masta ansiotuloistaan veroja. Liitteet IV,84.
43331: - n: o 40, F o r s i u k s en y m.: •Perhe-eläkelain s. 191. - Ks. Verotus.
43332: ulkopuolelle jääneiden eläkkeiden korottami- - n: o 57, B o r g - Sun dm a n i n: Oikeudesta ve-
43333: sesta. Li~tteet IV,68. s. 170. - Ks. Eläkkeet. rovähennyksen telkemiseen vanhempien ja työ-
43334: - n:o 41, Proeopen ym.: Loviisa-Vesijärvi kyvyttömien lähiomaisten huo1tamisen. johdosta.
43335: rautatieyhtiön työläieten ja virkamiesten työ- ja Liitteet IV,85. s. 192. - Ks. Verotus.
43336: virkasuhteiden järjes·telystä. Liitteet IV,69 s. - n:o ·58, :Hosi·an ym.: Työmatkoista johtuvien
43337: lr71 ja 173. - Ks. Rauta.tieläiset. kustannusten vähentämisestä verotuksessa. Liit-
43338: - n:o 42, H o s i.an y m.: Tutkimuksen toimitta- teet IV,86. s. 193•. - Ks. Verotus.
43339: misesta valtion virastojen siirtymiseksi !kesäai- - n:o 59', Kalliokosken ym.: Verovelvolli-
43340: kana viiden päivän työviikkoon. Liitteet IV,70. sen oikeuttamisesta vähentämään verotetta-
43341: s. 175. - Ks. Työ~a. vasta tulostaan määräosa yleiseen rahalaitok-
43342: - n: o 43, V e n n a m o n: V erolainsäädännössä seen säästämistään varoista. iLiitteet IV,87. s.
43343: olevien epäoikeudenmukaisuukJ!ien poistamisesta. 194. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
43344: Liitteet IV,71. s. 176. - Ks. Verotus. - n: o ·60, K ä m ii. r ä i s en: S'åästöjen sa·attami-
43345: - n:o 44, Asunnan ym.: Verotuksessa myön- sesta vähennyskelpoisiksi tuloverotuksessa. Liit-
43346: nettävien vähennysten ja poistojen yhdenmu- •teet IV,SS. s. 19'5. - ·Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
43347: kaistamisesta. Liitteet IV,72. s. 177. - Ks. - n:o 61, P r o c o p en y m.: Toimenpiteistä yk-
43348: Verotus. sityisten kansalaisten säästämistoiminnan lisää-
43349: - n:o 45, Borg-•Sundmanin ym.: Eläkkei- miseksi ja helpottamiseksi. 1Liitteet IV,89. s.
43350: den verovapauden aikaansaamisesta. Liitteet 196 ja 1~8. - Ks. Talletukset.
43351: IV,TIS. s. 178. - Ks. Verotus.
43352: - n:o 62, Wiherheimon ym.: Teollisuu-
43353: - n: o 46, I n n a 1 a n y m.: Eläkkeensaajien vero- den poisto-oikeutta koskevien >Verotussäii.nnös-
43354: tulisen lieventämisestä. Lii·tteet IV,74. s. 179. ten väljentämiseetii.. Liitteet IV,OO. s. 000. -
43355: - Ks. V erotus. Ks. V erotus.
43356: - n:o 47, Lehdon ym.: Pienten eläkkeiden - n:o 63, Matti 1 a n y m.: Maaseudun uusien
43357: v·apauttamisesta verosta. Liitteet IV,7·5.. s. 180. pienyritysten va.pauttamisesta veroista ensim-
43358: - Ks. Verotus. mäisten •toimintavuosien aikana. Lij,tteet IV,91.
43359: - n: o 48, F o r s i u k s en y m.: Isännänpalkan s. 201. - Ks. V erotus.
43360: verotusta koskevien määräysten .tarkistamisesta - n: o 64, V en n a m o n: Maatalouskiinteistöjen
43361: leskiemäntien osalta. Liitteet IV,76. s. 181. - tuloverotuksen uudistamisesta. Liitteet IV,92.
43362: Ks. V erotus. s. 202. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
43363: L~~<ki·, raha·asila· ja .toivomuaaloitteet 1958. 11
43364:
43365: n:o 65, Kekkosen ym.: Tomenpiteistä met· - n:o ,g,1, !Proeopen ym.: Toimenpiteistä lii·
43366: sänuudistusalueitten vapauttamiseksi metsäve· kevaih.toveron siirtämiseksi tuotantoportaasta
43367: roista. Liit•teet IV,9~. s. 200. - iKs. Verotus. myyntiport·aaseen. Liititeet IV,109. s. 224 ja
43368: 226. - Ks. Liikevaihtovero.
43369: - n:o 66, lM a t t i 1 a n y m.: .Juuri s·alaojitettujen
43370: peltojen verovapaudesta. Liitteet IV,94. s. 2·04. - n: o 82, E s k o 1 a n y m.: Piell'teollisuuden liike·
43371: - Ks. V erotus. vaihtoverorasituksen lieventämisestä. Liitteet
43372: IV,HO. s. 228. - Ks. Liikevaihtovero.
43373: - n:o 67, Sauik.ko·sen ym.: Osinkotulojen va·
43374: pauttamisesta tuloverosta. Liitteet IV,:915·. s. 205. - n: o 813, T i k k a o j a n y m.: Liiikevaihtovero-
43375: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. lain muuttamisesta käsityö· ja pienliikkeiden
43376: osalta. Lii·tteet IV,Ul. 1!. 2'219. - Ks. Liike·
43377: - n: o 6iS, M a n n i 1 a n y m.: Kotieläinsairauk· vlrlhtovero.
43378: sista aiheutuneiden menojen vähentämisestä ve·
43379: rotnksessa. Liitteet IV,96. s. 206. - Ks. Vero- - n:o S4, Haran ym.: Koulurakennuksiin käy-
43380: tus. tettävien rakennustarvikkeiden liikevaihtoveron
43381: palauttamisesta. LU.tteet IV,l12·. s. 200. - Ks.
43382: - n: o 6·9, K •a i t i 1 a n y m.: Tuloveron progressii· Liikevai!htovero.
43383: vieuuden poistamisesta alemmissa ja keskisuu·
43384: rissa tuloluokissa. Liitteet IV,9'7. s. 207. - n: o 815, H ö g s t r ö m i n y m. : Kalastusvene-
43385: Ks. rl'ulo· ja omaisuusvero. moottorien vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
43386: Liitteet IV,11~. s. :231 ja 23'2. - Ks. Liike-
43387: - n:o 70, Borg-Sundmanin ym.: Tulo· ja vaihtovero.
43388: omaisuusverolain I veroluokan poistamisesta. n:o 86, Rosenberg i n y m.: Liikevaihtove-
43389: LHtteet IV,98·. s. 1208. - Ks. Tulo· ja omaisuus· ron poistamisesta ikalastusaluksista, kalastusve-
43390: vero. nemoottoreista ja langasta valmistetuista pyy·
43391: - n: o 71, I n n •a 1 a n y m.: Verovelvollisten luo· dyksistä. Liitteet IV,ll4. s. 2:3:3 ja 234. - Ks.
43392: kittelemista veroluoklkiin koskevien tulo- ja Liikevaihtovero.
43393: omaisuusverolain sää-nnö!!ten muuttamisesta. - n:o 87, Rosenbergin ym.: Kalastusalusten
43394: Liitteet IV,199>. s. 209. - Ks. Tulo· ja omaisuus· moottoreissa käytetyn nestemäisen polttoaineen
43395: vero. hinnan alentamisesta. LHtteet IV,115 s. 235 ja
43396: - n:o 72·, Kai t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä eri ~- - Ks. Polttoaineet.
43397: veroluokkien poistamiseksi. Liitteet IV,100. s. - n: o 88, K e k k o s en y m.: Moottorisahojen
43398: 211. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. hinnan alentamisesta. Liitteet IV,116. s. 2g;7. -
43399: - n:o 73, Borg-Sundmanin ym.: Aviopuo- Ks. iMoottorisahat.
43400: lisoiden verottamisesta erikseen ansiotuloista. - n: o •89>, !H y y t i ä i s e n y m.: Kiinteistönluovu-
43401: Li1tteet IV,lOl. s. 213. - Ks. Tulo· ja omai· tusveron siirtämisestä 'Veroviranomaisten mää·
43402: suusvero. rättäväksi ja perittäväksi. LH.tteet IV,117. s.
43403: - n:o 74, Forsiuk&en ym.: Aviopuolisoiden 238. - Ks. Leimavero.
43404: verottamisesta erikseen ansiotuloista. Liitteet - n:o 90, Ehrnroothin ym.: Esityksen auta·
43405: IV,102. s. 214. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. misesta perintö- ja lahJaverolain muuttamisesta.
43406: - n:o 75, Haran ym.: Tuloverotuksessa myön· Liitteet IV,llS. s. 2.39· ja 240. - Ks. Perintö-
43407: nettävän ns. aviopuolisovähennyksen korottami· ja lahjavero.
43408: aesta. Liitteet IV,100. s. 1215. - Ks. Tulo· ja - n:o 91, Borg-Sundmanin: Tutkimuksen
43409: omaisuusvero. toimittamisesta talouselämän tervehdyttämi-
43410: - n: o 761, E h r n r o o t !h i n y m.: Es~tyik.sen an· seksi. Liitteet IV,lli9. s. 241.. - Ks. Talous·
43411: tamisesta vä;hävaraisten vanhusten vapauttami· elämä.
43412: seksi tulo· ja omaisuusverosta. Liitteet IV,104. - n:o 9•2·, Lahtelan ym.: Ohjelman valmista-
43413: s. 216 ja 2>17. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. misesta uusien työpaikkojen luomiseksi. Liit-
43414: - n:o 77, Ehrnroothin ym.: Tulo- ja omai· teet IV,120. s. 242. - Ks. Työllisyys.
43415: •suusvero·asetuksen 20; :n muuttamisesta. Liitteet - n:o 93, P i t s i n gin y m.: Lähivuosia koske-
43416: IV,105. s. 21S ja '219. - Ks. Tulo· ja omaisuus· van teollistamisohjelman laatimisesta. Liitteet
43417: vero. IV,1.21. s. 243·. - Ks. Teollisuus.
43418: - n:o 78•, Korshäekin ym.: Esityksen an· - n:o 94, !Helteen ym.: Toimenpi·teistä maa-
43419: tamisesta uudeksi liilkevaihtoverolaiks1. Liit· seudun teollistamiseksi. Liitteet IV,122. s. 244.
43420: Liitteet IV,106. s. 220 ja 221. - Ks. !Liike· - Ks. Teollisuus.
43421: vaihtovero.
43422: - n: o .95, M a t t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä maa·
43423: - n:o 79, V. A. Virtasen ym.: Liikevaihto· seudun työmahdollisuuksien parantamiseksi pien·
43424: verolain uudistamisesta. •Liitteet IV,107. s. 212'2. teollisuutta edistämällä. Li~tteet IV,123. s.
43425: - Ks. Liikevaihtovero. 2~5·. - Ks. 'Pienteollisuus.
43426: - n:o •SO, Martti 1 a n ym.: Nykyisessä liike· - n: o 96, ·E r k k i 1 ä n y m.: Al~työllisyysalueiden
43427: vaiMoverojärjestelmässä todettujen epäkohtien tuotannollisten investointien lainoHuksen jär-
43428: korjaamisesta. Liitteet IV,108. s. 2'23·. - Ks. jestämisestä. Liitteet IV,124. s. 246. - Ks.
43429: Liikevalli tovero. rl'yöllisyys.
43430: 12 Laki-, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958.
43431:
43432: - n:o 97, Eskolan ym.: Toimenpiteistä. Poh- laan. Liitteet IV,140. s. 268. - Ks. Puunja-
43433: jois-Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi. lostusteollisuus.
43434: LHtteet IV,125. s. 248. - Ks. Talouselämä.
43435: - n: o U3, B a c k 1 u n d i n y m.: Puunjalostusteh-
43436: - n:o 98, J. E. J>artasen ym.: Tutkimuksen taan perustamisesta eteläiselle Etelä-Pohjan-
43437: toimittamisesta Pohjois- ja Itä-suomen alityöl- maalle. Liitteet IV,141. s. 270 ja 271. - Ks.
43438: lisyysalueiden elinkeinoelämän kehittämiseksi. Puunjalostusteollisuus.
43439: Liitteet IV,126. s. 249. - Ks. Talouselämä. - n:o 114, Mar•ttilan ym.: Jatkotutkimusten
43440: - n:o 919, V en n a. m on: ToimeiLpiteistä pääoman suorittamisesta puunjalostusteollisuuden saami-
43441: ja luoton saannin helpottamiseksi maatilatalou- seksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,142. s.
43442: den ja. teollisuuden edistämiseksi Savossa ja. 272. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
43443: Pohjois-Karjalassa. Liitteet IV,l27. s. 251. - - n:o 115, J. Wirtasen ym.: Toimenpiteistä
43444: Ks. Talouselämä. Jalasjärven-Kauhajoen suoalueiden hyväksi-
43445: - n:o 100, M a. r t t i 1 a. n y m.: Toimenpiteistä käytöstä. Lii.tteet IV,l43·. s. 274. - Ks. Turve.
43446: kotimaisten polttoaineiden käytön edistämiseksi. - n: o 116, Ä s v i k i n y m.: Polttoturvetta käyt-
43447: Liitteet IV,121&. s. 252. - Ks. Polttoaineet. tävän kaasuturbiinisähkövoimalaitoksen perus-
43448: - n:o 101, V. Niemisen ym.: Mää.rära.ha.sta tamisesta Etelä..Pohja.nmaalle. Liitteet IV,l44.
43449: polttohwkkeen taloudellisen· käytön tutkimiseksi. s. 276. - Ks. Sähkölaitokset.
43450: Liitteet IV,129. s. :253. - Ks. J>olttoa.ineet. - n: o 117, M u r r o n y m.: Toimenpiteistä Haa-
43451: - n: o 100., P en t i n y m.: Tullisuojasta kotimai- paveden Piipsanneva.n turvetta. ja. pienpuuta
43452: sille polttoa.ineille. Liitteet IV,l30. s. 254. - polttoaineena käyttävän voimalaitoksen raken-
43453: ·Ks. 'Polttoaineet. tamiseksi. Liitteet IV,146. 11. 2<77. - Ks. Säh-
43454: kölaitokset. ·
43455: - n: o 1037 S a. r j al a n y m.: •Pienpuun teollisen
43456: käytön lisäämisestä. Ltitteet IV,131. s. 255. - n :o 118·, R y h d ä n: Taiva.lkoskelle rakennetta-
43457: - Ks. Puunjalostusteollisuus. v·an Koillis-Pohjanmaan .puunjalostuslaitoksen
43458: rakennussuunni·telman valmistamisesta. Liitteet
43459: - n:o 104, Sepän ym.: Kokona.issuunnitelman IV,146. s. 278. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
43460: laatimisesta kotimaisten polttoaineiden talou-
43461: dellisen käytön lisäämiseksi. Liitteet IV,13:2. - n: o 119, T i e k s on y m.: Valtion omistuksessa
43462: s. 256. - Ks. Polttoaineet. olevan puunjalostusteollisuuslaitoksen rakenta-
43463: misesta Tornion Röyttään. Liitteet IV,147. s.
43464: - n:o 105, V en n a. m on: Toimenpiteistä. puun 279. - Ks. !Puunjalostusteollisuus.
43465: ja. turpeen hyväksikäyttämiseksi polttoaineena. - n:o 12.0, Tainion ym.: Valtionenemmistöisen
43466: työllisyyden parantamiseksi. Liitteet IV,11331• s. osakeyhtiön muodostamisesta puuhioketta ja
43467: 2518. - Ks. Polttoaineet. sanomalehtipaperia tuottavan tehtaan rakenta-
43468: - n: o 106, M a r t t i 1 a n y m.: Turvevoimalaitos- miseksi Kemijärvelle. Lii.tteet IV,148. s. 280.
43469: ·hankkeiden edistämisestä. Liitteet IV,1M. s. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
43470: 259. - Ks. Voimalaitokset. - n: o 121, F rimani n y m.: Toimenpiteistä
43471: - n:o 107, Haapasalon ym.: Toimenpiteistä puunjalostusla~toksen rakentamiseksi Inariin.
43472: koivua ja pienpuuta raaka-aineena käyttävän /Liitteet IV,149. s. ~1. - Ks. Puunjalostusteol-
43473: teollisuuden sijoittamiseksi Mikkelin lääniin. lisuus.
43474: Liitteet IV,135. s. 261. - Ks. Puunjalostusteol- - n:o 122, B •a c k 1 u n d i n y m.: Malminlouhinnan
43475: lisuus. aloittamisen kiirehtimisestä. Korsnäsissä. Liit-
43476: - n:o 108, Li n d b 1 omin y m.: 'Polttoturvetta teet IV,150. s. 2812 ja 2S3. - Ks. Kaivosteolli-
43477: ja haketta käyttävän voimalaitoksen rakentami- suus.
43478: sesta Satakuntaan. Liitteet IV,13&. s. 003. - - n: o 12~, L e h m o s en y m.: Viitasaaren ja
43479: Ks. Voimalaitokset. Pihtiputaan maaperärikkauksien ·tutkimisesta.
43480: - n: o 109, R a ·P i o n y m.: 'Pohjois~atakunnan Liitteet IV,151. s. 284. - Ks. Malminetsintä.
43481: soiden turvetta polttoaineena käyttävän voima- - n:o 124, Niirasen ym.: Kaivostoimin-
43482: laitoksen perustamisesta. Liitteet IV,137. s. nan jälleen käyntiinsaattamisesta Otravaaran
43483: 265. - Ks. Voimalaitokset. alueella. Liitteet IV,15'2. s. 285. - Ks. Kaivos-
43484: - n: o 110, Hu 1 t i n y m.: Puunjalostusteollisuu- teollisuus.
43485: den aikaansaamisesta Kuopion ja Mikkelin lää- - n: o 100, J. E. rp a r t a s en y m.: Sähköistä-
43486: nin alueelle. Liitteet IV,138. s. 2·66. - Ks. misohjelman la111timisesta. sähiköistämättömiä
43487: Puunjalostusteollisuus. alueita varten. Liitteet IV,153. s. 286. - Ks.
43488: - n: o 111, H i 1 t u s en y m.: Puunjalostusta har- Sähkö.
43489: joittavien teollisuuslaitosten kannattavuuden - n:o 1~6, Korsbä.ckin ym.: Sähkövirran ku-
43490: parantamisesta Savossa. ja Pohjois-Karjalassa luttajahinnan vaihtelujen selv~ttämisestä. Liit-
43491: kuljetuskustannuksia tasoittamalla. Liitteet teet IV,154. s. 288 ja 2.S9. - Ks. Sähkö.
43492: IV,139. s. 267. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
43493: - n: o 127, V e n n a m o n: MaB.Italouksilta. säh-
43494: - n :o 112, H o 1 o p a i s en y m.: Sulfa~~;ttisellu köstä perittävien maksujen alentamisest&. Liit-
43495: loosa.tehtaan a.ikaaus•aamisesta. Pohjois-Karja.- teet IV,155. s. 200 - Ks. Sähkö.
43496: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1958. 13
43497:
43498: - n:o 1218, 1Iallbergin ym.: Maaseudun säh- - n:o 144, Koiviston ym.: Voimatalouden
43499: köistiimisen tukemisesta Pohjois-Karjalan Säh- tarpeisiin vesistöjen säännöstelyn takia mai-
43500: kö Oy:n toiminta-alueella. Li1tteet IV,156. s. .taan menettäneiden korvauskysymyksen selvit-
43501: 291. - Ks. Sähkö. tämisestä. Liitteet IV,173. s. Ml. - Ks. Kor-
43502: vaus.
43503: - n:o 129, Timosen y m.: Rautateiden rahti-
43504: luokituksen uudistamisesta. Liitteet IV,157. s. - n:o 145, Tainion ym.: Työllisyyslainan jär-
43505: 29<2. - Ks. Rautatiemaksut. jestämisestä. Veitsiluoto Oy:lle. Liitteet IV,174.
43506: s. ®12. - Ks. Työllisyys.
43507: - n:o 1~0, S a v e 1 a n y m.: Väkirehujen rahtien
43508: uudelleenjärjestämisestä. Liitteet IV,l58. s. - n:o 146, Tuulen ym.: iHalpakorkoisten lai-
43509: 293. - Ks. 'Rautatiemaksut. nojen myöntämisestä .pientonniston hankkimista
43510: varten. Liitteet IV,175. s. 313. - Ks. Meren-
43511: - n:o 131, M i e .t t u s en y m.: Väkirehujen hin- kulku.
43512: tojen tasoittamisesta. Liitteet IV,ll59. s. 294. - n:o 147, Stykin ym.: Valtion ta'kuiden
43513: - Ks. Rehut. myöntämisestä pienyrityksille. Liitteet IV,1'76.
43514: - n:o 132, Vennamon: Toimenpiteistä kauko- s. 314. - Ks. Pienteollisuus.
43515: kuljetusmaksujen alentamiseksi Savosta ja Poh- - n:o 148, Kujalan ym.: Kymijoessa sijaitse-
43516: jois-Karjalasta. Liitteet IV,IOO. s. 2915. - Ks. 'Van Anjalankosken voimalaitoksen rakentami-
43517: Rautatiemaksut. sesta. Liit·teet IV,177. s. 315. - Ks. Voima-
43518: - n:o 1~3, S'Vinhufvudin ym.: Puutavaran laitokset.
43519: menekin parantamisesta metsäautotieverkkoa - n:o 149, Murron ym.: Esityksen >antamisesta
43520: lisäämällä. Liitteet IV,161. s. 296. - Ks. !Puu· valtion oikeudesta rakentaa vesivoimalaitoksia
43521: ,tavara. Kuusamon ja Iijoen koskiin. Liitteet IV,178.
43522: a. 316. - Ks. Voimalaitokset.
43523: - n:o 1®4, R. Virtasen ym.: Posti- ja viras-
43524: .tota.lon rakentamisesta KarkkiliiAl.n. Liitteet - n :o 150, !H e lt e en y m.: Tutkimuksen suo-
43525: IV,IOO. s. 007. - Ks. Postilaitos. rittamisesta valtion vakuutuslaitoksen peru&ta-
43526: mismahdollisuuksista. Liitteet IV,179. a. lH7.
43527: - n: o mo, .A h o s e n y m.: Virastotalon rakenta- - Ks. Ya.kuutuslaitokset.
43528: misesta Viitasaarelle. Liitteet IV ,163. s. 298. -
43529: Ks. Virastot. - n: o 151, M a t t il a n y m.: Tutkimuksen toi-
43530: mittamisesta yhteiskunnallisen tuen jakautu-
43531: - n: o 136, .A h o s e n y m.: Valtion virastotalon misesta eri elinkeinoaloille ja ammateille. Liit-
43532: rakentamisesta. Keuruulle. iLiitteet IV,164. s. teet IV,180. s. 3·18. - Ks. Yhteiskunnallinen
43533: 299. - Ks. Virastot. 'tuki.
43534: - n:o 137, Saariahon ym.: Määrärahasta - n:o 152, Vennamon: Asutuslainojen koron
43535: jäänsärkijän rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- pysyttämisestä oaravala.inojen ikoron tasolla.
43536: teet IV,165'. s. 300. - Ks. iMerenkulku. Liitteet IV,11S1. s. 819. - Ks . .Asutuslainat.
43537: - n:o 137a, Törngrenin ym.: Kolmen rau- - n: o 156, E s k o 1 a n y m.: Korkorasituksen lie-
43538: dasta tehdyn aluksen rakentamisesta rrurun- ventämisestä. Liitteet V,3. s. 3195.- Ks. Korko.
43539: maa.n saariston liikennettä varten. Liitteet
43540: - n:o 154, Vennamon: Lainakoron u.lentami-
43541: IV,IOO. s. 301 ja 302. - Ks. iL&ivaliikenne.
43542: sesta. Liitteet V,4. s. 396. - Ks. Korko.
43543: - n:o 138, PHsingin ym.: Kansantulolas- - n:o 156, V . .A. Virtasen ym.: Toimenpi-
43544: kennan saattamisesta ajanmulkaiselle kannalle. teistä antolainauskoron a.lell!tamiseksi ja in-
43545: LHtteet IV,167. s. 303. - Ks. Talouselämä. deksisidonnaisuuden lieventämisek!!i. Liitteet
43546: - n: o l:W, J u n n i 1 a n: Tutkimuksen toimitta- V,>5. s. 1397. - Ks. Korko.
43547: misesta ns. valtionyhtiöi·den osakaspiirin laa- - n: o 156, V e n n a m o n: Pankkilainojen indeksi-
43548: jentamiseksi. Liitteet IV,168. s. 305. - Ks. ehdon aiheuttamien haittojen poistamisesta.
43549: Yhtiöt. Liitteet V,6. s. 398. - Ks. Indeiksiehto.
43550: - n:o 140, iL a h te 1 a n ym.: Voiton- ja. vas- - n:o 157, V . .A. Virtasen ym.: Sairaalalain
43551: tuunja.koa sekä ns. työläisosakkeiden käyttöä muuttamisesta. kuntain saattamiseksi tasaver-
43552: koskevan kokeilun suorittamisesta. Liitteet taisikai kustannuksiin nähden. Liitteet VI,l.
43553: IV,169. s. 307. - Ks. Osakey>htiöt. s. 400. - Ks. Sa.iraalalaki.
43554: - n :o 141, K o i v i .s t o n y m.: Pohjois-Suomen - n:o 1581 Kujalan ym.: Kotkan keskussai-
43555: kustannustason •alentamisesta. Liitteet IV,170. raalan rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet
43556: s. 308. - Ks. Talouselämä. VI,2. s. 404. - Ks. Sairaalat.
43557: - n:o 1421 Lahtelan: Kemijoki Oy:tä koske- - n: o 1519, Saa r i a h o n y m.: Kymenlaakson
43558: vien organisatoristen muutosten suorittamisesta. sairaanhoitokoulun rakennussuunnitelmi1ln laa-
43559: Liitteet IV,171. s. 300. - Ks. Kemijoki Oy. timisesta. Liitteet VI,3. s. 405. - Ks. Sairaan-
43560: - n:o 143, Lahtelan: Tutkimuksen suoritta- hoitokoulut.
43561: misesta Kemijärven suunnitellun säännöstelyn - n:o 160, I. Virtasen ym.: -Alle kouluikäis-
43562: aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Liit- ten lasten maksuttomasta terveydenhoidosta.
43563: teet IV,172•. s. 310. - Ks. Vedensäännöstely. Liitteet VI,4. s. 406. - Ks. Terveydenhoito.
43564: 14 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1968.
43565:
43566:
43567: - n:o 161, Hostilan ym.: Syrjäseutujen sai- - n:o 178, Tuulen ym.: Koko mall!ta käsittä-
43568: raankuljetusolojen p:uantamisesta. Liitteet VI,5. vän peruskartoitustyön kiirehtimisestä. Liitteet
43569: s. 407. - Ks. Sairll!anhoito. VII,27. s. 467. - Ks. Kartoitus ..
43570: - n:o 162, Nordforsin ym.: iPolion va.urioit- - n:o 179, Suonpään ym.: Eräiden maantei-
43571: tamien hoitoavustu:ksesta. Liitteet VI,6. s. 408 den tiealueiden lunastuskorvausten suorittami-
43572: ja 400. - Ks. •Lapsihalvaus. sesta v•altion varoista. Liirtteet VII,2·S. s. 4·68.
43573: - Ks. Maantiet.
43574: - n:o 163, Lukkarisen ym.: Kasvatusneu-
43575: volain •työn tukemisesta. Liitteet VI,7. s. 410. - n: o 180, K o k k o 1 a n y m.: Yiksityisoilkeudel-
43576: - Ks. Kasvatusneuvoia.t. lisessa työsuhteessa olevien eläkeoikeutta kos-
43577: kevien säännösten uudistamisesta. Uitteet
43578: - n:o 164, Stenbergin ym.: Maksuttoman VII,OO. s. 46'9. - Ks. Eläkkeet.
43579: hoidon järjestämisestä vähävaraisille sokeritau-
43580: tisille. Liitteet VI,S. s. 411. - Ks. Sokeri- - n: o 181, T e i r i n y m.: Kalastuslain sovelta-
43581: tauti. miselle ja vaivonnalle väl-ttämättömien, sano-
43582: tun lain 99 ja 10(} §: ssä mainilt.tujen toimitus-
43583: -- n:o 165, Lindblomin ym.: Mielisairaan- ten kustannusten suorittamisesta valtionva-
43584: hoitCthenkilökunnan koulutuksen uudistamisesta. roista. Liitteet VII,OO. s. 470 ja 471. - Ks.
43585: Liitteet VI,9. s. 412. - Ks. Sairaanhoitajat. Kalastuslaki.
43586: - n: o 1'66, I n n a 1 a n y m.: Tutkimuksen toimit- - n:o 1812, R yh d ä n: Korvauksen suorittami-
43587: -tamisesta TVankeinhoitolaitoksen sairaanhoito- sesta Kuusamon kunnan Liikasenvaaran ky-
43588: henkilökunnan työvoimatilanteesta. Liitteet län asukkaille kalastusalueiden menettämisestä.
43589: VI,10. s. 413. - Ks. Vankeinhoitolait()S. aiheutuneesta vahing()Sta. Liitteet VII,31. s.
43590: 4-72·. - Ks. Korvaus.
43591: - n~o 167, !Lehmosen ym.: Toimen.piteis.tä
43592: vähävaraisten pienviljelystilojen kaivojen ra- - n:o 183, V. K. Turusen ym.: Belvityiksen
43593: kentamiseksi. Liit•teet VI,11. s. 414. - Ks. suorittamisesta valtion ja kirkon välisen orga-
43594: Kaivot. nisatorisen yhteyden muuttamiseen liittyvistä
43595: kysymyksistä. Liitteet VII,3<2. s. 473. - Ka.
43596: - n:o 168, K•alliokosken ym.: Toimenpi- Kirkko.
43597: teistä .tupakan käytön vastustamiseksi. Liitteet
43598: VI,12. s. 415. - Ks. Tupakka. - n:o 184, V. K. Turusen ym.: Rukouspäi-
43599: vien huvitilaisuuksia koskevien määräysten
43600: - n:o 100, Haran ym.: Matkatoimistolain ai- tarkistamisesta. Liitteet VII,33. s. 476.- Ks.
43601: kaansaamisesta. Liitteet VI,Ht s. 416. - Ks. Ruvit.
43602: Matkatoimistot. - n: o 185, H a 1 i s en y m.: !Puutarhatalouden
43603: - n:o 170, Innal·an ym.: Eläinsuojelulain professorinviran perustamisesta Helsingin yli-
43604: muuttamisesta nykyisiä oloja vastaavaksi. Liit- opiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekun-
43605: teet VI,l4. e. 4-17. - Ks. Eläinsuojelu. taan. Liitteet VIII,10. s. 497. - Ks. Yli-
43606: opisto.
43607: - n:o 171, Kaasalaisen ym.: Valtionapu-
43608: järjestelmän perusteiden tarkistamisesta. Liit- - n:o 186, >Heinosen ym.: Sotao:rpoylioppi-
43609: teet VII,OO. s. 457. - Ks. Kunnll!t. laitten &;orkeakouluopintojen tukemisesta. !Uit-
43610: teet Vill,ll. s. 49-S. - Ks. Botaorvo.t.
43611: - n:o 17'2, Sävelän ym.: Esityksen antami·
43612: sesta manttaalikuntalaitoksen lopettamiseksi. - n:o 187, Sundellin: Koulutoimen johdon
43613: Liitteet VII,21. s. 459. - Ks. Manttaalikunta.- ikeskittämisestä. Liitteet Vill,12. s; 400 j& 500.
43614: la.itos. - Ks. Koululaitos.
43615: - n: o 1,SS, A a 11 on y m.: Yhtenäislkouluperiaat-
43616: - n:o 17<3, Koikikolan ym.: Satamien raken-
43617: teiden soveltamisen kokeilemisesta. iLiitteet
43618: tamisen ja kunnostamisen rahoittamisesta. Liit-
43619: VIII,13. s. 501. - Ks. Koululaitos.
43620: teet VII~. s. 4-60. - Ks. Satamat.
43621: - n:o 189, Inna 1 a n y m.: Harjoi·tusaineiden
43622: n:o. 174, Niemen ym.: Kunnallisverolain- opettajien ·peruspalkkaisten virkojen perustami-
43623: säädännön uudistamisest-a. Liitteet VII,23. s. sesta valtion oppikouluihin. LHtteet VID,14.
43624: 461. - Ks. Kunnallisverotus. s. 003 . ....;_ Ks. Oppikoulut.
43625: - n:o 175, Haran ym.: Harkintaverotuksen so- - n: o 1-90, P o h j a 1 a n y m.: Porin •tyttölyseon
43626: veltamista koskevasta tutkimuksesta ja siitä kahdentamisesta. Liitteet VIII,15. s. 504. -
43627: jootuvista toimenpiteistä. ILiitteet VII,24. s. Ks. Oppikoulut.
43628: 463. - Ks. Kunnallisverotus.
43629: - n:o .191, K o s o 1 a n y m.: Lapuan yhteislyseon
43630: n:o 1<76, Vennamon·: Toimenpiteistä maa- kahden·tamisesta. Liitteet VIII,l6. s. 005. -
43631: laiskuntien veroäyrin hinnan nousun estämi- Ks. Oppikoulut.
43632: seksi. Liitteet VH,25. s. 465. - Ks. Kunnallis- - n:o 19·2, Forsiuksen ym.: Toimenpiteistä
43633: verotus. yksityisoppikoulujen avustamiseksi koulukalus-
43634: - n:o 177, V. A. Virt·asen ym.: Kunn•allisen ton, opetusvälineiden ja kirjaston ha.nlkkimi-
43635: leimaTVeron kantamisesta metsän ostajalta. sessa. Lii-toteet VIII,17. s. 506. - Ks. Oppi-
43636: Liitteet VII,'26. s. 466. - Ks. Kunnallisverotus. koulut.
43637: Laki-, raha-asia. ja toivomusaloitteet 1968. 15
43638: - n: o 1·9>3, T e n h i i1. 1 ä n y m.: Yksi tyisoppikou- - n: o 209, J. E. P a r 't a s e n y m.: M'åärärahasta
43639: lujen palveluskunnan palkkauksen järjestämi- Kainuun keskusammattikoulun rakennustöiden
43640: sestä. Liitteet VIII,18. s. 507. - iKs. Oppi- aloittamiseksi. Liitteet VIII,34. s. 527. - Ks.
43641: koulut. Ammattikoulut.
43642: - n: o 194, Te n h i ä 1 ä n ym.: Yksityisoppikou- - n:o 210, K·al a vaisen y m.: Kansantajuisen
43643: lujen toimihenkilöiden elä.keoikeuden järjestä- tieteellisen luentotoiminnan, opintokerhotyön ja
43644: misestä. Liitteet VIII,19·. s. 508. - Ks. Eläk- näitä työmuotoja ohjaavien kansalaisjärjestöjen
43645: keet. valtionavun perusteita koskevan lainsäädännön
43646: - n: o 195, S a. a 1 a. s t i n y m.: Oppikoulujen luku- aikaansaamisesta. Liitteet VIII,35. s. 528. -
43647: kausimaksujen tasoittamisesta. Liitteet VIII,ro. Ks. Ka.nsansivistys.
43648: s. 510. - Ks. Oppikoulut. - n:o 1211, Rosenberg i n y m.: M'åärärahasta
43649: - n:o 196, Kaja.tsalon ym.: Toimenpiteistä kiertävien taidenäyttelyjen järjestämiseksi
43650: valtionavun •antamiseksi yksityisille oppikou- maassa. Liitteet VIII,36. s. 52~ ja 500. - Ks.
43651: luille ohjannan ja vapaiden harrastusten joh- Taide.
43652: tamiseen. Liitteet VIII,21. 11. 511. - Ks. Oppi· - n:o 212, Te i ri n ym.: Kansan laulu- ja mu-
43653: koulut. siikkitoiminnan tut·kimisesta ja tukemisesta.
43654: - n: o 197, I n n a 1 a n y m.: Oppikoulunopetta- Liitteet VIII,37. s. 531 ja 532·. - Ks. Musiikki.
43655: jien ulkomaisten opintomatkojen tukemisesta.
43656: 1Liitteet VIII,2~. s. ·5112. - Ks. Oppikoulut. - n:o 21~, V. K. Turusen ym.: Maaseudun
43657: .t881tteriharrastusten kehittämisestä. Liitteet
43658: - n: o 198, R i h •t niemen y m.: Vähävaraisten VIIT,3S. s. 533·. - Ks. Taide.
43659: oppikoululaisten ·koulunkäynnin helpottamisesta.
43660: Liitteet VID723. s. 513. - Ks. Oppikoulut. - n:o 214, V. K. Turusen ym.: Pohjois-Kar-
43661: jalan musiikkiopiston perustamisesta Joensuussa
43662: - n:o 100, J. E. Partasen ym.: Sotkamon sijaitsevan Itä-suomen seminaarin yhteyteen.
43663: yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit- Liitteet VHI,39>; s. 534. - Ks. MusiikkiQpis-
43664: teet VIII,24. s. 515. - Ks. Oppikoulut. to.t.
43665: - n:o 200, V. A. Virtasen ym.: Savonlinnan - n:o .~n5, Kalavs.isen ym.: Esityksen an-
43666: seminaarin muuttamisesta sekaseminaa.rilksi. tamisesta uudeksi kirjastolaiksi. Liitteet VIII,40.
43667: Liitteet VIII,215. s. 516. - Ks. Seminaarit. s. 53<5. - Ks. Kirj·astot.
43668: - n:o 201, .Rihtniemen ym.: Kansakoulu-
43669: laitoksen väliaikaisten viranhaltijain ja viran- - n: o 2•16, R o s n e 11 i n y m.: Kirjastolainsää-
43670: sijaisten palkkausten ja eriikikeiden järjestämi- dännön uudi&tamisesta. Liitteet VIII,41. s. 536
43671: sestä. Liitteet VIII,26. s. 5117. - Ks. Kansa- - Ks. Kirjastot.
43672: koulut. - n:o 217, Teirin ym.: Elokuvapalkintojen ja
43673: - n:o 002, R i h t niemen y m.: Kansakoulu- -stipendien jakamista koskevien mahdollisuuk-
43674: laitoksen viran·haltijain palkkaulksesta sotapal· aien tutkimisesta. Liitteet VIII,42. s. 537 ja
43675: veluksen aikana. Liitteet VIII,.27 s. 518. - 53'9. - Ks. Elokuvat.
43676: Ks. Kansakoulut. - n: o 21-8, rr ei r i n y m.: Elokuva-arkiston pe-
43677: - :11: o 203, Li n d e m a n i n y m.: Täydellisen rustamisesta. iLiitteet VIII,43. s. 541 ja 543.-
43678: ruotsinkielisen kansakoulun perustamisesta van- Ks. ~lokuvat.
43679: halle Degerbyn alueelle. Liitteet VIII,·28. s.
43680: 519 ja 5120. - Ks. Kansakoulut. - n:o 219, V. A. 'Virrtasen ym.: Olavinlinnan
43681: korjaustöiden suorittamisesta. Liirtteet VIII,44.
43682: - n:o 204, V. E. iPar.tasen ym.: Työväen- s. 545. - Ks. Olavinlinna.
43683: opistol&i.n uudistamisesta. Liitteet VIII,29. s.
43684: 521. - Ks. Työväenopistot. - n:o 220, V. <A. Virtasen ym.: Nuorisojär-
43685: jestöjen saattamisesta. tMavertaisiksi ikunnal-
43686: - n :o 005, L u u k a n y m.: Kansanopistojen ra- lisia avustuksia jaettaessa. Liitteet VIII,45.
43687: kennusten vuokra-arvojen perusteiden tarkista- s. 546. - Ks.· Nuorisojärjestöt.
43688: misesta. Liitteet VIII,:OO. ·s. 522. - Ks. Kan-
43689: sanopistot. - n:o 221, V. Turusen ym.: Kokoushuoneis-
43690: - n:o 006, Jä.mslinin ym.: Teknillisen kou- tojen rakennus- ja korjaustoiminnan edistämi-
43691: lun perustamisesta Jyväskylään. ·Li1tteet VIII,31. sestä. Liitteet VIII,46. s. 547. - Ks. Kokous-
43692: s. 5123. - Ks. Teknilliset ikoulut. huoneistot.
43693: - n:o ·207, K o r s b ä e k i n y m.: Ammattiopin- - n:o 1:222·, Leinosen: Määrärahasta ammatin-
43694: tojen avustuslain toimeenpanoa koskevan val- rvalinnanohjauksen piiritoimiston perustamista
43695: tioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Liitteet varten Oulun kaupunkiin. Liitteet VIII,47. s.
43696: VIII,3•2. s. 524 ja 525. - Ks. Amma.ttiopinnot. '54S, - Ks. Amm111tinvalinta.
43697: - n: o 208, H a r a n y m.: iLilkealan erikoiskou- - n :o 223, Kokko 1 a n y m.: Urheilumäärära-
43698: lujen sa01ttamisesta valtionavun suhteen tasa- hojen jakoa ja käyttöä koskevien epäkohrtiiln
43699: 'Vertaiseen asemaan kauppaoppilaitosten kanssa. •poistamisesta. Liitteet VIII,48·. s. 549. - Ks.
43700: Liitteet VIII,33. s. 526. - Ks. Kauppakoulut. U rheilumäärärahat.
43701: 16 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1953.
43702:
43703:
43704: - n:o 224, Jäms6nin ym.: Insinööripiirien - n:o 240, Kekkosen ym.: Yhdistetyn koti-
43705: henkilöstön lisäämisestä kuiva.tustöiden suun- talous- ja emäntäkoulun perustamisesta Pudas- ·
43706: nittelua varten. Liitteet IX,9. s. 681. - Ks. järven kuntaan. Liitteet IX,25, s. 5:99. - Ks.
43707: Kuivatustyöt. Emäntäkoulut.
43708: - n:o 225, Lehmosen y m.: Keski .Suomen kas- - n:o 241, N i sika 1 a n y m.: Emäntäkoulun pe-
43709: vinviljelyskoeaseman perustamisesta. Liitteet rustami!!esta Alatornion kuntaan. iLiitteet
43710: IX,10. s. 518~·. - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. IX,.OO. s. 600. - Ks. Emäntälkoulut.
43711: - n:o 242, iM·at>tilan ym.: Kasvitautien ja
43712: - n:o 2i26, F o r s i u k sen y m.: Tutkimuksen
43713: toimittamisesta maataloudellisten kotitalousoppi- rikkl&ruohojen tuhojen vähentämisestä. Liitteet
43714: laitosten o.pettajien työ- ja palkkaolosuhteiden IX,27. s. 601. - Ks. Kasvitaudit.
43715: parantamiseksi. ·Liitteet IX,ll. s. 5:83. - Ks. - n:o 2413, V. Niemisen ym.: Määrärahasta
43716: Kotitalouskoulut. rviherrehu- ja perunahiutalekysymyksen järjes-
43717: tämistä varten. Liitteet IX,23. s. 602. - Ks.
43718: - n:o 221, Tikkaojan ym.: Maatalousneuvon- Rehut.
43719: nan ikeskittämisestä. Liitteet IX,12. s. 584. -
43720: Ks. Maatalousneuvonta. - n:o 244, Koiviston ym.: Kotimaisen si-
43721: pulin hintatakuun järjestämisestä. Liitteet
43722: - n:o 228, Forsiuksen ym.: iPuutarhaope- IX,29. s. 004. - Ks. Sipuli.
43723: •tuksen järjestämisestä. Liitteet IX,13. s. 585. - n:o 245, Erkkilän ym.: Pohjois.Suomen
43724: - Ks. Puutarhat. sipulinviljelystä haittaavien epä·kohtien poista-
43725: - n:o ~29, N. Niemisen y m.: Mwatalouskou- misesta. Liitteet IX,30. s. 605. - Ks. Sipuli.
43726: luissa opiskelevien !käytännöllisen mlllatalous- - n: o 2:46, E r k k il ä n y m.: Perunan viljelys-
43727: harjoittelun parantamisesta. Liitteet IX,14. s. mahdollisuuksien parantamisesta Pohjois-Suo-
43728: 586. - Ks. Maatalouskoulut.
43729: messa. iLiitteet IX,31. s. 600. - Ks. Peruna.
43730: - n:o 230, Ahosen y m.: Keski-8uomen koti- - n:o 247, Kiviahon ym.: Viljavuustutki-
43731: talousopettajaopiston laajentamisesta. Liitteet muksen edistämisestä. LUtteet IX,32. s. 607.
43732: IX,15. s. 587. - •Ks. Kotitalouskoulut. - Ks. :Maatalous.
43733: - n:o 231, Väänäsen ym.: Muuruveden koti- - n: o 248, E s k o 1 a n y m.: Rukiin alueh~tajär-
43734: ·talouskoulun muuttamisesta. kodinhoi:tajakou- jestelmän aikaansaamisesta. Liitteet IX,33•. s.
43735: luksi. Liitteet IX,16. s. 588. - Ks. Kotitalous- 60S. - Ks. Vilja.
43736: koulut. - n:o 249, Salmisen ym.: Hintalisän mak-
43737: - n:o e.312, Mattilan y m.: Metsänhoitokoulun samisesta Etelä.Suomen pohjoispuolella tuote-
43738: aikaansaamisesta Uudenmaan--Hämeen metsä.n- tusta rUkiista. Liitteet IX,34. s. 61(). - Ks.
43739: hoitolautakunan alueelle. Liitt~t IX,l7. s. 589. Vilja.
43740: - Ks. iMetsänhoitoikoulut. - n: o 250, 8 auran y m.: Toimenp~teistä leipä-
43741: - n:o ~. Ra nt am&.an y m.: Itä- ja Suur- viljan kaksihintajärjestelmän poistamiseksi. iLiit-
43742: Savon maamieskoulun siirtämisestä Joroisten .teet IX,35. 8. 611. - Ks. Vilja.
43743: karjatalouskoulun yhteyteen. Liitteet IX,18. - n:o 251, Korsbäck i n y m.: Selvityksestä ja
43744: s. 500. - Ks. MaamieSkoulut. toimenpiteistä turkiseläinviljelyn edistämiseksi.
43745: Liitteet IX,U. s. 6~ ja 613. - Ks. Turkis-
43746: - n:o 234, Forsiuksen ym.: Lepaan koti- eläinviljely.
43747: talouskoulun muuttamisesta emäntäkouluksi.
43748: Liitteet IX,19. s. 592. - Ks. Kotitalouskoulut. - n:o 252, Backlundin ym.: Kalasäilyketeh-
43749: taan perustamises.ta Siipyyhyn. Liitteet IX,•37.
43750: - n:o 2135, Asun n a n y m.: Emäntä·koulun pe- 8. 614 ja 615. - Ks. Kalasäilyketehtaat.
43751: rustamisesta Vilppulaan. Liitteet IX,20. s. 59®
43752: - Ks. Emäntiiokoulut. - n:o 253, Jaakkolan ym.: Toimenpiteistä
43753: hirvikannan vähentämiseksi. iLiitteet IX,a.B. s.
43754: - n:o 2®6, Pakkasen ym.: Emäntäkoulun pe- 616. - Ks. !Hirvet.
43755: rustamisesta Vilppulaan. Liitteet IX,2L s. 594. - n:o 254, Forsiuksen ym.: Vakioidun ku-
43756: - Ks. Emäntäkoulut. lutusmaidon rasvapitoisuuden korottamisesta.
43757: - n:o 237, Korsbäck i n y m.: Koulutalon ra- Liitteet IX,S9. s. 617. - iKs. Maito.
43758: kentamisesta Korsholman emäntäkoululle. Liit- - n:o 255, Miettusen ym.: iMaidon hintapor-
43759: teet IX,22. s. 59'5 ja 600. - •Ks. lEmäntäkou- rastukeen jyrkentämisestä Pohjois- ja l!tä.Suo-
43760: lut. men tukialueella. Liitteet IX,40. s. 618. - !Ks.
43761: - n:o 23®, Rönkön ym.: Koulurakennulksen ra- Maito.
43762: kentamisesta Runnin emäntäkoululle. Liitteet - n:o 256, Vennamon: Kotivoin valmistajain
43763: IX,23. s. 007. - Ks. Emäntäkoulut. aseman parantamisesta. Liitteet IX,41. s. 619.
43764: - Ks. Voi.
43765: - n:o 239, J. E. Partasen ym.: Kouluraken-
43766: nusten rakentamisesta Suomussalmen emäntä- - n:o 257, iL•ahtelan ym.: Valtion maiden
43767: koululle. Liitteet IX,·24. s. 598. - Ks. Emäntä- asuttamisen jouduttamisesta. Liitteet IX,42. s.
43768: koulut. f>20. - Ks. Asutus.
43769: •Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1958. 17
43770: - n :o ~68, R y h d ä n: Asutusteiden parantami- - n: o 2·75, R y h d ä n: 'Daivalkosken kunnassa
43771: sesta Kuusamon, Pudasjärven Ja Taivalkosken olevan Jokijärven vedenpinnan laskemisesta.
43772: kunnissa. ·Liitteet IX,43. s. 62•1. - Ks. Asutus- Liitteet · IX,60. s. 643. - Ks. Perkaustyöt.
43773: tiet.
43774: - n: o 2<76, La h t e 1 a n: Tenojoen rantojen sor-
43775: - n:o 259, Miettusen ym.: <Asutustien raken- tumisen estämisestä Utsjoen kunnan alueella.
43776: tamisesta Simojärven länsirann•alle Posion-Ra- Liitteet IX,61-. s. 644. - Ks. Pengerrystyöt.
43777: nnan maantiestä Pohjaslahden-Ranuan maan-
43778: tiehen. Liit.teet IX,44. s. 622. - Ks. Asutustiet. - n:o 277, Vennamon: Toimenpiteistä pakolli-
43779: sen metsänhoitomaksun poistamiseksi. Liitteet
43780: - n:o 260, Sävelän ym.: Peruakuivatustoimin- IX,62. s. 645·. - Ks. Metsänhoitoyhdistykset.
43781: nan teh-ostamisesta. ILiitteet IX,45. s. 6213. -
43782: - Ks. Kuivatustyöt. - n: o 278, H ä p p ö 1 ä n y m.: Metsänhoitoyhdis-
43783: tyksistä annetun lain epäkohtien korjaamisesta.
43784: - n:o 261, Liinamaan y m.: Maanparannus- •Liitteet rx,oo,. s. 646. - Ks. iMetsänhoitoyh-
43785: ja työllisyysvarojen myöntämisestä pienten k.ui- distykset.
43786: vs.tushank!keiden toteuttamista varten. LU.tteet
43787: IX,46. s. 625, - iKs. Kuivatustyöt. - n: o ~79, S ä v e 1 ä n y m.: TutkimUJksen •toimi-t-
43788: tamisesta yksityismetsien kunnostusohjelman to·
43789: - n:o 262, E r k lk i 1 ä n y m.: Metsien ja vilje- .teuttamiseksi. Liitteet IX,64. s. 647. - Ks.
43790: lysmaiden kuivatustilan parantamisesta. Liit- Metsänhoito.
43791: teet IX,47. s. 626. - Ks. Kuivatustyöt.
43792: - n:o 280, Kekkosen ym.: Toimenpiteistä
43793: - n:o 263, Korsbäekin ym.: Maanparannus- työllisyysmäärärahojen myöntämiseksi vajaa·
43794: lainoja ja -avustuksia koskevien määräysten tuottoisten metsien •puhdistustöihin ja raivaus-
43795: muuttamises~a. LHtteet IX,48. s. 007 ja 628. hakkauksiin. iLii,tteet IX,65. s. 64-&. - Ks. Met-
43796: - Ks~ Maanparannustyöt. sänhoito.
43797: - n:o ~64, K o s o 1 a n y m.: Lap1olanjoen vesistö- - n:o 281, Uusi ta 1 on y m.: Tutkimuksen toi-
43798: alueen tulvasuojelutöiden aloittamisesta. Liit- mittamisesta metsänparannusvarojen myöntämi·
43799: Iteet IX,49. s. 6W. - Ks. Tulvat. seksi suoraan metsänomistajille. Liitteet IX,OO.
43800: - n:o.265, Åsvikin ym.: Kyrönjoen perkaami- s. 649. - Ks. 'Metsänhoito.
43801: sesta. Liitteet IX,OO. s. 630. - Ks. Perkaus- - n:o 28>2,, J. E. ;partasen y m.: Uudis- ja ki-
43802: työt. venraivauspalklkioiden korottamisesta. Liitteet
43803: - n:o .2661 Korsbäekin ym.: N'årpiön joen IX,67. 8. 651. - Ks. Uudisraivaus.
43804: perkaamises~ Liitteet IX,ål. s. 001 ja 002. -
43805: - n:o 28~, Tenhiälän ym.: Tutkimuksen suo·
43806: Ks. Perkaustyöt. ritt·amisesta kiiltovakuutuksen käytäntöön otta-
43807: - n:o 267, N. Niemisen ym.: Mikkelin lää- misen mahdollisuuksista. Liitteet IX,68. s. 6'00.
43808: nin alueella sijaitsevien ~ljelyske1poisten suo- - Ks. Katovakuutus.
43809: alueiden kuivattamisesta. Li~tteet IX,5i2. s.
43810: ~. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 284, Miettusen ym.: Hinnanpalautus-
43811: ten maksamisesta maatalouskoneissa käytetystä
43812: - n:o 268, R ö n ik ö n y m.: Vuoriajoen sekä Iijär- 'bensiinistä. Liitteet IX,69. 8. 653. - Ks. Polt-
43813: ven ja Saariajärven välisen järvialueen perlkaa· toaineet.
43814: misesta. Liitteet IX,53. s. 635. - Ks. Perkaus- - n: o 2~, V en n a m o n: Työllisyysvarojen
43815: työt. myöntämisestä tilakohtaiseen perusparannuk-
43816: - n:o 200, R ö n k ö n y m.: Iisalmen maalaiskun· seen. Liitteet IX,70. !!. 655>. - Ks. Maatalous.
43817: nassa olevien Palois-, Kilpi- ja Viitaanjärvien
43818: laskemisesta. Liitteet IX,54. s. 636. - Ks. Per- _: n:o 2186, Korsbäekin ym.: Esityksen anta-
43819: kaustyöt. misesta laiiksi maataloustuotteiden hinnoittelun
43820: perusteista. Liitteet IX,71. s. 6516 ja 657. -
43821: - n:o 2:70, Niirasen y m.: Toimenpiteistä Ora- Ks. iMaatalous.
43822: vilahden Iuhta- ja ranta-alueen kuivattamiseksi.
43823: iLiitteet IX,55. s. 637. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 287, Vennamon: Toimenp1teistä työlli·
43824: syysvarojen käyttämiselksi 11sutus· ja muuhun
43825: - n:o 271, V. Simosen ym.: Iiksenjoen per- maaseudun lainoitukseen. Liitteet IX,72. s. 658.
43826: ikaamisesta !Pohjois-<Karjalassa. Liitteet IX,56. s. - Ks. Asutuslainat.
43827: 633. - Ks. Perkaustyöt.
43828: - n:o 2818, [Hiltusen ym.: Toimenpiteistä maa-
43829: - n:o 272, Timosen y m.: !Määrärahasta Val- tilatalouden suunnitelmalliseksi ra.tionalisoimi-
43830: timon vesistön perkaustöiden aloittamiseksi. seksi. Liitteet IX,7S. !!. 65~. - Ks. Maatalous.
43831: Liitteet IX,57. s. 6'39. - Ks. Perkaustyöt.
43832: - n:o 289, Kaasalaisen ym.: Tilojen elin-
43833: - n :o 273, rr a u r i a i s en y m.: Toimenpiteistä kelpoisuuden parantamisesta. Liitteet IX,74. s.
43834: Suomussalmella Kiannan vesistön itäpuolella 661. - Ks. iMaatalous.
43835: olevien soiden kuivattamiseksi. Lii,tteet IX,58.
43836: s. 640. - Ks. Kuiv111tustyöt. - n:o 200, Vennamon: iMaa.talouspolitiik-
43837: - n:o 274, E r k iki 1 ä n y m.: Määrär111hojen kamme suuntauksen muuttamises-ta. Liitteet
43838: myöntämisestä Pyhäjoen uusjaon yhteydessä IX,75. s. 662·. - Ks. Maatalous.
43839: suoritettavia !kuivatus- ym. peruaparannustöitä - n:o 291, Miettusen ym.: Esityksen anta-
43840: 'Varten. Liitteet IX,59. s. 641. - Ks. Kuivatus- misesta maatalouden perusluotostoa. Liitteet
43841: •työt. IX,76. s. 663'. - !Ks. 'Maatalous.
43842: 3 E 687/SIS
43843: 18 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1968.
43844:
43845: - n: o 29>2, K o i v i s t o n y m.: [I>erusluoton jär- - n: o 309, L a h t e 1 a. n y m.: Lainojen myöntä-
43846: jestämisestä elinkelvottomien tilojen elinkel- misestä työttömyyskortistoon hyväksytyille
43847: poisiksi saattamiseksi. Liitteet TX,77. s. 664. omien tuottavien töiden rahoittamiseen. Liit-
43848: - Ks. :Maatalous. teet X,61. s. 8134. - ·Ks. Työttömyys.
43849: - n: o 2931, T i k k a o ja, n y m.: ..Ammattientarkas- - n:o 310, Lehdon ym.: Osatyökykyisten työn-
43850: tusta koslkevan lainsäädännön uudistamisesta. s·aa.nnin järjestämisestä. Liitteet X,62. s. 8<35.
43851: Liitteet X,45. s. 813. - Ks . .Ammattientarkas- - Ks. TyöllisyyiJ,
43852: tus.
43853: - n:o 1311, Lukk•aris en ym.: Tutkimuksen
43854: - n: o 294, H o s t il a n y m.: Työaikalainsäädän- toimittamisesta osatyökykyisten työnsaantimah-
43855: nön uudistamisesta viikoittaisen työajan lyhen- dollisuuksien järjestämisestä. Liitteet x,63; s.
43856: tämiseksi. Liitteet X,46. s. 814. - Ks. Työaika. 8:36. - Ks. Työllisyys.
43857: - n:o '295, Uotin ym.: \Esityksen antamises·ta - n:o 61~ Lindblomin ym.: Invalidien työl-
43858: uudeksi työaikalaiksi viikoittaisen työajan ly- lisyyden turvaamisesta. J..i1tteet X,M. s. ·837.
43859: hentä.miseksi. Liitteet X,47~ s. 815. ---' Ks. Työ- - Ks. Invaliidit.
43860: aika. - n :o 313, T. Tuomisen y m.: rl'yötilaisuuksien
43861: ----'- n: o 296, Niirasen y m.: Esityksen antami- järjestämisestä työttöminä oleville naisille. Liit-
43862: sesta 00-tuntisen työviikon voimaansaattami- ·teet X,65. s. 8aS. - Ks. Työttömyys.
43863: seksi kaivosteollisuudessa. LHtteet X,48. s. - n:o 3•14, Kujalan ym.: Satamatöiden vaki-
43864: 816. - Ks. Työaika. naistamisesta. Liirtteet X,OO. s. 840. - Ks. Sa-
43865: ....;.;. il:o 2·97, ·Lindemanin ym.: Vuosilomalain tamatyöt.
43866: muuttamista !koskevan es1tyksen antamisesta. - n: o 315, :M u s t o s e n y m.: Kansaneläkelain
43867: J..iitteet X,419. s. 8>117 j·a 818. - Ks. Loma.. mukaisen . vanhuuselälkkeen saannin ikärajan
43868: - n: o 298, T u r k a n y m.: Työntekijäin vuosi· alentamisesta eräillä työaloilla työskentelevien
43869: lomalain muuttamisesta ja. uudistamisesta. Liit- osalta. LHtteet X,67. s. 841. - Ks. Kansanelä-
43870: teet X,50. s. 819. - Ks. Loma. kelaki
43871: -.n:o 2001 Lindblomin ym.: Työntekijän - n: o M6, S i i s k o 8 e n y J;ll.: Kansaneläkelain
43872: vuosilomapalkan määrääruisperusteiden uudis- :30 §:n muuttamisesta. Wtteet X,68. s. ~.
43873: - Ks. Kansa.neläkelaki.
43874: tamisesta. Liitteet X,5'1. s. 821. - Ks. Loma.
43875: - n:o •317, Borg-Sundma.niny.m.: Lapsi-
43876: - n:o ~00, .Ala.ngon ym.: Esityksen s.ntami- lisäjärjestelmän parantamisesta.. Liitteet X,OO.
43877: sesta. va.punpäivän määrääiDiseksi paikalliseksi s. 8413. - Ks. Lapsilisä.
43878: vapaapäiväksi. LiHteet X,52. s. 800•. - Ks. Va.-
43879: punpäivä. - n:o .:us, Ehrnroothin: Lapsilisälain ku-
43880: moamisesta ja sen .korV>aamisesta laa.jennetulla
43881: - n:o 001, Kalavaisen ym.: Esityksen an- perheavustusjärjestelmällä. ·Liitteet X,70. s.
43882: . .ta.misesta. laiksi nuorten työntekijäin suojelusta. 844 ja 845. - Ks. Lapsilisä.
43883: Lj.itteet X;5:3. s. S23. - Ks. Työväensuojelu.
43884: -n:o 3119, Lukkarisen ym.: Perhelisälain
43885: - n:o 302, Niirasen y m.: :Metsä- ja uitto- ltä:Y'täntöönpa.nossa. ilmenneiden epäkohtien pois-
43886: työntekijöille työpaik1Ul etäisyydestä johtuvien tamisesta.. Liitteet X,71'. s. <846. - Ks: !Perhe-
43887: menetysten korvaamisesta. Liitteet X,li\1. s. lisälaki.
43888: 824. -'-- Ks. :Metsätyöt.
43889: - n:o 320, ·Lindblomin ym.: Invs.liidihuolto-
43890: - n ~ o 303, Puh a k a n y m.: Puutavaran työmit- lain ;täytäntöönpa.nossa. ilmenneiden epäkohtien
43891: tauksesta. annetun asetulksen muutta.mise~tta. poistamisesta. Liitteet X,·72. s. 847. - Ks. In-
43892: Liitteet X,55. s. >82·5. - Ks. Puutavara. valiidit.
43893: - n:o 304, V. :Turusen y m.: Puutaval'an työ- - n:o 32J1, Venn•a.mon: Sotainvaliidien eläk-
43894: mi.tta.uksest•a. ·annetun asetuksen muuttamisesta. keiden korottamisesta. LHtteet X,73. s. 849.
43895: Liitteet X,56. s. 826. - Ks. Puutavara. -Ks. Inva.liidit.
43896: - n:o 305, Torven ym.: Naisten ja miesten - n:o ·3122, I nn alan ym.: Kaatuneen vanhem-
43897: eripalkkaisuuden poistamisesta. Liitteet X,57. pien oilkeutta sotilasvammalain mutkaiseen huol-
43898: · 11; 827~ _;. Ks; Palkkaluokittelu, toeläkkeeseen koskevien rajoitusten poistami-
43899: sesta. Liitteet X,74. s. 850. - Ks. Eläkkeet.
43900: - n:o <306, Nordforsin ym.: Esityksen anta-
43901: misesta laiksi astei·ttain .toteutetta.vasta työttö- - n :o 1323, Hei n o s en y m.: Sotalesk:iperheitten
43902: myy.svakuutuksesta. Liitteet X)58. s~ 830 ja sairauskustannusten korva.amisesta. Liit.teet
43903: 831. ;_ Ks. Työttömyysvakuutus. X,75. s. 8'51. - Ks. Sairaanhoito.
43904: - n:o ·307, Borg-Sun dm a. n i n: Työllisyysvs.- - n:o 324, Stenberg i n y m.: Va.rattomien
43905: rojim käyttämisestä pysyvien työpaikkojen ai- siviiliorpojen elatuksen turvwamisesta. Liitteet
43906: kS:&nsaamista edistäviin tarlkoituksiin. Liitteet X;76. s. 8'53. - Ks. Orvot.
43907: X 159. s. 8<32. - Ks. Työllisyys.
43908: - n:o :325, Heinosen ym.: Esityksen antami·
43909: --'- n: o a.os, V e n n a m o n: Toimenpiteistä maaseu- sesta huoltoeläkkeestä vähävaraisilla siviilior-
43910: tuväestön työtarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet voille ja siviilileskille. Liitteet X,77. s. 854.
43911: X,OO. s. 8313. - Ks. Työllisyys. - Ks. Eläkkeet.
43912: Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1968. 19
43913:
43914: - n:o 3'26, Nederström-Lundenin ym.: - n:o 343, Ahosen ym.: Maantien rakentami-
43915: Äitiysavustuksen korottamisesta. Liitteet X,78. sesta Laukaan Leppäveden kylästä Ki•vilammin
43916: s. 856. - Ks. Äitiysavustus. k·aut·ta Vaaj•akoskelle. Liitteet X1I,8. s. 895. -
43917: Ks. Maantiet.
43918: - n:o ~.7, Flincikin ym.: Esityksen antami-
43919: sesta perhelomalaiksi. Liitteet X,79. s. 85•7. - - n:o 344, Ahosen ym.: Maantien rakentami·
43920: Ks. Loma. sesta Lievestuoreelta ISimunan kautta Kupariin.
43921: Liitteet X1I,9. s. 896. - Ks. Maantiet.
43922: - n:o 3218, Lukkarisen y m.: Perhelomaiaki-
43923: esityksen antamisesta. Liitlteet X,W. s. 858. - - n :o <34·5, Aho s en y m.: Kanavuoren-Leppä-
43924: Ks. Loma. lahden-Keikkamäen maantien ra.kentamisesta.
43925: Liiltteet XII,10. s. 897. - Ks. Maantiet.
43926: - n:o 329, Väänäsen y·m.: Suuriperheisten
43927: äitien lomatoiminnan järjestämisestä. Liitteet - n: o 34·6, A s u n n a n y m.: Ruoveden-Vilppu·
43928: X,81. s. 859. - Ks. Loma. lan maantien kunnostamisesta. Liitteet XII,11.
43929: s. &9& - Ks. iMaantiet.
43930: - n:o 330, Lukkarisen y m.: Kodinperusta·
43931: mislainan käyttämisestä asunnon hankinnasta - n:o 347, Erkkilän ym.: Tutkimuksen toi-
43932: aiheutuviin kustannuksiin. Liitteet X,82. s. 860. mittamisesta Pyhäjoen-IMerijärven tiesuun-
43933: - Ks. Kodinperustamislainat. nalla. Liitteet XII,l2. s. 8.99. - Ks. Maantiet.
43934: - n: o 348, F r i m •a n i n y m.: iMaantien raikenta-
43935: - n:o 3~1, Keloveden ym.: Perheenasunto· misesta Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjoki-
43936: avustuslain · korjaamisesta. Liitteet X,S3. s. vartta pitkin Markkasuvannon sillalle. Liitteet
43937: 861. - Ks. Asuntoavustukset. XII,13. s. 900. - Ks. Maantiet.
43938: - n:o ®32, Nordfarsin ym.: Esityksen an- - n: o 349, F r i m a n i n y m.: Maan-tien rakenta-
43939: tamisesta laiksi yleisen sairausvakuutuksen '8.8· misesta Tepaston kylästä Lompolon k•autta Pul-
43940: teittaisesta ·toteuttamisesta.. Liitteet X,84. s. jun kylään Kittilän kunnassa. Liitteet XII,14.
43941: 863 ja 864. - Ks. Sairausvalkuutus. s. 901. -.:. Ks. Maantiet.
43942: - n:o 313\3, Nordforsin ym.: Esityksen anta· - n: o ·3·50, (11 ei n o s en y m.: Lyökin-Korsaaren
43943: misesta yksityisoikeudellisessa työsuhteessa ole- -'Lepäisten-VO'hdensaaren tien rakentamisesta
43944: vien eläkeV'llkuutuksesta. Liitteet X,85. s. 8Q5 Uudenkaupungin maalaiskunnass·a. Liitteet
43945: ja 866. - Ks. Eläkevakuu·tus. XII,15. s. 002. '- Ks. Maantiet.
43946: - n: o 334, I n n a 1 a n y m.: Maastamuuttoa kos- - n:o 351, Häppölän ym.: Valtatien n:o 12
43947: kevan tutkimuksen toimit.tamisesta. Liitteet korjll!aillisesta tieosalla Koski R.l.-Pälkäne.
43948: x,816. s. 86'7. - Ks. Maastamuutto. Liitteet XII,16. s. 003. - Ks. Maantiet.
43949: - n:o 33·5·, V. A. Virtasen y m.: Tutkimuksen - n:o 3•512, Häppölän ym.: Tiesuunnan tutki-
43950: toimittamisesta nuorten asumiskysymykseen liit· misesta Metsänkylän-J..innonkankaan-Okerlan
43951: tyvistä epäkohdista. Liitteet X,87. s. 8618·. - välillä. Liitteet XII;l7. s; 904. - Ks. Maan·
43952: Ks. Asuntotuotanto. ·tiet.
43953: n :o ~6, Hu 1 t i n y m.: Toimenpiteistä valtion· - n:o 353, Jaakkolan ym.: Oripään-Honki-
43954: avun saamiseksi paik·allisteiden peruskorjauksia lahden-Eurajoen maantien korjaamisesta. Liit-
43955: varten. Lii:tteet XII,1. s. 887. - Ks. Maantiet. teet X1I,18. s. 005. - Ks. !Maantiet.
43956: _:_ n: o 354, Jussi 1 a n y m.: 'Tieyhteyden aikoo.n-
43957: - n:o 337, Koivusen ym.: !Maanteiden kun·
43958: nossapito- ja korjausvarojen lisäämisestä. Liit- saamisesta Uudenkaupungin maalaiskunnassa
43959: Vohdensaarel-ta Lepäisiin. Liitteet X1I,19. s.
43960: teet XII,2. s. 888. - Ks. 'Maantiet.
43961: 906. - Ks. Maan·tiet.
43962: - n : o 338, J. E. iP a r t a s e n y m. : Paikallis-
43963: - n: o 355, J ä m s ~ n i n y m.: iMaantien rakenta-
43964: teiksi ehdotettujen teiden kuntoonpap.on rahoit-
43965: misesta valtatieitä n:o 4 Vaajakoskelle. Liit-
43966: tamisesta. Lii-t·teet XII,3•. s. 8189. - Ks. Maan· teet XII,20. s. 907. - Ks. !Maantiet.
43967: tiet.
43968: - n: o 356, K a a s a 1 a i s en y m.: Suodenniemen
43969: - n :o 300, Vennamon: Työllisyysvarojen käyt- -Vammalan-J>unkalai:tumen maantien kunnos-
43970: tämisestä kunnan- ja kyläteiden sekä paikallis-
43971: teiden rakentamiseen ja korjaamiseen. !Liitteet tamisesta. !Liitteet Xtrr2,1. s. 908. - Ks. Maan-
43972: XII,4. s. 800. - Ks. Mlllantiet. ·tiet.
43973: - n: o 00·7, K 1 e e m o 1 a n: iHimangan Sll!tamatien
43974: - n: o 340, A h o s e n y m.: Oriveden-Keuruun- ra.'kentamisesta yleiseksi tieksi. Liitteet XII,22.
43975: Karstulan runkotien suunnittelemisesta. iLii·t· s. 909. - Ks. Maantiet.
43976: teet X1I,5. s. 891. - Ks. Maantiet.
43977: - n:o 358, Koiviston ym.: IM·aantien raken-
43978: - n: o 341; A h o sen y m.: !Maantien rakentami- tamisesta Enontekiön kirkolta Leppäjärven ja
43979: sesta Vesannon-Viitasaaren maantieltä Pihti- Palojärven kylien kautta 'Norjan rajalle. Liit-
43980: putaan asemalle. !Liitteet XII,6. s. 892. - Ks. teet XII,2~. s. 910. - Ks. Maantiet.
43981: M8ian·tiet.
43982: - n:o 359, Koivusen y m.: Myllymäen-Äh-
43983: - n :o .342, A h o s e n y m.: Tienoikaisutyön to- tärin maantien oikaisutöiden suori·ttamisesta ja
43984: teuttamisesta Uuraisten kirkonkylässä. Liit- tasoristeyksien poistamisest·a. Liitteet XII,24.
43985: teet XII,7. s. 894. - Ks. Maantiet. s. 9H. - Ks. iMaantiet.
43986: 20 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1958.
43987:
43988: - n: o ~60, K o i v u s en y m.: Yhdystien rakent:a- - n:o 376, R y h d ä n y m.: Maantien rakenta-
43989: misesta Kortteen rautatiepysäkiltä Koron-Kih- misesta Rannalta Pudasjärven Barakylän kautta
43990: niön maan·tielle. :Liitteet XII,25. s. 9'12. - Ks. Taivalkoskelle. Liitteet XII,41. s. 92:8. - Ks.
43991: Maantiet. Maantiet.
43992: - n:o 361, Kokkolan ym.: Maantien raken- - n:o 377, Sävelän ym.: Tutkimuksen toimit-
43993: tamisesta Tavastilan asemalta Hurukselan ja tamisesta Merikarvian-Kankaa:n.pään maantien
43994: \Haminan maantiet yhdistävälle ohitustielle. saattamiseksi rask&sta liikennettä kestäväksi
43995: Liitteet XII,26·. s. 913. - Ks. Maantiet. maantieksi. LHtteet XII,42. s. •930. - Ks.
43996: Maantiet.
43997: - n:o 002, K u ja 1 a n y m.: Kouvolan ohitustien
43998: rakentamisesta Salpausselän maantiellä. iLHt- - n:o il'78, Tauriaisen ym.: ·Maantien ra-
43999: teet XII,27. s. 914. - Ks. Maantiet. kentamisest& Kuhmon kunnan Lentiiran !kylästä
44000: Vartiuskylään. Liitteet XII,4>3. s. 93.1. - Ks.
44001: - n: o 363·, K u 1 o v a a r a n y m.: Turun-Tampe- Maantiet.
44002: reen pikatien rakentamisesta. Liitteet XII,28.
44003: s. 915. - Ks. Maantiet. - n:o ~79, Tauriaisen ym.: Suomussalmen
44004: yli johtavan tien pengerrystöiden suorittami-
44005: - n:o 364, Kulova•aran ym.: Turun kau- sesta. Liitteet XII,44. s. 93~ - Ks. Pengerrys-
44006: pungin ohikulkutien rakentamisesta. Liitteet työt.
44007: XII,29>. s. 916. - Ks. Maantiet.
44008: - n: o ·365, La h ·t e 1 a n: Tu tkimukseu toimi tta- - n:o 380, Tiekson ym.: Maantien rakentami-
44009: misesta maantien rakentamiseksi Seipäjärveltä sesta Kitkajärven pohjoispuolisesta tiestä Toivan
44010: Ristonmännikköön. Liitteet XII,OO. s. 917. - kylän kautta Kuusamon-Kemijärven tielle.
44011: \Ks. Maantiet. Liitteet XII,45. s. 9313. - Ks. Maantiet.
44012: - n: o 366, !L a h t e 1 a n: Maantien rakentamisesta - n: o ~8:1, T u u 1 en y m.: Oravalan--Jaalan-
44013: Sodankylän-Ivalon maantiestä ipikku.Poikelan Uimilan maantien oikaisemisesta ja kunnosta-
44014: ikohdalta Pokan kylään. Liitteet XII,M. s. 918. misesta. Liitteet XII,46. s. 934. - Ks. Maan-
44015: - Ks. Maantiet. tiet.
44016: - n:o 367, Lahtelan: Maantien rakentamisesta - n: o 382, T u u 1 en y m.: Maantien rakentami-
44017: Inarin kunnan ;Angelin !kylään. Liitteet XII,32. sesta Valkealan V uohijärveltä V oikoskelle.
44018: s. 919. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,47. s. 9315. - Ks. Maantiet.
44019: - n:o 368, Lakka 1 an ym.: Maantien raken- - n: o 3<813, Törmän y m.: Tutkimuksen loppuun
44020: tamisesta. Akäsjoen suusta Muotkavaaraan. Liit- suorittamisesta tiesuunnalla VallkeakoB>ki--1P>als·
44021: teet XII,S®. s. 920. - iKs. Maantiet. sari-Alvettula. Liitteet XII,48. s. 936. - Ks.
44022: Maantiet.
44023: - n:o 369, M a. t i 1 a i sen y m.: Määräraha.sta
44024: tutkimuksen toimittamiseksi Ma.nsikkakosken - n:o ®84, V. A. V i rt ase n ym.: Tutkimuksen
44025: sillan maantieliikennettä koskevan osan leven- toimittamisesta maantien rakentamiseksi Särki-
44026: tämistä varten. Liitteet XII,34. s. 921. - Ks. lahdesta Säämingin saariston kautta Savonlin-
44027: Sillat. naan. !Liitteet XII,49. s. 937. - Ks. Maantiet.
44028: - n:o 370, M a t i 1 a i sen y m.: Määrärahasta - n: o 385, A h o s en y m.: Rautatien rakentami-
44029: Imatran kauppalan-Äi,tsaaren-'Salosaaren rvä- sesta Saarijärveltä :Multian kautta Haapa-
44030: lisen tien tutkimista varten. Liitteet XII,OO. mäelle. Liitteet XII,50. s. 9e8. - Ks. Rauta-
44031: s. 922. - Ks. Maantiet. .tiet.
44032: - n: o 3•71, 1M u r r o n y m.: Kuusamon koslkien - n:o 386, A 1 a n g on ym.: Rautatien rakenta-
44033: rakent·amiseen liittyvien maanteiden ja kana- misesta Tampereen kaupungista iparkanon kun-
44034: vien rakentamisesta. 'Liitteet XII,OO. s. 923. nan kautta Seinäjoen kauppalaan. Liitteet
44035: - Ks. Maantiet. XII,51. s. 939. - Ks. Rautatiet.
44036: - n:o G72, Niskalan ym.: Maantien rakenta- - n:o ~7, Alangon ym.: Rautatien rakenta-
44037: misesta Kolarin kunnan Äkäslompolon kylästä misesta Jyväskylästä Säynätsalon ja Muura-
44038: Muonion kunnan Muotkavaaran kylään. iLiit- men kautta Jämsänkosikelle. Liitteet Xll,52. s.
44039: teet XII,37. s. 924. - Ks. iM·aantiet. 941. - Ks. Rautatiet.
44040: - n:o 373, Nisk&lan ym.: 'Peltovuoman-Nun- - n:o ~. Haapasalon ym.: T"åyskoneelli-
44041: nasen tien rakentamisen loppuunsaattamisesta. sen .tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla
44042: Liitteet XII,38. s. 925. - Ks. Maantiet. Paa.so-Puuskankoski-Hietanen. liitteet Xll,53.
44043: s. 943. - Ks. Rautatiet.
44044: - n:o 3:74, J. E. J? a r tase n: Maantien rl!lkenta-
44045: misesta Sotkamon-Ristijärven maantieltä Ylä- - n:o 389, Hallbergin ym.: Määrärahasta
44046: Vieksiin Kuhmon-il'Iyrynsalmen maantielle. Koveron-Iloma.ntsin rataosan rakennustöiden
44047: Liitteet XII,-39. s. 9126. - Ks. Maantiet. aloittamiseksi. Liitteet XII,54. s. 946. - Ks.
44048: - n:o 375, Ryhdän: Maantien rlllk:entamisesta Rautatiet.
44049: Kuusamon !kunnan Kuolion kylästä Keranjär- - n:o 390, Holopaisen ym.: Juankosken-
44050: ven kautta Murtovaaralle. !Liitteet XII,40. s. Kaavin-'Sysmäjärven radan rakentamisesta.
44051: 007. - :Ks. M~~;antiet. Liitteet XII,55. s. 947. - Ks. Rautatiet.
44052: Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1958. 21
44053: - n:o 1391, Hostilan ym.: Tutkimuksen toi- - n:o 409, R. Virtasen y m.: Toisen raide-
44054: mittamisesta Lappeenrannan-Luumäen-Hami- parin aseutamisesta Pasilan-Kirkkonummen
44055: nan-Kotkan rataosan rakentamista varten. rataosalle. · Liitteet XII,74. s. 968. - Ks. Rau-
44056: Liitteet XII,56. s. 948. - Ks. Raut111tiet. tatiet.
44057: - n: o 39·2, H o s t i 1 a n y m.: Inkeroisten-Kymin - n:o 410, P r o e o p en y m.: Toimenpiteistä Iii-
44058: rataosan rllikentamisesta klliksiraiteiseksi. Liit- lrenneturvallisuuden parantamiseksi rautatieyli-
44059: teet XII,57. s. 949. - Ks. Rautatiet. käytävillä. Liitteet XII,75. s. 9·69 ja 9-71. -
44060: - n:o 393, Hyytiäisen: Jyväskylän-'-Jäm- Ks. Rautatiet.
44061: sänkosken rautatien rakentamisesta. Liitteet n:o 411, V. Turusen ym.: Toimenpiteistä
44062: XII, 58. s. 950. - Ks. Rautatiet. valtionrautateiden liikennevälineiden ikaluston
44063: - n:o 394, Keloveden ym.: Oikoradan ra- ja turvallisuuslaitteiden uusimiseksi. Liitteet
44064: kentamisesta Lappeenrannasta Kotkaan. Liit- XII,76. s. 973. - Ks. Raut·atiet.
44065: •teet XII,59. s. 952. - Ks. Rautatiet. - n: o 412, A h o s en y m.: Asematalon rakenta-
44066: - n:o 395, LakkaJan ym.: Rautatien raken- misesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet XII,77.
44067: tamisesta Kaulirannasta Kolariin. Liitteet s. 974. - Ks. Rautatiet.
44068: XII,OO. s. 003. - Ks. Rautatiet. - n:o 41~, S a 1 i n i n y m.: Hyvinkään uuden
44069: - n:o 396, Leskisen y m.: Otanmäen ja Nuo- rautatieaseman suunnittelun valmiiksi saatta-
44070: juan välisen oikoradan aikaansaamisesta. Liit- misesta. Liitteet XII,78. s. 975. - Ks. Rauta-
44071: teet XII,61. s. 954. - Ks. Rautatiet. tiet.
44072: - n:o 397, E. Mannisen ym.: Joensuun-Ilo- - n: o 414, A h o s e n y m.: Jalankulkusillan ra-
44073: mantsin radan jllltkamisesta Nuorajärven ran- kentamisesta Haapamäen asemalle. Liitteet
44074: taan. Liitteet XII,62. s. 955. ~Ks. Rautatiet. XII,79. s. 97"6. - Ks. Rautatiet.
44075: - n: o ~98, N. N i e m i s e n y m.: Suunnitelman - n:o 415, Härkösen ym.: Pieksämäen asema-
44076: aikaansaamisesta rautatien rll!kentamiseksi Jy- rakennuksen ja ylikulkusillan rakentamisesta.
44077: rväskylästä Heinolaan. Liitteet XII,63. s. 956. Liitteet XII,80. s. 977. - Ks. Rautatiet.
44078: - Ks. Rautatiet. - n : o 416, M a t i 1 a i s e n y m.: Määrärahasta
44079: - n:o 399, N. Niemisen ym.: Rautatien ra- Tainionkosken ·asema-alueella olevan rautatie-
44080: kentamisesta Heinolasta Savon radalle. Liit- alilkäytävän rakentamiseksi. Liitteet XII,Sl. s.
44081: teet XII,64. s. 957. - Ks. Rautatiet. 978. - Ks. Rautatiet.
44082: - n:o 400, Niirasen ym.: Juankosken-Kaa- - n:o 417, Jämsenin ym.: Äänekosken-Haa·
44083: vin--Sysmäjärven yhdysradan rakentamisesta. pajärven rautatien tiepohjan lunastushinnan
44084: Liitteet XII,65. s. 959. - Ks. Rautatiet. •korvaamisesta valtion varoilla. Liitteet XII,82.
44085: s. 979. - Ks. Rautatiet.
44086: - n:o 401, J. E. Partasen ym.: Kontio-
44087: mäen-Kuhmon l'autll!tien l'akentamisesta. Liit- - n:o 418, Holopaisen ym.: Sillan rakenta-
44088: teet XII,66. s. 900. - Ks. Rautatiet. misesta Onkisalmen lossipaikalle Liperin kun-
44089: nassa. Liitteet XII,83. s. 9·80. - Ks. Sillat.
44090: - n:o 402, Puhakan ym.: Joensuun-Ilomant-
44091: sin radan jatkamises,ta Koverosta Nuol'ajär- - n:o 419, Hostilan ym.: Sillan rakentami-
44092: velle. Liitteet XII,67. s. 961. - Ks. Rautatiet. sesta Keihässalmeen Pyhtään kunnassa. Liitteet
44093: XII,S4. s. 981. - Ks. Sillat.
44094: - n: o 403, R y h d ä n: Täyskoneellisen tutkimuk-
44095: sen suorittamisesta Taivalkosken-Kuusamon - n:o 420, H ä p p ö 1 ä n y m.: Maantiesillan ra·
44096: ratasuunnalla. Liitteet XII,68. s. 962. - Ks. kentamisesta Kosken H.l. kirkonkylään. Liit-
44097: Rautatiet. teet XII,85. s. 982. - Ks. Sillat.
44098: - n:o 404, Rytkösen ym.: Iisalmen-M·aase- - n:o 421, Jussi 1 a n y m.: KirjaJansalmen sil-
44099: län ratasuunnan tutkimisesta. Liitteet XII,69. lan rakentamisesta Ylikylän-Paraisten maan-
44100: s. 963:. - Ks. Rautatiet. tiellä. Liitteet XII,86. s. 983. - Ks. Sillat.
44101: - n: o 405, S a r j a 1 a n y m.: T"åyskoneellisen - n:o 422•, Koiviston y m.: Tenniöjoen sil-
44102: tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla Naa- lan rakentamisesta Sallan--SavukosUren maan·
44103: rajärvi-Heinola. Liitteet XII,70. s. 964. - .tielle. Liitteet XII,87. s. 984. - Ks. Sillat.
44104: Ks. Raut·atiet. - n:o 42:3, La h te 1 a n: Siltojen rakentamisesta
44105: - n:o 406, S i n ik k o sen y m.: Parikkalan-On- Kemijoen yli Pelkosenniemen ja Sallan välillä.
44106: kamon radan rakentamisesta. Liitteet XII,71. Liitteet XII,88. s. 985. - Ks. Sillat.
44107: s. 965. - Ks. Rautatiet. - n:o 424, Lakkalan ym.: Sillan rakentami-
44108: - n:o 407, V. Turusen ym.: Rautatien raken- sesta Tornionjoen yli Ylitornion Närkistä Ruot-
44109: tamisesta Juankoskelta Ka·avin kautta Sysmä- sin Matarengiin ja tPellon kunnan Pellon ky-
44110: järvelle. Liitteet XII,72. s. 966. - Ks. Rauta- lästä Ruotsin Pelloon. Liitteet XII,89. s. 986.
44111: tiet. - Ks. Sillat.
44112: - n:o 408·, J. Wirtasen: Rautatien rakenta- - n:o 425, Neders•tröm-rLundenin ym.:
44113: misesta Härmän tai Jepuan asemalta Vaasaan. Sillan r&kentamisesta Rungonsalmen yli Pung·
44114: Liitteet XII,73. s. 007. - Ks. Rautatiet. böleen. Liitteet XII,90. s. 987. - Ks. Sillat.
44115: 22 ·Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 195oS.
44116:
44117:
44118: - n:o 426, 'Pekkarisen y m.: Puutossalmen - n:o 4319, V. A. Virtasen y m.: Oravin !ka-
44119: sillan rlllkennustöiden aloittamisesta. Liitteet navan säilyttämisestä matkustajalai\'aliikenteen
44120: XII,91. s. 9.S:8. - Ks. Hillat. kulkureittinä. Liitteet XII,104. s. 1004. - Ks.
44121: - n:o 427, Ry h d ä n: Romppaisens·almen sillan Kanavwt.
44122: rakentamises,ta Taivalkoskelle. Liitteet XII,92. - n: o 440, K i v i a h o n y m.: 'l'oimenpiteistä
44123: s. 9;89. - Ks .. Sillwt. postiautolinjan aiklllansaamiseksi linjalle Vim-
44124: - n:o 428, V. A. V i r ·t a.s en y m.: Maantiesil- peli-"Myllymäki-Alavus. Liitteet XII,105•. s.
44125: lan rakentamisesta Kyrönsalmeen. Liitteet 1005. - Ks. (I>ostilaitos.
44126: XII,OO. s. 900. - Ks. Sill!llt. - n: o 441, R y h d ä n: Postiautojen huoltopaikan
44127: - n: o 429', li o s t i 1 a n y m.: Kymin lentoiken- rakentamisesta Kuusamoon. Liitteet XII,106. s.
44128: tän saattamisesta liikennekelpoiseksi. Liitteet 1006. - Ks. Postilaitos.
44129: XII,94. s. 991. - Ks. Lentokentät. - n:o 442., Å s v iik i n y m.: Postiautolinjan ai-
44130: - n: o 430, L a h t e 1 a n: Kemijärven Ketoselän kaansaamisesta Vaasan ja Kokkolan välille.
44131: lentokentän maa-alueen j·a kaadettujen puiden Liitteet XII,107. s. 1007. - Ks. Postilaitos.
44132: •korvaamisesta maanomistajille. Liitteet XII,95.
44133: s. 992. - Ks. Lentokentät. - n:o 44<3, Paloveden ym.: Postitalon rlllken-
44134: tamisesta Jyväskylään. iLiitteet XII,108. s. 1008.
44135: - n:o 4!31, Niskalan ym.: Lentokentän ra- - Ks. Postilaitos.
44136: kentamisesta Kolarin kuntaan. Liitteet XII,96.
44137: s. 9913. - Ks. Lentokentät. - n:o 444, J. E. iP a r tase n y m.: Kainuun len-
44138: nätin- ja puhelinpiirin perust·amisesta. Liitteet
44139: - n:o 432, Rant·amaan ym.: Joroisten lento- XII,l09. s. 1009. - Ks. Puhelin.
44140: Ikentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi. Liit-
44141: teet XII,97. s. 994. - Ks. Lentokentät. - n:o 445, H a 11 b e r gin y m.: Pohjois-Karja-
44142: lan syrjäseutujen puhelinolojen ilarantamisesta.
44143: - n: o 400, S a r j a 1 a n y m.: Pieksämäellä sijait- Liitteet XII,l10. s. 1010. - Ks. Puhelin.
44144: sevan Naarajärven lentokentän rakentamisesta
44145: lentoliikenteen vaatimuksia vastaavaan kun- - n:o 446, Te i r i n y m.: Pohjanlahden satamille
44146: toon. Liitteet XII;98. s. 996. - Ks. Lento- annettavan riittävän jäänsärkijäavun mahdol-
44147: kentät. lisuuksien tutkimisesta. Uitteet XII,111. s. 1011
44148: - n:o 434, K u 1 o vaaran y m.: Liikenneolojen ja 10112. - Satamat.
44149: parantamisesta Kustavin ja Ahvenanmaan vä- - n:o 447, Lindemanin ym.: Hangon sata-
44150: lillä. Liitteet XII,OO. s. 99·7. - Ks. Liikenne. man kannattavuuskysymyksen selvittämisestä.
44151: - n:o 435, K u 1 o vaaran y m.: Strömman ka- LHtteet XII,112. s. 1013· ja 1014. - Ks. Sata-
44152: navan j·a Strömman-Kolkkilan laivaväylän pa- mat.
44153: rantamisesta. Liitteet XII,100. s. 009. - Ks. - n:o 448, ;ff osti 1 a n y m.: Laivatelakan pe-
44154: Kanavat. rustamisesta Haminan-Kotkan rannikolle. Liit-
44155: - n:o 436, Tuulen ym.: Laivayhteyksien ai- teet XII,l13. s. HH5. - Ks. Telakat.
44156: kaansaamisesta Hä-Suomen saarten ja rannik-
44157: kokaupunkien välille. Liitteet XII,101. s. 1000. - n:o 449, Procopen ym.: Esityksen anta-
44158: - Ks. Laivaliikenne. misesta laiksi puolustuslaitoksen peruahankin-
44159: noista vuosina 1959-HH13'. Liitieet XI,2•. s. 875
44160: - n:o 437, Sarjalan ym.: Saimaan vesistö- ja 877. - Ks. Puolustuslaitos.
44161: alueen puutavaran kuljetusmahdollisuuksien pa·
44162: rantamisesta. Liitteet XII,102·. s. 100·2. - Ks. - n: o 450, .S u n d e 11 i n y m.: Puolustusmenojen
44163: Vesi tiet. kasvamisen ehkäisemisestä. Liitteet XI;3. s.
44164: 879 ja 880. - Ks. Puolustuslaitos.
44165: - n:o 438, Vennamon: Toimenpiteistä vesi-
44166: kuljetusyhteyden aikaansaamiseksi Saimaan ;ve- - n: o 451, T u u 1 en y m.: Asevelvollisten soti-
44167: sistöstä Suomenlahteen. Liitteet XII,103. s. laskoulutuksen tehostamisesta. Liitteet XI,4. s.
44168: 100~. - Ks. Vesitiet. 881. - Ks. Puolu~:~tuslaitos.
44169: ASIALUETTELO
44170:
44171:
44172:
44173:
44174: E 687/58
44175: 1
44176: 1
44177: 1
44178: 1
44179: 1
44180: 1
44181: 1
44182: 1
44183: 1
44184: 1
44185: 1
44186: 1
44187: 1
44188: 1
44189: 1
44190: 1
44191: 1
44192: 1
44193: 1
44194: 1
44195: 1
44196: Asialuettelo
44197: A. Arkistoapulaiset: - Ks. Eläkkeet.
44198:
44199: Ahvenanmaa: - Ks. Liikenne. Arkistot: - Ks. Elokuvat.
44200:
44201: Alatornio: - Ks. Emäntäkoulut. Asema.talot: - Ks. Rautatiet.
44202:
44203: Alavus: - Mawtalouskoulut. Postilaitos. Asevelvolliset: - Ks. Kansak<>ulut. Puolustuslaitos.
44204:
44205: Alityöllisyys: - Ks. Talouselämä. Työllisyys. Asevelvollisuuslaki: Ed. Åsvikin ym. lak.al. n: o 127
44206: laiksi asevelvollisuuslain muwt,tamisesta. Liit-
44207: Aliupseerit: - Ks. Puolustuslaitos. teet XI,1. s. 873. L. Puolv:aan ·94.
44208:
44209: Aluehintajä.rjestelmä: - Ks. Vilja. Asuntoavustukset: Ed. Henrikssonin ym. lak.al.
44210: n:o 123 perheenasuntoavustuslaiksi. Liitteet
44211: Alukset: - Ks. Leimavero. X,41. s. 805. L. Työv:aan 94.
44212: - Ed. Keioveden ym. toiv.al. n:o 331 perheen-
44213: .Ammatinvalinta: Ed. Leinosen toiv.al. n:o 222 asuntoavustuslain korjaamisesta. Liitteet X,83 .
44214: määrärahas,ta ammatinvalinnanohjauksen piiri- s. 861. L. Työv:aan 113.
44215: toimiston perustamista varten Oulun kaupun-
44216: kiin. Liitteet VIII,47. s. 548. L. Siv:aan 107. Asuntolainat: Ed. Paasion ym. lak.al. n:o 40
44217: asuutolainalaiksi. Liitteet IV,34. s. 119. L.
44218: .Ammatit: - Ks. YMeiskunnallinen tuki. Vv:aan, jonka on pyydettävä Työv:n lausunto,
44219: 90.
44220: .Ammattientarkastus: Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. - Ed. Luukan ym. lak.al. n:o 41 siirtoväen asunto-
44221: n:o 293 ammattientarkastusta koskevan lain- lainalaiksi. Liitteet IV,35. s. 124. L. Vv:aan,
44222: säädännön uudistamisesta. Liitteet X,45. s. 813. jonka on pyydettävä Työv:n lausunto, 90.
44223: L. Työv:aan 111. - Ed. Haapasalon ym. lak.al. n:o 42 laiksi rin-
44224: tamasotilaiden asuntolainoista. Liitteet IV,36.
44225: .Ammattikoulut: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. s. 127. L. Vv:aan, jonka on pyydettävä. Työv:n
44226: n:o 209 määrärahasta Kainuun keskusammatti- lausunto, 90.
44227: koulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet - Ed. Siiskosen ym. lak.al. n:o 43 laiksi van-
44228: VIII,34. s. 527. L. Siv:aan 107. husten asuntorakennusten korjauslainoista. Liit-
44229: teet IV,37. s. 130. L. Vv:aan, jonka on pyy-
44230: .Ammattikurssit: Ed. Halisen ym. lak.al. n:o 73 dettävä Työv:n lausunto, 90.
44231: laiksi maaseutuväestöön kuuluville tarkoitetun - Ks. Asuntotuotanto.
44232: kurssimuotoisen ammattikoulutuksen valtion-
44233: avusta. Lii>tteet VIII,8. s. 494. L. Siv:aan 91. Asuntotuotanto: Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 39
44234: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 46 määrärahan laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Liit-
44235: osoittamisesta maaseutuammatteja edistävän teet IV,33. s. 116. L. Vv:aan, jonka on pyy-
44236: kurssitoiminnan järjestämiseen. Liitteet IV,227. dettävä Työv: n: lausunto, 90.
44237: s. 382. L. Vv:aan 96. - Ed. Kiviahon ym. lak.al. n:o 44 laeiksi maa-
44238: seudun asunto-olojen parantamisesta ja maaseu-
44239: .Ammattiopinnot: Ed. Rosnellin ym. lak.al. n:o 72 dun asuntorakennustoiminnan tukemisesta val-
44240: laiksi amma'ttiopintojen avustuslain muuttami- tion varoilla. Liitteet IV,38. s. 132. L. Vv:aan,
44241: sesta. Liitteet VIII,7. s. 492. L. Siv:aan 91. jonka on pyydettävä Työv:n lausunto, 90.
44242: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 207 ammatti- - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 335 tutki·
44243: opintojen avustuslain toimeenpanoa koskevan muksen toimittamisesta nuorten asumiskysymyk-
44244: valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Liit- seen liittyvi&tä epäkohdista. Liitteet X,87. s.
44245: teet VIII,32. s. 524 ja 525. L. Siv:aan 107. 868. L. Työv:aan 113.
44246: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 48 määrärahan osoit-
44247: Anjalankoski: - Ks. Voimalaitokset. tamisesta rakennuslainoiksi maaseudun asunto-
44248: olojen parantamiseksi. Liitteet IV,229. s. 384.
44249: Ansiotulot: - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. L. Vv:aan 96.
44250: - Ks. Kodinperustamislainat. Liikevaihtovero. Ve-
44251: Antolainaus: - Ks. Korko. rotus.
44252: 4 Asialuettelo 1958.
44253:
44254:
44255: Asutus: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 257 val· Elatusa.pu: Ed. Innalan ym. Jtoiv.al. n:o 9 lapsen
44256: tion maiden asUittamisen jouduttamisesta. Liit- elatusavun perimisen tehostamisesta. Liitteet
44257: teet IX,42. s. 620. L. Mtv:aan 109. II,4. s. 45. L. Lv: aan 97.
44258: - Ks. Huoltoapulaki. Orvot.
44259: AsutuBlaJnat: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 152 asu·
44260: tuslainojen koron pysyttämisestä aravalainojen Elinkeinot: Ed. Tuulen ym. lak.al. n: o 58 laiksi
44261: koron tasolla. Liitteet 1V,181. s. 319. L. Vv:aan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun
44262: 104. lain muuttamisesta. Liitteet VII,12. s. 444. L.
44263: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 287 toimenpiteiSitä Ltv:aan 91.
44264: työllisyysvarojen käyttämiseksi asutus- ja muu- - Ks. Talouselämä. Yhteiskunnallinen tuki.
44265: hun maaseudun lainoitukseen. Liitteet IX,72. s.
44266: 658. L. Mtv: aan 110.
44267: Elinkelpoisuus: - Ks. Maatalous.
44268: Asutustiet: Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 258 asutus-
44269: lteiden parantamisesta Kuusamon, Pudasjärven Elinkorko: - Ks. Kansaneläkelaki.
44270: ja Taivalkosken kunnissa. Liitteet IX,43. s. 621.
44271: Elokuvat: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 217 elokuva-
44272: L. Mtv:aan 109. palkintojen ja -stipendien jakamista koskevien
44273: - Ed. Miettusen ym. toiv.al. n:o 259 asutustien mahdollisuuksien tutkimisesta. Liitteet V1II,42.
44274: rakentamisesta Simojärven länsirannalle Posion s. 537 ja 539. L. Siv:aan 107.
44275: -Ranuan maantiestä Pohjaslahden-Ranuan - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 218 elokuva-arkiston
44276: maantiehen. Liitteet IX,44. s. 622. L. Mtv:aan perustamisesta. Liiltteet VIII,43. s. 541 ja 543.
44277: 109. L. Siv:aan 107.
44278: Asutustoiminnan johtajat: - Ks. Eläkkeet. El.ä.insuojelu: Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 170
44279: eläinsuojelulain muuttamisesta nykyisiä oloja
44280: Asutusvaliokunta: - Ks. Eläkkeet. vastaavaksi. Liitteet V1,14. s. 417. L. Tv:aan
44281: 105.
44282: Autot: - Ks. Postilaitos.
44283: Elikeikä.: - Ks. Eläkkeet. Lastenhoitajat.
44284: Aviopuolisot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
44285: Elli.kevakuutus: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 333
44286: esityksen antamisesta yksityisoikeudellisessa
44287: työsuhteessa olevien eläkevakuutuksesta. Liit-
44288: B. teet X,85. s. 865 ja 866. L. Työv:aan 113.
44289:
44290: Benstini: - Ks. Polttoaineet. Eläkkeet: Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n:o 10 laiksi
44291: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
44292: Liitteet 1V,4. s. 65. L. Vv:aail 88.
44293: - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 29 virkamieseläk-
44294: keistii. annetun asetuksen muuttamisesta. Liit-
44295: D. teet IV,57. s. 158. L. Vv:aan 98.
44296: - Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 30 toimenpiteistä
44297: Degerby: - Ks. Kansakoulut.
44298: valtion palveluksessa olevien eläkeikärajan
44299: alentamiseksi. Liitteet 1V,58. s. 160. L. Vv:aan
44300: 98.
44301: - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 31 naisten sodan-
44302: E. aikaisen vapaaehtoisen palveluksen lukemisesta
44303: virkamieseläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Liit-
44304: Edustajanpa.lkkio: Ed. Erkkilän ym. lak.al. n:o 8 teet 1V,59. s. 161. L. Vv:aan 98.
44305: laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain muutta· - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 37 sodan aiheutta·
44306: misesta. Liitteet 1V,2. s. 62. L. Vv:aan 88. man erikoislainsäädii.nnön toimeenpanoa varten
44307: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 12 toimenpiteistä perustettujen toimistojen henkilökunnan eläke-
44308: kansanedustajain palkkauksen tarkistamiseksi. oikeuden järjestämisestä. Liitteet 1V,65. s. 167.
44309: Liitteet 1V,40. s. 139. L. Vv:aan 97. L. Vv:aan 98.
44310: - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 38 tuomiokuntien
44311: Edustajanvaalit: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:.o 2 arkistoapulaisten eläkeoikeuden järjes•tämisestä.
44312: esityksen antamisesta maan jakamisesta 200 Liitteet 1V,66. s. 168. L. Vv:aan 98.
44313: vaalipiiriin, joista kustakin valittaisiin yksi - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 39 valtiojohtois·
44314: kansanedustaja. Liitteet 1,5. s. 21. L. Prv :aan ten liikeyritysten eläkkeiden yhdenmukais·tami-
44315: 96. sesta. Liitteet 1V,67. s. 169. L. Vv:aan 98.
44316: - Ed. Borg-Sundmanin toiv.al. n:o 3 valtiollisten - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 40 perhe-eläke-
44317: vaalien toimit·tamisajan muut•tamiseSita. Liitteet lain ulk·opuolelle jääneiden eläkkeiden korotta-
44318: 1,6. s. 22. L. Prv:aan 97. misesta. Liiotteet 1V,68. s. 170. L. Vv:aan 98.
44319: -Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 4 kansanedusta- - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 180 yksityis-
44320: jainvaalien toimittamiaajan siirtämisestä touko- oikeudellisessa työsuhteessa olevien eläke-
44321: kuun loppupuolelle. Liitteet 1,7. s. 23. L. oikeutta koskevien säännösten uudistamisesta.
44322: Prv:aan 97. Liitteet VII,29. s. 469. L. Ltv:aan 105.
44323: Asialuettelo 1958. 5
44324: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 194 yksityis- Hinnanpalautus: - Ks. Polttoaineet.
44325: oppikoulujen toimihenkilöiden eläkeoikeuden
44326: järjestämisestä. Liit•teet VIII,19. s. 508. L. Hinnat: - Ks. Maatalous. Maito. Moottorisahat.
44327: Siv:aan 106. Polttoaineet. Rehut. Vilja.
44328: - Ed. Innalan ym. <toiv.al. n:o 322 kaatuneen
44329: vanhempien oikeutta sotilasvammalain mukai- Hintaporrastus: - Ks. Maito.
44330: seen huoltoeläkkeeseen koskevien rajoitusten
44331: poistamisesta. Liitteet X, 74. s. 850. L. Työv: aan Hi.ntatakuu: - Ks. Sipuli.
44332: 112.
44333: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 325 esityksen Hirvet: Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:o 253 toi-
44334: antamisesta huoltoeläkkeestä vähävaraisille si- menpitei!ltä hirvikannan vähentämiseksi. Liit-
44335: viiliorvoille ja siviilileskille. Liitteet X,77. s. teet IX,38. s. 616. L. Mtv:aan 109.
44336: 854. L. Työv:aan 112.
44337: - Ks. Huoltoapulaki. Invaliidit. Kansakoulut. Hirvivuolle: - Ks. Sillat.
44338: Kansaneläkelaki. Oppikoulut. Puolustuslaitos.
44339: Rajavartiolaitos. Verotus. Hoitoa'nlStukset: - Ks. Lapsihalvaus.
44340: Emä.nn.öitsijä.t: - Ks. Rajavartiolaitos. Huoltoapulaki: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 59
44341: laiksi huoltoapulain muuttamise!lta. Liitteet
44342: Emii.ntäkoulut: Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 235 VII,13. s. 446. L. Ltv:aan 91.
44343: emäntäkoulun perustamisesta Vilppulaan. Liit- - Ed. V. Turusen ym. lak.al. n:o 60 laiksi huolto-
44344: teet !X,20. s. 593. L. Mtv:aan 108. apulain muuttamisesta. Liitteet VII,14. s. 447.
44345: - Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 236 emäntäkou- L. Ltv:aan 91.
44346: lun perustamisesta Vilppulaan. Liitteet IX,21. - Ed. V. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 61 laiksi
44347: s. 594. L. Mtv:aan 108. huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,15. s.
44348: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al, n:o 237 koulutalon 448. L. Ltv:aan 91.
44349: rakentamisesta Korsholman emiintäkoululle.
44350: Liitoteet IX,22. s. 595 ja 596. L. Mtv: aan 108. Huoltoeläkkeet: - Ks. Eläkkeet. Kansaneläkelaki.
44351: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 238 kouluraken-
44352: nuksen rakentamises·ta Runnin emäntäkoululle. Huoltokustannukset: - Ks. Verotus.
44353: Liitteet IX,23. s. 597. L. Mtv:aan 108.
44354: ~ Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 239 koulu- Huoneenvuokralaki: Ed. Henrikssonin ym. lak.al.
44355: rakennusten rakentamisesta Suomussalmen n:o 4 huoneenvuokralaiksi. Liitteet II,l. s. 33.
44356: emäntäkoululle. Liitteet IX,24. s. 598. L. L. Lv:aan 88.
44357: Mtv:aan 108. - Ed. Haran ym. lak.al. n:o 5 laiksi huoneen-
44358: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 240 yhdistetyn vuokralain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit-
44359: kotitalous- ja emäntäkoulun perustamisesta Pu· teet II,2. s. 41. L. Lv:aan 88.
44360: dasjärven kuntaan. Liitteet IX,25. s. 599. L.
44361: Mtv:aan 108. Huvit: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 184
44362: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 241 emäntäkoulun rukouspäivien huvitilaisuuksia koskevien mää-
44363: perustamisesta Alatornion kuntaan. Liitteet räysten tarkistamisesta. Liitteet VII,33. s. 476.
44364: IX,26. s. 600. L. Mtv:aan 108. L. Ltv:aan 105.
44365: - Ks. Kotitalouskoulut.
44366: Hämeenlinna: - Ks. Meijerikoulut.
44367: Eripalkkaisuus: - Ks. Palkkaluokittelu.
44368: Eräpoliisit: - Ks. Poliisi.
44369: Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ojitus.
44370: I.
44371: lijoki: - Ks. Voimalaitokset.
44372: R. Iijä.rvi: - Ka. Perkaus·työt.
44373: Haapavesi: - Ks. Sähkölaitokset. Iiksenjoki: - Ks. Perkaustyöt.
44374: Hamina: - Ks. Telakat. Iisalmi: - Ks. Perkaustyöt.
44375: Hanko: - Ks. Satamat. Ikälisät: - Ks. Lastenhoitajat. Virkamiehet.
44376: Harjoitusaineet: - Ks. Oppikoulut. Inari: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
44377: Harkintaverotus: - Ks. Kunnallisverotus. Indeksiehto: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 156 pank-
44378: kilainojen indeksiehdon aiheuttamien haittojen
44379: Haudat: Ed. Svinhufvudin ym. rah.al. n:o 42 poistamisesta. Liit•teet V,6. s. 398. L. Pv:aan
44380: määrärahan osoittamisesta Luumäen Kankaan 104.
44381: sankarihau-ta-alueen kunnostamiseen. Liitteet
44382: IV,223. s. 377. L. Vv:aan 96. Indeksisidonnaisuus: - Ks. Korko.
44383: 6 Asialuettelo 1958.
44384:
44385:
44386: Insinööripiirit: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Niirasen ym. 1toiv.al. n:o 124 kaivostoimin-
44387: nan jälleen käyntiinsaattamisesta Otravaaran
44388: Invaliidit: Ed. Lehmosen ym. lak.al. n:o 117 laiksi alueella. Liitteet IV,152. s. 285. L. Vv:aan
44389: invalidihuoHolain muuttamisesta. Liitteet X 135. 102.
44390: s. 779. L. Työv:aan 93. - Ks. Työaika.
44391: - Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 118 laiksi inva-
44392: lidirahalain muuttamisesta. Liiuteet X,36. s. 781. Kaivot: Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 167 toimen-
44393: L. Työv:aan 93. piteiSitä vähävarais·ten pienviljelystilojen kaivo-
44394: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 312 invalidien jen rakentamiseksi. Liitteet VI,ll. s. 414. L.
44395: työllisyyden turvaamisesta. Liitteet X,64. s. Tv:aan 105.
44396: 837. L. Työv:aan 112.
44397: - Ed. Lindblomin ym. toiv.aL n:o 320 invaliidi- Kaksihintajärjestelmä.: - Ks. Vilja.
44398: huoltolain täytäntöönpanosaa ilmenneiden epä·
44399: kohtien poistamisesta. Liiuteet X,72. s. 847. L. Kalastus: - Ks. Korvaus. Liikevaihtovero. Po-
44400: Työv:aan 112. liisi. Polttoaineet.
44401: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 321 sotainvaliidien
44402: eläkkeiden korottamisesta. Liitteet X,73. s. 849. Kalastuslaki: Ed. Haapasalon ym. lak.al. :u:o 64
44403: L. Työv:aan 112. laiksi kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,18.
44404: - Ks. KansaneläkelakL s. 453. L. Ltv: aan 91.
44405: - Ed. Suonpään ym. lak.al. n: o 65 laiksi kalas-
44406: Investointi: - Ks. Työllisyys. tuslain muuttamisesta. Liitteet VII,19. s. 455.
44407: L. Ltv: aan 91.
44408: Isojako: Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 57 laiksi - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 181 kalastuslain so-
44409: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain veltamiselle ja vaivonnalle välttämä;ttömien, sa-
44410: muuttamisesta. LiiJtteet VII,11. s. 443. L. notun lain 99 ja 100 § : ssä mainittujen toimi-
44411: Ltv:aan 91. tusten kustannuS'ten suorittamisesta valtionva-
44412: roista. Liitteet VII,30. s. 470 ja 471. L. Ltv :aan
44413: Isä.nnlinpa.l.kka: - Ks. Tu1o- ja omaisuusvero. Ve- 105.
44414: rotus.
44415: Ka.lasä.ilyketehtaat: Ed. Backlundin ym. toiv.al.
44416: Itä.-Suomi: - Ks. Talouselämä. n:o 252 kalasäilyketehtaan perustamisesta Sii-
44417: pyyhyn. Liitteet IX,37. s. 614 ja 615. L.
44418: Mtv:aan 109.
44419:
44420: J. Kanavat: Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 435
44421: Strömman kanavan ja Strömman-Kokkilan lai-
44422: Jakola.itos: - Ks. Isojako. vaväylän parantamisesta. Liitteet XII,100. s.
44423: 999. L. Kulkv:aan 118.
44424: Jalasjärvi: - Ks. Turve. - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 439 Oravin
44425: kanavan säilyttämisestä matkustajalaivaliiken-
44426: Joensuu: - Ks. Musiikkiopistot. teen kulkureittinä. Liitteet XII,104. s. 1004. L.
44427: Kulkv:aan 118.
44428: .Tokijärvi: - Ks. Perkaustyöt. - Ks. Maallltiet.
44429:
44430: .Toroinen: - Ks. Lentokentät. Maamieskoulut. Kansakoulut: Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 69
44431: laiksi kansakoululain muuttamisesta. Liitteet
44432: .Tunamiellet: - Ks. Rautatieläiset. VIII,4. s. 489. L. Siv:aan 91.
44433: - Ed. Kaasalaisen ym. lak.al. n: o 70 laiksi kansa-
44434: Jyväskylä.: - Ks. Postilaitos. Teknilliset koulut. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
44435: eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
44436: .Tä.tepuu: - Ks. Polttoaineet. VIII,5. s. 490. L. Siv:aan 91.
44437: - Ed. Leinosen lak.al. n:o 71 laiksi kansakoulu-
44438: .Tä.linsä.rkijä.t: - Ks. Merenkulku. Satamat. laitoksen asevelvolliselle viranhaltijalle eräissä
44439: 'tapauksissa suoritettavasta palkasta. Liitteet
44440: VIII,6. s. 491. L. Siv:aan 91.
44441: - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 201 kansakoulu-
44442: K. laitoksen väliaikaisten viranhaltijain ja viran-
44443: sijaisten palkkausten ja eläkkeiden järjestämi-
44444: Kainuu: - Ks. Ammattikoulut. Läänijako. Puhe- sestä. Liitteet VIII,26. s. 517. L. Siv:aan 106.
44445: lin. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 202 kansakoulu-
44446: laitoksen viranhaltijain palkkaukses•ta sotapal-
44447: Kaisansalmi: - Ks. Sillat. veluksen aikana. Liiuteet VIII,27. s. 518. L.
44448: Siv: aan 106.
44449: Kaivosteollisuus: Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o - Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 203 täydellisen
44450: 122 malminlouhinnan aloittamisen kiirehtimi- ruotsinkielisen kansakoulun perustamisesta van-
44451: sestä Korsnäsissä. Liitteet IV,150. s. 282 ja halle Degerbyn alueelle. Liitteet VIII,28. s.
44452: 283. L. Vv:aan 102. 519 ja 520. L. Siv:aan 106.
44453: Asialuettelo 1958. 7
44454:
44455: Kansanedustajat: - Ks. Edustajanvaalit. Karkkila.: - Ks. Postilailtos.
44456:
44457: Kansanel.äkela.ki: Ed. Halisen ym. lak.al. n:o 107 Kartoitus: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 178 koko
44458: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet maata käsittävän peruakartoitustyön kiirehtimi-
44459: X,25. s. 761. L. Työv:aan 93. sestä. Liitteet VII,27. s. 467. L. Ltv:aan 105,
44460: - Ed. Hiltusen ym. lak.al. n:o 108 laiksi kansan-
44461: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,26. s. 762. L. Ka.svatusneuvolat: Ed. Lukkarisen ym. rtoiv.al. n:o
44462: Työv:aan 93. 163 kasvatusneuvolain rtyön tukemisesta. Liit·
44463: - Ed. Nederström-Lund{min ym. lak.al. n:o 109 teet VI,7. s. 410. L. Tv:aan 104.
44464: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
44465: X,27. s. 764. L. Työv:aa.n 93. Ka.svinviljelyskoea.semat: Ed. Lehmosen ym. toiv.al.
44466: - Ed. Nederström-Lundenin ym. lak.al. n:o 110 n:o 225 Keski-Suomen kasvinviljelyskoeaseman
44467: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet perustamisesta. Liitteet IX,10. s. 582. L.
44468: X,28. s. 765. L. Työv:aan 93. Mtv:aan 107.
44469: - Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 111 laiksi kansan-
44470: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,29. s. 766. Ka.svitaudit: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 242
44471: L. Työv:aan 93. kasvitautien ja rikkaruohojen tuhojen vähentä-
44472: mise&tä. Liitteet IX,27. s. 601. L. Mtv:aan
44473: - Ed. Sarjalan ym. lak.al. n:o 112 laiksi kansan-
44474: 108.
44475: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,30. s. 768.
44476: L. Työv: aan 93.
44477: Katovakuutus: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 283
44478: - Ed. Tiekson ym. lak.al. n:o 113 laiksi kansan-
44479: tutkimuksen suorittamisesta kwtovakuutuksen
44480: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,31. s. 770. käytäntöön ottamisen mahdollisuuksista. Liit-
44481: L. Työv: aan 93. teet IX,68. s. 652. L. Mtv:aan 110.
44482: - Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 315 kansaneläke-
44483: lain mukaisen vanhuuseläkkeen saannin ikära- Kauhajoki: - Ks. Turve.
44484: jan alentamisesta eräillä työaloilla työskentele-
44485: vien osalta. Liitteet 1{,67. s. 841 L. Työv:aan Kaukokuljetus: - Ks. Raurtatiemaksut.
44486: 112.
44487: - Ed. Siiskosen ym. toiv.al. n:o 316 kansaneläke- Kauppakoulut: Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 208
44488: lain 30 §: n muut·tamisesta. Liitteet X,68. s. 842. liikealan erikoiskoulujen saattamisesta valtion-
44489: L. Työv:aan 112. avun suMeen tasavertaiseen asemaan kauppa-
44490: - Ks. Eläkkeet. oppilaitosten kanssa. Liitteet VIII,33. s. 526.
44491: L. Siv:aan 107.
44492: Kansankirja.stot: - Ks. Kirjastot.
44493: Kei.hli.ssalmi: - Ks. Sillat.
44494: Kansanopistot: Ed. Luukan ym. toiv.al. n:o 205
44495: kansanopistojen rakennusten vuokra-arvojen pe· Keittäjättäret: - Ks. Rajavartiolaitos.
44496: rusteiden tarkistamisesta. Liitteet VIII,30. s.
44497: 522. L. Siv:aan 106. Kemijoki: - Ks. Sillat.
44498:
44499: Kansa.nsivistys: Ed. Kalavaisen ym. toiv.al. n:o Kemijoki Oy: Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 142 Kemi-
44500: 210 kansantajuisen tieteellisen luentotoiminnan, joki Oy: tä koskevien organisatoristen muutos-
44501: opintokerhotyön ja näitä työmuotoja ohjaavien ten suorittamisesta. Liitteet IV,171. s. 309. L.
44502: kansalaisjärjestöjen valtionavun perusteita kos- Vv:aan 103.
44503: kevan lainsäädännön aikaansaamisesta. Liittelllt
44504: VIII,35. s. 528. L. Siv:aan 107. Kemijärvi: - Ks. Lentokentält. Puunjalostusteol-
44505: lisuus. Ved<msäännöstely.
44506: Kansantulo: - Ks. Talouselämä.
44507: Keskusa.mma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
44508: Kansanäänestys: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 1
44509: yleisen kansanäänestyksen käytäntöönottami· Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
44510: sesta. Liitteet 1,4. s. 19. L. Prv:aan 96.
44511: Ketoselkä: - Ks. Lentokentät.
44512: Kansliarapula.iset: - Ks. Oppikoulut.
44513: Keuruu: - Ks. Virastot.
44514: Kantokykyluokitus: - Ks. Kunnat.
44515: Kianta.: - Ks. Kuivatustyöt.
44516: Karhula.: - Ks. Oppikoulut. Sillat.
44517: Kiertävät taidenäyttelyt: - Ks. Taide.
44518: Karja.nhoitokoulut: Ed. V. Simosen ym. rah.al.
44519: n: o 41 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kar- Kiinteistönluovutusvero: - Ks. Leimavero.
44520: jalan karjanhoitokoulun Talo Oy:n kiinteistön
44521: lunastamiseksi valtiolle. Liitteet IV,222. s. 376. Kiinteä omaisuus: - Ks. Omistusoikeuden rajoi-
44522: L. Vv:aan 96. tukset.
44523:
44524: Karja.talouskoulut: - Ks. Maamieskoulut. Kilpijärvi: - Ks. Perkaustyöt.
44525: 8 Asialuettelo 1958.
44526:
44527: Kirjalansalmi: - Ks. Sillat. takia maitaan menettäneiden korvauskysymyk-
44528: sen selvittämisestä. Liitteet IV,173. s. 311. L.
44529: Kirjamoinsalmi: - Ks. Sill!!it. Vv:aan 103.
44530: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 182 korvauksen suorit-
44531: Kirjastot: Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 74 laiksi kan- tamisesta Kuusamon kunnan Liikasenvaaran ky-
44532: sankirjastolain muuttamisesta. Liitteet VIII,9. län asukkaille kalastusalueiden menettämisestä
44533: s. 496. L. Siv:aan 91. aiheutuneesta vahingosta. Liitteet VII,31. s.
44534: - Ed. Kalavaisen ym. toiv.al. n:o 215 esityksen 472. L. Ltv:aan 105.
44535: antamisesta uudeksi kirjastolaiksi. Liitteet - Ks. Lentokentät. Maantiet. Metsätyöt. Synny-
44536: VIII,40. s. 535. L. Siv:aan 107. tysloma. Tapaturmavakuutus.
44537: - Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 216 kirjastolain-
44538: säädännön uudistamisesta. Liitteet VIII,41. s. Korvausasiainosasto: - Ks. Eläkkeet.
44539: 536. L. Siv:aan 107.
44540: - Ks. Oppikoulut. Korvausasia.intoimisto: - Ks. Eläkkeet.
44541: Kirkko: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 183 Koski: - Ks. Sillat.
44542: selvityksen suorittamisesta valtion ja kirkon
44543: välisen organisatorisen yhteyden muuttamiseen Koskiosuudet: - Ks. Voimatalous.
44544: liittyvistä kysymyksistä. Liitteet VIII,32. s.
44545: 473. L. Ltv:aan 105. Kotieläinsairaudet: - Ks. Verotus.
44546: Kivenra.ivaus: - Ks. Uudisraivaus. Kotimaiset polttoaineet: - Ks. Polttoaineet.
44547: Kodinhoitajakoulut: - Ks. Kotitalouskoulut. Kotitalous: Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 32 määrä-
44548: rahan osoittamisesta Työtehoseuran kotitalouden
44549: Kodinperustamislainat: Ed. Haran lak.al. n:o 122 kokeilu- ja tutkimus- sekä valistustyötä varten.
44550: laiksi kodinperustamislainalain muuttamisesta. Liitteet IV,213. s. 362. L. Vv:aan 96.
44551: Liitteet X,40. s. 802. L. Työv:aan 94.
44552: - Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 330 kodinpe- Kotitalouskoulut: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o
44553: rustamialainan käyttämisestä asunnQn hankin- 226 tutkimuksen toimittamisesta maataloudel-
44554: nasta aiheutuviin kustannuksiin. Liitteet X,82. listen kotitalousoppilaitosten opettajien työ- ja
44555: s. 860. L. Työv:aan 112. palkkaolosuhteiden parantamiseksi. Liitteet
44556: IX,ll. s. 583. L. Mtv:aan 108.
44557: Kokkola: - Ks. PostilaHos. - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 230 Keski-Suomen
44558: kotitalousopettaj111opiston laajentamisesta. Liit-
44559: Kokoushuoneistot: Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o teet IX,15. s. 587. L. Mtv:aan 108.
44560: 221 kokoushuoneistojen rakennus- ja korjaus- - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 231 Muuruveden
44561: toiminnan edistämises·tä. Liitteet VIII,46. s. kotitalouskoulun muuttamisesta kodinhoitaja-
44562: 547. L. Siv:aan 107. kouluksi. Liitteet IX,16. s. 588. L. Mtv:aan
44563: 108.
44564: ~olari: - Ks. Lentokentät. Teollisuus. - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 234 Lepaan
44565: kotitalouskoulun muuttamisesta emäntäkouluksi.
44566: Konttoriapula.iset: - Ks. Rautatiehallitus. Liitteet IX,19. s. 592. L. Mtv: aan 108.
44567: - Ks. Emäntäkoulu<t.
44568: Korja~a.inat: - Ks. Asuntolainat.
44569: Kotiteollisuuskoulut: - Ks. Maatalouskoulut.
44570: Kor\teakouluopinnot: - Ks. SotaorvQt.
44571: Kotityö: - Ks. Oppikoulut.
44572: Korkeakoulut: - Ks. Opettajakorkeakoulut. Yli-
44573: opisto. Kotivoi: - Ks. Voi.
44574: Korko: Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 153 korko- Kotka: - Ks. Sairaalat. Telakat.
44575: rasituksen lieventämisestä. Liitteet V,3. s. 395.
44576: L. Pv:aan 104. Koulukalustot: - Ks. Oppikoulut.
44577: - Ed. Vennamon •toiv.al. n:o 154 lainakoron alen-
44578: tamisesta. Liitteet V,4. s. 396. L. Pv:aan 104. Koululaitos: Ed. Sundeliin toiv.al. n:o 187 koulu-
44579: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 155 toimen- toimen j·ohdon keskittämisestä. Liitteet VIII,12.
44580: piteistä antolainauskoron alentamiseksi ja in- s. 499 ja 500. L. Siv: aan 106.
44581: deksisidonnaisuuden lieventämiseksi. Liitteet - Ed. Aallon ym. 1toiv.al. n:o 188 yhtenäiskoulu-
44582: V,5. s. 397. L. Pv:aan 104. periaatteiden soveltamisen kokeilemisesta. Liit-
44583: - Ks. Asutuslainat. teet VIII,13. s. 501. L. Siv: aan 106.
44584: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut. Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Liikevaihtovero.
44585: Korsnäs: - Ks. Kaivos•teollisuus. Karjanhoitokoulut. Kauppakoulut. Kotitalous-
44586: koulut. Käsityö. Maamieskoulut. Maatalouskou-
44587: Korvaus: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 144 voi- lut. Meijerikoulut. Metsänhoitokoulut. Oppikou-
44588: mataJ.ouden tarpeisiin vesistöjen säännöstelyn lwt. Sairaanhoitokoulut. Teknilliset koulut.
44589: Asialuet·telo 1958. 9
44590:
44591: Koulutusvähennys: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - Ed. Vennamon lak.al. n:o 56 laiksi maalais-
44592: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
44593: Kuiva.tustyöt: Ed . .Jämsenin ym. toiv.al. n:o 224 muuttamisesta. Liitteet VII,IO. s. 441. L.
44594: insinööripiirien henkilöstön IisäämiseSitä kuiva- Ltv:aan 91.
44595: tustöiden suunnittelua varten. Liitteet IX,9. s. - Ed. Niemen ym. toiv.al. n:o 174 kunnallisvero-
44596: 581. L. Mtv:aan 107. lainsäädännön uudistamisesta. Liit·teet VII,23.
44597: - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 260 peruakuivatus- s. 461. L. litv: aan 105.
44598: toiminnan tehostamisesta. Liitteet IX,45. s. 623. - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 175 harkintavero-
44599: L. Mtv:aan 109. ·tuksen soveltamista koskevasta tutkimuksesta
44600: ja siitä johtuvista toimenpiteistä. Liitteet
44601: - Ed. Liinamaan ym. 1toiv.al. n:o 261 maanparan- VII,24. s. 463. L. Ltv:aan 105.
44602: nus- ja työllisyysvarojen myöntämisestä pienten - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 176 toimenpiteistä
44603: kuivatushankkeiden tateuttamista varten. Liit- maalaiskuntien veroäyrin hinnan nousun estämi-
44604: teet IX,46. s. 625. L. Mtv:aan 109. seksi. Liitteet VII,25. s. 465. L. Ltv:aan 105.
44605: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 262 metsien ja - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 177 kun-
44606: viljelysmaiden kuivatustilan parantamiseSita. nallisen leimaveron kantamisesta metsän osta-
44607: Liitteet IX,47. s. 626. L. Mtv:aan 109. jalta. Liitteet VII,26. s. 466. L. Ltv:aan 105.
44608: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 267 Mikkelin - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus.
44609: läänin alueella sijaitsevien viljelyskelpoisten
44610: ~uoalueiden kuivattamisesta. Liitteet IX,52. s.
44611: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. Tielaki.
44612: 633. L. Mtv:aan 109.
44613: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 270 toimenpiteiSitä Kunnat: Ed. Uusitalon ym. lak.al. n:o 48 laiksi
44614: Oravilahden luhta- ja ranta-alueen kuivattami- kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta. LiH-
44615: seksi. Liitteet IX,55. s. 637. L. Mtv:aan 110. teet VII,2. s. 424. L. Ltv:aan 90.
44616: - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 273 toimen- - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 171 valtion-
44617: piteistä Suomussalmella Kiannan vesistön itä- apujärjestelmän peruSiteiden tarkistamisesta.
44618: puolella olevien soiden kuivattamiseksi. Liititeet Liitteet VII,20. s. 457. L. Ltv:aan 105.
44619: IX,58. s. 640. L. Mtv:aan 110. - Ks. Kunnallisverotus. Sairaalalaki.
44620: Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 274 määrärahojen
44621: myöntämisestä' Pyhäjoen uusjaon yhteydessä Kunnossapito: - Ks. Maantiet.
44622: suoritettavia kuivatus- ym. peruaparannustöitä
44623: varten. Liitteet IX,59. s. 641. L. Mtv:aan 110. Kuopion lääni: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
44624: - Ks. Perkaustyöt. Vedensäännöstely.
44625: Kurssimuotoinen ammattikoulutus: - Ks. Ammat-
44626: Kulkuka.uppa: - Ks. Elinkeinot. tikurssii.
44627:
44628: Kurssitoiminta: Ks. Amma•Hikurssit.
44629: Kuluttajahinta.: - Ks. Sähkö.
44630: Kustannustaso: Ks. Talouselämä.
44631: Kulutusma.ito: - Ks. Maito.
44632: Kusta.vi: - Ks. Liikenne.
44633: Kunna.llisha.llinto: - Ks. Kunnallisverotus. Mant-
44634: taalikuntalaitos. Tulo- ja omaisuusvero. Kuusamo: - Ks. AsutuSitiet. Isojako. Korvaus.
44635: Postilaitos. Voimalaitokset.
44636: Kunna.llisverotus: Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o
44637: 51 laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta Kylätiet: - Ks. Maantiet. Tielaki.
44638: annetun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,5.
44639: s. 428 ja 430. L. Ltv:aan 90. Kymenlaakso: Ks. Sairaanhoitokoulut.
44640: - Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 52 laiksi kun- Kymi: - Ks. Lentokentät.
44641: nallishallituksesta kaupungissa annetun asetuk-
44642: sen muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 432 ja 434. Kymijoki: - Ks. Sillat. Voimalaitokset.
44643: L. Ltv: aan 90.
44644: -Ed. Sepin ym. lak.al. n: o 53 laeiksi maalais- Kyrönjoki: - Ks. Perkaustyöt.
44645: kuntain kunnallishallinnos,ta ja kunnallishalli-
44646: tuksesta kaupungissa annettujen asetusten muut- ltyrönsalmi: - Ks. Sillat.
44647: tamisesta. LiiHeet VII,7. s. 436. L. Ltv:aan 90.
44648: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 54 laeiksi kun- Kyselytilaisuudet: - Ks. Valtioneuvosto.
44649: nallishalliotuksesta kaupungissa ja maalaiskun-
44650: tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten Kärväsvaa.ra: - Ks. Teollisuus.
44651: muuttamisesta. Liitteet VII,8. s. 438. L. Ltv:aan
44652: 00. Käsityö: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 2 määrä-
44653: - Ed. Tauriaisen ym. lak.al. n: o 55 laiksi maa- r&han osoi,ttamisesta rakennuslainaksi Helsingin
44654: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase- käsityönopettajaopistolle. Liitteet IV,183. s. 324.
44655: tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 440. L. Vv:aan 94.
44656: L. Ltv:aan 90. - Ks. Liikevaihtovero.
44657:
44658:
44659: 2 E 687/58
44660: 10 Asialuettelo 1958.
44661:
44662:
44663: L. - Ed. Hyytiäisen ym. toiv.al. n:o 89 kiinteistön-
44664: luovutusveron siirtämisestä veroviranomaisten
44665: Laivaliikenne: Ed. Vennamon lak.al. n: o 12 laiksi määrättäväkai ja perittäväksi. Liitteet IV,117.
44666: saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämisestä. Liit- s. 238. L. Vv:aan 101.
44667: teet IV,6. s. 72. L. Vv:aan 88. - Ks. Kunnallisver.otus.
44668: - Ed. Törngrenin ym. toiv.al. n:o 137 a kolmen
44669: raudasta tehdyn aluksen rakentamisesta Turun- Leipävilja: - Ks. Vilja.
44670: maan saariston liikennettä varten. Liitteet
44671: IV,166. s. 301 ja 302. L. Vv:aan 103. Lennätin: - Ks. Puhelin.
44672: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 436 laivayhteyk-
44673: sien aikaansaamisesta Itä-Suomen saarten ja Lentokentät: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 429
44674: rannikkokaupunkien välille. Liitteet XII,101. Kymin lentokentän saattamisesta liikennekel-
44675: s. 1000. L. Kulkv:aan 118. poiseksi. Liitteet XII,94. s. 991. L. Kulkv: aan
44676: - Ks. Kanavat. 117.
44677: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 430 Kemijärven Keto-
44678: Laivatelakat: - Ks. Telakat. selän lentokentän maa-alueen ja kaadettujen
44679: puiden korvaamisesta maanomistajille. Liitteet
44680: Lantunginsalmi: - Ks. Sillwt. XII,95. s. 992. L. Kulkv: aan 117.
44681: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 431 lentokentän
44682: Lapset: - Ks. Kasvatusneuvolat. Terveydenhoito. rakentamisesta Kolarin kuntaan. Liiobteet XII,96.
44683: s. 993. L. Kulkv:aan 117.
44684: Lapsiha.lvaus: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 162 - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 432 Joroisten
44685: polion vaurioittamien hoitoavustuksesta. Liit- lentokentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi.
44686: teet VI,6. s. 408 ja 409. L. Tv:aan 104. Liitoteet XII,97. s. 994. L. Kulkv:aan 117.
44687: - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 433 Pieksämäellä
44688: Lapsilisä: Ed. Procopen lak.al. n:o 114 laiksi sijaitsevan Naarajärven lentokentän rakentami-
44689: lapsilisälain muuttamiseSJta. Liitteet X,32. s. 771 sesta lentoliikenteen vaatimuksia vastaavaan
44690: ja 773. L. Työv:aan 93. kuntoon. Liitteet XII,98. s. 996. L. Kulkv: aan
44691: - Ed. T. Tuomisen ym. lak.al. n: o 115 laiksi 117.
44692: lapsilisälain muuttamisesta. Liitteet X,33. s. - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 33 määrärahan
44693: 775. L. Työv:aan 93. osoittamisesta Savonlinnan lentokentän raken-
44694: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 116 laiksi lapsilisä- tamiseksi. Liitteet IV,214. s. 364. L. Vv:aan 96.
44695: lain muuttamisesta. Liitteet X,34. s. 777. L.
44696: Työv: aan 93. Lentotoiminta: - Ks. Tullilaki.
44697: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al. n:o 317 lapsi-
44698: lisäjärjestelmän parantamisesta. LiiHee1t X,69. Lepaa: - Ks. Kotitalouskoulut.
44699: s. 843. L. Työv:aan 112.
44700: - Ed. Ehrnroothin toiv.al. n:o 318 lapsilisälain Lesket: - Ks. Eläkkeet. Sairaanhoito. Verotus.
44701: kumoamisesta ja sen korvaamises•ta laajenne-
44702: tulla perheavustusjärjestelmällä. Liitteet X,70. Liikasenvaara: - Ks. Korvaus.
44703: s. 844 ja 845. L. Työv: aan 112.
44704: Liikea.la: - Ks. Kauppakoulut.
44705: Lapua: - Ks. Oppikoulut. Tulvat.
44706: Liikenne: Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 434
44707: Lastenhoitajat: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 15 liikenneolojen parantamisesta Kustavin ja Ahve-
44708: vakinaistamattomien valtion lastenhoitajain toi- nanmaan välillä. Liitteet XII,99. s. 997. L.
44709: mien muuttamisesta peruspalkkaisiksi viroiksi. Kulkv:aan 118.
44710: Liitteet IV,43. s. 142. L. Vv:aan 97.
44711: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 23 lastenhoitajien Liikenneturvallisuus: - Ks. Rautwtiet.
44712: ikälisien laskemiaperusteiden muuttamisesta. Liit-
44713: teet IV,51. s. 151. L. Vv:aan 98. Liikevaihtovero: Ed. Roineen ym. lak.al. n: o 26
44714: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 32 valtion palve- laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liit-
44715: luksessa olevien las·tenhoitajien eläkeikärajan teet IV,20. s. 96. L. Vv:aan 89.
44716: alentamisesta. Liitteet IV,60. s. 162. L. Vv:aan - Ed. Vennamon lak.al. n:o 27 laiksi liikevaihto-
44717: 98. verolain muuttamisesta. Liitteet IV,21. s. 98.
44718: - Ed. Innalan toiv.al. n:o 33 lastenhoitajien L. Vv:aan 89.
44719: eläkevuosien laskemiaperusteiden muuttamisesta. - Ed. Hiltusen ym. lak.al. n:o 28 laiksi liike-
44720: Liitteet IV,61. s. 163. L. Vv:aan 98. vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,22.
44721: s. 99. L. Vv:aan 89.
44722: Leimavero: Ed. Hyytiäisen ym. lak.al. n: o 33 - Ed. Kämäräisen ym. lak.al. n:o 29 laiksi liike-
44723: laiksi leima verolain 13 §: n kumoamisesta. Liit- vaihtoverolain muuttamiseSJta. Liitteet IV,23.
44724: teet IV,27. s. 106. L. Vv:aan 89. s. 100. L. Vv:aan 89.
44725: - Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 34 laiksi leimavero- - Ed. J. E. Partasen ym. lak.al. n :<1 30 laiksi
44726: lain 26 § :n kumoamiseSJta. Liitteet IV,28. s. 107. liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,24.
44727: L. Vv:aan 89. s. 101. L. Vv:aan 89.
44728: - Ed. Larsonin ym. lak.al. n: o 35 laiksi leima- - Ed. J. E. Partasen ym. lak.al. n: o 31 laiksi
44729: verolain muuttamisesta. Liitteet IV,29. s. 108 liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,25.
44730: ja 109. L. Vv:aan 89. s. 103. L. Vv:aan 89.
44731: Asialuettelo 1958. 11
44732:
44733: - Ed. Haran ym. lak.al. n:o 32 laiksi asuinraken· - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 329 suuriperheis·
44734: nufilten tuotantoon käytettyjen rakennustarvik· 'ten äitien lomatoiminnan järjestämisestä. Liit·
44735: keiden hintaan sisältyneen liikevaihtoveron pa· teet X,81. s. 859. L. Työv:aan 112.
44736: lauttamisesta. Liitteet IV,26. s. 104. L. Vv:aan - Ks. Synnytysloma.
44737: 89.
44738: - Ed. Korsbäckin ym. 'toiv.al. n:o 78 esityksen Lossit: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 20
44739: antamisesta uudeksi liikevaihtoverolaiksi. Liit- lossimiehisrtön aseman parantamisesta. Liitteet
44740: teet IV,106. s. 220 ja 221. L. Vv:aan 100. IV,48. s. 147. L. Vv:aan 97.
44741: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 79 liike-
44742: vaihtoverolain uudistamisesta. Liitteet IV,107. Lottakomennusa.ika.: - Ks. Virkamiehet.
44743: s. 222. L. Vv:aan 100.
44744: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 80 nykyisessä Luentotoiminta: - Ks. Kansansivistys.
44745: liikevaihtoverojärjestelmässä :todettujen epäkoh-
44746: tien korjaamisesta. Liitteet IV,108. s. 223. L. Lukuka.usima.ksut: - Ks. Oppikoulut.
44747: Vv:aan 100.
44748: - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 81 toimenpiteistä Lunastus: - Ks. Maantiet.
44749: liikevaihtoveron siirtämiseksi :tuotantoportaasta
44750: myyntiportaaseen. Liitteet IV,109. s. 224 ja Luonnonniityt: Ed. Lahtelan lak.al. n:o 80 laiksi
44751: 226. L. Vv:aan 100. poronhoitoaineella olevien luonnonniittyjen vas·
44752: - Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 82 pienteollisuuden tikemaan raivauksesta. Liirtteet IX,6. s. 570. L.
44753: liikevaihtoverorasituksen lieveutämisestä. Liit- Mtv:aan 92.
44754: teet IV,llO. s. 228. L. Vv:aan 100.
44755: - Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n:o 83 liikevaihto- Luotto: - Ks. Talouselämä.
44756: verolain muuttamisesta käsityö- ja pienliikkei-
44757: den osalta. Liitteet IV,lll. s. 229. L. Vv:aan Luovutuskirja: - Ks. Leimavero.
44758: 100.
44759: - Er. Haran ym. toiv.al. n:o 84 koulurakennuk- Luumäki: - Ks. Haud&t.
44760: siin käytettävien rakennustarvikkeiden liike-
44761: vaihtoveron palauttamisesta. Liitteet IV,l12. Lähiomaiset: - Ks. Verotus.
44762: s. 230. L. Vv:aan 100.
44763: - Ed. Högströmin ym. toiv.al. n:o 85 kalaliltus- Läänijako: Ed. Karjalaisen toiv.al. n:o 6 Kainuun
44764: venemoottorien vapauttamisesta liikevaihto- läänin perustamisesta. Liitteet !,9. s. 25. L.
44765: Prv:aan 97.
44766: verosta. Liitteet IV,113. s. 231 ja 232. L.
44767: Vv:aan 101.
44768: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 86 liikevaihto-
44769: veron poistamisesta kalastusaluksista, kalastus-
44770: venemootrtoreista ja langasta valmistetuista pyy- M.
44771: dyksistä. Liitteet IV,114. s. 233 ja 234. L.
44772: Maamieskoulut: Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o
44773: Vv:aan 101.
44774: 233 Itä- ja Suur-Savon maamieskoulun siirtämi·
44775: sestä Joroisten karjwtalouskoulun yhteyteen.
44776: Liperi: Ks. Sillat. Liittee't IX,18. s. 590. L. Mtv:aan 108.
44777: Loma: Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 88 laiksi Ma.a.nparannustyöt: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al.
44778: vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. n :o 263 maanparannuslainoja ja -avustuksia
44779: 694. L. Työv: aan 92. koskevien määräysten muuttamisesta. Liitteet
44780: - Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 89 laiksi työn- IX,48. s. 627 ja 628. L. Mtv:aa.n 109.
44781: tekijäin vuosilomalain muut·tamisesta. Liitteet - Ks. Kuivatustyöt.
44782: X,7. s. 698. L. Työv:aan 92.
44783: - Ed. Uotin ym. lak.al. n:o 90 laiksi työntekijäin Maantiet: Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 179 eräiden
44784: vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,8. s. maanteiden tiealueiden lunafiltuskorvausten suo·
44785: 699. L. Työv:aan 92. rittamisesta valtion varoista. Liitteet VII,28.
44786: - Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 297 vuosiloma- s. 468. L. Ltv:aan 105.
44787: lain muuttamista koskevan esityksen antami- - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 336 toimenpiteistä
44788: sesta. Liitteet X,49. s. 817 ja 818. L. Työv:aan valtionavun saamiseksi paikallisteiden peruskor·
44789: 111. jauksia varten. Liitrteet XII,l. s. 887. L.
44790: - Ed. Turkan ym. toiv.al. n:o 298 työntekijäin Kulkv:aan 113.
44791: vuosilomalain muuttamisesta ja uudistamisesta. - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 337 maanteiden
44792: Liitteet X,50. s. 819. L. Työv:aan 111. kunnossapi·to- ja korjausvarojen lisäämisestä.
44793: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 299 työntekijän Liitteet XII,2. s. 888. L. Kulkv:aan 113.
44794: vuosilomapalkan määrääruisperusteiden uudista· - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 338 pai·
44795: misesta. LHtteet X,51. s. 821. L. Työv:aan 111. kallisteiksi ehdotettujen teiden kuntoonpanon
44796: - Ed. Flinckin ym. toiv.al. n:o 327 esityksen rahoittamisesta. Liirtteet XII,3. s. 889. L.
44797: antamisesta perhelomalaiksi. Liitteet X,79. s. Kulkv:aan 113.
44798: 857. L. Työv:aan 112. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 339 työllisyysvarojen
44799: - Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 328 perheloma- käyt·tämisestä kunnan- ja kyläteiden sekä pai·
44800: lakiesityksen antamisesta. Liitteet X,80. s. 858. kallisteiden rakentamiseen ja korjaamiseen.
44801: L. Työv: aan 112. Liitteet XII,4. s. 890. L. Kulkv:aan 113.
44802: 12 Asialuettelo 1958.
44803:
44804:
44805: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 340 Oriveden- - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 358 maantien
44806: Keuruun~Karstulan runkotien suunnittelemi- rakentamisesta Enontekiön kirkolta Leppäjär-
44807: sesta. Liitteet XII,5. s. 891. L. Kulkv:aan 113. ven ja Palojärven kylien kautta Norjan rajalle.
44808: - Ed. Ahosen ym. :toiv.al. n:o 341 maantien ra· Liitteet XII,23. s. 910. L. Kulkv:aan 114.
44809: kantamisesta Vesannon-Viitasaaren maantieltä - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 359 Myllymäen-
44810: Pihtiputaan asemalle. Liitteet XII,6. s. 892. L. Ähtärin maantien oikaisutöiden suorittamisesta
44811: Kulkv:aan 113. ja tasoristeyksien poistamisesta. Liitteet XII,24.
44812: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 342 tienoikaisu- s. 911. L. Kulkv:aan 114.
44813: työn toteuttamisesta Uuraisten kirkonkylässä. - -Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 360 yhdystien
44814: Liitteet XII,7. s. 894. L. Kulkv:aan 113. rakentamisesta Kortteen rautatiepysäkiltä Ko-
44815: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 343 maantien ra- ron-Kihniön maantielle. Liitteet XII,25. s. 912.
44816: kentamisesta Laukaan Leppäveden kylästä L. Kulkv:aan 114.
44817: Kivilammin kautta Vaajakoskelle. Liitteet - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:Q 361 maantien
44818: XII,8. s. 895. L. Kulkv: aan 113. rakentamisesta Tavastilan asemalta Hurukselan
44819: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 344 maantien ra- ja Haminan maantiet yhdistävälle ohitustielle.
44820: kentamisesta Lievestuoreelta Simunan kautta Liit•teet XII,26. s. 913. L. Kulkv:aan 114.
44821: Kupariin. Liitteet XII,9. s. 896. L. Kulkv: aan - Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 362 Kouvolan
44822: 113. ohitustien rakentamisesta Salpausselän maan-
44823: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 345 Kanavuoren- tiellä. Liitteet XII,27. s. 914. L. Kulkv:aan 114.
44824: Leppälahden-Kelkkamäen maantien rakentami- -Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 363 Turun-
44825: sesta. Liitteet XII,10. s. 897. L. Kulkv:aan 113. Tampereen pikatien rakentamisesta. Liitteet
44826: XII,28. s. 915. L. Kulkv:aan 114.
44827: -Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 346 Ruoveden- - Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 364 Turun
44828: Vilppulan maantien kunnostamisesta. Liitteet kaupungin ohikulkutien rakentamisesta. Liitteet
44829: XII,11. s. 898. L. Kulkv: aan 113. XII,29. s. 916. L. Kulkv:aan 114.
44830: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 347 tutkimuksen - Ed. Lahtelan ,toiv.al. n:o 365 tutkimuksen toi-
44831: toimittamisesta Pyhäjoen-Merijärven tiesuun- mittamisesta maantien rakentamiseksi Seipäjär-
44832: nalla. Liitteet XII,12. s. 899. L. Kulkv:aan 113. veltä Ristonmännikköön. Liitteet XII,30. s. 917.
44833: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 348 maantien L. Kulkv:aan 114.
44834: rakenta.misesta Rovaniemen Saarenkylästä Ounas- - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 366 maantien raken-
44835: jokivartta pitkin Markkasuvannon sillalle. Liit- tamisesta Sodankylän-Ivalon maantiestä Pikku-
44836: teet XII,13. s. 900. L. Kulkv:aan 113. Poikelan kohdalta Pokan kylään. Liitteet
44837: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 349 maantien XII,31. s. 918. L. Kulkv:aan 114.
44838: rakentamisesta Tepaston kylästä Lompolon - Ed. Lahtelan toiv.al, n:o 367 maantien raken-
44839: kautta Puljun kylään Kittilän kunnassa. Liit- tamisesta Inarin kunnan Angelin kylään. Liit-
44840: teet XII,14. s. 901. L. Kulkv:aan 113. teet XII,32. s. 919. L. Kulkv:aan 114.
44841: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 350 Lyökin- - Ed. LakkaJan ym. toiv.al. n:o 368 maantien
44842: Korsaaren-Lepäisten-Vohdensaaren tien ra- rakentamisesta Äkäsjoen suusta Muotkavaaraan.
44843: kentamisesta Uudenkaupungin maalaiskunnassa. Liitteet XII,33. s. 920. L. Kulkv:aan 114.
44844: Liitteet XII,15. s. 902. L. Kulkv:aan 113. - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 370 määrä-
44845: - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 351 valtatien rahasta Imatran kauppalan-Äitsaaren-Salosaa-
44846: n: o 12 korjaamisesta tieosalla Koski H.I.- ren välisen tien tutkimista varten. Liitteet
44847: Pälkäne. Liitteet XII,16. s. 903. L. Kulkv: aan XII,35. s. 922. L. Kulkv:aan 114.
44848: 113. - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 371 Kuusamon
44849: - Ed. Häppölän ym. •toiv.al. n:o 352 otiesuunnan koskien rakentamiseen liittyvien maanteiden ja
44850: tutkimisesta Metsänkylän-Linnokankaan-Qker- kanavien rakentamisesta. Liit•teet XII,36. s. 923.
44851: lan välillä. Liitteet XII,17. s. 904. L. Kulkv:aan L. Kulkv:aan 114.
44852: 114. - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:Q 372 maantien
44853: - Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:.o 353 Oripään- rakentamisesta Kolarin kunnan Äkäslompolon
44854: Honkilahden-Eurajoen maantien korjaamisesta. kylästä Muonion kunnan Muotkavaaran kylään.
44855: Liitteet XII,37. s. 924. L. Kulkv:aan 114.
44856: Liitteet XII,18. s. 905. L. Kulkv:aan 114.
44857: -Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 373 Peltovuoman
44858: - Ed. Jussilan ym. toiv.al. n:o 354 tieyhteyden -Nunnasen tien rakentamisen J.oppuunsaattami-
44859: aikaansaamisesta Uudenkaupungin maalaiskun- sesta. Lii!tteet XII,38. s. 925. L. Kulkv:aan 115.
44860: nassa Vohdensaarelta Lepäisiin. Liitteet XII,19. - Ed. J. E. Partasen toiv.al. n:o 374 maantien
44861: s. 906. L. Kulkv:aan 114. rakentamisesta Sotkamon-Ristijärven maan-
44862: - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n :•o 355 maantien tieltä Ylä-Vieksiin Kuhmon-Hyrynsalmen maan-
44863: rakentamisesta valtatieltä n: o 4 Vaajakoskelle. tielle. Liitteet XII,39. s. 926. L. Kulkv:aan 115.
44864: Liitteet XII,20. s. 907. L. Kulkv:aan 114. - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 375 maantien rakenta-
44865: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 356 Suoden· misesta Kuusamon kunnan Kuolion kylästä
44866: niemen-Vammalan-Punkalaitumen maantien Keronjärven kaut,ta Murtovaaralle. Liitteet
44867: kunnostamisesta. Liittee·t XII,21. s. 908. L. XII,40. s. 927. L. Kulkv:aan 115.
44868: Kulkv:aan 114. - Ed. Ryhdän ym. toiv.al. n:o 376 maantien ra-
44869: - Ed. Kleemolan toiv.al. n:o 357 Himangan sata- kentamisesta Rannalta Pudasjärven Sarakylän
44870: matien rakentamisesta yleiseksi tieksi. Liitteet kautta Taivalkoskella. Liitteet XII,41. s. 928.
44871: XII,22. s. 909. L. Kulkv:aan 114. L. Kulkv: aan 115.
44872: Asialuettelo 1958. 13
44873:
44874: - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 377 tutkimuksen - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 17 määrärahan osoi,t-
44875: toimittamisesta Merikarvian-Kankaanpään maan- tamisesta Kelujärven-Värriön maantien raken·
44876: tien saaVtamiseksi raskasta liikennettä kestä- nustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,198. s.
44877: väksi maantieksi. Liitteet XII,42. s. 930. L. 342. L. Vv:aan 95.
44878: Kulkv:aan 115. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 18 määrärahan osoit-
44879: - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 378 maantien tamisesta yhdystien rakentamiseksi Kemijärven
44880: rakentamisesta Kuhmon kunnan Lentiiran ky- -Posion maantien ja Aittoperän kylätien vä-
44881: lästä Vartiuskylään. LHtteet XII,43, s. 931. L. lille. Liitteet IV,199. s. 343. L. Vv:aan 95.
44882: Kulkv:aan 115. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 19 määrärahan osoit-
44883: - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 380 maantien tamisesta maantien rakentamiseksi Soppelas'ta
44884: rakentamisesta Ki,tkajärven pohjoispuolises'ta Räisälään. Liitteet IV,200. s. 344. L. Vv:aan 95.
44885: tiestä Toivan kylän kautta Kuusamon-Kemi- - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 20 määrärahan osoi,t-
44886: Jarven tielle. Liitteet XII,45. s. 933. L. tamisesta yhdysmaautien rakentamiseksi Seipä-
44887: Kulkv: aan 115. järven ja Heinäperän kyläteiden välille. Liit-
44888: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 381 Oravalan-Jaa- teet IV,201. s. 346. L. Vv:aan 95.
44889: lan-Uimilan maantien oikaisemisesta ja kun- - Ed. Lahtelan rah.al. n :o 21 määrärahan osoit-
44890: nostamisesta. Liit,tell!t XII,46. s. 934. L. !l;amisesta Molkojärven-Kieringin maantien ra-
44891: Kulkv:aan 115. kentamista varten. LHtteet IV,202. s. 348. L.
44892: - Ed. Tuulen ym. 'toiv.al. n:o 382 maantien raken- Vv:aan 95.
44893: tamisesta Valkealan Vuohijärveltä Voikoskelle. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 22 määrärahan osoit-
44894: Liitteet XII,47. s. 935. L. Kulkv:aan 115. tamisesta maantien rakentamiseksi Vian ase-
44895: - Ed. Törmän ym. toiv.al. n:o 383 tutkimuksen malta Vanttausjärven maantielle. Liitteet IV,203.
44896: loppuun suorittamisesta tiesnunnalla Valkea- s. 349. L. Vv:aan 95.
44897: koski-Palssari-Alvettula. LHtteet XII,48. s. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n :o 23 määrärahan
44898: 936. L. Kulkv: aan 115. osoittamisesta Aholan-Mourujärven-Maaninka-
44899: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 384 tutki- vaaran maantien rakennustöiden loppuunsaatta-
44900: muksen toimittamisesta maantien rakentami- miseen. Liitteet IV,204. s. 351. L. Vv:aan 95.
44901: seksi Särkilahd,esta Sääruingin saariston kautta - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 24 määrärahan
44902: Savonlinnaan. Liitteet XII,49. s. 937. L. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Utsjo-
44903: Kulkv:aan 115. keen rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorgamin
44904: - Ed. Hostilan vm. rah.al. n: o 4 määrärahan kautta Norjan rajalle. Liit,teet IV,205. s. 352.
44905: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Helsingin- L. Vv:aan 95.
44906: Lappeenrannan runkotiellä Pyhtään kunnan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 25 määrärahan
44907: alueella. Liitteet IV,185. s. 326. L. Vv:aan 94. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Hieta-
44908: - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 8 määrärahan las,ta Hanhimaahan. Liitteet IV,206. s. 354, L.
44909: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi valta- Vv:aan 95.
44910: tiellä n:o 4 Hausjärven-Padasjoen välillä. Liit- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 26 määrärahan
44911: teet IV,189. s. 330. L. Vv:aan 94. osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi
44912: - Ed. Kekkosen ym. rah.al. n:o 9 määrärahan Lapajärven tiestä Kemijärven-sallan maantie-
44913: osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta- hen Salmivaaran kylään. Liitteet IV,207. s.
44914: miseksi Pudasjärven Puhoksen Myllykankaalta 355. L. Vv:aan 95.
44915: Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunnassa. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 27 määrärahan
44916: Liitteet IV,190. s. 331. L. Vv:aan 94. 'Osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien
44917: - Ed. KekiDosen ym. rah.al. n:o 10 määrärahan rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet
44918: osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta- IV,208. s. 356. L. V v: aan 95.
44919: miseksi Pudasjärven Särkivaarasta Taivalkos- -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 28 määrärahan
44920: ken Virkkuseen. Liitteet IV,191. s. 332. L. osoittamisesta maan,tien rakentamiseksi Ylikitka-
44921: Vv:aan 94. järven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan-
44922: - Ed. Ku1ovaaran ym. rah.al. n: o 11 määrärahan tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. Lii!l;-
44923: osoittamisesta Karunan-Kemiön maantien ra- teet IV,209. s. 358. L. Vv:aan 95.
44924: kentamiseen. Liitteet IV,192. s. 333. L. Vv:aan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 29 määrärahan
44925: 94. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ounas-
44926: - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 14 määrärahan osoit- joen itäpuolitae Saarenkyläs,tä Markkasuvannon
44927: tamisesta maantien jatkamiseksi Tepaston ky- sillan luo. Liitteet IV,210. s. 359. L. Vv:aan
44928: lästä Lompolon kylän kautta Puljujärven ky- 95.
44929: Iäään. Liitteet IV,195. s. 337. L. Vv:aan 95. - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 36 määrärahan
44930: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 15 määrärahan oso~t osoittamisesta maantien rakentamista varten Sää-
44931: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän ruingin kunnan Särkilahdesta saariston kautta
44932: -Pelkosenniemen maantien ja Orajärven kylä- Savonlinnaan. Liitteet IV,217. s. 369. L.
44933: tien välille. Liitteet IV,196. s. 338. L. Vv:aan Vv:aan 96.
44934: 95. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 44 määrärahan osoit-
44935: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n :,o 16 määrärahan tamisesta Kouvolan-Tavastilan runkotien ra-
44936: osoittamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjärven kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,225. s.
44937: maantien kunnostamista varten. Lii>tteet IV,197. 379. L. Vv:aan 96.
44938: s. 340. L. Vv:aan 95. - Ks. Asutustiet. Pengerrystyöt. Sillat. Tielaki.
44939: 14 Asialuettelo 1958.
44940:
44941:
44942: :Maaperärikkaudet: - Ks. Malminetsintä. :Maatalouspolitiikka: - Ks. Maatalous.
44943:
44944: :Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Asuntotuotanto. :Maataloustulo: - Ks. Maatalous.
44945: Asutuslainat. Pienteollisuus. Sähkö. Talous-
44946: elämä. Työllisyys. Verotus. Maataloustuotteet: - Ks. Maatalous.
44947:
44948: :Maastamuutto: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 334 Maatilatalous: - Ks. Maatalous. Talouselämä.
44949: maastamuuttoa koskevan tutkimuksen toimitta-
44950: misesta. Liitteet X,86. s. 867. L. Työv:aan 113. Maistraatti: - Ks. Pormesrtarit.
44951:
44952: :Maatalous: Ed. Miettusen ym. lak.al. n:o 75 laiksi :M"a.ito: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 254 vakioi-
44953: maataloustulosta. Liitteet IX,l. s. 555. L. dun kulutusmaidon rasvapitoisuuden korottami-
44954: Mtv:aan 91. ses•ta. Liitteet IX,39. s. 617. L. M·tv:aan 109.
44955: Ed. Vennamon lak.al. n:o 76 laiksi maatalous- - Ed. Miettusen ym. toiv.al. n:o 255 maidon hin-
44956: tulon vakaannuttamisesta annetun lain muutta- taporrastuksen jyrkentämisesrtä Pohjois· ja Itä-
44957: misesta. Liitteet IX,2. s. 558. L. Mtv:aan 91. Suomen tukialueella. Liitteet IX,40. s. 618. L.
44958: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 247 viljavuustut· Mtv:aan 109.
44959: kimuksen edistämisestä. Liitteet IX,32. s. 607.
44960: L. Mtv:aan 109. :Maksuton terveydenhoito: - Ks. Sokeritauti. Ter-
44961: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 285 työllisyysvaro- veydenhoito.
44962: jen myöntämisestä Hlakohtaiseen perusparan-
44963: nukseen. Liititeet IX,70. s. 655. L. Mtv:aan Malminetsintä: Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 123
44964: 110. Viitasaaren ja Pihtiputaan maaperärikkauksien
44965: - Ed. Eorsbäckin ym. toiv.al. n:o 286 esityksen tutkimisesta. Liitteet IV,151. s. 284. L. Vv:aan
44966: antamisesta laiksi maataloustuotteiden hinnoit- 112.
44967: telun perusteista. Liitteet IX,71. s. 656 ja 657.
44968: L. Mtv:aan 110. :Malmit: - Ks. Kaivosteollisuus.
44969: - Ed. Hiltusen ym. toiv.al. n:o 288 toimenpiteistä
44970: maatilatalouden suunnitelmalliseksi rationalisoi- Mansikkakoski: - Ks. Sillat.
44971: miseksi. Liitteet IX,73. s. 659. L. Mtv:aan 110.
44972: - Ed Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 289 •tilojen elin- Manttaalikuntalaitos: Ed. KulQvaaran ym. lak.al.
44973: kelpoisuuden parantamisesta. Liitteet IX,74. a. n:o 49 laiksi manttaalikuntalairtoksen lakkaut-
44974: 661. L. Mtv: aan 110. tamisesta. Liitteet VII,3. s. 426. L. Ltv:aan
44975: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 290 maatalouspoli- 90.
44976: tiikkamme suuntauksen muuttamisesta. Liitteet - Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 50 laiksi manttaali-
44977: IX,75. s. 662. L. Mtv:aan 111. kuntalaitoksen lakkauttamisesta. Liit·teet VII,4.
44978: - Ed. Miettusen ym. ,toiv.al. n:o 291 esityksen an- s. 427. L. Ltv:aan 90.
44979: tamisesta maatalouden perusluotosta. Liititeet - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 172 esityksen an-
44980: IX,76. s. 663. L. Mtv:aan, jonka on pyydet- tamisesta manttaalikuntalaitoksen lopettami·
44981: tävä Vv:n lausunto, 111. seksi. Liitteet VII,21. s. 459. L. Ltv: aan 105.
44982: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 292 perusluoton
44983: järjestämisestä elinkelvottomien tilojen elinkel- :Matkatoimistot: Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 169
44984: poisiksi saattamiseksi. Liitteet IX,77. s. 664. L. matkatoimistolain aikaansaamisesta. Liitteet
44985: Mtv:aan, jonka on pyydettävä Vv:n lausunto, VI,13. s. 416. L. Tv: aan 105.
44986: 111.
44987: - Ks. Kuivatus-työt. Sähkö. Talouselämä. Tulo- :Meijerikoulut: Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 7
44988: ja omaisuusvero. Työaika. määrärahan osoittamisesta lainaksi Hämeenlin-
44989: nan meijerikoululle. Liitteet IV,188. s. 329. L.
44990: :Maatalousharjoittelu: - Ks. Maatalouskoulut. Vv:aan 94.
44991:
44992: :Maa.talouskoneet: - Ks. Polttoaineet. :Merenkulku: Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 137
44993: määrärahasta jäänsärkijän rakennustöiden aloit-
44994: :Maatalouskoulut: Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o tamiseksi. LiiJtteet IV,165. s. 300. L. Vv:aan
44995: 229 maatalouskouluissa opiskelevien käytännöl- 103.
44996: lisen maatalousharjoittelun parantamisesta. Liit- - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 146 halpakorkoisten
44997: teet IX,14. s. 586. L. Mtv:aan 108. lainojen myöntämisestä pientonniston hankki-
44998: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 47 määrärahan mista varten. Liitteet IV,175. s. 313. L. Vv:aan
44999: osoittamisesta Alavuden seudun yhdistetyn maa- 104.
45000: talous- ja kotiteollisuuskoulun rakennussuunnit- - Ks. Satamat.
45001: telua varten. Liitteet IV,228. s. 383. L. Vv:aan
45002: 96. Metsäautotieverkko: - Ks. Puutavara.
45003: - Ks. Koti:talouskoulut.
45004: :Metsä.k:erhot: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 35
45005: :Maa.ta.lousneuvonta: Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n:o määrärahan osoittamisesta metsäkerhotoiminnan
45006: 227 maatalousneuvonnan keskittämisestä. Liit- edistämiseen. Liitteet IV,216. s. 367. L. Vv:aan
45007: teet IX,12. s. 584. L. Mrtv:aan 108. 96.
45008: Asialuettelo 1958. 15
45009: Metsänhoito: Ed. Sävelän ym. toiv.al; n:o 279 tut· Musiikkiopistot: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al.
45010: kimuksen toimittamisesta yksi•tyismetsien kun- n:o 214 Pohjois-Karjalan musiikkiopiston pe-
45011: nostusohjelman toteuttamiseksi. Liitteet IX,64. rustamisesta Joensuussa sijaitsevan Itä-8uomen
45012: s. 647. L. Mtv:aan 110. seminaarin yhteyteen. Liitteet VIII,39. s. 534.
45013: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 280 toimenpi· L. Siv:aan 107.
45014: teistä •työllisyysmäärärahojen myöntämiseksi va-
45015: jaatuottoisten metsien puhdistustöihin ja rai- Muuruvesi: - Ks. Kotitalouskoulut.
45016: vaushakkauksiin. Liitteert; IX,65. s. 648. L.
45017: Mtv:aan 110. Muuttoliike: - Ks. Maastamuutto.
45018: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 281 tutkimuksen
45019: toimittamisesta metsänparannusvarojen myön- Myllymäki: - Ks. Postilaitos.
45020: tämiseksi suoraan metsänomistajille. Liitteet
45021: IX,66. s. 649. L. Mtv:aan 110. Mä.ll.räaikaistalletukset: - Ks. Verotus.
45022: - Ks. Kuivatustyöt.
45023: Määrävuosikorotus: - Ks. Rautatieläiset.
45024: Metsänhoitokoulut: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o
45025: 232 metsänhoitokoulun aikaansaamisesta Uuden·
45026: maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan alueelle.
45027: Liitteet IX,17. s. 589. L. Mtv:aan 108. N.
45028: Metsänhoitomaksu: - Ks. Metsänhoitoyhdistykset. Naarajärvi: - Ks. Lentokentät.
45029: Metsänhoitoyhdistykset: Ed. Härkösen ym. lak.al. Naiset: - Ks. Palkkaluokittelu. Työttömyys.
45030: n:o 77 laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
45031: lain muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 560. L. Nestemä.iset polttoaineet: - Ks. Polttoaineet.
45032: Mtv:aan 92.
45033: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 78 laiksi metsän- Neuvosmiehet: - Ks. Pormestarit.
45034: hoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
45035: Liitteet IX,4. s. 562. L. Mtv:aan 92. Nuoriso: - Ks. Asuntotuotanto. Työväensuojelu.
45036: - Ed. Rantamaan ym. lak.al. n: o 79 laiksi met-
45037: sänhoitoyhdistyksistä annetun lain kumoami· Nuorisojärjestöt: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al.
45038: sesta. Liitteet IX,5. s. 564. L. Mtv:aan 92. n:o 220 nuorisojärjestöjen saattamisesta tasa·
45039: - Ed. Vennamon 1toiv.al. n:o 277 toimenpiteistä vertaisiksi kunnallisia avustuksia jaettaessa.
45040: pakollisen metsänhoitomaksun poistamiseksi.· Liitteet Vill,45. s. 546. L. Siv:aan 107.
45041: Liitteet IX,62. s. 645. L. Mtv:aan 110.
45042: - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 278 metsänhoito- Närpiö: - Ks. Perkaustyöt.
45043: yhdistyksistä annetun lain epäkohtien korjaami·
45044: sesta. Liitteet IX,63. s. 646. L. Mtv:aan 110.
45045:
45046: Metsänuudistus: - Ks. Verotus.
45047: 0.
45048: Metsästys: - Ks. Hirvet. Poliisi.
45049: Obligatiot: - Ks. Verotus.
45050: Metsätyöt: Ed. Kekkosen ym. lak.al. n:o 3 laiksi
45051: metsä· ja uittotöissä maksettavien palkkojen Ohitustiet: - Ks. Maantiet.
45052: säännöstelystä. Liitteet I,3. s. 18. L. Prv:aan
45053: 88. Ojitus: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 1 määrärahan
45054: - Ed. Puhakan ym. lak.al. n:o 91 laiksi metsä- osoittamisesta eräiden Etelä-Pohjanmaan soiden
45055: ja uittotöiden vähimmäispalkoista. Lii.tteet ojittamista varten. Liitteet IV,182. s. 323. L.
45056: X,9. s. 701. L. Työv:aan 92. Vv:aan 94.
45057: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 302 metsä- ja - Ks. Verotus.
45058: uittotyöntekijöille työpaikan etäisyydestä joh·
45059: tuvien menetysten korvaamisesta. Liitteet X,54. Olavinlinna.: Ed. V. A. Vir.tasen ym. toiv.al. n:o
45060: s. 824. L. Työv:aan 111. 219 Olavinlinnan korjaustöiden suorittamisesta.
45061: - Ks. Kunnallisverotus. Moottorisahat. Työaika. Liitteet VIII,44. s. 545. L. Siv:aan 107.
45062: Mielisairaanhoitajat: - Ks. Sairaanhoitajat. Omistusoikeuden rajoitukset: Ed. Hietalan ym.
45063: lak.al. n:o 6 laiksi ulkomaalaisten sekä eräi·
45064: Mikkeli: - Ks. Kuivatustyöt. Puunjalostusteolli·
45065: den yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita
45066: suus. kiinteää omaisuutta ja osakkeita annetun lain
45067: Moottorisahat: Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 88 muuttamisesta. Liitteet II,3. s. 43. L. Lv:aan
45068: moottorisahojen hinnan alentamisesta. Liitteet 88.
45069: IV,l16. s. 237. L. Vv:aan 101.
45070: Omistusoikeus: - Ks. Voimatalous.
45071: Musiikki: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 212 kansan
45072: laulu- ja musiikkitoiminnan tutkimisesta ja tu- Onkiminen: - Ks. Kalastuslaki.
45073: kemisesta. Liitteet VIII,37. s. 531 ja 532. L.
45074: Siv:aan 107. Onkisalmi: - Ks. Sillat.
45075: 16 Asialuettelo 1958.
45076:
45077:
45078: Opetta.ja.k:orkeakoulut: Ed. Kulovaaran ym. lak.al. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 198 vähäva-
45079: n:o 67 laiksi Turun opettajakorkeakoulusta. raisten oppikoululaisten koulunkäynnin helpot·
45080: Liitteet VIII,2. s. 485. L. Siv:aan 91. .tamisesta. Liitteet VIII,23. s. 513. L. Siv:aan
45081: 106.
45082: OpetusväJ.ineet: - Ks. Oppikoulut. - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 199 Sotka·
45083: mon yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun.
45084: Opintokerhot: - Ks. Kansanai vistys. Liitteet VIII,24. s. 515. L. Siv:aan 106.
45085: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 3 määrärahan
45086: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ottami·
45087: Opintoma.tka.t: - Ks. Oppikoulut. seksi valtion hal·tuun. Liitteet IV,184. s. 325.
45088: L. Vv:a.a.n 94.
45089: Opiskelukusta.nnukset: - Ks. Verotus. - Ks. Eläkkeet. Liikevaihtovero.
45090:
45091: Oppikoulut: Ed. Saukkosen ym. lak.al. n:o 68 Ora.vi: - Ks. Kanavat.
45092: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta anne·
45093: tun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,3. s. 487. Ota.vila.hti: - Ks. Kuivatustyöt.
45094: L. Siv:aan 91.
45095: - Ed. Kukkosen ym. toiv.al. n:o 17 toimenpi· Orvot: Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o 324 varat-
45096: teistä valtion oppikoulujen kanslia-apulaisten tomien siviiliarpojen elatuksen turvaamisesta.
45097: toimien ja palkkauksen uudelleenjärjestämi· Liitteet X,76. s. 853. L. Työv:aan 112.
45098: seksi. Liitteet IV,45. s. 144. L. Vv:aan 97. - Ks. Sotaorvot.
45099: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 24 yksityisoppi·
45100: kouluissa palvellun ajan lukemisesta valtion Osa.kaspiiri: - Ks. Yhtiöt.
45101: oppikoulujen opettajille ylempään palkkaus·
45102: Osakeyhtiöt: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 140
45103: luokkaan oikeuttavaksi palvelusajaksi. Liitteet
45104: IV,52. s. 152. L. Vv:aan 98. voiton- ja vastuunjakoa sekä ns. työläisosak-
45105: keiden käyttöä koskevan kokeilun suorittami·
45106: - Ed. österholmin ym. toiv.al. n:o 27 oppikoulun· sesta. Liitteet IV,169. s. 307. L. Vv:aan 103.
45107: opettajille koulun ulkopuolella suoritetusta - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset. Puunjalostus·
45108: työstä maksettava& korvausta koskevien mää- teollisuus.
45109: räysten muuttamisesta. Liitteet IV,55. s. 155
45110: ja 156. L. Vv:aan 98. Osakkeet: - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset.
45111: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 36 yksityisoppi·
45112: kouluissa palvellun ajan lukemisesta valtion Osa.työkykyiset: - Ks. Työllisyys.
45113: oppikoulujen opettajille eläkkeeseen oikeutta·
45114: vaksi ajaksi. Liitteet IV,64. s. 166. L. Vv:aan Osinkotulot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
45115: 98.
45116: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 189 harjoitusai· Osuustodistukset: - Ks. Verotus.
45117: neiden (}pettajien peruapaikkaisten virkojen
45118: perustamisesta valtion oppikouluihin. Liitteet Ota.nmä.ki Oy.: - Ks. Teollisuus.
45119: VIII,14. s. 503. L. Siv:aan 106.
45120: - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 190 Porin tyttö· Otra.vaa.ra.: - Ks. Kaivosteollisuus.
45121: lyseon kahdentamisesta. Liitteet VIII,15. s.
45122: 504. L. Siv:aan 106. Oulu: - Ks. Ammatinvalinta. Yliopisto.
45123: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 191 Lapuan yh·
45124: teislyseon kahdentamisesta. Liitteet VIII,16.
45125: s. 505. L. Siv:aan 106. P.
45126: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 192 toimenpi·
45127: teistä yksityisoppikoulujen avustamiseksi kou· Pa.dot: - Ks. Sillat.
45128: lukaluston, opetusvälineiden ja kirjaston hank·
45129: kimisessa. Liitteet VIII,17. s. 506. L. Siv:aan Paika.llistiet: - Ks. Maantiet. Tielaki.
45130: 106.
45131: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 193 yksityis· Pa.kkolunastus: - Ks. Voimatalous.
45132: oppikoulujen palveluskunnan palkkauksen jär·
45133: jestämisestä. Liitteet VIII,18. s. 507. L. Palkat: - Ks. Kansakoulut. Metsätyöt. Oppikou·
45134: Siv:aan 106. lut. Virkamiehet.
45135: - Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 195 oppikoulu·
45136: jen lukukausimaksujen tasoittamisesta. Liitteet Palkkaluokittelu: Ed. Torven ym. toiv.al. n:o
45137: VIII,20. s. 510. L. Siv:aan 106. 305 naisten ja miesten eripalkkaisuuden pois·
45138: - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 196 toimenpi· tamisesta. Liitteet X,57. s. 827. L. Työv :aan
45139: teistä valtionavun antamiseksi yksityisille op· 111.
45140: pikouluille ohjannan ja vapaiden harrastusten
45141: johtamiseen. Liitteet VIII,21. s. ·511. L. Pa.loisjärvi: - Ks. Perkaustyöt.
45142: Siv:aan 106.
45143: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 197 oppikoulun- Pa.lveluskunta.: - Ks. Oppikoulut.
45144: opettajien ulkomaisten .opintomatkojen tukemi-
45145: sesta. Liitteet VIII,22. s. 512. L. Siv:aan 106. Pankit: - Ks. Säästöpankit.
45146: 17
45147: 1.8
45148:
45149:
45150:
45151:
45152: yo1:onho1.to: _ ~s. -uuonnotrn1.it)'t·
45153: y()Sio: _ ~s. ;\su.tustiet.
45154: yostia.uto\illla;t.: _.. ~e. yosti.laitos.
45155:
45156:
45157:
45158:
45159: ....,........,.,...,., - J<•· • .,.,w•"'"'·
45160: ?o&titalot: __ ~s. y 0 etnal.tos.
45161: - - - · · " - J«. ~.,,. l• ,,..,,.......
45162: ~,..., - 1«· _,.,c;.t. ,.,.."'""'''·
45163: Asialuettelo 1958. 19
45164: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 12 määrärahan Ba.nua.: - Ks. Asutustiet.
45165: osoittamisesta paperitehtaan perustamiseksi
45166: Ylä-Savoon. Liitteet IV,193. s. 334. L. Vv:aan Rasvapitoisuus: - Ks. Maito.
45167: 95.
45168: -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 13 määrärahan Battona.J.isointi: - Ks. Maatalous.
45169: osoittamisesta Kemijärven puunjalostustehtaan
45170: rakentamisen aloittamiseen liittyviä toimenpi- Ba.uta.tiehallitus: Ed. InnaJan toiv.al. n:o 19 eral-
45171: .teitä varten. Liitteet IV,194. s. 335. L. Vv:aan den rantatiehallituksen tariffiosaston konttori-
45172: 95. apulaisen toimien muuttamisesta ylemmiksi toi-
45173: - Ks. Kunnallisverotus. miksi. Liitteet IV,47. s. 146. L. Vv:aan 97.
45174:
45175: Puutarhat: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 228 Ba.uta.tielä.iset: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 25
45176: puutarhaopetuksen järjestämisestä. Liitteet määrävuosikorotuksen myöntämisestä junamie-
45177: IX,13. s. 585. L. Mtv:aan 108. hille. Liitteet IV,53. s. 153. L. Vv:aan 98.
45178: - Ks. Yliopisto. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 28 yötyölisän
45179: suorittamisesta eräille valtionrautateiden viran
45180: Puutavara: Ed. Svinhufvudin ym. toiv.al. n:o 133 ja toimen haltijoilla. Liitteet IV,56. s. 157.
45181: puutavaran menekin parantamisesta metsäauto- L. Vv:aan 98.
45182: .tieverkkoa lisäämällä. Liitteet IV,161. s. 296. - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 41 Loviisa-Ve-
45183: L. Vv:aan 103. sijärvi rautatieyhtiön työläisten ja virkamies-
45184: - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 303 puutavaran ten työ- ja virkasuhteiden järjestelystä. Liit-
45185: työmittauksesta annetun asetuksen muuttami- teet IV,69. s. 171 j& 173. L. Vv:aan 98.
45186: sesta. Liitteet X,55. s. 825. L. Työv:aan 111.
45187: - Ed. V. Turusen ym. toiv'.al. n:o 304 puutava- Bautatiema.ksut: Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 129
45188: ran työmittauksesta annetun asetuksen muut- rautateiden rahtiluokituksen uudistamisesta.
45189: tamisesta. Liitteet X,56. s. 826. - L. Työv:aan Liitteet IV,157. s. 292. L. Vv:aan 103.
45190: 111. -Ed. Savelan ym. •toiv.al. n:o 130 väkirehujen
45191: - Ks. Kunnallisverotus. Talouselämä. Vesitiet. rahtien uudelleenjärjestämisestä. Liitteet IV,158.
45192: s. 293. L. Vv:aan 103.
45193: Puutossa.lmi: - Ks. Sillat. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 132 toimenpiteistä
45194: kaukokuljetusmaksujen alentamiseksi Savosta ja
45195: Pyhtää.: - Ks. Sillat. Pohjois-Karjalasta. Liitteet IV,160. s. 295. L.
45196: Vv:aan 103.
45197: Pyhäjoki: - Ks. Kuivatustyöt.
45198: Rautatiet: Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 385 rauta-
45199: Pyydykset: - Ks. Liikevaihtovero. tien rakentamisesta Saarijärveltä Multian kautta
45200: Haapamäelle. Liitteet XII,50. s. 938. L. Kulk-
45201: Pyöreä puutavara.: - Ks. Talouselämä. v:aan 115.
45202: - Ed. Alangon ym. toiv.al. n:o 386 rautatien ra-
45203: Pääoma: - Ks. Talouselämä. kentamisesta Tampereen kaupungista Parkanon
45204: kunnan kautta Seinäjoen kauppalaan. Liitteet
45205: XII,51. s. 939. L. Kulkv: aan 115.
45206: B. - Ed. Alangon ym. toiv.al. n:o 387 rautatien ra-
45207: kentamisesta Jyväskylästä Säynätsalon ja Muu-
45208: Ba.hdit: - Ks. Rautatiemaksut. ramen kautta Jämsänkoskelle. Liitteet XII,52.
45209: s. 941. L. Kulkv:aan 115.
45210: Ba.iva.us: - Ks. Metsänhoito. Uudisraivaus. - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 388 täyskoneel-
45211: lisen tutkimuksen suori•ttamisesta ratasuunnalla
45212: Ba.ja.jääkärit: - Ks. Rajavartiolaitos. Paaso--Puuskankoski-Hietanen. Liitteet XII,53.
45213: s. 943. L. Kulkv:aan 115.
45214: Ba.javartiola.itos: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 16 - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 389 määrära-
45215: rajavartiolaitoksen emännöitsijän ja keittäjät- hasta Koveron-llomantsin rataosan rakennus-
45216: .tären toimien muuttamisesta ylimääräisiksi toi· töiden aloittamiseksi. Liitteet XII,54. s. 946.
45217: miksi. Liitteet IV,44. s. 143. L. Vv:aan 97. L. Kulkv:aan 115.
45218: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 34 rajajääkä- - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 390 Juankosken
45219: rien eläkeoikeuden järjestämisestä. Liitteet -Kaavin-Sysmäjärven radan rakentamisesta.
45220: IV,62. s. 164. L. Vv:aan 98. Liitteet XII,55. s. 947. L. Kulkv:aan 115.
45221: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n :o 391 tutkimuksen
45222: Rak:ennushallinto: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 18 toimittamisesta Lappeenrannan-Luumäen-Ha-
45223: rakennushallinnon tilapäisten toimien muutta- minan-Kotkan rataosan rakentamista varten.
45224: misesta ylimääräisiksi. Liitteet IV,46. s. 145. Liitteet XII,56. s. 948. L. Kulkv:aan 115.
45225: L. Vv:aan 97. - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 392 Inkeroisten-
45226: Kymin r111taosan rakenttamisesta kaksiraiteiseksi.
45227: Rakennustarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero. Liitteet XII,57. s. 949. L. Kulkv:aan 115.
45228: - Ed. Hyytiäisen toiv.al. n:o 393 Jyväskylän-
45229: Rakennustoiminta.: - Ks. Asuntolainat. Asunto- J'åmsänkosken rautatien rakentamisesta. Liit-
45230: tuotanto. teet XII,58. s. 950. L. Kulkv: aan 116.
45231: 20 Asialuettelo 1958.
45232:
45233:
45234: - Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 394: oikoradan saattamisesta. Liitteet XII,78. s. 975. L.
45235: rakentamisesta Lappeenrannasta Kotkaan. Liit- Kulkv:aan 116.
45236: 'teet XII,59. s. 952. L. Kulkv:aan 116. - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 414 jalankulku-
45237: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n :o 395 rautatien ra- sillan rakentamisesta Haapamäen asemalle. Li1t·
45238: kentamisesta Kaulirannasta Kolariin. Liitteet teet XII,79, s. 976. L. Kulkv:aan 117.
45239: XII,60. s. 953. L. Kulkv:aan 116. - Ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 415 Pieksämäen
45240: - Ed. Leskisen ym. toiv.al. n:o 396 Otanmäen ja asemarakennuksen ja ylikulkusillan rakentami-
45241: Nuojuan välisen oikoradan aikaansaamisesta. sesta. Liitteet XII,80. s. 977. L. Kulkv:aan
45242: Liitteet XII,61. s. 954. L. Kulkv: aan 116. 117.
45243: - Ed. E. Mannisen ym. toiv.al. n:o 397 Joensuun - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 416 määrära-
45244: -Ilomantsin radan jatkamisesta Nuorajärven hasta Tainionkosken asema-alueella olevan rau-
45245: rantaan. Liitteet XII,62. s. 955. L. Kulkv:aan tatiealikäytävän rakentamiseksi. Liitteet XII,81.
45246: 116. s. 978. L. Kulkv:aan 117.
45247: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 398 suunni· - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 417 Äänekosken-
45248: telman aikaansaamisesta rautatien rakentami· Haapajärven rautatien tiepohjan luuastuahinnan
45249: seksi Jyväskylästä Heinolaan. Liitteet XII,63. korvaamisesta valtion varoilla. Liitteet XII,82.
45250: s. 956. L. Kulkv: aan 116. s. 979. L. Kulkv:aan 117.
45251: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 399 rautatien - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 30 määrärahan osoit-
45252: rakentamisesta Heinolasta Savon radalle. Liit- tamisesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven
45253: teet XII,64. s. 957. L. Kulkv:aan 116. asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,211. s. 360.
45254: - Ed. Niirasen ym. toiv.al n:o 400 Juankosken- L. Vv:aan 95.
45255: Kaavin--Bysmäjärven yhdysradan rakeDJtami- - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 34 määrärahan
45256: sesta. Liitteet XII,65. s. 959. L. Kulkv: aan 116. osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin radan ra-
45257: - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 401 Kontio- kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
45258: mäen-Kuhmon rautatien rakentamisesta. Liit- IV,215. s. 365. L. Vv:aan 96.
45259: ·teet XII,66. s. 960. L. Kulkv: aan 116. - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 37 määrärahan
45260: - Ed.. Puhakan ym. toiv.al. n:o 402 Joensuun- osoittamisesta Pieksämäen rautatieliikennepai-
45261: Ilomautsin radan jatkamisesta Koverosta Nuo- kan uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi. Liit-
45262: rajärvelle. Liitteet XII,67. s. 961. L. Kulkv:aan teet IV,218. s. 371. L. Vv:aan 96.
45263: 116. - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 40 määrärahan
45264: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 403 täyskoneellisen •osoittamisesta Taivalkosken-Pudasjärven rau-
45265: tutkimuksen suorittamisesta Taivalkosken-Kuu- tatietä varten. Liitteet IV,221. s. 375. L.
45266: samon ratasuunnalla. Liitteet XII,68. s. 962. L. Vv:aan 96.
45267: Kulkv: aan 116. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 45 määrärahan osoit-
45268: - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 404 Iisalmen- tamisesta Lappeenrannan-Luumäen rataosan oi-
45269: Maaselän ratasuunnan tutkimisesta. Liitteet kaisutöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,226. s.
45270: XII,69. s. 963. L. Kulkv: aan 116. 380. L. Vv:aan 96.
45271: - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 405 •täyskoneelli- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 49 määrärahan osoit-
45272: sen tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla tamises•ta Nurmeksen-Iisalmen yhdysradan ra·
45273: Naarajärvi-Heinola. Liitteet XII,70. s. 964. kentamismahdollisuuksien tutkimista varten.
45274: L. Kulkv:aan 116. Liitteet IV,230, s. 385. L. Vv:aan 96.
45275: - Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 406 Parikkalan
45276: -Onkamon radan rakentamisesta. Liitteet Reaalia.ineet: - Ks. Oppikoulut.
45277: XII,71. s. 965. L. Kulkv:aan 116.
45278: - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 407 rautatien Rehut: Ed. Miettusen ym. toiv.al. n:o 131 väki-
45279: rakentamisesta Juankoskelta Kaavin kautta rehujen hintojen tasoittamisesta. Liitteet
45280: Sysmäjärvelle. Liitteet XII,72. s. 966. L. IV,159. s. 294. L. Vv:aan 103.
45281: Kulkv:aan 116. - Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 243 määrä-
45282: - Ed. J. Wirtasen toiv.al. n:o 408 rautatien ra· rahasta viherrehu- ja perunahiutalekysymyksen
45283: kentamisesta Härmän tai Jepuan asemalta Vaa- järjestämistä varten. LHtteet IX,28. s. 602. L.
45284: saan. Liitteet XII,73. s. 967. L. Kulkv:aan Mtv:aan 108.
45285: 116. - Ks. Rautatiemaksut.
45286: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 409 toisen Rikka.ruohot: - Ks. Kasvitaudit.
45287: raideparin asentamisesta Pasilan-Kirkkonum·
45288: men rataosalle. Liitteet XII,74. s. 968. L. Rintamasotila.a.t: - Ks. Asuntolainat.
45289: Kulkv: aan 116.
45290: - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 410 toimenpi· Romppa.isensalmi: - Ks. Sillat.
45291: teistä liikenneturvallisuuden parantamiseksi
45292: rautatieylikäytävillä. Liitteet XII,75. s. 969 ja Ruis: - Ks. Vilja.
45293: 971. L. Kulkv: aan 116.
45294: - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 411 toimenpi· Rukouspäivät: - Ks. Huvit.
45295: teistä valtionrautateiden liikennevälineiden, ka-
45296: luston ja turvallisuuslaitteiden uusimiseksi. Liit- Rungonsalmi: - Ks. Sillat.
45297: teet XII,76. s. 973. L. Kulkv:aan 116.
45298: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 412 asematalon ra- Runkotiet: - Ks. Maantiet.
45299: kentamisesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet
45300: XII,77. s. 974. L. Kulkv:aan 116. Runni: - Ks. Emäntäkoulut.
45301: - Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 413 Hyvinkään
45302: uuden rautatieaseman suunnittelun valmiiksi Röyttä: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
45303: Asialuettelo 1958. 21
45304: 8. -·Ed. Teirin yin. toiv.al. n:o 446 Pohjanlahden
45305: satamille annettavan riittävän jäänsärkijäavun
45306: SaarisjiLrvi: - Ks. Perkatistyöt. mahdollisuuksien tutkimisesta. Liitteet XII,111.
45307: s. 1011 ja 1012. L. Kulkv:aan 118.
45308: Saariato: - Ks. Laivaliikenne. --"Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 447 Hangon
45309: sataman kannattavuuskysymyksen selvittämisestä.
45310: Saimaa: - Ks. Vesitiet. Liitteet XIT,l12. s. 1013 ja 1014. L. Kulkv:aan
45311: 118.
45312: Sairaalalaki: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o
45313: 157 sairaalalain muuttamisesta kuntain saatta· Sa.tamatiet: - Ks. Maantiet.
45314: miseksi tasavertaisikai kustannuksiin nähden.
45315: Liiltteet VI,1. s. 403. L. Tv:aan 104. Satamatyöt: Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 314 sa•
45316: tamatöiden vakinaistamisesta. Liititeet X,66. s.
45317: Sa.:iraalat: Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 158 Kot· 840. L. Työv: aan 112.
45318: kan keskussairaalan rakennustöiden aloittami·
45319: sesta. Liitteet VI,2. s. 404. L. Tv: aan 104. Savo: - Ks. Maamieskoulut. Puunjalostusteolli-
45320: - Ks. Sairaanhoitajat. suus. Rautatiemaksut. Talouselämä.
45321: Sairaanhoitajat: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 14 Savo:nJiJma: - Ks. Lentokentät. Seminaarit.
45322: sairaslain apuhoitajien tilapäistoimien muutta·
45323: misesta ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,42.
45324: Seminaarit: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o
45325: s. 141. L. Vv:aan 97.
45326: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 165 mielisai· 200 Savonlinnan seminaarin muuttamisesta se-
45327: raanhoitohenkilökunnan koulutuksen uudista:mi· kaseminaariksL Liitteet VIII,25. s. 516. L.
45328: sesta. Liitteet VI,9. s. 412. L. Tv:aan 104. Siv:aan 106.
45329: - Ks. Vankeinhoitxllaitos. - Ks. Musiikkiopistot.
45330:
45331: Sairaanhoito: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 161 Siipyy: - Ks. Kalasäilyketehtaat.
45332: syrjäseutujen sairaankuljetusolojen parantami-
45333: sesta. Liitteet VI,S. s. 407. L. Tv:aan 104. Siirtoväki: - Ks. Asuntolainat.
45334: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n::o 323 sotaleskiper-
45335: heitten sairauskustannusten korvaamisesta. Liit- Sillat: Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 369 määrä·
45336: teet X,75. s. 851. L. Työv:aan 112. rahasta tutkimuksen toimilttamiseksi Mansikka·
45337: kosken sillan maantieliikennettä koskevan osan
45338: Sairaanhoitokoulut: Ed. Saariahon ym. toiv.al. n: o leventämistä. varten. Liitteet XII,34. s. 921.
45339: 159 Kymenlaakson sairaanhoiookoulun rakennus- L. Kulkv:aan 114.
45340: suunnitelmien laatimisesta. Liitteet VI,3. s. 405. - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 418 sillan ra-
45341: L. Tv:aan 104. kentamisesta Onkisalmen lossipaikalle Liperin
45342: kunnassa. Liitteet XII,83. s. 980. L. Kulkv: aan
45343: Sairaankuljetus: - Ks. Sairaanhoito. 117.
45344: - Ed. Hostilan ym. ltoiv.l!]. n:o 419 sillan raken·
45345: Sairausvakuutus: Ed. Henrikssonin yni. lak.al. n:o tamisesta Keihässalmeen Pyhtään kunnassa.
45346: 119 laiksi yleisestä sairausvakuutuksesta. Liit- Liitteet XII,84. s. 981. L. Kulkv:aan 117.
45347: teet X,37. s. 783. L. Työv:aan 93. - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 420 maantiesillan
45348: -'- Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 120 laiksi ylei- rakentamisesta Kosken H.l. kirkonkylään. Liit-
45349: sestä sairausvakuutuksesta. Liitteet X,38. s. teet XII,85. s. 982. L. Kulkv:aan 117•.
45350: 790. L. Työv: aan 93. - Ed. Jussilan ym. toiv.al. n:o 421 KirjaJansalmen
45351: - Ed. Ryömän. ym. lak.al. n:o 121 laiksi sairaus- sillan rakentamisesta Ylikylän-Paraisten maan·
45352: ja äitiysvakuutuksesta. Liitteet X,39. s. 797. tiellä. Liititeet XII,86. s. 983. L. Kulkv:aan
45353: L. Työv:aan 94. 117.
45354: - Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 332 esityksen - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 422 Tenniöjoen
45355: antamisesta laiksi yleisen sairausvakuutuksen sillan rakentamisesta Sallan--savukosken maan-
45356: asteittaisesta toteuttamisesta. Liitteet X,84. s. tielle. Liitteet XII,87. s. 984. L. Kulkv:aan
45357: 863 ja 864. L. Työv: aan 113. 117.
45358: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 423 siltojen rakenta·
45359: Salaojitus: - Ks. Verotus. misesta Kemijoen yli Pelkosenniemen ja Sallan
45360: välillä. Liitteet XII,88. s. 985. L. Kulkv:aan
45361: Sa.nka.rihaudat: - Ks. Haudwt. 117.
45362: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 424 sillan raken-
45363: tamisesta Tornionjoen yli Ylitxlrnion Närkistä
45364: Sanomalehdistö: - Ks. Valtioneuvosto. Ruotsin Matarengiin ja Pellon kunnan Pellon
45365: kylästä Ruotsin Pe_lloon. Liitrteet XII,89. s.
45366: Satakunta: - Ks. Voimalaitokset. 986. L. Kulkv:aan 117.
45367: - Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al. n:o 425
45368: Satamat: Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 173 sata· sillan rakentamisesta Rungonsalmen yli Pung·
45369: mien rakentamisen ja kunnostamisen rahoittami- böleen. Liitteet XII,90. s. 987. L. Kulkv:aan
45370: sesta._ Liitteet VII,22. s. 460. L. Ltv:aan 105. 117.
45371: Asialuettelo 1958.
45372:
45373:
45374: -:- Ed. Pekkarisen ym. toiv.a.l. n.:o 426 PuutoSBal· Strömma: - Ks. Kanavat.
45375: men .sillan rakennustöiden aloittamisesta. Liit-
45376: teet XII,91. s. 988.. L. Kulkv:aan 117. Sulfa.attiselluloosa.: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
45377: .:.:.. Ed. Ryhdän ·toiv.al. n.:o 427 Romppaisensalmen
45378: .sillan rakentamisesta Taivalkoskella. Liitteet Suomussa.lmi: - Ks. Emäntäkoulut. Kuivatustyöt:
45379: .. XJ;I,92. s. 989..L~ Kulkv:aan 117.
45380: ~·Ed. V. A., Virtasen ym.. ~toiv.al. n:o 428 maan- Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Ojitus. Turve.
45381: tiesillan rakentamisesta Kyrönsalmeen. Liittoot
45382: XII,93. s. 990. L. Kulkv:aan 117. SYIPlYtyaloma: Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 92
45383: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 5 määrärahan.osoit- laiksi synnytyslomasta. Liitteet X,10. s. 704. L.
45384: tamisesta Kymijoen itäisen haaran ylittävän sil· .Työv: aan 92.
45385: lan uusimise~si Karhulan kauppalassa. Liitteet - Ed. Lukkarisen ym. lak.a.l. n:o 93 laiksi syn-
45386: IV,186. s. 327. L. Vv:aan 94. nytyslomakorvauksesta. Liitteet X,11. s. 708. L.
45387: ~ Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 6 määrärahan osoit- . Työv:aan 92.
45388: tamisesta Hirvivuolteen järjestelypadon sillan - Ed. Siltasen ym. lak.a.l. n:o 96 laik-si synnytys-
45389: lopullista valmistamista varten. Liitteet IV,187. lomasta.. Liitteet X,14. s. 714. L. Työv:aan 92.
45390: s. 328. L. Vv:aan 94. - Ed. Siltasen ym. lak.al. n:o 97 laiksi synny-
45391: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 31 määrärahan tyslomakorvauksesta. Liitteet X 115. s. 719. L.
45392: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kaisansal· Työv:aan 92.
45393: meen ja Lantunginsa.lmeen. Liitteet IV,212. s. - Ed. Torven ym.. lak.al. n:o 99 synnytysloma-
45394: 361. L. V v: aan 95. laiksi sekä laeiksi työsopimuslain ja työneu-
45395: - Ed. Svinhufvudin ym. rah.a.l. n: o 43 määrärahan vostosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
45396: osoittamisesta ' Kirjamoinsalmen sillan rakennus- X,17. s. 724. L. Työv:aan 93.
45397: töiden aloittamiseen. Liitteet IV,224. s. 378. L. - Ed. Torven ym. lak.al. n:o 100 laiksi synnytys-
45398: Vv:aan 96. lomakorvauksesta. Liitteet X,18. s. 730. L.
45399: - Ks. Rautatiet. Työv:aan 93.
45400:
45401: Simojärvi: - Ks. Asiltustiet. Syrjäseudut: - Ks. Puhelin. Sairaanhoito.
45402:
45403: Sipuli: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 244 kotimai· Sähkö: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 125
45404: sen sipulin hintatakuun järjestämisestä. Liit- sähköistämisohjelman laatimisesta sähköistä-
45405: teet IX,29. s. 604. L. Mtv:aan 108. mättömiä alueita varten. Liitteet IV,153. s.
45406: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 245 Pohjois-Suo- 286. L. Vv:aan 102.
45407: men sipulinviljelystä haittaavien epäkohtien - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 126 sähkövir-
45408: poistamisesta. Liitteet IX,30. s. 605. L. Mtv:aan ran kuluttajahinnan vaihtelujen selvittämisestä.
45409: 108. Liitteet IV,154. s. 288 ja 289. L. Vv:aan 103.
45410: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 127 maatalouksilta
45411: Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne. sähköstä perittävien maksujen alentamisesta.
45412: Liitteet IV,155. s. 290. L. Vv:aan 103.
45413: Siviililesket: - Ks. Eläkkeet. - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 128 maaseudun
45414: sähköistämisen tukemisesta Pohjois-Karjalan
45415: SiViiliorvot: - Ks. Eläkkeet. Orvot. Sähkö Oy:n toiminta-alueella. Liitteet IV,156.
45416: . s. 291 L. Vv:aan 103.
45417: Sivua.nsiot: - K~. Tulo· ja omaisuusvero.
45418: Sähköla.i.tokset: Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 116
45419: Sokeritauti:. Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:'O 164 polttoturvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoi-
45420: maksuttolnan hoidon järjestämisestä vähävarai- malaitoksen perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle.
45421: silla sokeritautisille. Liitteet VI,8. s. 411. L. Liitteet IV,144. s. 276. L. Vv:aan 102.
45422: Tv:aa.n 104. · - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 117 toimenpiteistä
45423: Haapaveden Piipsannevan turvetta ja pien-
45424: Sota.inva.liidit: - Ks .. Invaliidit. puuta polttoaineena käyttävän voimalaitoksen
45425: rakentamiseksi. Liitteet IV,145. s. 277. L.
45426: Sotalesket: - Sairaanhoito. Vv:aan 102.
45427: - Ks. Voimalaitokset. Voimatalous.
45428: Sota.orvot: Ed. Heinosen ym. toiv.a.l. n:o 186 sota-
45429: orpoylioppila.itten korkeakouluopintojen tukemi· Sli.ä.nnöstely: -Ks. Metsätyöt. Talouselämä. Vuok-
45430: sesta. ;Liitteet VIII,ll. s. 498. L. Siv:aan 106. rasäännöstely. '
45431:
45432: Sotapa.lvelus: ,.- Ks. Kansakoulut. Sll.ästöpa.nkit: Ed. österholmin ym. lak.al. n:o 45
45433: laiksi säästöpankkilain 2 § :n muuttamisesta.
45434: ~a.at: ...:... Ks. Asuntolainat. Liitteet V,l. s. 391. L. Pv:aan 90.
45435: - Ed. SarjaJan ym. lak.al. n:o 46 laiksi posti-
45436: Sotila.skoulutus: - Ks. P.uolustuslaitos. säästöpankkilain m11-uttamisesta. Liitteet V,2.
45437: s. 393. L. Pv:aan 90.
45438: ~tkamo: '-- Ks. Oppikoulut.
45439: Slistöt: - Ks. Tall~tukset. Tulo- ja omaisuus-
45440: Stipendit: - Ks. Elokuvat. vero.
45441: Asialuettelo 1958.
45442:
45443: T. - Ed. Heinosen ym. lak.at n:o 102 lå.eiksi tapa~
45444: turmavakuutuslain muuttamii!Elsta ja tapaturma-
45445: Taide: Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 211 maa- korvausten korottamisesta. Liitteet X,20. s. 740.
45446: rärahasta kiertävien taidenäyttelyjen järjestä- L. Työv:aan 93.
45447: miseksi maassa. Liitteet VTII,36. s. 529 ja 530. - Ed. Prunnilan ym. lak.al. n:o 103 laiksi tapa•
45448: L. Siv:aan 107. turmavakuutuslain muuttamisesta ja laiksi ta·
45449: - Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 213 maa· paturmakorvausten korottamisesta. Liitteet
45450: seudun teatteriharrastusten kehittämisestä. Liit- X,21. s. 745. L. Työv:aan 93.
45451: teet VITI,38. s. 533. L. Siv:aan 107.
45452: Ta.riffiosasto: - Ks. Rautatiehallitus.
45453: Taidenäyttelyt: - Ks. Taide.
45454: Teatterit: - Ks. Taide.
45455: Taivalkoski: Ks. Asutustiet. Perkaustyöt.
45456: Puunjalostusteollisuus. Teknilliset koulut: Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o
45457: 206 teknillisen koulun perustamisesta Jyväsky-
45458: Talletukset: Ed. Procopen ym. toiv~al. n:o 61 toi- lään. Liitteet VIII,31. s. 523. L. Siv:aan 107.
45459: menpiteistä yksityisten kansalaisten säästämis-
45460: toiminnan lisäämiseksi ja helpottamiseksi. Liit- Telakat: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 448 laiva-
45461: teet IV,89. s. 196 ja 198. L. Vv:aan 99. . telakan perustamisesta Haminan,-Kotkan ran-
45462: - Ks. Verotus. nikolle. Liitteet XII,113. s. 1015. L. Kulkv:aan
45463: 118.
45464: Taloudelliset yhdistykset: - Ks. Omistusoikeuden Tenniöjoki: - Ks. Sillat.
45465: rajoitukset.
45466: Tenojoki: - Ks. Pengerrystyöt.
45467: Talouselämä: Ed. Vennamon lak.al. n:o 2 laiksi
45468: maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaa- Teollistaminen: - Ks. Teollisuus.
45469: misesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
45470: 112. s. 17. L. Prv:aan 88. · Teollisuus: Ed. Karjalaisen ym. lak,al. n:o 11
45471: _:_ Ed. Vennamon lak.al. n:o 81 laiksi perusluoton laiksi eräistä toimenpiteistä maamme teollista-
45472: järjestämisestä maaseudun ·. yrittäjätoiminnan misen edistämiseksi. Liit.teet IV,5. s. 67. L.
45473: kehittämiseksi. Liitteet IX,7. s. 573. L. Vv:aan 88.
45474: Mtv:aan, jonka on pyydettävä lausunto Vv:Ita, - Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 93 lähivuosia
45475: 92. koskevan teollistamisohjelman laatimisesta. Liit-
45476: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 82 laiksi maatilata- teet IV,l21. s. 243. L. Vv:aan 101. .
45477: louden perusluoton järjestämisestä maaseudun - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 94 toimenpiteistä
45478: yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,8. maaseudun teollistamiseksi. Liitteet IV,122. s.
45479: s. 577. L. Mtv:aan, jonka on .pyydettävä lau- 244. L. Vv:aan 101.
45480: sunto Vv:lta, 92. - Ks. Kaivosteollisuus. Pienteollisuus. Puunjalos-
45481: - Ed. Borg-·Sundmanin toiv.al. n:o 91 tutkimuk- tusteollisuus. Talouselämä. Työaika. Verotus.
45482: sen toimittamisesta talouselämän tervehdyttä-
45483: miseksi. Liitteet IV,119. s. 241. L. Vv:aan Terveydenhoito: Ed. I. Virtasen ym. toiv.al. n:o
45484: 101. 160 alle kouluikiiisten lasten maksuttomasta
45485: ..:.... Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 97 toimenpiteistä terveydenhoidosta. · Liitteet VI,4. s. 406. L.
45486: Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Tv:aan 104,
45487: Liitteet IV,125. s. 248. L. Vv:aan 101.
45488: ~ Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 98 tutki- Tiela.ki. Ed. Sepin ym. lak.al. n:o 62 laeiksi ylei-
45489: muksen toimittamisesta Pohjois- ja Itä-suomen sistä teistä annetun lain ja. :yleisistä teis~ä
45490: alityöllisyysalueiden elinkeinoelämän kehittämi· annetun lain voimaanpanosta annetun lam
45491: seksi. Liitteet IV,126. s. 249. L. Vv:aan 101. muuttamisesta. Liitteet VII,I6. s. 450. L.
45492: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 99 toimenpiteistä Ltv:aan 91.
45493: pääoman ja luoton saannin helpottamiseksi
45494: maatilatalouden ja teollisuuden edistämiseksi Tienoikaisut: - Ks. Maantiet.
45495: Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Liitteet IV,I27.
45496: s. 251. L. Vv:aan 101. Tiet: - Ks. Maantiet.
45497: - Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 138 kansantulo-
45498: , laskennan saattamisesta ajanmukaiselle kan· Tilinpä.ll.tös: - Ks. Tulo· ja menoarvio.
45499: nalle. Liitteet IV,167. s. 303. ·L. Vv:aan 103.
45500: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 141 Pohjois- Tilinta.rkastus: - Ks. Valtiontilintarkastus.
45501: Suomen kustannustason alentamisesta. Liitteet
45502: IV,170. s. 308. L. Vv:aan 103. Toimen haltijat: - Ks. Lastenhoitajat. Oppikou-
45503: - Ks. Teollisuus. lut. Rajavartiolaitos. Rakennushallinto. Rau-
45504: tatiehallitus. Rautatieläiset. Virkamiehet.
45505: Tapaturmavakuutus: Ed. Alangon ym. lak.al.
45506: n:o 101 laeiksi tapaturmavakuutuslain muutta- Tornio: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
45507: misesta ja tapaturmakorvausten korottamisesta.
45508: Liitteet X,19. s. 735. L. Työv:aan 93. Tomionjoki: - Ks. Sillat.
45509: ,24 Asialuettelo 1958.
45510:
45511: 'lullilald: Ed. Häppölän ym. lak.al. n:o 36 laiksi - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 67 osinkotulo·
45512: tullilain muuttamisesta. Liitteet IV,30. s. 110. jen vapauttamisesta tuloverosta. Liitteet IV,95.
45513: L. Vv:aan 89. s. 205. L. Vv:aan 100.
45514: ..:._. Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 69 tuloveron
45515: ~t: - Ks. Polttoaineet. progressiivisuuden poistamisesta alemmissa ja
45516: keskisuurissa tuloluokissa. Liitteet IV,97. s.
45517: Tulo- ja menoarvio: Ed. Junnilan lak.al. n:o 7 207. L .. Vv:aan 100.
45518: laiksi valtion tulo· ja menoarviosta sekä tilin- - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al. n:o 70 tulo· ja
45519: päätöksestä. Liitteet IV,l. s. 55. L. Vv:aan omaisuusverolain I veroluokan poistamisesta.
45520: 88. Liitteet IV,98. s. 208. L. Vv:aan 100.
45521: - Ed. Innalan ym. ltoiv.al. n:o 71 verovelvolli.&te!l
45522: luokittelemista veroluokkiin koskevien tulo- ja
45523: Tulo- ja omaisuusvero. Ed. Hiltusen ym. lakal. n:o omaisuusverolain säännösten muuttamisesta.
45524: 18 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami· Liitteet IV,99. s. 209. L. Vv:aan 100.
45525: sesta. Liitteet IV,12. s. 83. L. Vv:aan 89. - Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 72 toimenpiteistä
45526: - Ed. Teitin ym. lak.al. n:o 19 laiksi tulo~ ja eri veroluokkien poistamiseksi. Liitteet IV,100.
45527: · omaisuusverolain 34 § :n muuttamisesta. Liit· s. 211. L. Vv:aan 100.
45528: teet IV,13. s. 85. L. Vv:aan 89. - Ed. Borg-Sundmanin ym. ltoiv.al. n:o 73 avio-
45529: - Ed. Rihtniemen· ym. lak.al. n:o 20 laiksi tulo· puolisoiden verottamisesta erikseen ansiotu·
45530: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet loista. Liitteet IV,101. s. 213. L. Vv:aan 100.
45531: IV,14. s. 87. L. Vv:aan 89. - Ed. J!1orsiuksen ym. toiv.al. n:o 74 aviopuolisoi-
45532: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 21 laiksi tulo· ja - den verottamisesta erikseen ansiotuloista. Liit·
45533: omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,l5. teet IV,102. s. 214. L. Vv:aan 100.
45534: s. 89. L. Vv:aan 89. - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 75 tuloverotuksessa
45535: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 22 laiksi tulo· myönnettävän ns. aviopuolisovähennyksen korot·
45536: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· tamisesta. Liitteet IV,l03. s. 215. L. Vv:aan
45537: sesta. Liitteet IV,16. s. 90. L. Vv:aan 89. 100. . .
45538: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 23 laiksi tulo· - Ed. Ehrnroothin ym. toiv.ai. n:o 76 esityksen
45539: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· antamisesta vähävaraisten vanhusten vapautta·
45540: sesta. Liitteet IV,17. s. 92. L. Vv:aan 89. miseksi tulo· ja omaisuusverosta. Liitteet
45541: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 24 laiksi tulo- ja IV,104. s. 216 ja 217. L. Vv:aan 100.
45542: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. - Ed. Ehrnroothin ym. ltoiv.al. n:o 77 tulo· ja
45543: Liitteet IV,18. s. 93. L. Vv:aan 89. omaisuusveroasetuksen 20 § :n muuttamisesta.
45544: - Ed. Wiherheimon ym. lak.al. n:o .25 laiksi tulo· Liitteet IV,105. s. 218 ja 219. L. Vv:aan 100.
45545: · ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- - Ks. Verotus.
45546: sesta annetun lain muuttamisesta. . Liitteet
45547: IV,19. s. 94. L. Vv:aan 89. . 'l'lilvat: Ed. Kosola!l ym. toiv.al. n:o 264 Lapuan·
45548: joen v.esistöalueen tulvasuojelutöiden aloittami·
45549: - Ed. Tiekson ym. lak.al. n:o 37 lael.ksi tulo- ja
45550: sesta. Liitteet IX,49. s. 629. L. M:tv:aan 109.
45551: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta
45552: kaupungissa ja maalaiskuntain · kunnallishallin·
45553: Tuo~okunnat: - Ks. Eläkkeet.
45554: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit-
45555: teet IV,31. s. 112. L. Vv:aan, jonka on pyy·
45556: dettävä Ltv:n lausunto, 90. Tupa.kka: Ed. Kalliokosken ym. toiv.al. n:o ·168
45557: - Ed. Niemelän ym. lak.al. n:o 38 laeiksi tulo· toimenpiteistä tupakan käytön vastustamiseksi.
45558: ja omaisuusverolain ja maalaiskuntain kunnal· Liitteet VI,12. s. 415. L. Tv:aan 105.
45559: lishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
45560: Liitteet IV,32. s. 114. L. Vv:aan, jonka on Turkiselä.inviljely: Ed. Korsbäckin ym. toiv.aL n:o
45561: pyydettävä Ltv:n lausunto, 90. , 251 selvityksestä. ja !toimenpiteistä turkiseläin·
45562: - Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 52 tutkimuk· viljelyn edistämiseksi. Liitteet IX,36. s .. 612 ja
45563: sen toimittamisesta ylityö· ja sivuansioihin 613. L. Mtv:aan 109.
45564: kohdistuvan tuloverotuksen lieventämiseksi.
45565: Liitteet IV,80. s. 185. L. Vv:aan 99. Turku: - Ks. Laivaliikenne. Opettajakorkeakou·
45566: - Ed. Haran ym. toiv.al, .n:o 55 tuloverotuksessa lut. Yliopisto.
45567: myönnettävän koulutus- ja opintovähennyksen
45568: alan laajentamisesta. Liitteet IV,83. s. 190. Turve: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 115 itoi·
45569: L. Vv:aan 99. menpiteistä Jalasjärven-Kauhajoen suoalueiden.
45570: - Ed. Kalliokosken Ym· toiv.al. n:o 59 verovel· hyväksikäytöstä. Liitteet IV,143. s. 274. L.
45571: vollisen oikeuttamisesta vähentämään verotet· Vv:aan 102.
45572: tavasta tulostaan määräosa yleiseen rahalaitok· - Ks. Ojitus. Polttoaineet. Sähkölaitokset. Voi·
45573: seen säästämistään varoista. Liitteet IV,87. s. malaitokset.
45574: 194. L. Vv:aan 99.
45575: - Ed. Kämäräisen toiv.al. n:o 60 säästöjen saat·
45576: tami(!esta . vähennyskelpoisiksi tuloverotuksessa. Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
45577: Liitteet IV,88. s. 195. L. Vv:aan 99.
45578: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 64 maatalouskiin· Työaika: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 83 laiksi
45579: teistöjen tuloverotuksen uudistamisesta. Liit· työaikalain muuttamisesta. Liiltteet X,1. s. 671,
45580: teet IV,92. s. 202. L. Vv:aan 100. L. Työv: aan 92.
45581: Asialuettelo 1958. 25
45582: - Ed. Aition ym. lak.al. n: o 84 maatalouden työ· - Ed. Siltasen ym. lak.al. n:o 98 laiksi työneu·
45583: aikalaiksi. Liitteet X,2. s. 673. L. Työv:aan 92. vostosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
45584: - Ed. Lindemanin ym. lak.al. n: o 85 maatalouden X,16. s; 723. L. Työv:aan 92.
45585: työaikalaiksi. Liitteet X,3. s. 678. L. Työv:aan - Ks. Synnytysloma.
45586: 92. -
45587: - Ed. U otin ym. lak.al. n: o 86 maatalouden työ· Työpaikat: - Ks. Työllisyys.
45588: aikalaiksi. Liitteet X,4. s. 683. L. Työv:aan
45589: 92. Työsopfmusla.ld.: Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 94
45590: - Ed. Karvosen ym. lak.al. n:o 87 laiksi työajasta laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet
45591: metsä· ja uittotöissä. Liitteet X,5. s. 688. L. X,12. s. 712. L. Työv: aan 92.
45592: Työv:aan 92. - Ks. Synnyltysloma.
45593: - Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 42 tutkimuksen toi-
45594: mittamisesta valtion virastojen siilltymiseksi Työsuhde: - Ks. Asevelvollisuuslaki.
45595: kesäaikana viiden päivän työviikkoon. Liitteet
45596: IV,70. s. 175. L. Vv:aan 98. Työtehoseura: - Ks. Kotitalous .
45597: .- Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 294 työaikalain·
45598: säädännön uudistamisesta viikoittaisen työajan Työttömyys: Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 126
45599: lyhentämiseksi. Liitteet X,46. s. 814. L. Työv:aan laiksi rtyöttömyysavustuksesta. Liitteet X,44. s.
45600: 111. 811. L. Työv:aan, jonka on pyydettävä Vv:n
45601: - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 295 esityksen anta· ja Ltv:n lausunnot, -94.
45602: misesta uudeksi työaikalaiksi viikoittaisen työ- - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 309 lainojen myön·
45603: ajan lyhentämiseksi. Liitteet X,47. s. 815. L. tämisestä työttömyyskortistoon hyväksytyille
45604: Työv:aan 111. . omien tuottavien .töiden rahoittamiseen. Liit·
45605: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 296 esityksen anta- teet X,61. s. 834. L. Työv: aan 112.
45606: misesta 36-tuntisen työviikon voimaansaattami· - Ed. T. Tuomisen ym. toiv.al. n:o 313 työtilai·
45607: seksi kaiv·osteollisuudessa. Liitteet X,48. s. 816. suuksien järjestämisestä työttöminä oleville nai·
45608: L. Työv: aan 111. · sille. Liitteet X,65. s. 838. L. Työv:aan 112.
45609: 'l'yökyvyttömyysel.äke: ---' Ks. Kansaneläkelaki. Työttömyysvakuutus: Ed. Lindblomin ym. lak.al.
45610: n:o 105 työttömyysvakuutuslaiksi. Liitteet X,23.
45611: 'l'yöllisyys: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 104 laiksi s. 754. L. Työv:aan 93.
45612: työllisyyslain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. - Ed. Pessin ym. lak.al. n:o 106 laiksi työttö·
45613: 750. L. Työv:aan 93. myysvakuutuksesta. Liitteet X,24. s. 759. L.
45614: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 92 ohjelman val· Työv:aan 93.
45615: mistamisesta uusien työpaikkojen luomiseksi. - Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 306 esityksen
45616: Liitteet IV,120. s. 242. L. Vv:aan 101. antamisesta laiksi asteittain toteutettavasta
45617: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 96 alityöllisyys- työttömyysvakuutuksesta. Liitteet X,58. s. 830
45618: alueiden tuotannollisten investointien lainoituk· ja 831. L. Työv:aan 111.
45619: sen järjestämisestä. Liitteet IV,124 s. 246. L.
45620: Vv:aan 101. Työväenopistot: Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al.
45621: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 145 työllisyyslai- n: o · 204 työväenopistolain uudistamisesta. Liit-
45622: nan järjestämisestä Veitsiluoto Oy:lle. Liititeet ·teet VIII,29. s. 521. L. Siv:aan 106.
45623: IV,174. s. 312. L. Vv:aan 103.
45624: - Ed. Borg-Sundmanin toiv.al. n:o 307 työllisyys- Työväensuojelu: Ed. Kalavaisen ym. toiv.al. n:o
45625: varojen käyttämisestä pysyvien työpaikkojen 301 esityksen antamisesta laiksi nuorten työn-
45626: aikaansaamista edistäviin tarkoituksiin. Liit· tekijäin suojelusta. Liitteet X,53. s. 823. L.
45627: teet X,59. s. 832. L. Työv: aan 111. Työv: aan 111.
45628: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 308 toimenpi•teistä
45629: maaseutuväestön työtarpeen tyydyttämiseksi.
45630: Liitteet X,60. s. 833. L. Työv:aan 111. u.
45631: - Ed. Lehdon ym. toiv.al. n:o 310 osatyökykyis-
45632: ten työnsaannin järjestämisestä. Liitteet X,62. Uitto: - Ks. · Kunnallisverotus. Metsätyöt. Työ-
45633: s. 835. L. Työv:aan 112. aika.
45634: - Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 311 tutkimuk-
45635: sen toimittamisesta osatyökykyisten työnsaanti· Ulkomaalaiset: - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset.
45636: mahdollisuuksien järjestämisestä. Liititeet X,63.
45637: s. 836. L. Työv:aan 112. Ulkomaanedustus: Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o
45638: - Ks. Invaliidit. 10 kaupallisen ulkomaanedustuksen kehittämi·
45639: sestä. Liitteet III,1. s. 49. L. Ulkv:aan 97.
45640: Työläisosakkeet: - Ks. Osakeyhtiöt.
45641: Ulkomaankauppa.: - Ks. Talouselämä.
45642: Työmatkat: - Ks. Verotus.
45643: U}iseerit: - Ks. Puolustuslaitos.
45644: 'l'yömittaus: - Ks. Puutavara.
45645: Urhellumä.ll.ril.rahat: Ed. Kokkolan ym; toiv.al. n:o
45646: Työneuvosto: Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 95 223 urheilumäärärahojen jakoa ja käyttöä kos·
45647: laiksi työneuvostosta annetun lain muuttami- kevien epäkohtien poistamisesta. Liitteet VIII,48.
45648: sesta. Liitteet X,13. s. 713. L. Työv:aan 92. s. 549. L. Siv:aan 107.
45649: il E 687/58
45650: 26 Asialuettelo 1958.
45651:
45652:
45653: Utsjoki: - Ks. Pengerrystyöt. Vanhuuden tuki: - Ks. Kansaneläkelaki.
45654: Uudisraivaus: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o Vanhuuseläkkeet: - Ks. Kansaneläkelaki.
45655: 282 uudis- ja kivenraivauspalkkioiden korotta-
45656: misesta. Liitteet IX,67. s. 651. L. Mtv:aan 110. Va.nkeinhoitola.itos: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o
45657: 166 tutkimuksen toimittamisesta vankeinhoito-
45658: Uusjako: - Ks. Kuivatustyöt. laitoksen sairaanhoitohenkilökunnan työvoima-
45659: tilanteesta. Liitteet VI,10. s. 413. L. Tv:aan
45660: 105.
45661:
45662: v. Va.paa.pli.ivä.t: - Ks. Vapunpäivä.
45663:
45664: Va.a.lit: - Ks. Edustajanvaalit. Vapaat harrastukset: - Ks. Oppikoulut.
45665:
45666: Vaaralliset yhteisöt: - Ks. Omistusoikeuden rajoi- Va.punpäivä.: Ed. V. Turusen ym. lak.al. n:o 125
45667: tukset. laiksi vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin
45668: vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun lain
45669: Vaasa.: - Ks. Postilaitos. muuttamisesta. Liitteet X,43. s. 810. L.
45670: Työv:aan, jonka on pyydettävä Prv:n lau-
45671: Vakioitu maito: - Ks. Maito. sunto, 94.
45672: - Ed. Alangon ym. toiv.al. n:o 300 esityksen an-
45673: Vakuutus: - Ks. Eläkevakuutus. Katovakuutus. tamisesta vapunpäivän määräimiseksi paikal-
45674: Sairausvakuutus. Tapaturmavakuutus. Työttö- liseksi vapaapäiväksi. Liitteet X,52. s. 822.
45675: myysvakuutus. L. Työv:aan 111.
45676:
45677: Vakuutuslaitokset: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o Vastikema.a: - Ks. Luonnonniityt.
45678: 150 tutkimuksen suorittamisesta valtion vakuu-
45679: tuslaitoksen perustamismahdollisuuksista. Liit- Va.stuunj&ko: - Ks. Osakeyhtiöt.
45680: teet IV,179. s. 317. L. Vv:aan 104.
45681:
45682: Valta.tiet: - Ks. Maantiet. Vedensäli.Dnöstely: Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 143
45683: tutkimuksen suorittamisesta Kemijärven suun-
45684: Valtimo: - Ks. Perkaustyöt. nitellun säännöstelyn aiheuttamien haittojen
45685: ehkäisemiseksi. Liitteet IV,172. s. 310. L.
45686: Valtiolliset va.a.lit: - Ks. Edustajanvaalit. Vv:aan 103.
45687: - Ks. Korvaus.
45688: Valtionapu: - Ks. Kunnat.
45689: Veikkaus: - Ks. Urheilumäärärahat.
45690: Valtioneuvosto: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 5
45691: valtioneuvoston toimintaa koskevien säännöl- Veitsiluoto Oy.: - Ks. Työllisyys.
45692: listen kyselytilaisuuksien järjestämisestä leh-
45693: clistölle. Liitteet I,8. s. 24. L. Prv:aan 97.
45694: Velkasitoumukset: - Ks. V erotus.
45695: Valtion liikeyritykset: - Ks. Eläkkeet.
45696: Venemoottorit: - Ks. Liikevaihtovero. Polttoai-
45697: Valtion ma.a.oma.isuus: - Ks. Asutus. neet.
45698:
45699: Valtion ta.kuu: - Ks. Pienteollisuus. Veronhuojennukset: - Ks. Verotus.
45700:
45701: Valtiontilinta.rka.stus: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. Veroluokat: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
45702: n: o 11 hallinnollisen ja parlamentaarisen vai·
45703: tiontilintarkastuksen ja valvonnan tehostami- Verotus: Ed. Kemppaisen ym. lak.al. n:o 13 asun-
45704: sesta. Liitteet IV,39. s. 136. L. Vv:aan 97. totuotannon veronhuojennuslaiksi. Liitteet IV,7.
45705: s. 73. L. Vv:aan 88.
45706: Valtionyhtiöt: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Yh- - Ed. Hultin ym. lak.al. n:o 14 laiksi Pohjois-
45707: tiöt. Suomen teollisuuden veronhuojennuksista anne-
45708: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,8. s. 77.
45709: L. Vv:aan 88.
45710: Valtion va.kuutusla.itos: - Ks. Vakuutuslaitokset. - Ed. Vennamon lak.al. n :o 15 laiksi teollisuuden
45711: veronhuojennuksista eräissä tapauksissa. Liit-
45712: Va.nha.inkodit: Ed. Siiskosen ym. lak.al. n:o 124 teet IV,9. s. 78. L. Vv:aan 89.
45713: laiksi yksityisille vanhainkodeille valtion va- - Ed. Kalliokosken ym. lak.al. n:o 16 laiksi eräi-
45714: roista annettavista avustuksista ja lainoista. den talletusten, obligatioiden ja osuustodistus-
45715: Liitteet X,42. s. 808. L. Työv:aan 94. ten omistajille sekä eräiden velkasitoumusten
45716: saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta
45717: Vanhukset: - Ks. Asuntolainat. Tulo- ja omai- annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,10. s.
45718: suusvero. 79. L. Vv:aan 89. ·
45719: Asialuett.lo 1958. 27
45720: - E. Hetemäen ym. lak.al. n:o 17 laiksi määrä• - Ed. Mannilan ym. toiv.al. n:o 68 kotieläinsai-
45721: aikaistalletusten vähentämisoikeudesta verotuk· rauksista aiheutuneiden menojen · vähentämi·
45722: sessa. Liitteet IV,11. s. 81. L. Vv:aan 89. sestä verotuksessa. Liitteet IV,96. s; 206; L.
45723: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 43 verolainsäädän· Vv:aan 100.
45724: nössä olevien epäoikeudenmukaisuuksien pois- - Ks. Kunnallisverotus. Leimavero. Liikevaihto-
45725: tamisesta. Liitteet IV,71. s. 176. L. Vv:aan vero. Perintö· ja lahjavero. Tulo- ja omaisuus·
45726: 99. vero.
45727: - Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 44 verotuksessa
45728: myönnettävien vähennysten ja poistojen yhden- Verovä.hennykset: - Ks. Kunnallisverotus. Vero-
45729: mukaistamisesta. Liitteet IV,72. s. 177. L. tus.
45730: Vv:aan 99.
45731: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al. n:o 45 eläk- Veroäyri: - Ks. Kunnallisverotus.
45732: ' keiden verovapauden a.ika~saamisesta. Liit·
45733: · teet IV,73, s. 178. L. Vv:aan · 99. Vesialue: - Ks. Isojako .
45734: .....,. Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 46 eläkkeensaa-
45735: jien vero.tuksen lieventämisestä. Liitteet IV,74. Ves:l.tiet: Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 437 Sai·
45736: s. 179. L. Vv:aan 99. maan vesistöalueen puutavaran kuljetusmahdol·
45737: - Ed. Lehdon ym. toiv.al. n:o 47 pienten eläk· lisuuksien parantamisesta. Liitteet XII,102. s.
45738: keiden vapauttamisesta verosta. Liitteet IV,75. 1002. L. Kulkv:aan 118.
45739: s. 180. L. Vv:aan 99. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 438 toimenpiteistä
45740: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 48 isännänpal· vesikuljetusyhteyden aikaansaamiseksi Saimaan
45741: kan verotusta koskevien määräysten tarkista- vesistöstä Suomenlahteen. Liitteet XII,103. s.
45742: misesta leskiemäntien osalta. Liitteet IV,76. 1003. L. Kulkv:aan 118.
45743: s. 181. L. Vv:aan 99.
45744: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 49 viljelijän ja Vesivoima: - Ks. Voimatalous.
45745: hänen perheensä jäsenten työn verottamista
45746: koskevien säännösten uudistamisesta. Liitteet Vienti: - Ks. Talouselämä.
45747: IV,77. s. 182. L. Vv:aan 99.
45748: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 50 perheenjäsen· Viherrehu: - Ks. Rehut.
45749: ten oman työn arvon verotuksen lieventämi-
45750: sestä. Liitteet IV,78. s. 183. L. Vv:aan 99. Viitaanjärvi.: - Ks. Perkaustyöt.
45751: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 51 maanvil·
45752: jelijäperheiden lasten oman talouden hyväksi Viitasaari: - Ks. Malminetsintä. Virastot.
45753: tekemän työn verotuksen lieventämisestä. Liit·
45754: teet IV,79. s. 184. L. Vv:aan 99, Vilja: Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 248 rukiin
45755: ~ Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 53 opiskelukus· aluehintajärjestelmän aikaansaamisesta. Liit·
45756: tannusten vähentämisoikeudesta verotuksessa. teet IX,33. s. 608. L. Mtv:aan 109.
45757: Liitteet IV,81. s. 186. L. Vv:aan 99. - Ed. Salmisen ym; toiv.al. n:o 249 hintalisän
45758: ...,.. Ed. Leikolan toiv.al. n:o 54 tutkimuksen toi- maksamisesta Etelä-Suomen pohjoispuolella tuo·
45759: mittamisesta opiskeluvelkojen poistamiseksi ve· tetusta rukiista. Liitteet IX,34. s. 610. L.
45760: rotettavasta tulosta. Liitteet IV,82. s. 188. L. Mtv:aan 109.
45761: Vv:aan 99. - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 250 toimenpiteistä
45762: - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 56 esityksen anta· leipäviljan kaksinhintajärjestelmän poistami·
45763: misesta alle 16-vuotiaiden vapauttamisesta suo· seksi. Liitteet IX,35 s. 611. L. Mtv:aan 109.
45764: rittamasta ansiotuloistaan veroja. Liitteet
45765: IV,84. s. 191. L. Vv:aan 99. Viljavuustutkimus: - Ks. Maatalous.
45766: - Ed. Borg-Sundmanin toiv.al. n:o 57 oikeudesta
45767: verovähennyksen tekemiseen vanhempien ja Vilppula.: - Ks. Emäntäkoulut.
45768: työkyvyttömien lähiomaisten huoltamisen joh· Vimpeli: - Ks. Postilaitos.
45769: dosta. Liitteet IV,85. s. 192. L. Vv:aan 99.
45770: - Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 58 työmatkoista Vira.nsija.iset: - Ks. Kansakoulut.
45771: johtuvien kustannusten vähentämisestä vero-
45772: tuksessa. Liitteet IV,86. s. 193. L. Vv:aan 99. Virastot: Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 135 virasto-
45773: - Ed. Wiherheimon ym. toiv.al. n:o 62 teollisuu· talon rakentamisesta Viitasaarelle. Liitteet
45774: den poisto-oikeutta koskevien verotussäännös- IV,163. s. 298. L. Vv:aan 103.
45775: ten väljentämisestä. Liitteet IV,90. s. 200. L. - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 136 valtion viras-
45776: Vv:aan 99. totalon rakentamisesta Keuruulle. Liitteet
45777: - Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 63 maaseudun IV,164. s. 299. L. Vv:aan 103.
45778: uusien pienyritysten vapauttamisesta veroista - Ks. Postilaitos. Työaika.
45779: ensimmäisten toimintavuosien aikana. Liitteet Virkamiehet: Ed . . Tenhiälän ym. lak.al. n:o 9
45780: IV,91. s. 201. L. Vv:aan 99. laiksi valtion viran tai toimen haltijain· palk·
45781: -'- Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 65 toimenpiteistä kauksesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
45782: metsänuudistusalueitten vapauttamiseksi ·metsä· IV,3 s. 64. L. Vv:aan 88.
45783: veroista. ~iitteet IV,93. s. 203. L. Vv:aan 100. - Ed. Innalan ym. tQiv.al. n:o 13 valtion ltilapäis-
45784: - Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 66 juuri salaoji- lten vakinaisluontoisten viran ja toimen halti·
45785: tettujen peltojen verovapaudesta. Liitteet jain toimien vakinaistamisen loppuun saattami·
45786: IV,94. s. 204. L. Vv:aan 100. sesta. Liitteet IV,41. s. 140. L. Vv:aan 97.
45787: 28 Asialuettelo 1958,
45788:
45789:
45790: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 21 valtion viran tai Vuosiloma.: - Ks. Loma.
45791: toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuk·
45792: sen 6 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,49. s. 148. Vähennysoikeus: - Ks. Verotus.
45793: L. Vv:aan 97.
45794: Viildrehut: - Ks. Rautatiemaksut. R~hut.
45795: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 22 lottakomen·
45796: nusajan huomioonottamisesta valtioon viran ja
45797: toimen haltijain ikälisiä laskettaessa. Liitteet
45798: IV,50. s. 150. L. Vv:aan 97. Y.
45799: - Ed. Innalan ym. ltoiv.al. n:o 26 ylityökorvauk· Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
45800: sen suorittamista valti<On viran tai toimen hal·
45801: tijoille koskevien säännösten muuttamisesta. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
45802: Liitteet IV,54. s. 154. L. Vv:aan 98.
45803: - Ks. Eläkkeet. YhteiBkuDDa.llinen tuki: Ed. Mwttilan ym. toiv.al.
45804: n:o 151 tutkimuksen toimittamisesta yhteis·
45805: Voi: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 256 kotivoin val- kunnallisen tuen jakautumisesta eri elinkeino·
45806: mistajain aseman parantamisesta. Liitteet IX,41. aloille ja a.mmateille. Liitteet IV,180. s. 318. L.
45807: s. 619. L. Mtv:aan 109. Vv:aan 104.
45808: Voimajohdot: - Ks. Voimatalous. Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut.
45809: Voimalaitokset: Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 106 Yhteisöt: - Ks. Omistusoikeuden rajoOitukset.
45810: turvevoOimalaitoshankkeiden edistämisestä.. Liit· Yhtenä.iskoulut: - Ks. Koululaitos.
45811: teet IV,134. s. 259. L. Vv:aan 102.
45812: - Ed. Lindblomin ym. wiv.al. n:o 108 poltitotur- Yhtiöt: Ed. Junnilan toiv.al. n:o 139 tutkimuksen
45813: vetta ja haketta käyttävän voimalaitoksen ra- toimittamisesta ns. valtionyhtiöiden osakaspiirin
45814: kentamisesta Satakuntaan. Liitteet IV,136. s. laajentamiseksi. Liitteet IV,168. s. 305. L.
45815: 263. L. Vv:aan 102. Vv:aan 103.
45816: - Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 109 Pohjois·Sata-
45817: kunnan soiden turvetta polttoaineena käyttävän Yksityismetsät: - Ks. Metsänhoilto.
45818: voimalaitoksen perustamisesta. Liitteet IV,137.
45819: s. 265. L. Vv:aan 102. Yksityisoikeudellinen työsuhde: - Ks. Eläkkeet.
45820: - Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 148 Kymijoessa
45821: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
45822: sijaitsevan Anjalankosken v.oimalaitoksen raken-
45823: tamisesta. Liitteet IV,177. s. 315. L. Vv:aan Yleiset tiet: - Ks. Tielaki
45824: 104.
45825: - Ed. Murron ym. toiv.al. n:Q 149 esityksen anta- Yliopisto: Ed. Paasion ym. lak.al. n:o 66 laiksi
45826: misesta valtion oikeudesta rakentaa vesivoima- Turun Yliopiston valtionavustuksesta. Liitteelt
45827: laitoksia Kuusamon ja Iijoen koskiin. Liitteet VIII,1. s. 481. L. Siv:aan 91.
45828: IV,178. s. 316. L. Vv:aan 104. -Ed. Hallsen ym. toiv.al. n:o 185 puutarha·
45829: - Ks. Sähkölaitokset. Voimatalous. talouden professorinviran perustamisesta Hei·
45830: singin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen
45831: Vo:lmansiirto: - Ks. Voimatalous. tiedekuntaan. Liitteet Vill,10. s. 497. L.
45832: Siv:aan 106.
45833: Voima.ta.lous: Ed. V. K. Turusen ym. lak.al. n:<O
45834: 1 laiksi vesivoimalähteiden ja voimalaitosten - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 39 määrärahan
45835: sekä voimajohtojen omistusoikeuden siirrosta ja osoittamisesta Oulun yliopiston filosofisen ja
45836: teknillisen tiedekunnan toiminnan aloittamiseksi.
45837: pakkolunastuksesta. Liitteet 1,1. s. 7. L. Prv: aan
45838: 88. Liitteet IV,220. s. 374. L. Vv:aa.n 96.
45839: - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 7 vesivoimavarojen, Ylityö: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Virkamiehet.
45840: koskiosuuksien, voimalaitosten ja wimansiirto-
45841: joOhtimien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet Ylä-Savo: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
45842: 1,10. s. 26. L. Prv:aan 97.
45843: - Ks. Korvaus. Yrittä.jll.toiminta.: - Ks. Talouselämä.
45844: Voitelua.ineet: - Ks. Tullilaki. Yötyöllsll.: - Ks. Rautatieläiset.
45845: Voitonjako: - Ks. Osakeyhtiöt.
45846: Vuokra: - Ks. Huoneenvuokralaki.
45847: A.
45848: Vuokra-arvot: - Ks. Kansanopistot. Aidit: - Ks. Loma.
45849: Vuokrasää.nnöstely: Ed. Henrikssonin ym. toiv.al. Aitiysa.vustus: Ed. Nederström-Lund~nin ym. toiv.·
45850: n:o 8 vuokrasäännöstelyn jatkamisesta. Liitteet al. n:o0 326 äitiysavustuksen korottamisesta.
45851: I,ll. s. 27. L. Prv:aan 97. Liititeet X,78. s. 856. L. Työv:aan 112.
45852: Vuoriajoki: - Ks. Perkaustyöt. Aitiysva.kuutus: - Ks. Sairausvakuutus.
45853:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025