88 Käyttäjää paikalla!
0.007404088973999
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1958 3: 4: LIITTEET 5: I-XII 6: A. 7: 8: 9: 10: 11: HELSINKI 1958 12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 13: 14: 15: 16: 17: E 687/58 18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-~ raha-asia- ja 19: toivomusaloitteet. 20: 21: SISÄLLYSLUETTELO 22: 23: L Perustuslakivaliokun~. 24: 25: Voimatl.loatta. lllkGJD&Mikaapq j& ta. Siv. 26: louselllollliia 27: tarvaemiata. kauanlliaea- purWI, joista kU&iakin valitiaiBiin ylcå 28: tystä., valtio~ vaaJeja j& IUDijakor. kansanedustaja . • • . . • • . . . . . . • • • • • • • • . • 21 29: ym. koskevia. laki- ja. toivomusaloitteita. 30: 6. BDrg-8ftlld111an, teiv.aL lf:o 3: Valtiol- 31: listen Yaalien Jto-imittamisa-jan muutca· 32: Siv. misesta ........ ; ... • .. .. • • • .. • • .. .. .. 22 33: 1. Y. K. 2''UI"'ffie1t- f'&., lalt.al. ll:o l: Ehdo- 7. Pitsinki ym., toiv.al. N:o 4: Kansanedus- 34: tus laiksi vesi'9"1rimaliihteiden ja. voima- iajamvaalien toimittarnisaj.a.a siirtämi- 35: laitosten sekä. vo.imajtJII.tojen omistus- sestä. touk&!kuun leppu.puolelle • . . . • • • • 23 36: oike'!lden siirrosta jji. pakkolunastuksesta 7 37: 8. Kaitila ym., toiv.al. N:o IS: Valtioneu- 38: 2. 'JT.mnam&, lak.aJ. N:o 2: Ehdotus laili:si vo~tto&n toimintaa koskevien sääaiWHi&tell 39: maan ullt:o&maankanpall ja. ltal6Uselämäu kyse:lytilai!Uml:siu. jär~sti.misestä. lek· 40: turvaamisei!Jta annetun lain muuttami- disd;ölle .......................... ; ... : 24 41: sesta . • . . . . . . . . . . . • . . . . ... •. . . . • . . . . . . . 17 42: 9. Kt.~r;.~. toiv.al H:e 6: KainuUl'l lää· 43: 3. Ke'k1ronen ym., lak.al. lf:o 3: Ehd'otns ni:n perustamisesta. •·"" .. • .. .. .. • .. • .. .. 25 44: laiksi :meltsä- ja nitootöissä maksettavien 45: palkkojen sähnöstelyst& . . • • . • . . • . • . . • 18 10. Uoti ym., toiv.al. lf:o 7: Vesivoimavaro- 46: jen.. ltoskiosuuksi.en~ wilmalaitosten ja 47: 4. .Kaitikr. ym., toiv.aJ. N:o. 1: Yleisen kan- voimtmsiirt&'johtimien ottamisesta valtion 48: ~tykseB: käytäntööaottamisesta. . • • 19 haltuun • • . . • . . . • • . . . . . . • . • . . . . • • . . . . . 26 49: 5. .Kajatsalo· ym., toiv.al N:o. 2: Esityksen 11. HIJ'wrtkason p.., teiv.uJ. N:.o 8: VuGkTa.· 50: a:atamisest& .maan jakami~Jesta 200 vaali· säinnöS'telyn jatkamisesta. . . . . • . • • • . . . 27 51: 52: 53: 54: 55: n. Laldvaliokunta.. 56: Huoneenvuokral.akia, emistusoikeuden r&- 57: joituksia. sekä lapsen eiatusa.vun peri- 58: mistA koskevia. laki.- ja toivomus- Siv. 59: aloitteita. 3. Hietala ym., lak.al. N:o 6: Ehdotus laiksi 60: Siv. alkomaalaisten sekä eräiden yhteisöje-n 61: 1. HenriksaotJ ym., la.k.a.I. N:o 4: Ekdoltus oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää 62: htroneenvuokralaiksi • . • . ••. . . . •. . . . . . . 33 flmaisuutta ja osakkei11a annetun lain 63: 2. Hara ym., lak.al. N:o 5: Ehdotus laiksi muuttamisesta • • • • . • . . • . . . • • . . • • . . • . • . 43 64: huoneenvuokralain väliaikaisesta. muut- 4. Innakf ym., toiv.al. N:o 9<: Lapsen ela- 65: tamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . • • . . 41 tusavun perimisell rtehQstamisesta • . . . . . 45 66: IV Sisällysluettelo 1958. 67: 68: 69: 70: 111. Ulkoasiainvaliokunta. 71: Kaupallisen ulkomaanedustuksen kehit- 72: tämistä. koskeva toivomusaloite. 73: Siv. 74: 1. Aulanko ym., toiv.al. N:o 10: Kaupalli- 75: sen ulkomaanedustuksen kehittämisestä 49 76: 77: 78: IV. Valtiovarainvaliokunta. 79: A. Valtion tUlo- ja. m'enoatviotå sekä ti- Siv. 80: linpäätöstä, valtiontilinta.rka.stusta., ,~us - 13. T11ir ym., lak.al. N:o 19: EhdQtus laiksi 81: ta.janpalkkiota., virkamiesten palkka.usta tu1ö- ja omaisuusvel'olain 34 §:n muut· 82: ja. eläkkeitä, maan teollistamista., vero- tamisesta • • • . • . • • • • • . • . • . • . . • • . • . • • • . 85 83: tusta, asuntotuotantoa sekä kotimaisten 13. Teir m.fl., lagmot. N:o 19: Förslag <till 84: polttoaineiden käyttöä ym. koskevia. J.a.ki- lag Qm ändring av 34 § i lagen om in- 85: ja. toivomusaloitteita. komst~ oeh förmögenhetsskatt . . • • . . . . 85 86: 14. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 20: Ehdotus 87: Siv. laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta· 88: 1. Junnila, lak.al. N:o 7: Ehdotus laiksi misesta . . • • • . • . • . . • . . • . . . • • • . • • • • • . • . 87 89: v.~!t~?n tu~5'- ja menoarviosta sekä tilin· 15. Ven·Mmo, la.k.al N:o 21: Ehdotus laiksi 90: paatokseSita. • . . . • • • • • • • • . . . . . . . . • . . • • • 55 <tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 89 91: 2. Erkkilä ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus laiksi 16. Haapanen ym., lak.al. N:o 22: Ehdotus 92: edustajanpalkkiosta. annetun lain muut- laiksi tulQ- ja omaisuusverolain väli- 93: tamisesta . • . • • . . • . . . . • . • • . . • . • • • • • • • • 62 aikaisesta· muu<btamisesta • . • • • • • • • • . . • • 90 94: 3. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus 17. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus 95: laiksi valtion viran tai toimen haltijain laiksi tulo· ja omaisuusverolain väli· 96: palkkauksesta. annetun lain muuttami- aikaisesta muuttamisesta • . • . . . . . . . . . . • 92 97: sesta . . • • . • . • • • . • • . . . . • . . . . • . . • . . . . . . • 64 18. MustoMn ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus 98: 4. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus laiksi tulo· ja omaisuusverolain väli- 99: laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain aikaisesta muuttamisesta • . . . . . • . • • . . . • 93 100: muuttamisesta • . • . . . • • . . . . • . . . • . . . . . . . 65 19. Wiherheimo ym., lak.al. 'N:o 25: Ehdotus 101: 5. KarjalaiMn ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus laiksi tulo· ja. omaisuusverolain väli~ 102: laiksi eräistä toimenpiteistä maamme aikaisesta. muuttamisesta annetun lain 103: teollistamisen edistämiseksi • . . . . . . . . . . 67 muuttamisesta • • . . . . • . • • . . . • . . • . • • . • • . 94 104: 6. Vennamo, lak.al. N: o 12: Ehdotus laiksi 20. Roine ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus laiksi 105: saaristo· ja sisävesiliikenteen edistämi· liikevaihtoverolain muuttamisesta 96 106: sestä . . . . . • . • . . . • . . • • • . • . . • . . . • • . . • • • . 72 21. Vennamo, lak.al. N:o 27: Ehdotus laiksi 107: 7. Kemppainen ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus liikevaihtoverolain muwttamisesta . . . . . . 98 108: a.surutotuotannon veronhuojennuslaiksi . . 73 22. Hiltunen ym., lak.al. N:o 28: EhdQ<!;us 109: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 99 110: 8. Hult ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus laiksi 111: PQhjois-Suomen teollisuuden veronhuo· 23. Kämäräinen ym., lak.al. N:o 29: Ehdotus 112: jennuksista annetun lain muuttamisesta 77 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 100 113: 9. Vennamo, lak.al. N:o 15: Ehdotus laiksi 24. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 30: Ehdo· 114: teollisuuden veronhuojennuksiSita eräissä 1tus laiksi liikevaihtoverolain muuttami· 115: tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 78 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 101 116: 10. Kalliokoski ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus 25. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 31: Ehdo· 117: laiksi eräiden talletusten, obligati!oiden tus laiksi liikevaihtoverolain muuttami· 118: ja osuustodistusten omistajille sekä eräi- sesta . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 103 119: den velkasitoumusten saajille myönnet- 26. Hara ym., lak.al. N:o 32: Ehdotus laiksi 120: tävästä veronhuojennuksesta annetun asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen 121: lain muuttamisesta ............ o. . . . . . 79 rakennustarvikkeiden hintaan sisälty· 122: 11. Hetemäki ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus neen liikevaihtoveron palauttamisesta . . 104 123: laiksi määräaikaistalletusten vähentämis- 27. Hyytiäinen ym., lakoal. N:o 33: Ehdotus 124: oikeudesta veroltuksessa . . . . . . . . . . • . . . 81 laiksi leimavel"olain 13 § :n kumoami· 125: 12. Hiltunen ym., lak.al. N:o 18: Ehd·otus sesta .... o............................ 106 126: laiksi tulo· ja omaisuusverolain muutta· 28. Tuuli ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus laiksi 127: misesta • . • • • . . . . . . • . • . . . . . . . . . • .• . • • . 83 leimaverolain 26 §:n kumoamisesta . . . . 107 128: Sisällysluettelo. 1958. -V 129: 130: 131: Siv. Siv. 132: 29. Larsorr. m.fl., lagmot. N:o 35: Förslag apulaisten toimien ja palkkauksen uudel- 133: tili lag om ändring av lagen angående leenjärjestämiseksi • • • • . • . . . . . . . . • • • • • . 144 134: stämpelskatt • . . • . . • • . • • • . • • • • . . . . . . • • 108 46. Innala ym., toiv.al. N:o 18: Rakennus- 135: 29. Larso-n ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus hallinnon tilapäisten toimien muuttami- 136: laiksi leimaverolain muuttamisesta • . • • 109 sesta ylimääräisiksi • . . . • . . . . . • • • • • • • . 145 137: 30. Häppölä ym., lak.al. N:o 36: Ehdotus 47. Innala, toiv.al. N:o 19: Eräiden rautatie- 138: laiksi tullilain muuttamisesta . . . • • . • . • • 110 hallituksen tariffiosaston konttoriaptilai- 139: se~ . to~mien muuttamisesta ylemmiksi 140: 31. Tiekso ym., lak.al. N:o 37: EhdO<tukset 141: to1m1kS1 . . . . . • . . . . . . • . . . • . • • . . . • • • • • • 146 142: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 143: kunnallishallituksesta kaupungissa ja 48. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 20: 144: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- Lossimiehistön aseman parantamisesta 147 145: nettujen asetusten muwttamisesta (Laus. 146: Ltv:lta) • • • . • • . . . . . . . . . . . • . . • • • . . • . • • 112 49. Imtala ym., toiv.al. N:o. 21: Valtion vi- 147: ran tai toimen haltijain palkkauksesta 148: 32. Niemelä ym., lak.al. N:o 38: Ehdootukset annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta 148 149: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja maa- 150: laiskuntain kunnallishallinnos:ta annetun 50. Forsius ym., toiv.al. N:o 22: Lottako- 151: asetuksen muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 114 mennusajan huomioonO<totamisesta valtion 152: 33. Roine ym., lak.al. N:o 39: EhdO<tus laiksi viran ja toimen halJtijain ikälisiä. lasket- 153: asuntotuotantolain muwttamisesta (Laus. taessa • • • • • . . • • • • • . • • • • • • • . • • • . • . . • • . 150 154: Työv:lta) • • • . . . . . • . • .. . . . • .. • • .. .. . . . 116 51. Innala ym., toiv.al. N:o 23: Lastenhoita- 155: 34. Paasio ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus asun- jien ikä.lisien laskemiaperusteiden muut- 156: tolainalaiksi (Laus. Työv:lota) • • • • • • • • 119 tamisesta ..•..••••••.•••.•••.•• , . • • • . 151 157: 35. Lwukka ym., lak.al. N:o 41: Ehdotus siir- 52. Innala ym., toiv.al. N:o 24: Yksityisop- 158: toväen asuntolainalaiksi (Laus. Työv:lta) 124 pikouluissa palvellun ajan · lukemisesta 159: valtion oppikoulujen opettajille ylem- 160: 36. Haapasalo ym., lak.al. N:o 42: EhdO<tus pään palkkausluokkaan oikeuttavaksi 161: laiksi rintamasotilaiden asuntolainoista palvelusajaksi • . • • • . • . • • • . . . • . • . • • • • • . 152 162: (Laus. Työv:llta) .. .. .. .. .............. 127 163: 53. Kaitila ym., toiv.al. N:o 25: Määrävuo- 164: 37. Siiskorr.err. ym., lak.al. N:o 43: Ehdotus sikorotuksen myöntämisestä junamie- 165: laiksi va,nhusten asuntorakennusten kor- hille . . . • • • • • . • . . • • . • • . . . . . . • • • • • • • . • • 153 166: janslainoiata (Laus. Työv:lta) . . • • • . • • 130 167: 54. Innala ym., toiv.al. N:o 26: Ylityökor- 168: · 38. Kiviaho ym., lak.al. N:o 44: Ehdotukset vauksen suorittamista valtion viran tai 169: laeiksi maaseudun asunrto-olojen paran- toimen haitijoille -koskevien säännösten 170: tamisesta ja maaseudun asuntorakennus- muuttamisesta • • • • . • • • . • • . . . . • • . . • • • . . 154 171: toiminnan tukemises:ta valtion varoilla 172: (Laus. Työv:lta) .. .. • .. . .. . .. . • .. .. . 132 55. iJsterholm m.fl., hemst.mot. · N:o 27: 173: Angående ä.ndring av bestä.mmelserna 174: 39. Kaitila ym., toiv.al. N:o 11: Halliimolli- om ersä.ttning åt lä.roverkslä.rare för 175: sen ja parlamentaarisen V!!-ltiontilintar- deras arbete utom skolan . . . . • . • • • • . . 155 176: kastuksen ja valvonnan tehostamisesta 136 177: 55. iJsterholm ym., toiv.al. N:o 27: Oppikou- 178: 40. Vennamo, toiv.al. N:o 12: Toimenpiteistä lunopettajille koulun ulkopuolella suori- 179: k~nsa~edustajain palkkauksen otarkista- 180: tetusta työstä maksettavaa korvausta 181: nuseksl . . . . . . . • . . . . • . • • . . . . • . . . • • . . . . 139 koskevien määräysten muuttamisesta . . 156 182: 41. Irr.rr.ala ym., toiv.al. N:o 13: Valtion Wa- 183: päisten vakinaisluontoisten viran ja toi- 56. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 28: Yötyölisän 184: men haltijain toimien vakinaistamisen suorittamisesta eräille valtionrautateiden 185: loppuun saattamisesta . . . . • . . . . • . . . . • • 140 viran ja toimen halltijoille . . . . • . . • . • . . 157 186: 42. Forsius ym., toiv.al. N:o 14; Sairaalain 57. Innala ym., toiv.al. N:o 29: Virkamies- 187: apuhoitajien tilapäistoimien muuttami- eläkkeistä annetun asetuksen muuttami- 188: sesta ylimääräisiksi 1toimiksi • . . • • . . . . • 141 sesta . • . . . • • • . • . . . . • . • . . • . . . . . . . • . . . . . 158 189: 43. lnrr.ala ym., toiv.al. N:o 15: Vakinaista- 58. Salin ym., toiv.al. N:o 30: Toimenpi- 190: mattomien valtion lastenhoi<tajain toi- teistä. valtion palveluksessa olevien elä- 191: n:ie~ . muwttamisesta peruspalkkaisiksi keikärajan alentamiseksi . . . . • . . • . . • . . . 160 192: Vll'OikSl . , . , , , , . , , , , , , , , , . , , .. , , , , , .. , 142 193: 59. Innala ym., toiv.al. N:o 31: Naisten so- 194: 44. lnnala ym., toiv.al. N:o 16: Rajavartio- danaikaisen vapaaehtoisen palveluksen 195: laitoksen emännöitsijän ja keittäjättären lukemisesta virkamieseläkkeeseen oikeut- 196: toimien muuttamisesta ylimääräisiksi toi- tavaksi ajaksi • . . . • . . • . . . . • . . . . . . . • • • • 161 197: miksi • • • • . . . • . • . . . . . . . . . . . • • • • • • . • • . . 143 60. Innala ym., toiv.al. N:o 32: Valtion 198: 45. Kukkonen ym., toiv.al. N:o 17: Toimen- palveluksessa olevien lastenhoitajien elä- 199: piteistä valtion oppikoulujen kanslia- keikärajan alentamisesta • . . . . . . . . . . • • • 162 200: VI 201: 202: Siv. Siv. 203: 61. Isula, toiv.aL N:.o 33: LastenhoitajiJia verottamista kQikeviea aääu.n/H!Iten uu- 204: eläkevuosien laskemisperusteid~n muut· distamiaesta • • . . • • . • • • • . • • • • .. . • • • • . .. • 182 205: tamisesta . . . . • . . . . . . . . . . . • • . • . . . . • . • • 163 206: 18. Penttt ym., toiv.al. N:o 50: Perheenjä· 207: 62. HaJJIIerg 1Jm., toiv.a.l. N:o .3!1:: Rajajäii· 11eat~ .oma~ työn arvoa verotuksen Iie· 208: kärien eläkeoikeuden WjestlimiHstii. • • 164 ventam1sestä. • . • • . . . • • . • • • • . • • . . . • • • • . 183 209: 63. Hallberg '6m.. .toiv.al. N':o 35: Erliide:a 210: puolustus1aitoltsesta v:apa.utetotujen up· 79. Ka.IJ8tlfainen ym., toiv.al N:o 51: M>&.an· 211: eeerien ja aliupseeriell eläke-etujen jär- viljelijäperheiden lal!ten oman talouden 212: jestämisestä . . • . . . • • • • . . • . • • • . • • • • . • • • 165 lay~~~ u~emän työn verotuksen lie- 213: ve1ltänu.sestä. • . . • • • • • • . • . . • . . . • . • . • • • . 184 214: 64. lMala ,m., toiv.al. N:o 36: Yksityisop- 215: pikouluissa palvelhm ajan lukemisesta. 80. J. Wirtmte». 'JI11t., toiv.al. ll:o 52: Tut- 216: valtion oppikoulujen opettajille eläkkee· kimuksen toimittamisesta ylityö· ja si- 217: seen oikeuttavaitai .ajaksi . . • • • . • • • . • • 166 vuansi•oihin kohdistuvan tuloQverotuksen 218: lieventämiseksi . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . • • 185 219: 65. Innala ym., toiv.a.l. N':o 37: Sodan ai· 220: heuttaman erikoislainsäädännön toimeen· 81. Pitfin1d ym., toiv.al. N;o 53: Opiskelu- 221: panoa vartea perusoottujen toimistojaa kustannusten vä.hentämisoikeudesta ve· 222: ~nkil?.kuD.Ran eläk611ikeuden järjestä· rotllkselllla . • . . . . . . • • • • • • • • . . . . . • • • • . . • 186 223: J:llisesta . . . . • . . . • • • . • • • • . . . . • . • • . . . • • • 167 224: 82. Leikola, teiv.al. N:,o 54: Tutkimukseu. 225: 16. l1tMla rm., toi:v.al. N:o 38: Tu(tmiokull· toimitta.mi8esta O['ishluvelkojea peiBta· 226: ~ie~. U:kiJ;t~plllaistea eläkeoikeuden jär· miseksi verotettavasta tulosta • . . . . • • • 188 227: Jestannseatii. • • • • • • • • • • • • • . • • . . . • • . • • • • 168 228: 83. Hfl,r#. ym., toiv.al. N:e 55: Tuloverotuk- 229: 67. Kokkola 1fTI4., toiv.al. N:e 89: Valtiojoh· sessa myönnettävän koulutus- ja. opinto- 230: toisten liikeyritysten eläkkeiden yhden- vähennyksen .alan laajentamisesta • • • • 190 231: mukaistamisesta . . • • • • • • • • . • • • • . • . • . • • 169 232: 68. Fm-sius p., toiv.al. lf:o 40~ Perhe- 84. Seppä ym., toiv.al. N:o 56: Esityksen 233: eläkelain ulko)J'I!oh!Ue jääneiden eläk- aatamisesta alle 16-vuotiaiden vapautta· 234: keideB. korottamiBesta . . . . . . • • . . . . . . . . 170 :m'hlesta t~uooritta:masta ansiotulooistaan 235: veroja • . . . . . . . . . • . . . . • . • . • • • . . . • • • • • • 191 236: 69. Prooo!M m.fl., hemst.mot. N:o 41: AB.· 237: gående reglering av arbetarnas och 85. Borg·8tmcl1M·n, toiv.a.L N:o 57: Oikeu- 238: tjänsteminnens vid Lovisa-Vesijärvi desta verovähmm.yksen tekemiseen van· 239: jäuvä.gabolag arbets- och tjänSJteför.- hempien ja työ)Qrvyttömien Jäåio:maia- 240: hållanden • • . • • . . . . • • • • • • . . . . . . • • • • . . . 171 ten huoLtamisen johdosta . . . • . . . • . • . • • 192 241: 69. Pr~ ym., toiv.al. N:o 41: Loviisa- 86. Hosia ym., toiv.al. N:o 58: Työ:matkoista. 242: Vesijärvi rautatieykti.()n työläisten ja johtuvien kuMannusten vähentämisestä 243: virkamiesten työ- ja virkasuhteideu. jär· ver01tuksessa. . . . • . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . 193 244: jestely.stä. . • • • . . • . . . • • . . • • • . . • • • . . • . • . 17 3 245: 87. K4lliok08ki '!flll.., toiv.al. N:o 59: Vero- 246: 70. HQBia ym.. toiT.a.l. N:o 42: Tutkimuksen velvollisen oikeuttamisesta vähentämään 247: toimittamisesta valtion viraetojen sii.rty· verotettavasta tulostaan määräosa ylei· 248: miseksi kesäaikana viiden päivän työ- seen rahalaiotokseen säästämistään va- 249: viikkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1'75 roista . • • . • • . . . • • . • . . • • • . . • . . .• • . . . • • • 194 250: 71. Vennamo, toiv.al. N:o 43: Verolainsää- 88. Kämäräinen, toiv.al. N:o 60: Säästöjan 251: dännössä ()!evien. epä()ikeudenmukaisuuk- saattamisesta vähennyskelpoisiksi tulo- 252: sien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 verotuksessa . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . • . 195 253: 72. Asunta ym., toiv.al. N:o 44: Verotuk· 254: sessa myönnettävien vähennysten ja 89. Prooop6 m.fl., hemst.mot. N:o 61: An· 255: gående Mgärder för att öka och under· 256: poistojen yhdenmukaistamisesta . . . . . . 177 257: lätta de enskilda medborgarnas spar· 258: 73. Borg·Bwndman ym., toiv.al. N:o 45: verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 259: Eläkkeiden verovapauden aikaansaami· 260: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 178 89. Procope ym., toiv.al. N:o 61: Toimenpi· 261: teistä yksityisten kansalaisten säästä· 262: 74. Innala. ym., toiv.al. N:o 46: Eläkkeen- mistoiminnan lisäämiseksi ja helpotta· 263: saajien verotuksen lieven!tä.misesrtä . . • . 179 miseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 198 264: 75. Lehto ym., toiv.al. N:o 47: Pienten eläk· 90. Wiherheiw> ym., toiv.al. N:o 62: Teolli- 265: keiden vapauttamisesta · verosta • • . . . • 180 suuden poisto·oikeutta koskevien vero· 266: 76. ForsiUB ')J'lll.., toiv.al. N:o 48: Isännän· tussäännösten väljentämisestä . • . . . . . . . 200 267: palkan verotusta koskevien määräysten 91. Mattila ym., toiv.al. H:o 63: Maaseu- 268: tarkistamisesta leskiemäntien osalta • • 181 dun uusien pienyritysten vapauttami· 269: 77. Väänänen ym.., toiv.aL N!o 49: Viljeli· sesta veroista ensimmäisten toimintavuo· 270: jän ja hänen perheensä jäseateu. työn sien aikana . . • . • . • • . . . . . . . • . . . . • . . • • . 201 271: VII 272: 273: Siv. Siv. 274: 92. Ye-'IAO, toiT.al N:o 64: .Maatalow- 108• .M..arttil.a 11""-. ioiT.al. N:o BO: Nykyi· 275: kiinteilftöjea tuloverotuksen uudistami- sessä liikevaihtoverojärjestelmissä todet· 276: sesta • • • . . • • . • . . • . . • • • • • . • • . • • • • . • . • • 202 tujen epäkohtien korjaamisesta • . • • • . • • 223 277: 93. Kekkmten ym., toiv.al. N:o 65: Toimen- 109. Pn>cope m.fl., hemst.mot. N:o 81: A.a- 278: piteistä metsänuudistuaalueiltten vapaut- giende åtgärder för överförande av 0111.- 279: tamiseksi metsäveroista . • • • • • • • • • . . • • 203 sättningsskatten från produkotioll8st.diet 280: 94. M4Uila ym., toiv.al. N:o 66: Juuri sala- till försäljningsstadiet . . • . . . • . . . . . . . • • 224 281: ojitettujen peltojen verovapa.udesta . • . . 204 109. Procope p., toiv.al. N:o 81: Toimen· 282: 95. Sav1ikofWw. ym., toiv.al. N:o 67: Osinko· piteistä liikevaihtoveron siirtämiseksi 283: tulojen vapauttamisesta tuloverosta • . 205 tuOitantoportaasta myyntipartaaseen • . • • 226 284: 96. Mannila ym., toiv.al. N:o 68: Kotieläin- 110. Eskola ym., toiv.al. lf:o 82: Pien'teolli· 285: sairauksista aiheu.tuneidea menojen vä- suudea liikevaihtoverorasituksen lieveu.· 286: hentämisestä veroltuksessa • . . . • • • • • • • • 206 tämisesti • • • • • • • • . • • . • . . . • . • . . . • . • • • • 228 287: 97. Kaitila ym., toiv.al. N:o 69: Tuloveron 111. TikkoojtJ yM., toiv.al. N:o 83: Liike- 288: progressiivisuuden poistamisesta alem- vailttoverolain muuttamisesta käsityö- 289: missa ja keskiauuriasa tuloluokissa • • • . 207 ja pienliikkeiden ·osaka. • • . . • . • • • • • • • • 229 290: 98. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 70: Tulo· 112. Ham ym., toiv.al. N:o 84: Kouluraken· 291: ja omaisuusverolain I veroluokan pois- nuksiin käy'l;ettävien rakennustarvikkei· 292: tamisesta • • • • • • • . • . . . • • • . • • . • . • • • • . • • 208 dea liik.evaihtoveroa p&lautltamisesta • • 280 293: 99. Innala ym., toiv.al. N:o 71: Verovel· 113. Högström m.fl., hemst.mot. N':o 85: An- 294: wllisten luokittelemista veroluokkiin gående fiskebåtsmotorers befriande från 295: koskeviea tulo- ja omaisu.usverolaill omsättningsskatt • . . . . • . • . • • . . . . • . • • . . 231 296: säännösten m11uttamisesta • • . • . • • • • • . • • 209 113. Högström ym., toiv;al. N:o 85: Kalas- 297: 100. Kaitila ym., toiv.al. N:o 72: Toimenpi· tusvenemoottorien vapauttamisesta liike- 298: /teistä eri veroluokkiea. poistamiseksi • • Sll vaihtoverosta • . • . • . . . • . . • • . • . . . . • • • • • 232 299: 101. Borg-Su:IUlman :ym., toiv.al. lT:e 73: 114. Rosenberg m.fl., hemst.mot. N:o 86: A.o.- 300: A viapuolisoiden verottamisesta erikseen gående avl;yfta~de av. omsä•ttnings- 301: ansiotuloista • • • . . . • • . • • • . . . • • . . . . • • . . 213 skatten på fiske'båtar, fiskebltsmotorer 302: oeh fångstredskap av garn • • . • • . . . . . • • 233 303: 102. Forsiu.s ym., toiv.al.. N:o 74: Aviopuoli· 304: soiden verottamisesta . erikseen ansiotu· 114. ll68enberg ym., toiv.aL }J:o 86: Liike· 305: loista . • . . • • • • • • • . • . • . . . • . • . • • • • • . • . • • 214 vaihtoveron poistamisesta kalastusaluk- 306: sista, kalastusvenemoottoreista ja lan- 307: 103. Hara ym., toiv.al lT:o 75: Tuloverotuk· gasta valmistertuista pyydyksistä . . . . • • 234 308: sessa myönnettävän ns. aviopuolisovä- 309: hennyksen korolttamisesta . . • . • • . . . • • • 215 115. Rosenberg m.ff.... hem.st.mot. N:o 87: An- 310: gående sänkning av pris.et på flytande 311: 104. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 'ro: An· 312: gående avlåtande av proposition om brli.nsle för fiskebåtsmotorer • . . . • . . . 235 313: mindre bemedlade åldringars befriande 115. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 87: Kalas- 314: från inkomst· oeh förmögenhetssk&IU • . 216 tusalusten moottoreissa käytetyn neste- 315: 104. Ehrnrooth ym., toiv.al. lT:o 76: Esityk· mäisen polttoaineen hinnan alentami· 316: sen antamisesta vähävaraisten vanhus- sesta . . . • • . • . • . . . • . • • • . • . . . • . . . . . . . • • 236 317: ten vapauttamiseksi tulo- ja omaisuus· 116. Kekkone-n ym., toiv.al. N:o 88: Moottori- 318: verosta • . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . 217 sahojen hinnan alentamises·ta . . . . . . • . • . 2.37 319: 105. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. ll:o 77: An· 117. HyyHäiflen ym. toiv.al. N:o 89: Kiin· 320: gående ändring av 20 § förordningen teistönluovutusveron siirtämisestä. vero- 321: angående inkomst· och förmögenhets· v~ra~omaisten määrättäväkai ja perittä- 322: skatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 218 vakBl . . . . • • • . . • . . • • • . • • . . . • . . . . . . . • . . 238 323: 105. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 77: Tulo- ja 118. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 90: An· 324: omaisuusveroasetuksen 20 §: n muutta· gående avl!tande av proposition angä- 325: misesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 ende ändring av lagen om skatt pl 326: 106. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 78: An· arv oeh gåva • . • . • . . . . . • . • . . • • • . . . .• • 239 327: gående avlåtande av proposition med för- 118. Ehrnrooth ym., toiv.al. lT:o 90: Esityk· 328: slag tiH ny omsättningsskattelag . . . . . . 220 sen antamisesta perintö· ja lahjavero- 329: 106. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 78: Esityksen lain muuttamisesta . • • • • . • . . • . . . . • . • • • 240 330: antamisesta uudeksi liikevaihtoverolaiksi 221 331: 119. Borg-8und'I1Wi~t, toiT.al. N:o 91: TUJtki- 332: 107. Y. A. Yirta11.en ym., toiv.al. N:o 79: Lii· muksen ttoimittamisesta. talouselämän 333: kevaihtoverolain uudistamisesta. • . . • • • 222 /tervehdyttämiseksi • • • . . . • • • . • • . • • • . . • 241 334: vm Sisäilysluettelo. 1958. 335: 336: 337: Siv. Siv. 338: 120. Lahtela ym., toiv.al. N:o 92: Ohjelman 138. Hult ym., toiv.al. N:o 110: Puunjalostus- 339: valmistamisesta uusien työpaikkojen teollisuuden aikaansaamisesta Kuopion 340: luomiseksi • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 242 ja Mikkelin läänin alueelle • • . • • • . . • • 266 341: 121. Pit.rink~ ym., toiv.al. N:o 93: Lähivuo· 139. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 111: Puun- 342: sia koskevan ·teollistamisohjelman laa· jalostusta harjoittavien teollisuuslaitos- 343: timisesta • . • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • . • . • • 243 ten kannattavuuden parantamisesta Sa- 344: 122. Helle ym., toiv.al. N:o 94: ·Toimenpi· V'Ossa ja Pohjoia•Karjalassa kuljetus- 345: teistä maaseudun teollistamiseksi •• , • • • 244 kustannuksia tasoittamalla . . . . . . • . . . . . 267 346: 123. Mattila ym., toiv.al. N:.o 95: Toimenpi: 140. Holopainen ym.,. toiv.al. N:o 112: Sul- 347: teistä maaseudun työmahdollisuuksien faattiselluloosatehtaan aikaansaamisesta 348: p~;a;?tamiseksi pienteollisuutta edistä· Pohjois-Karjalaan .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 268 349: mälla ................................ 245 141. Backlund m.fl., hemst.mot. N:o 113: 350: 124. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 96: Alityölli· Angående grundande av en träföräd- 351: syysalueiden tuotannollisten investoin· lingsfabrik i södra, österbotten • . • . • . . . 270 352: tien lainoituksen järjestäiJ!isestä • • • • • • 246 141. Backlund ym., toiv.al. N:o 113: Puun- 353: 125. Eskola ym., toiv.al. N:o 97: · Toimenpi· jalostustehtaan perustamisesta eteläiselle 354: teistä . Pohjois-Suomen elinkeinoelämän Etelä-Pohjanmaalle • • • . . • • • • . . • . • . • . . . 271 355: kehiJttämiseksi ••••• ; • • • • • • • • • • • • • • • • • • 248 356: 142. Marttila ym., toiv.al. N:o 114: Jatko· 357: 126. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 98: Tut· tutkimusten suorittamisesta puunjalos- 358: kimuksen toimittamisesta Pohjois· ja tusteollisuuden saamiseksi Etelä-Pohjan· 359: Itä-Suomen alityöllisyysalueiden elin- maalle • • . • • • . . . • • • • . . • •• • • • • • . . . . . . . . 272 360: keinoelämän kehittämiseksi • • • . . • • . . • • 249 361: 143. J. Wirtanen ym., toiv.al. N:o 115: Toi- 362: 127. Vennamo, toiv.al. N:o 99: Toimenpiteistä menpiteistä Jalasjärven-Kauhajoen suo- 363: pääoman ja luooon saannin helpottami- alueiden hyväksikäytöstä . . . . • • • . . . • . • • 27 4 364: seksi maatilatalouden ja teollisuuden 365: edistämiseksi Savossa ja Pohjois-Karja- 144• ..l.svik ym., toiv.al. N:o 116: Poltto- 366: lassa • • • • • • • • • • • • • . • • • • • . • • • • • • • • • • • . • 251 turvetta käyttävän kaasuturbiinisähkö- 367: voimalaitoksen perustamisesta Etelä-Poh- 368: 128. MartUla ym., toiv.al. ]f:o 100: Toimen· janmaalle . . • • • . • • . • • . . . • . . . . • • • . . . . . . 276 369: piteistä kOitimaisten polttoaineiden käy· 370: tön edistämiseksi . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 252 145. Murto ym., toiv.al. N:o 117: Toimen- 371: piteistä Haapaveden Piipsanneva'n tur· 372: 129. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 101: :Mää- vetta ja. pienpuuta polttoaineena käyt· 373: r~_ra~_asrta . J?Ol~toh~kkeen taloudellisen tävän voimalaitoksen rakentamiseksi • . 277 374: kayton tutklm1seks1 • .. .. .. .. • .. • .. . • • 253 375: 146. Ryhtä, toiv.al. N:o 118: Taivaikoskelle 376: 130. Pentti ym., toiv~al. N:o 102: Tullisuo· rakennettavan Koillis-Pohjanmaan puun- 377: jasta kotimaisille polttoaineille • . . • . • 254 jalostuslaitoksen rakennussuunnitelman 378: 131. Sarjala ym., toiv.al. N:o 103: Pienpuun valmistamisesta • • .. • .. . .. .. . .. . . . .. .. . 278 379: teollisen käytön lisäämisestä • . • . . . . . • • 255 147. Tiekso ym., toiv.al. N:o 119: Valtion 380: 132. Seppä ym., toiv.al. N:o 104: Kokonais- omistuksessa olevan puunjalostusteolli- 381: suunnitelman laatimisesta kotimaisten suuslaitoksen rakentamisesta Tornion 382: p~ltto~~;ineiden taloudellisen käytön lisää· Röyttään ..................... • . . . . . . . 279 383: m1seks1 .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 256 148. Tainio ym., toiv.al. N:o 120: Valtion- 384: 133. Vennamo, toiv.al. N:o 105: Toimen- enemmiSitöisen osakeyhtiön muodostami- 385: piteistä puun ja turpeen hyväksikäyttä- sesta puuhioketta ja sanomalehtipaperia 386: miseksi polttoaineena työllisyyden pa· tuottavan tehtaan rakentamiseksi Kemi- 387: rantamiseksi • . . . • . . • • . • • • • . . . . • • . . • • . 258 järvelle • . . . . . . • . . • . • . . . • . • . • • . . . . . . . . 280 388: 134. Marttila ym., toiv.al. N:o 106: Turve- 149. Friman ym., toiv.al. N:o 121: Toimen- 389: voimalaitoshankkeiden edistämisestä • • 259 pite~stä P~l!njalostuslaitoksen rakentami- 390: seksi Inarnn • • • • . • • . . • . . • . . . • • • • . . . . . 281 391: 135. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 107: Toimen· 392: piteistä koivua ja pienpuuta raaka· 150. Backlund m.fl., hemst.mot. N:o 122: An- 393: aineena käylttävän teollisuuden sijoitta· gående påskyndande av inledandet av 394: miseksi Mikkelin lääniin . . . . . . • . . . . . . . 261 malmbrytning i Korsnäs • . . . . . • . . . . . . . 282 395: 136. Lindblom ym., toiv.al. N:o 108: Poltto- }50. Backlund ym., toiv.al. N:o 122: Malmin- 396: turvetta ja haketta käyttävän voima- louhinnan aloittamisen kiirehtimisestä 397: laitoksen rakentamisesta Satakuntaan . . 263 Korsnäsissä . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • • . . . . . 283 398: 137. Rapio ym., toiv.al. N:o 109: Pohjois- 151. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 123: Viita- 399: Satakunnan soiden turvetta polttoaineena saaren ja Pihtiputaan maaperärikkauk- 400: käylttävän voimalaitoksen perustamisesta 265 sien tutkimise!fta . . . . . • . . • . . . .. .. .. . . . 284 401: Sisällysluettelo 1958. IX 402: 403: Siv. Siv. 404: 152. Niiranrn ym., toiv.al. N:o 124: Kaivos· 170. Koivisto ym., toiv.al. N:o 141: Pohjois- 405: toiminnan jälleen käyntiinsaattamisesta Suomen kustannustason alentamiseSita . • 308 406: Otravaaran alueella . • • . . . . . . • . . • . • • • • 285 407: 171. Lahtela, toiv.al. N:o 142: Kemijoki 408: 153. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 125: Oy:tä koskevien organisatoristen muu- 409: Sähköistämisohjelman laatimisesta säh- tosten suorittamisesta • . • . . . • • • . . . . • . . 309 410: köistämättömiä aluei•ta varten . . . . • . . • 286 411: 154. Korsbäck m.fZ., hemst.mot. N:o 126: An- 172. Lahtela, toiv.al. N: o 143: Tutkimuksen 412: suorittamisesta Kemijärven suunnitellun 413: gående utredning av variationerna i 414: sääl!_I_IÖst~lyn . aiheuttamien haittojen 415: konsumentpriset på elström .... ·. . . . . • . 288 416: ehka1senuseks1 . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . • . . . 310 417: 154. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 126: Sähkö- 418: v~rr~n. kul,:tttajahinnan vaihtelujen sel- 173. Koivisto ym., toiv.al. N:o 144: Voima- 419: VIttamisesta •.........•...••..... , . . . • 289 talouden tarpeisiin vesistöjen säännöste• 420: lyn takia maitaan menettäneiden kor- 421: i55. Vennamo, toiv.al. N:o 127: Maatalouk- vauskysymyksen selvittämisestä . . . • . . • 311 422: silta sähköstä perittävien maksujen alen- 423: ·tamisesta . . . • . . . . . . . . • . . . . • • • • • . . . . . . 290 174. Tainio ym., toiv.al. N:o 145: Työllisyys- 424: lainan järjestämisestä Veitsiluoto Oy: lle 312 425: 156. Hallberg ym., toiv.al. N:o 128: Maaseu- 426: dun sähköistiimisen tukemisesta Pohjois- 175. Tuuli ym., toiv.al. N:o 146: Halpakor- 427: Karjalan Sähkö Oy: n toiminta-alueella 291 koisten lainojen myörutämisestä pienton- 428: 157. Timonen ym., toiv.al. N:o 129: Rauta- niston hankkimista varten • . • • • • • • • • • . 313 429: teiden rahtiluokituksen uudistamisesta 292 176. Stykki ym., toiv.al. N:o 147: Valtion 430: 158. Savela ym., toiv.al. N:o 130: Väkirehu· takuiden myöntämisestä. pienyrityksille 314 431: jen rahtien uudelleenjärjestämisestä • • • • 293 432: 177. Kujala ym., toiv.al. N:o 148: Kymijoessa 433: 159. Miettwne·n ym., toiv.al. N:o 181: Våki- sijaitsevan Anjalankosken voimalaitok- 434: rehujen hintojen tasoittamisesta • • • • • • 294 sen rakentamisesta . . . . . . . • . • . . . . • . . . • 315 435: 160. Vennamo, toiv.al. N:o 132: Toimen- 178. M'l/3'to. ym., toiv.al. N:o 149: Esityksen 436: piteistä kaukokuljetusmaksujen alenta- 437: antamisesta valtion oikeudesta rakentaa 438: miseksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta ·•• 295 vesivoimalaitoksia Kuusamon ja Iijoen 439: 161. Svinhufvud ym., toiv.al. N:o 133: Puu- koskiin • . . . • . . • . . • . . . . . . . . • . . . . . . • • . . 316 440: tavaran menekin parantamisesta metsä- 441: autotieverkkoa lisäämällä • . • • • . . . • • • • 296 179. Helle ym., toiv.al. N:o 150: Tutkimuksen 442: suorittamisesta valtion vakuutuslaitoksen 443: 162. B. Virtanen ym., toiv.al. N:o 134: Posti- perustamiamahdollisuuksista . • . . . • . . • • . 317 444: ja virastotalon rakentamisesta Karkki- 445: laan ................................. 297 180. Mattila ym., toiv.al. N:o 151: Tutkimuk- 446: sen toimittamisesta yhteiskunnallisen 447: 163. Ahonen ym., toiv~. N:o 135: Virasto- tuen jakautumisesta eri elinkeinoaloille 448: talon rakentamisesta Viitasaarelle . . • . 298 ja ammateille . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . • 318 449: 164. Ahonen ym., toiv.al. N:o 136: Valtion 450: virastotalon raken·tamisesta Keuruulie • • 299 181. Vennamo, toiv.al. N:o 152: Asutuslaino· 451: jen koron pysyttämisestä aravalainojen 452: 165. Saariaho ym., toiv.al. N:o 137: Määrä- koron tasolla • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 319 453: rahasta jäänsärkijän rakennustöiden 454: aloittamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . • • • . . • • • 300 455: 166. Törngren m.fl., hemst.mot. N:o 137 a: B. B.ah~asia-aloitteita, jotka tarkoitta- 456: Angående byggande av tre järnbyggda vat määrärahojen osoittamista. rakennus- 457: båtar för trafik i Abolands skärgård • • 301 lainaksi Helsingia käsityönopetta.jaopis- 458: tolle, Työtehoseuran kotitalouden ko- 459: 166. Törngren ym., toiv.al. N:o 137 a: Kolmen keilu- ja. tutkimustyötä varten, soiden 460: raudasta tehdyn aluksen rakentamisesta ojittamiseen sekä maanteiden, rautatei- 461: Turunmaan saariston liikennettä varten 302 den ja. siltojen rakentamiseen ym. 462: 167. Pitsink·i ym., toiv.al. N:o 138: Kansan- Siv. 463: tulolaskennan saattamise~ta ajanmukai- 182. Antila ym., rah.al. N:o 1: Määrärahan 464: selle kannalle . . . . . . • . • • . . . . . . . • • • . . . . 303 osoittamisesta eräiden Etelä~Pohjanmaan 465: soiden ojittami~a varten . . . . . . . . . . . • . 323 466: 168. Junnila, toiv.al. N:o 139: Tutkimuksen 467: toimittamisesta ns. valtionyhtiöiden osa- 183. Forsius ym., rah.al. N:o 2: Määrärahan 468: kaspiirin laajentamiseksi . . . . • . . . • . . . • • 305 osoittamisesta rakennuslainaksi Helsin- 469: gin käsityönopettajaopistolle . . • . • . . . • • 324 470: 169. Lahtela ym., toiv.al. N:o 140: Voiton- 471: ja vastuunjakoa sekä ns. työläisosakkei- 184. Hostila ym., rah.al. N:o 3: Määrärahan 472: den käyttöä koskevan kokeilun suoritta- oso:Uttamisesta Karhulan yhteiskoulun 473: misesta ••.......•....•.••.•..••••.. ·· • 307 ottamiseksi valHon haltuun . . . . . . . . . . . . 325 474: 475: 2 E 687/58 476: X SillllyalueUelo 1958. 477: 478: Siv. Siv. 479: 185. Host$kJ ym., ra.h.al. 1\T:o ': Määrärahaa 200. Lahtela, rah.al. N:e 19: Mää.rärah&D. 480: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Hel· osoilttamisesta maantiea rakentamiseksi 481: singin-Lappeenrannan runkotiellä Pyh· Soppelasta Räisälään . • • • . • . • • • • • . • . • • 344 482: tään kunnan alue&.Ua ..••.••....•••••• 326 483: 201. L&ktel&, rah.al. N:o 20: Määrärahan 484: 186. Hostila ym., rah.al. N:o 5: Määrärahan oeoitltamisesta yhdysmaantien rake:Jllta- 485: osoittamisesta Kymijoen itäisen haaran miseksi Seipäjärvea ja. Heinäperän kylä· 486: ylittävän sillan uusimiseksi Karkul&D. teiden välille • .. . • • . .. . . • • .. .. . . • • .. • 346 487: kauppalassa • . . . • . . . . • . . • • • • • . . • . • • • • • 327 488: 202. Lahtela, rnh.al. N:o 21: Määrärahaa 489: 187. Hostila ym., rah.al. N:o 6: Määrärahan osoittamisesta M•olkojärven-Kieringin 490: osoittamisesta Hirvivuolteen järjestely· maantien rakentamista varten • . . . • • . • 348 491: padon sillan lopullista valmistamista 203. Lahtela, rah.al. .N:o 22: Määrärahaa 492: varten ••...••••.••.• -· • • • • . • • • • • • • • • • • 328 osoittamisesta maantien rakentamiseksi 493: 188. Häppölä ym., rah.al. N:o 7: M"åärär.ahan Vian asemalta Vanttausjärven maantielle 349 494: osoittamisesta lainaksi Kåmeenlinnan 204. Laktela ym., rah.al . .N:o 23: Mäii.Tärahaa 495: meijerikoululle . • • . . . • • • • • • . • • . . • • • • • • 329 osoittamiseSita Aholan-Mourujii.rven- 496: Maaninkavaaran maantien rakennustöi· 497: 189. Häppölä ym., rah.al. N:o 8: Määrärahan den loppuunsaattamiseen . . . . . . • . • . • • . • 351 498: <OSOittamisesta. tiilitöiden aloittamiseksi 499: v~l~a~iellä u.:o 4 Hausjärven-Padasjoen 205. Lahtela ym., rah.al. N!O :U; Määrärahan 500: vahlla . . . . . • • • • • • • .• •• • . • • •• • • . . • • • • • 330 osoittamisesta maantien rakentamiseksi 501: Utsjokeen rakennetun sillan eteläpuo· 502: 190. Kekkmten 'J11'1., rah.al. N:~ 9: Määrä- lelta. Nuorgamin kautta Norjan rajalle 352 503: rahan osoittamisesta maantien raken!lWI· 504: töiden aloittamiseksi Pudasjärven Pu· 206. Lt~htelGym., rah.al. N:o !5: Määrärahan 505: hokt!en Myllykankaalta Metsäkyläu. ase· oi!Oittamil!'e!ta. maantien rakentamiseksi 506: malle Taivalkoeken kunnassa . • • • . • • • • . 331 Hietalasta Hanhimaahan. . • • • • • • • • . • • • • 354 507: !01. Lahtela ym., rah.al. N:o 26: Määrärahan 508: 191. Kekkonen ym., rah.al. N:o 10: Määrä- OSDittamisesta. yhdysmaantien rakent&- 509: rahau. oeoittamisesta. maantien rakenD.ua· miseksi Lapajärven tiestä Kemijärven- 510: töiden aloitttamiseksi Pudasjärven Särki· Sallan. maantiehen Salmivaaran kylään 355 511: vaarasta Taivalkosken Virkkuaeen • . • • 332 512: 208. Lalttele. ym., rah.al N:~ ~: Määrärahaa 513: 192. Kulovaara ym., rah.al. N:o 11: Määrä- osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven 514: rahaD. oeoi<ttamisesta. Karunan-Kemiön maantien rakennustöiden jal;kamista var· 515: ma.antieD. rakentamiseen . . . . . . . . • • • . • . 333 lten • . • • . . . . • •• . . . • . . • • . • • . • . . • . • • . . • • 356 516: 193. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 12: Määrä- 209. Lahtela ym., ra.h.al. N:o 28: Määrärahan 517: rahan osoittamisesta paperitehtaan pe- osoittamisesta maantien rakentamiseksi 518: l'U1Jt&miseksi Ylii.-Savoon . • . . • . • • . . . • . • 334 Ylikitkajärven luoteispuolta P<Osion- 519: Kuusamon maantiestä Kemijärven-Kuu- 520: 194. Lahtela ym., rah.al. N:o 13: Mää.rärahan samon maantiehen . . • . . . . . • • . . • • • • • . • . 358 521: osoittamisesta Kemijärven puunjalostus- 522: tehtaan rakellltamisen aloittamiseen liit- lUO. Lahtela ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan 523: tyviä toimenpiteitä varten . . . . . • . . • • . • 335 osoittamisesta maaxrtien rakentamiseksi 524: Ounasjoen itäpuolitae Saarenkylästä Mark· 525: 195. Lahtela, rah.al. N:o 14: Määrärahan kasuvannon sillan loo . . . . . . . . . . . . . . . . 359 526: osoittamisesta maanrtien jatkamiseksi 527: Tepaston kylästä Lompolon kylän kautta 211. Lahtela, rah.al. N: o 30: Määrärahan 528: Puljujärven kylään . . .. • .. .. .. .. .. . • • • 337 osoittamisesta rautatien raken,tamiseksi 529: Kemijärven asemalta Taivalkoskelie . • • 360 530: 196. Lahtela, rah.al. N:o 15: M"åärärahan 531: osoittamisesta maantien rakentamiseksi 212. Lahtela ym., rah.al. N:o 31: Määrärahan 532: Sodankylän-Pelkosenniemen maantien osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kai· 533: ja Orajärven kylätien välille . . • . • • • • . . 338 sansalmeen ja Lantunginsahneen . • . • • • 361 534: 191. Lahtela ym., rah.al. N:o 16: Määrärahan 213. Lahti ym., rah.al. N;o 32: Määrärahan 535: osoittamisesta Inarin kirkonkylän-Me· osoittamisesta Työtehoseuran kotitalou- 536: nesjä.rven maantien kunnostamista varten 340 de!;l ..kokeilu· ja tutkimus- sekä va.listus- 537: ltyota varten . . . • . • • . . . . • . . • . . . . . . . . • . 362 538: 198. Lahtela, rah.al. N:o 17: Määrärahan 539: osoittamisesta Kelujärven-Värriön maan- 214. Niemelä ym., rah.al. N:o 33: Määrärahan 540: tien rakennustöiden jatkamista varten 342 osoittamisesta Savonlinnan lentokentän 541: rakentamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 364 542: 199. Lahtela, rah.al. N:o 18: Määrärahan 543: osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi 215. Niskala ym., rah.al. N;o 34: Määräraha11 544: Kemijärven-Posion maantien ja Aitto- IOSoittamisesta Kaulirannan-Kolarin ra- 545: perän kylätien välille . . • . . . • • • • • . • • . • 343 dan rakennustöiden aloittamista varten 365 546: Siai1lyslnettelo 1958. XI 547: 548: Siv. Siv. 549: 216. Banta'TII.IJ& ya., rah.al. N:o 35: :Määrä- 223. Svinhufvud p., rah.al N :o 42: J!läirä. 550: rahan osoittamisesta metsäkerhotoimin- rahan osoittamisesta Luumäen Kankaan 551: nan edistämiseea . . • . • • • . • . • • • • • • • • . • . 367 sankarihauta-alueen kunno&tamiseen • • • • 377 552: !17. RantamM ym., rah.al. N:o 36: Määrä- 224. Svi.nhv,food p., rah.al. N:o 43: :Määrä- 553: rahan Qsoittt;amisesta maantien rakenlta· rahan osoittamisesta Kirjamoinsalmen 554: miBta varten Söämingia kunnan Särki· sillan rakennustöiden aloittamiseen . . . . 378 555: lahdesta saaristou. kautta Savonlinnaan 369 225. Twuli ym., rah.al N:o 44: Määrärahan 556: 218• .R&a.tatMa ym., rah.al. N:o :rl: JCåärä.- osoittamisesta Kouvolan-Tavastilan run- 557: rahan Q&Oittamisesta Pieksämäen rauta- kqtien rakennustöiden al-oittamiseksi • . 379 558: tieliikennepaikan uudistussuunnitelmien 226. Twuli ym., rah.al. N:o 45: Määrärahan 559: toteutltamiseksi . • . . • . • . • • • . . • • • • • • . . • • 371 osoittamisesta Lappeenrallnan-Luumäen 560: rataosan oikaisutöiden aloittamiseksi • . 380 561: 219. Rantamaa ym., rah..aL N:o 38: Käärii- 562: rahan osoittamisesta syrjäseutujen pu- 227. Uusitalo ym., rah.al. N:o 46: !Cåärärahan 563: helinverkon laajentamiseen . . . • • • . . . . • • 373 osoittamisesta maaseutuammatteja edis- 564: tävän kurssiooiminB&n järjetlltämisen • • 382 565: 220. Saalasti ym., rah..aL N:o 39: lläärii.raha11. 566: <osoittamisesta Oulun yliopiston filosofi- 228. Uusitalo ym., rah.al. N:o 47: Määrärahan 567: sen ja teknillisen tiedekunnan toiminnan osoittamisesta Alavuden seudun yhdis- 568: aloittamiseksi . .. . . .. .. .. . . .. .. .. . • .. • 374 tetyn maatalous- ja kotiteollisuuskoulun 569: rakennussuunnittelua varten . • . . . . • • . . 383 570: 221. Saalasti ym., rah.al. N: o 40: Määrärahan 229. Vennamo, rah.al. N:o 48: Määrärahan 571: osoittamisesta Taivalkosken-Pudasjär- osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseu- 572: ven rauttatietä varten • • . . . • • • • • • • • • • • 375 dun asunto-olojen parantamiseksi . . . . . 384 573: 222. V. Simonen ym., rah.al. N:o 41: Määrä- 230. V e·nnamo, rah.al. N: o 49: Määrärahan 574: rahan osoi<ttamisesta Pohjois-Karjalan 080ittamisesta Nurmekl!'e!!.-Iisalmn yh- 575: karjanhoitokoulun Talo Oy:n kiinteistön dysradal!. rakentamismahdollis!!.uk1rien 576: lunastamiseksi valtiolle • • • . • • • . • . . . . . 376 tutkimista vartett . .. . • . . .. . . . . .. .. . . . 385 577: 578: 579: 580: V. Pankkivaliokunta. 581: Sii.äatöpankldlAtn ja postisiäatöpa.nkki- Siv. 582: lain muuttamista. korkorasituksen lie- 583: ventämisti. ja indeksi9hdon aiheuttamien 3. Eskola ym., toiv.al. N:o 153: Korkorasi- 584: haittojen potstami8ta. koskevia laki- ja tuksel!. lieventämisestä . • . • . . . . . . . . . . . . 395 585: toiTODtusaloitteita. 586: Siv. ~. Ven'T!amo, toiv.al. N:o 154: Lainakoron 587: 1. Österholm m.fl., lagmot. N:o 45: Förslag alentamisesta ......•••.•••....•••••.• 396 588: till lag om ändring av 2 § lagea om 589: sparbanker .................•........• 391 5. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 155: 590: 1. lJsterholm ym., lak.al. N:o 45: Ehdotus Toimenpiteistä antolainauskoron alenta- 591: laiksi säästöpankkilain 2 f: n muutta- miseksi ja indeksisidonnaisuuden lieven- 592: misesta ............................. . 391 tämiseksi ..•........................• 397 593: 594: 2. Sarjala ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus 6. Vennmno, toiv.al. N:o 156: Pankkilaino- 595: laiksi postisäästöpankkilain muuttami- jen indeksiehdon aiheuttamien haittojeu 596: se ~'!ta 393 poi&tamisesta •....•.....•...••.•••••. 398 597: 598: 599: 600: VL Talousvaliokunta. 601: Sairaalalain muuttamista., kouluikäisten Siv. 602: lasten maksutonta. terveydenhoitoa, sa.i- 2. Kujala ym., toiv.al. N:o 158: Kotkan 603: raankuljetusta., sairaanhoitohenkilölrun- keskussairaalan rakennustöiden aloitta- 604: nan koulutusta. sekä elli.insuojelula.in misesta . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . • . 404 605: mWitt3mista ym. koskevia. toivomus- 606: aloitteita.. 8. Saariaho ym., toiv.al. N:o 159: Kymen- 607: laakson sairaanhoitokoulun rakennus- 608: Siv. suunnitelmien laatimisesta . . . . . . . . • • . . ~05 609: 1. V. A. Vitrtanen ym., toiv.al. N:o 157: 610: Sairaalalain muuttamisesta ku!!.tain saat- 4. I. Virtanen ym., toiv.al. N:o 160: Alle 611: tamiseksi tasavertaisiksi kustannuksiin kouluikäisten lasten maksuttomasta ter- 612: nähden ....................•••. ·••...• 403 veydenhoidosta . . .. .. . . . • . . . . . . . • .. . • • 406 613: XII Sisällysluettelo· 1958. 614: 615: 616: Siv. Siv. 617: 5. Hostila ym., toiv.al. N:o 161: Syrjäseu- 10. Innala ym., toiv.al. N:o 166: Tutkimuk- 618: tujen sairaankuljeltusolojen parantami- sen toimittamisesta vankeinhoit>Olaitok- 619: sesta • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • • . . • . . • 407 sen sairaanhoitohenkilökunnan työvoi- 620: 6. Nordfors m.fl., hemst.mot N:o 162: An- matilanteesta • • • . • • • •. • . • • . • • • • • . . • . . • 413 621: gående vårdunderstöd för poli>Oskad~de 408 11. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 167: Toimen- 622: 6. Nordfors ym., toiv.al. N:o 162: Poliol). piteistä vähävaraisten. pien viljelystilojen 623: vaurioittamien hoitoavustuksesta · • • . . • • 409 kaivojen rakentamiseksi ..•.•. ,, • • . • . . 414 624: 625: 7. Lukkarinen ym.,. toiv.al. N:o 163: Kas~ 12. Kalliokoski ym., toiv.al. N:o 168: Toi- 626: vatusneuvolain työn 'tukemisesta • . . • . • 410 m?npit.eistä tupakan käytön vastusta- 627: IDiseksi • . . . • . . . • . • . . . . . • • • • . . . . • • . • • • 415 628: 8. Stenberg ym., toiv.al. N:o 164: Maksut- 629: toman hoidon järjestämisestä vähävarai- 13. Ilara ym., toiv.al. N:o 169: Matkaooi- 630: silla sokeritautisille . . • . • • . . . . • • . . • . . . 411 mistolain aikaansaamisesta . . . . . • • • • • . • 416 631: 9. Lindblom ym., toiv.al. N:o 165: Mielisai- 14. Innala ym., toiv.al. N:o 170: Eläinsuo- 632: raanhoitohenkilökunnan koulutuksen uudis- jelulain muuttamisesta nykyisiä oloja 633: tamisesta • . • • . . • • • • . . . . . . • . . • • • . . • . . . 412 vastaavaksi . . . .. . • . .. • .. • . .. . . . • .. . . . 417 634: 635: 636: 637: 638: VII. Laki- ja talousvaliokunta. 639: Kunnallisverotusta, elinkeinolain, huolto- Siv. 640: apula.in ja kalastuslain muuttamista, val- 8. Il. Virtanen ym., lak.al. N:o 54: Ehdo- 641: tionapujärjestelmll.n perusteiden tarkis- tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau- 642: tamista, manttaallkunta.laitoksen lopetta- pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal- 643: mista ym. koskevia laki- ja toivomus- linnosta annettujen asetusten muutta- 644: aloitteita. misesta . . . . . • • . • . . • • . • • • • • • . . • . • . • • . . 438 645: Siv. 9. Tauriainen ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus 646: 1. VenMmo, lak.al. N:o 47: Ehdotus laiksi laiksi maalaiskuntain kunnallishallin- 647: p~rme~tarin ja neuvosmiesten nimittä- n6sta annetun asetuksen muuttamisesta 440 648: misesta . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • • 423 649: 10. VenMmo, lak.al, N:o 56: Ehdotus laiksi 650: 2. Uusitalo ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- 651: laiksi kuntien yleisestä kantokykyluoki- netun asetuksen muuttamisesta • . • . . • • . 441 652: tuksesta ..•....... ·. • . . . . . . • . . . . • • . . • . 424 11. Liedes ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus 653: 3. Kulovaara ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus laiksi isojaosota Kuusamon kunnassa an- 654: laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkaut- netun lain muuttamisesta. . . • . • • . . . . . . 443 655: tamisesta • . • . • • . • . . • • • • . . . . . . . . . . . . • • 426 12. T'IJA),li ym., lak.al. N:o 58: Ehdortus 656: 4. Ilapio ym., lak.al. N:o 50: EhdO<tus laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu- 657: laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkaut- desta annetun lain muuttamisesta . • • . 444 658: tamisesta • • • . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . • 427 13. Matilainen ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus 659: 5. Ehrnrooth m.fl., lagmot. N:o 51: Förslag laiksi huoltoapulain muuttamisesta • • • • ·446 660: tili lag om ändring av förordningen an- 661: 14. V. Turunen ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus 662: gående kommunalförvaltning på landet . • 428 663: laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . • 447 664: 5. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 51: Ehdotus 15. V. Il. Virtanen ym., lak.al. N:o 61: 665: laiksi maalaiskuntain kunnallishallin- Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttami- 666: nosta annetun asetuksen muuttamisesta 430 667: sesta ................................ 448 668: 6. Ehrnrooth m.fl., lagmot. N:o 52: Förslag 669: 16. Seppi ym., lak.al. N:o 62: Ehdotukset 670: rtill lag om ändring av förordningen an- 671: laeiksi yleisistä teistä annetun lain ja 672: gående kommunalförvaltning i stad • . 432 yleisistä teistä annetun lain voimaan- 673: 6. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 52: Ehdotus panosta annetun lain muuttamisesta • • 450 674: laiksi kunnallishallituksesta kaupungissa 675: 17. Haapasalo ym., lak.al. N:o 63: Ehdotus 676: annetun asetuksen muuttamisesta . . • • • • 434 677: laiksi eräpoliiseista . . . . . . . . . . . . . . . . • • 452 678: 7. Seppi. ym., lak.al. N:o 53: Ehdotukset 679: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin- 18. Haapasalo ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus 680: laiksi kalastuslain muuttamisesta • • . . • . 453 681: nosta ja kunnallishallituksesta kaupun- 682: gissa annettujen asetusten muut<tami- 19. Suonpää ym., lak.al. N:o 65: Ehdotus 683: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . 436 laiksi kalastuslain muuttamises<ta . . . . • . 455 684: Sisällysluettelo 1958. XIII 685: 686: Siv. Siv. 687: 20. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 171: Val- 29. Kokkola ym., toiv.al. N:o 180: Yksityis- 688: tionapujärjestelmän perusteiden tarkis- oikeudellisessa työsuhteessa olevien elä- 689: tamisesta • . . . . . • . . . • . • • • . . . • • • • • • • • • • 457 keoikeutta koskevien säännösten uudis- 690: tamisesta . . . . . . . • . • • • • . . . . . . . . . . • . . . . • 469 691: 21. Sävelä ym., toiv.al. N:o 172: Esityksen 692: antamisesta mantltaalikuntalaitoksen lo- 30. Teir m.fl., hemst.m'<1t. N:o 181: An- 693: pettamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . . . • • . . 459 gående erläggande ur statsmedel av 694: 22. Kokkola ym., toiv.al. N:o 173: Swtamien kostnaderna för de för ltillämpningen 695: rakentamisen ja kunnostamisen rahoitta- och övervakningen av lagen om fiske 696: misesta . . . . • • . . . • . . • . . . • . . • . . • • • • • • . • 460 nödvändiga, i 99 och 100 ~~ sagda lag 697: omnämnda förrättningarna • • • • • • • . • . . • 470 698: 23. Niemi ym., toiv.al. N:o 174: Kunnallis- 699: verolainsäädännön uudistamisesta .•• ; . . 461 -30. Teir ym., toiv.al. N:o 181: Kalastuslain 700: soveltamiselle ja vaivonnalle välttämät- 701: 24. Hara ym., toiv.al. N:o 175: Harkintave- tömien, sanotun lain 99 ja 100 ~ :ssä 702: rotuksen soveltamista koskevasta tutki- mainittujen toimitusten kustannusten 703: muksesta ja siitä johtuvista toimenpi- suorittamisesta valtionvaroista . . . . • • • • 471 704: tei&tä • . . . . • . . . . . • • • • . . . • • . . • . • . • • . . • • 463 705: 25. Vennamo, toiv.al. N:o 176! Toimenpi· 31. Byhtä, toiv.al. N:o 182: Korvauksen 706: teistä maalaiskuntien veroäyrin hinnan suorittamisesta Kuusamon kunnan Lii- 707: nousun estämiseksi • • . • • • • • • . • • • • • • . • . 465 kasenvaaran kylän asukkaille kalastus- 708: alueiden menettämisestä aiheutuneesta 709: 26. V . ..4. Virtanen ym., toiv.al. N:o 177: vahingosta •••. ·• •.•..•..••••.••••.•• ·; 472 710: Kunnallisen leimaveron kantamisesta 711: metsän ostajalta • • . • • . • • • • . • • • • . . • • . • 466 32. V. K. Twrunen ym., toiv.al. N:o 183: 712: Selvityksen suorittamisesta valtion ja 713: 27. Twult ym., toiv.al. N:o 178: Koko maata kirkon välisen organisatorisen yhteyden 714: k~sitt~vän peruakartoitustyön kiirehti- 715: muuttamiseen liittyvistä kysymyksi~tä 473 716: m1sesta. • . • • • . . • • • • • • • • • • . • . • . . . • • . • • • 467 717: 28. Suonpää ym., toiv.al. N:o 179: Eräiden 33. V. K. Turunen ym., toiv.al. N:o 184: 718: maanteiden tiealueiden lunastuskorvaus- Rukouspäivien huvitilaisuuksia koskevien 719: ten suorittamisesta valtion varoista • • 468 määräysten tarkistamisesta • • • • • • . . . • • . 476 720: 721: 722: 723: 724: VIII. Sivistysvaliokunta. 725: Tunm Yliopiston valtionavustusta, kou- Siv. 726: lulaitosta, korkeakoulu- ja ammattiopin- 7. Rosnell ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus 727: toja, kirjastolainsä.ädä.ni!.ön uudistamista. laiksi ammattiopintojen avustuslain muut- 728: sekä urheilumäärärahojen jakoa ja käyt- tamisesta . . . • . • . • . • . . . . • . . • • . . . • . . • • • . 492 729: töä koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 730: Siv. 8. Halinen ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus 731: 1. Paasio ym., lak.al. N: o 66: Ehdotus laiksi maaseutuväestöön kuuluville tar- 732: laiksi Turun Yliopiston valtionavustuk- koitetun kurssimuotoisen ammwttikoulu- 733: sesta • • . . . . . • . • . . . . . . . . . • . • • . . .• . • • • . . . 481 tuksen valtionavusta •..... , . • • • . . • • • . . 494 734: 2. Kulovaara ym., lak.al, N:o 67: Ehdotus 9. !lapio ym., lak.al. N:o 74:. Ehdotus laiksi 735: laiksi Turun opettajakorkeakoulul!tl!o • • 485 kansankirjastolain muutltamisesta • • • • . 496 736: 3. Saukkonen ym., .lak.al. N:o 68: Ehdotus 10. HaUnen ym., toiv.al, N:o 185! Puutarha- 737: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta talouden professorinviran perustamisesta 738: annetun lain muuttamisesta • • . . . . . . . . 487 Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- 739: 4. Leinonen ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus teelliseen tiedekuntaan . • • • • • • . . . . . • • • 497 740: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 489 11. Heinonen ym., toiv.al. N:o 186: Sotaorpo- 741: 5. Kaasalainen ym., lak.al. N:o 70: Ehdo- yHoppilaitten korkeakouluopintojen tu- 742: tus laiksi ktnsakoululaitoksen viranhal- kemisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • • 498 743: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä anne- 744: tun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . . . . • 490 12. Sundell, hemst.mot N: o 187: Angående 745: centralisering av ledningen av skol- 746: 6. Leinonen, lak.al N:o 71: Ehdotus laiksi väsendelt . • • . • . . . . . • . • . . • . • . . • . • • . • • • • 499 747: kansakoululaitoksen asevei volliselle vi • 748: ranhaltijalle eräissä tapauksissa suoritet- 12. S'll!ndeZZ, toiv.al. N:o 187: Koulutoimen 749: tavasta palkasta ••• , . . . • • . . . . . . . . . . . . . 491 johdon keskittämisestä •.•.•••.•••••.•• 500 750: XIV Sisilnysruettelo 19~8. 751: 752: 753: Siv. Siv. 754: 13. .Aalto ym., toiv.al. !f:o 188: Yhtenäis- 30. Lwkka ym., toiv.al. N:o 105: Kansan- 755: kouluperiaatteiden soveltamisen kokeile- opistojen rakennusten vuokra-arvojen 756: misesta • • . . • • • . • • • . . • • • • • . . . . . . • . • . . . 501 perusteiden tarkistamisesta • . • . • . • • . . • . 522 757: 14. Innala ym., toiv.al. N:o 189: Harjoitus- 31. Jämsin ym., toiv.al N:o 206: 'l'eknillisen 758: meideu epelttajien ~111Bp8lkkaisten vir- kQulun perustamisesta Jyväskyliän . ; • . 523 759: kojen perostamisesta valtioa oppilum- 760: 32. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 207: An- 761: :tuihin • • . • • . . • • . . . . • • • • • . . • • • • • • • • . • . . 503 762: gående ändring av etatsridets beslut 763: 15. Pohjala. ym., toiv.al. Jl~o 190: Porin angående verkställighelten av lagen om 764: tytto1yseon kahdenJtami.sesta • • . • • • • . • . 504 understöd för yrkesstudier • . . . . • • • • . . • 524 765: 16. Kosola ym., toiv.al. N:o 191: Lapuan yh- 32. Korsbäck ym., toiv.al. H:o iO?: Ammat- 766: teislyseon kahdentamiselrta • • • • • • . . • • . . 505 tiopintojen avustuslain toimeenpanoa kos- 767: kevan valtio:aevvoston päätöksen muut- 768: 17. Fer&ms ym., toiv.al. Jll:o 192: Toimen· 769: piteistä yksityi!IOppikmuujen avustami- tamisesta • • • • . • . . . • • • • • • • • • • . • • • • • • . . 525 770: seksi koulukaluston, opetusvälineiden ja 33. Hsra ym., toiv.al. N:o 208: Liikealan 771: kirjaston hankkimisessa • . . . • . • . . . . . . . 506 erik<>iskoulnjen saattamisesta valti<>D- 772: P.V\Ul suhteea t&Bavertaiseen asemaan 773: 18. Te»hiälii ym., toiv.al. N:o 193: Yks.ityis- 774: kauppaoppila.itoaten kanssa • • . • . . • • . • . 526 775: oppik!_ul~je~ pe.Iv~luskunnan palkkauk- 776: sen JarJestamisesta. • • • • . • • • . . . . . . • • • • 507 34. J. E. Partanrn ym., toiv.al. N:o 209: 777: Määrärahasta Kainuun keskusammrutti- 778: lt. Tenh.iiilä ym., toiv.al. N:o 194: Yksityis- keulun rakennustöide11. aloittamiseksi • • 527 779: oppikoulujen toimihenkilöiden eläkeoi- 780: keuden järjestämisestä • • • • • . . . . . . • • • . . 508 35. Kalavainen ym., toiv.al. N:o !10: Kan- 781: santajuis&n tieteellisen luentlotoimiJlll&ll, 782: 20. BMklsti y•., toiv.al N:e 195: Oppilum- opintokernotyö11 ia :aäiiä. työmuotoja 783: lnjeB lukukausimaksuje• ltasoittaminsta 510 ohjaavien kansalaisjärjestöjen valiti011· 784: avun perusteita koskevan lainsäädännön 785: 21. KtJjatlalo ym., toiv.al. N:e- 196: T<>imen- 786: pilieistä valtionavun antamiseksi yksi- · aikaansaamisesta . • • . • • . . • . . . . . . . . . . . . 528 787: tyisille oppikouluille ohjall.ltan ja vapai- 36. Rosooberg 'll.fl., hemst.mot. lil':o 211: An· 788: den harrastusten johtamiseen • • . • • • . . . . 511 gående anslag för anordnande av am- 789: bulerande konstultställningar in<>m Jandet 529 790: 22. Innala ym., toiv.al. N:o 197: Oppikou- 791: lunopettajien ulkomaisten opintomaltko- 36. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 211: lråärä- 792: jen tukemisesta . . . . . . • . . . . • . . . • . • . . . . 512 rahasta kiertävien taidenäyttelyjen jär- 793: jestämiseksi maassa • • • . . • . . . . . . . . . • • . 530 794: 23. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 198: Vähä- 37. Teit- m.fl., hemst.mot. N:o 212: An- 795: varaisten oppikoululaisten koulunkäyn- gående undersökning och understödjande 796: nin helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . • . 513 av det folkliga sång- och musiklivet • • 531 797: 24. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 199: 37. Teit ym., toiv.al N~o 212~ Kansan laulu- 798: Sotkamon yhteisk<>ulun ottamiseeta val- ja musllkkit.oimi.nnan tutkimisesta. ja tu- 799: tion haltuun . . . • . . . . . . . . . • . • • . . . • • . . • 515 kemisesta • • • • • • • • • • • • • . • • • . . • • • • . • . • • 532 800: 25. V • .d. Virtanen ym., toiv.al. N:o 200: 38. V. K. T-e11- ym., teiv.al. Jl:o 213: 801: Savonlinnan seminaarin muuttamisesta Maaseudun teatteriharrastusten kehittä- 802: sekaseminaarikai • • • . . . . • . . • • • . • . . . . . . • 516 misestä . . • . . . • • . . • . • . • • . . • . . . • • • • . . . . 533 803: 26. JUkt'ltiemi 111111.., toiv.al. N:o toi: Kansa- 39. V. K. Turumen ym., toiv.al. N:o 214: 804: kooululaitoksen väliaikaisten viranhalti- Pohjois-Karjalan musiikkiopiston perus- 805: jain ja viransijaisten palkkausten ja tamisesta Joensnussa sijaitsevan Iti- 806: eläkkeiden järjestämisestä . . • . . . . . . . . . 517 Suo:meB seminaarin yhteyteen . • . • . • • • . 534 807: 40. Kalaveinen 1Jm., -toiv.al. N:o 115~ E8ityk· 808: 27. Jrihtniemi gm., toiv.al: N:o 209: Kanea- sen antamisesta undeksi l:irjaltolaiksi • • 535 809: koululaitoben viranhaltijain palkkauk· 810: sesta sotapalveluTalen aikana . . • . . • . . . . 518 41. Rosnell ym., toiv.al. N:o 216: Kirjasto- 811: lainsäädänBÖn uudistamisesta • . • • . • • • • • 536 812: 28. Lindemaa m.fl., hemst.mot. N:o 203: An- 813: gående uppförande av en fullständig 42. Teir m.fl., hemst.mot. N:o 217: Angående 814: svenskspråkig folkskola på det forna undersökning av möjligheterna att utdela 815: Degerbys område . • . • . • • • . . . . . . • . . . . . . 519 filmpris eller filmstipendier • • • • . . . . . . 537 816: 28. Lindeman ym., toiv.al. N:o 203: Täy- 42. Teir ym., toiv.al. N:o 217: Elokuvapal- 817: dellisen ruotsinkielisen kansakoulun pe- killtojen ja. -stipendie» jakamista k<>s- 818: rustamisesta vanhalle Degerbyn alueelle 520 kevien mahdollisuuksien tutkimisesta . . 539 819: 29. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 204: 43. Teir m.fl., hemst.mot. N:o 218: Angående 820: Työväenopistolain uudistamisesta • . . . . . 521 inrättande av etlt filma:rkiv . . • • . . . . . . 541 821: XV 822: 823: 824: Siv. Siv. 825: 43. r.w ym., toiv.al. N:e 2.18~ ElokuTa· 46. V. Tun~~~&en ym., toiv.al. Jf:o 121: Xo- 826: a:rkillt6n ~rnstami11esta . . • •. . . •••• •• . 543 kooshuooe.istojea rak.emtUB· ja korjau• 827: ltoiminna:a edi11tämisestä • • • • . . . . • • • • • . 547 828: 44. V. A. Vi,-,anen ym., toiT.al. N~o 219~ 829: Olavinlinnaa korjaustöiden suorittami· 47. Lmw'lte'IJ, toiv.al. JJ:o 222: Määrirahasta 830: seltta . • .. .. .... .. ... .. ... .. •• •• .. ••. •• 545 ammatiB-.aliJI'Ila:oohjauksen piiritoimiston 831: perustamista varten Oulu11 kaupuBkim 548 832: 45. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 220: 48. Kokko~& 1J'IIC., 833: t&iv.al. N:ct 223: Urlleilu· 834: Nuorisojärjestöjen saattamisesta tasaver· määrärahojen jakoa ja käyttöä koslle- 835: taisiklli kwuaallillia avustuksia jaetotaessa 546 vieB epäkohtien poistamisesta • • • • • . . . 549 836: 837: 838: 839: 840: IX. Maa.t&lousvalioklmt&. 841: Maa- ja metd.talouden ectistlmistä, koti- Siv. 842: talouS- ja emä.ntikouluja, Jmintustoi- 843: JiiWlta.a. ja perkauåöitä l'Jil. koskevia 14. N. Nieminen ym., toiv.al. llf:o !29: Maa· 844: laki- ja toivomusaloiöeita. >ialouskouluissa opiskelevien käytännölli· 845: Siv. aen maataleusllarjoittelun par~m.isesota 586 846: 1. Miettu-nen ym•• lak.al. :N:o 75: E:Motus 15. Altmum ym.., taiv.al. H:o 930: Keski· 847: laiksi maattaloustulosta • . • . • . • . . . • . . . . . 555 Suomen kotitalousopetta.jaopist&n laajen- 848: 2. Yemrmno, lak.al. N:o 76: Ehootus laiksi tamisesta • . • • • • • • • • • . • • • . • .. • • .. • . . • . 587 849: maataloustulon vakaannnttamisesta anne- 16. V~n ym., toiv.al. N:e 231~ Mul:UU- 850: Itua laill muuttamisesta • . • • • • • • • • • • . . 558 ved&n kotitaloukoulwt muuttamisesta 851: 3. Härlronen ym., lak.a}. N:o 77: Ehdotus k'Odinhoitajak.ouluksi . • • • • • • • • • • • • • • • • • 588 852: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun 17. Mattila y•., toi:w.al. H:o saa: KetsäD- 853: lain muuttamisesta . • • • . . • • • • .. .. . • • .. 560 hoitokoulun aikaansaa:miMeta Uuden- 854: 4. Haapanen ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus maan-Hämeen mectsänl»itolautakunnan 855: laiksi metsänhoitoyhdistykllistä annetun alueelle • • • • . . • • • . . . . . • . • • . • • • • . • . . . • • 589 856: lain. muuttamiselrta . • • . . • . . . • .. • • . • • • • 562 18. Banta'llWia ym., toiv.al. N:o i33: Itii· ja 857: 5. llantame,a ym., lak.al. N:o 79: Ehdotus Suur-Savon maamieskoulun siirtämisestä 858: laiksi metsänhoiltoyhdistyksistä annetun Joroisten karjatalouskoulun yhteyteen . . 590 859: lain kumoamisesta . • . . • • . . • . • • • . • . • • . . 564 19. FO'T'Bitus ym., t&iv.al. N:o !aM: Lepaan 860: kotitalouskoulun muuttamisesta emiatä- 861: 6. Lahtela, lak.al. N:o 80: Ehdotus laiksi kouluksi . • • . . • • •. . . • . . . . . . • • . . • . . . . . • . 592 862: poronhoitoalueena olevien luonnonniitty- 863: jen vastikemaan raivauksesta. • • • • . • • . • 570 20. .A.suata ym., t&iv.al. N:o 23&: Emäntä· 864: koulun perustamisesta Vilppulaan . . • . . 593 865: 7. Vennamo, lak.al. N:o 81: Ehdotus laiksi 866: perusluO'ton järjestämisestä. maaseudun %1. Pakkanen ym., toiv.al. N:o 236: Emäntä- 867: yrittä.jätoiminn&Jl kehittämiseksi (Laus. k'Oulun perustamisesta Vilppulaan • • . • • 594 868: Vv:lta) . .. .. .. .. . .. .. .. .. • • • .. • .. . •• • 573 869: 22. Koribäck •.Jl., kemsi.mot. N:o 237: An- 870: 8. Vcmnam&, l&k.al. N:o 82: Ehdotus laiksi gå.ende uppförande av en skolbyggnad 871: maatilatalouden perusluoton järjestämi· för Korsholms husmodersskola . . . . . • • • 595 872: sestii. maaseudun yrittäjältoiminnan ke· 873: hittä.miseksi (Laus. Vv:lta) .. • .. .. • • • 577 22. KO'fBbäck ym~ toiv.al. N:o 23'7: Koulu· 874: talon rakentamisesta Korsholman emälltä.- 875: 9. Jämsen ym., toiv.al. ;N:o 224: Insinööri· koululle . . . • . . • • • . . • • • . . . . . . • . . . . . • • • • 596 876: piirien henkilö!ftön lisää.misesiä. kuiva- 877: tustöiden suunnittelua va:nten • . . • . . • . • • 581 23. Rönkkö ym.., toiY.al. Na~ iSS: Kooln· 878: rakennuksen rakentamisesta Run.nin 879: 10. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 225: Keski· emäntäkoululle . . • . . • . • • • • . • • • • . • • • • • • 597 880: Suomen kasvinviljelyskoeaseman perus· 881: tamisesta . • . . . . • . . . . . . . . . • . . . • . • • . . . • 582 24. J. E. Part11ne'11> ym., toiv.al. N:o 239: 882: KoulurakeiUlusten rakentamisesta Suo· 883: 11. Forsius ym., toiv.al. N:o 226: Tutkimuk· mussalmen emäntäkoululle • • . . . • . . • . • • 598 884: sen toimittamisesta maataloudellisten 885: kotitalousoppilaitosten opettajien ltyö· ja 25. Kekbmen p., toiv.al. N:o 240: Yhdis' 886: palkkaolosuhteiden parantamiseksi • . • • • 583 tetyn kotita}ous· ja emäntäkoulun perus- 887: 12. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 22'7: Maa- tamisesta Pudasjärven kuntaan • . • . . . • . 599 888: talousneuvonnan keskittämisestä. • . • • • • 584 889: 26. Niskala ym., toiv.al. N:o 241: Emällltä- 890: 13. Fursius ym., toiv.al. N:o 228: Puutarha- koulun pernstamisesta Alatornion kun- 891: opetuksen jiirjestämisestii. . • • . . • . . • • . . . 585 taan ................................. 600 892: XVI Sisällysluettelo 1958. 893: 894: 895: Siv. Siv. 896: 27. Mattila,ym., toiv.al. N:o 242: Kasvitau- 46. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 261: Maan- 897: ti~n j~ rikkaruohojen tuhojen vähentä· parannus- ja työllisyysvarojen myönti· 898: m1sesta . . • . . . . • • • . • • . • • . • • . • • • • . . . • . • 601 misestä pienten kuivatushankkeiden to- 899: 28. V. Nieminen ym., .toiv.al. N:o 243: Mää- teUittlimista varten • • • • . . . • • • • • . • . • • . . • 625 900: rärahasta viherrehu- ja perunahiutale- 47.. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 262: Metsien 901: kysymyksen järjestämistä varten • • . . . . 602 ja viljelysmaiden kuivatustilan paranta· 902: 29. Koivisto ym., toiv.al. N:o 244: Kotimai- misesta • . • . . . • . . . • . . . • . . . • • . . . . . . . • • . 626 903: sen sipulin hintatakuun järjeSitämisestä 604 48. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 263: An- 904: 30. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 245: Pohjois- gående ändring av bestämmelserna om 905: Suomen sipulinviljelystä haiJttaavien epä· jordförbättringslån och -bidrag • • . . • • • . 627 906: kohtien poistamisesta • • . • . . . . • . . . • . . • • 605 48. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 263: Maan· 907: 31. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 246: Perunan parannuslainoja ja -avustuksia koskevien 908: viljelysmahdollisuuksien parantamisesta .määräysten muuttamisesta . . . • . . • • • . . . 628 909: Pohjois-Suomessa • • • . . . . • . • . . . . . . . . . • • 606 49. Kosola ym., toiv.al. N:o 264: Lapuan- 910: 32. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 247: Vilja· joen vesistöalueen tulvasuojelutöiden 911: vuustutkimuksen edistämisestä • . . . . . . • 607 aloittamisesta .••••••••••.•.••...• ; • . . 629 912: 33. Eskola ym:, toiv.al. N:o 248: Rukiin 50. ..lsvik ym., toiv.al. N:o 265: Kyrönjoen 913: aluehintajärjestelmän aikaansaamisesta 608 perkaamiseSita . . . . • • . . . . . . . . . • • . . . . • . . 630 914: 51. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 266: An· 915: 34. Salminen ym., toiv.al. N:o 249: Hinta· 916: lisän maksamisesta Etelä-Suomen · poh- gående upprensning av Närpes å. • • • • • • 631 917: joispuolella tuotetusta rukiista . . • . • . • . 610 51. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 266: Närpiön 918: 35. Saura ym., toiv.al. N:o 250: Toimen· joen perkaamisesta • • • • • • . • • • • • • • • . • • . 632 919: piteistä leipäviljan kaksihintajärjestel- 52. N. Niemi.nen ym., toiv.al. N:o 267: Mik- 920: män poistamiseksi • • • • • • • . . . • • • . . • . . . . 611 kelin läänin alueella sijaitsevien viljelys- 921: 36. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 251: An- kelpoisten suoalueiden kuivattamisesta 633 922: gående utredning och åtgärder för främ- 53. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 268: Vuoriajoen 923: jande · av pälsdjursaveln • • . . . . • . • . . . . . 612 sekä Iijärven ja Saariajärven välisen 924: järvialueen perkaamisesta • • . • • . • . • • • • 635 925: 36. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 251: Selvityk- 926: sestä ja toimenpiteistä turkiseläinvilje· 54. Rö·nkkö ym., toiv.al. N:o 269: Iisalmen 927: lyn edistämiseksi •.•••••••.•....•.• , . 613 maalaiskunnassa olevien Palois-, Kilpi· 928: 37. Backlwnil m.fl., hemst.mot. N:o 252: An· ja Viitaanjärvien laskemisesta • . • • . • • • 636 929: gående grundande av en fiskkonserve- 55. Niiranen ym., toiv.al. N:o 270: Toimen- 930: ringsfabrik i Sideby • . • • • • • . • • • . • • • . • . 614 piteistä Oravilahden Iuhta- ja ranta· 931: 37. Backlund ym., toiv.al. N:o 252: Kalasäi- alueen kuivattamiseksi . . . . • • . . • • • . . . • . 637 932: lyketehtaan perustamisesta Siipyyhyn • • 615 56. V. Simonen ym., toiv.al. N:o 271: likaen- 933: joen perkaamise&ta Pohjois-Karjalassa • • 638 934: 38. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 253: 'l\oimen· 935: piteistä hirvikannan vähentämiseksi • • 616 57. Timonen ym., toiv.al. N:o 272: Määrä· 936: rahasta Valtimon vesistön perkanatöiden 937: 39. Forsius ym., toiv.al. N:o 254: Vakioidun 938: kulutusmaidon rasvapitoisuuden korotta- aloirttamiseksi . . • • . . . . . . . • . • • . . . • . . . . • 639 939: misesta . • • . . . . . • • . . . • • • • • • . • . . . . . . • . . 617 58. Tauriainen ym., Toiv.al. N:o 273: Toi- 940: 40. Miettunen ym., toiv.al. N:o 255: Maidon menpiteistä Suomussalmella Kiannan ve- 941: hintaporrastuksen jyrkentämisestä Poh~ sistön itäpuolella olevien soiden kuivat- 942: jois· ja litä·Suomen tukialueelia • . • . • • . . 618 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . • . 640 943: 41. Ven·namo, toiv.al. N:o 256: Kotiwin val· 59. Erkkilä ym., toiv.al. N:o 274: M~ärä 944: mistajain aseman parantamisesta . . . . • . 619 rahojen myöntämisestä Pyhäjoen uusjaon 945: yhteydessä suoriJtettavia kuivatus- ym. 946: 42. Lahtela ym., toiv.al. N:o 257: Valtion 947: peruaparannustöitä varten . . . . . . • • . . . . 641 948: maiden asuttamisen jouduttamisesta • . 620 949: 43. Ryhtä, toiv.al. N:o 258: Asutusteiden 60. Ryhtä, toiv.al. N:o 275: Taivalkosken 950: parantamisesta Kuusamon, Pudasjärven kunnassa olevan Jokijärven vedenpinnan 951: ja Taivalkosken kunnissa . • . . • • . . . . . . . 621 laskemisesta • . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . • • . . 643 952: 44. Miettunen ym., toiv.al. N:o 259: Asutus· 61. Lahtela, toiv.al. N:o 276: Tenojoen ran- 953: tien rakentamisesta Simojärven länsiran· tojen sortumisen estämisestä Utsjoen 954: nalle Posion-Ranuan maantiestä Poh- kunnan alueella • . . • . • . . . . • . . . . . . . • . . . 644 955: jaslahden-Ranuan maantiehen • . . . . . . . 622 956: 62. Vennamo, toiv.al. 957: N:o 277: Toimen- 958: 45. Sävelä ym., toiv.al. N:o 260: Peruskui· pi~eistä. pa~ollisen metsänhoitomaksun 959: vatustoiminnan tehostamisesta • • . . • • • • 623 po1stam1seks1 • . . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 645 960: Sisällysluettelo 1958. XVII 961: 962: Siv. Siv. 963: 63. Häppöli:i ym., toiv.al. N:o 278: Metsän· 71. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 286: An· 964: hoitoyhdistyksistä annetun lain epäkoh· gående avlåtande av proposition med 965: ltien korjaamisesta . . . . . • . . . . . • • . • . • • • • 646 förslag tili lag om grunderna för pris· 966: 64. Sävelä ym., toiv.al. N:o 279: Tutkimuk· 967: sättningen av lantbrukets produkter . . 656 968: sen <toimittamisesta yksittyisme<tsien kun· 71. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 286: Esityksen 969: nostusohjelman toteuttamiseksi . . • • . . . . 647 antamisesta laiksi maataloustuotteiden 970: hinnoittelun perusteista . . . . . . . . . . . . • . . 657 971: 65. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 280: Toimen· 972: piteistä työllisyysmäärärahojen myöntä· 72. Ven·namo, toiv.al. N:o 287: Toimen· 973: miseksi vajaatuottoisten metsien puh· piteistä työllisyysvarojen käyttämiseksi 974: distustöihin ja raivaushakkauksiin • . • • 648 asuttua· ja muuhun maaseudun lainoituk· 975: 66. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 281: Tuttki· seen . . . • . . . • • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 658 976: muksen toimittamisesta metsänparannus- 73. Hiltunen ym., toiv.al. N:o 288: Toimen· 977: varojen myöntämiseksi suoraan metsän- piteistä maatilatalouden suunnitelmalli· 978: omistajille . . . . . . . . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . 649 seksi raltionalisoimiseksi . . . . . . . . . . . . . . 659 979: 67. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 282: 74. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 289: Tilo- 980: Uudis- ja kivenraivauspalkkioiden ko· jen elinkelpoisuuden parantamisesta • . . • 661 981: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 651 982: 68. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 283: Tutki· 75. Vennamo, toiv.al. N:o 290: Maatalous· 983: muksen suorittamisesta katovakuutuksen politiikkamme suuntauksen muuttamisesta 662 984: käytäntöön otrtamisen mahdollisuuksista 652 76. Miettunen ym., toiv.al. N:o 291: Esityk- 985: Miettwnen ym., toiv.al. N:o 284: Hinnan· sen antamisesta maatalouden perusluo· 986: ' 69. palautusten maksamisesta maatalous· tosta (Laus. Vv:lta) • .. . • . . . • . .. .. . . . . 663 987: koneissa. käytetystä bensiinistä •.•..... 653 988: ~ 70. varojen 989: 77. Koivisto ym., toiv.al. N:o 292: Perus· 990: Vennamo, toiv.al. N:o 285: Työllisyys· luoton järjestämisestä elinkelvottomien 991: myöntämisestä tilakohtaiseen tilojen elinkelpoisiksi saattamiseksi (Laus. 992: peruaparannukseen •................... 655 Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 664 993: 994: 995: 996: 997: X. Työväenasia.invaliokunta. 998: Työaikaa., työntekijli.in vuosiloma.a, syn- Siv. 999: nytyslomaa, tapaturma-, työttömyys- ja 9. Puhakka ym., lak.al. N:o 91: Ehdotus 1000: sairausvakuutusta, kansa.nelli.kelakia, työl- laiksi metsä.· ja uittotöiden vähimmäis- 1001: lisyyden turvaamista, invalidihuoltoa ym. palkoistta . . . . . . • • . . • . • . . . . . . . . . • . . • . . . 701 1002: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 1003: Siv. 10. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus 1004: 1. Suonpää ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus laiksi synnytyslomasta . . . . . . . . . . . . . • . . 704 1005: laiksi työaikalain muulttamisesta • . . . . . 671 11. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus 1006: laiksi synnytyslomakorvauksesta • . . . . . 708 1007: 2. Aitio ym., lak.al. N:o 84: Ehdotus maa· 1008: talouden työaikalaiksi . . . . . . • . . . • . . . . . 673 12. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus 1009: laiksi työsopimuslain muuttamisesta . . 712 1010: 3. Lindeman ym., lak.al. N:o 85: Ehdotus 1011: maatalouden työaikalaiksi . • • . . . . . . . . . 678 13. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus 1012: laiksi työneuvostostta annetun lain muut· 1013: 4. Uoti ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus maa· ttamisesta • . . . • . . • . . . . . • . • . . . . . . . . . . . • 713 1014: talouden työaikalaiksi . . . . . . • . . . . . . . • . 683 14. Siltanen ym., Iak.al. N:o 96: Ehdotus 1015: 5. Karvonen ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus laiksi synnytyslomasta . . . . . . . . . . • . . . . . 714 1016: laiksi ttyliajasta metsä- ja uittotöissä . • 688 15. Siltanen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus 1017: laiksi synnytyslomakorvauksesta . . . . • • 719 1018: 6. Kelovesi ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus 1019: laiksi vuosilomalain muuttamisesta . • • . 694 16. Siltanen ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus 1020: laiksi työneuvostosta annetun lain muut· 1021: 7. Matilainen ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus tamisesta . . . . • • . • . . . • . . . . . . . • • . . . . . • . 723 1022: laiksi työntekijäin vuosilomalain muut· 1023: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 698 17. Torvi ym., lak.al., N:o 99: Ehdotukset 1024: synnytyslomalaiksi sekä laeiksi työsopi· 1025: 8. Uoti ym., lak.al. N:o 90: Ehdotus laiksi muslain ja työneuvostoalta annetun lain 1026: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta 699 muut1tamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 724 1027: 1028: 3 E 687/58 1029: XVIll Sisällysluettelo 1958. 1030: 1031: Siv. Siv. 1032: 18. Torvi ym., lak.al. N:o 100: Ehdotus 38. Ltlkkarin.eft. ym., lak.al. N·:o 120: Ehdotus 1033: laiksi synnytyslomakorvauksesta • • • • • • 730 laiksi yleisestä sairausvakuutuksesta • • 790 1034: 19. Alanleo ym., lak.al. N:o 101: Ehdotukset 39. Byömä ym., lak.al. N:o 121: Ehdotus 1035: laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttami· laiksi sairaus· ja äitiysvakuutuksesta • • 797 1036: sesta ja tapaturmakorvausten korolttami· 40. Hara, lak.al. N:o 122: Ehdotus laiksi 1037: sesta • • . • . • • . . • • . • • . • . . . . . . . . .. • . . . . . • 735 kodinperustamislainalain muuttamisesta 802 1038: 20. Heinonen ym., lak.al. N:o 102: Ehdotuk· 41. Henriksson ym., lak.al. N:o 123: Ehdotus 1039: set laeiksi tapaturmavakuutuslain muut· perheenasuntoavustuslaiksi . . . . • • • • • • • • 805 1040: tamisesta ja tapaturmakorvausten korot· 42. Siiskonen ym., lak.al. N:o 124: Ehdotus 1041: tamisesta • • • • • • • • • • • • . . . . . . . • . . . . • • • . 740 laiksi yksityisille vanhainkodeille valtion 1042: 21. Prunmla ym., lak.al. N:o 103: Ehdotuk· varoiSita annettavista avustuksista ja 1043: sert laeiksi tapwturmavakuutuslain muut· lainoista . . • • . • . . . . . • . • . • . . . . . . • . • • . • • 808 1044: tamisesta ja laiksi tapaturmakorvausten 43. V. Turunen ym., lak.al. N:o 125: Ehdotus 1045: korottamisesta • • • . . . • • • . . • . . • • . • . . • • . . 745 laiksi vapunpäivän järjestämisestä työn· 1046: tekijäin vapaapäiväksi eräissä tapauk· 1047: 22. Torvi ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus sissa annetun lain muuttamisesta (Laus. 1048: laiksi työllisyyslain muuttamisesta • • • • 750 Prv:lta) • • • . • • . . . . . . . . • . . . • . . . . . • . . • • 810 1049: 23. Unilblom ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus 44. Lahtela ym., lak.al. ·N: o 126: Ehdotus 1050: 1051: J 1052: työttömyysvakuutuslaiksi .•.•......... 754 laiksi työttömyysavustuksesta (Laus. 1053: Vv:lta ja Ltv:lta) ....•.....•.••..•• 1054: 24. Pesllt ym., lak.al. N:o 106: Ehdotus laiksi 811 1055: työlttömyysvakuutukseSita ••....•.•.••.• 759 45. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 293: Ammat- 1056: tientarkastusta koskevan lainsäädännön 1057: 25. Halinen ym., lak.al. N:o 107: Ehdotus uudistamisesta .•..•.•.•.•••••..•.••••. 1058: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta •• 761 8134 1059: 46. Hostila ym., toiv.al. N:o 294: Työaika· 1060: 26. Hiltunen ym., lak.al. N:o 108: Ehdotus lainsäädännön uudistamisesta viikoittai· 1061: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta •• 762 sen työajan lyhentämiseksi ••.....••.•. 814 1062: 27. Nederström·LwruUn ym., lak.al. N:o 109: 47. 1Joti ym., toiv.al. N:o 295: Esityksen 1063: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muutta· antamisesta uudeksi työaikalaiksi vii· 1064: misesta •••••.•...•••••••••••....••..• 764 koittaisen työajan lyhentämiseksi .....• 815 1065: 48. Niiranen ym., toiv.al. N:o 296: Esityksen 1066: 28. Nederström·Lwnilffi ym., lak.al. N:o 110: antamisesta 36·tuntisen työviikon voi· 1067: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muutta· maansawttamiseksi kaivosteollisuudessa 816 1068: misesta ••..•••........••••••••••...•• 765 1069: 49. Lindeman m.fZ., hemst.mot. N:o 297: An· 1070: 29. Roine ym., lak.al. N:o 111: Ehdotus laiksi gående avlåtande av proposition om änd· 1071: kansaneläkelain muuttamisesta . • • . . . . . 766 ringar i semesterlagen • • . • . . • • . . • . . . • . 817 1072: 30. Sarjala ym., lak.al. N:o 112: Ehdotus 49. JÄndeman ym., toiv.al. N:o 297: Vuosi· 1073: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 768 lomalain muuttamista koskevan esityk· 1074: sen antamiseSita . . • . • . . . • • • • . . . • • • • . • • 818 1075: 31. Tiekso ym., lak.al. N:o 113: Ehdotus 1076: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 770 qO. Turkka ym., toiv.al. N:o 298: Työnteki· 1077: jäin vuosilomalain muuttamisesta ja. uudis· 1078: 32. Prooope, lagmot. N:o 114: Förslag tili tamisesta • • • . . • • • • . . • . . . • . • • . . • • . • . • • 819 1079: lag angående ändrin:g av. lagen om 51. Lindblom ym., toiv.al. N:o 299: Työn· 1080: barnbidrag • . • • • • • . . . • • • • . • . . . • . • . . • • • 771 tekijän vuosilomapalkan määräämisperus· 1081: 32. Prooope, lak.al. ·N: o 114: Ehdotus laiksi teiden uudiSitamisesta . . . . . • • • . • . • • • . . . 821 1082: lapsilisälain muuttamiseSita •...••• ; • • • • 773 52. Alanko ym., toiv.al. N:o 300: Esityksen 1083: antamisesta vapunpäivän määrääiDiseksi 1084: 33. T. Tuominen ym., lak.al. N:o 115: Ehdo· paikalliseksi vapaapäiväksi • . . . . . • • • • • • 822 1085: tus laiksi lapsilisälain muuttamiseSita • • 775 1086: 53. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 301: Esityk· 1087: 34. Vennamo, lak.al. N:o 116: Ehdotus laiksi sen antamisesta .laiksi nuorten työnteki· 1088: lapsilisälain muwttamisesta • • • . . • • . • • • . 777 jäin suojelusta . . . . . • . . . • . . . . . . • • • • • • • • 823 1089: 35. Lehmonen. ym., lak.al. N:o 117: Ehdotus 54. Niiranen ym., toiv.al. N:o 302: Metsä- 1090: laiksi invalidihuoltolain muuttamisesta 779 ja uittotyöntekijöille työpaikan etäisyy- 1091: 36. Liedes ym., lak.al. N:o 118: Ehdotus destä johtuvien menetysten korvaamisesta 824 1092: laiksi invalidirahalain muuttamisesta • . 781 1093: 55. Puhakka ym., toiv.a.l. N:o 303: Puutava· 1094: 37. Henriksson ym., lak.al. N:o 119: Ehdo· ran työmivtauksesta annetun asetuksen 1095: tus laiksi yleisestä sairausvakuutuksesta 783 muuttamisesta . . . . . . • . . . • • • • • . . • • • • • • • 825 1096: Sisällysluettelo 1958. XIX 1097: 1098: Siv. Siv. 1099: 56. V. Twunen ym., toiv.al. N:o 804: Puu- 1100: ltavaran työmittauksesta annetun asetuk- 72. Lindblom ym., toiv.al. N:o 820: Inva- 1101: sen muuttamisesta • • • • • • . . • • • • • • • • • • • • 826 liidihuoltolain täytäntöönpanosaa ilmen- 1102: neiden epäkohtien poistamisesta . . . • • • • 847 1103: 57. Torvi ym., toiv.al. N:o 305: Naisten ja 73. Vennamo, toiv.al. N:o 821: Sotainvalii- 1104: miesten eripalkkaisuuden poistamisesta 827 1105: dien eläkkeiden korottamisesta . . . • . • . • • 849 1106: 58. Nordfors m.f~., hemst.mot. N:o 306: An- 1107: gående avlätande av proposition ~ed 74. InnaZa. ym., toiv.al. N:o 822: Kaatuneen 1108: förslag tili lag om stegVIs genomford vanhempien oikeutta sotilasvammalain 1109: arbetslöshetsförsäkring •.••..•...•••.•• 830 mukaiseen huoltoeläkkeeseen koskevien 1110: rajoitusten poistamisesta . . . • . • • . . . • • • • • 850 1111: 58. Norafors ym., toiv.al. N:o 806: Esityksen 1112: antamisesta laiksi asteittain toteutetta- 75. Heinone·n ym., toiv.al. N:o 823: Sotales- 1113: vasta työttömyysvakuutuksesta ..•••.•• 831 kiperheitten sairauskustannusten korvaa- 1114: misesta . . . . • . • • • . . . . . . . . . . . • . . • . • • . • . 851 1115: 59. Borg-Sundman, toiv.al. N:o 307: Työlli- 1116: syysvarojen käyttämisestä pysyvien työ- 76. Stenberg ym., toiv.al. N:o 324: Varatto· 1117: paikkojen aikaansaamista edistäviin tar- mien siviiliarpojen elatuksen turvaami- 1118: koituksiin •••.....•••••..•.••.•.••••.• 832 sesta • . . . . . . • • • • • • . . . . • • • . . . . . . . . . • • . • 853 1119: 1120: 60. Vennamo, toiv.al. N:o 308: Toimen- 77. Heinonen ym., toiv.al. N:o 325: Esityk- 1121: piteistä maaseutuväestön työtarpeen tyy- sen antamisesta huoltoeläkkeestä vähä- 1122: dyttämiseksi .•.••••.••.••.•..•.•••.•. 833 varaisilla siviiliarvoille ja siviilileskille 854 1123: 1124: 61. Lahtela. ym., toiv.al. N:o 309: Lainojen 78. Neilerström-Lunden ym., toiv.al. N:o 826: 1125: myöntämisestä työttömyyskortistoon hy- Xitiysavustuksen korottamisesta . • . • . • • • . 856 1126: väksytyille oomien .tuottavien töiden ra- 79. Flinok ym., toiv.al. N:o 827: Esityksen 1127: hoittamiseen ••••••.•..•....••••••.••.. 834 antamisesta perhelomalaiksi . . . • . . . . . . . 857 1128: 62. Lehto ym., toiv.al. N:o 310: Osatyö- 80. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 828: Perhe- 1129: kykyisten työnsaannin järjestämisestä .. 835 lomalakiesityksen antamisesta • • . • • . • . . 858 1130: 63. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 311: Tutki- 1131: muksen toimittamisesta osatyökykyis>ten 81. Väänänen ym., toiv.al. N:o 829: Suuri- 1132: ~~r~eist?.n äitien lomaroiminnan järjes- 1133: työ~saantimahdollisuuksien järjestämi· 1134: sesta ................................ . 836 tamlsesta .. . . • • . • .. . . . . . . . . • .. . . . • . • • 859 1135: 64. Lindblom ym., toiv.al. N:o 312: Inva- 82. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 830: Kodin- 1136: lidien työllisyyden turvaamisesta .••.•. 837 perustamialainan käyttämisestä asunnon 1137: hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin . . 860 1138: 65. T. Tuominen ym., toiv.al. N:o 818: Työ- 1139: tilaisuuksien järjestämisestä työttöminä 83. Kelavesi ym., toiv.al. N:o 881: Perheen- 1140: oleville naisille •..•...............••. 838 asuntoavustuslain korjaamisesta • • • . • • . 861 1141: 66. KujaZa. ym., toiv.al. N:o 814: Satamatöi- 84. Norilfors m.fl., hemst.mot. N:o 332: An- 1142: den vakinais>tamisesta ••..•.•.•.....•. 840 gående avlå!tande av proposition med 1143: 61. Mustonen ym., toiv.al. N:o 815: Kansan- förslag till lag om gradvis.t införande av 1144: eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen saan- allmän sjukförsäkring ......•.•.•.•..• 863 1145: nin ikärajan alentamisesta eräillä työ- 1146: aloilla työskentelevien osalta •..•.••••. 841 84. Norafors ym., toiv.al. N:o 882: Esityk- 1147: sen antamisesta laiksi yleisen sairaus- 1148: 68. Siiskonen ym., toiv.al. N:o 816: Kansan- vakuutuksen asteittaisesta toteuttamisesta 864 1149: eläkelain 30 §: n muuttamisesta •••.•• 842 1150: 85. Nordfors m.fl., hemst.mot. N:o 888: An- 1151: 69. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 817: gäende avlätande av proposition om pen- 1152: Lapsilisäjärjestelmän parantamisesta •. 843 sionsförsäkring av privatanställda •.•.. 865 1153: 10. Ehrnrooth, hemst.mot. N: o 818 Angäende 1154: upphävande av lagen om barnbidrag .oeh 85. Norilfors ym., toiv.al. N:o 388: Esityk- 1155: dess ersättande med ett utbyggt familje- sen antamisesta yksityi8'0ikeudellisessa 1156: bidragssystem •.•..••.•••.••.••.•.•••• 844 työsuhteessa ·olevien eläkevakuutuksesta 866 1157: 70. Ehrnrooth, toiv.al. N:o 818: Lapsilisälain 86. InnaZa. ym., toiv.al. N:o 834: :Maasta- 1158: kumoamisesta ja sen koorvaamisesta laa- muuttoa koskevan tutkimuksen toimitta- 1159: jennetulla perheavustusjärjestelmällä ••• 845 misesta ••.••.....••••.•• • · · • · · · • · • • · • 867 1160: 71. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 819: Perhe- 87. V • ..4.. Virtanen ym., toiv.al. N:o 885: 1161: lisälain täytäntöönpanosaa ilmenneiden Tutkimuksen toimittamisesta nuorten asu- 1162: epäkohtien poistamisesta •.••..•••••••• 846 miskysymykseen liittyvistä epäkohdista .. 868 1163: XX Sisällysluettelo 1958. 1164: 1165: 1166: XI. Puolustusa.siainvaliokunta. 1167: Aaevelvolllsuusla.in muuttamiSta, 1&88* Siv. 1168: velvollisten koulutusta, puolustuslaitok- 2. Procope ym., toiv.al. N:o 449: Esityksen 1169: sen perusha.nkintoja ja puolustusmenoja antamisesta laiksi puolustuslaitoksen pe· 1170: koskevia laki- ja. toivomusaloitteita.. rushankinnoista. vuosina 1959--1963 ~... 877 1171: Siv. 3. Sundell m.fl., hemst.mot. N:o 450: An- 1172: 1 . .J.svtk ym., lak.al. N:o 127: Ehdotus laiksi g§.ende förhindrande av Sltegring av 1173: asevelvollisuuslain muuttamisesta . . . . • • • 873 försvarswtgifterna . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 879 1174: 3. Sundell ym., toiv.al. N:o 450: Puolustus- 1175: 2. Procope m.fl., hemst.mot. N:o 449: An- menQjen kasvamisen ehkäisemisestä . . • . 880 1176: gåenge avlåtande av proposition med 1177: förslag till lag om försvarsmaktens grund· 4. TW~J,li ym., toiv.al. N:o 451: Asevelvol· 1178: anskaffningar åren 1959--1963 ......... 875 Iisten sotilaskoulwtuksen tehostamisesta 881 1179: 1180: 1181: 1182: 1183: Xll. Kulkulaitosvaliokunta. 1184: Saaristoliikenteen edistämistä, syrjäseu- Siv. 1185: tujen puhelinolojen parantamista., posti- 12. Erkkilä yn•. , ·• "-1. N:o 347: Tutkimuk· 1186: autolinjoja sekä maanteiden. ra.utatei· sen toimittamlb, -;häjoen-Merijär- 1187: den. siltojen ja lentokenttien ra.kenta- ven tiesuunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 1188: mista. ym. tarkoittavia. toivomusa.loit- 1189: teita.. 13. Friman ym., toiv.al. N:o 348: Maantien 1190: Siv. rakentamisesta Rovaniemen Saarenky- 1191: 1. H'lilt ym., toiv.al. N:o 336: TQimenpi· lästä Ounasjokivartta pitkin Markkasu- 1192: !teistä valtionavun saamiseksi paikallis- vannon sillalle . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 900 1193: teiden peruskorjauksia varten . . . . . . . . . . 887 14. Friman ym., toiv.al. N:o 349: Maantien 1194: 2. Koivunen ym., toiv.al. N:o 337: Maan· rakentamisesta Tepast-on kylästä Lompo· 1195: t.e~~~n. ku?.nossapito· ja korjausvarojen lon kautta Puljun kylään Kittilän kun- 1196: hsaam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888 nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 901 1197: 3. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 338: 15. Heinonen ym., toiv.al. N:o 350: Lyökin 1198: Paikallisteiksi ehdotettujen teiden kun- - Korsaaren- Lepäisten ~ Vohdensaaren 1199: toonpanon .rahoittamisesta . . . . . . . . . • . . . 889 tien rakentamisesta. Uudenkaupungin maa., 1200: 4. Vennamo, toiv.al. N:o 339: Työllisyys· laiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902 1201: varojen käyttämisestä kunnan- ja kylä· 16. Häppölä ym., toiv.al. N:o 351: Valtatien 1202: teiden sekä paikallisteiden rakentami· n:o __12 ..korjaamisesta tieosalla Koski H.l. 1203: seen ja korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . • . . 890 --Palkane • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 903 1204: 5. Ahonen ym., toiv.al. N:o 340: Oriveden-- 1205: Keuruun--Karstulan runkotien suunnit· 17. Häppölä ym., toiv.al. N:o 352: Tiesuun· 1206: telemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 891 nan tutkimisesta Metsänkylän--Linno- 1207: kankaan-Okerlan välillä . . . . . . . . . . . . . 904 1208: 6. Ahonen ym., toiv.al. N:o 341: Maantien 1209: rakentamisesta Vesannon-Viitasaaren 18. Jaakkola ym., toiv.al. N:o 353: Oripään 1210: maantieltä Pihtiputaan asemalle . . . . . . 892 -:-Ho_nkilahden-Eurajoen maantien kor- 1211: Jaamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 905 1212: 7. Ahonen ym., toiv.al. N:o 342: Tienoi· 1213: kaisut~.ön.. toteuttamisesta Uuraisten kir· 1214: 19. Jussila ym., toiv.al. N:o 354: Tieyhtey- 1215: konkylassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894 den aikaansaamisesta Uudenkaupungin 1216: 8. 4honen y.m., toiv.al. N:o 343: Maantien maalaiskunnassa Vohdensaarelta Lepäi- 1217: rakentamisesta Laukaan Leppäveden ky- siin . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 1218: lästä Kivilammin kautta Vaajakoskelle 895 1219: 20. Jämsen y.m., toiv.al. N:o 355: Maanltien 1220: 9. 4honen ym., toiv.al. N:o 344: Maantien rakentamisesta vaitaJtieltä n: o 4 Vaaja- 1221: rakentamisesta Lievestuoreelta Simunan koskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 907 1222: kautta Kupariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896 1223: 10. 4honen ym., toiv.al. N:o 345: KanavuQ· 21. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 356: SuQ· 1224: ren-Leppälahden-Kelkkamäen maantien denniemen- Vammalan- Punkalaitumen 1225: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897 maantien kunnostamisesta. • . . . . . . . . . . . . 908 1226: 1227: 11. Asunta ym., toiv.al. N:o 346: Ruoveden 22. Kleemola, toiv.al. N:o 357: Himangan 1228: -Vilppulan maantien kunnostamisesta . . 898 satamatien rakentamisesta yleiseksi tieksi 909 1229: SislUlysluettelo 1958. X:XI 1230: 1231: Siv. Siv. 1232: 23. Koivisto ym., toival. N:o 358: Maantien 40. Byhtii, toiv.al. N:c. 375: Maantien ra- 1233: rakentamisesta Enontekiön kirkolta Lep· kentamisesta Kuusamon kunnan Kuolion 1234: päjärven ja Palojärven kylien kautta kylästä Keronjärven kautta Murtovaa· 1235: Norjan rajalle . . . • . . . • • • • • . . • .. . . . . . • . 910 ralli) . . . . . . • • . • . . . . . . .. . . . • • . • .. . . • . . . 1236: 927 1237: 24. KoW!Imen ym., toiv.al. N:o 359: Mylly· 41. Ryhtä ym., toiv.al. N:o 376: Maantien 1238: mii.en-Ähitärin maantien oikaisutöiden rakentamisesta Ranualita Pudasjärven Sa· 1239: suori-ttamisesta ja tasoristeyksien poista· rwlän kautta Taivalkoskelie. . . • • • • • • . . 928 1240: misesta . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . 911 1241: 42. Sävelä ym., toiv.al. N:o 377: Tutkimuk- 1242: 25. Koivunen ym., toiv.al. N:o 360: Yhdys· sen toimittamisesta Merikarvian-Kan· 1243: tien rakentamisesta Kortteen rautatie· kaanpään maantien saattamiseksi ras- 1244: pysäkiltä Koron-Kihniön maantielle . . 912 kasta liikennettä kestäväksi maan<tieksi 930 1245: 26. Kokkola ym., toiv.al. N:o 361: Ma.a.nltien 43. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 378: :Maan- 1246: rakentamisesta Tavastilan asemailta Hu· tien rakentamisesta Kuhmon kunnan 1247: rukselan ja Haminan maantiet yhdistä· Lentiiran kylästä Val'ltiuskylään • . . • . • . 931 1248: välle ohitustielle . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 913 1249: 44. Tawriain.en ym., toiv.al. N:o 379: Suo· 1250: 27. Kujala ym., toiv.al. N:o 862: Kouvolan mussalmen yli johtavan tien pengerrys· 1251: ohitustien rakentamisesta Salpausselän töiden suorittamisesta . . • . . . . . . . • . • . . . 932 1252: maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914 1253: 45. Tiekso ym., toiv.al. N:o 380: Maantien 1254: 28. K'Ulovaara ym., toiv.al. N:o 863: Turun- rakentamisesta Kitkajärven pohjoispuo· 1255: Tampereen pikatien rakentamisesta . . . . 915 Iisesta tiestä Toivan kylän kautta Kuu· 1256: 29. Kulovaara ym., toiv.al. N:o 364: Turun samon-Kemijärven tielle . . . . . . • • . • . . . . 933 1257: kaupungin ohikulkutien rakentamisesta 916 46. Tuuli ym., toiv.al. N:o 381: Oravalan- 1258: 30. Lahtela, toiv.al. N:o 365: Tutkimuksen Jaalan-Uimilan maantien oikaisemisesta 1259: toimittamisesta maantien rakentamiseksi ja kunnostamisesta . . . • . • . . . . • • • • . . . . . . 934 1260: Seipäjärveltä Ristonmännikköön . . . . . • . 917 47. T'II!Uli ym., toiv.al. N:o 382: Maantien 1261: rakentamisesta Valkealan Vuohijärveltä 1262: 31. Lahtela, toiv.al. N:o 366: Maantien ra- V oikoakelle . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 1263: kentamisesta Sodankylän-Ivalon maan· 1264: tiestä Pikku-Poikelan kohdalta Pokan 48. Törmä ym., toiv.al. N:o 383: Tutkimuk- 1265: kylään . . . . • . . . . • • . . . . . . . • . . • . • . • . . . . • 918 sen loppuun suorittamisesta tiesuunnalla 1266: Valkeakoski~Palssari-Alvettula . . . . . . 936 1267: 32. Lahtela, toiv.al. N:o 367: Maantien ra· 1268: 49. T"• .A.. T"irtan.en ym., toiv.al. N:o 384: 1269: ~-~~tamisesta lnarin kunnan Angelin ky- 1270: laan . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919 Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra· 1271: kentamiseksi Särkilahdesta Säämingin saa- 1272: 33. Lakkala ym., toiv.al. N:o 868: Maantien riston kautta Savonlinnaan . . . . . . . . . . . . . 937 1273: rakentamisesta Äkäsjoen suusta Muotka· 50. Ahonen ym., toiv.al. N:o 385: Rautatien 1274: vaaraan . . . . . . . . • . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 rakentamisesta Saarijärveltä Multian 1275: 34. Matilainen. ym., toiv.al. N:o 369: Määrä· kautta Haapamäelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . 938 1276: rahasta tutkimuksen toimittamiseksi Man· 51. .A.lanko ym., toiv.al. N:o 386: Rautatien 1277: sikkakosken sillan maantieliikennettä kos· rakentamisesta Tampereen kaupungista. 1278: kevan osan leventämistä varten . . . . . . . . 921 Parkanon kunnan kautta Seinäjoen kaup· 1279: palaan . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939 1280: 35. Matilainen ym., toiv.al. N:o 370: Määrä· 1281: rahasta Imatran kauppalan-Äitsaaren- 52. .A.lanko ym., toiv.al. N:o 387: Rautatien 1282: Salosaaren välisen tien tutkimista varten 922 rakentamisesta. Jyväskylästä Säynätsalon 1283: ja Muuramen kautta .Tåmsänkoskelle . . 941 1284: 36. Murto ym., toiv.al. N:o 371: Kuusamon 1285: koskien rakentamiseen liittyvien maan· 53. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 388: Täys- 1286: teiden ja kailavien rakentamisesta. . . . . 923 koneellisen tutkimuksen suorittamisesta 1287: ratasuunnalla Paaso-Puuskankoski-Hie- 1288: 37. Niskala ym., toiv.al. N:o 372: Maantien tanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 943 1289: rakentamisesta Kolarin kunnan Äkäs· 54. Hallberg ym., toiv.al. N:o 389: Määrä- 1290: 1ompolon kyl~~~ä Muonion kunnan Muot· rahasta. Kovaron-Ilomantsin rataosan ra· 1291: kavaaran kylaan . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . 924 kannustöiden aloittamiseksi . . . . . • • . . . . . 946 1292: 38. Niskala ym., toiv.al. N:o 373: Peltovuo· 55. Holopainen ym., toiv.al. N:o 390: Juan· 1293: man-Nunnasen tien rakentamisen lop· kosken-Kaavin-Sysmäjärven radan ra· 1294: pusaattamisesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 kentamisesta . . . . • • • • . . . . . . . • • . . • . . . . . 947 1295: 39. J. E. Partanen, toiv.al. N:o 374: Maan· 56. Hostila ym., toiv.al. N:o 391: Tutkimuk· 1296: tien rakentamisesta Sotkamon-Ristijär- sen toimittamisesta Lappeenrannan-Luu· 1297: ven maantieltä Ylä-Vieksiin Kuhmon- mäen-Haminan-Kotkan rataosan raken· 1298: Hyrynsalmen maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . 926 tamista varten . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . 948 1299: xxn Sisällysluettelo 1958. 1300: 1301: 1302: Siv. Siv. 1303: 57. Hostila ym., toiv.al. N:o 392: Inkeroisten 76. V. Turunen ym., toiv.a.l. N:o 411: Toi- 1304: -~~min _rataosan rakentamisesta. kaksi- menpiteistä valtionrautateiden liikenne- 1305: ra.1te1seksl • . . • • . • • • . • • • • • . . . • . • . . . • • • . 949 välineiden, kaluston ja. turvallisuuslait- 1306: 58. Hyytiäinen, toiv.a.l. N:o 393: Jyväskylän teiden uusimiseksi • . . . . . . . • • • • • • • • • • • • 973 1307: --Jämsänkosken rautatien rakentamisesta. 950 77. Ahof16'11, ym., .toiv.al. N:o 412: Asema.- 1308: t~_lon rakentamisesta. Jyväskylän kaupun- 1309: 59. Kelovesi ym., toiv.al. N:o 394: Oikoradan 1310: rakentamisesta Lappeenrannasta Kotkaan 952 kim •••.••..••••..••••...•....•.•.•••• 974 1311: 60. Lakkala ym., toiv.al. N:o 395: Rautatien 78. Salin ym., toiv.al. N:o 413: Hyvinkään 1312: rakentamisesta. Kaulirannasta Kolariin • • 953 uuden rautatieaseman suunnittelun val- 1313: miiksi salllttamisesta. • . • . . . • . • • . . . . • • • . 975 1314: 61. Leski'Jie?l, ym., toiv.al. N:o 396; Otanmäen 1315: ja Nuojuan välisen oikoradan aikaansaa- 79. Ahof16'11, ym., toiv.al. N:o 414: Jalankul- 1316: lnisesta • • . . • • . • • . . . . . . . . • . . • • • . . . . . • • 954 kusillan ra.kentalnisesta Haapamäen ase- 1317: malle • • . . • . • . • . • • • • • • • • • • • • . . . . . • • • • . 976 1318: 62. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 397: Joen- 1319: 80. Härkihten ym., toiv.al. N:o 415: Pieksä- 1320: suun-ilomantsin radan jatkamisesta. Nuo- 1321: mäen asemarakennuksen ja ylikulkusil· 1322: rajärven rantaan ... .' . . • . • • • • . . . . . . . . • . 955 1323: lan rakentamisesta . . . . • • • • . . • • . . • • • . . . 977 1324: 63. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 398: Suun- 1325: nitelman aikaansaamisesta rautatien ra.- 81. Matilai'Mn ym., toiv.al. N:o 416: Mää- 1326: rärahasta. Tainionkosken asema-alueella. 1327: kenta.lniseksi Jyväskylästä Heinolaan 956 1328: olevan rautatiealikäytävän ra.kenta.lni- 1329: 64. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 399: Rau- seksi ••••• ·•••••• .• • • • • •. . . . • • • • • • • . • • 978 1330: tllltien .rakentamisesta Heinolasta Savon 1331: radalle • • . . . . • • • • . . . • . . . . . • . • • • . . . . . . • 957 82. Jämsen ym., toiv.al. N:o 417: Äänekos- 1332: ken-Haapajärven rautatien tiepohjan 1333: 65. N#raf16'11, ym., toiv.al. N:o 400: Juan- lunastushinnan korvaamisesta. valtion 1334: kosken-Kaavin-Sysmäjärven yhdysradan varoilla . . . . • • • . . • • • . . • . . . . . . . . . . . • • • • 979 1335: rakentamisesta . • . • • . • • • • . . • . . . • • • . • . . • 959 1336: 83. Holopainen ym., toiv.al. N:o 418: Sillan 1337: 66. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 401: rakentamisesta Onkisalmen lossipa.ikalle 1338: Kontiomäen-Kuhmon rautatien rakenta- Liperin kunnassa. . • . • . . . • • • . . . . . • . • • • • 980 1339: misesta. • • • . • . . • . . • . • . • • • . . . • . • . . . • • . . 960 1340: 84. Hostila ym., toiv.al. N:o 419: Sillan ra- 1341: 67. Puhakka ym., toiv.al. N:o 402: Joensuun kentamisesta. Keihässa.lmeen Pyhtään kun· 1342: -llomantsin radan jatkamisesta Kove- nassa. • • . . • . . . . • • . . • . • • • • • . . . . . . . . • • • . 981 1343: rosta N uorajärvelle • • . . . . • • • • • • . • • • . • • 961 1344: 85. Häppölä ym., toiv.a.l. N:o 420: Maantie- 1345: 68. Byhtä, toiv.a.l. N:o 403: Täyskoneelli· sillan rakentamisesta. Kosken H.l. kir- 1346: sen tutkimuksen suorittamisesta Taival- konkylään . . • . . . . • . . • . • . . . • . . • • • • . • • • . 982 1347: kosken-Kuusamon ratasuunnalla • . . . • . 962 1348: 86. Jussila ym., toiv.al. N:o 421: Kirja.la.n· 1349: 69. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 404: Iisal- salmen sillan ra.kenrta.lnisesta Ylikylän- 1350: men-Maaaelän ratasuunnan tutkimisesta 963 Paraisten maantiellä • • • . • . . . • • • • . • . . • 983 1351: 70. Sarjala ym., toiv.al. N:o 405: Täysko- 87. Koivisto ym., toiv.a.l. N:o 422: Tenniö· 1352: neellisen tutkimuksen suorittamisesta joen sillan rakentamisesta Sallan-savu- 1353: ratasuunnalla Naarajärvi-Heinola . • • . 964 kosken maantielle . • . . • • • • • . . . . . . . . . . . 984 1354: 71. Sinkkonen ym., toiv.a.l. N:o 406: Parik- 88. Lahtela, toiv.al. N:o 423: Siltojen ra.ken- 1355: kalan-Onkamon radan rakentamisesta • • 965 ta.misest8:. ~~~joen yli Pelkosenniemen ja 1356: Sallan valilla. . . • • . • . . • . . . • • • . . . . . . . • . . 985 1357: 72. V. Turunen ym., toiv.a.l. N:o 407: Rau- 1358: tatien rakentamisesta Juankoskelta. Kaa- 89. Lakkala ym., toiv.a.l. N:o 424: Sillan ra- 1359: vin kautta Sysmäjärvelle . . . . . . . • • . . • . • 966 kentamisesta Tornionjoen yli Ylitornion 1360: Närkistä Ruotsin Ma.ta.rengiin ja Pellon 1361: 73. J. Wirtanen, toiv.al. N:o 408: Rautatien kunnan Pellon kylästä Ruotsin Pelloon 986 1362: rakentamisesta Härmän tai Jepua.n ase- 1363: malta. Vaasaan . • . • • . . . . • • . . • • . . • . . . • . 967 90. Nederström-Lwnden ym., toiv.a.l. N:o 425: 1364: Sillan rakentamisesta. Rungonsalmen yli 1365: 74. B. Vwtanen ym., toiv.al. N:o 409: Toisen Pungböleen . . . . . . • . . . . • . . • • . • • • • . . . • . 987 1366: raidepa.rin asentamisesta Pasilan-Kirk- 1367: 91. Pekkarinen ym., toiv.a.l. N:o 426: Puu- 1368: konummen rataosalle • • • . . . . . . • • . . . • . . 968 tossa.lmen sillan rakennustöiden aloitta- 1369: 75. Procope m.fl., hemst.mot. N:o 410: An- misesta . • . . . . . . • • . • • . . • . • . • . . • • . • • • • • 988 1370: gående åtgärder för förbättrande av 92. Byhtä, toiv.a.l., N:o 427: Romppaisen· 1371: tra.fiksäkerheten vid järnvägsövergån· salmen sillan rakentamisesta. Taivalkos- 1372: ga.rna. • . • • • • • • • . • • • • • . • • . • • . • . • . . . • • • . 969 kelie • • • • . • • • . • • . . • . • • • • • . . . • • • . . . • . • . 989 1373: 75. Prooope ym., toiv.a.l. N:o 410: Toimen- 93. V. A. Vwta'Mfl ym., toiv.al. N:o 428: 1374: piteistä liikenneturvallisuuden pa.ranta.• Maantiesillan rakentamisesta Kyrönsal- 1375: lniseksi rautatieylikäytävillä . . • . . • • . . . 971 meen • •• •• •. . . . . .. . . .. . . .• . . . . . . •. . . . 990 1376: Sisällysluettelo 1958. 1377: 1378: Siv. Siv. 1379: 94. Hostila gm., toiv.al. N:o 429: Kymin 105. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 440: Toimen- 1380: lentokentän sawttamisesta liikennekelpoi- piteistä postiautolinjan aikaansaamiseksi 1381: seksi • • • • • • . • • • • • . . • • . . • . • . . . . • • • • . • • 991 linjalle Vimpeli-Myllymäki-Ala.vus • • 1005 1382: 95. Lahtela, toiv.al. N:o 430: Kemijärven 106. Byhtä, toiv.al. N:o 441: Postiautojen 1383: Ketoselän lentokentän maa-alueen ja huoltopaikan rakentamisesta Kuusamoon 1006 1384: kaadettujen puiden korvaamisesta maan- 1385: omistajille . • • • • • • . . • • • • • • • • . . . . . • • . • • 992 107. Äavik ym., toiv.al. N:o 442: Postiauto- 1386: linjan aikaansaamisesta Vaasan ja. Kok- 1387: 96. Ntskala ym., toiv.al. N:o 431: Lentoken- kolan välille • • • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1007 1388: tän rakentamise9ta Kolarin kuntaan • • 993 1389: 108. PaZovesi ym., toiv.al. N:o 443: Postitalon 1390: 97. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 432: Jorois- rakentamisesta Jyväskylään ....•....• 1008 1391: ten lentokentän kunnostamisesta liikenne- 1392: kelpoiseksi .. .. .. • .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. 994 109. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 444: 1393: 98. SarjaZa ym., toiv.al. N:o 433: Pieksä- Kainuun lennätin- ja. puhelinpiirin perus- 1394: mäellä sijaitsevan Naarajärven leutoken- tamisesta . . • . . . • • • . • • . . • • • • • . . . . . . • . • 1009 1395: tän rakentamisesta lentoliikenteen vaati- 110. Hallberg ym., toiv.al. N:o 445: Pohjois- 1396: muksia vastaavaan kuntoon . • . • • • • • • • • 996 Karjalan syrjäseutujen puhelinolojen pa- 1397: 99. K'Ulovaara ym., toiv.al. N:o 434: Liiken- rantamisesta . . . • . • . . . . . . • • . • • • • . • . . • . 1010 1398: neolojen parantamisesta Kustavin ja Ah· 1399: venanmaan välillä . . . .. . • .. • • .. . . .. . . . 997 111. Teir m.fZ., hemst.mot. N:o 446: Angående 1400: undersökning a.v möjligheterna för till- 1401: 100. K'Ulovaara ym., toiv.al. N:o 435: Ström- räcklig isbrytarhjälp till hamnarna vid 1402: man kanavan ja Strömman-Kokkilan Bottniska viken . • . . • • • • • • . . . . • • • • . . . . 1011 1403: laivaväylän parantamisesta. • • • . . . • • • • • . 999 1404: 111. TeiJr ym., toiv.al. N:o 446: Pohjanlahden 1405: 101. Twuli ym., toiv.al. N:o 436: Laivayh- satamille annettavan riittävän jäänsär- 1406: teyksien aikaansaamisesta. Itä-Suomen kijäavun mahdollisuuksien tutkimisesta 1012 1407: saarten ja rannikkokaupunkien välille • • 1000 1408: 102. SarjaZa ym., toiv.al. N:o 437: Saimaan 112. Ihndeman m.fl., hemst.mot N:o 447: An- 1409: vesistöalueen puutavaran kuljetusmah- gående utredning av frågan om Hangö 1410: dollisuuksien parantamisesta • . • . • • . • • • 1002 hamns lönsamhet . • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • 1013 1411: 103. Vennamo, toiv.al. N:o 438: Toimen- 112. Lindeman ym., toiv.al. N:o 447: Hangon 1412: pitei&tä vesikuljetusyhteyden aikaansaa- sataman kannattavuuskysymyksen sel- 1413: miseksi Saimaan vesistöstä Suomenlahteen 1003 vittämisestä •.•.•.•...•.••.•.•.••....• 1014 1414: 104. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 439: 113. Hoatila ym., toiv.al. N:o 448: Laivatela- 1415: Oravin kanavan säilyttämisestä matkus- kan perustamise&ta. Haminan-Kotkan 1416: tajalaivaliikenteen kulkureittinä • • • • • • 1004 rannikolle . . • . . . • • • . . • . • . . . . • • • . . . . . . . 1015 1417: VALTIOPÄIVÄT 1418: 1958 1419: 1420: LIITTEET 1421: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT 1422: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET 1423: 1424: 1425: 1426: 1427: HELSINKI 1958 1428: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1429: 1430: 1431: E 687/5'8 1432: VALTIOPÄIVÄT 1433: 1958 1434: 1435: LIITTEET 1436: 1 1437: 1438: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 1439: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET 1440: 1441: 1442: 1443: 1444: HELSINKI 1958 1445: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1446: Voimataloutta, ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamista, 1447: kansanäänestystä, valtiollisia vaaleja ja läänijakoa ym. 1448: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 1449: 7 1450: 1451: I_l. - La.k.al. N: o 1. 1452: 1453: 1454: 1455: 1456: V. K. Turunen ym.: Ehdotus laiksi vesivoimalähteiden ja 1457: voimalaitosten sekä voimajohtojen, omistusoikeuden siir- 1458: rosta ja pakkolunastuksesta. 1459: 1460: 1461: E d u s k u n n a 11 e. 1462: 1463: Vuoden 1954 valtiopäiville jätettiin laki- tuksessa ja hallinnassa ollen voidaan maan 1464: aloite vesivoimalähteiden ja voimalaitosten voimataloutta kehittää täysityöllisyyspoliitti- 1465: sekä voimajohtojen omistusoikeuden siirrosta sia näkökohtia seuraten, so. kriisi- ja lama- 1466: ja pakkolunastuksesta. Aloitteen peruste- kansien aikana, jolloin maassa on runsaasti 1467: luissa esitettiin mm.: työhön pystyviä ja työtä hakevia henkilöitä, 1468: ,Voimateollisuutta pidetään yleisesti sellai- mutta joille yksityiset eivät kykene antamaan 1469: sena taloudellisen toiminnan alana, minkä tilaisuutta työvoiman käyttöön. 1470: siirtäminen yhteiskunnan omistukseen ja hal- Voimatalouden alalla on sosialisoiminen 1471: lintaan on tarpeellista ja tarkoituksenmu- suoritettavissa riittävin perustein jo sen 1472: kaista. Useissa maissa on toimeenpantu eräit- vuoksi, että keskitetyn järjestelmän avulla 1473: ten voimatalouden alojen sosialisoiminen val- saadaan aikaan puhtaasti organisatorisin toi- 1474: tion omistukSeen ja hallintaan. menpitein huomattavia kansantaloudellisia 1475: Maamme voimatalous perustuu lähinnä voittoja. Vesistösäännöstely on tällöin ilman 1476: koskivoimaan. Vesivoimien sosialisoimista voi- vaikeuksia toteutettavissa ja samalla eri vesi- 1477: daan perustella sekä yleisillä että erikoi- alueilla olevien vesivoimalaitosten ja höyry- 1478: silla, voimatalouden alalle ominaisilla teknil- voimalaitosten yhteiskäyttö on täysin tehok- 1479: lisillä ja tekinillistaloudellisilla syillä. Virtaa- kaasti toteutettavissa. On laskettu, että yh- 1480: vaa vettä luonnonvoimana ei voida katsoa teiskäytön avulla aikaansaadaan n. 65 mil- 1481: kenenkään työllä aikaansaaduksi. Kun vesi- joonan kilowattitunnin vuotuinen ensiarvoi- 1482: voimien hinnat niitten tarjonnan vähentyessä sen energian lisäys ilman, että otetaan lu- 1483: ovat nousseet, saavat yksityiset omistajat kuun vuosi- tai vuorokausisäännöstelystä vä- 1484: hintojen nousun muodossa ansiottomaan ar- littömästi saatavaa hyötyä. 1485: von nousuun verrattavan hyödyn, mitä ei Sinänsä hyödylliseksi katsottava maaseu- 1486: voida pitää kohtuullisena ja oikeana. Vesi- dun sähköistäminen on toisen maailmansodan 1487: voimia on usein hankittu puhtaasti keinot- jälkeen vienyt monessa tapauksessa siihen, 1488: telutarkoituksessa, ilman että on ollut vähin- että voiman ja valon tarvitsijat maaseudulla 1489: täkään tarkoitusta niitten rakentamiseen. ovat joutuneet suuriin rahallisiin vaikeuksiin 1490: Vesivoimalaitosten rakentamisen tiellä on mo- kalliitten liittymis- ja vuosimaksujen joh- 1491: nia haittoja saman kosken kuuluessa useille dosta. Maaseudun sähkön tarvitsijain asemaa 1492: omistajille, jolloin omistussuhteitten selvitte- voidaan sanotussa suhteessa parantaa vain, 1493: lyt viivästyttävät suunnitelmia ja estävät jos muodostetaan valtakunnallinen voima- 1494: joen tarkoituksenmukaisen porrastuksen. talousjärjestelmä, missä huonommassa ase- 1495: Vesivoimien, varavoima-asemien ja voima- massa olevien rasitusta kevennetään tarkoi- 1496: siirtojen yleissuunnitelmallinen rakentaminen tuksenmukaisen tariffipolitiikan avulla. V al- 1497: kohtaa nykyisen järjestelmän vallitessa suu- tion verovaroja ei voida jo periaatteellisista 1498: ria vaikeuksia. Kun voimateollisuus sosiali- syistä käyttää huojennusten antamiseen, 1499: soidaan, voidaan maan voimataloutta kehittää koska se tapahtuu muitten väestökerrosten 1500: elinkeinoelämän tarpeita varten silloinkin, kustannuksella. Tarkoituksenmukaisempi me- 1501: kun yksityiset eivät pysty tai halua voima- nettely on, että kannattavien vesivoimalaitos- 1502: taloutta kehittää. Vain yhteiskunnan omis- ten tuottoa käytetään sanotun huojennuksen 1503: 8 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö. 1504: 1505: 1506: antamiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että mataloussuunnitelman toteuttamiseksi .. Kun 1507: valtio omistaa sekä vesivoimalaitokset, tar- kysymys on yhä edelleenkin mitä ajankoh- 1508: peellisen määrän höyryvoimalaitoksia, kauko- taisin ja jopa kiireellinenkin, allekirjoittaneet 1509: siirtojohdot ja maaseudun jakelulaitoksia." kunnioittaen ehdottavat, 1510: Kysymystä aikoinaan selviteltäessä (esim. 1511: sosialisoimiskomiteassa ja alan ammattipii- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu- 1512: reissä) todettiin edelläesitetyt puutteet es- luvan lakiehdotuksen: 1513: teinä suunnitelmallisen ja järkiperäisen voi- 1514: 1515: 1516: 1517: Laki 1518: vesivoimalähteiden ja voimalaitosten sekä voimajohtojen omistusoikeuden 1519: siirrosta ja pakkolunastuksesta. 1520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti. säädetään: 1521: 1 luku. vesivoimalähteet, vesivoimalaitokset ja voi- 1522: mansiirtojohdot, jotka kuuluvat valtiolle, 1523: Yleisiä säännöksiä. kunnalle taikka sellaiselle laitokselle, yhtei- 1524: 1 §. sölle tai osakeyhtiölle, jossa valtio tai kunta 1525: Vesivoimalähteiden, vesi- ja höyryvoima- omistaa osake-enemmistön taikka jossa niillä 1526: laitosten, voimansiirtojohtojen sekä niitä muutoin on määräysvalta. 1527: taikka vesistön säännöstelyä varten tarpeel- Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee 1528: listen maa- ja vesialueiden omistusoikeuden myös sellaista yhteisöä ja osakeyhtiötä, jossa 1529: siirto ja pakkolunastus maan voimatalouden 1 momentissa mainittu laitos, yhteisö tai 1530: hallinnon keskittämiseksi, voimalaitosten ja osakeyhtiö omistaa osake-enemmistön taikka 1531: voimansiirtoverkoston suunnitelmallisen ja jossa niillä muutoin on määräysvalta. 1532: kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisen Valtion, kunnan tai 1 tahi 2 momentissa 1533: rakentamisen toteuttamiseksi ja niiden yh- mainitun laitoksen, yhteisön tai osakeyhtiön 1534: teiskäytön edistämiseksi, vesistöjen säännös- omistama höyryvoimalaitos siirtyy niinikään 1535: telyn helpottamiseksi, teollisuuden ja muun 1 momentin mukaisesti Valtion Voima Osake- 1536: taloudelliselle elämälle välttämättömän voi- yhtiön omistukseen, jollei valtioneuvosto sen 1537: mansaannin turvaamiseksi sekä maaseudun esityksestä 1 §: ssä mainitut näkökohdat huo- 1538: ja muulle sosiaaliselle sähköistykselle riittä- mioon ottaen toisin päätä. Tällainen esitys 1539: vien edellytysten luomiseksi tapahtuu tämän on annettava valtioneuvostolle viimeistään 1540: lain mukaisesti. kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voi- 1541: maantulosta. 1542: 2 §. 1543: Voiman tuotannon ja jakelun kehittämistä 1544: ja hoitamista varten perustetaan kauppa- ja 4 §. 1545: teollisuusministeriön alainen Valtion Voima Muiden kuin 3 §: ssä mainittujen yhteisö~ 1546: Osakeyhtiö niminen osakeyhtiö, johon on jen, laitosten tai osakeyhtiöiden omistamat 1547: tässä laissa säädetyin poikkeuksin noudatet- rakentamattomat vesivoimalähteet pakkolu- 1548: tava voimassa olevan osakeyhtiölain säännök- nastetaan ja luovutetaan Valtion Voima Osa- 1549: siä. keyhtiölle sitä mukaa kuin se voimalaitosten 1550: rakentamisen, veden tai vesistön säännöstelyn 1551: taikka muun sellaisen syyn vuoksi on tar- 1552: 2 luku. peellista. 1553: Samoin voidaan pakko! unastaa sellaisia 1554: Omistusoikeuden siirrosta. maa- ja vesialueita, jotka ovat vesivoimaläh- 1555: 3 §. teiden tarkoituksenmukaista rakentamista ja 1556: Valtion Voima Osakeyhtiön omistukseen käyttöä sekä veden tai vesistön säännöstelyä 1557: siirtyvät tämän lain voimaan tullessa kaikki varten välttämättömät. 1558: I,l.- V. E. Turunen ym. 9 1559: 1560: 5 §. tiölle, siirretään Valtion Voima Osakeyhtiölle 1561: Muiden kuin 3 §: ssä mainittujen yhteisö- ja muut osakkeet pakkolunastetaan sen omis- 1562: jen, laitosten tai osakeyhtiöiden omistamat tukseen ja hallintaan luovutettaviksi. 1563: vesi- ja höyryvoimalaitokset vesivoimalähtei- 1564: neen sekä tarpeellisine maa- ja vesialueineen 10 §. 1565: pakkolunastetaan siten, että ensi sijassa lu- Muun kuin Valtion Voima Osakeyhtiön 1566: nastetaan laitoksen suuruus, sijainti ja muut omistaman vesivoimalähteen rakentaminen tai 1567: tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat huomioon siinä jo olevan voimalaitoksen tai rakenteen 1568: ottaen ne laitokset, joiden kehittämä voima laajentaminen on sallittu vain valtioneuvos- 1569: käytetään huomattavalta osalta muuhun kuin ton kussakin tapauksessa erityisestä syystä 1570: laitoksen omistajalle kuuluvan teollisuuslai- antaman luvan nojalla. Ennen luvan myön- 1571: toksen voimantarpeen tyydyttämiseen. tämistä on Valtion Voima Osakeyhtiöltä han- 1572: Sitä mukaa ja siinä järjestyksessä kuin 1 kittava lausunto ja on lupapäätöksessä va- 1573: §: ssä mainitut syyt vaativat, pakkolunaste- rattava sille oikeus kahdenkymmenen vuoden 1574: taan 1 momentissa tarkoitetut näkökohdat kuluessa lunastaa laitos tai rakenne vesivoi- 1575: huomioon ottaen siinä mainittujen omista- malähteineen, voimansiirtojohtoineen ja tar- 1576: jien omistamat vesi- ja höyryvoimalaitokset, peellisine maa- ja vesialueineen omakseen. 1577: joiden kehittämä voima pääasiallisesti käyte- Mitä 1 momentissa on lunastusoikeuden 1578: tään laitoksen omistajalle kuuluvan teolli- varaamisesta säädetty, koskee myös muuta 1579: suuslaitoksen voimantarpeen tyydyttämiseen. sellaista sähkölaitosta, jonka rakentamiseen 1580: tarvitaan sähkölaitoksista 11 päivänä touko- 1581: 6 §. kuuta 1928 annetun lain 2 §: n, sellaisena 1582: Omistusoikeus muihin kuin 3 §: ssä tarkoi- kuin se on muutettuna pa1vana kuuta 1583: tettuihin noin 100 kilovoltin tai sitä kor- 19 annetussa laissa, mukaan kauppa- ja 1584: keampijännitteisiin voimansiirtoj ohtoihin teollisuusministeriön lupa. 1585: siirtyy tämän lain voimaan tullessa Valtion 1586: Voima Osakeyhtiölle. 1587: 3 luku. 1588: 7 §. 1589: Energiaa jakavat sähkölaitokset ja niihin Korvauksen määrääminen. 1590: liittyvät jakelujohdot voidaan pakkolunastaa 11 §. 1591: ja luovuttaa Valtion Voima Osakeyhtiölle, Tämän lain mukaan siirtyneestä tai pakko- 1592: jos se 1 §: n säännökset huomioon ottaen ja lunastetusta omaisuudesta suoritettavaa kor- 1593: erityisesti maaseudun sähköistämisen edistä- vausta määrättäessä arvioidaan omaisuus sii- 1594: miseksi on tarkoituksenmukaista. hen arvoon, joka sille on vahvistettu tai vah- 1595: vistetaan omaisuuden siirtymistä tai pakko- 1596: 8 §. lunastusta edeltäneeltä vuodelta tulo- ja 1597: Pakkolunastuksella voidaan 1 §: ssä maini- omaisuusveroa määrättäessä. 1598: tussa tarkoituksessa supistaa kiinteistön tai Jollei omaisuudelle ole määrätty tai sille 1599: vesialueen omistajan ja haltijan oikeutta määrätä 1 momentissa tarkoitettua verotus- 1600: kiinteistön tai vesialueen käyttämiseen, pe- arvoa, arvioidaan se niiden perusteiden mu- 1601: rustaa kiinteistöön kohdistuva rajoitettu kaisesti, joita sanotussa tulo- ja omaisuus- 1602: käyttöoikeus sekä poistaa valtion omistaman verotuksessa on noudatettu tai noudatetaan. 1603: kiinteistön käyttöä rajoittava oikeus. 1604: 12 §. 1605: 9 §. Jos ainoastaan osa omaisuudesta tai talou- 1606: Milloin 3, 4, 5, 6, 7 tai 10 § :ssä tarkoite- dellisen kokonaisuuden muodostavasta, saman 1607: tun omaisuuden omistaa osakeyhtiö, joka har- omistajan omistamasta omaisuusryhmästä 1608: joittaa pääasiallisesti voiman tuotantoa tai pakkolunastetaan ja siitä koituu haittaa 1609: jakelua taikka kumpaistakin yhdessä, voi- jäännöksen käyttämiselle, niin on myöskin 1610: daan omaisuuden siirto tai pakkolunastus toi- haitasta suoritettava täysi korvaus. 1611: mittaa siten, että osakeyhtiön osakkeista ne, Milloin jäljellä olevan omaisuuden tai jon- 1612: jotka kuuluvat valtiolle, kunnalle tai 3 § :ssä kin sen eri osan käyttämiselle koituu pakko- 1613: mainitulle yhteisölle, laitokselle tai osakeyh- lunastuksesta erinomaista haittaa, olkoon val- 1614: 2 E 68'7/58 1615: 10 I,l. - Valtion Vohnå Osakeyhtiö. 1616: 1617: 1618: tio velvollinen, milloin omistaja vaatii, Junas- 16 §. 1619: tamaan myöskin jäännöksen tai sen erityisen Jos pakkolunastettavalla alueella olevat 1620: osan. rakennukset ovat kiinteistön omistajalle tai 1621: haltijalle tarpeen hänelle jäävää kiinteistöä 1622: 13 §. varten ja rakennusten siirron arvioidaan tu- 1623: Jos kiinteän omaisuuden tai siihen kohdis- levan halvemmaksi kuin niistä suoritettava 1624: tuvan oikeuden käyttämistä on supistettava, korvaus eikä vastaanottaja halua niitä lu- 1625: saakoon omistaja tai oikeuden haltija kor- nastaa, siirtäköön omistaja tai haltija ne 1626: vauksen siitä johtuvasta kiinteistön tai oikeu- pois pakkolunastuspäätöksessä määrättävässä 1627: den arvon vähentymisestä. ajassa. 1628: Mikäli supistus erittäin suuresti vaikeuttaa Siirtokustannukset korvaa valtio. Jollei 1629: kiinteistön tai sen eri osan taikka oikeuden siirtoa kuitenkaan suoriteta määrätyssä ajassa 1630: käyttämistä on, milloin omistaja vaatii, koko eikä kauppa- ja teollisuusministeriö ole 1631: omaisuus tai sen erityinen osa taikka oikeus myöntänyt pitennettyä aikaa, voidaan raken- 1632: lunastettava. nukset poistaa alueelta siirtämisvelvollisen 1633: kustannuksella. 1634: 14 §. 1635: Vuokraoikeus, pysyväinen hallintaoikeus, 17 §. 1636: metsänhakkuuoikeus tai muu sellainen oikeus Korvauksen maaraa yksi tai useampi kor- 1637: kiinteistöön tai alueeseen, joka siirtyy val- vauslautakunta, jossa on puheenjohtaja ja 1638: tiolle tai Valtion Voima Osakeyhtiölle, rau- neljä jäsentä. 1639: keaa, jollei kahden kuukauden kuluessa omai- Puheenjohtajan ja kolme jäsentä, joiden 1640: suuden siirtymisestä toisin sovita tai pakko- on oltava hyvin perehtyneitä tulo- ja omai- 1641: lunastuspäätöksessä toisin määrätä. suusverotukseen ja joista yksi määrätään toi- 1642: Milloin 1 momentissa tarkoitettu oikeus mimaan valtion asiamiehenä, sekä varamiehet 1643: raukeaa, suoritetaan oikeuden haltijalle kor- näille asettaa valtiovarainministeriö. Neljän- 1644: vaus oikeuden menetyksestä aiheutuneesta nen jäsenen ja hänen varamiehensä, jotka 1645: vahingosta. Korvaus suoritetaan kiinteistöstä ovat vaihtuvia, määrää kaupungin- tai kaup- 1646: tai alueesta maksettavasta luovutus- tai lu- palanhallitus taikka kunnallislautakunta sen 1647: nastushinnasta sen etuoikeuden mukaisesti, kunnan verolautakunnan jäsenistä, missä tä- 1648: mikä oikeuden haltijalla oli kiinteistöön. män lain mukaan siirtyvä tai pakkolunastet- 1649: Korvauksen pääoma-arvo lasketaan siten, tava omaisuus kokonaan tai pääosaltaan si- 1650: että arvioidaan etuudesta saatava vuositulo jaitsee. 1651: sekä voimassa olevissa laeissa ja asetuksissa Puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuoma- 1652: vastaavien tapauksien varalta säädettyjen rin vastuulla. Heidän esteellisyydestään on 1653: perusteiden mukaan määrätään, mikä pää- voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on 1654: oma-arvo etuudella on. säädetty. 1655: Puheenjohtajaksi tai jäseneksi määrätty 1656: 15 §. älköön kieltäytykö toimeen ryhtymästä, ellei 1657: Alue tai kiinteistö, joka pakkolunastetaan hän kieltäytymisensä perusteeksi voi esittää 1658: tämän lain tarkoituksiin, vapautuu vastaa- syytä, jonka valtiovarainministeriö hyväksyy. 1659: masta sitä rasittavasta eläkeoikeudesta. Elä- 1660: keoikeus voidaan kuitenkin, jos se sopivasti 1661: käy päinsä, jättää rasittamaan luovuttajalle 18 §. 1662: jäävää kiinteistöä. Korvauslautakunta on päätösvaltainen, kun 1663: Jollei eläkettä 1 momentin mukaisesti jä- puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat saapu- 1664: tetä rasittamaan määrättyä tilaa, suoritetaan villa. 1665: oikeuden haltijalle oikeuden menetyksestä Erimielisyyden sattuessa tulee lautakun- 1666: aiheutuneesta vahingosta korvausta, joka nan päätökseksi se mielipide, jota useimmat 1667: maksetaan kiinteistöstä tai alueesta suoritet- kannattavat. 1668: tavasta lunastus- tai luovutushinnasta sen Korvauslautakunnan kokouksessa on pidet- 1669: mukaan kuin asetuksella määrätään. tävä pöytäkirjaa. 1670: I,l. - V. K. Turunen ym. 11 1671: 1672: 19 §. Valituskirja tai valituksenalainen päätös 1673: Korvauksen määräämiseksi korvauslauta- sekä, kun valittajana on omaisuuden omis- 1674: kunta on oikeutettu toimittamaan katselmuk- taja tai oikeuden haltija, selvitys siitä, mil~ 1675: sia, käyttämään asiantuntijoita ja hankki- loin valittaja on saanut päätöksestä tiedon, 1676: maan muuta selvitystä sekä saamaan valtion on annettava tai säädetyssä järjestyksessä 1677: ja kuntien viranomaisilta tarvittavia tietoja. postitse toimitettava korvauslautakunnan pu- 1678: Omaisuuden omistajan tai haltijan ja oikeu- heenjohtajalle viimeistään ennen kello kahta- 1679: den haltijan on lautakunnan kehoituksesta toista kolmantenakymmenentenä paiVana, 1680: annettava ne täydentävät tiedot ja selvityk- luettuna omaisuuden omistajalle päätöksen 1681: set, jotka lautakunta katsoo tarpeellisiksi, tiedoksiautopäivästä ja valtion asiamiehelle 1682: niin myös tultava saapuville lautakunnan ko- siitä päivästä, jona päätös on annettu, sanot- 1683: koukseen, jos hänen kuulemistaan pidetään tuja päiviä lukuun ottamatta. Puheenjohta- 1684: tarpeellisena. jan on valituskirjaan merkittävä, milloin val- 1685: tion puolesta on valitettu, korvaukseen oikeu- 1686: 20 §. tetulle tilaisuus kirjallisen vastauksen anta- 1687: Kun korvauslautakunta on määrännyt kor- miseen, sekä viipymättä lääninhallitukselle 1688: vauksen, toimittakoon lautakunnan puheen- lähetettävä valituskirja omine lausuntoineen, 1689: johtaja viipymättä päätöksen asianomaiselle korvauksen perusteena olevat asiakirjat ja 1690: tiedoksi tämän koti- tai oleskelupaikkakun- ote arvioimislautakunnan pöytäkirjasta, jollei 1691: nan asianomaisen viranomaisen välityksellä. sitä ole valitukseen liitetty. 1692: Milloin korvauslautakunnan päätöstä ei ole 1693: voitu antaa asianomaiselle tiedoksi niinkuin 1694: 1 momentissa on säädetty, on puheenjohta- 22 §. 1695: jan, mikäli päätöksen antamisesta on kulu- Lääninhallituksen päätös on 20 §: ssä sää- 1696: nut vähintään kaksi kuukautta, toimitettava detyllä tavalla toimitettava korvaukseen oi- 1697: päätös tiedoksi kuulutuksella. Kuulutus on keutetulle tiedoksi tai, jos valtion asiamies 1698: kuukauden viiden ensimmäisen päivän aikana on valittajana, viipymättä toimitettava hä- 1699: pantava sen kunnan ilmoitustaululle, jonka nelle. 1700: alueella korvattava omaisuus, johon kor- Lääninhallituksen päätöksestä on oikeus 1701: vauksenalainen oikeus kohdistuu tai jolle ai- valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. V a- 1702: heutuvasta haitasta korvausta suoritetaan, lituskirja sekä, kun valittajana on korvauk- 1703: kokonaan tai pääasiallisesti sijaitsee, sekä pi- seen oikeutettu, selvitys päätöksen tiedoksi- 1704: dettävä sanotulla taululla kolmekymmentä antopäivästä, on viimeistään ennen kello kah- 1705: päivää korvaukseen oikeutetun nähtävänä. tatoista kolmantenakymmenentenä päivänä 1706: Korvaukseen oikeutetun katsotaan saaneen luettuna korvaukseen oikeutetulle päätöksen 1707: päätöksestä tiedon kolmantenakymmenentenä tiedoksiautopäivästä ja valtionasiamiehelle 1708: päivänä siitä päivästä lukien, jona kuulutus siitä päivästä, jona päätös on annettu, sanot- 1709: on pantu kunnan ilmoitustaululle, sanottua tuja päiviä lukuun ottamatta, annettava tai 1710: päivää lukuun ottamatta. säädetyssä järjestyksessä postitse toimitet- 1711: Edellä 2 momentissa mainitusta kuulutuk- tava lääninhallitukselle, jonka tulee, milloin 1712: sesta on käytävä ilmi korvaukseen oikeute- valittajana on valtionasiamies, hankkia vali- 1713: tun nimi, suoritettavaksi vahvistettu korvaus- tuksen johdosta korvaukseen oikeutetulta kir- 1714: määrä sekä miten päätökseen voidaan hakea jallinen vastaus sekä lähettää korkeimpaan 1715: muutosta. hallinto-oikeuteen valitus omine lausuntoi- 1716: neen ja asian käsittelyssä kertyneet kirjat. 1717: 21 §. 1718: Jos korvaukseen oikeutettu tai valtion asia- 23 §. 1719: mies ei tyydy korvauslautakunnan päätök- Sitten kun aika valituksen tekemiseen kor- 1720: seen, voi hän siitä valittaa lääninhallitukseen vauslautakunnan päätöksestä on päättynyt, 1721: siinä läänissä, missä tämän lain mukaan siir- toimittakoon lautakunta päätöksensä, mikäli 1722: tynyt tai pakkolunastettu omaisuus taikka se se on saanut lainvoiman, valtiokonttorille. 1723: omaisuus, jolle aiheutuvasta haitasta tai jo- Samoin on lääninhallituksen, ratkaistuaan 1724: hon kohdistuvasta oikeuden raukeamisesta sille tehdyn valituksen, toimitettava valtio- 1725: korvausta suoritetaan, kokonaan tai pääasial- konttorille päätöksensä, mikäli se on saanut 1726: lisesti sijaitsee. lainvoiman. 1727: 12 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö. 1728: 1729: 1730: Korkein hallinto-oikeus lähettäköön jäljen- tönsä kartat ja niitä koskevat selitelmät sekä 1731: nöksen päätöksestään lääninhallitukselle ja omistusoikeuttaan tilaan koskevat asiakirjat. 1732: val tiokonttorille. Hänen on lisäksi toimikunnan kehoituksesta 1733: annettava ne täydentävät tiedot ja selvityk- 1734: set, jotka toimikunta katsoo tarpeellisiksi, 1735: 4 luku. niin myös tultava saapuville toimikunnan ko- 1736: koukseen, jos hänen kuulemistaan pidetään 1737: Pakkolunastusmenettely. tarpeellisena. 1738: 24 §. 1739: Kauppa- ja teollisuusministeriö johtaa ja 29 §. 1740: valvoo tämän lain mukaista pakkolunastus- Pakkol unastustoimikunnan ensimmäisestä 1741: toimintaa. kokouksesta on ilmoitettava kuulutuksella 1742: kunnan ilmoitustaululla ja enintään kahdessa 1743: 25 §. paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä vä- 1744: Pakkolunastukseen ryhtymisestä päättää hintään neljäätoista päivää ennen kokousta 1745: Valtion Voima Osakeyhtiön hallintoneuvosto. sekä sille viranomaiselle, joka on määrätty 1746: edustamaan valtiota toimituksessa, sekä sel- 1747: 26 §. laiselle kiinteistön omistajalle ja 14, 15 ja 1748: Pakkolunastuksen täytäntöönpanosta huo- 16 §: ssä tarkoitetun kiinteistöön kohdistuvan 1749: lehtii pakkolunastustoimikunta, jonka joko oikeuden haltijalle, jonka asuinpaikka on tie- 1750: määrätylle alueelle tai määrättyä toimitusta dossa, kirjeessä, joka kirjattuna on annettu 1751: varten asettaa kauppa- ja teollisuusministeriö postin kuljetettavaksi vähintään neljäätoista 1752: huomioon ottaen mitä 34 §: ssä säädetään. päivää ennen kokousta. Kuulutuksessa, jossa 1753: on mainittava, mitä tiloja pakkolunastustoi- 1754: 27 §. mitus koskee, on kehoitettava asianomaisia 1755: Pakkolunastustoimikunnassa on puheenjoh- maanomistajia ja nautintaoikeuden tai muun 1756: taja ja neljä jäsentä, joilla kullakin on vara- sen vertaisen oikeuden haltijoita ilmoittautu- 1757: miehensä. maan ja oikeuttaan valvomaan. Muista ko- 1758: Puheenjohtajalla on oltava kelpoisuus tuo- kouksista on tiedoitettava siten kuin edellä 1759: marin virkaan ja kokemusta tuomarin teh- on säädetty taikka pakkolunastustoimikun- 1760: tävissä. Jäseninä on neljä teknillisen asian- nan kokouksessa päätetyllä tavalla. 1761: tuntemuksen omaavaa henkilöä, joista yksi Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen 1762: on perehtynyt voimalaitos-, toinen voiman- suorittamista. 1763: jakelu- ja kolmas vesistönsäännöstelytehtä- 1764: viin sekä neljäs maanmittausinsinööri. 1765: Puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuoma- 30 §. 1766: rin vastuulla. Heidän esteellisyydestään sa- Pakkolunastustoimikunnan on, huomioon 1767: moin kuin äänestyksestä toimikunnassa on ottaen 4, 5 ja 8 §:n säännökset, määrättävä, 1768: voimassa, mitä asian käsittelystä tuomioistui- mitä omaisuutta pakkolunastus koskee. 1769: messa on säädetty. Milloin kysymyksessä on 9 §: ssä mainittu 1770: Puheenjohtajaksi tai jäseneksi määrätty tapaus, pakkolunastustoimikunnan on alistet- 1771: älköön kieltäytykö toimestaan, jollei hän tava päätöksensä Valtion Voima Osakeyhtiön 1772: näytä estettä, jonka kauppa- ja teollisuus- hallintoneuvoston tutkittavaksi, joka ratkai- 1773: ministeriö hyväksyy. see, onko pakkolunastus kohdistettava osake- 1774: yhtiön osakkeisiin vaiko omaisuuteen. 1775: 28 §. Jos alueella olevat rakennukset tulevat siir- 1776: Pakkolunastustoimikunta on oikeutettu toi- rettäviksi, on pakkolunastustoimikunnan mää- 1777: mittamaan katselmuksia, käyttämään asian- rättävä aika, minkä kuluessa siirto on toimi- 1778: tuntijoita ja hankkimaan muuta selvitystä tettava. 1779: sekä saamaan valtion ja kunnan viranomai- 1780: silta tarvittavia tietoja, toimituksessa tarvit- 31 §. 1781: tavia karttoja ja selitelmiä sekä muita asia- Toimituksen loppukokouksessa on julistet- 1782: kirjoja. Asianomaisen on kuittia vastaan jä- tava asianosaisille päätös ja annettava heille 1783: tettävä toimikunnan käytettäväksi kiinteis- valitusosoitus. 1784: I,l.- V. K. Turunen ym. 13 1785: 1786: 32 §. jalta, kuitenkin, jos tämä on ollut vilpittö- 1787: Milloin pakkolunastussuunnitelman mukai- mässä mielessä, ainoastaan mikäli maanomis- 1788: sesti pakkolunastettujen tai tämän lain no- taja on saanut voittoa sen johdosta, ettei 1789: jalla siirtyneiden alueiden erottaminen on oikeutta ollut valvottu. 1790: tarpeen, toimittakoon sen pakkolunastustoi- Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske 1791: mikunnan maanmittausinsinöörijäsen pakko- sitä, jolla on vapaa hallintaoikeus kruunun- 1792: lunastuksesta säädetyssä järjestyksessä. taloon. 1793: 1794: 33 §. 1795: Joka on tyytymätön pakkolunastustoimi- 5 luku. 1796: kunnan päätökseen tai erottamistoimitukseen, Korvauksen suorittaminen ja kiinnityksen 1797: hakekoon muutosta maanjako-oikeudesta si- tai panttioikeuden haltijan oikeus. 1798: ten kuin valituksesta maanjakoasioissa on 1799: säädetty. 38 §. 1800: Siitä, että jokin tila tai alue taikka laitos Kun korvausta koskeva päätös on saanut 1801: on määrätty pakkolunastettavaksi, älköön lainvoiman, suorittaa valtiokonttori, mikäli 1802: kuitenkaan maanjako-oikeuteen valitettako. 49 § : n mukaan ei toisin menetellä, korvauk- 1803: sen siihen oikeutetulle 3 sadalta vuodessa 1804: 34 §. korkoa kasvavilla, jäljempänä 2 momentissa 1805: Sillä, joka voi tehdä todennäköiseksi, että säädetyin tavoin luuastettavilla valtion obli- 1806: hän poissaolonsa vuoksi paikkakunnalta gatioilla, kuitenkin niin, että mikäli mak- 1807: taikka muusta sellaisesta syystä ei ole saanut scttavaa määrää ei voida suorittaa obliga- 1808: tietoa pakkolunastustoimituksesta eikä tämän tioilla, yli menevä määrä maksetaan rahana. 1809: vuoksi ole voinut saapua toimitukseen oikeut- Obligatioille, joiden autopäivänä pidetään, 1810: taan valvomaan, olkoon oikeus tehdä valitus milloin on kysymys tämän lain nojalla siir- 1811: maanjako-oikeuteen kolmenkymmenen päivän tyvästä omaisuudesta, lain voimaantulopäi- 1812: kuluessa siitä, kun hän oli saanut päätöksestä vää, ja muussa tapauksessa sitä päivää, jol- 1813: tiedon, kuitenkin viimeistään kolmen kuukau- loin pakkolunastustoimituksen alkukokous pi- 1814: den kuluessa päätöksen julistamisesta. detään, maksetaan korkoa sanotusta päivästä 1815: lukien. 1816: 35 §. Valtio lunastaa obligatiot siten, että niistä 1817: Asian käsittelystä maanjako-oikeudessa erääntyy obligatioiden autopäivästä lukien 1818: olkoon voimassa, mitä jakoasiain käsittelystä kunkin seuraavan vuoden heinäkuun 1 päi- 1819: vastaavasti on säädetty, kuitenkin niin, että vänä 2 sadalta. 1820: maanjako-oikeudessa on oleva lisäjäseninä Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 momen- 1821: kaksi valtioneuvoston kahdeksi vuodeksi ker- tissa on säädetty, valtioneuvostolla on oikeus 1822: rallaan nimittämää voimalaitoksen rakenta- korvauksensaajan anomuksesta määrätä kor- 1823: miseen ja toimintaan perehtynyttä henkilöä. vaus joko kokonaan tai osaksi suoritettavaksi 1824: rahana tahi asianomaisen korvauksena saa- 1825: 36 §. rnat obligatiot lunastettavaksi, joko yhdellä 1826: Maanjako-oikeuden tuomiosta saadaan va- kertaa tai· muutoin nopeammin kuin 2 mo- 1827: littaa noudattamalla soveltuvin osin, mitä mentissa on säädetty, milloin se korvauksen- 1828: muutoksenhausta jakoasioissa on säädetty. saajan toimeentulon kannalta tai muusta 1829: syystä katsotaan kohtuulliseksi. 1830: 37 §. 1831: Nautintaoikeuden tai muun siihen verrat- 39 §. 1832: tavan oikeuden haltijalla, joka ei ole pakko- Suorittaessaan 24 §: ssä mainitun korvauk- 1833: lunastustoimikunnan kokouksessa valvonut sen, noudattakoon valtiokonttori soveltuvin 1834: oikeuttansa ja jota siinä ei myöskään ole osin, mitä kauppahinnan jaosta kiinteistöä 1835: ilmoitettu asianosaiseksi, älköön sittemmin ulosottotoimin myytäessä on säädetty. 1836: olko puhevaltaa valtiota tai Valtion Voima 1837: Osakeyhtiötä kohtaan, mutta saakoon hän 40 §. 1838: oikeutensa menettämisen johdosta kärsimäs- Milloin korvausta samasta omaisuudesta, 1839: tään vahingosta korvauksen maanomista- oikeudesta, oikeuden supistamisesta tai hai- 1840: 14 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö. 1841: 1842: 1843: tasta vaativat useat, joiden kesken oikeus 43 §. 1844: korvaukseen on kiistanalainen, suoritetaan Jos osakkeet, jotka 9 § : n mukaisesti siir- 1845: korvaus vasta sen jälkeen, kun he ovat kes- tyvät Valtion Voima Osakeyhtiölle tai pakko- 1846: kenään sopineet siitä, kenelle korvaus on lunastetaan, ovat saamisesta panttina, vapau- 1847: maksettava, tai kunkin oikeus siihen muu- tuvat ne vastaamasta sanotusta panttioikeu- 1848: toin on vahvistettu. desta, ja on panttioikeuden haltijalla sama 1849: oikeus luovutus- tai lunastushintaan kuin hä- 1850: nellä aikaisemmin oli osakkeisiin. 1851: 41 §. 1852: Jos kiinteistö, josta alue on tämän lain 1853: mukaan siirtynyt Valtion Voima Osakeyhtiön 44 §. 1854: omistukseen tai pakkolunastettu, on kiinni- Kauppa- ja teollisuusministeriön on tämän 1855: tyksen tai maksamattoman kauppahinnan oi- lain mukaisesti siirtyneen omaisuuden vapau- 1856: keutta koskevien säännösten nojalla taikka tumisesta vastaamasta 27 ja 28 § : ssä maini- 1857: muiden säännösten perusteella vastaamassa tusta kiinnityksestä ja panttioikeudesta il- 1858: saamisesta, määrätyn raha- tai tavaratulon moitettava asianomaiselle tuomiokunnan tuo- 1859: kantamisoikeudesta tai muusta yksityisestä marille tai raastuvanoikeudelle merkinnän 1860: oikeudesta tahi luonteeltaan julkisoikeudel- tekemistä varten, mikäli on kysymys koko 1861: lisista taikka julkisoikeudellisessa järjestyk- kiinteistöstä tai irtaimistokiinnityksestä, kiin- 1862: sessä maksettavaksi pannuista tai niihin ver- nitysasiain- tai irtaimistokiinnitysasiain pöy- 1863: rattavista suorituksista, on alue sellaisesta täkirjaan ja määräalan osalta ulosmitattujen 1864: vastuusta vapaa. kiinteistöjen luetteloon, älköön osittamatto- 1865: Samoin on korvaus vapaa vastaamasta man kiinteistön tai sen osan sanotun mer- 1866: muista kuin sellaisista saamisista tai määrä- kinnän jälkeen tapahtunut luovutus estäkö 1867: tyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeuk- siirtynyttä määräalaa itsenäiseksi tilaksi erot- 1868: sista, joista kiinteistö on panttina kiinnityk- tamasta. 1869: sen tai maksamattoman kauppahinnan oi- Milloin omaisuus tai sen osa, joka on tä- 1870: keutta koskevien säännösten nojalla, ja on män lain mukaan pakkolunastettu, on, sen 1871: sanottujen saamisten ja oikeuksien haltijoilla mukaan kuin 27 ja 28 §:ssä on säädetty, va- 1872: sama oikeus luovutus- tai lunastushintaan pautunut vastaamasta kiinnityksestä ja pant- 1873: kuin heillä aikaisemmin oli kiinteistöön. tioikeudesta, on 1 momentissa mainittu ilmoi- 1874: tus pakkolunastustoimikunnan puheenjohta- 1875: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, nou- jan tehtävä. 1876: datettakoon myös silloin, kun siirtynyt tai 1877: pakkolunastettu omaisuus tai sen osa on ve- Tämän lain mukaan siirtyneen tai pakko- 1878: lasta panttina irtaimistokiinnityksen perus- lunastetun alueen tultua erotetuksi ilmoitta- 1879: teella. koon kauppa- ja teollisuusministeriö siitä kir- 1880: jallisesti asianomaiselle tuomiokunnan tuo- 1881: marille tai raastuvanoikeudelle, joka seuraa- 1882: 42 §. vissa varsinaisissa käräjissä tai kaupungissa 1883: Kun koko kiinteistö on tämän lain mukaan kuukauden kuluessa merkitköön vapautumi- 1884: siirtynyt tai pakkolunastettu, vapautuu se sen kiinnitysasiainpöytäkirjaan ja poistakoon 1885: 26 § :ssä mainituista rasituksista. Velkojalla 1 ja 2 momentissa tarkoitetun merkinnän. 1886: on sen sijaan sama oikeus luovutus- tai lu- 1887: nastushintaan kuin hänellä aikaisemmin oli 1888: kiinteistöön. 6 luku. 1889: Jos luovutus- tai lunastushinnan saaja an- Pakkolunastusta edeltäneestä tutkimuksesta. 1890: taa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän 1891: maksaa valtiolle muut myöhemmin mahdolli- 45 §. 1892: sesti ilmenevät luovutus- tai lunastushintaa Jos ennen pakkolunastukseen ryhtymistä 1893: rasittavat panttioikeudet kuin aluetta rasit- on tarpeen suorittaa kiinteistöllä tutkimuk- 1894: taneet kiinnitykset ja maksamattoman kaup- sia, on kiinteistön tahi laitoksen omistaja tai 1895: pahinnan, voidaan luovutus- tai lunastus- haltija velvollinen sallimaan sen, mutta saa- 1896: hinta suorittaa sen saajalle tarvitsematta sel- koon täyden korvauksen siitä aiheutuvasta 1897: vittää muita panttioikeuksia. vahingosta ja haitasta. 1898: I , l . - V. X. Turunen ym. 15 1899: 1900: 46 §. tämän lain mukaan pakkolunastetaan yhtiölle 1901: Tutkimuksen toimittamisesta on ilmoitet- luovutettavaksi ja josta valtio suorittaa kor- 1902: tava kuten 29 § : ssä on säädetty ja on ilmoi- vauksen tämän lain mukaisesti. 1903: tuksessa mainittava, milloin ja missä tutki- 1904: mus toimitetaan. 50 §. 1905: Yhtiön, jota on hoidettava kannattavai- 1906: 47 §. suusnäkökohdat huomioonottaen, tehtävänä 1907: Jolleivät asianosaiset sovi sen korvauksen on kauppa- ja teollisuusministeriön sekä voi- 1908: määrästä, joka tutkimuksen toimittajan on matalousneuvoston laatimien yleissuunnitel- 1909: suoritettava kiinteistön omistajalle tutkimuk- mien ja ohjeiden mukaisesti: 1910: sen aiheuttamasta vahingosta ja haitasta, 1) hallita ja hoitaa vesivoimalähteitä, 1911: määrää siitä oikeus. 2) hallita ja rakentaa vesi- ja höyryvoima- 1912: laitoksia, 1913: 3) rakentaa ja hoitaa maan runkoverkos- 1914: 7 luku. toa sekä yhtiön omistuksessa ja hallinnassa 1915: olevia muita voimansiirtojohtoja, 1916: Valtion Voima Osakeyhtiö. 4) valvoa ja ohjata voimalaitosten yhteis- 1917: 48 §. käyttöä, 1918: Valtion Voima Osakeyhtiön, jota tässä lu- 5) määrätä sähkövoiman käyttötariffit, 1919: vussa sanotaan yhtiöksi, osakkeista, joita 6) toimeenpanna vesistöjen säännöstely, 1920: älköön asetettako haltijalle ja joita ei voi 7) ohjata sekä huolehtia sosiaalisesta ja 1921: omistaa muu kuin valtio, kunta tai muu erityisesti maaseudun sähköistäruisestä ja 1922: 3 § : n 1 ja 2 momentissa mainittu yhteisö, 8) huolehtia maan vesivoimavarojen ja nii- 1923: laitos tai osakeyhtiö, on aina vähintään yh- den käyttömahdollisuuksien tutkimuksesta. 1924: deksänkymmentä sadasosaa kuuluttava val- 1925: tion, valtion laitoksen ja sellaisen yhteisön 51 §. 1926: tai osakeyhtiön, jossa valtio omistaa osake- Yhtiön yhtiökokouksen, johon valtioneu- 1927: enemmistön taikka jossa sillä on muutoin vosto määrää valtion edustajan tai edusta- 1928: määräysvalta, omistukseen ja hallintaan kui- jat, tehtävänä on: 1929: tenkin niin, että valtio omistaa aina vähin- 1) hyväksyä yhtiön toiminta- ja tilikerto- 1930: tään seitsemänkymmentäviisi sadasosaa osak- mus, 1931: keista, ja on yhtiön yhtiöjärjestykseen otet- 2) myöntää hallintoneuvostolle ja johto- 1932: tava sellaiset määräykset, että valtion mää- kunnalle tili- ja vastuuvapaus, 1933: rääruisvalta yhtiössä säilytetään sekä valtio- 3) vahvistaa yhtiön tilinpäätös, 1934: talouden ja yleiset edut turvataan. 4) päättää hallintoneuvoston ja johtokun- 1935: nan jäsenten palkkioista, ja 1936: 5) valita tilintarkastajat. 1937: 49 §. 1938: Valtion omaisuus, joka tämän lain mukaan 52 §. 1939: siirtyy yhtiölle, käytetään osakepääoman Yhtiön toimintaa johtaa hallintoneuvosto, 1940: maksamiseen siitä arvosta, joka sille 11 §: n johtokunta ja pääjohtaja, joiden tehtävät 1941: mukaan on määrätty. määrätään asetuksella. 1942: Kunnan tai muun 3 § : ssä 1 ja 2 momen- 1943: tissa mainitun yhteisön, laitoksen tai osake- 53 §. 1944: yhtiön tämän lain nojalla yhtiölle siirtyvä Hallintoneuvoston, johon kuuluu puheen- 1945: omaisuus voidaan sen mukaan kuin kauppa- johtaja ja kymmenen jäsentä, asettaa valtio- 1946: ja teollisuusministeriö, huomioon ottaen 48 neuvosto määräajaksi siten, että kolme jä- 1947: § : n säännökset määrää, panna yhtiöön osak- sentä määrätään valtion voimatalouden edus- 1948: keita vastaan 1 momentissa mainitusta ar- tajista, joista yksi on maaseudun sähköis- 1949: vosta, jolloin omaisuuden luovuttajalle anne- tykseen perehtynyt, kaksi valtion· teollisuu- 1950: taan yhtiön osakkeita siirtyneen omaisuuden den edustajista, yksi valtiovarainministeriön 1951: arvoa vastaavasta nimellisarvosta. edustaja, yksi yksityisen teollisuuden edus- 1952: Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatet- taja, kaksi työntekijäin järjestöjen edustajaa 1953: takoon myös siihen omaisuuteen nähden, joka ja yksi toimihenkilöiden järjestöjen edustaja. 1954: 16 I,l. - Valtion Voima Osakeyhtiö. 1955: 1956: 1957: 8 luku. 56 §. 1958: Milloin tämän lain mukaan siirtyvän tai 1959: Erinäisiä säännöksiä. pakkolunastettavan laitoksen, laitteen tahi 1960: muun omaisuuden arvo taikka käyttömahdol- 1961: 54§. lisuus on alentunut sen johdosta, että siihen 1962: Velkoja, jolla 41 tai 43 § : n mukaan on kuuluva tai sen käyttöä varten tarpeellinen 1963: sama oikeus luovutus- tai lunastushintaan laite, kone tai muu omaisuusesine on tammi- 1964: kuin hänellä aikaisemmin oli tämän lain mu- kuun 1 päivän 1951 jälkeen toiselle luovu- 1965: kaan siirtyneeseen tai pakkolunastettuun tettu tahi siitä muuten poistettu, on Valtion 1966: omaisuuteen, on velvollinen ottamaan saami- Voima Osakeyhtiöllä oikeus saada luovutettu 1967: sensa suoritukseksi omaisuuden luovuttajan tai poistettu omaisuus lunastuksesta palau- 1968: tämän lain mukaan korvaukseksi saamia obli- tetuksi olkoonpa se kenen omistuksessa tai 1969: ·gatioita niiden nimellisarvosta, jos saaminen hallinnassa tahansa, jos luovutuksen tai pois- 1970: on syntynyt ennen omistusoikeuden siirty- tamisen tarkoituksena voidaan katsoa olleen 1971: mistä tai omaisuuden pakkolunastusta ja ve- tämän lain säännösten kiertäminen. 1972: lallinen viimeistään kolmen kuukauden ku- Jos 1 momentissa tarkoitettu omaisuus on 1973: luessa obligatioiden saamisesta suorittaa hävinnyt tai tuhoutunut tahi sitä ei muusta 1974: niillä velkansa. Sille osalle velastaan, jonka syystä voida palauttaa, on omaisuuden luo- 1975: korvauksen saaja suorittaa obligatioilla, hän vuttaja velvollinen suorittamaan Valtion 1976: ei ole velvollinen maksamaan obligatioiden Voima Osakeyhtiölle kaksinkertaisena sen 1977: autopäivästä lukien korkeampaa korkoa kuin alkuperäisen arvon laskettuna sen ajankoh- 1978: 3 sadalta, kuitenkin niin, ettei hän ole oikeu- dan mukaan, milloin kanne omaisuuden pa- 1979: tettu vaatimaan jo maksettua korkeampaa lauttamisesta on pantu vireille. 1980: korkoa takaisin. Edellä 1 momentissa mainittua omaisuu- 1981: Jollei valtiokonttorista korvaukseen oikeu- den palauttamista koskeva kanne on pantava 1982: tetulle annettavia obligatioita ole hänen saa- vireille tämän lain mukaan siirtyvään omai- 1983: tavissaan velan erääntyessä, on hän oikeu- suuteen nähden vuoden kuluessa lain voi- 1984: tettu saamaan lykkäystä velkansa maksussa maantulosta lukien ja pakkolunastettavaan 1985: siihen saakka, kunnes korvaus on hänelle suo- omaisuuteen nähden saman ajan kuluessa 1986: ritettu. siitä, kun pakkolunastuspäätös on saanut 1987: lainvoiman. 1988: 57 §. 1989: 55 §. Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat kus- 1990: Valtion Voima Osakeyhtiö on oikeutettu tannukset suoritetaan valtion varoista. 1991: saattamaan alioikeuden tutkittavaksi tämän 1992: lain täytäntöönpanosta johtuvia, kiinnitystä 58 §. 1993: koskevia asioita lähettämällä tarvittavat asia- Tarkemmat säännökset tämän lain toi- 1994: kirjat kirjeessä asianomaiselle oikeudelle tai meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 1995: tuomiokunnan tuomarille. tuksella. 1996: 1997: . Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 1998: 1999: Varma. K. Turunen. Veikko Helle. Meeri Kalava.inen. 2000: Kustaa Alanko. H. Törmä.. Anni Flinck. 2001: Väinö Tikka.oja.. Vilho Väyrynen. Viljo Rantala. 2002: Juho Ka.rvonen. Georg Eriksson. Ensio Partanen. 2003: Lars Lindeman. Rafael Paasio. Lyyli Aalto. 2004: Pentti Niemi. Veikko Kokkola. Edvard Pesonen. 2005: Sylvi Siltanen. Elis Manninen. Eino Raunio. 2006: Lempi Lehto. Sulo Hostila. Valto Käkelä. 2007: Eetu Karjalainen. Kaarlo Pitsinki. Kalle Matilainen. 2008: 0. Lindblom. Arvo Ahonen. Onni Hiltunen. 2009: Arvo Tuominen. 2010: 17 2011: 2012: 1,2. - Lak.al. N: o 2. 2013: 2014: 2015: 2016: Vennamo: Ehdotus laiksi maan w'lkomaankaupan ja talous- 2017: elämän turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. 2018: 2019: 2020: E d u s kun n a U e. 2021: 2022: Viime aikoina on yhä kasvavassa määrin rittaville asianomainen palkka. Kokemukset 2023: voHu havaita, että nimenomaan suuryhtiöt vuosikymmenien takaa osoittavatkin, että ni- 2024: pyrkivät yhä tehokkaampaan rengastumiseen menomaan piensahat ja pienpuutavaran osta- 2025: puutavaran hankinnassa painaakseen täten jat ovat maaseudun talonpojan ja työmiehen 2026: kohtuuttomasti niin metsien arvoa kuin puu- paras turva suuryritysten rengastumista vas- 2027: tavaran hakkuista maksettavia ansioita. Voi- taan. 2028: daan tällä hetkellä jo osoittaa lukuisia yksi- Vähäiseksi ei voida myöskään arvioida sitä 2029: tyiskohtia tästä rengastumiBesta ja ilmeistä seikkaa, että tällä tavoin terveesti lisätään 2030: on, että tällainen tilanne on omiansa vaaran- työmahdollisuuksia maaseudulla. Näin sääs- 2031: tamaan koko vapaaseen kilpailuun ja yrittä- tyvät tuhannet miljoonat valtion verovarat 2032: jätoimintaan perustuvaa yhteiskuntajärjes- työttömyystöistä. Tätä tietä voidaan paran- 2033: tystämme. taa myös kipeästi kaivattua ansiotasoa met- 2034: Näyttää siltä, että suur-puunjalostusteolli- sätöissä, olipa sitten kysymyksessä hankinta- 2035: suus, olipa sitten kysymyksessä valtion yrit- lisä oman puutavaran myynnistä taikka ura- 2036: täjätoiminta tai muu yrittäjätoiminta, on kalla tai muulla palkalla suoritettu ml:)tsä- 2037: saanut tälle rengastumiselleen tärkeätä tu- työ. Onhan nimittäin tunnettu tosiasia, että 2038: kea pyöreän puutavaran vientisäännöstelystä. metsätöistä saatu ansio, vaikka tämä työ mel- 2039: Jos ei olisi pyöreän puutavaran vientisään- kein aina on raSkaampaa kuin muissa elin- 2040: nootelyä, niin pienyrittäjillä, heidän saades- keinoissa suoritettu työ, on huomattavasti 2041: saan ennakkorahoitusta ulkomailta ja olles- alhaisempi kuin esim. kaupunki- ja teolli- 2042: saan myös varmoja oikeudestaan viedä pyö- suustyöväestön ansio. 2043: reätä puutavaraa maasta ulos, olisi mahdol- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- 2044: lisuus murtaa tällainen suuryritysten ren- tan, 2045: gastuminen ja tällä tavoin kilpailun kautta 2046: maksaa metsänomistajille asianomaista kan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2047: torahaa sekä samoin maksaa metsätöitä suo- van lakiehdotuksen: 2048: 2049: 2050: 2051: Laki 2052: maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta annetun lain muuttamisesta. 2053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maan ulkomaankaupan ja talouselämän 2054: turvaamisesta 30 päivänä joulukuuta 1957 annetun lain (446/57) 1 § näin kuuluvaksi: 2055: 1 §. 2056: Valtioneuvostolla on valta maan ulkomaan- ten tarvikkeiden vientiä ja tuontia, pyöreän 2057: kaupan ja talouselämän turvaamiseksi: puutavaran vientiä lukuun ottamatta; 2058: 1) sopivin keinoin säännöstellä kaikenlais- 2059: 2060: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 2061: 2062: Veikko Vennamo. 2063: 3 E 681'i /'518 2064: 18 2065: 2066: 1,3. - Lak.al. N: o 3. 2067: 2068: 2069: 2070: 2071: Kekkonen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöissä makset- 2072: tavien palkkojen säännöstelystä. 2073: 2074: 2075: E d u s k u n n a 11 e. 2076: 2077: Metsätyöläisten asema on aina ollut vai- jälkeen vuoden 1956 alusta lukien on metsä- 2078: kea. Ottaen huomioon ne olosuhteet, joissa työpalkkojen kehitys jäänyt jälkeen ylei- 2079: erittäin rasittavaa metsätyötä joudutaan te- sestä palkkakehityksootä, joka ei ole oikeu- 2080: kemään, on metsätyöläisten palkkaus har- denmukaista, niin olisi valtioneuvostolle an- 2081: voin ollut tyydyttävällä kannalla. Kun val- nettava uudelleen valtuudet säännöstellä 2082: tioneuvostolla oli valtuudet säännöstellä palkkoja metsä- ja uittotöissä. Sen jälkeen 2083: metsä- ja uittotöissä maksettavia palkkoja, pi:täisi hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin, 2084: saatettiin 1950~luvun puolella vuoteen 1956 jotta metsätyöpalkat voitaisiin turvata ver- 2085: mennessä parantaa oleellisesti metsätyöläis- rattuna yleiseen palkkakehitykseen ainakin 2086: ten asemaa. vuoden 1956 tammikuun tasolle. 2087: Talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, 2088: sellisissa oloissa annetun lain pääty,ttyä ei ehdotamme kunnioittaen, 2089: valtioneuvostolla ole kuitenkaan ollut mah- 2090: dollisuutta säännöstellä myöskään metsä- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2091: uittotöissä maksettavia palkkoja. Koska sen van lakiehdotuksen: 2092: 2093: 2094: Laki 2095: metsä- ja uittotöissä maksettavien palkkojen säännöstelystä. 2096: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 2097: määrätyllä tavalla, säädetään: 2098: 1 §. panosta, sekä velvoittaa kunnat asettamaan 2099: Valtioneuvostolla on valta sopivin keinoin lautakuntia ja toimihenkilöitä säännöstely- 2100: säännöstellä metsä- ja uittotöissä niin yksi- määräysten paikallista toimeenpanoa varten, 2101: tyis- kuin julkisoikeudelliseenkin palvelus- niin myös antaa määräykset sellaisten lauta- 2102: suhteeseen perustuvia palkkauksia. kuntien ja toimihenkilöiden ll:ehtävistä ja 2103: toiminnasta. 2104: 2 §. 2105: Valtioneuvostolla on valta määrätä, minkä 2106: viranomaisen on huolehdittava tämän lain Tämä laki tulee voimaan päivänä 2107: nojalla annettujen määräysten täytäntöön- kuuta 1958. 2108: 2109: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 2110: 2111: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. Markus Niskala. 2112: Olavi Lahtela. Eeli Erkkilä. Kusti Eskola. 2113: Hannes Paaso. Pentti Pekkarinen. Kerttu Saalasti. 2114: Eino Uusitalo. Aarre Marttila. A. Holopainen. 2115: 19 2116: 2117: 1,4. - Toiv.al. N: o 1. 2118: 2119: 2120: 2121: 2122: Kaitila ym.: Yleisen kansanäänestyksen käytäntöönottami- 2123: sesta. 2124: 2125: 2126: E d u s k u n n a ll e. 2127: 2128: On ilmeistä, että nykypäivien yhteiskun- ja jokainen hallituksen jäsen hyvin tietää, 2129: nassa yksityisillä kansalaisilla on liian vähän että jotakin olisi tehtävä. 2130: mahdollisuuksia vaikuttaa poliittisiin ratkai- Kansalaisten tyytymättömyys kohdistuu 2131: suihin. Hehän voivat suoranaisesti tuoda tällöin eduskuntaan ja hallituksiin. Tuskin 2132: esiin käsityksensä maan asioiden hoidosta kuitenkaan voidaan lähteä siitä, että halli- 2133: vain yhtenä päivänä neljässä vuodessa, ni- tukset ja eduskunta olisivat kokoonpannut 2134: mittäin vaalipäivänä. Mutta jonakin vaali- pelkästään kyvyttömistä ja moraalisesti ala- 2135: päivänä ei suinkaan voida ennakolta tietää, arvoisista henkilöistä. Todellinen vika on itse 2136: mitä kysymyksiä koko seuraavana nelivuo- puoluevaltaisessa järjestelmässä sen nykyi- 2137: tiskautena tulee esille. Päinvastoin käytäntö sessa epätäydellisessä muodossa. Tällaisen 2138: osoittaa, että vaalikauden aikana usein tulee umpikujan, josta ei päästä eteenpäin, saavat- 2139: esille eräitä sellaisia suuria asioita, joista kin nykyisellään aikaan usein puolueiden ja 2140: vaalien aikana ei vielä tiedetty mitään ja eturyhmien ennakolta kiinni lyödyt kannan- 2141: joissa monien kansalaisten henkilökohtainen otot, puolueiden väliset ja niiden johtomies- 2142: kantakin voi olla toinen kuin sen puolueen, tenkin keskeiset arvovaltakysymykset tahi 2143: jota hän on äänestänyt. Jo näistä periaatteel- myös eri puolueiden pelko ja arkuus ottaa 2144: lisista syistä kansalle kokonaisuudessaan täy- kantaakseen vastuuta juuri vaikeina aikoina. 2145: tyisi antaa mahdollisuus esittää kantansa yh- Ja juuri tällaisten tilanteiden varalta on 2146: teiskunnan suurista kysymyksistä myös vaa- välttämätöntä, että kansa itse välittömästi 2147: lien väliaikana. Tämä mahdollisuus voidaan voi aivan kuin aukaista solmun ja siis ottaa 2148: toteuttaa siten, että meilläkin otetaan käy- ratkaisun käsiinsä. Tämä puolestaan edellyt- 2149: täntöön yleinen kansanäänestys koko yhteis- tää, että yleinen kansanäänestysmenettely 2150: kuntaa koskevissa suurissa kysymyksissä. Jo liitetään kiinteänä täydennyksenä meidän 2151: periaatteellisesti katsoen se siis on osa kan- kansanvaltaiseen järjestelmäämme. Niinpä 2152: sanvaltaista hallitustapaa ja sen johdonmu- myös ulkomaiset kokemukset mm. Amerikan 2153: kainen täydennys. osavaltioista, joissa kansanäänestysmenettely 2154: Mutta tämän lisäksi sillä on suuri käytän- on käytännössä, osoittavat, että se usein on 2155: nöllinen merkitys, koska sen avulla voidaan tuonut ratkaisun juuri tapauksissa, joissa 2156: korjata ja parantaa niitä puutteita, joita lainsäädäntöelinten toimettomuus tai puo- 2157: kansanvaltaisessa järjestelmässämme ilmei- lueiden ja ryhmien ennakolta kiinni lyödyt 2158: sesti on, ja jotka meillä erityisesti sodanjäl- kannanotot ovat synnyttäneet kuolleen tilan 2159: keisinä vuosina ovat tulleet esille. Niinpä on ja estäneet ratkaisuun pääsyn. Samalla ta- 2160: voitu nähdä, että demokraattinen ja parla- voin vaikutti meillä puolestaan v. 1931, poik- 2161: mentaarinen hallitustapa - sellaisena, joksi keuksellisesti, toimeenpantu neuvoa antava 2162: se meillä käytännössä on muodostunut - on kansanäänestys kieltolakikysymyksessä. 2163: kerran toisensa jälkeen sekä monissa suu- Kansanäänestysmenettely on, joskin varsin 2164: rissa yksityiskysymyksissä että myös yleisen erilaisissa muodoissa käytännössä useassakin 2165: tilanteen ratkaisuissa johtanut selvään umpi- eri maassa. Esim. Sveitsissä ja USA: n osa- 2166: kujaan. Kuollut tila on syntynyt ja ratkai- valtioissa sillä on vanhat perinteet. Niin- 2167: suihin ei ole päästy, vaikka kaikki, siis jokai- ikään sitä käytetään mm. Australiassa (liit- 2168: nen kansalainen, jokainen eduskunnan jäsen tovaltioissa), Uudessa Seelannissa ja Tans- 2169: 20 1,4. - Kansanäänestys. 2170: 2171: 2172: kassa. Viimeksi on kansanäänestysmenettely kysymykset, joihin nähden tiedusteliaan kan- 2173: uudistetussa muodossa liitetty v. 1954 Ruot- salaisten periaatekantaa ja joiden alistami- 2174: sissa demokraattisen järjestelmän oleelliseksi sella kansanäänestykseen myös on huomatta- 2175: osaksi. Kaukaisempien maiden olosuhteet lie- van laaja kannatus. Ulko- ja puolustuspoliit- 2176: nevät meille vieraammat. Sen sijaan ilmei- tiset kysymykset jouduttaisiin tietysti jättä- 2177: sesti Ruotsin kansanäänestystä koskeva lain- mään menettelyn ulkopuolelle, samoin myös 2178: säädäntö voinee ainakin teknillisessä mie- sellaiset, joiden ratkaisua ei voida viivyttää 2179: lessä tarjota paljon varteen otettavaa. ilman suurta yleistä haittaa. 2180: Tässä yhteydessä on ennenaikaista puuttua Edellä olevan viitaten esitämme kunnioit- 2181: kansanäänestysmenettelyn käytännöllisiin yk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 2182: sityiskohtiin, siis esim. siihen, tulisiko kan- sen, 2183: sanäänestys meillä olla ns. neuvoa antava 2184: vaiko - toisissa asioissa - ehkä ns. decesii- että hallitus asettaisi asiantuntija- 2185: vinen, päättävä. Ilmeistä kuitenkin on, että elimen laatimaan selvityksen yleisen 2186: säännönmukainen asiain hoito on aina säily- kansanäänestyksen käytäntöön ottami· 2187: tettävä kansanedustuslaitoksella. Kansan- sesta me~"lläkin yhteiskuntaa koske- 2188: äänestyksen alaisiksi puolestaan on syytä ot- vissa suurissa kysymyksissä. 2189: taa luonnollisesti vain eräät riittävän suuret 2190: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 2191: 2192: Esa. Kaitila.. Juho Tenhiälä. Armi Bosia.. 2193: Veikko Hyytiäinen. Kaarlo Ka.jatsa.lo. Aaro Stykki. 2194: Armas Leinonen. 2195: 21 2196: 2197: 1,5. - Toiv.al. N: o 2. 2198: 2199: 2200: Kajatsalo ym..: Esityksen antamisesta maan jakamisesta 200 2201: vaalipiiriin, joista kustakin valittaisiin yksi kansanedus- 2202: taja. 2203: 2204: Eduskunnalle. 2205: 2206: Maamme nykyistä kansanedustajanvaalien semmälle pohjalle rakentuvalla hallituksella 2207: vaalijärjestelmää luotaessa oli eräänä pe- olisi suuremmat mahdollisuudet suunnitel- 2208: rusteena pyrkimys saada edustus jakautu- malliseen ja pitkäjännitteiseen työhön. Toi- 2209: maan tasaisesti siten, että maan syrjäisim- saalta hallituksen olisi enemmän otettava 2210: milläkin seuduilla olisi mahdollisuus tulla varteen opposition ehdotukset ja arvostelu- 2211: edustetuksi eduskunnassa. Käytäntö on kui- kin. 2212: tenkin johtanut toisenlaiseen tulokseen. Yh- Eturyhmien edustus tulisi todennäköisesti 2213: teiskunnallinen kehitys on vienyt siihen, että muodostumaan samansuuntaiseksi kuin ny- 2214: edustus on jakautunut etupiireittäin aikai- kyisin, sillä maatalousalueilla olisi maatalou- 2215: sempaa suuremmassa määrässä, minkä vuoksi den, teollisuusalueilla teollisuuden ja työ- 2216: yhteistyö eri eduskuntaryhmien kesken on väestön, ja toimihenkilövaltaisilla asutustaa- 2217: vaikeutunut. Tästä johtuen myöskin halli- jamilla toimihenkilöiden ehdokkailla par- 2218: tukset ovat olleet lyhytikäisiä ja niiden työ haimmat mahdollisuudet tulla valituksi. 2219: haparoivaa. On todettava, ettei nykyinen Edustus vain voisi jakaautua toisin kuin 2220: vaalijärjestelmä enää ole yhteiskunnallisen mitä nyt on laita. Myöskin vaaliliittojen 2221: kehityksen tasalla. luku voisi olla rajoittamaton, sillä järjes- 2222: Paremman tuloksen saavuttamiseksi, jotta telmä jo itsessään johtaisi niiden vähene- 2223: eduskunta muodostuisi koko kansan edus- miseen. 2224: tustoksi, olisi maa jaettava kahteensataan Edelläolevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 2225: vaalipiiriin, joista kustakin valittaisiin yksi 32 § : ään viitaten ehdotamme kunnioittaen 2226: edustaja. Tällöin edustus jakautuisi pakos- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 2227: takin tasaisesti kautta koko maan. Samalla 2228: olisi todennäköistä, että eduskunnan asialli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 2229: nen taso paranisi, koska vaaleissa esiintyvien sellaisten 13 p:nä tammikuuta 1928 2230: ryhmittymien olisi, mahdollisimman suuren annetun valtiopäiväjärjestyksen muut- 2231: vaalimenestyksen saavuttamiseksi, kiinnitet- tamista ja 30 p:nä kesäkuuta 1955 2232: tävä entistä suurempaa huomiota ehdokkait- kansanedustajain vaaleista annetun 2233: ten asetteluun, heidän asialliseen pätevyy- lain muuttamista koskevien lakiesi- 2234: teensä. Myös äänestäjille tulisivat vaalit lä- tysten antamiseksi Eduskunnalle, joi- 2235: heisemmiksi ehdokkaitten ollessa alueelli- den mukaan maa olisi jaettava kah- 2236: sesti suppeamman piirin asettamina heille teensataan vaalipiiriin, joista kustakin 2237: tutumpia kuin mitä nykyisin on asian laita. valitaan yksi edustaja, sekä että vaali- 2238: Olisi myöskin odotettavissa, että eduskunnan piirien jaon toimittaa valtioneuvosto 2239: lainsäädäntötyötä nykyisin suuresti häiritse- sinä vuonna Suomen kansalaisina hen- 2240: vät etupiirien välisten erimielisyyksien sel- g~'llekirjoitettujen asukkaiden luku- 2241: vittelyt vähenisivät, koska kokonaisuuden etu määrän mukaan, jonka henkikirjoi- 2242: tulisi paremmin esille jo ryhmien sisäisissä tukseen vaaleissa käytettävät vaali- 2243: neuvotteluissa. luettelot pohjautuvat, siten että asuk- 2244: Huomattava etu muutoksesta olisi sen kaiden lukumäärä jakautuu vaalipii- 2245: epäilemättä suuresti tervehdyttävä vaikutus rien kesken tasaisesti. 2246: hallitusten toimintaan. Nykyistä yhtenäi- 2247: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 2248: 2249: Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki. 2250: Esa Kaitila. Armas Leinonen. 2251: Veikko Hyytiäinen. Anni Hosia. 2252: Juho Tenhiälä.. 2253: 22 2254: 2255: 1,6. - Toiv.al. N: o 3. 2256: 2257: 2258: 2259: 2260: Borg-Sundman: Valtiollisten vaalien toimittamisajan muut- 2261: tamisesta. 2262: 2263: 2264: E d u s k u n n a ll e. 2265: 2266: Vuosi vuodelta on käynyt yhä ilmeisem- huomioiden voidaan näiden kolmen kesä- 2267: mäksi, että valtiollisten vaalien toimeenpane- kuukauden ulkopuolelta löytää vaalien toi- 2268: miseksi määrätty aika heinäkuun alussa ei mittamiselle sopivampi aika kuin nykyinen. 2269: ole kansalaisille yleensä sopiva. Virastoissa, Monet näkökohdat puoltavat syyskautta so- 2270: liike- ja teollisuuslaitoksissa ym. pidetään pivimmaksi ajaksi. 2271: suurin osa kesälomista juuri heinäkuun ai- Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun- 2272: kana, minkä lisäksi muutkin kesäkuukaudet nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 2273: ovat samalla tavoin vähemmän sopivia ajan- 2274: kohtia. Tällöinhän on valtava osa äänestä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 2275: jistä poissa kotipaikkakunniltaan. Tarkoi- vaalilain muuttamiseksi niin, että vaa- 2276: tuksenmukaisempaa olisi asettaa eduskunta- lien ajaksi määrätään muu ajankohta 2277: vaalit joko syksyksi tai kevääksi, joka ta- kuin nykyinen yleisten kesälomien 2278: pauksessa ulkopuolelle kolmen kesäkuukau- aika. 2279: den. Maataloustyöt, kelirikot ym. esteetkin 2280: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 2281: 2282: Margit Borg-Sundman. 2283: 23 2284: 2285: 1,7. - Toiv.al. N:o 4. 2286: 2287: 2288: 2289: 2290: Pitsinki ym.: Kansanedustajainvaalien toimittamisajan siir- 2291: tämisestä toukokuun loppupuolelle. 2292: 2293: 2294: E d u s k u n n a 11 e. 2295: 2296: Pyrkimykset vaalivilkkauden lisäämiseksi taan toimittamaan, ovat vilkkaimman kesä- 2297: yleisissä vaaleissa ovat sotienjälkeisinä vuo- lomakauden ja matkailusesongin aikaa. Muu- 2298: sina tuottaneet monia ilahduttavia tuloksia. toinkin silloin ollaan tavallista enemmän 2299: Niinpä voidaan todeta, että vuosina 1953, ulkosalla ja liikekannalla, niin että puoluei- 2300: 1954 ja 1956 saavutettiin peräkkäisissä kun- den vaalityötä, julkista sanaa ja äänestä- 2301: nallis-, eduskunta- ja valitsijamiesvaaleissa mässä käymistä kohtaan ei näistäkään syistä 2302: niiden tähän mennessä korkeimmat äänes- johtuen tunneta yhtä suurta mielenkiintoa 2303: tysprosentit 71.4, 79.9 ja 73.4. Kun sanotut kuin tunnettaisiin esimerkiksi varhaisemmin 2304: vuoden 1954 eduskuntavaalit poikkeukselli- keväällä. Siitä huolimatta, että vaaliote- 2305: sesti olivat talvivaalit ja niissä siitä huoli- palvelu ja otteella äänestäminen on nykyi- 2306: matta saavutettiin ennätyksellinen äänestys- sin jo varsin laajaa, ei voi olla oikein, että 2307: tulos, rohjettiin varsin yleisesti jo toivoa, vaalit tapahtuvat ajankohtana, jolloin mel- 2308: että seuraavissa eduskuntavaaleissa osanotto- koista lisähuolta ja harmia aiheuttava ottei- 2309: prosentti saataisiin nousemaan yli kahdek- den tarve on suurimmillaan. 2310: sankymmenen. Tässä suhteessa jouduttiin Kerrotuista haitoista päästäisiin asianmu- 2311: viime heinäkuun alkupuolella kuitenkin ko- kaisimmin eroon siten, että eduskuntavaalit 2312: kemaan ikävä pettymys, sillä äänestyspro- siirrettäisiin nykyistä edullisempaan ajan- 2313: sentti tämän vuoden vaaleissa laski 74.4: ään kohtaan. Sopivimpana ajankohtana pitäi- 2314: ja oli siten viisi ja puoli prosenttiyksikköä simme nykyoloissa toukokuun loppupuolta. 2315: alhaisempi kuin edellisissä eduskuntavaa- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh- 2316: leissa. Sattunutta takaiskua ei ole syytä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 2317: sivuuttaa toimettomuudella eduskunnankaan muksen, 2318: piirissä. 2319: Äänestysprosentin kohoamista estäviä seik- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa 2320: koja on tietysti monia, sekä kulloisestakin toimenpiteisiin voimassa olevan kan- 2321: tilanteesta johtuvia että yleisempää laatua sanedustajain vaaleja koskevan lain 2322: olevia. Enempiä tutkimuksia suorittamatta uudistamiseksi niin, että vaalitoimitus 2323: voidaan pitää selvänä, että eräs kaikkein edustajainvaaleissa tapahtuisi nor- 2324: huomattavimmista osanottolaimeuden syistä maalitapauksissa toukokuun viimeisenä 2325: on vaalien kannalta mahdollisimman epä- sunnuntaina sinä vuonna, jona vaali- 2326: edullinen ajankohta. Heinäkuun ensimmäi- kausi lähinnä edellisistä edustajan- 2327: nen sunnuntai ja sitä seuraava maanantai, vaaleista lukien päättyy, sekä sanottua 2328: joina vaalit säännöllisissä tapauksissa joudu- sunnuntaita seuraavana maanantaina. 2329: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 2330: 2331: Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen. 2332: 0. Lindblom. Sulo Bostila. 2333: Rafael Paasio. Viljo Virtanen. 2334: Väinö Leskinen. Varma K. Turunen. 2335: Veikko Helle. Elis Manninen. 2336: 24 2337: 2338: 1,8. - Toiv.al. N: o 5. 2339: 2340: 2341: 2342: 2343: Kaitila ym.: Valtioneuvoston toimintaa koskevien säännöllis- 2344: ten kyselytilaisuuksien järjestämisestä lehdistöble. 2345: 2346: 2347: Eduskunnalle. 2348: 2349: Maamme hallitusmuodon mukaan ,valtio- tuselimien puolesta välittömästi vastataan 2350: valta Suomessa kuuluu kansalle", minkä sää- lehdistön esittämiin kysymyksiin. On pidet- 2351: döksen mahdollisimman täydellisen toteutu- tävä kansanvaltamme suurena puutteena 2352: misen edellytyksenä on vaalioikeutettujen sitä, ettei maassamme ole siirrytty vastaavan- 2353: kansalaisten yhteiskunnallinen valistunei- laiseen järjestelmään. Ne tiedotustilaisuu- 2354: suus. Tämä puolestaan edellyttää, että kan- det, joita valtioneuvoston toimesta harvoin 2355: salaiset vaikeuksitta ja nopeasti saavat oi- ja epäsäännöllisesti on järjestetty, ovat kos- 2356: keita tietoja tasavallan lainsäädäntö- ja hal- keneet yleensä jotakin tiukasti rajoitettua 2357: lituselimien toiminnasta. Eduskunnan koh- asiaa tai asiaryhmää eikä julkisella sanalla 2358: dalla viimemainittu vaatimus onkin tyydyttä- ole niissä ollut tilaisuutta vapaasti esittää 2359: vällä tavalla järjestetty, mutta valtioneuvos- kysymyksiä muilta hallitustoiminnan aloilta. 2360: ton toiminnasta saadaan julkisuuteen jatku- Siksi olisi välttämätöntä, että viivyttele- 2361: vasti ja liian usein ristiriitaisia taikka pa- mättä ryhdyttäisiin toimenpiteisiin maan 2362: hasti puutteellisia tietoja. Tällainen asiain- lehdistölle järjestettyjen säännöllisten, esi- 2363: tila on omiaan synnyttämään kansalaisten merkiksi viikoittaisten, kyselytuntien järjes- 2364: keskuudessa tarpeetonta levottomuutta ja tämiseksi, joilla pääministeri tai joku mun 2365: johtamaan harhakäsitysten syntymiseen, valtioneuvoston valtuuttama ministeri vastaa 2366: mikä ei voi olla haitallisesti vaikuttamatta sanomalehdistön edustajille heidän valtioneu- 2367: kansanvaltaisen hallitusmuotomme hengen ja voston toimintaa koskeviin kysymyksiinsä. 2368: periaatteen toteutumiseen. Lisäksi on ollut Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 2369: havaittavissa, että valtioneuvoston toimin- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 2370: nasta julkisuuteen annettujen tietojen saan- 2371: nissa eivät eri mielipidesuuntia edustavat että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 2372: sanomalehdet ole aina olleet yhtäläisessä ase- toimenpiteisiin säännöllisten, valtio- 2373: massa, kuten hyvä parlamentaarinen tapa neuvoston toimintaa koskevien kysely- 2374: vaatisi. tilaisuuksien järjestämiseksi maamme 2375: Eräissä länsimaisissa demokratioissa on lehdistölle, joissa tilaisuuksissa vastaa- 2376: edellämainitunlaisen epäkohdan korjaami- jana esiintyisi joko pääministeri tai 2377: seksi ryhdytty säännöllisesti järjestämään joku muu hallituksen valtuuttama mi- 2378: lehdistölle tiedotustilaisuuksia, joissa halli- nisteri. 2379: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 2380: 2381: Esa Kaitila. Veikko Hyytiäinen. 2382: Armi Hosia. Juho Tenhiälä. 2383: Aaro Stykki. 2384: 25 2385: 2386: 1,9. - Toiv.al N: o 6. 2387: 2388: 2389: 2390: 2391: Karjalainen: Kainuun läänin perustamisesta. 2392: 2393: 2394: E d u s k: u n n a 11 e. 2395: 2396: Vuoden 1954 valtiopäivitie jätin toivomus- eikä kestäne kauan, kun tulee ajankohtaiseksi 2397: aloitteen n: o 3 Kainuun läänin perustami- omanA-mielisairaalan perustaminen Kainuu- 2398: seksi. Sen jälkeen on käynyt yhä selvem- seen. Jo tämä virastojen ja julkisten laitos- 2399: mäksi, että Kainuu muodostaa varsin yhte- ten tarve osoittaa, että on olemassa myös 2400: naiSen maa;ntieteellisen ja taloudellisen aluehallinnon (lääninhallinnon) tarve, kun 2401: alueen, mitä mainitussa aloitteessanikin pe- on maantieteellisesti näin laajasta alueesta 2402: rustelin. Kainuu on 1953 muodostettu itse- kysymys. 2403: näiseksi tie- ja vesirakennusinsinööripiiriksi. Kaikkeen edellä olevaan ja toivomusaloit- 2404: Kajaanin maalaiskuntaan on v. 1946 ra;ken- teeseeni n:o 3 v. 1954 sekä perustuslakivalio- 2405: nettu koko Kainuun alueen käsittävä B- kunnan siihen antamaan mietintöön viitaten 2406: mielisairaala. Aivan lähiaikoina pannaan kunnioittaen ehdotan eduskunnan hyväksyt- 2407: lainsäädännöllisessä järjestyksessä alulle Kai- täväksi toivomuksen, 2408: nuun keskussairaalan rakennustyöt. On myös 2409: aivan lähiajan kysymys valtion keskusam- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- 2410: mattikoulun perustamisesta ja rakentami- menpiteisiin Kainuun läänin perusta- 2411: sesta. Kajaanissa toimii Oulun maanviljelys- miseksi sekä antaisi siitä esityksen 2412: insinööripiirin osa;sto, mutta senkin itsenäi- Eduskunnalle. 2413: seksi muodostaminen on vain ajan kysymys 2414: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 2415: 2416: Eetu Karjalainen. 2417: 2418: 2419: 2420: 2421: 4 E 68'7/58 2422: 26 2423: 2424: !,10. - Toiv.al. N: o 7. 2425: 2426: 2427: 2428: Uoti ym.: Vesivoimavarojen, koskiosuuksien, voimalaitosten 2429: ja voimansiirtojohtimien ottamisesta valtion haltuun. 2430: 2431: E d u s k u n n a ll e. 2432: 2433: Eri yhteyksissä on jouduttu toteamaan, massa määrin riippuvaiseksi julkisten varo- 2434: että talouselämämme kehitys on ratkaisevasti jen saannista. 2435: riippuvainen riittävästä ja häiriöttömästä Teollisuusneuvottelukunnan voimatalous- 2436: energiansaannista. Edelleen on todettava, jaosto on hiljattain valmistuneessa mietinnös- 2437: että suhteellisen kallis energian hinta on ollut sään nähnyt rahoituspulmien ratkaisemisen 2438: kansainvälisesti katsoen korkean kustannus- mahdolliseksi vain sitä tietä, että voimatalous 2439: tasomme pääsyitä. Kuluvina vuosina on kui- asetetaan verotubessa eriarvoiseen asemaan 2440: tenkin valtiovallan ja valtion hallinnassa ole- muun tuotannon kanssa, että voimatalou- 2441: vien rahoitusorganisaatioiden huomattavien temme ra:kentamiseen saadaan huomattavia 2442: sijoitusten turvin voitu rakentaa uusia voi- ulkomaisia lainoja, joiden hankkiminen maa- 2443: malaitoksia siinä määrin, että energiapulaa han ilman valtion takuita ei liene mahdollista 2444: ei varsinaisesti ole päässyt syntymään. Pää- ja että Suomen Pankin yhteyteen perustet- 2445: omien niukkuus, vesioikeuslainsäädännön van- taisiin erityinen rahasto, joka pääasiassa val- 2446: hentuneisuus ja hajanaiset omistussuhteet tion budjetista siirretyin varoin voisi hoitaa 2447: ovat kuitenkin huomattavasti hidastaneet voimatalouden rahoitusta. 2448: koskivoimamme rakentamista. On myös jou- Voimataloudellisen kokonaissuunnittelun 2449: duttu käytännössä varsin valitettavallakin toteuttaminen ja maamme energiatarpeen 2450: tavalla toteamaan, että yksityinen etu on turvaaminen ovat teollistamisen perusedelly- 2451: vesivoimavarojemme käytössä jyrkästi poi- tyksiä. Omistussuhteiden ja organisaatioiden 2452: kennut yleisestä edusta. hajanaisuus eivät saisi silloin muodostua jar- 2453: Jäljellä olevat rakennuskelpoiset vesivoima- ruksi ja esteeksi kansantaloutemme yleisen 2454: varamme arvioidaan n. 8 000 miljoonaksi edun tielle. Tämän vuoksi olisi viivyttele- 2455: kWh/v. Vesi voimarakennusohjelmien viiväs- mät·tä luotava edellytykset täysin yhtenäisen 2456: tyminen on kuitenkin johtanut siihen, että ja keskitetyn voimalaitosorganisaation muo- 2457: tulevina vuosina joudumme yhä lisääntyvässä dostamiseen. 2458: määrin turvautumaan höyryvoimaan. Koska Edellä esittämäämme viitaten allekirjoitta- 2459: tämä ei ole kansantaloudellisesti edullista neet esittävätkin kunnioittavasti eduskunnan 2460: nimenomaan valuuttavarantoa ajatellen, on hyväksyttäväksi toivomuksen, 2461: mm. energiakomitea mietinnössään esittänyt, 2462: että lähiaikoina olisi vuosittain rakennettava että hallitus ryhtyisi erittäin kiireel- 2463: n. 800 milj. ikWh/v. vastaava määrä uusia lisiin toimenpiteisiin vesivoimavaro- 2464: vesivoimalaitoksia. Voimalaitostöiden rahoit- jemme, koskiosuuksien, voimalaitosten 2465: taminen voimayhtiöiden omin varoin ja nor- ja voimansiirtojohtimien ottamiseksi 2466: maaleja luottoteitä käyttäen näyttää kuiten- lainsäädäntötietä valtion haltuun lu- 2467: kin muodostavan näiden suunnitelmien toteu- kuunottamatta sellaisia tuotantolaitos- 2468: tumiselle ylivoimaisen esteen, ja kaikki voi- ten tai yhteisöjen yhteydessä toimivia 2469: malaitosalan asian,tuntijat ovat yksimielisiä voimalaitoksia, jotka ratkaisevalta osal- 2470: siitä, että rakennustoiminta jää yhä suurem- taan toimittavat voimaa vain omaa 2471: tarvetta varten. 2472: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 2473: 2474: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. A. Simonen. 2475: Arvi Turkka. A. Härkönen. Mikko Bult. 2476: Eino Raunio. Aili Siiskonen. Arvo Sävelä. 2477: Vilho Turunen. Urho Kulovaara. B. Törmä. 2478: Vappu Heinonen. 2479: 27 2480: 2481: 1,11. - Toiv.al. N: o 8. 2482: 2483: 2484: 2485: 2486: Henriksson ym.: Vuokrasäännöstelyn jatkamisesta. 2487: 2488: 2489: E d u s k u n n a ll e. 2490: 2491: Vuokrasäännöstelyn alueellista laajuutta teiskunnallisiin epäkohtiin sekä vuokralaisten 2492: on viime vuosina supistettu melko nopeassa aseman yleiseen huononemiseen. 2493: tahdissa. Varsinkin ylimenokautena, mutta Kuluneen vuoden tapahtumat ovat osoitta- 2494: osittain jatkuvastikin on tilanne tämän neet, ettei säännöstelystä kokonaan luopumi- 2495: vuoksi ollut useilla paikka:kunnilla vaikea. selle, mitä kiinteistöpiirit voimakkaasti aja- 2496: Jyrkimmät muutokset säännöstelyjärjestel- vat, ole ainakaan eräiden suurimpien väestö- 2497: mään tehtiin kuitenkin kuluvan vuoden keskusten osalta lähiaikoina reaalisia mah- 2498: alusta lukien, jolloin pakollinen asunnonväli- dollisuuksia. Asuntovajaus käsittää edelleen 2499: tys lakkasi koko maassa, vapautuvat huoneis- väestökeskuksissa 20 000-25 000 huoneistoa, 2500: tot jäivät säännöstelyn ulkopuolelle ja vuok- josta yksistään pääkaupungin osuus on noin 2501: ria voitiin säännöstelynkin puitteissa korot- 13 000-15 000 asuntoa. Senvuoksi on vuokra- 2502: taa hyvin voimakkaasti, useiiill jopa yli säännöstelyn jatkaminen allekirjoittaneiden 2503: 50 %:lla. käsityksen mukaan ehdottoman välttämä- 2504: Suurimpiin vaikeuksiin ovat näiden muu- töntä. Samalla olisi tutkittava mahdollisuuk- 2505: tosten johdosta joutuneet häädetyt vähäva- sia niiden epäkohtien lieventämiseksi ja pois- 2506: raiset lapsiperheet. Vapautuvista huoneis- tamiseksi, joita säännöstelyjärjestelmässä teh- 2507: toista on näet vaadittu aivan kohtuuttomia dyt muutokset ovat aiheuttaneet. 2508: vuokria, jotka ylittävät useimpien maksu- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo- 2509: kyvyn. Sitäpaitsi näitä huoneistoja on ollut tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 2510: julkisesti tarjolla erittäin vähän, joten asun- muksen, 2511: non saanti on ollut sattuman varaista. Mel- 2512: kein ainoana mahdollisuutena on häädetyillä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 2513: ollut kaupunkien rakentamat vuokra-asunnot, menpiteisiin vuokrasäännöstelyn jatka- 2514: joita niitäkin on riittänyt vain osalle. Sään- miseksi sekä siinä esiintyneiden epä- 2515: nöstelyn jyrkkä lievenlllys on siten ollut kohtien korjaamiseksi. 2516: ennenaikaista ja johtanut huomattaviin yh- 2517: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 2518: 2519: G. Henriksson. Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo. 2520: Varma K. Turunen. Eino Raunio. Lars Lindeman. 2521: Lyyli Aalto. K.-A. Fagerholm. 0. Lindblom. 2522: Rafael Paasio. Georg Eriksson. Sylvi Siltanen. 2523: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. Våinö Lesld.nen. 2524: Edvard Pesonen. Ensio Partanen. Pentti Niemi. 2525: VALTIOPÄIVÄT 2526: 1958 2527: 2528: LIITTEET 2529: II 2530: 2531: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 2532: TOIVOMUSALOITTEET 2533: 2534: 2535: 2536: 2537: HELSINKI 1958 2538: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 2539: Huoneenvuokralakia, omistusoikeuden rajoituksia sekä lapsen 2540: elatusavun perimistä koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 2541: II,l - Lak.tl. B:o 4. 2542: 2543: 2544: 2545: 2546: 'lleill'ibson ym.: Ehdotu huoneentJuokral..a4ksi. 2547: 2548: 2549: Eduskunnalle. 2550: 2551: Vuonna 1925 annettu huoneenvuokralaki tomana menettelynä. Myös liikehuoneiston 2552: on eräissä kohdin. vanhentunut ja muuttu- vuokralaisen aseman turvaamista on pidet- 2553: neita oikeuskäsityksiä vastaamaton. Sen pa- tävä tarpeen vaatimana. 2554: himpana puutteena on pidettävä vuokran- Huoneenvuokralain uusiminen pääasiassa 2555: antajan täysin rajoittamatonta oikeutta kat- valtion komitean vuonna 1957 valmistaman 2556: kaista vuokrasuhde vuokrakaudeksi sovitun ehdotuksen pohjalta olisi käsityksemme mu- 2557: ajan päättyessä, vaikka vtiokrasuhde tosi- kaan kiireellisesti toteutettava, koska suuri 2558: asiallisesti olisi tarkoitettu jatkuvaksi ja pit- osa vuokrasuhteista jo nykyisin on säännös- 2559: käaikaiseksi. Kun vuokrasuhteen lopetta- telyn ulkopuolella ja koska säännöstelytur- 2560: minen mainitun lain ·mukaan voi tapahtua van piiri jatkuvasti kapenee, vaikkei sään- 2561: ilman minkäänlaista pätevää syytä, ei laki nöstelystä kokonaan luopuminen eräissä väes- 2562: tässä. kohdin vastaa nykyisiä oikl:mskäsityksili, tökeskuksissa vielä lähiaikoina olekaan mah- 2563: joiden mukaan. kotielämän jatkuvuus <>n tUr- dollista. 2564: vattava aiheettomilta häiriöiltä. Kun asUnto- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 2565: tilanne vatsinlrin väestökeskuksissa· ilmeisesti tämme, 2566: pysyy kireän"å ja vaikeana hyvin kauan, on 2567: vuokrasuhteen perusteetonta katkaisemista että Eduskunta hyväksyisi näin kwu- 2568: myös tästä syystä pidettävä kohtuuttomana lutJtm lakiehdotuksen: 2569: ja säännölliseen yhteiskuntaelämään sopimat- 2570: 2571: 2572: HUQileenvuokralaki. 2573: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 2574: Yleisiä määräyksiä. . ja samalla luovutetaan vähäinen maa-alue 2575: sen yhteydessä käytettäväksi. 2576: 1 §. 2577: Tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla 3 §. 2578: huoneisto luovutetaan toisen yksinomaiseen Tämän lain alaisia eivät ole hotellien, mat- 2579: käyttöön vuokraa vastaa.n. kustajakotien ja yömajojen kalustetut huo- 2580: Huoneistona pidetään tässä laissa myös neet. 2581: rakennusta, joka on annettu vuokralle. 2582: 4 §. 2583: 2 §. Alivuokrasopimukseen, jolla huoneiston 2584: Tätä lakia on, ellei j.äljempänij. tai muualla haltija on luovuttanut osan huoni'listosta toi- 2585: laissa ole toisin sää.detty, SOVilllettava. myös sen . käyttöön vuokraa vastaan, sovelletaan, 2586: sopimukseen, jolla huoneist(m vuokra koko- mitä tässä laissa siitä on säädetty. 2587: naan tai osaksi suoritetaan työllä vuokran- 2588: antajan hyväksi. · 5 §. 2589: Tätä lakia sovellettakoon niin ikään sopi- Asuinhnoneistona pidetään huoneistoa., jota 2590: mukseen, jolla huoneisto annetaan vuokralle yksinomaan tai pääasiallisesti käytetään 2591: E 687/58 2592: 34 II,l. - :Huoneenvuokralaki. 2593: 2594: 2595: asuntona. Muunlaista huoneistoa pidetään räämättömän ajan eikä vuokrakauden pituu- 2596: liikehuoneistona. desta ole sovittu, pidetään kuukautta vuok- 2597: rakautena. 2598: 6 §. 2599: Tämän lain säännöksistä älköön sopimuk- 12 §. 2600: sin poikettako muissa kuin 13 § : n 2 momen- Milloin vuokrasopimuksen tekemiseen käy- 2601: tissa, 14 §: n 1 momentissa, 15 §: ssä, 17 § : n tetään painettua tai muuten koneellisesti mo- 2602: 2 momentissa, 19 § : n 2 momentissa, 20, 21, nistettua lomaketta, tulee lomakkeen olla 2603: 22, 23 ja 24 §: ssä, 25 § : n 1 momentissa, 34, vuokranantajia ja vuokralaisia edustavien, 2604: 39, 42 ja 45 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. asetuksessa mainittujen keskusjärjestöjen 2605: hyväksymä. 2606: Vuokrasopimus, joka on tehty lomakkeelle, 2607: 7 §. jota ei mainituin tavoin ole hyväksytty, on 2608: Jos vuokrasopimuksen jonkin ehdon sovel- sitova vuokran, vuokra-ajan ja vuokraesineen 2609: taminen olisi ilmeisesti vastoin vuokrasuh- osalta. Muissa kohdissa sovelletaan siihen 2610: teissa noudatettavaa hyvää tapaa tai muu- tämän lain säännöksiä. 2611: toin kohtuutonta tahi sopimatonta, voidaan 2612: ehtoa sovitella tai jättää se huomioon otta- 2613: matta. V uokranantajan ja .vuokralaisen oikeudet ja 2614: velvollisuudet. 2615: 8 §. 2616: . Aviopuolisoilla, jotka yhdessä hallitsevat 13 §. 2617: vuokralle otettua huoneistoa, on kummallakin Ellei vuokralainen oikeassa ajassa saa huo- 2618: vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet. neistoa haltuunsa, on hänellä, ellei viivästys 2619: ole v@äinen, oikeus sanoa sopimus irti päät- 2620: 9 §. tymään heti. 2621: Jos huoneisto vuokrataan kahdelle, on ai- Siltä ajalta, jona huoneisto viivästyksen 2622: kaisemmalla sopimuksella etusija myöhem- takia ei ole vuokralaisen käytÖSSä, hän ei ole 2623: män rinnalla; ,ja saakoon se, jonka täytyy velv:ollinen suorittamaan vuokraa, ellei toisin 2624: väistyä, vuokranantajalta korvauksen vahin- ole sovittu. 2625: gostaan, jos hän sopimuksen tehdessään oli 2626: vilpittömässä mielessä. 14 §. 2627: Vuokranantajan on luovutettava vuokralle 2628: antamansa huoneisto vuokralaisen hallintaan 2629: sopimqksenmukaisessa kunnossa tai, jollei 2630: Huoneenvuokrasopimuksen tekemisestä. siitä öle sovittu, sellaisessa kunnossa, että se 2631: vastaa kohtuullisia vaatimuksia ja soveltuu 2632: 10 §. paikkakunnalla vallitsevan käsityksen mu- 2633: Milloin vuokrakautena huoneenvuokrasopi- kaan tarkoitukseensa.· 2634: muksessa on vuosi tai sitä pitempi aika, on Ellei huoneisto ole sellaisessa kunnossa, 2635: sopimus tehtävä kirjallisesti. jota 1 momentissa tarkoitetaan, eikä vuok- 2636: Jos sopimus on sovittu päättymään määrä- ranantaja vaatimuksesta huolimatta ryhdy 2637: päivänä ilman irtisanomista, on se niin ikään toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaami- 2638: tehtävä kirjallisesti. seksi viipymättä, saa vuokralainen itse toi- 2639: Jos sopimus 1 ja 2 momentissa tarkoi- mittaa korjauksen vuokranantajan kustan- 2640: tetuissa tapauksissa kuitenkin tehdään suul- nuksella. Jos puutteellisuus on sen laatui- 2641: lisesti, on se voimassa kuukauden pituisin nen, että sitä ei voida korjata sovitussa tai, 2642: vuokrakausin. ellei sopimusta ole, kohtuullisessa ajassa, ol- 2643: Suullinen vuokrasopimus on muutettava koon vuokralaisella oikeus irtisanoa vuokra- 2644: kirjalliseksi, milloin jompikumpi sopimus- sopimus päättymään heti tai saada vuokra 2645: kumppani sitä vaatii. · · kohtuullisesti alennetuksi. 2646: 11 §. 15 §. 2647: Milloin vuokrasopimus on tarkoitettu ole- Vuokranantajan on vuokrakauden kestäessä 2648: maan voimassa toistaiseksi tai muuten mää- pidettävä vuokralle annettu huoneisto kaik- 2649: U,l.- H~n ym. 35 2650: 2651: kineen, mitä siihen kuuluu, sellaisessa kun- 20 §. 2652: nossa kuin 14 § :n 1 momentissa tarkoitetaan, Töihin, jotka aiheuttavat vuokralaiselle 2653: mikäli ei muuta johdu 17 § : n säännöksistä. olennaista haittaa tai häiriötä, on saatava 2654: Vuokranautajan on pidettävä vuokralaisen vuokralaisen lupa. Milloin taloon asennetaan 2655: saatavissa kaikki ne edut, jotka vuokrasopi- lämpö-, vesi-, viemäri- tai muita johtoja tai 2656: muksessa on määrätty tai sitä tehtäessä edel- niissä suoritetaan korjauksia tai uudistuksia, 2657: lytetty. tulee talon vuokralaisten sallia töitten suo- 2658: rittaminen. 2659: 16 §. 2660: Jos vuokranantaja, vaikka huoneisto vuok- 21 §. 2661: ralaisen syyttä on tullut puutteelliseen kun- Vuokranantajalla tai hänen edustajallaan 2662: toon, joka ei enää vastaa 15 § : n 1 momen- on oi~eus päästä vuokralle annettuun huo- 2663: tissa tarkoitettua tasoa, ei vaatimuksesta neistoon, milloin olosuhteet tekevät sen tar- 2664: huolimatta kohtuullisessa ajassa korjaa huo- peelliseksi, sovittuaan, mikäli mahdollista, 2665: neistoa, on vuokralaisella oikeus toimittaa vuokralaisen kanssa huoneistoon pääsyn 2666: korjaus vuokranantajan kustannuksella tai ajasta. 2667: sanoa sopimus irti päättymään heti. Siltä Vuokralainen on velvollinen sallimaan, 2668: ajalta, minkä huoneisto vuokranantajalle esi- että vuokranantaja tarvittaessa näyttää huo- 2669: tetyn vaatimuksen jälkeen on puutteellisessa neistoa. 2670: kunnossa, vuokralaisella on oikeus saada Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja 2671: vuokra kohtuullisesti alennetuksi. oikeuksia on käytettävä niin, että vuokra- 2672: Sama oikeus on vuokralaisella, milloin laiselle tuotetaan mahdollisimman vähän 2673: hänen saatavissaan ei pidetä 15 § : n 2 mo- haittaa tai häiriötä. 2674: mentissa mainittua etua.. 2675: 22 §. 2676: Vuokra on suoritettava viimeistään nel- 2677: 17 §. jäntenä päivänä vuokranmaksukauden alusta 2678: Vuokralaisen tulee hoitaa vuokralle otta- lukien. Milloin vuokra on sovittu maksetta- 2679: maansa huoneistoa huolellisesti. vaksi jälkikäteen tai, ellei siitä ole sovittu, 2680: Vuokralainen on velvollinen korvaamaan mutta vuokrat paikkakunnalla yleisesti suo- 2681: kaiken sen huoneistoa kohdanneen vahingon, ritetaan jälkikäteen, on vuokra maksettava 2682: jonka vuokralainen itse tai hänen koti- viimeistään kolmantena päivänä vuokran- 2683: väkeensä kuuluva tahi muu s~llainen hen- maksukauden päättymisestä kuitenkin ennen 2684: kilö, joka häneltä on saanut pääsyil huoneis- vuokrasuhteen loppumista. 2685: toon, on aiheuttanut huolimattomuudenaan Vuokranmaksukautena pidetään kuukautta 2686: tai laiminlyönnillään. tai muuta ajanjaksoa, jolta vuokra sopimuk- 2687: sen mukaan lasketaan. 2688: 18 §. Vuokra, joka on suoritettava muutoin kuin 2689: Jos huoneisto vahingoittuu tai muuten käy rahassa, suoritettakoon sinä tai niinä aikoina 2690: puutteelliseksi eikä korjausta käy vaaratta kuin on sovittu. 2691: viivyttäminen, on vuokralainen velvollinen Mitä tässä laissa on vuokrasta säädetty, 2692: asiasta heti ilmoittamaan vuokranantajalle. sovellettakoon myös vuokraan rinnastettaviin 2693: tai liittyviin maksuihin ja korvauksiin, ku- 2694: 19 §. ten korvaukseen huoneiston lämmittämisestä, 2695: Vuokranantaja saa vuokra-aikana toimit- lämpimän veden jakelusta ja sähköstä, jonka 2696: taa huoneistossa sellaisia korjauksia, jotka vuokranantaja on sitoutunut toimittamaan ja 2697: eivät siedä viivytystä. joka on sovittu erikseen korvattavaksi. 2698: Vuokranantaja voi suorittaa huoneistossa 2699: muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja 23 §. 2700: korjaustöitä sekä ajanmukaisia parannus- Milloin vuokralainen ei ole suorittanut 2701: töitä, milloin työt eivät aiheuta vuokralai- vuokraansa viimeistään sitä varten määrät- 2702: selle olennaista haittaa tai häiriötä, ilmoi- tynä tai sovittuna päivänä, vuokranantajalla 2703: tettuaan kuitenkin siitä vuokralaiselle vähin- on valta erääntyneestä sekä lisäksi kolmen 2704: tään kolmea päivää ennen töiden alkamista. lähimmän kuukauden aikana erääntyvästä 2705: II,l. - Blioaeeovuokraiaki. 2706: 2707: vuokrasta ottaa haltuunsa ja pidättää talossa 27 §. 2708: olevasta vuokralaisen irtaimesta omaisuu- Jos rakennus, joka kokonaan tai osaksi on 2709: desta niin paljon, kuin hänen saamistaan annettu vuokralle, tahi osakkeet, jotka oi- 2710: vastaa, kunnes vuokralainen on sen suorit- keuttavat vuokralle annetun huoneiston hal- 2711: tanut tai antanut siitä vakuuden. Omai- lintaan, vapaaehtoisesti luovutetaan toisen 2712: ~mutta, jota ei saada ulosmitata, älköön vuok- omaksi, sitoo vuokrasopimus uutta omistajaa, 2713: ranantaja pidättikö. jos vuokralainen on ottanut huoneiston hal- 2714: lintaansa. Muussa tapauksessa uusi omistaja 2715: 24 §. on oikeutettu peruuttamaan sopimuksen, ellei 2716: Milloin vuokranantaja tai vuokralainen on luovutuksessa ole tehty ehtoa vuokraoikeuden 2717: laiminlyönyt tässä laissa tahi vuokrasopi- pysyväisyydestä tai sopimus kiinnityksen 2718: muksessa hänelle määrätyn velvollisuuden, nojalla ole edelleenkin voimassa. 2719: korvatkoon siitä toiselle sopimuskumppanille Jos kokonaan tai osaksi vuokralle annettu 2720: aiheutuneen vahingon. rakennus myydään ulosottotoimin, nouda- 2721: tettakoon, mitä siitä on erikseen säädetty. 2722: 2723: 2724: Henkilövaihdos vuokrasuhteessa. 2725: Vuokrasopimuksen lakkaaminen. 2726: 25 §. 2727: Vuokralainen ei saa vuokranantajan lu- 28 §. 2728: vatta siirtää vuokraoikeuttaan toiselle, ellei Jos huoneisto tulipalossa tai muusta syystä 2729: jäljempänä muuta säädetä. tuhoutuu tai vahingoittuu tarkoitukseensa 2730: Jos vuokralainen harjoittaa liikehuoneis- käyttökelvottomaksi, raukeaa vuokrasopimus 2731: tossa liikettä kaupparekisteriin merkityllä samalla. 2732: toiminimellä, "VUokralaisella on oikeus luo- 2733: vuttaessaan liikkeensä toiselle siirtää vuokra- 29 §. 2734: oikeutensakin hänelle; vastatkoon siirtäjä Jos asianomainen viranomainen kieltää 2735: kuitenkin vuokrasta vuokrakauden loppuun. huoneistoa käyttämästä tarkoitukseensa, on 2736: Asuinhuoneiston vuokralainen saa ilman kummallakin asianomaisella oikeus sanoa so- 2737: vuokranantajan lupaakin siirtää vuokra- pimus irti päättymään heti, ei kuitenkaan 2738: oikeutensa lapselleen ja lapsi vanhemmalleen; milloin kiellon aiheuttanut syy lyhyessä 2739: vastatkoon siirtäjä lrnitenkin edelleen vuok- ajassa poistetaan. 2740: rasopimuksesta johtuvista velvollisuuksista, 2741: jollei vuokranantaja häntä niistä vapauta. 30 §. 2742: Vuokranantajalla· on oikeus sanoa sopimus 2743: 26 §. irti päättymään heti seuraavissa tapauksissa: 2744: Vuokralainen älköön vuokranantajan lu- a) edellä 29 § : ssä mainitussa tapauksessa, 2745: vatta luovuttako toiselle oikeutta huoneiston b) jos vuokralainen jättää vu9kran suorit- 2746: käyttöön. Jos vuokranantaja epää luvan tamatta 22 §: ssä säädetyssä tai erikseen 2747: ilman riittävää syytä, voi vuokralainen saat- sovitussa ajassa, 2748: taa asuntotoimikunnan käsiteltäväksi kysy- c) jos vuokralainen saamastaan varoituk- 2749: myksen siitä, onko lupa myönnettävä vai ei. sesta huolimatta käyttää huoneistoa muuhun 2750: Asuntotoimikunnan päätös asiassa on lopul- tarkoitukseen, kuin sopimusta tehtäessä edel- 2751: linen. V astatkoon vuokralainen siitä, mitä lytettiin, 2752: se, jolle hän on huoneiston käytön siirtänyt, d) jos vuokralainen varoituksesta huoli- 2753: tekee tai laiminlyö. matta laiminlyö huoneiston hoidon, 2754: Vuokralainen saakoon ottaa huoneistoon e) jos vuokralainen huoneistossa viettää 2755: alivuokralaisia. Henkilöille, jotka eivät ole tai sallii vietettävän pahantapaista tahi, va- 2756: hänen läheisiä sukulaisiaan, hän ei kuiten- roituksesta huolimatta, talon asukkaita suu- 2757: kaan saa vuokranantajan luvatta luotuttaa resti häiritsevää elämää, 2758: huoneistosta enempää kuin puolet, jos huo- f) jos vuokralainen vastoin 25 ja 26 § :n 2759: neisto käsittää, keittiö mukaanluettuna, vä- säännöksiä siirtää vuokraoikeutensa tai luo- 2760: hintään kaksi huonetta. vuttaa huoMiston käytön toiselle, tai 2761: D,l. - BeDrilrlllon ym. 37 2762: 2763: g) jos vuokralaisen katsotaan lopullisesti toisin määrätä, vuokrakauden kuluttua um- 2764: luopuneen huoneistosta tahi jos hän ja hänen peen, jos vuokrasuhde on sanottu irti vähin- 2765: perheensä on pätevättä syyttä ollut poissa tään 2766: huoneistosta vähintään kuusi kuukautta. a) kolmea kuukautta ennen, milloin vuok- 2767: rakausi käsittää vähintään vuoden, 2768: 31 §. b) kuukautta ennen, milloin vuokrakausi 2769: Jos teko tai laiminlyönti, joka tuottaisi on vuotta lyhyempi mutta käsittää vähin- 2770: vuokranantajalle 30 § : n mukaan tai vuokra- tään kuusi kuukautta, 2771: laiselle 13 § : n 1 momentin, 14 § : n 2 mo- e) neljäätoista päivää ennen, milloin vuok- 2772: mentin, 16 § :n tahi 29 § :n mukaan oikeu- rakausi on kuutta kuukautta lyhyempi ja 2773: den vuokrasopimuksen irtisanomiseen päätty- vähintään kuukausi, sekä 2774: mään heti, on vähäinen taikka jos oikaisu · d) yhtä päivää ennen, milloin vuokrakausi 2775: tapahtuu ennenkuin irtisanominen on toi- on kuukautta lyhyempi. 2776: selle asianosaiselle toimitettu, ei asianosai- Jos irtisanomista. ei edellämainitun ajan 2777: sella ole oikeutta irtisanomiseen. kuluessa toimiteta, jatkuu vuokrasuhde sovi- 2778: Ellei vuokranantaja tai vuokralainen kuu- tun vuokrakauden enintään kuitenkin vuoden 2779: kauden kuluessa siitä, kun hän on saanut kerrallaan. 2780: tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta teosta tai 2781: laiminlyönnistä taikka jatkuvan tahi toistu- 2782: van sellaisen teon tai laiminlyönnin päätty- 35 §. 2783: misestä, sano vuokrasopimusta irti päätty- Puoliso älköön sanoko irti vuokralle ote- 2784: mään heti, olkoon irtisanominen pätemätön. tun asuinhuoneiston vuokrasopimusta toisen 2785: puolison suostumuksetta. 2786: Jos puoliso ilman riittävää syytä kieltäy- 2787: 32 §. 2788: tyy antamasta suostumustaan, voi toinen 2789: Milloin työsopimus, jonka mukaan työpalk- puoliso saattaa asian asuntotoimikunnan kä- 2790: kaan sisältyy vapaa asunto tai jonka joh- siteltäväksi. Asuntotoimikunnan päätös asiassa 2791: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- on lopullinen. 2792: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa, on työn- 2793: antajana oikeus sanoa irti vuokrasuhde 2794: päättymään neljäntoista päivän kuluessa, ei 36 §. 2795: kuitenkaan enää sen jälkeen kun työsuhteen Tuomitessaan asumuseroon tai julistaes- 2796: lakkaamisesta on kulunut kuusi kuukautta. saan avioliiton puretuksi oikeus voi määrätä, 2797: kumpi puolisoista saa jatkaa vuokrasuhdetta, 2798: 33 §. sekä vapauttaa toisen puolison vuokrasuh- 2799: Jos vuokralainen kuolee, on kuolinpesän teesta johtuvista velvollisuuksista. Tällaista 2800: osakkailla ja myös leskellä, vaikka hän on määräystä älköön kuitenkaan annettako, jos 2801: vuokralainen, oikeus sanoa vuokrasopimus vuokranantaja saattaa todennäköiseksi, että 2802: irti päätty'mään kesken vuokrakaudenkin hän määräyksen johdosta joutuisi kärsimään 2803: kolmen kuukauden lmluttua irtisanomista vahinkoa tai tuntuvaa haittaa. 2804: seuranneen kalenterikuukauden alusta. Oikeus voi 1 momentissa mainituissa ta- 2805: Sama oikeus on vuokralaisella, joka muut- pauksissa oikeuttaa puolison jatkamaan asu- 2806: taa paikkakunnalta siirtyäkseen toiseen vir- mista huoneistossa myös silloin, kun huoneis· 2807: kaan, toimeen tai työpaikkaan. toon oikeuttavat osakkeet kuuluvat toiselle 2808: Ellei vuokralainen käytä 1 ja 2 momen- puolisolle. 2809: tissa mainittua oikeutta kolmen kuukauden 2810: kuluessa kuolemantapauksesta tai viran, toi- 37 §. 2811: men tahi työpaikan vastaanottamisesta, me- Milloin vuokranantaja on sanonut 34 § : ssä 2812: nettää hän sen. tarkoitetun vuokrasuhteen irti lakkaamaan 2813: vuokrakauden päättyessä, on vuokralaisella 2814: 34 §. oikeus saattaa kysymys vuokrasuhteen jat- 2815: Vuokrasuhde, jota ei ole sovittu päätty- kumisesta asuntotoimikunnan käsiteltäväksi 2816: mään määräpäivänä ilman irtisanomista, ja ratkaistavaksi neljäntoista päivän kuluessa 2817: päättyy, edellyttäen, että 39 § : n nojalla ei irtisanomisesta lukien. 2818: 38 ll,l. - Buoneenvuokralaki. 2819: 2820: 38 §. säädetty, olkoon vastaavasti voimassa myös 2821: Katsoessaan, ettei vuokrasuhteen lopetta- asuinhuoneistoon nähden, ellei parannusten 2822: miseen ole riittävää asiallista perustetta tai korvaamisesta ole erikseen sovittu. 2823: että vuokrasuhteen lopettaminen olisi ilmei- Edellä 2 kohdassa tarkoitettua korvaus- 2824: sesti kohtuutonta, asuntotoimikunta voi, jos velvollisuutta ei ole, jos vuokrasuhteen päät- 2825: vuokralainen ei ole kieltäytynyt käypää tymisen voidaan katsoa aiheutuneen vuokra- 2826: vuokraa maksamasta, vuokralaisen hakemuk- laisen syystä tai milloin viranomaisen pää- 2827: sesta selittää irtisanomisen vaikutuksetto- töksellä talo on määrätty purettavaksi tahi 2828: maksi. Riittävänä asiallisena perusteena pi- huoneistoa kielletty käyttämästä. 2829: detään erityisesti sitä, että vuokranantaja Edellä 1 momentissa mainituissa tapauk- 2830: tarvitsee vuokralle annetun huoneiston omaan sissa on vuokralaisella, jos vuokranantaja tai 2831: käyttöönsä tai perheellisen lapsensa tahi joku muu harjoittaa huoneistossa olennaisesti 2832: asunnon tarpeessa olevan vanhempansa asun- samanlaista liikettä, oikeus saada vuokran- 2833: noksi. antajalta kohtuullinen korvaus siitä huoneis- 2834: Harkittaessa, onko liikehuoneistoa koske- ton vuokra-arvon lisäyksestä, jonka vuokra- 2835: van vuokrasuhteen lopettaminen kohtuutonta laisen toiminta on huoneistolle aikaansaanut. 2836: vai ei, otettakoon erityisesti huomioon se 2837: tarve, mikä vuokralaisella on elinkeinonsa 41 §. 2838: jatkuvaan harjoittamiseen samassa huoneis- Korvausta koskeva kanne, jota tarkoite- 2839: tossa. taan 40 §: ssä, on pantava vireille asianomai- 2840: Asuntotoimikunnan selitettyä irtisanomi- sessa tuomioistuimessa vuoden kuluessa siitä, 2841: sen vaikutuksettomaksi, vuokra-aika jatkuu kun vuokralainen on muuttanut huoneistosta. 2842: sopimuksen mukaisesti. 2843: Käypänä vuokrana pidettäköön laadultaan, 2844: sijainnUtaan ja kunnoltaan vastaavanlaisista Alivuokralaissopimuksen lakkaaminen. 2845: huoneistoista paikkakunnalla yleisesti mak- 2846: settavaa vuokraa. 2847: 42 §. 2848: · Alivuokrasuhde jatkuu, ellei toisin ole 2849: 39 §. sovittu, kalenterikuukauden kerrallaan. Se 2850: Muuttopäivä on vuokrasuhteen päätty- päättyy kalenterikuukauden lopussa, jos irti- 2851: mistä lähinnä seuraava arkipäivä. Muutto- sanominen on toimitettu neljätoista päivää 2852: päivänä viimeistään kello kaksitoista on läh- ennen. 2853: tevän vuokralaisen jätettävä puolet huoneis- 2854: tosta uuden haltijan käytettäväksi sekä en- 2855: nen kolmannen päivän loppua luovutettava 43 §. 2856: huoneisto kokonaan tämän haltuun. Huo- Vuokranantajalla on oikeus sanoa irti ali- 2857: neena pidetään myös keittiötä. vuokrasopimus päättymään heti sellaisissa 2858: tapauksissa; joita tarkoitetaan 30 §·: n a-e 2859: kohdissa. Sama oikeus on vuokranantajalla, 2860: 40 §. milloin alivuokralainen vuokranantajan lu- 2861: Jos vuokranantajan irtisanomisen johdosta vatta siirtää vuokraoikeuden tai luovuttaa 2862: liikehuoneistoa koskeva vuokrasuhde, joka asunnon osaksi tai kokonaan toisen käyttöön. 2863: on jatkunut vähintään vuoden ja jota ei ole 2864: sovittu päättymään määräpäivänä ilman ir- 2865: tisanomista, lakkaa vuokrakauden päättyessä, 44 §. 2866: on vuokralaisella oikeus saada vuokrananta- Päävuokralaisen vuokrasuhteen lakatessa 2867: jalta kohtuullinen korvaus, päättyy myös alivuokralaisen vuokrasuhde 2868: 1) huoneistoon tekemistään parannuksista ilman eri irtisanomista samana ajankohtana. 2869: sen arvon mukaan, mikä niillä vuokrasuh- Sama olkoon laki, kun muu huoneiston hal- 2870: teen päättyessä on, ja · tija muuttaa pois huoneistosta. 2871: 2) sellaisesta liikettä varten huoneistoon 2872: hankkimastaan kalustosta ja muusta sisus- 45 §. 2873: tuksesta, jota hän ei voi sopivasti käyttää Alivuokralaisen on muutettava viimeistään 2874: liikettä jatkaessaan toisessa huoneistossa. vuokrasuhteen päättymistä lähinnä seuraa- 2875: Mitä edellä 1 momentin 1 kohdassa on vana arkipäivänä. 2876: U,l. - Bemikason ym. 39 2877: 2878: Asuntotoimikunta. sihteerille. Asia katsotaan vireillepannuksi 2879: silloin, kun ilmoitus on tehty. 2880: 46 §. 2881: Asuntotoimikunta on jokaisessa kaupun- 51 §. 2882: gissa ja kauppalassa sekä sellaisella alueella Asuntotoimikunnalle ilmoitettu asia on 2883: maalaiskunnassa, jota varten on vahvistettu otettava käsiteltäväksi toimikunnan istun- 2884: rakennussuunnitelma tai rakennussuunnitel- nossa neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun 2885: mantakaisia määräyksiä tahi annettu raken- ilmoitus on tehty. 2886: nuskielto. Asuntotoimikunnan puheenjohtajan tai 2887: Muualla maalaiskunnassa toimii asunto- sihteerin tulee toimituttaa kutsu vuokralai- 2888: toimikuntana kunnanhallitus, ellei kunta ole selle ja vuokranantajalle toimikunnan istun- 2889: asettanut erityistä asuntotoimikuntaa. toon, kaupungissa ja kauppalassa vähintään 2890: Tarvittaessa kunta voi asettaa kaksi tai viisi päivää ja muualla vähintään seitsemän 2891: useampia asuntotoimikuntia. päivää ennen istuntoa. 2892: 2893: 47 §. 52 §. 2894: Asuntotoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja Jos asianosaista on kutsun antamista var- 2895: ja kaksi muuta jäsentä, jotka kunnallisval- ten kotoansa etsitty, häntä tai hänen edusta- 2896: tuusto valitsee kolmeksi vuodE!ksi kerrallaan jaansa tahi asiamiestänsä tapaamatta, ja jos 2897: ja joilla tulee olla riittävästi huoneenvuokra~ ei myöskään hänen kotiväeltänsä tahi naa- 2898: asioitten tuntemusta. Puheenjohtajalla tulee, pureiltaan taikka sieltä, missä hänellä on 2899: mikäli mahdollista, olla tuomarinvirkaan vaa- virka, toimi tai työpaikka, ole voitu saada 2900: dittava kelpoisuus sekä toimikunnan muista varmaa osoitusta, missä hän tai hänen edus- 2901: jäsenistä toisen edustaa vuokranantaja- ja tajansa tahi asiamiehensä tässä maassa oles- 2902: toisen vuokralaispiirejä. Jokaiselle jäsenelle kelee, voidaan kutsu toimittaa hänelle tie- 2903: valitaan vähintään yksi varamies. doksi kiinnittämällä se hänen asuntonsa 2904: Jäsenen kelpoisuudesta ja oikeudesta kiel- ovelle tai talon ilmoitustaululle tahi sellaisen 2905: täytyä toimesta on voimassa, mitä kunnal- puuttuessa muuhun näkyvään paikkaan ta- 2906: lislaissa luottamusmiehen osalta on säädetty. lossa. 2907: Asuntotoimikunnan jäsenten esteellisyydestä Asuntotoimikunta voi sen estämättä, että 2908: on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin vuokranantaja kutsun saatuaan jää istun- 2909: esteellisyydestä on säädetty. toon saapumatta, käsitellä ja ratkaista asian. 2910: Jos hakija laillista estettä ilmoittamatta ei 2911: 48 §. tule saapuville, jätettäköön asia sillensä. 2912: Asuntotoimikunta ottaa itselleen sihteerin 2913: ja muun tarvittavan henkilökunnan. 53 §. 2914: Mitä ed'ellä 50, 51 ja 52 § :ssä on säädetty~ 2915: 49 §. noudatettakoon soveltuvin osin myös, kun 2916: Kunta suorittaa asuntotoimikunnan pu- vuokralainen 26 § : n nojalla tai toinen puo- 2917: heenjohtajalle ja jäsenille, sihteerille ja liso 35 §: n nojalla hakee lupaa asuntotoimi- 2918: muulle henkilökunnalle kohtuulliset palkkiot, kunnalta. 2919: joista korvataan kunnalle valtion varoista 54§. 2920: puolet. Milloin asuntotoimikunta on selittänyt ir- 2921: Kunta asettaa asuntotoimikunnan käytet- tisanomisen vaikutuksettomaksi ja vuokran- 2922: täväksi tarpeellisen huoneiston. antaja siitä huolimatta lyhyen ajan sisällä 2923: uudestaan sanoo sopimuksen irti, minkä irti- 2924: sanomisen asuntotoimikunta myös selittää 2925: Menettely. vaikutuksettomaksi, voidaan vuokranantaja 2926: velvoittaa korvaamaan vuokralaiselle asiasta 2927: 50 §. koituvat kulut. 2928: Vuokralainen, joka haluaa saada 37 § :ssä 2929: mainitun asian asuntotoimikunnan käsiteltä- 55 §. 2930: väksi, ilmoittakoon siitä suullisesti tai kir- Asianosainen, joka ei tyydy asuntotoimi- 2931: jallisesti toimikunnan puheenjohtajalle tai kunnan päätökseen vuokrasuhteen jatkumista 2932: 40 2933: 2934: koskevassa asiassa, saa hakea siihen muu- ulosotonhaltijalle tehty hakemus vuokralai- 2935: tosta paikkakunnan alioikeudessa haasteen sen häätämisestä, käy irtisanomisesta, kun 2936: nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava se on asianmukaisessa järjestyksessä tiedoksi- 2937: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun annettu. 2938: asuntotoimikunnan päätös annettiin. 2939: 60 §. 2940: 56 §. Yhdessä asuvista aviopuolisoista saa kum- 2941: Alioikeus älköön ottako 37 § : ssä tarkoi- pikin kantaa tai vastata tässä laissa tarkoi- 2942: tetussa tapauksessa vuokralaisen häätämistä tetussa, yhteistä asuntoa koskevassa asiassa. 2943: koskevaa asiaa käsiteltäväkseen, ellei kantaja Kutsu tai haaste saadaan toimittaa jom- 2944: näytä, että kysymys vuokrasuhteen jatkumi- mallekummalle heistä. 2945: sesta sitä ennen on ollut asuntotoimikunnan 2946: käsiteltävänä tai ettei asiaa ole sinne saa- 61 §. 2947: tettu 37 § : ssä mainitussa ajassa. Varoitus, josta mainitaan 30 §: ssä, on 2948: toimitettava vuokralaiselle noudattaen sovel- 2949: 57·§. tuvin kohdin, mitä 52 § : ssä on sanottu. 2950: Milloin asuntotoimikunta on evännyt vuok- 2951: ralaisen vaatimuksen vuokrasuhteen jatku· 62 §. 2952: misesta ja alioikeus hylännyt sen johdosta Jos vuokranantajalta kielletään 20, 21 ja 2953: nostetun muutoksenhakukanteen, se seikka, 23 §: n mukainen oikeus, antakoon poliisi- 2954: että alioikeuden päätös ei ole lainvoimainen, viranomainen hänelle virka-apua. 2955: ei estä vuokralaisen häätämistä. 63 §. 2956: Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- 2957: 58 §. tamisesta annetaan asetuksella. 2958: Irtisanominen toimitettakoon todistajain 2959: läsnäollessa tai muuten todistettavasti, ja 2960: ilmoitettakoon siinä myös se päivä, jona Lain voimaan tulo. 2961: vuokrasuhde sen mukaan päättyy. Vuokran- 2962: antajan toimituttamasta irtisanomisesta on 64 §. 2963: vuokralaiselle annettava kirjallinen todistus, Tämä laki, jolla kumotaan 12 pa1vana 2964: jossa mainitaan lisäksi irtisanomisen syy. tammikuuta 1925 annettu huoneenvuokra- 2965: Jos joku on saanut tehtäväkseen vuokran- laki (166/25) siihen tehtyine muutoksineen, 2966: antajan puolesta kantaa vuokrat, olkoon lupa tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1959. 2967: laillisin vaikutuksin toimittaa irtisanominen Sitä sovelletaan myös Sellaisiin aikaisemmin 2968: hänellekin, ei kuitenkaan rahalaitokselle. tehtyihin huoneenvuokrasopimuksiin, jotka 2969: Milloin aviopuolisot yhdessä hallitsevat eivät ole päättyneet ennen sanottua päivää. 2970: vuokralle otettua huoneistoa, voidaan irti- Mikäli asianosaiset ovat tehneet ennen lain 2971: sanominen toimittaa jommallekummalle heistä. voimaan tuloa sopimuksen vuokrasuhteesta 2972: Jos se, jolle irtisanominen on toimitet- johtuvasta korvauksesta, noudatettakoon sitä. 2973: tava, ei ole tavattavissa, meneteltäköön, ku- .Vuokralaiselle, jolle vuokranantaja on 2974: ten 52 §: ssä on kutsun antamisesta säädetty. ennen lain voimaan tuloa sanonut vuokra~ 2975: suhteen irti lakkaamaan vuokrakauden päät- 2976: 59 §. tyessä, ja irtisanomiaaika menee um~en 2977: Haaste, jossa vaaditaan vuokrasuhdetta vasta lain voimassa ollessa, luetaan 37 § : ssä 2978: päättymään kesken vuokrakauden, niin myös määrätty aika lain voimMntulopäivästä. 2979: 2980: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 19p8. 2981: 2982: G. Henriksson. Viljo Virtanen. Lars Lindeman. 2983: Varma K. Turunen. Eino Raunio. 0. Lindblom. 2984: Lyyli Aalto. K.-A. Fagerholm. Onni Peltonen. 2985: Rafael Paasio. Georg EriksaOJL Sylvi Silt&nen. 2986: Sv.lo Hostila. Meeri Kalava.tneu. Väinö Leskinen. 2987: Edvard Pesonen. Enaio Pa.rta.uen. Pentti 1fiemi. 2988: K. F. Haapasalo. 2989: 41 2990: 2991: 11,2. - La.k.al. N:o 5. 2992: 2993: 2994: Ba.ra. ym.. : Ehdotus loA.'ksi huoneenvuokralain väliaikaisesta 2995: muuttamisesta. 2996: 2997: 2998: Ed uskunna.U e. 2999: 3000: Huoneenvuokrasäännöstelyä, joka syntyi olisi irtisanomisen varalta taattava riittävä 3001: sodan luomissa poikkeuksellisissa oloissa ja aika uuden asunnon hankkimiseen, minkä 3002: jota oli pakko jatkaa sotia seuranneen vai- kannan myös lainvalmistelukunta on omaksu- 3003: kean asuntopulan johdosta, on asuntotilan- nut ehdot~n uudeksi huoneenvuokra- 3004: teen parantuessa vähitellen purettu niin, että laiksi. Niinikään tulisi yhteiskunnalla olla 3005: siitä on enää rippeet jälellä. Niilläkin har- mahdollisuus valvoa vuokratason kehitystä ja 3006: voilla paikkakunnilla, joilla huoneenvuokra- eBtää vuokrissa mahdollisesti esiintyvä koh- 3007: säännöstely vielä on voimassa, on tilanne tuuton nousupyrkimys. Samalla olisi paikal- 3008: asuntomarkkinoilla nopeasti vakiintumassa. laan saattaa kaikki huoneenvuokrasuhteet yh- 3009: Huoneenvuokrasäännöstelyn jatkamiselle ensi denmukaisen lainsäädännön alaisiksi teke- 3010: vuoden alusta ei siis enää näytä olevan edel- mättä eroa uusien ja ns. vanhojen talojen ja 3011: lytyksiä. Vaikka huoneenvuokrasuhteet olisi eri paikkakuntien välillä. Tämä olisi omiaan 3012: siis ensi vuoden alusta hoidettava normaali- edelleen vakiinnuttamaan asuntomarkkinoita 3013: aikoja varten tarkoitetun lainsäädännön ja tasapainottamaan vuokratasoa, jossa nyt 3014: puitteissa, näyttää siltä, että vuodelta 1925 vielä esiintyy huomattavaa kirjavuutta. Sa- 3015: peräisin oleva huoneenvuokralaki ei sellaise- malla poistuisi se lainsäädäntöömme poik- 3016: naan vastaa tapahtunutta kehitystä ja muut- keuksellisissa oloissa pesiytynyt muodotto- 3017: tuneita olosuhteita. Paraikaa onkin valmis- muus, mikä sisältyy uusien ja vanhojen talo- 3018: teilla mainitun lain uudistaminen nykyoloja jen vuokranantajien sekä vapaiden ja sään- 3019: vastaavaksi. Näy:ttää kuitenkin siltä, että nösteltyjen huoneisto·jen vuokralaisten erilai- 3020: tämä laki ei ennätä valmiiksi vuoden vaih- seen oikeudelliseen asemaan; muodottomuus, 3021: teeseen mennessä, jolloin voimassa oleva laki joka on jyrkässä ristiriidassa hallitusmuodon 3022: huoneenvuokrien säännöstelystä lakkaa ole- edellyttämään kansalaisten yhdenvertaisuu- 3023: masta noudatettavana. TäStä johtuen ja huo- teen lain edessä. 3024: mioonottaen, että vuoden 1925 huoneenvuok- Yllämainittuihin päämääriin voidaan yk- 3025: ralaissa on vuokralaisen asumisturvaan näh- sinkertaisimmin päästä siten, että vuoden 3026: den jossain määrin toivomisen varaa eikä 1925 huoneenvuokralakiin tehdään tätä tar- 3027: laki muutenkaan sisällä säännöksiä, joiden koittavat muutokset, jotka olisivat noudatet- 3028: avulla siirtyminen normaaliseen käytäntöön tavina siksi kunnes mahdollinen uusi huo- 3029: huoneenvuokrasuhteissa voitaisiin aikaan- neenvuokralaki astuu voimaan. 3030: saada joustavasti, olisi paikallaan antaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 3031: edessä olevaksi siirtymäkaudeksi tätä tarkoit- 3032: tavia, väliaikaisia säännöksiä, kuitenkaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3033: kohtuuttomasti supistamatta omistajan pe- van lakiehdotuksen: 3034: rustuslaillista oikeusturvaa. Vuokralaiselle 3035: 3036: 3037: Laki 3038: huoneenvuokralain välia.ikaisesta muuttamisesta. 3039: 3a §. 1 3040: 3041: 3042: Huoneistosta älköön vaadittako vuokraa, Vuokramaksun suuruutta koskevan riidan 3043: joka on ilmeiSeBSä epäsuhteessa huoneiston ratkaisee tuomioistuin. 3044: vuokra-arvoon. 3045: 6 E 68'7/58· 3046: 42 II,2. - Huoneenvnokralaki. 3047: 3048: 22 a §. Milloin vuokranantajana on esitetJtävänään 3049: Milloin vuokranantaja sanoo irti vuokra- painavia syitä irtisanomisensa tueksi, tai 3050: suhteen, joka on jatkunut vähintään kuusi paikkakunnan asunto-olosuhteet huomioonot- 3051: kuukautta, päättyy vuokrasuhde kuuden kuu- taen muutoin katsotaan kohtuulliseksi, voi 3052: kauden kuluttua sen kuukauden alkamisesta, alioikeus vuokranantajan hakemuksesta mää- 3053: jolloin irtisanominen on toimitettu, ellei kir- rätä asuinhuoneiston vuokrasuhteen lakkaa- 3054: jallisesti ole sovittu muusta irtisanomis- maan aikaisemminkin. 3055: ajasta. 3056: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 3057: 3058: Erkki Hara. Georg 0. Ehrnrooth. 3059: Veikko Hyytiäinen. Eemil Luukka. 3060: Olavi Lähteenmäki. Victor Procope. 3061: 43 3062: 3063: 11,3. - Lakal. N: o 6. 3064: 3065: 3066: 3067: 3068: Hietala ym.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisten sekä eräiden yh- 3069: teisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta 3070: ja osakkeita annetun lain muuttamisesta. 3071: 3072: 3073: Eduskunnalle. 3074: 3075: Laissa ulkomaalaisten sekä eräiden yhtei- rallinen puhelinyhteisö ei saisi omistaa tai 3076: söjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää 5 vuotta kauemmin vuokran nojalla hallita 3077: omaisuutta ja osakkeita (28. 7. 1939/219) edes puhelinpylvään tai -kaapelin tai -kopin 3078: säädetään, ettei ulkomaalainen taikka ul~ sijoituspaikkaa. Erityisesti on huomattava, 3079: mainen yhtiö, osuuskunlta, yhdistys,, säätiö tai ettei taloudellinen yhdistys voi, niinkuin osa- 3080: muu yhteisö saa ilman valtioneuvoston kus- keyhtiö, yapautua vaarallisuudesta ottamalla 3081: sakin tapauksessa antamaa lupaa omakseen sääntöihinsä määräyksen, jonka mukaan ulko- 3082: hankkia tai viittä vuotta pitempää aikaa maalainen, ulkomainen tai vaarallinen koti- 3083: vuokran tai muun sopimuksen nojalla hal- mainen yhteisö saisi sen osuuksista omistaa 3084: lita kiinteäJtä omaisuutta Suomessa. Sama on eninitään 20 %. 3085: voimassa kotimaisiin, ns. vaarallisiin yhteisöi- Maan yksityiset puhelinlaitokset toimivat 3086: hin nähden. Tällaisia rajoituslain mielessä nykyisin suurimmalta osaltaan keskinäisellä 3087: vaarallisia yhteisöjä ovat mm. suomalaiset pohjalla, joten yleensä muilla kuin laitoksen 3088: taloudellis~t yhdistykset, joiden säännöissä ei omistavan yhteisön jäsenillä ei ole mahdolli- 3089: ole kielletty ottamasta yhdistyksen jäseneksi suutita saada puhelinliittymää. Tämän vuoksi 3090: ulkomaalaista ja ulkomaista yhteisöä sekä ja koska ei voida pitää mahdollisena, että 3091: muuta sellaista yhteisöä, jonka oikeus omis- ulkomaalaiset, kuten esim. ulkomaiden lähe- 3092: taa ja hallita kiinteätä omaisuutta Suomessa tystöt tai muut edustustot, ulkomaiset yhtei- 3093: on tämän lain mukaan rajoitettu sekä suo- söt ja suomalaiset ns. vaaralliset yhteisöt es- 3094: malaiset osakeyhtiöt, jos oikeutta omistaa sen tettäisiin olemasta puhelinyhteisön jäseniä, ei 3095: osakkeita ei ole yhtiöjärjestyksessä rajoitettu, puhelinlaitoksille, jotka toimivat taloudelli- 3096: niin että ainoastaan 20 % osakekannasta voi sina yhdistyksinä, jää muuta mahdollis11utta 3097: olla ulkomaalaisilla, ulkomaisilla yhteisöillä kuin toimia vaarallisina yhteisöinä. Sama 3098: taikka kotimaisilla vaarallisilla yhteisöillä. koskee puhelinosa:keyh:tiöitä, jotka tosin voi- 3099: Rajoituslainsäädäntö antaa taloudellisen vat yhtiöjärjestykseensä ottaa edellä koske- 3100: yhdistyksen ja osakeyhtiön muodossa toimi- tellun ulkomaalaisten osakeomistusta koske- 3101: ville puhelinlaitoksille mahdollisuuden omis- van rajoituksen. Tätä keinoa ovat vain har- 3102: taa ja hallita kiinteistöjä kahden vaihtoehtoi- vat puhelinosakeyhtiöt käyttäneet eikä se 3103: sen edellytyksen vallitessa. On joko otettava yleensäkään ole aiheuttamiensa hankaluuk- 3104: taloudellisena yhdistyksenä toimivan puhe- sien takia päässYt osakeyhtiöiden keskuudessa 3105: linlaitoksen sääntöihin edelläselvitetty kielto- suosioon. Kun puhelinlaitokset kuitenkin 3106: määräys ja osakeyhtiössä vastaavasti yhtiö- normaalissa toiminnassaan välttämä:ttömästi 3107: järjestyksessä rajoitettava ulkomaalaisten, tarvitsevat kiinteistöjä pääasiassa keskuk- 3108: ulkomaisten yhteisöjen tai suomalaisten vaa- siaan varten, joutuvat edellämainitut puhe- 3109: rallisten yhteisöjen oikeu'tta omistaa yhtiön linlaitokset hakemaan valtioneuvostolta lupia 3110: osakkeita taikka sitten on kussakin tapauk- kiinteistöjensä hankkimista varten. 3111: sessa erikseen valtioneuvostolta haettava lupa Tiedossamme ei ole ainoatakaan ·tapausta, 3112: kiinteän omaisuuden ostamiseen tai vuokraa- jossa puhelinlaitokselta olisi evätty oikeus 3113: miseen 5 vuotta pitemmäksi ajaksi. On esi- kiinteistön ostamiseen tai sellaisen wokraa- 3114: tetty jopa sellainenkin mielipide, että vaa- miseen 5 vuotta pitemmäksi ajaksi. Voidaan- 3115: 44 II,S. - Omistusoikeuden rajoitukset. 3116: 3117: 3118: kin todeta, että oikeuskäytäntö tässä suh- ole kysymys, sillä puhelinlaitokset eivät ta- 3119: teessa on täysin vakiintunut. Vielä todetta- voittele voittoa eivätkä pyri muun kuin pu- 3120: koon, että rajoituslainsäädäntö ei koske osuus- helinliikenteen harjoittamisessa tarpeellisen 3121: kunnan muodossa toimivia puhelinlaitoksia pääoman kokoamiseen. 3122: enempää kuin osuuskuntia yleensäkään. Ra- Rajoituslaissa myönnetään jo nyt useita 3123: joituslain alaisille puhelinlaitoksille tuottaa poikkeuksia siinä säädettyjen rajoitusten so- 3124: luonnollisesti tavatonta hankaluutta 'ja kus- veltamisesta ja on vain oikeus ja kohtuus, 3125: tannuksia alituinen lupien anominen valtio- että myöskin puhelinyhdistykset ja -osakeyh- 3126: neuvostolta, usein täysin merkityksettömissä tiöt pääsevät samaan poikkeusasemaan. 3127: tapauksissakin. Rajoituslain tarkoi<tus on ol- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 3128: lut estää ulkomaista pääomaa pääsemästä kä- nioittaen, 3129: siksi suomalaiseen kansallisvarallisuuteen, 3130: lähinnä metsiin, vesivoimaan ja mineraalei- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3131: hin. Mistään sellaisesta ei tässä tapauksessa van lakiehdotuksen: 3132: 3133: 3134: 3135: Laki 3136: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta. omistaa. ja. hallita. kiinteätä 3137: omaisuutta ja osakkeita a.nnetun lain muuttamisesta.. 3138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen 3139: oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omai-suutta ja osakkeita 28 päivänä heinäkuuta 3140: 1939 annetun lain (219/39) 24 § näin kuuluvaksi: 3141: 24 §. 3142: Tämän lain yhteisöjä koskevia rajoituksia asunto-osakeyhtiöihin, avustuskassoihin, yleis- 3143: kiinteän omaisuuden ja osakkeiden omista- hyödyllisiin asu:tusosa:keyhtiöihin eikä sääde- 3144: miseen ja hallintaan älköön sovellettako suo- tyn toimilttvän nojalla puhelinliikennettä 3145: malaisiin pankkiyhtiöihin, säästöpankkeihin, harjoittaviin taloudellisiin yhdistyksiin eikä 3146: vakuutusyhtiöihin, vakuutusyhdistyksiin, osakeyhtiöihin. 3147: 3148: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 3149: 3150: Toivo Hietala. .Jaakko KeD).ppa.inen. Erkki Hara. 3151: II,,, - Toiv.at R :o 9. 3152: 3153: 3154: 3155: 3156: Innala. ym.: Lapsen elatusavun perimisen, tehostamisesta. 3157: 3158: 3159: E d u s k u n n a 11 e. 3160: 3161: Vuonna 1930 voimaan tulleen avioliittolain täntöönpano käytännössä usein jää tehotto- 3162: säännökset velvoittavat puolisoja kykynsä maksi nykyisten säännösten voimassaollessa. 3163: mukaan rahavaroin, toiminnallaan kodissa Niiden avulla ei läheskään kaikissa tapauk- 3164: tai muulla tavoin ottamaan osaa perheen ela- sissa saavuteta sitä tarkoitusperää, mihin 3165: tukseen. Siihen on tällöin luettava, mitä edellä mainituin turvaavin säännöksin on 3166: puolisoiden olojen mukaan yhteistä taloutta pyritty elatusveivollisuuden toteuttamiseksi. 3167: ja lasten kasvatusta varten sekä kumpai- Osoituksena siitä on mm. elatusvelvollisuu- 3168: senkin puolison' erityisten tarpeiden tyydyt- tensa laiminlyöneiden perheenisien - nk. 3169: tämiseksi tarvitaan. pinnari-isien - suuri lukumäärä jopa ta- 3170: Sama velvollisuus ottaa osaa toisen puo- loudellisesti erittäin hyvässäkin asemassa ole- 3171: lison ja tämän huollettavina olevien lasten vien kansalaisten keskuudessa. 3172: elatukseen on, eräitä rajoituksia lukuun otta- Eräänä asiaan vaikuttavana epäkohtana 3173: matta, puolisoilla ·siinäkin tapauksessa, että mainittakoon mm. se, että vuonna. 1948 lap- 3174: he välien rikkoutumisen vuoksi asuvat eril- sen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauk- 3175: lään. Niinikään ovat puolisot avioliiton pur- sissa annetun lain (614/48) säännökset myön- 3176: kauduttua edelleen samojen perusteiden mu- tävät elatusvelvolliselle tarpeettoman pitkän 3177: kaan kuin sitä ennen velvolliset ottamaan maksuajan ja jättävät lisäksi niiden sovel- 3178: osaa lasten elatukseen. Tällöin määrää oikeus tajalle mahdollisuuden liian väljään lain tul- 3179: jommankumman vaatimuksesta, minkä ver- kintaan. Mainitun lain 2 §: n mukaisesti ela- 3180: ran sen puolison, jolle ei ole uskottu lasten tusvelvolliselle nimittäin myönnetään kolmen 3181: huoltoa, on suoritettava elatusapua. kuukauden aika ennenkuin voidaan panna 3182: Eräin rajoituksin oikeus voi vielä, kun vireille hakemus hänen määräämisestään työ- 3183: tuomitaan avioeroon ja toisen puolison kat- laitokseen suorittamaan työllään laiminlyö- 3184: sotaan tarvitsevan elatusapua, velvoittaa toi- mänsä elatusavun. Käytännössä tämä on joh- 3185: sen heistä antamaan sellaista apua sen mu- tanut siihen, että elatusvelvollisen puolison 3186: kaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seik- maksaman vähäisenkin osasuorituksen velas- 3187: koihin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. taan, joka saattaa nousta useihin tuhansiin 3188: Edellä olevasta selviää, että avioliittolain markkoihin, katsotaan estävän työlaitosesi- 3189: säännöksin on tahdottu turvata aviopuolisoi- tyksen tekemisen. Elatusvelvollinen voi tä- 3190: den ja heidän lastensa toimeentulo niin hy- ten pitkittää kertyneiden elatusmaksujen 3191: vin avioliiton kestäessä kuin myös, varsinkin suorittamista vuodesta vuoteen, ilman että 3192: lasten osalta, mahdollisen asumuseron ja hänen suhteensa voidaan ryhtyä lain edellyt- 3193: avioeron tapahtuessa. Toisaalta on pyritty tämään pakkotoimenpiteeseen. Huomattava 3194: köyhäinhoitolain ja huoltolain sekä vastaa- lisäksi on, että puheena oleva kolmen kuu- 3195: vien sosiaalisen lainsäädännön piiriin kuu- kauden määräaikakin alkaa juosta vasta avio- 3196: luvien säännöksien nojalla estämään heidän eropäätöksen antopäivästä, vaikka elatusvel- 3197: joutumisensa hoidon puutteeseen. Erikoisesti vollisella puolisolla olisi elatusvelkaa jopa 3198: on yritetty turvata avioeron saaneen tai vä- vuodenkin ajalta taaksepäin. 3199: lien rikkoutumisen vuoksi erillään asuvan Avioerotapauksissa ja välien rikkoutumi- 3200: puolison maksettavaksi määrätyn lapsille tu- sen vuoksi erillään asuttaessa edellä mai- 3201: levan elatusavun saanti asianomaiselta. nitusta kohtuuttomuudesta joutuvat tavalli- 3202: Kaikesta huolimatta on yleisesti tunnettu simmin kärsimään lapsiensa huoltajiksi jää- 3203: tosiasia, että puheena olevan elatusavun täy- neet perheenäidit. Monasti heidän taloudelli- 3204: II,4. - Lapsen elatusapu. 3205: 3206: 3207: sesti tukalaa asemaansa vaikeuttaa vielä se, Tällainen asiaintila ei saa jatkua nykyi- 3208: että elatusvelvollisuutensa laiminlyönyt puo- sessä yhteiskunnassamme, joka pitää lapsen 3209: liso solmii ehkä piankin jälleen avioliiton, tien turvaamista ensiarvoisen tärkeänä ta- 3210: joka aiheuttaa hänelle uusia huoltovelvolli- voitteena. Sen toteuttamiseen kuuluu myös 3211: suuksia. Niihin vedoten hän tosiasiallisesti edellä mainitussa asemassa olevien lasten 3212: välttyy täyttämästä aikaisempaan avioliit- oikep.ksi~n valvominen ja heidän elatuksensa 3213: toon perustuvaa elatusvelvollisuuttaan. turvaaminen· riittävän tehokkain lainsään- 3214: Samalla tavoin saattaa avioliiton ulkopuo- nöksin. 3215: lella syntyneen lapsen elatusapua suoritta- Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti, 3216: maan määrätty elatusvelvollinen vältellä hä- kaikkeen esitettyyn viitaten, eduskunnan hy- 3217: nen maksettavakseen erääntynyttä elatus- väksyttäväksi toivomuksen, 3218: apua. Selvää on, että tällainen menettely 3219: aiheuttaa usein voittamattomia vaikeuksia että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 3220: niille lapsille, joiden toimeentulon turvaami- toimenpiteisiin lapsen elatusavun tur- 3221: sesta kulloinkin on kysymys, ja heidän vaamisesta eräissä tapauksissa annetun 3222: äideilleen. Lisäksi siitä on seurauksena, että lain {614/48) ja siitä annetun asetuk- 3223: elatusvelvollisen velka täten saattaa kasvaa sen (787148) tarkistamiseksi ja muut- 3224: lopulta niin suureksi, että hänen on vaikeata tamiseksi siten, että sanotussa laissa 3225: suorittaa sitä enempää rahassa kuin työllään tarkoitetun elatusavun periminen voi- 3226: työlaitoksessa. taisiin suorittaa nykyistä tehokkaam- 3227: min. 3228: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 3229: 3230: Aune Innala. Jussi Saukkonen. Erkki Hara. 3231: VALTIOPÄIVÄT 3232: 1958 3233: 3234: LIITTEET 3235: 111 3236: 3237: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KAUPALLISEN 3238: ULKOMAANEDUSTUKSEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA 3239: TOIVOMUSALOITE 3240: 3241: 3242: 3243: 3244: HELSINKI 1958 3245: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 3246: 49 3247: 3248: m,l. - Toiv.al. N:o 10. 3249: 3250: 3251: 3252: 3253: Aulanko ym.: Kaupallisen ulkomaanedustuksen kehittämi- 3254: sestä. 3255: 3256: 3257: E d u s k u n n a 11 e. 3258: 3259: Kuten tunnettua, on väestömme sotaa seu- syystä on olemassa vaara, että lisääntyvä 3260: ranneina vuosina voimakkaasti lisääntynyt. tuotantomme kohtaa tästä itsestämme riippu- 3261: Kun ns. suuret ikäluokat lähivuosina täydellä vastakin seikasta johtuen markkinointivai~ 3262: tehollaan vaikuttavat talouselämässämme, keuksia. Senvuoksi, jotta tästä vältyttäisiin 3263: merkitsee se kansantuotteen lisääntymistä ja esitämme kunnioittaen, että eduskunta hy- 3264: siten kansantulon kasvua. Jotta tässä saavu- väksyisi toivomuksen, 3265: tettaisiin mahdollisimman hyvä tulos, on 3266: tuotteiden markkinointiin kiinnitettävä eri~ että hallitus ryhtyisi pikimmiten 3267: koista huomiota. Sotaa seuranneina vuosina toimenpiteisiin ulkomaisen kaupallisen 3268: ovat useat maat kehittäneet ulkomaisia kau- edustuksemme kehittämiseksi ja riittä- 3269: pallisia edustuslaitoksiaan varsin energisesti. vän henkilökunnan kouluttamiseksi 3270: Käsityksemme mukaan ei Suomessa ole tähän sen tehtäviin. 3271: asiaan kiinnitetty riittävää huomiota ja tästä 3272: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 3273: 3274: Olli Aulanko. A. F. Airo. Jaakko Xemppa.inei).. 3275: Juha Rihtniemi. Saara Forsius. Erkki Koivisto. 3276: 3277: 3278: 3279: 3280: 7 E 6Wf/fi8 3281: VALTIOPÄIVÄT 3282: 1958 3283: 3284: LIITTEET 3285: IV 3286: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, 3287: TOIVOMUS- JA RAHA-ASIA-ALOITTEET 3288: 3289: 3290: 3291: 3292: HELSINKI 1958 3293: VA.LTIONEUVOSTON KIBJAP.AJNO 3294: A. 3295: Valtion tulo- ja menoarviota sekä tilinpäätöstä, valtiontiUntarkastusta, 3296: edustajanpalkkiota, virkamiesten palkkausta ja eläkkeitä, maan teollis- 3297: tamista, verotusta, asuntotuotantoa sekä kotimaisten polttoaineiden 3298: käyttöä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 3299: 55 3300: IV,l. - Lak.al. N:o 7. 3301: 3302: 3303: 3304: 3305: Junnila: Ekdotm laiksi valtion tulo- ja menoarviosta sekä 3306: tilinpäätöksestä. 3307: 3308: 3309: Ed uskunnaUe. 3310: 3311: Maaliskuun 31 päivänä 1954 antoi silloi- Nykyisessä budjettikäytännössä on pidet- 3312: nen hallitus eduskunnalle esityksen laiksi tävä haittana myös sitä, että siirtomäärära- 3313: valtion tulo- ja menoarviosta sekä tilinpää- hojen käyttämättömien erien ja muita todel- 3314: töksestä. Esitystä perusteltiin seuraavasti: lisia tuloja ja menoja edustamattomien erien 3315: ,Voimassa oleva laki valtion tulo- ja meno- runsas esiintyminen tulo- ja menoarviossa ja 3316: arvion ja tilinpäätöksen perusteista (ns. bud- tilinpäätöksissä estää oikean kuvan muodos- 3317: jettilaki) on annettu 24 päivänä huhtikuuta tamista valtion tulojen ja menojen määrästä. 3318: 1931. Tämän lain säännöksien mukaisesti Tulo- ja menoarvion selvyyttä on vähentänyt 3319: laadittiin ensimmäisen kerran budjettiesitys myös se, että eri hallinnonhaarojen kokonais- 3320: vuodelle 1932. Lain soveltamisesta ja täy- menoja ei siitä saada selville. Varsinkin 3321: täntöönpanosta on 23 päivänä tammikuuta viime vuosina on sekalaisiin yleisiin menoi- 3322: 1942 annettu nykyisin voimassa oleva ase- hin (15 Pl.) luettu runsaasti muitakin kuin 3323: tus ja samana päivänä on annettu valtioneu- hallinnonhaarojen yhteisiä menoja. Sen joh- 3324: voston päätös, jolla vahvistetaan yksityiskoh- dosta, että valtion juoksevat eli käyttötalou- 3325: taiset määräykset valtion kassa- ja tililaitok- den menot ja tulot eivät erikseen käy tulo- 3326: sesta sisältävä tilisääntö. Vuoden 1931 bud- ja menoarviosta selville, ei niitä keskenään 3327: jetinuudistamisesityksen perusteluista ja vertailemalla voida nykyisin tehdä oikeita 3328: budjettilain sanamuodosta ilmenee, että johtopäätöksiä valtion menotalouden laajuu- 3329: uudistukse~& pyrittiin kaksiosaisen budjetin desta ja luonteesta sekä sen suhteesta kul- 3330: toteuttamiseen. Perusteluissa mainittiin ni- loinkin vallitsevaan verorasitukseen. 3331: menomaan, että valtion kulutustalous on saa- V aitioneuvosto asetti 12 päivänä joulu- 3332: tava erotetuimi sijoitustaloudesta. Samaan kuuta 1946 komitean tutkimaan kysymystä, 3333: päämäärään pyrittiin myös sillä, että pää- millä tavoin valtion tulo- ja menoarvion ra- 3334: omamenot jaettiin sekä tuloa tuottaviin että kennetta ja vastaavasti valtion tilinpäätök- 3335: tuloa tuottamattomiin. Muun muassa hal- sen perusteita olisi muutettava, jotta budje- 3336: linto-, koulu-, sairaala-, ynnä muut valtion tista ja tilinpäätöksestä nykyistä paremmin 3337: talo- ym. rakennuskustannukset oli luettava saataisiin selvyys valtion todellisista menoista 3338: korotonta pääomansijoitusta tarkoittaviin me- ja tuloista sekä niiden välisestä suhteesta 3339: noihin. Lainavaroja ei ollut yleensä käytet- ynnä siitä, missä muissa suhteissa nykyinen 3340: tävä muihin kuin tuloa tuottaviin sijoituk- budjetti ehkä kaipaa muutoksia ja selvennyk- 3341: siin. siä. Esillä oleva ehdotus uudeksi 'budjetti- 3342: Nykyisen budjettilain sanamuodon ja laiksi on laadittu tässä komiteassa suoritetun 3343: asianomaisen hallituksen esityksen perustelu- valmistelutyön sekä eri virastoilta ja elimiltä 3344: jen mukaisesti olisi ollut mahdollista luoda saatujen lausuntojen pohjalla. Ennen ehdo- 3345: Suomen valtiolle samankaltainen kaksiosai- tetun lain voimaantuloa hallituksen tarkoi- 3346: nen tulo-· ja menoarvio, joka muissa pohjois- tuksena on suorittaa myös valmistelutyöt 3347: maissa on voimassa. Käytännössä ei kuiten- asianomaisen asetuksen ja valtioneuvoston 3348: kaan valtion juoksevaa taloutta ja pääoman- päätöksen uudistamiseksi. 3349: sijoitustaloutta ole voitu selvästi erottaa toi- Tulo- ja menoarvioesityksen valmistelu- 3350: sistaan, mikä lähinnä johtunee siitä, että työssä on melkoisena haittana ollut se, että 3351: uudistusta ei ole toteutettu johdonmukaisesti. tämä on tapahtunut vähemmän sopivana 3352: ö6 IV,l. - Tulo- ja menoarvio sekä. tilinpäli.tös. 3353: 3354: 3355: ajankohtana, nimittäin touko----syyskuussa. otettava huomioon asianomaisen varainhoito.- 3356: Neuvottelujen järjestäminen sekä yhteyden vuoden tulo- ja menoarviossa. 3357: pito eri virastojen välillä on tällöin vaikeata. Budjettitalouden selvyyttä on, kuten alussa 3358: Nykyisen kalenterivuoden mukaisen varain- huomautettiin, heikentänyt se, ettei tulo.- ja 3359: hoitovuoden pääasiallisimpana haittana on menoarviossa ole erotettu valtion sijoitusta- 3360: kuitenkin pidettävä sitä, että se ei vastaa ta- loutta muusta varainkäytöstä. Esillä olevassa 3361: louselämämme kulkuun vaikuttavia taloudel- ehdotuksessa on tulo- ja menoarvio sekä ti- 3362: lisia ajanjaksoja. Kun Hallituksen käsityk- linpäätös jaettu kaksiosaiseksi: käyttöbudje- 3363: sen mukaan varainhoitovuoden muuttaminen .tiksi ja sijoitusbudjetiksi. Koska Eduskun- 3364: muuksi kuin kalenterivuodeksi kuitenkin nan tehtävästä budjettipäätöksestä kuitenkin 3365: saattaisi johtaa ristiriitaan valtiopäiväjärjes- tulee ilmetä valtion budjettitalouden varain- 3366: tyksen ja ma:hdollisesti myös hallitusmuodon saanti ja varainkäyttö kokonaisuutena, on 3367: säännösten kanssa, Hallitus ei esitä varain- ehdotUksessa edellytetty, että tulo- ja meno- 3368: hoitovuotta muutettava:kai. arvion alussa esitetään, paitsi yhdistelmät 3369: Jotta tulo- ja menoarvio voisi tehokkaasti ·käyttö- ja sijoitusbudjetista, myös niiden tu~ 3370: täyttää sille asetettavat vaatimukset, on sii- loksesta riippuva valtion rahoitusvarojen 3371: hen otettava yleensä kaikki valtion tulot ja lisäystä tai väh:ennystä valaiseva yhdistelmä. 3372: menot, jotka vaikuttavat varainhoitovuoden Periaatteessa ei valtion menojen rahoitta- 3373: rahoitustarpeeseen ja joista ei toisin ole sää- miseksi olisi lainkaan käytettävä lyhytaikaista 3374: detty. Sen sijaan ei tulo- ja menoarvioon luottoa. Kun määrätyissä talouselämän kehi- 3375: ole syytä merkitä sellaisia tuloja taikka me- tysvaiheissa kuitenkin voi osoittautua tar. 3376: noja, jotka eivät merkitse raha- ja siihen ver- peelliseksi käyttää lyhytaikaisella luotolla 3377: rattavia suorituksia ja jotka eivät näin ollen hankittuja varoja budjettitalouden varain. 3378: myöskään vaikuta tulot-arpeen arviointiin käytön rahoittamiseksi, on tätä tarkoittava 3379: tailtka menotalouden laajuuden arvostelemi- sä.ännös sisällytetty lakiehdotuksen 10 §: n 3 3380: seen. Niistä annettujen säännösten nojalla momenttiin. Tulo- ja menoarvion alussa esi- 3381: ne on luonnollisesti tilinpäätöksessä ja val- tettävän yhdi8telmän mahdollisesti osoitta- 3382: tion kirjanpidossa huomioon otettava, mutta man rahoitusvarojen vähennyksen peittämi- 3383: niiden sisä.llyttäminen tulo.- ja menoarvioon seksi on sen mukaan budjettipäätöksessä osoi· 3384: on vain omiansa häiritsemään selvän kuvan tettava vastaava määrä varoja hankittavakai 3385: saamista tulo. ja menoarvion ja sen tasapai- lyhytaikaisella luotolla. Täten Eduskunta 3386: noittamisen todellisesta finanssipoliittisesta joutuisi budjettitaloudesta päätettäessä sa- 3387: merkityksestä. Tämän mukaisesti on esillä malla harkitsemaan lyhytaikaisten luottojen 3388: olevassa lakiehdotuksessa edellytetty, ettei saantimahdollisuutta ja niiden ottamisen suo- 3389: peruutettuja rästejä. tai mä.ärärahoja eikä tavuutta. Budjettitalouden rahoitusvarojen 3390: myöskään omaisuustileillä olevien erien, ku- lisäys tai vähennys voi kuitenkin varainhoi- 3391: ten erilaisten saatavien, poistamista tileistä tovuoden aikana muodostua huomattavasti 3392: budjetoida (9 §). Tileistä poist~ nou- toisenlaiseksi kuin arviota tehtäessä on edel- 3393: datettavasta menettelystä on kuitenkin sää- lytetty. Lisäksi voidaan tarvita lyhytaikaista 3394: dettävä erikseen. Tätä koskeva Hallituksen luottoa varsinaiseen budjettitalouteen sisälty- 3395: 1 3396: 3397: 3398: esitys annetaan lähiaikoina Eduskunnalle. mä.ttömien valtion kassamenojen rahoitta- 3399: Vastaavasti tulo.- ja menoarvioon ei myös- mista varten, niinkuin annakkojen suoritta- 3400: kään ole merkittävä erinäisiä valtiontalouden miseen, varastojen kartuttamiseen jne. Val- 3401: sisällä., esimerkiksi jostakin rahastosta val- tion lyhytaikaista luottoa koskevista lainan- 3402: tiovarastoon taikka päinvastoin tapahtuvia ottovaltuuksista päätettäessä ei sen johdosta 3403: lainasaatavien tai erilaisten omaisuusesinei- voitaisi rajoittua vain siihen määrään, jota 3404: den tai arvopaperien siirtoja, eikä myöskään rahoitusvarojen muutoksia koskeva yhdis- 3405: vastikke~ttomasti luovutettavien obligaatioi- telmä osoittaa. 3406: den tai muiden arvopapereiden antoa. Siinä Hallinnonhaarojen yhteisiä menoja varten 3407: tapauksessa, että valtion vastuu- ja takuu- tarkoitettuun pääluokkaan ei olisi merkittävä 3408: sitoumusluetteloon kuuluvista sitoumuksista sellaisia menoja, jotka selvästi kuuluvat jon- 3409: aiheutuu varainhoitovuoden aikana todellisia kin hallinnonhaaran toimialaan. Saatujen 3410: tuloja taikka menoja, on ne luonnollisesti kokemusten perusteella voitaisiin myös työlli- 3411: syyden turvaam.iseksi osoitettavat määrärahat taan yhtä suuret kuin olemassa olevan vas- 3412: jakaa laatunsa mukaan hallinnonhaaroittain. taavan sijoitusomaisuuden arvon vähennys 3413: Tälle ei olisi ·esteenä se, että näiden määrä- vuoden kuluessa, menettely johtaa myös lii- 3414: rahojen käyttö ja ylin valvonta on hoidet- ketaloudellisesti oikeaan tulokseen. 3415: tava keskitetysti työvoimaviranomaisten toi- Arviomäärärahojen ylittämisen vähentämi- 3416: mesta (7 §:n 3 momentti). seksi on esillä olevaan lakiehdotukseen otettu 3417: Lakiehdotuksen mukaan sijoitusbudjettiin säännös (12 §:n 2 momentti), jonka mukaan 3418: merkitään menojen puolelle kaikki sijoituk- sanottuja määrärahoja saadaan valtioneuvos- 3419: set rakennustoimintaan sekä korjauksiin ton luvalla ainoastaan erityisistä syistä ylit- 3420: ynnä näitä töitä varten välttämättömiin tää enemmän kuin 10 %, mikä voisi tapah- 3421: kone- ja 'kalustohankintoihin. Siirrot rahas- tua vain milloin esittely tapahtuu valtiova- 3422: toihin, annetut pitkäaikaiset lainat sekä lai- rainministeriön toimesta. Ehdottoman enim- 3423: nojen kuoletukset ynnä arvopaperien sekä si~ mäisrajan säätämistä Hallitus ei katso suosi- 3424: joitusomaisuuden ostot kuuluvat myös val- teltavaksi. Määrätyissä tilanteissa, esimer~ 3425: tion sijoitustalouteen. Pääomansijoituksista kiksi työllisyyden jyl'kästi heikentyessä, ai- 3426: on osa kuitenkin otettava huomioon harkit- heutuisi käytännöllisiä hankaluuksia, jos sa- 3427: taessa kunkin varainhoitovuoden käyttötulo- notun rajan ylittämiseen aina olisi saatava 3428: jen tarvetta ja verorasitusta. Ne on toisin Eduskunnan hyväksyminen. 3429: sanoen katsottava käyttötuloilla rahoitetta- Jotta. valtion tilinpäätös antaisi nykyistä 3430: viksi menoi'ksi. Tällaisia ovat tie- ja vesira- selvemmän kuvan kunkin varainhoitovuoden 3431: kennukset ynnä muut julkiset yleiset työt, todellisista tuloista ja menoista, ehdotetaan 3432: mutta myös hallinnolliset uudisrakennukset säädettäväksi, että tilinpäätöksessä myös esi- 3433: ja uusintasijoitukset. Myös halpakorkoisten tetään yhdistelmä, josta käyvät selvil~e siirto- 3434: pitkäaikaisten avustuslainojen myöntämisen määrärahojen siirtyvillä määrillä sekä tulo- 3435: edellytyksenä tulisi periaatteessa olla, että ja menorästeillä ynnä muilla maksusuorituk- 3436: vastaavia käyttötuloja voidaan hankkia. Niin sia edustamattomilla erillä korjatut, varain- 3437: ikään olisi rahavarojen siirtoja enemmän tai hoitovuonna todella kertyneet ja suoritetut 3438: vähemmän pysyväisluonteisiin tulo- ja meno- vastaavat erät. Tulo- ja menoarviota ja ti- 3439: arvion ulkopuolella oleviin rahastoihin pidet- linpäätöstä koskevia muitakin säännöksiä on 3440: tävä kunkin varainhoitovuoden rahoitusmah- täsmennetty ja tarkistettu. Myös on katsottu 3441: dollisuuksien rajoissa. Tämän luonteiset pää- tarpeelliseksi lakiehdotukseen ottaa erityiset 3442: omansijoitukset on esillä olevan ehdotuksen tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevien ra- 3443: mukaan merkittävä sarakkeen ulkopuolelle ja hastojen tuioja ja menoja koskevat sään- 3444: määräraha niitä varten osoitettava käyttö- nökset." 3445: budjetin asianomaisessa pääluokassa (8 §:n Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei kui- 3446: 2 momentti). Kysymys sijoitusbudjetin osit- tenkaan ennättänyt vaalien välikautena pu. 3447: taisesta rahoittamisesta käyttöbudjetin tu- heena olevaa esitystä käsitellä, joten esitys 3448: loilla on kuitenkin lähinnä tarkoituksenmu- on nyt rauennut. Kun budjetissamme nykyi- 3449: kaisuusharkinnasta riippuva. Ehdotettu me- sellään on kuitenkin suuria rakenteellisia 3450: netelmä vastaa lii'ketaloudellista ajattelua, puutteita ja hudjettikäytännössämme eräitä 3451: jonka mukaan sellaiset sijoitukset, jotka suo- syvälle meneviä epäkohtia, jotka molemmat 3452: ritetaan korkoa tuottamattorniin taikka avus- pitäisi saada korjatuksi, ja kun kysymyksessä 3453: tustarkoituksiin, poistetaan sen vuoden ku- oleva Iaki·esitys mahdollisine puutteineenkin 3454: luessa, jolloin määrärahat niitä varten on joka tapauksessa. muodostaa sellaisen pohjan, 3455: myönnetty. Hallinnollisesta sijoitusomaisuu- jdlta lähtien viittaamani uudistustyö voidaan 3456: desta taikka julkiseen ilmaissektoriin luetta- panna alulle, on aihetta eduskunta-aloitteen 3457: vista omaisuusarvoista ei nykyisin vuotuista tietä pyrkiä saamaan esitys käsitellyksi. 3458: kulumista tai arvonvähennystä vastaavia Edellä esitettyyn viitaten ehdotan näin 3459: poistoja suoriteta. Ehdotetun menettelyn ollen, 3460: avulla sanotut sijoitulmet tulevat satapro- 3461: senttisesti poistetuiksi. Jos vuosittain tehtä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3462: vät tämänluonteiset sijoitukset ovat arvol- van lakiehdotuksen: 3463: 3464: 3465: 8 E 007/56 3466: 58 IV,l. - Tulo- . j& menoarvio seklL tilinpäätös. 3467: 3468: 3469: 3470: 3471: Laki 3472: valtion tulo- ja. menoarviosta sekä. tilinpäätöksestä. 3473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3474: 1 luku. 2) eläkkeet; 3475: 3) hallinnonhaarojen yhteiset menot; 3476: Yleiset säännökset. 4) valtionvelan korot; 3477: 1 §. 5) valtion liiketoiminnan sekä metsä- ja 3478: Valtion tulo- ja menoarviota sekä tilin- maatalouden menot; sekä 3479: päätöstä laadittaessa on noudatettava mitä 6) jäJ.jempänä 8 § :n 2 momentissa tarkoi- 3480: tässä laissa säädetään ja mitä erikseen on tettuja pääomansijoituksia varten tarvittavat 3481: sääd<etty. menot. 3482: 3483: 2 §. 6 §. 3484: Valtion varainhoitovuosi alkaa tammikuun Sijoitusbudjettiin merkitään erikseen sijoi- 3485: 1 päivänä ja päättyy saman vuoden joulu- tusvarat ja pääomansijoitukset. 3486: 'kuun 31 päivänä. Sijoitusvaroihin luetaan: 3487: 1) otetut uudet lainat; 3488: 3 1§, 2) annettujen lainojen kuoletukset; 3489: Tulo- ja menoarviota laadittaessa on val- 3) tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole- 3490: tion tehtävien toteuttamisen ohella otettava vista rahastoista siirretyt rahavarat; sekä 3491: huomioon talouselämässä kulloinkin v-allitseva 4) arvopaperien ja sijoitusomaisuuden 3492: kehitysvaihe ja talouspolitiikan yleiset ta- myynnistä saadut varat, liikelaitosten sekä 3493: voitteet. metsä- ja maatalouden omaisuudenpoistot ja 3494: myös erinäiset sijoitusvarat. 3495: Pääomansijoituksiin luetaan: 3496: 2 luku. 1) sijoitukset valtion liiketoimintaan sekä 3497: metsä- ja maatalouteen ynnä muut liiketalou- 3498: Tulo- ja menoarvion muoto. deRiset sijoitukset; 3499: 4 §. 2) talonrakennukset, tie- ja vesirakennuk- 3500: Tulo- ja menoarvio käsittää käyttöbudjetin set sekä lentokentät, korjaustyöt ynnä muut 3501: ja sijoitusbudjetin sekä 11 §: ssä tarkoitetut yleiset työt hallinnollisiin sijoitustarkoituk- 3502: yhdistelmät. siin sekä kone- ja kalustohankinnat näitä 3503: töitä varten; - 3504: ·5 •§. 3) tulo- ja menoarvion ulkopuolella oleviin 3505: Käyttöbudjettiin merkitään erikseen käyt- rahastoihin siirretyt rahavarat; 3506: töbudjetin tulot ja menot. 4) annetut lainat; 3507: Käyttöbudjetin tuloihin luetaan: 5) otettujen lainojen kuoletukset; sekä 3508: 1) verot; 6) arvopaperien ja sijoitusomaisuuden os- 3509: 2) veronluonteiset maksut ja niihin verrat- tot ynnä erinäiset pääomansijoitukset. 3510: tavat tulot; 3511: 3) valtion liiketoiminnan sekä metsä- ja 7 §. 3512: maatalouden tW.ot: Käyttöbudjetin tulot ryhmitell.ään osaksi 3513: 4) voitto-osuudet, osingot ja korot; laatunsa perusteella, osaksi liiketoiminnan 3514: 5) liike- ja ansaintaluonteiset tulot; sekä alojen mukaan osastoihin, lukuihin ja mo- 3515: 6) sekalaiset tulot. mentteihin sekä käyttöbudjetin menot osaksi 3516: Käyttöbudjetin menoihin luetaan: hallinnonhaaroittain, osaksi laatunsa perus- 3517: 1) tasavallan presidentin, eduSkunnan, teella ja liiketoiminnan alojen mukaan pää- 3518: valtioneuvoston ja ministeriöittäin eri hallin- luokkiin, lukuihin ja momentteihin. Eläkkei- 3519: nonhaarojen menot; siin, valtionvelan korkoihin ja muihin hal- 3520: . IV,l. - JUDBila. 59 3521: 3522: linnonhaarojen yhteisiin menoihin osoitetaan puolelle käyttöbudjetin ylijäämä; sijoitusbud- 3523: kutakin mainittua menoryhmää varten erik- jetin yhdistelmään merkitään sijoitusvarojen 3524: seen määrärahoja erityisen pääluokan lu- puolelle, paljonko pääomansijoituksia on 3525: vuissa ja momenteilla. enemmän kuin sijoitusvaroja, ja pääomansi- 3526: Sijoitusbudjetin sijoitusvarat ryhmitellään joitusten puolelle, paljonko sijoitusvaroja on 3527: laatunsa mukaan sijoitusvarainosastoihin, lu- enemmän kuin pääomansijoituksia. 3528: kuihin ja momentteihin sekä pääomansijoi- Se yhteenlaskettu määrä tahi erotus, joka 3529: tukset osaksi laatunsa perusteella, osaksi hal- muodostuu toisaalta käyttöbudjetin ylijää- 3530: linnonhaaroittain sijoituspääluokkiin, lukui- mästä tai vajauksesta se'kä toisaalta siitä, 3531: hin ja momentteihin. että sijoitusvaroja on enemmän kuin pää- 3532: Työllisyyden turvaamiseksi osoitetut mää- omansijoituksia tahi pääomansijoituksia 3533: rärahat merkitään laatunsa mukaan hallin- enemmän kuin sijoitusvaroja, merkitään 3534: nonhaaroittain eriteltyinä asianomaisen pää- tulo- ja menoarvioon rahoitusvarojen lisäyk- 3535: luokan tai sijoituspääluokan lukuun. seksi tahi rahoitusvarojen vähennykseksi 3536: Jäljempänä tässä laissa tarkoitetaan tu- sekä rahoitusvarojen vähennystä vastaava 3537: loilla myös sijoitusvaroja ja menoilla myös määrä varoja osoitetaan hankittavaksi lyhyt- 3538: pääomansijoituksia. aikaisella luotolla. Lyhytaikaisella luotolla 3539: hankittavaksi ei saa osoittaa enempää varoja 3540: 8 §. kuin terveen valtiontaloudenhoidon kannalta 3541: Liiketoiminnan sekä metsä- ja maatalou- voidaan pitää hyväksyttävänä eikä enempää 3542: den bruttotuotot ja bruttokulut merkitään kuin sanottua luottoa voidaan arvioida to- 3543: eriteltyinä laatunsa mukaan sarakkeen ulko- della saatavan. 3544: puolelle ja todetaan ylijäämä tai vajaus vä- 3545: hentämällä bruttotuotoista brutto'kulut kun- 11 §. 3546: kin yrityiksen kohdalla erikseen joko käyttö- Tulo- ja menoarvion alkuun otetaan yhdis- 3547: budjtetin tuloissa tai käyttöbudjetin menoissa telmät käyttöbudjetin tuloista ja mtenoista 3548: sarakkeen ulkopuolella. Erotus merkitään sa- se'kä sijoitusbudjetin sijoitusvaroista ja pää- 3549: rakkeeseen sen mukaan, onko syntynyt yli- omansijoituksista osastoittain ja pääluokit- 3550: jäämää tai vajausta. tain sekä yhdistelmä, josta käyvät selville 3551: Ne pääomansijoitukset, jotka on katsottava 10 § :n 3 momentissa tarkoitetut erät. 3552: liiketaloudellisesti kannattamattomiksi tai 3553: muusta syystä varainhoitovuoden käyttötu- 3554: loilla rahoitettaviksi, merkitään sijoitusbudje- 12 §. 3555: tissa sarakkeen ulkopuolellte ja määrärahat Määrärahat ovat: 3556: niitä varten otetaan sarakkeeseen käyttöbud- 1) kiinteitä määrärahoja, joita ei ole lupa 3557: jetin asianomaisessa pääluokassa. ylittää; 3558: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja 2) arviomäärärahoja, joita saadaan valtio- 3559: merkitsemistapoja voidaan soveltaa myös neuvoston luvalla ylittää enintään kymme- 3560: muissa vastaavanlaisissa tapauksissa. nellä sadanneksella; tai 3561: 3) siirtomäärärahoja, jotka osaksi voidaan 3562: 9 ·§. siirtää varainhoitovuodesta toiseen 16 § : n 4 3563: Tuloksi ei merkitä peruutettuja menoräs- momentissa tarkoitetuin edellytyksin. 3564: tejä eikä peruutettuja siirtomäärärahoja eikä Arviomäärärahan suurempaan ylittämiseen 3565: myöskään menoksi peruutettuja tulorästejä. kuin mitä 1 momentin 2 kohdassa on sää- 3566: Tulo- ja menoarvioon ei merkitä tileistä detty, valtioneuvosto voi erityisistä syistä 3567: poistoja. valtiovarainministeriön esittelystä myöntää 3568: luvan. 3569: 10 §. Siirtomääräraha voidaan osoittaa ainoas- 3570: Tulo- ja menoarviossa on osoitettava me- taan rakennus- ja näihin verrattaviin tar- 3571: nojen suorittamiseen tarvittavat varat. koituksiin. 3572: Jäljempänä 11 §: ssä tarkoitettuun käyttö- Arviomäärärahan ja siirtomäärärahan 3573: budjetin yhdistelmään merkitään tulojen luonne on mainittava tulo- ja menoarviossa 3574: puolelle käyttöbudjetin vajaus ja menojen asianomaisen määrärahan kohdalla. 3575: 60 IV,l. - Tulo- ja menoarvio aekll. tUinpill.tös. 3576: 3577: 3578: 3 hrlm. taa luvan menon maksamiseen kulumassa ole- 3579: van varainhoitovuoden vastaavasta määrära- 3580: Tilinpäätös. hasta. 3581: 13 r§. Niin pian kuin tarve, jota varten tulo- ja 3582: Tilinpäätös on laadittava kultakin varain- menoarvioon on otettu siirtomääräraha, on 3583: hoitovuodelta. Tilinpäätöksen tulee käsittää tyydytetty .taikka, mikäli siirtomääräraha 3584: valtiontalous siten, että siihen sisältyvät osaksi on jäänyt neljänä varainhoitovuotena 3585: tulo- ja menoarvion toteutumista osoittavat käyttämättä, ei sitä enää saa tilinpäätök- 3586: tilit, 9 § : esä tarkoitettuja eriä koskevat tilit s~ siirtää, vaan peruutetaan käyttämätön 3587: sekä tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole- määrä. Jos siirtomäärärahaa ei ole ryhdytty 3588: vien rahastojen varojen kertymistä ja käyt- käyttämään sinä varainhoitovuotena, jonka 3589: töä osoittavat tilit eriteltyinä. tulo- ja menoarviossa se on osoitettu, ei sitä 3590: myöskään saa tilinpäätöksessä siirtää, vaan 3591: 14 §. on se peruutettava. 3592: Tilinpäätöksessä on esitettävä 11 §: ssä tar- 3593: koitettuja yhdistelntiä vastaavien asetelmien 17 §. 3594: lisäksi yhdistelmät, joista käyvät selville siir- Tilinpäätökseen on liitettävä selvitys val- 3595: tomäll.rärahojen siirtyvillä määrillä ja. 16 tion ottamista ja antamista lainoista sekä 3596: §: ssl1 tarkoitatullia tulo- ja menorästeillä [uettelo varainhoitovuoden päättyessä voi- 3597: korjatut varainhoitovuotena todella kerty- massa olleista valtion takaussitoumuksista. 3598: neet ja suoritetut vastaavat erät. Muista tilinpäätökseen liitettävistä selon- 3599: teoista ja valtion omaisuutta koskevista ti- 3600: 15 §. leistä. säädetään asetuksella. 3601: Tulo- ja menoarvion toteuttamista osoit- 3602: tava tili on tehtävä. tulo. ja menoarvion ra- 18 §. 3603: kennetta ja muotoa tarkoin noudattaen. Sen Tilinpäätös on laadittava neljässä. kuukau- 3604: tu!lee momenteittain osoittaa, kuinka paljon dessa varainhoitovuoden päättymisestä lu- 3605: tulot ja menot ovat olleet tulo- ja menoar- kien. 3606: viossa arvioituja suuremmat tai pienemmät. 3607: 3608: 16 r§. 4 luku. 3609: Varainhoitovuoteen kuuluvat tulot, joita ei Erinäiset säännökset. 3610: ole voitu varainhoitovuoden aikana periä, 3611: mutta joiden kertymistä voidaan pitää var- 19 §. 3612: mana, siirtyvät tulorästeinä. seuraavaan va- Jos tulo- ja menoarvioon on tehtävä li- 3613: rainhoitovuoteen. säyksiä, sovelletaan niihin tämän lain sään. 3614: Suuruutensa puolesta .tarkoin määrätyn, nöksiä. 3615: varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioon ote- 3616: tusta kiinteästä tai arviomäärärahasta wo- 20 §. 3617: ritettavan menon, jota ei ole voitu maksaa Menettelystä, jota on noudatettava poistet- 3618: ennen varainhoitovuoden päättymistä, wo- taessa tNeistä valtion omaisuustileillä olevaa 3619: rittamista varten tarvittava määrä saadaan erää, säädetään erikseen. 3620: tilinpääto"ksessä siirtää menorästinä seuraa- 3621: vaan varainhoitovuoteen. Menorästi, jota ei 21'§. 3622: varainhoitovuotta lähinnä seuraavan varain- Valtion liikelaitosten sekä metsä~ ja maa- 3623: hoitovuoden aikana ole suoritettu, peruute- talouden omaisuudenpoistot on tehtävä si- 3624: taan, jollei valtiovarainministeriö toisin mää- ten, että ne, mikäli mahdollista, vastaavat 3625: rää. käyttöomaisuuden todellista vuotuista arvon- 3626: Jos varainhoitovuoden kuluessa on makset- vähennystä. 3627: tava edelliseen tai edel!l.isiin varainhoitovuo- 3628: siin kohdistuva meno, jonka suorittamista 22 §. 3629: varten tarvittavia varoja ei ole menorästinä Arviot tulo- ja menoarvion ulkopuolella 3630: siirretty, valtiovarainministeriö voi asian- olevien rahastojen tuloista ja. menoista tulo- 3631: omaisen viraston tai laitoksen esityksestä an- ja menoarvioesityksen tarkoittamalta varain- 3632: IV,l. - J'UDD.ila. 61 3633: 3634: hoitovuodelta annetaan -eduskunnalle tiedoksi veltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan 3635: sanottuun esitykseen liittyvinä. Tämä selon- asetuksella. 3636: teko on annettava eduskunnalle ennen kuin 24 §. 3637: valtiovarainvaliokunta on hyväksynyt tulo- Tämä [aki, jolla kumotaan valtion tulo- ja 3638: ja menoarvioesitystä koslrevan mietinnön. menoarvion ja tj.l.inpäätöksen perusteista 24 3639: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske päivänä huhtikuuta 1931 annettu laki (136/ 3640: rahastoja, j()tka valtioneuvosto katsoo valtion- 31) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi- 3641: talouden kannalta merkitykseltään vähäisiksi. neen, tulee voimaan päivänä kuuta 3642: 195 ja sitä sovelletaan ensi kerran 1 päi- 3643: 23 §. vänä tammikuuta 195 alkavaa ja 31 päi- 3644: Tarkemmat määräykset siitä, millä tavoin vänä joulukuuta 195 päättyvää varainhoito- 3645: ja missä muodossa hallituksen esitys valtion vuotta varten tehtävää valtion tulo- ja me- 3646: tulo- ja menoarvioksi laaditaan, samoin kuin noarviota sekä samalta varainhoitovuodelta 3647: muut tarkemmat määräykset tämän lain so- tehtävää valtion tilinpäätöstä laadittaessa. 3648: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 3649: 3650: T. Junnila. 3651: 62 3652: 3653: IV,2. - Lak.al. N:o 8. 3654: 3655: 3656: 3657: 3658: Erkkilä ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 3659: muuttamisesta. 3660: 3661: 3662: E d u s k u n n a 11 e. 3663: 3664: Sen jälkeen kun Sukselaisen hallitus 5 päi- Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, ja 3665: vänä elokuuta 1957 antoi esityksen kansan- viitaten hallituksen esityksen n:o 56 peruste- 3666: edustajien palkkojen alentamisesta, ei maan luihin vuoden 1957 valtiopäiviltä, ehdotamme 3667: taloudellisessa tilanteessa ole tapahtunut kunnioittaen, 3668: muutoksia parempaan suuntaan, vaan jatku- 3669: vasti on se niin vakava, että kansanedusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3670: jien itselleen asettama erikoisuhraus on van lakiehdotuksen: 3671: omiaan lisäämään sovinnollista ja rakenta- 3672: vaa mielialaa kansalaisten keskuudessa. 3673: 3674: 3675: 3676: Laki 3677: edustajanpalkkiosta. annetun lain muuttamisesta.. 3678: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §: ssä sää- 3679: detyllä tavalla, muutetaan edustajanpalkkioota 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain 3680: 1 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä huhtikuuta 1956 annetussa laissa (233/56), näin 3681: kuuluvaksi: 3682: 1 §. lisäksi oikeus saada valtiopäivien koossaolo- 3683: Edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, ajalta sekä jokaiselta päivältä, minkä hän 3684: jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä on tarvinnut matkustaakseen valtiopäiville 3685: kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa ja valtiopäiviltä takaisin, päivärahaa, joka 3686: seitsemää luokkaa alempaan palkkausluok- vastaa kotimaassa tehdystä virkamatkasta 3687: kaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. kulloinkin suoritettavaa toisen matkustus- 3688: Mikäli viran ja toimen haitijoille suoritetaan luokan korottamatonta päivärahaa. Edusta- 3689: kalliinpaikanlisää, on myös edustajalla oi- jalle, jonka asunto on Lapin läänissä, suori- 3690: keus saada vuotuisen palJprion lisänä kalliin- tetaan tämä päiväraha kahdellakymmenellä- 3691: paikanlisä, jonka määrä vastaa edellä tar- viidellä sadalta korotettuna. Jos muun edus- 3692: koitettuun palkkausluokkaan kuuluvassa vi- tajan asunto on hankalan ja aikaa vievän 3693: rassa tai toimessa kulloinkin maksettavaa matkan takana, voi eduskunnan kansliatoi- 3694: kalleimman ryhmän kalliinpaikanlisää. Mil- mikunta hakemuksesta määrätä, että hänelle 3695: loin palkkio suoritetaan päiväpalkkiona, sen suoritetaan sama päiväraha kuin Lapin lää- 3696: määrä on 1/365 vuotuisen palkkion ja kal- nistä olevalle edustajalle. 3697: liinpaikanlisän yhteismäärästä. Päiväpalk- Edustajalta, joka on kutsuttu valtioneu- 3698: kion määrä tasoitetaan lähinnä korkeampaan voston jäseneksi, pidätetään kolmannes hä- 3699: kymmenlukuun. nelle tämän lain mukaan tulevan palkkion 3700: Edustajalla, jonka asunto yleisiä maa- tai ja kalliinpaikanlisän yhteismäärästä. Vähen- 3701: vesikulkuneuvoja käyttäen on kauempana netyn palkkion ja kalliinpaikanlisän yhteis- 3702: kuin kolmenkymmenen kilometrin matkan määrä tasoitetaan lähimpään sellaiseen 3703: päässä Helsingin päärautatieasemalta, on markkalukuun, jonka kahdestoista osa on 3704: IV,2. - Erkkili ym.. 63 3705: 3706: sadalla tasan jaollinen. Jos kaksi lukua on he matkoiilaan asuntopaikkakunnalleen ja 3707: edellä tarkoitettuna lähimpänä lukuna, suo- sieltä takaisin käyttävät. 3708: ritetaan tasoitus suurempaan lähimpään lu- Jos edustaja matkustaessaan asuntopaikka- 3709: kuun. kunnalleen ja sieltä takaisin ei voi käyttää 3710: Edustajalla on myös oikeus edustajatoi- valtionrautateitä tai jos rautateiden käyttä- 3711: mensa ajaksi· saada vapaisiin matkoihin en- minen tuottaa hänelle huomattavaa hanka- 3712: simmäisessä luokassa kaikilla valtionrauta- luutta, voi eduskunnan kansliatoimikunta 3713: teiden radoilla oikeuttava lippu. Eduskun- hakemuksesta oikeuttaa edustajan saamaan 3714: nan kansliatoimikunta voi hakemuksesta oi- kohtuullisen korvauksen niistä lento-, laiva- 3715: keuttaa edustajan saamaan korvauksen niistä ja linja-autolipuista, joita hän matkoillaan 3716: makuuvaunulipuista, joita hän matkoillaan asuntopaikkakunnalleen ja sieltä takaisin on 3717: asuntopaikkakunnalleen ja sieltä takaisin on käyttänyt. 3718: käyttänyt. Niin ikään on edustajalla oikeus 3719: saada vapaisiin matkoihin oikeuttava lippu 3720: niillä posti- ja lennätinlaitoksen matkustaja- Tämä ·laki tulee voimaan päivänä 3721: liikenteeseen avatuilla postiautolinjoilla, joita kuuta 1958. 3722: 3723: Helsingissä 4 päivä~ elokuuta 1958. 3724: 3725: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. Matti Kekkonen. 3726: 64 3727: 3728: IV,3. - Lak.&l. H:o 9. 3729: 3730: 3731: 3732: 3733: TeD.biälä ym. : Ekdotus laiksi valtion viran tai toimen halti- 3734: jai11. paZkkauksesta a11.netu11. lt}in muuttamistlto. 3735: 3736: 3737: E d u s k u n n a 11 e. 3738: 3739: Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Edellä esitetyn huomioon ottaen oikeana ja 3740: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin kunin- kohtuullisena on pidettävä, että niille valtion 3741: gaskunnan Suomen kanssa 19. 9. 1944 tekemä viran ja toimen haltijoille, jotka sotatilan ai- 3742: välirauhasopimus velvoitti 8uomen asetta- kana, armeijasta kotiuttamisensa jälkeen 3743: maan armeijansa rauhanaikaiselle kannalle ovat joutuneet olemaan sotavammojensa ja 3744: kahden ja puolen kuukauden kuluessa sopi- sotasairauksiensa johdosta sairaalahoidossa, 3745: muksen allekirjoittamisesta. Tämän takia estyneenä suorittamasta virantoimitustaan tai 3746: jouduttiin tällöin kotiuttamaan myös suuri 'työtään, myönnettäisiin oikeus laskea tämä 3747: joukko sotapalveluksessa vammautuneita ja aika hyväkseen ikälisään oikeuttavana palve- 3748: sairastuneita sotasairaaloiden sotilaspotilaita lusaikana siten kuin sotatilan aikana suori- 3749: heidän silloiseen hoidontarpeeseensa ja hoi- tetusta sotapalveluksesta on säädetty. Ehdo- 3750: donvaiheeseen katsomatta, jolloin huomattava tamme näin ollen kunnioittaen, 3751: osa heistä joutui kuitenkin jäämään sota- 3752: vammasairaaloihin hoitoon, jopa vuosikau- e;ttä Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3753: siksi, minkä johdosta heidän paluunsa työ- van lakiehdotuksen: 3754: hön ja virantoimitukseen suuresti viivästyi. 3755: 3756: 3757: Laki 3758: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta. 3759: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk- 3760: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain (1030/42) 4 § näin kuuluvaksi: 3761: 4 §. 3762: Viran tai toimen haltijalle myönnetään 3, ylimääräisessä taikka sopimuspalkkaise<!Sa vi- 3763: 6, 9, 12 ja 15 virkavuoden kuluttua yksi ikä- rassa tai toimessa taikka muussa julkisessa 3764: lisä kullakin kerralla. tai yksityisessä toimessa taikka sotatilan ai- 3765: Virkavuosiksi luetaan se aika, minkä asian- kana sotapalveluksessa tai sotavamman tai 3766: omainen täytettyään 21 vuotta on ollut pe- sotasairauden vuoksi sairaalahoidossa. 3767: ruspalkkaisen viran tai toimen haltijana. Virassa tai toimessa, joka virkatehtävistä 3768: Asetuksella säädetään, missä määrin viran tulevien korvausten johdosta on sijoitettu 3769: tai toimen haltijalla on oikeus ikälisää var- alempaan palkkausluokkaan, kuin mihin se 3770: ten lukea hyväkseen aika, jonka hän on väli- laatunsa perusteella olisi kuulunut, myönne- 3771: aikaisena tai sijaisena hoitanut peruapaik- tään ikälisää viran tai toimen laatua vastaa- 3772: kaista virkaa tai tointa taikka ollut valtion van palkkausluokan mukaan. 3773: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 3774: 3775: .Tuho Tenhiä.lä.. Esa. Kaitila.. Wjo Vutanen. 3776: Erkki Ha.ra.. Veikko Hyytiäinen. Aa.ro Stykki. 3777: Päiviö Hetemäki. Hestori Xa.a.sa.la.inen. Väinö Leskinen. 3778: Victor Procope. Erkki Tuuli. 3779: IV,4. - Lak.al. N:o 10. 3780: 3781: 3782: 3783: 3784: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun 3785: lain muuttamisesta. 3786: 3787: 3788: Ed uskunna'lle. 3789: 3790: Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Edellä esitetyn huomioon ottaen oikeana 3791: Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin kunin- ja kohtuullisena on pidettävä, että niille val- 3792: gaskunnan Suomen kanssa 19. 9. 1944 te- tion viran ja toimen haitijoille ja työnteki- 3793: kemä välirauhansopimus velvoitti Suomen jöille, jotka sotatilan aikana, armeijasta ko- 3794: asettamaan armeijansa rauhanaikaiselle kan- tiuttamisensa jälkeen ovat joutuneet olemaan 3795: nalle kahden ja puolen kuukauden kuluessa sotavammojensa ja sotasairau'ksiensa johdosta 3796: sopimuksen allekirjoittamisesta. Tämän takia sairaalahoidossa, estyneenä suorittamasta vi- 3797: jouduttiin tällöin kotiuttamaan myös suuri rantoimitustaan tai työtään, myönnettäisiin 3798: joukko sotapalveluksessa vammautuneita ja oikeus laskea tämä aika hyväkseen eläke- 3799: sairastuneita sotasairaaloiden sotilaspotilaita vuosina siten kuin sotatilan aikana suorite- 3800: heidän silloiseen hoidontarpeeseensa ja hoi- tusta sotapalv>elu'ksesta on säädetty. Ehdo- 3801: donvaiheeseensa katsomatta, jolloin huomat- tamme näin ollen kunnioittaen, 3802: tava osa heistä joutui kuitenkin jäämään 3803: sotavammasairaaloihin hoitoon, jopa vuosi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3804: kausiksi, minkä johdosta heidän paluunsa van lakiehdotuksen: 3805: työhön ja virantoimitukseen suuresti vii- 3806: västyi. 3807: 3808: 3809: Laki 3810: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 3811: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virkamieseläl{keistä 30 päivänä fJYYS- 3812: kuuta 1950 annetun lain (459/50) 3 § näin kuuluvaksi: 3813: 3 §. 3814: Eläkevuosiksi, jotka viran ja toimen hal- velukseen sekä sen ajan, minkä hän sotatilan 3815: tija saa laskea hyvä'kseen, luetaan aika, minkä aikana on ollut sotapalveluksessa tai muutoin 3816: hän, täytettyään 21 vuotta, on ollut valtion sotapalveluksessa saadun ruumiinvamman tai 3817: peruspalkkaisen tai sopimuspaikkaisen viran sairauden vuoksi sairaalahoidossa, samoin 3818: tai toimen haltijana tai ylimääräisenä toi- kuin sen ajan, minkä hän on ollut lakkau- 3819: menhaltijana taikka hoitanut väliaikaisena tuspalkalla. 3820: tai sijaisena valtion virkaa tai tointa tahi Oikeus eläkevuosien laskemiseen lakkaa, 3821: ylimääräistä tointa taikka muutoin ollut pää- kun asianomainen on saavuttanut sen iän, 3822: toimeksi katsottavassa valtion palveluksessa jolloin hän on velvollinen eroamaan, vaikka 3823: tai sellaisessa valtion työssä, jossa olon ajan hän vielä sen jälkeen jäisikin valtion palve- 3824: työntekijä saa lukea hyväkseen eläkkeeseen lukseen. Jos eroaruisikä on alle 63 vuotta, 3825: oikeuttavana palvelusaikana. Eläkevuosina on asianomaisella kuitenkin oikeus eläkevuo- 3826: saa viran ja toimen haltija laskea hyväkseen sien laskemiseen siihen asti, kun hän on saa- 3827: myös sen ajan, min'kä hän on asevelvollisena vuttanut mainitun ikärajan. 3828: palvellut vakinaisessa väessä, mikäli tämä pal- Asetuksella säädetään, missä määrin viran 3829: velus välittömästi liittyy valtion muuhun pal- ja toimen haltijalla on oikeus eläkevuosina 3830: 9 E 68'7 /<"8 3831: 66 IV,4. - Virkamieseläkkeet. 3832: 3833: 3834: laskea hyväkseen se aika, minkä hän on ollut Viran tai toimen haltij~P! oikeudesta las7 3835: kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien kea eläkevuosina hyväkseen entisessä 3836: yhtymän virassa tahi uskonnollisen yhdys- 27 :nnessä jääkäripataljoonassa palvelemansa 3837: kunnan virassa tai toimessa taikka yksityi- aika on erikseen säädetty. 3838: sessä toimessa. 3839: 3840: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 3841: 3842: Juho Tenhiälä. Päiviö Hetemäki. Kaarlo Kajatsalo. 3843: Viljo Virtanen. Väinö Leskinen. Veikko Hyytiäinen. 3844: Erkki Hara. Esa Kaitila. Nestori Kaasalainen. 3845: Aaro Stykki. Victor Procope. Erkki Tuuli. 3846: 67 3847: 3848: IV,5. - Lak.al. N:o 11. 3849: 3850: 3851: Karjalainen ym.: Ehdotus laiksi eräistä toimenpiteistä 3852: maamme teollistamisen edistämiseksi. 3853: 3854: E d u s k u n n a ll e. 3855: 3856: Eduskunta on raha-asia-aloitteen n: o 341 vuoksi, että muu laajeneva metalliteollisuus 3857: perusteella sisällyttänyt vuoden 1958 meno- voi huomioida sen suunnitelmissaan. 3858: arvioon Otanmäki Osakeyhtiölle myönnettä- Rahoituskysymystä tarkasteltaessa on 3859: väksi 600 miljoonan markan työllisyyslainan Otanmäki Oy: n taholta korostettu, että ulko- 3860: Pohjois-Suomeen suunnitellun rautatehtaan, maista tavaraluottoa on useilta eri tahoilta 3861: terästehtaan ja levyvalssaamon rakentamista tarjottu. Otanmäki Oy voisi aloittaa paikal- 3862: varten. Eduskunta on siten samalla periaat- lista työttömyyttäkin välittömästi lieventävät 3863: teessa hyväksynyt aloitteessa selostetun suun- raudanjalostuslaitokseen liittyvät rakennus- 3864: nitelman Pohjois-Suomen rautamalmivarojen työt heti sen jälkeen, kun pääsuunnitelma 3865: jalostamiseksi ja tähdentänyt erikoisesti, että on vahvistettu." 3866: varsinkin työllisyyskysymyksen kannalta on Yleinen kehitys osoittaa, että raudan tarve 3867: tärkeätä, että Pohjois-Suomeen saadaan kasvaa jatkuvasti ja että kaikissa kehitty- 3868: uutta teollisuutta. Tämä näkökohta on tullut neissä maissa pyritään sen jalostamiseen 3869: yhä painavammaksi, sillä Pohjois-Suomen omassa maassa. 3870: työllisyys on valtion varoin rahoitettujen Suomen taloudellisia kehittämismahdolli- 3871: työllisyystöiden varassa. On sen vuoksi vält- suuksi;t ajatellen omavarainen raudan huolto 3872: tämätöntä käyttää näitä varoja ensisijaisesti on ensiarvoisen tärkeä tavoite. Tälle antavat 3873: uusia pysyviä työpaikkoja luoviin liiketalou- laajat ja laadultaan erinomaiset malmiva- 3874: dellisesti kannattaviin ja kansantalouden ko- ramme hyvät mahdollisuudet. Sitä paitsi työl- 3875: konaisuutta palveleviin tarkoituksiin. lisyyden kannalta katsoen joudutaan kiinnit- 3876: Kesäkuun 3 päivänä 1958 Otanmäki Oy:n tämään entistä enemmän huomiota maamme 3877: hallintoneuvosto tiedusteli valtioneuvostolle laajenevaan metalliteollisuuteen, jonka edel- 3878: osottamallaan kirjelmällä edellä mainitun lytyksiin kuuluu laadultaan hyvän ja kustan- 3879: määrärahan vahvistamista sekä Kolarin nuksiltaan kohtuullisen raaka-aineen saannin 3880: alueen malmivarojen valtausoikeuksien siirtä- jatkuva turvaaminen. 3881: mistä Otanmäki Oy:lle. Kirjelmässä lausut- Viime vuosina on maamme valssattujen te- 3882: tiin mm.: ,Pohjois-Suomen· malmivarojen te- rästuotteiden kulutus ollut vuosittain 530 000 3883: hokas ja taloudellinen hyväksikäyttö edellyt- -565 000 tonnia, josta määrästä erilaisten 3884: täisi, että myös Kolarin alueen rautamalmi- levyjen osuus on ollut 150 000-200 000 ton- 3885: löydökset siirrettäisiin Otanmäki Osakeyh- nia eli noin yksi kolmannes, lopun ollessa 3886: tiölle, joka on jo ryhtynyt toimenpiteisiin pääosaltaan ns. muototeräksiä. Lisäksi on 3887: kaivostoiminnan aloittamiseksi Lapin alueella teräksen kokonaiskulutuksen keskimääräinen 3888: sijaitsevassa Kärväsvaarassa. Yleisesti on vuotuinen kasvu ollut kaikkiaan 4-5 % kar- 3889: voitu todeta, että raudan jalostuksen yhdis- keiden ja keskipaksujen teräslevyjen vuotui- 3890: täminen vastaavaan kaivostoimintaan antaa sen. kasvun ollessa n. 12 % ja ohkolevyjen 3891: paremman kannattavuuden, tasaisemman n. 7%. 3892: työllisyyden ja suuremmat kehittämismah- Tämän perusteella voidaan arvioida jo 3893: dollisuudet kuin pelkästään rautakaivosyri- 1960-luvun alkupuolella valssatun teräksen 3894: tykset. Perusteollisuuteen kuuluvana raudan- vuotuisen kulutuksen maassamme nousevan 3895: jalostuskeskus on erikoisen kiireellinen sen seuraavaksi: 3896: karkE)at ja keskipaksut levyt (5-30 mm) .. n. 150000 tn 3897: ohkolevyt · (alle 5 mm) ................. . n. 120 000 tii 3898: muoto- yms. · teräkset ................... . n. 430 000 tn 3899: kokonaiskulutus ........................ . n. 700 000 .tn 3900: IV,5. - Teollistamisen edistäminen. 3901: 3902: 3903: Nykyään valmistetaan maassamme erilaisia Oy: n suorittamien tutkimusten mukaan eri· 3904: valssattuja muototeräksiä n. 200 000 tonnia tyisesti Raakavaaran esiintymällä on hyvät 3905: vuodessa ja nämäkin pääosaltaan ulkomai- taloudelliset edellytykset mittakaavaltaan 3906: sista raaka-aineista (malmi, romu, billetit) edellistä suurempaan uuteen kaivostoimin- 3907: sekä osittain kotimaisesta romusta. Loput taan. 3908: valssatun teräksen tarpeesta eli n. % peite- Jo tähänastisten tutkimusten perusteella 3909: tään tuonnin avulla. on perustellusti syytä varautua uuden kai- 3910: Edelläolevaan viitaten todetaan maas- voksen rakentamiseen. Sen edulliseksi vuosi- 3911: samme tarvittavan sekä uusien raaka-aine- louhinnaksi . arvioidaan n. 200 000 tn vuo- 3912: lähteiden, rautamalmikaivoksien, hyväksi- dessa, jolloin lasketaan tuotettavan n. 3913: käyttöä että raakaterästuotannon lisäystä 100 000 tonnia vuodessa korkealaatuista ri- 3914: nykyisiä valssilaitoksia varten, samoin kuin kastetta. Valtausoikeudet Misin Raakavaa- 3915: kok<maan uusien raudanjalostuslaitoksien pe- ran rautamalmiesiintymään ovat Otanmäki 3916: rustamista, mikäli ei haluta jättää Suomen Oy:llä. Tutkimukset tämän esiintymän käyt- 3917: teräshuoltoa miltei yksinomaan ulkomaisen tömahdollisuuksien selvittämiseksi olisi pikai- 3918: tuonnin varaan. sesti saatava päätökseen ja näiden perus- 3919: Luontaisia edellytyksiä maallamme on koti- teella varauduttava lopullisen kaivossuunni- 3920: maisen terästuotannon huomattavaksi kohot- telman laatimiseen. Esiintymä sijaitsee n. 3921: tamiseksi sekä rautamalmivarojen että työ- 10 km: n päässä rautatiestä, jota kuljetus- 3922: voimatilanteen kannalta. järjestelyjen kannalta on pidettävä edulli- 3923: Geologisesti voidaan todeta maassamme ole- sena. 3924: van kaksi rautamalmien päävyöhykettä: Pohjois-Suomen suunnitellun raudanjalos- 3925: Etelä-Suomen rautamalmivyöhyke ja Pohjois- tuslaitoksen rautamalmihuolto voidaan tur- 3926: Suomen rautamalmivyöhyke. Molempia var- vata edellä mainittujen Otanmäen ja Misin 3927: ten on olemassa käyttösuunnitelmansa, jotka alueen rautamalmi(m avulla. Laitoksen myö- 3928: toteutettuina palvelisivat maamme raudan- hempi luonnollinen laajeneminen tulee kui- 3929: huoltoa sopivan työnjaon puitteissa. Seuraa- tenkin aikanaan ed~llyttämään lisärautaru.al- 3930: vassa rajoitutaan tarkastelemaan Pohjois- mien saantia. 3931: Suomea koskevaa suunnitelmaa. Tätä ja. rautamalmin viennin lisäystä var- 3932: Otanmäki Oy: llä on toiminnassa rauta- ten on suunniteltu Kolarin rautamalmialueen 3933: malmikaivos Otanmäessä Vuolijoen rauta- esiintymien hyväksikäyttöä. Mainittu alue 3934: malmialueella. Sen nykyinen louhinta tuot- sijaitsee Kolarin kunnan pohjoisosassa pai- 3935: taa k{)rkealaatuista rautarikastetta pääosal~ kassa, johnn Kaulirannasta suora etäisyys 3936: taan sintterin muodossa n. 200 000 tonnia on n. 100 km. Malmiesiintymät näyttävät 3937: vuodessa, jonka tuotannon malmivarojen Suomen Malmi Oy: n suorittamien tutkimus- 3938: puolesta arvioidaan jatkuvan ainakin 50 t€n mukaan olevan riittävän laajat suurimit- 3939: vuotta. takaavaiseen kaivostoimintaan sekä sellaisen 3940: Lisäksi .On Otanmäki Oy ryhtynyt raken· rautapitoisuuden .sisältäviä, että kannattava 3941: tamaan kaivosta Kemijärven kunnan Misin kaivostoiminta on mahdollista edellytyksellä, 3942: alueen Kärväs'Vaaron rautamalm.iesiintymällä, että tuotteiden kuljetusta varten tullaan l'a- 3943: jossa yhtiöllä oli mahdollisuudet omilla va- kentamaan. rautatie. 3944: ruillaan ryhtyälouhimaantodettua pintamal- Kun Kolarin alueen malmivarojen valtaus- 3945: mia. Myöhemmät tutkimukset ovat varmista- oikeudet ovat valtioenenunistöisellä malmin- 3946: neet esiintymään liittyvän myöskin syvämal- etsintäyhtiöllä, Suom~n Malmi Oy: llä, nii- 3947: meja, joiden hyväksikäyttö on edullista sa- den siirtäminen. Otanmäki Oy: lle on sekä 3948: man kaivoksen yhteydessä, mutta edellyttää joustavasti toteutettavissa ;Elttii tarkoituksen· 3949: erinäisiä. lisäin~ointeja. Suunniteltu kai- mukaista. Täten Otanmäki Oy:llä tulee ole· 3950: vos tulee tuottamaan n. 65 0~80 000 ton- maan mahdollisuudet toteuttaa asteittain l'!e 3951: nin vuosilouhinnalla korkealaatuista rauta- luja kokonaissuunnitelma, jonka yhtiö on 3952: rikastetta vuodesta 1959 alkaen 40 OD0,- laatinut maamme raudanhuollon edistämi- 3953: 50 000 tonnia vu<>aessa arviolta ainakin 10 seksi ja Pohjois-Suo1nen malmivarojen hy- 3954: vuoden ajan. väksikäyttämis~ksi. 3955: Mainitulla Mi&n alu~Ua oo muitakin. huO- Kärvä.waarassa JU.Ullepänn:un kaivostoimin- 3956: mattavia malmiesiintynliä, joista Otanmäki nan laajentamista, Kolarin rautamalmiesiin- 3957: IV,5. - KarjalAiDea ym. 69 3958: 3959: tymien valtausoikeuksien lunastamista Otan- 150 000 tonnia vuodessa valettuja teräslevy- 3960: mäki Oy: lle varten, Misin ja Kolarin rauta- aihioita - sekä levyvalssaamo ~ tuotannol- 3961: malmitutkimusten tehostamiseksi ja näiden taan 100 000 tonnia vuodessa - ja lisäksi 3962: tutkimusten edellyttämää kaivossuunnittelua tarpeelliset apuosastot samoin kuin huolto- 3963: varten olisi Otanmäki Oy: lle varattava v. ja asuinrakennuksia laitoksen henkilöstöä 3964: 1959 yhteensä 500 milj. markkaa. Tästä varten. 3965: summasta olisi 300 milj. markkaa osakepää- Raudanjalostuslaitoksen sijaintipaikasta to- 3966: oman korotusta ja loput, 200 milj. markkaa, dettakoon, että laitoksen on sijaittava sekä 3967: työllisyyslainaa. Mainittu osakepääoman ko- Pohjois-Suomen malmiesiintymiin nähden 3968: rotus on katsottava perustelluksi sillä, että että myöskin muiden raaka-aineiden, kuten 3969: Otanmäki Oy on aloittanut kaivostoiminnan koksin, kuljetuksiin nähden edullisessa pai- 3970: Kärväsvaarassa osakepääomaa korottamatta kassa. Näillä perusteilla on päädytty ratkai- 3971: ja Kolarin malmiesiintymien valtausoikeuk- suun, jonka mukaan laitos sijoitetaan Perä- 3972: sien lunastaminen myöskin merkitsee vastaa- meren rannikolle. 3973: vaa omaisuuden kasvua Otanmäki Oy: lle sa- Rakennusaikataulu sisältää, että vv. 1959- 3974: malla kun se antaa Suomen Malmi Oy: lle 61 rakennetaan kaikki laitoksen rakennukset 3975: mahdollisuudet uusiin tutkimuksiin maamme ja v. 1962 suoritetaan koneiden asennus. Lai- 3976: malmiesiintymien suhteen. toksen tuotannollinen toiminta alkaisi v. 3977: Käyttäen laajalti hyväkseen parhaita alan 1963. 3978: asiantuntijoita on Otanmäki Oy laatinut pe- Raudanjalostuslaitoksen I rakennusvaiheen 3979: rusteellisen kokonaissuunnitelman raudan- rakennuskustannuksiksi on konkreettisin pe- 3980: jalostuslaitoksen rakentamisesta. Sen tuo- rustein, nykyisen hintatason mukaan, ar- 3981: tanto-ohjelmaksi on osoittautunut parhaiten vioitu teollisuuslaitosten ja niihin liittyvien 3982: soveltuvan sekä Pohjois-Suomen rautamal- apu- ja huoltolaitosten osalta täydellisenä 3983: mien korkean laadun että maamme teräshuol- korkeintaan 16 mrd. markkaa, sekä asuntojen 3984: lon järjestelyn kannalta teräslevytuotteet. ym. sosiaalisten investointien ja henkilökun- 3985: Tuotanto-ohjelma on laskettu aloitettavaksi nan koulutuksen, laitoksen käyntiinpanon ja 3986: 100 000 tonnin vuosituotannolla 5-30 mm liikepääoman ym. sekalaisten investointien 3987: teräslevyjä, ja laitos on suunniteltu siten, osalta lisäystä 2.5 mrd. markkaa eli yhteensä 3988: että tuotantoa voidaan myöhemmillä lisäyk- 18.5 mrd. markkaa. 3989: sillä sekä suurentaa että samalla laajentaa Kokonaisrahoitussuunnitelmassa on lisäksi 3990: käsittäväksi myöskin maamme ohkolevytar- huomioitu rakentamisen ja käyntiinlähdön 3991: peen tyydyttämisen. aikaiset rahoituskustannukset. 3992: Suunniteltu karkeita ja keskipaksuja le- Kun on kysymys näin Iaajakantoisten 3993: vyjä tuottava laitos, jota seuraavassa nimite- hankkeiden toteuttamisesta huomattavalta 3994: tään raudanjalostuslaitoksen ensimmäiseksi osaltaan julkisilla varoilla, olisi tarpeen tur- 3995: rakennusvaiheeksi, käyttäisi Otanmäen ja vata rahoituksen järjestäminen lailla. Suun- 3996: Misin alueen rautarikasteita n. 165 000 ton- nitelma rahoitusohjelmaksi käy selville seu- 3997: nia vuodessa. Laitokseen kuuluisi rautateh- raavasta asetelmasta: 3998: das ja terästehdas - tuotannoltaan n. 3999: 4000: Suunnitelma Otanmäki Oy:n raudanjalostuslaitoksen rakentamisen rahoitusohjel1Mksi 4001: vv. 1959-1963 ja yhtiön kaivostoiminnan laajentamista varten v. 1959 suoritettavien 4002: toimenpitei<Un rahoittamiseksi. 4003: Vuosi 4004: 1959 19(10 1961 1962 1963 4005: Rahoitustapa miiJ. m!IJ. milj. mllj. milj. Yhteensä 4006: mk mk mk mk mk m!lj. mk 4007: 1. Osakepääoman korotus: 4008: a) raudanjalostuslaitos ......... 200 1600 3 000 4800 500 10100 4009: b) kaivostoiminnan laajentaminen 300 300 4010: 0. p. o: n korotus yhteensä 500 1600 3000 4800 500 10400 4011: 70 IV,5. - Teollistamisen edistäminen. 4012: 4013: 4014: 2. Valtion lainoitus: 4015: a) raudanjalostuslaitos ......... 400 1100 1300 700 3 500 4016: b) kaivostoiminnan laajentaminen 200 200 4017: Valtion lainoitus yhteensä 600 1100 1300 700 3 700 4018: 3. Ulkomainen tavaraluotto sekä muu 4019: lainoitus: 4020: a) raudanjalostuslaitos ......... 500 7 000 7 500 4021: b) kaivostoiminnan laajentaminen 4022: Yhteensä 500 7 000 7 500 4023: 4024: 4025: Edellä olevasta asetelmasta ilmenee edelly- 7 500 000 000 markan maaraan asti. Kun 4026: tettävän, että Otanmäki Oy: n osakepääomaa yhtiöllä on mahdollisuus näiden lainojen 4027: valtion toimesta korotetaan vuosina 1959- saantiin vain siinä tapauksessa, että niiden 4028: 1963 yhteensä 10 400 000 000 markalla sekä maksamisen vakuudeksi saadaan valtion ta· 4029: että 'yhtiölle myönnetään vuosina 1959- kuu, on valtuus valtion takuun myöntämi- 4030: 1962 valtion varoista lainoja yhteensä sestä sisällytetty lakiehdotuksen 3 § : ään. 4031: 3 700 000 000 markkaa. Säännökset tästä si- Edellä lausutuilla perusteilla esitämme 4032: sältyvät lakiehdotuksen 1 ja 2 pykäliin. Ase- kunnioittaen, 4033: telmasta havaitaan edelleen, että Otanmäki 4034: Oy: n on tarpeen saada osakepääoman koro- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4035: tuksen ja valtion lainojen lisäksi muita van lakiehdotuksen: 4036: osaksi ulkomaisia ja osaksi kotimaisia lainoja 4037: 4038: 4039: 4040: Laki 4041: eräistä. toimenpiteistä maamme teollistamisen edistämiseksi. 4042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4043: 1 §. 2 §. 4044: Raudanjalostuslaitoksen rakentamisen ra- Misin Kärväsvaaran kaivostoiminnan laa- 4045: hoittamiseksi otetaan valtion tulo- ja meno- jentamisen, Kolarin malmialueiden lunasta- 4046: arvioon: misen sekä Kolarin ja Misin rautamalmi- 4047: 1) vuosina 1959-1963 Otanmäki Osake- esiintymien jatkotutkimusten rahoittamiseksi 4048: yhtiön osakepääoman korottamiseksi seuraa- otetaan valtion tulo- ja menoarvioon: 4049: vat määrärahat: 1) vuonna 1959 Otanmäki Osakeyhtiön 4050: vuonna 1959 200 000 000 markkaa; osakepääoman korottamiseksi 300 000 000 4051: vuonna 1960 1600 000 000 markkaa; markkaa; ja 4052: vuonna 1961 3 000 000 000 markkaa; 2) vuonna 1959 Otanmäki Osakeyhtiölle 4053: vuonna 1962 4 800 000 000 ml\rkkaa; myönnettävää halpakorkoista lainaa varten 4054: vuonna 1963 500 000 000 markkaa; ja siirtomääräraha 200 000 000 markkaa. 4055: Edellä 1-2 § :ssä tarkoitettujen lainojen 4056: 2) vuosina 1959-1962 Otanmäki Osake- takaisinmaksusta ja muista lainaehdoista 4057: yhtiölle myönnettäviä halpakorkoisia lainoja päättää valtioneuvosto. 4058: varten seuraavat siirtomäärärahat: 4059: vuonna 1959 400 000 000 markkaa; 3 §. 4060: vuonna 1960 1100 000 000 markkaa: Edellä 1 §: ssä tarkoitetun raudanjalostus- 4061: vuonna 1961 1300 000 000 markkaa; laitoksen rakentamisen rahoittamisen helpot- 4062: vuonna 1962 700 000 000 markkaa. tamiseksi valtioneuvostolla on valta antaa 4063: IV,5. - Karjalainen ym. 71 4064: 4065: määräämillään ehdoilla valtion takuita Otan- ketaan takuuta annettaessa voimassa olleen 4066: mäki Osakeyhtiön ottamien yhteensä virallisen kurssin mukaan. 4067: 7 500 000 000 markkaan nousevien sekä ulko- 4068: että kotimaisten lainojen ja niiden korkojen 4 §. 4069: sekä lainojen hoidosta johtuvien muiden kus- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 4070: tåi:musten maksamisen vakuudeksi siten, että. . töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit- 4071: kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin las- taessa· valtioneuvosto. 4072: 4073: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 4074: 4075: Eetu Karjalainen. Sylvi Siltanen. .Mikko Hult. 4076: Johannes Mustonen. Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho. 4077: Väinö Leskinen. Pentti Liedes. Vilho Turunen. 4078: Eeli Erkkilä. Esa Hietanen. Urho Kulovaara. 4079: Toivo Friman. Jaakko Kemppainen:. Siiri Lehmonen. 4080: Eino Tainio. Ensio Partanen. Gösta Rosenberg. 4081: Veikko Kokkola. H. Törmä. Pauli Puhakka. 4082: Pentti Niemi. Hannes Paaso. Aimo Aaltonen. 4083: Sulo Hostila. Kustaa Alanko. Pertti Rapio. 4084: Toivo Kujala. Georg Eriksson. Usko Seppi. 4085: Eino Raunio. Onni Hiltunen. Yrjö Murto. 4086: Valto Käkelä. Lyyli Aalto. Irma Rosnell. 4087: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman. Ville Pessi. 4088: Kalle Matilainen. Anni Flinck. Eino Kilpi. 4089: Meeri Kalavainen. Lempi Lehto. J. E. Lakkala. 4090: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. Aarne Pulkkinen. 4091: Arvo Tuominen. Edvard Pesonen. Inkeri Virtanen. 4092: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Y. Enne. 4093: Juho Karvonen. Arvo Sävelä. Irma Torvi. 4094: Rafael Paasio. Kaino Haapanen. Nestori Nurminen. 4095: Kaarlo Pitsinki. Eino Roine. Toivo Asvik. 4096: Viljo Virtanen. Leo Suonpä.il Georg Backlund. 4097: Varma K. Turunen. Anna-Liisa Tiekso. Kauko Tamminen. 4098: G. Henriksson. · Rainer Virtanen.~ ·H. Tauriainen. 4099: 0. Lindblom. Judit Nederström-Lunden. Elli Stenberg. 4100: Veikko Helle. Toivo Salin. Hertta Kuusinen. 4101: Markus Niskala. Tauno Kelovesi. Mauri Ryömä. 4102: Eemil Partanen,. Paavo Aitio. Aili Siiskonen. 4103: Matti Meriläinen. Veikko Rytkönen. A. Härkönen. 4104: Martti Linna. Toivo Niiranen. Impi Lukkarinen. 4105: Vilho Väyrynen. Niilo Nieminen. Kuuno Honkonen. 4106: Olavi Lahtela. Antto Prunnila. Olli J. Uoti. 4107: Elis Manninen. Vappu Heinonen. Väinö R. Virtanen. 4108: Väinö Tikkaoja. Matti Koivunen. Veikko Vennamo. 4109: Tyyne Tuominen. 4110: 72 4111: 1V,6. - La.k.al. N: o 12. 4112: 4113: 4114: 4115: Veiill8.mO: Ehdotus laiksi saaristo- ja sisävesiliikenteen edif· 4116: tiimisestä. 4117: 4118: E d u s k u n n a 1l e. 4119: 4120: Jäl.'Vet ja yleensä vesireitit ovat menneinä kasvanut ja että nimenomaan järvimatkailu 4121: aikoina olleet maamme tärkeimpiä liikenne· on eräs matkailun tärkeimpiä kohteita. Val-· 4122: väyliä. Sisävesiliikenne on tietenkin menet- tiovallan olisikin uhrattava kohtuullisen mat- 4123: tänyt merkitystään kehityksen tieverkoston kustaja- ja rahtilii'kenteen ylläpitämiseksi ja 4124: alalla kulkiessa eteenpäin. Vesitiet ovat kui- kehittämiseksi saaristo- ja sisävesireiteil- 4125: tenkin yhä edelleen tätkeitä maamme sisäi- lämme vuosittain tarpeellinen määräraha 4126: siä liikennereittejä ja niitä olisi täydellä te- jaettaviksi lainoina ja avustuksina alusten 4127: holla pyrittävä käyttämään hyväksi, varsin- hankkimista ja peruskorjausta sekä vesilii- 4128: kin kun se voisi tapahtua pienin valtion kus- kenteen ylläpitämistä varten. Kun tarkoi- 4129: tannuksin. On kuitenkin pakko todeta, että tukseen ei tähän mennessä ole saatu edes ai- 4130: sisävesimatkustaja- ja rahtiliikenne on häviä- van välttämättömimpiä tai ei ollenkaan va- 4131: mässä kannattamattomuuden vuoksi. Val- roja, olisi tarkoituksenmukaisinta, että asiasta 4132: tion apu on aivan mitättömän pieni, eikä säädettäisiin lailla. 4133: sillä tämän vuobi ole juuri mitään käytän- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 4134: nöllistä merkitystä. Vesiliikenteen tyrehty- nioittaen, 4135: minen asettaa ~aajoilla alueilla maassamme 4136: kasvavia vaikeuksia maaseudun väestölle. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4137: Unohdettava ei ole sitäkään, että kansain- van lakiehdotuksen: 4138: välinen matkailuliikenne on vuosi vuodelta 4139: 4140: 4141: Laki 4142: saaristo- ja. sisävesiliikenteen edistämisestä. 4143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4144: 1 §. kuljetuksen tahi muun syyn takia on pidet- 4145: Saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämi- tävä tarpeellisena. 4146: seksi myönnetään. tulo- ja menoarviossa tar- 4147: koitukseen osoitetuista varoista lainaa ja 3 1§. 4148: avustusta 'valtioneuvoston lähemmin määrät- Lainan korkoa älköön määrättäkö korkeam- 4149: tä villä ehdoilla. maksi ·kuin seitsemän sadalta. 4150: 2 §. 4151: Lainaa tai avustusta taikka kumpaakin 4 §. 4152: yhdessä myönnetään rahti- tai matkustaja- Lainat ja avustukset myöntää kulkulaitos- 4153: liikenteeseen soveltuvien alusten hankkimista ten ja yleisten töiden ministeriö. 4154: ja peruSkorjausta varten. 4155: Lainaa ja avustusta voidaan myöntää myös 5 §. 4156: moottoriveneen hankkimista varten sekä avus- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 4157: tusta vesiliikenteen ylläpitämiseksi moottori- töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio- 4158: veneellä, milloin sitä henkilö- tai maidon neuvosto. 4159: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 4160: 4161: Veikko Vennamo. 4162: 73 4163: 4164: IV,7. - Lak.al. N:o 13. 4165: 4166: 4167: 4168: 4169: Kemppainen ym.: Ehdotus asuntotuotannon veronhuojennus- 4170: laiksi. 4171: 4172: 4173: E d u s k u n n a 11 e. 4174: 4175: Sodan jälkeen oli maassamme monestakin torakennustuotannon hidastumisesta on syytä 4176: syystä huutava asuntopula. Tämän poistami- todeta, että viime keväänä huipputyöttömyy- 4177: seksi ja kiihdyttääkseen varsinkin asunto- den aikana oli työvoimakortistoihin merkitty- 4178: rakennustuotantoa annettiin 1 päivänä heinä- jen määrästä yli 20 000 rakennusalan työn- 4179: kuuta 1948 laki asuntotuotannon edistämi- tekijää. Kun rakennustuotanto on tuotanto- 4180: seksi myönnettävistä veronhuojennuksista. haara, jonka vaikutukset säteilevät talouselä- 4181: On mielihyvin todettava, että sanotun lain män eri aloille, on asuntotuotannon hidastu- 4182: ansiosta alkoi maassamme vilkas rakennus- misesta aiheutunut työttömyys todellisuu- 4183: kausi, joka tosin pääsi parhaaseen vauhtiin dessa vieläkin suurempi. 4184: vasta vuonna 1953, minkä loppuun mennessä Talletustoiminta rahalaitoksissa on kulu- 4185: laissa tarkoitetun rakennuksen rakentaminen van vuoden alusta huomattavasti kasvanut, 4186: oli aloitettava, jotta asianomaiset pääsisivät joten näyttää siltä, että rahatilanteen säi- 4187: osalliseksi kymmenen vuoden ajaksi valtiolle, lyessä nykyisellään voidaan ilmeisellä var- 4188: kunnalle ja seurakunnalle menevien verojen muudella odottaa, että jo ensi kevään ra- 4189: huojennuksista. Kun oli tarkoituksenmu- kennu~tuotantoa varten voidaan myöntää 4190: kaista jatkaa mainitun lain voimassa oloa, luottoja melkeinpä kysyntää vastaavasti. Olisi 4191: annettiin pääpiirteittäin saman sisältöinen kohtalokasta, jos silloin rakennettavat kerros- 4192: laki 11 päivänä joulukuuta 1953 (477/53). ja omakotitalot eivät pääsisi veronhuojennuk- 4193: Viimeksi mainitun lain mukaan pitää raken- sesta osallisiksi. 4194: tamisen olla aloitettu kuluvan vuoden lop- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 4195: puun mennessä. nioittaen, 4196: Monista syistä johtunut pääomapula on 4197: vuosina 1956-57 kuitenkin vaikeuttanut ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4198: kennusluottojen saamista ja hidastanut siten van lakiehdotuksen: 4199: asuntorakennustuotantoa. Osoituksena asun- 4200: 4201: 4202: Asuntotuotannon veronhuojennuslaki. 4203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4204: 1 §. mukaan rakennetusta, samalle omistajalle 4205: Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta kuuluvasta rakennusryhmästä, jonka raken- 4206: 1948-1978 toimitettavissa valtion ja kunnan taminen on aloitettu 31 päivänä joulukuuta 4207: verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi' kat- 1958 tai sen jälkeen, mutta viimeistään 31 4208: sottako sitä tuloa, mikä on saatu: päivänä joulukuuta 1963; 4209: 1) pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käy- 2) tontista ja maa-alueesta, joka on han- 4210: tettävästä rakennuksesta, jonka rakentami- kittu 1 päivän tammikunta 1947 jälkeen ja 4211: nen on aloitettu 1 päivän syyskuuta 1947 käytetty 1 kohdassa tarkoitetun rakennuksen 4212: jälkeen, mutta viimeistään 31 päivänä joulu- tai rakennusryhmän tonttimaaksi; 4213: kuuta 1963, tai samaan tarkoitukseen käy- 3) osakkeesta ja osuudesta osakeyhtiössä ja 4214: tettävästä yhtenäisen rakennussuunnitelman osuuskunnassa, joiden kokonaisvaroista vä" 4215: 10 E 687/5i8 4216: 74 IV,7. - Asuntotuotannon veronhuojennukset. 4217: 4218: hintään kolme neljäsosaa on 1 ja 2 kohdassa 3 §. 4219: tarkoitettuja rakennuksia tahi rakennusryh- Mitä 1 ja 2 §: ssä veronhuojennuksesta on 4220: miä taikka tontteja tai maa-alueita, älköönkä säädetty, älköön olko voimassa useammalta 4221: veronalaisiksi varoiksi edellä 1--3 kohdassa kuin kymmeneltä vuodelta. Tämä määräai- 4222: tarkoitettua rakennusta, rakennusryhmää, kaa laskettaessa älköön otettako lukuun 4223: tonttia, maa"aluetta, osaketta eikä osuutta. vuotta 1948. 4224: V erovelvollisen muusta tulosta älköön vä- 4225: hennettäkö 1-3 kohdassa tarkoitetun vero- 4 §. 4226: vapaan tulon hankkimisesta ja säilyttämi- Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- 4227: sestä johtuneita kustannuksia. tävänä 1 §: n 1 momentin 1 kohdassa mai- 4228: Mitä 2 momentissa on säädetty, ei lmiten- nittuna rakennuksena tai rakennusryhmänä 4229: kaan rajoita verovelvolliselle yleisten vero- pidettäköön vain sellaista rakennusta tai ra- 4230: lakien perusteella kuuluvaa oikeutta saada kennusryhmää, 4231: veronalaisesta tulostaan vähentää velkainsa 1) jonka huoneistojen yhteenlasketusta 4232: korot. lattiapinta-alasta, mitä laskettaessa ei oteta 4233: Edellä tässä pykälässä säädetty verosta lukuun kellarikerroksessa olevia tiloja, vä- 4234: vapautuminen ei koske manttaalikunnalle hintään kuusikymmentäviisi sadasosaa on 4235: suoritettavaa manttaalimaksua. asuinhuoneistoja tai, milloin on kysymys ra- 4236: kennuksesta tai rakennusryhmästä, jonka ra- 4237: 2 §. kentaminen on aloitettu 31 päivänä joulu- 4238: V eronalaiseksi tuloksi älköön 1 § : ssä mai- kuuta 1953 tai sen jälkeen, vähintään seitse- 4239: nituissa verotuksissa katsottako korkoa tai mänkymmentä sadasosaa on asuinhuoneistoja 4240: muuta siihen verrattavaa tuloa, mikä on tai asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitettuja 4241: saatu saamisesta, joka on syntynyt luovutet- asumiseen liittyviä huonetiloja; ja 4242: taessa sellaista 1 § : n 1 momentin 2 koh- 2) jonka 1 kohdassa tarkoitettujen asuin- 4243: dassa tarkoitettua tonttia tai maa-aluetta, huoneistojen lattiapinta-alasta vähintään 4244: jolle rakentaminen on aloitettu 1 päivän kolme neljäsosaa kuuluu enintään sadan 4245: huhtikuuta 1948 jälkeen. neliömetrin tai, milloin on kysymys raken- 4246: Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa vero- nuksesta tai rakennusryhmästä, jonka raken- 4247: tuksissa ei veronalaisena tulona myöskään taminen on aloitettu 31 päivänä joulukuuta 4248: pidetä sellaisen koron puolta määrää, mikä 1953 tai sen jälkeen, enintään kahdeksankym- 4249: on saatu 1 päivän huhtikuuta 1948 jälkeen menenseitsemän neliömetrin suuruisiin huo- 4250: nostetusta asuntorakennuslainan luontoisesta neistoihin. 4251: kiinnityslainasta tai sanotun päivän jälkeen Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- 4252: nostetusta · kunnalle tai seurakunnalle anne- tävänä pidettäköön myös rakennusta, jossa 4253: tusta asuntorakennuslainan luontoisesta on enintään kaksi huoneistoa tai joka on 4254: muusta lainasta. rivitalorakennus, jos niiden huoneistot ovat 4255: Edellä 2 momentissa tarkoitettuna asunto- asuinhuoneistoja ja kunkin huoneiston lattia- 4256: rakennuslainan luontoisena lainana pidettä- pinta-ala on enintään sata neliömetriä. 4257: köön vain sellaista 1 §~ n 1 momentin 1 PäJiasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- 4258: kohdassa tarkoitetun rakennuksen tai raken- täväflä rakennuksena pidettäköön myös läm- 4259: nusryhmän rakentamiseen taikka sanottuun pökeskus- tai muuta huoltorakennusta, jota 4260: tarkoitukseen käytetyn lainan uudistamiseen pääasiallisesti käytetään yhtä tai useampaa 4261: käytettyä lainaa, jolle verovuodelta peritty 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut ehdot 4262: korko on . ainakin puoli prosenttia käypää täyttävää rakennusta tai rakennusryhmää 4263: korkoa alempi ja josta ei muuta korkoon varten. 4264: verrattavaa hyvitystä kanneta. Mikäli on ky- Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- 4265: symys verovuodesta 1955, koron tulee kuiten- tävänä rakennuksena älköön pidettäkö ra- 4266: kin olla sanotuin tavoin alennettu vain 30 kennuksen osaa, älköönkä sellaista raken- 4267: päivän syyskuuta jälkeiseltä osalta mainittua nusta, jota sen omistaja tai haltija ei käytä 4268: vuotta. vakinaisena asuntona, vaan joka on varattu 4269: . Tässä pykälässä tarkoitettua saamista ja hänen tai hänen perheensä käytettäväksi 4270: lainaa ei ole 1 §: ssä sanotuissa verotuksissa loma-aikojen viettämistä tai muuta vastaa- 4271: katsottava veronalaisiksi varoiksi. vanlaista tilapäistä oleskelua varten. 4272: IV,7. -Kemppainen ym. 75 4273: 4274: 5 §. nuksen tai rakennusryhmän, kuin 1 § : n 1 4275: Edellä 1 § : n 1 momentin 2 kohdassa tar- momentin 1 kohdassa tarkoitetaan; 4276: koitettuna verosta vapaana tonttina tai maa- 2) edellä 1 §: n 1 momentin 3 kohdassa 4277: alueena pidettäköön enintään sille rakenne- tarkoitetusta osakekirjasta, kun se on an- 4278: tun, saman pykälän 1 momentin 1 kohdassa nettu joko yhtiötä perustettaessa tai osake- 4279: mainitun rakennuksen tai rakennusryhmän pääomaa korotettaessa; 4280: pohjapinta-alan viisinkertaista määrää. Mil- 3) luovutuksesta, jolla 1 §:n 1 momentin 4281: loin rakennuksen tai rakennusryhmän pohja- 3 kohdassa tarkoitetun osakeyhtiön tai osuus- 4282: pinta-alan viisinkertainen määrä on pienempi kunnan perustajana ollut osakkeen tai osuu- 4283: kuin kaksituhatta neliömetriä, pidettäköön den omistaja ensi kerran on siirtänyt tällai- 4284: verosta vapaana kuitenkin mainitun neliö- sen osakkeen tai osuuden uudelle omistajalle; 4285: metrimäärän suuruinen alue. 4) leimaverolain 34 ja 35 §: ssä tarkoite- 4286: Asemakaavoitetulla alueella olevaa tonttia, tusta yhtiökokouksen pöytäkirjasta ja sopi- 4287: joka on rakennettu täyteen sallittuun mää- muskirjasta, milloin leimaveron on suoritta- 4288: räänsä, pidettäköön 1 momentissa säädetyn nut edellä tämän lain 1 § : n 1 momentin 3 4289: rajoituksen estämättä kokonaisuudessaan ve- kohdassa mainittu osakeyhtiö; ja 4290: rosta vapaana. 5) edellä 2 § :ssä tarkoitetusta saamisesta 4291: annetusta velkakirjasta tai jälkeen 1 päivän 4292: 6 §. huhtikuuta 1948 nostetusta ja 1 §: n 1 mo- 4293: Edellä 1 ja 2 § : ssä säädetyn veronhuo- mentin 1 kohdassa tarkoitetun rakennuksen 4294: jennuksen myöntää verotuksen toimittava tai rakennusryhmän rakentamiseen taikka 4295: viranomainen, jos ennen verotuksen loppuun- sanottuun tarkoitukseen käytetyn lainan 4296: saattamista esitetään selvitys siitä, että ve- uudistamiseen käytetystä kiinnityslainasta 4297: ronhuojennuksen saannin edellytykset ovat annetusta velkakirjasta, kun saamisesta tai 4298: olemassa. kiinnityslainasta annettu velkakirja kiinni- 4299: Veronhuojennuksen- myöntämistä älköön tyksen saamiseksi on tuotu oikeuteen, tai 4300: estäkö se, että 1 § : n 1 momentin 1 kohdassa niin ikään 1 päivän huhtikuuta 1948 jälkeen 4301: tarkoitettu rakennus tai rakennusryhmä vero- nostetusta ja edellä tässä kohdassa sanottuun 4302: tusta toimitattaessa ei vielä ole valmis, jos tarkoitukseen käytetystä kunnalle taikka 4303: esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, seurakunnalle myönnetystä lainasta annetusta 4304: että rakennus tai rakennusryhmä valmistut- velkakirjasta, kun se on annettu leimavero- 4305: tuaan asuttavaan kuntoon tulee täyttämään lain (662/43) 47 §: ssä mainitulle lainaus- 4306: 4 §: ssä säädetyt ehdot. Jos sen jälkeen, kun liikettä harjoittavalle laitokselle tai kassalle. 4307: rakennus tai rakennusryhmä on valmistunut Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu ra- 4308: asuttavaan kuntoon, ilmenee, että veronhuo- kennus tai rakennusryhmä rakennussuunni- 4309: jennusta ei olisi pitänyt myöntää, on se vero, telman laajuuden tai rakennustyötä kohdan- 4310: mikä on jäänyt panematta, ynnä mahdollinen neen, verovelvollisesta riippumattoman esteen 4311: veronkorotus määrättävä jälkiverotuksin, ja vuoksi on valmistunut asuttavaan kuntoon 4312: on tällöin sovellettava, mitä jälkiverotuksesta myöhemmin kuin kolmen vuoden kuluessa 4313: ja jälkitaksoituksesta on erikseen säädetty. tontin tai maa-alueen hankkimisesta, voi val- 4314: tiovarainministeriö verovelvollisen hakemuk- 4315: 7 §. sesta oikeuttaa lääninhallituksen määräämään 4316: Asianomaisen lääninhallituksen on hake- 1 momentin 1 kohdassa mainitusta luovutus- 4317: muksesta palautettava vuosien 1948-1978 kirjasta maksettavan leimaveron takaisin 4318: aikana maksettu leimavero, milloin se on maksettavaksi, jos lääninhallitus katsoo mui- 4319: suoritettu: den sanotussa kohdassa säädettyjen vero- 4320: vapauden edellytysten olevan olemassa. 4321: 1) kiinteistön omistusoikeuden luovutus- Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- 4322: kirjasta, jos luovutus on tapahtunut 1 päi- tulla luovutuskirjalla hankitun tontin tai 4323: vän huhtikuuta 1948 jälkeen ja jos se, jolle maa-alueen pinta-ala ylittää sen määrän, 4324: luovutus on tehty, on luovutetulle tontille tai mitä 5 § : n mukaan enintään voidaan pitää 4325: maa-alueelle kolmen vuoden kuluessa luovu- verovapaana tonttina tai maa-alueena, on 4326: tuksen tapahtumisesta asuttavaan kuntoon leimaverosta vapaata vain niin suuri osa luo- 4327: rakentanut tai rakennuttanut sellaisen raken- vutetun omaisuuden arvosta, kuin mikä vas- 4328: 'i6 IV,7. - Asuntotuotannon veronlmojeunukset. 4329: 4330: taa luovutetun tontin tai maa-alueen 5 §:n 3) kun 7 §: n 1 momentin 3 kohdassa tar- 4331: mukaan verovapaaksi katsottavan osan suh- koitetusta osakkeen luovutuksesta tehty las- 4332: detta tontin tai maa-alueen koko pinta-alaan. kelma näytetään verolautakunnan puheenjoh- 4333: Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tajalle; 4334: luovutuskirjalla on luovutettu myös raken- 4) kun 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tar- 4335: nuksia, älköön luovutuskirja niiden osalta koitettu pöytäkirja ja sopimuskirja näyte- 4336: olko leimaverosta vapaa. tään henkikirjoittajalle tai julkiselle notaa- 4337: rille; tai 4338: 5) kun 7 § : n 1 momentin 5 kohdassa tar- 4339: 8 §. koitettu velkakirja annetaan kihlakunnan- tai 4340: Sen leimaveron suorittamista, josta vero- raastuvanoikeudelle tai muulle kiinnityshake- 4341: velvollinen 7 §:n nojalla on vapaa, älköön muksia vastaanottavalle viranomaiselle taikka 4342: jäljempänä 1-5 kohdassa mainittu viran- leimaverolain 47 §: ssä mainitulle laitokselle 4343: omainen, laitos tai kassa vaatiko, jos vero- tai kassalle. 4344: velvollinen esittää selvityksen siitä, että sano- 9 §. 4345: tussa pykälässä säädetyt leimaverovapauden Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 4346: edellytykset ovat olemassa jo silloin: töönpanosta ja soveltamisesta sekä siitä, min- 4347: 1) kun 7 §: n 1 momentin 1 kohdassa tar- kälainen selvitys verovelvollisen tulee esittää 4348: koitettu luovutuskirja annetaan kihlakunnan- saadakseen tässä laissa säädetyn verovapau- 4349: tai raastuvanoikeudelle tahi muulle lainhuu- den, antaa valtiovarainministeriö. 4350: datushakemuksia vastaan ottavalle viranomai- 4351: selle; 10 §. 4352: 2) kun sellainen osakeyhtiö, jonka osake- Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulu- 4353: kirja 7 §: n 1 momentin 2 kohdan mukaan kuuta 1958, ja sillä kumotaan asuntotuotan- 4354: on verovapaa, tai sellaisen osakeyhtiön osake- non edistämiseksi myönnettävistä veronhuo- 4355: pääoman korottaminen ilmoitetaan maistraa- jennuksista 11 päivänä joulukuuta 1953 an- 4356: tille tai henkikirjoittajalle kaupparekisteriin nettu laki (477/53) siihen tehtyine muutok- 4357: merkitsemistä varten; sineen. 4358: 4359: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 4360: 4361: Jaakko Kemppainen. Toivo Hietala. Erkki Hara.. 4362: 77 4363: 4364: IV,S.- Lak.al. N:o 14. 4365: 4366: 4367: 4368: 4369: Hult ym..: Ehdotus laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron- 4370: huojennuksista annetun lain muuttamisesta. 4371: 4372: 4373: Eduskunnalle. 4374: 4375: Hallitus, antaessaan aikoinaan esityksen metsävaroistaan, mutta niiden tehokkaasti 4376: Pohjois-Suomen teollisuuden verohuojennuk- hyväksikäyttö on hyvin vaikeata, ellei 4377: sista, perusteli asiaa sillä, että näille työni- alueelle saada syntymään uusia puunja[os- 4378: syyden kannalta vaikeasti hoidettaville tuslaitoksia. 4379: alueille on annettava joitakin erikoishelpo- Nykyisellään on tällä alueella muiden vai- 4380: tuksia, jos sinne aiotaan saada syntymään keuksien lisäksi yleensä maamme korkein 4381: uusia teollisuuslaitoksia. Hallitus, esitystä kunnallinen veroäyri ja se hyvin suurelta 4382: antaessaan, määritteli kuitenkin sen alueen, osaltaan vaikuttaa sen, ettei sinne ole teolli- 4383: jossa näitä verohelpotuksia voidaan antaa, suutta riittävästi syntynyt. Näin ollen olisi- 4384: melko suppeaksi. EduSkunta vastauksessaan kin laki teollisuuden verohelpotuksista ulo- 4385: edellytti, että muidenkin alueiden vastaavat tettava. koskemaan myös Kuopion lääniä ko- 4386: olosuhteet otettaisiin huomioon. konaisuudessaan. 4387: Täysin muuhun Pohjois-Suomeen verrat- Edellä olevaan viitaten ehdotamm.ekin kun- 4388: tavia alueita on mm. Kuopion lääni kokonai- nioittaen, 4389: suudessaan. Sen alueella on jatkuvasti ollut 4390: laajassa mitassa työttömyyttä, jota on mah- että Eduskunta hyväksyisi näin 4391: doton hoitaa ilman. pysyviä. työtilaisuuksia. kuuluvan ~iehdotuksen: 4392: Kuopion läänin alue on tunnetusti rikasta 4393: 4394: 4395: Laki 4396: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta. 4397: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- 4398: jennuksista 18 päivänä huhtikuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 § näin kuuluvaksi: 4399: 1 §. Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa 4400: Pohjois-Suomen teollisuuden edistämiseksi Lapin, Oulun ja Kuopion läänejä. 4401: myönnetään t'Qlo. ja omaisuusverotuksessa 4402: sekä kunnallisverotuksessa veronhuojennuksia 4403: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. 4404: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 4405: 4406: Mikko Hult. Vilho TUl"'DleD.. Veikko Rytköne11. 4407: 78 4408: 4409: IV,9. - Lak.al. N: o 15. 4410: 4411: 4412: 4413: Vennamo: Ehdotus laiksi teollisuuden veronhuojennuksista 4414: eräissä tapauksissa. 4415: 4416: E d u s k u n n a '11 e. 4417: 4418: Eduskunta hyväksyi 2 päivänä toukokuuta Erityisen tarpeellisia tällaiset verohuo- 4419: 1958 lain Pohjois~Suomen teollisuuden vero- jennukset ovat Savossa ja Pohjois-Karjalassa, 4420: huojennuksista. Kun aliteollisuusalueita, jotka joka alue on maamme suurin aliteollistunut 4421: ihmistyövoiman ja raaka-aineen saannin suh- alue. 4422: teen ovat täysin verrattavissa Pohjoi~Suo Lain ulottaminen koskemaan kaikkia 4423: meen, on valtakunnan muissakin osissa, edel- maamme aliteoHisuusalueita tukisi merkittä" 4424: lytti eduskunta vastauksessaan hallituksen väliä tavalla näiden alueiden ja koko 4425: esitykseen hallituksen jatkavan veronhuojen- maamme taloudellista kehitystä. Tämän 4426: nuksien myöntämistä tarkoittavia toimenpi- vuoksi olisi lailla annettava valtioneuvostolle 4427: teitään maan teollistamiseksi ja ottavan täl- valta päättää, että Pohjois-Suomen teollisuu- 4428: löin valtakunnan muidenkin osien erikoistar- den veronhuojennuksista annetussa laissa tar- 4429: peen tasapuolisesti huomioon. koitettuja veronhuojennuksia voidaan myön- 4430: Rakenteellisen työttömyyden sekä runsai- tää teollisuuden edistämiseksi muuallakin 4431: den, osaksi käyttämättömien raaka-aineläh- kuin Pohjois-Suomessa sellaisilla aliteollisuus- 4432: teiden vuoksi uuden ja vanhan teollisuuden, alueilla, joissa teollisuuslaitosten perustami- 4433: etenkin puu- ja kaivosteollisuuden perusta- nen tai laajentaminen on katsottava seudun 4434: mista ja laajentamista lain soveltamisalan elinkeinotoiminnan ja työllisyystilanteen huo- 4435: ulkopuolelle jääviUä alueilla on pidettävä tär- mioon ottaen tarpeen vaatimaksi. 4436: keänä koko kansantaloutemme ja kansamme Edellä sanotun perusteella esitän kun- 4437: kannalta. Tätä vaatii myös ns. suurten ikä- nioittaen, 4438: luokkien ja kasvavan nuorison työn ja toi- 4439: meentulon tarve. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4440: van lakiehdotuksen: 4441: 4442: 4443: Laki. 4444: teollisuuden veronhuojennuksista eräissä tapauksissa. 4445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4446: 1 §. 4447: Sen estämättä, mitä 2 päivänä toukokuuta suusalueilla, JOissa teollisuuslaitoksen perus- 4448: 1958 Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- taminen tai laajentaminen on katsottava seu- 4449: jennuksista annetun lain (190/58) 1 §: ssä dun elinkeinotoiminnan ja työllisyystilanteen 4450: on säädetty, on valtioneuvostolla valta päät- huomioon ottaen tarpeen vaatimaksi. 4451: tää, että sanotussa laissa tarkoitettuja veron- 4452: huojennuksia voidaan myöntää teollisuuden 3 §. 4453: edistämiseksi .muualla:l~in kuin Pohjois-Suo- Tarkemmat määräykset tämän laip. täytän- 4454: messa. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 4455: 2 §. tuksella. 4456: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja veronhuojen- 4457: nuksia voidaan myöntää yrityksille aliteolli- 4458: 4459: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 4460: 4461: Veikko Vennamo. 4462: 79 4463: 4464: IV,lO.- Lak.al. N:o 16. 4465: 4466: 4467: 4468: Kalliokoski ym.: Ehdotus laiksi eräiden talletusten, obliga- 4469: tioiden ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden velka- 4470: sitoumusten saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta 4471: annetun lain muuttamisesta. 4472: 4473: 4474: Ed u sku n nalle. 4475: 4476: Maamme rahalaitokset ovat jatkuvasti jou- veltamisaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. 4477: tuneet käymään ankaraa taistelua pääomapu- Taloudellinen tilanne ei ole maassamme kui- 4478: lan poistamiseksi, koSka talletusten keräyty- tenkaan vielä muodostunut sellaiseksi, että 4479: minen rahalaitoksiin ei ole riittänyt tyydyt- inde'ksitalletusten vastaanottamisesta voitai- 4480: tämään pääoman tarvetta. Viime vuosina ai- siin luopua. Säästämistoiminta ei liioin ole 4481: heutti inflaationuhka lisäksi, että tallettajat niin vilkasta, että kannattaisi suhtautua yli- 4482: peläten rahan arvon vähentyessä menettä- olkaisesti siihen vaaraan, mikä indeksitalle- 4483: vänsä säästönsä ottivat talletuksiaan ulos ra- tusten poisjäämisestä todennäköisesti koituisi 4484: halaitoksista sijoittaen niitä ns. reaaliomai- säästämistoiminnalle. Verovapauden poisjää- 4485: suuteen. Se lisäsi paitsi pääomapulaa myös minen ns. puoli-indeksiin sidottujen talletus- 4486: välillisesti inflaatiota. nostaen kysynnän li- ten osalta lisäisi toisaalta myös kokonaan in- 4487: sääntymisen johdosta reaalihyödykkeiden deksiin sidottujen talletusten lukua ja kun 4488: hintoja. Taistellakseen tätä maan talouselä- yleensä kaikki velat ovat nykyisin indeksiin 4489: mälle sangen tuhoista suuntausta vastaan ja sidottuja, aiheutuisi tästä suurta lisärasitusta 4490: saadakseen talletustoiminnan elpymään ryh- elin'keinonharjoittajille, joka nykyisessä ta- 4491: tyivät rahalaitokset ottamaan vastaan indek- loudellisessa tilanteessa olisi epäilemättä san- 4492: sitalletuksia. Valtiovalta tuki rahalaitoksien gen kohtalokasta. Mielestämme olisi laki näin 4493: ponnisteluja ja 31 päivänä joulukuuta 1957 ollen säädettävä koskemaan ainakin vielä 4494: annettiin la:ki ( 460/57), jonka mukaan ns. vuoden 1959 aikana tehtäviä indeksitalle- 4495: indeksitHeille sijoitetut talletukset, niiden tuksia. 4496: korko ja niille maksettu inde'ksihyvitys ovat Edellä oleviin näkökohtiin viitaten ehdo- 4497: verovapaita, mikäli talletukset ovat ~idotut tamme kunnioittaen, 4498: ns. puoli-indeksiin. 4499: Laki koski kuitenkin vain vuosien 1957 ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4500: 1958 aikana tehtyjä talletuksia, joten sen so- van lal;,iehdotuksen: 4501: 4502: 4503: Laki 4504: eräiden talletusten, obligatioiden ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden velka- 4505: sitoumusten saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta annetun lain muuttamisesta. 4506: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden talletusten,. -obligatioiden ja 4507: osuustodistusten omistajille sekä eräiden velkasitoumusten saajille myönnettävästä veron- 4508: huojennuksesta 30 päivänä joulukuuta 1954 annetun lain 1 §: n 1, 2, 5 ja 6 momentti, 4509: sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (640/57), näin 4510: kuuluviksi: 4511: 1 ·§. tavissa verotuksissa ei luonnollisen henkilön 4512: Valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle vuo- tai jakamaUoman kuolinpesän veronalaiseksi 4513: sien 1956-1960 tulojen perusteella toimitet- tuloksi katsota korkoa, joka on saatu koti- 4514: 80 IV,lO. - Talletusten veronhuojennukset. 4515: 4516: 4517: maiseen pankkiin, säästöpankkiin, osuuskas- Suomen markan määräisestä obligatiosta, jota 4518: saan, postisäästöpankkiin tai osuuskunnan ei ole indeksiin sidottu, älköön edellä tässä 4519: säästökassaan karttuvalle talletustilille, sääs- momentissa mainituissa, tulojen perusteella 4520: tötilille tai talletustodistuksella vähintään vuosilta 1956-1960 toimitettavissa verotuk- 4521: 'kuudeksi kuukaudeksi sijoitetusta sellaisesta sissa katsottako luonnollisen henkilön tai ja- 4522: talletuksesta, jota ei ole indeksiin sidottu kamattoman kuolinpesän veronalaiseksi tu- 4523: tai joka on tehty vuosien 1957, 1958 ja 1959 loksi älköönkä tällaista obligatiota sanotuilta 4524: aikana ja sidottu indeksiin enintään indek- vuosilta omaisuuden perusteella toimitetta- 4525: sin nousun puoleen määrään. Älköön tällai- vissa verotuksissa luonnollisen henkilön tai 4526: sia talletuksia sanotuilta vuosilta omaisuuden ja:kamattoman kuolinpesän veronalaiseksi 4527: perusteella toimitettavissa verotuksissa myös- omaisuudeksi. Edellä mainituissa verotuk- 4528: kään luettako luonnollisen henkilön tai jaka- sissa ei veronalaisena tulona pidetä korkoa, 4529: mattoman kuolinpesän veronalaiseksi omai- joka on saatu muun 'kuin valtion vuosien 4530: suudeksi. 1957, 1958 ja 1959 aikana liikkeeseen laske- 4531: Valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle vuo- masta Suomen markan määräisestä obliga- 4532: sien 1956-1960 tulojen ja omaisuuden pe- tiosta, jonka, joo se on sidottu indeksiin tai 4533: rusteella toimitettavissa verotuksissa ei ve- ulkomaan rahan arvoon, sanottu sidonnai- 4534: ronailaiseksi tuloksi katsota korkoa, joka on suus on rajoitettu indeksin tai ulkomaan ra- 4535: saatu valtion ennen 1 päivää tammikuuta han arvon nousun puoleen tai sitä vähem- 4536: 1957 liikkeeseen laskemasta Suomen markan pään määrään, eikä veronalaisena omaisuu- 4537: määräise.stä obligatiosta, eikä tällaista obli- tena tällaista obligatiota. 4538: gatiota mainituissa verotuksissa pidetä ve- 4539: ronalaisena omaisuutena. Mitä edellä tässä 4540: momentissa on säädetty, sovellettakoon myös Mitä 2 momentissa on säädetty valtion Hik- 4541: valtion vuosien 1957, 1958 ja 1959 aikana keeseen laskemasta obligatiosta ja sen ko- 4542: liikkeeseen laskemaan Suomen markan mää- rosta, ei koske rahalaitoksen omistamia muul- 4543: räiseen obligatioon, jonka, jos se on sidottu loin kuin vuosina 1957, 1958 ja 1959 liik- 4544: indeksiin tai ulkomaan rahan arvoon, sa- keeseen laskettuja obligatioita eikä näistä ob- 4545: nottu sidonnaisuus on rajoitettu indeksin tai ligatioista saatuja korkotuloja. 4546: ulkomaan rahan arvon nousun puoleen tai Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa 4547: sitä vähempään määrään, sekä valtion 31 tulojen perusteella toimitettavissa verotuk- 4548: päivän joulukuuta 1959 jä-lkeen liikkeeseen sissa älköön veronalaiseksi tuloksi katsottako 4549: laskemaan Suomen markan määräiseen obli- sellaista indeksin tai ulkomaan rahan arvon 4550: gatioon, jota ei ole sidottu indeksiin eikä nousuun perustuvaa hyvitystä, joka on saatu 4551: ulkomaan rahan arvoon. Korkoa, joka on 1 momentissa tarkoitetusta talletuksesta tai 2 4552: saatu muun kuin valtion 31 päivän joulu- momentissa tarkoitetun vuosien 1957, 1958 ja 4553: kuuta 1954 jälkeen, mutta ennen 1 päivää 1959 ;tikana liikkeeseen lasketun obligation 4554: tammikuuta 1957 tai 31 päivän joulukuuta koron maksamisen tai lunastuksen yhtey- 4555: 1959 jälkeen liikkeeseen laskemåsta sellaisesta dessä. 4556: 4557: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 4558: 4559: Viljami Xalliokoski. Yrjö Sinkkonen. 4560: Antti Kukkonen. Armas Leinonen. 4561: Artturi .rå.msen. V. !:. 8vinhufvud. 4562: AnUi J. Baatam.aa.. ~aakko Xemppain.en.. 4563: at 4564: IV,ll. - Lak.al. N:o 17. 4565: 4566: 4567: 4568: Hetemäki ym.: EhdtTtus laiksi mäiiriiJJ,iJw,istalt.~tust(ffl. tJMMJ.- 4569: tiilmisoikeudesta verotuksessa. 4570: 4571: 4572: E d u s k u n n a 1l e. 4573: 4574: Maan teollistamisen ja elinkeinotoiminnan talletustoiminmm hu9m.attav~ti ~l}JYYii-P. Sa- 4575: elvyttämisen eräänä pahimpana esteenä viime malla tällainen menettely olisi orriiaan huo- 4576: vuosina on ollut myöski:Q. rahapääomien suuri jentamaan nimenom.a.an niiden kansalaisten 4577: puute. Talletustoiminta ei ole edistynyt siinä verokuormaa, jotu ~tämistoiminnaHaan 4578: määrin kuin olis\ ollut toivottavaa. Tämän edistävät ~hteisku:qpan t~linkeinotoiminnan 4579: vuoksi on yritetty löytÄä erillisiä keinoja elpymistä. Site:Q. myPt~ on mahdollisuus saada 4580: maan talletustoiminnan elvyttämiseksi. Niinpä huomattava helpotus yhtiöiden tähän asti koh- 4581: talousneuvoston eräässä jaostossa on viime tuuttoman ankaraksi osoittautuneeseen vero- 4582: heinäkuUBSa tehty ehdotus verohelpotusten tukseen. 4583: myöntämiseksi tallettajille säästämistoimin- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh- 4584: nan elvyttämiseksi. Tarkoituksena on myön- dotamme, 4585: tää kansalaisille oikeus vähentää määrättyi- 4586: hin rajoihin asti verotettavasta tulostaan ve- että Eduskunta hyväksyisi näin 4587: rovuoden aikana pitempiaikaisilla talletusti- kuuluvan lakiehdotuksen: 4588: leille talletetut varat. Tällä tavoin lasketaan 4589: 4590: 4591: 4592: Laki 4593: määräaikaistalletusten vähentämisoikeudesta verotuksessa. 4594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4595: 1 §. veronhuojennustilille tapahtuneesta talletuk- 4596: Valtiolle ja kunnalle vuosien 1958-1960 sesta on pankin annettava säännönmukaisesti 4597: tulon perusteella toimitattavissa verotuksissa annettavan tositteen lisäksi kahtena kappa- 4598: on luonnollisella henkilöllä ja jakamattomalla leena veronhuojennustodistus, jossa on mai- 4599: kuolinpesällä oikeus vähentää tulostaan sen nittava rahalaitoksen ja tilin haltijan nimi 4600: jälkeen, kun muut lain sallimat vähennykset sekä kysymyksessä olevan veronhuojennus- 4601: on tehty, kotimaiseen pankkiin, säästöpan:k- tilin numero ja talletuksen suuruus. 4602: kiin, osuuskassaan, postisäästöpankkiin tai 4603: osuuskunnan säästökassaan erityiselle veron- 3 §. 4604: huojennustilille tallettamansa määrät, kuiten- Saadakseen verotuksessa hyväkseen 1 § : ssä 4605: kin yhteensä enintään 20 prosenttia edellä tarkoitetun veronhuojennuksen verovelvolli- 4606: tarkoitetusta tulosta eikä enempää kuin sen on liitettävä asianomaiselta vuodelta an- 4607: 250 000 markkaa yksinäisen henkilön osalta nettavaan tulo- ja omaisuusveroilmoitukseen 4608: ja 350 000 markkaa sellaisten aviopuolisoi- edellä 2 §: ssä tarkoitettu veronhuojennusto- 4609: den osalta, joita on verotettava yhteenlaske- distuksen toinen osa. 4610: tun tulon perusteella. 4611: 4 §. 4612: 2 §. Milloin veronhuojennustililtä nostetaan 4613: Talletukset veronhuojennustilille on teh- var6ja ennen kuin kolme vuotta on kulunut 4614: tävä tasaisin tuhansin markoin. Jokaisesta sen vuoden lopusta, jona talletus tehtiin eikä 4615: 11 E 687/51& 4616: 82 IV,ll. - Mll.äräa.ikaistalletukset verotuksessa. 4617: 4618: 4619: rahalaitokselle samalla palauteta nostoa vas- 5 §. 4620: taavaa maaraa veronhuojennustodistuksia, Nosto, josta 4 §:n mukaan on toimitettava 4621: rahalaitoksen on pidätettävä nostetusta mää- ennakon pidätys, luettakoon tilinomistajalle 4622: rästä ennakkoperintälain mukaisena ennak- nostamisvuoden veronalaiseksi tuloksi. 4623: kona kaksikymmentä sadalta, milloin noston 4624: määrä ei ylitä 'kahdeksaa tuhatta markkaa, 6 §. 4625: mutta muutoin kolmekymmentä sadalta. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 4626: Muutoin noudatettakoon soveltuvin osin, töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio- 4627: mitä ennakkoperintälaissa on säädetty enna- varainministeriö. 4628: kon pidättämisestä korkotuloista ja tällai- 4629: sen ennakon tilittämisestä ja käyttämisestä. 4630: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 4631: 4632: Päiviö Hetemäki. N. Kosola. 4633: Erkki Koivisto. Juha Rihtniemi. 4634: Jussi Saukkonen. Oskari Lehtonen. 4635: Väinö E. Nieminen. T. A. Wiherheimo. 4636: 83 4637: 4638: IV,12. - Lak.al. N:o 18. 4639: 4640: 4641: 4642: 4643: Hiltunen ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- 4644: tamisesta. 4645: 4646: 4647: Eduskunnalle. 4648: 4649: Jo useampien vuosikymmenien ajan ovat hallinto-oikeuden omaksuma uusi tulkinta ei 4650: ensi SIJassa osuustoiminnalliset järjestöt, perustukaan mihinkään erikoiseen säännök- 4651: mutta myös eräät muut liikkeenharjoittajat seen verolaeissa, vaan yksinomaan yksilölli- 4652: jäsen- ja asiakaskunnalleen ilmaiseksi tai seen käsitykseen siitä, mitkä kulut ovat tar- 4653: joissakin tapauksissa myös osittaisesta mak- peellisia verotettavan tulon hankkimiseksi ja 4654: susta jakaneet aikakautisia painotuotteita, säilyttämiseksi. 4655: sellaisia kuin Pellervo, Kuluttajain Lehti, Niiden verotettavien taholla, joita asia lä- 4656: Yhteishyvä, Talous ja Koti jne., jotka kysy- hinnä koskee, on oltu siinä käsityksessä, että 4657: myksessä olevat liikkeenharjoittajat ovat saa- mainitunlaiset kulut ovat asianomaisten liik- 4658: mansa kokemuksen perusteeHa havainneet te- keenharjoittajien selviä mainoskuluja ja että 4659: hokkaiksi ja muutenkin edullisiksi liiketoi- mainoskulut on saatava vähentää verotetta- 4660: mintansa mainostusvälineiksi. Kun näillä pai- vasta tulosta, kunhan ne pysyvät kohtuulli- 4661: notuotteilla on edellä mainitun mainostustar- suuden rajoissa. 4662: koituksensa ohella ollut, yleiseltäkin kannalta Niin ikään on tulon hankkimisesta ja säi- 4663: asiaa tarkastellen, myöskin hyödyllinen ja lyttälnisestä johtuneina kustannuksina pidet- 4664: korkeatasoinen sisältö, ovat ne sadoin tuhan- tävä eräitä liike-elämässä esiintyviä ja ny- 4665: sin kappalein väestön keskuuteen levin:r,1einä kyisenkin käytännön mukaan vähennettäviksi 4666: muodostuneet huomattava:ksi sivistystekijäksi hyväksyttyjä jäsen- ja kannatusmaksuja. 4667: sekä yleensäkin että etenkin sen väestönosan Tällaisia ovat jäsen- ja kannatusmaksut sel- 4668: keskuudessa, jonka ainoan säännöllisesti saa- laisille yhteisöiHe, jotka harjoittavat liikettä 4669: tavan painetun tiedonlähteen ne muodosta- ja joiden liiketuloina niille suoritettuja jä- 4670: vat. sen- ja kannatusmaksuja pidetään, samoin 4671: Näiden painotuotteiden jakalnisesta johtu- kuin jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yh- 4672: neet kustannukset on alusta alkaen ja usean teisöille, jotka toimittavat jäsenilleen näi- 4673: vuosikymmenen ajan saatu vähentää niiden den liike- tai an1mattitarkoituksia varten tar- 4674: liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yk- peellisia hyödykkeitä, tietoja tai selvityksiä, 4675: sityisten liikkeenharjoittajien verotettavasta valvovat asianomaisen liike- tai ammattialan 4676: tulosta, joiden kustannuksella jakaminen on yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, koulu- 4677: tapahtunut, kunnes korkein hallinto-oikeus tusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla 4678: 40-luvun keskivaiheiHa täysi-istunuoosaan tavoin edistävät jäsentensä liiketoimintaa. 4679: pienellä enemmistöllä asettui sille kannalle, Näissä tapauksissa on jäsen- ja kannatusmak- 4680: että tällaisia kuluja ei tunnusteta verotetta- suja pidettävä korvauksena niistä palveluk- 4681: vasta tulosta vähennettäviksi. Tätä korkeim- sista, joita yhteisö suorittaa jäsenelleen ja 4682: man hallinto-oikeuden uutta tulkintaa on kannattajaHeen tulon hankkimisessa. Otta- 4683: siitä alkaen noudatettu. Se on kuiten'kin he- malla lakiin nimenomainen säännös tästä 4684: rättänyt hämmästystä sitäkin enemmän, kun asiasta voitaneen helpottaa kysymyksen rat- 4685: samaan aikaan on sallittu verotettavasta tu- kaisua kulloinkin esille tulevissa tapauksissa. 4686: losta vähentää vastaavanlaiset kustannukset Asiantilan korjaalniseksi ja tämän kysy- 4687: sellaisista aika:kautisista painotuotteista, joita myksen saattalniseksi myös lainsäädännölli- 4688: liikkeenharjoittaja on itse julkaissut ja jaka- sesti kestävämmälle pohjalle esittivät edellä 4689: nut jäsenilleen ja asiakkailleen. Korkeimman mainittuja aika:kautisia painotuotteita julkai- 4690: 84 IV,12. - Tulo- ja omaisuusverolaki. 4691: 4692: 4693: sevat keskusjärjestöt Pellervo-Seura r.y., Ku- jotka toimittavat jäseniHoon näid~n liike- tai 4694: lutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y., ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie- 4695: Yleinen Osuuskauppojen Liitto r.y. ja Yksi- toja tai selvity'ksiä, valvovat asianomaisen 4696: tyisyrittäjäin Liitto r.y. jo vuonna 1951 val- liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat 4697: tiovarainministeriölle anomuksen, jossa pyy- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehittä- 4698: dettiin silloin va!lmisteilla olevan verolakiesi- mistä taikka muulla tavoin edistävät jäsen- 4699: tyksen täydentämistä sillä tavoin, että m.ai~ tensä liike· tai ammattitoimintaa." 4700: nittujen kulujen vlihentämisoikeuteen näh- Kun verojaosto hyväksyi tämän lisäyksen 4701: den ei lain kannalta jäisi mitään epäilyksiä lähes yksimielisesti, saattoi odottaa, että se 4702: ja että eräiden muidenkin liikekulujen vä- olisi tullut hyväksytyksi myöskin eduskun- 4703: hentämisoikeudesta otettaisiin la:kiin nimen- nassa, jos lakiehdotus olisi tullut sen käsi- 4704: omainen saannös. Eduskunnalle sittemmin teltäväksi. Niin ei kuitenkaan vaalikauden 4705: jätetyssä verolakiesityksessä ei kuitenkaan päättymisen johdosta ehtinyt käydä, vaan sil- 4706: näkyp.yt minkäänlaii;Jia jä.lkiä aloitteesta, loinen verolakiesitys raukesi. 4707: mutta. verolakiesitybeP. olle$6a valtiova.:rain- Koskei eduskuntll ole vieläkään saanut 4708: v.lliliokunn.an lmiityn ve:roj&oston ~iteltävänä uutta hallituksen eaityatä veroh~iksi, ja sel- 4709: täydeMi mainittu jaosto la~hdotuksen 4 laisen vabni.stuminen ~aattM myöhästyä niin 4710: §: ää siten, että tulon hankkimise2ta johtu- pa!ljon, että. uusi verolaki, vaikkapa ~llai 4711: neiksi kustannuksiksi oli kat$otta.va. muun nen lähiVllOSina saataisiinkin aikaan, ei voi 4712: lUUA5Sa.: tulm n<>uda.tetta.vak!li ainakaan ennen kuin 4713: .,9) liikkeen tai anun.atin ha:rj1:>ittaja.n ku- aikaisintaan parin vuoden kuluttW~., eikä 4714: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden edeHii koiJketeltua kysymystä näyttäisi enää 4715: mainostustilai~uuksien järjestämisestä, alan olevan ~yytjj. jättää. a.voimekai, ehdotanune 4716: aikldm'Utisten tai tila.päisten painotuotteiden kuunloi ttaen, 4717: jAbmi6eSta. tai muU$ta. Bell.aisesta; 4718: 10) liikkeen tai ammatin h.a.rj.oittaja.n jä- ettii EdttB/rlunta hyviiksyi$i •eurtw- 4719: 4Cil- ja kannatusmaksut t!lellaisille yhtei~töi'lle, van lakiehdotuksen: 4720: 4721: 4722: Laki 4723: tulo- ja. omaisuusverola.in muuttamisesta.. 4724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 4725: ja omaisuusverolain 26 ·§: n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta 4726: 1946 annetussa laissa (147/46), uudet näin kuuluvat 10 ja 11 kohta: 4727: 26 §. ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie- 4728: - - - - - - - - - - - - - - toja tai selvity'ksiä, va1vovat asianomaisen 4729: - - - - - - - - - - - - - - liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat 4730: 10) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehit- 4731: lut ilmoittelUBta, näytte'lyiden tai muiden tiimistä taikka muulla tavoin edistävät jä- 4732: mainostilaisuuksien järjestämi9estä, alan ai- sentensä liike- tai ammattitoimintaa. 4733: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden - - - - - - - - - - - - - - 4734: jakamisesta tai muusta sellaisesta; sekä -------------- 4735: 11) liikkeen tai ammatin harjoittajan jä- 4736: sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille, Tämä laki tulee voimaan päivänä 4737: jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai kuuta 195 . 4738: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 4739: 4740: Onni Hiltunen. Kaarlo Pitsinki. Viljo Virtanen. 4741: K.-A. Fagerholm. Lempi Lehto. Arvo Tuominen. 4742: Onni Peltonen. Vilho Väyrynen. Eino Raunio. 4743: Veikko Helle. Väinö Tanner. Sulo Hostila. 4744: Edvard Pesonen. Varma K. Turunen. 4745: 8ö 4746: 4747: IV,1S. - Lak.al. N:o 19. IV,13. - Lagmot. N: o 19. 4748: 4749: 4750: 4751: 4752: Teir ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuus- Teir m. fl.: F'örslag till lag om ändring av 4753: verolain 34 §:n muuttamisesta. 34 § i lagen om inkomst- och förmögen- 4754: hetsskatt. 4755: 4756: E d u s k u n n a 11 e. T i ll lli k s d a g e n. 4757: 4758: Jo pitemmän aikaa on kiinteistöjen vero- :Uedan länge har det, beträffande fastig- 4759: perusteissa ollut havaittavisf!a eräs epäkohta, heternas beskattningsgrunder, förelegat ett 4760: joka aiheettomasti ja lainsäätäjän tarkoitta- missförhällande, som omotiverat o<lh Oävsikt- 4761: matta korottaa kiinteistöjen veroja, vaikeut- ligen förhöjer fastigheternas skatter, inverkar 4762: taa niiden taloudellista asemaa ja siten -vä- på deras ekonomiska ställning och sålunda 4763: lillisesti korottaa asumiskustannuksia ja medelbart höjer kostnaderna för bostäder 4764: vuokratasoa. Tämä epäkohta on kiinteistöjen och hela hyresnivän. Detta missförhållande 4765: tuottoarvoverotuksessa, jossa ei ole sallittu föreligger vid fastställandet av fastigheternas 4766: tuottoarvoa laskettaessa vähentää maksettuja avkastningsvärde dä det ieke är tillätet att 4767: veroja. Kun kiinteistöjen verot vuosittain avdraga betalda skatter vid uträknandet av 4768: jatkuvasti ovat eri syistä nousseet, on tämä avkastningsvärdet. Dä fastigheternas skatter 4769: nousu seuraavana vuonna "Vielä uudelleen är efter är av olika orsaker har stigit, har 4770: tuntunut kiinteistön tuottoarvossa ja aiheut- dessa förhöjningar dessutöm följande är in- 4771: tanut uuden verojen nousun, vaikka enempää verkat på fastighetens avkastningsvärde och 4772: veroperusteissa kuin tuotossakaan ei olisi ta- medfört ytterligare förhöjningar av skat- 4773: pahtunut mitään muutoksia. Myös veroviran- terna, fastän det icke ens skulle ha inträf- 4774: omaiset ovat kiinnittäneet tähän seikkaan fat nägon förändring av beskattningsgrun- 4775: huomiota. Eräissä tapauksissa on jouduttu derna eller av avkastningen. Ä ven skatte- 4776: arvion perusteella alentamaan kiinteistön ve- myndigheterna har fäst avseende vid denna 4777: rotusarvoa, koska se muutoin olisi noussut omständighet. I vissa fall har man efter 4778: jopa huomattavasti suuremmaksi kuin koko prövning sänkt fastighetens skattevärde, enär 4779: kiinteistön uutishankintahinta tontti mukaan- detta i annat fall hade blivit större än fastig- 4780: luettuna. hetens nyanskaffningsvärde, tomten inberäk- 4781: nad. 4782: Nykyinen verolaki ei salli verojen vähen- Gällande skattelag godkänner icke avdrag 4783: tämistä tuloista. Toisaalta se ei myöskään av skatterna frän inkomsterna. Å andra 4784: kiellä näin menettelemästä silloin kun vero- sidan ingår det icke något förbud mot ett 4785: tus perustuu osittain tuottoon, kuten kiin- sädant förfarande dä beskattningen sker 4786: teistöissä on laita, vaan antaa valtiovarain- delvis med stöd av avkastningen, säsom fallet 4787: ministeriölle verraten vapaan harkintavallan är med fastigheterna, utan lagen giver 4788: veroperusteiden määräämisessä. Näyttää finansministeriet ganska stor frihet att fast- 4789: kuitenkin siltä, että olisi paikallaan ottaa la- ställa beskattningsgrunderna. Det förefaller 4790: kiin tuottoarvoverotusta koskeva säännös, dock motiverat att i lagen intaga ett stad- 4791: joka nimenomaan sallii vähentää verot kiin- gande om grunderna för fastställande av 4792: teistön tuottoarvoa laskettaessa. fastigheternas avkastningsvärden, vilket ut- 4793: tryckligen tillåter avdrag av skatter vid fast- 4794: ställandet av avkastningsvärdet för fastig- 4795: heter. 4796: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, Hänvisande till det ovansagda föreslär vi, 4797: 4798: että Eduskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen måtte godkänna föl- 4799: van lakiehdotuksen: jande lagförslag: 4800: 86 IV,13. - Tulo- ja omaisuusverolaki. 4801: 4802: 4803: 4804: 4805: Laki Lag 4806: tulo- ja omaisuusverolain 34 §: n om ändring av 34 § i lagen om inkomst- 4807: muuttamisesta. och förmögenhetsskatt. 4808: 34 §. 34 §. 4809: Omaisuuden arvo määrätään, mikäli e1 Ja- Förmögenhetens värde fastställes, såvida 4810: lempänä toisin säädetä, sen käyvän hinnan ej nedan annorlunda stadgas, efter det 4811: mukaan, mikä sillä verovuoden päättyessä oli gängse pris, som den hade vid skatteårets 4812: omistajan kädessä sillä paikalla, missä se oli. utgång i ägarens hand och på den ort, där 4813: den befann sig. 4814: Valtiovarainministeriön asiana on antaa Finansministeriet åligger att utfärda när- 4815: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- mare bestämmelser om de grunder, enligt 4816: den mukaan kiinteistö on verotuksessa ar- vilka fastighet vid beskattningen skall vär- 4817: vioitava, kuitenkin niin, että milloin vero- deras, dock sålunda, att om fastighetens av- 4818: tusarvoa määrättäessä perusteena käytetään kastning även utgör grund för faststäl- 4819: kiinteistön tuottoa, verojen osalta saadaan lande av beskattningsvärdet, skatterna efter 4820: tuloista tehdä kohtuullisen perusteen mukai- skälig uppskattning skola avdragas från 4821: nen vähennys. inkomsterna. 4822: 4823: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. Helsingfors den 12 augusti 1958. 4824: 4825: Grels Teir. Erkki Hara. 4826: Veikko Hyytiäinen. Georg 0. Ehrnrooth. 4827: Victor Procope. 4828: 87 4829: 4830: IV,14. - Lak.al. N: o 20. 4831: 4832: 4833: 4834: 4835: Rihtniemi ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 4836: muuttamisesta. 4837: 4838: 4839: E d u s k u n n a 11 e. 4840: 4841: Osrukeyhtiöiden verorasitus maassamme on aikavien yritysten toimintaa ja helpotetawn 4842: jatkuvasti noussut. Kun tulo- ja omaisuus- niiden laajentumismahdollisuuksia, jotka ny- 4843: verolaki 1943 säädettiin, oli yhtiöiden tulo- kyisen raskaan verorasituksen vallitessa ovat 4844: vero 20 %, nykyisin se on kohonnut 38 %: iin miltei olemart.tomat. Pyrittäessä saamaan 4845: oltuaan välillä tätäkin korkeampi. Vastaa- pienteollisuutta maaseudulle näillä verohel- 4846: vana aikana varallisuusvero on kohonnut potuksilla olisi myös aivan ratkaiseva merki- 4847: 4 o100 : sta 10 °100 : een. Vaikka tulo- ja omai- tys. 4848: suusvero siis vuonna 1943 oli nykyistä paljon Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ot- 4849: lievempi, pidettiin jo tällöin välttämättö- taen olisi vuonna 1943 säädetyt pienyritysten 4850: mänä myöntää pienille yhtiöille, joiden tulo verohelpotukset palautettava ainakin ennal- 4851: ei ylittänyt 300 000 markan ja omaisuus leen. Tämä merkitsisi, ottaen huomioon ra- 4852: 2 000 000 markan rajaa, helpotusta yleisestä han arvon alenemisen enemmän kuin kuu- 4853: yhtiöverosta. Vaikka mainittuja määriä on denteen osaan silloisesta tasostaan, että nämä 4854: sittemmin viime vuonna suoritatulla tulo- ja asteittain vähenevät helpotukset ulotettaisiin 4855: omaisuusverolain 43 §: n muuttamisella koro- yhtiöihin, joiden verotettava tulo olisi kor- 4856: tettu tulon osalta 600 000 markkruan ja omai- keintaan 2 000 000 markkaa ja omaisuus kor- 4857: suuden osalta 3 000 000 markkaan, eivät hel- keintaan 12 000 000 ma:vkkaa. Vain näin me- 4858: potukset ole olleet riittäviä vastaavana aikruna nettelemällä voidarun välttyä siitä yhä ylei- 4859: tapahtuneen rahan arvon heikentymisen huo- semmäksi tulleesta käytännöstä, että pienet 4860: mioon ottaen. Seurauksena onkin ollut, että osakeyhtiöt yksinomaan verotuksellisista 4861: pienten yritysten kohdalla tulo- ja omaisuus- syistä muodostetaan avoimiksi, kommandiitti- 4862: verorasitus on vuoden 1943 jälkeen kasvanut yms. yhtiöiksi, mitä kehitystä monessakaan 4863: enemmän kuin suurempien yhtiöiden ollessa mielessä ei voida pitää suositeltavana. 4864: kyseessä. Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, 4865: Verohelpotusten myöntämiseen pienille yh- 4866: tiöille olisi kuitenkin nykyisin entistä suu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4867: rempi syy, sillä niiden avulla kannustetaan van lakiehdotuksen: 4868: 4869: 4870: Laki 4871: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 4872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 4873: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 § näin kuuluvaksi: 4874: 43 §. muun yhteisön tulo on alle kahden miljoonan 4875: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- markan tai omaisuus alle kahdentoista mil- 4876: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus- joonan markan, luetaan edellisessä tapauk- 4877: kunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai sessa verotettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä 4878: IV,14. - Tulo- j\0. omaisuusverola.ki. 4879: 4880: 4881: monta täyttä prosenttia yhteisön tulosta, desta, kuin siihen sisältyy sadankahdenkym- 4882: kuin siihen sisältyy kahdenkymmenentuhan- menentuhannen ma1.1kan määriä. 4883: nen markan määriä, jru jälkimmäisessä ta- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske 4884: pauksessa verotettavaksi omaisuudeksi yhtä avointa, kommandiitti- tai laivanisännistöyh- 4885: monta täyttä prosenttia yhteisön omaisuu- tiöitä, eikä niihin verrattavaa yhtymää. 4886: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 4887: 4888: Juha liihtniemi. Mauri Seppä. 4889: Olavi Lähteenmäki. N. Kosola. 4890: 89 4891: 4892: IV,15. - Lak.al. N: o 21. 4893: 4894: 4895: 4896: 4897: Vennamo: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain m1tutta- 4898: misesta. 4899: 4900: 4901: E d u s k u n n a ll e. 4902: 4903: Kunnallisverotuksessa on veroveivollinen mista kuluista. Tämä on sitäkin kohtuutto- 4904: oikeutettu saamaan, jos hänen verovalituk- mampaa, kun verolainsäädännön monimut- 4905: sensa hyväksytään, korvauksen niistä ku- kaisuuden huomioonottaen verovalituksia teh- 4906: luista, joita hänellä. on ollut muutoksen ha- täessä yleensä on käytettävä kallista ammatti- 4907: kemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun- apua. Useassa tapauksessa kulut vievät sen, 4908: nan vapauttamiseen sellaisesta korvausvelvol- mitä valituksella voitetaan. Tämän vuoksi 4909: lisuudesta. Tämänkään säännöksen soveltami- olisi lakia niin muutettava, että kuluista 4910: nen ei ole käytännössä, kuten julkisuudessa- näissä asioissa olisi noudatettava soveltuvin 4911: kin on ma.inittu1 yleisesti taannut väärän osin oikeudenkäyntikuluista voimassa olevia 4912: verotuksen kohteeksi joutuneelle täyttä. kor- säännöksiä. 4913: vausta valituksen tekemisestä. Valtion vero- Edellä lausutun nojalla ehdotan kunnioit- 4914: tuksessa ei verovei vollisella, jota on liikaa taen, 4915: verotettu, ole mahdollista saada, va1kka hä- 4916: nen valituksensa tulisikin hyväbytyksi, mi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4917: tään korvausta valtiolta valituksen aiheutta- van lakiehdotuksen: 4918: 4919: 4920: Laki 4921: tulo- ja. oma.isuusverolain lnuuttantisesta.. 4922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1954 annetun 4923: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 111 § näin kuuluvaksi: 4924: 111 §. verotetulle sen mukainen verolippu ja periä 4925: Milloin tarkastuslautakunta lainvoimaisella maksamaton vero. Jos vero on poistettu tai 4926: päätöksellä tahi korkein hallinto-oikeus an alennettu, on asianomaiselle suoritettava ta- 4927: määrännyt jonkun verovelvolliseksi tai va- kaisin liiaksi kannettu määrä ynnä sille kor- 4928: pauttanut jonkun verosta taikka korottanut koa kantopäivästä takaisintnaksupäivälin, sen 4929: tai alentanut veroa, on jäljennös päätöksestä muka~ui kuin asetuksella tarkemmin määrä- 4930: toimitettava, paitsi asianomaiselle verolauta- tään, sekä körvallSta- tnuutoksenhalln aiheut- 4931: kunnalle, myös lääninhallitukselle, jonka tu- tamista kustannuksista noudattaen soveltU- 4932: lee, kun joku on irtäärätty verovelvolliseksi vin kohdin oikeudenkaymiskaaren 21 luvussa 4933: tai veroa on korotettu, viivytyksettä antaa säädettyjä perusteita. 4934: 4935: Helsingissä 6 päivänä elokmtta 1958. 4936: 4937: Veikko Vennamo. 4938: 4939: 4940: 4941: 4942: 12 E &81'7 /'58· 4943: 90 4944: 4945: IV,16. - Lak.al. N:o 22. 4946: 4947: 4948: 4949: 4950: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 4951: väliaikaisesta muuttamisesta. 4952: 4953: 4954: E d u s k u n n a 1l e. 4955: 4956: Viime aikoina on entistä enemmän kiinni- tettava nykyisestä 15% :sta 20% :iin. Sa- 4957: tetty huomiota verorasituksen suuruuteen. malla olisi näin saadun vähennyksen enim- 4958: Raskaimmat veromuodot vähävaraisten kan- mäismäärä rajoitettava 100 000 markaksi, 4959: salaispiirien kohdalla ovat kunnallisverotus jotta eivät suurituloiset pääsisi vähennyk- 4960: ja välillinen, tavaroiden hintoihin sisällytetty sesta kohtuuttomasti hyötymään. 4961: verotus. Paljon arvostelua aiheuttanut yksinäisten 4962: Va!ltion tulo- ja omaisuusveroon on viime henkilöiden erikoisverotus, ns. vanhanpojan· 4963: vuosina saatu useita pienituloisille ja vähä- vero, olisi poistettava ainakin niiltä henkic 4964: varaisille kansalaisille edullisia korjauksia. löiltä, joiden verotettavat tulot ovat alle 4965: Tästä huolimatta on kuitenkin valtion tulo- 700 000 markkaa. Tämän lainmuutoksen jäl- 4966: ja omaisuusverolakiin jäänyt eräitä selJaisia keen tapahtuisi 24 vuotta täyttäneiden yksi- 4967: epäkohtia, joiden poietaminen olisi kiireelli- näisten henkilöiden verotus saman veroastei- 4968: sesti suoritettava. Tällaisina korjausta kaipaa- kon mukaan kuin naimisissa olevien lapsetto- 4969: vina kohtina mainittakoon, että työtulon vä- mi·en aviopuolisoidenkin. 4970: hennysoikeutta olisi korotettava ja yksinäis- Edellä olevan perusteella ehdotammekin, 4971: ten henkilöiden erikoisverotus poistettava. 4972: Työstä saadun tulon verottamiseksi muita että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4973: tuloja lievemmin olisi työtulovähennys koro- van lakiehdotuksen: 4974: 4975: 4976: 4977: Laki 4978: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 4979: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 4980: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 kohta ja 48 § 4981: sellaisena kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), näin 4982: kuuluviksi: 4983: 28 §. mättä saamasta ammattitulosta, enintään 4984: kuitenkin 100 000 markkaa. 4985: 11. Kaksikymmentä sadalta palkkatulojen Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoite- 4986: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- taan pal·kkatulolla kaikenlaatuista palkkaa, 4987: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä, palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etua tai 4988: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan vero- korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi- 4989: velvollisen ja hänen lapsensa tai muun per- mesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka 4990: heenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja 4991: väksi tekemän työn arvosta ja niinikään korvausta vastaan on sitoutunut työn tai 4992: luonnollisen henkilön palkkatyötä käyttä- tehtävän antajalle tekemään ja jossa tulon 4993: IV,16.- Haapanen ym. 91 4994: 4995: tai palkan saajaa ei ole, maatalouden harjoit- 48 §. 4996: tajaa lukuunottamatta, pidettävä itsenäisenä Veroa tulon perusteella suoritetaan seuraa- 4997: elinkeinon- tai lii:kkeenharjoittajana. van asteikon mukaan: 4998: Veroluokka 4999: I II II! 5000: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-% 5001: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan 5002: tulon yli me- tulon yli me- tulon yli me- 5003: Verotettava tulo alarajan nevästä alarajan nevästä alarajan nevästä 5004: mk kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon 5005: mk osasta mk osasta mk osasta 5006: 240000- 300000 500 7.5 500 7.5 5007: 300000- 400000 5 000 11 5 000 11 500 9.5 5008: 400000- 600 000 16000 14 16000 14 10000 11 5009: 600000- 800 000 44000 18 44000 17 32000 13 5010: 800 000- 1 000 000 80000 22 78000 18.5 58 000 16 5011: 1 000 000- 1 500 000 124 000 26 115 000 22 90000 19 5012: 1 500 000- 2 000 000 254000 29 225 000 25 185 000 23 5013: 2 000 000- 3 000 000 399 000 32.1 350 000 29 300 000 27 5014: 3 000 000- 4 000 000 720 000 34 640000 32 570000 29 5015: 4 000 000- 6 000 000 1000000 36 960000 34 860000 32 5016: 6 000 000-10 000 000 1780 000 38 1690000 36.5 1500000 35 5017: 10 000 000-20 000 000 3 300000 43 3100 000 43 2 900000 43 5018: 20 000 000 tai enemmän ..... 7 600 000 46 7 400000 45 7 200 000 44 5019: 5020: 5021: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1959 tulo- 5022: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- jen ja omaisuuden perusteella toimitettavissa 5023: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä verotuksissa. 5024: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta 5025: lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan 5026: enempää kuin veron koko määrä. 5027: 5028: 5029: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 5030: 5031: Kaino Haapanen. Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell. 5032: Tyyne Tuominen. H. Tauriainen. Toivo Kujala. 5033: Inkeri Virtanen. Pertti Rapio. Matti Koivunen. 5034: Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. 5035: 92 5036: 5037: IV,17. - Lak.al. N:() ~. 5038: 5039: 5040: 5041: 5042: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 5043: valiaikaisesta muuttamisesta. 5044: 5045: 5046: E d u s k u n n a 11 e. 5047: 5048: Kehitys on vähitellen joht~tnut siihen, että vat hankkia tulonsa asuinpaikkakunnillaan. 5049: yhä useammat työläiset sekä viran ja toimen Epäkohdan korjaamiseksi on tarpeellista 5050: haltijat käyvät työssä asuinpaikkakuntansa muuttaa voimassa olevaa tulo· ja omaisuus- 5051: ulkopuolella. Tästä huolimatta ei esim. vero· verolakia siten, että edellämainittujen kulu- 5052: lainsäädäntöömme ole tehty tämän kehityk- jen vähennysoikeus tulee lailla vahvistetuksi. 5053: sen edellyttämiä muutoksia. Laista puuttu- Tämän vuoksi esitämmekin, että verovelvolli- 5054: vat edelleenkin säännökset sellaisten kulujen selle myönnettäisiin oikeus matkakulujen vä- 5055: vähentämisoikeudesta, jotka aiheutuvat työ- hentämiseen sekä oikeus vähentää vieraalla 5056: matkoista tai vieraalla paikkakunnalla teh- paikkakunnalla saadusta tulosta 20% 1 saa- 5057: dystä työstä. Henkilöt, jotka joutuvat työs- den vähennysten yhteismäärä nousta enin- 5058: kentelemään erillään perheestään ja asumaan tään 75 000 markkaan. 5059: vieraalla paikkakunnalla, kuten esim. siirto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5060: työläiset, tai joille työmatkojen vuoksi aiheu- 5061: tuu kustannuksia, ovat epäedullisemmassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5062: asemassa kuin ne vero-velvolliset, jotka voi- van lakiehdotuksen: 5063: 5064: 5065: Laki. 5066: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 5067: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 5068: ja omaisuusverolain (888/43) 28 §: n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 23 päivänä 5069: joulukuuta 1947 annetussa laissa, (951/47) väliaikaisesti näin kuuluva uusi 11 a) kohta: 5070: 28 §. nysten määrä nousta yhteensä enintään 5071: 75 000 markkaan. 5072: 11 a) työmatkoista aiheutuneet kulut sekä 5073: vieraalla paikkakunnalla hankitun tulon mää- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1958 tulo- 5074: rästä kaksikymmentä sadalta, saaden vähen- jen ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 5075: verotuksessa. 5076: 5077: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 5078: 5079: Rainer Virtanen. Usko Seppi. Pertti Rapio. 5080: Gösta Rosenberg. Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen. 5081: Toivo Salin. Eino Tainio. Matti Koivunen. 5082: Paavo Aitio. Toivo Friman. Yrjö Murto. 5083: Pauli Puhakka. Våinö R. Virtanen. Matti Meriläinen. 5084: Toivo .Asvik. Kaino Haapanen. 5085: 98 5086: IV,18. - Lak.al. N: o 24. 5087: 5088: 5089: 5090: 5091: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 5092: väliaikaisesta muuttamisesta. 5093: 5094: 5095: E d u s k u n n a ll e. 5096: 5097: Verolakimme myöntävät useista erilaisista sissa nama työJltekijät joutuvat työskentele- 5098: syistä veroJ1,lrul.k$ajalle oikeuden tehdä vero- mään toisella paikkakunnalla kuin mi13sä hei- 5099: tuksessa viibannyksiä tuloistaan. Er.äiasä ta- dän perheeJlSä tai muut huollettavansa asu- 5100: pauksissa. voi verolautakunta harkintansa mu- vat. Tästäkin syystä heidän välttämättömät 5101: kaan tehdä s.a.manlaisia vähennyksiä. Eräissä tulon hankinnasta johtuvat menonsa muodos- 5102: mielestämme välttämättömissä ja vähennys- tuvat suuremmiksi kuin muutoin olisivat. 5103: oilrellksiin rinnastettavi~a tapauksissa tätä Olisi näin ollen välttämätöntä, että nämä 5104: oikeutta ei ole. Esimerkiksi metsä- ja uitto- tekijät otettaisiin verotuksessa huomioon. 5105: töissä sekä niiden yhteydessä ja niihin lähei- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 5106: sesti verrattavissa metsässä suoritettavissa 5107: töissä rl),vinnon, vaatteiden ja jalkineiden että Eduskunta hyväksyi$i seuraa- 5108: kulutus on hyvin suuri. Useimnissa tapauk- v~m lakiehdotuksen: 5109: 5110: 5111: Laki 5112: tu.JD- ja om.a.i.JWQverolain välia.ik;Use.sta. muuttalnisesta. 5113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tulo- ja omaisuusverolain 28 § : n, 1 moment- 5114: tiin väliaikaisesti näin kuuluva 12) kohta: 5115: 28 §. verrattavissa metsässä suoritettavissa töissä, 5116: V eroveivollisella on oikeus tuloistaan vä- ansiotuloistaan kolmekymmentä sadalta. 5117: hentää: 5118: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1958 tulojen 5119: 12) milloin tulo on hankittu metsä- ja ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 5120: uittotöissä sekä niiden yhteydessä ja niihin verotuksessa. 5121: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 5122: 5123: J. Mustonen. R. Virtanen. 5124: Pentti Liedes. Usko Seppi. 5125: Martti Linna. EIJa Hietanen. 5126: Toivo .Asvik. Aleksi Kiviaho. 5127: Judit lfederströlll-Lunden. P;~,uli Puhakka. 5128: Toivo Niiranen. Toivo Friman. 5129: H. Tauriainen. Eino Tainio. 5130: 94 5131: 5132: IV,19. - Lak.al. N: o 25. 5133: 5134: 5135: 5136: Wiherheimo ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 5137: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta. 5138: 5139: E d u s k u n n a ll e. 5140: 5141: Tuloveroasteikossa on viime vuosina suori- seksi veroa I veroluokassa alennettava suh- 5142: tettu joitakin vähäisiä tarkistuksia, mutta teellisesti enemmän kuin II ja III veroluo- 5143: kun inflaatio on korottanut tulojen markka- kissa. 5144: määräisiä arvoja, on reaalinen tulorasitus Voimassaolevaa omaisuusveroasteikkoa so- 5145: veroasteikon jyrkän progressiivisuuden vuoksi vellettiin ensi kerran vuonna 1948 ja sitä oli 5146: edelleen liian raskas. silloin pidettävä poikkeuksellisen korkeana. 5147: V erorasitus tuntuu ankarimpana keski- Kun otetaan huomioon rahanarvon alenemi- 5148: suurten tulojen kohdalla. Kun I veroluok- sen aiheuttama omaisuuden verotusarvojen 5149: kaan kuuluva henkilö suorittaa 200 000 mar- nousu, omaisuusvero on asteikon jyrkän pro- 5150: kan tulosta tuloveroa 2 %, niin hän 400 000 gressiivisuuden vuoksi käynyt vuosi vuodelta 5151: markan tulosta suorittaa tuloveroa 7.5% ja yhä ankarammaksi. 5152: 1 miljoonan markan tulosta 15 %. III vero- Reaalinen omaisuusverorasitus on noussut 5153: luokassa vastaavat prosenttimäärät ovat 0.25, 3~0 % ja joissakin tapauksissa jopa useita 5154: 5, 12.5 %. Näin ankara verotus on omiaan satoja prosentteja. 5155: heikentämään työntekemisen halua ja lisää- Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo- 5156: mään pyrkimystä tulojen salaamiseen. tamme, 5157: Kun I veroluokkaan kuuluvien verotus ,on 5158: ilmeisessä epäsuhteessa muihin veroluokkiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5159: luettavien verorasitukseen nähden, ·olisi oi- van lakiehdotuksen: 5160: keudenmukaisemman verotuksen aikaansaami- 5161: 5162: 5163: Laki 5164: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta. 5165: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta 5166: muuttamisesta 22 päivänä marraskuuta 1957 annetun lain (571/57) 48 § :n 1 momentti 5167: sekä 49 § näin kuuluviksi: 5168: 48 §. 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon 5169: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli mukaan: 5170: Veroluokka 5171: I II III 5172: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-% 5173: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan 5174: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli 5175: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä 5176: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon 5177: mk osasta mk osasta mk osasta 5178: 180000- 240000 300 8.5 5179: 240000-- 300 000 5400 11 500 7.5 5180: 300000- 400000 12000 13 5 000 10 500 8.5 5181: 400000- 600 000 25 000 15 15 000 13 9000 10 5182: 600000- 800000 55000 17.5 41000 14.5 29000 13 5183: 800 000- 1 000 000 90000 20 70000 17.5 55 000 15 5184: IV,19. - Wiherheimo ym. 95 5185: 5186: 1 000 000- 1 500 000 130 000 22 105 000 19 85 000 17 5187: 1 500 000- 2 000 000 240000 24 200000 22 170000 20 5188: 2 000 000- 3 000 000 360000 27 310000 25 270000 23 5189: 3 000 000- 4 000 000 630000 31 560 000 28 500000 26 5190: 4 000 000- 6 000 000 940000 33 840000 31 760000 29 5191: 6 000 000-10 000 000 1600000 35 1460 000 33.5 1340 000 31.5 5192: 10 000 000-20 000 000 3 000000 40 2 800 000 39 2 600 000 38 5193: 20 000 000 tai enemmän 7 000000 42 6 700 000 41 6400 000 40 5194: 5195: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 49 §. 5196: nyt alaikäistä lastaan, on UI veroluokan Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 5197: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi- mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 5198: sestä lapsesta viisituhatta ja jokaisesta asteikon mukaan: 5199: muusta lapsesta seitsemäntuhattaviisisataa 5200: markkaa, ei kuitenkaan enempää kuin veron 5201: koko määrä. 5202: Veron Vero Ofoo 5203: vakioerä alarajan yli 5204: Verotettava omaisuus omaisuuden menevästä 5205: mk alarajan omaisuuden 5206: kohdalla osasta 5207: mk 5208: 1 000 000- 2 000 000 500 1.5 5209: 2 000 000- 4 000 000 2000 2.5 5210: 4 000 000- 6 000 000 7000 4 5211: 6 000 000- 8 000 000 15000 5.5 5212: 8 000 000- 10 000 000 26000 7 5213: 10 000 000- 15 000 000 40000 8 5214: 15 000 000- 20 000 000 80000 10 5215: 20 000 000- 40 000 000 130000 11.5 5216: 40 000 000-100 000 000 360000 14 5217: 100 000 000 tai enemmän 1200 000 16 5218: 5219: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 5220: 5221: T. A. Wiherheimo. Jussi Saukkonen. 5222: Juha Rihtniemi. Erkki Tuuli. 5223: 96 5224: 5225: IV,20. - La.k.al. N: o 26. 5226: 5227: 5228: 5229: 5230: Roi:ne yP!..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisest(l,. 5231: 5232: 5233: Ed u s kun na 11 e. 5234: 5235: Pääosa maamme käsi- ja pienteollisuudesta vaihto nousi v. 1952 n. 22 miljardiin mark- 5236: toimii suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. kaan koko teollisuuden vuosivaihdon ollessa 5237: Pienyritykset eivät pysty kilpailemaan suur- 621 miljardia markkaa, Tilanne ei viime 5238: yritysten kanssa, koska niiden tuotantokus- vuosina ole pienten ja suurten yritysten väli- 5239: tannukset nousevat huomattavasti suurem- sissä suhteissa sanottavasti muuttunut. Va- 5240: miksi kuin hyvin koneellistettujen suuryri- pauttamalla ne pienyritykset liikevaihtove- 5241: tysten. Tästä syystä olisi pienyritysten vai- rosta, joissa on enintään 5 työntekijää, mer- 5242: keaa taloudellista asemaa ja kilpailukykyä kitsisi se liikevaihtoveron tuoton vähenemistä 5243: pyrittävä parantamaan. vain n. 600-700 miljoonalla markalla. Val- 5244: Eräs keino pienyritysten auttamiseksi on tiontalouden kannalta tämä ei olisi mikään 5245: vapauttaa ne liikevaihtoverosta ja siten tur- merkittävä tulojen väheneminen, mutta se 5246: vata niille kilpailuedellytykset · varakkaisiin merkitsisi maamme pienteollisuudelle ja tu- 5247: suuryrityksiin nähden. Tämä. jos mikään hansille pienyrittäjille ratkaisevaa etua ja 5248: olisi pienten yritysten todellista, auttamista. siten turvaisi niille edellytykset toimintansa 5249: Nykyisten säännösten mukaan on liike- jatkamiseen. 5250: vaihtoverosta vapaa vain sellainen yritys, Esitetty liikevaihtoverolain muutos olisi 5251: jossa omistajan lisäksi ei työskentele muita erittäin merkityksellinen juuri maaseudun 5252: kuin hänen puolisonsa, alle 2l.vuotiaat lap- pienteollisuudelle. Monilla aloilla, kuten tii- 5253: sensa ja yksi oppisopimuslain tarkoittama lien, sementtituotteiden, sa.laojaputkien, ku- 5254: oppilas. Tällainen käytäntö johtaa useissa donnaisten ja huonekalujen ym. valmistami- 5255: tapauksissa liikevaihtoveron kiertämiseen ja sessa, vain muutamia aloja mainitaks.emme, 5256: myöskin siihen, ettei tilapäisestikään, vero- on pienillä yrityksillä mahdollisuus menes- 5257: velvolliseksi joutum~n Peloffl;a, haluta käyt- tyä, jos nii~n liikev~:J.ihtoverotus poistetaan. 5258: tää vierasta työvoim.aa.. Edellä sanQtun perust~lla ehdotamme, 5259: Liikeyrityslaskennan mukaan on maas- 5260: samme n. 20 000 sellaista teollisuuden ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5261: käsityön alalla toimivaa yritystä, joissa on van lakiehdotuksen: 5262: 1-5 työntekijää. Näiden yritysten vuosi- 5263: 5264: 5265: 5266: Laki" 5267: liikevaihtoverolain muuttamisesta.. 5268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun 5269: liikevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi: 5270: 3 §. 2. ne käsityöläiset ja 1 §: n 1 ja 2 koh- 5271: Verovelvollisia eivät ole: dissa tarkoitetut liikkeet, jotka valmistavat 5272: 1. valtio ja sen laitokset, 2. momentissa tavaroita tai suorittavat tavarain muutos-, 5273: tarkoitettuja laitoksia lukuunottamatta; ei- puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai asen- 5274: vätkä tamistöitä käyttämättä työapulaisina muita 5275: IV,20. - Botne ym. 97 5276: 5277: kuin puolisoaan ja enintään viittä muuta verovelvolliseksi sellainen liikeperiaatteiden 5278: henkilöä. mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har- 5279: Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä joittaa 1 §: ssä tarkoitettua toimintaa. 5280: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 5281: 5282: Eino Roine. Rainer Virtanen. Toivo .lsvik. 5283: J. E. Lakkala. Nestori Nurminen. Y. Enne. 5284: Judit Nederström-Lunden. Matti Meriläinen. Toivo Friman. 5285: Anna-Liisa Tiekso. Kaino Haapanen. J. Mustonen. 5286: Paavo Aitio. Martti Linna. Leo Suonpää. 5287: Eino Tainio. Aleksi Kiviaho. N'rllo Nieminen. 5288: Usko Seppi. Yrjö Murto. Pentti Liedes. 5289: 5290: 5291: 5292: 5293: 13 E 6817/58 5294: 98 5295: 5296: 5297: 5298: 5299: Vennamo~ Elu};ol;w laiksi liikevaihtoverolain t'ntJ41itlamisesta. 5300: 5301: 5302: Edaskaanalie. 5303: 5304: Liikevaihto\"'etutu8 on meille pienyrittäjill~ työn.antajat, joiden vero't~'Va t'tllo edelli- 5305: muodostunut k6ilt'a!'oklta:8bi. Veroja on pe- genä kalenterivuotena toimit-etil8Sa tulo- ja 5306: ritty pakkotoimenpitein ja yritykset ovat omaisuusverotuksessa ei ylitä 1 500 000 mark- 5307: menneet nurin. Kun näin on, on ilmeistä, kaa ja joiden palveluksessa on enintään 5308: että verotus ei ole ainakaan pienyrittäjien kuusi henkilöä, ole verovelvollisia. Kun rajan 5309: kohdalta oikeaan osunut. Voimassa olevan vetäminen kaavamaisesti kuitenkin saattaa 5310: lain mukaan eivät verovelvollisia ole ne käsi- joissakin tapauksissa johtaa kohtuuttomana 5311: työläiset, jotka valmistavat tavaroita tai suo- pidettävään tulokseen, olisi asetuksella voi- 5312: rittavat tavarain muutos-, puhdistus-, kor- tava säätää, että ne työnantajat, joiden pal- 5313: jaus-, kunnostamis- tai asentamistyötä käyt- veluksessa on enemmän kuin kolme henkilöä, 5314: tämättä työapulaisina muita kuin puolisoaan olisivat velvolliset maksamaan puolet nor- 5315: ja 21 vuotta nuorempia jälkeläisiään. Koke- maalisesta veromäärästä. 5316: mus on osoittanut, että niiden työnantajain Edellä sanotun perusteella ehdotan kun- 5317: piiriä, jotka eivät ole verovelvollisia, olisi nioittaen, 5318: jonkin verran laajennettava, jottei tarpeel- 5319: lista pienissä puitteissa toimivaa yksityistä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-· 5320: yrittäjätoimintaa tukahdutettaisi. Kohtuulli- van lakiehdotuksen: 5321: sena voitaneen pitää, etteivät myöskään ne 5322: 5323: 5324: 5325: Laki 5326: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 5327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun 5328: liikevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi: 5329: 3 §. ylitä 1 500 000 markkaa ja joiden palveluk- 5330: Verovelvollisia eivät ole: sessa 2. kohdassa mainittujen lisäksi on enin- 5331: 1. valtio ja sen laitokset, 2 momentissa tään kuusi muuta henkilöä. 5332: tarkoitettuja laitoksia lukuunottamatta; Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä 5333: 2. ne käsityöläiset, jotka valmistavat tava- veroveivolliseksi sellainen liikeperiaatteiden 5334: roita tai suorittavat tavarain muutos-, puh- mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har- 5335: distus-, korjaus-, kunnostamis- tai asentamis- joittaa 1 § : ssä tarkoitettua toimintaa. Ase- 5336: työtä käyttämättä työapulaisina muita kuin tuksella voidaan myös määrätä, että ne 3. 5337: puolisoaan ja 21 vuotta nuorempia jälkeläi- kohdassa mainitut työnantajat, joiden palve- 5338: siään; eivätkä luksessa on enemmän kuin kolme henkilöä, 5339: 3. ne yksityiset työnantajat, joiden vero- 2. kohdassa mainittuja lukuunottamatta, ovat 5340: tettava tulo edellisenä kalenterivuotena toi- velvollisia suorittamaan liikevaihtoveroa puo- 5341: mitetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa ei let 2. luvussa säädetyn veron määrästä. 5342: 5343: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 5344: 5345: Veikko Vennamo. 5346: IV,22. - Lak.al. N:o 28. 5347: 5348: 5349: 5350: 5351: Jliltlm•n ym.: E1ul6ttts Uttklt liikevaihtoverolain muuttami- 5352: sesta. 5353: 5354: 5355: Ed Ul!kunnAlle. 5356: 5357: Voimassaolevan liikevaihtoverolain 3 § : n työntekomahdollisuudet ja huomioonottaen 5358: säädökset, jotka koskevat käsityölliisiä, o-vat sen, ettei liikevaihtoverotus muodostu heille 5359: osoittautuneet haitallisiksi ja aiheuttaneet ylivoimaiseksi esteeksi, olisi mielestämme lii- 5360: sen, että sinänsä terveellä pohjalla ja pienin kevaihto-verolakia muutettava siten, että työ- 5361: pääomakustannuksin toimiva pienyritteliäi- apulaisina saisi vuosineljänneksittäin kä.;rt- 5362: syys, jolla työllisyydenkin kannalta on tär- tää verovapaasti 375 työpäivää, mikä muutos 5363: keä merkitys, on jatkuvasti taantunut. Var- ei liikevaihtoveron kokonaistu{)ton kannalta 5364: sinkin kun on kySymys tavaran muutos-, merkitse sanottavasti verotuoton vähennystä, 5365: puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai asenta- mutta mainittujen pienyrittäjien osalta pa- 5366: mistyöstä, rajoitukset vieri:Uill työvoiman käy- rantaisi ratkaisevasti heidän toimintamah- 5367: töstä, jotta liikevaihtoveroa ei tarvitsisi mak- dollisunksiaan. 5368: saa, o-vat aivan liian ahtaat. Edellä{)levaan viitaten kunnioittaen esi- 5369: Jotta sellaisille pienyrittäjille, joita voi- tämme, 5370: daan verrata käsityöläisammatteihin, voitai- 5371: siili antaa paremmat kilpailumahdollisuudet että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5372: suurempien yrittäjien kanssa ja samalla van lakiehdotukse-n: 5373: luoda maaseudun pienyrittäjille kohtuulliset 5374: 5375: 5376: 5377: Laki 5378: liikevaihtoverolain muuUa.miseata.. 5379: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun 5380: liikevaihtoverolain (605/50) 3 §:n 1 momentin 2. kohta näin kuuluvaksi: 5381: 3 §. vuosineljänneksen aikana enempää kuin 375 5382: Verovelvollisia eivät ole: työpäivää muita kuin puolisoaan ja 21 5383: vuotta nuorempia jälkeläisiään sekä enin- 5384: 2. ne käsityöläiset, jotka valmistavat ta- tään yhtä oppisopimuslaissa tarkoitettua 5385: varoita tai suorittavat tavarain muutos-, oppilasta. 5386: puhdistus-, korjaus-, kunnostamis. tai asen- 5387: tamistyötä käyttämättä työapulaisina saman 5388: 5389: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 5390: 5391: Onni Hiltunen. Vilho Väyrynen. Rafael Paasio. 5392: Eino Raunio. Valto Käkelä. Onni Peltonen. 5393: K. F. Haapasalo. Elis Manninen. 0. Lindblom. 5394: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Viljo Virtanen. 5395: Sulo Hostila. Arvo Tuominen. Edvard Pesonen. 5396: G. Henriksson. 5397: 100 5398: 5399: IV,23. - Lak.al. N: o 29. 5400: 5401: 5402: 5403: 5404: Kämäräinen ym.: Ehdotus ~ksi liikeva~"htoverolain muutta- 5405: misesta. 5406: 5407: 5408: Eduskunnalle. 5409: 5410: Työttömyyskysymyksen yhteydessä on pu- tava muutos liikevaihtoverolakiin. Voimassa 5411: huttu pienteollisuudesta työnantajana. Ja olevan liikevaihtoverolain 3 § : ään olisi lisät- 5412: työllisyyden hoitaminen liittyykin huomat- tävä uusi 3. kohta, jonka mukaan toisessa 5413: tavalla tavalla mm. siihen, miten elinvoimai- kohdassa mainittujen henkilöiden lisäksi lii- 5414: nen on pienteollisuus. kevaihtoverosta vapaassa yrityksessä sallittai- 5415: Asiantila nykyisin on niin, että jos pien- siin olla ainakin kolme työntekijää. Tällai- 5416: teollisuuden harjoittajalla on aviopuolison, nen muutos olisi mielestämme kohtuullinen 5417: alaikäisten lasten ja yhden oppisopimus- ja toisi kaivatun parannuksen tähän val- 5418: laissa tarkoitetun oppilaan lisäksi esim. yksi keaksi muodostuneeseen tilanteeseen ja an- 5419: työntekijä, menee tuotteista liikevaihtoveroa, taisi työtä nykyistä huomattavasti suurem- 5420: joka suuresti heikentää pienyritysten kannat- malle työntekijäjoukolle. 5421: tavaisuutta ja kilpailukykyä. Nämä pienet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 5422: yritysmuodot voisivat useassa tapauksessa nioittaen, 5423: tarjota työtä usealle täysi-ikäiselle henki- 5424: lölle, ellei perittäisi liikevaihtoveroa. Tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5425: vuoksi olisi ensi tilassa saatava tätä tarkoit- van lakiehdotuksen: 5426: 5427: 5428: Laki 5429: liikeva.ihtoverola.in muuttamisesta. 5430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti ·lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike- 5431: vaihtoverolain (605/50) 3 § :n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 kohta: 5432: 3 §. toisessa kohdassa mainittujen henkilöiden 5433: lisäksi enintään kolme työntekijää. 5434: Verovelvollisia eivät ole: 5435: 5436: Tämä laki tulee voimaan päivänä 5437: 3) ne pienyrittäjät, jotka käyttävät edellä kuuta 195 . 5438: 5439: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 5440: 5441: Kalle Kämäräinen. Pentti Pekkarinen. 5442: Ale Holopainen. Ta.hvo Rönkkö. 5443: 101 5444: 5445: IV,24. - Lak.a.l. N:o 30. 5446: 5447: 5448: 5449: J. E. Pa.rta.nen ym.: Ehdotus laiksi Uikevm"htoverolai, muut- 5450: tamisesta. 5451: 5452: Ed uskun nalle. 5453: 5454: Käsityö- ja pienteollisuusammateilla on käsi- ja pienteollisuuspiireissä. Se esiintyy 5455: merkittävä SIJansa elinkeinoelämässämme voimakkaat:Jti jarruttavana tekijänä yleensä 5456: yleensä. Pyrittäessä nykyisen vaikean työlii- pienyritysten toiminnassa. Kun kuitenkin 5457: syystilanteen parantamiseen on käytettävissä olisi työllisyysmielessä sekä kansantaloudelli- 5458: olevin keinoin kehitettävä olosuhteita sellai- sesti edullista, että mahdollisimman useat 5459: siksi, että edellytykset käsityö- ja pienteolli- po. alan yritykset voisivat kehittää ja laa- 5460: suusammattien harjoittamiselle muodostuvat jentaa toimintaansa ja siten tarjota työsken- 5461: kohtuullisen suotuisiksi. Tällöin on ennen telymahdollisuuksia ja .lisätä kansalaisten toi- 5462: kaikkea huomioitava näiden elinkeinoalojen meentulomahdollisuuksia kuin myöskin osal- 5463: kilpailukykyisyyden lisääminen. taan vahvistaa kansantaloutemme tuotanto- 5464: Pienet yritykset ovat taloudellisesti voi- kykyisyyttä, on näin ollen nykyinen liike- 5465: mattomia vastaavien varakkaiden suuryritys- vaihtoverolain säännös ristiriidassa käytän- 5466: ten rinnalla. Suurissa yrityksissä voidaan nön elämän vaatiman terveen kehityskulun 5467: alentaa tuotantokustannuksia pitkäll'e viedyn ·kanssa. Esitettävä liikevaihtoverolain muu- 5468: koneellistamisen ja muiden näissä yrityk- tos on erittäin merkityksellinen erityisesti 5469: sissa toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden maaseutuoloja silmälläpitäen, mutta sen 5470: kautta. Näitä etuja eivät taloudellisissa vai- myönteinen vaikutus ulottuu kaikkialle, missä 5471: keuksissa toimivat pienyrittäjät vastaavasti käsi- ja pienteollisuusalan elinkeinotoimin- 5472: voi hyväkseen käyttää. Siksi on tilannetta taa harjoitetaan. Vapauttamalla liikevaihto- 5473: helpottavia ratkaisuja ha:ettava tuotantokus- verosta ne pienyritykset, joiden palveluksessa 5474: tannuksien alentamiseksi toisaalta, ts. vero- on enintään neljä työntekijää, autetaan rat- 5475: tuslinjalta. kaisevalla tavalla omatoimista yritteliäisyyttä 5476: Liikevaihtoverolain nykyisten säännösten ja tuetaan siten tältä osin pyrkimyksiä työl- 5477: mukaan on liikevaihtoverosta vapaa vain sel- lisyystilanteen korjaamiseksi. 5478: lainen yritys, jossa omistajan lisäksi ei työs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 5479: kentele muita kuin hänen puolisonsa, alle 21 kunnioittaen, 5480: vuotiaat lapsensa ja yksi oppisopimuslain 5481: tarkoittama oppilas. Tämä voimassa ol'evan että Eduskunta hyväksyisi seuma.. 5482: liikevaihtoverolain 3 § :n sisältämä säännös va, lakiehdotuksen: 5483: tunnetaan erittäin raskaana painajaisena 5484: 5485: 5486: Laki 5487: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 5488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun lii- 5489: kevaihtoverolain (605/50) 3 § näin kuuluvaksi: 5490: 3 §. 2. ne käsityöläiset, ja 1 §: n 1 ja 2 koh- 5491: Verovelvollisia eivät ole: dissa tarkoitetut liikkeet, jotka valmistavat 5492: 1. valtio ja sen laitokset, 2 momentissa tavaroita tai worittavat tavarain muutos-, 5493: tarkoitettuja laitoksia lukuunottamatta; ei- puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai asen- 5494: vätkä tamistöitä käyttämättä työapulaisina muita 5495: 102 IV,24. - Liikeva.ihtoverolaki. 5496: 5497: 5498: kuin puolisoaan ja enintään neljää muuta verovel volliseksi seU.e.iuen liikepQriaatteiden 5499: henkHöä. mukaisesti hoidettu valtion laitos, joka har- 5500: .Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä joittaa 1 § : ssä tarkoitettua toimintaa. 5501: 5502: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 5503: 5504: Eemil Partanen. Kauno Kleemola. 5505: Einari Jaakkola. Leo Kåppölä. 5506: Esu Niemelä. Kerttu Saalasti. 5507: Olavi Lahtela. Eetu Karjal:ainen. 5508: Ale Holopainen. Eeli Er~. 5509: Esa Timonen. Hannes ttaaso. 5510: Artturi Jä.m.sen. 5511: lOI 5512: IV,25. - Lak.al. N: o 31. 5513: 5514: 5515: 5516: 5517: l. E. hi(tQM.. Jlll.. :. ji~QOO laiksi liikevaihtoverolain muut- 5518: t~t3ftf, 5519: 5520: 5521: 5522: 5523: Voimassa olevan liikevaihtoverolain tarkoit- mioonottaen tulisi kuu'lua verovapaisiin tava- 5524: tami~:a. työliiklfei~, ln.liten ~im. :tna,atal,Q\15· :roihin~ 14U.hv:ruMov~rovapaudm lllaJ~nt®J.i 5525: ym. sepänty@ hlJ.:rjoittwniaen yhteyd~ va.l- nt:ln ko$em~u eräitä. jäJjempäuä ~»Mttuia 5526: misteta&n runsa~ti erilaisil}. maataloudessa nienyr.ityks~ val~tett&viC~. t~varQit& lif;läa 5527: tai ~n p~ välittönmsti tarvittavia työ- uä\den työliw.#:eiden taloudellisi~ mahdolli- 5528: välineitä sekä suoritetaa.n maatalouskoneiden SllQ.l!;:s~a selviytyä :nykYi~&i\. anl\~p~a ldlpai- 5529: ja -kal®ton muu,tO$-, Pt!hdi&tus-, korja;us-, lussa jl}. Plil:lvella en,tistii ta~~t~enml$~i 5530: kunnostamis- tai asentamistöitä. Liik~vl}.ihto senunin tuot~nollisen elimiin kehittämis- 5531: verolain 4 § : ssä on säädetty maataloustuo- pyrki:mykEUä. 5532: tannossa käytettävien koneiden verovapau- Edellä ~itettyyu viitaten ehd,otlil:mme lrnn- 5533: desta. Mainitun verovapauSiliiiuuöben alai- uioittaen, 5534: nen tavaraluettelo ei sisällä eräitä sellaisia 5535: maatilataloudessa käytettäviä työkaluja ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5536: -välineitä, joiden kohtuusnäkökohdat huo- van lakiehdotuksen: 5537: 5538: 5539: Laki 5540: liikevaihtov~lain ·muutwnisesta.. 5541: 5542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun lii- 5543: kevaihtoverolain (605/50) 4 §: n 1 momentin 21 kohta näin kuuluvaksi: 5544: 4 §. ~vo- ja salru>jtl·~m-~t, ~alaoj~Wlt~iVl}~p~t, 5545: Liikevruhtoverolain alaisia tavaroita eivät har~J,t, kasvins~Qjelu. jll :p~lttau~konefl~ 1 tr~ 5546: ole: torit, traktorikii.;vttöi~t ~arjanl~JltWl~YitUi 5547: ---::--~-=----:--~-------- jä.t, kar~~~~n~~jat, ~~~a.t~!rot, 5548: ~l. se11.ra11,vat maat~o~tuot;1unos$ käy- tr~ktorireet, tr~t~periiwtrnrt j~~o IiliHiill 5549: tett~vät koneet ja työviUineet: &keet, jyrät, ~l-l&tat, levlkepyijfät, · va.iv~q<ollk~t. ~t}ra~ 5550: ~iittl:h elonle~uu-, 1\ara,VIh kylvö- ja, ·pel'll- ~ir!Welit, l;rptltarvemylJyt, ly~ko~et, ~ 5551: IUl,np.PfitQkmwet, perun~riviink()koojat, pe:ru- sU!epar~ttorit, vi~tteet; httl~llisu,- }1!- ~to~ 5552: p,a.u].ajitt~lij~t. ~W~rijlluri~nnostolmneet, kiilat, leiJWtW!'kinetJt, vesurit, me,tS.~nmtutW~ 5553: PlliDUJ.ko~:teet,leikkl;mp11.imp.rit, vilja~ivaa yä:Ji:q~t, tq:l@,:re@t, lwvo~jQneqvon ~istot 5554: jfl,t, vlljllnlajittelijat, u~t~t, silppuk~neet, jll moottor:isa-41!-t· 5555: aurat, sa.hrat, uudl.s. ja ltiv~:nrmva\l.ikoneet, 5556: 5557: Helsingi&Si 7 päivänä eloltputa. 1958. 5558: 5559: Eemil Partanen. Le~P Bippöli. 5560: Esu Niemelä, Ale Holop~a. 5561: Ol&Yi Lahtela.. Jlsa, !imoneg.. 5562: 104 5563: 5564: IV,28.- Lak.al. N:o 32. 5565: 5566: 5567: 5568: 5569: Bara ym.: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotantoon käy- 5570: tettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen Ziike- 5571: va~'htoveron palauttamisesta. 5572: 5573: 5574: 5575: 5576: Asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen tyttänyt pääomapulasta johtunut rakennus- 5577: rakennustarvikkeiden hintaan sisä:ltyneen lii- luottojen saamisen vaikeutuminen, on koh- 5578: kevaihtoveron palauttamista koskevan, 28 päi- tuullista, että lain voimassaoloaikaa jatke- 5579: vänä joulukuuta 1956 annetun lain 1 §: n taan, jotta lain tarkoitus asuntotuotannon 5580: mukaan mainitussa laissa tarkoitetun raken- edistäjänä toteutuisi. 5581: nuksen tai rakennusryhmän rakentamisen on EdeHä olevan perusteella kunnioittaen eh- 5582: oltava aloitettu kuluvan joulukuun 31 päi- dotamme, 5583: vänä. Kun :kuitenkin rakennustuotantoa pu- 5584: heenaolevan lain voimassaoloaikana on poik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5585: keuksellisessa määrässä haitannut ja viiväs- van lakiehdotuksen: 5586: 5587: 5588: 5589: Laki 5590: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen 5591: liikevaihtoveron palauttamisesta. 5592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5593: 1<§, 5594: Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- 5595: tävän sellaisen rakennuksen tai samaan tar- 5596: koitukseen käytettävän yhtenäisen rakennus- 5597: suunnitelman mukaan 'rakennetun, samalle 5598: omistajalle kuuluvan rakennusryhmän, jonka 5599: rakentaminen on aloitettu 31 päivän joulu- 5600: kuuta 1958 jä:lkeen, mutta viimeistään 31 5601: päivänä joulukuuta 1960, ja joka on valmis- 5602: tunut asuttavaan kuntoon ennen 1 päivää 5603: tammikuuta 1964, omistajana on oikeus saada 5604: takaisin asuntojen rakentamiseen käytettyjen 5605: rakennustarvikkeiden tehdasvalmisteisten ra- 5606: kenneosien hintaan sisältynyttä iiikevaihto- 5607: veroa tässä laissa säädettyjen perusteiden 5608: mukaan. 5609: Mitä 1 momentissa on säädetty omistajan 5610: oi:keudesta saada takaisin liikevaihtoveroa, 5611: noudatettakoon myös silloin, kun kysymyk- 5612: sessä on sellainen Usärakennus tai rakennuk- 5613: sen korotus, joka täyttää sanotussa momen- 5614: tissa mainitut edellytykset .ja käsittää vähin- 5615: IV,26.- Hara ym. 105 5616: 5617: rakennusryhmää, lisärakennusta tai raken- 5 §. 5618: nuksen korotusta, jonka huoneistojen yhteen- Muutoksenhakemuksesta palautushakemuk- 5619: lasketusta pinta-alasta, mitä laskettaessa ei sesta annettuun päätökseen on soveltuvin 5620: oteta lukuun kellarikerroksessa olevia tiloja, osin voimassa, mitä muutoksenhausta hallin- 5621: vähintään seitsemänkymmentä sadasosaa on toasioissa 24 päivänä maaliskuuta 1950 an- 5622: asuinhuoneistoja, joiksi luetaan myös asumi- netussa laissa (154/50) on säädetty. Vali- 5623: seen liittyvät, asukkaitten yhteiskäyttöön tar- tuskirja saadaan kuitenkin valitusajan ku- 5624: koitetut huonetilat. iJ.uessa antaa tai toimittaa liikevaihtoverotoi- 5625: 3 §. miston päätöksestä tehdystä valituksesta myös 5626: Asuinhuoneistojen pinta-alan kutakin asianomaiselle liikevaihtoverotoimistolle ja 5627: täyttä neliömetriä kohti palautettavan mää- liikevaihtoverokonttorin päätöksestä tehdystä 5628: rän vahvistaa valtiovarainministeriö käyttäen valituksesta myös liikevaihtoverokonttorille. 5629: perusteina rakennuksen laatua ja rakennusta- Valtion puolesta on vaLitusoikeus liikevaih- 5630: paa sekä kohtuulliseksi katsottavia rakennUS.: toverotoimistossa olevalla valtionasiamiehellä 5631: kustannuksia. Tämä määrä ei saa ylittää' ne- ja liikevaihtoverokonttorissa olevalla tarkas- 5632: liömetriä kohti vastaavan tyyppisissä raken- tusasiamiehellä, ja luetaan säädetty valitus- 5633: nuksissa keskimäärin suoritetuksi katsotun aika valtionasiamiehelle ja tarkastusasiamie- 5634: liikevaihtoveron puolta määrää. helle päätöksenteon päivästä. 5635: Jos asuinhuoneiston, jonka osalta liike- 5636: vaihtoveroa maksetaan takaisin, pinta-ala on 6 §. 5637: yli sata neliömetriä, ei palautusta suoriteta 5638: sata neliömetriä ylittävältä osalta huoneis- Joka tahallaan antaa väärän tiedon huo- 5639: ton pinta-alaa. neiston käytöstä tahi muusta palautushake- 5640: muksen perusteena olevasta seikasta, rangais- 5641: 4 §. takoon, niinkuin rikoslaissa on säädetty, ja 5642: Palautusta on uhalla, että oikeus sen saa- tulee asianomaisen liikevaihtoverotoimiston 5643: miseen on menetetty, haettava asianomaiselta ryhtyä toimenpiteisiin liikaa suoritetun mää- 5644: liikevaihtoverotoimistolta siinä ajassa ja jär- rärahan takaisinperimiseksi. 5645: jestyksessä, kuin valtiovarainministeriö mää- 5646: rää. Rakentamisen valvontaviranomaisten ja 5647: muiden asianomaisten kunnan ja valtion vi- 7 §. 5648: ranomaisten on annettava hakemusasiassa Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 5649: tarpeelliset, katselmukseen pertlBtuvat lau- töönpanosta ja soveltamisesta antaa valtio- 5650: sunnot ja todistukset. varainministeriö. 5651: 5652: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 5653: 5654: Erkk;i Hara.. Martti Salminen. 5655: :N'. Kosola.. Erkki Tuuli. 5656: Mauri Seppä. 5657: 5658: 5659: 5660: 5661: 14 E 68'7/58 5662: IV,27. - Lak.al. N:o 33. 5663: 5664: 5665: 5666: 5667: ltJY1iiä.in,en YlJl·: Ekdot'l&S laik'i leimav.erolaitt. 13 §:?l k?ttmoa- 5668: misesta. 5669: 5670: 5671: E d u s k u n n a 11 e. 5672: 5673: Elokuun 8 päivänä 1943 annetun leima- den verrattain mOJ!l.imutkaisten säännös.ten 5674: verolain 13 § : ssä, sellaisena kuin se on muu- tuntemusta, joiden perusteella on määrät- 5675: tettUna kesäkuun 8 päivänä 1956 annetussa tävä, mi;ssä tapauksissa asiakirjat on puheena 5676: laissa, säädetään, että oikeuteen annattavat olevilla liiteleimoilla varustettava ja milloin 5677: asiakirjat on varustettava leimalla sanotussa ne ovat niistä vapa,a.t. Lisäksi tämän veron 5678: lainpaikassa lähemmin määrätyissä tapauk- kantoon liittyy se epäoikeudenmukaisuus, 5679: sissa niiden kappaleluvun mukaan, asiakir- että sellainenkin henltilö, joka on haastettu 5680: jojen laveudesta ja lehtiluvusta riippumatta. oikeuteen vastaamaan täysin aiheettomaan 5681: Kun kysymyksessä olevat leimat ovat mää- kanteeseen, joutuu liiteleimoina suorittamaan 5682: rältään verrattain pieniä, vaihdellen 75 valtiolle veroa, jolta kokonaan puuttuu hyväk- 5683: markasta 250 markkaan, on tämän veron syttävä peruste. Mainittava on myös se epä- 5684: tuotto verrattain vähäinen. Valtion talouden- oikeudenmukaisuus, että henkilö, joka val- 5685: pidon kannalta sillä ei ole kovinkaan suurta mistaa asiansa hyvin ja esittää oikeudelle 5686: merkitystä ja onkin kysymyksessä olevan ri~ttävän asiakirjaselvityksen, täten helpot- 5687: veron kanto ymmärrettävä sitä taustaa vas- taen tuomioistuimen työtä, joutuu oikeuden- 5688: ten, että se otettiin käytäntöön sota-aikana, lgiynnistä maksamaan suuremmat maksut 5689: jolloin pienimmätkin tulolähteet olivat val- våltioll~ kuin se, joka tyytyy puutteellisem- 5690: tiontaloudelle tärkeitä. piin selvityksiin. 5691: Puheena olevan veron kantaminen on käy- Edellä olev3,11 perusteella ehdotamnie, 5692: tännössä osoittautunut erittäin hankalaksi 5693: oikeutta hakevalle maallikkoväestölle, joka ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5694: ole arvannut varautua sitä varten leimamer- van lakiehdotuksen: 5695: keillä ja jolta ei edes voida edellyttää nii- 5696: 5697: 5698: Laki 5699: leimaverolain 13 §: n kunloamisesta. 5700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- tuna kesäkuun 8 päivänä 1956 annetussa 5701: taan elokuun 8 päivänä 1943 annetun leima- laissa. 5702: verolain 13 §, sellaisena kuin se on muutet- 5703: 5704: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 5705: 5706: Veikko Hyytiäinen. Aaro Stykki. 5707: Esa Kaitila. Juho Tenhiälä. 5708: Armi Hosia. 5709: 107 5710: IV,28. - La.k.al. N: o 34. 5711: 5712: 5713: 5714: 5715: Tu'llli ym,: Ehdotus laiksi leimaverolain 26 §: n kumoami- 5716: sesta. 5717: 5718: 5719: E d u s k u n n a II e. 5720: 5721: Elokuun 6 päivänä 1943 annetun leima- johtuva leimaveron maksaminen kysymyk- 5722: verolain (662/43) 26 § :ssä, sellaisena kuin seen vain silloin, kuin ilmoitusvelvollisuus 5723: se on muutettuna ma.aliskuun 25 päivänä perust1;1:u kunnan ja vuokramiehen väliseen 5724: 1955 annetussa laissa (135/55), säädetään, vuokrasopimukseen. Koska puheenalainen 5725: että kaupungissa tai kauppalassa olevaa lainkohta poikkeussäännöksenä saattaa, riip- 5726: vuokratonttia rakennuksineen koskeva luovu- puen yksinoma{l.n vuokra-alueen sijaintipai- 5727: tuskirja on, kun vuokraoikeuden siirto ilmoi- kasta ja siitä, kuka on vuokranantaja, vuok- 5728: tetaan kunnalliselle viranomaiselle, varustet- ramiehet veronmaksajina epäoikeudenmukai- 5729: tava leimalla kiinteistöä koskevan kauppakir- sesti keskenään erilaiseen asemaan ja kuntien 5730: jan leimaamisesta säädettyyn määrään. Sil- vuokraamien vuokra-alueiden, jotka. pää- 5731: loin on myös soveltuvin kohdin noudatettava, asiallisesti ovat omakotialueita, vuokramie- 5732: mitä leimaverolain 17, 18, 20-25 §:ssä ja het huonompaan asemaan kuin yksityisten 5733: 30 § : n 1 momentin 1 ja 5 kohdassa on sää- maanomistajien vuokramiehet ja koska sitä 5734: detty. Kiinteistökauppoja koskeva leimavero- paitsi tällaisen valtionveron maksuunpano ja 5735: lain säännöstö on yleisluonteinen, sillä se maksamisen valvonta huonosti soveltuvat 5736: koskee kaikenlaisia kiinteistöjä kaikissa kun- kunnalliselle viranomaiselle, jolla ei edes ole 5737: nissa. Sitä vastoin leimaverolain 26 §: n sään- käytettävänään asianmukaiseen valvontaan 5738: nös on poikkeussäännös, joka ei ole voimassa tarvittavia pakkokeinoja tai pakotteita, olird 5739: maalaiskunnissa eikä koske muuta kiinteätä huomattavia tulkintavaikeuksiakin aiheutta- 5740: omaisuutta kuin tontteja eikä näistäkään nut poikkeussäännös kumottava. 5741: muita kuin kaupungin tai kauppalan vuok- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5742: raamia. Kun vuokraoikeuden siirtoa koske- 5743: vaa ilmoitusvelvollisuuttå ei ole säädetty että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5744: laissa, tulee siirron ilmoittaminen ja siitä van lakiehdotuksen: 5745: 5746: 5747: Laki 5748: leimaverolain 26 §: n kumoamisesta. 5749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5750: Täten kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 se on muutettuna 25 päivänä maaliskuuta 5751: annetun leimaverolain 26 §, sellaisena kuin 1955 annetussa laissa. 5752: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 5753: 5754: Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen. 5755: Erkki Hara. Juha lWltniemi. 5756: Kaarlo Kajatsalo. 5757: 108 5758: 5759: IV,29. - Lagmot. N: o 35. 5760: 5761: 5762: 5763: 5764: Larson m. fl.: Förslag till lag om ändring av lagen angående 5765: stämpelskatt. 5766: 5767: 5768: Till Riksdagen. 5769: 5770: Jämlikt 4 kapitlet i gällande stämpelskatte- dustri- och lantbruksmaskiner liksom även 5771: lag uppbäres, då lagfart av fastighet sökes, landkommunikationsmedel som bussar är 5772: i lagen närmare bestämd stämpelskatt. Be- numera alla inteckningsbara. I avseende å 5773: träffande lösöre ingår i samma kapitel en erläggande av stämpelskatt ligger det redan 5774: bestämmelse om uppbärande av stämpelskatt av denna anledning närmare till hands att 5775: pä överlåtelsehandling, gällande fartyg. För jämställa fartygen med ovannämnt lösöre och 5776: andra kommunikationsmedel finnes icke nå- landkommunikationsmedel än med fastighe- 5777: got stadgande om uppbärande av motsva- ter. 5778: rande stämpelskatt vid överlåtelse. Då 28 § i gällande lag om stämpelskatt 5779: En fastighet förbrukas icke, utan har en har givits en sådan tolkning, att stämpel- 5780: obegränsad livslängd. (Uppförande av nya skatt icke ens - såsom är fallet med fastig- 5781: byggnader på en redan innehavd fastighet het - uppbäres blott vid inregistreringen, 5782: faller helt utanför stämpelskattelagens be- utan även då ett fartyg avföres ur fartygs- 5783: stämmelser.) I motsats härtill är för fartyg registret för försäljning tili utlandet eller 5784: och övriga kommunikationsmedelliksom även för nedskrotning, anser undertecknade att 5785: för industrins maskinanläggningar känne- 28 § i lagen angående stämpelskatt av den 5786: tecknande, att en rationell drift kräver att 6 augusti 1943 borde ändras så att den 5787: kommunikationsmedlen och anläggningarna komme att stå i konformitet med 16 § i 5788: efterhand moderniseras och ersättes med nya. samma lag (,då lagfart sökes"). 5789: Ett fartygs värde och livstid kan ofta jäm- På grund av vad ovan anförts föreslår 5790: ställas med industrins maskinanläggningar. undertecknade, 5791: Secondhand fartygs äterstående ålder och 5792: värde kan även jämställas med större land- att Riksdagen måtte antaga föl- 5793: kommunikationsmedel. Såväl fartyg som in- jande lagförslag: 5794: 5795: Lag 5796: om ändring av la.gen a.ngående stämpelska.tt. 5797: I enlighet med Riksdagens beslut skall 28 § lagen den 6 augusti 1943 angående stäm- 5798: pelskatt (662/43) erhålla följande ändrade lydelse: 5799: 28 §. varje fullt belopp av 100 mark av fartygets 5800: Överlåtelsesandling rörande fartyg eller eller andelens värde, varvid i tillämpliga 5801: andel i fartyg bör, då överlåtelsen anmäles delar skall gälla, vad om överlåtelsehandling 5802: till fartygsregistret för inregistrering, förses rörande fastighet ovan i 17 och 22-25 §§ 5803: med stämpel till ett belopp av 3 mark för stadgats. 5804: 5805: Helsingfors den 8 augusti 1958. 5806: 5807: Arthur Larson. John Österholm. T. A. Wiherheimo. 5808: Sven Högström. Georg 0. Ehrnrooth. Grels Teir. 5809: Bertel Lindh. Victor Procope. J. A. Jungarå.. 5810: Ra..lf Törngren. Nils Meinander. 5811: 109 5812: 5813: IV,29.- Lak.al. N:o 35. 5814: Suomennos. 5815: 5816: 5817: 5818: Larson ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 5819: 5820: 5821: Eduskunnalle. 5822: 5823: Voimassa olevan leimaverolain 4 §: n mu- ja maatalouskoneet samoin kuin maakulku- 5824: kaan kannetaan kiinteistön lainhuutoa haet- neuvot kuten bussit ovat nyttemmin kaikki 5825: taessa laissa tarkemmin määrätty leimavero. kiinnityskelpoisia. Mitä leimaveron suoritta- 5826: Irtaimiston suhteen sisältyy samaan lukuun miseen tulee, on jo tästä syystä aiheellisem- 5827: määräys leimaveron kantamisesta alusta kos- paa rinnastaa alukset edellä mainittuun irtai- 5828: kevasta luovutustoimituksesta. Muiden lii- mistoon ja maakulkuneuvoihin kuin kiinteis- 5829: kennevälineiden suhteen ei ole mitään sään- töihin. 5830: nöstä vastaavan leimaveron kantamisesta Kun voimassa olevan leimaverolain 28 §:lle 5831: niitä luovutettaessa. on annettu sellainen tulkinta, että leimaveroa 5832: Kiinteistöä ei kuluteta loppuun, vaan sillä ei edes - kuten on laita kiinteistön suh- 5833: on rajoittamaton elinaika. (Uusien raken- teen - kanneta vain rekisteröitäessä, vaan 5834: nusten rakentaminen jo hallussa olevaan myös silloin kun alus poistetaan rekisteristä 5835: kiinteistöön jää kokonaan leimaverolain mää- myytäväksi ulkomaille tai romutettavaksi, 5836: räysten ulkopuolelle.) Sitä vastoin on aluk- katsovat allekirjoittaneet, että 6 päivänä elo- 5837: selle ja muille liikennevälineille samoin kuin kuuta 1943 annetun leimaverolain 28 § olisi 5838: teollisuuden koneistoille tunnusomaista, että muutettava siten, että se tulee yhdenmukai- 5839: järkiperäinen käyttö vaatii jälkeenpäin lii- seksi saman lain 16 § :n kanssa (,kun lain- 5840: kennevälineiden ja koneiden nykyaikaista- huutoa haetaan"). 5841: mista ja korvaamista uusilla. Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet 5842: Aluksen arvoa ja elinaikaa voidaan usein ehdottavat, 5843: rinnastaa teollisuuden koneisiin. Käytettyinä 5844: ostettujen alusten jälellä olevaa ikää ja ar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5845: voa voidaan myös rinnastaa suurempiin maa- van lakiehdotuksen: 5846: kulkuneuvoihin. Sekä alukset että teollisuus- 5847: 5848: 5849: Laki 5850: leimaverolain muuttamisesta. 5851: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima- 5852: verolain (662/43) 28 § näin kuuluvaksi: 5853: 28 §. 5854: Alusta tai sen osuutta koskeva luovutus- aluksen tai osuuden arvoa, jolloin myöskin 5855: kirja on, kun alus ilmoitetaan alusrekisteriin soveltuvin kohdin on oleva voimassa, mitä 5856: rekisteröitäväksi, varustettava 3 markan lei- kiinteistön luovutuskirjasta edellä 17 ja 22- 5857: malla kultakin täydeltä sadalta markalta 25 § : ssä on säädetty. 5858: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 5859: 5860: Arthur Larson. John Österholm. T. A. Wiherheimo. 5861: Sven Högström. Georg 0. Ehrnrooth. Grels Teir. 5862: Bertel Lindh. Victor Procope. J. A. Jungarå. 5863: Ralf Törngren. Nils Meinander. 5864: 110 5865: 5866: IV,SO. - Lak.al. N:o 36. 5867: 5868: 5869: 5870: 5871: Hä.ppölä. ym.: Ehdotus laiksi tullilain muuttamisesta. 5872: 5873: 5874: Eduskunnalle. 5875: 5876: Tullilain 95 § : n kohdan mukaisesti on Ei-aikataulunmukaiselle siviili-ilmailulle 5877: valtiovarainministeriöllä valta määrätä, että viime vuonna myydystä polttoaineesta sai 5878: säännöllistä matkustaja-, posti- tai tavara- valtio tulli- ja verotuloja n. 20 milj. mk ja 5879: lentoliikennettä harjoittava liikennöitsijä saa ilmavoimille myydystä n. 76 milj. mk. 5880: tuoda kotimaisessa lentotoiminnassa käytet- Ilmavoimien osalta tullin ja lvv: n poista- 5881: tävän poltto- ja voiteluaineen tullitta tai minen merkitsee sitä, että IllJ'Önnetyllä polt- 5882: aleunetuin tullein tullialueelle. Mainittua toainemäärärahalla voidaan lentää vain 55 % 5883: tullivapautta ovat nauttineet säännöllistä siitä. lentotuntimäärästii., mikä olisi mahdol- 5884: lentoliikennettä harjoittavat yhtiöt, ensi si- lista. ilman polttoaineveroa. 5885: jassa Aero Oy ja Kar-Air Oy, joiden har- Polttoaineyhtiömme taholta on ilmoitettu, 5886: joittaman säännöllisen lentoliikenteen kasvu että tullin poistaminen lentobensiiniitä ei 5887: on viime vuosina ollut varsin nopeaa. tuottaisi mitään tulliteknillisiä vaikeuksia. 5888: Maamme muu siviili-ilmailu on alussa mai- Kansainvälisen ja aikataulunmukaisen lento- 5889: nitun tullivapauden ulkopuolella. Sodanjäl- liikenteen osalta noudatettaisiin samaa mene- 5890: keisten 10 vuoden kokemukset osoittavat, että ttllmii kuin tähänkin asti. Ihnavoitnat voita- 5891: lentotoiminta on tällä alalla kehittynyt hi- neen rinnastaa tähän ryhmä.Jin kuuluvaksi 5892: taasti korkeiden kustannusten takia. Tämä ja noudattaa silloin samaa toonetelmää. 5893: koskee erityisesti noin 40 pienyrittäjää, jotka 5894: suorittavat sairas-, posti-, rahti- ja tilauslen- Tullilain 95 § : n 8 kohdan muutoksella 5895: toja ja joutuvat tällöin maksamaan noin tulisivat lentotoimintaa maassamme harjoit- 5896: kolminkertaisen bensiininhinnan verrattuna tavat pienyrittäjät samaan asemaan kuin 5897: Aero Oy:n ja Kar-Air Oy:n maksamaan, säarrttollistä liikenttettä harjoittavat yhtiöt ja 5898: joiden toiminta onkin kehittynyt suotuisasti. parantuvan kannattavuuden perusteella toi- 5899: Heikko taloudellinen kannattavuus johtaa minnasta koituva hyöty kohdistuisi maamme 5900: helposti koneen huonoon hoitoon yms. sekä ilmailun hyväksi kokonaisuudessaan. Asian- 5901: siten alentuneeseen lentoturvallisuuteen. V'ar- tilan korjaamiseksi on kulkulaitosministeri 5902: sin haitallista on edelleen se, että urheilu- jättänyt anomuksen valtiovarainministe~iölle 5903: ja koulutuslentotoiminta ovat myös em. lain- kirjelmällä 2. 3. 1955 N: o 262/15 -55, JOssa 5904: kohdassa mainitun tullivapauden ulkopuo- esitetään tullilain 95 § : n 8 kohdan muutta- 5905: lella. Viimeisten neljän vuoden kuluessa on mista. Esitys ei kuitenkaan ole toistaiseksi 5906: pikkukoneid(ln lukumäärä maassamme ollut johtanut tulokseen. 5907: käytännöllisesti katsoen muuttumaton. Polt- Mainittakoon, että kaikissa muissa Poh- 5908: toaineen tulli ja liikevaihtovero o-rnt ratkai- joismaissa on kyseinen lentobensiinin tulli- 5909: sevasti rajoittaneet liikenneilmailun ulkopuo- vapaus toteutettu. 5910: lelle jäävää siviililentotoimintaa, joka esim. Edellä esitetyn perusteella esitämme, 5911: sairas- ja saaristolentojen sekä erämaaseutu- 5912: jen kuljetuslentojen osalta on mitä suuri- että Eduskunta hyväksyisi seuract- 5913: merkityksellisintä.. Ei voitane myöskään van lakiehdotukse'ff,: 5914: kieltää siviili-ilmailun maanpuolustuksellista 5915: merkitystä. 5916: IV,SO. - Hil.ppöli ym. 111 5917: 5918: Laki 5919: tullilain muuttamisesta.. 5920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1939 (271/39) 5921: annetun tullilain 95 § : n 8 kohta näin kuuluvaksi: 5922: 95 §. 8. että kotimaisessa lentotoiminnassa käy- 5923: Valtiovarainmihisteriöllä on \'alta mää- tettäväfi poltto- ja voiteluaineen saa tuoda 5924: twlitta tai aleunetuin tullein tullialueelle. 5925: 5926: 5927: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 5928: 5929: JAo Hä.ppöli. Bertel l.in.db. 5930: Bemil Luukb.. N'. Itosol&. 5931: Att.P~n. .foh. Wirtanen. 5932: Ola\fi La.htela. Arvo Sä.v&lio 5933: :l!leli l!:t-kkilä. Euio Parta.nen. 5934: Armas Leinonen. Eino Baumo. 5935: 112 5936: 5937: IV,Sl.- Lak.al. N:o 37. 5938: 5939: 5940: 5941: 5942: Tiekso ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain 5943: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain 5944: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 5945: 5946: 5947: Eduskunnalle. 5948: 5949: Nuorten työläisten palkat ovat yleensä maan osan pieniä ansiotulojaan ammattitai- 5950: huomattavasti alhaisemmat kuin varttunei- don hankkimiseen tai jo saavutetun ammatti- 5951: den työntekijäin. Esimerkkinä tästä voidaan taidon edelleen kehittämiseen. Monilla alle 5952: mainita, että ammattioppilaiden palkat ovat 21-vuotiailla nuorilla on edessään oman ko- 5953: 40-100 % ammattityöntekijäin palkoista. din perustaminen, mikä myös kysyy nykyisin 5954: Niilläkin työaloilla, joilla nuoret ja vanhem- varsin paljon varoja. 5955: mat työntekijät ovat teoriassa samanarvoisia Käsityksemme mukaan nuorten henkilöi- 5956: palkkaukseen nähden, nuorten ansiot miltei den verotuksen keventäminen olisi toteutet- 5957: poikkeuksetta jäävät alhaisemmiksi. Myös tavissa parhaiten myöntämällä heille valtion 5958: maataloudessa työskentelevät pienviljelijä- ja kunnan verotuksessa oikeus erityiseen voi- 5959: perheitten jäsenet ovat ansioihin nähden massa oleviin lakeihin sisältymättömään vä- 5960: huonommassa asemassa. Varsinkin viime vuo- hennykseen. Tässä tarkoituksessa ehdotamme, 5961: sina nuoret työläiset ovat joutuneet kärsi- että henkilö, joka ei ennen tulovuoden alkua 5962: mään työttömyyden aiheuttamista seurauk- ole täyttänyt 21 vuotta, saisi tehdä työtulos- 5963: sista erittäin kipeästi. Työskentely työttö- taan erikoisvähennyksen. Tämä vähennys, 5964: myystöissä alhaisin paikoin ei kykene kor- joksi ehdotamme 50 000 markkaa, koskisi 5965: vaamaan pitkäaikaisen työttömyyden aiheut- sekä palkkatulojen että maataloudessa tehtä- 5966: tamaa epävarmuutta ja taloudellista mene- vän työn arvon verotusta. 5967: tystä. Näin ollen olisi kohtuullista, että nuor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5968: ten henkilöiden nykyisin kovin raskasta ve- 5969: rotusta kevennettäisiin. Nuorison verotuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5970: keventäminen on tärkeätä siitäkin syystä, vat lakiehdotukset: 5971: että useat nuoret joutuvat jatkuvasti käyttä- 5972: 5973: 5974: 5975: Laki 5976: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta.. 5977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta annetun tulo- ja 5978: omaisuusverolain (888/43) 29 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 27 päivänä tam- 5979: mikuuta 1958 annetussa laissa (27/58), näin kuuluva uusi 7 a kohta: 5980: 29 §. 5981: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna 7 a) milloin verovelvollinen ei ennen tulo- 5982: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, vuoden alkua ole täyttänyt 21 vuotta, erikois- 5983: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen vähennyksenä työtulostaan viisikymmentä- 5984: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, tuhatta markkaa; 5985: vähentää: 5986: IV,31. - Tiekso ym. 113 5987: 5988: Laki 5989: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 5990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pal- 5991: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä 5992: tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58) näin kuuluva uusi 2 e kohta: 5993: 55 §. lisäksi vähennettävä, milloin verovei vollinen 5994: . Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ei ennen tulovuoden alkua ole täyttänyt 21 5995: datettava seuraavia säännöksiä: vuotta, erikoisvähennyksenä viisikymmentä- 5996: tuhatta markkaa. 5997: 2 e) Verovelvollisen henkilön tulosta on 5998: 5999: 6000: 6001: 6002: Laki 6003: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 6004: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pai- 6005: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § : ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä 6006: tammikuuta 1958 annetussa laissa (29/58), näin kuuluva uusi 8 e kohta: 6007: 82 §. lisäksi vähennettävä, milloin verovelvollinen 6008: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ei ennen tulovuoden alkua ole täyttänyt 21 6009: datettava seuraavia säännöksiä: vuotta, erikoisvähennyksenä viisikymmentä· 6010: tuhatta markkaa. 6011: 8 e) Verovelvollisen henkilön tulosta on 6012: 6013: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 6014: 6015: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen. Toivo A.svik. 6016: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. Kaino Haapanen. 6017: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen. Pentti Liedes. 6018: Rainer Virtanen. Eino Tainio. Martti Linna. 6019: Tauno Kelovesi. Toivo Friman. Tyyne Tuominen. 6020: 6021: 6022: 6023: 6024: 15 E 687/58 6025: 114 6026: 6027: lV,32. - La.k.al. N:o 38. 6028: 6029: 6030: 6031: 6032: Niemelä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ia omaisuusverolain 6033: Ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 6034: muuttamisesta. 6035: 6036: 6037: 6038: E d u s kun n a 11 e. 6039: 6040: Suuri osa maatalouden harjoittajista jou- taan. Koska tulo- ja omaisuusverolain 25 § : n 6041: tuu tekemään ja pitämään kunnossa ns. nojalla on verovelvollisella tuloa arvioitaessa 6042: tilustiet ja sellaiset tilatiet, jotka johtavat lupa vähentää tulon hankkimisesta ja säilyt- 6043: tilayksiköitä kylä- tai valtamaantielle. Näi- tämisestä johtuneet kustannukset ja koska 6044: den teiden rakentamis- ja kunnossapitokus- mielestämme tilus- ja tilateiden rakentami- 6045: tannukset nousevat monessa tapauksessa var- nen ja kunnossapito ovat viljelijälle juuri 6046: sin huomattaviin summiin. Erityisesti nykyi- sellaisia kustannuksia, jotka ovat hänelle 6047: senä aikana, jolloin teknillinen kehitys on välttämättömiä tulon hankkimiseksi ja säi- 6048: mennyt voimakkaasti eteenpäin ja kuljetus- lyttämiseksi, pidämme näin ollen oikeuden- 6049: tarve myös tilusteillä huomattavasti lisään- mukaisena, että tilus- ja tilatiekustannukset 6050: tynyt, on näistä teistä aiheutunut rasitus en- saataisiin vähentää sekä valtion- että kun- 6051: tisestään kasvanut. Tämä rasitus jää uuden- nanverotuksessa. 6052: kin tielain voimaan tultua näiden teiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6053: omistajien ja käyttäjien kannettavaksi. nioittaen, 6054: Näiden tilus- ja tilateiden rakentaminen 6055: ja kunnossapito on välttämätöntä maanvilje- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 6056: lijöille pystyäkseen harjoittamaan maatalout- vat lakiehdotukset: 6057: 6058: 6059: 6060: 6061: Laki 6062: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 6063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 6064: ja omaisuusverolain 28 §: ään sellaisena kuin se on 22 päivänä marraskuuta 1957 anne- 6065: tussa laissa (371/57), näin kuuluva uusi 12 kohta: 6066: 28 §. liset kustannukset, jotka verovelvolliselle 6067: ovat aiheutuneet tilus- ja tilateiden rakenta- 6068: 12) todelliset, kuitenkin enintään kohtuul- misesta tai kunnossapidosta. 6069: IV,32. - Niemelä ym. 115 6070: 6071: 6072: Laki 6073: maala.iskunta.in Jrnnnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.. 6074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi- 6075: vänä kesäkuut~ 1898 annetun asetuksen 82 § : ään sellaisena kuin se on 2 päivänä joulu- 6076: kuuta 1955 annetussa laissa (473/55), näin kuuluva 7 a) kohta: 6077: 82 §. 6078: nukset, jotka verovelvolliselle ovat aiheutu- 6079: 7 a) Tuloista on oikeus vähentää todelli- neet tilus- ja tilateiden rakentamisesta ja 6080: set, kuitenkin enintään kohtuulliset kustan- kunnossapidosta. 6081: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 6082: 6083: Esu Niemelä. Einari J a.akkola.. Eino Uusitalo. 6084: Wlljam Sa.rjala.. Eemll Partanen. Antti J. Rantamaa. 6085: Ale Holopainen. Matti Kekkonen. Johannes Virolainen. 6086: Mauno Jussila.. Toivo Antila.. Pentti Pekkarinen. 6087: Yrjö Sinkkonen. Onni Mannila. Hannes Paaso. 6088: Atte Pakkanen. Sylvi Halinen. Esa Timonen. 6089: Olavi Lahtela. Arvo Pentti. V. E. Svinhufvud. 6090: Nestori Kaasalainen. 6091: 116 6092: 6093: IV,33. - Lak.al. N:o 39. 6094: 6095: 6096: 6097: 6098: Roine ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. 6099: 6100: 6101: 6102: 6103: Eduskunnalle. 6104: 6105: Vuoden 1953 joulukuussa hyväksytty On myös väärin rajoittaa monilapsiset per- 6106: asuntotuotantolaki ei täytä niitä vaatimuk- heet vain niihin, joilla on vähintään kolme 6107: sia, jotka lain 1 § : ssä lain tarkoitukseksi perheen huollettavana olevaa alaikäistä lasta, 6108: mainitaan. Vähävaraiset asunnontarvitsijat, ja siksi ehdotamme lasten lukumäärän alen- 6109: joiden asunnon saanti lain avulla olisi ensi- tamista kahteen. 6110: sijaisesti turvattava, ovat edelleen asunnon- Lainoitusprosentin kohotessa on asuntotuo- 6111: saantimahdollisuuksia vailla. Tästä syystä on tantoon varattava huomattavasti enemmän 6112: ~ain perusteella annettavien lainojen suu- varoja kuin nykyisin voimassa oleva laki 6113: ruutta suhteessa rakennettavien rakennusten edellyttää. Siksi ehdotamme vuotuisen mää- 6114: hankinta-arvoon korotettava asunto-osakeyh- rärahan korottamista 9 000 miljoonaksi mar- 6115: tiötalon ja omakotitalon kohdalla 40% :sta kaksi. 6116: 50 %: iin ja vuokratalon osalta 60 %: sta Kun asuntotuotantolain asuntojen suu- 6117: 65 %:iin. Samalla olisi asuntolainaa myön- ruutta koskevat määräykset johtavat käytän- 6118: nettävä myös omakotitalon kunnostamista nössä siihen, että toisaalta rakennetaan ta- 6119: varten, jolloin vähävaraisilla vanhojen talo- ~oja, joissa on vain suuria asuntoja ja toi- 6120: jen omistajilla olisi mahdollisuus asuntojen saalta rakennetaan taloja, joissa on vain pie- 6121: korjaamiseen. Omakotirakentajan olisi saa- niä asuntoja, olisi 50 m2 : n keskimäärää so- 6122: tava lain perusteella lainaa myös ensisijai- vellettava jokaiseen taloon erikseen, jolloin 6123: sena. mainittu epäkohta voitaisiin välttää. 6124: Lain edellyttämä perheenasuntoavustus Erikoisen valitettavaa on, että laissa on 6125: menettää myös laissa hyväksytyssä muodossa hyväksytty periaate, jonka mukaan annetta- 6126: osan merkitystään siitä syystä, että useim- van lainan korko voidaan korottaa kiinnitys- 6127: missa tapauksissa molempien aviopuolisoiden lainoista perittävän koron tasalle. Lakia 6128: on alhaisen palkkatason vuoksi oltava ansio- olisi muutettava siten, että korko määrätään 6129: työssä, josta syystä heidän osaltaan tulojen laissa kiinteästi yhdeksi prosentiksi. 6130: yhteinen määrä muodostuu esteeksi avustuk- Yleistä tyytymättömyyttä on herättänyt 6131: sen saantiin. Siksi olisi avustusta myönnet- nykyisin voimassa olevan asuntotuotantolain 6132: täessä otettava huomioon vain perheen pää- suoma mahdollisuus rakennuttajayhtymien 6133: asiallisen huoltajan verotettavat tulot, jolloin keinottelulle lain mukaan annettavilla laina- 6134: vähävarainen monilapsinen perhe ei menet- varoilla. Siksi olisi lainansaajien piiristä 6135: täisi perheenasuntoavustusta. Asunto-osake- poistettava tavalliset rakennuttajayhtymät. 6136: yhtiötalossa asuva vähävarainen monilapsi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 6137: nen perhe ei nykyisen ~ain mukaan saa avus- 6138: tusta. Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 6139: lakiin tehtävä sitä koskeva muutos. van lakiehdotuksen: 6140: IV,38. - Roine ym. 117 6141: 6142: Laki 6143: asuntotuotantolain muuttamisesta. 6144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 4 päivänä 1953 annetun asun- 6145: totuotantolain (488/53) 2, 4, 5, 6, 9, 11 ja 12 § näin kuuluviksi: 6146: 2 §. huoneistotila nousta keskimäärin viiteenkym- 6147: Asuntolainoja varten otetaan valtion tulo- meneen neliömetriin taloa kohden. 6148: ja menoarvioon vuosittain 9 000 miljoonan Asuntolainalla tai asuntotakuin saadulla 6149: markan suuruinen siirtomääräraha. lainalla rakennettavassa rakennuksessa ole- 6150: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja valtion ta- van asunnon huoneistoala saa asunto-osake- 6151: kuita asuntotuotannon edistämiseen voidaan yhtiö- ja vuokratalossa olla enintään kahdek- 6152: antaa 1 000 miljoonaan markkaan asti kuna- sankymmentäseitsemän neliömetriä ja oma- 6153: kin vuonna. kotitalossa enintään sata neliömetriä. 6154: 6155: 4 §. 6 §. 6156: Asuntolainaa myönnetään ensi SIJassa vä- Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle, 6157: hävaraisi:lle perheille kunnallisen vuokratalon yleishyödylliselle rakennuttajayhtymälle, 6158: rakentamista ja laajentamista sekä omakoti- asunto-osakeyhtiölle sekä yksityiselle henki- 6159: talon rakentamista ja kunnostamista ja lölle, joka on Suomen kansalainen, omakoti- 6160: asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten. talon rakentamista ja kunnostamista varten 6161: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon niillä edellytyksillä ja ehdoilla, jotka asetuk- 6162: rakentamista varten myönnettävän asuntolai- sella tarkemmin määrätään. 6163: nan suuruus on enintään viisikymmentä sa- Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle 6164: dalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja saa myös alueiden kuntoon iaittamista varten, 6165: laina sen edellä mahdollisesti paremmalla mikäli hyväksyttävä suunnitelma alueittain 6166: etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen kanssa rakentamisesta täsmällisine aikaohjelmineen 6167: nousta enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen esitetään ja mikäli suunnitelma perustuu 6168: sadalta sanotusta arvosta. kustannuksia säästävään asuntojen suurtuo- 6169: Vuokratalon rakentamista varten myön- tantoon. 6170: nettävän asuntolainan suuruus on enintään 6171: kuusikymmentäviisi sada:lta hyväksytystä 9 §. 6172: hankinta-arvosta ja saa laina sen edellä pa- Tämän lain nojalla myönnettyjen lainojen 6173: remmalla etuoikeudella mahdollisesti kiinni- kuoletusaikaa ei saa määrätä neljääkymmen- 6174: tettyjen lainojen kanssa nousta enintään yh- täviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennus on 6175: deksäänkymmeneenviiteen sadalta sanotusta kivestä tai muusta yhtä kestävästä raken- 6176: arvosta. nusaineesta, eikä kolmeakymmentäkolmea 6177: Laajentamista varten myönnettävän asun- vuotta pitemmäksi, jos rakennus on vähem- 6178: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on män kestävästä aineesta. 6179: soveLlettava, mitä 2 ja 3 momentissa on sää- Tämän lain mukaan myönnettävien laino- 6180: detty. jen korko on yksi prosentti. 6181: Lainan saajalle voidaan asetuksella tarkem- 6182: 5 §. min säädettävillä edellytyksillä ja ehdoilla 6183: Asuntolainoja ja -takuita myönnetään si- myöntää lykkäystä lyhennysmaksujen, korko- 6184: jainniltaan, pohjaratkaisultaan, teknillisiltä jen tai molempien suorittamisessa enintään 6185: rakenteiltaan ja varustei'ltaan sosiaalisesti viisi vuotta. 6186: tarkoituksenmukaisten ja a.sumiskustannuk- 6187: siltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami- 11 §. 6188: seksi. Monilapsinen, vähävarainen perhe, joka 6189: Tuotettavien asuntojen lukumäärän lisää- asuu asunto-osakeyhtiötalossa tai tällaisten 6190: miseksi saa myönnettyjen asuntolainojen ja perheiden asunnoiksi perheenasuntolainoista 6191: -takuiden avulla rakennetussa asunto-osake- ja perheenasuntotakuista sekä perheenasunto- 6192: yhtiö- ja vuokratalo5l.Sa olevien asuntojen avustuksista 19 päivänä joulukuuta 1940 an- 6193: 118 IV,33. - .Aauntotuota.ntolaki. 6194: 6195: 6196: netun lain (776/40) nojalia myönnetyn per- tona asuvaa, perheen huollettavana olevaa 6197: heasuntolainan turvin rakennetussa talossa, kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta. Inva- 6198: on oikeutettu vuokranalennuksen muodossa liidin perheelia voidaan harkinnan mukaan 6199: saamaan perheenasuntoavustusta, jonka myöntää perheenasuntoavustus, jos perheessä 6200: määrä huonettavien lasten luvusta riippuen on vähintään yksi mainitunlainen lapsi. 6201: vaihtelee kahdestakymmenestä seitsemään- Sama olkoon laki, milloin kysymyksessä on 6202: kymmeneen sadalta hyväksytystä vuokrama:k- perhe, jonka muodostavat vähintään yksi 6203: susta. Samanlaista avustusta voidaan myön- alaikäinen lapsi ja hänen ainoa huoltajansa. 6204: tää myös monilapsiselle, vähävaraiselle per- HuoHettavaksi ~apseksi luetaan myös otto- 6205: heelle, joka asuu tammikuun 1 päivän 1946 lapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe korvauk- 6206: jälkeen valmistuneessa talossa olevassa per- setta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena lapsena 6207: heenasunnoksi hyväksytyssä huoneistossa. pidetään niinikään kuusitoista vuotta täyttä- 6208: Monilapsiselle, vähävaraiselle perheelle, nyttä työkyvytöntä lasta sekä koulunkäyntiä 6209: joka asuu omistamassaan ja yksinomaan per- tai opintoja jatkavaa lasta, joka on täyttä- 6210: heen omana asuntona käytettävässä omakoti- nyt kuusitoista, mutta ei kahtakymmentä 6211: talossa, jonka rakentamiseen tammikuun 1 vuotta. 6212: päivän 1946 jälkeen on myönnetty omakoti- Vähävaraiseksi katsotaan tässä laissa perhe, 6213: laina tahi asuntolainoista, -takuista ja -avus- jolla ei ole omaisuusveron alaista omaisuutta 6214: tuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 anne- eikä viimeksi toimitetussa kunnallisverotuk- 6215: tun lain (224/49) tai tämän lain mukainen sessa pantu pääasiallisen huoltajan veroäyri- 6216: laina, voidaan myöntää perheenasuntoavus- määrä ylitä valtioneuvoston paikkakunnan 6217: tus. Avustuksen suuruus vahvistetaan laske- kalleuden huomioon ottaen vahvistamaa ve- 6218: malla perheen vuotuinen asumiskustannus, roäyrien enimmäismäärää. Milloin perheen 6219: josta perheenasuntoavustus on, huoliettavien taloudellinen tila, vanhempien tai jompaa- 6220: lasten luvusta riippuen, kahdestakymmenestä kumpaa heistä kohdannut sairaus tai muu 6221: seitsemäänkymmeneen sadalta, ei kuitenkaan erityinen syy antaa siihen aihetta, voidaan 6222: enempää kuin valtion myöntämän lainan vuo- perheenasuntoavustus myöntää harkinnan 6223: tuisen koron ja lyhennysmaksun yhteinen mukaan, vaikka veroäyrien luku ylittää 6224: määrä. edellä sanotulla tavalla vahvistetun määrän. 6225: Perheenasuntoavustusta ei suoriteta per- 6226: 12 §. heelle, joka jatkuvasti saa pääasiallisen toi- 6227: MonilapsiBella perheellä tarkoitetaan tässä meentulonsa köyhäin:hoitona. 6228: laissa perhettä, jolla on vähintään kaksi ko- 6229: 6230: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 6231: 6232: Eino Roine. Tauno t{elovesi. Kauko Tamminen. 6233: Anna-Liisa Tiekso. Niilo Nieminen. Irma. Rosnell. 6234: Hugo Manninen. Kaino Haapanen. Inkeri Virtanen. 6235: Paavo Aitio. Pentti Liedes. Hertta. Kuusinen. 6236: Antto Pru.n.n.ila. Toivo Asvik. Aimo Aaltonen. 6237: Aarne Pulkkinen. Leo Suonpää. Ville Pessi. 6238: Y. Enne. Nestori Nurminen. Tyyne Tuominen. 6239: Yrjö Murto. Rainer Virtanen. Mauri Ryömä. 6240: Matti Koivunen. Toivo Kuja.la.. Georg Ba.cklund. 6241: Eino Tainio. Esa. Hietanen. G. Rosenberg. 6242: Toivo Friman. H. Tauriainen. Judit Nederström-Lunden. 6243: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen. Pertti Ra.pio. 6244: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen. J. Eemeli Lakkala.. 6245: Irma. Torvi. Matti Meriläinen. Kuuno Honkonen. 6246: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.. J. Mustonen. 6247: Elli Stenberg. Toivo Salia 6248: 119 6249: 6250: IV,34. - Lak.al. N: o 40. 6251: 6252: 6253: 6254: 6255: Paasio ym..: Ehdotus asuntolainalaiksi. 6256: 6257: 6258: Eduskunnalle. 6259: 6260: V aitiovallan toimenpiteet väestökeskusten laajojen väestöryhmien osalta toteuttaa, ellei 6261: asunto-olojen parantamiseksi ovat tuottaneet valtio jatkuvasti tarjoa apuaan. Valtion tois- 6262: lähinnä arava-rakentelun muodossa huomat- sijaiset lainat ovat välttämättömiä myös 6263: tavia tuloksia. Asuntojen perusvajaus on siksi, että vähävaraiset palkansaajat eivät 6264: väestökesku.ksissamme kuitenkin edelleen var- muuten voisi hankkia omia asuntoja. 6265: sin suuri, arviolta noin 20 000-25 000 huo- Näistä syistä on aravatoiminnan vakinai- 6266: neistoa käsittävä. Sen poistamiseksi on asun- selle pohjalle saattaminen ja lainsäädännössä 6267: nontuotanto pidettävä nykyisessä laajuudessa esiintyvien muidenkin puutteiden korjaami- 6268: seuraavan vuosikymmenen puoliväliin asti. nen allekirjoittaneiden mielestä välttämättö- 6269: Silloin taas huoneistojen vuotuinen lisätarve män tarpeen vaatima. Asia olisi käsityk- 6270: suurten sodanjälkeisten ikäluokkien ruve- semme mukaan hoidettava perustamalla 6271: tessa muodostamaan perhetalouksia tulee voi- asuntolainarahasto pääasiallisesti vuonna 6272: makkaasti kasvamaan, mikä vaatii laajaa 1955 annetun hallituksen esityksen mukai- 6273: asunnontuotantoa. Pääoman muodostus on sesti ottamalla samalla lakiin myös Aravan 6274: maassamme niin heikkoa, ettei asuinraken- ja Ason lainaehtojen yhdenmukaistamiseksi 6275: nustoimintaa voida pysyttää riittävänä pel- tarvittavat määräykset. 6276: kästään rahalaitosten myöntämien luottojen Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo- 6277: turvin. Asumiskustannukset muodostuvat si- tamme, 6278: täpaitsi ilman yhteiskunnan huokeakorkoista 6279: lainoitustukea rakennettavissa taloissa niin että Eduskunta hyväksyisi näin 6280: korkeiksi, ettei asumistason välttämätöntä kuuluvan lakiehdotuksen: 6281: nousua ja asumisahtauden poistamista voida 6282: 6283: 6284: Asuntolainalaki. 6285: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6286: 1 §. määräraha ja sen jälkeen kulloinkin osoitettu 6287: Asuntopulan poistamiseksi välttämättö- määrä. 6288: män, sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen asun- Edellä 1 momentissa mainitun määrärahan 6289: totuotannon edistämiseksi ja asunto-olojen lisäksi siirretään valtion varoista asuntolai- 6290: parantamiseksi väestökeskuksissa perustetaan narahastoon määrä, joka vastaa asuntolai- 6291: valtion tulo- ja menoarviosta erillään oleva noista, -takuista ja -avustuksista 29 päivänä 6292: asuntolainarahasto, josta myönnetään tässä maaliskuuta 1949 annetun lain (224/49) ja 6293: laissa tarkoitettuja asuntolainoja sekä muita 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun asunto- 6294: lainoja. lainalain (488/53) perusteella myönnetyistä 6295: asuntolainoista tämän lain voimaantulosta 6296: 2 §. alkaen suoritettavia korkoja ja samasta päi- 6297: Asuntolainarahastoon siirrettäväksi ote- västä lukien maksettavaksi erääntyviä lai- 6298: taan valtion tulo- ja menoarvioon kolmena nanlyhennyksiä. 6299: vuotena tämän lain voimaantulosta kunakin Asuntolainarahastoon kolmena vuotena tä- 6300: vuotena vähintään 7 500 miljoonan markan män lain voimaantulosta 1 momentin mu- 6301: 120 IV,S4. - AsuntolainaJaki. 6302: 6303: 6304: kaan siirrettäväksi otettavaa määrärahaa voi- 6 §. 6305: daan kuitenkin pienentää määrällä, joka vas- Asuntolaina voidaan myöntää kunnalle, 6306: taa edellisenä vuonna 2 momentissa mainit- seurakunnalle, yhdistykselle, säätiölle, osuus- 6307: tujen lakien nojalla myönnettyjen lainasaa- kunnalle ja osakeyhtiölle vuokratalon, asun- 6308: misten koroista ja lainanlyhennyksistä rahas- to-osakeyhtiölle asunto-osakeyhtiötalon sekä 6309: toon kertyneitä määriä. yksityiselle Suomen kansalaiselle omakotita- 6310: lon rakentamista ja laajentamista varten. 6311: 3 §. Asuntolaina myönnetään edellytyksellä, 6312: Asuntolainarahastoa hoitaa ja muusta että niiden henkilöiden tukeminen, joiden 6313: tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta huo- asunnontarpeen tyydyttämiseksi asuntolai- 6314: lehtii asuntolainarahaston hallitus, joka toi- nan turvin rakennettava rakennus on tarkoi- 6315: mii valtioneuvoston määräämän ministeriön tettu, on taloudellisesti tarpeellista ja yhteis- 6316: alaisena. Rahaston varojen käyttösuunnitel- kunnan kannalta tarkoituksenmukaista, sekä 6317: man vahvistaa vuosittain valtioneuvosto. niillä muilla edellytyksillä ja ehdoilla, jotka 6318: asetuksella tarkemmin määrätään. 6319: 4 §. 6320: Asuntolainarahaston varoista voidaan 7 §. 6321: myöntää asuntolaina omakotitalon, asunto- Asuntolainarahastosta voidaan valtioneu- 6322: osakeyhtiötalon ja vuokratalon rakentamista voston vahvistamin perustein myöntää hei- 6323: ja laajentamista varten. kossa taloudellisessa asemassa olevalle oma- 6324: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon kotitalon rakentajalle tämän lain mukaisen 6325: rakentamista varten myönnettävän asunto- asuntolainan lisäksi omakotitalon rakenta- 6326: lainan suuruus on enintään neljäkymmentä mista varten lisälainaa enintään kymmenen 6327: sadalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja sadalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja 6328: laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu- saavat lisälaina, asuntolaina ja niiden edelle 6329: della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta paremmalla etuoikeudella kiinnitetyt lainat 6330: enintään yhdeksäänkymmeneen sadalta sano- nousta enintään yhdeksäänkymmeneen sa- 6331: tusta arvosta. dalta hyväksytystä hankinta-arvosta. 6332: Vuokratalon rakentamista varten myön- Niin ikään voidaan yksityiselle henkilölle 6333: nettävän asuntolainan suuruus on enintään 1 momentissa mainituin perustein myöntää 6334: kuusikymmentä sadalta hyväksytystä han- asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osak- 6335: kinta-arvosta ja laina saa sen edelle parem- keiden hankkimista varten tämän lain mu- 6336: malla etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen kaan lainoitetusta asunto-osakeyhtiöstä asun- 6337: kanssa nousta enintään yhdeksäänkymme- to-osakelainaa enintään kymmenen sadalta 6338: neen sadalta sanotusta arvosta. huoneiston osalle arvioidusta hyväksytystä 6339: Laajentamista varten myönnettävän asun- hankinta-arvosta. Asunto-osakelaina ja yh- 6340: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on tiön kokonaislainoituksesta huoneiston osalle 6341: sovellettava, mitä 2 ja 3 momentissa on arvioitu osuus eivät saa nousta yli yhdeksän- 6342: säädetty. kymmenen sadalta huoneiston osalle arvioi- 6343: Milloin asuntolainaa paremmalla etuoikeu- dusta hyväksytystä hankinta-arvosta. 6344: della kiinnitettävää lainaa ei ole tavanmukai- Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut lainat 6345: sin ehdoin saatavissa, voidaan sellainen ovat kymmenen vuotta korottornia ja on ne 6346: laina myöntää osittain tai kokonaan myös maksettava takaisin yhdennestätoista laina- 6347: asuntolainarahaston varoista. vuodesta alkaen, jollei niitä tällöin peritä 6348: yhdellä kertaa takaisin, enintään kymme- 6349: 5 §. nessä vuodessa. Takaisinmaksuajalta peri- 6350: Asuntolainoja myönnetään sijainniltaan, tään niistä se korko, joka vastaavalla asunto- 6351: pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteiltaan lainalla on. 6352: ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituksenmu- Asunto-osakelainan takaisinmaksamisen va- 6353: kaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuul- kuudeksi on osakekirjat otettava pantiksi. 6354: listen asuntojen aikaansaamiseksi. 6355: Asuntolainan avulla rakennettavasaa ra- 8 §. 6356: kennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa Asuntolainan ja 7 § : n 1 momentissa tar- 6357: nousta enintään sataan neliömetriin. koitetun lisälainan takaisinmaksamisen va- 6358: IV,S4. - Paasio ym. 121 6359: 6360: kuudeksi on vahvistettava kiinnitys. Jos lai- saakka, milloin asuntolainan irtisanomisedel- 6361: nansaajana on kunta, ei kiinnitysvakuutta lytykset ovat olemassa. 6362: ole vaadittava. 6363: Asuntolaina omakotitalon rakentamista 11 §. 6364: varten sekä 7 § : n 1 momentissa tarkoitettu Asuntolainarahaston hallitus voi lainan- 6365: lisälaina voidaan myöntää vain kunnan väli- saajasta itsestään riippumattomista syistä 6366: tyksellä ja vastuulla. Tästä välitystehtävästä aiheutuneiden vaikeuksien keventämiseksi 6367: kunnalla ei ole oikeutta saada palkkiota. Mi- taikka asumiskustannusten tasoittamiseksi 6368: käli kiinnitysvakuutta ei edellä tässä momen- myöntää lykkäystä asuntolainojen lyhennys- 6369: tissa mainittujlm lainojen takaisinmaksami- maksun tai koron taikka molempien suorit- 6370: sen vakuudeksi voida heti saada, voidaan lai- tamisesta kerrallaan enintään viisi vuotta 6371: nat myöntää väliaikaisesti muuta riittäväksi kuitenkin yhteensä enintään kymmenen 6372: katsottavaa vakuutta vastaan. vuotta. Asunto-osakeyhtiö- ja vuokratalojen 6373: Mitä kunnallislain (642/48) 108 § :n 1 mo- osalta voidaan lykkäystä myöntää vain asu- 6374: mentissa on säädetty kunnallisvaltuuston lai- miskustannusten tasoittamiseksi. 6375: nan ottamista ja takaussitoumukseen mene- Milloin siihen katsotaan olevan syytä, voi- 6376: mistä koskevan päätöksen alistamisesta, ei daan 1 momentissa tarkoitettu lykkäys myön- 6377: ole sovellettava tämän lain mukaisesti myön- tää määrätyillä ehdoilla. Jos osoittautuu 6378: nettävän lainan ottamista eikä sellaisen lai- välttämättömäksi, voidaan myönnetty lyk- 6379: nan vakuudeksi annettavaa takausta koske- käys peruuttaa. Lykkäyksen myöntämisestä 6380: vaan kunnallisvaltuuston päätökseen. ja peruuttamisesta päättää asuntolainarahas- 6381: ton hallitus. 6382: 9 §. 6383: Asuntolainojen laina-aika on määrättävä 12 §. 6384: rakennuksen rakennusaineen kestävYYden Lainan saajalle, jolla on huollettavanaan 6385: mukaisesti, ei kuitenkaan neljääkymmentä- vähintään kaksi alle kuusitoistavuotiasta 6386: viittä vuotta pitemmäksi ajaksi, jos raken- lasta, voidaan tämän lain mukaan myönnet- 6387: nus on tiilestä, betonista tai muusta niihin tyjen lainojen maksamisessa antaa helpotuk- 6388: verrattavasta yhtä kestävästä rakennusai- sia sen mukaan kuin asetuksella säädetään. 6389: neesta, eikä kolmeakymmentäkolmea vuotta 6390: pitemmäksi ajaksi, jos rakennus on vähem- 13 §. 6391: män kestävästä rakennusaineesta. Julkisen valvonnan alaiselta rahalaitok- 6392: Lyhennysmaksujen alkamisajasta ja kan- selta saatavalle, etuoikeusasemaltaan asunto- 6393: lainaa vastaavalle lainalle asuntolainarahas- 6394: nosta säädetään asetuksella. 6395: ton hallitus voi myöntää asuntotakuun siltä 6396: lainan osalta, joka ylittää viisikymmentä sa- 6397: 10 §. dalta hyväksytystä hankinta-arvosta. Asunto- 6398: Asuntolainojen yleisen koron määrää val- takuun myöntämisen edellytykset ovat sovel- 6399: tioneuvosto. Koron tulee olla samansuurui- tuvin osin samat, mitä asuntolainasta on 6400: nen kuin asutusrahastosta myönnettävien säädetty. Kunakin vuotena saadaan asunto- 6401: asuntolainojen korko. takuita myöntää 1 000 miljoonan markan 6402: Päättämissään rajoissa valtioneuvosto kui- määrään asti. 6403: tenkin voi velvoittaa asuntolainarahaston 6404: hallituksen valtioneuvoston vahvistamasta 14 §. 6405: asuntolainojen yleisestä korosta poiketen Asuntolainarahaston hallituksen tehtävänä 6406: asumiskustannusten tasoittamiseksi korotta- on suunnitella, ohjata ja valvoa asuntolaina- 6407: maan tai alentamaan asuntolainasta makset- rahaston varoilla tuettavaa toimintaa ja huo- 6408: tavaa korkoa. Sitä älköön kuitenkaan mää- lehtia asuntolainojen myöntämisestä sekä 6409: rättäkö asuntolainaa paremmalla etuoikeu- muista tarpeellisiksi osoittautuvista rahoitus- 6410: della kiinnitettävistä lainoista yleisesti perit- toimenpiteistä asuntotuotantoa ja asunto- 6411: tävää korkoa suuremmaksi. olojen parantamistoimintaa varten. 6412: Asuntolainarahaston hallituksella on oi- 6413: keus korottaa asuntolainasta edellisen mu- 15 §. 6414: kaan perittävää korkoa kahteentoista sadalta V aitioneuvosto voi siirtää asuntolainara- 6415: 16 E &817/518 6416: 122 IV,34. - A.suntol.aina.l&ki. 6417: 6418: 6419: haston hallituksen hoidettavaksi sen toimi- 19 §. 6420: alaan läheisesti liittyviä tehtäviä, jotka voi- Asuntolainarahaston hallituksen tulee vuo- 6421: massa olevien säännösten mukaan kuuluvat sittain antaa valtioneuvostolle kertomus ra- 6422: muulle viranomaiselle, milloin se osoittautuu haston toiminnasta. 6423: tämän lain nojalla tuettavan asuntotuotan- Asuntolainarahaston hallinnon, tilien ja 6424: non tai asunto-olojen parantamistoiminnan muun toiminnan tarkastajat määrää valtio- 6425: kannalta tarpeelliseksi, sekä mainittujen neuvosto. 6426: säännösten estämättä antaa tarvittavat mää- 6427: räykset tällaisten tehtävien hoitamisesta. 20 §. 6428: Valtioneuvostolla on valta asianomaista 6429: 16 §. kuntaa tai kuntain keskusjärjestöä kuul- 6430: Asuntolainarahaston hallitukseen kuuluu tuaan määrätä, minkä viranomaisen on huo- 6431: puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, joista lehdittava asuntolainarahaston toimialaan 6432: ensiksi mainittu toimii rahaston tehtävistä kuuluvien tehtävien hoitamisesta kunnissa. 6433: huolehtivan toimiston pääjohtajana ja vii- Valtioneuvosto voi myös velvoittaa kunnan 6434: meksi mainitut sen johtajina. Nämä toimi- asettamaan tätä varten lautakuntia ja toimi- 6435: henkilöt nimittää valtioneuvosto, joka myös henkilöitä, milloin tämän lain tarkoituksen 6436: vahvistaa heidän palkkauksensa ja eläke- toteuttaminen sitä vaatii, sekä antaa tarvit- 6437: etunsa. Rahaston hallituksen puheenjohtajan tavat määräykset sellaisten lautakuntien ja 6438: tulee olla asuntopoliittisiin kysymyksiin pe- toimihenkilöiden tehtävistä ja toiminnasta. 6439: rehtynyt sekä jäsenistä toisen olla asunto- Lautakuntien ja toimihenkilöiden asettami- 6440: tuotannon rahoitusta ja toisen rakennussuun- sesta ja toiminnasta aiheutuvat kustannuk- 6441: nittelua ja -tekniikkaa tunteva. set jäävät kunnan suoritettaviksi. 6442: 17 §. 21 §. 6443: Asuntolainarahastolla on lisätty hallitus, Väestökeskuksella tarkoitetaan tässä laissa 6444: johon asuntblainarahaston hallituksen jäsen- kaupunkeja ja kauppaloita sekä rakennus- 6445: ten lisäksi kuuluu neljä valtioneuvoston va- suunnitelmalla järjestettyjä, rakennussuunni- 6446: litsemaa muuta jäsentä. Lisätyn hallituksen telman takaisten määräysten tai rakennus- 6447: puheenjohtajana toimii rahaston hallituksen kiellon alaisia alueita maaseudulla. 6448: puheenjohtaja. 6449: Asuntolainarahaston lisätyn hallituksen 22 §. 6450: tehtävänä on hyväksyä rahaston hallituksen Asuntolainarahaston hallituksen ja lisätyn 6451: laatima rahaston varojen käyttösuunnitelma hallituksen tämän lain nojalla antamaan pää- 6452: valtioneuvostolle tehtäväksi, ratkaista rahas- tökseen ei saa hakea muutosta muutoksen- 6453: ton hallituksessa erimielisyyttä aiheuttaneet hausta hallintoasioissa 24 päivänä maalis- 6454: asiat ja käsitellä rahaston toimialaan kuulu- kuuta 1950 annetun lain (154/50) mukaan 6455: vat laajakantoiset ja periaatteelliset kysy- valittamalla. 6456: mykset sekä asiat, joiden käsittelemistä lisä- 6457: tyn hallituksen jäsen vaatii. 23 §. 6458: Henkilö, joka suorittaa hänelle tämän lain 6459: 18 §. nojalla uskottuja tehtäviä, on toimestaan vas- 6460: Asuntolainarahaston toimistossa on paa- tuussa kuin virkamies. 6461: johtajan ja johtajien lisäksi tarpeellinen 6462: määrä toimihenkilöitä, jotka ottaa toimeen 24 §. 6463: rahaston hallitus ja joiden palkkauksen sekä Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 6464: eläke-edut vahvistaa 3 §: ssä tarkoitettu mi- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 6465: nisteriö. tuksella. 6466: Asuntolainarahaston hallituksella ja lisä- 6467: tyllä hallituksella on oikeus asettaa toimi- 25 §. 6468: kuntia ja jaostoja sekä kuulla asiantunti- Tämä laki tulee voimaan 1 päivästä tam- 6469: joita. mikuuta 1959 ja sillä kumotaan 4 päivänä 6470: Asuntolainarahaston toiminnasta aiheutu- joulukuuta 1953 annettu asuntotuotantolaki 6471: vat menot suoritetaan rahaston varoista. (488/53) perheenasuntoavustuksia koskevia 6472: IV,34. - Paasio ym. 123 6473: 6474: säännöksiä kuitenkaan lukuun ottamatta. Tämän lain voimaan tullessa ne Aravan 6475: Asiat, jotka asuntolainoista, -takuista ja toimenhaltijat, jotka antavat siihen suostu- 6476: -avustuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 muksensa, siirtyvät vastaavanlaisiin toimiin 6477: annetun lain (224/49) ja asutuskeskusten asuntolainarahaston toimistossa. 6478: asuntorakennustuotannon tukemisesta val- Milloin tämän lain voimaantuloa edeltänei- 6479: tion varoilla samana päivänä annetun lain den vuosien määrärahaa koskeva asuntotuo- 6480: (226/49) mukaan ovat viimeksi mainitussa tantotoimikunnan tai Aravan asuntolaina- 6481: laissa edellytetyn asuntotuotantotoimikunnan taikka -takuupäätös on tehty ennen tämän 6482: taikka edellä mainitun asuntotuotantolain lain voimaantuloa, on tähän lainaan ja ta- 6483: (488/53) säännösten mukaan ovat sanotussa kuuseen samoin kuin tämän lain voimaan- 6484: laissa mainitun Aravan käsiteltäviä, siirtyvät tulon jälkeen niihin mahdollisesti tehtäviin 6485: tämän lain voimaan tullessa asuntolainara- muutos- ja lisäpäätöksiin sovellettava, asun- 6486: haston hallituksen käsiteltäviksi. Ennen tä- tolainan korosta voimassaolleita määräyksiä 6487: män lain voimaantuloa voidaan ryhtyä nii- lukuun ottamatta, edellä mainittujen asunto- 6488: hin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen asun- lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun 6489: tolainarahaston toiminnan aloittamiseksi lain lain (224/49) tahi asuntotuotantolain (488/ 6490: voimaan tullessa. 53) säännöksiä. 6491: 6492: Helsingissä elokuun 8 päivänä 1958. 6493: 6494: Rafael Paasio. Lyyli Aalto. 6495: Ensio Partanen. Veikko Helle. 6496: Pentti Niemi. Eino Raunio. 6497: Veikko Kokkola. K-A. Fagerholm. 6498: Lars Lindeman. Kustaa Alanko. 6499: Eetu Karjalainen. Varma K. Turunen. 6500: H. Törmä. Väinö Tikkaoja. 6501: Sylvi Siltanen. Elis Manninen. 6502: Valto Käkelä. Vilho Väyrynen. 6503: Meeri Kalavainen. Juho Karvonen. 6504: K. F. Haapasalo. Sulo Hostila.. 6505: G. Henriksson. Lempi Lehto. 6506: Kaarlo Pitsinki. Arvo Tuominen. 6507: 0. Lindblom. Kalle Matilainen. 6508: 124 6509: 6510: IV,Sö. - Lak.a.l. N:o 41. 6511: 6512: 6513: 6514: 6515: Luukka ym.: Ehdotus siirtoväen asuntolainalaiksi. 6516: 6517: 6518: 6519: E d u s k u n n a ll e. 6520: 6521: Valtioneuvosto asetti tammikuun 19 päi- otettavaksi vuosina 1958--60 kunakin vuo- 6522: vänä 1956 komitean selvittämään kysymystä tena 3 mrd. markkaa, ja kun rakennuskausi 6523: ensimmäisen korvauslain mukaan korvausta oli tarkoitettu kestämään 5 vuotta, myöhem- 6524: saaneen siirtoväen nykyisestä asuntotilan- pinä vuosina eduskunnan siihen kulloinkin 6525: teesta ja vastaisesta asunnontarpeesta. Sano- osoittaman määrärahan. 6526: tun komitean toimesta suoritettiin kesällä Edellä selostettu ehdotus siirtoväen asun- 6527: 1956 siirtoväen keskuudessa tiedustelu, joka totuotantolaiksi jätettiin hallitukselle maa- 6528: osoitti, että asunnontarpeessa oli 23 800 siir- liskuulla 1957. Hallitus ei ole kuitenkaan 6529: toväkeen kuuluvaa ruokakuntaa. Tällöin oli antanut ko. lakiesitystä vielä eduskunnalle, 6530: laskelmassa otettu mukaan vain ne ruoka- mikä lienee johtunut pääasiassa valtion ra- 6531: kunnat, jotka olivat olemassa jo alueluovu- hatalouden vaikeasta tilasta. Asutuskeskus- 6532: tuksen tapahtuessa ja jotka ovat vielä vailla ten siirtoväki, joka . ei ole saanut valtion 6533: tyydyttävää asuntoa. Asunnon. tarpeessa tukea asuntokysymyksensä järjestämisessä, 6534: olevien ruokakuntien henkilö1uku oli 85 200, on vielä suurelta osalta vailla omaa asuntoa. 6535: mikä vastaa n. 20 % koko siirtoväestä. Ko- Mainittakoon, että kaupungeissa ja kauppa- 6536: mitean määrittelemän asunnon tarpeen kii- loissa on yhteensä n. 42 000 siirtoväen asun- 6537: reellisyyden mukaan jakautuivat sanotut nontarvitsijaa. Vaikka tämä siirtoväen osa 6538: ruokakunnat seuraavasti: ensisijaiset 13 600, on pyrkinyt sijoittumaan omatoimisesti, on 6539: joista kiireellisiä 9 200, ja ei-ensisijaiset vain harvoissa tapauksissa saatu siirtoväen 6540: 10 200. Ensisijaisessa asunnon tarpeessa ole- aravatalohankkeita läpi ja osa sellaisia, joille 6541: van siirtoväen asuntojen hankkiminen edel- on onnistuttu saamaan aravalainavaraus, on 6542: lytti 8 000 omakotiasunnon ja 5 600 kerros- pysähtynyt primääriluoton puutteessa. 6543: taloasunnon rakennusohjelmaa. Näistä 7 800 Edellä esitettyyn viitaten sekä samalla 6544: (3 200 omakoti- ja 4 600 kerrostaloasuntoa) korostaen sitä, että maassa vallitsevan työt- 6545: olisi ollut rakennettava kaupunkeihin ja tömyyden torjumiseksi asuntorakennustoi- 6546: kauppaloihin sekä 5 800 (4 800 omakoti- minnan tukeminen on eräs parhaita keinoja, 6547: asuntoa ja 1 000 kerrostaloasuntoa) maalais- esitämme puolestamme, että siirtoväen asun- 6548: kuntiin. Komitean laskelmissa selvitettiin, totuotanto olisi pääasiassa asianomaisen val- 6549: että tämän rakennusohjelman kokonaiskus- tion komitean ehdottamalla tavalla, kuiten- 6550: tannukset tekivät n. 28 mrd. mk. Ko- kin tähän ohjelmaan vielä supistuksia teh- 6551: mitea laati ehdotuksen siirtoväen asuntotuo- den, saatava viipymättä käyntiin. Täten an- 6552: tantolaiksi ja tässä lakiesityksessä ehdotti nettaisiin samalla valtion tukea sille sodasta 6553: rakennusohjelman toteuttamiseksi myönnet- kärsimään joutuneelle, kovaosaiselle väestön- 6554: täväksi valtion lainoja paitsi normaalin ara- osalle, joka Karjalassa kotinsa menettäneenä 6555: valainoituksen osuutta 10.3 mrd. mk vastaa- ei ole uuden asunnon saamiseksi tätä tukea 6556: vaan määrään, lisäksi nk. omavaraosuuden vielä saanut. 6557: rahoitukseen, koska tällä asunnontarvitsija- Ehdotamme senvuoksi kunnioittaen, 6558: ryhmällä ei ollut riittävästi omia varoja, 6559: 4.1 mrd. mk. Siirtoväen asuntotuotantolaissa että Eduskunta hyväksyisi näin ku1t- 6560: tarkoitettuja lainoja varten ehdotti komitea luvan lakiehdotuksen: 6561: IV,S5.- Luukka ym. 125 6562: 6563: Siirtoväen ·asuntolainalaki. 6564: 1 §. dollisesta asuntolainasta vain se osa, minkä 6565: Siirtoväen keskuudessa vallitsevan asunto- kyseessä olevien siirtoväkeen kuuluvien hen- 6566: pulan poistamiseksi ja siirtoväen asunto-olo- kilöiden hallintaan tulevan asuinhuoneisto- 6567: jen parantamiseksi myönnetään tässä laissa alan suhde koko rakennuksen asuinhuoneisto- 6568: tarkoitettuja asuntolainoja sekä muita lai- alaan edellyttää, kuitenkin sillä ehdolla, että 6569: noja. muu osa lainasta saadaan asuntolainarahas- 6570: ton varoista. 6571: 2 §. Omakotitalon rakentamista varten myön- 6572: Tässä laissa tarkoitettuja lainoja varten netään laina vain ensisijaisessa asunnontar- 6573: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosina peessa olevalle siirtoväkeen kuuluvalle Suo- 6574: 1959-61 kunakin vuotena 2 000 miljoonan men kansalaiselle tai · niille kansalaisuutt§. 6575: markan suuruinen siirtomääräraha ja sen vailla oleville siirtoväkeen kuuluville henki- 6576: jälkeen vuosina 1962-63 tarkoitukseen osoi- löille, jotka ovat oikeutetut saamaan eräille 6577: tettu määräraha. korvauslain nojalla korvausta saaneille 24 6578: Myönnettyjen lainojen korot ja lainalyhen- päivänä huhtikuuta 1955 annetun lain (180/ 6579: nykset siirretään asuntolainarahastoon. 55) mukaista lisäkorvausta. 6580: 6581: 3 §. 6 §. 6582: Tässä laissa tarkoitetut lainat myöntää ja Heikossa taloudellisessa asemassa olevalle 6583: muusta tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta omakotitalon rakentajalle voidaan tämän 6584: huolehtii asuntolainarahaston hallitus. lain mukaisen asuntolainan lisäksi valtio- 6585: neuvoston vahvistamin perustein myöntää 6586: 4 §. asuntolainaa paremmalla etuoikeudella kiin- 6587: Asuntolaina voidaan myöntää omakoti- nitettävää lisälainaa määrä, joka ei saa ylit- 6588: talon ja asunto-osakeyhtiötalon rakentamista tää kahtakymmentäviittä sadalta hyväksy- 6589: ja laajentamista varten. tystä hankinta-arvosta. 6590: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon Niin ikään voidaan yksityiselle henkilölle 6591: rakentamista varten myönnettävän asunto- 1 momentissa mainituin perustein myöntää 6592: lainan suuruus on enintään neljäkymmentä asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien 6593: sadalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja osakkeiden hankkimista varten tämän lain 6594: laina saa sen edelle paremmalla etuoikeu- mukaan lainoitetusta asunto-osakeyhtiöstä 6595: della kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta asunto-osakelainaa määrä, joka ei saa ylit- 6596: enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta tää kahtakymmentäviittä sadalta huoneiston 6597: sanotusta arvosta. osalle tulevaksi arvioidusta hyväksytystä 6598: Laajentamista varten myönnettävän asun- hankinta-arvosta. 6599: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on Sellainen henkilö, joka on saanut edellä 6600: sovellettava, mitä 2 momentissa on säädetty. 5 § : n 2 momentissa mainitun lainan mukaan 6601: lisäkorvauksena myös mainitun lain mukaisia 6602: 5 §. obligaatioita, on oikeutettu edellä tämän py- 6603: Asunto-osakeyhtiöille myönnetään asunto- kälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainan 6604: laina 4 § : n 2 momentissa edellytetyn mää- maksukai käyttämään saamansa vielä lyhen- 6605: räisenä tämän lain tarkoituksiin varatusta tämättömät obligaatiot tai niitä vastaavan 6606: määrärahasta edellytyksellä, että kaikkien maaran mainittuja obligaatioita, talletta- 6607: asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavat osak- malla ne valtiokonttoriin. 6608: keet ovat siirtoväkeen kuuluvien ensisijai- Asunto-osakelainaa myönnettäessä on osa- 6609: sessa asunnontarpeessa olevien henkilöiden kekirjat lainan myöntäjän toimesta otettava 6610: omistuksessa tai tällaiselle henkilölle varattu. pantiksi. 6611: Mikäli vain osa osakkeenomistajista tai niistä 6612: henkilöistä, joille osakkeet tullaan varaa- 7 §. 6613: maan, on ensisijaisessa asunnontarpeessa Asuntolainoja myönnetään sijainniltaan, 6614: olevia, siirtoväkeen kuuluvia henkilöitä, pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteiltaan 6615: myönnetään 4 §:n 2 momentin mukaan mah- ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituksenmu- 6616: 126 IV,S5. - SiirtOvien 88UJltOiainalak. 6617: 6618: 6619: kaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuul- misesta, ei ole sovellettava asuntolainan ja 6620: listen asuntojen aikaansaamiseksi. lisälainan ottamista koskevaan kunnallisval- 6621: Kunakin vuotena myönnettyjen asunto- tuuston päätökseen. 6622: lainojen avulla rakennetuissa asunto-osake- 6623: yhtiötaloissa olevien asuntojen huoneistoala 9 §. 6624: saa nousta keskimäärin viiteenkymmeneen- Asuntolainojen, asunto-osakelainojen ja 6625: viiteen ja omakotitaloissa kahdeksaankymme- lisälainojen kuoletusaika on määrättävä ra- 6626: neen neliömetriin. kennuksen rakennusaineen kestokyvyn mu- 6627: Asuntolainan avulla rakennettavassa ra- kaisesti, ei kuitenkaan neljääkymmentäviittä 6628: kennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa vuotta pitemmäksi ajaksi. 6629: asunto-osakeyhtiötaloissa olla enintään kah- Lainojen koron määrää valtioneuvosto, 6630: deksankymmentäseitsemän ja omakotitaloissa joka päättämissään rajoissa kuitenkin voi 6631: ~ntää.n sata neliömetriä. Rivitalorakennuk- velvoittaa asuntolainarahaston hallituksen 6632: sessa olevan asunnon huoneistoala saa nousta yleisestä korosta poiketen asumiskustannus- 6633: enintään sataan neliömetriin. ten tasoittamiseksi korottamaan tai alenta- 6634: maan asuntolainasta maksettavaa korkoa. 6635: 8 §. Sitä älköön kuitenkaan määrättäkö asunto- 6636: Asuntolainan takaisinmaksamisen vakuu- lainaa ja 6 § : n 1 momentissa tarkoitettua 6637: deksi on vahvistettava kiinnitys. lisälainaa paremmalla etuoikeudella kiinni- 6638: Asuntolaina ja lisälaina omakotitalon ra- tettävistä lainoista yleisesti perittävää korkoa 6639: kentamista varten voidaan myöntää vain suuremmaksi. 6640: kunnan välityksellä ja vastuulla. Tästä väli- Asuntolainarahaston hallitus voi asumis- 6641: tystehtävästä kunnalla ei ole oikeutta saada kustannusten tasoittamiseksi myöntää lyk- 6642: palkkiota. Mikäli kiinnitysvakuutta omakoti- käystä lyhennysmaksujen, korkojen tai mo- 6643: talon rakentamista varten myönnettävän lai- lempien suorittamisesta enintään viiden vuo- 6644: nan takaisinmaksamisen vakuudeksi ei voida den ajaksi. 6645: saada, voidaan laina myöntää väliaikaisesti 6646: muuta riittäväksi katsottavaa vakuutta vas- 10 §. 6647: taan. Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 6648: Mitä kunnallislain (642/48) 108 § :n 1 täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 6649: momentissa on säädetty kunnallisvaltuuston asetuksella. 6650: lainan ottamista koskevan päätöksen alista- 6651: 6652: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 6653: 6654: Eemil Luukka. Arvo Sävelä. V. E. Svinhufvud. 6655: K. F. Haapasalo. Vilho Turunen. Ale Holopainen. 6656: Valto Käkelä. Erkki Tuuli. Anni Flinck. 6657: R. Ballberg. Veikko Vennamo. J oha.nnes Virolainen. 6658: Nestori Kaasalainen. Aa.ro Stykki. Matti Miikki. 6659: 127 6660: 6661: IV,S6. - La.k.al. N:o 42. 6662: 6663: 6664: 6665: 6666: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaiden asunto- 6667: lainoista. 6668: 6669: 6670: E d u s k u n n a ll e. 6671: 6672: Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain asutusviranomaisten osoittamalle paikkakun- 6673: perusteella saivat v. 1939 ja sen jälkeen käy- nalle maaseudulla. Tästä syystä vakinaisesti 6674: tyihin sotiin osallistuneet rintamasotilaat vil- kaupungeissa asuneet rintamasotilaat pidät- 6675: jelys-, asuntoviljelys-, asuntotilan tai asunto- tyivät anomuksen teosta, varsinkin kun sil- 6676: tontin sanotussa laissa mäiiritellyillä lunas- loin ei ollut mahdollisuutta vaihtaa maan- 6677: tusehdoilla. Tämä oikeus edellytti heidän saantioikeutta kerrostalosta saatavaan asunto- 6678: myös rakennustoiminnan tukemiseksi saavan osakkeeseen, kuten myöhemmin lain muutok- 6679: valtion lainaa edullisilla ehdoilla. V. 1949 sen tapahduttua kävi mahdolliseksi. Sotien 6680: maanhankintalakiin tehty muutos oikeutti päättymisen jälkeen vallinneet vakiintumat- 6681: rintamasotilaan vaihtamaan maansaantioikeu- tomat olot ja rintamasotilaiden tottumatto- 6682: tensa kerrostalosta saatavaan asunto-osakkee- muus noudattaa siviiliviranomaisten asetta- 6683: seen. mia määräaikoja vaikuttivat sen, että monet 6684: Mainituista eduista pääsivät osallisiksi vain myöhästyivät anomustensa jättämisessä ja 6685: ne rintamasotilaat, jotka ennen lain toimeen- useat jättivät maansaantianomuksen koko- 6686: panoasetuksessa mainittua määräaikaa olivat naan tekemättä, vaikka omasivat kaikki edel- 6687: solmineet avioliiton. Lain täytäntöönpano- lytykset maansaantioikeuden saantiin. On 6688: viranomaisten määräämä ajankohta, 1. 10. kohtuullista, että näistä syistä maansaanti- 6689: 1945 ja sanottuun päivään mennessä välttä- oikeutensa menettäneiden asia otetaan uudel· 6690: mätön perheellisyys johtivat sanotun oikeu- leen käsiteltäväksi. 6691: den jaossa kohtuuttomuuksiin, varsinkin kun Maan tarkoituksenmukaista käyttöä koske- 6692: käytyihin sotiin viime vaiheessa osallistuivat van lain mukaan ei ole mahdollista hankkia 6693: nuoret ikäluokat, joiden normaali avioliiton rintamasotilaille maata samojen perusteiden 6694: solmiminen ennen sanottua ajankohtaa olisi mukaan kuin aikaisemmin. Tästä syystä on 6695: ollut mahdoton ja vailla riittäviä edellytyk- asuntotila- ja -tonttikysymykset ratkaistava 6696: siä. Nämä ikäluokat täyttivät kaikki maan- voimassa olevan lain mukaan ja rintamasoti- 6697: puolustuksen heille asettamat velvoitukset ja laita koskeva lainsäädäntö kohdistettava 6698: pian sodan päättymisen jälkeen omasivat asuntorakennustoiminnan tukemiseen riittä- 6699: kaikki ne edellytykset, joiden perusteella rin- vällä lainoituksella. Edellyttäen, että edus- 6700: tamasotilaille maansaantioikeus oli vähän ai- kunta vuosittain myöntää asuntotuotannon 6701: kaisemmin myönnetty. Tämän vuoksi on tukemiseen määrärahan, voidaan tästä varata 6702: kohtuullista, että jälkeen päin sanotulle ryh- kohtuulliseksi katsottava osa rintamasotilai- 6703: mälle lainsäädännöllisillä toimenpiteillä va- den rakennustoiminnan tukemiseen. Jotta 6704: rataan vastaavat oikeudet. Tähän ryhmään kaikki omaa asuntoa vailla olevat rintama- 6705: voidaan laskea kuuluvan n. 2/3 maansaanti- sotilaat voisivat saada joko kerrostalosta 6706: oikeutta vaille jääneiden rintamasotilaiden asunto-osakkeen tai hankitulle tontille oma- 6707: kokonaismäärästä. kotitalon, olisi valtion lainoitusosuus määrät- 6708: Maanhankintalain täytäntöönpanon alku- tävä 50% :ksi hyväksytystä hankinta-arvosta. 6709: aikoina vallitsi käsitys, että tilan tai tontin Tämän lisäksi olisi heikkovaraisille rintama- 6710: saantioikeus velvoittaa sen saajan siirtymään sotilaille harkinnan mukaan, varallisuus- 6711: 128 IV,36. - Rintamasotilaiden asuntolainalaki. 6712: 6713: 6714: asema ja perhesuhteet huomioonottaen myön- aiheuttaa. Tämäkin edellyttää, että asunto- 6715: nettävä kerrostaloissa osakelainaa ja oma- tuotannon kokonaismäärä pysytetään suhteel- 6716: kotitaloissa lisälainaa, jonka määrä saisi lisesti saman suuruisena aikaisemmin myön- 6717: nousta 20 %:iin hyväksytystä hankinta- nettyyn määrärahaan verrattuna. Rintama- 6718: arvosta. Muuten rakennustoiminnassa nou- sotilaille myönnettäisiin asuntorakennustoi- 6719: datettaisiin valtion tukemasta asuntotuotan- mintaa varten lainoitusta niin monena 6720: nosta voimassa olevia perusteita. vuonna kuin todettua tarvetta siihen ilmenee. 6721: Käytettävissä oleviin tietoihin perustuvan Mainituista syistä pidämme oikeudenmu- 6722: arvion mukaan on omaa asuntoa vailla ole- kaisena ja kohtuullisena, että asuntovaikeuk- 6723: via rintamasotilaita koko maassa 20 000- sista vielä kärsivien rintamasotilaiden tu- 6724: 25 000 henkeä. Tähän lukumäärään katso- kemiseksi ryhdytään erikoistoimenpiteisiin. 6725: taan sisältyvän niiden, jotka asuntokysy- Tässä tarkoituksessa laaditun, tähän esityk- 6726: mystä hoitaessaan eivät ole saaneet valtion seen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan olisi 6727: eri tavoin antamaa tukea. Samoin sisältyvät asuntotuotannon tukemiseksi valtion tulo- ja 6728: sanottuun lukuun ne siirtoväkeen kuuluvat menoarvioon otettavasta määrärahasta ensi 6729: rintamasotilaat, jotka eivät ole saaneet maan- vuoden alusta lukien varattava valtioneuvos- 6730: saantioikeutta. Toimitetun selvityksen mu- ton määräämä osa, kuitenkin vähintään 15 % 6731: kaan siirtoväen osuus rintamasotilaiden mai- yksityisille rintamasotilaille ja rintamasoti- 6732: nitusta lukumäärästä on n. 25 %. Sotales- laiden muodostamille asunto-osakeyhtiöille 6733: kien ja -orpojen ohella on kokonaislukumää- myönnettäviä asuntolainoja varten. Nämä 6734: rään sisällytetty myös perheettömät rintama- lainat myönnettäisiin asuntotuotantolaissa 6735: sotilaat, joiden osuus on n. 1 % ja edellisten säädetyin edellytyksin ja ehdoin, kuitenkin 6736: n. 4% rintamasotilaiden kokonaislukumää- sellaisin, hallituksen kohtuullisiksi katsomin 6737: rästä. Suunnitellun lainsäädännön piiriin poikkeuksin, että lainan suuruus nousisi 6738: kuuluvien rintamasotilaiden lukumäärä oleel- 50 %:iin rakennuksen hyväksytystä hankinta- 6739: lisesti kuitenkin riippuu siitä, minkälaisen arvosta. Lisäksi voitaisiin heikkovaraisille 6740: sisällön rintamamieskäsitteelle lainsäätäjä rintamasotilaille myöntää kerrostaloissa osa- 6741: vahvistaa. kelainaa ja omakotitaloissa lisälainaa, joka 6742: Kun tämän lain mukainen rakennustoimin- anojan varallisuusaseman ja perhesuhteet 6743: nan lainoitus tapahtuu eduskunnan vuosit- huomioon ottaen harkinnan mukaan nousisi 6744: tain valtion tulo- ja menoarvioon otetusta enintään 20 % :iin osakkeen tai omakotitalon 6745: määrärahasta, ei ole edellytyksiä määritellä hyväksytystä hankinta-arvosta. 6746: rintamasotilaille osoitettavan lainoituksen ai- Edellä lausutun perusteella ehdotamme, 6747: heuttamaa vuosittaista menojen lisäystä. Voi- 6748: daan kuitenkin todeta, että tämän lain mu- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu- 6749: kaiset toimenpiteet aiheuttavat lisäystä sillä luvan lakiehdotuksen: 6750: määrällä, minkä korotettu lainoitusprosentti 6751: 6752: 6753: L.aki 6754: rintamasotilaiden asuntolainoista. 6755: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6756: 1 §. aikana reserviin kutsuttuna, nostomiehenä, 6757: Valtion tulo- ja menoarvioon otettavista vapaaehtoisena tai vakinaiseen väkeen kuulu- 6758: asuntolainamäärärahoista varataan vuosittain vana on osallistunut sotatoimiin. 6759: valtioneuvoston määräämä osa, kuitenkin vä- Rintamasotilaiden asunto-osakeyhtiöllä tar- 6760: hintään 15 prosenttia rintamasotilaille ja rin- koitetaan asunto-osakeyhtiötä, jonka osakkaat 6761: tamasotilaiden asunto-osakeyhtiöille myönnet- ovat rintamasotilaita. 6762: täviä asuntolainoja varten. 6763: Rintamasotilaalla tarkoitetaan tässä laissa 2 §. 6764: henkilöä, joka asepalvelusta suorittaessaan Asuntolainaa rintamasotilaalle tai rintama- 6765: vuonna 1939 tai sen jälkeen käytyjen sotien sotilaiden asunto-osakeyhtiölle myönnettäessä 6766: IV,36.- Haapasalo ym. 129 6767: 6768: on noudatettava asuntotuotantolaissa säädet- nousta kahteenkymmeneen prosenttiin osak- 6769: tyjä edellytyksiä ja ehtoja, kuitenkin jäljem- keiden hyväksytystä hankinta-arvosta. 6770: pänä mainittavin poikkeuksin. 6771: Asunto-osakeyhtiötalon tai omakotitalon 3 §. 6772: rakentamista varten myönnettävän asuntolai- Mitä tässä laissa säädetään rintamasoti- 6773: nan suuruus saa nousta viiteenkymmeneeen laasta, sovelletaan myös sotaleskeen, jonka 6774: prosenttiin hyväksytystä hankinta-arvosta. aviopuoliso on vuonna 1939 tai sen jälkeen 6775: käydyissä sodissa kaatunut tai kadonnut 6776: Omakotitalon rakentamista varten voidaan taikka sodassa saadun tai muun välittömästi 6777: vähävaraiselle rintamasotilaalle, hänen varal- sanottujen sotien aiheuttaman pysyväisen 6778: lisuusasemansa ja perhesuhteensa huomioon ruumiinvamman tai sairauden seurauksena 6779: ottaen, myöntää lisälainaa, jonka suuruus kuollut. Milloin myös sotaleski on kuollut, 6780: saa nousta kahteenkymmeneen prosenttiin sovelletaan tämän lain säännöksiä rintama- 6781: rakennusyrityksen hyväksytystä hankinta- sotilaasta myös kaatuneen, kadonneen tai 6782: arvosta. edellä mainitulla tavalla kuolleen rintama- 6783: Osakkeiden hankkimista varten rintama- sotilaan omiin ja ottolapsiin. 6784: sotilaiden asunto-osakeyhtiössä voidaan vähä- 6785: varaiselle rintamasotilaalle, hänen varalli- 4 §. 6786: suusasemansa ja perhesuhteensa huomioon Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 6787: ottaen, myöntää lainaa, jonka suuruus saa mikuuta 1959. 6788: 6789: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 6790: 6791: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Kalle Matilainen. 6792: Nestori Kaasalainen. Lars Lindeman. Vappu Heinonen. 6793: Urho Saariaho. Eino Uusitalo. Väinö Tikkaoja. 6794: Sven Högström. Juho Tenhiälä. Toivo Antila. 6795: 0. Lindblom. Vilho Väyrynen. Mikko Hult. 6796: Varma K. Turunen. Leo Häppölä. Ensio Partanen. 6797: Kaarlo Kajatsalo. Yrjö Sinkkonen, Anni Flinck. 6798: Erkki Tuuli. Valto Käkelä. Lyyli Aalto. 6799: Aaro Stykki. Eetu Karjalainen. Meeri Kalavainen. 6800: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Armas Leinonen. 6801: G. V. Henriksson. Sulo Hostila. Wiljam Sarjala. 6802: Sylvi Siltanen. Arvo Sävelä. Onni Hiltunen. 6803: Antti J. Rantamaa. Arvi Turkka. Tahvo Rönkkö. 6804: Eino Raunio. Kustaa Alanko. Mauri Seppä. 6805: Veikko Helle. Bertel Lindh. Matti Raipala. 6806: Kaarlo Pitsinki. Johannes Wirtanen. Jussi Saukkonen. 6807: Pentti Niemi. Viljo Virtanen. 6808: 6809: 6810: 6811: 6812: 17 E 687/58 6813: Biiskon-en ym. : E~us laiksi vttnkust-e.n asuntM&ken9tti:Sten 6814: korjaus'la~noisttt. 6815: 6816: 6817: 6818: E-duskunnalle. 6819: 6820: Nykyisen vaikean asuntopulan vallitessa tapahtua myö.ntämällä valtioa varaista halpa- 6821: olisi kiinnitettävä huomio kaikkiin asunto- korkoisia kuoletuslainoja. Lainoja voitaisiin 6822: kysymyksen ratkaisua ja asuntojen tasoa kos- myöntää asuimrakennuksen ja siihen liitty- 6823: keviin toimenpiteisiin. vän ulkorakennuk!sen ja laitteiden kOI'jaami- 6824: Seuratessamme tilannetta erikoisesti van- seen ja par.antamiseen. Valtion varoilla l.ai- 6825: husten kohdalta havaitsemme, että myös hei- noitettavat korjaustyöt olisi rajoitettava sel- 6826: dän asumistasassaan on paljon korjaamisen laisiin asuntoihin, jotka ovat välttämättömiä 6827: varaa. omistajan ja hänen pu.öiisonsa aS'Ill'lll.istarpeen 6828: Maaseudun ja myöskin asutuskeskusten tyydyttämiseksi ja ovat omiaan edistämään 6829: vanhusten jeulrossa. ~n paljon sellaisia, jotka lreidän terveydenhoitoaan tai helpottamaan 6830: elämänsä v-..att~la. {)~.a't okeralla työllä ja taloRStoimiaan. K.orja.mllainoiUe va.hvistettai- 6831: säästäväisyydeUä {tnnistuneet hankkimaan. it- -silin enitnmäismäärä, ;j.c9lto-in n~ sa.Wvat nousta 6832: selleen pienen ~:rt. Nyt nämä mökit (Wat; -esim. 300 000 marklmah ja trorko .,lisi mah- 6833: rappeutumassa ja tal'vitsisivat korj.a~, dollishMnan halpa eli ooin l %. 6834: mutta siihen v-anhuksiU~ ei ole varoja. K&r- .Että lainat tulisivat käytetyiksi hakemuk- 6835: jauskustannukset ~vat noasseet niin pal~, ses841. mainittuun ta'rk!oitukseen, misi ne jär- 6836: ettei vanhusten vi'l\ulä varoilla ja pien~n jestettävä kuntien välityksellä, lmttln muut- 6837: eläkkeiden t«~vih -vähämintäkään kaJr~tmsta ltin 381Clhtolainat. 6838: voida tehGi. Valihllsten viihtyisyyd~n ja iEdel.lli olevan perusteella ehdotamme kun- 6839: terveyden se'ki ~yös1dn kansantalouden kan- ruoitt.en, 6840: nalta olisivat kOl'ja'Gkset välttämättömiä, ett- 6841: teivät rakenmlk&ft :k&kanaan menisi pilal~. että Edlmiktlt/Mtt h1f'V~ seuraa- 6842: Jotta välttämättömät kol'jaukset voite.~iin van lakiekdotuksf7Jt: 6843: tehdä, tarvitm1n ltpu.a, ja lähinnä se v~ 6844: 6845: 6846: 6847: Laki 6848: vanhusten asuntorakennusten korjauslainoista. 6849: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6850: 1 §. 2 §. 6851: Vähävaraisten vanhusten asunto-olojen pa- Korjauslainaa myönnetään vain 65 vuotta 6852: rantamiseksi voidaan menoarviossa tarkoituk- täyttäneelle lainanhakijalle hänen omista- 6853: seen varatun määrärahan puitteissa valtion mansa sekä hänen ja hänen aviopuolisonsa 6854: varoista hakemuksesta myöntää halpakorkoi- asuntona käytettävän asuinrakennuksen sekä 6855: sia kuoletettavia lainoja vanhojen asunto- siihen liittyvien välttämättömien ulkoraken- 6856: rakennusten korjaamista, parantamista ja nusten ja laitteiden korjaamiseen, parantami- 6857: laajentamista varten. seen ja laajentamiseen. 6858: IV,37. - Siiskonen ym. 131 6859: 6860: Lainaa ei kuitenkaan myönnetä rakennuk- Samoin voidaan l&nansaaja m.ä.ärävuosina. 6861: sen tavanomaisiin vuosikorjauksiin. kuitenkin enintään kymmenenä vuotena, va- 6862: pauttaa koron suorittamisesta. 6863: 3 §. Jos lainansaajan taloudellinen asema edellä 6864: Korjauslainaa voidaan myöntää 2 §: ssä 2 momentissa edellytetyn lykkäysajan kulut- 6865: tarkoitettujen kohtuullisten. kustannusten tu.a. on sellainen, että harkitaan hänen laina- 6866: peittämiseksi enintään 300 000 markkaa. ehto~n täyttämisen johdosta menettävän 6867: mahdollisuuden itsensä elättämiseen, voidaan 6868: 4 §. jäljellä olevan lainan takaisin maksamisesta 6869: Lainan takaisin maksamisen vakuudeksi on myöntää hakemuksesta osittainen tai täydel- 6870: vahvistettava kiinnitys lainanhakijan omista- linen vapautus. 6871: maan tonttiin tai sen vuokraoikeuteen ja 6872: sillä oleviin rakennuksiin. 7 §. 6873: K'Orjamlaina myönnetään. siile kunnalle, 6874: 5 §. jonka alueella rakennus sijaitsee, kunnan 6875: Tämän lain nojalla myönnettävän lainan välityksellä ja vastu.rula edelleen tämän lain 6876: kuoletusaikaa älköön määrättäkö kahtakym- mukaisena lainana annettavaksi 1 ja 2 §: ssä 6877: mentä vuotta pitemmäksi. mainittuihin töihin. 6878: 8 §. 6879: 6 §. Valtioneuvosto määrää, mille valtion vi- 6880: Korjauslainojen koron määrää valtioneu- ranomaiselle lainojen myöntäminen sekä 6881: vosto. 6 §: ssä tarkoitetusta maksulykkäyksestä ja 6882: Lainansaajalle voidaan valtioneuvostQn v.apaut:Qksesta päättäminen kuuluu. 6883: päättämin edellytyksin ja ehdoin hakemuk- 6884: sesta myöntää lykkäystä koron, kuoletusmak- 9 §. 6885: sujen tai molempien suorittamisessa enintään Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 6886: kymmenen vuotta. tamisesta. antaa valtioneuvosto. 6887: 6888: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 6889: 6890: Aili Siiskonen. Vappu. HeinODell. 6891: Impi L1lkkarimell. A.. lfårköaen. 6892: Mlikko Holt. 6893: 132 6894: 6895: IV,SS. - La.k.al. N: o 44. 6896: 6897: 6898: 6899: Kiviaho ym.: Ehdotukset Zaeiksi maaseudun asunto-olojen 6900: parantamisesta ja maaseudun asuntorakennustoiminnan 6901: tukemisesta valtion varo~'lla. 6902: 6903: 6904: E d u s k u n n a 11 e. 6905: 6906: Maaseudun asuinrakennustoimintaa on val- dollisuuden tehdä suunnitelmat asuntotuo- 6907: tion toimesta tuettu uusien rakennusten tantoa varten vuosiksi eteenpäin. 6908: osalta asutusrahaston varoilla. Vanhojen ra- Eduskunta on jo lausunut toivomuksen, 6909: kennusten kohdalla tulo- ja menoarviossa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpi- 6910: olevilla maaseudun asunto-olojen parantami- teisiin kaupunkien, kauppaloiden ja asutus- 6911: seen varatuilla varoilla on tuettu asuntojen keskusten arava-rakennustoimintaa vastaavan 6912: korjauksia lainoituksin. Lisäksi on myön- asuntorakennussuunnitelman aikaansaami- 6913: netty avustuksia ja palkkioita. seksi varsinaista maaseutua varten. Niin- 6914: Näiden avulla on maaseudun asunto-oloi- ikään valtioneuvoston v. 1950 maaseudun 6915: hin saatu korjauksia, jotka eivät kuitenkaan asunto-oloja tutkimaan asettama komitea eh- 6916: ole riittäviä. Kokonaan ilman asuntoa ja dotti eduskunnalle annettavaksi erityisen 6917: huonoissa asunnoissa asuvia perheitä on maa- lain maaseudun asunto-olojen parantamiseksi. 6918: seudulla vielä runsaasti. Maaseudun vähä- Kaikesta tästä huolimatta tällaista lakiesi- 6919: varainen väestö ei ole voinut varojen puut- tystä ei ole aikaansaatu, eivätkä asunto-olot 6920: teen takia saada asunto-olojaan ajan vaati- maaseudulla ole parantuneet siinä määrin 6921: malle tasolle. Terveyden ja asumisen viihtyi- kuin olisi välttämätöntä. Pidämme välttä- 6922: syyden kannalta on kuitenkin välttämätöntä, mättömänä tällaisen lakiesityksen hyväksy- 6923: että asunto-olot saadaan korjatuiksi. Asuin- mistä, mikä johtaisi siihen, että maaseudun 6924: rakennustoiminnan lisääminen toisi myös asuinrakennustoiminnan tukemiseen tarvit- 6925: hyödyllisiä työkohteita työn puutteesta kärsi- tava lainoitus, avustus ja palkkiot hoidettai- 6926: välle maaseudun väestölle. siin kokonaan tämän lain mukaisesti. Tar- 6927: Valtioneuvoston päätöksien varaan perus- koitusta varten olisi valtion tulo- ja meno- 6928: tuvat mainitut säädökset olisi saatava koo- arvioon varattava vuosittain 5 miljardia 6929: tuiksi yhdeksi laiksi sekä siten tätä tärkeää markkaa tämän lain toteuttamiseksi. 6930: maaseudun asuntorakennustoimintaa edelleen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 6931: kehitetyksi. Siksi olisi tarkoitusta varten hy- 6932: väksyttävä kokonaan erillinen laki, joka tur- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 6933: vaisi samalla jatkuvasti varoja vuosittain tä- vat lakiehdotukset: 6934: hän tarkoitukseen ja antaisi kunnille mah- 6935: 6936: 6937: 6938: Laki 6939: maaseudun asunto-olojen parantamisesta. 6940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 6941: 1 §. senmukaisten uusien asuntorakennusten sekä 6942: Asunto-olojen parantamiseksi sekä sellaisen asumiseen liittyvien välttämättömien ulko- 6943: rakennustoiminnan tukemiseksi maalaiskun- rakennusten ja laitteiden aikaansaaminen 6944: nissa, jonka tarkoituksena on asumiskustan- sekä vanhojen asuinrakennusten ja asumi- 6945: nuksiltaan halpojen ja sosiaalisesti tarkoituk- seen liittyvien vanhojen ulkorakennusten ja 6946: IV.ss. - Kiviaho ym. 133 6947: 6948: laitteiden korjaaminen, laajentaminen ja mentäviisi sadalta hyväksytyistä rakennus- 6949: uusiminen, myönnetään eduskunnan tätä tar- kustannuksista; 6950: koitusta varten osoittamista varoista lainoja, 2) 2 §: n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite- 6951: avustuksia ja palkkioita. tuissa tapauksissa enintään kuusikymmentä- 6952: viisi sadalta hyväksytyistä rakentamiskustan- 6953: 2 §. nuksista, jolloin laina saa nousta yhdessä 6954: Tämän lain mukaan voidaan myöntää: sen edellä paremmalla etuoikeudella kiinni- 6955: tettyjen lainojen kanssa enintään yhdeksään- 6956: 1) lainaa sellaisille Suomen kansalaisille, kymmeneenviiteen sadalta sanotuista kustan- 6957: joiden tukeminen on välttämätöntä; nuksista; 6958: 2) lainaa kunnille ja muille yhteisöille 3) 2 §: n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- 6959: vuokratalojen rakentamista varten ensi sijassa tetuissa tapauksissa enintään neljäkymmentä 6960: vähävaraisille, monilapsisille perheille; sadalta hyväksytyistä rakennuskustannuk- 6961: 3) lainaa asunto-osakeyhtiöille ja asunto- sista, jolloin laina saa nousta sen edellä pa- 6962: osuuskunnille, joiden osakkaista tai jäsenistä remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen laino- 6963: pääosa on 1 kohdassa tarkoitettuja henki- jen kanssa enintään yhdeksäänkymmeneen 6964: löitä· sadalta sanotuista kustannuksista. 6965: 4)' avustusta 1 kohdassa tarkoitetuille vä- Avustusta voidaan myöntää enintään viisi- 6966: hävaraisille henkilöille; sekä kymmentä sadalta hyväksytyistä rakennus- 6967: 5) palkkiota 1 kohdassa tarkoitetuille hen- kustannuksista. 6968: kilöille työtä säästävien sekä rakennusten Palkkiota voidaan myöntää enintään viisi- 6969: kestoikää pidentävien ja paloturvallisuutta kymmentä sadalta 2 § : n 1 momentin 5 koh- 6970: edistävien sekä asumisen viihtyisyyttä lisää- dassa tarkoitettujen rakenteiden tai laittei- 6971: vien rakenteiden ja laitteiden aikaansaami- den hyväksytyistä rakennuskustannuksista. 6972: seen. Laina, avustus ja palkkio saavat nousta 6973: Lainaa, avustusta ja palkkioita voidaan kaikki yhdessä tai kaksi yhdessä enintään yh- 6974: myöntää kutakin erikseen tai yhdessä. deksäänkymmeneen sadalta hyväksytyistä ra- 6975: kennuskustannuksista. 6976: 3 §. 6977: Vähävaraiseksi katsotaan tämän lain mu- 5 §. 6978: kaan henkilö, jolla ei ole omaisuusverolain Jos 2 § :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- 6979: alaista omaisuutta eikä hänelle ja hänen tetussa tapauksessa ei ole ensisijaista kiinni- 6980: kanssaan samassa taloudessa asuville per- tyslainaa kohtuullisin hyväksyttävin ehdoin 6981: heenjäsenille viimeksi toimitetussa kunnallis- vapailta pääomamarkkinoilta saatavissa, voi- 6982: verotuksessa pantu yhteinen veroäyrimäärä daan myös ensisijainen laina joko osaksi tai 6983: ylitä valtioneuvoston paikkakunnan kalleu- kokonaan myöntää valtion varoista. 6984: den huomioon ottaen· vahvistamaa veroäyrien 6985: enimmäismäärää. 6 §. 6986: Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä Laina myönnetään kiinnitystä vastaan· ha- 6987: laissa perhettä, jossa on vähintään kaksi ko- kijan kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja ra- 6988: tona asuvaa, perheen huollettavana olevaa kennuksiin taikka omaveikaista yhteisvastuul- 6989: kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta. lista takausta vastaan sen mukaan kuin maa- 6990: Huollettavaksi lapseksi luetaan myös otto- talousministeriö määrää. 6991: lapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe korvauk- .Kuitenkin kunta voi erityisistä syistä väli- 6992: setta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena lapsena aikaisesti antaa lainoja omalla vastuullaan 6993: pidetään niin ikään kuusitoista vuotta täyt- ilman: edellä 1 momentissa tarkoitettua va- 6994: tänyttä työkyVytöntä lasta sekä koulunkäyn- kuutta. 6995: tiä jatkavaa lasta, joka on täyttänyt kuusi- Jos laina myönnetään kunnalle vuokrata- 6996: toista, mutta ei kahdeksaatoista vuotta. lon rakentamista varten, ei vakuutta ole vaa- 6997: dittava. 6998: 4 §. 6999: Lainaa voidaan myöntää: 7 §. 7000: 1) 2 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- Laina myönnetään 2 § : n 1 momentin 2 7001: tuissa tapauksissa enintään seitsemänkym- kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellyt- 7002: 134 IV,SS. - Maaseudun asUBtoräennustoiminta. 7003: 7004: 7005: tien, että asianomainen kunta sitoutuu: 10 §. 7006: antamaan rakennusta varten käytettäväksi 'Jl'ämän lain toimeenpanon johto ja ylin 7007: 4 § : n 1 momentin 2 kohdassa mainittujen valvonta kuuluu maatalousministeriölle, joka 7008: lainojen lisäksi tarvittavan pääoman hyvä.k- myöskin voi velvoittaa kunnan laatimaan 7009: s.yttä.villä elil.d:Q.illa, ellei puuttuvan pääoman asuntotuotanto- ja asuntohuoltosuunnitelman 7010: saanti sellaisi~ ehdoin muutoil'l ole turvattu; määrävuosiksi. 7011: hwvuttam.aan korvauksetta rakennusta var- Kunta on velvollinen huolehtimaan sille 7012: ten käytettäväksi rakentamiseen sopivan ton- tämän lain nojalla myönnettyjen varojen 7013: tin., jolle. johtaa liikennekelpoinen tie tai jolle hoidosta ja käytöstä ja rakennustöiden val- 7014: kunta sitoutuu sellaisen rakentamaan, siksi vonnasta. 7015: ajaksi, jO!Ila rakennusta varten on valtion 7016: myöntämää lainaa maksamatta, tahi muulla 11 §. 7017: tavoin huolehtimaan siitä osasta pääoman A vustuksien ja lainojen myöntämisestä 7018: tarvetta, jonka va.stikkeettoman tontin arvo maaseudun asunto-olojen parantamiseen maa- 7019: muodostaa. liskuun 17 päivänä 1938 annetun valtioneu- 7020: 8 §. voston päätöksen (128/38) ja maaseudun ra- 7021: Laina voidaan myöntää kunnalle sen toi- kennusavustuksista, -lainoista ja -palkkioista 7022: IOOS'Ila tai vastuulla edelleen lainattavaksi tä- 5 päivänä lokakuuta 1944 annetun valtioneu- 7023: män lain tarkoituksiin 2 § : n 1 momentin voston päätöksen (676/44) mukaisiin tarkoi- 7024: 1 kohdassa tarkoitetuille henlo1öille. Tästä tuksiin valtion tulo- ja menoarviossa osoite- 7025: välitystehtävästä kunta ei ole oikeutettu tut varat liitetään tämän lain tarkoituksiin 7026: saamaan palkkiota. myönnettäviin varoihin. 7027: 7028: 9 §. 12 §. 7029: Tämän. lain oojalla myönnetyt lainat mak- Valtion varoista tämän lain nojalla myön- 7030: setaan takaisin kohnen P'l'OSe:ntin vuotuis- netty avustus ja palkkio on vapaa valtiolle, 7031: maksum, ~ koroiksi luetau. enintään kunnalle ja seurakunnalle tulon ja omaisuu- 7032: yksi prosentti kulloinkin amo:rittamatta ole- den perusteella suoritettavista veroista. Täl- 7033: vasta pääomasta sekä muu pääoman lyhen- laista avustusta tai palkkiota ei voida myös- 7034: nykseksi. kään ulosmitata. 7035: Laman saajalle v0idaan valtioneuvoston 7036: päitttämin edellytyksin ja ehd0in myöDtiä 13 §. 7037: lykkäystä kuoletuslainojen tai kmtkojeft tahi Tarkemmat määräykset tämän lain toi- 7038: mdempien lmorilttamisessa eDintään viisi meen:panQSta ja. soveltamisesta antaa valtio- 7039: vuotta, jolloin lainojen kuoletmaika :piteBee neuvosto. 7040: vastaavasti. S:a:mom voidaan lainan saaja 7041: määrävuosina, kuitenkin enintään viitenä 14 §. 7042: vuotena, vapauttaa lainasta määrätyn koron Tämä laki tulee voimaan päivänä' 7043: ~rittamisesta. kuuta 195. 7044: 7045: 7046: 7047: 7048: L,aki 7049: •a.aeaduu a.sunwrakelmU8W.innaD' tukemisesta Y<ion vuoilla. 7050: Eduskun:uan päätöksen ml.lkaisesti säädetään: 7051: 1 §. Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrä- 7052: Maaseudun asunto-olojen parantamista ja: rahaa käytetään !ainoiksi, avustuksiksi ja 7053: asuntorakennustuotannon tukemista varten palkkioiksi asumiskustannuksiltaan halpojen 7054: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit- ja sosiaalisesti tark~1mksenmukmsten, ll'llSien 7055: tain 5 000 miljoonan markan: suuruinen siir- asuilwakennusten sekä asumiseen liittyvien 7056: t&määriira.ha. vilttämättömi~n ulkorakennusten ja la:ittei- 7057: IV,SS. - Kiviaho ym. 7058: 7059: 7060: den aikaansaamiseen ja vanhojen asuinraken- 2 §. 7061: nusten ja asumiseen liittyvien vanhojen ulko- Siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyksessä 7062: rakennusten ja laitteiden korjaamiseen, laa- 1 § : ssä tarkoitettuja lainoja, avustuksia ja 7063: jentamiseen ja uusimiseen maalaiskunnissa. palkkioita myönnetään, säädetään erikseen. 7064: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7065: 7066: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 7067: Matti Meriläinen. Niilo Nieminen. 7068: Tauno Kelovesi. Judit Nederström-Lunden. 7069: Pauli Puhakka. Martti Linna. 7070: Eino Tainio. Antto Prunnila.. 7071: Usko Seppi. ]iäuQ :&Qin&. 7072: .A.arD.e hlkkinm. ToiTo l'l'imall. 7073: Toivo .&svik. 7074: 136 7075: 7076: IV,39. - Toiv.at N: o 11. 7077: 7078: 7079: 7080: 7081: Kaitila ym.: Hallinnollisen ja parlamentaarisen valtiontilin- 7082: . tarkastuksen ja valvonnan tehostamisesta. 7083: 7084: 7085: Eduskunnalle. 7086: 7087: Kun valtion menojen paisuminen ja moni- ten päätöksistä. Tosin tarkastusvirastolla on 7088: puolistuminen sodan aikana ja senjälkeisinä lain mukaan muodollinen oikeus tarkastaa ja 7089: vuosina asetti uusia vaatimuksia valtion va- tutkia tapauksia, joissa valtioneuvoston jä- 7090: rojen käytön valvonnalle, uudistettiin val- senet ovat mukana, mutta kuluneiden vuosien 7091: tion revisiolaitos joulukuun 23 päivänä 1947 kokemukset osoittavat, ettei tällaiseen tarkas- 7092: annetulla lailla. Tämän lain nojalla valtion- tustoimintaan ja syyllisten saattamiseen ran- 7093: talouden tarkastusvirasto, jolle siirrettiin gaistukseen ole käytännössä mahdollisuuksia. 7094: entiselle revisiolaitokselle ja sotatalouden Tarkastusviraston käytettävissä oleva työ- 7095: tarkastukselle kuuluneet tehtävät, aloitti toi- voima on riittämätön sille annettujen moni- 7096: mintansa vuoden 1948 alusta. Samalla tar- naisten tehtävien suorittamiseksi, mistä 7097: kastustoimintaa laajennettiin ja kehitettiin. johtuen tarkastuksia ehditään suorittaa vain 7098: Mitään ratkaisevaa uudistusta ei kuitenkaan pistokokein, eikä kaikkien tehtävien suorit- 7099: saatu aikaan, sillä kaikessa oleellisessa omak- tamiseen ole lainkaan mahdollisuuksia. Niinpä 7100: suttiin aikaisempi kontrollisysteemi sellaise- valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tilien 7101: naan. tarkastusta ei ole suoritettu, puhumattakaan 7102: Hallinnollista varojen käytön valvontaa että olisi kiinnitetty huomiota näiden yh- 7103: pyrittiin siis tällä tavoin osittain kehittä- tiöiden varojen käytön ja sijoitusten tarkoi- 7104: maan. Sensijaan ei ryhdytty mihinkään tuksenmukaisuuteen, niilikuin asianomainen 7105: toimenpiteisiin eduskunnan taholta tapahtu- laki edellyttää. Valtionapua nauttivien yh- 7106: van parlamentaarisen finanssivalvonnan te- teisöjen ja yhdistysten tilien tarkastus on 7107: hostamiseksi. Tosin eduskunnan puhemie- jäänyt myös varsin vähäiseksi. Valtion liike- 7108: histö asetti keväällä 1949 asiaa valmistelevan laitosten tilien tarkastus ei liioin ole ollut 7109: komitean, mutta sen varsin laajakantoisia riittävää. 7110: uudistusehdotuksia ei otettu huomioon. Val- Tarkastusvirastolla ei liioin ole mahdolli- 7111: tiontilintarkastajain ohjesääntö kylläkin suuksia laajempien asioiden riittävän yksi- 7112: uudistettiin vuonna 1951, mutta se ei sisäl- tyiskohtaiseen tutkimukseen, mikä olisi vält- 7113: tänyt mitään olennaisia parannuksia. tämätöntä, jotta ne kokonaisuudessaan tulisi- 7114: Kuluneiden vuosien kokemukset ovat osoit- vat selvitetyiksi ja niissä mahdollisesti esiin- 7115: taneet, etteivät näin toimeenpannut osittais- tyvät väärinkäytökset paljastetuiksi. Edus- 7116: parannukset vastaa niitä vaatimuksia, mitä kunnan oikeusasiamies ehdottikin valtioneu- 7117: yhä paisunut ja monipuolistunut valtion- vostolle 31. 12. 1951 lähettämässään kirjel- 7118: talous tarkastustoiminnalle asettaa. Edelleen- mässä tarkastusvirastoon perustettavaksi eri- 7119: kin on havaittavissa suuria puutteellisuuksia koistarkastuksia varten omaan osastoon, mikä 7120: ja epäkohtia. samalla suorittaisi niitä tutkimuksia ja sel- 7121: Valtiontalouden tarkastusviraston osalta vittelyjä, joita valtiontilintarkastajat tarkas- 7122: on suurimpana epäkohtana pidettävä sitä, tusvirastolta pyytävät. 7123: että tarkastusvirasto on valtioneuvoston alai- Tarkastusvirastolla ei ole syyteoikeutta. 7124: nen virasto. Hallituksen alaisena sillä on Virasto voi tosin tilimuistutusmenettelyssä 7125: käytännössä varsin rajoitetut mahdollisuudet tuomita virkamiehen valtiolle korvaamaan 7126: tarkastaa niitten taloudellisten toimenpiteit- sen vahingon, jonka tämä virheellisellä me- 7127: ten tarkoituksen- ja lainmukaisuutta, jotka nettelyllään on aiheuttanut, sekä ilmoittaa 7128: ovat aiheutuneet hallituksen tai sen jäsen- viralliselle syyttäjälle rikokset syytteen teke- 7129: IV,S9. - Kaitila ym. 137 7130: 7131: mistä varten. Tilimuistutusmenettelyä on myöhäinen valmistuminen pienentää kuiten- 7132: kuitenkin käytetty varsin harvoin ja syyt- kin huomattavasti sen tehoa. 7133: teeseen asettamisen tarkoituksessa tehdyt Tarkastuskertomuksen käsittely eduskun- 7134: ilmoitukset ovat olleet vieläkin harvinai- nassa on sangen hidasta ja enemmänkin vain 7135: sempia, mikä lienee johtunut toisaalta niistä muodollinen toimenpide, jolla ei lisätä tilin- 7136: vaikeuksista, joita virastolla on asioiden sel- tarkastajain kertomuksen tehoa. Mainitta- 7137: vittämisessä ja syytekuntoon saattamisessa, koon, että noin 30 vuoden ajan sen edus- 7138: ja toisaalta siitä, että valtiontalouden hoidon kuntakirjelmän sanamuoto, jolla valtiontilin- 7139: alalla esiintyneet laiminlyönnit ja väärin- tarkastajain kertomus toimitetaan hallituk- 7140: käytöksetkin ovat vaikeasti käsiteltäviä selle, on ollut miltei sanasta sanaan saman- 7141: asioita ei vain syyttäjille vaan myös tuomio- lainen. 7142: istuimelle, mikä on osalta ollut omiaan tässä Hallituksen eduskunnalle antama kerto- 7143: suhteessa vaikuttamaan pidättävästi tarkas~ mus niistä toimenpiteistä, joihin valtiontilin- 7144: tusviraston toimintaan. Tarkastusvirasto ei tarkastajain muistutukset antavat aihetta, on 7145: näin ollen voi esiintyä sellaisella arvovallalla varsin lyhyt ja usein verraten ylimalkainen. 7146: kuin mitä oikaisujen aikaansaamiseen näissä Kun tämän kertomuksen valmistuminen saat- 7147: asioissa usein tarvittaisiin, ja kansalaisten taa siitä huolimatta viedä aikaa noin vuoden, 7148: keskuuteen on levinnyt käsitys, ettei asian- niin että sen ilmestyessä on kulunut jo yli 7149: omaisia rikkomuksiin syyllistyneitä saateta kolme vuotta asianomaisen varainhoitovuoden 7150: edesvastuuseen vaan asiat ,painetaan villai- päättymisestä, ei se synnytä eduskunnassa 7151: sella". Tämän epäkohdan poistamiseksi edus- minkäänlaista mielenkiintoa. Mainittakoon, 7152: kunnan oikeusasiamies on edellä mainitussa että vastaava kertomus Ruotsissa on laajuu- 7153: kirjelmässään ehdottanut, että syytteiden deltaan 10-15-kertainen meidän kertomuk- 7154: ajaminen näissä asioissa on määrättävä tar- seemme verrattuna ja se ilmestyy yhtäaikai- 7155: kastusviraston nimenomaiseksi velvollisuu- sesti tilintarkastuskertomuksen kanssa. Meillä 7156: deksi, jota varten virastoon olisi perustet- hallituksen kertomuksen arvoa vähentää 7157: tava revisioviskaalin virka. myös se, ettei hallitus ole sisällyttänyt siihen 7158: Valtiontalouden tarkastusviraston työn omaa kannanottoaan, vaan kertomus on ai- 7159: painopiste on edelleenkin liiaksi vanhassa noastaan eri ministeriöiden antamien selos- 7160: kameraalisessa virastotaloudessa, vaikka val- tusten yhdistelmä. 7161: tiontalous on kehittynyt yhä enemmän ja Kaikesta edellä olevasta johtuen tilintar- 7162: enemmän liikeyritystaloutta muistuttavaksi. kastajain huomautuksiin ja muistutuksiin ei 7163: Tarkastusviraston työ tapahtuu liiaksi jul- suhtauduta riittävän vakavasti, minkä seu- 7164: kisuudelta salassa. Viraston olennainen työ rauksena samat virheet ja laiminlyönnit tois- 7165: näkyy vain eduskunnan valitsemain valtion- tuvat vuodesta vuoteen tilintarkastajien teke- 7166: tilintarkastajain kertomuksen välityksellä, mistä muistutuksista huolimatta. 7167: sensijaan että tarkastusvirasto antaisi itse Valtiontilintarkastajain työ perustuu pa- 7168: julkisuuteen kertomuksen omasta toiminnas- kostakin liiaksi valtiontalouden tarkastus- 7169: taan. virastolta heille lähetettyyn aineistoon. Tällä 7170: Postisäästöpankki ja Kansaneläkelaitos ovat tavoin jää eduskunnan puolelta tapahtuva 7171: kokonaan tarkastusviraston toimivallan ulko- silmällä pito suurelta osalta riippuvakai siitä, 7172: puolella. mitä hallituksen alainen tarkastusvirasto on 7173: Valtiontilintarkastajain osalta on syytä ottanut tarkastaakseen. Sitäpaitsi ei siihen 7174: todeta, että vaikka valtiontilintarkastajain aineistoon, jota valtiontilintarkastajat käyt- 7175: kertomuksen valmistumista onkin uuden tävät, sanottavastikaan sisälly yleisempiä 7176: johtosäännön vahvistamisen jälkeen joudu- selvityksiä valtiontalouden tilasta ja kehi- 7177: tettu, se vieläkin ilmestyessään noin 15 kuu- tyksestä, tällainen selvittely kun ei varsinai- 7178: kauden kuluttua tilivuoden päättymisestä sesti kuulu tarkastusviraston tehtäviin. 7179: valmistuu liian myöhään, jotta siihen sisäl- Epäkohtana on niin ikään pidettävä sitä, 7180: tyvillä huomautuksilla ja muistutuksilla olisi ettei valtiontilintarkastajilla ole oikeutta 7181: riittävää tuoreutta. Tosin tätä epäkohtaa valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden eikä 7182: korjaa osittain se, että valtiontilintarkasta- valtionapua nauttivien yhteisöjen tilien ja 7183: jat jo kertomuskaudella saattavat tehdä toiminnan tarkastukseen ja valvontaan. 7184: asianomaisille huomautuksensa. Kertomuksen Nämä valtion sekä hallinnollisessa että 7185: 18 E 6817/5'8 7186: 138 IV,39. - Valti9n~tus. 7187: 7188: 7189: 7190: parlamentaa.l'isessa tilintarkast.uksessa ilme.. rannukset oliai suoritettava sekä Willinnoll.ir 7191: nevät puutteellisuudet ja epäkohdat ovat sen että parlamentaarisen tilintark.astuksen 7192: osittain myötävaikuttaneet siihen, että val- osalta. Kun niihin liittyvien kysymysten $l- 7193: tion W);l'Ojen käytössä on kuluneina vuosina vittely vaatii perusteellisia tutkimuksia ja 7194: ilmennyt paljon epiitarkoitukse:nmukai&uutta, parann'W'!ehdotusten teko aaiantateva.a val- 7195: tahlau,sta ja jopa suoranaisia väärinkäytök- mistelua, olisi tätä tarkoitusta varten kiirool- 7196: siältin, mikä kaikki ei varmaankaa;n riittä- lisesti asetettava asiantuntijaelin, jooka jä- 7197: mättömämä tilintarkastuksesta j,ohtuen ole senistä, ottaen huomioon, että. parlamentaa" 7198: tullut ilmi. Siksi yleinen mielipide pitää rinen tilintarkastus buluu välittömästi ed~ 7199: välttämättömänä valtion tilintarkastuksen te- kunnan alaisuuteen, puolet olisi eduskunnan 7200: hostamista. Myös valtiontilintarkastukseen valitsemia. 7201: perehtyneet asiantuntijat ovat kaikki sitä Edellä. elevaan viitatea esitämme kun- 7202: mieltä, että tilintarkastll;Sta olisi laajennet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 7203: taja ja tehostettava. Kun riittämätön tilin- muksen, 7204: tarkastus on osaltaan syynä siihen, että val- 7205: tion varoja käytetään kevytlnielisesti ja siten että haUitus asettaisi asia'll.tuntija- 7206: lisätään kansalaisten verotaakkaa, on välttä- dimen laati~n kiireell~sti ehdo,. 7207: mätöntä, että valtiovalta ryhtyy toimenpitei- tusfa sekä halli.-.1Wllise.• ettii !if!r-l.Q. 7208: siin valtiontilintar4stuksen tehostamiseksi. mentaariMn wltitintilVn.tarkestuksen ie. 7209: Niinkuin edellä esitetyistä tilinta:vkastuk- "'al.wnnan tehostamiseksi. 7210: sen et>älwhdista ilmenee, uudistukset ja pa- 7211: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7212: 7213: Esa. It~ Kaarlo Pitsinki. Xavlo K.a.ja.tsalo. 7214: AnxU. Hosia.. Veikko Hyyijä.ine:o.. Erkki Ha.ra.. 7215: Rafa.&l Paasio. Juho Tenhiälä. Ola.vi Lähteem:näJd. 7216: Väinö Ta.JlDi8r. Aaro Styklå. 7217: 139 7218: 7219: IV,40. - Toiv.al. N: o 12. 7220: 7221: 7222: 7223: 7224: Vemaam.o: Toilmenpiteistii kansanedustajain palkkauksen tar- 7225: kistamisek$1&. 7226: 7227: 7228: E d u s k u n n a 11 e. 7229: 7230: Ei voida kieltää sitä tosiasiaa, että kansa- allekirjoittaneen käsityksen mukaan kansan- 7231: laiset o:vat useissalciR yhteyksissä arvostelleet edustajien kokonaispalkkaus vaikuttaa pi- 7232: kansanedustajien palkkausta katsoen sen kemminkin liian korkealta. kuia liian :p\0- 7233: liian koil1keaksi. Osi:ttain tällainen arvostelu neltä, ehdotan kunnioittaeD. eduskun:nan hy- 7234: johtuu ~ää:ristä tiedoista, mutta arvostelun väksyttäväksi toivomuksen, 7235: sijaa palkkauksessa ilmeisesti kuitenkin on. 7236: Selvää oo, että kansanedustajille täytyy että halU.tus. ryhtyi&i lciiree~i 7237: maksaa asianmukai1!l.en palkka. Muussa ta.- toimenp-iieisiin sen seluiltämiseksi, 7238: pauksessahan eivii ka.nsanedustajina. voisi mitä arvostelua milt~tt-.via. pu1dteel- 7239: olla; kuin rikkaat. Toiswta o:m. kuitenkin ~todella on ol~ kcmsan- 7240: toimittava niin, ettei aiheetonta arvosielua ethsttljitA ko&\eva&Sa kok~ptilk 7241: pääse. syntymään ja että edoskunnan ja kan- kaukse~ sikä mataidi Ed1tt$kufuuilll6 7242: sanedustajien 8l'Vovalta säilyy. Kansanedn&. esityksen kMtumlisekri jQ oik:etaden- 7243: tajien pa.lkka.uBasiaa ei ole koskaan pel'liiS~ m'Uk~ k~edutajitm ~auk 7244: teellisesti tutkittu. Tämän vuoksi ja lmn sskå. 7245: Helsmgissä 6 päivänä elokuuta 1958. 7246: 7247: Veikko Ve~ 7248: 140 7249: 7250: IV,41. - Toiv.al. N:o 13. 7251: 7252: 7253: 7254: 7255: Imiala ym..: Valtion tilapäisten vakinaisluontoisten viran ja 7256: toimen haltijain toimien vakinaistamisen loppuun saatta- 7257: misesta. 7258: 7259: 7260: Eduskunnalle. 7261: 7262: Valtion palveluksessa on yhä jatkuvasti kuluja ja haittaa virastojen ja laitosten 7263: suuri määrä ammattitaitoisia ja tehtäviinsä työtä. 7264: perehtyneitä tilapäisiä toimihenkilöitä. Näistä Tällaisista syistä jatkunut työvoimapula 7265: huomattava osa on ollut valtion palveluk- tuottaa vaikeuksia ja haittaa useilla valtion 7266: sessa jo useita vuosia, jotkut jopa vuosikym- hallinnon aloilla. Pätevää ammattihenkilö- 7267: meniä ja heidän tehtävänsä ovat niin pysy- kuntaa edellyttävien toimien pitäminen jat- 7268: väisluontoisia, ettei voida ajatellakaan niiden kuvasti tilapäisinä aiheuttaa sen, että niihin 7269: hoitamatta jättämistä. ei hakeudu vakinaisia työntekijöitä. 7270: Tilapäisen toimihenkilön oikeudellinen, so- Huomioon ottaen edellä esitetyt epäkohdat 7271: siaalinen ja useassa tapauksessa taloudelli- ja sen, että valtion tilapäisten toimien va- 7272: nenkin asema on huonompi kuin saman kou- kinaistamista vuoden 1958 tulo- ja meno- 7273: lutuksen saaneen ja vastaavaa työtä tekevän arvion käsittelyssä katsottiin tarpeelliseksi 7274: ylimääräisen tai vakinaisen viran tai toimen jatkaa, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 7275: haltijan. Tätä ei voida pitää oikeudenmu- hyväksyttäväksi toivomuksen, 7276: kaisena eikä valtion edunkaan mukaisena, 7277: sillä tilapäinen henkilökunta vaihtuu sen ase- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 7278: man vuoksi tavallista nopeammin. Sen tilalle toimenpiteisiin valtion Ulapäisten va- 7279: joudutaan kouluttamaan uutta henkilökun- kinaisluontoisten viran ja toimen hal- 7280: taa, mikä puolestaan aiheuttaa valtiolle tijain toimien vakinaistamisen lop- 7281: puun saattamiseksi. 7282: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7283: 7284: Aune Innala. Jussi Saukkonen. A. F, Airo. 7285: 141 7286: 7287: IV,42. - Toiv.al. N:o 14. 7288: 7289: 7290: 7291: 7292: Porsius ym.: Sairaalain apuhoitajien tt1apäistoimien muutta- 7293: misesta ylimääräisiksi toimiksi. 7294: 7295: 7296: Eduskunnalle. 7297: 7298: Puolustuslaitoksen sairaalamuodostelmissa jaamiseksi olisi edellämainitut tilapäistoimet 7299: ei saamiemme tietojen mukaan ole ainoata- muutettava ylimääräisiksi. 7300: kaan peruspalkkaista apuhoitajan virkaa, Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 7301: vaikka nykytilanne osoittaa, että apuhoitajia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 7302: edelleenkin tarvitaan. Koska kyseessä ole- sen, 7303: vissa laitoksissa nykyään palvelee useita 7304: kymmeniä apuhoitajia, joista monet jo v: sta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7305: 1947 alkaen, tilapäistoimenhaltijoina, olisi toimenpiteisiin puolustuslaitoksen sekä 7306: tämä epäkohta korjattava siten, että nämä läänin- ja yleisissä sairaaloissa tila- 7307: toimet muutettaisiin ylimääräisiksi toimiksi. päistoimenhaltijoina toimivien apu,.. 7308: Läänin- ja yleisissä sairaaloissa toimii sa- hoitajien tt1apäistoimien muuttami- 7309: moin huomattava määrä apuhoitajia tilapäis- seksi ylimääräisiksi toimiksi. 7310: toimen haltijoina. Tämänkin epäkohdan kor- 7311: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 7312: 7313: Saara Porsius. Aune Innala. 7314: 148 7315: 7316: IV,43. - Toiv.al. N:o 15. 7317: 7318: 7319: 7320: 7321: laDala Jll.. ~ Vi!kmoist~ttcnnien, valtum lastenhoitajain toi- 7322: mim t~Wutmmisesta peruspalkkaisiksi viroiksi. 7323: 7324: 7325: Eduskunnalle. 7326: 7327: v~ltieft tmlvehtksessa ()l'J. ollut koollll'OOttuja valtiolle mitään lisämenoja.. Sen SIJaan se 7328: lastenhoitajia vuodesta 1930 läktien. Nykyi- antaisi valltioo pail'relnksessa oleviUe lasten- 7329: sin heitä oo mm. iastensairaa.[G-issa, synnytys- hoitajille varmuuden heidän toimensa pysy- 7330: lairobissa, kirurgisissa. sairaaloissa. ja tuber- väisyydestä. Samalla tre olisi. omiu,n !$tå- 7331: kuloosiparantoloissa, ts. yleensä kaikissa val- mään heidän halreutumistaa.n valtiolta kun- 7332: tion sairaaloissa sekä keskussairaaloissa yh- tien, kuntainliittojen tai muiden työna.nta- 7333: toonsii useita satoja. Toimet olivat aiu:ksi tila- jien. vakirnaisluontoiseoo palvelukseen, mikä 7334: päisiä, mu.tta ovat vuodelta 1942 lähtien vaara oo olemassa varsinkin keski:msairaa.la- 7335: olleet ylimääräisiä. järjestelmään sih·ryttyä. 7336: Lastenhoitajien t-oimet valti,.(m sairaaloissa Kaiken -edellä esitetyn nojalla ehdotamme 7337: ovat täysin jalf:Jrnvia. ja niin ollen pysyväis- kunnioittaen edusknnna:n. hyväksyttäväksi toi- 7338: luontoisia. Ne edellyttävät täysin pätevää vomuksen, 7339: ammattikoulutusta alalla ennen kuin asian- 7340: omaisia kiinnitetään toimiinsa edes ylimää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 7341: räisinä. Valtion edun mukaista olisi, että että kaikki vielä vakinaistamattomat 7342: kaikki valtion lastenhoitajien toimet vakinais- valtion lastenhoitajan toimet muutet- 7343: tettaisiin. Ehdotettu muutos ei aihenttaisi taisiin per1tSpalk"kfrisiksi viroiksi. 7344: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7345: 7346: Aune lnnala. Jussi Saukkonen. 7347: 143 7348: 7349: IV,44. - Toiv.al. N:o 16. 7350: 7351: 7352: 7353: 7354: lmt&l& ym.: Ra~laitoksen emännöitsijän ja keittäjättä- 7355: t'6n tt>i~ mttwttmNi8esta ylimääräisiksi toimiksi. 7356: 7357: 7358: 7359: E d u s k u n n a li .e. 7360: 7361: Raja.v.artiolaitoksen palveiulksessa on jo tarkoitettu ja myös käytännössä muodostu- 7362: 1920-tu.vun puolivälistä alkaen oUut emäntiä neet pysyväiseksi. 7363: ja ikei!ttåjättäriä huolehtimassa sen pääsijoi- Näin -ei saa enää jatkua. Tähän asiain- 7364: tuspaikkojen ruokataloudesta. Nykyisin niissä tilaan on saatava ensi tilassa korjaus muo- 7365: tyGakentelee viisi emäntää ja noin yhdeksän- dostamaHa edellä mainitut t'Oimet ylimääräi- 7366: toista keittiijäå. Työn. laadun ja vastuullisuu- siksi emännän ja keittäjättären toimiksi. Sa- 7367: -dM puolesta heidän tehilivänsä rinnastetaan nottu toimen!)ide olisi valtion edun mukaista, 7368: täysin poolustusiaitoksessa palvelevien. emän- paitsi muuten, jo senkin vu-oksi, ettei sen 7369: tien ja keittä~ttärien työhön. Heiltä vaadi- tottunut ja koulntettu h-enkilökunta hak-eu- 7370: wm myös sam;mJ:ainen ~mroa.ttitaito ja -päte- tuisi muihin työpaikkoihin toimen epävar- 7371: vyys ennen heidän kiinnittäm.istään tehtä- muuden vuoksi. Sitäpaitsi se ei aiheuttaisi 7372: viinsä, samoin myös sama k~ulutus niitä hoi- valtiolle slmottavia kustannuksia puheena 7373: d~ttaessa. Niinpä esim. rajavartiogton palve- -ol~van henkilökunnan vähyyden takia eikä 7374: luksessa olevioo. emäntien ja keittäjättärien muutenkaan. Ennen kaikk-ea se kuitenkin 7375: on puolustn:slali:toksen emänltien ja keittäjät- oiisi oikeudenmukaista ja kohtuullista sen 7376: wien tavoin käytävä samat pTrolustuslaitok- vu.oksi, että myi:)s puolustuslait()ksen emän- 7377: sen ;järje~ämät alan kurssit. Yleensäkin on :nöitsijän ja keit'täjättären toimet ovat yli- 7378: todettava, että he toimipaikoissaan joutuvat mää,räisiä toimia ja että eduskunta vuonna 7379: työskentelemään samanlaisissa olosuhteissa ja 1955 on lausunut t0ivomuksen osan pu.~us 7380: suorittamaan täysin samanlaisia tehtäviä vei- tuslaitoksen emännöitsijän toimista muutta- 7381: voittavassa ja msittavassa työssään lmin puo- miseksi perospalkk.ais:iksi toimiksi. 7382: lustuslaitoksenkin emännät ja keittäjättäret. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 7383: KaFkesta. ,tästä huolimatta heidän asemansa eM@tamme kunnioittavasti eduskunnan hy- 7384: oo. tä;ysin e]>ävarm.a, mitä. tu~:ee ty0suhteen väksyttäväksi toivomuksen, 7385: jatkuvuuteen. 'r.&:valiisen yksityisoikeudellisen 7386: työsuhteen perusteella toimivina heillä ei että kallitus ryhtyi-si kiireeUisesti 7387: myöskään ole viran ja rtoimen haltijain eläke- toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen vii- 7388: oikeutta sen enempää kuin muitakaan valtion den emännöitsijän ja yhdeksäntoista 7389: vakinaisen tai ylinmäriiisen viran tai toim-en keittäjättären toimen 'lnT.Vrtttamiseksi 7390: haltijan palvelu'ksensa perusteella nauttimia ylimääräisiksi toimiksi puolustuslaitok- 7391: etuisuuksia. Näin on siitäkin huolimatta, että sen ylimääräisten emännöitsijän ja 7392: useat rajavartiolaitoksen emännistä ja :keittä- keittäjättären toimien palkkioita vas- 7393: jättäristä ovat olleet sen palveluksessa jo taavine vuosipalkkioineen. 7394: vuosikymmeniä ja että heidän toimensa on 7395: Helsingissu 12 päivänä elokuuta 1958. 7396: 7397: Aune Innala. A. F. Airo. 7398: 144 7399: 7400: IV,45. - Toiv.al. N: o 17. 7401: 7402: 7403: 7404: 7405: Kukkonen ym.: Toimenpiteistä valtion oppikoulujen kanslia- 7406: apulaisten toimien ja palkkauksen uudelleenjärjestämiseksi. 7407: 7408: 7409: E d u s kun n a 11 e. 7410: 7411: Kaikissa valtion oppikouluissa on nykyisin Kanslia-apulaisten palkkaus on tapahtunut 7412: rehtorin apuna kanslia-apulainen, koska se on tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan, 7413: osoittautunut välttämättömän tarpeelliseksi joka kuluvaa vuotta varten on 6 381 000 7414: tavattomasti laajentuneiden rehtorintehtä- markkaa (10 Pl. VII. 17), turvin. Kanslia- 7415: vien vuoksi. Tämä tehtävien lisääntyminen apulaisten toimet eivät kuitenkaan ole palk- 7416: on aiheutunut useista eri syistä. Luokat ovat kausluokitukseen kuuluvia vakansseja, vaan 7417: oppilastulvan vuoksi 'kasvaneet ylisuuriksi, tilapäisiä toimia, joista maksetaan vaatima- 7418: on ollut järjestettävä limittäistä lukua ja ton 250 markan palkkio kuukaudessa luokkaa 7419: iltavuoroja. Kouluilla ei ole erityisiä talou- kohti. On selvää, ettei tällaisella palkalla 7420: denhoitajia, vaan rehtorin on vastattava voi saada ammattitaitoista työvoimaa edes 7421: taloudenhoidosta ja kassasta sekä järjestet- osapäivätoimisesti, vaan rehtorit joutuvat 7422: tävä palkanmaksu, veronpidätykset ym. Kir- edelleenkin suorittamaan pääosan kanslian- 7423: jeenvaihto on paisunut moninkertaiseksi. Ra- hoidosta. Kysymyksessä on hyvin haitalliseksi 7424: kennustoiminnan, uusien rakennusten ja lisä- muodostunut epäkohta, jonka korjaamiseksi 7425: rakennusten sekä korjausten suunnittelu on olisi viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin. 7426: rehtorin suoritettava. On selvää, että rehto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 7427: rintoimen pedagoginen puoli tästä suuresti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 7428: kärsii. Jotta kasvatustyö saisi yhdenmukaiset vomuksen, 7429: suuntaviivat, rehtorin tulisi voida enemmän 7430: omistaa aikaansa pedagogisen ohjannan hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7431: tamiseen, nuorten opettajien ohjaamiseen, toimenpiteisiin valtion oppikoulujen 7432: opetuksen kuunteluun, opettajakokousten jär- kanslia-apulaisten toimien ja palk- 7433: jestämiseen ja oppilaiden vapaiden harras- kauksen uudelleenjärjestämiseksi niin, 7434: tusten seuraamiseen. että rehtorit vapautuisivat teknillis- 7435: luontoisesta kansliatyöstä. 7436: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 7437: 7438: Antti Kukkonen. Ensio Partanen. Martti Salminen. 7439: 145 7440: 7441: IV,46. - Toiv.al. N: o 18. 7442: 7443: 7444: 7445: 7446: Innala ym.: Rakennushallinnon tilapäisten toimien muutta- 7447: misesta ylimääräisiksi. 7448: 7449: 7450: E d u s k u n n a ll e. 7451: 7452: Rakennushallinnon toimialaan kuuluvat lut 27 rakennushallinnon tilapäistä tointa 7453: valtion huonerakennustyöt ovat viime vuo- olisi sen vuoksi muutettava ylimääräisiksi: 7454: sina huomattavasti lisääntyneet työllisyyden 4 insinööriä . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 27 pl. 7455: ylläpitämiseksi ja asetuksen rakennushallin- 1 rak.insinööri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 , 7456: nosta edellyttämien töiden johdosta. 2 rak.insinööriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 , 7457: Rakennushallinnon työvoima on välttämät- 2 rak.teknikkoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 , 7458: tömänä viimeisten kuuden vuoden aikana 2 rak.piirtäjää . . . . .. . . .. . .. . . .. . . 25 "· 7459: kasvanut oheisen taulukon mukaisesti. Työ- 1 sähköteknikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 , 7460: voiman kasvun johdosta ei kuitenkaan yli- 1 toimistosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 , 7461: määräisten ja vakinaisten toimien ja vir- 1 piirtäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 " 7462: kojen luku ole noussut samassa suhteessa 1 " . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 " 7463: kuten seuraavasta taulukosta ilmenee: 2 piirtäjää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 " 7464: 1 kirjanpitäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 , 7465: Rakennushallituksen virkamieskunta 1 kanslisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 , 7466: vakinaisia 2 konekirjoittajaa . . . . . . . . . . . . . . . . 11 , 7467: ja yllin. tilapäisiä yhteensä. 7468: 5 tstoapulaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 , 7469: 1. 9.-53 •••• 0 ••• 50 26 76 2 autonkuljettajaa . . . . . . . . . . . . . . . . 15 , 7470: 1. 9.-54 •• 0 0 ••• 0 52 48 100 1 vahtimestari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 , 7471: 1. 9.-55 ••••• 0 •• 50 57 107 sekä läänin rakennustoimistossa 7472: 1. 9. -56 • • • 0 0 ••• 54 59 113 1 kassanhoitaja ................. . 16 pl. 7473: 1. 2.-58 0 •• 0 •••• 55 66 121 2 tstoapulaista . . ................ . 10 " 7474: 2 rak.mestaria .................. . 24 " 7475: Koska aivan pätevin perustein voidaan 7476: osoittaa, ettei rakennushallinnon työmäärä Edellä lausutun perusteella kunnioittavasti 7477: vastaisuudessa tule pienenemään, ei valtion ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 7478: taloudelle ja hallinnolle voi olla edullista, vomuksen, 7479: että pysyväisluontoisten tilapäisten toimien 7480: lukumäärä on 54.5 % rakennushallinnon koko että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- 7481: henkilömäärästä ja että yllämainitut pysy- menpiteisiin 27 :n rakennushallinnon 7482: väisluontoiset tilapäiset henkilöt hoitavat tilapäisen toimen muuttamiseksi yli- 7483: erittäin vastuunalaisia tehtäviä. Alla luetel- määräisiksi. 7484: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7485: 7486: Aune Innala. Toivo Hietala. 7487: 7488: 7489: 7490: 7491: 19 E 68'7/518 7492: 146 7493: 7494: IV,47. - Toiv.al. N:o 19. 7495: 7496: 7497: 7498: 7499: Inna.la..: Eräille"" ra,utatieltaUituksen tariffiosaston konttori- 7500: apulaisen toimien muuttamisesta ylemmiksi toimiksi. 7501: 7502: 7503: E d u s k u n n a 11 e. 7504: 7505: Rautatiela.ito'ksen tilastointijärjestelmä on tehtäviä, jotka vaatimustasoltaan selvästi 7506: vuoden 1956 aikana uudistettu ja keskitetty edellyttävät kirjurinvirkoja. Samoin toimii 7507: rautatiehallituksen tariffiosaston tilastotoi- 7 konttoriapulaista sellaisissa tehtävissä, jotka 7508: mistoon. Keskityksen johdosta on ainakin edellyttävät apulaiskanslh:Jtin toimia. Kirju- 7509: kahdeksan eri puolilla maata ollutta kirjurin rin vil'lkojen ja apulaiskansiistin toimien tar- 7510: virkaa vapautunut käytettäväksi muihin teh- peellisuus todettiin myös suunniteltaessa toi- 7511: täviin. Tilastotoimiston henkilökuntaa ei meenpantua tilastouudistusta, ja rautatie- 7512: uudistus ole lisännyt. Uusi järjestelmä perus- tilaston uudistamiskomitean vuonna 1953 jul- 7513: tuu otantamenetelmään ja se. rutiiniluontoi- kaistussa mietinnössä edellytettiin tilastotoi- 7514: suus, joka aikaisemmin oli ominaista tilasto- mistoon, tehtävien vaativuuden lisääntymisen 7515: toimiston työskentelylle, ei sovellu nykyiseen vuoksi, tarvittavan lisää kirjurin virkoja ja 7516: järjestelmään. apulaiskansiistin toimia. Samaan tulokseen 7517: Tilastotoimiston henkilökunnalta vaaditaan päätyi rautatiehallitus esittäessään muutetta- 7518: nJllkyisin tilastollisten perustietojen lisäksi vaksi tariffiosastolla 11 apulaiskansiistin 7519: laajaa perehtyneisyyttä rautatieliikenteen eri tointa 21. kirjurin ap. viroiksi ja 10 kont- 7520: tekijöihin. Sen on oltava tarkoin selvillä eri- toriapulaisen tointa apulaiskansiistin toimiksi 7521: laisista kuljetusmuodoista, liikenteen suun- valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1957. 7522: tauksesta, kuljetuskalustosta ja sen toiminta- Eduskunta hyväksyikin 3 apulaiskansiistin 7523: kyvystä. Lisäksi on tilastotoimiston henkilö- tointa muutettavaksi 21. kirjurin ap. viroiksi 7524: kunnan tunnettava yksityiskohdittain tariffi- ja 3 konttoriapulaisen tointa apulait3kanslis- 7525: ja rahtisopimusjärjestelmä. Näiden vaati- tin toimiksi. Tämä ei 'kuitenkaan vastaa ny- 7526: musten vuoksi on tilastotoimiston henkilö- kyistä tarvetta. 7527: kuntaa jouduttu kouluttamaan uudelleen sen Edellä olevan perusteella kunnioittavasti 7528: peruskoulutuksen lisäksi, mitä sillä virkatut- ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 7529: kintojen muodossa aikaisemmin on ollut. vomuksen, 7530: Erityisenä piirteenä tässä koulutuksessa on 7531: ollut perehdyttää siihen osallistuvat itsenäi- että hallitus ensi tilassa varaisi riit- 7532: seen ja vastuulliseen työs'kentelyyn. tävän suuren määrärahan rautatiehal- 7533: Kun tilastotoimiston henkilökunnalle ny- lituksen tariffiosaston kahdeksan kont- 7534: kyisin asetettavat vaatimukset ovat huomat- toriapulaisen ( apulaiskanslistina) toi- 7535: tavasti suuremmat kuin aikaisemmin, olisi men (13 pl.) muuttamiseksi 2 l. kir- 7536: myös henkilökunnan nimitystason vastattava jurin ap. viroiksi (16 pl.) ja seitsemän 7537: tapahtunutta kehitystä. Näin ei kuitenkaan konttoriapulaisen toimen ( 11 pl.) 7538: ole asianlaita, vaan nykyisistä tilastotoimis- muuttamiseksi konttoriapulaisen (apu- 7539: ton 74 virasta tai toimesta on kaikkiaan 52 laiskanslistina) toimiksi, tariffiosaston 7540: konttoriapulaisen tointa. Näin on siitä huo- tilastotoimiston uudelleen järjestelyn 7541: limatta, että näistä konttoriapulaisen toimen toteuttamista varten. 7542: haitijoista 8 joutuu suorittamaan sellaisia 7543: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7544: 7545: Aune Innala. 7546: 147 7547: IV,48. - Toiv.al. N: o 20. 7548: 7549: 7550: 7551: 7552: V. A. Virtanen ym.: Lassimiehistön aseman parantamisesta. 7553: 7554: 7555: E d u s k u 111 n a 11 e. 7556: 7557: Tuhatjärvien maassamme on jouduttu teke- kohtuutonta, että sangen epäedullisissa olo- 7558: mään lukuisia teitä, jotka ylittävät vesireit- suhteissa työskentelevä, vaikkapa pienikin 7559: tejä lossilla. Vaikka siltojen rakentamiseen väestönosa joutuu joka vuosi epätietoisuuden 7560: onkin ryhdytty ,tarmolla, kestää kuitenkin valtaan siitä, joutuuko hän perheineen hank· 7561: vielä vuosikymmeniä, ennenkuin voimme sa- kiutumaan muualle, jos ilmaantuu joku hal- 7562: noa hyvästit maantielosseille, jotapaitsi aina vemman tarjouksen tehnyt ja että mm. eläk- 7563: ilmestyy uusia tiesuunnitelmia, joissa lossi on keeseen nähden hänellä ei ole mahdollisuuk- 7564: ainakin aluksi välttämätön. sia muuta kuin ylimääräisten eläkkeiden 7565: Vähälukuinen lossien miehistö on jäänyt kautta, joka sekin on usein saavuttamatto- 7566: valtiovallan taholta kokonaan vaille huo- missa. Varmaankin hyvällä tahdolla löyde- 7567: miota. Heidän asemansahan on edelleenkin tään keinot siihen, että lossimiehistön epä- 7568: kaikin tavoin suojaton: lossin hoito myydään vakainen asema saatetaan nykyisestä huuto- 7569: huutookaupalla edelleenkin - niinkuin huu- kauppa-asteesta va:kiintuneemmalle kannalle. 7570: tolaiset aikoinaan·- vuodeksi kerrallaan hal- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 7571: vimmalle tarjoojalle. He eivät ole työaikalain eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, 7572: eivätkä vuosilomalain alaisia. Heillä ei ole 7573: myös valtion työntekijälle kuuluvia sosiaali- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 7574: sia etuja, mm. eläkettä. lassimiehistön aseman saattamiseksi 7575: On myönnettävä, että mm. epämääräinen vakinaisemmalle kannalle ja että hei- 7576: työaika, lossipaik!kojen aukioloajan erilainen dät rinnastettaisiin tasavertaisina työn- 7577: pituus jne. asettavat määrättyjä vaikeuksia tekijöinä myös sosiaalisiin etutnin näh- 7578: asiantilan korjaamiseksi. Mutta toisaalta on den. 7579: Helsingissä 8 päivänä eloiJrnuta 1958. 7580: 7581: Viljo Virtanen. Hugo Manninen. Kalle Matilainen. 7582: Sulo Hostila.. K. F. Haapasalo. Valto Kä.kelä. 7583: Veikko Helle. Kustaa Alanko. Sylvi Siltanen. 7584: Kaarlo Pitsinki. Väinö Tikkaoja.. Rafael Paasio. 7585: Juho Karvonen. H. Törm.ä. Pecr1tti lfietni. 7586: Arvo Ahonen. Eetu Karjalainen. Ensio Partanen. 7587: Arvi Turkka. Kaino Haapanen. 7588: 148 7589: 7590: IV,49. - Toiv.al. N: o 21. 7591: 7592: 7593: 7594: 7595: Innala ym.: V altitm viran tai toimen haltijain palkkauksesta 7596: annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. 7597: 7598: 7599: E d u s ik: u n n a 11 e. 7600: 7601: Valtion viran ,tai toimen haltijain palk- hun virkaan tai toimeen, jota hän ennen val- 7602: kauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 anne- tion palvelukseen siirtymistään on hoitanut. 7603: tun asetu'ksen 6 § :n 2 momentissa, sellaisena Kun ikälisillä varsinkin kuntien ja valtion 7604: kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta palkkausjärjestelmissä on huomattava rahal- 7605: 1955 annetussa asetuksessa ( 481/55), sääde- linen me:rkitys ja lkun ikälisiin laskettavia 7606: tään muun ohella, että viran tai toimen hal- virkavuosia valtiolla käytetään myös perus- 7607: tija saa siitä ajasta, minkä hän on 21 vuotta teena eläkkeeseen oikeuttavia virkavuosia las- 7608: täytettyään ollut kunnan, kuntien, !keskus- kettaessa, edellämainittu säännös on omiaan 7609: järjestön tai kuntien yhtymän virassa tai estämään siirtymistä valtion palvelukseen 7610: uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, opetta- silloinkin, ik.un se olisi, paitsi asianomaisen 7611: jana Y'ksityisessä korkeakoulussa tai valtion viran tai toimenhaltijan, myös valtion etu- 7612: avustusta nauttivassa yksityisessä oppi- ja jen mukaista. 7613: kasvatuslaitoksessa, lääkärinä, eläinlääkärinä, Erityisesti aiheuttaa puheena oleva sään- 7614: sairaanhoitajattarena, terveyssisarena, käti- nös vaikeuksia henkilökysymyksessä silloin, 7615: lönä, mielisairaanhoitajattarena tai mielisai- kun valtion virkoihin tai toimiin olisi saatava 7616: raanhoitajana yhtiön, yhteisön tai yksityi- mahdollisimman pätevää ja riittävän koke- 7617: sen laitoksen palveluksessa, valtion avustusta muksen omaavaa työvoimaa, jota olosuhteista 7618: nauttivan maataloudellisen tai kotitaloudelli- johtuen joinakin ajankohtina on saattanut 7619: sen järjestön, metsänhoitolautakunnan, kes- hakeutua kuntien palvelukseen runsaammin 7620: ik.usmetsäseuran, keskuskauppakamarin, kaup- kuin valtiolle. Tällaisia vaikeuksia on esiin- 7621: pakamarin, tieteellisen tai taiteellisen jär- tynyt varsinkin sairaalahenkilökunnan suh- 7622: jestön tahi laitoksen, tai yhdysliikenteessä teen sekä teknillisen henkilökunnan virkoja 7623: valtiorautateiden kanssa olevan kunnallisen ja toimia täytettäessä, mutta saman kysy- 7624: tai yksityisen rautatien palveluksessa, ikälisää myksen eteen voidaan joutua myös kaikilla 7625: varten lukea hyväkseen sen ajan, joka ylit- muilla aloilla, missä valtiolla ja kunnalla 7626: tää neljä vuotta, jos tämä virka tai toimi sekä edellä mainituilla yhdySkunnilla ja lai- 7627: on ollut päätoimi sekä pätevyysehtoihin ja toksilla esiintyy vastaavanlaisia virkoja ja 7628: laatuun nähden siihen valtion virkaan tai toimia. 7629: toimeen rinnastettavissa, mihin hän tästä vi- Edellä viitattujen vaikeuksien ohessa pu- 7630: rasta tai toimesta erottuaan on ensiksi tullut. heena oleva valtion omaksuma kanta virka- 7631: Tämä merkitsee valtion palvelukseen siir- vuosien hyväksi lukemisessa ikälisiin nähden 7632: tyville viran tai toimen haltijoilla neljän aiheuttaa sen varsin yleisen ilmiön, että niin 7633: aikaisemmassa palveluksessa hankitun virka- hyvin opillisen kuin ammatillisenkin pätevyy- 7634: vuoden menettämistä ikälisiin nähden, ellei den itselleen hankkineiden, julkisten yhdys- 7635: kysymyksessä ole edellä sanotun pykälän 3 kuntien palvelukseen aikovien henkilöiden 7636: momentissa poikkeuksina mainittujen viran kannattaa asettua heti valmistuttuaan joiksi- 7637: tai toimen haltijain siirtyminen valtion pal- kin vuosiksi valtion palvelukseen tarpeellista 7638: velukseen. Näin tapahtuu asianomaisen siir- kokemusta saamaan ja siirtyä sen jälkeen 7639: tyessä sellaiseenkin virkaan tai toimeen, joka kunnan palvelulkseen parhaiksi elinvuosik- 7640: pätevyysehtohin ja laatuun nähden on täysin seen. Riittävän monia vuosia täällä palvel- 7641: rinnastettavissa siihen kunnalliseen tai muu- tuaan he jälleen saattavat hakeutua valtion 7642: IV,49.- Innala ym. 149 7643: 7644: virkoihin tai toimiin, kun kunnan palveluk- katsottavassa saman luontoisessa kunnan, 7645: sessa hankittujen neljän ensimmäisen vuoden kuntien keskusjärjestön tai kuntien yhtymän 7646: poislaskeminen valtion ikälisiin oikeuttavista virassa taikka uskonnollisen yhdyskunnan 7647: virkavuosista ei enää vähennä heidän palk- toimessa, opettajana yksityisessä kOI,keakou- 7648: kaustaan. lussa tai valtion avustusta nauttivassa yksi- 7649: Tällaista koulutetun nuoren työvoiman tyisessä oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lääkä- 7650: suuntautumista ensi kädessä kuntien palve- rinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajattarena, 7651: lukseen on omiaan edistämään se ainakin terveyssisarena, ikätilönä, mielisairaanhoita- 7652: useimpien 'kaupunkien virkasääntöihin ikuu- jattarena tai mielisairaanhoitajana, yhtiön, 7653: luva määräys, että viranhaltijain ikälisään yhteisön tai yksityisen laitoksen palveluk- 7654: oikeuttavaan palvelusaikaan on luettava mm. sessa, valtion avustusta nauttivan maatalou- 7655: se aika, jonka he 21 vuotta täytettyään ovat dellisen tai kotitaloudellisen järjestön, met- 7656: olleet valtion muussa kuin erinäisten iko. sänhoitolautakunnan, keskusmetsäseuran, kes- 7657: virkasäännöissä lähemmin lueteltujen laitos- kuskauppakamarin, kauppakamarin, tieteelli- 7658: ten palveluksessa samanluontoisissa virka- sen tai taiteellisen järjestön tahi laitok- 7659: suhteissa, ikuitenkin enintään kymmenen sen, tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden 7660: vuotta. Kaupungeilla on näin ollen mahdolli- kanssa olevan kunnallisen tai yksityisen rau- 7661: suus tarpeen vaatiessa saada palvelukseensa tatien palveluksessa. 7662: kouluuntunutta työvoimaa ilman, että ikä- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- 7663: lisiin ja eläkkeeseen oikeuttavista virkavuo- tamme eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo- 7664: sista tehtävät vähennykset ovat esteenä, ku- muksen, 7665: ten valtion palvelukseen siirryttäessä on 7666: laita. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- 7667: Kun valtion ja kuntien virkalainsäädännöt menpiteisiin valtion viran tai toimen 7668: täten ikälisiin oikeuttaviin virkavuosiin näh- haltijain palkkauksesta 19 päivänä 7669: den jo periaatteellisestikin eroavat toisistaan tammikuuta 1943 annetun asetuksen 7670: ja kun edellä mainitun valtion viran ja toi- 6 § :n, sellaisena kuin se on muutet- 7671: men haltijain palkkauksesta annetun asetuk- tuna 12 päivänä joulukuuta 1951 7672: sen määräykset asettavat valtion kuntia epä- annetussa asetuksessa, tarkistamiseksi 7673: edullisempaan asemaan :nimenomaan nuoren ja muuttamiseksi siten, että valtion 7674: työvoiman saantiin lnähden, olisi palhlraus- viran ja toimen haltija saa ikälisää 7675: asetusta tarpeellisissa kohdin tarkistettava. varten lukea hyväkseen paitsi sitä 7676: Edellä mainitun viran ja toimenhaltijain aikaa, minkä hän täytettyään kaksi- 7677: palkkauksesta annetun asetuksen 6 § : n 2 mo- kymmentäyksi vuotta on ollut päätoi- 7678: mentista olisi niin ollen kokonaan poistettava miseksi katsottavassa valtion palveluk- 7679: sen neljä ensimmäistä kohtaa ja sanotun sessa, myös kaiken sen ajan, minkä 7680: pykälän ensimmäinen lause olisi muutettava hän samat ikävuodet täytettyään on 7681: näin kuuluvaksi: ,Viran tai toimen haltija ollut edellä mainitun pykälän 2 mo- 7682: saakoon ikälisää varten lukea hyväkseen sen mentin ensimmäisessä, toisessa, kol- 7683: ajan, minkä hän, täytettyään ikaksikymmentä- mannessa ja neljännessä kohdassa mai- 7684: YJksi vuotta, on ollut päätoimeksi katsotta- nitussa samanluontoisessa päätoimi- 7685: vassa valtion palveluksessa, tai päätoimeksi sessa palveluksessa. 7686: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 7687: 7688: Aune Innala. Saara Forsius. Jussi Saukkonen. 7689: Kyllikki Pohjala. A. F. Airo. Erkld Tuuli. 7690: 150 7691: 7692: IV,50. - Toiv.al. N: o 22. 7693: 7694: 7695: 7696: 7697: Forsius ym.: Lottoltomennusajan huo'mioonottamisesta valtion 7698: viran ja toimen haltijain ikälisiä laskettaessa. 7699: 7700: 7701: E d u s k u n n a ll e. 7702: 7703: Vuosina 1939-44 osallistui myöskin suuri Koska tällaisten henhllöiden määrä valtion 7704: jou:kko maamme naisia maanpuolustustehtä- palveluksessa on vähäinen ja koska eräät 7705: viin lottakomennuksen saaneina. Vaikka hvki kunnat, vieläpä yksityisetkin, ovat huomioi- 7706: valtion viran ja toimen haltijain palkkauk- neet yllämainitun seikan ikälisiä laSkiessaan, 7707: sesta (1030/42 6 § :n 3 momentti) edellyttää, esitämme oikeudenmukaisuuden ja yhtenäi- 7708: että viran ja toimen haltija saa lukea ikä- syyden aikaansaamiseksi kunnioittavasti 7709: lisää varten hyväkseen sen ajan, jonka hän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7710: on ollut sotatilan aikana sotapalveluksessa, 7711: ei kuitenkaan valtion viroissa palvelevien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 7712: naisten ikälisiä laskettaessa ole tätä lotta- menpiteisiin lottakomennusajan huo- 7713: komennusaikaa laskettu heidän hyväkseen. mioonottamiseksi valtion viran ja toi- 7714: men haltijain ikälisiä laskettaessa. 7715: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 7716: 7717: Saara Forsius. Aune Innala. Kyllikki Pohjala. 7718: 151 7719: 7720: IV,51. - Toiv.al. N: o 23. 7721: 7722: 7723: 7724: 7725: Innala ym.: Lastenlwitajien ikälisien laskemisperusteiden 7726: muuttamisesta. 7727: 7728: 7729: E d u s k u n n a ll e. 7730: 7731: Valtion viran ja toimen haltijain palk- ja keskussairaaloissa. Lisäksi heitä on kau- 7732: kauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 anne- punkien, kauppaloiden ja maalaiskuntien, 7733: tun asetuksen 6 § : n 2 momentissa, sellaisena kuntayhtymien, yksityisten säätiöiden ja yh- 7734: kuin se on muutettuna 2 päivänä joulukuuta distysten omistamien laitosten palveluksessa. 7735: 1955 annetussa asetuksessa (481/55), sääde- Sen vuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että 7736: tään muun ohella, että viran tai toimen heidät rinnastettaisiin kaikissa suhteissa nii- 7737: haltija saa siitä ajasta, minkä hän on 21 hin valtion viran ja toimen haltijoihin, jotka 7738: vuotta täytettyään ollut kunnan, kuntien mainitun asetuksen 6 § : n mukaan ja sen 7739: keskusjärjestön tai kuntien yhtymän virassa edellyttämin ehdoin ovat oikeutettuja luke- 7740: tai .uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, maan hyväkseen sanotun pykälän 2 momen- 7741: opettajana yksityisessä korkeakoulussa tai tin 3 kohdassa mainitun palvelun. Asian- 7742: valtion avustusta nauttivassa yksityisessä mukaisen korjauksen saaminen heidän ase- 7743: oppi- ja kasvatuslaitoksessa, lääkärinä, eläin- maansa tässä kohden on täysin perusteltua 7744: lääkärinä, sairaanhoitajattarena tai mielisai- jo senkin vuoksi, että valtioneuvosto helmi- 7745: raanhoitajana yhtiön, yhteisön tai yksityisen kuun 14 päivänä 1957 tekeminsä päätöksin 7746: laitoksen palveluksessa, valtion avustusta on myöntänyt Suomen Lastenhoitajainyh- 7747: nauttivan maataloudellisen tai kotitaloudelli- distys r.y:lle viran ja toimen haltijain neu- 7748: sen järjestön, metsänhoitolautakunnan, kes- votteluoikeudesta 22 päivänä tammikuuta 7749: kusmetsäseuran, keskuskauppakamarin, kaup- 1943 annetun lain mukaisen neuvotteluoikeu- 7750: pakamarin, tieteellisen tai taiteellisen järjes- den. Näin ollen ei ole enää mitään muodol- 7751: tön tahi laitoksen, tai yhdysliikenteessä val- listakaan estettä puheena olevan korjauksen 7752: tionrautateiden kanssa olevan kunnallisen suorittamiselle. 7753: tai yksityisen rautatien palveluksessa, lukea Edellä lausutun perusteella ehdotamme 7754: hyväkseen sen ajan, joka ylittää neljä vuotta, kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 7755: jos tämä virka tai toimi on ollut päätoimi toivomuksen, 7756: sekä pätevyysehtoihin ja laatuun nähden sii- 7757: hen valtion virkaan tai toimeen rinnastetta- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa 7758: vissa, mihin hän tästä virasta tai toimesta toimenpiteisiin valtion viran ja toi- 7759: erottuaan on ensiksi tullut. men haltijain palkkauksesta 19 päi- 7760: Kuten edellä olevasta ilmenee, asetuksen vana tammikuuta 1943 annetun 7761: 6 § : n 2 momentin kolmannessa kohdassa sen asetuksen 6 § :n, sellaisena kuin se on 7762: nykyisessä muodossa ei ole huomioitu ikä- muutettuna 12 päivänä joulukuuta 7763: lisään oikeuttavana aikana sitä aikaa, minkä 1951 annetussa asetuksessa, muutta- 7764: viran tai toimen haltija on ollut lastenhoita- miseksi siten, että viran ja toimen 7765: jana yhtiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen haltijoihin, jotka saavat ikälisää var- 7766: palveluksessa. · ten hyväkseen lukea sanotun pykälän 7767: Nykyisin lastenhoitajia on viran tai toi- 3 kohdan mukaisen palvelusajan, luet- 7768: men haitijoina kaikissa valtion sairaaloissa taisiin myös lastenhoitajat. 7769: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7770: 7771: Aune Innala. Saara Forsius. 7772: 152 7773: 7774: IV,52. - Toiv.al. N: o 24. 7775: 7776: 7777: 7778: 7779: Innala ym. : Yksityisoppikouluissa palvellun ajan lukemisesta 7780: valtion oppikoulujen opettajille ylempään palkkausluok- 7781: kaan oikeuttQ/Vaksi palvelusajaksi. 7782: 7783: 7784: E d u s k u n n a 11 e. 7785: 7786: Valtion viran ja toimen haltijain palk- sanotussa kohdin. Se on välttämätöntä jo 7787: kauksesta annetun asetuksen muuttamisesta senkin vuoksi, että nykyinen asiaintila on 7788: toukokuun 9 päivänä 1952 annetun asetuk- omiaan estämään pätevää ja kokenutta opet- 7789: sen (216/52) 4 pykälän 1 momentin mukaan tajatyövoimaa siirtymästä yksityisoppikou- 7790: valtion oppikoulun vanhempi ja nuorempi luista valtion oppikouluihin. Sitäpaitsi se 7791: lehtori ja apulaislehtori saavat, palveltuaan aiheuttaa tarpeettomasti oikeutettua tyyty- 7792: yhteensä kymmenen vuotta vakinaisena mai- mättömyyttä valtion palvelukseen jo siirty- 7793: nitussa virassa, palkkausta sanotun asetuksen neiden, muihin saman laitoksen opettajiin 7794: 1 pykälässä mainittua lähinnä ylemmän palk- verrattuna saman pätevyyden ja yhtä pitkä- 7795: kausluokan mukaan. Tammikuun 19 päivänä aikaisen opettajakokemuksen omaavien, mutta 7796: 1951 annetun yksityisoppikouluasetuksen eri tavoin palkattujen oppikoulunopettajien 7797: (23/51) 28 pykälän 2 momentin säännöksen keskuudessa. 7798: mukaisesti yksityisoppikoulujen opettajiin Kaiken edellä esitetyn perusteella kun- 7799: sovelletaan ylempään palkkausluokkaan siir- nioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväk- 7800: tämisessä oppikoulujen voimassa olevia sään- syttäväksi toivomuksen, 7801: nöksiä. 7802: Viimeksi mainittu säännös on täten pois- että hallitus ryhtyisi ensi tt'lassa toi- 7803: tanut erään yksityisoppikoulujen opettajien menpiteisiin valtion viran ja toimen 7804: palkkauksessa aikaisemmin olleen epäkohdan haltijain palkkauksesta annetun ase- 7805: verrattaessa heidän palkkaustaan valtion tuksen 4 § :n 1 momentin muuttami- 7806: oppikoulujen opettajien palkkaukseen. Sen seksi ja täydentämiseksi siten, että 7807: sijaan se ei ole järjestänyt niiden oppikou- yksityisoppikouluissa vähintään kym- 7808: lun opettajien palkkaukseen jäänyttä puut- menen vuotta muodollisesti pätevinä 7809: teellisuutta, jotka ovat siirtyneet yksityisen vastaavissa viroissa palvelleideti val- 7810: oppikoulun palveluksesta valtion oppikou- tion oppikouluihin jo siirtyneiden tai 7811: luun ennen vuonna 1951 annetun asetuksen vastedes siirtyvien vanhempien ja nuo- 7812: voimaantuloa, enempää kuin niidenkään, rempien lehtoreiden ja apulaislehto- 7813: jotka vastedes täten siirtyvät valtion palve- reiden osalta otettaisiin sanottu pal- 7814: lukseen. velusaika huomioon ylempään palk- 7815: Edellä kosketeltu puutteellisuus olisi kii- kausluokkaan oikeuttavana palvelus- 7816: reimmiten korjattava täydentämällä asetusta aikana. 7817: · Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 7818: 7819: Aune Innala. Saara Forsius. Jussi Saukkonen. 7820: Kyllikld Pohjala. A. F. Airo. Erkki Tuuli. 7821: 153 7822: 7823: IV,53. - Toiv.al. N:o 25. 7824: 7825: 7826: 7827: 7828: Kaitila. ym.: Määrävuosikorotuksen myöntämisestä juna-- 7829: miehille. 7830: 7831: 7832: E d u s k u n n a 11 e. 7833: 7834: Usealle valtion viran- ja toimenhaltijaryh- tööreihin nähden, eli palkkaluokan korotus 7835: mälle (veturinkuljettajat ja lämmittäjät, myönnettävä 5 vuoden palveluksen jälkeen. 7836: konduktöörit, vaununvoitelijat, eräät valtion- Todettakoon lisäksi, että junamiesten liittä- 7837: rautateiden toimistoapulaisryhmät, asema- minen mainitun järjestelyn piiriin ei vaikuta 7838: miehet, oppikoulun opettajat jne.) makse- millään tavoin sekaannuttavasti nykyään voi- 7839: taan palkkaus 1-2 palkkaluokkaa korkeam- massa olevaan valtion palkkausjärjestelmään 7840: pana, kun ne ovat määräajan (3-5-10 kokonaisuutena, sillä toteuttamisen jälkeen- 7841: vuotta) suorittaneet virkansa ja toimensa kin muodostuisi vanhemman junamiehen ja 7842: edellyttämää tehtävää. Onkin todettava, että nuoremman konduktöörin välinen palkkaero 7843: tämä palkkausmenettely on otettu yleisesti 2 palkkaluokaksi sekä vanhemman junamie- 7844: käytäntöön nimenomaan rautateiden palve- hen ja vanhemman konduktöörin ero 3 palk- 7845: luksessa oleviin viran- ja toimenhaltijaryh- kaluokaksi. 7846: miin nähden. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 7847: Koska näin ollen ei ole pidettävä oikeu- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 7848: denmukaisena eikä perusteltuna, että tämän muksen, 7849: järjestelyn ulkopuolelle on jäänyt junamies- 7850: ten ryhmä valtionrautateillä, olisikin paikal- että hallitus välittömästi ryhtyisi 7851: laan, että heihin nähden sovellettaisiin yllä toimenpiteisiin määrävuosikorotuksen 7852: mainittua yleistä periaatetta ja yhdenmukai- myöntämiseksi myöskin valtionrauta- 7853: suuden vuoksi samalla tavalla kuin konduk- teiden junamieMlle. 7854: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 7855: 7856: Esa Kaitila. Juho Tenhiälä. Veikko Hyytiäinen. 7857: Armi Hosia. Kaarlo Xajatsalo. Aaro Stykki. 7858: 7859: 7860: 7861: 7862: 20 E 6817/~ 7863: 154 7864: 7865: IV,54. - Toiv.al. N: o 26. 7866: 7867: 7868: 7869: 7870: Innala. ym.: Ylityökorvauksen suorittamista valtion viran tai 7871: toimen haltijoille koskevien säännösten muuttamisesta. 7872: 7873: 7874: E d u s k u n n a ll e. 7875: 7876: Valtion viran ja toimen haltijain palk- teen runsaastikin ylitöitä saamatta siitä mi- 7877: kauksesta joulukuun 22 päivänä · 1942 an- tään korvausta. Milloin korvausta taas on 7878: netun lain 19 §: n ja työajasta valtion viras- myönnetty; sen määräämisessä on noudatettu 7879: toissa sekä valtion viran ja toimen haltijain erilaisia perusteita. 7880: vuosilomista toukokuun 9 päivänä 1947 an- Valtion viran ja toimen haltijain työolot 7881: netun asetuksen 5 § : n 1 momentin mukaan olisi järjestettävä siten, että heille suorite- 7882: valtion viran ja toimen haltijat ovat vel- taan korvaus tehdystä ylityöstä samojen pe- 7883: volliset tekemään ylityötä esiin.iehensä mää- rusteiden mukaan kuin liikealalla ja työsopi- 7884: räyksestä milloin viraston työt erityisissä mussuhteen perusteella työskenteleville toimi- 7885: tilapäisluontoisissa tapauksissa sitä vaativat. henkilöille ja työntekijöille nykyisen lainsää- 7886: Näihin säännöksiin nojautuen on katsottu, dännön mukaan suoritetaan. Puheena oleva 7887: että heidän suorittamastaan ylityöstä ei mak- korvaus olisi maksettava palkkausluokasta 7888: seta eri palkkiota tai korvausta. Tällainen riippumatta kaikille muille viran ja toimen 7889: korvaus on tullut kyseeseen ainoastaan har- haitijoille paitsi virastojen päälliköille ja 7890: voissa poikkeustapauksissa, ja valtiovarain- osastopäälliköille, koska heidän johtavan ase- 7891: ministeriön kiertokirjeessä annettujen ohjei- mansa vuoksi kävisi vaikeaksi todeta mah- 7892: den mukaan se tällöinkin on tapahtunut val- dollisesti suoritettua ylityömäärää. 7893: tioneuvoston raha-asiainvaliokunnan luvalla. 'Sanotun perusteella ehdotamme kunnioitta.:. 7894: Suoritetun ylityön korvauksen saantimah- vasti eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 7895: dollisuuden samoin kuin sen määränkin jää- 7896: dessä täysin harkinnan varaiseksi ei voida että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7897: välttyä siltä, että mahdollisen korvauksen toimenpiteisiin sellaisen muutoksen 7898: suorittaminen käytännössä on muodostunut saamiseksi valtion viran ja toimen 7899: perin epätasaiseksi. Niinpä esim. korvat- haltijain oikeudelliseen asemaan, että 7900: tavien ylityötuntien määrän laskemisessa heille, virastojen päälUköitä ja osasto- 7901: esiintyy erilaisuutta eri virastoissa. Ja sään- päälliköitä lukuunottamatta, makset- 7902: nönmukaiseksi ilmiöksi joka tapauksessa jää, taisiin työlainsäädännön säännök- 7903: että viran ja toimen haltijat joutuvat var- siä vastaava korvaus kaikesta säännöl- 7904: sinkin tilinpäätösaikana, mutta myös muina lisen virka-ajan yli menevänä aikana 7905: kiireellisinä aikoina tekemään vuodesta vuo- suorittamastaan virastotyöstä. 7906: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 7907: 7908: Aune Innala. N. Kosola. 7909: Kyllikki Pohjala. Saara Forsius. 7910: A. F. Airo. 7911: 155 7912: 7913: IV,55. - Hemst.mot. N: o 27. 7914: 7915: 7916: 7917: 7918: österhom m. fl.: . Angåe11,de ändring av bestämmelserna om 7919: ersättning. åt läroverkslärare för deras arbete utom skolan. 7920: 7921: 7922: T i 11 R i k s d a g e n. 7923: 7924: Frågan om ändring av grunderna för den därför en sakkunnig klassificering bör äga 7925: ersättning, som tillkommer läroverkens lärare rum sä att ersättningen motsvarar den verk- 7926: för d,et arbete de utför utanför skolan, har liga arbetsprestationen. 7927: länge. stått på dagordningen. Tili följd ·av Lärarrådet har för sin del tre gånger ·gjort 7928: ändrade förhållanden har de hittills gällande framställning till skolstyrelsen om reform 7929: bestämmelserna blivit föråldrade och oskä- av grunderna för ersättningen. Enligt dess 7930: liga. Lärare i vissa realämnen erhåller ingen förslag skulle lärare i främmi:mde språk er- 7931: ersättning för hemarbete och den ersättning, hålla vederlag ·för hemarbete enligt 1.5 vecko- 7932: som utbetalas tili andra lärare, borde :fast- timmar, lärare i matematik 1 veckotimme 7933: ställas även med beaktande av antalet elever och lärare i handarbete och gymnastik 0.25 7934: i klassen. Bland dem som tagit sig talan i veckotimme. Klassernas storlek skulle beak- 7935: saken är lärarrådet som funnit det angelä- tas sålunda att om elevantalet är under 10 7936: get att spörsmålet bör lösas snarligen på ett minskas ersättningen med 50 procent men 7937: tillfredsställande sätt. om elevantalet överstiger 30 borde ersättnin- 7938: Beträffande lärare i realämnen har det gen utbetalas till förhöjt belopp. Vidare har 7939: hittills ansetts att det inte vore· nödvändigt lärarrådet ansett det påkallat att ledare av 7940: att till dem erlägga ersättning för arbete klubbverksamhet och konventens kuratorer 7941: utanför skolan emedan deras åliggande kan skulle erhålla ersättning enligt ivå veckotim- 7942: betraktas som endast .muntlig undervisning mar för att verksamheten skulle bli e:ffektiv. 7943: i klassen. Efter det realprovet införts i stu- ·Med hänvisning till det som ovan fram- 7944: dente:x:amen har dock även lärarna i dessa hä~lits föreslås att riksdagen ville hem- 7945: ämnen blivit tvungna att i gymnasialklas~ ställa, 7946: serna anordna skriftliga övningar vilka själv- 7947: fallet förutsätter korrigeringsarbete. Till att regeringen skyndsamt måtte 7948: följd härav har lärarna i realämnen, som skrida tiU åtgärd för att ändra be- 7949: inte erhåller ersättning för hemarbete, kom- stämmelserna om ersättning åt läro- 7950: mit i en sämre ställning än andra lärare. verkslärare för deras arbete utom sko- 7951: Det är klart att hemarbetet är av olika om- la1!, så att ersättningen motsvarar de- 7952: fattning för skilda grupper av lärare och att ras verkliga arbetsprestationer. 7953: Helsingfors den 8 augusti 1958. 7954: 7955: John Österholm. Kurt N.ordfors. 7956: Sven Bögström. Grels 'l'eir. 7957: G. Henriksson. Arthur Larson. 7958: Alwar S]lndell. 7959: 156 7960: 7961: IV,55. - Toiv.al. N:o 27. 7962: Suomennos. 7963: 7964: 7965: 7966: Österholm ym. : Oppikoulunopettajille koulun ulkopuolella 7967: suoritetusta työstä maksettavaa korvausta koskevien mää- 7968: räysten muuttamisesta. 7969: 7970: 7971: Eduskunnalle. 7972: 7973: Kysymys oppikoulujen opettajille koulun tettava asiantunteva luokittelu siten, että 7974: ulkopuolella suoritetun työn korvausperus- korvaus vastaa todellista työsuoritusta. 7975: teiden muuttamisesta on kauan ollut päivä- Opettajaneuvosto on osaltaan tehnyt kol- 7976: järjestyksessä. Muuttuneiden olosuhteiden masti kouluhallitukselle esityksen korvauspe- 7977: takia ovat tähän saakka voimassa olleet mää- rusteiden uudistamisesta. Sen ehdotuksen 7978: räykset vanhentuneet ja käyneet kohtuutto- mukaan tulisi vieraiden kielten opettajan 7979: miksi. Määrättyjen reaaliaineiden opettajat saada kotityökorvausta 1.5 viikkotunnin mu- 7980: eivät saa kotityöstä mitään korvausta ja muille kaan, matematiikan opettajan yhden ja käsi- 7981: opettajille maksettava korvaus olisi vahvis- työn ja voimistelun opettajien 0.25 viikko- 7982: tettava ottamalla huomioon myös luokan oppi- tunnin mukaan. Luokkien suuruus otettai- 7983: lasmäärä. Kysymyksen on ottanut esille mm. siin huomioon siten, että jos oppilasluku on 7984: opettajaneuvosto, joka on katsonut tärkeäksi alle kymmenen, vähennetään korvausta 50 7985: asian pikaisen ratkaisemisen tyydyttävällä prosentilla, mutta jos oppilasmäärä nousee 7986: tavalla. yli kolmenkymmenen, tulisi korvaus mak- 7987: Mitä reaaliaineiden opettajiin tulee, ei tä- saa korotettuna. Edelleen opettajaneuvosto 7988: hän saakka ole katsottu välttämättömäksi on katsonut aiheelliseksi, että kerhotoiminnan 7989: suorittaa heille korvausta koulun ulkopuo- ohjaajat ja teinikuntien kuraattorit saisivat 7990: lella suoritetusta työstä, koska heidän tehtä- korvausta kahden viikkotunnin mukaan, jotta 7991: väkseen voidaan katsoa ainoastaan suullinen toiminta muodostuisi tehokkaaksi. 7992: opetus luokassa. Reaalikokeen tultua lii- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus- 7993: tetyksi ylioppilastutkintoon on kuitenkin kunnan päätettäväksi toivomus, 7994: myös näiden aineiden opettajien ollut pakko 7995: toimeenpanna lukioluokilla kirjallisia harjoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7996: tuksia, jotka tietenkin edellyttävät korjaus- toimenpiteisiin oppikoulunopettajille 7997: työtä. Tästä johtuen reaaliaineiden opetta- koulun ulkopuolella suoritetusta työstä 7998: jat, jotka eivät saa korvausta kotityöstä, ovat maksettavaa korvausta koskevien mää- 7999: joutuneet muita opettajia huonompaan ase- räysten muuttamiseksi siten, että kor- 8000: maan. On selvää, että kotityö on erisuuruista vaus vastaa heidän todellisia työsuori- 8001: eri opettajaryhmissä, ja sen vuoksi on toimi- tuksiaan. 8002: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 8003: 8004: John Österholm. Kurt Nordfors. 8005: Sven Bögström. Grels Teir. 8006: G. Henriksson. Arthur Larson. 8007: Alwar Sundell. 8008: 157 8009: 1V,56.- Toiv.al. N:o 28. 8010: 8011: 8012: 8013: 8014: Tenhiälä ym..: Yötyölisän suorittamisesta eräille valtionrauta- 8015: teiden viran ja toimen haltijoille. 8016: 8017: 8018: Ed uskunmalle. 8019: 8020: Yleisesti tunnetaan, että yksityisoikeudeUi- suuruinen prosenttihyvitys. Tämäru %-mää- 8021: sessa työsuhteessa olevien työ arvostellaan rän tulisi olla korkeampi kuin 20 siitä syystä, 8022: eriarvoiseksi riippuen siitä, minä vuorokauden että tällä järjestelyllä ei korjata vielä ilta- 8023: aikana työ suoritetaan. Yleensä työläisille työn hyvittämistä. 8024: myönnetä:äDJ 10 %: n iltatyön lisä ja 20 %: n On huomattava, että eräissä työpisteissä- 8025: yötyön lisä. Tästä on eri työehtosopimuk- esim. valtion rautateillä - lasketaan työaika 8026: sissa määräyksiä, joiden yksityiskohdat miiä- 3-viikkoisin tarkkailukausin, ja on suurin 8027: räytyvät mm. sen mukaan, onko suoritettu sallittu työaika 141 tuntia 21 vuorokaudessa. 8028: työ 2- vaiko 3-vuoooista jne. Vasta tämän tuntimäärän yli menevät työ- 8029: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita ns. julkis- tunnit ovat ns. ylityötä. Päivittäistä työai- 8030: oikeudellisessa suhteessa olevilla. Näille ei kaa ei ole määrätty. Ainoastaan kielletään 8031: myönnetä minkäänlaista ilta- tai yötyönlisää, yli 16 tuntia kestävät työvuorot. 8032: ellei tällaiseksi lasketa sitä, että esim. valtion Tämä edellä esitetty tuo julki mielestämme 8033: rautateitten palveluksessa olevat saavat klo aivan uuden näkökohdan, nimittäin sen, että 8034: 22-6 välisenä aikana suoritetusta työstä lisä- poikkeuksellisissa oloissa, kuten1 yöllä suo- 8035: korvausta 90 mk, ns. yötyörahan, mikäli tänä ritetuista työtunneista, tulisi hyvitys korotet- 8036: aikana on tehty työtä vähintään kaksi tun- tuna työaikana ei:kä korotettuna palkkana, 8037: tia. On kuitenkiru ihmeteltävä, ettei samaa kuten yleensä on tapana tähän saakka ollut. 8038: periaatetta ole sovellettu ns. virkasuhteessa Rahalla saadaan tavaraa, mutta ei terveyttä, 8039: o1eviinkin. Se on myös ristiriidassa sen tosi- minkä turvaaminen on pääasia. 8040: asian kanssa, että epäsäännöllinen monivuo- Esimerkki työajan laskennasta hyvityksen 8041: rotyö raskaine yövuoroineeru on kehollisesti ollessa 30 % : Työaika klo 22-6 = 8 t. + 8042: ja henkisesti työkuntoa suuresti alentavaa. (30 %) 2 t. 24 min. = 10 t. 24 min. 8043: Jonkinlaisena ratkaisuna voitaisiin ajatella Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 8044: epäkohdan poistamiseksi sitä, että ilta- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 8045: yötyöstä maksettaisiin todellisesta tuntipal- vomuksen, 8046: kasta laskettu 10-20 %:n korotus, kuten 8047: työsuhteessa olevi1lekin. Tämä olisi kuiten- että hallitus antaisi kiireellisesti tut- 8048: kiru suuresti kirjanpitoa lisäävä toimenpide, kia, olisiko ja missä laajuudessa niiden 8049: eikä se vielä veisi asian ytimeen, nimittäin 8 tunnin työaikalain alaisten valtion- 8050: siihen, että näitä yliraskaita yövuoroja tai rautateiden viran- ja toimenhaltijain, 8051: muuta työtä tulisi olla vähemmän kuin sään- joiden säännöllinen työaika on enin- 8052: nöllistä päivätyötä tekevillä. Tämän epäkoh- tään 141 tuntia kolmiviikkoisena tark- 8053: dan korjaaminen käynee parhaiten päinsä kailukautena, yötyön korvaaminen 8054: siten, että yöaikana klo 22-6 työn suoritta- mahdollista prosenttimääräisenä työ- 8055: miseen käytettyyn aikaan lisätään määrätyn aikahyvityksenä. 8056: Helsingissä 7 p-äivänä elokuuta 1958. 8057: 8058: Juho Tenhiälä. Anni Bosia.. Aaro Stykki. 8059: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. V. Hyytiäinen. 8060: 158 8061: 8062: IV,ö7. - Toiv.al. N: o 29. 8063: 8064: 8065: 8066: Innala ym.: Virkamieseläkkeistä annetun asetuksen muutta- 8067: misesta. 8068: 8069: 8070: E d u s k u n n a 11 e. 8071: 8072: Syyskuun 30 päivänä 1950 virkamieseläk- tion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mi- 8073: keistä annetun lain (459/50) 3 §:n mukaan hin hän tästä virasta tai toimesta erottuaan 8074: eläkevuosiksi, jotka viran tai toimen haltija on ensiksi tullut, eräitä erikseen lueteltuja 8075: saa laskea hyväkseen, luetaan aika, minkä hän, poikkeuksia lukuunottamatta, joihin nähden 8076: täytettyään kaksikymmentäyksi vuotta, on viran tai toimen haltija saa eläkevuosina las- 8077: ollut valtion ~ruspalkkaisen tai sopimus- kea hyväkseen koko palvelusaikansa täyte- 8078: paikkaisen viran tai toimen haltijana tahi tystä kahdenkymmenenyhden vuoden iästä 8079: ylimääräisenä toimenhaltijana taikka hoita- lä:htien. Sitäpaitsi valtiovarainministeriö voi 8080: nut väliaikaisena tai sijaisena valtion virkaa erityisistä syistä oikeuttaa viran tai toimen 8081: tai · tointa tahi ylimääräistä tointa taikka haltijan laskemaan hyväkseen eläkevuosina 8082: muutoin ollut päätoimeksi katsottavassa val- muunkin kuin edellä mainitun palvelusajan, 8083: tion palveluksessa tai sellaisessa valtion kuitenkin enintään kahdeksan vuotta. 8084: työssä, jossa olon ajan työntekijä saa lukea Neljän eläkevuoden menettäminen kunnan 8085: hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana palvelus- tai muun julkisen yhdyskunnan, yhtiön, yh- 8086: aikana. teisön, yksityisen laitoksen tai muun näihin 8087: Virkamieseläkkeistä samana päivänä anne- verrattavan tahi valtion avustusta nauttivan 8088: tun asetuksen (460/50) 3 §:n mukaan viran työnantajan palveluksessa muodostuu huo- 8089: tai toimen haltija, jolla on eläkettä hakies- mattavaksi taloudelliseksi tappioksi asian- 8090: saan eläkelain 3 § : n 1 momentissa mainitun omaisille viran tai toimen haltijoilla. Onpa 8091: palveluksen perusteella vähintään kymmenen saattanut käydä niinkin, että viran tai toi- 8092: eläkevuotta, saa siitä ajasta, minkä hän on men haltija, joka edellä mainitunlaisesta pal- 8093: kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään ollut veluksesta on siirtynyt valtion palvelukseen, 8094: kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien ei ole edes tiennyt menettävänsä mainittuja 8095: yhtymän virassa taikka uskonnollisen yhdys- eläkevuosia. 8096: kunnan toimessa, opettajana yksityisessä kor- Kun mainitut viran ja toimen haltijat ovat 8097: keakoulussa tai valtion avustusta nauttivassa asianmukaisen opillisen ja ammattivalmen- 8098: yksityisessä oppi- tai kasvatuslaitoksessa, lää- nuksen omaavina samanluontoisia tehtäviä 8099: kärinä, eläinlääkärinä, sairaanhoitajattarena, suorittaen palvelleet yhteiskuntaa niin hyvin 8100: terveyssisarena, kätilönä, mielisairaanhoita- ennen valtion palvelukseen siirtymistään kuin 8101: jattarena tai mielisairaanhoitajana yhtiön, sen jälkeenkin, ei ole mitään syytä jättää 8102: yhteisön tai yksityisen laitoksen palveluk- edellä mainittua neljän vuoden aikaa huo- 8103: sessa, valtion avustusta nauttivan maatalou- mioonottamatta heidän eläkevuosiaan lasket- 8104: dellisen tai kotitaloudellisen järjestön, met- taessa. Tällainen menettely on sitä vähem- 8105: sänhoitolautakunnan, keskusmetsäseuran, kes- män perusteltua, kun kunnallisessa virkalain- 8106: kuskauppakamarin, kauppakamarin, tieteelli- säädännössä ei vähennetä edellä mainitun ta- 8107: sen tai taiteellisen järjestön tahi laitok- voin neljää ensimmäistä valtion palvelus- 8108: sen tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden vuotta, vaan nykyisen kehityssuunnan mu- 8109: kanssa olevan kunnallisen tai yksityisen rau- kaan kunnat eläkevuosien laskemiseen näh- 8110: tatien palveluksessa, eläkevuosina laskea hy- den pyrkivät noudattamaan samaa periaa- 8111: väkseen sen osan, joka ylittää neljä vuotta. tetta, joka on voimassa ikälisien hyväksi 8112: Edellytyksenä tällöin on, että puheena oleva lukemiseen nähden. 8113: virka tai toimi on ollut päätoimi sekä päte- Valtion ja kuntien eläkesääntöjen mää- 8114: vyysehtoihin ja laatuun nähden siihen vai- räyksien poiketessa täten oleellisesti toisis- 8115: IV,57. - Inna.la ym. 159 8116: 8117: taan edellä selostettu valtion noudattama keistä annetun asetuksen ta'l'kistami.- 8118: eläkevuosien laskemistapa on mm. omiaan seksi ja muuttamiseksi siten, että sa- 8119: suuntaamaan kouliintuneen, nuoren työvoi- notun asetuksen 3 § :n 3 momentissa 8120: man siirtymistä parhaiksi elinvuosiksi kun- mainittu viran tai toimen haltija saa 8121: tien palvelukseen. Tämä ei ole valtion edun laskea eläkevuosikseen vähentämättö- 8122: mukaista. mänä koko sen ajan, minkä hän on 8123: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten esi- kaksikymmentäyksi vuotta täytettyään 8124: tämme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt~ ollut ennen valtion palvelukseen siir- 8125: täväksi toivomuksen, tymistään puheena olevan asetuksen 8126: kohdan edellyttämässä muussa palve- 8127: että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- luksessa. 8128: menpiteisiin valtion virkamieseläk- 8129: Helsingissä 31 päivänä heinälruuta 1958. 8130: 8131: Aune Innal'a. Saara. Forsius. Jussi &ukkonen. 8132: Kyllikki Pohjala. A. 1'. Airo. Erkki 'fuuli. 8133: 160 8134: 8135: IV,58. - Toiv.al. N: o 30. 8136: 8137: 8138: 8139: 8140: Salin ym.: Toimefl,piteistä valtion palveluksessa oleviefl, eläke- 8141: ikärajafl, alentamiseksi. 8142: 8143: 8144: E d u s k u n n a 11 e. 8145: 8146: Valtion peruspalkkaisen viran ja toimen dosta lopettamaan työnsä ennen varsinaisen 8147: haltijalla on oikeus erottuaan palveluksesta eläkeikärajan saavuttamista. 8148: saada valtion varoista elinkautista eläkettä Sama pitää paikkansa myös työsuhteessa 8149: laissa ja asetuksessa lähemmin määrätyin valtioon oleviin työntekijöihin. Lisäksi on 8150: ehdoin, samoin valtion työssä olevalla työnte- huomioitava, että lähivuosina on elinkeino- 8151: kijällä, jonka katsotaan siitä saavan pää- elämän palvelukseen sijoitettava ns. suuret 8152: asiallisen toimeentulonsa, Qn oikeus työstä ikäluokat, joten tämäkin huomioiden eläke- 8153: erottuaan saada määrätyin edellytyksin elin- ikärajan alentaminen helpottaisi työllisyysti- 8154: kautistaJ eläkettä valtion varoista. Eräitä lannetta, antaisi nuorelle työvoimalle parem- 8155: poikkeuksia lukuunottamatta on mahdolli- mat toimeentulomahdollisuudet. 8156: suus saada täysi eläke, riippuen palvelusvuo- On myös huomioitava suuremman yhden- 8157: sista, kun viran tai toimenhaltija kuin myös mukaisuuden aikaansaaminen valtion palve- 8158: työsuhteessa valtioon oleva kansailainen on luksessa olevien sosiaalisissa eduissa. 8159: täyttäxeyt 63 vuotta, jonka lisäksi voidaan 8160: työskentelyä jatkaa aina 67 ikävuoteen Erittäin rasittavissa vi.rOOssa, toimissa ja 8161: saakka. töissä nyt voimassaolevat määräykset, jotka 8162: Teollinen kehitys, liikenteen nopeuttami- koskevat mm. veturinkuljettajia, työsuhteessa 8163: nen ja yleensä koko elinkeinoelämän kehitty- olevia linga-auton kuljettajia, sukeltajia ym. 8164: minen~ työvauhdin kiihtyminen, liikenteessä 8165: olisi sellaisenaan pidettävä edelleen voimassa. 8166: vaadittavan huolellisuuden ja tarkkaavaisuu- Edellä mainittuun viitaten esitämme koh- 8167: den lisääntyminen ovat tekijöitä, jotka huo- teliaimmin eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 8168: mattavasti enemmän kuluttavat ihmistä sekä vomuksen, 8169: henkisesti että fyysillisesti kuin voimassa ole- 8170: van lain hyväksymisen aikana tapahtui. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 8171: Erääruä esimerkkinä mainittakoon valtion menpiteisiin valtion viramr- ja toimen- 8172: rautateiden 8: n konejakson tilasto 5 vuoden haltijain ja työsuhteessa valtioon ole- 8173: ajalta, joka osoittaa, että 2/3 viran ja toi- vien työntekijöiden eläkeikärajan alen- 8174: men haitijoista on joutunut sairauden joh- tamiseksi 58 vuoteen. 8175: Helsingissä 13 päiv·änä elokuuta 1958. 8176: 8177: Toivo Salin. Toivo Kujala. Kuuno Honkonen. 8178: Tauno Kelovesi. Usko Seppi. Siiri Lehmonen. 8179: Inkeri Virtanen. Paavo Aitio. Pertti Rapio. 8180: Gösta Rosenberg. Mauri Ryömä. Toivo Asvik. 8181: Rainer Virtanen. Pauli Puhakka. Martti Linnt.. 8182: Tyyne Tuominen. 8183: 181 8184: 8185: IV,59. - Toiv.al. N: o 31. 8186: 8187: 8188: 8189: 8190: Innala ym.: Naisten. sod~'lltJikaisen vapaaehtoisen palveluksen 8191: luk.,Wuta virktlmiueliikkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. 8192: 8193: 8194: E d u s k u n n a 11 a. 8195: 8196: Vuosien 1939-45 aikana monet Suomen että eduskunta hyväksyi vuonna 1956 lain 8197: naiset joko järjestöjen jäseninä tai vapaa~ sotavammaisista annetun lain soveltamisalan 8198: ehtoisina hoitivat puolustusvoimissa aivan laajentamisesta, jossa korvauksen saajien pii- 8199: samanlaisia tehtäviä kuin valtion viran ja riä. laajennettiin mm. juuri näiden henkilöi- 8200: toimen haitijoina olevat naiset. Tällaisia teh- den osalt3. Sanotun lainmuutoksen perus- 8201: täviä olivat muun ohella emännöitsijän, sai- teella nimittäin nyttemmin maksetaan ruu- 8202: raalahenkilökuntaan kuuluneiden, viastittä- miinvamman tai sairauden johdosta kor- 8203: jän, sähköttäjän, kaukokirjoittajan ja kans- vausta mm. sille, joka naisjärjestön jäsenenä 8204: lia-apulaisen toimet. Useat näitä tehtäviä on ollut vuonna 1939 tai sen jälkeen mutta 8205: hoitaneista ovat myöhemmin tulleet puolus- ennen 1 päivää heinäkuuta 1945 sotilasviran- 8206: tuslaitoksen, posti- ja lennätinhallituksen tai omaisen tai järjestönsä määräämässä ja val- 8207: sairaalalaitoksen palvelukseen ja siten valtion vomassa työssä sotilaallisen laitoksen tai muo- 8208: viran ja toimen haltijoiksi. Olisi sen vuoksi dostelman piirissä. 8209: kohtuullista, että heidän sodanaikainen pal- Edellä esitetyn perusteella ja siihen viita- 8210: veluksensa rinnastettaisiin samalla tavoin vi- ten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy- 8211: ran ja toimen haltijana suoritettuun palve- väksyttäväksi toivomuksen, 8212: lukseen kuin reserviläisten palvelus liikekan- 8213: nallepannuissa puolustusvoimissa. Näin sitä että hallitus antaisi Eduskunnalle 8214: suuremmalla syyllä, kun eräät kaupungit ja esityksen virkamieseliikkeistä annetun 8215: maalaiskunnatkin ottavat huomioon mm. so- lain muuttamisesta siten, että naisten 8216: dan aikaisen lottapalvelun. vapaaehtoinen vakinainen palvelus so- 8217: Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen puo- dan aikana liikekannallepannuissa puo- 8218: lustusvoimissa sotien aikana palvelleille nai- lustusvoimissa laskettaisiin palveluk- 8219: sille on täysin perusteltua myös sen vuoksi, ai valtion viran ja toimen haltijana. 8220: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 8221: 8222: Aune Innala. Saara Forsius. A. F. Airo. 8223: 8224: 8225: 8226: 8227: 21 E 687/58 8228: 162 8229: 8230: lV,60. - Toiv.al. N: o 32. 8231: 8232: 8233: 8234: 8235: InnaJ.a. ym. : Valtion palveluksessa olevie-n Zast e-nhoitajie-n 8236: aläkeikäraja-n ale-ntamisesta. 8237: 8238: 8239: E d u s k u nm a 11 e. 8240: 8241: Voimassa olevien säännösten mukaan val- oikeuttamaila heidät paasemaan eläkkeelle 8242: tion laitoksissa toimivat lastenhoitajat ovat samassa iässä kuin nämä. Käytännössä tämä 8243: oikeutetut saamaan eläkkeen vasta valtion olisi toteutettavissa muuttamalla virkamies- 8244: viran ja toimen haltijain yleisen eläkeiän eläkkeistä 30 päivänä syyskuuta 1950 annet- 8245: saavutettuaan eli 63 ikävuotta täytettyään. tua asetusta siten, että sen 2 §: n 1 momen- 8246: Heidän työnsä vastuullisuuteen' katsoen ja tin ensimmäisessä kohdassa lueteltuihin vi- 8247: huomioon ottaen, että se on sekä henkisesti ran ja toimen haitijoihin lisättäisiin lasten- 8248: että ruumiillisesti erittäin rasittavaa ja ku- hoitajat. 8249: luttavaa, tämä ikäraja on kohtuuttoman kor- Edellä esitetyn johdosta kunruioittavasti 8250: kea. Sitä osoittaa mm. se, että laatunsa ja ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 8251: rasittavuutensa sekä tehtäviensä luonteen ja vomuksen, 8252: muun ohessa työaikojen puolesta lastellihoita- 8253: jien työhön verrattavan sairaanhoitajien että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- 8254: työn, joka useimmiten lisäksi suoritetaan sa- menpiteisii-n virkamieseläkkeistä a-n-ne- 8255: moissa valtion laitoksissa, katsotaan edellyt- tu-n asetukse-n muuttamiseksi site-n, 8256: tävän eläkkeelle pääsyä jo 53 vuoden iässä. että valtio-n palveluksessa olevat las- 8257: Lastenhoitajat olisikin rinnastettava elä- tenhoitajat saisivat eläkkee-n 53 vuo- 8258: keoikeuden saantiin nähden sairaanhoitajiin de-n iässä. 8259: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 8260: 8261: Aune Innala. Toivo Hietala. 8262: 163 8263: 8264: IV,61. - Toiv.al. N: o 33. 8265: 8266: 8267: 8268: 8269: Innala: Lastenhoitajien eläkevuosien laskemisperusteiden 8270: muuttamisesta. 8271: 8272: 8273: E d u s ik: u n n a 11 e. 8274: 8275: Viitaten näille valtiopäiville jätetyn toivo- annetun asetuksen 3 § :n muuttami- 8276: musaloitteen n: o 23 perusteluihin ehdotan seksi siten, että niihin viran ja toimen 8277: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi haltijoihin, jotka sanotun pykälän 3 8278: toivomuksen, momentin 3 kohdan mukaisesti saavat 8279: eläkevuosina laskea hyväkseen yhtiön, 8280: että hallitus ryhtyisi ensi tilassa yhteisön tai yksityisen laitoksen pal- 8281: toimenpiteisiin valtion virkamieseläk- veluksessa toimimansa ajan, luettaisiin 8282: keistä 30 päivänä syyskuuta 1950 myös lastenhoitajat. 8283: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 8284: 8285: Aune Innala. 8286: 164 8287: 8288: IV,6a - Toiv.al. N:o 34. 8289: 8290: 8291: 8292: 8293: Hallberg ym.: Rajajääkärien eläkeoikeuden järjestämisestä. 8294: 8295: 8296: E d u s kun n a 11 e. 8297: 8298: Rajavartiostossamme palvelevat vakinai- edun, jolloin myös rajavartiostossa palvellut 8299: sina miehinä mm. rajajääkärit. Näiden ny- vuodet huomioidaan. Tällaista siirtymismah- 8300: kyinen palkkaus ja muut edut on järjestetty dollisuutta ei kuitenkaan ole monellakaan 8301: siten, että. kun he ikänsä perusteella ovat heistä. Mainittakoon vielä, että rajajääkäri 8302: pakotetut eroamaan toimestaan 50 vuotta toimii vastaavanlaisessa tehtävässä kuin esim. 8303: täytettyään, heille maksetaan vain nk. ero- poliisi- ja tullimies, joilla on eläkeoikeus, 8304: raha kertakaikkisena, mutta he eivät ole oi- mutta rajajiiäkäreillä ei. Samalla on raja- 8305: keutettuja kuin poikkeustapauksessa- esim. jääkärien luotettavuus tehtävässään tärkeä, 8306: säälittävissä olosuhteissaJ - jonkinlaiseen joten tähän ammattiin on aina valittava ja 8307: ylimääräiseen eläkkeeseen, jota saavat vain otettava ehdottoman luotettavia ja reippaita 8308: muutamat harvat. Mainitun erorahan suu- miehiä, jotka pysyisivät tehtävässään mah- 8309: ruus riippuu palvelusvuosista ja on sen kor- dollisimman kauan. 8310: kein mitärä nykyisin 12 vuoden palvelusajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 8311: päätyttyä raj.ajääkärei:lle 220 000 markkaa ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 8312: ylirajajääkäreille 225 000 markkaa, joista vomuksen!, 8313: määristä vähennetään maksutilaisuudessa 8314: vastaava vero. Ikälisiin heillä ei ole oikeutta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 8315: Jotkut rajajääkäreistä ovat jo aikaisem- toimenpiteisiin, että eroamisiässä ol.e- 8316: massa vaiheessa onn.istuneet siirtymään jo- ville rajajääkäreille erorahan asemesta 8317: honkin poliisin, tullimiehen tai muuhun sel- myönnettäisiin heidän vakinaista palk- 8318: laiseen ammattiin, joka takaa heille eläke- kaetuaan vastaava vakinainen eläke. 8319: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 8320: 8321: R. Ballberg. Mauri Seppä. Aune Innala. 8322: Erkki Koivisto. Mikko Asunta. A. F. Airo. 8323: N. Kosola. Matti Miikki. Toivo Hietala. 8324: Johannes Wirtanen. Martti Salminen. Jaakko Kemppainen. 8325: Juha Rihtniemi. Armas Leinonen. Erkki Bara. 8326: 165 8327: 8328: IV,63. - Toiv.al. N: o 35. 8329: 8330: 8331: 8332: 8333: Hallberg ym.: Eräiden puolustuslaitoksesta vapautettujen 8334: upseerien ja aliupseerien eläke-etujen järjestämisestä. 8335: 8336: 8337: E d u s k u n n a ll e. 8338: 8339: Osa niistä reservin upseereista, jotka vuo- ovat useissa tapauksissa hyvin vähäiset. Jos 8340: teen 1944-1945 saakka palvelivat virkaate- mahdollisesti heistä joku l'!aa jonkinlaisen yli- 8341: ltevinä puolustuslaitoksessa ja suojeluskun- määräisen eläkkeen, on se määrältään miltei 8342: nissa, vapautettiin viroistaan omatta syyt- merkityksetön, muutama tuhat kuukaudessa. 8343: tään ja on edelleen kokonaan eläke- ja Kun sanotut henkilöt eivät monista ano- 8344: muita etuja vailla., monet heistä eläen per- muksistaan ja .esityksistään huolimatta ole 8345: heineen suoranaisessa puutteessa. Samoin saaneet mitään apua asiassaan, ehdotamme 8346: ei näitä vir.astaan vapautettuja reservinup- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8347: seereita ja aliupseereita ole mitenkään huo- 8348: mioitu siinä komitean ehdotuksessa, jonka että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 8349: tehtävänä on ollut elä:ke-etuisuuksien järjes- menpiteisiin puolustuslaitoksen vi- 8350: täminen puolustuslaitoksesta vapautetuille roissa ja tehtävissä virkaa tekevinä 8351: vakinaisille upseereille j.a aJiupseereille. Jo palvelleiden, vuosina 1944-45 vapau- 8352: iäkkäinä miehin-ä ja aikanaan sotilasalalle tettujen reservin upseeriCtn ja aliup- 8353: koulutettuina ei näillä ole ollut eikä ole ti- seerien rinnastamiseksi vakinaisessa 8354: laisuutta nykyoloissa juuri missään muo- palveluksessa olleisiin viran ja toimen 8355: dl()'SSa saada ansiotyötä, joten heidän mahdol- haltijoihin eläke- ym. etuihin nähden. 8356: lisuutensa itsensä ja perheensä huoltamisessa 8357: Helsingissä. 8 päivänä elokuuta 1958. 8358: 8359: B. Ha.llberg. Ma.uri Seppä. la.a.kko Kemppa.inen. 8360: N. Koaola. Mikko Asuntä. Erkki KoiVisto. 8361: .Job. Wirtanen. Martti Salminen. A. F. Airo . 8362: luha. Rihtniemi. Aune Innala. Toivo Hietala.. 8363: Erkki Ha.ra.. 8364: 166 8365: 8366: IV,64. - Toiv.aL N: o 36. 8367: 8368: 8369: Innala ym.: Yksityisoppikouluissa palvellun ajan lukemi- 8370: sesta valtion oppikoulujen opettajille eläkkeeseen oikeutta- 8371: vaksi ajaksi. 8372: 8373: 8374: E d u s k u n n a ll e. 8375: 8376: Valtion oppikoulun vakinainen tai ylimää- kokeneen opettajavoiman siirtymistä valtion- 8377: räinen opettaja on virkamieseläkkeistä syys- apua nauttivista yksityisistä oppikouluista 8378: kuun 30 päivänä 1950 annetun lain (459/50) valtion oppikouluihin. Mikäli tällainen siir- 8379: 2 § : n mukaisesti oikeutettu erotessaan saa- tyminen tapahtuu, se joka tapauksessa ai- 8380: maan elinkautista eläkettä edellyttäen, että heuttaa sen, että valtion oppikoulussa alun- 8381: hän on saavuttanut kuudenkymmenenkolmen pitäen palvelleet opettajat ovat eläketurvaan 8382: vuoden iän tai sitä ennen on käynyt ruu- nähden edullisemmassa asemassa kuin mah- 8383: miinvian tai vähentyneiden ruumiin tai sie- dollisesti paljon pitemmän aikaa oppikou- 8384: lunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättÖ- lussa opettajina toimineet, mutta vasta myö- 8385: mäksi hoitamaan virkaansa tai tointansa ja hemmin valtion kouluun siirtyneet, samoja 8386: että hänellä sen ohessa on vähintään kymme- tehtäviä suorittavat ja saman pätevYYden 8387: nen eläkevuotta. omaavat opettajat. 8388: Saman lain 3 § : n mukaan eläkevuosiksi, Sama koskee ennen kaikkea niitä yksityis- 8389: jotka viran tai toimen haltija saa laskea hy- oppikoulun opettajia, jotka ovat joutuneet 8390: väkseen, luetaan aika, minkä hän, täytet- tällaiseen epäoikeudenmukaiseen asemaan 8391: tyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut koulun ottamisen takia valtion haltuun. 8392: valtion peruspalkkaisen viran tai toimen hal- Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä koh- 8393: tijana tahi ylimääräisenä toimen haltijana tuullista kysymyksen ollessa saman tarkoitus- 8394: taikka hoitanut väliaikaisena tai sijaisena perän toteuttamisesta, kansamme nousevan 8395: valtion virkaa tai tointa tahi ylimääräistä nuorison opettamisesta ja kasvattamisesta. 8396: tointa taikka muutoin ollut päätoimiseksi kat- Asiaan olisi saatava korjaus rinnastamaila 8397: sottavassa valtion palveluksessa tai sellaisessa valtionapua nauttivassa yksityisoppikoulussa 8398: valtion työssä, jossa olon ajan työntekijä saa palveltu aika eläkevuosien laskemiseen näh- 8399: laskea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana den valtion oppikouluissa palveltuihin virka- 8400: palvelusaikana. vuosiin. Sen vuoksi ehdotamme kunnioitta- 8401: Kuten edellä sanotusta selviää, eläkeoikeu- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 8402: den syntymiseen vaaditaan, että asianomai- sen, 8403: sella viran tai toimen haltijalla on vähintään 8404: kymmenen eläkevuotta valtion palveluksen että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi- 8405: perusteella. Tämä säännös on kuitenkin erit- menpiteisiin sellaisen esityksen anta- 8406: täin kohtuuton niiden yksityisissä oppikou- miseksi Eduskunnalle, että valtion- 8407: luissa toimineiden opettajien osalta, jotka apua nauttivista yksityisoppikouluista 8408: vähemmän kuin kymmenen vuotta ennen valtion oppikouluihin siirtyneiden 8409: eläkkeelle joutumistaan ovat hakeutuneet val- opettajien palvelus edellä mainituissa 8410: tion oppikouluihin, koska he näihin siirtyes- oppikouluissa katsottaisiin virkamies- 8411: sään menettävät yksityisoppikouluasetuksen ten eläkkeistä annetun lain 3 § :n 8412: mukaisen eläketurvan. Eläketurvan menettä- 1 momentissa tarkoitetuksi valtion pal- 8413: misen mahdollisuus estää myös pätevän ja velukseksi. 8414: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 8415: 8416: Aune lnnala. Saara Forsius. Jussi Saukkonen. 8417: Kyllikki Pohjala. N. Kosola. Erkki Tuuli. 8418: 167 8419: 8420: IV,65. - Toiv.al. N:o 37. 8421: 8422: 8423: 8424: Innala. ym.: Sodan aiheuttaman erikoi&lainsäädännön toi- 8425: meenpanoa varten perustettujen toimistojen henMlökun- 8426: nan eläkeoikeuden järjestämisestä. 8427: 8428: Eduskunnalle. 8429: 8430: Eräissä valtion virastoissa OllJ toimistoja löille voidaan lakimääräisesti myöntää eläke, 8431: tai erik:oisosastoja, jotka aikanaan ovat muo- mainittakoon, että hallitus .on vuoden 1956 8432: dostuneet viimeksi käytyjen sotiemme ai- tulo- ja menoarvioesityksessään 16 PI. II lu- 8433: heuttaman erikoislainsäädännön ja sen toi- vun 2 momentin kohdalla ehdottanut makset- 8434: meenpanon. johdosta. Niiden toiminta on tavaksi maanlunastuslautakunnan toimihen- 8435: näissä me:rkeissä jatkunut vuodesta vuoteen, kilöilJe, maanhankintalain toimeenpanon tar- 8436: ilman että niitä tai niiden henkilökuntaa on kastajille sekä Maatalousseurojen Keskuslii- 8437: aiottukaan vakinaistaa. Sellaisia ov.at mm. tolle ja maanviljelys- ja talousseuroille maan- 8438: valtiokonttorin ns. korvausasiainosasto, val- hankintalaissa annetun toimivallanJ käyttä- 8439: tiovarainministeriön korvausasiaintoimisto ja mistä varten tarpeellisia tehtäviä hoitaneHle 8440: niihin rinnastettavat, maataJousministeriön toimihenkilöille myönnettävät sellaiset yli- 8441: asutusasiain alaisellJa toimivat asutusvalio- määräiset eläkkeet, joiden osalta noudate- 8442: kunta ja asutustoiminnan johtajat. Niiden taan, mitä valtion ylimääräisten toimenh.ail.- 8443: henkilökunta on osittain toisista virastoista tijaillJ eläkkeistä on säädetty, kuitenkin niin, 8444: ja luovutetulta alueelta siirtyneitä viran ja että .eläkkeen määrä määräytyy vastaavassa 8445: toimen haltijoita, osittain muissa kuin val- asemassa olevan valtion viran tai toimen hal- 8446: tion tehtävissä aikaisemmillJ toimineita henki- tijan eläkkeen mukaisesti. 8447: löitä. Tämän mukaisesti ei näytä olevan mitään 8448: Suuri osa sanotusta henkilökunnasta on estettä siihen, etteikö edellä tarkoitetuissa 8449: nyttemmin joko muuttanut va:kinaisluontoi- korvausasiain hoitamista varten aikanaan pe- 8450: siin valtion tai kunnan virlroihill ja toimiin rustetuissa ja edelleenkin toimivissa erikois- 8451: taikka hakeutunut niistä muuten pois. Osa osastoissa palveleville toimihenkilöille voitaisi 8452: on jäänyt edelleen tehtäviään hoitamaan, myöntää eläkettä heidän palvelusvuosiensa 8453: niiden joukossa näiden erikoisosastojen alku- perusteella edellä mainitunlaisin tai vastaa- 8454: vaiheista saakka mukana olleitakin. Kun vii- vin lainsäännöksin ja samoin perustein, mitä 8455: meisistäkin sotavuosista alkaa jo olla puoli- valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläk- 8456: sentoista vuosikymmentä, samoissa tehtävissä keistä on säädetty. Sen vuoksi ehdotamme, 8457: työskentelee vielä parhaillaankin monia sel- viitaten esitettyihin perusteluihin, eduskun- 8458: laisia henkilöitä, jotka alkavat olla elä:ke- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8459: iässä tai saavuttaa sellaisen palvelusvuosien 8460: määrän, joka valtion vakinaisen tai ylimää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 8461: räisen viran tai toimen haltijalle merkit- toimenpiteisiin sodan aiheuttaman eri- 8462: sisi ainakin osaeläkkeen saamista vaaditut koislainsäädännön ja sen toimeenpa- 8463: ikävuodet täytettyään. Edellä mainituissa non johdosta .erinäisiin virastoihin pe- 8464: erikoisosastoissa jatkuvasti toimiville henki- rustettujen erikoisosastojen henkilö- 8465: löille ei sitä vastoin sellaista oikeutta yleensä kunnan saattamiseksi eläkkeensaanti- 8466: ole myönnetty. oikeuteen nähden valtion ylimääräis- 8467: Eräänlaisena osoituksena siitä, että tällai- tern. toimenhaltijain kanssa rinnastet- 8468: sille poikkeusasemassa olevillekin toimihenki- tuun asemaan. 8469: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 8470: 8471: Aune Innala. Jussi Saukkonen. Erkki Hara. 8472: 168 8473: 8474: IV,66.- Toiv.al. N:o 38. 8475: 8476: 8477: 8478: 8479: l:rmala ym.: Tvomiokun.tien arkistoapulaisten eläkeoikeuden 8480: jarjestämisestä. 8481: 8482: 8483: E d u s k u n n a 11 e. 8484: 8485: Tuomiokuntien arkistojen kanslia· ja puh- ottaessaart tavallisesti joutuu turvautumaan 8486: taaksikirjoitus- sekä usein myös kokoonpano- juuri näihin kokeneisiin arkistoapulaisiin. 8487: työtä suorittavaa arkistoapulaisina. toimivaa Sanottu osoittaa, että tuomiokuntien arkis- 8488: henkilökuntaa on heidän tehtäviensä laatuun toapulaisten vanhuus olisi turvattava valtion 8489: ja vastuullisuuteen katsoen täysin verrattava varoista samalla tavoin ja samanlaisten sään· 8490: valtion viran ja toimen haltijoihin. Heidän nösten mukaan kuin valtion viran ja toimen 8491: työnsä tulokset koituvat valtion, ennen kaik- haltijain vanhuus. K()htuullista olisi ulottaa 8492: kea oikeli8laitoksen ja jokaiselle kansalaiselle tämä etu myös niihin, jotka vähintään kah- 8493: eli.Siarvoisen tärkeän oikeusvartnuuden hy- denkymltlenen vuoden ajan tällaista tehtävää 8494: väksi. Vallitsevan järjestelmän mukaisesti hoidettuaan ja 67 ikävuotta täytettyään jo 8495: sänottu henkilökunta ön tuomiokuntien tuo- ovat joutuneet toimestaan luopumaan. 8496: Itlarlen palkkaamaa ja siten yksityisoikeudel- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 8497: liflessa palvelussuhteessa työnantajiinsa. ehdotamme eduskunnån päätHtäväksi toivo- 8498: Useimmiten tuomiokuntien tuomarit nilhi- muksen, 8499: tetiän virkoihinsa siksi iäkkäinä, että ärkisto- 8500: apulaiset, jotka monasti WöSikym:tneniä ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 8501: pal:~elleet oikeuslaitosta, eivät ennätä olla lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonkil 8502: työsuhteessa sa:tnaan tuomiokunnan tuotl'la- mukM'It. tuomioktttitutt. arkistOdpulai- 8503: riin niin pitkää aikaa, että heidä:tl vanhuu- ket oikeutettaisittt. $iZatt\Mn eläke v.U~ 8504: tensa. päivät tulisivat tuon työsuhteen. perus- twtr, wrolda tamoi"' ptr~tein ktdti 8505: teella turvatuiksi. Ja kuitenkin on niin, että mutioti mran Ja toimen Mltijåt vmve- 8506: uusi tuomiokunnan tuomari viran Vastaan- lUS1Juotittt.Ba ja palkkauksenso noja"Ua. 8507: Helsingissä 31 påivlina heinäkuuta 1958. 8508: 8509: .A.unei:nnala. Sa&ra l'orsiu. Sven Böptröm. 8510: Kyllikki Pohjala, Päiviö Hetemäki. Grels Teir. 8511: Erkki Tuuli. 8512: 169 8513: 8514: IV,67. - Toiv.al. N: o 39. 8515: 8516: 8517: 8518: 8519: Kokkola ym.: Val.tiojoktoisten liikeyritysten eläkkeiden yh- 8520: denmukaistamisesta. 8521: 8522: 8523: E d u s k u n n a 11 e. 8524: 8525: Elik:e-edut ovat valtiojohtoisissa ja va<ltion työntekijöiden nauttimiin eläke-etuihin olisi 8526: kokonaan omistamissa osakeyhtiömuotoisissa tässä suhteeSSa erittäin suuri edistysaskel. 8527: liikeyrityksiS8ä. huomattavan erilaiset ja Työntekijät tekevät valtiojohtoisissa yrityk- 8528: poikkeavat suuruudeltaan ratkaisevasti niistä sissä valtiolle varmasti yhtä suuria palveluk· 8529: eläoke-eduista, joita. valtio itse suorittaa pal- sia kuin ne henkilöt, jotka ovat suoranaisesti 8530: veluksessoon olleilJe. Lisäksi ovat valtiojoh- valtiolli palvelukseSS31. Lisäksi synnyttä'\Tät 8531: toiset yritykset täysin yhdenmukaisesti yksi- eläkkeiden erilaisuudet työntekijöissä katke· 8532: tyisten työnåntajie11J kanssa sovelluttaneet ruutta, joka ei voine olla vaikuttamatta yri- 8533: eläkkeitä maksaessaan huoltoapulain viidettä tysten jatkuvaan menestykseen. 8534: (5 §) pykilää, sen työnantajalle suomia kaik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 8535: kia tulkintamahdollisuuksia ja kansaneläk- kunnan hy'\Täksyttäväksi toivomuksen, 8536: keiden vähennysoikeutta. 8537: Kun valtion pitäisi kaikilla toimenpiteil- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 8538: lään pyrkiä siihen, että siltä myöskin yritys- toimenpiteisiin valtiojohtoisten liike- 8539: tensä kautta muodostuisi mallityönantaja, yritysten maksamien eläkkeiden yh· 8540: niin eläkejärjestelmän yhdenmukaistaminen denmukaistamiseksi ja niiden korotfa. 8541: valtion eri yritysten keskeru ja rinnastaminen miseksi valtiO?t itsensä maksamien 8542: valtion suoranaisef!sa palveluksessa olevien eläkkeiden tasolle. 8543: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 8544: 8545: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. Vappu Heinonen. 8546: Viljo Virtanen. Arvi Turkka. Valto Käkelä. 8547: Edvard Pesonen. Pentti Niemi. Arvo Ahonen. 8548: G. Hearik:BSoh. Ensio Parta.hiD. H. TUrlni. 8549: Georg BrikssoD. Meeri ltt.laTaiJltn. Lyyli .blto. 8550: Rafael Paasio. Eino Raunio. Veikko Helle. 8551: K. F. Ha.a.pasalo. Sylvi Siltanen. 8552: 8553: 8554: 8555: 8556: 22 E 687/58 8557: 170 8558: 8559: IV,68.- Toiv.al. N:o 40. 8560: 8561: 8562: 8563: 8564: Forsius ym.: Perhe-eläkelain ulkopuolelle jääneiden eläkkei- 8565: den korottamisesta. 8566: 8567: 8568: E d u s k u n n a 11 e. 8569: 8570: Perhe-eläkelain, annettu 29/6 1951, tul- ryhmän muodostavat muut kuin valtion vi- 8571: lessa voimaan 1/1 1952 lakkasi mm. siviili- ran ja toimen haltijain jälkeenjääneet. 8572: virkakunnan leski- ja orpokassan, kouluvirka- Palkka- ja hintataso on vuodesta 1952 ko- 8573: kunnan eläkekassan ja valtion rautateiden honnut huomattavasti. Muiden kuin edellä 8574: eläkelaitoksen toiminta. Näin lakanneeseen mainittujen perhe-eläkkeiden ulkopuolelle 8575: vakuutustoimintaan .perustuneiden eläkkeiden jääneiden eläkkeeseen oikeutettujen viran ja 8576: osalta on edelleen voimassa perhe-eläkelain toimen haltijoiden eläkkeet ovat vastaavasti 8577: 20 §: n säännöksistä ilmenevä periaate, jonka kohonneet palkan nousujen mukaisesti, mutta 8578: mukaan ne eläkkeet, jotka olisi voitu myön- nama ,ennalleen jätetyt" eläkkeensaajat 8579: tää myös perhe-eläkelain mukaan, jos eläk- ovat, rahanarvon jatkuvasti aletessa, vuosien 8580: keen jättäjän kuolema olisi tapahtunut perhe- mittaan joutuneet yhä huonompaan asemaan 8581: eläkelain voimassa ollessa, oli muunnettava omatta syyttään, mikä ei voine olla oikeuden- 8582: perhe-eläkelain mukaan eläkkeiksi, kun taas mukaista. 8583: ne eläkkeet, joita ei olisi voitu myöntää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 8584: perhe-eläkelain mukaan, oli jätettävä ennal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8585: leen ja suoritettava entisten ehtojen mukaan. 8586: Perhe-eläkeviraston laatiman luettelon mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 8587: kaan oli viime huhtikuun lopussa näitä en- toimenpiteisiin mainittujen ennalleen 8588: nalleen jätettyihin eläkkeisiin oikeutettuja jätettyjen eläkkeiden korottamiseksi 8589: elossa 1127 henkilöä, joista huomattavimman perhe-eläkelain turvaa nauttivien 8590: kanssa samanveroisiksi. 8591: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 8592: 8593: Saara Forsius. R. Hallberg. Job. Wirtanen. 8594: Erkki Tuuli. Aune Innala. Erkki Leikola. 8595: 171 8596: 8597: IV,69. - Hemst.mot. N:o 41. 8598: 8599: 8600: 8601: 8602: Procope m. fl.: Angående reglering av arbetarnas och tjäns- 8603: temännens vid Lovisa-Vesijärvi jämvägsbolag arbets- 8604: och tjänsteförhållande. 8605: 8606: 8607: T i II R i k s d a g e n. 8608: 8609: Efter utdragna underhandlingar har Sta- rautatien henkiökunnalla ole riittävää liik- 8610: tens Järnvägar övertagit den smalspåriga keenhoidollista pätevyyttä, sille olisi varattava 8611: järnvägen mellan Lovisa och Lahtis av Lo- tilaisuus sellaisen hankkimiseen, ellei asian- 8612: visa-W esijärvi Järnvägsaktiebolag. Sist.. omaisia terveydellisistä syistä ole pidettävä 8613: nämnda företag kommer därför att inom tehtäviin sopimattomina. Niinikään olisi työ- 8614: detta år upphöra med sin verksamhet och väelle pyrittävä järjestämään jatkuvaa työtä 8615: har sålunda hos Lovisa rådstuvurätt anhållit entisessä tai muuten sopivassa uudessa työ- 8616: om årsstämning. paikassa. Rautatieyhtiön eläkesitoumuksista 8617: Den direkta följden av detta är givetvis vastaaminen on huomioon otettava henkilö- 8618: att det privata järnvägsaktiebolagets egen- kunnan asemaa koskevissa järjestyksissä." 8619: dom övergår tili staten och nödiga åtgärder Detta utlåtande har av naturliga skäl all- 8620: härför har även träffats. Däremot väcker mänt - såväl av de anställda själva och av 8621: det uppmärksamhet, att något egentligt be- bolagets ledning som av befolkningen i östra 8622: slut beträffande den i bolagets tjänst va- Nyland - betraktats såsom en utf'åstelse av 8623: rande personalen och dess fortsatta tjänste- statsmakten, enligt viiken frågan om samt- 8624: och arbetsförhållanden inte torde ha fattats. liga anställdas framtida utkomstmöjligheter 8625: Antalet anställda vid Lovisa-W esijärvi efter statens övertagande av järnvägen inte 8626: järnvägsbolag var i våras 83 personer, vilka skulle vålla några vanskligheter. Även utan 8627: fördelade sig på följande verksamhetsgre- det ovan anförda utlåtandet kan det inte 8628: nar: råda något tvivel om att det till ett offent- 8629: ligträttsligt samfunds uppgifter vid över- 8630: administrationsavdelningen 5 personer tagandet av privatägd samhällsverksamhet 8631: trafikavdelningen . . . . . . . . . . . . 29 , hör att sörja för att den anställda arbets- 8632: maskin- och verkstadsavdelningen 34 , kraftens tjänste- och arbetsförhållanden ord- 8633: banavdelningen .............. 15 , nas på ett tillfredsställande sätt. 8634: personalen sammanlagt . . . . . . . 83 personer Det väcker därför förvåning att denna 8635: fråga ännu inte bringats till en enhetlig lös- 8636: ning utan att en stor del av den tidigare 8637: Redan i september 1953 tillsatte statsrådet personalen - både arbetare och tjänstemän 8638: två utredningsmän för att bereda frågan - ännu nödgas leva i ovisshet om hur deras 8639: om statens övertagande av den smalspåriga framtid skall gestalta sig. Detta är så mycket 8640: Lovisa-järnvägen. I sitt utlåtande ägnade mera iögonenfallande som flertalet av de 8641: dessa - regeringsråden T. Takki och V. nämnda 83 personerna varit i Lovisa-Wesi- 8642: Häkkinen - som sig bör uppmärksamhet järvi järnvägsbolags tjänst i 20-30 år, i nå- 8643: även åt personalproblemen och framhöll bl. a. got fall t. o. m. i 40 år. Saken har därför i 8644: följande: ,Mikäli rautatieyhtiön omistus siir- icke obetydlig grad karaktären av en an- 8645: tyisi valtiolle, valtion tulisi vastata myöskin gelägen pensionsfråga, där lösningen måste 8646: rautatien palveluksessa olevan henkilökunnan komma så snabbt som möjligt för att icke bli 8647: palvelus- ja työsuhteen jatkumisesta. Ellei ett slag i luften. 8648: 172 IV,69. - Loviisan-Vesijärven rautatieyhtiön työsuhteet. 8649: 8650: 8651: Med hänvisning till vad ovan anförts före- W esijärvi, t.W state1t öuertagna ;ärn~ 8652: slås vördsamt, att riksdagen ville hemställa, vägsbolag anställda arbetarnas och 8653: tjänstemän1tens arbets~ och tjä'ltsteför- 8654: att regeringen i brådskande ordning håUande fortsättes, eUer på annat sätt 8655: måtte sörja för att de vid Lovisa- tiZlfredsställande ordnas. 8656: Helsingfors den 8 augusti 1958. 8657: 8658: Victor Procope. Grels Teir. 8659: Ralf Törngren. J. A. Jungarå. 8660: 178 8661: 8662: IV,()9, - Toiv.al, N:o ~. 8663: Suomennos. 8664: 8665: 8666: 8667: 8668: Procope ym.: Loviisa-Vesijärvi rautatieyhtiön työläisten ja 8669: virkamiesten työ- ja virkasuhteiden järjestelystä. 8670: 8671: 8672: E d u s k u n n a 11 e. 8673: 8674: Pitkien neuvottelujen jälkeen Valtionrauta- sille olisi varattava tilaisuus sellaisen hankki- 8675: tiet ovat ottaneet haltuunsa Loviisan ja Lah- miseen, ellei asianomaisia terveydellisistä 8676: den välisen kapearaiteisen rautatien Loviisa syistä ole pidettävä tehtäviin sopimattomina. 8677: - Vesijärvi rautatieyhtiöltä. Viimeksi mai- Niinikään olisi työväelle pyrittävä järjestä- 8678: nittu yritys tulee sen vuoksi tämän vuoden mään jatkuvaa työtä entisessä tai muuten 8679: kuluessa lopettamaan toimintansa ja on sen sopivassa uudessa työpaikassa. Rautatieyh- 8680: vuoksi hakenut vuosihaastetta Loviisan raas- tiön eläkesitoumuksista vastaaminen on huo- 8681: tuvanoikeudessa. mioon otettava henkilökunnan asemaa koske- 8682: Suoranaisena seurauksena tästä on tieten- vissa järjestelyissä." 8683: kin yksityisen rautatieyhtiön omaisuuden siir- Tätä lausuntoa on luonnollisista syistä pi- 8684: tyminen valtiolle, ja tarvittaviin toimenpitei- detty yleisesti - sekä henkilökunnan itsensä 8685: siin sen vuoksi on myös ryhdytty. Sitä vas- ja yhtiön johdon että itäisen Uudenmaan 8686: toin herättää huomiota, ettei liene tehty mi- väestön taholla - valtiovallan antamana va- 8687: tään varsinaista päätöstä yhtiön palveluk- kuutuksena, jonka mukaan kaikkien yhtiön 8688: sessa olevaan henkilökuntaan ja sen virka- palveluksessa olevien toimeentulomahdollisuu- 8689: ja työsuhteiden jatkumiseen nähden. det valtion otettua haltuunsa rautatien eivät 8690: Loviisa-Vesijärvi rautatieyhtiön palveluk- tulisi aiheuttamaan mitään vaikeuksia. Myös 8691: sessa oli viime keväänä 83 henkilöä, jotka ilman edellä esitettyä lausuntoakin ei voi olla 8692: jakautuivat seuraaville toimintahaaroille: mitään epäilystä siitä, että julkisoikeudellisen 8693: yhteisön tehtäviin sen ottaessa haltuunsa 8694: hallinto-osasto ............... . 5 henkilöä yksityisomistuksessa olleen yhteiskunnallisen 8695: liikenneosasto . . .............. . 29 toiminnan kuuluu huolehtia siitä, että palve- 8696: kone- ja työpajaosasto ....... . 34 " luksessa olevan työvoiman virka- ja työ- 8697: rataosasto ................... . 15 " suhteet järjestetään tyydyttävällä tavalla. 8698: " Sen vuoksi herättää ihmetystä, että tätä 8699: henkilökunta yhteensä 83 henkilöä 8700: kysymystä ei vielä ole saatettu yhtenäiseen 8701: Jo syyskuussa 1953 valtioneuvosto asetti ratkaisuun, vaan että suuren osan aikaisem- 8702: kaksi selvitysmiestä valmistamaan kysymystä masta henkilökunnasta - sekä työläisten että 8703: kapearaiteisen Loviisan-rautatien ottamisesta virkamiesten - täytyy yhä olla epätietoisia 8704: valtion haltuun. Lausunnossaan nämä- hal- siitä, minkälaiseksi heidän tulevaisuutensa 8705: litusneuvokset T. Takki ja V. Häkkinen - tulee muodostumaan. Tämä on sitäkin sil- 8706: kohdistivat, kuten tuleekin, huomiota myös miinpistävämpää, kun suurin osa mainituista 8707: henkilökuntaa koskevaan kysymykseen ja esit- 83 henkilöstä on ollut Loviisan-Vesijärven 8708: tivät mm. seuraavaa: ,Mikäli rautatieyh- rautatieyhtiön palveluksessa 20-30 vuotta, 8709: tiön omistus siirtyisi valtiolle, valtion tulisi jossakin tapauksessa jopa 40 vuotta. Asialla 8710: vastata myöskin rautatien palveluksessa ole- on sen vuoksi huomattavassa määrässä tär- 8711: van henkilökunnan palvelus- ja työsuhteen keän eläkekysymyksen luonne, jossa ratkai- 8712: jatkumisesta. Ellei rautatien henkilökunnalla sun täytyy tulla mahdollisimman pian, ettei 8713: ole riittävää liikkeenhoidollista pätevyyttä, se jäisi huitaisuksi ilmaan. 8714: 174 IV,69. - Loviisan-Vesijä.rven rautatieyhtiön työsuhteet. 8715: 8716: 8717: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- viisan-Vesijärven rautatieyhtiön pal- 8718: nioittaen, että eduskunta päättäisi hyväksyä veluksessa olevien työläisten ja virka- 8719: toivomuksen, miesten työ- ja virkasuhdetta jatke- 8720: taan tai että se muulla tavoin järjes- 8721: että hallitus huolehtisi kiireellisesti tetään tyydyttävästi. 8722: siitä, että valtion haltuun otetun Lo- 8723: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 8724: 8725: Victor Procope. Grels Teir. 8726: Ralf Törngren. J. A. Jungarå.. 8727: 175 8728: 8729: IV,70. - Toiv.al. N:o 42. 8730: 8731: 8732: 8733: 8734: Bosia ym.: Tutkimuksen toimittamisesta valtion virastojen 8735: siirtymiseksi kesäaikana viiden päivän työviikkoon. 8736: 8737: 8738: Eduskunnalle. 8739: 8740: Työaika valtion virastoissa kesäkuun 1 päi- torstaihin olisi kello 8.30-16 ja perjantaisin 8741: vän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana on kello 8.30-15.30. Tällöin koko lauantai jäisi 8742: määrätty olemaan kello 8.30-15 sekä lauan- viranhaitijoille vapaaksi heidän viikottaisen 8743: taisin ja pyhäpäivien aattona kello 8.30-13. työtuntimääränsä silti pysyessä entisellään. 8744: Muun osan vuodelta on työaika kello 8.30- Yleisesti on tunnettua se, että Amerikan 8745: 16 ja lauantaisin kaksi tuntia lyhyempi. Yhdysvalloissa on ns. viiden päivän työviikko 8746: Työaika on siis kesäaikana järjestetty si- käytössä ympäri vuoden. Kehitys on myös 8747: ten, että työtuntimäärä vähenee kuudella useissa Euroopan maissa - mm. Saksassa 8748: tunnilla työntekijää kohti viikossa. Tämä ja Ruotsissa - viemässä samaan suuntaan. 8749: Suomen lyhyestä kesästä johtuva ja viran- Meidänkin maassamme ovat useat yksityiset 8750: haltijoiden virkistyksen kannalta hyvin tar- työnantajat ottaneet kesäaikana käytäntöön 8751: peellinen järjestely ei kuitenkaan nykyisel- viiden päivän työviikon, koska se tarjoaa 8752: lään ole valtion eikä viranhaltijoiden kan- työntekijöille mahdollisuuden paljon perus- 8753: nalta paras mahdollinen. teellisempaan virkistykseen viikonlopun ai- 8754: Tutkimuksissa on todettu, että työajan kana kuin kuuden päivän työviikko. On 8755: lyheneminen kovin lyhyiksi jaksoiksi vähen- myös huomattava se sosiaaliselta kannalta 8756: tää huomattavasti työtehoa. Näin on epäile- tärkeä näkökohta, että viiden päivän työ- 8757: mättä asia kesäaikana, kun iltapäivän työ- viikko antaa perheellisille viranhaitijoille ti- 8758: aika virastoissa useimpien työntekijöiden koh- laisuuden viettää kahden päivän viikonlopun 8759: dalla - tunnin pituisen aamiaistauon jäl- kokonaan perheensä parissa. 8760: keen - jää kahden, jopa vain puolentoista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 8761: tunnin pituiseksi. Työtuntien vähentäminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 8762: kesäaikana päivittäistä työaikaa lyhentämällä muksen, 8763: ei siten varmaankaan ole paras mahdollinen 8764: järjestely työtehon kannalta. Sensijaan työ- että hallitus toimeenpm~isi tutki- 8765: ajan järjestäminen siten, että lauantait oli- muksen siitä, missä laajuudessa val- 8766: sivat viranhaitijoille kokonaan vapaita, olisi tion virastot voisivat kesäaikana siir- 8767: sekä työtehon että myös viranhaltijoiden vir- tyä ns. viiden päivän työviikkoon 8768: kistyksen kannalta edullisempi järjestely. viikoittaista työtuntimäärää vähentä- 8769: Lauantain menetetty työaika - neljä ja mättä, sekä ryhtyisi toimenpiteisiin 8770: puoli tuntia - lisättäisiin muiden arkipäi- mainitunlaisen järjestelyn käytäntöön- 8771: vien kesäajaksi lyhennettyyn työaikaan esi- ottamiseksi. 8772: merkiksi siten, että työaika maanantaista 8773: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 8774: 8775: Anni Hosia. Juho Tenhiälä. Aaro Stykki. 8776: Esa Kaitila. Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. 8777: 176 8778: 8779: IV,71. - Toiv.al. N:o 43. 8780: 8781: 8782: 8783: 8784: Vnnamo: V erdlainsliädimnöuä olevien epäoikeudenmukai- 8785: suuksiett poistamisedlJ.. 8786: 8787: 8788: Eduskunnalle. 8789: 8790: Verolainsäädännössämme on paljon puut- seksi nimenomaan maaseudun pienviljelijöitä 8791: teellisuuksia ja epäoikeudenmukaisuuksia, ja työmiehiä kohtaan. 8792: jotka kohdistuvat ennen muuta maaseudun Edellä sanotun perusteella ehdotan kun- 8793: vählivaraisiin pienviljelijöihin ja työmiehiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 8794: Matkoista aiheutuvista ja muista erityisistä muksen, 8795: kustannuksista, jotka esim. metsätyöläisellä 8796: on, ei saa tehdä juuri mitään vähennyksiä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 8797: Muussakin suhteessa olisi perusteellisesti sel- toimenpiteisiin verolainsäädännössä 8798: vitettävä, millä keinoin verolainsäädäntömme olevien lähinnä maaseudun pienviljeli- 8799: saataisiin oikeudenmukaiseksi ja kohtuulli- jöihin ja työmiehiin kohdistuvien epä- 8800: oikeudenmukaisuuksien poistamiseksi. 8801: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 8802: 8803: Veikko Vennanto. 8804: 177 8805: IV, 72. - Toiv.a.l. N: o 44. 8806: 8807: 8808: 8809: 8810: Asunta. ym.: Verotuksessa myönnettävien vähennysten ja 8811: poistojen yhdenmukaistamisesta. 8812: 8813: 8814: Eduskunnalle. 8815: 8816: Kunnan ja valtion verotusta koskevien Kuluvan vuoden alussa toteutettu eräitten 8817: säännösten ja sallittujen vähennysten erilai- valtionverotuksessa myönnettyjen vähennys- 8818: suus vaikeuttaa nykyisellään suuresti elinkei- ten ulottaminen myös kunnallisverotukseen 8819: noelämän kirjoopido1lisia laskentatoimia ja on kieltämättä hieman parantanut v.allitse- 8820: aikaansaa tarpeetonta lisätyötä ja kustan- vaa tilannetta. Kuitenkin suurin osa poisto- 8821: nuksia. Niinpä verovelvolliset joutuvat ja vähennysoikeuksien erilaisuudesta johtu- 8822: useissa tapauksissa pitämään erikseen kirjan- vista epäkohdista on yhä olemassa. Kun 8823: pitoa sekä kunnan että valtion verotusta; var- kunnaJ.lis- ja valtionverotus todennäköisesti 8824: ten. Esimerkiksi poisto-oikeuksien erilainen yhdistetään vuodoo 1960 'alusta uuden vero- 8825: suuruus vaatii kahta eri poistokirjanpitoa. tuslain astuessa voimaan, olisi molempien 8826: Esimerkkinä mainittakoon vielä kiinnitetty- verojen säännökset saatava näissä. kohdin 8827: jen velkojen korot, jotka valtionverotuksessa viimeistään siihen mennessä yhdenmukaisiksi. 8828: saa vähentää kokonaan, mutta kunnallisve- Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme 8829: rotuksessa vain rajoitetusti. eduskuiman hyväksyttäväksi toivomuksen, 8830: Yksityisten veronmaksajain kohdalla eri- 8831: laiset vähennysoikeudet aiheuttavat myös se- että hallitus kiireellisesti antaisi 8832: kaannusta ja hämminkiä. Perusvähennys, Eduskun:rwlle esitykset kunnallis- ja 8833: kalliinpaikan vähennys ja työtulovähennys tulo- ja omaisuusv.erotusta koskevien 8834: sekaantuvat helposti tavallisen veronmaksajan säännösten muuttamisesta niin, että 8835: käsityksessä, samoin kuin aina jää epäsel- kummassakin verotuksessa myönnettä- 8836: väksi, mitä S3i8i vähentää ·kunnallis- mitä val- vät vähenrnrys- ja poisto-oikeudet tuli- 8837: tiwverotuksessa. sivat mahdoUisimmatn suuressa määrin 8838: yhdenmukaisiksi. 8839: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 8840: 8841: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. Mauri Seppä. 8842: Kalervo Saura. Martti Salminen. Saara Forsius. 8843: N. Kosola. 8844: 8845: 8846: 8847: 8848: 23 E 687/58 8849: 178 8850: 8851: IV,73. - Toiv.al N:o 45. 8852: 8853: 8854: 8855: 8856: Borg-Sundman ym.: Eläkkeiden verovapauden aikaansaa- 8857: misesta. 8858: 8859: 8860: Eduskunnalle. 8861: 8862: Vanhusten ja vanhojen säästäjien vaikeuk- sään ja työkunnossaan oleviin. Siten olisi 8863: siin on vihdoin alettu kiinnittää huomiota. eläkkeille yleensä myönnettävä täysi verova- 8864: Niinpä on saatu aikaan mm. verotuksessa paus, minkä rinnalla korkeimpien eläkkeiden 8865: se uudistus, että nk. vanhuusvähennystä on kohdalla on puollettavissa veroalennus, esi- 8866: korotettu. Kuitenkin on vanhusten verotuk- merkiksi 50 %: iin asti alennusta siitä ve- 8867: sessa vielä epäkohtia, jotka on nyt saatava rosta, minkä nuorempi henkilö suorittaa vas- 8868: korjatuiksi. Sellainen on mm. eläkkeiden ve- taavassa tapauksessa. 8869: rottaminen. Kansalaiset, jotka työkykynsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 8870: päivinä ovat antaneet parhaansa perheelleen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 8871: ja yhteiskunnalle, ovat vanhuudessaan joutu- muksen, 8872: neet verotuksen vuoksi sosiaalisesti heikom- 8873: paan asemaan. Monet eläkkeelläolevat lesket, että hallitus kiireellisesti antaisi 8874: naimattomat ja muut yksinäiset ovat joutu- Eduskunnalle esityksen sellaisesta lain- 8875: neet loppuiäkseen jopa kaikkein korkeimpaan muutoksesta, että aikaansaataisiin 8876: veroluokkaan. eläkkeiden verovapautus sekä suurem- 8877: Vanhuksia, jotka jo ovat suorittaneet pit- pien eläkkeiden oUessa kysymyksessä 8878: kän päivätyön, ei pitäisi enää elämänsä il- veroalennus. 8879: tana rinnastaa veronmaksajana keskipäiväs- 8880: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 8881: 8882: Margit Borg-Sundman. Olli Aulanko. 8883: Urho Saariaho. Juha Rihtniemi. 8884: 179 8885: 8886: IV,74. - Toiv.al. N:o 46. 8887: 8888: 8889: 8890: 8891: Innala ym.: Eläkkeensaajien verotuksen lieventämisestä. 8892: 8893: 8894: Ed us kunnalle. 8895: 8896: Jäljempä,nä mainittavaa vähäistä poik- elävälle henkilölle riittävää huojennusta. 8897: keusta lukuun ottamatta eläkkeensaajien on Eläkkeensaajien eläketulot olisi sen vuoksi 8898: voimassa olevien verolakiemme mukaan suo- säädettävä kokonaan verovapaiksi. Sen si- 8899: ritettava täysi vero eläketulostaan siitä huo- jaan muusta tulostaan, mikäli se nousee yli 8900: limatta, että he useimmiten joko vanhuuden, 100 000 markan, eläkkeensaajan olisi suoritet- 8901: sairauden tai muun syyn takia ovat työ- tava vero tavallisen veroasteikon mukaan. 8902: kyvyttömiä ja siten pakotettuja tulemaan toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 8903: meen huomattavasti vähäisemmillä tuloilla nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 8904: kuin työkykyisinä ollessaan. muksen, 8905: Tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 8906: 11 päivä,nä marraskuuta 1943 annetun lain että hallitus antaisi Eduskunnalle 8907: 29 § : n 7 kohdan mukaan, sellaisena kuin se esityksen sellaisista muutoksista tulo- 8908: on muutettuna tammikuun 27 päivänä 1959 ja omaisuusverolakiin sekä maalais- 8909: annetulla lailla, 65 vuotta täyttäneille hen- kuntain kunnallishallinnosta ja kun- 8910: kilöille tosin myönnetään oikeus saada eri- nallishallituksesta kaupungeissa annet- 8911: tyisenä ns. vanhuusvähennyksenä vähentää tuihin asetuksiin, että eläkkeensaajien 8912: veronalaisesta tulosta 50 000 markkaa. eläketulot olisivat kokonaan verova-. 8913: Tämä verohelpotus on kuitenkin nykyiseen paat ja että heidän muusta tulostaan 8914: rahamme arvoon katsoen kovin vaatimaton olisi suoritettava vero ainoastaan siltä 8915: eikä tuota yksinomaan eläkkeensä varassa osalta, mikä nousee yli 100 000 markan 8916: vuodessa. 8917: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958; 8918: 8919: Aune Jnnala. Saara Forsius. Kyllikki Pohjala. 8920: UJO 8921: 8922: IV,75. - Toiv.al. N:o 47. 8923: 8924: 8925: 8926: 8927: Lehto ym.: Pie'Aten e7iikkeide'A vapauttamisesta verosta. 8928: 8929: 8930: E d u s k u n n a 11 e. 8931: 8932: Eläkkeelle siirtyneiden tai muuten van- sajia, siis täyttäneet velv()llisuutensa yhteis- 8933: huuden johdosta työkykynsä menettäneiden kuntaa kohtaan. Näin ollen on kohtuutonta., 8934: vanhusten taloudellisen tuen ja elinmahdol- että näitä. pienten eläkkeiden saajia edelleen 8935: lisuuksien parantaminen on kysymys, joka rasitetaan ja heidän elämänsä vaikeuksia lisä- 8936: varsinkin nykyaikana on joutunut vakavan tään verottamalla heitä jatkuvasti pienistä 8937: huomion ja keskustelun kohteeksi. Eläk- eläketuloistaan. Pieni eläkehän ei ole enää 8938: keellä olevien ja vanhusten elämänolojen pa- työstä. saatua tuloa, vaan se on vaatimaton 8939: rantaminen on saanut yhä suurempaa ym- korvaus vuosien mittaan suoritetusta työstä 8940: märtämystä osakseen kaikkien kansalaispii- vanhuudenpäivien välttämättömäksi elämän 8941: rien taholta. Tämä yleinen myötämielisyys turvaksi. Tämä välttämätön vanhuuden 8942: on tyydytyksellä todettava, sillä juuri niillä turva pitäisi myöskin yhteiskunnan puoles- 8943: vanhuksilla, jotka ovat suorittaneet pitkän taan tunnustaa ja omalta osaltaan helpottaa 8944: ja raskaan päivätyön itsensä, läheisten omais- näiden uutterien vanhusten elämän iltaa ta- 8945: tensa ja koko ·kansakuntamme tulevaisuuden loudellisessa mielessä. 8946: hyväksi, on oikeus odottaa taloudellisista V erotuksessahan on ollut parin vuoden. 8947: huolista vapaata elämän iltaa. ajan pieni vanhuusvähennys (50000: -), 8948: Näin hyvil'l eivät asiat vähävaraisten v3Jn- niille, jotka ovat täyttäneet 67 vuotta, mutta 8949: hllsten kohdalta kuitenkaan läheskään aina se ei ole läheskään kaikkia vanhuksia ja eläk- 8950: ole. V a.rsinkin pienipaikkaiset viran- ja toi- keellä olevia tyydyttävä. 8951: men haltijat tai muut pienen eläkkeen va- Edelläolevaan vanhuksia koskevaan talou- 8952: rassa elävät työläisvanhukset joutuvat kamp- delliseen epäkohtaan vedoten ehdotammekin 8953: pailemaan taloudellisten vaikeuksien, jopa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8954: suoranaisen puutteen keskellä. Näiden pie- 8955: nien eläkkeiden varassa elävien vanhusten että hallitus suorituttO!isi viipymättä 8956: toimeentulo v-aikeutuu vielä senkin takia, että tutkimuksen siitä, 'IJOidaa,nko vähäva- 8957: eläkkeestä pidätettävät verot alentavat ja raisten eläkkeennauttilain pienet eläk- 8958: vaikeuttavat entisestäänkin alhaista elintasoa. keet kokonaan vapauttaa verotuksen 8959: Kun nämä eläkkeelle siirtyneet vanhukset alaisuudesta, silloin kun ne ovat niin 8960: ovat olleet uskollisia ja pitkäaikaisia työn- alhaisia, että ne tuskin riittävät eläk- 8961: tekijöitä tai viran ja toimen haltijoita, ovat keennauttijoo välttämättömään toi- 8962: he myöskin aina olleet tunnollisia veronmak- meentuloon, ja antaisi asiasta esityk- 8963: sen Eduskunnalle. 8964: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 8965: 8966: Lempi Lehto. Varma K. Turunen. B. Törmä.. 8967: Georg Eriksson. Kaarlo Alanko. Veikko Helle. 8968: Meeri Kala.vainen. Pentti Niemi. Edvard Pesonen. 8969: Eetu Karjalainen. Veikko Kokkola. Lyyli Aalto. 8970: Sylvi Siltanen. Viljo Virtanen. Sulo Bosti~a. 8971: Rafael Paasio. 8972: 181 8973: 8974: IV,76. - Toiv.al. N:o 48. 8975: 8976: 8977: 8978: 8979: Farsiu :Jm.: lsiitwniiiApti/iluMI. verotusta koskevien määräysten 8980: ttwkistMnisesttJ leskiemiintien osalta. 8981: 8982: 8983: E d u s k u n n a.ll e. 8984: 8985: Maatalousyrittäjän erikseen verotettavaksi seen, sillä maatilan puhdas tulohan on palk- 8986: tuloksi lasketaan oman työn arv-o eli ns. isän- katyövoiman lisäännyttyä tosiasiassa vähen- 8987: nän palkka sekä hänen perheenjäsentensä tynyt. 8988: tilan maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän Syynä tällaiseen käytäntöön on, paitsi 8989: työn arvo. Niiden perheenjäsenten joukkoon, verolakien ylimaJkaisuus, myös se, että. niissä. 8990: joiden työn arvo täten otetaall verovelvolli- ohjeissa, jotka valtiovarainministeriö vuosit- 8991: sen tulona huomioon, ei lueta verovelvollisen tain on antanut isännän palkan arvioimisen 8992: puolisoa. (vaimoa), koska hänen tekemänsä perusteista, ei ole nimenomaan otettu huo- 8993: työ on useimmiten kotitaloustyötä ja sellai- mioon leskiemintien asemaa verotuksessa. 8994: ,sena verovapaata. Tässä kohden olisi näin ollen pikainen kor- 8995: Milloin talon isäntä kuolee, on siitä taval- jaus saatava aikaan. 8996: lisesti seurauksena, että hänen puolisonsa Edellä lausutun perusteella ehdotamme 8997: joutuu palkkaamaan tilalle lisää vierasta työ- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8998: voimaa huolehtiessaan itse jatkuvasti pää- 8999: asiassa kotitaloustöistä. Vero- ja taksoitus- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi- 9000: la.utakuntien käytännön mukaan verotetaan menpiteisiin ns. istmnii11;palkkoo koske~ 9001: lesldemäntää kuitenkin isännänpalkasta, jopa vien määräysten tarkistamiseksi sit8'11;, 9002: samassa määrin kuin talon isäntää oli vero- että. leskiemäntien verotus muodostuisi 9003: tettu. Verotuksessa päädytään tällöin epä- nykyistä oikeude'nmukaisemmaksi. 9004: oikeudenmukaiseen ja kohtuuttomaan tulok- 9005: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 9006: 9007: Saaza Forsius. Mauri Seppä. R. Ballberg. 9008: Mikko Asunta. Kyllikki Pohjala. Martti Salminen. 9009: N. Kosola. Kalervo Saura. Aune Innala. 9010: A. F. Airo. 9011: 182 9012: 9013: IV,77. - Toiv.&l. N: o 49. 9014: 9015: 9016: 9017: 9018: Väänänen ym..: V-.'ljelijän ja hänen perheeftSä jäsenten työn 9019: verottamista koskevien säännösten uudistamisesta. 9020: 9021: 9022: Eduskunnalle. 9023: 9024: Maataloudessa perheenjäsenten työtulojen minen isännänpalkasta tuntuu kovin kohtuut- 9025: verotus oman talouden hyväksi tehdystä tomalta jo senkin vuoksi, että lasten pieninä 9026: työstä on kohtuuttoman raskas. Suureksi ollessa joudutaan palkkaamaan kallista vie- 9027: osaksi tästä syystä pienviljelmätalouksissa, rasta työvoimaa ja se jo sinänsä aiheuttaa 9028: varsinkin sellaisilla seuduilla, missä ei ole toimeentulovaikeuksia. Tämän vuoksi olisi 9029: lisäansiomahdollisuuksia, joutuvat nuoret saatava uudet, oikeudenmukaiset perusteet 9030: lähtemään ansiotöihin asutuskeskuksiin. Mo- verotusohjeisiin ja uuteen verotuslakiin. 9031: nissa tapauksissa riittäisi pienviljelmätalouk- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 9032: sissa työtä eikä tarvitsisi lähteä tuntematto- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 9033: mille työaloille toimeentuloa etsimään, kun- sen, 9034: han verotus olisi kohtuullinen. 9035: Erikoisen huolestuttavaksi muodostuu ve- että hallitus kiireellisesti selvityt- 9036: rotus maatalouden piirissä silloin kun per- täisi ne epäkohdat, jotka pient'l'loilla 9037: heen isän kuoleman jälkeen verotetaan peri- ovat olemassa vt'ljeUjän ja hänen per- 9038: kuntaa yhtymänä ja tämän lisäksi jälkeen heensä jäsenten oman talouden hy- 9039: jääneelle aviopuolisolle asetetaan vielä vero väksi suoritetun työn verottamisessa, 9040: ns. isännän palkasta. Tällöin ei voida tehdä ja antaisi kiireellisesti Eduskunnalle 9041: asiaankuuluvia lapsi- ja perusvähennyksiä, esityksen sellaisista muutoksista vero- 9042: niinkuin niissä talouksissa, missä molemmat lakeihin. 9043: aviopuolisot elävät. Leskiemäntien verotta- 9044: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 9045: 9046: Hilja. Väänänen. Vieno Simonen. Kerttu Saalasti. 9047: 183 9048: 9049: IV,78. - Toiv.al. N:o 50. 9050: 9051: 9052: 9053: 9054: Pentti ym.: Perheenjäsenten oman työn arvon verotuksen 9055: Ueventämisestä. 9056: 9057: 9058: E d u s k u n n a 11 e. 9059: 9060: Perheen oman työn arvon verotus on, maa- palkkio vasta myöhemmin saadaan asianomai- 9061: taloudessa, tuottanut nykyisin erittäin haital- selle tilalle. 9062: lisia seurauksia. Kun työstä on ollut puu- Ylläolevan perusteella kunnioittaen ehdo- 9063: tetta, on tämä verotuskohde aiheuttanut sen, tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 9064: että verorahojen saamiseksi on pienviljelys- sen, 9065: perheiden poikien ja tyttärien ollut pakko 9066: lähteä etsimään vierasta työtä monessa ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 9067: pauksessa yhteiskunnan verorahoilla järjestä- toimenpiteisiin verotuslaissa sellaisen 9068: miltä työmailta. Jos verotusta tässä tapauk- korjauksen aikaansaamiseksi, että per- 9069: sessa lievennettäisiin, olisi sillä työttömyyttä heenjäsenten oman työn arvon verotus 9070: lieventävä vaikutus ja asianomaiset perheen- tulisi yhteiskuntaa hyödyttävällä ta- 9071: jäsenet voisivat työskennellä kotitilallaan valla lievennetyksi. 9072: perusparannuksien aikaansaamiseksi, josta 9073: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 9074: 9075: Arvo Pentti. Onni Mannila. Johannes Virolainen. 9076: Antti J. Rantam.aa. Ale Holopainen. Esa Timonen. 9077: Esu Niemelä. Sylvi Halinen. Veikko Savela. 9078: Viljami Kalliokoski. Hilja Väänänen. Einari Jaakkola. 9079: Kerttu Saalasti. Vieno Simonen. Leo Häppölä. 9080: Aarre Marttila. Olavi Lahtela. 9081: 184 9082: 9083: IV,79. - Toiv.al. N:o 51. 9084: 9085: 9086: Kaasalainen ym.: Maanviljelijäperheiden lasten oman talou- 9087: den hyväksi tekemän työn verotuksen Ueventämisestä. 9088: 9089: Eduskunnalle. 9090: 9091: Viime vuosina on Suomessa, kuten muissa- Verotuksessa ilmenevistä epäkohdista, erityi- 9092: kin pohjoismaissa, kiinnitetty yhä enemmän sesti pientiloja ajatellen, on suurin epäkohta 9093: huomiota muuttoliikkeeseen, jota on tapah- perheenjäsenten ja lasten talouden hyväksi 9094: tunut varsinaiselta maaseudulta asutuskes- tekemän työn verottaminen. Se merkitsee 9095: kuksiin, maanviljelyksestä muihin elinkeinoi- käytännössä sitä, että ·kotona olevan ~a~en 9096: hin. Tilasto osoittaa, että vuodesta 1881 vuo- isää verotetaan myöskin lapsen osalle määrä- 9097: teen 1951 kuluneen 70 vuoden aikana Suo- tystä tulosta, osallistui lapsi töihin tai ei. 9098: men maaseutu on menettänyt asutuskeskuk- Tämä johtaa vuorostaan siihen, että lapsen 9099: siin suuntautuneen muuttoliikkeen johdosta on lähdettävä vieraan työnantajan töihin, 9100: hiukan yli 600 000 sekä samanaikaisesti valta- koska kotona tehdyt perusparannusluontoiset 9101: kunnan ulkopuolelle muuttaneena 400 000 työt vasta vuosien kuluttua pystyisivät tar- 9102: henkilöä. Niinpä yksinomaan vuosina 1952- joamaan hänelle toimeentulon. 9103: 1954 maamme maalaiskuntien muuttotappio Maaltapakotilanteen helpottamiseksi ja yhä 9104: siirtolaiset mukaanluettuna oli 54 400 henki- kipeämmäksi muodostuvan työllisyyspulman 9105: löä. Muuttotappiokuntia oli meillä po. vuo- hoitamiseksi täytyisi viipymättä tehdä kaikki 9106: sina 420 ja muuttovoittokuntia n. 60, vii- voitava kannattavan pienviljelyksen edelly- 9107: meksi mainittujenkin sijaitessa väestökeskus- tysten turvaamiseksi, ennenkaikkea tilojen 9108: ten lähituntumassa. Kun otetaan huomioon, elinkelpoisuuden parantamisen avulla. Tämä 9109: että esim. vuosina 1951-1954 maalaiskun- olisi sitäkin tärkeämpää, kun maamme poh- 9110: nissa syntyvyyden lisäys olisi ilman muutto- joisen ja itäisen osan pienviljelysvaltaiset 9111: liikettä aiheuttanut 148 400 hengen väestön- .alueet ovat vielä viimeisten tutkimusten mu- 9112: lisäyksen maaseudulla, muuttotappioksi kään- kaan säästyneet maaltapaon pahimmalta 9113: tyneenä päinvastoin vähensi maalaiskuntien ,tartunnalta". Samalla kun edellämainitun 9114: väkilukua, muodostuu ilmiö varsin merkittä- lisäksi pyrittäisiin kohottamaan pienviljeli- 9115: väksi. Niistä, jotka vuosina 1951-1954 muut- jäin ammattitaitoa ja tehostettaisiin maaseu- 9116: tivat pois maaseudulta, oli miespuolisia 43 % dun toimeentulomahdollisuuksia mm. pien- 9117: ja 15-24 vuotiaita 59%. teollisuuden kautta, niin olisi samalla maa- 9118: Huolimatta siitä, että maaseudulta kulkee talous vapautettava kaikista sellaisista rasi- 9119: asutuskeskuksiin jatkuva muuttoväen virta, tuksista, jotka käytännössä johtavat maaseu- 9120: on maalaiskuntien pientiloilla, erityisesti dulta ja maataloudesta muuttoon. 9121: maan pohjois- j.a itäalueilla, vielä työkykyi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 9122: siä lapsia, joiden työvoiman tila tarvitsisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9123: uudisraivauksia, salaojituksia ym. peruspa- muksen, 9124: rannuksia varten, mutta joiden on lähivuo- 9125: sina myöskin jätettävä kotiseutunsa. Syitä että hallitus tutkisi, mitä mahdolli- 9126: tähän lähtöön on mm. tiLan pieni koko, joka s.uuksia on maanviljelijäperheiden las- 9127: vasta tuloa tuottamattoman raivauskauden ten oman talouden hyväksi suoritetun 9128: jälkeen saataisiin kannattavaksi perheviljel- työn verotuksen lieventämiseksi ja 9129: mäksi sekä toisena syynä maanviljelijäper- ryhtyisi sitä tarkoittaviin toimenpitei- 9130: heiden verotuksessa ilmenevät epäkohdat. siin. 9131: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 9132: Nestori Kaasalainen. Esa Timonen. Aarre Marttila. 9133: Pentti Pekkarinen. Yrjö Sinkkonen. Matti Liina.maa.. 9134: Eino Uusitalo. Veikko Savela. 9135: 185 9136: 9137: IV,SO. - Toiv.al. N: o 52. 9138: 9139: 9140: 9141: 9142: J. Wirta.ntm ym.: Tutkimuksen toimittamisesta ylityö- ja 9143: sivuansioihin kohdistuvan tuloverotuksen Ueventämiseksi. 9144: 9145: 9146: E d u s k u n n a ll e. 9147: 9148: Voimassa olevassa tuloverotuksessa on eni- Ylityö- ja sivuansioihin kohtaantuvan ras- 9149: ten aiheuttanut tyytymättömyyttä ylityö- ja kaan tuloverotuksen kansantaloudellinen va- 9150: sivnansioita· kohtaava raskas verotus. Kun hingollisuus on ilmeinen. Se on osasyynä 9151: ylimääräisellä työnteolla ansaitut tulot lisä- monilla työaloilla valitettuun työtehon alhai- 9152: tään verotettavaan tuloon, seuraa siitä, että suuteen ja yleiselle talouselämän kehitykselle 9153: progressiivinen valtion tulovero kohtaa sitä tappioksi. 9154: paljon ankarampana kuin aikaisempaa tulon- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus- 9155: osaa. Mitä korkeammiksi ylityöansiot kohoa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9156: vat, sitä korkeamman veroprosentin mukaan 9157: myös verotetaan. Tällainen veropolitiikka että hallitus s1writuttaisi tutkimuk- 9158: rankaisee siis ahkeruutta ja aiheuttaa sen, sen siitä, millä tavoin ylityö- ja sivu- 9159: että henkilöt, joilla olisi mahdollisuus ja ansioihin kohdistuvaa raskasta tulo- 9160: kyky lisätä työponnistuksiaan, raskaan tulo- verotusta voitaisiin lieventää, ja an- 9161: veron pelottamina niistä luopuvat. taisi Eduskunnalle tämän tutkimuksen 9162: tulosten mukaisen esityksen. 9163: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 9164: 9165: Johannes Wirtanen. Juha. Rihtniemi. Erkki Koivisto. 9166: 9167: 9168: 9169: 9170: 24 E 6817/518 9171: 186 9172: 9173: IV,Sl. - Toiv.al. N:o 53. 9174: 9175: 9176: 9177: 9178: Pitsinki ym.: Opiskelwkustannusten väkentämisoikeudesta 9179: verotuksessa. 9180: 9181: 9182: E d u s k u n n a 11 e. 9183: 9184: Viime vuosina kohonneet opiskelukustan- dyssä opintolainojen kuoletusten vähennys- 9185: nukset ovat tehneet opiskelijain verotuskysy- kelpoisuutta koskevassa aloitteessa, samoin- 9186: mykset entistä ajankohtaisemmiksi. Tosin kuin Norjassa, jossa valtion opintolainarahas- 9187: edelleenkin yliopisto- ja korkeakouluylioppi- tosta otettujen opintolainojen kuoletukset jo 9188: laittemme enemmistö voi suorittaa lopputut- saadaan vähentää tulosta. 9189: kintonsa velkaantumatta ulkopuolisille, mutta On itsestään selvää, että vanhempien avus- 9190: varsinkin pieniltä maaseutupaikkakunnilta tuskyky kasvaa ja opiskelijain velkaantu- 9191: tulevien opiskelijain omaisiltaan saama ta- minen vähentyy, mikäli vanhemmille myön- 9192: loudellinen tuki on vähäinen ja näiden yli- netään oikeus vähentää tulostaan opiskele- 9193: oppilaiden loma-aikojen ansiotasokin alhai- ville lapsilleen antamiaan avustuksia vastaava 9194: sempi kuin kaupunkipaikkakuntien kasva- määrä. Nykyisillä koulutus- ja opintovähen- 9195: teilla, joten he joutuvat turvautumaan ylei- nyksillä ei kuitenkaan ole suurtakaan merki- 9196: sesti opintolainoihin. Lainoihin turvautumaan tystä korkeakouluopiskelijain osalta. Suurin 9197: joutuneiden vähävaraisten opiskelijain velka- osa opiskelijoista on ylioppilaaksi valmis- 9198: taakka tuntuu erityisen raskaalta tutkinnon tuessaan 19 vuoden ikäisiä. Lisäksi on huo- 9199: suorittamisen jälkeen, jolloin lainojen lyhen- mattava, että noin 60% miespuolisista yli- 9200: nyssuoritukset alkavat samanaikaisesti kodin oppilaista suorittaa asevelvollisuutensa ennen 9201: perustamisen kanssa. Opintolainojen kuole- korkeakouluopintojensa aloittamista. Täten 9202: tusten hyväksyminen vähennyskelpoisiksi ta- korkeakouluopiskelijain vanhemmat voivat 9203: sottaisi velkaantuneen ja velatta opiskelleen parhaimmassakin tapauksessa päästä osalli- 9204: elintasojen välille syntynyttä kuilua ja olisi siksi koulutusvähennyksestä, tai opiskelija 9205: erittäin tarpeellinen varsinkin ensimmäisinä itse opintovähennyksestä, ainoastaan parina 9206: vuosina loppututkinnon suorittamisen jäl- ensimmäisenä opiskeluvuonna. Niitä van- 9207: keen, jolloin tulot ovat alhaisimmat ja menot hempia, joiden lapset suorittavat ensin ase- 9208: usein erityisen suuret. velvollisuutensa ja näitä opiskelijoita itseään 9209: Tärkein näkökohta opintolainojen kuole- eivät vähennykset alhaisen yläikärajan joh- 9210: tusten vähennyskelpoisiksi hyväksymisen puo- dosta yleensä lainkaan koske. 9211: lesta on se katsantotapa, joka sisältyy sanon- Maaliskuussa 1958 suoritetusta Suomen 9212: taan ,vero veronmaksukyvyn mukaiseksi". Ylioppilaskuntien Liiton tutkimuksesta sel- 9213: On kuitenkin myös huomattava, että tulon viää, että korkeakouluissamme opiskelevista 9214: ansaitsemiseksi suoritettu työ kestää opiskeli- ylioppilaista 46 % oli peittänyt vähintään 9215: jalta - myöhemmältä tutkinnon suoritta- puolet opiskelukustannuksistaan omaisiltaan 9216: neelta kansalaiselta - useampia vuosia kuin saamillaan avustuksilla. Kaikista ylioppi- 9217: tuloatuottavat vuodet, nimittäin 5-6 opis- laista 22 % opiskeli yksinomaan omaisiltaan 9218: keluvuotta kauemmin. Mikäli opinnot on saamansa taloudellisen tuen turvin. Koska 9219: rahoitettu kokonaan tai osittain lainoilla, korkeakouluopiskelijain keskimääräiset kuu- 9220: tuntuisi kohtuulliselta ja helpolta järjestää kausimenot ovat tällä hetkellä edellämaini- 9221: asia siten, että asianomaisten sallittaisiin vä- tun tutkimuksen mukaan Helsingissä 27 000 9222: hentää tulostaan opintolainojen kuoletussuo- markkaa - Turussa, Jyväskylässä ja Ou- 9223: rituksia vastaava määrä. Edellä mainituilta lussa kuukausimenot ovat vastaavasti 5 000- 9224: perusteilta on lähdetty mm. Ruotsissa teh- 7 000 markkaa pienemmät- voidaan todeta. 9225: IV,Sl. -Pitsinki ym. 187 9226: 9227: että nykyinen koulutusvähennys on myös viideksikymmeneksituhanneksi ja kahdeksak- 9228: suuruudeltaan vanhempien lapsilleen antamia sikymmeneksituhanneksi markaksi, sekä 4) 9229: avustuksia vastaamaton. että säännökset ulotettaisiin koskemaan kor- 9230: Näinollen olisi hallituksen kiireellisesti an- keakouluissa opiskelevia henkilöitä, jotka 9231: nettava eduskunnalle esitys nykyisten vero- ovat täyttäneet ennen verotusvuoden alkua 9232: lakisäännöksien muuttamiseksi siten, 1) että seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäkuutta 9233: korkeakouluopiskelijat ja· korkeakouluissa vuotta. 9234: loppututkinnon suorittaneet henkilöt saisivat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 9235: sekä valtion- että kunnanverotuksessa vähen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9236: tää tuloistaan opintolainojensa kuoletukset, muksen, 9237: 2) että tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 9238: sesta muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta että hallitus kiireellisesti antaisi 9239: 1956 annetussa laissa (626/56) olevat lisäyk- Eduskunnalle esityksen sellaisiksi muu- 9240: set, sanotun lain 29 § 1 mom. 8 ja 9 kohdat, toksiksi verolakeihin, että opiskelusta 9241: saataisiin pysyväisesti tulo- ja omaisuusvero- korkeakouluissa tai muissa opp~"laitok 9242: lakiin, 3) että mainituissa kohdissa olevat sissa aiheutuneet kustannukset saatai- 9243: vähennysten markkamäärät korkeakouluopis- siin nykyistä laajemmalti ottaa huo- 9244: kelijoiden kohdalta korotettaisiin vastaavasti mioon tulon vähennyksenä verotuk- 9245: sessa. 9246: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 9247: 9248: Kaarlo Pitsinki. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto. 9249: Veikko Helle. Ensio Partanen. Arvo Tuominen. 9250: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. 0. Lindblom. 9251: Sulo Hostila. Anni Flinck. Varma K. Turunen. 9252: Juho Karvonen. Sylvi Siltanen. Juha Rihtniemi. 9253: Arvo Ahonen. Veikko Kokkola. Erkki Koivisto. 9254: Kustaa Alanko. Valto Käkelä. Margit Borg-Sundman. 9255: Väinö Tikkaoja. Lars Lindeman. Victor Procope. 9256: Kaarlo Kajatsalo. 9257: 188 9258: 9259: IV,&2. - Toiv.al. N:o 54. 9260: 9261: 9262: 9263: 9264: Leikola: Tutkimuksen toimittmnisesta opiskeluvelkDjen, pois- 9265: tamiseksi verotettatJasta tulosta. 9266: 9267: 9268: E d u s k u n n a ll e. 9269: 9270: Yhteiskuntamme on viimeisten viidenkym- tava täysi vero kaikesta siitä tulostaan, jonka 9271: menen vuoden aikana joutunut kokemaan hän käyttää velkojensa maksuun. 9272: monta vaikeaa, sen perustuksia järkyttävää Yhteiskunta on yleensä asennoitunut siten, 9273: vaihetta. Seurauksena tästä on ennen kaikkea että jos kehityksen toivotaan ohjautuvan 9274: ollut eri yhteiskuntaluokkien välisen eron ta- johonkin suuntaan, niin tätä kehityksen 9275: saantuminen. Elintason kohottaminen kaik- suuntaa suositaan erilaisilla verohelpotuk- 9276: kien kansankerrosten osalta on tuonut mu- silla. Tämä on varsin selvästi nähty viime 9277: kanaan kulttuurivaatimusten huomattavan vuosien talouspolitiikassa samoinkuin pyrki- 9278: suuren lisääntymisen ja opiskelevan nuorison myksessä sitoa kansalaisten varoja erilaisiin 9279: määrä on valtavasti kasvanut. Kun yksi- investointikohteisiin, johon mm. lainsäädäntö 9280: tyisen taloudellinen asema vain harvassa investointirahastoinnista viittaa. Kun hen- 9281: tapauksessa sallii asianomaisen käyttää useita kisen pääoman hankkimista on pidettävä 9282: vuosia pelkkään opiskeluun, on tästä seu- yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkeimpänä 9283: rauksena se, että suurin osa opiskelevasta kehityksen positiivista suuntaa varmentavana 9284: nuorisosta joutuu varsinaiseen elämäntehtä- toimenpiteenä, niin olisi yhteiskunnan mah- 9285: väänsä huomattavan paljon velkaantuneena. dollisimman suuressa mitassa suosittava hen- 9286: Tällaisen asiaintilan onkin valtiovalta oival- kisen pääoman kartuttamista. Kaikkien jo 9287: tanut myöntäessään erilaisia apurahoja ja olemassa olevien tukitoimenpiteiden lisäksi 9288: muuta tukea opiskelumahdollisuuksien paran- pitäisin erittäin tärkeänä lainsäädännällisenä 9289: tamiseksi. Kuluvan elokuun 1 p: nä hallitus edistysaskeleena sitä, että opiskeluihin käy- 9290: on mm. antanut eduskunnalle lakiesityksen tetyt kustannukset saataisiin vähentää asian- 9291: opintolainojen valtiontakauksesta sekä laki- omaisen aikanaan saamasta verotettavasta 9292: esityksen korkeakoulustipendeistä. tulosta. Tällä mahdollisuudella olisi erityi- 9293: Opintojen avulla tahi muuten hankittu sesti laajojen vähävaraisten kansankerrosten 9294: henkinen pääoma ei yleisesti hyväksytyn opiskelutie huomattavassa määrin turvattu. 9295: periaatteen mukaan ole verotettavaa omai- Opintovelkoja voitaisiin luottavaisin mielin 9296: suutta. Siten ei myöskään pitäisi omaisuu- ottaa ja niitä myöskin luottavaisin mielin 9297: den lisäykseksi laskea henkistä pääomaa sen annettaisiin. Jos vielä lainsäädännässä mää- 9298: kartuttamisaikana. Kun henkinen pääoma, rättäisiin, että tällaista verotettavasta tulosta 9299: nimenomaan opiskeltaessa ilman palkkaa, poistamisoikeutta saataisiin käyttää vain 9300: edellyttää kuitenkin tiettyjä kustannuksia määrävuosina opiskelun päätyttyä, niin olisi 9301: asianomaiselta opiskelijalta, jotka kustan- se omiaan myöskin pakottamaan asianomai- 9302: nukset hän ikäänkuin muuttaa henkiseksi sen opiskelijan huolehtimaan velkansa asian- 9303: pääomakseen, niin olisi kohtuullista, että mukaisesta suorituksesta. Asian laajakan- 9304: nämä kustannukset saataisiin myöskin mää- toisuuden vuoksi ja koska sen käytäntöön 9305: rittää verottomiksi. Tuntuu täysin kohtuut- soveltaminen edellyttää monenlaisia valvonta- 9306: tomalta, että jos asianomainen velkaa teh- ja muita toimenpiteitä, en halua esittää mi- 9307: dessään on hankkinut sellaista pääomaa, joka tään valmista lakitekstiä eduskunnan hyväk- 9308: ei ole veronalaista, niin hänen kuitenkin on syttäväksi, vaan ainoastaan toivomuksen 9309: tätä velkaa takaisin suorittaessaan makset- mahdollisuuksien kiireellisestä tutkimisesta. 9310: IV,82. - Leikola. 189 9311: 9312: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo- dollisuuksia olisi oumrzssa ns. opiskelu- 9313: tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- velkojen poistamiseen verotettavasta 9314: väksi toivomuksen, tulosta, ja antaisi tutkimustensa jäl- 9315: keen Eduskunnalle tähän mahdollisuu- 9316: että hallitus viipymättä toimeen- teen tähtäävän lakiesityksen. 9317: panisi tutkimuksen siitä, mitä mah- 9318: Helsingissä .12 päivänä elokuuta 1958. 9319: 9320: Erkki Leikola. 9321: 190 9322: 9323: IV,83. - Toiv.al N:o 55. 9324: 9325: 9326: 9327: 9328: Ha.ra. ym.: T'liloverotuksessa myönnettävän koulutus- ja opin- 9329: tovähennyksen alan laajentamisesta. 9330: 9331: 9332: Eduskunnalle. 9333: 9334: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § : n 8 ja 9 tusta autavien laitosten opiskelijat, joiden 9335: kohdan mukaan on verovelvollisella, joka on joukko ei suinkaan ole vähäinen. Kun näissä 9336: elättänyt huollossaan olevaa lastaan, joka oppilaitoksissa opiskelevat ja heidän huolta- 9337: verovuonna on vähintään 8 kuukauden ajan jansa ovat yleensä varsin heikossa taloudelli- 9338: saanut säännöllistä ja täyttä opetusta sessa asemassa olevia, tuottaa jo vaatimatto- 9339: ammatti- tai oppikoulussa, korkea:koulussa mammankin ammattiopetuksen saaminen suu- 9340: taikka niihin verrattavassa oppilaitoksessa, ria vaikeuksia. Useinhan oppilaat ovat olleet 9341: laissa mainituin edellytyksin oikeus vähentää ansiotyössä koko vuoden siihen asti, kunnes 9342: verotettavasta tulostaan joko 30 000 tai opinnot alkavat syksyllä, ja ovat tänä aikana 9343: 50 000 markkaa koulutusvähennyksenä. Sa- ansainneet sen verran, että tulojen määrä 9344: moin on em. oppilaitoksessa opiskelevalla ylittää verotettavan tulon alarajan. Jos tässä 9345: henkilöllä oikeus tehdä 50 000 markan vähen- tapauksessa olisi mahdollisuus saada tuloista 9346: nys omista työtuloistaan, ellei hänen huolta- vähentää laissa määrätty 50 000:-, jäisi 9347: jansa jo ole saanut tehdä vastaavanlaista heille koko vuoden säästyny.t ansiotulo tulo- 9348: vähennystä. verotuksen osalta vähentämättömänä käytet- 9349: Lain mukaan on oikeus koulutus- ja opin- täväksi opintojen rahoittamiseen. 9350: tovähennykseen vain siinä tapauksessa, että Edellä olevan perusteella esitämme edus- 9351: opiskelu on verovuoden aikana jatkunut vä- !kunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen, 9352: hintään 8 ilrnukautta. Näin ollen jäävät 9353: näistä vähennyksistä osattomiksi opiskelijat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9354: ja heidän huoltajansa siinä tapauksessa, että sellaisen lainsäädännön aikaansaami- 9355: kysymyksessä on yksivuotinen oppilaitos, seksi, että koulutus- ja opintovähennys 9356: jonka luilrnkausi alkaa normaalisti syksyllä. tulo- ja omaisuusverotuksessa tulisi 9357: Vaadittavaa kahdeksan kuukauden opiskelu- koskemaan myös sellaisissa oppilaitok- 9358: aikaa ei verovuoden aikana tällöin tule. Osat- sissa opiskelevia, joiden opiskeluaika 9359: tomiksi vähennyksestä jäävät mm. liikealan verovuoden kuluessa on ollut lyhyempi 9360: erikoiskoulujen oppilaat, kansanopistojen kuin 8 kuukautta. 9361: sekä muiden pääasiassa käytännöllistä ope- 9362: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 9363: 9364: Erkki Hara. Aune Innala. Georg C. Ehrnrooth. 9365: Jussi Saukkonen. Victor Procope. A. F. A.iro. 9366: Erkki Tuuli. 9367: 191 9368: 9369: IV,84. - Toiv.al. N:o 56. 9370: 9371: 9372: 9373: 9374: Seppä ym.: Esityksen antamisesta alle 16-vuotiaiden vapaut- 9375: tamisesta suorittamasta ansiotuloistaan veroja. 9376: 9377: 9378: E d u s k u n n a ll e. 9379: 9380: Nuorten, alle 16-vuotiaiden työntekijöiden .Alle 16-vuotiaiden lasten ansiotulot vai- 9381: hakeutuessa ansiotöihin aiheuttoo heidän, kuttavat kunnallisverotuks~ lasten van- 9382: useinkin hyvin vähäiseksi jääneen ansiotu- hempien lopullisen taksoitettavan tulon mää- 9383: lonsa johdosta ennakkopidätyksen suoritta- räämiseen siten, että heidän mahdollisuu- 9384: minen ja tulon lopullinen verottaminen tell!Sa lapsivähennyksen S8Jallliseen on riippu- 9385: hankaluuksia ja väärinkäsityksiä. Eräissä vainen lasten ansioiden suuruudesta. Näin 9386: tapauksissa nuor.et työntekijät ov.at oikeu- ollen vanhempia, jotka yrittävät kasvattaa 9387: tettuja saamaan vapautuksen ennakkopidä- lapsiaan ahkeruuteen ja toimeliaisuuteen, 9388: tyksen suorittamisesta. Tämä seikka antaa rangaistaan kohtuuttomasti. 9389: mahdollisuuden väärinkäsitykseen niin, että Alle 16-vuotiaiden ansiotyöstä kertyvien 9390: nuoret luulevat olevansa kokonaan vapau- verotettavien tulojen kokonaismäärä valtion 9391: tettuja verotuksesta. Kun lopullista veroa ja kunnan verotuksessa on häviävän pieni. 9392: määrättäessä heille saattaakin muodostua ve- Näiden tulojen verottamisesta koituvien hait- 9393: ronalaista tuloa, aiheuttaa tämä tiettyä kat- tojen poistamisella ja veroviranomaisten työn 9394: keruutta. Nuorten työntekijöiden, useinkin helpottamisella olisi tervehdyttävä vaikutus 9395: vähävaraisten suuriperheisten kotien lasten yhteiskunnassa, ja muutenkin tämä kohtuus- 9396: verottaminen on omiaan aiheuttamaan ha- syistä olisi toivottavaa. 9397: ~uttomuutta hakeutua heille mahdollisesti hy- Edellä esitetyn perusteelJa esitämme edus- 9398: vinkill sopivaan ja t.arpeelliseen ansiotyöhön. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9399: Varsin huomattavaa ylimääräistä työtä ai- 9400: heutuu veroviranomaisille, kun nuoret työn- että hallitus kiireeUisesti antaisi esi- 9401: tekijät joutuvat hakemaan vapautusta en- tyksen verolainsäädännön muuttami- 9402: nakkopidätyksestä, koska tämä sattuu usein- seksi siten, että alle 16-vuotiaat työn- 9403: kin aikaan, joiJoin veroviranomaisilla on kii- tekijät vapautettaisiin valtiolle ja kun- 9404: reisin verotusaika. nalle ansiotuloistaan asetettavasta ve- 9405: Kuitenkaan valtiolle ei näin muodostu- rosta. 9406: neista tuloista verojen muodossa koidu vas- 9407: taavoo hyötyä. 9408: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 9409: 9410: Mauri Seppä. Saara Forsius. Olli Aulanko. 9411: Juha Rihtniemi. Aarre Marttila. Mikko Asunta. 9412: 192 9413: 9414: IV,85. - Toiv.al. N: o 57. 9415: 9416: 9417: 9418: 9419: Borg-Sundman: Oikeudesta verovähennyksen tekemiseen van- 9420: lwmpiefl, ja työkyvyttömien lähiomaisten huoltamisen joh- 9421: dosta. 9422: 9423: 9424: E d u s k u :n n a 11 e. 9425: 9426: Verolakeja uusittaessa olisi syytä !kiinnit- täysin voidaan rinnastaa sellaisiin irnstan- 9427: tää vakavaa huomiota siihen epäkohtaan, nu:ksiin, joista perheellisille lasketaan, vero- 9428: joka nykyisin kohdistuu nimenomaan ns. alennus ilman erikoistodistuksiakin. Tähän 9429: yksinäisiin. Kuten toisessa aloitteessani olen astista joustavammin tulisi vanhempiaan ja 9430: lähemmin perustellut, olisi I veroluokka alen- työkyvyttömiä läheisiä omaisiaan elättävän 9431: nettava rinnakkaiseksi lapsettomien aviopuo- henkilön saada verovähennystä. 9432: lisoiden eli II veroluokan kanssa. Tämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun- 9433: ohella olisi edelleen korjattava se epäoikeu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9434: denmukaisuus, joka kohdistuu niihin, jotka 9435: suorittavat kunniavelvollisuuttaan vanhem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteistm 9436: piaan tai muita huollon tarpeessa olevia lähi- verolakien uusimiseksi niin, että van- 9437: omaisiaan kohtaan huolehtimalla näiden ela- hempiaan ja työkyvyttömiä, huollon 9438: tuksesta. tarpeessa olevia läheisiä omaisiaan 9439: Monet yksinäiset naiset suorittavat täten 6lättiivä saa laskea hyväkseen aJ,aikäi- 9440: pienistä paikoistaan kustannuksia, joista he s~ perhtenjiisefl,en elättäjän tavoin 9441: eivät saa verovähennystä silloinkaan, kun ne verovähennystä. 9442: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 9443: 9444: Margit Borg-Sundman. 9445: 193 9446: 9447: IV,86. - Toiv.&l. N: o 58. 9448: 9449: 9450: 9451: 9452: Hosia ym.: Työmatkoista johtuvien kustannusten vähentä- 9453: misestä verotuksessa. 9454: 9455: 9456: E d u s ik: u n n a ll e. 9457: 9458: Tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut saa- ·kunnan tavanmukaisia työmatkakustannuk- 9459: daan yleensä vähentää tulosta ennen veron sia, niin että esimerkiksi esikaupungeissa tai 9460: määräämistä. Näin ei kuitenkaan menetellä liitosalueilla asuvat, jotka käyvät työssä kau- 9461: kysymyksen ollessa päivittäisten työmatkojen pungin keskustassa, saisivat tämän vähennyk- 9462: aiheuttamista kuluista, jotka lasketaan ylei- sen. Mikäli kauempana työpaikasta asumi- 9463: siin elinkustannuksiin kuuluviksi. Kun kui- sesta toisaalta saavutetaan sellaisia taloudel- 9464: tenkin työmatkoista aiheutuvat kustannukset lisia etuja, jotka korvaavat matkakustannuk- 9465: muista elinkustannuksista poiketen saattavat set, ei sanottujen kustannusten vähentämi- 9466: suurestikin vaihdella saman ikunnankin seen luonnollisestikaan olisi aihetta. Näillä 9467: alueella, merkitsee näiden kustannusten jät- rajoituksilla, jotka lain soveltamisessa voi- 9468: täminen verotuksessa huomioon ottamatta daan riittävän tarkasti ottaa huomioon, on 9469: epäoikeudenmukaisuutta niitä kohtaan, joi- työmatkakustannusten vähentämisoikeuden 9470: den työmatkakulut nousevat huomattavasti sisällyttämistä verolakeihin pidettävä oikeu- 9471: tavanmukaisia suuremmiksi. Senvuoksi olisi- denmukaisena ja nykytilanteen kipeästi vaa- 9472: kin pidettävä oikeudenmukaisena muutoksena timana toimenpiteenä. 9473: voimassa oleviin verolakeihin säännöstä, jonka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 9474: mukaan työmatkakustannukset saataisiin tu- eduskunnan hyväbyttäväiksi toivomuksen, 9475: lon hankkimisesta johtuneina menoina vähen- 9476: tää tulosta ennen veron määräämistä. että hallitus kiireellisesti antaisi 9477: Mutta vaikka työmatkakustannusten vähen- Eduskunnalle esityksen sellaiseksi 9478: tämisoikeuden yleisesti periaatteessa myönne- säännökseksi verolakeihin, jonka mu- 9479: täänkin olevan paikallaan, on tämän vähen- kaan matkakustannukset asunnosta 9480: nysoikeuden toteuttamisessa viitattu moniin työpaikalle ja takaisin saataisiin vä- 9481: teknillisiin vaikeuksiin. Nämä vaikeudet eivät hentää verotettavasta tulosta, mikäli 9482: kuitenkaan ole sellaisia, etteivätkö ne olisi ne ylittävät paikkakunnan tavanmu- 9483: voitettavissa. Niinpä Ruotsissakin on voi- kaiset työmatkakustannukset ja mikäli 9484: massa tällainen vähennysoikeus eikä sen ei kauempana työpaikasta asumisesta 9485: soveltaminen ole tiettävästi tuottanut siellä ole asianomaiselle sellaista taloudellista 9486: hankaluuksia. Käytännöllisistä syistä olisikin etua, joka täysin korvaisi matkustami- 9487: vähennysoikeus rajoitettava vain sellaisiin sesta aiheutuvat lisämenot. 9488: kustannuksiin, jotka ovat suuremmat paikka- 9489: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 9490: 9491: Armi Hosia. Juho Tenhiälä.. Armas Leinonen. 9492: Esa Kaitila. Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki. 9493: Veikko Hyytiäinen. 9494: 9495: 9496: 9497: 9498: 25 E 687)51S 9499: 194 9500: 9501: IV,87. - Toiv.al. N:o 59. 9502: 9503: 9504: 9505: 9506: Kalliokoski ym..: Vercwdvollisen oikeuttamisesta vähentä- 9507: mään veretettoot~Sta tulostaan määräosa yleiseen raha- 9508: laitokseen säästämistään varoista. 9509: 9510: 9511: E d u s ik: u :n n a 11 e. 9512: 9513: Maamme kuuluu tunnetusti ns. paaoma- kokemukset olleet erittäin myönteisiä. 9514: kö-yhim maihin, joiden elinkeinoelämä on jat- Maassamme on sekä yksityisiin että yhty- 9515: kuvasti joutunut kamppailemaan pääoma- miin kohdistuva verorasitus sangen ankara. 9516: pulaa vastaan. Tämän helpottamiseksi on Näin ollen tuntuisi ilmeiseltä, että veron- 9517: maahamme yritetty hankkia ulkomaisia luot- ma:ksajainkin piirissä tervehdittäisiin ilolla 9518: toja sekä harjoittaa valtion lainoitustoimin- ajatusta, että määräosa säästöistä olisi vähen- 9519: taa. Luonnollisin ja myöskin edullisin keino nyskelpoista tuloverotuksessa. Koko maamme 9520: pääomapulaa vastaan taisteltaessa on kuiten- elinkeinoelämä ja luottoja tarvitseva kansan- 9521: kin kansalaisten säästämistoiminnan lisäämi- osa hyötyisi säästäruistoiminnan vilkastumi- 9522: nen. Valitettavasti meidän on todettava, ettei sesta, joka käsityksemme mukaan välittömästi 9523: maassamme ole tehty kaikkea, mitä voitaisiin, seuraa esittämiemme verohelpotusten säätä- 9524: säästämishalun lisäämiseksi. Valtiovalta on mistä. Kun niin monet meitä varakkaammat- 9525: tosin eduskunnan myötävaikutuksella myön- kin maat ovat katsoneet tarpeelliseksi talle- 9526: tänyt säästäjille verohelpotuksia ja rahalai- tustoiminnan tukemisen tällaisin keinoin, ei 9527: tokset ovat ryhtyneet vastaanottamaan indek- meillä mielestämme ole varaa suhtautua 9528: sitalletuksia, mutta nämä toimenpiteet eivät asiaan yliolkaisesti. 9529: ilmeisesti kuitenkaan ole vielä riittäviä. Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit- 9530: Länsi-Sa,ksassa myönnetään säästäjille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 9531: oikeus määrätyissä tapauksissa vähentää sen, 9532: verotettavista tuloista · maaraosa vuoden 9533: aikana säästämistään varoista. Perusteluina että hallitus viipymättä tutkituttaisi, 9534: on esitetty, että henkilö, joka säännöllisesti mitä mahdollisuuksia olisi myöntää 9535: kuukausittain säästää rahalaitokseen osan verovelvollisille oikeus vähentää vero- 9536: tuloistaan määrätyksi vähimmäisajaksi, saa tettavista tuloistaan määräosa kalen- 9537: tällä toiminnallaan aikaan niin suuren ylei- terivuoden aikana kuukausittain sään- 9538: sen hyödyn, että hän on tämän perusteella nöllisesti yleiseen rahalaitokseen sääs- 9539: oikeutettu saamaan tuntuvia verohelpotuksia. tämistään varoista, ja että hallitus 9540: Tietämämme mukaan on samantapaisia vero- antaisi mahdollisimman nopeasti Edus- 9541: helpotuksia käytännössä myöskin muissa kunnalle tätä koskevan lakiesityksen. 9542: maissa. Saamiemme tietojen mukaan ovat 9543: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 9544: 9545: Viljami Kalliokoski.. Arttm .Jä.msen. Armas Leinonen. 9546: Antti Kukkonen. Yrjö Sinkkonen. V. E. Svinhufvud. 9547: Niilo Ryhtä. 9548: 195 9549: 9550: IV,SS. - Toiv.al. N: o 60. 9551: 9552: 9553: 9554: 9555: Kämäräinen: Säästöjen saattamisesta vähennyskelpoisiksi 9556: tulovermuksesu. 9557: 9558: 9559: E d u s k u n n a ll e. 9560: 9561: Terveen yritteliäisyyden ja kaikkien rehel- vauraus perustuvat. - Sosiaalisista syistä 9562: listen elinkeinojen suosiminen ja edistäminen olisi kuitenkin asetettava tietty progressiivi- 9563: ovat taloudellisen ja välillisesti myös sivis- suus säästöistä vähennysoikeuteen nähden 9564: tyksellisen nousun edellytykset. On erittäin erittäin suurten tulojen oHessa kyseessä. 9565: aiheellista varsinkin tällä hetkellä, työttö- Edellä selostettu oikeus vähentää säästetyt 9566: myyden vaill.itessa, kiinnittää valtiovallan eri- tulonosat verotettavasta tulosta olisi oikeu- 9567: tyistä huomiota seikkoihin, jotka jarruttavat denmukainen ja tarkoituksenmukainen hu6- 9568: elinkeinoelämän elpymistä ja laajentumista. mioon ottaen., että tuloista m~etaan ensim- 9569: Liikevaihtoveron epäkohdat, korkokanta mäinen vero ja toinen vero maksetaan sääs- 9570: ja korkea välitön vero eivät nykyisellään luo töillä hankitusta omaisuudesta. Nykyinen 9571: edellytyksiä vakaalle taloudelle. Näin ollen olotila ei tee oikeutta niille, jotka tallettavat 9572: esim. työllisyys on jouduttu hoitamaan ta- varoja tulevaisuutta silmälläpitäen. 9573: v,8!lJ.a, joka on ilmaus talouspolitiikkamme Antamalla kiihoketta säästämistoiminnalle 9574: epäterveistä ilmiöistä. varsinkin verotuksen yhteydessä voi yrittä- 9575: Veropolitiikan ohella lU!ottotalous ratkaise- jåtoiminta saada enemmän luottoa ja elin- 9576: vasti säätelee yritteliäisyyden kehitystä. keinoelämä monipuolistua, jolloin työllisyys 9577: Joustavan talouselämän ehto on, että kan- on hoidettavissa luonnollista tietään, koko 9578: san on säästettävä, jollom voidaan antaa kansan elintaso nousee ja talouselämän el- 9579: luottoa erilaisille yritysmuodoille, jotka puo- pyessä julkinen talous saa enemmän tuloja. 9580: lestaan tarjoavat työtä ja toimeentuloa. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 9581: Indeksijärjestelmä lainoituksessa aiheuttaa dotan eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuk- 9582: lamaantumista ja epävarmuutta yrittäjä- sen, 9583: maailmassa. Olisi mitä pikimmin pyrittävä 9584: indeksin poistamiseen sekä otto- että antolai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9585: nauksesta. Säästäjille korvaukseksi rahan- verolakien muuttamiseksi siten, että 9586: arvon vaihteluja vastaan olisi paikallaan•, verotettavasta tulosta voitaisiin vähen- 9587: että säästetyt tulonosat saisi vähentää vero- tää säästöön pantu määrä, kuitenkin 9588: tettavasta tulosta, johon huomattavalta osalta niin, että suuriin tuloihin nähden val- 9589: mm. Länsi-Saksan taloudellinen nousu ja litsisi tietty progressiivisuus. 9590: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 9591: 9592: Kalle Kämä.räinen. 9593: 196 9594: 9595: IV,89. - Hemst.mot. N: o 61. 9596: 9597: 9598: 9599: 9600: Procope m. fl.: Angående åtgärder för att öka och underlätta 9601: de enskilda medborgarnas sparverksamhet. 9602: 9603: 9604: Till Riksdagen. 9605: 9606: Om arbetslösheten skall kunna bekämpas frågar sig, varför man inte kan göra rän- 9607: med framgång och sysselsättningen bevaras torna olika i förhållande till spartiden~ Nu 9608: på en jämn och hög nivå måste vårt närings- betalas full depositionsränta, oberoende av 9609: liv utbyggas. Finansieringen av en dylik om maximibeloppet, som kan lyftas vid an- 9610: ofrånkomlig utbyggnad av folkhushållet och fordran, d.v.s. 200 000 mark per månad, får 9611: dess olika sektorer kan inte ordnas, ifall spa- ligga orört eller ej. Tanken att reservera 9612: randet i landet har en så pass ringa omfatt- den höga räntan för medel, som verkligen 9613: ning som under efterkrigsåren varit fallet. ligger bundna under hela den av kontots 9614: Det är ett teeken på en sundare syn på den natur förutsatta uppsägningstiden, medan 9615: ekonomiska poHtiken att man allt mera all- avista pengar skulle få nöja sig med en av- 9616: mänt börjat inse, att de faktorer vilka be- sevärt lägre ränta, är inte ny. Den har tidi- 9617: främjar sparverksamheten bör bejakas, me- gare rekommenderats av Finlands Bank. Det 9618: dan det som hämmar sparandet bör mot- förefaller som en reform enligt denna tanke- 9619: arbetas. gång nu vore av behovet påkallad. 9620: Den huvudsakliga förutsättningen för ett Att göra sparandet skattefritt inom vissa 9621: rikligt sparande i ett land är och förblir gränser även vid inkomstbeskattningen är 9622: ett stabilt penningvärde. Det andra grund- den ide som nu på kort sikt främst borde 9623: villkoret är räntepolitiken. Det bör beaktas, förverkligas för att man skall kunna stimu- 9624: att frågan om penningvärdet och räntan un- lera sparverksamheten och skapa en hela 9625: der rådande svåra ekonomiska förhållanden landet omfattande positiv inställning till att 9626: bestämmes av så många olika omständigheter göra inbesparingar av inkomsterna. 9627: och sk. ,politiska realiteter", att den sam- Tyvärr är den ekonomiska statistiken hos 9628: mantagna effekten av förhållandenas tvång oss inte tillräckligt omfattande för att ge 9629: kan vara ägnad att försvaga sparviljan - uppgifter om sparvanorna hos de enskilda 9630: konjunkturläget gör t.ex. att en räntesänk- inkomsttagarna. Att veta huru sparprocenten 9631: ning ligger i luften. Därför borde andra växlar då inkomsten ökar, vore sålunda ett 9632: möjligheter att stimulera mänskornas känsla mycket viktigt underlag för diskussionen. 9633: av att det lönar sig att spara ägnas betyd- Tankegången i ett sparpremieringssystem 9634: ligt större uppmärksamhet. En rikligare bör vara, att en viss del av årsinkomsten blir 9635: uppsättning av sparformer måste sålunda skattefri och avdragsgill vid inkomstbeskatt- 9636: efterlysas. ningen under förutsättning, att den depo- 9637: Frågan om aktiesparandet är på lång sikt neras på ett särskilt sparpremieringskonto 9638: den kanske viktigaste i sammanhanget och och att de insatta pengarna på dessa räk- 9639: kommer förr eller senare att tränga sig fram ningar är bundna under en viss tid. Det kan 9640: i förgrunden genom sin egen betydelse. Ut- nämnas, att Ekonomiska rådet gjort en fram- 9641: vecklingen i ett flertal andra Iänder visar ställning i denna riktning, viiken dock lagts 9642: att så är fallet. under det gröna klädet i Finansministeriets 9643: De tekniska arrangemangen vid sparmed- skatteavdelning. 9644: lens mottagande och förvaltande borde kunna Vid den premiering av det personliga spa- 9645: utnyttjas bättre och på ett för den enskilda randet, som undertecknade motionärer här- 9646: spararen mera tillfredsställande sätt. Man med efterlyser, är det tvenne principer som 9647: IV,89. - Procop6 ym. 197 9648: 9649: särskilt bör beaktas. Samtidigt som spar- Penninginstitutens inlåningsökning har 9650: premieringen måste vara så effektiv att den under året varit glädjande stor, vilket tyd- 9651: faktiskt frivilligt för fram samhällets spar- ligen främst berott på att penningvärdet 9652: medel, måste den anpassas så, att den inte legat relativt fast efter det devalveringens 9653: favoriserar sparare i högre inkomstgrupper följdföreteelser blivit ordnade. Den gynn- 9654: framom sparare med lägre inkomster och samma utvecklingen av inlåningen utgör en 9655: sålunda mindre sparförmåga. fördelaktig utgångspunkt för åtgärder såsom 9656: Det andra kravet är, att man inom ramen sparpremiering m.fl. och borde därför nog- 9657: för ett sparpremieringssystem från början grant tas tili vara. 9658: bör ha klara regler för vad som skall räknas Med hänvisning tili vad som ovan anförts 9659: såsom avdragsgillt sparande. Det bör inte föreslår undertecknade vördsamt, att riks- 9660: vara endast bankdepositioner och andra tra- dagen ville hemställa, 9661: ditionella sparformer som kommer i fråga. 9662: Placering i aktier och andra förmögenhets- att regeringen måtte vidtaga åtgär- 9663: objekt, sparande för bostadslägenheter, det der för att öka och underlätta de en- 9664: egna arbetet och materialet för husbyggen skilda medborgarnas sparverksamhet 9665: på landsorten, vissa avbetalningar av skul- och därvid särskilt beakta möjlighe- 9666: der ävensom utgifter för utbildning bör lik- terna att införa ett sparpremierings- 9667: ställas med de mera traditionella sparfor- system med vid inkomstbeskattningen 9668: merna. skattefria insättningar. 9669: Helsingfors den 10 augusti 1958. 9670: 9671: Victor Procope. Grels Teir. 9672: Erkki Hara. 9673: 198 9674: 9675: IV,89. - Toiv.al. lf:o 61. 9676: Suomennos. 9677: 9678: 9679: 9680: 9681: Procope ym..: Toimenpiteistä yksityisten 'kansalaisten säästä- 9682: mistoiminnan lisäämiseksi ja helpottamiseksi. 9683: 9684: 9685: E d u s k u n n a ll e. 9686: 9687: Jos työttömyyttä on kyettävä menestyksel- simimäärä, joka voidaan nostaa vaadittaessa, 9688: lisesti vastustamaan ja työllisyys säilyttä- ts. 200 000 markkaa kuukaudessa, olla koske- 9689: mään tasaisella ja korkealla tasolla, täytyy mattomana vai ei. Ajatus korkean koron 9690: elinkeinoelämäämme laajentaa. Kansanta- varaamisesta niille varoille, jotka todella 9691: louden ja sen eri sektorien välttämät- ovat sidottuina koko tilin luonteen edellyt- 9692: tömän kehittämisen rahoittamista ei voida tämän irtisanomisajan, kun taas avista rahat 9693: järjestää, mikäli säästäväisyys on maassa saisivat tyytyä huomattavasti alempaan kor- 9694: siinä määrin vähäistä kuin sodan jälkeisinä koon, ei ole uusi. Sitä on aikaisemmin suosi- 9695: vuosina on asian laita ollut. On merkki ter- tellut Suomen Pankki. Tuntuu siltä kuin 9696: veemmästä näkemyksestä taloudellisessa poli- tämän ajatuksen mukainen uudistus nyt olisi 9697: tiikassa, että yhä enemmän on alettu oival- tarpeen vaatima. 9698: taa, että niihin tekijöihin, jotka edistävät Säästämisen tekeminen verovapaaksi mää- 9699: säästämistoimintaa, tulee suhtautua myöntei- rätyissä rajoissa myös tuloverotuksessa on 9700: sesti, kun taas säästämistä ehkäiseviä on vas- ajatus, joka nyt lyhyellä tähtäimellä lähinnä 9701: tustettava. olisi toteutettava, jotta voitaisiin kiihoittaa 9702: Vakava rahanarvo on ja pysyy pääasialli- säästämistoimintaa ja luoda koko maan kä- 9703: sena edellytyksenä runsaalle säästämiselle sittävä positiivinen asennoituminen tuloista 9704: maassa. Toinen perusehto on korkopolitiikka. tehtäviä säästöjä kohtaan. 9705: On otettava huomioon, että kysymykseen ra- Valitettavasti taloudellinen tilasto ei meillä 9706: hanarvosta ja korosta vallitsevissa vaikeissa ole riittävän laaja antaakseen tietoja säästä- 9707: taloudellisissa oloissa vaikuttavat niin monet mistavoista yksityisissä tulonsaajaryhmissä. 9708: eri seikat ja ns. ,poliittiset tosiasiat", että Tiedot siitä, miten säästämisprosentti vaih- 9709: yhteisvaikutus olosuhteiden pakosta voi olla telee tulon lisääntyessä, olisivat siten hyvin 9710: omansa heikentämään säästämishalua- suh- tärkeä pohja keskustelulle. 9711: dannetilanne aiheuttaa esim. sen, että koron Säästöpalkkiojärjestelmän ajatuksena tulee 9712: alentaminen tuntuu ilmassa. Runsaampia olla, että määrätty osa vuositulosta tulee 9713: säästämismuotoja on sen vuoksi etsittävä. verovapaaksi ja vähennyskelpoiseksi tulo- 9714: Kysymys osakesäästämisestä on pitkällä verotuksessa edellytyksellä, että se tallete- 9715: tähtäimellä ehkä kaikkein tärkein tässä yh- taan erityiselle säästöpalkkiotilille ja että 9716: teydessä ja tulee ennemmin tai myöhemmin talletetut varat näillä tileillä ovat sidotut 9717: työntymään etualalle oman merkityksensä määrätyn ajan. Mainittakoon, että talous- 9718: voimalla. Kehitys useissa muissa maissa osoit- neuvosto teki tämänsuuntaisen esityksen, 9719: taa, että näin on laita. mikä kuitenkin pantiin vihreän veran alle 9720: Teknillisiä järjestelyjä säästövarojen vas- valtiovarainministeriön vero-osastossa. 9721: taanotossa ja hoidossa pitäisi voida parem- Henkilökohtaisen säästämisen palkitsemi- 9722: min käyttää hyväksi ja yksityistä säästäjää sessa, mihin allekirjoittaneet aloitteen tekijät 9723: tyydyttävämmällä tavalla. Tulee kysyneeksi, täten tähtäävät, on erityisesti otettava huo- 9724: miksi korkoja ei voida tehdä erilaisiksi suh- mioon kaksi periaatetta. Samalla kun sääs- 9725: teessa säästöaikaan. Nyt maksetaan täysi tämisen palkitsemisen tulee olla niin teho- 9726: talletuskorko siitä riippumatta, saako mak- kas, että se todella vapaaehtoisesti tuo esiin 9727: IV,89. - Procop6 ym. 199 9728: 9729: yhteiskunnan säästövarat, se täytyy sovittaa selvästi on lähinnä johtunut siitä., että rflhan~ 9730: siten, että se ei aseta suurempituloisten ryh- arvo on ollut suhteellisen kiinteä sen jälkeen 9731: miä pienempituloisia edullisempaan asemaan kun devalvoinnin seurausilmiöt oli saatu 9732: ja siten vähennä säästämiskykyä. järjestetyksi. Ottolainauksen suotuisa kehi- 9733: Toinen vaatimus on, että säästämispalkkio- tys muodostaa edullisen lähtökohdan sellai- 9734: järjestelmän puitteissa alusta alkaen täytyy sille toimenpiteille kuin säästämisen palkit- 9735: olla selvät säännöt siitä, mikä voidaan lukea semiselle ym. ja sen vuoksi siitä olisi tarkoin 9736: vähennyskelpoiseksi säästämiseksi. Kysymyk- otettava vaarin. 9737: seen eivät saa tulla ainoastaan pankkitalle- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet 9738: tukset ja muut perinteelliset säästämismuo- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan päätet- 9739: dot. Sijoitukset osakkeisiin ja muihin omai- täväksi toivomuksen, 9740: suusobjekteihin, säästäminen asuinhuoneistoja 9741: varten, oma työ ja tarvikkeet talojen raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9742: tamiseen maaseudulla, määrätyt velkojen ly- yksityisten kansalaisten säästämistoi- 9743: hennykset samoin kuin koulutusmenot on minnan lisäämiseksi ja helpottamiseksi 9744: tehtävä samanarvoisiksi perinteellisempien ja tällöin kiinnittäisi erityisesti huo- 9745: säästämismuotojen kanssa. miota säästämispalkkiojärjestelmän 9746: Rahalaitosten Ottolainausten kasvu on vuo- käytäntöön ottamiseen tulcwerosta va- 9747: den kuluessa ollut ilahduttavan suuri, mikä pautettuine taUetuksineen. 9748: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958. 9749: 9750: Victor Procope. Grels Teir. 9751: Erkki Hara. 9752: 200 9753: 9754: IV,90.- Toiv.al. N:o 62. 9755: 9756: 9757: 9758: 9759: Wiherheimo ym.: Teollisuuden poisto-oikeutta koskevien ve" 9760: rotussäännösten väljentämisestä. 9761: 9762: 9763: E d u s k u n n a ll e. 9764: 9765: Työllisyystilanteen paraneminen riippuu tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9766: nykyoloissa olennaisesti siitä, kuinka no- muksen, 9767: peasti teollisuuden tuotantoa lisäävien ja 9768: sen kilpailukykyä tehostavien investointien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 9769: määrä saadaan kasvamaan. Tätä tosiasiaa toimenpiteisiin oikeuden myöntämi- 9770: on mm. talousneuvosto tähdentänyt ja teh- seksi teollisuudelle tehdä ansiotoimin- 9771: nyt sen johdosta eräitä käytännöllisiä eh- nassa käytetyistä koneista, laitteista 9772: dotuksia, jotka eivät valitettavasti kuiten- ja muusta irtaimesta käyttöomaisuu- 9773: kaan ole vielä johtaneet tulokseen. desta, joka on otettu käyttöön lähim- 9774: Tärkeimpiä keinoja, millä mainitunlaisia män viiden vuoden aikana, valtion 9775: investointeja voidaan kiirehtiä, on poisto- tulo- ja omaisuusverotuksissa sekä 9776: oikeuksia koskevien verotussäännösten väl- kunnallisverotuksessa sen suuruiset ar- 9777: jentäminen. Senvuoksi ehdotamme kunnioit- vonvähennykset kuin kirjanpidossa on 9778: tehty. 9779: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 9780: 9781: T. A. Wiherheimo. Juha. Rihtniemi. Päiviö Hetemäki. 9782: 201 9783: 9784: IV,91. - Toiv.al. N:o 63. 9785: 9786: 9787: 9788: 9789: Mattila ym.: Maaseudun uusien pienyritysten vapauttami- 9790: sesta veroista ensimmäisten toimintavuosien aikana. 9791: 9792: 9793: E d u s k u n n a 11 e. 9794: 9795: Laajan ja elinvoimaisen pienteollisuuden tysten perustamiseksi olisi näille uusille yri- 9796: aikaansaamisen välttämättömyys maaseudulle tyksille määrätyiksi vuosiksi myönnetty vero- 9797: on tunnustettu tosiasia nykyisin. Sen sekä vapaus. Tuki, minkä aloittava yrittäjä vero- 9798: taloudellinen että yhteiskunnallinen merkitys vapauden muodossa saisi, olisi asianomaiselle 9799: olisi myönteinen monitahoisuudessaan. Käy- yritykselle ensiarvoinen, eikä verovapaudesta 9800: tännössä ei kuitenkaan vielä ole ryhdytty koituisi valtiolle, kunnille eikä seurakunnille 9801: tehokkaisiin toimenpiteisiin riittävien edelly- mainittavaa verotulojen vähennystä, koska 9802: tysten luomiseksi tällaisten uusien yritysten kyseessä olisi pääasiallisesti vain sellaisten 9803: syntymiseksi maaseudulle. uusien yritysten veroista vapauttaminen, 9804: Eräänä pääasiallisimpana esteenä on se, joita tuskin perustettaisiin ilman puheena- 9805: että henkilöiltä, joilla olisi edellytykset ja olevaa verohelpotusta. 9806: kiinnostusta asiaan, puuttuu tarpeellinen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 9807: alkupääoma. Yrityksen kunnollisesti alkuun- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9808: saattamiseen ei kuitenkaan vielä riitä välttä- muksen, 9809: mättömän lainoituksen takaaminen. Uuden 9810: yrityksen taloudellinen tulos on monista sei- että hallitus kiireellisesti antaisi 9811: koista johtuen alkuvuosina heikko, mm. täy- Eduskunnalle sellaiset esitykset tar- 9812: sin ammattitaitoisen työvoiman saanti on peellisiksi lainmuutoksiksi, että kävisi 9813: usein vaikea ja johtaa pitkäaikaiseen kou- mahdolliseksi vapauttaa maaseudulle 9814: luttamiseen. Vasta kun ammattitaito on saa- perustettavat pienyritykset maksa- 9815: vutettu ja yritys päässyt täysitehoiseen käyn- masta veroa valtiolle, kunnalle ja 9816: tiin, voi se kyetä kilpailuun vakavaraisem- seurakunnalle yrityksen perustamis- 9817: pien yritysten kanssa. vuoden ja viiden sitä seuraavan vuo- 9818: Muuan tehokkaimmista kannustimista yri- den osalta. 9819: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 9820: 9821: Matti Mattila. Artturi Jämsen. 9822: Antti J. Rantamaa. Arvo Pentti. 9823: 9824: 9825: 9826: 9827: 26 E 681'7/58 9828: 202 9829: 9830: IV,92. - Toiv.al. N:o 64. 9831: 9832: 9833: 9834: 9835: Vennamo: Maatalouskiimeistöjen tuloverotuksen uudistami- 9836: sesta. 9837: 9838: 9839: Eduskunnalle. 9840: 9841: Voimassa olevan verol.ainsäädäntömme mu- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 9842: kaan tapahtuu maatalouskiinteistön tulovero- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9843: tus ns. pinta-alaverotuksen mukaan. Tämä muksen, 9844: onkin mielestämme oikein. Oikeana ei sen- 9845: sijaan voida pitää sitä, että erikseen luetaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 9846: maatalouskiinteistöstä saaduksi tuloksi ns. asian vaatimiin toimenpiteisiin vero- 9847: isännän- ja perheenjäsenten palkka. Olisi lainsiiädäntömme muuttamiseksi siten, 9848: pyrittävä siihen, että myös nämä tulot sisäl- että ns. isännän ja perheenjäsenten 9849: lytettäisiin pinta-alaverotukseen. Samalla palkkaa ei lueta erikseen maatalous- 9850: olisi vyöhykeja:koa lrorjattava niin, että jo- kiinteistön tuloksi, vaan maatalous- 9851: kainen pelto todella tulisi omaan oikeaan kiinteistöstä saatu tulo määrätään vain 9852: vyöhykkeeseensä. Tällöin vältyttäisiin miltä peltohehtaarien mukaan samalla kuin 9853: monilta epäoikeudenmukaisuuksilta joita ny- pellon vyöhykejakoa asianmukaisesti 9854: kyisen lainsäädännön vallitessa esiintyy. korjataan. 9855: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 9856: 9857: Veikko Vennamo. 9858: 203 9859: 9860: IV,93. - Toiv.al. N: o 65. 9861: 9862: 9863: 9864: 9865: Kekkonen ym.: Toimen-piteistä metsänuudistusalueitten va- 9866: pauttamiseksi metsäveroista. 9867: 9868: 9869: E d u s k u n n a 11 e. 9870: 9871: Metsien uudistaminen on päivän tärkeim- taisun metsien uudistus ja vajaatuottoisten 9872: piä kysymyksiä silloin, kun me puhumme metsien kasvukuntoon saattamistyöt nopeam- 9873: puunjalostusteollisuuden kehittämisestä ja min toteutetuiksi. Verovapaus olisi ulotettava 9874: laajentamisesta, sillä ilman metsien uudista- kaikkiin yksityisiin metsänomistajiin ja kaik- 9875: mista ja tuottamattomien metsämaitten kas- kiin niihin metsiin, jotlm raivataan ja puh- 9876: vukuntoon saattamista meillä ei ole mahdol- distetaan, joko luonnonvaraisesti siementy- 9877: lisuutta puunjalostusteollisuuttamme kehit- mään tai kylvetään, istutetaan taikka ojite- 9878: tä.ä niin pitkälle kuin talouselämämme vaatii. taan. Verovapaus olisi annettava Etelä-Suo- 9879: Metsänuudistustyö onkin viime aikoina saa- messa vähintään 20 ja Pohjois- ja Itä-Suo- 9880: nut huomattavaa ymmärtämystä ennen kaik- messa vähintään 30 vuodeksi työn suoritta- 9881: kea pienmetsänomistajien keskuudessa. Mutta misesta alkaen. 9882: käytännössä on vielä monia vaikeuksia ja Edellä olevan perustee11a ja viitaten ed. 9883: esteitä uudistamistyön toteuttamiseksi. Rytingin ym. toivomusaloitteeseen n:o 75 9884: El'äs este on raskas metsäverotus. Metsän- vuoden 1957 valtiopäiviltä ehdotamme kun- 9885: omistajat joutuvat maksamaan uudistus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9886: alueistaan, useiden kymmenien vuosien ai- muksen, 9887: kana, korkeaa metsäveroo, vaikka metsän- 9888: omistajilla ei ole niistä minkäänlaista tuJoa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 9889: päin vastoin jatkuvasti hoitotoimenpiteistä sellaisiin toimenpiteisiin verowkien 9890: aiheutuvia menoja. · muuttamiseksi, että metsänuudistus- 9891: Metsänuudistusalueitten verotuksesta va- alueet vapautettaisiin niin valtion 9892: pauttaminen olisi eräs toimenpide, jolla Saa- kuin kunnankin metsäveron maksuista. 9893: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 9894: 9895: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. 9896: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. 9897: 204 9898: 9899: IV,94. - Toiv.al. N: o 66. 9900: 9901: 9902: 9903: 9904: Mattila ym.: Juuri salaojitettujen peltojen verovapaudesta. 9905: 9906: 9907: Ed uskun nalle. 9908: 9909: Maassamme salaojitetaan vuosittain noin Lisäksi seurauksena salaojituksesta on vero- 9910: 13 000 ha peltoa, mikä on hyvä ja maatalou- jen kohoaminen, mikä myös on huomioonotet- 9911: den :koneellistamisen kannalta välttämätön tava 'kustannuslaskelmaa tehtäessä ennen oji- 9912: asia. tukseen ryhtymistä. 9913: Vaikka valtio myöntää pienemmille tiloille Pyrkimys tehokkaaseen viljelyyn edellyttää 9914: jonkin verran palkkioita ja lainoja salaojituk- koneellistamismahdollisuuden lisäämistä, mitä 9915: sen suorittamiseen, joutuu salaojittava maan- tulisi kaikin tavoin suosia. Salaojitusta ra- 9916: viljelijä kuitenkin suuriin taloudellisiin joittavista tekijöistä on edellä muutama esi- 9917: uhrauksiin. Salaojitus tulee maksamaan kes- tetty. Viimeksimainitun, eli verotuksen, osalta 9918: kimäärin 70 000-90 000 mk ha, toisin sa- voitaisiin viljelysmaiden salaojitusta julkisin 9919: noen saman verran kuin peltohehtaari ny- toimenpitein helpottaa esim. myöntämällä 9920: kyisin maksaa. Maanviljelijän salaojittaessa vastikään salaojitetulle pellolle erinäisiksi 9921: 5 ha vuodessa tietää se menoja 350 000 mk vuosiksi verovapaus. 9922: ja 10 ha n. 700 000 mk minimiarviona, ja Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 9923: vain pienemmät tilat saavat lainaa. Nämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9924: rahasummat ovat jokaiselle tilalle useasti muksen, 9925: voittamattoman suuria. 9926: Salaojituksen teknillinen suoritus heiken- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain- 9927: tää aluksi maan kasvuvoimaa huomattavasti, säädännö'llisiin toimenpiteisiin, jo~'lla 9928: minkä vuoksi salaojitetun viljelysmaan lan- juuri salaojitetut pellot saatetaan ver()- 9929: noitus osaltaan lisää salaojituksen aiheutta- vapaiksi viideksi vuodeksi. 9930: mia :kustannuksia lähinnä seuraavina vuosina. 9931: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 9932: 9933: Matti Mattila. Viljami Kalliokoski. 9934: Antti J. Rantam.aa. Arvo Pentti. 9935: 205 9936: 9937: IV,95. - Toiv.al. N:o 67. 9938: 9939: 9940: 9941: 9942: Saukkonen ym.: Osinkotulojen vapO!Uttamisesta tuloverosta. 9943: 9944: 9945: Ed usik:unn alle. 9946: 9947: Tuotantoelämän pohjan laajentamiseksi on tairohtien tasoittumiseen ja edistäisi merkittä- 9948: yleisen talous- ja veropolitiikan tarjoamin vällä tavalla pääomanmuodostusta. 9949: keinoin pyrittävä kannustamaan yksityistä Osakesäästämisen yleistyminen on kuiten- 9950: säästämistoimintaa sen kaikissa muodoissa. kin mahdotonta nykyisissä oloissa, jolloin 9951: Vain näin voidaan pääomanmuodostumista yhtiötulo on kaksinkertaisen verotuksen koh- 9952: suomalaisessa yhteiskunnassa lisätä ja luoda teena. Ne kansalaiset, jotka jo nyt ovat sijoit- 9953: edellytykset välttämättömien uusien työtilai- taneet vähäisetkin säästönsä osakkeisiin, ovat 9954: suuksien syntymiselle. Yleistä säästämistoi- sen tehneet turvataksensa säästönsä inflaation 9955: mintaa on tyrehdyttänyt korkeat verot ja vaikutuksilta. Osinkotulon vapauttaminen ve- 9956: rahan arvon jatkuva heikentyminen. rosta merkitsisi osakesäästämistä kohtaan tun- 9957: Suoranaista rahan säästämistä ik:annuste- netun mielenkiinnon voimakasta kohoamista 9958: taan tosin jo verohelpotuksin, mutta sitäkin ja olisi näin yhtenä toimenpiteenä yleisen 9959: riittämättömästi. Sitävastoin muidenkin sääs- säästämistoiminnan elvyttämisessä. 9960: tämismuotojen olisi päästävä niitä suosivan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9961: valtion talous- ja veropolitiikan kohteiksi. kunnan hyvä:ksyttävruksi toivomuksen, 9962: Erityisesti osakesäästäminen, joka muualla 9963: maailmassa on voimakkaasti yleistymässä, on että hallitus kiireellisesti suoritut- 9964: maassamme jäänyt valitettavan rajoitettuihin taisi tutkimuksen siitä, millä tavoin ja 9965: piireihin. Osakesäästämisellä olisi kaikki edel- missä laajuudessa osinkotulot voitai- 9966: lytykset tulla myös maassamme suosituksi ja siin vapauttaa tuloverosta, ja antaisi 9967: olisi sillä monessakin suhteessa merkitystä. Eduskunnalle tämän tutkimuksen tu- 9968: Osakeomistuksen laajeneminen eri kansalais- losten mukaisen esityksen. 9969: piireihin johtaisi omistussuhteiden ja etuvas- 9970: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 9971: 9972: Jussi Saukkonen. Margit Borg-Sundman. Erkki Tuuli. 9973: Juha Rihtniemi. Joh. Wirtanen. Urho Saariaho. 9974: T. A. Wiherheimo. Erkki Koivist.o. A. F. Airo. 9975: Aune Innala. Erkki Hara. 9976: 206 9977: 9978: IV,96. - Toiv.al. N: o 68. 9979: 9980: 9981: Mannila ym.: Kotieläinsairauksista aiheutuneiden menojen 9982: vähentämisestä verotuksessa. 9983: 9984: E d u s k u :n n a 11 e. 9985: 9986: Maatalouden veroperusteita määrättäesaä Muutamilta tiloilta kootut tiedot osoittavat 9987: ovat perusteena kirjanpitotilojen tulokset. ja varmentavat eläinsairausmenoista seuraa- 9988: Näilläkin yksityisten tilojen vastaavat tulok- vaa: 9989: set eroavat toisistaan, mutta on huomattava, Tilalla A. 3 lehmää. Kahtena viime vuonna 9990: että pääasissa olosuhteista sekä viljelij(}iden eläinsairausmenot ( eläinlääikärin palkat, mat- 9991: kyvystä ja yritteliäisyydestä riippuen käy- kat ja lääkkeet) 4-5 tuh. mk. vuotta kohti. 9992: tännössä esiintyy vieläkin suurempia tulosten Tilalla B. 3 lehmää. Kahtena viime vuonna 9993: vaihteluita. Eri tutkimusalueiden ja niiden kumpanakin 6-7 tuh. mk. 9994: suuruusluokkien keskitulokset ovat kirjan- 9995: pitotilojen tuloksina yleistä keskimääräistä Tilalla C. 2 lehmää. Kahden vuoden aikana 9996: tasoa huomattavasti parempia. yht. 15 tuh. Tänä vuonna jo yli 10 tuh. mk. 9997: Maatalouden tuotantosuunnan erilaisuus eri Tilalla D. 4 lehmää. 5 tuh. mk. vuosittain. 9998: tiloilla tekee vielä kirjanpitotilojen keskimää- 1 lehmä kuollut. 3 vikojen takia myyty teu- 9999: räiset tulokset epätarkemmi'ksi kuvaamaan raaksi. Tilalle ostettu ja kasvatettu uusia ja 10000: tilakohtaisesti todellisuutta. Onhan esimer- karjan pitoa jatketaan. 10001: kiksi lkarjattomaan maatalouteen siirtyminen Näiden rahallisten menojen lisäksi eläin- 10002: muuttanut kokonaan suomalaisen maatalou- sairauksista aiheutuu aina tuotannon keskey- 10003: den tuotannon perusluonnetta. Tästä johtuen tys tai loppuu se kokonaan. Tilan työt ja 10004: ei maatalouden veroperusteiden määräämi- tavallinen elämä häiriintyy ja se tuottaa 10005: nenkään kohdistu kohtuuden- eikä oikeuden- suurtakin rasitusta. 10006: mukaisesti eri tiloihin. Kaiken tämän todeten olisi aiheellista, että 10007: Maatalouden kirjanpitotuloksissa kaikki maatalouden kirjanpitotuloksiin saataisiin 10008: nautakarjaan kuuluvat menot ovat yhtenä sellainen muutos, jonka mukaan eläinsai- 10009: menoerittelynä. Siihen muiden mukana kuu- rauksista aiheutuneet rahamenot jätettäisiin 10010: luvat myöskin eläinsairauksista aiheutuneet yleisistä maatalouden kustannuksista pois 10011: menot. Käytännössä tämä aiheuttaa epätasai- maatalouden veroperusteita määrättäessä ja 10012: suutta ensinnäkin sen takia, että tätä menoa otettaisiin tilakohtaisina vähennyksinä huo- 10013: ei ole lainkaan karjattomilla maatalouksilla. mioon niin valtion kuin kunnankin verotuk- 10014: Toiseksi pienemmillä tiloilla, jotka muutenkin sessa. Näinhän korkomenojenkin suhteen teh- 10015: ovat karjavaltaisempia, eläinsairaudet aiheut- dään. 10016: tavat suhteellisesti suurempia rahamenoja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 10017: Kirjanpitotiloilla ollaan tässäkin asiassa jo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 10018: paremmin ammatillisesti valistuneempia. muksen, 10019: Useasti on ammattikarjanhoitajakin, joten 10020: parempi hoito ja muut ennakkoehkäisevät 10021: toimenpiteet ovat estämässä eläinsairauksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 10022: Ehkä karjanjalostuskin on johtanut vahvem- joilla kotieläinsairauksista aiheutuneet 10023: paan ja terveempään karjaan. Karjasuojat- rahamenot otettaisiin verotuksessa tila- 10024: kin ovat parempia. kohtaisina vähennyksinä huomioon. 10025: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10026: 10027: Onni Mannila. Leo Häppölä. Artturi Jämsen. 10028: Yrjö Sinkkonen. Esa Timonen. Eino Palovesi. 10029: Wiljam Sarjala. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 10030: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo. 10031: IV,97. - Toiv.al. N:o 69. 10032: 10033: 10034: 10035: 10036: Kaitila ym.: Tuloveron progressiivisuuden poistamisesta alem- 10037: missa ja kesktsU!Il'l'isStit tuloluokissa. 10038: 10039: 10040: E d u s k u n n a 11 e. 10041: 10042: Tuloverotuksen progressnVIsuus on maas- tulisi horjuttamaan valtion kassatilannetta. 10043: samme niin jyrkkä, että ·se on yhä ilmei- Tuoreimmat käytettävissä olevat tulo- ja omai- 10044: semmin muodostunut kansalaisten työtehoa suusverotilastot vuodelta 1955 osoittavat alle 10045: ja yritteliäisyyttä lamaannuttavaksi teki- 1 miljoonan markan vuosituloisten henkilöi- 10046: jäksi. Ankaran progressiivisen verotuksen den maksaneen tuloveroa 13 972 milj. mark- 10047: kansantaloudellisesti haitalliset vaikutukset kaa. Kun valtion kokonaistulot samana 10048: on todettu myös monissa muissa maissa ja vuonna nousivat 235.4 mrd. markkaan, oli 10049: niiden poistamiseksi on niissä ryhdytty lain- mainittuihin tuloryhmiin kuuluvien verovel- 10050: säädäntötoimenpiteisiin. vollisten suorittama veromäärä vain 5.9 % 10051: Esim. Länsi-Saksassa toteutettiin kuluvan valtion tuloista. Näin ollen ei progression 10052: vuoden alussa verouudistus, jolla progression poistaminen näiltä tuloryhmiltä aiheuttaisi 10053: alaraja nostettiin yksinäisten henkilöiden mainittavaa valtion kokonaistulojen vähenty- 10054: kohdalla 8 000 D-markan ja perheellisillä mistä. Sen sijaan tällaisten verohelpotusten 10055: 16 000 D-markan vuosituloihin. (Virallisen vaikutukset tuotantoelämän ja yritteliäisyy- 10056: kurssin mukaan vastaavat summat 615 000 den piirissä tulisivat epäilemättä olemaan 10057: mk:n ja 1230 000 mk:n vuosituloja.) Vas- huomattavat. Edelleen sanotunlaisten uudis- 10058: taavanlaisia uudistuksia on tänä vuonna suo- tusten toteuttaminen edistäisi varsin ratkai- 10059: ritettu myös Norjassa, missä tuloverotuk- sevasti säästöpääoman kertymistä maan raha- 10060: sen ensimmäinen progressioporras on koro- laitoksiin edesauttaen osaltaan niiden inves- 10061: tettu 18 000 Norjan kruunun vuosituloihin tointikysymysten :vatkaisua, joita maallamme 10062: (810 000 mk). Näiden toimenpiteiden tarkoi- on lähitulevaisuudessa edessään maan teol- 10063: tuksena on ollut maan elinkeinoelämän elvyt- listamisen ja suurten ikäluokkien työllisyys- 10064: täminen lisääntyneiden työponnistusten ja kysymyksen hoidossa. 10065: kasvaneen säästämisharrastuksen tietä. V ero- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus- 10066: uudistuksista saadut kokemukset ovat olleet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 10067: tässä suhteessa yksinomaan myönteisiä. 10068: Myös meidän maassamme olisi ryhdyt- että hallitus antaisi Eduskunnalle 10069: tävä toimenpiteisiin nykyisen verolainsää- kiireellisesti esityksen tuloveroasteik- 10070: däntömme tarkistamiseksi niin, että tulo- kojen korjaamiseksi niin, että veron 10071: veron progressiivisuus poistettaisiin alem- progressiivisuus alemmilta ja keski- 10072: milta ja keskisuurilta tuloluokilta. Verotilas- suurilta tuloluokilta tulisi poistetuksi. 10073: tot osoittavat, ettei tällainen toimenpide 10074: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10075: 10076: Esa Kaitila. Veikko Hyytiäinen. Kaarlo Kajatsalo. 10077: Armi Hosia. Juho Tenhiälä. Armas Leinonen. 10078: Aaro Stykki. 10079: 208 10080: 10081: IV,98. - Toiv.al. N:o 70. 10082: 10083: 10084: 10085: 10086: Borg-S11ndma.n ym..: Tulo- ja omaisuusverolain 1 veroluokan 10087: poistamisesta. 10088: 10089: 10090: Eduskunnalle. 10091: 10092: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa yhä odottaa korjaustaan. Olisi jo aika luopua 10093: esiintyvä veroluokittelu on osoittautunut yhä naimattomien, lapsettomien leskien ym. yksi- 10094: selvemmin kestämättömäksi ja nimenomaan näisten erikoisverotuksesta. 10095: I veroluokkaan asetettujen naimattomien, Eri veroluokkiin jakaminen olisi saatava 10096: 1apsettomien ja leskien ym. yksinäisten osalta poistetuksi. Kansalaiset on asetettava yhden- 10097: epäoikeudenmukaiseksi. Nykyisen järjestel- vertaisiksi verolakienkin edessä ja sen rin- 10098: män mukaan verotettavat henkilöt on jaettu nalla hoidettava lasten huollon aiheuttamat 10099: veroasteikkoon nähden kolmeen eri luokkaan, verohelpotukset, niin myös muiden huollon 10100: joista ensimmäiseen eli ankarimpaan kuulu- tarpeessa olevien läheisten sukulaisten elät- 10101: vat yleisesti sanottuna yksinäiset, toiseen tämisen johdosta. 10102: lapsettomat naimisissa olevat sekä kolman- Koska kuitenkin näin pitkälle menevä 10103: teen lapsia elättävät tai elättäneet henkilöt. uudistus ei tässä vaiheessa liene mahdollista, 10104: On oikein ja luonnollista, että yhteiskunta on joka tapauksessa saatava I ja II vero- 10105: tukee niitä kansalaisia, jotka huoltavat kan- luokka yhdistetyiksi eli yksinäiset ja lapset- 10106: san tulevaisuutta ja siten on lapsia elättä- tomat avioparit rinnastetuiksi, jolloin enti- 10107: vien henkilöiden verohelpotusten oltava tun- nen II! veroluokka eli alaikäisiä elättävät 10108: tuvia. Tämä ei silti puolla sitä epäoikeuden- tai elättäneet henkilöt muodostavat uuden 10109: mukaisuutta, joka korkeimmassa . veroluo- II luokan. Tähän uuteen I luokkaan tuleville 10110: kassa ankarana verotuksena kohtaa yksinäi- on samalla varattava oikeus verohelpotuksiin 10111: siä henkilöitä verrattuna lapsettorniin avio- huollon tarpeessa olevien lähisukulaisten ela- 10112: puolisoihin. Ei esimerkiksi voida väittää, tuksesta. 10113: että yksinäisen henkilön veronmaksukyky Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 10114: olisi parempi kuin vastaavassa asemassa ole- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 10115: van kahden työkykyisen naimisissa olevan toivomuksen, 10116: lapsettoman henkilön. Erityisen kohtuuton 10117: on yksinäisten erikoisverotuksen ankaruus että hallitus ensi tilassa antaisi 10118: myös sen vuoksi, että se etupäässä kohdis- Eduskunnalle esityksen tulo- ja omai- 10119: tuu yksinäisiin naisiin naisten enemmyy- suusverolain muuttamiseksi siten, että 10120: destä johtuen. Naimattomilla naisilla ja lap- nykyinen 1 veroluokka poistetaan ja 10121: settomilla leskillä on sitäpaitsi usein osanaan siihen luetut naimattomat, lapsettomat 10122: huolehtia läheisten vanhojen ja sairaiden lesket ja eronneet luettaisi~"n samaan 10123: omaistensa elatuksesta. Se, että he tällöin veroluokkaan kuin yli kolme vuotta 10124: eivät useinkaan saa edes veroalennusta huol- naimisissa olleet lapsettomat aviopuo- 10125: tovelvollisuudestaan, on myös epäkohta, joka lisot eli nykyiseen II luokkaan. 10126: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 10127: 10128: Margit Borg-Sundman. Juha. Rihtniemi. 10129: 209 10130: 10131: IV,99. - Toiv.al. N: o 71. 10132: 10133: 10134: 10135: 10136: Innala. ym.: Verovelvollisten luokittelemista veroluokkiin kos- 10137: kevien tulo- ja omaisuusverolain säännösten muuttami- 10138: sesta. 10139: 10140: 10141: E d u s k u n n a l ,1 e. 10142: 10143: Voimassa olevan veroluokittelun mukaan I vanhempiin ja sisaruksiin kohdistuvaa huol- 10144: luokassa olevat pääasiallisesti naimattomat tovelvollisuutta, puhumattakaan kaukaisem- 10145: ja lapsettomat henkilöt joutuvat erittäin an- mista omaisista. Tällainen huoltovelvollisuus 10146: karan verotuksen kohteeksi muiden luokkien kuitenkin jää erittäin usein juuri I vero- 10147: verotettaviin verrattuna. luokkaan kuuluvien. kannettavaksi. Onpa 10148: Tarkastettaessa verorasituksen jakautu- niin että lukuisat I veroluokan mukaan ve- 10149: mista on muistettava, että kaikki veronmak- ronsa suorittavat naiset ovat jääneet naimat- 10150: sajat ovat tukemassa kansan jälk~kasvua tomiksi sen vuoksi, että jonkun sisaruspar- 10151: avustamaila perheeliisiä näille myönnettyjen vesta on täytynyt jäädä huoltamaan vanhem- 10152: erilaisten verottomien avustusten ja huolto- piaan. ja sisaruksiaan. 10153: velvollisuudesta johtuvien verohelpotusten Huoltovelvollisuus olisi kuitenkin otettava 10154: muodossa. huomioon verotusta helpottavana tekijänä ei 10155: On monestakin syystä kohtuutonta, että ainoastaan siinä tapauksessa, että verovelvol- 10156: valtio tämän lisäksi vaatii I veroluokassa ole- linen elättää joko aviopuolisoaan tai lapsiaan, 10157: vilta tuntuvasti huomattavampaa osuutta vaan myös kun hän elättää vanhempiaan tai 10158: mainittuun tukitoimintaan asettamalla heidät jotakuta muuta huollon tarpeessa olevaa lä- 10159: poikkeuksellisen ankaran verotuksen alai- heistä sukulaistaan. 10160: siksi muihin veroluokkiin kuuluviin hen- Oikeastaan ol-isi jako eri veroluokkiin koko- 10161: kilöihin verrattuna. Tämä on sitäkin epäoi- naan poistettava, mutta ainakin se kohtuut- 10162: keudenmukaisempaa, kun tosiasia on, että tomuus poistettava, joka sisältyy I veroluo- 10163: esim. II veroluokassa olevat lapsettomat kan alaisten pysyttämiseen ankaramman ve- 10164: aviopuolisot, paitsi sitä, että he jatkuvasti rotuksen alaisena kuin II veroluokan mukaan 10165: pääsevät huomattavasti vähemmällä valtion- verotettavat. 10166: verona kuin I veroluokkaan kuuluvat, sel- Kaiken edellä lausutun perusteella kun- 10167: viytyvät useimmista perusmenoista suunnil- nioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväk- 10168: leen puolella siitä, mitä naimattomien ja lap- syttäväksi toivomuksen, 10169: settomien kannettavaksi jää. Lapsettomat 10170: aviopuolisot olisi asiallista sijoittaa samaan että hallitus jättäisi ensi tilassa 10171: veroluokkaan lapsettomien naimattomien ja Eduskunnalle esityksen sellaisiksi muu- 10172: leskien sekä eronneiden kanssa. toksiksi voimassa olevaan tulo- ja 10173: Verovelvolliset olisi niin ollen luokiteltava omaisuusverolakiin, että verovelvolli- 10174: kolmen veroluokan sijasta kahteen veroluok- set luokiteltaisiin nykyisten kolmen 10175: kaan. Periaatteessa tällainen järjestely myön- veroluokan sijasta kahteen veroluok- 10176: nettiin aiheelliseksi jo 1952 eduskunnalle an- kaan, joista I veroluokkaan kuuluisi- 10177: netun mutta rauenneen verolakiehdotuksen vat nykyiset I ja II veroluokan vero- 10178: valiokuntakäsittelyssä. velvolliset ja II veroluokkaan nykyi- 10179: Erittäin kohtuuttomana seikkana yksinäi- set III veroluokan mukaan verotetta- 10180: sille on pidettävä sitä, että verotusta helpot- vat, sekä että II veroluokan mukaan 10181: tavana tekijänä ei heidän kohdallaan oteta määrättäisiin verotettavaksi myös sel- 10182: huomioon sellaisiin läheisiin henkilöihin kuin laiset lapsettomat, naimattomat, lesket 10183: 27 E 687/58• 10184: 210 IV,99. - Veroluokat. 10185: 10186: 10187: tai eronneet henkilöt, jotka elättävät lon tarpeessa olevaa läheistä sukulais- 10188: vanhempiaan, jotakuta alaikäistä tai taan tai ovat vähintään kymmenen 10189: sairasta sisarustaan tahi muuta huol- vuoden aikana sellaista elättäneet. 10190: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 10191: 10192: Aune Innala. Kyllikki Pohjala. 10193: Saara Forsius. Erkki Koivisto. 10194: 211 10195: 10196: IV,100. - Toiv.al. N: o 72. 10197: 10198: 10199: 10200: 10201: Kaitila ym.: Toimenpiteistä eri veroluokkien poistamiseksi. 10202: 10203: 10204: E d u s k u n n a ll e. 10205: 10206: Nykyisen tulo- ja omaisuusverolakimme alimman veroasteikon tarjoamaa etua kuin 10207: säätämä luonnollisten henkilöiden jako kol- esimerkiksi aviopari, joka on tänä aikana 10208: meen veroluokkaan on synnyttänyt paljon kasvattanut useita lapsia täysi-ikäisiksi. 10209: arvostelua verovelvollisten keskuudessa. Edellä esitetyn nykyisen järjestelmän epä- 10210: Arvootelu on kohdistunut ennen kaikkea itse tasaisuudet ovat siksi ilmeiset, että niiden 10211: periaatteeseen jakaa verovelvolliset kolmeen poistamiseen on vakavasti pyrittävä. Aikansa 10212: eri luokkaan. Niinikään on kiinnitetty huo- eläneenä voidaan muutenkin pitää järjestel- 10213: miota siihen, ettei henkilöiden jakaminen eri mää, joka tarpeettomasti luo kansalaisten 10214: veroluokkiin anna riittävän selvää kuvaa keskuuteen tyytymättömyyttä ja epäsopua. 10215: verorasituksen todellisesta jakautumisesta. Edellä olevan vuoksi on syytä pyrkiä löy- 10216: Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa käy tämään järjestelmä, jolla ei olisi ikerrottuja 10217: taas ilmi, että ensimmäiseen veroluokkaan puutteita ja joka olisi niin yksinkertainen, 10218: kuuluvat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että jokainen veronmaksaja saattaisi sen vai- 10219: että lapsettomat aviopuolisot kuuluvat toiseen keudetta ymmärtää. Tässä mielessä näyttää 10220: veroluokkaan. Samanaikaisesti kuitenkin avio- tarkoituksenmukaisemmalta sellainen järjes- 10221: puolisot nykyisen puolisoiden yhteisverotuk- telmä, että kaikkia verovelvollisia verotetaan 10222: sen vuoksi jo keskisuurissa tuloluokissa suo- yhden ainoan veroasteikon mukaan, mutta 10223: rittavat yhteisverotettaville myönnetyistä vä- että verovelvolliselle annetaan oikeus tehdä 10224: hennyksistäkin huolimatta enemmän veroa verotettavasta tulootaan ennen veron määrää- 10225: kuin vastaavista tuloista verotetut kaksi mistä sellaiset vähennykset, jotka vastaavat 10226: yksinäistä henkilöä. Erityisenä tyytymättö- hänen huollettavanaan olevien henkilöiden 10227: myyden aiheena on yksinäisillä henkilöillä lukumäärää. Huollettaviin olisi sisällytettävä 10228: ollut myös se, ettei tuollaisen henkilön suo- tällöin alaikäinen lapsi, aviopuoliso ja ansio- 10229: rittamaa läheisen omaisen, esim. isän tai työhön kykenemätön, todella verovelvollisen 10230: äidin, elättämistä ole yleensä otettu huomioon huollettavana ollut henkilö. Vähennys kutakin 10231: verotuksessa. huollettavaa kohti olisi yhtä suuri ja sen suu- 10232: Edelleen on kiinnitetty huomiota siihen, ruus olisi aina vuosittain tarkistettava elin- 10233: että ensimmäisestä lapsesta myönnetty veron- kustannusindeksin muutosta vastaavasti. Jos 10234: alennus on suhteellisesti huomattavasti suu- huollettavana on omia tuloja - aviopuolison 10235: rempi kuin seuraavista lapsista aiheutuva ansiotuloja ja lapsilisää kuitenkaan lukuun- 10236: veronhelpotus ja etteivät progressiiviset vero- ottamatta- alentavat ne vastaavasti vakiovä- 10237: asteikot ylimalkaankaan ota oikeudenmukai- hennyksen määrää. Huollettavan tulojen 10238: sella tavalla huomioon perheen elatusvelvolli- kohotessa yli vakiovähennyksen määrän 10239: suuden vaikutusta verovelvollisen veronma:k- voidaan hänen jo katsoa itse hankki- 10240: sukykyyn. Täten esimerkiksi viisi henkilöä van toimeentulonsa ja huoltovelvollisuu- 10241: käsittävän perheen tuloja progressiivisuus den aiheuttaman taloudellisen rasituksen 10242: kohtaa yhtä ankarasti kuin kolmihenkistä lakanneen. A viapuolisoista saa enemmän 10243: perhettä, koska lapsista aiheutuva vähennys ansainnut puoliso tehdä vakiovähennyk- 10244: otetaan huomioon vasta veromäärästä, joka sen täysimääräisenä toisesta aviopuolisosta 10245: on laskettu kummassakin tapauksessa saman ja tämän vähennysoikeus on riippumaton 10246: asteikon mukaan. Epäkohtana on myös pi- siitä, onko tämä ansiotyössä vai ei. 10247: detty sitä, että yhden lapsen elättänyt avio- Selostettuun järjestelmään mentäessä on 10248: pari saa koko loppuikänsä nauttia samaa kumpaakin puolisoa verotettava erikseen 10249: 212 IV,lOO. - Veroluokat. 10250: 10251: 10252: hänen omista tuloistaan. Jos toinen puoliso nen helpottaa suhteellisesti enemmän pien- 10253: ei ole ansiotyössä, vakiovähennystä voidaan tuloisten kuin suurituloisten verorasitusta, 10254: pitää tasoituksena hänen elinkustannuksis- voidaan tällöin kunnallisverotuksen perus- 10255: taan. Milloin molemmat puolisot ovat ansio- vähennys kokonaan poistaa. 10256: työssä, on vakiovähennyksen Guorittamis- Tämä yhden veroasteikon järjestelmä pois- 10257: oikeus perusteltavissa eräänlaisena kotiapu- taisi nykyisessä luokkajakojärjestelmässä 10258: laisvähennyksenä ja sillä, että epäämällä esiintyvät, arvostelua ja tyytymättömyyttä 10259: tämä vähennys vähennettäisiin aviopuolisoi- herättävät epäikohdat ja olisi yksinkertainen 10260: den halua ansiotyöhön. Yhteisverotuksen jää- ja selvä. Kun hallituksen toimesta par- 10261: dessä pois jää kylläkin verotuksessa huo- haillaan valmistellaan verolainsäädäntömme 10262: mioonottamatta yhteistaloudesta koituva etu, uudistamista, olisikin mielestämme välttämä- 10263: mutta kohtuuttomuutta ei tämä merkitse, kos- töntä, että tässä yhteydessä luovuttaisiin 10264: kapa yhteistaloudessa asuvia yksinäisiäkään nykyiseGtä verovelvollisten jaosta kolmeen 10265: henkilöitä ei veroteta samanlaisesta edusta. veroluokkaan ja sensijaan siirryttäisiin yhden 10266: V akiovähennykseen siirryttäessä on siis veroasteikon käyttöön, minkä lisäksi valtion 10267: vain yksi veroasteikko tarpeellinen. ja kunnan verotusta koskevat säännökset 10268: Kun verotuksen yhdistämisen yhteydessä mahdollisimman suuressa määrin yhdenmu- 10269: on pyrittävä siihen, että valtion- ja kunnai- kaistetaan. 10270: Hsveroa koskevat säännökset mahdollisuuk- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- 10271: sien mukaan yhtenäistetään, vakiovähennys- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- 10272: järjestelmä on ulotettava myös kunnallisvero- täväksi toivomuksen, 10273: tukseen. Tätä voidaan perustella myös sillä, 10274: että jo oikeudenmukaisuussyyt edellyttävät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10275: elatusvelvollisuuden aiheuttaman veronmak- nykyisen tulo- ja omaisuusverolainsää- 10276: sukyvyn vähenemisen huomioonottamista däntömme uudistamiseksi siten, että 10277: myös kunnallisverotuksessa. Nykyiset eri kun- verovelvollisten jako kolmeen veroluok- 10278: nissa suuruudeltaan vaihtelevat lapsivähen- kaan korvattaisiin yhdellä ainoalla 10279: nykset on 'korvattava vakiovähennyksellä ja veroasteikolla ja verotettavasta tulosta 10280: elantokustannusten erilaisuus eri 'kunnissa huoltovelvollisuuden perusteella tehtä- 10281: otettava huomioon ulottamalla kalliinpaikan- villä vähennyksillä, mitkä vähennykset 10282: vähennys myös kunnallisverotukseen. Kun olisi ulotettava myös kunnallisverotuk- 10283: vakiovähennysjärjestelmän käytäntöönottami- seen. 10284: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10285: 10286: Esa Kaitila. Anni Hosia. Veikko Hyytiäinen. 10287: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki. 10288: 213 10289: 10290: IV,101. - Toiv.al. N:o 73. 10291: 10292: 10293: 10294: 10295: Borg-Sundman ym.: Aviopuolisoiden verottamisesta erikseen 10296: ansio tuloista. 10297: 10298: 10299: E d u s k u n n a ll e. 10300: 10301: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on mään työnhalua ja ammattitaidon käyttä- 10302: aviopuolisoiden ansiotulot asetettu yhdessä mistä yhteiskunnan hyvä:ksi, niin kuin toi- 10303: verotettava1mi. Tämä kanta on omaksuttu sissa yrittäjäveron alentamista ja ylityöveron 10304: myös komiteamietinnössä uudeksi verolaiksi. poistamista tarkoittavissa aloitteissamme lä- 10305: Kuitenkin on aviopuolisoiden yhteisverotus hemmin todetaan. 10306: katsottava epäoikeudenmukaiseksi. Kansalai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 10307: set verotetaan yleensä yksilöinä eikä yhteis- nioittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toi- 10308: talous ole muissakaan tapauksissa veroyksi- vomuksen, 10309: kön peruste. Kun vielä tulovero on asteittain 10310: jyrkästi kohoava, kohdistuu yhteisverotus että hallitus antaisi Eduskunnalle 10311: erikoisen raskaana sellaisiin, joiden ura on esityksen muutoksesta tulo- ja omai- 10312: vaatinut pitkän koulutuksen ammattitaitoon suusverolakiin niin, että aviopuolisoi- 10313: ja usein sen mukaiset opintovelat kannetta- den yhteisverotus poistetaan ja heidän 10314: vaksi. Kuten eräissä muissakin tapauksissa ansiotulonsa asetetaan erikseen vero- 10315: kohtuuton verotus tällöin on omiaan ehkäise- tettaviksi. 10316: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 10317: 10318: Margit Borg-Sundman. Urho Saariaho. Erkki Hara. 10319: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi. 10320: 214 10321: 10322: IV,102. - Toiv.al. N:o 74. 10323: 10324: 10325: 10326: 10327: Forsius ym.: Aviopuolisoiden verottamisesta erikseen ansio- 10328: tuloista. 10329: 10330: 10331: E d u s :k u n n a 11 e. 10332: 10333: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa ja tarvittu kahden henkilön työ. Näin siitä huo- 10334: myös vuonna 1948 asetetun komitean valmis- limatta, että aviopuolisoilla saattaa olla ansio- 10335: tamassa ehdotuksessa uudeksi verolaiksi on työstä johtuvia kustannuksia, joita ei sallita 10336: asetuttu sille kannalle, että aviopuolisoiden ottaa vähennyksinä huomioon, ·kuten esim. 10337: ansiotulot on yhdessä verotettava. Tämä jär- työmatka toisella paikkakunnalla sijaitsevasta 10338: jestelmä on herättänyt voimakasta tyytymät- yhteisestä kodista tai kahden eri talouden 10339: tömyyttä sen alaiseksi joutuvien verovelvol- ylläpitäminen puolisoiden työpaikkojen ollessa 10340: listen piirissä. eri pai~ka;kunnilla. Lisäksi ilrnmmalla:kin avio- 10341: Yhteisverotus on tuloveron asteittaisen puolisolla saattaa olla läheisiä omaisia, jotka 10342: kohoamisen tähden muodostunut epäoikeu- he joutuvat elättämään. 10343: denmukaiseksi varsinkin sellaisissa tapauk- Kun verotuksessa ei yleensäkään pidetä 10344: sissa, joissa toisella tai molemmilla aviopuoli- yhteistaloutta tai yhdessä asumista veroyksi- 10345: soilla on keskitasoa korkeammat tulot. Se kön muodostamisen perusteena, ei ole mitään 10346: kohdistuu siten erityisen ankarana niihin, syytä yhteisverotukseen aviopuolisoita vero- 10347: jotka pitkäaikaisen ammattikoulutuksen tettaessa, vaan olisi palattava ennen nykyistä 10348: kautta ovat hankkineet itselleen ammattitai- tulo- ja omaisuusverola;kia jo vuosikausia 10349: don ja vasta tämän jälkeen ryhtyneet ansait- käytännössä olleeseen puolisoiden erillisvero- 10350: semaan, mahdollisesti opintovelat rasittavana tukseen. Tällaisen muutoksen tekemistä tulo- 10351: tawkkanaan. Ylemmissä tuloluokissa ei myös- ja omaisuusverolakiin tarkoittavan toivomus- 10352: kään vähemmän ansainneen aviopuolison ponnen eduskunta on hyvwksynyt jo vuoden 10353: oikeudella tehdä tuloistaan vähennys ole niin 1946 valtiopäivillä ja tällaisen verotusjärjes- 10354: suurta merkitystä kuin alemmissa tuloluo- telmän puolesta puhuu myös avioliittolain 10355: kissa. Kokemus on lisäksi osoittanut, että varallisuusoikeudellinen säännöstö. 10356: aviopuolisot joutuvat yhteisverotuksen an- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo- 10357: siosta vuosittain säännöllisesti raskaan jälki- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- 10358: verotuksen kohteeksi, koska ennakkopidätyk- täväksi toivomuksen, 10359: sissä ei oteta ollenkaan huomioon avioliiton 10360: aiheuttamaa verojen lisäystä. että hallitus antaisi Eduskunnalle 10361: Aviopuolisoiden yhteisverotuksessa kaksi ensi tilassa esityksen sellaisesta lain- 10362: henkilöä joutuu verotetuksi kuten yksi ja muutoksesta, että aviopuolisoita vero- 10363: sama henkilö, vaikka tulon hankkimiseen on tetaan heidän ansiotuloistaan erikseen. 10364: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 10365: 10366: Saara Forsius. Kyllikki Pohjala. Aune Innala. 10367: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen. 10368: 215 10369: 10370: IV,103. - Toiv.al. N: o 75. 10371: 10372: 10373: 10374: 10375: Hara ym.: Tuloverotuksessa myönnettävän ns. aviopuoliso- 10376: vähennyksen korottamisesta. 10377: 10378: 10379: Ed uskun.nalle. 10380: 10381: Tulo- ja omaisuusverolain 28 §: n 8 koh- nys käynyt niin pieMksi, että se ei enää 10382: dassa määrätään, että jos molemmilla puoli- vastaa tavkoitustaan. 10383: soilla on ollut ansiotuloa tai aikaisemman Edellä olevan perusteella esitämme kun- 10384: virika- tai palvelussuhteen nojalla saatua nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 10385: eläketuloa, saa vähemmän ansainnut puoliso muksen, 10386: vähentää tulostaan 75 000 markkaa ja sen 10387: yli menevältä osalta puolet, ei kuitenkaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10388: enempää kuin 200 000 mar.kkaa yhteensä. sellaisen lainsäädännön aikaansaami- 10389: Kohtaa on tässä muodossa sovellettu vuoden seksi, että vähemmän ansainnut avio- 10390: 1955 tuloista suoritetusta verotuksesta alkaen. puoliso sau~ tulostaan vähentää 10391: Rahanarvon alenemisen ja kotitaloudessa 150 000 markkaa ja sen yli menevältä 10392: käytettävän vieraan työvoiman palkkatason osalta puolet, mutta ei kuitenkaan 10393: nousemisen vuoksi on edellä mainittu vähen- enempää kuin yhteensä 300 000 mark- 10394: kaa. 10395: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 10396: 10397: Erkki Hara. Victor Procope. A. F. Airo. 10398: Toivo Hietala. Georg 0. Ehrnrooth. Erkki Tuuli. 10399: 216 10400: 10401: IV,104. - Hemst.mot. N: o 76. 10402: 10403: 10404: 10405: 10406: Ehrnrooth m. n.: A.ngående .avlåtande av proposition O?n 10407: ?nindre bemedlade åldringars befriande från inkomst- och 10408: förmögenhetsskatt. 10409: 10410: 10411: T i 11 R i k s d a g e n. 10412: 10413: Den stränga beskattning, som gäller i värt gande hyrorna, den dyra sjukvärden och 10414: land, har tyvärr icke kunnat utformas sä, att icke minst de höga skatterna i vårt land har 10415: den träffade alla skattebetalare lika. Be- alla bidragit till äldringarnas prekära läge. 10416: skattningsgrunderna är olika för olika skat- Ett sätt att förbättra detsamma vore att be- 10417: tebetalargrupper, inkomstens natur leder till fria de gamla med anspräkslösa inkomster 10418: olikheter i skattetrycket, förmögenhet beskat- eller tillgängar frän skatt pä grund av in- 10419: tas enligt olika grunder beroende pä dess komst och förmögenhet. Detta vore helt för- 10420: art och är i en del fall helt skattefri, för att enligt med rätt och billighet. 10421: nämna nägra exempel. Men oberoende av Den offentliga hushållningens beträngda 10422: dessa olikheter, som har sin grund i skatte- läge bör icke fä fördröja ätgärder i syfte att 10423: lagstiftningen, räder en social orättvisa be- minska de mindre bemedlade äldringarnas 10424: träffande äldringarna: Dessa betalar skatt skattebörda. Den andel statens, kommuner- 10425: enligt samma grunder som andra medborgar- nas och kyrkans skatteinkomster, för viiken 10426: grupper trots att de erlagt det högsta priset de personer svarar, som fyllt 70 är, är icke 10427: för efterkrigsärens inflation. sä betydande, att fiskaliska skäl skulle tala 10428: Inflationen har gätt härt fram över de mot den här föreslagna reformen. 10429: gamlas besparingar, dä dessa säsom oftast Med hänvisning till det ovan anförda före- 10430: varit fallet bestätt av kontanta medel. Pen- slär vi vördsamt, att riksdagen ville besluta 10431: ningvärdets fall har ocksä reducerat de smä hemställa, 10432: inkomster utan inflationsskydd, som mänga 10433: äldringar ätnjuter i form av privata tjänste- att regeringen skyndsamt måtte av- 10434: eller änkepensioner. låta proposition om sådana ändringar 10435: De gamlas inkomster och tillgängar har sä- i lagstiftningen angående stats- och 10436: ledes pä grund av inflationen sjunkit när kommunalbeskattningen, att mindre 10437: man jämför dem med övriga medborgares, bemedlade åldringar befrias från er- 10438: samtidigt som utgifterna för äldringarna sti- läggande av skatt på grund av in- 10439: git lika mycket som för övriga medborgar- komst och förmögenhet. 10440: grupper. De höga livsmedelspriserna, de sti- 10441: Helsingfors den 12 augusti 1958. 10442: 10443: Georg 0. Ehrnrooth. Margit Borg-Sundman. 10444: Juho Tenhiälä. 10445: 217 10446: 10447: IV,104. - Toiv.al. N: o 76. 10448: Suomennos. 10449: 10450: 10451: 10452: 10453: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta vähävaraisten van- 10454: husten vapauttamiseksi tulo- ja omaisuusverosta. 10455: 10456: 10457: E d u s k u n n a ll e. 10458: 10459: l\:faassamm~ voimassa olevaa ankaraa vero- not ovat kasvaneet yhtä paljon kuin muiden 10460: tusta ei valitettavasti ole voitu kehittää siten, kansalaisryhmien. Elintarvikkeiden korkeat 10461: että se kohdistuisi samalla tavalla kaikkiin hinnat, vuokrien nousu, kallis sairaanhoito, 10462: veronmaksajiin. Verotusperusteet ovat erilai- eikä vähiten korkeat verot maassamme, ovat 10463: set eri veronmaksajaryhmille, tulon luonne kaikki vaikuttaneet vanhusten tukalaan ase- 10464: johtaa erilaisuuksiin verorasituksessa, omai- maan. Eräs tapa parantaa sitä olisi vapaut- 10465: suutta verotetaan eri perustein sen laadusta taa vanhukset vaatimattomine tuloineen tai 10466: riippuen ja eräissä tapauksissa se on koko- varoineen tulo- ja omaisuusverosta. Tämä 10467: naan verovapaa, muutamia esimerkkejä mai- olisi täysin oikeuden ja kohtuuden mukaista. 10468: nitaksemme. Mutta näistä verolainsäädäntöön Julkisen talouden vaikean tilan ei tule 10469: perustuvista erilaisuuksista riippumatta on saada viivyttää toimenpiteitä, jotka tarkoit- 10470: olemassa vanhuksiin kohdistuva epäoikeuden- tavat vähävaraisten vanhusten verotaakan 10471: mukaisuus: nämä maksavat veroa samojen vähentämistä. Se osa valtion, kunnan ja kir- 10472: perusteiden mukaan kuin toiset kansalaisryh- kon verotuloissa, josta 70 vuotta täyttäneet 10473: mät, vaikka he ovat suorittaneet korkeimman henkilöt vastaavat, ei ole niin merkittävä, 10474: hinnan sodan jälkeisten vuosien inflaatiosta. että rahalliset syyt puhuisivat tässä ehdotet- 10475: Inflaatio on kohdellut kovasti vanhusten tua uudistusta vastaan. 10476: säästöjä, kun nämä, kuten useimmiten on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 10477: ollut laita, ovat olleet käteisiä varoja. Ra- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 10478: hanarvon putoaminen on myös vähentänyt muksen, 10479: niitä inflaatiosuojaa vailla olevia pieniä tu- 10480: loja, joita monet vanhukset nauttivat yksi- että hallitus kiireellisesti antaisi esi- 10481: tyisten palvelus- tai leskeneläkkeiden muo- tyksen valtion- ja kunnallisverotusta 10482: dossa. koskevan lainsäädännön muuttamisesta 10483: Vanhusten tulot ja varat ovat siten inflaa- siten, ettii vähävaraiset vanhukset va- 10484: tion johdosta pienentyneet muihin kansalai- pautetaan tulo- ja omaisuusveron suo- 10485: siin verrattuna, samalla kun vanhusten me- rittamisesta. 10486: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10487: 10488: Georg C. Ehrnrooth. Margit Borg-Sundman. 10489: Juho Tenhiälä. 10490: 10491: 10492: 10493: 10494: 28 E 68•7/58 10495: 218 10496: 10497: IV,105. - Hemst.mot. N:o 77. 10498: 10499: 10500: 10501: 10502: Ehrnrooth m. fl.: Angående ändring av 20 § förordningen 10503: angående inkomst- och förmögenhetsskatt. 10504: 10505: 10506: T i 11 R i k s d a g e n. 10507: 10508: Till den nya riksdagens viktigaste uppgif- utgör mera än ungefär en tredjedel av alla 10509: ter hör att vidtaga sådana åtgärder, att den investeringar i maskiner och anläggningar 10510: ekonomiska aktiviteten i landet ökas. Syssel- och dessutom över hälften av industrins ma- 10511: sättningskrisen har redan med nuvarande skiner är av inhemskt ursprung. 10512: antal i förvärvslivet aktiva medborgare an- Gällande beskattningsbestämmelser tillåter 10513: tagit oroväckande proportioner. Allt svårare icke, i motsats till bl. a. skattelagarna i Sve- 10514: blir emellertid situationen när de stora års- rige, fria avskrivningar, utan begränsar vär- 10515: klasserna av vår ungdom under det när- deminskningen på alla slag av anläggnings- 10516: maste decenniet träder in på arbetsmarkna- tillgångar på det sätt som av 20 § i förord- 10517: den, om inte statsmakten sörjer för att för- ningen angående inkomst- och förmögenhets- 10518: utsättningarna för en ökad ekonomisk aktivi- skatt av den 11 juni 1944 (27/44), sådant 10519: tet och en utbyggnad av vår industri är för lagrummet lyder i förordningen av den 27 10520: handen. april 1956 (243/56), framgår. Beträffande 10521: Landets industri måste utan ytterligare maskiner och övriga i punkterna 1-4 av 10522: dröjsmål beredas gynnsamma villkor för en 2 mom. i 20 § nämnda anläggningstill- 10523: såväl kvantitativ som kvalitativ utbyggnad. gångar borde fria bokföringsenliga avskriv- 10524: Dess konlrurrenskraft måste nu stärkas. Det ningar tillåtas vid beskattningen. 10525: ligger fara i dröjsmål på vårt håll, medan 1\'Ied hänvisning till det ovan anförda före- 10526: barriärerna för en europeisk marknad rives slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta 10527: ned i våra konkurrentländer. hemställa, 10528: Ett led i åtgärderna för att stimulera den 10529: ekonomiska aktiviteten och stärka industrins att regeringen skyndsamt måtte vid- 10530: konkurrenskraft vore att i stats- och kommu- taga åtgärder för en sådan ändring 10531: nalbeskattningen tillåta fria avskrivningar av 20 § förordningen angående in- 10532: på industrins nyanskaffningar åtminstone komst- och förmögenhetsskatt att bok- 10533: under den närmaste femårsperioden. Såsom föringsenliga avskrivningar på under 10534: ekonomiska rådet i sitt enhälliga betänkande å'ren 1958-60 av industrin i bruk 10535: av den 13 juni innevarande år framhållit, tagna anläggningstillgångar av de 10536: utgör betalningsbalansen icke något hinder slag som nämnes i punkterna 1-4 av 10537: för att redan nu i någon mån öka industrins 2 mom. blir tillåtna vid statsbeskatt- 10538: maskininvesteringar, eftersom dessa knappast ningen 1958-62. 10539: Helsingfors den 12 augusti 1958. 10540: 10541: Georg 0. Ehrnrooth. Nils Meinander. 10542: Grels Teir. Victor Procope. 10543: R. Hallberg. 10544: 219 10545: 10546: IV,105. - Toiv.al. N: o 77. 10547: Suomennos. 10548: 10549: 10550: 10551: 10552: Ehrnrooth ym. : Tulo- ja omaisuusveroasetuksen 20 §: n 10553: muuttamisesta. 10554: 10555: 10556: E d u s k u n n a II e. 10557: 10558: Uuden eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on vat enempää kuin noin kolmanneksen kai- 10559: sellaisiin toimenpiteisiin ryhtyminen, että ta- kista sijoituksista koneisiin ja laitoksiin, ja 10560: loudellinen ak-tiviteetti maassa lisääntyy. sitä paitsi enemmän kuin puolet teollisuuden 10561: Työllisyyskriisi on jo elinkeinoelämässä toi- koneista ovat kotimaista alkuperää. 10562: mivien kansalaisten nykyisessä määrässä saa- Voimassa olevat verotussäännökset eivät 10563: nut levottomuutta herättävät mittasuhteet. salli, päinvastoin kuin esim. Ruotsin verolait, 10564: Yhä vaikeammaksi tilanne kuitenkin muodos- vapaita poistoja, vaan rajoittavat kaikkien 10565: tuu silloin, kun nuorisomme suuret vuosiluo- uusien laitteiden arvonvähennystä, sillä ta- 10566: kat lähimpien kymmenen vuoden kuluessa voin kuin 11 päivänä kesäkuuta 1944 anne- 10567: tulevat työmarkkinoille, ellei valtiovalta tun tulo- ja omaisuusveroasetuksen (27/44) 10568: huolehdi siitä, että on olemassa edellytykset 20 § : stä, sellaisena kuin se on 27 päivänä 10569: suuremmalle taloudelliselle aktiviteetille ja huhtikuuta 1956 annetussa asetuksessa (243/ 10570: teollisuutemme laajentumiselle. 56), ilmenee. Koneiden ja muun 20 §: n 10571: Maan teollisuudelle on enemmittä viivytyk- 2 momentin 1-4 kohdissa mainitun käyttö- 10572: sittä valmistettava suotuisat ehdot sekä kvan- omaisuuden suhteen tulisi sallia vapaat kir- 10573: titatiiviseen että laadulliseen kehittämiseen. janpidon mukaiset poistot verotuksessa. 10574: Sen kilpailuvoimaa on nyt vahvistettava. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 10575: Viivytys meidän tahollamme on vaarallista, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 10576: kun Euroopan markkinoiden raja-aitoja re- muksen, 10577: vitään kanssamme kilpailevissa maissa. 10578: Eräänä renkaana taloudellisen aktiviteetin että hallittts ryhtyisi kiireellisesti 10579: elvyttämisessä ja teollisuuden kilpailuvoiman toimenpiteisiin tulo- ja omaisuusvero- 10580: vahvistamisessa olisi vapaiden poistojen salli- asetttksen 20 § :n muttftamiseksi siten, 10581: minen valtion- ja kunnallisverotuksessa teol- että kirjanpidon mukaiset poistot vuo- 10582: lisuuden uushankinnoista ainakin lähimmän sina 1958-1960 teollisuuden käyttöön 10583: viisivuotiskauden aikana. Kuten talousneu- ottamasta sellaisesta käyttöomaisuu- 10584: vosto yksimielisessä mietinnössään kuluvan desta, joka mainitaan 2 momentin 10585: vuoden kesäkuun 13 päivältä on esittänyt, ei 1-4 kohdissa, sallitaan valtion- ja 10586: maksutase ole minään esteenä sille, että jo kunnallisverotuksessa vuosina 1958- 10587: jossakin määrin lisätään teollisuuden kone- 1962. 10588: investointeja, koska nämä tuskin muodosta- 10589: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10590: 10591: Georg C. Ehrnrooth. Nils Meinander. 10592: Grels Teir. Victor Procope. 10593: R. Hallberg. 10594: 220 10595: 10596: IV,106. - Hemst.mot. N: o 78. 10597: 10598: 10599: 10600: 10601: Korsbäck m. fl.: Angående avlåtande av proposition med 10602: förslag till ny omsättningsskattelag. 10603: 10604: 10605: Till Riksdagen. 10606: 10607: Det är allmänt känt och erkänt, att om- även de försämrade konjunkturerna och 10608: sättningsskattelagen är synnerligen bristfäl- därav följande svårigheter att finansiera 10609: lig. Lagen anses bl.a. ge upphov till en allt- speciellt oförutsedda skatte- och andra ut- 10610: för fri och vag tolkning av bestämmelserna gifter. 10611: om vilka företag som under givna förutsätt- Om icke de av omsättningsskattekommit- 10612: ningar är skattepliktiga, om skattesatsernas ten redan år 1953 föreslagna och andra ef- 10613: storlek, straffskatter m.m. terlysta förbättringar skyndsamt åstadkom- 10614: Till följd härav förekommer talrika fall; mes i omsättningsskattelagstiftningen leder 10615: då beslut som fattats av en beskattnings- det nuvarande läget till katastrof särskilt 10616: tjänsteman eller -myndighet upphävts eller för den mindre industrin, som normalt sys- 10617: radikalt ändrats av en annan. Detta gäller selsätter över 100 000 personer. 10618: särskilt småindustriella företag, som icke Med hänvisning till vad som ovan anförts 10619: äger nödiga juridiska, bokföringstekniska och då regeringen ännu icke avlåtit proposi- 10620: och andra insikter som är av utslagsgivande tion om ny omsättningsskattelag trots att en 10621: betydelse i beskattningsfrågor. Företag som statskommitte redan för över 5 år sedan 10622: gått i konkurs eller på annat sätt varit avgav förslag till en sådan lagstiftning 10623: tvungna att upphöra till följd av ändrade föreslås att riksdagen ville besluta hemställa, 10624: beskattningsbeslut med tyåtföljande efterbe- 10625: skattning och straffräntor är numera inga att regeringen ofördröjligen ombe- 10626: undantag utan mycket ofta återkommande ~örjer att proposition ttll ny omsätt- 10627: händelser. En bidragande orsak härtill är ningsskattelag avges till Riksdagen. 10628: Helsingfors den 6 augusti 1958. 10629: 10630: Verner Korsbäck. Georg C. Ehrnrooth. 10631: J. A. Jungarå. Alwar Sundell. 10632: Victor Procope. Sven Högström. 10633: Arthur Larson. Grels Teir. 10634: 221 10635: 10636: IV,106. - Toiv.al. N: o 78. 10637: Suomennos. 10638: 10639: 10640: 10641: Korsbäck ym.: Esityksen antamisesta uudeksi liikevaihtovero- 10642: laiksi. 10643: 10644: 10645: E d u s k u n n a ll e. 10646: 10647: Yleisesti on tunnettua ja tunnustettua, vaikuttaneet myös huonontuneet konjunk- 10648: että liikevaihtoverolaki on erittäin puutteel- tuurit ja siitä johtuvat vaikeudet rahoittaa 10649: linen. Lain katsotaan mm. antavan aiheen erityisesti arvaamattomia vero- ja muita 10650: tulkita liian vapaasti ja epämääräisesti sään- menoja. 10651: nöksiä siitä, mitkä yritykset tietyin edelly- Ellei liikevaihtoverokomitean jo vuonna 10652: tyksin ovat verovelvollisia, säännöksiä vero- 1953 ehdottamia ja muita kaivattuja paran- 10653: määrien suuruudesta, rangaistusveroista ym. nuksia ·kiireellisesti saada aikaan liikevaihto- 10654: Tästä johtuen esiintyy lukuisia tapauksia, verolaill.säädännössä, johtaa nykyinen tilanne 10655: joissa verotusvirkamiehen tai -viranomaisen katastroofiin erityisesti niiden pienempien 10656: antaman päätöksen on toinen kumonnut tai teollisuuksien osalta, jotka normaalisti anta- 10657: perinjuurin muuttanut. Tämä koskee erityi- vat työtä yli 100 000 henkilölle. 10658: sesti pienteollisia yrityksiä, joilla ei ole tar- Edellä esitettyyn viitaten ja kun hallitus 10659: vittavia lainopillisia, kirjanpitoteknillisiä ja ei ole vielä antanut esitystä uudesta liike- 10660: muita tietoja, joilla on ratkaiseva merkitys vaihtoverolaista, vaikk~ valtion komitea jo 10661: verotuskysymyksissä. Yritykset, jotka ovat yli viisi .vuotta sitten teki ehdotuksen sellai- 10662: tehneet vararikon tai joiden on muuten ollut seksi lainsäädännöksi, ehdotamme eduskun- 10663: pakko lopettaa toimintansa verotuspäätösten nan päätettäväksi toivomuksen, 10664: muuttamisen ja siitä seuranneiden jälkivero- 10665: tuksen ja sakkokorkojen takia, eivät nyttem- että hallitus viipymättä huolehtisi 10666: min ole mitään poikkeuksia, vaan sellaista siitä, että esitys uudeksi liikevaihto- 10667: tapahtuu hyvin usein. Tähän ovat myötä- verolaiksi annetaan Eduskunnalle. 10668: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 10669: 10670: Verner Korsbäck. Georg 0. Ehrnrooth. 10671: J. A. Jungarå. Alwar Sundell. 10672: Victor Procope. Sven Högström. 10673: Arthur Larson. Grels Teir. 10674: 222 10675: 10676: IV,107. - Toiv.al. N: o 79. 10677: 10678: 10679: 10680: 10681: V. A. Virtanen ym.: Liikevaihtoverolain uudista'm,isesta. 10682: 10683: 10684: E d u s kun n a U e. 10685: 10686: Liikevaihtovero maassamme on vuosikau- miteaa. Olisi käsityksemme mukaan aivan 10687: sien aåkana muokkautunut perin kirjavaksi ensiarvoisen tärkeätä, että liikevaihtoverotuk- 10688: monine poikkeussääntöineen. Siten siitä on sen uudistukseen ryhdyttäisiin viipymättä. 10689: muodostunut varsin epäoikeudenmukainen ja Tällöin tulisi ottaa huomioon ainakin seuraa- 10690: sekava. Se on sitäpaitsi veroprosentiltaa.n vat seikat: tärkeisiin kulutustarvikkeisiin ei 10691: niin korkea, että veron kiertämiseen tunne- liikevaihtoveroa saisi sisällyttää, pienyrittäjät 10692: taan verovelvollisten keskuudessa suurta tar- olisi saatettava nykyistä oikeudenmukaisem- 10693: vetta. Se ei ota huomioon myöskään maamme paan asemaan, veroprosentti olisi saatava 10694: työUisyystilannetta, josta johtuen kohtuutto- aleutumaan ainakin puolella ja monisäikei- 10695: man korkea liikevaihtovero suosii ulkomaisia sistä erikoispoikkeuksista olisi päästävä. Vii- 10696: tuottajia. Monet työtilaisuudet ovat liike- memainittu ei kuitenkaan koske liikevaihto- 10697: v,aihtoveron ankaruudesta johtuen valuneet veron palautusta asuinrakennuksiin käyte- 10698: hiekkaan myös siten, että pienyrittäjät ovat tyistä rakennustarvikkeista, koska se käsi- 10699: sortuneet ankaran liikevaihtoveron alle, usein tyksemme mukaan on tapahtunut täysin 10700: tietämättä ennakolta· olevansa liikevaihtove- moitteettomasti. 10701: rovelvollisia. Monilla pienyrittäjillä olisi Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 10702: työtä useammallekin kuin itselleen, mutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 10703: eivät voi ottaa työntekijöitä, koska silloin muksen, 10704: koko hänen yrityksensä tulisi liikevaihtove- 10705: ron alaiseksi. Teollisuutta rasittaa niinikään että hallit-us ryhtyisi kiireellisiin toi- 10706: investointihankinnoissa raskas liikevaihtovero menpiteisiin liikevaihtoverolain uudis- 10707: ja siten vaikuttaa epäedullisesti työllisyys- tamiseksi siten, että veroprosenttia 10708: kysymykseen. voitaisiin tuntuvasti alentoo ja saattaa 10709: Liikevaihtoveron uusimiseksi on istunut laki nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. 10710: saamamme tiedon mukaan parikin eri ko- 10711: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10712: 10713: Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. 0. Lindblom. 10714: Eino Raunio. Rafael Paasio. Kaarlo Pitsinki. 10715: Meeri Kalavainen. G. Henriksson. Anni Flinck. 10716: Veikko Helle. Sulo Hostila. Lars Lindeman. 10717: Lyyli Aalto. Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen. 10718: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Kalle Matilainen. 10719: Onni Hiltunen. K. F. Haapasalo. 10720: 223 10721: 10722: IV,108. - Toiv.al. N:o 80. 10723: 10724: 10725: 10726: 10727: Marttila ym.: Nykyisessä liikevaihtoverojärjestelmässä todet- 10728: tujen epäkohtien korjaamisesta. 10729: 10730: 10731: E d u s k u n n a ltl e. 10732: 10733: Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä on ai- Edelläsanotun perusteella ja kun maan 10734: heuttanut maamme talouselämässä yhä kas- vaikea työllisyystilanne vaatisi tehokkaita 10735: vavia epäkohtia ja vinosuuntausta. Vastoin toimenpiteitä työllisyyden turvaamiseksi ja 10736: alkuperäistä tarkoitustaan liikevaihtoverotus teollistumisen edistämiseksi, esitämme kun,. 10737: ei ole enää kulutusvero, vaan muodostunut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 10738: teollisuutta ja käsityötä suuresti rasittavaksi vomuksen, 10739: investointiveroksi. Sellaisena liikevaihtovero- 10740: tus heikentää tooUisuutemme kilpailukykyä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 10741: ja monissa tapauksissa estää ratkaisevasti toimenpiteisiin nykyisessä liikevaihto- 10742: uusien työtilaisuuksien syntymisen. Erityi- verojärjestelmässä todettujen epäkoh- 10743: sesti nykyinen verojärjestelmä jarruttaa ja tien korjaamiseksi antamalla Eduskun- 10744: suorastaan ehkäisee käsi- ja pienteollisuus- nalle tätä tarkoittavan. esityksen 10745: yritysten tervettä kehitystä ja laajenemis- uudeksi liikevaihtoverola.iksi. 10746: pyrkimyksiä. 10747: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10748: 10749: Aarre Marttila. Veikko Savela. Pentti Pekkarinen. 10750: Matti Liinamaa. V. E. Svinhufvud. Eino Uusitalo. 10751: Eeli Erkkilä. Leo Häppölä. Artturi Jämsen. 10752: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen. Atte Pakkanen. 10753: 224 10754: 10755: IV,109. - Hemst.mot. N: o 81. 10756: 10757: 10758: 10759: 10760: Procope m. fl.: Angående åtgärder för ett överförande av 10761: omsättningsskatten från produktionsstadiet till försälj- 10762: ningsstadiet. 10763: 10764: 10765: 10766: T i ll R i k s d a g e n. 10767: 10768: Redan i början av år 1954 hade det fram- uppfattningen att detta system skulle vara 10769: gått, att den förändring av omsättningsbe- skattetekniskt enkelt hade för övrigt varit 10770: skattningen, som infördes från och med året huvudorsaken till att det infördes år 1951. 10771: 1951 och som bestod i övergången till ett Det är uppseendeväckande, att man under 10772: produktionsskattesystem, var behäftad med fyra år icke kunnat få bukt med denna pro- 10773: så många fel och brister, att ,näringslivets duktionshämmande och sysselsättningsför- 10774: sunda utveckling och ökningen av produk- svårande beskattning. Oförmågan att åstad- 10775: tiviteten" blev lidande. Sedan dess har kon- komma den nödvändiga förbättringen faller 10776: junkturnedgången och arbetslösheten ytter- så mycket mera i ögonen som en i april år 10777: ligare förvärrat den produktionsekonomiska 1954 tillsatt statskommitte nied professor 10778: situationen. Nils Meinander som ordförande och med 10779: När man analyserar orsakerna till den se- bl.a. omsättningsskatt;ekontorets chef vice- 10780: naste tidens oroväckande arbetslöshet kan häradshövding Kalle 0. Pesonen som medlem 10781: man ej undgå att lägga märke till att om- redan efter knappt två års arbete kunde 10782: sättningsskatten i sin nuvarande utformning framlägga ett betänkande, som angav det 10783: utgör ett direkt hinder för ökad sysselsätt- enda möjliga botemedlet: omsättningsskatten 10784: ning speciellt inom hantverk och småindustri. måste överflyttas från produktionsstadiet till 10785: Detta under nuvarande svåra arbetslöshets- handelsstadiet. 10786: läge mycket allvarliga sakförhållande beror Utan att närmare gå in på detaljer i om- 10787: på den gällande lagens (1950/605) skarpa sättningsskattens omfattande problemkom- 10788: uppdelning av skattskyldigheten i ,in- plex, vilka på ett sakligt och uttömmande 10789: dustriell rörelse" ( = produktionsverksamhet) sätt redovisas i det nyssnämnda kommitte- 10790: och ,arbetsrörelse" ( = affärsverksamhet med betänkandet, må det påpekas, att denna 10791: självtillverkade varor), vilka skall påföras skatt, som ger 35-40 % av statens samman- 10792: omsättningsskatt, samt hantverkare utan bi- lagda skatteinkomster, har fått en så stor 10793: träde av andra än familjemedlemmarna och betydelse i den moderna samhällsekonomin, 10794: högst en lärling, vilka går fria från skatt. att skattesystemet i görlig mån bör beakta 10795: En indirekt orsak är åter omsättningsskat- den allmänna opinionens krav härvidlag. 10796: tens förlamande inverkan på företagsamhe- Den allmänna opimonen representeras i 10797: ten som sådan. Denna inverkan har tyvärr detta fall, då det är fråga om indirekt be- 10798: förstärkts genom det minst sagt osmidiga skattning, närmast av närings- och affärs- 10799: och produktionshämmande sätt, på vilket livet, medan den stora allmänhetens reak- 10800: beskattningen ofta tillämpats. Man bör ob- tion ej är det primära. Det är att märka 10801: servera att även omsättningsskattemyndig- att den ekonomiska företagsamhetens före- 10802: heterna anmärkningsvärt oförbehållsamt er- trädare inom bytesprocessens olika stadier 10803: känt, att produktionsskattesystemet visat sig på några få undantag när numera är av den 10804: vara synnerligen svårskött. Den felalrtiga åsikten, att omsättningsskatten ofördröjligen 10805: IV,l09. - Procop6 ym. 225 10806: 10807: måste omläggas så, att den inte lika hårt, att regeringen så snart som mo;- 10808: oklokt och orättvist som nu drabbar produk- ligt måtte vidta åtgärder för en om- 10809: tionen och sysselsättningen. läggning av omsättningsskatten från 10810: Med hänvisning till vad som ovan anförts produktionsstadiet till försäljnings- 10811: föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta stadiet. 10812: hemställa, 10813: Helsingfors den 11 augusti 1958. 10814: 10815: Victor Procope. Verner Korsbäck. 10816: Ralf Törngren. 10817: 10818: 10819: 10820: 10821: 29 E 6&7/518 10822: 1V1108. - 'hiv.al. X: o 81. 10823: Suome11rnos. 10824: 10825: 10826: 10827: 10828: Procop16 J*.: T~npiteistä liikevm1ttoveron siirtämiseksi 10829: tuotantoportoosta myyntiportaaseen. 10830: 10831: 10832: Eduskunnalle. 10833: 10834: Jo vuoden 1954 alusta oli käynyt selville, ten ollut pääsyynä siihen, että se vuonna 10835: että sitä liikevaihtoverotuksen muutosta, joka 1951 otettiin käytäntöön. 10836: toimeenpantiin vuodesta 1951 ja merkitsi Herättää huomiota, ettei neljän vuoden ai- 10837: siirtymistä tuotantoverojärjestelmään, haitta- kana ole voitu saada parannusta tähän tuo- 10838: sivat niin monet virheet ja puutteet, että tantoa estävään ja työllisyyttä vaikeuttavaan 10839: ,elinkeinoelämän terve kehitys ja tuottavuu- verotukseen. Kykenemättömyys saada aikaan 10840: den kasvu" joutuivat kärsimään. Sen jäl- välttämätön parannus on sitäkin enemmän 10841: keen ovat suhdanteiden lasku ja työttömyys silmiinpistävä, kun huhtikuussa 1954 asetettu 10842: yhä pahentaneet tuotantotaloudellista tilan- valtion komitea professori Nils Meinander 10843: netta. puheenjohtajana ja mm. liikevaihtoverokont- 10844: Analysoitaessa viime aikojen levottomuutta torin johtaja varatuomari Kalle 0. Pesonen 10845: herättävän työttömyyden syitä ei voi välttyä jäsenenä jo tuskin kahden vuoden työn jäl- 10846: panemasta merkille, että liikevaihtovero ny- keen saattoi esittää mietinnön, jossa ilmoitet- 10847: kyisessä muodossaan on suoranaisena esteenä tiin ainoa mahdollinen parannuskeino: liike- 10848: työllisyyden lisääntymiselle erityisesti käsi- vaihtovero on siirrettävä tuotantoportaasta 10849: työn ja pienteollisuuden piirissä. Tämä ny- myyntiportaaseen. 10850: kyisessä työttömyystilanteessa hyvin vakava Puuttumatta tarkemmin liikevaihtoveron 10851: seikka johtuu voimassa olevan lain · (1950/ laajan probleemikompleksin yksityiskoh- 10852: 605 tiukasta jaosta verovelvollisuudesta teol- tiin, jotka asiallisesti ja tyhjentävällä 10853: lisessa liikkeessä" ( = tuotantotoiminta) ja tavalla selvitetään äsken mainitussa ko- 10854: ,työliikkeessä" ( = liiketoiminta itse valmis- mitean mietinnössä, huomautettakoon, että 10855: tettuine tavaroineen), joille on pantava liike- tämä vero, joka antaa 35-40 % val- 10856: vaihtovero, sekä käsityöläisiin ilman muita tion kaikista verotuloista, on saanut niin 10857: apulaisia kuin perheenjäsenet ja enintään suuren merkityksen uudenaikaisessa yh- 10858: yksi oppilas, jotka ovat vapaita verosta. teiskuntataloudessa, että verojärjestelmän 10859: Epäsuorana syynä on taas liikevaihtoveron tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa 10860: lamauttava vaikutus yritteliäisyyteen sellai- huomioon yleisen mielipiteen vaatimukset. 10861: senaan. Tätä vaikutusta on valitettavasti li- Yleistä mielipidettä edustaa tässä tapauk- 10862: sätty sillä vähintäänkin joustamattomaila ja sessa, kun kysymys on epäsuorasta verotuk- 10863: tuotantoa vaikenttavalla tavalla, jolla vero- sesta, lähinnä elinkeino- ja liike-elämä, kun 10864: tusta usein on sovellettu. On otettava huo- taas suuren yleisön reaktio ei ole ensisijai- 10865: mioon, että myös liikevaihtoveroviranomaiset nen. On huomattava, että taloudellisen yrit- 10866: ovat huomattavan varauksettomasti tunnus- teliäisyyden edustajat vaihtoprosessin eri as- 10867: taneet, että tuotantoverojärjestelmä on osoit- teissa ovat muutamin harvoin poikkeuksin 10868: tautunut erittäin vaikeasti hoidettavaksi. Se nyttemmin sitä mieltä, että liikevaihtoveroa 10869: virheellinen käsitys, että tämä järjestelmä on viivytyksettä muutettava siten, että se ei 10870: olisi veroteknillisesti yksinkertainen, oli muu- yhtä ankarasti, epäviisaasti eikä epäoikeuden- 10871: IV,l09. - Procop6 ym. 227 10872: 10873: mukaisesti kuin nyt kohdistu tuotantoon ja että hallitus taahdollisimman pian 10874: työllisyyteen. ryhtyisi toimenpiteisiin liikevaihtove- 10875: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- ron muuttamiseksi tuotantoportoosta 10876: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- myyntiportaaseen. 10877: mus, 10878: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 10879: 10880: Victor Procope. Verner Korsbäck. 10881: Ralf Törngren. 10882: 228 10883: 10884: IV,110. - Toiv.al. N: o 82. 10885: 10886: 10887: 10888: 10889: Eskola ym.: Pienteollisuuden liikevaihtoverorasituksen lieven- 10890: tämisestä. 10891: 10892: 10893: E d u s k u n n a 11 e. 10894: 10895: Yhteiskuntamme tämän hetken tärkeimpiä yritysten järkevälle ja kannattavalle laajen- 10896: tehtäviä on uusien pysyväisten tuotannollista tumiselle ja se on tukahduttanut alkuunsa 10897: elämää palvelevien työpaikkojen luominen. monen uuden muuten toimin.takelpoisen ja 10898: Tämän tehtävän tuloksellinen toteuttaminen uusia työpaikkoja Juovan pienteollisuusyri- 10899: edellyttää valtiovallan taholta tehokkaita ja tyksen. 10900: nopeita toimenpiteitä. Erikoista huomiota on Kun työllisyysnäkymät ovat meillä erittäin 10901: kiinnitettävä siihen, että yksityiselle yritteli- huolestuttavat, niin olisi kiireellisesti korjat- 10902: äisyydelle turvataan toimintaedellytykset. tava ne lainsäädännössämme olevat epäkoh- 10903: Yksityinen vastuu turvaa useimmilla aloilla dat, jotka estävät uusien työpaikkojen syn- 10904: vähien pääomien tarkoituksenmukaisen sijoi- tymistä. 10905: tuksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että 10906: Kaiken yrittäjätoiminnan pahimpia jar- eduskunta hyväksyisi seuraavan toivomuk- 10907: ruja on meillä tuotannollista elämää ras- sen: 10908: kaasti ja yksipuolisesti rasittava liikevaihto- 10909: vero. Sen säännökset ovat monella tavalla että hallitus antaisi Eduskunnalle 10910: ratkaisevasti vaikeuttaneet yrittäjätoimintaa kiireellisesti sellaisen liikevaihtovero- 10911: eri aloilla. Erikoisesti se tunnetaan pien.tool- lain muutosesityksen, jotta piem.teolli- 10912: lisuuden linjalla. Liikevaihtoveron rasitta- suuden ja muun uusia työpaikkoja 10913: vuus on kaatanut monia tämän alan vanho- antavan yritteliäisyyden rasituksia 10914: jakin yrityksiä. Se on ollut esteenä monien ratkaisevasti vähennettäisiin. 10915: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 10916: 10917: Kusti Eskola. Ka~o Kleen1ola. 10918: 229 10919: 10920: IV;111. - Toiv.al. N:o 83. 10921: 10922: 10923: 10924: 10925: Tikkaoja ym.: Liikevaihtoverolain muuttamisesta käsityö- ja 10926: pienliikkeiden osalta. 10927: 10928: 10929: E d u s k u n n a ll e. 10930: 10931: Valtiovallan taholta on tuettu pienteolli- sia, että hallituksen olisi kiireellisesti esitet- 10932: suuden kehittämistä jo pitemmän aikaa. tävä voimassa olevaan liikevaihtoverolakiin 10933: Mm. vuosittain jaettujen halpakorkoisten tarpeelliset muutokset. - Olisiko lakia muu- 10934: lainavarojen turvin onkin voitu mainittua tettava siten, että määrätyn työntekijäluvun 10935: elinkeinoalaa huomattavasti edistää. Kuiten- perusteella (esim. 5 työntekijää alittavat) 10936: kin pienteollisuuden kehitystä ja kilpailu- työliikkeet vapautettaisiin liikevaihtoveron 10937: kykyä häiritsee, jopa estääkin, nykyinen lii- suorituksesta, tai olisiko pienyritysten osalta 10938: kevaihtovero. Ensinnäkin tämä vero jakaan- kannettava alhaisempi veromaara, taikka 10939: tuu epätarkoituksenmukaisesti samassa ase- olisiko muilla asiallisilla muutoksilla voi- 10940: massa olevien työliikkeitten kesken, jopa massa olevaan liikevaihtoverolakiin käsityö- 10941: jättää sijaa lain kiertämisellekin. Toiseksi ja pienyritysten kannalta saatava oikeuden- 10942: nykyiset säännökset estävät työntekijäin si- mukaiset muutokset? 10943: joittamista pienteollisuusyrityksiin. Tällai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 10944: nen on täysin vastakkaista valtion lainavaro- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 10945: jen tukemalle pienteollisuuden edistämiselle. muksen, 10946: Edelleen on mainittava, että useilta pien- 10947: yrittäjiltä puuttuvat mahdollisuudet niin että hallitus kiireellisesti selvittäisi 10948: täydelliseen kirjanpitoon ja liikevaihtovero- ja antaisi Eduskunnalle esityksen 10949: lain säädännön tuntemiseen, että pystyisivät muutoksista voimassa olevaan liike- 10950: asiantuntevasti veroasiansa hoitamaan. On vaihtoverolakiin, niin että se tasa- 10951: käsitettävää, että virheet tässä voivat muo- puolisesti kohdistuisi kaikkiin käsityö- 10952: dostua sellaisiksi, että pienillä pääomilla al- ja pienliikkeisiin ja että mainittua 10953: kavan uuden yrityksen toiminta muodostuu verolakia muutettaisiin niin, että se 10954: kestämättömäksi. edistäisi käsityö- ja pienteollisuusyri- 10955: Jo edellämainitsemamme asiat ovat sellai- tyksien kehitystä. 10956: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 10957: 10958: V'åinö Tikkaoja. Pentti Niemi. A. Härkönen. 10959: Elis Manninen. Toivo Antila. Aarre Marttila. 10960: Impi Lukkarinen. Toivo Asvik. 10961: 230 10962: 10963: IV,112. - Toiv.al. N:o 84. 10964: 10965: 10966: 10967: 10968: Hara. ym..: Koulurakennuksiin käytettävien rakennustarvik- 10969: keiden liikevaihtoveron palauttamisesta. 10970: 10971: 10972: E d u s k u n n a 11 e. 10973: 10974: Asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 10975: rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen sellaisen lainsäädännön aikaansaami- 10976: liikevaihtoveron palauttamista koskevan 28 seksi, että koUlutarkoitukseen käytet- 10977: päivänä joulukuuta 1956 annetun lain sään- täviin rakennuksen tai samaan tarkoi- 10978: nökset eivät edellytä vastaavan verohelpo- tukseen kä-ytettävän yhtenäisen. ra- 10979: 1mksen antamista koulurakennusten omista- kennussuunnitelman mukaan rakenne- 10980: jille. Kun kuitenkin väestön jatkuva lisään- tun rakennusryhmän, jonka rakenta- 10981: tyminen ja koulutustarpeen kasvaminen minen on aloitettu 31 päivän joulu- 10982: maassamme nimenomaan suurten ikäluok- kuuta 1956 jälkeen, mutta viimeistään 10983: kien kyseessä ollen edellyttävät koulutilojen 31 piiivänä joulukuuta 1960 ja joka 10984: tehokasta lisäämistä ja laajentamista, 0lisi on valmistunut käyttökuntoon ennen 10985: syytä kaikin voimin tukea koulurakennusten 1 päivää tammikuuta 1964, omista- 10986: aikaansaamista. Erittäin tuntuvana h.elpo- jalla on oikeus saada takais~n asunto- 10987: tuksena olisi tällöin vapautuksen myöntä- jen rakentamiseen kiiytettyjen r(l,ken- 10988: minen liikevaihtoverosta niiden rakennustar- nustarvikketide$ ja tehdasvaJmisteisten 10989: vikkeiden kohdalla, jotka koulurakennustyö- rakenneosien hintaan sisältynyt liike- 10990: hön on käytetty. vaihwver9. 10991: Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 10992: dotamme eduskunl't&D. päätettäväksi toivo- 10993: muksen, 10994: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 10995: 10996: Erkki Ban.. Brkki Koivisto. Erkki Tuuli. 10997: Joh. W"trtana. J:ussi Saukkonea. Olli .A:alanb. 10998: Jaakko Kemppainen. Juha Rihtniemi. Mauri Seppä. 10999: IV,113.- Hemst.mot. N:o 85. 11000: 11001: 11002: 11003: 11004: Högström m. fl.: Angående fiskebåtsmotorers befriande från 11005: omaa~-mi:agss.katt. 11006: 11007: 11008: 11009: Till Riksdagen. 11010: 11011: Bland fiskarbefolkningen råder ett starkt bevisligen användas för fiske, kräver att 11012: missnöje dä.rover, att :fis:kun.a. vid ~.Qp av jordbruksmaskinerna och Mtmotore:r:na. ~äl 11013: fiskehåtsm.otorer nödgas e:dägga om.sättnings_, las i samm.a klass, :få vi härmed vi)l'ds.amt 11014: skatt för desanuna, ehuru j<U'dbruksmaski- iöreslå, att riksdagen ville besluta hemstälb~-, 11015: nerna äro befriade från denna skatt. Dä 11016: fiskarbefolkningens livsvillkor äFo hårda kan att regeringen måtte vidlaga skynd- 11017: det icke vara rättvist att samhället betungar samma åtgärder diirhän, att d& båt- 11018: denna. befolknin.g me.d extra pålagor. mntorer, som bevisligen an'lliindas för 11019: Med hänsyn tili ovanstående samt då en fiske, bli bejriade från omsättnings- 11020: Fättvis lösning av omsättningsskattefrågan skatt. 11021: för jordbruksmaakiner och båtmotorer, som 11022: Helsingfors den 12 augusti 1958. 11023: 11024: Sven Högström. Grels Teir. 11025: Arthur Lal'ISGil. . '!". JL Rordstzim. 11026: 232 11027: 11028: IV,113.- Toiv.al. N:o 85. 11029: Suomennos. 11030: 11031: 11032: 11033: 11034: Högström ym.: Kalastusvenemoottorien vapauttamisesta lii- 11035: kevaihtoverosta. 11036: 11037: 11038: Eduskunnalle. 11039: 11040: Kalastajaväestön keskuudessa ollaan hyvin kysymyksen oikeudenmukainen ratkaisu vaa- 11041: tyytymättömiä siihen, että kalastajien on ka- tii, että maatalouskoneet ja venemoottorit 11042: lastusvenemoottoreita ostaessaan pakko suo- asetetaan samaan luokkaan, ehdotamme tä- 11043: rittaa niistä liikevaihtovero, vaikka maa- ten kunnioittaen, että eduskunta päättäisi 11044: talouskoneet ovat vapaita tästä verosta. Kun hyväksyä toivomuksen, 11045: kalastajaväestön elinehdot ovat ankarat, ei 11046: voi olla oikeudenmukaista, että yhteiskunta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 11047: sälyttää tälle väestölle ylimääräisiä rasituksia. sellaisiin toimenpiteisiin, että vene- 11048: Edellä olevaan nähden ja kun maatalous- moottorit, joita todistettavasti käyte- 11049: koneiden ja kalastukseen todistettavasti käy- tään kalastukseen, vapautetaan liike- 11050: tettävien venemoottoreiden liikevaihtovero- vaihtoverosta. 11051: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 11052: 11053: Sven Bögström. Grels Teir. 11054: Arthur Larson. T. E. Nordström. 11055: 233 11056: 11057: IV,114. - Hemst.mot. N: o 86. 11058: 11059: 11060: 11061: 11062: Rosenberg m. fl.: Angående avlyftande av omsättningsskat- 11063: ten på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer ock fångstredskap av 11064: garn. 11065: 11066: 11067: T i ll R i k s d a g e n. 11068: 11069: Omsättningsskatten hör tili de ur social- skatt, en omständighet som i synnerligen hög 11070: och befolkningspolitisk synpunkt mest mot- grad försvårar möjligheten att förnya de 11071: bjudande formerna av beskattning eftersom för snabb förslitning starkt utsatta arbets- 11072: den hårdast drabbar de små inkomsttagarna. redskapen. Slopandet av omsättningsskatten 11073: Av dessa små inkomsttagargrupper är yrkes- på ovannämnda fiskredskap skulle i någon 11074: fiskarna ovedersägligen den yrkesgrupp, som mån lindra fiskarnas svåra belägenhet, var- 11075: har den mest osäkra och den minsta in- för vi, hänvisande tili vad ovan sagts, före- 11076: komsten i dagens Finland. slår, att riksdagen ville besluta hemställa, 11077: Fiskaren är dessutom i sitt dagliga arbete 11078: beroende av det dyraste och största urvalet att regeringen vidtar skyndsamma 11079: egna arbetsredskap, såsom fiskebåtar och åtgärder för att avlyfta omsättnings- 11080: -motorer, nät, ryssjor, skötar osv. Och dessa skatten på fiskebåtar, fiskebåtsmotorer 11081: redskap är alla belagda med omsättnings- ock fångstredskap av garn. 11082: Helsingfors den 8 augusti 1958. 11083: 11084: Gösta Rosenberg Rainer Virtanen. 11085: Georg Backlund. Toivo Salin. 11086: 11087: 11088: 11089: 11090: 30 E 68'7/5'8 11091: IV,114. - Toiv.al. N: o 86. 11092: Suomennos. 11093: 11094: 11095: 11096: 11097: Rosenberg Jlll. : Liiket~aihtoveron poistamisesta kalastusaluk- 11098: sista, kalastusvene'ml}()ttoreista ja langasta valmistetuista 11099: pyydyksistä. 11100: 11101: 11102: E d u s k u n n a ll e. 11103: 11104: Liikevaihtovero on sosiaaliselta ja väestö- sulll'essa mää;rässä vaikeuttaa nopealle kulu- 11105: poliittiselta kannalta vastenmielisimpiä vero- miselle hyvin alttiiden työvälineiden Ulj.simis- 11106: tusmuotoja, koska. se kohdistuu ankarin:unin mahdollisuutta. Edellä mainittujen kalastus- 11107: pienten tulojen saajiin. Niistä pienten tulo- välineiden liikevfl.ihtoverQn poi~aminen hel- 11108: jen saajien ryhmistä ammattikalastajat muo- p()ttaisi jossakin määrin kala$ajien vaikeata 11109: dootavat vastaa.nsanomattomasti sen ammatti- asemaa, minkä vuoksi edellä sanottm:tn viita- 11110: ryhmän, jonka tulot tämä:n päivän Suomessa ten ehdotamme edl:l.>'ikunnJ'-,n h.yväksyttäväln!i 11111: ovat epävarmimmat ja pienimmät. toivomuksen, 11112: Kalastaja on sitä paitsi päivittäisessä työs- 11113: sään riippuvainen kalleimm.asta ja suurim- että hallitus r.yhtyi..si kiireellti.<Jiin toi- 11114: masta omien työvälineiden valilmimasta, menpiteisiin kala6tusveneiden, ka.!~ 11115: kuten kalastusveneisiä ja -moottoreista, ver- tusmoot;toreiden ja verkkQpyydyst~Jn 11116: koista, rysistä jne. Ja kaikille näille väli- liikevaihtoveron poistamiseksi. 11117: neille on pantu liikevaihtovero, mikä erittäin 11118: Helsingissä 8 päivänä elolnnita 1958. 11119: 11120: Gösta Rosenberg Rainer Virtanen. 11121: Georg Backlund. Toivo Salin. 11122: IV,115.- Hemst.mot. N:o 87. 11123: 11124: 11125: 11126: 11127: Rosenberg m. fl.: Angående sänkning av priset på flytande 11128: brä1tsle för fiskebåtsmotorer. 11129: 11130: 11131: T i ll R i k s d a g e n. 11132: 11133: Den ekonomiska utvecklingen i vårt land har ju i många år givits traktorägarna för 11134: har under de senaste åren gått i en allt lantbruksändamål. Det vore därför rättvist, 11135: ogynnsammare riktning för de arbetande. att denna förmån även beviljas yrkesfis- 11136: Ieke minst har yrkes:fiskarnas ekonomiska karna, vilka alla i sitt arbete är tvungna att 11137: läge tili ytterlighet försvårats. Den avfolk- använda flytande motorbränsle. 11138: ning av skärgården, som på.går sedan ett l\fed hänvisning tili ovanstående föres.lår 11139: antal år tillbaka, bör fås att avstanna. Detta undertecknade, att riksdagen ville besluta 11140: kan ske genom. att staten skyndsamt räcker hemställa, 11141: yrkesfiskarna en hjälpande hand och vidtar 11142: olika åtgärder för att göra fisket mera lön- att regeringen måtte skrida till 11143: samt. skyndsamma åtgärder för att känn- 11144: Ett medel att minska yrkesfiskarnas ut- bart sänka prisen på flytande bränsle, 11145: gifter vore att avsevärt sänka priset på fly- som allmänt användes i fiskebåts- 11146: tande bränsle, som · fiskarna an.vänder för mottJrer. 11147: sina bltmotorer. Statlig hjäJ.p i denna form 11148: Helsingfors den 8 augusti 1958. 11149: 11150: Gösta Rosenberg :Rainer Virta.nen. 11151: Georg Backlund. Toivo Salin. 11152: 236 11153: 11154: IV,115.- Toiv.a.l. N:o 87. 11155: Suomennos. 11156: 11157: 11158: 11159: 11160: Rosenberg ym.: Kalastusalusten moottoreissa käytetyn neste- 11161: mäisen polttoaineen hinnan alentamisesta. 11162: 11163: 11164: E d u s k u n n a ll e. 11165: 11166: Maamme taloudellinen kehitys on viime myönnetty maataloustarkoituksiin käytettä- 11167: vuosina ·kehittynyt työtätekevien kannalta vien traktorien omistajille. Olisi sen vuoksi 11168: yhä epäedullisempaan suuntaan. Ei vähiten oikeudenmukaista, että tämä etu suotaisiin 11169: ammattikalastajien taloudellinen asema ole myös ammattikalastajille, joiden kaikkien on 11170: vaikeutunut äärimmäisyyksiin asti. Jo vuo- pakko työssään käyttää nestemäistä poltto- 11171: sia jatkunut väestön siirtyminen saaristosta ainetta. 11172: on saatava pysähtymään. Tämä voi tapahtua Edellä olevaan viitaten ehdottavat allekir- 11173: siten, että valtio kiireellisesti ojentaa am- joittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 11174: mattikalastajille auttavan kätensä ja ryhtyy muksen, 11175: erilaisiin toimenpiteisiin tehdäkseen kalastuk- 11176: sen kannattavammaksi. että hallitus kiireellisesti 1·yhtyisi 11177: Eräs keino ammattikalastajien menojen vä- toimenpiteisiin kalastusvenemootto- 11178: hentämiseksi olisi huomattavasti alentaa sen reissa yleisesti käytettyjen nestemäis- 11179: nestemäisen polttoaineen hintaa, jota kalas- ten polttoaineiden hintojen tuntuvaksi 11180: tajat käyttävät venemoottoreissaan. Valtion alentamiseksi. 11181: apuhan on tässä muodossa monina vuosina 11182: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 11183: 11184: Gösta. Rosenberg Rainer Virtanen. 11185: Georg Ba.cklund. Toivo Salin. 11186: 237 11187: 11188: IV,116. - Toiv.al. N: o 88. 11189: 11190: 11191: 11192: 11193: Kekkonen ym..: Moottorisahojen hinnan alentamisesta. 11194: 11195: 11196: E d u s kun n a J,l e. 11197: 11198: Metsätyömailla on moottorisaha ollut meillä Moottoriaahoilta olisi liikevaihtovero ja tulli 11199: vasta lyhyen ajan käytännössä. .Se on ollut poistettav,a, ja ellei tällä toimenpiteellä 11200: pääasiassa kokeiJ.utarkoituksessa. Mutta tänä hintaa saada nykyisestä huomattavasti pie- 11201: lyhyenä aikana on jo voitu todeta, että moot- nenemään, niin valtion talousarvioon olisi si- 11202: torisaha 1001. tärkeimpiä koneita, mitä metsä- sällytettävä määräraha hiDJtojen alentamista 11203: työmailla voidaan hyödyllisesti käyttää. Se varten. Tämä toimenpide ei olisi poikkeuk- 11204: on katsottava välttämättömäksi metsätyömie- sellinen eikä uusi, sillä DJäinhän tehdään mo- 11205: hen työvälineeksi. Mutta moottorisahojen nessa muussa hyödy1listä tarkoitusta edistä- 11206: hinta on niin korkea, huomioon ottamalla vässä asiassa. 11207: metsätyömiesten palkka ja työn kausiluontoi- Edellä olevan perusteella ja viitaten ed. 11208: suus, ettei metsätyömiehillä ole mahdolli- Rytingin ym. toivomusaloitteeseen n: o 95 11209: suutta ostaa moottorisahaa, mikä on ollut es- vuoden 1957 valtiopäiviltä ehdotamme kun~ 11210: teenä niiden yleistymiselle. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 11211: Kun meillä valtion toimesta edistetään muksen, 11212: teollisuuden, maatalouden ja yleensä kaik- 11213: kieDJ työolojen koneellistamista, niin käsityk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 11214: semme mukaan olisi valtiovallan toimenpi- toimenpiteisiin moottorisahojen hinnan 11215: teillä myöskin tuettava ja edistettävä moot- alentamiseksi. 11216: torisahan käytön yleistämistä metsätöissä. 11217: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 11218: 11219: Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä.. 11220: 238 11221: 11222: IV,117. - Toiv.al. N:o 89. 11223: 11224: 11225: 11226: 11227: Hy-rtiäi.nMI. ym.: KiinteistönJ1tovutusveron siirtämisestä vero- 11228: viranomaisten määrättäväksi ja perittäväksi. 11229: 11230: 11231: E d u s kun n a He. 11232: 11233: Voilnassaolevan lainsäädännön mukaan 'OOll luovutuksesta maksettava vero määrättäisiin 11234: alitui()Illarin ottaessaan vastaan kiinteistön suoraan veroviranomaisten t()imesta ja alituo- 11235: ilainhuudatusta k"OSkevat asiakirjat samalla marin tehtäväksi jätettäisiin vain lainhuuda- 11236: valvottava, että leimaverolaissa säädetty lei- tuksen muiden edellytysten ()lOOJ.assaolon tut- 11237: mavero mahdollisine lainhuudon hakemisen kiminen ja lainhuudon myön;täminen siinä 11238: myöhästymisen aiheuttamina korotuksineen tapauksessa, että .edellytykset ovat olemassa. 11239: on maksettu, ja sitä varten tutkittava leima- ·On jo pitkä aika siitä, kun vastaavasti ali- 11240: veron määrä ja mitätöitävä sen maksuun os- tuomarille kuuluva velvollisuus perintöveron 11241: tetut leimamerkit. Leimaveron määrän tut- maksamisen suorittamisen tutkimisesta siir- 11242: kimista varten on iii.Sianomaisen kuitenkin rettiin häneltä pois ja jätettiin varsinaisten 11243: esitettävä verolautakunnan lausunto ja muita veroviranomaisten, tehtäväksi. Huomioonot- 11244: mahdollisia tanrittavia asiakirjoja loovutetun taen yleisen kehityksen on perusteltavissa se, 11245: omaisuuden todellisen arvon määräämiseksi. että myöskin kiinteistön luovutuksen yhtey- 11246: Tällöin saattaa tapahtua, että samasta saan- dessä kannettava vero jäisi yksinomaan vero- 11247: nosta tulee määrätyissä tapauksissa suoritet- viranomaisten hoitoon. 11248: tavaksi 1mmaveron lisäksi myöskin lahjave- Tämän johdosta kunnioittaen esitämme 11249: roa. Alituomarin varsinaisiin tehtäviin ei edu.skunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11250: kuitenkaan kuulu veroviranomaisena toimi- 11251: minen, vaan hänen ensisijainen velvollisuu- että hallitus ryktyisi toimenpiteisiin 11252: tensa on tutkia yksityisoikeudellisesti, onko lainsäädännön. siten muuttamiseksi, 11253: kulloinkin kysymyksessäoleva saanto sen laa- että kiinteistön luovutuksesta menevän 11254: tuinen, että lainhuudatus voidaan myöntää. veron määrääminen ja periminen siir- 11255: Päinvastoin hänen toimimisestaan veroviran- rettäisiin alituomarilta tapahtuvaksi 11256: omaisena koituu hänelle paljon sellaisia teh- valtionverotuksen ja valtionverojoo pe- 11257: täviä, jotka hänelle eivät kuulu. Tämän rimis.en toimittaville viranomaisille. 11258: vuoksi olisi asiallisempaa, että kiinteistön 11259: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 11260: 11261: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila. Aaro Stykki. 11262: Juho Tenhiälä. Armi Hosia. 11263: IV,118.- Hemst.mot. N:o 90. 11264: 11265: 11266: 11267: 11268: Ehrnrooth m. fl.: Angående O!Vlåtande av proposition om 11269: ändring av ktgen om skatt på arv och gåva. 11270: 11271: 11272: Till Riksdagen. 11273: 11274: Lagen om skatt på arv och gåva, som är om skatt på arv och gåva har emellertid icke 11275: given den 12 juli 1940 (378/40) ändrades ändrats sedan 1950. Icke heUer har de ·öv- 11276: semtst genom en den 28 april 195o given lag riga av penningvärdets nedgång under 1950- 11277: (213/50) bl.a. på de punkter, där penning- talet ·påkallade ändringarna vidtagits. Arvs- 11278: värdets nedgång under det gångna decenniet och gåvobeskattningen har därför skärpts i 11279: påkallade justering av de progressiva skatte- betydande utsträckning, utan att detta varit 11280: skalorna samt höjnihg av den övre gränsen lagstiftarens avsikt. Det är hög tid att 11281: för skattefritt arv och skattefri gåva och av korrigera det rådande missförhällandet, så 11282: de stadgade avdragen från arvsandel. att vid arvs- och gävobeskattningen icke 11283: Sedan regeringen avlät sin proposition av alltjämt tillämpas skatteskalor och belopp 11284: den 3 februari 1950, viiken ledde till ovan avsedda för helt andra realvärden än de 11285: nämnda lagändring, har penningvärdet åter nuvarande. 11286: undergått en synnerligen kraftig försäm- Med hänvisning till det ovan anförda före- 11287: ring, som återspeglas i levnadskostnadsindex' slär vi vördsamt, att riksdagen ville besluta 11288: stegring irån 833 till 1 417 (basäret 1938- hemställa, 11289: 39) eller med 77 procent. Denna penning- 11290: värdets försämring har föranlett regelbundna att regeringe11, skyndsamt måtte av- 11291: ändringar av de progressiva skatteskalorna låta proposition till Riksrlagen, om så- 11292: :för inkomst- och förmögenhetsskattens be- dan ändring av lagen om skatt tpi, arv 11293: räknande. Säsom exempel kan nämnas, att ock gåva, att penningvärdets nedgåny 11294: den lägsta beskattade årsinkomsten i första blir beaktad i fråga om de progres- 11295: skattekbtssen år 1950 var 60 000 mark och siva skatteskalorM, den övre gränsen 11296: i år 180 000 mark eller det trefaldiga belop- för skattefritt arv och skattefri yåva 11297: pet. De progtessiva skatteskalorna i lagen samt de stadgade avdragern,s storlek. 11298: Helsingfors den 7 augusti 1958. 11299: 11300: Georg C. Ehrnrooth. Grels !'eir. 11301: Arthur Larson. Erkki Hara. 11302: Sven llögstrtbn. :aatt Törngren. 11303: Vel1ler Korsbäck. V'tetor Prooope. 11304: Atwa.r Sundell. lturt Wordfors. 11305: 240 11306: 11307: IV,118. - Toiv.al. N:o 90. 11308: Suomennos. 11309: 11310: 11311: 11312: 11313: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta perintö- ja lahjavero- 11314: lain muuttamisesta. 11315: 11316: 11317: Eduskunnalle. 11318: 11319: Perintö- ja lahjaverolakia, joka on annettu progressiiVIsia asteikkoja ei kuitenkaan ole 11320: 12 päivänä heinäkuuta 1940 (378/40) muu- muutettu sitten vuoden 1950. Ei myöskään 11321: tettiin viimeksi 28 päivänä huhtikuuta 1950 ole ryhdytty muihin rahanarvon alenemisen 11322: annetulla lailla (213/50) mm. niissä kohdin, 1950-luvun kuluessa aiheuttamiin muutoksiin. 11323: joissa rahanarvon aleneminen edellisen vuosi- Perintö- ja lahjaverotus on sen vuoksi tullut 11324: kymmenen aikana aiheutti progressiivisten huomattavassa määrin ankarammaksi tämän 11325: veroasteikkojen tarkistuksen sekä verovapaan olematta lainsäätäjän tarkoitus. On korkea 11326: perinnön ja verovapaan lahjan ylärajan ja aika korjata vallitseva epäkohta, niin ettei 11327: perintöosuudesta säädettyjen vähennysten ko- perintö- ja lahjaverotuksessa yhä edelleen 11328: rottamisen. sovelleta kokonaan toisia kuin nykyisiä reaali- 11329: Sen jälkeen kuin hallitus antoi esityksensä arvoja varten tarkoitettuja veroasteikkoja ja 11330: 3 päivältä helmikuuta 1950, joka johti edellä määriä. 11331: mainittuun lainmuutokseen, on rahanarvo Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 11332: jälleen erittäin voimakkaasti laskenut, mikä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 11333: kuvastuu elinkustannusindeksin nousussa 833 muksen, 11334: pisteestä 1477 pisteeseen (perusvuotena 1938 11335: -39) eli 77 prosentilla. Tämä rahanarvon että hallitus kiireellisesti antaisi 11336: aleneminen on aiheuttanut säännöllisiä muu- Eduskunnalle esityksen perintö- ja 11337: toksia tulo- ja omaisuusveron määräämistä lahjaverolain muuttamisesta siten, eUä 11338: koskevissa progressiivisissa veroasteikoissa. rahanarvon aleneminen tulee huomioon 11339: Esimerkkinä voidaan mainita, että alin ve- otetuksi progress~W1-81-8Sa veroastei- 11340: rotettava vuositulo ensimmäisessä veroluo- koissa, verovapaan perinnön ja vero- 11341: kassa vuonna 1950 oli 60 000 markkaa ja vapaan lahjan ylärajassa sekä säädet- 11342: tänä vuonna 180 000 markkaa eli kolminker- tyjen vähennysten suuruudessa. 11343: tainen määrä. Perintö- ja lahjaverolain 11344: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 11345: 11346: Georg 0. Ehrnrooth. Grels Teir. 11347: Arthur Larson. Erkki Hara. 11348: Sven Högström. Ralf Törngren. 11349: Verner Korsbäck. Victor Procope. 11350: Alwar Sundell. Kurt Nordfors. 11351: IV,119. - Toiv.al. N: o 91. 11352: 11353: 11354: 11355: 11356: Bw.g-Simclm.811.: Tu1:kimlllfk:lftln, toimittamisesta talouselämän 11357: tervehdyttämiseksi. 11358: 11359: 11360: Eduskunnalle. 11361: 11362: Maan talouselämän tervehdyttäminen ja olisi nämä seikat Stliatava ~iantuntev88ti ja 11363: työllisyyden ylläpitäminen vaativat valtion perusteeUisesii selviW;yiksi esim. taloustie- 11364: men:&jen supistamisen, 'W!'opo.U.tiikan uudis- teen tutkijain ja käytännön taloo.selä.män, 11365: tamisen ym. jo nyt selvästi nähtävinä ole- sekä pien- että suuryrittäjäin edustajien 11366: vien käytännöllisten korjaustehtävien lisäksi muodostaman. tutkimus.toimikun:nan avulla, 11367: todella asiantuntevaa selvitystä siitä, missä jolle asetettaisiin :mahdollisimman lyhyt mää- 11368: määrin talouselämän vaikeudet ovat rakenne- räaika työtään varten. 11369: virheiden aiheuttamia, missä määrin talous- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun- 11370: elämän laeille vieraiden poliittisten tai mui- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11371: den virheellisten ratkaisujen, missä määrin 11372: taas toistuvien ulkomaisten suhdannevaihte- että hallitus toimituttais~ talouselä- 11373: lujen ja niihin ajoissa varautumattomuuden män tervehdyttämistä ja työllisyyttä 11374: ym. syiden aiheuttamia. Samalla olisi selvi- sflmäWipitäen taloustieteen tutkijain ja 11375: tettävä mm. työttömyyden ennakolta torju- käytännön talouselämän asiantuntijain 11376: mista silmälläpitäen kotimaisen raaka-aineen, avulla lyhyellä määräajalla selvityksen 11377: puutavaran ym. jalostamisen mahdollisuudet siitä, missä määrin talouselämämme 11378: kotimaassa mahdollisimman pitkälle ennen vaikeudet ovat rakennevirheiden, vir- 11379: ulosvientiä. heellisten poliittisten ratkaisujen, 11380: Voidaksemme pitkällä tähtäimellä selvitä ulkomaisten suhdannevaihtelujen ym. 11381: taloudellisista vaikeuksista ja rakentaa ter- aiheuttamaa sekä millä toimenpite~'llä 11382: veen talouselämän pohjaa tulevaisuudelle korjattavissa. 11383: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 11384: 11385: Margit Borg-Sundman. 11386: 11387: 11388: 11389: 11390: 31 E 687)58 11391: 242 11392: 11393: N,100. - Toiv.al. N: o 92. 11394: 11395: 11396: 11397: 11398: Lahtela. ym.: Ohjelman, valmistamisesta uusien, työpaikkojen 11399: luomiseksi. 11400: 11401: 11402: Ed uslkunnalle. 11403: 11404: Suoritettujen laskelmien perusteella tarvi- että hallitus valmistaisi vuoden, 1959 11405: taan 1970-luvun alkuun mennessä noin loppuun, mennessä sellaisen, kokoMis- 11406: 600 000 uutta työpaikkaa. Näiden luomiseen ohjelman,, jonka puitteissa luodaan 11407: on viipymättä ryhdyttävä. 1970-luvun, alkuun mennessä tarvitta- 11408: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- vat 600 000 uutta työpaikkaa. 11409: kunnan päätettäväksi toivomuksen, 11410: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 11411: 11412: Olavi Lahtela.. Wiljam Sarjala. Ale Holopainen. 11413: Kalle Kämäräinen. Yrjö Sinkkonen. Esu Niemelä.. 11414: Eeli Erkkilä.. Esa Timonen. Hannes Paaso. 11415: Veikko Savela.. Eemil Partanen. 11416: 243 11417: 11418: IV,121. - Toiv.al. N: o 93. 11419: 11420: 11421: Pitsinki ym.: Lähivuosia koskevan teollistamisohjelman laati- 11422: misesta. 11423: 11424: E d u s k u n n a 11 e. 11425: 11426: Yleinen elintason nousu ja sosiaalisen tur- liset etujärjestötkin saavat toiminnalleen luo- 11427: vallisuusjärjestelmän kehittäminen ovat mah- tettavan pohjan. Meidänkään maassamme ei 11428: dollisia vain sillä edellytyksellä, että kaikille lähivuosien aikana kyetä ratkaisemaan valta- 11429: työkykyisille kansalaisille kyetään tarjoa- vaa työllisyysongelmaa ja siihen kytkeyty- 11430: maan työtä ja että kansantaloudessamme vää teollistaruistehtävää ilman käytännön 11431: määrätietoisesti keskitytään niille tuotannon- tarpeita palvelevaa kansallista taloussuunnit- 11432: aloille, jotka kansainvälisen työnjaon puit- telua, joka asettaa yleiset taloudelliset pyrki- 11433: teissa antavat koko kansamme suorittamalla mykset ja niihin liittyvät sosiaaliset tavoit- 11434: työlle parhaan mahdollisen palkan. Työllisyy- teet selväpiirteiseen tärkeysjärjestykseen. 11435: den turvaaminen sekä tuotannon laajentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 11436: nen ja tehostaminen vaativat jatkuvaa ja kunnalle hyväksyttäväksi toivomuksena halli- 11437: suunnitelmallista ponnistelua maamme teol- tukselle, 11438: listamiseksi. Siksi on aktiiviselle ja tarkoituk- 11439: senmukaiselle teollisuuspolitiikalle annettava että hallitus aikaisemmin suoritet- 11440: keskeinen asema talouspolitiikassa. tuun selvitystyöhön ja tarpeellisiksi 11441: Maassamme on jo suoritettu arvokasta, katsottaviin lisäselvityksiin nojautu- 11442: osittain yksityiskohtaistakin selvitystä niistä van teollistamisohjelman avulla yhden- 11443: periaatteista ja suuntaviivoista, joita noudat- mukaistaisi talouspoliittisen suunnitte- 11444: taen maamme teollistamista olisi edelleen lun sellaisella tavalla, joka takaa teo"t- 11445: kehitettävä. Pääosaltaan suunnitelmat ja listamiskysymykselle sen merkityksen 11446: ehdotukset ovat kuitenkin jääneet toteutta- mukaisen huomion taloudellisten rat- 11447: matta ja tehty selvittelytyö on siten tullut kaisujen yhteydessä, ja 11448: hukkaan heitetyksi. Teollistamista tarkoitta- että hallitus tässä tarkoituksessa 11449: vat ja sitä palvelevat toimenpiteet ovat sitä- asettaisi taloudellisen suunnittelueli- 11450: paitsi olleet vailla yhtenäisyyttä. men, joka käytäntöä silmällä pitäen 11451: Vallitsevan talousjärjestelmän luonteesta kiireellisesti laatii lähivuosia koskevan 11452: riippumatta pyritään edistyvissä nykyaikai- teollistamisohjelman ja tekee sen osalta 11453: sissa valtioissa laatimaan ja toteuttamaan täsmälliset ehdotukset hallituksen ja 11454: taloudellisia kehityssuunnitelmia, joiden puit- Eduskunnan päätettävistä tehtävistä. 11455: teissa niin yritykset kuin erilaiset taloudel- 11456: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 11457: Kaarlo Pitsinki. Arvo Ahonen. Lempi Lehto. 11458: 0. Lindblom. Kustaa Alanko. Georg Eriksson. 11459: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen. 11460: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Valto Käkelä. 11461: Viljo Virtanen. Ensio Partanen. Elis Manninen. 11462: Eino Raunio. Lyyli Aalto. Väinö Tanner. 11463: Onni Peltonen. Anni Flinck. Kalle Matilainen. 11464: Rafael Paasio. Sylvi Siltanen. G. Henriksson. 11465: Arvo Tuominen. Veikko Kokkola. Onni Peltonen. 11466: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Eetu Karjalainen. 11467: Juho Karvonen. Lars Lindeman. Onni Hiltunen. 11468: 244 11469: 11470: IV,122. - Toiv.al. N:o 94. 11471: 11472: 11473: 11474: 11475: Helle ym.: Toimenpiteistä maaseudun teollistamiseksi. 11476: 11477: 11478: Ed uskunnaHe. 11479: 11480: Muuan jullcisen keskustelun yleisimpiä ai- ponnistuksin pyrittävä teollistamaan luo- 11481: heita on viime vuosina ollut maaseudun malla uudelle teollisuudelle riittäviä toimin- 11482: teollistaminen ja teollisuutemme lisäämi- taedellytyksiä kuljetusyhteyksien kehittämi- 11483: nen kokonaisuudessaankin. Kun uutta sellä, voimansaannin turvaamisella ja tar- 11484: teollisuutta ei ole riittävän paljon syn- peellisten rahoituskysymysten järjestelyllä. 11485: tynyt, niin tämän taloudellisen raken- Ennen kaikkea tarvittaisiin yhtenäistä ja te- 11486: teemme heikkouden johdosta väestön muut- hokasta teollistamissuunnittelua, jotta tätä 11487: toliike maaseudulta kaupunkeihin ja mui- tärkeätä toimintaa voitaisiin käytännössä 11488: hin asutuskeskuksiin on voimakkaana jat- johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti 11489: kunut. Myös työttömyys erityisE"Bti viime toteuttaa. 11490: vuosina on huomattavasti lisääntynyt. Vuo- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 11491: den 1957 lopussa esitetyt asukaslukujen muu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 11492: tokset maan eri kunnissa osoittavat, että jäl- muksen, 11493: leen kymmenettuhannet ihmiset ovat syn- 11494: nyin- ja kotiseuduiltaa.n joutuneet työn puut- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 11495: teE'Bsa hakeutumaan teollisuus- ja liikepai- laajempiin toimenpiteisiin maaseudun 11496: koille. Väestön huomattavan voimakas lisä- teollistamiseksi ja että se sitä varten 11497: määrä on vuorostaan näissä aiheuttanut va- valmistaisi maan lähivuosien teollista,.. 11498: kavia työllisyyspulmia. misohjelman, jonka mukaisesti suunni- 11499: Täystyöllisyys ja kansalaisten toimeentulo- tellut toimenpit,eet käytänn,össä suo- 11500: kysymys voidaan turvata vain työtilaisuuk- ritettaisiin. 11501: sien lukumäärää lisäämällä. Sen vuoksi olisi 11502: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 11503: 11504: Veikko Helle. Eetu Karjalainen. K. F. Haapasalo. 11505: Kalle Matilainen. Kustaa Alanko. Vilho Väyrynen. 11506: Varma K. Turunen. Eino Raunio. G. Henriksson. 11507: Valto Käkelä. 0. Lindblom. Kaarlo Pitsinki. 11508: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Arvo Ahonen. 11509: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. Arvo Tuominen. 11510: Pentti Niemi. Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. 11511: 245 11512: 11513: IV,123. - Toiv.al. N: o 95. 11514: 11515: 11516: 11517: 11518: Mattila ym.: Toimenpiteistä maaseudun työmahdollisuuksien 11519: pMaritamisek$i pie.nteallisuutta edistämällä. 11520: 11521: 11522: Ed uskunnaHe. 11523: 11524: Viime vuosien aikana on paljon keskus- luokilleen. Nykyisellään, pitkät matkat työ- 11525: teltu maaseudun pienteollisuudesta. Tämä paikkoihin asutuskeskuksiin kuluttavat J.i'i$si 11526: keskustelu on aiheutunut siitä, että yleinen parasta työaikaa, voimaa sekä varoja. 11527: mielipide ja valtiovalta ovat suosin.eet yksin,. Viimeaikainen työttömyys ja sen aikaan- 11528: omaisesti suurteollisuuteen tähtäävää toimin- saarnat vaikeudet ja kustannukset valtioval- 11529: taa, mikä suuntaus on johtanut yhteiskun- lalle ovat selvänä osoituksena, että pienyrit- 11530: nallisiin vastakohtaisuuksiin sekä samalla teliäisyyden kehittäminen ja monipuolistami- 11531: tuonut esiin epäkohtia. Samanaikaisesti ovat nen on elintärkeä asia. Näin erikoisesti juuri 11532: maaseudulJa luontaiset mahdollisuudet jää- sen vuoksi, .että suurteollisuutemme ei Jähes- 11533: neet kokonaan• käyttämättä. Maaltapaon jat- kään pysty sijoittamaan väestönlisäystämme. 11534: kuessa käy asutus maassamme yhä: harvem- Samalla on todettava, että. tämän toiminnan 11535: maksi. alalla on tehty virheitä sekä on esiintynyt 11536: Maas.eutumme, mikä muodostuu yhä pien- pahoja laiminlyöntejä. 11537: vijlelysvaltaisemmaksi, kaipaisi työtilaisuuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 11538: sia entistä enemmän. Erikoisesti maaseutu eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 11539: tarvitsee pienempää teollisuutta, jossa jalos- 11540: tusaste voidaan viedä mahdollisimman pit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 11541: källe, se tarvitsee tukea I,>ienyritteliäisyydelle toimenpiteisiin 'm(W,Seudun työmaMoZ- 11542: sekä näiden vuorovaikutusta. Maaseudun tu- Usuuksien parantamiseksi edistiimäl"lä 11543: lisi kyetä tarjoamaan työtilaisuuksia. pian pienteollisuutta niin pääomia anta- 11544: työkykyisiksi tuleviJle omille, suurille ikä- malla kuin rll/uitakin keinoja kä;yttäen. 11545: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 11546: 11547: Matti Mattila. Viljami Kalliolmski. Arvo Pentti. 11548: Antti :1. Rantamaa. Artturi .Tå.ms6n. Esu Niemelä. 11549: 246 11550: 11551: IV,124. - Toiv.al. N: o 96. 11552: 11553: 11554: 11555: 11556: Erkkilä. ym.: Alityöllisyysalueiden tuotann~Uisten investoin- 11557: tien lainoituksen järjestämisestä. 11558: 11559: 11560: Ed us:kunn alle. 11561: 11562: Pohjanmaan alityöllisyysalueet ovat pien- tännössä alhaisemmat kuin muualla. Täten 11563: viljelysvaltaisia seutuja, joissa maa- ja metsä- on edellytyksiä kaikelle sellaiselle teollisuu- 11564: taloudesta toimeentulevan väestön osuus on delle, jonka tuotteissa työpalkkojen osuus on 11565: yli 70 %, kun ·taas teollisuudesta toimeen- merkittävä. 11566: tulonsa saavan väestön osuus saattaa jäädä Viime vuosina on ennen kaikkea Siika-, 11567: f!,lle 10%. Tämä yksipuolisesti maa- ja metsä- Kala- ja Perhonjokilaaksoissa esiintynyt väes- 11568: talouteen suuntautunut talouselämä aiheut- tön poismuuttoa, jolloinka valmiita asuin- 11569: taa huonoina satovuosina ja metsätalouden rakennuksia, kouluja, liikenneväyliä ym. 11570: heikkojen menekkisuhteiden vallitessa vai- uhkaa jäädä tarpeettomiksi ja ne joudutaan 11571: keita työttömyyskriisejä. Talouselämän moni- asutuskeskuksissa uudelleen rakentamaan 11572: puolistaminen loisi pienviljelijäväestölle sopi- väestön siirtyessä sinne. On huomattava, että 11573: via sivuansiomahdollisuuksia sekä tasoittaisi nämä kustannukset saattavat olla suuremmat 11574: työn tarjontaa, ja on tuotannon jakaantumi- kuin uuden teollisuuden rrukentamiskustan- 11575: nen tasaisemmin muutoinkin kansantalouden nukset. Näin ollen vähäisten pääomiemme 11576: etujen mukaista. säästämiseksi on teollisuutta suunnattava 11577: Paikallisten raaka-ainevarojen puolesta alueelle, jossa esiintyy runsasta työvoiman 11578: Pohjanmaalla on edellytyksiä mm. energia- ylitarjontaa ja jossa vältytään edellä maini- 11579: tuotantoon vesivoiman, turvevarojen ja pien- tuista toiseen kertaan tapahtuvista yhteiskun- 11580: puun käyttöä tehostamalla. nan rakentamiskustannuksista. 11581: Vesivoimavaroista mainittakoon Oulujoen, Alityöllisyysalueiden raaka-ainevarojen hy- 11582: Kemijoen ja Iijoen tunnettujen vesivoima- väksikäyttö edellyttää kuitenkin suuria, pit- 11583: varojen lisäksi Simojoen, Kiiminkijoen, Pyhä- käaikaisia lainoituksia ja muullekin teollisuu- 11584: joen ja Perhonjoen vesivoimavarat, joiden delle on ulkopuolisen lainoituk~n turvaami- 11585: rakentamisella tulee olemaan suhteellisen nen alityöllisyysalueella tärk~ää:, koska pai- 11586: suuri merkitys paikallisilla työtilaisuuksina kalliset lainamahdollisuudet ovat melkein ole- 11587: sekä paikallisen energian saannin helpotuk- mattomat. Nykyisin jaettavat työllisyyslainat 11588: sena. ovat lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia, joten 11589: Mainittakoon vielä Haapavedellä sijaitse- niitä on voitu ikäyttää vain tilapäisluottoina. 11590: van Piipsannevan turvevarat, jotka sekä mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11591: ränsä että laatunsa puolesta ovat Suomen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 11592: huomattavimpia ja joiden hyväksikäyttö vomuksen, 11593: esim. suurehkon turvevoimalaitoksen perusta- 11594: miseen on puollettavissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 11595: Alueella sijaitsee suuria liikennekeskuksia menpiteisiin, jotta työllisyyden turvaa- 11596: kuten Oulainen, Ylivieska ja Haapajärvi, miseksi tarkoitetuista varoista voitai- 11597: joissa on edellytyksiä suuren ostajapiirin siin myöntää halpakorkoisia ja pitkä- 11598: vuoksi kulutustarviketeollisuudelle. Lisäksi aikaisia lainoja tuotannolUsiin inves- 11599: varsinkin Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa elinkus- tointeihin sellaisissa alityöllisyysaluei- 11600: tannukset ovat alhaisimpia maassamme, joten den maalaiskunnissa, joissa teollisuus- 11601: siellä työpaikka- ym. kustannukset ovat käy- väestön osuus on keskimääräistä huo- 11602: IV,124. - Erkldlll. ym. 247 11603: 11604: mattavasti alhaisempi, eikä työnteki- totyömaille, mikäli heidän asuinseudul- 11605: jöitä määrättäisi kotipaikaltaan kan- laan on tuotannollisia lainoituskoh- 11606: santaloudellisesti huonotuottoisille siir- teita. 11607: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 11608: 11609: Eeli Erkkilä. Ale Holopainen. Markus Niskala. 11610: Eino Uusitalo. Olavi Lahtela.. Matti Kekkonen. 11611: Aarre Marttila. Matti I.iinamaa, Niilo Ryhtä. 11612: ltusti Eskola. Veikko Savela.. Atte Pakkanen. 11613: Eskola. ya.: 71~r&eistä Pohjois-Suom6'4 eliflAM.oelämän 11614: kehittä~ 11615: 11616: 11617: 11618: Ed uslku111n a.Ue. 11619: 11620: Pohjanmaan rannikkoalue ja yleensä koko Toisaalta olisi myös kiirehdittävä niitä toi- 11621: Pohjois-Suomi on ollut pitkän aikaa maamme menpiteitä, joitten avulla teollisuuden laajen- 11622: pahimpia työttömyysalueita. Monien kuntien tuminen näillä alueilla tulisi mahdolliseksi. 11623: osalta on tilanne kuluvanakin vuonna niin Jokien antamat mahdollisuudet voimakysy- 11624: vaiikea, että työttömyystyöt jatkuvat kesä- myksen rtaloudelliseksi ratkaisemiseksi olisi 11625: kuukausinakin. Tämän johdosta monien per- nopeasti hyväksikäytettävä. Välttämättömälle 11626: heitten toimeentulo on jatkuvasti riippuvai- tutkimus- ja suunnittelutyölle olisi osoitet- 11627: nen näistä tilapäiflluontoisista ansioista syn- tava riittävästi varoja. Ilman tätä työtä ei 11628: nyttäen epävarmuutta ja katkeraa mieltä. päästä jär.kevästi ja tehokkaasti toteuttamaan 11629: Toisaalta tämä johtaa näiden alueitten !kun- niitä suurisuuntaisia tehtäviä, jotka ovat 11630: nat erittäin vaikeaan asemaan. V eroäyrin välttämättömiä koko Pohjois-Suomen elin- 11631: hinta yhä nousee, mikä osaltaan estää sellai- lkeinoelämän pohjan laajentamisessa ja työlli- 11632: sen toiminnan syntymistä ja laajentumista, syyden turvaamisessa. 11633: joka loisi uusia työtilaisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että 11634: Kuitenkin näillä alueilla on runsaasti niitä . eduskunta hyväksyisi seuraavan toivomuk- 11635: perusedellytyksiä, joita hyväksi käyttäen voi- sen: 11636: taifliin työllisyys pysyväisesti turvata. Laa- 11637: jojen lkasvukelpoisten maitten kuivattamisella että hallitus tehostaisi Pohjois-Suo- 11638: luotaisiin ratkaisevasti parempia mahdolli- men kuivatussuunnitelmien toteutta- 11639: suuksia elinkelpoisen maatalouden harjoitta- mista ja kiirehtisi kaikkia niitä tutki- 11640: miselle. Sen vuoksi olisi tehostettava ja no- mus- ja suunnittelutöitä, jotka ovat 11641: peutettava viljelys- ja kasvukelpoisten metsä- tarpeellisia Pohjois-Suomen elinkeino- 11642: maiden kuivatustöitä. elämän kehittämisessä ja työllisyyden 11643: turvaamisessa. 11644: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 11645: 11646: Xusti Eskola.. Eeli Erkkilä. 11647: Xa.uno Xleem.ola.. Niilo B.yhtä. 11648: l'V,li6• ...,_ 'loi.v.al. H:·o 9a. 11649: 11650: 11651: 11652: 11653: J. E. Partanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Polbjo4. ja 11654: Itä-Suomen al~työllisyysalueiden elinkeinoelämän kehittä- 11655: miseksi. · 11656: 11657: 11658: 11659: Eduskulli1na.He. 11660: 11661: Maassamme esiintyvä jatlmva ja ik:88Vava eivät tehokkaimmatkaan valtion ja kuntien 11662: työttömyys on muodostunut kysymykseksi, suorittamat työttömyyden torjumistoimen- 11663: jonka piiriin sisältyvät taloudeLliset ja yhteis- piteet ole osoittautuneet riittäviiksi, sillä par- 11664: kunnalliset vaikutukset ovat varsin laajakan- haimmillaankin ne kykenevät tuomaan vain 11665: toisia ja syvällekäyviä. Valtiontalouden sekä ajoittaista lievitystä vaikeaan tilanteeseen. 11666: asianomaisten kuntien kannettavaksi on työl- Vapaalla tavalla muodostuvien työtilai- 11667: lisyyden ylläpitämisestä kehittynyt vertaansa suuksien luomiseksi ja väestön toimeentulon 11668: hakeva taloudellinen rasitus. Tämän vuoksi turvaamiseksi olisi ennen kaikkea näille 11669: on täysin aiheellista ja ajankohtaista ha;kea alueille saatava syntymään sellaista vuorovai- 11670: ratkaisuja, joiden avulla voitaisiin saada kutuksellista tuotantotoimintaa, joka anta- 11671: aikaan tilanteen tasapainottumista ja •terveh- malla kansantaloudellisesti arvokkaita tulok- 11672: tymistä. sia, samalla loisi uusia työtilaisuuksia sekä 11673: Eräillä maamme alueilla, ikuten Pohjois- ja saattaisi elinkeinoelämän entistä enemmän 11674: Itä-Suomessa, on todettavissa jatkuvaa raken- palvelem~~;an luonnon tarjoamien tuotanto- 11675: teellista tyttömyyttä. Tämä johtuu siitä, ettei edellytysten hyväksikäyttöä. Tällöin tulee ky- 11676: näiden seutujen tuotantoelämä ole kyennyt symykseen ensisijaisesti metsäteollisuuden 11677: kehittymään esim. väestönlisäyksen ja mui- piiriin kuuluvat tuotantomuodot. Näihin ky- 11678: den asiaan vaikuttavien tekijöiden luomia symyksiin oleellisesti liittyvät myöskin kulje- 11679: vaatimuksia vastaavasti. Näin on asianlaita tusolosuhteiden sekä ammattikoulutuksen ke- 11680: siitä huolimatta, että perusedellytyksiä tuo- hittiimiseen tähtäävät ratkaisut. Voimatalou- 11681: tantoelämän kehittymiselle ja monipuolistu- den alalla tapahtunut kehitys on jo ratkais- 11682: miselle on useissa tapauksissa runsain mää- sut teollisuuden tarvitseman energiakysymyk- 11683: rin tarjolla. Maatalouden viimeaikainen sen ja vapaana olevien koskivoimien rakenta- 11684: myönteinen kehitys ja siihen liittyvä laaja- minen jatkuu lähivuosina Kainuun ja Koil- 11685: mittainen asuttamistoiminta on osaltaan tosin lismaan alueilla. Kaivostoiminnan osalta on 11686: tilannetta tasapainottanut, mutta erityisesti Otanmäki Oy kyennyt hälventämään aikoi- 11687: silloin, kun metsäntuotemal'lkkinoilla joudu- naan tässä suhteessa vallinneet ennakkoluu- 11688: taan lamakauteen, tuntuu tuotantoelämän lot. Lukuisat Pohjois-Suomessa viime aikoina 11689: yksipuolisuus kaikkein kipeimmin. Tämän tehdyt malmilöydöt viittaavat tulevaisuuden 11690: vuoksi olisi välttämätöntä, maatalouselinkei- mahdollisuuksiin kaivostoiminnan laajentami- 11691: non kehittämisen ja voimakkaan asuttamis- seksi. 11692: toiminnan ohella, elinkeinoelämän rakenne- Runsailla luonnonrilmauksilla varustetut, 11693: pohjan laajentaminen luontoisia edellytyksiä mutta siitä huolimatta rakenteellista työttö- 11694: tarkoituksenmukaisella tavalla hyväksikäyt- myyttä potevat alueet ovat todistuksena siitä, 11695: täen. ettei ole tehty läheskään kaikkea sitä, mitä 11696: Rakenteellisen työttömyyden rasittamiUa tehtävissä olisi tällaisen olotilan poistami- 11697: alueilla tilanteen kireys huipentuu suhdanne- seksi. Valtiovallan taholta olisikin mitä kii- 11698: ja kausityöttömyyden aikoina äärimmilleen. reimmiten käytävä selvittämään toimitettavan 11699: Tästä on olemassa viime vuosilta riittävästi tutkimuksen muodossa ne mahdollisuudet, 11700: todistusaineistoa mm. Kainuusta. Tällöin mitä näiden alueiden tuotantoelämän kehittä- 11701: 32 E 68'7/58 11702: 250 IV,126. - Pohjois- ja Iti-Suomen eliDkeiDoeJ.iml. 11703: 11704: 11705: miseksi olisi tehtävä, että työllisyys turvat- että hallitus ryhtyisi kiireeZZisii., toi- 11706: taisiin ja tuottamattomana lepäävät luonnon- menpiteisiin tutkimuksen toimiftami- 11707: varat saataisiin kansantalouden asemaa vah- seksi Pohjois- ja Itä-Buome., alityölli- 11708: vistamaan. syysalueiden elinkeinoelämä., kehittä- 11709: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- misestä erityiusti teollista toimintaa 11710: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- silmälläpitäen. 11711: vomuksen, 11712: Helsingissä 31 päivänä heinälkuuta 1958. 11713: 11714: Eemil Partanen. Vieno Simonen. Eino Uusitalo. 11715: Yrjö Sinkkonen. l.Ylarkus Jliskala. Erkki Koivisto. 11716: Jlestori ltaasalatneiL Artturi J'åmsen. Olavi Lahtela. 11717: Esa Timonen. Ale Holopainen. Jlillo Ryhtä. 11718: Matti Jtekkonen. Hannes Paaso. 11719: 251 11720: IV,127. - Toiv.al. N:o 99. 11721: 11722: 11723: 11724: 11725: Vennamo: Toimenpiteistä piläoman ja luoton saannin helpot- 11726: tamiseksi maatilatalouden ja teollisuuden edistämiseksi 11727: Savossa ja Pohjois-Karjalassa. 11728: 11729: 11730: E d u s lk u ill n a 11 e. 11731: 11732: Savon ja Pohjois-Karjalan vaikean raken- oman ja luottojen saamisen edistämiseksi 11733: teellisen työn ja toimeentulon puutteen sekä tämän alueen luontaisen yritteliäisyyden ra- 11734: köyhyyden poistamiseksi olisi elinkeinotoi- hoittamiseksi. Tämä on myös yksi tärkeimpiä 11735: mintaa ja teollisuutta tällä alueella kaikin edellytyksiä teollisuuden elvyttämiseksi tällä 11736: tervein keinoin edistettävä. Alue onkin alueella. 11737: maamme rikkaimpia puunjalostusteollisuuden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11738: raaka-ainealueita. Samoin on ihmistyövoimaa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 11739: käytettävissä. Tämä alue on kuitenkin pää- sen, 11740: omaköyhää, eikä muualta ole ollut pääomaa 11741: sanottavasti saatavissa. Teollisuus ei myös- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 11742: kään ole päässyt osalliseksi sellaisista veron- toimenpiteisiin pääoman ja luoton 11743: huojennuksista kuin Pohjois-Suomessa. Val- saannin helpottamiseksi maatt1atalou- 11744: tiovallan toimesta on näin ollen yleisen kan- den ja teollisuuden edistämistä varten 11745: santaloudellisen ja koko maan edun nimessä Savossa ja Pohjois-Karjalassa. 11746: kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin pää- 11747: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 11748: 11749: Veikko Vennamo. 11750: IV,128. - Toiv.al. N:o 100. 11751: 11752: 11753: 11754: 11755: ~ ys.: Tfimenpiteistii kotimaisten polttoaineiden käy- 11756: tö,n edi5tärmliaeksi. 11757: 11758: 11759: E d u s k u n n a 11 e. 11760: 11761: Ulkomaisten polttoaineitten tuonti on li- semme, ottaen huomioon kysymyksen suuren 11762: sääntynyt arvelu~ta.vasti i~ on vaar~a JQ:.\\Or- kansantaloudellisen merkityksen, zyhdyttävä 11763: dost\1&, vaikeaksi t~aksi kMsa.mahmdel- pontevasti edistämään kotimaisten polttG&i- 11764: l;mlme. ·neitte:n käyttöä lähinnä auttamalla alan tek- 11765: ·'.fuontipqlttoain.eitten :markkamiäräillen nillistä kehittämistä ja tarvittaessa muuten- 11766: osuus tuonnista oli vuonna 1955 11.7 %, kin parantamalla kotimaisten polttoaineitten 11767: rnlltta, kohosi jo viime vuo~ 17.1 %:iin. kilpailukykyä. 11768: Maamme koko ener-gianta:.;peesta. tyyd~ettiin Tämä tap:aktuisi parhaiten luomalla ehdo- 11769: viime vuonna lähes 10 % ulkomaisilla poltto- tetun voimatalousrahaston tapainen ja mah- 11770: aineilla, ja tietäen näiden jyrkät hintavaih- dollisesti sen yhteyteen tuleva rahaato koti- 11771: telut ja saannin aj<:)ittais.en epävarmuuden maisten peltteaineiitten. käytön edistämistä 11772: näyttää k~hityksen suunta varsin uhkaavalta. varten. 11773: Samana-ikaisesti kun. käytämme lähes 40 Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit- 11774: miljAfdia :m.arkkaa ulkomaisten polttoaineit- taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 11775: ten osto&n, Qn maassamme vallinnut ankara 11776: työttömyys. Tämä on suuressa määrin epä- että haZ'lWus ryhtyisi kotimaisten 11777: johdonmukaista ottaen huomioon, että polt- polttoaineitten käytön edistämistä var- 11778: toaineitten tuotanto vaatii tuotannon brutto- ten toimenpiteisiin sellaisen rahaston 11779: arvoon nähden verraten paljon työvoimaa. perustamiseksi, josta myönnettäisiin 11780: Asiantilaan on vaikuttanut kotimaisten varoja kotimaisten polttoaineitten tuo- 11781: polttoaineitten tuotannon tähän asti hyvin tanto- ja käyttötekniikan tutkimus- ja 11782: vaikea talouspoliittinen asema, joka on estä- koetoimintaa varten sekä annettaisiin 11783: nyt alan kehittymisen. Esimerkiksi turve- halpakorkoisia lainoja polttoaineitten 11784: varojemme käytössä olemme huomattavasti tuotanto- ja käyttölaitosten ja -laitteit- 11785: jääneet jälkeen muista valtioista. ten hankkimista ja perustamista var- 11786: Epäkohdan korjaamiseksi olisi käsittääk- ten. 11787: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 11788: 11789: Aarre Marttila. Artturi J'åmsen. Matti Liinamaa. 11790: Eino Uusitalo. Leo Bäppölä.. Veikko Savela. 11791: Eeli Erkkilä. Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. 11792: V. E. Svinhufvud. Toivo Antila. Atte Pakkanen. 11793: Wiljam Sarjala. Mauno Jussila. 11794: 253 11795: 11796: IV,129. - Toiv.al. N:o 101. 11797: 11798: 11799: V. Nieminen ym.: Määrärahasta p.olttohakkeen taloudellisen 11800: käytön tutkimiseksi. 11801: 11802: 11803: Eduskunnalle. 11804: 11805: Voimalaitokset ja muut polttoaineen suur- ennakkoluulottomasti tutkittava erilaisten 11806: kuluttajat käyttävät polttoaineenaan mie- halkojen, pienpuun, hakkeen ym. valmista- 11807: luummin kivihiiltä tai polttoöljyä siksi, että minen ja niiden kuljetus metsästä voimalai- 11808: niiden käyttö on sopivien laitteiden puut- tokselle saakka, mikä menetelmä erilaisissa 11809: tuessa ollut teknillisesti yksinkertaisempaa ja olosuhteissa on edullisin. Sopivalle tutkija- 11810: ilmeisesti useissa tapauksissa halvempaakin ryhmälle olisi annettava tehtäväksi tutkia eri- 11811: kuin kotoisen puun polttoaineena käyttö. tyyppisten puupolttoaineiden edut ja haitat 11812: Tuontipolttoaineiden viime aikoina tapahtu- suurvoimalaitoksissa tuontipolttoaineisiin ver- 11813: nut voimakas hintojen lasku on tehnyt ulko- rattuna. 11814: laisista polttoaineista kotimaisiin siirtymisen Vaikkakin puupolttoaineen tuotannon yli- 11815: yhä vaikeammaksi. Valtion rautateiden, joka paine on suurin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 11816: näihin asti on ollut huomattava halkojen lienee tarkoituksenmukaista keskittää asian 11817: käyttäjä, siirtyminen yhä enemmän diesel-ve- tutkiminen Etelä-Suomeen, jotta tarvittavat 11818: tureiden käyttöön vähentää osaltaan nytkin tutkimuslaitokset ja tutkijat olisivat nopeam- 11819: jo liian vähäistä polttopuun käyttöä. Toisaalta min ja tehokkaammin käytettävissä. Sopivan 11820: taasen teollisuuslaitokset, kansakoulut, yksi- keskikokoisia voimalaitoksia tutkimustyöhön 11821: tyiset asuintalot jne. ovat ennakkoluulotto- löytyy esim. Etelä-Hämeestä ja Uudelta- 11822: masti siirtyneet käyttämään polttoha:ketta maalta. Näitä kokeiluvoimalaitoksia olisi ko- 11823: lämmönlähteenään ja todenneet sen omissa keilutyössään tuettava ainakin siten, että nii- 11824: olosuhteissaan taloudelliseksi. den tuottama sähkö otettaisiin valtakunnan 11825: Kun meidän maamme talous lepää suurim- sähköverkostoon sellaisilla ehdoilla, että puu- 11826: malta osalta metsien varassa ja metsän tuo- polttoaineen käyttö siten tulee taloudellisessa 11827: tannon kannalta olisi ensiarvoisen tärkeätä mielessä mahdolliseksi. 11828: saada hoitohakkaukset aikanaan suoritetuksi, Ottaen huomioon kansantalouden, metsä- 11829: olisi erinomaisen tärkeätä saada jäte- ja pien- talouden ja etenkin työllisyysnäkökohdat, 11830: puulle riittävä menekki. Tämä ei käy yksin- olisi tehtävä kaikki voitava puupolttoaineen 11831: omaan vanhaa halonhakkuumenetelmää käyt- hankinnan ja käytön rationalisoimiseksi ja 11832: tämällä, vaan olisi siirryttävä mikäli mah- sitä kautta puupolttoaineen menekin lisäämi- 11833: dollista ns. polttohakkeen käyttöön. Poltto- seksi. 11834: hakkeen käyttö on meillä kuitenkin siksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 11835: uutta ja sen mahdollisimman taloudelliset kunnan hyväksyttäväksi toivomukSen, 11836: hankintakäyttötavat kehittämättä, joten näitä 11837: kysymyksiä olisi kiireellisesti monipuolisesti että hallitus ottaisi vuoden 1959 11838: tutkittava. tulo- ja menoarvioesitykseen 30 miljoo- 11839: Metsässä suoritettavien töiden, tarvittavien nan markan määrärahan polttohak- 11840: koneiden ja työvälineiden sekä kuljetusten keen taloudellisen käytön tutkimiseen 11841: tutkiminen ehdotetaan annettavakai esimer- sekä että samalla ryhdyttäisiin asian 11842: kiksi Työtehoseuran tehtäväksi, jolloin olisi vaatimiin muihin toimenpiteisiin. 11843: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 11844: 11845: Väinö E. Nieminen. A. F. Airo. Kalervo Saura. 11846: Olli Aulanko. Martti Salminen. Mikko Asunta. 11847: Mauri Seppä. T. A. Wiherheimo. 11848: 254 11849: 11850: IV,130. - Toiv.al. N:o 102. 11851: 11852: 11853: 11854: 11855: Pentti ym.: Tullisuojasta kotimaist1le polttoaineille. 11856: 11857: 11858: Eduskunnalle. 11859: 11860: Kotimaisen polttoaineen menekki on työlli- jotka suurelta osalta voitaisiin korvata koti- 11861: syyskysymyksenä ja puun kohdalla myös maisilla. 11862: metsänhoidollisena tekijänä erittäin merki- Polttoaineiden kohdalla ilmenee maailman- 11863: tyksellinen. Kehitys tässä suhteessa on viime markkinoilla ajoittain dumping-luontoista 11864: vuosina ollut huolestuttava. V. 1936 oli myyntiä, josta meilläkin on aiheutunut tila- 11865: polttoaineomavaraisuus vielä 53%, v. 1953 päistä hinnan laskua, joka on erittäin haitalli- 11866: 40.9 %, mutta v. 1956 enää n. 28.5 %. sesti vaikuttanut kotoisten polttoaineiden 11867: Teollisuuden voimakkaasta laajenemisesta menekkiin. Näin ollen olisi kiinnitettävä 11868: huolimatta on teollisuuden polttoaineoma- huomiota myöskin siihen, että kotoisten polt- 11869: varaisuus laskenut alle 30 % siitä huoli- toaineitten hintojen lasku estettäisiin jousta- 11870: matta, että teollisuus monessa tapauksessa, vasti tulleja lisäämällä, mikä vakaannuttaisi 11871: kuten Äänekosken tehtaat osoittavat, kykenee polttoainetuotantoamme. 11872: hyvin käyttämään kotimaista polttoainetta. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 11873: Akateemikko llvessalon tutkimuksen mukaan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 11874: jää polttopuuta vuosittain n. 7 milj. ms vomuksen, 11875: mätänemään käytön puutteessa. Erikoisesti 11876: polttoöljyn käyttö on valtavasti lisääntynyt. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 11877: Seurauksena on ollut voimakas työttömyyden toimenpiteisiin sellaisen tullisuojan ai- 11878: kasvu ja metsänhoidollisten hakkuiden siir- kaansaamiseksi kQtimais~1le polttoai- 11879: tyminen. Vaikka seuraukset ovat näin kohta- neille, joka vakaannuttaisi kotimaisen 11880: lokkaat, uhrataan vuosittain valuuttaa kym- polttoainetuotannon kilpailukykyiseksi 11881: meniä miljardeja ulkolaisiin polttoaineisiin, haitallisilta hintavaihteluilta. 11882: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 11883: 11884: Arvo Pentti. Ale Holopainen. Einari Jaakkola. 11885: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. Esa Timonen. 11886: Esu Niemelä. Kerttu Saalasti. Veikko Savela. 11887: Viljami Kalliokoski. Johannes Virolainen. Leo Häppölä. 11888: Onni Mannila. Nestori Kaasalainen. Aarre Marttila. 11889: Olavi Lahtela. 11890: 255 11891: 11892: IV,131. - Toiv.al. N :o 103. 11893: 11894: 11895: 11896: 11897: Sa.rjala ym.: Pienpuun teollisen käytön llisäämisestä. 11898: 11899: 11900: E d u s k u n n a II e. 11901: 11902: Pienpuukysymyksemme ratkaiseminen on Pienpuuta jalostavan teollisuuden tärkeim- 11903: tullut vuosi vuodelta entistä tärkeämmäksi piä tuoteryhmiä ovat lastulevyt, kuitulevyt, 11904: niin meillä kuin monissa muissakin maissa. hioke, puoliselluloosa ja selluloosa. Kun 11905: Osaltaan tämä ongelma on metsänhoidollinen, viime aikoina, rakennustuotantomme hilje- 11906: sillä 70 % metsistämme on tällä hetkellä kas- tessä, myös ns. levyteollisuuden tuotannossa 11907: vatusvaiheessa ja etupäässä pinotavaraa luo- on tapahtunut hiljenemistä, uhkaa metsä- 11908: vuttava. Osaltaan on kysymys työllisyyden taloudesta työnsä ja toimeentulonsa saavaa 11909: ylläpitämisestä, sillä verrattaessa pitemmältä monisatatuhantista maaseutuväestöämme en- 11910: ajanjaksolta työllisyysnumeroita ja pienpuu- tistä suurempi työttömyys ja toimeentulon 11911: hakkuumääriä, havaitaan niiden liikkuvan vaikeutuminen. On myös arvokkaiden kan- 11912: vastakkaisiin suuntiin siten, että runsas pien- santaloudellisten etujen mukaista, että valtio- 11913: puun hakkuu aiheuttaa vähentymistä työttö- vallan taholta harkitaan nopeasti vaikuttavia 11914: myystöissä ja päinvastoin. Myöskään ei ole keinoja pienpuun teollisen käytön lisäämi- 11915: syytä väheksyä sitä valuutan säästömahdolli- seksi. 11916: suutta, mikä aiheutuisi korvattaessa kotoisella Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 11917: pienpuullamme edes osittain ulkolainen polt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 11918: toaine. vomuksen, 11919: Varmuudella voidaan sanoa, että kotimai- 11920: sen puupolttoaineen kulutusta voidaan lisätä että hallitus kiireellisesti asettaisi 11921: suorastaan valtiovallan toimenpiteillä erityi- toimikunnan tekemään · ehdotuksen 11922: sesti julkisten laitosten lämmityksessä. Pien- niiksi toimenpiteiksi, joilla katsotaan 11923: puuongelmamme on kuitenkin pääasiallisesti olevan lisäävää merkitystä pienpuun 11924: ratkaistavissa sen teollista käyttöä lisäämällä. teolliseen käyttöön. 11925: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 11926: 11927: Wilja.m Sa.rja.la.. K. F. Haapasalo. Vieno Simonen. 11928: Johannes Virolainen. Eemil Luukka. Artturi Jämsen. 11929: Eino Uusitalo. Matti Miikki. Atte Pakkanen. 11930: Nestori Kaasalainen. Kusti Eskola.. Pentti Pekkarinen. 11931: Leo H'åppölä. Veikko Savela. Martti Miettunen. 11932: Olavi Lahtela. Hilja Väänänen. 11933: IV,132.- Toiv.al. N:o 104. 11934: 11935: 11936: 11937: 11938: Seppä. ym..: Kokonaissuunnitelman laatimisesta kotimaisten 11939: polttdaimitlen tal;oudellisen käytön lisäämiseksi. 11940: 11941: 11942: E d u s lk u 1n n a U e. 11943: 11944: Kotimaisten polttoaineiden, puun ja tur- tilanteen sattuessa maataloudelle voi koitua 11945: peen käytöllä on suuri sekä kansantaloudel- kohtalokkaita seurauksia polttoaineen saannin 11946: linen että työvoimapoliittinen merkitys. Ny- vaikeutuessa, l!run maamme hevoskanta on 11947: kyisin polttoaineilla kehitetystä kokonaisläm- jatkuvasti voim.akkaas'ti supistumassa. 11948: pömäärästä kehitetään maassamme puulla Kotimaisten polttoaineiden taloudellisen 11949: kotitarve- ja teollisuuden jätepuu mukaan käytön ja pienpuun teollisen käytön tutkimi- 11950: luettuina noin 60%. Varsinaisen teollisuuden sessa on tehty paljon arvokasta ty{)tä. Esi- 11951: kohdalla kotimaisten polttoaineiden osuus oli merkiksi polttohakkeeseen siirtyminen on teh- 11952: vuonna 1956 28.5 %, sen ollessa v. 1950 nyt mahdolliseksi pitkälle \kehitetyn auto- 11953: 47.4% ja v. 1956 56 %. matisoinnin ja siten avannut puulle mahdolli- 11954: Viime vuosina on meillä markkinoitu hal- suuksia kilpailla muiden polttoaineiden 11955: ikoa 14.7 milj. m3jv, jonka lisäksi käytetään kanssa. Mutta hakkeen vaatima 5-8 kertai- 11956: maatilojen kotitarvepolttopuuna 8-9 milj. nen varastotila kivihiileen verrattuna asettaa 11957: m3/v. Hakkuumäärää voidaan suoritettujen jälleen uusia ratkaistavia pulmia. 11958: tutkimuksien mukaan lisätä yli 5 milj. m3/v Polttoturpeen nosto- ja käsittelymenetelmät 11959: pienpuuhakkuiden muodossa. Tämän lisäksi on jo kehitetty pitkälle ja .suurimmat vaikeu- 11960: on polttoturvetta nostettavissa nykyisten det voitettu. Maamme noin 120 miljardia m3 11961: käytännössä olevien menetelmien avulla noin käsittävien turvevarojen tehokas käyttö vaa- 11962: 600 milj. tonnia vuodessa. Puhtaasti teoreet- tii nopeita ratkaisuja, että soiden valmistele- 11963: tisesti ajatellen olemme omavaraisia poltto- vat kuivatustyöt saataisiin käyntiin. 11964: aineiden suhteen pitkälti tulevaisuudessakin. Vaikka pienpuu- ja turvekysymysten sel- 11965: Pienpuun, halko siihen luettuna, markki- vittämisessä on jo saaVlltettu arvokkaita 11966: noimispyrkimykset ovat suuntautuneet pää- kokemuksia, on kuitenkin vielä runsaasti tut- 11967: asiassa kahdelle taholle, nimittäin lämpöener- ·kimis- ja kehittämistyötä suoritettavana. Näi- 11968: gian tuottamiseen ja metsäteollisuuden raaka- den edistymistä on kuitenkin haitannut kes- 11969: aineeksi. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu kityksen puute, sillä erillistä näihin liittyvien 11970: olisi todennäköisesti jälkimmäinen, mutta kysymysten selvittelyä on suoritettu useam- 11971: tämän mahdollisuuden tutkiminen on vielä malla eri taholla. Myöskään yhteistyö teolli- 11972: kesken. Sen sijaan pienpuulle polttoaineena suuden kanssa ei ole ollut riittävä, mistä kai- 11973: ollaan löytämässä oikeat suuntaviivat ja tut- kesta johtuu hidas edistyminen tässä kansan- 11974: kimuksia jatketaan tarmokkaasti. taloudellisesti tärkeässä asiassa. Olisi välttä- 11975: Eräs puun käyttömuoto on jäänyt \koko- mätöntä yhtenäisen, määrättyyn tavoitteeseen 11976: naan vaille riittävää huomiota, nimittäin tähtäävän kökonaissuunnitelman aikaansaa- 11977: puukaasu polttomoottoreiden käyttövoimana. minen, jossa teknillisien ratkaisujen rinnalla 11978: Esimerkiksi maatalouden voimakas rationali- valtiovallan talouspoliittisin toimenpitein py- 11979: sointi on saattanut maamme suuresti riippu- rittäisiin kotimaisten polttoaineiden menekkiä 11980: vaiseksi ulkolaisista polttoaineista. Kriisi- lisäämään. 11981: IV,132. - Seppä ym. 257 11982: 11983: Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kun- toaineiden taloudellisen käytön lisää- 11984: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seu- miseksi ja pienpuun teollisen jalostuk- 11985: raavan toivomuksen: sen laajentamiseksi, sekä ryhtyisi ri- 11986: peästi suunnitelrnAJlfiA mukaisiin toimen- 11987: että hallitus kiireellisesti laatisi piteisiin. 11988: kokonaissuunnitelman kotimaisten polt- 11989: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 11990: 11991: Mauri Seppä. Matti Raipala. Saara Forsius. 11992: Väinö E. Nieminen. Martti Salminen. Juha Rihtniemi. 11993: Erkki Koivisto. R. Hallberg. Olavi Lähteenmäki. 11994: Mikko Asunta. Kalervo Saura. Erkki Tuuli. 11995: N. Xosola.. A. F. Airo. Jussi Saukkonen. 11996: T. A. Wiherheimo. 11997: 11998: 11999: 12000: 12001: 33 E 687/58 12002: 258 12003: 12004: IV,133. - Toiv.al. N:o 105. 12005: 12006: 12007: 12008: 12009: Vennamo: Toimenpiteistä puun ja turpeen hyväksikäyttämi- 12010: seksi polttoaineena työllisyyden parantamiseksi. 12011: 12012: 12013: Eduskunnalle. 12014: 12015: On käsittämätöntä, että polttoainekysymyk- lruksia, lkun vain hyvää tahtoa ja asiaan 12016: sen kohdalla ei maassamme suojella koti- todella perehtymisen halua on. 12017: maista työtä sekä samalla säästetä ulkomaille Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotan 12018: tarpeettomasti hukattavia varoja ja edistetä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12019: maaseutuväestön toimeentuloa ja työllisyyttä. 12020: Kaikki selittelyt tässä suhteessa ovat vain että hallitus ryhtyisi lopulta kiireel- 12021: tekosyitä ja saarnattomuuden ilmauksia. lisiin toimenpiteisiin kotoisen poltto- 12022: Kysymyksessä ovat myös niin suuret talou- aineemme puun ja turpeen hyväksi- 12023: delliset arvot, että tämän asian tulee kiinnos- käyttämiseksi työllisyytemme paranta- 12024: taa jokaista vastuullista henkilöä meidän miseksi ja koko kansamme toimeen- 12025: maassamme. Mikään ei myöskään estä löytä- tulon edistämiseksi kaikissa niissä 12026: mästä sellaista ratkaisua, joka tyydyttää niin tapauksissa, joissa se suinkin on mah- 12027: maaseutuväkeä kuin teollisuutta ja asutuskes- dollista ja tarkoituksenmukaista. 12028: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 12029: 12030: Veikko Vennamo. 12031: 259 12032: 12033: IV,134. - Toiv.al. N:o 106. 12034: 12035: 12036: 12037: 12038: Marttila ym.: Turvevoimalaitoshankkeiden edistämisestä. 12039: 12040: 12041: 12042: Eduskunnalle. 12043: 12044: Maamme lämpövoiman tarve kasvaa keski- että turvesoiden kuivatus vaikuttaa edulli- 12045: määrin niin nopeasti, että uusia höyryvoima- sesti myös maa- ja metsätalouteen. 12046: laitoksia olisi rakennettava vuosittain 100 Sisämaassa sijaitseva lämpövoimalaitos tar- 12047: MW: n energiahuollon turvaamiseksi myös joaa edelleen hyviä teollistamismahdollisuuk- 12048: normaalia kuivempina vuosina. Jos kotimai- sia sikäli, että voimalaitokselta saatava halpa 12049: sen polttoaineen käyttöön ei turvauduta, on vastapaine- ja jätelämpö voi luoda edellytyk- 12050: yksinomaan voimantuotantoon käytettävä jo set esimerkiksi turvebriketti- ja puunjalostus- 12051: 10 vuoden kuluttua ulkomaisia polttoaineita teollisuudelle. 12052: suunnilleen 30--50 miljardin markan edestä Hakkeen käyttö tällaisen suurvoimalaitok- 12053: vuodessa. sen lisäpolttoaineena on teknillisesti ratkais- 12054: Talousneuvoston voimajaoston asiantunti- tavissa. Turvevoimalaitos voi käyttää kaiken 12055: joiden mukaan tulisi kotimaisista polttoai- taloudellisen kuljetusmatkan sisältä saatavan 12056: neista voiman kehittämiseen lähinnä kysy- hakkeen. Polttohakkeen tuotanto taas puoles- 12057: mykseen polttoturve. taan tasoittaa työvoimantarvehuippuja. 12058: Valtioneuvosto on laajassa mitassa pyrki- Hallituksen olisikin nopeasti laadittava oh- 12059: nyt huolehtimaan voimantuotannosta. Turve- jelma siten, että 12060: voiman kehittämisen jättäminen pelkästään 1) heti, kun se on teknillisesti mahdollista, 12061: yksityisen yritteliäisyyden varaan olisi hyvin ryhdytään rakentamaan ensimmäistä turve- 12062: lyhytnäköistä ottaen huomioon tällaisen hank- voimalaitosta ja sen vaatimaa turvetuotan- 12063: keen vaatiman pitkän, jo yksistään turve- toa, 12064: soiden kunnostuksen osalta 5 vuotta kestä- 2) uusia käyttökelpoisia turvevaroja osoi- 12065: vän valmisteluajan, mikä suhteettomasti ra- tetaan vuosittain noin 300 000 tonnia turve- 12066: joittaa yksityisten kiinnostusta tällaisiin laa- tuotantoa varten, 12067: joihin hankkeisiin. Toisaalta turvevoimalai- 12068: tos loisi pohjan yksityiselle yritteliäisyydelle, 3) edellä mainittua turvetuotantoa vastaa- 12069: sillä ainakin kolmannes voimalaitoksen polt- vat suon ojitukset ja kunnostukset saatetaan 12070: toainetarpeesta voitaneen joustavasti hankkia vuosittain työn alle sellaisilla alueilla, joilla 12071: yksityisiltä. Tämä pienentäisi yrityksen pää- turvetta tullaan tuottamaan voimalaitosta 12072: omantarvetta ja mahdollistaisi pienten soiden varten tai muihin tarkoituksiin, ja 12073: käytön. 4) tutkitaan mahdollisuuksia käyttää ha- 12074: Vakavia suunnitelmia on tiettävästi tehty ketta lisäpolttoaineena turvekattiloissa ja sel- 12075: turvevoimalaitosten rakentamiseksi. Olisi vitetään taloudelliset mahdollisuudet perus- 12076: välttämätöntä kiirehtiä näitä suunnitelmia ja taa turvevoimalaitoksen yhteyteen turve-, 12077: ryhtyä mahdollisimman nopeasti niitä toteut- briketti- ja puunjalostusteollisuutta. 12078: tamaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 12079: Turvevoimalaitos antaa suhteellisen run- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12080: saasti työtilaisuuksia. Soiden valmistelu tar- 12081: joaa työtä välittömästi, ja varsinainen poltto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin. 12082: aineitten tuotanto kiinnittää jatkuvasti run- turvevoimalaitoshankkeiden kaikinpuo- 12083: saasti työvoimaa. Huomattavaa on edelleen, liseksi edistämiseksi sekä ensimmäisen. 12084: 260 IV,134. - Turvevoimalaitokset. 12085: 12086: 12087: turvevoimalaitoksen perustamiseksi ja miseksi Etelä-Pohjanmaalla ensi ti- 12088: sen vaatiman turvetuotannon aloittar lassa. 12089: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 12090: 12091: Aarre Marttila. Arvo Sävelä. Ale Holopainen. 12092: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen. Artturi Jämsen. 12093: Eino Uusitalo. Atte Pakkanen. Arvo Pentti. 12094: Olavi Lahtela. Veikko Savela. Matti IJinamaa. 12095: 261 12096: 12097: IV,136. -... Toiv.al. N: o 10'1. 12098: 12099: 12100: 12101: 12102: Haapasalo ym.: Toimenpiteistä koivua ja pienpuuta raaka- 12103: aineena käyttävän teollisuuden sijoittamiseksi Mikkelin 12104: lääniin. 12105: 12106: 12107: E d u s k u n n a 11 e. 12108: 0 12109: 12110: 12111: Mikkelin lääni on maamme teollisuusköy- -vuosikymmeninä rakennettava runsaasti 12112: hintä aluetta, yksinpä kaukaisen Lapinkin uusia työpaikkoja voidaksemme tarjota kan- 12113: ohittaessa viime vuosina sen. Kun teollista- salaisillemme nykyistä paremman toimeen- 12114: misaste v. 1950 oli koko maassa 21, oli se tulon. Ja suoritetut laskelmat vääjäämättö- 12115: Mikkelin läänissä vaille 12. Kun toisaalta mästi osoittavat, että teollistamisen tietä me 12116: syntyvyys läänissä on keskitasoa korkeampi voimme nopeimmin tarjota uusia, parhaim- 12117: ja alue maamme pienviljelysvaltaisinta, on man toimeentulon tarjoavia työtilaisuuksia, 12118: kaiken edellämainitun seurauksena ollut pää- samalla kun puunjalostusteollisuuden laajen- 12119: asiassa nuorison keskuudessa tapahtuva val- taminen kohentaa myös pienviljelijäväen 12120: tava maaltapako, mikä kahden viimeisen vuo- elintasoa tarjoten heille sivuansioita metsä- 12121: den aikana on muodostunut koko läänistä ja metsänparannustöissä. Kun vielä toteaa 12122: paoksi, sillä tämän ajan kuluessa on läänin sen merkityksen, mikä lisääntyvillä metsän- 12123: asukasluku pienentynyt. Ellei nopeisiin toi- myynneillä - kantohinnoilla - on koko 12124: menpiteisiin ryhdytä läänin alueella uusien maakunnan talouselämälle, voidaankin ly- 12125: teollisten työpaikkojen hankkimiseksi, tulee hyesti sanoa, että teollisuuden lisääminen on 12126: edellämainittu tilanne jatkuvasti pahene- koko Mikkelin läänin asukkaiden yhteinen 12127: maan, sillä alueen maatalouden mahdollisuu- kysymys, josta on lausuttu useita toivomuk- 12128: det ovat vähäiset, peltojen ollessa pieniä ja sia viime vuosien aikana erilaisissa neuvot- 12129: kivisiä. Sensijaan metsätalouden piirissä on telutilaisuuksissa ja -kokouksissa. 12130: vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Metsistä rikkaassa Mikkelin läänissä on 12131: ja olosuhteet metsäteollisuudelle erinomaiset. kaksi erikoisen vaikeaa kysymystä, nämä kos- 12132: Kun tarkastelee teollisuuden sijoittumista kevat koivun ja pienpuun - propsin - 12133: Mikkelin läänin alueelle voi todeta, että lää- heikkoa kysyntää. Maakunnan metsävarojen 12134: nin länsi- ja itäosaan on sijoittunut merkit- inventointi on osoittanut, että läänin alueelle 12135: tävimmin puunjalostusteollisuutta ja näillä voitaisiin sijoittaa useita keskisuuria ko. 12136: alueilla on uusiakin suunnitelmia. Sensijaan raaka-ainetta käyttäviä paperi- ja selluloosa- 12137: läänin keskiosa on tähän teollisuuteen näh- tehtaita. Yksinpä Etelä-Savon metsänhoito- 12138: den erittäin köyhää aluetta, mihin vaikutta- yhdistyksen alueelle - joka on maamme koi- 12139: vana tekijänä lienee ollut se, että tämän vuvaltaisin ja samalla erittäin tuottoisa alue 12140: alueen halkaisee Savon rata, ja rautatietarif- - voitaisiin sijoittaa kaksi tällaista teolli- 12141: fit nykyisellään suosivat voimakkaasti raaka- suuslaitosta. 12142: puun kuljetusta merenrannalle, jonka vuoksi Kun uusi valtakunnan teollistamisohjelma 12143: teollisuus on jatkuvasti laajentunut meren- on nyt valmistumassa ja sitä ryhdytään to- 12144: l'annalle eikä raaka-ainelähteiden läheisyy- teuttamaan, olisi koko valtakunnan edun kan- 12145: teen, kuten tuntuisi luonnolliselta. nalta erittäin tärkeätä, että työttömyydestä 12146: Viime vuosien valtavaksi paisunut työttö- ja maakunnastapaosta erittäin pahoin kär- 12147: myys yhdessä suureksi pai.suneen maaltapaon sivä Mikkelin lääni otettaisiin etusijoille 12148: kanssa pakottaa asioita käsittelemään ja suunnitelmaa toteutettaessa. Edellämainittu- 12149: niistä päättämään siten, että entistä suurem- jen seikkojen lisäksi mainittakoon, että Mik- 12150: massa määrin otetaan huomioon kansantalou- kelin läänin tieoloja on viime vuosien aikana 12151: delliset seikat. Meidän on lähivuosina ja saatu merkittävällä tavalla korjatuksi, ja kun 12152: 262 IV,135. - MikkeUn läänin teollisuus. 12153: 12154: 12155: Mikkelin ympäristössä on useita erinomaisia Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 12156: teollisuuden sijaintipaikkoja, joihin myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 12157: vesi- ja rautatiekuljetusmahdollisuudet ovat muksen, 12158: järjestetyt tai rautatiekuljetus lyhyillä teolli- 12159: suusradoilla voidaan järjestää, voidaankin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 12160: yhteenvetona todeta, että ko. alue on kaikin toimenpiteisiin koivua ja pienpuuta 12161: puolin juuri sellainen, mihin ensi tilassa pi- raaka-ainee~n käyttävän teollisuu- 12162: täisi sijoittaa uutta puunjalostusteollisuutta. den sijoittamiseksi Mikkelin lääniin. 12163: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 12164: 12165: K. F. Haapasalo. Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen. 12166: Niilo Nieminen. G. Henriksson. 0. Lindblom. 12167: A. Härkönen. Viljo Virtanen. Onni Hiltunen. 12168: Väinö Leskinen. Antti J. Rantamaa. Sylvi Balinen. 12169: Onni Mannila. Wiljam Sarjala. 12170: 263 12171: 12172: IV,136. - Toiv.al. N: o 108. 12173: 12174: 12175: 12176: 12177: Lindblom ym.: Polttoturvetta ja haketta käyttävän voima- 12178: laitoksen rakentamisesta Satakuntaan. 12179: 12180: 12181: E d u s k u n n a II e. 12182: 12183: Maassamme tunnetuista alityöllisyysalueista lisäksi ovat huomattavaa suuruusluokkaa ja 12184: kuuluu Satakunta niihin, joissa on kaikkina Pohjois-Satakunnan metsät muodostavat sopi- 12185: sodanjälkeisinä vuosina ilmennyt runsaasti via työtilaisuuksia alityöllisyysalueilla elä- 12186: työttömyyttä. Tähän asti työttömyyden tor- ville työttömille, jotka lisäksi suurelta osal- 12187: juminen varsinkin talvikuukausina on suu- taan kuuluvat seudun työtilaisuuksien puut- 12188: ressa määrin perustunut alueen runkotiever- teesta kärsivään pienviljelysväestöön eli juuri 12189: koston rrukentamiseen ja tuloksena onkin siihen työvoimareserviin, joka on muodosta- 12190: ollut tieolojen sekä talouselämälle tärkeiden nut alueen työttömiksi ilmoittautuneiden 12191: liikenneyhteyksien huomattava paraneminen. kantajoukon. Kun tähän liitetään alueelle 12192: Suoritetut perustavaa laatua olevat työt mah- rakennetun ja rakennettavan teollisuuden 12193: dollistavat mm. uuden teollisuuden sijoittu- kasvava energiantarve ja mahdollisen ylijää- 12194: misen tälle alueelle. Parantuneet kuljetus- mäenergian taloudelliset siirtomahdollisuudet 12195: yhteydet niinikään ovat omiansa edelleenkin sopivilla etäisyyksillä muilla talousalueilla 12196: lisäämään alueen satamien käyttöä yleensä sijaitseviin teollisuuskeskuksiin, näyttää siltä, 12197: ja varsinkin talvikausina ja siten edistämään että vastikään valmistuneessa teollisuusneu- 12198: työllisyyden ylläpitämistä. voston voimatalousjaoston mietinnössä mai- 12199: Ra:kennettuihin tiekilometreihin verrattuna nittu turvekäyttöisen voimalaitoksen sijoitta- 12200: on vain murto-osa suuresta tehtävästä suo- minen nimenomaan Satakuntaan olisi suun- 12201: rittamatta. Niidenkin tilalle on viime vuo- nitelman kansantaloudellisesti järkevin rat- 12202: sina työkohteeksi valittu työntekijöille epä- kaisu. Vaikka !ko. mietinnössä onlkin lausuttu 12203: miellyttäviä siirtotyömaita, kun mm. Porin- erinäisiä kielteisiäkin käsityksiä puupoltto- 12204: Helsingin pikatien rakennustyön loppuun- aineen käytön lisäämisma:hdollisuuksista 12205: saattamista on pidetty muita välttämättö- maassamme, käy siitäkin ilmi, että puuta 12206: mämpänä. Jälellä olevat tierakennussuunni- käytetään maassamme teollisuudessa run- 12207: telmat eivät enää lähivuosina pysty tarjoa- saasti, jonka täytyy merkitä sitä, että talou- 12208: maan entisen suuruisia työttömien sijoitus- dellisia ratkaisuja myös puun käytölle ener- 12209: kohteita. Tästä syystä toisaalta suuremman gian kehittämiseksi on olemassa. Eräät asian- 12210: työttömyyden torjuntaan tarvittavien työ- tuntijat ovat puolestaan sitä mieltä, että puu- 12211: hönsijoituskohteiden löytäminen ja toisaalta polttoaineen käyttäminen hakkeen muodossa 12212: pysyvämpien työtilaisuuksien aikaansaaminen turpeen ohella on taloudellisesti edullista. 12213: ko. talousalueelle onkin tullut entistä ajan- Kun Pohjois-Satakunnan metsät voisivat tois- 12214: kohtaisemmaksi. taiseksi pitkäiksi aikaa tarjota metsätalouden 12215: Edellä mainituista sinänsä tyydyttävistä kannalta kaikissa suhteissa järkevässä mie- 12216: näkymistä huolimatta tarvitaan myös jatku- lessä runsaasti sellaista pienpuuta, jota 12217: via määrätietoisia ohjelmallisia ponnistuksia alueella nykyisin toimiva teollisuus ei vielä 12218: pysyvien työtilaisuuksien aikaansaamiseksi voi käyttää ja työllisyystilanteen vaatimuk- 12219: Satakuntaan. Tarkasteltaessa missä suhteessa setkin puhuvat sen puolesta, saattaisi vielä- 12220: alue tarjoaa tähän taloudellisia edellytyksiä, kin oikeampi ratkaisu olla alkuvaiheessa 12221: lienee syytä todeta, että polttoturpeen kan- yhdistetyn polttoturvetta ja haketta käyttä- 12222: nalta keskimääräistä paremmat suot, jotka vän voimalaitoksen ra:kentaminen. Näin voi- 12223: 264 IV,136. - Voimalaitoksen rakentaminen Satakuntaan. 12224: 12225: 12226: taisiin Satakunnan työllisyyskysymysten rat- etupäässä polttoturvetta, mutta sen 12227: kaisua auttaa sekä nopeasti että kansantalou- ohella myös mahdollisimman suuressa 12228: dellisesti järkevällä tavalla. määrin polttohaketta käyttävän Sata- 12229: Tämän perusteella esitämme eduskunnan kuntaan rakenrnettavan voimalatitoksen 12230: hyvällmyttäväksi hallitukselle esitettävän toi- suunnittelemisen, niin että rakennus- 12231: vomuksen, töiden aloittamista voidaan joustavasti 12232: käyttää hyväksi tämän alityö"llisyys- 12233: että hallitus antaisi asianomaisten alueen työttömyyden torjuntakohteena. 12234: elinten viipymättä valmisteltavaksi 12235: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 12236: 12237: Olavi Lindblom. Pentti Niemi. 12238: Viljo Rantala. 12239: 265 12240: 12241: IV,137. - Toiv.al N: o 109. 12242: 12243: 12244: 12245: 12246: Ra.pio ym.: Pohjois-Satakunnan soiden turvetta polttoaineena 12247: käyttävän voimalaitoksen perustamisesta. 12248: 12249: 12250: E d u s k u 111 n a U e. 12251: 12252: Pohjois-Satakunta on maamme sitä aluetta, Äskettäin valtioneuvostolle jättämässään 12253: jossa työttömyyttä on esiintynyt aina hy- mietinnössä turveteollisuuskomitea toteaa 12254: vin runsaasti. Satakunnan Maakuntaliiton energian kulutuksen vuosi vuodelta maas- 12255: taholta on tähän kysymykseen ki,innitetty samme kasvaneen, samalla kun rakentamatto- 12256: huomiota pyrkimällä tutkimukBen avulla sel- mat vesivoimavaramme ovat vähentyneet. 12257: vittämään, mitä toimenpiteitä olisi suoritet- Mietinnössä jatketaan tämän merkitsevän, 12258: tava sanotun alueen elinkeinoelämän elvyt- että sähkövoimaa on enenevässä määrin ru- 12259: tämiseksi ja pysyvien työtilaisuuksien luo- vettava kehittämään höyryvoimalaitoksissa 12260: miseksi. Viime vuosien kuluessa tieverkoston ja, ellei kotimaisten polttoaineiden tehokkaa- 12261: rakentaminen on antanut seudun väestölle seen käyttöön ryhdytä, lisääntyy ulkomaisten 12262: jossain määrin työtilaisuuksia sekä toisaalta polttoaineiden tuonti. Myös tiedetään, että 12263: parantanut talouselämälle välttämättömiä lii- suoalueet ovat vaikeimmin hoidettavia työttö- 12264: kenneyhteyksiä ja luonut edellytyksiä teolli- myysalueita, joiden työttömyyskysymystä ei 12265: suuden luomiselle. voida ratkaista perustamatta teollisuutta. 12266: Lähivuosien tierakennussuunnitelmat eivät Juuri Pohjois-Satakunnan alueille olisi tur- 12267: enää tule suurestikaan työllisyyttä turvaa- veteollisuus luontaista. 12268: maan. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä ryh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 12269: tyä entistä laajemmassa mitassa hyväksi käyt- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12270: tämään Pohjois-Satakunnan turveteollisuu- 12271: delle edullisia soita. Kihniön kunnassa toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 12272: miva Suo Oy on merkittävällä tavalla osoit- menpiteisiin sellaisen voimalaitoksen 12273: tanut turveteollisuudella olevan menestymi- perustamiseksi, jonka polttoaineena 12274: sen mahdollisuudet kotimaisen polttoaineen voitaisiin käyttää Pohjois-Satakunnan 12275: valmistajana ja työtilaisuuksien antajana. alueella olevien soiden turvetta. 12276: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 12277: 12278: Pertti Ra.pio. Antto Prunnila. 12279: 12280: 12281: 12282: 12283: 34 E 687/58 12284: 266 12285: 12286: IV,138. - Toiv.al. N:o 110. 12287: 12288: 12289: 12290: 12291: Hult ym.: Puunjalostusteollisuuden aikaansaamisesta K uo- 12292: . pion ja Mikkelin läänin alueelle. 12293: 12294: 12295: Ed u skun.n alle. 12296: 12297: Viime vuosina on paljon puhuttu tämän tusteollisuutta. Asiantuntijoiden laskelmien 12298: maan teollistamisesta ja pysyvien työtilai- mukaan on Kuopion ja Mikkelin läänien 12299: suuksien aikaansaamisesta. Mitään näkyvää alueella puuraaka-ainetta riittävästi. Enneu 12300: ei ikuitenkaan tässä mielessä ole aikaansaatu kaildt:ea lasketaan olevan selluloosateollisuu- 12301: sellaisilla alueilla, jotka ovat työllisyyden den raaka-aineita runsaastikin tehtaiden tar- 12302: kannalta muodostuneet vaikeiksi. Meillä ei peeksi. Kuljetusmahdollisuudet on myös 12303: ole puute raaka-aineista, ei myöskään työ- melko hyvät, sillä ovathan nämä alueet 12304: voimasta, mutta siitä huolimatta ei ole asiassa maamme vesirikkaimpia ja vesikuljetus on 12305: päästy riittävän hyvin eteenpäin. tiettävästi halvin tapa kuljettaa puutavaraa. 12306: Kun muulla tavoin ei ole asiassa päästy Nämä maakunnat on nyt jo suurimmaksi 12307: eteenpäin, olisi valtiovallan ryhdyttävä asiaa osaksi myös sähköistetty ja näin ollen myös 12308: viemään tarmokkaammin eteenpäin. voiman saanti on turvattu. 12309: Kuopion ja . Mildrelin läänit muodostavat Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 12310: maassamme tyhjiön, johon ei näytä millään kunnan päätettävä:ksi toivomuksen, 12311: syntyvän suurempia tuotantolaitoksia. Siksi 12312: näissä lääneissä onkin työllisyystilanne aina että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 12313: vain vaikeutunut ja väestön muuttoliike mui- toimenpiteisiin puunjalostusteollisuu- 12314: hin maakuntiin maan suurin. denaikaansaamiseksi Kuopion ja Mik- 12315: Tälle alueelle kuitenkin olisi mitä parhaat kelin läänin alueelle. 12316: edellytykset syntyä ennen kaikkea puunjailos- 12317: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 12318: 12319: Mikko Hult. A. Härkönen. Vilho Turunen. 12320: Aili Siiskonen. Veikko Rytkönen. 12321: 267 12322: 12323: IV,139. - Toiv.al N:o 111. 12324: 12325: 12326: 12327: Hiltunen ym.: , Puunjalostusta harjoittavien teollisuuslaitos- 12328: ten kannattavuuden parantamisesta Savossa ja Pohjois- 12329: Karjalassa kuljetuskustannuksia tasoittamalla. 12330: 12331: 12332: E d u s k u n n a 11 e. 12333: 12334: Viimeksi käydyn sodan jälkeen, Saimaan näin ollen muodostunut esteeksi uuden puun- 12335: kanavan lopullisesti sulkeuduttua, ovat Itä- jalostusteollisuuden syntymiselle edellä mai- 12336: Suomen liikenneolosuhteet suuresti vaikeutu- nituille alueille. Kun rahtikustannukset nou- 12337: neet. Ainoana liikennereittinä on nyt ran- sevat samaan suuruusluokkaan kuin valmis- 12338: nikolle vain rautatie, mutta valitettavasti tuspalkat, on selvää, että teollisuuden kil- 12339: rautateitten rahtimaksutariffit eivät suosi si- pailukyky aivan olennaisesti heikkenee. Tä- 12340: sämaan teollisuuslaitoksia, sillä raakatavaran män vuoksi on meidän mielestämme pyrit- 12341: rahdit ovat suhteellisesti niin paljon hal- tävä löytämään sellaiset ratkaisut Savon ja 12342: vemmat jalostettuun tavaraan verrattuna, Pohjois-Karjalan työllisyyden ja kaikinpuoli- 12343: ettei varsinkaan uusien puunjalostustehtai- sen kehittymisen edistämiseksi, jotka antavat 12344: den perustaminen sisämaahan ole mahdol- mahdollisuuden kehittää näiden alueiden ta- 12345: lista, koska on edullisempaa rahdata raaka- loudellista edistymistä. 12346: tavara rannikolla olevalle puunjalostuslai- Sen vuoksi toivotaan hartaasti, että halli- 12347: tokselle. Siitä viimeisimpänä esimerkkinä tus kiinnittäisi entistä enemmän huomiota 12348: mainittakoon Summan suuren paperitehtaan edellä mainittujen alueiden taloudellisten 12349: rakentaminen lähelle Haminan kaupunkia, olosuhteiden kohentamiseen. Yhtenä keinona 12350: josta kustannuslaskelmat osoittivat, että raa- näemme kaukokuljetuskustannusten alentami- 12351: katavaran tuottaminen tehtaalle tulee hal- sen jalostetun tavaran osalta, sillä nykyiset 12352: vemmaksi, jos se rakennetaan rannikolle. rahtikustannukset eivät tee oikeutta sisä- 12353: Tämä ei voi olla oikeata maan teollistamis- maassa olevalle teollisuudelle. Tämän vuoksi 12354: politiikkaa, sillä meidän mielestämme pitäisi olisi tutkittava mahdollisuuksia teollisen toi- 12355: päinvastoin pyrkiä jalostamaan raaka-aineet minnan elvyttämiseksi Savossa ja Pohjois- 12356: mahdollisimman lähellä niiden tuotantoläh- Karjalassa. 12357: teitä. Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo- 12358: Savo ja Pohjois-Karjala ovat niitä alueita, tamme kunnioittaen, 12359: joissa ovat maan tuottavimmat metsäalueet, 12360: mutta ne ovat samalla myöskin alueita, joissa että hallitus kiireellisesti tutkitut- 12361: työttömyys teollisuuslaitosten vähälukuisuu- taisi, missä määrin voitaisiin tavaran 12362: den vuoksi on muodostunut jokatalviseksi ja kuljetuskustannuksia siten tasoittaa, 12363: jatkuvaksi ilmiöksi. Varsinkin puunjalostus- että ainakin uusien puunjalostusta 12364: teollisuuden kuljetuskustannukset muodostu- harjoittavien teollisuuslaitosten toi- 12365: vat niin korkeiksi, että ne estävät tämän minta tulisi kannattavaksi Savossa ja 12366: teollisuuden sijoittumisen Savoon ja Pohjois- Pohjois-Karjalassa. 12367: Karjalaan. Rautateiden tariffipolitiikka on 12368: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 12369: 12370: Onni Hiltunen. Sylvi Siltanen. Veikko Helle. 12371: 0. Lindblom. Vilho Väyrynen. Sulo Hostila. 12372: K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. Valto Käkelä. 12373: Arvo Tuominen. Juho Karvonen. Veikko Kokkola. 12374: Ensio Partanen. Rafael PaasiQ. Kaarlo Pitsinki. 12375: 268 12376: 12377: IV,140. - Toiv.al. N:o 112. 12378: 12379: 12380: 12381: 12382: Holopainen ym..: Sulfaattiselluloosatektaan aikaansaamisesta 12383: Pohjois-Karjalaan. 12384: 12385: 12386: E d u s k u n n a ll e. 12387: 12388: Suomen eteläpuoliskossa pienpuuongelma kuin 90 % kuiva-ainepitoisuudessa olevana 12389: on vaikein Pohjois-Karjalassa. Alueella ei selluloosana kuljetusmatkan ollessa sama. 12390: ole yhtään tehdasta, joka käyttäisi pien- Vv. 1951-53 suoritetun valtakunnan met- 12391: puuta pääasiallisena raaka-aineenaan. Panka- sien inventoinnin tulosten mukaan halkolaa- 12392: kosken tehdas on jätepaperin täydennykseksi tuiseksi katsotun puun (koivupienpuun, 12393: hionut kuusikuitupuuta vuosittain aivan pie- havuohutpuun yms.) hakkuusuunnite I 10- 12394: nen määrän. Sodan aiheuttamat menetykset, vuotiskautena on Pohjois-Karjalassa n. 2 12395: Karjalan radan ja Saimaan kanavan katkea- milj. p-ms /v. Metsänhoidollinen hakkaus- 12396: minen ja lukuisten Kaakkois-Suomen metsä- määrä on 12 vuoden ajalle jaksotettuna hak~ 12397: teollisuuslaitosten menetys ovat vaikuttaneet kuusuunnitetta 14 % suurempi ( alkuperäi- 12398: erityisen epäedullisesti Pohjois-Karjalan selle 8 vuoden ajalle ja:ksotettuna n. 70 % 12399: pienpuukysymyksen kehitykseen. suurempi). Lehtipuun osuus halkopuun hak- 12400: Pohjois-Karjalan maa-alasta on peräti kuusuunnitteesta on n. 60 %. Mikäli koivu~ 12401: 81.3% (eli 1460 783 ha) metsämaata. Val- puustoa voitaisiin mm. menekkisyistä voimak- 12402: tion osuus metsämaasta on melko suuri, n; kaasti vähentää havupuuston eduksi, saisi 12403: 20 %. Puuston kuutiomäärä on III valta- koivun hakkuusuunnite olla suurempi kuin 12404: kunnan metsien inventoinnin mukaan Poh- metsien investoinnissa saatu. 12405: jois-Karjalassa (P-K:n metsänhoitolautakun- Mikäli tuotantoyksiköksi valittaisiin n. 12406: nan alue lisättynä Kesälahden kunnalla) 80 000 vuositonnin (90% kuiva-ainepitoi- 12407: 119.7 milj. kiintokuutiometriä kuorineen. suus) sulfaattiselluloosatehdas, sen raaka- 12408: Vastaavasti puuston vuotuinen kasvu on aineen koostumus voisi olla esim. n. 225 000 12409: 3.86 milj. ms kuoretta. Sitäpaitsi on huo- p-ms 2 metrin pituista puolipuhdasta koivu- 12410: mattava, että maakunnan sahat tuottavat kuitupuuta, n. 15 000 p-m3 vastaava määrä 12411: jätepuuna haketta n. 0.3 miljoonaa irtokuu- vaneritehtaan jätepuuta, n. 170 000 p-ms 12412: tiometriä vuodessa. kuorellista mänty- ja kuusiohutpuuta ja n. 12413: Kaikkein vaikein menekkitilanne vallitsee 135 000 p-ms kuitupuuta vastaava määrä 12414: pienkoivun ja havuohutpuun kohdalla. Osoi- sahateollisuuden jätepuusta valmistettua ha- 12415: tuksena vallitsevasta tilanteesta mainittakoon, ketta. Tällaisen, n. 40 000 t/v koivusulfaatti- 12416: että Joensuun kaupunki on ostanut huomat- selluloosaa ja n. 40 000 tjv havupuusulfaatti- 12417: tavia määriä koivuhalkoja hintaan 1 000 mk/ selluloosaa valmistavan tehtaan raaka-aineen 12418: p-m3 kesällä v. 1958. Maaseudulla koivu- tarve olisi edullisesti tyydytettävissä maa- 12419: halon hinta kulutuspaikkaan toimitettuna on kunnan saha- ja vaneriteollisuuden jäte- 12420: ollut yleensä 800-900 mk p-ms. Ei ole ollut puulla sekä autokuljetuksella ja nippu- 12421: harvinaista, että halon hankintakustannukset uitolla hankittavalla koivulla ja ohuella ha- 12422: ovat olleet suuremmat kuin myyntihinta. vupuulla, joiden kysyntä on tätä nykyä hy- 12423: Sahateollisuuden kannattavuus kärsii suu- vin heikko. 12424: resti jätepuun huonosta menekistä. Haketta Pienkoivun ja havuohutpuun irtouitto on 12425: on jouduttu kuljettamaan rautateitse Suo- mahdoton, minkä vuoksi edullisin kaukokul- 12426: menlahden, Saimaan ja Perämeren rannalla jetus on yleensä autokuljetus suoraan teh- 12427: sijaitseville tehtaille. Hakkeena joudutaan taalle. Em. määrät voitaisiin kuljettaa pel- 12428: vesipitoisuus huomioon ottaen kuljettamaan kästään autoilla tehtaalle, mutta edullisesti 12429: yli 4 kertaa niin suuri tonnikilometrimäärä voidaan käyttää osittain myös autokuljetuk- 12430: IV,l40. - Holopainen ym. 269 12431: 12432: sen ja lyhyehkön nippu-uiton yhdistelmää. varten olisi alun pitäen rakennettava valkai- 12433: Tällaisen heikosti uivan puutavaran kuljetus sulaitos. Tehdas olisi suunniteltava siten, 12434: esim. Saimaan rannalle ei olisi läheskään että sen tuotanto voidaan kaksinkertaistaa, 12435: yhtä edullisesti järjestettävissä. Suora auto- minkä maakunnan nykyisetkin metsävarat jo 12436: kuljetus antaa myös pääoma- ja korkosääs- sallisivat. 12437: töjä puutavaran hankinnassa. Pohjois-Karjalan metsien tuottoa voidaan 12438: Energiakysymys on edullisesti ratkaista- metsänhoidolla suuresti lisätä. Metsien in- 12439: vissa. Ko. sulfaattiselluloosatehdas ei olisi ventoinnin mukaan maan eteläpuoliskossa, 12440: lämpöenergian suhteen täysin omavarainen, juuri Pohjois-Karjalan metsänhoitolautakun- 12441: mutta mm. sen polttoaineena käytettäväksi nassa hakkuualan kunnostusta, metsän vilje- 12442: saataisiin koivukuitupuun hankinnan yhtey- lyä, taimiston hoitoa, metsikön kasvatusta ja 12443: dessä edullisesti n. 50 000 p-ms 5-9 cm metsikön uudistusta käsittävät metsänhoito- 12444: latvaläpimittaisia koivun latvuksia. Sähkö- ohjelman mukaiset pinta-alat ovat suurim- 12445: energiaa Pohjois-Karjalassa tuotetaan jo yli mat. Toimenpiteiden toteutuminen ratkaise- 12446: oman tarpeen. Sitäpaitsi lähitulevaisuudessa vasti riippuu pienpuun menekin parantami- 12447: rakennetaan useita uusia vesivoimalaitoksia sesta. 12448: (Kaltimo, Kuurna, todennäköisesti Lieksan- Em. n. 80 000 vuositonnin sulfaattisellu- 12449: joki, Juojärven voimalaitos yms.). loosatehdasta koskeva tutkimus- ja suunnit- 12450: Työvoimaa ei ole ainoastaan tarjolla, vaan telutyö on Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 12451: kysymys on siitä, mistä töitä voitaisiin saada. ry:n toimeksiannosta ollut käynnissä v:n 12452: Jo nykyisin Pohjois-Karjala on erittäin vai- 1958 alusta saakka, joten myöskin maakun- 12453: keaa työttömyysaluetta. Väestöpoliittisen nan omatoimisuutta asian tilan käytännölli- 12454: tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan maa- seksi ratkaisemiseksi on jo olemassa. 12455: kunnan työvoima ilman muuttoliikettä kas- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 12456: vaisi v:n 1955 62 900 henkilöstä v. 1965 ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 12457: 76 400 henkilöön ja v. 1970 83 600 henkilöön. vomuksen, 12458: Ko. sulfaattiselluloosatehdas metsä- ja kulje- 12459: tustyöt mukaan luettuina tarjoaisi välittö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 12460: mästi työtä n. 2 000 henkilölle. toimenpiteisiin noin 80 000 vuositon- 12461: Edellä on esitetty tehtaan kapasiteetiksi n. nin koivu- ja havupuusulfaattisellu- 12462: 80 000 tonnia vuodessa ilmakuivaa sulfaatti- loosatehtaan aikaansaamiseksi Pohjois- 12463: selluloosaa. Puolta tuotantoa (koivumassa) Karjalaan. 12464: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 12465: 12466: Ale Holopainen. Pauli Puhakka. Vieno Simonen. 12467: Olavi Lahtela. Toivo Niiranen. Juho Karvonen. 12468: Esa Timonen. 12469: 270 12470: 12471: IV,141. - Bem.st.mot. N:o 113. 12472: 12473: 12474: 12475: 12476: Backlund m. fl.: Angående grundande av en träförädlings- 12477: fabrik i södra österbotten. 12478: 12479: 12480: Till Riksdagen. 12481: 12482: Det är en allmänt omfattad åsikt, att det minst uppgifterna om exporten av rund- och 12483: för bemästrande av sysselsättningsproblemet annat virke från de sydösterbottniska ham- 12484: och för att trygga utkomstmöjligheterna för narna. 12485: vårt folk är nödvändigt med en ökad in- En träförädlingsfabrik här skulle bereda 12486: dustrialisering i vårt land. Det utgås därvid arbete åt en rätt stor del av den s.k. över- 12487: från att industrier bör förläggas i första skottsbefolkningen, som nu på grund av 12488: hand tili undersysselsättningsområden, så- bristande utkomstmöjligheter ser sig tvungen 12489: vida naturliga förutsättningar för anläg- att emigrera, och även ge ökade inkomstmöj- 12490: gande av industrier i dessa områden före- ligheter och skapa större trygghet för den 12491: finnes. för landsdelen typiska befolkning av små- 12492: Södra österbotten, i synnerhet från Vasa brukare-småskogsägare. 12493: söderut, utgör ett typiskt dylikt undersyssel- Som förläggningsort för en sådan träför- 12494: sättningsområde, som är nästan helt i av- ädlingsindustri har man tänkt sig antingen 12495: saknad av större industrier. Detta har resul- Närpes eller Lappfjärd kommun, varvid 12496: terat i en stark emigration, främst från de vattnet från de åar som genomrinner nämnda 12497: svenska kommunerna men även från de kommuner kunde utnyttjas. För att finan- 12498: finska, där sysselsättningsproblemet är lika siera anläggningen kunde åtminstone det 12499: brännande. 1 hela landsändan ser man enda första skedet verkställas som arbetslöshets- 12500: möjligheten att åtminstone delvis lösa pro- arbete och bekostas ur de medel som anslås 12501: blemet ligga i förläggning av någon större för dylika ändaml. 12502: industri till området. Hänvisande till ovanstående, föreslår un- 12503: De naturligaste förutsättningarna anses dertecknade, att riksdagen ville besluta hem- 12504: en träförädlingsindustri kunna ha. De un- ställa, 12505: dersökningar som verkställts - bakom vilka 12506: landsdelens såväl svensk- som finskspråkiga att regeringen med det snaraste 12507: kommuner står, vilket visar hur allmänt om- måtte skrida till inledande åtgärder 12508: fattat önskemålet är - har gett vid handen, för grundande av en träförädlings- 12509: att råvaruförsörjningen för en dylik industri fabrik i södra österbotten. 12510: skulle kunna tryggas, därom vittnar inte 12511: Helsingfors den 12 augusti 1958. 12512: 12513: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. 12514: Toivo Asvik. 12515: 271 12516: 12517: IV,141. - Toiv.al. N:o 113. 12518: Suomennos. 12519: 12520: 12521: 12522: 12523: Backlund ym..: Puunjalostustehtaan perustamisesta eteläi- 12524: selle Etelä-Pohjanmaalle. 12525: 12526: 12527: Eduskunnalle. 12528: 12529: Yleisesti omaksutun käsityksen mukaan on vät vähiten todista tiedot pyorean ja muun 12530: kasvava teollistaminen maassamme välttä- puutavaran viennistä Etelä-Pohjanmaan sa- 12531: mätöntä työllisyyskysymyksen hallitsemiseksi tamista. 12532: ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamiseksi Puunjalostusteollisuus täällä antaisi työtä 12533: kansallemme. Tällöin lähdetään siitä, että hyvin suurelle osalle ns. ylijäämäväestöstä, 12534: teollisuutta on sijoitettava ensi kädessä ali- joka nyt toimeentulomahdollisuuksien puut- 12535: työllisyysalueille, mikäli luonnollisia edelly- teessa katsoo olevansa pakotettu muuttamaan, 12536: tyksiä teollisuuksien perustamiselle näille ja myös antaisi lisää toimeentulomahdolli- 12537: alueille on olemassa. suuksia ja loisi suurempaa turvallisuutta 12538: Etelä-Pohjanmaa, erityisesti Vaasasta ete- alueen tyypilliselle pienviljelijä-pienmetsän- 12539: lään, muodostaa tyypillisen sellaisen alityölli- omistajaväestölle. 12540: syysalueen, joka on miltei kokonaan vailla Sellaisen puunjalostusteollisuuden sijoitus- 12541: suurempia teollisuuslaitoksia. Tästä on ollut paikaksi on ajateltu joko Närpiön tai Lap- 12542: tuloksena voimakas muuttoliike lähinnä ruot- väärtin kunta, joissa voitaisiin käyttää näi- 12543: sinkielisistä kunnista, mutta myös suomen- den kuntien kautta virtaavien jokien vettä. 12544: kielisistä, joissa työllisyyskysymys on yhtä Laitoksen rahoittaminen voitaisiin ainakin 12545: polttava. Koko tässä osassa maata nähdään ensimmäisessä vaiheessa toimeenpanna työttö- 12546: jonkin suuremman teollisuuslaitoksen sijoit- myystyönä ja kustantaa sellaisiin tarkoituk- 12547: taminen alueelle ainoaksi mahdollisuudeksi siin myönnettävistä varoista. 12548: ratkaista kysymys ainakin osittain. Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet 12549: Luonnollisimmat edellytykset katsotaan ole- ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo- 12550: van puunjalostusteollisuudella. Toimeenpan- muksen, 12551: nut tutkimukset - joiden takana ovat alueen 12552: sekä ruotsin- että suomenkieliset kunnat, että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi 12553: mikä osoittaa, miten yleinen toivomus on - valmistaviin toimenpiteisiin puunjalos- 12554: ovat osoittaneet, että sellaisen teollisuuden tustehtaan perustamiseksi eteläiseUe 12555: raaka-ainehuolto voitaisiin turvata. Sitä ei- Etelä-Pohjanmaalle. 12556: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 12557: 12558: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. 12559: Toivo .lsvik. 12560: 272 12561: 12562: IV,142. - Toiv.al. N: o 114. 12563: 12564: 12565: 12566: 12567: Marttila ym.: Jatkotutkimusten suorittamisesta puunjalos- 12568: tusteollisuuden saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. 12569: 12570: 12571: 12572: 12573: E d u s k u n n a ll e. 12574: 12575: Talouselämämme rakenne on viime vuosina Edellä kerrotun vuoksi 33 Suupohjan kun- 12576: huomattavasti muuttunut. Kansantulomme taa ovat jo oma-alotteisesti ryhtyneet toimen- 12577: kokoomus on nyt kokonaan toinen kuin esim. piteisiin tilanteen korjaamiseksi suoritutta- 12578: 20 v. sitten. Elintasomme nopea kohoaminen malla viime talven aikana luonnonvarojen 12579: on aiheuttanut elinkeinoelämällemme huomat- inventoinnin maakunnassa. Tämä osoittaa, 12580: tavia mukautumisvaikeuksia. Maatalousval- että metsien vuotuinen lisäkasvu Etelä-Poh- 12581: taisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla janmaalla on 12 milj. kj. tukkeja, 1 milj. ms 12582: tämä on saatu tuta erityisen kipeästi. Työt- mänty- ja kuusipaperipuuta ja 1.3 milj. ms 12583: tömyyslukujen nopea kasvu maakunnassa halkoja. Nämä hakkuusuunnitteen määrät 12584: varsin suuresta muuttotappiosta huolimatta ovat hyvin riittäviä useammankinlaatuisen 12585: on tästä hyvänä todistuksena. Vuoden 1958 puunjalostusteollisuuden raaka-aineeksi ny- 12586: alkupuoliskolla oli Suupohjan 15 kunnasta kyisiä menetelmiä hyväksikäyttäen. Se, että 12587: yhteensä 5 600 henkilöä töissä ulkomailla. hakkuiden tehokkuus on ollut yleensä halko- 12588: Siitä huolimatta oli työttömiä Vaasan työ- tavaraa lukuun ottamatta riittävän suuri, ei 12589: voimapiirissä 6 000-7 000. Näiden ylläpitä- saa olla esteenä puunjalostusteollisuuden pe- 12590: miseen ja töihin sijoittamiseen käytettiin val- rustamiselle maakuntaan. Raakapuun vienti, 12591: tion varoja kuluneena työttömyysvuotena n. mikä on nyt varsin runsasta, on kaikesta 12592: 6 miljardia markkaa. Siitä n. 90 prosenttia huolimatta tuhlausta, mihin erikoisesti väki- 12593: sijoitettiin kohteisiin, mitkä eivät lisää pysy- rikkaalla Etelä-Pohjanmaalla ei ole jatku- 12594: viä työtilaisuuksia tai kohota kansantuloa. vasti varaa. Puunjalostusteollisuuden perus- 12595: Erityistä levottomuutta on herättänyt maa- tamiselle maakuntaan ei tule enää olemaan 12596: kunnassa se, että satojen nuorukaisten oli esteenä myöskään veden puute, sillä suunni- 12597: viime talvena lähdettävä pois kotoaan siirto- tellut ja pian käyntiin saatettavat vesistö- 12598: työmaille vieraisiin maakuntiin. järjestelyt turvaavat riittävän veden saannin 12599: Etelä-Pohjanmaalle on ominaista, ettei puuvarojen edellyttämälle teollisuudelle. Sekä 12600: siellä ole raskasta teollisuutta, mikä synnyt- maanteiden että metsätieverkoston lisäänty- 12601: täisi ympäristöönsä pienteollisuutta ja pal- minen viime vuosina puhuu niin ikään tä- 12602: veluelinkeinoja. Maakunnassa ilmenevä käsi- män puolesta. Samoin satamaolosuhteet ovat 12603: ja pienteollisuus, joka on kansan yritteliäi- teollisuuden perustamiselle myönteiset. Kas- 12604: syydestä johtuvaa, ei voi nykyisen automati- kisten satama oli mm. viime talvena kiinni 12605: soinnin vuoksi laajentua riittävästi. Sen jääesteiden takia vain viisi viikkoa. Syvä- 12606: vuoksi olisi kaikki luonnonvarat jalostettava satamakin on ennestään ja se on helposti laa- 12607: mahdollisimman pitkälle omassa maakun- jennettavissa. 12608: nassa. Se edistäisi varallisuuden kasvua ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12609: edelleen pysyvien työtilaisuuksien synty- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 12610: mistä. muksen, 12611: IV,142. - Marttila. ym. 273 12612: 12613: että hallitus kiireellisesti suoritut- teollisuuden saamiseksi Etelä-Pohjan- 12614: taisi jatkotutkimukset puunjalostus- maalle. 12615: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 12616: 12617: AaiTe Marttila. Verner Korsbäck. Ale Holopainen. 12618: Arvo Pentti. Alwar Sundell. Mauri Seppä. 12619: Matti Liinamaa. Joh. Wirtanen. Pentti Pekkarinen. 12620: Olavi Lahtela. Toivo Antila. J. A. Jungarå. 12621: Väinö Tikkaoja. Eino Uusitalo. N. Kosola. 12622: Esa Timonen. Veikko Savela. Toivo Åsvik. 12623: 12624: 12625: 12626: 12627: 35 E 687/58 12628: 274 12629: 12630: IV,14S. - Toiv.al. N:o 115. 12631: 12632: 12633: 12634: J. Wirtanen ym.: Toimenpiteistä Jalasjärver~r-Kauhajoen 12635: suoalueiden hyväksikäytöstä. 12636: 12637: 12638: E d u s k u n n a ll e. 12639: 12640: Maamme kasvavan sähköenergiantarpeen turvetuotannolle. Suo Oy:n tekemän esityk- 12641: tyydyttämiseksi on rakennettava uusia voi- sen perusteella suoritettiin kesällä 1957 tällä 12642: malaitoksia. Ratkaisevaa osaa tässä tehtä- alueella maastotutkimuksia kuivatus- ja tuo- 12643: vässä tulevat esittämään lähitulevaisuudessa tantosuunnitelmien laatimista varten. 12644: vielä edelleenkin vesivoimalaitokset. Niitten Samassa yhteydessä suoritettiin myös huo- 12645: ohella on kuitenkin aina rakennettava myös mattavimpien turve-esiintymien inventointia 12646: lämpövoimalaitoksia. Tämä tietää samalla li- n. 20 km:n säteellä Jalasjärven kirkolta. Tu- 12647: sääntyvää polttoaineitten tarvetta. Sen tyy- los muodostui monessa suhteessa myöntei- 12648: dyttämiseen yksinomaan tuontipolttoaineilla seksi. Käyttökelpoista suopinta-alaa löytyi 12649: liittyy monia epäkohtia. Kun tiedetään, että kaikkiaan n. 7 200 ha ja teknillisesti käyttö- 12650: soittemme turvevarat muodostavat erittäin kelpoisen turpeen määrä arvioitiin 156 milj. 12651: huomattavan polttoainereservin, on jo mo- m3: ksi, mikä vastaa n. 15 milj. tonnia ilma- 12652: nien vuosien aikana tuotu esille ajatus tur- kuivaa turvetta. 12653: vetta polttoaineena käyttävän sähkövoimalai- Kuluvan kesän aikana on turvevarojen in- 12654: toksen rakentamisesta. Tällaista ajatusta ei ventointia jatkettu geologisen tutkimuslai- 12655: kuitenkaan voida toteuttaa pääasiassa vain toksen ja Turveteollisuusliiton toimesta em. 12656: siltä pohjalta, että meillä on tarkoitukseen alueen ulkopuolella. Tähänastisten tulosten 12657: soveltuvia turvevaroja. Laitoksen tulee so- perusteella on varmistunut käsitys siitä, että 12658: veltua sähköenergian tuotannon yleiseen ra- käyttökelpoisten turvevarojen määrä saattaa 12659: kenteeseen. Tällaisen laitoksen taloudellisuu- hyvinkin nousta kaksinkertaiseksi em. mää- 12660: den eräänä perusedellytyksenä on, että se voi rään verrattuna, kun alueen säde ulotetaan 12661: kehittää jatkuvaa pohjakuormaa. Tällainen 30-35 km:iin. Tältä pohjalta näyttää ole- 12662: tilanne sähkön kehittämisessä näyttää vesi- van mahdollisuudet toteuttaa n. 800 000- 12663: voimavarojen käydessä riittämättömäksi syn- 1 000 000 vuositonnin tuotanto. 12664: tyvän 1960-luvun puolivälissä. Tältä poh- Tällaisen tuotannon varaan voitaisiin ra- 12665: jalta ovat turvekäyttöisen sähkövoimalaitok- kentaa esim. teholtaan 200 000 kW :n voima- 12666: sen perustamiseen tähtäävät suunnitelmat laitos ja 100 000 to vuodessa tuottava turve- 12667: saaneet entistä kiinteämmän muodon. brikettitehdas. Tällaisissa puitteissa turve- 12668: Ryhdyttäessä suunnittelemaan turvetuo- teollisuudella tulisi olemaan todella merkit- 12669: tantoa mahdollisesti perustettavaa voimalai- tävä asema maamme energianhuollossa. Missä 12670: tosta varten on lähdetty siitä, että voimalai- laajuudessa näitä mahdollisuuksia aletaan 12671: toksen teho on 60 000 kW. Tällainen laitos ensi vaiheessa toteuttaa, tulee ratkaistavaksi 12672: tarvitsee vuodessa vähintään 200 000 tonnia ensi talven aikana tehtävien laskelmien pe- 12673: koneturvetta tai n. 300 000 tonnia jyrsintur- rusteella. 12674: vetta. Kun toiminta-ajaksi on laskettava vä- Kun on kysymys maamme turvevarojen 12675: hintään 40 vuotta, tarvitaan kaikkiaan n. käyttömahdollisuuksista vastaisen energian- 12676: 8 milj. tonnia koneturvetta. Tätä varten huoltomme yhteydessä, melkein poikkeuksetta 12677: tarvitaan n. 80 milj. ms teknillisesti käyttö- päädytään siihen lopputulokseen, että tuo- 12678: kelpoista raakaturvetta ja vastaavasti suo- tantomenetelmissä täytyy tapahtua ratkai- 12679: pinta-alaa n. 4 000 ha. seva parannus, ennenkuin voidaan vakavassa 12680: Geologisen tutkimuslaitoksen suorittamien mielessä ajatella turvauduttavan turpeeseen. 12681: turvetutkimuksien tulosten perusteella näytti Tällöin näkyy jääneen huomaamatta koko- 12682: siltä, että Jalasjärven-Kauhajoen suoalue naan se teknillinen kehitys, mikä tosiasialli- 12683: tarjoaisi mahdollisuudet riittävän suurelle sesti on viime vuosikymmenenä tapahtunut. 12684: IV,143.- J. Wirtanen ym. 275 12685: 12686: Turveteollisuudessa ei nykyisin enää eletä täin toivottavana. Siihen liittyvä turveteolli- 12687: mieskaivu-köysiratalevitys menetelmän kautta, suus avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia 12688: mikä menetelmä vielä 10-12 vuotta oli ylei- alueen taloudelliselle kehitykselle. 12689: sin ja oli maassamme käytössä jo 50 vuotta Nyt tuottamattomina olevat suot muuttu- 12690: takaperin. Tässä menetelmässä käytettiin vat pelloksi tai metsäksi, laajojen alueiden 12691: nosto- ja levitystyössä keskimäärin 7 mies- pienpuun käyttö tulee mahdolliseksi voima- 12692: työtuntia tuotettua ilmakuivaa turvetonnia laitoksessa rinnan turpeen kanssa, monille sa- 12693: kohti. Nykyisin tuotanto tapahtuu pääasialli- doille maaseudun asukkaille avautuu mahdol- 12694: sesti ns. automaattikoneilla, joissa vastaava lisuus pysyviin ansiotuloihin nykyisen asuin- 12695: luku on 0.7. Kehitys on ollut todella ratkai- paikkansa .alueella. 12696: seva. Myöskin ns. kuivatuskenttätöiden me- Riittävän suuren turvetuotannon, jonka 12697: kanoimiseksi on kehitetty käyttökelpoisia me- sijoituskysymys on myös järjestetty, puit- 12698: netelmiä, joiden käyttöönotto voidaan toteut- teissa meillä on vasta todelliset mahdollisuu- 12699: taa riittävän suuren tuotannon puitteissa. det kehittää tätä tuotantoa teknillisesti siten, 12700: Kokonaan uusia mahdollisuuksia näyttää että soittemme valtavat turvevarat saadaan 12701: avaavan ns. jyrsinturvemenetelmä, jonka hyödylliseen käyttöön. Siinä yhteydessä on 12702: käyttöön meilläkin tähänastisten tuotantoko- löydettävissä myöskin eräs ratkaisu tällä het- 12703: keilujen perusteella näyttää olevan hyvät kellä niin välttämättömään maaseudun elin- 12704: mahdollisuudet. ehtojen parantumiskysymykseen. 12705: Tältä pohjalta on turveteollisuuden piirissä Uusien työpaikkojen järjestäminen teolli- 12706: varmistunut tieto siitä, että suurtuotannossa suutta laajentamalla edellyttää myöskin li- 12707: pystytään tuotantopaikan läheisyydessä ole- sääntyvää sähköenergian tuotantoa. Lämpö- 12708: vaa voimalaitosta varten tuottamaan turve- voimalaitoksen perustamiskustannukset teho- 12709: polttoainetta tuontipolttoaineisiin verrattuna yksikköä kohti ovat vain n. puolet vastaa- 12710: kilpailukykyiseen hintaan. vasta kustannuksesta vesivoimalaitoksissa. 12711: Se, että varsinainen tuotanto tapahtuu Polttoainetuotanto turpeena voimalaitosta 12712: edelleen vain kesäkuukausina, ei ole sellai- varten luo jatkuvia työtilaisuuksia. Kun 12713: nen tekijä, että turveteollisuuden merkitys meillä on puutetta sekä pääomista että työ- 12714: sen perusteella muodostuisi vähäiseksi. Tus- tilaisuuksista, muodostuu tämä ratkaisu mo- 12715: kin kenenkään mieleen tulee väheksyä metsä- lemmissa suhteissa edulliseksi. 12716: teollisuutemme merkitystä sen johdosta, että Tässä on paikallaan todeta se erittäin ilah- 12717: hakkuu ja ajotyöt pääasiallisesti suoritetaan duttava tapa, millä kunnat ja yksityiset 12718: talvella. Sokerijuurikaskin kasvaa vain ke- maanomistajat ovat suhtautuneet suunnitel- 12719: sällä. tua hanketta varten niin välttämättömiin soi- 12720: On laskettava suureksi eduksi, jos turve- den käyttöönottoon liittyviin järjestelyihin. 12721: teollisuuden käyttöön otettavat suot kuivate- Siinä on kaikkien toivoman yhteisen asian 12722: taan 5-7 vuotta ennen tuotannon alkamista. toteuttamisen edellytykset asetettu muitten 12723: Tällaisia töitä on viime talven aikana edelli- pyrkimysten edelle. Se on omiaan tasoitta- 12724: senä kesänä tehtyjen maastotutkimusten pe- maan tietä tämän toiveen toteutumiseksi. 12725: rusteella laadittujen suunnitelmien mukaisesti Mainittakoon vielä, että esim. Irlannissa 12726: suoritettu Vaasan maanviljelysinsinööripiirin puolet lämpövoimasta saadaan turpeesta ja 12727: toimesta valtion omistamalla Korvanevalla ja Neuvostoliitossa 12 %. Leningradin alueella 12728: Jalasjärven kunnan toimesta Korvajärven- puolet lämpöenergiasta hankitaan turvetta 12729: nevalla Jalasjärven kunnassa. Valmiita suun- käyttämällä. 12730: nitelmia on olemassa myöskin jo muita soita Edellä mainittuun viitaten esitämme edus- 12731: varten. Voimalaitosta varten tarpeellisen kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivo- 12732: turvetuotannon käyntiinsaamisen kannalta muksen: 12733: olisi välttämätöntä, että näitä töitä voitaisiin 12734: jatkaa riittävän nopeassa tahdissa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 12735: Turvekäyttöisen voimalaitoksen rakentami- toimenpiteisiin J alasjärven-Kauha- 12736: nen Jalasjärven-Kauhajoen suoalueelle on joen suoalueiden hyväksikäytön mah- 12737: asia, jonka toteuttamista on pidettävä erit- dollistamiseksi. 12738: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 12739: 12740: Johannes Wirtanen. Mauri Seppä. 12741: 27~ 12742: 12743: 12744: IV,144. - Toiv.al. N: o 116. 12745: 12746: 12747: 12748: 12749: .Asvik ym.: Polttoturvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoi- 12750: malaitoksen perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle. 12751: 12752: 12753: E d u s k u !11 n a 11 e. 12754: 12755: Maassamme on suoalueita n. 10.4 milj. ha. sesti hyöty muodostuisi huomattavan, suu- 12756: Huomattavan suuret alueet näistä sisältävät reksi sähköenergian tuotannossa ja toisaalta 12757: polttoturvetuotannon tarpeisiin sopivaa tur- voitaisiin tarjota maaseudulle työtilaisuuksia 12758: vetta. Suoalueista suurin ja käyttökelpoisin uusien tuotanto- ja teollisuuslaitosten perus- 12759: sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoen ja tamisen kautta. Käsityksemme mukaan olisi 12760: Jalasjärven kuntien alueella. Useata suoryh- ryhdyttävä tutkimaan, mitä mahdollisuuksia 12761: mää hyväksikäyttäen on ko. alueella poltto- on tuottaa taloudellisesti sähkövoimaa kotoi- 12762: turpeen ottoon kelvollista suota n. 4 500 ha, sella polttoturpeella. 12763: mikä riittää tuottamaan n. 10 milj. tonnin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus- 12764: määrän kuivaa turvetta. Mainitun alueen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12765: tarjoamat voimavarat sopisi mainiosti käyt- 12766: tää esim. valtion toimesta perustettavassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 12767: turvekäyttöisessä kaasu turbiini-sähkövoima- tutkimuksien suorittamiseksi poUtatur- 12768: laitoksessa. Suoalueitten voimavaroja hyväk- vetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoi- 12769: sikäyttämällä tyydytettäisiin Etelä-Pohjan- malaitoksen perustamisesta Jalasjär- 12770: maan alituotantoalueena sähkövoiman tarve ven tai Kauhajoen kuntaan. 12771: kotoisella raaka-aineella. Kansantaloudelli- 12772: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 12773: 12774: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Väinö Tikkaoja. 12775: Nestori Nurminen. Georg Backlund. Toivo Antila. 12776: Aarre Marttila. 12777: 277 12778: 12779: IV,145. - Toiv.al. N:o 117. 12780: 12781: 12782: 12783: 12784: Murto ym.: Toimenpiteistä Haapaveden Piipsannevan tur- 12785: vetta ja pienpuuta polttoaineena käyttävän voimalaitoksen 12786: rakentamiseksi. 12787: 12788: 12789: E d u s k u n n a 11 e. 12790: 12791: Suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, Oulun läänin Haapaveden Piipsannevalla 12792: että sähköenergian tarpeen jatkuvasti lisään- suoritetut alustavat tutkimukset ovat osoitta- 12793: tyessä vajausta ei voida enää täyttää yksin- neet ko. voimalaitoksen rakentamiselle olevan 12794: omaan vesivoimaan perustuvien voimalaitok- hyvät edellytykset. Mainittu suo on 5 000 12795: sien rakentamisella. Niinpä Imatran Voima ha: n laajuinen ja sen turveaines poltto- 12796: Oy ja mm. Helsingin kaupunki ovatkin ryh- aineeksi erittäin sopivaa. Niinikään pien- 12797: tyneet rakentamaan ulkomailta tuodun polt- puuta on tällä alueella suuret määrät. 12798: toaineen varaan höyryvoima-asenria. Niin- Voimalaitoksen rakentamisella olisi paitsi 12799: ikään on alustavasti suunniteltu atomiener- voimatalouden kannalta myös työttömyyden 12800: giaa käyttäviä voimalaitoksia. torjumisen vuoksi erittäin suuri merkitys. 12801: On täysin perusteltua, että edellä mainit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 12802: tujen suunnitelmien lisäksi ryhdytään suun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12803: nittelemaan turvetta ja pienpuuta poltto- 12804: aineena käyttäviä voimalaitoksia. Tutkimuk- että hallitus ryhtyisi kiireellis·iin 12805: set ovatkin osoittaneet tällaisten voimalaitos- toimenpiteisiin Haapaveden Piipsan- 12806: ten rakentamisen olevan kansantaloudellisesti nevan turvetta ja pienpuuta poltto- 12807: kannattavaa. aineena käyttävän voimalaitoksen ra- 12808: kentamiseksi. 12809: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 12810: 12811: Yrjö Murto. Irma Torvi. Pentti Liedes. 12812: Martti Linna. H. Tauriainen. Eino Tainio. 12813: Toivo Friman. 12814: 278 12815: 12816: IV,146. - Toiv.al. N:o 118. 12817: 12818: 12819: 12820: Ryhtä: Taivalkoskelle rakennettavan Koillis-Pohjanmaan 12821: puunjalostuslaitoksen rakennussuunnitelman valmistami- 12822: sesta. 12823: 12824: E d u s k u n n a 11 e. 12825: Pohjois-Suomen raakapuuvarastojen hy- silloin on täältä mahdollista valmiin teolli- 12826: väksikäyttämiseksi ja siellä vallitsevan jatku- suustuotteen siirtäminen rautatietä pitkin 12827: van työttömyyden lieventämiseksi on viime vientisatamaan. 12828: vuosina tehty valmistavia suunnitelmia Koillis-Pohjanmaan kuntain taholta on 12829: puunjalostusteollisuuden saamiseksi sisämaa- viime vuosina tehty useita alotteita puun- 12830: han puun raaka-ainelähteille. Erittäin tär- jalostuslaitoksen aikaansaamiseksi mainittuun 12831: keänä tällä hetkellä onkin pidettävä puun- maakuntaan. Samoin on eduskunnassa viime 12832: jalostuslaitoksen aikaansaamista Koillis-Poh- vuosien aikana tehty myös useita alotteita 12833: janmaan alueelle, missä on suuret hakkaa- teollisuuden saamiseksi tälle talousalueelle. 12834: mattomat metsäalueet. Koillis-Pohjanmaan Näitä toimenpiteitä on erikoisesti vielä kii- 12835: talousalue käsittää Kuusamon, Suomussal- rehditty senvuoksi, että uusien kasvavien 12836: men ja Taivalkosken kunnat kokonaan, Po- ikäluokkien työhön sijoittaminen asettaa kun- 12837: sion ja Pudasjärven kuntain alueesta noin nat suurten vaikeuksien eteen, sillä vuosi 12838: puolet ja osia vielä Puolangan sekä Ranuan vuodelta paisuva työttömyyden uhka näyttää 12839: kunnista, muodostaen sellaisen yhtenäisen muodostuvan kuntainkin kannalta yhä vai- 12840: alueen, jossa on kasvullista metsämaata yh- keammin hoidettavaksi probleemaksi. 12841: teensä 1168 000 hehtaaria. Akateemikko, Kun eduskunta hyväksyi viime talven ai- 12842: prof. Yrjö llvessalon tutkimusten mukaan on kana lain Pohjois-Suomen alityöllisyysalueille 12843: tämän alueen metsistä mäntyvaltaisia 49.5 %, perustettavan uuden teollisuuden verohelpo- 12844: kuusivaltaisia 43.5% sekä lehtipuuvaltaisia tuksista ja kun samalla vientimaksuina kerä- 12845: 7 %. Puustot tällä alueella ovat varsin jä- tyt varat luovat edellytyksiä uuden teolli- 12846: reitä, sillä yli 100-vuotiaitten männiköitten suuden perustamiselle maamme syrjäisille 12847: hallussa on lähes puolet mäntyvaltaisista seuduille sisämaahan, olisi kiireellisesti laa- 12848: metsistä ja yli 100-vuotiaitten kuusimetsien dittava tarpeelliset suunnitelmat Koillis- 12849: osuus on vielä lähes 30% kuusivaltaisten Pohjanmaan puunjalostustehtaan rakenta- 12850: metsien alasta. Kasvullisten metsien keski- mista varten. 12851: kuutiomäärä on ilahduttavan korkea 73.1 Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan- 12852: kiinto-ms hehtaaria kohden ja metsien vuo- kin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 12853: tuinen keskikasvu ha kohden on 1.6 kiinto- väksi toivomuksen, 12854: ms. Koillis-Pohjanmaan talousalueen puu- 12855: varat riittäisivät hyvin yli 100 000 tonnia sel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 12856: luloosaa vuosittain valmistavan puunjalostus- toimenpiteisiin Taivalkaskelle raken- 12857: laitoksen jatkuvaksi raaka-ainelähteeksi. nettavan Koillis-Pohjanmaan puun- 12858: Taivalkoski muodostaa tällä Koillis-Poh- jalostuslaitoksen rakennussuunnitel- 12859: janmaan metsärikkaalla talousalueella sellai- mien valmistamiseksi, jotta vienti- 12860: sen keskuspaikan, johonka puunjalostuslai- maksutuloina valtiolle kertyvien rahas- 12861: toksen rakentaminen on katsottu tarkoituk- tojen turvin päästäisiin Taivalkosken 12862: senmukaisimmaksi. Kun Kontiomäen-Tai- puunjalostuslaitosta myöskin pikaisesti 12863: vaikosken rautatie valmistuu liikenteelle ai- rakentamaan. 12864: van lähiaikoina v. 1959 alkupuoliskolla, niin 12865: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 12866: Niilo Ryhtä. 12867: 279 12868: 12869: IV,147. - Toiv.al. N:o 119. 12870: 12871: 12872: 12873: 12874: Tiekso ym.: Valtion omistuksessa olevan puunjalostusteolli- 12875: suuslaitoksen rakentamisesta Tornion Röyttään. 12876: 12877: 12878: E d u s k u n n a 11 e. 12879: 12880: Pohjois-Suomen teollistamisen edellytyk- luodon saarella SIJamneen sahan työnteki- 12881: sistä valtion toimesta suoritetut tutkimukset jöitä. Kaikki nämä työntekijät, samoinkuin 12882: osoittavat, että Tornionjokisuun edustalla si- väkirikkaan Alatornion kunnan pienviljeli- 12883: jaitseva Röytän saari olisi erittäin sopiva jät ja heidän lapsensa joutuvat elämään 12884: puunjalostusteollisuuden sijoituspaikaksi. Tor- tilapäisten ansiotöiden varassa. Osan työky- 12885: nionjokilaakson huomattavat metsävarat tar- kyistä väestöä on pakko jatkuvasti etsiä an- 12886: joavat riittävän raaka-aineen lähinnä sahan siotyömahdollisuuksia Ruotsista. 12887: ja massatehtaan tarpeisiin. Tornionjoki on Alatornion kunta on ollut pitkän aikaa 12888: tunnetusti uittokelpoinen raaka-aineen kulje- eräs Lapin läänin vaikeimpia työttömyys- 12889: tukselle. Teollisuuslaitoksen puuttuessa Tor- alueita. Työttömyystöiden järjestämiseen on 12890: nionjokilaaksosta on viety viime vuosina suu- kunnan alueella jouduttu vuosittain käyttä- 12891: ret määrät raakapuuta ulkomaille. mään 150-200 milj. markkaa. Koska on 12892: Röytän saarella on aikoinaan toiminut huo- nähtävissä, ettei tilanne tule vastaisuudessa- 12893: mattavan suuri saha, joka tuhoutui tuli- kaan helpottumaan, vaan päinvastoin vaikeu- 12894: palossa. Tämän jälkeen on saarelle raken- tumaan ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvien 12895: nettu merikelpoinen syväsatama, joka on yh- nuorten tullessa työikään, tarjoaisi puun- 12896: distetty mantereeseen Tornion asemalta joh- jalostusteollisuuden rakentaminen edullisen 12897: tavalla rauta- ja maantiellä. Koska Kemijoen työkohteen jo rakennusvaiheessa. V astaisuu- 12898: vesivoimalaitosten rakentaminen turvaa myös dessa teollisuuslaitoksen toiminta tarjoaisi 12899: riittävän voimansaannin, on tämäkin luonut työtilaisuuksia ansiotuloja vailla oleville Ala- 12900: entistä paremmat edellytykset teollisuuslai- tornion kunnan ja Tornion kaupungin asuk- 12901: toksen toiminnalle. kaille. 12902: Myös työllisyysnäkökohdat puoltavat voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 12903: makkaasti teollisuuslaitoksen rakentamista. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 12904: Alatornion kunnan alueelle jäi asumaan huo- 12905: mattava määrä tuhoutuneen sahan työnteki- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 12906: jöitä. Lisäksi kunnan alueelle jäi asumaan toimenpiteisiin valtion omistuksessa 12907: toisenkin sodan aikana pommitusvaurioita olevan puunjalostusteollisuuslaitoksen 12908: kärsineen ja myöhemmin hävitetyn Kuusi- rakentamiseksi Tornion Röyttään. 12909: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 12910: 12911: Anna-Liisa Tiekso. J. E. Lakkala. 12912: Eino Tainio. Toivo Friman. 12913: 280 12914: 12915: IV,148. - Toiv.al. N:o 120. 12916: 12917: 12918: 12919: 12920: Tainio ym.: Valtionenemmistöisen osakeyhtiön muodostami- 12921: sesta puuhioketta ja sanomalehtipaperia tuottavan tehtaan 12922: rakentamiseksi Kemijärvelle. 12923: 12924: 12925: E d u s k u n n a ll e. 12926: 12927: Koillis-Lapin kunnat - Kemijärvi, Kemi- Toisaalta mainittu suunnitelma lähtee siitä, 12928: järven kauppala, Posio, Salla, Savukoski, että sanotun alueen jatkuvasti lisääntyvälle 12929: Pelkosenniemi ja Sodankylä - ovat ryhty- väestölle on ehdottomasti saatava uusia työ- 12930: neet toimenpiteisiin alueen metsävaroihin pe- ja ansiomahdollisuuksia. Tilapäistyöt eivät 12931: rustuvan puunjalostusteollisuuden saamiseksi ole tarjonneet alueen nykyisellekään väestö- 12932: Kemijärvelle. Tässä tarkoituksessa kunnat määrälle riittävästi työtilaisuuksia. Tästä 12933: ovat laadituttaneet suunnitelman kustannus- johtuen työttömyys onkin jatkuvasti lisään- 12934: arvioineen ja kannattavuuslaskelmineen puu- tynyt. Suurten nuorten ikäluokkien tulessa 12935: hioke- ja sanomalehtipaperitehtaan rakenta- työmarkkinoille tilanne muodostuu kestämät- 12936: miseksi Kemijärvelle. Suunnitelma ja kan- tömäksi, joten Koillis-Lapin kuntien yhteinen 12937: nattavuuslaskelmat, jotka on jätetty valtio- pyrkimys teollisuuden aikaansaamiseksi Ke- 12938: neuvostolle, osoittavat, että teollisuuslaitok- mijärvelle on erittäin hyvä ja kannatettava 12939: sesta tulisi taloudellisesti kannattava. aloite. 12940: Suunnitelma perustuu toisaalta siihen, että Kunnat eivät kuitenkaan voi rakentaa teol- 12941: Kemijärven vesistöalueella olisi vuosittain lisuuslaitosta eikä niillä ole siihen taloudelli- 12942: hakattava metsänhoidolliset näkökohdat huo- sia mahdollisuuksiakaan. Siksi valtiovallan 12943: mioiden mäntyä 1000 000 m3, kuusta olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin kuntien val- 12944: 690 000 m3 ja lehtipuuta 360 000 m3 kuore- mistuttaman suunnitelman toteuttamiseksi. 12945: tonta puuta. Nykyiset hakkuut ovat olleet Käsityksemme mukaan se voitaisiin parhaiten 12946: vain vähäinen osa edellä esitetyistä määristä. tehdä siten, että perustettaisiin uusi, valtion- 12947: Siksi alueen metsissä onkin runsaasti yli- enemmistöinen osakeyhtiö, jolle valtion va- 12948: ikäistä puustoa. Vain runsas neljännes siitä roista varattaisiin riittävän suuri osakepää- 12949: on alle 100 vuoden, 37 % 101-160 vuoteen oma. 12950: ja 160 vuotta vanhempaa melkein sama Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 12951: määrä. Metsien yli-ikäisyydestä johtuen kunnan päätettäväksi toivomuksen, 12952: alueella kaatuu ja lahoo maahan vuosittain 12953: puutavaraa n. 500 000 m3, eli huomattavasti että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 12954: enemmän kuin suunniteltu teollisuuslaitos tarvittaviin toimenpiteisiin valtion- 12955: tarvitsisi raaka-aineeksi. Lisäksi lähes 33 % enemmistöisen osakeyhtiön muodosta- 12956: alueen metsäalasta on kuusimetsää. Uudis- miseksi puuhioketta ja sanomalehti- 12957: tushakkuita olisi siis suoritettava laajassa paperia tuottavan tehtaan rakentami- 12958: mitassa. seksi Kemijärvelle. 12959: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 12960: 12961: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. 12962: J, Eemeli Lakkala. Vilho Väyrynen. 12963: 281 12964: 12965: IV,149.- Toiv.al. N:o 121. 12966: 12967: 12968: 12969: 12970: Friman ym..: Toimenpiteistä puunjalostuslaitoksen rakenta- 12971: miseksi Inariin. 12972: 12973: 12974: E d u s k u n n a II e. 12975: 12976: Inarin alueen puuvarojen laajempi, met- paitsi raaka-aineiden hyväksikäytön, myös 12977: sänhoidonkin kannalta välttämätön käyttö on työtilaisuuksien lisäämisen kannalta välttä- 12978: mahdollista vain sinne rakennettavan puun- mätön. Työttömyys Inarin kunnan alueella 12979: jalostusteollisuuden avulla. Suoritettujen tut- on pysyvä ilmiö, joka muodostuu entistäkin 12980: kimusten perusteella onkin päädytty siihen, suuremmaksi, kun Neuvostoliitolle rakennet- 12981: että Ivaloon, Inarin järven rannalle r&ken- tavat voimalaitokset valmistuvat ja niissä 12982: nettaisiin kuitulevytehdas ja sahalaitos. Teol- työskennelleet Inarin kuntalaiset jäävät työ- 12983: lisuuslaitoksen tarkemman suunnittelun ja ja ansiomahdollisuuksia vaille. Erikoisesti 12984: rakennustöiden aloittamista varten otettiin- tästäkin syystä olisi Inarin kunnan alueelle 12985: kin jo v:n 1956 talousarvioon 40 milj. mar- suunnitellun puunjalostuslaitoksen rakennus- 12986: kan määräraha. Tästä huolimatta ei sanotun työt saatava käyntiin vielä tulevan talven 12987: teollisuuslaitoksen rakennustöiden aloittami- aikana. 12988: seen ole ryhdytty. Onpa esitetty sellainen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 12989: kin vaihtoehto, että teollisuuslaitos rakennet- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 12990: taisiin Pohjois-Norjaan, meren rannalle, toivomuksen, 12991: jonne raakapuu kuljetettaisiin autoilla Ina- 12992: rin alueelta. että hallitus ryhtyisi nopeasti toi- 12993: Inarin alueen väestön kannalta tällainen menpiteisiin Inarin alueen puuvaro- 12994: ratkaisu olisi suorastaan kohtalokas ja kan- jen jalostamiseksi suunnitellun tuo- 12995: santaloudellisestikin se olisi typerä. Puun- tantolaitoksen rakentamiseksi Inarin 12996: jalostusteollisuuden rakentaminen Ivaloon on, kunnan alueelle. 12997: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 12998: 12999: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 13000: Eino Tainio. J. Eemeli Lakkala. 13001: 13002: 13003: 13004: 13005: 36 E 687/58 13006: 282 13007: 13008: IV,150. - Bemst.mot. N: o 122. 13009: 13010: 13011: 13012: 13013: Backlund m. fl.: .Angdende påskyndande av inledandet av 13014: malmbrytning i Korsnäs. 13015: 13016: 13017: Till Riksdagen. 13018: 13019: Sedan det nu blivit klart fastställt, att området i fråga - vore det av största vikt 13020: malmfyndigheterna i Korsnäs kommun är av och betydelse att gruvdrift kunde inledas så 13021: den art och omfattning att en lönsam bryt- snart som möjligt och i så stor omfattning 13022: ning och bearbetning av desamma kan som möjligt. Då staten äger inflytande över 13023: komma i :fråga, varom vittnar bl. a. det :fak- Outokumpu Oy bör det vara möjligt :för 13024: tum, att Outokumpu Oy inlöst stora om- riksdagen och regeringen att påverka dess 13025: råden i socknen efter det borrningar bedri- ledning i avsikt att påskynda upptagande av 13026: vits under en :följd av år, har det förvånat brytningsverksamhet. 13027: befolkningen på orten och även annorstädes Hänvisande tili ovanstående föreslår un- 13028: att några egentliga åtgärder för inledande dertecknade, att riksdagen ville besluta hem- 13029: av brytning t. v. icke vidtagits. ställa, 13030: Då Korsnäs kommun jämte kringliggande 13031: kommuner hör tili ett nästan kroniskt under- att regeringen måtte vidtaga alla 13032: sysselsättningsområde :främst på grund av nödiga åtgärder för att påskynda in- 13033: att industrier saknas - ett förhållande som ledandet av malmbrytning i Korsnäs 13034: lett till en ödesdigert stark emigration från kommun. 13035: Helsingfors den 12 augusti 1958. 13036: 13037: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. 13038: Toivo Åsvik. 13039: 283 13040: 13041: IV,150. - Toiv.al. N: o 122. 13042: Suomennos. 13043: 13044: 13045: 13046: 13047: Backlund ym.: Malminlouhinnan aloittamisen kiirehtimisestä 13048: Korsnäsissä. 13049: 13050: 13051: E d u s k u n n a ll e. 13052: 13053: Sitten kun nyt on tullut selvästi vahviste- sessä olevalta alueelta - olisi mitä tärkeintä 13054: tuksi, että malmilöydöt Korsnäsin kunnassa ja merkityksellisintä, että kaivosteollisuus 13055: ovat sen laatuisia ja laajuisia, että niiden voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian ja 13056: kannattava louhinta ja jalostus voi tulla ky- mahdollisimman suuressa laajuudessa. Kun 13057: symykseen, mitä mm. osoittaa se tosiasia, Outokumpu Oy on valtion vaikutusvallassa, 13058: että Outokumpu Oy on lunastanut pitäjässä täytyy eduskunnalle ja hallitukselle olla 13059: suuria alueita monien vuosien aikana suori- mahdollista vaikuttaa sen johtoon louhimis- 13060: tettujen porausten jälkeen, on väestöä paik- toiminnan aloittamisen kiirehtimiseksi. 13061: kakunnalla ja muuallakin ihmetyttänyt, ettei Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 13062: mihinkään varsinaisiin toimenpiteisiin lou- ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo- 13063: hinnan aloittamiseksi ole toistaiseksi ryh- muksen, 13064: dytty. 13065: Kun Korsnäsin kunta ja sen ympäristö- että hallitus ryhtyisi kaikkiin tarvit- 13066: kunnat ovat miltei kroonillista alityöllisyys- taviin toimenpiteisiin malminlouhin- 13067: aluetta lähinnä teollisuuslaitosten puuttumi- nan aloittamisen kiirehtimiseksi Kors- 13068: sen takia - seikka, mikä on aiheuttanut koh- näsin kunnassa. 13069: talokkaan suuren muuttoliikkeen kysymyk- 13070: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 13071: 13072: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. 13073: Toivo Asvik. 13074: 284 13075: 13076: IV,151. - Toiv.al. N:o 123. 13077: 13078: 13079: 13080: 13081: Lehmonen ym.: Viitasaaren ja Pihtiputaan rnaaperärikkauk- 13082: sien tutkimisesta. 13083: 13084: 13085: Eduskunnalle. 13086: 13087: Viime vuosien aikana Keski-Suomessa kun- tymiä ei ole voitu vielä ollenkaan tutkia. 13088: tien tukemana harrasteluluontoisina suorite- Molempien kuntien alueilla olevat esiintymät 13089: tut maaperätutkimukset ovat osoittaneet, että tulisi kuitenkin perusteellisesti tutkia, ja si- 13090: malmiesiintymiä tavataan hyvinkin runsaasti käli kuin ne havaitaan käyttökelpoisiksi, olisi 13091: eri puolilla Keski-Suomea. Valtion talous- valtion toimesta perustettava niihin kaivok- 13092: arviossa tähän toimintaan osoitetut määrä- set. 13093: rahat eivät kuitenkaan ole riittävästi turvan- Kaivostoiminnan aloittaminen ja metalli- 13094: neet ja tukeneet tieteellistä ja taloudelliseen teollisuuden pystyttäminen Viitasaaren ja 13095: hyötyyn johtavien tutkimusten suorittamista Pihtiputaan alueille lisäisi siellä työtilaisuuk- 13096: näillä alueilla. sia ja olisi näin ollen perustavaa laatua oleva 13097: Malmiesiintymiä on tavattu erittäin run- toimenpide alueella vallitsevan jatkuvan va- 13098: saasti Viitasaaren Koliman, Permosen, Män- jaatyöllisyyden poistamiseksi. 13099: tylän:kylän ja Toulauden alueilla ja on näissä Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- 13100: geologisen tutkimuslaitoksen toimesta suori- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13101: tettu runsaita malmiesiintymiä esiintuoneita 13102: syväkairauksiakin, mutta tämä toiminta on että hallitus tutkituttaisi Viitasaa- 13103: ollut pakko osittaisesti keskeyttää puuttuvien ren ja Pihtiputaan kuntien alueilla 13104: määrärahojen vuoksi. Samasta syystä Pihti- tavatut maaperärikkaudet ja ryhtyisi 13105: putaan kunnan alueelta tavattuja malmiesiin- tulosten edellyttämiin toimenpiteisiin. 13106: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 13107: 13108: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen. 13109: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 13110: 285 13111: 13112: IV,152. - Toiv.al. N: o 124. 13113: 13114: 13115: 13116: 13117: Niiranen ym..: Kaivostoiminnan jälleen käyntiinsaattamisesta 13118: Otravaaran alueella. 13119: 13120: 13121: E d u s k u n n a ll e. 13122: 13123: Enon kunnan Kuusjärven kylästä, Otra- valmistuessa ratkeaa kuljetuskysymys myön- 13124: vaaralta, löydettiin vuonna 1918 rikkikiisu- teisesti, sillä malmio sijaitsee tämän radan 13125: esiintymä. Suoritettujen tutkimusten jälkeen välittömässä läheisyydessä. Kaivostyöt Otra- 13126: Suomen Mineraali Oy aloitti alueella malmin vaaralla olisi siis mahdollista aloittaa jälleen. 13127: louhinnan vuonna 1919. Louhitun malmin Tämä olisikin alueen talouselämän ja varsin- 13128: käsin lajittelulla saavutettiin n. 40 % rikki- kin työllisyyden kannalta erittäin tarpeel- 13129: sisältö. Louhinta jatkui vuoteen 1924, jol- lista. Kaivostoiminnan aloittamista tarkoitta- 13130: loin se täytyi kannattamattomana lopettaa. viin suunnitelmiin ja valmisteluihin olisi kii- 13131: Pääsyynä kannattamattomuuteen oli vaikea reellisesti ryhdyttävä. Mielestämme valtio- 13132: kuljetus. Louhittu malmi oli näet kuljetet- vallan tulisi olla aloitteentekijänä ja tukea 13133: tava hevosilla n. 30 km:n päässä sijaitse- hankkeen toteuttamista. 13134: valle Jakokosken asemalle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 13135: Töiden keskeytymisen jälkeen suoritetuissa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13136: tutkimuksissa on todettu Otravaaralla olevan 13137: runsaasti rikkimalmia. Lisäksi . Otravaaran että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13138: seuduilla on tavattu useita muita malmioita. kaivostoiminnan jälleen käyntiinsaat- 13139: Joensuun-Koveron rautatien lähiaikoina tamiseksi Otravaaran alueella. 13140: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 13141: 13142: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 13143: 286 13144: 13145: IV,153. - Toiv.al. N:o 125. 13146: 13147: 13148: 13149: 13150: J. E. Partanen ym.: Sähköistämisohjelman laatimisesta säh- 13151: köistämättömiä alueita varten. 13152: 13153: 13154: 13155: 13156: E d u s k u n n a ll e. 13157: 13158: Maaseudun sähköistämistoiminta on sotien kin osakseen sähköistämisestä koituvan hyö- 13159: jälkeisenä aikana edistynyt olosuhteisiin kat- dyn. Käytännössä ei kuitenkaan voida täy- 13160: soen tunnustusta saaneelia tavalla. Maakun- dellisesti tätä päämäärää saavuttaa. Harvalie 13161: nalliset sähköyhtymät ovat lähteneet liik- haja-asutukselle ominaiset pitkät välimatkat 13162: keelle pääasiallisesti kunnallisina yhteenliit- asettavat ymmärrettävät rajoituksensa, joita 13163: tyminä. Tällainen organisatiomuoto on luo- on vaikea saada poistetuksi. - Sähköistämis- 13164: nut alunalkaen sähköistämistoiminnalle maa- asteen nykyisellään ollessa on tosin vielä jäl- 13165: seutuoloja ajatellen luonnollisimman lähtö- jellä alueita, jotka voidaan ja pitää voida 13166: kohdan. V aitiovallan taholla on maaseudun liittää verkostoihin. Tietyt erikoistoimenpi- 13167: sähköistämistoimintaan suhtauduttu jatku- teet, ensisijaisesti taloudelliset, tulevat kyllä- 13168: vasti myönteisin ratkaisuin. Tähänastiset tu- kin ennenpitkää välttämättömiksi. Valtion 13169: lokset voinevatkin yleensä tyydyttää myöskin osallistuessa sähköistämistoimenpiteisiin vuo- 13170: valtion taholta asetettuja vaatimuksia. Maa- sittaisin valtionapumäärärahoin, on edellytet- 13171: seudun talouksista lasketaan tähän mennessä tävä ettei näitä valtion toimenpiteitä lope- 13172: sähköistetyn n. 80 prosenttia. Tulosta voita- teta, vaan niitä ryhdytään soveltamaan myös- 13173: neen pitää varsin hyvänä, kun otetaan lu- kin jäljellä olevien sähköistämättömien aluei- 13174: kuun tähän toimintaan käytetty suhteellisen den ja erityisesti syrjäisten seutujen sähköis- 13175: lyhyt aika ja käytännöllisessä sähköistämis- tämiseen. Ajankohtaisin ja tärkein tehtävä 13176: toiminnassa esiin nousevat moninaiset paikal- tässä mielessä onkin koko maan käsittävän 13177: liset vaikeudet. - Läntisissä naapurimais- uuden sähköistämisohjelman laatiminen ra- 13178: samme on sähköistämisessä päästy jo kor- hoituslaskelmineen niille alueille, jotka ovat 13179: keampiin lukuihin. Niinpä mainitaan, että toteutetun sähköistämisohjelman ulkopuolella. 13180: Ruotsissa ja Norjassa sähköistämisprosentti Tällöin on edellytettävä, että sähköistämis- 13181: nousee jo 95: een. prosentti maassamme määritellään lopulli- 13182: Kun maaseudun sähköistämistä toteutetaan seksi ja valtion avustustoimenpiteet sovelle- 13183: kunnallisten yhtymien toimesta, ovat tämän taan esille tulevia erikoisolosuhteita silmällä- 13184: toiminnan osarahoittajina asianomaiset kun- pitäen. 13185: nat ja sitä tietä kuntien veronmaksajat. Näin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 13186: ollen jokainen kunnallisveroa suorittava kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 13187: nan jäsen, riippumatta siitä, missä kunnan vomuksen, 13188: alueen osassa hänen asuinpaikkansa sijaitsee, 13189: joutuu osaltaan osallistumaan sähköistämis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 13190: kustannuksiin. Tasapuolisuusperiaate vaatisi menpiteisiin valtakunnallisen sähköis- 13191: tällöin, että jokainen kunnan jäsen saa myös- tämisohjelman laatimiseksi niiden maa- 13192: IV,l53. - J. E. Partanen ym. 287 13193: 13194: seudun sähköistämisyhtymien alueilla jotka eivät sisälly nykyisin toteutetta- 13195: sijaitsevien seutujen sähköistämiseksi, vana olevaan sähköistämisohjelmaan. 13196: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 13197: Eemil Partanen. Veikko Vennamo. Sylvi Halinen. 13198: Kalle Kämäräinen. Kusti Eskola. Eino Uusitalo. 13199: Arvo Pentti. Matti Kekkonen. Esa Timonen. 13200: Aarre Marttila. Hilja Väänänen. Esu Niemelä. 13201: Matti Liinamaa. Nestori Kaasalainen. Eino Palovesi. 13202: Leo Häppölä. Yrjö Sinkkonen. Martti Miettunen. 13203: Artturi Jämsen. Olavi Lahtela. Eemil Luukka. 13204: V. E. Svinhufvud. Hannes Paaso. Vieno Simonen. 13205: Marja Lahti. Toivo Antila. Eeli Erkkilä. 13206: Onni Mannila. Ale Holopainen. Kauno Kleemola. 13207: Pentti Pekkarinen. Einari Jaakkola. Tahvo Rönkkö. 13208: Markus Niskala. Veikko Savela. Wiljam Sarjala. 13209: Niilo Ryhtä. 13210: 288 13211: 13212: IV,154. - Hemst.mot. N: o 126. 13213: 13214: 13215: 13216: 13217: Korsbäck m. fl.: Angående utredning av vMiationerna i kon- 13218: sumentpriset på elström. 13219: 13220: 13221: Till Riksdagen. 13222: 13223: Elektriciteten är numera ingen lyx- eller ström är mycket olika och i många fall 13224: undantagsvara, förbehållen endast vissa lands- mycket stora mellan olika landsdelar och 13225: delar eller befolkningsgrupper. El-ljus och mellan olika distributionsområden. Detta be- 13226: -kraft bör tvärtom betraktas som en elemen- ror bl.a. på olika producentpris, olika parti- 13227: tär förnödenhet för en normal livsföring i pris och på distributionsföretagens kostnader 13228: likhet med bostäder, livsmedel m.m. I en- för ledningar m.m. 13229: lighet med denna uppfattning borde alla Med anledning av en hemställningsmotion 13230: landsdelar och alla landets innevånare ha i denna fråga under senaste riksdag uttalade 13231: tillgång tili elektricitet och tili möjligast lik- riksdagen i motiveringen tili sitt beslut i 13232: artat pris, oberoende av läge och bonings- ärendet bl.a. att den i motionen efterlysta 13233: plats. Tillgång till elektricitet och konsu- undersökningen och utjämningen av dessa 13234: mentpriet på el-ström är därtill av utslags- variationer ankom på elföretagen. Då de 13235: givande betydelse bl.a. för näringslivet och efterlysta åtgärderna inte ännu vidtagits och 13236: dess utveckling. Sålunda är t.ex. det relativt knappast heller kommer att vidtagas på pri- 13237: höga elpriset på landsbygden ett stort hin- vat väg föreslås att riksdagen ville besluta 13238: der för uppkomsten av hantverks- och in- hemställa, 13239: dustriföretag. Ett grundvilikor för en ökad 13240: industriproduktion på landsbygden är där- att regeringen skyndsamt måtte låta 13241: för, att elkraft kan erhållas tili lika förmån- utreda, på vilka sätt variationerna i 13242: liga pris som i allmänhet är rådande i konsumentpriset på elström kunde eli- 13243: städerna. mineras, och vidtaga av utredningen 13244: Variationerna i konsumentpriset på el- föranledda åtgärder. 13245: Helsingfors den 1 augusti 1958. 13246: 13247: Verner Korsbäck. Bertel Lindh. 13248: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 13249: J. A. Jungarä. Arthur Larson. 13250: 289 13251: 13252: IV,154. - Toiv.al. N: o 126. 13253: Suomennos. 13254: 13255: 13256: 13257: 13258: Korsbäck ym.: Sähkövirran kuluttajahinnan vaihtelujen sel- 13259: vittämisestä. 13260: 13261: 13262: E d u s k u n n a II e. 13263: 13264: Sähkö ei enää ole mitään ylellisyys- tai Sähkövirran kuluttajahinnan vaihtelut ovat 13265: erikoistavaraa, vain maan määrätyille osille hyvin erilaiset ja monissa tapauksissa hyvin 13266: tai väestöryhmille tarkoitettua. Sähkövaloa suuret maan eri osien ja eri jakelualueiden 13267: ja -voimaa on päinvastoin pidettävä normaa- välillä. Tämä johtuu mm. erilaisista tuot- 13268: liin elämänkulkuun kuuluvana välttämättö- tajahinnoista, erilaisista tukkuhinnoista ja 13269: mänä tarvikkeena samoin kuin asuntoja, jakeluyrityksen sähköjohtokustannuksista ym. 13270: elintarvikkeita ym. Tämän käsityksen mu- Tätä kysymystä koskevan toivomusaloit- 13271: kaisesti pitäisi maan kaikkien osien ja kaik- teen johdosta viime valtiopäivillä eduskunta 13272: kien asukkaiden päästä osallisiksi sähköstä ja lausui asiassa tekemänsä päätöksen peruste- 13273: mahdollisimman samanlaiseen hintaan sijain- luissa mm., että näiden vaihteluiden aloit- 13274: nista ja asuinpaikasta riippumatta. Sähkön teessa tarkoitettu tutkimus ja tasoittaminen 13275: saannilla ja sähkövirran kuluttajahinnalla on kuuluvat sähköyrityksille. Kun toivottuihin 13276: sen lisäksi ratkaiseva merkitys mm. elinkeino- toimenpiteisiin ei vielä ole ryhdytty ja tus- 13277: elämälle ja sen kehitykselle. Siten esim. suh- kin tullaan ryhtymäänkään yksityistä tietä, 13278: teellisen korkea sähkön hinta maaseudulla on ehdotetaan eduskunnan päätettäväksi toivo- 13279: suurena esteenä käsityö- ja teollisuusyritys- mus, 13280: ten syntymiselle. Eräs perusehto maaseudun 13281: teollisuustuotannon lisääntymiselle on sen että hallitus kiireellisesti selvityt- 13282: vuoksi se, että sähkövoimaa voidaan saada täisi, millä tavoin sähkövoiman kulut- 13283: yhtä edullisiin hintoihin kuin yleensä kau- tajahinnan vaihtelut voitaisiin poistaa, 13284: pungeissa. ja ryhtyisi selvityksen aiheuttamiin 13285: toimenpiteisiin. 13286: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 13287: 13288: Verner Korsbäck. Bertel Lindh. 13289: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 13290: J. A. Jungarå. Arthur Larson. 13291: 13292: 13293: 13294: 13295: 37 E 6:8'7/58 13296: 290 13297: 13298: IV,155.- Toiv.al. N:o 127. 13299: 13300: 13301: 13302: 13303: Vennamo: Maatalouksilta sähköstä pe1·ittävien maksujen 13304: alentamisesta. 13305: 13306: 13307: E d u s k u n n a 11 e. 13308: 13309: Sähkön vähittäisjakelua varten kehitetyssä eri osissa vallitsevat erilaiset maatalouselin- 13310: tariffijärjestelmässä, joka viime vuoden ai- keinon ja muidenkin elinkeinojen harjoitta- 13311: kana on otettu käytäntöön lukuisissa maa- misedellytykset. Edellämainittu asiantila on 13312: seutusähkölaitoksissa, on maatalouksilta säh- ymmärrettävästi herättänyt katkeruutta maa- 13313: kön käytöstä perittävää korvausta määrät- seudulla ja olisikin asiaan saatava kiireelli- 13314: täessä otettu perusteeksi viljelmän pelto- sesti parannusta aikaan. 13315: pinta-ala. Kun maksujen perusteena oleva Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 13316: tariffiyksikköjen lukumäärä riippuu pelto- dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 13317: pinta-alasta, joutuu viljelijä, joka raivaa tai sen, 13318: on raivannut tilansa täyteen tuottokuntoon, 13319: kärsimään yritteliäisyytensä vuoksi ja kun että hallitus ryhtyisi asian vaatimiin 13320: tariffijärjestelmän mukaan vuosittain suori- toimenpiteisiin käytössä olevan tariffi- 13321: tettava perusmaksu on varsin huomattava järjestelmän perusteella sähköstä 13322: hehtaarilta, viljelijän on useissa tapauksissa perittävien maksujen alentamiseksi 13323: maksettava sähköstä sen hyväksikäyttömah- yleensä ja erityisesti uutta peltoa rai- 13324: dollisuuksiin verrattuna kohtuuttoman ·kor- vattaessa sekä järjestelmän saattami- 13325: kea hinta. Koska käytetyt yksikköhinnat ei- seksi muutoinkin paremmin vastaa- 13326: vät lisäksi sanottavasti poikkea toisistaan maan eri puolilla Suomea vallitsevia 13327: maan eri puolilla, jäävät sähkön hinnoitte- erilaisia maatalouden ja muiden elin- 13328: lussa lisäksi ottamatta huomioon valtakunnan keinojen t11.otantoedellytyksiä. 13329: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 13330: 13331: Veikko Vennamo. 13332: 291 13333: 13334: IV,156. - Toiv.al. N: o 128. 13335: 13336: 13337: 13338: 13339: Hallberg ym.: Maaseudun sähköistämisen tukemisesta Poh- 13340: jois-Karjalan Sähkö Oy:n toiminta-alueella. 13341: 13342: 13343: Eduskunnalle. 13344: 13345: 19 päivänä tammikuuta 1956 hyväksyi valon vieläpä -voimankin suuresta edusta ja 13346: eduskunta vuoden 1956 menoarvioon 100 mukavuudesta, johon heillä ei mm. korkeiden 13347: milj. markan lisämäärärahan maaseudun liittymismaksujen takia oma-aloitteisesti ole 13348: sähköistämisen tukemiseksi. Eduskunnan mahdollisuutta. Tämäkin toimenpide auttaisi 13349: tarkoituksena oli silloin, että sanottu lisä- osaltaan näillä seuduin vallitsevan jatkuvan 13350: määräraha olisi jaettu eri puolille maata työttömyyden torjumista, antamalla mahdol- 13351: nimenomaan syrjäseutujen asukkaiden säh- lisuuksia sähkövoiman turvin omatoimisuu- 13352: köistystarpeen avustamiseksi. Sanottu lisä- teen muodossa ja toisessa. Samalla se olisi 13353: määräraha käytettiin kuitenkin yksinomaan omiaan ehkäisemään varsinkin nuoremman 13354: maamme pohjoisimman maaseudun hyväksi. väestön siirtymistä näiltä alityöllisyysalueilta 13355: Kuten hyvin tiedetään, on Pohjois-Karjala asutuskeskuksiin. 13356: täysin verrattavissa maan muihin harvaan- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 13357: asuttuihin seutuihin ja sen laajat saloseudut, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13358: joissa asuu miltei yksinomaan pienviljelijä- 13359: väestöä, ovat avun tarpeessa mm. edellä kos- että hallitus 1·yhtyisi toimenpiteisiin 13360: ketellussa suhteessa. Olisi näin ollen mitä maaseudun sähköistämisen tukemiseksi 13361: tähdellisintä, että Pohjois-Karjalan syrjäseu- Pehjois-Karjalan Sähkö Oy :n toi- 13362: tujen asukkaatkin pääsisivät osallisiksi sähkö- minta-alueella. 13363: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 13364: 13365: R. Hall'berg. Ale Holopa.ble:n. Esa Tiloonen. 13366: Antti Kukkonen. Vieno Simonen. Juho Ka.rvcmen. 13367: 292 13368: 13369: IV,157. - Toiv.a.l. N:o 129. 13370: 13371: 13372: 13373: 13374: Timonen ym.: Rautateiden rahtiluokituksen uudistamisesta. 13375: 13376: 13377: E d u s k u n n a 11 e. 13378: 13379: Elinkeinoelämän kehittyminen vaatii myös sessa on helpompaa ja aiheuttaa siten rauta- 13380: kuljetuskysymyksestä huolehtimista. Mitä pi- teille vähemmän kustannuksia kuin halvem- 13381: tempi matka tarvitaan jonkin tuotteen kul- man luokan tavaran kuljetus. 13382: jettamiseen markkinoille, sitä tärkeämmäksi Varsin ratkaisevasti on tämä tavaran ar- 13383: muodostuu rahdin osuus kokonaiskustannuk- voon perustuva rautateittemme tavaralii- 13384: sista. Yleensähän tuotteen valmistuskustan- kennepolitiikka aiheuttanut esimerkiksi met- 13385: nukset ovat likipitäen yhtä suuret tuotannon säteollisuuden kehityksen hidastumista, jopa 13386: sijaintipaikasta riippumatta, mutta kuljetuk- taantumista laajoilla alueilla Itä-, Sisä- ja 13387: seen liittyvät kysymykset saattavat aiheuttaa Pohjois-Suomessa. Kun tiedetään, että mm. 13388: sen, että tuotanto kasaantuu muutamiin har- Pohjois-Karjalasta tulevat valmiin selluloo- 13389: voihin paikkoihin. san tai sahatavaran rahtikustannukset yhtä 13390: Ottaen huomioon maamme laajuuden, muo- suuriksi kuin niiden varsinaiset valmistus- 13391: dostuvat meillä kuljetusmatkat yleensä pit- kustannukset, ei todellakaan ole ihme, että 13392: kiksi sisämaasta, ennenkuin valmiit tuotteet raakapuun jalostaminen edes sahatavaraksi 13393: ovat vientisatamissa. Viime aikoina on käy- houkuttelisi yrittäjiä liikkeelle. 13394: nyt yhä ilmeisemmäksi, että rauta- ja maan- Koska maamme laajojen sisäosien elin- 13395: teiden vajavaisuutta suuremmaksi sisämaan keinoelämän kehittymistä ei voida ajatella 13396: elinkeinoelämän kehityksen jarruksi on tullut ilman perusteellista muutosta rautatietariffi- 13397: ny,kyinen tavaraliikennetariffipolitiikka, jota politiikkaamme, ehdotamme kunnioittavasti 13398: rautateillämme noudatetaan. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13399: Tavaraluokitus rautateillämme perustuu 13400: useiden vuosikymmenien takaisille periaat- että hallitus asettaisi kiireellisesti 13401: teille, joiden mukaisesti pääperusteena rahti- toimikunnan valmistamaan vielä tä- 13402: iuokituksessa on tavaran arvo eivätkä ne män vuoden kuluessa ehdotuksensa 13403: kustannukset, jotka kuljetus rautateille ai- uudeksi rautateiden raht{luokitukseksi 13404: heuttaa. Tämä periaate aiheuttaa monta siten, etteivät uudet tavaraliikenne- 13405: kertaa selviä koli.tuuttomuuksia, sillä monissa tariffit ole nykyisessä laajuudessaan 13406: tapauksissa ylemmän luokan, arvokkaamman jarruna elinkeinoelämän monipuolistu- 13407: tavaran käsittely kuormauksessa ja purkauk- miselle Itä-, Sisä- ja Pohjois-Suomessa. 13408: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 13409: 13410: Esa Timonen. Hannes Paaso. Matti Kekkonen. 13411: Olavi Lahtela. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen. 13412: Esu Niemelä. Elis Manninen. 13413: 293 13414: 13415: IV,158. - Toiv.aJ. N:o 130. 13416: 13417: 13418: 13419: 13420: Savela ym.: Väkirehujen rahtien uudelleenjärjestämisestä. 13421: 13422: 13423: E d u s k u n n a 11 e. 13424: 13425: Nykyisin voimassaolevien lakien ja asetus- Pohjois-Suomen kotieläintaloutta. Se tuotan- 13426: ten mukainen väkirehujen kauppa saattaa tokustannusten tasoitus, mikä näillä alueilla 13427: kansa1aiset eri osissa maata erilaiseen ase- nykyisin saadaan, tulee osittain poisote- 13428: maan riippuen siitä, asuvatko he Etelä-Suo- tuksi, kun jo väkirehujen rahti näyttelee 13429: messa vai maan pohjois- ja sisäosissa. Tämä näin suurta osaa. Tästä syystä olisi rahti- 13430: johtuu lähinnä siitä, että maahantuotujen ja kustannusten alentamiseksi otettava käytän- 13431: kotimaassa valmistettujen väkirehujen rahdit töön järjestelmä, joka nykyistä tasapuolisem- 13432: saadaan lisätä hintaan todellisina ja enin- min ottaisi huomioon Pohjois-Suomen ja syr- 13433: tään kohtuullisina. Käytännössä tämä saat- jäseutujen edut. 13434: taa merkitä jopa yli 5 markan lisähintaa Edelläolevan johdosta esitämme kunnioit- 13435: kilolta rehun käyttäjille. Pohjois-Suomessa tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 13436: ja Kainuussa voimassaoleva maarahtiavustus sen, 13437: ei näilläkään alueilla riitä saattamaan sikä- 13438: läisiä maatalousyrittäjiä tasavertaiseen ase- että hallitus ryhtyisi raktien osalta 13439: maan. sellaisiin toimenpiteisiin, joflla väki- 13440: · Yleisen maatalouspolitiikan suuntauksen rehujen hinnat kaikkialla maassa saa- 13441: mukaan olisi pyrittävä tukemaan Keski- ja taisiin samansuuruisiksi. · 13442: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 13443: 13444: Veikko Savela. Aarre Marttila. Artturi Jii.tnsen. 13445: Olavi Lahtela. Ale Holopainen. Wiljam Sarjala. 13446: Hilja Väänänen. 13447: 13448: '··.· 13449: IV,159.- Toiv.al. N:o 131. 13450: 13451: 13452: 13453: 13454: Miettunen yna..: Väkirehuie'»- hi'»-tojen tasoittamisesta. 13455: 13456: 13457: E d u El k u n n a 11 e. 13458: 13459: Maitotaloustuotteiden kohdalla syntynyt Kun valtio kantaa väkirehuista nykyisin 13460: ylitarjonta vientivaikeuksineen on johtanut hinnantasausmaksua, olisi välttämätöntä hin- 13461: luonnolliseen pyrkimykseen, joka edellyttää nantasauksen yhteydessä ottaa huomioon 13462: maidon tuotannon harjoittamista lähinnä ko- Pohjois-Suomen osalta rahtikustannukset, 13463: toisen rehutuotannon varassa. Uikomaisten jotb siellä korottavat väkirehujen hintoja 13464: väkirehujen käytön vähentämiseksi on niiden Etelä-Suomeen verrattuna 2-3 mk/kg. Hin- 13465: tuontia täytynyt supistaa ja samalla hintoja nantasausmaksu olisi siis perittävä vähintään 13466: korottaa. rahtikustannusten verran pienempänä, jolloin 13467: Kotoisten rehujen heikon valkuaispitoisuu- päästäisiin siihen, ettei väkirehujen käyttö 13468: den vuoksi joudutaan ulkomaisia väkirehuja Pohjois-Suomessa, jossa niiden ·käyttö on 13469: kuitenkin edelleen käyttämään. Vä:lttämättö- välttämättömintä, muodostu epäeduUisem- 13470: mintä se on maan pohjoisosissa, joissa kotois- maksi kuin Etelä-Suomessa. 13471: ten rehujen valkuaispitoisuus jää heikom- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 13472: maksi. Maanviljelijäin heikosta taloudelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13473: sesta asemasta johtuen tapahtuneet väkirehu- 13474: jen hintojen korotukset ovat kuitenkin juuri ettii hallitus kiireellisesti ryhtyisi 13475: tällä alueella eniten supistaneet väkirehujen toimenpiteisiin väkirehujen hintojen 13476: käyttöä. Tästä johtuen ovat maitotuotokset tasoittamiseksi hinnantasauksen yhtey- 13477: myöskin tällä ta1.oudellisesti heikoimmalla dessä niin, että Pohjois-Suomessa väki- 13478: alueella huomattavasti alentuneet ja siten rehujen hintoja alennettaisiin vähin- 13479: viljelijäin maidoata saarnat rahatulot supis- tään korkeampien raltikmtannusten 13480: tuneet. määrällä. 13481: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 13482: 13483: Martti Miettunen. Markus Niskala. Olavi Lahtela. 13484: Matti Kekkonen. Erkki Koivisto. 13485: 295 13486: 13487: IV,160. - Toiv.al. N:o 132. 13488: 13489: 13490: 13491: 13492: Vennamo: Toimenpiteistä kaukokuljetusmaksujen alentami- 13493: seksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta. 13494: 13495: 13496: E d u s k u n n a 11 e. 13497: 13498: Savo ja Pohjois-Karjala ovat maamme rik- jois-Karjalan osalta niin rahtimaksujen alen- 13499: kaimpia puunjalostusteollisuuden raaka-ai- tamisen kuin kaukoliikenteen edistämisen 13500: neen tuottajia ja toisaa1ta maamme vaikeim- muodossa. 13501: pia työttömyysalueita. Väestön poismuutto Kaiken edellä lausutun perusteella ehdotan 13502: tältä alueelta onkin suhteellisesti suurin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 13503: maassamme. Elinkeinotoimintaa ja teolli- vomuksen, 13504: suutta olisi siis kaikin käytettävissä olevin 13505: keinoin pyrittävä tällä alueella edistämään. että hallitus kiireellisesti t·yhtyisi 13506: Kun erityisesti puunjalostusteollisuudelle kaikkiin asian vaatimiin toimenpitei- 13507: ovat kuljetuskustannukset aivan ratkaisevia, St'in kaukokuljetuskustannusten alenta- 13508: muodostavat rautateiden korkeat kuljetus- miseksi Savosta ja Pohjois-Karjalasta 13509: kustannukset ja varsinkin jalostetun puu- kiinnittäen tällöin erityistä huomiota 13510: tavaran rahtimaksujen suhteellinen korkeus kuljetusmaksujen alentamiseen Itä- 13511: jalostamattomaan verrattuna tehokkaan es- Suomen ratoosilla ja autokaukoliiken- 13512: teen elinkeinotoiminnan edistymiselle ja teol- teen terveeseen edistämiseen lähinni 13513: lisuuden laajenemiselle tällä. alueella. Yleinen teollisuuden kehittämiseksi tällä 13514: kansantaloudellinen etu vaatiikin kiireellistä alueella. 13515: parannusta kaukokuljetuksiin Savon ja Poh- 13516: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 13517: 13518: Veikko Veuuno. 13519: 296 13520: 13521: IV,161. - Toiv.al. N:o 133. 13522: 13523: 13524: 13525: Svinhufvud ym.: PuutCIIVaran menekin parantamisesta metsä- 13526: autotieverkkoa lisäämällä. 13527: 13528: 13529: E d u s k u n n a ll e. 13530: 13531: Metsien merkitys kansantaloutemme eräänä tuloksia tuottavaksi, olisi sitä kaikin keinoin 13532: tärkeänä tukipylväänä ja kansamme elinta- edistettävä. 13533: son kohottajana on kaikille tunnettu. Mutta Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Jotta 13534: se olisi vieläkin huomattavampi, jos metsien metsäautoteiden hyöty todella tulisi merki- 13535: tuotos voitaisiin tähänastista enemmän käyt- tykselliseksi, olisi samalla puun kotimaista 13536: tää taloudellisesti hyödyksemme. Tuotoksen käyttöä lisättävä ennen kaikkea metsäteolli- 13537: vaillinainen käyttö johtuu useista puutteista, suuden kapasiteettia suurentamalla, mihin 13538: joita on havaittavissa metsä- ja puutalou- yksityismetsiemme kasvava tuotto antaa hy- 13539: temme piirissä ja joiden poistamiseen olisi vät mahdollisuudet. Samoin olisi valtioval- 13540: pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin lan taholta tehokkaasti ryhdyttävä tutkimaan 13541: luomalla uusia toiminnan mahdollisuuksia metsäteollisuutemme tuotteiden ulkomaisten 13542: tälle alalle. markkinoiden lisäämismahdollisuuksia. Odot- 13543: Eräs tällainen korjaamisen aihe on puu- tamatta kuitenkaan näiden toimenpiteiden 13544: tavaran kuljetussuhteiden parantaminen. Si- toteuttamista olisi ensi tilassa ryhdyttävä 13545: vuuttamalla tässä yhteydessä rautateittemme metsäautoteiden rakentamiseen nykyistä laa- 13546: ja · · uittoreittiemme kuljetuskapasiteetin pa- jemmissa puitteissa lähimpänä tavoitteena äs· 13547: rantamistarpeen on tähdennettävä, että eri- ken mainitun kilometrimäärän saavutta- 13548: tyisesti tieverkkomme on siinä määrin puut- minen. 13549: teellinen, että melkeinpä jokaisen kunnan Koska näillä toimenpiteillä voitaisiin no- 13550: alueella on syrjäisiä, pitkän hevosajomatkan peasti ja tehokkaasti parantaa yksityismet- 13551: takana olevia metsiä, joista puutavaralla on siemme tilaa, lisätä pysyväisesti työmahdolli- 13552: vaillinainen tai olematon menekki ja joissa suuksia kaikkialla maassa sekä parantaa maa- 13553: kantohinta hupenee hankintakustannuksiin. seudun elintasoa erityisesti vaikeilla syrjäseu- 13554: Niinpä metsänhoitoyhdistykset, metsänhoito- duilla, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 13555: lautakunnat ja Keskusmetsäseura Tapio ovat hyväksyttäväksi toivomuksen, 13556: kunnittain arvioineet, että yksityismetsiin 13557: välttämättä tarvittaisiin ensikädessä n. 12 000 että hallitus kiireellisesti selvittäisi, 13558: km metsäautoteitä syrjäisten metsien menek- miten etenkin syrjäisten maatilamet- 13559: kisuhteiden parantamiseksi ja metsien hoidon sien puutavaran menekkioloja voitai- 13560: kohentamiseksi sekä syrjäseutujen asukkai- siin parantaa erittäin vailUnaista 13561: den elämisenehtojen parantamiseksi. Kun metsäautotieverkkoamme voimakkaasti 13562: metsäautoteiden rakentaminen on jo saadun lisäämällä, sekä ryhtyisi asian vaati- 13563: kokemuksen perusteella osoittautunut nopeita miin toimenpiteisiin. 13564: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 13565: 13566: V. E. Svinhufvud. Johannes Virolainen. Alwar Sundell. 13567: Matti Kekkonen. Leo Häppölä. Bertel Lindh. 13568: Antti J. Rantamaa. Pertti Rapio. Esu Niemelä. 13569: Matti Miikki. Martti Miettunen. Johannes Wirtanen. 13570: Saara Forsius. Eemil Luukka. Aarre Marttila. 13571: Olavi Lahtela. Verner Korsbäck. Nestori Kaasalainen. 13572: Yrjö Sinkkonen. J. A. Jungarå. Atte Pakkanen. 13573: 297 13574: 13575: IV,162. - Toiv.al. N: o 134. 13576: 13577: 13578: 13579: 13580: R. Virtanen ym.: Posti~ ja virastotalon rakentamisesta Kark- 13581: kilaan. 13582: 13583: 13584: E d u s k u n n a 11 e. 13585: 13586: Karkkilan kauppalassa sijaitseva postitoi- sä:ksi voitaisiin sijoittaa myös poliisilaitos, 13587: misto, joka rakennettiin vuonna 1923, ei enää saataisiin postille sen kipeästi kaipaamat lisä- 13588: vastaa tälle toimipaikalle asetettavia vaati- tilat ja veropiirille sekä poliiseille asianmu- 13589: muksia. Lisääntynyt postisiirtotoiminta ja kaiset toimistotilat. Kun Karkkilassa on 13590: postinjakelun jatkuva laajeneminen vaatisi viime vuosina esiintynyt huomattavan laajaa 13591: yleisö- ja toimistotilojen lisäämistä. Erityi- työttömyyttä, merkitsisi virastotalon raken- 13592: sen välttämätöntä olisi lajittelutilojen lisää- taminen rakennusvaiheen aikana helpotusta 13593: minen, johon nykyisessä kiinteistössä ei kui- myös paikka:kunnan työllisyystilanteessa. 13594: tenkaan enää ole mahdollisuutta. Ainoaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 13595: ratkaisuksi jääkin näin ollen uuden toimi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 13596: talon ·rakentaminen. Toimitalon rakentami- muksen, 13597: seen olisi aihetta ryhtyä pikaisesti jo senkin 13598: vuoksi, että valtion veropiiri, joka käsittää että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 13599: Karlliian kauppalan, Pyhäjärven U.l., Vih- toimenpiteisiin yhdistetyn posti- ja 13600: din sekä Pusulan kunnat, sijaitsee vuokra- virastotalon rakentamiseksi Karkki- 13601: huoneistossa. Rakentamalla yhdistetty posti- laan. 13602: ja virastotalo, johon postin ja veropiirin Ii- 13603: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 13604: 13605: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin. 13606: 13607: 13608: 13609: 13610: 38 E 687/58 13611: IV,163.- Toiv.al. N:o 135. 13612: 13613: 13614: 13615: 13616: Ahonen ym. : V irastotaZon rakentamisesta V iitasaarelZe. 13617: 13618: 13619: E d u s k u n n a 11 e. 13620: 13621: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua huo- olisi Viitasaarelle mahdollisimman pikaisesti 13622: miota valtion ns. virastotalojen rakentami- rakennettava, koska huoneistojen vuokraami- 13623: seen eri puolille maata. Toimenpide onkin nen mainituille virastoille on ollut vaikeata. 13624: oikeaan osunut, kun valtion eri virastoja kes- Viitasaaren kunta on lupautunut luovutta- 13625: kitetään samaan r~kennukseen. Tämänluon- maan ilmaiseksi sopivan tontin kirkonkylän 13626: toisen valtion virastotalon tarve on myöskin keskustasta valtion viranomaisten sopivaksi 13627: suuri pohjoisella osalla Keski-Suomea. Sijoi- katsomailta paikalta. 13628: tuspaikkana olisi silloin luonnollisesti Viita- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 13629: saari. Viitasaarella mainittuun taloon voitai- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 13630: siin sopivasti sijoittaa esim. posti- ja lennä- muksen, 13631: tintoimisto, puhelintoimipaikka, valtionvero- 13632: toimisto, poliisivankila ym. poliisitoimen ti- että kollitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13633: lat ja tiemestarin toimisto. Viitasaaren kun- 1Jaltion virastotalon rakentamiseksi 13634: nanhallitus mm. on käsitellyt virastotalon V iitasaarelle. 13635: asiaa ja päätynyt siihen, että tällainen talo 13636: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 13637: 13638: Arvo Ahonen. Matti Koivunen. B. Törmä. 13639: Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen. 13640: IV,164. - Toiv.al. N:o 136 . 13641: 13642: 13643: 13644: 13645: .Ahonen ym..: Valtion virlUtotalon rakentamisesta Keuruulle. 13646: 13647: 13648: E d u s k u n n a 11 e. 13649: 13650: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana viimeaikainen kehitys edellyttävät, että val- 13651: useiden uusien ja huomattavien teollisuuslai- tion virastotalo olisi kiireellisesti valtion toi- 13652: tosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas mesta Keuruun kunnan keskukseen saatava, 13653: liikennepa.iklm, jonka asukasluku edellämai- että voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimi- 13654: nitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti aloja käsittävä valtion virastotyö hoitaa ajan 13655: kasvanut. Tästä huolimatta ei ole valtion vaatimalla tasolla. 13656: toimesta tehty mitään, että vaJtion laitokset Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme 13657: edes tyydyttävästi täyttäisivät lisääntyneet kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 13658: tehtävät. Poliisilaitos mm. toimii aivan al- toivomuksen, 13659: keellisissa olosuhteissa talossa, joka on tien 13660: alla ja joutuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 13661: Posti- ja puhelin tarvitsevat uusia tiloja, toimenpiteisiin. valtion virq;;totalon 13662: niinikään valtion verotoimisto. rakentamiseksi Keuruun kunnan kir- 13663: Jatkuva väestönlisäys ja Keuruun kunnan konkylään. 13664: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 13665: 13666: Arvo .Ahonen. Bdva.rd Pesonen. Matti Koivunen. 13667: 300 13668: 13669: IV,165. - Toiv.al. N:o 137. 13670: 13671: 13672: 13673: 13674: . Saariaho ym.: Määrärahasta jäänsärkijän rakennustöiden 13675: aloittamiseksi. 13676: 13677: 13678: E d u s k u n n a 11 e. 13679: 13680: Ulkomaankauppa on yhä suuremmassa niihin aiheuttaa. Se tuottaa myöskin suuria 13681: määrin kehittynyt kautta vuoden tapahtu- haittoja rautateille sekä vai'keuttaa työ1li- 13682: vaksi tavaranvaihdoksi. Tähän on oltu pako- syysasioiden hoitoa. Lisäksi on otettava huo- 13683: tettuja varsinkin senvuoksi, että ulkomaiset mioon, että kausiluontoisesti kuormitettuja 13684: ostajat tahtovat saada tilaamansa tavarat satamia ei kannata kehittää maksimipainetta 13685: säännöllisesti haluamanaan ajankohtana tä- varten, mistä mm. ruuhkakautena aiheutuu 13686: ten välttyåkseen varastoinnin aiheuttamista keskeytyksiä liikenteessä. Tällaisten epä:koh- 13687: lisäkustannuksista. Toisaalta taasen talou- tien välttämiseksi olisi kaikin keinoin pyrit- 13688: dellinen hyvinvointimme riippuu aivan rat- tävä ylläpitämään talvimeriliikennettä le- 13689: kaisevasti ulkomaankauppamme mahdolli- veäUä rintamalla, mutta tämän päämäärän 13690: suuksista kilpailla kansainvälisillä markki- toteuttaminen riippuu ennen kai'kkea jään- 13691: noilla. On senvuoksi välttämätöntä, että talvi- särkijävoimasta. 13692: merenkulku voidaan hoitaa täsmällisesti ja Mielihyvällä saattaa todeta, että valtioval- 13693: varmasti. lan taholta on ryhdytty jäänsärkijätilannetta 13694: Talvisin estävät satamien käyttöä jäävai- parantamaan. Niinpä tämän vuoden syys- 13695: keudet. Satamat joudutaan milloin pitem- kuussa valmistuu yksi uusi jäänsärkijä sekä 13696: mäksi tai lyhyemmäksi ajaksi sulkemaan, todennäköisesti vuoden 1959 heinäkuussa 13697: koska laivat eivät ilman jäänsärkijän apua toinen. Mutta kun toisaalta vuoteen 1960 13698: pääse satamiin ottamaan lastia ja jäänsär- mennessä joudutaan käytöstä poistamaan 13699: kijävoimasta on jatkuvasti puutetta. Sulke- kolme yli-i'käistä jäänsärkijää, olisi välttä- 13700: minen saattaa valitettavasti usein tapahtua mätöntä aloittaa vielä kolmannenkin uuden 13701: kesken kiireisintä laivausaikaa. Vientiliikenne jäänsärkijän rakentaminen. Satamakomitea- 13702: vaikeutuu tästä huomattavasti, sillä esim. kin mietinnössään yksimielisesti suosittelee 13703: Itä-Suomessa Kouvolan ohi Hankoon ja Tur- tällaista toimenpidettä. 13704: kuun ohjattavien vientitavaroiden kuljetus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 13705: matkan piteneminen yli 200 kilometrillä ai- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 13706: heuttaa vuosittain huomattavia lisäkustan- toivomuksen, 13707: nuksia. Tilanne olisi korjattavissa siten, että 13708: Kotkan ja Haminan satamat voitaisiin pitää että hallitus ottaisi vuoden 1959 13709: auki läpi vuoden. Kokemukset ovat lisäksi tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 13710: osoittaneet, että Turun ja Hangon satamien suuren määrärahan uuden jäänsärki- 13711: on vaikeata selviytyä siitä ruuhkasta, jonka iän rakennustöiden aloittamista var- 13712: koko vientimme ja tuontimme keskittyminen ten. 13713: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 13714: 13715: Urho Saariaho. Joh. Wirtanen. Juho Tenhiälä. 13716: Tahvo Rönkkö. Toivo Kujala. Yrjö Sinkkonen. 13717: Erkld Tuuli. Kalle Matilainen. 13718: 301 13719: 13720: IV,166. - Hem.st.mot. N: o 137 a. 13721: 13722: 13723: Törngren m. fl.: Angående byggande av tre järnbyggda bå- 13724: - tar föt· trafik i Åbolands skärgård. 13725: 13726: 13727: Tili Riksdagen. 13728: 13729: Statens skärgårdskommitte, som numera vilka jämsides med sin egentliga uppgift - 13730: avslutat sin verksamhet, gjorde i sitt betän- postbefordran - skulle kunna lösa den iso- 13731: kande flere förslag, som avsåg att förbättra lerade skärgårdsbygdens transportproblem 13732: trafikförhållandena bl. a. i Åbolands skär- och även kunna utnyttjas för persontrafik. 13733: gård. Sedan den s. k. skärgårdsvägen från Den första av de föreslagna tre båtarna 13734: Pargas västerut numera är i trafikabelt borde insättas i trafik mellan Dalsbruk i 13735: skick och förhoppningar finnas om dess Dragsfjärd och Hitis kommuns öar, och det 13736: snara fortsättande tili Houtskär och likaså är därvid att märka att denna kommun sak- 13737: om en vägs byggande från Kimitolandet tili nar varje annan regelbunden trafik än den, 13738: Kasnäs, har problemet om trafikens ord- som under sommarhalvåret utförs av trä- 13739: nande tili de öar och holmar, som dessa vä- byggda postbåtar av skärgårdstyp. Den 13740: gar ej kunna betjäna, och om förbindelser andra båten borde insättas i trafik mellan 13741: mellan dessa öar och huvudvägarna, aktuali- Grönvik i Gustafs och Iniö kommun - för 13742: serats i ännu mycket högre grad än förr. den händelse statsmakten inte anser sig 13743: Skärgårdskommitten stannade för en pro- kunna bifalla nämnda kommuns upprepade 13744: blemlösning, som gick ut på en utbyggnad gånger framförda önskemål om stöd i form 13745: och effektivisering av postbåtstrafiken så, att av statslån och understöd för en något större 13746: till postförarnas förfogande skulle ställas båt, som kunde betjäna hela skärgårdsområ- 13747: järnbyggda postbåtar med en sådan maskin- det norr om menföresfartyget Arandas linje, 13748: styrka, att de åtminstone kunde förkorta i vilket skärgårdsområde äro bosatta i runt 13749: menföresisoleringen under den tid av året, tai 3 000 personer. Den tredje av de före- 13750: då isen varken bär eller brister. Några skär- slagna båtarna borde betjäna det vidsträckta 13751: gårdsisbrytare har det sålunda inte varit skärgårdsområdet söder om m/s Arandas 13752: fråga om, utan · byggande av båtar, som kan linje och alltså söder om huvudöarna i Nagu 13753: taga sig fram genom is, som inte bär en och Korpo kommuner. Denna tredje båt 13754: människas vikt. skulle lämpligast utnyttjas i samtrafik med 13755: Skärgårdskommitten omfattade enhälligt buss- och lastbilstrafiken längs skärgårdsvä- 13756: denna tankegång och önskade därtill, som gen från Korpo till Åbo via Nagu och Par- 13757: motivering för statens ingripande i frågans gas och då bli ett naturligt led i en logisk 13758: lösning, understryka den omständigheten att utbyggnad av skärgårdens trafik. 13759: menföressvårigheterna ökades rätt avsevärt På grund av ovanstående föreslå under- 13760: genom de genom skärgården dragna och vin- tecknade, att riksdagen ville hemställa, 13761: tertid trafikerade allmänna farlederna. Då 13762: dessa trafikerades för rikets sjöfarts skull att regeringen skyndsamt måtte gå i 13763: ansågs detta med rätta innebära en skyldig- författning om byggande av tre järn- 13764: het för staten att öka skärgårdsbefolkningens byggda båtar, vilka skulle insättas i 13765: möjligheter att övervinna de därigenom vål- trafik i Åbolands skärgård och vilka 13766: lade svårigheterna. utom post skulle medtaga även passa- 13767: Skärgårdskommitten ansåg att till en bör- gerare och last. 13768: jan tre järnbyggda båtar borde anskaffas, 13769: Helsingfors den 12 augusti 1958. 13770: 13771: Ralf Törngren. Arthur Larson. 13772: 302 13773: 13774: IV,166.- Toiv.al. N:o 137 a. 13775: Suomennos. 13776: 13777: 13778: Törngren ym.: Kolmen raudasta tehdyn aluksen rakentami- 13779: sesta Turunmaan saariston liikennettä varten. 13780: 13781: E d u s k u n n a 11 e. 13782: Valtion saaristokomitea, joka nyttemmin tuksen - ohella voisivat ratkaista eristetyn 13783: on lopettanut työnsä, teki mietinnössään saaristoseudun kuljetuskysymyksen ja joita 13784: useampia ehdotuksia, jotka tarkoittivat lii- myös voitaisiin käyttää henkilöliikenteeseen. 13785: kenneolojen parantamista mm. Turunmaan Ensimmäinen ehdotetusta kolmesta veneestä 13786: saaristossa. Sitten kun ns. saaristotie Pa- olisi pantava liikennöimään Dragsfjärdin 13787: raisista länteen nyttemmin on liikennöitä- Taalintehtaan ja Riittisten kunnan saarten 13788: vässä kunnossa ja on toiveita sen pikaisesta välillä, ja tällöin on pantava merkille, että 13789: jatkamisesta Houtskariin ja samoin tien ra- tästä kunnasta puuttuu kaikki muu säännöl- 13790: kentamisesta Kemiön saaresta Kasnäsiin, on linen liikenne kuin se, joka vuoden kesäpuo- 13791: kysymys liikenteen järjestämisestä niihin liskolla tapahtuu saaristotyyppisillä puusta 13792: saariin, joita nämä tiet eivät voi palvella, ja tehdyillä veneillä. Toinen vene olisi asetet- 13793: näiden saarien ja pääteiden välisistä yhteyk- tava liikenteeseen Kustavin, Koukin ja lniön 13794: sistä tullut vielä ajankohtaisemmaksi kuin kunnan välillä - mikäli valtiovalta ei kat- 13795: aikaisemmin. soisi voivansa suostua mainittujen kuntien 13796: Saaristokomitea päätyi kysymyksen rat- uudistettuihin toivomuksiin valtion lainan 13797: kaisuun, joka tähtäsi postiveneliikenteen laa- ja avustuksen muodossa annetusta tuesta 13798: jentamiseen ja tehostamiseen siten, että pos- jonkinverran suurempaa alusta varten, joka 13799: tinkuljettajien käytettäväksi asetettaisiin rau- voisi palvella koko saaristoaluetta kelirikko- 13800: dasta rakennettuja postiveneitä, joiden ko- alus Arandan reitistä pohjoiseen, jolla saa- 13801: neet olisivat niin voimakkaita, että ne aina- ristoalueelia asuu pyörein luvuin 3 000 hen- 13802: kin voisivat lyhentää kelirikon aiheuttamaa kilöä. Kolmannen ehdotetuista veneistä tulisi 13803: eristyneisyyttä sinä aikana vuodesta, jolloin palvella laajaa saaristoaluetta m/s Arandan 13804: jää ei enempää kanna kuin murrukaan. Mis- reitistä etelään ja siis Nauvon ja Korppoon 13805: tään saaristojäänmurtajista ei siis ole ollut kuntien pääsaarten eteläpuolella. Tätä kol- 13806: kysymys, vaan veneiden rakentamisesta, matta venettä voitaisiin sopivimmin käyttää 13807: jotka voivat selviytyä sellaisesta jäästä, joka yhdysliikenteessä saaristotietä Korppoosta 13808: ei kestä ihmisen painoa. Nauvon kautta Turkuun ja Paraisiin tapah- 13809: Saaristokomitea hyväksyi yksimielisesti tä- tuvan bussi- ja kuorma-autoliikenteen kanssa 13810: män ajatuksen ja halusi, perusteluksi val- ja silloin siitä tulisi luonnollinen rengas saa- 13811: tion puuttumiselle kysymyksen ratkaisuun, riston liikenteen johdonmukaisessa laajenta- 13812: korostaa sitä seikkaa, että kelirikkovaikeudet misessa. 13813: lisääntyivät huomattavasti saariston kautta Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet 13814: kulkevien ja talviaikaan liikennöityjen yleis- ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo- 13815: ten kulkuväylien takia. Kun näitä liikennöi- muksen, 13816: tiin valtakunnan merenkulun takia, katsot- 13817: tiin sen oikeutetusti merkitsevän velvoitusta että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 13818: valtiolle lisätä saaristoväestön mahdollisuuksia toimenpiteisiin kolmeflt raudasta teh- 13819: siten aiheutettujen vaikeuksien voittamiseksi. dyn veneen rakentamiseksi, jotka ase- 13820: Saaristokomitea katsoi, että aluksi tulisi tettaisiin liikenteeseen Turunmaan saa- 13821: rakentaa kolme raudasta tehtyä venettä, ristossa ja jotka postin lisäksi ottaisi- 13822: jotka varsinaisen tehtävänsä - postinkulje- vat myös matkustajia ja lastia. 13823: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 13824: 13825: Ralf Törngren. Arthur Larson. 13826: 308 13827: 13828: IV,18'1. - Toiv.al. H:o 138. 13829: 13830: 13831: 13832: 13833: Pitsinki ym.: Kansantulolaskennan saattamisesta ajanmukai- 13834: selle kannalle. 13835: 13836: 13837: E d u s k u n n a II e. 13838: 13839: Kun maassamme on viime vuosien talous- julkaisi YK: n tilastotoimisto kansantuloti- 13840: poliittisia ratkaisuja tehtäessä yritetty sel- lastollisena minimiohjelmana suosituksensa 13841: vittää taloudellista tilannetta, tilanteeseen yksinkertaiseksi kansantalouden tilinpitojär- 13842: johtaneita tekijöitä ja siihen odotettavissa jestelmäksi. Tämän pohjalta tilastollinen 13843: olevia muutoksia, on tavan takaa törmätty päätoimisto esitti jo vuonna 1954 menoarvio- 13844: niiden taloudellisten tilastojen puuttumiseen, ehdotuksessaan suunnitelman kansantuloti- 13845: joiden pohjalla ratkaisut olisi tehtävä. Eri- lasto-osaston uudelleen organisoimiseksi. Kui- 13846: tyisesti on tällöin mainittava investointeja, tenlraan ei edes tätä- takapajuisten maiden 13847: varastoja ja säästämistä, elinkeinojen välisiä tason mukaan suunniteltua - minimiohjel- 13848: riippuvuussuhteita sekä tulonmuodostusta ja maa ole Suomessa voitu täysin toteuttaa. 13849: tulojenkäyttöä koskevien säännöllisten selvi- Syynä tähän ovat mm. olleet tilastollisen 13850: tysten puuttuminen. Tämäntyyppisten tilas- päätoimiston kasnantulotilasto-osaston tut- 13851: tojen ja tutkimusten välttämättömyys on kijavoimien vähäisyys sekä toimien tilapäi- 13852: suuri nimenomaan Suomessa, jonka on pakko syydestä ja palkkauksesta johtunut pätevien 13853: suhteellisen niukoin voimavaroin säilyttää tutkijavoimien nopea vaihtuminen paremmin 13854: asemansa suhteessa sellaisiinkin maihin, joi- palkatuille aloille. Esimerkiksi tällä hetkellä 13855: den taloudellinen kasvuvauhti on kiihty- kansantulotilasto-osaston kuudesta virkamie- 13856: mässä. Maallamme ei 1uulisi olevan varaa hestä vain kaksi on ollut runsaasti yli vuo- 13857: jättäytyä taloudellisessa kasvuvauhdissaan den toimessaan. Koska kansantulolaskelmiin 13858: muista maista jälkeen. perehtyminen vaatii pitkän ajan, on virka- 13859: Jotta maamme asema kansainvälisessä kil- miesten nopea vaihtuminen erittäin valitet- 13860: pailussa ei huononisi ja jotta taloudellinen tavaa laskelmien kehittämisen ja laajentami- 13861: kasvuvauhtimme pysyisi suotuisana, tulisi sen kannalta. 13862: pyrkiä niukkojen tuotannollisten varojen Nykytilanteesta lähtien olisi maamme kan- 13863: mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Ni- santulotilastoa pyrittävä kehittämään ja laa- 13864: menomaan köyhyys - tuotantovarojen niuk- jentamaan talouspoliittisten ratkaisujen kan- 13865: kuus - on ollut se tekijä, joka monissa nalta merkityksellisimpien selvitysten koh- 13866: muissa maissa on pakottanut luomaan asian- dalta. Tällöin tulevat kysymykseen ensi si- 13867: mukaiset selvitykset tuotantovaroista ja tuo- jassa seuraavat tehtävät: 13868: tantomahdollisuuksista sekä lyhyen että pit- 1. Kansantalouden tilinpitojärjestelmän 13869: kän tähtäimen talouspoliittisten ratkaisujen tuotantotilin kehittäminen ja tähän liittyen 13870: pohjaksi. Tällaiset selvitykset, jotka kokonai- elinkeinojen välisten riippuvuussuhteiden 13871: suutena muodostavat kansantulotilaston, an- selvittäminen (panos-tuotos-tutkimus); 13872: tavat havainnollisen kuvan kansantalouden 2. Investointeja, varastoja, poistoja ja 13873: rakenteesta, elinkeinojen välisistä riippuvuus- säästämistä koskevat jatkuvat selvitykset 13874: suhteista ja ennenkaikkea talouspoliittisten sekä näihin liittyen kansantalouden pääoma- 13875: päätösten vaikutuksista koko kansantalou- taseiden laatiminen; 13876: teen; ne osoittavat kuinka kansantalous ko- 3. Tuloja ja tulonsiirtoja, lopullisia ko- 13877: konaisuutena toimii. konaistuloja sekä eri sektoreiden tulojen- 13878: Suomessa ei julkinen valta ole suhtautu- käyttöä koskevat selvitykset; 13879: nut kansantulotutkimuksen edistämiseen ko- 4. Edellisiin kohtiin liittyen rahan- ja 13880: vinkaan suopeasti. Noin kuusi vuotta sitten luotonkäyttöä koskevien ma:ksuvälinevirto- 13881: 304 IV,167. - Kansantulolaskenta. 13882: 13883: 13884: jen selvittäminen samoin kuin alueellisten ja tulotilasto-osaston henkilökuntaa lisättävä 13885: vuotta lyhyemmän ajanjakson kansantulo- neljällä virkamiehenä, jolloin se nykyisen 13886: arvioiden laatiminen. osastonhoitajan lisäksi tulisi käsittämään 2 13887: Esitetyt tehtävät vaativat tarpeellisen mää- vanhemman tutkijan (33 pl.), 2 nuoremman 13888: rän erittäin päteviä kansantaloustieteellisen tutkijan (31 pl.), yksi yliaktuaarin (30 pl.) 13889: ja tilastotieteellisen koulutuksen .saaneita tut- ja 4 aktuaarin (27 pl.) aluksi ylimääräistä 13890: kijoita, jotka pysyvästi tulisi kiinnittää toi- virkaa. 13891: miinsa. Tämä edellyttää tilastollisen päätoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13892: miston kansantulotilasto-osaston uudelleen nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 13893: organisoimista ja osittain myös sen laajenta- muksen, 13894: mista. Tällä hetkellä kansantulotilasto-osas- 13895: ton henkilökunnan muodostaa osastonjohta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 13896: jan lisäksi 1 yliaktuaari (30 pl.) , 2 aktuaaria toimenpiteisiin kansantulolaskennan 13897: (27 pl.) ja 2 apulaisaktuaaria (24 pl.) osan saattamiseksi ajanmukaiselle ja lähi- 13898: toimista ollessa tilapäisiä ja osan ylimää- vuosien talouspoliittisten toimenpiteit- 13899: räisiä. Nykyisten ja edellä esitettyjen uusien ten edellyttämälle kannalle. 13900: tehtävien suorittamista varten olisi kansan- 13901: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 13902: 13903: Kaarlo Pitsinki. Lars Lindeman. Veikko Helle. 13904: Rafael Paasio. Päiviö Hetemäki. Edvard Pesonen. 13905: 0. Lindblom. Esa Kaitila. Sulo Hostila. 13906: Veikko Kokkola. Väinö Leskinen. Viljo Virtanen. 13907: Vilho Väyrynen. Varma K. Turunen. 13908: IV,168. - Toiv.al. N:o 139. 13909: 13910: 13911: 13912: 13913: Junnila: Tutkimuksen toimittamisesta ~s. valtionyhtiöiden 13914: osakaspiirin laajentamiseksi. ' 13915: 13916: 13917: E d u s kun n a U e. 13918: 13919: Allekirjoittanut teki vuoden 1957 valtio- ton Selluloosa Osakeyhtiöllä, jonka osakkeen- 13920: päivien alussa toivomusaloitteen ns. valtion- merkintä suoritettiin yksityisten maanvi!je- 13921: yhtiöiden osakkeiden myymisestä lähinnä lijä-metsänomistajain piirissä kautta maan, 13922: asianomaisten yhtiöiden omille työntekijöille on lähes 40 000 osakkeenomistajaa, ja Rauma- 13923: ja toimenhaltijoille. Perusteiin aloitettani Repola Oswkeyhtiöllä n. 24 000. Maanviljeli- 13924: seuraavasti: , Taloudellisesti ja poliittisesti jöiden itsensä huomattavassa määrin omista- 13925: edistyneimmissä läntisissä maissa on viime malla Länsi-Suomen Sokeritehdas Osake- 13926: aikoina yhä selvempänä esiintynyt sekä tie- yhtiöllä on niin ikään n. 16 000-17 000 osak- 13927: toista, poliittista pyrkimystä että tosiasial- keenomistajaa. Monien muidenkin teollisuus- 13928: lista kehitystä ns. kansankapitalismiin, ts. yhtiöiden osakkeenomistus on paljon laajem- 13929: omistuksen ja nimenomaisesti osakkeenomis- malla pohjalla ilrnin. yleisesti kuvitellaan. 13930: tuksen leviämiseen mahdollisimman syvälle Osakkeenomistuksen leviämistä on ·kuiten- 13931: ja laajalle kaikkiin kansankerroksiin, eikä kin haitannut mm. ilrorkea verotus -ja mm. 13932: vähimmin osakeyhtiönmuotoisten yritysten tästä johtunut osakkeiden suhteellisen heikko 13933: omien työläisten ja toimihenkilöiden piiriin. tuotto. Tietty konservatiivisuus säästövarojen 13934: Meillä Suomessa on eräillä aloilla kaikessa sijoittam:istavassa on myös ollut myötävaikut- 13935: hiljaisuudessa tapahtunut jopa yllättävän tamassa siihen, että osakkeenomistus ei ole 13936: pitkällekin samansuuntaista kehitystä. Tämä kaikilla aloilla tullut yhtä populääriksi ilruin 13937: koskee erityisesti maamme liikepankkeja, joi- pankkiosakkeiden kohdalla on asianlaita. 13938: den osakkeiden omistus on jakaantunut erit- Eräänä syynä siihen, että ,kansankapita- 13939: täin demokraattisesti, ei vähimmin sentähden, listinen" linja nimenomaan meidän teollisuus- 13940: että niiden tallettajilla on ollut oikeus osal- yritystemme osa~keenomistuksessa ei ole 13941: listua osakkeiden merkitsemiseen pankkien levinnyt niin pitkälle kuin olisi suotavaa, on 13942: uusien osaJkeantien yhteydessä. Kahdessa suu- aivan ilmeisesti myös se, että teollisuutemme 13943: rimmassa liikepankissamme on kummassakin laajentuminen on viime vuosina tapahtunut 13944: likimain 100 000 osakkeenomistajaa, ja pie- monestakin syystä voimakkaimmin sellaisten 13945: nimmissi:i!kin kymmeniätuhansia. Todettakoon teollisuusyritysten puitteissa, joissa osake- 13946: vertailun vuoksi, että Ruotsin suurimmassa kannan omistaa joko yksinomaisesti tai pää- 13947: liikepankissa on tätä nykyä n. 52 000 osak- asiallisesti valtio tai erinäiset valtion laitok- 13948: keenomistajaa. Yhdysvaltain suurimmalla set. Nämä ns. valtionyhtiöt eivät todellisuu- 13949: teollisella yrityksellä, General Motors-yhty- dessa suinkaan edusta demokraattista, vaan 13950: mällä, lienee n. 565 000 osakkeenomistajaa. byrokraattista ja samalla epäpersoonallista 13951: Se on erittäin suuri luku, mutta kun ottaa omistuksen muotoa. 13952: huomioon, että Yhdysvaltain asukasluku on Valtion omistus saattaa meidän pääomista 13953: n. 40 kertaa niin suuri kuin Suomen, liike- köyhässä ma3JSSamme olla teollistamisproses- 13954: pankkiemme osaJkkeenomistu'ksen demokraat- sin jouduttamiseksi jonkinlaisena välivai- 13955: tisuus käy näiden vertailevien lukujen va- heena eräissä tapauksissa paikallaan. Mutta 13956: lossa entistäkin silmiinpistävämmin ilmi. pysyväistä ja alati laajenevaa järjestelmää 13957: Eräillä viime vuosina perustetuilla tai ei tällaiselle byrokraattiselle omistuspohjalle 13958: uudelleen muodostetuilla, teollisuuden alalla perustuvista laitoksista ole syytä luoda. Olisi 13959: toimivilla osakeyhtiöillämme on myös varsin päinvastoin ryhdyttävä hal'kitsemaan valtion 13960: suuri osa;kkeenomistajakunta. Siten Metsälii- omistamien osakeyhtiömuotoisten yritysten 13961: 39 E 687/58 13962: 306 IV,168. - ValtiouyhtiiSiden osakaspiiri. 13963: 13964: 13965: omistuksen levittämistä mahdollisimman laa- Kun aloitetta ei ehditty edellisen eduskun- 13966: joihin käsiin, ennen kaikkea asianomaisten nan aikana käsitellä ja se siten on rauennut 13967: yhtiöiden oman työntekijä- ja toimenhaltija- ja kun toisaalta samat näkökohdat, jotka sil- 13968: kunnan keskuuteen. loin puhuivat tällaisen aloitteen puolesta, 13969: Valtion yritykset ovat nykyisin tosiasialli- ovat yhä vaikuttamassa, esitän kaiken edellä 13970: sesti tietyissä suhteissa etuoikeutetussa ase- olevan perusteella uudelleen eduskunnan hy- 13971: massa samoilla aloilla toimiviin yksityisten väksyttäväksi toivomuksen, 13972: omistamiin yhtiöihin verrattuna. Niiden 13973: omistuksen hajoittaminen yksityisiin käsiin että hallitus, esimerkiksi asettamalla 13974: olisi ilmeisesti omansa edistämään tasaverois- sitä varten komitean tai muulla tavoin, 13975: ten edellytysten palauttamista eri yritysten kiireellisesti selvityttäisi, mitä periaat- 13976: toiminnalle. Kysymyksessä olevien yritysten teita noudattaen ja minkälaisin perus- 13977: henkilökunnan mukaantulo yhtiöihinsä osak- tein ns. valtionyhtiöiden osakkeenomis- 13978: keenomistajiksi loisi entistä ik:iinteämmät ja tusta voitaisiin ryhtyä hajoittamaan 13979: läheisemmät suhteet yrityksen ja sen työväen laajempiin käsiin, lähinnä asianomais- 13980: ja toimenhaltijakunnan välille. Teollisuus- ten yhtiöiden omien työntekijöiden ja 13981: osakkeiden leviäminen tällä tapaa nykyistä toimenhaltijain omistukseen, mutta 13982: laajempiin piireihin olisi omansa lisäämään mahdollisesti myös niiden veronmak- 13983: ymmärtämystä osakeyhtiömuotoista yrittäjä- sajapiirien käsiin, joiden kustannuk- 13984: toimintaa ja sen vaikeuksia kohtaan. Varsin- sella valtion yritysten toimintaa on 13985: kin jos osakkeiden myynti ulotettaisiin asian- laajennettu, sekä ryhtyisi tällaisen sel- 13986: omaisten yritysten oman toimihenkilökunnan vityksen valmistuttua toimenpiteisiin 13987: lisäksi laajempiinkin piireihin, toimenpiteellä ao. osakkeiden myynnin käytännölli- 13988: saattaisi olla myös valtiontalouden nykyistä seksi järjestämiseksi. 13989: ahdinkotilaa jossakin määrin keventävä vai- 13990: kutus." 13991: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 13992: 13993: T. Junnila. 13994: 307 13995: 13996: IV,169. - Toiv.al. N: o 140. 13997: 13998: 13999: 14000: 14001: Lahtela ym.: Voiton- ja vastuunjakoa sekä ns. työläisosak- 14002: keiden käyttöä koskevan kokeilun suorittamisesta. 14003: 14004: 14005: Eduskunnalle. 14006: 14007: Yksityis- ja yhteisedun niveltäminen toi- tamassa tuotantolaitoksessa ja tuntee, että 14008: siinsa ja on talouselämässä alituinen kompas- laitoksen omistaja hyötyy liiallisesti hänen 14009: tuskivi. Massoittuminen ja proletarisoitumi- työnsä tuloksista. Kokemukset muissa maissa 14010: nen luovat yhteiskuntaelämään jatkuvia jän- osoittavat, että tällä ,teollisuuden torppari- 14011: nitystiloja ja työntekijäin ja työnantajien vä- vapautuksella" vain voidaan todella tehok- 14012: lillä on taistelua, joka puuduttaa tuotantoko- kaasti kohentaa niiden kansalaistemme elä- 14013: neistoamme. Mietittäessä keinoja näiden epä- mää, jotka ovat vielä omistamattoman prole- 14014: kohtien poistamiseksi on monissa maissa pää- tariaatin turvattomassa asemassa. Näinollen 14015: dytty yllättävän samansuuntaisiin ratkaisui- voidaan tässä esitettyä, lähinnä teollisuuden 14016: hin kuin ne, joilla Suomessa aikoinaan suori- omistussuhteiden uudelleenjärjestelyä pitää 14017: tettiin torpparivapautus ja on senjälkeen eräänä tärkeimmistä tämän hetken reformeis- 14018: toteutettu asutustoimintaa. Tarkoituksena- tamme. Ilman sitä ei taloudellista kansan- 14019: han on ollut tehdä omistamattomista ihmi- valtaa kyetä käytännössä toteuttamaan. On 14020: sistä sen tuotantolaitoksen - oman tilan - paikallaan, että kokeilemalla tätä ,talonpoi- 14021: omistajia, missä itsekukin työskentelee. Tä- kaista periaatetta" jossakin valtion omista- 14022: män maataloudessa hyväksi havaitun järjes- massa yrityksessä luodaan meille Suomeen 14023: telmän, jossa itsenäinen talonpoika omistaa soveltuvat menettelytavat tässä tärkeässä ky- 14024: tuotanto- ja asumisomaisuuden sekä määrää symyksessä ennen mahdollisia lainsäädännöl- 14025: työnsä tuloksien käyttämisestä, soveltaminen lisiä toimenpiteitä. 14026: muissakin elinkeinoissa on täysin mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14027: lista. Näyttää myös ilmeiseltä, että vain sen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 14028: avulla ratkaistaan esimerkiksi suurteollisuu- muksen, 14029: dessa työskentelevien työntekijöiden monia 14030: ongelmia ihmistä parhaiten tyydyttävällä ta- että hallitus suorituttaisi kiireelli- 14031: valla. On todettu, että voiton- ja vastuun- sesti koket"lun jossakin valtion omista- 14032: jaon sekä ns. työläisosakkeiden käyttöön ot- massa osakeyhtiössä voiton- ja vas- 14033: tamisella vapautetaan valtio- ja yksityiska- tuunjaosta ja ns. työläisosakkeiden 14034: pitalististen yritysten palveluksessa olevat käytöstä teollisuuden palveluksessa 14035: työntekijät niistä riesoista, joita syntyy, kun olevien työläisten ja toimihenkilöitten 14036: ihminen joutuu työskentelemään toisen omis- aseman kohentajana. 14037: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 14038: 14039: Olavi Lahtela. Eemil Partanen. Nestori Kaasalainen. 14040: Atte Pakkanen. Kerttu Saalasti. Arvo Pentti. 14041: Eeli Erkkilä. J oha.nnes Virolainen. Leo lfåppölä. 14042: Ale Holopainen. Veikko Savela. 14043: 308 14044: 14045: lV,170. - Toiv.al. N:o 141. 14046: 14047: 14048: 14049: 14050: Koivisto ym..: Pohjois-Suomen kustannustason alentamisesta. 14051: 14052: 14053: Eduskunnalle. 14054: 14055: Tunnettua on, että Pohjois-Suomen Samoin yritysten verorasitusta olisi nykyises- 14056: rpalkka- ja kustannustaso on huomattavasti tään helpotettava. Niinikään olisi riittävin 14057: k&rkeampi kuin maan eteläisempien &Sien. rahtiavustuksin alennettava hinta- ja kus- 14058: Vaikka Pohjois-Suomessa on valtavia luon· tannustasoa. Kun Pohjois-Suomen kunnallis- 14059: nonvaroja, uutta tuotannollista toimintaa ei verorasitus on huomattavasti korkeampi kuin 14060: ole saatu sanottavastiilman syntymitän. Ny- muualla, olisi sitäkin sopivin toimenpitein 14061: kyine:nkään elinkeinoelämä ei näistä syistä ryhdyttävä alentamaan. Asia on joka ta- 14062: voi olla kilpailukykyinen maan muiden osien pauksessa koko maankin kannalta sen arvoi- 14063: kanssa. Vaikka siis tuotannolliselle toimin- nen, että sitä kannattaa tutkia. 14064: nalle siellä m:uuten olisi suuria laajenemis- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 14065: mahdollisuuksia, on työttömyys ollut jatku· dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 14066: vasti lisääntymässä vaatien noin kolmannek- muksen, 14067: -sen koko maan työttömyysmenoista. 14068: Näin ollen elinkeinoelämän edistämiseksi että hallitus kiireellisesti tutkitut- 14069: ja työttömyyden poistamiseksi olisi Pohjois- taisi, millä toimenpitm'llä Pohjois-Suo- 14070: Suomen kustannustasoa pyrittävä alenta• men tuotannollista toimintaa haittaa- 14071: maan. Uusille yrityksille äskettäin hyväk- vaa, maan muita osia huomattavasti 14072: ·Sytty verohelpotus ei sitä yksinään kykene korkeampaa kustann'!Wtasoa vMlaisiin 14073: aikaansaamaan. Veroalennukset olisi kohdis- nykyisestäiirn alentaa, ja antaisi niistä 14074: tettava myös palkansaajille, jolloin Pohjois- esityksen edwskunnalle. 14075: Suomel'l erityislisät kävisivät tarpeettomiksi. 14076: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 14077: 14078: Erkki Koivisto. Juha Rihtniemi. T. A. Wiherheimo. 14079: Jaakko Kemppainen. Päiviö Hetemäki. Olavi Lahtela. 14080: 009 14081: 14082: IV,171. - Toiv.al. N:o 142. 14083: 14084: 14085: 14086: 14087: Lahtela: Kemijoki Oy:fiä koskevien organisatoristen muu- 14088: tosten suorit.tamisesta; 14089: 14090: 14091: E d u s k u n n a ll e. 14092: 14093: Kemijoen vesistöön suunniteltujen voima- vat omakustannushintaan yhtiöltä sähköä. 14094: laitosten rakentaminen kestänee parikym- Niinpä on myös Helsingin kaupungilla tämä 14095: mentä vuotta. Kokonaiskustannukset nouse- huomattava etu. Yksikään Lapin läänin 14096: vat n. kahteensataan miljardiin markkaan. kunta ei kuitenkaan ole päässyt Kemijoki 14097: Luulisi näinollen, että rakentavan yhtiön, Oy: n osakkaaksi, eivätkä niiden omistamat 14098: Kemijoki Oy: n oikea kotipaikka on Rova- jakeluyhtiöt näinollen ole sähkön saannin ei- 14099: niemi eikä Helsinki, missä yhtiön pääkont- vätkä sähkön hinnan suhteen samassa ·ase- 14100: tori nyt sijaitsee. Kemijoki Oy: llä ei ole massa kuin Helsingin kaupunki. Oikeuden- 14101: myöskään omaa toimitusjohtajaa, vaan yh- mukaisuus kuitenkin edellyttää:, että Lapin 14102: tiön nykyinen toimitusjohtaja on samalla läänin kunnat rinnastetaan tässä asiassa Hel- 14103: Imatran Voima Oy:n toimitusjohtaja. Tun- singin kaupunkiin. 14104: tuisi siltä, että kahden näin suuren yrityk- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 14105: sen johtaminen hyväliekin miehelle on yli- nan päätettäväksi toivomuksen, 14106: voimainen tehtävä, eikä sitä muutenkaan 14107: voida pitää suositeltavana, sillä kyvykkäistä että hallitus ryhtyisi pikaisesti sel- 14108: ja teknillisen koulutuksen saaneista henki- laisiin toimenpiteisiin, että Kemijoki 14109: löistä ei maassa ole puutetta. Mikä pahinta, Oy :n kotipaikaksi tulee Rovaniemen 14110: tuotetaan täUä organisatorisella keskittämi- kauppala, että Kemijoki Oy :n johto 14111: sellä turhanpäiväistä kankeutta ja hanka- itsenäistetään ja että Lapin läänin 14112: luutta rakennustöissä. Kemijoki Oy:n yhtiö- kunnille tarjotaan tilaisuus · päästä 14113: järjestyksen mukaisesti yhtiön osakkaat saa- Kemijoki Oy :n osakkaaksi. 14114: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 14115: 14116: Olavi Lahtela. 14117: 310 14118: 14119: IV,172. - Toiv.al. N:o 143. 14120: 14121: 14122: 14123: 14124: Lahtela: Tutkimuksen s'IJ..Orittamisesta Kemijärven suunni- 14125: tellun säännöstelyn aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. 14126: 14127: 14128: E d u s k u n n a 11 e. 14129: 14130: Kemijärven säännöstelyn suorittaminen uoman uutena suuntana on mainittu Java- 14131: julkisuuteen saatetun suunnitelman mukai- rusvastuu - Kalkiaisenjärvi - Ruuhiperä- 14132: sena aiheuttaa yli 800: lle maanviljelijälle va- linja. Kun uoman muuttamismahdollisuuksia 14133: hinkoa ja upottaa veden alle lä:hes 10 000 ha ei tiettävästi ole vakavasti tutkittu, on asial- 14134: maata, josta peltoa 629 ha, niittyä 3 349 ha, lisesti perw;;teltua suositella sen suorittamista. 14135: metsää 3 370, suota 1 465 ha ja joutomaata Kun asiantuntijat lähtevät siitä, että 14136: 1123 ha. Liikenneyhteyksille tuotetaan vaka- ensimmäiset atomivoimalaitokset rakennetaan 14137: via vaurioita. Talousveden saanti vaikeutuu maahamme n. kymmenen vuoden perästä ja 14138: suuresti. Kalatalous menettänee merkityk- turvepolttoainetta käyttävät voimalaitokset 14139: sensä elinkeinona. Ei y>ksin Kemijärven ja todennäköisesti jo nyt ovat kannattavia, lie- 14140: Pelkosenniemen, vaan koko Koillis-Lapin nee tässä yhteydessä paikallaan kysyä, onko 14141: elinkeino- ja sivistyselämältä tuhotaan vuosi- syytä ryhtyä niin suuriin vedenjuoksun sään- 14142: satojen kuluessa muovautunut perusta. Onkin nöstelyihin kuin Kemijärven säännöstelyssä 14143: syytä huolestuneena kysyä, saavutetaanko on kysymys. 14144: vain nyt suunnitellulla Kemijärven säännös- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14145: telyllä se kansantaloudellinen ja valtakun- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 14146: nallinen erinomaisen suuri hyöty, johon pyri- sen, 14147: tään. Eikö ole olemassa toisia vaihtoehtoja, 14148: jotka ovat edullisempia paikalliselle väestölle että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 14149: ja turvaavat voimataloudelle riittävän hyö- sen ennen Kemijärven säännöstelyn 14150: dyn? toimeenpanemista, voidaanko Kemi- 14151: Paikallisen väestön keskuudessa on herän- joen uomaa muuttamalla lisätä ns. 14152: nyt ajatus Kemijoen uoman muuttamisesta suistoalueen käyttöä viljelysmoona ja 14153: siten, että Kemijärven säännöstelyssä estet- estää nyt suunnitellun säännöstelyn 14154: täisiin yli 600 peltohehtaarin ja yli 3 300 Kemijärven ja Pelkosenniemen asuk- 14155: niittyhehtaarin tuhoutuminen ja lisättäisiin kat'lle aiheuttamat suuret haitat ja me- 14156: ns. suistoalueen viljelysedellytyksiä. Yhtenä netykset. 14157: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958. 14158: 14159: Olavi Lahtela. 14160: 311 14161: 14162: IV,17S. - Toiv.al. N:o 144. 14163: 14164: 14165: 14166: 14167: Koivisto ym.: Voimatalouden. tarpeisiin. vesistöjen. saannös- 14168: telyn. takia maitaan. men.ettän.eiden. korvauskysymyksen. sel- 14169: vittämisestä. 14170: 14171: 14172: Eduskunnalle. 14173: 14174: Voimalaitosten rakentamisen ja vesistöjen Padotusten kautta veden alle maansa me- 14175: säännöstelyn yhteydessä sekä padotusten ta- nettäneiden tilallisten asema on verrattavissa 14176: kia menettävät lukuisat jokivarsien asukkaat alueluovutusten kautta maansa menettänei- 14177: maitaan veden alle. Tällaista tapahtuu kai- den siirtoväkeen kuuluvien asemaan. Sen- 14178: kissa suuremmissa vesistöissä, joissa sään- vuoksi näiden korvauskysymys olisi voitava 14179: nöstelytyöt ovat käynnissä. Menetysten suu- järjestää samalla tapaa kuin maatalousväes- 14180: ruutta lisää se seikka, että asutus alkuaan on töön kuuluvien siirtolaisten korvauskysymys 14181: keskittynyt juuri vesistöjen varsille. on järjestetty, esim. siten kuin 20. 7. 1945 14182: Parhaillaan on suunnitteilla useitten keino- annetussa Kuusamon ja Sallan kuntien 14183: järvien perustaminen voimatalouden tarpei- maanhankintalaissa on säädetty: rahakor- 14184: siin Kemijoen ja sen sivujokien latvoille. vausten ohella voidaan menetetyn tilan si- 14185: Ensimmäisenä sellaisena on tekeillä ns. Som- jaan muodostaa uusi tila, joka vastaa enti- 14186: pionkairan järvialueen padotustyö Sodanky- sen tilan tuottoa ja muita etuisuuksia, jota- 14187: län ja Savukosken kylien alueella. Yksis- paitsi tiloille olisi myönnettävä samat edut 14188: tään tällä veden alle jääväliä alueella menet- kuin sanotun lain rahoituslaissa on säädetty 14189: tää noin 100 perhettä kotinsa, peltonsa, niit- sekä ns. kylmäntilan perustamispalkkio. 14190: tynsä ja metsämaansa poronhoitoalueineen. Asukkaiden jatkuvan toimeentulon turvaa- 14191: Samanlaisia järvialueita tullaan perusta- miseksi tällaista korvausta on ehdottomasti 14192: maan muuallekin Kemijoen sivujokien var- useimmissa tapauksissa pidettävä tarkoituk- 14193: siin sekä lisäksi Oulujoen ja Koitajoen sade- senmukaisempana kuin rahakorvausta. 14194: alueille. Vesioikeuslain ollessa parhaillaan uudis- 14195: Voimassa olevan vesioikeuslain mukaan tuksen alaisena puheena oleva asia olisi huo- 14196: maansa menettäneille ja muille vahinkoa mioitava joko sen yhteydessä tai olisi asiasta 14197: kärsineille suoritetaan pakkolunastuskorvaus annettava erillinen lakiesitys. 14198: rahassa. Tällainen korvausmenetelmä ei kui- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 14199: tenkaan erityisesti tilansa kokonaan tai pää- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 14200: asiassa menettäneille ole tarkoituksenmukai- muksen, 14201: nen. Kokemus on osoittanut, etteivät kor- 14202: vauksen saajat läheskään aina ole voineeet että hallitus kiireellisesti selvityt- 14203: realisoida korvaustaan tuottavaan omaisuu- täisi, m~"Uä tavalla voimatalouden. tar- 14204: teen tulevien sukupolvien turvaksi. Maa- peisiin vesistöjen säännöstelyn. takia 14205: taloushallituskin on useissa lausunnoissaan maitaan menettäne~"lle rahakorvauksen. 14206: kiinnittänyt tähän korvaustapaan vakavaa ohella voitaisiin. suorittaa luontoiskor- 14207: huomiota. Eräissä tapauksissa taas on sopi- vaus ns. vastikett"lan muodossa, ja an- 14208: musteitse käytetty luontoiskorvausta hyvällä taisi siitä esityksen. Eduskunnalle. 14209: menestyksellä. 14210: Helsingissä 11 päivänä el6kuuta 1958. 14211: 14212: Erkki Koivisto. Martti Miettunen. R. Hallberg. 14213: Olavi Lahtela. Markus Niskala. 14214: 312 14215: 14216: IV,174. - Toiv.al. N:o 145. 14217: 14218: 14219: 14220: 14221: 'J!ainio; ym.: 'l!yöUisyyslaNt,m, järjestämisestä Veitsiluoto 14222: Oy:lle. 14223: 14224: 14225: E d u s k u n n a 11 e. 14226: 14227: Työttömyystilanne Kemissä ja sen lähi- sia rakennustyömaita, tarjoaisivat mainitut 14228: ympäristössä on ollut jatkuvasti vaikea. Työt- teollisuuslaitosten rakennustyöt sijoitusmah- 14229: tömien työhön sijoittamisessa on myös esiin- dollisuuden työttöminä oleville rakennustyö- 14230: tynyt vaikeuksia, koska valtiolla ei ole ollut läisille. Koneet näihin laitoksiin voidaan suu- 14231: lähistöllä riittävästi työttömyystyökohteita. relta osalta valmistaa kotimaassa, joten teolli- 14232: Aikab3emmin suoritetut työttömyystyöt ovat suuslaitoksen laajennustöiden aikaansaaminen 14233: lisäksi olleet sellaisia, ettei niillä ole saatu lisäisi työtilaisuuksia myös metallityönteki- 14234: aikaan uusia pysyviä työtilaisuuksia. Työttö- jöille. Teollisuuslaitoksen laajentaminen toisi 14235: myysvaroilla rahoitettavien tyÖtkohteiden va- myös vastaisuudessa uusia työtilaisuuksia 14236: linnassa olisi siksi vastaisuudessa pyrittävä Kemiin. 14237: myös siihen, että niiden kautta muodostuisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 14238: uusia työtilaisuuksia. Tällaiseksi työttömyys- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 14239: työkohteeksi soveltuisivat Veitsiluoto Oy: n 14240: tuotantolaitosten laajennustyöt. Yhtiöllä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14241: valmiina suunnitelmat vaikaisulaitoksen ja työllisyyslainan järjestämiseksi Veitsi- 14242: puuhiomon rakentamisesta sekä paperiteh- luoto Oy: lle teollisuuslaitoksen laajen- 14243: taan laajentamisesta. Koska Kemissä ja sen tamistöiden aloittamiseen. 14244: lähiympäristössä ei nykyisin ole minkäänlai- 14245: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 14246: 14247: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. 14248: J. E. Lakkala. 14249: 313 14250: 14251: IV,175. - Toiv.al. N: o 146. 14252: 14253: 14254: 14255: 14256: 'lhmlt ynl.: HalpaharkoiB.t.e.n lainojen myöntämisestä pien- 14257: tonniston hankkimista varten. 14258: 14259: 14260: E d u s k u n n a 11 e. 14261: 14262: Laivatonnistomme kasvu, sodan jälkeen ei kotimaiselle tonnistolle on sen vuoksi ryh- 14263: läheskään ole' seurannut sitä kehitystä, mikä dyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Eräisiin 14264: on tapahtunut muissa pohjoismaissa ja toimenpiteisiin on jo ryhdyttykin, mutta rat- 14265: muissa Euroopan merenkulkumaissa. Tällai- kaisevinta on pääomien hankinta uusien lai- 14266: seen asiantilaan ovat johtaneet monet seikat, vojen rakentamiseen ja tällöin tulee erikoi- 14267: verotuksen raskaus, pääomien puute, pien- sesti kysymykseen pientonniston hankintojen 14268: tonniston tuonnille asetettu tulli jne.. V ar- edistäminen. Halpakorkoisten. ja pitkäaikais- 14269: sinkin mainittu pientonnisto on maassamme ten lainojen hankkiminen tarkoitukseen edis- 14270: vuosi vuodelta vähentynyt. Vanhempien alus- täisi laivarakennustoimintaa, antaisi jatkuvaa 14271: ten joutuessa kannattamattomina käytöstä työtä laivara;kennus- ja metalliteollisuudel- 14272: pois ei uusia ole juuri sanottavasti pystytty lemme sekä loisi uusia pysyviä työtilaisuuk- 14273: hankkimaan tilalle. Maassamme onkin tällä sia omissa laivoissamme nyt ulkomaille ha- 14274: hetkellä vain 8 pientonnistoon kuuluvaa, ny- keutuville merimiehille. Suunniteltu Saimaan 14275: kyajan rahtialuksille asetettavat vaatimukset kanavan tuleva käyttökin hyödyttäisi maa- 14276: täyttävää alusta. Kun esim. sahapuutavaran tamme parhaiten, jos sitä voitaisiin liiken- 14277: myynti kuitenkin samanaikaisesti yhä suu- nöidä omilla aluksilla. Toimenpiteisiin tässä- 14278: remmassa määrässä tapahtuu pienissä 200- kin suhteessa olisi kuitenkin ryhdyttävä jo 14279: 300 standartin erissä eli juuri sanotunlaisille ennakkoon. Myös työttömyysvarojen käyttö 14280: pientonnistolle sopivissa erissä, ovat lähinnä tuottamattorniin tarkoituksiin vähenisi vas- 14281: saksalaiset ja hollantilaiset alukset vallanneet taavasti. 14282: yhä suuremmassa määrässä meidän sahatava- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 14283: ramme ja muiden tuotteittemme vientimarkki- esitämme eduskunnan hyväksyttäväJksi toivo- 14284: nat, kun sanotuissa maissa monin eri tavoin muksen, 14285: tuetaan laivarakennustoimintaa ja merenkul- 14286: kua. Meille merenkulusta tulevat välttämättö- että hallitus merenkulkumme edistä- 14287: mät rahtitulot ja ulkomainen valuutta jäävät miseksi vuosittain ottaisi riittävän 14288: vastaavasti vähäisemmäksi ja merimiestemme määrärahan tulo- ja menoarvioon hal- 14289: on yhä runsaammassa määrässä ollut pakko pakorkoisten pitkäaikaisten lainojen 14290: hakeutua ulkolaisiin aluksiin. myöntämiseksi pientonniston hankki- 14291: Rahtimarkkinoiden valtaamiseksi takaisin miseksi. 14292: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 14293: 14294: Erkki Tuuli. Jussi Saukkonen. Georg C. Ehrnrooth. 14295: Urho Saariaho. Victor Procope. A. F. Airo. 14296: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi. 14297: 14298: 14299: 14300: 14301: 40 E 68'7/58 14302: 314 14303: 14304: IV,176. - Toiv.&l. N:o 147. 14305: 14306: 14307: 14308: 14309: Stykki ym.: Valtion takuiden myöntämisestä pienyrityksille. 14310: 14311: 14312: E duskunnaUe. 14313: 14314: Talouselämän tukemiseksi annettavista val- On lähdettävä siitä, että valtion takuujär- 14315: tion takuista joulukuun 13 päivänä 1940 jestelmä oikein ohjattuna tulee ratkaisevasti 14316: annetun lain nojalla voitiin sanotussa laissa helpottamaan erityisesti pienteollisuuden 14317: tarkemmin määriteltyjen tuotannollisten tar- alalla työskentelevien yritysten rahoitusvai- 14318: koitusperien edistämiseksi myöntää valtion keuksia, ilman että tämä järjestelmä oikein 14319: takuita vuoden 1945 loppuun saakka. Saman- ohjattuna suurestikaan rasittaa valtion- 14320: aikaisesti voimassa olevien takuiden yhteis- taloutta. Erityisesti olisi tämän kaltaisia 14321: määrä oli sanotun lain mukaan 1000 milj. takuita myönnettävä sellaisille pienyrityk- 14322: markkaa. Tämän lain nojalla myönnetty sille, jotka ovat oman pääoman turvin sel- 14323: takuu saattoi monia luottovaikeuksien kanssa viytyneet tuotannon alkuvaiheista ja osoitta- 14324: ponnistelevia teollisia yrityksiä vakavalle neet muutaman vuoden työskentelyllä elin- 14325: pohjalle ja ik:okonaisuudessaan järjestelmä kelpoisuutensa, mutta omaa kiinteistöä vailla 14326: osoittautui onnistuneeksi. Tämän vuoksi olevina eivät pysty hankikimaan pitkäaikaista 14327: kauppa- ja teollisuusministeriö esittikin aika- perusluottoa. 14328: naan lain voimassaolon jatkamista. Yleistä Edellä lausutun perusteella ehdotamme 14329: valtion takuujärjestelmää ei kuitenkaan jat- kunnioittaen eduskunnan hyvä'ksyttäväksi 14330: kettu pitemmälle. Eräitä valtion takuun toivomuksen, 14331: myöntämistä tarkoittavia erikoislaikeja on 14332: tosin myöhemmin säädetty, mutta tarkoitus- että hallitus kiireellisesti valmistaisi 14333: perät ovat tällöin aina olleet tarkoin rajoi- Eduskunnalle esityksen laiksi valtion 14334: tetut. takuiden myöntämisestä pienyrityk- 14335: sille. 14336: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 14337: 14338: Aa.ro Stykki. Armi Hosia.. Kaarlo Ka.ja.tsa.lo. 14339: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila. 14340: 315 14341: 14342: IV,1'17. - Toiv.al. N:o 148. 14343: 14344: 14345: 14346: 14347: Kujala. ym.: Kymijoessa sijaitsevan Anjalankosken voimalai- 14348: toksen rakentamisesta. 14349: 14350: 14351: Edus!kunnaUe. 14352: 14353: Voimatalouden kehittämiseen maassamme Asiantuntijoiden arvion mukaan se vesi- 14354: on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty määrä, joka Anjalankoskesta nykyisin virtaa 14355: entistä enemmän huomiota. Pohjois-Suomeen hukkaan, kehittäisi sähköä n. 60 milj. lkWh 14356: on rakennettu useita suuria voimalaitoksia. vuodessa. Määrä ei ole kovin suuri, mutta 14357: Mainitut toimenpiteet ovat riittävän sähkö- kun sen kulutusmahdollisuudet ovat aivan 14358: voiman turvaamiseksi olleet tarpeellisia. läheisessä ympäristössä, niin voimalaitoksen 14359: Ihmettelyä herättää kuitenkin se, ettei sa- rakentaminen olisi kannattavaa. 14360: manaikaisesti ole rakennettu Etelä-Suomessa Voimalaitoksen rakennustöiden aloittami- 14361: vielä vapaina olevia vesivoimia, vaikka juuri nen on myös työttömyyden torjunnan kan- 14362: täällä voimavajaus on suurin. nalta välttämätöntä. Sekä Anjalan että Sip- 14363: Kymijoessa olevan Anjalankosken vesivoi- polan :kunnalliset elimet ovat käsitelleet asiaa 14364: masta omistaa valtio huomattavan osan, ja ehdottaneet pikaisia toimenpiteitä raken- 14365: mutta sille oouudelle ei ole vielä rakennettu nustöiden alkuunsaattamiseksi. 14366: voimalaitosta. Tämä on tietenkin vahinko, Edellä sanottuun viitaten esitämme edus- 14367: sillä voima, jonka tähän rakennettava laitos kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14368: voisi kehittää, voitaisiin kuluttaa aivan lähei- 14369: sellä alueella. Ei tarvittaisi pitkiä siirtojoh- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14370: toja, joten virran jakelu olisi taloudellista. Kymijoessa sijaitsevan Anjalankosken 14371: voimalaitoksen rakentamiseksi. 14372: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 14373: 14374: Toivo Kujala. Matti Koivunen. 14375: Tauno Kelovesi. Niilo Nieminen. 14376: 3l6 14377: 14378: IV,178. - Toiv.al. N:o 149. 14379: 14380: 14381: 14382: 14383: Murto ym.: Esitykse"' an:tami.6esta valtion oikeudesta raken- 14384: too vesivoima:lwitoksia Kuusamon ja Iijoen koskiin. 14385: 14386: 14387: E. d u s k u n n a, 11 e. 14388: 14389: Nähtävissä olevat tosiasiat puhuvat siitä, nyt hankkimaan käsiinsä Pohjois-Suomessa 14390: että edessä oleva talvikausi tulee työttömyy- olevia koskiosuuksia tarkoituksella keinotelia 14391: den kannalta edellistäkin vaikeammaksi. Siksi niiden avulla suuria voittoja. Näyttää siltä, 14392: olisi kiireellisesti ryhdyttävä sellaisiin toi- että Pohjolan Voima omistamiensa koski- 14393: menpiteisiin, jotka avaisivat riittävästi mah- osuuksien tur:_vin voi estää Kuusamon ja 14394: dolHsimman pitkäaikaisia työtilaisuuksia. Iijoen koskien rakentamisen ja aiheuttaa 14395: Pohjois-Suomen vaikean työttömyyden huo- tuntuvaa haittaa myös Kemijoessa. Tämän 14396: mioon ottaen pitäisi siellä käyttää hyväksi vuoksi olisi välttämätöntä, että hallitus an- 14397: kaikki mahdollisuudet. taisi eduskunnalle lakiesityksen, jonka avulla 14398: Erittäin sopivia työtilaisuuksia saataisiin estettäisiin kansantaloudelle vahingollinen 14399: aikaan, jos Kuusamon ja Iijoen koskia ryh- keinottelu koskiosuuksilla ja taattaisiin, että 14400: dyttäisiin rakentamaan. Nykyisin rakenta- valtion toimesta voitaisiin ryhtyä laajasuun- 14401: mista vaikeuttaa koskien omistuksesta synty- taisiin toimenpiteisiin vesivoiman rakentami- 14402: nyt pitkäaikainen riita valtion ja Pohjolan seksi jo ennen lakiesityksen käsittelyä aina- 14403: Voima Oy: n kesken. Kokemus on osoittanut, kin maanteiden ja kanavien osalta. Näiden 14404: että suurimmat koskirakennustyöt on suori- töiden aloittamiseksi tarvittavat suunnitel- 14405: tettu nimenomaan valtion toimesta, koska yk- mat ovat jo olemassa. 14406: sityiset yhtiöt eivät ole olleet halukkaita si- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 14407: joittamaan pääomiaan voimalaitosten raken- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 14408: tamiseen. Tämä taas johtuu lähinnä siitä, 14409: että ne ovat muutenkin saaneet sähköener- että hallitus antaisi lakiesityksen, 14410: giatarpeensa tyydytetyksi eräissä tapauksissa jonka mukaan valtiolla olisi esteetön 14411: jopa edullisemmin kuin siinä tapauksessa, oikeus ryhtyä rakentamaan vesivoima- 14412: että olisivat itse olleet koskien rakentajina. laitoksia Kuusamon ja Iijoen koskiin. 14413: Tästä huolimatta Pohjolan Voima on ryhty- 14414: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 14415: 14416: Yrjö Murto. J. Mustonen. Eino Tainio. 14417: Pentti Liedes. Irma Torvi. Toivo Friman. 14418: Martti Linna. Matti Meriläinen. H. Tauriainen. 14419: J. E. Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. 14420: 3if7 14421: 14422: IV,179. - Toiv.al. N:o 150. 14423: 14424: 14425: 14426: 14427: Helle ym. : Tutkimuksen suorittamisesta valtion vakuutu&lai- 14428: toksen perustamismahdollisuuksista. 14429: 14430: 14431: E d u s k u n n a 11 e. 14432: 14433: Valtion liikeyritysten vakuutustoiminta :ta- laissa nimenomaan viitataan valtion vakuu- 14434: pahtuu nykyisin siten, että kukin liikeyritys tuslaitoksen peru:stamismahdollisuuteen. 14435: hoitaa sen erikseen valitsemissaan vakuutus- Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan ei 14436: yhtiöissä. Tätä järjestelyä €i käsityksemme ole vähintäkään syytä epäillä, etteikö val- 14437: mukaan voida pitää tyydyttävänä. Keskityk- tion vakuutuslaitos oikein organisoituna hoi- 14438: sen ja yhteistoiminnan puute aiheuttaa ennen taisi sille uskottavat tehtävät täysin tyy- 14439: kaikkea sen €päkohdan, etteivät valtion liike- dyttävästi. Tähän viittaa sekin; että valtion 14440: yritykset, jotka yhdessä muodostavat varsin tapaturmatoimisto pystyy sosiaaliministeriön 14441: suuren taloudellisen kokonaisuuden, saa hy- suorittamien vertailevien tutkimusten mu- 14442: väkseen niitä huomattavia etuja, joita tar- kaan hyvin kilpailemaan yksityisten vakuu- 14443: koituksenmukaisempi vakuutusasiain hoito tusyhtiöitten kanssa korvausasiain käsittelyn 14444: tällaiselle yrittäjäryhmälle voisi tudttaa. Val- joutuisuudessa. Näin siitakin huolimatta, 14445: tion liikeyritysten vakuutustoiminnan laa- että valtion tapaturmatoimiston osalle tulee 14446: juutta kuvaavana voidaan mainita 11äiden myös normaalia pitkällisempiä korvausselvit- 14447: vuotuisten vakuutusmaksujen nousevan ar- telyjä, kuten esim. vakuutusvelvollisuuden 14448: violta noin 600-700 milj. markkaan. laimirnlyöntitapaukset. Lisäksi on otettava 14449: Valtion liikeyritysten vakuutustoiminta on huomioon, että valtion tapaturmatoimistossa 14450: siis niin laaja, että sen tehokkaaksi hoitami- korvausasiat ratkaistaan virkam.iesvastu'lilla, 14451: seksi olisi ilmeisesti tarkoituksenmukaista pe- mikä merkitsee käytännössä sitä, että kor- 14452: rustaa valtion oma vakuutuslaitos. Pelkäs- vauksen perusteet ja määrät on punnittava 14453: tään valtionenemmistöisten osakeyhtiöitten aivan erityisellä tarkkuudella. 14454: vakuutusten turvin siitä tulisi keskikokoinen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi- 14455: ja kaiken todennäköisyyden mukaan varsin tämme eduskunnan· hyväksyttäväksi toivo- 14456: hyvin kannattava vakuutusyhtiö, joka olisi muksen, 14457: huomattavaksi taloudelliseksi hyödyksi val- 14458: tion liikeyrityksille. Valtion vakuutuslaitos että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 14459: muodostuisi vielä huomattavasti suurem- valtion liikeyritysten vakuutustoimin- 14460: maksi, jos sen käsiteltäväksi tulisivat myös nan saattamiseksi nykyistä tarkoituk- 14461: ne tapaturmavakuutusasiat, joissa valtio on senmukaisemmaksi ja sitä silmällä pi- 14462: korvausvelvollinen ja jotka nykyisin ratkais- täen kiireellisesti suorituttaisi tutki- 14463: taan valtion tapaturmatoimistossa. Mainitta- muksen valtion vakuutuslaitoksen pe- 14464: koon tässä yhteydessä vielä, että elokuun 20 rustamismahdollisuuksista. 14465: päivänä 1948 annetussa tapaturmavakuutus- 14466: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 14467: 14468: Veikko Helle. Sulo Hostila. Ensio Partanen. 14469: G. Henriksson. Valto Käkelä. Edvard Pesonen. 14470: Kaarlo Pitsinki. Vilho Väyrynen. Viljo Virtanen. 14471: Eino Raunio. 0. Lindblom. Arvo Ahonen. 14472: Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen. 14473: Lyyli Aalto. Pentti Niemi. 14474: 318 14475: 14476: IV,180. - Toiv.al. N:o 151. 14477: 14478: 14479: 14480: 14481: Mattila. ym.: Tutkimuksen toimittamisesta yhteiskunnallisen 14482: tuen jakautumisesta eri elinkeinoaloille ja ammateille. 14483: 14484: 14485: Eduskunnalle. 14486: 14487: Sekä julkisessa keskustelussa että yksityi- tamaan se tosiasia, että maatalouden saa- 14488: sesti on viime vuosien aikana suorastaan lu- rnat valtionavustukset ovat vain osa niistä, 14489: kemattomin kerroin pohdittu kysymystä, mi- ja että muut elinkeinoalat saavat vastaavan- 14490: ten valtiovaroista ja muuten yhteiskunnan laisia, mutta määriltään runsaampia ,tukiai- 14491: taholta tuetaan eri ammatteja ja elinkeino- sia". Kun yhteiskunnan kannalta ja varsin- 14492: aloja maassamme. Keskustelu on valitetta- kin kansalaissovun ja eri väestöpiirien väli- 14493: vasti usein saanut karjekkään, jopa syytte- sen toistensa ymmärtämisen kannalta on 14494: levän sävyn, mihin useimmiten on ollut välttämätöntä saada tähän ongelmavyyhtiin 14495: syynä se, ettei tätä monitahoisesti jakautu- todella pätevää valaistusta ja puolueettomaan 14496: vaa kysymystä tunneta. tutkimukseen perustuvia numero- ym. tie- 14497: Sen täydellinen hallitseminen edellyttää- toja, olisi valtiovallan toimesta selvitettävä 14498: kin laajoja tutkimuksia ja perehtyneisyyttä tämä asia perustukaiaan myöten. 14499: sekä taloudellisiin että nimenomaan maata- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 14500: loudellisiin sekä metsätalouteen liittyviin, dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 14501: jopa sosiaalisiin ongelmiin; Nimenomaan on raavan toiwmuksen: 14502: ollut suorastaan masentavaa todeta, että kes- 14503: kustelu ns. valtion ,tukiaisista" on tosi- että hallitus kiireellisesti toimitut- 14504: asioista piittaamatta käännetty hyökkäyk- taisi puolueettoman tutkimuksen yh- 14505: seksi Suomen pääelinkeinoa, maatilataloutta teiskunnan taholta elinkeincn1le ja am- 14506: siihen liittyvine muine elinkeinoaloineen, mateille annetun tuen jakautumisesta. 14507: vastaan. Näin on helposti onnistuttu sivuut- 14508: HelsiD.gissä 12 päivänä elokuuta 1958. 14509: 14510: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa.. Arvo Pentti. 14511: 319: 14512: 14513: IV,181. - Toiv.al. N': o 152. 14514: 14515: 14516: 14517: 14518: Vennamo: Asutuslainojen koron pysyttämisestä aravalainojen. 14519: koron tasolla. 14520: 14521: 14522: Eduskunnalle. 14523: 14524: Eduskunnan hyväksymän maankäyttölain hinnasta asianomaisen lain edellyttämää 14525: mukaan määrää valtioneuvosto asuntolai- enimmäiskorkoa kolmea prosenttia. Asutus- 14526: noista maksettavan yleisen koron, jonka tulee lainoja saavat ovat nimittäin yleisesti talou- 14527: olla samansuuruinen kuin aravalainojen dellisesti heikommassa asemassa olevia hen- 14528: korko. Tämä korko on, kuten tunnettua, kilöitä kuin aravalainojen saajat. KokemuS- 14529: tällä hetkellä ja on ollut koko sen ajan, jol- on lisäksi osoittanut, että maanhankintatilal- 14530: loin aravalainoja on myönnetty, yksi pro- lisillakin, vaikka he ovat saaneet maansa 14531: sentti. vuoden 1944 hinnalla, on ollut suuria vai- 14532: Muiden maankäyttölaissa tarkoitettujen keuksia selviytyä vuotuismaksuistaan. 14533: lainojen kuin asuntolainojen korko samoin- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- 14534: kuin maan hinnasta maksettava korko on tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 14535: laissa määrätty enintään kolmeksi sadalta. väksi toivomuksen, 14536: Kun edellytyksiä nykyisen kireän rahatilan- 14537: teen, korkean antolainauskoron ja lainoituk- että hallitus ryhtyisi viivytyksettä 14538: sessa sovellettavien indeksiehtojen takia ara- asian vaatimiin toimenpiteisiin, että 14539: valainojen koron nostamiselle ei ainakaan kaikista ASO:n asutuslainoista sekä 14540: uusissa lainoissa näytä olevan olemassa, ei asutustilan tai alueen myynUhinnasta 14541: myöskään ole mitään edellytyksiä periä ei peritä korkeampaa korkoa kui~ 14542: maankäyttölainoista ja asutustilan myynti- valtion aravalainoista. 14543: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 14544: 14545: Veikko Vennamo. 14546: B. 14547: 14548: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista ra- 14549: kennuslainaksi Helsingin käsityönopettajaopistolle, Työtehoseuran koti- 14550: talouden kokeilu- ja tutkimustyötä varten, soiden ojittamiseen sekä 14551: maanteiden, rautateiden ja siltojen rakentamiseen ym. 14552: 14553: 14554: 14555: 14556: 41 E 68'7/'5S 14557: 323 14558: 14559: IV,182. - Rah.al. N:o 1. 14560: 14561: 14562: 14563: 14564: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta et·äiden Etelä-Pohjan- 14565: maan soiden ojittamista varten. 14566: 14567: 14568: E d u s k u n n a 11 e. 14569: 14570: Turvetta polttoaineena käyttävä höyry- turvetta 22.5 milj. ms, Haukineva itäinen 14571: voima-asema on Etelä-Pohjanmaan taloudelli- 70 ha, turvetta 2 milj. ms, kaksi Valkeane- 14572: sissa suunnitelmissa pitkän tähtäimen tavoit- vaa 320 ha, turvetta 9 milj. m3, Karvasuo 14573: teena. Yhtenä ehdottomana edellytyksenä 500 ha, 12.5 m3, Lainesneva 400 ha, turvetta 14574: tämän toivotun suunnitelman toteutumiselle 6 milj. m3, Ilmajoen pitäjässä Kyrönneva 14575: on suoalueiden kuivattaminen. Näiden ky- 350 ha, turvetta 6.5 milj. ms, Tuulianneva 14576: seisten polttoturvesoiden omistajina ovat val- 350 ha, turvetta 9 milj. ms, Koiraneva 70 14577: tion ja kuntien lisäksi pääasiallisesti yksityi- ha, 3.5 milj. ms, Kauhajoen pitäjässä mm. 14578: set. Mutta omistussuhteista riippumatta kaik- Koihnanneva 400 ha, turvetta 12 milj. ms, 14579: kien pyrkimyksenä on näiden raaka-aineva- Näätäneva 100 ha, turvetta 2.7 milj. ms, 14580: rojen hyväksikäyttäminen ja siinä tarkoituk- Parjakanneva 40 ha, turvetta 1 milj. ms. 14581: sessa he ovat, joko vuokraamalla tai kaupan Näiden suurien raaka-ainemäärien hyväksi- 14582: kautta valmiit niitä kohtuullisesta korvauk- käyttöön on nyt kiireesti luotava edellytyksiä 14583: sesta luovuttamaan tähän tarkoitukseen. ojittamalla suot. Työtilaisuuksien varaa- 14584: Tämä ojitussuunnitelma toisi suuren huojen- minen näille seuduille on suoranainen vält- 14585: nuksen näiden kuntien vaikeille työllisyys- tämättömyys ja tämänveroisia kohteita on 14586: ongelmille. Poikkeuksetta näistä soista kaikki varsin vaikea muita löytää, lisäksi pitämällä 14587: ovat sijaintinsa puolesta taajojen kyläryh- tavoitteena alussa mainittua höyryvoima-ase- 14588: mien piirittämiä, joten työtilaisuudet olisi- maa, joka on ehkä hyvinkin pian kovan tar- 14589: vat suhteellisen lähellä työntekijöitä. peen, sanelema. 14590: Antaaksemme edes osittaisen yleismainin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 14591: nan näiden raaka-ainevarojen runsaudesta nioittaen, 14592: tohtori Martti Salmen tutkimuksien pohjalta, 14593: on mm. Jalasjärven pitäjässä Palloneva 510 että Eduskunta ottaisi vuoden 14594: ha, hyvälaatuista turvetta 18 milj. ms, Kon- 1959 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 14595: tioneva 190 ha, turvetta 6.3 milj. ms, Kor- markan määrärahan soiden ojitusta 14596: vaneva 360 ha, turvetta 10.3 milj. m3, Löy- varten Jalasjärven, Peräseinäjoen, 14597: hinginneva 250 ha, turvetta 6 milj. m3, Kor- Ilmajoen ja Kauhajoen pitäjän 14598: vajärvenneva 130 ha; turvetta 3.5 milj. m3, alueilla niillä soilla, joissa asianmukai- 14599: Iso-Vasikkaneva 260 ha, turvetta 6.5 milj. ms, nen tutkimus turpeen laadusta on suo- 14600: Peräseinäjoen pitäjässä Haukineva 550 ha, 1·itettu. 14601: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 14602: 14603: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen. Johannes Wirtanen. 14604: Veikko Savela. Yrjö Sinkkonen. Matti Mattila. 14605: Artturi Jämsen. Aarre Marttila. Mauri Seppä. 14606: Eeli Erkkilä.. Matti Liinamaa. Eemil Partanen. 14607: Leo Häppölä. Toivo Asvik. Pentti Pekkarinen. 14608: Arvo Pentti. Väinö Tikkaoja. Esa Timonen. 14609: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund. 14610: 324 14611: 14612: IV,183. - Rah.al. N:o 2. 14613: 14614: 14615: 14616: 14617: Forsius ym.: MiUirärahan osoittamisesta rakennuslainaksi 14618: Helsingin käsityönopettajaopistolle. 14619: 14620: 14621: E d u s k u n n a 11 e. 14622: 14623: Helsingin käsityönopettajaopisto on toimi- 32 110 m3 suuruinen rakennus, josta tontin 14624: nut 75 vuotta. Sen seminaariosasto o:ru val- luovutusehtojen mukaan on varattu Helsin- 14625: mistanut käsityönopettajia kansa- ja oppi- giru kaupungin käyttöön 3 744 ms. Kokonais- 14626: kouluihin, kansakoulunopettajien valmistus- kustannusarvio on 315 milj. markkaa. Ra- 14627: laitoksiin, kansanopistoihin, talous- ja emän- kennustyöt päästiin aloittamaan tJoukokuussa 14628: täkouluihin ja lukuisiin muihin laitoksiin. 1957. Talo valmistui vesikattoon tou- 14629: Sen modisti- ja ompelimo-osastoilla, sen käsi- kokuussa 1958 ja sen toinen rakennusvaihe 14630: työ- ja kutomakoulussa ja erilaisi1la kun;. valmistuu urakoitsijan ilmoituksen mukaan 14631: seilla on annettu käsityönopetusta koteja elokuussa 1958. Valtio on myöntänyt raken- 14632: ja anunattia varten. Opiston 75 vuoden ai- nuslainaa 80 milj. mk ja Helsingin kau- 14633: kana antamalla opettaja- ja ammattikasva- pungilta on saatu lainaa 51 milj. Raken- 14634: tuksella on ollut suuri kansantaloudellinen. nuskustan!Iluksia on elokuun 11 päivään 1958 14635: merkitys ja ratkaiseva osuus käsityötaidon mennessä maksettu yhteensä 205 milj. mk. 14636: kehittämisessä maassamme. Tästä summasta on 74 milj. saatu lainoina 14637: Helsingin käsityönopettajaopisto on toimi- rahalaitoksilta ja lahjoituksina. 14638: nut yksityisen säätiön omistamana ja vuok- Viimeisen rakennusvaiheen ioppuunsaatta· 14639: rahuoneistoissa. Se on joutunut toimimaan minen uhkaa nyt keskeytyä ylivoimaisten ra- 14640: viimeiset 17 vuotta kahdessa eri paikassa hoitusvaikeuksien tähden. Rakennustöitten 14641: Helsingin kaupunkia, v. 1956 kolmessa pai- keskeyttäminen tässä vaiheessa aiheuttaisi 14642: kassa ja todennäköisesti lukuvuoden 58-59 jälleen suuria lisäkustannuksia, joita jo v. 14643: n~ljäJlä eri taholla kaupunkia. Varsinainen 1957 työn keskeyttäminen aiheutti ru. 10 milj. 14644: kouluhuoneisto irtisanottiin omistajan ta- mk. Tilanne on huolestuttava, kun opisto 14645: holta 31. 5. 56. samaan aikaan. toimii yhä vaikentuvissa huo- 14646: Kun uusi opistorakennus on kauan ollut neisto-okxruhteissa. 14647: suunnitteilla, on käsityönopettajaopisto saa- EdeLlä dievaan viitaten ehdotamme kun- 14648: nut vaki:ruaista valtionapua siitä huolimatta, nioittavasti, 14649: että sen huoneisbotilat, opetukseen tarvitta- 14650: vat laitokset ja opetus- ja työvälineet eivät että Eduskunta ottwisi vuoden 1959 14651: täytä v. 1949 annetun lain 5 § :ssä mainit- tulo- ja mMOarvioon H eZMgin kä,si.. 14652: tuja vaatimuksia. työnopettajaopistolle 80 000 000 mar- 14653: Helsingin kaupunki varasi käsityönopet- kan suuruisen halpakorkoisen raken- 14654: tajaopistoa varten tontin Helsinginkatu nuslainan. 14655: 34:stä. Tälle tontiJ.'le on nyt rakenteilla 14656: Helsingissä. 12 päivänä elokuuta 1958. 14657: 14658: Saara Forsius. A.rmi Bosia. 14659: Vieno Simonen. Aune Innala. 14660: Hilja Våänänen. Sylvi Balinen. 14661: 325 14662: 14663: IV,184. - Rah.al. N:o 3. 14664: 14665: 14666: 14667: 14668: llostUa ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan yhteiskou- 14669: lun ottamiseksi vaUion haltuun. 14670: 14671: 14672: Eduskunnalle. 14673: 14674: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan telusali, kuvaamataidon luokka, veistoluokka 14675: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 ja opettajainhuone. 14676: lähtien ollut Karhulan yhteiskoulu r. y:n Kaikki edellä oleva on kuitenkin vaatinut 14677: hallinnassa. Koulun toimialue sulkee sisälleen varsin runsaasti varoja, mistä johtuen·' kan- 14678: kauppalan lisäksi useita ympäristökuntiakin. natusyhdistys ponnistelee suuren velkataakan 14679: Koulua käyttävien kuntien yhteiseksi asukas- rasittamana. Kuitenkin ratkaisevasti on luku- 14680: määräksi tulee noin 35-40 000 henkilöä, kausimaksut voitu pitää maan satojen yksi- 14681: mistä Karhulassa yksin asuu noin 22 000. tyiskoulujen keskitasoa alapuolella, mihin 14682: Koulun oppilasmäärä on kasvanut voimak- ratkaisevasti on vaikuttanut Karhulan kaup- 14683: kaasti vuosi vuodelta. Oltuaan esimerkiksi: palan suoma avustus 3.5 miljoonaa markkaa. 14684: vuonna 1936 . . . . . . . 155 oppilasta Myöskin Kymin kunta on tukenut oppilai- 14685: tosta. 14686: " 1945 . . . . . . . 352 " 14687: on se nyt, , 1958 . . . . . . . 615 , Karhula voimakkaana teollisuusyhdyskun- 14688: tana on 75% :sesti työläisten kauppala, mikä 14689: Kaikkia kouluun pyrkiviä ei ole voitu kou- suhdeluku näkyy myöskin yhteiskoulun oppi- 14690: luun sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden lasmäärässä. Taloudelliset mahdollisuudet 14691: takia, mistä johtuen osan heistä on pitänyt näiden lasten vanhemmilla eivät ole lastensa 14692: hakeutua toisiin kouluihin. kouluttamiselle parhaat mahdolliset, mistä 14693: Koulun ensimmäinen rakennusvaihe käsitti johtuen koulun saaminen valtion kouluksi 14694: kaksikerroksisen hirsirakennuksen, joka val- olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun 14695: mistui vuonna 1920. Toisessa rakennusvai- kannatusyhdistyksen vaikeata taloudellista 14696: heessa laajennettiin opetustiloja uudella kou- tilaa sekä toiseksi kaikkien lahjakkaiden, jos- 14697: lutalolla, joka valmistui v:n 1954 lukukau- kin varattomien lasten koulutus tulisi entistä 14698: den alkuun ja samalla uusittiin vanha kou- paremmin hoidetuksi. 14699: lutalo perusteellisesti. Tämän rakennusvai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 14700: heen kustannukset olivat noin 60 milj. mark- nioittavasti, 14701: kaa. Oli kuitenkin pakko edelleen laajentaa 14702: koulua, mikä kannatusyhdistykselle oli talou- että Eduskunta ottaisi woden 1959 14703: dellisesti erittäin raskasta. Kaikesta huoli- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 14704: matta lukuvuoden 1957 alkaessa saatiin lisä- kan määrärahan Karhulan yhteiskou- 14705: tiloja 5 tavallista luokkahuonetta, voimis- lun ottamiseksi valtion haltuun. 14706: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 14707: 14708: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Kalle Matilainen. 14709: 326 14710: 14711: IV,185. - Ra.h.al. N:o 4. 14712: 14713: 14714: 14715: 14716: Hostila ym. : Jläärärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi 14717: Helsingin-Lappeenrannan runkotiellä Pyhtään kunnan 14718: alueella. 14719: 14720: 14721: E d u s k u n n a ll e. 14722: 14723: Eteläinen rantatie, Helsinki-Kotka-Kar- toimeenpanemi:seksi sekä Pyhtään kirkon- 14724: hula-Hamina-Lappeenranta, kuuluu koko- kylässä että Siltakylän kohdalta ja tutkimuk- 14725: naisuudessaan tielaitoskomitean ehdottamaan set ovat loppuunsuoritetut syksyllä 1956. 14726: valtakunnan runkotieverkkoon. Koska tämä Kummankin oikaisun pituus on noin 3 km. 14727: tie on maan eniten liikennöityjä ja sen tär- Koska suunnitellut tieoikaisut ovat tällä 14728: keiJrlpiä liikenneväyliä, on pyrkimyksenä erittäin vilkkaasti liikennöidyllä runkotiellä 14729: ollut tehdä 'kaikki mahdollinen sen suoritus- tärkeät ja ajankohtaiset nimenomaan uusien 14730: kyvyn ja liikenneturvallisuuden kohottami- väylien avaamiseksi ohi Pyhtään kirkonkylän 14731: seksi. ja Siltakylän ja koska tarpeelliset tutkimuk- 14732: Pyhtään kunnan alueella tämä runkotie set ovat suoritetut, olisi työt •.>aatava mah- 14733: kulkee 20 km:n pituudella. Nykyinen tie- dollisimman nopeasti aloitetuksi. Nykyinen 14734: suunta lävistää Pyhtään kirkonkylän ahtaasti tie jää Pyhtään kirkonkylässä ja Siltakylässä 14735: rakennetun keskuksen samoin kuin kunnan paikallisen liikenteen kokoojakaduiksi. 14736: keskuksen Siltakylän, mistä on ollut seurauk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 14737: sena liikennerajoituksia näissä asutustaaja- 14738: missa ja liikenteen ruuhkautumista kapeille että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14739: silloille Kymijoen Pyhtään haarassa ja Silta- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 14740: kylän joessa. Lisäksi Pyhtäällä nykyinen tie kan määrärahan töiden aloittamiseksi 14741: sivuaa keskikokoista kansakoulua ja arvokasta runkotiellä H elsinki-Kotkar----Karhula 14742: keSkiaikaista kirkkoa. -Haminar----Lappeenranta Pyhtään 14743: Valtion puolesta on tie- ja vesirakennus- kunnan alueella, Pyhtään kirkonkylän 14744: hallituksen Kymen piiri-insinööri Suonion ja s~1takylän kohdalla. 14745: johdolla suoritettu tutkimukset tieoikaisujen 14746: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 14747: 14748: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä. 14749: 327 14750: 14751: IV,186. - Rah.al. N: o 5. 14752: 14753: 14754: 14755: Hostila ym. : Määrärahan osoittamisesta Kymijoen itäisen 14756: haaran ylittävän sillan uusimiseksi Karhulan kauppalassa. 14757: 14758: 14759: E d u s k u n n a ll e. 14760: 14761: Valtakunnan runkotie Helsinki-Kotka- Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol- 14762: Karhula-Hamina-Lappeenranta on, kuten lisuuslaitoksilta on juuri tämänkin sillan 14763: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin kohdalla asettanut sillan suorituskyvyn mah- 14764: liikennöityjä maanteitä. Hoidetaanhan tämän dollisuuksille rajansa. Kun siihen lisäksi tule- 14765: tien avulla koko Kaa;kkois-Suomen ja osin vat, kuten tiedämme, koko Lappeenrannan- 14766: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- Haminan-Helsingin liikenne, 22 000 henki- 14767: hulan kauppalan kohdalla tämän runkotien löä käsittävän Karhulan ja 31 000 henkilöä 14768: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen käsittävän Kotkan keskeinen sisäinen lii- 14769: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille kenne, on tullut ajankohtaiseksi sillan laajen- 14770: huolta antavaksi liikennekysymyksen ajan- taminen. 14771: kohtaiseksi ratkaisemisprobleemaksi. Sillan yli tapahtuvasta liikenteestä antaa 14772: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin havainnollisen selvityksen kesäkuun 27 päi- 14773: mukaan raskas ja nopea ohittava liikenne vänä 1958 kello 6-22 välisenä aikana suori- 14774: olisi vietävä asutustaajamien ja yhdyskun- tettu liikennelaskelma; jolloin sillan ylitti 14775: tien ohi. Karhulan kohdalla joudutaan 'kui- yhteen suuntaan 1175 henkilöautoa, 313 14776: tenkin poikkeukselliseen olotilaan. linja- ja seka-autoa, 2-aks. kuorma-autoja 14777: Karhulan asutus ulottuu pit'känomaisena 785, 3-aks. 208, pakettiautoja 327, moottori- 14778: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä pyöriä 264, pyörätraktoreita 53, hevosajoneu- 14779: kauas ohi Kymen aseman pohjoiseen. Karhu- voja 16, polkupyöriä 2 218 ja jalankulkijoita 14780: lan kauppalan asutuksen muodostuksesta, 312. Yhteensä 10 628.30 tonnia, eli moottori- 14781: mikä taas ra;kentuu teollisuuslaitosten sijoi- ja hevosajoneuvoja 3141 kpl. 14782: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- Tämän liikennelaskelman perusteella voi- 14783: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- daan todeta, että jatkuvasti kasvavan maan- 14784: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ollut tieliikenteen takia olisi tämä Kymijoen itäi- 14785: 10-20 % :n luokkaa. Yhteenvetona on tultu sen haaran Karhulan kauppalan kohdalla 14786: siihen tulokseen, että nykyinen Karhulan oleva silta saatava nopeasti uusituksi taikka, 14787: kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lävis- niin kuin suunnitelmat edellyttävät, raken- 14788: tävä maantie on vietävä niin, että se vastai- nettava toinen silta vanhan viereen kaksois- 14789: suudessakin pystyy vaivatta nielemään koko sillaksi. 14790: kasvavan ohitusliikenteen. Professori Meur- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 14791: man on tästä laatinutkin selvän suunnitel- nioittaen, 14792: man. 14793: Eräänä liikenteen läpäisykyvyn haittana että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14794: on kauppalan läpi virtaavan Kymijoen itäi- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 14795: senhaaran silta, joka sijaintinsa takia, aivan kan määrärahan töiden aloittamiseksi 14796: kesku'ksesta tulevan mäen juurella, on liiken- Karhulan kauppalassa sijaitsevan Ky- 14797: teen jatkuvasti kasvaessa vaarallisen ahdas. mijoen itäisen haaran ylittävän sillan 14798: Raskas, tavattomasti laajentunut maantie- uusimiseksi. 14799: liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta, 14800: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 14801: 14802: Sulo Bostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä. 14803: 828 14804: 14805: IV,187. - Rah.al. N:o 6. 14806: 14807: 14808: 14809: 14810: Hoitila ym.: Mäiirära'lt.an osoittamisesta Hirvivuolteen jär- 14811: jestelypadon st1lan lopullista valmistamista varten. 14812: 14813: 14814: E d u s k u n n a 11 e. 14815: 14816: Kymen ja Uudenmaan läänien rajalla vir- myöskin yhteys Hirvikoskelle. Kun nyt 14817: taavaan Kymijoen läntiseen naaraan on noin uuden tien valmi-atuttua nykyinen 6 tonnin 14818: 4,5 kilometriä kaakkoon Hirvikosken kylästä kapea puinen siltarakennelma on jäänyt suo- 14819: rakennettu v. 1946 Hirvivuolteen järjestely. ranaiselrsi jarruksi liikenteelle, olisi kiireelli- 14820: pato. Samanaikaisesti valettiin padon yhtey- sesti järjestelypadon sillan kansi va;lmistet- 14821: teen maantiesillan arkut ja tehtiin tarpeelli- tava lopulliseen kuntoon. 14822: set pengerrykset sillan molemmille rannoille. Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo- 14823: Sillan päällystäminen lopulliseen kuntoon tammekin kunnioittaen, 14824: jätettiin kuitenkin tekemättä ja tilapäinen 14825: puusta rakennettu kansirakennelma jäi ajo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14826: väylaksi yli järjestelypadon. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 14827: V. 1956 valmistui ja otettiin valtion tieksi kan määrärahan Hirvivuolteen järjes- 14828: edellä. mainitun järjestelypadon kautta kul- telypadon st"Ua.n kansirakennelman lo- 14829: keva Siltakylän~Ahvion maantie, jolta on pullista valmistamista varten. 14830: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 14831: 14832: ltQ.lle Matilainen. Valto Käkelä. 14833: 329 14834: 14835: IV,188. - Rah.a.l. N:o 7. 14836: 14837: 14838: 14839: 14840: Bli.ppölll. ym..: Miilträrakan. osoittamisesta lainaksi Hämeen- 14841: linnan meijerikouZullt. 14842: 14843: 14844: E d u s k u n n a ll e. 14845: 14846: Maataloudellisista ammattikouluista on mei- Koulun, joka on kannatusyhdistyksen va- 14847: jerikoulu eräs tärkeimpiä. Meijeriköistä ja rassa, toimintaa haittaavat kuitenkin suuret 14848: muista alan ammattihenkilöistä on jaJtkuvasti velat, joista valtaosa on korkerukorkoisia. 14849: puutetta. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 14850: Tilanne on tässä suhteessa huomattavasti tamme, 14851: parantunut sen jälkeen kun Hämeenlinnan 14852: uusi, ajanmukainen meijerikoulu aloitti toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14853: mintansa. Tämä. koulu, joka valmistaa alan tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa 14854: ammattihenkilöitä, toimii koko maan tarvetta rnarkkaa halpakorkoiseksi lainaksi Hä- 14855: silmälläpitäen. meenlinnan meijerikouluUe. 14856: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 14857: 14858: Leo Hä.ppt;lä. Juho Tenhiälä. 14859: Eino Uusitalo. Eemil Luukka. 14860: Matti Liinama.a. Väinö E. Nieminen. 14861: Olli Aulanko. 14862: 14863: 14864: 14865: 14866: 42 E 68'7/58 14867: 330 14868: 14869: IV,189. - Rah.al. N: o 8. 14870: 14871: 14872: 14873: 14874: H'åppölä ym..: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittami- 14875: seksi valtatiellä n:o 4 Hausjärven-Padasjoen väUllä. 14876: 14877: 14878: Eduskunnalle. 14879: 14880: Ns. nelostie, joka kulkee Helsingistä Haus- Eräs osa tällä tärkeällä tiellä on kuitenkin 14881: järven, Lammin, Padasjoen ja Jyväskylän jäänyt melkeinpä kokonaan kunnostamatta, 14882: kautta edelleen pohjoiseen, on eräs valtakun- nimittäin Hausjärven-Lammin-Padasjoen 14883: tamme tär'keimmistä runkoteistä. välinen tienosa. Kaukoliikenne ja varsinkin 14884: Aikoinaan asetettu kulkulaitoskomitea puutavaran kuljetuksesta johtunut raskas lii- 14885: suunnitteli maamme runko- ja valta;tiever- kenne vaatisi tämänkin tieosuuden pikaista 14886: koston, joka valmistuttuaan sai osakseen kunnostamista. 14887: yleisen hyvä:ksymisen. Tämän suunnitelman Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 14888: mukaan katsottiin mm. nelostien luonuoUi- 14889: seksi kulkusuunnak:si sen nykyinen suunta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14890: Tähän suunnitelmaan perustuen onkin maini- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 14891: tulla tiellä suoritettu jo huomattavia paran- kan määrärahan tietöiden aloittami- 14892: nustöitä Padasjoelta pohjoiseen johtavalla seksi valtatiellä n:o 4 Hausjärven- 14893: tienosalla. · Lammin-Padasjoen välillä. 14894: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 14895: 14896: Leo Häppölä. Väinö E. Nieminen. Ensio Partanen. 14897: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. H. Törmä. 14898: Olli J. Uoti. 14899: 331 14900: 14901: IV,190. - Rah.al. N: o 9. 14902: 14903: 14904: 14905: 14906: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken- 14907: nustöiden aloittamiseksi Pudasjärven Puhoksen Myllykan- 14908: kaalta Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunnassa. 14909: 14910: 14911: E d u s k u n n a 11 e. 14912: 14913: I{iontiomäen-Taivalkosken rautatie valmis- itäperän asukkaille lähimmälle rautatiease- 14914: tuu liikenteelle jo muutama:ru vuoden perästä. malle. Tien rakentamisella avattaisiiu myös- 14915: Mutta koska rautatielle johtava maantiever- kin mahdollisuus uudelle asutukselle, jota 14916: kosto on monin paikoin puutteellinen, ei rau- tämän alueeen lisääntyvä väestö kipeästi tar- 14917: tatie pääse paJvelemaan maakuntaa, sen ta- vitsee. 14918: loudellista elämää elvyttämään sillä tavalla Edellä olevan perusteella ja viittaamalla 14919: kuin on tarkoitus eikä kehittämään maakun- ed. Rytingin ym. raha-asia-aloitteeseen n: o 14920: :ruan taloudellista elämää. 493 vuoden 1957 valtiopäiviltä ja ed. Rytin- 14921: Pudasjärven kunnan itäisellä ja Taivalkos- gin ym. toivomusaloitteen n: o 393 peruste- 14922: ken eteläisellä aJueella on kyläryhmiä, joilla luihin' vuoden 1956 valtiopäiviltä ehdotamme 14923: ei ole minkäänlaista tieyhteyttä rautatielle, kunnioittaen, 14924: vaikka näissä kyläryhmissä asuu huomatta- 14925: van suuri väestö. Rakentamalla maantie että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14926: Pudasjärven Myllykankaalta Puhosjärven tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 14927: eteläpu!O'litse Pääahon talojen kautta Taival- kan suuruisen määrärahan maantien 14928: kosken Metsäkylään Kontionmäen-Taivai- rakennustöiden aloittamiseksi Pudas- 14929: kosken rautatielle pääsisi tällä alueella asuva järven Puhoksen Myllykankaalta Met- 14930: väestö maantien vaikutuspiiriin. Samalla tien säkylän rautatieasemalle Taivalkos- 14931: kautta syntyisi suora yhteys Pudasjärven ken kunnassa. 14932: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 14933: 14934: Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä. Eemil Partanen. 14935: 882 14936: IV,191. - Rah.al. N: o 10. 14937: 14938: 14939: 14940: 14941: Kekkonen ym..: Määräralwn osoittamisesta maantien raken- 14942: nustöiden aloittamiseksi Pudasjärven Sät·kivaarasta Tai- 14943: valkosken Virkkuseen. 14944: 14945: 14946: E d u s k u n n a ll e. 14947: 14948: Vuodesta 1933 lähtien on useampaan eri Edellä olevan perusteella ja viittaamalla 14949: otteeseen esitetty eduskunnalle Pudasjärven ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n:o 374 14950: Särkivaarasta Taivalkosken Virkkuseen me- vuoden 1952 valtiopäiviltä, ehdotamme kun- 14951: nevän maantien rakentamista koskevia eri nioittaen, 14952: aloitteita. Aloitteissa on selostettu perusteel- 14953: lisesti tien tarpeellisuus. Ja vaikka tien ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14954: kentamisesta oli jo 1930-luvulla tehty suun- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 14955: nitelma jaa laadittu kustannusarvio, ei kan suuruisen määrärahan maantien 14956: määrärahoja tien rakentamiseen ole vielä- rakennustöiden aloittamiseksi Pudas- 14957: kään saatu. Jarven Särkivaarasta Taivalkosken 14958: V irkkuseen. 14959: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 14960: 14961: Ma.tti Kekkonen. Eemil Partanen. 14962: 833 14963: 14964: IV,1921. - Rah.al. N:o 11. 14965: 14966: 14967: 14968: 14969: Kulova.ara. ym.: Määrärahan osoittamisesta Karunan-Ke- 14970: miön maantien rakentamiseen. 14971: 14972: 14973: E d u s k u n n a 11 e. 14974: 14975: Vuonna 1956 eduskunta hyväksyi Kemiön mään liikennettä siihen asti, kunnes silta 14976: ja Karunan välisen Rungonsalmen riippusil- valmistuu. 14977: lan rakentamisen. Siltasuunnitelmien ja pii- Kemiön saarella on noin 15 000 asukasta, 14978: rustusten laatiminen on annettu prof. Kivi- ulkosaaret mukaan luettuna lähes 20 000. 14979: salon tehtäväksi. Siltasuunnitelmien mukaan Saaren asukkaille ja kolmelle teollisuuslai- 14980: on rakennettava myös 12.5 km pitkä Karu- tokselle pitäisi varata asianmukaiset tieyh- 14981: nan-Kemiön maantie, jonka suunnitelmat teydet, että .saaristomaaseutu voisi kunnolli- 14982: ovat valmiit. sesti kilpailla työmahdollisuuksiensa kehittä- 14983: Kemiön liikenne Turkuun päin on ny- misessä terveellisissä maaseutuolosuhteissa. 14984: kyään hyvin surkuteltavassa kunnossa. Jotta Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 14985: olosuhteisiin saataisiin · pysyvää parannusta, ehdotamme, 14986: olisi edellä mainittu tie nopeasti rakennet- 14987: tava. Kun sillan rakentaminen kestää vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 14988: vuosia, olisi siltapaikan lähettyville sijoitet- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 14989: tava väliaikaisesti suuritehoinen lossi välittä- kan määrärahan Karunan----Kemiön 14990: maantien rakentamisen aloittamiseksi. 14991: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 14992: 14993: Urho Xulovaara.. 'Va.ppu Heinonen. 14994: Olli J. Uoti. Ra.fa.el Paasio. 14995: Kalervo Sa.ura.. 14996: 334 14997: 14998: IV,193. - Rah.al. N:o 12. 14999: 15000: 15001: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pape1'itehtaan 15002: perustamiseksi Ylä-Savoon. 15003: 15004: E d u s k u n n a ll e. 15005: Usean viime vuoden aikana on maassamme työllisyyden turvaamiseen varatuista tai 15006: ollut laaja työttömyys ja vaikeimpana se on muista varoista noin 1lj2-2 miljardia mark- 15007: esiintynyt maaseudulla. On maakuntia, joissa kaa vuodessa mainitun teollisuuslaitoksen 15008: työttömyys on saanut ns. rakenteellisen työt- perustamiseen Ylä-Savoon, olisi kyseinen 15009: tömyyden luonteen. Yksi sellainen maakunta puunjalostustehdas aikaansaatu 2-3 vuoden 15010: on mm. Ylä-Savo. kuluessa. 15011: Maaseudun työttömyyden poistajana on Kun työttömyystöiden järjestäminen Ylä- 15012: puhuttu ja suunniteltu maaseudun teollista- Savossa on viime vuosien aikana maksanut 15013: mista, ja teollistaminen olisi siihen varmaan valtiolle satoja miljoonia markkoja vuodessa 15014: tehokas keino. Kun on niin, että esim. yksi ja maaseudun työllisyyden ylläpitäminen 15015: suuri selluloosa- tai paperitehdas voi antaa koko maassa on vaatinut vuosittain useampia 15016: työtä tehtaalla ja metsissä ympäri vuoden kymmeniä miljardeja markkoja, olisi syytä 15017: tuhansille työntekijöille, on sellaisen teolli- näistä määrärahoista tai muista varoista 15018: suuslaitoksen toiminta tehokas työllisyyden käyttää muutamia miljardeja vuodessa sel- 15019: ylläpitäjä paikkakunnanaan koko maakun- laisten teollisuuslaitosten aikaansaamiseen, 15020: nassa. jotka antaisivat jatkuvasti työmahdollisuuksia 15021: Ylä-Savo olisi erittäin sopiva maakunta tuhansille työntekijöille. Nämä maaseudun 15022: selluloosa- tai paperitehtaan paikaksi. Se teollistamiseen tarvittavat varat voitaisiin 15023: olisi siihen sopiva paikka sen vuoksi, että antaa valtion lainoina yksityismetsänomista- 15024: maakunnan pinta-alasta on suurin osa metsä- jain yhtymille tai muille puutavara-alan teol- 15025: maata. Ylä-Savon kunnissa Iisalmen maa- lisuudenharjoittajille, tahi jos sitä tietä ei 15026: laiskunnassa, Kiuruvedellä, Vieremällä, Son- päästä tuloksiin, olisi valtion itsensä ryhdyt- 15027: kajärvellä, Lapinlahdella, Varpaisjärvellä ja tävä teollistamaan maaseutua. 15028: Pielavedellä on metsämaata yhteensä 546 500 Edellä mainittu puunjalostustehdas edis- 15029: ha. Tämän lisäksi Ylä-Savon naapurikun- täisi myös metsien pienpuutavaran menekkiä 15030: nissa Maaningalla ja Oulun läänin Pyhäjär- ja sitä tietä metsien hoitoa Ylä-Savossa, jossa 15031: vellä on laajoja metsäalueita. Niiden kanssa pienpuulle ja polttopuuksi sopivalle koivulle ' 15032: metsäpinta-ala nousee koko tällä alueella nykyisin ei ole riittävää menekkiä. 15033: huomattavasti yli 600 000 ha:n. Näin suu- Keväällä v. 1957 eduskunta hyväksyi eräi- 15034: ren metsäpinta-alan nykyinen puuvarasto ja den aloitteiden johdosta hallitukselle toivo- 15035: vuotuinen lisäkasvu takaisivat riittävästi muksen uusien puunjalostustehtaiden perus- 15036: raaka-ainetta sitä suuruusluokkaa olevalle tamisesta Pohjois-, Itä- ja Sisä-Suomen ali- 15037: selluloosa- tai paperitehtaalle, jota maamme työllisyysalueille. Kun hallitus ei vielä ole 15038: nykyiset suurimmat tämän alan teollisuus- tämän johdosta ryhtynyt toimenpiteisiin, eh- 15039: laitokset ovat. dotamme kunnioittavasti, 15040: Vaikein este mainitun teollisuuslaitoksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15041: aikaansaamiselle Ylä-Savoon on tehtaan ra- tulo- ja menoarvioon 500 miljoonan 15042: kentamiseen tarvittavan paaoman puute. markan suuruisen määrärahan sellu- 15043: Sen vuoksi olisi valtion ryhdyttävä toimen- loosa- tai paperitehtaan perustamiseksi 15044: piteisiin tällä Ylä-Savon teollistamisen tiellä. ja perustustöiden aloittamiseksi Ylä- 15045: Jos valtio käyttäisi tulo- ja menoarviossa Savossa. 15046: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 15047: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen. Hilja Väänänen. 15048: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. 15049: 335 15050: 15051: IVJ194. - Ra.h.al. N: o 13. 15052: 15053: 15054: 15055: 15056: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven puun- 15057: jalostustehtaan rakentamisen aloittamiseen liittyviä toi- 15058: menpiteitä varten. 15059: 15060: 15061: 15062: E d u s k u n n a ll e. 15063: 15064: Kemijärven puunjalostustehdashanke on höyryvoiman kehittämisessä, kun ne nyt jää- 15065: ollut vireillä jo vuosikymmeniä. Tarpeelliset vät käyttämättä. 15066: tutkimukset on suoritettu. Viittaamme niihin Posion, Sallan, Savukosken, Pelkosennie- 15067: seikkaperäisiin selvityksiin, joiden perusteella men, Sodankylän ja Kemijärven sekä Kit~ 15068: kauppa- ja teollisuusministeriö suoritutti ke- tilän ja Rovaniemen pohjoisosien kymmen- 15069: sällä 1957 alustavat laskelmat Kemijärven tuhantiselle pienviljelijäväestölle on Kemi- 15070: puunjalostuslaitoksesta ja siihen suunnitel- järven tehtaan rakentaminen ilmeisesti ainoa 15071: maan, jonka tulevan tehtaan vaikutusalueen keino elintason kohoamiseen, sillä sen vuo- 15072: kuntien edustajat luovuttivat viime kesä- tuisesta tulosta on n. 70 % puun myynnistä 15073: kuussa valtioneuvostolle. Niistä selviää uuden ja metsätöistä saatua tuloa. Kun valtion met- 15074: tehtaan tarve Lapin läänissä, vaikka jo ole- sissä lahoo em. pitäjissä vuosittain n. 0.5 15075: vaakin laajennettaisiin, ja se, että uuden milj. k-ms puuta ja metsät kasvavat alihak- 15076: tehtaan paikaksi Kemijärvi on mitä sopivin. kuun vuoksi n. 0.8 milj. k-ms vähemmän 15077: Kemijärven alueen hakkuuvajaus on yli mil- vuodessa kuin ne voisivat kasvaa, ja alueen 15078: joona k-ms vuodessa, joten raaka-ainetta on työttömyysmenot ovat pari mrd. mk vuo- 15079: riittävästi. Työttömyys on väestön jatkuvana dessa, on valtion syytä ryhtyä mahdollisuuk- 15080: riesana. Raaka-aineen kuljetus tehtaalle ja sien mukaan yhdessä paikallisen väestön 15081: valmiiden tuotteiden kuljetus tehtaalta voi- kanssa Kemijärven puunjalostustehdashan- 15082: daan taloudellisesti järjestää. Kemin ja Ke- ketta kiireellisesti toteuttamaan. Tehtaan ra- 15083: mijärven tehtaitten kuljetusten kokonaiskus- kentaminen on välttämätön Pohjois-Suomen 15084: tannusten vertailussa osoittautuu todellisuu- elinkeinoelämälle ja luotaessa uusia pysyviä 15085: dessa Kemijärvi jo nyt edullisemmaksi. Kun työpaikkoja työttömille ja niille suurille ikä- 15086: Kemijoen voimalaitokset on rakennettu, joen luokille, jotka lähivuosina astuvat työmark- 15087: vuotuinen uittokyky 50 milj. j3 loppuun kinoille. Kun valtion ja kuntien suoritutta- 15088: käytetty ja auto- ja traktorikuljetukset ny- mat laskelmat osoittavat kiistattomasti, että 15089: kyisestään vielä lisääntyneet, on epätaloudel- Kemijärvelle voidaan rakentaa taloudellisesti 15090: lista kuljettaa raaka-ainetta Kemijärven ohi. kannattavaa puunjalostusteollisuutta, ei asian 15091: Vesikysymyksen järjestely Kemijärvellä ei käytännöllinen ratkaisu mielestämme siedä 15092: tuota vaikeuksia. Sopivia tehdastontteja on viivyttelyä. 15093: useitakin. Ainakin sanomalehtipaperilla tulee Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 15094: olemaan jatkuva menekki. Kemijärvi voi tyy- nioittavasti, 15095: dyttää myös muut puunjalostuslaitoksen aset- 15096: tamat vaatimukset. Hakkuutähteet, jotka te- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15097: kevät n. neljänneksen kuorellisesta hakkuu- tulo- ja menoarvioon 400 miljoonan 15098: kuutiosta, ja roskapuut voidaan käyttää ra- markan suuruisen määrärahan Kemi- 15099: kennettavan tehtaan tarpeisiin lämmön ja järven kuntaan tai kauppalaan raken- 15100: 336 IV,194. - Kemijärven puunjalostustehdas. 15101: 15102: 15103: nettavan sanomalehtipaperi- tai sul- ten suorittami&elui vtM,HoenemmistiJi- 15104: faattiselluloosatehtaan rakentamisen sen osakeyhtiön puitteissa. - 15105: aloittamiseen liittyvien toimenpiteit- 15106: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 15107: 15108: Olavi Lahtela. Esa Hietanen. Veikko Savela. 15109: Markus Niskala. J oha.nnes Virolainen. Matti Liinamaa. 15110: .Antti J. Rantamaa. Eino Uusitalo . Arvo Pentti. 15111: Martti Miettunen. Aarre Marttila.. Eeli Erkkilä. 15112: Eemil Luukka. V. E. SvinhUfvud. Vieno Simonen. 15113: Onni Mannila. Eetu Karjalainen. Varma K. Turunen. 15114: Ale Holopainen. Urho Kulovaara. Hilja Våänänen. 15115: Pentti Pekkarinen. Kauno Kleemola. Erkki Koivisto. 15116: Hannes Paaso. Olli J. Uoti. Arvi Turkka. 15117: Eem.il Partanen. Anni Flinck. Veikko Kokkola. 15118: Leo Häppölä. Pentti Niemi. Valto Käkelä. 15119: Esa Timonen. A.rtturi Jämsen. Arvo Sävelä. 15120: Tahvo Rönkkö. 15121: 337 15122: 15123: IV,195. - Rah.al. N:o 14. 15124: 15125: 15126: 15127: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien jatkamiseksi 15128: Tepaston kylästä Lompolon kylän kautta Puljujärven 15129: kylään. 15130: 15131: 15132: E d u s k u n n a ll e. 15133: 15134: Tiettömässä erämaassa ov·at edelleen Kitti- Mainitun maantien rakentaminen olisi eri- 15135: län kunnan pohjoisosassa olevat, vuosisatoja koisen tarpeellinen valtion metsämaidenkin 15136: vanhat Lompolon ja Puljujärven kylät. Näi- vuoksi, koska se tulisi rakennettavaksi osaksi 15137: hin ky'lii.nJ IO'lisi vihdoinkin rakennettava valtioili metsämaita ja sen miO'lemmilla puo- 15138: maantie, että niidenkin asukkaat pääsisivät lilia ja mainitun Puljujärven pohjoispuo- 15139: tieyhteyteen ja voisivat kehittää talouttaan lella ovat tuhansien hehtaarien laajuiset 15140: ja parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan metsämaat, joista ei kannata puita ulosottaa 15141: sekä pääsisivät niistä monenlaisista vaikeuk- ilman puheena olevan tien rakentamista; ja 15142: sista, joita tiettömällä alueella asuvien kan- mikäli niitä metsiä halutaan hoitaa, tuJee 15143: salaisten Oili jatkuvasti kestettävä ja kärsit- niiden hoitaminenkin ilman tietä tavattoman 15144: tävä. kalliiksi. Ja onhan kokemus jo tähän men- 15145: Kun vaJtioneuvoston 17 päivänä huhti- nessä osoittanut moneen kertaan senkin, että 15146: kuuta 1935 Lapin taloudellisten olojen tut- kun tiettömällä erämaalla sattuu metsäpalo, 15147: kimista ja parantamista harkitsemaan aset- niin siin-ä tuhioutuu satoja, jopa tuhansia 15148: tama komitea, jonka puheenjohtajana toimi hehtaareja metsää sen vuoksi, ettei sinne 15149: Kajaanissa asuva pitkäaikainen eduskunnan saada ajoissa sammutusväkeä, jota sitäkään 15150: jäsen, kunnallisneuvos Fränti, mQnivuotisen ei voida muonittaa. 15151: perusteellisen tutkimuksensa perusteella jo Kun väestö lisä"åntyy mainituissa Tepaston 15152: huhtikuun 8 päivänä 1938 antamassaan mie- ja Lompolon sekä Puljujärven kylissä ja po. 15153: tinnössä (komitean mietintö n:o 8/1938) on tiesuunnalla Oili viljelykselle soveltuvia soita 15154: katsonut, että maantie olisi rakennettava ja muita maita, on mainitun tien rakentami- 15155: Kittilän-Muonion maantiestä Kittilän kun- nen asuttamisen kannaltakin erikoisen tar- 15156: nan Könkään kylästä mainitUill kunnan Te- peellinen. 15157: paston ja Lompolon sekä Puljujärven kylien Kyseessä olevan maantien rakentamisen on 15158: kautta Enontekiön kunnan NUllillaSen kylään eduskuntakin katsonut niin tarpeelliseksi, 15159: ja ehdottanut sen rakennettavaksi ensimmäi- että se päätti lokakuun 12 päivänä 1956 15160: sessä kiireellisyysluokassa, ja kun tätä komi- lausua hallitukselle toivomuksen, että hallitus 15161: tean ehdottamaa suuntaa on nyt rakennettu ryhtyisi· kiireellisiin toimenpiteisiin tien ra- 15162: maantie mainitusta Könkään kylästä Tepas- kentamiseksi. 15163: ton kylään, olisi mainittua tietä jatkettava Edellä esitettyyn viitaten kunn<ioittaen eh- 15164: kiireellisesti Tepaston kylästä Lompolon ky- dotan, 15165: iän kautta Puljujärven kylään asti, että mai- 15166: nitut kylät vihdoinikin saisivat tarvitsemansa että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15167: tien. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa 15168: Matka mainitusta Tepaston kylästä Lompo- markkaa Kittilän kunnan Tepaston 15169: lon kylään on n. 10 km ja siitä Puljujärven kylään rakennetun maantien jatkami- 15170: kylään n. 15 km. Rakennettavan tien pituus seksi Lompolon kylän kautta Pulju- 15171: olisi siis n. 25 km. TiesuUlllta on tutkittu. järven kylään. 15172: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15173: 15174: Olavi Lahtela. 15175: 43 E 687/58 15176: 338 15177: 15178: IV,196. - Rah.al. N:o 15. 15179: 15180: 15181: 15182: 15183: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 15184: Sodankylän-Pelkosenniemen maantien ja Orajärven kylä- 15185: tien välille. 15186: 15187: 15188: Eduskunnalle. 15189: 15190: Kun nyt jo vuonna 1936 rakenteille pantu mista varten on tehty suunnitelma ja kus- 15191: Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien väli- tannusarvio jo vuonna 1954, ja maksaa sen 15192: nen n. 55 km: n pituinen maantie on saatu rakentaminen sanotun kustannusarvion mu- 15193: liikenteelle ja siitä on avautunut Keski- ja kaan 9 384 000 markkaa. Mainitun yhdys- 15194: Pohjois-Lapin pitkän maantien vaikutuspii- tien rakentamisen on Sodankylän kunta kat- 15195: rissä olevalle väestölle suora kulkureitti lä- sonut niin tarpeelliseksi, että on tielain edel- 15196: himmälle rautatieasemalle Kemijärvelle, olisi lyttämässä järjestyksessä anonut sen raken- 15197: tälle Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle nettavaksi valtion toimesta maantienä. 15198: pääsyä varten rakennettava eräitä yhdys- Ottaen huomioon sen, että valtio maksaa 15199: teitä, että nekin kylät, jotka ovat mainitun maantiekul·jetuksista rahtiavustukset lähim- 15200: tien länsipuolella, voisivat käyttää hyväkseen rnäitä rautatieasemalta lukien ja että maini- 15201: mainittua lähintä Kemijärven rautatiease- tun yhdystien rakentamisella lyhenee maan- 15202: maa. Kun aikoinaan on rakennettu Rovanie- tiematka verrattain suureen Orajärven ky- 15203: men-Sodankylän maantiestä n. 12 km So- lään lähimmältä rautatieasemalta 26-35 km, 15204: dankylän kirkolta Rovaniemelle päin erka- on va'ltion etujen mukaista tähänkin nähden, 15205: neva Sodankylän kuntaan kuuluvaan Orajär- että yhdystie rakennetaan pian. 15206: ven kylään noin 8 km: n pituinen kylätie, Mainitun yhdystien rakentaminen on val- 15207: jonka itäinen pää on 6 km: n päässä Sodan- tion met.sätaloudenkin kannalta erikoisen tar- 15208: kylän-Pelkosenniemen maantiestä, olisi tä- peellinen, koska sitä voidaan valtion met- 15209: män maantien ja kylätien välille rakennet- sistä otettavat puut ajaa Kitisenjokeen, joka 15210: tava yhdystie, että mainitun Orajärven ky- on hyvä uittoväylä. 15211: län asukkaat ja ne, jotka asuvat Rovaniemen Kun uusi tielaki astui voimaan vuoden 15212: -Sodankylän maantien varressa mainitun 1958 alussa ja kun ko. kylätie ja sen jat- 15213: kylätien. erkanemispaikan läheisyydessä ja koksi rakennettava kahden pitkän maantien 15214: sen ja Sodankylän kirkonkylän välisellä välinen yhdystie on katsottava sanotun lain 15215: alueella, voisivat käyttää hyväkseen heitä lä- mukaan niihin teihin kuuluvaksi, jotka on 15216: hinnä olevaa Kemijärven rautatieasemaa. siirrettävä valtion hoitoon ja ottaen huo- 15217: Ellei mainittua yhdystietä, jonka pituus on mioon senkin, että valtioneuvoston 17 päi- 15218: vain 6 km, rakenneta, on Orajärven kyläläis- vänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellisten 15219: ten ja mainitun kylätien erkanemispaikan olojen kehittämistä tutkimaan asettama ko- 15220: läheisyydessä sekä sen ja Sodankylän kirkon- mitea jo vuonna 1938 antamasaan mietin- 15221: kylän välillä asuvain kierrettävä Sodankylän nössä, kuten näkyy komitean mietinnön si- 15222: kirkonkylän kautta päästäkseen mainitulle vulta 154, on ehdottanut mm., että Kittilän 15223: Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle ja kih1akuntaan kuuluvat kylätiet olisi kiireel- 15224: sitä lähimmälle rautatieasemalle, jonka kier- lisesti otettava valtion haltuun ja kun yh- 15225: tomatkan pituus on Orajärven kyläläisille dystien rakentamisesta on valtiolle monessa 15226: 26-35 km. muodossa hyötyä ja rakennettavan yhdys- 15227: Edellä esitetty jo osoittaa, että 6 km: n tien pituus on vain 6 km ja sen rakentami- 15228: pituisen yhdystien rakentaminen on erikoisen seksi on valmis rakennussuunnitelma, olisi 15229: tarpeellinen. Mainitun yhdystien rakenta- se kiireellisesti rakennettava. 15230: IV,196. - Lahtela. 339 15231: 15232: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- tien rakentamiseksi Sodankyläw:- 15233: dotan, Pelkosenniemen maantien ja Rovanie- 15234: me11r--Sodankylän maantiestä Orajär- 15235: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 ven kylään rakennetun kylätien vä- 15236: tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- lille. 15237: kan suuruisen määrärahan maan- 15238: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958.' 15239: 15240: Olavi Lahtela.. 15241: 840 15242: 15243: IV,197. - Rah.al. )1' :o 16. 15244: 15245: 15246: 15247: 15248: Lahtela ym.: Määrärakan osoittamisesta Inarin kirkonkyZän- 15249: Menesjärven maantien kunnostamista varten. 15250: 15251: 15252: E d u s k u n n a ll e. 15253: 15254: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- liikennöitävään kuntoon saattaminen mainit- 15255: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontekiön tuun kylään kuljetettaville tavaroille 8-14 15256: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä markan kuljetuskustannusten alenemista ja 15257: Lemmenjoelle on jo kauan sitten katsottu vastaavaa toimentulomahdollisuuden paran- 15258: tarpeelliseksi asujamiston saattamiseksi tie- tumista. Saman suuruisen kuljetuskustan- 15259: yhteyteen ja valtion metsien tientarpeen nuksen alentumisen se aiheuttaa kaikille 15260: vuoksi. muillekin asukkaille, jotka tulevat käyttä- 15261: Mainittujen maanteiden rakentamista kos- mään mainittua tietä. On selvää, että valtion 15262: kevaa kysymystä on tutkinut mm. valtioneu- metsätalous tulee tiestä hyötymään paljon 15263: voston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin ta- enemmän kuin yksityiset, koska tien vaiku- 15264: loudellisten olojen parantamista varten aset- tuspiirissä ovat tuhansia hehtaareja käsittä- 15265: tama komitea ja huhtikuun 8 päivänä 1938 vät metsäalueet, joiden puutavarain hyväksi- 15266: antamassaan mietinnössä ehdottanut ne ra- käyttö ja metsien hoito tulee sitä halvem- 15267: kennettaviksi ennen v. 1949 (komitean mie- maksi, mitä paremmat kuljetusmahdollisuu- 15268: tintö n:o 8/1938.) det ovat. 15269: Tämän jälkeen on mainittua tietä, osaksi Porotalous, joka on Inarin kunnassa eri- 15270: maamme ja osaksi saksalaisten toimesta, ra- koisen suurimerkityksinen elinkeino ja jonka 15271: kennettu Inarin kirkonkylän ja Menesjärven keskeisimpiä paikkoja mm. on Menesjärven 15272: välillä, joka matka on n. 35 km, sellaiseen seutu, tulisi myöskin saamaan huomattavia 15273: kuntoon, että sitä voidaan jollain tavoin au- tuloksia mainitusta maantiestä. Jos olisi po. 15274: toilla liikennöidä silloin kun maa on kuiva tie, voitaisiin porot teurastaa aikaisin syk- 15275: tai auton kantavaksi jäätynyt ja lumeton. syllä, jolloin ne ovat lihavia, ja kuljettaa 15276: Mainitun tien autoilla liikennöitävään kun- tuotteet maanteitse autoilla kulutuskeskuk- 15277: toon rakentaminen Inarin kirkonkylästä Me- siin. Kun ei ole autoilla liikennöitävää tietä, 15278: nesjärvelle on erikoisen tarpeellinen, ei vain on porojen teurastus siirrettävä talvikelin 15279: Menesjärven kylässä ja sen ympäristössä asu- ajalle, josta on porotaloudelle suuri vahinko. 15280: vain kansalaisten saattamiseksi tieyhteyteen, Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita 15281: vaan myöskin valtion metsien ja Lemmen- aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että 15282: joen kullankaivajain sekä Lemmenjoella ole- väestölle voitaisiin antaa se apu, minkä tei- 15283: vien asukkaiden tientarpeen tyydyttämiseksi. den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet 15284: Kun Menesjärven kylä on laajan valtion jo vuosikymmeniä. 15285: metsämaan keskellä, on itsestään selvää että Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja Me- 15286: tie jo yksin valtion metsien kannalta asiaa nesjärven välisen tien autoilla liikennöitä- 15287: ajatellen olisi rakennettava, vaikkei siellä vään kuntoon rakentamiseksi on· tie- ja vesi- 15288: olisi asukkaita olemassakaan, liikennekelpoi- rakennushallituksen toimesta vuoden 1951 al- 15289: seksi. kuun suoritettu tutkiminen ja kustannus- 15290: Kun Menesjärven kylässä on niin paljon arvion teko. 15291: asukkaita, että se on erillinen kansakoulu- Tässä yhteydessä on mainittava, että Ina- 15292: piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon- rin kunta on anonut, että mainitun maantien 15293: kylästä Menesjärvelle maksaa kesän aikana kunnostaminen suoritettaisiin työttömyyden 15294: 9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla poistamiseksi varatuilla varoilla ja että edus- 15295: IV,197. - Lahtela ym. 341 15296: 15297: kuntakin, käsitellessään vuoden 1952 tulo- ja sätaloudellekin erikoisen tarpeellinen, olisi 15298: menoarviota, on lausunut, että sen rakenta- sen rakentamiseksi otettava ensi vuoden tulo-· 15299: miseen olisi käytettävä työttömyysvaroja. ja menoarvioon määräraha. 15300: Vaikka sitä talven aikana rakennettaisiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 15301: työttömyysvaroilla, on siihen varattava varsi- nioittaen, 15302: naisiakin varoja, koska talvella ei voida ra- 15303: kentaa tietä sellaiseksi, että se olisi liikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15304: kelpoinen. · tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 15305: Kun mainittu tie on ollut kesken rakenta- kan suuruisen määrärahan Inarin kir- 15306: misen lähes 20 vuotta ja se saadaan vähillä konkylän--Menesjärven maantien au- 15307: kustannuksilla rakennetuksi autoilla liiken- toilla liikennöitävään kuntoon saatta- 15308: nöitävään kuntoon ja kun tie on valtion met- miseksi. 15309: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15310: 15311: Ola.vi Lahtela. Markus Niskala. 15312: 342 15313: 15314: IV,198. - Ra.h.al. N:o 17.. 15315: 15316: 15317: 15318: 15319: Lahtela: Määrämhan osoittamisesta Kelujärven-Värriön 15320: maantien rakennustöiden jatkamista varten. 15321: 15322: 15323: Eduskunnalle. 15324: 15325: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- sena, koska sillä tiesuunnalla on varsin laa- 15326: kylän ja Savukosken kuntien keskusten vä- joja, viljelyskelpoisia soita, joita on suunni- 15327: lille on ollut jo kauan aikaa vireillä. Kun teltu käyttää asuttamiseen ja tullaan asut- 15328: jo ennen sotia on rakennettu maantie Sodan- tamaan heti kun tie saadaan valmiiksi. 15329: kylän kunnan keskuksesta Kelujärven ky- Valtion metsätaloudelle olisi po. tie erikoi- 15330: lään ja Savukosken keskuksesta Värriön ky- sen tarpeellinen ja tuottaisi suuria tuloksia, 15331: lään, olisi mainittujen kuntain keskusten vä- koska ne valtion metsämaat, joita tie hyödyt- 15332: lisen yhdystien rakentaminen nyt jo toteu- täisi, käsittävät tuhansia hehtaareja. 15333: tettava. Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä- 15334: Kun jo useita vuosia sitten alettiin raken- taloudenkin vuoksi ja mainittu tie on tar- 15335: taa työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa, peellinen monesta muustakin syystä, olisi sen 15336: maantietä mainitusta Kelujärven kylästä rakentaminen kiireellisesti toteutettava. On- 15337: Tanhuan kylää kohti ja sitä on rakennettu han epätaloudellista, että tien rakentamiseen 15338: useana talvena ja saatu jonkinlainen kuljet- on useina vuosina käytetty valtion varoja 15339: tava tie mainittuun Tanhuan kylään, joka on eikä tietä rakenneta valmiiksi, vaikka sen 15340: Savukosken kunnan suurin kylä, ja josta on tarve on monestakin syystä erikoisen suuri. 15341: matkaa mainittuun Värriön kylään n. 20 km, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 15342: olisi mainittu Kelujärven Tanhuan välinen dotan, 15343: tie saatava valmiiksi ja myöskin rakennet- 15344: tava Tanhuan-Värriön välinen tie, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15345: mainittujen kuntain keskusten välille saatai- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 15346: siin tie. kan suuruisen määrärahan maantien 15347: Mainitun Tanhuan-Värriön tien rakenta- rakennustöiden jatkamiseksi Sodanky- 15348: mista pitävät myöskin asianomaisten kuntien län kunnan Kelujärven kylästä Savu- 15349: maanlunastuslautakunnat erikoisen tarpeelli- kosken kunnan Värriön kylään. 15350: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 15351: 15352: Olavi Lahtela. 15353: 343 15354: 15355: IV,199. - Rah.al. N: o 18. 15356: 15357: 15358: 15359: 15360: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi 15361: Kemijärven-Posion maantien ja Aittoperän kylätien 15362: välille. 15363: 15364: 15365: E d u s k u n n a 11 e. 15366: 15367: Kemijärveltä Lehtolan ja Jumiskon voima- voimalaitokselle maantien Sallan kunnan 15368: laitoksen kautta Posiolie rakennetun maan- Morottajan ja Posion kunnan Petä-Posion 15369: tien ja Posion kuntaan rakemietun Sihnarkka- maantiestä, johon sittemmin yhdistettiin Ke- 15370: salmen-Aittoperän kylätien välille olisi ra- mijärveltä Jumiskon voimalaitokselle raken- 15371: kennettava 5-6 km:n pituinen yhdysmaan- nettu maantie. 15372: tie. Mainittu Pohjolan Voima Oy:n Jumiskon 15373: Näin olisi tehtävä, 'koSka tällä yhdystiellä voimalaitokselle rarkentama tie on tosin tar- 15374: lyhennettäisiin Kemijärven kunnan ja Posion peellinen niille Posion kuntalaisille, jotka 15375: kunnan keskuksen välistä matkaa yli 10 km asuvat Posion kunnan itäisellä alueella, 15376: ja mainittujen kuntien keskusten välinen lii- mutta kun mainittujen kuntain keskusten 15377: kenne :tulisi kulkemaan Kemijärven ja Posion välinen maantie olisi saatava mahdollisimman 15378: kunnan rajan läheisyydessä olevan verraten lyhyeksi ja sen tästä syystä tulisi kulkea 15379: suuren Posion kuntaan 'kuuluvan Aittoperän mainitun Aittoperän kylän kautta, olisi po. 15380: kylän kautta. Ellei mainittua yhdystietä yhdystie nyt rakennettava, ettei alkuperäinen 15381: rakenneta, on Aittoperän kylän asukasten, suunnitelma jäisi toteuttamatta. Kun kysy- 15382: päästäkseen Kemijärven-Posion linja-auto- myksessä on vain 5-6 km: n pituisen tien 15383: liikennettä hyväkseen käyttämään, martkus- rakentaminen ja maasto tällä matkalla on 15384: :tettava kävellen .tai muutoin linja-autotien helposti rakennettavissa ja kun se olisi raken- 15385: varteen 4-9 km ja po. tietä samanlainen nettava siihen, johon se on alkuaan suunni- 15386: mat'ka kotiinsa ja heidän matkansa lähim- teltu, olisi se myöskin rakennettava, ettei 15387: mälle eli Kemijärven rautatieasemalle jat'kuu tie jäisi keSken rakentamisen. 15388: 25-30 km. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 15389: Mainittakoon, että Kemijärven ja Posion ehdotan, 15390: kuntain keskusten välinen maantie oli alku- 15391: jaan suunniteltu rakennettavaksi mainitun että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15392: Aittoperän kylän kautta sitä suuntaa, jota tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 15393: yhdystie olisi rakennettava. Se, ettei Kemi- kan suuruisen määrärahan· Kemijär- 15394: järven ja ·Posion kuntien keskusten välistä veltä Lehtolan ja Jumiskon voimalai- 15395: maantietä ole rakennettu siltä osilta, johon toksen kautta Pasiolle rakennetun 15396: yhdystie olisi rakennettava, johtuu siitä, että maantien ja Aittoperän kylätien väli- 15397: Pohjolan Voima Oy rakennutti Jumiskon sen yhdystien rakentamista varten. 15398: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958.. 15399: 15400: Olavi Lahtela. 15401: 344 15402: 15403: IV,200. - Rah.al N:o 19. 15404: 15405: 15406: 15407: 15408: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 15409: Soppelasta Räisälään. 15410: 15411: 15412: E d u s k u n n a ll e. 15413: 15414: Maantien rakentamista Kemijärven-Sal- 1951 tuJ.o- ja menoarvioom 5 milj. markan 15415: lan maantiestä Kemijärven itäpuolta Kemi- määrärahan. Näillä ja myöhemmin myönne- 15416: järven kuntaan kuuluvan Isokylän Soppelan tyillä työttömyys- ja varsinaisilla määrära- 15417: kyläryhmän kautta Kemijärven kuntaan hoilla on puheena olevasta Räisälän kylään 15418: kuuluvaan Räisälän kylään, jossa se yhtyisi johtavasta maantiestäkin rakennettu se osa, 15419: Kuusamosta sekä Posion ja Sallan kuntiin mikä on mainitun kylätien ja Soppelan kylä- 15420: kuuluvasta tieverkosta mainittuun Råisäiän ryhmän välillä. Nyt on siis kysymys v:ain 15421: kylään rakennettuun maantiehen, on pidetty Soppelan kyläryhmän ja RäisäJän kylän vä- 15422: jo vuosikymmeniä sitten aivan välttämättö- lisen tieosan rakentamisesta, jonka pituus 15423: mänä. Tämän tien rakentamista varten on on noin 15 km. 15424: Kemijärven kunnan isojaon yhteydessä jo Ko. noin 15 km:n pituisen tieosan raken- 15425: vuosina 1919-1921 erotettu tarvittava tie- taminen on erikoisen tarpeellinen siihenkin 15426: maa ja tientek:oaineiden ottopaikat valtion nähden, että mainitulla tiesuunnalla entis- 15427: maaksi ja tien rakentamista varten jo ennen ten tilojen lisäksi IOill rakennettu rintama- 15428: vuotta 1928 tie- ja vesirakenillushallituksen miestiloja, joilla ei ole mitään tietä ja että 15429: toimesta laadittu rakennuskustannusarvio; siellä on paljon viljelykseen soveltuvaa 15430: ja tien ra:kentamisenkin piti alkaa jo mää- maata ja siitä avautuisi suora tieyhteys Ke- 15431: rättynä päivänä elokuussa 1928, mutta jäi mijärven kunnan keskuksesta Etelä-Sallan 15432: se silloin rakentamatta sen vuoksi, että piiri- ja Pohjois-Kuusamon sekä Pohjois-Posion 15433: insinööri halusi sen rakentaa pitkin peltoja, tieverkostoon, joista 10n rakennettu maantie 15434: vaikka isojaossa erotettu tiemaa oli vieressä puheena olevaan Räisälän kylään. Raken- 15435: ja rautatie on jäljemmin rakennettu. tamalla puheena oleva tieosa lyhenisi maini- 15436: Kun tie mainitusta syystä jätettiin raken- tun Räisälän kylän ja Kemijärven kunnan 15437: tamatta, perustivat Kemijärven kuntaan keskuksen sekä Kemijärven ja Kuusamon 15438: kuuluvan Isokylän asukkaat ns. Jussilaru- kunnan keskuksen välinen JD.a.~mtiematka. 15439: Kisanlahden kylätiekunnan ja rakensivat eh- noi1ll 22 km. Se poistaisi myöskin sen posti- 15440: dotettua tiesuuntaa alussa mainitusta Kemi- ja linja-autoliikennettä pahasti häiritsevän 15441: järven-Sallan maantiestä vuosina 1931- mutkan, minkä ne joutuvat liikennöidessään 15442: 1932 noin 6 km: n pituisen osan kylätienä. ajamaan edestakaisin samaa tietä Räisälän 15443: Tämän kylätien rakentamiseen valtiooavus- kylässä noin 8 km joka päivä. Tien 15444: tusta myönnettäessä määrättiin, että sivuojat rakentamisella poistuisi myöskin ne huomat- 15445: kovilla mailla:kin oli tehtävä 5.5 metrin etäi- tavan suuret henkilö- ja tavarankuljetuksen 15446: syydelle toisistaan. Näin tehtiin sen vuoksi, liikama:ksut, joita Kemijärven kirkonkylän 15447: että jo silloin pidettiin täysin selvänä, että ja Räisälän kylän välillä olevaa nykyistä 15448: sitä on lähitulevaisuudessa jatkettava maan- pitkää tietä kulkien Olli maksettava; ja sa- 15449: tienä Soppe'lan kyläryhmään ja edelleen malla se vähentäisi niitä rahtiavustusmak- 15450: alussa mainittuun Räisälän kylään, ja Sop- suja, joita valtio suorittaa ei vain Räisälän 15451: pelan kyläryhmästä erkaneva maantie Leh- ky.lään kuljetettavasta tavarasta, vaan myös- 15452: tolan kautta Posion kuntaan. kin siitä tavarasta, jota kuljetetaan Sallan 15453: Maantien rakentamiseksi mainitun kylätien kunnan eteläosaan sekä Kuusamon ja Posion 15454: jatkona Soppelan kyläryhmän kautta Leh- kuntiin Kemijärveltä. 15455: tolaan on eduskunta ottanut vuosien 1950 ja Niinkuin edellä selostetusta käy selville, 15456: IV,200. - Lahtela. 345 15457: 15458: on kyseessä olevan maantien rakentaminen päivänä 1956 päättänyt yksimielisesti lausua 15459: katsottu tarpeelliseksi jo vuosikymmeniä sit- hallitukselle seuraavan toivomuksen, ,että 15460: ten ja sen tarve on sen jälkeen lisääntyn\}'"t hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin 15461: ja lisääntyy jatkuvasti; ja sen rakentami- maantien rakentamiseksi Kemijärven kun- 15462: sella saataisiin myöskin huomattavan suuri nassa olevasta Soppelasta saman kunnan 15463: rahtia.vustusmaksujen aJ.eneminen ja vapau- Rä:isälään." 15464: tettaisiin huiO'lllatta.van suuri matkustaja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 15465: määrä maksamasta niitä liikama:ksuja, joita 15466: on suoritettava matkustettaessa pitkien kier- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15467: toteiden vuoksi. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 15468: Kyseessä olevan n. 15 km: n pituisen yh- markan suuruisen määrärahan maatn- 15469: dysmaantien rakentamista koskevaa asiaa on tien rakentamiseksi Soppelasta Räi- 15470: mm. eduskunta käsitellyt ja lokakuun 16 sälään. 15471: Helsingissä 6 päiyänä elokuuta 1958. 15472: 15473: Olavi Lahtela. 15474: 15475: 15476: 15477: 15478: 44 E 68'7/5:8 15479: 346 15480: 15481: IV,201. - Rah.al. N: o 20. 15482: 15483: 15484: 15485: 15486: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien rakenta- 15487: miseksi Seipäjärven ja Heinäperän kyläteiden väUlle. 15488: 15489: 15490: Eduskunnalle. 15491: 15492: Maantie olisi mahdollisimman pian raken- Jo se, että mainitulla tiesuunnalla olevan 15493: nettava Rovaniemen-Sodankylän maantiestä Seipäjärven kylän yli 180 asukkaan on tien 15494: Sodankylän kuntaan kuuluvaan Seipäjärven puutteen vuoksi matkustettava pientenkin 15495: kylään rakennetun tien ja Rovaniemen- asiain vuoksi oman kuntansa keskukseen 69 15496: Meltauksen-Sodankylän maantiestä Syvä- km, vaikka he voisivat ne hoitaa 23 km: n 15497: järven kylästä Heinäperään rakennetun tien päässä olevassa Syväjärven kylässä, jossa 15498: välille, joka matka on noin 18 km. Tämän ovat kauppaliikkeet, terveystalo, kätilö, pos- 15499: yhdystien rakentaminen on erikoisen tarpeel- titoimisto, poliisi ja hautausmaa, osoittaa, 15500: linen mainitulla tiesuunnaUa olevien kylien että ko. tie on erikoisen tarpeellinen. 15501: asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien pa- Se, mitä valtion metsätalous menettää tien 15502: rantamisen ja taloudellisten olojen kehittä- puutteen vuoksi monessa eri muodossa vuo- 15503: misen vuoksi ja se on erikoisen tarpeellinen sittain, on niin huomattavan suuri, ettei tien 15504: myöskin tuhansia hehtaareja käsittävien, hak- rakentamista pitäisi enää lykätä vuodesta toi- 15505: kaamattomien valtion metsien hyväksi käy- seen, kuten on tehty tähän asti vahingoksi 15506: tön ja hoitamisenkin takia. Tämän tien ra- asukkaille ja va1tion metsätaloudelle. 15507: kentamiskysymys on ollut vireillä vuodesta On valitettavaa, ettei tätä tietä ole odo- 15508: 1913 alkaen ja sen rakentamista, aikanaan tuksesta huolimatta aikaisemmin rakennettu 15509: antamassaan lausunnossa, on mm. metsähal- ja että sen vuoksi on ollut pakko jo tähän 15510: litus valtion metsien vuoksi pitänyt erikoi- mennessä rakentamattomal1a tiesuunnalla 15511: sen tarpeellisena. jättää kolme vanhaa uudistaloakin asumatto- 15512: Valtioneuvoston Lapin taloudellisten olojen maksi, kun tiettömässä erämaassa ei ole ollut 15513: kehittämistä tutkimaan asettama komiteakin elämisen mahdollisuuksia. 15514: on katsonut mainitun maantien rakentamisen Kyseessä olevan yhdystien rakentaminen 15515: tarpeelliseksi ja ehdottanut jo vuonna 1938 on, kuten kartta osoittaa, tarpeeliinen sii- 15516: antamassaan mietinnössä sen rakennettavaksi henkin nähden, että Rovaniemeltä Meltauk- 15517: vuoden 1948 loppuun mennessä, kuten mo- sen kautta Sodankylään menevän maantien 15518: net muutkin Lapin alueen tärkeimmät tiet. pituus on yli 156 km ja Rovaniemeltä Vika- 15519: Kun tien tarpeellisuus sen jälkeen, kun mai- järven kautta Sodankylään kulkevan maan- 15520: nittu komitea on Lapin taloudellisten olojen tien pituus on yli 131 km ja näiden teiden 15521: kehittämismahdollisuuksia tutkinut ja katso- suuri etäisyys toisistaan on n. 35 km, eikä 15522: nut tien rakentamisen tarpee1liseksi, on mo- mainittujen pitkien teiden välillä ole yhtään 15523: ninkertaistunut, ei vain väestön huomattavan ainoaa yhdystietä. Kun näin kahden pitkän 15524: lisääntymisen vuoksi, vaan myöskin moottori- tien välillä ei ole yhdystietä, on siis, jos on 15525: ajoneuvojen käytön yleistyttyä, olisi nyt jo päästävä jommalta kummalta mainitulta pit- 15526: aika rakentaa ko. maantietkin, että nekin, kältä tie1tä toiselle tielle, kierrettävä joko 15527: jotka asuvat mainitulla tiesuunnalla, pääsisi- Sodankylän taikka Rovaniemen kautta, joka 15528: vät edes siinä suhteessa, mitä tie nykyaikana matka voi olla yli 140 km. Kun kyseessä on 15529: vaikuttaa taloudellisiin oloihin ja niiden kai- ainoastaan 18 km: n pituisen yhdystien ra- 15530: kinpuoliseen kehittämiseen, samanvertaiseen kentaminen ja se olisi valtion komitean eh- 15531: asemaan kuin ne kansalaiset, jotka voivat dotuksen mukaan pitänyt rakentaa jo 9 15532: käyttää hyväkseen valtion rakentamia ja vuotta sitten, olisi sen rakentaminen jo nyt 15533: kunnossapitämiä maanteitä. toteutettava kiireeUisesti. 15534: IV,201. - Lahtel&. 347 15535: 15536: Kun teiden rakentaminen on kaikenlaisen Edel1ä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 15537: talouselämän kehittämisen perusedellytys ja dotan, 15538: kun nekin, joilla ei ole tietä ensinkään ja ne, 15539: joilla se on puutteellinen, maksavat verot että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15540: tuloistaan ja omaisuudestaan samojen perus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 15541: teiden mukaan kuin nekin, jotka ovat val- kan suuruisen määrärahan yhdys- 15542: tion rakentamien ja kunnossapitämien teiden maantien rakentamiseksi Sodankylän 15543: varsilla, on välttämätöntä, että teitä raken- kunnassa olevan S eipäjärven kylätien 15544: netaan sinne, missä niitä ei ole tai missä ne ja Syväjärven kylässä olevan Heinä- 15545: eivät tyydytä asujamiston ja valtion metsä- perän kylätien välille. 15546: talouden tien tarvetta. 15547: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 15548: 15549: Olavi Lahtela. 15550: 348 15551: 15552: lV,OOJ. - Bah.al. K: o 21. 15553: 15554: 15555: 15556: 15557: Lahtela: Määrärahan osoittamis~da Molkojärven-Kieringin 15558: maantien rakentamista varten. 15559: 15560: 15561: E d u s k u n n a 11 e. 15562: 15563: Molkojärven-Kieringin välisen 12 km pi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kun- 15564: tuisen maantien suunta Kittilän kunnan nioittaen, 15565: alueella on aikoinaan tutkittu ja suunnitel- 15566: mat tien rakentamisesta laadittu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15567: Tämä tie olisi hyvin tärkeä Kittilän ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 15568: Sodankylän välisenä yhdystienä ja se olisi kan suurui.~en määrärahan Molkojär- 15569: hyvin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asuk- ven-Kieringin maantien rakentamista 15570: kaille sekä lyhentäisi mm. Inarin seudun varten. 15571: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km. 15572: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 15573: 15574: Olavi Lahtela. 15575: 349 15576: 15577: IV,003. - B.ab..al. 1f: o 22. 15578: 15579: 15580: 15581: 15582: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 15583: Vian as~malta Vanttausjärven maantielle. 15584: 15585: 15586: Eduskunnalle. 15587: 15588: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- tion metsämaat, joista voitaisiin kaikenlai- 15589: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi nen puutavara kuljettaa autolla mainitulle 15590: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- Vian rautatieasemalle tarvitsematta niitä 15591: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Ro- ajaa noin 60 km etempänä olevalle Rovanie- 15592: vaniemen kunnan Viirin kylässä mainitulla men asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä 15593: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on olisi myöskin suuri etu rautatielle, koska se 15594: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- saisi polttopuunsa paljon halvemmilla kus- 15595: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja maini- tannuksilla ja koska tien rakentaminen tulisi 15596: tulla tiesuunnalla olevalle V anttausjärven huomattavasti lisäämään Vian rautatiease- 15597: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- man liikennetulojakin. Yleiselle maantielii- 15598: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi kenteellekin olisi myös huomattava etu po. 15599: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- tien rakentamisesta siihen nähden, että mai- 15600: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- nitun rautatien pohjoispuolella olevalta Ro- 15601: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti vaniemen~Kemijärven maantieltä, johon 15602: po. tietä n. 18.5 km:n pituudelta. Rakenta- yhtyy Rovaniemen-Sodankylän maantie, on 15603: matta on siis vain noin 8.5 km: n pituinen rakennettu Vian asemalle tulotie. Kun Vian 15604: osa Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä aseman ja Vanttausjärven välille rakenne- 15605: rakentamaton tieosa estää mainitun tien var- taan maantie, avautuu siitä samalla suora 15606: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua kulkureitti pohjoisesta Vian aseman kautta 15607: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa· ' Rovaniemen-Posion ja Rovaniemen-Sodan- 15608: kottaa heidät liikennöimään noin 40--60 km kylän maanteiden välille tarvitsematta kier- 15609: etempänä olevalla rautatieasemalla. Kun tää Rovaniemen kauppalan kautta noin 70 15610: edellä mainitun, jo rakennetun tien varressa km pitempää tietä. 15611: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa Mainittakoon vielä, että eduskunta kulku- 15612: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti jo 15613: liikennepaikkana kaikki ne, jotka asuvat Ro- kesäkuun 4 päivänä 1956 hyväksyi toivomuk- 15614: vaniemen-Posion maantien varressa maini- sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin po. 15615: tun Vanttausjärvelle rakennetun tien erka- tien rakentamiseksi. 15616: nemispaikan etelä- ja pohjoispuolella, on Mainitun tien rakentaminen nyt, kun Ke- 15617: selvää, että varsin suuri asukasmäärä estyy mijoessa olevaa Pirttikosken voimalaitosta 15618: käyttämästä lähintä rautatieliikennepaikkaa on alettu rakentaa, on senkin vuoksi kiireel- 15619: niin kauan kuin 8.5 km: n pituinen maantie linen, koska po. rautatieasemalta on maini- 15620: on rakentamatta Vian rautatieasemalle asti. tulle voimalaitoksen rakennuspaikalle paljon 15621: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- lyhyempi matka kun miltään muulta rauta- 15622: heena oleva maantie, on hyvää, viljelyskel- tieasemalta. 15623: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa- 15624: kun tie on rakennettu, koska asutettavia vuttaa rakentamalla 8.5 km: n pituinen Vian 15625: sanotulla seudullakin on paljon. asemalle johtava erikoisen tarpeellinen tulo- 15626: Valtion metsätaloudelle on myöskin ko. tie, olisi se mahdollisimman pian rakennet- 15627: tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty, tava. 15628: koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat val- 15629: 350 IV,20S. - V:la.n-Vanttausjärven maantie. 15630: 15631: 15632: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- kan suuruisen määrärahan maantien 15633: dotan, rakentamiseksi Rovaniemen-Kemijär- 15634: ven rautatiellä olevan Vian aseman 15635: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 ja V anttausjärven maantien välille. 15636: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 15637: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 15638: 15639: Olavi Lahtela. 15640: 351 15641: 15642: IV,204. - Rah.al. N:o 23. 15643: 15644: 15645: 15646: 15647: Lahtela. ym.: Miiärärakan · osoittamisesta Aholan-Mourujär- 15648: ven-Maaninkavaaran maantien rakennustöiden loppuun- 15649: saattamiseen. 15650: 15651: 15652: E d u s kun n a 11 e. 15653: 15654: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jätetyn po. tietä on rakennettu vuodesta 1949 alkaen 15655: raha-asia-aloitteen n: o 520 perusteluihin, työttömyysvaroilla eikä se ole vieläkään lli- 15656: jossa. ehdotetaaill otettavaksi määräraha Aho- kennekelpoisessa kunnossa, niin kunnioittaen 15657: lan-Mourujärven-1\faaninkavaaran maan- ehdotamme, 15658: tien rakennustöiden jatkamiseksi ja viimeksi 15659: kesäkuun 4 päivänä 1956 eduskunnan yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15660: mielisesti hyväksymään toivomukseen, ,että tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 15661: hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin kes- kan suuruisen määrärahan Aholan- 15662: keneräisenä olevan Posion kunnan Aholan- Mourujärve'llr-Maaninkavaaran maan- 15663: Mourujärven-Maaninkavaaran maantien ra- tien rakennustöiden loppuunsaattami- 15664: kennustöiden loppuunsaattamiseksi", ja ikun seksi. 15665: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15666: 15667: Olavi Lahtela.. Markus Hiskala.. 15668: 352 15669: 15670: IV,205. - Rah.al. N:o 24. 15671: 15672: 15673: 15674: 15675: Lahtela. ym.: MääräraMl-'4 o!Wittamisesta maantien rakenta- 15676: miseksi Utsjokeen .rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorga- 15677: min kautta N orian rajalle. 15678: 15679: 15680: E d u s k u n n a ll e. 15681: 15682: Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva Tenojokivarressa noin 4 km: n päässä sillasta 15683: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa on noin 15 km:n pituinen koskien kohdalle 15684: maamme mantereella olevista kunnista, jonka rakennettu maantie ja sillan pohjoispuolella 15685: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- noin 3 km: n päässä sillasta noin 8 km: n 15686: kostosta maantietä. Lähin maantie on ollut pituinen koskien kohdalla rakennettu maan- 15687: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kunnan tie ja tämän koskien kohdalle rakennetun 15688: keskuksesta, joka on siinä, missä Utsjoki las- sivuutustien pohjoispuolella toinen noin 9 15689: kee Tenojokeen. Utsjoen kunnan keskukseen km: n pituinen koskien kohdalla rakennettu 15690: on monia vuosia rakennettu maantietä Inarin maantie ja sen pohjoispuolella Norjan rajan 15691: Syysjärven maantien jatkona, joka on nyt läheisyydessä on Utsjoen kuntaan kuuluva 15692: valmistusvaiheessa. huomattavan suuri Nuorgamin kylä, jossa 15693: Kun miltei koko Utsjoen kunnan väestö on mm. kansakoulukin, olisi mainittuun Uts- 15694: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella 15695: joen varressa, jota jokea pitkin maantien olevan koskien sivuutustien viHille sekä sano- 15696: ja utsjokelaisten välinen liikenne on tähän tun sillan ja sen pohjoispuolelle mkennettu- 15697: asti ollut mahdollinen, ja !kun mainitussa jen koskien sivuutusteiden välille ja edelleen 15698: Tenojoessa on kovia koskia, joissa ei ole voitu mainitun Nuorgamin kylän kautta Norjan 15699: lastissa olevilla veneillä liikennöidä, ei alas rajaan asti rakennettava maantie mahdolli- 15700: eikä ylös jokea, vaan tavarat on pitänyt pur- simman pian. Jo sillä, että ra;kennettaisiin 15701: kaa veneistä pois koskien ylä- ja alapuolella mainitun sillan eteläpuolelle noin 4 km:n 15702: ja kuljettaa ne kosken sivu maata myöten, ja pohjoispuolelle n. 3 km:n pituinen tie, 15703: ja kun se on nostanut kuljetuskustannuksia saataisiin niillä mainittujen koskien sivuu- 15704: suuresti, on pahimpien koskien kohdalla ra- tusteiden kanssa sanotun Utsjoen kunnan 15705: kennettu maantiet, joita myöten tavarat on keskukseen noin 30 km:n pituinen yhtäjak- 15706: kuljetettu koskien kohdalla. Näiden koskien soinen erikoisen tarpeellinen maantie, jolla 15707: sivulle rakennettujen maanteiden kumpikaan voitaisiin erikoisen suuressa määrässä poistaa 15708: pää ei ole liittynyt mihinkään maantiehen, liikennevaikeuksia ja alentaa liikennekustan- 15709: vaan ne ovat olleet ja ovat edelleen irralli- nuksia. 15710: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva Uts- Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen 15711: joki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilometrin rakennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuor- 15712: pituudelta, on virtava ja koskinen ja sen gamin kylään ja Norjan rajalle asti on sii- 15713: ylipääsy kesällä on vaikeaa ja talvella estyy henkin nähden erikoisen tarpeellinen ja kii- 15714: ylipääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, raken- reellinenkin, että Nuorgamin kylän pohjois- 15715: nettiin jokeen eduskunnan päätöksen mukai- puolella, aivan Suomen ja Norjan rajan 15716: sesti muutamia vuosia sitten maantiesilta, läheisyydessä, on norjalainen kirkonkylä, 15717: jota voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla johon on rakennettu maantie Norjan tiever- 15718: yli joen. Kun tämän sillan kummallakaan kostosta. Rakentamalla Suomen puolelle Nor- 15719: puolen ei ole siltaan liittyvää maantietä, ei jan rajaan asti maantie ja yhdistämällä se 15720: sitä voida kesän aikana käyttää liikenteessä Norjan maantiehen, avautuu siitä suora 15721: edes hevosajoneuvoilla. Kun mainittu silta yhdystie Inarin Syysjärveltä Utsjoen 'kirkon- 15722: on kunnan 'keskuksessa, ja sen eteläpuolella kylän ja mainitun Utsjdkeen rakennetun 15723: IV,205.- Lahtela ym. 15724: 15725: 15726: sillan kautta Norjam tieverkostoon. Tätä tietä maantie, ja sanotussa ·työssä käytetään huo-- 15727: voitaisiin mainitun Inarin-Utsjoen tien var- mattavasti työkoneita, olisi mainitut sillan 15728: silta valtion metsämailta !kuljettaa kaiken- kahta puolta rakennettavat tiepalaset raken- 15729: laista puutavaraa, jolla ei ole muuta menek- nettava heti ja jatkettava sillan pohjoispuo- 15730: kiä, puuttomaan Pohjois-Norjaan ja saada lella olevan tien rakentamista aina Norjan 15731: siten tuloja valtiolle puutavarasta, joka muu- rajalle asti, ennenkuin koneet sieltä siirre- 15732: toin ika81tuu ja lahoo metsiin edellee:b.; niin- tä&l. pois, koska siten säästetään varoja ja 15733: kuin se on tehnyt tähänkin asti, Yahingoksi ra:kennuskustannuksia. 15734: valtiolle ja lisäksi estämään metsien lisäkas- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 15735: vua suuressa määrässä. Mainitulla puutava- ehdotamme, 15736: ran viennillä saataisiin myöskin hyödyllistä 15737: työtä sikäläiselle väestölle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15738: Matkailun kannalta olisi myöskin kyseessä tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan 15739: olevan tien rakentamisesta erikoisen suuri markan suuruisen määrärahan maan- 15740: hyöty sille matkailulle, joka suuntautuu Poh- tien rakentamiseksi Utsjokeen raken- 15741: jois-Norjaan ja Pohjois-Suomeen, jota pitäisi netun sillan ja sen eteläpuolella olevan 15742: maamme etujen vuoksik:in elvyttää. kosken sivuutustien väUlle sekä maini- 15743: Kun nyt on valmistumaisillaan Inarin tun sillan pohjoispuolella Nuorgamin 15744: Syysjärveltä Utsjoelle rakennettavana oleva kautta Norjan rajalle asti. 15745: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15746: 15747: Olavi Lahtela. Markus Niskala. 15748: 15749: 15750: 15751: 15752: 45 E 00171'58 15753: 354 15754: 15755: IV,206. - Rah.al. N:o 26. 15756: 15757: 15758: 15759: 15760: Lahtela. ym..: Määrärahan osoittamisesta maamien rakentami- 15761: seksi Hietalasta Hanhimaahan. 15762: 15763: 15764: Eduskunnalle. 15765: 15766: Lapin läänissä olevan Kittilän kunnan kes- toja ja ulkolaista polttoainetta. Jos yhdys- 15767: kuksesta on rakennettu aikanaan tie Kuiva- tie olisi, voitaisiin suorittaa sama työ puolta 15768: salmen ja Kiistalan kylien kautta Hietalaan, vähemmillä kuljetusvälineillä ja säästää pal- 15769: jonka tien pituus on noin 40 km ja toinen jon polttoainetta ja autoja sekä alentaa kul- 15770: tie Sirkan kylästä Könkään kylän ja Hanhi- jetuskustannuksia. Kyseessäolevan yhdystien 15771: maan kylän kautta Karhulaan ja edelleen Lok- rakentamisesta olisi myöskin suuri hyöty 15772: kaan. Näiden kahden pitkän tien väli maini- valtion metsätaloudellekin, koska kummankin 15773: tun Hanhimaan kylän ja Hietalan kohdalla tien vaikutusalueella on paljon valtion metsä- 15774: on ainoastaan n. 9 km. Tälle noin 9 km: n maita. Kun yhdystie monestakin syystä on 15775: pituiselle tiettömälle välille olisi rakennettava erikoisen tarpeellinen ja kun sillä hyödyte- 15776: yhdysmaantie. Kun tätä n. 9 km: n yhdys- tään valtion metsätalouttakin monessa muo- 15777: tietä ei ole, on niiden, jotka asuvat maini- dossa, olisi sen rakentaminen toimeenpan- 15778: tussa Hanhimaan kylässä tai Hietalan kylässä, tava kiireellisesti. 15779: jos tahtovat päästä maantietä Hanhimaasta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 15780: Hietalaan tai Hietalasta Hanhimaahan, mat- dotamme, 15781: kustettava yli 80 km: n pituinen matka. Yh- 15782: dystien rakentaminen jo tästä syystä on eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15783: koisen tarpeellinen. Kun yhdystietä ei ole tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 15784: ja molempien mainittujen teiden varsilla on kan määrärahan yhdysmaantien ra- 15785: paljon maataloutta harjoittavaa väestöä, kentamiseksi Kittilän kunnassa ole- 15786: joissa tuotettu maito on kuljetettava autoilla vien Kuivasalme~Kiistala~Hieta 15787: kulutuskeskuksiin, on pakko ajaa autolla lan ja Sirka~Könkäät1r-Hanhimaan 15788: edestakaisin samaa tietä ja samoin on tehtävä teiden välille Hietalasta Hanhimaa- 15789: myöskin postiautojen ja kuorma-autojenkin, han. 15790: mikä maksaa paljon ja kuluttaa paljon au- 15791: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15792: 15793: Olavi Lahtela.. Markus Niska.la. 15794: 355 15795: 15796: IV,207. - Rah.al. N:o 26. 15797: 15798: 15799: 15800: 15801: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien ra- 15802: ken.tamisekri Lapajärven. tiestä Kemijärven-Sallan. maan- 15803: tiehen. SaZmivaaran. kylään. 15804: 15805: 15806: Eduskunnalle. 15807: 15808: Sallan kunnan Lampelan kylän asukkaat 20-25 km: llä. Kun näin on ja kun tämä 6 15809: asutettiin, mainitun kylän jouduttua Neu- km: n pituinen yhdystie muutoinkin olisi eri- 15810: vostoliitolle, sanotun kunnan jäljelle jää- koisen tarpeellinen, olisi se kiireellisesti ra- 15811: neelle alueelle Lapajärven seudulle. Mainit- kennettava. 15812: tuun Lampelan kylään oli entisestä Sallan Kun ottaa vielä huomioon sen, että Kuusa- 15813: kunnan kirkonkylästä matkaa n. 10 km ja mon ja Sallan kuntain siirtoväelle on lain 15814: sinne oli kirkonkylästä maantie. Mainitulle mukaan korvattava kaikki ne erikoisedut, 15815: Lapajärven alueelle, johon mainitun Lampe- joita oli menetetyillä tiloilla, mutta joita ei 15816: lan kylän siirtoväki on asutettu, on raken- ole voitu uusille tiloille järjestää, olisi po. tie 15817: nettu noin 14 km:n pituinen tie Sallan kun- rakennettava tähänkin nähden kiireellisesti, 15818: nan Kursun kylästä, josta on matkaa nykyi- sillä varsin suureksi etujen menetykseksi on 15819: seen Sallan kunnan kirkonkylään 25 km. katsottava sekin, että entisestä Lampelan 15820: Siirtoväen on nyt matkustettava, päästäkseen kylästä oli matkaa kirkonkylään n. 10 km ja 15821: maantietä oman kuntansa kirkonkylään, en- nyt heillä on 35--40 km, ellei po. 6 kilomet- 15822: sin mainittuun Kursun kylään 10-15 km ja rin pituista yhdystietä rakenneta. 15823: sieltä kirkonkyläänsä 25 km eli yhteensä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 15824: 35-40 km, eli siis 25--30 km pitempi matka ehdotamme, 15825: kuin mikä heillä oli kirkonkyläänsä asuessaan 15826: ennen mainitussa Lampelan kylässä. Raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15827: tamalla n. 6 km: n pituinen yhdystie Kursun tulo- ja menoarvioon 10 mt"ljoonan. 15828: kylästä Lapajärvelle rakennetusta tiestä Ke- markan suuruisen määrärahan yhdys- 15829: mijärven-Sallan maantiehen Salmivaaran maantien rakentamiseksi Sallan kun- 15830: kylään lyhenisi Lapajärven seudulle asute- nassa olevasta Lapajärven tiestä Kemi- 15831: tun siirtoväen ja siellä asuvan muunkin väes- järven-Sallan maantiehen Salmivaa- 15832: tön matka oman kuntansa kirkonkylään, jossa ran kylään. 15833: on lääkäri, sairaala, kunnanvirasto ym., n. 15834: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15835: 15836: Olavi Lahtela.. Markus Niskala. 15837: 356 15838: 15839: IV,208. - Ra.h.al. N:o ?:1. 15840: 15841: 15842: 15843: 15844: La.htela. ym.. : jfääratahMt .OsQittamisesta J avaruksen-V uojär- 15845: ven moon;tiett rliken-n.ustöiden jatkamista varten. 15846: 15847: 15848: E d u s k u n n a 11 e. 15849: 15850: Maantien rakentaminen Kemijärven-' dottanut tien rakennettavaksi (komitean mie- 15851: Pelkosenniemen maantiestä Kemijärven-Ja- tintö n:o 10 1938); Eduskuntakin on jo vuo- 15852: varuksen kylän kautta Sodankylän Vuojär- den 1949 valtiopäivillä lausunut toivomuk- 15853: ven kylään, jossa se yhtyisi Rovaniemen- sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tien 15854: Sodankylän maantiehen, on ollut erikoisen rakentamiseksi. 15855: mielenkiinnon kohteena siitä lähtien, kun Kun po. tien liikennöitävään kuntoon ra- 15856: Rovaniemen-Kemijärven rautatie rakennet- kentaminen on venynyt vuodesta toiseen, on 15857: tiin. Tie olisikin pitänyt rakentaa heti mai- eduskunta lokakuun 9 päivänä 1956 yksi- 15858: nitun rautatien valmistuttua, koska sen ra- mielisesti päättänyt lausua toivomuksen, että 15859: kentamisella olisi avattu tärkeä tulotie pit- hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin J avaruksen 15860: ltältä Inarin-lvalon-Bodankylän tieltä n. -Vuojärven välisen tien saattamiseksi maan- 15861: 40 km lähempänä olevalle Kemijärven rauta- tienä asianmukaiseen kuntoon. 15862: tieasemalle ja siten huomattavasti vähennetty Kun tien rakentaminen on alettu jo 8 15863: kuljetuskustannuksia ja lisätty rautatien tu- vuotta sitten ja se on vieläkin keskeneräi- 15864: loja. Kun mainittua lähimmälle rautatiease- nen, olisi se rakennettava valmiiksi, etteivät 15865: malle johtavaa tietä ei rakennettu valtion siihen uhratut varat jäisi hyödyttömiksi, ku· 15866: toimesta, rakensivat siitä J avaruksen ja Toh- ten monen muun tien rakentamiseen uhra- 15867: mon kylien asukkaat Kemijärven-Pelkosen- tuille varoilla on käynyt. 15868: niemen maantietä alkaen noin 21 km: n pit- Tien rakentaminen sen lisäksi, että se ly- 15869: kän kylätien J avaruksen kylään asti, josta hentä.ä matkaa Lapin tieltä lähimmälle rau- 15870: Rovaniemen-Sodankylän- maantien varressa tatieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen sen- 15871: olevaan Vuojärven kylään on noin 26 km. kin takia, että se kulkee sellaisia valtion met- 15872: Matka on suurimmaksi osaksi sellaista val- sämaita, joilta ei ole milloinkaan puuta 15873: tion metsämaata, jossa ei ole milloinkaan otettu, eikä kannata ottaakaan ilman puheena 15874: puutavaraa hakattu. Tämän tieosan raken- olevaa tietä ja että tiesuunnalla ovat laajat 15875: nussuunnitelma on laadittu metsähallituksen ja erikoisen hyvät viljelyskelpoiset alueet, 15876: toimesta jo toistakymmentä vuotta sitten ja joille maanhakijoitten asuttamista parhail- 15877: tietä on työttömyysvaroilla alettu rakentaa laan suunnitellaan ja joita varten tien raken- 15878: talvella 1949-1950 ja suoritettu töitä koko taminen on myöskin välttämätön ja kiireelli- 15879: matkalla, mutta ei se ole vieläkään liikennöi- nen toimenpide. 15880: tävässä kunnossa. Tien rakennustöiden jatkaminen olisi to- 15881: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun teutettava siihenkin nähden heti, että valtion 15882: lääninhallitus jo ennen lääninjakoa antamas- metsien on katsottu olevan siinä tilassa, että 15883: saan lausunnossa pitänyt erikoisen tarpeelli- siellä olisi hakkuut pantava heti käyntiin 15884: sena ja ehdottanut sen kiireellisesti raken- sen kymiDenvuotissuunnitelman mukaan, 15885: nettavaksi. Asiaa on käsitellyt valtioneuvos- joka niille on laadittu. Kun on kysymys tu- 15886: ton marraskuun 20 päivänä 1935 Kainuun ja hansia hehtaareja käsittävästä valtion metsä- 15887: Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista alueesta, saataisiin tien rakennuskustannuk- 15888: varten asettama komiteakin ja huhtikuun 14 set heti takaisin puun kantohinnan nousun 15889: päivänä 1938 antamassaan mietinnössä eh- muodossa, jos tie rakennetaan ennenkuin 15890: IV,208. - Lahtela ym. 15891: 15892: 15893: puut kaadetaan ja kallein kustannuksin kul- järven rautatieasemalle · johtavaa Javaruksen 15894: jetetaan pois tai ehtivät sinne kaatua tai la- tietä. 15895: hota vahingoksi valtiolle. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 15896: Kun ko. tie on erikoisen tarpeellinen ja dotamme, 15897: se olisi pitänyt rakentaa heti Kemijärven 15898: rautatien valmistuttua ja kun sen rakentami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15899: nen valtion metsätalouden ja asutuksen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 15900: vuoksi on välttämätön ja ae on keskeneräi- kan suuruisen määrärahan J avaruksen 15901: nen, olisi sen valmiiksi rakentaminen kiireel- - Vuojärven maantien rakennustöiden 15902: lisesti toteutettava ja samalla kunnostettava jatkamiseksi ja mainitun J avaruksen 15903: raskasta liikennettä varten mainittua Kemi- kylätien kunnostamiseksi maantieksi. 15904: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15905: 15906: Olavi Lahtela.. Markus Niskala.. 15907: 358 15908: 15909: IV,209. - Rah.al. N:o 28. 15910: 15911: 15912: 15913: 15914: Lahtela. ym.: Määrärahat!, osoittamifesta maantien raken.ta- 15915: mifeksi Ylikitkajärven luoteifpuolelta PosiO'n-Kuusamon 15916: maantiestä Kemijärve~Kuusamon maantiehen. 15917: 15918: 15919: E d u s k u n n a ll e. 15920: 15921: Kysymys maantien rakentamisesta Posion maanhankintalain . perusteella muodostettu 15922: -Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon rintamamiestilojakin ja voidaan asuttaa li- 15923: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- sää, on selvää, että tien rakentaminen on to- 15924: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan dellisen tarpeen vaatima, eikä sen rakenta- 15925: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, mista enää pitäisi siirtää vuodesta toiseen, 15926: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion koska se estää siellä asuvan väestön toimeen- 15927: kuntiin kuuluvien, n. 1400 asukkaan tien- tulomahdollisuuksien paranemisen ja tuottaa 15928: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- heille monessa eri muodossa voittamattomia 15929: mällä alueella mainitun Kitkajärven luoteis- vaikeuksia sekä aiheuttaa mainituille kun- 15930: puolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus tu- nille ja valtiolle suuria koululaisten majoi- 15931: lisi olemaan noin 30.5 km, alkaisi Posion- tus- ja kuljetusmenoja ja estää kelirikkojen 15932: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan aikana lasten koulunkäynnin pitkiksi ajoiksi 15933: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta ja kokonaan. On myöskin selvää, että niin suu- 15934: kulkisi Posion kuntaan kuuluvan Ylikitkan ren väestön keskuudessa kuin mainitulla tie- 15935: ja Toivan kylien sekä Kuusamon kuntaan suunnalla asuu, sattuu paljon sellaisia sai- 15936: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien rauksia ja tapaturmia sekä niitä tapauksia, 15937: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- joissa pikainen lääkärinapu on tarpeen. 15938: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista 15939: Mainitun maantien rakentamisen on myös- edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset, 15940: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, jotka asuvat po. tiettömällä alueella, maksa- 15941: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. vat välittömät verot samojen perusteiden 15942: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti tut- mukaan kuin nekin, jotka asuvat valtion ra- 15943: kituttamaan tiesuunnan, jonka tutkiminen kentamien maanteiden ja rautateiden varsilla 15944: on myöskin suoritettu. Mainitun tien pikai- ja sen lisäksi vielä mm. liikevaihtoveronkin 15945: sen rakentamisen on eduskunta katsonut niin korkeista kuljetuskustannuksista. 15946: tarpeelliseksi, että se kesäkuun 4 päivänä Lienee selvää että rakennuskustannuksia 15947: 1956 hyväksyi yksimielisesti toivomuksen, voidaan suuresti alentaa siten, että teiden 15948: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sen ra- rakentamiseen käytetään työttömyysrahojen 15949: kentamiseksi". ohella varsinaisia määrärahojakin. 15950: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 15951: on päättymäisillään ja po. tie olisi pitänyt dotamme, 15952: rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 anne- 15953: tun Kuusamon isojakolain (43/50) 16 §:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15954: mukaan, joka laki koskee myöskin Kuusamon tulo- ja menoarvioon 45 000 000 mar- 15955: kunnasta erotettua Posion kuntaa, valtion kan suuruisen määrärahan maantien 15956: varoilla ja toimesta, ja kun mainitulla tie- rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis- 15957: suunnalla tiettömässä erämaassa on n. 1 400 puolta Posio~Kuusamon maantiestä 15958: asukasta ja kolme kansakoulua ja sinne on Kemijärve~Kuusamon maantiehen. 15959: 15960: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 15961: 15962: Olavi Lahtela. Ma.rkus Niskala. Niilo Ryhtä. 15963: 359 15964: 15965: IV,210. - Bah.al. lf:o 29. 15966: 15967: 15968: 15969: 15970: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 15971: seksi Ounasjoen itäpuolitae Saarenkylästä Markkasuvan- 15972: non sillan luo. 15973: 15974: 15975: E d u s k u n n a ll e. 15976: 15977: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- suuri merkitys Ounasjoelle rakennettavien 15978: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen voimalaitosten kannalta. Kysymyksessä ole- 15979: vaikutuspiiriin kuuluville asukkaille, van maantien rakentamisen avulla vapaudu- 15980: jotka ovat vailla kaikkia tieyhteyk- taan Alajärven ja Kuoksojärven Ounasjoen 15981: siä. Erittäinkin keväisin ja syksyisin ylikulkulosseista, jotka olletikin keväisin ja 15982: kelirikkoaikoina joutuvat he suunm syksyisin kelirikon aikana aiheuttavat lii- 15983: vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjokea ylit- kenteessä keskeytyksen ja huomattavat lisä- 15984: tää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle Rovanie- kustannukset. Vielä on huomioon otettava, 15985: men kauppalasta alkaen on muodostunut ver- että Meltauksessa itäpuolella Ounasjokea on 15986: rattain paljon ja asutuksen laajenemiselle on Rovaniemen kunnan lastenkoti. Samoin on 15987: hyvin suuret mahdollisuudet. Aikoinaan suo- myöskin suuri määrä kansakoululapsia, joi- 15988: ritetussa isojaossa sijoitettiin saman talon ti- den koulutus olisi kunnan helpompi järjes- 15989: luksia joen pohjois- ja eteläpuolelle. Kun tää, jos kysymyksessä oleva maantie saatai- 15990: Ounasjoen länsipuolella maantien vaikutuk- siin rakennetuksi. 15991: sen vuoksi on asutukselle otettu jo käyttö- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 15992: kelpoisimmat maat, niin sitä vastoin on asu- kunnioittaen, 15993: tusmahdollisuudet Ounasjoen itäpuolella, 15994: jossa on hyvät viljelysmaat ja huomattavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 15995: jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa viljelyk- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 15996: selle. Samoin itäpuolen tien vaikutuspiiriin kan suuruisen määrärahan maantien 15997: kuuluvat suuret yksityisten ja valtion metsä- rakentamista varten Ounasjoen itä- 15998: alueet, joten puutavaran kuljetuksen vuoksi- puolitae Saarenkylästä Markkasuvan- 15999: kin tie tulee olemaan hyvin tärkeä. non sillan luo. 16000: Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin 16001: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 16002: Olavi Lahtela.. Markus Niskala.. 16003: 860 16004: 16005: IV,211. - Rah.al. N:o 30. 16006: 16007: 16008: 16009: 16010: Lahtela.: Miiiiräraho:n, osoittamisesta rautatien rakentamiseksi 16011: Kemijär11en asemalta Taivalkoskelle. 16012: 16013: 16014: E d u s k u n n a 11 e. 16015: 16016: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16017: tyn raha-aaia-aloitteen n:o 334 perusteluihin tulo. ja menoarvioon 100 000 000 mar- 16018: ja siihen, että sanomalehtiselostusten mukaan kan suuruisen määrärahan rautatien 16019: on nyt po. rataauunnan molemmin puolin ro.kentamiseksi Kemijär11en asemalta 16020: löydetty arvokkaita malmiesiintymiä., joita TGivolkoskeZle. 16021: tutkitaan, kunnioittaen ehdotan, 16022: Hemingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 16023: 16024: Olavi Lahtela.. 16025: 361 16026: 16027: IV,212. - Rah.al. N:o 31. 16028: 16029: 16030: 16031: 16032: La.htela. ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 16033: Kaisansalmeen ja Lantunginsalmeen. 16034: 16035: 16036: E d u s k u n n a 11 e. 16037: 16038: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- siä, eikä muiltakaan vesistöalueilta Kemijär- 16039: tolan-Jumiskon voimalaitoksen-Pol:'lion kir- veen uitettavia puita kuljeteta mainittujen 16040: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on salmien kautta. Kaisansalmen sillan vesiau- 16041: ollut vireillä yli 35 vuotta, ja olisi pitänyt kon leveyden tulisi olla enintään 15 m ja 16042: rakentaa jo siihen mennessä kun Rovaniemen Lantunginsalmen sillan enintään 10 m ja 16043: -Kemijärven rautatie valmistui vuonna muu osa salmia voidaan pengertää ja sekin 16044: 1934, että Posion kuntalaiset olisivat voineet on helppo tehtävä, kun tarvittava pengerrys- 16045: käyttää mainittua rautatietä hyväkseen, on maa ja kivet ovat verraten läheltä saatavissa. 16046: vasta vuonna 1954 saatu siihen kuntoon, että Mainitut sillat ovat siis helposti rakennetta- 16047: sitä voidaan liikennöidä. vissa. 16048: Mainitulla tiellä on kuitenkin kolme lassi- Kun lossien vuotuinen ylläpito tulee huo- 16049: paikkaa Kemijärven kunnan alueella, jotka mattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat vanhat 16050: kesällä pahasti haittaavat ko. tien liikennettä puulautat ovat tarkoitukseensa kelpaamatto- 16051: ja keväällä kesän tulon ja syksyllä talven mat ja lossit tiellä haittaavat liikennettä ja 16052: tulon aikana estävät liikenteen pitkiksi estävät sen kokonaisuudessaankin pitkiksi 16053: ajoiksi kokonaisuudessaan. Jo po. tietä raken- ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi mainitun 16054: nettaessa olisi kahteen lossipaikkaan, nimit- Kaisansalmen ja Lantunginsalmen lassipai- 16055: täin Kaisansalmeen ja Lantunginsalmeen, kalle kiireimmiten rakennettava sillat. 16056: jotka ovat 10-16 kilometrin matkalla Kemi- Kun ko. tie on kahden kunnan keskustan 16057: järven kirkonkylästä Posiolie päin Kemijär- välinen suorin kulkureitti ja se lyhentää sa- 16058: ven Isokylässä, pitänyt rakentaa silta, kuten malla tuhansien ihmisten maantiematkaa lä- 16059: Kemijärven kunta toivoi, koska nämä salmet himmälle rautatieasemalle ja heille sopivam- 16060: ovat Kemijärvestä itään päin pistävien ly- paan liikekeskukseen 50-60 km ja kun se 16061: hyiden lahtien ja Kemijärven välillä. Ja olisi on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku- ja 16062: ne tieviranomaisten selityksen mukaan raken- matkailureitti, olisi sillat rakennettava, että 16063: nettukin, mutta kun Kemijärven uittoyhdis- tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina es- 16064: tys asettui niiden rakentamista vastusta- teettömästi liikennöidä. 16065: maan, niin jätettiin ne rakentamatta haitaksi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 16066: tieliikenteelle. Tämä uittoyhdistyksen siltojen dotamme, 16067: rakentamisen vastustaminen on ollut täysin 16068: aiheeton ja perusteeton, koska kaikki mainit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1!}59 16069: tujen lahtien vesistöalueen maat kuuluivat tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 16070: Kemijärven kunnan tilanomistajille, jotka kan suuruisen määrärahan sillan ra- 16071: olivat siltojen rakentamisen kannalla, eikä kentamiseksi Kemijärven-Lehtolan- 16072: mainitulla uittoyhdistyksellä eikä sen Posion maantiellä olevaan Kaisansal- 16073: työnantajilla, puutavarayhtiöillä eikä meen ja Lantunginsalmeen. 16074: myöskään valtiolla ollut siellä maita ja met- 16075: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 16076: 16077: Olavi Lahtela. Markus Niska.la. 16078: 16079: 46 E 6&7/518 16080: 362 16081: 16082: IV,213. - Rah.al. N: o 32. 16083: 16084: 16085: 16086: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuran kotittJ- 16087: louden kokeilu- ja tutkimus- sekä valistustyötä varten. 16088: 16089: 16090: Eduskunnalle. 16091: 16092: Kotitaloustyön rationalisointi on maassam- mm. jatkuvasti järjestänyt kursseja eri kou- 16093: me nykyoloissa niin sosiaalisten kuin kansan- lutyypeissä toimiville talousopettajille, koti- 16094: taloudellistenkin syiden vuoksi välttämätöntä. talousneuvontaa suoritta vien järjestöjen kon- 16095: Se on erittäin tärkeätä niin yksityisten ta- sulenteille ja neuvojille, kotitalous- ja karja- 16096: ~ouksien kuin kansantaloudenkin kannalta. talousharjoittelutalojen emännille, kuntien 16097: Sen laajentaminen ja voimaperäistäminen eri laitostalouksien johtajattarille ja pesu- 16098: nykyisestään vaatii todellakin jo valtion tu- toiden hoitajille sekä työntekijöille jne. saa- 16099: kea. dakseen näiden välityksellä osaston työn tu- 16100: Maassamme on Työtehoseuran kotitalous- lokset nopeasti leviämään kansamme kotien 16101: osasto vuodesta 1943 alkaen suorittanut erit- tietouteen perheenemäntien työn helpotuk- 16102: täin merkittävää tutkimus- ja kokeilu- sekä seksi. Näin on nykyaikainen kotitalousope- 16103: näihin liittyvää valistustyötä kotitaloustyön tus ja laitosta:louksien järjestely saanut Työ- 16104: rationalisoimiseksi. Tämän työn tulokset tehoseuran kotitalousosaston tutkimus- ja ko- 16105: ovat tunnustetusti suuresti hyödyttäneet keilutoiminnasta työn rationalisointiin täh- 16106: maamme koteja ja erikoisesti näiden perheen- täävää arvokasta ammatillista tietoutta ja 16107: emäntiä. tukea. 16108: Työtehoseuran kotitalousosaston suoritta- Samaten on osasto suorittamalla kokeita ja 16109: mista tutkimuksista voidaan mainita muun vertailevia tutkimuksia voinut antaa arvok- 16110: muassa maaseudun vesihuoltokysymyksen kaita tietoja kotitalouden koneita ja työvä- 16111: järjestäminen, keittiö- ja pesutupakalustei- lineitä valmistavi1le sekä maahan tuottaville 16112: den mitoitukset suomalaisen naisen työsken- yrityksille. Tässä mielessä on myöskin Val- 16113: telyn kannalta ja kalusteiden ja välineiden tion lisenssivirasto käyttänyt osaston kokei- 16114: suunnittelu, uusien keittoiiesityyppien ja lutoimintaa avukseen. 16115: näissä käytettyjen uusien polttoaineiden ver- Erikoisesti haluamme tässä tähdentää sitä, 16116: tailu, eri menetelmillä toimivien, kotitalouk- että se kotitaloustyön helpottamista ja työ- 16117: sille tarkoitettujen pesukoneiden ja jääkaap- ajan lyhentämistä tähtäävä kotitalouden tut- 16118: pien taloudellinen vertailu, keittiön pikku- kimus-, kokeilu- ja valistustyö, jota Työteho- 16119: työvälineiden ja siivous- ja silitysvälineiden seuran kotitalousosasto suorittaa, kohdistuu 16120: vertailu, työasento ja menetelmätutkimukset koteihin ja sen kautta laajojen kansalaispii- 16121: jne. rien työn helpottamiseksi. Työtehoseuran 16122: Tutkimus- ja kokeilutoiminta suoritetaan kotitalousosasto on tähän saakka 15 vuoden 16123: pääasiassa Työtehoseuran Rajamäellä ole- ajan toiminut ilman va1tionapua. V aikeissa 16124: vassa tutkimus- ja koneopetuskeskuksessa, taloudellisissa olosuhteissa toimien se on sa,a- 16125: jossa kotitalousosastolla on käytettävissä nut aikaan paljon. Se on myös pystynyt 16126: ajanmukaisin välinein varustettu koekeittiö. osoittamaan kotitaloustyön rationalisoimisen 16127: Kiinteä yhteydenpito vastaaviin ulkomaisiin tarpeellisuuden ja aikaansaannoksillaan ko- 16128: järjestöihin ja tutkimuslaitoksiin on tehnyt titalouden tutkimus- ja kokeilutyön suuren 16129: mahdolliseksi muissa maissa tapahtuneen ke- merkityksen. 16130: hityksen seuraamisen ja niissä saavutettujen Viitaten yllä olevaan ja kotitaloustyön ra- 16131: tutkimustulosten soveltamisen meidän maam- tionalisoimistyön suureen merkitykseen sekä 16132: me oloihin. yksityistalouksien että koko kansantalou- 16133: Tutkimus- ja kokeilutulosten tunnetuksi temme kannalta sekä siihen, että eduskun- 16134: tekemiseksi on Työtehoseuran kotitalousosasto nan maatalous- ja raha-asiainvaliokunnat ovat 16135: IV,213. - Lahti ym. 363 16136: 16137: jo v. 1957 puoltaneet tätä samaan tähtäävää että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16138: aloitettamme, katsomme välttämättömäksi, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 16139: että Työtehoseuran kotitalousosaston arvo- määrärahan Työtehoseuralle kotitllWu- 16140: kasta työtä nyt vihdoinkin tuetaan jatku- den kokeilu- ja tutkimus- sekä valis- 16141: valla valtion avustuksella, ja anomme kun- tustyötä varten. 16142: nioittaen, 16143: Helsingissä 12 päivänä elokuuta ·1958. 16144: 16145: Marja Lahti. Matti Mattila. Hilja Väänänen. 16146: Sylvi Jlalinen. V. E. Svinhufvud. Vieno Simonen. 16147: Kerttu Saala.sti. 16148: IV,Il'- ,_ RaJul. H:o 88. 16149: 16150: 16151: 16152: 16153: Niemelä ym.: Määrärahatn. osoittamisesta Savonlinnan lento- 16154: kentän rakentamisekri. 16155: 16156: 16157: E d u s k u n n a 11 e. 16158: 16159: Huomattavan laaja Savonlinnan talousalue näköpiirissä muita suurempia työmaita, jotka 16160: on jatkuvasti puutteellisten liikenneyhteyk- helpottaisivat vaikentuvan työllisyyden hoi- 16161: sien päässä maamme muista osista. Erityi- tamista. Tämä lentokenttätyömaa soveltuisi 16162: sesti ilmaliikenteen puuttuminen on tunnettu yleiseksi työmaaksi hyvin siinäkin suhteessa, 16163: alueella lisääntyvänä haittana. Savonlinnan että siihen voitaisiin sijoittaa luontevasti 16164: läheisyydestä on varattu tarkoitukseen sovel- Säämingissä, Enonkoskella, Kerimäellä ja 16165: tuva alue lentokenttää varten, jonka myös Punkaharjulla työttömiksi joutuvat ihmiset, 16166: valtion viranomaiset ovat todenneet edulli- ilman että työmaa joutuisi ns. siirtotyö- 16167: seksi lentokenttäalueeksi. Myös eduskunta maaksi. 16168: on hyväksynyt viime valtiopäivillä toivomus- Edellä olevaan viitaten anomme kunnioit- 16169: aloitteen kentän rakennustöiden alullesaatta- tavasti, 16170: miseksi. 16171: Savonlinnan talousalueen työllisyyden hoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16172: don kannalta olisi erittäin tarkoituksenmu- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 16173: kaista alottaa Savonlinnan lentokentän rai- kan määrärahan Savonlinnan lento- 16174: vaus- ja rakennustyöt jo tämän syksyn ku- kentän rakennustöiden aloittamiseen. 16175: luessa. Tällä talousalueella ei nimittäin ole 16176: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 16177: 16178: Esu Niemelä. Olavi Lahtela. 16179: Antti J. Ra.ntamaa. Arvo Pentti. 16180: Matti Kekkonen. Ale Holopainen. 16181: V. E. Svinhufvud. Viljo Virtanen. 16182: 365 16183: 16184: 16185: 16186: 16187: Niska.la ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaulirannan-Kola- 16188: rin radan rakennustöiden aloittamista varten. 16189: 16190: 16191: E d u s k u n n a 11 e. 16192: 16193: Kolarissa on vanhastaan tunnettu Juvakai- kuuluva laaja kalsiittinen kalkkikivialue, 16194: senmaan rikas rautamalmiesiintymä, mutta jonka hyväksikäytöstä on laadittu suunni- 16195: se ei ole ollut vielä riittävä kaivostoimi.n.n:an telma kalkki- ja sementtiteollisuuden perus- 16196: aloittamiselle ja radan rakentamiselle. Viime- tamista silmälläpitäen. Sementm valmistus 16197: aikaisissa Geologisen tutkimuslaitoksen ja käsittäisi n. 100 000 tonnia vuodessa. Kal- 16198: Suomen MaJmi Oy:n suorittamissa tutkimuk- kin louhinta, jauhatus ja poltto tyydyttäisi 16199: sissa uudenaikaisilla tutkimusmenetelmillä Pohjois-Suomen kemiaLlisen puuteollisuuden, 16200: on siellä todettu uusia, huomattavasti suu- suunnitellun uuden rautatehtaan sekä raken- 16201: rempia malmiesiintymiä, kuten Rautuvaaran nus- ja maanviljelyskalkin tarpeet. Rauta- 16202: ja Rautul()jan magootiittimalmit ja Tapojoen tien rakentaminen on myöskin tämän teolli- 16203: hematiittimalmi. Vaikka tutkimukset ovat suuden kannattavan käyntiinpanon edelly- 16204: vielä keskeneräisiä ja vaJmistuvat kuluvan tyksenä. 16205: syksyn aikana, voidaan kuitenkin jo nyt to- Kolarin rautamalmialueitten kanssa sa- 16206: deta, että Kolarissa on varmasti niin paljon maan malmijaksoon kuuluvat Ruotsin 16207: ja laadultaan seLlaista rautamalmia, että sitä puolella Kaunisvaaran malmik.entät, joissa 16208: voidaan kannattavasti louhia heti kun kul- ei ole vielä louhintaa aloitettu. Kun Pohjois- 16209: jetuskysymys saadaan ratkaistuksi. Ruotsin malmiradat ja satamat ovat äärim- 16210: Tutkimusten tässä vaiheessa voidaan jo milleen kuormitetut, näin että niiden kulje- 16211: sanoa että Kolarissa varmuudella on kymme- tuskyky ei riitä laajenevan kaivostoiminnan 16212: nili miljoonia tonneja louhintakelpoista mal- kuljetuksiin, niin Kolariin rakennettava rau- 16213: mia ja että louhinta voidaan aloittaa halpaa tatie voisi samalla avata mahdollisuudet myös 16214: avolouhintaa käyttäen. TähåJIJ mennessä to- Kaunisvaaran malmin kuljetuksiin, mikäli 16215: detut malmimäärät v:arovaisestikin arvioiden yhteistoiminnasta ruotsalaisten kanssa voi- 16216: ovat riittävät ainakin miljoonan tonnin vuo- taisiin sopia. 16217: silouhintaa varten, toiset asiantuntijat arvioi- RautatiehaJlituksen toimesta on rautatie- 16218: vat Jouhinruan nousevan 2-6 milj. tonniin tutkimus Kaulirannan-Kolarin välillä suo- 16219: vuodessa. Malmin rautapitoisuudet ovat riit- ritettu ja suUDllJitelma valmistumassa. Radan 16220: tävät, yleensä suuruuslul()kkaa 30-40 %. pituus Kolariin on 106 km. Edullisista 16221: Alustavat rikastuskokeet osoittavat, että mal- maasto-olosuhteista johtuen rakennuskustan- 16222: mista helposti voidaan valmistaa korkealaa- nukset on voitu arvioida keskimääräistä al- 16223: tuista rikastetta. Kuljetusmatka satamaan haisemmiksi, n. 36 milj. mk,fkm, ikokonatis- 16224: on kohtuullinen n. 200 km. Rautamalmin kustannusten noustessa 3.8 miljardiin mark- 16225: menekkiä voidaan pitää varmana. Kaivostoi- kaaru. Tähän tulee lisäksi sivuraide malmi- 16226: minnan aloittamisen esteenä on ainoastaan kalkkikivialueiJle n. 20 km vastaten arviolta 16227: rautatien puuttuminen. Saamiemme tietojen 0.65 miljardin markan kustannusta. 16228: mukaan Otanmäki Oy:n taholta suunnitel- Malmiradan rakentaminen Kaulirannasta 16229: laan kaivostoiminnan aloittamista Kl()larissa Kolariin on alustavien kanruattavaisuuslaskel- 16230: heti, ku.n ratakysymys on ratkaistu. mien mukaan osoittautunut normaalia edul- 16231: Kolarin Äkäsjoella, välittömästi rautamal- lisemmaksi. Radan rakennustyö jo sinänsä 16232: mikentän vieressä, on maamme parhaisiin tarjoaa useiksi vuosiksi erittäin sopivan maa- 16233: 366 IV,215. - KauliramlaD-Kolarin rata. 16234: 16235: kunnallisen työtiJ.aisuuden, eritoten maakun- että Edmkunta ottaisi vuoden 1959 16236: nan läntisessä osassa, missä työttömyysti- tulo- ja menoarvioon 100 m•"ljocnum 16237: lanne on kaikista vaikein. markan~ määrärahan KauUranntm- 16238: Edellä esitettyyn viitaten esitämme, KoZarin radan rakennmtöiden aloitta- 16239: miseksi. 16240: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 16241: 16242: Markus Niskala. :Martti Miettunen. Olavi Lahtela. 16243: 367 16244: 16245: IV,216. - :Rah.al. N:o 35. 16246: 16247: 16248: 16249: 16250: llanta.maa ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkerhotoimin- 16251: nan edistämiseen. 16252: 16253: 16254: E d u s k u n n a 11 e. 16255: 16256: Kuten tunnettua, päättyi vuoden 1957 lo- tavien puunsiementen ja koulitustaimitarhoi- 16257: pussa metsänparannusvarojen käyttö metsä- hin annettavien koulimattomien taimien 16258: kerhotoiminnan edistämiseen. Sen sijaan si- hankkimiseen; 16259: sältyy v:n 1958 valtion tulo- ja menoarvioon c. metsäkerholaisten palkintoihin tai muu- 16260: erityismääräraha tähän tarkoitukseen; Nämä hun palkitsemiseen tunnustuksena heidän 16261: metsäkerhotoiminnan edistämiseen myönnet- työpalstoillaan suorittamistaan, välitöntä tu- 16262: tävät varat suoritetaan yksityismetsätalouden loa tuottamattomista metsänhoitotöistä. 16263: neuvontajärjestöille ja maatalouskerhojärjes- Tarkoitukseen myönnetyn määrärahan suu- 16264: töille. Viimeksi mainitut järjestöt toimivat ruus on jo kolmen vuoden ajan pysynyt 16265: pääasiassa metsäkerholaisiksi sopivan ja ha- suunnilleen samanlaisena n. 6 000 000: -. 16266: luavan nuorison kokoojina sekä erilaisten Tänä vuonna ko. summa pieneni 20 %:lla. 16267: neuvonta- ja työtilaisuuksien järjestäjinä. Kun saatu summa jaetaan vuosittain eri 16268: Metsätalouden neuvontajärjestöt sen sijaan metsänhoitolautakuntien kesken, jäävät ku- 16269: huolehtivat ja vastaavat varsinaisesta metsä- hunkin maakuntaan tulevat käyttövarat var- 16270: alan ammatillisesta neuvonnasta ja ohjauk- sin vaatimattomiksi. Tämä aiheuttaa sen, 16271: sesta. että mm. metsäalan kurssien lukumäärää 16272: Tästä metsäkerhomäärärahasta voivat an- täytyy rajoittaa. Kerholaisille kasvatettaviksi 16273: nettujen ohjeiden mukaan päästä osallisiksi jaettavien taimienkin määrä on pienentynyt 16274: maatalouskerhoyhdistykset, maatalouskerho- viime vuosina, koska koulimattomien taimien 16275: piiriliitot, metsänhoitoyhdistykset ja metsän- hinta on useissa tapauksissa täytynyt mak- 16276: hoitolautakunnat sekä keskusmetsäseurat ja saa jo siinä vaiheessa, kun ne ovat tulleet 16277: Maatalouskerholiitto. Varoja voidaan käyt- kerholaisille. Monia muitakin haittoja on 16278: tää mm.: määrärahan pienuudesta ollut, koska metsä- 16279: a. metsäkerholaisille toimeenpantavista kerhotyöhön pyrkivien nuorten määrä on 16280: kursseista, retkeilyistä ynnä muista tilaisuuk- vuosi vuodelta lisääntynyt ja näin ollen mm. 16281: sista sekä erilaisista metsäalan kilpailuista koulitustaimien kysyntä on vuosi vuodelta 16282: näiden järjestäjille aiheutuvien menojen suo- suurentunut. Tästä metsä/kerhotyön kasvusta 16283: rittamiseen; osoituksena esitetään seuraavassa taulukossa 16284: b. metsäkerholaisten taimitarhoihin tarvit- muutamia lukusarjoja. 16285: Metsä· Kurssit Retkeilyt Kilpailut Taimitarhat Hoitopalstat 16286: kerho· Koulittuja 16287: Vuosi Pitäjiä laisia taimia 16288: pv. os.ott. kpl os.ott. kpl os.ott. kpl 1000 kpl kpl Jaa 16289: 1954 185 1750 149 1347 103 1972 75 1398 380 1722 794 875 16290: 1955 187 2316 207 1742 182 2990 160 5153 703 2980 1315 1471 16291: 1956 206 2846 189 1473 154 2 910 179 3117 956 3337 1472 1608 16292: 1957 208 3 220 148 1428 131 3340 177 4197 1256 3000 1426 1525 16293: 16294: Metsäkerhotoiminnan eräs olennaisin ta- hemmin elämässään joko metsänomistajina 16295: voite on perehdyttää nouseva nuoriso lähi- tai metsätyöstä toimeentulonsa hankkivina 16296: luontoon ja varsinkin metsään, koska maa- joutumaan juuri siihen elämänpiiriin, mitä 16297: seudun nuorison valtava pääosa tulee myö- metsä ja sen jalostetut tuotteet edustavat. 16298: 368 IV,216. - Metsll.kerhotoiminta. 16299: 16300: 16301: Kun metsäkerholaisina tulee toiminnan pii- musta elinkeinossa., jonka varassa maatnln.e 16302: riin kansakoulun käynyttä nuorisoa, joitten talous suurimmalta osalta lepää. 16303: ikä on 14-20 vuotta, ja kun viime vuosina Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 16304: heitä on ollut mukana metsäkerhotoiminnassa tamme kunnioittaen, 16305: noin 7 000-8 000, osoittavat nämäkin seikat, 16306: että metsäkerhotoiminta on myös kasvatuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16307: sellisesti ensiarvoinen, varsinkin koska se tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 16308: pystyy antamaan alustavaa ammattikoke- kan määrärahan metsäkerhotoiminnan 16309: edistämiseen. 16310: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 16311: 16312: Antti J. Rantamaa. Matti Kekkonen. 16313: Eetu Karjalainen. Olavi Lahtela. 16314: Hilja Väänänen. Eemil Partanen. 16315: Leo Hä.ppölä.. Pentti Niemi. 16316: Martti Miettunen. Matti Mattila. 16317: 369 16318: 16319: IV,217. - Rah.al. N:o 36. 16320: 16321: 16322: 16323: 16324: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 16325: mista varten Säämingin kunnan Särkilahdesta saariston 16326: kautta Savonlinnaan. 16327: 16328: 16329: E d u s k u n n a ll e. 16330: 16331: Säämingin kunnan saaristossa asuvien viisituhatta hehtaaria, jotka siten pääsisivät 16332: ihmisten liikenneolosuhteet ovat erittäin han- hyödyttämään elinkeinoelämää ja puunjalos- 16333: kalllJt, jopa kelirikon aikoina suorastaan vaa- tusteollisuutta, koska silloin olisi mahdollista 16334: ralliset. Kuitenkin siellä asuu tuhansia ihmi- kuljettaa puutavara suoraan Kaukopään teh- 16335: siä ja toimii kaikkiaan kuusi koulupiiriä, taille taikka lähimmille rautatieasemille. 16336: mikä osoittaa, että tien tarve on välttämätön. Edelleen tie merkitsisi näiden syrjäisten seu- 16337: Asiaan onkin kiinnitetty huomiota jo var- tujen vähävaraisille pien•tilallisille ratkaise- 16338: hain. Esim. eduskunnan kulkulaitosvalio- vaa taloudellista helpotusta, siitä puhumatta- 16339: kunta teki retken v. 1938 Ruokolahden kun- kaan, että tähän asti eristettyinä olevat saa- 16340: nan Pohjiin tien ja sen lähiympäristön oloi- ristoseudut pääsisivät vihdoinkin maantien 16341: hin tutustuakseen. Valiokunta kävi myös yhteyteen sekä Savonlinnaan että Imatralle. 16342: Säämingin kunnan Särkilahdessa ja Sulka- - Kun ehdottamamme suunta tulisi ylittä- 16343: van kunnan Lohikoskella sekä tutki mahdolli- mään 7 salmea, joiden yhteinen ylitysmatka 16344: suuksia rakentaa suora runkotie Viipurin- lienee noin 1.5 km ja syvyydet neljässä sal- 16345: Imatran-Savonlinnan välille. Valiokunta messa noin 1.5-2.7 m, ja kun koko viili- 16346: totesi yksimielisesti jo silloin, että ko. tie- matka olisi ehkä siinä 35 km, olisi koko suun- 16347: hanke on tarpeellinen, perusteltu ja välttä- nitellun tien suunnalla suoritettava tutkimus, 16348: mätön, joten eduskunta myönsikin vielä sa- jonka pohjalta asia viimeinkin saataisiin 16349: mana vuonna mainitun tien tutkimista var- lopullisesti toteutumaan. Kun tiestä tulisi 16350: ten määrärahan. Työ aloitettiin v. 1939, epäilemättä eräs Suomen kauneimpia turisti- 16351: mutta sodan syttymisen vuoksi se jäi kesken. teitä, olisi kenties heti alkuun se rakennet- 16352: Tämä osoittaa, miten jo 20 vuotta sitten tava leveydeltäänkin sen mukaiseksi. 16353: asiaan on kiinnitetty valtiovallan taholta Vielä haluamme korostaa kahta näkökoh- 16354: vakavaa huomiota ja ryhdytty ensimmäisiin taa: kun tien saaminen näille saaristoseu- 16355: toimenpiteisiin suunnitelman toteuttamiseksi. duille on siellä asuvien ihmisten elinehdoista 16356: Mutta jos ko. tie rakennettaisiin päätty- tärkein ja kiireellisin, ovat sekä Säämingin 16357: vä.ksi Säämingin kunnan Särkilahteen, jäisi kunta että saariston asukkaat jo ryhtyneet 16358: koko hanke ratkaisevasti kesken. Niinpä se asiaa jouduttamaan ja uhrauksia pelkäämättä 16359: olisikin rakennettava :kulkemaan Säämingin rakentaneet siitä erään osan Särkilahden ja 16360: saariston kautta ja päättymään Savonlin- Saukonsaaren välillä, mutta vain valtiovallan 16361: naan. Tällöin olisi noudateltava linjaa Särki- asiaan puuttuminen voi - kuten ymmärret- 16362: lahdesta Saukonsaareen - Pesolansaareen tävää on - saattaa tiehankkeen kokonaisuu- 16363: - Kongonsaareen - Pahaniemeen - Rito- dessaan toteutumaan; toiseksi: Mikkelin 16364: saareen - Ikoinniemeen - Hirvaslahteen, läänin maakuntaliiton viime vuoden kesällä 16365: missä se yhtyisi Savonlinnaan johtavaan järjestämään retkeilyn osanottajat tutustui- 16366: maantiehen. Silloin lyhenisi Vuoksenniskan- vat tähän tiesuunnitelmaan sekä laajojen 16367: Savonlinnan välinen matka noin yli 50 km, asiakirjojen, karttojen ja Säämingin kunnan 16368: mikä tietenkin olisi erittäin ratkaiseva paran- edustajien esittämien lausuntojen että itse 16369: nus. Lisäksi tien vaikutuspiiriin tulisivat paikalla •tapahtuneen retkeilyn avulla; mu- 16370: valtavat metsärikkaudet noin kaksikymmentä- kana oli sekä tie- ja vesirakennushallituksen 16371: 4 7 E ,6817/5•8 16372: 370 IV,217. - Särkilahden-Savonlinnan maantie. 16373: 16374: 16375: että kulkulaitosministeriön arvovaltaisia edus- mättöminä, joten myös oikeudenmukaisuus- 16376: tajia, ja tällöin todettiin yksimielisesti, että syistä olisi tässä selostettu tiehanke kiireelli- 16377: ensinnä:kin ko. tie olisi aivan välttämätön, sesti toteutettava. 16378: sillä niin suorastaan avuttomina joutuvat Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 16379: ihmiset noissa saaristoi~a elämään, ja toi- tamme, 16380: seksi se parantaisi Imatran ja Savonlinnan 16381: välistä liikenneyhteyttäkin perustavaa laatua että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16382: olevalla tavalla, joten tiellä olisi myös kautta- tulo- ja menoll!rvioon 15 000 000 mar- 16383: kulkutienä merkitystä. kan määrärahan tutkimuksen toimitta- 16384: Vihdoin korostamme, että näillä luonnon- miseksi ja työn aloittamiseksi maan- 16385: kauniilla seuduilla asuvat ihmiset joutuvat tien rakentamista varten Säämingin 16386: veronmaksajina ja muutenkin täyttämään kunnan Särkilahdesta saariston kautta 16387: kaikki kansalaisten velvollisuudet lyhentä- Savonlinnan kaupunkiin. 16388: Helsingissä 30 päivänä heinä:kuuta 1958. 16389: 16390: Antti J. Rantamaa. Yrjö Sinkkonen. 16391: A. Härkönen. Aili Siiskonen. 16392: Esu Niemelä. Niilo Nieminen. 16393: Edvard Pesonen. A. F. Airo. 16394: Wiljam Sarjala. Onni Mannila. 16395: 371 16396: 16397: IV,218. - Rah.al. N:o 37. 16398: 16399: 16400: 16401: 16402: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen rauta- 16403: tieliikennepaikan uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi. 16404: 16405: 16406: E d u s k u n n a ll e. 16407: 16408: Maamme rautatielaitokselle asetetaan mm. kautuvat määräpaikkansa mukaan niin, että 16409: kuljetuskysymyksissä yhä suurempia vaati- päivittäin voitaisiin valmistaa perille saakka 16410: muksia. Ei riitä se, että henkilöliikenne kye- j"qna Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään, Tam- 16411: tään suorittamaan etukäteissuunnitelman - pereelle, Riihimäelle, Helsinkiin (Pasila), 16412: aikataulun - mukaan, vaan myös tavara- Iisalmeen, Savonlinnaan, Varkauteen, Iis- 16413: liikenteeseen, jonka massatavarakuljetukset vedelle ja kaksi junaa päivittäin Kouvolaan, 16414: muodostavat valtaosan rautatien suorituk- Kuopioon, Outokumpuun ja Joensuuhun 16415: sissa, pitäisi saada henkilöliikenteelle omi- sekä 5--7 junaa päivittäin Kotkaan. Tämän 16416: naista suunnitelmallisuutta nopeine, perille liikenteen lisäksi olisi myös paikallisen ja 16417: saakka sellaisinaan kulkevine junineen. Tä- lähiliikenteen hoidossa monia tärkeitä järjes- 16418: hän ei ole vielä päästy sentähden, että ns. telyjä suoritettava. 16419: järjestelyasemat, joiden tehtävänä olisi täl- Ratapihansa epäkäytännöllisyyden ja vä- 16420: laisten junien valmistaminen, eivät siihen häraiteisuuden vuoksi ei Pieksämäki kuiten- 16421: pysty puutteellisten ratapihojensa vuoksi. kaan pysty valmistamaan edellä lueteltuja 16422: Rataverkko jakautuu käytännön kokemus- junia, vaan sen on pakko pitää silmämää- 16423: ten ja liikennetutkimusten perusteella kuu- ränä vain määrättyjen ilmansuuntien mukai- 16424: teen lajittelualueeseen, joiden keskipisteenä sen liikenteen hoitamista saadakseen vaunut 16425: toimivat järjestelyasemat Riihimäki, Tam- kulkemaan edelleen. Täten valmistetaan ju- 16426: pere, Seinäjoki, Oulu, Pieksämäki ja Kou- nia etelään Kouvolan, länteen Jyväskylän ja 16427: vola. Näiden pitäisi kunkin kyetä valmista- Haapamäen, pohjoiseen Kuopion ja Iisalmen 16428: maan sellaisia tavarajunia, että ne vaunumää- ja itään Savonlinnan, Varkauden ja Joen- 16429: ristä riippuen kulkisivat mahdollisimman suun vaihdettaviksi, jolloin on vielä erikoi- 16430: kauas, mieluimmin perille saakka kokonai- sesti vaunujen kulkua hidastavaa se, että 16431: sina junina, jolloin välillä olevat järjestely- mainituista asemista vain Kouvolalla on jär- 16432: ja muut asemat säästyisivät niiden osalta jestelyratapiha, muiden ratapihojen ollessa 16433: vaihtotöistä, ja jolloin nämä junat ja samalla tarkoitettuja vain junakohtaus- ja paikal- 16434: myös niissä olevat vaunut joutuisivat mah- lista liikennettä varten. Edellämainitut suo- 16435: dollisimman nopeasti jopa etukäteissuunni- rat junat ja myös niissä olevat vaunut pys- 16436: telman mukaisesti perille. Heikkotehoiset ja tyisivät kulkemaan perille vajaassa vuoro- 16437: vähäraiteiset järjestelyasemamme kykenevät kaudessa, nyt vaunut sen sijaan viipyvät 16438: tekemään junia vain seuraavalle järjestely- matkalla useampia vuorokausia, jolloin ku- 16439: tai väliasemalle saakka, jonka on puolestaan kin vaihtopaikka ja sitä seuraava rataosuus 16440: tehtävä junia niistä seuraavalle jne. Tällai- vievät keskimäärin lf2-l vuorokautta. Tämä 16441: sesta aiheutuu suunnatonta ajanhukkaa ja osoittaa, että ei edes sitä alkeellisinta vaati- 16442: vaunujen viipymistä matkalla kohtuuttoman musta, että junat kulkisivat koskemattomina 16443: kauan. Vaunusto viipyy kulkuajastaan 60% ja kokonaisina järjestelyasemalta toiselle, 16444: järjestely- ja väliasemilla. pystytä toteuttamaan, puhumattakaan siitä 16445: Järjestelyasemista on Pieksämäki rataver- edellämainitusta suunnitelmanmukaisuuden 16446: kon koko itäisen ja koillisen lajittelualueen ja taloudellisuuden periaatteesta, jonka kui- 16447: keskipiste. Sinne kertyy päivittäin eri suun- tenkin pitäisi olla järjestelmän perusteena. 16448: nilta 35--40 junalla noin 1 500 vaunua mat- Edellä selostettujen tosiasioiden perusteella 16449: kalla eri puolille Suomea. Nämä vaunut ja- olisi Pieksämäen ratapihaa laajennettava 16450: 372 IV,218. - Pieksämäen ra.utatieliikenne. 16451: 16452: 16453: niin, että se pystyisi täyttämään sille ase- nesolmukohdan kertakaikkiseksi ja ratkaise- 16454: tetut suuret vaatimukset liikenteemme yh- vaksi uudelleensuunnitteluksi ja sen toteut- 16455: tenä tärkeimmistä solmukohdista. Vähimpänä tamiseen, olisi ensimmäisenä vaiheena myön- 16456: tavoitteena on 12 uuden täysipitkän raiteen nettävä varat edellä laajasti perusteitujen 16457: ja niihin kuuluvien laitteiden rakentaminen uudistusten tutkimista ja suunnittelua var- 16458: ensi tilassa. ten. Vain täten aloittaen ja sen jälkeen 16459: Pieksämäen liikennesolmukohdan kerta- vieden koko suurisuuntainen uudistusohjelma 16460: kaikkiseksi uudelleen järjestämiseksi vaadi- vaiheittain läpi, päästään Pieksämäen lii- 16461: taan monia, tarkkaa suunnitelmallisuutta ja kennesolmun ja sen kautta mm. Mikkelin- 16462: huomattavia kustannuksia vaativia peruskor- Kouvolan-Helsingin suuntaan, Jyväskylän 16463: jauksia. Niinpä viime vuonna arvioitiin -Haapamäen-Tampereen ja Haapamäen- 16464: esim. tavararatapihan uudelleen järjestelyn Seinäjoen suuntaan, Pieksämäen-Kuopion 16465: tulevan maksamaan n. 350 milj. mk, henkilö- -Oulun suuntaan, Pieksämäen-Huutokos- 16466: ratapihan uudelleen järjestelyn n. 150 miij. ken-Savonlinnan-Imatran suuntaan ja vih- 16467: mk sekä aivan välttämättömästi rakennetta- doin Pieksämäen-H uutokosken-.:V arkauden 16468: van uuden asematalon, millä korvattaisiin -Joensuun suuntaan käyvän liikenteen no- 16469: nykyinen, jo kauan sitten todellakin aikansa peuttamiseen, järkiperäistämiseen ja kaikin- 16470: elänyt ja joka suhteessa erittäin epäkäytän- puoliseen tehostamiseen. 16471: nöllinen, ahdas ja tarkoitukseensa nykyiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16472: vaatimukset huomioon ottaen täysin soveltu- nioittavasti, 16473: maton asemarakennus, n. 100 milj. mk. Kun 16474: kysymykseen tulevat näin laajakantoiset ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16475: suuria kustannuksia kysyyät uudelleenjär- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 16476: jestelyt, on ensimmäiseksi tavoitteeksi ase- kan määrärahan Pieksämäen rautatie- 16477: tettava näiden uudistusten huolellinen tut- liikennepaikan uudistussuunnitelmien 16478: kiminen ja suunnittelu. Jotta päästäisiin aloittamiseksi ja kehittämiseksi. 16479: järjestelmälliseen alkuun Pieksämäen liiken- 16480: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 16481: 16482: Antti J. Rantamaa. Antti Kukkonen. Hilja Väänänen. 16483: Kalle Käntäräinen. Olavi Lahtela. E. Hietanen. 16484: IV,219. - Rah.al. N: o 38. 16485: 16486: 16487: 16488: 16489: Rantamaa y.m.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen pu- 16490: helinverkon laajentamiseen. 16491: 16492: 16493: E d u s k u n n a ll e. 16494: 16495: Maamme puhelinverkon tarkastelu osoittaa, tyillä varoilla perustamaan. Viime aikoina 16496: että varsinkin maan syrjäisillä seuduilla on on vuosittain posti- ja lennätinlaitoksen toi- 16497: puhelinkeskuksia suhteettoman harvassa, mesta perustettu keskimäärin 50 uutta pu- 16498: jopa useat paikkakunnat ovat kokonaan il- helinasemaa ja n. 30 puhelupaikkaa. Kuiten- 16499: man puhelinyhteyksiä. Siten saattaa lähim- kin on posti- ja lennätinhallituksessa tätä 16500: pään puhelinkeskukseen tai puhelimeen olla nykyä myönteistä ratkaisua odottamassa n. 16501: matkaa kymmenisen kilometriä ja useissa ta- 650 puhelinaseman tai puhelupaikan perusta- 16502: pauksissa enemmänkin. Puhelinkeskusten ol- mista tarkoittavaa anomusta, kun vuoden 16503: lessa näin harvassa tulevat puhelimen han- 1957 alussa oli kaikkiaan 625 vastaavan- 16504: kintakustannukset puhelinliittymää varten laista anomusta. Asian näin ollen ja jotta 16505: tarvittavan pitkän tilaajajohdon vuoksi liian syrjäseutujen asujaroisto tuntisi, että senkin 16506: kalliiksi syrjäseutujen heikossa taloudelli- oloja yritetään valtion taholta kohentaa, 16507: sessa asemassa olevalle väestölle ja niin se olisi varsinkin tällaisten seutujen puhelin- 16508: joutuu jatkuvasti kärsimään puhelimen yhteyksiä välttämättä lisättävä nopeammassa 16509: puuttumisen aiheuttamista vaikeuksista. tahdissa kuin tähän asti. Näin ollen suunni- 16510: Etenkin sairaustapauksissa sekä tulipalojen teltaessa maaseudun taloudellisten olojen ke- 16511: ja muiden onnettomuuksien sattuessa on hittämiseen tähtääviä toimenpiteitä olisi koh- 16512: tämä varsin valitettavaa. Myöskin viran- distettava aivan erikoista huomiota syrjäis- 16513: omaisille - sekä valtion että seurakunnan ten seutujen puhelinolojen parantamiseen, 16514: ja kunnan - tuottaa puhelinyhteyksien sillä puhelinyhteyksien aikaansaaminen kuu- 16515: puuttuminen monenlaista hankaluutta yleis- luu epäilemättä niihin ensisijaisiin tarpei- 16516: ten asioiden hoidossa. siin, joita tällaiset seudut olojensa kohenta- 16517: Puhelinverkon laajentamisen ja uusien miseksi kipeästi kaipaavat, minkä johdosta 16518: puhelinasemien perustamisen välttämättö- kunnioittaen ehdotamme, 16519: myyttä syrjäisille seuduille osoittaa mm. se, 16520: että posti- ja lennätinhallituksesta saadun il- että Eduskunta ottaisi vuoden 1.959 16521: moituksen mukaan tulee posti- ja lennätin- tulo- ja menoarvioon syrjäseutujen 16522: hallitukselle puhelinasemien ja puhelupaikko- puhelinverkon laajentamista ja pamn- 16523: jen perustamista tarkoittavia uusia anomuk- tamista varten tarkoitetun määrära-- 16524: sia vuosittain enemmän kuin vastaavana ai- han 150 000 000 markan suuruisena.. 16525: kana kyetään tarkoitusta varten myönne- 16526: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 16527: 16528: Antti J. Rantamaa. Martti Miettunen. Eino Roine. 16529: Matti Kekkonen. Eeli Erkkilä. Esu Niemelä. 16530: Eemil Partanen. 'V. E. Svinhufvud. P. Puhakka. 16531: Artturi Jämsen. Eetu Karjalainen. Tahvo Rönkkö. 16532: J. Mustonen. Ale Holopainen. Siiri Lehmonen. 16533: Aleksi Kiviaho. Toivo Kujala. Olavi Lahtela. 16534: Antti Kukkonen. Hannes Paaso. Viljami Kalliokoski. 16535: Aarre Marttila. Kuuno Honkonen. Wiljam Sarjala. 16536: Matti Liinamaa. Hugo Manninen. Niilo Ryhtä. 16537: 874 16538: 16539: IV,220. - Rah.al. N: o 39. 16540: 16541: 16542: 16543: 16544: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yUopiston 16545: filosofisen ja teknillisen tiedekunnan toiminnan aloitta- 16546: miseksi. 16547: 16548: 16549: E d u s k u n n a II e. 16550: 16551: Viitaten niihin perusteluihin ja näkökoh- varattaisiin tarvittava määräraha. Edellä ole- 16552: tiin, jotka on esitetty Oulun yliopistolakiesi- vaan viitaten ehdotamme kunnioittaen, 16553: tyksen ja sen eduskuntakäsittelyn yhtey- 16554: dessä, olisi välttämätöntä, että opetustyö Ou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16555: lun yliopiston filosofisessa ja teknillisessä tulo- ja menoarvioon 85 000 000 mark- 16556: tiedekunnassa voitaisiin aloittaa jo syksyllä kaa Oulun yliopiston filosofisen ja 16557: 1959. Suoritettujen tutkimusten mukaan toi- teknillisen tiedekunnan toiminnan 16558: minnan aloittaminen olisi mahdollista, jos aloittamiseksi. 16559: valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1959 16560: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 16561: 16562: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.. 16563: 375 16564: 16565: IV,221. - Rah.al. N: o 40. 16566: 16567: 16568: 16569: 16570: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivallwsken-Pu- 16571: dasjärven rautatietä varten. 16572: 16573: 16574: E d u s k u n n a ll e. 16575: 16576: V altakunnan suunnittelutyön toteuttami- olisi jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otet- 16577: nen alueellisesti edellyttää niiden kysymysten tava määräraha kyseisen ratatyön alkuun 16578: ratkaisua, jotka muodostavat pahimman es- saattamiseksi ja jatkosuunnitelman tutkimi- 16579: teen myönteiselle kehitykselle. Koillis-Poh- seksi. 16580: janmaan yhdistäminen rautatiellä rannikkoon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 16581: on välttämättömyys talouselämän kehittämis- nioittaen, 16582: edellytysten luomiseksi. 16583: Vaikka tällä hetkellä tutkimukset ovat kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16584: keneräiset siitä, mihin rata olisi rannikolla tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark- 16585: suunnattava, niin sen ei pitäisi estää Taival- kaa Taivalkosken-Pudasjärven rata- 16586: kosken-Pudasjärven osan rakentamissuun- työn alkamiseksi ja jatkosuunnan tut- 16587: nitelman toteuttamista. Huomioon ottaen kimiseksi. 16588: Pohjois-Suomen vakavan työttömyystilanteen 16589: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 16590: 16591: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä. 16592: 376 16593: 16594: IV,222. - Rah.al. N: o 41. 16595: 16596: 16597: 16598: V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Ka1'ja- 16599: lan karjanhoitokoulun Talo Oy:n kiinteistön lunastami- 16600: seksi valtiolle. 16601: 16602: E d u s k u n n a ll e. 16603: 16604: Kun Pohjois-Karjalan tietopuolinen kar- lun saattamiseksi valtion omistukseen varoi- 16605: janhoitokoulu kaksikymmentäluvun alussa neen ja velkoineen. Tämä senkin vuoksi, 16606: siirrettiin Joensuusta Hammaslahteen, perus- että valtio omistaa jo nyt sanotun yhtiön 16607: tettiin silloin Pohjois-Karjalan karjanhoito- osakekannasta, joka on 300, yli kolmasosan 16608: koulun Talo Oy, jonka toimesta ryhdyttiin eli 112 kpl. Nämä osakkeet ovat joutuneet 16609: rakentamaan uutta koulutaloa sanotulle kou- valtion haltuun sen johdosta, että suuri 16610: lulle. Yhtiön osakkeita merkitsivät muuta- joukko osakkeenomistajista jätti aikanaan 16611: mat kunnat ja meijerit, mutta suurimmalta osakkeensa arvottomina leimauttamatta sen 16612: osalta osakkeet ovat olleet yksityisten, karja- vuoksi, että osakkeista ei koskaan ole mak- 16613: asiasta innostuneiden henkilöiden hallussa, ja settu mitään osinkoja, koska kaikki varat on 16614: näiden toimesta koulurakennushanketta ryh- käytetty koulun ylläpitämiseen. Talo Oy:llä 16615: dyttiin toteuttamaan, käyttäen siinä hyvin on tällä hetkellä lainaa valtiolle 2 700 000 16616: runsaasti talkootyötä. Näin saatiin karjan- markkaa. Velan hoitaminen voidaan jär- 16617: hoitokoulua varten koulutalo. jestää vain uutta velkaa ottamalla. Sen 16618: Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun Talo vuoksi Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun 16619: Oy:n tehtävänä on jatkuvasti ollut koulu- Talo Oy: n toivomuksena on, että koulu 16620: talon hoitaminen ja ylläpitäminen niin, että otettaisiin valtion haltuun. Ottamalla vas- 16621: koulu on siinä voinut toimia. Tähän kou- tatakseen yhtiön valtion velan 2 700 000 mk 16622: luun on jatkuvasti ollut pyrkijöitä - enem- ja juokseviin menoihin tarvittavan määrä- 16623: män kuin mitä oppilaiksi on voitu ottaa. rahan 300 000 mk valtio saisi omistukseensa 16624: Tällaisen koulun ylläpitäminen on vaatinut 30 oppilaalle varatun koulutalon, jonka 16625: sanotulta osakeyhtiöltä sitkeitä ponnisteluja yhteyteen kuuluu kaksi vuotta sitten raken- 16626: ja onkin johtanut siihen, että velkavaroilla nettu saunarakennus, jossa alakerrassa sau- 16627: on koulua täytynyt kunnostaa. Näin sen- nat ja pesutupa ja toisessa kerroksessa 16628: vuoksi, että kiinteistössä toimiva Pohjois- agronomiopettajan ja emännän asunnot. 16629: Karjalan karjatalouskoulu ei ole kyennyt Koko kiinteistö on palovakuutettu 16 mil- 16630: suorittamaan omaa osuuttaan koulutalolle joonasta markasta. 16631: määrätystä vuokra-arvosta, vaan on maksa- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 16632: nut Talo Oy:lle vain valtiolta saamansa tamme kunnioittaen, 16633: osuuden 65 %, jonka edellä mainittu yhtiö 16634: on käyttänyt kokonaisuudessaan kiinteistön että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16635: kunnostamiseen. Yhtiön taloudelliset mah- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun 16636: dollisuudet ylläpitää ja kehittää koulua ajan kohdalle 3 000 000 markan määrärahan 16637: vaatimusten mukaisesti näyttävät tällä het- Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun 16638: kellä riittämättömiltä. Sen vuoksi yhtiö- Talo Oy :n omistaman kiinteistön lu- 16639: kokous 14 päivänä maaliskuuta 1955 yksi- nastamiseksi valtiolle. 16640: mielisesti päätti ryhtyä toimenpiteisiin kou- 16641: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 16642: 16643: Vieno Simonen. Elis Manninen. 16644: Ale Holopainen. Toivo Niiranen. 16645: Antti Kukkonen. Pauli Puhakka. 16646: Esa Timonen. Vilho Turunen. 16647: Varma K. Turunen. R. Hallberg. 16648: 377 16649: 16650: IV,223. - Rah.al. N: o 42. 16651: 16652: 16653: 16654: 16655: Svinhufvud ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen Kan- 16656: kaan sankarihauta-alueen kunnostamiseen. 16657: 16658: 16659: E d u s k u n n a ll e. 16660: 16661: Luovutetun Karjalan useimmat sankari- dostettu toimikunta laadituttanut yksityis- 16662: vainajat on haudattu Lappeenrannan, ,Joen- lrohtaisen suunnitelman, joka nyt on valmis- 16663: suun ja Luumäen sankarihautoihin. Kah- tunut. Kuvanveistäjäin kesken järjestetyssä 16664: delle edellä mainitulle hautausmaalle on pys- kilpailussa on toimikunta yksimielisesti hy- 16665: tytetty muistomerkit. Sensijaan on Luumäen väksynyt kuvanveistäjä Arvi Tynyksen luon- 16666: Kankaan sankarihauta, joka sijaitsee vilk- noksen ,,Siunaus". Suunnittelu- ja kilpailu- 16667: kaasti liikennöidyn Lappeenrannan-Kouvo- kustannukset oru voitu suorittaa kerättyjen 16668: lan maantien varrella, vielä ilman pysyvää lahjoitusvarojen avulla, joilla kuitenkaan ei 16669: muistomerkkiä. Sitä koristavat vain suuri voida rahoittaa varsinaista patsashanketta. 16670: puuristi ja yksinkertaiset kukkaistutukset, Hauta-alueen järjestelystä ja istutuksista ai- 16671: joten se ei ole arvoaan vastaavassa kunnossa. heutuvat kustannukset on laaditun suunni- 16672: Luumäen sankarihautoihin on haudattu n. telman mukaan arvioitu n1. 400 000 markaksi 16673: 200 vainajaa, jO'ista 146 nimeltä tunnettua. sekä muistopatsaan valmistaminen ja pysty- 16674: Tunnettujen vainajieru kotipaikat ovat seu- tys n. 2 500 000-3 000 000 markaksi. 16675: raavissa kunnissa: Antrea, Heinjoki, Hiitola, Ottaen huomioon asian tärkeyden ja sen 16676: Ihantala, Impilahti, Ilomantsi, Johannes, hoitamisen välttämättömyyden ja toiselta 16677: Jääski, Kirvu, Kivennapa, Kurkijoki, Kuole- puolen rahoittamisvaik:eudet, varsinkin kun 16678: manjärvi, Koivisto, Käkisalmi, Kanneljärvi, kaikki asianomaiset siirtoseurakunnat jo on 16679: Lumivaara, Luumäki, Muolaa, Pyhäjärvi, lakkautettu ja niiden varat käytetty muihin 16680: Räisälä, Sakkola, Suistamo, Suojärvi, Säkki- tarkoituksiin, ehdotamme edellä esitetyn pe- 16681: järvi, Uusikirkko, Uukuniemi, Vahviala, rusteella kunnioittaen, 16682: Valkjärvi, Viipuri, Vuoksela, Vuoksenranta 16683: ja Äyräpää, eli kuntia lähes koko luovute- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16684: tulta alueelta. tulo- ja menoarvioon Luumäen pitäjän 16685: Muistomerkin pystyttäminen Luumäen Kankaan hautausmaalla sijaitsevan 16686: hautausmaaliekin on ollut vireillä pienem- sankarihauta-alueen kunnostamiseen 16687: män toimikunnan' piirissä jo vuodesta 1950. ja hautamuistomerkin teettämiseen 16688: Karjalan Liiton aloitteesta on v. 1956 muo- 3 000 000 markan määrärahan. 16689: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 16690: 16691: 16692: V. E. Svinhufvud. Matti Miikki. R. Hallberg. 16693: Antti J. Rantamaa. Meeri Kalavainen. Erkki Tuuli. 16694: Arvo Pentti. Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 16695: Ale Holopainen. Kaarlo Kajatsalo. 'Viljami Kalliokoski. 16696: Hilja Väänänen. Eemil Luukka. Juha Rihtniemi. 16697: Pentti Pekkarinen. Johannes Virolainen. Victor Procope. 16698: A. F. Airo. Nestori Kaasalainen. Georg C. Ehrnrooth. 16699: Olavi Lahtela. Veikko Hyytiäinen. Erkki Hara. 16700: Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen. J oh. Wirtanen. 16701: Valto Käkelä. Matti Kekkonen. Erkki Koivisto. 16702: 48 E 68!7/58 16703: 378 16704: 16705: IV,224. - Ra.h.al. N:o 43. 16706: 16707: 16708: 16709: 16710: Svinhufvud ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoinsalmen 16711: sillan rakennustöiden aloittamiseen. 16712: 16713: 16714: E d u s k u n n a ll e. 16715: 16716: Lappeenrannasta Ta:ipalsaa~en kautta Sa- Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen on 16717: vitaipaleelle johtava maantie on hyväkuntoi- kauan ollut vireillä ja on asiassa vuonna 16718: nen tyydyttäen liikenteen ta;rp,eet. Kirjamoin 1957 tehty kaksi eduskunta-aloitetta. Tie- 16719: salmi muodostaa kuitenkin vaikean haitan ja vesirakennushallituksen toimesta on tutki- 16720: liikenteelle. Salmen yli välittää liikennettä mus- ja suunnittelutyöt saatu käytännölli- 16721: 20 tonnia kuormaava moottorilossi. Vilk- sesti katsoen valmiiksi, joten työt voitaisiin 16722: kaimpina aikoina se ei kykene palvelemaan aloittaa, kunhan määrärahat saadaan. Tai- 16723: liikennettä tyydyttävällä tavalla, vaan usein palsaaren, Lappeen, Lappeenrannan ja Lau- 16724: ruuhkautuu pitkiä ajoneuvojonoja molemmin ritsalan työttömyys tulee edelleenkin muo- 16725: puolin lossirantaa. Raskaan käytön seurauk- dostumaan huomattavan suureksi, tämä seu- 16726: sena lossi menee usein epäkuntoon Hsäten tuhan kuuluu eräisiin maamme huomatta- 16727: siten viivytyksiä. Mainittakoon tässä yhtey- viin työttömyysalueisiin. Sen helpottami- 16728: dessä, että lossin kunnossapitokustannukset seksi olisi siis tehtävä kaikki voitava. 16729: esim. vuonna 1957 olivat noin 4.5 milj. mark- Sillan rakentamiskustannusten arvioidaan 16730: kaa. Kun ottaa huomioon lirkenteen vilkkau- nousevan noin 280 milj. markaksi, josta ensi 16731: den, aiheutuu lossiyHtyksen hitaudesta niin tilassa tarvittaisiin 100 milj. markkaa pen- 16732: suurta ajanhukkaa, että se alentaa kuljetus- gerrys- ym. töitten aloittamiseen. 16733: ten kannattavuutta ja lisää kustannuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16734: Esimerkiksi Taipalsaarelta Lappeenrantaan< nioittaen, 16735: puutavaraa ajaviita autoilta menee joka 16736: päivä hukkaan n. yksi työtunti. Jo vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16737: 1956 suoritetun liikennelaskelman mukaan tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 16738: kulki mainittuna talvena lossin kautta moot- kan määrärahan Kirjamoinsalmen 16739: toriajoneuvoja noin 680 tonnia vuorokau- sillan rakentamistöiden aloittamiseen 16740: dessa. Erikoisesti kesäkaudella on liikenne TaipaZsaaren kunnassa. 16741: viime vuosina ollut vielä huomattavasti vilk- 16742: kaampaa. 16743: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 16744: 16745: V. E. Svinhufvud. Matti Miikki. 16746: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen. 16747: Johannes Virolainen. 16748: 379 16749: 16750: IV,225. - Rah.al. N:o 44. 16751: 16752: 16753: 16754: 16755: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvoilan--Tavastilan 16756: runkotien rakennustöiden aloittamiseksi. 16757: 16758: 16759: E d u s k u n n a II e. 16760: 16761: Kymenlaakson teollisuusmaakunnan etelä- rakennuskohteeksi edelle kaikkia muita 16762: pohjoissuuntaiset maantieyhteydet raskasta teitä. Kymenlaakson Aluesuunnitelma r. y:n 16763: ja nopeata liikennettä silmälläpitäen ovat toimesta maakunnan tuotantO- ja liikelaitok- 16764: huonot. Tiet ovat heikk:orakenteisia ja suun- sille osoittama tiedustelu näyttää, että kai- 16765: taukseltaan vanhanaikaisia. Tielaitoskomitean kesta etelä-pohjoissuuntaisesta liikenteestä, 16766: vuonna 1954 julkaiseman mietinnön mukaan ottaen huomioon maantie- ja rautatie- ja 16767: on eräs runkoteistä ehdotettu Kymenlaakson uittokuljetukset, tulisi ko. tielle sen valmis- 16768: akselille, nimittäin Tavastilan-Kouvolan tie, tuttua siirtymään n. 22% liikenteestä ja 16769: jonka tehtävänä olisi palvella paitsi maa- vain maantie- ja rautatieliikenne huomioi- 16770: kuntaa, sen teollisuutta ja satamakuljetusta, den, kokonaista 40 %. Tämä vastaa jo pel- 16771: myös välillisesti Päijänteen itäpuolisia kästään teollisuuden kuljetuksina n. 400- 16772: alueita ja Savon talousaluetta. Tien etelä- 500 raskaan ajoneuvon päivittäistä liikennöi- 16773: osan suunta on vahvistettu ja muun osan mistä sanotulla tiellä. 16774: tutkimukset ovat niin pitkällä, ettei raken- Koska Kymenlaakson Tavastilan-Kouvo- 16775: nustöiden aloittamiselle ole teknillisiä es- lan runkotien rakentaminen on myös valta- 16776: teitä. kunnallisesti tärkeä työkohde ja koska maa- 16777: Kymenlaakson teollisuus- ja satamatoimen kunnan työttömyyslukujen on odotettavissa 16778: kehittyminen on suuresti riippuvainen ko. entisestään nousevan, olisi tien rakentami- 16779: tiestä, sillä uittokuljetuksen nykyistä kapa- seen kiireellisenä ryhdyttävä. 16780: siteettia ei juuri käy lisääminen ja teolli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 16781: suuslaitosten lyhyt etäisyys satamista puol- kunnioittaen, 16782: taa taloudellista maantiekuljetusta, jolloin 16783: rasitettu rautatie vapautuu raskaille kauko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16784: kuljetuksille. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 16785: Koko maakunta, niin kunnat kuin teolli- markan suuruisen määrärahan Kouvo- 16786: suuskin on tämän tien aikaansaamisen ta- lan--Tavastilan runkotien rakennus- 16787: kana ja onkin asettanut tieverkoston raken- töiden aloittamiseksi. 16788: tamisohjelmassaan tämän tien ensisijaiseksi 16789: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 16790: 16791: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho. 16792: 380 16793: 16794: IV,226. - Rah.al. N: o 45. 16795: 16796: 16797: 16798: 16799: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Luu- 16800: mäen rataosan oikaisutöiden aloittamiseksi. 16801: 16802: 16803: Eduskunnalle. 16804: 16805: Jo vuonna 1934 rautatiehallitus ehdotti, pon välillä olisi loivennettava, on 4 300 m, 16806: että Lappeenrannan-Elisenvaaran rautatie- ja kaaria, joita olisi loivennettava, 1 300 m. 16807: rakennuksen yhteydessä olisi rakennettava Tällaiset työt, jotka olisi lisäksi suoritettava 16808: uusi rata Lappeenrannasta Luumäelle Vuok- liikenteen alaisella radalla, nousevat kustan- 16809: senniskalta länteenpäin suuntautuvan rauta- nuksiltaan uuden rakentamista kalliimmiksi. 16810: tieliikenteen helpottamiseksi ja jouduttami- Lappeenrannan-Luumäen rataoikaisun pi- 16811: seksi. Vuonna 1936 ratasuunta tutkittiin ja tuus tulisi olemaan 27.6 km. Nykyisen Lap- 16812: laadittiin siitä kustannusarviot. Syystä tai peenrannan-Raipon-Luumäen rataosan pi- 16813: toisesta rataa ei kuitenkaan silloin raken- tuus on 37.2 km, joten rataoikaisusta matka 16814: nettu. Sotien jälkeen, kun Lappeenrannan Lappeenrannasta Kouvolaan ja vientisata- 16815: kautta kulkeva liikenne suuntautui pää- miin lyhenisi 9.6 km: llä. Tavaraliikenne 16816: asiassa länteen, rakennettiin Lappeenran- Lappeenrannan ja Imatran seudun laajen- 16817: nan-Simolan rataan, Raipon liikennepaikan tuvista suurteollisuuslaitoksista on jatku- 16818: luona länteen kaartuva yhdyskaari Kouvo- vasti lisääntymässä ja Lappeenrannan-Rai- 16819: lan-Vainikkalan radalla. Tämä yhdyskaari pon rataosa muodostaa niinollen yhä vai- 16820: ei kuitenkaan poista niitä hankaluuksia, joita keammaksi käyvän pullonkaulan liikenteen 16821: on olemassa aikanaan paljon pienempää ja kehityksessä. 16822: rajoitetumpaa liikennettä varten rakennetulla Kaakkois-Suomen kauppakamari pitää ra- 16823: rataosalla Lappeenranta-Hytti-Raippo. taoikaisutyön suorittamista eräänä tärkeim- 16824: Nykyinen Lappeenrannan-Raipon välinen mistä edellytyksistä koko Vuoksenlaakson 16825: rata jyrkkine nousuineen (12.5 o/ 00 ) määrää teollisuuden kehitykselle ja ensimmäisenä 16826: koko Kouvolan-Lappeenrannan-Parikkalan osana oikoradan Lappeenranta-Luumäki- 16827: rataosan junien suurimmat sallitut nousut Hamina toteutumisesta. Kauppakamarin ja 16828: ja junapainot. Kun tämän rataosan muilla Vuoksenlaakson kuntien toimesta pidetyissä 16829: osilla on enintään 10 o/ 00 nousu, tietää tämä neuvottelutilaisuuksissa on myös rautatie- 16830: sitä, että Lappeenrannan-Raipon rataosan hallitus yhtynyt kannattamaan tämän rata- 16831: vuoksi koko Kouvolan-Lappeenrannan-Pa- oikaisun suorittamista kiireellisenä. Lappeen- 16832: rikkalan rataosalla junien painoa on pie- rannan-Luumäen oikaisun kokonaiskustan- 16833: nennettävä 4/5 osalla muilla osilla sallitusta nukset ovat n. 960 milj. markkaa. Kun 16834: junapainosta. Vastaavasti on esim. pika- ja Imatran ja Lappeenrannan alueet ovat vai- 16835: henkilöjunien 10 °/00 kaltevuudessa sallitusta keita työttömyyskeskuksia, merkitsisi raken- 16836: 110 km/t nopeudesta 12.5 o/ 00 kaltevuudessa nustyön aloittaminen syksy- ja talviaikaan 16837: vähennettävä 90 km/t:iin eli 22 %. Lap- huomattavaa helpotusta näiden alueiden työl- 16838: peenrannan-Raipon rataosan pienisäteiset lisyystilanteessa ja vähentäisi vastaavalta 16839: haarat (r.min. 300 m) pienentävät osaltaan osalta valtion sanottujen alueiden työttömyy- 16840: junien nopeutta ja painoa. Tämän rataosan den torjumiseksi Osoitettavia määrärahoja. 16841: rakenteen muuttamiselle sellaiseksi, että siinä Kun kysymys on niinkin huomattavasta 16842: olisivat samat suurimmat nousut ja kaaret ratatyöstä, on työvoimaviranomaisten taholta 16843: kuin yleensä vaaditaan, ei ole taloudellisia kuitenkin katsottu, ettei tarkoitukseen voida 16844: edellytyksiä, sillä siksi huomattavia ja varoja myöntää työllisyysvaroja, ennenkuin edus- 16845: kysyviä nämä muutokset olisivat. Sellaista kunta on periaatteeessa asian ratkaissut. 16846: nousupituutta, joka Lappeenrannan ja Rai- Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme, 16847: IV,226. - Tuuli ym. 381 16848: 16849: että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 peenrannan ja Luumäen välisen rata- 16850: tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan oikaisun rakennustöiden aloittamiseksi. 16851: markan suuruisen määrärahan Lap- 16852: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 16853: 16854: Erkki Tuuli. Urho Saariaho. 16855: Erkki Hara.. Juha. Rihtniemi. 16856: 382 16857: 16858: IV,227. - Rah.al. N:o 46. 16859: 16860: 16861: 16862: 16863: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuammatteja 16864: edistävän kurssitoiminnan järjestämiseen. 16865: 16866: 16867: Eduskunnalle. 16868: 16869: Valtioneuvosto asetti vuonna 1953 komi- tymään pois kotiseudultaan ja nam heiken- 16870: tean, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus tämään yhteisiä taloudellisia olojamme, eri- 16871: maaseutuväestön ammatillisen ja teknillisen koisesti maaseudulla. 16872: taidon kohottamiseksi järjestämällä erimuo- Kun valtaosalla maaseudun väestä ei ole 16873: toista pysyvää kurssitoimintaa sille väestön mahdollisuutta saada varsinaista ammatil- 16874: osalle, jolla ei ole mahdollisuutta saada pe- lista koulutusta, olisikin tämä puute pyrit- 16875: rusteellista ammattiopetusta jo toimivissa tävä poistamaan järjestämällä maaseudun 16876: oppilaitoksissa. väelle, eritoten maaseudun nuorille, maaseu- 16877: Nykyinen maatilatalouden hoito asettaa dun elinkeinoihin pohjautuvaa pysyvää am- 16878: harjoittajalleen yhäti uusia vaatimuksia. Ei matillista kurssitoimintaa. 16879: voida enää katsoa riittävän pojan isältään Yllä olevaan ja edellä mainitun komitean 16880: tai tyttären äidiltään oppimien työtaitojen, mietintöön viitaten kunnioittavasti ehdo- 16881: koska käytännön työelämä vaatii nykyisin tamme, 16882: monipuolisia tietoja ja taitoja. Edelleen on 16883: maaseudulla alkanut ilmaantua yhä enene- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16884: vässä määrin erilaisten ammattihenkilöiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 16885: tarvetta. Ammattiopetuksen puuttuessa tätä kaa maaseudun elinkeinoihin ja am- 16886: tarvetta ei ole voitu tyydyttää, vaan varsin matteihin pohjautuvan kurssitoimin- 16887: monet maaseudun nuoret ovat joutuneet siir- nan järjestämiseksi maaseutuväeUe. 16888: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 16889: 16890: Eino Uusitalo. Aarre Marttila. 16891: Matti Liinamaa. Veikko Savela. 16892: 383 16893: 16894: IV,228. - Rah.al. N: o 47. 16895: 16896: 16897: 16898: 16899: Uusitalo ym. : Määrärahan osoittamisesta Alavuden seudun 16900: yhdistetyn maatalous- ja kotiteollisuuskoulun rakennus- 16901: suunnittelua varten. 16902: 16903: 16904: Eduskunnalle. 16905: 16906: Alavuden pitäjässä toimii yksivuotinen den keskimäärin n. 5 000. Valiokunnan mie- 16907: kiinteä mieskotiteollisuuskoulu, samoin yksi- lestä on maatalouskoulun perustamista Etelä- 16908: vuotinen naiskotiteollisuuskoulu. Molemmat Pohjanmaalle pidettävä tarpeen vaatimana 16909: koulut toimivat erittäin puutteellisissa oloissa täyttämään sitä aukkoa, mikä maataloudelli- 16910: rakennusten suhteen, jopa niin puutteelli- sen ammattiopetuksen saantimahdollisuuk- 16911: sissa, että maataloushallituksen vuosittain sissa tämän maakunnan kohdalla nykyisin 16912: myöntämää kunnossapitomäärärahaa ei kat- on. Sijaintinsa puolesta on Alavuden kun- 16913: sottu tarkoituksenmukaiseksi enää myöntää, taa pidettävä sopivana kysymyksessä olevaan 16914: vaan tähdennettiin uusien rakennusten ai- tarkoitukseen." 16915: kaansaamista. Molempien kotiteollisuuskoulu- Edelleen vuonna 1953 asetettu maatalous- 16916: jen koulutilojen uudelleen rakentaminen liit- koulukomitea pitää tarkoituksenmukaisena 16917: tyy kuitenkin oleellisesti Alavuden ja ympä- maatalouskoulun perustamista ko. alueelle. 16918: ristöpitäjien suunnitteleman maatalouskou- Paikkakunnan väestön taholta on myöskin 16919: lun aikaansaamiseen, koska on pyrkimys toimittu tehokkaasti asian eteenpäin viemi- 16920: muodostaa koulukokonaisuus, jossa toimisivat seksi. Alavuden kunta on sitoutunut luovut- 16921: maamieskoulu, siinä tavallinen maamieskoulu- tamaan tarvittavan maa-alueen koulun tar- 16922: linja ja maatalousteknillinen linja, lisäksi peita varten. Nyt vain tarvittaisiin nopeita 16923: mies- ja naiskotiteollisuuskoulut sekä mah- toimenpiteitä valtiovallan taholta. 16924: dollisesti karjatalouskoulu. Että Alavudella toimivien mies- ja nais- 16925: Maatalouskoulun perustamisen tarpeelli- kotiteollisuuskoulujen kiireellisiin rakennus- 16926: suus paikkakunnalle on todettu jo kauan. uudistuksiin päästäisiin käsiksi, olisi ensiksi 16927: Maatalousneuvos V. R. Lehtosen puheenjoh- saatava kokonaissuunnitelma tarvittavista 16928: dolla toiminut maatalousopetustoimikunta koulutiloista ja sen jälkeen vähin erin tär- 16929: mietinnössään vuodelta 1945 ehdottaa, että keysjärjestyksessä suunnitelmaa toteutettava. 16930: ko. seudulle olisi saatava maamieskoulu. Siksi eduskunnan olisi varattava kiireimmi- 16931: Vuonna 1952 Alavuden maamieskoulun pe- ten määräraha oppilaitoksen suunnittelua 16932: rustamista tarkoittavaa toivomusaloitetta kä- varten. 16933: sitellessään eduskunnan maatalousvaliokunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 16934: mietinnössään n: o 29 lausuu mm. seuraavaa: nioittavasti, 16935: ,Siinä osassa Etelä-Pohjanmaata, joka tulisi 16936: kuulumaan perustettavaksi ehdotetun koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16937: vaikutuspiiriin, ei nykyisin ole toiminnassa tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 16938: yhtään maatalousoppilaitosta, vaikka sano- kan suuruisen määrärahan Alavuden 16939: tulla alueella on n. 7 000 yli 2 ha:n suu- seudun yhdistetyn maatalous- ja koti- 16940: ruista tilaa, tilaluvun ollessa muualla maassa teollisuuskoulun rakennussuunnittelua 16941: jo toiminnassa olevia maatalouskouluja koh- varten. 16942: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 16943: 16944: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä. 16945: 384 16946: 16947: IV,229. - Rah.al. N:o 48. 16948: 16949: 16950: 16951: 16952: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maa- 16953: seudun asunto-olojen parantamiseksi. 16954: 16955: 16956: E d u s k u n n a 11 e. 16957: 16958: Sekä viljelijä- että kuluttajaväestön ja edullisinta työttömyyden torjumisessa. Täl- 16959: koko kansan etu on, että maamme maatalous- löin vältytään siirtotyömaista ja suurista 16960: ja muut tilat saadaan mahdollisimman elin- yleiskustannuksista sekä saadaan omatoimi- 16961: kelpoisiksi. Kun otetaan huomioon, että ra- suuteen nojautuen pienillä lainavaroilla run- 16962: kennuspääoma muodostaa yksistään maa- saasti työtilaisuuksia. 16963: taloustilan koko pääomasta keskimäärin Rakennuslainoihin maaseudun asunto-olo- 16964: 70 %, on maaseudun rakennusolojen paran- jen parantamiseksi on vuodesta 1955 lähtien 16965: tamistoimintaan kiinnitettävä mitä suurinta osoitettu vuosittain 1850 000 000 mk, kulu- 16966: huomiota. Niiden parantaminen ei ole suin- vaa vuotta 1958 lukuunottamatta, jolloin ai- 16967: kaan yksinomaan sosiaalinen kysymys, vaan van järjettömästi tämä määräraha pienen- 16968: suuressa määrin myös taloudellinen kysymys nettiin 1 400 000 000 markaksi. Ensi vuo- 16969: maatilataloutemme kilpailukykyä ajatellen. deksi onkin kaiken järjen nimessä määrä- 16970: Sitäpaitsi asunto-olot ovat suuressa osassa rahaa lisättävä, koska se todellisuudessa ei 16971: maatamme jatkuvasti erittäin huonot. Työtä merkitse valtiolle lainkaan lisämenoja, vaan 16972: siis on. Esteen tälle työlle muodostavat puut- pienentyvien työllisyysmenojen vuoksi sillä 16973: tuvat varat, korkea korko ja velkojen in- on aivan päinvastainen vaikutus. 16974: deksisidonnaisuus. Kaiken edellä olevan perusteella · ehdotan 16975: Kaikki merkit viittaavat siihen, että työn kunnioittaen, 16976: puutetta tulee maaseudulla jatkuvasti ole- 16977: maan. Toisaalta on jo aika luopua järjettö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 16978: mistä työttömyysmenoista ja siirtotyömaista. tulo- ja menoarvioon 2 500 000 000 16979: Maaseudun rakennus- ja asunto-olojen pa- markan suuruisen siirtomäärärahan 16980: rantamiseen liittyvä rakentamistoiminta on, käytettäväksi rakennuslainoihin maa- 16981: kuten useissa yhteyksissä on jo todettu, mitä seudun asunto-olojen parantamiseksi. 16982: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 16983: 16984: Veikko Vennamo. 16985: 385 16986: 16987: IV,230. - Bah.al. N: o 49. 16988: 16989: 16990: 16991: 16992: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Nurmekset~t-lisalmen 16993: yhdysradan rakentamismahdollisuuksien tutkimista varten. 16994: 16995: 16996: Eduskunnalle. 16997: 16998: Maamme rautatieverkoston kehittämistä ja tieyhteys myös Nurmeksen ja Iisalmen vä- 16999: laajentamista suunniteltaessa on otettava lille. Tämä yhdysrata tekisi mahdolliseksi 17000: huomioon ennen kaikkea taloudelliset tarkoi- Pielisen länsipuolella olevien metsävarojen 17001: tuksenmukaisuusnäkökohdat. entistä kannattavamman hyväksikäytön. Sitä 17002: Viime aikoina on ilmennyt yhä voimak- paitsi sen avulla saataisiin suora yhteys lä- 17003: kaampia pyrkimyksiä saada Pohjois- ja Itä- himpään satamakaupunkiin Raaheen, mikä 17004: Suomen luonnonvarat nykyistä enemmän puolestaan helpottaisi mahdollisuuksia koko 17005: palvelemaan talouselämää, mikä olisi omansa maan ja erikoisesti Pohjois- ja Itä-Suomen 17006: helpottamaan mainittujen valtakunnan osien elinkeinoelämälle tärkeiden teollisuuslaitosten 17007: asukkaiden elinehtoja. Rautatieverkoston perustamiseen kyseiselle alueelle. 17008: puutteellisuudesta aiheutuu vielä nykyisin Edellä olevin perusteluin ehdotan kun- 17009: se, että useilla alueilla teollisuutemme tärkein nioittaen, 17010: raaka-aine, puu, jää kannattavan metsätalou- 17011: den ulkopuolelle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1959 17012: Myös Pielisen vesistön länsipuolella on tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 17013: näitä nolla-alueita. Tämän vuoksi ja koska markan suuruisen arviomäärärahan 17014: metsätalous muodostaa suurelle osalle asuk- Nurmekset~t-Iisalmen yhdysradan ra- 17015: kaista näillä tienoilla pääasiallisen toimeen- kentamismahdollisuuksien tutkimista 17016: tulolähteen, olisi välttämätöntä saada rauta- varten. 17017: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 17018: 17019: Veikko Vennamo. 17020: 17021: 17022: 17023: 17024: 49 E 6Wt' /518 17025: VALTIOPÄIVÄT 17026: 1958 17027: 17028: LIITTEET 17029: V 17030: 17031: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 17032: TOIVOMUSALOITTEET. 17033: 17034: 17035: 17036: 17037: HELSINKI 1958 17038: VALTIONEUVOSTON XIBJAPAINO 17039: Säästöpaukkilain ja postisäästöpaokldlain muuttamista, korkorasituksen 17040: lieventämistä ja indeksiehdon aiheuttamien haittojen poistamista 17041: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 17042: 891 17043: 17044: V,l. - Lagmot. N: o 45. V,l. - Lak.al. N: o 45. 17045: 17046: 17047: 17048: 17049: Österholm m. fl.: Förslag tt'll lag om änd- Österholm ,m.. : Ehdotus laiksi säästöpank- 17050: ring av 2 § lagen om sparbanker. kilain 2 §:n muuttamisesta. 17051: 17052: 17053: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e. 17054: 17055: Enligt 4 § Iagen om sparbanker den 17 Heinäkuun 17 päivänä 1931 annetun sääs- 17056: juli 1931 skola sparbanksstadgar innehålla töpankkilain 4 §: n mukaan säästöpankin 17057: bestämmelse bl. a. angående sparbankens säännöissä pitää mm. olla määrättynä säästö- 17058: firma. Men nägot stadgande i likhet med pankin toiminimi. Säästöpankkilaissa ei ole 17059: det i 3 § 2 mom. banklagen av den 17 mars sellaista säännöstä kuin maaliskuun 17 p: nä 17060: 1933 finnes ej i sparbankslagen. 1933 aunetun pankkilain 3 § : n 2 kohdassa. 17061: En del sparbanksstadgar innehälla visser- Muutamien säästöpanimien säännöissä on 17062: ligen föreskrift om vilket spa;rbankens fir- todellakin määrätty, mikä kyseessä olevan 17063: manamn är pä finska och vilket pä svenska. säästöpankin toiminimi on suomeksi ja mikä 17064: Komplikationer ha dock i dylika fall upp- ruotsiksi. Hankaluuksia on kuitenkin tällai- 17065: stätt vid anmäJan om firmanamnet tili han- sissa tapauksissa syntynyt ilmoitettaessa toi- 17066: delsregistret. minimi kaupparekisteriin. 17067: Emellertid kräva praktiska synpunkter att Kuitenkin käytännölliset näkökohdat vaa- 17068: firma;namnet kan brukas antingen pä finska tivat, että toiminimeä voidaan käyttää joko 17069: eller svenska beroende pä kundernas moders- suomen- tai ruotsinkielisenä riippuen asiak- 17070: mäl. Samma skäl som pä sin tid motiverade kaiden äidinkielestä. Samat syyt, mitkä aikoi- 17071: intagandet av ovannämnda moment i bank- naan aiheuttivat yllämainitun lainkohdan ot- 17072: lagen talar för att även i sparbankslagen tamisen pankkilakiin, tukevat sitä ajatusta, 17073: införa en liknaude bestämmelse. että samankaltainen säännös myöskin otettai- 17074: siin säästöpankkilakiin. 17075: I lagen om sparbanker borde därför infö- Säästöpankkilakiin olisi sen takia otettava 17076: ras ett stadgande om att sparbank är berät- säännös säästöpankin oikeudesta käyttää sekä 17077: tigad att använda säväl finsk- som svensk- suomen- että ruotsinkielistä toiminimeä. 17078: spräkigt firmanamn. 17079: Med hänvisning tili det som ovan fram- Viitaten ylläolevoon ehdotetaan, 17080: hällits föresläs, 17081: että Eduskunta hyväksyisi näin kuu- 17082: att Riksdagen måtte godkänna föl- luvan lakiehdotuksen: 17083: jande lagförslag: 17084: 17085: 17086: Lag Laki 17087: om ändring av 2 § lagen om sparbanker. säästöpankkilain 2 § :n muuttamisesta. 17088: I enlighet med Riksdagens beslut skall Eduskunnan päätöksen mukaisesti muute- 17089: 2 § lagen om sparbanker den 17 juli 1931 taan säästöpankkilain 2 § näin kuuluvaksi: 17090: erhälla följande ändrade lydelse: 17091: 17092: 2 §. 2 §. 17093: Förutom postsparbank mä icke annan pen- Postisäästöpankkia lukuunottamatta älköön 17094: ninginrättning än sädan, som i 1 § omförmä- mikään muunlainen kuin 1 § :ssä mainittu 17095: 392 V,l. - BUatöpankkilaJå. 17096: 17097: 17098: les, i sitt firmanamn eller eljest för angi- rahailad.tos toiminimessään tai muutoin toi- 17099: vande av sin verksamhet använda benämnin- mintaansa osoittamaan käyttäkö nimitystä 17100: gen ,sparbank.". ,säästöpankki". 17101: Sparbank är berättigad att använda såväl Säästöpankilla on oikeus käyttää sekä suo- 17102: finsk- som svenskspråkigt firmanamn. men- että ruotsinkielistä toiminimeä. 17103: Denna lag träder i kraft den 195 . Tämä laki tulee voimaan päivänä 17104: kuuta 195 . 17105: Helsingfors den 8 augusti 1958. Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 17106: 17107: .John Österholm. Grels Teir. Bertel Lindh. 17108: G. Henriksson. Nils Meinander. Atte Pakkanen. 17109: Verner Korsbäck 17110: 393 17111: 17112: V,2. - La.k.al. N:o 46. 17113: 17114: 17115: 17116: Sarjala ym.: Ehdotus laiksi postisäästöpankkilain muutta- 17117: misesta. 17118: 17119: Eduskunnalle. 17120: 17121: Huhtikuun 2 päivänä 1948 annetun posti- min ratkaistavista pulmista. Tämän ohella 17122: säästöpankkilain 32 § :n mukaan ne posti- myöskin työllisyyden ylläpitäminen kuntien 17123: säästöpankin liikkeessä kertyvät varat, joita vapaiden töiden avulla edellyttäisi luoton- 17124: ei tarvita liikkeen hoitamiseen, voi posti- saannin nykyistä tarkoituksenmukaisempaa 17125: säästöpankin hallitus sijoittaa muun ohella järjestelyä. Nykyisinhän useimmat kunnat 17126: myös kunnille myönnettäviin lainoihin. Huo- joutuvat jatkuvasti hoitamaan investoin- 17127: mattavasta luotontarpeestaan huolimatta kun- tiensa rahoituksen luotonsaannin osalta mitä 17128: nat kuitenkin ovat viime vuosina päässeet suurimmassa epävarmuudessa, vaikka kysy- 17129: osallisiksi postisäästöpankin lainanannosta myksessä ovatkin lakien niille asettamat vel- 17130: vain suhteellisen vähäisessä määrässä. Kun vollisuudet. Olisikin vähintään kohtuullista, 17131: nimittäin postisäästöpankin koko luotonanto että samalla kun kunnille annetaan runsaasti 17132: vuoden 1957 päättyessä oli 44 837.2 miljoo- varoja vaativia investointivelvollisuuksia, val- 17133: naa markkaa, oli kuntien osuus siitä ai- tion hallinnassa olevat rahalaitokset mahdol- 17134: noastaan 3 205.6 miljoonaa markkaa eli vain lisuuksiensa mukaan hoitaisivat luoton anta- 17135: 7.1 % sekä muille kuin valtiolle annetusta misen näihin tarkoituksiin. Todettakoon tässä 17136: luotostakin vain 12.3 %. Likimääräisen ar- yhteydessä, että kansaneläkelaitos nykyisen 17137: vion mukaan muodostaa postisäästöpankin kansaneläkelain tultua voimaan voi entistä 17138: kunnille antama luotto ainoastaan noin 7 % paremmin tyydyttää kuntien luotontarvetta, 17139: niiden luotonoton koko määrästä. Merkille mutta sen sijaan postisäästöpankin lainan- 17140: pantavaa on, että varsinkin maalaiskunnat anto kunnille lienee tänä vuonna entistäkin 17141: ovat tässä suhteessa jääneet epäedulliseen vähäisempää. 17142: asemaan, sillä niiden koko luotonotto posti- Kuntien luotonsaannin keskittäminen val- 17143: säästöpankista oli viime vuoden päättyessä tion hallinnassa oleviin rahalaitoksiin toisi 17144: vain 1 098.6 miljoonaa markkaa, mikä on mukanaan ilmeisiä etuja. Näin ensinnäkin 17145: 2.5 % pankin koko luotonannosta ja noin vapautettaisiin paikallisten rahalaitosten luo- 17146: 5 % niiden koko luotonotosta. tonantoa paikkakunnan elinkeinoelämän tar- 17147: Viimeaikaisen yhteiskunnallisen kehityksen peisiin. Kunnat joutuvat nimittäin olojen 17148: mukanaan tuomat uudistukset ovat merkin- pakosta varsin usein kääntymään paikkakun- 17149: neet kuntien varojentarpeen oleellista kasva- nalla toimivien säästöpankkien, osuuskassojen 17150: mista entisestään. Koulujen, sairaaloiden, sekä muiden rahalaitosten puoleen tarvites- 17151: huoltolaitosten ja muiden rakennusten perus- saan luottoa. Etuna olisi myös pidettävä 17152: tamiskustannusten rahoituksessa onkin ollut sitä, että keskitetyn luotonannon avulla usein 17153: verorasituksen kohtuuttoman nousun välttä- varsin ratkaisevaatikin voitaisiin helpottaa 17154: miseksi turvauduttava laajassa mitassa lai- kuntien toimenpiteitä työllisyyden ylläpitä- 17155: nanottoon. Kuntien vuotuinen lainantarve on miseksi, varsinkin jos valtion hallinnassa ole- 17156: nykyisin arviolta yli 10 miljardia markkaa, vien rahalaitosten lainanantotoimenpiteet so- 17157: josta määrästä eri luottolaitosten osuus lienee pivalla tavalla liittyisivät valtion työllisyys- 17158: noin kaksi kolmasosaa ja valtion yksi kol- lainojen myöntämiseen. 17159: masosa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17160: Sen vuoksi, että pääosa kuntien investoin- nioittaen, 17161: titoiminnasta on lainsäännöksiin sidottua 17162: taikka muutoin välttämätöntä, on luottokysy- että Eduskunta hyväksyisi seu1·aa- 17163: myksestä erityisesti nykyisen rahankireyden van lakiehdotuksen: 17164: vallitessa muodostunut kunnille eräs vaikeim- 17165: 50 E 68'7/58 17166: 694 V,2. - Postisä.ästöpankkila.ki. 17167: 17168: 17169: Laki 17170: postisäästöpankkilain muuttamisesta. 17171: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä huhtikuuta 1948 annetun 17172: postisäästöJ>ankkilain (269/48) 32 § näin kuuluvaksi: 17173: 32 §. 5) lainoihin velkakirjaa vastaan, josta vai- 17174: Ne postisäästöpankin liikkeessä kertyvät tio tai kunta on mennyt takuuseen tai joiden 17175: varat, joita ei tarvita liikkeen hoitamiseen, vakuudeksi annetaan valtion obligatioita tai 17176: voi postisäästöpankin hallitus sijoittaa: muita valtiovarainministeriön hyväksymiä 17177: 1) ensisijaisesti lainoihin kunnille; arvopapereita; 17178: 2) valtion antamiin tai sen takaamiin 6) lainoihin, joiden vakuutena on posti- 17179: taikka muihin valtiovarainministeriön hy- säästöpankin säästökirja; 17180: väksymiin obligatioihin tai muihin valtion 7) talletuksiin valtiovarainministeriön hy- 17181: antamiin, valtiovarainministeriön hyväksy- väksymiin rahalaitoksiin. 17182: miin velkasitoumuksiin; Edellä 4, 5 ja 6 kohdassa mainitut sijoi~ 17183: 3) lyhytaikaisiin lainoihin valtiolle; tukset on tehtävä valtiovarainministeriön 17184: 4) lainoihin kiinteistökiinnitystä vastaan vuosittain vahvistaman suunnitelman mu- 17185: enintään viiteenkymmeneenviiteen sadalta kaan tai sen erikseen antaman suosituksen 17186: kiinteistön arvosta; perusteella. 17187: 17188: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 17189: 17190: Wlljam Sa.rjala. Tahvo Rönkkö. Onni Mannila. 17191: Eeli Erkkilä.. Verner Korsbä.ck Matti Ba.i.pala. 17192: Artturi Jä.msen. Nestori Kaasalainen. Mauri Seppä. 17193: Yrjö Sinkkonen. Aili Siiskonen. Viljo 'Virtanen. 17194: .Arvo Sä.velä.. Bertel Lindh. Usko Seppi. 17195: .Arvo Ahonen. Toivo A.ntlla. Veikko Hyytiäinen. 17196: Veikko Helle. Eemil Partanen. A. Härkönen. 17197: Toivo Frima.n. Aarre Marttila. Arvo Pentti. 17198: 395 17199: V,S. - Toiv.al. N:o 153. 17200: 17201: 17202: 17203: 17204: Eskola ym.: Korkorasituksen lieventämisestä. 17205: 17206: 17207: E d u s k u n n a 11 e. 17208: 17209: POOkkeuksellisen korkea korkokanta ja raha estää myös tuotannollisen elämän kehi- 17210: lainojen indeksisidonnaisuus ovat tuoneet tystä ja tekee työllisyyden hoitamisen yhä 17211: talouselämäämme erään vaikean ja rasitta- vaikeammaksi sekä johtaa pääomien ja työ- 17212: van ongelman. 1\fainitut ilmiöt johtuvat lä- voiman epätarkoituksen mukaiseen käyttöön. 17213: hinnä yleisten pääomien niukkuudesta ja Vaikka rahapoliittiset ratkaisut eivät välit- 17214: rahan arvon alenemisesta. Rahapolitiikalla tömästi kuulu maan hallitukselle, niin on sen 17215: on tietenkin pyrittävä edistämään pääoman pyrittävä johtamaan yleistä talouspolitiikkaa 17216: muodostusta ja talletusten lisääntymistä. niin, että pääoman muodostus lisääntyy ja 17217: Yleinen etu vaatii turvaamaan säästäjäin yrittäjäkunnalla on käytettävissä riittävästi 17218: oikeudet. Toisaalta on kuitenkin tässä varot- halpaa rahaa erikoisesti tuotannolliseen, uusia 17219: tava pysyväisesti turvautumaata sellaisiin työpaikkoja antavaan toimintaan. 17220: keinoihin, jotka tekevät rahan liian kalliiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17221: lainapääomaa tarvitsevalle yrittäjälle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17222: Nykyinen korkea korkokanta ja lainojen 17223: indeksiehto ovat jo johtaneet siihen, että mo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 17224: net yrittäjät eri aloilla näitten erikoisrasi- sellaisiin toimenpiteisiin, jotka loisivat 17225: tusten suuruuden vuoksi ovat joutuneet vai- edellytykset korkokannan alentamiselle 17226: keuksiin, jotka horjuttavat heidän muuten ja lainoissa sovellettavan indeksiehdon 17227: elinkelpoisia yrityksiään. Tämän vuoksi tar- rasittavuuden keventämiselle. 17228: vitaan nopeasti keventäviä tekijöitä. Kallis 17229: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 17230: 17231: Kusti Eskola. Ale Holopainen. Niilo Ryhtä. 17232: Onni Mannila. Kalle Kämäräinen. 17233: 396 17234: 17235: V,4. - Toiv.al. N: o 154. 17236: 17237: 17238: 17239: 17240: Vennamo: Lainakoron alentamisesta. 17241: 17242: 17243: Eduskunnalle. 17244: 17245: Koko kansamme etu on, että yrittäjätoi- vahvistuisi tai aina;kin tarvikkeiden hintojen 17246: mintamme kilpailulcykyisyyttä - esiintyipä nousu estyisi. 17247: tämä yrittäjätoiminta maatalouden, teollisuu- Voidaan siis todeta, että lainakoron alen- 17248: den ja kaupan tai minkä muun elinkeinoelä- tamisella olisi kaikilla aloilla edullinen vaiku- 17249: män alalla tahansa - parannettaisiin. Mitä tus. Lukuisat pätevät taloustieteilijät ovat 17250: suotavinta myös olisi, että t~mä kilpailu- :kuluneina vuosina olleet myös tällä kannalla. 17251: kyvyn parantaminen tapahtuisi kansalais- Lisäksi on sanomattakin selvää, kuinka tär- 17252: temme elintasoa millään tavalla alentamatta. keä lainakoron alentaminen on nimenomaan 17253: Eräs yrittäjätoimintamme huomattavista nyt, kun maamme on joutunut taloudellisten 17254: kustannustekijöistä on korkea korkokanta. vaikeuksien kouriin. 17255: Jos tätä korkeata velkakorkoa alennettaisiin, Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 17256: niin tästä johtuen ei vain kansantaloutemme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 17257: kilpailukyky paranisi, vaan kansalaisemme vomuksen, 17258: saisivat muullakin tavoin helpotusta jokapäi- 17259: väiseen toimeentuloonsa. Asumiskustannukset että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 17260: alenisivat ja asuntotuotanto lisääntyisi, kul- kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin 17261: jetuskustannukset pienenisivät ja kulutus- lainakorkomme jatkuvaksi ja asteittai- 17262: tavaroitten aleneva hintakehitys yleisestikin seksi alentamiseksi muitten maitten 17263: yleiselle lainakoron tasolle. 17264: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 17265: 17266: Veikko Vennamo. 17267: 397 17268: 17269: V,5. - Toiv.al. N': o 155. 17270: 17271: 17272: 17273: 17274: V. A. Virtanen ym.: Toimenpiteistä antolainauskoron alenta- 17275: miseksi ja indeksisidonnaisuuden lieventämiseksi. 17276: 17277: 17278: E d u s k u n n a II e. 17279: 17280: Käsitellessään vuoden 1958 tulo- ja meno- iflaatiota edistävä vaikutus: kuluttajahan 17281: arviota hyväksyi eduskunta lausuman siitä, joutuu maksamaan näin syntyneen lisäkus- 17282: että antolainaukseen käytettävien indeksi- tannuksen, sama kuluttaja, joka esiintyy 17283: ehtojen haitallisten seurausten poistamiseen myös säästäjänä. Lisäksi se houkuttelee vas- 17284: olisi tarmokkaasti ryhdyttävä. tuuntunnottornia yrittäjiä liikkeelle vastuun- 17285: Tämä eduskunnan lausuma toivomus ei tuntoisten jäädessä syrjästä katsojiksi. 17286: ainakaan vielä ole johtanut minkäänlaisiin Kaikkeen edellä olevaan viitaten olisikin 17287: tuloksiin. Korkea ja kovin kirjava indeksi- mielestämme koron alentamiseen antolainauk- 17288: ·korko aiheuttaa jatkuvasti suuria häiriöitä sissa päästävä ensi tilassa. Samoin olisi saa- 17289: koko talouselämällemme. Varsinkin vähä- tava nykyinen sekava antolainojen indeksi- 17290: varaiset omakotien rakentajat, asunto-osak- sidonnaisuus tal'lkistetuksi ja mieluimmin 17291: keiden omistajat ja monet pienyrittäjät ovat kokonaan poistetuksi. Nykyinen olotila aiheut- 17292: joutuneet ylipääsemättömien vaikeuksien taa ikohtuuttomuuksia koko talouselämäl- 17293: eteen. Samaa on sanottava myös maamme Iemme ja siten aiheettomasti nostaa jo muu- 17294: aivan kohtuuttoman !korkeasta korkokannasta. tenkhi korkeata kustannustasoamme. 17295: Näitä molempia on puolustettu sillä, että Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 17296: säästäjien asema voidaan vain näin suojata. nioittaen eduskunnan hyvli!ksyttäväksi toivo- 17297: On tOtta, että säästäjät ovat joutuneet yhteis- muksen, 17298: ktmna.sSamme sangen usein luovuttamaan ras- 17299: kaan panoksen yhteiskunnan hyväksi. Mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 17300: eikö se ole aina tapahtunut juuri siitä syystä, menpiteisiin antolainauskoron alenta- 17301: että inflaatio on ryöstänyt heidän säästönsä? miseksi ja indeksisidonnaisuuden lie- 17302: Korkealla korolla ja lainojen indeksisidonnai- ventämiseksi tai poistamiseksi. 17303: suudella on mitä suurimmassa määrässä 17304: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 17305: 17306: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. .Anni Flinck. 17307: Eino Raunio. G. Henriksson. Lars Lindeman. 17308: Meeri Kalavainen. Sulo Hostila. Arvo Ahonen. 17309: Veikko Helle. Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen. 17310: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Kalle Matilainen. 17311: Lyyli Aalto. 0. Lindblom. Väinö Tikkaoja. 17312: Edvard Pesonen. Kaarlo Pitsinki. Onni Hiltunen. 17313: K. F. Haapasalo. 17314: V,6.- Toiv.al. N:o 156. 17315: 17316: 17317: 17318: 17319: Vellll&DlO: PankkilaiMjen indeksiehdon aiheuttamien haitto- 17320: jen poistamisesta. 17321: 17322: 17323: Eduskunnalle. 17324: 17325: Tunnettu tosiasia on kaikkien niiden omien lainojen indeksiehdon aikaansaamasta talou- 17326: kotien omistajien ja rakentajien kuin myös dellisesta rasituksesta ja taloudellisesta 17327: talonpoikaisväestön ja asutustilallisten kes- uhasta. Tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi 17328: kuudessa, jotka ovat joutuneet käyttämään voidaan käyttää useita eri keinoja, ilman 17329: pankkiluottoja kotiensa. rakentamiseen ja tilo- että tallettajien etuja millään tavalla. louka- 17330: jensa kunnostamiseen, että enemmän tai vä- taan, eivätkä ne missään tapauk&essa -saavu- 17331: hemmän epämääräinen indeksiehtorasitus tettavaan yleiseen etuun nähden muodostu 17332: nostaa. heidän pankkilainojensa korkoja ja yhteiskunnalle taloudellisesti edea huomioon- 17333: jopa lainapääoman määrääikin. otettavaksi rasitukseksi. 17334: Tämä. on aikaansaanut epävarmuutta kym- Kaiken edellä. lausutun perusteella ehdotan 17335: menissä. tuhansissa ja taas kymmenissä tuhan- kunnioitt&en eduakunnan hyväksyttä.vibi toi- 17336: sissa perheissä. vomuksen, 17337: Kuitenkin voidaan todeta, että kysymyk- 17338: seä olevat perheet ovat useimmiten suu- että hollitw kiireellilesti ryktyisi 17339: rimmissa taloudellisissa vaikeuksissa ja ki- asian, vaatimiin toimenpiteisiin omien 17340: reällä rahasta. Toi!laalta he ovat uutteraa ja kotien omistajien jiJ rakentajien 86kå. 17341: yritteli.ästä väbi, lyhyesti sanottuna kan- taUrJt.poikaUviiatöa ja «NNmtiMJluU. 17342: samme selkärankaa. vapauttmni86bi ~jen Wt.dek. 17343: Voidaan perustellusti vaatia, että kysymyk- aehdtJtR, t.rikaan.r6l14M8ta talotuUllUe#tJ 17344: seiJSä olevat perheet on vapautettava pankki- rasituksesttJ ja ta&nulellisultJ ulmtf&. 17345: Belsiugissä. 6 päivänä elokuuta 1958. 17346: 17347: Veikko Veuamo. 17348: VALTIOPÄIVÄT 17349: 1958 17350: 17351: LIITTEET 17352: VI 17353: 17354: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS- 17355: ALOITTEET 17356: 17357: 17358: 17359: 17360: HELSINKI 1958 17361: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 17362: Sairaalalain muuttamista, kouluikäisten lasten maksutonta terveyden- 17363: hoitoa, sairaankuljetusta, sairaanhoitohenkilökunnan koulutusta sekä 17364: eläinsuojelulain muuttamista ym. koskevia toivomusaloitteita. 17365: 403 17366: 17367: VI,l. - Toiv.al. N:o 157. 17368: 17369: 17370: 17371: 17372: V. A. Virtanen ym.: ·Sairaalalain muuttamisesta kuntain 17373: saattamiseksi tasavertaisiksi kustannuksiin nähden. 17374: 17375: 17376: E d u s k u n n a ll e; 17377: 17378: Äskettäin hyväksytyn sairåalalain mukaan kiksi siten, että ylipaikkoja käyttäviltä kun- 17379: keskussairaaloihin kuuluvat kunnat saattavat nilta perittäisiin ylipaikoista erikoinen yli- 17380: joutua kovin erilaiseen asemaan riippuen määräinen korvaus, joka vastaisi sitä sijoi- 17381: siitä, ovatko kunnat merkinneet sairaa1apaik- tusta, mitä toiset :kunnat ovat joutuneet 17382: koja likipitäen kunnan tarvetta vastaavasti tekemään sairaalapaikkojen lunastamisessa. 17383: tai huomattavasti vähemmän. Ne 'kunnat, Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 17384: jotka ovat me:rkinneet ta:rvetta vähemmän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 17385: sairaalapaikkoja, pääsevät toisia helpommin muksen, 17386: kustannuksin, koska ylipaikkojen käytöstä ei 17387: veloiteta .kuntaa sen enempää kuin kunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiitt. toi- 17388: omistamista sairaspaikoistakaan. menpiteisiin sairaalalain muuttami- 17389: Tämäntapainen epäoikeudenmukaisuus syn- seksi siten, että kaikki keskussairaaloi- 17390: nyttää oikeutettua katkeruutta niiden ·kun- hin kuuluvat kunnat tulisivat suhteel- 17391: tien kohdalla, jotka ovat pyrkineet huoleh- lisesti tasavertaisiksi kustannuksiin 17392: timaan omasta osuudestaan. Sen vuoksi asian- nähden. 17393: tilaan olisikin saatava muutos aikaan esimer- 17394: Helsingissä 12 päivänä eldkuuta 1958. 17395: 17396: Viljo Virtanen. Rafael Paasio.· 0. Lindblom. 17397: Eino Raunio. G. Henriksson. Kaarlo Pitsiliki. 17398: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. Anni Flinck. 17399: Meeri Kalavainen. Sulo Hostila. Arvo Tuominen. 17400: Lyyli Aalto. Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen. 17401: Edvard Pesonen. Ensio Partanen. K. Matilainen.. 17402: Onni Hiltunen. 17403: 404 17404: 17405: VI,2. - Toiv.al. N:o 158. 17406: 17407: 17408: 17409: 17410: Kujala ym.: Kofka;n. keskussairaalan rakennustöiden aloitta- 17411: misesta. 17412: 17413: 17414: E d u s kun n a 11 e. 17415: 17416: ,Kotkan tulevan keskussairaalan piiriin 1956 Kymen lääninsairaalan toiminnan Kot- 17417: kuuluvat kunnat ovat yleiseen sairaalahoi~ kassa. Olisi ollut välttämätöntä sekä oikeu- 17418: toon nähden tällä hetkellä vaikeassa asemassa denmukaista, että ennen sitä olisi ryhdytty 17419: ainoan puheena olevalla alueella toimineen rakentamaan Kotkan keskussairaalaa. Niin 17420: valtion sairaalan, Kymen lääninsairaalan tul- ei kuitenkaan tehty, eikä Kotkan keskussai- 17421: tua lakkautetu'ksi", toteaa talousvaliokunta raalaa ole vieläkään ryhdytty rakentamaan, 17422: mietinnössään n:o 46 vuodoo 1957 vp:Uä vaikka sairassijoista on huutava puute.: On 17423: käsiteltäessä aloitetta Kotkan keskussairaalan vain kohtuullista, että tämän sairaalan raken- 17424: rakennustöiden kiirehtimisestä. nustöitä nyt ryhdytään kiirehtimään. V åltio 17425: Sairaanhoitotilanne on tosiaan vaikea ete- on siihen velvollinen, sillä vaikea tilanne 17426: läisen Kymenlaakson kunnissa. Kotkan kun- aiheutuu ratkaisevalta osalta siitä, että. valtio 17427: nallissairaala on ainoa, johon sairaita voi- lakkautti Kotkassa toimineen lääninsairaalan. 17428: daan sijoittaa tällä laajalla ja varsin väki- Lisäksi on otettava huomioon, että Kotkan 17429: rikkaalla alueella. Kotkan kaupunki onkin ja Haminan kaupungit sekä niiden lähikun- 17430: sairaalastaan varannut sijoja myös naapuri- nat ovat vaikeita työttömyysalueita, joilta on 17431: kuntien käyttöön. Niitä ei kuitenkaan ole vuosi vuoden jäLkeen lähetetty työttömiä 17432: voitu varata riittävästi. Mm. Vehkalahden etäisille siirtotyömaille. Kun oman läänin 17433: kunnalla on 6 sairassijaa, Pyhtään kunnalla alueella on erittäin tärkeitä työkohteita, pitää 17434: 5, Miehiikkälän kunnalla 3 ja Virolahden niissä saada työt käyntiin. Se on työttömien 17435: kunnalla 2 sairassijaa. Näin vähäiset sairas- kannalta parempi ratkaisu eikä rasita val- 17436: sijat eivät voi tyydyttää näiden 'kuntien tiotalouttakaan sanottavasti enempää. 17437: tarpeita. Vamin usein joudutaan vaikeissakin Edellä sanottuun viitaten eaitämme edus- 17438: sairaustapauksissa odottamaan kuukausikau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17439: palla sairaalaan pääsyä. 17440: Tämä alue on lisäimi sairaanhoitokysymyk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 17441: sessä epäoikeudenmukaisessa asemassa, koska menpiteisiin Kotkan keskussairaalan 17442: tällä alueella ei ole yhtään yleistä sairaalaa rakennustöiden aloittamiseksi. 17443: valtion lakkautettua 31 päivänä toukokuuta 17444: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 17445: 17446: Toivo Kujala. Tauno Jtelovesi. Niilo Nieminen. 17447: 406 17448: 17449: VI,3. - Toiv.al. N:o 159. 17450: 17451: 17452: 17453: 17454: Saariaho ym.: Kymenlaakson sairaanhoitokoulun rakennus- 17455: suunnitelmien laatimisesta. 17456: 17457: 17458: E d u s k u n n a 11 e. 17459: 17460: Sairaanhoitajatarpula on maassamme ylei- Kun Kymenlaakson sairaanhoitokoulu on 17461: sesti tunnettu. Siksi onkin eri puolille maa- tarkoitettu vakinaiseksi, olisi kiireellisesti 17462: tamme perustettu uusia sairaanhoitokouluja ryhdyttävä toimenpiteisiin koulun pysyväis- 17463: ja mm. Kymenlaakson sairaanhoitajakoulu ten rakennusten, niin koulurakennuksen kuin 17464: on aloittanut toimintansa Kotkassa syksyllä oppilasasuntojenkin, aikaansaamiseksi. Kot- 17465: 1957 ja on siinä nyt käynnissä 2 luokkaa. kan kaupunki on puolestaan ilmoittanut kor- 17466: Koulu tulee vastaavien laitosten tapaan ole- vauksetta luovuttavansa tarkoitukseen n. 2.5 17467: maan 3-vuotinen. Nykyisin koulu työsken- hehtaarin suuruisen tontin. 17468: telee Kotkassa hyvin vajavaisissa suojissa. Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen esi- 17469: Teoreettinen opetus annetaan Kotekon suo- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~ 17470: jissa ja käytännöllinen Kotkan kaupungin muksen, 17471: sairaalassa. Oppilaita ja kansliaa varten on 17472: Kotekon pohjakerroksessa vähäiset tilat. Kou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 17473: lun johtajatar ja toimisto ovat toisaalla kau- menpiteisiin Kymenlaakson sairaanhoi- 17474: pungilla vuokrahuoneistossa, ja oppilaat asu- tokoulun rakennussuunnitelmien Zaati- 17475: vat eri puolilla kaupunkia yksityisperheissä. miseksi. 17476: Helsingissä 12 päivänä· elokuuta 1958. 17477: 17478: Urho Saariaho. Erkki Tuuli. 17479: 406 17480: 17481: V1,4. - Toiv.al. N:o 160. 17482: 17483: 17484: 17485: 17486: I. rv"utanen ym..: Alle kouluikäisten lasten maksuttomasta 17487: terveydenhoidosta. 17488: 17489: 17490: Eduskunnalle. 17491: 17492: Maassamme on lakiteitse huolehdittu kan- siroman vähiin ja vain äärimmäisissä tapauk- 17493: sakoulua ja ammattikoulua käyvien lasten sissa turvaudutaan lääkärin apuun. Usein 17494: yleisistä terveystarkastuksista ja poliklinikka- saadaan tällöin todeta, että lääkärin puoleen 17495: hoidosta maksuttomana toimenpiteenä. Toi- olisi ollut käännyttävä huomattavasti aikai- 17496: saalta on myös yhä laajemmaksi kehitty- semmin ja että hoitokustannukset voivat 17497: neen neuvolatoiminnan ansiosta vauva-asteella nousta huomattaviin summiin. 17498: olevien lasten normaalista kehityksestä ja Tilannetta vaikeuttaa vielä suuresti se, 17499: terveydellisestä tilasta huolehdittu. että vain harvoissa tapauksissa alle koulu- 17500: Vaikka nämä lasten terveydentilan tark- ikäiset lapset pystyvät selvittämään sairau- 17501: kailuun ja edistämiseen tähtäävät toimenpi- tensa oireita. 17502: teet eivät lähimainkaan ole niin tehokkaita Jotta siis alle kouluikäisten lasten tervey- 17503: kuin pitäisi ja jättävät paljon toivomisen den- ja sairaanhoidosta huolehtiminen saa- 17504: varaa varsinaiseen sairaanhoitoon verraten, taisiin entistä paljon varmemmalle pohjalle, 17505: niin näitäkin etuja vaille jää huomattava pitäisi tämän tapahtua yhteiskunnan taholta 17506: osa maamme lapsista, ikäkausi, joka ei vielä maksuttomasti, koska sillä tavalla menetellen 17507: ole aloittanut koulunkäyntiä. perheiden varallisuussuhde ei asettaisi lapsia 17508: Näiden lasten määrä nousee noin puoleen eriarvoiseen asemaan.. 17509: miljoonaan, ja he ovat juuri siinä iässä, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus- 17510: jolloin olisi erityisen huolellisesti valvottava kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17511: lasten kehitystä ja pienenkin huolestumisen 17512: aiheen ilmetessä saatettava heidät lääkärin- että hallitus antaisi Eduskunnalle 17513: hoitoon. esityksen alle kouluikäisten lasten 17514: Koska lääkärissä käynti tietää lisämenoja maksuttomasta määräaikaisesta tervey- 17515: perheelle, joudutaan ainakin vähävaraisissa dentilan tarkkailusta ja poliklinikka- 17516: kodeissa nämä käynnit jättämään mahdolli- hoidosta. 17517: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 17518: 17519: Inkeri Virtanen. Leo Suonpää. J. Mustonen. 17520: Elli Stenberg. Irma Rosnell Niilo Nieminen. 17521: Toivo Salin. Eino Roine. Rainer Virtanen. 17522: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. Pertti Rapio. 17523: lYiartti Linna. Pentti Liedes. Nestori Nurminen. 17524: Usko Seppi. Anna-Liisa Tiekso. Esa Hietanen. 17525: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Kaino Haapanen. 17526: Hugo Manninen. Toivo Asvik. Antto Prunnila. 17527: Aarne Pulkkinen. Mauri Ryömä. H. Tauriainen. 17528: Paavo Aitio. Väinö R. Virtanen. Eino Tainio. 17529: Aleksi Kiviaho. Kuuno Honkonen. Siiri Lehmonen. 17530: Hertta Kuusinen. J. E. Lakkala. Veikko Rytkönen. 17531: Tyyne Tuominen. G. Rosenberg. Matti Koivunen. 17532: Tauno Kelovesi. Georg Backlund. Toivo Kujala. 17533: 407 17534: 17535: VI,5. - Toiv.al. N: o 161. 17536: 17537: 17538: 17539: 17540: Hostfia ym.: Syrjäseutujen sairaankuljetusolojen parantami- 17541: sesta. 17542: 17543: 17544: Eduskunnalle. 17545: 17546: Runsassaaristoinen ranni.kkomme painiske- saattamiseksi vähänkin samanlaisten mahdol- 17547: lee joka vuosi huomattavan suurissa vaikeuk- lisuuksien piiriin, kuin mantereella asuvat 17548: sissa puutteellisten kuljetusmahdollisuuksien jo ovat. 17549: takia; mantereesta saariston asukkaiden on Kaikilla maamme asukkailla tulisi olla 17550: usein oltava eristettyinä viikkokausia. Sa- mahdollisuus nopeaan ja tehokkaaseen hoi- 17551: moin on asia usean maamme syrjäseuduilla toon äkillistenkin sairaustapausten sattuessa. 17552: elävien kohtalona. Pitkät yhteydet ja huonot Ettei kuitenkaan, varallisuus näyttelisi tässä 17553: tiet ovat usein jopa ylivoimaisina esteinä sil- ratkaisevaa osaa, olisi valtion toimesta saa- 17554: loinkin, kun esimerkiksi pitäisi nopeasti saada tava hankituksi ajan vaatimuksia palvele- 17555: ä:killisen ja vaikean sairastapauksen sattuessa via liikennöimisvälineitä sairaankuljetuksen 17556: potilas sairashoitoon. tehostamiseksi. 17557: Sairaankuljetus on näissä oloissa hankalaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 17558: ja suuria varoja kysyvää. Kotkan ulkosaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17559: ristossa tapahtui talvella 1958 työtapaturma, 17560: minkä uhria ei saatu riittävän nopeasti sai- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 17561: raalahoitoon, minkä takia ei kaikkea mah- menpiteisiin, joiden avulla saataisiin 17562: dollista voitu tehdä loukkaantuneen hyväksi. turvatuksi syrjäseuduilla ja erikoisesti 17563: Nåin ollen olistkin ehdottoman välttämätöntä, saaristossa elävien kansalaistemme no- 17564: että asiaan kiinnitetään huomiota ja nimen- pea siirtäminen tarvitsemaansa hoitoon 17565: omaan saaristossa elävien 'kansalaistemme äkiUisten sairaustapausten sattuessa. 17566: hyväksi tehtäisiin kaikki mahdollinen heidän 17567: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 17568: 17569: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Kalle Matilainen. 17570: 408 17571: 17572: VI,6. - Hemst.mot. N: o 162. 17573: 17574: 17575: 17576: 17577: Nordfo:rs m. fl.: Attgtfende 'I'Jårdunderstöd för polioskadade. 17578: 17579: 17580: Till Riksdagen. 17581: 17582: Poliosjukdomens problem har blivit en all- andningshämmades tillstånd, samtidigt som 17583: varlig angelägenhet, som inte kan lösas en- ett sådant arrangemang lättar sjukhusens 17584: dast genom enskild insats eller de allmänna platsbrist. 17585: bestämmelser, vilka gäller för statens bi- Hemvård av polioskadade för längre eller 17586: drag tili hälsovården. Poliodrabbade måste kortare tid, enligt läkares ordination, medför 17587: vanligen erhålla långvarig vård, i en del fall inte blott ökade utgifter för patienten i 17588: för sin återstående livstid. Samtidigt kräver form av direkt vård. Transport av andnings- 17589: värden en dyrbar apparatur och special- hämmade från sjukhus till hemmet och 17590: skolad personal. tilihaka ställer sig vanligen dyr. Det har 17591: Samhället har insett sin skyldighet gent- förekommit fall då sådan transport av 17592: emot andningsförlamade poliopatienter ge- mindrebemedlad polioskadad stigit till 8- 17593: nom att staten deltar i kostnadema för de- 10000 mark. 17594: ras speciella vård. I den proposition som Genom de erfarenheter läkarvetenskapen 17595: regeringen framlade om sådant bidrag in- fått av polioskadade patienters hemvård är 17596: gick även en bestämmelse om att understö- det skäligt att för sådan skulle erhållas 17597: det inte skulle inskränkas tili vård på sjuk- samma understöd ur allmänna medel som vid 17598: hus utan också · kunde tillämpas ifall den vård på sjukhus. 17599: medicinska · sakkunskapen ansåg att skötseln På grund av vad ovan framhållits föreslå 17600: för längre eller kortare tid vore ändamåls- vi, att riksdagen ville hemställa, 17601: enlig i patientens hem. 17602: Emellertid fötetog riksdagen sådan änd- att regeringen framlägger förslag 17603: ring i regeringens proposition, att bestäm- om att vårdunderstöd ur allmänna 17604: melsen om bidrag också för hemvård bort- medel beviljas polioskadade såväl då 17605: lämnades. Erfarenheten har visat, att hem- de vårdas på sjukhus som hemma 17606: vård kan ha ett positivt inflytande på den samt för deras sjuktransportkostnader. 17607: Helsingfors den 8 augusti 1958. 17608: 17609: Kurt Nordfors. Grels Teir. Victor Procope. 17610: Alwar Sundell. Georg 0. Ehrnrooth. Verner Korsbäck 17611: Arthur Larson. Erkki Leikola. Kyllikki Pohjala.. 17612: 409 17613: 17614: VI,6. - Toiv.al. N: o 162. 17615: Suomennos. 17616: 17617: 17618: 17619: 17620: Nordfors ym. : Polion vaurioittamien hoitoavustuksesta. 17621: 17622: 17623: E d u s k u n n a II e. 17624: 17625: Poliosairauden probleemi on muodostunut saaneen tilaan, samalla kun sellainen järjes- 17626: vakavaksi asiaksi, jota ei voida ratkaista vain tely helpottaa sairaaloiden paikkapuutetta. 17627: yksityisten antamalla panoksella tai niillä Polion vaurioittaman pitempi- tai lyhempi- 17628: yleisillä määräyksillä, jotka koskevat valtion aikainen, lääkärin määräyksen mukainen ko- 17629: terveydenhoitoavustuksia. Polioon sairastu- tihoito ei aiheuta vain lisämenoja potilaalle 17630: neen täytyy tavallisesti saada pitkäaikaista suoranaisen hoidon muodossa. Hengityshal- 17631: hoitoa, eräissä tapauksissa koko jälellä ole- vauspotilaan kuljetus sairaalasta kotiin ja 17632: van elinaikansa. Samalla hoito vaatii kalliita takaisin käy tavallisesti kalliiksi. On esiin- 17633: koneita ja erikoisesti koulutettua henkilökun- tynyt tapauksia, jolloin sellainen vähävarai- 17634: taa. sen poliopotilaan kuljetus on noussut 8 000 17635: Yhteiskunta on oivaltanut velvollisuutensa -10 000 markkaan. 17636: hengityshalvauksen saaneita poliopotilaita Niiden kokemusten vuoksi, joita lääketiede 17637: kohtaan siten, että valtio osallistuu heidän on saanut poliopotilaiden kotihoidosta, on 17638: erikoishoitonsa aiheuttamiin kustannuksiin. kohtuullista, että sitä varten saataisiin samaa 17639: Esitykseen, jonka hallitus antoi sellaisesta avustusta valti-on varoista kuin sairaalahoitoa 17640: avustuksesta, sisältyi myös määräys, että varten. 17641: avustusta ei olisi rajoitettava sairaalahoitoon, Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme 17642: vaan sitä myös voitaisiin soveltaa, jos lääke- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17643: tieteellinen asiantuntemus katsoi pitempi- tai 17644: lyhempiaikaisen hoidon tarkoituksenmukai- että hallitus tekisi esityksen hoito- 17645: seksi potilaan kotona. avustuksen myöntämisestä yleisistä va- 17646: Eduskunta teki kuitenkin hallituksen esi- roista polion vaurioittamille hoidon 17647: tykseen sellaisen muutoksen, että säännös tapaktuessa sekä sairaalassa että ko- 17648: myös kotihoidon avustamisesta jätettiin pois. tona sekä heidän sairaskuljetuskustan- 17649: Kokemus on osoittanut, että kotihoidolla voi nuksistaan. 17650: olla myönteinen vaikutus hengityshalvauksen 17651: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 17652: 17653: Kurt Nordfors. Grels Teir. Victor Procope. 17654: Alwar Sundell. Georg 0. Ehrnrooth. Verner Korsbäck. 17655: Arthur Larson. Erkki Leikola. Kyllikki Pohjala.. 17656: 17657: 17658: 17659: 17660: 52 E 68'7/58 17661: 410 17662: 17663: VI,7. - Toiv.al. N:o 163. 17664: 17665: 17666: 17667: 17668: Lukkarinen ym.: Kasvatusneuvolain työn tukemisesta. 17669: 17670: 17671: E d u s k u,n n alle. 17672: 17673: Maamme kasvatusneuvolat toimivat lapsiin nyt valtiolle menojen säästämistä ja tulevai- 17674: ja nuoriin kohdistuvan psyykkisen tutkimuS- suudessa neuvolat vaikuttavat entistä enem- 17675: työn keskuksina. Näiden neuvolain työ on män tähän suuntaan. Voidaan säästää niistä 17676: saanut suurta tunnustusta ohjatessaan lasten menoista, joita joudutaan käyttämään lasten- 17677: vanhempia lapsissa esiintyvien kehityshäiriöi- suojeluun ja nuorisorikollisuuden hoitoon. 17678: den poistamiseksi, tukiessaan opettajia ja Viimemainitussa tapauksessa varat joudutaan 17679: kouluviranomaisia vaikeiden lasten kasvatuk- usein uhraamaan siinä vaiheessa, jolloin kas- 17680: sessa ja antaessaan lastensuojeluviranomai- vattava ja parantava vaikutus on jo kyseen- 17681: sille lausuntoja ja apua huostaanotettujen alaista. 17682: lasten suhteen. Kasvatusneuvolatoiminta laajenisi ja työ 17683: Toiminnassa olevat kasvatusneuvolat ovat varmistuisi, jos valtionapu olisi varmempaa 17684: kaupunkien ja kuntayhtymien perustamia ja eikä jäisi kokonaan riippumaan siitä, mil- 17685: ylläpitämiä. Valtiovalta on antanut kasvatus- laisen määrärahan eduskunta kulloinkin hy- 17686: neuvolatyölle tunnustuksensa valtionavun väksyy. Kun valtiovalta on katsonut tarpeel- 17687: muodossa. Helmikuussa 1950 valtioneuvosto liseksi varmistaa monen muun tärkeän toimi- 17688: antoi päätöksen kasvatusneuvoloille annetta- alan: lastenkotien, lastentarhojen, kasvatus- 17689: vasta valtionavusta. Tämän päätöksen mu- laitosten jne. toiminnan jatkuvuuden säätä- 17690: kaan valtionapu voi nousta puoleen kasvatus- mällä lait näiden valtionavusta, olisi syytä 17691: neuvolan kohtuullisiksi katsotuista vuotui- myös kasvatusneuvolain kohdalla järjestää 17692: sista menoista. Käytännössä neuvolain saama näiden toiminnan tukeminen varmemmalle 17693: valtionapu on kuitenkin supistunut varsin pohjalle. 17694: pieneksi, koska suuruuden on määrännyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 17695: kunakin vuonna valtion talousarvioon otettu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17696: määräraha ja neuvolain lukumäärän kas- 17697: vaessa kunkin neuvolan saama apu pienen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17698: tyy. Eräinä vuosina päätöksestä huolimatta kasvatusneuvolain työn tukemiseksi 17699: jäivät kasvatusneuvolat kokonaan ilman val- annetun valtionavun vakinaiselle poh- 17700: tionapua. Kuitenkin voidaan todeta tapauk- jalle saattamiseksi. 17701: sia, jolloin kasvatusneuvolan työ on merkin- 17702: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 17703: 17704: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Arvo Sä.velä.. 17705: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. A. Simonen. 17706: Vappu Heinonen. Viljo Virtanen. Mikko Hult. 17707: A. Härkönen. Martta. Sa.lmela.-.Tårvinen. 17708: 411 17709: 17710: VI,S. - Toiv.al. N: o 164. 17711: 17712: 17713: Stenberg ym.: Maksuttoman hoidon järjestämisestä vähäva- 17714: raisille sokeritautisille. 17715: 17716: E d u s kun n a 11 e. 17717: 17718: Sokeritauti on eräs kansamme vitsaus, joka Tällainen insuliinimäärä maksaa noin 1 500 17719: viime vuosina on nopeasti lisääntynyt. Lää- mk kuukaudessa. Ei ole harvinaista, että sai- 17720: kintöhallituksessa ei ole tilastoa siitä, pal- rautta on useammassa saman perheen jäse- 17721: jonko näitä sairaita on maassamme. Ruot- nessä. Onpa tapauksia, että neljäkin lasta 17722: sissa suoritettujen tutkimusten perusteella samasta varattomasta perheestä on insuliini- 17723: sokeritautisten yhdistys on arvioinut meillä hoidon varassa eläviä. Tällaisissa tapauksissa 17724: olevan näitä sairaita yli 20 000. Vaikka sitä perhe joutuu uhraamaan huomattavia sum- 17725: ilmenee eniten vanhenevilla ihmisillä, on mia insuliinin ostoon. V aikeissakin olosuh- 17726: myös lapsia runsaasti tämän taudin uhreina. teissa se on asetettava menoissa etutilalle. 17727: Kuten tunnettua, sokeritautia ei vielä Sen lisäksi tulevat kustannukset potilaiden 17728: nykyään voida parantaa, mutta asianmukai- tilan seuraamisesta ja muusta hoidosta. 17729: sesti hoidettuna se ei aiheuta työkyvyn mene- Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali- 17730: tystä eikä lyhennä elinikää. Työkyvyn säi- menojen kohdalla määräraha ehkäisevän 17731: lymisen edellytyksenä on kuitenkin säännöl- huollon avustuksiin. Siitä myönnetään avus- 17732: lisin väliajoin tapahtuvat laboratoriokokeet tuksia vähävaraisille invalidihuollon ulko- 17733: ja niiden perusteella määräytyvä hoito, joka puolelle jääneille sairausinvalideille paa- 17734: on hyvin yksilöllistä. V araikkaimmat voivat asiassa työkalujen ja ammattiopetuksen han- 17735: käyttää yksityislääkäreitä ja -laboratorioita, kintaan. Sokeritautisten yhdistyksen anta- 17736: mutta suurin osa sokeritautia sairastavista mien tietojen mukaan on tämän perusteella 17737: hoidetaan sairaaloitten sisätautipoliklinikoilla. myönnetty joillekin varattomille sokeritauti- 17738: Poliklinikka- ja laboratoriomaksun suoritus sille avustusta myös lääkkeiden ostoon. Mutta 17739: tuottaa kuitenkin vähävaraisille taloudellisia näitä varoja ei käytetä ensinkään avustuk- 17740: vaikeuksia, varsinkin kun käyntiin usein liit- siksi niille, jotka ovat työkyvyttömiä. Niinpä 17741: tyy työajan ja siten myös ansion menetys. kaikki vanhukset ja lapset jäävät tämänkin 17742: Tästä syystä tallk:astukseen menoa usein siir- mahdollisuuden ulkopuolelle. Jotkut kunnat 17743: retään liian pitkälle, jolloin tauti voi saada ovat huoltovaroista maksaneet insuliinin 17744: yliotteen ja asianomainen voi joutua sai- niille varattomille, jotka ovat sitä anoneet. 17745: raalahoitoon. Tällaisissa tapauksissa hänen Suurimmalta osalta kuitenkin sokeritautiset 17746: hoitokustannuksensa ja työkykynsä menetys joutuvat täysin omin avuin huoltamaan 17747: on kansantaloudellisesti suurempi rasitus itsensä. 17748: kuin olisi ollut potilaan saadessa aikanaan Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui- 17749: maksuttoman avohoidon. sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden 17750: Viime aikoina on sokeritaudin tutkimuksen hoitokustannukset ainakin vähävaraisten 17751: alalla saavutettu huomattavia tuloksia. Insu- osalta maksettaisiin valtion varoista, ehdo- 17752: liinihoidon rinnalle on tullut helpommin käy- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 17753: tetty lääke, joka kuitenkin soveltuu vain lie- muksen, 17754: vempiin tapauksiin. Se ei ole millään tavoin 17755: ratkaissut lääke- ja hoitokustannuksia, jotka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17756: edelleen tulevat huomattavan kalliiksi. V ar- maksuttoman insuliinin ja muun hoi- 17757: sinkaan lasten osalta, joiden insuliinitarve don järjestämiseksi varattomille ja 17758: on korkeampi kuin aikuisten, jopa 15-20 vähävaraisille sokeritautis~1le. 17759: viivaa, ei uusi lääke ole tuonut ratkaisua. 17760: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 17761: Elli Stenberg. Irma Torvi. Rainer Virtanen. 17762: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää. Tyyne Tuominen. 17763: 412 17764: 17765: VI,9. - Toiv.al. N: o 165. 17766: 17767: 17768: 17769: 17770: Lindblom ym.: Mieliisairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen 17771: uudistamisesta. 17772: 17773: 17774: E d u s k u n n a: 11 e. 17775: 17776: Mielisairaanhoitokoulutus maassamme on 31 päivänä 1958. Komitean ehdotukset eivät 17777: ollut lähes muuttumaton neljän vuosikymme- kuitenkaan ole tähän mennessä toteutuneet. 17778: nen ajan. Koulutusajan pituus on niinikään Kun on luonnollista ja tarpeen sanelemaa, 17779: ollut vuodesta 1917 saakka yksi vuosi. Näin että koulutuksen täytyy vastata työlle asetet- 17780: siitäkin huolimatta, että mielisairaiden hoito tavia vaatimuksia, on välttämätöntä uudistaa 17781: on tänä aikana ja varsinkin viimeisten vuo- maan mielisairaanhoitokoulutus komitean esit- 17782: sien aikana mennyt eteenpäin valtavasti. tämällä tavalla, mutta kuitenkin niin, että 17783: Muissa maissa onkin mielisairaanhoitokunnan koulutus periaatteeltaan ja pituudeltaan vas- 17784: koulutuksen uudistamiseen kiinnitetty eri- taa Ruotsin mielisairaanhoitokunnan koulu- 17785: koista huomiota, mm. Ruotsissa on otettu tusta, koska kaikki edellytykset tähän ovat 17786: käytäntöön täysin uudistettu mielisairaan- olemassa. 17787: hoitokunnan koulutusohjelma. Sen perusteella, mitä edellä olemme esittä- 17788: Valtioneuvosto asetti marraskuun 15 päi- neet, ehdotamme, 17789: vänä 1956 komitean tutkimaan mielisairaan- 17790: hoitajattarien ja mielisairaanhoitajien koulu- että Eduskunta lausuisi hallitukselle 17791: tuksen järjestämistä maassamme. Tämä komi- toivomuksen mielisairaanhoitajattarien 17792: tea, joka ehdotti eräitä parannuksia ja uudis- ja mielisairaanhoitajien koulutuksen 17793: tuksia mielisairaanhoitokunnan koulutukseen, uudistamisesta kiire,ellisesti. 17794: jätti mietintönsä valtioneuvostolle tammikuun 17795: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 17796: 17797: 0. Lindblom. Sulo Hostila. Ensio Partanen. 17798: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen. 17799: 413 17800: 17801: VI,lO. - Toiv.al. N: o 166. 17802: 17803: 17804: 17805: 17806: Innala ym. : Tutkimuksen toimittamisesta vankeinhoitolaitok- 17807: sen sairaanhoitohenkilökunnan työvoimatilanteesta. 17808: 17809: 17810: Ed usku nn alle. 17811: 17812: Vankeinhoitolaitoksen sairaanhoitotyö on tarkoitustaan vastaavaksi, olisi vankeinhoito- 17813: jo pitemmän aikaa kärsinyt siitä, ettei van- laitoksen sairaanhoitohenkilökunnan työvoi- 17814: kilain sairaanhoitotyössä ole riittävästi kou- makysymyksestä suoritettava tutkimus. Tut- 17815: lutettuja sairaanhoitajia. Tämän johdosta on kimusta suoritettaessa olisi kiinnitettävä 17816: jouduttu supistamaan vankiloissa sairaanhoi- myös huomiota siihen, ettei vankeinhoitolai- 17817: dollisia tehtäviä ja ottamaan sairaanhoito- toksen piirissä ole lainkaan osastonhoitajan 17818: työhön epäpätevää työvoimaa. Tämä on ollut virkoja. Osastonhoitajan virkojen perustami- 17819: haitaksi vankiloissa Suoritettavalie sairaan- nen olisi erittäin tarpeellista Helsingin kes- 17820: hoitotyölle. Sitäpaitsi toiminnan supistami- kusvankilaan ja muihin vankilasairaaloihin 17821: nen tältä osalta tulee valtiolle hyvin kalliiksi, sekä myös muiden vankilain yhteyteen siten, 17822: koska potilaita joudutaan kuljettamaan mui- että jokaisessa vankilassa olisi yksi korkeam- 17823: hin sairaaloihin ja hoitamaan niissä; man palkkaluokan virka. 17824: Koko maassa vallitseva sairaanhoitajapula Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 17825: ja vankilasairaanhoitajien huono palkkaus ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 17826: ovat osittain syynä siihen, ettei kaikissa ta- vomuksen, 17827: pauksissa ole saatu avoimina olevia sairaan- 17828: hoitajien virkoja täytetyiksi pätevillä työn- että hallitus ensi tilassa suoritultaisi 17829: tekijöillä. Kuitenkin on huomattava, että tutkimuksen vankeinhoitolaitoksen sai- 17830: vaikka kaikki nykyiset virat olisivat täytetyt raanhoitohenkilökunnan työvoimat~"la1t 17831: pätevällä henkilökunnalla, ei henkilökunnan teesta ja ryhtyisi asian vaatim~'in toi- 17832: määrä sittenkään olisi riittävä. Jotta sai- menpiteisiin. 17833: raanhoitotyö vankiloissa voitaisiin järjestää 17834: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 17835: 17836: Aune Innala. Jussi Saukkonen. 17837: 414 17838: 17839: VI,11. - Toiv.al. N: o 167. 17840: 17841: 17842: 17843: 17844: Lehmonen ym.: Toimenpiteistä vähävaraisten pienviljdtystilo- 17845: jen kaivojen rakentamiseksi. 17846: 17847: 17848: E d u s k u n n a ll e. 17849: 17850: Maamme pienviljelijätalouksista lähes 10 % vesijohto- ja viemäriverkon rakentamiseksi 17851: käyttää ympäri vuoden vedenottopaikkanaan eivät koske haja-asutteista maaseutua sinänsä, 17852: järveä, jokea, puroa, ojaa tai jotain muuta sillä 500-5 000 m: n etäisyydet tilojen vä- 17853: veden laadun kannalta ala-arvoista paikkaa. lillä tekevät sen käytännössä mahdottomaksi. 17854: Sitäpaitsi näiden epäterveeilisten vedenotto- Vesijohtolaitteita edeltäviä ja kiireellisesti 17855: paikkojen sijainti on useimmissa tapauksissa välttämättömiä ovat kaivot kaikille niiden 17856: 100-500 m:n etäisyydessä asuin- ja karja- puutteessa oleville. Mutta koska kunnollisten 17857: rakennuksista. Näin ollen vedenkuljetus kaivojen aikaansaanti vaatii suuria kustan- 17858: aiheuttaa kotitaloutta hoitaville pienviljelijä- nuksia, ei vähävaraisella pienviljelijäväestöllä 17859: perheen naisille terveydellisiä haittoja niin ole ollut mahdollisuutta kaivojen rakentami- 17860: että esim. 28 % maaseudulta reumahoitoon seen vedenpuutteesta huolimatta. 17861: hakeutuvien naisten lihasreuman katsotaan Tästä syystä olisi välttämätöntä, että kun- 17862: olevan yksistään raskaan vedenkuljetuksen nat, joiden alueella on seutuja, joissa kai- 17863: aiheuttamaa. vojen aikaansaaminen vaatii suuria kustan- 17864: Kaikki rakennetut kaivot eivät myöskään nuksia, saisivat käyttöönsä valtion määrä- 17865: täytä veden laatuun ja riittävyyteen nähden rahan jaettavaksi vähävaraisille talouksille 17866: niille asetettuja vaatimuksia. Valtion tek- kaivojen rakentamista varten. 17867: nillisen tutkimuslaitoksen laboratorion tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 17868: mukset antavat tästä varsin huonon kuvan. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17869: Välittömät terveydelliset vaarat ja muut hai- 17870: tat kohdistuvat etupäässä vähävaraiseen väes- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 17871: töön, mutta välillisesti ne kulkutautien muo- toimenpiteisiin kuntien kautta tule- 17872: dossa tai maidon välityksellä vaikuttavat vien lainojen ja avustusten turvaami- 17873: kaikkiin kansalaispiireihin. seksi vähävaraisten pienviljelystilojen 17874: Valtion tulo- ja menoarviossa olevat mää- kaivojen mkentamista varten. 17875: rärahat avustuksiksi ja !ainoiksi maaseudun 17876: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 17877: 17878: Siiri Lehmonen. Irma. Torvi. Martti Linna.. 17879: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Tainio. Veikko Rytkönen. 17880: Tyyne Tuominen. Matti Koivunen. Eino Roine. 17881: Elli Stenberg. Irma. Rosnell. Kuuno Honkonen. 17882: Hertta. Kuusinen. Pentti Liedea. Väinö R. Virtanen. 17883: Y. Enne. Paavo Aitio. 17884: 415 17885: 17886: VI,12. - Toiv.al. N: o 168. 17887: 17888: 17889: 17890: Kalliokoski ym..: Toimenpiteistä tupakan käytön vastustami- 17891: seksi. 17892: 17893: 17894: Eduskunnalle. 17895: 17896: Kansanterveyttä heikentävien tekijäin jou- tuntevien tiedemiesten, lääkintä- ja opetus- 17897: kossa on tupakanpoltolla merkittävä osuus. viranomaisten sekä kansanterveyden edistä- 17898: Lääkäripiireissä esim. ei enää liene erimieli- ruistyön alalla toimivien kansalaisjärjestöjen 17899: syyttä siitä, että tupakanpoltto on eräs taholla alettu kiinnittää huomiota tähän epä- 17900: keuhkosyövän yleistymisen aiheuttaja ja että kohtaan. Se on kuitenkin paisunut niin suu- 17901: tuolla tavalla on muitakin kansanterveyttä reksi, ettei sitä voida tehokkaasti vastustaa 17902: vahingoittavia vaikutuksia. Terveyttä vahin- yksistään vapaan kansalaistoiminnan käyttä- 17903: goittavien seuraamusten lisäksi aiheuttaa tu- min valistus- ja kasvatusmenetelmin, puhu- 17904: pakankäyttö suurta taloudellista tuhlausta ja mattakaan siitä, että näillä olisi riittävästi 17905: on sillä eräitä muitakin haittavaikutuksia. varoja tämän vaativan tehtävän suorittami- 17906: Mm. se on monen, nimenomaan nuoren hen- seen, vaan täytyy tälläkin alalla aikaansaada 17907: kilön kohdalla eräänlainen tienraivaaja väki- suunnitelmallista yhteistyötä, johon myös tie- 17908: juomien käytölle. Kun tupakankäyttö viime tyt valtion elimet osallistuvat. Tärkeätä olisi, 17909: aikoina on levinnyt myös naisten ja nuorten että valtion toimesta kiireimmiten toimitet- 17910: keskuuteen, on aihetta pelätä sen jäljissä taisiin ainakin pätevä selvitys tupakankäytön 17911: myös näiden juomien käytön yhä enemmän yleisyydestä eri väestöryhmissä ja ikäluo- 17912: yleistyvän. Tupakankäytössä on tosin nyt kissa, sekä tämän käytön leviämiseen vaikut- 17913: tilapäinen, nähtävästi kireän taloudellisen ti- tavista seikoista. Samanaikaisesti olisi val- 17914: lanteen aiheuttama, laskukausi, mutta on ai- mistettava suunnitelma tupakanvastustaruis- 17915: hetta pelätä käytön jälleen alkavan kasvaa, työn järjestämiseksi. Niinikään olisi harkit- 17916: kun taloudellinen tilanne paranee. tava keinoja tupakkateollisuuden harjoitta- 17917: Tupakankäytön kasvamiseen ja yleistymi- man vastuuttoman mainostuksen hillitsemi- 17918: seen vaikuttavat useat eri tekijät. Eräs seksi. 17919: niistä on tupakkateollisuuden harjoittama Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 17920: häikäilemätön ja suurisuuntainen mainostus, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 17921: joka esittää tupakoinnin normaaliin ja sivis- vomuksen, 17922: tyksellisesti korkeaan elämäntapaan kuulu- 17923: vana, suorastaan ihannoitavana tapana. Tuo että valtiovallan toimesta suoritet- 17924: suunnattomia rahamääriä vaatinut, juhlalli- taisiin selvitys tupakan käytön ylei- 17925: sin tekstein ja värikkäin kuvin esitetty mai- syydestä ja sen leviämiseen vaikutta- 17926: nonta on varmaan houkutellut monta nuorta vista tekijöistä sekä että ryhdyttäisiin 17927: heitä vahingoittavaan tupakan tuttavuuteen. suunnitelmallisiin toimenpiteisiin tu- 17928: Ihan viime aikoina on eräiden vastuunsa pakan käytön vastustamiseksi. 17929: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 17930: 17931: Viljami Kalliokoski. Eeli Erkkilä. Meeri Kalavainen. 17932: Antti Kukkonen. Kusti Eskola. Edvard Pesonen. 17933: Artturi J"åmsen. Nestori Kaasalainen. Lyyli Aalto. 17934: Antti J. Rantamaa. Vieno Simonen. Sylvi Siltanen. 17935: Kuuno Honkonen. Kerttu Saalasti. Martti Miettunen. 17936: Johannes Virolainen. Hilja Väänänen. Eem.U Luukka. 17937: Armas Leinonen. Kyllikki Pohjala. 17938: 416 17939: 17940: VI,13. - Toiv.al. N:o 169. 17941: 17942: 17943: 17944: 17945: Bara ym.: Matkatoimistolai,., aikaamaamisesta. 17946: 17947: 17948: Eduskunnalle. 17949: 17950: Matkatoimistoala on vuosi vuodelta tullut matkatoimistolaki, joka määrittelee, mitkä 17951: maassamme yhä tärkeämpään asemaan. edellytykset täyttävä yritys voidaan katsoa 17952: Tässä liikenteessä joutuvat matkatoimistot matkatoimistoksi. 17953: ~uorittamaan erittäin keskeisen ja tärkeän Tässä suhteessa on välttämätöntä lainsää- 17954: tehtävän. Ainoastaan ammattitaitoinen, mah- dännöllisesti määrätä ne minimivaatimukset, 17955: dollisimman täydelliset lippujenmyyntioikeu- jotka 17956: det ja korkean ammattitaidon omaava am- 1) matkatoimistotoimintaa harjoittavan yri- 17957: mattitoimisto voi tällöin tarjota sitä palve- tyksen tai yrittäjän on täytettävä edustus- 17958: lua, jota matkailija tarvitsee. ten ja niihin liittyvien lipunmyyntioikeuk- 17959: Maamme matkatoimisto-olot ovat tähän sien suhteen, 17960: ~aakka yleensä olleet hyvät. Viime vuosina 2) matkatoimiston vastuunalaisen johtajan 17961: ilmaantuneet epämääräiset yrittäjät ovat kui- on täytettävä ammatinharjoittamista edellyt- 17962: tenkin suuresti niitä huonontaneet. Ulko- tävän ammattikoulutuksen ja ammattikoke- 17963: maanmatkailun hoitaminen edellyttää, että muksen suhteen, 17964: ~uomalainen matkatoimisto voi vastata sitou- 3) matkatoimiston toimintaan katsotaan 17965: muksistaan. kuuluvan, 17966: Matkailusta on kehittymässä maallemme 4) matkatoimistoyrityksen on taloudelli- 17967: varsin huomattava elinkeino ja on ehdotto- sessa suhteessa täytettävä voidakseen vastata 17968: masti syytä edistää sitä. On kuitenkin vält- kotimaisista ja ulkomaisista sitoumuksistaan. 17969: tämätöntä huolehtia siitä, että maassamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17970: matkatoimistotoimintaa harjoittavien yrittä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 17971: jien ammattitaito ja taloudellinen luotetta- muksen, 17972: muus on lakisääteisesti määritelty ja yh- 17973: teiskunnan kontrollin alainen. Ainoa keino, että halUtus ryhtyisi toime,.,piteisii,., 17974: jolla nämä päämäärät voidaan saavuttaa, on matkatoimistolai'lt aikaa,.,saamiseksi. 17975: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 17976: 17977: Erkki Hara.. Ola.vi Lähteemnäki. Olli Aula.nko. 17978: 3'oh. Wirtanen. Erkki Tuuli. Väinö Leskinen. 17979: Georg 0. Ehrnrooth. 17980: 417 17981: 17982: V1,14. - Toiv.al. N:o 170. 17983: 17984: 17985: 17986: 17987: Innala ym.: Eläinsuojelulain muuttamisesta nykyisiä oloja 17988: vastaavaksi. 17989: 17990: 17991: Eduskunnalle. 17992: 17993: Nykyinen eläinsuojelulakimme on monessa katsottuihin, edellä kosketeltuihin yksilöiden 17994: kohden korjauksen ja uudistuksen tarpeessa. tekoihin ja laiminlyönteihin. Varsinkin näi- 17995: Sen voimaantulosta kuluneet runsaat kaksi- den tekojen ennakolta estämiseksi olisi yh- 17996: kymmentä vuotta ovat tuoneet siksi paljon teiskunnan valvontamahdollisuuksia nykyi- 17997: muutoksia sekä teknillisen että taloudellisen sestä tehostettava. Voimassa olevan lainsää- 17998: elämän moninaisilla aloillaJ etteivät ne ole dännön mukaan ei nimittäin poliisilla tai 17999: voineet olla vaikuttamatta myös niihin joka- eläinsuojeluvalvojalla ole mahdollisuutta 18000: päiväisen elämän ilmiöihin, joiden valvomi- puuttua ilmeiseen törkeätäkin laiminlyöntiä 18001: nen ja ohjaaminen kuuluu luontokappalei- eläimen suhteen todistavaan tapaukseen, en- 18002: den suojaamistoimiin. Vaikkakin eräisiin nenkuin hän toteaa eläimen olevan niin 'kur- 18003: epäkohtiin on osittain puututtu asetusteitse, jassa tilassa, että se on joko tapettava tai 18004: kuten on tapahtunut mm. eläinten kuljetuk- toimitettava hoitoa saamaan. 18005: sesta moottoriajoneuvoilla v. 1955 annetuin Sanotun perusteella ehdottamme kunnioit- 18006: asetuksin, jää lakiin vielä useassa suhteessa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 18007: täydentämisen varaa ja vain itse lain eikä muksen, 18008: ainoastaan asetuksen säännöksin korjattavia 18009: puutteellisuuksia. että hallitus ensi Ulassa antaisi 18010: Edellä kosketeltu kehitys ei ole pysähty- EduskunnaUe esityksen laiksi, jossa 18011: nyt ainoastaan aineellisen elämän alalla ha- muuttuneita ja kehittyneitä olosuh- 18012: vaittaviin muutoksiin, vaan sen vaikutuks,et teita vastaavasti eläinsuojelulain eläin- 18013: huomataan myös yleisessä ajattelutavassa ja ten suojelua turvaavia säännöksiä täy- 18014: aikaisemmilta vuosilta muuttuneessa suhtau- dentämällä ja valvontaa tehostamalla 18015: tumisessa luontokappaleiden suojeluun. Yh- poistettaisiin siinä nykyisin vallitsevat 18016: teiskunnan odotetaan nykyistä enemmän puutteeUisuudet. 18017: puuttuvan valvovalla kädellään epäkohdiksi 18018: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 18019: 18020: Aune Innala. Erkki Koivisto. Urho Saariaho. 18021: Kyllikki Pohjala. Joh. Wirtanen. Saara J'orsius. 18022: Juha Rihtniemi. 18023: 18024: 18025: 18026: 18027: 53 E 68'7/58 18028: VALTIOPÄIVÄT 18029: 1958 18030: 18031: LIITTEET 18032: VII 18033: 18034: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 18035: TOIVOMUSALOITTEET 18036: 18037: 18038: 18039: 18040: HELSINKI 1958 18041: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 18042: i •";; 18043: 1 18044: "··. :. 18045: ' 18046: ,.,·': .~ 18047: ""·' , ..... .•...~7· .~'fii.. 18048: Kunnallisverotusta, eliakeinolain, huoltoapulain Ja kalastuslain muut- 18049: tamista, valtionapujärjestelmän perusteiden tarkistamista ja manttaali- 18050: kuntalaitoksen lopettamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 18051: 1 18052: 1 18053: 1 18054: 1 18055: 1 18056: 1 18057: 1 18058: 1 18059: 1 18060: 1 18061: 1 18062: 1 18063: 1 18064: 1 18065: 1 18066: 1 18067: 1 18068: 1 18069: 428 18070: 18071: VII,l. - Lak.al. N: o 47. 18072: 18073: 18074: 18075: 18076: Vennamo: Ehdotus laiksi pormestarin ja neuvosmiesten 18077: nimittämisestä. 18078: 18079: 18080: Eduskunnalle. 18081: 18082: Marraskuun 11 päivänä 1927 pormestarin hen virkaa täyttäessä, vaan ratkaisuvalta on 18083: ehdottamis- sekä neuvosmiesten ja maistraa- kokonaan kaupunginvaltuustolla. 18084: tinsihteerin valitseruisoikeudesta annetun Edellä selostettua voimassa olevan lain 18085: lain (302/27) sekä samana päivänä pormes- mukaista menettelyä ei voida pitää tyydyttä- 18086: tarin, neuvosmiesten ja maistraatinsihteerin vänä. Ei voida pitää oikeana, että riippu- 18087: vaalista annetun lain (303/27) säännösten mattomien tuomioistuinten jäsenten nimittä- 18088: mukaan tekee kaupunginvaltuusto virkaehdo- misessä. poliittisella valtuustolla on ratkai- 18089: tuksen pormestarin ja neuvosmiesten nimi.t- seva määräämisvalta. Suoritetuissa Gallup- 18090: tämisestä. Vaalissa äänestää kukin valtuus- tutkimuksissakin on todettu, että kansalai- 18091: ton jäsen pormestarin ehdokkaita valittaessa set huomattavasti suuremmassa määrin luot- 18092: kolmea ja neuvosmiestä valittaessa yhtä tavat kihlakunnanoikeuksien puolueettomuu- 18093: henkilöä. Pormestarin nimittämiseksi tehtä- teen kuin raastuvanoikeuksien. Raastuvan- 18094: vaan virkaehdotukseen pannaan ehdolle oikeuden jäsenten nimittäminen olisikin jär- 18095: kolme vaalissa eniten ääniä saanutta henki- jestettävä samalle pohjalle kuin kihlakun- 18096: löä siinä järjestyksessä kuin heidän saa- nantuomareidenkin, eli siten, että nimittä- 18097: mansa äänimäärät osoittavat. Näistä henki- misen toimittaa korkein oikeus hovioikeuden 18098: löistä korkein oikeus nimittää pormestariimi ehdotuksesta. 18099: sen, jonka se havaitsee siihen ansiokkaim- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 18100: maksi. Neuvosmiehen virkaan antaa läänin· nioittaen, 18101: hallitus valtakirjan sille, joka on eniten 18102: ääniä saanut. Nimittävällä viranomaisella ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18103: siten ole mitään harkintavaltaa neuvosmie- van lakiehdotuksen: 18104: 18105: 18106: Laki 18107: pormestarin ja. neuvosmiesten nimittämisestä.. 18108: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä mäi- 18109: rätyllä tavalla, säädetään: 18110: 1 §. raskuuta 1927 annettu laki (302/27) por- 18111: Kaupunkien ponnestarit ja neuvosmiehet mestarin ehdottamis- sekä neuvosmiesten ja 18112: nimittää korkein oikeus hovioikeuden ehdo- maistraatinsihteerin valitsemisoikeudesta sa- 18113: tuksesta. moinkuin samana päivänä annettu laki por- 18114: mestarin, neuvosmiesten ja maistraatinsih- 18115: 2 §. teerin vaalista {302/27) siltä osin kuin nämä 18116: Tämä laki tulee voimaan patvana lait ovat ristiriidassa tämän lain kanssa, sekä 18117: kuuta 195 . Sillä kumotaan 19 päivänä mar- muut tämän lain vastaiset säännökset. 18118: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1958. 18119: Veikko Vennamo. 18120: 424 18121: 18122: VII,2. - La.k.al. N: o 48. 18123: 18124: 18125: 18126: 18127: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kantokyky- 18128: luokituksesta. 18129: 18130: 18131: 18132: E d u s k u n n a 11 e. 18133: 18134: Voimassa olevissa laeissa on useita sään- koituksena on kunnallisverorasituksen tasoit- 18135: nöksiä, jotka edellyttävät valtionavustusten taminen, perustuu nykyisin enimmältä osal- 18136: tai -lainojen myöntämistä taikka kustannus- taan valtion eri viranomaisten harkintaan, ei 18137: ten jakamista valtion ja kuntien kesken vii- niiden suhteen ole voitu saavuttaa riittävää 18138: meksi mainittujen taloudellisen kantokyvyn yhdenmukaisuutta eikä oikeudenmukaisuutta. 18139: perusteella. Näissä säännöksissä tosin ilmais- Kuntien taloudellisten mahdollisuuksien huo- 18140: taan kunnan taloudellinen kantokyky useilla mioonottaminen on kuitenkin ensiarvoisen 18141: erilaisilla sanonnoilla, kuten vähävarainen, tärkeä näkökohta määrättäessä toisaalta kun- 18142: köyhä, taloudellisesti heikko ja niin edelleen, nille asetettavien taloudellisten velvoitusten 18143: mutta yleensä niissä ei ole pyritty määrit- ja toisaalta niille annettavan taloudellisen 18144: telemään yksityiskohtaisemmin, mitä kysy- tuen suuruutta. Sen vuoksi on kuntien ylei- 18145: myksessä olevilla sanonnoilla tarkoitetaan. sen kantokykyluokituksen tarve käynyt yhä 18146: Tällaisia säännöksiä sisältävät muun muassa ilmeisemmäksi. Puheena olevaa Iuokitusta 18147: kansakoululaki, sairaalalaki, laki kansankir- olisi luonnollisestikin sovellettava eri tarkoi- 18148: jastoista, laki yleisestä lääkärinhoidosta, laki tuksiin ottaen luokituksen ohella huomioon 18149: kansakoulujen lääkärintoimesta, laki kansa- kullakin hallinnonalalla asiaan ·vaikuttavat 18150: koulujen hammaslääkärin toimesta, laki kun- erityisnäkökohdat sen mukaan kuin asian- 18151: nallisista terveyssisarista, 'laki kunnan käti- omaisissa laeissa säädettäisiin. Mutta yhte- 18152: löistä, rokotuslaki, tuberkuloosilaki, mielisai- näisenä yleisperustana kuntien valtionavuille 18153: raslaki ja tielaki, joista viimeksi mainittu sekä valtion ja kuntien väliselle kustannus- 18154: suoranaisesti edellyttää kuntien varallisuus-. tanjaolle olisi yleinen kantokykyluokitus vält- 18155: luokituksen olemassaoloa. Samoin sitä edel~ tämätön. Luokitus loisi perustan myöskin 18156: lyttää sairaalalaki paikallissairaalain kustan- vastaisuudessa suoritettaville kunnallisverora- 18157: nuksiin myönnettävien valtionapujen mää- situksen tasoittamiseen tähtääville toimenpi- 18158: räämistä varten. Voimassa olevien määräys- teille. 18159: ten mukaan perustuu myöskin kuntien osuus Vuoden 1953 kesäkuussa jätti valtioneuvos- 18160: kansaneläkkeen tukiosista sekä työttömyys- tolle mietintönsä komitea, jonka valtioneu- 18161: kustannuksista edellä tarkoitetun luontoiseen vosto oli asettanut laatimaan ehdotusta kun- 18162: kuntien luokitteluun. Viimeksi mainittuja tien varallisuusluokituksen yleisiksi perus- 18163: erityistarkoituksia varten onkin jo suoritettu teiksi ja niiden mukaan luokittelemaan maan 18164: kuntien luokittelut, jotka kuitenkaan eivät kaupunki-, kauppala- ja maalaiskunnat. Tä- 18165: joka suhteessa vastaa yleiselle kantokykyluo- män komitean ehdotukseen viitaten ja edellä 18166: kitukselle asetettavia vaatimuksia. esitetyn perusteella kunnioittavasti ehdo- 18167: Kun sellaiSten edellä tarkoitettujen val- tamme, 18168: tionavustusten myöntäminen ja kustannus- 18169: tenjaon määrääminen, joiden lähimpänä tar- että Eduskunta hyväksyisi seuma- 18170: van · lakiehdotuksen: 18171: VII,2. - 11usitalo ym. 426 18172: 18173: Laki 18174: kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta. 18175: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 18176: 1 §. kunta valmistamaan mainitulle ministeriölle 18177: Yleiseksi perusteeksi sellaisten lainsäännös- ehdotusta kuntien kantokykyluokitukseksi 18178: ten soveltamista varten, joiden nojalla kun- sekä käsittelemään luokitukseen ja sen sovel- 18179: nille on annettava erisuuruista taloudellista tamiseen liittyviä kysymyksiä. 18180: tukea tai määrättävä erisuuruisia taloudelli- 18181: sia rasituksia, toimitetaan maan kuntien jako 4 t§. 18182: kymmeneen kantokykyluokkaan. Kantokykyluokituksessa tarvittavan aineis- 18183: Kunnan kantokykyluokka määrätään kun- ton hankkii sekä laskutoimitukset suorittaa 18184: nan jäsenten keskimääräistä veronmaksuky- tilastollinen päätoimisto. 18185: kyä ja muita kunnan taloudellisia voimava- Kunnat ovat velvolliset antamaan tilastolli- 18186: roja ilmaisevien tiet6jen peruste~lla, sen mu- selle päätoimistolle ja 3 § :ssä mainitulle 18187: kaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. neuvottelukunnalle kaikki näiden pyytämät, 18188: kantokykyluokitusta varten tarvittavat tiedot 18189: 2 §. ja selvitykset. 18190: Kuntien yleisen kantokykyluokituksen vah-· 18191: vistaa valtioneuvosto sisäasiainministeriön 18192: esityksestä kunakin vuonna joulukuun 31 5 §. 18193: päivään mennessä, kalenterivuodeksi kerral- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 18194: laan. misesta annetaan .asetuksella. 18195: 18196: 3 ·§. 6 ·§. 18197: Sisäasiainministeriöön asetetaan, sen mu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 18198: kaan kuin erikseen säädetään, neuvottelu- kuuta 19 . 18199: 18200: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 18201: 18202: Eino Uusitalo. Yrjö Sinkkonen. IDlja Väänänen. 18203: Matti Liinamaa. Esa T"unonen. Eeli Erkkilä. 18204: Veikko Savela. Arvo· Pentti. Aarre Marttila. 18205: Leo lfåppölä. Vieno Simonen. Toivo Antila. 18206: 426 18207: 18208: vn,s. - La.k.al. N: o 49. 18209: 18210: 18211: Kulovaar.a. ym.: Ehdotus laiksi manttaalikuntalaitoksen lak- 18212: kauttamisesta. 18213: 18214: 18215: E d u s kun n alle. 18216: 18217: Manttaalikunnilla ei ole enää mitään julki- :Maalaiskunnissa on myös ilmennyt tyyty- 18218: sia, kunnan tehtäväpiiriin verrattavia vel- mättömyytti sen johdosta, että kunnanhalli- 18219: vollisuuksia. Manttaalikunn.an viimeinen jul- tus joutuu panemaan täytäntöön manttaali- 18220: kinen tehtävä päättyi, kun maanjako-oikeu- kunnan kuntakokouksen päätökset. 18221: den jäsenten ja maanmittaustoimitusten us- Kun manttaalikunnilla ei ole enää mitään 18222: kottujen miesten vaali siirrettiin uudella ja- julkisia tehtäviä, olisi ne lakkautettava. Täl- 18223: kolailla (604/51) kunnanvaltuustolle. laisella pakkoyhdyskunnalla, joka ennen oli 18224: Moni manttaalikunta ei enää toimikaan, välttämätön, ei ole enaa olemassaolon 18225: kun sille ei kuulu mitään julkisia tehtäviä. oikeutta. :Mikään ei estä. niitä. maanviljeli- 18226: Toiset manttaalikunnat ovat sen sijaan otta- jöitä., jotka sitä haluavat, perustamasta yhty- 18227: neet itselleen muita tehtäviä ja verottavat miä. voimassa olevan lain puitteissa hyväksi 18228: sen vuoksi edelleen jäseniään. katsomainsa asioiden ajamiseksi. 18229: Kun manttaalikunnan hallinnon järjes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 18230: tysmuoto perustuu edelleen vuodelta 1898 kunnioittaen, 18231: olevaan maalaiskuntain kunnamshallinnosta 18232: annettuun asetukseen, on se monessa kohdin että Eduskunta, hyväksyisi seuraa,- 18233: vanhentunut eikä vastaa nykyajan vaati- van lakiehdotuksen: 18234: muksia. 18235: 18236: 18237: Laki 18238: m&ntta.alikunta.laitokBen la.kbuttamisesta. 18239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 18240: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnai- kien. Manttaalikunnan omaisuus ja vastuu 18241: Hshallinnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 an- sen veloista omaisuuden määrään saakka 18242: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät mant- siirtyy samana päivänä asianomaiselle kun- 18243: taaliin pantua maata ja laitoksia koskevat nalle. 18244: säännökset 1 päivästä tammikuuta 1960 lu- 18245: 18246: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 18247: 18248: Urho Kulovaara. Arvi Turkka. Vilho Turunen. 18249: Ensio Pa.rta.nen. Toivo Frima.n. A. Simonen. 18250: Arvo Ahonen. Mikko Bult. Impi Lukkarinen. 18251: Viljo V'irta.nen. Olli J. Uoti. Arvo Sä.velä. 18252: 427 18253: 18254: VU,4. - Lak.al. N:o 50. 18255: 18256: 18257: 18258: 18259: Ba.pio ym..: Ehdotus laikli manttaalikuntalaitoksen lakkaut- 18260: tamisesta. 18261: 18262: 18263: E d u s k u n n a 11 e. 18264: 18265: Ne moninaiset tehtävät, joita manttaalikun- Useat manttaalikunnat ovat lisäksi otta- 18266: ta.laitos on joutunut aikoinaan suorittamaan, neet itselleen erilaisia .tehtäviä, jopa ryhty- 18267: on lainsäädäntö jo aikoja sitten siirtänyt neet harjoittamaan liiketoiminta.akin, jota ei 18268: muiden elimien suoritettavaksi. Sanottu lai- ole voitu pitää manttaalikunnan jäsenten 18269: tos on menettänyt kokonaan merkityksensä, yhteisten etujen mukaisena ja verovarojen 18270: paitsi manttaalimaksujen asettamisessa, joita oikealla tavalla käyttämisenä. 18271: kaikki manttaaliin pannun maan omistajat Kun pienviljelijäväestöä erikoisesti rasit- 18272: joutuvat vielä pakosta maksamaan. Näin saa- taa nykyinen raskas verotus, olisi sitä edes 18273: tuja varoja saatetaan käyttää tarkoituksiin, joltakin osin pyrittävä lieventämään, jolloin 18274: jotka eivät vastaa manttaalikunnan jäsen- on paikallaan manttaalimaksujen lopettami- 18275: enemmistön etuja. Kun manttaalikuntien ko- nen. Koska kunnillekin aiheutuu huomatta- 18276: kouksissa päätäutövaltaa käytetään manttaa- vaa lisätyötä manttaalikuntalaitoksen yllä- 18277: liin pannun maan perusteella eli täysin epii- pitämisen johdosta, on niidenkin etujen mu- 18278: kansanvaltaisella tavalla, ei pienmaanomista- kaista manttaalikuntalaitoksen lakkauttami- 18279: jilla ole mahdollisuutta vaikuttaa kokouk- nen. 18280: sessa syntyviin päätöksiin. Tämä laitos edus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 18281: taa ja kuvaa aikaa, jolloin yksilön omaisuu- 18282: den määrä oli ratkaisevana kaikista yhteis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-- 18283: kunnallisista asioista päätettä~ä. Jo yksis- van lakielukJtuksen: 18284: tään tästä syystä tällainen vanhoillisuutta 18285: edustava laitos olisi lopetettava. 18286: 18287: 18288: Laki 18289: manttaalikuntalaitoksen lakkauttamisesta. 18290: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 18291: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnal- kien. Manttaalikunnan omaisuus ja vastuu 18292: lishallinnosta kesäkuun 15 päivänä 1898 an- sen veloista omaisuuden määrään saakka 18293: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät mant- siirtyy samana päivänä asianomaiselle kun- 18294: taaliin pantua maata ja laitoksia koskevat nalle. 18295: säännökset 1 päivästä tammikuuta 1960 lu- 18296: 18297: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 18298: 18299: Pertti Rapio. Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 18300: Martti Linna.. Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. 18301: Niilo Nieminen. Kaino Haapanen. Siiri Lehmonen. 18302: V'åinö R. Virtanen. Antto Prunnila. Veikko Rytkönen. 18303: 428 18304: 18305: VII,5. - Lagmot. N: o 51. 18306: 18307: 18308: 18309: Ehrnrooth m. fl.: JJ'örslag till lag om ändring av förordnin- 18310: gen angående kommunalförvaltning på landet. 18311: 18312: 18313: Till Riksdagen. 18314: 18315: Kommunaltaxeringen enligt prövning, eller av ,sorgfälligt övervägande av alla omstän- 18316: omfångstaxeringen, är enligt gällande lag- digheter, som böra tjäna till ledning vid sa- 18317: stiftning tillåten beträffande alla fastighe- kens bedömande", rymmer den ram, inom 18318: ter, näringar och rörelser. 1 samband med viiken uppskattningen skall ske, många möj- 18319: totalreformen av vår skattelagstiftning borde ligheter till godtycke. 18320: dess tillämpningsområde åtminstone begrän- Den skattskyldigas ställning ur rättssäker- 18321: sas. Då denna reform ännu länge kan låta hetssynpunkt har i praktiken ytterligare för- 18322: vänta på sig och omfångstaxeringen med svagats på grund av att taxeringsmyndighe- 18323: åren blottat allt flera orättvisor, talar starka terna ofta tillämpat omfångstaxering, ifall 18324: skäl för en delreform snarast möjligt. icke den skattskyldiga kunnat visa, att någon 18325: Varje skattskyldig har rätt att kräva, att grund för densamma icke funnits. Bevisbör- 18326: beskattningen förrättas objektivt och att dan har med andra ord legat på den skatt- 18327: rättssäkerheten för den skattebetalargrupp skyldiga, vilket icke kan anses vara riktigt. 18328: han tillhör icke är sämre tryggad än för Påstår taxeringsmyndighet, att skäl förelig- 18329: andra. Dess värre är detta krav med tanke ger för taxering efter prövning, bör den 18330: på omfångstaxeringen icke tillgodosett för kunna bevisa detta. Härav följer, att taxe- 18331: fastighetsägarnas och näringsidkarnas vid- ringsmyndighet icke bör få tillämpa om- 18332: kommande. Taxeringsnämnden kan, om fångstaxering utan att kunna stöda sig på 18333: uppskattningen av den behållna in- konkreta skäl, som hänför sig till fastighe- 18334: komsten av fastighet, näring eller rörelse tens eller rörelsens beskaffenhet och omfatt- 18335: utfallit sålunda, att endast ringa eller all- ning. Dessa speciella skäl borde även an- 18336: deles icke någon behållning uppstått, men givas i protokollet över beskattningen, men 18337: dylik uppskattning med avseende å beskaf- så sker icke enligt gällande praxis. Någon 18338: fenheten och omfattningen av den skattskyl- rättelse vågar man icke hoppas på utan en 18339: digas rörelse icke anses kunna godkännas lagändring. 18340: såsom grund för utgörande av kommunal- Därför föreslår vi vördsamt, 18341: skatt, prövningsvis bestämma det belopp, för 18342: vilket skattören skäligen ·skall påföras sådan att Riksdagen måtte antaga följande 18343: skattskyldig. Även om lagen föreskriver, att lagförslag: 18344: beskattning enligt prövning måste föregås 18345: 18346: 18347: Lag 18348: om ändring av förordningen angående kommunalförvaltning på landet. 18349: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 82 § 13 punkten förordningen den 15 juni 1898 18350: (21/1898) angående kommunalförvaltning på landet, sådan den lyder i lagen den 20 18351: januari 1922, erhålla följande ändrade lydelse: 18352: 82 §. 13) Har uppskattningen av den behållna 18353: Vid taxering av beskattningsbar inkomst inkomsten av näring, rörelse eller annan fas- 18354: skola följande stadganden iakttagas: tighet · än lantbruksfastighet utfallit sålunda, 18355: att endast ringa eller alldeles icke någon be- 18356: VII,5. - Ehrnrooth ym. 429 18357: 18358: hållning uppstått, men dylik uppskattning ören skäligen skola sådan skattskyldig. på- 18359: med avseende å beskaffenheten oeh omfatt- föras. 1 sådant fall skall taxeringsnämnden 18360: ningen av den skattskyldigas rörelse icke an- till protokollet anteckna det skäl, vilket för- 18361: ses kunna godkännas såsom grund för ut- anlett taxering enligt prövning. 18362: görande av kommunalskatt, tillhör det taxe- 18363: ringsnämnden att, efter sorgfälligt övervä- 18364: gande av alla omständigheter, som böra tjäna 18365: till ledning vid sakens bedömande, prövnings- Denna lag träder i kraft den 18366: vis bestämma det belopp, för vilket skatt- 195 . 18367: 18368: 18369: Helsingfors den 7 augusti 1958. 18370: 18371: Georg C. Ehrnrooth. Alwar Sundell. T. A. Wiherheimo. 18372: Sven Högström. Grels Teir. Kurt Nordfors. 18373: Bertel Lindh. Victor Procope. R. Hallberg. 18374: Verner Korsbäck. Ralf .Törngren. John Österholm. 18375: 480 18376: 18377: VJI,5. - Lak.al. B:o 51. 18378: Suomenno&. 18379: 18380: 18381: 18382: Ehrnrooth ym. : Elt.Mtw laiksi maalaukuntain kunnalUshal- 18383: Unnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 18384: 18385: E d u s kun n a 11 e. 18386: 18387: Harkintaan perustuva kunnallistaksoitus lautakunnan on määrättävä harkintavero 18388: on voimassa olevan lainsäädännön mukaan ,huolellisesti tutkittuaan kaikkia niitä asian- 18389: sallittu kaikkien kiinteistöjen, elinkeinojen haaroja, joiden tulee olla johtona asian ar- 18390: ja liikkeiden suhteen. Verolainsäädäntömme vostelemisessa", mahtuu niihin puitteisiin, 18391: kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi sen joissa. arvion on tapahduttava, monia mieli- 18392: soveltamisalaa ainakin rajoitettava. Kun vallan mahdollisuuksia. 18393: tätä uudistusta voidaan joutua vielä kauan Verovelvollisen asema on oikeusvarmuuden 18394: odottamaan ja kun harkintaverotuksessa on kannalta käytännössä lisäksi muodostunut 18395: vuosien mittaan paljastunut yhä uusia epä- heikommaksi sen takia, että taksoitusviran- 18396: oikeudenmukaisuuksia, puhuvat vahvat syyt omaiset ovat usein soveltaneet harkintavero- 18397: mahdollisimman pikaisen osittaisuudistuksen tusta, jos verovelvollinen ei ole voinut osoit- 18398: puolesta. taa, että siihen ei ole mitään perustetta ollut 18399: Jokaisella verovelvollisella on oikeus vaa- olemassa. Todistusvelvollisuus on toisin 18400: tia, että verotus toimitetaan objektiivisesti sanoen ollut verovelvollisella, mitä ei voida 18401: ja että sen veronmaksajaryhmän, johon hän pitää oikeana. Jos taksoitusviranomainen 18402: kuuluu, oikeusvarmuus ei ole turvattu huo- väittää, että on olemassa syitä harkintavero- 18403: nommin kuin muiden. Tätä vaatimusta ei, tukseen, on sen voitava se osoittaa. Tästä 18404: sen pahempi, ole harkintaverotusta ajatellen seuraa, että taksoitusviranomaisen ei tule 18405: noudatettu kiinteistönomistajien ja elinkei- saada soveltaa harkintaverotusta ilman että 18406: nonharjoittajien osalta. Taksoituslautakunta voidaan nojautua konkreettisiin syihin, jotka 18407: voi, jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liik- kohdistuvat kiinteistön tai liikkeen laatuun 18408: keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt tai laajuuteen. Nämä erityiset syyt olisi 18409: siten, että säästöä on syntynyt vähän tai ei myös ilmoitettava verotuspöytäkirjassa, mutta 18410: ollenkaan, mutta sellaista arviota verovelvol- niin ei tapahdu voimassa olevan käytännön 18411: lisen liikkeen laatuun ja laajuuteen katsoen mukaan. Minkäänlaista oikaisua ei uskalla 18412: ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron toivoa ilman lainmuutosta. 18413: suorittamisen perusteeksi, harkinnan mukaan Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 18414: määrätä se summa, josta kohtuuden mukaan 18415: on sellaiselle verovelvolliselle veroäyrejä pan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18416: tava. Joskin laissa säädetään, että taksoitus- van lakiehdotuksen: 18417: 18418: Laki 18419: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 18420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 18421: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/1898) 82 §:n 13 kohta, sellaisena kuin 18422: se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 18423: 82 §. 13) Jos elinkeinosta, liikkeestä tai muusta 18424: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kiinteistöstä kuin maatalouskiinteistöstä sääs- 18425: datettava seuraavia säännöksiä: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että 18426: säästöä on syntynyt vähän tai ei ollenkaan, 18427: VU,5. - Ehrnrooth ym. 431 18428: 18429: mutta sellaista arviota veronalaisen liikkeen velvolliselle on pantava veroäyrejä. Sellai- 18430: laatuun ja laajuuteen nähden ei katsota voi- sessa tapauksessa on taksoituslautakunnan 18431: tavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen merkittävä pöytäkirjaan syy, joka on aiheut- 18432: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huo- tanut harkinnan mukaisen taksoituksen. 18433: lellisesti tutkittuaan kaikkia niitä asian- 18434: haaroja, joiden tulee olla johtona asian ar- 18435: vostelemisessa, harkinnan mukaan arvioida Tämä laki tulee voimaan päivänä 18436: se kohtuullinen määrä, josta sellaiselle vero- kuuta 195 . 18437: 18438: 18439: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 18440: 18441: Georg 0. Ehrnrooth. Alwar Iunden. T. A. Wiherheimo. 18442: Sven Högström. Grels Teir. Kurt N'ordfors. 18443: Bertel Lindh. Viotor Procope. 1.. Ballberg. 18444: Verner Korsbäck. Ralf Törngren. John österbohn. 18445: 432 18446: 18447: V11,6. - La.gmot. N: o 52. 18448: 18449: 18450: 18451: Ehrnrooth m. fi.: Förslag till lag om ändring av förordm-n;;. 18452: gen angående kommunalförvaltning i stad. 18453: 18454: 18455: Till Riksdagen. 18456: 18457: Kommunaltaxeringen enligt prövning, eller ligt övervägande av alla omständigheter, som 18458: omfångstaxeringen, är enligt gällande lag- böra tjäna till ledning vid . sakens bedö- 18459: stiftning tillåten beträf:fande alla fastigheter, mande", rymmer den ram, inom viiken upp- 18460: näringar och rörelser. 1 samband med total- skattningen skall ske, många möjligheter 18461: reformen av vår skattelagstiftning borde des8 · tili godtycke. 18462: tillämpningsområde åtminstone begränsas. Då · · Den ·skattskyldigas ställning ur rättssäker- 18463: denna reform ännu länge kan låta vänta på hetssynpunkt har i praktiken ytterligare för- 18464: sig och omfångstaxeringen med åren blottat svagats på grund av att taxeringsmyndighe- 18465: allt flera orättvisor, talar starka skäl för en terna ofta tillämpat omfångstaxering, ifall 18466: delreform snarast möjligt. icke den skattskyldiga kunnat visa, att någon 18467: Varje skattskyldig har rätt att kräva, att grund för densamma icke funnits. Bevisbör- 18468: beskattningen förrättas objektivt och att dan har med andra ord legat på den skatt- 18469: rättssäkerheten för den skattebetalargrupp skyldiga, vilket icke kan anses vara riktigt. 18470: han tillhör icke är sämre tryggad än för Anser taxeringsmyndighet, att skäl för taxe- 18471: andra. Dessvärre är detta krav med tanke ring efter prövning föreligger, bör den kunna 18472: på omfångstaxeringen icke tillgodosett för stöda detta antagande in casu. Härav följer, 18473: fastighetsägarnas och näringsidkarnas vid- att taxeringsmyndighet icke bör få tillämpa 18474: kommande. Taxeringsnämnden kan, om upp- omfångstaxering, utan att kunna stöda sig 18475: skattningen av den behållna inkomsten av på konkreta skäl, som hänför sig till fastig- 18476: fastighet, näring eller rörelse utfallit så- hetens eller rörelsens beskaffenhet och om- 18477: lunda, att endast en ringa eller alldeles icke fattning. Dessa speciella skäl borde även 18478: någon behållning uppstått, men dylik upp- angivas i protokollet över beskattningen, men 18479: skattning med avseende å beskaffenheten och så sker icke enligt gällande praxis. Någon 18480: omfattningen av den skattskyldigas rörelse rättelse vågar man icke hoppas på utan 18481: icke anses kunna godkännas såsom grund för lagändring. 18482: utgörande av kommunalskatt, prövningsvis Därför föreslår vi vördsamt, 18483: bestämma det belopp, för vilket skattören 18484: skäligen skall påföras sådan skattskyldig. att Riksdagen måtte antaga följande 18485: Även om lagen föreskriver, att beskattning lagförslag: 18486: enligt prövning måste föregås av ,sorgfäl- 18487: 18488: 18489: Lag 18490: om ändring a.v förordningen a.ngående kommuna.lförva.ltning i sta.d. 18491: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 55 § 7 punkten förordningen den 8 december 18492: 1873 angående kommunalförvaltning i stad, sådan den lyder i lagen den 20 januari 18493: 1922, erhålla följande ändrade lydelse: 18494: 55 §. 7) Har uppskattningen av den behållna 18495: Vid taxering av beskattningsbar inkomst inkomsten av fastighet, näring eller rörelse 18496: skola följande stadganden iakttagas: utfallit sålunda, att endast en ringa eller 18497: alldeles icke någon behållning uppstått, men 18498: VII,6. - Ehrnrooth ym. 433 18499: 18500: dylik uppskattning med avseende å beskaf- skattskyldig påföras. I sädant fall sk:all 18501: fenheten och omfattningen av den skattskyl- taxeringsnämnden tili protokollet anteckna 18502: digas rörelse icke anses kunna godkännas sä- det skäl, vilket föranlett taxering enligt pröv- 18503: som grund för utgörande av kommunalskatt, ning. 18504: tilihör det taxeringsnämnden att, efter sorg- 18505: fålligt övervägande av alla omständigheter, 18506: som böra tjäna tili ledning vid sakens . be- Denna lag träder i kraft den 18507: dömande, prövningsvis bestämma det belopp, 195 . 18508: för vilket skattören skäligen skola sädan 18509: 18510: 18511: Helsingfors ·den 7 augusti 1958. 18512: 18513: Georg C. Ehrnrooth. Alwar Sundell. T. A. Wiherheimo. 18514: Sven Högström. Grels Teir. Kurt Nordfors. 18515: Bertel Lindh. 'Victor Procope. R. Hallberg. 18516: Verner Korsbäck. Ralf Törngren. John Österholm. 18517: 434 18518: 18519: VII,6. - La.k.al. N: o 52. 18520: Suomennos. 18521: 18522: 18523: Ehrnrooth ym.: Ekd.otus laiksi kunnallishallituksesta kau- 18524: pungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 18525: 18526: Ed uskunn alle. 18527: 18528: Harkintaan perustuva kunnallistaksoitus ,huolellisesti tutkittuaan kaikkia niitä asian- 18529: on voimassa olevan lainsäädännön mukaan haaroja, joiden tulee olla johtona asian ar- 18530: sallittu kaikkien kiinteistöjen, elinkeinojen vostelemisessa", mahtuu niihin puitteisiin, 18531: ja liikkeiden suhteen. V erolainsäädäntömme joissa arvion on tapahduttava, monia mieli- 18532: kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi sen so- vallan mahdollisuuksia. 18533: veltamisalaa ainakin rajoitettava. Kun tätä Verovelvollisen asema on oikeusvarmuuden 18534: uudistusta voidaan joutua vielä kauan odot- kannalta käytännössä lisäksi muodostunut 18535: tamaan ja kun harkintaverotuksessa on vuo- heikommaksi sen takia, että taksoitusviran- 18536: sien mittaan paljastunut yhä uusia epäoikeu- omaiset ovat usein soveltaneet harkintavero- 18537: denmukaisuuksia, puhuvat vahvat syyt mah- tusta, jos verovelvollinen ei ole voinut osoit- 18538: dollisimman pikaisen osittaisuudistuksen taa, että siihen ei ole mitään perustetta ollut 18539: puolesta. olemassa. Todistusvelvollisuus on toisin 18540: Jokaisella verovelvollisella on oikeus vaatia, sanoen ollut verovelvollisella, mitä ei voida 18541: että verotus toimitetaan objektiivisesti ja pitää oikeana. Jos taksoitusviranomainen 18542: että sen veronmaksajaryhmän, johon hän katsoo, että on olemassa syitä harkintavero- 18543: kuuluu, oikeusvarmuus ei ole turvattu huo- tukseen, on sen voitava perustaa tämä olet- 18544: nommin kuin muiden. Tätä vaatimusta ei tamus in casu. Tästä seuraa, että taksoitus- 18545: sen pahempi, ole harkintaverotusta ajatellen viranomaisen ei tule saada soveltaa harkinta- 18546: noudatettu kiinteistönomistajien ja elinkei- verotusta ilman että voidaan nojautua kon- 18547: nonharjoittajien osalta. Taksoituslautakunta kreettisiin syihin, jotka kohdistuvat kiinteis- 18548: voi, jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liik- tön tai liikkeen laatuun tai laajuuteen. Nämä 18549: keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt erityiset syyt olisi myös ilmoitettava vero- 18550: siten, että säästöä on syntynyt vähän tai ei tuspöytäkirjassa, mutta niin ei tapahdu voi- 18551: ollenkaan, mutta sellaista arviota verovelvol- massa olevan käytännön mukaan. Minkään- 18552: lisen liikkeen laatuun ja laajuuteen katsoen laista oikaisua ei uskalla toivoa ilman lain- 18553: ei katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron muutosta. 18554: suorittamisen perusteeksi, harkinnan mukaan Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 18555: määrätä sen summan, josta kohtuuden mu- 18556: kaan on sellaiselle verovelvolliselle veroäyrejä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18557: pantava. Joskin laissa säädetään, että taksoi- van lakiehdotuksen: 18558: tuslautakunnan on määrättävä harkintavero 18559: 18560: Laki 18561: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 18562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuunalUshallituksesta kaupungissa 8 18563: päivänä joulukuuta 1873 annetun lain 55 § : n 7 kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä 18564: tammikuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 18565: 55 §. 7) Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liik- 18566: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- keestä säästyneen tulon arvio on päättynyt 18567: datettava seuraavia säännöksiä: niin, että säästöä on syntynyt vähän tahi ei 18568: ollenkaan, mutta semmoista arviota veron- 18569: VU,6. - Ehrnrooth JDl. 435 18570: 18571: alaisen liikkeen laatuun ja laajuuteen näh- Sellaisessa tapaukseSsa on taksOituslautakun~ 18572: den ei katsota voitavan hyväksyä kunnallis- nan merkittävä pöytäkirjaan syy, joka on 18573: veron suorittamisen perusteeksi, tulee tak- aiheuttanut harkinnan mukaisen taksoituk- 18574: soituslautakunnan, huolellisesti tutkittuaan sen. 18575: kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona 18576: aSian arvostelemisessa, harkinnan mukaan 18577: arvioida se kohtuullinen määrä, josta sellai- Tämä laki tulee voimaan päivänä 18578: selle verovelvolliselle on pantava veroäyrejä. kuuta 195 . 18579: 18580: 18581: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 18582: 18583: Georg C. Ehrnrooth. A.lwar Sundell. T. A. Wiherheimo. 18584: Sven Bögström. Grels 'l'eir. Kurt Nordfors. 18585: Bertel Lindh. Victor Procope. R. Ballberg. 18586: Verner Korsbäck. Ralf Törngren. John Österholm. 18587: 436 18588: VII,7. - La.k.al. N:9 53. 18589: 18590: 18591: 18592: Seppi ym.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntai"' ku"'MUishcU- 18593: li"'"'osta ja ku"'Mllishallituksesta kaupu"'gissa an"'ettuje"' 18594: asetuste"' muuttamisesta. 18595: 18596: 18597: E d u s k u n n a 11 e. 18598: 18599: Kunnallisverotuksesta voimassa olevien hoava verojen maara. Suomen tilastollisen 18600: säännösten mukaan verovelvollinen henkilö vuosikirjan mukaan maksuunpantujen kun- 18601: saa vähentää tulostaan maalaiskunnassa nallisverojen määrä oli v. 1953 52 264 milj. 18602: 25 000-60 000 markkaa, .jos tulo ei ole yli mk ja v. 1955 57 814 milj. mk. Samana ai- 18603: 60 000 markan ja kaupungissa 30 000- kana on veroäyrin hinta kohonnut 10: 95 18604: 80 000 markkaa, jos tulo ei ole yli 80 000 markasta 11: 07 markkaan. 18605: markan, sen mukaan kuin kunnallisvaltuusto Näin voimakas verotuksen nousu kohdis- 18606: päättää. Tällä vähennyksellä on tarkoituk- tuu voimakkaimmin vähävaraisimpaan kan- 18607: sena vapauttaa verotuksesta se osa tulosta, sanosaan, koska entistä suurempi osuus tu- 18608: joka tarvitaan välttämättömän toimeentulon losta menee veroihin. Tästä johtuvana seu- 18609: ylläpitämiseen. Edellä mainitut määrät ovat rauksena on elintason lasku pienituloisimman 18610: niin alhaiset, että ne eivät riitä vastaamaan väestön keskuudessa. Tällaista kehitystä ei 18611: toimeentulon vaatimia kustannuksia. Lain voitane pitää oikeana. Tästä syystä pidämme 18612: mukaan joudutaankin määräämään kunnal- verolain korjausta peruavähennystä korotta- 18613: lisveroa sellaisillekin ihmisille, joilla ei ole malla välttämättömänä ja kiireellisenä. 18614: varoja veron suoritukseen. Tämä ei ole kun- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 18615: tienkaan kannalta taloudellista, koska tällai- kunnioittaen, 18616: set verot jäävät poikkeuksetta vaikeasti pe- 18617: rittäviksi verojäämiksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18618: Korjauksen tarpeellisuutta kunnallisvero- vat lakiehdotukset: 18619: tukseen edellyttää myös vuosi vuodelta ko- 18620: 18621: 18622: Laki 18623: maa.la.iskuntain kunnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.. 18624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 18625: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 10) kohta, sellaisena kuin 18626: se on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa 18627: (425/53), näin kuuluvaksi: 18628: 82 §. tulo on 120 000 markkaa suurempi, mainittu 18629: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vähennysmäärä vähennettynä yhdellä pro- 18630: datettava seuraavia säännöksiä: sentilla jokaisesta täydestä 1 000 markan 18631: määrästä, jolla tulo ylittää 120 000 markan 18632: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä määrän. 18633: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 18634: 120 000 markan määrää suurempi, vähennet- 18635: täköön siitä vielä, sen mukaan kuin kunnan- 18636: valtuusto kutakin vuotta varten päättää, Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 18637: vähintään 80 000 markan ja enintään 100 000 1958 tuloista toimitettavassa kunnallisvero- 18638: markan suuruinen perusvähennys, tai jos tuksessa. 18639: VU,7.- Seppi ym. 437 18640: 18641: Laki 18642: Jrnnnallishallituksesta kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta.. 18643: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 18644: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 4) kohta, sellaisena kuin 18645: se on · saman a.Setuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa 18646: (427/53), näin kuuluvaksi: 18647: 55 §. tai jos tulo on 140 000 markkaa suurempi, 18648: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- mainittu vähennysmäärä vähennettynä yh- 18649: datettava seuraavia säännöksiä: dellä prosentilla jokaisesta täydestä 1 000 18650: markan määrästä, jolla tulo ylittää 140 000 18651: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä markan määrän. 18652: ;mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 18653: 140 000 markan määrää suurempi, vähen- 18654: nettäköön siitä vielä, sen mukaan kuin kau- 18655: punginvaltuusto :kutakin vuotta varten päät- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 18656: tää, .vähintään 100 000 markan ja enintään 1958 tuloista toimitettavasaa kunnallisvero- 18657: 120 000 .;markan suur"Qinen perusvähennys, tuksessa. 18658: 18659: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 18660: 18661: Usko Seppi. Martti Linna. Kauko Tamnrlnen. 18662: Niilo Nieminen. .A.leksl Kiviaho. Siiri Lehmonen. 18663: Paavo Aitio. Toivo Salin. Hugo Manninen. 18664: J. · E. La.k:kala. Toivo Niiranen. Eino Ta.inio. 18665: Toivo .lsvik. Elli Stenberg. G. Rosenberg. 18666: 488 18667: 18668: Vfi,S. - L&k.a.l. N: o 54. 18669: 18670: 18671: 18672: 18673: B.. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnaUiskalUtuksesta 18674: kaupungissa ja maalaiSkuntain kunnallishalUnnosta annet- 18675: tujen asetusten muuttamisesta. 18676: 18677: 18678: E d u s k u n n a 11 e. 18679: 18680: KuunalUsverotusta koskevien säädösten lonsa kotipaikkakunnillaan. Useissa kunnissa 18681: mukaan verotetaan palkka- ym. senkaltaista onkin ·ainakin osa matkakuluista huomioitu 18682: tuloa samojen perusteiden mukaan kuin ns. vähennyksenä verovelvollisten verotettaVia. 18683: vakautettua tuloakin. Valtion verotuksessa tuloja määrättäessä. On kuitenkin kuntia, 18684: verovelvollinen sitä vastoin saa vähentää 15 missä ei myönnetä vielä ensi~kään helpotusta 18685: sadalta palkkatulojen sekä aikaisemman matkakuluista, puhumattakaan siitä, että viti- 18686: virka- tai työsuhteen perusteella saadun eläk- raalla paikkakunnalla hankittua tuloa verO- 18687: keen kokonaismäärästä. Sama vähennys voi- tettaisiin lievemmin. 18688: daan tehdä maa- ja metsätaloutta harjoitta- Näiden epäkohtien korjaamiseksi pitäisi la- 18689: van verovelvollisen ja hänen lapsensa tai keihin kunnallishallituksesta kaupungissa an- 18690: muun perheenjäsenensä maa- ja metsätalou- netun asetuksen muuttamisesta ja maalais- 18691: den hyväksi tekemän työn arvosta. Niinikään kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuk- 18692: luonnollinen henkilö, joka ei käytä palkka- sen muuttamisesta lisätä säännökset, jotka te- 18693: työtä, voi vähentää määrättyyn rajaan kisivät. edellä mainitut vähennykset mahdol- 18694: saakka ammattituloistaan 5 %. Kun palkka- lisiksi.. Tämän vuoksi esitämmekin, että la- 18695: tulojen verotus kunnanverotuksen osalta on keihin otettaisiin säädös työtuloista sekä maa- 18696: muodostunut erittäin raskaaksi, olisi välttä- ja metsätalouden hyväksi tehdyn työn ar- 18697: mätöntä myöntää palkka- ym. senkaltaiselle vosta myönnettävästä vähennyksestä ja että 18698: tulolle erikoisvähennysoikeus samalla tavoin verovei volliselle myönnettäisiin oikeus matka- 18699: kuin valtionverotuksessakin. Tämän lisäksi kulujen vähentämiseen sekä oikeus vähentää 18700: olisi kunnallisverotusta koskeviin ~akeihin vieraalla paikkakunnalla saadusta tulosta 18701: saatava säädös, joka tekisi mahdolliseksi mat- 20%, saaden vähennysten yhteismäärä kui- 18702: kakulujen vähentämisen ja antaisi oikeuden tenkin matkakulujen ja vieraalla paikkakun- 18703: vähentää osan vieraalla paikkakunnalla han- nalla hankittujen tulojen osalta nousta enin- 18704: kitusta tulosta, sillä henkilö, joka joutuu tään 75 000 markkaan. 18705: työskentelemään erillään perheestään ja asu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 18706: maan vieraalla paikkakunnalla tai jolle työ- 18707: matkojen vuoksi aiheutuu kustannuksia, on että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18708: epäedullisemmassa asemassa kuin ne vero- vat lakiehdotukset: 18709: velvolliset, jotka voivat hankkia toimeentu- 18710: 18711: 18712: Laki 18713: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 18714: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishalli- 18715: tuksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 a) 18716: kohta: 18717: 55 §. saakoon verovei vollinen tehdä seuraavat vä- 18718: hennykset: 18719: 3 a) Sen lisäk.~i, mitä edellä on säädetty, kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä 18720: VII,S. - B. Virtanen ym. 489 18721: 18722: aikaisemman virka- tai työsuhteen perusteella liikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten- 18723: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- kaan enempää kuin 100 000 markkaa, 18724: tai metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen työmatkoista aiheutuneet kulut sekä vie- 18725: ja hänen lapsensa tai muun perheenjäsenensä raalla paikkakunnalla hankitun tulon mää- 18726: maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän työn rästä kaksikymmentä sadalta, saaden vähen- 18727: arvosta, niin myös sellaisesta osasta ammatti- nysten määrä nousta yhteensä enintään 18728: ja liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena 75 000 markkaan. 18729: korvauksena verovelvollisen ammatissaan ja 18730: 18731: 18732: 18733: 18734: Laki 18735: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.. 18736: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain 18737: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §: n 1 momenttiin näin . kuuluva uusi 9 a) 18738: kohta: 18739: 82 §. män työn arvosta, niin myös sellaisesta osasta 18740: ammatti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh- 18741: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, tuullisena korvauksena verovelvollisen amma- 18742: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- tissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä, 18743: hennykset: ei kuitenkaan enempää kuin 100 000 mark- 18744: kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä kaa, 18745: aikaisemman virka- tai työsuhteen perusteella työmatkoista aiheutuneet kulut sekä vie- 18746: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- raalla paikkakunnalla hankitun tulon mää- 18747: tai metsätaloutta harjoittavan verovelvolli- rästä kaksikymmentä sadalta, saaden vähen- 18748: sen ja hänen lapsensa tai muun perheenjäse- nysten määrä nousta yhteensä enintään 18749: nensä maa- ja metsätalouden hyväksi teke- 75 000 markkaan. 18750: 18751: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 18752: 18753: Rainer Virtanen. Usko Seppi. Pertti Rapio. 18754: G. Rosenberg. Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen. 18755: Toivo Salin. Eino Tainio. Matti Koivunen. 18756: Paavo Aitio. Toivo Friman. Yrjö Murto. 18757: Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen. Matti Meriläinen. 18758: Toivo Åsvik. Kaino Haapanen. 18759: 440 18760: 18761: Vfi,9. - Lak.al. N :o 55. 18762: 18763: 18764: 18765: 18766: Tauriainen ym. : Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnaUishal- 18767: linnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 18768: 18769: 18770: E d u s k u n n a ll e. 18771: 18772: Verolakimme myöntävät veronmaksajille lisäksi työskentelemään toisella paikkakun- 18773: useista erilaisista syistä oikeuden tehdä ve- nalla kuin missä heidän perheensä tai muut 18774: rotuksessa vähennyksiä tuloistaan. Eräissä huollettavansa asuvat. Tästäkin syystä hei- 18775: toisissa tapauksissa verolautakunta voi har- dän välttämättömät päivittäiset menonsa 18776: kintansa rnukaan tehdä samanlaisia vähen- muodostuvat suuremmiksi kuin muutoin oli- 18777: nyksiä. Tätä vähennysoikeutta olisi syytä sivat. Olisi näin ollen välttämätöntä, että 18778: edelleen laajentaa. Esimerkiksi metsä- ja nämä tekijät otettaisiin huomioon tulon vä- 18779: uittotöissä sekä niiden yhteydessä ja niihin hennyksenä verotuksessa. 18780: läheisesti verrattavissa metsässä suoritetta- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 18781: vissa töissä ravinnon, vaatteiden ja jalkinei- 18782: den kulutus on hyvin suuri. Useimmissa ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18783: pauksissa nämä työntekijät joutuvat kaiken van lakiehdotuksen: 18784: 18785: 18786: Laki 18787: ma.ala.iskuntain kunna.llishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.. 18788: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pai- 18789: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulu- 18790: kuuta 1955 annetussa laissa, näin kuuluva uusi 10 b) kohta: 18791: 82 §. verrattavissa metsässä suoritetuissa töissä, 18792: vähennettäköön siitä ansiotulosta kolmekym- 18793: 10 b) Milloin tulo on hankittu metsä- ja mentä sadalta. 18794: uittotöissä sekä niiden yhteydessä ja niihin 18795: 18796: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 18797: 18798: H. Tauriainen. N. Nurminen. 18799: Veikko Rytkönen. Kaino Haapanen. 18800: Eino Tainio. Usko Seppi. 18801: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. 18802: 441 18803: 18804: VII,lO. - La.k.al. N:o 00. 18805: 18806: 18807: 18808: 18809: Vennamo: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta 18810: annetun asetuksen muuttamisesta. 18811: 18812: 18813: E d u s k u n n a ll e. 18814: 18815: Maalaiskunnissa asuvien kunnanverorasi- teollisuus- ja asutuskeskuskunnissa. Erityi- 18816: tus on osoittanut jatkuvaa noususuuntaa. sesti puutavarateollisuuden osalta tapahtuu 18817: Kun äyrejä kunnalle kertyy useimmiten liian näin, vaikka raaka-aine ja työ on tärkeim- 18818: vähän ja äyrin hinta tämän vuoksi jatku- mältä osalta ja siis myös voitto saatu näistä 18819: vasti nousee ja kun lähivuosina on odotetta- verotulonsa menettävistä maalaiskunnista. 18820: vissa usean maalaiskunnan kohdalla kunnan Jos lailla säädettäisiin, että esim. puun- 18821: verotuksessa suoranaista umpikujaa, joka jalostusteollisuuden voitot, jotka kunnan- 18822: väistämättä johtaa kunnanveroäyrin hinnan verotetaan nykyisin harvoissa teollisuus- ja 18823: huomattavaan nousuun, sanotun äyrin hin- asutuskeskuksissa, olisi jaettava maalaiskun- 18824: nan täten alkaessa tavoitella 15-20 markkaa tien kesken siinä suhteessa kuin puutavaraa 18825: äyriltä, niin on tehtävä kaikki mahdollinen on vuosittain eri maalaiskunnissa hakattu, 18826: asiantilan korjaamiseksi. so. toteutettaisiin ns. hakkuupaikkaverotus- 18827: Eräs oleellinen syy kunnanverotuksen ras- periaate, saataisiin jo huomattava korjaus 18828: kauteen maalaiskunnissa nimenomaan Keski- aikaan ja moni kunta säästyisi parhaillaan 18829: ja Pohjois-Suomessa sekä Itä-Suomessa on se lähestyvästä kunnanverotuksen umpikujasta. 18830: seikka, että kunnassa saatua tuloa, joka olisi Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- 18831: tässä kunnassa kunnanverotettava, ei voida- tan, 18832: kaan nykyisten lakien mukaan kunnanverot- 18833: taa omassa kunnassa, vaan nämä tulot kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18834: nanverotetaan muissa kunnissa, so. lähinnä van lakiehdotuksen: 18835: 18836: 18837: Laki 18838: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 18839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pai- 18840: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 78 §: ään, sellaisena kuin se on saman asetuk- 18841: sen muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa laissa (275/23), uusi näin 18842: kuuluva 9 ja 10 momentti: 18843: 78 §. tai ostanut metsänomistajalta hänen hakkaa- 18844: maansa puutavaraa. Samoin jaetaan liikkeen 18845: Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on tulo verotettavaksi, milloin puutavaran hak- 18846: säädetty, jaetaan siinä: tapauksessa, että vero- kuu tai osto sekä toimittaminen sille on 18847: velvollinen harjoittaa teollista toimintaa, tapahtunut toisen liikkeen tai toisten liik- 18848: jonka pääasiallisena raaka-aineena on jalos- keiden välityksellä, kun omistussuhteen tai 18849: tamaton, pyöreä tai halkaistu puutavara, yhteisen johdon tahi sukulaisuus- tai palve- 18850: taikka käy kauppaa sellaisella tai veistetyllä lussuhteen taikka muiden niihin verrattavien 18851: puutavaralla, liikkeen verotettavasta tulosta olosuhteiden perusteella liikkeiden on kat- 18852: liikkeen laadun mukaan kohtuullinen osa sottava toimivan yhteiseen lukuun. 18853: puutavaramäärien suhteessa niiden kuntien Jos verovelvollisella on siinä kunnassa, 18854: hyväksi, missä liike on puutavaraa hakannut missä hän harjoittaa 9 momentissa tarkoi- 18855: 56 E 687/518 18856: 442 VII,lO. - Xwmallisverotus. 18857: 18858: tettua liikettä, yksi tai useampia muita liik- rättäessä, jakaantuvan liikkeiden ja kiinteis- 18859: keitä taikka liikkeen ohella muita kiinteistöjä töjen kesken liikevaihdon mukaisessa suh- 18860: kuin varsinaisia maatalouskiinteistöjä, katso- teessa. 18861: taan yhteisen verotettavan tulon, 9 momen- 18862: tissa tarkoitetun liikkeen osuutta siitä mää- 18863: 18864: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 18865: 18866: Veikko Vennamo. 18867: 443 18868: 18869: VU,11. - Lakal. N:o 57. 18870: 18871: 18872: Liedes ym.: Ehdotus laiksi isojaosta Kuusamon, kunnassa 18873: annetun lain muuttamisesta. 18874: 18875: Eduskunnalle. 18876: 18877: Kuusamon kuntaan rakennettavien voi- lailla isojaosta Kuusamon kunnassa on kui- 18878: malaitosten koskiosuuksien kaupoista on syr- tenkin .annettu mahdollisuus jakaa talojen 18879: jäytetty noin 800 kuusamolaista pientilal- yhteinen vesialue erillisiksi kylien vesi- 18880: lista. Isojakoalueen vesioikeuksien jakamista aineiksi. Tämän johdosta onkin vesialueitten 18881: koskevien alustavien suunnitelmien yhtey- isojakoa nyt valmisteltu niin, että maanomis- 18882: dessä on myöskin nämä vuonna 1931 anne- tajien vedet jaetaan useampiin vesikyliin. 18883: tun Kuusamon pientilallislain mukaan muo- Kitka- ja Kuusinkijoen vedet tulisivat tämän 18884: dostetut tilat syrjäytetty Kitka- ja Kuusin- suunnitelman mukaan ainoastaan valtion ja 18885: kijoen vesioikeuksista, joihin voimalaitokset yhteismetsän omistajien vesikyliin. 18886: tullaan rakentamaan. Aikaisemmat, mainit- Koska eri kylien vesialueet ovat voimalai- 18887: tujen vesiosuuksien jakoa koskevat lait ovat tosten rakentamisen johdosta arvoltaan hy- 18888: kuitenkin määränneet vesialueet jaettaviksi vin suuresti vaihtelevia, olisi oikeudeninu~ 18889: valtion vesiin ja toisaalta manttaalinomista- kaista säilyttää tilojen vesiosuudet edelleen- 18890: jien yhteisesti ol]l.istamiin vesiin. Tämän mu- kin yhteisinä ja sen mukaisesti antaa 18891: kaan myös pientilalliset pääsisivät osallisiln;i myös pientilallisille oikeus arvokkaampiin 18892: Kitka- ja Kuusinkijokien arvokkaista koski- koskivesiin. Koska pientilallisten maat on 18893: osuuksista. aikoinaan annettu valtion maasta, olisi nyt- 18894: 22 päivänä toukokuuta 1931 annetussa kin valtion omistamista arvovesistä annet- 18895: pientilallislai8sa (173/31), kuten 6 päivänä tava vastaava osuus pientilallisille sekä lain 18896: heinäkuuta 1945 annetussa Kuusamon ja Sal- muutoksen kautta olisi selvennettävä Kuusa- 18897: lan kuntien maanhankintalaissakin määrä- mon isojaosta annetun lain 20 § niin kuin 18898: tään, että silloin kun rajoja tiloille ja valtion se aikaisempienkin lakien mukaan on ollut, 18899: maahan kuuluvien vesiosuuksien kesken käy- että manttaalin omistajien vesiosuudet anne- 18900: dään, muodostetaan kaikkien tilojen vesi- taan yhteisiksi kaikkien tilojen kesken. 18901: osuudet yhteiseen vesialuee8een. Tämän mu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 18902: kaisesti olisivat myös · pientilalliset osallisia 18903: Kitka- ja Kuusinkijoen koskiosuuksiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18904: 15 päivänä joulukuuta 1949 hyväksytyllä van lakiehdotuksen: 18905: 18906: Laki 18907: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain muuttamisesta. 18908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan isojaosta Kuusamon kunnassa 15 päi- 18909: vänä joulukuuta 1949 annetun lain 20 § näin kuuluvaksi: 18910: 20 §. 18911: Tiloja muodostettaessa älköön niille muo- nen osuus mainittujen tilojen yhteiseen ve- 18912: dostettako omaa vesialuetta, vaan on kaikilla sialueeseen. 18913: tiloilla, jotka ovat olemassa silloin kun raja Vesirajankäynti suoritetaan isojaon · jäl- 18914: tiloille ja valtion maahan kuuluvien vesi- keen eri toimituksena kumpaisessakin kun- 18915: alueiden välillä käydään, manttaalin mukai- nassa. 18916: 18917: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 18918: 18919: Pentti Liedes. Eino Tainio. Irma Torvi. 18920: Yrjö Murto. Martti Linna. J. E. Lakkala. 18921: 444 18922: 18923: VU,12. - La.k.al. N: o 58. 18924: 18925: 18926: 18927: 18928: Tuuli ym..: Ehdotus "laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu- 18929: desta annetun lain muuttamisesta. 18930: 18931: 18932: E d u s k u n n a ll e. 18933: 18934: Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 Kauppaloissa on jo vanhastaan noudatettu 18935: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain kaupunkien esimerkkiä ja säännelty sanottua 18936: 15 §: ssä, sellaisena kuin se on muutettuna kauppaa poliisijärjestysten määräyksillä. 18937: 17 päivänä tammikuuta 1941 annetussa laissa, Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin muu- 18938: säädetään, että yleisessä kaupassa luvallisten tama vuosi sitten äänestyksen jälkeen aset- 18939: tavarain kaupaksi kuljettamiseen talosta ta- tunut sille kannalle, että edellä mainituissa 18940: loon maalla voidaan antaa lupa Suomen kan- lainsäännöksissä esiintyvä maalla-sana on 18941: salaiselle sanotussa pykälässä säädetyin edel- ymmärrettävä siten, että se tarkoittaa myös 18942: lytyksin ja siinä säädetyssä järjestyksessä. kauppalaa, joten poliisijärjestysten edellä 18943: Saman pykälän 4 momentin mukaan saa mainittuja määräyksiä ei voida soveltaa. Tä- 18944: kaloja sekä kasvi- ja puutarhatuotteita, mi- ten ovat kauppalain poliisijärjestysten mää- 18945: käli ei ole kysymys 14 § :ssä tarkoitetusta räykset sekä yleinen hallintokäytäntö joutu- 18946: maalaiskansan kaupasta, kansalaisluottamusta neet ristiriitaan lainkäytön kanssa, ja pu- 18947: nauttiva Suomen kansalainen kuljettaa maalla heenalainen oikeuskysymys on julkisesti tul- 18948: kaupaksi kotipaikkakuntansa poliisiviran- lut kiistanalaiseksi. Tämän vuoksi ja koska 18949: omaisen luvalla. Saman lain 19 a §: ssä, sel- kauppalat, sikäli kuin on kysymys kiinteiden 18950: laisena kuin se on muutettuna 17 päivänä myymälöiden määrästä ja tiheydestä sekä 18951: tammikuuta 1941 annetussa laissa säädetään, kulku- ja myymäläautokaupan tarpeellisuu- 18952: että sille, joka ilmoituksen mukaan harjoit- desta, ovat täysin rinnastettavissa kaupun- 18953: taa elintarvikkeiden kauppaa, voi lääninhalli- keihin, olisi elinkeinolakia puheenalaiselta 18954: tus määräajaksi myöntää luvan maalla osalta selvennettävä siten, että kauppaloissa 18955: myydä elintarvikkeita kulkuneuvosta. olisivat voimassa samat säännökset kuin kau- 18956: Kaupunkeja edellä mainitut säännökset pungeissa. 18957: eivät koske, vaan on niissä kulkukauppa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 18958: muu siihen verrattava kaupustelu säännelty 18959: kunnallisen poliisijärjestyksen määräyksillä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18960: van "lakiehdotuksen: 18961: 18962: 18963: Laki 18964: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta. 18965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 18966: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain 15 § ja 19 a § : n 1 momentti, sellaisina kuin ne 18967: ovat muutettuina 17 päivänä tammikuuta 1941 annetussa laissa, seuraavasti: 18968: 15 §. uinhallitukselta ja liitettäköön hakemukseen 18969: Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain selvitys siitä, että hakija täyttää 6 §: ssä 18970: kaupaksi kuljettamiseen talosta taloon maa- mainitut ehdot, sekä lääkärin antama ter- 18971: laiskunnassa voidaan lupa antaa Suomen veystodistus. 18972: kansalaiselle. Sellaista lupaa haettakoon lää- Lääninhallitus tutkikoon erikseen kussa- 18973: VII,12. - Tuuli ym. 445 18974: 18975: kin tapauksessa, onko hakemukseen suostut- 19a §. 18976: tava vai onko se hylättävä. Sille, joka ilmoituksen nojalla harjoittaa 18977: Jos hakemukseen suostutaan, antakoon lää- elintarvikkeiden kauppaa, voi lääninhallitus, 18978: ninhallitus lupakirjan sellaisen kulkukaupan milloin paikalliset olosuhteet antavat siihen 18979: harjoittamiseen, ei kuitenkaan pitemmäksi erikoista aihetta, hakemuksesta myöntää mää- 18980: ajaksi kuin vuodeksi k;errallaan. räajaksi luvan maalaiskunnassa myydä elin- 18981: Kaloja sekä kasvi- ja puutarhatuotteita, tarvikkeita kulkuneuvosta. Sellainen lupa 18982: mikäli ei ole kysymys 14 § : ssä tarkoitetusta elintarvikkeiden myymiseen ainoastaan työ- 18983: kaupasta, saa kansalaisluottamusta nauttiva maalla voidaan antaa sillekin, joka ei muu- 18984: Suomen kansalainen kuljettaa maalaiskun- toin harjoita niiden kauppaa. Annettu lupa 18985: nassa kaupaksi kotipaikkakuntansa poliisi- voidaan peruuttaa, milloin aihetta siihen il- 18986: viranomaisen luvalla. maantuu. 18987: 18988: 18989: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 18990: 18991: Brkld. Tuuli. Juha Rihtniemi. 18992: 446 18993: 18994: VU,13. - La.k.al. N:o 59. 18995: 18996: 18997: 18998: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi huoltoap-,ilai"' muuttamisesta. 18999: 19000: 19001: Eduskunnalle. 19002: 19003: VoimaBsa olevan, 17 pa1vana helmikuuta ole muuta elämisen turvaa kuin se, minkä he 19004: 1956 annetun huoltoapulain 5 §: n ensimmäi- eläkkeenä saavat, niin vaikka he kansaneläk- 19005: sessä kohdaBsa sanotaan mm.: , - - - - keen ja lisäeläkkeen lisäksi saisivat työnan- 19006: ja jos hän ei omista varoistaan tai aviopuo- tajalta tulevan eläkkeen vähentämättömänä, 19007: lisonsa tahi lastensa huolenpidolla voi saada ei heidän elatuksensa tarve tulisi sittenkään 19008: elatustaan, - - - -" täysin tyydytetyksi, sillä suurin osa näistä 19009: Kyseinen lain kohta antaa käsityksemme eläkkeensaajista on koko elämänsä ajan jou- 19010: mukaan oikeuden eräille työnantajille, joilla tunut tekemään työtä niin alhaisella palkalla, 19011: on omat työntekijäin eläkesääntönsä, tulkita että se hädin tuskin on riittänyt aikanaan 19012: nämä säännöt sellaisina, että niiden mukaan jokapäiväiseen toimeentuloon. Säästäminen 19013: työnantajat voivat pidättää työntekijöittensä ei ole ollut, eikä ole, käytännöllisesti katsoen 19014: eläkkeistä huomattavan osan. Näin eivät mahdollista. 19015: luonnollisestikaan menettele kaikki työnanta- Kunnioittaen ehdotamme, 19016: jat, vaan osa heistä. 19017: Kun eläkkeen saajat ovat yleensä varalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19018: suutensa puolesta sellaista väestöä, jolla ei van lakiehdotuksen: 19019: 19020: 19021: Laki 19022: huoltoapulain muuttamisesta. 19023: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 19024: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi: 19025: 5 §. Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal- 19026: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sa- 19027: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- nottuun oikeuteen. 19028: veluksessa samassa liikkeessä tai yrityksessä Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta 19029: vähintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- tässä pykälässä on säädetty, työntekijällä ei 19030: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me- 19031: ettei voi itseään työllä elättää, on hänellä netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut- 19032: oikeus voimiensa mukaista työtä vastaan tanut sen rikollisella toiminnallaan, kevyt· 19033: saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- mielisellä elämällä tai muulla tärkeällä tuot- 19034: antajaltaan tai, jos niin kohtuulliseksi har- tamuksellaan. 19035: kitaan, hänen periliisiitään tahi liikkeen 19036: taikka yrityksen omistajalta. 19037: 19038: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 19039: 19040: Kalle Matilainen. G. Henriksson. Valto Käkelä.. 19041: Sulo Hostila. Rafael Paasio. Väinö Tikkaoja. 19042: Arvi Turkka. Arvo Tuominen. Kustaa Alanko. 19043: Veikko Helle. H. Törmä.. Arvo Ahonen. 19044: Eino Raunio. Ensio Partanen. 0. Lindblom. 19045: Pentti Niemi. 19046: 447 19047: 19048: VII,14. - Lak.al. N:o 60. 19049: 19050: 19051: 19052: 19053: V. Turunen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain mt~uttamisesta. 19054: 19055: 19056: E d u s k u n n a 11 e. 19057: 19058: Nykyisessä huoltoapulaissa, joka on an- jalle, ei ole kaventaa työnantajan eläkevel- 19059: nettu 17 päivänä helmikuuta 1956, on työn- vollisuutta. Tästä syystä huoltoapulain 5 § 19060: antajan elatusvelvollisuus jätetty varsin tul- olisi muutettava siten, että se nimenomaan 19061: kinnanvaraiseksi. Lain 5 § : n ensimmäisessä selventäisi työnantajan velvoitetta eläkkeen 19062: kohdassa mm. sanotaan: , - - - ja jos suorittamiseen työntekijöille, jotka pitkäai- 19063: hän ei omista varoistaan tai aviopuolisonsa kaisen työsuhteen perusteella tulevat eläkkee- 19064: tahi lastensa huolenpidolla voi saada elatus- seen oikeutetuiksi. Eläkkeen saamisen perus- 19065: taan, - - -" Uuden kansaneläkelain voi- tana olisi pidettävä 20 vuoden työaikaa sekä 19066: maan tultua monet työnantajat ovat alkaneet tulisi työaika laskea työntekijän hyväksi siitä 19067: käyttää tätä lainkohtaa hyväkseen vähentäen lähtien, kun työntekijä on täyttänyt 18 19068: eläkeläisilleen aikaisemmin myönnetyistä tai vuotta. 19069: myönnettävistä eläkkeistä pois sen osuuden Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten 19070: osittain tai kokonaan, minkä eläkkeen saaja kunnioittaen ehdotamme, 19071: saa kansaneläkettä. 19072: Kansaneläkelain tarkoituksena, silloin kun etta Eduskunta hyviiksyisi seuma- 19073: laki perustuu sekä vakuutus- että huoltopoh- van lakiehdotuksen: 19074: 19075: 19076: Laki 19077: huoltoapulain muuttamisesta. 19078: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 19079: huoltoapulain (116/56) 5 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi: 19080: 5 §. jotka. paikallinen sosiaalilautakunta on kulle- 19081: Jos työntekijä täytettyään 18 vuotta on kin paikkakunnalle vahvistanut. 19082: ollut saman työnantajan palveluksessa tai Liikkeen tai yrityksen omistajan tai haiti- 19083: työssä samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- jan vaihdos ei aiheuta muutosta työntekijän 19084: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- oikeuteen. eläkkeen saantiin nähden. Työn- 19085: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, antajalla ei ole oikeutta vähentää Kansan- 19086: ettei voi itse itseään työllä elättää, on hä- eläkelaitoksen s:uorittamaa eläkettä työnteki- 19087: nellä oikeus saada kuolinpäiväänsä saakka jän eläkkeen suuruutta määriteltäessä. Työn- 19088: eläkettä työnantajaltaan, tai työnantajan oi- antajan suorittaman eläkkeen suuruuden, 19089: keudenomistajilta. ellei siitä asianosaiset pääse sopimukseen, 19090: Eläkkeen suuruus määrätään voimassa ole- määrää sen kunnan sosiaalilautakunta, jonka 19091: van huoltoapulain niiden normien mukaisesti, kunnan alueella liike tai yritys toimii. 19092: 19093: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 19094: 19095: Vilho Turunen. A. H"å.rkönen. Impi Lukkarinen. 19096: Olli J. Uoti. Urho Kulovaara. Arvo Sävelä. 19097: A. Simonen. Vappu Heinonen. Mikko Hult. 19098: 448 19099: 19100: VII,15. - Lak.al. N: o 61. 19101: 19102: 19103: 19104: 19105: V. R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain, muutta- 19106: misesta. 19107: 19108: 19109: E d u s k u n n a ll e. 19110: 19111: Helmikuun 17 päivänä 1956 annetun huol- vuodessa ilman, että se vähentää oikeutta 19112: toapulain (116/56) 5 § :ssä on työnantajan eläkkeen tukiosaan. Näihin eläketuloihin 19113: julkisoikeudellinen elatusvelvollisuus työnte- kuuluvat myös oman tai puolison työ- tai 19114: kijään nähden vähintään 20 vuotta kestä- virkasuhteen johdosta tai sellaiseen liittyvän 19115: neen työsuhteen perusteella säilytetty saman- vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläke- 19116: laisena kuin se oli köyhäinhoitolain 5 § : ssä. vakuutuksen perusteella maksetut eläkkeet. 19117: Tätä velvollisuutta työnantajat ovat alka- Jos muut eläkkeet ylittävät 60 000 markkaa 19118: neet aivan yleisesti kiertää sen jälkeen, kun vuodessa, vähennetään kansaneläkkeen tuki- 19119: uusi kansaneläkelaki tuli voimaan. Kaikki osaa puolella 60 000 markan yli menevästä 19120: yhtiöt, jotka maksoivat ennen uuden kansan- määrästä. Työntekijälle on siis edullisempi 19121: eläkelain voimaan tuloa eläkettä työntekijöil- ottaa työsuhteesta johtuva työnantajan eläke 19122: leen 9 000 markkaa kuukaudessa, ovat nyt täysimääräisenä kuin alistua sen alentami- 19123: alentaneet sen 4 500 markkaan kuukaudessa. seen esim. 9 000 markasta 4 500 markkaan 19124: Huoltoapulaki, samoin kuin köyhäinhoito- saadakseen täyden kansaneläkkeen tukiosan. 19125: laki aikaisemmin, ei turvaa työntekijälle oi- Tämä on myös uuden kansaneläkelain kirjai- 19126: keutta määräsuuruiseen eläkkeeseen, vaan ai- men ja hengen mukaista. Sitä on sovellet- 19127: noastaan oikeuden saada kuolinpäiväänsä tava myös työnantajan huoltoapulain mukai- 19128: asti voimainsa mukaista työtä vastaan ela- seen elatusvelvollisuuteen. Ei ole oikein, että 19129: tuksen työnantajaltaan. Juuri tätä seikkaa yhteiskunnan varoja lahjoitettaisiin myös 19130: työnantajat nyt käyttävät hyväkseen siirtääk- tätä tietä useita miljardeja vuosittain työn- 19131: seen heille kuuluvan velvollisuuden yhteis- antajilla. 19132: kunnan harteille. He katsovat, että kun On vielä huomattava, että useimmissa ta- 19133: työntekijä saa nyt osan elatuksestaan val- pauksissa ei nykyään enää olekaan kysymys 19134: tiolta, niin heillä on oikeus vastaavasti su- työnantajan huoltoapulain mukaisesta elatus- 19135: pistaa elatusvelvollisuuttaan. velvollisu,udesta, vaan työntekijän eläke- 19136: Aikaisemmin on tämä elatusvelvollisuuk- edusta, joka kuuluu palkkaetuihin, varsinkin 19137: 'Sien ensisijaisuus työnantajan ja yhteiskun- sellaisissa tapauksissa, jolloin eläke makse- 19138: nan välillä ratkaistu siten, että jos työnan- taan eläkesäätiön varoista, jolla on eläke- 19139: taja ei ole. täyttänyt velvollisuuttaan ja so- säännöt. Kun eläkesäätiöt ovat verovapaita, 19140: siaalilautakunta on joutunut antamaan huol- maksetaan eläkkeet sellaisista varoista, jotka 19141: toapua, on sosiaalilautakunta vaatinut työn- muutoin menisivät veroina valtiolle. Kiel- 19142: antajalta korvauksen annetusta huollosta. täessään työntekijöiltä puolet heidän eläke- 19143: Uusi kansaneläkelaki ei anna tukea sille eduistaan työnantajat loukkaavat työntekijöi- 19144: käsitykselle, että valtio olisi nyt luopunut den saavutettuja oikeuksia ja syyllistyvät 19145: ooellä sanotusta käytännön vahvistamasta moninkertaiseen vääryyteen yhteiskuntaa 19146: periaatteesta. Eläkkeen tukiosa maksetaan kohtaan. 19147: täysimääräisenä, jos eläkkeensaajan vuosi- Huoltoapulain 5 § olisi muutettava siten, 19148: tulot eivät ylitä säädettyjä rajatuloja. Vuo- että siinä nimenomaan sanottaisiin, että 19149: situloon kuuluvaksi · ei lueta työnantajan työntekijän mahdollisuuksiin saada muualta 19150: huoltoapulain mukaan maksamaa elatusta. elatustaan ei lueta sitä, minkä työntekijä saa 19151: Muita eläketuloja saa olla 60 000 markkaa valtiolta, kunnalta tai muulta julkisoikeudel- 19152: VII,l5. - V. B. Virtanen ym. 449 19153: liselta yhteisöitä eläkkeenä tai muuna avus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19154: tuksena, eikä työnantajana ole oikeutta vä- van lakiehdotuksen: 19155: hentää sitä elatusvelvollisuudestaan. 19156: Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 19157: tamme kunnioittaen, 19158: 19159: 19160: 19161: Laki 19162: huoltoapulain muuttamisesta. 19163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 19164: huoltoapulain (116/56) 5 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi: 19165: 5 §. 19166: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on työnantajaltaan tai, jos niin kohtuulliseksi 19167: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- harkitaan, hänen perillisiltään tahi liikkeen 19168: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- taikka yrityksen omistajalta. Työntekijän 19169: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä ai- mahdollisuuteen saada muualta elatustaan ei 19170: kana menettänyt työkykynsä siinä määrin, lueta sitä, minkä työntekijä saa valtiolta, 19171: ettei voi itseään työllä elättää, ja jos hän ei kunnalta tai muulta julkisoikeudelliselta yh- 19172: omista varoistaan tai aviopuolisonsa tahi lap- teisöltä eläkkeenä tai muuna avustuksena, 19173: siensa, huolenpidolla voi saada elatustaan, on eikä työnantajana ole oikeutta vähentää sitä 19174: hänellä oikeus voimiensa mukaista työtä vas- elatusvelvollisuudestaan. 19175: taan saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa 19176: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 19177: 19178: Väinö ~. Virtanen. Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen. 19179: Antto Prunnila. Niilo Nieminen. Tyyne Tuominen. 19180: Paavo Aitio. Toivo Asvik. 4-arne Pulkkinen. 19181: Usko Seppi. J. Mustonen. Veikko Ryt!Wnen. 19182: Pertti Rapio. Martti Linna. ViU~ Pessi. 19183: Siiri Lehmonen. Tauno Kelovesi. Ma.tti Koivunen. 19184: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka. Hugo Mannill.en. 19185: Toivo Salin. J. E. Lakkala. Eino Roin.e. 19186: 19187: 19188: 19189: 19190: 57 E 68'7/58 19191: 450 19192: 19193: VU,16. - Lak.al. N: o 62. 19194: 19195: 19196: 19197: Seppi ym.: Ehdotukset laeiksi yleisistä teistä annetun lbin ja 19198: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain 19199: muuttamisesta. 19200: 19201: 19202: E d u s k u n n a ll e. 19203: 19204: Yleisistä teistä annetun lain mukaan ote- Kun kylä- ja kunnantiet nykyisin palvele- 19205: taan suurin osa kylä- ja kunnanteistä valtion vat suurimmalta osaltaan yleistä liikennettä, 19206: hallintaan. Ennen teiden luovuttamista on niin ei ole oikein velvoittaa kuntia ja kylä- 19207: tiet luovuttajain toimesta saatettava lain teiden osakkaita niin raskaisiin taloudelli- 19208: edellyttämään kuntoon. Kuntoonpanosta ai- siin rasituksiin kuin mitä teiden kuntoon- 19209: heutuu kunnille ja kylätiekunnille huomat- panosta aiheutuisi, vaan tiet olisi otettava 19210: tavan suuret kertakaikkiset menot. Tielaki- valtion haltuun niiden nykyisessä kunnossa. 19211: komitean laskelmien mukaan kuntien menot · Paikallisteiksi otettavien teiden vuotuisista 19212: olisivat 1 292.2 milj. mk ja kylätiekuntien kunnossapidon kustannuksista joutuvat kun- 19213: menot 963.3 milj. mk. Laskelmat on tehty nat vuosittain suorittamaan 40 % ja uusien 19214: v. 1950 hintatason mukaan, joten nykyiset teiden tekemisen kustannuksista 30 % perus- 19215: todelliset menot ovat huomattavasti suurem- korvauksena. Nämä korvaukset tulevat suo- 19216: mat. Teiden luovutuskuntoonpanosta on ranaisina valtion antamina velvoituksina ra- 19217: tehty suunnitelmia ja kustannusarvioita, joi- sittamaan kuntien taloutta. Kun kuntien me- 19218: den perusteella voidaan todeta, että kustan- not muiden laajentuvien tehtävien johdosta 19219: nukset nousevat arvioita paljon suuremmiksi. jatkuvasti lisääntyvät, tulevat nämä uudet 19220: Raskaimmin nämä menot kohdistuvat har- menot vaikeuttamaan kuntien taloutta. Tä- 19221: vaanasuttujen seutujen väestöön. Kainuun män vuoksi on kuntien osuutta teiden kus- 19222: Maakuntaliiton alueella tekevät kustannukset tannuksista alennettava. 19223: liittoon kuuluvan yhdentoista kunnan alueella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 19224: yhteensä 327.9 milj. mk. Yksityisistä kun- 19225: nista mainittakoon Kuhmo, 47 milj. mk, Puo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19226: lanka 45.5 milj. mk ja Sotkamo 89 milj. mk. vat lakiehdotukset: 19227: 19228: 19229: Laki 19230: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 19231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 19232: 1954 annetun lain (243/54) 87 §:n 1 momentin 1 kappale näin kuuluvaksi: 19233: 87 §. ja paikaJllisteiden yhteenlasketusta pituudesta 19234: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- ja paljonko kunnassa on paikallistaitä asu- 19235: täessä katsotaan peruakorvaukseksi 20 pro- kasta kohden, seuraavien perusteiden mu- 19236: senttia teiden tekemisen ja 20 prosenttia nii- kaan: 19237: den kunnossapidon kustannuksista, ja perus- 19238: korvausta alennetaan tai korotetaan 86 §: ssä 19239: tarkoitettua Iuokitusta vastaavasti sekä sen 19240: mukaan, suuriko kunnassa olevien maantei- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 19241: den osuus on sen alueella olevien maanteiden kuuta 1960. 19242: VII,16. - Seppi ym. 451 19243: 19244: 19245: y 19246: li...3 19247: k.1 19248: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta. 19249: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain voimaanpa- 19250: nosta 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (244/54) 6 §: n 1 momentti näin kuu- 19251: luvaksi: 19252: 6 §. määräämänsä henkilön toimitettava ti~n vas- 19253: Päätöksessä, jolla tie määrätään paikallis- taanottokatselmus maan sulana ollessa. Kat- 19254: tieksi, on asetettava määräaika, jonka ku- selmus, johon on kutsuttava tien luovutta- 19255: luessa tie, mikäli siinä on puutteellisuuksia, jan edustaja sekä maalaiskunnassa ja kaup- 19256: on luovuttajan toimesta saatettava sellaiseen palassa nimismies, on pidettävä viimeistään 19257: kuntoon kuin 9 päivänä lokakuuta 1941 an- kolmen kuukauden kuluessa päätöksessä mai- 19258: netussa valtioneuvoston päätöksessä tarkem- nitun määräajan päättymisestä. 19259: mista määräyksistä, joita on noudatettava 19260: valtion avustusta suoritettaessa kunnan- ja 19261: kyläteitä varten (717/41), 6 §:ssä säädetään. 19262: Tien kunnon selvittämiseksi on tie- ja vesi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 19263: rakennushallinnon piiri-insinöörin tai hänen kuuta 1960. 19264: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 19265: 19266: Usko Seppi. Aleksi Kiviaho. Eino Roine. 19267: H. Tauriainen. Matti Koivunen. Antto Prunnila. 19268: Toivo Friman. Hertta Kuusinen. Leo Suonpää. 19269: Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen. Toivo Salin. 19270: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. Matti Meriläinen. 19271: Ville Pessi. Rainer Virtanen. Elli Stenberg. 19272: Aarne Pulkkinen. Kaino Haapanen. Eino Tainio. 19273: 452 19274: 19275: VII,17. - Lak.al. N:o 63. 19276: 19277: 19278: 19279: 19280: Haapasalo ym..: Ehdotus laiksi eräpoliiseista. 19281: 19282: 19283: Eduskunnalle. 19284: 19285: Voimassaolevien metsästys- ja kalastusla- olisi omiaan tehostamaan toimintaa, sa- 19286: kien mukaan on riistanhoito- ja kalastuksen- malla kuin eräpoliisien pätevyyteen voitai- 19287: hoitomaksut käytettävä riistanhoidon ja kala- siin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. 19288: talouden edistämiseen. Tästä huolimatta on Eräpoliiseihin kohdistuvaa arvonantoa vä- 19289: riistanhoito- ja kalastuksenhoitomaksuista hentää nykyisin se, että sekä kalastajat että 19290: vain osa osoitettu varsinaiseen riistanhoito- metsästäjät tuntevat, miten epäoikeudenmu- 19291: ja kalavesien hoitotyöhön, kuten valistuk- kaista on käyttää heidän itsensä riistanhoito- 19292: seen, neuvontaan ja tutkimustyöhön, mikä ja kalastuksenhoitotyöhön keräämiä varoja 19293: johtuu siitä, että kertyvistä varoista on käy- poliisitoimintaan, joka luonteeltaan olisi val- 19294: tetty varsin suuri osa luonteeltaan puhtaasti tion toimesta ja kustannuksella hoidettava. 19295: valtion yleisiin hallintomenoihin. Erityistä Eduskunta hyväksyi yksimielisesti ko. 19296: huomiota on herättänyt se, että metsästystä asian korjaamista koskevan lakialoitteen n: o 19297: ja kalastusta ynnä riista- ja kalakauppaa 62/57. Tämä on jätetty kuitenkin vahvista- 19298: valvovat eräpoliisit on palkattu riistanhoito- matta tiettävästi siitä syystä, ettei ao. laki- 19299: ja kalastuksenhoitomaksuista kertyneillä va- alaitteessa oltu määritelty eräpoliisien mää- 19300: roilla. rää. Oheisessa aloitteessa on tämä kohta kor- 19301: Nykyisin on toiminnassa n. 30 eräpolii- jattu asiaa tutkineen komitean lausunnon 19302: sia, 2-4 kussakin läänissä. Nämä eräpoliisit mukaan. 19303: toimivat liikkuvan poliisin yhteydessä. Tä- Edellä mainitun perusteella ehdotamme 19304: män vuoksi olisi luonnollista, että heidät ny- kunnioittaen, 19305: kyistä selvemmin liitettäisiin liikkuvan po- 19306: liisin yhteyteen ja heidät palkattaisiin myös että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19307: sisäasiain hallinnon määrärahoista. Tämä van lakiehdotuksen: 19308: 19309: 19310: Laki 19311: eräpoliiseista. 19312: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 19313: 1 §. 2 §. 19314: Metsästyksen ja kalastuksen paikallista Eräpoliisien palkkaus- ynnä muut menot 19315: valvontaa varten asetetaan kuhunkin lääniin suoritetaan sisäasiainministeriön määrära- 19316: eräpoliiseja tarpeellinen määrä, kuitenkin hoista. 19317: yhteensä vähintään kolmekymmentä. Eräpo- 3 §. 19318: liisit toimivat liikkuvan poliisin yhteydessä. Tarkemmat määräykset eräpoliiseista anne- 19319: taan asetuksella. 19320: 19321: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 19322: 19323: K. F. Haapasalo. Wiljam Sarjala. Ale Holopainen. 19324: Eetu Karjalainen. Sulo Bostila. Veikko Helle. 19325: Eemil Luukka. 19326: 462 19327: 19328: VII,18. - Lak.a.l. N: o 64. 19329: 19330: 19331: 19332: 19333: Haapasalo ym.: Ehdotus .laiksi kalastuslain muuttamiselta. 19334: 19335: 19336: E d u s k u n n a ll e. 19337: 19338: Voimassoleva uusi kalastuslaki ja erikoi- laskelmissa on todettu pilkkimiesten uhraa- 19339: sesti sen 4 §, jossa lähinnä määritellään ka- van keskimäärin 3-4 tuntia ahvenen jäälle 19340: lavesiä omistamattoman väen kalastusoikeu- narraamiseen. Mistään ,ryöstökalastuksesta", 19341: det, on herättänyt kansalaistemme keskuu- jollaisella lainlaatijoita on tiettävästi pelo- 19342: dessa yhä laajempaa tyytymättömyyttä siksi, teltu, ei näin ollen voida puhua. Ja jonkin 19343: että käytännössä mainittu pykälä on mer- muun kalan kuin ahvenen saaminen piikki- 19344: kinnyt jyrkkää supistusta ikivanhoihin oi- ongella on suuri harvinaisuus. 19345: keuksiin, minkä lisäksi voidaan todeta, että Kaikissa niissä tutkimuksissa, joita meillä 19346: tämän pykälän toteuttaminen voi karkoittaa ja naapurimaissamme on toimitettu, on to- 19347: kalavesiltämme juuri ne ryhmät, jotka viime dettu, että liian runsaaksi paisunut ahven- 19348: vuosina ovat tehneet kaikkein merkittävintä ja kiiskikanta sekä eräin paikoin myös hau- 19349: työtä kalakantamme lisäämiseksi. Näin ollen kikantakin on syynä arvokalojen häviämi- 19350: voidaankin todeta, että kalastuslakimme voi seen. Tästä johtuen on tultu siihen loppu- 19351: johtaa aivan päinvastaiseen tulokseen kuin tulokseen, että pilkkionginta, jolla osittain 19352: mihin lailla ilmoitetaan pyrittävän. voidaan estää em. kalojen liian suuri lisään- 19353: Onkimista meillä Suomessa, jossa on kym- tyminen, kuuluu välttämättömänä osana 19354: meniä tuhansia järviä ja tuhansia kilo- kalavesiemme järkiperäiseen hoitotyöhön. Tä- 19355: metrejä merenrantaa, on totuttu pitämään män alan maamme parhaimpana pidetty 19356: sellaisena luonnollisena ajanvietteenä, ettei asiantuntija, Kalataloudellisen tutkimuslai- 19357: sen rajoittamiseen ole aikaisemmin katsottu toksen johtaja, professori Erkki Halme on 19358: voitavan ryhtyä. Valitettavasti uusi kalas- lausunut asiasta mm.: ,Pilkkionkijat pyy- 19359: tuslaki herätti monissa kalavesiämme hallit- dystävät ahvenia, jotka ovat petokaloja ja 19360: sevissa sellaisen kademielen ja hankkimis- kaikkein tuhoisimpia arvokalojen poikasille 19361: halun, että myös onkimiehiä on tämän lain ja mädille. Tämän vuoksi olisi piikkionginta 19362: voimaantultua ryhdytty ahdistelemaan. Tämä ehdottomasti sallittava, jos aiotaan kala- 19363: on ehtinyt johtaa jo lukuisiin riitoihin ja vesiämme järkevä.<Jti hoitaa". Tällaisen asian- 19364: tuhansiin oikeudenkäynteihin, jolloin monet tuntijalausunnon valossa tuntuu suorastaan 19365: muuten jopa esimerkilliset kansalaisemme ihmeelliseltä, että lain käsittelyvaiheessa 19366: ovat saaneet nimensä rikosrekisteriin. Sotien laki- ja talousvaliokunta on mennyt halli- 19367: jälkeen on meillä saanut entistä laajemmat tuksen lakiesitykseen lisäämään ns. pilkki- 19368: mittasuhteet uusi ulkoilu- ja virkistysmuoto momentin, jonka mukaan piikkiongintaa var- 19369: pilkkionginta. Liioittelematta voidaan sanoa, ten tarvitaan erikoislupa. On myös ikivan- 19370: että tätä virkistysmuotoa meillä harjoittaa han oikeuskäsityksen vastaista, että onkimi- 19371: 100 000 henkilöä, jotka pääasiassa ovat keski- nen yleensä rajoitetaan ahtaasti vain oman 19372: ikään tai vanhemmalle puolelle ehtineitä kunnan alueella tapahtuvaksi, varsinkin kun 19373: miehiä, joille talviset ongintaretket saatta- meillä on useita kuntia, joissa ei käytännölli- 19374: vat tarjota kymmenien kilometrien kävely- sesti katsoen ole lainkaan kalavesiä. 19375: ja hiihtomatkoja, siis ennen kaikkea terve- Mitä sitten tulee yleensä kalavesiemme 19376: tullutta vaihtelua arkiseen työhön ja raitista hoitamiseen, tehdään suorastaan karhunpal- 19377: ilmaa. Saalis on sivuasia, jonka osoittami- velus lain pääpyrkimykselle, kalakannan li- 19378: seksi todettakoon vain, että Keski-Suomen säämiselle, ellei nopeasti lain 4 § : ää muuteta 19379: järvialueella useiden urheilukalastusseurojen nykyisestään. Saadut tiedot osoittavat eittä- 19380: 454 Vll,18. - Kalastuslaki. 19381: 19382: 19383: m.ättömästi, että juuri urheilu- ja virkistys- Kuten edellä mainitsimme, loukkaa kalas- 19384: kalastusseurat tekevät meillä todella hyvää tuslain 4 § niin pahoin kansamme oikeus- 19385: työtä kalakantamme korjaamiseksi ja lisää- tajua, ettei lakia sen epäoikeuksien vuoksi 19386: miseksi. Tästä antaa selvän kuvan se tilasto, tarpeellisessa määrässä kunnioiteta. Ei ole 19387: mikä on kerätty Suomen Kalamiesten Kes- lainlaatijain kunniaa kohottavaa tietää, että 19388: kusliiton piireiltä ja seuroilta. Tämä osoit- jonakin kevättalvisena sunnuntaina saattaa 19389: taa, että liittoon kuuluvat seurat istuttavat pilkkionkijain muodostama lainrikkojain 19390: vuosittain valtavan määrän arvokalojen poi- määrä kohota tuhansiin, kun näillä kalastus- 19391: kasia ja mätiä kalavesiimme. Liiton seuro- oikeutta vailla olevilla ei ole muuta mah- 19392: jen toimesta rakennetaan vuosittain tuhansia dollisuutta mieliharrastuksensa toteuttami- 19393: turoja, hoidetaan kalojen haudonta-altaita seen. Kun laki eräin kohdin on näin ylei- 19394: jne. Jos kalavesiemme omistajien taholla sen oikeustajun vastainen, olisi se välttä- 19395: olisi tehty samanlaista mäarätietoista työtä mättä nopeasti korjattava. 19396: kalakantamme hyväksi, olisi kalakantamme Edellä mainituin perustein kunnioittaen 19397: kokonaan toisenlainen. Mutta valitettavasti ehdotamme, 19398: joudutaan toteamaan, ettei kalastuslakimme 19399: ole näiden keskuudessa pystynyt aikaansaa- 19400: maan juuri nimeksikään muutosta aikaisem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19401: paan, vaan päinvastoin tuhoisa kutukalastus van lakiehdotuksen: 19402: ja vesien hoitamattomuus jatkuu. 19403: 19404: 19405: Laki 19406: kalastuslain muuttamisesta. 19407: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun 19408: kalastuslain ( 503/45) 4 § : n 1, 2 ja 3 momentti näin kuuluvaksi: 19409: 4 §. Meren ..ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- 19410: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jo- tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueena 19411: kaisella Suomen kansalaisella oikeus harjoit- olkoon jokaisella Suomen kansalaisella oi- 19412: taa onkimista tämän lain 2 momentissa mää- keus harjoittaa onkimista, ei kuitenkaan hau- 19413: rätyin rajoituksin muualla paitsi lohi- ja kisiimalla, heittouistimella tai vieterikou- 19414: siikapitoisten vesistöjen koskissa ja virta- kulla. Muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä 19415: paikoissa, rauhoituspiireissä, kalanviljelys- verkolla saa sellaisella alueella harjoittaa jo- 19416: lammikoissa ja niihin verrattavissa sekä kainen kunnassa asuva. 19417: 13 § :ssä mainituissa. paikoissa. Älköön mai- Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas- 19418: nittua kalastusta kuitenkaan ilman lupaa tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus 19419: harjoitettako niin lähellä toisen asuttua ran- kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan- 19420: taa, kylpy- tai muuta sellaista paikkaa, että omaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai 19421: siitä aiheutuu omistajalle tai haltijalle häiriytyy. 19422: haittaa. 19423: 19424: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 19425: 19426: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen. 19427: Veikko Helle. Veikko Kokkola. Mikko Hult. 19428: Sulo Hostila. .Tohannes Wirtanen. Viljo Virtanen. 19429: Valto Käkelä. Lars Lindeman. Viljo Rantala. 19430: Eino Raunio. Kalle Matilainen. Impi Lukkarinen. 19431: Pentti Niemi. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen. 19432: Ensio Partanen. Anni Flinck. Lyyli Aalto. 19433: Arvi Turkka. Rafael Paasio. G. Henriksson. 19434: Kaarlo Kajatsalo. Urho Saariaho. 0. Lindblom. 19435: Kustaa Alanko. Vappu Heinonen. Arvo Tuominen. 19436: 455 19437: 19438: VU,19. - Lak.al. N: o 65. 19439: 19440: 19441: 19442: 19443: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta. 19444: 19445: 19446: E d u s k u n n a ll e. 19447: 19448: Vuoden 1952 alusta alkaen voimassa ollut paa harjoittaa edes oman asumiskunnan 19449: kalastuslaki on aiheuttanut suuria rajoituk- alueella. 19450: sia aikaisempaan käytäntöön ja on sen vuoksi Kun piikkionginta on kalavesien hoidon 19451: laajoissa piireissä herättänyt tyytymättö- kannalta edullinen ja suositeltava kalastus- 19452: myyttä. Voimassa olevan kalastuslain mu- muoto hävittäessään sellaisia kaloja, pää- 19453: kaan kalastusoikeus on vesialueiden omista- asiassa ahvenia, jotka estävät arvokkaampien 19454: jilla tai niillä, keille he ovat sen luovutta- kalojen lisääntymistä, olisi sitä lainsäädän- 19455: neet. Maata omistamattoman väestön kalasta- nössäkin suosittava. Toisaalta terveellisenä 19456: misoikeus on jäänyt turvaamatta. Aikaisem- ulkoilu- ja retkeilymuotona talviongintahar- 19457: min maassamme vuosisatoja vallinneen pe- rastuksen leviäminen on kansanterveyden 19458: rinnäisen käytännön mukaan on esim. onki- kannalta hyödyllinen, jonka vuoksi kalastus- 19459: mista saanut harjoittaa jokainen kansalai- lain sille asettamat esteet olisi poistettava. 19460: nen. Uuden kalastuslain mukaan sen sijaan Kalastuslakiin mahdollisesti tehtäviä muutok- 19461: onkiminenkin ilman vesioikeuden omistajan sia tutkimaan on asetettu valtion komitea, 19462: lupaa on sallittu vain sen kunnan alueella, jonka työ saattaa viedä hyvin pitkän ajan. 19463: missä asianomainen asuu. Ennenkuin komitean mietintö valmistuu, pi- 19464: Viime aikoina on suuresti laajentunut ul- täisi kuitenkin suorittaa sellaiset vähäiset ja 19465: koilu-, virkistäytymis- ja ajanvietetarkoituk- yksinkertaiset lain korjaukset, jotka tarvi- 19466: sessa harrastettava talvionginta eli ns. piikki- taan onkimiselle asetettujen kohtuuttomien 19467: onginta. Tälle harrastukselle kalastuslaki ja rajoitusten poistamiseksi. 19468: sen toimeenpanoasetus aiheuttavat suuria Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme 19469: hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei piikki- kunnioittaen, 19470: ongintaa kalastuslain 4 § : n edellyttämässä 19471: mielessä lueta onkimiseksi, joten piikkionki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19472: mista ei saa ilman kalaveden omistajan lu- van lakiehdotuksen: 19473: 19474: 19475: 19476: Laki 19477: kalastuslain muuttamisesta. 19478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun 19479: kalastuslain (503/51) 4 § näin kuuluvaksi: 19480: 4 §. mista kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako 19481: Jokaisella olkoon oikeus harjoittaa onki- niin lähellä toisen asuttua rantaa, että siitä 19482: mista muualla paitsi lohi- tai siikapitoisten aiheutuu omistajalle tai haltijalle haittaa. 19483: vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoi- Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- 19484: tuspiireissä, kalanviljelylammikoissa ja nii- tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia 19485: hin verrattavissa sekä 13 § : ssä mainituissa olkoon jokaisella kylässä asuvalla oikeus har- 19486: paikoissa. Onkimisena pidetään myös sel- joittaa koukkukalastusta. Muikun, silakan 19487: laista onkimista, jolloin vieheenä on piikki ja kilohailin pyyntiä verkoilla saa sellaisella 19488: tai muu keinotekoinen laite. Älköön onki- alueella harjoittaa jokainen kunnassa asuva. 19489: 456 VII,19. - Kalastuslaki. 19490: 19491: 19492: Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas- omaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai 19493: tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus häiriintyy. 19494: kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan- 19495: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 19496: 19497: Leo Suonpää. Toivo Kujala. Eino Roine. 19498: Pertti Rapio. Matti Koivunen. Niilo Nieminen. 19499: Rainer Virtanen. Antto Prunnila. Toivo Asvik 19500: H. Tauriainen. Toivo Niiranen. 19501: 457 19502: 19503: VU,20. - Toiv.al. N:o 171. 19504: 19505: 19506: 19507: 19508: Ka.a.sala.inen ym..: Valtionapujärjestelmän perusteiden tarkis- 19509: tamisesta. 19510: 19511: 19512: E d u s k u n n a II e. 19513: 19514: Kunnallisen verorasituksen sotien jälkeen kunnissa huomiota herättävässä määrässä al- 19515: voimakkaasti kohotessa on sekä kuntien vi- haisimpien äyrinhintojen ollessa yleensä 7- 19516: ranomaisten että veronmaksajien taholla 8 mk ja korkeimpien 13-14 mk ja siten ja- 19517: alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota kaantuneena, että korkeimmat äyrinhinnat 19518: siihen, kuinka julkisista tehtävistä aiheutu- ovat yleisinä maan vähävaraisemmilla 19519: vat kustannukset jakaantuvat valtion ja kun- alueilla. Ainoastaan era1ssa uusimmissa 19520: tien kesken. Tällöin ovat joutuneet erityi- laeissa, nimittäin työllisyyslaissa, kansanelä- 19521: sesti arvostelun alaisiksi ne moniin kymme- kelaissa, tielaissa sekä sairaalalaissa (alue- 19522: niin eri lakeihin sisältyvät säännökset, joi- ja paikallissairaaloille myönnettävien valtion- 19523: den nojalla kunnille nykyään myönnetään apujen osalta) edellytetään nimenomaan 19524: valtionapua. kuntien taloudellisen kantokyvyn mukaan 19525: Jo yleispiirteinenkin valtionapusäännösten porrastettua kustannustenjakojärjestelmää. 19526: tarkastelu osoittaa, että nykyisessä järjestel- Näissäkin tapauksissa on kuitenkin heikkou- 19527: mässä tosiaan on paljon arvostelun aihetta tena se, että ei ole olemassa säännöksiä yh- 19528: ja korjausta kaipaavia kohtia. Ensiksikin tenäisestä kuntien kantokykyluokittelusta sa- 19529: se on kovin epäyhtenäinen, monimutkainen nottuja tarkoituksia varten. Myöskin kansa- 19530: ja sellaisena vaikeasti hallittavissa. Useim- koulujen rakennuskustannuksiin kunnat saa- 19531: mat avustukset edellyttävät hakemusten li- vat valtionapua ja -lainaa porrastetun astei- 19532: säksi yksityiskohtaisia tilityksiä, minkä li- kon mukaan (avustusta 20-50 % ja lainaa 19533: säksi on erikseen haettava avustusten enna- 40-60 %) , mutta kansakoululaissa ei ole 19534: koita ja lisäavustuksia. Niitä varten taas mitään säännöstä siitä, minkä perusteen mu- 19535: on ollut tarpeen antaa lukuisasti lainsään- kaan porrastus on suoritettava. Se on jä- 19536: nöksiä täydentäviä asetusmääräyksiä ja me- tetty kokonaan valtioneuvoston ratkaista- 19537: nettelyohjeita. Näin ollen koko valtionapu- vaksi, joskin eduskunta on po. lain hyväksy- 19538: järjestelmä on muodostunut erittäin seka- mistä koskevassa vastauksessaan esittänyt, 19539: vaksi ja suuritöiseksi sekä valtion että kun- että valtioneuvoston olisi sanottuja päätök- 19540: tien viranomaisille. Kun järjestelmä on ke- siä tehdessään riittävässä määrin otettava 19541: hittynyt pitkien aikojen kuluessa siten, että huomioon kuntien erilainen kyky selviytyä 19542: lakeja säädettäessä on valtionapukysymys rakennusvelvollisuuksistaan. Vieläkin epä- 19543: ollut esillä kulloinkin vain yhden tehtävän määräisempiä ovat ne eri laeissa olevat val- 19544: tai tehtäväryhmän osalta eikä sitä liene ko- tionapusäännökset, jotka koskevat ns. yli- 19545: konaisuutena koskaan selvitetty, onkin jär- määräisiä avustuksia vähävaraisille tai köy- 19546: jestelmän epäyhtenäisyys ja säännösten mo- hille kunnille, kun ei ole missään säädetty, 19547: nilukuisuus ymmärrettävissä. millainen kunta on katsottava köyhäksi. Epä- 19548: Edellistä näkyvämpi epäkohta valtionapu- määräisyytensä vuoksi sanotunlaiset sään- 19549: järjestelmässämme on kuitenkin se, ettei nökset ovatkin - kansakouluavustuksia lu- 19550: siinä ole riittävässä määrässä otettu huo- kuunottamatta - jääneet kuolleeksi kirjai- 19551: mioon kuntien varsin erilaisia taloudellisia meksi ja lain tarkoitus, keventää taloudelli- 19552: mahdollisuuksia kantaa niille laeilla määrät- sesti heikompien kuntien rasitusta, ei näin 19553: tyjen tehtävien aiheuttamia kustannuksia. ollen ole toteutunut. Tämä on valitettava 19554: Pääasiassa tästä johtuen vaihtelevat kunnit- epäkohta erittäinkin niitä kustannuksia aja- 19555: taiset veroäyrin hinnat erityisesti maalais- tellen, joita kunnat joutuvat suorittamaan 19556: 58 E 6817/518 19557: 458 VII,20. - Valtionapujärjestelmll.. 19558: 19559: 19560: osallistumismaksuina sairaala-, ammattikoulu- kohtia, joilla on nimenomaan kuntien talou- 19561: ja työlaitoskuntainliittojen menoihin, joihin den kannalta asiaa arvosteltaessa ensiarvoi- 19562: nähden eivät heikoimmatkaan kunnat ole saa- sen tärkeä merkitys. 19563: neet mitään tasoitusavustusta. Kun sanotut Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 19564: menot merkitsevät jo nykyisin kuntien ta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 19565: loudessa varsin huomattavaa menoerää, oli- vomuksen, 19566: sikin selvitettävä, millä tavoin valtio-oma- 19567: apujärjestelmää olisi muun muassa tältä osin että hallitus kiireellisesti tutkitut- 19568: kehitettävä, että kuntien taloudellisten voi- taisi, miten eri laeissa säädettyjen kus- 19569: mavarojen erilaisuus tulisi oikeudenmukai- tannusten valtion ja kuntien välisen 19570: sesti huomioon otetuksi. jaon perusteita olisi muutettava, että 19571: Kun julkisen talouden laajentumisen joh- ne tulisivat nykyistä yhdenmukaisem- 19572: dosta kysymys kustannusten jaosta valtion miksi ja täsmällisemmiksi sekä sa- 19573: ja kuntien kesken on käynyt entistä tär- malla sellaisiksi, että kuntien taloudel- 19574: keämmäksi, olisi se otettava kokonaisuudes- lisen kantokyvyn eroavaisuudet tuli- 19575: saan selvitettäväksi. Tosin on tiedossamme, sivat riittävästi ja oikeudenmukaisesti 19576: että puheena olevaa kysymystä tutkimaan huomioon otetuiksi, sekä antaisi Edus- 19577: valtionapujen osalta on jo aikaisemmin ase- kunnalle esityksen niiksi muutoksiksi 19578: tettu valtion virkamiehistä kokoonpantu ko- voimassa oleviin lakeihin, joihin tut- 19579: mitea, mutta sen tehtävänä ei tiettävästi ole kimus antaa aihetta. 19580: selvittää sellaisia edellä kosketeltuja epä- 19581: Helsingissä 12 päivänä elokuuta. 1958. 19582: 19583: Nestori Kaasalainen. Esa Timonen. Yrjö Sinkkonen. 19584: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. Aarre Marttila. 19585: Matti Liinamaa. 19586: 459 19587: 19588: Vll,21. - Toiv.al. N:o 172. 19589: 19590: 19591: 19592: 19593: Sävelä ym.: Esityksen antamisesta manttaalikuntalaitoksen 19594: lopettamiseksi. 19595: 19596: 19597: E d u s k u n n a ll e. 19598: 19599: Verorasituksen jatkuva lisääntyminen, nan jäseniä on monissa tapauksissa verotettu 19600: maaseudun taloudellisen elämän kiristyminen sellaisten tarkoitusperien hyväksi, joita ei 19601: sekä työttömyyden jatkuva lisääntyminen voida pitää manttaalikunnan yhteisinä, eipä 19602: vaikuttavat kaikki yhdessä erittäin haitalli- edes aina tarkoituksenmukaisinakaan. Tällai- 19603: sesti maaseudun väestön veronmaksukykyyn. sesta vähemmän tarkoituksenmukaisesta ve- 19604: Näinollen olisi löydettävä keinoja verorasi- rotuksesta mainittakoon, että manttaalikun- 19605: tuksen helpottamiseksi poistamalla pakolli- nan verovaroja on sijoitettu täysin epäonnis- 19606: nen manttaalikuntavero. tuneisiin liikeyrityksiin, vieläpä poliittisille 19607: Manttaalikuntalaitos, joka aikaisemmin järjestöillekin. 19608: näytteli kansantaloudessamme hyvinkin huo- Kun verotus nyttemmin on muutenkin 19609: mattavaa osaa, on nykyisen uuden lainsää- ylen raskas, ei ylimääräisiä veroja olisi 19610: däntömme johdosta menettänyt tehtävänsä ja näinollen syytä tarpeettomasti periä, ja kun 19611: merkityksensä, menettäen viimeisenkin tehtä- manttaalikuntalaitoksen ylläpitämisestä li- 19612: vänsä uuden jakolain tultua voimaan, minkä säksi aiheutuu kunnan virkailijoille tarpee- 19613: mukaan kunnanvaltuustot jo vuoden ·1953 tonta työtä, olisi nyt jo lopultakin manttaa- 19614: alusta lähtien ovat valinneet jäsenet maanja- likuntalaitos lopetettava tarpeettomana. 19615: ko-oikeuteen ja uskotut miehet maanmittaus- Edellä esitetyn perusteella . ehdotamme 19616: tilaisuuksiin. Varsinaisten tehtäviensä lo- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 19617: puttua monet manttaalikunnat ovat ottaneet vomuksen, 19618: uusia vapaaehtoisia tehtäviä ja velvollisuuk- 19619: sia hoitaakseen, jotka ovat hyväntekeväi- että hallitus ensi tilassa antaisi 19620: syyttä ja puoluepoliittisia tarkoitusperiä Eduskunnalle esityksen manttaalikun- 19621: palvelevia. Kun päätösvalta manttaalikun- nille suoritettavien maksujen lopetta- 19622: nissa määräytyy epäkansanvaltaisella tavalla, misesta ja manttaalikuntien tehtävien 19623: on tästä vapaaehtoisesta tehtävien ottami- ja omaisuuden siirtämisestä kunnille. 19624: sesta ollut seurauksena, että manttaalikun- 19625: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 19626: 19627: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. V. Liljeström. 19628: A. Kårkönen. Vappu Heinonen. A. Simonen. 19629: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen. 19630: Mikko Hult. Olli J. Uoti. Arvi Turkka. 19631: 460 19632: 19633: VU,22.- Toiv.al. N:o 173. 19634: 19635: 19636: 19637: 19638: Kokkola. ym.: Satamien rakentamisen ja kunnostamisen ra- 19639: hoittamisesta. 19640: 19641: 19642: E d u s k u n n a 11 e. 19643: 19644: V aitioneuvoston asettama satamakomitea osoittamassa suhteessa ja käytetään kokonai- 19645: toteaa mietinnössään aatamiemme olevan yhä suudessaan aatamiemme tehon kohottamiseen. 19646: edelleen huomattavasti jäljessä kansainväli- Jos tämän maksun suuruudeksi määrätään 19647: sestä tasosta. Mainittu komitea toteaa li- esimerkiksi 0.2 %, niin tarkoitusta varten 19648: säksi, että aatamiemme rakentaminen, niiden kerääntyy vuosittain noin 750-850 milj. 19649: jatkuva kunnossapito ja niiden suoritusky- markkaa. Tällä rahamäärällä pystyttäisiin 19650: vyn kehittäminen on kansallinen tehtävä, aatamiemme kuntoisuus nostamaan kymme- 19651: josta aiheutuvia taloudellisia rasituksia ei nessä vuodessa kansainväliselle tasolle raken- 19652: voida asettaa satamia ylläpitävien kuntien nuskustannusten jakautuessa nykyistä oikeu- 19653: yksinään kannettaviksi, vaan valtion olisi denmukaisemmin. Kustannustason nousuun 19654: nykyistä voimakkaammin pyrittävä tuke- ei tämä toimenpide tule vaikuttamaan, koska 19655: maan satamarakennustoimintaa. satamien tehostunut suorituskyky varmasti 19656: Kun kuitenkin niin valtiovallalla kuin tasoittaa syntyneen kustannuslisän. 19657: kunnillakin on nykyisin erittäin suuria ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 19658: hoitusvaikeuksia, ei satamiemme rakenta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19659: mista voida jättää näiden yhteisöjen tuen 19660: varaan, vaan satamatoiminnan rahoittami- että halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin 19661: seen olisi etsittävä myös muita ratkaisumah- satamarakennusmaksun kantamiseksi 19662: do1lisuuksia. Eräs mahdollinen ratkaisu on ja osoittaisi näin kertyneet varat ko- 19663: se, että kaikesta viedystä ja tuodusta tava- ko?taisuudessaan satamiemme rakenta- 19664: rasta kannetaan aatamiemme mkentamista ja miseen ja kunnostamiseen oikeuden- 19665: kunnostamista varten määrätynsuuruinen mukaisessa suhteessa vienti- ja tuonti- 19666: maksu, joka jaetaan asianomaisten satamien satamien kesken. 19667: kesken satamien viennin ja tuonnin arvon 19668: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 19669: 19670: Veikko Kokkola. Pentti Niemi. Eino Raunio. 19671: G. Henriksson. J oh. Wirtanen. Vappu Heinonen. 19672: Rafael Paasio. Ensio Partanen. Valto Käkelä. 19673: Eetu Karjalainen. Meeri Kala.vainen. H. Törmä.. 19674: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Lyyli Aalto. 19675: Veikko Helle. Sylvi Siltanen. 19676: 461 19677: 19678: VII,28. -....:. Toiv.al. N:o 174. 19679: 19680: 19681: 19682: 19683: Niemi ym.: Kunnallisverolainsäädännön uudistamisesta. 19684: 19685: 19686: 19687: Eduskunnalle. 19688: 19689: Ne perusteet, joiden mukaan kunnallisve- heidän suorittamansa isännäntyön antamaan 19690: roa nykyisin joudutaan suorittamaan, ovat tulokseen, vaan pidetään liiaksi silmällä pel- 19691: oleellisissa kohdin vanhentuneet ja epäoi- kästään sanotun työn määrää. Keskisuurten 19692: keudenmukaiset. Verrattaessa kunnallisveroa ja suurviljelijäin verorasitus - kuten jat- 19693: valtionveroon voidaan ensinnäkin todeta, kuvasti huomautetaan - jää suhteettoman 19694: että kunnallisveroa on suoritettava vain tu- alhaiseksi verrattuna pienviljelijäin ja pal- 19695: lon eikä tulon ja varallisuuden (omaisuu- kansaajien kannettavana olevaan verorasi- 19696: den) perusteella, kuten valtionveroa. Toi- tukseen. Tästä syystä olisi välttämätöntä, 19697: seksi voidaan todeta, ettei kunnallisvero ole että niin kauan kuin maatalouskiinteistöjä 19698: sillä tavalla tulojen suuruuden mukaan on tarkoitus verottaa nykyiseen, ajastaan jäl- 19699: progressiivisesti nousevaa kuin nykyiset so- keen jääneeseen vanhoilliseen tapaan eikä 19700: siaaliset verotusperiaatteet edellyttäisivät. isännän työn arvon erikseen verottamisesta 19701: Kumpikin mainituista puutteista johtaa käy- voida luopua, isännänpalkka pitäisi määrätä 19702: tännössä siihen, että vähävaraisten ja pieni- arvioitavaksi niin, että siinä tulisivat ote- 19703: tuloisten palkansaaja- ja pienviljelijäpiirien tuksi huomioon toisaalta ainakin maatalou- 19704: kunnallisverorasitus on suhteettoman an- teen sijoitettujen pääomien ja maatalouden 19705: kara. Jotta tässä suhteessa saataisiin aikaan harjoittamisesta saadun bruttotuoton arvo 19706: korjaus ja samalla takeita siitä, ettei vero- ja toisaalta ko. kiinteistöihin kuuluvan vil- 19707: äyrin hinnan nousuun suuntautuva paine jellyn maan ala oikeudenmukaisella tavalla 19708: muodostuisi liian suureksi, kunnallisverope- porrastetun hehtaarilukuperustaen mukaan. 19709: rusteita koskeva lainsäädäntömme olisi saa- Muutoin ei pienviljelijäväestön nykyistä koh- 19710: tava aivan uudelle pohjalle. tuutonta verorasitusta saada kyllin nopeasti 19711: Paljon on ronistuttamisen sijaa myös siinä ja oikeudenmukaisesti tasoitetuksi. 19712: järjestelmässä, jota meillä noudatetaan maa- Edellä sanottuun viitaten allekirjoittaneet 19713: tilatalouden verotuksessa. Toisin kuin länti- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk- 19714: sissä naapurimaissamme Ruotsissa ja Nor- syttäväbi toivomuksen, 19715: jassa, maatalouskiinteistöjen verotus Suo- 19716: messa on yhä pääasiassa keskimääräisen tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 19717: lon mukaista verotusta. Paitsi sitä epäoikeu- toimenpiteisiin voimassa olevan kun- 19718: denmukaisuutta, että maatalouden harjoitta- nallisverolainsäädännön muuttamiseksi 19719: jat ja metsänomistajat näin esiintyvät jatku- niin, että kunnallisveroa olisi suoritet- 19720: vasti täysin erioikeutetussa asemassa olevana tava sekä tulon että varallisuuden pe- 19721: verovelvollisten luokkana yhteiskunnas- rusteella, että kunnallinen tulovero 19722: samme, nykyiseen pinta-alaverotusjärjestel- olisi nykyaikaisten verotusperiaattei- 19723: mään liittyy käytännössä monia muitakin den vaatimassa määrässä ja laajuu- 19724: kohtuuttomuuksia. Eräs kaikkein räikeim- dessa progressiivista ja että maa- ja 19725: mistä on siinä, että viljelijän ja metsänomis- metsätalouden harjoittajien oman työn 19726: tajan oman työn arvoa eli ns. isännänpalk- arvoa määrättäessä laki velvoittaisi ve- 19727: kaa määrättäessä ei kiinnitetä riittävästi rottajan pitämään tasapuolisesti s~"l 19728: huomiota verovelvollisten maksukykyyn ja mällä paitsi tärkeimpiä muita, vero- 19729: 462 VU,23. - Kunnallisverolainsä.ädäntö. 19730: 19731: 19732: velvollisten maksukykyyn suoranai- denmukaisella tavalla porrastetun kek- 19733: sesti vaikuttavia seikkoja, erityisesti taart'lukuperusteen mukaan. 19734: myös viljellyn maan pintaralaa oikeu- 19735: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 19736: 19737: Pentti Niemi. Ensio Partanen. Våinö Tikkaoja. 19738: Rafael Paasio. G. Henriksson. Valto Käkelä. 19739: Lyyli Aalto. Eino Raunio. Georg Eriksson. 19740: Edvard Pesonen. Arvo Tuominen. Anni Flinck 19741: Sulo Hostila. Våinö Leskinen. Kustaa Alanko. 19742: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. K. F. Haapasalo. 19743: Viljo Virtanen. Kaarlo Pitsinki. Meeri Kalavainen. 19744: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Onni Peltonen. 19745: Lars Lindeman. Sylvi Siltanen. 19746: 463 19747: 19748: VII,24. - Toiv.al. N: o 175. 19749: 19750: 19751: 19752: 19753: Hara ym.: Harkintaverotuksen soveltamista koskevasta tutki- 19754: muksesta ja siitä johtuvista toimenpiteistä. 19755: 19756: 19757: E d u s k u n n a ll e. 19758: 19759: Verotuksen raskauden ohella on elinkeino- velvollisen asema liikkeen laatuun ja laajuu- 19760: elämän piirissä synnyttänyt eniten tyytymät- teen nähden on näinollen täysin vailla lain 19761: tömyyttä kunnallisverotuksessamme jatku- suojaa ja lepää yksinomaan taksoituslauta- 19762: vasti käytettävä harkintaverotus, joka nojau- kunnan harkinnan varassa. 19763: tuu joulukuun 8 päivänä 1873 kunnallishalli- Tällainen harkintaverotuksen käyttö on 19764: tuksesta annettuun asetukseen. Kun tätä ase- vienyt yhä räikeämpiin epäoikeudenmukai- 19765: tusta annettaessa ei maassamme ollut vielä suuksiin ja jopa suoranaiseen mielivaltaan. 19766: nykyistä kirjanpitolainsäädäntöä, ei asetuk- Eräänä osoituksena tästä on se, että harkin- 19767: sessa voitu puhua tilinpäätöksestä, vaan käy- taverotus on syynä useimpiin verotuksesta 19768: tettiin siitä nimitystä arvio. Tällä lainsää- tehtäviin valituksiin. Kysymyksessä on näin 19769: täjä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että ollen selvä verotuksellinen epäkohta, joka 19770: veroviranomaisella olisi vapaa valta arvioin- olisi mitä pikimmin korjattava. 19771: tinsa mukaan vapaasti lähteä muuttamaan Valitettavasti ei edellisen eduskunnan jo 19772: taksoitettavan tulon loppusummaa, vaan oi- hyväksymässä mutta yli vaalien siirretyssä 19773: keus harkintaverotukseen annettiin, kuten uudessa verotuslaissa ole tätä lainkohtaa tyy- 19774: asetuksen valmistelutyöt osoittavat, vain, dyttävällä tavalla korjattu. Lukuunottamatta 19775: jotta sellaisissa poikkeuksellisissa oloissa, jol- sitä, että tämän uuden lain mukaan verovel- 19776: loin kunnan taloutta ei muuten voitu saada volliselta on pyydettävä selvitystä ennen har- 19777: tasapainoon, harkintaverotuksella voitaisiin kintaverotuksen toimittamista, ei uusi laki 19778: kerätä puuttuvat äyrit. takaa olennaista parannusta nykyiseen käy- 19779: Siitä huolimatta, että lainsäätäjä täten on täntöön. Lakitekstiin edelleen sisällytetyt sa- 19780: tarkoittanut tehdä harkintaverotuksesta poik- nonnat vähäisestä tulosta ja kohtuullisesta 19781: keussäännön, on vallitseva käytäntö vienyt määrästä ovat siksi väljiä, että ne antavat 19782: puheenaolevan lainkohdan soveltamiseen yhä mahdollisuuden varsin vapaaseen har- 19783: myöskin täysin normaalisissa olosuhteissa. kintaverotuksen käyttöön ja esimerkiksi sii- 19784: Myöskin taksoituslautakunnat ovat sovel- hen, että käytetään samaa prosentuaalista 19785: taneet lainkohtaa siten, että säästyneen tulon kerrointa liikevaihdosta kaikille saman alan 19786: arvion kohtuullista määrää harkittaessa ei ole liikkeen- ja ammatinharjoittajille. Kaikkien 19787: otettu huomioon niitä asianhaaroja, joiden niiden asianhaarojen tutkiminen, joiden tulee 19788: tulisi olla johtona asian arvostelemisessa, toi- olla johtona asian arvostelemisessa, vaatisi 19789: sin sanoen, milloin liikkeestä on syntynyt siksi suurta asiantuntemusta, että kun ote- 19790: säästöä vähän tai ei ollenkaan, on verotettava taan huomioon verolautakuntien kokoon- 19791: tulo määrätty yksinomaan taksoituslautakun- panossa vallitsevat erilaisuudet, on ymmär- 19792: nan oman harkinnan perusteella. Tällä ta- rettävää, etteivät oikeudenmukaisuusnäkökoh- 19793: valla on toisille liikkeille voitu hyväksyä dat voi tulla harkintaverotuksessa riittävässä 19794: verotuksen perusteeksi liikevaihtoon verrat- määrässä huomioonotetuiksi. 19795: tuna prosentuaalisesti hyvinkin vaatimaton Etenkin tällaisista epäoikeudenmukaisuuk- 19796: säästö, kun taas toisille yrittäjille on mai- sista ja kohtuuttomuuksista olisi käytännössä 19797: nittu säästö arvioitu aivan erilaista prosen- löydettävissä lukemattomia esimerkkejä. 19798: tuaalista perustetta noudattaen. Eri taksoi- Maamme monet pienkauppiaat ja -yrittäjät, 19799: tuslautakuntien harkintaverotuksen käytössä jotka vallitsevista olosuhteista johtuen joutu- 19800: on havaittavissa suuria eroavaisuuksia. Vero- vat toimimaan varsin erilaisten kustannus- 19801: 464 VU,24. - Harkintaverotus. 19802: 19803: 19804: tekijöiden pohjalla, ovat saaneet todeta jou- mus. Tämän tutkimuksen tuloksena olisi ryh- 19805: tuneensa kerta toisensa jälkeen kohtuutto- dyttävä niihin toimenpiteisiin, jotka ovat 19806: man harkintaverotuksen alaisiksi. Vuokra- välttämättömiä esiintyvien epä:kohtien kor- 19807: tasossa vallitseva erilaisuus, erisuuruiset kor- jaamiseksi sekä ammatin- ja elinkeinonhar- 19808: komenot, heikon maksukyvyn aiheuttamat joittajain oikeusturvan ja oikeudenmukaisen 19809: menetykset, luottojen indeksikorotukset, kul- verotuksen varmistamiseksi. 19810: jetuskustannukset, paikalliset kilpailuolosuh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 19811: teet ym. tekijät vaikuttavat mitä suurim- nioittavasti eduskunnan hyväksyttävå;ksi toi- 19812: massa määrin yrittäjän todellisen tulon sääs- vomuksen, 19813: tön suuruuteen, joten verotuksen lähtökoh- 19814: daksi ei voida asettaa jotakin määrättyä pro- että hallitus suorituttaisi kiireelli- 19815: senttia liikevaihdosta, eikä tällaista menette- sesti tutkimuksen kunnallisessa vero- 19816: lyä voida pitää lainsäätäjän tarkoittamana tuksessa noudatetun harkintaverotuk- 19817: harkintamenettelynä. sen soveltamisessa käytetyistä menet- 19818: Yllä todetut harkintaverotuksessa ilmene- telytavoista sekä ryhtyisi sellaisiin toi- 19819: vät epäkohdat ovat varsin laajakantoisia ja menpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutki- 19820: useita eri ammatti- ja toimialoja koskevia muksen yhteydessä havaittavien epä- 19821: sekä näiden epäkohtien ratkaisemiseksi liitty- kohtien poistamiseksi sekä ammatin- ja 19822: vät pulmat hyvin monitahoisia. Senvuoksi elinkeinonharjoittajain oikeusturvan 19823: olisi mielestämme välttämätöntä, että valtio- ja oikeudenmukaisen verotuksen var- 19824: vallan toimesta pikaisesti suoritetaan asiassa mistamiseksi. 19825: yli koko maan ulottuva perusteellinen tutki- 19826: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 19827: 19828: .Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. Erkki Tuuli. 19829: Erkki Koivisto. Toivo Hietala, R. Hallberg. 19830: Joh. Wirtanen. Esa Kaitila. T. Junnila. 19831: Väinö E. Nieminen. Mauri Seppä. 19832: 465 19833: 19834: VU,25. - Toiv.al. N:o 176. 19835: 19836: 19837: 19838: 19839: Vennamo: Toimenpiteistä maalaiskuntien veroäyrin hinnan 19840: nousun estämiseksi. 19841: 19842: 19843: E d u s 'k u n n a 11 e. 19844: 19845: Verotus on maassamme tavalliselle 'kan- mäksi ja verotus samalla oikeudenmukaisem- 19846: salle äärimmäisen ankara. Rinnan muiden maksi. 19847: verojen lisääntymisen kanssa on myös kun- Kun tarkastelemme nykyistä tilannetta, 19848: nallisverotus osoittanut jatkuvaa nousua. voimme kuitenkin todeta, että erityisesti lu- 19849: Kun kunnallisverot kansamme laajempien kuisissa maalaiskunnissa tulee kunnan vero- 19850: kerroksien keskuudessa ovat moninkertaisesti äyrin hinta lähivuosina nousemaan aivan 19851: raskaammat kuin välittömät valtion verot, kohtuuttomasti, ellei kiireellisiin erikoistoi- 19852: muodostaa tämä verotus, joka ei ole progres- menpiteisiin ryhdytä. 19853: siivinen, nykyisinkin useimmissa kunnissa Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 19854: nimenomaan vähävaraisille henkilöille epä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 19855: oikeudenmukaisen raskaan taloudellisen taa- muksen, 19856: kan. Veroäyrin hinnan jatkuvaan korottami- 19857: seen ei sen vuoksi voida missään tapauksessa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 19858: mennä. Päinvastoin olisi etsittävä kaikki kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin 19859: keinot, millä veroäyrin hintaa voitaisiin nimenomaan maalaiskuntien veroäyrin 19860: alentaa. Tällä tavoin voitaisiin saada nimen- hinnan nousun estämiseksi ja kunnal- 19861: omaan vähävaraisten verotaakkaa pienem- lisverotuksen rasituksen alentamiseksi. 19862: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 19863: 19864: Veikko Vennamo. 19865: 19866: 19867: 19868: 19869: 59 E 68'7/68 19870: 466 19871: 19872: VII,26. - Toiv.aJ. N:o 177. 19873: 19874: 19875: 19876: 19877: V. A. Virtanen ym.: K unna~Usen leimaveron kantamisesta 19878: metsän ostajalta. 19879: 19880: 19881: E d u s k u n n a ll e. 19882: 19883: Maamme syrjäisimmät ja usein myös köy- myyntiin säädettäisiin kunnallinen leima- 19884: himmät kunnat ovat tavallisesti myös niitä vero eli ns. aksiisivero. Kustakin metsäkau- 19885: kuntia, joissa on paljon metsiä. Nämä kun- pasta saisi se kunta, jonka alueella metsä si- 19886: nat eivät kuitenkaan saa lukea hyväkseen jaitsee, lukea hyväkseen määrätynsuuruisen 19887: verotuksessa metsänmyynnistä veroa lukuun- prosentin leimaverona kunnanveron tuot- 19888: ottamatta niiden työpalkkojen osalta, joita tona. Ostajalle tulisi luonnollisesti antaa oi- 19889: hakkuissa syntyy. Niinpä näissä kunnissa keus vähentää näin maksamansa kunnanvero 19890: kunnallisverotus on usein sangen raskas, ei- lopullisesta kunnanverostaan. Kun nam 19891: vätkä nämä kunnat pysty tästä johtuen te- kannettu kunnallinen leimavero olisi koko 19892: kemään edes lähimainkaan samanlaisia pal- valtakunnassa samansuuruinen, olisi sillä 19893: veluja kuntalaisilleen kuin rintamaiden kun- myöskin se hyöty, etteivät ostajat valites- 19894: nat. Toisaalta on selvää, ettei teollisuutta saan metsän ostoa aseta syrjäisiä ja usein 19895: ainakaan lähivuosina saada ulottumaan näi- kalliimmat veroäyrit omaavia kuntia toisia 19896: hin kuntiin ja sitä tietä saada helpotusta huonompaan asemaan. On luonnollista, että 19897: näiden kuntien raskaaseen kunnallisverotuk- ns. hankintakaupoissa tulisi vähentää työn 19898: seen. osuus pois kunnallisesta . leimaverosta, koska 19899: Jotta nämä syrjäisten metsäseutujen kun- työn osuushan joutuu muuta tietä kunnalli- 19900: tien asukkaat voisivat päästä edes osittain seen verotukseen. 19901: helpommalle verotukselle, olisi käsityksemme Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 19902: mukaan kohtuullista, että mainituilla kun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 19903: nille tehtäisiin mahdolliseksi saada kunnan- muksen, 19904: veroa myös metsäkaupoista. Tosin eduskunta 19905: hyväksyessään äskettäin ns. verotuslain hy- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi- 19906: väksyi verotuskohteeksi myös ,ostopaikan" menpiteisiin verotuslain muuttamiseksi 19907: myyntipaikan lisäksi. On kuitenkin toden- niin, että metsänmyynnin yhteydessä 19908: näköistä, että tämä määritelmä ei tule teke- saisi se kunta, jossa rnetsä sijaitsee, 19909: mään oikeutta syrjäisille metsäkunnille, vaan määrätyn prosentin mukaisen leimave- 19910: pikemminkin ostopaikoiksi katsotaan ne asu- ron kunnallisverotuksena ostajalta, 19911: tuskeskukset, joissa metsäyhtiöillä on piiri- jolla tulisi olla oikeus vähentää näin 19912: konttorinsa. maksamansa kunnallisvero lopullisesta 19913: Yksinkertainen ehdotuksemme olisi maini- kunnanverostaan. 19914: tun epäkohdan poistamiseksi, että metsän- 19915: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 19916: 19917: Viljo Virtanen. Anni Flinck. Sulo Hostila. 19918: Eino Raunio. Impi Lukkarinen. Ensio Partanen. 19919: Varma K. Turunen. K. Matilainen. Kaarlo Pitsinki. 19920: Edvard Pesonen. Veikko Helle. Arvo Tuominen. 19921: Rafael Paasio. Meeri Kalavainen. Våinö Tikkaoja. 19922: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Onni Hiltunen. 19923: 0. Lindblom. G. Henriksson. K. F. Haapasalo. 19924: 467 19925: 19926: VII,27. - Toiv.al. N:o 178. 19927: 19928: 19929: 19930: 19931: Tuuli ym..: Koko maata käsittävän peruskartoitustyön kiireh- 19932: timisestä. 19933: 19934: 19935: E d u s k u n n a ll e. 19936: 19937: Valtakunnallisten kartastotöiden merkitys kuntasuunnitelmien laatimiseen on suuri, 19938: on kasvamistaan kasvanut. Tärkein suuri- mutta asianmukaisen kartaston puuttuminen 19939: mittakaavainen kartta eli ns. peruskartta on tekee mahdottomaksi tällaisten suunnitelmien 19940: tarkoitus saada peittämään koko maa, mutta teon. 19941: työ käy sen merkitykseen nähden huomatta- Kun seutukaavatyö tulee rakennuslain voi- 19942: van hitaasti. Esimerkkinä mainittakoon, että maanastumisen jälkeen lakimääräiseksi ja 19943: n. 5 400 km2: n suuruisesta Kymenlaakson ta- saa siten tähänastista suuremman merkityk- 19944: lousalueesta ei ole vielä lainkaan peruskart- sen, olisi työlle myös kartaston puitteissa 19945: taa saatavissa ja 2 200 km2 on vielä koko- luotava asianmukaiset edellytykset. Erityi- 19946: naan vailla suurimittakaavaista karttaa. sesti olisi peruskartastotyöt saatava valmiiksi 19947: Alueellisen suunnittelutyön edellytykset ovat niillä alueilla, joilla taloudellinen edisty- 19948: kartaston puutteessa näinollen sangen vähäi- minen ja kehitys vaatii pikaisia alue- ja seu- 19949: set. Rautatie-, kanava- ja tiesuunnittelulle tukaavasuunnitelmia. 19950: on kartaston merkitys korvaamaton, sillä Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 19951: käytäntö on osoittanut, että hyvän kartta- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo- 19952: pohjan käyttö suunnitteluvaiheessa saattaa muksen, 19953: säästää yhden rautatien tai maantien raken- 19954: tamiskustannuksissa kymmeniä miljoonia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19955: markkoja, joten kartastoon uhratut määrä- koko maan käsittävän peruskartoitus- 19956: rahat saadaan nopeasti takaisin. Vielä mai- työn kiirehtimiseksi ja tätä koskevan 19957: nittakoon, että maalaiskuntien osoittama valtakunnallisen tärkeysjärjestyssuun- 19958: kiinnostus koko kunnan aluetta koskevien nitelman aikaansaamiseksi. 19959: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 19960: 19961: Erkki Tuuli. Urho Saariaho. 19962: Erkki Hara. Juha Rihtniemi. 19963: 468 19964: VII,28. - Toiv.al. N:o 179. 19965: 19966: 19967: 19968: Suonpää ym.: Eräiden maanteiden tiealueiden lunastuskor- 19969: vausten suorittamisesta valtion varoista. 19970: 19971: 19972: E d u s k u n n a ll e. 19973: 19974: Viime vuoden loppuun asti voimassaolleen Viime vuosina on työttömyystöinä suori- 19975: tielain mukaan kuntien velvollisuus oli suo- tettu suuressa määrin maanteiden rakennus- 19976: rittaa alueellaan rakennettavien uusien maan- töitä, joiden tiealueiden lunastamistoimituk- 19977: teiden ja vanhojen teiden levittämiseen tar- sia ei ole loppuunsuoritettu ja korvaukset 19978: vittavien maa-alueiden lunastaminen maan- ovat siis maksamatta. Tämän johdosta kun- 19979: omistajilta. Kuluvan vuoden alusta voimaan tien menot lähivuosina nousevat useaan sa- 19980: tulleen uuden tielain mukaan maantiealuei- taan miljoonaan markkaan korvausmaksuina. 19981: den korvauksista vastaa valtio. Onkin sen Usean kunnan kohdalla niiden suorittaminen 19982: vuoksi kohtuutonta, että edelleenkin niiden on ylivoimaisen raskasta. 19983: maanteiden kohdalta, joiden lunastustoimi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 19984: tukset eivät vielä ole päättyneet ja korvauk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19985: set ovat suorittamatta, vaikka tie jo on val- 19986: mis ja käytössä, kunnat joutuisivat tiealueen 19987: lunastuskorvaukset suorittamaan. Suuri epä- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 19988: oikeudenmukaisuus tapahtuu niitä kuntia menpiteisiin, että voidaan valtion va- 19989: kohtaan, joiden alueella viime vuoden lo- roilla suorittaa kaikkien ennen nykyi- 19990: pulla, ehkä muutamaa päivää tai viikkoa en- sen tielain voimaantuloa aloitettujen 19991: nen uuden tielain voimaantuloa, aloitettiin tai val'm,iiksi rakennettujen maantei- 19992: tien rakentaminen, jolloin kunta joutuu vas- den tiealueiden lunastuskorvaukset, 19993: taamaan tiealueen korvaamisesta maanomis- ellei kunta ole niitä suorittanut maan- 19994: tajille. S.ensijaan, jos työ olisi aloitettu kulu- omistaj~1le ennen tammikuun 1 päivää 19995: van vuoden puolella, valtion kuuluisi vastata 1957. 19996: kyseisistä korvauksista. 19997: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 19998: 19999: Leo Suonpää. Judit Nederström-Lunden. Niilo Nieminen. 20000: Matti Koivunen. Pauli Puhakka. Toivo Friman. 20001: Kaino Haapanen. Elli Stenberg. Irma Torvi. 20002: Pentti Liedes. Rainer Virtanen. Toivo Asvik. 20003: Irma Rosnell. J. Mustonen. Usko Seppi. 20004: Paavo Aitio. Toivo Kuja.la.. Esa Hietanen. 20005: Pertti Rapio. Antto Prunnila. H. Tauriainen. 20006: Aleksi Kiviaho. Eino Roine. Inkeri Virtanen. 20007: Toivo Niiranen. 20008: 469 20009: 20010: VII,29. - Toiv.al. N:o 180. 20011: 20012: 20013: 20014: 20015: Kokkola ym. : Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien 20016: eläkeoikeutta koskevien säännösten uudistamisesta. 20017: 20018: 20019: E d u s k u n n a 11 e. 20020: 20021: Voimassa olevan huoltoapulain 5 § :n si- sen muodossa. Viime mainittua toimenpidettä 20022: sältämät määräykset ovat käytännössä osoit- työnantajat käyttävät usein siinä työsuhteen 20023: tautuneet työntekijöille epäoikeudenmukai- vaiheessa, jolloin työntekijä on saavuttamassa 20024: siksi eivätkä anna työntekijöille sitä turval- edellä mainitun lainkohdan edellyttämän 20025: lista taloudellista perustaa, jonka he työ- kahdenkymmenen vuoden palvelusajan. Olisi 20026: kykynsä menetettyään tarvitsisivat. Mainit- kohtuullista, että työntekijän etuisuudet tur- 20027: tua pykälää on sovellettu käytäntöön mitä vattaisiin myöskin työpaikan vaihtumisen yh- 20028: erilaisimmin tulkinnoin ja sen suoma turva teydessä, esimerkiksi samoin ~rustein ·kuin 20029: on useissa tapauksissa muodostunut työnteki- siirryttäessä valtion palveluksesta kuntien 20030: jälle avustuksen luontoiseksi, vaikka pyrki- palvelukseen tai päinvastoin. 20031: myksenä pitäisi olla selvästi määrätyt velvol- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 20032: lisuudet työnantajalle, jonka palveluksessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20033: työntekijä on uhrannut parhaat vuotensa ja 20034: työkykynsä. Tähän asiaintilaan ei kansan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 20035: eläkelaki ole tuonut toivottua korjausta, sillä eläkelainsäädäntömme uusimiseksi si- 20036: tavallisesti työnantajat vähentävät kansan- ten, että yksityisessä työsuhteessa ole- 20037: eläkkeen asianomaisen huoltoapulain 5 §: n vien työntekijöiden eläkeoikeudet mää- 20038: perusteella saamasta eläke-edusta. Tämä ei riteltäisiin laissa nykyistä täsmällisem- 20039: ole ollut lainsäätäjän tarkoitus. min eläketurvaa lisäämällä ja huomioi- 20040: Huoltoapulain 5 § ei nykyisessä muodos- malla eri työnantajien palveluksessa 20041: saan pysty suojelemaan työntekijää myös- tehdyt työvuodet, ja että hallitus kii- 20042: kään siltä epävarmuudelta, joka on olemassa reellisesti antaisi esityksensä kansan- 20043: yrityksen lakkaamisen, työnantajan maksu- eläkkeiden vähennysoikeuden kieltämi- 20044: kyvyttömyyden ja mielivaltaisen irtisanomi- sestä. 20045: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 20046: 20047: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. Valto Käkelä. 20048: Viljo Virtanen. Arvi Turkka. Arvo Ahonen. 20049: Edvard Pesonen. Pentti Niemi. H. Törmä.. 20050: G. Henriksson. Joh. Wirtanen. Lyyli Aalto. 20051: Georg Eriksson. Ensio Partanen. Veikko Helle. 20052: Rafael Paasio. Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen. 20053: Eino Raunio. Vappu Heinonen. K. F. Haapasalo. 20054: 470 20055: 20056: VII,30. - Hemst.mot. N: o 181. 20057: 20058: 20059: 20060: 20061: Teir m. fl.: Angående erläggande ur statsmedel av kostna- 20062: derna för de för tillämpningen och övervakningen av la- 20063: gen om fiske nödvändiga, i 99 och 100 §§ sagda lag om- 20064: nämnda förrättningarna. 20065: 20066: 20067: T i 11 R i k s d a g e n. 20068: 20069: Med hänvisning till motiveringen i hem- för de förrättningar, som är nödvän- 20070: ställningsmotion n: o 157 vid 1955 års riks- diga för tillämpningen och övervak- 20071: dag föreslås, att riksdagen måtte besluta ningen av lagen om fiske och v{lka 20072: hemställa, omnämnes i 99 och 100 §§ i sagda 20073: lag, måtte erläggas ur statsmedel och 20074: att regeringen skyndsamt måtte vid- att anslag härför måtte upptagas i 20075: taga sådana åtgärder, att kostnaderna statsförslaget. 20076: Helsingfors den 12 augusti 1958. 20077: 20078: Grels Teir. Arthur La.rson. J. A. Junga.rå. 20079: VU,30. - Toiv.al. N:o 181. 20080: Suomennos. 20081: 20082: 20083: 20084: 20085: Teir ym.: Kalastuslain soveltamiselle ja valvonnalle vält- 20086: tämättömien, sanotun lain 99 ja 100 §:ssä mainittujen 20087: toimitusten kustannusten suorittamisesta valtion varoista. 20088: 20089: 20090: E d u s k u n n a ll e. 20091: 20092: Viitaten toivomusaloitteen n: o 157 vuoden välttämättömien, sanotun lain 99 ja 20093: 1955 valtiopäivillä perusteluihin ehdotetaan 100 §: ssä mainittujen toimitusten kus- 20094: eduskunnan päätettäväksi toivomus, tannukset suoritettaisiin valtion va- 20095: roista ja että tarkoitusta varten otet- 20096: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti taisiin määräraha tulo- ja meno- 20097: sellaisiin toimenpiteisiin, että kalastus- arvioon. 20098: lain soveltamista ja valvontaa varten 20099: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20100: 20101: Grels Teir. Arthur Larson. J. A. Jungarå. 20102: 472 20103: 20104: VU,Sl. - Toiv.al. N:o 182. 20105: 20106: 20107: 20108: 20109: Ryhtä: Korvauksen suorittamisesta Kuusamon kunnan Liika- 20110: senvaaran kylän asukkaiUe kalastusalueiden rnenettämi· 20111: sestä aiheutuneesta vahingosta. 20112: 20113: 20114: E d u s k u n n a ll e. 20115: 20116: Kuusamon kunnan Liikasenvaaran kylässä, täin huolestuneita, koska he olivat aikaisem- 20117: missä ·asuu yli 20 perhettä, olivat kalastus- min tottuneet saamaan runsaasti kalaa joka- 20118: olosuhteet ennen sotia erittäin hyvät, sillä päiväiseen ruokatalouteen, ja kalastus muu- 20119: kylän itäpuolella oli useita kalarikkaita ve- tenkin oli erittäin tärkeä sivuelinkeino sano- 20120: sistöjä, joista kylän asukkaat saivat kalaa tun kylän väestölle. Tämän vuoksi kyläryh- 20121: runsaasti sekä oman perheen ruokatalouteen män asukkaat katsovat, että he ovat joutu- 20122: että myöskin myytäväksi. Sodan jälkeen ta- neet menettämään erään tärkeän etuisuuden 20123: pahtuneessa alueluovutuksessa valtakunnan ilman omaa syytään ja näinollen olisi valtio- 20124: raja tuli kuitenkin sikäli lähelle Liikasenvaa- vallan toimesta kiireellisesti tutkittava se, mi- 20125: ran kylää, että kylän itäisellä ja pohjoisella tenkä Liikasenvaaran kyläryhmän asukkaille 20126: puolella olevissa vesistöissä oli kalastus lope- korvattaisiin ne vahingot, joita heille on ai- 20127: tettava kokonaan ja kalastusta varten jäi heutunut, kun kalastus muuttuneissa olosuh- 20128: vain Oulan:kajoen vesistö, mikä sijaitsee n. teissa on ollut lopetettava. 20129: 10 km: n päässä Liikasenvaaran kylästä. Edellä olevan perusteella esitänkin edus- 20130: Mutta kun sitten joulukuun 21 päivänä 1956 kunnan lausuttavaksi toivomuksen, 20131: annetulla lailla ( 634/56), jolloin vahvistet- 20132: tiin laki eräiden uusien luonnonsuojelualuei- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisesti 20133: den perustamisesta valtionmaille, jonka lain toimenpiteisiin sen vahingon korvaa- 20134: vahvistamisen yhteydessä muodostettiin mm. miseksi, mikä kalastuksen lopettami- 20135: Oulangan alue Kuusamon ja Sallan kun- sesta on aiheutunut Kuusamon kunnan 20136: nissa Oulangan kansallispuistoksi, tuli kalas- Liikasenvaaran kylän asukkaille, kun 20137: tuksen harjoittamiselle rajoituksia Oulanka- alueluovutuksessa ja uusien luonnon- 20138: joessakin. Tällä hetkellä onkin Liikasenvaa- suojelualueitten perustamisessa he ovat 20139: ran 'kyläryhmän asukkailta kalastus melkein joutuneet menettämään entiset kalas- 20140: kokonaan muuttuneissa olosuhteissa loppunut tusalueensa. 20141: ja senvuoksi kyläryhmän asukkaat ovat erit- 20142: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 20143: 20144: Niilo Ryhtä. 20145: 473 20146: VII,32. - Toiv.al. N: o 183. 20147: 20148: 20149: 20150: V. K. Turunen ym.: Selvityksen suorittamisesta valtion ja 20151: kirkon välisen organisatorisen yhteyden muuttamiseen liit- 20152: tyvistä kysymyksistä. 20153: 20154: 20155: E d u s k u n n a ll e. 20156: 20157: Vuoden 1957 valtiopäiville jätettiin aloite nen valtionkomitea edellä esitetyn kaltaisia 20158: selvityksen suorittamiseksi valtion ja kirkon kysymyksiä selvittämään. Ruotsissa on 20159: välisen organisatorisen yhteyden muuttami- useaan eri otteeseen valtiopäivillä puututtu 20160: seen liittyvistä kysymyksistä. Aloitteen pe- näihin kysymyksiin. Tärkein ja merkittävin 20161: rusteluissa lausuttiin mm. seuraavaa: ,Ylei- ratkaisu tehtiin kuitenkin viime vuoden 20162: sinä keskustelunaiheina ovat viime aikoina (1956) marraskuussa, jolloin valtiopäivät 20163: olleet toisaalta yksityisten kansalaisten ja suurella äänten enemmistöllä hyväksyivät 20164: kirkon ja toisaalta valtion ja kirkon väliset päätöksen valtion ja kirkon välisten kysy- 20165: organisatoriset ja taloudelliset suhteet. Kan- mysten kaikinpuolisesta selvittämisestä." 20166: salaiset kummastelevat, minkä vuoksi niiden- Että po. kysymys ei ole millään tavoin 20167: kin, jotka eivät kuulu ns. kansankirkkoon, uusi, sitä todistavat eduskunnan asiakirjat 20168: on osallistuttava kirkon ylläpitämistä tarkoit- jo niin varhaisilta valtiopäiviltä kuin 1909, 20169: taviin kustannuksiin. Toisaalta kuulee nii- 1910 ja 1914. Silloin aikansa vaiistuneet 20170: denkin kansalaisten taholta, jotka kuuluvat ruotsalaisen kansanpuolueen jäsenet (Jo- 20171: kirkon tai erilaisten uskonnollisten yhdys- han Inhorr, John Hedberg, Arvid Neo- 20172: kuntien jäsenyyteen, ihmettelevän sitä, vius, Erik von Troil, J. Storbjörk ja 20173: minkä vuoksi jonkin liikeyrityksen, osuus- Gustaf Gädda) esittivät eduskunnan pää- 20174: kunnan, asunto- tai muun osakeyhtiön on tettäväksi, ,että valtiopäivät alamaisesti 20175: suoritettava varsin huomattavia rahamääriä päättäisivät pyytää Hänen Keisarilliselta 20176: niitä sivuamattomUn tarkoituksiin tai - jos Majesteetiltaan selvitystä, millä tavoin kir- 20177: pakollista verotusta tätäkin tietä hoidetaan kon ja valtion välinen yhteys voitaisiin par- 20178: - miksi ei näin kertyneitä varoja käytetä haiten purkaa sekä laatia asiasta tämän sel- 20179: enemmän kansakokonaisuutta hyödyttäviin vityksen pohjalta lakiesityksen esitettäväksi 20180: kohteisiin. On myös kummasteltu sitä, että Suomen Valtiopäiville". Aloitteiden, joiden 20181: valtio itse osallistuu kustannuksiin, jotka ei- pohjalta mainittu ehdotus oli tehty, peruste- 20182: vät sille varsinaisesti kuulu: onhan esimer- luissa esitettiin mm. seuraavaa: ,Viime aiko- 20183: kiksi valtion vuoden 1957 tulo- ja menoar- jen uskonnollis-poliittisen ajan kehitys on 20184: vion 10 pääluokan kohdalla osoitettu molem- yhä enemmän kulkeutunut siihen suuntaan, 20185: pien kirkkokuntiemme tarpeisiin yhteensä että kristillinen kirkko lopulta tulee erotetta- 20186: lähes 80 milj. markkaa, erilaisista kirkon vaksi valtiosta. Näin on ollut asia useim- 20187: piiriin kuuluvista tuki- ja lainoitusmäärära- missa vanhoissa kulttuurimaissa, joissa kir- 20188: hoista puhumattakaan. kon ja valtion välinen yhteys on vallinnut 20189: Edellä esitettyjen ja muidenkin niihin lä- vuosisatoja. - - - 20190: heisesti liittyvien kysymysten, kuten esimer- Myös meidän maassamme on kysymys kir- 20191: kiksi valtakunnan väestörekisterin ja hau- kon erottamisesta valtiosta työntynyt esiin. 20192: tausmaakysymyksen ennakkoluuloton, kiihko- Tällainen vaatimus esiintyi erittäin selvänä 20193: ton ja asiallinen tutkiminen ja selvittely sen poliittisen uudelleen muovautumisen ai- 20194: olisi meillä Suomessakin saatava aikaan. kana ja jälkeen, minkä maamme koki joita- 20195: Läntisissä naapurimaissamme Tanskassa ja kin vuosia sitten. - - - Tässä yhteydessä 20196: Ruotsissa ollaan tässä suhteessa paljon pi- on tultu siihen käsitykseen, että jos tahdo- 20197: temmällä kuin meillä. Tanskassa jo niin var- taan tyydyttävällä tavalla korjata kirkolli- 20198: hain kuin vuonna 1928 asetettiin 26-jäseni- sella alalla nyt vallitsevat epäkohdat, niin 20199: 60 E 68'7 /518 20200: 474 vn,32. - Valtio ja kirkko. 20201: 20202: 20203: voitaisiin tämä saavuttaa täysin ainoastaan kirkkoon ja kristilliseen elämään vahingolli- 20204: siten, että kirkko ja valtio erotettaisiin toi- sella tavalla kirkollisten kysymysten järjeste- 20205: sistaan. Ja kun kehitys meidän aikanamme lyssä niin kauan kuin heillä, jotka edustavat 20206: näyttää kulkevan epätavallisen nopeasti, ei tätä ajattelutapaa, ei ainoastaan ole oikeus 20207: luulisi kestävän kauan, ennenkuin tämä vaan myös velvollisuus neuvotella ja päättää 20208: uudistusvaatimus tulee niin voimakkaaksi, kirkon sisäisistä asioista. Senvuoksi tulisi 20209: ettei sen torjuminen enää ole mahdollista. kaikilla niillä, jotka vilpittömästi toivovat 20210: Kun myös arvellaan, että tämän uudistuksen kirkon parasta ja kristillisen elämän edistä- 20211: ratkaisu on luonteeltaan niin komplisoitu, mistä olla vaativana velvollisuutena saada 20212: että se edellyttää perustuslain muutosta, tämä kirkolle ja kristilliselle elämälle epä- 20213: mikä saattaa tapahtua ainoastaan perustus- edullinen yhteys puretuksi niin pian kuin 20214: lain säätämässä järjestyksessä, tulisi tästä mahdollista ja kirkolle taatuksi oikeus itse 20215: selvästi ilmetä, että tämän kysymyksen rat- huolehtia ja määrätä omista asioistaan. Jos 20216: kaisu joka tapauksessa vaatii melkoisen ajan. kirkko sellaisen järjestelyn kautta tulisi me- 20217: On sen vuoksi mitä suurimmassa määrin tar- nettämään jotakin ulkonaisesta vallastaan ja 20218: peellista ajoissa ryhtyä niihin toimenpitei- arvostaan, tulisi se voittamaan sen takaisin 20219: siin, jotka ovat tarpeen kysymyksen onnelli- moninkertaisesti lisättynä sisäisenä voimana 20220: selle ratkaisulle, jottei tämän laiminlyönnin ja lujuutena. 20221: takia kirkon ja valtion ero tulisi valmistu- Että kirkko tai kristinusko tarvitseisi 20222: matta ja hätiköiden suoritettua ja epäonnis- tuekseen valtion mahtia, siitä tuskin voidaan 20223: tuneesti ratkaistuksi. pitää kiinni. Päin vastoin osoittaa kristilli- 20224: Valtiotaloudelliselta kannalta katsoen on sen kirkon historia, että mitä kiinteämpi yh- 20225: kirkon valtiosta erottaminen epäilemättä teys kirkon ja valtion välillä on vallinnut, 20226: kohtuullista ja toivottavaa, sillä valtiokirkko- sitä suurempi on ollut vaara, että kristinus- 20227: systeemin ylläpito vaatii vuosittain melkoi- kon alkuperäinen puhtaus ja kauneus mene- 20228: sia summia valtion varoja. Lähiaikoina, jol- tetään ja kristillinen elämä poljetaan ja syr- 20229: loin niin monet suuret uudistukset, joiden jäytetään. Jähmettynyt muotoelämä on to- 20230: onnellinen toteuttaminen on riippuvainen sin säilynyt, mutta kristinuskon oleellinen 20231: käytettävissä olevista välttämättömistä va- puoli ei ole päässyt esille. Sitä vastoin on 20232: roista, näyttää kysymyksen tämä puoli vaati- kristinusko noussut korkeimpaan ~uuruu 20233: van asianmukaista huomiota. Ja kun myös- teensa niinä aikoina, jolloin se on ollut täy- 20234: kin täytyy asettaa kyseenalaiseksi, onko kir- sin riippumaton valtiollisesta mahdista. Sel- 20235: kolla enään mitään suoranaista etua valtio- laiset tosiasiat edessämme eivät mitkään epä- 20236: kirkkosysteemin ylläpitämisestä, niin näyttää röinnit saisi nousta kirkon ja valtion toisis- 20237: tämän vuosisatoja vanhan kirkon ja valtion taan erottamiseksi. 20238: yhteyden katkaiseminen sekä oikeutetulta Pitänee huomauttaa, että valtiokirkon pa- 20239: että toivottavalta. Että myös valtio tulisi piston joukossa on myös sellaisia, jotka peri- 20240: voittamaan kirkon ja valtion erosta, näyttää aatteessa hyväksyvät kirkon ja valtion eron. 20241: kiistattomalta ja sitä ovat vahvistaneet Tosin tältä taholta ei vielä ole näkynyt ko- 20242: Ranskassa saadut kokemukset, jossa, kuten vin monia lausuntoja ko. asiassa, mutta 20243: jo on mainittu, kirkon ja valtion ero on suo- monista seikoista saattaa tehdä johtopäätök- 20244: ritettu jo kauan sitten. sen, että myös siellä on sellaisia, jotka halua- 20245: Kristilliseltä näkökannalta katsoen näyttäisi vat yhtyä tämän kysymyksen käytännölli- 20246: koituvan kirkolle vain etua, jos se vapautet- sessä ratkaisussa tässä esitetyn suuntaisesti. 20247: taisiin valtion vaikutuksesta. Ei ole ajatelta- Samaten on aihetta uskoa, että sellainen toi- 20248: vissa, että ne monenlaiset ajattelutavat, jotka vomus on levinnyt laajalle kansan syvissä ri- 20249: ovat erityisesti meidän ajallemme ominaisia veissä. Tätä käsitystä vahvistaa myös se, 20250: ja jotka nykyisten olosuhteiden seurauksena että tietyt poliittiset puolueet ovat katsoneet 20251: tulisivat vaikuttamaan myös seurakuntaelä- aiheelliseksi käsitellä tätä kysymystä ohjel- 20252: mässä enemmän kuin aikaisemmin, olisivat missaan. Tämä kaikki osoittaa, ettei kysymys 20253: kirkolle eduksi eikä kirkolle siis olisi jatku- ole kansallemme vieras tai että kysymyksen 20254: vasti eduksi ylläpitää yhteyttä valtioon. Ny- esille otto eduskunnassa . olisi liian aikaista. 20255: kyisen ajan kristinuskolle vihamielisen ajat- Kirkon ja valtion täydellinen ero sekä oi- 20256: telutavan täytyy ehdottomasti vaikuttaa keuden luovuttaminen kristityille kirkko- 20257: VII,S2.- V. K. Turunen ym. 475 20258: 20259: kunnille järjestää valtiosta riippumatta omat vät olosuhteet olevan mitä parhaimmat asian 20260: asiansa pitäisi senvuoksi olla sekä niille it- saattamiseksi kaikkia kansalaispiirejämme 20261: selleen samoin kuin valtiolle hyödyllisin ja tyydyttävään päätökseen. 20262: ainoa tapa, jolla suotuisa käytännöllinen rat- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ja val- 20263: kaisu voidaan tämän kysymyksen suhteen ai- tion sekä uskonnollisten yhdyskuntiemme pa- 20264: kaansaada." rasta tarkoittaen allekirjoittaneet viitaten 20265: Nämä aloitteet eivät kuitenkaan niissä valtiopäiväjärjestyksen 31 §: ään kunnioit- 20266: oloissa, joissa yhteiskunnallisia uudistustehtä- taen ehdottavat eduskunnan päätettäväksi, 20267: viä oli vaikka millä mitalla, ehtineet käsitte- 20268: lyva.iheeseen raueten joko valtiopäivien päät- että hallitus suorituttaisi kaikinpuo- 20269: tymisen tai hajoittamisen yhteydessä. En- lisen selvityksen niistä tekijöistä ja 20270: simmäinen maailmansota, sen jälkeinen väli- vaikutuksista, jotka jo ennakolta olisi 20271: vaihe maan itsenäistymisineen ja kansallisso- otettava huomioon siinä tapauksessa, 20272: tineen, itsenäisen maan rakennusvaihe ja että valtion ja kirkon väli$tä organi- 20273: jälleen maailmansota, eivät luoneet edelly- satorista yhteyttä nykyisestään muu- 20274: tyksiä tämän tärkeän periaatteellisen ratkai- tettaisiin tai että tämä yhteys lakkau- 20275: sun suorittamiseksi. Nyt sensijaan näyttä- tettaisiin. 20276: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20277: 20278: Varma K. Turunen. Toivo Friman. Eino Kilpi. 20279: Pertti Rapio. Pauli Puhakka. Sylvi Siltanen. 20280: Väinö R. Virtanen. Esa Hietanen. Toivo Kujala. 20281: Eino Raunio. G. Henriksson. Ville Pessi. 20282: Hugo Manninen. Rafael Paasio. J. Mustonen. 20283: Tauno Kelovesi. Mauri Ryömii.. 20284: 476 20285: 20286: VII,33. - Toiv.al. N:o 184. 20287: 20288: 20289: 20290: 20291: V. K. Turunen ym.: Rukouspäivien huvitilaisuuksia koske- 20292: vien määräysten tarkistamisesta. 20293: 20294: 20295: E d u s k u n n a 11 e. 20296: 20297: Viitaten vuoden 1955 valtippäiville jätet- kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk- 20298: tyyn toivomusaloitteeseen n: o 161 huvi- ym. syttäväksi toivomuksen, 20299: tilaisuuksien järjestämisestä annettujen mää- 20300: räysten tarkistamisesta rukouslauantaisin ja että hallittts kiireJäisi kiitos-, katu- 20301: aloitteen johdosta laki- ja talousvaliokunnan mus- ja rukouspäivien huvitilaisuuksia 20302: vuoden 1957 valtiopäivillä antamaan yksimie- koskevien määräysten tarkistamista. 20303: liseen mietintöön n: o 58 allekirjoittaneet 20304: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 20305: 20306: Varma K. Turunen. Veikko Helle. Eetu Karjalainen. 20307: Viljo Virtanen. Arvo Ahonen. Georg Eriksson. 20308: Meeri Xala.va.inen. Sulo Hostila. Lars Lindeman. 20309: Kustaa Ala.nko. Vilho Väyrynen. Arvo Tuominen. 20310: Kalle Matilainen. 0. Lindblom. Juho Karvonen. 20311: Anni Flinck. Kaarlo Pitsinki. Väinö Tikka.oja. 20312: H. Törmä. Sylvi Siltanen. Viljo Rantala. 20313: Lyyli Aalto. K. F. Haapasalo. 20314: VALTIOPÄIVÄT 20315: 1958 20316: 20317: LIITTEET 20318: VIII 20319: 20320: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 20321: TOIVOMUSALOITTEET 20322: 20323: 20324: 20325: 20326: HELSINKI 1958 20327: VALTIONEUVOSTON Km.TAPAINO 20328: Turun Yliopiston valtionavustusta, koululaitosta, korkeakoulu- ja 20329: ammattiopintoja, kirjastolainsäädännön uudistamista sekä 20330: urheilumäärärahojen jakoa ja käyttöä koskevia laki- 20331: ja toivomusaloitteita. 20332: 481 20333: 20334: VIII,l. - Lak.al. N: o 66. 20335: 20336: 20337: 20338: 20339: Paasio ym..: Ehdotus laiksi Turun Yliopiston valtionavus· 20340: tuksesta. 20341: 20342: 20343: E d u s k u n n a 11 e. 20344: 20345: Maamme yliopisto- ja korkeakoululaitosta tärkeät opilliset laitokset voivat korkeakoulu- 20346: on valtion taholta sodan jälkeisinä vuosina laitoksen puitteissa saada vastapainonsa. 20347: huomattavasti kehitetty. Siten vuonna 1950 Tässä mielessä on valtiovallan syytä tukea 20348: annetulla lailla (231/50) säädettiin maan Turussa olevia korkeakouluja. 20349: neljälle kauppakorkeakoululle 70 % :n suu- 20350: ruinen valtionapu niiden todellisista hyväksy- Ehdottaessaan korkeakoulun perustamista 20351: tyistä menoista ja seuraavana vuonna sää- Ouluun komitea lähtee siitä nimenomaisesta 20352: dettiin lailla 169/51 Yhteiskunnalliselle kor- edellytyksestä, että tämä ehdotus toteutetaan 20353: keakoululle 75% :n suuruinen vastaavanlai- puhtaasti positiivisten toimenpiteiden kautta, 20354: nen valtionapu. Vuonna 1952 valtioneuvosto so. ilman, että muiden, jo olemassaolevien 20355: asetti komitean Helsingin yliopiston kansle- korkeakoulujen kehitystä käydään rajoitta- 20356: rin P. J. Myrbergin puheenjohdolla laati- maan. Näillä täytyy olla mahdollisuus an- 20357: maan yleissuunnitelmaa maan korkeakoulu- taa jatkuvasti yhä parempaa, kasvavat vaati- 20358: politiikan yhtenäistämisestä ja korkeakoulu- mukset täyttävää tieteellistä opetusta ja py- 20359: jen kehittämisestä maan kulttuurin tarpeita syä ajan tasalla tieteellisessä tutkimuksessa. 20360: nykyistä paremmin tyydyttäväksi. Tämä ns. Tämä voi tapahtua ainoastaan siten, että 20361: korkeakoulukomitea korostaa vuonna 1956 korkeakouluille tuleva valtion menoarvion 20362: valmistuneessa ansiokkaassa mietinnössään, osa nykyisestä tuntuvasti nousee. Tähän ovat- 20363: että ,korkeakoulujen kehittämisessä on eri- kin kaikki mahdollisuudet olemassa." 20364: tyinen huomio kiinnitettävä siihen, että ole- Kuitenkin se muoto, jossa korkeakouluko- 20365: massa olevat välttämättömät laitokset saate- mitea esittää valtionavun annettavaksi Tu- 20366: taan täysin toimintakykyisiksi". run yliopistolle, poikkeaa yliopiston vuonna 20367: Aivan ensisijaisena toimenpiteenä komitean 1951 ja myöhemmin jättämissä anomuksissa 20368: toiminta-aikana jo olemassa olleiden korkea- esitetystä avustusmuodosta sikäli, että kor- 20369: koulujen osalta korkeakoulukomitea pitää keakoulukomitea ,pitää tarkoituksenmukai- 20370: niiden lakisääteistä valtionapua tarkoittavien simpana, että valtio ottaa vastatakseen lääke- 20371: anomusten hyväksymistä, joita Turun yli- tieteellisen tiedekunnan menojen lisäksi ma- 20372: opisto ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja temaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan me- 20373: vuodesta 1950 lähtien jatkuvasti useammassa noista", kun sitä vastoin ,humanistisen tiede- 20374: vaihtoehtoisessa muodossa on esittänyt val- kunnan menot samoinkuin ne menot, jotka 20375: tioneuvostolle, ja jotka Helsingin yliopiston aiheutuvat lainopillisen tiedekunnan perusta- 20376: elimien taholta jo kahteen kertaan ovat saa- misesta, jäävät tällöin suoritettaviksi yliopis- 20377: neet puoltavan lausunnon. Komitea lausuu ton yksityisistä varoista". Yliopisto taasen 20378: yleisperusteluissaan (s. 48): vuonna 1951 ja myöhemmin jättämissään 20379: ,Opetus- ja tutkimustyön desentralisointia valtionapuanomuksissa esitti, että sille lääke- 20380: komitea on harkinnut kahdesta eri näkökul- tieteellisen tiedekunnan menojen lisäksi an- 20381: masta. Toisaalta komitea pitää tärkeänä, että nettaisiin valtionapua 80 % muiden tiede- 20382: syntyy toinen mahdollisimman monipuolinen kuntien ja yliopiston hallinnon vaatimista 20383: kulttuurikeskus Helsingin rinnalle ja että menoista niiden periaatteiden mukaisesti, 20384: 61 E 687/58 20385: 482 VIII,l. - Turun Yliopiston valtionavustus. 20386: 20387: 20388: jotka ilmenevät kauppakorkeakoulujen val- saavutuksia maamme korkeamman kulttuuri- 20389: tion avustuksesta annetussa laissa ja asetuk- viljelyn alalla eikä myöskään yliopiston vas- 20390: sess~ (231/50, 269/50) sekä Yhteiskunnalli- taisuudessa tarjoamia kehitysmahdollisuuksia. 20391: sen korkeakoulun valtionavustuksesta anne- Korkeakoulukomitean mietintö antaa kum- 20392: tussa laissa ja asetuksessa (168/51, 409/51). massakin suhteessa riittävän ja tasapuolisen 20393: Korkeakoulukomitean mietinnöstä on ope- selvityksen. On kuitenkin syytä viitata Tu- 20394: tusministeri pyytänyt Turun yliopistolta lau- run yliopistossa viime vuosina, yliopiston 20395: suntoa mietinnön yliopistoa koskevalta osalta. saatua uusituksi opetus- ja tutkimustilansa 20396: Lausunnossaan yliopisto edelleenkin asetti ja jossain määrin lisätyksi opettajakuntaansa, 20397: etusijalle muihin kuin lääketieteellisen tiede- tapahtuneeseen erityisen nopeaan sekä ulko- 20398: kunnan menoihin nähden prosenttimääräisen naiseen että myös sisäiseen, tieteellisen alan 20399: valtionavun pitäen kuitenkin 70% :n suu- käsittävään, kasvuun. Opiskelijamäärä, jota 20400: ruista avustusta näistä menoista riittävänä. voidaan pitää jonkinlaisena, joskin perin yk- 20401: Toisaalta yliopisto ilmoitti kiitollisena otta- sipuolisena kuvana yliopiston suorituskyvystä, 20402: vansa vastaan valtionavun myös korkeakoulu- on vuodesta 1951 lähtien lisääntynyt yli kol- 20403: komitean ehdottamassa muodossa, mikäli täl- minkertaiseksi ollen kevätlukukaudella 1958 20404: lainen avustusmuoto valtion taholta syystä 1 801 ylioppilasta. Tapahtunut suotuisa kehi- 20405: tai toisesta katsottaisiin suotavaksi. Peruste- tys osoittaa, että mikäli yliopiston laitoksista, 20406: lunaan yliopisto esittää, että valtionavun tul- niiden varusteista ja opetuksen tasosta pide- 20407: lessa kauppakorkeakoulujen ja Yhteiskunnal- tään huolta, ei Turun yliopiston tiellä kan- 20408: lisen korkeakoulun valtionavustuksesta annet- sainvälisessäkin mielessä huomattavaksi yli- 20409: tujen lakien mukaisesti määräprosenttina yli- opistoksi, mitä sen asema kansan itsensä va- 20410: opiston kuluista lääketieteellistä tiedekuntaa paaehtoisella keräyksellä perustamana ja sen 20411: lukuunottamatta koko yliopiston toiminnan kulttuuritahdon voimakkaana symboolina 20412: osalle, yliopisto säilyttäisi mahdollisuutensa edellyttää, ole muita kuin taloudellisia es- 20413: tasapuolisesti kehittää toimintaansa, kun teitä. Yliopiston taloudelliset mahdollisuudet 20414: taasen matemaattis-luonnontieteellisen tiede- ovat välttämättömyyden saneleman uudisra- 20415: kunnan ottaminen lääketieteellisen tiedekun- kennustoiminnan johdosta entisestäänkin pie- 20416: nan lisäksi valtion ylläpidettäväksi, minkä nentyneet, joten yliopisto ei voi tarjota yhä 20417: muotoisena korkeakoulukomitea esittää avus- lisääntyvälle opiskelijamäärälle tyydyttävää 20418: tuksen annettavaksi Turun yliopistolle, voisi opetusta eikä ylläpitää yliopistossa tieteiden 20419: ajan mittaan uudelleen johtaa tilanteeseen, kehityksen vaatimaa tasoa tieteellisessä tutki- 20420: jossa yliopisto ei riittävästi voisi tukea hu- muksessa. Olisi vahinko, ellei Turun yliopis- 20421: manististen tieteiden alaan kuuluvaa tutki- ton uusia rakennuksia, joihin yliopisto on 20422: musta ja opetusta. Tähän Turun yliopiston uhrannut pääosan vapaasta omaisuudestaan 20423: omaksumaan kantaan ovat vaikuttaneet myös ja jotka vastavalmistuneina muodostavat kor- 20424: ne myönteiset kokemukset, joita edellä mai- keatkin asialliset vaatimukset täyttävän yli- 20425: nittujen korkeakoulujen kohdalta on saavu- opistokompleksin, voitaisi käyttää tehokkaasti 20426: tettu prosenttiperiaatteelle rakentuvan val- maamme tieteen hyväksi. Tilapäisen valtion- 20427: tionavustuksen linjaa noudatettaessa. avun turvin tämä ei enää käy päinsä. Turun 20428: Vaikka eduskunta on jo laatinut lait kor- yliopiston valtionavun järjestäminen lailla 20429: keakoulukomitean ehdottaman uuden korkea- on siten käsitettävä erittäin keskeiseksi ja 20430: koulun perustamisesta Ouluun ja Jyväskylän kiireelliseksi toimenpiteeksi huolehtiessamme 20431: kasvatusopillisen korkeakoulun laajentami- maamme korkeamman hengenviljelyn menes- 20432: seksi yliopiston luonteiseksi, on komitean en- tymisestä. 20433: sisijaisiksi tarkoittamat esitykset vanhojen Edellä lausutun perusteella ehdotamme, 20434: korkeakoulujen kehittämiseksi vielä pääpiir- 20435: teittäin toteuttamatta. Ei ole tarpeen lähteä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 20436: selostamaan Turun yliopiston tähänastisia van lakiehdotuksen: 20437: VIII,!. - Paasio ym. 483 20438: 20439: 20440: Laki 20441: Turun Yliopiston valtionavustuksesta. 20442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 20443: 1 §. taan kokonaisuudessaan valtion varoista val- 20444: Turun Yliopistolle, joka on Turun Yli- tion tulo- ja menoarviossa olevien määrä- 20445: opisto-niminen rekisteröity säätiö, annetaan rahojen rajoissa. Hallintomenoihin myönne- 20446: valtionavustusta sen mukaan kuin tässä laissa tään valtionavustusta sen mukaan kuin edellä 20447: säädetään. 2 § : ssä säädetään. 20448: 2 §. Lääketieteellisen tiedekunnan laitokset ovat 20449: Turun Yliopisto saa, jäljempänä 3 § : ssä valtion omaisuutta ja kehitetään niitä valtion 20450: mainituin poikkeuksin ja mikäli se jatku- varoilla valtion tulo- ja menoarviossa olevien 20451: vasti täyttää tässä laissa säädetyt ehdot, vuo- määrärahojen rajoissa. 20452: tuista valtionavustusta 70% sen todellisista 20453: ja hyväksyttävistä menoista. 4 §. 20454: Turun Yliopiston todellisiin ja hyväksyttä- Valtionavustuksen saamiseksi vaaditaan: 20455: viin menoihin luetaan: 1) että Turun Yliopistoa ei ylläpidetä ta- 20456: 1) hallintoviranomaisten, opettajien, kir- loudellisen voiton tavoittamiseksi; 20457: jastojen, laitosten ja kanslian toimenhaltijoi- 2) että Turun Yliopistossa noudatetaan 20458: den, ylimääräisten opettajien ja muun hen- sille vahvistettuja perussääntöjä; 20459: kilökunnan palkat, palkkiot, eläkkeet ja per- 3) että opetusajan ja lukuvuoden pituus 20460: he-eläkkeet samoin kuin tapaturmavakuutus- sekä opetus on niin järjestetty, että Turun 20461: maksut, lapsilisämaksut sekä muut lakisää- Yliopistossa eri tutkinnoissa saavutetaan sel- 20462: teiset kustannukset; lainen tieto- ja taitomäärä, joka vastaa Hel- 20463: 2) laitosten vuotuismäärärahat opetus- ja singin yliopiston tutkintovaatimuksia; 20464: tieteellisten välineiden hankkimista ja hoitoa 4) että Turun Yliopiston opettajilla on 20465: ja tarveaineita varten, kirjastojen vuotuis- yliopistollista opetusta vastaava kelpoisuus; 20466: määrärahat hankintoja, sidotusta ja hoitoa 5) että varattomille opiskelijoille myönne- 20467: varten sekä kanslian vuotuismäärärahat; tään asetuksessa säädetyn perusteen mukaan 20468: 3) omien rakennusten vuokra-arvo määrät- vapautusta tai alennusta lukukausimaksuista; 20469: tynä valtioneuvoston vahvistaman perusteen ja 20470: mukaan, ottamatta kuitenkaan lukuun sitä 6) että valtionavustuksena saadut varat 20471: osaa rakennusten arvosta, mikä vastaa valtion käytetään niihin tarkoituksiin, joihin ne on 20472: yliopistolle antamaa rakennusavustusta; myönnetty, sekä että käyttämättä jäänyt 20473: 4) vuokramaksut vuokratuista huoneis- avustus palautetaan valtiolle. 20474: toista, jotka ovat välttämättömiä yliopiston 20475: toiminnalle ja joiden vuokran maksamiseen 5 §. 20476: tai kunnossapitoon yliopisto ei muuten saa Toimet, jotka on otettu huomioon edus- 20477: valtionavustusta; sekä kunnan hyväksyessä Turun Yliopistolle tule- 20478: 5) menot huonetilojen kalustoista, lämmi- van määrärahan, otetaan pysyväisesti huo- 20479: tyksestä, valaistuksesta, vedestä, siivouksesta mioon valtionavustusta määrättäessä. 20480: ja vakuutusmaksuista. 20481: Turun Yliopisto voi saada valtionavustusta 6 §. 20482: myös omien huoneistojen hankkimiseen ja Jos havaitaan, että Turun Yliopisto ei 20483: laajentamiseen, laboratorioiden ja laitosten täytä säädettyjä ehtoja, tai jos sen toimin- 20484: perustamiseen ja laajentamiseen sekä kalus- nassa ilmenee epäkohtia, joita ei huomautuk- 20485: ton hankkimiseen valtion tulo- ja menoar- sista huolimatta korjata, on valtioneuvostolla 20486: viossa olevien määrärahojen rajoissa. valta päättää valtionavustus joko kokonaan 20487: tai sen tarkoitustaan vastaamattomaksi osoit- 20488: 3 §. tautuneelta osalta lakkautettavaksi sekä an- 20489: Lääketieteellisen tiedekunnan vuotuisme- taa määräys siitä, miten valtionavustuksella 20490: not, hallintomenoja lukuunottamatta, korva- hankittu omaisuus on käytettävä. 20491: 484 VIII,l. - Turun Yliopiston valtionavustus. 20492: 20493: 20494: 7 §. 8 §. 20495: Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- Tämä laki tulee voimaan päivänä 20496: misesta annetaan asetuksella. kuuta 195 , kuitenkin niin, että sen 2 § : ää 20497: on sovellutettava vasta vuoden 195 alusta. 20498: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20499: 20500: Rafael Paasio. 0. Lindblom. 20501: Olavi Lähteenmäki. Sylvi Siltanen. 20502: Esa Kaitila. Sulo Hostila. 20503: Paavo Aitio. Meeri Kalavainen. 20504: Kalervo Saura. Ensio Partanen. 20505: Urho Kulovaara. Arvo Tuominen. 20506: Varma K. Turunen. Eino Raunio. 20507: Viljo Virtanen. Kaarlo Pitsinki. 20508: Pentti Niemi. Veikko Kokkola. 20509: Mauno Jussila. Veikko Helle. 20510: Vappu Heinonen. K. F. Haapasalo. 20511: Eino Roine. Urho Saariaho. 20512: Inkeri Virtanen. Johannes Virolainen. 20513: 485 20514: 20515: VIU,2. - Lak.al. N: o 67. 20516: 20517: 20518: 20519: 20520: Kulovaara ym.: Ehdotus la!iksi Turun opettajakorkeakoulusta. 20521: 20522: 20523: E d u s k u n n a II e. 20524: 20525: Kun se lainsäädännön tarkistustyö ja leen antama yleissivistys oli huomattavan 20526: kansakoulutoimen uudelleen järjestäminen, korkea ja niissä oloissa epäilemättä riittävä 20527: jonka olennaisen osan muodostaa äskettäin kansakoulunopettajan tehtäviin. Myöhemmin 20528: voimaan astunut kansakoululaki asetuksi- on kansamme yleinen sivistystaso huomatta- 20529: neen, olisi saatettava kaikilta osilta päätök- vasti kohonnut. Vastaavasti ovat myös kansa- 20530: seen, on olemassa riittävä peruste sille, että koululle asetettavat vaatimukset kasvaneet. 20531: myös väliaikaisina toimivien opettajakorkea- Tämä koskee myös niitten opettajia. Ei voida 20532: koulujen asema selvitetaan. Näitähän on pitää tarkoituksenmukaisena eikä ajan oloja 20533: tällä hetkellä vielä kaksi, nim. Turun ja Hel- vastaavana seminaarivalmistuksen hallitsevaa 20534: singin väliaikaiset opettajakorkeakoulut. asemaa. Yhä määrätietoisemmin olisi pyrit- 20535: Kouluviranomaisten toimesta on suoritettu tävä ylioppilaspohjaiseen valmistukseen, joka 20536: tutkimus siitä, mistä kunnista opettajakor- viime vuosina onkin huomattavasti laajen- 20537: keakoulut ovat saaneet oppilaansa ja missä tunut. 20538: niistä valmistuneet opettajat ovat virassa. Eteenpäin mentäessä on luonnollisesti kat- 20539: Tällöin on todettu, että Jyväskylän kasvatus- sottava, että opettajain valmistuksessa ei 20540: opillinen korkeakoulu saa oppilaansa etu- jouduta liikatuotantoon. Tämän välttämi- 20541: päässä Keski-Suomesta, jonka alueelle palaa- seksi voidaan valmistuslaitosten oppilasmää" 20542: vat tässä korkeakoulussa valmistuneet useim- riä vielä pienentää. Tällainen toimenpide 20543: mat opettajat. Tämän korkeakoulun vaiku- merkitsisi opetuksen tehostumista ja palau- 20544: tusalueeksi on siis muodostunut Keski-Suomi, tumista normaalioloihin. 20545: vieläpä niin, että Vaasan, Kuopion ja Joen- Lähiaikoina on ratkaistava kansalaiskou- 20546: suun linjan pohjoispuolelle ei sanotulla kor- lun ja oppikoulun, ehkä muittenkin koulu- 20547: keakoululla ole enää olennaista vaikutusta. muotojen opettajien valmistamista koskevat 20548: Se kilpailee sekä Turun että Helsingin opet- kysymykset. Olkoot näitä koskevat suunni- 20549: tajakorkeakoulujen kanssa Tampereesta ja telmat minkälaiset tahansa, niitten toteutta- 20550: Porista, viimeksimainitun kanssa myös Lah- mista osaltaan helpottaisi se, että Turussa 20551: desta, Kotkasta ja Imatrasta. olisi kansakoulunopettajien valmistuslaitos. 20552: Yhtä selvästi paikallinen vaikutusalue on Koko koulutoimen kannalta olisi epäilemättä 20553: muillakin opettajakorkeakouluilla. Turun lyhytnäköistä ja epätarkoituksenmukaista 20554: väliaikainen opettajakorkeakoulu saa oppi- lakkauttaa laitos, jolla jo on kohta kymme- 20555: laansa pääasiallisesti Turun ja Porin lää- nen vuoden kokemus ja niin sanoaksemme 20556: nistä. Tälle alueelle siitä valmistuneet opet- valmis ,koneisto" opettajien valmistuksessa. 20557: tajat myös sijoittuvat. Mainitusta tutkimuk- Turun väliaikaisen opettajakorkeakoulun 20558: sesta käy selville, ettei kaksi ylioppilaspoh- vakinaistaminen ei nykyoloissa saa muodos- 20559: jaista kansakoulunopettajain valmistuslai- tua taloudellisesti raskaaksi yritykseksi. Kor- 20560: tosta kykene tyydyttämään koko maan tar- keakoulun toimintaa läheltä seuranneitten 20561: vetta. Sen vuoksi olisi lounais- ja Iänsi-Suo- taholla pidetään mahdollisena sitä, että lai- 20562: men ylioppilaille varattava jatkuvasti mah- tos jatkuvasti työskentelisi nykyisissä suojis- 20563: dollisuus valmistua kansakoulunopettajiksi saan, Nummen kansakoulun melko avarissa 20564: Turussa. ja muutenkin tyydyttävissä suojissa. Kun 20565: Kun seminaarit lähes sata vuotta sitten korkeakoulu tarvitsee harjoitusluokkia, niin 20566: järjestettiin, oli kansan sivistystaso alempi nama saataisiin jatkamalla yhteistyötä mai- 20567: kuin nykyään. Tällöin seminaarien kasvateil- nitun koulun kanssa. Turun kaupunki on 20568: 486 VIII,2. - Turun opettajakorkeakoulu. 20569: 20570: 20571: puolestaan valmis muutenkin tukemaan esillä peellisena Turun väliaikaisen opettajakorkea- 20572: olevaa hanketta ja helpottamaan sen toteut- koulun vakinaistamista ja sentähden kun- 20573: tamista. Mihinkään suurisuuntaisiin raken- nioittaen ehdotamme, 20574: nusyrityksiin ja varojen sijoituksiin ei siis 20575: ole tarvis lähteä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 20576: Edellä esitetyn perusteella pidämme tar- van lakiehdotuksen: 20577: 20578: 20579: 20580: Laki 20581: Tumn opettajakorkeakoulusta. 20582: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 20583: 1 §. Lisäksi korkeakouluun voidaan perustaa pe- 20584: Turun kaupungissa väliaikaisena toimiva ruspalkkaisia kirjastonhoitajan, sihteerin, 20585: opettajakorkeakoulu muutetaan vakinaiseksi käsityönohjaajan ja puutarhurin virkoja 20586: valtion varoilla ylläpidettäväksi korkeakou- sekä kirjastoapulaisten, talonmiehen, vahti- 20587: luksi 1. 1. 1960 lukien. mestarin ja emännöitsijän toimia. Niinikään 20588: Turun opettajakorkeakoulun tehtävänä on saadaan korkeakouluun valtion tulo- ja 20589: valmistaa ylioppilaista kansakoulunopettajia menoarvion rajoissa ottaa tuntiopettajia ja 20590: sekä järjestää kansakoulun eri asteiden ja ylimääräisiä toimenhaltijoita. 20591: aineiden opettajien pedagogista valmistusta 20592: ja jatkokoulutusta. 5 §. 20593: Turun kaupunki on velvollinen osoitta- 20594: 2 §. maan erityisen alueen, josta korkeakoululle 20595: Turun opettajakorkeakoulu on suomenkie- on saatavissa riittävä määrä lapsia suoritta- 20596: linen. Opiskelijoilla on oikeus kuulusteluissa maan oppivelvollisuuttaan. Näiden lasten 20597: ja tutkinnoissa käyttää ruotsinkieltä niin- koulunkäyntiä Turun kaupunki on velvolli- 20598: kuin siitä asetuksella säädetään. nen avustamaan samojen perusteiden mu- 20599: kaan kuin omissa kansakouluissaan. 20600: 3 §. 20601: Turun opettajakorkeakoululla on harjoi- 6 §. 20602: tuskoulu ja muut korkeakoulun toiminnalle Turun opettajakorkeakoulu on opetusmi- 20603: välttämättömät laitokset. Korkeakoululla on nisteriön alainen. Siinä tapahtuva kansakou- 20604: oikeus järjestää opetusharjoittelua kunnalli- lunopettajien valmistus ja jatko-opiskelu on 20605: sissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sen kouluhallituksen valvonnassa sen mukaan 20606: mukaan kuin asetuksella säädetään. kuin asetuksella säädetään. 20607: 20608: 4 §. 7 §. 20609: Turun opettajakorkeakoulussa on perus- Yksityiskohtaiset säännökset tämän lain 20610: palkkaisia ylemmän ja alemman palkkaus- täytäntöönpanosta ja Turun opettajakorkea- 20611: luokan lehtorinvirkoja sekä opettajanvirkoja. koulun perussäännöstä annetaan asetuksella. 20612: 20613: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20614: 20615: Urho Kulova.ara. Ensio Partanen. Paavo Aitio. 20616: Vappu Heinonen. Onni Peltonen. Judit Nederström-Lunden. 20617: Rafael Paasio. Sylvi Siltanen. Mauno Jussila. 20618: 487 20619: 20620: VIII,3. - Lak.al. N: o 68. 20621: 20622: 20623: 20624: 20625: Saukkonen ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppilwulujen valtion- 20626: avusta annetun lain muuttamisesta. 20627: 20628: 20629: E d u s k u n n a ll e. 20630: 20631: Yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi- tionavun riittämättömyydestä johtuen yksi- 20632: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 4 § : n tyisoppikoulujen lukukausimaksut on ollut 20633: mukaan, sellaisena kuin mainittu lainkohta pakko nostaa kohtuuttoman korkeiksi. 20634: on 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa Oppikoulun kehityssuuntauksen osoittami- 20635: laissa, yksityisoppikoulun vakinaista luokkaa seksi mainittakoon, että suurten ikäluokkien 20636: kohti maksettavan valtionavun suuruus on huippuvuoteen 1961 mennessä olisi perustet- 20637: 965 000-1028 000 markkaa vuodessa ja rin- tava arviolta 2 000 uutta luokkaa. Tästä 20638: nakkais-osastoa kohti maksettavan valtion- määrästä olisi yksityisoppikoulujen osuus 20639: avun suuruus 670 000-733 000 markkaa vuo- ainakin kaksi kolmannesta, koska näitä kou- 20640: dessa. luja on 274, mutta valtion oppikouluja vain 20641: Tämä järjestelmä, että rinnakkaisosaston 119. Osa uusista luokista saadaan siten, että 20642: valtionapu on pienempi kuin vakinaisen luo- myönnetään perustamislupia uusille kou- 20643: kan valtionapu, on peräisin ajoilta, jolloin luille, mutta ilmeistä on, ettei näin voida 20644: kouluihin ei yleensä tarvinnut perustaa rin- tarvetta läheskään tyydyttää. Toinen ja val- 20645: nakkaisosastoja eikä niiden perustamista pi- tiolle halvempi keino on perustaa kouluihin 20646: detty erityisen suotavanakaan. Aikaisemmin, rinnakkaisosastoja niin paljon kuin suinkin 20647: joilloin yksityisoppikoulujen opettajien palk- on mahdollista ottamalla mahdollisimman 20648: kaus ei ollut määrätty samansuuruiseksi kuin tarkoin käyttöön kaikki huonetilat ja opetta- 20649: valtion oppikoulujen vastaavien opettajien javoimat sekä käyttämällä vuorolukua ja 20650: palkkaus, koulut voivat saada rinnakkaisosas- aineluokkajärjestelmää. Yksityisoppikoulut 20651: toilleen opettajia pienemmällä palkalla kuin ovat jo nyt perustaneet huomattavasti rin- 20652: mitä varsinaisten luokkien opettajille mak- nakkaisosastoja, vaikka niiden perustaminen 20653: settiin. Nykyisin rinnakkaisosaston opettajan onkin taloudellisesti epäedullista rinnakkais- 20654: palkkaus ei eroa vakinaisen luokan opettajan osastojen valtionavun pienuuden vuoksi. 20655: palkkauksesta. Samaa kalustoa ja samoja Tilanne oppikoulualalla on erittäin vaikea, 20656: opetusvälineitä voidaan vain vähäiseltä sillä tiukan pääsytutkinnon muodostaman 20657: osalta käyttää sekä vakinaisilla luokilla että karsinnan jälkeenkin voitiin hyväksytyistä 20658: rinnakkaisosastoilla. Jos rinnakkaisosastoja pyrkijöistä ottaa kouluun viime keväänä 20659: on useita niinkuin nyt on ja vastaisuudessa vain 64 %. Tilanne tulee muodostumaan kes- 20660: tulee vielä enemmän olemaan, aiheutuu tämättömäksi, ellei kaikin käytettävissä ole- 20661: siitä uusia kalusto- ja opetusvälinehankin- vin keinoin hoideta suurten ikäluokkien kou- 20662: toja. Sitäpaitsi palkkausmenot muodostavat lutusta. Eräs tehokas keino koulunkäynti- 20663: koulunpidon suurimman menoerän, joka siis mahdollisuuksien lisäämiseksi on nostaa rin- 20664: on täysin samansuuruinen vakinaisilla ja rin- nakkaisosastojen valtionapu samalle tasolle 20665: nakkaisosastoilla. kuin vakinaisten luokkien valtionapu. Tämän 20666: Kaikki yksityisoppikoulut huomioonottaen avulla yksityisoppikoulut saadaan nykyistä 20667: valtionapu peittää nykyisin noin 70 % kou- huomattavasti suuremmassa määrässä perus- 20668: lujen menoista. Kaikissa tapauksissa valtion- tamaan rinnakkaisosastoja ja siten lievittä- 20669: apu ei kuitenkaan riitä edes palkkausmenojen mään koulupulaa tavalla, joka on valtiolle 20670: peittämiseen. Yksityisoppikoulujen toisen tu- halvin, sillä se voitaisiin ·aikaansaada määrä- 20671: lolähteen muodostavat lukukausimaksut. Val- rahalla, joka tuskin ylittäisi yhden koulun 20672: 488 VIII,3. - Yksityisoppikoulujen val:!;ionavustus. 20673: 20674: 20675: rakennuskustannuksia tai 2-3 koulun otta- markkaa vakinaiselle luokalle, olisi lisämeno 20676: misesta valtion haltuun aiheutuvia menoja. 236 000 000 markkaa vuodessa rinnakkais- 20677: Yksityisoppikouluissa on nyt noin 800 rin- osastojen nykyisen lukumäärän mukaan. 20678: nakkaisosastoa. Jos edellä mainitusta järjes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 20679: telystä aiheutuvien menojen arvioimiseksi 20680: laskelma suoritetaan viidennen avustusluo- että Eduskunta hyväksyisi seura.I- 20681: kan mukaan, jossa avustus on 701500 mark- van lakiehdotuksen: 20682: kaa vuodessa rinnakkaisosastolle ja 996 500 20683: 20684: 20685: Laki 20686: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta. 20687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi- 20688: vänä lokakuuta 1950 annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1958 20689: annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 20690: 4 §. kien linjajaon ylläpitämistä varten opetus- 20691: Valtionapua myöntää opetusministeriö: ministeriön harkinnan mukaan. 20692: 1) 965 000-1028 000 markkaa vuodessa 20693: kutakin toiminnassa olevaa vakinaista ja rin- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä heinä- 20694: nakkaisluokkaa kohti; sekä kuuta 1959, josta lukien myös aikaisemmin 20695: 2) koulun vahvistettuun lukusuunnitel- myönnetyt rinnakkaisosastojen valtionavut 20696: maan merkittyjen vaihtoehtoisten ja vapaa- järjestetään maksettaviksi tässä laissa sää- 20697: ehtoisten aineiden opetusta sekä lukioluok- dettyjen perusteiden mukaan. 20698: 20699: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20700: 20701: Jussi Saukkonen. Olavi Lähteenmäki. R. Hallberg. 20702: Margit Borg-Sundman. Erkki Hara. Mikko Asunta. 20703: Juha Rihtniemi. Saara Forsius. Juho Tenhiälä. 20704: Erkki Tuuli. Martti Salminen. Mauri Seppä. 20705: Oskari Lehtonen. N. Kosola. 20706: 489 20707: 20708: vm,4. - Lak.al. N: o 69. 20709: 20710: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 20711: 20712: 20713: E d u s k u n n a 11 e. 20714: 20715: Nuorisonsa hyväksi järjestää jokainen si- lupiirinsä kansakoulussa valvonnan alaisena 20716: vistysvaltio paljon varoja vaativan koululai- suorittaa ne koetehtävät, jotka ovat välttä- 20717: toksen. Äskettäin hyväksytyillä laeilla on mättömiä opetuksen tulosten tarkastamiseksi. 20718: myös meidän maamme koulutointa huomatta- Kouluhallitus esittikin kansakouluasetuksessa 20719: vasti tehostettu. Kuitenkin kokemus sekä säädettäväksi, että kirjeopisto, joka on saa- 20720: meillä että muissa maissa osoittaa, että varsi- nut siihen kouluhallituksen yleisluvan, voi 20721: naisen koulun lisäksi on valtion pidettävä pyytää kansakoulun johtajaa järjestämään 20722: huolta myös koulunkäyntinsä päättäneiden koululla valvonnan alaisen kirjoituskokeen 20723: nuorten työn ohella tapahtuvasta jatkuvasta tai suullisen kuulustelun sen toteamiseksi, 20724: opiskelusta. Tätä tarkoittavia säännöksiä si- että koulupiiriin kuuluva itseopiskelija on 20725: sältyy kansakoululakiin, ja työväenopistojen oppinut kirjeopiston oppimäärän ja että 20726: toiminta tarkoittaa pääasiassa samaa. Mo- opettajalle valvonnasta suoritettavan palk- 20727: nissa maissa on lisäksi koulunkäyntinsä kion perusteet määräisi kouluhallitus. Ase- 20728: päättänyttä nuorisoa varten järjestetty eri- tukseen ei kuitenkaan otettu tätä tärkeätä 20729: tyisiä kirjeopistoja, ja nimenomaan tarmok- säännöstä, vaikka siitä ei olisi koitunut val- 20730: kaat nuoret ovat voineet niiden avulla te- tiolle enempää kuin kunnillekaan minkään- 20731: hokkaasti täydentää sitä tieto- ja taitomää- laisia kustannuksia ja vaikka se ilmeisesti 20732: rää, jota he työssänsä tarvitsevat. Kirjeopis- olisi voinut mitä suurimmassa määrässä li- 20733: toja on meilläkin jo toiminnassa. Kuitenkin sätä koulunkäyntinsä päättäneen nuorison 20734: niiden tutkinnot edellyttävät riittävää val- jatkuvaa opiskelua. Kun tämän tärkeän 20735: vontaa, jotta niiden perusteella annetut to- asian järjestäminen ei sietäisi viivytystä, 20736: distukset saisivat luotettavuuden ja kirje- olisi kansakoululakia niin täydennettävä, 20737: opetus sen ansaitseman arvon. Uutta kansa- jotta tarkoitus saavutettaisiin. 20738: koululainsäädäntöä suunniteltaessa oli tar- Sentähden esitämme kunnioittaen, 20739: koituksena järjestää kansakoulut avustamaan 20740: valtion tarkastuksen alaista kirjeopetusta si- että Eduskunta hyväksyisi se1traa- 20741: ten, että opiskelijoilla olisi oikeus oman kou- van lakiehdotuksen: 20742: 20743: 20744: Laki 20745: kansakoululain muuttamisesta. 20746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa- 20747: koululain (247/57) 51 § :ään näin kuuluva uusi 2 momentti: 20748: 51 §. piirinsä kansakoulussa valvonnan alaisena 20749: - - - - - - - - - - - - - - - suorittamaan kirjeopiston järjestämät kirjoi- 20750: Koulunkäyntinsä päättänyt, joka jatkaa tuskokeet ja suulliset kuulustelut. Palkkiosta, 20751: opiskelua kouluhallituksen valvonnan alaisen jonka kirjeopisto suorittaa valvonnasta kan- 20752: kirjeopiston ohjauksena, on oikeutettu oman sakoulunopettajille, säädetään asetuksella. 20753: 20754: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20755: 20756: Armas Leinonen. Veikko Hyytiäinen. Anni Hosia. 20757: Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki. Esa Kaitila. 20758: Juho Tenhiälil•. 20759: 62 E 687/58 20760: 490 20761: 20762: VIII,5. - Lak.al. N: o 70. 20763: 20764: 20765: 20766: 20767: Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran- 20768: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- 20769: tamisesta. 20770: 20771: 20772: Eduskunnalle. 20773: 20774: Pitkien valmistelujen jälkeen sai edus- man palkan alhaisemman viikkotuntimäärän 20775: kunta maaliskuussa 1957 valmiiksi lain kan- muodossa. Uudessa laissa nostetaan kansa- 20776: sakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta laiskoulun opettajan viikottainen opetusvel- 20777: ja eläkkeistä. Kyseessä oleva laki toi ilmei- vollisuus 26 viikkotunrt;iin, joten selvä palk- 20778: sesti mukanaan melkoisia parannuksia niihin kaetujen huononnus on todellakin tapahtu- 20779: epäkohtiin, joita oli todettu kansaikoululai- nut. Vielä ihmeellisemmäksi tämän kysymyk- 20780: toksen palveluksessa olevien henikilöiden sen tekee se, että samanaikaisesti voimaan 20781: palkkauksessa esiintyneen. Mutta perusteel- astunut kansaikoululaki edellyttää kansalais- 20782: l~ista vaimisteluista huolimatta jäi lakiin koulun opettajalta aikaisemmin vaaddrttua 20783: eräs puutteellisuus, joka pitäisi viipymättä suurempaa opilJista ammattipätevyyttä. 20784: korjata. Ei nimittäin voitane väittää, etteikö Käytännössä tilanne johtaa siihen, että 20785: uuden lain määräyksien mukaan kansalais- kansalaiskoulun opettajalle määrättyjä vel- 20786: koulussa yläkansakoulunopettajan palkka- vollisuuksia lisätään, mutta samanaikaisesti 20787: edut huonontuneet siitä, mitä ne olivat aö.kai- vähennetään palkkaukseen kuuluvia etui- 20788: semmin. Uusi laki sijoittaa kansalaiskoulun suuksi•a. Tällainen asioiden hoito ei voine 20789: ja yläkoulun opettajan samaant 22 palkka- olla kansa:koululaitoksenkaan etujen mu- 20790: luokkaan. Aikaisemminkin oli kansalaiskou- kaista. 20791: lun ja yläkoulun opettajan peruspalkka yhtä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 20792: suuri, mutta viikottainen opetusvelvo11isuus nioittaen, 20793: oli sen sijaan jatkokoulun (kansalaiskoulun) 20794: opettajalla 24 ja yläkoulun opettajalla 30 että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 20795: viikkotuntia. Jatkokoulun opettaja tuli siis van lakiehdotuksen: 20796: saamaan vaativammasta työstään korkeam- 20797: 20798: 20799: Laki 20800: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja 20801: eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 20802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- 20803: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lairu (248/57) 40 § :n 1 mo- 20804: mentti näin kuuluvaksi: 20805: 40 §. opettavan yläkansakoulunopettajan 24, apu- 20806: Opettajavirkojen haltijain viikoittainen koulussa opettavan yläkansakoulunopettajan 20807: opetusvelvollisuus on: alakansakoulunopetta- 24 ja keskikoulun lehtorin 26 viikkotuntia. 20808: jan 24, yläkansakoulun 30, kansalaiskoulussa 20809: 20810: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20811: 20812: Nestori Kaasalainen. Veikko Savela. 20813: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa. 20814: 491 20815: 20816: VIII,6. - Lak.al. N: o 71. 20817: 20818: 20819: 20820: 20821: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen asevelvolliselle 20822: viranhaltijalle eräissä tapauksissa suoritettavasta palkasta. 20823: 20824: 20825: E d u s k u n n a 11 e. 20826: 20827: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- lulaitoksen kustannuksista annettu laki on 20828: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta tullut kumotuksi 1 päivästä elokuuta lukien, 20829: 1957 annetun lain (248/57) 12 §: n 2 mo- on välttämätöntä, että alussa mainitun palk- 20830: mentin mukaan reservin kertausharjoituksiin kauslain 12 § : n 2 momentin edellyttämät 20831: tai ylimääräiseen palvelukseen taikka sota- säännökset annetaan erityisellä lailla, joka 20832: tilan aikana palvelukseen kutsutulle makset- tulee voimaan mahdollisimman pian. Koska 20833: tavasta palkkauksesta säädetään erikseen. ei ole aikanaan uutta lakia nyt jo kumoutu- 20834: Valtioon virka- ja työsuhteessa olevalle ase- neen tilalle säädetty, on myös kohtuullista, 20835: velvolliselle mainituissa tapauksissa suoritet- että tämä nyt annettava laki tulee taanneh- 20836: tavasta palkkauksesta on annettu säännökset tivasti koskemaan myöskin niitä kertaushar- 20837: 23 päivänä joulukuuta 1953 annetulla lailla joituksissa olleita, jotka eivät elokuun 1 päi- 20838: (522/53), mitkä säännökset kansakoululai- vän jälkeiseltä ajalta ole saaneet kertaushar- 20839: toksen kustannuksista annetun lain 13 § : n joituksissa oloajastaan maksettavaa palkkaa. 20840: 5 momentilla, niin kuin se on muutettuna Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 20841: 15 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa 20842: (379/56), on ulotettu koskemaan vastaavasti että Eduskunta hyväksyisi näin 20843: myös kansakoulunopettajia. Koska kansakou- kuuluvan lakiehdotuksen: 20844: 20845: 20846: Laki 20847: kansakoululaitoksen asevelvolliselle viranhaltijalle eräissä 20848: tapauksissa suoritettavasta palkasta. 20849: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 20850: Palkan suorittamisesta kansakoululaitoksen vastaavasti voimassa, mitä valtioon virka- tai 20851: viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 1 työsuhteessa olevalle asevelvolliselle suoritet- 20852: päivänä heinäkuuta 1957 annetussa laissa tavasta palkasta on säädetty tai vastedes 20853: (248/57) tarkoitetulle kansakoululaitoksen säädetään. 20854: viranhaltijalle, joka on kutsuttu asevelvolli- 20855: suuslain (452/50) nojalla reservin kertaus- 20856: harjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä elokuuta 20857: taikka sotatilan aikana palvelukseen, olkoon 1958 lukien. 20858: 20859: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 20860: 20861: Armas Leinonen. 20862: 492 20863: 20864: Vlll,7. - Lak.al. N:o 72. 20865: 20866: 20867: 20868: 20869: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi ammattiopintojen avustuslain 20870: muuttamisesta. 20871: 20872: 20873: E d u s k u n n a ll e. 20874: 20875: Ammattikoulutuksen aiheuttamien talou- kelijoista huomattava määrä on yli 24-vuo- 20876: dellisten kysymysten ratkaisu asettaa koulu- tiaita. 20877: tuksen tarpeessa oleville suuria vaikeuksia. Apurahan suuruus on 30--60 % valtioneu- 20878: Vuonna 1944 säädetty ammattiopintojen voston vahvistamista kohtuullisista kustan- 20879: avustuslaki, joka antaa mahdollisuuksia avus- nuksista. Käytännössä kuitenkaan valtioneu- 20880: tuksen ja lainan saantiin ammattiopintoja voston määrittelemät opintokustannukset ei- 20881: varten, ei kaikilta kohdiltaan vastaa ajan vät vastaa todellisia elinkustannuksia, joten 20882: vaatimuksia. Laissa määritellään ne perus- tosiasiallisesti valtion avustus ei nouse lain 20883: teet, jotka oikeuttavat apurahan saantiin. edellyttämiin prosenttimääriin. 20884: Käytännössä rajoittavimmaksi ehdoksi on Ammattiopintojen avustuslakia olisi muu- 20885: muodostunut ikäraja. Avustuksen saannin tettava siten, että avustusta edellyttävä ra- 20886: edellytyksenä on, ettei apurahan anoja ole joittava ikäraja poistetaan. Lisäksi valtio- 20887: täyttänyt 24 vuotta. Tähän sääntöön laki neuvoston tulisi päätöksessä avustuslain täy- 20888: myöntää kuitenkin eräitä poikkeuksia, mutta täntöönpanosta seurata todellisia kustannuk- 20889: kuitenkin suuri määrä anomuksia hylätään sia, mutta myös apurahan suuruutta sääte- 20890: liian korkean iän perusteella, tai opiskelijat leviä prosenttimääriä olisi korotettava siten, 20891: jättävät hakemuksen tekemättä tietäessään että ne olisivat vähintään 50 ja enintään 20892: ikärajan todennäköisesti aiheuttavan anomuk- 100 sadalta opintokustannuksista. 20893: sen hylkäämisen. Varsinkin teknillisissä kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20894: luissa lain määräämä ikäraja on sulkenut hy- 20895: vin monia pois sen taloudellisen avun pii- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 20896: ristä, jota ammattiopintojen avustuslaki edel- van lakiehdotuksen: 20897: lyttää, sillä juuri teknillisissä kouluissa opis- 20898: 20899: 20900: 20901: Laki 20902: ammattiopintojen avustuslain muuttamisesta. 20903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1944 annetun 20904: ammattiopintojen avustuslain (796/44) 3 § ja 4 § :n 1 momentti, sellaisina kuin ne 20905: ovat muutettuina 21 päivänä lokakuuta 1949 annetussa laissa (655/49), näin kuuluviksi: 20906: 3 §. seen, erikoiskursseille tai oppipaikkaan; sekä 20907: Apurahan saannin edellytyksenä on, että 4) ei ole sotaorpojen työhuollosta annetun 20908: asianomainen: lain (363/43) mukaan oikeutettu saamaan 20909: 1) on aikomalleen ammattialalle sopiva; koulutustaan työhuoltona eikä muutoin val- 20910: 2) voi todennäköisesti saada suunnitellulla tion varoista voi saada tai ei ole saanut am- 20911: ammattialalla toimeentulonsa; mattiopintojensa harjoittamista varten niin 20912: 3) on hyväksytty tai voidaan hyväksyä suurta avustusta kuin hän tämän lain no- 20913: oppilaaksi 5 § : ssä tarkoitettuun oppilaitok- jalla saisi. 20914: vm,7.- Rosnell ym. 493 20915: 20916: 4 §. saajaryhmiä varten paikkakunnan kalleuden 20917: Tämän lain nojalla myönnettävä apuraha huomioon ottaen vahvistamista kohtuullisista 20918: on vähintään 50 ja enintään 100 sadalta val- kustannuksista. 20919: tioneuvoston eri koulumuotoja ja apurahan- 20920: 20921: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 20922: 20923: Irma Rosnell. Pentti Liedes. 20924: Irma. Torvi. Kaino Haapanen. 20925: Elli Stenberg. Anna-Liisa Tiekso. 20926: Matti Koivunen. Judit Nederström-Lunden. 20927: 494 20928: 20929: VIU,S. - Lak.al. N: o 73. 20930: 20931: 20932: 20933: 20934: Halinen ym. : Ehdotus laiksi maaseutuväestöön kuuluville 20935: tarkoitetun kurssimuotoisen ammattikoulutuksen valtion- 20936: avusta. 20937: 20938: 20939: E d u s k u n n a 11 e. 20940: 20941: Ammattikoulutuksen vähäisyys on eräs vai- Kurssimuotoista ammatillista koulutusta 20942: keimmista pulmakysymyksistä maamme ta- olisi laajennettava muillakin aloilla. Tär- 20943: louselämän kehittämistä suunniteltaessa. Eri- keänä pidetään koulutusta mm. rakennusalan 20944: koisesti tämä vaikeus tunnetaan maaseudulla. ammattimiesten keskuudessa, samoin pienvil- 20945: Vain pieni osa siellä eri aloilla toimivista jelijöiden ja heidän emäntiensä sivuansio- 20946: on saanut alansa ammattiopetusta. Viime mahdollisuuksien lisäämistä koulutuksen 20947: vuosien aikana tapahtunut voimakas koneel- avulla. 20948: listaminen ja sähköistäminen vaativat jo var- Tyydyttävän ammattitaidon saavuttami- 20949: sinaisen maataloudenkin piirissä yhä enem- seksi olisi kurssiaikojen oltava tarpeeksi pit- 20950: män sellaisia teknillisiä tietoja, joita ei voida kiä. Tehostettu kurssitoiminta tulisi aloittaa 20951: oppia yksinomaan työelämässä. ammatillisissa kouluissa, erilaisissa kurssi- 20952: Ammattikoulujen riittävän nopeaan lisää- kouluissa ja -keskuksissa sekä järjestöissä 20953: miseen ja laajentamiseen ei ole taloudellisia ym. näihin rinnastettavissa laitoksissa. Näin 20954: mahdollisuuksia. Tarvitaan myös jatkuvasti voitaisiin saada opettajatehtäviin tottunutta 20955: lisäopetusta ammattikoulutuksenkin saaneille. henkilökuntaa. 20956: Sen takia kurssimuotoisen opetuksen edistä- Edellä mainittu komitea on harkinnut lä- 20957: minen on ajan vaatima ja kiireellinen. hiajan koulutustavoitteeksi noin 15 000 hen- 20958: Keväällä 1958 valtioneuvostolle mietin- kilön vuosittaista kouluttamista kursseilla. 20959: tönsä jättänyt maaseutuväestön ammattitai- Tähän ei nykyisin maaseutuväestölle kurssi- 20960: don edistämiskomitea on suorittanut tilastol- muotoista ammatillista opetusta toimeenpane- 20961: lisen tutkimuksen 52 maalaiskunnassa saa- villa ole taloudellisia mahdollisuuksia. Se 20962: dakseen tietoja ammattimiespuutteesta ja edellyttää valtion varoista irroitettavaksi 20963: kurssitoiminnan tarpeesta. Tämäkin tutki- noin 600 milj. mk tähän tarkoitukseen. 20964: mus on osoittanut, että ammattitaidon puut- 20965: tuminen tunnetaan ja toivotaan parannusta Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20966: asiaan. Ensisijaisesti on toivottu teknillis- 20967: taloudellista opetusta maatila- ja metsätalou- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 20968: den tehtävissä toimiville henkilöille sekä van lakiehdotuksen: 20969: maaseudun korjaamotyöntekijöille. 20970: 20971: 20972: Laki 20973: maaseutuväestöön kuuluville tarkoitetun kurssimuotoisen 20974: ammattikoulutuksen valtionavusta. 20975: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 20976: 1 §. ehdoin myöntää valtion varoista avustusta, 20977: Kurssimuotoisen ammattikoulutuksen jär- jota varten valtion tulo- ja menoarvioon ote- 20978: jestämiseen maaseutuväestöön kuuluville voi- taan vuosittain tarpeellinen määräraha. 20979: daan tässä laissa määrätyin edellytyksin ja 20980: vm,s. - Halinen ym. 495 20981: 20982: 2 §. 6 §. 20983: Kurssimuotoisella ammattikoulutuksella Valtionapua voidaan myöntää seuraavilla 20984: tarkoitetaan tässä laissa jotakin teknillisen ehdoilla: 20985: tai muun käytännöllisen ammattialan perus- 1) että kurssia ei järjestetä taloudellisen 20986: tai jatkokoulutusta, joka kestää vähintään edun tavoittamiseksi; 20987: 2 ja enintään 26 työviikkoa, ja jonka tieto- 2) että maatalousministeriö on hyväksynyt 20988: puolisten ja käytännöllisten oppituntien yh- kurssin ohjelman; 20989: teinen lukumäärä viikossa on vähintään 36 3) että kurssin käytettävänä on tarpeelli- 20990: tuntia. set huone- ja työtilat; 20991: 4) että kurssin opettajilla on sellainen pä- 20992: 3 §. tevyys, jota heidän opettajatehtävänsä me- 20993: Valtionapua voidaan myöntää kunnalle, nestyksellinen suorittaminen edellyttää; 20994: kuntainliitolle ja rekisteröidylle suomalaiselle 5) että kurssin käytettävänä on tarpeelli- 20995: yhteisölle tai säätiölle. nen kalusto sekä välttämättömät opetus- ja 20996: työvälineet; 20997: 4 §. 6) että kurssin oppilasmäärä on vähintään 20998: Niihin kurssin todellisiin menoihin, joista 10; 20999: valtionapua voidaan myöntää 65 prosenttia, 7) että kurssimaksu on kohtuullinen; 21000: luetaan kohtuullisiksi katsottavat hallinto- ja 8) että kurssin oppilaille, jotka ovat va- 21001: palkkausmenot, kansaneläke- ja lapsilisä- rattomia tai vähävaraisia, myönnetään vapau- 21002: maksut, tarpeellisten kurssitilojen vuokra- tusta kurssimaksusta ainakin siinä määrin, 21003: maksut, joiden maksamiseen kurssien järjes- että Vapautusten määrä vastaa vähintään 21004: täjä ei muuten saa valtionapua, valaistus-, viittä sadalta kannettavien ja vapautusten 21005: lämmitys-, vedenhankkimis- ja voimavirta- vuoksi kantamatta jätettävien kurssimaksu- 21006: menot, toimistomenot, tarpeellisten opetus- jen yhteenlasketusta määrästä; sekä 21007: välineiden sekä raaka-, tarve- ja puhdistus- 9) että kurssi on valtion tarkastuksen alai- 21008: aineiden hankkimisesta aiheutuneet menot nen. 21009: ynnä lainmukaiset tapaturmavakuutusmak- 21010: sut. 7 §. 21011: Valtionavun myöntää hakemuksesta maa- 21012: 5 §. talousministeriö. 21013: Omien huoneistojen sekä tarpeellisten voi- 21014: ma- ja työkoneiden ja muun opetuskaluston 8 §. 21015: hankkimista tai sellaisesta johtuneen velan Tämän lain mukaan myönnettyä avustusta 21016: maksua varten voidaan myöntää valtionapua älköön toiselle siirrettäkö älköönkä ulosmitat- 21017: sen mukaan kuin tarkoitukseen on valtion tako. 21018: tulo- ja menoarviossa varoja erikseen osoi- 21019: tettu. 21020: Jos valtionavun saaja pysyväisesti luovut- 9 §. 21021: taa tai ryhtyy käyttämään 1 momentissa tar- Tarkemmat määräykset tämän lain toi- 21022: koitettua huoneistoa, konetta tai kalustoa meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 21023: pääasiassa muutoin kuin tässä laissa tarkoi- tuksella. 21024: tetulla kurssilla, on se velvollinen suoritta- 21025: maan valtiolle niin suuren osuuden huoneis- 21026: ton, koneen tai kaluston arvosta kuin millä Tämä laki tulee voimaan päivänä 21027: valtio on sitä avustanut. kuuta 195 . 21028: 21029: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 21030: 21031: Sylvi Halinen. Wiljam Sarjala. 21032: Bertel Lindh. V. E. Svinhufvud. 21033: Marja Lahti. Kerttu Saalasti. 21034: Hilja Våä.nänen. 21035: 496 21036: 21037: VIU,9. - Lak.al. N:o 74. 21038: 21039: 21040: 21041: Rapio ym.: Ehdotus laiksi kansankirjastolain muuttamisesta. 21042: 21043: 21044: E d u s k u n n a ll e. 21045: 21046: Vuonllla 1946 valtioneuvosto asetti komi- 150 000 markan. Enåmmäismäärän liian al- 21047: tean valmistamaan esitystä uudeksi kansan- hainen raja vaikuttaa hidastavasti kuntien 21048: kirjastolaiksi. Vuonna 1949 komitea jätti kirjastotoiminnan kehittämiseen varsinkin 21049: mietintönsä valtioneuvostolle, mutta lakiesi- maalaiskunnissa. Niissä ja kauppalakunnissa 21050: tystä ei vieläkään ole annettu eduskunnalle. on vuosittlllin: käytetty asukasta kohden vain 21051: Todennäköisesti tästä syystä eduskunlllassa- vähän yli 50 markkaa kirjastotoimintaan, 21052: kin on jäänyt käsittelemättä edustaj]en vuo- kun sitävastoin kaupunkikunnat ovat tähän 21053: den 1954 va:ltiopäiville jättämät kirjastolain tarkoitukseen käyttäneet vuosittain noin 270 21054: uudistamista tarkoittavat toivomusaloitteet, markkaa asukasta kohden. Maalaiskunlllilla ei 21055: vaikka niissä on perusteellisesti esitetty tä- yleensä ole piiri- eikä sivukirjastoja, joten 21056: män vanhentuneen ja nykyisim1 olosuhteisiin iaajojen syrjäseutujen asukkailta puuttuvat 21057: soveltumattoman kansankirjastolain kiireelli- nekin etuudet, joita kunnan keskustassa si- 21058: sen uudistamisen tarve. jaitseva kunnan kirjasto voi läheisyydessä 21059: Koska lain uudistaminen tulee nähtävästi asuville tarjota. Valtionavun enimmäismää- 21060: vielä viipymään~ olisi sen viidettä pykälää rän korottamisella voitaisi~n kuntien kirjas- 21061: muutettava siten, että kuntien kirjastoille totoimintaa edistää entisestään ja saada kun- 21062: myönnettävän valtionavun enimmäismäärä nat käyttämään omia varoja nykyistä enem- 21063: korotettaisiin rahanarvon huonontumista vas- män näihin ta:rkoituksiin. 21064: taavassa suhteessa. Mainitun pykäläru pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 21065: rusteella kunta saa vuotuista valtionapua 21066: 50 % kansankirjastojensa todellisista me- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 21067: noista, mutta samalle kunnalle myönnettävät van lakiehdotuksen: 21068: avustukset eivät saa nousta kumminkaan yli 21069: 21070: 21071: 21072: Laki 21073: kansankirjastolain muuttamisesta. 21074: Eduskunm.an päätöksen mukaisesti muutetaan 20 pa1vana huhtikuuta 1928 annetun 21075: kansankirjastolain 5 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 10 päivänä lokakuuta 1947 21076: annetussa laissa (741/47), näin kuuluvaksi: 21077: 5 §. nilla valtioneuvoston harkinnan mukaan Ji- 21078: Kunta saa vuotu~sta valtionapua valtio- säavustusta aina 40 %: iin saakka. Samalle 21079: neuvoston harkinnan mukaan 35-50 % kan- kunnalle suoritettavat avustukset saavat 21080: sankirjastojensa todellisista menoosta sekä nousta yhteensä enintään 300 000 ma:rkkaan. 21081: rajaseuduilla ja vähävaraisilla paikkaikun- 21082: 21083: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 21084: 21085: Pertti Rapio. Elli Stenberg. Matti Koivunen. 21086: Leo Suonpää. Våinö R. Virtanen. Antto Prunnila. 21087: Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen. Kaino Haapanen. 21088: 497 21089: 21090: VIU,lO.- Toiv.al. N:o 185. 21091: 21092: 21093: 21094: 21095: Ha.linen ym.: Puutarhatalouden professorinviran perustami- 21096: sesta H elsinyin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen 21097: tiedekuntaan. 21098: 21099: 21100: E d u s k u n n a ll e. 21101: 21102: Puutarhatuotteiden käyttö on viime ai- tantosuojain saaminen ja teollinen jalostami- 21103: koina huomattavasti lisääntynyt. Kansan- nen ovat alan ydinkysymyksiä. Maatalous- 21104: ravitsemuksen kannalta se onkin tärkeätä metsätieteellisen tiedekunnan maanviljelys- 21105: ja kehityksen toivotaan kulkevan yhä enem- talouden professorin opetettavaksi ja tutki- 21106: män tähän suuntaan. Sen takia olisi puu- mustyön kehittämiseksi nämä kysymykset 21107: tarhatuotteiden saantia myös kaikin keinoin tuovat liian laajan erikoisalan. Uuden puu- 21108: edistettävä. Vuonna 1956 otettiin valtion tarhatalouden professuurin perustaminen ei 21109: tulo- ja menoarvioon määräraha yhtä puu- vaatisi suuria kustannuksia, koska laborato- 21110: tarhatieteen professorin virkaa varten. Näin rioita ym. kalliita laitoksia ei tarvittaisi. 21111: on pantu alulle puutarhaviljelyn korkeakou- Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon 21112: luopetus ja -tutkimus, mutta viljelyteknii- myös eduskunnassa usein esitetyt toivomuk- 21113: kan opetuksen rinnalle olisi heti alussa saa- set puutarhatalouden edistämiseksi ja puu- 21114: tava myös puutarhatalouden tutkimus- ja tarhatuotteiden markkinoinnin parantami- 21115: opetustyö. Puutarhatalous on sekä tuotannon seksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- 21116: järjestelyn että markkinoinnin suhteen koko- väksi toivomuksen, 21117: naan erilaista kuin varsinainen maatalous. 21118: Erikoishuomiota vaatisi mm. puutarhatalou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21119: dellinen valtakunnan-, alue- ja paikallissuun- puutarhatalouden professorinviran pe- 21120: nittelu. Tuotteiden markkinoiminen, sadon rustamiseksi Helsingin yliopiston maa- 21121: korjuun jalkeinen käsittely, kuljetukset, tuo- talous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. 21122: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 21123: 21124: Sylvi Balinen. Wiljam Sarjala. V. E. Svinhufvud. 21125: Hilja V'åänällen. Kerttu Saala.sti. 21126: 21127: 21128: 21129: 21130: 63 E 687f15'8 21131: 498 21132: 21133: VDI,ll. - Toiv.al. N: o 186. 21134: 21135: 21136: 21137: 21138: Heinonen ym.: SotaorpoyUoppt"laitten korkeakouluopintojen 21139: t'Ukemiseste. 21140: 21141: 21142: E d u s k u n n a 11 e. 21143: 21144: Sotaorpojen työhuollosta 30. 4. 1943 anne- valiokunta, joka tähän saakka on huomatta- 21145: tun lain mukaan työhuoltoa ei voida myöntää valla tavalla tukenut korkeakouluissa opiske- 21146: korkeakouluissa opiskeleville sotaorvoille. So- levia vähävaraisia sotaorpoja, jakosumman 21147: taorpojen tultua yhä suuremmassa määrin ollessa vielä v. 1957 syksyllä noin 16 milj. 21148: siihen ikään, jolloin kysymykseen on tullut mk, on nyt päättänyt tämän talvisodasta asti 21149: opintojen jatkaminen korkeakouluissa, on käynnissä olleen sotaorpoihin kohdistuneen 21150: voitu todeta, että suurelle määrälle sota- avustustoimintansa varojen loppumisen 21151: orpoja tämä on mahdotonta siihen tarvitta- vuoksi. Mainittakoon vielä, että vuoden 1957 21152: vien varojen puuttuessa. Kun esim. Helsin- syksyllä anoi 244 sotaorpoylioppilasta avus- 21153: gissä opiskelu virallisestikin laskettuna tulee tusta Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten 21154: nykyisin maksamaan lähemmä 20 000: - huolto r.y:ltä, mutta vain 58 opiskelijalle 21155: kuukaudessa ja kun opintoluoton saaminen liitolla oli mahdollisuus an.taa myönteinen 21156: nykyoloissa on melko vaikeaa, on selvää, että päätös ja n. 30 000-50 000 markan suurui- 21157: opiskeluhaluisen sotaorpoylioppilaan tie vähä- nen avustus. 21158: varaisessa sotaleskiperheessä on tukossa. Näin Kysymys sotaorpojen korkeakouluopintojen 21159: joutuu moni lahjakaskin sotaorpoylioppilas tukemisesta heidän ikänsä johdosta tulee lähi- 21160: sen johdosta, että perheen pääasiallinen huol- vuosina olemaan nykyistäkin tärkeämpi ja 21161: taja kaatui sodassa, huonompaan asemaan kun on kohtuutonta, että he opiskelumahdol- 21162: yhteiskunnassa kuin sellaisten perheitten lap- lisuuksissaan yhteiseksi hyväksi annetun me- 21163: set, joissa tällaista menetystä ei ole ollut. netyksen johdosta joutuisivat yhteiskunnassa 21164: Tässä yhteydessä on todettava, että kor- muita huonompaan asemaan, ehdotamme kun- 21165: keakouluopintoja varten annettavista stipen- nioittavasti edellä olevan perusteella edus- 21166: deistä ja avustuksista 13. 7. 1948 annettu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21167: laki ei anna tukea korkeakouluissa opinto- 21168: jaan alkaville ylioppilaille, jota tilannetta ei että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi 21169: myöskään korjaa hallituksen esitys laiksi toimenpiteisii1t vähävaraisten sotaorpo- 21170: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppu- ylioppilaitten korkeakouluopintojen tu- 21171: tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto- kemiseksi riittävän suurilla opinto- 21172: lainojen valtion takauksesta ja korkeakoulu- avustuksilla opintojen alusta lukien. 21173: stipendeistä. Mannerheim-liiton sotakummi- 21174: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 21175: 21176: Vappu Heinonen. Eino Raunio. Saara Forsius. 21177: Impi Lukkarinen. Valto Käkelä. Johannes Wirtanen. 21178: K.-A. Fagerholm. Veikko Kokkola. Kyllikki Pohjala. 21179: Aili Siiskonen. Arvi Turkka. Lyyli Aalto. 21180: Vilho Turunen. G. Henriksson. Sylvi Siltanen. 21181: Eeli Erkkilä. Eetu Karjalainen. Irma Torvi. 21182: A. Simonen. Anni Flinck. Anna-Liisa Tiekso. 21183: H. Törmä. Sven Högström.. Georg Backlund. 21184: Eino Uusitalo. Matti Kekkonen. 21185: 499 21186: 21187: VID,12. - Hemst.m.ot. 1f:o 187. 21188: 21189: 21190: 21191: 21192: Sundell: ~:n.gåetwle centralisering av ledningen av skolväsen- 21193: det. 21194: 21195: 21196: Tili Riksdagen. 21197: 21198: Ledningen av skolväsendet i vårt land rande frågan om ställandet av vårt under- 21199: präglas i detta nu av en stark deeentralise- visningsväsende under en central ledning. 21200: ring med åtföljande splittring. Endast en Enär denna fråga ännu inte fått sin lös- 21201: del av undervisningsväsendet är underställd ning, föreslår underteeknad vördsamt, ·att 21202: undervisningsministeriet, nämligen folkbild- riksdagen ville besluta hemställa, 21203: nings- och läroverksväsendet, det övriga är 21204: underställt flera olika ministerier. Att en att regeringen måtte utreda frdgan, 21205: del olägenheter därigenom uppstått tili men pd m1ket sätt ledningen av skolväsen- 21206: för landets skolväsende är uppenbart. det i vårt land kunde centraliseras, 21207: År 1945 inlämnades en motion tili riks- ock vidtaga därav föranledda dtgärder. 21208: dagen av riksdagsman Malkamäki m. fl. rö- 21209: Helsingfors den 13 augusti 1958. 21210: 21211: Alwar Sundell. 21212: 609 21213: 21214: VIU,12. - Toiv.a.l. N:o 187. 21215: 21216: 21217: 21218: 21219: Sundell: Kouiutoimen johd,on . keskittämisestä. 21220: 21221: 21222: Eduskunnalle. 21223: 21224: Maamme koulutoimen johdolle antaa tällä alaiseksi. Koska tämä kysymys ei vielä ole 21225: hetkellä leiman voimakal! desentralisaatio ja saanut ratkaisuaan, ehdottaa allekirjoittflll.ut 21226: siitä johtunut hajanaisuus. Vain osa opetus- kunnioittaen eduskup.11.an p~tettäväksi toiv(). 21227: toimesta on alistettu opetusministeriqlle, ni- muksen, 21228: mittäin kansansivistys- ja oppikoulutoimi. 21229: Muu on alistettu useammille · eri ministe- että hallitus selv#yftä\ti kysym'Jik- 21230: riöille. On ilmeistä, että maan koulutoimessa sen siitä, millä ta'I,Join maamme ko• 21231: on sen johdosta syntynyt joukko epäkohtia. toimen johto voit~iin keskittää, jf!,_ 21232: Vuonna 1945 jätettiin eduskunnalle ed. ryhtyisi selvityksen wilu~uttamiin to'- 21233: Malkamäen ym. aloite, joka mm. koski ope- menpiteisiin. 21234: tustoimen saattamista saman keskuSjohdon 21235: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 21236: 21237: Alwa.r Sundell. 21238: 5oi 21239: 'ftl:r,13. ~ Toiv.aJ. N: o 188. 21240: 21241: 21242: 21243: 21244: Aalto ym.: Yldettäiskouluperiaatteiden scweltamiHtt. kokeile- 21245: mises(a. 21246: 'f. 21247: 21248: 21249: 21250: 21251: E d u s k u n n a ll e. 21252: 21253: Koululaitoksemme kehittäminen entistä pa- laisten järjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta. 21254: remmin yhteiskunnan ja yksilöiden tarpeita Jotta puheena olevan luontoiset kouluko- 21255: palvelevaksi on jatkuvasti välttämätöntä. keilut olisivat mahdollisia, pitäisi voimassa 21256: Viime aikoina säädetyt koululait ovat suu- olevia säännöksiä kunnallisesta keskikoulusta 21257: resti edistäneet tätä kehitystä, mutta yhä muuttaa niin, että kunnallisen keskikoulun 21258: edelleen on runsaasti selvitystä ja uudistusta perustaminen olisi mahdollista muuallekin 21259: vaativia ongelmia. Keskustelu toisaalta kou- kuin syrjäseuduille ja kuntiin,· joissa ennes- 21260: lujärjestelmästä, toisaalta koulutyön sisäi- tään ei ole keskikoulua. H nolellisesti suun- 21261: sestä järjestämisestä on jatkuvasti käynnissä. niteltujen ja johdettujen koulukokeilujen 21262: Teoreettisten tietojen ja ulkomaisten havain- suorittaminen ei yleensä ole mahdollista syr- 21263: tojen lisäksi olisi saatava entistä enemmän jäseudulla, joilla olosuhteet ovat usein nor- 21264: välitöntä omakohtaista kokemusta keskeisim- maalista poikkeavat ja joille on vaikea saada. 21265: mistä kouluprobleemoista, ennenkaikkea ns. pysyväistä, menestyksellisissä koul ukokei- 21266: yhtenäiskouluperiaatteiden soveltamismahdol- luissa tarvittavaa opettaja-ainesta. 21267: lisuuksista meidän koululaitoksemme piirissä. Koulukokeiluja pitäisi suorittaa myös sel- 21268: Parhain keino tällaisen 'k<Ykemusaineiston saa- laisissa kunnissa, joissa jo on oppikoulu toi- 21269: miseen on se, että maassamme järjestetään minnassa, koska muuten on mahdoton löy- 21270: tässä mielessä määrätietoista kouluolojen ke- tää sellaisia kokeilualueita, joilla suoritetuilla 21271: hittämisen tutkimustoimintaa. kokeiluilla olisi yleistä merkitystä. 21272: Kokeiltavaksi olisi otettava useita eri rat- Koulukokeilujen aikaansaamiseksi olisi 21273: kaisuja keskeisissä kysymyksissä. Kansakou- myös tärkeätä, että kokeilun suorittamisessa 21274: lulakiin sisältyvä mahdollisuus perustaa kan- tarvittava vapaus opetusohjelmien ja :käy- 21275: sakoulun yhteyteen kunnallinen keskikoulu tännöllisen opetustyön järjestelyyn taataan 21276: merkitsee varsin vaatimatonta koetta sijoittaa kaikissa kansakouluun kuuluvissa koulumuo- 21277: kaksi oppivelvollisuusiässä olevien lasten kou- doissa. 21278: lua ulkonaisesti läheiseen yhteistoimintaan. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 21279: Seuraava askel kohti tehostetumpaa yhtenäis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21280: koulukokeilua olisi varata entistä kiinteäm- muksen, 21281: min yhteistyöhön järjestetyssä kansakoulussa 21282: (5-6 luokilla), kansalaiskoulussa ja kunnal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21283: lisessa keskikoulussa kaikille lapsille tilaisuus ns. yhtenäiskouluperiaatteiden sovelta- 21284: opiskella heidän haluamiaan opintoaineita misen kokeilemiseksi koululaitoksemme 21285: joko vapaaseen ainevalintaan tai linjajakoi- piirissä ja tarkistaisi siinä tarkoituk- 21286: suuteen pohjautuvien opintosuunnitelmien sessa kunnallisesta keskikoulusta an- 21287: mukaan. Vain omakohtaisen kokemuksen ja nettuja säännöksiä niin, että kunnal- 21288: perehtymisen avulla voidaan saada kasvate- lisen keskikoulun perustaminen olisi 21289: tukai perusteellisempaan uudistustyöhön pys- kokeilutarkoituksessa mahdollista myös 21290: tyvää opettaja-ainesta ja arvioida oikein eri- kuntiin, joissa jo ennestään on oppi- 21291: ö02 21292: 21293: koulu, ia ettii kansakoulun, kansalais- veltiiminen toisiinsa kokeilujen edellyf.. 21294: koulun ia keakikoulun toiminnan ni- tämiillä tooalla kävisi mahdoUiseksi. 21295: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 21296: 21297: Lyyli Aalto. Meeri Kalavainen. Kusta& Alanko, 21298: Varma. K. Turunen. Rafael Paasio. Sulo Hostila. 21299: Veikko llelle. G. Henriksson. Ensio Partanen. 21300: Eino Raunio. Edvard Pesonen. K-A. Pagerholm. 21301: Viljo Virtanen. Pentti lrl8Dli. Sylvi Siltanen. 21302: 503 21303: 21304: VIII,14. - Toiv.al. H: o 189. 21305: 21306: 21307: 21308: 21309: Innala. ym.: Harjoitusaineiden opettajien peruspalkkaisten 21310: virkojen perustamisesta valtion oppik01.1fluihin. 21311: 21312: 21313: E d u s k u n n a 11 e. 21314: 21315: Valtion oppikouluissa on vielä erittäin perustamalla harjoitusaineiden opetusta var- 21316: runsaasti tilapäistä työvoimaa tuntiopettajien ten tuntiopetuksen sijasta riittävästi perus- 21317: epävarmassa ja taloudellisestikin huomatta- palkkaisia virkoja. 21318: vasti vähemmän turvatussa asemassa kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21319: niiden vakinainen opettajakunta. Erikoisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21320: syrjityssä asemassa on suurin osa harjoitus- vomuksen, 21321: aineiden opettajista, kuten esim. käsityön- 21322: opettajat, kotitalouden, laulun, piirustuksen että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- 21323: ja kaunokirjoituksen opettajat, voimistelun- menpiteisiin peruspalkkaisten virkojen 21324: opettajat ym. Näistä ainoastaan ani harvat perustamiseksi valtion oppikouluihin 21325: ovat valtion peruspalkkaisen viran haltijoita. harjoitusaineiden opetuksen vakinai- 21326: Sanottuja toimia olisi senvuoksi ryhdyt- selle kannalle saattamista varten. 21327: tävä vakinaistamaan entistä tuntuvammin 21328: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 21329: 21330: Aune Innala. Jussi Saukkonen. Erkki Hara. 21331: &04 21332: 21333: VID,15. - Toiv.al. N: o 190. 21334: 21335: 21336: 21337: 21338: Pohjala ym.: Porin tyttö?.yseon kahdentamisesta. 21339: 21340: 21341: E d u s k u n n a ll e. 21342: 21343: Pori kuuluu oppikoulutilanteen kannalta vakinaistaa opettajakantaa, sillä kovin mo- 21344: maan vaikeimmin hoidettaviin alueisiin. nien rinnakkaisluokkien hoitaminen tilapäi- 21345: Kaupungin asukasluku on yli 50 000, mutta sin ja väliaikaisin opettajavoimin tuottaa 21346: oppikouluja on sen alueella - Reposaari suuria vaikeuksia ja vähentää· koulun opetuk- 21347: mukaan luettuna - vain neljä. Viime sen tehoa ja toiminnan vakavuutta. 21348: vuonna voitiin hyväksytyistä pyrkijöistä ot- Tällä haavaa Porin tyttölyseossa on toi- 21349: taa kouluun 61.6 % keskiprosenttiluvun ol- minnassa 23 luokkaa. Vanhempia lehtoreita 21350: lessa kaupungeissa 67 % ja maaseudulla on lukuaineissa 7 ja nuorempia lehtoreita 3 21351: 93 %. Tänä keväänä vastaava prosenttiluku sekä ylimääräisiä 2. Koulun oppilasmäärä, 21352: oli Porissa vain 51.3, mikä osoittaa, että op- joka nyt on 742, on kahden viime vuoden 21353: pikoulutilanne yhä vielä on vaikeutunut ja aikana lisääntynyt lähes sadalla ja kouluun 21354: muodostumassa kestämättömäksi. pyrkijöitä on, kuten edellä mainittiin, hyvin 21355: Porin tyttölyseo, joka on tähän asti jou- runsaasti. 21356: tunut toimimaan erittäin puutteellisissa huo- Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 21357: neisto-oloissa, saa nyt uuden ajanmukaisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21358: koulutalon, jonka rakentaminen on jo aloi- vomuksen, 21359: tettu. Se lisää mahdollisuuksia perustaa 21360: uusia luokkia ja on siten omiaan osaltaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21361: helpottamaan koulupulaa. Tässä yhteydessä toimenpiteisiin Porin tyttölyseon kah- 21362: olisi kuitenkin välttämätöntä, että koulu kah- dentamiseksi. 21363: dennettaisiin, koska siten olisi mahdollisuus 21364: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 21365: 21366: Kyllikki Pohjala. Pentti Niemi. T. Junnila. 21367: Matti Raipala. 0. Lindblom. Irma Rosnell. 21368: ö05 21369: 21370: VIU,16. - Toiv.al. N:o 191. 21371: 21372: 21373: 21374: 21375: Xosola ym. : Lapt«Jn yhteislyseon kahdentamisesta. 21376: 21377: 21378: E d u s k u n n a ll e. 21379: 21380: Lapuan yhteislyseo on suurin maaseudulla sen, että useiden rinnakkaisosastojen hoita- 21381: olevista valtion oppikouluista ja eräs maa- minen tilapäisten ja tuntiopettajien varassa 21382: seudun suurimpia kouluja. Sen oppilas- on erittäin vaikeata ja vähentää koulun ope- 21383: määrä on täUä haavaa 763 ja toiminnassa tuksen tehoa, on koulun ka.hdentaminen erit- 21384: on 22 luokkaa. Opettajia on 7 vanhempaa täin ajankohtainen kysymys. Se helpottaisi, 21385: lehtoria, 2 nuorempaa lehtoria ja 2 ylimää- paitsi koulun toiminnan hoitamista, välilli- 21386: räistä lehtoria, minkä lisäksi tarvitaan huo- sesti myös vaikeata kouluunpääsytilannetta, 21387: mattava määrä tuntiopettajia, joiden saanti koska lisäisi mahdollisuuksia uusien rinnak- 21388: paikkakunnalla tuottaa vaikeuksia. kaisluokkien perustamiseen. 21389: Oppikouluun pyrkijöiden kannalta tilanne Edellä sanotun perusteella esitämme kun· 21390: on Lapualla eräs maan kaikkein vaikeimpia. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21391: Viime keväänä pyrki kouluun 226 uutta op- vomuksen, 21392: pilasta, joista hyväksyttiin pääsytutkinnossa 21393: 190, mutta voitiin ottaa kouluun vain 46.8 %. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 21394: Tämä prosenttiluku on eräs maan alhaisim- toimenpiteisiin Lapuan yhteislyseon 21395: pia. Tässä tilanteessa ja huomioonottaen kahdentamiseksi. 21396: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 21397: 21398: N. Kosola. Jussi Saukkonen. Matti Liinamaa. 21399: Väinö Tikkaoja. Toivo Antila. 21400: 21401: 21402: 21403: 21404: 64 E 6:87/58 21405: 506 21406: 21407: VIU,17.- Toiv.al. N:o 192. 21408: 21409: 21410: 21411: 21412: Forsius ym.: Toimenpiteistä yksityisoppikoulujen avustami- 21413: seksi koulukaluston, opet'US'I.Iälineiden ja kirjaston hankki- 21414: misessa. 21415: 21416: 21417: E d u s k u n n a ll e. 21418: 21419: Yksityiset oppilaitokset suorittavat meidän neiden, koulukaluston ja kirjastojen hankki- 21420: maassamme ainutlaatuisen laajaa tehtävää, miseen ja täydentämiseen tulo- ja menoar- 21421: joka oikeastaan kokonaan kuuluisi valtioval- vioon otetuista määrärahoista. Se ei kuiten- 21422: lan hoidettavaksi, kuten muissa maissa ta- kaan tähän asti ole ollut käytännössä mah- 21423: pahtuu. Maassamme on 274 yksityistä, mutta dollista, koska tulo- ja menoarvioon ei tois- 21424: vain 119 valtion oppikoulua.. Kun yksityis- taiseksi ole otettu tätä tarkoitusta varten 21425: ten oppilaitosten oppilaat kauttaaltaan ovat määrärahaa, vaikka lain säätämisestä piak- 21426: kotoisin samoista väestöryhmistä kuin valtion koin tulee kuluneeksi 10 vuotta. Kun yksi- 21427: oppilaitosten oppilaat, jopa suurelta osalta tyisoppikoulujen avustaminen tässä suhteessa 21428: taloudellisesti köyhemmiltä alueilta ja hei- olisi sekä kohtuullista että näitten koulujen 21429: kommista väestöryhmistä, niin olisi luonnol- opetusvälineiden ja kaluston tarkoituksenmu- 21430: lista .ja oikeudenmukaista, ettei koulunkäynti kaisuuden kannalta tarpeellista, olisi halli- 21431: yksityisissä oppikouluissa saisi muodostua tuksen selvitettävä avustustarpeen suuruus 21432: kalliimmaksi kuin valtion kouluissa. Yksi- ja otettava määräraha sitä varten tulo- ja 21433: tyisoppikoulujen on kuitenkin, voidakseen menoarvioon. 21434: hoitaa taloutensa, ollut korotettava luku- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 21435: kausimaksut suhteettoman korkeiksi verrat- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 21436: tuna valtion oppikoulujen lukukausimaksui- toivomuksen, 21437: hin. Tähän on ollut, paitsi korkeita raken- 21438: nuskustannuksia, syynä sekin seikka, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 21439: näillä kouluilla on joukko menoja, joita var- toimenpiteisiin, jotta yksityisillä oppi- 21440: ten valtio ei myönnä avustusta. Sellaisia koulu~"lla olisi mahdollisuus saada näi- 21441: ovat mm. koulukaluston, opetusvälineiden ja den koulujen valtionavusta annetun 21442: kirjastojen aiheuttamat menot. Vuonna 1950 lain edellyttämää avustusta koulu- 21443: annettu laki yksityisoppikoulujen valtion- kaluston, opetusvälineiden sekä kirjas- 21444: avusta tosin edellyttää, että nämä oppilaitok- ton hankkimista ja täydentämistä var- 21445: set voivat saada valtionavustusta opetusväli- ten. 21446: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 21447: 21448: Saara. Forsius. Kyllikki Pohjala. A. F. Airo. 21449: Aune Innala.. Mikko Asunta.. Toivo Hietala. 21450: J oh. Wirtanen. Olli Aulanko. 21451: 507 21452: 21453: VUI,18.- Toiv.al. N:o 193. 21454: 21455: 21456: 21457: 21458: Tenhiälä ym.: Yksityisoppik()'IJ)Mjen palveluskunnan palk- 21459: kauksen järjestämisestä. 21460: 21461: 21462: E d u s k u n n a 11 e. 21463: 21464: Yksityisoppikouluasetus, annettu 19 päi- asetuksessa ei säännöstellä. Ne määräytyvät 21465: vänä tammikuuta 1951, rinnastaa yksityis- yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa 21466: oppikouluissa toimivat opettajat palkkauk- olevien vastaavien työntekijöiden paikkakun- 21467: seen nähden valtion koulujen vastaaviin nalla vallitsevan palkkatason mukaan." 21468: opettajiin. Asetuksessa säädetään nimen- Yksityisoppikoulujen opettajakunnan asial- 21469: omaan rehtorien sekä vakinaisten ja ylimää- linen rinnastaminen valtion oppikoulujen 21470: räisten opettajien oikeudet heidän ikä- ja kal- opettajiin olisi oikeudenmukaisesti edellyttä- 21471: liinpaikanlisiinsä sekä eläkkeihinsä nähden. nyt myös näitten koulujen palveluskunnan 21472: Näin on tehty oikeutta niille henkilöille, asettamista samoista eduista osalliseksi. Tämä 21473: jotka työskentelevät samojen päämäärien hy- olisi ollut sitäkin varteen otettavampaa, kun 21474: väksi kuin valtion oppikoulujen opettajatkin. tällainen palveluskunta usein tekee työtänsä 21475: Asetuksessa on kuitenkin kokonaan jätetty puutteellisissa oloissa uskollisesti vuosikym- 21476: huomioon ottamatta kouluissa opettajakun- meniä oppilaitoksensa parasta silmällä pitäen. 21477: nan lisäksi työskentelevä muu henkilöstö. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 21478: Maamme yksityisoppikouluissa . työskentelee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21479: myös suuri joukko erilaisissa tehtävissä ole- vomuksen, 21480: via henkilöitä, kuten vahtimestareita, läm- 21481: mittäjiä tms. Heitä ei asetuksessa ole rin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21482: nastettu vastaaviin valtion oppikoulujen toi- toimenpiteisiin yksityisoppikoulujen 21483: menhaltijoihin. Näin on määrätty ryhmä palveluskunnan saattamiseksi palk- 21484: työntekijöitä jäänyt niitten etujen ulkopuo- kausasioissa samanarvoiseen asemaan 21485: lelle, joista vastaavasti saavat nauttia vai~ valtion vastaavien oppilaitosten työn- 21486: tion oppikouluissa toimessa olevat henkilöt. tekijöitten kanssa, niin kuin. yksityis- 21487: Kouluhallituksen kiertokirje numero 1792/ oppikouluasetus jo on säätänyt opet- 21488: 30. 1. 1951 mainitsee kohdassa 12 tästä tajakunnasta. 21489: asiasta: ,Palveluskunnan palkkoja uudessa 21490: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 21491: 21492: Juho Tenhiälä. Aaro Stykki. Urho Saariaho. 21493: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. Johannes Wirtanen. 21494: Veikko Hyytiäinen. Jussi Saukkonen. Armi Hosia. 21495: 608 21496: 21497: VIII,19. - Toiv.al. N:o 194. 21498: 21499: 21500: 21501: 21502: Tenhiälä ym.: Yksityisoppikoulujen toimihenkilöiden eläke- 21503: oikeuden järjestämisestä. 21504: 21505: 21506: 21507: E d u sk u n n alle. 21508: 21509: Yksityisoppikouluasetus, · joka on annettu tyisoppikoulukomitea on mietinnössään paa- 21510: 19 päivänä tammikuuta 1951, rinnastaa yksi- tyliyt siihen, että myös yksityisoppikoulujen 21511: tyisoppikouluissa toimivat opettajat palk- vakinaiselle palveluSkunnalle olisi säädettäva 21512: kaukseen nä~den valtion. koulujen vastaaviin elä:keoikeus, koska tämä henkilökunta suorit- 21513: opett<tjiin. Asetuksessa . säädetään nimen~ taa samoja tehtäviä kuin vastaavassa ase~ 21514: omaan rehtorien sekä vll!kinaisten ja ylimää- massa olevat toimihenkilöt valtion oppikou~ 21515: räisten . opettajien oikeudet .. heidän ikä- . ja luissa.· Kun tämä palveluskunta kuitenkin 21516: kalliinpaikanlisiinsä . sekä elåkkeisiinsä .· näh- on sekä laadultaan että palkkaukseltaan var- 21517: den. Näin on tehty· oikeutta ·niille henkilöille, sin epätasaista, komitea päätyy siihen, että 21518: jotka samalla tavoin työskentelevät samojen on syytä jättää koulujen harkintaan palve~ 21519: päämäärien hyVäksi kuin valtion oppikoulu- luskunnan sijoittaminen palkkausluokkiin. 21520: jen opettajatkin: · · · · Eläkeoikeuden edellytyksenä. kuitenkin olisi, 21521: Eläkkeiden suhteen asia on järjestetty niin, että asianomainen on kiinnitetty vllikinaisesti 21522: että koulut maksavat eläkkeen siihen oikeu- koulun palvelukseen ja että hänelle makse- 21523: tetuille opettajilleen ja valtio korvaa kou- taan sama ·.palkka kuin vastaavassa tehtä~ 21524: luille näistä menoista 75 %. Eläkkeen saami- vässä valtion oppikoulussa maksetaan. Eläke 21525: sen edellytyksenä on, että eläkkeen saajalla maksettaisiin koulun varoista ja johtokunnan 21526: on opettamissaan aineissa valtion oppikoulun tekemät eläkepäätökset olisi samoinkuin opet- 21527: vastaavan opettajan tai erikseen säädetty kel- tajien eläkkeitä koskevat päätökset saatettava 21528: poisuus ja että hänen hoidossaan on vähin- kouluhallituksen vahvistettaviksi. ·Valtio kor- 21529: tään 26 · viikkotuntia. Eläkkeen suuruus on vaisi koululle 75% myös näistä eläkkeistä. 21530: sama kuin vastaavassa valtion oppikoulun Kun valtio vastaa suurimmasta osasta yksi- 21531: virassa. tyistenkin oppikoulujen menoja ja kun näi- 21532: Asetuksessa on kuitenkin kokonaan jätetty den koulujen palveluskunta suorittaa ·täysin 21533: ottamatta huomioon yksityisissä oppikouluissa samoja tehtäviä kuin vastaavat valtion oppi- 21534: opettajll!kunnan lisäksi työskentelevä muu koulujen toimenhaltijat, edellyttää oikeuden- 21535: henkilökunta. Heitä työskentelee suuri joukko mukaisuus, että he kouluille maksettavan 21536: erilaisissa tehtävissä, kuten vahtimestareina, valtionavun turvin pääsevät myös eläkeoikeu- 21537: lämmittäjinä, talonmiehinä, siivoojina jne. desta osallisiksi. 21538: Heitä ei asetuksessa ole rinnastettu vastaa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 21539: viin valtion oppikoulujen toimenhaltijoihin, kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- 21540: vaan tämä ryhmä on jätetty niitten etujen vomuksen, 21541: ulkopuolelle, joita valtion oppikouluissa toi- 21542: messa olevat henkilöt saavat nauttia. Niinpä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21543: heillä ei ole oikeutta eläkkeeseen. toimenpiteisiin lainsäädännön niin 21544: Yksityisoppikoulujen valtionapulainsäädän- muuttamiseksi, että yksityisten oppi- 21545: nön uudistamista harkitsemaan asetettu yksi- koulujen palveluksessa vakinaisesti ole- 21546: vni,l9. - TenhiliJ.II, ym. 509 21547: 21548: vat toimihenkilöt pääsisivät eläkeoikeu- tekijät, ja anta-isi asiasta Ed'U8kun- 21549: desta osallisiksi samalla tavoin kuin nalle esityksen. 21550: valtion vastaavien oppilaitosten työn- 21551: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 21552: 21553: Juho Tenhiälä. Veikko HyytWnea Urho Saariaho. 21554: Olavi Lähteenmäki. Aaro Stykki. Johannes Wirtanen. 21555: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. Anni Hosia. 21556: 610 21557: 21558: VIII,20. - Toiv.al. N: o 195. 21559: 21560: 21561: 21562: 21563: Saalasti ym.: OppikO'Ulujen lukukausimaksujen tasoittami- 21564: sesta. 21565: 21566: 21567: E d u s k u n n a 11 e. 21568: 21569: Lukukausimaksujen suhteen ovat lapsiaan vissä, että vähävaraisemmat vanhemmat ei- 21570: oppikoulussa käyttävät perheet maassamme vät kykene maksamaan korkeita lukukausi- 21571: hyvin erilaisessa asemassa. Yksityisoppikou- maksuja ja näinollen siitä muodostuu este 21572: lujen lukukausimaksutkin vaihtelevat mel- kouluttamismahdollisuuksille. 21573: koisesti, mutta erityisen suuri ero on toi- Näinollen tulisi vakavasti pyrkiä oppikou- 21574: saalta valtion oppikoulujen, toisaalta yksi- lujen lukukausimaksujen tasaamiseen siten, 21575: tyisoppikoulujen lukukausimaksujen välillä. että valtion oppikoulujen lukukausimaksuja 21576: Valtion oppikoulujen lukukausimaksuja ei korottamalla tehtäisiin mahdolliseksi yksi- 21577: ole korotettu rahanarvon alenemista vastaa- tyisoppikoulujen korkeiden lukukausimaksu- 21578: vassa määrässä, josta johtuen yksityisoppi- jen tasaaminen. 21579: koulujen lukukausimaksut voivat olla kaksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 21580: -kolme, jopa viisi kertaa niin suuret kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21581: valtion oppikoulujen lukukausimaksut. Täl- muksen, 21582: lainen koulukustannusten erilaisuus ei ole 21583: oikeudenmukainen, varsinkaan kun valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21584: oppikouluverkostosta ei voida puhua, sillä toimenpiteisiin oppikoulujen lukuka11r 21585: valtion oppikouluja on maaseudulla vain yh- simaksujen tasoittamiseksi siten, että 21586: deksän ja näinollen korkeimmat koulutus- nit'Ue yksityisluontoist"lle oppikoulut"lle, 21587: kustannukset koskevat nimenomaan maaseu- joissa lukukausimaksut koulun vai- 21588: tukoteja. kean taloudellisen aseman takia on o"t- 21589: Yksityisoppikoulujen taloudenhoito on lut pakko kohottaa kohtuuttoman kor- 21590: muodostunut varsin vaikeaksi kohonneen kus- keiksi, myönnettäisiin avustusta val- 21591: tannustason ja valtionavun riittämättömyy- tionvaroista ja otettaisiin sitä varten 21592: den vuoksi. Koulujen rakentamisesta aiheu- määräraha valtion tulo- ja menoar- 21593: tuneet kustannukset aiheuttavat jatkuvia ko- vioon. 21594: rotuksia lukukausimaksuissa ja on nähtä- 21595: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 21596: 21597: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä. 21598: 511 21599: 21600: VIII,21. - Toiv.al. N: o 196. 21601: 21602: 21603: 21604: 21605: Kaja.tsalo ym.: Toimenpiteistä valtio1UW'Un antamiseksi yksi- 21606: tyist'lle oppikouluille ohjannan, ja vapaiden, harrastusten 21607: johtamiseen,. 21608: 21609: 21610: Eduskunnalle. 21611: 21612: Oppilaiden omatoimisuutta, viihtyisyyttä teinikuntien kuraattoreille. Kielikerhojen 21613: ja kiinnostusta herättävä askartelu on saanut johtamisesta suoritetaankin valtion kouluissa 21614: nykyaikaisessa koulutoiminnassa yhä laajem- korvaus siten, että kerhonjohtajana toimivalle 21615: man sijan. Useimmissa kouluissa toimii eri- syntyperäiselle opettajalle maksetaan yhden 21616: laisia vapaa-aikojen kerhoja ja kouluissa on viikkotunnin suuruinen palkkio. Luonnollista 21617: varattu huoneistotilaa teinikunta- ja kerho- on, että korvauksen maksaminen olisi alis- 21618: toiminnalle. Varsinkin yksityisissä oppikou- tettava kouluhallituksen ratkaistavaksi. 21619: luissa tämä harrastustoiminta on erittäin Myös luokanvalvojien tehtävät ovat nyky- 21620: monipuolista ja vilkasta. aikaisessa koulutoiminnassa muodostuneet 21621: Jotta tämän toiminnan muodossa suori- yhä moninaisemmiksi ja suuresti kasvaneet 21622: tetulla työllä todellakin olisi tehokas, kas- luokkien oppilasmäärän lisääntymisen takia. 21623: vattava ja kehittävä vaikutus ja jotta se On kohtuutonta vaatia näiden tehtävien suo- 21624: osaltaan vaikuttaisi oppilaiden tietojen kar- rittamista korvauksetta, kun ottaa huomioon, 21625: tuttamiseen, tulisi tämän työn ohjaajina olla miten paljon aikaa tämän ohjantatehtävän 21626: sellaisia johtajia, joilla on edellytykset saa- tunnollinen hoitaminen luokanvalvojana toi- 21627: vuttaa oppilaiden luottamus ja herättää hei- mivalta opettajalta nykyisin vaatii. Sen- 21628: dän kiinnostuksensa toimintaa kohtaan. Ta- vuoksi tulisi kouluille varata mahdollisuus 21629: vallisesti nämä tehtävät uskotaan jollekin suorittaa siitä kohtuullinen korvaus. 21630: koulun opettajista. Niin hyvin kerhonohjaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 21631: jilta kuin teinikuntien kuraattoreilta vaadi- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 21632: taan erityisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia muksen, 21633: ja harrastusta, minkä lisäksi se vaatii heitä 21634: uhraamaan paljon aikaa näihin tehtäviin. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21635: On kuitenkin kohtuutonta vaatia opettajaa toimenpiteisiin, jotta yksityiset oppi- 21636: korvauksetta käyttämään runsaasti vapaa- koulut voisivat saada valtionapua 21637: aikaa tämänlaatuiseen työhön, varsinkin kun ohjannan ja vapaiden harrastusten 21638: oppikoulunopettajia rasittaa heidän varsinai- johtamisen aiheuttamista men,oista kou- 21639: nen työnsä luokkien suuruuden takia nykyi- luhallituksen vahvistamien perusteiden 21640: sissä olosuhteissa normaalia enemmän. Tä- muklUJirl;, ja ottaisi tarpeeUisen, määrä- 21641: män vuoksi olisi välttämätöntä, että käy- rahan ensiksi annettavaan valtion tulo- 21642: tettävissä olisi määräraha, josta suoritettai- ja menoarvioesitykseen. 21643: siin korvausta kerhonohjaajille ja koulujen 21644: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 21645: 21646: Kaarlo Kaja.tsalo. Toivo Antila.. Armas Leinonen. 21647: N. Kosola.. 21648: 512 21649: 21650: VIU,22.- Toiv.aJ.. N:o 197. 21651: 21652: 21653: 21654: 21655: lnnala ym.: Oppikoulu.~ttlljien ulkomaisten opintomatko- 21656: jen tukemises-14. 21657: 21658: 21659: E d u s k u n n a ll e. 21660: 21661: Oppikoulunopettajien ulkomaisia opinto- Kohtuullista olisi, että valtio, jonka hy- 21662: matkoja varten oli valtion menoarviossa väksi opintomatkat koituvat työskentelyedel- 21663: ennen sotia vuotuinen määräraha. Viimeksi lytysten täten parantuessa ja opetuksen muo- 21664: se oli vuoden 1939 tulo- ja menoarviossa dostuessa entistä tehokkaammaksi, osaltaan 21665: sadantuhannen markan suuruisena. Sotien tukisi oppikoulunopettajien jatko-opintopyr- 21666: aiheuttaman tilanteen johdosta se jätettiin kimyksiä matka-apurahoin. Valtiotaloudelli- 21667: pois menoarviosta eikä tähän tarkoitukseen sesti asia on vähäinen, sillä jo 2-3 miljoo- 21668: ole myöhemmin, olosuhteiden muututtua, nan markan määräraha olisi tarkoitukseen 21669: saatu varoja kouluhallituksen toistuneista riittävä. Se olisi sitä välttämättömämpää, 21670: ~sityksistä huolimatta. Erityisesti on vierai- kun ulkomaiset opintomatkat epäedullisen 21671: den kielten opetus sen keskeisen aseman valuuttakurssin takia tulevat sangen kal- 21672: takia oppikoulun työsuunnitelmissa aivan liiksi. 21673: ratkaisevasti opettaj.an oman aktiivisen kieli- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo- 21674: taidon varassa. Tätä taas voidaan ylläpitää tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- 21675: vain säännöllisin ulkomaanmatkoin. Myös täväksi toivomuksen, 21676: muille opettajille ulkomaiset opintomatkat 21677: ovat hyödyllisiä ja näköpiiriä avartavia lisä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21678: ten heidän opettajapätevyyttään ja pitäen toimenpiteisiin oppikoulunopettajien 21679: heidät asianomaisen opetusalan kehityksen ulkomaisten opintomatkojen tukemi- 21680: tasalla. seksi matka-apurahoin. 21681: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 21682: 21683: Aune lnnala. Kyllikld. Pohj&la. Saara Forsius. 21684: 513 21685: 21686: vm,23. - Toiv.al. N:o 198. 21687: 21688: 21689: 21690: 21691: Rihtniemi ym.: Vähävaraisten oppikoululaisten koulunkäyn- 21692: nin helpottamisesta. 21693: 21694: 21695: Eduskunnalle. 21696: 21697: Koulupolitiikassamme näyttää vallitsevan vanhemmat, joiden lapset käyvät yksityis- 21698: yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaa- luontoisessa tai valtion oppikoulussa, joutu- 21699: timuksiin nähden periaatteessa varsin suuri vat maksamaan kalliit koulutuskustannukset. 21700: yksimielisyys siitä, että jokaisen lapsen, On ilmeistä, että nykyisessä taloudellisessa 21701: jonka ahkeruus ja synnynnäiset kyvyt sitä tilanteessa ei ole valtiotaloudella mitään 21702: edellyttävät, olisi saatava käydä keskikoulu mahdollisuuksia ottaa kannettavakseen sitä 21703: ja lukio riippumatta vanhempien varallisuu- kustannusten lisäystä, joka aiheutuisi, jos 21704: desta, yhteiskunnallisesta asemasta ja kodin oppikoulun keskikouluaste kautta maan lii- 21705: sijainnista. Tätä päämäärää on osittain py- tettäisiin kansakouluun, jota tarkoittavaa 21706: ritty myös käytännössä eri tavoin toteutta- hanketta viime aikoina on tarmokkaasti 21707: maan, ilman että kuitenkaan olisi löydetty ajettu. Siihen tuskin on mahdollisuuksia 21708: mitään yleisesti hyväksyttävää ja taloudelli- edes lähivuosikymmeninä. Kunnille se ai- 21709: sesti mahdollista ratkaisua. heuttaisi niin tuntuvia lisärasituksia, että se 21710: Ongelman ratkaisuun on pyritty lähinnä vaikuttaisi veroäyrin nousua, mihin ei myös- 21711: sitä tietä, että on perustettu keskikouluja kään useimmissa kunnissa enää ole varaa. 21712: kansakoulun yhteyteen sekä ajettu hanketta Kunnallisten kokeilukeskikoulujen julki- 21713: koko keskikoulun kunnallistaiDiseksi ja liittä- selle taloudelle aiheuttamista kustannuksista 21714: miseksi kansakoulun osaksi. Näyttää kuiten- laadittu selvitys osoittaa, että kustannukset 21715: kin siltä, että oppikoulun sosiaalisuuden on- olivat oppilasta kohti keskim. 71 040 markkaa 21716: gelma ei ratkea tätä tietä. Päin vastoin näyt- vuodessa. Yksityisissä oppikouluissa olivat 21717: tää siten syntyvän uusia epäkohtia. Tähän julkisen talouden menot oppilasta kohti vain 21718: asti perustettujen (33) kunnallisten kokeilu- 33 919 markkaa kouluhallituksesta saadun 21719: keskikoulujen oppilaiden vanhempien sosiaa- tiedon inukaan. Valtion oppikouluissa vas- 21720: lisesta jakautumisesta laadittu tilasto osoit- taava luku oli 39 502 markkaa oppilasta 21721: taa, että ryhmään ,työntekijöitä" kuului kohti. Kun maaseudun oppikouluissa on kes- 21722: vanhemmista 26% eli sama prosenttimäärä kikouluasteella nykyisin 57 350 oppilasta, li- 21723: kuin kaikkien oppikoulujen oppilaiden van- sääntyisivät vuotuiset julkisen talouden me- 21724: hemmista. Tältä näkökulmalta katsottuna ei not kunnallistamisen johdosta yli 2 miljar- 21725: siis ole todettavissa kunnallisissa keskikou- dilla markalla vuodessa. Kaupungeissa kes- 21726: luissa sen suurempaa sosiaalisuutta kuin kikoulun liittäminen kansakouluun ei nykyis- 21727: muissa kouluissa. Oppilaiden vanhempien ten valtionapusäännösten voimassaollessa kan- 21728: varallisuussuhteista ei ole yleistä selvitystä, nata, koska niissä valtio maksaa ylläpitokus- 21729: mutta eräässä kunnallisessa kokeilukeskikou- tannuksista vain 25% eikä rakennuskustan- 21730: lussa laadittu selvitys osoitti, että oppilaiden nuksia lainkaan. Toisaalta kuitenkin on 21731: vanhemmista 45% jäi kunnallisverotuksessa asian laita niin, että koulujen puute on suu- 21732: alle 200 000 markan verotettavan tulon, kun rin juuri kaupungeissa, joissa viime vuonna 21733: taas eräässä yksityisessä oppikoulussa vas- voitiin hyväksytyistä pyrkijöistä ottaa kou- 21734: taava luku oli 53%. Sosiaalisesti ei voi luun vain 67 %, mutta maaseudulla sen si- 21735: liioin olla oikein, että kunnallistetun keski- jaan 93 %. Tänä vuonna epäsuhde näyttää 21736: koulun alueella miljoonatuloisetkin saavat muodostuvan vielä räikeämmäksi. Sitä paitsi 21737: julkisin varoin ylläpidetyn ilmaisen koulu- syntyisi tällä tavoin uusi sosiaalinen epä- 21738: tuksen lapsilleen, mutta ne varattomatkin kohta: maaseudulla varakkaatkin saisivat 21739: 65 E 687/58 21740: VIII,23. - Koulunkäynnin helpottaminen. 21741: 21742: 21743: kouluttaa lapsensa ilmaiseksi, mutta kaupun- luun, vaan sitä olisi jatkettava myös lu- 21744: geissa vähävaraisetkin joutuisivat itse kan- kiossa. 21745: tamaan koulunkäynnin rasitukset. Näin ol- Valtion oppikoulujen lukukausimaksujen 21746: len on pyrittävä löytämään jokin muu tie korottamisesta hallitus on jo aikaisemmin 21747: vähävaraisten ja syrjässä asuvien lahjakkait- tehnyt esityksiä. Jos ne korotettaisiin yksi- 21748: ten lasten opintien helpottamiseksi. tyisoppikoulujen lukukausimaksujen keskiar- 21749: Eräältä asiantuntijataholta esitetyn arvion voa vastaavaan määrään, joka on n. 9 500 21750: mukaan olisi sellaisten oppilaiden luku- markkaa, niin valtiolle kertyisi tästä lisätu- 21751: määrä, joita kykyjensä ja varallisuussuh- loja n. 490 milj. markkaa eli enemmän kuin 21752: teittensa vuoksi olisi julkisin varoin avus- se summa, joka ylempänä esitetyn laskelman 21753: tettava, noin 25 % koko oppilasmäärästä, mukaan tarvittaisiin sosiaalisuuden toteutta- 21754: joka keskikouluasteella nyt on 136 800. Kun miseen koko keskikouluasteella 25% :n laa- 21755: laki nykyisin vaatii antamaan vapaaoppilas- juudessa. Asiallisesti ei olekaan perustelta- 21756: paikkoja vähintään 10% oppilasmäiirästä, vissa, että valtion oppikoulujen lukukausi- 21757: olisi niitä siis lisättävä vielä n. 15 %, mikä maksut ovat oleellisesti alhaisemmat kuin yk- 21758: aiheuttaisi lukukausimaksutulojen vähen- sityisluontoisten oppikoulujen. 21759: nystä n. 170 milj. markkaa. Kansakoulun Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja 21760: yhteydessä toimivien keskikoulujen sosiaali- sosiaalisuuden vaatimukset tulevat tuskin 21761: set erikoisedut: kirjat, matka-avustukset, parhaalla mahdollisella tavalla toteutetuiksi 21762: kouluateriat, vaatetusapu, lääkärinhoito ym. siten, että kaikille, varakkaille yhtä hyvin 21763: tulivat kuntien tilintarkastustietojen poh- kuin köyhille, annetaan markkamääräisesti 21764: jalla suoritetun tutkimuksen mukaan maksa- samat edut. Päinvastoin, taloudellisten mah- 21765: maan oppilasta kohti keskim. 8 670 markkaa dollisuuksiemme ollessa joka tapauksessa ra- 21766: vuodessa; Jos nämä edut annettaisiin 25 %: n joitetut, avun ja tuen tarpeessa olevia voi- 21767: laajuudessa oppilasmäärästä koko keskikou- daan auttaa tehokkaammin, jos autetaan 21768: luasteella, tarvittaisiin siihen varoja n. 300 vain niitä, jotka todella ovat tämän avun 21769: milj. markkaa. Edellä hahmoitellun sosiaali- tarpeessa. 21770: sen linjan toteuttaminen koko nykyisellä kes- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo- 21771: kikouluasteella tulisi näin ollen maksamaan tamme kunnioittavasti eduskunnan päätettä- 21772: n. 470 milj. markkaa. Tällöin se olisi tullut väksi toivomuksen, 21773: toteutetuksi sekä maaseudulla että kaupun- 21774: geissa ja koulumuodosta riippumatta. Rasi- että hallitus suorituttaisi kiireeUi- 21775: tetullakaan valtiotaloudenemme tämä lisä- sesti selvityksen siitä, millä tavoin ja 21776: taakka ei ole ylivoimainen, ja yhteiskunnal- missä laajuudessa oppikoulussa voitai- 21777: linen oikeudenmukaisuus olisi epäilemättä siin koulumuodosta riippumatta hel- 21778: tullut paremmin toteutetuksi, kun köyhät pottaa vähävaraisten lahjakkaiden las- 21779: saisivat ilmaisen koulutuksen ja varakkaat ten koulunkäynnistä vanh.emmille ai- 21780: maksaisivat itse omien lastensa puolesta. An- heutuvia taloudellisia rasituksia, niin 21781: tamalla avustukselle stipendin muoto vaiku- että nämä oppilaat saisivat samat ta- 21782: tettaisiin sen saajaan kannustavasti, kun sitä loudelliset ja sosiaalis~t edut, jotka 21783: vastoin ilmaiset edut yleensä veltostavat. Sen tulevat kansakouluun kuuluvien kun- 21784: lisäksi on syytä todeta, ettei ole tarkoituk- nallisten keskikoulujen oppilaiden 21785: senmukaista rajoittaa. lahjakkaiden oppilai- osaksi, sekä ryhfyisi selvityksen saa- 21786: den taloudellista tukemista vain keskikou- tuaan asian aiheuttamiin toimenpitei- 21787: siin. 21788: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 21789: 21790: Juha. :Rihtniemi. N. Kosola. Erkld Tuuti. 21791: A. 1'. Airo. Olli Aulanko. Olavi Lähteenmäki. 21792: Saara. Forsius. .rolt. WJ.rta.n.e:n. Mauri Seppä.. 21793: R. Ba.llberg. Jussi Saukkonen. Erkki Koivisto. 21794: N. Kosola. 21795: 515 21796: 21797: VIII,24. - Toiv.al. N:o 199. 21798: 21799: 21800: 21801: 21802: J. E. Partanen ym.: Sotkamon yhteiskoulun ottamisesta val- 21803: tion haltuun. 21804: 21805: 21806: E d u s k u n n a 11 e. 21807: 21808: Sotkamon yhteiskoulu aloitti toimintansa selle kohtuuttoman raskaaksi. Tämän vuoksi 21809: v. 1946 kannatusyhdistyksen varassa .toimi- on täysin perusteltua ryhtyä toimenpiteisjin 21810: vana 5-luokkaisena oppikouluna. Yksitoista koulun saamiseksi valtion ylläpitämå'ksi oppi- 21811: vuotta myöh€mmin eli v. 1957 koulu laajen- kouluksi. Ei voida pitää täysin kohtuulli- 21812: nettiin asianomaisella luvalla 8-luok.kaiseksi sena, että vähävaraisten seutujen oppikoulu- 21813: yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. jen ylläpitorasitus säilytetään jatkuvasti vai- 21814: Koulun kehittämisessä sen nykyiseen vai- kei!!Sa olosuhteissa toimivien kannatusyhdis- 21815: heeseen on koulua ylläpitävällä kannatus- tysten ja paikkakunnan väestön vapaaehtoi- 21816: yhdistyksellä ollut monia vaikeuksia voitet- sen työn varassa. On myöskin otettava lu- 21817: tavana. Varsinainen koulutalo valmistui v. kuun se, ettei ole oikeudenmukaista rasittaa 21818: 1954, mutta oppilasmäärän jatkuvasti lisään- vähävaraisiin pienviljelijä- ja työläU;perhei- 21819: tyessä ja lukioluokkien saamisen tultua ajan- siin kuuluvia oppilaita tai heidän vanhem- 21820: kohtaiseksi kannatusyhdistyksen oli välttä- piaan korkeammilla lukukausimaksuilla kuin 21821: mättä ryhdyttävä koulutalon laajentamiseen. mitä on asianlaita valtion vastaavissa oppi- 21822: Lisärakennus valmistui käyttökuntoon v: n kouluissa. 21823: 1957 lopulla. Yhteiskoulun nykyisten opetus- Valtiovallan tunnustettua sen periaatteen, 21824: tilojen ja niihin liittyvien arunto- ym. huo- että IJe vuosittain on ottanut kulloinkin sopi- 21825: neistojen yhteinen tilavuus on n. 10 000 m3. vak.si ka.tsomansa määrän yksityisiä oppi- 21826: Kannatusyhdistyksen ja pMkkakunnan kouluja valtion kokonaan ylläpitämiksi kou- 21827: väestön omatoimisuuden sekä valtion ja Sot- luiksi, on tämän jo vakiintuneen periaatteen 21828: kamon kunnan kuin myös paikallisten luot- mukaista ryhtyä toimenpiteisiin taloudelli- 21829: tolaitosten myöntämän taloudellisen tuen sessa mielessä valtiolle edullisen Sotkamon 21830: avulla on koulun kehitys voitu johtaa siihen, yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. 21831: että se nykyisellään kykenee antamaan oppi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 21832: kouluopetusta lähes kolmelle sadalle oppi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21833: laalle vuosittain. 21834: On selvää, että edellä mainittuun mittaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 21835: kehittyneen koulun ylläpitäminen ja raken- toimenpiteisiin Sotkamon yhteiskoulun 21836: nustoiminnasta aiheutuneiden lainojen hoi- ottamiseksi valtion oppikouluksi. 21837: taminen ennen pitkää käy kannatusyhdistyk- 21838: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 21839: 21840: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. Matti Kekkonen. 21841: 516 21842: 21843: VII1,25. - Toiv.al. N: o 200. 21844: 21845: 21846: 21847: 21848: V. A. Virtanen ym.: Savonlinnan seminaarin muuttamisesta 21849: sekaseminaariksi. 21850: 21851: 21852: E d u s k u n n a ll e. 21853: 21854: Miesopettajien puute Itä-Savossa ja eten- opettajia, muutettaisiin sekaseminaariksi. 21855: kin sen laajassa saaristossa on jatkuva ilmiö, Näin saataisiin Itä-Savon omille pojille tilai- 21856: josta johtuen näillä seuduilla joudutaan tur- suus valmistua opettajaksi ja siten sijoittua 21857: vautumaan vielä sangen useissa tapauksissa oman maakunnan miesopettajapuutetta pois- 21858: epäpäteviin opettajavoimiin. Kun kansakoulu tamaan. 21859: jää näiden alueiden kansalaisille varsin ylei- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus- 21860: sesti vielä ainoaksi kouluksi, olisi mitä kii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21861: reimmiten ryhdyttävä aikaansaamaan muutos 21862: nykyiseen olotilaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21863: Eräänä sellaisena toimenpiteenä näkisimme Savonlinnan seminaarin saattamiseksi 21864: sen, että Savonlinnan seminaari, joka nykyi- myös miesopettajia valmistavaksi opet- 21865: sin valmistaa vain naisopettajia ja kotitalous- tajaseminaariksi. 21866: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 21867: 21868: Viljo Virtanen. Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. 21869: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. A. F. Airo. 21870: Onni Mannila. Aili Siiskonen. Esu Niemelä. 21871: Sylvi Halinen. A. Härkönen. 21872: 517 21873: 21874: Vm,26. - Toiv.al. N: o 201. 21875: 21876: 21877: 21878: 21879: Rihtniemi ym..: Kansakoululaitoksen väliaikaisten viranhal- 21880: tijain ja viransijaisten palkkausten ja eläkkeiden järjes- 21881: tämisestä. 21882: 21883: 21884: E d u s k u n n a ll e. 21885: 21886: Kun kansakoululaitoksen viranhaltijain tion tilapäinen toimihenkilö, joka on välittö- 21887: palkkauksesta ja eläkkeistä annetulla lailla mästi ennen virantoimituksen keskeytystä 21888: muutettiin kansakoulunopettajien palkkaus ollut valtion palveluksessa vähintään kuusi 21889: kokonaispalkkausjärjestelmään, pyrittiin kan- kuukautta, saa samat palkkaedut kuin vaki- 21890: sakoulunopettajain palkkaus, samoin kuin nainenkin viran tai toimen haltija. 21891: muutkin oikeudet ja velvollisuudet järjestä- Edellä sanotun vuoksi on kohtuutonta, että 21892: mään samojen perusteiden mukaisiksi kuin kansakoululaitoksen väliaikainen viranhaltija 21893: valtion viran ja toimen haitijoista on sää- tai viransijainen on asetettu huonompaan 21894: detty. Kansakoulunopettajain palkkauslaki asemaan kuin vastaavat valtion palveluksessa 21895: noudattaakin yleensä valtion virkamiesten olevat toimihenkilöt. Kansakoululaitoksen vi- 21896: palkkauksesta annettua lakia. Kansakoululai- ranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 21897: toksen virkaa väliaikaisena hoitamaan mää- annettua lakia olisikin muutettava siten, että 21898: rätyn opettajan sekä viransijaisen asettaa väliaikaisilla kansakoululaitoksen viranhalti- 21899: palkkauslaki kuitenkin tuntuvasti huonom- joille ja viransijaisille, milloin he ovat olleet 21900: paan asemaan kuin vastaavassa asemassa ole- välittömästi ennen virantoimituksen keskey- 21901: vat valtion ylimääräiset ja tilapäiset toimen tystä kansakoululaitoksen palveluksessa vä- 21902: haltijat. hintään kuusi kuukautta, myönnettäisiin 21903: Kansakoululait6ksen viranhaltijain palk- samat oikeudet palkkaukseen kuin vakinai- 21904: kauksesta ja eläkkeistä annettua lakia voi- silla ja koeaikaa palveleville viranhaltijoille- 21905: daan näet sen nykyisessä muodossa tulkita kin. 21906: siten, etteivät väliaikaiset opettajat ja viran- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 21907: sijaiset olisi lainkaan oikeutettuja saamaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21908: palkkaa heidän virantoimituksensa keskey- muksen, 21909: tyksen ajalta. Tämän mukaisesti. esim. useam- 21910: pia vuosia väliaikaisena tai viransijaisena toi- että hallitus kiireellisesti tekisi 21911: minut naispuolinen opettaja ei olisi oikeu- Eduskunnalle esityksen kansakoulu- 21912: tettu paikalliseen synnytyslomaan, kuten laitoksen viranhaltijain palkkauksesta 21913: vakinaiset ja koeaikaa palvelevat kansakoulu- ja eläkkeistä annetun lain muuttami- 21914: laitoksen viranhaltijat. Väliaikais.een opetta- seksi siten, että myös väliaikaiset vi- 21915: jaan rinnastettava valtion ylimääräinen toi- ranhaltijat ja viransijaiset saisivat 21916: menhaltija saa valtion ylimääräisistä toimen- samat palkkaedut kuin vakinaiset ja 21917: haitijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä koeaikaa palvelevat viranhaltijat ja 21918: annetun asetuksen (755/49) mukaan viran- siten saatettaisiin samanlaiseen oikeu- 21919: toimituksen keskeytyksen ajalta samat palk- delliseen asemaan kuin valtion vastaa- 21920: kaedut kuin vakinaisetkin viran :tai toimen vat ylimääräiset ja tilapäiset toimi- 21921: haltijat. Saman asetuksen mukaan myös val- henkilöt. 21922: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 21923: 21924: Juha Rihtniemi. Erkki Tuuli. 21925: Olli Aulanko. N. Kosola. 21926: 518 21927: 21928: vm,27. - Toiv.al. N: o 202. 21929: 21930: 21931: 21932: 21933: Rihtniemi ytn.: Kansakoulul<fttoksen viranhaltijain palkkauk- 21934: sesttt $o~pal11eluksett- aikana. 21935: 21936: 21937: Eduskunnalle. 21938: 21939: Kansakoululaitoksen kustannuksista anne- teissa valtion virkamiehiin ja saattamaan hei- 21940: tun lain (1SOj26) 13 § :n 5 momentin mu- dän oikeutensa ja velvollisuutensa saman- 21941: kaan palkan suorittamisesta opettajalle, joka arvoisiksi valtion virkamiesten kanssa, mer- 21942: on kutsuttu asevelvollisuuslain nojalla reser- kitsi lakiesitys esitetyssä muodossa tuntuvaa 21943: vin kertausliarjoituksiin, oli voimassa, mitä huononnusta suurelle osalle opettajakuntaa. 21944: valtion virka- tai työsuhteessa olevalle ase- Eduskunnan päätettyä lähteä lomalle kesä- 21945: velvolliselle eräissä tapauksissa suoritetta- kulllli 5 päivänä raukesi lakiesitys. Tämä 21946: vasta palkasta annetussa laissa säädetään. merkitsee sitä, että kun uusi palkkauslaki 21947: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- astui voimaan elokuun 1 päivänä, ei kansa- 21948: sesta ja eläkkeistä annetussa laissa (248/5'1), koulunopettajilla, jotka on kutsuttu kertaus- 21949: joka astui voimaan elokuun 1 päivänä ja harjoituksiin sanotun päivämäärän jälkeen, 21950: samalla kumosi kansakoululaitoksen kustan- ole voimassa olevaan lakiin perustuvaa 21951: nuksista annetun lain, sanotaan, että reservin oikeutta saada kertausharjoitusten ajalta 21952: kertausharjoituksiin kutsutulle opettajalle maksettavaa palkkaa. Lakiesityksen rau- 21953: maksettavasta palkkauksesta säädetään erik- keamisella on varsin huomattava merkitys, 21954: seen. koska voidaan arvioida asian koskevan lähes 21955: Tämän mukaisesti antoi hallitus huhtikuun tuhatta kansakoulunopettajaa. 21956: 24 päivänä 1958 esityksen eduskunnalle laiksi Edellä esitetyn perusteella esitämme toivo- 21957: kansakoululaitoksen asevelvolliselle viranhal- muksen. 21958: tijalle eräissä tapauksissa suoritettavasta pal- 21959: kasta. Tällöin kävi selville, että sanottu laki- että hallitus ootaisi Eduskunnalle 21960: esitys rajoitti kansakoulunopettajien oikeutta esityksen sellaiseksi lainmuu'tokseksi, 21961: saada palkkaa kertausharjoitusten ajalta kos- että kansakoululaitoksen. viranhaltijan 21962: kemaan ainoastaan vakinaisia ja koeaikaa osalta, joka on kutsuttu asevelvoUi- 21963: palvelevia opettajia. Lakiesitys oli siten huo- suiuslain ( 452/50) :n,ojalta reservin 21964: mattavasti ahtaampi kuin valtion vil'kamiehiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen 21965: koskeva laki, mitä lakia, kuten edellä mai- palvelukseen f(Jikka sotat~1an aikana 21966: nittii_n, on sovellettu ilman rajoituksia kaik- palvelukseen, 'IJastaavasti sovellettai- 21967: kiin opettajiin. Kun uudessa kansakoulu- siin, mitä valtioon virka- tai työsuh- 21968: laissa ja kansakoululaitoksen viranhaltijain teessa olevalle asevelvolliselle suori- 21969: palkkauslai~ opettajia on entistäkin kiin- tettavasta palkasta on säädetty tai 21970: teämmin pyritty vertaamaan kaikissa suh- vastedes säädetään. 21971: Helsingissä 12 päivänä elokanta 1958. 21972: 21973: J1lha. Rihtniemi. Brkld 'l'ullli. 21974: Olli Aulanko. N. ltosola.. 21975: 519 21976: 21977: VIII,28. - Hemst.mot. N: o 203. 21978: 21979: 21980: 21981: 21982: Lindeman m. fl.: Angående uppförande av en fullständig 21983: S'IJensbpråkig folkskola på det forna Degerby-området. 21984: 21985: 21986: Tili Riksdagen. 21987: 21988: Efter det Porkala arrendeområde återläm- distriktet skjutsats tili folkskolan i Solberg, 21989: nades tili Finland, anslöts den forna Degerby viiken Ingå även tvinga.des nybygga på 21990: kommnns områ.de tili lngå kommun. På grund av Porkalaom:rädets överlåtelse. 21991: detta. sä.tt tvinga.des lngå kommun - i mot- lngå kommun anser sig dook inte under 21992: sats tili de övriga kommnnerna inom Por- nuvarande :förhällanden vara förpliktad att 21993: kalaom.r!det - att 'mot sin vilja mottaga bygga en ny folkskola i Degerby skoldistrikt 21994: oeh förvalta ett område som inte tidigare och detta skulle inte heller kunna ske utan 21995: tillhöl't Ingå.. Detta har ställt Ingå kom- att befolkningen i lngå ävälves en kännbar 21996: mun oeh dess förvaltningsorgan inför mänga skatteförhöjning. Av denna anledning ooh 21997: svärigheter inte minst med tanke pä folk- med hänsyn tili att Ingå kommun aldrig 21998: skoleundervisningens ordnande pä det forna erhåUit nägon ersättning av staten för de 21999: Degerbyområdet. tidigare skolor, som giek :f"orlorade inom f.d. 22000: Kommunalfullmäktige i Ingå har av hela Degerby kommuns område, vore det skiligt 22001: det forna Degerbyområdet som anslöts till att den nya skola som skall byggas borde 22002: Ingå bildat ett folkskoledistrikt oeh för det- upp:föras helt pä statens bekostnad. 22003: samma tillsa.tt en folkskoledirektion. Vidare Med hänvisning till ovanstäende föreslå 22004: har Ingä kommun i samrå.d med :folkskole- vi v()rdsamt, att :rilmdagen ville besluta hem~ 22005: inspektorn i Borgå distrikt utsett en lämp- ställa, 22006: lig plats för den kommande folkskolan i f.d. 22007: Degerby kyrkoby. Nu har den nyss tillsatta. att regeringen skyndsamt måtte vid- 22008: skoldirektionen därstädes gjort framställning taga åtgärder för uppfiWmtdet av en 22009: om byggandet av en folkskola i distriktet. fullstiindig svensksprdkig folkskolt~, 22010: Direktionen motiverar sin ständpunkt med med stt~,tsmedel på det forna Degerby- 22011: att el~talet i distriktet ä.r så högt att det området som anslutits till lngå kom- 22012: enligt folkskolelagen kräver byggandet av mun. 22013: en egen skola. Hittills har folkskolebarnen i 22014: Helsingfors den 12 augusti 1958. 22015: 22016: Lars Lindeman. 22017: G. Henrikss011. 22018: 620 22019: 22020: vm,28. - Toiv.al. N:o 208. 22021: Suomennos. 22022: 22023: 22024: 22025: 22026: Lindeman ym.: Täydellisen ruotsinkielisen kansakoulun pe- 22027: rustamisesta vanhalle Degerbyn alueelle. 22028: 22029: 22030: Ed u s kun n a 11 e. 22031: 22032: Porkkalan vuokra-alueen tultua luovute- alueen kansakoululapset kyyditty Solbergin 22033: tuksi takaisin Suomelle liitettiin entisen De- kansakouluun, joka Inkoon oli niinikään 22034: gerbyn kunnan alue Inkoon kuntaan. Tällä pakko rakentaa uudelleen Porkkalan alueen 22035: tavoin Inkoon kunta pakotettiin - päin- luovutuksen takia. 22036: vastoin kuin muut Porkkalan alueen kun- Inkoon kunta ei kuitenkaan katso nykyi- 22037: nat - vastoin tahtoaan vastaanottamaan ja sissä oloissa olevansa velvollinen rakenta- 22038: hoitamaan alue, joka ei aikaisemmin ole maan uutta kansakoulua Degerbyn koulu- 22039: kuulunut Inkooseen. Tämä on saattanut piiriin eikä se voisi tapahtuakaan ilman että 22040: Inkoon kunnan ja sen hallintoelimet moniin Inkoon väestölle pantaisiin tuntuva veron- 22041: vaikeuksiin ei vähiten kansakoulutoimen korotus. Tästä syystä ja katsoen siihen, että 22042: järjestämisessä entisellä Degerbyn alueella. Inkoon kunta ei ole milloinkaan saanut val- 22043: Inkoon kunnanvaltuusto on koko entisestä, tiolta mitään korvausta niistä aikaisemmista 22044: Inkoon kuntaan liitetystä Degerbyn alueesta kouluista, jotka menetettiin entisen Deger- 22045: muodostanut kansakoulupiirin ja asettanut byn kunnan alueella, olisi kohtuullista, että 22046: sille johtokunnan. Edelleen on Inkoon kunta rakennettava uusi koulu rakennettaisiin ko- 22047: yksissä. neuvoin Porvoon piirin kansakoulu- konaan valtion kustannuksella. 22048: jentarkastajan kanssa valinnut tulevaa kan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 22049: sakoulua varten sopivan paikan entisessä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 22050: Degerbyn kirkonkylässä. Nyt on juuri va- muksen, 22051: littu kansakoulun johtokunta siellä tehnyt 22052: esityksen kansakoulun rakentamisesta alueelle. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 22053: Johtokunta perustelee kantaansa sillä, että toimenpiteisiin täydellisen ruotsinkieli- 22054: oppilaiden määrä alueella on niin suuri, että sen kansakoulun perustamiseksi val- 22055: se kansakoululain mukaan edellyttää oman tion varoilla· Inkoon kuntaan Ziitetylle 22056: koulun rakentamista. Tähän saakka on en#sen Degerbyn alueelle. 22057: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 22058: 22059: Lar~ Lindeman. Georg Eriksson. 22060: G. Henriksson. Bertel Lindh. 22061: 521 22062: VUI,29. - Toiv.al. N: o 204. 22063: 22064: 22065: 22066: 22067: V. E. Partanen ym.: Työväenopistolain uudistamisesta. 22068: 22069: 22070: Eduskunnalle. 22071: 22072: Maamme työväenopistotoiminta on jo vuosi- paa ja joita myös em. mietinnössä, siitä an- 22073: kymmenien ajan kaivannut tukenaan olevan netuissa lausunnoissa ja niihin liittyvissä 22074: lainsäädännön uudistusta. Työväenopistotoi- ehdotuksissa esitetään, mainittakoon ensi- 22075: minta on se kansansivistystyön haara, mikä sijaisina valtion tuen lisääminen näille oppi- 22076: sotiemme jälkeen on laajentunut erityisen laitoksille sekä niitten johtajien, opettajien 22077: ripeästi. Työväen-, kansalais- ja vapaaopisto- ja muun henkilökunnan palkkauksen ja eläke- 22078: jen lukumäärä nousee nykyisin jo 110: een suhteiden, toimintahuoneustojen ja muitten 22079: ja on näissä opiskelijoita yli 60 000. Lain- ulkonaisten edellytysten kehittäminen. 22080: säädännön uudistamiseksi asetettiin jo v. Ottaen huomioon sen työn suuren merki- 22081: 1945 valtion komitea, jonka mietintö jätet- tyksen, jota nämä aikuisten vapaita sivistys- 22082: tiin valtioneuvostolle vuoden 1948 alussa. harrastuksia vaalivat laitokset kansanvaltai- 22083: Komitean mietinnöstä pyydetyt lausunnot sessa yhteiskunnassamme suorittavat, on pi- 22084: ovat nekin annetut jo monia vuosia sitten. dettävä erittäin tärkeänä että tämän toi- 22085: Niinpä kouluhallitus antoi oman lausuntonsa minnan mahdollisuudet nykyistä paremmin 22086: v. 1952 ja myöhemmin se on jättänyt opetus- turvataan. 22087: ministeriölle yksityiskohtaisen ehdotuksensa Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 22088: uudeksi työväenopistolaiksi. Mainittu uudis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 22089: tus ei kUitenkaan, vaikka sen vireille pane- vomuksen, 22090: misesta on jo kulunut toistakymmentä vuotta, 22091: ole edistynyt lopullisen ratkaisun asteelle. että hallitus kiireellisesti ·antaisi 22092: Niistä parannuksista, joita· työväenopisto- Eduskunnalle esityksen työväenopisto- 22093: työ nykyhetken vaatimuksia edellyttäen kai- lain uudistamiseksi. 22094: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 22095: 22096: Ensio Partanen. Urho Kulovaara. Sylvi Siltanen. 22097: K. F. Haapasalo. Eino Raunio. Olli Aulanko. 22098: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. Juho Tenhiälä. 22099: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi. Veikko Helle. 22100: G. Henriksson. Lyyli Aalto. Irma Rosnell. 22101: Aili Siiskonen. 22102: 22103: 22104: 22105: 22106: 66 E 687/58 22107: 522 22108: 22109: vm,so. - Toiv.a.l. N: o 205. 22110: 22111: 22112: Luukka. ym.-: Kansa.Mpistojen rakennusten vuokra-arvojen 22113: perust/Yiden tarkistamisesta. 22114: 22115: 22116: E d u s k u n n a 11 e. 22117: 22118: Maamme kansanopistoista on 28 perustettu Opistojen kokonaisvelkamäärä nousee 1.2 22119: vuoden 1940 jälkeen, lisäksi 6 menetetyn miljardiin markkaan. Kiinteistöjen arvo il- 22120: alueen, 2 hävitetyn alueen sekä 6 muuta man maakiinteistöjä on rakennushallituksen 22121: kansanopistoa eli kaikista opistojen kiin- arvioinnin mukaan 3.1 miljardia markkaa. 22122: teistöistä yli puolet on rakennettu sanottuna Kokonaisuutena opistoja ei voi katsoa liikaa 22123: aikana. Koska opistot ovat aatteellisten jär- lainoitetuiksi; kysymyksessä ovat vain no- 22124: jestöjen ylläpitämiä valtionavun turvin ja pean kuoletuksen ja ennen kaikkea kohon- 22125: rakennusmenoihin valtio on voinut myöntää neiden korkomenoje'fi. johdosta vaikeuteen 22126: varsin vähän avustuksia tai lainoja, on ra- joutuneet opistot. Niitä voisi valtiovalta mm. 22127: kennustoiminta rahoitettu pääasiassa velka- auttaa nostamalla vuokra-arvoon vaikuttavan 22128: pääomilla. korkoprosentin todellista, lainoista maksettua 22129: Kansanopistojen valtionavun yhtenä pe- korkoa vastaavaksi sekä myöntämällä riittä- 22130: rusteena on opistotyöhön tarvittavien raken- vän suuren summan jaettavaksi pitkäaikai- 22131: nusten vuokra-arvo. Se lasketaan valtioneu- sina lainoina suurimmissa vaikeuksissa ole- 22132: voston 2 päivänä lokakuuta 1952 antaman ville opistoille. 22133: päätöksen mukaan, jossa on määrätty kuole- Koska voimassa olevassa vuokra-arvon pe- 22134: tukseksi 1-2 % hankinta-arvosta ja koroksi rusteista annetussa päätöksessä on muitakin 22135: 6 % kuoletetusta hankinta~arvosta. Kuoletuk- kohtia, joiden johdosta kansanopistojen nii~ 22136: sen ajaksi on siten laskettu 50-100 vuotta. den perusteella saama valtionavustus on 22137: Opistojen lainat ovat kuitenkin keskimäärin muuttuneissa taloudellisissa oloissa jäänyt 22138: 10 vuoden maksuajalla ja niiden korko on jälkeen, olisi se tarkistettava. Sentähden ja 22139: parina viime vuonna kohonnut erityisesti koska vuokra-arvon perusteet määrää valtio- 22140: lainojen indeksisidonnaisuuden johdosta jopa neuvosto, esitämme kunnioittaen eduskunnan 22141: yli 10 %. Kun opistot joutuvat joka tapauk- päätettäväksi toivomuksen, 22142: sessa, valtionapuprosentin yleensä ollessa 70, 22143: hankkimaan 30 % menoista, rasittaa tämä että hallitus ryhtyisi toimeftpiteisiin 22144: korkomenojen nousu opistojen taloutta niin kansanopistojen vuokra-aroon perus- 22145: suuressa määrässä, että useat opistot ovat t~ista annetun päätiikse'"' tarkistami- 22146: joutuneet suorastaan ahdinkotilaan. seksi. 22147: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 22148: 22149: Eemil Luukka. Nestori Kaasalainen. Aa.ro Stykki. 22150: Jussi Sauldtonen. Anni Hosia. Olli Aulanko. 22151: Atte Pakkanen. Pentti Niemi. Olli J. Uoti. 22152: 523 22153: 22154: VIII,31. - Toiv.al. N: o 206. 22155: 22156: 22157: 22158: 22159: J'i.mrin ym..: Ttkttillisen koulun perustamisesta Jyväskylään. 22160: 22161: 22162: E d u s k u n n a ll e. 22163: 22164: Voimakkaasti kehittyvä Keski-Suomi sekä kulkee siihen suuntaan, että kaikilla työ- 22165: sen pääkaupunki Jyväskylä ovat jääneet aloilla, missä se suinkin käy päinsä, pyritään 22166: ammattikoulutuksen järjestämisen suhteen ihmistyötä ainakin helpottamaan, jopa siir- 22167: lapsipuolen asemaan. Tosin Jyväskylään on tämään se mahdollisimman tyystin konevoi- 22168: perustettu kesl.rusammattikoulu, joka 28:ne min suoritettavaksi. 22169: opintosnuntineen poistaa pahimman perustar- Kun siis ensiksi otamme huomioon teknil- 22170: peen ja. voi antaa täyteen laajuuteensa kehi- listen toimihenkilöitten vaikkapa vain maa- 22171: tyttyään lähes tuhannelle oppilaalle ammat- kunnallisen tarpeen, joka jo nyt on suuri ja 22172: tiin valmistus'koulutusta, jos otetaan huo- kasvaa yhä, sekä. toiseksi ko. kouluihin pyr- 22173: mioon varsinaisten opiskelijain lisäksi ne jo kivien opiskelijoiden runsauden ja lisäksi 22174: ammattitaidon omaavat henkilöt, jotka kou- sen, että jo Keski-Suomen ammattikoulusuun- 22175: lun piirissä saavat täydentävä.ä ammattikou- nitelmaa laadittaessa on nähty asialliseksi 22176: lutusta erikoiskursseilla. teknillisen koulun perustaminen ammattikou- 22177: Ammatillinen jatkokoulutus puuttuu Keski- lun välittömään läheisyyteen ja varattu sille 22178: Suomesta kuitenkin kokonaan. Niinpä teknil- tontti sekä rakennettu voimakeskus niin 22179: lisessä koulussa opintojaan jatkavien on tehokkaaksi, että se voi huolehtia myös tek- 22180: pakko siirtyä Tampereen, Kuopion, Lahden nillisen koulun tarpeista, niin voimme todeta, 22181: ym. teknillisiin kouluihin. Tällaista ammatti- että Jyväskylään suunnitellun teknillisen kou- 22182: koulutusta tarvitStlvien määrä yksistään Jy- lun perustamista olisi ryhdyttävä vihdoin. 22183: vä.skylbsä ookä sen ympäristössä noin 80 mit'å. nopeimmin toteuttamaan. 22184: km: n säteellä sijaitsevissa toollisuuslaitoksissa Edellä. esitetyn perusteella ehdotamme 22185: on varsin t~uuri. Edelleen <m otettava huo- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 22186: mioon, että koneistunut ja jatkuvasti koneis- vomuksen, 22187: tuva maatalous sekä yleensä maaseutu tar- 22188: vitsevat yhäti kasvavassa määrin eri alojen ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 22189: ammattihenkilöitä koneistuksen tehokkaaseen tekm'llisen ko-ulun perustamiseksi Jy- 22190: ja taloudelliseen käyttöön pyrittäessä. Ja viiskyliiiitrt. 22191: kehityshän yleensä meidänkin maassamme 22192: Hcl.Bingi-3sä 12 päivänä elokuuta 1958. 22193: 22194: Arttmi J'.ämsia. ltalle Kämiri.iaea. Aarre Marttila. 22195: Eino Uusitalo. Wiljam Sarj&la. 22196: 524 22197: 22198: Vlll,32. - Hemst.mot. N:o 207. 22199: 22200: 22201: 22202: 22203: Korsbäck m. fl.: Angående ändring av statsrådets beslut an- 22204: gående verkställigheten av lagen om understöd för yrkes- 22205: studier. 22206: 22207: 22208: T i 11 R i k s d a g e n. 22209: 22210: Enligt lagen 10. 11. 1944 om understöd inga inkomst- eller förmögenhetsgränser fast- 22211: för yrkesstudier, sådan den ändrad lyder i ställts som norm för mindrebemedlade. Be- 22212: lagen 21. 10. 1949, samt statsrådets beslut dömandet av huruvida sökandena är att 22213: av 2. 8. 1951 angående verkställigheten av betrakta som medellösa eller icke ankommer 22214: denna lag kan bidrag för yrkesstudier be- helt på skolornas föreståndare. Av två i 22215: viljas till belopp, utgörande 30-60% av ekonomiskt avseende likställda elever erhål- 22216: de skäliga kostnadsnormer, som statsrådet ler i regel den, som besöker folkhögskola, 22217: fastställer. understöd, men icke den, som besöker yrkes- 22218: Villkoret för att elev vid yrkesskola skall skola. 22219: erhålla studieunderstöd, är att han eller Det är tydligt, att avsikten med nämnda 22220: hans föräldrar icke vid statsbeskattningen lagar om studieunderstöd icke varit att åstad- 22221: påförts större förmögenhetsskatt än 500 komma ett dylikt, ur yrkesutbildningssyn- 22222: mark, motsvarande en förmögenhet på om- punkt beklagligt förhållande, och det vore 22223: kring 500 000 mark, och högst 6 000 mark i därför nödvändigt, att ovannämnda stats- 22224: inkomstskatt. rådsbeslut ändras så, att det motsvarar la- 22225: Till följd av penningvärdets fall och gens anda och mening. Förmögenhet och 22226: skärpt beskattning innebär nämnda stadgan- inkomst av den storleksordning, som det i 22227: den, att barn till småbrukare, småindustri- detta fall är fråga om, har på grund av 22228: företagare och hantverkare i de allra flesta nuvarande penningvärde ingen betydelse för 22229: fall icke för närvarande tilldelas studieun- föräldrarnas möjligheter att finansiera bar- 22230: derstöd. nens yrkesutbildning. 22231: Studieunderstöden har på denna grund På anförda m.fl. grunder föreslår vi vörd- 22232: så gott som helt förlorat sin betydelse för samt, att riksdagen ville besluta hemställa, 22233: främjandet av yrkesutbildningen hos de be- 22234: folkningsgrupper, som är i största behov av att regeringen skyn,dsamt måtte 22235: sådan utbildning. ändra 1 § i statsrådets beslut av 2. 8. 22236: Såsom jämförelse må nämnas, att mindre 1951 angående verkställigheten av la- 22237: bemedlad elev vid folkhögskola kan erhålla gen om understöd för yrkesstudier så, 22238: understöd intill 70 % av studieutgifternas att alla de, som är i oundgängUgt be- 22239: totalbelopp enligt lagen 7. 7. 1950 om stats- hov av understöd för yrkesstudier, kan 22240: understöd åt folkhögskolor. I detta fall har erhålla understöd. 22241: Helsingfors den 6 augusti 1958. 22242: 22243: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 22244: J. A. Jungarå. Grels Teir. 22245: 525 22246: 22247: VIII,32. - Toiv.al. N:o 207. 22248: Suomennos. 22249: 22250: 22251: 22252: 22253: Korsbäck ym.: Ammattiopintojen avustuslain toimeenpanoa 22254: koskevan valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. 22255: 22256: 22257: E d u s k u n n a ll e. 22258: 22259: Ammattiopintoavustusta voidaan 10. 11. Tässä tapauksessa ei ole määrätty mitään 22260: 1944 annetun ammattiopintojen avustuslain, tulo- taikka omaisuusrajaa normiksi vähä- 22261: sellaisena kuin se on muutettu 21. 10. 1949 varaisille. Sen seikan arvosteleminen, onko 22262: annetussa laissa, sekä tämän lain täytäntöön- hakijoita pidettävä varattomina vai ei, kuu- 22263: panosta 2. 8. 1951 annetun valtioneuvoston luu kokonaan koulujen johtajille. Kahdesta 22264: päätöksen mukaan myöntää 30---60 % valtio- samanlaisessa taloudellisessa asemassa ole- 22265: neuvoston vahvistamista kohtuullisista kus- vasta oppilaasta saa avustuksen tavallisesti 22266: tannuksista. se, joka käy kansanopistoa, mutta ei se, joka 22267: Ammattikoulun oppilaan opintoavustuksen käy ammattikoulua. 22268: saannin ehtona on, että hänelle taikka hänen On selvää, että mainituilla opintoavustuk- 22269: vanhemmilleen valtionverotuksessa ei ole sista annetuilla laeilla ei ole ollut tarkoituk- 22270: pantu maksettavaksi 500 markkaa suurempaa sena aikaansaada tällaista ammattikasvatuk- 22271: omaisuusveroa, mikä vastaa suunnilleen sen kannalta valitettavaa olotilaa. Sen vuoksi 22272: 500 000 markan omaisuutta, ja että tulo- olisi välttämätöntä, että edellä mainittua 22273: veroa on määrätty korkeintaan 6 000 mark- valtioneuvoston päätöstä muutetaan niin, että 22274: kaa. se vastaa lain henlreä ja tarkoitusta. Sen 22275: Nykyisistä säännöksistä rahan arvon ale- suuruisella omaisuudella ja tulolla, josta 22276: nemisen ja lisääntyneen verotuksen vuoksi tässä tapauksessa on kysymys, ei nykyisen 22277: johtuu, että pienviljelijäin, pienteollisuuden rahanarvon vuoksi ole mitään merkitystä 22278: harjoittajien ja käsityöläisten lapsille useim- vanhempien mahdollisuuksille rahoittaa las- 22279: missa tapauksissa ei nykyään anneta opinto- ten ammattikasvatusta. 22280: avustusta. Esitetyin ym. perustein ehdotamme kun- 22281: Opintoavustus on tämän johdosta koko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 22282: naan menettänyt merkityksensä ammattikas- muksen, 22283: vatuksen edistämisessä niiden väestöryhmien 22284: keskuudessa, jotka eniten sellaista kasvatusta että hallitus kiireellisesti muuttaisi 22285: •tarvitsisivat. ammattiopintojen avustuslain täytän- 22286: Vertauksen vuoksi mainittakoon, että kan- töönpanosta 2. 8. 1951 annetun valtio- 22287: sanopistojen vähävaraiset oppilaat voivat neuvoston päätöksen 1 § :n siten, että 22288: saada avustusta 7. 7. 1950 kansanopistojen kaikki, jotka välttämättä tarvitsevat 22289: valtionavusta annetun lain mukaan aina avustusta ammattiopintoja varten, voi- 22290: 70 %: iin opintomaksujen kokonaismäärästä. vat avustusta saada. 22291: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 22292: 22293: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 22294: J. A. Jungarå. Grels Teir. 22295: 526 22296: 22297: Vll1,33. - Toiv.al. N: o 208. 22298: 22299: 22300: 22301: 22302: Hara. ym. : Liikealan erikoiskoulujen saattamisesta valtion- 22303: avun suhteen tasavertaiseen asemaan kauppaoppilaitosten 22304: kanssa. 22305: 22306: 22307: Ed us,kun nalle. 22308: 22309: Laissa kauppaoppilaitoksista vuodelta 1939 laitoksiin. Tämä saattaa johtaa mm. siihen, 22310: määrätään, että kauppaoppilaitokset saavat että oppilaiden suoritettavat lukukausi- tai 22311: valtionavustusta vuosittain 75% todellisista vuosimaksut muodostuvat suuremmi'ksi kuin 22312: menoistaan. Niin sa.notut liikealan erikoiskou- muissa oppilaitoksissa, vaikika niiden antama 22313: lut, jotka eroavat edellä mainituista pää- opetus alallaan on yhtä pätevää kokonaan 22314: asiassa opetusaikant~a pituuden kohdalla (lii- riippumatta siitä, kuka oppilaitosta ylläpitää. 22315: keala.n erikoiskouluissa on varsinainen ope- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 22316: tusaika vähintään yksi lukuvuosi, muissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 22317: vähintään 2 lukuvuotta), saavat valtionavus- muksen, 22318: tusta tulo- ja menoarvioon sitä varten otetun 22319: määrärahan rajoissa enintään 75% todelli- että 1uJl.Utus ryhtyisi toimenpiteisiin 22320: sista menoistaan. Kun eri:koiskoulujen val- sellaisen lainsäädännön aikaansaami- 22321: tionavustus on riippuvainen kulloinkin bud- seksi, että myös liikealan erikoiskoulut 22322: jettiin otetusta määrärahasta, pysyy niiden asetettaisiin valtionavun saamisen S'Uh- 22323: toiminnan taloudellinen pohja jatkuvasti teen tasavertaiseen asemaan kauppa- 22324: epävarmana verrattuna muihin kauppaoppi- oppilaitosten kanssa. 22325: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 22326: 22327: Erkki Ha.ra. Jaakko Kemppainen. Margit Borg-Sundman. 22328: Jussi Saukkonen. Toivo metala. Aune Innala. 22329: A. F. Airo. Erkki Tuuli. 22330: 22331: 22332: 22333: .. 22334: 527 22335: vm,S4. - Toiv.al. N: o 209. 22336: 22337: 22338: 22339: 22340: J. E. Partanen ym..: Määrärahasta Kainuun keskusammatti- 22341: koulun rakennustöiden aloittamiseksi. 22342: 22343: 22344: E d u s k u n n a ll e. 22345: 22346: Kauppa- ja teollisuusministeriön viime kunnat toimivat taloudellisissa vaikeuksissa 22347: vuoden elokuussa asettama Kainuun keskus- ja väestön varallisuusaste on alhainen. - On 22348: ammattikoulun suunnittelutoimikunta jätti sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää, että tehok- 22349: kuluvan vuoden heinäkuussa mietintönsä ao. kaan ja riittävän ammattikoulutuksen avulla 22350: ministeriölle. Mietinnössä esitetään perus- edesautetaan kasvavan nuorison sijoittumista 22351: tettavaksi Kajaaniin 410 oppilaspaikkaa kä- työelämän piiriin ja siten ohjataan kukin 22352: sittävä, koko Kainuun maakunnan koulutus- yksilö palvelemaan yhteiskuntaa ja kansan- 22353: tarvetta vastaava valtion omistama keskus- kokonaisuutta parhaalla mahdollisella panok- 22354: ammattikoulu. sellaan. 22355: Kainuun maakunnan alueen ammattikou- Maassamme toimii jo aikaisemmin perus- 22356: lutuskysymyksen tähänastisista vaiheista on tettuja valtion keskusammattikouluja talou- 22357: edellä mainittu toimikunta todennut mm., dellisesti varsin vauraillakin alueilla. On 22358: että ,Åmmattikasvatusneuvoston 21. 3. 47 hy- näin ollen täysin perusteltua ryhtyä kiireelli- 22359: väksymän ammattikasvatuksen kehittämisen siin toimenpiteisiin vuosikymmenen viivästy- 22360: 10-vuotissuunnitelman mukaan koko maa piti neen Kainuun keskusammattikoulun perus- 22361: peittää yhtenäisellä keskusamrnattikouluver- tamiseksi ja rakennustöiden aloittamiseksi. 22362: kolla. Tässä suunnitelmassa ehdotettiin Ka- Nämä toimenpiteet ovat täysin sopusoinnussa 22363: jaaniin perustettavaksi Kainuun keskusam- valtion ammatillisten oppilaitosten uudisra- 22364: mattikoulu v. 1949. Tuossa suunnitelmassa kennusten kiireellisyysjärjestyskomitean v. 22365: Kainuun keskusammattikoulu oli a.<~etettu 1953 mietinnössään omaksuman kannanoton 22366: 8. tilalle, jolloin vain nyt jo toiminnassa tai kanssa, jonka mukaan ,jo toimivien tai ra- 22367: rakenteilla olevat keskusammattikoulut oli kenteilla olevien keskusammattikoulujen li- 22368: asetettu sen edelle. Näin ollen Kainuun kes- säksi olisi ensimmäiseksi syytä rakentaa Kai- 22369: kusammattikoulun perustaminen merkitsee nuun keskusammattikoulu Kajaaniin." 22370: sanotun 10-vuotissuunnitelman toteuttamista Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti 22371: (tosin 10 v. myöhästyneenä)." ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 22372: Kainuun maakunnan alueella on ammatti- muksen, 22373: kasvatus- ja ammattikoulutuskysymys mitä 22374: tärkeimpiä ajankohtaisia kysymyksiä. Suun- että hallitus ottaisi vuoden 1959 22375: nitteilla olevan keskusammattikoulun piiriin tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli- 22376: kuuluu 110 000 asukasta, joista teollisuus- ja sen määrärahan Kainuun keskusam- 22377: käsityöammateissa olevia n. 7 000. Kainuussa mattikoulun suunnittelutöiden lop- 22378: on väestönlisäys runsasta. Maakunta kuuluu puunsaattamiseksi ja rakennustöiden 22379: kauttaaltaan alityöllisyysalueihin. Alueen aloittamiseksi. 22380: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 22381: 22382: Eemil Partanen. Matti Kekkonen. Eeli Erkkitå.. 22383: 528 22384: 22385: VDI,35. - Toiv.al. N: o 210. 22386: 22387: 22388: 22389: 22390: Kala.vainen ym.: Kansantajuisen tieteellisen luentotoiminnan, 22391: opintokerhotyön ja näitä työmuotoja ohjaavien kansalais- 22392: järjestöjen valtionavun perusteita koskevan lainsäädännön 22393: aikaansaamisesta. 22394: 22395: 22396: E d u s k u n n a ll e. 22397: 22398: Kansantajuinen tieteellinen luentotoiminta teriö vuosittain määräisi. Luentopalkkioista 22399: ja opintokerhotyö kuuluvat maamme vapaan ja luennoitsijain matkakuluista ehdotetaan 22400: kansansivistystyön vanhimpiin muotoihin. korvattavaimi 75 %, loppu jäisi luentotilai- 22401: Kansansivistystyön eri muotojen suuri mer- suuden toimeenpanijan suoritettavaksi. 22402: kitys kansalaiskasvatuksessa on nyt yleisesti Opintokerhon osoittauduttua erittäin te- 22403: tunnustettu. Kansansivistysjärjestöjen toi- hokkaaksi ja käyttökelpoiseksi pienryhmäksi, 22404: minta ja työmuodot ovat vuosien kuluessa joka hyvin soveltuu kansanvaltaisen järjes- 22405: laajentuneet ja monipuolistuneet. Mutta val- telmän edellyttämään jatkuvaan kansalais- 22406: tionavustus ei olt~ vastaavasti noussut rahan- kasvatukseen, on odotettavissa, että kerhojen 22407: arvon muuttuessa. lukumäärä eri kansalaisjärjestöissä jatkuvasti 22408: Vuonna 1946 valtioneuvosto asetti komi- lisääntyy. Samalla myös kasvaa koulutettu- 22409: tean tutkimaan opintokerhotyötä vapaan jen opinto-ohjaajien ja kerhoissa tapahtuvan 22410: kansansivistystyön muotona sekä laatimaan opintoneuvonnan tarve. Näin ollen olisi aivan 22411: ehdotuksia sen kehittämiseksi ja edistämi- välttämätöntä saada tämän työn taloudelli- 22412: seksi. Vähän myöhemmin komitean tehtävä set edellytykset tarvetta vastaaviksi sekä si- 22413: laajennettiin käsittämään myös kansantajui- ten vakiinnutetuiksi, että pitkäjännitteisten 22414: nen tieteellinen luentotoiminta. Komitea sai toimintasuunnitelmien laatiminen kävisi mah- 22415: työnsä valmiiksi v. 1949, jolloin sen mietintö dolliseksi. Siksi olisikin edellä mainitussa 22416: jätettiin valtioneuvostolle. Laajojen selvitys- komiteamietinnössä esitettävä laki ja asetus 22417: ten ja perustelujen jälkeen komitea ehdot- saatava mitä pikimmin toteutetuiksi. Tämän 22418: taa, että luentotoiminnan ja opintokerhotyön vuoksi esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi 22419: avustamisessa siirryttäisiin samantapaiseen toivomuksen, 22420: järjestelmään, joka lakisääteisesti on käy- 22421: tännössä kansanopistojen ja -korkeakoulujen että hallitus viipymättä jättäisi 22422: sekä työväenopistojen kohdalla. Komitean Eduskunnalle esityksen kansantajui- 22423: ehdotuksen mukaan opintokerho tulisi saa- sen tieteellisen luentotoim·innan, opin- 22424: maan valtionavustuksena 60% kirjasto-, tokerhotyön ja näitä työmuotoja oh- 22425: kirjeopisto-, ohjaajan palkkaus- ja vuokra- jaavien kansalaisjärjestöjen valtion- 22426: menoistaan, kuitenkin enintään sellaisesta avustuksen perusteita koskevaksi lain- 22427: summasta, jonka ylimmän rajan opetusminis- säädännöksi. 22428: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 22429: 22430: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. 22431: 0. Lindblom. Arvo Ahonen. Lyyli Aalto. 22432: 529 22433: 22434: vm,36. - Hemst.mot. N :o 211. 22435: 22436: 22437: 22438: 22439: Rosenberg m. fl.: Angående anslag för anordnande av 22440: vandrande konstutställningar inom landet. 22441: 22442: 22443: Till Riksdagen. 22444: 22445: Offentliga konstsamlingar av betydelse bland folkgrupper, som hittills av olika orsa- 22446: finnes för närvarande i stort sett endast i ker står främmande för konsten. 22447: Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Det öv- För att såvitt möjligt eliminera de risker, 22448: riga Finland har sålunda till stor del inte som helt naturligt förefinnes när det gäller 22449: möjlighet att lära känna våra äldre och att transportera och ställa ut konstverk, bör 22450: yngre konstnärers arbeten. Då därtill endel dessa givetvis försäkras till sitt fulla värde. 22451: av samlingarna i Ateneum på grund av ut- Då det emellertid å andra sidan är uppen- 22452: rymmesbrist är magasinerade, vilket också bart, att ett konstverk i allmänhet är oer- 22453: är fallet med stora delar av Nationalmuseets sättligt, bör största möjliga garantier ges för 22454: skatter, vore det av stor betydelse att stats- att konstverken under transporten och ut- 22455: makten skulle vidtaga lämpliga åtgärder för ställningstiden inte skadas. Att ett dylikt 22456: att regelbundet ställa ut ett värdefullt ur- effektivt arrangemang är möjligt har ju 22457: val av dessa konstskatter för en större all- tidigare anordningar i samband med fin- 22458: mänhet i olika delar av landet. ländska konstutställningar utomlands till 22459: Som läget nu är måste man beklaga att fullo visat. 22460: t. ex. statens konstmuseum i Helsingfors, Föranstaltandet av vandrande konstutställ- 22461: Ateneum, i huvuksak har blivit ett konst- ningar i landsorten skulle otvivelaktigt ut- 22462: museum för huvudstadsborna och att landets göra ett viktigt · led i arbetet för främjandet 22463: förnämsta konstskatter sålunda inte kommer av kulturen. 22464: hela folket till del. Med stöd av vad ovan anförts föreslås,. att 22465: V andrande konstutställningar vore den na- riksdagen ville besluta hemställa, 22466: turligaste formen för att också landsbygdens 22467: invånare skall kunna bli delaktiga av de att regeringen i propositionen an- 22468: värden, som statens konstsamlingar represen- gående statsförslaget för år 1959 måtte 22469: terar. En utställning av värdefulla konst- upptaga ett anslag av 10 m~'ljoner 22470: verk i olika delar av landet skulle säkert mark för anordnandet av vandrande 22471: mötas av stort intresse och bidraga till att konstutställningar inom landet. 22472: väcka och stimulera konstintresset också 22473: Helsingfors den 8 augusti 1958. 22474: 22475: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi. 22476: Kurt Nordfors. Lars Lindeman. 22477: Antti J. Rantamaa. Urho Kulovaara. 22478: Kaarlo Kajatsalo. Georg Backlund. 22479: 22480: 22481: 22482: 22483: 67 E 687/58 22484: 630 22485: 22486: VUI,36. - Toiv.al. N: o 211. 22487: Suomennos. 22488: 22489: 22490: 22491: 22492: Rosenberg ym.: Määrärahasta kie1·tävien taidenäyttelyjen 22493: järjestämiseksi maassa. 22494: 22495: 22496: E d u s k u n n a 11 e. 22497: 22498: Merkityksellisiä julkisia taidekokoelmia on jotka tähän saakka syystä tai toisesta ovat 22499: nykyisin pääasiallisesti vain Helsingissä, jääneet taiteelle vieraiksi. 22500: Turussa ja Tampereella. Muualla Suomessa Jotta mahdollisimman suuressa määrin 22501: ei siten suurelta osalta ole mahdollisuuksia vältyttäisiin niiltä vahingonvaaroilta, joita 22502: oppia tuntemaan vanhempien ja nuorempien aivan luonnollisesti on olemassa taideteoksia 22503: taiteilijottemme töitä. Kun lisäksi osa Ate- kulj.etettaessa ja asetettaessa näytteille, on 22504: neumin kokoelmista tilanpuutteen ta:kia on nämä tietenkin vakuutettava täydestä arvos- 22505: varastoitu, kuten on laita myös Kansallismu- taan. Kun kuitenkin toisaalta on ilmeistä, 22506: seon aarteiden suureksi osaksi, olisi suuri että taideteos yleensä on korvaamaton, on 22507: merkitys sillä, että valtiovalta ryhtyisi sopi- annettava suurimmat mahdolliset takeet siitä, 22508: viin toimenpiteisiin saattaakseen arvokkaan ettei taideteoksia kuljetuksen ja näyttelyn 22509: valikoiman näistä taideaarteista suuremman aikana vahingoiteta. Että sellainen tehokas 22510: yleisön nähtävä:ksi eri puolilla maata. järjestely on mahdollista, sen ovat aikaisem- 22511: Asioiden nykyisellään ollen täytyy valit- mat järjestelyt suomalaisten taidenäyttelyjen 22512: taa, että esim. valtion taidemuseo, Ateneum, yhteydessä ulkomailla täysin osoittaneet. 22513: on pääasiallisesti muodostunut pääkaupunki- Kiertävien taidenäyttelyjen järjestäminen 22514: laisten taidemuseoksi ja että koko kansa ei maaseudulla muodostaisi epäilemättä tärkeän 22515: siten pääse tutustumaan maan parhaimpiin osan kulttuurin edistämistyössä. 22516: taideaarteisiin. Edel·lä esitetyn perusteella .ehdotetaan 22517: Kiertävät taidenäyttelyt olisivat luonnol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, 22518: lisin muoto myös maaseudun asukkaiden 22519: saattamiseksi osallisiksi valtion taidekokoel- että hallitus ottaisi vuoden 1959 22520: mien edustamista arvoista. Arvokkaiden taide- tulo- ja menoarvioesitykseensä 10 mil- 22521: teosten näytteillepano eri puolilla maata saisi joonoo markan miiiirärahan kiertä- 22522: varmasti osakseen suurta kiinnostusta ja vai- vien taidenäyttelyjen järjestämiseksi 22523: kuttaisi herättävästi ja elvyttävästi taiteen maassa. 22524: harrastukseen myös niissä väestöryhmissä, 22525: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 22526: 22527: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi. 22528: Kurt Nordfors. Lars Lindeman. 22529: Antti J. Ra.ntamaa. Urho Kulova.ara. 22530: Kaarlo Ka.ja.tsalo. Georg Backlund. 22531: 531 22532: 22533: VIII,37. - Hemst.mot. N: o 212. 22534: 22535: 22536: 22537: 22538: Teir m. fl.: Angående undet·sökning och understödjande av 22539: det folkliga sång- och musiklivet. 22540: 22541: 22542: T i ll R i k s d a g e n. 22543: 22544: Sedan långa tider tillbaka har sång och Alla dylika ideella sammanslutningar har 22545: musik odlats av Finlands folk. Folket har ett gemensamt, och det är att deras ekono- 22546: behövt sången och musiken och behöver dem miska grundval är synnerligen bräcklig." Nu- 22547: fortfarande. Musikkulturen på landsbygden mera är det svårt att få dirigenter och lä- 22548: och i städerna har gamla anor och den har rare utan ersättning, och det är lätt för- 22549: samlat bygdens folk till gemensamma sång- ståeligt. Mycket annat i denna verksamhet 22550: och musikfester. Alltjämt sammankomma fordrar ekonomiskt underlag. 22551: sångkörer och orkestrar till stora gemen- Emedan denna yttringsform av vår kultur 22552: samma fester och konserter, vid vilka det är en värdefull tillgång, som måste tillvara- 22553: folkliga sång- och musiklivet rikligt flödar. tagas och omhuldas, men avsalmaden av eko- 22554: Denna bygdekultur av är stor betydelse, nomiska möjligheter håller på att bringa den 22555: ty den samlar ungdomen kring sköna och att upphöra, borde dessa ideella sammanslut- 22556: höga ideal och ger dess utövare veder- ningars verksamhet och ekonomiska möjlighe- 22557: kvickelse och omväxling. Verksamheten har ter förbättras. 22558: fått karaktären av en folkrörelse, som ut- På grund av det ovan sagda föreslås, att 22559: brett sig både på landet och i städerna. riksdagen måtte besluta hemställa, 22560: Numera har sång- och musikverksamheten 22561: hos oss på en del håll utsträckts att ingå att regeringen skyndsamt måtte låta 22562: i det nordiska samarbetet och på denna undersöka det folkliga sång- och mu- 22563: grund har verksamheten intensifierats. siklivets betingelser och ekonomi i lan- 22564: På den folkliga sångens och musikens om- det och möjligheterna till ett bättre 22565: råde verkar många förbund, körer, orkestrar samordnande av dylika strävanden 22566: och andra sammanslutningar, utan att de samt vilka förutsättningar staten har 22567: ofta har någon kontakt med varandra och att verksamt understöda denna ur- 22568: utan att någon planmässighet förekommer. gamla bygdekultur. 22569: Helsingfors den 12 augusti 1958. 22570: 22571: Grels Teir. J. A. Junga.rå. Arthur Larson. 22572: Ralf Törngren. Bertel Lindh. Georg 0. Ehrnrooth. 22573: Alwar Sundell. Verner Korsbäck. Victor Procope. 22574: Kurt Nordfors. 22575: 532 22576: 22577: VIII,37. - Toiv.al. N:o 212. 22578: Suomennos. 22579: 22580: 22581: 22582: 22583: Teir ym.: Kansan laulu- ja musiikkitoiminnan tutkimisesta 22584: ja tukemisesta. 22585: 22586: 22587: E d u s k u n n a 11 e. 22588: 22589: Jo kaukaisista ajoista on Suomen kansa telmallisuuden usein kuitenkin kokonaan 22590: harrastanut laulua ja soittoa. Kansa on puuttuessa. 22591: tarvinnut laulua ja soittoa ja tarvitsee sitä Kaikille sanotunlaisille aatteellisille yh- 22592: jatkuvasti. Maaseudun ja kaupunkien mu- teenliittymille on yhteistä se, että niiden 22593: siikinharrastuksella on vanhat perinteet ja taloudellinen pohja on erittäin heikko. Ny- 22594: se on koonnut seudun asukkaat yhteisiin kyään on vaikeata saada ilmaisia johtajia 22595: laulu- ja soittojuhliin. Yhä edelleen kokoon- ja opettajia, ja se on helposti ymmärrettä- 22596: tuvat laulukuorot ja orkesterit suuriin yh- vissä. Tässä toiminnassa on paljon muuta- 22597: teisiin laulujuhliin ja konsertteihin, joissa kin, mikä kysyy taloudellista pohjaa. 22598: kansanomainen laulu- ja musiikkielämä rik- Koska tämä kulttuurimme ilmenemismuoto 22599: kaana pulppuaa. on yksi sen arvokas puoli, jota on valvottava 22600: Tämä kansansivistyksen haara merkitsee ja vaalittava, mutta jonka taloudellisten 22601: paljon, sillä se kokoaa nuorison kauniiden mahdollisuuksien puuttuminen uhkaa lopet- 22602: ja korkeiden ihanteiden piiriin ja antaa taa, olisi näiden aatteellisten yhteenliitty- 22603: sille ja kaikille muillekin sen harjoittajille mien toimintaa ja taloudellisia mahdolli- 22604: virkistystä ja vaihtelua. Toiminta on saanut suuksia parannettava. 22605: kansanliikkeen luonteen, joka on levinnyt Edellä sanotun perusteella ehdotetaan 22606: sekä maaseudulle että kaupunkeihin. Se on eduskunnan päätettäväksi toivomus, 22607: sitä paitsi omiaan herättämään kansan ja 22608: erikoisesti nuorison kiinnostusta kauneusar- että hallitus kiireellisesti tutkitut- 22609: voihin. taisi maan kansanomaisen laulu- ja 22610: Nykyisin on laulu- ja musiikkitoiminta musiikkielämän edellytykset ja talou- 22611: meillä eräällä taholla ulottunut myös muihin den sekä sellaisten pyrintöjen parem- 22612: pohjoismaihin, ja sellainen vuorovaikutus on man yhteistyön mahdollisuudet sa- 22613: tehnyt toiminnan voimaperäisemmäksi. moin kuin sen, mitä mahdollisuuksia 22614: Kansanomaisen laulun ja musiikin alalla ja edellytyksiä valtiolla on tehokkaasti 22615: toimivat monet erilaiset yhdistykset, kuorot, tukea tätä ikivanhaa kansankulttuu- 22616: orkesterit ja muut yhteenliittymät, niiden rw. 22617: keskisen kosketuksen samoin kuin suunni- 22618: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 22619: 22620: Grels Teir. J. A. Jungarå. Arthur Larson. 22621: Ralf Törngren. Bertel Lindh. Georg 0. Ehrnrooth. 22622: Alwar Sundell. Verner Korsbäck Victor Procope. 22623: Kurt Nord.fors. 22624: 533 22625: 22626: VIII,38. - Toiv.al. N: o 213. 22627: 22628: 22629: 22630: V. K. Turunen ym.: Maaseudun teatterihat·rastusten kehit- 22631: tämisestä. 22632: 22633: 22634: E d u s k u n n a 11 e. 22635: 22636: Valtioneuvosto asetti vuonna 1953 komi- jan tutkimustyön ulottaen sen aina läntisiin 22637: tean tutkimaan maaseutuväestön teatterihar- naapurimaihimme Ruotsiin ja Norjaan. Tär- 22638: rastuksen kehittämistä ja syventämistä kos- keimpänä pidettiin selvityksen suorittamista 22639: kevia kysymyksiä sekä tekemään ehdotuksia siitä, missä määrin nykyiset ammattiteatterit 22640: maaseudun teatteritarpeen tyydyttämiseksi, lisätyn teatterimäärärahan turvin voisivat 22641: maan eri puolilla toimivien valtionapua naut- laajentaa kiertuetoimintaansa ja olisiko 22642: tivien teattereiden toiminnan vakiinnuttami- ammattiteattereiden rinnalle perustettava eri- 22643: seksi, seuranäyttämötoiminnan elvyttämiseksi tyinen valtakunnallinen kiertueteatteri, joka 22644: ja niin sanotun kiertuetoiminnan järjestämi- esiintyisi sellaisilla seuduilla, mihin nykyiset 22645: seksi. teatterit eivät voi ulottaa toimintaansa. Ko- 22646: Komitean mietintö valmistui vuoden 1956 mitean oli myös selvitettävä seuranäyttämö- 22647: alkupuolella ja jätettiin opetusministeriölle toimintaan liittyvät kysymykset todettuaan, 22648: mainitun vuoden helmikuus-aa. Mietinnön joh- että seuranäyttämötoiminta on tätä nykyä 22649: danto-osan perusteluissa mainittiin mm. seu- maaseutunuorison taideharrastuksista yleisin 22650: raavaa: ,Jo kauan aikaa on asiaa tuntevan ja suosituin, samalla kun todettiin maaseu- 22651: teatteriväen parissa oltu tietoisia siitä ase- dun näyttämöharrastusten olevan hedelmälli- 22652: masta, jossa syrjäinen maaseutu on korkea- senä maaperänä ja voimanlähteenä korkeam- 22653: tasoiseen näyttämötaiteeseen nähden. Nyky- mmekin henkisille ja käytännöllisille harras- 22654: aikaisen elämänmuodon levitessä yhä kau- tuksille. 22655: kaisempiin seutuihin ja tarjotessa yhä laa- Komitean mietinnön ja siihen liittyvien 22656: jemmille ihmisjoukoille tilaisuuden osallistua käytännöllisten ehdotusten valmistumisesta 22657: monipuoliseen harrastustoimintaan ja rik- on jo kulunut kaksi ja puoli vuotta, mutta 22658: kaampaan elämäntapaan on teatteri jäänyt ainakaan ulospäin ni1kyviä toimenpiteitä ei 22659: jälkeen kevyempien huvittelumuotojen valla- se ole aiheuttanut hallituksen taholla. Liioin 22660: tessa itselleen maaperää. Suurin osa maaseu- eivät teatteritoimintaan liittyvät varsin niu- 22661: tua on teatteriin nähden edelleen tilapäisten kat määrärahat ole saaneet toivottua lisäystä. 22662: kiertueiden varassa, joiden lukumäärä viime Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 22663: vuosina on suuresti vähentynyt ja joista kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk- 22664: ainakin osa on taiteellisesti sen tasoista, ettei syttäväksi toivomuksen, 22665: niiden toiminta olisi suotavaa. Maaseudun 22666: teatterit harjoittavat kyllä kiertuetoimintaa, että hallitus kiirehtisi Maaseudun 22667: mutta vain rajoitetuilla alueilla ja siinäkin teatterikomitean mietinnössä (v. 1956) 22668: esiintyy vaikeuksia, jotka käyvät ylivoimai- ehdotettuja toimenpiteitä maaseudun 22669: siksi sekä henkilökunnalle että teattereille." teatteriharrastuksen kehittämiseksi ja 22670: Tältä pohjalta lähtien komitea suoritti Jaa- syventämiseksi. 22671: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 22672: 22673: Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto. 22674: Irma Torvi. K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. 22675: Meeri Kalavainen. Erkld Tuuli. Sulo Hostila. 22676: Eino Raunio. Veikko Helle. Ensio Partanen. 22677: Onni Hiltunen. Lars Lindeman. 22678: VII1,39. - Toiv.a.l. N: o 214. 22679: 22680: 22681: 22682: 22683: V. K. Turunen ym.: Pokjois-Karjalan musiikkiopiston perus- 22684: tamisesta Joensuussa sijaitsevan Itä-Suomen seminaarin 22685: ykteyteen. 22686: 22687: 22688: E d u s k u n n a ll e. 22689: 22690: Viitaten 18 pa1vana helmik:uuta v. 1956 että kallitus ryktyisi toimenpiteisiin 22691: jätettyyn toiv<mJ.usaloitteen n: o 155 peruste- Pokjois-KMjalan musiikkiopiston pe- 22692: luihin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 1·ustamiseksi Joensuussa sijtliitsevan 22693: hyväksyttäväksi toivomukflen, Itä-Suomen seminaa,rin ykteyteen. 22694: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 22695: 22696: Varma K. Tlll'Ullen. Antti Kukkonen. 22697: 535 22698: 22699: Vlfi,40. - Toiv.al. N: o 215. 22700: 22701: 22702: 22703: 22704: Jtalavainen ym.: Esityksen. antamisesta uudeksi kirjastolaiksi. 22705: 22706: 22707: E d u s k u n n a ll e. 22708: 22709: V. 1949 jätettiin valtioneuvostolle kirjas- Kansankirjastolain epäoikeudenmukaisuus 22710: tolainsäädännön uudistamista varten v. 1946 on suurin kaupunkien ja kauppalain koh- 22711: asetetun komitean mietintö ja siihen sisäl- dalla. Mutta kirjastotoiminnan kehitystä jar- 22712: tyvä ehdotus uudeksi kirjastolaiksi. Hallitus ruttava vaikutus tuntuu kuitenkin pahim- 22713: ei kuitenkaan ole tähän mennessä eduskun- pana varsinaisella maaseudulla, koska maa- 22714: nalle antanut esitystä v. 1928 säädetyn, mo- laiskunnat eivät muiden lakisääteisten meno- 22715: nessa suhteessa vanhentuneen kansankirjasto- jen rasittamina katso voivansa kehittää kir- 22716: lain uudistamiseksi. jastotoimintaa nykyisen lain· pohjalla ajan 22717: Lainuudistuksen lykkääntyessä vuodesta vaatimuksia vastaavalla tavalla. Kirjasto- ja 22718: toiseen voimassa olevan kansankirjastolain lukusalitoiminnan avulla voidaan tehokkaasti 22719: säännöksiin sisältyvä epäoikeudenmukaisuus ja suhteellisen halvoin kustannuksin elvyttää 22720: ja sen kirjastotoiminnan kehitystä jarrut- maaseudun sivistyselämää ja tukea muun 22721: tava vaikutus on tullut yhä ilmeisemmäksi. kasvatus- ja nuorisotoiminnan pyrkimyksiä. 22722: Lainuudistuksen välttämättömyyden ja kii- Kirjastojen hyväksi olisi tällöin voitava uh- 22723: reellisyyden puolesta puhuvat monet tärkeät rata enemmän varoja, mikä puolestaan vaa- 22724: näkökohdat. tii valtionavun ylärajan poistamista tai ai- 22725: Kirjastomenot ovat vuodesta 1928 lähtien nakin korottamista. Kirjastolain uudistamis- 22726: nousseet n. 45-kertaiseksi. Valtionapu ei ole kysymys on täten suurelta osalta maaseudun 22727: vastaavasti noussut, vaan on alentanut kau- sivistyskysymys. 22728: punkien, kauppalain ja suurten maalaiskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 22729: tien valtionavun enimmäkseen niin mitättö- kunnan hyväksyttäväksi toivomukSen, 22730: mäksi, että se on enää vain muodollista laa- 22731: tua. On epäoikeudenmukaista, että laaja- että hallitus viipymättä antaisi 22732: alainen kirjastotoiminta asetetaan poikkeus- Eduskunnalle esityksen uudeksi kir- 22733: asemaan valtionavustusta kasvatus- ja kan- jastolaiksi. 22734: sansivistystoiminnalle jaettaessa. 22735: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 22736: 22737: Meeri Jtalavainen. Anni Flinck. 0. Lindblom. 22738: Lempi Lehto. Arvo Tuominen. Sulo Hostila. 22739: 536 22740: 22741: vm,41. - Toiv.al. N: o 216. 22742: 22743: 22744: 22745: 22746: Rosnell ym.: Kirjastolainsäädännön uudistamisesta. 22747: 22748: 22749: E d u s k u n n a ll e. 22750: 22751: Jo vuonna 1949 valmistui komitean mie- teisten menojen rasittamina eivät kykene 22752: tintö kirjastolainsäädännön uudistamiseksi. kirjastotoimintaansa kehittämään ajan vaati- 22753: Hallitus ei kuitenkaan ole antanut esitystä musten mukaisesti. Seurauksena on maalais- 22754: v. 1928 annetun vanhentuneen kansankir- kirjastojen heikko taso. Varsinkin maaseu- 22755: jastolain muuttamiseksi, vaikka uuden lain dun kansansivistystyön harjoittamisen ja 22756: aikaansaaminen olisi välttämätöntä, sillä maaseudun nuorison viihtymisenkin kannalta 22757: maamme kansankirjastolain kehitys on ·jo uuden kirjastolain säätäminen olisi tärkeä 22758: pitkät ajat ollut pysähdyksissä. Edellyt:?k- kulttuuripoliittinen toimenpide. 22759: set menestykselliselle kirjastotoiminnalle ovat Edellä olevaan viitat€n ehdotamme kun- 22760: varsin puutteellisia, mm. uudet kirjahankin- nioittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväk"li toi- 22761: nat ovat vähäisiä. vomuksen, 22762: Kansankirjastolain epäoikeudenmukaisuus 22763: on suurin kaupunkien ja kauppalain koh- että hallitus kiireellisesti antaisi 22764: dalla, mutta sen kirjastotoiminnan kehitystä Eduskunnalle esityksen kirjastolain- 22765: jarruttava vaikutus tuntuu kuitenkin pahim- säädännön uudistamiseksi. 22766: pana maalaiskunnissa, jotka muiden lakisää- 22767: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 22768: 22769: ~a Rosnell. Elli Stenberg. Pentti Liedes. 22770: Irma Torvi. Matti Koivunen. Kaino Haapanen. 22771: 537 22772: 22773: vm,42. - Hemst.mot. N:o 217. 22774: 22775: 22776: 22777: 22778: Teir m. fl.: Angående undersökning av möjligheterna att 22779: utdela filmpris eller filmstipendier. 22780: 22781: 22782: T i 11 R i k s d a g e n. 22783: 22784: Utvecklingen hos oss liksom överallt i de nödvändigheten av att statsmakten visar 22785: civiliserade länderna har lett därhän, att filmverksamheten det intresse den förtjänar. 22786: filmen numera intager en central plats i 1 Italien är filmundervisning obligatorisk i 22787: samhällslivet. Både som undervisnings- och folkskolorna och i Sverige och Danmark har 22788: underhållningsmedel har filmen nu sin givna på statsmaktens försorg inrättats filmarkiv 22789: roll inom vårt kulturliv. Varje år besöker och filmbibliotek. Även i andra Iänder un- 22790: över 30 miljoner människor våra biografer, derstöder staten på olika sätt filmverksam- 22791: och det är främst ungdomen, som drages till heten. 22792: biograflokalerna. Filmen har ett stort in- Den aUra viktigaste åtgärden skulle vara 22793: flytande på vår ungdoms uppfostran och att grunda ett filmarkiv, där de värdefulla 22794: utveckling. De ovannämnda biografbesökarna filmerna skulle uppbevaras. 1 detta arkiv 22795: erlägger årligen över 1 000 miljoner mark i skulle även samlas alla filmartiklar, böcker, 22796: skatt till statskassan. tidskrifter, bilder och annat, som berör film- 22797: Ofta framföres klagomål över att under- verksamheten. 22798: målig film förevisas. Detta är ett beklagligt När en utländsk film fås till landet måste 22799: faktum och det gäller både inhemsk och ut- inportören förbinda sig att efter en viss tid 22800: ländsk film. När det gäller att förbättra den bevisligen förstöra filmen. Ifall vi skulle ha 22801: inhemska filmens kvalitet har egentligen in- ett filmarkiv kunde tillstånd erhållas att få 22802: genting gjorts från statsmaktens sida. Ge- uppbevara filmen i arkivet, om den icke före- 22803: nom filmcensureringen har dock mycket av- visas i kommersiellt syfte. Ofta har en film 22804: värjts, men ingenting har gjorts för att för- en mycket stor kulturell och social betydelse 22805: söka förbättra filmen förrän den är inspelad. och det är ren vanvård att nödgas förstöra 22806: 1 detta nu finnes det ingen möjlighet att dylika filmer. En sådan film är ju ett värde- 22807: utbilda sig inom och för filmbranchen i fullt studieobjekt bl. a. för dem, som ger sig 22808: vårt land. Genom att grundlägga en dylik in på filmbanan. 22809: verksamhet skulle man också bidraga till att 1 detta nu kan vi ej i studiesyfte till Fin- 22810: skapa möjligheter till filmstudier och sålunda land få låna en film från ett filmarkiv i ut- 22811: kunna höja den artistiska nivån och skapa landet, emedan vi själva icke äger ett dylikt 22812: bättre filmer. Då det årligen inflyter mycket arkiv. Om vi däremot skulle äga ett filmar- 22813: pengar till statskassan från biografbesöken, kiv skulle denna möjlighet förefinnas och 22814: borde också ett rimligt statsunderstöd kunna detta vore av stor betydelse för filmstudierna 22815: beviljas för att utveckla och höja filmverk- i hemlandet. Filmarkivet skulle komma att 22816: samheten. Om exempelvis ett belopp, som intaga en central plats i allt som rör film- 22817: motsvarar en procent av de årligen infly- verksamheten. 22818: tande skatterna, skulle anslås för detta ända- Vår inhemska filmverksamhet och vårt kul- 22819: mål, skulle en god början vara gjord. Detta turliv behöver ett filmarkiv. Från detta ar- 22820: anslag skulle användas för att grunda och kiv kunde exempelvis ungdomsföreningar och 22821: upprätthålla ett filmarkiv och för att utdela andra kulturella sammanslutningar få låna 22822: filmpris eller filmstipendier åt förtjänta inhemska filmer. Sin viktigaste uppgift 22823: skådespelare, regissörer, författare och foto- skulle arkivet dock erhålla som en härd för 22824: grafer. studier rörande filmverksamheten hos oss 22825: Utomlands har man för länge sedan insett och i utlandet. 22826: 68 E 687/58 22827: 038 VIII,42. - Elokuva.palldnnot ja. -stipendit. 22828: 22829: 22830: Vid grundandet av ett :filmarkiv kunde att regeringe-n skyndsamt måtte 22831: dess skötsel anförtros exempelvis ledningen låta undersöka möjligheterna att årli- 22832: :för Ateneum. gen utdela filmpris eller filmstipendier 22833: På grund av det ovan sagda och emedan Wl därtill förtjänta inhemska skåde- 22834: ett nödvändigt kulturellt behov i saken krä- spelare, regissörer, författare och foto- 22835: ver det, :föreslås, att riksdagen måtte be- grafer. 22836: sluta hemställa, 22837: Helsingfors den 12 augusti 1958. 22838: 22839: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Arthur La.rson. 22840: 539 22841: 22842: VDI,42. - Toiv.al. N":o 217. 22843: S1tomennos. 22844: 22845: 22846: 22847: 22848: Teir ym. : Elokuvapalkintojen ja -stipendien jakami3ta kos- 22849: kevien mahdolli3uuksien tutkimisesta. 22850: 22851: 22852: E d u s k u n n a 11 e. 22853: 22854: Kehitys on meillä kuten kaikkialla muual- seen ja elokuvapalkintojen tai -stipendien 22855: lakin sivistyneissä maissa vienyt siihen, että jakamiseen ansioituneille näyttelijöille, ohjaa- 22856: elokuvalla on nyttemmin keskeinen asema jille, kirjailijoille ja valokuvaajiJle. 22857: yhteiskuntaelämässä. Elokuvdla on nyt sekä Ulkomailla on jo kauan sitten havaittu 22858: opetus- että ajanvietevälineenä määrätty välttämättömäksi, että valtiovalta osoittaa 22859: osansa kulttuurielämässämme. Joka vuosi elokuvatoiminnalle sen ansaitsemaa huomiota. 22860: käy elokuvateattereissamille yli 30 miljoonaa Italiassa on elokuvaopetus pakollinen kansa- 22861: ihmistä, ja elokuvateatterihuoneistot vetävät kouluissa ja Ruotsissa ja Tanskassa on valtio- 22862: puoleensa lähinnä nuorisoa. Elokuvalla on vallan toimesta perustettu elokuva-arkistoja 22863: suuri vaikutus nuorisomme kasvatukseen ja ja -kirjastoja. Myös muissa maissa valtio tu- 22864: kehitykseen. Näiden 30 miljoonan elokuvissa kee eri tavoin elokuvatoimintaa. 22865: kävijän kautta maksetaan vuosittain valtion- Kaikkein tärkein toimenpide olisi elokuva- 22866: kassaan verona yH 1 000 miljoonaa markkaa. arkiston perustaminen, jossa säilytettäisi'in 22867: Usein on esitetty valituksia siitä, että esi- arvokkaita elokuvia. Tähän arkistoon voitai- 22868: tetään ala-arvoisia elokuvia. On valitettava siin myös koota kaikki elokuva-artikkelit, 22869: tosiasia, että kysymys on sekä kotimaisista kirjat, aikauslehdet, kuvat ja muut seUai- 22870: että ulkomaisista elokuvista. Kysymyksen set, jotka koskevat elokuvatoimintaa. Elo- 22871: ollessa kotimaisen elokuvan laadun paranta- kuva-arkisto tulisi saamaan keskeisen sijan 22872: misesta ei valtiovallan taholta ole tehty var- kaikessa, mikä koskee elokuvaa. 22873: sinaisesti mitään. Elokuvasensuurin avulla Kun ulkomainen elokuva saadaan maahan, 22874: on tosin pa>1jon huonoa torjuttu, mutta mi- täytyy tuottajan sitoutua määrätyn ajan 22875: tään ei ole tehty elokuvan parantamiseksi kuluttua todistettavasti hävittämään :filmi. 22876: ennen sen valmistamista. Jos meillä olisi elokuva-arkisto, voitaisiin 22877: Tällä hetkellä ei ole maassamme mitään myöntää lupa elokuvan säilyttämiseen arkis- 22878: mahdollisuutta koulutuksen saamiseen elo- tossa, el,lei sitä esitetä kaupallisessa tarkoi- 22879: kuva-alalla. Tällaisen toiminnan perustami- tuksessa. Usein elokuvalla on suuri sivistyk- 22880: seHa myötävaikutettaisiin myös mahdolli- sellinen ja sosiaalinen merkitys, ja on suo- 22881: suuksien luomiseen elokuvaopinnoille ja siten rastaan anteeksiantamatonta, että sellaisia 22882: voitaisiin korottaa taiteellista ta>soa ja luoda elokuvia on hävitettävä. Sellainen elokuva- 22883: parempia elokuvia. Kun elokuvissa kävijöiltä han on arvokas tutkimuskohde mm. niille, 22884: vuosittain virtaa valtion kassaan paljon jotka antautuvat elokuva-alalle. Tällä het- 22885: rahaa, pitäisi myös voida myöntää kohtuul- kellä emme voi opintotarkoituksessa lainata 22886: lista valtionavustusta elokuvatoiminnan ke- :filmiä ulkomaisesta elokuva-arkistosta, koska 22887: hittämiseksi ja kohottamiseksi. Jos esi- meillä itsellämme ei ole sellaista arkistoa. Jos 22888: merkiksi summa, joka vastaa 1 % vuo- sitävastoin meillä olisi elokuva-arkisto, olisi 22889: sittain kertyvistä veroista merkittäisiin tällainen mahdollisuus olemassa ja se olisi 22890: tähän tarkoitukseen, olisi päästy hyvään a>l- suurimerkityksellinen elokuvaopinnoille koti- 22891: kuun. Tämä määräraha olisi käytettävä elo- maassa. Elokuva-arkisto saisi keskeisen ase- 22892: kuva-arkiston perustamiseen ja ylläpitämi- man kaikessa, mikä kookee elokuvatoimintaa. 22893: 540 VIII,42. - Elokuvapalkinnot ja -stipendit. 22894: 22895: 22896: Kotimainen .elokuvatoiruintamme ja kult- Edellä esitetyn perusteella ja koska kysy- 22897: tuurielämämme tarvitsee elokuva-arkiston. myksessä on välttämätön kulttuuritarve, eh- 22898: Tästä arkistosta voisivat nuorisojärjestöt ja dotetaan. eduskunnan päätettäväksi toivomus, 22899: muut sivistysjärjestöt saada lainaksi kotimai- 22900: sia :filmejä. Tärkeimmän tehtävänsä arkisto että hallitus kiireellisesti tutkitut- 22901: kuitenkin saisi kotimaista ja ulkomaista elo- taisi mahdollisuudet elokuvapalkinto- 22902: kuvatoimintaa koskevien opintojen ahjona. jen tai -apurahojen jakamiseksi vuosit- 22903: Elokuva-arkistoa perustettaessa voitaisiin tain ansioituneille kotimaisille näytte- 22904: sen hoito uskoa esimerkiksi Ateneumin joh- lijö~1le, ohjaajille, kirjailijoille ja va- 22905: dolle. lokuvaajille. 22906: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 22907: 22908: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Arthur Larson. 22909: 541 22910: Vfii,43. - Hemst.mot. N: o 218. 22911: 22912: 22913: 22914: 22915: Teir m. fl.: Angående inrättande av ett filmarkiv. 22916: 22917: 22918: Till Riksdagen. 22919: 22920: Utvecklingen hos oss liksom överallt i de Utomlands har man för länge sedan insett 22921: civiliserade länderna har lett därhän, att nödvändigheten av att statsmakten visar 22922: filmen numera intager en central plats i filmverksamheten det intresse den förtjänar. 22923: samhällslivet. Både som undervisnings- och I Italien är filmundervisning obligatorisk i 22924: underhållningsmedel har filmen nu sin givna folkskolorna och i Sverige och Danmark har 22925: roll inom vårt kulturliv. Varje år besöker på statsmaktens försorg inrättats filmarkiv 22926: över 30 miljoner människor våra biografer, och filmbibliotek. Ä ven i andra Iänder un- 22927: och det är främst ungdomen, som drages tili derstöder staten på olika sätt filmverksam- 22928: biograflokalerna. Filmen har ett stort infly- heten. 22929: tande på vår ungdoms uppfostran och ut- Den allra viktigaste åtgärden skulle vara 22930: veckling. De ovannämnda biografbesökarna att grunda ett filmarkiv där de värdefulla 22931: erlägger årligen över 1 000 miljoner mark i filmerna skulle uppbevaras. I detta arkiv 22932: skatt tili statskassan. skulle även samlas alla filmartiklar, böcker, 22933: Ofta framföres klagomål över att under- tidskrifter, bilder och annat, som berör film- 22934: målig film förevisas. Detta är ett beklagligt verksamheten. 22935: faktum och det gäller både inhemsk och När en utländsk film fås till landet måste 22936: utländsk film. När det gäller att förbättra importören förbinda sig att efter en viss tid 22937: den inhemska filmens kvalitet har egentligen bevisligen förstöra filmen. Ifall vi skulle ha 22938: ingenting gjorts från statsmaktens sida. ett filmarkiv kunde tillstånd erhållas att få 22939: Genom filmcensureringen har dock mycket uppbevara filmen i arkivet, om den icke 22940: avvärjts, men ingenting har gjorts för att förevisas i kommersiellt syfte. Ofta har en 22941: försöka förbättra filmen förrän den är in- film en mycket stor kulturell och social be- 22942: spelad. tydelse och det är ren vanvård att nödgas 22943: I detta nu finnes det ingen möjlighet att förstöra dylika filmer. En sådan film är ju 22944: utbilda sig inom och för filmbranschen i ett värdefullt studieobjekt bl. a. för dem, 22945: vårt land. Genom att grundlägga en dylik som ger sig in på filmbanan. 22946: verksamhet skulle man också bidraga till att 22947: skapa möjligheter tili filmstudier och så- I detta nu kan vi ej i studiesyfte tili Fin- 22948: lunda kunna höja den artistiska nivån och land få låna en film från ett filmarkiv i 22949: skapa bättre filmer. Då det årligen inflyter utlandet, emedan vi själva icke äger ett dy- 22950: mycket pengar till statskassan från biograf- likt arkiv. Om vi däremot skulle äga ett 22951: besöken, borde också ett rimligt statsunder- filmarkiv skulle denna möjlighet förefinnas 22952: stöd kunna beviljas för att utveckla och höja och detta vore av stor betydelse för film- 22953: filmverksamheten. Om exempelvis ett be- studierna i hemlandet. Filmarkivet skulle 22954: lopp, som motsvarar en procent av de årligen komma att intaga en central plats i allt, som 22955: inflytande skatterna skulle anslås för detta rör filmverksamheten. 22956: ändamål, skulle en god början vara gjord. Vår inhemska filmverksamhet och vårt 22957: Detta anslag skulle användas för att grunda kulturliv behöver ett filmarkiv. Från detta 22958: och upprätthålla ett filmarkiv och för att arkiv kunde exempelvis ungdomsföreningar 22959: utdela filmpris eller filmstipendier åt för- och andra kulturella sammanslutningar få 22960: tjänta skådespelare, regissörer, författare och låna inhemska filmer. Sin viktigaste upp- 22961: fotografer. gift skulle arkivet dock erhålla som en härd 22962: 542 Vni,43. - Elokuva-arkisto. 22963: 22964: 22965: :för studier rörande :filmverksamheten hos oss ver det, :föreslås, att riksdagen måtte besluta 22966: och i utlandet. hemställa, 22967: Vid grundandet av ett :filmarkiv kunde 22968: dess skötsel an:förtros exempelvis ledningen att regeringen skyndsamt måtte gå 22969: :för Ateneum. i författning om, att ett filmarkiv in- 22970: På grund av det ovan sagda och emedan 1·ättas i landet. 22971: ett nödvändigt kulturellt behov i saken krä- 22972: Helsing:fors den 12 augusti 1958. 22973: 22974: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Arthur Larson. 22975: 543 22976: 22977: VIU,43. - Toiv.a.l. N: o 218. 22978: Suomennos. 22979: 22980: 22981: 22982: 22983: Teir ym. : Elokuva-arkiston perustamisesta. 22984: 22985: 22986: E d u s k u n n a 11 e. 22987: 22988: Kehitys on meillä kuten kaikkialla muual- Ukomailla on jo kauan sitten havaittu 22989: lakin sivistyneissä maissa vienyt siihen, että välttämättömäksi, että valtiovalta osoittaa 22990: elokuvalla on nyttemmin keskeinen asema elokuvatoiminnalle sen ansaitsemaa huomiota. 22991: yhteiskuntaelämässä. Elokuvalla on nyt sekä Italiassa on elokuvaopetus pakollinen kansa- 22992: opetus- että ajanvietevälineenä määrätty kouluissa ja Ruotsissa ja Tanskassa on valtio- 22993: osansa kulttuurielämässämme. Joka vuosi vallan toimesta perustettu elokuva-arkistoja 22994: käy elokuvateattereissamme yli 30 miljoonaa ja -kirjastoja. Myös muissa maissa valtio tu- 22995: ihmistä, ja elokuvateatterihuoneistot vetävät kee eri tavoin elokuvatoimintaa. 22996: puoleensa lähinnä nuorisoa. Elokuvalla on Kaikkein tärkein toimenpide olisi elokuva- 22997: suuri vaikutus nuorisomme kasvatukseen ja arkiston perustaminen, jossa säilytettäisiin 22998: kehitykseen. Näiden 30 miljoonan elokuvissa arvokkaita elokuvia. Tähän arkistoon voitai- 22999: kävijän kautta maksetaan vuosittain valtion- siin myös koota kaikki elokuva-artikkelit, 23000: kassaan verona yli 1 000 miljoonaa markkaa. kirjat, aikakauslehdet, kuvat ja muut sellai- 23001: Usein on esitetty valituksia siitä, että esi- set, jotka koskevat elokuvatoimintaa. Elo- 23002: tetään ala-arvoisia elokuvia. On valitettava kuva-arkisto tulisi saamaan keskeisen sijan 23003: tosiasia, että kysymys on sekä kotimaisista kaikessa, mikä koskee elokuvaa. 23004: että ulkomaisista elokuvista. Kysymyksen Kun ulkomainen elokuva saadaan maahan, 23005: ollessa kotimaisen elokuvan laadun paranta- täytyy tuottajan sitoutua määrätyn ajan 23006: misesta ei valtiovallan taholta ole tehty var- kuluttua todistettavasti hävittämään filmi. 23007: sinaisesti mitään. Elokuvasensuurin avulla Jos meillä olisi elokuva-arkisto, voitaisiin 23008: on tosin paljon huonoa torjuttu, mutta mi- myöntää lupa elokuvan säilyttämiseen arkis- 23009: tään ei ole tehty elokuvan parantamiseksi tossa, ellei sitä esitetä kaupallisessa tarkoi- 23010: ennen sen valmistamista. tuksessa. Usein elokuvalla on suuri sivistyk- 23011: Tällä hetkellä ei ole maassamme mitään sellinen ja sosiaalinen merkitys, ja on suo- 23012: mahdollisuutta koulutuksen saamiseen elo- rastaan anteeksiantamatonta, että sellaisia 23013: kuva-alalla. Tällaisen toiminnan perustami- elokuvia on hävitettävä. Sellainen elokuva- 23014: sella myötävaikutettaisiin myös mahdolli- han on arvokas tutkimuskohde mm. niille, 23015: suuksien luomiseen elokuvaopinnoille ja siten jotka antautuvat elokuva-alalle. Tällä het- 23016: voitaisiin korottaa taiteellista tasoa ja luoda kellä emme voi opintotarkoituksessa lainata 23017: parempia elokuvia. Kun elokuvissa kävijöiltä filmiä ulkomaisesta elokuva-arkistosta, koska 23018: vuosittain virtaa valtion kassaan niin paljon meillä itsellämme ei ole sellaista arkistoa. 23019: rahaa, pitäisi myös voida myöntää kohtuul- Jos sitävastoin meillä olisi elokuva-arkisto, 23020: lista valtionavustusta elokuvatoiminnan ke- olisi tällainen mahdollisuus olemassa ja se 23021: hittämiseksi ja kohottamiseksi. Jos esimer- olisi suurimerkityksellinen elokuvaopinnoille 23022: kiksi summa, joka vastaa yhtä prosenttia, kotimaassa. Elokuva-arkisto saisi keskeisen 23023: vuosittain kertyvistä veroista merkittäisiin aseman kaikessa, mikä koskee elokuvatoimin- 23024: tähän tarkoitukseen, olisi päästy hyvään al- taa. 23025: kuun. Tämä määräraha olisi käytettävä elo- Kotimainen elokuvatoimintamme ja kult- 23026: kuva-arkiston perustamiseen ja ylläpitämi- tuurielämämme tarvitsee elokuva-arkiston. 23027: seen ja elokuvapalkintojen tai -stipendien Tästä arkistosta voisivat nuorisojärjestöt ja 23028: jakamiseen ansioituneille näyttelijöille, ohjaa- muut sivistysjärjestöt saada lainaksi kotimai- 23029: jille, kirjailijoille ja valokuvaajille. sia filmejä. Tärkeimmän tehtävänsä arkisto 23030: 644 VIII,43. - Elokuva-arkisto. 23031: 23032: 23033: kuitenkin saisi kotimaista ja ulkomaista elo- dotetaan eduskunnan päätettäväksi toivo- 23034: kuvatoimintaa koskevien opintojen ahjona. mus, 23035: Elokuva-arkistoa perustettaessa voitaisiin 23036: sen hoito uskoa esimerkiksi Ateneumin joh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23037: dolle. toimenpiteisiin elokuva-arkiston pm·us- 23038: Edellä esitetyn perusteella ja koska kysy- tamiseksi maahan. 23039: myksessä on välttämätön kulttuuritarve, eh- 23040: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 23041: 23042: Grels Teir. Georg C. Ehrnrooth. Arthur Larson. 23043: 545 23044: 23045: VIU,44.- Toiv.al. N:o 219. 23046: 23047: 23048: 23049: 23050: V. A. Virtanen ym.: Olavinlinnan korjaustöiden suoritta- 23051: misesta. 23052: 23053: 23054: Eduskunnalle. 23055: 23056: Olavinlinna on maamme parhaiten säily- tamiseen. Nyt olisi kuitenkin kiireellisesti 23057: neitä historiallisia muistomerkkejä. Kun Ola- ryhdyttävä toimenpiteisiin Olavinlinnan pe- 23058: vinlinna lisäksi sijaitsee sisävesiliikenteen rusteellisen korjaustyön aikaasaamiseksi en- 23059: keskuksessa Savonlinnassa, on linnasta muo- nenkuin se on liian myöhäistä, sillä ajan 23060: dostunut sangen suosittu matkailunähtävyys. hammas tekee 'armotta työtään. 23061: Niinpä vuosittain Olavinlinnassa kävijöiden Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus- 23062: määrä nousee 60 000-70 000 matkailijaan, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23063: joukossa huomattava määrä ulkomaalaisia. 23064: Valtiovallan taholta ei edelläolevasta huoli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 23065: matta ole kiinnitetty riittävää huomiota Ola- toimenpiteisiin Olavinlinnassa välttä-, 23066: vinlinnan kunnostamiseen. Varat ovat hu- mättömiksi katsottavien korjaustöiden 23067: venneet rintamailla olevien linnojen kunnos- suorittamiseksi. 23068: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 23069: 23070: Viljo Virtanen. Matti Miikki. A. F. Airo. 23071: K. F. Haapasalo. Niilo Niemiilen. Esu Niemelä. 23072: Onni Mannila. Aili Siiskonen. Sylvi Balinen. 23073: Wiljam Sarjala. Edvard Pesonen. A. Härkönen. 23074: 23075: 23076: 23077: 23078: 69 E 687/58 23079: 546 23080: 23081: VIII,45. - Toiv.al. N:o 220. 23082: 23083: 23084: V. A. Virtanen ym..: Nuorisojärjestöjen saattamisesta tasa- 23085: vertaisiksi kunnallisia avustuksia jaettaessa. 23086: 23087: 23088: E d u s k u n n a ll e. 23089: 23090: Nuoriflokysymys on muodostunut myös tun lainkohdan toisenlainen tulkinta syn- 23091: meidän maassamme viime vuosina entistä nyttänyt epätietoisuutta ja eräänlaisen 23092: suuremmaksi probleemaksi. Suuret ikäluokat kuolleen tilanteen: halutaan kiertää koko 23093: ovat saavuttamassa :nuoruusikänsä, joten nuo- nuorisotyön tukemiskysymys, koska ei ole 23094: risokysymys tulee lähivuosina vaatimaan selvyyttä siitä, voidaanko sitä tasapuoli- 23095: yhteiskunnalta suurta huomiota sekä työkoh- sesti samanlaiseen toimintaan myöntää 23096: teiden aikaansaamiseksi että myös nuorison myös poliittisille nuorisojärjestöille. Tämä 23097: vapaa-ajan ohjaamiseksi oikeille urille. on tullut esille kuntaportaissa myös alko- 23098: Nuorison hyväksi tehdyssä työssä ovat nuo- holiliikkeen voittovaroja jaettaessa. Koko 23099: risojärjestöt sangen suureksi hyödyksi nuo- nuorisotoiminta, myös ns. epäpoliittinen, 23100: rison saamiseksi mukaan yhteiskuntaa raken- on täten joutunut kärsimään ajankoh- 23101: tavaan työhön. Samalla nuorisojärjestöt teke- tana, jolloin kaikkien nuorisojärjestöjen 23102: vät suuriarvoista työtä nuorten itsensä kehit- tulisi olla tukemassa yhteiskuntaa nuoriso- 23103: tämiseksi ja jalostamiseksi. Siksi onkin pai- joukkojen saamiseksi mukaan yhteiskuntaa 23104: kallaan, että valtiovalta on huomioinut nuo- rakentavaan työhön, hyvien harrastusten pii- 23105: risojärjestöjen työn tukemalla niiden toimin- riin. 23106: taa taloudellisesti. Jotta edelläkerrotunlaisesta epäselvyyden 23107: Kunnallisissa elimissä. tunnetaan tarvetta tilasta päästäisiin, olisi käsityksemme mukaan 23108: samanlaiseen avustamiseen. Se onkin oikeaan hallituksen toimesta viipymättä tutkittava 23109: osunut ajatus, sillä nuorten ohjaamisen hy- mainittu lain kohta ja jos se on esteenä kaik- 23110: vien harrastusten piiriin täytyy kiinnostaa kien nuorisojärjestöjen tasapuoliseen kohte- 23111: myös kunnallisia elimiä. Tämä kuntien har- luun määrärahojen jaossa nuorisojärjestöille, 23112: rastus nuorisotyötä kohtaan on kuitenkin olisi hallituksen tehtävä ehdotus mainitun 23113: kohdannut vastatuulta siksi, että kunnallis- seikan selventämifleksi. 23114: lain 4 § : ää on tulkittu eräissä kunnissa Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 23115: siten, että se kieltäisi avustamasta ns. poliit- eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen, 23116: tisia nuorisojärjestöjä. Kun yleinen oikeus- 23117: tajunta on sitä mieltä, että jos joillekin nuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23118: risojärjestöille annetaan taloudellista tu:kea, toimenpiteisiin kaikkien nuorisojärjes- 23119: on sitä annettava tasapuolisuuden vuoksi töjen saattamiseksi tasavertaiseen ase- 23120: myös poliittisille nuorisojärjestöille niiden maan myös silloin, kun nuorisojärjes- 23121: suorittamaa epäpoliittista nuorisotoimintaa töille jaetaan avustuksia kuntien toi- 23122: varten, kuten retkeilyyn, askarteluun, urhei- mesta. 23123: luun, ohjelmaohjaukseen jne, on maini- 23124: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 23125: 23126: Viljo Virtanen. Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen. 23127: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Rafael Paasio. 23128: Sulo Hostila. Kustaa Alanko. Vilho Väyrynen. 23129: Veikko Helle. H. Törmä. Pentti Niemi. 23130: Kaarlo Pitsinki. Eetu Karjalainen. Ensio Partanen. 23131: Juho Karvonen. Kalle Matilainen. G. Henriksson. 23132: Väinö Tikkaoja. Valto Käkelä. Arvi Turkka. 23133: 547 23134: 23135: VID,46.- Toiv.al. N:o 221. 23136: 23137: 23138: 23139: 23140: V. Turunen ym,: Kokoushuoneistojen rakennus- ja korjaus- 23141: toiminnan edistämisestä. 23142: 23143: 23144: E d u s k u n n a ll e. 23145: 23146: Yhteiskunnallisen toiminnan erään tärkeän Kansalaisilla tulisi oloissamme olla mah- 23147: osan muodostavat eri järjestöjen toimeen- dollisuudet lausua mielipiteensä niin valtiolli- 23148: panemat kokoukset, joissa kansalaiset lausu- sesta kuin kunnallisestakin toiminnasta. Mi- 23149: vat mielipiteensä yleisten asioiden hoidosta käli yhteiskunnan taholta ei osoiteta myötä- 23150: ja antavat valtiollisissa ja kunnallisissa luot- tuntoa ja taloudellista tukea kokoushuoneis- 23151: tamustehtävissä toimiville edustajille ohjeita tojen kunnon ja viihtyisyyden kohentamiseen, 23152: asioiden hoidosta. osanotto kokouksiin laimenee ja sitä mukaa 23153: Sota-aikana ja sodan jälkeenkin eri järjes- vähenee myös kansalaisten mielenkiinto yhtei- 23154: töjen ja yhteisöjen omistamat kokoushuoneis- siä asioita kohtaan. 23155: tot, jotka pääasiassa sijaitsevat työväenyhdis- Ruotsissa on valtio jo vuodesta 1942 alkaen 23156: tysten, maamiesseurojen, nuorisoseurojen, antanut avustuksia ja lainoja kokoontumis- 23157: raittius- ym. järjestöjen omistamissa taloissa, huoneiden korjauksiin, uusien kokoushuonei- 23158: ovat rappeutuneet eivätkä vastaa niitä ylei- den rakentamiseen ja vanhojen rakennusten 23159: siä vaatimuksia, joita nykyisin jo ihmisten ostoa varten. Myönnetyt lainat ovat olleet 23160: viihtyisyyden takia yleiselle kokoushuoneelle enintään 50 % kokonaiskustannuksista. Å vus- 23161: tulisi asettaa. tusta taas on annettu enintään 25% tai erit- 23162: Järjestöt, jotka näitä kokouksia toimeen- täin poikkeuksellisissa olosuhteissa 40 % kus- 23163: panevat, ovat yleensä vähävaraisia. Tästä tannuksista. 23164: syystä kokoushuoneiden vuokrat on jouduttu Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 23165: pitämään alhaisina. Talojen omistajat eivät ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23166: tällä tavoin ole saaneet tarvittavia pääomia vomuksen, 23167: kokoushuoneistojen kunnon kohentamiseen. 23168: Erikoisen silmiinpistävanä tämä kokous- että hallitus kiireellisesti suorittaisi 23169: huoneistojen heikko ilrunto näkyy maaseu- tutkimuksen kokoushuoneiden korjaus- 23170: dulla, jossa ihmiset monta kertaa värjöttele- ja rakennustoiminnan tarpeesta ja 23171: vät uunin tai kaminan ympärillä kokouksissa, antaisi tutkimuksen tulosten perus- 23172: joissa pohditaan koko kansalle tärkeitä kysy- teella Eduskunnalle esityksen asian 23173: myksiä. vaatimiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. 23174: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 23175: 23176: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. Ensio Partanen. 23177: Olli J. Uoti. A. Härkönen. Elis Manninen. 23178: Mikko Hult. Arvo Sävelä. Urho Kulovaara. 23179: Arvi Turkka. A. Simonen. Varma K. Turunen. 23180: Vappu Heinonen. Viljo Virtanen. Martta Salmela-Järvinen. 23181: Impi Lukkarinen. 23182: 548 23183: 23184: VIII,47. - Toiv.al. N:o 222. 23185: 23186: 23187: 23188: 23189: Leinonen: Määrärahasta ammatinvalinnanohjauksen piiritoi- 23190: miston perustamista varten Oulun kaupunkiin. 23191: 23192: 23193: E d u s k u n n a ll e. 23194: 23195: Yhteiskuntamme tämän hetken askarrutta- miota sekä asutuskeskuksien että maaseudun 23196: vimpia pulmia on vaikea työllisyystilanne, nuorison ammatinvalinnan ohjaukseen. Kulu- 23197: joka yhä vain vaikeutuu suurten ikäluokkien van vuoden alussa aloitti toimintansa Oulun 23198: astuessa 1960-luvulla työmarkkinoille. Poh- kaupungin perustama nykyisen työnvälitys- 23199: jois-Suomi tulee olemaan jatkuvasti vaikeim- lain tarkoittama ammatinvalinnan ohjaustoi- 23200: massa asemassa. Jo nyt on n. 50 % koko misto. Sen tarpeellisuus on alusta alkaen tun- 23201: maan työttömistä Pohjois-Suomessa ja Poh- nustettu, mutta sen toimiessa on entistä 23202: jois-Suomen väkiluku lisääntyy suhteellisesti enemmän tullut esille ammatinvalinnan 23203: nopeammin kuin koko maan väkiluku. Oulun ohjauksen tarve sekä käynyt ilmi, että ko. 23204: ja Lapin läänien väestökehityksestä laadittu ohjaustoiminta olisi ulotettava koko maakun- 23205: arvio osoittaa, että omavaraisena väestö tulisi taa, Pohjois-Pohjanmaata, koskevaksi. 23206: lisääntymään yli 50 % vuoteen 1970 men- Koska Oulun kaupungin ammatinvalinnan- 23207: nessä verrattuna vuoteen 1950, siis 20 vuoden ohjaustoimisto ei missään tapauksessa yksin 23208: aikana. Koko maan väestö kasvaa samana pysty tyydyttämään kuin pieneltä osalta sitä 23209: aikana tilastollisen päätoimiston arvion mu- ammatinvalinnan ohjauksen tarvetta, mikä 23210: kaan vain 25 %. jo Oulussa ja sen lähiympäristössä vallitsee, 23211: Nämä arvioluvut puhuvat omalta osaltaan olisi valtion tultava avuksi. Sen toimesta olisi 23212: vakavaa kieltä, kun ottaa huomioon jo nykyi- Pohjois-Pohjanmaata varten perustettava 23213: sin vallitsevan suuren työttömyyden Pohjois- ammatinvalinnanohjauksen piiritoimisto. 23214: Suomessa. Vaikka muuttoliike tulee jossain Edellä mainittuun viitaten ehdotankin kun- 23215: määrin jatkuvasti tasoittamaan väestönkas- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo- 23216: vun epäsuhdetta, on siitä huolimatta varau- muksen, 23217: duttava tältäkin osalta uusien työmahdolli- 23218: suuksien luomiseen lähinnä teolli-auutta, lii- että hallitus ottaisi vuoden 1959 23219: kennettä ja kauppaa kehittämällä unohta- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 23220: matta silti maataloutt81kaan, jolla ovat omat määrärahan ammatinvalinnanohjauk- 23221: rajoituksensa pohjois-Suomessa. sen piiritoimiston perustamista varten 23222: Uusien työmahdollisuuksien mahdollisim- Oulun kaupunkiin st"lmälläpitäen am- 23223: man suurille joukoille luomisen ohessa olisi matinvalinnanohjauksen laajentamista 23224: välttämättömän tarpeellista kiinnittää huo- ja tehostamista Pohjois-Pohjanmaalla. 23225: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 23226: 23227: Armas Leinonen. 23228: 549 23229: 23230: VIII,48. - Toiv.al. N: o 223. 23231: 23232: 23233: 23234: 23235: Kokkola ym.: Urheilumäärärahojen jakoa ja käyttöä koske· 23236: vien epäkohtien poistamisesta. 23237: 23238: 23239: E d u s k u n n a ll e. 23240: 23241: Aina sitä mukaa kuin veikkaustoiminta on henkilökohtaisen hyötynsä ja toisaalta asialli- 23242: laajentunut, on valtion vuosittain myöntä- sen avustustarpeen. Tuskin voidaan edes vaa- 23243: mien ns. urheilumäärärahojen arvo ja mer- tia, että tällainen lautakunnan jäsen voisi 23244: kitys lisääntynyt. Kuluvan vuoden tulosta tasapuolisesti ja sivuvaikutteista vapaana 23245: lukuunottamatta nousee valtion avustuksina päättää asioista. Tilannetta nykyisin voi 23246: eri tarkoituksiin myönnettyjen veikkausvaro- hyvin tulkita niinkin, että lautakunnan jäsen 23247: jen määrä pyörein luvuin 7.5 miljardiin joutuu ainakin välillisesti antamaan lausun- 23248: markkaan ja nykyisin vuosittainen jakomäärä tonsa oman toimeentulonsa mahdollisuuksista. 23249: pyörii miljardin nurkilla. Pääosa tästä sum- Mutta vallitseva nurinkurisuus ei vielä 23250: masta on myönnetty ja edelleen myönnetään, pääty tähän. Ohjesäännön mukaan on lauta- 23251: niinkuin kauniisti sanotaan, urheilua edistä- kunta se ainoa elin, jonka tehtävänä on val- 23252: viin tarkoituksiin valtion urheilulautakun- voa myönnettyjen urheilumäärärahojen tar- 23253: nan kautta. koituksenmukaista ja oikeata käyttöä. Urhei- 23254: Valtion urheilulaut~~;kunnan toimintaa var- lujärjestöjen osalta tämä käytäntö on joh- 23255: ten on olemassa ohjesääntö, minkä mukaan tanut siihen, että ne samat henkilöt, jotka 23256: lautakunnan tulisi toimia. Varsinkin viime omien järjestöjensä puolesta antavat asian- 23257: vuosina ovat lautakunnan lausunnot ja kan- tuntijalausuntonsa nykyisin miljardiin vuo- 23258: nanotot kuitenkin riippuneet hyvin ratkaise- sittain nousevista avustuksista, joutuvat itse 23259: vassa määrässä siitä, kuinka laajoja tai sup- noita avustusmiljoonia käyttämään sekä 23260: peita intressipiirejä sen jäsenet edustavat. lopuksi tarkastusmiehinä itse tuon käytön 23261: Kun lautakunnan jäsenet nimittää opetus- hyväksymään. Toisin sanoen tilanne on niin 23262: ministeri, etupäässä muutamien urheilujär- hullunkurinen, että lautakunnan jäsen jou- 23263: jestöjen johtohenkilöistä, lautakunnan edelly- tuu itse myöntämään edustamalleen järjes- 23264: tykset edustaa muita urheiluintressejä kuin tölle vuosittain kymmeniä miljoonia, itse 23265: edustamiaan järjestöjä ovat näin ollen varsin vastuunalaisena toimihenkilönä niiden käy- 23266: rajoitetut. Sen vuoksi siitä onkin viime vuo- töstä päättämään ja lopuksi itse jälleen lauta- 23267: sina muodostunut elin, joka ensin huolehtii kunnan jäsenenä hyväksymään noiden varo- 23268: ,omista tarpeistaan" ja toiset saavat tyytyä jen käytön ja niiden tietojen oikeaperäisyy- 23269: rippeisiin. den, jotka hänen edustamansa järjestö avus- 23270: Takavuosina lautakunnan jäseniksi nimi- tuksensa perusteluiksi esittää ja varojen käy- 23271: tettiin henkilöitä, jotka eivät saaneet pää- töstä antaa. 23272: asiallista toimeentuloaan niiltä järjestöiltä, Tämäntapainen asioidenhoito ei ainakaan 23273: joille lautakunta ensi sijassa esittää toiminta- voi olla valtion varojen tarkastuksesta annet- 23274: tukea myönnettäväksi. Mutta v. 1956 nimitti tujen ohjeiden kanssa sopusoinnussa. Niinpä 23275: opetusministeriö lautakuntaan jäseniksi myös valtion tarkastusviranomaiset ovat ainakin 23276: sellaisia henkilöitä, jotka saavat kokonaan eräässä huomattavassa tapauksessa jo nyt 23277: joko varsinaisen toimeentulonsa tai sitten olleet eri mieltä myönnettyjen urheilumäärä- 23278: huomattavaa taloudellista etua urheilujärjes- rahojen tarkoituksenmukaisuudesta. 23279: töjen toimihenkilöinä. Näin on käytäntö joh- Edellä selostettu epäkohta voidaan poistaa 23280: tanut siihen, että lautakunnan jäsen kannan- ainoastaan siten, että asetusta tai muun luon- 23281: otossaan joutuu asettamaan vastakkain oman toista säännöstä - mikäli sellainen on ole- 23282: 550 VID,48. - UrheilumlUI.rli.ra.hat. 23283: 23284: 23285: massa - valtion urheilulautakunnan kokoon- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 23286: panosta muutetaan ja sen kautta avustusten toimenpiteisiin jatkuvasti kasvavien 23287: myöntämi-sen perusteita tarkistetaan sekä urheilumäärärahojen jaon ja varojen 23288: myönnettyjen avustusten käytön tarkkailua käytön tarkastuksen valvonnassa esiin- 23289: tehostetaan. tyvien epäkohtien poistamiseksi siten, 23290: Edellä mainituin perustein ehdotamme että Valtion Urheilulautakunnan ko- 23291: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, koonpanon perusteita mnutetaan ja 23292: ohjesääntö tarkistetaan. 23293: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 23294: 23295: Veikko Kokkola. Veikko Helle. Rafael Paasio. 23296: Pentti Niemi. K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. 23297: Väinö Tikkaoja. Ensio Partanen. 23298: VALTIOPÄIVÄT 23299: 1958 23300: 23301: LIITTEET 23302: IX 23303: 23304: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 23305: TOIVOMUSALOITTEET 23306: 23307: 23308: 23309: 23310: HELSINKI 1958 23311: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 23312: Maa- ja metsätalouden edistämistä, kotitalous- ja emäntäkouluja, kui- 23313: vatustoimintaa ja perkaustöitä ym. koskevia laki- ja toivomus- 23314: aloitteita. 23315: 23316: 23317: 23318: 23319: 70 E 687/58 23320: IX,l. - Lak.al. N: o 75. 23321: 23322: 23323: 23324: 23325: Miettunen ym.: Ehdotus laiksi maataloustulosta. 23326: 23327: 23328: Eduskunnalle. 23329: 23330: Hallitus antoi elokuun 8 päivänä 1958 kansantulon kehitystä, on se raha-arvoltaan 23331: eduskunnalle esityksen n: o 12 laiksi maa- jäänyt siitä jälkeen. 23332: taloustulosta. Esityksen mukaan olisi uuteen Hallituksen esitys uudeksi maataloustulo- 23333: hintajärjestelmään siirryttävä jo alkavana laiksi merkitsisi maatalouden kannattavuus- 23334: satovuotena siitä huolimatta, että maatalous- edellytysten heikentymistä vielä nykyises- 23335: tulon vakaannuttamisesta toukokuun 17 päi- täänkin. Ottamalla hintajärjestelmän perus- 23336: vänä 1956 annetun lain voimassaoloaika kä- kaudeksi elokuussa 1958 vallitseva hinta- ja 23337: sittää vielä satovuoden 1958/59. kustannustaso jäisivät kuluvana satovuonna 23338: Uuteen maatalouden hintajärjestelmään lähinnä devalvaation johdosta tapahtuneet 23339: siirtyminen jo satovuoden 1958/59 alusta kustannusten nousut maataloudelle korvaa- 23340: voidaan katsoa tarpeelliseksi lähinnä vienti- matta. Kun esityksen mukaan hintajärjestel- 23341: markkinoilla tapahtuneen kehityksen vuoksi, män perustana olisi muuttuvin määrin las- 23342: jonka johdosta maitotaloustuotteiden kotimai- kettu maataloustulo, jolloin maatalouden 23343: sen kulutuksen lisäämiseen vaikuttavat toi- tuottavuuden nousu tulisi luovutetuksi maa- 23344: menpiteet ovat tulleet entistä ajankohtaisem- taloustuotteiden kuluttajille, ei maatalouden 23345: miksi. Nykyisen lain mukainen vientipalk- tulotaso voisi myöskään lain voimassaolo- 23346: kioiden ja niihin liittyvien hinnanalennus- aikana sanottavasti lähetä muilla aloilla saa- 23347: korvausten lukeminen maataloustuloon ei ole vutettavaa keskimääräistä tulotasoa. 23348: enää tarkoituksenmukaista. Hintajärjestel- 23349: män muuttaminen hinta- ja kustannustason Eduskunnan joulukuussa 1955 antama ke- 23350: vakaannuttamisen helpottamiseksi ei sen si- hoitus maataloustuotteiden hintojen saattami- 23351: jaan jo tasapuolisuusnäkökohtia silmällä pi- sesta tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle 23352: täen ole perusteltua. olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huo- 23353: Nykyisin voimassa olevan lain peruakau- mioon uudessa hintajärjestelmässä. Kun on 23354: tena helmikuussa 1956 oli maataloustuottei- kuitenkin ilmeistä, ettei sitä voida toteuttaa 23355: den hintataso tuotantokustannustasoa alempi, maataloustuotteiden hintoihin tehtävällä taso- 23356: joten laki ei tältä osalta ole vastannut edus- korotuksella,- olisi siihen pyrittävä vähitellen 23357: kunnan joulukuussa 1955 hallitukselle anta- maataloudessa saavutettavaa tuottavuuden 23358: maa kehoitusta maataloustuotteiden hintata- nousua hyväksi käyttäen. Ensimmäisenä edel- 23359: son saattamisesta tuotantokustannuksia vas- lytyksenä kuitenkin on, että peruskauden 23360: taavaksi. Lain voimassa ollessa ei tilanne hintataso säilytetään ainakin nykyisen lain 23361: myöskään ole tässä· suhteessa parantunut. edellyttämällä tasolla. Hallituksen esittämää 23362: Päinvastoin ovat kannattavuusedellytykset tasoalennusta ei voida pitää perusteltuna 23363: heikentyneet, koska maatalous on itse joutu- senkään vuoksi, että devalvaation aiheutta- 23364: nut kustantamaan erittäin tuntuvasti nous- mat kustannusten nousut ovat kaikilla muilla 23365: seen vientipalkkiorasituksen. Erityisesti ne aloilla tulleet otetuiksi huomioon hintatasoa 23366: voiylijäämät, jotka ovat olleet seurauksena korottavina tekijöinä. Jotta maataloustuot- 23367: margariinin kulutuksen lisääntymisestä, ovat teiden hintataso voisi edes vähitellen lähetä 23368: vaikuttaneet maataloustuloa alentavasti. Kan- tuotantokustannustasoa, olisi hallituksen esi- 23369: santulolaskelmien mukaan voidaan todeta, tystä muutettava myös sikäli, että maatalous- 23370: että vaikka maataloudesta saatu nettokansan- tulo laskettaisiin edelleenkin muuttumattomia 23371: tuote on v. 1957 määrältään seurannut muun tuote- ja tarvikemääriä käyttäen. 23372: 556 IX,l. - Laki maataloustulosta. 23373: 23374: 23375: Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten että Eduskunta hyväksyisi seuraa,- 23376: ehdotamme, van lakiehdotuksen: 23377: 23378: 23379: Laki 23380: maataloustulosta. 23381: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 23382: 1 §. 3 §. 23383: Maataloustuotannon edistämiseksi ja oh- Maataloustuloa vuosittain laskettaessa hin- 23384: jaaniiseksi sekä maataloudesta saatavan tulon noitellaan 2 §: n 1 momentissa tarkoitetut 23385: vakaannuttamiseksi määrätään viitenä sato- tuote-, palkkatyö- ja tarvikemäärät sekä vas- 23386: vuotena, alkaen satovuodesta 1958/59 rukiin taavasti muut kustannustekijät kulloinkin ku- 23387: ja vehnän takuuhinnat sekä maidon, sian- lumassa olevan satovuoden keskimääräisten 23388: lihan ja kananmunien keskimääräiset tavoite- hintojen ja palkkojen mukaan, ottaen myös 23389: hinnat sen mukaan, kuin tässä laissa sääde- huomioon hintoja ja palkkoja sekä muita 23390: tään. kustannuseriä koskevat jo tehdyt päätökset 23391: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa ja sopimukset sellaisina kuin ne tulevat seu- 23392: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan raavana satovuotena vaikuttamaan maa- 23393: elokuun 31 päivänä. taloustulon suuruuteen. 23394: 23395: 2 §. 4 §. 23396: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- Jos 3 § : n mukaan laskettu maataloustulo 23397: den hintapoliittisten tukitoimenpiteiden pe- poikkeaa siitä maataloustulosta, joka saa- 23398: rustaksi otetaan maataloustulo, joka laske- daan, kun perusajanjakson maataloustuloa 23399: taan satovuodet 1954/55-1956/57 käsittävän muutetaan samassa suhteessa kuin kulloinkin 23400: perusajanjakson keskimääräisten tuote-, palk- vallitseva palkansaajain yleinen ansiotaso on 23401: katyö- ja tarvikemäärien sekä muiden kus- muuttunut siitä tasosta, joka on todettu 23402: tannustekijäin perusteella. Kustannusteki- maataloustulon vakaannuttamisesta annetun 23403: jöinä ei oteta huomioon viljelijäperheen lain (298/56) mukaan satovuoden 1957/58 23404: oman työn arvoa eikä korkoa maatalouteen hintoja määrättäessä, määrätään seuraavaa 23405: sijoitetuille omille pääomille. satovuotta varten 5 § : n 1 momentissa maini- 23406: Edellä 1 momentissa tarkoitettua perus- tut maataloustuotteiden hinnat ja päätetään 23407: ajanja:kson maataloustuloa laskettaessa hin- muista toimenpiteistä siten, että 3 §: n mu- 23408: noitellaan tuote-, palkkatyö- ja tarvikemää- kaan laskettu maataloustulo muodostuu yhtä 23409: rät sekä muut kustannustekijät maatalouden suureksi kuin edellä mainituin tavoin muu- 23410: vakaannuttamisesta annetun lain (298/56) tettu perusajanjakson maataloustulo. 23411: satovuodelle 1957/58 edellyttämän hinta- ja 23412: kustannustason ja hintapoliittisen tuen pe- 5 §. 23413: rusteella. Hintapoliittiseen tukeen ei lueta V aitioneuvosto määrää maatalousministe- 23414: maataloustuotteiden vientipalkkioita eikä nii- riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun 23415: hin liittyviä hinnanalennuskorvauksia. mennessä seuraavaa satovuotta varten rukiin 23416: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- ja vehnän takuuhinnat sekä maidolle, sian- 23417: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena lihalle ja kananmunille keskimääräiset ta- 23418: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- voitehinnat siten, että maataloustulo muut- 23419: nainen maatalous. Laskelmista voidaan jät- tuu 4 § : ssä tarkoitetulla tavalla. 23420: tää pois joitakin eriä niiden vähäisen merki- Milloin satovuoden kuluessa on tapahtunut 23421: tyksen tai muun syyn vuoksi, jolloin tuotto- yhteensä vähintään viiden sadanneksen suu- 23422: ja kustannuspuolelta pois jätettävien erien ruinen yleinen palkkojen muutos, valtioneu- 23423: tulee kuitenkin olla yhteismääriltään suun- vosto ryhtyy 1 momentissa mainitusta määrä- 23424: nilleen yhtä suuret. ajasta riippumatta välittömästi toimenpitei- 23425: IX,l. - Miettunen ym. 557 23426: 23427: siin maataloustulon muuttamiseksi satovuo- viä tehtäviä, sen mukaan kuin asetuksella 23428: den jäljellä olevalta osalta yleistä palkkojen tarkemmin säädetään. 23429: muutosta vastaavalla määrällä. Sen estämättä, mitä muualla laissa on sää- 23430: Eri tuotteiden hintojen ja kustannuserien detty, voidaan asetuksella määrätä postin 23431: keskinäisiin suhteisiin voidaan siinäkin ta- käyttämisestä ja kunnallishallituksen päätök- 23432: pauksessa, että suoritetut laskelmat eivät sen tiedoksiantamisesta sekä muutoksen hake- 23433: edellyttäisi muutoksia maataloustuloon, tehdä misesta kunnallishallituksen ja ylemmän 23434: sellaisia muutoksia, jotka eivät vaikuta maa- hallintoviranomaisen päätökseen 1 momen- 23435: taloustulon suuruuteen, mikäli tällaiset muu- tissa tarkoitetuissa asioissa. Niin ikään voi- 23436: tokset katsotaan tuotantopoliittisesti tai muu- daan asetuksella määrätä avustusta anoneen 23437: ten tarpeellisiksi. viljelijän tai karjanhaltijan verotusasiakir- 23438: joista saatavien tietojen antamisesta kunnal- 23439: 6 §. lishallitukselle ja lääninhallitukselle. 23440: Maataloustuotteiden hintojen keskinäisiä 23441: suhteita määrättäessä on kansantaloudelliset, 9 §. 23442: tuotantopoliittiset sekä tuottavuutta ja työl- Tässä laissa tarkoitettu viljelijälle tai kar- 23443: lisyyttä edistävät näkökohdat otettava huo- janhaltijalle välittömästi jaettava tuki on va- 23444: .mioon siten, että elintarvikkeiden kotimainen paa veroista, älköönkä sitä koskevista viran- 23445: tuotanto riittävässä määrin turvaa kansan- omaisten toimituskirjoista perittäkö leima- 23446: huollolliset vaatimukset. veroa eikä lähetysmaksua. 23447: 23448: 7 §. 10 §. 23449: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 23450: valmistelua varten valtioneuvosto asettaa töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 23451: toimikunnan, jonka on vuosittain ennen elo- tuksella. 23452: kuun 16 päivää laadittava ja annettava maa- 11 §. 23453: talousministeriölle . seuraavaa satovuotta kos- Tämä laki, jolla kumotaan maataloustulon 23454: kevat laskelmat ja ehdotukset ja joka avus- vakaannuttamisesta 17 päivänä toukokuuta 23455: taa maatalousministeriötä tämän lain täytän- 1956 annettu laki (298/56) siihen myöhem- 23456: töönpanemiseksi tarvittavien toimenpiteiden min tehtyine muutoksineen, tulee voimaan 23457: suunnittelussa. päivänä kuuta 1958, kuitenkin niin, 23458: että lakia sovelletaan satovuoden 1958/59 23459: 8 §. alusta lukien sekä että mainittua satovuotta 23460: Kunnat ovat velvolliset kohtuullista kor- varten on 7 §: ssä tarkoitetut laskelmat ja 23461: vausta vastaan hoitamaan tämän lain mu- ehdotukset annettava maatalousministeriölle 23462: kaan maataloustulolaskelmissa huomioon otet- ennen 16 päivää lokakuuta 1958 ja 5 §: n 23463: tavan, viljelijälle tai karjanhaltijalle välittö- 1 momentissa tarkoitettu valtioneuvoston pää- 23464: mästi suoritettavan tuen jakamiseen liitty- tös tehtävä sanotun kuun loppuun mennessä. 23465: 23466: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 23467: 23468: Martti Miettunen. Wiljam Sarjala. Matti Kekkonen. 23469: Einari Jaakkola. Yrjö Sinkkonen. Vieno Simonen. 23470: Hilja Väänänen. Markus Niskala. Eeli Erkkilä. 23471: Johannes Virolainen. Leo H'åppölä. Kauno Kleemola.. 23472: Atte Pakkanen. V. E. Svinhufvud. Esa Timonen. 23473: Mauno Jussila. Kusti Eskola. Kalle Kämäräinen. 23474: A. Holopainen. Veikko Savela. Eemil Partanen. 23475: Eino Uusitalo. Nestori l{aasalainen. Onni Mannila. 23476: Matti Miikki. Niilo Ryhtä. Sylvi Halinen. 23477: Eino Palovesi. Tahvo Rönkkö. Esu Niemelä. 23478: Toivo Antila. Aarre Marttila. Arvo Pentti. 23479: Eemil Luukka. 23480: !>58 23481: 23482: IX,2. - Lak.aJ. N: o 76. 23483: 23484: 23485: 23486: 23487: Vennamo: Ehdotus la,iksi maataloustulon vakaannuttamisesta 23488: annetun lain muuttamisesta. 23489: 23490: 23491: Eduskunnalle. 23492: 23493: Toukokuun 17 päivänä 1956 maataloustu- palkkioiden tai tullisuojan muodossa ja mo- 23494: lon vakaannuttamisesta annetun lain (298/ nella muullakin tavalla, ja tämä tuki joutuu 23495: 56) mukaan otetaan maataloustuotteiden koko kansan maksettavaksi. Ei näin ollen 23496: vientipalkkiot maataloustulolaskelmassa huo- voi olla oikein, että maatalouden kohdalla 23497: mioon maatalouden tuottona. Jos vientipalk- menetellään toisella tavalla. Tämän vuoksi 23498: kioiden määrä nousee satovuoden 1955/56 olisi maataloustulon vakaannuttamisesta an- 23499: määristä, joutuu maatalous itse kustanta- nettua lakia niin muutettava, ettei vienti- 23500: maan tämän lisäyksen hintojen alentamisen palkkioita maataloustulolaskelmassa lueta 23501: tai muun hintapoliittisen tuen vähentämisen maatalouden tuotoksi. 23502: muodossa. Mainittu periaate saattaa johtaa, Edellä sanotun perusteella ehdotan kun- 23503: kuten kokemus on osoittanut, maatalouden nioittaen, 23504: kannalta kohtuuttomana pidettäviin tulok- 23505: siin, eikä sitä voida periaatteellisestikaan pi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23506: tää. oikeana. Taloudellista tukea saavat van lakiehdotuksen: 23507: muutkin elinkeinohaarat esimerkiksi vienti- 23508: 23509: 23510: Laki 23511: maataloustulon vaka.a.nnuttamisesta. annetun lain muuttamisesta. 23512: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maataloustulon vakaannuttamisesta 17 23513: päivänä toukokuuta 1956 annetun lain (298/56) 2, 3 ja 4 ;§ näin kuuluviksi: 23514: 2 §. mioon säännönmukaisiksi katsottavat kausi- 23515: Maataloustuotteiden hintojen ja maatalou- vaihtelut, mutta ei sokerijuurikkaan ja väki- 23516: den hintapoliittisten tukitoimenpiteiden pe- rehujen hintoihin kohdistuvia satovahinko- 23517: rustaksi otetaan maataloustulo, joka laske- korvauksia; 23518: taan satovuodet 1952/53-1954/55 käsittävän 2) laskettaessa palkkatyökustannusta koro- 23519: perusajanjakson keskimääräisten tuote-, palk- tetaan helmikuussa 1956 vallinnutta tunti- 23520: katyö- ja tarvikemäärien sekä helmikuussa ansiotasoa 6 markalla 50 pennillä; 23521: 1956 vallinneen hinta- ja kustannustason sekä 3) kustannuksiin ei lueta viljelijäperheen 23522: maatalouden vuonna 1955 saaman hintapo- oman työn arvoa eikä korkoa maatalouteen 23523: liittisen tuen perusteella. sijoitetuille omille pääomille. 23524: Peruaajanjakson maataloustulo lasketaan Vastaavasti lasketaan maataloustulo kul- 23525: vähentämällä 1 momentissa määrätyn hinta- loinkin kulumassa olevalta satovuodelta hin- 23526: tason mukaan lasketusta maatalouden tuo- noittelemalla perusajanjakson tuote-, palk- 23527: tosta samassa momentissa määrätyn kustan- katyö- ja tarvikemäärät kulumassa olevan 23528: nustason mukaisesti kustannukset, ja on tätä satovuoden keskimääräisten hintojen ja 23529: laskelmaa tehtäessä meneteltävä siten, että: palkkojen mukaan, ottamalla lisäksi huo- 23530: 1) helmikuussa 1956 vallinnutta hinta- ja mioon hintoja sekä palkkoja ja muita kus- 23531: kustannustasoa laskettaessa otetaan huo- tannuseriä koskevat jo tehdyt päätökset ja 23532: IX,2. -Vennamo. 559 23533: 23534: sopimukset sellaisina, kuin ne tulevat seuraa- siten, että 2 § : n 3 momentin mukaan las- 23535: vana satovuotena vaikuttamaan maataloustu- kettu maataloustulo muodostuu yhtä suu- 23536: lon suuruuteen. reksi kuin edellä mainituin tavoin muutettu 23537: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- perusajanjakson maataloustulo. 23538: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena Edellä 1 momentissa tarkoitettu perusajan- 23539: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- kohdan yleinen ansiotaso lasketaan korotta- 23540: nainen. maatalous. Laskelmasta voidaan jät- malla vuoden 1956 helmikuussa vallinnut 23541: tää pois joitakin eriä niiden vähäisen merki- palkansaajien tuntiansiotaso 6 markalla 50 23542: tyksen tai muun syyn vuoksi, jolloin tuotto- pennillä. 23543: ja kustannuspuolelta pois jätettävien erien 4 §. 23544: tulee kuitenkin olla yhteismääriltään suun- Vaitioneuvosto määrää maatalousministe- 23545: nilleen yhtä suuret. riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun 23546: mennessä, ottaen huomioon maatalouden hin- 23547: 3 §. tapoliittiset tukitoimenpiteet, seuraavaa sa- 23548: Jos 2 §:n 3 momentin mukaan laskettu tovuotta varten rukiin ja vehnän takuuhin- 23549: maataloustulo poikkeaa enemmän kuin kaksi nat sekä maidolle, sianlihailo ja kananmu- 23550: sadalta siitä maataloustulosta, joka saadaan, nille keskimääräiset tavoitehinnat siten, että 23551: kun perusajanjakson maataloustuloa muute- maataloustulo muuttuu 3 § : ssä tarkoitetulla 23552: taan kahdeksankymmentäviisi sadalta siitä tavalla. 23553: prosenttiluvusta, jolla kulloinkin vallitseva Milloin on tapahtunut vähintään viiden 23554: palkansaajien yleinen ansiotaso on muuttu- prosentin suuruinen yleinen palkkojen muu- 23555: nut peruaajankohdan tasoon verrattuna, mää- tos, valtioneuvosto ryhtyy tässä momentissa 23556: rätään seuraavaa satovuotta varten 4 §: n 1 mainitusta määräajasta riippumatta välittö- 23557: momentissa mainitut maataloustuotteiden mästi toimenpiteisiin 1 momentin mukaan 23558: hinnat ja päätetään muista toimenpiteistä määräytyvän maataloustulon muuttamiseksi. 23559: 23560: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 23561: 23562: Veikko Vennamo. 23563: 660 23564: 23565: IX,3. - Lak.a.l. N: o 77. 23566: 23567: 23568: 23569: 23570: Härkönen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä anne- 23571: tun lain muuttamisesta. 23572: 23573: 23574: E d u s k u n n a 11 e. 23575: 23576: Kaikissa väestöpiireissä nykyään tunne- puumetsien hoitaminen metsänhoidollisten 23577: taan metsiemme suuri merkitys ja arvo kan- periaatteiden mukaisesti on vaikeata, jopa 23578: santaloudessamme. Näitä kansamme olemas- useimmissa tapauksissa mahdotontakin. Ei- 23579: saololle tärkeitä arvoja on niin käsiteltävä ja vätkä tämän suuruisten metsien omistajat 23580: hoidettava, että tulevatkin sukupolvet saavat monessakaan tapauksessa katso tarpeelliseksi 23581: osansa kansallisrikkaudestamme. Metsänhoi- anoa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä. 23582: toharrastus onkin viimeisten vuosien aikana Tätä oikeuttaan eivät monet suurempien- 23583: tuntuvasti lisääntynyt. Samoin on ammatti- kaan metsien omistajat aina käytä. llman 23584: taito parantunut metsänomistajapiirien kes- jäsenyyttä ei heillä kuitenkaan yhdistyksen 23585: kuudessa. Tämän on aikaan saanut se lisään- asioiden päättämisessä ole sanavaltaa. Näin 23586: tynyt metsämiesten ammattikunta, joka vii- ollen joudutaan monissa yhdistyksissä päät- 23587: meisen kymmenvuotiskauden aikana on työs- tämään asioista melkeinpä ns. sisärenkaassa, 23588: kennellyt metsänhoitoneuvonnan palveluk- jääden pienempien metsänomistajien äänet 23589: sessa. Tähän samaan tarkoitukseen on vai- kuulnmattomiin. Nämä epäkohdat laissa ovat 23590: kuttanut myöskin vuonna 1950 säädetty laki herättäneet suurta tyytymättömyyttä metsän- 23591: metsänhoitoyhdistyksistä. hoitoyhdistyksiä ja lakia kohtaan. Kun toi- 23592: Laki metsänhoitoyhdistyksistä sitoo pii- saalta lain tarpeellisuus tunnetaan ja tun- 23593: riinsä kaikki sellaiset metsien omistajat, joi- nustetaan metsien tuoton kohottamispyrki- 23594: den metsien tuotto säännöllisessä kasvukun- mykset, olisi laista poistettava yleiseen käy- 23595: nossa on suurempi kuin kaksikymmentä kuu- täntöön kohdistuvat epäkohdat. Sen vuoksi 23596: tiometriä hehtaarilta kunnallisverotuksessa lain kolmatta ja kahdeksatta pykälää olisi 23597: käytettävien perusteiden mukaisesti laskien. niin muutettava, että ne vastaisivat metsän- 23598: Sellainenkin pienmetsänomistaja, joka edellä omistajapiiriemme käsityskantoja ja käy- 23599: mainittujen arvioperusteiden mukaan saa täntöä. 23600: tuskin kotitarvepuun kulutusta vastaavaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23601: määrää puuta omasta metsästään, joutuu 23602: useissa tapauksissa suorittamaan täyden met- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23603: sänhoitomaksun. Lisäksi pienten kotitarve- van lakiehdotuksen: 23604: 23605: 23606: Laki 23607: metsänhoitoyhdistyksistä. a.nnetun la.in muuttamisesta.. 23608: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar- 23609: raskuuta 1950 annetun lain (55/51) 3 ja 8 § näin kuuluvaksi: 23610: 3 §. 23611: Metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi on mer- kahdeksannessa pykälässä mainitun metsän- 23612: kittävä kaikki ne metsänomistajat, joilla on hoitomaksun tai sitä vastaavan maksun met- 23613: hallinnassaan metsämaata yhdistyksen toi- sänhoitoyhdistykselle. 23614: mialueella ja jotka suorittavat tämän lain 23615: IX,3. - Härkönen ym. 561 23616: 23617: 8 §. kuutiometriin. Sellaisten metsämaiden osalta, 23618: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden joiden puun kasvu edellä mainituin perus- 23619: edistämistoimintaa varten on kunnan alueella tein laskien ei ylitä viittäkymmentä tuotto- 23620: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava kuutiometriä, kannetaan maksua kuitenkin 23621: metsänhoitomaksua kahdesta kuuteen sadalta vain viisikymmentä prosenttia edellä maini- 23622: kunnallisverotusta varten arvioidusta metsä- tuin perustein maksettavaksi määräytyvästä 23623: maan puhtaasta tuotosta, ottamatta huo- metsänhoitomaksusta siltä metsämaan tuoton 23624: mioon verotuksessa tehtäviä vähennyksiä. osalta, joka ylittää kaksikymmentä tuotto- 23625: Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan määrätä kuutiometriä, mutta on alle viisikymmentä 23626: maksettavaksi metsämaalta, jonka vuosittai- tuottokuutiometriä. 23627: nen puun tuotto säännöllisessä kasvukun- Metsänhoitoyhdistys määrää 1 momentissa 23628: nossa ei nouse kahteenkymmeneen tuotto- 23629: 23630: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958. 23631: 23632: Armas Hä.rkönen. Viljo Virtanen. 23633: H. Törmä.. Väinö Tikkaoja. 23634: Edvard :Pesonen. Impi Lukkarinen. 23635: Vilho 'l'urunen. Vappu Heinonen. 23636: Aili Siiskonen. Wilja.m Sa.rjala. 23637: 23638: 23639: 23640: 23641: 71 E 687/58 23642: 562 23643: 23644: IX,4. - Lak.aJ. N: o 78. 23645: 23646: 23647: 23648: 23649: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä 23650: annetun lain muuttamisesta. 23651: 23652: 23653: Eduskunnalle. 23654: 23655: Metsänhoitoyhdistyksistä vuonna 1950 an- tyksien tarjoamaa ammattityövoimaa, vaan 23656: netun lain mukaan joutuvat kaikki ne met- pystyvät itse suorittamaan metsiensä kun- 23657: sänomistajat, joiden metsän vuosittainen nostamisen. 23658: lisäkasvu on vähintään 20 kuutiometriä, Metsänhoitoyhdistyksistä annettu laki on 23659: maksamaan pakollisen metsänhoitomaksun. aikoinaan laadittu lainsäädäntöjärjestykses- 23660: Maksun suuruus on 2-6 % metsähehtaarin tämme poikkeavalla tavalla. Lain mukaan 23661: puhtaasta tuotosta. Niissä kunnissa, joissa on metsänhoitoyhdistyksille myönnetty oi- 23662: metsänhoitoyhdistykset ovat määränneet met- keus periä pakollisia maksuja niiltäkin met- 23663: sänhoitomaksun suuruudeksi lain salliman sänomistajilta, jotka eivät ole yhdistyksen 23664: korkeimman rajan eli 6 % tulosta, on mak- jäseniä. Mainittu laki olisi niin ollen koko- 23665: susta muodostunut uusi vero, joka ennen naan kumottava tai ainakin perusteellisesti 23666: kaikkea rasittaa sellaisia pienmetsänomista- uudistettava. Koska lain kumoamisen yhtey- 23667: jia, joilla ei ole metsästään myyntituloja. dessä on samalla järjestettävä niiden omai- 23668: Kunnissa, joissa vuoden 1957 tuloista ve- suuksien käyttö vastaisuudessa, joita metsän- 23669: rotettaessa I lk: n metsähehtaarin puhtaaksi hoitoyhdistykset ovat lain voimassaoloaikana 23670: tuotoksi on arvioitu 4 600 markkaa, menee koonneet, olisi asia tältä osin ennen kumoa- 23671: mainittua metsänhoitomaksua 10 ha:n metsä- mista selvitettävä. Jo tässä vaiheessa olisi 23672: alasta 2 760 markkaa, 20 ha:n metsäalasta kuitenkin korjattava lain kipeimmät epäkoh- 23673: 5 520 markkaa ja 30 ha:n metsäalasta 8 280 dat. Siksi pitäisi pienmetsänomistajat va- 23674: mk jne. Esimerkki osoittaa, että metsänhoito- pauttaa pakollisesta metsänhoitomaksusta, 23675: maksu on nykyisellään verraten raskas lisä- jolloin lain tuomat epäoikeudenmukaisuudet 23676: vero niille pienmetsänomistajille, joiden met- poistuisivat pientilojen osalta. Pidämme vält- 23677: sän lisäkasvu kuluu polttopuihin ja raken- tämättömänä, että metsänhoitomaksu on va- 23678: nustarvikkeisiin. Pääosahan maamme pien- paaehtoinen ainakin sellaisille pientiloille, 23679: tilojen metsistä on sellaisia, ettei niistä pal- joiden metsämaan lisäkasvu ei ylitä 100 m3 23680: jonkaan myytäväksi liikene, koska korkeat vuodessa. Näin ollen maamme pienmetsän- 23681: verot ja pankkien perimät korot ovat pitä- omistajat vapautuisivat pakollisesta metsän- 23682: neet huolen siitä, ettei metsiin arvopuita ole hoitomaksusta. Esimerkkinä mainittakoon, 23683: jäänyt. että Etelä-Suomessa olisi mainitusta mak- 23684: Pienmetsänomistajat yleensä ovat tyyty- susta vapaa sellainen tila, jossa II lk. metsä- 23685: mättömiä tähän uuteen pakolliseen veroon. maata on alle 30 ha. Maamme keski- ja poh- 23686: Tämä on täysin ymmärrettävissä, koska ny- joisosissa sekä heikompituottoisten metsien 23687: kyinen maatalouden verotus saattaa jo muu- osalta muuallakin vapautuva pinta-ala olisi 23688: toinkin pientilat monin verroin raskaamman suurempi. Muutos ei estäisi mainittua rajaa 23689: verotaakan alaiseksi kuin suurtilat. Mieles- pienempiäkään metsänomistajia vapaaehtoi- 23690: tämme ei myöskään ole oikein, että köyhä sesti maksamasta metsänhoitomaksua, jos he 23691: pienmetsänomistaja pakotetaan osaltaan kus- sitä haluaisivat. 23692: tantamaan suurmetsänomistajan tarvitsema Toisena korjausta kaipaavana epäkohtana 23693: metsänhoitohenkilökunta, kuten voimassa ole- on lain 8 § : n 4 momentin säännös, jonka 23694: van lain mukaan on asianlaita. On nimittäin mukaan valtio ja suuret puunjalostusyhty- 23695: huomattava, että pientilat eivät useinkaan mät joutuvat maksamaan vain neljänneksen 23696: tarvitse metsiensä hoitoon metsänhoitoyhdis- siitä, mitä muut metsänomistajat ovat velvol- 23697: IX,4. - Haapanen ym. 563 23698: 23699: Iisia maksamaan. Tämä kohtuuton etu on tyjen muutosten aikaansaaminen sitäkin 23700: syytä poistaa valtiolta ja suuryhtiöiltä. Kor- välttämättömämpää. 23701: jaus tulee suoritetuksi sillä, että 8 § : n 4 mo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 23702: mentti poistetaan. 23703: Nyt, kun lain täytäntöönpanosta on saatu että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23704: riittävästi kielteisiä kokemuksia, olisi esitet- van lakiehdotuksen: 23705: 23706: 23707: Laki 23708: metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta. 23709: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar- 23710: raskuuta 1950 annetun lain (558/50) 8 § näin kuuluvaksi: 23711: 8 §. huomioon verotuksessa tehtäviä vähennyk- 23712: Tässä laissa tarkoitettua metsätalouden siä. Metsänhoitomaksua ei kuitenkaan mää- 23713: edistämistoimintaa varten on kunnan alueella rätä maksettavaksi metsämaalta, jonka vuo- 23714: sijaitsevien metsämaiden osalta suoritettava sittainen puun tuotto säännöllisessä kasvu- 23715: metsänhoitomaksuna kahdesta kuuteen sa- kunnossa ei nouse sataan tuottokuutiomet- 23716: dalta kunnallisverotusta varten arvioidusta riin. 23717: metsämaan puhtaasta tuotosta, ottamatta 23718: 23719: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 23720: 23721: Kaino Haapanen. Aleksi Kiviaho. 23722: Matti Koivunen. Rainer Virtanen. 23723: 564 23724: 23725: IX,5. - Lak.al. N: o 79. 23726: 23727: 23728: 23729: 23730: Rantamaa ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä 23731: annetun lain kumoamisesta. 23732: 23733: 23734: E d u s k u n n a ll e. 23735: 23736: Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistys- se on metsänomistajan kannalta lopullisesti 23737: laiksi annettiin eduskunnalle K.-A. Fager- menetettyä pääomaa. Niinikään tämä laki on 23738: holmin ollessa pääministerinä 20. 5. 1949 ja käytännössä merkinnyt myös sitä, että met- 23739: hyväksyi eduskunta sen - käsiteltyään sitä sänomistajilta perityillä . ,metsänhoitomak- 23740: lähes puolitoista vuotta - 17. 10. 1950 ä.äni- suilla" on perustettu uusia virkoja viranhal- 23741: :ro.äärin 102-77. Lakia vastaan äänestäneet tijoineen, virka-asuntoineen ja palkkauksi- 23742: edustajat lukeutuivat seuraaviin puolueisiin: neen. Edelleen on mhy-laki käytännössä va- 23743: heistä oli maalaisliittolaisia 31, skdl: n edus- litettavasti osoittautunut myös sellaiseksi, 23744: tajia 31, kokoomuspuolueen edustajia 13, että milloin näitä maksuja pakkoverotuksena 23745: kansanpuolueesta 1, ed. Hiekkala, ja ruotsa- suorittava metsänomistaja on tarvinnut ja 23746: laisista 1, ed. von Born. Äänestys lain jät- pyytänyt esim. metsänleimaukseen ammatti- 23747: tämisestä lepäämään vaalien yli toimitettiin miehen, siis sen, oman paikkakuntansa met- 23748: 20. 10. 1950, ja lepäämään jättämisen puo- sänhoitoyhdistyksen, jolle häneltä ns. ,met- 23749: lesta äänesti 64 edustajaa, kun .taas 108 sänhoito"-maksua verotetaan, palkkaaman 23750: edustajaa vastusti sitä, ja niin oli uuden mh-neuvojan apua, on hänen suoritettava 23751: veron säätänyt mhy-laki saatu yksinkertaisella· tästä työstä vielä erikoinen korvaus, minkä 23752: äänten enemmistöllä hyväksytyksi. Jo näistä suuruus tietenkin vaihtelee jonkin verran eri 23753: seikoista saattaa todeta, että metsänhoitoyh- puolilla maata, mutta sen asteikko on ollut 23754: distyslaki kohtasi eduskunnassa heti alusta 800-1700 markan välillä, jopa tänäkin vuo- 23755: lähtien suorastaan ankaraa vastustusta, koska tena ainakin eräillä paikkakunnilla mh-neu- 23756: pelättiin sen käytännössä merkitsevän eri- vojan päiväpalkka on 2 000 mk! Näin ollen 23757: koisveroa määrätylle kansalaisryhmälle, ja onkin varsin ymmärrettävää, että tällainen 23758: koska niinikään saatettiin perustellusti asiantila ja ,kehitys" eivät luonnollisestikaan 23759: epäillä, ettei sen jo silloin kyseenalaiseksi voi olla katkeroittamatta niiden mieliä, jotka 23760: osoitettu metsänhoidollinenkaan hyöty tulisi joutuvat mhy-lain kaikki kulut ja kustannuk- 23761: olemaan oletetun suuruinen. set erikoispakkoveron muodossa suorittamaan. 23762: Nyttemmin on tämä epäoikeudenmukainen Tämän monin paikoin peittelemättömäksi 23763: pakkoverotuslaki ollut voimassa jo kahdek- katkeruudeksi muodostuneen mielialan ym- 23764: satta vuotta, joten sen merkitys ja vaiku- märtää sitäkin paremmin, koska asianlaita 23765: tukset alkavat olla kautta koko maan tar- on yksinkertaisesti ilmaistuna se, että met- 23766: koin tunnettuja. Tähän mennessä on mhy- sänomistaja joutuu täten kaksinkertaisen ja 23767: laki tullut yksityismetsänomistajille tunne- varsin raskaan verotuksen (pinta-alaverotuk- 23768: tuksi käytännössä lähinnä sen, niin sanotun sen ja metsänhoitomaksun) kohteeksi. 23769: ,metsänhoito"-maksun merkitsemän erikois- Näin ollen on edelleen sekä johdonmu- 23770: pakkoveron muodossa, mikä heiltä lain voi- kaista että luonnollista, että mhy-lakia ylei- 23771: malla peritään kuten muutkin verot, ja ellei sesti maaseudulla kautta maan yksityismet- 23772: sitä ajoissa suoriteta, se - ulosmitataan. sänomistajien keskuudessa, joiden valtavan 23773: Metsänomistajat ovat edelleen voineet oma- enemmistön muodostavat selvät pienviljeli- 23774: kohtaisesti todeta, että niin sanottu ,met- jät vähäisine metsälöineen, erittäin ankarin 23775: sänhoito"-maksu on mitä selvin pakkovero, sanoin arvostellaan. Lyhyesti voidaankin to- 23776: jolle ei saa kuitenkaan minkäänlaista vasti- deta, että hyväksyessään mhy-lain eduskunta 23777: ketta eikä palvelusta missään muodossa, vaan teki virheen, joka on kiireellisesti korjattava. 23778: IX,5. - :e.a.ntama.a ym. 565 23779: 23780: Ken tuntee tämän lain säätämisen a.lkuval- hyväksyikin syyskuun 23 pa1vana 1955 toi- 23781: mistelut, sen eduskunnassa läpikäymän kä· vomuksen, että ,hallitus kiireellisesti antaisi 23782: sittelyn eri vaiheet ja nimenomaan mhy-lain eduskunnalle esityksen sellaisiksi muutok- 23783: soveltamisen käytäntöön sekä vihdoin sen he- siksi metsänhoitoyhdistyksistä annettuun la- 23784: rättämän säälimättömän arvostelun, hänen kiin, että pienmetsälöiden omistajille liian 23785: on helppo todeta, että koko se järjestelmä, raskaiksi muodostuneita metsänhoitomaksuja 23786: minkä mhy-laki pakkoverotuksineen, virka- alennetaan ja lain mukaan metsänhoitoyhdis- 23787: talaineen ja käytännöllisine ,tuloksineen" on tyksille suoritettavat maksut joutuvat julki- 23788: saattanut voimaan, on ilman mitään korjai- sen tarkkailun alaisiksi." Jo tällaisen toivo- 23789: luita taikka muita parantelemisyrityksiä yk- muksen hyväksyminen eduskunnassa sisältää 23790: sinkertaisesti ja kokonaan kumottava. Iainlaatijan selvän tuomion mhy-lain koh- 23791: Jotta lainsäätäjän vastuullista tehtävää tuuttomista rasituksista niille, joilla muuten- 23792: hoitavat kansanedustajat voisivat muodostaa kin on aivan tarpeeksi veroja ja velvoituksia, 23793: asiasta objektiivisen eli tosiasioihin perustu- joten niitä olisi helpotettava eikä suinkaan 23794: van kuvan ja perustellun käsityksen, mainit- uusia lisättävä. 23795: semme tässä eräitä mhy·lain vaiheita, jotta Niinikään julkisessa sanassa on viime vuo- 23796: mainitsemaamme lopputulokseen, koko mhy- sien aikana monessa yhteydessä ja eri puo- 23797: järjestelmän kumoamiseen, voitaisiin epäröi- lilla maata - ja nimenomaan puoluerajojen 23798: mättä päätyä. Jo tässä vaiheessa haluamme yli - kiinnitetty huomiota metsänhoitoyh- 23799: korostaa, että sitä, mhy-lain kumoamista, distyslain aiheuttamaan, kohtuuttamaan ra- 23800: odottaa eduskunnalta maamme yksityismet- situkseen, sen katkeroittavaan pakkoperiaat- 23801: sänomistajien valtava enemmistö, ainakin teeseen ja niihin muihin epäkohtiin, joita sen 23802: 99 % heistä. Ken asian toisin esittää, ei joko käytäntöön soveltamisessa on seitsemän vuo- 23803: tunne tosioloja taikka tarkoituksellisesti yrit- den aikana ja kiistattomasti saatettu todeta. 23804: tää väistää tätä selvää totuutta, mitä mhy- Niinpä niissä on aivan oikein korostettu mm. 23805: lain kahdeksatta vuotta jatkunut käytäntö sitä, että kyllähän ,niille, jotka saavat joka- 23806: on vain vahvistanut. Harva eduskunnan pää- päiväisen toimeentulonsa, usein verraten hel- 23807: tös on niin yleisesti ja yksimielisesti saanut pon, metsänhoitoyhdistyksen varoista, mh· 23808: kansalaisten jyrkän tuomion kuin tämä met- yhdistys on välttämätön, mutta metsänomis- 23809: siemme holhouslaki. tajille on mh-maksu melkein kuin jokavuoti- 23810: Näinä vuosina, mitkä mhy-laki on ehtinyt nen mätkäysvero, jo maksetun veron lisäksi. 23811: olla voimassa, on siihen koetettu useillakin Itse asiassa maksun nimenä yoidaan käyttää 23812: eri taYoilla mielipiteitä esittäen saada ratkai- vaikkapa sanaa lahja, sillä todellinen lahjoi- 23813: sevia parannuksia aikaan. Mainittakoon tus (tosin pakollinen) metsänhoitomaksu on. 23814: näistä parannusyrityksistä ensinnäkin se, että Ei tarvitse pakollista mhy-lakia, jotta voisi 23815: monet eri puolueitten kansanedustajat ovat hoitaa metsiänsä hyvin. Kokematon metsän- 23816: tehneet asiasta eduskunta-aloitteita seuraa- omistaja saa näet rahalla ammattimiehen 23817: vasti: metsänsä. leimaukseen. Lyhyesti voidaan to- 23818: Ed. Haapanen (ynnä 4 muuta edusta- deta, että mhy-laki hyödyttää ainoastaan sen 23819: jaa) 11. 2.1952, ed. Rantamaa (17 muuta palveluksessa olevia pienempiä ja suurempia 23820: edustajaa) 3. 4. 1954, ed. Kauhanen (8 muuta virkamiehiä, jotka yrittä.vätkin kaikin kei- 23821: edustajaa) 6. 4. 1954, ed. Haapanen (7 muuta noin säilyttää tämän lain. Olisi korkea aika 23822: edustajaa) 7. 4. 1954, ed. Vennamo (2 muuta kumota mhy-laki ja edes siltä vähäiseltä 23823: ed.) 14. 4. 1954, ed. Laine (7 muuta ed.) osalta lopettaa byrokratia maassamme." Nämä 23824: 4. 2.1955, ed. Rantamaa (7 muuta ed.) 8. 2. selkeät sanat kirjoittaa nimimerkki ,Raskaan 23825: 1956, ed. Haapanen (19 muuta ed.) 10. 2. metsäveron alainen" Aamulehdessä 12. 4. 23826: 1956, ja ed. Kauhanen (6 muuta ed.) 10. 2. 1956. Maatalousyäestön omaksi äänenkannat- 23827: 1956. Voimatta yksityiskohtaisesti selostaa tajaksi tunnetussa ,Maaseudun Tulevaisuu- 23828: aloitteiden sisältämiä monia ja hyvin perus- dessa" kirjoittaa nimimerkki ,Paljon maksa- 23829: teltuja muutosehdotuksia mainitsemme loppu- nut ja vähän saanut" 21. 2. 1956 mm. seu- 23830: tuloksena lyhyesti, että näiden aloitteiden raavat suorat sanat: ,Nimitys "metsänhoito- 23831: esittämien tosiasioiden ja nimenomaan ylei- maksu" verolipuissamme on selvästi väärät 23832: sen mielipiteen monesti ja voimakkaina il- Sen maksun oikeampi nimitys olisi ,metsän- 23833: mitulleiden vaatimusten johdosta eduskunta neuvojien palkkamaksu" tai ,pakkovero met- 23834: 566 IX,5. - Metsänhoitoyhdistykset. 23835: 23836: 23837: sänhoitoyhdistykselle". Nykyisessä muodos- Tämä asiantuntijan esittämä arviolausunto 23838: saan on mhy-laki epäkypsä ja epäoikeuden- nimittäin vaihtoehdottomasti osoittaa, että 23839: mukainen. Aikaisemmin varsin sekalaisesti metsän saattaminen parhaaseen metsänhoidol- 23840: menestynyt yhdistysmuoto on lain nojalla liseen kuntoon ja tilaan on niin kalliitten 23841: saanut erikoisverotusoikeuden ilman selviä ja kustannusten ja ainakin yhden ihmisiän mit- 23842: tuntuvia vastavelvoituksia. Varmaan esi- taisen odotusajan takana ja panttina, ettei 23843: merkki houkuttelee ja kohta saamme vastaa- voida edellyttää likimainkaan kaikkien 23844: vanlaisia lisää: pellonhoitomaksu, lehmien maamme vähävaraisten pienviljelijöiden ryh- 23845: parannusmaksu, traktorinhoitomaksu ym. ja tyvän taikka edes pystyvän sellaiseen. On 23846: vastaavat virkailijat elätettäviksi komeissa helppo pitää esitelmiä metsänparannustavoit- 23847: taloissa keskipitäjällä. Nykyistä mhy-lakia teista, mutta niitten toteuttaminen on useim- 23848: onkin turha kenenkään puolustaa." - Näin mille pikkumetsälöiden omistajille taloudelli- 23849: selkeäsanaiset, jyrkkään sävyyn ilmaistut sesti sula mahdottomuus. Metsänomistajat 23850: metsänomistajien ajatukset kuvastavat puhu- elävät todellisuuden kovalla maaperällä ei- 23851: vasti sitä peittelemätöntä katkeruutta, mitä vätkä anna palkkaamiensa ammattimiesten- 23852: mhy-laki pakollisine ,metsänhoito"-maksui- kään johtaa itseään kuvittelujen epärealisti- 23853: .neen ja sen järjestelmään liittyvine muine siin toiveisiin. 23854: kohtuuttomuuksineen on yksityismetsänomis- Niinikään on voitu todeta, että monilla 23855: tajissa herättänyt. paikkakunnilla tyytymättömyys metsänhoito- 23856: Kuten eduskunnan pöytäkirjoista käy ilmi yhdistystä ja sen edellyttämää pakkovero- 23857: päivämääräitä 4. 3. 1958, jolloin tämän, mhy- tusta kohtaan on niin suuri, ettei uusia jäse- 23858: lain kumoamiseen pyrkivän lakialoitteen en- niä ole montakaan liittynyt yhdistyksiin, 23859: simmäinen allekirjoittaja, ed. Rantamaa, se- mikä puhuvasti todistaa, mitä tästä laista 23860: losti kolmisen tuntia kestäneessä puheenvuo- ajatellaan. Edelleen on tähän mennessä koko 23861: rossaan mhy-lain kaikkia vaiheita ja nimen- maassa saanut metsänhoidollista neuvontaa 23862: omaan myös niitä metsänomistajien mieli- vain noin 60% ,metsänhoito"-maksun mak- 23863: aloja, joitten kuvastajina hänelle oli tullut saneista yksityismetsänomistajista, joten lä- 23864: parin viime vuoden aikana useita satoja kir- hes puolet yksityismetsänomistajista on kyllä 23865: jeitä eri puolueisiin lukeutuneilta kansalai- lainpakon edessä ja ulosmittauksen uhalla 23866: silta eri puolilta maata, - odottavat yksi- joutunut maksamaan osuutensa metsänhoito- 23867: tyismetsänomistajat, että mhy-lain perustama yhdistysten, lähinnä niiden virkailijoiden 23868: pakkoholhousjärjestelmä on ilman minkään- palkkauksen, aiheuttamiin kustannuksiin, 23869: laisia paikkaiinyrityksiä kiireellisesti kumot- mutta he eivät ole kuitenkaan millään tavalla 23870: tava. eikä missään muodossa saaneet verorahois- 23871: Metsänhoitoyhdistyslain käytännössä osoit- taan mitään palveluksia tai vähäisintäkään 23872: tamista näköaloista voitaisiin mainita vielä hyötyä itselleen, mikä osoittaa puolestaan, 23873: monia seikkoja. Niistä tulkoon tässä esille että rasitus ei suinkaan ole jakautunut tasai- 23874: mm. se, että eräs pätevä asiantuntija on lau- sesti, vaan päinvastoin koitunut raskaam- 23875: sunut, että yhden metsämaahehtaarin saat- maksi niille, joilla on vähäiset metsälönsä ei- 23876: taminen ,sadonkorjuukuntoon" tulee kustan- vätkä ole usein edes pystyneet mitään puu- 23877: tamaan puolimiljoonaa markkaa ja vaatii ai- tavaran lajia myymään eivätkä siis myös- 23878: kaa 6~70 vuotta. Tätä näköalaa olisi syytä kään myyntiä varten mitään leimauttamaan, 23879: pitää mielessä silloin, kun metsänomistajille mutta ,metsänhoitomaksu" heiltäkin silti pe- 23880: kovin hanakasti muistutellaan, että jokaisen ritään, joten he joutuvat kustantamaan vir- 23881: tulisi saattaa metsälönsä korkeimpaan kasvu- kakunnan ja niiden virka-asunnot, vaikka itse 23882: ja tuottokuntoon, ja kuinka se on jokaiselle elävät monesti suuressa taloudellisessa ahdin- 23883: paitsi edullista myös muka vaivattomasti saa- gossa. Ken tämän kieltää, se on selvistä tosi- 23884: vutettavissa oleva tavoite. Metsänhoitotyön- asioista piittaamaton. Valitettavasti keskus- 23885: kin on sentään oltava taloudellista, järkevää telu mhy-laista on paljastanut jopa tarkoi- 23886: toimintaa! Vuosikymmenien ,vauhdilla" tu- tuksellista väärin selittämistä ja häikäilemä- 23887: loksia antava työ ei saata erehdyttää har- töntä holhouksen puolustelua. 23888: kitsevaa metsänomistajaa mihin tahansa uh- Ken tuntee mielialoja pienviljelysvaltais- 23889: rauksiin. ten , yksityismetsänomistajien keskuudessa, 23890: IX,5. - Ba.nta.lua ym. 567 23891: 23892: sen on pakko todeta, että tyytymättömyys verojen muodossa muilla maatilatalouden 23893: metsänhoitoyhdistyslakia, sen pakkovero- aloilla, joten tämä yleistä tyytymättömyyttä 23894: tusta, erikseen suoritettavia päiväpalkkoja ja perusteltua katkeroitumista aiheuttanut 23895: ym. kohtuuttomuuksia kohtaan on sekä täy- laki on kiireellisesti kumottava. 23896: sin perusteltu että erittäin yleinen kautta Mhy-lain vaiheita selostettaessa ei voida si- 23897: maan. Helposti se myös kohdistuu mhy-lain vuuttaa sitä tosiasiaa, että varsinkin vuonna 23898: edellyttämiin ja mh-yhdistysten palkkaamiin 1957 ja nimenomaan myös tämän vuoden, 23899: mh-neuvojiinkin, jotka kuitenkin ovat syyttö- 1958:n, aikana on julkinen keskustelu mhy- 23900: miä itse lain syntyyn ja sisältöön, jotka on lain herättämistä näköaloista saavuttanut 23901: eduskunta säätänyt. Lakia laadittaessa esi- ennennäkemättömän laajuuden ja käynyt 23902: tettiin pätevien maatalousasiantuntijoiden suorastaan kiihkeäksi sekä yksityisissä tilai- 23903: taholta eduskunnassa monia lausunnoita siitä, suuksissa että sanomalehdistön palstoilla. 23904: että nimenomaan se pakollisuuden vasten- Kieltämättä sen, vilkkaan keskustelun mhy- 23905: mielinen periaate, mikä metsänhoitoyhdistys- laista, on pannut alulle se lakialoite n:o 78, 23906: lakiin sisältyy, nostattaa suomalaisen, vapau- minkä ed. Rantamaa teki päivämäärällä 7. 2. 23907: teen pitäytyvän luonteen jyrkkään vastustuk- 1957, ja missä hän ehdottaa koko mhy-lain 23908: seen ja siten katkeroittaa muuten tietenkin kumottavaksi. Ja vuosittain perittävä mh- 23909: kannatettavan ja suosittavan metsänhoitoaja- maksu kyllä huolehtii, ettei asia pääse unoh- 23910: tuksen ja tarkoitusperän ympärille muodos- tumaan! Tämän, julkisen keskustelun, eräs 23911: tuvan mielialan ja ilmapiirin. Ehkä on huo- seuraus oli se, että valtioneuvosto asetti - 23912: mautettava, että mhy-lain kumoamista tar- ,metsänhoitoyhdistyslain aiheuttaman kiistan 23913: koittavan aloitteen tekijä, ed. Rantamaa on selvittämiseksi", kuten sanomalehdistölle an- 23914: tehnyt myös raha-asia-aloitteet n:o 216/20.9. nettu virallinen uutinen 31. 5. 1957 asiasta 23915: 1955, n:o 18/9.2.1956 ja n:o 23/8.2.1957, tiedotti - ,komitean, jonka tehtävänä on 23916: joissa ehdotetaan tuntuvia määrärahoja va- tarkistaa ja tehdä mahdolliset muutosesityk- 23917: paaehtoisen metsäkerhotoiminnan tärkeän set ko. lakiin". Valitettavasti tähän vaihee- 23918: kasvatus- ja opetustyön laajentamiseen ja ke- seen liittyy kaksikin kummastusta herättävää 23919: hittämiseen. Eivät mhy-lain kaatajat siis seikkaa. Ensinnäkin : komiteaan tuli 7 jä- 23920: suinkaan vastusta itse metsänhoitotyötä, vaan sentä, joista kuitenkin 4 on ammatiltaan ja 23921: pakkoverotusta, josta ei metsänhoito hyödy kutsumukseltaan tunnettuja metsänhoitomie- 23922: kerrassaan yhtään mitään! hiä ja siis tutkimassa ,omaa" asiaansa, ja 23923: Kun joskus yhä vielä nytkin joku mh- kun vielä komitean sihteeriksi on järjestetty 23924: yhdistyksen palkkaama virkailija intoilles- mhy-lain eräs kiihkeimmistä puolustajista, 23925: saan saattaa erehtyä unohtamaan, keiden hänkin on ammatiltaan ylimetsänhoitaja, on 23926: kustannuksella koko mhy-laki virkakoneistoi- komitean työn ,tulos" jo ennakolta varmis- 23927: neen ja -toimistoineen pidetään yllä, nostat- tettu ja - ,selvä"! Toiseksi: komitean 23928: taa sekin muutenkin perusteltua tyytymättö- asettamisen yhteydessä haastattelivat muuta- 23929: myyttä. Koko tällaisen toiminnan, mikä niin mat sanomalehdet erästä niistä viranomai- 23930: olennaisesti koskettaa jokaista metsänomista- sista, joitten asettama ko. komitea on, ja täl- 23931: jaa ja hänen oikeuttaan kenenkään holhoa- löin pääsi jul·kisuuteen lievästi sanoen usko- 23932: matta itse valita tapa, työntekijät ja peri- mattoman omalaatuinen evästys komitealle. 23933: aatteet, joitten mukaan hän haluaa otn.ia met- Sanomalehdistöön ilmestyi nimittäin seu- 23934: siänsä hoitaa, tulisi toki rakentua yksinomaan raava, todellakin häikäilemätön haastattelu- 23935: täydellisen vapaaehtoisuuden pohjalle, kuten tulos; se kuuluu näinikään: ,maatalousmi- 23936: ennen tämän lain voimaantuloa olikin lähes nisteriön lausuman mukaan ei ole olemassa 23937: 50 vuoden ajan asianlaita. Kun metsän- erityistä tarvetta ainakaan suurempien muu- 23938: omistajat ovat ainoa elinkeinoryhmä; jota tosten tekoon metsänhoitoyhdistyslakiin". 23939: näin - sen omalla kustannuksella - holho- Sellainen julkiselle sanalle myönnetty haas- 23940: taan, on erehdys korjattava. Suostuminen tattelu ei ole voinut olla herättämättä ta- 23941: metsänhoitoyhdistyslain merkitsemään ja sen vatonta huomiota, sillä siitähän käy ilmi, 23942: pykälillään viitoittamaan pakkoperiaattee- että: ensin asetetaan kyllä komitea, toiseksi 23943: seen oli valitettava ja vaarallinen ennakko- sille annetaan tehtäväkin, mutta kolmanneksi 23944: päätös, mille hyvin helposti saattaa ilmestyä sitä evästetään ilmoittamalla, että - ei ko- 23945: jatkoa uusien pakkovelvoitusten ja pakko- mitealla oikeastaan mitään tehtävää olekaan! 23946: 568 IX,5. - M~tsänhOitoyhdiSVItset. 23947: 23948: 23949: 23950: Ja tämänkin komitean ,tutkimustyön", ken- - ja vielä sen omalla kustannuksella - 23951: ties joskus valmistuvan mietinnön ,tulokset" holhota! · 23952: - kustantaa valtio! Ei voi välttyä siltä Keskusteluun mhy-lain kumoamisesta tuli 23953: käsitykseltä, että komitean asettaminen on suorastaan hätkähdyttävä lisä 6, 5. 1958, jol- 23954: vain ele, jonka varjolla koetetaan tyynnyttää loin tunnettu hallinto-oikeuden professori 23955: metsänomistajien julkiseksi käynyt ja vaihto- Veli Merikoski oli asiantuntijana kuultavana 23956: ehdoton vaatimus, että mhy-lain perustam, (,Juskunnan suuren valiokunnan jaostossa. 23957: pakkoholhousjärjestelmä on kertakaikkiaan Suurta huomiota herättäneessä lausunnossaan 23958: kumottava. hän nimittäin totesi mm. seuraavaa: Mhy- 23959: Mhy-lain vaiheita selostavaan sarjaan liit- laki on epämuodostuma! Hallitusmuodon 23960: tyy vihdoin se maatalousvaliokunnan mie- 10 §: n mukaan voidaan yhdistyksiä perus- 23961: tintö n: o 20, minkä se antoi 21. 2. 1958, ja taa, liittyä niihin jäseneksi, mutta myös va- 23962: jcssa valiokunta koskettelee mm. lakialoitetta paasti erota niistä. Mhy-laki on ristiriidassa 23963: n:o 78, joka tarkoittaa siis mhy-lain kumoa- Suomen valtiomuodon säännösten kanssa. 23964: mista. Valiokunta päätyy siihen, että muka Pitäisi olla erikseen laki yhdistyksistä ja 23965: ,ei ole esitetty eikä valiokunnan tiedossa erikseen laki maksuista, koska mh-maksu on 23966: muutoinkaan ole sellaisia epäkohtia, jotka selvä vero. Mhy-laissa on suuria heikkouk- 23967: muodostaisivat riittävän syyn metsänhoito- sia ja epäkohtia, joitten merkitys ja vaiku- 23968: yhdistyksistä annetun lain kumoamiseen." tus vain suurenee sitä mukaa kuin siihen pe- 23969: Kuitenkin sama valiokunta itsekin toteaa, rustuva toiminta jatkuu ja laajenee. 23970: että esimerkiksi ,metsänhoitoyhdistysten va- Nämä, eraan pätevimmän oikeusoppi- 23971: rojen käyttö v. 1954 jakaantui siten, että neemme toteamukset ovat nekin puolestaan 23972: 566 miljoonan markan kokonaismäärästä käy- osoittaneet, että mhy-lain vastustajat ovat 23973: tettiin 326 miljoonaa markkaa ammattiavun siis olleet myös oikeusoppineen lakimiehen 23974: antamisesta metsänomistajille aiheutuneisiin mielestä oikeassa, sillä prof. Merikosken lau- 23975: palkkausmenoihin neuvojille ja heidän apu- sunto murskaa armottomasti kaikki ne pää- 23976: miehilleen". Täten siis 566:sta miljoonasta perusteet, joihin mhy-laki nojautuu. Sen 23977: on käytetty palkkoihin 57.5 %. Mutta: mitä jälkeen on suorastaan käsittämätöntä, jos 23978: metsänomistajat sitten ovat saaneet tästä· joku rohkenee yhä ,todistella" tämän väärä- 23979: kään miljoonamäärästä., minkä he ovat pa- mielisen pakkoholhouksen puolesta! 23980: kosta joutuneet kustantamaan, itselleen hyö- Johdonmukaisena jatkona prof. Merikosken 23981: tyä? Eivät kerrassaan mitään! Sillä eihän toteamuksille tuli sitten eduskunnan perus- 23982: metsänomistajan puusto siitä kasva pitem- tusvaliokunnan mietintö 3 päivältä kesäkuuta 23983: mäksi eikä vahvistu kuutiokkaammaksi, että 1958. Se on siis runsaan kuukauden ,vanha"! 23984: niin sanottu metsätalo on rakennettu metsän· Siinä parlamentin se valiokunta, jonka teh· 23985: omistajien maksettaviksi pannuilla, niin sa- täviin kuuluu lakien perustuslaillisuuden 23986: notuilla ,metsänhoito"-maksuilla, ja että sa- punnitseminen, toteaa, että ,yhdistyslaki 23987: moilla pakkoveroilla on palkattu virkakunta, edellyttää, että yhdistykseen liittymisen ja 23988: jonka työpäivistä on kuitenkin maksettava siihen kuulumisen on oltava vapaaehtoista", 23989: erikseen korkea päiväpalkka. On muistettava, joten ,metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muo· 23990: että täyden mh-maksun suoritti esimerkiksi dostuu tosiasiassa pakolliseksi ja metsän- 23991: viime vuonna 236 968 metsänomistajaa, joten hoitoyhdistys julkisoikeudelliseksi pakkoyh- 23992: mh-maksu rasittaa todellakin valtavaa met- distykseksi". Näin ollen ,perustuslakivalio- 23993: sänomistajien joukkoa. Kun on kiistatto- kunta katsoo tarpeelliseksi korostaa, ettei 23994: masti varmaa, että ainakin 99 % yksityismet- valtiosääntömme salli tavallisessa lainsää- 23995: sänomistajista vastustaa mhy-järjestelmän däntöjärjestyksessä käsitellyllä lailla vel- 23996: perustamaa pakkoholhousta, pitäisi maa- voittaa Suomen kansalaista kuulumaan 23997: talousvaliokunnankin esittämien numerotieto- tiettyyn yhdistykseen". Vihdoin valiokunta 23998: jen siis päinvastoin johtaa siihen mutkat- korostaa, että ,metsänhoitomaksua on pidet· 23999: tomaan päätelmään, että tämän aloitteen pe- tävä verona". Tämän jälkeen sopii jo ky- 24000: rusteluissa jo edellä olevin, lyhykäisin viit- syä: joko nyt on ,tiedossa sellaisia epäkohtia, 24001: tauksin kuvailtu pakkoholhousjärjestelmä on jotka muodostavat riittävän syyn metsän- 24002: kiireesti kumottava. On muistettava, ettei hoitoyhdistyksistä annetun lain kumoami- 24003: mitään muuta kansalaisryhmää tällä tavoin seen?" Tuskinpa löytyy enää sellaista intoi- 24004: IX,5. - Rantamaa ym. 569 24005: 24006: li ;aaka:;m, joka rohkenee pakkuholhousta kau- joutuvat tämän pakkoholhouslain kaikki ku- 24007: i.lstella ja puolustaa! lut ja kustannukset suorittamaan, - on pi- 24008: Näin sekä oikeusoppinut Merikoski että dettävä ilman muuta tätä asiaa vastikään 24009: arvovaltainen perustuslakivaliokunta ovat viime kuussa niin kypsäksi selvitettynä, että 24010: säälimättömästi hajoittaneet kaikki ne perus- eduskunnan tehtäväksi ei voi jäädä mitään 24011: tat, joitten varaan koko epäoikeudenmukai- muuta vaihtoehtoa kuin se, että Suomen 24012: nen mhy-järjestelmä nojautuu. Tämän sen- metsänomistajat ja metsät on minkäänlaisiin 24013: tään luulisi toki sanovan jotakin meille lain viivytyksiin taikka verukkeisiin turvautu- 24014: laatijoille! Lisäksi on muistettava, että koko matta ja enää aikaa hukkaamatta vapautet- 24015: mhy-järjestelmä nojautuu pakkoperiaatteseen tava siitä täysin epäoikeudenmukaisesta hol- 24016: sekä varsinkin se, että ei mhy-laissa ole ai- houksenalaisuudesta, mitä mhy-laki ja sen 24017: noatakaan pykälää, lausetta eikä sanaa, mikä perusteilla rakentuva monitahoinen ja met- 24018: veivoittaisi ketään - ei edes metsänhoidon- sänomistajille kalliiksi käyvä järjestelmä 24019: neuvojaakaan! - itse metsänhoitamiseen, merkitsee. Koko sinänsä kannatettava met- 24020: vaan ainoa, minkä se selvästi velvoittaa, on sänhoitotyö on palautettava sille vapaaehtoi- 24021: pakollinen, niin sanottu ,metsänhoito"- suuden pohjalle, miltä se yli puoli vuosi- 24022: maksu, jolle ei kuitenkaan saa minkäänlaista sataa sitten alkoikin, sillä pakkoholhous on 24023: vastiketta taikka palvelusta taikka edes il- jo nyt ehtinyt vahingoittaa suuresti niitä 24024: maista neuvontaa tai opastusta itse käytän- edellytyksiä, joitten varaan vapaitten kansa- 24025: nön kenttätyössä! Kun tällaista ,metsänhoi- laisten kaiken toiminnan tulee rakentua. 24026: tamisen edistämistä" on nyt yksityismetsän- Kun kansalaiset aivan oikeutetusti odotta- 24027: o:rnistajien kustannuksella harjoitettu jo kah- vat, että eduskunta ryhtyisi raskaaksi käy- 24028: deksatta vuotta, pitäisi vihdoinkin lainlaati- nyttä verotaakkaa tuntuvasti keventämään, 24029: joidenkin ottaa varteen ne yksityismetsän- on metsänhoitoyhdistyslain kumoaminen sil- 24030: omistajien selkeästi ja moneen kertaan esit- täkin kannalta tarkasteltuna tervehdyttävä 24031: tämät, lujasti ja laajasti perustellut ja oikeu- lainsäädäntötoimenpide, varsinkin kun on 24032: tetut vaatimukset, jotka päätyvät siihen, vielä kerran korostettava, että mhy-järjes- 24033: että tällainen, vain yhtä kansalaisryhmää ra- telmän kumoamisesta ei koidu mitään vahin- 24034: sittava, täysin epäoikeudenmukainen ja sel- koa, vaan se asettaa metsänhoitoharrastuksen 24035: västi väärämielinen laki on ilman muuta sen vapaaehtoisuuden varaan, jossa muunkin 24036: kertakaikkiaan kumottava. Kaiken sen jäl- taloudellisen ja aatteellisen toiminnan menes- 24037: keen, mitä on tapahtunut ja todettu jo tä- tymisen luotmolliset edellytykset vahvistuvat. 24038: män lain laatimisen alkuvaiheissa, sen käsit· Edellä oleviin pel'illlteluihin viitaten ehdo- 24039: telyssä eduskunnassa ja nimenomaan, mitä tamme kunnioittaen, 24040: on todettu mhy-lain :merkitsevän käytän- 24041: nössä niille sadoilletuhansille, pääasiassa vä· että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 24042: hävaraisille yksityismetsänomistajille, jotka van lakiehdotuksen: 24043: 24044: Laki. 24045: metsä.nhoitoyhdistyksistä. annetun lain kumoamisesta. 24046: Täten kumotaan metsänhoitoyhdistyksistä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 24047: 17 päivänä marraskuuta 1950 annettu laki. kuuta 19 . 24048: 24049: 24050: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 24051: 24052: Antti J. Ra.ntamaa. Pentti Pekkarinen. Antto Prunnila. 24053: Veikko Vennamo. Martti Linna. Aarre Marttila.. 24054: Hannes Paaso. K.uuno Honkonen. Esa Hietanen. 24055: Toivo Kujala.. J. E. Lakkala.. Hugo Manninen. 24056: Kyllikld Pohjala. Eemil Partanen. Pertti Rapio. 24057: Matti Meriläinen. Artturi Jä.msen. H. Tauriainen. 24058: Matti Koivunen. Edvard Pesonen. Eino Tainio. 24059: Niilo Nieminen. 24060: 72 E 687/58 24061: 570 24062: 24063: IX,6. - Lak.al. N: o 80. 24064: 24065: 24066: 24067: 24068: Lahtela: Ehdotus laiksi poronhoitoalueella olevien luonnon- 24069: niittyjen vastikemaan raivauksesta. 24070: 24071: 24072: E d u s k u n n a 11 e. 24073: 24074: Poronhoito on maamme pohjoisimpien laisia luonnonniittyjä, raivattaisiin ja vilje- 24075: kUD!tien väestön pääelinkeino. Sillä on huo- lyskuntoon laitettaisiin talouskeskuksen lä- 24076: mattava taloudellinen merkitys varsinkin heisyyteen niin paljon maata, että sen tuotto 24077: alueen keskeisellä ja eteläisellä osalla, eten- vastaa niiden luonnon.nrlåttyjen tuottoa, joi- 24078: kin niiden itäi:isellä puolen. Maa- ja karja- den vastikkeeksi raivaus toimeenpan.naaill ja 24079: talous poronhoitoalueen pohjoisimmissa kun- että senjälkeen, kun se on tehty, lopetetaan 24080: nissa on aivan alkeellista ja lUJO!DIIlonvar,aista. niiden niittyjen ja niiltä korjattujen rehu- 24081: Siellä mm. miltei kaikki kotieläimille tarvit- jen suojelemis- ja vahingonkorvausvelvolli- 24082: tavat rehut korjataan useissa tapauksissa suus, joiden vastikkeeksi raivaus ja viljelys- 24083: jopa kahdenkymmenen kilometrin etäisyy- kuntoon 'lwittaminen on toteutettu, vaikka 24084: dellä talosta ja kaukana toisistaan olevilta niillä ja niiltä korjatulle rehulle porot ja 24085: soilta, ojan- ja jokivarsisaa olevilta, suureksi hirvet sekä kotieläimet tekisivätkin vahin- 24086: osaksi erittäin huonotuottoisilta luonnonndi- koa. 24087: tyiltä, joista heinien korjuu- j,a kuljetuskus- Raivaamalla ja viljelyskuntoon saatta- 24088: tannukset saattavat nousta niin suuriksi, malla kaukana talouskeskuksista olevien huo- 24089: ettei rehun arvo vastaa korjuu- ja kuljetus- notuottoisteru Juonnonniittyjen vastikkeeksi 24090: kustannuksi;a, Samanlaista Olll karjanrehun talouskeskuksien läheisyyteen niiden tuottoa 24091: hankinta huomattavalta osalta pohjoisimpien vastaavat viljelykset lisättäisiin huomatta- 24092: kuntien eteläpuolise1la poronhoitoalueella, vasti porotalouden tuottoa. Siten autettai- 24093: erittäinkin sen itäisellä osalLa. MainitunJai- siin niitäkin, jotka joko vanhasta totutusta 24094: silla luonnomiityillä tekevät, kesällä porot tavasta tai taloudellisista vaikeuksista joh- 24095: ja hirvet sekä kotieläimet polkemalla, ja syk- tuen puheena olevan.laisilta luonnonruiityiltä 24096: syllä ja talvella porot ja hirvet syömäHä keräävät kotieläimilleen useissa tapauksissa 24097: ja sotkemalla, vahinkoja, joista poronhoito- tuotantorehuiksi ala-arvoista heinää, saa- 24098: lain edellyttämät poronomistajain muodosta- maan kunnollista tuotantorehua ja karjata- 24099: mat paliskunnat miltei poikkeuksetta joutu- loutensa tuottamaan parempia tuloksia 24100: vat yksin maksamaan vahingonkorvauksen, omaksi ja koko kanaaikunnaru hyväksi. 24101: looska on vaikea todeta, mikä niistä oru mui- Tosinhan nyt jo maksetaan uudisraivaus- 24102: den kuin porojen tekemä, eller niitä vahin- palkkioita ja yritetään niiden avulla lisätä 24103: gonteosta tavata. Mainitunlaisten, kaukana viljeltyä maata, mutta sen turvin ei kuiten- 24104: talouskeskuksista ja hajallaan olevien luon- kaan päästä siihen, ettei porotalouden har- 24105: noniiliittyjen ja niiltä korjattujen rehujen joittajain tarvisisi kantaa sitä liikarasitusta, 24106: vahingonteolta suojeleminen ja lain edellyt- mikä niille aiheutuu puheena olevien luon- 24107: tämien vahinkoj,en arvioimis- ja korvaus- nonniittyjen ja niiltä korjattujen rehujen 24108: kustannukset tuottav,at porotaloudelle jatku- suojelemisesta ja vahingonkorvauksista. 24109: vasti suuria menoja ja alentavat porotalou- Että porotalouden harjoittajat pääsisivät 24110: den tuottoa ja lisäksi aiheuttavat ristiriitoja suojelu- ja vahingonkoi'vausvelvollisuudesta, 24111: vahingon kärsineiden ja vahingon maksajan olisi säädettävä laki, joruka nojalla kyseessä 24112: kesken. oleva vastikemaan raivaus toteutettaisiin val- 24113: Kaikki tämä voitaisiin oikeudenmukaisesti tion toimesta ja varoilLa. Näin olisi tehtävä 24114: ja taloudellisesti parhaiten poistaa siten, että sitäkin suuremmalla syyllä, kun se edistäisi 24115: kul'lekin sellaiselle tHaJle, jolla on mainitun- porotaloutta ja tukisi kaikkein heikoimmassa 24116: IX,6. --- Lahtela. 571 24117: 24118: taloudellisessa asemassa olevå!a maataJouden- lyn maan lisäämisellä saadaan poistetuksi 24119: harjoOO.ttajia, joilla ta:lon kokoon nähden on Pohjois-Suomesta jatkuva rehupula ja lisä- 24120: enimmän ja huonotuottoisimpia, kaukana ja tyksi lehmistä saatavaa maitotuotantoa. 24121: hajallaan olevia luonnonniittyjä ja jotka Kyseessä olevalla raivaustoiminnalla voi- 24122: siis taloudellisen toimintansa elvyttämiseksi daan myöskin tehostaa täystyöllisyyttä ja 24123: ja kohottamiseksi, sosi!aaliselta .kannalta aja- torjua työttömyyttä tuloja tuottavalla hyö- 24124: telJen, kaikkein kipeimmin taloudellista apua dyllisellä työllä ja kehittää samalla maata- 24125: tarvitsevat. Siihelllkin nähden, että poron- loutta ndiiDJ, etteivät sen harjoittajat ole an- 24126: hoitoalue ali viimeisten sotien ajan sota- siotöistä eläviä kansalaisia. 24127: toimialueena ja sodan aåkana tuhottiin pe- Mainittakoon, että kyseessä oleva vastike- 24128: rusteellisesti, olisi mainitunlainan apu eri- maan raivausta koskeva asia on ollut edus- 24129: koisen tarpeellinen, että sikäläisissä alkeelli- kunnan käsiteltävänä jo v. 1951, ja maata- 24130: sissa oloissa elävä ja sodasta enimmän kär- lousvaliokunta sanotun vuoden lokakuun 31 24131: sinyt vähävarainen väestönosa pääsisi elä- pa1vana antamassaan mietinnössä esitti 24132: misen alkuun. eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi- 24133: Mainitunlainan raivaustoiminta tosin tuJee vomuksen, ,,että hallitus ottaåsi tutkittavak- 24134: hehtaaria kohden maksamaan enemmän kuin seen mahdollisuudet ratkaista porojen luon- 24135: mitä nykyisen järjestelmän muik:aam. makse- nonniityillä aiheuttamien heinävahinkojen 24136: taan uudisraivauspa:lkkioita. Vaikka näin on, korvauskysymys ainakin poronhoitoalueen 24137: niin huomioornottaen pohjoisimman Suomen pohjois- ja koillisosassa siten, että valtion toi- 24138: alkeelliset olot ja väestön vähävaraisuus ja mesta ja tuella raJivattaisiin tilojen talous- 24139: sen sodan johdosta kärsimät menetykset ja keskusten läheisyyteen Juonnonniittyjen 24140: se, että siitä on porotaloudelle ja erikoisesti- tuottoa vastaavat viljelys- ja laidunmaat, 24141: kin alkeellisissa oloissa elävälle maatalous- sekä antaisi asiasta esitY'ksen Eduskunnalle". 24142: väestölJe taloudel'lista tukea, jota molemmat Tämän. eduskunta hyväksyi yksimielisesti ja 24143: mainitut elinkeinon harjoittajat kipeästi hallitus asetti komitean tutkimaan asiaa ja 24144: kaipaavat, ja lisäksi sekin, että mitä suurem- kom~tea on käsitellyt asian ja ehdottanut 24145: maksi näiden tulot saadaan, sitä suurem- mietinnössään jo yli 3 vuotta, että kyseessä 24146: maksi nousee heidän verotettava tulonsa, ja oleva vastikemaan raivaus ja viljelyskuntoon 24147: että siten vai tiokin: saa uhraamistaan va- saattaminen toimeenpantaisiin kolmessa vuo- 24148: roista vuosittain osan veroina takaisin, olisi dessa. 24149: puheena oleva raivaus toimeenpantava. Kun asia näin on eikä hallitus ole toteut- 24150: Nykya~ana ja vastaisuudessa maatalouden tanut eduskunnan yksimiclisesti tekemää pää- 24151: tuotantokykyiseksi saamisen perusedellytyk- töstä, vaMclt:a siitä on jo kulunut yli 5 24152: siin kuuluu, että viljellyt maat saadaan li- vuotta, kun eduskunta teki edellä jäljenne- 24153: sääntymään ja voidaan käyttää konevoimaa tyn päätöksen, toivon, että eduskunta hy- 24154: sekä lUJ01Vutaan huonotuottoisten luonnonniit- väksyisi sitä looskevan lain. 24155: tyjen käytöstä. Mainittu raiv:austoimdrnta on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 24156: omiaan edistämään koneitten käyttömahdoHi- dotan, 24157: suuksia sitä suuremmassa määrässä, mitä 24158: voimakkaammin raivaustoimintaa suoritetaan että Eduskunta hyväksyisi näin 24159: ja saadaan lisätyksi viljeltyä maata. VHjel- kuuluvan lakiehdotuksen: 24160: 24161: 24162: Laki 24163: poronhoitoalueena olevien luonnonniittyjen vastikemaan raivauksesta. 24164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 24165: 1 §. kasvavalle tai kootuille heinille vahinkoa, 24166: Niille poronhoitoalueena oleville tiloiHe, raivataan ja viljelyskuntoon ladtetaan tilan 24167: joilla on sellaisia luonnonniittyjä, joilla po- talouskeskuksen läheisyyteen valtion toimesta 24168: rot tai hirvet taikka kotieläimet tuottavat ja varoilla, jos siitä on porotaloudelle ja 24169: 572 IX,6. - Poronhoitoalueell luonnonniityt. 24170: 24171: 24172: maataloudelle etua, niin paljolll vastikemaata, den suojelemisesta korvausta, joiden vastik- 24173: että se tuottaa. sen määrän heinää kuin se keeksi raivaus ja viljelyskuntoon laittaminen 24174: luonnonniitty, jonka vastikkeeksi raivaus ja on toimeenpantu, vaikka niille porot ja hir~ 24175: viljelyskuntoon laitto toimeenpannaan~ vet sekä kotieläimet tekisivät vahinkoa. 24176: Mainittu vastikemaan raivaus ja viljelys- 24177: kuntoon laittaminen voidaan toimeenpanna 3 §. 24178: niitYlll omistajan tai haltijan taikka sen pa- Milloin tilalla ei ole talouskeskuksen lähei· 24179: liskunnan anomuksesta, jonka alueella niitty syydessä viljelykseen soveltuvaa maata, jo- 24180: tai osa siitä on, jos niitty on Torniojoesta hon vastikemaanraivaus voidaan suorittaa, 24181: Kolarin kirkon sekä Rovaniemen-Sodanky- voidaan sitä hankkia asutuslain edellyttä- 24182: läll! maantien ja siihen yhtyvän Javaruksen mässä järjestyksessä valtion taikka muiden 24183: __.,..Vuojärven maantien yhtymäkohdan kautta omistamasta maasta, jos sen katsotaan edistä- 24184: Sallan kunnan Kotalan kylästä itään johta- vän porotaloutta tai sitä tilaa, johon vastike- 24185: van maantien ja Neuvostoliiton rajan yhty- maa olisi raivattava. 24186: mäkohtaan vedettävän viivan pohjoispuolella, 24187: ja mainitun viivan eteläpuolisella alueella 4 §. 24188: ainoastaan niityn omistajan tai haltijan ano- Tässä laissa mainittujen toimenpite'.iden 24189: muksesta. tarvetta varten otetaan vuosittain tarvittava 24190: määräraha tulo- ja menoarvioon arviomäärä- 24191: 2 §. rahana. 24192: Kun 1 §:ssä mainittu vastikemaan rai- 5 §. 24193: vaus ja viljelyskuntoon laitto on toimeen· Tämän lain toimeenpanosta annetaan tar- 24194: pantu, ei tilanomistajalla tai haltijalla eikä kemmat määräykset asetuksella. 24195: sillä, jolle hänen oikeutensa siirtyy, ole oi· 24196: keutta vaatia ja saada niillä niityilJä kasva· Tämä laki tulee voimaan päivänä 24197: vasta ja nii'ltä. k:orjatuista rehuista ja nii- kuuta 195 . 24198: 24199: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 24200: 24201: Olavi Lahtela.. 24202: 578 24203: 24204: IX,7. - Lak.a.l. N:o 81. 24205: 24206: 24207: 24208: 24209: Vennamo: Ehdotus lOJiksi perusluoton järjestämisestä moo- 24210: seudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. 24211: 24212: 24213: E d u s k u n n a 11 e. 24214: 24215: Maaseudun suurilukuisen, ansiotyön va- maisilta luottomarkkinoilta, olisi pääomien 24216: rassa elävän taikka siitä enemmän tai vähem- hankkimisessa turvauduttava myös ulkomai- 24217: män riippuvan väestön toimeentulon turvaa- seen luottoon. Valuuttakurssien muutoksesta 24218: miseksi ja tämän väestön elintason nostami- johtuvasta kurssiriskistä olisi valtion tällöin 24219: seksi on välttämätöntä saada syntymään maa- kohtuuden mukaan kuitenkin vastattava. 24220: seudulla runsaasti uusia vakinaisia työtilai- Myös olisi valtion annettava takuu ulkomai- 24221: suuksia ja mahdollisuuksia lisäansion saan- sen luoton maksamisesta. Samalla olisi valtio- 24222: tiin. On toisin sanoen luotava edellytykset neuvostolle annettava valta mennä valtion 24223: maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiselle. puolesta edellä tarkoitettuihin sitoumuksiin 24224: Tällöin tulevat kysymykseen ensi sijassa koti- määrättyyn määrään, esim. 10 miljardiin 24225: teollisuus ja muu maaseudun teollisuus, suur- markkaan asti. Ylimenevältä osalta tulisi asia 24226: teollisuutta lukuunottamatta, sekä maa- ja saatettavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. 24227: karjatalouden alaan kuuluvat ja niihin liit- Lainoituksen hoitaminen olisi annettava 24228: tyvät yritykset. Osuuskassojen Keskus Oy: lle, Säästöpank- 24229: Tällaiset yritysmuodot tarjoavat parhaat kien Keskus-Osake-Pankille ja Suomen Hypo- 24230: mahdollisuudet tuotannon lisäämistä ja väes- teekkiyhdistykselle. Sikäli kuin lainoitukseen 24231: tön omatoimisuuden kehittämistä sekä sen tultaisiin käyttämään valtion varoja, olisi 24232: keskuudessa esiintyvän yrittämisen halun rahalaitoksille annettava hoitopalkkiota siinä 24233: esille pääsemistä varten, ja niihin on teolli- muodossa, että valtio antaisi enintään 1.5 24234: sessa kehityksessämme nyt ja lähitulevaisuu- prosenttia pienemmällä korolla kuin millä 24235: dessa turvauduttava entistä enemmän sen- rahalaitokset lainaisivat ne edelleen. Myös 24236: kin vuoksi, että pääoman puute asettaa suur- olisi rahalaitoksille maksettava valtion va- 24237: teollisuuden laajentamiselle ahtaat rajat ja roista korkohyvitystä, kun lainoitukseen käy- 24238: että näin voitaisiin vähäisinkin pääomasijoi- tetään muita kuin valtion varoja. 24239: tuksin saada aikaan runsaasti työtilaisuuksia Pääomien saannin helpottamiseksi vapailta 24240: ja lisäansiomahdollisuuksia sekä huomattavia luottomarkkinoilta olisi verotuksessa varat- 24241: taloudellisia tuloksia. Samalla maaseudun ra- tava rahalaitoksille samanlaatuisia huojen- 24242: joitetutkin tuotantomahdollisuudet, jotka nuksia kuin asuntotuotannon rahoittamisessa 24243: eivät tarjoa riittävää pohjaa suurtuotannon käytetään. 24244: harjoittamista varten, voivat sillä tavoin Lainoja olisi voitava myöntää tarvittavien 24245: tulla tehokkaasti käytetyiksi. uusien koneiden ja laitteiden sekä muidenkin 24246: Pahimpana esteenä edellä selostetun yrit- tuotantovälineiden hankkimiseen. Niinikään 24247: täjätoiminnan laajentumisen tiellä on pää- tulisi lainoja voida myöntää tarvittavien työ- 24248: oman puute. Lainsäädäntötoimenpitein olisi pajojen tai tehdasrakennusten rakentamiseen, 24249: näin ollen luotava edellytykset tarvittavien laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen. Laina- 24250: lainavarojen saamiseksi. Kun pääomia tähän ajan tulisi rakennusten osalta olla enintään 24251: tarkoitukseen, huomioon ottaen myös muiden viisitoista vuotta ja koneiden ja laitteiden 24252: luotonsaajaryhmien luoton tarve, ilmeisesti ei osalta, niiden kohtuulliseksi katsottavasta 24253: voida kokonaan saada tulo- ja menoarviossa kuoletusajasta riipl'uen, enintään kymmenen 24254: tarkoitukseen osoitetuista varoista ja koti- vuotta. Lainat olisi maksettava takaisin ker- 24255: 574 J:%,7. - Maaseudun yrittll.jä.toiminta. 24256: 24257: ran vuodessa tapahtuvin lyhennysmaksuin. Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 24258: Kulloinkin maksamatta olevalle lainapää- nioittaen, 24259: omalle olisi suoritettava korkoa asetuksella 24260: säädettävä määrä, kuitenkin enintään kuusi että Eduskunta hyväksyisi seuma- 24261: sadalta. van lakiehdotuksen: 24262: 24263: 24264: Laki 24265: perusluoton järjestämisestä. maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi 24266: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 24267: 1 §. lainan laina-aika on enintään viisitoista 24268: Maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämi- vuotta sekä koneiden, laitteiden tai muiden 24269: seksi edistetään perusluoton saantia sen mu- tuotantovälineiden hankkimista varten myön- 24270: kaan kuin tässä laissa säädetään. nettävän lainan laina-aika enintään kymme- 24271: Edellä 1 momentissa mainitun yrittäjätoi- nen vuotta. Vakauttamislainan laina-aika on 24272: minnan piiriin luetaan kotiteollisuus ja muu määrättävä joko enintään viideksitoista tai 24273: maaseudun teollisuus, suurteollisuutta lu- enintään kymmeneksi vuodeksi siitä riippuen, 24274: kuunottamatta, sekä maa- ja karjatalouden mihin tarkoitukseen aikaisempi laina on käy- 24275: alaan kuuluvat ja niihin liittyvät yritykset. tetty. Lainan saajalla on oikeus lyhentää 24276: lainaa suuremmallakin kuin sovitun lyhen- 24277: 2 §. nyksen määrällä. 24278: Lainaa voidaan 1 §: ssä tarkoitetuille yri- Lainasta on suoritettava korkoa asetuk- 24279: tyksille myöntää: sella säädettävä määrä, kuitenkin enintään 24280: 1) yrityksessä tarvittavien uusien koneiden kuusi sadalta. · · 24281: ja laitteiden sekä muiden tuotantovälineiden Lainan takaisinmaksu alkaa sen kalenteri- 24282: hankkimiseen; sekä vuoden alusta, jota edellisenä vuotena laina 24283: 2) yrityksen harjoittamista varten tarvit- on ollut kokonaan nostettavissa. Laina mak- 24284: tavien työpajojen ja tehdasrakennusten ra- setaan· kerran vuodessa suoritettavin lyhen- 24285: kentamista, laajentamista ja nykyaikaista- nysmaksuin. 24286: mista varten. Lainan korko, jonka suorittamisvelvolli- 24287: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luot- suus alkaa lainaerän nostopäivästä lukien, 24288: toon rinnastetaan sellaiset vakauttamislainat, on suoritettava lyhennysmaksujen yhtey- 24289: jotka myönnetään lyhytaikaisten ja korkea- dessä. Milloin lainan lyhentäminen alkaa 24290: korkoisten lainojen maksamista varten edel- myöhemmin kuin lainaerän nostamista seu- 24291: lyttäen, että nämä aikaisemmat lainat on käy- raavan kalenterivuoden alusta lukien, on kor- 24292: tetty 1 momentissa mainittuihin tarkoituk- koa ennen lyhentämisen alkamista makset- 24293: siin. tava kerran vuodessa velkakirjassa määrät- 24294: tynä aikana. 24295: 3 §. 5 §. 24296: Laina voidaan myöntää sellaisille 1 § : ssä Lainan määrä saa nousta enintään kuu- 24297: tarkoitettua toimintaa harjoittaville tai har- teenkymmeneen sadalta hyväksyttävistä kus- 24298: joittamaan ryhtyville Suomen kansalaisille tannuksista. 24299: sekä suomalaisille osakeyhtiöille, osuuskun- Laina · myönnetään kiinteistökiinnity&1ä 24300: nille ja muille yhtymille, jotka eivät ole saa- vastaan. Kuitenkin voidaan tuotantovälinei- 24301: neet saman omaisuuden hankkimista tai sa- den hankkimiseksi annettava laina samoinkuin 24302: man lainan vakauttamista varten lainaa mui- sitä vastaava vakauttamislaina myöntää muu- 24303: den säännösten nojalla valtion varoista tai takin riittäväksi katsottavaa vakuutta vas- 24304: varoista, joista valtio maksaa korkohyvitystä. taan. 24305: 6 §. 24306: 4 §. Milloin laina on myönnetty määräalan 24307: Rakennusten rakentamista, laajentamista omistajan~, on lainan antajalla oikeus saada 24308: tai nykyaikaistamista varten myönnettävän tehdyksi merkintä kiinnitysasiain pöytäkir- 24309: J:X.,7. - Vennamo. 575 24310: jaan erottamisoikeuden ja lainan maksami- puolitoista prosenttia 4 § : n 2 momentissa 24311: sen vakuudeksi, mitä varten lainan antajan tarkoitettua korkoa pienempi. Laina on mak- 24312: tulee lähettää jäljennökset kauppa- ja velka- settava valtiolle takaisin sitä mukaa kuin 24313: kirjoista sekä maarekisterinote asianomaiselle lainan saajain on lainaehtojen mukaisesti 24314: tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma- lyhennettävä velkaansa rahalaitokselle, minkä 24315: rille. Kun merkintä on tehty, on määräala lisäksi heidän maksamansa ylimääräiset ly- 24316: ja siitä muodostettu tila lainan ja sen koron hennykset on viipymättä valtiolle suoritet- 24317: maksamisesta panttina etuoikeudella merkit- tava. Jos lainan saajat ovat kadon, yleisen 24318: semispäivästä niin kauan kuin maksamatto- taloudellisen pulan tai muun sellaisen syyn 24319: man kauppahinnan panttioikeudesta on sää- vuoksi laajassa mitassa kykenemättömiä suo- 24320: detty. Jos tänä aikana tehdyn hakemuksen rittamaan lainojensa lyhennyksiä, on valtio- 24321: perusteella vahvistetaan lainan vakuudeksi neuvostolla valta myöntää rahalaitokselle 24322: kiinnitys määräalasta muodostettuun tilaan, lykkäystä lainan maksamisessa valtiolle. 24323: säilyy lainan antajan oikeus. Lainan antaja 24324: saa määräalan omistajan puolesta ja kustan- 9 §. 24325: nuksella erotuttaa määräalan itsenäiseksi ti- Valtioneuvostolla on valta antaa valtion 24326: laksi ja hakea siihen lainhuudon, ja voidaan puolesta takuu Osuuskassojen Keskus Oy: n, 24327: kiinnitys vahvistaa tilan omistajaa kuule- Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Suo- 24328: matta. Merkintää erottamisoikeudesta älköön men Hypoteekkiyhdistyksen tässä laissa tar- 24329: kuitenkaan tehtäkö, jos sanotun oikeuden koitetun luoton myöntämistä varten ottaman 24330: vakuudeksi on jo vahvistettu kiinnitys. ulkomaisen luoton maksamisesta samoin kuin 24331: valta mennä valtion puolesta sitoumukseen 24332: 7 §. sen vahingon korvaamisesta, joka mainituilla 24333: Edellä 1 § : ssä tarkoitetun luoton myöntä- rahalaitoksille aiheutuu niiden sanottuun tar- 24334: miseen käytetään tulo- ja menoarviossa tar- koitukseen ottaman ulkomaisen luoton kurssi- 24335: koitukseen osoitettuja varoja, Osuuskassojen tappiosta. Milloin valtio on mennyt edellä 24336: Keskus Oy: n, Säästöpankkien Keskus-Osake- mainittuun sitoumukseen vahingon korvaa- 24337: Pankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen misesta, älköön valuuttakurssien muutoksesta 24338: obligaatiolainoja ottamalla hankkimia varoja johtuvaa maksuvelvollisuuden lisäystä siir- 24339: samoin kuin muita lainavaroja, jotka Osuus- rettäkö lainaa ottaneiden vastattavaksi. 24340: kassojen Keskus Oy, Säästöpankkien Keskus- Valtioneuvoston määräämillä ehdoilla voi- 24341: Osake-Pankki ja Suomen Hypoteekkiyhdistys daan 8 § : n 1 momentissa mainituilla raha- 24342: ovat kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten laitoksille suorittaa valtion varoista korko- 24343: hankkineet sekä mainittujen rahalaitosten hyvitystä enintään se määrä, joka vastaa 24344: käytettävissä olevia muita varoja. sanottujen rahalaitosten välittämistään lai- 24345: Osuuskassojen Keskus Oy jakaa lainat noista saaman koron ja 8 §: n 1 momentissa 24346: osuuskassojen sekä Säästöpankkien Keskus- mainitun koron erotusta, ei kuitenkaan enem- 24347: Osake-Pankki säästöpankkien välityksellä. män kuin rahalaitosten tässä laissa tarkoi- 24348: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilla on tettua luottoa varten ottaman luoton koron 24349: sen estämättä, mitä 17 päivänä maaliskuuta ja 8 §: n 1 momentissa mainitun koron väli- 24350: 1933 annetun pankkilain ( 87/33) 14 § : ssä nen erotus. 24351: ja obligatiolainoista 30 päivänä tammikuuta Valtioneuvoston 1 momentin nojalla an- 24352: 1942 annetun lain (85/42) 1 § :n 3 momen- tamia takuita ja sitoumuksia saa samanai- 24353: tissa on säädetty pankkiyhtiön oikeudesta kaisesti olla voimassa enintään kymmenen 24354: ottaa obligaatiolainoja, oikeus tällaisia lai- miljardin markan nimellismääräisistä luo- 24355: noja ottamalla hankkia varoja tässä laissa toista ja 2 momentin nojalla antamia sitou- 24356: tarkoitetun luoton myöntämistä varten. muksia samanaikaisesti niin ikään enintään 24357: kymmeneen miljardiin markkaan nousevista 24358: 8 §. 2 § :ssä tarkoitetuista lainoista. Ulkomaisen 24359: Tässä laissa tarkoitettua luottoa varten luoton määrä lasketaan tällöin takuuta tai 24360: osoitetut valtion varat annetaan Osuuskasso- sitoumusta annettaessa voimassa olleen viral- 24361: jen Keskus Oy: lle, Säästöpankkien Keskus- lisen kurssin mukaan. 24362: Osake-Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdis- Sen maksuvelvollisuuden täyttämistä var- 24363: tykselle lainaksi korolla, joka on enintään ten, joka valtiolle aiheutuu 1-3 momentissa 24364: 5?6 IX,7. - Maaseudun yrittijätoiminta. 24365: 24366: 24367: tarkoitetuista ja niitä vastaavista takuista settavaksi määräämisen uhalla laina-aikana 24368: ja sitoumuksista, . ot~taan valti?n tul~~.. ~-a noudatettavaksi ehtoja, jotka koskevat lainan 24369: menoarvioon vuos1ttam tarpeellmen maara- käyttöä ja sen perimisen turvaamista, sa- 24370: raha. moin kuin muita tarpeellisiksi katsottuja 24371: ehtoja. 24372: 10 §. 12 §. 24373: Lainan myöntäneen rahalaitoksen on val- Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta 24374: vottava, että laina käytetään sitä JUYÖnnet- 1958--1972 toimitettavissa valtion ja kunnan 24375: täessä määrättyyn tarkoitukseen. verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi 24376: Jos rahalaitos laiminlyö 1 momentissa sää- katsottako valtion ja 7 § : ssä mainitun raha- 24377: detyn valvontavelvollisuutensa tai käyttää laitoksen tässä laissa tarkoitettua perua- 24378: valtiolta saamiaan varoja tai niitä laina- luottoa varten ottamasta obligaatio- tai 24379: pääomia, joiden osalta valtio on antanut muusta lainasta saatua korkoa, sanotun raha- 24380: 8 §: ssä tarkoitetun sitoumuksen, muuhun laitoksen 2 § : ssä tarkoitetusta lainasta saa- 24381: tarkoitukseen kuin tämän lain ja sen nojalla maa korkoa ja valtion 9 § : n nojalla raha- 24382: annettujen säännösten ja määräysten mukai- laitokselle suorittamaa korvausta, älköönkä 24383: sesti, voi valtioneuvosto päättää, että laina veronalaisiksi varoiksi edellä tarkoitettuja 24384: kokonaan tal osaksi on sovittuine sakkokor- lainoja ja obligaatioita. 24385: koineen erääntynyt heti maksettavaksi tai Edellä 1 momentissa säädetyn veronhuo- 24386: valtio vapautunut kokonaan tai osaksi vas- jennuksen myöntää verotuksen toimittava 24387: taamasta mainitusta sitoumuksestaan. viranomainen, jos ennen verotuksen loppuun- 24388: Maatalousministeriön siihen valtuuttamilla saattamista esitetään selvitys siitä, että ve- 24389: henkilöillä on oikeus suorittaa rahalaitoksissa ronhuojennuksen saannin edellytykset ovat 24390: ja lainan saajien luona tarkastuksia sen sel- olemassa. 24391: vittämiseksi, onko tätä lakia ja sen nojalla 13 §. 24392: annettuja määräyksiä. sekä lainaehtoja nou- 'fi'..män lain täytäntöönpanon ylin johto 24393: ·datettu. j? valvonta kuuluu maatalousministeriölle. 24394: 11 §. 24395: Lainaa annettaessa laadittavaan velkal'.ir- 14 §. 24396: jaan voidaan ottaa lainan irtisanomise\l ja Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 24397: lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron mak- töönpanosta annetaan asetuksella. 24398: ---~- 24399: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 24400: 24401: Veikko Vennamo. 24402: 577 24403: 24404: IX,S. - L&k.al. :N; o 82. 24405: 24406: 24407: 24408: 24409: Vennamo: Ehdotus laiksi maatilatalouden perusluoton jär- 24410: jestämisestä maaseudun yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. 24411: 24412: 24413: E d llS k u n n a ll e. 24414: 24415: Sotavuosina ja niitä seuranneina jälleen- nostaminen ja uus1mmen, maanparannus- 24416: rakennusvuosina on meillä ollut· viljelysten aineiden käyttö, peruskalkitus ja viljelemisen 24417: ja yleensä maatilatalouden perusparannusten edistämistä tarkoittavien teiden ja muuten 24418: suorittamiseen vähäiset mahdollisuudet. Täs- tarpeellisten teiden tekeminen sekä salaojitus. 24419: täkin syystä johtuen maamme viljelmien pel- On nimittäin huomattava, etteivät salaojituk- 24420: toalasta on varsin huomattava määrä hei- seen nykyisin osoitetut määrärahat ole lähes- 24421: kossa tuottokunnossa olevaa peltoa. Jälleen- kään riittävät tarpeeseen verrattuna. 24422: rakentamisen ollessa jo loppuvaiheessa ja olo- Viljelijöille tuottavat tällaisten huomatta- 24423: suhteiden muututtua tässä suhteessa vähitel- vien perusparannusten työ- ja tarvikekustan- 24424: len paremmiksi olisi viljelijöiden elintason nukset kuitenkin monasti ylivoimaisia vai- 24425: kohentamiseksi ja heidän toimeentulonsa tur- keuksia. Tarvitaan siis tavalla tai toisella 24426: vaamiseksi kiireellisesti ryhdyttävä kunnos- tapahtuvaa valtion myötävaikutusta. Rahoi- 24427: tamaan heikkokuntoisia peltoja perusparan- tus olisi sopivimmin järjestettävissä samalla 24428: nustoimenpiteillä ja täten viljelystä voima- tavalla kuin lakialaitteessa n: o 81 on esitetty. 24429: peräistämään. Tämä on nyt sitäkin ensisijai- Lainan koroksi olisi määrättävä neljä sa- 24430: sempi toimenpide, kun uudisraivausmahdolli- dalta ja laina-ajaksi enintään kaksikym- 24431: suudet viljelmillä ovat useassa tapauksessa mentäviisi ja vähintään viisi vuotta siitä tar- 24432: jo huomattavasti vähentyneet tai kokonaan koituksesta, mihin laina myönnetään, riip- 24433: loppuneet, mistä syystä huomio olisi kiinni- puen. 24434: tettävä tuoton lisäämiseen ja kannattavuu- Edellä.sanotun perusteella ja viitaten laki- 24435: den parantamiseen. Perusparannustoimen- aloitteeseen n: o 81 ehdotan kunnioittaen, 24436: piteinä tulisivat lähinnä kysymykseen maa- 24437: talous- ja maatalouskelpoisen maan kuivatus että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 24438: ja yleensä ojituksen sekä viemäreiden kun- van lakiehdotuksen: 24439: 24440: 24441: 24442: Laki 24443: maatilatalouden perusluoton järjestämisestä maaseudun yrittäjätoiminnan 24444: kehittämiseksi. 24445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 24446: 1 §. 2 §. 24447: Maatilataloudelle tarpeellisen perusluoton Edellä 1 § : ssä tarkoitettuna luottona 24448: saantia edistetään sen mukaan kuin tässä myönnetään: 24449: laissa säädetään. 1) perusparannuslainoja maatalous- ja 24450: Maatilataloudella tarkoitetaan 1 momen- maatalouskelpoisen maan kuivattamista sekä 24451: tissa . maa- ja metsätaloutta. maatalousmaan muuta perusparannusta var- 24452: ten; 24453: 73 E 687/'58 24454: 578 IX,S. - Maaseudun yrittäjitoiminta. 24455: 24456: 24457: 2) tielainoja teiden tekemistä varten; sekä tehdyksi merkintä kiinnitysasiain pöytäkir- 24458: 3) salaojituslainoja viljelysten ja vesi- jaan erottamisoikeuden ja lainan maksami- 24459: peräisen metsämaan salaojittamista varten. sen vakuudeksi, mitä varten lainan antajan 24460: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun luot- tulee lähettää jäljennökset kauppa- ja velka- 24461: toon rinnastetaan sellaiset vakauttamislainat, kirjoista sekä maarekisterinote asianomaiselle 24462: jotka myönnetään lyhytaikaisten ja korkea- tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma- 24463: korkoisten lainojen maksamista varten edel- rille. Kun merkintä on tehty, on määräala 24464: lyttäen, että nämä aikaisemmat lainat on ja siitä muodostettu tila lainan ja sen koron 24465: käytetty 1 momentissa mainittuihin tarkoi- maksamisesta panttina etuoikeudella merkit- 24466: tuksiin. seruispäivästä niin kauan kuin maksamatto- 24467: man kauppahinnan panttioikeudesta on sää- 24468: 3 §. detty. Jos tänä aikana tehdyn hakemuksen 24469: Lainaa ei myönnetä henkilölle, jolla itsel- perusteella vahvistetaan lainan vakuudeksi 24470: lään ilmeisesti on riittävästi varoja tai mah- kiinnitys määräalasta muodostettuun tilaan, 24471: dollisuus saada niitä muualta kohtuullisin säilyy lainan antajan oikeus. Lainan antaja 24472: ehdoin. saa määräalan omistajan puolesta ja kustan- 24473: nuksella erotuttaa määräalan itsenäiseksi ti- 24474: 4 §. laksi ja hakea siihen lainhuudon, ja voidaan 24475: Lainan ja sitä vastaavan vakauttamislai- kiinnitys vahvistaa tilan omistajaa kuule- 24476: nan laina-aika on, sen mukaan kuin asetuk- matta. Merkintää erottamisoikeudesta älköön 24477: sella tarkemmin säädetään, enintään kaksi- kuitenkaan tehtäkö, jos sanotun oikeuden 24478: kymmentäviisi ja vähintään viisi vuotta. Lai- vakuudeksi on jo vahvistettu kiinnitys. 24479: nan saajalla on oikeus lyhentää lainaa suu- 24480: remmallakin kuin sovitun lyhennyksen mää- 7 §. 24481: rällä. Edellä 1 § : ssä tarkoitetun luoton myöntä- 24482: Lainasta on suoritettava korkoa neljä sa- miseen käytetään tulo- ja menoarviossa tar- 24483: dalta. koitukseen osoitettuja varoja, Osuuskassojen 24484: Lainan takaisinmaksu alkaa sen kalenteri- Keskus Oy: n, Säästöpankkien Keskus-Osake- 24485: vuoden alusta, jota edellisenä vuotena laina Pankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen 24486: on ollut kokonaan nostettavissa. Laina mak- obligaatiolainoja ottamalla hankkimia varoja 24487: setaan kerran vuodessa suoritettavin lyhen- samoin kuin muita lainavaroja, jotka Osuus- 24488: nysmaksuin. kassojen Keskus Oy, Säästöpankkien Keskus- 24489: Lainan korko, jonka suorittamisvelvollisuus Osake-Pankki ja Suomen Hypoteekkiyhdistys 24490: alkaa lainaerän nostopäivästä lukien, on suo- ovat kysymyksessä olevaa tarkoitusta varten 24491: ritettava lyhennysmaksujen yhteydessä. Mil- hankkineet sekä mainittujen rahalaitosten 24492: loin lainan lyhentäminen alkaa myöhemmin käytettävissä olevia muita varoja. 24493: kuin lainaerän nostamista seuraavan kalen- Osuuskassojen Keskus Oy jakaa lainat 24494: terivuoden alusta lukien, on korkoa ennen osuuskassojen sekä Säästöpankkien Keskus- 24495: lyhentämisen alkamista maksettava kerran Osake-Pankki säästöpankkien välityksellä. 24496: vuodessa velkakirjassa määrättynä aikana. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankilla on 24497: sen estämättä, mitä 17 päivänä maaliskuuta 24498: 5 §. 1933 annetun pankkilain (87/33) 14 § : ssä 24499: Lainan maara saa nousta enintään kuu- ja obligatiolainoista 30 päivänä tammikuuta 24500: teenkymmeneen sadalta hyväksyttävistä kus- 1942 annetun lain (85/42) 1 § :n 3 momen- 24501: tannuksista. tissa on säädetty pankkiyhtiön oikeudesta ot- 24502: Laina myönnetään kiinteistökiinnitystä taa obligaatiolainoja, oikeus tällaisia lainoja 24503: vastaan. Kuitenkin voidaan laina, jonka ottamalla hankkia varoja tässä laissa tarkoi- 24504: laina-aika ei ole kymmentä vuotta pitempi, tetun luoton myöntämistä varten. 24505: myöntää muutakin riittäväksi katsottavaa 24506: vakuutta vastaan. 8 §. 24507: Tässä laissa tarkoitettua luottoa varten osoi- 24508: 6 §. tetut valtion varat annetaan Osuuskassojen 24509: Milloin laina on myönnetty määräalan Keskus Oy: lle, Säästöpankkien Keskus-Osake- 24510: omistajalle, on lainan antajalla oikeus saada Pankille ja Suomen Hypoteekkiyhdistykselle 24511: lX,S. - Vezmamo. 579 24512: 24513: lainaksi korolla, joka on puolitoista prosent- Sen maksuvelvollisuuden täyttämistä var- 24514: tia 4 §: n 2 momentissa tarkoitettua korkoa ten, joka valtiolle aiheutuu 1-3 momentissa 24515: pienempi. Laina on maksettava valtiolle ta- tarkoitetuista ja niitä vastaavista takuista ja 24516: kaisin sitä mukaa kuin lainan saajain on sitoumuksista, otetaan valtion tulo- ja meno- 24517: lainaehtojen mukaisesti lyhennettävä vel- arvioon vuosittain tarpeellinen määräraha. 24518: kaansa rahalaitokselle, minkä lisäksi heidän 24519: maksamansa ylimääräiset lyhennykset on vii- 10 §. 24520: pymättä valtiolle suoritettava. Jos lainan Lainan myöntäneen rahalaitoksen on val- 24521: saajat ovat kadon, yleisen taloudellisen pulan vottava, että laina käytetään sitä myönnet- 24522: tai muun sellaisen syyn vuoksi laajassa mi- täessä määrättyyn tarkoitukseen. 24523: tassa kykenemättömiä suorittamaan laino- 24524: jensa lyhennyksiä, on valtioneuvostolla valta Jos rahalaitos laiminlyö 1 momentissa sää- 24525: . detyn valvontavelvollisuutensa tai käyttää 24526: myöntää rahalaitokselle lykkäystä lainan 24527: valtiolta saamiaan varoja tai niitä lainapää- 24528: maksamisessa valtiolle. 24529: omia, joiden osalta valtio on antanut 8 §: ssä 24530: tarkoitetun sitoumuksen, muuhun tarkoituk- 24531: 9 §. seen kuin tämän lain ja sen nojalla annettu- 24532: Valtioneuvostolla on valta antaa valtion jen säännösten ja määräysten mukaisesti, voi 24533: puolesta takuu Osuuskassojen Keskus Oy:n, valtioneuvosto päättää, että laina kokonaan 24534: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ja Suo- tai osaksi on sovittuine sakkokorkoineen 24535: men Hypoteekkiyhdistyksen tässä laissa tar- erääntynyt heti maksettavaksi tai valtio va- 24536: koitetun luoton myöntämistä varten ottaman pautunut kokonaan tai osaksi vastaamasta 24537: ulkomaisen luoton maksamisesta samoin kuin mainitusta sitoumuksestaan. 24538: valta mennä valtion puolesta sitoumukseen Maatalousministeriön siihen valtuuttamilla 24539: sen vahingon korvaamisesta, joka mainituille henkilöillä on oikeus suorittaa rahalaitoksissa 24540: rahalaitoksille aiheutuu niiden sanottuun tar- ja lainan saajien luona tarkastuksia sen sel- 24541: koitukseen ottaman Ulkomaisen luoton kurssi- vittämiseksi, onko tätä lakia ja sen nojalla 24542: tappioista. Milloin valtio on mennyt edellä annettuja määräyksiä sekä lainaehtoja nou- 24543: mainittuun sitoumukseen vahingon korvaami- datettu. 24544: sesta, älköön valuuttakurssien muutoksesta 24545: johtuvaa maksuvelvollisuuden lisäystä siirret- 24546: täkö lainaa ottaneiden vastattavaksi. 11 §. 24547: Valtioneuvoston määräämillä ehdoilla voi- Lainaa annettaessa laadittavaan velkakir- 24548: daan 8 § : n 1 momentissa mainituille raha- jaan voidaan ottaa lainan irtisanomisen ja 24549: laitoksille suorittaa valtion varoista korko- ja lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron 24550: hyvitystä enintään se määrä, joka vastaa maksettavaksi määräämisen uhalla laina- 24551: sanottujen rahalaitosten välittämistään lai- aikana noudatettavakai ehtoja, jotka koske- 24552: noista saaman koron ja 8 §: n 1 momentissa vat lainan käyttöä ja sen perimisen turvaa- 24553: mainitun koron erotusta, ei kuitenkaan enem- mista, samoin kuin muita tarpeellisiksi kat- 24554: män kuin rahalaitosten tässä laissa tarkoitet- sottuja ehtoja. 24555: tua luottoa varten ottaman luoton koron ja 24556: 8 § : n 1 momentissa mainitun koron välinen 12 §. 24557: erotus. Tulon ja omaisuuden perusteella vuosilta 24558: V aitioneuvoston 1 momentin nojalla anta- 1958-1972 toimitettavissa valtion ja kunnan 24559: mia takuita ja sitoumuksia saa samanaikai- verotuksissa älköön veronalaiseksi tuloksi kat- 24560: sesti olla voimassa enintään kymmenen mil- sottako valtion ja 7 §: ssä mainitun rahalai- 24561: jardin markan nimellismääräisistä luotoista toksen tässä laissa tarkoitettua perualuottoa 24562: ja 2 momentin nojalla antamia sitoumuksia varten ottamasta obligaatio- tai muusta lai- 24563: samanaikaisesti niin ikään enintään kymme- nasta saatua korkoa, sanotun rahalaitoksen 24564: neen miljardiin markkaan nousevista 2 §: ssä 2 § : ssä tarkoitetusta lainasta saamaa korkoa 24565: tarkoitetuista lainoista. Ulkomaisen luoton ja valtion 9 §: n nojalla rahalaitokselle suo- 24566: määrä lasketaan tällöin takuuta tai sitou- rittamaa korvausta, älköönkä veronalaisiksi 24567: musta annettaessa voimassa olleen virallisen varoiksi edellä tarkoitettuja lainoja ja obli- 24568: kurssin mukaan. gaatioita. 24569: 680 IX,S. - Maaseudun Jl'ittiLJII.toimlDta. 24570: 24571: 24572: . Edellä .1 momentissa säädetyn veronhuo- 13 §. 24573: jennuksen. myöntää verotuksen toimittava vi- Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja 24574: ranomainen, jos ennen verotuksen loppuun- valvonta kuuluu maatalousministeriölle. 24575: saattamista. esitetään selvitys. siitä, että ve- 24576: ronhuojennuksen ·saannin edellytykset ovat . 14 §. 24577: olemassa. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän~ 24578: töönpanosta annetaan asetuksella. 24579: 24580: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 24581: 24582: Veikko Vennamo. 24583: 24584: 24585: 24586: 24587: __ , 24588: 581 24589: 24590: IX,9. - Toiv.al. N: o 224. 24591: 24592: 24593: 24594: 24595: :;Jämsen ym.: Insinööripiirien •henkilöstön lisäämisestä kuiva- 24596: tustöiden suunnittelua varten. 24597: 24598: 24599: E d u s k u n n a II e. 24600: 24601: ' :Jo: vuosisatojen· aikana on~ maassamme har- käsittelemättä epåmääTäiseen tulevaisu-uteen, 24602: joitettu· järvien . 'ja··· .suoalueiden kuivatusta niin. olisi mitä välttämättö:rnintä, ·että; halli~ 24603: suuria tuloksia: tuottavalla tavalla.. Sotien tus kiinnittäisi tähän -'- · ei yksin ·laajojen 24604: jälkeisinä: wåsina on •khivatustoiminta .....;... syrjäseutujen suurissa· vaikeuksissa· kamppai~ 24605: niinkuin oikein ·ja välttämätöntä .on ollutkin !evien ihmisten eläniän- nousun kannalta tar- 24606: .,..;.;,:keskittynyt lähinnä asutustoim.inn:an_ edes- keäiin, vaan koko valtakuntamille rakennuS.: 24607: auttamiseen.·· Niin . myös :·:amni:attitaitoisesta työtä ajatellen huomionarvoiseen asiaan ~ 24608: ko. työn johtami.S~n . ja suunnitteluun pysty- vakavaa huomiota kiirehtimällä -kyseisen epä- 24609: v.ä.stä he:nkilöstöstä on· ollut huomattava .osa kohdan poistamiseen · tarpeellisten 'toimen~ 24610: sidottuna asutustoiminnan .·puitteissa tapah- piteitten · toteuttamista; · · 24611: tuneen 'kuivatuksen aiheuttamiin . tehtäviin. Edellä esitetyn perusteella. esitämme edus- 24612: · . Kun nyt kuitenkin on palattu· normaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,· 24613: lim piin oloihin ja .•kun :tiilamie . toisaalta . on 24614: sellainen, 'että jo vuosia ·sitten anotut :kuiva- . että hallitUs ryhtyisi kiireellisesti 24615: tustutkimukset, puhumattakaan .· kuivatusten toimenpiteisiin kuivatustyön suunnit- 24616: toteuttamisesta,. jäävät ko: : asi()ita käsittele.. teluun ja johtoon kykenevän henki- 24617: ~sä instanssei~sa insinöörivoimien ·ja muun löstön lisäämiseksi · insinööripiireihin. 24618: toimihenkilöstön riittämättömyydestä johtuen 24619: .·:· ... 24620: . HelSingiSI!~ 12 päiyänä ei<kuT.ta 195.8 . 24621: 24622: .Artturi . .Tålnsen. · Kalle Kämärä.inen. Aarre Marttila. 24623: ·, :: .. · · Eino ll11$ita.to. · Wiljam Sarjal~ -Hannes Paaso. ·' 24624: 24625: i:: 24626: 682 24627: 24628: IX,10, - Toiv.al. H:o 215. 24629: 24630: 24631: 24632: 24633: Lehmonen ym..: KBBki-8uomen kawinviljelyskoeasem.an pe- 24634: rusttJmiselfa. 24635: 24636: 24637: Eduskunnalle. 24638: 24639: Ilmasto- ja maantieteellisistä olosuhteista näiden koeasemien antamia ohjeita ja koke- 24640: johtuen maamme viljelyskasvien menestymis- muksia ei täällä voida soveltaa käytäntöön. 24641: mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset, mikä Tämän puutteen poistaisi !kasvinviljely• 24642: tutkimattomuutensa vuoksi aiheuttaa viljeli· koeaseman perustaminen Keski-Suomeen. 24643: jöille vuosittain suuria katovahinkoja. Siitä Alueella on ns. liikkuvaa koetoimintaa sekä 24644: huolimatta on kasvinviljelykoeasemia suh- eräitä kiinteitä koekenttiä, mm. Pihtiputaalla 24645: teellisen vähän. ja Viitasaarella, mutta näillä ei voida kor. . 24646: Suurimman aukon koeasemaverkostoon vata varsinaista kasvinviljelykoeasemaa. 24647: muodostaa koeaseman puuttuminen läntisestä Kysymyksessä olevalla alueella on varsin 24648: Sisä-Suomesta. Rannikkolinjan, Kokemäki- runsaasti viljeltyä maata, mutta viljelystaso 24649: Ylistaro-Ruukki-Apu:ldm (joissa paikoissa on yleensä heikko. Syynä siihen ovat useim- 24650: on koeasemat) ja itäisen linjan, Anjala- min epävarmat kasvilajikkeet, sopimaton lan- 24651: Mikkeli-Maaninka-Pelso-Apukka, välille noitus ja muut viljelysteknilliset heikkoudet. 24652: jää varsin laaja alue, jolla on vain Pohjois- Seutukunnalla olevan kasvinviljelykoeaseman 24653: Hämeen kasvinviljelykoeasema Pä.lkäneellä. avulla voitaisiin kaikki nämä epävarmat 24654: Tämän koeaseman vaikutus loppuu kuitenkin kysymykset selvittää viljelijöille, mikä puo- 24655: jo Vilppulan seuduilla, ja Haapajärven kor- lestaan johtaisi maan järkiperäifteen vilje- 24656: keudelle ulottuvan 100--150 ikm:n leveän lyyn. 24657: sisämaa-alueen on näin ollen katsottava jää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 24658: vän kokonaan tämän koeaseman vaikutuksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24659: ulkopuolelle. Tällä alueella ovat sekä ilmasto- 24660: että maaperäsuhteet erilaiset kuin läntisen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 24661: tai itäisen alueen koeasemien seuduilla, joten menpiteisiin Keski-Suomen kasvinvil- 24662: jelykoeaseman perustamiseksi. 24663: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 24664: 24665: .Aleksi Kiviaho. 24666: Matti KoiV'IID.eJL 24667: 583 24668: 24669: IX,lL - Toiv.al. H:o 226. 24670: 24671: 24672: 24673: 24674: J'orsius ym.: TutkimuksMI. toimittamisesta maataloudelliste"" 24675: kotitalousoppilaitosten opettajien työ- ja palkkaolosuhtei- 24676: den parantamileksi 24677: 24678: 24679: Ed usku nn alle. 24680: 24681: Huolestuttavana ilmiönä on ollut, että luissa edelleen heikentää ammattiopetuksen 24682: maataloudelliset kotitalousoppilaitokset yhä asemaa maassa. 24683: enemmän kärsivät opettajain vaihdoksista ja Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 24684: suoranaista opettajapulaa sen vuoksi, että ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 24685: .niiden palkkaus- ja työolosuhteet ovat huo- vomuksen, 24686: mattavasti heikommat - palkkaus n. 4-5 24687: pa.lkkaluokkaa alhaisempi kuin muiden vas- että hallitus antaisi kiireeUisesti tut- 24688: taavia opettajavoimia käyttävien koulujen. kia epäkohtien syyt maataloudellisten 24689: Kysymybessä olevat oppilaitokset ovat ver- kotitalousoppt1aitosten opettajien työ- 24690: rattavissa ammattioppilaitoksiin, joiden puute ja palkkaolosuhteissa ja poistaisi epä- 24691: on monessa yhteydessä todettu, joten tilan- kohdat. 24692: teen huononeminen edellä mainituissa kou- 24693: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 24694: 24695: Saara J'orsius. Aune Innala. 24696: Mauri Seppä. Sylvi Balinen. 24697: 584 24698: 24699: IX,12. - Toiv.al. N:o 227. 24700: 24701: 24702: 24703: 24704: Tikkaoja ym.: · Maatalousneuvonnan keskittämisestä. 24705: 24706: 24707: E d u s k u n n a 11 e. 24708: 24709: Maatalousneuvonnasta maassamme ·huoleh- järjestö~ ja valistustoimintaa sekä hallinto- 24710: tii nykyään viisi maataloudellista yleisneu- valtaa uudessa perustettavassa teknillisessä 24711: vontajärjestöä, joista neljä on suomenkie" neuvontajärjestössä ja ~saisivat tähän tarkoi- 24712: listä ja yksi ruotsinkielinen. tukseen pienen vuosittaisen valtion myöntä• 24713: KäsitellesSään vuoden 1952 valtion tulo- män määrärahan. Uuden järjestön organi. 24714: ja menoarviota eduskunta lausui toivomuk- saation rungon muodostaisivat n. 200 paikal. 24715: sen maatalousneuvonnan keskittämisestä. lista maataloustoimikuntaa, n. 10-14 maa;, 24716: Eduskunnan lausumaa toivomusta noudat- kuntaporrasta ja Helsingi.ggä sijaitseva kes. 24717: taen valtioneuvosto asettikin 29 päivänä kuselin. Hallintoelimet valittaisiin nykyisten 24718: toukokuuta 1952 komitean ,harkitsemaan toi- järjestöjen jäsenmäärät huomioonottaen ns. 24719: menpiteitä maataloudellisen yleisneuvonnan suhteellista vaalitapaa noudattaen. 24720: keskittämiseksi ja tekemään asiasta ehdotuk- . Hallitus antoikin esityksen laiksi maata- 24721: sen." Komitea suoritti sille annetun tehtävän lousneuvonnasta 1 päivänä kesäkuuta 1956; 24722: ja jätti mietintönsä maatalousministeriölle mutta tätä esitystä ei eduskunta ehtinyt 24723: 27 päivänä maaliskuuta 1953. Komiteaan oli käsitellä ko. vaalikaudella, joten se on rauen- 24724: nimetty kaksi edustajaa kustakin viidestä nut. 24725: yleisneuvontajärjestöstä sekä lisäksi kaksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 24726: valtion virkamiestä. Tulos oli sikäli erittäin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24727: myönteinen, että keskittämissuunnitelmasta 24728: saatiin aikaan yksimielinen mietintö. Lähtö- että hallitus kiireellisesti antaisi 24729: kohtaa helpotti se, että oltiin yksimielisiä Eduskunnalle esityksen maatalousneu- 24730: siitä, että nykyiset maataloudelliset yleisneu- vonnan keskittämisestä. 24731: vontajärjestöt jäisivät olemaan, hoitaakseen 24732: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 24733: 24734: Väinö Tikkaoja. Arvo Tuominen. Lars Lindeman. 24735: X. F. Haapasalo. Rafael Paasio. Kustaa Alanko. 24736: Varma K. Turunen. Urho Kulovaara. Veikko Kokkola. 24737: Sulo Hostila. Veikko Helle. Kalle Matilainen. 24738: Pentti Niemi. Arvo Sävelä. Arvo Ahonen. 24739: Ensio Partanen. 24740: 685 24741: 24742: IX,13. - Toiv.aL N: o 228. i,:. 24743: 24744: 24745: 24746: 24747: Fonius . ym.: .fuutarhaopetuksen järjestämisestä. 24748: 24749: 24750: E d u s ·k u n n a 11 e. 24751: 24752: Maassamme on maaseudulla paljon kau- kien yleissivistykseen ja sitä olisi siinä mie- 24753: niita. ja. hyvin hoidettuja· ra;kennuksia, sekä lessä annettava kaikilla 'linjoilla, . Tämän 24754: yksityisiä että julkisia,. joiden ympäristöt ja lisäksi .olisi. opintolinjoja suunniteltaessa pe:. 24755: pihamaat .ovat olleet vuosikausia hoitamatta. rustettava erikoisia puutarhalhijoja. 24756: Ulkomaalaisten matkailijoittenkin huomio on Puutarhaliiton tutkimustoimisto on niin 24757: kiintynyt tähän erikoispiirteeseen suomalai- ikään kiinnittänyt huomiota ammattitaitoisen 24758: sessa maisemassa. Eräitten yhteisöjen ta- työvoiman puutteeseen puutarhataloudessa. 24759: holta on a,sia otettu vakavasti pohdittavaksi. Puutarha-apulaisten · kouluttaminen olisi 24760: Tällöin on todettu, että edellämainittu asian- suunniteltava tehokkaaksi käyttäen harjoit- 24761: tila ensi kädessä johtuu yleisen mielipiteen telu~ -ja työnopetuspåikkoina esim~ kaupun- 24762: muokkaamattomliudesta, kUlttuurimme y>ksi>- · · ginpuutarhoja tai muita julkisia ja yksityi- 24763: puolisuudesta ja puutarhanhoidon harrastuk-. · siä !mutarhoja. · 24764: sen ja taidon puutteesta. Tämä siitä huOli~·' Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 24765: matta, että kansakoulujen opetusohjelmaan nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo- 24766: on vuosikymmeniä kuulunut puutarhanhoidon muksen, 24767: opetus samoinkuin käsityöt ja kotitalous. 24768: Puutarhanhoidon ja -työn opetus on jäänyt että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 24769: silti lapsipuolen asemaan. Nykyisin on jatko- toimenpiteisiin puutarhatiedon ja -tai- 24770: koulujärjestelmässä kiinnitetty suurta huo- don opetuksen tehostamiseksi kansa-, 24771: miota ammattiopetukseen erilaisine opetus- jatko- ja ammattikouluissa sekä puu- 24772: linjoineen ja harjoitteluineen. Puutarhaope- tarha-apulaisten koulutuksen uudista- 24773: tus on kuitenkin miltei tyystin unohdettu, miseksi ja tehostamiseksi. 24774: vaikka puutarhatietouden pitäisi kuulua kaik- 24775: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 24776: 24777: Saara Forsius. A. F. Airo. N. Kosola. 24778: Mikko Asunta. Kyllikki Pohjala. Kalervo Saura. 24779: Aune Innala. Olli Aulanko. Verner Korsbäck. 24780: 24781: 24782: 24783: 24784: 74 E 687/58 24785: 586 24786: 24787: IX,14. - Toiv.al. N:o 229. 24788: 24789: 24790: 24791: 24792: N. Niemiuen ym.: Moottilousko-uluissa opiskelevien käytä• 24793: nöUisen maatalousharjoittelun parantamisesta. 24794: 24795: 24796: Eduskunnalle. 24797: 24798: Viitaten vuoden 1957 valtiopäiville jätetyn että haUitus ryhtyisi kiireeUisesti toi- 24799: toivomusaloitteen n:o 294 perusteluihin ehdo- menpiteisiin maatalouskouluissa opis- 24800: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kelevien käytännöllisen maataloushar- 24801: muksen, joittelun ja siitä maksettavan palk- 24802: kauksen parantamiseksi. 24803: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 24804: 24805: N'rllo Nieminen. Usko Seppi. Pauli Puhakka. 24806: Eino Tainio. Siiri Lehmonen. Pentti Liedes. 24807: Toivo Niiranen. Toivo A.avik. Matti Koivu.nen. 24808: Aleksi· Kiviaho. H. Tauriainen. Matti Meriläinen. 24809: 587 24810: 24811: IX,15.- Toiv.al X:o 230. 24812: 24813: 24814: 24815: 24816: Ahonen ym.: Keski-Suomen. kofittilotuopettajaopiston. laajen-- 24817: tamisesta. 24818: 24819: 24820: E d u s kun n a 11 e. 24821: 24822: Kun Keski-Suomen emäntäkoulu v. 1947 tuksen yliarkkitehti J. Peltonen on jo laa- 24823: muutettiin Keski-Suomen kotitalousopettaja- tinut. 24824: opistoksi, jouduttiin tilanpuutteen vuoksi Rakennusten valmistuttua voitaisiin sekä 24825: pienentämään emäntäikoulun oppilasmäärää emäntäkoulukurssin oppilasmäärää lisätä 24826: vuosittain ennen olleesta 50 oppilaasta 24 niin, että maakunnan tarve tässä suhteessa 24827: oppilaaseen. Emäntäkoulun merkitys tyttö- tulisi tyydytetyksi, että opettajakurssille voi~ 24828: jen ammattioppilaitoksena on Keski-Suomessa taisiin ottaa oppilaita huomattavasti nykyistä 24829: ymmärretty. Sitä osoittaa runsas vuotuinen enemmän. 24830: hakijamääräkin. Keski-Suomen kotitalousopet- Rakennustyökohteita tarvittaisiin Jyväs- 24831: tajaopistossa on emäntäkoulun rinnalla kylän· seuduille myöskin lisää. Opiston sijai- 24832: talousopettajakurssi Hakijamäärät tälle kurs- tessa Jyväskylän maalaiskunnan Palokassa 24833: sille ovat myöskin runsaat. Opisto on sisä- voisivat esim. Jyväskylän kaupungin ja maa- 24834: oppilaitos, mitä edellyttää sen opetussuunni- laiskunnan alueilta työhön sijoitetut käydä 24835: telmakin. Koululla ei ole ollut mahdollisuutta suuremmitta kuljetu:ksitta kotonaan. 24836: järjestää riittämiin tiloja opettajien ja oppi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 24837: laiden asunnoiksi, joten on ollut turvaudut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24838: tava vuokra-asuntoihin. Tästä kärsii opiston muksen, 24839: työ ja opetustoiminta. 24840: Edellä esitettyihin epäkohtiin saadaan kor- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 24841: jaus vain sillä, että Keski-Suomen kotitalous- menpiteisiin. Keski-Suomen kotitalous- 24842: opettajaopistolle saadaan nopeasti määräraha opettajaopiston ja sen. emäntäkoulun 24843: lisärakennusten rakentamista varten, raken- laajentamissuttnnitelmien toteuttami- 24844: nusten, joiden piirustuksetkin maataloushalli- seksi. 24845: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 24846: 24847: Arvo Ahonen. Artturi .Jämsen. 24848: 588 24849: 24850: IX,16. - Toiv.al. N: o 231 . 24851: 24852: 24853: 24854: 24855: ~ •.· ·. . ... . .. ... :;;., . ;-~.~-:-,·.·•Väänänen 1m:·~ Muuruveden kotitalouskoulun muuttamisesta 24856: kodinkoitajakoulukii. 24857: 24858: 24859: E du s k u nn a 11 e. 24860: 24861: ,vuonna 1954· on eduskunnassa tehty toivo- Koulutetuista kodinhoitajista on jatkuvasti 24862: musaloite valtion omistaman Muuruveden :ruutetta. ja nimenomaan ·maalaiskunnissa tar- 24863: kotitalouskoulun muuttamisesta kodinhoitaja- vitaan maaseutuoloja tuntevia; maatalous- 24864: kouluksi. Talousval:jokunta on vuoden 1955 kotitaloudellista opetusta .• saaneita kodinhoi~ 24865: valtiopäivillä- antanut siitä myönteisen mi:e. tajia. Ilmeisesti .syrjäseuduilla ·syntyneet ja 24866: tinnön~ : :Vuoden 1956 valtiopäivillä on ed'us~ kasvaneet, ammattia tarvitsevat tytöt kyke~ 24867: kunta ottanut asian lopullisesti käsiteltäväk- nisivät' .paremmin ymmärtämään ja autta~ 24868: seen ja lausunut helmikuun 17 päivänä toivo- maan vähävaraisia koteja ja uupuneita per- 24869: muksessaan mm., että hallitus ._ryhtyisi toi- heenäitejä. · · 24870: me:rtpiteisiin valtion omistaman· Muuruvede:ti ' . Edellä esitetyn perusteella ja viitaten edus:. 24871: kotitalouskoulun muuttamiseksi: kooirihoitaja~ kunnari ·8 ·päivänä helmikuuta .1954lausu- 24872: kouluksi. ·1\:oulutilalla .on täydellinen mMta- maan toivomukseen; että . .,hallitus ryhtyisi 24873: lous ja kaikki muut käytännöllisen harjoit~ toim:enpiteisiin valtion : kotitalouskoulujen 24874: telun edellytykset, teoreettisen opetuksen muuttamiseksi. kodinhoitajakonluiksi .tarvetta 24875: ohella. Valtio ·on· Viime vuosina käyttänyt vastaavan kodinhoitajain koulutuksen järjes, 24876: huomattavia varoja entistä monipuolisempien tämistä varten" ja eduskunnan 17 päivänä 24877: opetustilojen ja erilaisten luokkien rakenta- helniilmuta 1956 lausumaan toivomukseen, 24878: miseen silmällä pitäen maalaispienkotien hoi- että ,hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin valtion 24879: don opetuksen .·tehostamista. omistaman , Muuruveden kotitalouskoulun 24880: _ Kokovuotinen, ammattiin . johtava kodin- muuttamiseksi·· kodinhoitajaikouluksi". ehdo;. 24881: hoitajrukoulu. voisi tehokkaasti käyttää sano- tamme hyväksyttäväksi toivomuksen; · 24882: tun .··koulun opetustilat.. Muuruveden koti- 24883: talouskoululla on jo aikaisemmin järjestetty ettii .·:hallitus ryhtyisi .. kiireellisesti 24884: ylimääräisiä kodinhoitajakursseja ja niille .. · toimenpiteisiin valtion .. omistaman 24885: oli hakijoita paljon enemmän kuin on voitu ·· Jfuuritveden kotitalouskoulun ·muutta- 24886: ottaa vastaan. miseksi kodinhoitajakouluksi. 24887: .. ,. . 24888: .... ·- . 24889: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 24890: 24891: Hilja Våä.nänen. Artturi Jämsen. 24892: 589 24893: IX,17. - Toiv.a.L N:o 232. 24894: 24895: 24896: 24897: 24898: Mattila. ym.: Metsänhoitokoulun aikaansaamisesta Uuden- 24899: . · maanr-Hämeim metsänhoitolautakunnan alueelle. 24900: 24901: 24902: E d u s kunnan e. 24903: 24904: U udenmaan-,..Hämeen metsänhoitolautakun· kaikki olosuhteet metsän kasvatukseen ovat 24905: nan alue käsittää Uudenmaan ja Hämeen parhaiten mahdollisia, suuri merkitys koko 24906: lääneissä yhden kaupungin, 7 kauppalan ja kansantaloudellemme. Vaikka emme metsien 24907: 27 maalaiskunnan alueet, yhteensä n. 821 000 tuottoa pystyisikään .·kaksinkertaistamaan, on 24908: ha:n ·alueen, josta metsää kasvavaa on meillä kuitenkin mahdollisuus tuoton run· 24909: 542 000 ha (n. 66 %) . Metsissä on keski• saan kohottamisen keralla tuottaa yhä enem- 24910: määrin 102 kiintokuutiometriä puuta· ha: lla män ja kallisarvoisempaa tavaraa. 24911: (koko maassa 68.2 k-m3) ja vuotuinen kasvu Tähän päämäärään pyrkiessämme on mei- 24912: 4 k-ms ha: lla. Metsämaat ovat yleensä dän kuitenkin saatava mukaan suurilukuinen 24913: lihavia ja kuuluu niistä yli 60 % I vero- metsänomistajakunta. Metsänomistajien met- 24914: luokkaan. Metsämaista suurin osa (n. sätietouden lisäämiseksi on maan metsänhoi- 24915: 90 %) kuuluu maatilametsiin. Akatee- tolautakunnissa ryhdytty metsänhoitokoulu- 24916: mikko Ilvessalon mukaan on metsistä jen ja -kurssikeskusten aikaansaamiseen. Näin 24917: hyviä n. 19 % ja tyydyttäviä n. 24 %, yh- onkin valtion ym. varojen turvin jo toimin- 24918: teensä 43 % ja loppujen, siis n. 57 %, nassa tai rakenteilla tällainen keskus 10 lau- 24919: metsien metsänhoidollinen tila on edellisiä takunnan alueella. Uudenmaan-Hämeen 24920: huonompi. Kun valtakunnan UI metsän- metsänhoitolautakunnan alueella ei tällaista 24921: arvion (vv. 1951--53) mukaan metsien tila opinahjoa ole, vaikka se olisi välttämätön. 24922: Uudenmaan-"-Hämeen metsänhoitolautakun- Kun ensin saamme kohotetuksi metsänomista- 24923: nan alueella, jossa metsien vuotuinen kasvu jien metsänhoidon tuntemusta - innostusta 24924: ha kohden on suurin koko maassa ja jonka ei kyllä puutu - on meillä mahdollisuus 24925: kokonaiskasvukin (2.17 milj. k-m3) vastaa kansamme päätulolähteen - metsien tuoton 24926: koko maan metsänhoitolautakuntien keski- - ehtymättömänä pitämiseen, jopa suureen- 24927: määrää, vaikka metsäala onkin lautakuntien kin kohottamiseen, jos aikanaan annamme 24928: pienimpiä, on näinkin heikko, ei voi tulla sille edellytykset. 24929: muuhun tulokseen kuin että metsien tilan Kun Uudenmaan-Hämeen metsänhoito- 24930: kohottamiseksi on jotain tehtävä. lautakunnan alueen metsien sisältämä puu- 24931: Yllämainittu metsienarviointi myös osoit- määrä on 53.3 milj. k-m3 ja vuotuinen kasvu 24932: taa, että yli 40 % metsistä voidaan sopivin nyt on yli 2 milj. k-ms, on itsestään selvää, 24933: metsänhoidollisin toimenpitein saattaa vielä että varat, jotka tämän tuoton kohottamiseen 24934: tuottokuntoon, mutta n. 15 % metsistä on uhrataan, eivät mene hukkaan. 24935: jo sellaisia, jotka on uudistettava kiireimmi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 24936: ten. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24937: Lautakunnan alueen metsät sijaitsevat muksen, 24938: edullisesti kuljetukseen ja jalostukseenkin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 24939: nähden. Kun Ilvessalon mukaan metsiemme toimenpiteisiin metsänhoitokoulun ai- 24940: tuotto voidaan jopa kaksinkertaistaa, on tällä kaansaamiseksi Uudenmaan-Hämeen 24941: metsien tuoton kohottamisella siellä, missä metsänhoitolautakunnan alueelle. 24942: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 24943: 24944: Matti Mattila. Leo Häppöli. 24945: 690 24946: 24947: IX,18. - Toiv.al. N: o 233. 24948: 24949: 24950: 24951: 24952: Rantamaa ym.: Itä- ja Suur-Savon maamieskoulun siirtämi- 24953: sestä Joroisten karjatalO'USk()Ujlun yhteyteen. 24954: 24955: 24956: E d u s k u n n a 11 e. 24957: 24958: Tämän vuoden syyslukukauden alkaessa työväen rakennus, tilan sauna ja muutamia 24959: pääsee Joroisten kunnan Huutokoskella sijait- latoja. Kauppahinta oli uskomattoman alhai- 24960: sevalle Vättilänrannan tilalle rakennettuun nen, nimittäin 2 100 000 markkaa. Tähän 24961: karjanhoitokouluun muuttamaan tähän asti kauppaan läänin maanviljelysseura ryhtyi 24962: Mikkelin tietopuolisen karjanhoitokoulun ni- sen vuoklsi, että maanhankintalain toteutta- 24963: mellä toiminut koulu niistä vuokrahuoneista, misen jälkeen ei koko läänin alueella ollut 24964: Joroisten kunnan kirkonkylästä, missä se on saatavissa enää muuta tilaa, joka olisi ollut 24965: toiminut vaikeissa asunto-olosuhteissa aina sopiva mainittuun, maamieskoulun uudelleen- 24966: vuodesta 1914 lähtien eli yli puoli vuosi- sijoittamisen tarkoitukseen, käytettäväksi. 24967: sataa. Jotta voitaisiin muodostaa kuva tämän Vuonna 1956 valtio sitten ostikin mainitun 24968: koulun tarpeellisuudesta ja niistä seikoista, tilan, jolle annettiin nimeksi Vättilänranta. 24969: jotka ovat olleet uuden koulurakennuksen Tälle tilalle on nyt valmistunut Mikkelin 24970: valmistumista kiirehtimässä, mainitsemme tietopuoliselle karjanhoitokoululle tarkoitetut, 24971: lyhyesti sen eräitä vaiheita eduskuntakäsit- ajan- ja asianmukaiset rakennukset, nimit- 24972: telyn valossa. täin karjakartano, työväen rakennus ja kel- 24973: Asiasta on tähän mennessä tehty kaikkiaan lari ensimmäisessä vaiheessa ja nyt päätty- 24974: yhdeksän aloitetta, joitten päivämäärät ja vässä toisessa vaiheessa itse koulurakennus ja 24975: numerot mainitsemme, jotta eduskunnan opettajien ja oppilaiden asuntolarakennukset. 24976: asiakirjoista olisi sekä valiokuntien että kan- Täten on tämä kauan vireillä ollut karjan- 24977: sanedustajien mahdollista todeta hankkeen hoitokoulu-hanke nyt saatu lopullisesti vih- 24978: perusta ja tähänastiset vaiheet. Kaikki aloit- doinkin toteutumaan. 24979: teet ovat ed. Rantamaan tekemiä ja niitten Tämän, koko Mikkelin läänin kannalta tyy- 24980: ajanmukainen järjestys on seuraava: toiv.al. dytyksellä merkittävän vaiheen jälkeen on 24981: N :o 56 päivämääräitä 11. 2. 1941, toiv.al. kuitenkin muistettava, että Rantasalmen kun- 24982: N:o 179/11. 4. 1945, rah.al. N:o 73/25. 10. nan Kolkontaipaleella oleva Itä- ja Suur- 24983: 1946, rah.al. N:o 20/27. 7. 1948, rah.al. N:o Savon maamieskoulu toimii mitä epätyydyt- 24984: 227/12. 9. 1949, rah.al. N :o 64/31. 7. 1951, tävimmissä olosuhteissa. Kuvaava:na seikkana 24985: rah.al. N:o 527/13. 9. 1955, rah.al. N:o 458/ mainittakoon mm., että mainitulla maamies- 24986: 14. 9. 1956 ja toiv.al. N:o 297/7. 2. 1957. koululla on käytettävissään viljeltyä pelto- 24987: Kuten asia:kirjoista havaitaan, oli alkuperäi- pinta-alaa alle 10 ha, joten minkäänlainen 24988: nen tarkoitus se, että Rantasalmen Ko1kon- nykyaikaiseen maatilatalouteen perehdyttävä, 24989: taipaleella toimiva Itä- ja Suur-Savon maa- monipuolisuutta edellyttävä ammattiopetus 24990: mieskoulu siirrettäisiin nykyisestä, joka suh- ei näin pienellä tilalla ole mahdollista. Niin- 24991: teessa epätarkoituksenmukaiseksi todetusta ikään koulun rakennukset ovat - monista 24992: sijoituspaikastaan uusiin ja koulun toimin- korjauksista huolimatta - epätyydyttävässä 24993: nalle edullisempiin olosuhteisiin. Tässä tar- kunnossa ja ahtaat. Nämä seikat on useaan 24994: koituksessa ostikin Mikkelin läänin maanvil- kertaa:n monien vuosien aikana todettu, ja 24995: jelysseura Joroisten kunnan Huutokosken niin onkin koko Mikkelin läänin maatalous- 24996: rautatieaseman välittömässä läheisyydessä väestön perusteltu toivomus, että Rantasal- 24997: sijaitsevasta Vättilän hovista määräalan men Kolkontaipaleella toimiva Itä- ja Suur- 24998: maata, yhteensä 115.5 ha, mistä peltoa oli Savon maamieskoulu siirrettäisiin Joroisten 24999: 20 ha. Kaupan mukana tuli myös kartanon Huutokoskella sijaitsevan karjatalouskoulun 25000: Dt,l8. - Bantamaa ym. 591 25001: 25002: yhteyteen. Tämä edellyttää tietenkin sille seja, joilla annetaan alustavaa ammattitai- 25003: omia rakennuksia, vaikka tällä tavoin keskit- don ohjausta nykyaikaisen maatilatalouden 25004: tämällä saavutetaan mm. se etu, että maa- moninaisiin tehtäviin. 25005: mieskoulu voi käyttää osaksi myös samojakin Tällä tavoin saavutetaan Mikkelin läänin 25006: opetustiloja ja samoja opettajavoimia karja- pienviljelysvaltaisen väestön kannalta kaksi 25007: talouskoulun kanssa. Lisäperusteluina mainit- erittäin suurta tavoitetta: Joroisten Huuto- 25008: takoon, että mainitun, tehostetun keskityksen koskelle muodostuu nykyaikainen maatalou- 25009: lisäksi on tässä aloitteessa- kuten aikaisem- dellisten oppilaitosten keskus, jonka ensi- 25010: missakin aloitteissa on korostettu - tarkoi- arvoisen tärkeä kasvatustyö koituu koko lää- 25011: tettua keskittämistä puoltavana seikkana se, nin maatalouden ja siitä toimeentulonsa saa- 25012: että Vättilänrannan tilalla on viljeltyä peltoa vien asukkaitten hyväksi, ja Rantasalmen 25013: nyt jo valmiina viidettäkymmenettä hehtaa- Kolkontaipaleelle saadaan tällaisen järjeste- 25014: ria, jollaisella alalla maamieskoulun opetus lyn tuloksena sellainen erilaisten, monipuo- 25015: kaildtine nykyaikaisine erikoisharjoitteluineen lista ammattitaitoa opastavien, käytännöllis- 25016: jo alkaa luonnistua. Vihdoin on muistettava, ten kurssien keskus, joka puolestaan täyden- 25017: että tällainen keskittäminen edistää myös tää Huutokoskella annettua maataloudellista 25018: oppilaiden saamista maamieskouluun, koska ja karjanhoidollista opetusta. 25019: näin muodostuvat uudet olosuhteet palvelevat Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 25020: maataloudellisen ammattiopetuksen kansal- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- 25021: lemme elintärkeitä perustavoitteita tehok- vaksi toivomuksen, 25022: kaammin kuin Kolkontaipaleella valUtsevissa 25023: olosuhteissa on mahdollista. Kolkontaipaleella että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25024: olevia koulutiloja voidaan tässä suunnitellun menpiteisiin Itä- ja Suur-Savon maa- 25025: maamieskoulun siirtymisen jälkeen käyttää mieskoulun siirtämiseksi Rantasalmen 25026: ammattikurssien ja -opetuksen moninaisiin Kolkontaipaleelta Joroisten Huutokos- 25027: tarkoituksiin: tytöille mm. kotitalous-, kodin- kella sijaitsevan Joroisten karjatalous- 25028: hoito- ja kutomakursseja, pojille käsityö-, koulun yhteyteen. 25029: maatalouskoneiden hoito-, maalaus- ym. kurs- 25030: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 25031: 25032: Antti J. Rantamaa. Edvard Pesonen. A. F. Airo. 25033: Matti Mattila. Wiljam Sarjala. lfillo Nieminen. 25034: Kauno Kleemola. Aili Siiskonen. Esu Niemelä. 25035: Artturi Jämsen. A. Härkönen. Onni Mannila. 25036: Vieno Simonen. 25037: 592 25038: 25039: IX,19. .-... Toiv.al. N:o 234. 25040: 25041: 25042: 25043: 25044: Forsius ym.: Lepaan kotitalouskoulun muuttamisesta emäntä- 25045: kouluksi. 25046: 25047: 25048: ·· Kun Lepaan puutarhaopisto tarvitsee ope- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 25049: tusharjoittelua varten emäntäkoulun, olisi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25050: kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin Le- muksen, 25051: paalla vtiod~m 1956 alusta toimineen koti- 25052: talouskoulun muuttamiseksi emäntäkouluksi. että halUtus ryhtyisi kiireellisesti 25053: Tätä varten tarvitaan lisää asuntotilaa opet- toime?tpiteisiin Lepaan kotitalouskou- 25054: tajien ja oppilaiden asunno:i:ksi sekä opetus- lun muuttamiseksi emäntäkouluksi ja 25055: tilaa mm. lastenhoidon, kodinhoidon ja käsi- sitä varten· tarvittavien asuin- ja ope- 25056: töiden opetusta vatten. tustilojen aikaansaamiseksi. 25057: Helsingi&Sä 12 päivänä elokuuta 1958. 25058: 25059: Saara Forsius. Olli Aulanko. 25060: Väinö ·E. Nieminen. Aune Innala.. 25061: 598 25062: 25063: IX,20. - Toiv.al. N:o 235. 25064: 25065: 25066: 25067: 25068: Asunta ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Vilppulaan. 25069: 25070: 25071: E d u s k u n n a 11 e. 25072: 25073: Maatalousammateissa toimivien naisten sopivan alueen tähän tarkoitukseen tilalta, 25074: ammattikoulutus iko'ko laajassa osassa Poh- jossa on käyttökelpoisia rakennuksia, jotka 25075: jois-Hämettä on varsin hataralla pohjalla. saa ostaa sopivaan hintaan. Kyseessä olevalla 25076: Asian auttamiseksi on Vilppulassa useana tilalla 'kävi myös edellä mainittu valtioval- 25077: vuotena 'kesäisin toiminut tilapäisluonteinen lan edustaja tutustumassa ja totesi paikan 25078: kotitalouskoulu Pohjois-Hämeen maamieskou- sopivaisuuden emäntäkoulun tarkoituksiin. 25079: lun suojissa. Asian tilapäisluontoisuuteen Koska Vilppulasta eri suunnissa oleviin 25080: kiinnitettiin erikoista huomiota noin vuosi maatalousnaisten ammattikouluihin on varsin 25081: takaperin, kun maataloushallituksen taholta pitkä matka, niin muodostuu sen ympäris- 25082: aiottiin evätä ko. koululta määräraha toimin- töön suuri alue, joka on tällaista oppilaitosta 25083: tansa jatkamiseen ja siirtää koulu vallan vailla. Alueen asujaroisto on pääasiassa maa- 25084: muualle. Tästä syystä kutsuttiin Vilppulaan taloudesta elävää väkeä, joten sen alan 25085: edustajia maataloushallituksesta ja eduskun- ammattikoulutus on mitä kiireellisimmin saa- 25086: nasta tutustumaan tilanteeseen. Seuraus tästä tava ajan vaatimuksia vastaavalle tasolle. 25087: oli, että koulu voi vielä ainakin toistaiseksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 25088: jatkaa toimintaansa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25089: Kun paikkakuntalaiset saivat tiedon maa- muksen, 25090: taloushallituksen aikeesta koulun poisviemi- 25091: seksi, heräsi heissä ajatus pysyväisen emäntä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 25092: koulun perustamisesta Vilppulaan. Tässä mie- toimenpiteisiin emäntäkoulun perusta- 25093: lessä otettiin yhteys Vilppulan kuntaan kou- miseksi Vilppulaan. 25094: lun tontin saamiseksi. Kunta lupasi lahjoittaa 25095: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 25096: 25097: Mikko Asunta. Margit Borg-Sundman. Kalervo Saura. 25098: Toivo Hietala. Matti Raipala. Mauri Seppä. 25099: Anni Flinck. T. A. Wiherheimo. 25100: 25101: 25102: 25103: 25104: 75 E 687/58 25105: IX,21. - Toiv.al. N: o 236. 25106: 25107: 25108: 25109: 25110: Pa.kka.aen )'211.: Emii'lttäkoulun perustamisesta Vilppulaan. 25111: 25112: 25113: Ed u skunn a.ll e. 25114: 25115: Emäntäkoulut näyttävät olevan suuressa tavan maa·alueen ja sen yhteydessä myös joi- 25116: suosios~ joka ilmenee mm. siitä, ettei lähes- takin rakennuksia kunnan omistamasta 25117: kään kaikkia näihin kouluihin pyrkijöitä tilasta. Mutta kun emäntäkoulun perustami- 25118: voida {}ttaa tilanpuutteen takia vastaan. nen vielä tämänkin jälkeen edellyttäisi suu- 25119: Epäilemättä ovatkin nämä tuleville talojen ria kustannuksia vaativaa rakennustoimin- 25120: emännille ja perheenäideille hyödyllisiä taa, on sen toteuttaminen ilman valtion väli- 25121: ammattikouluja, samaten kun ne antavat töntä mukaan tuloa liian raskasta. Yksityi- 25122: nuorille naisille sellaisen ammatillisen pohja- sen kannatusyhdistyksen varassa on nimit- 25123: koulutuksen, jon:ka turvin voi päästä eteen- täin tällaiselta vähävaraiselta pienviljelysseu- 25124: päin monilla aloilla. Näitä tärkeitä ammatti- dulta vaikea saada kokoon tarvittavia raha- 25125: kouluja tarvittaisiin sen vuoksi lisää, jotta määriä ja kuntainliitonkin puitteissa kohtaa 25126: edes pahimmat aukkopaikat saataisiin tuki- hanke vaikeuksia, :koska Vilppulalla ja sen 25127: tuiksi. Eräs tällainen aukko on Pohjois- lähikunnilla on parastaikaa menossa monia 25128: Hämeessä, lähinnä. sen pohjoisosassa, lounais- lakisääteisiä ja kalliita hankkeita. Jotta tämä 25129: osassa Keski-Suomea ja kaakkoisosassa Etelä- tärkeä ja ajankohtainen emäntäkouluhanke 25130: Pohjanmaata. Tämän alueen keskipiste on lähtisi nopeasti menemään eteenpäin, on 25131: suunnilleen Vilppulan vaiheilla. Asiantunti- ainoa käyttökelpoinen tie tässä vaiheessa val- 25132: jain käsityksen mukaan olisikin johonkin tion mukaantulo. 25133: näille main saatava perustetuksi emäntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25134: koulu. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25135: Vilppulassa toimii nY'kyisin maamieskoulun muksen, 25136: yhteydessä kotitalouskoulu. Tämä koulu olisi 25137: saatava muutetuksi emäntäkouluksi. Maa- että hallitus antaisi Eduskunnalle 25138: mieskoulun yhteydessä se ei hevin käy päinsä, kiireellisesti esityksen emäntäkoulun 25139: etenkään jos siihen perustetaan lähiaikoina perustamisesta V ~'lppulan kunnan va- 25140: mieskotiteollisuu•oulu. Sensijaan on Vilppu- raamalle maalle. 25141: lan kunta lahjoittanut koulua varten tarvit- 25142: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 25143: 25144: Atte Pakkanen. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo. 25145: 696 25146: IX,22. - Bemst.mot. N: o 237. 25147: 25148: 25149: 25150: 25151: Korsbäck m. fl.: Angående uppförande av en skolbyggnad 25152: åt Korsholms husmodersskola. 25153: 25154: 25155: Tili Riksdagen. 25156: 25157: Korsholms husmodersskola har sedan 1927 täcken, stoppning, lappning osv. Likaså sak- 25158: varit inrymd i Korsholms lantmannaskolas nas i brist på rum möjligheter att ge en 25159: lokaler, först med 6 mänaders och senare effektiv undervisning i matlagning och bak- 25160: med 5 mänaders sommarkurser. Dä lant- ning. 25161: mannaskolan arbetar med 6 må.naders vinter- För avlägsnandet av alla dess!J, SYil.nerli- 25162: kurser, medför husmodersskolans kurser ti- gen svåra förhållanden borde Korsholms hus- 25163: digare inte annat men för lantmannaskolan modersskola med det allra snaraste få egna 25164: än att den inte sommartid kunde anordna byggnader. Som svar på alla motioner och 25165: av behovet påkallade kurser i beteskultur, andra framställningar som tid efter annan 25166: täckdikning, AIV-foderberedning osv. gjorts i frågan har alltid hänvisats till att 25167: Från januari 1947 utvidgade emellertid uppförandet av dessa byggnader är upptaget 25168: husmodersskolan sin verksamhet att omfatta bland arbetslöshetsarbetena. Vid anordnan- 25169: hela året. Från 9. 1. 1948 utvidgades även det av arbetslöshetsarbeten pä orten har 25170: lantmannaskolan med en s. k. jordbrukssko- emellertid andra arbeten tillgripits. Av de 25171: las första årskurs. Därigenom har trängseln senaste årens erfarenheter i detta avseende 25172: pä Korsholm år från år blivit allt odrägli- kan man gå ut ifrån att skolbyggnaderna 25173: gare. icke kommer att uppföras som nrbetslöshets- 25174: På grund av denna brist på utrymme ar- arbeten säsom regeringen hittills tänkt sig. 25175: betar husmodersskolan under synnerligen På grund av ovan berörda omständigheter 25176: svåra förhällanden. Skolan förfogar över föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be- 25177: endast en (1) lärosal, som samtidigt även sl uta hemställa, 25178: tjänar som väv- och sysal. För den praktiska 25179: undervisningen i trädgårdsskötseln vintertid att regeringen skyndsamt vidtar nö- 25180: (ritning, plantering, i lådor m.m.) saknas ut- diga åtgärder för uppförande av en 25181: rymme helt. Samma är fallet med under- planlagd skolbyggnad åt Korsholms 25182: visningen i praktiska hemvårdsarbeten såsom husmodersskola. 25183: tillverkning av madrasser, stickning av 25184: Helsingfors den 1 augusti 1958. 25185: 25186: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 25187: Kurt Nordfors. Georg C. Ehrnrooth. 25188: J. A. Jungarå. Saara Forsius. 25189: Bertel Lindh. Victor Procope. 25190: 596 25191: 25192: IX,22.- Toiv.al. N:o 237. 25193: Suomennos. 25194: 25195: 25196: 25197: 25198: Korsbäck ym.: Koulutalon rakentamisesta Korsholman emän- 25199: täkouluUe. 25200: 25201: 25202: Eduskunnalle. 25203: 25204: Korsholman emäntäkoulu on vuodesta 1927 kuten patjojen valmistamisen, peittojen tik- 25205: lähtien sijainnut Korsholman maamieskoulun kauksen, parsimisen, paikkaamisen jne. laita. 25206: huoneistossa, pannen ensin toimeen 6 kuu- Myöskään ei tilojen puuttuessa ole mahdol- 25207: kauden ja myöhemmin 5 kuukauden kesä- lisuuksia antaa tehokasta opetusta ruoanlai- 25208: kursseja. Kun maamieskoulu työskentelee 6 tossa eikä leipomisessa. 25209: kuukauden talvikurssein, eivät emäntäkoulun Kaikkien näiden erittäin tukalien olosuh- 25210: kurssit aikaisemmin tuottaneet maamieskou- teiden korjaamiseksi pitäisi Korsholman 25211: lulle muuta haittaa kuin ettei se kesäaikana emäntäkoulun mitä pikimmin saada omat 25212: voinut järjestää tarpeen vaatimia laidunvil- rakennukset. Vastaukseksi kaikkiin aloittei- 25213: jelys-, salaojitus-, AIV-rehun valmistus- ym. siin ja muihin esityksiin, joita kerta kerran 25214: kursseja. perästä on asiassa tehty, on aina viitattu 25215: Vuoden 1947 tammikuusta lähtien laajensi siihen, että näiden rakennusten rakentami- 25216: emäntäkoulu kuitenkin toimintansa kokovuo- nen on otettu työttömyystöiden joukkoon. 25217: tiseksi. Vuoden 1958 tammikuun 9 päivästä Työttömyystöitä paikkakunnalla järjestet- 25218: lähtien laajennettiin myös maamieskoulu kä- täessä on kuitenkin ryhdytty muihin töihin. 25219: sittämään ns. maanviljelyskoulun ensimmäi- Viime vuosien tässä suhteessa antamista ko- 25220: sen vuosikurssin. Näin on ahtaus Korshol- kemuksista voidaan päätellä, että koulura- 25221: massa käynyt vuosi vuodelta yhä sietämät- kennuksia ei tulla rakentamaan työttömyys- 25222: tömämmäksi. töinä, kuten hallitus tähän saakka on suun- 25223: Tällaisen tilanpuutteen johdosta työskente- nitellut. 25224: lee myös emäntäkoulu mitä sietämättömim- Edellä kosketeltujen seikkojen perusteella 25225: missä oloissa. Koululla on käytettävänään ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää- 25226: vain yksi (1) opetussali, joka samanaikai- tettäväksi toivomuksen, 25227: sesti on myös kutoma- ja ompelusalina. Puu- 25228: tarhanhoidon talvisaikaiselta käytännölliseltä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 25229: opetukselta (piirustus, istutus laatikkoihin tarpeellisiin toimenpiteisiin suunnitel- 25230: jne.) puuttuu kokonaan tiloja. Samoin on lun koulurakennuksen rakentamiseksi 25231: käytännöllisten kodinhoitotöiden opetuksen, Korsholman emäntäkoululle. 25232: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 25233: 25234: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 25235: Kurt Nordfors. Georg 0. Ehrnrooth. 25236: J. A. Jungarå. Saara. Forsius. 25237: Bertel Lindh. Victor Procope. 25238: 597 25239: 25240: IX,23. - Toiv.al. N: o 238. 25241: 25242: 25243: 25244: 25245: Rönkkö ym.: Koulurakennuksen rakentamisesta Runnin 25246: emäntäkoululle. 25247: 25248: 25249: Eduskunnalle. 25250: 25251: Iisalmen maalaiskunnan Runnilla toimii Edellä olevan perusteella kunnioittaen 25252: valtion emäntäkoulu vuokrahuoneissa. Tämä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 25253: aiheuttaa valtiolle .jatkuvasti vuokrameno ja, muksen, 25254: ja toisaalta olisi tarkoituksenmukaisesti ra- 25255: kennetussa koulutalossa opetus tehokkaasti että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- 25256: järjestettävissä. Runnin emäntäkoululle olisi menpiteisiin Iisalmen maalaiskunnassa 25257: saatava oma koulurakennus. Iisalmen maa- sijaitsevan Runnin emäntäkoulun kou- 25258: laiskunnan kunnanvaltuusto lausunnossaan lurakennuksen rakentamiseksi. 25259: myös puoltaa sen rakentamista. 25260: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 25261: 25262: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. Nestori Kaasalainen. 25263: Olavi Lahtela. Ale Holopainen. · 25264: 598 25265: 25266: IX,24. - Toiv.al. N: o 239. 25267: 25268: 25269: 25270: 25271: l. E. Partanen fDl·: Kwlurakennusten rakentamisesta Suo- 25272: mmsalmen emäntäkoulttlle. 25273: 25274: 25275: E d u s kun n alle. 25276: 25277: Kainuun ja Koillismaan rajaseutualueiden telmavaihetta pitemmälle. Vahvistettu raken- 25278: kotitalousopetuksen antajana on vuodesta nussuunnitelma on laadittu emä.ntäikoulun 25279: 1952 alkaen toiminut Suomussalmella koti- tarpeita vastaavaksi ja rakennushanke odöt- 25280: talouskoulu. Osoituksena koulun tarpeellisuu- taa rahoituksen järjestymistä. 25281: desta ön runsas kouluun pyrkijöiden määrä, Rakennustyön aloittamiseen olisikin jo nyt 25282: joka on jatkuvasti ylittänyt suuresti sen viipymättä päästävä. Kun paikkakunnalla ja 25283: oppilasmäärän, mikä kouluun voidaan sijoit- koko Kainuun alueella esiintyy jatkuvasti 25284: taa. Koulun työskentelystä on kaikin puolin työttömyyttä, voitaisiin koulurakennustyötä 25285: myönteiset kokemukset ja onkin koulu tar- pitää tarkoituksenmukaisena työttömyystyö- 25286: koitus laajentaa emän:täkouluksi. kohteena, ellei katsottaisi olevan mahdolli- 25287: Koulun työskentelyä ja oppilaiden majoi- suuksia hoitaa rakentamista vapaana työ- 25288: tusta vaikeuttavat puutteelliset kouluhu~ maana, joka sellaisenakin kyllä puolustaa 25289: neisto-olot. VarsiMisia kotilurakennubia ei paikkaansa työttömyystilanteen helpottajana. 25290: ole, vaan työskentely tapalituu kunilillta vuok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 25291: ratussa vanhassa parakkirakennuksessa. Sekä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25292: opetustyön että oppilaiden majoituksen kan- vomuksen, 25293: nalta tämä väliaikaiseksi tarkoitettu järjes- 25294: tely ei vastaa niitä vaatimuksia, jotka täl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25295: laisille oppilaitoksille on asetettava. Useista menpiteisiin koulurakennusten raken- 25296: anomuksista ja uudistetuista toimenpiteistä tamiseksi Suommsalmen emäntäkou- 25297: huolimatta ei varsinaisten koulurakennusten lulle. 25298: saaminen ole vielä edistynyt rakennussuunni- 25299: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 25300: 25301: Eem.il Partanen. Eeli Erkkilä. 25302: IX,25. - Toiv.al. N:o 240. 25303: 25304: 25305: 25306: Kekkonen ym.: Yhdistetyn kotitalom- ja emäntäkoulun pe- 25307: rustamis6$ta Pudasjärven kuntaan. 25308: 25309: 25310: Eduskunnalle. 25311: 25312: Yleensä on tunnettua ja tunnustettua, että täin sopivat maakuntaan perustettavalle yh- 25313: maaseudun pienviljelijätalouksissa tarvitaan distetylle kotitalous- ja emäntäkoululle. 25314: sekä isännäitä että emännältä an:i.mattitaitoa Kun maakunta on tyypillinen pienviljelys- 25315: maatalouden, karjatalouden, kotitalouden ja valtainen alue, väestö vähävaraista ja kunnat 25316: yleensä kaikkien talousasioiden hoitamisessa, vaikeissa taloudellisissa oloissa oleVia har- 25317: mutta meiltä puuttuu vielä monista maakun- vaanasuttuja kuntia, niin sen vuoksi ei kun- 25318: nista sellaisia kouluja, joissa tulevat isännät nilla eikä yksityisillä kansalaisillakaan ole 25319: ja emännät voisivat saada ammattiopetusta. mahdollisuutta perustaa kaivattua ammatti- 25320: Sellainen huomattavan suuri maakunta, oppilaitosta. Koulu on perustettava valtion 25321: missä ei ole kotitalotis- tai emäntäkoulua, toimesta ja valtion varoilla ja saatava edis- 25322: jossa maakunnan tyttäret voisivat saada tar- tämään tämän köyhän maakunnan taloudelli- 25323: peellista ammattiopetusta, on Koillis-Pohjan- sen elämän kehittymismahdollisuuksia. 25324: maan maakunta, johonka voidaan maantie- Kyseessä olevan koulun pitäisi antaa Sitä 25325: teellisestikin laskea kuuluviksi Kuusamon, opetusta, mitä maaseudun tyttäret tulevat 25326: Taivalkosken, Pudasjärven, Yli-Iin, Kiimin- elämässään joko emäntinä tai muissa talous- 25327: gin ja .Ylikiimingin pitäjät, joiden yhteinen ammateissa tarvitsemaan. Koulu olisi suun- 25328: väkiluku on noin 44 300 henkeä. Maakunta niteltava sille pohjalle, että siinä voitaiSiin 25329: tarvitsisi välttämättä yhdistetyn kotitalous- antaa tarvittavaa opetusta kaikessa koti~ ja 25330: ja emä.ntäkoulun. ruokataloudessa eli sitä opetusta, mitä nykyi- 25331: Oulun läänin talousseura ja Pohjois-Suo- sin kotitalous- ja emäntäkouluissa annetaan. 25332: men talouselämän elvyttämiseksi suunnitel- Sen yhteyteen olisi suunniteltava myös ko- 25333: mia laativa komitea on aikoinaan ehdottanut, dinhoitajakoulun järjestäminen. Tässä voisi 25334: että Koillis-Pohjanmaalle olisi perustettava kouluttaa kodinhoitajia eri puolille maata, 25335: emäntäkoulu ja että se olisi sijoitettava Pu- mutta ennen kaikkea oman maakunnan tar- 25336: dasjärven kunnan alueelle. Koulun saaminen peisiin. Kou1uja lisäämällä voitaiSiin tYYdyt- 25337: maakuntaan on muodostunut ajankohtaiseksi. tää kodinhoitajien huutava pu1a. Meidän kä- 25338: Sen perustamiselle ja avaamiselle on hyvät sityksemme on, että kotitalous- ja emäntä- 25339: mahdollisuudet olemassa, sillä Pudasjärven koulujen yhteydessä voitaisiin antaa riittä- 25340: kunnan keskuksessa Kurenalla ovat nykyiset vää opetusta nykyisin, vieläpi tulevai8nndes- 25341: kafiSakoulun ja kunnallisen keskikoulun kou- sakin tarvittaville kodinhoitajille. 25342: lurakennukset koululaisten lisääntymisen Edellä. olevan perusteella ja viitaten ed. Ry- 25343: vuoksi käyneet pieniksi. Kunta on kouluvi- tingin ym. toivomusaloitteeseen n: o 222 vuo- 25344: ranomaisten kanssa neuvoteltuaan tullut sii- den 1953 valtiopäiviltä ehdotamme kunnioit- 25345: hen tulokseen, että on edullisempaa raken- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 25346: taa uudestaan mainittuja kouluja varten sen. 25347: omat rakennukset kuin ryhtyä vanhoja 25348: muuttamaan uuden muotoon tai laajenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 25349: maan niitä. Nykyiset kansakoulun ja kun- toimenpiteisiin yhdistetyn kotitalous- 25350: nallisen keskikoulun rakennukset olisivat erit- ja emäntäkoulun perustamiseksi Koil- 25351: lis-Pohjanmaalle Pudasjärven kuntaan. 25352: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 25353: Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä. 25354: 600 25355: 25356: IX,26. - Toiv.al N: o 241. 25357: 25358: 25359: 25360: 25361: Niskala ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Alatornion 25362: kuntaan. 25363: 25364: 25365: Eduskunnalle. 25366: 25367: EduSkunnan maatalousvaliokunta mietin- joihin paine on aivan ylivoimainen, vaikka 25368: tönsä n:o 27 (1952 vp.) perusteluissa lau- he eivät tule sillä alalla toimeentuloaan hank- 25369: suu, käsitellessään alotettani n:o 129 (1951 kimaan. Sitävastoin se varsinainen ammatti, 25370: vp.) emäntäkoulun perustamisesta Alatornion johon suurin osa heistä tulee sijoittumaan, 25371: kuntaan, mm. seuraavaa: ,Lapinläänin län- nimittäin perheenemänniksi, jää kaikkea oh- 25372: tinen osa - Tornionjokilaakso - on, kuten jausta vaille. 25373: aloitteen perusteluissa on esiintuotu, ilman Tällaisten koulujen sijoitus olisi järjestet- 25374: kotitalousoppilaitosta. Pitkien etäisyyksien ja tävä niin, että koulunkäynti ei tuottaisi yli- 25375: puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi ei voimaisia vaikeuksia kenellekään, joka tahtoo 25376: sanotulta alueelta myöskään ole juuri mah- sieltä tietoja hankkia. Puutteelliseen toi- 25377: dollisuuksia käydä läänin muissa osissa si- meentuloon on useissa tapauksissa ammatti- 25378: jaitsevissa vastaavissa oppilaitoksissa. Tä- taidon puutteena suurempi osuus kuin tulo- 25379: män takia on aloitteessa ehdotetun koulun jen pienuudella. Tämän vuoksi olisi tär- 25380: perustamista pidettävä tarpeen vaatimana. keätä, että oppilaitoksia lisäämällä ja niiden 25381: Koska asiasta ei kuitenkaan ole tehty pai- merkitystä tehostamalla saataisiin poistetuksi 25382: kallista aloitetta, varaamaHa tarkoitusta var- ne epäkohdat, jotka tällaisesta tärkeän am- 25383: ten tarvittavaa maatilaa, kuten vastaavia mattitaidon puutteesta johtuvat. 25384: oppilaitoksia perustettaessa on muualla Kun Tornionjokilaakso rajaseutuna ja mo- 25385: maassa säännöllisesti tapahtunut, ei valio- nine erikoispiirteineen olisi mitä ihanteellisin 25386: kunta asian nykyisessä vaiheessa katso olevan paikka emäntiilkoululle, niin olisi oikeuden- 25387: aihetta toivomuksen lausumisesta hallituk- mukaista, että Lapinläänin läntinen alue, 25388: selle." joka on läänin vahvinta maatalousseutua, 25389: Tämä valiokunnan mainitsema este on nyt saisi oman emäntäkoulun ja se sijoitettaisiin 25390: jo vuosia sitten poistunut, sillä maa-alue on Aiatornion kuntaan. 25391: varattu emäntäkoulua varten paikallisten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 25392: asianharrastajien toimesta ja edellytykset eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 25393: emäntäkoulun perustamiselle ovat siis ole- 25394: massa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25395: Ammattioppilaitoksen puutteen takia useat emäntäkoulun perustamiseksi Alator- 25396: vanhemmat ohjaavat lapsiaan oppikouluihin, nion kuntaan. 25397: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 25398: 25399: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela. 25400: 601 25401: 25402: IX,27. - Toiv.al. N:o 242. 25403: 25404: 25405: 25406: 25407: Mattila ym.: Kasvitautien ja rikkaruohojen tuhojen vähen- 25408: tämisestä. 25409: 25410: 25411: Eduskunnalle. 25412: 25413: Maataloutemme voimaperäistymisen yhtey- vapaita esiintymispaikkoja. Myöskään ei rik- 25414: dessä on entistä selvemmin ollut todettavissa karuohojen siementen leviämistä pellolta 25415: ne vahingot, joita kasvitaudit ja rikkaruohot muualle voida estää. Tämän vuoksi olisi tällä 25416: aiheuttavat. Huolimatta siitä, että kehitys on alalla jo olevaa lainsäädäntöä kehitettävä ja 25417: tuonut mukanaan tehokkaita aineita näiden täydennettävä siten, että taistelu kasvitautien 25418: aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi, ovat ja rikkaruohojen tuhoja vastaan tulisi ny- 25419: vahingot kuitenkin edelleen liian suuria. Ne kyistä tehokkaammaksi. 25420: on laskettava miljardeissa markoissa. Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen 25421: On itsestään selvää, ettei tehokkaimmilla- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 25422: kaan toimenpiteillä voida kasvitautien ja muksen, 25423: rikkaruohojen aiheuttamia tuhoja kokonaan 25424: ehkäistä, mutta niiden vähentämiseen on ole- että hallitus kiireellisesti selvityt- 25425: massa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet. tilisi, m~1lä toimenpiteillä kasvitautien 25426: Viljelijäin toimenpiteet mainittujen vahinko- ja rikkaruohojen aiheuttamia tuhoja 25427: jen torjumiseksi ovat kuitenkin rajoitetut voitaisiin vähentää, ja antaisi asiasta 25428: niin kauan, kuin esim. yleisten maanteiden tarpeelliseksi katsomansa esityksen 25429: ja rautateiden varret ovat rikkaruohojen Eduskunnalle. 25430: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 25431: 25432: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Viljami Kalliokoski. 25433: Artturi J"åmsen. Arvo Pentti. 25434: 25435: 25436: 25437: 25438: 76 E 68'7/58 25439: IX,28. - Toiv.al. N:o 243. 25440: 25441: 25442: 25443: 25444: V. Nieminen 1111·: Määrärahasta viherrehu- ja perunahiutale- 25445: kysymyksen järJestämistä varten. 25446: 25447: 25448: Eduskunnalle. 25449: 25450: Viimeaikaisesta maataloustuotannon suun- hin sopivat kasvit ja niiden viljely81Ilenetel- 25451: nasta. johtuen on maamme kotieläintuotanto mät. Sadonkorjuussa käytettävien työtapojen 25452: ollut kotimaista kulutusta suurempi, mikä sekä koneiden ja työvälineiden tutkiminen 25453: on aiheuttanut monenlaisia vaikeuksia. Tämä sopisi annettavakai Työtehoseuran toimesta 25454: ylituotanto on suurelta osalta aikaansaatu suoritettava'ksi. 25455: ulkomaisten väkirehujen tuonnin avulla. Kun tiedetään, että monessa maassa, mm. 25456: Kotieläintuotteiden tuotanto ja kulutus koe- Hollannissa ja Saksassa on ulkomaisen väki- 25457: tetaan ilmeisesti saada lähivuosina tasapai- rehun tuontia supistettaessa kyetty kotieläin- 25458: noon mm. väkirehujen tuonnin supistami- ten väkevän-, valkua.is- ja vitamiinirehujen 25459: sella ja niiden hintojen kohottamisella. Tästä tarvetta oleellisesti korvaamaan viherrehujen 25460: seuraa maataloudelle uudenlaisia vaikeuksia eli kuivatun ruoho-, apila-, vihanta- ym. 25461: sen vuoksi, että kotieläintemme rehun riittä- -jauheen ja -brikettien käytöllä, olisi meillä- 25462: vän väkevyyden ja valkuaispitoisuuden kin kiireellisesti selvitettävä, olisiko meillä 25463: aikaansaaminen ei ole tuontirehujen määrän mahdollisuuksia viherjauheen ja -brikettien 25464: supistuessa enää aivan yksinkertainen kysy- riittävän laajaan tuotantoon. 25465: mys. Peruna on tärkeä sikojen lihotusrehu, jolla 25466: Kun kuitenkin ensisijaisesti pitäisi pyrkiä voidaan korvata ulkoa tuotava maissi, mutta 25467: koko elintarviketuotantomme omavaraistami- sen varastoimineli tai säilöminen kevääseen 25468: seen, on sekä viljan- että rehuntuotannon ja kesään on hankalaa ja kustannuklsia vaa- 25469: oikeinsuunniteltuun ohjaamiseen vaitionkin tivaa. Sveitsissä on tämä kysymys ratkaistu 25470: toimesta kiinnitettävä huomiota. Ulkomaisten siten, että valtiovalta on määrännyt osan 25471: väkirehujen tuonnin raha-arvo on viime vuo- tuontirehusta korvattavaksi perunalla, mikä 25472: sina vaihdellut 5-10 miljardin välillä. Re- on luonut pohjan melko laajan perunahiu- 25473: hunviljelyksen yleistä suuntaa on tästä syystä taleteollisuuden syntymiselle. Meillä peruna- 25474: pyrittävä nopeasti muuttamaan siten, että ylijäämien taloudellinen käyttö on myös 25475: se ·kykenee antamaan kotimaista kulutusta muodostunut vaikeasti ra1Jka.istavaksi ongel- 25476: vastaavalle kotieläintuotannolle kotoisia re- maksi. Tästä syystä perunahiutaleteollisuu- 25477: huja käyttäen mahdollisimman suuren väke- den mahdollisuuksien tutkiminen on myös 25478: vyyden ja valkuaispitoisuuden. Tästä syystä meillä erittäin ajankohtainen asia. 25479: pitäisi rehut saada tuotetuiksi omista pel- Vaikkakin kuivatun viherrehutuotannon ja 25480: loista sen laatuisina kuin kotieläintemme perunahiutaleteollisuuden toiminta-alueeksi 25481: oikeinsuunniteltu ruokinta edellyttää. voi sen annistuessa tulla maamme kaikki 25482: Tähän päämäärään _pyrittäessä on joissakin maatalousalueet, olisi turvallisinta aloittaa 25483: maissa menty valtion toimesta ohjattuun tehdaskokeilu Etelä-Suomessa, sillä siellä voi- 25484: ,viherohjelmaan". Sen tärkein osa meillä olisi daan kasvinviljely- ja työtutkimuskokeet 25485: tuorerehun tuotannon voimakas lisääminen suorittaa nopeammin ja varmemmin, koska 25486: AIV-menetelmää ja muita rehunkorjuumuo- sopivat tutkimuslaitokset ja tutkijat ovat sil- 25487: toja apuna käyttäen yleisneuvontajärjestöjen loin paremmin käytettävissä. Viherrehutuo-" 25488: huolehtiessa neuvonnasta ja asian tunnetuksi tannon teollinen tehtävä sopisi esim. juuri- 25489: tekemisestä. Maatalouden tutkimuskeskuksen kassokeritehtaitten toiminnan piiriin, koska 25490: tehtävänä olisi nopeasti löytää maamme oloi- ne tarvitsevat sesonkiominaisuudestaan joh- 25491: IX,28. - v. Nieminen ym. 603 25492: 25493: tuen lisää työtä ja niillä on tähän tarkoituk- summa avustuksena tällaisien tuotantolaitok- 25494: seen sopivaa henkilökuntaa ikäytettävänään. sien perustamiseksi. 25495: Jotkut raakasokeritehtaat ovatkin jo pienissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 25496: määrin tätä kokeilleet. Kaikki sokeritehtaat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25497: sijaitsevat kuitenkin suppealla alueella Länsi- 25498: ja Etelä-Suomessa, mutta rehua tarvitaan että hallitus ottaisi vuoden 1959 .val- 25499: kaikkialla maassa. Tästa syystä olisi kokeil- titm ttilo- ja menoarvioesitykseen ker- 25500: tava myöskin esim. meijereiden yhteyteen tamenona 70 miljoonan markan määrä- 25501: perustettavilla pienemmillä viherrehun val- rahan, josta 30 miljoonaa markkaa 25502: mistamoilla. Tämän takia olisikin tarpeen, käytettäisiin Maatalouden tutkimuskes- 25503: että viherrehun ja perunahiutaleiden valmis- kukselle ja Työtehoseuralle viherrehu- 25504: tusta kokeiltaisiin myöskin jonkun Lounais- ja perunahiutaleasian tutkimiseen 25505: Suomessa sijaitsevan meijerin yhteydessä. sekä erilaisten tutkimuksessa tarvitta- 25506: Tällaisen pienemmän joko toimivan tai vien korjuukoneiden ja työvälineiden 25507: toimintansa lopettaneen meijerin yhteyteen hankkimiseen ja 40 miljoonaa markkaa 25508: rakennettavan viherkuivaamon tai peruna- avustuksena maakunnallisten viker- 25509: hiutaletehtaan perustamiseen liittyy joka rehu- ja perunahiutalekoekuivaamojen 25510: tapauksessa melkoinen riski, joten kokeilu- perustamiseen joko Länsi-Uudelle- 25511: toiminnan rahoittamiseksi valtion tulo- ja maalle tai Lounais-Hämeeseen. 25512: menoarvioon olisi otettava sopivan suuruinen 25513: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 25514: 25515: Väinö E. Nieminen. Olli Aulanko. Mauri Seppä. 25516: A. F. Airo. Kalervo Saura. T. A. Wiherheimo. 25517: 604 25518: 25519: IX,29. - Toiv.al. N: o 244. 25520: 25521: 25522: 25523: 25524: Koivisto ym.: Kotimaisen sipuUn hintatakuun järjestämi- 25525: sestä. 25526: 25527: 25528: E d u s k u n n a 11 e. 25529: 25530: Vuosittain tuodaan maahamme huomatta- kannattavuus paranisi. Kun toisaalta keskus- 25531: vat määrät ulkolaista sipulia, vaikka sipulin liikkeet tai valtion viljavarasto keväällä teh- 25532: suhteen valtiovallan eräin toimenpitein voi- tyjen sopimuSten perusteella tietäisivät suun- 25533: taisiin päästä lähes kokonaan omavaraiseksi. nilleen sadon suuruuden, ne voisivat ryhtyä 25534: Erityisesti Koillis-Suomen alue soveltuu hy- rakentamaan sopiviin paikkoihin sipulinkui- 25535: vin sipulinviljelykseen, jotavastoin viljanvil- vaamoja ja -varastoja. Etelä-Suomen maa- 25536: jelys siellä on epävarmempaa, rypsistä ja so- taloudessa on takuuhintajärjestelmää menes- 25537: kerijuurikkaasta puhumattakaan. Sipulinvil- tyksellisesti käytetty mm. sokerijuurikkaasta, 25538: jelyksen laajentamista estää yhtäältä sen rypsistä ja mallasohrasta. Sen vuoksi tämä 25539: epävarma hinta ja toisaalta riittämättömät järjestelmä olisi ulotettava myöskin sipu- 25540: kuivaamo- ja varastotilat. Syksyisin hinta liin ja kohdistettava alueisiin, jotka ny- 25541: on kovin alhainen nousten myöhemmin kyisestä järjestelmästä jäävät osattomiksi. 25542: keväällä moninkertaiseksi. Asiaa voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 25543: huomattavasti auttaa sillä, että keväällä en- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25544: nen kylvökautta määrättäisiin kotimaiselle 25545: sipulille takuuhinta, joka olisi nykyisten kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25546: sihintojen keskivälillä. Sen seurauksena si- kotimaisen sipulin hintatakuun järjes- 25547: pulinviljelys huomattavasti laajenisi ja sen tämiseksi. 25548: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 25549: 25550: Erkki Koivisto. N. Kosola. R. Hallberg. 25551: Martti Salminen. Martti Miettunen. Olavi Lahtela. 25552: Markus Niskala. Matti Raipala. 25553: 605 25554: 25555: IX,30. - Toiv.al. N: o 245. 25556: 25557: 25558: 25559: 25560: Erkkilä. ym.: PohjQis-Suomen sipulinviljelystä haittaavien 25561: epäkohtien poistamisesta. 25562: 25563: 25564: E d u s k u n n a II e. 25565: 25566: Pohjois-Suomi on maamme vaikeimpia työt- Sipulinviljelystä harrastetaankin monissa 25567: tömyysalueita sen vuoksi, että maatalous on Pohjois-Pohjanmaan kunnissa huomattavassa 25568: siellä huomattavin työnantaja, eivätkä liian määrin, mutta pahana esteenä sen viljelyk- 25569: pieniksi pirstotut tilat näissä karuissa ilmas- sen laajentumiselle on sen markkinoimisen 25570: tollisissa oloissa voi antaa riittävää toimeen- epävakaisuus senkin vuoksi, että ulkomailta 25571: tuloa niille useinkin suurille perheille, jotka tuotua tavaraa on silloinkin tarjolla, kun 25572: noilla pienillä tiloilla asuvat. Ja kun teolli- kotimaista olisi riittävästi saatavissa. 25573: suutta ei ole, on rahanpuute se tekijä, joka Kun kotimainen sipulintuotanto ei vielä 25574: ajaa väestön suurin joukoin ansiotöiden ha- läheskään riitä tyydyttämään kulutusta ja- 25575: kuun, vaikka työtä omalla tilallakin olisi. kuten edellä on sanottu - sipuli on eräs 25576: Valtion kukkarosta myönnetään vuosittain niistä harvoista Pohjois-Suomen karussa il- 25577: miljardeja markkoja työttömyyden ja sanoi- mastossa menestyvistä pienviljelijäväestölle 25578: siko myöskin rahattomuuden torjuntaan, sopivista kasveista, jonka viljelyssä, kuivauk- 25579: mutta jatkuvasti molemmat pahat uhkaavat. sessa, varastoimisessa ja kaupanjärjestelyssä 25580: Olisi siis löydettävä pysyvämpiä keinoja, on olemassa sellaisia, jopa tuntemattomiakin 25581: joilla pienetkin viljelijät voisivat kotipelloil- tekijöitä, jotka pitäisi selvittää valtiovallan 25582: taan saada rahatuloja tarpeisiinsa. taholta, haluamme kiinnittää asiaan eduskun- 25583: Jo vuosikymmeniä on sipulinviljelyä har- nan huomiota. 25584: joitettu melkoisessa määrin Pohjois-Suomessa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 25585: aina Kuusamon korkeudelle saakka, ja on ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25586: todettu se hallan ja muutenkin pohjoisen vomuksen, 25587: karun ilmaston kestäväksi. 25588: Se on runsaasti työtä ja vaivaa vaativa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25589: kasvi, mutta niille, jotka sen viljelemisen menpiteisiin niiden epäkohtien poista- 25590: ,niksit" ovat oppineet, antaa se kohtalaisen miseksi, jotka haittaavat sipulinvilje- 25591: hyviä tuloksia suhteellisen pieniltä pinta- lyn suotuisaa kehitystä Pohjois-Suo- 25592: aloilta ja on siis erikoisen sopiva juuri pien- messa. 25593: viljelijätalouksien kasvi. 25594: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 25595: 25596: Eeli Erkldlä. Eemil Partanen. Matti Kekkonen. 25597: Eino Uusitalo. Kalle Kämäräinen, Olavi Lahtela. 25598: Veikko Savela. Hannes Paaso. Kerttu Saalasti. 25599: Matti Liinamaa. Artturi Jämsen. Niilo Ryhtä. 25600: IX,Sl. - Toiv.al. N: o 246. 25601: 25602: 25603: 25604: 25605: Erkkilä YJil.: Perunan viljelysmahdollisuuksien parantami- 25606: sesta Pohjois-Soomes$4-. 25607: 25608: 25609: E d u s k u n n a ll e. 25610: 25611: Peruna on osoittautunut sellaiseksi kas- Mutta joitakin keinoja asian hoitamiseksi 25612: vi:ksi, joka menestyy melko hyvin epäedulli- olisi keksittävä, niin suurimerkityksellinen se 25613: sinakin kesinä ja sitä voidaan viljellä hyvällä on vaikeuksissa elävälle Pohjois-Pohjanmaan 25614: menestyksellä Pohjois-Suomessakin. pienviljelijäväestölle. Kun perunaa siitä huo- 25615: Siika- ja Pyhäjokilaaksojen kunnat ovat limatta, vaikka kaikki viljelysedellytykset 25616: maamme pahimpia työttömyysalueita juuri ovat kotimaassa olemassa, tuotetaan ulko- 25617: sen vuoksi, että halla usein turmelee sadon. mailta, osoittaa se sitä, ettei asiaa ole riittä- 25618: Teollisuutta ei ole, tilat ovat liian pieniä ei- vän hyvin hoidettu ja perunan sekä sen ja- 25619: vätkä voi antaa toimeentuloa siinä työskente- losteiden ulkomainen tuotanto on kansan- 25620: levälle väelle, eikä ole löydetty ratkaisua, taloudellisesti epäedullista ja ikävää oman 25621: jolla viljelijät saisivat rahatuloja välttämåJt- maan tuotannon polkemista, josta on aihetta 25622: tömiin tarpeisiinsa. Rahan puute on se vält- mitä pikimmin päästä; myöskin valtiovallan 25623: tämätön paha, joka ajaa pienviljelijäväestön on syytä puuttua asiaan joko tukemalla pe- 25624: ansiotöiden hakuun, vaikka työtä omalla ti- runavarastojen rakentamista tai takuuhinnan 25625: lalla kyllä olisi. määräämis- ym. keinoilla edistää perunan 25626: Sen vuoksi olisi löydettävä sellaisia kas- viljelys- ja menekkimahdollisuuksia erikoi- 25627: veja, joiden menestyminen olisi melko var- sesti Pohjois-Suomessa. 25628: maa ja joilla olisi menelclrimahdollisuuksia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 25629: kohtuulliseen hintaan. Kuten edellä todettiin, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25630: peruna menestyy kohtalaisesti, mutta vähän- vomuksen, 25631: kin paremman sadon tullessa sen markkinoi- 25632: minen tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia - eikä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25633: hinnasta voi juuri puhua, niin olematon se menpiteisiin niiden vaikeuksien poista- 25634: on, kun lähiseudulla ei ole perunan jalostus- miseksi, jotka ovat esteenä perunan 25635: tehdasta, joka voisi olla suurempana osta- viljelyksen suotuisalle lwhitykselle 25636: jana, eikä kuljettaminen pitkien matkojen Pohjois-Suomessa. 25637: taakse ole mahdollista korkeiden rahtikustan- 25638: nusten vuoksi. 25639: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 25640: 25641: 25642: ~eli ~ltkj}ä. Eemi1 Partanen. Kerttu Saalasti. 25643: Eino Uusitalo. Ka.lle Kä.mirä.inen. Artturi. .Tåmsen. 25644: Veikko Savela.. Hannes Paa.so. Olavi Lahtela. 25645: Matti Liinamaa.. Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä. 25646: 607 25647: 25648: IX,32. - Toiv.al. N: o 247. 25649: 25650: 25651: 25652: 25653: :Kiviaho ym.: ViZjavuustutkimuksen edistämisestä. 25654: 25655: 25656: E d u s k u n n a 11 e. 25657: 25658: Viljavuustutkinmksella on tärkeä merkitys sen ottamatta tai jos ottavat, antavat ottaa 25659: maalajin, maan pH-luvun, kalkki~, kali- ja näytteitä vain niin vähän, että yksi näyte 25660: fosforipitoisuuden määrittelyssä. Kun maa- saattaa edustaa jopa 3-4 ha: n aluetta. Näin 25661: näytteiden tutkiminen maatalouskoelaitoksen harvaan otetuilla näytteillä ei ainakaan pien- 25662: maatutkimusosastolla v. 1949 aloitettiin, pe- tilojen tutkimuksen kannalta ole suurta mer- 25663: rittiin siitä 200 mk ha kohti tutkimusmak- kitystä, koska näyte edustaa liian suurta 25664: suina. Tällä maksulla otettiin jopa neljä peltoalaa. 25665: näytettä peltohehtaarilta ja puutarhamailta Näytteiden tutkimusmaksuissa pitäisi 25666: enemmänkin. päästä ainakin siihen, mikä se oli ennen 25667: Maatalouskoelaitoksen maatutkimusosasto vuotta 1952, jolloin näytteet tutkittiin maa- 25668: ei kuitenkaan varojoo puuttuessa pystynyt talouskoelaitoksen maatutkimusosastolla 200 25669: laajentamaan tutkimustaan. V. 1952 vilja- mk ha. Tähän pääseminen edellyttäisi val- 25670: vuustutkim.us siirtyi neuvontajärjestöjen pe- tion avustusta n. 500 mk hehtaaria kohti. 25671: rustamalla Viljavuuspalvelu Oy:lle. Tällöin Valtion taholta ei ole tuettu Viljavuuspal- 25672: tutkimusmaksUiksi tuli 350 mk näytteeitä ja velu Oy:tä, vaan päinvastoin peritty valtiolle 25673: sen lisäksi tuli 10 mk pikipaperipussin hinta veroa. Viljavuustutkimusta olisi syytä edis- 25674: ja tavallisesti 40 mk näytteen ottaneelle jär- tää, koska viljelysalastamme on tutkittu vain 25675: jestölle. Näytteen koko tutkimusmaksukai tuli n. 10%. 25676: siis keskimäärin 400 mk. Viime vuosina on Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 25677: näytteen tutkimuskustannukseksi tullut 275 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25678: mk elin. 900 mk hehtaarilta. 25679: Tutkimusmaksun muodostumisesta nam että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25680: korkeaksi on kahdessakin mielessä haittaa. viljavuustutkimuksen edistämiseksi ja 25681: Useimmat tilat pitävät koko kustannusta tutkimuskustannusten alentamiseksi 25682: niin korkeana, että jättävät koko tutkimuk- pientiloilla. 25683: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 25684: 25685: Aleksi Kiviaho. Toivo Antila. Judit Nederström-Lunden. 25686: 'Toivo Frinum.. Antti J. Ra.ntamaa.. Y~jö Murto. 25687: Arvo Sävelä. Irma Torvi. Y. Enne. 25688: Esa. Hietanen. A.a.rne Pulkkinen. :Martti Linna.. 25689: J. Mustonen. Veikko Rytkönen. Nestori Nlll'Dlinen. 25690: Matti Koivunen.. Anna-Liisa Tiekso. J. Eemeli Lakkala.. 25691: Eino Tainio. Kaino Haapa.nen. Toivo Niiranen. 25692: Pauli Puhakka. Pa.a.vo Aitio. Toivo Asvik. 25693: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi. Leo Suonpää. 25694: NiUo Nieminen. Antto Prunnila. Usko Seppi. 25695: Siiri Lehmonen. Eino Roine. Toivo Kujala. 25696: Eeli Erkkilä.. Hugo Mannila. H. Tamia.inen. 25697: 608 25698: 25699: IX,SS. - Toiv.al. N: o 248. 25700: 25701: 25702: 25703: 25704: Eskola. ym.: Rukiin aluehintajärjestelmän aikaansaamisesta. 25705: 25706: 25707: Eduskunnalle. 25708: 25709: Kotimaisen leipäviljan tuotanto on pienen- Leipäviljan viljelysalat ja satomäärät ovat 25710: tynyt sodan edelliseen tasoon verrattuna po. vuosina kehittyneet seuraavasti: 25711: 260 milj. kg eli 46%. Samalla on leipävilja- 25712: omavaraisuus laskenut alle 50 % :n. 25713: 25714: 1) Viljelysala 25715: Viljelyala 25716: Vuosi Ruis Syysvehnä Kevätvehnä Yht. Kokonaispeltoala 25717: ha ha ha ha ha 25718: 1936-39 ........ 232084 25927 89 997 348008 2 631192 1) 25719: 1953 ............ 91106 17 452 107 798 216 356 2 516435 25720: 1954 ............ 92752 21194 128 364 242 310 2 540248 25721: 1955 ............ 86081 20545 103 775 210401 2 565 715 25722: 1956 ............ 88472 24559 108106 221137 2 579 990 25723: 1957 (arvio) 85432 23670 89 538 198 640 2 596146 25724: 1958 (arvio) 63 395 6 521 25725: 25726: 2) Sato 25727: Yhteensä 25728: Vuosi Ruis Syysvehnä Kevätvehnä ruis ja vehnä 25729: kg/ha yht. tn kg/ha yht. tn kg/ha yht. tn tn 25730: 1936-39 ........ 1519 353 414 1999 52004 1763 157 763 563181 25731: 1953 ............ 1425 129 861 1915 33413 1711 184492 347 766 25732: 1954 ............ 1424 132 083 1786 37 859 1538 197 534 367 476 25733: 1955 ............ 1379 118 733 1657 34057 1499 155 639 308429 25734: 1956 ............ 1398 123 742 1859 45 659 1415 153 047 322448 25735: 1957 (arvio) .... 1542 131759 1687 39 952 1637 146 582 318 293 25736: 25737: Kansanhuollollisesti on tällainen kehitys kiin viljelyyn on kuitenkin meillä riittä- 25738: huolestuttava. Myös maatalouden kannalta viä edellytyksiä aina Pohjois-Pohjanmaalle 25739: on nykyinen tuotannon tasapainottomuus saakka. Rukiin viljelyn laajentamispyrki- 25740: kielteinen jopa vaarallinen ilmiö. Tämän mykset olisi keskitettävä lähinnä niille 25741: vuoksi olisi käytettävä eri keinoja, jotta ti- alueille, joissa ruis menestyy, mutta joissa 25742: lanne voitaisiin ratkaisevasti ja pysyväisesti vehnän viljely on jo epävarmaa. Eräissä 25743: parantaa. maataloutta lähellä olevissa elimissä on 25744: Suurin taantuminen on tapahtunut tär- eräänä keinona rukiin viljelyn laajentami- 25745: keimmän leipäviljan, rukiin, kohdalla. Ru- seksi ajateltu hintaporrastusta. Alustavasti 25746: 25747: 1) v. 1939. 25748: IX,33. - Eskola ym. 609 25749: 25750: voitaisiin ottaa käytäntöön seuraavanlainen paleen sopimusrukiin vastaanottotodistusta, 25751: aluehintajärjestelmä. jonka perusteella viljavarasto maksaa liik- 25752: Aluejako: keelle ns. lisähinnan. Omiin varastoihin vas- 25753: taanotetusta sopimusrukiista viljavarasto 25754: Valtakunta jaetaan kahteen alueeseen raja- maksaa normaalisen hinnan sekä lisähinnan. 25755: linjalla, joka kulkee suunnilleen Merikarvia, Lisähinnan maksamiseen tarvittavat varat 25756: Tampere, Lahti, Kouvola, Lappeenranta. Ra- olisi myönnettävä budjettivaroista. Varojen 25757: jan pohjoispuolella rukiin hinta on (n. 5 mk/ tarve olisi n. 100-200 milj. mk vuodessa. 25758: kg) kalliimpi kuin sen eteläpuolella. Valtion viljavaraston toimisto hoitaa lisä- 25759: Toiminta käytännössä: hintaa koskevat tilitykset ja budjettimäärä- 25760: Valtion viljavarasto tekee rajan pohjois- rahoja koskevat laskelmat. 25761: puolella olevien viljankeräilyliikkeiden kanssa Käytännössä oleva Pohjois-Suomen sopi- 25762: rukiin hankintasopimuksia, joiden sopimus- mus ohran viljelystä on voitu tämän suun- 25763: ehtojen mukaan ko. liike sitoutuu hankki- taisen järjestelmän avulla hoitaa moitteetto- 25764: maan rajan pohjoispuolisen alueen viljeli- masti. 25765: jöiltä sopimusta koskevan rukiin ja toimit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 25766: tamaan sen joko kauppajauhatusta suoritta- kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivomuk- 25767: ville myllyille tai valtion viljavarastolle sen sen: 25768: antaman toimitusmääräyksen perusteella. Ke- 25769: räilyliikkeen on kirjanpitonsa nojalla pystyt- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 25770: tävä selvittämään, keneltä viljelijältä ruis on toimenpiteisiin sellaisen aluehintajär- 25771: ostettu. Mylly maksaa sanotusta sopimus- jestelmän aikaansaamiseksi, että ru- 25772: rukiista liikkeelle normaalisen hinnan ja lä- kiin viljely varsinaisella rukiin viljely- 25773: hettää samalla viljavarastolle yhden kap- alueella ratkaisevasti lisääntyisi. 25774: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 25775: 25776: Kusti Eskola. Ale Holopainen. Matti Miikki. 25777: Kauno Kleemola. Niilo Ryhtä. Kalle Kämäräinen. 25778: Eeli Erkkilä. Wilja.m Sarjala. Veikko Savela. 25779: 25780: 25781: 25782: 25783: 77 E 6S7/5'8 25784: 610 25785: 25786: IX,34. - Toiv.al. N:o 249. 25787: 25788: 25789: 25790: 25791: Salminen ym.: Hintalisän maksamisesta Etelä-Suomen poh- 25792: joispuolella tuotetusta rukiista. 25793: 25794: 25795: E d u s kun n a 11 e. 25796: 25797: Suomen syömäviljan tuotanto on alentu- uudestaan elpymään. Tämä olisi mahdollista 25798: nut vuosi vuodelta ollen nyt enää vain noin siten, että ru'kiille järjestettäisiin erityinen 25799: 40 % kokonaiskulutuksesta. Samanaikaisesti hint81kiihoke siinä osassa maata, missä veh- 25800: on maidontuotanto lisääntynyt ja aiheutta- nän laaja viljely ei ole kyllin varmaa. 25801: nut valtion taloudelle vientipalkkioiden muo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 25802: dossa suuria vaikeuksia. Siksi oli-si maatalou- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 25803: den tuotantosuuntaa muutettava niin, että muksen, 25804: syömäviljan viljelyä lisättäisiin, jolloin paine 25805: maidontuotantoon vähenisi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 25806: Syömäviljoistamme nyt eniten viljelty että Etelä-Suomen pohjoispuolella tuo- 25807: vehnä ei ole kyllin viljelysvarma kuin Etelä- tetusta ja kauppaan saatetusta rukiista 25808: Suomessa. Jottei laajasta osasta muuta Suo- maksettaisiin erikoinen hintalisä sa- 25809: mea muodostuisi tyhjiötä syömäviljan tuo- maan tapaan kuin viime vuosina on 25810: tantoon nähden, olisi ryhdyttävä sellaisiin tehty Pohjois-Suomessa tuotetun ohran 25811: toimenpiteisiin, että rukiinviljely saataisiin suhteen. 25812: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 25813: 25814: Martti Salminen. Kalervo Saura. A. F. Airo. 25815: Väinö E. Nieminen. N. Kosola. Mauri Seppä. 25816: Mikko Asunta. R. Hallberg. Saara Forsius. 25817: 611 25818: 25819: IX,35. - Toiv.al. N: o 250. 25820: 25821: 25822: 25823: Saura ym.: Toimenpiteistä leipäviljan kaksihintajärjestelmän 25824: poistamiseksi. 25825: 25826: E d u s k u n n a 11 e. 25827: 25828: Maamme maatalous on viime vuosina jou- 16% ja yli 50 ha:n tiloilla 17.2 %. Vuonna 25829: tunut varsin vaikeaan tilanteeseen sen täh- 1956 olivat vastaavat luvut 5.6 %, 9.3 %, 25830: den, että kotimaisen maataloustuotannon ja 10.9% ja 17%. 25831: kulutuksen välillä vallitsee epäsuhde. Sen on 1930-luvun lopulla ei meillä ollut mainit- 25832: ennen kaikkea aiheuttanut nopeasti paisunut tavia eroja leipäviljan prosentuaalisessa osuu- 25833: vointuotanto ja vientivaikeudet, joita voin dessa eri kokoisilla tiloilla. Kun viljan kaksi- 25834: kotimaisen kulutuksen väheneminen on lisän- hintajärjestelmää alettiin toteuttaa vuoden 25835: nyt. Samanaikaisesti on leipäviljan tuotan- 1953 lopulla, alkoi leipävilja-ala oleellisesti 25836: nossa omavaraisuus laskenut alle 40 % : n. supistua pienillä tiloilla, joiden peltoala on 25837: Vuonna 1957 oli leipäviljalla enää vain alle 10 ha. Muilla tiloilla on leipäviljan osuus 25838: 198 640 ha eli 7.6% peltoalasta, kun vas- viime vuosina ollut sitä vastoin suunnilleen 25839: taava luku v. 1939, jolloin leipäviljan viljely samalla tasolla kuin 1950-luvun alussa ja suu- 25840: oli suurimmillaan, oli 354 068 ha eli 13.5 %- rimmilla tiloilla jopa samalla tasolla kuin 25841: Jos asetamme tavoitteeksi 75 prosentin leipä- 1930-luvun lopulla. Kun 2-10 ha peltoa kä- 25842: viljaomavaraisuuden saavuttamisen, mitä sittävillä tiloilla on peltoa yhteensä n. 1 milj. 25843: tässä vaiheessa voimme pitää suositeltavana, ha, on leipäviljan viljelyn supistaminen mer- 25844: olisi rukiin ja vehnän alaa lisättävä yli kinnyt yksin näillä n. 87 000 hehtaarin siir- 25845: 200 000 hehtaarilla. tymistä rehuntuotantoon, mikä on tiennyt 25846: Jo muutaman vuoden ajan on maidon ja useiden miljoonien kilojen lisäystä vointuo- 25847: leipäviljan hintasuhdetta viljan eduksi muut- tannossa. Tämä on luonnollisesti lisännyt 25848: tamalla pyritty vähentämään painetta mai- niitä vaikeuksia, joita voinviennissä ja sa- 25849: dontuotannossa, mutta tulokset tästä toimen- malla koko maidontuotannon ja sen hinta- 25850: piteestä ovat toistaiseksi olleet varsin vaati- tason turvaamisessa on parin viime vuoden 25851: mattomia osaksi epäedullisista sääolosuhteista aikana yhä selvemmin jouduttu toteamaan. 25852: johtuen. Suurimpana leipävilja-alan lisään- Lisäksi on huomattava, että viljan kaksi- 25853: tymistä rajoittavana tekijänä erikoisesti pie- hintajärjestelmä on vähentänyt valtion tuloja 25854: nemmillä tiloilla on kuitenkin ollut viljan vajaalla 5 mrd. markalla vuosittain. Viljan 25855: kaksihintajärjestelmä. Viljelijöille ei ole ollut kaksihintajärjestelmän vaikutus ulottuu maa- 25856: taloudellisesti kannattavaa viljellä leipäviljaa taloutemme tuotantosuuntakysymyksen lisäksi 25857: edes omaa kulutusta varten, kun kaupasta myös valtion talouteen, mikä sen tasapainot- 25858: on saanut ostaa jauhoja huomattavasti hal- tamisen kannalta on myös varteenotettava 25859: vemmalla 'kuin tuottajahintataso on edellyttä- näkökohta. 25860: nyt. Tämä ilmenee hyvin selvästi kirjanpito- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 25861: tilojen tuloksista, jotka muodostavat ainoan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25862: tilaston asiantilan numerolliseen selvittämi- 25863: seen. Vuosina 1937-39 oli peltoalasta leipä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 25864: viljalla alle 10 ha:n tiloilla 14.6 %, 10-25 toimenpiteisiin leipäviljan kaksihinta- 25865: ha:n tiloilla 14.3 %, 25-50 ha:n tiloilla järjestelmän poistamiseksi. 25866: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 25867: 25868: Kalervo Saura. A. F. Airo. Saara Forsius. 25869: Martti Salminen. Olli Aulanko. Mauri Seppä.. 25870: Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta. N. Kosola. 25871: 612 25872: 25873: IX,36. - Hemst.mot. N: o 251. 25874: 25875: 25876: 25877: 25878: Korsbäck m. fl.: Angående utredning och åtgärder för främ- 25879: jande av pälsdjursaveln. 25880: 25881: 25882: Till Riksdagen. 25883: 25884: Ett av våra svåraste inrikesproblem nu USA-dollar och 1956 omkring 1.7 milj. 80% 25885: och så långt man kan blicka in i :framtiden av hela minkproduktionen säljes till USA. 25886: är bristen på tillräckliga arbets- och utkomst- Med hänsyn till den permanenta bristen på 25887: möjligheter :för vårt :folk och den därav :för- hård valuta är även detta valutatillskott av 25888: orsakade arbetslösheten och den omiattande betydelse för landets ekonomi. 25889: emigrationen :från vissa delar av vårt land. Naturliga förutsättningar finnes för att 25890: Denna brist är i många avseenden en onatur- ytterligare utveckla pälsdjursaveln, som ännu 25891: lig :företeelse. Allmänt sett bör det finnas na- lider av många brister. En på vetenskaplig 25892: turliga :förutsättningar :för att bereda t. o. m. grund ordnad försöks- och förädlingsverk- 25893: en större be:folkning än den nuvarande till- samhet borde bl. a. åstadkommas. Nödvän- 25894: räckliga möjligheter till produktivt arbete. dig vore också en veterinärmedicinsk råd- 25895: I strävandena häriör är det nödvändigt att givning och handledning samt en teoretisk 25896: tillvarataga också de möjligheter som står till och praktisk rådgivningsverksamhet i tek- 25897: buds inom mindre om:fattande näringsgrenar. niska och ekonomiska avelsfrågor. 25898: En sådan är bl. a. pälsdjursproduktionen. Då statsmakten hittills icke ägnat dessa 25899: Trots sitt ringa om:fång har pälsdjurssköt- m. fl. med pälsdjursaveln sammanhängande 25900: seln och särskilt minkaveln blivit en viktig frågor någon uppmärksamhet, :föresläs med 25901: inkomstkälla :för såväl yrkesutövarna själva hänvisning tili vad som ovan an:förts, att 25902: som för hela landet. Antalet minkgårdar ut- riksdagen ville besluta hemställa, 25903: gör omkring 1 500 och djurbeståndet om- 25904: kring 210 000. Produktionsvärdet av avels- att regeringen skyndsamt låter ut- 25905: djur och skinn stiger till i runt tal 1 000 reda vad som kan göras för främjande 25906: milj. mk per år. Exportvärdet av avelsdjur av pälsdjursaveln och vidtager av ut- 25907: och skinn utgjorde 1955 närmare 2 milj. redningen påkallade åtgärder. 25908: Helsingfors den 5 augusti 1958. 25909: 25910: Verner Korsbäck Alwar Sundell. 25911: J. A. Jungarå. Sven Högström. 25912: Grels Teir. 25913: 613 25914: 25915: IX,36. - Toiv.al. N: o 251. 25916: Suomennos. 25917: 25918: 25919: 25920: 25921: Korsbäck ym.: Selvityksestä ja toimenpiteistä turkiseläin- 25922: viljelyn edistämiseksi. 25923: 25924: 25925: E d u s kun n a U e. 25926: 25927: Riittävien työ- ja toimeentulomahdolli- dollaria ja 1956 noin 1.7 miljoonaa. 80% 25928: suuksien puuttuminen kansaltamme ja siitä koko minkkituotannosta myytiin Yhdysval- 25929: johtuva työttömyys ja laaja muuttoliike mää- toihin. Ottaen huomioon kovan valuutan py- 25930: rätyistä osista maatamme on n~, ja niin syvän puutteen. on tälläkin valuutanlisällä 25931: pitkälle kuin voidaan tulevaisuuteen nähdä, merkitystä maan taloudelle. 25932: vaikeimpia sisäisiä kysymyksiämme. Tämä Turkiseläinviljelyn, jota vielä monet puut- 25933: puute on monessa suhteessa luonnoton ilmiö. teet haittaavat, edelleen kehittämiselle on 25934: Yleisesti katsoen täytyy olla luonnollisia olemassa luonnollisia edellytyksiä. Muun 25935: edellytyksiä riittävien mahdollisuuksien jär- muuassa pitäisi saada aikaan tieteelliselle 25936: jestämiseksi tuottavaan työhön vieläpä ny- pohjalle järjestetty IJ.rokeilu- ja jalostustoi- 25937: kyistä suuremmalle väestölle. Näissä pyrki- minta. Myös olisi välttämätöntä eläinlääke- 25938: myksissä on välttämätöntä ottaa vaarin myös tieteellinen neuvonta ja ohjaus sekä tieto- 25939: ne mahdollisuudet, jotka ovat käytettävissä puolinen ja käytännöllinen neuvontatoiminta 25940: vähemmän laajoissa elinkeinonhaaroissa. Eräs teknillisissä ja taloudellisissa kysymyksissä. 25941: sellaisia on mm. turkiseläintuotanto. Kun valtiovalta ei tähän mennessä ole 25942: Vähäisestä laajuudestaan huolimatta on kiinnittänyt mitään huomiota näihin ym. 25943: turkiseläinten hoito ja erityisesti minkinkas- turkiseläinviljelyyn Uittyviin kysymyksiin, 25944: vatus muodostunut tärkeäksi tulolähteeksi ehdotetaan edellä esitettyyn viitaten edus- 25945: niin hyvin ammatin harjoittajille itselleen kunnan hyväksyttäväksi toivomus, 25946: kuin kdlro maalle. Minkkitarhojen lukumäärä 25947: on nyt noin 1 500 ja eläinkanta noin 210 000. että hallitus kiireellisesti selvityt- 25948: Siitoseläinten ja nahan tuotantoarvo nousee täisi, mitä voidaatn, tehdä turkiseläin- 25949: pyörein luvuin 1 000 miljoonaan markkaan v~1jelyn edistämiseksi, ja ryhtyisi sel- 25950: vuodessa. Siitoseläinten ja nahkojen vienti- vityksen aiheuttamiin toimenpiteisiin. 25951: arvo oli 1955 lähimain 2 miljoonaa USA: n 25952: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 25953: 25954: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 25955: J. A. Jungarå. Sven Bögström. 25956: Grels Teir. 25957: 614 25958: 25959: IX,37.- Hemst.mot. N:o 252. 25960: 25961: 25962: 25963: 25964: Backlund m. fl.: Angående grundande av en fiskkonserve- 25965: ringsfabrik i Sideby. 25966: 25967: 25968: T i ll R i k s d a g e n. 25969: 25970: Den österbottniska kusttrakten har sedan betjäna fiskarbefolkningen säväl i de svensk- 25971: gammalt bebotts av en befolkning, som tili spräkiga kustområdena i södra österbotten 25972: en betydande del haft sin utkomst av fiske. som de finskspråkiga frän Sideby söderut. 25973: På senare tid har emellertid fiskerinäringen En sädan fabrik skulle i hög grad bidraga 25974: blivit efter övriga näringar i utvecklingen till att trygga fiskarbefolkningens utkomst 25975: och en stor del av de forna fiskarna har och även i övrigt skapa ökade sysselsätt- 25976: varit tvungna att söka sig till andra närings- ningsmöjligheter i Sideby kommun, som är 25977: grenar eller emigrera. En av orsakerna en av de sämst lottade i detta avseende. 25978: till eftersläpningen har varit bristen på mo- Hänvisande till ovanstäende, föreslår där- 25979: derna uppbevarings- och förädlingsmöjlighe- för undertecknade, att riksdagen ville besluta 25980: ter vad fiskefångsterna beträffar. hemställa, 25981: Denna utveckling har varit beklaglig ur 25982: såväl näringspolitisk som sysselsättningssyn- att regeringen måtte skrida till åt- 25983: punkt. Det är därför nödvändigt att åtgär- gärder för att undersöka möjlighe- 25984: der med det snaraste vidtas för att i berörda terna och förutsättningarna för grun- 25985: avseende förbättra situationen. En fabrik dandet av en fiskkonserveringsfabrik i 25986: för konservering av fisk skulle om den pla- Sideby kommun. 25987: cerades exempelvis i Sideby kommun kunna 25988: Helsingfors den 12 augusti 1958. 25989: 25990: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik 25991: 615 25992: 25993: IX,37. - Toiv.al. N:o 252. 25994: Suomennos. 25995: 25996: 25997: 25998: 25999: Backlund ym.: Kalasäilyketehtaan perustamisesta Siipyyhyn. 26000: 26001: 26002: E d u s k u n n a 11 e. 26003: 26004: Eteläisen Pohjanmaan rannikkoseutua on merkiksi Siipyyn kuntaan,, hyödyttää kalas- 26005: vanhastaan asunut väestö, joka huomattavalla tajaväestöä sekä eteläisen Pohjanmaan ruot- 26006: osaltaan on saanut toimeentulonsa kalastuk- sinkielisillä rannikkoalueilla että suomenkieli- 26007: sesta. Viime aikoina on kalastuselinkeino kui- sillä alueilla Siipyystä etelään. Sellainen 26008: tenkin jäänyt kehityksessä jälkeen muista tehdas auttaisi suuressa määrin turvaamaan 26009: elinkeinoista, ja entisistä kalastajista on suu- kalastajaväestön toimeentuloa ja muutenkin 26010: ren osan ollut pakko ha:keutua muihin elin- luomaan lisää työllisyysmahdollisuuksia Sii- 26011: keinoihin tai muuttaa pois. Eräänä syynä pyyn kunnassa, joka tässä suhteessa on kaik- 26012: jälkeen jäämiseen on ollut kalansaaliiden ny- kein huono-osaisimpia. 26013: kyaikaisten säilytys- ja jalostusmahdollisuuk- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet 26014: sien puuttuminen. ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toi- 26015: Tämä kehitys on oNut valitettavaa niin vomuksen, 26016: elinkeinopoliittiselta kuin työllisyyskannal- 26017: takin. Sen vuoksi on välttämätöntä ryhtyä että hallitus ryhtyisi tome.npiteisiin 26018: mitä pikimmin toimenpiteisiin tilanteen pa- Siipyyn kuntaom, sijoitettavan kalasäi- 26019: rantamiseksi kosketellussa suhteessa. Kala- lyketehtaan perustamismahdoUisuuk- 26020: säilyketehdas voisi, jos se sijoitettaisiin esi- sien ja -edellytysten tutkimiseksi. 26021: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 26022: 26023: Georg ·Backlund. Gösta Bosenberg. Toivo .lsvik. 26024: 616 26025: 26026: IX,SS. - Toiv.al. N: o 253. 26027: 26028: 26029: 26030: 26031: Jaakkola ym.: Toimenpiteistä hirvikannan vähentämiseksi. 26032: 26033: 26034: E d u s k u n n a ll e. 26035: 26036: :Metsiemme tuoton kohottaminen on sellai- pauksissa tyhjäksi koko metsänuudistustoi- 26037: nen suurtehtävä, jaka vaatii paljon työtä, menpiteet sekä aiheuttavat myöskin peltovil- 26038: varoja ja aikaa, mutta on paras tae kan- jelY'ksille suuria vahinkoja. Sen vuoksi olisi 26039: samme taloudellisen kehityksen ja hyvinvoin- ryhdyttävä riittävästi kaatolupia myöntä- 26040: nin turvaamiseksi. V ajaatuottoisten ja pal- mällä nopeasti rajoittamaan hirvikantaa niin 26041: jaaksihakattujen metsäalojen tuottokuntoon vähiin, että ne eivät tuhoaisi arvokasta työtä 26042: saattamiseksi on jo tähän mennessä saavu- metsätaloutemme kehittämiseksi eivätkä ai- 26043: tettu sellaisia tuloksia, että sekä keinollisen heuttaisi suuria satotappioita peltoviljelyk- 26044: metsänuudistamisen avulla että luonnonsie- sille. 26045: mennyksen tuloksina on metsissämme erittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26046: kauniita tairoistoja ja nuoria metsiä. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 26047: Viime aikoina on herättänyt yhä lisäänty- muksen, 26048: vää katkeruutta metsänomistajien ja sen kun- 26049: nostamisesta huolehtivien kansalaisten kes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26050: kuudessa hirvien tairoistoille aiheuttamat tu- menpiteisiin hirvikannan vähentämi- 26051: hot, jotka varsinkin Länsi-Suomessa, yhä li- seksi niin vähiin, että metsien taimis- 26052: sääntyvän hirvikannan tairoistoille aiheutta- tot ja pellot saataisiin säästymään nii- 26053: mien vahinkojen vuoksi, tekevät useissa ta- den tuhoilta. 26054: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 26055: 26056: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. Mauno Jussila. 26057: 617 26058: 26059: I.X,39. - Toiv.al. N: o 254. 26060: 26061: 26062: 26063: 26064: Forsius ym.: V akioidun kulutusmaidon rasvapitoisuuden ko- 26065: rottamisesta. 26066: 26067: 26068: E d u s k u n n a ll e. 26069: 26070: Voin ylituotantopulma on tällä hetkellä taa 1.2-1.5 milj. kiloa edellyttäen, että ku- 26071: maataloutemme vaikeimmin ratkaistavia on- lutusmaidon käyttö pysyy ennallaan. Tämä 26072: gelmia. Maatalouden tuotantosuuntauksen toimenpide vähentäisi voin vientitarvetta 26073: tarkistamisen ohella on käytettävä kaikki 5-10 prosenttia. Samanaikaisesti vientipalk- 26074: mahdolliset keinot niin kutsutun rasvakrii- kiorasitus vähenee, mikä on eduksi sekä val- 26075: sin selvittämiseksi. - Tilannetta kuvaavat tiotaloudelle että maataloustuottajille. Vakio- 26076: voinvientiluvut, jotka olivat satovuonna 1956 maidon rasvaprosentin !korottaminen olisi 26077: -57 19.4 milj. kiloa, satovuonna 1957-58 myös kuluttajien toivomusten mukainen. 26078: 22.3 milj. ja tulevana satovuonna asiantunti- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 26079: joiden mukaan noin 15 milj. 'kiloa. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26080: Eräs keino rasvamenekin lisäämiseksi on mUksen, 26081: vvkioidun kulutusmaidon rasvapitoisuuden 26082: kohottaminen. Vakiomaidon rasvaprosentti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26083: on tällä hetkellä 3.5 ja korottamalla se esim. toimenpiteisiin vakioidun kulutusmai- 26084: 4 prosenttiin, voitaisiin vointuotantoa supis- don rasvapitoisuuden korottamiseksi. 26085: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 26086: 26087: Saara Forsius. N. Kosola. Mauri Seppä. 26088: 26089: 26090: 26091: 26092: 78 E 68'7/58 26093: 618 26094: 26095: IX,40. - Toiv.al. N: o 255. 26096: 26097: 26098: 26099: 26100: Miettunen ym.: Maidon hintaporrastuksen jyrkentämisestä 26101: Pohjois- ja Itä-Suomen tukialueella. 26102: 26103: 26104: E d u s k u n n a 11 e. 26105: 26106: Maatalouden tuotanto-olosuhteet Pohjois- hintaporrastusta nykyisellä tukialueelia jyr- 26107: ja Itä-Suomessa ovat siinä määrin rajoitetut, kennettävä tukea lisäämällä. Samalla olisi 26108: että karjatalous muodostaa siellä melkein yk- nostettu maidontuotannon tuki kytkettävä 26109: sinomaisen tulolähteen maataloudessa. Kun maidon hintaan siten, että sen suhteellinen 26110: tämä alue ei pääse osalliseksi monipuolisem- osuus maidon hinnan noustessa pysyisi muut- 26111: man myyntituotannon eduista, ja kun tuo- tumattomana. 26112: tantokustannukset ovat siellä korkeammat, on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 26113: tätä pyritty tasoittamaan alueittain porraste- kunnan hyväksyttäviilksi toivomuksen, 26114: tulla Pohjois- ja Itä-Suomen maidontuotan- 26115: non tukijärjestelmällä. että hallitus rukiin hintaporrastus- 26116: Hintaporrastus nykyisellään ei kuitenkaan järjestelmän toteuttamisen yhteydessä 26117: kykene riittävästi tasoittamaan alueen kor- suorittaisi Pohjois- ja Itä-Suomen mai- 26118: keampia tuotantokustannuksia ja heikompia dontuotannon tukialueella porrastuk- 26119: maatalouden tuotantoedellytyksiä. Kun par- sen jyrkentämisen tukea lisäämällä ja 26120: haillaan suunnitellaan rukiin hintaporrastus- ryhtyisi samalla toimenpiteisiin koro- 26121: järjestelmää, joka maan keskiosissa ja nykyi- tetun tuen sitomiseksi maidon hintaan 26122: sen maidontuotantotukialueen eteläosissakin siten, että sen suhteellinen osuus mai- 26123: parantaisi maatalouden asemaa, olisi sen to- don hinnasta sä~"lyisi hinnan kohotessa 26124: teuttamisen yhteydessä alueittaista maidon muuttumattomana. 26125: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 26126: 26127: Martti Miettunen. Olavi Lahtela.. Markus Niska.la.. 26128: Matti Kekkonen. Erkki Koivisto. 26129: 619 26130: 26131: IX,41. - Toiv.al. N: o 256. 26132: 26133: 26134: 26135: 26136: Vennamo: Kotivoin valmistajain aseman parantamisesta. 26137: 26138: 26139: E d u s k u n n a 11 e. 26140: 26141: Kun maassamme edelleen joudutaan val- kuin meijeriin maitonsa toimittavat, niin eh- 26142: mistamaan kotivoita maidontuottajista riip- dotan !kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi 26143: pumattomista syistä joko tie- ja kuljetus- toivomuksen, 26144: yhteyksien puuttumisen vuoksi tai syrjäisen 26145: aseman ja tuotannon vähäisyyden takia, ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26146: kun näistä ja niihin verrattavista syistä edel- asian vaatimiin toimenpiteisiin koti- 26147: leenkin varsin lukuisat pienviljelijät nimen- voin valmistajain saattamiseksi oikeu- 26148: omaan maamme syrjäseuduilla joutuvat sen denmukaiseen ja tasapuoliseen ase- 26149: vuoksi taloudellisesti kärsimään, että 'koti- maan ns. meijerivoin maidon tuotta- 26150: voin tuottaja on maidosta saamaansa ansioon jiin verrattuna. 26151: nähden huomattavasti heikommassa asemassa 26152: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 26153: 26154: Veikko Vennamo. 26155: 620 26156: 26157: IX,42. - Toiv.al. N:o 257. 26158: 26159: 26160: 26161: 26162: Lahtela. ym. : Valtion maiden asuttamisen jouduttamisesta. 26163: 26164: 26165: E d u s k u n n a 11 e. 26166: 26167: Pohjois-Suomessa kohdistuu asutustoiminta tetaan suuresti heidän toimeentuloedellytyk- 26168: melkein yksinomaisesti valtion maille, koska siään. Kun metsähallituksen jarrutustoiminta 26169: siellä ei tähän tarkoitukseen ole muuta maata lisää Pohjois-Suomen työttömyyttä, pitää vil- 26170: saatavissa. Luulisi näinollen, ettei maanomis- jelyskelpoisia soita mitään tuottamattomassa 26171: tajan, valtion toimesta jarruteta asutustoi- h10nnon tilassa ja aiheuttaa virastoille ja 26172: mintaa, koska sitä suoritetaan valtion itsensä virkamiehille hyödytöntä työskentelyä, on sen 26173: toimesta. Näin ei kuitenkaan käytännössä lopettaminen valtakunnan edun mukaista. 26174: ole, vaan valtion viraston Ason toimittamaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 26175: asuttamista jarruttaa suuresti se, että toinen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 26176: valtion virasto metsähallitus käyttää melkein muksen, 26177: poikkeuksetta valitusoikeuttaan. Tästä joh- 26178: tuu, että nytkin sadat maansaantiin oikeu- että hallitus kiireenisesti ryhtyisi 26179: tetut odottavat oman tilan viljelijöiksi pää- toimenpiteisiin, joilla valtion maiden 26180: syään. Ihmisiä, jotka haluaisivat saada oman asuttaminen saadaan joustavammaksi 26181: kodin ja hankkia elantonsa maatalouden har- ja metsähallituksesta riippumatto- 26182: joittajina, kiusataan turhanpäiten ja vaikeu- maksi. 26183: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 26184: 26185: Olavi Lahtela. Matti Miikki. :Markus Niskala. 26186: Eemil Parta.nen. Antti J. Ra.ntamaa. Kusti Eskola. 26187: Matti Kekkonen. 26188: 621 26189: 26190: IX,43. - Toiv.al. N: o 258. 26191: 26192: 26193: 26194: 26195: Ryhtä: Asutusteiden parantamisesta Kuusamon, Pudasjär- 26196: ven ja Taivalkosken kunnissa. 26197: 26198: 26199: E d u s k u n n a ll e. 26200: 26201: Kuusamon ja Sallan maanhankintalain toi- den huoltajia, niin heillä ei ole mitään talou- 26202: meenpanon yhteydessä, jolloin suoritettiin dellisia mahdollisuuksia asutusteiden kunnos- 26203: mainittujen kuntain luovutetulta alueelta tamiseen ilman valtiovallan tukea. Senvuoksi 26204: siirtyvän siirtoväen asuttamistoimenpiteitä, olisikin nämä sekä siirtoväen asutustoimin- 26205: jouduttiin mm. Kuusamossa rakentamaan nassa että myöskin vanhan asuttamistyön yh- 26206: useita asutusteitä niille asutusalueille, joihin teydessä rakennetut ja nyt rappeutuneet asu- 26207: tätä siirtoväkeä sijoitettiin. Nämä asutustiet tustiet kunnostettava kiireellisesti valtion va- 26208: rakennettiin kuitenkin silloisten määräysten roilla, käyttämällä tähän tarkoitukseen joko 26209: mukaan varsin kevyesti ja tästä johtuen on- työllisyysvaroja tai varaamaila erikoinen 26210: kin suurin osa näistä asutusteistä tällä het- määräraha rappeutuneiden asutusteiden pe- 26211: kellä varsin heikossa kunnossa. Useat puu- ruskorjauksia varten. 26212: sillat ja puusta rakennetut siltarummut ovat Edellä olevaan viitaten ·ehdotankin kun- 26213: jo lahonneita ja rikkoutuneita ja tiepenkka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26214: on myöskin monin paikoin painunut tai kulu- muksen, 26215: nut siinä määrin, että useat tiet ovat jo rap- 26216: peutuneet melkein käyttökelvottomaksi. Sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26217: moin ovat Pudasjärvellä ja Taivalkoskella toimenpiteisiin Kuusamon, Pudasjär- 26218: vanhoilla asutusalueilla asutustiet niin huo- ven ja Taivalkosken kunnissa olevien 26219: nossa kunnossa, että näidenkin teiden kun- rappeutuneiden ja heikkokuntoisten 26220: nostamiseen olisi kiireesti ryhdyttävä. asutusteiden parantamiseksi kulkuke"l- 26221: Kun mainituilla asutusalueilla asuvat vil- poisiksi. 26222: jelijät ovat vähävaraisia ja suurten perhei- 26223: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 26224: 26225: Niilo Ryhtä. 26226: 622 26227: 26228: IX,44. - Toiv.al. N:o 259. 26229: 26230: 26231: 26232: 26233: Miettunen ym.: Asutustien rakentamisesta Simojärven länsi- 26234: rannalle Posi011r-Ranuan maantiestä Pohjaslahden-Ra- 26235: nuan maantiehen. 26236: 26237: 26238: E d u s k u n n a ll e. 26239: 26240: Maantien rakentaminen Ranuan kirkolta säksi alueella on myöskin uusia asutusmah- 26241: Pohjaslahteen on työttömyystyönä saatu hy- dollisuU!ksia, olisi tie saatava rakennetuksi 26242: välle alulle ja tullaan suunnitelman edellyt- asutustienä. 26243: tämällä tavalla suorittamaan loppuun. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 26244: män kauttakulkuliikennettäkin tulevaisuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26245: dessa palvelevan maantien välittömän vaiku- 26246: tusalueen ulkopuolelle jää vielä Simojärven että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26247: länsirannalla oleva huomattavan suuri vanha menpiteisiin välttämättömän tieyhtey- 26248: asutus. Tieyhteyden saaminen Posion-Ra- den rakentamiseksi asutustienä Simo- 26249: nuan maantiestä Simojärven länsirantaa nyt järven länsirannalle Posion-Ranuan 26250: rakenteilla olevalle uudelle maantielle olisi maantiestä Pohjaslahden-Ranuan 26251: sen vuoksi paikalliselle asutukselle aivan vält- maantiehen tutkimuksissa lähemmin 26252: tämätön. Kun tien rakentaminen kylätienä parhaaksi havaittua tiesuuntaa nou- 26253: olisi vähävaraisille asukkaille ylivoimaisen dattaen. 26254: raskiiB tehtävä ja kun vanhan aButuksen Ii- 26255: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 26256: 26257: Martti Miettunen. Olavi Lahtela. 26258: Markus Niskala.. Erkki Koivisto. 26259: 623 26260: 26261: IX,45. - Toiv.al. N: o 260. 26262: 26263: 26264: 26265: 26266: S'åvelä ym.: Peruskuivatustoiminnan tehostamisesta. 26267: 26268: 26269: E d u s k u n n a 11 e. 26270: 26271: Maamme asukasluvun lisääntyessä on vilje- alueet ovat, kuten koko Pohjois-Suomessakin, 26272: lystenkin täytynyt kasvaa. Mutta kun en- huomattavasti huonommassa asemassa kuin 26273: simmäiset viljelykset eri osissa maatamme on eteläisemmät alueet. Näillä alueilla on laa- 26274: raivattu rintamaille ja jokitörmille, on näi- joja alueita, joissa suhteellinen suoala on yli 26275: den helposti viljelykseen saatettavien maiden 40 %, jopa 60% maa-alasta. Hallanvaara 26276: vähetessä jouduttu menemään myös alaville suoalueilla on myös suurempi kuin muualla. 26277: maille, joissa tulvat ja korkea pohjavesi te- Edelleen on huomioitava maan jäätyminen 26278: kE-vät viljelyksen mahdottomaksi. Selvää on- pakkastalvina. Peruskuivatuksilla on merki- 26279: kin, ettei maamme peltoala ole lisääntynyt tystä roudan muodostumisessa ennen kaikkea 26280: samassa suhteessa kuin asukasluku edes siinä suhteessa, että huonosti kuivatetussa 26281: maamme maalaiskunnissa. Jos kaupunkien maassa routa on runsaasti vettä sisältävää. 26282: asukasluku otettaisiin huomioon, olisi pelto- Tällainen routa on kasvien talvehtimista aja- 26283: alan lisäys vieläkin epäedullisempi. Peltoalan tellen vaarallisempaa kuin kuivan maan 26284: kasvua rajoittavista tekijöistä on maiden routa. Lisäksi tällainen routa sulaa keväällä 26285: vesiperäisyys epäilemättä määräävin, mutta hitaasti ja pitää siten maan 'kauan kylmänä, 26286: samasta syystä meillä on myös laajoja kitu- jolloin kasvit eivät voi käyttää hyväksensä 26287: kasvuisia metsämaita. kevätkosteutta ja keväällä myöhästynyt 26288: Monet tutkimukset ovat kuitenkin osoitta- kasvu lisää hallanvaaraa syksyllä. 26289: neet, että metsämaiden ojittamisella voidaan Yleiseltä kannalta katsoen on tällä hetkellä 26290: metsänkasvua parantaa lähes kolmanneksella. suurin tarve saada käsityöasein tehtävien 26291: Näin ollen mielestämme olisi viipymättä ryh- kuivatustöiden alkaminen käyntiin, työttö- 26292: dyttävä peruskuivatustoiminnan toimeenpa- myyden torjumiseksi. Vetisillä nevasoilla ei 26293: noon. Kun luonnollisten vesiteiden perkaus aluksi konevoimaa voida käyttää, vaan 'koke- 26294: on pohjana laskuojattomien vedenjakoseutu- mus on osoittanut, että ensin on kaivatettava 26295: jen myöhemmälle kuivatukselle, on kuivatus- käsityöasein sellaiset valtaojat, jotka johta- 26296: toiminnan pääpaino kohdistettava luonnollis- vat laajahkoilta sivualueilta tulevat läpi- 26297: ten vesiteiden perkaukseen alkaen merestä, kulkuvedet pois. Kun tällainen alue saa sit- 26298: tai sellaisesta suuremmasta vesitiestä, jonka ten muutaman vuoden alustavasti kuivua ja 26299: varsilla ei perkauksen johdosta johdu vesi- kun ajan oloon työttömyystilannekin toivotta- 26300: vahinkoja. Edelleen tarkasteltaessa, missä Yasti helpottuu, voidaan varsinaiseen kuiva- 26301: osissa maatamme peruskuivatusten tarve on tustyöhön ryhtyä käyttämällä konevoimaa 26302: suurin, on huomioitava, että niillä alueilla, raivauksessa apuna. 26303: missä viljelystoiminta on vanhinta ja pisim- Työttömyyskausi lasketaan alkavaksi lo- 26304: mälle ehtinyttä, peruskuivatusten tarve on kakuun alusta ja loppuvan huhtikuun lo- 26305: vähäisempi kuin seuduilla, missä on vielä pussa. Loka-marraskuussa routa- ja jää- 26306: runsaasti raivaamattomia alueita. Samoin esteet ovat tavallisesti vähäisiä. Näinä kuu- 26307: mäkimaastossa sanottu tarve on pienempi kausina voitaisiin kuivatustöitä tehdä miltei 26308: kuin tasankoalueilla. Tästä syystä on Suo- kesänaikaista työtä vastaavilla kustannuk- 26309: messa rannikkoalueilla peruskuivatusten silla. Talvityön suhteellista kalleutta voidaan 26310: tarve yleensä suurempi kuin sisämaassa. lieventää monilla ennakkotoimenpiteillä. 26311: Peruskuivatusten tarpeen luontainen suu- Kun maanparannusmäärärahojen riittä- 26312: ruus ilmenee myös soiden määrästä. Tässä mättömyyden takia niitä joudutaan odotta- 26313: suhreessa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maan vuosikausia, olisi toivottavaa, että kui- 26314: 624 IX,45. - Peruskuivatustoiminta. 26315: 26316: 26317: vatushankkeet voitaisiin työttömyysvarojen työnjohtaja- ja konttorihenkilökuntaa sekä 26318: turvin saada aikaisemmin käyntiin. Ajan- tutkimus- ja konttorivälineistöä olisi myös 26319: säästö merkitsee useinkin huomattavaa talou- lähivuosina käytettävä yhä lisääntyvässä 26320: dellista etua voimaperäistyneen viljelyksen määrässä peruskuivatustöihin. Ei olisi suo- 26321: tarjoaman entistä suuremman oman työ- tavaa työvoiman puutteen takia lykätä näitä 26322: ansion sekä samaa rakennuspääomaa, kalus- peruskuivatusluontoisia töitä tuonnemmaksi. 26323: toa, kotieläimistöä ja henkilölukua kohti suu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 26324: remman kokonaistuotannon muodossa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26325: Kuivatussuunnitelmien laatimisen ja nii- 26326: den toteuttamisen nopeuden määräävät, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 26327: paitsi käytettävissä olevat varat, myös maan- peruskuivatustoiminnan tehostamiseksi 26328: viljelysinsinööripiirin insinöörivoima. Sotien huolehtimalla siitä, että vesistön lasku- 26329: jälkeen oli insinöörivoima sidottava ASO: n ja maanparannushankkeiden suunnit- 26330: töiden suunnitteluun ja johtoon, joten varsi- telun ja toteuttamisen esteenä oleva 26331: naisia maanparannustöitä ei ole voitu paljoa- varojen, teknillisen henkilökunnan ja 26332: kaan suunnitella. Pahin ruuhka on niissä jo koneiden puute kiireellisesti poiste- 26333: sivuutettu. Niitä varten palkattua tilapäistä taan. 26334: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 26335: 26336: Arvo Sävelä. Vilho Turunen. Arvi Turkka. 26337: A. Härkönen. Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. 26338: 625 26339: 26340: IX,46. - Toiv.a.L N: o 261. 26341: 26342: 26343: 26344: 26345: Liinamaa ym.: Maanparannus- ja työllisyysvarojen myöntä- 26346: misestä pienten kuivatushankkeiden toteuttamista varten. 26347: 26348: 26349: E d u s k u n n a 11 e. 26350: 26351: Erikoisesti Etelä-Pohjanmaan tasangoilla mutta määrärahoja ei ole riittävästi käytet- 26352: on jälleen viimeisinä, sääsuhteiltaan epäedul- tävissä. Kun suurempien hankkeiden rahoit- 26353: lisina vuosina todettu ne haitat, mitkä puut- tamisessa on vai·keu'ksia, olisi toteutettava pie- 26354: teellisesta peruskuivatuksesta aiheutuvat. nempiä, koska samalla saataisiin työtilaisuuk- 26355: Liiallisesta märkyydestä johtuen ovat sadot sia ja lisäansiomahdollisuuksia laajoille 26356: jääneet pieniksi ja sen johdosta maanvilje- alueille. Entistä huomattavampi osa työlli- 26357: lijäin taloudellinen tulos alentunut. Tästä syyden turvaamiseen osoitetuista varoista 26358: johtuen on maanviljelijäperheistäkin par- olisi käytettävä maatalouden perusparannuk- 26359: haassa työiässä olevia siirtynyt ulkomaille siin, kuten viemärien uusimiseen ja kunnosta- 26360: toimeentuloaan hankkimaan, osan ha:keu- miseen. Tämän avulla voitaisiin maanvilje- 26361: tuessa asutuskeskuksiin ja siten aiheuttaen lijäväestön toimeentuloa varmistaa ja saada 26362: tungosta työttömyysko11tistoissa. Tämä ei voi ·työtilaisuuksia asuinpaikkakunnille. 26363: olla kokonaisedun mukaista. Työttömiä on Edellä mainitun perusteella esitämme edus- 26364: sijoitettu siirtotyömaille, mistä ei ole par- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26365: haita kokemuksia. Työllisyyden turvaami- 26366: seksi on valtion budjetissa valtavan suuri että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 26367: rahamäärä. Sen sijaan ovat peruskuivatus- maanparannus- ja työllisyysvarojen 26368: määrärahat tarpeeseen nähden riittämättö- myöntämiseksi myöskin pienten kuiva- 26369: mät. Kuivatussuunnitelmat ovat valmiita, tushankkeiden toteuttamista varten. 26370: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 26371: 26372: Matti Liina.ma.a.. Veikko Savela.. Eino Uusitalo. 26373: Aarre Marttila.. Eeli Erkkilä. 26374: 26375: 26376: 26377: 26378: 79 E 68'7/518 26379: 626 26380: 26381: IX,47. - Toiv.al. N:o 262. 26382: 26383: 26384: 26385: 26386: Erkkilä ym.: Metmn ja viljelysmaiden kuivatustilan paran- 26387: tamisesta. 26388: 26389: 26390: E d u s kun n a 11 e. 26391: 26392: Tilastotietojen mukaan on Suomen peltoala valtaoja, jonka tehtävänä on viedä vedet pois 26393: 2.6 milj. ha eli noin 0.6 ha asukasta kohti. pellolta, on useimmissa tapauksissa liian ma- 26394: Tältä alalta voitaisiin asiantuntijoiden laskel- tala. Tällaista valtaojaa on em. tutkimuksen 26395: mien mukaan tuottaa elintarvikkeita miltei mukaan viljelyksillämme yli 100 000 km. 26396: täydellisen omavaraisuuden edellyttämä Suuri pienvaltaojien tarve johtuu maiden ta- 26397: määrä, jos pellot olisivat kunnossa. Metsä- saisuuden ohella myös viljelmien hajanaisuu- 26398: pinta-ala asukasta kohti on vastaavasti 4.7 ha. desta ja peltokuvioiden pienuudesta. 26399: Suurissa pinta-aloissa piilee maamme rik- Metsäoja-aurasta kehitetyllä valtaoja-au- 26400: kaus. On kuitenkin muistettava, että suurien ralla suoritetut kokeet ovat osoittaneet sen 26401: pinta-alojen edellyttämistä rikkauksista voi- olevan erään tärkeimmistä työkoneista paran- 26402: daan puhua vasta sitten, kun ne ovat todella nettaessa peltojen kuivatustilaa laajassa mi- 26403: tuottavassa kunnossa. Kun toisaalta maan tassa. TyöSkentelynopeus on auralla kaik- 26404: tuotto on lähes kaiken tuotannollisen toimin- kiin muihin vastaaviin työkoneisiin nähden 26405: nan perusta, jolle myös teollistuva yhteis- niin ylivoimainen, että se on syytä ottaa 26406: kunta rakentuu, olisi maan tuottokyvyn prob- käyttöön. Silloin saadaan pienvaltaojitus ja 26407: leeman ratkaisemiseksi tähtääviä toimenpi- piiriojitus kuntoon kustannusten ollessa kor- 26408: teitä valtiovallan taholta kaikin tavoin tuet- keintaan Ys nykyisistä ojituskustannuksista. 26409: tava ja autettava. On ilmeistä, että suurin osa puutteellisen kui- 26410: Maamme maantieteellisestä asemasta ja il- vatuksen aiheuttamista haitoista pelloilla voi- 26411: mastollisista oloista johtuen on sekä pelto- taisiin poistaa juuri valtaoja-auroja käyttä- 26412: että metsämaiden kuivatu:ksella ratkaiseva mällä. 26413: merkitys niiden tuottoon. Vuonna 1954 suo- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 26414: ritetun peltojen kuivatustilatutkimuksen mu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26415: kaan on jopa Etelä- ja Lounais-Suomessa eli muksen, 26416: maamme tärkeimmällä viljanviljelyalueella 26417: 30-35 % peltoalasta erittäin heikossa kuiva- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26418: tuksessa. Pahin on kuivatustilanne Pohjois- menpiteisiin metsien ja v~1jelysmaiden 26419: Pohjanmaalla, jossa vastaava prosenttiluku kuivatustilan parantamiseksi ottamalla 26420: on 58. Syynä tähän on yleisesti ns. pienvalta- kehitetyt oja-aurat viipymättä laaja- 26421: ojien rappiotila. Peltolohkon alapäässä oleva mittaiseen käyttöön. 26422: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 26423: 26424: Eeli Erkkilä. Kusti Eskola. Matti Kekkonen. 26425: Eino Uusitalo. Hannes Pa.aso. Aarre Marttila. 26426: Matti Liinamaa. Kerttu Saalasti. Veikko Savela. 26427: Eemil Partanen. Artturi .Tåmsen. 26428: 627 26429: 26430: IX,48. - Hemst.mot. N: o 263. 26431: 26432: 26433: 26434: 26435: Korsbäck m. fl.: Angående ändring av bestämmelserna om 26436: jordförbättringslån ock -bidrag. 26437: 26438: 26439: Tili Riksdagen. 26440: 26441: Riksdagen har flerfaldiga gånger hemställt förts. Att erhålla dessa lån och bidrag i 26442: om att större anslag måtte beviljas för torr- efterskott är icke möjligt enligt nuvarande 26443: läggningsändamål. Trots detta har av stats- stadganden, som därför .borde ändras så- 26444: finansiella skäl medel i tillräcklig utsträck- lunda, att jordförbättringslån och -bidrag 26445: ning icke ställts till förfogande. På grund också kunde beviljas för dikningsarbeten som 26446: av det synnerligen stora behovet av medel planlagts, godkänts och utförts under lant- 26447: för redan planlagda och under planering va- bruksingenjörsdistriktens ledning även i de 26448: rande dikningsföretag som nu finnes, kom- fall att arbetet påbörjats eller slutförts 26449: mer tillbudsstående medel även om anslagen förrän ansökan om lån och understöd blivit 26450: väsentligt utökas, icke ens att förslå för de avgjord i lantbruksstyrelsen. 26451: dikningsföretag som i brådskande ordning Med hänvisning till vad ovan anförts före- 26452: borde genomföras. Därför borde, förutom ut- slås vördsamt, att riksdagen ville besluta 26453: ökning av anslagen, även andra åtgärder hemställa, 26454: vidtagas för att påskynda dikesgrävningarna. 26455: I många fall skulle det finnas möjligheter att regcringen skyndsamt måttc 26456: att påbörja och genomföra dikningar med ändra bestämmelserna om jordförbätt- 26457: lånemedel som dikesintressenterna kan upp- ringslån ock -bidrag sålunda, att dessa 26458: bringa på den privata lånemarknaden, om lån och bidrag även kunde beviljas 26459: garantier skulle finnas att lagstadgade jord- cfter det förverkligandet av fastställd 26460: förbättringslån och -bidrag skulle erhållas torrläggningsplan påbörjats eller slut- 26461: även efter det arbetet påbörjats eller slut- förts. 26462: Helsingfors den 5 augusti 1958. 26463: 26464: Verner Korsbäck. Arthur Larson. 26465: J. A. Jungarå. Alwar Sundell. 26466: Grels Teir. 26467: 628 26468: 26469: IX,48. - Toiv.al. N: o 263. 26470: Suomennos. 26471: 26472: 26473: 26474: 26475: Korsbäck ym.: Maanparannuslainoja ja -avustuksia koskevien 26476: määräysten muuttamisesta. 26477: 26478: 26479: E d u s kun n a U e. 26480: 26481: Eduskunta on useita kertoja lausunut toi- tusten saaminen jälkikäteen ei ole mahdol- 26482: vomuksen, että kuivatustarkoituksiin olisi lista nykyisten säännösten mukaan, joita sen 26483: myönnettävä suurempia määrärahoja. Tästä vuoksi olisi muutettava siten, että maan- 26484: huolimatta ei valtiotaloudellisista syistä ole parannuslainoja ja -avustuksia voitaisiin 26485: asetettu varoja käytettäväksi riittävässä mää- myös myöntää ojitustöihin, jotka on suunni- 26486: rässä. Koska varojen tarve on erittäin suuri teltu, hyväksytty ja suoritettu maanviljelys· 26487: jo suunniteltuja ja suunnittelun alaisina ole- insinööripiirin jQhdolla, myös niissä tapauk- 26488: via ojitushankkeita varten, eivät käytettä- sissa, joissa työ on aloitettu tai suoritettu 26489: vissä olevat varat, vaikka määrärahoja oleel- loppuun, ennen kuin laina- ja avustushake- 26490: lisesti lisättäisiinkin, tulisi riittämään edes mus on tullut ratkaistuksi maataloushalli- 26491: niihin ojitushankkeisiin, jotka olisi kiireel- tuksessa. 26492: lisesti toteutettava. Sen vuoksi Qlisi määrä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 26493: rahoje.n. lisäämisen ohella ryhdyttävä muihin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26494: kin toimenpiteisiin ojitusten jouduttamiseksi. mus, 26495: Monessa tapauksessa olisi mahdollista aloit- 26496: taa ja toteuttaa ojituksia lainavaroilla, joita että hallitus kiireellisesti muuttaisi 26497: ojitushankkeisiin osallistuvat voisivat hank- maanparannuslainoja ja -avustuksia 26498: kia vapailta lainamarkkinoilta, jos vain olisi koskevia määräyksiä siten., että näitä 26499: takeita siitä, että lainmukaisia maanparan- lainoja ja avustuksia vuitaisiin myön- 26500: nuslåinoja ja -avustuksia voitaisiin saada tää myös sen jälkeen, kun vahvistetun 26501: myös sen jälkeen, kun työ on aloitettu tai kuivatussuunnitelman toteuttaminen 26502: suoritettu loppuun. Näiden lainojen ja avus- on aloitettu tai suoritettu loppuun. 26503: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 26504: 26505: Verner Korsbäck. Arthur Larson. 26506: J. A. Junga.rå. Alwar Sundell 26507: Grels Teir. 26508: 629 26509: IX,49. - Toiv.a.l. N: o 264. 26510: 26511: 26512: 26513: 26514: Kosol& ym.: Lapuanjoen vesistöalueen tulvasuojelutöiden 26515: aloittar.nisesta. 26516: 26517: 26518: E d u s k u n n a 11 e. 26519: 26520: Pohjanmaan jokien tulviminen aiheuttaa selvinnyt, että osittaisella joen pel'lkauksella 26521: vuosittain huomattavia vahinkoja maakunnan ja pengertämisellä sekä tekojärvien muodos-. 26522: viljelyksille. Haitallisimpia näistä tulvista tamisella tulvavahingot voidaan 'kokonaisuu- 26523: ovat Lapuanjoen tulvat, joita esiintyy paitsi dessaan poistaa. Tekojärviä hyväksi käyttäen 26524: joka kevät, usein myös syksyisin ja joskus tulevat eri taloushaarojen, kuten maa- ja 26525: kesällä, aikaansaaden vahinkoa yksistään La- voimatalouden sekä uiton lisäksi vesihuollon 26526: puan kunnassa noin 5 000 ha:n alueella sekä ja vesistösuojelun edut parhaalla tavalla 26527: sen lisäiksi Kauhavan, Ylihärmän, Alahärmän huomioiduksi. 26528: ja Nurmon lkunnissa. Jokavuotisista kevät- Vesistötoimikunta on antanut luvan La- 26529: tulvista johtuu, että kylvötyöt tulva-alueella puanjoen vesistöalueen vesistönjärjestelyn en- 26530: säännöllisesti viivästyvät. Tästä on seurauk- simmäisen vaiheen töitten aloittamiseen kulu- 26531: sena, että hallat pääsevät miltei joka syksy van vuoden aikana. Mainittuun ensimmäiseen 26532: vaurioittamaan vielä vihantaa viljaa ja ai- vaiheeseen sisältyvien töiden kustannus- 26533: hmttamaan siten huomattavia vahinkoja. arvioksi on ilmoitettu 420 milj. markkaa ja 26534: Kesä- ja syystulvat luonnollisesti tuovat mu- hankkeen tämän osan hyötyalue noin 2 600 26535: kanaan suurimmat vahingot, kuten useina hehtaarilksi, mikä alue käsittää pääasiallisesti 26536: viime vuosina on voitu todeta. Mm. v. 1954 peltoa. 26537: kesällä olivat viljelykset tällä alueella neljä Edellä lausutun nojalla ehdotamme kun- 26538: eri kertaa tulvaveden alla aiheuttaen suu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26539: rella osalla viljelyksiä täydellisen kadon. muksen, 26540: Tulvavahinkojen poistamiseksi on valtion 26541: toimesta suoritettu I1apuanjoen vesistön että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26542: maanparannustutkimus ja tehty tarpeellinen toir.nenpiteisiin Lapuanjoen vesistö- 26543: suunnitelma joen varsilla olevien viljelysmai- alueen tulvasuojelutöiden aloittar.ni- 26544: den tulvasuojelua varten. Tutkimuksessa on seksi. 26545: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 26546: 26547: N. Kosola.. Toivo Antila. Olli Aulanko. 26548: Matti Raipa.la.. Kerttu Saalasti. 26549: 630 26550: IX, 50. - Toiv.al. N: o 265. 26551: 26552: 26553: 26554: 26555: Asvik ym. : Kyrönjoen perkaamisesta. 26556: 26557: 26558: E d u s k u n n a 11 e. 26559: 26560: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat kien patoutumisen johdosta, esiintyy tulvia 26561: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Pohjan- toistuvasti ja ne aiheuttavat korvaamattomia 26562: maalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuu- vahinkoja. Kyrönjoen perkaamisella voitai- 26563: aikana viljelijöille huomattavia vahinkoja. siin tulvien uusiutuminen estää. Käsityk- 26564: Kyrönjoen vesistöalueella on useana vuonna semme on, että Kyrönjoen alapään perkaami- 26565: arvioitu olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei- nen ja pengerrys on ensisijainen ja kiireelli- 26566: tossa. Kun ko. viljelmien koko valtaosaltaan nen tehtävä. 26567: edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 26568: heinä- ja kaurasadolle tulvista aiheutuneet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26569: vahingot vähentävät ratkaisevasti ikarjatalou- 26570: desta saatua tuloa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 26571: Kun Kyrönjoki, joka on valtaväylä, ei kui- Kyrönjoen perkaamiseksi Etelä-Poh- 26572: tenkaan anna tarpeellista mahdollisuutta ve- janmaalla. 26573: dtn laskulle mm. Hanhi- ja Kylänpään kos- 26574: . Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 26575: 26576: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Väinö . Tikkaoja. 26577: Nestori Nurminen. Georg Backlund. Toivo Antila. 26578: Aarre Marttila. 26579: 631 26580: 26581: IX, 51. - Hemst.mot. N: o 266. 26582: 26583: 26584: 26585: 26586: Korsbäck m. fl.: Angående upprensning av Närpes å. 26587: 26588: 26589: Tili Riksdagen. 26590: 26591: Till följd av landhöjningen (ca 1 m per finnes ca 4-5 km högre upp i ån en rygg, 26592: 100 år) vid Bottniska vikens kuster blir av- som nu dämmer upp vattnet och fördröjer 26593: vattningen av kustområdena i österbotten år avrinningen, särskilt under vårflöden och ne- 26594: från år allt sämre. En bidragande orsak derbördsrika perioder. Omkring 300 ha· åker 26595: härtill är ·också den igenslamning av vat- och ca 100 lägenheter lider av för högt vat- 26596: tenledernas utlopp som ständigt pågår och tenstånd i denna del av åil. 26597: som är särskilt kraftig i de fall, då rensnin- Då reglering av Närvijokis och Närpes ås 26598: gar företagits i vattenledernas Övre lopp. tillflöden torde genomföras inom nära fram- 26599: Följden av dessa företeelser är en fort- tid vore det ändamålsenligt att i samband 26600: gående försumpning av åker-, odlings- och härmed utföra nödig rensning av åmynnin- 26601: skogsmarker, speciellt i Österbottens kust- gen. Skulle genomförandet av denna regle- 26602: trakter. De torrläggningsarbeten, som hit- ring iördröjas eller förfalla borde rensnin- 26603: tills utförts i denna landsdel, är icke till- gen utföras som ett skilt företag. 26604: fyllest för att få denna försumpning att av- Med hänvisning tili vad som ovan anförts 26605: stanna. · Om dessa arbeten icke ägnas större föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta 26606: uppmärksamhet från statsmaktens sida än hemställa., 26607: hittills kommer stora och värdefulla mark- 26608: områden småningom att förvandlas tili kärr- att regeringen ger vederbörande 26609: marker. myndighet i uppdrag att skyndsamt 26610: Närpes ås utlopp hör tili de vattenleder, utföra rensning av Närpes ås nedre 26611: som skyndsamt borde fördjupas och försto- lopp. · 26612: ras. Utom att åmynningen är igenslammad 26613: Helsingfors den 6 augusti 1958. 26614: 26615: Verner Korsbäck. J. A. Jungari.. 26616: .A.lwar Sundell. Grels Teir. 26617: 682 26618: 26619: IX,51. - Toiv.a.l. N: o 266. 26620: Suomennos. 26621: 26622: 26623: 26624: 26625: Korsbäck ym.: Närpiön joen perkaamisesta. 26626: 26627: 26628: E d u s kun n a 11 e. 26629: 26630: Maan kohoamisen (noin 1 metri 100 vuo- liettynyt, on noin 4-5 km ylempänä joessa 26631: dessa) seurauksena Pohjanlahden rannikolla selänne, joka nyt patoaa vettä ja viivyttää 26632: muodostuu Pohjanmaan rannikkoalueiden sen juoksua erityisesti kevättulvien aikana 26633: vesittyminen vuosi vuodelta yhä pahemmaksi. ja runsassateisina kausina. Noin 300 ha 26634: Tähän vaikuttaa lisäksi myös jokien suiston peltoa ja noin 100 tilaa joutuu kärsimään 26635: liettyminen, jota tapahtuu alituisesti ja joka liian korkeasta vedestä joen tässä osassa. 26636: on erityisen voimakasta niissä tapauksissa, Kun Närvijoen ja Närpiön joen lisävesien 26637: jolloin on ryhdytty perkauksiin jokien ylä- säännöstely toteutettaneen lähivuosina, olisi 26638: juoksulla. tässä · yhteydessä tarkoituksenmukaista suo- 26639: Näiden ilmiöiden seurauksena on pelto-, rittaa joen suun tarpeellinen perkaus. Mi- 26640: viljelys- ja metsämaiden jatkuva rämettymi- käli tämän säännöstelyn toteuttaminen vii- 26641: nen, erityisesti Pohjanmaan rannikkoseu- västyisi tai raukeaisi, tulisi perkaus toimeen- 26642: duilla. Tässä osassa maata tähän mennessä panna erillisenä hankkeena. 26643: suoritetut kuivatustyöt eivät ole olleet riit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 26644: täviä, jotta tämä rämettyminen olisi saatu nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 26645: pysähdytetyksi. Ellei näille töille omisteta mus, 26646: valtiovallan taholta tähän astista suurempaa 26647: huomiota, muuttuvat suuret ja arvokkaat että hallitus antaisi asianomaisten 26648: maa-alueet vähitellen suomaiksi. viranomaisten tehtäväksi toimeen- 26649: Närpiön joen suu kuuluu niihin vesiväy- panna kiireellisesti Närpiön joen ala- 26650: liin, jotka kiireesti tulisi syventää ja laajen- juoksun perkauksen. 26651: taa. Paitsi sitä, että joen suu on uudelleen 26652: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 26653: 26654: Verner Korsbäck J. A. Junga.rå. 26655: Alwa.r Sundell. Grels Teir. 26656: 633 26657: 26658: IX,52. - 'l'oiv.al. N:o 267. 26659: 26660: 26661: 26662: 26663: N. Nieminen ym.: Mikkelin läänin alueella sijaitsevien vilje- 26664: lyskelpoist en suoalueiden kuivattamisesta. 26665: 26666: 26667: E d u s k u n n a ll e. 26668: 26669: 26670: Mikkelin läänin alueella asuu viimeisten Yleensä näiden suoalueiden laitamilla ja saa- 26671: tilastojen mukaan noin 190 000 asukasta, rekkeissa olevat kivennäismaat, niiden suu- 26672: joista kolmessa kaupungissa ja yhdessä kaup- resta kiviperäisyydestä huolimatta, on otettu 26673: palassa yhteensä noin 50 000 henkilöä ja 29 viljelykseen, itse suon jäädessä koskematto- 26674: maalaiskunnassa noin 140 000 henkilöä. Kun ma:ksi. Näiden suoalueiden kuivattaminen ja 26675: läänin asukkaista asuu näin valtava enem- viljelykseen ottaminen on kuitenkin tärkeätä 26676: mistö maalaiskunnissa, joissa ei ole mitään 18änin maatalousväestön toimeentulon paran- 26677: huomattavampaa teollisuutta, on valtaosalle tamiseksi ja hallanvaaran poistamiseksi. 26678: läänin asukkaista ainoana toimeentuloläh- Ei ole epäilystäikään siitä, etteivätkö Mik- 26679: teenä maatalous- ja metsältyöt. Niinpä tilas- kelin läänin alueella maataloutta harjoittavat 26680: ton mukaan läänin asukkaista noin 110 000 asukkaat olisi tajunneet po. soiden hedelmäl- 26681: henkilöä saa toimeentulonsa maataloudesta, lisyyttä ja viljelykseen sopivaisuutta, mutta 26682: noin 30 000 henkilöä metsätöistä ja noin heillä ei ole ollut edellytyksiä niiden viljele- 26683: 50 000 henkilöä muista ammateista. Näin miseen. Nämä suoalueet ovat niin vesiperäi- 26684: ollen maatalouden harjoittaminen Mikkelin siä, että niiden perusteellinen kuivattaminen 26685: läänin alueella on ensiarvoisen tärkeätä. Se on välttämätöntä ennen viljelykseen otta- 26686: on sitä vielä sittenkin, vaikka teollisuuden mista. 26687: osalla läänin alueella tapahtuisi huomatta- Kun näiden soiden kuivattaminen on laa- 26688: vaakin lisäystä. jakantoinen ja huomattavia kustannuksia 26689: Viljelystoiminta Mikkelin läänin alueella vaativa toimenpide, ei paikallisella maatalous- 26690: on kuitenkin keskittynyt pääasiallisesti kiven- väestöllä ole ollut taloudellisia edellytyksiä 26691: näismaille siitä huolimatta, vaikka nämä kuivatuksen suorittamiseen. Ei myöskään oi- 26692: maat ovatkin tavattoman karuja ja vaikeasti keudellisesti ole yksityiselle maanviljelijälle 26693: viljeltäviä. Tästä johtuen viljelystoiminta ai- ollut mahdollista maittensa kuivattaminen, 26694: heuttaa'kin suhteettoman suuria tuotantokus- koska se liittyy kymmenien tai satojen mui- 26695: tannuksia tuotantotulosten silti jäädessä kes- den yksityisten sekä yhtiöiden ja valtion 26696: kitason alapuolelle. Senpä vuoksi Mikkelin maiden samanaikaisesti kuivattamiseen. Näin 26697: läänin alueella elävä maatalousväestö, muuta- ollen kuivatuksen toteuttaminen on niin laa- 26698: mia poikkeuksia lukuun ottamatta, on yleen- jakantoinen, että se vaatii valtion taholta ta- 26699: säkin vähävaraista, mutta suurimmalta osalta pahtuvaa, suunnitelmallista toimenpidettä. 26700: vai'keissa oloissa kamppailevaa pienviljelijä- Kun Mikkelin läänin maatalousväestön ja eri- 26701: väestöä. Heidän asemansa parantaminen on koisesti pienviljelijäin aseman parantamiseksi 26702: välttämättömyyden sanelemaa. on valtion taholta syytä ryhtyä toimenpitei- 26703: Maaperä Mikkelin läänin alueella ei kaikki siin, niin olisi läänin alueella sijaitsevien vil- 26704: ole kiv:hldmista ja karua, vaan on varsin laa- je]yskelpoisten suoalueiden kuivattaminen 26705: joja suoalueita, jotka maanlaadun puolesta valtion toimesta tarpeellista. Sen vuoksi 26706: ovat hedelmällisiä viljelykseen otettuina. asianmukaisen kuivatussuunnitelman laatimi- 26707: Mutta nämä suoalueet ovat jääneet luonnon- seen olisi ryhdyttävä kiireellisesti. 26708: tilaan, tuottamatta nykyisellään edes metsän Puheenalaisten suoalueiden kuivattaminen 26709: kasvulla sanottavia tuloja omistajilleen. olisi työllisyydenkin kannalta tärkeätä sellai- 26710: BO E 68'7/&8 26711: 634 IX,52. - Mikkelin J.äli.Din suoalueet. 26712: 26713: 26714: sella vajaatyöllisyysalueella, jollainen Mikke- sevia varsin surkeita maataloudellisia olosuh- 26715: lin lääni on. Se parantaisi asiantilaa ei vain teita. 26716: kuivatustyön tapahtuessa, vaan myöskin jat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 26717: kuvasti, sillä viljelysalueiden tuntuva lisään- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26718: tyminen antaisi huomattavasti lisääntyviä työ- 26719: tilaisuuksia. Erikoisesti pienviljelijäin ja hei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26720: dän perheenjäsentensä tuloatuottavaa työlli- toimenpiteisiin suunnitelman aikaan- 26721: syyttä ja toimeentuloa voitaisiin täten huo- saamiseksi Mikkelin läänin alueella si- 26722: mattavasti parantaa. Näin ollen po. kuivatus- jaitsevien suurien m"ljelyskelpoisten 26723: toimenpide muodostuisi sekä valtiontaloutta suoalueiden kuivattamiseksi ja vilje- 26724: että koko kansantaloutta hyödyttäväksi ja sa- lykseen ottamiseksi. 26725: malla se parantaisi Mikkelin läänissä vallit- 26726: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 26727: 26728: Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho. Tauno Kelovesi. 26729: Viljo Virtanen. Hugo Manninen. Aili Siiskonen. 26730: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. A. Härkönen. 26731: Edvard Pesonen. 26732: 26733: 26734: 26735: 26736: .• 26737: 635 26738: 26739: IX, 53. - Toiv.al. N: o 268. 26740: 26741: 26742: 26743: 26744: Rönkkö ym.: Vuorisjoen sekä lijärven ja Saarisjärven väli- 26745: sen järvialueen perkaamisesta. 26746: 26747: 26748: Eduskunnalle. 26749: 26750: Vieremän pitäjässä Ylä-Savossa tehtiin kuuluu 98 viljelmää, joiden peltoalat vaih- 26751: noin 60 vuotta sitten osittainen kuivatus- televat 5-15 ha. Näistä viljelmistä on 14 26752: suunnitelma ja kustannusarvio Vuorisjoen maanhankintatiloja. 26753: perkaamista ja järviryhmän Salminen, Pa- Maaston vaihtelevaisuudesta johtuen on 26754: junen, Kohiseva, Pyöreä, Nieminen, Pieni- kuivatettavalla alueella viettävyys hyvä, ·ja 26755: Pyöreä ja Saarisen kuivattamista varten. Jo kun alueen järviketju toimii luonnollisena 26756: silloin pidettiin tämän alueen kuivattamista viemärinä, olisivat kuivatuskustannukset suh- 26757: ajankohtaisena, mutta hanke jäi virastoihin. teellisen pienet. Seutukunnan pientalonpo- 26758: Maatalouden kehittymiseen ja alueelle muo- jille tämän yrityksen toteuttaminen omin 26759: dostettujen uusien asutustilojen vuoksi on varoinsa kuitenkin on ylivoimainen tehtävä, 26760: tämän kuivatushankkeen merkitys entisestään joten tällaisen perusparannuksen toteuttami- 26761: suuresti lisääntynyt. Vuorisjoen perkauksen seen tarvitaan yhteiskunnan tukea. 26762: kautta vapautuisi viljelysmaata tulvaveden Edellä olevan perusteella esitämme edus- 26763: haitalliselta vaikutukselta n. 150 ha. Lisäksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26764: edellä mainitun järviryhmän kuivatusalue, 26765: joka alkaa Iijärvestä ja ulottuu Saarisjär- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 26766: veen saakka, käsittää hyötyaluetta n. 300 ha, toimenpiteisiin Vieremän kunnassa ole- 26767: kuivatusmatkan pituuden ollessa noin 18 van Vuorisjoen sekä Iijärven-Saaris- 26768: km. Tämän alueen perkauksen kautta saisi järven välisen järvialueen perkaami- 26769: lähes 100 pienviljelijää veden alta viljelyk- seksi siten, että alueen viljelyskelpois- 26770: selle tuiki tarpeellista, viljelysarvoltaan hy- ten maiden v~'ljeleminen olisi mahdol- 26771: välaatuista lisämaata. Kuivatushankkeeseen lista. 26772: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 26773: 26774: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela. 26775: 636 26776: IX,54. - Toiv.a.l N:o 269. 26777: 26778: 26779: 26780: 26781: Rönkkö ym.: Iisalmen maalaiskunnassa olevien Palois-, Kilpi- 26782: ja Viitaanjärvien laskemisesta. 26783: 26784: 26785: E d u s kun n a 11 e. 26786: 26787: Ylä-Savon taloudellisen neuvottelukunnan Iisen pienin kustannuksin siten saataisiin 26788: pyynnöstä on diplomi-insinööri E. A. Kähkö- alueen viljelysedellytyksiin varsin suuri pa- 26789: nen laatinut perkaussuunnitelman Palois-, rannus. Tähän saakka on kuitenkin ollut per- 26790: Kilpi- ja Viitaanjärvien laskemiseksi. Suun- kauksen esteenä ja kuin tammena vanha Pa- 26791: nitelma sisältää näiden järvien lasku-uomien loissilta. Tämä este on poistunut, kun siltaa 26792: Palois- ja Kilpivirran sekä Tikankosken per- nyt rakennetaan. Perkaustarpeen ohella seu- 26793: kaukset. Suunnitelmaan sisältyvän hyöty- tukunnan työllisyyttä tämä työmaa tulisi 26794: alueen suuruus on 516 ha ja on maanparan- myös hyvin paljon parantamaan. 26795: ml!ksen arvo huomattavasti korkeampi kuin Edellä olevan perusteella kunnioittaen 26796: kustannukset. Tulvavesipinnat suunnitelman ehdotamme eduskunnan hyväksyttävwksi toi- 26797: mukaan laskeutuvat noin puoli metriä. Tähän vomuksen, 26798: laskuhankkeeseen liittyy myös 20 maanhan- 26799: kintatilaa ja yksi lisäalue. että hallitus ryhtyisi viipymättä 26800: · Tämä perkaushanke on vuosia ollut vireillä toimenpiteisiin Iisalmen maalaiskun- 26801: ja pitävät ao. perkausviranomaiset hankkeen nassa ole'l)ien Palois-, K~"lpi- ja Vii- 26802: toteuttamista ajankohtaisena, koska suhteel- taanjärvien laskemiseksi. 26803: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 26804: 26805: Ta.hvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela.. 26806: 637 26807: 26808: IX,55. - Toiv.al. N:o 270. 26809: 26810: 26811: 26812: 26813: Niiranen ym.: Toimenpiteistä Oravilahden luhta- ja ranta-- 26814: alueen kuivattamiseksi. 26815: 26816: 26817: E d u s k u n n a II e. 26818: 26819: Rääkkylän kunnan alueella sijaitsee n. 800 rin toimesta ja ko. tarkoituksiin myönnettä- 26820: -1000 ha:n suuruinen Oriveden Oravilah- vien määrärahojen turvin. Näiden varojen 26821: den Iuhta- ja ranta-alue. Siitä on vähäinen vähäisyyden vuoksi ei hankkeen toteuttami- 26822: osa viljeltyä, mutta sekin on pohja- ja nousu- nen ole kuitenkaan ollut mahdollista. 26823: veden vaivaamaa. Alue kokonaisuudessaan Alueen kuivatus olisi, paitsi maatalouden 26824: olisi hyvää viljelyskelpoista maata, mutta on kannalta, myös paikka:kunnan erittäin vai- 26825: maanviljelykseen saatettavissa vain kuivatuk- kean työttömyystilanteen helpottamiseksi nyt 26826: sen avulla. Tätä tarkoittava suunnitelma on entistäkin tarpeellisempi. Jouduttuaan vaka- 26827: laadittu vuoden 1930 jälkeen, mutta hank- viin taloudellisiin vaikeuksiin myös Rääkky- 26828: keen silloinen toteuttaminen lienee estynyt län kunta toivoo hankkeen nopeaa toteutta- 26829: sotien johdosta. mista kunnan rasitusten lievennystoimen- 26830: Vuoden 1955 valtiopäiville jätetyssä toivo- piteenä. 26831: musaloitteessa n: o 292 sekä 1957 valtiopäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 26832: ville jätetyssä toivomusaloittaessa n :o 329 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26833: ehdotettiin asian uudelleen vireillepanoa ja 26834: esitettiin eduskunnan päätettäväksi, että hal- että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 26835: lituksen olisi ryhdyttävä asian vaatimiin toi- sen sekä ryhtyisi sen edellyttämiin toi- 26836: menpiteisiin. Eduskunta hylkäsi kuitenkin menpiteisiin Rääkkylän kunnassa si- 26837: mainitut aloitteet viitaten siihen, että asia jaitsevan Oravilahden luhta-- ja ranta- 26838: olisi mahdollista hoitaa normaalissa järjes- alueen kuivattamiseksi ja alueen saat- 26839: tyksessä paikallisen maanviljelysinsinööripii- tamiseksi maanviljelykseen. 26840: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 26841: 26842: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Vilho Turunen. 26843: Esa Timonen. Ale Holopainen. 26844: 638 26845: 26846: IX, 56. - Toiv.al. N: o 271. 26847: 26848: 26849: 26850: 26851: V. Simonen ym.: Iiksenjoen perkaamisesta Pohjois-Karja- 26852: lassa. 26853: 26854: 26855: E d u s k u n n a 11 e. 26856: 26857: Maatalouden mahdollisuudet peruskuiva- Tästä suunnitelmasta huomaamme, että 26858: tuksen puuttuessa ovat yleensä hyvin heikot. erikoisesti joen yläjuoksulle tästä perkaus- 26859: Sen vuoksi olisi kuivatuskysymykseen 'kiinni- hankkeesta ikoituisi aivan ratkaisevaa vilje- 26860: tettävä vakavaa huomiota, koSka juuri sen lysolojen parantumista. Kun Pyhäselän 'kun- 26861: avulla kaikkein kansantaloudellisimmin voi- nan alueella on kolmanneksi tihein asutus 26862: daan auttaa maataloutta ja saada jo olemassa Kuopion läänissä, tarvitaan siellä kaikki käy- 26863: olevat raivatut, mutta vedenvaivaamat vilje- tt-ttävissä olevat mahdollisuudet toimeentu- 26864: lysalueet tuottavaan kuntoon. lon turvaamiseksi kunnan asukkaille. Tässä 26865: Eräs tällainen veden vaivaama ja per- mielessä Iiksenjoen perkauksen toteuttami- 26866: kansta kaipaava alue on Iiksenjoen alue nen olisi ensiarvoisen tärkeätä. Joskin ko- 26867: Pohjois-Karjalassa. Vuonna 1933 onkin jo neet suorittavat suurimman osan työstä, olisi 26868: tehty suunnitelma Iiksenjoen perkaamiseksi. simä kuitenkin jo perkausvaiheessa työkohde 26869: Tämän suunnitelman mukaan Iiksenjoen 'kunnan alueella oleville työttömille ja per- 26870: hyötyalue on 1189.81 ha. Joen varrella ole- kauksen jälkeen lisääntyneet viljelysmaat 26871: vien eri 'kuntien kesken hyötyalue jakautuu olisivat jatkuvan työn antajina. Monille joen 26872: seuraavasti: Joensuu 237.45 ha, Kontiolahti läheisyydessä oleville tiloille joen perkaus on 26873: 54.88 ha, Kiihtelysvaara 458.03 ha ja Pyhä- tällä hetkellä elinkelpoisuuden ehto. 26874: selkä 439.45 ha. Kun joen yläjuoksulla ja Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme 26875: siis Pyhäselän kunnan alueella saavutetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26876: suurempi kuivatus ja siellä on muutenkin 26877: paremmat maat, on hyödyn ja kustannusten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26878: jakautuminen eri kuntien osakkaiden kesken toimenpiteisiin Joensuun, Kontiolah- 26879: ollut seuraava: Joensuu 7.64 %, Kontiolahti den, Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän 26880: 12.55 %, Kiihtelysvaara 23.79% ja Pyhä- kunnan alueille hyötyä tuottavan Iik- 26881: selkä 56.02 %. senjoen perkauksen saattamiseksi mah- 26882: dollisimman pian käyntiin. 26883: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 26884: 26885: Vieno Simonen. Esa Timonen. Elis Manninen. 26886: Ale Holopainen. Juho Karvonen. Toivo Niiranen. 26887: Antti Kukkonen. Varma. K. Turunen. Pauli Puhakka. 26888: Vilho Turunen. R. Ballberg. 26889: 639 26890: 26891: IX,57.- Toiv.al. N:o 272. 26892: 26893: 26894: 26895: 26896: Timonen ym.: Määrärahasta Valtimon vesistön perkaustöiden 26897: aloittamiseksi. 26898: 26899: 26900: E d u s k u n n a 11 e. 26901: 26902: Maatalouden harjoittamisen pahana esteenä keen toteuttaminen tässä vaiheessa toivot- 26903: Pielisen Karjalassa ovat aina olleet alueen tavaa siinäkin suhteessa, että alueen vaikean 26904: parhailla viljelysmailla, jokien ja järvien työttömyyden torjumiseksi kyseisen kuivatus- 26905: rantamailla toistuvat tulvat. Erikoisen suurta hankkeen toteuttaminen avaisi uusia työ- 26906: hankaluutta tulvat aiheuttavat Valtimon ve- kohteita. Huomioiden lisäksi sen, että vesis- 26907: sistön läheisyydessä asuville viljelijöille ja tön läheisyydessä asuvat voisivat tällä het- 26908: tämän vuoksi Valtimon vesistön perkaus kellä tulvaniittyjen luontoiset peltonsa ottaa 26909: olisi saatava nopeasti suoritetuksi. V altimon perkaushankkeen toteutumisen jälkeen tehok- 26910: vesistö, joka kulkee Nurmeksen maalaiskun- kaaseen viljelyyn, parantaisi se huomatta- 26911: nan ja Valtimon kunnan alueella, on siinä vissa määrin tilojen elinkelpoisuutta ja 26912: suhteessa erikoinen, että varsin suuria met- yleensä alueen taloudellisia oloja. 26913: sän ja viljelysalueiden kuivatushankkeita Perkaushankkeen toteuttamista jouduttaisi 26914: vesistön yläjuoksulla on jo toteutettu, mutta se, että asianmukaiset suunnitelmat on jo 26915: vesistön alaosa on ennen sen laskemista Pie- tehty Karjalan maanviljelysinsinööripiirin 26916: lisjärveen vielä perkaamatta. toimesta. 26917: Tästä on ollut seurauksena se, että tällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26918: hetkellä jo varsin vähäisten sateiden jälkeen nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 26919: tulvii vesistö alajuoksullaan yli äyräittensä muksen, 26920: saattaen satoja hehtaareja viljeltyjä peltoja 26921: veden alle. Kun taloudelliset olosuhteet en- että hallitus ottaisi vuoden 1959 26922: nen kaikkea metsätöiden vähyyden ja kanto- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 000 000 26923: hintojen alhaisuuden vuoksi ovat kyseisellä markan määrärahan V altimon vesistön 26924: alueella erittäin vaikeat, olisi kuivatushank- perkaustöiden aloittamiseksi. 26925: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 26926: Esa Timonen. Antti Kukkonen. R. Hallberg. 26927: Ale Holopainen. Vieno Simonen. Toivo Antila. 26928: Pentti Pekkarinen. 26929: 640 26930: 26931: IX,58. - Toiv.al. N: o 273. 26932: 26933: 26934: 26935: 26936: Tauriainen ym.: Toimenpiteistä Suomussalmella Kiannan ve- 26937: sistön itäpuolella olevien soiden kuivattamiseksi. 26938: 26939: 26940: E d u s kunnalle. 26941: 26942: Suomussalmella, Kiannan vesistön itäpuo- mukaan, ensiksikin laadittava yhtenäinen 26943: lella, sijaitsee laajoja suoalueita, joiden kui- suunnitelma tämän laajan alueen soiden kui- 26944: vattamiseen ei ole vielä ryhdytty eikä sitä vattamisesta ja vaikean työllisyystilanteen 26945: varten ole edes yhtenäistä suunnitelmaa:kaan takia sitä olisi ryhdyttävä toteuttamaan 26946: olemassa. Suurimman osan näistä suoalueista aivan ensi tilassa. Soiden kuivattaminen 26947: omistaa valtio, mutta osa on yksityisten omis- tekisi mahdolliseksi tällä alueella olevien vil- 26948: tuksessa. Maatalousministeriön asutusasiain- jelyskelpoisten soiden käyttämisen uusien 26949: osaston toimesta on sodan jäLkeen suoritettu tilojen perustamiseen. 26950: tutkimuksia näiden soiden viljelyskelpoisuu- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 26951: desta ja todettu huomattava osa niistä vilje- nioittaen eduskunnan lausuttavalmi toivo- 26952: ly'kselle kelvollisiksi, vieläpä osa erityisen muksen, 26953: hyviksikin viljelyssoiksi. Yksityisten omistuk- 26954: sessa olevien soiden kuivattaminen on kuiten- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26955: kin mahdotonta ilman valtion tukea ja sitä- toimenpiteisiin Suomussalmella Kian- 26956: paitsi koko suoalueen ilrnivattamisen pitäisi nan vesistön itäpuolisella alueella ole- 26957: niveltyä kokonaissuunnitelmaan. Tämän vien soiden kuivattamiseksi. 26958: vuoksi valtion toimesta olisi, käsityksemme 26959: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 26960: 26961: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. J. Mustonen. 26962: IX,ö9. - 'l'oi:v.al. N: o 2'14. 26963: 26964: 26965: 26966: 26967: Erkkilä ym.: Miiärärå/wjen myöntämisestä Pykäjo~m uusjaon 26968: yhteydessä suoritettavia kuivatus- ym. perusparannustöitä 26969: varten. 26970: 26971: 26972: 26973: E d u s k u n n a ll e. 26974: 26975: Metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosasto kokonaiskustannukset vain 34 markkaa 4 pen- 26976: toteutti viime vuonna noin 1000 ha käsittä- niä ojametriä kohti laskettuna eli noin 7 000 26977: vän koeojituksen Pyhäjoen kunnassa. Koe- markkaa hehtaaria kohti. Koe osoitti vakuut- 26978: ojitus suoritettiin, jotta voitaisiin paikan tavasti, että metsäojitustyöt on järjestettävä 26979: päällä suoritetulla, riittävän laajassa mitta- suuressa mittakaavassa. Tämän on myöskin 26980: kaavassa tapahtuneella työllä osoittaa ne paikallinen väestö todennut, sillä se on ano- 26981: menetelmät, joita on käytettävä maamme pa- nut pitäjään uusjakoa maanjako-olojen jär- 26982: himman alityöllisyysalueen maiden tuoton ko- jestelyä ja myöskin samalla tapahtuvaa koko 26983: hottamiseksi tähtäävässä toiminnassa. Ennen pitäjän soiden kuivattamista varten. 26984: koeojitusta suoritettu esitutkimus osoitti, että Uusjaon valmistelutyöt ovat pitäjässä käyn- 26985: Pyhäjoen kunnan pinta-alasta on noin 80 % nissä. Pyhäjoen uusjako tulee olemaan esikoe 26986: suota. Metsien tuotto on tästä johtuen niin koko Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan vastaa- 26987: pieni, ettei se pysty turvaamaan tyydyttävän valle järjestelylle, jolla olisi ratkaiseva mer- 26988: elintason saavuttamista paikalliselle väestölle. kitys sen seudun väestön toimeentulolle ja 26989: Tutkimus osoitti myöskin, että alueen suot sitä kautta koko kansantaloudellemme. 26990: ovat erittäin ravinnerikkaita, joten ne voi- Alueelle käytetään nyt vuosittain työttömyys- 26991: daan ojituksen avulla muuttaa korkeatuot- varoja useampia miljardeja markkoja. Kun 26992: toisiksi metsämaiksi. 7 400 ha käsittävän tut- Pyhäjoen kokoisen pitäjän täydellisen ojitta- 26993: kimusalueen puuston kasvu oli 0.4 m3 /ha/v. misen sekä maatalouden että metsätalouden 26994: Ojitettuna kohoaisi kasvu keskimäärin 3- osalta vaatima varojen tarve olisi noin 300 26995: 4 m3 /ha/v. eli siis lähes kymmenkertaiseksi milj. markan suuruusluomkaa ja sillä voitai- 26996: nykyiseen verrattuna. Väestön metsätulot siin ratkaisevasti vaikuttaa työttömyyttä tor- 26997: sekä puuraaka-aineen hankinnan tarjoamat juvasti, olisi välttämättä huolehdittava siitä, 26998: työmahdollisuudet olisivat tällöin aivan toiset että tarvittavat varat ovat käytettävissä var- 26999: kuin nykyään. Ne olisivat silloin verratta- sinkin, kun mm. eduskunnan jo myöntämiä 27000: vissa mm. Keski-Suomen metsärikkaiden seu- maanparannus- ja metsänparannusvaroja on 27001: tujen vastaaviin lukuihin. Tulojen ja työ- nyt kyseessä olevaan tarpeeseen aivan riittä- 27002: tilaisuuksien lisääntyminen alkaisi välittö- västi käytettävissä, mikäli niitä ohjataan sii- 27003: mästi ojitushetkellä, sillä kovien maiden met- hen. 27004: siä voitaisiin hakata runsaammin tilojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27005: tuottavan pinta-alan lisääntyessä. Tehok- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27006: kaasti kuivatut alueet pystyisivät tuottamaan vomuksen, 27007: myöskin nykyistä ikooldraampaa ja arvok- 27008: kaampaa satoa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 27009: Koeojitus toteutettiin 1 000 hehtaarin laa- menpiteisiin tarvittavien määrärahojen 27010: juisena kahden kuukauden aikana loka- saamiseksi Pyhäjoen uusjaon yhtey- 27011: joulukuussa. Vaikkakin koe suoritettiin epä- dessä kuivatus- ym. perusparannustöi- 27012: edullisella aikana ja työttömyystyönä, olivat hin, silmällä pitäen töiden nopeaa pää- 27013: 642 IX,59. - PyhiLjoen kuivatus- ja perusparannustyöt. 27014: 27015: 27016: töksee'n saamista ja 'niide'n tuloste'n työllisyysaltt.ee'n vastaavie'n alueiden 27017: hyväksikäyttöä koko Pohja'nmaa'n aU- tuotanno'n kohottamispyrkimyksissä. 27018: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 27019: 27020: Eeli Erkkilä. Matti J.Una.ma.a.. Hannes Paaso. 27021: Eino Uusitalo. Kusti Ala.nko. Artturi .Tåms6n. 27022: Veikko Savela.. Eemil Partanen. Kerttu Sa.alasti. 27023: 643 27024: 27025: IX,60. - Toiv.al. N: o 275. 27026: 27027: 27028: 27029: 27030: Byhtä: Taivalkosken kunnassa olevan Jokijärven vedenpin- 27031: nan laskemisesta. 27032: 27033: 27034: Ed u sku nn alle. 27035: 27036: Taivalkosken kunnan Jokijärven kylän vil- tannuksin, ruoppaamalla Iijoessa olevia Joki- 27037: jelijät ovat jo useaan eri otteeseen käänty- järven alapuolella sijaitsevia koskia n. 200 27038: neet maataloushallituksen ja maanviljelys- m:n matkalla. Tämän varsin pienen ruop- 27039: insinööripiirin puoleen anoen, että. sanotussa paustyön tuloksena saataisiin mainittu, yli 27040: kylässä sijaitsevan Jokijärven vedenpintaa 1000 ha:n laajuinen hyötyalue kuivatetuksi 27041: ryhdyttäisiin alentamaan, koska nykyinen uusiksi raivausaineiksi ja vanhat viljelykset 27042: vedenkorkeus vaivaa vanhojakin viljelyksiä, vapautuisivat liiallisesta märkyydestä. Tämän 27043: eikä uuden pellon raivaamiseen ole minkään- vuoksi olisikin Jokijärven vedenpinnan las- 27044: laisia mahdollisuuksia. Tällä alueella on toi- kemiseen nyt ryhdyttävä !kiireellisesti. Saatu- 27045: ~itettu paikallisia tutkimuksia ja tällöin on jen tietojen mukaan ovat uittoviranomaiset 27046: todettu, että Jokijärven ja Turpeisenjärven vastustaneet Jokijärven vedenpinnan alenta- 27047: välinen alue n. 10 km:n matkalla on pahasti mista ja sanovat puolu.stuksekseen, että Iijoki 27048: veden vaivaamaa ja että myös sanotussa olisi muka ensisijaisesti uitto- ja voimatalous- 27049: Jokijärven kylässä olevat Tyräjärven aluee- joki, eikä senvuoksi olisi syytä lähteä Joki- 27050: seen rajoittuvat viljelykset kärsivät liika- järven vedenpintaa alentamaan. Tällainen 27051: mä:Myydestä. Jos sitävastoin Jokijärven ja perustelu on kovin yksipuolinen, sillä tosiasia 27052: TurPeisenjärven välisellä alueella laskettai- on, että kuluneenkin kesän aikana on uittoa 27053: siin pohjavesi Jokijärven veden pintaa alen- silmällä pitäen suoritetun patoamisen kautta 27054: tamalla n. 60 sm, niin mainittujen järvien aiheutettu Jokijärven, Tyrämäen ja Irninseu- 27055: väliselle alueelle, · Murhijoen kummallekin dun viljelijöille niin suurta haittaa ja vahin- 27056: puolelle, saataisiin yli 1000 ha:n laajuinen koa, että tällainen vahingonteko olisi vii- 27057: hyötyalue kuivatetuksi hyviä viljelyskelpoisia pymättä lopetettava. 27058: maita. Tällä hyötyalueella olevat maat ovat Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 27059: pinnaltaan turvemaita,. jotka ovat muodostu- taen eduskunnan hyväksyttäväkBi toivomuk- 27060: neet sara- ja ruskosammalvaltaisesta tur- sen, 27061: peesta ja on turvekerroksen vahvuus n. 40- 27062: 60 sm ja tämän turvekerroksen alla on savi. että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 27063: Näinollen olisivat tällä hyötyalueella olevat toimenpiteisiin Taivalkosken kunnassa 27064: Il)aat erittäin hyviä viljelystarkoituksiin. olevan Jokijärven vedenpinnan laske- 27065: Suoritetuissa tutkimuksissa ja. ikatselmuk- mista tarkoittavan kuivatushankkeen 27066: sissa on todettu, että Jokijärven vedenpintaa toteuttamiseksi. 27067: voitaisiin alentaa 60 sm varsin halvoin kus- 27068: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 27069: 27070: Niilo Ryhtä. 27071: 64:4 27072: 27073: IX,61. - Toiv.al. N': o 2'16. 27074: 27075: 27076: 27077: 27078: Lahtela.: Tenojoe-n rantojen sortumisen estämisestä Utsjoen 27079: kunnan alueella. 27080: 27081: 27082: E d u s k u n n a 11 e. 27083: 27084: Utsjoen kunnan alueella ovat mahdollisuu- ;kun kiviä on saatavissa läheisyydessä noin 27085: det maanviljelyksen harjoittamiseen hyvin 100-300 m:n ajomatkalta, olisi niitä ajet- 27086: rajoitetuilla. alueilla, ja niistäkin viljelmistä, tava sortu""Vien rantojen suojaksi, että vyöry- 27087: mitä siellä on, osa jatkuvasti tuhoutuu. Suo- minen ei jatkuisi ja että utsjokelaiset saisi~ 27088: men ja Norjan rajana olevan Tenojoen ran- vat jatkuvasti viljellä vähäisiä viljelyksiään, 27089: noilla, kivisten tunturien, vaarojen ja joen eivätkä heidän talonsa sortuisi jokeen. 27090: välisellä jokitörmällä on kapeita, tasaisia, On selvää, etteivät sikäläiset vähävaraiset 27091: viljelykseenkin soveltuvia kivettömiä maita, pienten talojen omistajat voi luonnonvoimieli 27092: joissa talot ja kylät sijaitsevat pitkin joki- tuhon estämistä omin varoinsa suorittaa, 27093: vartta. Suomen puoleisella rannalla, Karikas- vaan siihen on käytettävä valtion varoja, 27094: niemen ja Utsjoen kirkonkylän välillä on niinkuin on tehty Norjan puolella, jos tuhon 27095: !kuitenkin eräitä sellaisia paikkoja, joissa jatkuminen halutaan estää. 27096: tulvavesi ja virta jatkuvasti syövyttävät joen Kun Utsjoen kunnassa, samoin kuin muis~ 27097: törmää ja tuhoavat jokivarren vähäisiä vil- sakin Lapin läänin kunnissa, on työttömyyttä, 27098: jelyksiä. Tätä joen rantojen vyörymistä lisää olisi tämä työ erikoisen hyödyllistä ja sopi- 27099: sekin, että jokea ajetaan nopea:kulkuisilla vaa talvityötä ja se voitaisiin panna käyntiin 27100: moottoriveneillä, joiden synnyttämät aallot milloin vain sen tuntemuksen perusteella, 27101: huuhtovat rantoja. Jos rantojen vieriminen mikä paikallisilla asukkailla ja viranomai- 27102: saa jatkua, menevät eräät talotkin jokitör- silla on. 27103: män mukana jokeen, ellei näitä virran syö- Jos kuitenkin olisi ensin laadittava työ- 27104: vyttämiä paikkoja ryhdytä heti varustamaan suunnitelma, olisi se tehtävä niin pian kuin 27105: suojuksilla. Naapurimaamme Norja, joka on mahdollista ja myöskin suoritettava suojaa- 27106: joen toisella rannalla ja jolla on ollut aikoi- mistyö ennen kuin se on myöhäistä. 27107: naan samantapainen joentörmien sortumisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 27108: vaara, on sen estänyt ajamalla niihin kiviä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27109: ja siten saanut jokitörmänsä vyörymisen lop- muksen, 27110: pumaan. Suomen puolella jokea olisi myös 27111: tehtävä samoin, etteivät ne asukkaat, jotka että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi- 27112: siellä ovat, menettäisi vähäisiä viljelysmai- menpiteisiin Utsjoen kunnan alueella 27113: taan ja toimeentulomahdollisuuksiaan. Tenojoen rantojen jokeen sortumisen 27114: Kun mainittu joenrannan vyöryminen voi- estämiseksi. 27115: daan estää ajamalla sinne suojaksi kiviä ja 27116: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 27117: 27118: Olavi Lahtela. 27119: 646 27120: 27121: IX,62.- Toiv.al. N:o m. 27122: 27123: 27124: 27125: 27126: Vemaa.mo: Toimenpiteistä pakollisen metsänhoitomaksun pois- 27127: tamiseksi. 27128: 27129: 27130: Eduskunnalle. 27131: 27132: Metsä.nhoitoyhdi$tyksistä annetun lain mää- nykyinen järjestelmä johtaa tuhlailevaisuu- 27133: räämä pakollinen metsänhoitomaksu ja tämän teen. 27134: lain mukainen virkajohtoisuus ovat muodos- Edellä lausutun nojalla ehdotan eduskun- 27135: taneet suuren .tyytymättömyyden aiheen maa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27136: seudulle. Tämä onkin hyvin ymmärrettävissä. 27137: Kysymyshän on eräänlaisesta pa'kkojärjestel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27138: mästä, joka jo sinänsä on vierasta suomalai- · toimenpiteisiin metsänhoitoyhdistyk- 27139: selle. Tämän lisäksi metsänhoitomaksu on sistä annetun lain muuttamiseksi siten, 27140: epäoikeudenmukainen, koska se kohdistuu että pakollisesta metsänhoitomaksusta 27141: suurimmalta osalta parempiosaisten ja vah- luovutaan ja että vain todella teh- 27142: vempien hyväksi, vaikka pääosa kustannuk- dystä työstä voidaan kohtuullisessa 27143: sista peritään pienmetsälöjen omistajilta. Jär- määrässä veloittaa metsänomistajia sa- 27144: jestelmän pitäisi kaiken oikeudenmukaisuu- malla kiinnittäen erityistä huomiota 27145: den nimessä olla sellainen, että maksu peri- tuhla~'levaisuuden lopettamiseen ja 27146: tään vain todella tehdystä työstä. Sitäpaitsi taloudelliseen toimintaan. 27147: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 27148: 27149: Veikko Vennamo. 27150: 646 27151: 27152: IX,63. - Toiv.a.l. N: o 2'18. 27153: 27154: 27155: 27156: 27157: Bippölä. ym.: Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain epä.. 27158: kohtien korjaamisestG; · 27159: 27160: 27161: E d,usikuMl alle. 27162: 27163: Voimassa olevan metsänhoitoyhdistyslain minimimaksuprosentti, neljännesmaksun so- 27164: on todettu kohottavan metsänomistajain met- veltaminen käytännössä, metsänhoitoyhdistys- 27165: sätaloudellista ammattitietoa ja -taitoa, sekä ten vararahasto jne. 27166: yleensä vilkastuttaneen metsänhoitoh.arras- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 27167: tusta, joka yksityismetsä- ja kansantaloutta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~ 27168: ajatellen on ensiarvoisen tärkeä asia. muksen, 27169: Toisaalta on kuitenkin todettu, nyt kun 27170: lain hyviiksymisestä on kulunut lähes kahdek- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 27171: san vuotta ja lakia on sovellettu käytännössä, menpiteisiin · metsänhoitoyhdistyksistä 27172: sen muutamien yksityiskohtien olevan vähem- 17 päivänä marraskuuta 1950 annetun 27173: män· tarkoituksenmukaisia, mm. liian korkea lain epäkohtien korjaamiseksi. 27174: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 27175: 27176: Leo Häppölä. Mauno Jussila. Veikko Savela. 27177: Eino Uusitalo. Toivo Antila. Väinö E. Nieminen. 27178: Matti Liinamaa. Atte Pakkanen. ' Olli Aulanko. 27179: Hilja Väänänen. Wiljam Sa.rjala. Arvo Pentti. 27180: Eemil Luukka. Matti . Kekkonen.. Esu Niemelä. 27181: 647 27182: 27183: IX,64.- Toiv.al. N:o 279. 27184: 27185: 27186: 27187: Säveli ym.: Tutkimuksen toimittamisesta yksityismetsien 27188: kunnostusohjelman toteuttamiseksi. 27189: 27190: Ed usk:u n nalle. 27191: 27192: Maamme yksityismetsien tila ja niiden voidaan todeta, että monet muut tekijät, 27193: käsittely on jo vuosisadan ajan kiinnittänyt kuten puutteelliset puutavaran kuljetussuh- 27194: yhteiskunnan huomiota ja aiheuttanut monia, teet, kotimaisen teollisuuden liian pieni kapa- 27195: aikojen kuluessa yhtä kehittyneempiä toimen- siteetti ja ulkomaisten markkinoiden puut- 27196: piteitä yksityismetsien hävittämisen estämi- teellinen selvittely vaikeuttavat metsien kun- 27197: seksi ja niiden tilan ja tuoton parantami- toon panoa. 27198: seksi. :Kehitys onkin kulkenut jatkuvasti, jos- Akateemikko Yrjö Ilvessalon laskelmien 27199: kin hitaanlaisesti parempaan suuntaan. Aikai- mukaan olisi yksityismetsissämme, jotta ne 27200: sempina aikoina olivat tähän hitaaseen kehi- tulisivat hyvään kuntoon, lähivuosina suori- 27201: tykseen syynä ennen kaikkea metsänomista- tettava normaaleja harvennushakkauksia n. 27202: jien välinpitämättömyys metsistään, täysin 3.9 milj. ha: n alalla, normaaleja uudistus• 27203: riittämätön neuvojamäärä sekä puutavaran hakkauksia n. 3 milj. ha:n alall~ ja välttä- 27204: vaillinainen tai olematon menekki. 1930- mättömiä kunnostushakkauksia n. 2.9 milj. 27205: luvulla alkoi kuitenkin nopeampi kehitys ha:n alalla, eli lähitulevaisuudessa käsitel- 27206: puutavaran kysynnän parantuessa ja metsän- tävä metsiä yhteensä lähes 10 milj. ha:n 27207: omistajien yhä suuremmin joukoin kiinnos- alalla. 27208: tuessa myös metsätaloudestaan, mistä oli seu- Koska tällaisen ohjelman toteuttaminen 27209: rauksena. mm. metsänhoitoyhdistyksien perus- lähivuosien aikana loisi mahdollisuudet met- 27210: taminen lähes kaikkiin kuntiin tukemaan sien nopealle kuntoon saattamiselle, takaisi 27211: metsänomistajia metsätalousasioissa. Erityi- runsaasti uusia työtilaisuuksia kaikkialla 27212: sen voimakasta yksityismetsätalouden eteen- maassa ja helpottaisi siten luonnollisella ja 27213: päin menoa on tapahtunut sotien jälkeisinä uusia, jatkuvia työtilaisuuksia .luovalla 27214: aikoina ja varsinkin tällä vuosikymmenellä tavalla työttömyystilannetta koko maassa 27215: lähinnä metsänhoitoyhdistystoiminnan no- erityisesti niinä vuodenaikoina, jolloin työt- 27216: peasti voimistuttua ja laajennuttua. Niinpä tömyyttä eniten esiintyy, ja koska metsän- 27217: viimeksi suoritettu valtakunnan metsien hoitoyhdistysten ammattimiehistön avulla 27218: inventointi osoittaakin, että mm. yksityismet- tämän toteuttaminen nyt olisi mahdollista, 27219: sien puuvarasto on lisääntyriyt, niiden kasvu ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 27220: parantunut ja niiden metsänhoidollinen tila syttäväksi toivomuksen, 27221: tuntuvasti kohentunut. 27222: Yksityismetsissämme on kuitenkin vielä että hallitus kiireellisesti tutkitut- 27223: paljon puutteellisuuksia, vajaatuottoisuutta, taisi, millä tavoin yksityismetsien kun- 27224: hoitamattomuutta ja peruskunnostuksen tar- nostusohjelman toteuttaminen parhai- 27225: vetta. Metsänomistajien kiinnostus on tosin ten olisi mahdollista niin, että se sa- 27226: jo varsin yleistä ja myös ammattiapua on malla lisäisi runsaasti tyött"laisuuksia 27227: metsänhoitoyhdistysten ansiosta käytännölli- kaikkialla maassa erityisesti työllisyy- 27228: sesti katsoen riittävästi saatavissa. Sen sijaan den kannalta vaikeina vuodenaikoina. 27229: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 27230: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. 27231: Eino Raunio. Vilho Turunen. Urho Kulovaara. 27232: Väinö Tikkaoja. A. Simonen. Vappu Heinonen. 27233: A. H'å.rkönen. Mikko Hult. Arvi Turkka. 27234: 648 27235: 27236: IX,65. - Toiv.a.l. N: o 280. 27237: 27238: 27239: 27240: 27241: Kekkonen ym.: Toimenpiteistä työllisyysmäärärahojen myön- 27242: tämiseksi vajaatuottoisten metsien puhdistustöihin ja rai- 27243: vaushakkauksiin. 27244: 27245: 27246: E d u s k u n n a ll e. 27247: 27248: Työttömyyttä on ollut aina runsaasti maa- tetyiksi hyödyllisesti, kansantaloudellisesti 27249: seudulla ja tulee edelleenkin olemaan ennen tuloa tuottavaan tarkoitukseen. Esimerk- 27250: kaikkea niitten pienviljelijöiden keskuudessa, kinä mainittakoon, että kun kesällä 1956 27251: joiden tilat ovat niin pieniä, etteivät ne anna Pohjois-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan 27252: riittävää toimeentuloa. Varsinkin perheellis- ja Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen toi- 27253: ten pienviljelijäin työllisyyskysymystä rat- mesta järjestettiin metsäretkeily eri puolille 27254: kaistaessa olisi kiinnitettävä huomiota sii- Pudasjärven pitäjää, niin todettiin, että 27255: hen, miten heille voitaisiin järjestää työtä, siellä, niinkuin yleensä Pohjois- ja Itäsuo- 27256: ettei heidän tarvitsisi siirtyä perheensä kes- messa, on paljon sellaisia metsämaita, jotka 27257: kuudesta kauaksi toisille paikkakunnille on hakattu sellaiseen kuntoon, ettei ilman 27258: järjestetyille siirtotyömaille. Viime vuosina raivaus- ja puhdistusha:kkausta metsänkasvu 27259: on työllisyysvaroilla kyllä järjestetty yksi- edisty sellaiseksi, mitä se voisi maanlaadun 27260: tyistenkin metsänomistajien metsissä ns. puolesta olla. Samalla todettiin, että tällai- 27261: risusavotoita, mikä toimenpide on ollut erit- sissakin metsissä on ainespuun määrä niin 27262: täin hyvä, sillä ne ovat antaneet suurelle pieni, ettei metsänomistajilla ole minkään- 27263: työn tarvitsijamäärälle työtä samalla kun on laista mahdollisuutta suorittaa metsien puh- 27264: saatu suuria alueita metsämaista raivatuiksi distus- ja raivaustöitä. 27265: •hyvään ja tuottavaan kasvuun. Edellä olevan perusteella ja viitaten ed. 27266: Risusavotoitten lisäksi olisi työllisyysva- Rytingin ym. toivomusaloitteeseen n: o 280 27267: roilla ryhdyttävä uudistamaan metsänkasvua vuoden 1957 valtiopäiviltä ehdotamme kun- 27268: niillä metsämailla, jotka on hakkaamalla nioittaen eduskunnan hyväksyttävä;ksi toivo- 27269: saatettu vajaatuottoisiksi, joissa siis olisi suo- muksen, 27270: ritettava ns. raivaus- ja puhdistushakkuu, 27271: metsä puhdistettava siemenpuuasentoon tai että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27272: paljaaksi kylvöä tai istuttamista varten. Täl- toimenpiteisiin työllisyysmäärärahojen 27273: laiset vajaatuottoisten metsien uudistamistyöt myöntämiseksi vajaatuottoisten met- 27274: olisivat sellaisia työllisyyskohteita, jotka an- sien puhdistustöiden ja raivaushak- 27275: taisivat pienviljelijäväestölle työtä omalla kausten järjestämistä varten. 27276: paikkakunnalla. Samalla varat tulisivat ikäy- 27277: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 27278: 27279: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. 27280: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. 27281: 649 27282: 27283: IXt86.- Toiv.al. N:o 281. 27284: 27285: 27286: 27287: 27288: lhasitalo ym.: Tutkimuksen toimittamisesta metsänparannm- 27289: varojen myöntämiseksi suoraan metsänomistajille. 27290: 27291: 27292: Eduskunnalle. 27293: 27294: Metsiemme merkitys maamme talouselä- lisäksi löydettävä muita menetelmiä, joiden 27295: mälle ja sen jatkuvalle kehittämiselle on avulla voitaisiin halvoin kustannuksin met- 27296: ensiarvoisen tärkeä. Onhan vientimme muo- sänparannustyötä tehostaa. Eräs toteuttamis- 27297: dostunut pääasiassa puusta ja sen jalosteista. kelpoinen mahdollisuus olisi metsänparannus- 27298: Tämän johdosta metsiemme tilaan on kiinni- varojen myöntäminen lähinnä kuivatuksiin, 27299: tettävä yhä kasvavaa huomiota. Kun metsän- palkkioina suoraan metsä;nomistajille uudis- 27300: kasvatus on hyvin pitkäjännitteistä, metsän ja kivenraivauspalkkioiden tapaan. Tämä 27301: ikiertoaika pitkä, voivat laiminlyönnit metsän- voisi käytännössä tapahtua siten, että met- 27302: hoidon kohdalla aikaansaada ikäviä seurauk- sänparannustyöstä tehtäisiin suunnitelma, 27303: sia. esim. metsänhoidonneuvojan laatimana, ja 27304: Metsiemme tämänhetkinen tila ei ole tyy- palkkio maksettaisiin työn päätyttyä esim. 27305: dyttävä. Tuottamattornia ja vajaatuottoisia 40-70% kustannuksista. Tämän toiminnan 27306: alueita esiintyy luvattoman paljon. On lukui- tulisi kohdistua lähinnä pienempien alueitten 27307: sasti pitäjiä, joissa tuottamattomien ja vajaa- kuivatukseen, jossa suunnitelma voidaan laa- 27308: tuottoisten metsien pinta-ala on runsaasti yli tia joko yhtä tilaa tai edullisissa tapauksissa 27309: puolet koko metsäalasta. Huomattavin osa useampiakin tiloja koskeviksi. Sensijaan hy- 27310: vajaatuottoisista metsistä on liiallisen veden vin monilukuisten tilojen yhteisen suunnitel- 27311: vaivaamia. Kun tilanne on tällainen, kär- man mukaan suoritettavat kuivatukset ja 27312: simme metsien heikon tilan vuoksi suuria metsänparannustyöt hoidettaisiin vallitsevan 27313: menetyksiä. Metsäalan ammattihenkilöiden käytännön mukaan Keskusmetsäseura Tapion 27314: laskelmien mukaan voisimme parantuneiden toimesta. Yllämainitunlainen menetelmä on 27315: hoitotöiden tuloksena jopa kaksinkertaistaa ollut käytännössä jo vuosia eräissä maalais- 27316: metsien tuoton. kunnissa, joissa työllisyyttä on pyritty yllä- 27317: Menneinä vuosina valtion tulo- ja meno- pitämään siten, että kunta on maksanut 27318: arvioon on varattu määräraha metsänparan- määräprosentin metsänomistajille, jotka suo- 27319: nustoimintaa varten. Sen puitteissa on voitu rittavat metsänparannustyötä työllisyyden 27320: tehdä suuriarvoista työtä metsiemme hyväksi. ylläpitämistavkoituksessa. Menetelmä on to- 27321: Käytettävä määräraha on kuitenkin ollut dettu käytännössä hyväksi. 27322: tarpeeseen nähden liian pieni. Keskusmetsä- Kun hallitus on antanut eduskunnalle esi- 27323: seura Tapiossa ja metsänparannuspiireissä tyksen työttömyysavustuksen maksamisesta 27324: on odottamassa lukuisa määrä anomuksia työttömiksi joutuville, tuntuu kovin ihmeel- 27325: suunnitelman laatimiseksi ja avustuksen saa- liseltä, onko tällaisessa maassa, jossa perus- 27326: miseksi metsänparannustyötä varten. Eräissä parannusluontoisia töitä on runsaasti teke- 27327: metsänparannuspiireissä on jopa kymmenen mättä, edullista siirtyä pelkän avustuksen 27328: vuoden reservi anomuksia vireillä, erikoisen linjalle. Eivätkö avustuksilla uhratut varat 27329: vaikea on tilanne mm. Seinäjoen metsän- esim. palkkioihin myönnettynä ole paljon 27330: parannuspiirissä. suuremmasta merkityksestä, silloinhan kor- 27331: Kun tarvetta metsänparannustoiminnan, vaus saadaan tehdystä työstä, millä kansan- 27332: nimenomaan maankuivatusten tehostamiseen taloudenkin kannalta on merkitystä. Sitävas- 27333: esiintyy runsaasti, olisi varsinaisen metsän- toin pelkkä avustus joutenolosta ei hyödytä 27334: parannuslain piiriin kuuluvan toiminnan yhteiskuntaa. Tätäkin taustaa vasten katsot- 27335: 82 E 68'7/~ 27336: 660 IX,66. - 1'4etsinpa.rann118Va1'at. 27337: 27338: 27339: tuna ja työllisyyden ylläpitämiseksi olisi että hallitus kiireellisesti tutkisi 27340: edullista siirtyä toteuttamaan käytäntöön mahdoUisuuksia sellaisen esityksen 27341: yllämainittua menettelyä. antamiseksi, jonka mukaan valtion 27342: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- varoja voidaan myöntää metsänparan- 27343: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- nustoimintaan palkkioina suoraan met- 27344: vomuksen, sänomistaj~"lle uudis- ja kivenraivaus- 27345: palkkioiden tapaan. 27346: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 27347: 27348: Eino Uusitalo. Matti Liinamaa. Eeli Erkkilä. 27349: Aarre Ma.rttila.. Veikko Savela. 27350: 651 27351: IX,67. - Toiv.al. N: o 282. 27352: 27353: 27354: 27355: 27356: J. E. Partanen ym.: Utulis- ja kivenraivauspalkkioiden korot- 27357: tamisesta. 27358: 27359: 27360: E d u s k u n n a 11 e. 27361: 27362: Uudis- ja kivenraivauspalkkioiden käytän- vauksista jaettavista palkkioista 20 päivänä 27363: nöllinen merkitys on erityisesti alityöllisyys- heinäkuuta 1953 annetussa asetuksessa (331/ 27364: alueilla nykyään vallitsevan heikon työlli- 53). 27365: syystilanteen aikana entisestään suurentunut. Huomioonottaen edellä esitetyn tilanteen 27366: Kun pienviljelijäväestöllä ei ole mahdolli- ja ne vaikeat taloudelliset olosuhteet, ·joissa 27367: suuksia saada aina ansiotyötä kodin ulko- raivaustoimintaa suorittava pienviljelij~ 27368: puolelta, kohdistuu työskentely vastaavasti väestö joutuu työskentelemään, on olemassa 27369: voimakkaammin uudispellon, laitumen ja ki- perusteltu aihe· uudis- ja kivenraivauspalk- 27370: venraivaustoimintaan. kioiden korottamiselle kustannus- sekä ansio:. 27371: Uudis- ja kivenraivauspalkkioista annetun tason nousua vastaavasti laskettuna siitä 27372: lain mukaiset pellon ja laitumen uudisrai- ajankohdasta, jolloin ko. palkkioiden viimei- 27373: vauksista sekä pellon kivenraivauksista val- nen markkamäärähien tarkistus on suoritettu. 27374: tion varoista jaettavat palkkiot ovat elinkus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 27375: tannusindeksin noustessa jääneet huomatta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27376: vasti jälkeen yleisestä kustannus- sekä ansio- 27377: tasosta. Palkkioiden suuruushan on nykyisel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin. 27378: lään samalla markkamääräisellä tasolla, jolle toimenpiteisiin pellon ja laitumen. 27379: ne on määrätty uudisraivauksista jaettavista uudisraivauksista sekä pellon kivenrai- 27380: palkkioista 27 päivänä kesäkuuta 1950 anne- vauksista jaettavien palkkioiden korot- 27381: tussa asetuksessa (338/50) sekä · kivenrai- tamiseksi. 27382: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 27383: 27384: Eemil Partanen. Leo B'åppölä. 27385: Eino Uusitalo. Matti Kekkonen. 27386: Markus Niskala. Onni Ma.nnila. 27387: Eeli Erkkilä. 27388: 662 27389: 27390: IX,68. - Toiv.al. N:o 288. 27391: 27392: 27393: 27394: 27395: Tenhiälä ym..: Tutkimuksen suorittamisesta katovakuutuksen 27396: käytäntöön ottamisen mahdollisuuksista. 27397: 27398: 27399: E d u s k u n n a 11 e. 27400: 27401: Valtiontalouden moniin pulmakysymyksiin vakuuttaminen vapaaehtoista, muissa sano- 27402: kytkeytyvänä suurena ongelmana tulee lähi- tuissa maissa sensijaan pakollista. Naapuri- 27403: aikoina käsityksemme mukaan olemaan sub- maassamme Ruotsissa selvittelee parhaillaan 27404: ventiojärjestelmän asteittain tapahtuva pur- satovahinkovakuutukseen ja sen mahdolliseen 27405: kaminen. Millä tavoin tämä purkaminen voi- käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä erityi- 27406: daan toteuttaa aiheuttamatta rahanarvo- nen valtion komitea, jonka mietintö .saadun 27407: poliittisia vaaroja, on vielä tässä vaiheessa tiedon mukaan valmistunee ensi syksyyn 27408: ratkaisematta. Oleellisen osan tästä kysymyk- mennessä. 27409: sestä muodostaa muun ohella maatalouden Olisi erittäin ajankohtaista selvittää seik- 27410: satovahinkojen korvaaminen. Asia olisi kyet- kaperäisesti, voitaisiinko maamme maatalous- 27411: tävä hoitamaan sellaisella tavalla, että se tulon turvaamiseksi ottaa käytäntöön pu- 27412: valtiontaloutta rasittamatta ja rahanarvoa heenaoleva satovahinkovakuutus. 27413: vaarantamatta tekee kuitenkin oikeutta maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27414: talouden vaatimukselle. Nykyisen subventio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27415: järjestelmän tilalle on siten löydettävä jokin muksen, 27416: muu käyttökelpoinen menetelmä. Tällaisen 27417: mahdollisuuden tarjoaisi peltoviljelystuotan- että hallitus kiireellisesti suoritut- 27418: non vakuuttaminen ilmastosuhteiden aiheut- taisi perusteellisen tutkimuksen siitä~ 27419: tamien katojen ja muiden satovahinkojen voitaisiinko ja missä määrin maas- 27420: varalta. samme ottaa käytäntöön erityinen 27421: Tämä olisi meidän oloissamme uutta, mutta vakuutusmuoto peltovt"ljelystuotantoa 27422: eräissä muissa maissa on menetelmä käytän- vaarantavien katojen ja muiden sato- 27423: nössä jo toteutettu, nimittäin Amerikan Yh- ·vahinkojen varalta, sekä antaisi tästä 27424: dysvalloissa, Japanissa ja eräissä Itä-Euroo- esityksen Eduskunnalle. 27425: pan maissa. Ensiksi mainitussa maassa on 27426: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 27427: 27428: Juho Tenhiälä. Veikko Hyytiäinen. 27429: Kaarlo Kajatsalo. Aaro Stykki. 27430: 663 27431: IX,69. - Toiv.al. N: o 284. 27432: 27433: 27434: 27435: 27436: Miettunen ym.: Hinnanpalautusten maksamisesta maatalous- 27437: koneissa käytetystä bensiinistä. 27438: 27439: 27440: 27441: E d u s k u n n a II e~ 27442: 27443: 27444: Sodanjälkeisen tuontisäännöstelyn ansiosta maan epäoikeutettuun asemaan kuin ennen 27445: joutuivat maanviljelijät yleensä ostamaan vuotta 1951. 27446: niitä traktoreita ja muita maatalouskoneita, Vuoden 1957 syyskuussa tapahtuneen polt- 27447: joita kulloinkin oli saatavissa voimatta suo- toaineiden hinnannousun jälkeen bensiinin 27448: rittaa koneen valintaa sen mukaan, mitä hinta on n. 53 mk ja petroolin n. 31 mk 27449: polttoainetta niissä käytettiin. Kun lähinnä litralta, joten hintaero on tällä hetkellä n. 27450: bensiinin korkeammasta tuontitullista johtuen 22 mk. Kun aikaisemmin hintaero oli n. 27451: bensiinin vähittäismyyntihinta on ollut huo- 20 mk/1, on epäkohta tullut entistä räikeäm- 27452: mattavasti korkeampi kuin moottoripetroolin, mäksi. Koska kuitenkin bensiinikäyttöisillä 27453: ja kaasuöljyyn nähden on hintaero ollut vie- koneilla on määrättyjä pieniä etuja petrooli- 27454: läkin suurempi, joutuivat bensiinikäyttöisten käyttöisiin verrattuna, on hinnanpalautusta 27455: maatalouskoneiden omistajat epäedullisem- aikaisemmin suoritettu ill. 3 mk/1 vähemmän 27456: paan asemaan kuin ne, jotka voivat maata- kuin ko. polttoaineiden keskimääräinen vähit- 27457: louskoneissaan käyttää muita polttoaineita. täismyyntihintojen välinen ero on ollut. Jos 27458: Tämä epäkohta korjattiin vuodesta 1951 palautusta suoritettaisiin vuodelta 1958 27459: lähtien sillä, että bensiinikäyttöisissä maata- saman periaatteen mukaan, pitäisi sen olla 27460: loustraktoreissa, leikkuupuimureissa, sala- 19 mk käytetystä bensiinilitrasta, eli maata- 27461: ojankaivukoneissa ja raivausvaunuissa var- loushallituksen keväällä suorittaman arvion 27462: sinaisissa maatalouden töissä käytetystä ben- mukaan hallinto- ym. kulut mukaanluettuna 27463: siinistä suoritettiin koneiden omistajille ano- yhteensä n. 230 milj. mk. 27464: muksesta ja tarvittavien selvitysten perus- 27465: teella osittaista hinnanpalautusta. Rahat Mainittakoon vielä, että bensiinikäyttöisistä 27466: tähän tarkoitukseen saatiin tulo- ja meno- traktoreista on pääosa pienviljelmillä ja kone- 27467: arvioon maatalouden tuotantokustannusten yhtymillä. Esim. maataloushallitukselle toimi- 27468: tasoittamiseen ja tuotannon edistämiseen tettujen vuoden 1956 hinnanpalautusanomus- 27469: myönnetystä siirtomäärärahasta eduskunnan ten mukaan oli neljässätoista eri puolilla 27470: lisättyä tämän momentin perusteluihin asiaa maata sijaitsevassa kunnassa käytössä ole- 27471: koskevan kohdan. Hallituksen esityksestä poi- vista bensiinikäyttöisistä traktoreista 53 % 27472: keten eduskunta kuitenkin vuoden 1958 tulo- alle 15 peltohehtaarin tiloilla, 70% alle 20 27473: ja menoarvion käsittelyn yhteydessä poisti peltohehtaarin, 82 % alle 25 peltohehtaarin 27474: tämän kohdan ns. maatalousmiljardin jako- ja vain 10 % yli 30 peltohehtaarin tiloilla. 27475: perusteista, joten bensiinikäyttöisten maata- Kun bensiinin vero on lähinnä maantievero, 27476: louskoneiden omistajat saatettiin jälleen sa- on jo periaatteessa väärin, että sillä rasite- 27477: 654 IX,69. - MaatalousbensiiniD hinD&Dpal&utus. 27478: 27479: 27480: taan maatalouskoneita, jotka käyttävät suh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus• 27481: teellisen vähän maanteitä; mutta vielä suu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27482: rempi epäkohta on se, että tämä verottami- 27483: nen kohdistetaan suurimmalta osalta pien- että haUitm ryhtyisi kiireellisii-n 27484: tiloihin, jotka omistavat pääosan bensiini- toimenpiteisiin kinnanptJlautmten mak- 27485: käyttöisestä maatalouskonekannasta. samiseksi maatalouskoneissa käytetystä 27486: bensiinistä. 27487: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 27488: 27489: Martti Miettunen. Eino Uusitalo. Matti Kekkonen. 27490: Eina.rl Jaakkola. Leo Häppölä. Vieno Simonen. 27491: Hilja. Våänänen. Kusti Eskola. Eeli Erkkilä. 27492: Johannes Virolainen. V. E. Svinhufvud. Kauno Kleemola.. 27493: Mauno Jussila. Veikko Savela. Esa Timonen. 27494: Ale Holopainen. Toivo Antila. Eem.il Partanen. 27495: Matti Miikki. Wilja.m. Sarjala. Kalle Kämäräinen. 27496: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen. Onni Mannila.. 27497: Eino Palovesi. Niilo Ryhtä. Sylvi Halinen. 27498: Yrjö Sinkkonen. Tahvo Rönkkö. Esu Niemelä. 27499: :Markus Niskala. Aarre lVIa.rttila. Arvo Pentti. 27500: Eemil Luukka. 27501: 665 27502: 27503: IX,70. - Toiv.aJ. N:o 285. 27504: 27505: 27506: 27507: 27508: Vennamo: Työllisyysvarojen myöntämisestä tilakohtaiseen 27509: perusparannukse~ 27510: 27511: 27512: 27513: E d u s k u n n a 11 e. 27514: 27515: Kuluvana vuonna käytetään työllisyyden menpiteinä tulisivat lähinnä kysymykseen 27516: turvaamiseksi osoitettuja varoja valtion koko maatalous- ja maatalouskelpoisen maan vä- 27517: budjettiin verrattuna valtavat määrät. Ei häisempikin kuivatus sekä yleensä ojituksen 27518: näin ollen ole yhdentekevää, miten ja mihin ja viemäreiden kunnostaminen ja uusiminen, 27519: tarkoituksiin mainittuja varoja tullaan käyt- maanparannusaineiden käyttö sekä viljelemi- 27520: tämään. Kun otetaan huomioon, että sotavuo- sen edistämistä tarkoittavien teiden ja muu- 27521: sina ja niitä' seuranneilla jälleenrakennus- ten tarpeellisten teiden tekeminen. 27522: vuosina meillä on ollut viljelysten ja yleensä Edellä olevan perusteella ehdotan edus- 27523: maatilatalouden perusparannusten suoritta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27524: miseen vähäiset mahdollisuudet, olisi nyt pai- 27525: kallaan ja kansantaloudellisestikin mitä edul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 27526: lisinta käyttää työllisyysvaroja maatilatalou- työllisyysvarojen myöntämiseksi tt"la- 27527: den perusparannuksiin. Perusparannustoi- kohtaiseen perusparannukseen. 27528: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 27529: 27530: Veikko Vennamo; 27531: lX,71.- Bemst.mot. N:o 286. 27532: 27533: 27534: 27535: 27536: Korsbäck m. fl..: Angående avgivande av förslag till lag om 27537: grunderna för prissättningen av lantbrukets produkter. 27538: 27539: 27540: Till Riksdagen. 27541: 27542: Trots att lantbruksbefolkningen efter · in- högre än medelpriset för hela landet. Om 27543: 1lustrialismens genombrott successivt minskat denna prisdifferentiering genomföres och 27544: i antal, är lantbruket med binäringar allt- landet indelas i olika priszoner, kan man 27545: jämt den enda eller huvudsakliga inko:rnst- förutsätta en förskjutning av jordbrukspro- 27546: källan för mer än tredjedelen av landets be- duktionen sälunda, att brödsädsodlingen er- 27547: folkning. För hela landets ekonomiska och håller större utrymme i landets södra del än 27548: sociala framätskridande är det av största för närvarande. 27549: vikt, att denna betydande del av befolknin- En på detta sätt genomförd regionalindel- 27550: gen beredes möjlighet att göra en fullödig ning av landet skulle bättre än det nuva- 27551: insats i landets ekonomiska liv. Likasä rande prissättningssystemet skapa förutsätt- 27552: .är det angeläget, att den befolkning, som i ningar för en inkomstutjämning mellan lant- 27553: fortsättningen bör vara sysselsatt inom lant- brukare i olika landsdelar och bidraga till 27554: bruket, fär möjlighet att uppnä en levnads- att de i olika delar av landet rådande pro- 27555: :standard, som är likvärdig med andra be- duktionsförutsättningarna blir bättre utnytt- 27556: folkningsgruppers levnadsstandard. jade än hittills. Denna prisdifferentiering 27557: Med utgångspunkt från principen att lant- skulle även åstadkomma jämvikt mellan 27558: bruket skall erhålla full täckning för efter- mjölk- och spannmålsproduktionen. 27559: hand inträdda kostnadsstegringar har lant- Med hänvisning till vad som ovan anförts 27560: brukarna i landets mellersta och norra delar, föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta 27561: där produktionskostnaderna är högre än i hemställa, 27562: södra Finland, länge yrkat på priskompensa- 27563: tion härför. Då produktionsförutsättningarna att regeringen skyndsamt måtte tt'll 27564: i norra och mellersta Finland samt i skär- Riksdagen avge ett sådant lagförslag 27565: gården är sämre än i övriga delar av landet om grunderna för prissättningen av 27566: {)Ch lantbruket till följd av naturförhållan- lantbrukets produkter, som gör ilet 27567: dena nästan uteslutande bygger på produk- möjligt att differentiera producentpri- 27568: tion av mjölk, borde mjölkens pris med stats- serna med hänsyn till och på basen av 27569: medel differentieras på sädant sätt, att detta produktionskostnaderna i olika delm· 27570: pris i dessa områden skulle bli kännbart av landet. 27571: Helsingfors den 6 augusti 1958. 27572: 27573: Verner Korsbäck. Artur Larson. 27574: J. A. Jungarå. Grels Teir. 27575: Alwar Sundell. 27576: 657 27577: 27578: IX,71.- Toiv.al. N:o 286. 27579: Suomennos. 27580: 27581: 27582: 27583: 27584: Korsbäck ym.: Esityksen antamisesta laiksi maataloustuottei- 27585: den hinnoittelun perusteista. 27586: 27587: 27588: E d u s k u n n a ll e. 27589: 27590: Vaikka maatalousväestö on teollistumisen suuremmaksi kuin keskihinta koko maassa. 27591: läpimurron jälkeen lukumäärältään asteit- Jos tämä hintojen erilaistaminen toteutetaan 27592: tain vähentynyt, on maatalous sivuelinkei- ja maa jaetaan eri hintayYöhykkeisiin, voi- 27593: noineen yhä edelleen ainoa tai pääasiallinen daan edellyttää siirtymistä sellaiseen maa- 27594: tulolähde enemmälle kuin kolmannekselle taloustuotantoon, jossa leipäviljan viljelemi- 27595: maan väestöstä. Koko maan taloudellisen ja nen saa maan eteläosissa suuremman sijan 27596: sosiaalisen edistymisen kannalta on mitä tär- kuin nykyisin. 27597: keintä, että tälle huomattavalle väestönosalle Tällä tavoin toteutettu maan aluejako 27598: valmistetaan mahdollisuus antaa täysi panos loisi paremmin kuin nykyinen hinnoittelu- 27599: maan taloudelliseen elämään. Samoin on järjestelmä edellytykset tulontasoitukselle 27600: tärkeätä, että sillä väestöllä, jonka täytyy maan eri osien maanviljelijöiden kesken ja 27601: jatkuvasti työskennellä maataloudessa, on myötävaikuttaisi siihen, että maan eri osissa 27602: mahdollisuus saavuttaa elintaso, joka vastaa vallitsevat tuotantoedellytykset tulisivat tä- 27603: muiden väestöryhmien elintasoa. hänastista paremmin käytetyiksi. Tämä hin- 27604: Lähtien siitä periaatteesta, että maatalou- tojen erilaistaminen saisi myös aikaan tasa- 27605: den on saatava täysi kate jälkikäteen ta- painoa maidon- ja viljantuotantoon. 27606: pahtuneista kustannusten nousuista, ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 27607: maanviljelijät maan keski- ja pohjoisosissa, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 27608: joissa tuotantokustannukset ovat suuremmat, mus, 27609: kauan vaatineet tästä hintakompensaatiota. 27610: Kun tuotannon edellytykset Pohjois- ja Kes- että hallitus antaisi kiireellisesti 27611: ki-Suomessa sekä saaristossa ovat huonom- Eduskunnalle sellaisen esityksen laiksi 27612: mat kuin maan muissa osissa ja maatalous maataloustuotteiden hinnoitteluperus- 27613: luonnonsuhteiden takia rakentuu miltei pel- teista, joka tekee mahdolliseksi tuot- 27614: kästään maidon tuotantoon, pitäisi maidon tajahintojen erilaistamisen huomioon 27615: hinta erilaistaa valtion varoilla siten, että ottaen tuotantokustannukset maan eri 27616: tämä hinta näillä alueilla tulisi tuntuvasti osissa. 27617: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 27618: 27619: Verner Korsbäck. Arthur Larson. 27620: J. A. Jungarå. Grels Teir. 27621: Alwar Sundell. 27622: 27623: 27624: 27625: 27626: 83 E 687158 27627: 658 27628: 27629: IX,72. - Toiv.al. N:o 287. 27630: 27631: 27632: 27633: 27634: Vennamo: Toimenpiteistä työllisyysvarojen käyttämiseksi asu- 27635: tus- ja muuhun. maaseudun lainoitukseen. 27636: 27637: 27638: E d u s k u n n a 11 e. 27639: 27640: Maaseudulla on monessa maakunnassa mel- takaisin. Erityit>esti työllisyysvarojen myön- 27641: keinpä rajattomasti tekemätöntä työtä, mutta täminen asutuslainoitustietä on osoittautunut 27642: kuitenkin on työttömyyttä pääoman ja varo- hyödylliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. 27643: jen puutteen vuoksi. Kuitenkin omatoimiset Kaiken edellä olevan perusteella ehdotan 27644: perusparannustyöt olisivat kansantalouden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27645: ja yksityistalouden kannalta kaikkein tarkoi- vomuksen, 27646: tuksenmukaisimpia. 27647: Vaikkakin työttömyysvaroja on käytetty että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 27648: valtavia määriä, niin näistä varoista on tullut menpiteisiin työllisyysvarojen käyttär 27649: vain häviävän vähän maaseudun tilakohtai- miseksi asutus- ja rnuuhun maaseudun 27650: siin ja perhekohtaisiin tarkoituksiin. Monasti lainoitukseen työn ja toimeentulon 27651: pääoman puute voitaisiin poistaa lainoituk- turvaamiseksi tätä tietä ma.aseutuväes- 27652: sen avulla, jolloinka nämä työllisyysvarat töUe. 27653: vielä aikanaan tulisivat korkoineen valtiolle 27654: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 27655: 27656: Veikko Vennamo. 27657: 659 27658: 27659: IX,'73. - Toiv.a.l. N:o 288. 27660: 27661: 27662: 27663: 27664: Hiltunen ym.: Toimenpiteistä maatilatalouden suunnitelmal- 27665: liseksi rationalisoimiseksi. 27666: 27667: 27668: Ed usku nn alle. 27669: 27670: Maatalous- ja kO'ko maaseutupolitiikan vir- Toisaalta noudatettu maatalouspolitiikka 27671: heellisyys on aiheuttanut yhä paisuvaa raken- ei ole saanut aikaan välttämätöntä työnjakoa 27672: teellista ja kausityöttömyyttä, jonka tunnus- suurten ja keskikokoisten ja toisaalta pien- 27673: merkkeinä on laajojen alueiden väestön jou- viljaimien välillä. Lähinnä juuri tästä on 27674: tuminen valtion ja kuntien järjestämien ollut seurauksena kansantaloudellisesti täysin 27675: yleisten töitten varaan. Lisääntyvälie väes- tappiollinen kotieläintuotteiden vienti, joka 27676: tölle ei ole tarjolla läheskään riittävästi työ- rasittaa suunnattomasti koko kansantaloutta 27677: tilaisuuksia. Huolimatta kymmeniin miljar- ja uhkaa entisestään vain laajentua. Maata- 27678: deihin nousevista valtion vuosittaisista avus- louden sisäisillä toimenpiteillä olisi kuitenkin 27679: tus- ja tukimäärärahoista myös pienviljelijä- mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kotieläin- 27680: väestön toimeentulomahdollisuudet ovat hei- talous turvattaisiin pienviljelmien ensisijai- 27681: kentyneet. Perusvirheet maatalouspolitiikassa seksi talousmuodoksi ja vastaavasti suurtilat 27682: näkyvät mm. siinä, että on jouduttu laaja- ja keskikokoiset tilat siirtyisivät viljan vil- 27683: mittaiseen maitotaloustuotteiden vientiin, jelyyn. Siihen niillä on hyvät edellyty.ksetkin 27684: vaikka näistä tuotteista saadaan maailman- nimenomaan jo hankitun konekannan 27685: markkinoilla vajaa kolmannes siitä hinnasta, vuoksi. Toimenpiteet terveemmän tuotanto- 27686: mitä kotimaisille tuottajille maksetaan. suunnan aikaansaamiseksi ovat tähän asti 27687: Viljelysmaa on meillä pirstoutunut niin olleet täysin tehottomat. Monet valtiovallan 27688: pieniksi yksiköiksi, ettei niiden pääosa voi toimenpiteet ovat vaikuttaneet suorastaan 27689: tarjota viljelijöille täyttä elatusta. Tällaisia vastakkaiseen suuntaan ilmeisestikin siitä 27690: pienuutensa vuoksi elinkelvottomia tiloja on johtuen, ettei korkeimmissa virallisissa maa- 27691: niin runsaasti, ettei niille kaikille ole mis- talouden johtoelimissä ole kyetty harkitse- 27692: tään otettavissa lisämaata. Tilojen liiallinen maan asioita yleisen edun kannalta. Päin- 27693: pienuus estää myös taloudellisen koneellis- vastoin on näyttänyt siltä, että näissä eli- 27694: tamisen ja sitä tietä saatavan tuottavuuden missä on lähinnä seurattu suurempia viljel- 27695: nousun. Samanaikaisesti syntyy varsinkin miä edufltavan maataloudellisen etujärjestön 27696: perinnönjakojen yhteydessä yhä uusia, olo- esittämiä vaatimuksia. 27697: suhteisiin nähden elinkelvottomia tilayksi- K6ko kansantalouden kannalta on siten 27698: köitä, kun tätä ehkäisevää lainsäädäntöä ei maatalouden rwkenteellinen kehittäminen ter- 27699: ole aikaansaatu. veelle pohjalle suoranainen välttämättömyys. 27700: Edelläolevasta ja siihen liittyen sivuansioit- Samanaikaisesti on luonnollisesti huolehdit- 27701: ten puutteesta johtuen pientilojen väestö ja tava siitä, että maataloudessa elävä suhteel- 27702: heidän lapsensa elävät jatkuvassa vajaatyölli- Iinen liikaväestö voi siirtyä muiden tuotta- 27703: syyden tilassa. Se merkitsee, että maatalou- vien elinkeinojen piiriin. Tämän vuoksi kun- 27704: den varassa on pakotettu elämään sen kan- nioittaen esitämme edu3kunnan hyväksyttä- 27705: nattavuuteen verrattuna suhteettoman run- väksi toivomuksen, 27706: saslukuinen osa maamme väestöä. Niinpä 27707: esim. vuonna 1950 oli maa- ja metsätalous- että hallitus kiireellisesti asettaisi 27708: väestön osuus Ruotsissa n. 20, mutta Suo- erikoisen elimen, jonka tehtävänä on 27709: messa n. 40 % koko väestöstä. Kuitenkin viimeistään huhtikuun 30 päivään 27710: Ruotsin viljelysala on suhteellisesti suurempi 1959 mennessä jättää ehdotuksensa 27711: kuin Suomen. kaikista niistä toimenpiteistä, jotka 27712: 660 IX,73. - Maatilatalouden rationalisoiminen. 27713: 27714: 27715: ovat tarpeen koko maatilatalouden tason jatkuvalle luontaiselle kohotta- 27716: suunnitelmalliseksi rationalisoimiseksi miselle ja että samalla tehokkaasti 27717: ennen kaikkea tilakokoa ja tuotanto- edistetään pysyvien ansiotyömahdolli- 27718: suuntausta ajatellen niin, että luodaan suuksien saantia. 27719: kestävä perusta maaseutuväestön elin- 27720: Hebingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 27721: 27722: Onni Hiltunen. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto. 27723: Kaarlo Pitsinki. Ensio Partanen. Arvo Tuominen. 27724: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. Georg Eriksson. 27725: Vei~o Helle. Lyyli Aalto. Väinö Tanner. 27726: Sulo Hostila. Anni Flinck. Kalle Matilainen. 27727: Juho Karvonen. Sylvi Siltanen. G. Henriksson. 27728: Arvo Ahonen. Ve~o Ko~ola. Onni Peltonen. 27729: Väinö T~oja. Valto Käkelä. 0. Lindblom. 27730: Kustaa Alanko. Lars Lindeman. Eetu Karjalainen. 27731: 661 27732: 27733: IX,74. - Toiv.al. N:o 289. 27734: 27735: 27736: 27737: 27738: Kaasalainen ym.~ Tilojen elinkelpoisuuden parantamisesta. 27739: 27740: 27741: E d u s k u n n a 11 e. 27742: 27743: Vaalien edellä tapahtuneessa maatalous- lain toimeenpano-organisaatio sai eduskunta- 27744: poliittisessa keskustelussa kiinnitettiin ylei- käsittelyssä kokonaan uuden muodon, ei voi 27745: sesti huomiota siihen, että pienten tilojen välttyä siltä ajatukselta, että asutustoiminta 27746: elinkelpoisuutta pitäisi vastaisten asutustoi- on vain kiitollinen puheen aihe, mutta käy- 27747: menpiteiden yhteydessä pyrkiä kaikin käy- tännössä ovat asiat kokonaan toisin. 27748: tettävissä olevin keinoin parantamaan. Mutta Vaalien jälkeen luulisi löytyviin paremmat 27749: valitettavasti uusi maankäyttölainsäädäntö edellytykset aikaisemmin tehtyjen virheiden 27750: eräiltä osin asettaa esteitä tämän erittäin korjaamis~lle. 27751: kannatettavan päämäärän toteuttamiselle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 27752: Näistä lakiin sisältyvistä puutteista tul- nioittaen eduskunnan hyväksyttävälksi toivo- 27753: koon tässäkin yhteydessä mainituksi, että muksen, 27754: esimerkiksi yhteismetsäosuuden antaminen 27755: lisäalueena tehtiin käytännössä mahdotto- että hallitus tutkisi, mitä epäkoh- 27756: maksi. Ja lisäksi, että määräylkset asutus- tia sisältyy maankäyttölainsäädäntöön, 27757: yhteismetsien perustamisen suhteen tulivat jotka jarruttavat tilojen elinkelpoisuu- 27758: lakiin sikäli ahtaiksi, että tätä tietä tapah- den parantamista ja uusien elinkel- 27759: tuva tilojen elinkelpoisuuden turvaaminen poisten tilojen muodostamista, ja ryh- 27760: jää varsin kyseenalaiseksi. Kun kaiken lisäksi tyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin. 27761: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 27762: 27763: Nestori Kaasalainen. Yrjö Sinkko~en. 27764: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila. 27765: Esa Timonen. Arvo Pentti. 27766: Eino Uusitalo. Veikko Savela. 27767: 662 27768: IX,75.- Toiv.al. N:o 290. 27769: 27770: 27771: 27772: 27773: Vennamo: MMtalouspolitiikkamme suuntauksen muuttami- 27774: sesta. 27775: 27776: 27777: E d u s k u n n a 11 e. 27778: 27779: Karjatalous laajassa mielessä metsätalou- taloutemme vähitellen kertakaikildseen umpi- 27780: den ohella on maaseudun tärkein työn ja kujaan. Näin ei saa tapahtua. Samalla kuin 27781: toimeentulon lähde. Ei siis ole samanteke- elintärkeästä karjataloudestamme on siis ter- 27782: vää, minkälainen kehitys maamme karja- veen järjen mukaan huolehdittava, on lisäksi 27783: taloudessa pääsee jatkumaan. Nykyinen .muistettava köyhempää rasvan Jrnlutta.jaa ja 27784: tilannehan tietää jatkuvaa toimeentulon vai- tehtävä hänelle oikeutta. 27785: keutumista ja .työttömyyden lisääntymistä. Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- 27786: Maatalouspolitiikassamme on siis saatava tan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 27787: ratkaiseva parannus aikaan. Joskin viljan· väksi toivomuksen, 27788: viljelyä on lisättävä, niin ei se kuitenkaan 27789: saa tapahtua karjataloutta sortamalla tai että hallitus kiireellisesti huolehtisi 27790: jättämällä karjatalous enemmän tai vähem- siitä, että karjatalouttamme vieroksuva 27791: män oman onnensa nojaan, sillä tällöin jou- maatalouspolitiikka lopetetaan. sekä so- 27792: duttaisiin nin ojasta allikkoon, niinkuin jo pivift, toimenpiteift, estetään kasvisras- 27793: havaittavissa oleva !kokemus osoittaa. vojen ja kaswrasvaraaka-aineiden ja 27794: Todellisuudessa on maassamme rasvapula suurten tilojen väkirehujen kohtuutM 27795: ja karjataloustuotantoa pitäisi päinvastoin ja karjatalouttamme vahi-ltgoittava 27796: lisätä, mutta ulkolaisilla kasvisrasvoilla ja käyttö kuitenkaan millään tavoin ra- 27797: kasvisrasvaraaka-aineilla sekä suurten tilojen sittamatta köyhempää kuluttajaa ja 27798: käyttämällä ulkomaisella väkirehulla ajetaan pienviljelijäväkeä. 27799: kuitenkin nyk.yise!llä suuntauksena karja- 27800: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 27801: 27802: Veikko Vennamo. 27803: 668 27804: 27805: IX, 76. - Toiv.al. N: o 291. 27806: 27807: 27808: 27809: 27810: Miettunen ym.: Esityksen antamisesta maatalouden perus- 27811: luotOBta. 27812: 27813: 27814: E d u s k u n n a 11 e. 27815: 27816: Valtioneuvosto asetti 12 pa1vanä marras- perusteellisesti vielä tutkittu, ja kun toisaalta 27817: kuuta 1954 komitean selvittämään maatalou- asian käsitWly ei enää siedä viivyttelyä, olisi 27818: den perusluottoa koskevia kysymyksiä ja kysymys maatalouden perusluoton järjestä- 27819: tekemään esityksen sen saantiin liittyvistä misestä saatava kiireellisesti eduskuntakäsit- 27820: käytännöllisistä toimenpiteistä. Komitea jätti telyvaiheeseen. 27821: mietintönsä, johon sisältyy ehdotus laiksi Edellä lausutun perusteella ehdotamme 27822: maatalouden perusluotosta, valtioneuvostolle kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 27823: kesäkuussa 1956. Sen jälkeen on asia perus- toivomuksen, 27824: teellisesti käsitelty maatalousministeriön neu- 27825: vottelukunnassa. Kun aikaa komitean mietin- että hallitus antaisi Eduskunnalle 27826: nön jättämisestä valtioneuvostolle on jo ku- kiireellisesti ehdotuksen laiksi maa- 27827: lunut yli kaksi vuotta ja asiaa on s~n jälkeen talouden perusluotosta. 27828: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 27829: 27830: Martti Miettunen. Matti Kekkonen. Ta.hvo Rönkkö. 27831: Viljami Kalliokoski Johannes Virolainen. Aarre Marttila. 27832: Antti Kukkonen. Atte Pakkanen. Toivo .Antila. 27833: Olavi Lahtela.. Mauno Jussila. Eemil Luukka. 27834: Hilja Våänänen. Ale Holopainen. Eeli Erkkilä. 27835: Vieno Simonen. Eino Palovesi. Kauno Kleemola. 27836: Eino Uusitalo. Matti Miikk:i. Esa Timonen. 27837: V. E. Svinhufvud. Leo Häppölä. Eemil Partanen. 27838: A.rtturi .Tåmsen. Markus Niskala. Onni Mannila. 27839: Yrjö Sinkkonen. Kusti Eskola.. Kalle Kämiräinen. 27840: Sylvi Balinen. Nestori Kaasalainen. ·Esu Niemelä. 27841: Veikko· Savela.. Niilo Ryhtä. Arvo Pentti. 27842: 664 27843: 27844: IX,77. - Toiv.al. N:o 292. 27845: 27846: 27847: 27848: 27849: Koivisto ym.: Perusluoton järjestämisestä elinkelvottomien 27850: tt'lojen eUnkelpoisiksi saattamiseksi. 27851: 27852: 27853: Eduskunnalle. 27854: 27855: Vuoden 1936 asutuslain ja maanhankinta- ikustannuksineen useihin miljooniin markkoi- 27856: lakien mukaan on maahamme perustettu yli hin, on sijoituksista saatu hyöty !katsottava 27857: 20 000 viljelystilaa siinä tarkoituksessa, että vielä varsin vähäiseksi. Tila voi tarjota per- 27858: ne voisivat antaa viljelijäperheilleen kokovuo- heelle vain asunnon sekä 2-3 kuukauden 27859: tisen toimeentulon. Lisäksi on Pohjois-Suo- toimeeritulon vuodessa. Toisaalta hätäapu- 27860: messa huomattava määrä itsenäistyneitä kruu- töissä tulevat yhteiskunnan ikustannukset kes- 27861: nuntorppia ja muita kruununtiloja, jotka kimäärin yli 100 000 markkaa miestä kohden 27862: tilakooltaan niin ikään on tarkoitettu elin- kuukaudessa. Usein tällä tavalla tehdyt työt 27863: ikelpoisiksi. Vielä on eräissä rajaseutupitä- eivät tarjoa jatkuvia uusia työtilaisuuksia. 27864: jissä vasta äskettäin päättyneen isojaon yh- SenvuO'ksi olisikin työkohteet suunnattava 27865: teydessä muodostettu tiloja, joita ei ole saatu tuottaviin ja jatkuvaa työtä antaviin tarkoi- 27866: viljelysaialtaan riittäviksi. Suurin osa näistä tuksiin. Sellaista olisi juuri ko. tilojen elin- 27867: tiloista, joiden viljelyskelpoisen maan määrä kelpoiseksi saattaminen. 27868: on vähintään 20--30 hehtaaria, omaa peltoa Valtiollekin olisi paljon huokeampaa luo- 27869: vain 3-5 hehtaaria ja karjaa voidaan pitää vuttaa tähän tarkoitukseen tarvittava työ- 27870: ainoastaan 2-3 lehmää. palkka, joka yleensä on vain noin % tyttö- 27871: Kun usein nämä tiialliset ovat suuriperhei- myysmenoista. Tätä ei kuitenkaan tarvitsisi 27872: siä, on työkykyisten perheenjäsenten oltava antaa avustuksina, vaan lainana esim. 15 vuo- 27873: melkein läpi vuoden ansiotöissä. Uudisrai- den maksuajalla ja 3 %:n korolla viiden 27874: vauspalkkioiden avulla on raivaustyötä jon- ensimmäisen vuoden ol'lessa kuoletusvapaat. 27875: kin verran suoritettu, mutta kun palkkiot Jos tällaista perualuottoa valtionvaroista 27876: maksetaan jälkikäteen eivätkä ole riittäviä voitaisiin antaa es:lm. · 200 000 markkaa kesä- 27877: edes raivaus- ja ojituskustannuksiin, puhu- kaudeksi, voitaisiin sillä saada kylvokuntoon 27878: matta;kaan siemen- ja lannoitusmenoihin, on 3-4 uutta peltohehtaaria, josta osa jo hei- 27879: tilojen elinkelpoisiksi muodostuminen edis- nälle ikylvettynä. Seuraavana vuonna tilalta 27880: tynyt hitaasti. voitaisiin saada jo lisärehua 3-4 lehmälle 27881: Kun näillä seuduilla varsinaisia ansiotilai- ja ti'la alkaisi olla lähes elinkelpoinen. Ottaen 27882: suuksia ei ole riittävästi, on po. tilallisille ja samalla huomioon uudisraivauspalkkion, ti- 27883: heidän työkykyisille lapsilleen työviranomais- loilla voitaisiin samalla suorittaa tarpeellisia 27884: ten toimesta ollut pakko järjestää ns. hätä- karjarakennuksen laajentamisia, hankkia 27885: aputöitä. Useissa Pohjois-Suomen pitäjissä uutta karjaa ja muulla tavalla parantaa toi- 27886: onkin työttömistä suurin osa juuri näiltä ti- meentuloa. Näin menetellen jo parin vuoden 27887: loilta, jotka kuitenkin on perustettu siinä tar- ku'luttua tiloilta ei tarvitseisi sijoittaa väkeä 27888: koituksessa, että ne antaisivat koko perheelle varatyömaille, josta johtuen työttömyysmenot 27889: täyden kokovuotisen toimeentulon. Näin- huomattavasti vähenisivät. Toisaalta tilat 27890: hän ei saisi olla. Asiaan on senvuoksi kiinni- antaisivat jatkuvaa työtä ja toimeentuloa 27891: tettävä erittäin vakavaa huomiota. Kun val- perheenjäsenille vähentäen :kuntien huolto- 27892: tion kustannukset esim. jokaista maanhan- menoja sekä lisäten veronmaksykykyä ja hy- 27893: kintalain mukaan perustettua ns. kylmää vinvointia. 27894: tilaa kohti nousevat tienteko- ja kuivatus- Perusluotolla, jonlka määrä olisi vain muu- 27895: IX,77. - Koivisto ym, 665 27896: 27897: tama prosentti koko tilan perustamiskustan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27898: nuksista, saataisiin tilat elinkelpoisiksi ja vomuksen, 27899: säästettäisiin yhteiskunnan työttömyysmenoja 27900: joka vuosi, jopa moninkertaisesti se määrä, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 27901: mitä tilojen elinkelpoisilksi saattamiseen pe- järjestämään perusluottoa elinkelvotto- 27902: rusluottoa myönnettäisiin. mien tilojen elinkelpoisiksi saattami- 27903: Edellä olevan perusteella esitämme kun- seksi. 27904: Helsingissä 12 päivänä e'lokuuta 1958. 27905: 27906: Erkki Koivisto. N. Kosola. Väinö E. Nieminen. 27907: Martti Salminen. Juha Rihtniemi. A. F. Airo. 27908: Olavi Lahtela. Toivo Friman. 27909: 27910: 27911: 27912: 27913: 84 E 68'7/58 27914: VALTIOPÄIVÄT 27915: 1958 27916: 27917: LIITTEET 27918: X 27919: 27920: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 27921: TOIVOMUSALOITTEET 27922: 27923: 27924: 27925: 27926: HELSINKI 1958 27927: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 27928: Työaikaa, työntekijäin vuosilomaa, tapaturma-, työttömyys- ja 27929: sairausvakuutusta, kansaneläkelakia, työllisyyden turvaamista 27930: ja invalidihuoltoa ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 27931: 671 27932: 27933: X,l.- Lak.al. N:o 83. 27934: 27935: 27936: 27937: 27938: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta. 27939: 27940: 27941: E d u s k u n n a ll e. 27942: 27943: Neljä vuosikymmentä on kulunut siitä, muissa maissa. Työväestön kansainväliset 27944: kun maassamme toteutettiin yleinen työajan ammatilliset keskusjärjestöt, kuten Maailman 27945: lyhentäminen siirtymällä 8 tunnin työpäi- Ammattiyhdistysten Keskusliitto ja useat eri 27946: vään. Sen jälkeen teknillinen kehitys ja tuo- ammattialojen järjestöt, ovat hyväksyneet 27947: tannon yhä täydellisempi koneellistaminen tavoitteeksi myös tässä suhteessa jäljessä ole- 27948: sekä siitä johtuva työn tuottavuuden nousu vien maiden kohdalta toteuttaa 40-tuntinen 27949: ovat tehneet mahdolliseksi sen, että jatku- työviikko ja raskailla ja työntekijäin tervey- 27950: vasti voidaan valmistaa tavaroita yhä enem- delle vaarallisilla työaloilla tätäkin lyhyempi 27951: män entistä lyhyemmässä ajassa. työaika. Useat maamme ammattiliitot ja nii- 27952: Rationalisointi ja työn vauhdin kiihdyttä- den osastot samoin kuin Suomen Ammatti- 27953: minen ovat useilla työaloilla aiheuttaneet yhdistysten Keskusliitto ovat esittäneet vaa- 27954: työntekijäin henkisen ja fyysisen rasituksen timuksen yleisestä työajan lyhentämisestä 27955: kasvamisen niin suureksi, että lainsäädän- siten, että lakimääräisesti säädetään enin- 27956: nöllisillä toimenpiteillä on ryhdyttävä tur- tään 40-tuntinen työviikko. Viikkotyöaika 27957: vaamaan työläisille tähänastista pitempien jakautuisi viiteen 8 tunnin työpäivään, jol- 27958: lepo- ja virkistystaukojen käyttäminen. loin jäisi kahden vuorokauden yhtämittainen 27959: Viime vuosina työttömyys on kasvanut viikkolepo. Kuitenkin sellaisilla työaloilla, 27960: suuresti. Jatkuvasti on parhaassa työky- joilla on välttämätöntä työskennellä viikon 27961: kyisessä iässä olevia henkilöitä työttöminä, kuutena päivänä, voidaan työajan lyhentä- 27962: minkä ohella vanhempien työkykyisten ikä- minen toteuttaa lyhentämällä päivittäistä 27963: luokkien kohdalla työttömyys on vielä työaikaa. 27964: pahempi. Virallisissa työttömyystilastoissa Työaikalain selvän määräyksen mukaan 27965: esiintyy lisäksi näkymätöntä työttömyyttä ylityön teettäminen saa tapahtua vain työn- 27966: ns. osatyöttömien ja nuorten henkilöiden tekijäin suostumuksella ja on siis täysin 27967: kohdalla, jotka koulunkäyntinsä lopetettuaan vapaaehtoista ns. hätätyötä lukuunottamatta. 27968: 9outuvat usein vuosikausia etsimään työtä ja Lain tarkoituksen vastaisesti on kuitenkin 27969: työpaikkaa. Samaten viralliset työttömyys- eräissä tapauksissa työpaikan työsääntöihin 27970: tilastot eivät osoita maaseudulla palkkatyötä sisällytetty sellaisia kohtia, joilla työntekijä 27971: osan ajasta tekevien pienviljelijöiden kes- veivoitetaan suorittamaan ylityötä. Sen 27972: kuudessa esiintyvää työttömyyttä. Työllisyys- vuoksi olisi työaikalakia täydennettävä siten, 27973: tilanne vaikeutuu lähivuosina vielä entises- että sellaiset työsäännöt ja muut sopimukset, 27974: tään sen vuoksi, että sodan jälkeisinä vuo- jotka ilman työntekijän suostumusta velvoit- 27975: sina syntyneet suuret ikäluokat tulevat työ- tavat ylityöhön, katsotaan mitättömiksi. 27976: kykyiseen ikään. On siis olemassa huomatta- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme 27977: van suuri käyttämätön työvoimareservi, jo- kunnioittaen, 27978: ten siltäkin kannalta mahdollisuudet yleiseen 27979: työajan lyhentämiseen ovat olemassa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 27980: Voimassa olevaa lakisääteistä työaikaa ly- van lakiehdotuksen: 27981: hempi työaika on käytännössä jo useissa 27982: 672 X,l. - Työaikalaki. 27983: 27984: 27985: 27986: 27987: Laki 27988: työaikalain muuttamisesta. 27989: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työ- 27990: aikalain (604/46) 5, 6, 7, 11 ja 15 § näin kuuluviksi: 27991: 5 §. sitoumuksen ylityön tekemisestä lain salli- 27992: Työntekijän säännöllinen työaika on enin- missa rajoissa, tai jonka mukaan työntekijän 27993: tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia on esitettävä pätevä este voidakseen kieltäy- 27994: viikossa. tyä ylityön tekemisestä, on mitätön. 27995: 6 §. 15 §. 27996: Sen estämättä, mitä 5 § : ssä on säädetty Työntekijälle on annettava sunnuntain 27997: Vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta, ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna 27998: saatakoon säännöllinen työaika seuraavissa viikon aikana vähintään 40 tuntia kestävä 27999: liikkeissä, laitoksissa ja yrityksissä järjestää yhdenjaksoinen viikkolepo. 28000: niin, että se kolmen viikon pituisena ajan- Tämän lain 7 §: ssä tarkoitetussa keskey- 28001: jaksona on enintään 120 tuntia, nimittäin: tymättömässä työssä saadaan kuitenkin viik- 28002: kolepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon 28003: aikana tulee keskimäärin 40 tuntia viikkoa 28004: 7 §. kohden ja vähintään 30 tuntia kullakin ker- 28005: Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi ralla. 28006: on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um- 28007: peensa viikon kaikkina päivinä, saa työn- 28008: tekijää työneuvoston suostumuksin ja sen Tämä laki tulee voimaan siten, että v. 28009: määräämin ehdoin pitää työssä kauemmin 19. . alusta laskien säännöllinen viikoittai- 28010: kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia nen työaika on enintään 45 tuntia väheten 28011: viikossa, kuitenkin niin, ettei säännöllinen kunkin seuraavan vuoden alusta lukien yh- 28012: työaika kolmen viikon pituisena ajanjaksona dellä tunnilla viikossa, kunnes viikoittainen 28013: saa olla pitempi kuin 120 tuntia. työaika v. 19. . alusta lukien on 40 tuntia. 28014: Työajan lyhentämisen yhteydessä työnteki- 28015: i1 §. jän palkkaa korotetaan siten, ettei työnteki- 28016: jän ansio tämän lain nojalla suoritettavan 28017: Sellainen sopimus, jonka mukaan voidaan työajan lyhentämisen seurauksena entises- 28018: katsoa työntekijän antaneen kertakaikkisen tään vähene. 28019: 28020: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 28021: 28022: Leo Suonpää. Pertti Rapio. Y. Enne. 28023: Rainer Virtanen. Veikko Rytkönen. Aimo Aaltonen. 28024: Matti Koivunen. Antto Prunnila. Paavo Aitio. 28025: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen. Eino Tainio. 28026: Niilo Nieminen. Toivo Asvik. Eino Roine. 28027: Toivo Friman. Nestori Nurminen. Yrjö Murto. 28028: Toivo Salin. Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. 28029: H. Tauriainen. Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso. 28030: Usko Seppi. Matti Meriläinen. Inkeri Virtanen. 28031: Väinö R. Virtanen. Hugo Manninen. Tauno Kelovesi. 28032: Kauko Tamminen. Toivo Kujala. Kuuno Honkonen. 28033: 6'78 28034: 28035: X,2. - Lak.al. lf :o 84. 28036: 28037: 28038: 28039: 28040: Aitio ym.: Ehdotus maa.talouden työaika.laiksi. 28041: 28042: 28043: E d u s k u n n a 11 e. 28044: 28045: Kysymys maatalouden työajan lailla sään- keskinäisellå sopimuksella päässeet yhteiseen 28046: nöstelemisestä on ollut vireillä jo vuodesta sopimukseen työajan järjestelystä, ei pitäil:.i 28047: 1917. Useat komiteat ovat vuosien kuluessa olla olemassa esteitä ja vielä vähemmän pe- 28048: tutkineet ja esittäneet myönteistä ratkaisua. rusteltuja syitä, joiden vuoksi lailla ei voi- 28049: Eduskunnan käsiteltäväksi on jätetty vuoden taisi turvata sitä käytäntöä, joka työnantaja- 28050: 1946 jälkeen neljä tätä tarkoittavaa hallituk- ja työntekijäjärjestöjen keskeisellä sopimuk- 28051: sen esitystä ja lisäksi useita edustajien aloit- sella on saavutettu. 28052: teita. Viimeksi vuoden 1955 valtiopäivillä on Edellä esitetyn perusteella esitämme, 28053: maatalouden työaikalaki ollut eri valiokun- 28054: nissa käsittelyn alaisena jääden asian käsit- että Eduskoota hyväksyisi seuraa- 28055: tely kuitenkin kesken. Kun lisäksi maatalou- van lakiehdotuksen: 28056: den työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat 28057: 28058: 28059: Maatalouden työaikalaki. 28060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28061: 1 luku. 4) maatalousyritystä varten suoritettu 28062: maan- ja metsänparannus, raivaus sekä muu 28063: Lain soveltami8ala. niihin verrattava työ silloinkin, kun sitä 28064: harjoitetaan itsenäisenä yrityksenä. 28065: 1 §. 28066: Tämän lain alaisia ovat jäljempänä maini- 2 §. 28067: tut yritykset ja työt, milloin niissä käyte- Tämä laki ei koske: 28068: tään yhtä tai useampaa työntekijää: 1) yritystä tai työtä, jossa työntekijöitä 28069: 1) Maatalous ja sen välittömässä yhtey- käytetään ainoastaan kiireellisinä työaikoina 28070: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelinkei- tai muutoin tilapäisesti työhön yhteensä 28071: not, mikäli viimeksimaihituissa säännöllisesti enintään kuusikymmentä työpäivää vuo- 28072: käytetään työhön saman työnantajan varsi- dessa; 28073: naista maataloutta varten palkkaamia . työn- 2) poronhoitoa; eikä 28074: tekijöitä eikä niiden elinkeinojen harjoitta- 3) hiiltoa, turpeen nostoa1 turvepehkun ja 28075: mista ole pidettävä itsenäisenä yrityksenä; polttoturpeen valmistusta, ojitusta, uudisrai- 28076: 2) välittömästi maatalouden tai sen sivu· vausta ja metsätöitä eikä sokerijuurikkaan 28077: elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken- harvennusta, perkansta ja nostoa, milloin 28078: nusten sekä muukin maataloustyöntekijäin näitä töitä tehdään urakkapalkalla. 28079: ja heihin verrattavasaa asemassa olevien hen· 28080: kilöiden asuntojen rakentaminen, kunnossa· 3 §. 28081: pito ja korjaaminen maaseudulla silloin, kun Työntekijänä tätä lakia SQVellettaessa ei 28082: näissä töissä käytetään maatalouden varsi· pidetä: 28083: naisessa palveluksessa olevia työntekijöitä; 1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työnan- 28084: 3) itsenäisesti tai erillään maataloudessa. tajan taloudessa ja on hänelle tai hänen 28085: harjoitettu puutarhan ja eläinten hoito; aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa 28086: 85 E 6817 /5>8 28087: 674 X,2. - Maatalouden työaika. 28088: 28089: 28090: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- Joulun, uudenvuoden, paas1a1sen, hellun- 28091: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun tain, juhannuksen, vapun ja itsenäisyyspäi- 28092: tässä mainitun puoliso; vän aattona päättyy työaika kello 12. 28093: 2) sellaista työnjohdossa tai työn valvo- Pääasiassa eläinten hoitoon käytetyn työn- 28094: jana olevaa henkilöä, joka ei osallistu tai tekijän säännöllinen työaika on enintään 28095: joka vain tilapäisesti osallistuu johdetta- kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia 28096: viensa tai valvottaviensa työntekijäin työ- viikon aikana. 28097: hön; eikä Eläinten hoidolla tarkoitetaan myös hevos- 28098: 3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi- ten hoitoa. 28099: sesti osallistuu 1 pykälässä tarkoitettuun työ- Puinnin ja sadonkorjuun aikana voidaan 28100: hön. työnantajan ja työntekijän välillä sopia 28101: Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun- muutetusta työn alkamis- ja päättymisajasta, 28102: nan ja muun julkisen yhteisön, paitsi seura- mutta kuitenkin siten, ettei työpäivän pituu- 28103: kunnan, viran tai toimen haitijoihin on so- deksi tule enempää kuin 8 tuntia ja että 28104: vellettava, mitä tässä laissa on työntekijästä työaika lauantaisin päättyy viimeistään 28105: säädetty. kello 15. 28106: Alle 16-vuotias ei saa tehdä 6 tuntia pi- 28107: 4 §. tempää työpäivää. Alle 14-vuotiaan käyttö 28108: Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- tämän lain alaisissa töissä on kielletty. 28109: tarkastajan taikka työnantajan ja työnteki- 28110: jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu- 6 §. 28111: voston ratkaistava, onko työtä tai työnteki- Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa 28112: jää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan sanotut 28113: sovellettava. päivät mukaan luettuina. Määrättyyn kun- 28114: Ammattientarkastajan on, milloin asian- kauteen kuuluvaksi luetaan viikko, jonka en- 28115: omainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa simmäinen päivä on siinä kuussa. 28116: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- 28117: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä ilmei- 7 §. 28118: sen selvänä. Työajan katsotaan alkavan talouskeskuk- 28119: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian sessa ja päättyvän työpaikalla. Matkan ol- 28120: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta lessa yli 1 km tapahtuu työstä paluu kuiten- 28121: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän kin tämän ylittävältä osalta työnantajan 28122: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, ajalla. Sikäli kun matka talouskeskuksesta 28123: milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianosai- työpaikalle on 3 km pitempi, voidaan meno 28124: nen sitä vaatii; ja päättäköön tuomioistuin työpaikalle ja sieltä paluu järjestää tapahtu- 28125: asian vasta serr jälkeen, kun työneuvoston vaksi säännöllisen työajan ulkopuolella. Täl- 28126: ratkaisu on sille toimitettu. löin suoritetaan työntekijälle matkaan työ- 28127: paikalle ja sieltä palaamiseen kuluvalta 28128: ajalta hänen paikkaansa, tai jos työnteki- 28129: jälle on varattu kuljetus, puolta palkkaansa 28130: 2 luku. sanotulta ajalta vastaava korvaus. Matkaan 28131: käytettyä aikaa ei tällöin lueta kuuluvaksi 28132: Säännöllinen työaika. työaikaan. 28133: Matkaan käytetyn ajan korvausta lasket- 28134: 5 §. taessa katsotaan 1 km:n matkaan (käyden) 28135: Työntekijäin säännöllinen työaika on vuo- kuluvan 12 minuuttia. 28136: rokaudessa enintään 8 tuntia ja viikossa Työssä, joka suoritetaan määrätyssä työ- 28137: enintään 47 tuntia. paikassa (navetassa, työhuoneessa tai sen 28138: Marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maalis- maatilan rakennuspaikalla, jossa työntekijän 28139: kuussa on viikoittainen työaika enintään 45 varsinainen työpaikka on), alkaa ja loppuu 28140: tuntia. työ sen suorittamispaikalla. Hevosta ja ko- 28141: 47 tunnin työviikon aikana on lauantain netta hoitavan työntekijän työajan katsotaan 28142: työaika 7 tuntia ja 45 tunnin työviikon ai- loppuvan silloin, kun asianomainen vapau- 28143: kana 5 tuntia. tuu sen hoidosta. 28144: X,2. - Aitio ym. 675 28145: 28146: Työssä käytettävien muiden työvälineiden tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan sijai- 28147: kuin käsityöaseiden kokoaminen ja säilytys- sena. 28148: paikkaan kuljettaminen tapahtuu työaikana. 28149: Ellei siitä aiheudu työntekijälle mainitta- 28150: vampaa ylimääräistä ajanhukkaa, tapahtuu 4 luku. 28151: käsityöaseitten kokoaminen ja säilytyspaik- 28152: kaan kuljettaminen työntekijän ajalla. Säännöllisen työajan ylittäminen ja työsken- 28153: tely vapaa-aikana. 28154: 8 §. 11 §. 28155: Työntekijän säännöllinen työaika ei saa Työntekijää saadaan hänen suostumuksellaan 28156: alkaa ennen kello 7 ja sen tulee päättyä vii- pitää ylityössä säännöllisen työajan lisäksi 28157: meistään kello 17. enintään neljäkymmentäviisi (45) tuntia 4 28158: Pääasiassa eläinten hoitoon tarkoitetussa perättäisen viikon aikana, kuitenkin niin, 28159: työssä ei työaika saa alkaa ennen kello 6 ja ettei ylityötuntien määrä kalenterivuoden ai- 28160: sen tulee päättyä viimeistään kello 19. kana ylitä 200 tuntia. 28161: Alle 18-vuotias ei saa tehdä ylityötä. 28162: 28163: 12 §. 28164: 3 luku. Säännöllisen työajan lisäksi saatakoon 28165: työntekijää käyttää hänen suostumuksellaau 28166: Ruokailu- ja lepoajat. tai pakottavista tahi arvaamattomista syistä 28167: tilapäisiin matkoihin. 28168: Edellä 1 momentissa mainitusta lisätyöstä 28169: 9 §. suoritettakoon työntekijälle edeltäpäin sovit- 28170: Muulloin kuin 5 §: n 3 momentissa mai- tujen perusteiden mukaan tai muu kohtuul- 28171: nittuina juhlapäiväin aattoina annetaan linen korvaus. Sopimus, jonka mukaan sa- 28172: työntekijöille 1 tunnin kestävä ruokailu- nottu korvaus sisällytetään työntekijän var- 28173: tauko, jota ei lueta työaikaan. sinaiseen palkkaan, on mitätön. 28174: Ruokailutaukoa voidaan, silloin kun siitä 28175: sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken, 13 §. 28176: pidentää 11;2 tunniksi paitsi ei lauantaina. Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai 28177: Muille kuin pääasiassa eläinten hoitotyössä muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie- 28178: työskenteleville työntekijöille on työpäivän tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen 28179: kuluessa annettava kaksi 10 minuuttia kes- säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti uh- 28180: tävää virkistystaukoa. kaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka 28181: Ruokailutauon aikana on työntekijä vapaa hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi- 28182: kaikesta työstä ja oikeutettu poistumaan työ- seen vaaranalaiseksi, tai kun kotieläimelle 28183: paikalta, mutta jos koneitten ja vetoeläinten tapahtunut synnytys tai onnettomuus tahi 28184: vartiointi sen estää, annettakoon asianomai- eläimen sairaus tilapäisesti antaa siihen ai- 28185: selle työntekijälle vastaava vapaus muuna hetta, saatakoon 5 §: ssä säädettyjä työaikoja 28186: työpäivän aikana. pidentää siinä määrin kuin· mainitut syyt 28187: välttämättömästi vaativat. Tällaisesta työ- 28188: 10 §. ajan pidennyksestä, mikäli se jatkuu yli kah- 28189: Työntekijälle on sunnuntaiajaksi annet- den vuorokauden, sen syystä, laajuudesta ja 28190: tava vähintään 34 tuntia kestävä yhdenjak- todennäköisestä kestävyydestä on työnanta- 28191: soinen vapaa-aika. jan viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava 28192: Milloin 5 § : n 4 momentissa tarkoitettu asianomaiselle valtion ammattientarkasta- 28193: työntekijä niin haluaa, olkoon hän oikeu- jalle. Ammattientarkastaja voi, tutkittuaan 28194: tettu käyttämään kuukauden edellä 1 mo- asian, joko jättää sen tehdyn ilmoituksen va- 28195: mentissa mainitut viikottaiset vapaa-ajat yh- raan tai ryhtyä toimenpiteisiin pidennykseu 28196: tämittaisesti työnantajan kanssa sopimanaan rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. 28197: aikana. Ylityöajaksi älköön luettako sitä aikaa, 28198: Mitä tässä pykälässä on säädetty viikottai- jona työntekijää käytetään 11, 12 ja 13 28199: sesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää, jota § : ssä tarkoitettuun työhön. 28200: 676 X,2. - Xaau.J.ouden työaika. 28201: 28202: 5 luku. tarkastusviranomaisille ja työntekijäin luot- 28203: tamusmiehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti 28204: Korotettu palkka. annettava työntekijälle tai hänen valtuute- 28205: tulleen tieto työntekijää koskevista, luette- 28206: 14 §. lossa olevista merkinnöistä. 28207: Ylityöstä ja 13 § : ssä tarkoitetusta hätä- 28208: työstä, jota tehdään 5 §: ssä tarkoitetun joko 18 §. 28209: vuorokautisen tai viikottaisen työajan lisäksi, Työnantajan toimesta on hänen luonaan 28210: on maksettava viidelläkymmenellä prosentilla sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä 28211: korotettu palkka. Jos ylityötä kuitenkin teh- pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut 28212: dään enemmän kuin kaksi tuntia vuorokau- toimeenpanomääräykset sekä· asianomaisen 28213: dessa, on sanotun tuntimäärän ylittävältä viranomaisen päätös niistä ehkä myönne- 28214: ajalta samoin kuin kaikesta sunnuntaina, tyistä poikkeuksista, niin myös käytännössä 28215: kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä oleva työtuntijärjestelmä. 28216: ja vapunpäivänä tehdystä ylityöstä suoritet- 28217: tava kaksinkertainen palkka. 19 §. 28218: Jos työntekijällä on kuukausi- tai urakka- Työnantajaa, joka rikkoo 5 § : n sekä 8- 28219: palkka, saadaan perustuntipalkka jakamalla 11 § : n säännöksiä taikka muusta syystä kuin 28220: työntekijäin säännöllisenä työaikana saama maksukyvyttömyyden johdosta laiminlyö yli- 28221: kuukausiansio tehtyjen työtuntien luvulla. työstä, hätätyöstä tai 7 § : n 2 momentissa 28222: Yli- ja hätätyöstä suoritettavaa korotettua tarkoitetusta matkasta säädetyn korvauksen 28223: palkkaa laskettaessa on otettava huomioon suorittamisen, rangaistakoon sakolla. Milloin 28224: rahapalkan ohella myös palkkaukseen sisäl- rikkomus on tapahtunut ammattientarkastus- 28225: tyvät luontaisedut. viranomaisten huomautuksesta huolimatta 28226: tai asianhaarain ollessa muutoin raskautta- 28227: 15 §. vat, olkoon rangaistus vähintään kymmenen 28228: Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn koro- päiväsakkoa tai enintään kuusi kuukautta 28229: tettuun palkkaan sekä 7 § :n 2 momentissa vankeutta. 28230: ja 11 ja 12 § :ssä mainittuun korvaukseen on Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen 28231: rauennut, jollei kannetta siitä ole nostettu tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va- 28232: vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- hinkoa on pitänyt väärin 17 § : ssä mainittua 28233: misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi. luetteloa, kätkenyt taikka tehnyt mahdottu- 28234: maksi lukea, rangaistakoon sakolla tai enin- 28235: tään kuuden kuukauden vankeudella. 28236: 6 luku. Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen 28237: nojalla. annettuja määräyksiä, rangaistakoon 28238: Erinäisiä säännöksiä. enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla. 28239: 16 §. Jos työnantajan edustaja ha"'aitaan syy- 28240: Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on työ- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk- 28241: neuvostolla valta määrätyissä tapauksissa seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta- 28242: myöntää muitakin kuin 5 §: n 4 momentissa jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus- 28243: mainittuja poikkeuksia tämän lain työaikoja tajaa. 28244: koskevista säännöksistä. 28245: V aitioneuvosto voi työneuvoston esityk- 20 §. 28246: sestä myöntää edellä 1 momentissa ja 5 § : n Tässä laissa mainitut rikkomukset on viralli- 28247: 4 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia mää- sen syyttäjän pantava syytteeseen 7 §: n 2 28248: rättyjä alueita tai työaloja varten. momentissa sekä 14 § :ssä mainituissa ta- 28249: pauksissa ainoastaan, milloin asianomistaja 28250: 17 §. on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen pan- 28251: Työnantajan on pidettävä sosiaaliministe- tavaksi. 28252: riön vahvistaman tai hyväksymän kaavan 28253: mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja yli- 21 §. 28254: työstä sekä niistä. maksetusta korotetusta pal- Tämän lain noudattamista valvovat am- 28255: kasta. Luettelo on vaadittaessa näytettävä mattientarkastusviranomaiset. 28256: X,2. - Aitio ym. 677 28257: 28258: 22 §. 23 §. 28259: Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 28260: on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden tamisesta annetaan asetuksella. 28261: noudatettava niitä erityisiä rajoituksia, joita 28262: heidän käyttämisestään tässä laissa tarkoi- 24 §. 28263: tettuun työhön erikseen annetaan. Tämä laki tulee voimaan päivänä 28264: kuuta 195 . 28265: 28266: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 28267: 28268: Paavo Aitio. Aleksi Kiviaho. J. Mustonen. 28269: Eino Roine. Leo Suonpää. Väinö :R. Virtanen. 28270: Judit Nederström-Lundm. Elli Stenberg. Toivo Kuja.la. 28271: Pertti :Ra.pio. Pauli Puhakka., Eino Tainio. 28272: Aimo Aaltonen. 28273: 678 28274: 28275: X,3. - Lak.al. N :o 85. 28276: 28277: 28278: 28279: 28280: Lindeman ym.: Ehdotus maatalouden työaikalaiksi. 28281: 28282: 28283: E d u s k u n n a 11 e. 28284: 28285: Kysymys maatalouden työajan säännöste- enää turvannut työläisille sitä sosiaalista 28286: lemisestä lailla on maassamme ollut kauan suojaa, mihin sanotun lain säätämisellä oli 28287: vireillä. Mitkään tähänastiset toimenpiteet pyritty, ja olisi huonontanut työntekijäin 28288: eivät kuitenkaan ole johtaneet asiassa tehty- asemaa siitä, mikä on saavutettu järjestöjen 28289: jen lukuisten aloitteiden ja esitysten mukai- välisillä työehtosopimuksilla. Lakiesityksen 28290: seen tulokseen. Vuoden 1946 valtiopäivillä sisällön muututtua eduskuntakäsittelyssä al- 28291: hallitus antoi eduskunnalle esityksen maata- kuperäistä tarkoitustaan vastaamattomaksi, 28292: louden työaikalaiksi, josta työväenasiainvalio- veti hallitus vuoden 1950 valtiopäivillä esi- 28293: kunta ja suuri valiokunta ehtivät valmistaa tyksensä takaisin. Viimeksi jätti hallitus 28294: mietintönsä. Asian käsittely kuitenkin kes- vuonna 1953 esityksen maatalouden työaika- 28295: keytyi, kun hallitus sitten peruutti mainitun laiksi, mutta sitäkään esitystä ei ennen edus- 28296: esityksensä. kunnan hajoittamista ehditty käsitellä. 28297: Vuonna 1948 jätti hallitus eduskunnalle Työntekijöitä koskevan sosiaalisen turval- 28298: esityksensä maatalouden työaikalaiksi. Laki- lisuuden vuoksi on välttämätöntä, että laki 28299: esitys perustui asiaa valmistaneen komitean maatalouden työajasta maassamme vihdoin- 28300: mietintöön ja asiantuntijoitten käsityksen kin vahvistetaan. Maatalouden työajan tar- 28301: mukaan vastasi yksityiskohdiltaan maatalou- koituksenmukainen säännöstely on omiaan 28302: temme nykyisiä mahdollisuuksia. Lakiesityk- estämään myös pakoa maataloudesta. 28303: sen kohtalo eduskunnassa oli kuitenkin sa- Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit- 28304: manlainen kuin aikaisempienkin asiaa koske- taneet kunnioittaen ehdotamme, 28305: neitten aloitteiden ja esitysten. Eduskunnan 28306: eri valiokunnissa tuli lakiesitys maatalous- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28307: työläisille niin epäedulliseksi, että se ei olisi van lakiehdotuksen: 28308: 28309: 28310: ·Maatalouden työaikalaki. 28311: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28312: 1 luku. varsinaista maataloutta varten palkkaamia 28313: työntekijöitä eikä näiden elinkeinojen har- 28314: Lain soveltamisala. joittamista ole pidettävä itsenäisenä yrityk- 28315: 1 §. senä; 28316: Tämän lain alaisia ovat jäljempänä mai- 2) välittömästi maatalouden tai sen sivu- 28317: nitut yritykset tai työt, joissa yksi tai elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken- 28318: useampi työntekijä palkasta tekee työtä työn- nusten sekä muunkin maataloustyöntekijäin 28319: antajan lukuun tämän johdon ja valvonnan ja heihin verrattavassa asemassa olevien hen- 28320: alaisena: kilöiden asuntojen rakentaminen, kunnossa- 28321: 1) maatalous ja sen välittömässä yhtey- pito ja korjaaminen maaseudulla, mikäli 28322: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelin- näissä töissä käytetään pääasiassa työnanta- 28323: keinot, mikäli viimeksi mainituissa säännölli- jan varsinaista maataloutta varten palkkaa- 28324: sesti käytetään työhön saman työnantajan mia työntekijöitä; sekä 28325: X,3. - J.fndemau ym. 679 28326: 28327: 3) itsenäisesti tai erillään maataloudesta jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu- 28328: harjoitettu puutarhan ja eläinten hoito. voston ratkaistava, onko työtä taj työntekijää 28329: pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on so- 28330: 2 §. vellettava. 28331: Tämä laki ei koske: Ammattientarkastajan ori, milloin asian- 28332: 1) yritystä tai työtä, jossa työntekijöitä omainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa 28333: käytetään ainoastaan kiireellisinä työaikoina mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- 28334: tai muutoin tilapäisesti työhön, jota tämä vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä ilmei- 28335: laki koskee, yht~ensä enintään satakaksikym- sen selvänä. 28336: mentä työpäivää kalenterivuodessa; Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian 28337: 2) poronhoitoa; eikä · ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta 28338: 3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehkun tai kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän 28339: polttoturpeen valmistusta, sokerijuurikas- kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, 28340: maan perkausta, ojitusta, uudisraivausta ja milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asian- 28341: metsätöitä, mikäli näitä töitä tekevät urakka- omainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomio- 28342: palkalla muut kuin yrityksen vakinaiset työn- istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu- 28343: tekijät. voston ratkaisu on sille toimitettu. 28344: 3 §. 28345: Milloin työntekijäin tekemäin työpäivien 28346: luku edellisenä vuonna on noussut yli 2 § : n 2 luku. 28347: 1 kohdassa mainitun määrän ja olosuhteet 28348: alkavana kalenterivuonna ovat samanlaiset Säännö1linen työaika. 28349: tai muutoin on ilmeistä, että työpäivien luku 6 §. 28350: sinäkin vuonna ylittää mainitun määrän, on Työntekijäin säännöllinen työaika on jäl- 28351: lakia yrityksessä tai työssä sovellettava ka- jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau- 28352: lenterivuoden alusta alkaen. Muussa tapauk- dessa kauintaan 9 tuntia ja viikossa: 28353: sessa on lakia alettava soveltaa siitä alkaen, marras-, joulu- ja tammikuun aikana 42 28354: kun on käynyt ilmeiseksi, että työpäiväin tuntia; 28355: luku kalenterivuonna yHttää edellä mainitun 28356: määrän. helmikuun alusta huhtikuun loppuun ja 28357: 4 §. lokakuun 16 päivän alusta saman kuukauden 28358: Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei loppuun 47 tuntia; sekä 28359: pidetä: toukokuun alusta lokakuun 15 päivän lop- 28360: 1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työnan- puun 52 tuntia. 28361: tajan taloudessa ja on hänelle tai hänen avio- Pääasiallisesti eläinten hoitoon käytettävän 28362: puolisolleen sukua suoraan takenevassa tai työntekijän säännöllinen työaika on kauin- 28363: etenevässä polvessa tahi on hänen ottolap- taan 9 tuntia vuorokaudessa ja 108 tuntia 28364: sensa tai ottovanhempansa tahi jonkun tässä kahden peräkkäisen viikon aikana. Eläinten 28365: mainitun puoliso; hoidolla tarkoitetaan tässä laissa myös veto- 28366: 2) sellaista työnjohdossa tai valvojana ole- eläinten hoitoa. 28367: vaa henkilöä, joka ei osallistu tahi joka vain Säännöllinen työaika 1 § : n 3 kohdassa tar- 28368: tilapäisesti osallistuu johdettaviensa tai val- koitetussa puutarhan hoidossa on kauintaan 28369: vottaviensa työntekijäin työhön, eikä myös- 9 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia viikossa. 28370: kään tilanhoitajaa; eikä ~yöneuvosto voi, vuotuista työaikaa piten- 28371: 3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi- tämättä, sallia työajan jaon viikottaisiin 28372: sesti osallistuu 1 § : ssä tarkoitettuun työhön. enimmäismääriin muulla tavalla kuin 1 mo- 28373: Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun- mentissa on säädetty. 28374: nan ja muun julkisen yhteisön, paitsi seura- 28375: kunnan, viran tai toimen haitijoihin on so- 7 §. 28376: vellettava, mitä tässä laissa on työntekijästä Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa 28377: säädetty. maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan, sanotut 28378: 5 §. päivät mukaan luettuina. Määrättyyn kuu- 28379: Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- kauteen kuuluvaksi luetaan viikko, jonka en- 28380: tarkastajan taikka työnantajain ja työnteki- simmäinen päivä on siinä kuussa. 28381: 680 X,S. - Mut&lell4en työaika. 28382: 28383: 28384: 8 §. 4 luku. 28385: Jollei toisin ole sovittu, suoritetaan matka 28386: työnantajan m.ääriUimii.stä. lähtöpaikasta työ. Säännöllisen työajan ylittäminen ja työsken- 28387: paikalle työaikana ja työaika päättyy työpai- tely vapaa-aikana. 28388: kalla. V etaeläintä tai konetta hoitavan työn- 12 §. 28389: tekijän työaika päättyy kuitenkin silloin, kun Erik$een tehdyn sopimuksen mukaan saa- 28390: hän vapautuu sen. hoidosta. daan jäljempänä mainittavia työntekijöitä 28391: Milloin matka · mäirätystä lähtöpaikasta pitää. työssä vii~ottaisen .säännöllisen työajan 28392: työpaikalle on kolmea kilometriä pitempi, lisäksi yhteensä kauintaan 16 tuntia neljän 28393: suoritettakoon 1 momentin säännöksestä poi- peräkkäisen viikon aikana: 28394: keten työntekijälle, jollei toi~in ole sovittu, 1) pääasiassa eläinten hoitoon käytettävää 28395: matkaan työpaikalle ja sieltä palaamiseen työntekijää; 28396: kuluvalta kohtuulliselta aj<a hänen palk- 2) kullakin viljelm.ällä enintään yhtä työn- 28397: kaansa tai, jos työnantaja on varannut työn- tekijää, jota. muun maataloustyön ohella 28398: tekijälle vapaan kuljetuksen, puolta palk- säännöllisesti käytetään myös vetoeläinten 28399: kaansa sanotulta ajalta vastaava korvaus. hoitoon; sekä 28400: Matkaan IQiytettyä aikaa ei tällöin lueta työ- 3) pääasiassa puutarhatyöhön käytettävää 28401: aikaan. työntekijää. 28402: 9 §. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta lisä- 28403: Säännöllisen työajan on päätyttävä vii- työstlt suoritettavasta korvauksesta saavat 28404: meistään kello yhdeksintoista ja työnteki- työnantaja j~t työntekijä keskenään sopia. 28405: jälle on sen jälkeen annettava vähintään 10 Sopimus, jonka mukaan korvaus tästä työstä 28406: tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. sisällytetään työntekijän varsinaiseen palk- 28407: Milloin työtä tehdään vuorotyönä, voi työ- kaan, on mitätön. 28408: neuvosto mliäriiämilUiän ehdoilla sallia sen 28409: jatkuvan myös kello yhdeksäntoista jälkeen. 13 §. 28410: Säännöllisen työajan lisäksi saadaan työn. 28411: tekijää käyttää hänen suostumuksellaan tai 28412: 3 luku. pakottavista tahi edeltä arvaamattomista 28413: syistä tilapäisiin matkoihin, niin myös hänen 28414: Ruokailu- ja lepou-jat. 28415: omasta tahdostaan työnantajan kanssa kul- 28416: 10 §. loinkin tehdyn sopimuksen mukaan askartelu- 28417: Jos työaika vuorokaudessa on vähintään työhön. 28418: 7 tuntia, on työntekijälle annettava työn Edellä 1 momentissa mainitusta lisätyöstä 28419: aikana ainakin yksi vähintään tunnin kes. suoritettakoon työntekijälle edeltäpäin sovit- 28420: tävä. ruQkailuaika. Tätä aikaa, jolloin työn- tujen perusteiden mulrainen tai muu koh- 28421: tekijä olkoon vapaa työn suorittamisesta, ei tuullinen korvaus. Sopimus, jonka mukaan 28422: lueta työaikaan. sanottu korvaus sisällytetään työntekijän 28423: varsinaiseen palkkaan, on mitätön. 28424: 11 §. 28425: Työntekijälle on sunnuntain ajaksi annet- 14 §. 28426: tava vähintään 34 tuntia kestävä yhdenjak· Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai 28427: soinen vapaa-aika. muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie- 28428: Edellä 1 momentissa mainittu viikottainen tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen 28429: vapaa-aika saadaan kuitenkin 6 §: n 2 mo- säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti 28430: mentissa tarkoitetulle työntekijälle antaa si- uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka 28431: ten, että se neljän peräkkäisen viikon aikana hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi- 28432: annetaan kahdesti sunnuntaina ja kahdesti seen vaaranalaiseksi, tai kun kotieläitnelle 28433: muina viikon päivinä. tapahtuu synnytys tai onnettomuus tahi eläi. 28434: Mitä tässä pykälässä on säädetty viikottai- men sairaus tilapäisesti antaa siihen aihetta, 28435: sesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää, jota saadaan 6 §: ssä säädettyjä työaikoja piten- 28436: tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan sijai- tää. siinä määrin kuin mainitut syyt välttä- 28437: sena. mättömästi vaativat. Tällaisesta työajan pi- 28438: 681 28439: tennyksestä, mikäli se jatkuu yll kahden kun työpäivien luku kerrotaan kahdeksalla. 28440: vuorokauden, sen syystä, laajwdesta ja to· Yli- ja hätiityö!ltä suoritettavaa korotettua 28441: dennäköisestä kestävyydestä on työJ18lltajan palkkaa laskettaessa on otettava huQmioon 28442: viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava asian- rahapalkan ohella. my(is palkkaukseen sisälty- 28443: omaiselle valtion ammattientarkastajalle. vät luontaisedut. 28444: Ammattientarkastaja voi tutkittuaan asian Sopimus, jonka mukaan 1 momentissa tar- 28445: joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan k<litetusta yli~ tai hätätyöstä maksettava Jro. 28446: tai ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen. rajoit- rotettu palkka sisällytetään työntekijän var- 28447: tamiseksi tai lopettanriseksi. sinaiseen palkkaan, on mitätön. 28448: 28449: 15 §. 18 §. 28450: Työntekijää on lupa hänen suostumuksel- Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn koro- 28451: laan pitää ylityössä 6 §: ssä mainittujen työ- tettuun palkkaan sekä 8 §:n 2 momentissa 28452: aikojen lisäkai kauintaan 48 tuntia neljän ja 12 ja 13 § :ssä mainittuun korvaukseen 28453: peräkkäisen viikon aikana kuitenkin niin, on rauennut, jollei kannetta siitä ole nostettu 28454: ettei ylityötuntien määrä kalenterivuoden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- 28455: aikana ylitä 200 tuntia. misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi. 28456: Ylityöajaksi älköön luettaka sitä aikaa, 28457: jona työntekijää käytetään 12, 13 ja 14 §: ssä 28458: tarkoitettuun työhön. 6 luku. 28459: 16 §. Erinäisiä säännöksiä. 28460: Vapaa-aikanaan saadaan työntekijää 6 19 §. 28461: § : ssä säädettyjä työaikojen enimmaismaana Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on työ- 28462: kuitenkaan ylittämiittä käyttää sellaiseen työ- neuvQBtolla valta määrätyissä tapauksissa 28463: hön, jonka suoritusta sen laadun vuoksi ei myöntää muitakin kuin 6 §: n 4 .momentissa 28464: voida siirtää toiseen aikaan. mainittuja poikkeuksia tämän lain työaikoja 28465: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, koskevista säännöksistä. 28466: saadaan työntekijää kä.yttliä. hänen vapaa- V aitioneuvosto voi työneuvoston esityk- 28467: aikanaan myös 12 ja 13 § : ssä mainittuun työ- sestä myöntää 1 momentissa ja 6 § : n 4 mo- 28468: hön sekä hätä- ja ylityöhön. mentissa tal'lroitettuja poikkeuksia määl'it- 28469: tyjä alueita tai työaloja varten. 28470: 28471: 5 luku. 20 §. 28472: Korotettu palkka. Työnantajan on pidettävä sosiaaliministe- 28473: riön vahvistaman tai hyväksymän kaavan 28474: 17 §. mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja ylityöstä 28475: Ylityöstä ja 14 § : ssä tarkoitetusta hä.tä· sekä niistä maksetusta korotetusta. palkasta. 28476: työstä, jota tehdään 6 §:ssä tarkoitetun joko Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkas- 28477: vuorokautisen tai viikottaisen työajan lisäksi, tusviranomaiselle ja työntekijäin luottamus- 28478: on maksettava viidelläkymmenellä prosentilla miehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti annet- 28479: korotettu palkka. Jos ylityötä kuitenkin teh· tava. työntekijälle tahi hänen valtuutetulleen 28480: dään enemmän kuin 2 tuntia vuorokaudessa, tieto työntekijää koskevista luettelossa ole- 28481: on sanotun tuntimäärän ylittävältä ajalta, vista merkinnöistä. 28482: niin myös sunnuntaina ja kirkollisina juhla- Milloin kuitenkin yrityksessä on työssä 28483: päivinä tehdystä ylityöstä, suoritettava kak- säännöllisesti enintään yksi työntekijä ja 28484: sinkertainen palkka. tämän lisäksi tai yksinomaan tilapäisiä työn- 28485: Jos työntekijällä on kuukausi- tai urakka- tekijöitä ei 1 momentissa mainittua luetteloa 28486: palkka, saadaan perustuntipalkka jakamalla tarvitse pitää, mutta on työntekijöille pyyn- 28487: työntekijän säännöllisenä työaikana saama nöstä annettava palkanmaksun yhteydessä 28488: kuukausiansio kahdellasadalla sekä jos työ- kirjallinen ilmoitus niistä yli- tai hätätyö- 28489: suhde ei ole kestänyt kuukautta, jakamalla tunneista, jotka sinä aikana, jolta palkka 28490: siltä ajalta saatu ansio luvulla, joka saadaan, maksetaan, on tehty. 28491: 86 E 687/518 28492: 682 X,S. - Maatalouden työaika. 28493: 28494: 28495: 21 §. Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- 28496: Työnantajan toimesta on hänen luonaan pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk- 28497: sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta- 28498: pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus- 28499: täytäntöönpanomääräykset sekä asianomaisen tajaa. 28500: viranomaisen päätös niistä ehkä myönne- 23 §. 28501: tyistä poikkeuksista, niin myös käytännössä Tässä laissa mainitut rikkomukset on viral- 28502: oleva työtuntijärjestelmä. lisen syyttäjän pantava syytteeseen, 17 §: ssä 28503: mainituissa tapauksissa ainoastaan, milloin 28504: asianomistaja on ilmoittanut rikkomuksen 28505: 22 §. syytteeseen pantavaksi. 28506: Työnantajaa, joka rikkoo 6 § :n tai 9-12 28507: tahi 15 § : n säännöksiä taikka muusta syystä 24 §. 28508: kuin maksukyvyttömyyden johdosta laimin- Tämän lain noudattamista valvovat ammat- 28509: lyö ylityöstä tai hätätyöstä säädetyn kor- tientarkastusviranomaiset. 28510: vauksen suorittamisen, rangaistakoon sakolla. 28511: Milloin rikkomus on tapahtunut ammattien- 25 §. 28512: tarkastusviranomaisen huomautuksesta huoli- Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, 28513: matta tai asianhaarain ollessa muutoin ras- on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden 28514: kauttavat, olkoon rangaistus vähintään kaksi- noudatettava niitä erityisiä rajoituksia, joita 28515: kymmentä päiväsakkoa. heidän käyttämisestään tässä laissa tarkoitet- 28516: Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen tuun työhön erikseen annetaan. 28517: tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va- 28518: hinkoa on pitänyt väärin 20 §: ssä mainittua 26 §. 28519: luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen hävit- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 28520: tänyt, kätkenyt taikka tehnyt mahdottomaksi tamisesta annetaan asetuksella. 28521: lukea tai joka kieltäytyy antamasta 20 § : n 28522: 2 momentissa mainittua ilmoitusta, rangais- 27 §. 28523: takoon sakolla. Tämä laki tulee voimaan pa1vana 28524: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen kuuta 195 . ja sillä kumotaan 2 päivänä elo- 28525: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon kuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 28526: enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla. 1 §: n 2 momentin 4 kohta. 28527: 28528: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 28529: 28530: Lars Lindeman. Kustaa Alanko. K.-A. Fagerholm. 28531: Veikko Helle. Anni Flinck. G. Henriksson. 28532: Kalle Matilainen. Arvo Tuominen. Kaarlo Pitsinki. 28533: Onni Peltonen. Rafael Paasio. Väinö Leskinen. 28534: Väinö Tikkaoja. Eino Raunio. Georg Eriksson. 28535: Sulo Hostila. 0. Lindblom. Sylvi Siltanen. 28536: Valto Käkelä. Viljo Virtanen. Lyyli Aalto. 28537: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen. Pentti Niemi. 28538: Varma K. Turunen. Veikko Kokkola. 28539: 683 28540: 28541: X,4. - Lak.al. N:o 86. 28542: 28543: 28544: 28545: Uoti ym. : Ehdotus tnaatalouden työaikalaiksi. 28546: 28547: Eduskunnalle. 28548: 28549: Maataloudessa työajan säännösteleminen Työntekijöitä koskevan sosiaalisen turvalli- 28550: lailla on ollut vireillä varsin useita kertoja. suuden vuoksi on välttämätöntä, että laki 28551: Ensimmäinen pyrkimys maatalouden työajan maatalouden työajasta maassamme vihdoin- 28552: lakisääteisestä säännöstelystä tehtiin jo v. kin vahvistettaisiin. Maatalouden työajan 28553: 1917. Toisen maailmansodan päätyttyä asetti tarkoituksenmukainen säännöstely on omiaan 28554: hallitus lokakuun 12 päivänä 1944 komitean kohottamaan maataloustyöntekijäin yhteis. 28555: laatimaan asiasta hallituksen esityksen edus- kunnallista arvoa sekä samalla edistämään 28556: kunnalle, josta työväenasiainvaliokunta ja työkuntoisen ja -taitoisen työntekijäryhmän 28557: suuri valiokunta ehtivät valmistaa mietin- kehittämistä jatkuvasti koneellistuvan maa- 28558: tönsä. Lakiesityksen sisällön muututtua va- talouden piiriin. 28559: liokuntakäsittelyissä veti hallitus esityksensä Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit- 28560: pois, koska siitä olisi tullut tarkoitustaan taneet kunnioittaen ehdotamme, 28561: vastaamaton. Päättyneeitä eduskunnalta jäi 28562: myöskin sama asia keskeneräiseksi suuren että Eduskunta hyväksyisi seuraa-- 28563: valiokunnan asteelle. van lakiehdotuksen: 28564: 28565: 28566: Maatalouden työaikalaki. 28567: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28568: I luku. 3) itsenäisesti tai erillään maataloudesta 28569: harjoitettu puutarhan- ja eläinten hoito. 28570: Lain; soveltamisala. 28571: 1 §. 2 §. 28572: Tämän lain alaisia ovat jäljempänä maini- Tämä laki ei koske: 28573: tut yritykset ja työt, joissa yksi tai useampi 1) yritystä tai työtä, jossa työntekijöitä 28574: henkilö, työntekijä, palkasta tekee työtä toi- käytetään ainoastaan kiireellisinä työaikoina 28575: sen, työnantajan lukuun tämän johdon ja tai muutoin tilapäisesti työhön yhtäjaksoi- 28576: valvonnan alaisena: sesti enintään 10 päivää; 28577: 1) maatalous ja sen välittömässä yhtey- 2) poron hoitoa; eikä 28578: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelin- 3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehkun ja 28579: keinot, mikäli viimeksi mainituissa säännölli- polttoturpeen valmistusta, ojitusta, uudisrai- 28580: sesti käytetään työhön saman työnantajan vausta ja metsätöitä, mikäli näitä töitä te- 28581: varsinaista maataloutta varten palkkaamia kevät urakkapalkalla muut kuin yrityksen 28582: työntekijöitä eikä näiden elinkeinojen har- vakinaiset työntekijät. 28583: joittamista ole pidettävä itsenäisenä yrityk- 28584: senä; 28585: 2) välittömästi maatalouden tai sen sivu- 3 §. 28586: elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken- Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei 28587: nusten rakentaminen, kunnossapito, mikäli pidetä: 28588: näissä töissä käytetään työnantajan varsi- 1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työn- 28589: naista maataloutta varten palkkaamia työn- antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen 28590: tekijöitä; sekä aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa 28591: 684 X,4. - Maatalouden työa.ika. 28592: 28593: 28594: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- sekä lauantaisin 28595: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun 42 tunnin työviikolla 7 tuntia päivässä 28596: tässä mainitun puoliso; 47 " " 7 " " 28597: 2) sellaista työnjohdossa tai valvojana 511h " " 61;2 " " 28598: olevaa henkilöä, joka ei osallistu tahi joka 28599: vain tilapäisesti osallistuu johdettaviensa tai Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen, hellun- 28600: valvottaviensa työntekijäin työhön; eikä tain, juhannuksen, vapun ja itsenäisyyspäi- 28601: 3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi- vän aattoina päättyy työaika kello 12. 28602: sesti osallistuu 1 pykälässä tarkoitettuun Pääasiassa eläintenhoitoon käytetyn työn- 28603: työhön. tekijän säännöllinen työaika on enintään 28604: Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun- yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja 54 tuntia 28605: nan ja muun julkisen yhteisön, paitsi seura- viikon aikana. Eläinten hoidolla tarkoitetaan 28606: kunnan, viran tai toimen haitijoihin on so- myöskin hevosten hoitoa. 28607: vellettava mitä tässä laissa on työntekijästä 28608: säädetty; 28609: 6 §. 28610: 4 §. Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa 28611: . Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- maanantai-aamusta sunnuntai-iltaan sanotut 28612: tarkastajan taikka työnantajain ja työnteki- päivät mukaan luettuna. Määrättyyn kuu- 28613: jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu- kauteen kuuluvaksi luetaan viikko, jonka en- 28614: voston ratkaistava onko työtä tai työntekijää simmäinen päivä on siinä kuussa. 28615: pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on so- 28616: vellettava. 7 §. 28617: Ammattientarkastajan on, milloin asian- Työajan katsotaan alkavan talouskeskuk- 28618: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa sessa ja päättyvän työpaikalla. Matkan ol- 28619: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- lessa yli 1 km. tapahtuu työstä paluu kui- 28620: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä il- tenkin tämän ylittävältä osalta työnantajan 28621: meisen selvänä. ajttlla. Sikäli kuin matka talouskeskuksesta 28622: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian työpaikalle on 3 km. pitempi, voidaan meno 28623: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta työpaikalle ja sieltä paluu järjestää tapah- 28624: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän tuvaksi säännöllisen työajan ulkopuolella. 28625: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, Tällöin suoritetaan työntekijälle matkaan 28626: milloin katsoo sen tarpeelliseksi, tai asian- työpaikalle ja sieltä palaamiseen kuuluvalta 28627: osainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomio- ajalta hänen paikkaansa, tai jos työnteki- 28628: istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu- jälle on varattu kuljetus, puolta palkkaansa 28629: voston ratkaisu on sille toimitettu. sanotulta vastaava korvaus. Matkaan käytet- 28630: tyä aikaa ei tällöin lueta kuuluvaksi työ- 28631: aikaan. 28632: II luku. Työssä, joka suoritetaan määrätyssä työ- 28633: Säännöllinen työaika. paikassa (navetassa, työhuoneessa tai sen 28634: maatilan rakennuspaikalla, jossa työntekijän 28635: 5 §. varsinainen työpaikka on) alkaa ja loppuu 28636: Työntekijän säännöllinen työaika on jäl- työ sen suorittamispaikalla. Hevosta ja ko- 28637: jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau- netta hoitavan työntekijän työaika katsotaan 28638: dessa kauintaan 9 tuntia ja viikossa: loppuvan silloin, kun asianomainen vapau- 28639: marras-, joulu- ja tammikuussa 42 tuntia; tuu sen hoidosta. 28640: helmi-, maalis-, huhti-, touko- ja lokakuussa 28641: 47 tuntia; Työssä käytettävien muiden työvälineiden 28642: kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 511;2 tuntia. kuin käsityöaseitten kokoaminen ja säilytys- 28643: Säännöllinen päivittäinen työaika on: paikkaan kuljettaminen tapahtuu työaikana. 28644: Ellei siitä aiheudu työntekijälle mainitta- 28645: 42 tunnin työviikolla 7 tuntia päivässä vampaa ylimääräistä ajanhukkaa, tapahtuu 28646: 47 " " 8 " " käsityöaseitten kokoaminen ja säilytyspaik. 28647: 51lh " " 9 " " kaan kuljettaminen työntekijän ajalla. 28648: X,4. - VOU. ;rm. 68& 28649: 28650: 8 §. tää työssä viikottaisen säännöllisen työajan 28651: Työajan tulee päättyä viimeistään kello lisäksi yhteensä kauintaan 16 tuntia neljän 28652: seitsemäntoista ja työntekijälle on sen jä.l· peräkkäisen viikon aikana: 28653: keen annettava vähintään kymmenen tuntia 1) pääasiassa eläinten hoitoon käytettävää 28654: kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. työntekijää; 28655: Pääasiassa eläintenhoitoon tarkoitetussa 2) kullakin viljelmällä enintään yhtä työn- 28656: työssä ei työaika saa alkaa ennen kello 5 tekijää, jota muun maataloustyön ohella 28657: ja tulee sen päättyä viimeistään kello 19. säännöllisesti käytetään myös vetoeläinten 28658: hoitoon. 28659: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta 28660: III luku. lisätyöstä suoritetaan korvaus maksamalla 28661: Ruokail;u. ja lepoajat. 50 % : lla korotettu palkka. 28662: Työntekijää saadaan hänen suostumuksel- 28663: 9 §. laan pitää ylityössä säännöllisen työajan li- 28664: Muulloin kuin 5 § : n 3 momentissa mainit- säksi enintään neljäkymmentäkahdeksan (48) 28665: tuina juhlapäiväin aattoina annetaan työn· tuntia neljän peräkkäisen viikon aikana, kui- 28666: tekijöille 1 tunnin kestävä ruokailutauko, tenkin niin, ettei ylityötuntien määrä kalen- 28667: jota ei lueta työaikaan. Edellä mainitusta terivuoden aikana ylitä kahtasataa (200) 28668: poiketen noudatettaessa 511,12 tunnin viikko- tuntia. 28669: työaikaa on ruokailutauon pituus lauantaina 28670: 1h tuntia. 12 §. 28671: Muille kuin pääasiassa eläinten hoitotyössä Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai 28672: työskenteleville työntekijöille on työpäivän muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie- 28673: kuluessa annettava kaksi 10 minuuttia kestä- tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen 28674: vää virkistystaukoa. säännöllisessä toiminnassa tahi vakavasti uh- 28675: Ruokailutauon aikana on työntekijä vapaa kaa johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka 28676: kaikesta työstä ja oikeutettu poistumaan työ- hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi- 28677: paikalta, tai jos koneitten ja vetoeläinten var- seen vaaranalaiseksi, tai kun kotieläimelle 28678: tiointi sen estää, annettakoon asianomaiselle tapahtunut synnytys tai onnettomuus tahi 28679: työntekijälle vastaava vapaus muuna työpäi- eläimen sairaus tilapäisesti antaa siihen ai- 28680: vän aikana. hetta, saatakoon 5 § : ssä säädettyjä työaikoja 28681: 10 §. pidentää siinä määrin kuin mainitut syyt 28682: Työntekijälle on sunnuntaiajaksi annettava välttämättömästi vaativat. Tällaisesta työ- 28683: vähintään 34 tuntia kestävä yhdenjaksoinen ajan pidennyksestä, mikäli se jatkuu yli kah- 28684: vapaa-aika. den vuorokauden, sen syystä, laajuudesta ja 28685: Edellä 1 momentissa mainittu viikottainen todennäköisestä kestävyydestä on työnanta- 28686: vapaa-aika: milloin 5 § :n 4 momentissa tar- jan viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava 28687: koitettu työntekijä niin haluaa, olkoon hän asianomaiselle valtion ammattientarkastajalle. 28688: oikeutettu käyttämään kuukauden viikottai- Ammattientarkastaja voi, tutkittuaan asiaa, 28689: set vapaa-ajat yhtämittaisesti työnantajan joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan 28690: kanssa sopimanaan aikana. tai ryhtyä toimenpiteisiin pidennyksen ra- 28691: Mitä tässä pykälässä on säädetty viikottai- joittamiseksi tai lopettamiseksi. 28692: sesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää, jota 28693: tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan sijai- 28694: sena. 13 §. 28695: Työntekijää olkoon lupa hänen suostumuk- 28696: sellaan pitää ylityössä 5 § :ssä mainittujen 28697: IV luku. työaikojen lisäksi kauintaan 48 tuntia neljän 28698: Säännöllisen työajan ylittäminen ja työsken- peräkkäisen viikon aikana kuitenkin niin, 28699: tely vapaa-aikana. ettei ylityötuntien määrä kalenterivuoden ai- 28700: kana ylitä kahtasataa tuntia. 28701: 11 §. Ylityöajaksi älköön luettako sitä aikaa, 28702: Erikseen tehdyn sopimuksen mukaan saa- jona työntekijää käytetään 11, 12 ja 13 § :ssä 28703: daan jälempänä mainittavia työntekijöitä pi- tarkoitettuun työhön. 28704: 686 X,4. - MaaUJ.ouden työaika. 28705: 28706: 28707: 14 §. myöntää muitakin kuin 5 §: n 4 momentissa 28708: Vapaa-aikanaan saatakoon työntekijää mainittuja poikkeuksia tämän lain työaikoja 28709: 5 §: ssä säädettyjä työaikojen enimmäismää- koskevista säännöksistä. 28710: riä kuitenkaan ylittämättä käyttää sellaiseen V aitioneuvosto voi työneuvoston esityksestä 28711: työhön, jonka suoritusta sen laadun vuoksi myöntää edellä 1 momentissa ja 5 § :n 4 28712: ei voida siirtää toiseen aikaan. momentissa tarkoitettuja poikkeuksia määrät- 28713: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tyjä alueita tai työaloja varten. 28714: saatakoon työntekijää käyttää hänen vapaa- 28715: aikanaan myös 11 ja 12 § : ssä mainittuun 18 §. 28716: työhön sekä hätä- ja ylityöhön. Työnantajan on pidettävä sosiaaliministe- 28717: riön vahvistaman tai hyväksymän kaavan 28718: mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja ylityöstä 28719: V luku. sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta. 28720: Korotettu palkka. Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkas- 28721: tusviranomaisille ja työntekijän luottamus- 28722: 15 §. miehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti annet- 28723: Ylityöstä ja 13 § : ssä tarkoitetusta hätä- tava työntekijälle tai hänen valtuutetulleen 28724: työstä, jota tehdään 5 §: ssä tarkoitetun joko tieto työntekijää koskevista luettelossa ole- 28725: vuorokautisen tai viikottaisen työajan li- vista merkinnöistä. 28726: säksi, on maksettava viidelläkymmenellä pro- 28727: sentilla korotettu palkka. Jos ylityötä kui- 19 §. 28728: tenkin tehdään enemmän kuin kaksi tuntia Työnantajan toimesta on hänen luonaan 28729: vuorokaudessa, on sanotun tuntimäärän ylit- sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä pi- 28730: tävältä ajalta samoin kuin kaikesta sunnun- dettävä tämä laki ja sen nojalla annetut 28731: taina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyys- toimeenpanomääräykset sekä asianomaisen vi- 28732: päivänä ja vapunpäivänä tehdystä ylityöstä ranomaisen päätös niistä ehkä myönnettä- 28733: suoritettava kaksinkertainen palkka. vistä poikkeuksista, niin myös käytännössä 28734: Jos työntekijällä on kuukausi- tai urakka- oleva työtuntijärjestelmä. 28735: palkka, saadaan perustuntipalkka jakamalla 28736: työntekijän säännöllisenä työaikana saama 28737: kuukausiansio kahdellasadalla sekä, jos työ- 20 §. 28738: suhde ei ole kestänyt kuukautta, jakamalla Työnantajaa, joka rikkoo 5 §:n sekä 8-11 28739: siltä ajalta saatu ansio luvulla, joka saa- ja 14 §:n säännöksiä taikka muusta syystä 28740: daan kun työpäivien luku kerrotaan kah- kuin maksukyvyttömyyden johdosta laimin- 28741: dellasadalla. Yli- ja hätätyöstä suoritettavaa lyö ylityöstä, hätätyöstä tai 7 §: n 2 momen- 28742: korotettua palkkaa laskettaessa on otettava tissa tarkoitetusta matkasta säädetyn kor- 28743: huomioon rahapalkan ohella myös palkkauk- vauksen suorittamisen, rangaistakoon sakolla. 28744: seen sisältyvät luontaisedut. Milloin rikkomus on tapahtunut ammattien- 28745: tarkastusviranomaisten huomautuksesta huo- 28746: 16 §. limatta tai asianhaarain ollessa muutoin ras- 28747: Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn koro- kauttavat, olkoon rangaistus vähintään kym- 28748: tettuun palkkaan sekä 7 §: n 2 momentissa menen päiväsakkoa tai enintään kuusi kuu- 28749: ja 11 ja 12 §: ssä mainittuun korvaukseen on kautta vankeutta. 28750: rauennut, jollei kannetta siitä ole nostettu Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen 28751: vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va- 28752: misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi. hinkoa on pitänyt väärin 19 §: ssä mainittua 28753: luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen hävit- 28754: tänyt, kätkenyt taikka tehnyt mahdottomaksi 28755: VI luku. lukea, rangaistakoon sakolla tahi enintään 28756: kuuden kuukauden vankeudella. 28757: Erinäisiä säännöksiä. 28758: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen 28759: 17 §. nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon 28760: Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on työ- enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla. 28761: neuvostolla valta määrätyissä tapauksissa Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- 28762: X,4. - tJoti ym. 687 28763: 28764: pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk- 23 §. 28765: seen eikä sitä samalla voi lukea työnantajan Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty 28766: syyksi, rangaistakoon ainoastaan edustajaa. on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden 28767: noudatettava niitä erityisiä rajoituksia, joita 28768: 21 §. heidän käyttämisestään tässä laissa tarkoi- 28769: Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi- tettuun työhön erikseen annetaan. 28770: rallisen syytiäjän pantava syytteeseen 7 §: n 28771: 2 momentissa sekä 16 §: ssä mainituissa ta- 24 §. 28772: pauksissa ainoastaan, milloin asianomistaja Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 28773: on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen pan- tamisesta annetaan asetuksella. 28774: tavaksi. 28775: 22 §. 25 §. 28776: Tämän lain noudattamista valvovat am- Tämä laki tulee voimaan päivänä 28777: mattientarkastusviranomaiset. kuuta 195 . 28778: 28779: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 28780: 28781: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. A. H'årkönen. 28782: Arvi Turkka. lVlikk:o Hult. A. Simonen. 28783: Impi Lukkarinen. Urho Kulovaa.ra.. Arvo Sävelä. 28784: Aili Siiskonen. Eino Raunio. H. Törmä. 28785: Vilho Turunen. 28786: 688 28787: 28788: X,5. - La.k.al. N: o 87. 28789: 28790: 28791: 28792: 28793: Karvonen ym.: Ehdotus laiksi työajastQ, mets(i.. ja uittotöissä. 28794: 28795: 28796: E d u s k u n n a.ll e. 28797: 28798: Tärkeimmät metsätyöt sekä lauttaus. ja aikalainkin säännökset on otettu lakiehdotuk- 28799: uitto luetellaan jo 8 tunnin työajasta anne- seen ja vältetty siten viittauksia, jotka vai- 28800: tussa laissa sen alaisina töinä. Ne oli kuiten- kenttaisivat lain käyttämistä. 28801: kin, lukuun ottamatta lauttausväyläin varsi- Metsä- ja uittotöihin luettavista töistä on 28802: naisilla erotteinpaikoilla suoritettavia uitto- luettelo lakiehdotuksen 1 §: n 2 momentissa. 28803: töitä, vuosittain annetuilla poikkeuspäätök- Eräät niistä jäisivät kuitenkin lain ulkopuo- 28804: sillä vapautettu sanotun lain alaisuudesta lelle. Siten on työaikalaissa jo ronaksutun 28805: koko sen voimassaolon aikana. Myös 2 päi- kannan mukaisesti myös lakiehdotuksessa jä- 28806: vänä elokuuta 1946 annetussa työaikalaissa tetty sen soveltamispiirin ulkopuolelle maa- 28807: jäivät metsä- ja uittotyöt niiden erikoislaa- talouden välittömässä yhteydessä suoritetta- 28808: dun vuoksi suurimmalta osalta lain ulkopuo- vat metsä- ja uittotyöt. Niissä noudatettavaa 28809: lelle. Hyväksyessään työaikalain eduskunta työaikaa koskevat säännökset kuuluvat nimit- 28810: kuitenkin lausui toivomuksen, että hallitus täin maatalouden työajasta annettavaan la- 28811: kiireellisesti toimituttaisi tutkimuksen metsä- kiin. Laivatyöstä, jollaista esiintyy uittotyön 28812: ja uittotyöläisten työajasta ja jättäisi edus- yhteydessä, säädetään merimiehen työajasta 28813: kunnalle esityksen metsä- ja uittotöiden sekä annetussa laissa tai siihen liittyvissä sään- 28814: niihin liittyvien sivuammattien saattamisesta nöksissä, joten sekin jäisi lakiehdotuksen ul- 28815: 8 tunnin työaikalain alaisiksi, lukuun otta- kopuolelle. Laadultaan ovat erikoisasemassa 28816: matta niitä töitä, jotka jo sisältyivät hyväk- metsänvartiointi, palotorjunta ja uudistus- 28817: syttyyn työaikalakiin. alojen kulotus sekä tilapäiset pienet työt, joi- 28818: Eräiden lakialoitteiden johdosta, joissa oli hin myöskään ehdotettua lakia ei olisi sovel- 28819: ehdotettu työaikalakia muutettavaksi siten, lettava. 28820: että myös metsä- ja uittotyöt tulisivat sen Lakiehdotus on tarkoitettu koskemaan 28821: alaisiksi, eduskunta uudelleen toukokuussa täysi-ikäisiä työntekijöitä, mutta olisi sitä 28822: vuonna 1947 päätti lausua hallitukselle sa- toistaiseksi sovellettava myös nuoriin työn- 28823: mansisältöisen toivomuksen kuin työaikalain tekijöihin. Heidän käyttämisestään työhön ja 28824: hyväksymisen yhteydessä. työajastaan olisi annettava erikoislaki, johon 28825: Jo ennen kuin viimeksi mainitusta toivo- sisältyisi kaikkia työaloja koskeva lainsää- 28826: muksesta oli eduskunnassa tehty päätös, val- däntö, joka tulee koskemaan myös metsä- ja 28827: tioneuvosto asetti komitean asiaa tutkimaan uittotöitä. 28828: ja tekemään ehdotuksen sitä koskevaksi lain- Säännöllinen työaika rajoitetaan lakiehdo- 28829: säädännöksi. Tämän komitean mietintöön, tuksessa eri tavalla metsätöissä ja uittotöissä. 28830: joka valmistui vuoden 1948 helmikuussa, pe- Metsätöissä se on rajoitettu vuorokautta ja 28831: rustuu pääasiassa eduskunnalle nyt annet- työviikkoa kohti, mutta uittotöissä ainoa'>- 28832: tava esitys. taan kolmen viikon pituista ajanjaksoa kohti. 28833: Kun työaikaa metsä- ja uittotöissä sään- Nämä työajan enimmäismäärät ovat metsä- 28834: nösteltäessä näiden töiden erikoislaadun töissä 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia 28835: vuoksi on monissa kohdin poikettava työaika- viikossa sekä uittotöissä 141 tuntia kolmen 28836: lain yleisistä säännöksistä, on katsottu tar- viikon aikana. Säännöllinen työaika tulisi 28837: koituksenmukaiseksi, että tämän alan työ- tällä tavoin rajoitetuksi samojen periaattei- 28838: aikasäännöstelystä annetaan erityinen laki den mukaan kuin työaikalaissa. 28839: johon kaikki sitä koskevat säännökset koo~ Metsätyöt suoritetaan yleensä urakkapal- 28840: taan. Tähän säännöstelyyn soveltuvat työ- kalla ja hajallaan metsässä, joten työajan 28841: x,s. - Kantanen ym. 28842: 28843: valvonta työaikasäännöstelyn edellyttämällä rouitoissa saadaan siten lakiehdotuksen mu- 28844: tavalla on niissä vaikeata. Sen takia edelly- kaan tehdä ylityötä enintään 108 tuntia ja 28845: tetäänkin lakiehdotuksen 6 §: n 3 momen- muussa uitossa enintään 72 tuntia kolmen 28846: tissa, että urakkapalkalla metsätyötä tekevä viikon ajanjakson aikana. Ylityötuntien vuo- 28847: työntekijä voi itse määrätä työ- ja lepoai- tuinen eni:mmäismäärä sekä metsä- että uitto- 28848: kansa. Häneen ei siinä tapauksessa ole sovel- töissä on 350 tuntia. 28849: lettava lakiehdotuksen säännöllistä työaikaa, Purouitossa, joka yleensä on toimitettava 28850: viikkolepoa ja ruokailutaukoa koskevia sään- lyhyessä ajassa silloin kun vesisuhteet ~n 28851: nöksiä eikä luonnollisesti myöskään työtunti- sallivat, on jatkuvaa työskentelyä helpotettu 28852: järjestelmää koskevaa säännöstä. Jos hän edellä mainitun lisäksi myös siten, että siinä 28853: työtä tehdessään työnantajan kehoittamatta tarpeen mukaan voidaan poiketa lakiehdo- 28854: ylittää säännöllisen työajan enimmäismäärät, tuksen viikkolepoa, sunnuntaityötä ja yö- 28855: ei myöskään ylittävä aika ole sellaista yli- työtä koskevista yleisistä määräyksistä. 28856: työaikaa, josta laissa säädetty ylityökorotus Lakiehdotukseen, joka rakentuu yleensä 28857: on maksettava. Ainoastaan siinä tapauksessa, samoille periaatteille kuin työa.ika.laki, on 28858: että työnantaja on kehoittanut työntekijää kuten mainittu, otettu useita sanotun lain 28859: tekemään ylityötä, on hän velvollinen suorit- säännöksiä. Eräisiin niistä on tehty vähäisiä 28860: tamaan siitä säädetyn ylityökorotuksen. Jos kysymyksessä olevain töiden erikoisluonteesta 28861: metsätyötä sen sijaan tehdään aikapalkalla, johtuneita muutoksia. 28862: määrää työnantaja työajan ja valvoo sitä, ja Kun metsä- ja uittotyöt tulisivat erityisen 28863: ylityökorotus on siinä tapauksessa makset- lain alaisiksi, olisi niitä koskevat työaikalain 28864: tava yleisten työaikasäännöstelyssä noudatet- 1 § : n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohdan säännök- 28865: tujen periaatteiden mukaan. set samalla poistettava sanotusta laista. Sen 28866: Uittotöissä, jotka yleensä tehdään aikapal- jälkeen ei työaikalakia sen 1 § : n 2 momentin 28867: kalla, ei edellä mainittuja työaikalaista poik- 11 kohdan mukaan olisi sovellettava tämän 28868: keavia säännöksiä ole pidetty tarpeellisina. erityisen lain alaan kuuluviin yrityksiin tai 28869: Kun kuitenkin työaika nykyisin uittotyössä töihin. 28870: on verraten pitkä, purouitoissa keskimäärin Edellä lausutun perusteella ehdotamme 28871: 14 tuntia vuorokaudessa ja muussa uitossa kunnioittaen, 28872: keskimäärin 12 tai 10.5 tuntia vuorokau- 28873: dessa, on ylityöaikojen enimmäismääriit eh- että Eduskunta hyväksyui seuraa- 28874: dotettu suuremmiksi kuin työaikalaissa. Pu- van lakiehdotuksen: 28875: 28876: 28877: 28878: Laki 28879: työajasta metsä- ja uittotöissä.. 28880: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28881: 1 luku. pahdu tehdasmaisesti, sekä metsäteiden ra- 28882: kentaminen ja kunnossapito; 28883: Lain soveltamisala. 2. puutavaran kuljetus metsästä uitto-, 28884: jalostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväis'een 28885: 1 §. varastoimispaikkaan taikka paikkaan, josta 28886: Tämän lain alaisia ovat metsä- ja uitto- se kuormataan moottoriajoneuvoon, alukseen 28887: työt, joita yksi tai useampi henkilö, työn- tai rautatievaunuun; 28888: tekijä, palkasta tekee toisen, työnantajan, 3. metsänhoito- ja kuivatlistyoö, metsän- 28889: lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. arviointi, -Ieimaus ja -vartiointi sekä palo- 28890: torjunta; 28891: Metsä:- ja uittotöihin luetaan: 4. muu näihin verrattava tai läheisesti 28892: 1. puiden kaato, kmmonnosto, metsässä liittyvä, metsässä suoritettava työ; sekä 28893: tapahtuva puutavaran valmistus ja käsittely, 5. puutavaran uitto, siihen luettuna myös 28894: hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät ta- lauttaus, ja uittoväylien kunnostaminen. 28895: 87 E 68'7!58 28896: 690 X,5. - Työa.ilta metsä- ja uittotöissä. 28897: 28898: 28899: 2 §. istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu- 28900: Tämä laki ei koske: voston ratkaisu on sille toimitettu. 28901: 1. maatalouden välittömässä yhteydessä 28902: suoritettavaa metsä- ja uittotyötä; 28903: 2. laivatyötä, johon sovelletaan lakia me- 2 luku. 28904: rimiehen työajasta tai muita tällaisesta 28905: työstä annettuja säännöksiä; . . Säännöllinen työaika. 28906: 3. metsänvartiointia, palotorJuntaa Ja 28907: uudistusalojen kulotusta; eikä 6 §. 28908: 4. tilapäistä työtä, missä samanaikaisesti Työntekijäin säännöllinen työaika on 28909: on enintään neljä työntekijää ja joka kestää kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tun- 28910: yhdenjaksoisesti kauintaan kuusi työpäivää. tia työviikossa. Työviikko lasketaan alkavaksi 28911: kello kahdestakymmenestäneljästä maanan- 28912: 3 §. tain vastaisena yönä. 28913: Tätä lakia on sovellettava myös työnteki- Jos säännöllinen työaika jonakin työviikon 28914: jöihin, jotka yhteisesti, työkuntana, ovat si- päivänä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, voi- 28915: toutuneet työnantajan johdon ja valvonnan daan sitä muina saman viikon päivinä piten- 28916: alaisina tekemään jonkin työn, sekä heidän tää vastaavasti, ei kuitenkaan enemmän kuin 28917: työnantajan suostumuksella avuksensa työ- kahdella tunnilla ja sallittua viikkotuntien 28918: hön ottamiaan työntekijöitä. lukumäärää lisäämättä. 28919: Se, mitä edellä tässä pykälässä on sää- 28920: 4 §. detty, ei koske sellaista 1 § :n 2 momentin 28921: Työntekijänä ei tätä lakia sovellettaessa 1-4 kohdassa mainittua urakkapalkalla teh- 28922: pidetä: tävää työtä, jossa työntekijä saa itse mää- 28923: 1. henkilöä, joka vakinaisesti elää työn- rätä työ- ja lepoaikansa. 28924: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen 28925: aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa 7 §. 28926: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- Sen estämättä, mitä 6 § : ssä on säädetty 28927: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun vuorokautisesta ja viikottaisesta työajasta, 28928: tässä mainitun puoliso; eikä saadaan säännöllinen työaika puutavaran 28929: 2. sellaista työnjohdossa tai -valvojana tai uittotöissä, lukuunottamatta töitä uittoväy- 28930: sitä vastaavassa asemassa olevaa henkilöä, lien pysyväisillä erottelu- ja lajittelupai- 28931: joka ei osallistu tai joka vain tilapäisesti koilla, järjestää niin, että se kolmen viikon 28932: osallistuu johdettaviensa tai valvottaviensa pituisena ajanjaksona on enintään 141 tun- 28933: työntekijäin työhön. tia. 28934: 28935: 5 §. 8 §. 28936: Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- Työneuvosto voi harkintansa mukaan yksi- 28937: tarkastajan taikka työnantajain ja työnteki- tyistapauksessa antaa luvan poiketa 6 ja 7 28938: jäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työneu- pykälän säännöksistä: 28939: voston ratkaistava, onko työtä tai työnteki- 1. jos jokin tämän lain alainen työ on 28940: jää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan 28941: sovellettava. · vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan 28942: Valtion ammattientarkastajan on, milloin kuluessa, jona työntekijäin on oltava val- 28943: asianosainen sitä vaatii, saatettava 1 momen- miina työhön; tai 28944: tissa mainittu kysymys työneuvoston ratkais- 2. jos työllä edistetään suurta julkista 28945: tavaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä il- etua. 28946: meisen selvänä. 9 §. 28947: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian Työaikaan luetaan kulkeminen tai kuljetus 28948: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta työnantajan määräämästä lähtöpaikasta var- 28949: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän sinaiseen työn suorituspaikkaan. Muussa ta- 28950: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, pauksessa ei matkaan käytettyä aikaa lueta 28951: milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asian- työaikaan, vaikka siitä olisikin säädetty tai 28952: osainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomio- sovittu suoritettavaksi korvausta. 28953: X,5. - Karvonen ym. 691 28954: 28955: 3 luku. 13 §. 28956: Jos työaika vuorokaudessa on 7 tuntia pi- 28957: Säännöllisen työajan ylittäminen. tempi, on työntekijälle annettava työn ai- 28958: kana yksi metsätöissä vähintään tunnin kes- 28959: 10 §. tävä ja uittotöissä vähintään puoli tuntia 28960: Työntekijää olkoon lupa hänen suostumuk- kestävä lepoaika. Tämä ei kuitenkaan koske 28961: sellaan pitää ylityössä 6 § : ssä sanotun työ- sellaisia työntekijöitä, joiden työpaikalla olo 28962: ajan lisäksi kauintaan 24 tuntia kahden vii- on työn jatkumiselle välttämätöntä, mutta 28963: kon aikana ja uittotyössä 7 § : ssä sanotun näille on varattava tilaisuus aterioida työn 28964: työajan lisäksi 72 tuntia, paitsi purouitossa aikana. • 28965: 108 tuntia kolmen viikon aikana, kuitenkin Lepoaikaa älköön luettako työaikaan, jos 28966: niin, ettei ylityötuntien määrä kalenterivuo- työntekijä saa sinä aikana esteettömästi pois- 28967: den aikana nouse 350 suuremmaksi. tua työpaikalta. 28968: 11 §. 28969: Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai 5 luku. 28970: muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie- 28971: tää on aiheuttanut keskeytyksen tämän lain Yötyö. 28972: alaisten töitten säännöllisessä kulussa tahi 28973: vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytyk- 14 §. 28974: seen taikka hengen, terveyden tai omaisuu- Työ, jota tehdään kello kahdenkymmenen- 28975: den joutumiseen vaaranalaiseksi, saadaan yhden ja kuuden välisenä aikana, on yötyötä, 28976: siinä määrin, kuin mainitut syyt vaativat, ja on sitä lupa teettää seuraavissa tapauk- 28977: pitentää 6 ja 7 § : ssä säädettyjä työaikoja, sissa: 28978: ei kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon 1. työssä, joka on järjestetty kahteen 28979: aikana. Tällaisesta työajan pitennyksestä taikka useampaan vuoroon; 28980: sekä sen syystä, laajuudesta ja todennäköi- 2. työssä, jossa luonnon- ja muut olosuh- 28981: sestä kestävyydestä on työnantajan viivytyk- teet haittaavat työn suoritusta päivän aikana; 28982: settä tehtävä kirjallinen ilmoitus asianomai- 3. työssä, jota sen laadun vuoksi on suo- 28983: selle valtion ammattientarkastajalle, joka voi ritettava myöskin yöaikaan; 28984: tutkittuaan asian joko jättää sen tehdyn il- 4. 11 § : ssä mainitussa hätätyössä; sekä 28985: moituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin 5. työneuvoston luvalla ja sen määräämin 28986: pitennyksen rajoittamiseksi tai lopettami- ehdoin muissakin töissä, joissa työn laatu tai 28987: seksi. muut pakottavat syyt sitä vaativat. 28988: Tässä pykälässä mainittua hätätyötä äl- Edellä 1 momentissa mainituissa töissä, 28989: köön 1uettako 10 § : ssä tarkoitettuun ylityö- jotka on järjestetty kahteen tai useampaan 28990: aikaan. vuoroon, tulee vuorojen, jollei työneuvosto 28991: ole myöntänyt siitä poikkeusta, säännölli- 28992: sesti vaihtua ja joka viikko muuttua. 28993: 4 luku. 28994: Lepoajat. 28995: 6 luku. 28996: 12 §. 28997: Työntekijälle on työviikon aikana annet- Korotettu palkka. 28998: tava vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjak- 28999: soinen viikkolepo. 15 §. 29000: Tämän pykälän säännöksistä voidaan Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 29001: tehdä poikkeuksia 11 §: ssä tarkoitetuissa 6 §: ssä mainitun vuorokautisen työajan li- 29002: tapauksissa, niin myös purouitoissa tai muul- säksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 29003: loinkin, milloin työn laatu ei salli joidenkin maksettava viidelläkymmenellä ja seuraa- 29004: työntekijäin työstä vapauttamista. Jos eri- vilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu 29005: mielisyyttä ilmaantuu siitä, onko työn laatu palkka. 29006: sellainen, kuin edellä on sanottu, voidaan Sama olkoon laki, jos työntekijä tehdes- 29007: kysymys alistaa työneuvoston ratkaistavaksi. sään metsätyötä 6 §: n 3 momentissa tarkoi- 29008: 692 X,5. - Työaika. metsä- ja uittotöisslt. 29009: 29010: 29011: tetussa tapauksessa urakkapalkalla, on työn- Tämä ei kuitenkaan koske työtä, jota sen 29012: antajan kehoituksesta tehnyt työtä kauem- laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäi- 29013: min kuin saman pykälän 1 momentissa on vinä. 29014: edellytetty. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 29015: Milloin säännöllinen työaika on rajoitettu tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi 29016: ainoastaan vuorokautta pitempää ajanjaksoa jolla edellä mainittu korotettu palkka sisälly- 29017: kohti sekä työ on jatkunut koko sellaisen tetään peruspalkkaan, on mitätön. 29018: ajanjakson, on ylityötunneilta, jotka nouse- 29019: vat enintään puoleen ajanjakson aikana sal- 17 §. 29020: • litusta enimmäismäärästä, maksettava viidel- Oikeus 15 ja 16 § : ssä säädettyyn korotet- 29021: läkymmenellä ja seuraavilta ylityötunneilta tuun palkkaan on rauennut, jollei kannetta 29022: sadalla prosentilla korotettu palkka. Jollei ole nostettu vuoden kuluessa sen kalenteri- 29023: työsuhde ole jatkunut koko ajanjaksoa ja vuoden päättymisestä, jolloin sellainen oi- 29024: keskimääräinen työaika työhön käytettyinä keus syntyi. 29025: vuorokausina on kahdeksaa tuntia pitempi, 29026: on vuorokauden kahdelta ja purouitossa kol- 29027: melta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityö- 7 luku. 29028: tunnilta maksettava viidelläkymmenellä ja 29029: seuraavilta sadalla prosentilla korotettu Erinäisiä säännöksiä. 29030: palkka. 18 §. 29031: Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainittua Jokaista tämän lain alaista työmaata var- 29032: palkan korotusta työstä, josta palkka on ten on työnantajan, milloin se työn laatuun 29033: määrätty tuntia pitemmältä ajanjaksolta, on nähden on mahdollista, laadittava työtunti- 29034: tunnilta suoritettava peruspalkka laskettav-a järjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin työ 29035: siten, että sopimuksenmukainen palkka jae- alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat. 29036: taan säännölliseen työhön käytetyllä tunti- Työnantajan on pidettävä luetteloa teh- 29037: määrällä. Työssä, jota suoritetaan urakka- dystä hätä- ja ylityöstä sekä niistä makse- 29038: palkalla, lasketaan tuntipalkka siten, että tusta korotetusta palkasta. Luetteloon on 29039: urakkapalkka jaetaan urakan suorittamiseen merkittävä myös sunnuntaina ja kirkollisena 29040: käytetyllä tuntimäärällä, jollei työneuvosto juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun- 29041: ole hakemuksesta muuta perustetta vahvis- päivänä tehty työ ja siitä maksettu korotettu 29042: tanut. Jos palkkaukseen sisältyy luontois- palkka. 29043: etuja, on ne otettava huomioon palkan koro- Edellä 2 momentissa mainittu luettele on 29044: tusta laskettaessa. vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai- 29045: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle sille ja työntekijäin luottamusmieheiie sekä 29046: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi pyynnöstä kirjallisesti annettava työnteki- 29047: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisälly- jälle tai hänen valtuutetulleen tieto työnteki- 29048: tetään peruspalkkaan, on mitätön. jää koskevista, luettelossa olevista merkin- 29049: nöistä. 29050: 16 §. Työtuntijärjestelmästä on tarkastusviran- 29051: Työstä, jota tehdään työnantajan kehoi- omaisille pyydettäessä toimitettava jäljennös. 29052: tuksesta sunnuntaina tai muuna kirkollisena 29053: juhlapäivänä, on maksettava kaksinkertainen 19 §. 29054: palkka. Jos työ on ylityötä tai hätätyötä, on Jokaisella tämän lain alaisella työmaalla 29055: siitä lisäksi suoritettava 15 §: ssä säädetty on työnantajan toimesta pidettävä sopivassa 29056: korotus, joka lasketaan työntekijän korotta- paikassa työntekijäin nähtävinä tämä laki ja 29057: mattomasta palkasta. sen nojalla annetut täytäntöönpanomääräyk- 29058: Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi- set sekä asianomaisen viranomaisen päätös 29059: väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka niistä ehkä myönnetyistä poikkeuksista, niin 29060: alkaa kello kahdestakymmenestäneljästä sa- myös käytännössä oleva työtuntijärjestelmä. 29061: notun päivän vastaisena yönä. 29062: Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä 20 §. 29063: työtä sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäi- Tämän lain noudattamista valvovat am- 29064: vänä, älköön koetettako pakottaa siihen. mattientarkastusviranomaiset. 29065: :X,5. - Karvonen ym. 693 29066: 21 §. Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- 29067: Työnantajaa, joka rikkoo 6-13 § :ssä ole- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk- 29068: via työaikaa koskevia säännöksiä taikka seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta- 29069: muusta syystä kuin maksukyvyttömyyden jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus- 29070: johdosta laiminlyö 15 tai 16 § : ssä säädetyn tajaa. 29071: ylityö-, hätätyö- tai sunnuntaityökorvauksen 29072: suorittamisen, rangaistakoon sakolla. Milloin 22 §. 29073: rikkomus on tapahtunut ammattientarkastus- Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi- 29074: viranomaisen huomautuksesta huolimatta tai rallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 15 ja 29075: asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat, 16 §: ssä mainituissa tapauksissa kuitenkin 29076: olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi- ainoastaan, milloin asianomistaja on ilmoit- 29077: väsakkoa tai enintään kuusi kuukautta van- tanut rikkomuksen syytteeseen pantavaksi. 29078: keutta. 29079: Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen 23 §. 29080: tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 29081: vahinkoa OD. pitänyt väärin 18 §:n 2 momen- misesta voidaan antaa asetuksella. 29082: tissa mainittua lu.-etteloa tai muuttanut sitä 29083: tai sel'l hävittänyt, kä.tkenyt taikka tehnyt 24 §. 29084: mahdottomaksi lukea. rangaistakoon salmlla Tämä laki tulee voimaan paavana 29085: tai Ell'lintMn kuud~n kuukauden vankeud~lla. kuuta 19S , ja sillä kumotaan 2 päivänä m- 29086: Joka muutoin riklmo tätä. lakia tai sen kuuta 1946 annetun työaikalain (604/46} 29087: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon 1 i: n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohta. 29088: .enintirån kahdellakymmenellä päiväsa.kolla. 29089: 29090: Heliingissä 6 päivinä elokuuta. 1958. 29091: 29092: .Juho Karvonen. Sulo Hostila. Edvard Pesonen. 29093: Veikko lleD.e. Arvo Tuo:m.inea. Viljo Rantala. 29094: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Veikko KokkeJa. 29095: Varma K. Turunen. Valta Käkelä. Lars Lindeman. 29096: Pentti Niemi. Våini Tikkaoja.. Geol\f Eriksi6B. 29097: 11. Törmä.. Elia Manninen. Klllt&a AJa.nko. 29098: 694 29099: 29100: X,G. - Lak.al. N: o 88. 29101: 29102: 29103: 29104: 29105: Kelovesi ym.. : Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta. 29106: 29107: 29108: E d u s k u n n a 11 e. 29109: 29110: Vuosilomalain tarkoituksena on antaa työn- myyden lisääntyessä ovat työnantajat yhä 29111: tekijöille yhtäjaksoinen paikallinen vapaa- yleisemmin alkaneet kiertää tätä määräystä 29112: aika lepoa ja virkistymistä varten. Kun ny- erottamalla tämän edun saavuttaneita tai 29113: kyinen vuosilomalaki säädettiin v. 1946, mer- saavuttamassa olevia työntekijöitä. 29114: kitsi se suurta parannusta työntekijöiden Useissa tapauksissa työnantajat ovat pyr" 29115: vuosilomiin. Kuitenkaan se ei enää täytä kineet antamaan työntekijöilleen vuosiloman 29116: tyydyttävästi työvauhdin kiristymisen sekä sairauden tai vamman sattuessa. Kuitenkaan 29117: monessa muussa suhteessa muuttuneiden olo- sairasloman viettäminen ei voi täyttää sitä 29118: suhteiden lisäämää levon ja virkistymisen tarkoitusta, johon vuosilomalla pyritään. 29119: tarvetta. Vuosilomia pitäisi yleisesti piden- Työntekijäin pitäisi saada itse päättää halua- 29120: tää sekä ottaa nykyistä paremmin huomioon vatko he viettää vuosilomansa sairauden ai- 29121: työn raskauden ja hermostollisen kuluttavuu- kana vai sen jälkeen. Nykyisen lain mukaan 29122: den tuomat haitat loman pituutta määrät- sairauden tai vamman aiheuttama työeste saa 29123: täessä. Työn tuottavuuden kohoaminen ny- kestää enintään kuukauden lomaetujen vähe- 29124: kyisen lain hyväksymisestä lähtien antaa nemättä. Useissa työehtosopimuksissa on jo 29125: sille suotuisat edellytykset. Myös työttömyy- hyväksytty paljon pitempiä sairausaikoja. 29126: den vähentämisessä on pitemmillä vuosilo- Siksi sairastaruisaika pitäisi laskea hyväksi 29127: milla merkityksensä. vuosiloman pituutta määrättäessä sellaisin 29128: Nykyisen vuosilomalain 3 § : n 1 momen- rajoituksin kuin tämän esityksen 6 § : ssä on 29129: tissa myönnetään kauppaliikkeissä ja toimis- määritelty. 29130: totyössä työskenteleville työntekijöille kym- Eniten on kuitenkin syntynyt työnantajien 29131: menen vuotta jatkuneesta palveluksesta kuu- ja työntekijäin kesken erimielisyyksiä loma- 29132: kauden loma. Tätä on pidettävä oikeana, ajan palkan määrittelyssä, joka nykyi- 29133: mutta yhtä tarpeellista se on raskasta ruu- sessä laissa on puutteellinen ja risti- 29134: miillista työtä tekevien työntekijäin kohdalla. riitainen. Lain 7 § :n 1 momentti mää- 29135: Erityisesti se pitäisi toteuttaa raskaissa ja rää työntekijälle vuosiloman ajalta täy- 29136: terveydelle muita vaarallisemmissa töissä, det palkkaedut, mutta sen laskemiatapa 29137: kolmivuorotyössä, maanalaisissa kaivoksissa, ja työneuvoston antamat tulkinnat mää- 29138: rauta- ja terästehtaissa sekä metallivali- ritelmän käytännöllisestä soveltamisesta ovat 29139: moissa. Hyvin tarpeellista se olisi nuorille johtaneet ristiriitaan lain tarkoituksen kanssa 29140: työntekijöille, joiden fyysillinen kunto, usein ja työntekijät eivät ole kaikissa tapauksissa 29141: vielä kasvuiän jatkuessa, joutuu kovissa työ- saaneet loma-ajalta täysiä palkkaetuja. Loma- 29142: ponnistuksissa vaaroille ja vaurioille alttiiksi. päivän palkka lasketaan jakamalla kolmen 29143: Siksi heille pitäisi antaa riittävästi mahdolli- kuukauden ansio 75: llä, kuitenkin näin kor- 29144: suuksia lepoon. kea työpäivien luku tulee työntekijälle vain 29145: Yleisesti käytännössä olevaa kahden viikon hyvin harvoissa tapauksissa. Jos työntekijä 29146: lomaa ei voida pitää enää tyydyttävänä, jo- joutuu palkattomalle pakkolomalle tai määrä- 29147: ten 18 vuorokauden yleisen loman käytän- tään työskentelemään vajaalla työajalla, pie- 29148: töönotto vastaa paremmin nykyistä tarvetta. nenee loma-ajan palkka keskinkertaista alhai- 29149: Siihen on myös pyritty voimassa olevassa semmaksi. Jotta saavutettaisiin täydet palk- 29150: laissa myöntämällä se viiden vuoden yhtä- kaedut myös vuosiloman ajalta, sen laskemis- 29151: jaksoisesta palveluksesta. Kuitenkin työttö- perusteita pitäisi muuttaa siten, että kolme 29152: X,6. - Kelovesi ym. 695 29153: 29154: kuukautta ennen lomaa saatu ansio jaettai- seen ja tekisivät siitä asianomaiset merkinnät 29155: siin niin monella työtunnilla kuin työntekijä heille annettavaan vuosilomakirjaan. Vuosi- 29156: on tänä aikana ollut työssä. Kertomalla näin lomakirjaan merkityn korvauksen työntekijä 29157: saatu tuntiansio kahdeksalla saataisiin todella voi nostaa vuosilomakautena silloin, kun hän 29158: keskinkertainen ansio lomapäivälle. saa tilaisuuden vuosiloman viettoon. 29159: Rakennus-, lastaus- ja purkaustöissä sekä Lisäksi esitetään lakiin muutamia muita 29160: muissa sellaisissa töissä, joissa työsuhde pienempiä selvennyksiä ja korjauksia, jotta 29161: yleensä kestää lyhyemmän ajan, eivät työn- työntekijäin oikeus paikalliseen vuosilomaan 29162: tekijät harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tulisi turvatuksi myös niiltä osin, joilta se 29163: ole saaneet tilaisuutta paikallisen vuosiloman on viime aikoina evätty. 29164: viettoon kesän aikana. Nyt tämän lain 9 a Edellä lausutun perusteella ehdotamme, 29165: §: ssä esitetään heidän osaltaan sellaista uutta 29166: järjestelyä, joka antaisi myös heille tilaisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29167: den vuosiloman viettoon. Työnantajat mak- van lakiehdotuksen: 29168: saisivat heidän lomakorvauksensa rahalaitok- 29169: 29170: 29171: 29172: Laki 29173: vuosilomalain muuttamisesta. 29174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun 29175: vuosilomalain (317/46) 1 § :n 3 momentti, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 §, kumotaan 8 § :n 3 mo- 29176: mentti sekä lisätään uusi 9 a § seuraavasti: 29177: 1 §. työsuhde ei ole jatkunut 10 vuotta, kaksi päi- 29178: vää jokaiselta 2 §: ssä tarkoitetulta kuukau- 29179: Mitä ensimmäisessä momentissa on sanottu, delta, kuitenkin vähintään kuukausi, jos hän 29180: koskee myös työntekijöitä, jotka ovat yhtei- on ollut työssä kahdentoista tällaisen kuukau- 29181: sesti, työkuntana, sitoutuneet työnantajan den aikana; 29182: johdon ja valvonnan alaisina tekemään jon- 3) muille kuin 1) ja 2) kohdassa maini- 29183: kin työn, sekä heidän työnantajan suostu- tuille työntekijöille puolitoista työpäivää jo- 29184: muksella avukseen työhön ottamiaan työn- kaiselta 2 § : ssä tarkoitetulta kuukaudelta, 29185: tekijöitä. kuitenkin niin, että vajaa päivä annetaan 29186: Työkunnaksi on katsottava työntekijä- täytenä lomapäivänä. 29187: ryhmä, jossa jokainen jäsen on kiinteästi mu- Vuosilomaa annettaessa älköön työpäiväksi 29188: kana työssä olematta kuitenkaan varsinai- luettako sunnuntaita eikä kirkollista tai 29189: sessa työsuhteessa työnantajaansa. muuta juhlapäivää eikä myöskään vapunpäi- 29190: vää eikä juhannusaattoa, vaikkakin työnteki- 29191: 3 §. jän tulisi näinä päivinä olla työssä. 29192: Vuosilomaa on jäljempänä määrätyin poik- 29193: keuksin annettava kalenterivuosittain: 29194: 1) työntekijälle, jonka työsuhde huhtikuun 4 §. 29195: 30 päivään mennessä on jatkunut vähintään Vuosilomaa annetaan työnantajan määrää- 29196: 10 vuotta ja joka työskentelee jatkuvassa mänä aikana: 29197: kolmivuorotyössä, maanalaisessa kaivoksessa, 1) 2 § :n 2 momentissa mainituille työn- 29198: rautatehtaassa, rauta-, teräs- tai metalliva- tekijöille saman kalenterivuoden kuluessa; 29199: limossa, kolme päivää jokaiselta 2 § : ssä tar- 2) muille työntekijöille toukokuun 15 ja 29200: koitetulta kuukaudelta; syyskuun 15 päivän välisenä aikana. 29201: 2) muulle työntekijälle, jonka työsuhde Työntekijän, luottamusmiehen välityksellä 29202: huhtikuun 30 päivään mennessä on jatkunut antamalla, suostumuksella voidaan loma 1 29203: vähintään 10 vuotta tai joka ennen mainittua momentin 2) kohdassa mainituille työnteki- 29204: päivää ei ole täyttänyt 21 vuotta tai joka te- jöille antaa muunakin aikana saman kalen- 29205: kee 1) kohdassa mainittua työtä, mutta jonka terivuoden kuluessa. 29206: X,6. - T7ö~kij~ vuosilomalaki. 29207: 29208: 29209: Jos 'ru.osiloma annetaan mllana kuin 1 mo- pwnattom.asta syystä estynyt väliaikaisesti 29210: mentin 2 kohdassa sanottuna aikana on se suorittamasta työtänsä; 29211: anaettava 50 % :lla korotettuna. 3) ty(isuhteen sellaisesta tilapäisestä kat- 29212: keamisesta, joka ei ole kestänyt kuukautta pi- 29213: 5 §. tempää aikaa; 29214: Vuosiloman tulee olla yh.tija.Moinen, Työn- 4) lakon, työsulun tai jonkin muun työ- 29215: 1Jlltajalla on kuitenkin oik~~. milloin se riidan aiheuttamasta työn väliaikaisesta kes- 29216: työn käynnissäpitibni!Jeksi on välttiiwj:itöntä keytymisestä. 29217: ja jos työntekijä siihen suostu.u, (lJltl!-a erik- Vuosjlomaan oikeuttavaksi ajaksi lask,etaan 29218: seen yhdessä tai useaiiUJl:atlsa. erässä $e osa myös asevelvQUisena vakinaisessa. våefi\Sä pal- 29219: lollUiata, joka ylittää yhdeksän työpähtää. veitq .aika, mikäli tämä palvelus välittömästi 29220: Jos työntekijä ennen vuosiloman alkamista liittyy vuosilomaan luettavaan palveluQeen. 29221: tai 2eJl aikana sairauden tai tapaturman joh- 29222: dosta tulee työhö:nt*i, kykenemättömäksi, niin 7 §. 29223: älköön sen aiheuttamaa työkyvyttömyysaikaa Vuosilomaan lru.uluvilta työpäiviltä on 29224: luettako vuosiloma-ajaksi, mikäli työntekijä työntekijälle annettava täydet palkkaedut. 29225: ei itse sitä halua. Sairaus tai tapaturma on Työntekijällä, joka on työnantajan ruuassa, 29226: työnantajalle viipymättä ilmoitettava vii- mutta vuosiloman aikana ei käytä tätä etua, 29227: meistään sairauden päätyttyä. on oikeus saada siitä paikkakunnan hinta- 29228: Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoi- tasoa vastaava korvaus loma-ajalta, sunnun- 29229: tettava työntekijälle vähintään kahta viikkoa tait sekä kirkolliset ja muut juhlapäivät 29230: ennen lomaJ;L tai sen osan alkamista. Edelli- ynnä vapunpäivä siihen luettuna, jos työn- 29231: sessä mo~ntissa main.ituiSSlt tapalllmissa. voi- tekijä työssä oll~SfUW. olisi saanut ;ruoan 29232: vat työntekijä ja työnantaja sopia siitä, että näinäkin päivinä. 29233: vuosiloma-aika alkaa tai jatkuu välittömästi Kaikissa muissa paitsi niissä töissä, joita 29234: ty()kyvytiömyyd~n. laka.ttua. Mu~a upa.ulv koskevat 9 §: n säädölmet, lasketaan työnteki- 29235: ~ ~WV~lle4tan liii:rtyneen. lom.an uud.elleen jän vuosilomapäivän palkka siten, että kol- 29236: MtaJP.is~ft, 4 § : n sii.iitmöbiä. :rrum edellisen kuukauden ~UJ.Sio lu~nt.Ai#etui 29237: neen, ytityöa ko:rvawrt.a lukuunottama.tta, je,e,. 29238: 6 §. taa.n t.ihän aib.an JrisältY"Wn työtuntien lq.. 29239: Ty~Lon ajakai luetaan vuosilom.ait wää- vulla ja näin su.tu keskituntiansio ken.'O'taan 29240: rät~ $e ai]w., jQnka työnWkijä on ollut kahdeksalla. Milloin tyiS!Juhde on kestänyt 29241: vWMJilomalla ~i palb.tt<>m&.Ua pakkolomalla lyhyemmän ajq,n kuin edellä on. mainittu, 29242: tai ty~kmtel6e ty-önantajan m.ääräykMstä lasketaan keskimääräinen päiväansio .edellä 29243: vajaalla työajalla, reservi.harjoitusten tai yli- tmnotulla tavalla työsuhteen kestämisajo.n an- 29244: miiä.rä.iBen palv~l~ksen, sajrau&m, Hynnytyk- siosta. 29245: s.en tai 1D.U1U1 hänestä riippmnattonuu:J. es- Vuosiloman palkka on maksettava ennen 29246: teen johd0$1;3. on ~tynyt suorittamasta työ- loman alkamista. Jollei vuosiloman palkan 29247: tään, j()ka este on kestänyt kuukauden tai, laskemista varten tarvittavia tietoja ole sil- 29248: jos työsuhde on kestänyt yhden vuoden, loin saatavissa, maksetaan vuosiloman palkka 29249: kaksi kuukautta, sekä jos työsuhde on jatku- tai sen ennakkona, mikäli muusta ennakon 29250: nut viisi vuotta, neljän kuukauden ajan. Mi- laskemisperusteesta ei ole sovittu, sellaisen 29251: käli työntekijä, joka jonkin edellä mainitun työntekijän paikkakunnalla ylcisesti saaman 29252: esteen johdosta on ollut estynyt suorittawa.sta päiväansion perusteella arvioitu palkka. Jos 29253: työtään, ei kuuden päivän kuluessa esteen tarvittavat tiedot kuuden kuukauden ku- 29254: päätyttyä. ilmoittaudu ja tilaisuuden siihen luessa loman alkamisesta saadaan, .tasoitetaan 29255: saatuaan palaa työhön, ei tämän momentin ennen loman alkamista maksettu ennakko to- 29256: säännöksiä sovelleta. dellista ansiota vastaavaksi. 29257: Työsuhteen älköön katsottako keskeyty- 29258: neen: 8 §. 29259: 1) yrityksen omistajan tai haltijan vaihtu- Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oi- 29260: misen johdosta; keus saada vuosiloman korvauksena 7 §: n 29261: 2) j<>S työntekijä on sairauden, synnytyk- mukaan maksettu palkka niin monelta päi- 29262: sen tahi muusta työntekijästä itsestään riip- vältä k11in hänellä työssäolonsa perusteella 29263: X,6. - Kelovesi ym. t97 29264: 29265: olisi oikeus 2 ja 3 §: n mukaan saada antajan työsuhteen päättyessä suoritettava 29266: vuosilomaa. Vuosilomapäivät on tällöin kui- työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut 29267: tenkin laskettava siten, että ne kuukaudet, vähintään 16 työpäivää, mutta ei kahtatoista 29268: joiden työssäolon perusteella työntekijä on kuukautta, korvausta loman pitämistä varten 29269: saanut vuosiloman tai 9 § : n taikka 12 § : n 6.5 % hänen sinä aikana ansaitsemastaan ra- 29270: 2 momentissa mainittua rahakorvausta siitä, hapalkasta, ylityöstä saatua ansiota lukuun- 29271: jätetään huomioon ottamatta. ottamatta. 29272: Lomakorvaus on maksettava työntekijälle Työnantaja suorittaa tässä pykälässä mai- 29273: työsuhteen päättyessä tapahtuvan palkan- nitun korvauksen Postisäästöpankkiin kiin- 29274: maksun yhteydessä. nittämällä työntekijälle antamaansa vuosilo· 29275: Jos työntekijä on niinä kalenterikuukau- m.akirjaan vuosilomamerkkejä korvausta vas- 29276: sina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi, ollut taavasta arvosta. Vuosilomakirjaan merkityn 29277: työssä yhteensä vähintään kuusitoista työ- rahamäärän saa työntekijä nostaa postisääs- 29278: päivää eikä sinä aikana ole saanut lomaa tai töpankkiliikettä välittävistä postitoimipai- 29279: korva'U$ta siitä1 malQJettakoon. hänelle näiltä. koista toukokuun 15 ja syyskuun 15 päivän 29280: kuqkausilta loman korvauksena yhden päivän välisenä aikana sekä seuraavissa tapauks~a: 29281: palkka. 1) jos työntekijä sairastuu ja sairaWJ kes- 29282: 9 §. tää yli kuukauden; 29283: Jos työntekijän työsuhde on niin lyhyt- 29284: aikainen, ettei hän 8 § : n perusteella saisi 2) jos työntekijä siirtyy maasta p6ifl; ja 29285: vuosilomaa, niin maksetaan hänelle työsuh- 3) jos työntekijä ;joo.tuu suorittamaan ase- 29286: v~lvollisuuttaan. 29287: teen päättyesst!. loman korvauksena 6 % hä- 29288: nen ansaitsem.a.staan rahapalkasta, ylityöstä Vuosilomakirjaan merkittyä korvausta äl- 29289: saatua ansiota siihen kuitenkaan lukematta. köön ulosm.itattako tai toiselle si.irrettäkö, äl- 29290: Jos työntekijä on niin harvoina päivinä köönkä vuosilomakirjaa pantiksi annettako. 29291: kalenterikuukauden aikana työssä, ettei hän Asianomaisen henkilön kuollessa. on hänen 29292: muuten olisi oikeutettu vuosilomaan, niin lähill1IDiillä. omaisenaan oikeus nostaa VlloSi- 29293: maksetaan hänelle loman korvauksena pal- loma.korva.us. 29294: kanmaksun yhteydessä 6 % ansaitsemastaan Valtioneuvoston asiana on, kuUltuaan 29295: palkasta, ylityöstä saatua ansiota siihen kui- asianomaista työalaa edustavaa työnantaja- 29296: tenkaan lukematta. ja työntekijäjärjestöä, määrätä, mitä töitä 29297: tätä lakia sovellettaessa on pidettävä lyhyt- 29298: 9 a §. aikaisina ja antaa muut tarvittavat ohjeet 29299: Sellaisissa töissä, joissa työsuhteet eivät t.ässä pykälässi mainitun korvauksen suorit- 29300: yleensä jatku kahtatoista kuukautta, on työn- tamisesta. 29301: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 29302: 29303: Tauno Kelovesi. Veikko Rytkönen. Kaino Haapanen. 29304: Bainer Virtanen. Nestori Nurminen. Niilo Nieminen. 29305: Antto Prunnila.. A-L. Tiekso. Elli Stenberg. 29306: Yrjö Murto. Tyyne Tuominen. Toivo Kuja.la. 29307: Pentti Liedes. Kuuno Honkonen. J. Mustonen. 29308: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka. Eino Roine. 29309: Leo Suonpää. Toivo A.svik. Ma.rtti Linna. 29310: Ville Pessi. Kauko Tamminen. Y. Enne. 29311: Hugo Manninen. Toivo Salin. Paavo Aitio. 29312: Matti Koivunen. Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho. 29313: G. Rosenberg. Eino Tainio. Väinö R. Virtanen. 29314: Irma Rosnell. Hertta Kuusinen. Siiri Lehmonen. 29315: Mauri Ryömä. Irma Torvi. 29316: 29317: 29318: 29319: 88 E 68'7/58 29320: 698 29321: 29322: X,7. - Lak.al. N:o 89. 29323: 29324: 29325: 29326: 29327: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain 29328: muuttamisesta. 29329: 29330: 29331: E d u s k u n n a ll e. 29332: 29333: Nyt voimassa olevassa työntekijäin vuosi- työntekijälle kuuluva etu tai hyöty, minkä 29334: lomalaissa, annettu 27 p: nä huhtikuuta 1946, hän on eläessään jakanut perheensä tai muun 29335: on sellainen epäkohta, joka olisi korjattava. huollettavansa kesken, jää hänen kuolemansa 29336: Kyseisen lain 8 §: n 3 kohdassa sanotaan: jälkeen hänen työnantajansa hyväksi, niin- 29337: ,Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak- kuin nykyisen lain mainitussa kohdassa mää- 29338: settava, jos työnantaja on purkanut työsopi- rätään. Oikeudenmukainen menettely .on mie- 29339: muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin lestämme se, että työntekijälle kuuluva vuosi- 29340: 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä taikka lomakorvaus (vuosilomapalkka) työntekijän 29341: jos työsuhde on päättynyt työntekijän kuo- kuoltua maksetaan työnantajan taholta työn- 29342: leman johdosta". tekijän perheelle tai hänen huollettavilleen. 29343: Vaikka vuosiloma ja vuosilomakorvaus on Yllä esitetyn johdosta ehdotamme kun- 29344: henkilökohtaisena käsitelty, ja kun myös nioittaen, 29345: vuosilomasta tuleva palkka on siitä työstä, 29346: minkä työntekijä on jo suorittanut, osa niitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29347: etuja, mitä hän on itselleen omalla työllään van lakiehdotuksen: 29348: ansainnut, ei ole oikeudenmukaista, että 29349: 29350: 29351: 29352: Laki 29353: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. 29354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun 29355: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 8 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi: 29356: 8 §. 29357: muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin 29358: Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak- 1, 3 ja 6 kohdassa mainituista syistä. 29359: settava, jos työnantaja on purkanut työsopi- 29360: 29361: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 29362: 29363: Kalle Matilainen. Väinö Tikkaoja. Arvo Tuominen. 29364: Sulo Hostila. Kustaa Alanko. Pentti Niemi. 29365: Veikko Helle. Arvo Ahonen. Ensio Partanen. 29366: Eino Raunio. G. Henriksson. Valto Käkelä. 29367: H. Törmä. Rafael Paasio. 0. Lindblom. 29368: 699 29369: 29370: X,8. - Lak.at N:o 90. 29371: 29372: 29373: 29374: Uoti ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomalain muutta- 29375: misesta. 29376: 29377: E d u s k u n n a ll e. 29378: 29379: Huhtikuun 27 päivänä 1946 annettu työn- varsinkaan kun niin teollisuudessa, liiken- 29380: tekijäin vuosilomalaki (317/46) on osoittau- teessä, palvelusammateissa kuin maatalou- 29381: tunut eräiltä kohdiltaan epäoikeudenmukai- dessakin työskentelee työntekijöitä aivan sa- 29382: seksi, epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. manlaatuisissa tehtävissä kuin kauppaliik- 29383: Epäoikeudenmukaista on mielestämme se, keissä ja toimistoissakin. 29384: että työntekijät loman pituuteen nähden Epäoikeudenmukaisena pidämme myös ny- 29385: ovat erilaisessa asemassa riippuen siitä, kyisen vuosilomalain 8 § : n 3 momentin 29386: minkä laatuisessa työpaikassa he työsken- säännöstä, jonka mukaan työnantaja ei ole 29387: televät. Lain 3 §:n 1 momentin 1) kohdan velvollinen maksamaan loman korvausta, jos 29388: mukaan nimittäin kauppaliikkeessä ja toi- työsuhde on päättynyt työntekijän kuoleman 29389: mistossa tahi niihin verrattavassa yrityksessä johdosta. Kun vuosilomaetu on työntekijän 29390: taikka teollisuuslaitoksessa toimistotyössä työsuhteensa perusteella saavuttama etu, 29391: työskentelevä työntekijä, jonka työsuhde .' olisi oikeudenmukaista, että loman korvaus 29392: huhtikuun loppuun mennessä on keskeyty- kuoleman tapauksen sattuessa maksettaisiin 29393: mättä jatkunut vähintään kymmenen vuotta, työntekijän omaisille. 29394: on oikeutettu saamaan lomaa kaksi päivää Epäselvyyttä ja tyytymättömyyttä ovat 29395: jokaista sellaista loman määräytymisvuoden aiheuttaneet vuosilomalain 7 § : n loma-ajan 29396: kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän palkkaa koskevat säännökset. Säännösten 29397: on ollut työssä vähintään kuutenatoista päi- tulkinnanvaraisuutta osoittaa se, että työ- 29398: vänä, kun sensijaan muissa työpaikoissa työs- neuvosto on joutunut niiden johdosta auta- 29399: kentelevät työntekijät ovat oikeutetut saa- maan lukuisia lausuntojaan. Tällainen tul- 29400: maan lomaa enintään puolitoista päivää jo- kinnanvaraisuus on johtanut siihen, että 29401: kaista edellä sanottua kuukautta kohden, eräissä tapauksissa työaikojen ja työolosuh- 29402: vaikkapa heidän työsuhteensa olisikin jatku- teiden järjestelyillä on pyritty kiertämään 29403: nut huhtikuun loppuun mennessä yhdenjak- lain asettamia velvoituksia. 29404: soisesti kymmenen vuotta. Kun pitemmän Edellä olevan perusteella esitämme kun- 29405: vuosiloman tarkoituksena on antaa työnteki- nioittaen, 29406: jälle tunnustus pitkäaikaisesta yhdenjaksoi- 29407: sesta palveluksesta, ei työpaikan laatu saisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29408: olla loman pituutta määräävänä tekijänä, van lakiehdotuksen: 29409: 29410: 29411: Laki 29412: työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. 29413: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun 29414: työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3 §:n 1 momentin 1) kohta, 7 § ja 8 §:n 3 mo- 29415: mentti näin kuuluviksi: 29416: 1) työntekijälle, jonka työsuhde huhti- 29417: 3 §, 1 momentti 1) kohta: kuun loppuun mennessä on keskeytymättä 29418: Vuosilomaa on jäljempänä mainituin poik- jatkunut vähintään kymmenen vuotta, kaksi 29419: keuksin annettava kalenterivuosittain: työpäivää jokaiselta 2 § : ssä tarkoitetulta 29420: 700 X,S. - Työntekijäin vuosilomalaki. 29421: 29422: 29423: kuukaudelta, kuitenkin vähintään kuukausi, tekijälle 8 %, 2) kohdassa tarkoitetulle työn- 29424: jos hän on ollut työssä kahdentoista tällaisen tekijälle 6 % ja 3) kohdassa tarkoitetulle 29425: kuukauden aikana. työntekijälle 4 % hänen toukokuun toisen 29426: päivän ja huhtikuun kolmannenkymmenen- 29427: 7 §: nen päivän välisenä aikana saamastaan an- 29428: Vuosilomai>äiviltä on työntekijälle annet- siosta. 29429: tava täydet palkkaedut. Jos 2 § : n 2 momentissa mainituissa töissä 29430: Työntekijälle, joka on työnantajan ruoassa, työpäivän pituus vaihtelee eri vuodenaikoina, 29431: mutta vuosilomansa aikana ei käytä tätä loma-ajan palkka lasketaan kahdeksan tun- 29432: etua, maksetaan siitä paikkakunnan hinta- nin työpäivän mukaan. 29433: tasoa vastaava korvaus loma-ajalta, sunnun- 29434: tait sekä kirkolliset ja muut juhlapäivät 8 §, 3 momentti: 29435: ynnä vapunpäivä siihen luettuna, jos työn- Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak- 29436: tekijä työssä. ollessaan olisi saanut ruoan settava., jos työnantaja on purkanut työsopi- 29437: näinäkin päivinä. muksen työsopimuslain 31 § : n 1 momentin 29438: Vuosiloma-ajan palkkana maksetaan 3 § :n 1, 3 tai 6 kohdassa mainituista syistä. 29439: 1 :mmn.entin 1) kohdassa tarlroitetulle työn- 29440: 29441: 29442: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 29443: 29444: Olli J. Uoti. Impi Lukka.rblen. Aili Siiskonen. 29445: Eino Raunio. A. Simonen. Urho Kulovaara.. 29446: Vilho Turunen. A. Härkönen. Vappu Heinonen. 29447: Mikko Hult. .Arvo Sävelä.. 29448: 701 29449: 29450: X,9. - Lak.al. N: o 91. 29451: 29452: 29453: 29454: 29455: Puhakka ym. : Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöiden vähim- 29456: mäispalkoista. 29457: 29458: 29459: Eduskunnalle. 29460: 29461: Maamme metsätyöntekijät ja, heidän per- että metsätyöntekijät työskentelevät kansan- 29462: heensä muodostavat suuren väestöryhmän. taloutemme avainasemissa,, eduskunnan vel- 29463: Heidän pääasiallisin tulolähteensä on metsä- vollisuus olisi turvata metsä- ja uittotyön- 29464: ja uittotäistä maksettava palkka. Palkka- tekijöille heidän työnsä arvon mukainen, 29465: säännöstelyn purkauduttua vuoden 1956 kunnolliseen: toimeentuloon riittävä palkka- 29466: alusta metsätyöntekijäin palkan määräytymi- taso. Sen toteuttamiseksi olisi kiireellisesti 29467: n.en on jäänyt työnantajain ja työntekijöiden säädettävä erillislaki, jolta turvattaisiin 29468: sovittavaksi. Vallitsevista olosuhteista joh- metsä- ja uittotyöntekijäin sekä metsätöihin 29469: tuen metsä.- ja uittotyöläiset eivät ole kyen- liittyvissä töis!;,ä työskentelevien vähimmäis- 29470: neet työnantajiin nähden läheskään tasavu- palkat. Niitä mää'rättäessä olisi otettava huo- 29471: taisina puolustamaan etujaan. Työnantajat mioon paitsi palkkojen jäJkeenjääneisyys, 29472: ovat käyttäneet muodostunutta tilannetta hy- myös tapahtuneet hintojen ja maksuj,en ko- 29473: väkseen alentamaJla palkkoja. Vuoden 1957 hoamiset. Samalla olisi otettava huomioon 29474: viimeiseliä neljänneksellä Irimellispalkat oli- seiia:iset elintasoon alentavasti vaikuttavat 29475: vat 3.7 % alemmat kuin vuoden 1956 viimei- tekijät kuin omien työvälineiden käyttö ja 29476: senä neljänneksellä. Vuoden 1958 aikana perheestään erillään asuminen ja määrättävä 29477: ovat paikat edelleen aJentuneet. lailla niistä. erillinen korvaus. Lisäksi pitäisi 29478: Edellä esitetyn lisäksi on todettava, että lailla määrätä paJkoille sellainen indeksiehto, 29479: elinkn:stannukset ovat samanaikaisesti huo- jonka avulla voitaisiin po. töiden lyhytaikai- 29480: mattavasti kohonneet. Tämän seurauksena suudesta johtuen mahdoaisimm.an nopeasti 29481: metsätyöntekijäin reaalipalkan alentum.inen ja herkästi seurata hintojen ja maksujen ko- 29482: on ol:lut huomattavan suuri. Vuoden 1956 hoamista. 29483: alusta lähtien elinkustannukset ovat viralli- Koska tällaisen lain tarkoitus olisi turvata 29484: senkin tilaston mukaan nousseet yli 30% :Ua va:in metsä- ja uittotyöntekijäin minimipal- 29485: metsätyöntekijäin palkkojen noustua saman- kat, ei sillä saisi sulkea työlä.isiltä mahdolli- 29486: aikaisesti vain noin 10 %: lla. Palkkojen suutta parantaa sopimusteitse elinehtojaan. 29487: alennukset ja jatkuvasti tapahtuneet hinto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 29488: jen ja maksujen kohoamiset ovat saattaneet 29489: alan työntekijät taloudellisesti erittäin vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29490: keaan asemaan. van lakiehdotuksen: 29491: Huomioon ottaen edellä esitetyn sekä sen, 29492: 29493: 29494: Laki 29495: metsä- ja uittotöiden vä.himmäispalkois&a. 29496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 29497: 1 §. liittyvissä töissä ohjattava palkkojen muo- 29498: Vähimmäispalkkatason turvaamiseksi on dQStumista niin 'kuin tässä laissa jälempänä 29499: metsä- ja uittotöissä, metsäajoissa sekä niihin säädetään. 29500: 702 X,9. - Metsä- ja. uittotöiden vähimmäispalkat. 29501: 29502: 29503: 2 §. Palkkausalue Mies Mies ja hevonen 29504: Metsätöissä ja metsäajoissa päiväpalkalla 1. Lapin . . . . . . . . 1 730 4 140 29505: työskentelevän työntekijän vähimmäispa'lkka 2. Perä-Pohjolan 29506: on seuraava: ja Pohjois- 29507: Kainuun . . . . . 1 700 4060 29508: Palkkausalue Mies Mies ja hevonen 3. Iijoen . . . . . . . . 1 670 3 860 29509: 1. Lapin . . . . . . . . 1 400 3 300 4. Itä-Kainuun . . 1 640 3 790 29510: 2. Perä-Pohjolan 5. Oulun ja Länsi- 29511: ja Pohjois- Kainuun . . . . . 1 590 3 680 29512: Kainuun . . . . . 1 360 3210 6. Koillis-Karjalan 1600 3 700 29513: 3. Iijoen . . . . . . . . 1 340 3060 7. Pohjois-Karjalan 29514: 4. Itä-Kainuun .. 1330 3030 ja -Savon . . . . 1 530 3420 29515: 5. Oulun ja Länsi~ 8. Ahvenanmaan . 1 590 3490 29516: Kainuun . . . . . 1 250 2 880 9. Etelä-Suomen . 1480 3 250 29517: 6. Koillis-Karjalan 1280 2890 29518: 7. Pohjois-Karjalan 29519: ja -Savon . . . . 1 210 2620 Sosiaaliministeriöllä on oikeus 2 momen- 29520: 8. Ahvenanmaan . 1 260 2750 tissa mainittuja vähimmäisurakkapalkkanor- 29521: 9. Etelä-Suomen . 1180 2540 meja korottaa 20 sadalta riippuen paikka- 29522: kunnan kalleudesta pa:lkkausalueella sekä 29523: Päiväpalkkaa voidaan korottaa 20 sadalta muista ansioihin vaikuttavista seikoista. 29524: riippuen paikkakunnan kalleudesta palkkaus- Jos ajotöitä suoritetaan konevoimalla, on 29525: alueella sekä muista ansioihin vaikuttavista vähimmäisyksikköpalkaksi määrättävä vähin- 29526: seikoista. tään kahdeksanikymmentäviisi sadalta edellä 29527: 1 ja 2 momenteissa tarkoitetuista vähimmäis- 29528: 3 §. yksikköpalkoista. 29529: Uitto- ja .erottelutöissä työskentelevän 29530: työntekijän vähimmäistunltipalkka on seu- 29531: raava: 5 §. 29532: Metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasunnoista 29533: Pal'kkausalue Tuntipalkka 29534: annetun lain 12 § : n 2 momentin mukaisten 29535: 1. Lapin . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 keittäjien vähimmäiskuukausipalkka luontois- 29536: 2. Perä-Pohjolan ja Poh- etujeru lisäksi on seuraava: 29537: jois- Kainuun . . . . . . . . 170 29538: 3. Iijoen . . . . . . . . . . . . . . . . 167 'Palk!kausalue Keittäjä Keittäjän apul. 29539: 4. Itä-Kainuun . . . . . . . . . . . 166 1. Lapin . . . . . . . 27 000 25 000 29540: 5. Oulun ja Länsi-Kainuun 158 2. Perä-Pohjolan 29541: 6. Koillis-Karja:lan . . . . . . . . 160 ja Pohjois- 29542: 7. Pohjois-Karjalan ja -Sa- Kainuun ... . 26 200 24200 29543: von . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151 3. Iijoen ...... . 25700 23700 29544: 8. Ahvenanmaan . . . . . . . . . 158 4. Itä-Kainuun .. 25500 23500 29545: 9. Etelä-Suomen . . . . . . . . . . 145 5. Oulun ja Län- 29546: si-Kainuun . . 24 300 22300 29547: Tuntipalkkaa voidaan korottåa 20 sadalta 6. Koillis-Karja- 29548: riippuen paikkakunnan kalleudesta palkkaus- lan . . . . . . . . . 24 600 22 600 29549: alueella sekä muista ansioihin vaikuttavista 7. Pohjois-Karjalan 29550: seikoista. ja -Savon . . . 23 200 21200 29551: 8. Ahvenanmaan . 24 300 22300 29552: 4 §. 9. Etelä-Suomen 22 200 20200 29553: Uraka1la suoritettavien metsätöiden vähim- 29554: mäisyksikköpalkkoja määrättäessä on otet- 29555: tava huomioon kaikki työn suoritusta vai- Kuukausipalkkaa voidaan korottaa 20 sa- 29556: keuttavat tekijät siten, että kaikenlaisissa dalta riippuen paikkakunnan kalleudesta 29557: työolosuhteissa työntekijä saavuttaa allamai- palkkausalueella sekä muista ansioihin vai- 29558: nitut vähimmäispaikka-ansiot: kuttavista seikoista. 29559: X,9. - Puhakka ym. 703 29560: 29561: 6 §. kin sen palkanmaksukauden aiusta lukien, 29562: Uitto- ja .erottelutöissä urakkapalkat on joka lähinnä alkaa elinkustannusten nou- 29563: määrättävä siten, että urwkka-ansio muodos- sua ilmoittavan indeksiluvun julkaisemisesta. 29564: tuu norma.alisella urakkatyövauhdilla vähin- 29565: tään 30 % 3 § :ssä mainittuja tuntipalkkoja 10 §. 29566: korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai Edellä määrättyjen vähimmäispalkkojen 29567: työtehon lisääntyessä vähintään samassa suh- alentaminen ei ole missään muodossa sallit- 29568: teessa. tua. 29569: 11 §. 29570: 7 §. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty vä- 29571: Työntekijälle maksetaan omien työkalujen himmäispalkoista, on työntekijöillä ja työn- 29572: ja välineiden kulutuksesta korvausta tilin- antajilla sekä heidän järjestöillään oikeus so- 29573: maksun yhteydessä kolme sadalta työnteki- pia korkeammista palkoista. 29574: jän ansiosta, eikä tätä korvausta Jasketa an- 29575: sioksi. 12 §. 29576: Työnantajan kieltäytyessä palkkojen korot- 29577: 8 §. tamisesta tahi erimielisyyksien gyntyessä lain 29578: Työntekijälle, joka pitkästä työmatkasta tarkoittamien palkankorotusten suuruudesta, 29579: johtuen ei voi asua kotonaan, maksetaan asu- on sosiaaliministeriön, mikäli asianomaiset 29580: miserokorvausta 150 markkaa päivässä, eikä eivät 15 vuorokauden kuluessa pääse sopi- 29581: tätä korvausta lasketa palkaksi. mukseen, määrättävä palkkojen korottami- 29582: sesta. 29583: 9 §. 13 §. 29584: Tämän iaiil! mukaiset palkat sidotaan elin- Tämän lain noudattamista valvoo sosiaali- 29585: kustannusindeksin pistelukuun 130. ministeriö. 29586: Mikäli elinkustannukset kohoavat, on palk- 29587: koja vastaavasti lrorotettava sosiaaliministe- 14 §. 29588: riön pitämän elinkustannusindeksin mukai- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 29589: sesti, elleivät asianomaiset työntekijäjärjes- töönpanosta ja; soveltamisesta annetaan ase- 29590: töt sovi keskenään muusta elinkustannusin- tuksella. 29591: deksistä. 29592: Elinkustannusten noustessa viisi sadalta 29593: korotetaan palkat viisi sadaJta. T·ämä lisäys Tämä lB~ki tulee voimaan päivänä 29594: palkkoihin maksetaan työntekijälle kulloin- kuuta 195 29595: 29596: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 29597: 29598: Pauli Puhakka. A-L. Tiekso. Matti Koivunen. 29599: Toivo Friman. Martti Linna. Aleksi Kiviaho. 29600: Eino Tainio. Pentti Liedes. Usko Seppi. 29601: J. Mustonen. Esa Hietanen. Kaino Haapanen. 29602: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Irma Torvi. 29603: Aarne Pulkkinen. Niilo Nieminen. Judit Nederström-Lunden. 29604: Veikko Rytkönen. H. Tauriainen. Toivo Åsvik. 29605: 704 29606: 29607: X~lO. - La.k.al. N: o 92. 29608: 29609: 29610: 29611: 29612: Lukkarinen ym.: Ehdotus laiksi synnytyslomasta. 29613: 29614: 29615: E d u s k u n n a 11 e. 29616: 29617: Teollisuuden vaJllatessa yhä enemmän ja- että useissa tapauksissa samakin työnantaja 29618: iansijaa tuotantoelämässä on myöskin naisten 'kohteli eri tavalla työnteikijöitään. Onp& val- 29619: sijoittuminen ansiotyöhön entisestään lisään- tion Hikelaitoksissaikin käytäntö tavattoman 29620: tynyt. Teollisuus on varannut työmahdolli- kirjava. 29621: suubia sekä perheettämille että perheellisille V. 1919 koolla ollut Kansainvälisen työ- 29622: naisille rinnan miespuolisten työntekijäin järjestön kokous hyväksyi asiasta k():nventiön, 29623: kanssa. jzyka tuli voimaan v. 1921. Sen mukaan sitou- 29624: Naimisissa olevan naisen osallistuminen tuivat jäsenvaltiot muuttt*maan lainsäädän- 29625: kodin ulkopuolella ansiotyonön vieraan työn- tönsä sellaiseksi, että sopimuksessa luetellut 29626: antajan palveluksessa on synnyttänyt perhei- ammattialat, käytännöllisesti katsoen ka1kki 29627: den ko:hda1la monia vaikeuksia, joista lasten ne ammattialat, joi.1la naisia yleisesti työsken- 29628: synnyttäminen on a~kaansaanut vaatimuksen teli, joutuivat synnytyslomalain piiriin. Tä- 29629: synnytyslomasta. Tämä vaatimus onkin käy- män sopimuksen ·lnu'kaan olisi jokaiselle an- 29630: tännössä toteutunut, mutta sikäli puutteelli- siotyössä olevalle naiselle varattava lomaa 29631: sesti, että työntekijä saa kyllä oikeuden lain kuusi viikkoa ennen ja ktrusi viikkoa jä;lkeen 29632: määraämä.ä.n 4----:6 viikon lomaan, mutta ku- synnytyksen. Tältä ajalta olisi naisella oikeus 29633: !kaan tai mikään ei turvaa ihänen toitneen- saada riittävä korvaus sekä hänen itsensä 29634: tuloaan tä•ltä ajalta. Edelleen on naistyön- että lapsensa toimeentuloa varten. Korvaus 29635: teikijä s~käli turvattomassa asemassa, että on maksettava joko- yleisistä varoista tai»a 29636: työnantaja voi lain estämättä irtisanoa työn- v~tuksen muodossa. Sopimuksessa &n 29637: tekijän avioliiton soimiamisen tai [apsen syn- myös määräys erottamisen kieltämisestä ja 29638: nyttämisen vuoksi. Nykyinen ,,synnytysloma- annettavasta imettämisajasta työn aikana. 29639: laki" ei myöskään anna työntekijälle oikeutta Sopimus uudistettiin v. 1947. 29640: llbpsensa imettärrniseen, mikäli hänen sitä var- Suomi ei ole "Voinut ilmoittaa s&attaneensa 29641: ten tarvitsisi työstään saada ylimääräinen lainsäädäntöään sellaiseksi, että se olisi voi- 29642: vapaa-aika päivittäin. nut ntifioida sopimuksen. 29643: Käytäntö on vienyt siihen, että työnanta-- Edellä viitattuun ehdotsmme kunnioittaen, 29644: jat sangen eri tavoin suhtautuvat työnteikijöi- 29645: hinsä synnytystapausten sattuessa. Erään että Eduskunta htf!Jäksyisi seuraa- 29646: !komitean tutkimuksen tuloksena todettiin, 11an lakiehdotuksen: 29647: 29648: 29649: 29650: Laki 29651: synnytyslomasta. 29652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 29653: 1 §. tilan aikana ja synnytyksen jälkeen suojelun 29654: Nainen, joika on työ- tai oppisopimussuh- alainen, niin kuin tässä laissa säädetään. 29655: teessa työnantajaan, on kihlauksen ja avio- Työ- ja oppisopimussuhteessa olevaa naista 29656: liiton so·lmiamisen johdosta sekä raskauden- sanotaan tässä laissa työntekijäksi. 29657: X,lo. - Lukkarinen ym. 705 29658: 29659: 2 §. työhön. Jos sopimus koskee sellaista työtä, 29660: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän jota työntekijä ei kykene raskauden vuoksi 29661: kanssa tehtyä työ- tai oppisopimusta sen joh- suorittamaan tai johon häntä ei näkyvän 29662: dosta, että työntekijä on mennyt kihloihin raskaudentilan twkia voida pitää sopivana, 29663: tai solminut avioliiton. on työnantajana oikeus siirtää työntekijä 29664: väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan työhön. 29665: 3 §. Uuteen työhön siirretylle työntekijä1le on 29666: Työnantaja älköön pitiilkö raskaana olevaa suoritettava, jolleivät asianomaiset toisin sovi, 29667: työntekijää sellaisessa työssä, jota sosiaali- vähintään se tunti- tai muu aikapalkka, joka 29668: ministeriön antamien yleisten ohjeiden tai hänellä oli ennen siirtoa oikeus saada. 29669: työntekijän esittämän läälkärintodistuk:sen Jollei työntekijälle voida säännöllisesti 29670: mukaan on pidettävä hänelle hänen tilansa suoritettavan työn puitteissa ilman kohtuu- 29671: vuoksi vahingollisena. tonta haittaa järjestää muuta työtä, niinkuin 29672: 2 momentissa on sanottu, on työnantajana 29673: 4 §. oikeus irtisanomisaikaa noudattamatta kes- 29674: Työntekijää ä:lköön pidettiilkö työssä yh- keyttää työ- tai oppisopimussuhde, !kunnes 29675: teensä kahdentoista viikon aikana siitä lu- synnytysloma on päättynyt. Sama olkoon 29676: kien, kun synnytykseen lääkärin tai kätilön lakina, jos työntekijä kieltäytyy vastaan- 29677: antaman todistuksen mukaan on jäljellä enin- ottamasta hänelle tarjottua sopivaa työtä. 29678: tään neljä vii.kikoa. Tätä aikaa, jona työn- Oppisopimussuhteen lkeskeytymisen tai 1 mo- 29679: teJkijän työssä pitäminen on kielletty, sano- mentissa mainitun rpoissaolon johdosta pite- 29680: taan jäljempänä synnytyslomaksi. nee oppiaika yhtä pitkällä ajalla, !kuin a:nitä 29681: Ennenaikaista synnytystä ei tämän lain poissaolo on kestänyt, jollei ammattioppilas- 29682: mukaan pidetä synnytyksenä, jollei työn- lautakunta tosin määrää. 29683: tekijän raskaudentilan ole selvitetty toden- 29684: näköisesti kestäneen vähintään sataayhdek- 6 §. 29685: sääkymmentäkuutta päivää. Työnantaja ei ole velvoHinen noudatta- 29686: Työntekijällä, joka 1 moonentin nojalla maan 5 § : n 1 momentin säännöksiä, jos hän 29687: on poissa työstään, on oikeus saada korvausta lopettaa työntekijälle soveltuvan työn teettä- 29688: menettämästään työansiosta, niinkuin siitä misen sillä paikkakunnalla, jossa työntekijä 29689: erikseen säädetään. on työssä tai jos määrätty työ, jota työsopi- 29690: mus koskee, on valmistunut tahi se aika, 29691: 5 §. jolksi työsopimus on tehty, on umpeenkulu- 29692: Jos raskaana oleva työntelkijä tulisi syn- nut taikka kun asianomainen on ammatti- 29693: nytytksen arvioituna ajankohtana olleeksi työ- oppinsa täysin suorittanut. 29694: tai oppisopimussuhteessa työnantajaan yhden- 29695: jaksoisesti vähintään vuoden, älköön työn- Kun työtoiminnan rajoittaminen tai muu 29696: antaja, jollei jäljempänä 6 §: ssä mainittuja pakottava syy vaatii, on työsopimuksiin näh- 29697: edellytyksiä ole olemassa, raskauden kes- den työneuvostolla ja oppisopimuksiin näh- 29698: täessä tai synnytysloman aikana irtisanOko den ammattioppilaslautalkunnalla oikeus ano- 29699: hänen kanssaan tehtyä sopimusta. Älköön mulksesta myöntää poikkeuksia 5 §: n 1 mo- 29700: työnantaja sinä aikana myöskään purkako mentin säännöksistä. 29701: työntekijän kanssa tehtyä sopimusta sen 29702: johdosta, ettei hän raskauden vuoksi kykene 7 §. 29703: suorittamaan sopimuksessa tarkoitettua työtä Työntekijällä, joka imettää lastaan, on 29704: tai että hän raskauteen liittyvän sairauden oikeus imettämisaikana enintään siihen asti, 29705: takia tai muusta pakottavasta syystä on kunnes hänen lapsensa täyttää kuusi kuu- 29706: poissa työstään kohtuullisen ajan, enintään kautta, saada päivittäisen lepoajan yhtey- 29707: kuusi kuukautta synnytysloman aika siihen dessä, milloin hänellä sellainen on, puolen 29708: luettuna. tunnin ylimääräinen loma, ei kuitenkaan, 29709: Edellä 1 momentissa tarkoitetun raskaana jos loman antaminen oleellisesti häiritsisi 29710: olevan työntelkijän on työnantaja velvoHi- )'lleistä työn ·kulkua työpaikalla eikä .häiriötä 29711: nen 3 §: ssä mainituissa tapauksissa siirtä- voida estää siirtämällä työntekijä väliaikai- 29712: mään väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan sesti toiseen työhön. 29713: 89 E 687/58 29714: 706 X.lO. - Syuyty&loma. 29715: 29716: 29717: Uuteen työhön siirretylle työntekijälle 11 §. 29718: siinä työssä suoritettavasta vähimmäispal- Jokaisessa 10 § : ssä mainitussa työpaikassa 29719: kasta.. on voimassa, mHä 5 §: n 2 momentissa on tämä laki työnantajan toimesta pidettävä 29720: on säädetty. sopivassa patkassa työntekijäin nähtävänä. 29721: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän 29722: kanssa tehtyä työsopimusta sen johdosta, 12 §. 29723: että työntekijä pitää 1 momentissa mainitun Tämän lain noudattamista niissä 10 § : ssä 29724: loman. mainituissa työpaikoissa, joissa työaikaa :kos- 29725: kevien säännösten noudattamisen valvonta 29726: 8 §. kuuluu ammattiental'lkastuikselle, valvovat 29727: Jos työnantaja, jonka luona työnt~kijä ammattientarkastusviranomaiset. 29728: asuu, tarvitsee tämän synnytysloman aikana 29729: tai sitä ennen työntekijän ollessa raskauden 13 §. 29730: takia työhön kykenemätön sijaisen hänen Työntekijälllä, joka katsoo työnantajan vas- 29731: työtään suorittamaan, on työntekijän työn- toin tämän lain 5 §: n säännöksiä irtisanoneen 29732: antajan vaatimu:ksesta ~uovutettava asun- työ- tai oppisopimuksen tahi keSkeyttäneen 29733: tonsa sijaisen käytettäväksi. työ- tai oppisopimussuhteen, olkoon oikeus 29734: työneuvostolta ha:kea mainitun toimenpiteen 29735: julistanllilta mitättömäksi. 29736: 9 §. Edellä 1 momentissa tarikoitettu hakemus, 29737: Raska.udentilasta, synnytyksen arvioidus.ta josta tulee !käydä i1mi halkijan ja työnanta- 29738: aj~Wklilthdasta ja. ajasta, jolloin synnytys on jan nimi ja osoite sekä hrorijm vaatimus 29739: ta.pahtuut~ on työntekijän i!lmoitettava työn- ,perusteineen, on kolmen!kymmenen päivän 29740: antajalle ja vaadittaessa esitettävä lääkärin kuluessa siitä päivästä, jona sopimus irti- 29741: tai kätilön antama todistus. Synnytyksen sanottiin tahi työ- tai oppisopimussuhteen 29742: aika voidaan näyttää myös rekisteriviran- keskeyttämisestä. työntekijälle ilmoitettiin, 29743: omaisen antamalla todistuksena. sitä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta, toi- 29744: mitettava asianomaiselle ammattientarkasta- 29745: jalle. Hakemukseen Hitettälköön myös ne 29746: 10 §. asiakirjat, joilla hakemusta tahdotaan tukea 29747: Jokaisessa työpaikassa, jossa on säännölli- ja valaista, samoin kuin oikeiiksi todistetut 29748: sesti työssä vähintään kymmenen naistyön- jäljennökset ha;kemuksesta ja siihen liite- 29749: tekijää, on työnantajan pidettävä luetteloa tyistä asiakirjoista. 29750: tai tehtävä muuhun asiakirjaan merkintä Saatuaan edellä mainitut hakemuskirjat 29751: työntekijän antamista raskaudentilaa, syn- toimittakoon ammattientarikastaja jäljennök- 29752: nytyksen arvioitua ajankohtaa ja synnytyk- set niistä viivytyksettä todisteellisesti työn- 29753: sen aikaa koskevista ilmoituksista, niin myös antajalle, !kehoittaen tätä saanalla määriiä- 29754: työntekijän poissaolasta työstä raskauden- mänsä. ajan kuluessa antamaan !kirjallisen 29755: tilan aikana ja syu:nyty'ksen johdosta s~ä vastineensa. asiassa ja ~iitiämään siihen tar- 29756: säilytettävä tyM,tekijän hänelle jättämät peelliseksi 'katsomansa asiakirjat. Työnanta- 29757: todistukset vähintään kahden vuoden ajan. jan tulee samalla ammattientarkastajalle toi- 29758: Edellä 5 §:ssä ja 7 §:n 3 momentissa. edel- mittaa vastineestaan ja siihen llitetyistä asia- 29759: iytetyissä tapauksissa tulee työnantajan kir- kirjoista oilkelksi todistetut jäljennökset. :Mai- 29760: joista ilmetä sopimuk~n irtisanoonisen tai nitut jäljen:nökset on hakijalle lähtettävä. 29761: purkamisen talkka työ- taihi oppisopimussuh- Ammattientarkastaja ~ttiköön edellä 3 29762: teen keskeyttämisen ailka. ja. pe:ruste.. momentissa ta:riko.itetun rnääri:baj.an ikmuttua 29763: Pyydettäessä on työnantajan näytettävä viivytyksettä saamansa. asi3!lrirjat omine lau- 29764: tarkastusviranomaiselle 1 momentissa tal'lkoi- suntoineen työnenvostolle. 29765: tettn lue1telo ja muu asiakirja. Työnteki- 29766: jällä. tai hänen edustajatlaan on samanlainen 14 §. 29767: oikeus saada mainituista asiakirjoista selko Työneuvoston on käsiteltävä edellä. 13 29768: häntä koske-vista me-rkinnöistä.. V aadittaessa § : ssä tarkoitetut asiat viivytyksettä, annet- 29769: on iyö»tekijille tai hänen edusta;jalleen an- tuaan harkintansa mukaan asia:oosaisille 29770: nettava niistä myös kirjallinen ote; tilaismrden tarpeellisten selvitysten antami- 29771: X,lO. - Lukkarinen ym. 707 29772: 29773: seen, ja noudattaen muutoin työneuvostosta tekijöitä edustavana Jasenenä nainen, jonka 29774: 2 pa1vana elokuuta 1946 annetun lain valtioneuvosto erikseen määrää, jollei sellai- 29775: (608/46) säännöksiä. Sanotun lain 7 ja 10 sena jäsenenä tai varajäsenenä muutoin ole 29776: § : n sekä 13 § : n 2 momentin säännöksiä naista. 29777: älköön kuitenkaan sovellettako edellä mai- 17 §. 29778: nittuja asioita käsiteltäessä. Työnantaja, joka rikkoo tämän lain 3 § :n, 29779: Asian päättyessä antakoon työneuvosto 4 §:n 1 momentin, 7 §:n 1 momentin, 10 §:n 29780: myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta tai 11 §: n säännöksiä, rangaistakoon sakolla. 29781: annetun lain (608/46) 11 §:n 2 momentissa Milloin rikkomus on tapahtunut tarkastus- 29782: tarkoitetut kustannukset, jotka on suori- viranomaisen huomautuksesta huolimatta tai 29783: tettava etukäteen valtion varoista, asian- asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat, 29784: osaisten tai jommankumman heistä valtiolle olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi- 29785: korvattava. väsakkoa. 29786: Työneuvoston päätös on viipymättä toimi- Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- 29787: tettava työntekijälle ja jäljennös siitä työn- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko- 29788: antajalle. mukseen, eikä sitä samalla voida lukea työn- 29789: Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan 29790: voidaan edellä 2 momentissa tarkoitetun edustajaa. 29791: kol'Vauksen osalta panna täytäntöön samassa 18 §. 29792: järjestyksessä kuin oikeuden lainvoimainen Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 29793: tuomio. tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitä- 29794: 15 §. tön. 29795: Milloin työneuvosto on julistanut 13 § : ssä i9 §. 29796: tarkoitetun työnantajan toimenpiteen mität- Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös 29797: tömäksi, on työntekijälle annettava hänelle julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa ole- 29798: kuuluvat palkka- ja muut edut, niinkuin vaan naiseen soveltuvin osin, sikäli kuin 29799: puheena olevaa toimenpidettä ei olisi tapah- hänellä ei palvelussuhdettaan koskevien sään- 29800: tunut. nösten tai määräysten nojalla ole oikeutta 29801: Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai- vähintään vastaavanlaiseen suojeluun. Jos 29802: nitun toimenpiteen julistamista mitättömäksi, työnantaja on seurakunta, noudatettakoon 29803: älköön se kuitenkaan estäkö häntä oikeu- kuitenkin, mitä erikseen on säädetty. 29804: dessa tekemästä vaatimusta hänelle aiheutu- 29805: neen vahingon korvaamisesta sen johdosta, 20 §. 29806: että työnantaja on vastoin tämän lain sään- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 29807: nöksiä irtisanonut työ- tai oppisopimuksen misesta voidaan antaa asetuksella. 29808: tahi keskeyttänyt työ- tai oppisopimussuh- 29809: teen. 21 §. 29810: Jos 13 §:ssä mainittu hakemus on tehty, Tämä laki tulee voimaan päivänä 29811: älköön oikeus, jonka käsiteltävänä edellä kuuta 195 , ja sillä kumotaan työstä teolli- 29812: tarkoitettu korvausta koskeva asia on, ottako suus- ynnä eräissä muissa ammateissa 18 29813: sitä päätettäväksi, ennenkuin työneuvoston päivänä elokuuta 1917 annettu asetus 29814: päätös on saatu. (64/17) vielä voimassa olevilta osilta ja 29815: 16 §. kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista 2 29816: Työneuvostossa tulee tässä laissa tarkoi- päivänä elokuuta 1946 annetun lain (605/46) 29817: tettuja asioita käsiteltäessä olla yhtenä työn- 9 §. 29818: 29819: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 29820: 29821: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. 29822: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen. 29823: 708 29824: 29825: X,ll. - Lak.al. N: o 93. 29826: 29827: 29828: 29829: 29830: Lukkarinen ym..: Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauksesta. 29831: 29832: 29833: E d u s k u n n a 11 e. 29834: 29835: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- olisi n. 13 000--14 000 vuodessa. Suhteessa 29836: tetty lakialoitteessa n: o 92 laiksi synnytys- maksettuihin palkkoihin korvaus olisi tehnyt 29837: lomasta, on todettava, että Suomi Kansain- n. 0.1 %. Tämä prosenttiluku pitänee edel- 29838: välisen työjärjestön jäsenyydestä huolimatta leen paikkansa, sillä palkkojen nousu on 29839: ei ole pyrkinyt järjestämään lainsäädäntöään sama sekä synnyttäjillä että muilla. Itse 29840: sellaiseksi, että se tekisi mahdolliseksi synny- synnyttäjien lukumäärässä tuskin on ollut 29841: tyslomaa ja siitä maksettavaa korvausta kos- nousua, kun yleinen syntyvyysluku on pie- 29842: kevan konvention hyväksymisen. nentynyt. 29843: Kun kuitenkin voimassa olevan työväen- Washingtonin konventiossa lähdetään siitä, 29844: suojelulain mukaan vieraalla työnantajana että korvaus maksetaan joko yhteiskunnan 29845: ansiotyössä olevan naisen on oltava synny- varoista taikka vakuutuksen kautta. Tätä 29846: tystapauksen sattuessa pakollisella äitiys- periaatetta onkin pidettävä oikeaan osu- 29847: lomalla 4-6 viikkoa, on selvää, että loman neena, kun ajatellaan minkälaisiin vaikeuk- 29848: pitäminen käytännössä jää usein teoreetti- siin työntekijä voisi joutua, jos hän olisi 29849: seksi. Työntekijä on poissa varsinaisesta riippuvainen työnantajastaan välittömästi 29850: työstään, mutta hakeutuu toisaalle ehkä ras- korvauksen saamisessa. 29851: kaampaankin työhön perheen toimeentulon Kun meillä ei ole sairausvakuutusta ja 29852: pakottamana. kun äitiysvakuutuksen yhdistäminen kansan- 29853: Monessa tapauksessa työnantaja maksaa eläkkeeseen on kohdannut vastustusta, oli 29854: joko sairaskassan maksuihin osallistuen edellämainitussa hallituksen esityksessä pää- 29855: taikka välittömästi synnytyslomakorvausta, dytty siihen ratkaisuun, että äitiysvakuutus 29856: mutta käytäntö on varsin kirjava ja ns. pien- yhdistettäisiin tapaturmavakuutukseen, joka 29857: työnantajat vain erittäin poikkeuksellisissa oli yleinen. Tapaturmavakuutusmaksujen koh- 29858: tapauksissa maksavat tällaista korvausta an- dalla uudistus silloin toimitettujen laskelmien 29859: sion menetyksestä. mukaan olisi merkinnyt 10 %:n korotusta. 29860: Vuoden 1949 valtiopäiville jätti silloinen Lakiin myöhemmin tehdyt muutokset eivät 29861: hallitus esityksen synnytyslomalaiksi ja syn- vaikuttane vakuutusmaksun suuruuteen. 29862: nytyslomakorvauslaiksi. Nämä esitykset jäi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 29863: vät kuitenkin käsittelemättä ja raukesivat. nioittaen, 29864: Hallituksen silloisessa esityksessä esitettiin 29865: laskelmien perusteella, että näitä ansiotyössä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29866: vieraalla työnantajana olevia synnyttäjiä van lakiehdotuksen: 29867: 29868: 29869: 29870: Laki 29871: synnytyslomakorvauksesta. 29872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 29873: 1 §. kauden pituisena aikana on ollut vähintään 29874: Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua kaksisataakymmenen päivää sellaisessa työ- 29875: ajankohtaa edeltäneenä kolmentoista kuu- tai virkasuhteessa, jossa hänellä on oikeus 29876: X,ll. - Lukkarinen ym. 709 29877: 29878: korvaukseen tapaturmavakuutuslain mukaan, 5 §. 29879: saa synnytyslomakorvausta menetetystä työ- Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy lisä- 29880: ansiosta synnytysloman ajalta, sen mukaan vakuutuksena jokaiseen tapaturmavakuutuk- 29881: kuin tässä laissa säädetään. seen, jonka työnantaja on velvollinen otta- 29882: Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon maan työtapaturman korvaamiseksi. 29883: olevan synnyttäjän oikeudesta synnytysloma- 29884: korvaukseen on voimassa, mitä siitä on erik- 6 §. 29885: seen määrätty tai säädetty. Synnytyslomakorvauksen suorittaa se va- 29886: Työsuhde, jossa maksetaan korvausta tapa- kuutuslaitos, jossa synnyttäjän työnantajana 29887: turmavakuutuslain 57 § : n mukaisen vapaa- oli tapaturmavakuutuslain mukainen vakuu- 29888: ehtoisen vakuutuksen perusteella, ei oikeuta tus synnytysloman alkaessa tahi, jos työ- tai 29889: tämän lain mukaiseen synnytyslomakorvauk- virkasuhde on päättynyt sitä ennen, se va- 29890: seen. kuutuslaitos, jossa synnyttäjän viimeisellä 29891: 2 §. työnantajana oli mainittu vakuutus. 29892: Laskettaessa 1 § :ssä sanottua kahdensadan- Jos 1 momentissa tarkoitettu työnantaja 29893: kymmenen päivän aikaa älköön luettako mu- ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va- 29894: kaan sitä aikaa, jona synnyttäjä ilmeisesti kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin- 29895: on tehnyt 1 § :ssä tarkoitettua työtä vähem- lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite- 29896: män kuin kaksikymmentäneljä tuntia vii- taan synnytyslomakorvaus valtion varoista. 29897: kossa. Työssäoloajaksi luetaan kuitenkin se Korvauksen maksaa tällöin valtion tapatur- 29898: aika, jonka synnyttäjä on ollut lain tai työ- matoimisto, josta soveltuvin kohdin on voi- 29899: sopimuksen mukaisella vuosilomalla tahi massa, mitä tässä laissa säädetään vakuutus- 29900: poissa työstään todetun sairauden tai tapa- laitoksesta. 29901: turman takia. 29902: 7 §. 29903: 3 §. Jos synnytyslomakorvaus on 6 §:n 2 mo- 29904: Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta mentin mukaisesti maksettu valtion varoista 29905: vuorokautta kohti määrän, joka on yhtä sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt 29906: suuri kuin se päiväraha, joka työtapaturman vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on oi- 29907: johdosta tapaturmavakuutuslain mukaan keus tapaturmavakuutuslain 36 § : ssä sääde- 29908: maksetaan palkkaukseltaan synnyttäjään ver- tyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi periä 29909: rattavalle sellaiselle työntekijälle, jolla on työnantajalta takaisin maksettu synnytys- 29910: omaisia. lomakorvaus, kuitenkin enintään kaksikym- 29911: mentätuhatta markkaa synnytystä kohti. 29912: 4 §. 29913: Synnytyslomakorvaus voidaan evätä tai 29914: sitä vähentää: 8 §. 29915: 1. jos synnyttäjä tekee ansiotyötä sinä Vakuutusmaksu 5 § : ssä säädetystä lisä- 29916: aikana, jona häntä synnytyslomalain mukaan vakuutuksesta on määrättävä vakuutettujen 29917: ei synnytyksen takia saa pitää työssä; tai palkkojen perusteella ja siten, että kertyvät 29918: 2. jos synnyttäjän on katsottava ilmeisesti vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen perus- 29919: vaarantaneen oman, sikiönsä tai lapsensa ter- teella maksettavien synnytyslomakorvausten 29920: veyden törkeällä huolimattomuudella tai elä- suorittamiseen ja kohtuullisten hoitokulujen 29921: mäntapojensa vuoksi taikka, vaikka häneltä peittämiseen. 29922: olisi kohtuudella voitu sitä vaatia, laimin- Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutusmak- 29923: lyömällä ennen synnytystä käynnit äitiys- sun suuruuden. Tätä varten on vakuutus- 29924: neuvolassa ja synnytyksen jälkeen lasten- laitosten annettava ministeriölle tarpeelliset 29925: neuvolassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin tai tiedot. 29926: kätilön luona tahi jättämällä noudattamatta Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo- 29927: näiden antamia ohjeita taikka pätevättä kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va- 29928: syyttä laiminlyömällä lapsensa imettämisen. kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta 29929: Synnyttäjälie jo maksettua synnytysloma- sanotun lain 57 § : ssä tarkoitetusta vapaa- 29930: korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2 ehtoisesta vakuutuksesta perittävää vakuu" 29931: kohdassa mainitusta syystä perittäkö takaisin. tusmaksua. 29932: 710 X,ll. - Synnytyslomakorva.us. 29933: 29934: 29935: 9 §. kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä 29936: V astuu vakuutuslaitosten kesken suorite- vastaan suorittamastaan määrästä takaisin, 29937: tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu- mitä vakuutuslaitoksen on suoritettava syn- 29938: tuksen hoitokustannuksista jakaantuu, jollei- nytyslomakorvauksena synnyttäjälle vastaa- 29939: vät nämä laitokset toisin sovi, vakuutuksesta valta ajalta. Synnyttäjälle vuosiloman ajalta 29940: perittyjen vakuutusmaksujen osoittamassa annettuja etuja älköön kuitenkaan luettaka 29941: suhteessa. näihin maksuihin. 29942: Vakuutuslaitosten on, jollei 1 momentissa Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn- 29943: mainittua sopimusta ole tehty, kalenterivuo- nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä- 29944: sittain toimitettava keskenään tilitys edelli- tetystä synnytyslomakorvauksesta. 29945: sen kalenterivuoden aikana perimistään va- 29946: kuutusmaksuista ja suorittamistaan synny- 29947: tyslomakorvauksista ja samana aikana va- 13 §. 29948: kuutuksesta koituneista hoitokustannuksista. Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty 29949: Tilityksestä syntyneet erimielisyydet rat- 10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys- 29950: kaisee sosiaaliministeriö. lomakorvauksen saajan oikeus synnytysloma- 29951: Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat ohjeet korvaukseen on riidaton, mutta vakuutuslai- 29952: tämän pykälän soveltamisesta. tos katsoo, ettei maksuvelvollisuus kuulu sille, 29953: Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske on laitos kuitenkin velvollinen viipymättä 29954: valtion tapaturmatoimistoa. suorittamaan synnytyslomakorvauksen enc 29955: nakkona määrän, joka suuruudeltaan liki- 29956: 10 §. määräisesti vastaa synnytyslomakorvauksen 29957: Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn- määrää, sekä alistamaan, ellei siitä vakuutus- 29958: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalliseen laitosten kesken sovita, maksuvelvollisuuden 29959: tai muuhun sosiaaliministeriön hyväksymään vakuutusoikeuden harkittavaksi. 29960: äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle taikka, Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu- 29961: milloin tämä ei ole mahdollista, muulle hen- tuslaitoksilla, suorittakoon synnytyslomakor- 29962: kilölle, niinkuin sosiaaliministeriö siitä erik- vauksen koko määrän se laitos, jolle ilmoitus 29963: seen määrää. Jos ilmoitusta ei ole annettu on tehty. 29964: kuuden kuukauden kuluessa synnytyspäi- Sittenkun vakuutusoikeus on vahvistanut 29965: västä lukien, tätä päivää lukuunottamatta, maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos, 29966: on oikeus synnytyslomakorvaukseen mene- jonka tulee suorittaa synnytyslomakorvaus 29967: tetty. tai osa siitä, velvollinen heti suorittamaan 29968: Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen ennakkoa maksaneelle vakuutuslaitokselle, 29969: tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen mitä se on 1 ja 2 momentin nojalla suoritta- 29970: saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä il- nut, ja on ennakon määrä vähennettävä 29971: moitus omine lausuntoineen asianomaiselle lopullisesta synnytyslomakorvauksesta. 29972: vakuutuslaitokselle tai, jos synnytyslomakor- 29973: vausta 6 § : n 2 momentissa tarkoitetussa ta- 14 §. 29974: pauksessa haetaan valtion varoista, valtion Jollei vakuutuslaitos myönnä synnytys- 29975: tapaturmatoimistolle. Jos synnyttäjä on lomakorvausta sen vuoksi, että se katsoo, 29976: useamman työnantajan työssä, joilla on va- ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai että 29977: kuutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoitus 10 §: ssä mainittu ilmoitus on saapunut mää- 29978: lähetettävä jollekin näistä vakuutuslaitok- räajan päätyttyä, on päätös alistettava va- 29979: sista. kuutusoikeuden harkittavaksi. Päätöksestä 29980: 11 §. vakuutuslaitoksen on annettava tieto synnyt- 29981: Synnytyslomakorvaus suoritetaan mikäli täjälle ja toimittakoon tämä, jos niin haluaa, 29982: mahdollista synnytysloman aikana, niinkuin muistutuskirjelmänsä vakuutusoikeuteen niin 29983: asetuksessa siitä tarkemmin säädetään. hyvissä ajoin, että se voidaan ottaa huomioon 29984: alistettua asiaa vakuutusoikeudessa käsitel- 29985: 12 §. täessä. 29986: Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle Vakuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite- 29987: synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa, tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida 29988: on työnantajana oikeus saada suoraan va- hakea muutosta. 29989: X,ll. - Lukkarinen ym. 711 29990: 29991: 15 §. 18 §. 29992: Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen tä- Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai- 29993: män lain nojalla antamaan muuhun kuin minlyö hänelle tämän lain tai sen nojalla 29994: 14 § : ssä tarkoitettuun päätökseen, hakekoon annetun asetuksen tahi synnytyslomakor- 29995: valittamalla siihen muutosta vakuutusoikeu- vauksen selvittämistä tarkoittavan muun 29996: delta viimeistään kolmantenakymmenentenä laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan kuu- 29997: päivänä ennen kello kahtatoista sen päivän luvan velvollisuuden, rangaistakoon sakolla. 29998: jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon va- Joka tahallisesti antaa tämän lain mukaan 29999: kuutuslaitoksen päätöksestä. tarvittavan tiedon väärin tai kieltäytyy sel- 30000: Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoi- laista tietoa antamasta, rangaistakoon sakolla, 30001: tetusta valituksesta antamaan päätökseen ei jollei teosta muualla laissa ole säädetty an- 30002: voida hakea muutosta. karampaa rangaistusta. 30003: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on 30004: 16 §. tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään 30005: Jos synnytyslomakorvaukseen oikeutettu on saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista 30006: vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salannut oloista tai terveyden tilasta, rangaistakoon 30007: jonkin seikan, jolla on merkitystä synnytys- niinkuin edellä 2 momentissa on sanottu. 30008: lomakorvaukseen nähden, menettäköön hän 30009: harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi oi- 30010: keutensa siihen. 19 §. 30011: Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie- Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, joi- 30012: toja antamalla on tuottanut vakuutuslaitok- den mukaan 10 § : ssä tarkoitettu ilmoitus 30013: selle vahinkoa siten, että synnytyslomakor- sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan 30014: vausta on maksettu, vaikka saajalla ei olisi annettavat todistukset ja ilmoitukset on laa- 30015: siihen oikeutta, tai sitä on maksettu enem- dittava. 30016: män kuin mihin tämä laki olisi oikeuttanut, 30017: korvatkoon siten aiheuttamansa vahingon. 20 §. 30018: Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, 30019: 17 §. noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti 30020: 'l'yönantaja on velvollinen antamaan va- tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun- 30021: kuutuslaitokselle ja vakuutusoikeudelle syn- ottamatta, mitä tapaturmavakuutuslain 12 30022: nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista § : ssä, 26 § : n 2 momentissa, 58 § :ssä ja 30023: tietoja, jotka ovat tarpeen synnytyslomakor- 63 § : n 2 momentissa on säädetty. 30024: vauksen määräämistä varten. Vakuutuslai- 30025: toksella ja vakuutusoikeudella on oikeus pyy- 30026: täessään saada oikeaksi todistettu ote syn- 21 §. 30027: nyttäjän tai hänen työnantajansa hallussa Tässä laissa säädetty synnytyslomakorvaus 30028: olevasta synnyttäjän verokirjasta ja palkan- on vapaa valtiolle ja kunnalle maksettavasta 30029: pidätystodistuksesta. verosta. 30030: Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella 30031: on oikeus saada verotusviranomaisilta syn- 22 §. 30032: nyttäjän palkkatuloista tietoja, jotka ovat Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 30033: tarpeen synnytyslomakorvauksen määrää- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 30034: mistä varten. asetuksella. 30035: 30036: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 30037: 30038: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. 30039: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen. 30040: 712 30041: 30042: X,12. - Lak.al. N: o 94. 30043: 30044: 30045: 30046: 30047: Lukkarinen ym..: Ehdotus laiksi työsopimuslain muutta- 30048: misesta. 30049: 30050: 30051: E d u s k u n n a ll e. 30052: 30053: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 30054: tetty lakialoitteessa n: o 92 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen: 30055: lomasta, ehdotamme kunnioittaen, 30056: 30057: 30058: 30059: Laki 30060: työsopimuslain muuttamisesta. 30061: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ- 30062: sopimuslain (141/22) 31 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 30063: 30064: 31 §. taan, kauemmin kuin yhden viikon sen jäl- 30065: keen kun aihe hänelle siihen ilmaantui. 30066: Älköön työnantajana kuitenkaan olko tätä Tämä laki tulee voimaan päivänä 30067: oikeutta, mikäli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 koh- kuuta 19 . 30068: 30069: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 30070: 30071: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. 30072: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen. 30073: 713 30074: 30075: X,13. - Lak.al. N: o 95. 30076: 30077: 30078: 30079: 30080: Lukkarinen ym.: Ehdotus laiksi työneuvostosta annetun lain 30081: 1nuuttamisesta. 30082: 30083: 30084: E d u s k u n n a 11 e. 30085: 30086: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 30087: tetty lakialoitteessa n: o 92 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen: 30088: lomasta, ehdotamme kunnioittaen, 30089: 30090: 30091: 30092: Laki 30093: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta. 30094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta 1946 30095: annetun lain (608/46) 9 § näin kuuluvaksi: 30096: 9 §. koitettujen lakien soveltamista koskevista 30097: Työneuvoston tehtävänä on: kysymyksistä. 30098: 1) ratkaista, onko määrättyä yritystä, lai- Työneuvoston on lisäksi, niin kuin siitä 30099: tosta tai työtä taikka työntekijää pidettävä erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin 30100: sellaisena, johon 1 § : ssä tarkoitettua lakia hakemukset raskauden kestäessä tai synny- 30101: on sovellettava; tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi- 30102: 2) myöntää poikkeuksia 1 § :ssä tarkoitet- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi- 30103: tujen lakien säännösten soveltamisesta, mil- sopimussuhteen keskeyttämistoimenpiteen ju- 30104: loin sellainen on laissa sallittu; sekä listamisesta mitättömäksi. 30105: 3) sosiaaliministeriön, tuomioistuimen sekä Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi 30106: työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestö- katsomiaan esityksiä työntekijäin suojelua 30107: jen pyynnöstä antaa lausuntoja 1 §: ssä tar- koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. 30108: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 30109: 30110: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. 30111: Aili Siiskonen. Martta Salniela-J"årvinen. 30112: 30113: 30114: 30115: 30116: 90 E 687/58 30117: 714 30118: 30119: X,14. - Lak.al. N: o 96. 30120: 30121: 30122: 30123: 30124: Siltanen ym.: Ehdotus laiksi synnytys lomasta. 30125: 30126: 30127: 30128: 30129: E d u s k u n n a ll e. 30130: 30131: Yhteiskunnan teollistuessa yhä suurem- enemmänkin joko täysin tai osapalkoin, 30132: massa määrin lisääntyy myös naistyövoiman mutta esim. teollisuudessa työskenteleville 30133: osuus teollisuuden palveluksessa. Teollisuus ruumiillisen työn tekijöille korvausta sen- 30134: on varannut työmahdollisuuksia sekä per- sijaan ei maksettu ollenkaan. 30135: heettömille että perheellisille naisille rinnan Valtion liikelaitoksista saatujen tietojen 30136: miespuolisten työntekijäin kanssa. mukaan on käytäntö niissäkin tavattoman 30137: Naimisissa olevan naisen osallistuminen kirjava, eikä mitään yhtenäistä linjaa voi 30138: ansiotyöhön kodin ulkopuolella on aiheutta- sanoa niissäkään olevan. 30139: nut perheiden kohdalla monia vaikeuksia, V. 1919 koolla ollut Kansainvälisen työ- 30140: joista lasten synnyttäminen on aikaansaanut järjestön kokous hyväksyi asiasta suosituk- 30141: vaatimuksen synnytyslomasta. Tämä vaati- sen, joka tuli voimaan v. 1921. Sen mukaan 30142: mus onkin käytännössä toteutunut, mutta si- sitoutuivat jäsenvaltiot muuttamaan lainsää- 30143: käli puutteellisesti, että työntekijä saa kyllä däntönsä sellaiseksi, että sopimuksessa luetel- 30144: oikeuden lain määräämään 4--6 viikon lo- lut ammattialat, joilla naisia yleisesti työs- 30145: maan, mutta kukaan ei turvaa hänen toimeen- kenteli, joutuivat synnytyslomalain piiriin. 30146: tuloaan tältä ajalta. Edelleen on naistyön- Tämän sopimuksen mukaan olisi jokaiselle 30147: tekijä sikäli turvattomassa asemassa, että ansiotyössä olevalle naiselle varattava lomaa 30148: työnantaja voi lain estämättä irtisanoa työn- kuusi viikkoa ennen ja kuusi viikkoa jälkeen 30149: tekijän avioliiton soimiamisen tai lapsen synnytyksen. Tältä ajalta olisi naisella oikeus 30150: synnyttämisen vuoksi. Nykyinen ,synnytys- saada riittävä korvaus sekä hänen itsensä 30151: lomalaki" ei myöskään anna työntekijälle oi- että lapsen toimeentuloa varten. Korvaus on 30152: keutta lapsensa imettämiseen, mikäli hänen maksettava joko yleisistä varoista taikka va- 30153: sitä varten tarvitsisi työstään saada ylimää- kuutuksen muodossa. Sopimuksessa on myös 30154: räinen vapaa-aika päivittäin. määräys erottamisen kieltämisestä ja annet- 30155: Kun käytäntö kuitenkin on johtanut sii- tavasta imettämislomasta työn aikana. 30156: hen, että työnantajat suhtautuvat työnteki- Tämä sopimus uudistettiin v. 1947. 30157: jöihinsä eri tavoin synnytystapausten sat- Suomi ei vielä ole voinut ilmoittaa saatta- 30158: tuessa, olisi tämä asia korjattava erikoislain- neensa lainsäädäntöään sellaiseksi, että se 30159: säädännön avulla. olisi voinut ratifioida sopimuksen. 30160: Erään valtion komitean joitakin vuosia Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo- 30161: sitten toimeenpaneman tutkimuksen tulok- tamme kunnioittaen, 30162: sena voitiin nim. todeta, että useissa tapauk- 30163: sissa sama työnantaja kohtelee eri tavalla että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 30164: työntekijöitään. Niinpä esim. eräät ovat an- van lakiehdotuksen: 30165: taneet toimistotyöntekijöilleen lomaa 2 kk. ja 30166: X,14. - Siltanen ym. 715 30167: 30168: Laki 30169: synnytyslomasta. 30170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30171: 1 §. edellytyksiä ole olemassa, raskauden kes- 30172: Nainen, joka on työ- tai oppisopimussuh- täessä tai synnytysloman aikana irtisanoko 30173: teessa työnantajaan, on kihlauksen ja avio- hänen kanssaan tehtyä sopimusta. Älköön 30174: liiton soimiamisen johdosta sekä raskauden- työnantaja sinä aikana myöskään purkako 30175: tilan aikana ja synnytyksen jälkeen suo- työntekijän kanssa tehtyä sopimusta sen 30176: jelun alainen, niin kuin tässä laissa sääde- johdosta, ettei hän raskauden vuoksi kykene 30177: tään, suorittamaan sopimuksessa tarkoitettua työtä 30178: Työ- ja oppisopimussuhteessa olevaa naista tai että hän raskauteen liittyvän sairauden 30179: sanotaan tässä laissa työntekijäksi. takia tai muusta pakottavasta syystä on 30180: poissa työstään kohtuullisen ajan, enintään 30181: 2 §. kuusi kuukautta synnytysloman aika siihen 30182: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän luettuna. 30183: kanssa tehtyä työ- tai oppisopimusta sen joh- Edellä 1 momentissa tarkoitetun raskaana 30184: dosta, että työntekijä on mennyt kihloihin olevan työntekijän on työnantaja velvolli- 30185: tai solminut avioliiton. nen 3 § :ssä mainituissa tapauksissa siirtäc 30186: mään väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan 30187: työhön. Jos sopimus koskee sellaista työtä, 30188: 3 §. jota työntekijä ei kykene raskauden vuoksi 30189: Työnantaja älköön pitäkö raskaana olevaa suorittamaan tai johon häntä ei näkyvän 30190: työntekijää sellaisessa työssä, jota sosiaali- raskaudentilan takia voida pitää sopivana, 30191: ministeriön antamien yleisten ohjeiden tai on työnantajana oikeus siirtää työntekijä 30192: työntekijän esittämän lääkärintodistuksen väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan työhön. 30193: mukaan on pidettävä hänelle hänen tilansa Uuteen työhön siirretylle työntekijälle on 30194: vuoksi vahingollisena. suoritettava, jolleivät asianomaiset toisin 30195: sovi, vähintään se tunti- tai muu aikapalkka, 30196: 4 §. joka hänellä oli ennen siirtoa oikeus saada. 30197: Työntekijää älköön pidettäkö työssä Jollei työntekijälle voida säännöllisesti 30198: yhteensä kahdentoista viikon aikana siitä suoritettavan työn puitteissa ilman kohtuu- 30199: lukien, kun synnytykseen lääkärin tai käti· tonta haittaa järjestää muuta työtä, :niinkuin 30200: Jön antaman todistuksen mukaan on jäljellä 2 momentissa on sanottu, on työnantajana 30201: enintään neljä viikkoa. Tätä aikaa, jona oikeus irtisanomisaikaa noudattamatta kes- 30202: työntekijän työssä pitäminen on kielletty, keyttää työ- tai oppisopimussuhde, kunnes 30203: sanotaan jäljempänä synnytyslomaksi. synnytysloma on päättynyt. Sama olkoon 30204: Ennenaikaista synnytystä ei tämän lain lakina, jos työntekijä kieltäytyy vastaanotta- 30205: mukaan pidetä synnytyksenä, jollei työn- masta hänelle tarjottua sopivaa työtä. Oppi- 30206: tekijän raskaudentilan ole selvitetty toden- sopimussuhteen keskeytymisen tai 1 momen- 30207: näköisesti kestäneen vähintään sataayhdek- tissa mainitun poissaolon johdosta pitenee 30208: sääkymmentäkuutta päivää. oppiaika yhtä pitkällä ajalla, kuin mitä pois- 30209: Työntekijällä, joka 1 momentin nojalla saolo on kestänyt, jollei ammattioppilaslauta- 30210: on poissa työstään, on oikeus saada kor- kunta toisin määrää. 30211: vausta menettämästään työansiosta, niinkuin 30212: siitä erikseen säädetään. 6 §. 30213: Työnantaja ei ole velvollinen noudatta- 30214: 5 §. maan 5 § : n 1 momentin säännöksiä, jos hän 30215: Jos raskaana oleva työntekijä tulisi syn- lopettaa työntekijälle soveltuvan työn teettä- 30216: nytyksen arvioituna ajankohtana olleeksi työ- misen sillä paikkakunnalla, jossa työntekijä 30217: tai oppisopimussuhteessa työnantajaan yh- on työssä tai jos määrätty työ, jota työsopi- 30218: denjaksoisesti vähintään vuoden, älköön työn- mus koskee, on valmistunut tahi se aika, 30219: antaja, jollei jäljempänä 6 §: ssä mainittuja joksi työsopimus on tehty, on umpeenkulu- 30220: 716 X,14. - Synnytysloma. 30221: 30222: 30223: nut taikka kun asianomainen on ammatti- sen aikaa koskevista ilmoituksista, niin myös 30224: oppinsa täysin suorittanut. työntekijän poissaolosta työstä raskauden- 30225: Kun työtoiminnan rajoittaminen tai muu tilan aikana ja synnytyksen johdosta sekä 30226: pakottava syy vaatii, on työsopimuksiin näh- säilytettävä työntekijän hänelle jättämät 30227: den työneuvostolla ja oppisopimuksiin näh- todistukset vähintään kahden vuoden ajan. 30228: den ammattioppilaslautakunnalla oikeus ano- Edellä 5 §: ssä ja 7 §: n 3 momentissa edel- 30229: muksesta myöntää poikkeuksia 5 § : n 1 lytetyissä tapauksissa tulee työnantajan 30230: momentin säännöksistä. kirjoista ilmetä sopimuksen irtisanomisen tai 30231: purkamisen taikka työ- tahi oppisopimus- 30232: 7 §. suhteen keskeyttämisen aika ja peruste. 30233: Työntekijällä, joka imettää lastaan, on Pyydettäessä on työnantajan näytettävä 30234: oikeus imettämisaikana enintään siihen asti, tarkastusviranomaiselle 1 momentissa tarkoi- 30235: kunnes hänen lapsensa täyttää kuusi kuu- tettu luettelo ja muu asiakirja. Työnteki- 30236: kautta, saada päivittäisen lepoajan yhtey- jällä tai hänen edustajallaan on samanlainen 30237: dessä, milloin hänellä sellainen on, puolen oikeus saada mainituista asiakirjoista selko 30238: tunnin ylimääräinen loma, ei kuitenkaan, häntä koskevista merkinnöistä. Vaadittaessa 30239: jos loman antaminen oleellisesti häiritsisi on työntekijälle tai hänen edustajalleen 30240: yleistä työn kulkua työpaikalla eikä häiriötä annettava niistä myös kirjallinen ote. 30241: voida estää siirtämällä työntekijä väliaikai- 30242: sesti toiseen työhön. 11 §. 30243: Uuteen työhön siirretylle työntekijälle Jokaisessa 10 §:ssä mainitussa työpaikassa 30244: siinä työssä suoritettavasta vähimmäispal- on tämä laki työnantajan toimesta pidettävä 30245: kasta on voimassa, mitä 5 § : n 2 momentissa sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä. 30246: on säädetty. 30247: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän 12 §. 30248: kanssa tehtyä työsopimusta sen johdosta, Tämän lain noudattamista niissä 10 §: ssä 30249: että työntekijä pitää 1 momentissa mainitun mainituissa työpaikoissa, joissa työaikaa kos- 30250: loman. kevien säännösten noudattamisen valvonta 30251: kuuluu ammattientarkastukselle, valvovat 30252: 8 §. ammattientarkastusviranomaiset. 30253: Jos työnantaja, jonka luona työntekijä 30254: asuu, tarvitsee tämän synnytysloman aikana 13 §. 30255: tai sitä ennen työntekijän ollessa raskauden Työntekijällä, joka katsoo työnantajan 30256: takia työhön kykenemätön sijaisen hänen vastoin tämän lain 5 §: n säännöksiä irti- 30257: työtään suorittamaan, on työntekijän työn- sanoneen työ- tai oppisopimuksen tahi kes- 30258: antajan vaatimuksesta luovutettava asun- keyttäneen työ- tai oppisopimussuhteen, 30259: tonsa sijaisen käytettäväksi. olkoon oikeus työneuvostolta hakea mainitun 30260: toimenpiteen julistamista mitättömäksi. 30261: 9 §. Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus, 30262: Raskaudentilasta, synnytyksen arvioidusta josta tulee käydä ilmi hakijan ja työnanta- 30263: ajankohdasta ja ajasta, jolloin synnytys on jan nimi ja osoite sekä hakijan vaatimus 30264: tapahtunut, on työntekijän ilmoitettava työn- perusteineen, on kolmenkymmenen päivän 30265: antajalle ja vaadittaessa esitettävä lääkärin kuluessa siitä päivästä, jona sopimus irti- 30266: tai kätilön antama todistus. Synnytyksen sanottiin tahi työ- tai oppisopimussuhteen 30267: aika voidaan näyttää myös rekisteriviran- keskeyttämisestä työntekijälle ilmoitettiin, 30268: omaisen antamalla todistuksena. sitä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta, toi- 30269: mitettava asianomaiselle ammattientarkasta- 30270: 10 §. jalle. Hakemukseen liitettäköön myös ne 30271: Jokaisessa työpaikassa, jossa on säännölli- asiakirjat, joilla hakemusta tahdotaan tukea 30272: sesti työssä vähintään kymmenen naistyön- ja valaista, samoin kuin oikeiksi todistetut 30273: tekijää, on työnantajan pidettävä luetteloa jäljennökset hakemuksesta ja siihen liite- 30274: tai tehtävä muuhun asiakirjaan merkintä tyistä asiakirjoista. 30275: työntekijän antamista raskaudentilaa, syn- Saatuaan edellä mainitut hakemuskirjat · 30276: nytyksen arvioitua ajankohtaa ja synnytyk- toimittakoon ammattientarkastaja jäljennök- 30277: X,14.- SUtanen ym. 717 30278: 30279: set niistä viivytyksettä todisteellisesti työn- neen vahingon korvaamisesta sen johdosta, 30280: antajalle, kehoittaen tätä samalla määrää- että työnantaja on vastoin tämän lain sään- 30281: mänsä ajan kuluessa antamaan kirjallisen nöksiä irtisanonut työ- tai oppisopimuksen 30282: vastineensa asiassa ja liittämään siihen tar- tahi keskeyttänyt työ- tai oppisopimussuh- 30283: peelliseksi katsomansa asiakirjat. Työnanta- teen. 30284: jan tulee samalla ammattientarkastajalle toi- Jos 13 § :ssä mainittu hakemus on tehty, 30285: mittaa vastineensa ja siihen liitetyistä älköön oikeus, jonka käsiteltävänä edellä 30286: asiakirjoista oikeiksi todistetut jäljennökset. tarkoitettu korvausta koskeva asia on, ottako 30287: Mainitut jäljennökset on hakijalle lähetet- sitä päätettäväksi, ennen kuin työneuvoston 30288: tävä. päätös on saatu. 30289: Ammattientarkastaja lähettäköön edellä 3 30290: momentissa tarkoitetun määräajan kuluttua 16 §. 30291: viivytyksettä saamansa asiakirjat omine Työneuvostossa tulee tässä laissa tarkoi- 30292: lausuntoineen työneuvostolle. tettuja asioita käsiteltäessä olla yhtenä työn- 30293: tekijöitä edustavana jäsenenä nainen, jonka 30294: 14 §. valtioneuvosto erikseen määrää, jollei sellai- 30295: Työneuvoston on käsiteltävä edellä 13 sena jäsenenä tai varajäsenenä muutoin ole 30296: § : ssä tarkoitetut asiat viivytyksettä, annet- naista. 30297: tuaan harkintansa mukaan asianosaisille 30298: tilaisuuden tarpeellisten selvitysten antami- 30299: 17 §. 30300: seen, ja noudattaen muutoin työneuvostosta 30301: Työnantaja, joka rikkoo tämän lain 3 § : n, 30302: 2 päivänä elokuuta 1946 annetun lain 30303: 4 § : n 1 momentin, 7 §: n 1 momentin, 10 § : n 30304: (608/46) säännöksiä. Sanotun lain 7 ja 10 30305: § : n sekä 13 § : n 2 momentin säännöksiä tai 11 § : n säännöksiä, rangaistakoon sakolla. 30306: älköön kuitenkaan sovellettako edellä mai- Milloin rikkomus on tapahtunut tarkastus- 30307: nittuja asioita käsiteltäessä. viranomaisen huomautuksesta huolimatta tai 30308: Asian päättyessä antakoon työneuvosto asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat, 30309: myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi- 30310: väsakkoa. 30311: annetun lain (608/46) 11 §:n 2 momentissa 30312: tarkoitetut kustannukset, jotka on suori- Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- 30313: tettava etukäteen valtion varoista, asian- pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko- 30314: osaisten tai jommankumman heistä valtiolle mukseen, eikä sitä samalla voida lukea työn- 30315: korvattava. antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan 30316: Työneuvoston päätös on viipymättä toimi- edustajaa. 30317: tettava työntekijälle ja jäljennös siitä työn- 30318: antajalle. 18 §. 30319: Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 30320: voidaan edellä 2 momentissa tarkoitetun tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitä- 30321: korvauksen osalta panna täytäntöön samassa tön. 30322: järjestyksessä kuin oikeuden lainvoimainen 30323: tuomio. 19 §. 30324: Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös 30325: 15 §. julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa ole- 30326: Milloin työneuvosto on julistanut 13 § : ssä vaan naiseen soveltuvin osin, sikäli kuin 30327: tarkoitetun työnantajan toimenpiteen mität- hänellä ei palvelussuhdettaan koskevien sään- 30328: tömäksi, on työntekijälle annettava hänelle nösten tai määräysten nojalla ole oikeutta 30329: kuuluvat palkka- ja muut edut, niinkuin vähintään vastaavanlaiseen suojeluun. Jos 30330: puheena olevaa toimenpidettä ei olisi tapah- työnantaja on seurakunta, noudatettakoon 30331: tunut. kuitenkin, mitä erikseen on säädetty. 30332: Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai- 30333: nitun toimenpiteen julistamista mitättömäksi, 20 §. 30334: älköön se kuitenkaan estäkö häntä oikeu- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 30335: dessa tekemästä vaatimusta hänelle aiheutu- misesta voidaan antaa asetuksella. 30336: 718 X,14. - Synnytysloma.. 30337: 30338: 30339: 21 §. (64/17) vielä voimassa olevilta osilta ja 30340: Tamä laki tulee voimaan patvana kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista 2 30341: kuuta 195 , ja sillä kumotaan työstä teolli- päivänä elokuuta 1946 annetun lain (605/46) 30342: suus· ynnä eräissä muissa ammateissa 18 9 §. 30343: päivänä elokuuta 1917 annettu asetus 30344: 30345: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 30346: 30347: Sylvi Siltanen. K. F. Haapasalo. Lempi Lehto. 30348: Anni Flinck. Veikko Helle. Arvo Ahonen. 30349: Vappu Heinonen. Lars Lindeman. Eino Raunio. 30350: Valto Käkelä. Eetu Karjalainen. Arvo Tuominen. 30351: Lyyli Aalto. Pentti Niemi. Sulo Hostila. 30352: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. 30353: 719 30354: 30355: X,15. - Lak.al. N: o 97. 30356: 30357: 30358: 30359: 30360: Siltanen ym. : Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauksesta. 30361: 30362: 30363: E d u s k u n n a ll e. 30364: 30365: Yhdenmukaisesti sen kanssa mitä on esi- mesta samaa asiaa tarkoittavat lakialoitteet. 30366: tetty lakialoitteessa. n: o 96 laiksi synnytys- Nämä esitykset ovat kuitenkin jääneet käsit- 30367: lomasta, on todettava, että Suomi Kansain- telemättä ja rauenneet. 30368: välisen työjärjestön jäsenyydestään huoli- Hallituksen silloisessa esityksessä esitettiin 30369: matta ei ole pyrkinyt järjestämään lainsää- laskelmien perusteella, että ansiotyössä vie- 30370: däntöään sellaiseksi, että. se tekisi mahdolli- raalla. työnantajana olevia synnyttäjiä olisi 30371: seksi synnytyslomaa ja siitä maksettavaa n. 13 000-14 000 vuodessa. 30372: korvausta. koskevan suosituksen hyväksymi- Suhteessa maksettuihin palkkoihin olisi 30373: sen. kahdentoista viikon synnytyslomakorvaus 30374: Voimassa olevan työväell8Uojelulain mu- merkinnyt noin 0.1 % maksettujen palkkojen 30375: kaan on vieraalla työnantajana ansiotyössä määrästä. Tämä prosenttiluku pitänee edel- 30376: olevan naisen oltava synnytystapauksen sat- leenkin paikkansa ja synnyttäjien lukumää- 30377: tuessa pakollisella äitiyslomalla 4-6 viikkoa. rässäkään tuskin on ollut nousua. 30378: Loman pitäminen jää kuitenkin monessa ta- Kun meillä ei ole sairausvakuutusta ja 30379: pauksessa teoreettiseksi. Työntekijä on kyllä kun äitiysvakuutuksen yhdistäminen kansan- 30380: poissa varsinaisesta työstään, mutta kun per- eläkkeeseen on kohdannut vastustusta, on 30381: heen toimeentulo rakentuu sille pohjalle, että päädytty siihen ratkaisuun, että äitiysvakuu- 30382: perheellä on käytettävinään myöskin äidin tus yhdistettäisiin tapaturmavakuutukseen, 30383: ansiotulot, on hänen pakko hakeutua muu- joka on yleinen. 30384: hun, monessa tapauksessa raskaampaan työ- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 30385: hön kuin hänen oma va.l'sinainen työnsä olisi. nioittaen, 30386: Vuoden 1949 valtiopiiville jätti silloinen 30387: hallitus esityksen synnytyslomalaiksi ja syn- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 30388: nytyslomakorvaukseksi. Vuoden 1954 valtio- van lakiehdotuksen: 30389: päivillä tehtiin eräiden kansanedustajien toi- 30390: 30391: 30392: 30393: Laki 30394: synnytyslom.a.korvauksesta. 30395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30396: 1 §. 30397: Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon 30398: ajanko:htaa edeltäneenä kolmentoista kuu- olevan synnyttäjän oikeudesta synnytysloma- 30399: kauden pituisena aikana on ollut vähintään korvaukseen on voimassa, mitä siitä on erik- 30400: kaksisataakymmenen päivää sellaisessa työ- seen määrätty tai säädetty. 30401: tai virkasuhteessa, jossa hänellä on oikeus Työsuhde, jossa maksetaan korvausta tapa- 30402: korvaukseen tapaturmavakuutuslain mukaan, turmavakuutuslain 57 § : n mukaisen vapaa- 30403: saa synnytyslomakorvausta menetetystä työ- ehtoisen vakuutuksen perusteella, ei oikeuta 30404: ansiosta synnytysloman ajalta, sen mukaan tämän lain mukaiseen synnytyslomakorvauk- 30405: kuin tässä laissa säädetään. seen. 30406: 720 X,15. - Synnytyslomakorvaus. 30407: 30408: 30409: 2 §. vakuutuslaitos, jossa synnyttäjän viimeisellä 30410: Laskettaessa 1 §: ssä sanottua kahdensadan- työnantajalla oli mainittu vakuutus. 30411: kymmenen päivän aikaa älköön luettako mu- Jos 1 momentissa tarkoitettu työnantaja 30412: kaan sitä aikaa, jona synnyttäjä ilmeisesti ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va- 30413: on tehnyt 1 §: ssä tarkoitettua työtä vähem- kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin- 30414: män kuin kaksikymmentäneljä tuntia vii- lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite- 30415: kossa. Työssäoloajaksi luetaan kuitenkin se taan synnytyslomakorvaus valtion varoista. 30416: aika, jonka synnyttäjä on ollut lain tai työ- Korvauksen maksaa tällöin valtion tapatur- 30417: sopimuksen mukaisella vuosilomalla tahi matoimisto, josta soveltuvin kohdin on voi- 30418: poissa työstään todetun sairauden tai tapa- massa, mitä tässä laissa säädetään vakuutus- 30419: turman takia. laitoksesta. 30420: 30421: 3 §. 7 §. 30422: Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta Jos synnytyslomakorvaus on 6 §: n 2 mo- 30423: vuorokautta kohti määrän, joka on yhtä mentin mukaisesti maksettu valtion varoista 30424: suuri kuin se päiväraha, joka työtapaturman sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt 30425: johdosta tapaturmavakuutuslain mukaan vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on oi- 30426: maksetaan palkkaukseltaan synnyttäjään keus tapaturmavakuutuslain 36 §: ssä sääde- 30427: verrattavalle sellaiselle työntekijälle, jolla on tyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi periä 30428: omaisia. työnantajalta takaisin maksettu synnytys- 30429: 4 §. lomakorvaus, kuitenkin enintään kaksikym- 30430: Synnytyslomakorvaus voidaan evätä tai mentätuhatta markkaa synnytystä kohti. 30431: sitä vähentää: 30432: 1. jos synnyttäjä tekee ansiotyötä sinä 8 §. 30433: aikana, jona häntä synnytyslomalain mukaan Vakuutusmaksu 5 § : ssä säädetystä lisäva- 30434: ei synnytyksen takia saa pitää työssä; tai lruutuksesta on määrättävä vakuutettujen 30435: 2. jos synnyttäjän on katsottava ilmeisesti palkkojen perusteella ja siten, että kertyvät 30436: vaarantaneen oman, sikiönsä tai lapsensa ter- vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen perus- 30437: veyden törkeällä huolimattomuudella tai elä- teella maksettavien synnytyslomakorvausten 30438: mäntapojensa vuoksi taikka, vaikka häneltä suorittamiseen ja kohtuullisten hoitokulujen 30439: olisi kohtuudella voitu sitä vaatia, laimin- peittämiseen. 30440: lyömällä ennen synnytystä käynnit äitiys- Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutusmak- 30441: neuvolassa ja synnytyksen jälkeen lastenneu- sun suuruuden. Tätä varten on vakuutus- 30442: volassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin tai laitosten annettava ministeriölle tarpeelliset 30443: kätilön luona tahi jättämällä noudattamatta tiedot. 30444: näiden antamia ohjeita taikka pätevättä Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo- 30445: syyttä laiminlyömällä lapsensa imettämisen. kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va- 30446: Synnyttäjälie jo maksettua synnytysloma- kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta 30447: korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2 sanotun lain 57 § : ssä tarkoitetusta vapaa- 30448: kohdassa mainitusta syystä perittäkö takai- ehtoisesta vakuutuksesta perittävää valruu- 30449: sin. tusmaksua. 30450: 9 §. 30451: 5 §. V astuu vakuutuslaitosten kesken suorite- 30452: Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy li- tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu- 30453: sävakuutuksena jokaiseen tapaturmavakuu- tuksen hoitokustannuksista jakaantuu, jol- 30454: tukseen, jonka työnantaja on velvollinen ot- leivät nämä laitokset toisin sovi, vakuutuk- 30455: tamaan työtapaturman korvaamiseksi. sesta perittyjen vakuutusmaksujen osoitta- 30456: massa suhteessa. 30457: 6 §. Vakuutuslaitosten on, jollei 1 momentissa 30458: Synnytyslomakorvauksen suorittaa se va- mainittua sopimusta ole tehty, kalenterivuo- 30459: kuutuslaitos, jossa synnyttäjän työnantajana sittain toimitettava keskenään tilitys edelli- 30460: oli tapaturmavakuutuslain mukainen vakuu- sen kalenterivuoden aikana perimistään va- 30461: tus synnytysloman alkaessa tahi, jos työ- kuutusmaksuista ja suorittamistaan synny- 30462: tai virkasuhde on päättynyt sitä ennen, se tyslomakorvauksista ja samana aikana va- 30463: X,15. - Siltauen ym. 721 30464: 30465: kuutuksesta koituneista hoitokustannuksista. 13 §. 30466: Tilityksestä syntyneet erimielisyydet ratkai- Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty 30467: see sosiaaliministeriö. 10 § :ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys- 30468: Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat ohjeet lomakorvauksen saajan oikeus synn:rtysloma- 30469: tämän pykälän soveltamisesta. korvaukseen on riidaton, mutta vakuutuslai- 30470: Mitä tässä pykälässä on säädetty, e'i koske tos katsoo, ettei maksuvelvollisuus kuulu sille, 30471: valtion tapaturmatoimistoa. on laitos kuitenkin velvollinen viipymättä 30472: suorittamaan synnytyslomakorvauksen en- 30473: nakkona määrän, joka suuruudeltaan liki- 30474: 10 §. määräisesti vastaa synnytyslomakorvauksen 30475: Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn- määrää, sekä alistamaan, ellei siitä vakuutus- 30476: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalliseen laitosten kesken sovita, maksuvelvollisuuden 30477: tai muuhun sosiaaliministeriön hyväksymään vakuutusoikeuden harkittavaksi. 30478: äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle taikka, Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu- 30479: milloin tämä ei ole mahdollista, muulle hen- tuslaitoksilla, suorittakoon synnytyslomakor- 30480: kilölle, niinkuin sosiaaliministeriö siitä erik- vauksen koko määrän se laitos, jolle ilmoitus 30481: seen määrää. Jos ilmoitusta ei ole annettu on tehty. 30482: kuuden kuukauden kuluessa synnytyspäi- 30483: västä lukien, tätä päivää lukUunottamatta, Sittenkun vakuutusoikeus on vahvistanut 30484: on oikeus synnytyslomakorvaukseen mene- maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos, 30485: tetty. jonka tulee suorittaa synnytyslomakorvaus 30486: Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen tai osa siitä, velvollinen heti suorittamaan 30487: tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen ennakkoa maksaneelle vakuutuslaitokselle, 30488: saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä il- mitä se on 1 ja 2 momentin nojalla suoritta- 30489: moitus omine lausuntoineen asianomaiselle nut, ja on ennakon määrä vähennettävä lo- 30490: vakuutuslaitokselle tai, jos synnytyslomakor- pullisesta synnytyslomakorvauksesta. 30491: vausta 6 §: n 2 momentissa tarkoitetussa ta- 30492: pauksessa haetaan valtion varoista, valtion 14 §. 30493: tapaturrnatoimistolle. Jos synnyttäjä on Jollei vakuutuslaitos myönnä s;pmytys- 30494: useamman työnantajan työssä, joilla on va- lomakorvausta sen vuoksi, että se katsoo, 30495: lruutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoitus ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai että 30496: lähetettävä jollekin näistä vakuutuslaitok- 10 § : ssä mainittu ilmoitus on saapunut mää- 30497: sista. räajan päätyttyä, on päätös alistettava va- 30498: kuutusoikeuden harkittavaksi. Päätöksestä 30499: 11 §. vakuutuslaitoksen on annettava tieto synnyt- 30500: Synnytyslomakorvaus suoritetaan mikäli täjälle ja toimittakoon tämä, jos niin haluaa, 30501: mahdollista synnytysloman aikana, niinkuin muistutuskirjelmänsä vakuutusoikeuteen niin 30502: asetuksessa siitä tarkemmin säädetään. hyvissä ajoin, että se voidaan ottaa huomioon 30503: alistettua asiaa vakuutusoikeudessa käsitel- 30504: täessä. 30505: 12 §. 30506: Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle Vakuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite- 30507: synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa, tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida 30508: on työnantajana oikeus saada suoraan va- hakea muutosta. 30509: kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä vas- 30510: taan suorittamastaan määrästä takaisin, mitä 15 §. 30511: vakuutuslaitoksen on suoritettava synnytys- Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen tä- 30512: lomakorvauksena synnyttäjälle vastaavalta män lain nojalla antamaan muuhun kuin 30513: ajalta. Synnyttäjälie vuosiloman ajalta an- 14 § : ssä tarkoitettuun päätökseen, hakekoon 30514: nettuja etuja älköön kuitenkaan luettako valittamalla siihen muutosta vakuutusoikeu- 30515: näihin maksuihin. delta viimeistään kolmantenakymmenentenä 30516: Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn- päivänä ennen kello kahtatoista sen päivän 30517: nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä- jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon va- 30518: tetystä synnytyslomakorvauksesta. kuutuslaitoksen päätöksestä. 30519: 91 E 68i/'58 30520: 722 X,15. - Synnytyslomakorva.us. 30521: 30522: 30523: Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoite- annetun asetuksen tahi synnytyslomakor- 30524: tusta valituksesta antamaan päätökseen ei vauksen selvittämistä tarkoittavan muun 30525: voida hakea muutosta. laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan kuu- 30526: luvan velvollisuuden, rangaistakoon sakolla. 30527: 16 §. Joka tahallisesti antaa tämän lain mukaan 30528: Jos symiytyslomakorvartkseen oikeutettu on tarvittavan tiedon väärin tai kieltäytyy sel- 30529: Vilpillisesti ilmoittartut väärin tai salannut laista tietoa antamasta, rangaistakootl sakolla, 30530: jonkin seikan, jolla on merkitystä synnytys- jollei teosta muualla laissa ole säädetty an- 30531: lomakorvaukseen nähden, menettäköön hän karampaa rangaistusta. 30532: harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi oikeu- Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on 30533: tensa siihen. tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään 30534: Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie- saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista 30535: toja antamalla on tuottanut vakUutuslaitok- oloista tai terveyden tilasta, rangaistakoon 30536: selle vahinkoa siten, että synnytyslomakor- niinkuin edellä 2 momentissa on sanottu. 30537: vausta on maksettu, vaikka saajalla ei olisi 30538: siihen oikeutta, tai sitä on maksettu enem- 19 §. 30539: män kuin inihin täinä laki olisi oikeuttant.lt, Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, joi- 30540: korvatkoon siten aiheuttamansa vahingon. den mukaan 10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus 30541: sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan 30542: 17 §. annettavat todistukset ja ilmoituk~et on laa- 30543: Työnantaja oii velvollinsn antamaan va- dittava. 30544: kUutuslaitokselle ja väkuutlistlikeudelle syn- 30545: nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista tie- 20 §. 30546: toja, jotka ovät tarpeefi syhnytyslomakor- Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, 30547: vauksen määräämistli vatten. V akuutuslai- noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti 30548: toksella ja välfutittlsoikeudella oh oikeus pyy- tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun- 30549: täessään saada oikeaksi todistettu ote syn- ottamatta, mitä tapaturmavakuutuslain 12 30550: nyttäjän tai hänen työnantajansa hallussa § : ssä, 26 § : n 2 momentissa, 58 § : ssä ja 30551: olevasta synnyttäjän verokirjasta ja palkan- 63 §: n 2 momentissa on säädetty. 30552: pidätystodistuksesta. 30553: Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella 21 §. 30554: on oikeus saåda verotusViralioffiaisilta syn- Tässä laissa säädetty synnytyslomakorvaus 30555: nyttäjän palkkatulöista tietoja, jotka ovat on vapaa valtiolle ja kunnalle maksettavasta 30556: tarpeen s;ynnytyslomakorvätiksen määrää- verosta. 30557: mistä varten. 30558: 22 §. 30559: . 18 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 30560: Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai- täntöönpanosta ja söveltam1sesta atlhetaan 30561: minlyö hätlt:ille tämän lain tai sen nojalla asetuksella. 30562: 30563: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 30564: 30565: Sytvi Siltänen. K. F. Haapasalo. Pentti :Niemi. 30566: Anni Flinck. Veikko Helle. Veikko Kokkola. 30567: Lyyli Aalto. Va.lto Käkelä. Lempi Lehto. 30568: Meeri Ka.lavainen. Lars Lindeman. Arvo Ahonen. 30569: Va.ppu Heinonen. Eetu Karjalainen. Eino Ra.uniu. 30570: Arvo Tuominen. Varma K. TUl'unen. 30571: 723 30572: 30573: X,16. - Lakal. N: o 98. 30574: 30575: 30576: 30577: 30578: Siltanen ym.: Ehdotus laiksi työneuvostosta annetun lain 30579: mu1tttamisesta. 30580: 30581: 30582: E d u s k u n n a 11 e. 30583: 30584: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi· että Eduskunta hy·väksyisi seuraa- 30585: tetty lakialoitteessa n: o 96 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen: 30586: lomasta, ehdotamme kunnioittaen, 30587: 30588: 30589: 30590: Laki 30591: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta. 30592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta 1946 30593: annetun lain (608/46) 9 § näin kuuluvaksi: 30594: 9 §. koitettujen lakien soveltamista koskevista 30595: TyÖneuvoston tehtävänä on: kysymyksistä. 30596: 1) ratkaista, onko· määrättyä yritystä, lai- Työneuvoston on lisäksi, niin kuin siitä 30597: togta tai työtä taikka työntekijää pidettävä erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin 30598: sellaisena, johon 1 §: ssä tarkoitettua lakia hakemukset raskauden kestäessä tai synny- 30599: on sovellettava; tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi- 30600: 2) myöntää poikkeuksia 1 §: ssä tarkoitet- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi- 30601: tujen lakien säänn&ten soveltamisesta, mil- sopimussuhteen keskeyttä:rnistoimenpit~en ju- 30602: loin sellainen on laissa sallittu; sekä listamisesta mitättömäksi. 30603: 3) sosiaaliministeriön, tuomioi!Jtuimen sekä Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi 30604: työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestö- katsomiaan esityksiä työntekijäinsuojelua 30605: jen pyynnöstä antaa lausuntoja 1 §: ssä tar- koskevan laim'liiädännön kehittämiseksi. 30606: 30607: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 30608: 30609: Sylvi Siltanen. Va.lto Käkelä. Ano Ahonen. 30610: Anni Flinck. Lars Lindema.n. Eino Raunio. 30611: Lyyli Aalto. Eetu Karjalainen. Arvo Tuominen. 30612: Meeri Kala.'V&inen. Veikko Kokkola. Sulo Hostila. 30613: Va.ppu Heinonen. Pentti Niemi. Varma K. Turunen. 30614: Lempi Lehto. 30615: 724 30616: 30617: X,17. - Lak.al. N:o 99. 30618: 30619: 30620: 30621: 30622: Torvi ym,: Ehdotus synnytyslomala,iksi sekä laeiksi työsopi- 30623: muslain ja työneuvostosta annetun lain muuttamisesta. 30624: 30625: 30626: E d u s k u. n n a ll e. 30627: 30628: Lainsäädäntömme naistyöntekijäin suoje- korjaamaan naistyöntekijäin suojeluun näh- 30629: luun nähden on erittäin takapajuinen. Var- den pahimmat epäkohdat, mutta eduskunnan 30630: sin puutteellisia sää!moksiä naistyö:ritekijäin tultua hajoitetuksi ennen vaalikauden päät- 30631: suojelemiseksi teollisuus- ym. ammateissa on tymistä asia raukesi. 30632: v. 1917 annetussa asetuksessa sekä kauppa- Tehokkaan äitiyssuojelun voimaan saatta- 30633: liikkeiden ja toimistojen työoloista v. 1946 minen on yhteiskunnan tärkeimpiä sosiaalisia 30634: annetussa laissa. Näissä säännöksissä on to- velvollisuuksia. Ansiotyössä olevien kohdalta 30635: sin kiinnitetty huomiota työn vahingollisuu- äitiyssuojelu kuuluu samalla työväensuoje- 30636: teen raskaana oleville naisille ja .kielletty lua koskevan lainsäädännön piiriin. Meidän 30637: pitämästä kehittyneessä raskaudentilassa ole- maassamme on kodin ulkopuolella ansiotyötä 30638: vaa naista työssä,· joka on hänelle siinä ti- tekevien naisten lukumäärä yleensä huomat-. 30639: lassa vahingollinen, mutta 4--6 viikon pitui- tavan suuri verrattuna moniin muihin mai- 30640: sen synnytysloman ajalta ei laissa ole sää- hin, mutta lisäksi on todettava, että per- 30641: detty mitään korvausta työntekijälle. Sitä- heelliset naiset muodostavat eräillä teollisuu- 30642: paitsi ko. säännösten puutteellistakin suoje- den aloilla jopa puolet naistyöntekijäin luku- 30643: lua vaille jäävät eräät kokonaiset ryhmät määrästä. Kodin hoito sekä lasten synnyttä- 30644: työntekijöitä. Vuosikymmenien ajan on kui- minen ja kasvattaminen kodin ulkopuolella 30645: tenkin työntekijäjärjestöjen samoin kuin suoritettavan ansiotyön ohella asettavat nai- 30646: eräiden naisjärjestöjenkin tahoilta kiinni- misissa olevalle naiselle henkilökohtaisesti 30647: tetty huomiota tähän epäkohtaan ja myöskin suuret vaatimukset. Tämä velvoittaa myös- 30648: eduskunnan työväenedustajat ovat pyrkineet kin yhteiskuntaa antamaan hänelle sellaista 30649: saamaan lainsäädäntöön parannusta. suojelua, jota hänen muihin työntekijöihin 30650: Kansainvälisissä työkonferensseissa on v. verrattuna vaikea ja vastuunalainen ase- 30651: 1919 alkaen useassakin istunnossa käsitelty mansa edellyttää. 30652: äitiyssuojelua ja annettu suosituksia talou- Jäljempänä esitetty lakiehdotus koskee 30653: dellisesti turvatun synnytysloman säätämi- työväensuojelumielessä kaikkia naistyönteki- 30654: sestä. Viimeksi v. 1952 on Kansainvälinen jöitä ja . naispuolisia ammattioppilaita ja 30655: työkonferenssi hyväksynyt asiasta sopimuk- ulottuu myös aluksella palvelevaan naiseen. 30656: sen ja suosituksen. Monissa valtioissa on Niinikään koskevat säännökset julkisoikeu- 30657: äitiyssuojelu lailla toteutettu. Meilläkin ovat dellisessa palvelussuhteessa olevaa naista, 30658: valtion eräät komiteat asiaa tutkineet ja an- mikäli hänellä ei ole jo oikeutta vähintään 30659: taneet ehdotuksensa ·kyseessä olevaksi lain- vastaavanlaiseen suojeluun. Lakiehdotus si- 30660: säädännöksi. V. 1948 valmistuneen komitean sältää säännöksiä, joiden tarkoitus on tur- 30661: ehdotuksen pohjalla antoi myös hallitus v. vata naisen oikeus säilyttää työpaikkansa ja 30662: 1949 eduskunnalle esityksen laiksi synnytys- myös suojella häntä työssä raskauden aikana 30663: lomaksi ja samanaikaisesti esityksen laiksi niin, että hän säilyttää oman ja lapsensa 30664: synnytysloman korvaukseksi, jotka kuiten- terveyden. Koska raskaus viimeisinä viik- 30665: kaan eivät valmistuneet eduskuntakauden koina rasittaa naista eniten, ehdotetaan, että 30666: aikana ja siten raukesivat. hänet kokonaan vapautetaan työstä, kun 30667: Edustajien tekemien lakialoitteiden poh- synnytykseen lääkärin tai kätilön antaman 30668: jalla valmistui työväenasiainvaliokunnassa todistuksen mukaan on jäljellä enintään 30669: v: n 1953 lopulla mietintö, jossa pyrittiin neljä viikkoa. Jotta työntekijä myös synny- 30670: X,l7. - Torvi YDi· 725 30671: 30672: tyksen jälkeen:· saisi riittävän pitkän toipu- tai jonka suuren perheensä tähden on pon- 30673: misajan ja pienokainen ensimmäisinä ratkai- nisteltava niin, että hänen terveytensä ras- 30674: sevina elinviikkoinaan voisi olla äidin ruo- kauden aikana tai synnytyksen jälkeen jou- 30675: kinnassa ja hoidossa, ehdotetaan lakiehdotuk- tuu vaaranalaiseksi, on annettava taloudel- 30676: sessa, että synnytysloman koko pituus olisi lista tukea, jotta hän voi järjestää vastaavan 30677: kaksitoista· viikkoa. V. 1952 annetussa ILO: n äitiysloman itselleen. Kuitenkin on luonnol- 30678: suosituksessa ehdotetaan, että loma mikäli lista, että pakollista synnytyslomaa ei voida 30679: mahdollista pidennettäisiin 14 viikkoa kestä- säätää, ellei samanaikaisesti hyväksytä tähän 30680: väksi. Periaatteessa on tärkeätä, että äitiys- liittyvää lakialoitetta menetetyn työajan kor- 30681: suojelu ulotetaan kaikkiin äiteihin, niihinkin, vauksesta tai yleistä sairaus- ja äitiysvakuu- 30682: jotka eivät ole työsuhteessa, mutta heihin tusta. 30683: nähden, jos he tekevät työtä kodissaan, ei Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 30684: voida luonnollisesti ulottaa yksityiskohtaisia 30685: määräyksiä. Äidille, joka kuitenkin tekee että Eduskunta ·hy'oäksyisi seuraa- 30686: joko vierasta ansiotyötä kotonaan tai vat lakiehdotukset: 30687: maataloudessa omalla tai perheensä tilalla 30688: 30689: 30690: Synnytyslomalaki. 30691: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30692: 1 §. Työntekijällä, joka 1 momentin nojalla on 30693: Nainen, joka on tyÖ- tai oppisopimussuh- poissa työstään, on oikeus saada korvausta 30694: teessa työnantajaan, on kihlauksen ja aviolii- menettämästään työansiosta, ·niin kuin siitä 30695: ton solmimisen johdosta sekä raskauden tilan erikseen säädetään. 30696: aikana ja synnytyksen jälkeen suojelun alai- Raskaana olevalle vähävaraiselle naiselle, 30697: nen, niin kuin tässä laissa säädetään. Työ- jonka itsensä tai perheensä toimeentulon 30698: tai oppisopimussuhteessa olevaa naista sano- vuoksi on ollut suoritettava kotonaan ansio- 30699: taan tässä laissa työntekijäksi. työtä tai joka omassaan tai perheensä omis- 30700: tamassa maatalousyrityksessä tai jonka. per- 30701: 2 §. heen, suuruuden tai muiden pakottavien olo- 30702: Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän suhteiden vuoksi on ollut suoritettava sel- 30703: kanssa tehtyä tyÖ- tai oppisopimusta sen joh- laista työtä, jota 3 §: n mukaan on pidettävä 30704: dosta, että työntekijä on mennyt kihloihin hänelle hänen tilansa vuoksi vahingollisena, 30705: tai solminut avioliiton. ja hän tällaisesta työstä· pidättäytyy, on 30706: maksettava korvausta synnytyslomasta tai 30707: järjestettävä maksutonta työapua, niin kuin 30708: 3 §. siitä erikseen säädetään. 30709: Työnantaja älköön pitäkö raskaana olevaa Ennenaikaista synnytystä ei tämän lain 30710: työntekijää sellaisessa työssä, jota sosiaali- mukaan pidetä synnytyksenä, jollei työnte- 30711: ministeriön antamien yleisten ohjeiden tai kijän raskaudentilan ole selvitetty todennä- 30712: työntekijän esittämän lääkärin tai kätilön köisesti kestäneen vähintään sataakahdeksaa- 30713: todistuksen mukaan on pidettävä hänelle hä- kymmentä päivää. 30714: nen tilansa vuoksi vahingollisena. Jos synnytys tapahtuu arvioitua synnytys- 30715: päivää myöhemmin, on aikaisemmin otettua 30716: 4 §. lomaa pidennettävä joka tapauksessa synny- 30717: Työntekijää älköön pidettäkö työssä yh- tyksen todelliseen päivämäärään saakka eikä 30718: teensä kahdentoista viikon aikana siitä lu- synnytyksen jälkeinen pakollinen loma saa 30719: kien, kun synnytykseen lääkärin tai kätilön olla kuutta viikkoa lyhyempi. 30720: antaman todistuksen mukaan on jäljellä 30721: enintään neljä viikkoa. Tätä aikaa, jona 5 §. 30722: työntekijän työssä pitäminen on kielletty, Jos raskaana oleva työntekijä tulisi synny- 30723: sanotaan jäljempänä synnytyslomaksi. tyksen arvioituna ajankohtana olleeksi työ~ 30724: 726 X,17. - Synnytyaloma. 30725: 30726: 30727: tai oppi~Wpimussuhteessa työnantajaan vä- nut taikka kun asianomainen on !lmmatti- 30728: hintään 10 kuukautta, älköön työnantaja, oppinsa täysin suorittanut. 30729: jollei jäljempänä 6 §: ssä mainittuja edelly- Kun työtoiminnan rajoittaminen tai .muu 30730: tyksiä ole olemassa, raskauden kestäessä tai pakottava syy vaatii, on työsopimuksiin näh- 30731: synnytysloman aikana irtisanoko hänen kans- den työneuvostolla ja oppisopimuksiin näh- 30732: saan tehtyä sopimusta. Älköön työnantaja den ammattioppilaslautakunnalla oikeus ano- 30733: myöskään sinä aikana purkako työntekijän muksesta myöntää poikkeuksi~J. 5 §: n 1 mo- 30734: kanssa tehtyä sopimusta sen johdosta, ettei mentin säännöksistä. 30735: hän raskauden vuoksi kykene suorittamaan 30736: sopimuksessa ·tarkoitettua työtä tai että hän 7 §. 30737: raskauteen liittyvän sairauden takia tai Työntekijällä, joka imettää lastaan, on oi- 30738: muusta pakottavasta syystä on poissa työs- keus imettämisaikana enintään siihen asti, 30739: tään kohtuullisen ajan, enintään kuusi kuu- kunnes hänen lapsensa täyttää kuusi kuu- 30740: kautta synnytysloman aika siihen luettuna. kautta, saada palkkausta vähentämättä päi- 30741: Edellä 1 momentissa tarkoitetun raskaana vittäin yhteensä yksi tunti ylimääräistä lo- 30742: olevan työntekijän on työnantaja velvollinen maa, joko kahdessa erässä tai yhtäjaksoisesti, 30743: 3 §: ssä mainituissa tapauksissa siirtämään Mikäli loman antaminen oleellisesti häiritsisi 30744: väliaikaisesti toiseen hänelle sopivaan työhön. yleistä työn kulkua työpaikalla, on työnan- 30745: Jos sopimus koskee sellaista työtä, jota työn- taja velvollinen siirtämään työntekijän toi- 30746: tekijä ei .kykene raskauden 'ruok.si suoritta- seen hänelle sopivaan työhön. 30747: maan tai johon häntä ei näkyvän raskauden- Uuteen työhön siirretylle työntekijälle 30748: tilan takia voida pitää sopivana, on työn- siinä työssä suoritettavasta vähimmäispal- 30749: antajalla oikeus siirtää työntekijä väliaikai- kasta on voimassa, mitä 5 §: n 2 momentissa 30750: sesti toiseen hänelle sopivaan työhön. Uuteen on säädetty. · 30751: työhön siirretylle työntekijälle on suoritet- Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän. 30752: tava vähintään se työpaikka, joka hänellä oli kanssa tehtyä sopimusta sen johdosta, että 30753: ennen siirtoa oikeus saada. työntekijä pitää 1 momentissa mainitun lo: 30754: Jollei työntekijälle voida säännöllisesti man. 30755: suoritettavan työn puitteissa ilman kohtuu- 8 §. 30756: tonta haittaa järjestää muuta työtä, niinkuin Raskaudentilasta, synnytyksen arvioidusta 30757: 2 momentissa on sanottu, on työnantajana ajankohdasta ja ajasta, jolloin synnytys on 30758: oikeus, siitä työntekijälle vähintään irtisano- tapahtunut, on työntekijän ilmoitettava työn- 30759: misen pituista aikaa ennen ilmoitettuaan, antajalle ja vaadittaessa esitettävä lääkärin 30760: keskeyttää työ- tai oppisopimussuhde, kun- tai kätilön antama todistus. Synnytyksen 30761: nes synnytysloma on päättynyt. Sama olkoon aika voidaan näyttää myös rekisteriviran- 30762: lakina, jos työntekijä kieltäytyy vastaanotta- omaisen antamalla todistuksena. 30763: masta hänelle tarjottua sopivaa työtä. Työ- 30764: tai oppisopimussuhteen keskeytysaikana työn- 9 §. 30765: tekijä ei menetä työsopimuslain 20 § : n mu- Jokaisessa työpaikassa, jossa vakinaisesti 30766: kaan hänelle kuuluvia etuja. Oppisopimus- käytetään naispuolisia työntekijöitä, on työn- 30767: suhteen keskeytyksen tai 1 momentissa mai- antajan pidettävä luetteloa tai tehtävä muu- 30768: nitun poissaolon johdosta pitenee oppiaika hun asiakirjaan merkintä työntekijän anta- 30769: yhtä pitkällä ajalla, kuin mitä poissaolo on mista raskaudentilaa, synnytyksen arvioitua 30770: kestänyt, jollei ammattioppilaslautakunta toi- ajankohtaa ja synnytyksen aikaa koskevista 30771: sin määrää. ilmoituksista, niin myös työntekijän poissa- 30772: olosta työstä raskaudentilan aikana ja synny- 30773: 6 §. tyksen johdosta sekä säilytettävä työntekijän 30774: Työnantaja .ei ole velvollinen noudatta- hänelle jättämät todistukset vähintään kah- 30775: maan 5 § : n 1 momentin säännöksiä, jos hän den vuoden ajan. Edellä 5 § : n ja 7 § : n 3 30776: lopettaa työntekijälle soveltuvan työn teettä- momentissa edellytetyissä tapauksissa tulee 30777: misen sillä paikkakunnalla, jossa työntekijä työnantajan kirjoista ilmetä sopimuksen irti- 30778: on työssä, tai jos määrätty työ, jota työsopi- sanomisen tai purkamisen taikka työ- tahi 30779: mus koskee, on valmistunut, tahi se aika, oppisopimussuhteen keskeyttämisen aika ja 30780: joksi työsopimus on tehty, on umpeen kulu- peruste. · 30781: :X:,l7. ..,.... Torvi ym . . 727 30782: 30783: Pyydettäessä on työnantajan näytettävä viivytyksettä saamansa asiakirjat omine lau- 30784: tarkastusviranomaisille 1 momentissa tarkoi- suntoineen työneuvostolle. 30785: tettu luettelo ja muu asiakirja. Työnteki- 30786: jällä tai hänen edustajallaan on samanlainen 13 §. 30787: oikeus saada mainituista asiakirjoista selko Työneuvoston on käsiteltävä edellä 12 §: ssä 30788: häntä koskevista merkinnöistä. V aadittaessa tarkoitetut asiat viivytyksettä, annettuaan 30789: on työntekijälle tai hänen edustajalleen an- harkintansa mukaan asianosaisille tilaisuu- 30790: nettava niistä myös kirjallinen ote. den tarpeellisten selvitysten antamiseen, ja 30791: noudattaen muutoin työneuvostosta 2 päivänä 30792: 10 §. elokuuta 1946 annetun lain (608/46) säij,n- 30793: Jokaisessa 9 §: ssä :mainitussa työpaikassa nöksiä. Sanotun lain 7 ja 10 §: n sekä 13 30794: on tämä laki työnantajan toimesta piqettävä §: n 2 momentin säännöksiä älköön kuiten- 30795: sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä. kaan sovellettako edellä mainittuja asioita 30796: käsiteltäessä. 30797: 11 §. Asian päättyessä antakoon työneuvosto 30798: Tämän lain noudattamista niissä 9 § : ssä myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta 30799: mainituissa työpaikoissa, joissa työailma kos- annetun lain (608/46) 11 §:n 2 momentissa 30800: ~vien säännösten noudattamisen valvonta 30801: tarkoitetut kustannukset, jotka on suoritet- 30802: kuW.uu ammattientarkastukselle, valvovat tava etukäteen valtion Vlj.roista, asianosaisten 30803: ammattientarkastusviranomaiset. tai jommankumman heistä valtiolle korvat- 30804: tava. Työneuvoston päätös on viipymättä 30805: toimitettava työntekijälle ja jäljennös siitä 30806: 12 §. työnantajalle. 30807: Työntekijällä, joka katsoo työnantajan vas- Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se 30808: toin tämän lain 5 § : n säännöksiä irtisano- voidaan edellä 2 momentissa tarkoitetun kor- 30809: neen työ- tai oppisopimussuhteen, olkoon oi- vauksen osalta panna täytäntöön samassa 30810: keus työneuvostolta hakea mainitun toimen- järjestyksessä kuin oikeuden lainvoimainen 30811: piteen julistamista mitättömäksi. tuomio. 30812: Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus, 30813: josta tulee käydä ilmi hakijan ja työnanta- 14 §. 30814: jan nimi ja osoite sekä hakijan va11timus Milloin työneuvosto on julistanut 12 § :ssä, 30815: perusteineen, on kolmenkymmenen päivän ku- tarkoitetun työnantajan toimenpiteen mität- 30816: luess~ siitä päivästä, jona sopi:rnus i;rtisanot- tömäksi, on työntekijälle annettava hänelle 30817: tiin ttJ.hi työ- tai oppjsopimussuhteen kes- kuuluvat palkka- ja muut edut niin kuin 30818: keyttämisestä työntekijälle ilmoitettiin, sitä puheena olevaa toimenpidettä ei olisi tapah- 30819: päivää kuitenkaan lukuunottamatta, toimitet- tunut. · 30820: tava asianomaiselle ammattientarkastajalle. Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai- 30821: Hakemukseen liitettäköön myös ne asiakir- nitun toimenpiteen julistamista mitättömäksi, 30822: jat, joilla hakemusta tahdotaan tukea ja va- älköön se kuitenkaan estäkö häntä oikeudessa 30823: laista. tekemästä vaatimusta hänelle aiheutuneen va- 30824: Saatuaan edellä mainitut hakemuskirjat hingon korvaamisesta sen johdosta, että työn- 30825: toimittakoon ammattientarkastaja jäljennök- antaja on vastoin tämän lain säännöksiä irti- 30826: set niistä viivytyksettä todisteellisesti työn- sanonut työ- tai oppisopimuksen tahi kes- 30827: antajalle, kehoittaen tätä samalla määrää- keyttänyt työ- tai oppisopimussuhteen. 30828: mänsä ajan kuluessa antamaan kirjallisen Jos 12 § :ssä mainittu hakemus on tehty, 30829: vastineensa asiassa ja liittämään siihen tar- älköön oikeus, jonka käsiteltävänä edellä tar- 30830: peellisiksi katsomansa asiakirjat. Työnanta- koitettu korvausta koskeva asia on, ottako 30831: jan tulee samalla ammattientarkastajalle toi- sitä päätettäväksi, ennen kuin työneuvoston 30832: mittaa vastineestaan ja siihen liitetyistä päätös on saatu. 30833: asiakirjoista oikeaksi todistetut jäljennökset. 30834: Mainitut jäljennökset on hakijalle lähetet- 15 §. 30835: tävä. Työneuvostossa tulee tässä laissa tarkoitet- 30836: Ammattientarkastaja lähettäköön edellä 3 tuja asioita käsiteltäessä olla yhtenä työn- 30837: momentissa tarkoitetun määräajan kuluttua tekijöitä edustavana jäsenenä nainen, jonka 30838: 728 X,l7. - Synnytysloma. 30839: 30840: 30841: valtionem·osto erikseen määrää, jollei sellai- 18 §. 30842: sena jäsenenä tai varajäsenenä muutoin ole Tämän lain sä~nnöksiä sovelletaan myös 30843: naista. julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan 30844: naiseen soveltuvin osin, sikäli kuin ei hänellä 30845: 16 §. palvelussuhdettaan koskevien säännösten tai 30846: Työnantaja, joka rikkoo tämän lain 3 § : n, määräysten nojalla ole oikeutta vähintään 30847: 4 §:n 1 momentin, 7 §:n 2 momentin, 9 §:n vastaavanlaiseen suojeluun. Jos työnantaja 30848: tai 10 § : n säännöksiä, rangaistakoon sakolla. on seurakunta, noudatettakoon kuitenkin, 30849: Milloin rikkomus on tapahtunut tarkastus- mitä erikseen on säädetty. 30850: viranomaisten huomautuksesta huolimatta tai 30851: asianhaarain ollessa muutoin raskauttavat, 19 §. 30852: olkoon rangaistus vähintään kymmenen päi- Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 30853: väsakkoa. · misesta voidaan antaa asetuksella. 30854: Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- 30855: pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk- 20 §. 30856: seen, eikä sitä samalla voida lukea työnanta- Tämä laki tulee voimaan paiVana 30857: jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus- kuuta 195 , ja sillä kumotaan työstä teol- 30858: tajaa. lisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa 18 30859: 17 §. päivänä elokuuta 1917 annettu asetus (64/ 30860: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 17) vielä voimassa olevilta osilta ja kauppa- 30861: tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitä- liikkeiden ja toimistojen työoloista 2 päivänä 30862: tön. elokuuta 1946 annetun lain (605/46) 9 §. 30863: 30864: 30865: 30866: 30867: Laki 30868: työsopimuslain muuttamisesta. 30869: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ- 30870: sopimuslain (141/22) 31 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 30871: 30872: 31 §. taan, kauemmin kuin yhden viikon sen jäl- 30873: keen kun aihe siihen hänelle ilmaantui. 30874: Älköön työnantajana kuitenkaan olko tätä 30875: oikeutta, mikäli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 koh- Tämä laki tulee voimaan päivänä 30876: kuuta 195 . 30877: 30878: 30879: 30880: 30881: Laki 30882: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta. 30883: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta 1946 30884: annetun lain (608/46) 9 § näin kuuluvaksi: 30885: 30886: 9 §. 2) myöntää poikkeuksia 1 §:ssä tarkoitet- 30887: Työneuvoston tehtävänä on: tujen lakien säännösten soveltamisesta, mil- 30888: 1) ratkaista, onko määrättyä yritystä, lai- loin sellainen on laissa sallittu; sekä 30889: tosta tai työtä taikka työntekijää pidettävä 3) sosiaaliministeriön, tuomioistuimen sekä 30890: sellaisena, johon 1 § : ssä tarkoitettua lakia työnantajain tai työntekijäin keskusjärjestö- 30891: on sovellettava; jen pyynnöstä antaa lausuntoja 1 §: ssä tar- 30892: x,J.7. - Torvi ym. 729 30893: 30894: koitettujen lakien soveltamista koskevista ky- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi- 30895: symyksistä. sopimussuhteen keskeyttämistoimenpiteen ju- 30896: Työneuvoston on lisäksi, niin kuin siitä listamisesta mitättömäksi. 30897: erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi 30898: hakemukset raskauden kestäessä tai synny- katsomiaan esityksiä työntekijäin suojelua 30899: tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi- koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. 30900: 30901: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 30902: 30903: Irma Torvi. Inkeri Virtanen. Vieno Simonen. 30904: Tyyne Tuominen. Kaino Haapanen. Rainer Virtanen. 30905: Toivo Niiranen. Eino Tainio. Martti Linna. 30906: Pertti Rapio. Antto Prunnila. Toivo Friman. 30907: Judit Nederström-Lunden. Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. 30908: 30909: 30910: 30911: 30912: 92 E 687/58 30913: 730 30914: 30915: X,18. _.... La.k.aJ. N:o 100. 30916: 30917: 30918: 30919: 30920: Torvi ym. : Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauksesta. 30921: 30922: 30923: 30924: E d u s k u n n a ll e. 30925: 30926: 30927: Nykyisessä ns. työväensuojelulainsäädän- määritellään korvaus sellaiseksi, että se riit- 30928: nössämme on sellainen kohtuuton määräys, tää sekä naisen että hänen lapsensa koh- 30929: että työsuhteessa oleva synnyttänyt nainen tuulliseen ja terveyden vaatimuksia vastaa- 30930: määrätään pakolliselle 4-6 viikon pituiselle vaan ylläpitoon kohtuullisen elintason mu- 30931: lomalle, ilman että laissa säädetään mitään kaisesti. Ottaen huomioon meillä vallitsevan 30932: korvausta menetetystä ansiosta. Nykyiset naisten alhaisen palkkatason se ei voi mer- 30933: naistyöntekijäin suojelemiseksi tarkoitetut kitä muuta kuin täyttä palkkaa. Edellä 30934: säännökset eivät kuitenkaan muutenkaan mainittuun kansainväliseen sopimukseen liit- 30935: vastaa äitien eikä vastasyntyneiden tervey- tyvässä suosituksessa nimenomaan asetetaan 30936: den suojelemisen kannalta välttämättömiä avustuksen tavoitteeksi 100 prosenttia nai- 30937: vaatimuksia, vaan olisi säädettävä uusi yh- sen aikaisemmasta ansiosta. 30938: tenäinen synnytyslomalaki samanaikaisesti Koska kuitenkin on olemassa muitakin 30939: tämän kanssa eduskunnalle jätetyn allekir- kuin työsuhteessa olevia synnyttäjiä, jotka 30940: joittaneiden lakialoitteen mukaisena. joutuvat raskauden viimeisenä aikana ja syn- 30941: Tämän lakialoitteen tarkoitus on edellä nytyksen jälkeen tekemään työtä, joka siinä 30942: mainitun aloitteen synnytyslomalaiksi 4 § : n tilassa olevalle saattaa koitua terveydelliseksi 30943: toisen momentin mukaisesti järjestää työ- haitaksi, on myöskin heidän asemansa lain- 30944: suhteessa olevalle synnyttäjälle korvaus me- säädännössä huomioitava. Jos kodinhoitaja- 30945: netetystä työansiosta. Lakialoite perustuu, järjestelmämme olisi jo riittävän pitkälle 30946: aivan samoin kuin v. 1949 eduskunnalle an- kehitetty, voisimme olettaa, että kunnalliset 30947: nettu vastaava, sittemmin rauennut hallituk- kodinhoitajat huolehtisivat esim. kaikista 30948: sen esitys, siihen, että tapaturmavakuutus- niistä töistä, joita pienviljelijäemännät joutu- 30949: maksujen yhteydessä työnantajilta peritään vat tosiasiassa, vaikka ei muodollisesti, ansio- 30950: korvauksiin tarvittavat varat. Sen sijaan työnään tekemään ja jotka heille synnyttäjinä 30951: korvauksen määrä ei rajoitu, kuten maini- ovat liian raskaita. Koska kuitenkaan ei ole 30952: tussa hallituksen esityksessä, noin puoleen vielä riittävästi kodinhoitajia ja koska toi- 30953: työntekijän ansiosta, vaan työntekijä saisi, saalta on olemassa tapauksia, esim. kotonaan 30954: kuten vuosilomalaissakin, täyden ansionsa ompelu- ym. ansiotyötä suorittavat naiset, 30955: mukaisen korvauksen. Tämä on vuosikym- jolloin kodinhoitaja ei asianomaisen lainsää- 30956: meniä ollut työtätekevien naisten vaatimus, dännönkään mukaan voisi synnyttäjän työtä 30957: ja se on osittain meilläkin jo toteutettu suorittaa, ehdotetaan lakiesityksessä näiden 30958: valtion ja kuntain naispuolisiin virkasuh- synnyttäjien lomamahdollisuus siten järjes- 30959: teessa oleviin työntekijöihin nähden, sekä tettäväksi, että he saisivat vastaavan kor- 30960: sitä ovat vapaaehtoisuuden pohjalla myös vauksen valtion varoista. 30961: eräät yksityiset työnantajat noudattaneet. Edellä lausutun perusteella ehdotamme 30962: Myöskin eräiden maiden lainsäädännön mu- kunnioittaen, 30963: kaisesti se on käytännössä kaikkien synnyttä- 30964: jien hyväksi. Myöskin Kansainvälisen työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 30965: konferenssin sopimuksessa vuodelta 1952 van lakiehdotuksen: 30966: X,lB. - Torvi ym. 30967: 30968: 30969: 30970: 30971: Laki 30972: synnytyslomakorvauksesta.. 30973: Eduskunnan päätök~ren mukaisesti säädetään: 30974: 30975: 1 §. 4 §. 30976: Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua Synnytyslomakorvaus voidaan evijtä tai 30977: ajankohtaa edeltäneenä kolmentoista kuukau- sitä vähentää: 30978: den pituisena aikana on ollut vähintään 1. jos synnyttäjä tekee säännöllistä an- 30979: kaksisataakymmenen päivää sellaisessa työ- siotyötä sinä aikana, jona häntä synnytys- 30980: tai virkasuhteessa, jossa . _hänellä on oikeus lomalain mukaan ei synnytyksen takia saa 30981: korvaukseen tap&turmavakuutuslain ~ukaan, pitää työssä tai; 30982: saa synnytyslomakorvausta menetetystä työ- 2. jos synnyttäjän on katsottava ilmeisesti 30983: ansiosta synnytysloman ajalta, sen mukaan vaarantaneen oman, sikiönsä tai lapsena ter- 30984: kuin .tässä laissa säädetään. veyden törkeällä huolimattomuudella tai elä- 30985: Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon mäntapojen~a vuoksi taikka, vaikka häneltä 30986: olevan synnyttäjän oikeudesta synnytysloma- olisi kohtuudella voitu sitä vaatia, laiminlyö- 30987: korvaukseen on voimassa, mitä siitä on erik- mällä ennen· syn:nytystä käynnit äitiysneuvo- 30988: seen määrätty tai säädetty. l~a ja synnytyksen jälkeen lastenneuvolassa 30989: Vähävaraiselle synnyttäjälle, joka ei ole sekä tarpeen vaatiessa lääkärin tai kätilön 30990: sellaisessa työ- tai virkasuhteessa kuin 1 mo- luona tahi jättämällä noudattamatta näiden 30991: mentissa on säädetty, mutta jonka olisi per- antamia ohjeita taikka pätevättä syyttä lai- 30992: heen elatuksen ja muiden pakottavien olo- minlyömällä lapsensa imettämisen. 30993: suhteiden vuoksi tehtävä synnytyslomaa vas- Synnyttäjälie jo m&ksettua synnytysloma- 30994: taavana aikana sellaista työtä, jota synny- korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2 30995: tyslomalain 3 § : n säännösten mukaan on kohdassa mainitusta syystä perittäkö takai~ 30996: sin. 30997: pidettävä hänelle hänen tilansa vuoksi vahin- 30998: gollisena, järjestettäköön maksutonta apua 30999: siten tai maksettakoon vastaavantyöajan koh- 5 §. 31000: dalta korvaus valtion varoista, sen mukaan Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy li- 31001: kuin asetuksella tarkemmin määrätään. sävakuutuksena jokaiseen tapaturmavakuu- 31002: tukseen, jonka työnantaja on velvollinen ot- 31003: tamaan työtapaturman korvaamiseksi. 31004: 2 §. 31005: Laskettaessa 1 §: ssä sanottua kahdensadan- 6 §. 31006: kymmenen päivän aikaa älköön luettako mu- Synnytyglomakorvauksen suorittaa se va- 31007: kaan sitä aikaa, jona synnyttäjä ilmeisesti lmutuslaitos, jossa synnyttäjän työnantajana 31008: on tehnyt 1 §: ssä tarkoitettua työtä vähem- oli tapaturmavakuutuslain mukainen vakuu- 31009: män kuin kaksikymmentäneljä tuntia vii- tus synnytysloman alkaessa tahi, jos työ- tai 31010: kossa. Työssäoloajaksi luetaan kuitenkin se virkasuhde on piiättynyt sitä ennen, se va- 31011: aika, jonka synnyttäjä on ollut lain tai työ- kuutuslaitos, jossa synnyttäjän viimeisellä 31012: sopimuksen mukaisella vuosilomalla tahi työnantajana on mainittu vakuutus. 31013: poissa työstään todetun sairauden tai tapa- 31014: turman takia. Jos 1 momentissa tarkoitettu työnantaja 31015: ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va- 31016: kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin- 31017: 3 §. lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite- 31018: Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta taan synnytyslomakorvaus valtion varoista. 31019: vuorokautta kohti määrän, joka on yhtä Korvauksen maksaa tällöin valtion tapatur- 31020: suuri kuin 27 päivänä huhtikuuta 1946 an- matoimisto, josta soveltuvin kohdin on voi- 31021: netun työntekijäin vuosilomalain 7 §: n mu- massa, mitä tässä laissa säädetään vakuutus- 31022: kainen loma-ajan palkka vuorokaudelta. laitoksesta. 31023: 732 X,lS. - Synnytyslomakorva.us. 31024: 31025: 31026: 7 §. milloin tämä ei ole mahdollista, muulle hen- 31027: Jos synnytyslomakorvaus on 6 § : n 2 mo- kilölle, niinkuin sosiaaliministeriö siitä erik- 31028: mentin mukaisesti maksettu valtion varoista seen määrää. Jos ilmoitusta ei ole annettu 31029: sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt kuuden kuukauden kuluessa synnytyspäi- 31030: vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on oi- västä lukien, tätä päivää lukuun ottamatta, 31031: keus tapaturmavakuutuslain 36 § : ssä sää- on oikeus synnytyslomakorvaukseen mene- 31032: detyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi periä tetty. 31033: työnantajalta takaisin maksettu synnytys- Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen 31034: lomakorvaus, kuitenkin enintään kaksikym- tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen 31035: mentätuhatta markkaa synnytystä kohti. saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä il- 31036: moitus omine lausuntoineen asianomaiselle 31037: 8 §. vakuutuslaitokselle tai, jos synnytysloma- 31038: Vakuutusmaksu 5 § : ssä säädetystä lisä- korvausta 6 § : n 2 momentissa tarkoitetussa 31039: vakuutuksesta on määrättävä vakuutettujen tapauksessa haetaan valtion varoista, valtion 31040: palkkojen perusteella ja siten, että kertyvät tapaturmatoimistolle. Jos synnyttäjä on 31041: vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen pe- useamman työnantajan työssä, joilla on va- 31042: rusteella maksettavien synnytyslomakorvaus- kuutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoitus 31043: ten suorittamiseen ja kohtuullisten hoito- lähetettävä jollekin näistä vakuutuslaitok- 31044: kulujen peittämiseen. sista. 31045: Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutusmak- Tämän lain 1 §: n 3 momentissa tarkoi- 31046: sun suuruuden. Tätä varten on vakuutus- tettujen avustusten hakemisesta säädetään 31047: laitosten annettava ministeriölle tarpeelliset asetuksella. 31048: tiedot. 31049: Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo- 11 §. 31050: kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va- Synnytyslomakorvaus suoritetaan, mikäli 31051: kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta mahdollista, synnytysloman aikana, niinkuin 31052: sanotun lain 57 § : ssä tarkoitetusta vapaaeh- asetuksessa siitä tarkemmin säädetään. 31053: toisesta vakuutuksesta perittävää vakuutus- 31054: maksua. 12 §. 31055: Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle 31056: 9 §. synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa, 31057: V astuu vakuutuslaitosten kesken suorite- on työnantajalle oikeus saada suoraan va- 31058: tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu- kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä 31059: tuksen hoitokustannuksista jakaantuu perit- vastaan suorittamastaan määrästä takaisin, 31060: tyjen vakuutusmaksujen osoittamassa suh- mitä vakuutuslaitoksen on suoritettava syn- 31061: teessa. nytyslomakorvauksena synnyttäjälle vastaa- 31062: V akuutualaitosten on kalenterivuosittain valta ajalta. Synnyttäjälie vuosiloman ajalta 31063: toimitettava keskenään tilitys edellisen ka- annettuja etuja älköön kuitenkaan luettako 31064: lenterivuoden aikana perimistään vakuutus- näihin maksuihin. 31065: maksuista ja suorittamistaan synnytysloma- Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn- 31066: korvauksista ja samana aikana vakuutuk- nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä- 31067: sesta koituneista hoitokustannuksista. Tili- tetystä synnytyslomakorvauksesta. 31068: tyksestä syntyneet erimielisyydet ratkaisee 31069: sosiaaliministeriö. 13 §. 31070: Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat ohjeet Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty 31071: tämän pykälän soveltamisesta. 10 § : ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys- 31072: Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske lomakorvauksen saajan oikeus synnytysloma- 31073: valtion tapatnrmatoimistoa. korvaukseen on riidaton, mutta vakuutus. 31074: laitos katsoo, ettei maksuvelvollisuus kuulu 31075: 10 §. sille, on laitos kuitenkin velvollinen viipy- 31076: Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn- mättä suorittamaan synnytyslomakorvauksen 31077: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalliseen ennakkona määrän, joka suuruudeltaan liki- 31078: tai muuhun sosiaaliministeriön hyväksymään määräisesti vastaa synnytyslomakorvauksen 31079: äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle taikka, määrää, sekä alistamaan, ellei siitä vakuu- 31080: X,l8....... Torvi ym. 733 31081: 31082: tuslaitosten kesken sovita, maksuvelvollisuu- Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie- 31083: den vakuutusoikeuden harkittavaksi. toja antamalla on tuottanut vakuutuslaitok- 31084: Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu- selle vahinkoa siten, että synnytyslomakor- 31085: tuslaitoksilla, suorittakoon synnytysloma- vaus on maksettu, vaikka saajalla ei olisi 31086: korvauksen koko määrän se laitos, julle il- siihen oikeutta tai sitä on maksettu enem- 31087: moitus on tehty. män kuin mihin tämä laki olisi oikeuttanut, 31088: Sitten kun vakuutusoikeus on vahvistanut korvatkoon siten aiheuttamansa vahingon. 31089: maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos, jonka 31090: tulee suorittaa synnytyslomakorvaus tai osa 17 §. 31091: siitä, velvollinen heti suorittamaan ennakkoa Työnantaja on velvollinen antamaan va- 31092: maksaneelle vakuutuslaitokselle, mitä se on kuutuslaitokselle ja vakuutusoikeudelle syn- 31093: 1 ja 2 momentin nojalla suorittanut ja on nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista tie- 31094: ennakon määrä vähennettävä lopullisesta toja,. jotka ovat tarpeen synnytyslomakor- 31095: synnytyslomakorvauksesta. vauksen määräämistä varten. Vakuutuslai- 31096: toksella ja vakuutusoikeudella on oikeus 31097: 14 §. pyytäessään saada oikeaksi todistettu ote 31098: Jollei vakuutuslaitos myönnä synnytys- synnyttäjän tai hänen työnantajansa hal- 31099: lomakorvausta sen ·vuoksi, että se katsoo, lussa olevasta synnyttäjän verokirjasta ja 31100: ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai palkanpidätystodistuksesta. 31101: että 10 § :ssä mainittu ilmoitus on saapunut Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella 31102: määräajan päätyttyä, on päätös alistettava on oikeus saada verotusviranomaisilta syn- 31103: vakuutusoikeuden harkittavaksi. Päätöksestä nyttäjän palkkatuloista tietoja, jotka ovat 31104: vakuutuslaitoksen on annettava tieto synnyt- tarpeen synnytyslomakorvauksen määrää- 31105: täjälle ja toimittakoon tämä, jos niin haluaa, mistä varten. 31106: muistutuskirjelmänsä vakuutusoikeuteen niin 31107: hyvissä ajoin, että se voidaan ottaa huomioon 18 §. 31108: alistettua asiaa vakuutusoikeudessa käsi- Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai- 31109: teltäessä. minlyö hänelle tämän lain tai sen nojalla 31110: Vakuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite- annetun asetuksen tahi synnytyslomakor- 31111: tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida vauksen selvittämistä tarkoittavan muun 31112: hakea muutosta. laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan kuu- 31113: luvan velvollisuuden, rangaistakoon sakolla. 31114: 15 §. Joka tahallisesti antaa tämän lain mukaan 31115: Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen tarvittavan tiedon väärin tai kieltäytyy sel- 31116: tämän lain nojalla antamaan muuhun kuin laista tietoa antamasta, rangaistakoon sa- 31117: 14 § :ssä tarkoitettuun päätökseen, hakekoon kolla, jollei teosta muualla laissa ole sää- 31118: valittamalla siihen muutosta vakuutusoikeu- detty ankarampaa rangaistusta. 31119: delta viimeistään kolmantenakymmenentenä Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on 31120: päivänä ennen kello kahtatoista sen päivän tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään 31121: jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon va- saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista 31122: kuutuslaitoksen päätöksestä. oloista tai terveydentilasta, rangaistakoon 31123: Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoi- niinkuin edellä 2 momentissa on sanottu. 31124: tetusta valituksesta antamaan päätökseen ei 31125: voida hakea muutosta. 19 §. 31126: Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, joi- 31127: den mukaan 10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus 31128: 16 §. sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan 31129: Jos synnytyslomakorvaukseen oikeutettu annettavat todistukset ja ilmoitukset on laa- 31130: on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salan- dittava. 31131: nut jonkin seikan, jolla on merkitystä synny- 31132: tyslomakorvaukseen nähden, menettäköön hän 20 §. 31133: harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi oikeu- Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, 31134: tensa siihen. noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti 31135: 784 X,lB. - SynnytyalODlakOrvaus. 31136: 31137: 31138: tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun ot- ja -avustus on vapaa valtiolle ja kunnalle 31139: tamatta, :tr1itä ta:paturmavakuutuslain 12 maksettavasta verosta. 31140: § : ssä, 26 § ai 3 D'lömentigga, 58 § : ssä ja 31141: 63 §: n 2 momentissa on sääd0tty. 22 §. 31142: Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 31143: 21 §. täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 31144: Tässä laissa säädetty synnytyslomakorvaus asetuksella. 31145: 31146: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 31147: 31148: Itma Torvi. .Tudit Nederström-Lund6n. Antto Prwmila.. 31149: Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen. Aleksi Kiviaho. 31150: Toivo Niira.nen. Ka.i.no Ba.a.pa.nen. Vieno Simonen. 31151: Pertti Rapio. Eino Tainio. Rainer Virta.nen. 31152: Martti Linna. Anna-Liisa Tiekso. 31153: 736 31154: X,19. ..._ Lak,al. lf: o 101. 31155: 31156: 31157: 31158: A]auko ym. : EhdotukSet laeiksi tapaturmavakuutuslain muut- 31159: tamisesta ja tapaturmakorvausten korottamisesta. 31160: 31161: E d u s k u n n a 11 e. 31162: 31163: Hallituksen annettua keväällä 1957 edus- tensa huoltoeläkkeet hyvin epäoikeudenmu- 31164: kunnalle esitykset laeiksi tapaturmavakuu- kaisella tavalla eri suuria, mikä on aiheutta- 31165: tuslain muuttamisesta ja tapaturmakorvaus- nut aiheellista tyytymättöm.yyttä vahingoit- 31166: ten korottamisesta kesti eduskunnan valio- tuneiden keskuudessa. Edellä mainittujen 31167: kiliinissa suoritettu käsittely niin kauan, että hallituksen lakiesitysten perusteluiSSä ni- 31168: esityksiä ei vieläkään ole saatu eduskunnan menomaan mainittiin, että lakiesitysten tar- 31169: täysistunnossa käSiteltäviksi. Kun tapatur- koituksena on elinkorkojen ja huoltoeläkkei- 31170: mavakuutusturva on kaikkein vanhimpia ja den saattaminen samansuuruisiksi riippu- 31171: tärkeimpiä sosiaalisen turvallisuuden muo- matta siitä, milloin tapaturma on sattunut, 31172: toja, ei jatkt.tvaa viivyttelyä tapatu1'matur- mutta lakiesitykset eivät tätä yhdenmukais- 31173: van saattamisessa kohtuulliselle taao11e voida tamista kuitenkaan tyydyttävällä tavalla to- 31174: pitää yleisen edun mukaisena. teuttaneet. Mainituissa lakiesityksissä ei kä- 31175: Teknillistyvä yhteiskunta on lisännyt suu- sityksemme mukaan myöskään huomioitu 31176: resti kansalaisten alttiutta joutua työtapa- kohtuullisella tavalla niiden vahingoittunei- 31177: tul'iliien uhreiksi, fuinkä vuoksi yhteiskun- den tasaveroisuutta, joiden pysyvä työkyvyn 31178: nan velvollisuutena on turvata kohtuullisella menetys jää alle 30 sadasosan ja jotka sen- 31179: tavalla työnsä ääreseä vahingoitttmeiden ja vuoksi saavat korvauksensa kertakaikkisena. 31180: heidän huollettaviensa toimeentulo. Kun ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 31181: paturmien korvausperusteiden määräys nioittaen, 31182: myös oii tapahtunut eri lakien mukaan, sen 31183: mukaän milloin tapatUrma on sattunut, ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 31184: vahingoittuneiden elinkorot ja heidän omais- vat lakiehdotukset: 31185: 31186: 31187: Laki 31188: ta.patUtma.vakuutuslain muuttamisesta. 31189: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa- 31190: turmavakuutuslain (608/48) 10, 16, 18, 19, 20, 26 jä 58 §; näistä 18 § sellaisena kuin 31191: se on 16 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa lai8sa (286/50), näin kuuluviksi: 31192: 10 §. Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnan- 31193: Työnantaja on vapaa. vakuuttamisvelvolli- tajan työntekijälle sattunut työtapaturma 31194: suudesta, kunnes hänen vuoden aikana teet- korvataan tämän lain mukaisesti valtion va- 31195: tämiensä työpäivieh lukumaärä on enemmän roista, ottaen huomioon 12 § : n 2 ja 5 mo- 31196: kuin 12. Myös sellainen työnantaja, joka ei mentin säännökset. 31197: ole yhteisö tai säätiö ja jota viimeksi toimi- 31198: tetussa ku.nnallisverotuk:.ses!la on v-erotettu 16 §. 31199: enintään sadankahdenkymmenentuhannen Päivärahan, elinkoron ja huoltoeläkkeen 31200: markan tuloista, on vapaa. va:kuuttamisvelvol- suurnus määräytyy vahingöittuneen vuosi- 31201: lisuudesta, kunnes hänen vuoden aikana teet- työansiosta siten, että 31202: tämiensä työpäivien lukumäärä on enem- 1) päivärahä vähingoittuneelle, jolla ei 31203: män kuin kolmekymmentä. ole omaisia, on vuosityöansion 600: s osa, ja 31204: 736 X,19. - Tapaturmavakuutus. 31205: 31206: 31207: vahingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450: s Kuitenkin voidaan haitta-asteesta riippu- 31208: osa; matta harkinnan mukaan määrätä, onko ja 31209: 2) elinkorko, kun vahingoittuneella ei ole minkä verran täydennyskorkoa annettava, 31210: omaisia, on 60 sadalta vuosityöansiosta; sekä jos vamman vaikutusta ansiokykyyn on va- 31211: 3) huoltoeläke leskelle tai täysorvolle on hingoittuneen ammatissa, huomioon ottaen 31212: 30 sadalta ja lapselle tai muulle omaiselle 15 myös ikä, sukupuoli, uuteen ammattiin siir- 31213: sadalta vuosityöansiosta. tymismahdollisuudet ja muut asiaan vaikut- 31214: Hautausapu on 35 000 markkaa vuosityö- tavat seikat, pidettävä yleensä poikkeuksel- 31215: ansion ollessa 300 000 markkaa pienempi, lisen suurena tai pienenä. 31216: 50 000 :markkaa v-uosityöansion ollessa Jos vahingoittuneella tapaturman sat- 31217: 600 000 markkaa pienempi, mutta vähintään tuessa oli ja edelleen on omaisia, lisätään 31218: 300 000 markkaa sekä 65 000 markkaa vuosi- hänen täydennyskorkoaan kolmellakymme- 31219: työansion ollessa vähintään 600 000 markkaa. nellä sadalta yhdestä omaisesta ja, jos heitä 31220: Korvausta laskettaessa pyöristetään vuosi- on useampia, kahdellakymmenellä sadalta jo- 31221: työansio lähimmäksi 50 000 markalla tasan- kaisesta hänellä sen lisäksi olevasta omai- 31222: jaolliseksi määräksi. Pyöristyksen ollessa sesta, kuitenkin enintään täydennyskoron 31223: mahdollinen molempiin suuntiin, suoritetaan kaksinkertaiseen määrään asti. 31224: pyöristys ylöspäin. Vuosityöansion ollessa Kaksikymmentäyksi vuotta täyttäneellä 31225: 150 000 markkaa pienempi, korotetaan se elinkoronsaajalla, joka ei työskentele oppiak- 31226: kuitenkin 150 000 markaksi. Jos vuosityöan- seen jotakin ammattia, älköön kuitenkaan 31227: sio on suurempi kuin 800 000 markkaa, ei olko oikeutta suurempaan elinkorkoon, kuin 31228: ylimenevää osaa oteta huomioon. mitä hänen vuosityöansionsa on ollut. 31229: 31230: 18 §. 19 §. 31231: Elinkoron muodostavat peruskorko ja täy- Elinkorkoa on annettava vahingoittuneelle 31232: dennyskorko. ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun päi- 31233: värahan maksaminen on päättynyt, taikka, 31234: Peruskorko on haitta-asteen osoittama osa jollei päivärahaa ole lainkaan suoritettu, 31235: 16 § :ssä mainitun elinkoron puolikkaasta. siitä ajankohdasta lukien, jolloin tapatur- 31236: Haitta-asteella tarkoitetaan lukua, joka osoit- masta aiheutunut vamma on parantunut tai 31237: taa, minkä verran vammasta tai sairaudesta siitä johtunut sairaus päättynyt, viimeistään 31238: on katsottava vahingoittuneen sitä ennen val- kuitenkin yhden vuoden kuluttua tapaturma- 31239: linneeseen tilaan verrattuna yleensä koitu- päivästä lukien. 31240: van haittaa. 31241: Elinkorkoa ei kuitenkaan suoriteta, jos 18 31242: Täydennyskorko on enintään puolet 16 § : n 2 momentissa tarkoitettu lopullisesti 31243: § : ssä mainitusta elinkorosta. Täydennyskor- vahvistettu haitta-aste on pienempi kuin kol- 31244: kona annetaan, jos vahingoittuneen haitta- mekymmentä sadalta, mikäli erityisestä 31245: aste on vähintään seitsemänkymmentäviisi syystä ei toisin määrätä. Tällöin tai jos 31246: sadalta, sen enimmäismäärä ja, jos haitta- haitta-aste alenee pienemmäksi kuin kolmeksi- 31247: aste on edellä mainittua pienempi, alla ole- kymmeneksi sadalta, annetaan vahingoittu- 31248: van taulukon osoittama osa täydennyskoron neelle, jonka haitta-aste on vähintään kym- 31249: enimmäismäärästä, kuitenkin niin, ettei va- menen sadalta, elinkoron sijasta kertakaikki- 31250: hingoittuneelle, jonka haitta-aste on pie- sana korvauksena seuraavat sadannesmäärät 31251: nempi kuin kolmekymmentä sadalta, täyden- 16 § : n .3 momentissa tarkoitetusta vuosityö- 31252: nyskorkoa anneta. ansion pyöristetystä määrästä: 31253: Haitta· Täydennys- Haitta- Täydennys- Kertakaikkinen korvaus % vuosi- 31254: aste% korko aste% korko työansiosta, kun vahingoittuneella 31255: 30-34 1/10 50-54 5/10 Haitta-aste % ei ole omaisia on omaisia 31256: 35-39 2/10 55-59 6/10 10-14 12 16 31257: 40-44 3/10 60-64 7/10 15-19 24 32 31258: 45-49 4/10 65-69 8/10 20-24 44 58 31259: 70-74 9/10 25-29 66 88 31260: X,19. - Alanko ym. 737 31261: 31262: Siinä tapauksessa, että vahingoittuneen kulumista tai jolla on opaskoira, voidaan 31263: haitta-aste myöhemmin määrätään vähintään antaa lisäkorvauksena enintään 100 markkaa 31264: kolmeksikymmeneksi sadalta, saakoon hän päivältä. 31265: kertasuorituksesta huolimatta elinkoron vä- 31266: hentämättömänä siitä ajankohdasta alkaen, 26 §. 31267: jolloin haitta-aste on katsottava muuttu- Jos työnantaja on sen työsuhteen perus- 31268: neeksi, ei kuitenkaan ennen kuin kertasuori- teella, johon sisältyvässä työssä tapaturma 31269: tuksesta on kulunut kolme .vuotta tai erityi- sattui, maksanut työntekijälle sellaiselta 31270: sestä. syystä määrätty lyhyempi aika. ajalta palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja, 31271: Jo.S suoritettava elinkorko on pienempi jolta tämän lain mukaan annetaan korvausta, 31272: kuin kolmekymmentä sadalta 16 § : ssä sano- on työnantajana oikeus vähentää se 12 §: n 31273: t11sta elinkorosta, saakoon elinkoron saaja va- mukaisesta hänen suoritettavastaan korvaus- 31274: kuutusoikeuden suostumuksella vaihtaa elin- osuudesta ja tämän osuuden ylittävältä 31275: koron sen pää:oma-arvoa vastaavaksi pää- osalta saada suoraan vakuutuslaitokselta sille 31276: omaksi. Mikäli vahingoittuneen haitta-aste annettavaa tilitystä vastaan suorittamastaan 31277: myöhemmin vamman pahentumisen takia määrä~tä takaisin, mitä vakuutuslaitoksen on 31278: muuttuu olennaisesti suuremmaksi kuin se työntekijälle maksettava vastaavina korvaus- 31279: haitta-aste, jonka mukaan elinkoron pääoma- erinä vastaavalta ajalta. Työntekijälle vuosi- 31280: arvo laskettiin, olkoon vahingoittuneella oi- loman ajq,].ta annettavm etuja älk()ön kui- 31281: keus saada uudelleen elinkorkoa muuttunei- tenkaan luettako näihin maksuihin.' 31282: den olosuhteiden mukaisesti; k11itenkin on Sama oikeus on· kunnalla saada takaisin 31283: tällöin elinkorosta vähennettävä maksettua va:hingoittuneelle suoritettu ·huoltoapu. 31284: pääoma-arvoa vastaavan elinkoron määrä. Vakuutuslaitoksen tulee antaa työntekijälle 31285: Jos elinkorkoon oikeutetulle annetaan tä- tilitys 1 ja 2 momentin mukaan pidätetyistä 31286: män lain .nojalla sairaalahoitoa, suoritetaan kor-Vauseristä. 31287: elinkorko sen ajalta haitta-asteeseen katBo- 31288: matta täysimääräisenä. 58 §. 31289: Vakuutuslaitos on velvollinen vuosittain 31290: . 20 §. valtiolle suorittamaan erityisen maksun käy- 31291: Jos vahingoittunut saamansa vamman joh- tettäväksi valtiolle yksityisten työnantajien 31292: dosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, töissä sattuvista työtapaturmista johtuvia 31293: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen hen- kustannuksia varten. Maksun suuruuden vah- 31294: kilön hoitoa, voidaan siltä ajalta, minkä sel- vistaa sosiaaliministeriö enintään kolmeksi 31295: laista aVuttomuutta kestää, sanotun hoidon vuodeksi kerallaan. 31296: kuStantamiseksi hänelle antaa avuttomuus- Edellä 1 momentissa mainitun maksun suo- 31297: lisää, joka päivää kohti on enintään 500 rittamiseksi tarpeellinen erä on otettava huo- 31298: markkaa. Tätä lisää ei kuitenkaan anneta mioon vakuutusmaksua määrättäessä. 31299: siltä ajalta, jona vahingoittuneelle annetaan 31300: hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa. 31301: Vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu Tämä laki tulee voimaan päivänä 31302: apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden erityistä kuuta 195 . 31303: 31304: 31305: Laki 31306: tapaturmakorvausten korottamisesta. 31307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 31308: 1 §. 2 §. 31309: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien Korvauksen korotus lasketaan siten, että · 31310: nojalla ja niissä olevien perusteiden mukai- 1) korvauksen perusteena ollut vähentä- 31311: sesti suoritettavat korvaukset maksetaan ko- mätön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä· 2 31312: rotettuina . sen mukaisesti kuin jäljempänä momentissa ·.olevan taulukon osoittamalla 31313: säädetään. kertoimella; 31314: 93 E 687/58 31315: X,19. - 'ra.pä.turmavakUutus. 31316: 31317: 31318: '2) noudattamalla 20 päivänä elokuuta 3 §. 31319: 1'948 annetun tapatilrmavakuu:tuslain elinko- Elinkorkoon avuttomuuden, pitovaatteiden 31320: ron ja huoltoeläkkeen suuruutta koskevia. kuiumisen ja opaskoiran pitämisen >peros- 31321: säännöksiä määrätään uudelleen laskettua teella t'!tlevista lisistä, 'Sairaanhoitona antte't- 31322: vuosityöansiota vastaava elinkorko tai huol- tava:sta korvauksesta, korvauksesta sairaalas- 31323: toeläb; saoloajalta sekä hautausavusta on vohnassa, 31324: -8) näin saadusta määrästä vähennetää:n mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetussa ta- 31325: alikupetäi:oon korvaus; sekä paturmavakuutuslaissa on säädetty. 31326: Korvauksen korotukseksi katsotaan 1 mo- 31327: 4) erotus kerrotaan mentissa tarkoitettu lisä tai korvaus koko- 31328: a) luvulla 0.6, joo elinkoron saa.jan työ- naisuudessaan, milloin tapaturtnan sa:ttumis- 31329: kyyYttöniyys- tai haitta.:aste on enintään 50, he'tkellä voi'l:naSSa olleen lain mukaan 'Sitä tai 31330: mutta vähintaån 30 sadalta; vastaava:hlaista korvausta ei snoriteta, mutta 31331: muussa tapauksessa sen ja aikaisenunan kor- 31332: b) hrvUlla 0.8, jos elinkoron saajan työ- vauksen. erotUB. 31333: kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 'ro, 31334: mutta suurempi kuin 50 sadalta tai milloin 4 §. 31335: h'Uoltoeläke maksetaan muuUe kuin. jäljem- Milloin samalle henkilölle suO'ritetaan elin- 31336: pänä c-kohdassa main.itulle omaisel'J<e; ja korko kahden tai -sitä useamman tapaturman 31337: e} luvuäa 1, jos työkyeyttömyys- tai hait- johdosta, on elinkoron saajalla oikeus koro- 31338: ta-aste on. suurempi kuin 70 sadalta tai mil- tukseen, jos työkyvyttönryys- tai haitta-astei- 31339: loin h:l.loltoeläke maksetaan täysorvolle tahi den yhteismäärä on vähintään 30 sadalta. 31340: ieskl~aim&lle, jolla on tai on ollut tapatur- Sanottu korotus lasketaan työkyvyttömyys- 31341: man sattumisen hetkellä voimassa olleen, 1 ja haittaeasteiden yhteismaarän perusteella 31342: § : ssä tarkoitetun lain nojalla huoltoeläkkeen kuitenkin siten, että, tämän määrän 'ollessa 31343: saamiseen oikeutettu lapsi. sataa suurempi, sen ylimenev'ää osaa ei oteta 31344: !Mcllä. · 1 'inmhentissa tarkoitetut kertoimet huomioon. Elinkoron perusteina olleista vuo- 31345: ovat: · sityöansioista käytetään sitä, joka johtaa 31346: suurimpaan 2 § :n mukaan laskettuun vuosi- 31347: työansioon. 31348: ~atnrma.n Tapatuhnan 31349: l:!attuinis· Kerroin sattttmis· Kerroin 31350: ·aika. aika. 5 §. . 31351: 1898-1905 544 19317 31.9 Jos elinkorko, johon maksetaan tämän lain 31352: 1006 498 1938 30.4 mukaista korotusta, vaihdetaan sitä vastaa- 31353: 190'7 470 1939 29.2 vaksi paäomaksi, ·on myös se määrä, jolla 31354: 1908 452 1940 26.0 elinkorkoa on korotettu, otettava huomioon 31355: 1909 447 1941 20.9 pääoma-arvoa määrättäessä. 31356: 1910 426 1942 16.5 Uuteen avioliittoon menneelle leskelle tule- 31357: 1911 419 1943 14.1 vaa kertakaikkista suoritusta määrättäessä on 31358: 1912 404 1944 12.2 huoltoeläkkeen korotus niin ikään otettava 31359: 1913 387 1945 6.57 huomioon. 31360: 1914 374 1946 4.81 31361: 1915 321 1947 3.57 6 §. 31362: 1916 242 1948 2.43 Jos tätä lakia soveltaen lasketun korvauk- 31363: 1917 159 1949 2,29 sen määrä on pienempi ennen tämän lain 31364: 1918 118 1950 1.91 voimaanturoa annettujen määräysten mukai- 31365: 1919 86.2 1951 1;41 sella kalliinajaniisällä korotetun korvauksen 31366: 1920 50.7 1952 1.36 määrää, maksetaan tämän lain mukaisena ko- 31367: 1921 44.7 1953 1.34 rotuksena kalliinajanlisää vastaava määrä. 31368: 1922 43.0 1954 1.31 31369: 1923 40.7 1955 1.26 7 '§. 31370: 1924 39.5 1956 1.12 Tämän lain mukaiset korotukset suorite- 31371: 1925-193-5 37.9 1957 1.06, taan asianomaisten vakuutuSlaitosten viO:ityk- 31372: 1936 36.3 sellä. 31373: X,19. - .Ala.nk:o ym. 789 31374: 31375: Korvausten korotuksista vakuutusyhtiölle tapaturmakorvauksista, koskee myös tämän 31376: johtuvia vuotuisia menoja varten on tarpeel- lain mukaisia korvausten korotuksia. 31377: linen erä otettava huomioon tapaturmava- 31378: kuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvelvolli- 10 ·§. 31379: sen työnantajan suoritettavaa vakuutusmak- Milloin eri vakuutuslaitokset suorittavat 31380: sua määrättäessä. elinkoron samalle henkilölle kahden tai sitä 31381: useamman tapaturman johdosta, on elinko- 31382: 8 §. ron korotuksen jako vakuutuslaitosten kesken 31383: Jollei vahingoittuneen korvauksen määrää- suoritettava sosiaaliministeriön määräämien 31384: misen perusteena olleen vuosityöansion vä- perusteiden mukaan. 31385: hentämätöntä määrää taikka hänen työky- Korvausten korotusten kustantamiseksi 31386: vyttömyysastettaan ole siinä päätöksessä vah- kannettujen maksujen perimisperusteet ja 31387: vistettu, jolla elinkorko tai huoltoeläke on maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kesken vah- 31388: myönnetty, tulee vakuutuslaitoksen vahvis- vistaa sosiaaliministeriö. 31389: taa ne korvausten korotusta määrätessään 31390: noudattamalla tapaturman sattumisen het- 31391: kellä voimassa olleen lain säännöksiä; 11 §. 31392: Vakuutuslaitoksen 1 momentissa tarkoite- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 31393: tussa asiassa antamasta päätöksestä saadaan töönpanosta antaa tarvittaessa sosiaaliminis- 31394: valittaa vakuutusoikeuteen siinä järjestyk- teriö. 31395: sessä, kuin tapaturmavakuutuslaissa on sää- 31396: detty muutoksenhausta vakuutuslaitosten 31397: vastaavissa asioissa antamista päätöksistä. Tämä laki tulee voimaan pa1vana 31398: Samassa järjestyksessä saadaan valittaa va- kuuta 195 , ja sillä kumotaan valtioneuvos- 31399: kuutusoikeuteen vakuutuslaitoksen antamasta ton 27 päivänä tammikuuta 1949 kalliin- 31400: päätöksestä, joka koskee 3 § :ssä tarkoitet- ajaniisien maksamisesta tapaturmakorvauk- 31401: tua lisää tai korvausta. siin antama päätös (66/49) sellaisena kuin 31402: se on muutettuna valtioneuvoston 28 päivänä 31403: 9 §. kesäkuuta 1956 antamassa päätöksessä 31404: Mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetun (420/56). 31405: tapaturmavakuutuslain 61 § :ssä säädetään 31406: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 31407: 31408: Kustaa Alanko. Sulo Hostila. Eetu Karjalainen. 31409: Arvo Tuominen. Valto Kii.kelä. Lempi Lehto. 31410: Kalle Matilainen. Veikko Helle. Varma K. Turunen. 31411: Arvo Ahonen. Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. 31412: Lars Lindeman. 0. Lindblom. Edvard Pesonen. 31413: Georg Eriksson. Veikko Kokkola. Juho Karvonen. 31414: Väinö Tikka.oja. Vilho. Väyrynen. Eino Raunio. 31415: Elis Manninen. :Rafael Paasio~ Anni Flinck. 31416: 740 31417: 31418: X,20. - Lak.al. N: o 102. 31419: 31420: 31421: 31422: 31423: Heinonen ym.: Ehdotukset laeiksi tapaturmavakuutuslain 31424: muuttamisesta ja tapaturmakorvausten korottamisesta. 31425: 31426: 31427: Eduskunnalle. 31428: 31429: Maaliskuun 17 päivänä 1957 antoi hallitus Kun eduskunta kuitenkin päätti kesäkuun 31430: eduskunnalle esityksen, joka sisälsi ehdotuk- 20 päivänä 1958 työnsä, jäivät nämä laki- 31431: set laiksi tapaturmavakuutuslain muuttami- esitykset käsittelemättä, jolloin esitykset rau- 31432: sesta ja laiksi tapaturmakorvausten korotta- kesivat. 31433: misesta. Hallituksen esityksen samoinkuin työväen- 31434: En,sinmainitussa esityksessä muutokset koh- asiainvaliokunnan mietinnön perusteluissakin 31435: distuivat pääasiallisesti korvausjärjestelmään on esitetty ne yksityiskohtaiset näkökohdat, 31436: ja jälkimmäisessä nykyisin voimassa olevien joiden mukaisesti lakien käytäntöön sovellut- 31437: kalliinpaikanlisien korvaamiseen uudella te- taminen tulisi nykyistä paremmin tyydyttä- 31438: hostetulla järjestelmällä, joka olisi merkinnyt mään lain piiriin kuuluvia henkilöitä. 31439: myös korvausten y}ldenmukaistumista. . Viitaten vuoden 1957 valtiopäivillä anne- 31440: . Työväenasiainvaliokunta, kuultuaan eri mi- tun. hallituksen esityksen n: o 19 sekä tätä 31441: nisteriöiden ja vakuutusyhtiöiden sekä inva- esitystä koskevan työväenasiainvaliokunnan 31442: liidi(m keskusjärjestöjen nimeämiä asiantun- mietinnön n:o 12 perusteluihin, ehdotamme 31443: tijoita, hyväksyi edellä mainitut hallituksen kunnioittaen, 31444: esitykset pienin muutoksin toukokuun 20 päi- 31445: vänä 1958. , että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 31446: vat lakiehdotukset: 31447: 31448: 31449: Laki 31450: tapaturmavakuutusla.in muuttamisesta. 31451: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa- 31452: turmavakuutuslain (608/48) 10, 16, 18, 19, 20 ja 26 §, näistä 18 § sellaisena kuin se 31453: on 16 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa iaissa (286/50), näin kuuluviksi: 31454: 10 §. vataan tämän lain mukaisesti valtion va- 31455: Työnantaja on vapaa vakuuttamisvelvolli- roista, ottaen huomioon 12 § : n 2 ja 5 mo- 31456: suudesta, kunnes hänen kalenterivuoden mentin säännökset. 31457: aikana teettämiensä työpäivien lukumäärä 31458: on enemmän kuin 12. Myös sellainen työn- 16 §. 31459: antaja, joka ei ole yhteisö tai säätiö ja jota Päivärahan, elinkoron ja huoltoeläkkeen 31460: viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa suuruus määräytyy vahingoittuneen vuosi- 31461: on verotettu enintään sadankahdenkymme- työansiosta siten, että 31462: nentuhannen markan tuloista, on vapaa 1) päiväraha vahingoittuneelle, jolla ei ole 31463: vakuuttamisvelvollisuudesta, kunnes hänen omaisia, on vuosityöansion 600: s osa, ja va- 31464: vuoden aikana teettämiensä työpäivien luku- hingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450: s 31465: määrä on enemmän kuin kolmekymmentä. osa; 31466: Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnanta- 2) elinkorko, kun vahingoittuneella ei ole 31467: jan työntekijälle sattunut työtapaturma kor- omaisia, on 60 sadalta vuosityöansiosta; sekä 31468: X,20. - Heinonen ym. 741 31469: 3) huoltoeläke leskelle tai täysorvolle on 30 myös ikä, sukupuoli, uuteen ammattiin siir- 31470: sadalta ja lapselle tai muulle omaiselle 15 tymismahdollisuudet ja muut asiaan vaikut- 31471: sadalta vuosityöansiosta. tavat seikat, pidettävä yleensä poikkeuksel- 31472: Hautausapu on 45 000 markkaa vuosityö- lisen suurena tai pienenä. 31473: ansion ollessa 300 000 markkaa pienempi, Jos vahingoittnneella tapaturman sattuessa 31474: 65 000 markkaa .vuosityöansion ollessa oli ja edelleen on omaisia, lisätään hänen 31475: 550 000 markkaa pienempi, mutta vähintään täydennyskorkoaan kolmellakymmenellä sa- 31476: 300 000 markkaa, sekä 85 000 markkaa vuosi- dalta yhdestä omaisesta ja, jos heitä on 31477: työansion ollessa vähintään 550 000 markkaa. useampia, kahdellakymmenellä sadalta jokai- 31478: Korvausta laskettaessa pyöristetään vuosi- sesta hänellä sen lisäksi olevasta omaisesta, 31479: työansio lähimmäksi 50 000 markalla tasan- kuitenkin enintään täydennyskoron kaksin- 31480: jaolliseksi määräksi. Pyöristyksen ollessa kertaiseen määrään asti. 31481: mahdollinen molempiin suuntiin, suoritetaan 19 §. 31482: pyöristys ylöspäin. Vuosityöansion ollessa Elinkorkoa on annettava vahingoittuneelle 31483: 150 000 markkaa pienempi, korotetaan se ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun päi- 31484: kuitenkin 150 000 markaksi. Jos vuosityö- värahan maksaminen on päättynyt, taikka, 31485: ansio on suurempi kuin 1 000 000 markkaa, jollei päivärahaa ole lainkaan suoritettu, 31486: ei ylimenevää osaa oteta huomioon. siitä ajankohdasta lukien, jolloin tapatur- 31487: masta aiheutunut vamma on parantunut tai 31488: siitä johtunut sairaus päättynyt, viimeistään 31489: 18 §. kuitenkin yhden vuoden kuluttua tapatur- 31490: Elinkoron muodostavat peruskorko ja täy- mapäivästä lukien. 31491: dennyskorko. Elinkorkoa ei kuitenkaan suoriteta, jos 31492: Peruskorko on haitta-asteen osoittama osa 18 § :n 2 momentissa tarkoitettu lopullisesti 31493: 16 §: ssä mainitun elinkoron puolikkaasta. vahvistettu haitta-aste on pienempi kuin kol- 31494: Haitta-asteella tarkoitetaan lukua, joka osoit- mekymmentä sadalta, mikäli erityisestä syystä 31495: taa, minkä verran vammasta tai sairaudesta ei toisin määrätä. Tällöin tai jos haitta-aste 31496: on katsottava vahingoittuneen sitä ennen val- alenee pienemmäksi kuin kolmeksikymme- 31497: linneeseen tilaan verrattuna yleensä koitu- neksi sadalta, annetaan vahingoittuneelle, 31498: van haittaa. jonka haitta-aste on vähintään kymmenen 31499: Täydennyskorko on enintään puolet 16 sadalta, elinkoron sijasta kertakaikkisena 31500: §: ssä mainitusta elinkorosta. Täydennyskor- korvauksena seuraavat sadannesmäärät 16 § :n 31501: kona annetaan, jos vahingoittuneen haitta- 3 momentissa tarkoitetusta vuosityöansion 31502: aste on vähintään seitsemänkymmentäviisi pyöristetystä määrästä: 31503: sadalta, sen enimmäismäärä ja, jos haitta- 31504: aste on edellä mainittua pienempi, alla ole- Kertakaikkinen korvaus % vuosityö- 31505: Haitta-aste ansiosta, kun vahingoittuneella 31506: van taulukon osoittama osa täydennyakoron % ei ole omaisia on omaisia 31507: enimmäismäärästä, kuitenkin niin, ettei va- 10-14 9 12 31508: hingoittuneelle, jonka haitta-aste on pienempi 15-19 18 24 31509: kuin kolmekymmentä sadalta, täydennyakor- 20-24 30 40 31510: koa anneta. 25-29 45 60 31511: Haitta- Täydennys- Haitta- Täydennys- 31512: aste% korko aste% korko Siinä tapauksessa, että vahingoittuneen 31513: 30-34 1/10 50-54 5/10 haitta-aste myöhemmin määrätään vähintään 31514: 35-39 2/10 55-59 6/10 kolmeksikymmeneksi sadalta, saakoon hän 31515: 40-44 3/10 60-64 7/10 kertasuorituksesta huolimatta elinkoron vä- 31516: 45-49 4/10 65-69 8/10 hentämättömänä siitä ajankohdasta alkaen, 31517: 7Q.-74 9/10 jolloin haitta-aste on katsottava muuttu- 31518: neeksi, ei kuitenkaan ennen kuin kertasuori- 31519: Kuitenkin voidaan haitta-asteesta riippu- tuksesta on kulunut kolme vuotta tai erityi- 31520: matta harkinnan mukaan määrätä, onko ja sestä syystä määrätty lyhyempi aika. 31521: minkä verran täydennyakorkoa annettava, Jos suoritettava elinkorko on pienempi 31522: jos vamman vaikutusta ansiokykyyn on va- kuin kolmekymmentä sadalta 16 §: ssä sano- 31523: hingoittuneen ammatissa, huomioon ottaen tusta elinkorosta, saakoon elinkoron saaja 31524: 742 X,20. - 'l'apa.turma.vakuutus. 31525: 31526: 31527: vakuutusoikeuden suostumuksella vaihtaa kulumista tai jolla on opaskoira, voidaan 31528: elinkoron sen pääoma-arvoa vastaavaksi pää- antaa lisäkorvauksena enintään 100 markkaa 31529: omaksi. Mikäli vahingoittuneen haitta-aste päivältä. 31530: myöhemmin vamman pahentumisen takia 31531: muuttuu olennaisesti suuremmaksi kuin se 26 §. 31532: haitta-aste, jonka mukaan elinkoron pääoma- Jos työnantaja on sen työsuhteen perus- 31533: arvo laskettiin, olkoon vahingoittuneella oi- teella, johon sisältyvässä työssä tapaturma 31534: keus saada uudelleen elinkorkoa muuttunei- sattui, maksanut työntekijälle sellaiselta 31535: den olosuhteiden mukaisesti; kuitenkin on ajalta palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja, 31536: tällöin elinkorosta vähennettävä maksettua jolta tämän lain mukaan annetaan korvausta, 31537: pääoma-arvoa vastaavan elinkoron määrä. on työnantajalla oikeus vähentää se 12 § : n 31538: Jos elinkorkoon oikeutetulle annetaan tä- mukaisesta hänen suoritettavastaan korvaus- 31539: män lain nojalla sairaalahoitoa, suoritetaan osuudesta ja tämän osuuden ylittävältä osalta 31540: elinkorko sen ajalta haitta-asteeseen katso- saada suoraan vakuutuslaitokselta sille an- 31541: matta täysimääräisenä. nettavaa tilitystä vastaan suorittamastaan 31542: määrästä takaisin, mitä vakuutuslaitoksen on 31543: 20 §. työntekijälle maksettava vastaavina korvaus- 31544: Jos vahingoittunut saamansa vamman joh- erinä vastaavalta ajalta. Työntekijälle vuosi- 31545: dosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, loman ajalta annettavia etuja älköön kuiten- 31546: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen hen- kaan luettako näihin maksuihin. 31547: kilön hoitoa, voidaan siltä ajalta, minkä sel- Sama oikeus on kunnalla saada takaisin 31548: laista avuttomuutta kestää, sanotun hoidon vahingoittuneelle suoritettu huoltoapu. 31549: kustantamiseksi hänelle antaa avuttomuus- V akuutualaitoksen tulee antaa työntekijälle 31550: lisää, joka päivää kohti on enintään 500 tilitys 1 ja 2 momentin mukaan pidätetyistä 31551: markkaa. Tätä lisää ei kuitenkaan anneta korvauseristä. 31552: siltä ajalta, jona vahingoittuneelle annetaan 31553: hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa. 31554: Vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu Tämä laki tulee voimaan päivänä 31555: apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden erityistä kuuta 195 . 31556: 31557: 31558: 31559: 31560: Laki 31561: ta.paturma.korva.usten korottamisesta. 31562: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 31563: 1 §. siä määrätään uudelleen laskettua vuosityö- 31564: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien ansiota vastaava elinkorko tai huoltoeläke; 31565: nojalla ja niissä olevien perusteiden mukai- 3) näin saadusta määrästä vähennetään 31566: sesti suoritettavat korvaukset maksetaan ko- alkuperäinen korvaus; sekä 31567: rotettuina sen mukaisesti kuin jäljempänä 4) erotus kerrotaan 31568: säädetään. 31569: a) luvulla 0.4, jos elinkoron saajan työ- 31570: 2 §. kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 50, 31571: Korvauksen korotus lasketaan siten, että mutta vähintään 30 sadalta; 31572: 1) korvauksen perusteena ollut vähentä- b) luvulla 0.6, jos elinkoron saajan työ- 31573: mätön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä 2 kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 70, 31574: momentissa olevan taulukon osoittamalla ker- mutta suurempi kuin 50 sadalta tai milloin 31575: toimella; huoltoeläke maksetaan muulle kuin jäljem- 31576: 2) noudattamalla 20 päivänä elokuuta 1948 pänä e-kohdassa mainitulle omaiselle; ja 31577: annetun tapaturmavakuutuslain elinkoron ja c) luvulla 1, jos työkyvyttömyys- tai 31578: huoltoeläkkeen suuruutta koskevia säännök- haitta-aste on suurempi kuin 70 sadalta tai 31579: :X,20.. - H.~J!.~n.en ym. 748 31580: 31581: milloin huoltoeläke maksetaan täysorvolle 3 §. 31582: tahi leskivaimolle, jolla on tai on ollu.t tapa. Eli.nkorkoon avuttomuuden, pitovaatteiden 31583: turman sattumisen hetkellä voimassa olleen, kulw;uisen ja opaskoiran pitämisen perus" 31584: 1 §: ssä tarkoitetun lain nojalla huoltoeläk- teella tulevista Usistä, sairaanhoitona annet- 31585: keen saamiseen oikeutettu lapsi. tavasta korvauksesta, korvauksesta s~iraa 31586: Edellä 1 momentissa tarkoitetut kertoimet lassaoloajalta sekä hautausavusta on voi- 31587: ovat: massa, mitä 20 päivänä elokuuta 1948 anne- 31588: tussa tapaturmavakuutuslaissa on säädetty. 31589: 'Papaturman sattumiaaika Kerroin Korvauksen korotukseksi katsotaan 1 :plo- 31590: 1898-1905 ......... . 524 mentissa tarkoitettu lisä tai korvaus kokonai- 31591: 1906 ............... . 480 suudessaan, milloin tapaturman sattullluihet- 31592: 1907 ............... . 453 kellä voimassa olleen l1,1.in muk~n sitä tai 31593: 1908 ............... . 435 v~ta,avanlaista korvausta, ei suoriteta,, mutta 31594: 1909 ............... . 431 muussa tapauksessa sen ja aikaise!ll:plan kQJ.'- 31595: 1910 ............... . 410 vauksen erotus. 31596: 1911 ............... . 404 4 §. 31597: 1912 ............... . 389 Milloin samalle henkilölle suoritetaan elin- 31598: 1913 ............... . 373 korko kahden tai sitä useamman tapaturman 31599: 1914 ............... . 360 johdosta, on elinkoron saajalla oikeus koro- 31600: 1915 .........•...... 309 tukseen, jos työkyvyttövyys- tai haitta-astei- 31601: 1916 ............... . 233 den yhteismäärä on vähintään 30 · sadalta. 31602: 1917 ............... . 153 Sanottu korotus lasketaan työkyvyttömyys- 31603: 1918 ............... . 114 ja haitta-asteiden yhteismäärän perusteella 31604: 1919 ............... . 83.0 kuitenkin siten, että, tämän määrän ollessa 31605: 1920 ............... . 48,8 sataa suurempi, sen ylimenevää osaa ei oteta 31606: 1921 ............... . 43.1 huomioon. Elinkoron perusteina olleista 31607: 1922 ............... . 41.4 vuosityöansioista käytetään sitä, joka johtaa 31608: 1923 ............... . 39.2 suurimpaan 2 § : n mukaan laskettuun vuosi- 31609: 1924 ............... . 38.1 työansioon. 31610: 1925-1935 ......... . 36.5 31611: 1936 ............... . 35.0 5 §. 31612: 1937 ............... . 30.7 Jos elinkorko, johon maksetaan tämän lain 31613: 1938 ............... . 29.3 mukaista korotusta~ vaihdetaan sitä vastaa- 31614: 1939 ............... . 28.1 vaksi pääomaksi, on myös se määrä, jolla 31615: 1940 ............... . 25.0 elinkorkoa on korotettu, . otettava !tuomioon 31616: 1941 ............... . 20.1 pääoma-arvoa määrättäe.s.Sä. · 31617: 1942 ............... . 15.9 Uuteen avioliittoon :menne.elle l~elle tu- 31618: 1943 ............... . 13.6 levaa kertakaikkista suoritusta mäirättäessä 31619: 1944 ............... . 11.8 on huoltoeläkkeen korotus niin ikään otettava 31620: 1945 ............... . 6.33 huomioon. 31621: 1946 ............... . 4.63 31622: 1947 ............... . 3.44 6 §. 31623: 1948 ............... . 2.34 Jos tätä lakia soveltaen lasketun korvauk- 31624: 1949 ............... . 2.21 sen määrä on pienempi ennen tämän lain 31625: 1950 ............... . 1.84 voimaantuloa annettujen määräysten mukai- 31626: 1951 ............... . 1.36 sella kalliinajaniisällä korotetun korvauksen 31627: 1952 ............•... 1.31 määrää, maksetaan tämän lain mukaisena ko- 31628: 1953 ............... . 1.29 rotuksena kalliinajanlisää vastaava määrä. 31629: 1954 ............... . 1.26 31630: 1955 ............... . 1.21 7 §. 31631: 1956 ............... . 1.08 Tämän lain mukaiset korotukset suorite- 31632: 1957 ............... . 1.06 taan asianomaisten vakuutuslaitosten välityk- 31633: 1958 ............... . 1.00 sellä. 31634: 744 X,20. - Ta.patunna.vakuutus. 31635: 31636: 31637: Korvausten korotuksista vakuutusyhtiölle tapaturmakorvauksista, koskee myös tämän 31638: johtuvia vuotuisia menoja varten on tarpeel- lain mukaisia korvausten korotuksia. 31639: linen erä otettava huomioon tapaturma- 31640: vakuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvelvolli- 31641: sen työnantajan suoritettavaa vakuutusmak- 10 §. 31642: sua määrättäessä. Milloin eri vakuutuslaitokset suorittavat 31643: elinkoron samalle henkilölle kahden tai sitä 31644: 8 §. useamman tapaturman johdosta, on elinkoron 31645: Jollei vahingoittuneen korvauksen määrää- korotuksen jako vakuutuslaitosten kesken 31646: misen perusteena olleen vuosityöansion vä- suoritettava sosiaaliministeriön määräämien 31647: hentämätöntä määrää taikka hänen työkyvyt- perusteiden mukaan. 31648: tömyysastettaan ole siinä päätöksessä vahvis- Korvausten korotusten kustantamiseksi 31649: tettu, jolla elinkorko tai huoltoeläke on kannettujen maksujen perimisperusteet ja 31650: myönnetty, tulee vakuutuslaitoksen vahvis- maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kesken 31651: taa ne korvausten korotusta määrätessään vahvistaa sosiaaliministeriö. 31652: noudattamalla tapaturman sattumisen het- 31653: kellä voimassa olleen lain aäännöksiä. 11 §. 31654: Vakuutuslaitoksen 1 momentissa tarkoite- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 31655: tussa asiassa antamasta päätöksestä saadaan töönpanosta antaa tarvittaessa sosiaaliminis- 31656: valittaa vakuutusoikeuteen siinä järjestyk- teriö. 31657: sessä, kuin tapaturmavakuutuslaissa on sää- 31658: detty muutoksenhausta vakuutuslaitosten vas- 31659: taavissa asioissa antamista päätöksistä. Sa- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 31660: massa järjestyksessä saadaan valittaa vakuu- kuuta 195 , ja sillä kumotaan valtioneu- 31661: tusoikeuteen vakuutuslaitoksen antamasta voston 27 päivänä tammikuuta 1949 kalliin- 31662: päätöksestä, joka koskee 3 §: ssä tarkoitettua ajaniisien maksamisesta tapaturmakorvauk- 31663: lisää tai korvausta. siin antama päätös (66/49) sellaisena kuin 31664: se on muutettuna valtioneuvoston 8 päivänä 31665: 9 §. toukokuuta 1958 antamassa päätöksessä 31666: :Mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetun (210/58). 31667: tapaturmavakuutuslain 61 §: ssä säädetään 31668: 31669: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 31670: 31671: Vappu Heinonen. Eino Raunio. Toivo Kujala. 31672: Impi Lukkarinen. Anni Flinck Rainer Virtanen. 31673: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen. Mikko Hult. 31674: Ensio Partanen. K. F. Haapasalo. Arvo Sävelä. 31675: Sylvi Siltanen. 31676: 745 31677: 31678: X,21. - Lakal. N: o 103. 31679: 31680: 31681: 31682: 31683: Prunnila ym..: Ehdotukset laiksi tapaturmavakuutuslain 31684: muuttamisesta ja laiksi tapaturmakorvausten korottami- 31685: sesta. 31686: 31687: 31688: Eduskunnalle. 31689: 31690: Vuoden 1957 maaliskuussa jätettiin edus- - 31691: seen sisältyi eräitä merkitykseltään vähäisinä 31692: kunnalle silloisen hallituksen esitys tapa- pidettäviä muista syistä välttämättömiksi 31693: turmavakuutuslainsäädäntöä koskeviksi muu- osoittautuneita muutosehdotuksia. Ammatti- 31694: toksiksi. Esitykseen sisältyi ehdotukset laiksi valiokuntana työväenasiainvaliokunta sai suo- 31695: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja ritetuksi esityksen valmistelevan käsittelyn 31696: laiksi tapaturmakorvausten korottamisesta. loppuun. Muutosten vakuutusvelvollisille ai- 31697: Esityksen pääsisältö oli, että eri aikoina heuttamista lisämenoista valiokunta hankki 31698: myönnetyt ja vain kalliinajanlisillä jossain valtiovarainvaliokunnan selvityksen. Työkau- 31699: määrin tasoitetut tapaturmakorvaukset koro- den päättymisen vuoksi eduskunta ei kuiten- 31700: tettaisiin nykyistä rahanarvoa vastaaviksi, kaan saanut käsitellyksi esitystä loppuun 31701: niin ettei sillä seikalla, onko tapaturma sat- asti ja se raukesi. Asia kuitenkin on edelleen 31702: tunut esimerkiksi 20-luvulla tai 50-luvulla, ajankohtainen, jonka vuoksi ehdotamme, 31703: olisi minkäänlaista vaikutusta korvausten 31704: suuruuteen, jos .korvauksen saajat muuten että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 31705: vammansa ja muiden seikkojen puolesta ovat vat lakiehdotukset: 31706: täysin toisiinsa verrattavissa. Lisäksi esityk- 31707: 31708: 31709: 31710: Laki 31711: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta. 31712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa- 31713: turmavakuutuslain (608/48) 10,. 16, 18, 19, 20 ja 26 §, näistä 18 § sellaisena kuin se 31714: on 16 päivänä kesäkuuta 1950 annetussa laissa (286/50), näin kuuluviksi: 31715: 10 §. korvataan tämän lain mukaisesti valtion va- 31716: Työnantaja on vapaa vakuuttamisvelvolli- roista, ottaen huomioon 12 § : n 2 ja 5 mo- 31717: suudesta, kunnes hänen vuoden aikana teettä- mentin säännökset. 31718: miensä työpäivien lukumäärä on enemmän 31719: kuin 12. Myös sellainen työnantaja, joka ei 16 §. 31720: ole yhteisö tai säätiö ja jota viimeksi toimi- Päivärahan, elinkoron ja huoltoeläkkeen 31721: tetussa kunnallisverotuksessa on verotettu suuruus määräytyy vahingoittuneen vuosi- 31722: enintään sadankahdenkymmenentuhannen työansiosta siten, että 31723: markan tuloista, on vapaa vakuuttamisvel- 1) päiväraha vahingoittuneelle, jolla ei ole 31724: vollisuudesta, kunnes hänen vuoden aikana omaisia, on vuosityöansion 600: s osa, ja va- 31725: teettämiensä työpäivien lukumäärä on enem- hingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450: s 31726: män kuin kolmekymmentä. osa; 31727: Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnan- 2) elinkorko, kun vahingoittuneella ei ole 31728: tajan työntekijälle sattunut työtapaturma omaisia, on 60 sadalta vuosityöansiosta; sekä 31729: 94 E 687/58 31730: 746 X,21. - Tapaturmavakuutus. 31731: 31732: 31733: 3) huoltoeläke leskelle tai täysorvolle on Kuitenkin voidaan haitta-asteesta riippu- 31734: 30 sadalta ja lapselle tai muulle omaiselle matta harkinnan mukaan määrätä, onko ja 31735: 15 sadalta vuosityöansiosta. minkä verran täydennyakorkoa annettava, 31736: Hautausapu on 50 000 markkaa. jos vamman vaikutusta ansiokykyyn on va- 31737: Milloin kuolemaan johtanut työtapaturma hingoittuneen ammatissa, huomioon ottaen 31738: on sattunut ulkomailla, voidaan hautausapua myös ikä, sukupuoli, uuteen ammattiin siir- 31739: edellä mainitusta enimmäismäärästä poiketen tymismahdollisuudet ja muut asiaan vaikut- 31740: maksaa todellisten ja kohtuullisina pidettä- tavat seikat, pidettävä yleensä poikkeukselli- 31741: vien hautauskustannusten mukaisesti. sen suurena tai pienenä. 31742: Korvausta laskettaessa pyöristetään vuosi- Jos vahingoittuneella tapaturman sattuessa 31743: työansio lähimmäksi 20 000 markalla tasan oli ja edelleen on omaisia, lisätään hänen 31744: jaolliseksi määräksi vuosityöansion ollessa täydennyskorkoaan kolmellakymmenellä sa- 31745: 400 000 markkaa pienempi, mutta muutoin dalta yhdestä omaisesta ja, jos heitä on 31746: lähimmäksi 50 000 markalla tasan jaolliseksi useampia, kahdellakymmenellä sadalta jokai- 31747: määräksi. •pyöristyksen ollessa mahdollinen sesta hänellä sen lisäksi olevasta omaisesta, 31748: molempiin suuntiin, suoritetaan pyöristys kuitenkin enintään täydennyakoron kaksin- 31749: ylöspäin. Vuosityöansion ollessa 200 000 kertaiseen määrään asti. 31750: markkaa pienempi, korotetaan se kuitenkin Kaksikymmentäyksi vuotta täyttäneellä 31751: 200 000 markaksi. Jos vuosityöansio on suu- elinkoronsaajalla, joka ei työskentele oppiak- 31752: rempi kuin 1 000 000 markkaa, ei ylimenevää seen jotakin ammattia, älköön kuitenkaan 31753: osaa oteta huomioon. olko oikeutta suurempaan elinkorkoon, kuin 31754: mitä hänen vuosityöansionsa on ollut. 31755: 18 §. 31756: Elinkoron muodostavat peruskorko ja täy- 19 §. 31757: dennyskorko. Elinkorkoa on annettava vahingoittuneelle 31758: Peruskorko on haitta-asteen osoittama osa ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun päi- 31759: 16 § :ssä mainitun elinkoron puolikkaasta. värahan maksaminen on päättynyt, taikka, 31760: Haitta-asteella tarkoitetaan lukua, joka osoit- jollei päivärahaa ole lainkaan suoritettu, siitä 31761: taa, minkä verran vammasta tai sairaudesta ajankohdasta lukien, jolloin tapaturmasta 31762: on katsottava vahingoittuneen sitä ennen aiheutunut vamma on parantunut tai siitä 31763: vallinneeseen tilaan verrattuna yleensä koi- johtunut sairaus päättynyt, viimeistään kui- 31764: tuvan haittaa. tenkin yhden vuoden kuluttua tapaturma- 31765: Täydennyskorko on enintään puolet 16 § : ssä päivästä lukien. 31766: mainitusta elinkorosta. Täydennyskorkona Jos 18 § :n 2 momentissa tarkoitettu lopul- 31767: annetaan, jos vahingoittunee:p. haitta-aste on lisesti vahvistettu haitta-aste on pienempi 31768: vähintään seitsemänkymmentäviisi sadalta, kuin kolmekymmentä sadalta, saakoon elin- 31769: sen enimmäismäärä ja, jos haitta-aste on korkoon oikeutettu vaihtaa sen kertakaikki- 31770: edellä mainittua pienempi, alla olevan taulu- seen korvaukseen. Tällöin tai jos haitta-aste 31771: kon osoittama osa. täydennyakoron enimmäis- alenee pienemmäksi kuin kolmeksikymme- 31772: määrästä, kuitenkin niin, ettei vahingoittu- neksi sadalta, annetl!An vahingoittuneelle, 31773: neelle, jonka haitta-aste on pienempi kuin jonka haitta-aste on vähintään kymmenen 31774: kolmekymmentä sadalta, täydennyakorkoa sadalta, elinkoron sijasta kertakaikkisena 31775: anneta. korvauksena seuraavat sadannesmäärät 16 §: n 31776: Haitta-aste % Täydennyakorko 3 momentissa ta,.rkoitetusta vuosityöansion 31777: 30--34 ................ 1/10 pyöristetystä määrästä: 31778: 35-39 . . . . . . . . . . . . . . . . 2/10 Kertakaikkinen korvaus % 31779: 40--44 ................ 3/10 vuosityöansiosta kun vahin· 31780: 45--49 ................ 4/10 Haitta-aste % goitt~neella 31781: 50--54 ................ 5/10 ei ole Qmaisia on omaisia 31782: 55--59 ................ 6/10 10--14 .......... 13 17 31783: 60--64 .. .. . .. . .. .. .. . . 7/10 15--19 ·········· 26 34 31784: 65--69 ················ 8/10 20--24 ·········· 47 62 31785: 70--74 . . . . . . . . . . . . . . . . 9/10 25--29 ·········· 68 90 31786: X,21.- Prumlila. ym. 747 31787: 31788: Siinä tapauksessa, että vahingoittuneen kustantamiseksi hänelle antaa avuttomuus- 31789: haitta-aste myöhemmin määrätään vähintään lisää, joka päivää kohti on enintään 500 31790: kolmeksikymmeneksi sadalta, saakoon hän markkaa. Tätä lisää ei kuitenkaan anneta 31791: kertasuorituksesta huolimatta elinkoron vä- siltä ajalta, jona vahingoittuneelle annetaan 31792: hentämättömänä siitä ajankohdasta alkaen, hoitoa sairaalassa tai muussa laitoksessa. 31793: jolloin haitta-aste on katsottava muuttu- Vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu 31794: neeksi, ei kuitenkaan ennen kuin kertasuori- apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden erityistä 31795: tuksesta on kulunut kolme vuotta tai erityi- kulumista tai jolla on opaskoira, voidaan 31796: sestä syystä määrätty lyhyempi aika. antaa lisäkorvauksena enintään 100 markkaa 31797: Jos suoritettava elinkorko on pienempi päivältä. 31798: kuin kolmekymmentä sadalta 16 §: ssä sano- 26 §. 31799: tusta elinkorosta, saakoon elinkoron saaja Jos työnantaja on sen työsuhteen perus- 31800: vakuutusoikeuden suostumuksella vaihtaa teella, johon sisältyvässä työssä tapaturma 31801: elinkoron sen pääoma-arvoa vastaavaksi pää- sattui, maksanut työntekijälle sellaiselta 31802: omaksi. Mikäli vahingoittuneen haitta-aste ajalta palkkaa, ennakkoa tai muita maksuja, 31803: myöhemmin vamman pahentumisen takia jolta tämän lain mukaan annetaan korvausta, 31804: muuttuu olennaisesti suuremmaksi kuin se on työnantajana oikeus vähentää se 12 §: n 31805: haitta.aste, jonka mukaan elinkoron pääoma- mukaisesta hänen suoritettavastaan korvaus- 31806: arvo laskettiin, olkoon vahingoittuneella oi- osuudesta ja tämän osuuden ylittävältä 31807: keus saada uudelleen elinkorkoa muuttunei- osalta saada suoraan vakuutuslaitokselta sille 31808: den olosuhteiden mukaisesti; kuitenkin on annettavaa tilitystä vastaan suorittamastaan 31809: tällöin elinkorosta vähennettävä. maksettua määrästä takaisin, mitä vakuutuslaitoksen on 31810: pääoma-arvoa vastaavan elinkoron määrä. työntekijälle maksettava vastaavina korvaus- 31811: Jos elinkorkoon oikeutetulle annetaan tä- erinä vastaavalta ajalta. Työntekijälle vuosi- 31812: män lain nojalla sairaalahoitoa, suoritetaan loman ajalta annettavia etuja älköön kuiten- 31813: elinkorkoa sen ajalta haitta-asteeseen katso- kaan luettako näihin maksuihin. 31814: matta täysimääräisenä. Sama oikeus on kunnalla saada takaisin 31815: vahingoittuneelle suoritettu huoltoapu. 31816: 20 §. Vakuutuslaitoksen tulee antaa työntekijälle 31817: Jos vahingoittunut saamansa vamman joh- tilitys 1 ja 2 momentin mukaan pidätetyistä 31818: dosta on joutunut niin avuttomaan tilaan, korvauseristä. 31819: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen hen- 31820: kilön hoitoa, voidaan siltä ajalta, minkä sel- Tämä laki tulee voimaan päivänä 31821: laista avuttomuutta kestää, sanotun hoidon kuuta 195 • 31822: 31823: 31824: 31825: 31826: Laki 31827: tapaturmakorvausten korottamisesta. 31828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 31829: 1 §. momentissa olevan taulukon osoittamalla 31830: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien kertoimella; 31831: nojalla ja niissä olevien perusteiden mukai- 2) noudattamalla 20 päivänä elokuuta 31832: sesti suoritettavat korvaukset maksetaan ko- 1948 annetun tapaturmavakuutuslain elin- 31833: rotettuina sen mukaisesti kuin jäljempänä koron ja huoltoeläkkeen suuruutta koskevia 31834: säädetään: säännöksiä määrätään uudelleen laskettua 31835: vuosityöansiota vastaava elinkorko tai huolto- 31836: 2 §. eläke; 31837: Korvauksen korotus lasketaan siten, että 3) näin saadusta määrästä vähennetään 31838: 1) korvauksen perusteena ollut vähentä- alkuperäinen korvaus; sekä 31839: miitön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä 2 4) erotus kerrotaan 31840: 748 :X:,2L - TapatUrmavakuutus. 31841: 31842: 31843: a) luvulla 0.4, jos elinkoron saajan työ- 1950 .................. 1.91 31844: kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 50, 1951 .................. 1.41 31845: mutta vähintään 30 sadalta; 1952 .................. 1.36 31846: b) luvulla 0.6, jos elinkoron saajan työ~ 1953 .................. 1.34 31847: kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 70, 1954 .................. ·1.31 31848: mutta suurempi kuin 50 sadalta tai milloin 1955 .................. 1.26 31849: huoltoeläke .maksetaan muulle kuin jäljem- 1956 .................. 1.12 31850: pänä· c-kohdassa mainitulle omaiselle; ja 1957 .................. 1.06 31851: c) luvulla 1, jos työkyvyttömyys- tai 1958 . .. .. . . . . . . . . ... . . 1.00. 31852: haitta-aste on suurempi kuin 70 sadalta tai 31853: milloin huoltoeläke maksetaan täysorvolle 3 §. 31854: tahi leskivaimolle, jolla on tai· on ollut tapa- Elinkorkoon avuttomuuden, pitovaatteiden 31855: turman sattumisen hetkellä voimassa olleen, kulumisen ja opaskoiran pitämisen perus- 31856: 1 §: ssä tarkoitetun lain nojalla huoltoeläk- teella tulevista lisistä, sairaanhoitona annet- 31857: keen saamiseen oikeutettu lapsi. tavasta korvauksesta, korvauksesta sairaa- 31858: Edellä 1 momentissa tarkoitetut kertoimet lassaoloajalta sekä hautausavusta on voi- 31859: ovat: massa, mitä 20 päivänä elokuuta 1948 anne- 31860: tussa tapaturmavakuutuslaissa on säädetty. 31861: Tapaturman sattumiaaika Kerroin Korvauksen korotukseksi katsotaan 1 mo- 31862: 1898-1905 .... : ...... . 544 mentissa tarkoitettu lisä tai korvaus koko- 31863: 1906 ................. . 498 naisuudessaan, milloin tapaturman sattumis- 31864: 1907 ................. . 470 hetkellä voimassa olleen lain mukaan sitä tai 31865: 1908 ................. . 452 vastaavanlaista korvausta ei suoriteta, mutta 31866: 1909 ..............•... 447 muussa tapauksessa sen ja aikaisemman kor- 31867: 1910 ................. . 426 vauksen erotus. 31868: 1911 ................. . 419 4 §. 31869: 1912 ................. . 404 Milloin samalle henkilölle suoritetaan elin- 31870: 1913 ................. . 387 korko kahden tai sitä useamman tapaturman 31871: 1914 ................. . 374 johdosta, on elinkoron saajalla oikeus koro- 31872: 1915 ........•......... 321 tukseen, jos työkyvyttömyys- tai haitta-astei- 31873: 1916 ................. . 242 den yhteismäärä on vähintään kolmekym- 31874: 1917 ................. . 159 mentä sadalta. Sanottu korotus lasketaan 31875: 1918 .....•............ 118 työkyvyttömyys- ja haitta-asteiden yhteis- 31876: 1919 ................. . 86.2 määrän perusteella kuitenkin siten, että, tä- 31877: 1920 ................. . 50.7 män määrän ollessa sataa suurempi, sen yli- 31878: 1921 ................. . 44.7 menevää osaa ei oteta huomioon. Elinkoron 31879: 1922 ................. . 43.0 perusteina olleista vuosityöansioista käyte- 31880: 1923 ................. . 40.7 tään sitä, joka johtaa suurimpaan 2 § : n mu- 31881: 1924 ................. . 39.5 kaan laskettuun vuosityöansioon. 31882: 1925-1935 ........... . 37.9 31883: 1936 ................. . 36.3 5 §. 31884: 1937 ................. . 31.9 Jos elinkorko, johon maksetaan tämän lain 31885: 1938 ................•. 30.4 mukaista korotusta, vaihdetaan sitä vastaa- 31886: 1939 ................. . 29.2 vaksi pääomaksi, on myös se määrä, jolla 31887: 1940 ................. . 26.0 elinkorkoa on korotettu, otettava huomioon 31888: 1941 ................. . 20.9 pääoma-arvoa määrättäessä. ~ 31889: 1942 ................. . 16.5 Uuteen avioliittoon menneelle leskelle tule- 31890: 1943 .................. . 14.1 vaa kertakaikkista suoritusta määrättäessä 31891: 1944 ................. . 12.2 on huoltoeläkkeen korotus niin ikään otet- 31892: 1945 .................. . 6.57 tava huomioon. 31893: 1956 ................. . 4.81 31894: 1947 ................. . 3.57 6 §. 31895: 1948 ................. . 2.43 Jos tätä lakia soveltaen lasketun korvauk- 31896: 1949 .................. . 2.29 sen määrä on pienempi ennen tämän lain 31897: X,21. - Prunnila ym. 749 31898: 31899: voimaantuloa annettujen määräysten mukai- päätöksestä, joka kOskee 3 § : ssä tarkoitettua 31900: sella kalliinajaniisällä korotetun korvauksen lisää tai korvausta. 31901: määrää, maksetaan tämän lain mukaisena 31902: korotuksena kalliinajanlisää vastaava määrä. 9 §. 31903: Mitä 20 päivänä elokuuta 1948 annetun 31904: 7 §. tapaturmavakuutuslain 61 § : ssä säädetään 31905: Tämän lain mukaiset korotukset suorite-. tapaturmakorvauksista, koskee myös tämän 31906: taan asianomaisten vakuutuslaitosten välityk- lain mukaisia korvausten korotuksia. 31907: sellä. 31908: Korvausten korotuksista vakuutusyhtiölle 10 §. 31909: johtuvia vuotuisia menoja varten on tarpeel- Milloin eri vakuutuslaitokset suorittavat 31910: linen erä otettava huomioon tapaturmava- elinkoron samalle henkilölle kahden tai sitä 31911: kuutuslaissa säädettyä, vakuuttamisvelvolli- useamman tapaturman johdosta, on elin- 31912: sen työnantajan suoritettavaa vakuutus- koron korotuksen jako vakuutuslaitosten kes- 31913: maksua määrättäessä. ken suoritettava sosiaaliministeriön määrää- 31914: mien perusteiden mukaan. 31915: 8 §. Korvausten korotusten kustantamiseksi 31916: Jollei vahingoittuneen korvauksen määrää- kannettujen maksujen perimisperusteet ja 31917: misen perusteena olleen vuosityöansion vä- maksujen jaon vakuutusyhtiöiden kesken 31918: hentämätöntä määrää taikka hänen työkyvyt, vahvistaa sosiaaliministeriö. 31919: tömyysastettaan ole siinä päätöksessä vah vis- 31920: tettu, jolla elinkorko tai huoltoeläke on 11 §. 31921: myönnetty, tulee vakuutuslaitoksen vahvistaa Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 31922: ne korvausten korotusta määrätessään nou- töönpanosta antaa tarvittaessa sosiaalimi- 31923: dattamalla tapaturman sattumisen hetkellä nisteriö. 31924: voimassa olleen lain säännöksiä. 31925: Vakuutuslaitoksen 1 momentissa tarkoite- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 31926: tussa asiassa antamasta päätöksestä saadaan kuuta 195 , ja sillä kumotaan valtio- 31927: valittaa vakuutusoikeuteen siinä järjestyk- neuvoston 27 päivänä tammikuuta 1949 kal- 31928: sessä, kuin tapaturmavakuutuslaissa on sää- liinajaniisien maksamisesta tapaturmakor- 31929: detty muutoksenhausta vakuutuslaitosten vas- vauksiin antama päätös (66/49) sellaisena 31930: taavissa asioissa antamista päätöksistä. Sa- kuin se on· muutettuna valtioneuvoston 28 31931: massa järjestyksessä saadaan yalittaa vakuu- päivänä kesäkuuta 1956 antamassa päätök- 31932: tusoikeuteen vakuutuslaitoksen antamasta sessä (420/56). · 31933: 31934: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 31935: 31936: Antto Prunnila. Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden. 31937: J. Mustonen. Matti Koivunen. Toivo Kuja.la. 31938: Esa Hietanen. Elli Stenberg. Paavo Aitio. 31939: Eino Tainio. Matti Meriläinen. Aleksi Kiviaho. 31940: Kaino Haapanen. J. E. Lakkala. Pauli Puhakka. 31941: Toivo Niiranen. Eino Roine. Pentti Liedes. 31942: Irma Torvi. 31943: 750 31944: 31945: X,22. - Lak.al. N:o 104. 31946: 31947: 31948: 31949: 31950: Torvi ym. : Ehdotus laiksi työllisyyslain, muuttamisesta. 31951: 31952: 31953: Eduskunnalle. 31954: 31955: Voimassa olevan työllisyyslain 1 § : ssä on jen myöntämiselle. Kuntien työttömyydestä 31956: asetettu valtiovallan velvollisuudeksi edistää johtuvat rasitukset ovat varsinkin .vähäva· 31957: talouspoliittisin toimenpitein työvoiman si- raisten kuntien kohdalla muodostuneet niin 31958: joittamista työmarkkinoille pitäen tavoit- suuriksi, että ne yhdessä työttömyydestä 31959: teena työvoiman tarjonnan ja kysynnän johtuvien huoltomenojen kasvun kanssa ovat 31960: tasapainon saavuttamista. Käytäntö on osoit~ tehneet kuntien taloudellisen aseman kestä- 31961: tanut, että kuluneina vaikeina työttömyys• mättömäksi. Koska kunnilla ei ole juuri 31962: kausina eivät hallitukset ole kyenneet ta~ muita tuloja kuin verotUlot ja koska työt- 31963: louspolitiikallaan estämään työttömyyden tömyysalueilla väestön verotettavat tulot 31964: syntymistä, mutta lisäksi on voitu todeta, yleensä ovat huomattavasti pienemmät kuin 31965: että nykyinen työllisyyslaki ja sen sovelta~ muualla maassa, mutta he joutuvat maksa- 31966: minen on johtanut erittäin epäoikeudenmu~ maan korkeampaa veroäyriä, ovat veroa 31967: kaisiin· tuloksiin sekä työttömyydestä kärsi· maksavat kansalaiset työttömyydestä johtuen 31968: vän väestön että kuntien kannalta. joutuneet hyvin eriarvoiseen asemaan eri 31969: Edellä mai:nituista syistä aloitteentekijät puolilla maata. Kuntien työttömyydestä joh- 31970: ovat jättäneet pois· ehdotukSestaan työlli- tuvia taloudellisia velvoitteita on siis pyrit· 31971: syyslain muuttamiseksi nykyisessä laiflsa ole~ tävä pienentämään. Nykyään lasketaan kun- 31972: van talouspoliittisen ohjelman, mutta sen tien työhönsijoituksen peruaosuudet pro- 31973: sijaan asettaneet valtiovallan · velvollisuu- sentteina niiden hengillekirjoitetun väestön 31974: deksi turvata työttömyyspolitiikanaan jo- lukumäärästä. Mielestämme päädytään oikea· 31975: kaiselle työhön kykenevälle kansalaiselle mielisempään ja kunnille muutenkin edulli- 31976: hänen työkykyään vastaavaa yhteiskuntaa sempaan tulokseen, jos laskemisperustana 31977: hyödyttävää työtä, joka antaa hänelle ja pidetään työikäistä väestöä, sillä siellä missä 31978: hänen huollettavilleen kohtuullisen toimeen- alaikäisten tai vanhusten lukumäärä on suh- 31979: tulon. teellisesti suurempi, on työikäisten ja veron- 31980: Nykyisen lain 1 § :n· 3 momentin mU- maksykykyisen väestön rasitus muodostunut 31981: kaan on kunnille ja kuntayhtymille asetettu voimassaolevan laskuperuateen tnukaan koh- 31982: velvollisuus järjestää työttömyystilanteesta tuuttomasti korkeammaksi kuin muissa kun- 31983: riippuen menoarvioissa edellytetyt työt myös nissa. Kuntien prosenttimääräisiä osuuksia 31984: työnteolle epäed'ullisena vuodenaikana. Jos on muutenkin ehdotuksessa alennettu ja 31985: tällainen velvollisuus asetetaan, on välttä- jatko-osuus poistettu kok(maan varattomim- 31986: mätöntä, että valtio maksaa silloin tällai- milta I ja II varallisuusluokkaan kuuluvilta 31987: sesta töiden järjestelystä aiheutuneet lisä- kunnilta ja muilta alennettu. 31988: kustannukset, kuten aloitteessa ehdotetaan. Koska on osoittautunut, että valtio pyrkii 31989: Nykyisessä työllisyyslaissa ei ole ollen- laiminlyömään osuutensa suorittamista, jos 31990: kaan tarkempia määräyksiä siitä, mihin koh- kunta pakottavista syistä on joutunut sijoit- 31991: teisiin työllisyysavustuksia ja -lainoja anne- tamaan valtion osuuteen kuuluvia työttömiä, 31992: taan. Koska eduskunta jo käsitellessään työl- on ehdotuksessamme annettu kunnille vas- 31993: lisyyskertomusta vv. 1956/57 edellytti, että taavat oikeudet saada rahallinen korvaus 31994: eduskunnalle annetaan selonteko lainoista ja valtiolta, koska valtiokin on väkevämmän 31995: avustuksista, on mielestämme myös laissa oikeudella perinyt saatavansa kunnilta. Val- 31996: määriteltävä perusteet avustusten ja laino- tio on myös pyrkinyt liian suuressa mää- 31997: X,ti. - ifc)rvf. ym. 761 31998: 31999: rin rajoittamaan kuntien vapautta harkita, saisi rangaistussiirtolan luonnetta, kuten ny- 32000: mitkä työt ovat sopivia kuntien työttömyys- kyään on asianlaita. 32001: töiksi. Tässä asiassa täytyy kunnan edun Työllisyys- ja työttömyystyömaat ovat 32002: olla ratkaisevana tekijänä. Tätä tarkoittavat 'Varsinkin konetyövoiman käytön osalta anta~ 32003: muutokset on tehty lain 6 §: äån. neet mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Sa- 32004: Nykyisestä työttömyyspolitiikasta ja lain maan aikaan kun esimerkiksi kuorma-autoi- 32005: soveltamisesta ovat kipeimmin kärsineet lijat, yhden traktorin tai muun työkoneen 32006: työttömiksi ja ansiottomiksi joutuneet hen- omistajat, joiden toimeentulo on ollut riip- 32007: kilöt ja heidän perheensä. Erityisesti on puvainen heidän omalla työvälineenä suorit- 32008: työttömien keskuudessa herättänyt tyyty- tamastaan työstä, ovat olleet työttöminä ja 32009: mättömyyttä siirtotyömaajärjestelmä. Ei voi heidän koneensa seisoneet joutilaina, ovat 32010: olla oikein eikä tarkoituksenmukaista, että suuret liikkeet saaneet tehtäväkseen työttö- 32011: ihmisiä siirretään paikkakunnalta toiselle myystyömaiden töiden hoitamisen. Jotta 32012: jopa satojen kilometrien päähän kotoaan. tämä ei olisi mahdollista, on lain 5 § : ään 32013: Kun ylimmät työvoimaviranomaiset ovat li- lisätty tätä tarkoittavat säännökset. 32014: säksi pakottaneet kuntien työvoimaviran- Erityinen epäkohta on ollut se, että valtio 32015: omaiset usein vastoin omaa, paikalliseen tun- on työhönsijoitusosuuttaan suorittaessaan 32016: temukseen perustuvaa vakaumustaan poista- tarkoituksellisesti syrjinyt naistyöntekijöitä 32017: maan kortistosta siirtotyömaalle lähtemään ja nuoria henkilöitä. Tästä syystä on lakiin 32018: kieltäytyneet työttömät, Qn katkeruus tullut ehdotettu säännös, jonka mukaan valtion on 32019: hyvin suureksi. työhönsijoitusvelvollisuuttaan täyttäessään 32020: Kun voimassa olevassa laissa ei ole mi- sijoiOOttava omaa osuuttaan vastaavasti työt- 32021: tään säännöksiä siitä, ketä otetaan työttö- tömyyskortistossa olevia naisia heille sovel- 32022: myyskortistoon, on kulloinkin istuvalla hal- tuviin mihin tai järjestettävä varsinkin nuo- 32023: litukseila ollut mahdollisuus tehdä rajoituksia rille paikallisia ammattikursseja. 32024: kortistoon ottamisperusteisiin, kuten on tapah- Nykyisen lain 10 § :n mukaan on ty()lli- 32025: tunut kuluneella työttömyyskaudella pienvil- syys!l:autakunnan pqheenjohtajia ja:.sen jäse- 32026: jelij1Hn suhteen. Laissa olisi sentähden sanot- niä valittaessa valtuuston toimintavapautta 32027: tava, että jokainen työtön henkilö, joka il- rajoitettu siten, että puolet jäsenistä on va- 32028: moittautuu kortistoon merkittäväksi, on sii- littava työnantajia ja toinen puoli ty6nteki- 32029: hen merkittävä. Kun lisäksi työllisyyslauta- jöitä edustavista henkilöigtä, Koska tyelli- 32030: kunta veivoitetaan välittömästi sijoittamaan syys- ja työttömyysasioita järjestettäessä 32031: työttömät töihin, ei ole syytä epäillä, että kysymys on toisaalta yhteiskunnan, toisaalta 32032: kortistoon pyrkisi henkil0itä, jotka eivät tyottömien asioista, ·ei voi olla mielekästä 32033: työtä tarvitse tai halua tehdä. Mikäli joista- pakottaa valtuustoa valitsemaan työnanta- 32034: kin yleishyödyllisistä syistä siirtotyömaat jien edustajia työllisyyslautakuntaan. 32035: osoittautuvat tarpeellisiksi, olisi työläiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme, 32036: maksettava päiväraha, joka korvaa kahdella 32037: paikkakunnalla asumisen kulut ja järjestet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32038: tävä työntekijöille mahdollisuus tavata per- van lakiehdotuksen: 32039: h~ään ja omaisiaan, jotta siirtotyömaa ei 32040: 32041: 32042: 32043: 32044: Laki 32045: tyb1lisyyslain muuttamisesta. 32046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1956 annetun 32047: työllisyyslain (672/56) 3 §:n 3 momentti sekä muutetaan saman lain 1, 2, 4, 5, 6 ja 32048: 10 § näin ·kuuluviksi: 32049: 1 §. nevälle kansalaiselle turvataan mahdollisuus 32050: V'altion työllisyy!!politiikan ta-voitteena on saada työkykyään vastaitvaa, yhteiSkuntaa 32051: huolehtia siitä, että jokaiselle työhön kyke- hyödyttävää työtä, joka antaa hänelle ja 32052: 752 X,22. - 'l'yöllisyyslaki. 32053: 32054: 32055: häne:r;1 huollettavilleen kohtuullisen toimeen- dellisen kantokyvyn perusteella kymmeneen 32056: tulon. luokkaan, Luokitus vahvistetaan työllisyys- 32057: Jos kausiluontoisista, rakenteellisista tai vuodeksi kerrallaan sen jällreen, kun kun- 32058: suhdanteista johtuvista tahi muista syistä tien keskusjärjestöille on varattu tilaisuus 32059: kuitenkin esiintyy tai uhkaa syntyä työttö- antaa siitä lausuntonsa. 32060: myyttä, valtion ja kuntien tulee ryhtyä . eri- Kuntien työhönsijoitusvelvollisuuden pe- 32061: tyisiin työllisyyden turvaamiseksi tarpeelli- rusosuudet ovat laskettuina .kunnan työ- 32062: siin toimenpiteisiin. Valtion tulee johtaa ja ikäisen väestön lukumäärästä: 32063: valvoa toimenpiteitten toteuttamista. 32064: Valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen I luokassa ...... 0.10% 32065: on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä jär- II 0.12% 32066: jestämään menoarviossaan edellytetyt työlli- UI " 0.15% 32067: syystilanteesta riippumatta suoritettavat työt IV " 0.20% 32068: V " 0.25% 32069: siten, että työvoiman kokonaiskysyntä maassa " 32070: eri vuodenaikoina muodostuu tasaiseksi. VI 0.30% 32071: Kunnalle tai kuntainliitolle maksetaan vn " 0.35% 32072: VIII " 0.40% 32073: valtion varoista edellisen momentin mukai- " 32074: sesta töiden järjestelystä johtuvat lisäkus- IX 0.45% 32075: X " 0.50% 32076: tannukset. " 32077: 2 §. Jos työttömyystöitä joudutaan järjestä- 32078: Jollei 1 §: ssä mainituilla toimenpiteillä mään suuremmalle työntekijämäärälle kuin 32079: pystytä työllisyyttä turvaamaan, on val- kunnan perusosuus edellyttää, huolehtii val- 32080: tion pyrittäyä järjestämään erityisiä työttö- tio kokonaan niiden työntekijäin sijoittami- 32081: myyttä ehkäiseviä työllisyystöitä. sesta niis8ä kunnissa, jotka kuuluvat I ja 32082: Sen lisäksi valtio voi myöntää II luokkaan. Muissa luokissa kunnan on si- 32083: työllisyysavustusta kunnallisille työtuville joitettava näitä työntekijöitä jatko-osuuden 32084: sekä kunnan järjestämille ammattikurs- mukaan, joka verrattuna valtion osuuteen 32085: seille, .. on: 32086: työllisyysavustusta ja lainaa . III luokassa ..... . 1: 16 32087: 1) kunnille niiden osoittamiin yleishyö- IV , .... ·.. 1: 12 32088: dyllisiin työkohteisiin, V 1:9 32089: 2) kuntien ja yleishyödyllisten osuuskun- VI " 1:6 32090: tien asuntorakennustoiminnan edistämiseksi, VII " 1:4 32091: 3) käsi- ja pienteollisuuden tukemiseen, VIII 1:3 32092: 4) maan- ja metsänparannustöihin, IX " ....... 1:2 32093: ;, 32094: 32095: 5) kunnan- ja kyläteiden rakentamis- ja X " 1: 1, 32096: kunnostamistöihin niissä maksettuja työ- " 32097: palkkakustannuksia ja työsuoritukseen vä- Milloin työttömien määrä jossakin kun- 32098: littömästi liittyviä kuljetus- ja konetyökus- nassa ylittää 4 % työikäisen väestön maa- 32099: tannuksia vastaava määrä, rästä, jatko-osuusvelvollisuutta ei lasketa 32100: ja työllisyyslainaa tämän ylittävältä osalta, taikka kun muut 32101: ensi sijassa valtion ja valtionenemmistöis- erityiset syyt sitä vaativat, voidaan kun- 32102: ten osakeyhtiöiden tuotannollisen toiminnan nalle myöntää helpotusta tai vapauttaa se 32103: laajentamis- ja edistämissuunnitelman to- kokonaan työhönsijoitusvelvollisuudesta. 32104: teuttamiseen. Jos kunta ei ole ryhtynyt työhönsijoitus- 32105: velvollisuutensa edellyttämiin toimenpitei- 32106: 4 §. siin ja työttömyystyöt kunnan työttömille 32107: Kunnan velvollisuus sijoittaa työttömyys- sen johdosta on ollut järjestettävä valtion 32108: kortistossa olevia työntekijöitä sen järjestä- toimesta, kunnan on valtiolle korvattava työ- 32109: miin työttömyystöihin määräytyy kunnalle hönsijoitusvelvollisuutensa mukainen osuus 32110: vahvistetun työhönsijoitusvelvollisuuden pe- töiden järjestämisestä aiheutuneista palk- 32111: rns- ja jatko-osuuden mukaan. Osuuksien kauskustannuksista ja palkkaukseen lii,tty- 32112: määräamistä varten kunnat jaetaan talou- vistä sosiaalisjsta kuluista. · 32113: X,22. - Torvi ym. 753 32114: Milloin valtio ei ole täyttänyt työhönsijoi- kotona käyntiin kerran kuukaudessa sekä 32115: tusvelvollisuuttaan ja kunta sen johdosta on suurten juhlapäivien aikana. 32116: joutunut sijoittamaan järjestämiinsä työttö- Siirtotyömaalle ei saa lähettää alle 18- 32117: myystöihin enemmän työttömiä kuin sen vuotiasta nuorta henkilöä eikä naispuolista 32118: osuus olisi edellyttänyt, valtio korvaa kun- työntekijää. 32119: nille siitä aiheutuneet palkkauskustannukset 6 §. 32120: ja palkkaukseen liittyvät sosiaaliset kulut. Työllisyyden turvaamiseksi järjestettyihin 32121: Valtion on työhönsijoitusvelvollisuuttaan kunnan töihin työttömyyskortistoista osoite- 32122: täyttäessään sijoitettava myös omaa osuut- tut työntekijät otetaan huomioon kunnan 32123: taan vastaavasti työttömyyskortistossa olevia työhönsijoitusosuutena siinä tapauksessa: 32124: naisia ja nuoria heille soveltuviin töihin tai 1) että kulkulaitosten ja yleisten töiden 32125: järjestettävä paikallisia ammattikursseja. ministeriö on todennut työn olevan kunnan 32126: työllisyystilanteen vaatima sekä yleisen ja 32127: 5 §. kunnan edun kannalta tarpeellinen ja muu- 32128: Työttömyyskortistoon on merkittävä jo- ten sovelias työllisyyden turvaamiseen, 32129: kainen työtä vailla oleva henkilö, joka kor- 2) että näissä töissä noudatetaan samoja 32130: tistoon merkitsemistä varten ilmoittautuu palkkausperusteita kuin vastaavanlaisissa 32131: työllisyyslautakunnalle. kunnan muissa töissä, vähintään kuitenkin 32132: Työllisyyslautakunnan tehtävänä on kii- työntekijäin ja työnantajain ammatillisten 32133: reellisesti sijoittaa kortistossa olevat työttö- järjestöjen kesken työehtosopimuksissa sovit- 32134: mät työhön, mikäli mahdollista kotipaikka- tuja palkkoja, ja mikäli palkkataso ei ole 32135: kunnalle, huomioon ottaen asianomaisen näin määriteltävissä, vastaavien töiden palk- 32136: ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä ruu- kausperusteita paikkakunnalla. Muissa suh- 32137: miillisen kunnon. teissa on työehtosopimuksia soveltuvin koh- 32138: din noudatettava. 32139: Niille kortistoon hyväksytyille kuorma- 32140: autoilijoille, hevosajureille ja muille heihin 10 §. 32141: verrattaville, joiden toimeentulo on riippu- Työllisyyslautalmnnan puheenjohtajaksi, 32142: vainen heidän omistamiensa kuljetUsvälinei- varapuheenjohtajaksi, jäseniksi ja varajäse- 32143: den tai koneiden käytöstä, on annettava etu- niksi on kunnallisvaltuuston valittava työ- 32144: sija paikkakunnalla olevan työttömyystyö- olosuhteisiin perehtyneitä henkilöitä, mikäli 32145: maan kuljetuksissa ja töissä, mikäli niitä ei mahdollista eri ammattialoilta. Vähintään 32146: suoriteta valtion tai kuntien omilla väli- puolet heistä tulee olla työntekijäin edusta- 32147: neillä. jia. Tällöin on huolehdittava myös siitä, 32148: Mikäli työhön sijoitetulle ei voida järjes- että lautakuntaan tulee naistyövoiman ja 32149: tää päivittäistä maksutonta kuljetusta työ- nuorten työntekijäin edustus. Ammatillisille 32150: paikalta työntekijäin kotipaikalle, hänelle on järjestöille, jos niitä kunnassa on, tulee an- 32151: järjestettävä maksuton yhteismajoitus ja taa tilaisuus tehdä ehdotuksensa lautakun- 32152: suoritettava työehtosopimusten mukainen taan valittavista. 32153: yleisesti maksettava päiväraha. 32154: Siirtotyömaalle sijoitetulle on sen lisäksi Tämä laki tulee voimaan päivänä 32155: järjestettävä mahdollisuus maksuttomaan kuuta 195 . 32156: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 32157: 32158: Irma Torvi. Eino Tainio. Kaino Haapanen. 32159: Eino Roine. Pentti Liedes. Pauli Puhakka. 32160: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen. Antto Prunnila. 32161: Väinö R. Virtanen. Inkeri Virtanen. H. Tauriainen. 32162: Pertti Rapio. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. 32163: Toivo Niiranen. Leo Suonpää. Rainer Virtanen. 32164: Irma Rosnell. J. E. Lakkala. Martti Linna.. 32165: Niilo Nieminen. Tyyne Tuominen. Toivo Friman. 32166: 32167: 95 E 687/58 32168: 754 32169: 32170: :X,28. - Lalt.al. N: o 105. 32171: 32172: 32173: 32174: 32175: Lindblom ym.: Ehdotus työttömyysvakuutusWiksi. 32176: 32177: 32178: E d u s kun n a 11 e. 32179: 32180: . Niistä suurista. sosiaalipoliittisista uudis- meisesti hallitll.Sta miellyttänyt, hallitus lak- 32181: tuksista, joiden toteuttamisen välttämättö- kautti tämän. komitean ja nimitti uuden, 32182: myyteen nähden kansamme keskuudessa pe- jolle annettiin tehtäväksi lyhyessä määrä- 32183: riaatteessa yleensä ollaan yksimielisiä, on ajassa laatia työttömyYsvakuutusta koskeva 32184: työttömyysvakuutus ajankohtaisin. Sen. ai- periaatteellinen ratkaisuesitys. Kiinnittä- 32185: kaansaamiseen tähtääViä toimenpiteitä on ol- mättä tässä yhteydessä erityistä huomiota. 32186: lut runsaasti, mutta yhä edelleen on kysy- siihen, että uudelle komitealle annettu mää- 32187: mys ratkaisematta. Mm. jo vuoden 1954 val- räaika oli ilmeisesti tehtävään nähden liian 32188: tiopäiville jätettiin eduskunnalle kansanedus- lyhyt ja että komiteasta puuttui kokonaan 32189: tajien E. Antikaisen, 0. Lindblomin ym. työmarkkinajärjestöjen edustus, todettakoon 32190: toimesta ammattiyhdistysliikkeen piirissä pe- vain, ettei tämäkään komitea saanut saattaa 32191: rusteellisesti valmisteltu aloite, jonka käsit- työtään valmiiksi. Sen pyydettyä viime tou- 32192: telyyn eduskunta ei kuitenkaan ryhtynyt sen kokuussa parin viikon lisäaikaa pyyntö hylät- 32193: vuoksi, että se muiden saxrtaan aikaan tehty- tiin ja hallitus päätti itse ryhtyä työttömyys- 32194: jen aloitteiden mukana jätettiin työttömyys- vakuutuslain aikaansaamista tarkoittaviin 32195: vakuutuskomitean tutkittavaksi. toimenpiteisiin asettamalla keskuudestaan 32196: Työttömyysvakuutuskomitea asetettiin syk- ministerivaliokunnan, jonka ilmoitettiin pyr- 32197: sy-llä 1954. Komitean taholta annettujen tie- kivän esityksen tekemiseen vielä ennen vaa- 32198: tojen mukaan se on ttitkinut perusteellisesti leja. Kun esitystä ei kuulunutkaan, on tämä 32199: eri maissa käytännössä oleVia työttömyys- ilmeisenä todistuksena siitä, että hallitukset 32200: vakuutusjärjestelmiä ja niiden Sopivaisuutta ovat yliarvioineet itsensä keskeyttämällä kah- 32201: meidän oloihimme. Niinikään komitea on den komitean työn niiden vaikeimmassa vai- 32202: tutkinut maamme työllisyyden ja työttömyy- heessa, jolloin perusteellinen tutkimustyö on 32203: den rakennetta selVittääkseen, miten vakuu- tullut harkitsemattomasti hukkaan heitetyksi. 32204: tusjärjestelmät sopeutuvat työllisyysvaihte- Kun työttömyysvakuutuksen aikaansaami- 32205: luista palkkatyöntekijöille aiheutuVien vai- nen mahdollisimman pikaisesti on eräs yh- 32206: keuksien torjumiseen. Tiettävästi komitean teiskunnallinen välttämättömyys ja koska 32207: suurimpia ongelmia on ollut sen seikan sel- hallitustenkaan toimenpiteet eivät ole johta- 32208: vittäminen, miten laajalle työttömyysvakuu- neet työttömyysvakuutusta koskevan lakiesi- 32209: tus maassamme on ulotettava. tyksen aikaansaamiseen, uudistamme edellä 32210: Valitettavasti komitean ei kuitenkaan sal- mainitsemamme ammattiyhdistysliikkeen pii- 32211: littu saattaa työtänsä päätökseen. Viime tal- rissä valmistellun lakialoitteen työttömyys- 32212: vena sille annettiin lisätehtäväksi laatia hal- vakuutuksesta. Toistamatta mainitun aloit- 32213: litukselle esitys, jonka tarkoituksena oli il- teen perusteluita palautamme mieleen laki- 32214: meisesti jonkinlaisen työttömyysvakuutuskor- aloitteen n:o 169/1954 asiaankuuluvine ajan 32215: vikkeen avulla korvata laajassa mitassa työl- vaatimine numeromuutoksineen ja esitämme, 32216: lisyystyöt ja ryhtyä maksamaan työttömyys- 32217: vakuutuksen nimellä jonkinlaisia työttömyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32218: vakuutuksia. Kun komitean mietintö ei il- van lakiehdot'W!ksen: 32219: X,23. - Lindblom ym.. 755 32220: 32221: Työttömyysvakuutuslalå. 32222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32223: Tarkoitus ja vakuutusvelvoliisuus. Milloin henkilö uudelleen palaa · työttö- 32224: myysvakuutuslain alaisuuteen, otetaan huo- 32225: 1 §. mioon hänen aikaisempi vakuutettuna olonsa 32226: Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on hänelle mahdollisia etuisuuksia laskettaessa. 32227: turvata palkannauttijoiden toimeentulo työt- 32228: tömyydeh sattuessa. 32229: Lain valvonta. 32230: 2 §. 4 §. 32231: Pak:ollisesti työttömyysvakuutettuja ovat Sosiaaliministeriön yhteyteen muodostetaan 32232: tämän lain mukaan kaikki työntekijät, jotka työttömyysvakuutusneuvosto, joka ylimpänä 32233: ovat 18---.-64 ikävuoden välillä, sanotut ikä- elimenä vai voo tämän lain noudattamista ja 32234: vuodet mukaanluettuina, lukuunottamatta ratkaisee ~ikki lain tulkintaa koskevat eri- 32235: työntekijöitä,· jotka työskentelevät: mielisyydet, sekä sille työasiainlautakuntien 32236: 1) maataloudessa siten, että ovat sukulai- tai työasiainjaostojen alistamat ·lakia koske- 32237: suussuhteessa työnantajaan tai hänen avio- vat riitaisuudet, sekä päättää työttömyys- 32238: puolisoonsa suoraan ylenevässä tai alenevassa vakuutusrahaston varojen käytöstä. 32239: polvessa tai heidän ollessa suhteessa työnan- Valtioneuvosto asettaa työttömyysvakuu- 32240: tajaan ottolapsena, sisal'Uksena tahi lankona; tusneuvoston vuodeksi kerrallaan ja siihen 32241: 2) vapaan · ammatin harjoittajina, jotka valitaan työmarkkinain keskusjärjestöjen esi- 32242: kokovuotisesta työajastaan ovat vähintään tyksestä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 32243: 1;3 ko. ammatissaan; 10 jäsentä ja viimeksi mainituille henkilö- 32244: 3) itsenäisinä yrittäjinä tai työnantaja- kohtaiset varamiehet siten, että puolet on 32245: asemassa olevina, milloin tämä katsotaan työntekijäin ja puolet työnantajain edus- 32246: piiäelinkeinoksi tai voidaan pitää vapaan tajia. Lisäksi valtioneuvosto asettaa päätoi- 32247: ammatin harjoitta:jana; misen sihteerin, joka ei ole vakuutusneuvos- 32248: 4) kotitaloudessa, jossa henkilö perheen- ton jäsen. 32249: emännän ominaisuudessa työskentelee koto- Lääninhallituksiin perustetaan työasiain- 32250: naan; osastot, jotka läänin alueella valvovat kun- 32251: 5) tehtävissä, joissa palkkana on ainoastaan tien työasiainlautakuntien sekä työnvälitys- 32252: vapaa ylöspito tai työ on osapäivätyötä kor- toimistojen toimintaa sekä ratkaisevat näit- 32253: keintaan 3 tuntia päivässä; ten päätöksistä tehdyt valitukset, ellei asia 32254: 6) vakinaisessa virkasuhteessa olevat. ole sen luontoinen, että se kuuluu työttö- 32255: Työttömyysvakuutusneuvosto voi kuultuaan myysvakuutusneuvoston ratkaistavaksi. 32256: kunnan työasiainlautakunnan lausunnon Kunkin kunnan alueella toimii tätä lakia 32257: asiasta, vapauttaa vakuutusvelvollisuudesta varten työnvälitystoimisto, joka on kuntien 32258: työntekijät, jotka työskentelevät yrityksissä, työasiainlautakuntien valvonnassa. Kunnat 32259: jotka tavallisesti toimivat lyhyen ajan vuo- suorittavat työnvälitystoimistojen ja työ- 32260: desta. asiainlautakuntien sekä työttömyysvakuutus- 32261: lain valvomisesta aiheutuvat kulut kuntien 32262: 3 §. alueilla. Työttömyysvakuutusneuvoston ja 32263: Jokaisen kalenterivuoden päätyttyä suori- läänien työasiainosastojen kulut suorittaa 32264: tetaan tarkistukset vakuutettujen nimiluette- valtio. 32265: loissa kuntien työasiainlautakunnan toimesta 32266: lisäämällä vakuutettuihin ne, jotka edellisen Rahaston muodostaminen ja vakuutuksen 32267: vuoden aikana ovat 2 pykälässä olevien sään- maksaminen. 32268: nösten puitteissa siirtyneet taloudellisen ase- 32269: mansa muututtua työttömyysvakuutuslain 5 §. 32270: alaisuuteen, tai poistamalla luetteloista ne, Työttömyysvakuutusrahasto muodostetaan 32271: jotka edellä olevien säännösten mukaan eivät sosiaaliministeriön yhteyteen siten, että se 32272: enää kuulu tämän lain alaisuuteen. pysyy täysin erillisenä valtion tulo- ja meno- 32273: 756 X,23. - Työttömyysvakuutus. 32274: 32275: taloudesta. Varat tähän rahastoon kootaan vakuutettu pysyvästi asuu. Vakuutuskor- 32276: nykyisiä palkanpidätysjärjestelmiä käyttäen vauksen.suorittavat kunnat, jotka saavat sen 32277: seuraavasti: jälkikäteen tositteilla työttömyysvakuutus- 32278: 1) Palkannauttijoilta % prosenttia an- rahastolta. Milloin kunnalla on vaikeuksia 32279: sioista. selviytyä suuremmista vakuutussuorituksista, 32280: 2) Työnantajilta % prosenttia maksamis- se voi saada ennakkoa työttömyysvakuutus- 32281: taan työpaikoista. Tämä maksuvelvollisuus rahastolta. 32282: ei koske maataloustyönantajia. 32283: 3) Joka vuoden valtion budjetin kokonaiS- 7 §. 32284: määrästä siirretään % prosenttia työttömyys- Milloin työtön, jolle maksetaan työttö- 32285: vakuutusrahastoon. myysvakuutuskorvausta, saa väliaikaista 32286: 4) Metsämyyntien kantohinnoista peritään työtä, joka kestää korkeintaan 12 työpäivää, 32287: 1 prosentti leimaveron yhteydessä. joutuu sen jälkeen jälleen työttömäksi, las- 32288: ketaan hänelle sekä ennen että jälkeen väli- 32289: 6 §. aikaista työssäoloa ollut aika yhtäjaksoiseksi 32290: Työttömyysvakuutusta maksetaan työttö- työttömyysajaksi, kuitenkin siten, ettei hä- 32291: mäksi joutuneelle 6 arkipäivän työttömänä nelle makseta työttömyysvakuutuskorvausta 32292: olon jälkeen 60 prosenttia verokirjasta iiroe- työssäoloajaltaan. 32293: nevästä bruttoansiosta tahi paikkakunnalla 32294: kulloinkin maksettavasta keskiansiosta ky- 8 §. 32295: seessä olevasta työstä, ei kuitenkaan enempää Jos oman .kunnan alueella ei voida työt- 32296: kuin 75 prosenttia teollisuudessa kulloinkin tömälle sopivaa työtä järjestää ja jos työtön 32297: maksettavasta keskituntiansiosta. on halukas menemään tilapäisesti vieraan 32298: Työttömyysvakuutuksen suorittamisen kes- kunnan alueelle työhön, maksetaan hänelle 32299: kiarvo vakuutetun ansiosta lasketaan samoin tästä aiheutuvat matkakustannukset työttö- 32300: perustein kuin vuosilomalain vuosilomakor- myysvakuutusrahaston varoista, ei kuiten- 32301: vaus ja lasketaan se viimeisen työpalkan kaan useammin kuin kertaviikkoista kotona 32302: ~ion perusteella. käyntiä varten ja edellyttäen, ettei matka 32303: Työttömyysvakuutusta suoritetaan työttö- ole sen pitempi junalla tai linja-autolla 32304: mäksi joutuneelle 120 työpäivältä kalenteri- kulkien, kuin minkä voi tehdä pyhä. tai 32305: vuosittain. Työttömyysvakuutusta ei suoriteta aattopäivinä säännöllistä työaikaa kulutta- 32306: enempää kuin 120 työpäivältä yhtäjaksoisesti. matta. 32307: Perheellisille työttömille maksetaan ns. 32308: huoltoavustusta 10 prosenttia lisäksi hänen 9 §. 32309: saamaansa työttömyysvakuutukseen kullekin Milloin työttömäksi joutunut vakuutettu 32310: alle 17 vuoden vanhalle lapselle, ei kuiten- tuotantolaito~en · toiminnan rajoittamisen 32311: kaan enempää kuin 80 prosenttia hänen vuoksi joutuu työskentelemään lyhyemmällä 32312: vakinaisessa ammatissaan saamista keskipäi- työajalla ja saa pienemmän ansiotulon, tai 32313: väansioista. milloin hänellä on vain pieniä sivutuloja 32314: Jos molemmat aviopuolisot ovat ansiotyössä työttömänä ollessaan, voi työasiainlautakunta 32315: ja joutuvat työttömiksi, maksetaan huolto- myöntää hänelle osittaista työttömyysvakuu- 32316: avustus lapsille sen aviopuolison tulojen tuskorvausta, kuitenkin siten, ettei korvauk- 32317: perusteella, joka enemmän on ansainnut. sen kokonaismäärä ylitä sitä korvauksen mää- 32318: Vakuutuskorvausta ei makseta sunnuntai- rää, jonka työntekijä saisi siinä tapauksessa, 32319: eikä juhlapäiviltä. jos hän olisi koko vuoden työttömänä. 32320: Työttömyysvakuutuksen saamisen edelly- 32321: tyksenä on, että vakuutettu on työkykyinen 32322: ja työttömänä ilman omaa syytään sekä Työttömyysvakuutuskorvauksen rajoituks.et. 32323: ilmoittautunut työnhakijaksi kunnalliseen 32324: työnvälitystoimistoon ja ellei hänelle 6 arki- 10 §. 32325: päivän aikana ilmoittautumisestaan ole voitu Työttömyysvakuutuskorvausta ei suoriteta 32326: työtä osoittaa. henkilölle, 32327: Vakuutuskorvaus on haettava kirjallisesti 1) joka on sairauden johdosta työkyvytön, 32328: sen kunnan työasiainlautakunnalta, jossa tai 32329: X,23. - Lindblom ym. 757 32330: 32331: 2) jos hän juopumuksen tahi näpistelyn Vakuutusmaksujen palauttaminen. 32332: tai huonon käyttäytymisen takia joutuu työt- 32333: tömäksi; tällaisella henkilöllä on oikeus 24 12 §. 32334: työpäivää työttömänä oltuaan saada työttö- Kun työttömyysvakuutettu 65 vuotta täy- 32335: myysvakuutuskorvausta työasiainlautakunnan tettyään on maksanut vakuutusmaksuja vä- 32336: harkinnan mukaan, tai hintään 10 vuodelta, hän saa takaisin vakuu- 32337: tukseen maksamansa summan korottomana, 32338: 3) jos hänen muut tulonsa tai eläkkeensä ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin 20 vuo- 32339: työttömänä ollessaan vastaavat hänelle va- delta. Tästä summasta vähennetään hänen 32340: kuutuksen mukaan tulevaa määrää, tai vakuutettuna olonsa aikana nauttima työttö- 32341: 4) jos hänelle työnvälitystoimiston kautta myysvakuutus. 32342: voidaan osoittaa hänen ammattitaitoaan tahi 32343: kykyjään vastaavaa työtä, tai 32344: Ilmoittautuminen työttömäksi ja työn saan- 32345: 5) työtä, josta maksetaan tariffin mukai- nin ilmoittaminen. 32346: nen tai paikkakunnalla vallitsevan palkka- 32347: tason mukainen palkka, tai 13 §. 32348: 6) palkan on määritellyt julkinen tai kun- Työttömäksi ilmoittautuminen on tehtävä 32349: nallinen palkkavi:ra,nomainen, ja että se on sen oleskelupaikkakunnan työnvälitystoimis- 32350: 25 prosenttia korkeampi sitä korvausta, jonka tolle, missä työtön pysyvästi asuu. Työn- 32351: työtön on oikeutett~ saamaan tämän lain hakijan on ilmoittauduttava henkilökohtai- 32352: mukaan, tai sesti vähintään kaksi kertaa viikossa niin 32353: 7) jos hän ei ole maksanut vakuutusmak- kauan kuin hän on työttömänä. Työasiain- 32354: sujaan vuoden ajalla ennen työttömäksi jou- lautakunta voi työttömän pyynnöstä antaa 32355: tumistaan vähintään 180 työpäivältä, tai vapautuksen määräajaksi ilmoittautumisesta, 32356: jos ei työtä lähiaikoina ole odotettavissa ja 32357: 8) jos hän välittömästi ottaa osaa lakkoon jos on varmuus siitä, ettei työtön ole salaa 32358: tai on joutunut saarron tahi muun työriitai- muualla ansiotyössä. 32359: suuden takia työttömäksi, tai 32360: 9) jos hän riittämättömin perusteluin sa- 14 §. 32361: noutuu irti työstään; tällaisella henkilöllä Milloin työttömyysvakuutuskorvauksen 32362: on oikeus 24 työpäivää työttömänä oltuaan saaja saa jälleen työtä, josta hän saa palk- 32363: saada työttömyysvakuutuskorvausta, tai kaa, on hänen siitä heti ilmoitettava sille 32364: 10) jos hän esittämättä riittäviä peruste- työasiainlautakunnalle työnvälitystoimiston 32365: luja kieltäytyy osallistumasta työttömien välityksellä, joka on hänelle myöntänyt työt- 32366: kursseille, joita on järjestetty kunnallisten tömyyskorvauksen. 32367: tai julkisten viranomaisten toimesta tahi 32368: tuella ja joiden tarkoituksena on hänen am- 32369: mattitaitonsa kehittäminen tahi uuden am- Vakuutuskorvauksen maksu huollettaville. 32370: matin opettaminen, tai 15 §. 32371: 11) jos hän suorittaa asevelvollisuutta tai Työasiainlautakunta voi, jos tarve vaatii, 32372: reserviläisharjoituksia, tai tehdä päätöksen, jonka mukaan työttömyys- 32373: 12) jos hän on ulkomailla, tai vakuutuskorvaus maksetaan joko osittain tai 32374: 13) jos hän saa palkkaa tai on lakkautus- kokonaan sille tai niille, joita vakuutettu 32375: palkalla. huoltaa, eikä vakuutetulle itselleen. 32376: 32377: Työriidan alainen työ. Ammattiopetuksen avustaminen. 32378: 11 §. 16 §. 32379: Oikeutta työttömyysvakuutuskorvaukseen Työasiainlautakunta voi työttömyysvakuu- 32380: työtön ei menetä, jos hän kieltäytyy työstä, tuskorvauksen sijasta myöntää avustusta am- 32381: joka työriidan takia on saatavissa, milloin mattiopetusta varten korkeintaan työttömyys- 32382: työriita on niiden työntekijäin yhteenliitty- korvauksen korkeimman määrän silloin kun 32383: män hyväksymä, joita asia koskee ja ellei näyttää siltä, että vakuutuskorvauksen saaja 32384: työriitaisuus ole voimassa olevien sopimusten ei voi saada pysyvää ja hänelle sopivaa työtä 32385: kieltämä. kunnan alueelta. 32386: 758 X,23. - Työttömyysvakuutus. 32387: 32388: 32389: Työasiainlautakunta voi myöntää vakuu- vauksen myöntämiseen, rangaistakoon sakolla 32390: tuskorvausta samoin perustein kuin tämän tai poistettakoon tämän lain piiristä. 32391: pykälän 1 momentissa on mainittu vakuute- Milloin henkilö viipillisillä tiedoilla on saa- 32392: tulle, joka on joutunut työttömäksi työstä nut työttömyysvakuutuskorvausta, peritään 32393: johtuvan sairauden tahi työhön sopeutumat- se häneltä takaisin tästä aiheutuvine kului- 32394: tomuutensa takia, uuden ammatin hankki- neen. 32395: mista varten, jos on ilmeistä, että näin saa- Jos työnantaja tai metsänomistaja laimin- 32396: daan hänelle pysyvästi työtä. lyö tämän lain mukaisen maksuvelvollisuu- 32397: tensa työttömyysvakuutusrahastolle, rangais- 32398: Erinäisiä määräyksiä. takoon sakolla ja olkoon velvollinen suo- 32399: rittamaan maksamatta olevan erän laillisine 32400: 17 §. korkoineen ja perimisestä aiheutuvine ku- 32401: Työasiainlautakunnan tämän lain peruS- luineen. 32402: teella tekemistä päätöksistä voidaan valittaa 19 §. 32403: läänin työasiainosastolle, jonka tulee valituk- Julkiset ja kunnalliset viranomaiset ovat 32404: sen saatuaan ratkaista asia 10 vuorokauden velvollisia antamaan tätä lakia hoitaville 32405: kuluessa ja välittömästi toimittaa päätös va- huoltoviranomaisille niiden tarvitsemia tie- 32406: littajalle. toja, joita heillä virka-asemansa perusteella 32407: Läänin työasiainosaston päätöksistä voi- on hallussaan. 32408: daan valittaa työttömyysvakuutusneuvostolle, Työttömyysvakuutusneuvosto voi toimin- 32409: mikäli asia on laajakantoisempi tai sen mer- taansa varten vaatia tietoja, joita on saatu 32410: kitys ulottuu laajemmalle kuin mitä asia oikeusviranomaisten tutkimuksissa tämän lain 32411: koskee. rikkomuksista. 32412: Valitusoikeus on kaikilla, joita tämä laki 20 §. 32413: koskee. Jos työttömyysvakuutusrahastoon kertyy 32414: Valitusaika on 14 vuorokautta siitä kWl varoja enemmän kuin mitä on tarpeen olla 32415: asianomainen henkilö on saanut kyseessä ole- varalla suorituksia varten työttömille, ja jos 32416: van päätöksen tietoonsa. on odotettavissa, ettei rahaston menot työt- 32417: Asiat, jotka eivät ole puhtaasti tämän lain tömyyden laajentumisen takia lisäänny, voi- 32418: piiriin kuuluvia, voidaan siirtää tuomioistui- daan työttömyysvakuutusneuvoston päätök- 32419: men ratkaistavaksi sen jälkeen, kun ne on sellä työttömyysvakuutusrahaston varoja 32420: ensin käsitelty työttömyysvakuutusneuvos- käyttää lainoina korkoa vastaan kaikkiin 32421: tossa. työllisyyttä edistäviin tarkoituksiin, valta- 32422: 18 §. kunnallisen rakentelun ja teollisen toiminnan 32423: Tätä lakia hoitavat huoltoelinten jäsenet elvyttämisen puitteissa. 32424: ja toimitsijat ovat velvolliset noudattamaan 32425: vaitioloa niistä henkilo"kohtaisista asioista, 21 §. 32426: joita he asemansa perusteella saavat tietoonsa. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 32427: Tämän lain rikkojia rangaistaan julkisia tamisesta annetaan asetuksella. 32428: -viranomaisia koskevien määräysten mukai- 32429: sesti. 22 §. 32430: Henkilöä, joka jatkuvasti antaa vääriä ja Tämä laki tulee voimaan päivänä 32431: harhaanjohtavia tietoja, jotka johtavat kor- kuuta 195 . 32432: 32433: Helsingi.S$ä 12 päivänä elokuuta 1958. 32434: 32435: 0. Lindblom. Väinö Tikkaoja. K.-A. Fagerholm. 32436: Kalle Matilainen. Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen. 32437: Kustaa Alanko. Väinö Leskinen. Lyyli Aalto. 32438: Pentti Niemi. Väinö Tanner. G. Henriksson. 32439: Veikko Kokkola. Arvo Tuominen. Georg Eriksson. 32440: Valto K.ä.kelä. Viljo Virtanen. Ensio Partanen. 32441: Rafael Paasio. Onni Peltonen. Vilho Väyrynen. 32442: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen. 32443: Sulo Hostila. Eino Raunio. Eetu Karjalainen. 32444: Kaarlo Pitsinki. Anni Flinck Lempi Lehto. 32445: Elis Manninen. Lars Lindeman. Meeri Kalavainen. 32446: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen. 32447: 759 32448: 32449: X,24. - Lak.al. N:o 106. 32450: 32451: 32452: 32453: Pessi ym. : Ehdotus laiksi työttömyysvakuutuksesta. 32454: 32455: 32456: E d u s k u n n a ll e. 32457: 32458: Useissa maissa kansalaisten asema on työt- vakuutuslain aikaansaamista. Siinä mielessä 32459: tömyyden varalta turvattu erikoisella työttö- on hallituksen taholla suoritettu jo useiden 32460: myysvakuutuslailla. Tällaisen lain säätämi- vuosien ajan valmistelutöitä, jotka kuiten- 32461: nen myös meidän maassamme on tullut vält- kaan eivät ole vieläkään johtaneet työttö- 32462: tämättömäksi. Laajat kansalaispiirit, ennen myysvakuutuslakiesityksen antamiseen edus- 32463: kaikkea nykyisen vaikean taloudellisen tilan- kunnalle. Kun nykyinen tilanne työttömien 32464: teen johdosta työttömiksi joutuneet, ovat vaa- ja työssä olevienkaan kohdalta ei siedä tä- 32465: tineet sellaisen työttömyysvakuutuslain ai- män asian viivyttelyä, ehdotamme, 32466: kaansaamista, joka antaisi heille taloudelli- 32467: sen turvan työttömyyden varalle. Myös että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32468: maamme viimeaikaiset hallitukset ovat peri- van lakiehdotuksen: 32469: aatteessa pitäneet tarpeellisena työttömyys- 32470: 32471: 32472: Laki 32473: työttömyysva.kuutuksesta. 32474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32475: 1 §. Mikäli työntekijällä on 17 vuotta nuorem- 32476: Jokainen palkkatyössä tai sen tarp.eessa pia lapsia huollettavanaan, suoritetaan hä- 32477: oleva 17 vuotta täyttänyt Suomen kansalai- nelle työttömyyskorvauksena edellisen lisäksi 32478: nen on vakuutettu työttömyyden varalta. 10 % kultakin lapselta, ei kuitenkaan enem- 32479: pää kuin 90% hänen vakinaisessa ammatis- 32480: 2 §. saan saamista keskipäiväansioista. 32481: Työntekijä, jolle yksityinen työnantaja, 32482: valtio tai kunta ei anna hänen ammattitai- 3 §. 32483: toaan ja ruumiillista kuntoaan vastaavaa Työttömyyskorvausta maksetaan työttö- 32484: työtä työntekijäin ammatillisten järjestöjen myysrahastosta jokaiselle 2 §: n 1 momentissa 32485: hyväksymin palkka- ja työehdoin, on oikeu- tarkoitetulle työntekijälle ensimmäisestä työt- 32486: tettu saamaan työttömyyskorvausta. tömyyspäivästä lukien siinä tapauksessa, että 32487: Työttömyyskorvauksen suuruus päivältä työttömyys kestää enemmän kuin 4 päivää. 32488: on 70 % asianomaisen viimeksi saamasta päi- Työttömyyskorvausta suoritetaan niin kauan 32489: väpalkasta laskettuna kolmen edellisen kuu- kuin. asianomainen on työttöro.änä. 32490: kauden aikana tehtyjen työpäivien keskian- Työttömyyskorvauksen määrää. ei vähen- 32491: sion mukaan, ei kuitenkaan enempää kuin netä, jos sen saaja saa työttöneyys- tai muuta 32492: 80% teollisuudessa kulloinkin maksettavasta avustusta sellaisesta k~asta tai laitoksesta, 32493: keskituntiansi08ta. Jos työntekijä ei ole ollut johon hän on maksanut jäsen- tai osuus- 32494: maksun. · 32495: palkkatyössä mainittuna aikana tai on ollut 32496: vain osittain, on · työasiainlautakunnan ar- 4 §. 32497: vioitava se palkkamäarä, mistä työttömyys- Yksityiset työnantajat ja valtio suoritta- 32498: korvaus on laskettava, huomioon ottaen täl- vat perustamis- ja vakuutusmaksuja työttö- 32499: löin yleisen palkkatason asianomaisen amma- myysvakuutusrahastoon niiden perusteiden 32500: tissa. mukaan kuin tässä laissa säädetään. 32501: 760 X,24. - Työttömyysvakuutus. 32502: 32503: 32504: 5 ·§. 7 §. 32505: Työttömyysvakuutusrahasto toimii sosiaali- Työttömyysvakuutusrahaston ylimpänä joh- 32506: ministeriön yhteydessä ja on sen peruspää- to- ja hallintoelimenä toimii 7-jäseninen vuo- 32507: oma 5 miljardia markkaa, mistä yksityiset deksi kerrallaan valittu johtokunta. Johto- 32508: työnantajat suorittavat 4/5 ja valtio 1/5. kuntaan nimittää valtioneuvosto neljä työn- 32509: Rahaston varat eivät saa nousta mainittua tekijäjärjestöjen esittämää edustajaa niiltä 32510: määrää suuremmiksi. tuotannon aloilta, joilla työttömyys on suu- 32511: rin sekä sosiaaliministeriön, kulkulaitosten ja 32512: yleisten töiden ministeriön ja työnantajain 32513: 6 §. edustajan. 32514: Työttömyysrahaston ylläpitokustannuksista Johtokunta on toiminnastaan vastuussa 32515: työttömyyskorvausten suorittamiseen tarvit- valtioneuvostolle, joka myöskin vahvistaa sen 32516: tavista varoista suorittavat yksityiset työn- johtosäännön. 32517: antajat 4/5 ja valtio 1/5. Johtokunnan puheenjohtajan nimittää val- 32518: Työnantajien vakuutusmaksun suuruuden tioneuvosto johtokunnan jäsenistä. 32519: määrää työttömyysvakuutusrahaston johto- . Johtokunnalla on valta ottaa tarvitsemansa 32520: kunta, huomioon ottaen työttömyystilanteen, apuhenkilökunta. Puheenjohtajan, jäsenten 32521: vuosittain siten, ja apuhenkilökunnan palkat maksetaan ra- 32522: että teollisuutta ja rakennustuotantoa har- haston varoista. 32523: joittavan työnantajan vakuutusmaksu on 8 §. 32524: enintään 1 prosentti vuosituotannon arvosta, Työttömyysrahaston paikallisena elimenä 32525: mikäli se ylittää 100 miljoonaa markkaa, toimii kunnan työasiainlautakunta. Työasiain- 32526: että pankki- ja siihen verrattavaa toimin- lautakunnan tulee viikoittain ilmoittaa työt- 32527: taa harjoittavan työnantajan vakuutusmaksu tömyysvakuutusrahaston johtokunnalle toimi- 32528: on enintään lh prosenttia vuosivaihdosta, alueellaan esiintyneet työttömyystapaukset ja 32529: ratkaista työttömyyskorvaus. 32530: että vakuutustoimintaa harjoittavan työn- Työttömillä olkoon oikeus saada työttö- 32531: antajan vakuutusmaksu on enintään 1 pro- myyskorvausta oleskelupaikkakuntansa työ- 32532: sentti vuotuisten vakuutusmaksujen mää- asiainlautakunnalta. 32533: rästä, 32534: että kaupallista ja siihen verrattavaa toi- 9 :§. 32535: mintaa harjoittavan työnantajan vakuutus- Lähemmät määräykset tämän lain sovelta- 32536: maksu on enintään lh prosenttia ·vuosimyyn- misesta antaa valtioneuvosto. · 32537: nistä, mikäli vuosimyynti ylittää 30 miljoo- 32538: naa markkaa. 10 §. 32539: Vakuutusmaksut peritään työnantajilta ve- Tämä la:ki tulee voimaan päivänä 32540: ron ennakkoperinnän yhteydessä. kuuta 195 . 32541: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 32542: 32543: · Ville Pessi. Rainer Virtanen. Toivo Kujala. 32544: Hertta. Kuusinen. H. Tauriainen. Mauri :Ryömä. 32545: Aimo Aaltonen. Inkeri Virtanen. Irma. Torvi. 32546: Yrjö Murto. Tauno Kelovesi Pentti Liedes. 32547: E. Hietanen. Y. Enne. Eino Roine. 32548: Eino Kilpi. J. Mustonen. Martti Linna. 32549: Pauli Puhakka.. Hugo Manninen. Toivo Salin. 32550: Matti Koivunen. Kuuno Honkonen. Nestori Nurminen. 32551: Aleksi Kiviaho. Varma. K. Turunen. Paavo Aitio. 32552: Toivo Niiranen. Irma. Rosnell. Eino Tainio. 32553: Toivo Friman. Siiri Lehmonen. G. Rosenberg. 32554: Veikko Rytkönen. Georg Backlund. Toivo Asvik. 32555: Aarne Pulkkinen. Pertti Rapio. J. E. La.kkala.. 32556: Usko Seppi. Judit Nederström-Lunden. Anna-Liisa Tiekso. 32557: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. Väinö R. Virtanen. 32558: Antto Prunnila.. Tyyne Tuominen. Elli Stenberg. 32559: Kauko Tamminen. Leo Suonpää.. 32560: 761 32561: 32562: X,25. - La.k.al. N: o 107. 32563: 32564: 32565: 32566: 32567: Halinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelOtin muuttamisesta. 32568: 32569: 32570: Eduskunnalle. 32571: 32572: Vuonna 1957 tammikuun 1 päivänä voi- män ajan kuluttua voi tulla jälleen työky- 32573: maan tulleen kansaneläkelain mukaan saavat kyiseksi. 32574: eläkettä, paitsi ikänsä vuoksi siihen oikeute- Lain 31 § :n mukaan työkyvyttömyyseläk- 32575: tut, myöskin pysyvästi työkyvyttömät. keen saajan tullessa työkykyiseksi ennen van- 32576: Lain sanamuoto on jo nyt aiheuttanut vai- huuseläkkeeseen oikeuttavaa ikää työkyvyttö- 32577: keuksia ja erilaista tulkintaa. Joissakin erit- myyseläke lakkautetaan. Laki siis edellyttää 32578: täin säälittivissä tapauksissa on ehto ,pysy- väliaikaistenkin työkyvyttömyyseläkkeiden 32579: västi työkyvytön" saanut ilmeistä epäoikeu- maksun. Tällaiset väliaikaiset eläkkeen sään- 32580: denmukaisuutta aikaan. Eläkkeen hakijalla nöt olisivat monissa tapauksissa erittäin tar- 32581: on ollut sellainen vamma, minkä takia hän peellisia; sen vuoksi olisi työkyvyttömyys- 32582: pitkän aj~ on kykenemätön huolehtimaan eläkkeen saamisen ehtoja lievennettävä. 32583: toinieentulostaan. Kuitenkaan ei lääkäri ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 32584: voinut antaa hänelle eläkkeeseen oikeuttavaa 32585: todistusta, koska hän mahdollisesti pitem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32586: van lakiehdotuksen: 32587: 32588: 32589: 32590: Laki 32591: kansaneläkelain muuttamisesta. 32592: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 32593: saneläkelain (347/56) 20 § näin kuuluvaksi: 32594: 20 '§. kyvyn palaaminen on epävarmaa tai pitkän 32595: Kansane!äkkeenä maksetaan: ajan vaativaa ja joka on 65 vuotta nuo- 32596: vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle va- rempi; tai 32597: kuutetulle; vanhuuden tukea 63 ja 64 vuoden ikäiselle 32598: työkyvyttömyyseläkettä pysyvästi tyoky- naispuoliselle vakuutetulle, joka ei ole naimi- 32599: vyttömälle tai sellaiselle henkilölle, jonka työ- missa eikä saa työkyvyttömyyseläkettä. 32600: 32601: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 32602: 32603: Sylvi Halinen. V. E. Svinhufvud. 32604: Viljam Sarjala. Kerttu Saalasti. 32605: 32606: 32607: 32608: 32609: 96 E 687/58 32610: '262 32611: 32612: X,26. - Lak.al. N: o 108. 32613: 32614: 32615: 32616: 32617: Hiltunen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 32618: 32619: 32620: 32621: 32622: E d u s k u n n a 11 e. 32623: 32624: Kansaneläkevakuutuksen paamaarana on dollisuuksia saavuttaa nam hankitulla tur- 32625: taata pysyvästi työkyvyttömien ja vanhusten valla yhdessä kansaneläkkeen kanssa edes 32626: säännönm1,1kainen toimeentulo, ilman että välttävä toimeentulo. 32627: heidän olisi pakko turvautua yhteiskunnan Sotilasvammalain mukaan maksetut eläk- 32628: huoltoapuna antamaan avustukseen. Kansan- keet ja elinkorot tai sotilasvammalain mukai- 32629: eläkkeen tukiosa on tämän periaatteen mu- seen eläkkeeseen tai elinkorkotm verrattavat 32630: kaisesti asetettu ensisijaiseksi avustusmuo- ylimääräiset eläkkeet ja elinkorot ovat kan- 32631: doksi huoltoapuun verrattuna, mikä ilmenee saneläkelain mukaan kokonaisuudessaan tuki- 32632: kansaneläkelain 30 § : n 2 momentin säännök- osaa vähentävää vuosituloa. Näiden eläkkei- 32633: sestä, jonka mukaan huoltoapulain mukaista den ja elinkorkojen tarkoituksena on turvata 32634: avustusta ei lueta tuloksi tukiosien suuruutta ilman omaa syytä vaikeuksiin joutuneille elä- 32635: määrättäessä. Mainitun lainkohdan mukaan misen mahdollisuUB. Kun mainitut eläkkeet 32636: ei vuosituloon sisältyviksi myöskään katsota ja elinkorot ovat kuitenkin yleensä vähäisiä 32637: kansaneläkettä, lapsilisää eikä perhelisälain ja kun ne, kuten edellä jo mainittiin, vä- 32638: mukaan maksettavaa perhelisää. Tämä joh- hentävät koko painollaan tukiosaa sairaalta 32639: tuu lähinnä näiden avustusmuotojen omasta tai varattomalta työkyvyttömyys- tai van- 32640: erikoisluonteesta. EdeHä sanotussa lainkoh- huuseläkkeensaajalta, eivät mainitut eläkkeet 32641: dassa luetellaan lisäksi joukko elatuksia ja ja elinkorot edes yhdessä kansaneläkkeen 32642: avustuksia, jotka otetaan tulona huomioon kanssa ole voineet luoda tarkoituksena ollutta 32643: vain sikäli kuin niiden määrä sanottavasti eläketurvaa. · 32644: ylittää huoltoapulain mukaan omaiselle an- Edellä esitetyn permteella ka'tsommekin 32645: nettavan elatuksen määrän. Säännöksen tar- ehdottoman välttämättömäksi ja kiireelliseksi, 32646: koituksena on suojata ja kannustaa yhteis- että tämä epäkohta kansaneläkelain 30 §: n 32647: kunnan kannalta tärkeätä toimintaa vaikeuk- muutoksella korjataan siten, että sotilasvam- 32648: siin joutuneiden ihmisten taloudellisten olo- malain mukaisesta eläkkeestä ja elinkorosta 32649: suhteiden turvaamiseksi. sekä niihin verrattavasta ylimääräisestä eläk- 32650: Kansaneläkelain 30 §: n 2 momentissa lue- keestä ja elinkorosta luetaan vuosituloksi 32651: tellaan edelleen eräitä eläkkeitä, elinkorkoja vain se osa, joka ylitt~ 60 000 (66 000) 32652: ja avustuksia, jotka luetaan tuloksi tukiosien markkaa vuodessa. 32653: suuruutta määrättäessä vain siltä osin kuin Edellä esitetyn perusteella ja viittaamalla 32654: nämä ylittävät 60 000 (nykyisen indeksin valtiopäiväjärjestyksen 32 §: n 1 momentin 32655: mukaan 66 000) markkaa vuodessa. Tämän säännökseen ehdotamme kunnioittaen, 32656: avulla on tahdottu edistää yksityisten henki- 32657: löiden samoinkuin työnantajienkin omatoimi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32658: suutta eläketurvan muodostumisessa ja mah- van lakiehdotuksen: 32659: X,26. - Hiltunen ym. 763 32660: 32661: Laki 32662: kansaneläkelain muuttamisesta. 32663: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 32664: saneläkelain 30 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa, 32665: näin kuuluvaksi: 32666: 30 1§. suus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen 32667: Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläk- suhteeseen verrattavan muun syyn takia va- 32668: keen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä paaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta 32669: tosiasiallista tuloa, jota asianomaisen henki- ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yh- 32670: lön voidaan kohtuullisen arvion mukaan delf!ä 1 momentissa tarkoitettujen muiden 32671: edeHyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisät- tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huolto- 32672: tynä kymmenennenä osalla siitä määrästä, apulain mukaan omaiselle annettavan elatuk- 32673: jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää sen määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-, työ- 32674: 2 000 ()()(} markkaa tai, jos hän on naimisissa, kyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen 32675: jolla puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo taikka oman tahi puolison työ- tai virkasuh- 32676: ylittää 3 000 000 markkaa. Jos joku on luo- teen johdosta tahi työ- tai virkasuhteeseen 32677: vuttanut omaisuutta toiselle korvauksetta tai liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- tahi per- 32678: suhteettoman vähäistä korvausta vastaan ja he-eläkevakuutuksen taikka kiinteistön luovu- 32679: saa elatuksensa tai osan siitä omaisuuden tuksen yhteydessä tehdyn eläkesopimuksen 32680: vastaanottajalta, voidaan luovutetun omai- (syytingin) perusteella vakuutetulle tai hä- 32681: suuden kohtuulliseksi arvioidusta tuotosta ~u nen puolisolleen maksetusta eläkkeestä tai 32682: kea iuovuttajan vuosituloksi enintään se osa, elinkorosta, sotilasvammalain mukaan vakuu- 32683: jota ei voida katsoa 2 momentissa tarkoite- tetulle tai hänen puolisolleen maksetusta 32684: tuksi eläkkeeksi (syytinki) . eläkkeestä tai elinkorosta tahi vakuutetulle 32685: Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan tai hänen puolisolleen maksetusta sotilasvam- 32686: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan malain mukaiseen eläkkeeseen tai elinkm•koon 32687: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan verrattavasta ylimääräisestä eläkkeestä tai 32688: maksettavaa perhelisää eikä huoltopulain mu- elinkorosta tahi edellämainittujen yhteismää- 32689: kaan annettua huoltoapua, elatusta tai avus- rästä luetaan vakuutetun tai, jos hän on nai- 32690: tusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvolli- misissa, puolisoiden yhteiseksi vuosituloksi 32691: suuden perusteella annettua elatusta, aviolii- vain se osa, joka ylittää 60 000 markkaa vuo- 32692: ton ulkopuolella syntyneistä lapsista a:nne- dessa. 32693: tussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulai- 32694: 32695: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 32696: 32697: Onni Hiltunen. Valto Käkelä. Rafael Paasio. 32698: Eino Raunio. Blis 1\lanniDen. Onni Peltonen. 32699: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen. Viljo Virtanen. 32700: Veikko Helle. Arvo Tuominen. 0. Lindblom. 32701: Sulo Hostila. G. Henriksson. Edvard Pesonen. 32702: 764 32703: 32704: X,27. - Lakal N:o 109. 32705: 32706: 32707: 32708: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 32709: muuttamisesta. 32710: 32711: 32712: Eduskunnalle. 32713: 32714: Vuoden 1957 alussa voimaantulleen kan- kuudessa, koska korkeaan ikään ehtineiden 32715: saneläkelain mukaan eläkkeeseen oikeuttava on varsinkin heikkokuntoisina vaikea saada 32716: ikäraja säilytettiin niin korkeana kuin 65 työtä ja toimeentuloa. Näin ollen tulisi la- 32717: vuotta. Kansaneläkelain käsittelyn yhtey- kiin sisällyttää yleisesti vanhuudentuen 32718: dessä eräiden edustajien taholta esitettiin, myöntäminen 63- ja 64-vuotiaille vakuute- 32719: että ikäraja olisi alennettava 60 vuoteen. Esi- tuille, mikäli he eivät saa työkyvyttömyys- 32720: tys ei saavuttanut riittävää kannatusta lä- eläkettä. Vanhuuden tuen ehtona olisi, kuten 32721: hinnä taloudellisiin seikkoihin vedoten. Kan- nykyisinkin, että vakuutetulla on oikeus tuki- 32722: saneläkkeeseen oikeuttava ikäraja on kuiten- osaan. Yksinäisille naisille, ottaen huomioon 32723: kin eräissä tapauksissa liian korkea. Tämä on heidän usein vieläkin vaikeamman taloudelli- 32724: tunnustettu myös nykyisin voimassa olevassa sen asemansa, vanhuuden tuen saannin ikä- 32725: laissa myöntämällä vanhuuden tukea 63 ja raja tulisi alentaa 60 vuoteen. 32726: 64 vuoden ikäiselle, vaikeissa taloudellisissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 32727: olosuhteissa elävälle naispuoliselle vakuute- 32728: tulle, joka ei ole naimisissa eikä saa työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32729: kyvyttömyyseläkettä. Edellä mainittuihin van lakiehdotuksen: 32730: verrattavia on muidenkin vakuutettujen kes- 32731: 32732: 32733: Laki 32734: kansaneläkelain muuttamisesta. 32735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 32736: saneläkelain (347/56) 20 § näin kuuluvaksi: 32737: 20 §. kuutetulle, joka ei saa työkyvyttömy)rselä- 32738: Kansaneläkettä maksetaan: kettä, sekä 60-64 vuoden ikäiselle naispuoli- 32739: selle vakuutetulle, joka ei ole naimisissa eikä 32740: vanhuuden tukea 63 ja 64 vuoden ikäiselle, saa työkyvyttömyyseläkettä. 32741: vaikeissa taloudellisissa oloissa elävälle va- 32742: 32743: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 32744: 32745: .Tudit Nederström-Lunden. Pauli Puhakka. Antto Prunni1a.. 32746: Elli Stenberg. Irma Torvi. Irma Rosnell 32747: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen. Inkeri Virtanen. 32748: Eino Tainio. Martti Linna. Toivo Asvik 32749: Eino Roine. Niilo Nieminen. .T. E. Lakkala.. 32750: Paavo Aitio. .T. Mustonen. Tyyne Tuominen. 32751: Pertti Rapio. Esa Hietanen. Usko Seppi. 32752: Leo Suonpää.. Toivo Niiranen. H. Tauriainen. 32753: Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen. A-L. Tiekso. 32754: Veikko Rytkönen. Siiri Lehmonen 32755: 765 32756: 32757: X,28. - Lak.al. N:o 110. 32758: 32759: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 32760: muuttamisesta. 32761: 32762: E d u s k u n n a 11 e. 32763: 32764: Vuoden 1957 alussa voimaan tulleen kan- teellinen lepo sairaustilan päättymisen jäl- 32765: saneläkelain nojalla myönnetään vanhuus- keen voi pelastaa hänet yhteiskuntaa hyö- 32766: eläkkeen ohella myös työkyvyttömyyseläkettä. dyttäväkai kansalaiseksi. Tällaisella henki- 32767: Sitä myönnetään kuitenkin vain sellaisille löllä ei kuitenkaan voimassa olevan kansan- 32768: henkilöille, joiden työkyvyttömyyden voidaan eläkelain nojalla ole mahdollisuutta saada 32769: katsoa olevan pysyvää. Mikäli niin ei ole, ei työkyvyttömyyseläkettä, koska työkyvyttö- 32770: eläkettä voida myöntää. Tämän rajoittavan myyttä ei voida katsoa pysyväksi, eliniän 32771: säännöksen vuoksi tuhannet sellaiset henki- kestäväksi. 32772: löt, jotka voimia kuluttaneen sairauden tai Monien muiden maiden kansaneläkelakiin 32773: muun syyn vuoksi joutuvat pitkäaikaisesti, sisältyy säännöksiä, joiden nojalla edellämai- 32774: vaikkakaan eivät eliniäkseen, täysin työky- nitunlaiset, tilapäisesti työkyvyttömät, naut- 32775: vyttömiksi, jäävät välttämättömästä taloudel- tivat samoja oikeuksia kuin pysyvästi työ- 32776: lisen tuen tarpeestaan huolimatta vaille sitä- kyvyttömät. Niinpä esim. Ruotsissa pidetään 32777: kin vähäistä tukea, jonka kansaneläkelain työkyvyttömänä ja sen mukaisesti eläkkee- 32778: mukainen työkyvyttömyyseläke voi tarjota. seen oikeutettuna henkilöä, jonka korkea- 32779: Jos esim. tuberkuloositartunnan saanut hen- asteinen työkyvyn alentuminen on jatkunut 32780: kilö saa ajoissa asianmukaisen tehokasta hoi- keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta ja 32781: toa, hän paranee, ja useassa tapaukse&Sa tu- jonka voidaan olettaa jatkuvan edelleen huo- 32782: lee aikanaan kykeneväkai huolehtimaan itses- mattavan pitkän ajan. Vastaavanlaisen sään- 32783: tään sellaisella työllä, joka vastaa hänen voi- nöksen sisällyttäminen myös meidän kansan- 32784: miaan ja kykyjään. Tämä ei tapahdu kuiten- eläkelakiimme olisi mielestämme välttämätön. 32785: kan heti varsinaisen sairaustilan päätyttyä. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 32786: Monissa tapauksissa tällainen henkilö on pit- 32787: kät ajat ponnistuksia vaativaan työhön kyke- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32788: nemätön toipilas. Riittävän pitkä ja perus- van lakiehdotuksen: 32789: 32790: Laki 32791: kansaneläkelain muuttamisesta. 32792: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan- 32793: eläkelain (347/56) 22 §:ään näin kuuluva 3 momentti: 32794: 22 §. henkilöä, jonka korkea-asteinen työkyvyn 32795: - - - - - - - - - - - - - - - alentuminen on jatkunut keskeytymättä vä- 32796: - - - - - - - - - - - - - - - hintään kuusi kuukautta ja jonka, ilman että 32797: Pysyvästi työkyvyttömään verrattavana pi- sitä voidaan pitää pysyvänä, voidaan olettaa 32798: detään tätä lakia sovellettaessa niinikään jatkuvan edelleen huomattavan pitkän ajan. 32799: 32800: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 32801: 32802: Judit Nederström-Lunden. Väinö R. Virtanen. J. E. Lakkala. 32803: Tyy11e Tuominen. Paavo Aitio. Toivo Niiranen. 32804: Matti Koivunen. Matti Meriläinen. Niilo Nieminen. 32805: Pentti Liedes. Pauli Puhakka. Hugo Manninen. 32806: Siiri Lehmonen. Rainer Virtanen. Toivo Asvik. 32807: Leo Suonpää. Irma Torvi. Kauko Tamminen. 32808: Aleksi Kiviaho. Inkeri Virtanen. Pertti Rapio. 32809: Martti Linna. A-L. Tiekso. Georg Backlund. 32810: Elli Stenberg. Eino Roine. Toivo Salin. 32811: Kuuno Honkonen. Nestori Nurminen. 32812: 766 32813: 32814: X,29. - Lak.al. N: o 111. 32815: 32816: 32817: 32818: 32819: Roine ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain. muuttamisesta. 32820: 32821: 32822: Ed us ku nn alle. 32823: 32824: Jo tähänastinen käytäntö on osoittanut, dän pyrkimyksensä parantaa toimeentuloaan 32825: että vuoden 1957 alussa voimaan tullutta hankkimalla toimeentulolleen välttämättömiä 32826: kansaneläkelakia on eräiltä osin tarpeellista lisätuloja esimerkiksi siten, että suorittavat 32827: ja mahdollista muuttaa. Erityisesti tämä sellaisia töitä tai tehtäviä, joihin he vanhuu- 32828: koskee ns. etuoikeutettujen tulojen määritte- destaan tai työkyvyttömyyseläkkeen saantiin 32829: lyä ja eläkkeiden suuruutta. oikeuttavasta invaliditeetistaan huolimatta 32830: Lain mukaan eläkkeen tukiosa maksetaan kykenevät, ei johda samaan tulokseen syystä, 32831: täysimääräisenä, jos tulon hankintatavasta ettei työtulo samalla tavalla kuin 30 § : n 32832: riippumaton vuositulo paikkakuntien kalleu- 2 momentissa luetellut muut tulot ole etu- 32833: den mukaan porrastettuna ei kohoa 17 000- oikeutettua tuloa. Tällaista rajoitusta ei 32834: 24 000-34 000 markkaa suuremmaksi. Tä- voida pitää edes tarkoituksenmukaisena. Epä- 32835: män lisäksi eläkeläisen mahdolliseSti saama kohta tässäkin suhteessa olisi korjattava. Ny- 32836: lapsilisä, perhelisä ja huoltoapulain mukaan kyistä yksinkertaisemman, selvemmän ja oi- 32837: annettu huoltoapu samoin kuin muutkaan tä- keudenmukaisemman menettelyn vuoksi lakia 32838: hän ryhmään kuuluvat avustusluontoiset tu- olisikin muutettava siten, että etuoikeutettu- 32839: lot eivät vaikuta ollenkaan eläkkeen tukiosan jen tulojen ensimmäinen ja kolmas ryhmä 32840: suuruuteen, ja etuoikeutettujen tulojen kol- yhdistettäisiin samaksi, tulon hankintatavasta 32841: mantena ryhmänä on sellaisia eläketuloja, riippumattomaksi ryhmäkseen. 32842: jotka vasta 60 000 markan vuositulorajan yli- Hyväksyessään nyt voimassa olevan kan- 32843: tettyään vaikuttavat kansaneläkkeen tukiosaa saneläkelain eduskunta mielipiteenään lausui, 32844: vähentävästi. että mikäli laitoksen vakuutusmaksutulot ja 32845: Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat omaisuuden tuotto muodostuvat huomatta- 32846: vapaaehtoisen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai vasti suuremmiksi kuin eläkkeiden perusosien 32847: perhe-eläkevakuutuksen perusteella maksetut maksamiseen, kuntouttamiseen ja laitoksen 32848: sekä eläkeläisen tai hänen puolisonsa työ- tai muihin menoihin tarvitaan, eläkkeitä olisi ko- 32849: virkasuhteen perusteella saarnat tai niihin rotettava. Laitoksen tulot ovatkin kohonneet 32850: perustuvat eläkkeet sekä syytinki. Laissa on ja tulevat myös vastaisuudessa kohoamaan 32851: pyritty siihen, että asianomaisen ns. sosiaali- edellä mainittuja menoja paljon suurem- 32852: luontoiset tulot ainakaan kokonaisuudessaan miksi, joten eläkkeiden korottaminen ainakin 32853: eivät olisi täysimääräisen kansaneläkkeen 12 000 markalla jokaista eläkeläistä kohti sen 32854: saannin esteenä. Tätä tulosta ei kuitenkaan perusteella on täysin mahdollista. Koska hal- 32855: ole saavutettu. Niinpä tapaturmavakuutus- litus lausutusta toivomuksesta huolimatta ei 32856: lain ja sotilasvammalain mukaiset eläkkeet ja ole jättänyt sitä tarkoittavaa esitystä edus- 32857: elinkorot ovat etuoikeutettuja tuloja vain kunnalle, on eduskunnan syytä suorittaa 32858: ensin mainittuun ryhmään kuuluvien tulojen tämä tehtävä omasta aloitteestaan aloitteen 32859: osalta. Eräät muutkaan avustusluontoiset tu- pohjalla. 32860: lot eivät ole etuoikeutettuja. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 32861: Erittäin epäoikeudenmukaiseksi on muo- 32862: dostunut sellaisten eläkeläisten asema, joilla että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32863: työsuhteensa tai muiden tekijäin vuoksi ei van lakiehdotuksen.: 32864: ole lain sallimia etuoikeutettuja tuloja. Hei- 32865: X,29. - Roine ym. 767 32866: 32867: 32868: Laki 32869: kansaneläkelain muuttamisesta. 32870: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 32871: saneläkelain (347/56) 26 §:n 1 momentti ja 27 §:n 3 momentti, sellaisena kuin ne 32872: ovat 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (347/56), ja 30 §:n 2 momentti, sel- 32873: laisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa (606/56), näin kuu- 32874: luvaksi: 32875: 26 §. 30 §. 32876: Eläkkeen perusosa on 36 000 markkaa 32877: vuodessa. Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan 32878: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan 32879: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan 32880: maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain 32881: 27 §. mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai 32882: avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvol- 32883: lisuuden perusteella annettua elatusta, avio- 32884: Eläkkeen tukiosa maksetaan täysimääräi- liiton ulkopuolella syntyneistä lapsista anne- 32885: senä, kun vakuutetun wositulo ei ylitä seu- tussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulai- 32886: raavia rajatuloja: ' suus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen 32887: suhteeseen verrattavan muun syyn takia va- 32888: ensimmäisessä kuntaryhmässä . 94 000 mk paaehtoisesti annettua elatusta tai avustusta 32889: toisessa kuntaryhmässä . . . . . . 84 000 mk ja ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yh- 32890: kolmannessa kuntaryhmässä . . 77 000 mk. dessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden tu- 32891: lojen kanssa, ei sanottavaSti ylitä huoltoapu- 32892: lain mukaan omaiselle annettavan elatuksen 32893: määrää. 32894: 32895: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 32896: 32897: Eino Roine. Usko Seppi. Matti Meriläinen. 32898: J. MUstonen. Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka. 32899: A-L. Tiekso. Irma. Torvi. Toivo Salin. 32900: Antto Prunnila.. Elli Stenberg. Kauko Tamminen. 32901: Judit Nederström-Lunden. Tauno Kelovesi. Irma Rosnell. 32902: Aleksi Kiviaho. Niilo Nieminen. Inkeri Virtanen. 32903: Aarne Pulkkinen. Kaino Haapanen. Hertta Kuusinen. 32904: Hugo Manninen. Pentti Liedes. Aimo Aaltonen. 32905: Matti Koivunen. Toivo A.svik. Ville Pessi. 32906: Paavo Aitio. Leo Suonpää. Tyyne Tuominen. 32907: Y. Enne. Nestori Nurminen. Mauri Ryömä. 32908: Yrjö Murto. Rainer Virtanen. G. Rosenberg. 32909: Martti Linna.. Toivo Kujala. Georg Backlund. 32910: Eino Tainio. Esa. Hietanen. Pertti Rapio. 32911: Toivo Friman. H. Tauriainen. J. Eemeli Lakkala. 32912: Toivo Nliranen. Väinö R. Virtanen. Kuuno Honkonen. 32913: Veikko Rytkönen. 32914: 768 32915: 32916: X,SO. - Lak.al. N: o 112. 32917: 32918: 32919: 32920: Sarjala. ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 32921: 32922: 32923: Eduskunnalle. 32924: 32925: Vuoden 1957 alusta voimaantulleen kan- tuntuvammin huomioon kuntien taloudelliset 32926: saneläkelain 62 §: n mukaan kunnat on jaet- edellytykset rasitusten kantamisessa. Samalla 32927: tava kansaneläkkeiden tukiosakustannuksista kävisi mahdolliseksi käyttää ryhmitystä suo- 32928: niille tulevan osuuden määräämistä varten ritettaessa apuna työllisyyslaissa (672/56) 32929: taloudellisen asemansa perusteella viiteen tarkoitettua kuntien ryhmittelyä niiden ta- 32930: ryhmään. Ryhmityksen toimittaa valtioneu- loudellisen kantokyvyn perusteella 10: een 32931: vosto enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. luokkaan, jota luokittelua on valtioneuvoston 32932: Kunnan kustannusosuus on ryhmittäin 10, antamalla päätöksellä määrätty käytettäväksi 32933: 15, 20, 25 tai 30 sadalta laissa säädetyllä myöskin tielaissa (243/54) tarkoitettuna kan- 32934: tavalla lasketuista tukiosakustannuksista. tokykylUJOkituksena. Näin ollen näyttäisi tar- 32935: Myöskin entisessä kansaneläkelaissa oli sano- koituksenmukaiselta muuttaa. puheena oleva 32936: tusta ryhmityksestä samansisältöinen sään- kansaneläkelain säännös samanlaista kuntien 32937: nös. ryhmittelyä edellyttäväksi. Samalla· olisi 32938: Aikaisemmin kuntien osuuksien puheena syytä selvyyden vuoksi muuttaa nykyisessä 32939: olevista kustannuksista ollessa suhteellisen säännöksessa ryhmittelyperusteena mainittu 32940: vähäistä ei sanottuun ryhmitykseen kiinni- ,taloudellinen asema" ,taloudelliseksi kanto- 32941: tetty kuntien taholta erityistä •huomiota. kyvyksi", jota sanontaa on viime aikoina 32942: Kun sitävastoin niiden tukiosakustannukset yleisesti a:lettu käyttää, kun on kysymys kun- 32943: uuden lain mukaan nousivat entiseen verrat- nan toiminnan taloudellisista perusedellytyk- 32944: tuna keskimäärin 2% kertaisiksi ja veroäy- sistä. Niissä tapahtuneiden muutosten jous- 32945: riä kohden laskien 40-50 penniin, maalais- tava huomioonottaminen, samoinkuin ryh- 32946: kunnissa keskimäärin lähes markkaan, on mittelyssä tapahtuneiden virheiden nopea 32947: puheena oleva ryhmitys joutunut kunnåssa korjaaminen, tuovat taas esiin sen. näkökoh- 32948: yleisen arvostelun kohteeksi. Erityisesti on dan, että kuntien luokitus olisi tarkistettava 32949: kiinnitetty huomiota siihen, että ryhmien lu- vuosittain. Lisäksi olisi asjanmukaista, että 32950: kumäärä on liian vähäinen, mistä on seurauk- yhdenmukaisesti edellä mainitun työllisyys- 32951: sena, että samaan ryhmään saattaa joutua lain säännöksen kanssa myöskin kansanelä- 32952: taloudellisten voimavarojensa suhteen kovin kelaissa varattaisiin kuntien · keskusjärjes- 32953: erilaisia kuntia. Tämä käy selvästi ilmi val- töiJle tilaisuus antaa ennen ryhmityksen vah- 32954: tioneuvoston 30. 12. 1957 antamasta, nykyi- vistamista siitä lausuntonsa. 32955: sin voimassa olevaa kuntien ryhmitystä kos- Siirryttäessä 5-ryhmäisestä luokituksesta 32956: kevasta päätöksestä (441/57). Vielä merkit- 10-ryhmäiseen ja muutettaessa siitä johtuen 32957: tävämpi epäkohta on se, että ryhmien vähäi- kuntien kustannusosuusprosentteja kussakin 32958: sestä lukumäärästä johtuen osallistumispro- ryhmässä, olisi asianmukaista jonkin verran 32959: senttien erot perättäisten ryhmien välillä tu- laajentaa asteikkoa nykyisestään, niin että 32960: levat kovin suuriksi, joten esim. kunnan jou- se antaisi mahdollisuuden oopeuttaa kuntien 32961: tuminen korkeampaan luokkaan kuin sen ta- tukikustannusosuudet entistä paremmin kun- 32962: ioudelliset mahdollisuudet edellyttäisivät, kin kunnan taloudellista kestokykyä vastaa- 32963: saattaa aiheuttaa kunnan tukiosaosuuden vaksi. 32964: määrässä kohtuuttoman suuren virheen. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 32965: Tähän epäkohtaan kiinnitettiin kuntien ehdotamme, 32966: taholta huomiota jo nykyistä kansaneläkela- 32967: kia valmisteltaessa ja ehdiotettiin 10-luok- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32968: ka:ista ryhmitystä. Tällainen ryhmitys ilmei- van lakiehdotuksen: 32969: sesti antaisikin tilaisuudeiD ottaa nykyistä 32970: x,ao. - Sarja.la. ym. 769 32971: 32972: Laki 32973: kansaneläkelain muuttamisesta. 32974: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 a1l!Iletun kansan- 32975: eläkelain (347/56) 62 § näin kuuluvaksi: 32976: 62 §. kolmivuotiskauden alkamista edeltäneen vuo- 32977: Vaitio ja kunnat vastaavat eläkkeiden tu- den huhtikuun aikana kunnassa asuville eläk- 32978: kiosien kustannuksista. Kunnat jaetaan kus- keensaajille maksettavaksi lähetettyjen tuki- 32979: tanniUSOsuutensa suorittamista varten taJou- osien yhteismäärän suhde saman huhtikuun 32980: dellisen kantokykynsä mukaan kymmeneen aikaoo koko maassa eläkkeensaajtlle makset- 32981: luokkaan, joista ensimmäiseen sijoitetaan tavaksi lähetettyjen kaikkien tukiosien yh- 32982: kantokyvyltään heikoimmat kunnat. Kunnan teismäärään. · 32983: kustannusosuus 1011 1 luokassa 8, II luokassa Valtioneuvosto toimittaa kuntien ryhmi- 32984: 10, 111 luokassa 12, IV luokassa 14, V luo- tyksen edellä 1 momentissa tarkoitettuihin 32985: kassa 16, VI luokassa 19, VII luokassa 22, luokkiin. Luokitus vahvistetaan vuodeksi 32986: VIII luokassa 25, IX luokassa 28 ja X luo- kerrallaan, sen jälkeen kun kuntien keskus- 32987: kassa 32 sadalta 2 momentissa sanotulla ta- järjestöille on varattu tilaisuus antaa siitä 32988: valla Jaslretusta kunnan kustannusosuuspe- lausuntonsa. Sosiaaliministeriö vahvistaa 2 32989: rusteesta. Valtio vastaa tukiosien kustan- momentissa tarkoitetut painoluvut vuosittain. 32990: nuksista muilta osin. Erityisistä syistä sosiaaliministeriö voi myön- 32991: Kunnan kustannusosuusperuste on kun- tää helpotuksia edeUä 1 momentissa tarkoi- 32992: nalle vahvistetun painoluvun osoittama osuus tetusta kunnan kustannusosuudesta. 32993: kunakin kuukautena koko maassa maksetta- 32994: vaksi lähetettyjen tukiosien yhteismäärästä. 32995: Kunnan painoluku vahvistetaan kolmivuotis- Tämä ia:ki tuJee voimaan päivänä 32996: kaudeksi siten, että se on yhtä suuri kuin kuuta 19 32997: 32998: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 32999: 33000: Viljam Sarjala. Eino Uusitalo. 33001: Olavi Lahtela. Artturi Jämsen. 33002: Yrjö Sinkkonen. Aarre Marttila. 33003: Eemil Luukka. Toivo Friman. 33004: 33005: 33006: 33007: 33008: 97 E 687/58 33009: 770 33010: 33011: X,31. - Lak.al N: o 113. 33012: 33013: 33014: 33015: 33016: Tiekso ym.: Ehdotus laiksi kansaneläk~1ain muuttamisesta. 33017: 33018: 33019: E d u s k u n n a 11 e. 33020: 33021: Vuoden 1957 alussa voimaan tulleen uuden Kun alle 18-vuotiaitten nuorten henkilöit- 33022: kansaneläkelain mukaan vakuutusmaksuvel- ten tulot yleensä ovat sangen vähäiset ja 33023: vollisuuden alkamisen ikäraja on 16 vuotta koska vakuutusmaksujen perimisellä heidän 33024: sen oltua aikaisemmin 18 vuotta. Myös halli- osaltaan ei kansaneläkelaitoksen tulojenkaan 33025: tuksen vuoden 1955 valtiopäiville antamassa kannalta ole sanottavaa merkitystä, olisi va- 33026: esityksessä kansaneläkelaiksi ehdotettiin va- kuutusmaksuvelvollisuuden alkamisen ikäraja 33027: kuutusmaksuvelvollisuuden alkamisen ikära- korotettava 18 vuoteen. 33028: jaksi 18 vuotta, mutta eduskunnan muutet- Edellä esitetyn perusteella ehdotatnme, 33029: tua hallituksen esitystä muutettiin vakuutus- 33030: maksuvelvollisuuden ikärajakin 18 vuodesta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33031: 16 vuoteen. van lakiehdotuksen: 33032: 33033: 33034: Laki 33035: kansaneläkelain muuttämisesta.. 33036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 33037: saneläkelain (347/56) 6 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi: 33038: 6 §. 1) joka tulovuoden päättyessä ei vielä ol- 33039: Vakuutusmaksua ei määrätä vakuutetulle: lut täyttänyt 18 vuotta. 33040: 33041: 33042: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 33043: 33044: Anna-Liisa. Tiekso. Martti Linna. Eino Tainio. 33045: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. Toivo Friman. 33046: Irma. Rosnell. Y. Enne. J. E. Lakka.la.. 33047: 711 33048: 33049: X,S2. - Lagmot. N: o 114. 33050: 33051: 33052: 33053: 33054: Procope: F'öriwg till lag angående ändring av lagen om 33055: barnbidrag. 33056: 33057: 33058: T i II R i k s d a g e n. 33059: 33060: Vid en överblick av de nationalekonomiskt bidraget för det första barnet. Med beak- 33061: ooh statsfinanf!iellt mellt betungande utgifts- t41lde av att det förta alternativet kunde 33062: anhopningäl'Jl&. i landets snoovridna hushA.ll- ge UJ)phov tili vi!lsa oklarheter oeh ojämn- 33063: ning kommer uundglingligen barnbidragen i heter vid själva tillämpningetl. förfäller det 33064: blickpunkten. Denna otnstridda utgiftsgrupp som om den senare utvägen på grund av sin 33065: slukar for närvarande i rnnt tai 20 miljarder enkeihet och klarhet lir den som borde till- 33066: mark. net uppseendeväckande i Finiands gripas. 33067: barnbidragssystetn är att de utgäende barn- Enligt det år 1948 införda barnbidrags- 33068: bidragen endast tili en del, och uppenbarli- systemet erlägges barnbidrag för varje barn 33069: gen tili en rätt ringa del, motsvarar verkliga under 16 år. Från ursprungligen 7 200 mark 33070: sociaia behov. Såsom nu är fallet kan det ej årligen har understödet per barn sedermera 33071: förnekas, att barnbidragsmiljarderna strös ut höjts tili 14 400 mark. Att familjer med 33072: utan åtskillnad och utan några hänsyn tili barn kan behöva stöd från samhäliets sida 33073: behovsprövningens sunda principer. är en riktig socialpolitisk prineip. Icke 33074: Utförd stickprovsundersökningar i ett par mindre än tre statskommitteer, som tillsatts 33075: kommuner visar med stor samstämmighet, att för att utreda barnbidragsfrågan, har beto- 33076: av de utbetalade barnbidragen endast 30- nat detta. 33077: 40 % verkligen användes för barnens uppe- 33078: hälle och fostran. En mera omfattande, all- Det är dock flerbarnsfamiljerna och deras 33079: män undersökning av barnbidragens använd- utkomstmöjligheter som allmänt sett är det 33080: ning, vilket för övrigt skulle vara en uppgift centrala i denna fråga. Man kommer inte 33081: av stort intresse, skulle knappast förneka ifrån att kostnaderna för det kommande släk- 33082: giltigheten av dessa resultat. tets uppfostran minst betungar försörjare, 33083: Betydligt rikare Iänder än Finland har som har att ta hand om endast ett barn un- 33084: inte ansett sig kunna disponera ens närmelse- der 16 år, även om det första barnets fö- 33085: vis så betydande belopp som vi gör för delse i en familj proportionsvis kan åsamka 33086: detta ändamåi, vilket dessutom ur sociai större besvärligheter och omstäliningar. Där- 33087: synpunkt som sagt inte är entydigt och rik- för ter det sig motiverat att föresiå att barn- 33088: tigt. En omställning bör därför åstadkom- bidraget skall bortfalla i det fali, att för- 33089: mas. Vid behandlingen av budgeten för år sörjningsplikten omfattar endast ett barn un- 33090: 1958 ävensom under de många försöken att der 16 år. 33091: få bukt med statens betalningskriser har Slopande av barnbidraget för det första 33092: det på många olika håll, icke minst av de barnet kunde dock i en del fall leda tili 33093: då sittande regeringarna, inskärpts att det orättvisa gentemot vissa mindre bemedlade 33094: är en nationaiekonomisk och statsfinansiell försörjare. Därför är det skäligt att barn- 33095: nödvändighet att få barnbidragsutgifterna bidrag med avvikelse från huvudregeln kunde 33096: minskade. beviljas på basen av socialmyndigheternas 33097: För att nå en lösning av problemet kunde prövning, även då det är fråga om försörj- 33098: man alternativt gä tili ett system med be- ningen av ett enda barn under 16 år. 33099: hovsprövning på basen av försörjarens skatt- Finansiellt torde man kunna räkna med 33100: bara årsinkomst eller ett aviyftande av barn- att indragandet av barnbidraget för första 33101: 772 X,32. - Lapstlislllaki. 33102: 33103: 33104: barnet med beaktande av ovannämnda un- Pä ovan anförda grunder föreslAs vördsamt, 33105: dantag skulle innebära ätminstone en minsk- 33106: ning med inemot 4 000 miljoner mark av att Riksdagen måtte antaga följande 33107: barnbidragsutgifterna. lagförslag: 33108: 33109: 33110: Lag 33111: angående ändring av lagen om barnbidrag. 33112: I enlighet med Riksdagens beslut skall 1 § lagen den 22 juli 1948 (541/48) om 33113: barnbidrag, sädant detta lagrum lyder i lagen den 15 december 1956 (605/56), erhälla 33114: följande ändrade lydelse: 33115: 1 §. 33116: För barns uppehälle och uppfostran utgär barnbidrag dock undantagsvis erläggas enligt 33117: enligt vad i denna lag stadgas av statens prövning av kommunens socialnämnd, därest 33118: medel barnbidrag för i Finland boende barn försörjaren är mindre bemedlad moder, som 33119: under 16 är. · är änka, fränskild eller icke sammanvigts tili 33120: Barnbidraget utbetalas med i 3 mom. av äktenskap eller vars make är varaktigt oför- 33121: denna paragraf nämnda undantag med 14 400 mögen tili arbete, eller om försörjaren är 33122: mark om äret för varje barn tili den, som person, som behöver socialhjälp. Barnbidrag 33123: har att försörja tvä eller flere i 1 mom. erlägges även för ett barn, vars båda för- 33124: avsedda barn. äldrar äro döda eller som omhändertagits 33125: Tili försörjare av endast ett barn mä av socialnämnden. 33126: 33127: 33128: Helsingfors den 10 augusti 1958. 33129: 33130: Victor Procope. 33131: 773 33132: 33133: J[,32. - Lak.al. N: o 114. 33134: ·Suomennos. 33135: 33136: 33137: 33138: 33139: Procope: Ekdotus laiksi lap81.'lisälain muuttamisesta. 33140: 33141: 33142: Eduskunnalle. 33143: 33144: Silmäiltäessä kansantaloudellisesti ja val- tajan verotettavan vliositulon perusteella, tai 33145: tiontaloudellisesti eniten rasittavia meno- lapsilisän lakkauttamiseen ensimmäiseltä lap- 33146: :kasautumia maan vinoon suuntautuneessa ta- selta. Ottaen huomioon, että edellinen vaih- 33147: loudessa joutuvat lapsilisät väistämättömästi toehto saattaisi itse sovellutuksessa antaa ai- 33148: polttopisteeseen. · Tämä kiistanålainen meno- hetta mäarättyihin epäselvyyksiin ja epä- 33149: ryhmä nielee nykyisin pyörein luvuin 20 mil- tasaisuuksiin, tuntuu siltä kuin jälkimmäi- 33150: jardia markkaa. Suomen lapsilisäjärjestel- nen tie yksinkertaisuutensa. ja selvyytensä 33151: mässä herättää. huomiota se, että suoritetta- takia oliSi se keino, johon olisi tartuttava. 33152: vat lapsilisät· vain· osaksi, ja ilmeisesti varsin Vuonna 1948 käytäntöön otetun lapsilisä~ 33153: vähäiseltä osalta, vastaavat todellisia sosiaa- järjestelmän mukaari .suoritetaan lapsilisää 33154: lisia tarpeita. Asian nykyisellään ollen ei voi jokaisesta 16 vuotta nuoremmasta lapsesta. 33155: kieltää, että lapsilisämiljardit siroteliaan il- Alunperin 7 200 markasta vuodessa on avus- 33156: man erotusta ja ottamatta lainkaan huomioon tus sittemmin korotettu 14 400 markkaan. Se 33157: tarvetta koskevan harkinnan terveitä peri- seikka, että perheet, joilla on lapsia, voivat 33158: aatteita. olla yhteiskunnan tuen· tarpeessa, on oikea 33159: Muutamassa kunnassa suoritetut pistokoe- sosiaalipoliittinen periaate. Sitä on korosta- 33160: tutkimukset osoittavat erittäin yhtäpitävästi, nut kokonaista kolme valtionkomiteaa, jotka 33161: että suoritetuista lapsilisistä vain 30-40 % on asetettu selvittämään lapsilisäkysymystä. 33162: todella käytetään lasten elatukseen ja kasva- Kuitenkin useampilapsiset perheet ja nii- 33163: tukseen. Laajempi yleinen tutkimus lapsi- den toimeentulomahdollisuudet ovat yleisesti 33164: lisien käytöstä, mikä muuten olisi hyvin mie- katsoen tämän kysymyksen keskeisenä asiana. 33165: lenkiintoinen tehtävä, tulisi tuskin kieltämään Ei päästä siitä, että tulevan sukupolven kas- 33166: näiden tulosten pätevyyttä. vattaminen vähiten rasittaa huoltajia, joiden 33167: Suomea huomattavasti rikkaammissa maissa on huolehdittava ainoastaan yhdestä 16 33168: ei ole katsottu voitavan sijoittaa lähimain- vuotta nuoremmasta lapsesta, vaikkakin en- 33169: kaan niin huomattavia summia kuin me simmäisen lapsen syntyminen perheessä voi 33170: teemme tähän tarkoitukseen, joka sitä paitsi aiheuttaa suhteellisesti suurempia vaikeuksia 33171: sosiaaliselta kannalta ei ole, kuten sanottu, ja muutoksia. Sen vuoksi näyttää perustel- 33172: yksiselitteinen eikä oikea. Sen vuoksi on lulta ehdottaa lapsilisän jättämistä pois siinä 33173: muutos saatava aikaan. Vuoden 1958 bud- tapauksessa, että huoltovelvollisuus käsittää 33174: jettia käsiteltäessä samoin kuin monissa yri- vain yhden 16 vuotta nuoremman lapsen. 33175: tyksissä selviytyä valtion maksukriiseistä on Lapsilisän poistaminen ensimmäiseltä lap- 33176: monilta eri tahoilta, ei vähiten silloin istu- selta saattaisi kuitenkin eräissä tapauksissa 33177: neiden hallitusten, tähdennetty, että lapsilisä- viedä epäoikeudenmukaisuuteen määrättyjä 33178: menojen saaminen pienemmiksi on kansan- vähävaraisia huoltajia kohtaan. Sen vuoksi 33179: taloudellinen ja valtiontaloudellinen välttä- on kohtuullista, että lapsilisää pääsäännöstä 33180: mättömyys. poiketen voitaisiin myöntää sosiaaliviran- 33181: Jotta päästäisiin probleeman ratkaisuun, omaisten harkinnan perusteella myös silloin, 33182: voitaisiin vaihtoehtoisesti siirtyä järjestel- kun kysymyksessä on vain yhden alle 16 vuo- 33183: mään, jossa lapsilisän tarve harkitaan huol- tiaan lapsen huoltaminen. 33184: 774 X,32. - LapsilisliJaki. 33185: 33186: 33187: Rahallisesti voitaneen laskea, että lapsi- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotetaan 33188: lisän poi.litaminen ensimmäiseltä lapselta, kunnioittaen, 33189: huomioon ottaen edellä mainitut poikkeukset, 33190: merkitsisi lapsilisämenojen vähenemistä aina- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33191: kin lähes 4 000 miljoonalla markalla. van lakiehdotuksen: 33192: 33193: 33194: 33195: Laki 33196: lapsilisälain muuttamisesta. 33197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun 33198: lapsilisälain (541/48) 1 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa 33199: laissa (605/56), näin kuuluvaksi: 33200: 1§. tettakoon kuitenkin poikkeuksellisesti . lapsi- 33201: Lapsen elatust& ja ~asvatusta varten suori- lisää kunnan sosiaalilautakunnan harkinnan 33202: tetaan, sen mukaan kuin tå$sä laissa sääde- mukaan, jos huoltaja on vähävarainen äiti, 33203: tään, valtion varoista lapsilisää Suomessa joka on leski, eronnut tai avioliittoon vihki~ 33204: a.suvasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta mätön tai jonka aviopuoliso on pysyvästi 33205: lapsesta. . työhön kykenemätön,. tai. jos..huoltajana on 33206: Lapsilisää suoritetaan tämän pykälän 3 henkilö, joka on sosiaaliavun .tarpeessa. Lap. 33207: momentissa mainituin poikkeuksin 14 400 silisää suoritetaan myös yhdestä lapsesta, 33208: markkaa vuodessa jokaisesta lapsesta sille, jonka molemmat vanhemmat . ovat kuolleet 33209: jonka huollettavana on kaksi tai useampia tai joka on otettu ·. sosiaalilautakunnan hoi" 33210: 1 momentissa tarkoitettuja lapsia. toon. · 33211: Ainoastaan y}lden .lapsen huoltajalle suori- - - - - -· - --=-- - ...:...- ....,......:.. ~ - --....-· ........._. 33212: 33213: 33214: 33215: 33216: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958. 33217: 33218: Victor Procope. 33219: X,33. - Lak.al. N: o 115. 33220: 33221: 33222: 33223: 33224: T. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta. 33225: 33226: 33227: 33228: E d u s k u n n a 11 e. 33229: 33230: Lapsilisälaissa määritellään, että lapsen kin kohdalla ovat suhteellisesti eniten nous- 33231: elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan seet sellaisten ravintoaineiden hinnat, jotka 33232: lapsilisää valtion varoista lain säädösten mu- ovat lasten ravitsemuksessa välttämättömim- 33233: kaisesti. Lain voimassaolon aikana on voitu piä ja muodostavat heidän osaltaan päämeno- 33234: selvästi todeta lapsilisän tärkeä merkitys var- erän. Niinpä verrattuna vuoden 1958 kesä- 33235: sinkin vähävaraisille perheille. Se on antanut kuun tasoa lokakuun tasoon v. 1951 maidon 33236: mahdollisuuden huolehtia ainakin jossain hinta on noussut 65 %, voin 57 %, juuston 33237: määrin siitä, että lasten ravinto on vaihtele- 96 %, kalan 62 %, jauhojen ja suurimoiden 33238: vaa ja paremmin terveyden vaatimuksia vas- 67 %. Erikoisesti on vielä syytä mainita mar- 33239: taavaa. Lapsilisälain voimaan tulon jälkeen gariini, jonka käyttöön kaikkein vähävarai- 33240: on ollut myös havaittavissa, varsinkin maa- simmat perheet ovat joutuneet siirtymään. 33241: seudulla, että lasten vaatetus on entistä tar- Se on noussut 216 %. Samoin lääkkeiden 33242: koituksenmukaisempaa. Samoin ovat mahdol- kohdalla on tapahtunut jyrkkä hinnannousu, 33243: lisuudet lapsen terveyden turvaamiseen muu- joskaan se ei vaikuta elinkustannusindeksissä. 33244: tenkin lisääntyneet ja mm. oman vuoteen ja Elinkustannusindeksiin eivät vaikuta 33245: vuodevaatteiden saaminen lapsille on tullut myöskään koulumaksujen ja -kirjojen hintain 33246: yleisemmäksi. On kuitenkin todettava, että kohoaminen, mutta niiden merkitys varttu- 33247: lapsilisän merkitys perheen toimeentulossa on neimpien lasten kasvatuksessa on myös otet- 33248: nykyään vähäisempi kuin lain voimassaolon tava huomioon verrattaessa lapsilisän ny- 33249: ensimmäisinä vuosina, sillä lapsilisän määrä kyistä merkitystä entiseen. 33250: ei ole noussut hintojen ja maksujen suuresta Lapsilisälakia säädettäessä sen tarkoitus oli 33251: kohoamisesta huolimatta. Valtioneuvostolla lapsen elatuksen ja kasvatuksen turvaami- 33252: on tosin lapsilisälain 13 § :n perusteella oi- nen ja vähävaraisten lapsiperheiden elämän- 33253: keus korottaa lapsilisää ilman eduskunnan vaikeuksien tasoittaminen. Jotta tämä tarkoi- 33254: päätöstä elinkustannusten nousua vastaa- tus säilyisi, tulisi lapsilisän määrää korot- 33255: vasti, mutta se ei ole tätä oikeuttaan käyttä- taa elinkustannusten jo tapahtunutta nousua 33256: nyt. Viimeksi lapsilisää on korotettu lailla vastaavasti 19 200 markaksi vuodessa eli 33257: lokakuussa 1951, jolloin sen piti vastata ny- 1 600 markaksi kuukaudessa. Sen jälkeen se 33258: kyisin käytännösä olevan elinkustannusindek- tulisi sitoa elinkustannusindeksiin, jotta vas- 33259: sin perualukua 100. Elinkustannusindeksi on taisuudessa ei syntyisi jälkeenjäämistä. 33260: sen jälkeen kohonnut 32 %, joten lapsilisä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 33261: ainakin tällä määrällä jäänyt jälkeen elin- nioittaen, 33262: kustannusten noususta. 33263: Lähempi indeksin tarkastelu osoittaa, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33264: erikoisesti ravintoindeksi on kohonnut ja sen- van lakiehdotuksen: 33265: 776 X,SS. - La.psilisllaki. 33266: 33267: 33268: 33269: 33270: Laki 33271: la.psilisälain muuttamisesta. 33272: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun 33273: lapsilisälain (541/48) 1 ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä lokakuuta 1951 an- 33274: netussa laissa (533/51), näin kuuluviksi: 33275: 1 §. 13 §. 33276: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- Elinkustannusten noustua vuoden 1958 33277: ritetaan sen mukaan kuin tässä laissa sääde- toisen neljänneksen aikana vallinneisiin elin- 33278: tään, valtion varoista lapsilisää yhdeksän- kustannuksiin verrattuna on 1 § : ssä säädet- 33279: toistatuhattakaksisataa markkaa vuodessa jo- tyä lapsilisän määrää korotettava muutoksen 33280: kaisesta Suomessa asuvasta kuuttatoista osoittamassa suhteessa. 33281: vuotta nuoremmasta lapsesta. Työkyvyttö- 33282: mästä suoritetaan lapsilisä kuitenkin seitse- 33283: mäntoista vuoden ikärajaan saakka. Tätä lakia sovelletaan päivästä 33284: kuuta 195 lukien. 33285: 33286: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 33287: 33288: Tyyne Tuominen. Y. Enne. Nestori Nurminen. 33289: Hertta Kuusinen. Ville Pessi. Aleksi Kiviaho. 33290: Inkeri Virtanen. Toivo Kujala. Siiri Lehmonen. 33291: Irma Torvi. Hugo Manninen. Eino Tainio. 33292: Elli Stenberg. Antto Prunnila. Rainer Virtanen. 33293: Judit Nederström-Lunden. A-L. Tiekso. Mauri Ryömä. 33294: Irma Rosnell 33295: 777 33296: 33297: X,34. - Lak.al. N: o 116. 33298: 33299: 33300: 33301: 33302: Vennamo: Ehdotus laiksi lapm'lisälain muuttamisesta. 33303: 33304: 33305: E d u s k u n n a ll e. 33306: 33307: Lapsilisien maksaminen ns. varakkaille ovat ylittäneet 500 000 markkaa, mutta olleet 33308: perheille on ollut vähemmän tarkoituksen- alle 650 000 markkaa, juurimainitun lapsi- 33309: mukaista. Kun valtion menoja olisi säästet- lisien määrän alentamisen lisäksi poistettava 33310: tävä kaikissa niissä suhteissa, missä se to- lapsilisä kolmen vuoden jälkeen ensimmäisen, 33311: della tarvitseville vahinkoa tuottamatta voi mutta ei muiden lasten osalta. Täten siis 33312: käydä päinsä, olisi siis. varakkaitten perheit- lapsiperheet, joiden vuositulot valtionvero- 33313: ten lapsilisät kokonaisuudessaan poistettava. tuksessa ovat ylittäneet 650 000 markkaa tai 33314: Jottei raja kuitenkaan muodostuisi käytän- joiden omaisuus on ollut sen esteenä, menet- 33315: nössä liian jyrkäksi, tarvitaan välittäviä täisivät yleensä lapsilisäetuutensa kokonai- 33316: rajoituksia eli porrastusta. Tässä tarkoituk- suudessaan. Jos hintatasossa tapahtuu muu- 33317: sessa olisi niiden lapsiperheiden, joiden ve- toksia, olisi juurimainittuja määriä vastaa- 33318: rotettavat tulot ovat ylittäneet 350 000 mark- vasti muutettava. 33319: kaa, mutta olleet alle 500 000 markkaa vuo- Kaiken edellä lausutun perusteella kun- 33320: dessa, lapsilisien suuruutta alennettava 2 400 nioittaen ehdotan, 33321: markalla vuodessa lasta kohden, mutta muu- 33322: toin säilytettävä lapsilisät entisellään, sekä että Eduskunta hyväksyisi se1traa- 33323: lapsiperheille, joiden verotettavat vuositulot van lakiehdotuksen: 33324: 33325: 33326: Laki 33327: lapsilisälain muuttamisesta. 33328: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun 33329: lapsilisälain (541/48) 1 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa 33330: laissa (605/56), ja 2 §, sekä lisätään sanottuun lakiin uusi 1 a § seuraavasti~ 33331: 1 §. avioliiton ulkopuolella, suoritetaan lapsilisää 33332: Lasten elatusta ja kasvatusta varten suori- myös ainoasta tai vanhimmasta lapsesta kuu- 33333: tetaan, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- dentoista vuoden ikärajaan saakka, jos lapsi 33334: tään, valtion varoista lapsilisää Suomessa on äitinsä tai työkyvyttömän isänsä huollet- 33335: asuvista lapsista. tavana. 33336: Lapsilisää suoritetaan jäljempänä tässä ja Jos 3 momentissa tarkoitettu lastaan huol- 33337: 1 a § :ssä mainituin poikkeuksin, kaksitoista- tava äiti solmii avioliiton, suoritetaan lapsi- 33338: tuhatta markkaa vuodessa perheen ainoasta lisä 2 momentin mukaisesti. 33339: tai, milloin perheessä on useampia viittä- Jos 2 tai 3 momentissa mainittu lapsi ei 33340: toista vuotta nuorempia lapsia, vanhim- ole Suomen kansalainen, on lapsilisän suo- 33341: masta lapsesta kolmen vuoden ikärajaan rittamisen edellytyksenä lisäksi, että hänen 33342: saakka ja muista lapsista viidentoista vuoden huoltajansa on henkikirjoitettu Suomessa 33343: ikärajaan saakka. kahtena peräkkäisenä vuotena välittömästi 33344: Milloin lapsen isä on kuollut tai pysyvästi ennen 7 §: ssä mainitun lapsilisäilmoituksen 33345: työkyvytön tai milloin lapsi on syntynyt tekemistä. 33346: 98 E 687/58 33347: 778 X,S4. - La.psilisälaki. 33348: 33349: 33350: 1 a §. mukaisesti ja neljätoistatuhattaneljäsataa 33351: Lapsilisää ei suoriteta kalenterivuodelta, markkaa vuodessa, ellei edellä tarkoitettu 33352: jota ennen viimeksi toimitetussa tulo- ja tulo tai omaisuus ylitä valtioneuvoston vah- 33353: omaisuusverotuksessa lapsen vanhempien tai vistamaa enimmäismäärää, mikä verotetta- 33354: muun huoltajan verotettava tulo tai omai- van tulon osalta on vahvistettava 2 momen- 33355: suus ylittää valtioneuvoston vahvistaman tissa sanotulla tavalla 350 000 markaksi. 33356: enimmäismäärän. Verotettavan omaisuuden enimmäismäärä 33357: Verotettavan tulon enimmäismäärä on vah- on vahvistettava siten, että se vastaa 2 ja 3 33358: vistettava siten, että se palkkatason muut- momentissa sanotulla tavalla määrätyn tulo- 33359: tuessa vastaa 650 000 markan verotettavaa rajan kuusinkertaista määrää. 33360: tuloa vuonna 1957 toimitetussa tulo- ja omai- 33361: suusverotuksessa. Toiselta ja kultakin seu- 2 §. 33362: raavalta 1 ·§ : n mukaan lapsilisään oikeutta- Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljännek- 33363: valta lapselta on edellämainittua enimmäis~ sen alusta lukien, joka seuraa vuosineljän- 33364: määrää korotettava kahdellakymmenellä sa- nestä, minkä kuluessa lapsi tai oikeus lapsi- 33365: dalta. lisään on syntynyt sen vuosineljänneksen 33366: Lapsilisää suoritetaan kuitenkin 1 § : n 3 loppuun saakka, jonka kuluessa lapsi saa~ 33367: momentin mukaisesti ellei lapsen vanhempien vuttaa 1 § : ssä mainitun ikärajan. 33368: tai muun huoltajan verotettava tulo tai omai- Jos lapsilisään oikeutettu lapsi kuolee tai 33369: suus ylitä edellisenä kalenterivuotena toimi- jos olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, 33370: tetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa valtio- että oikeus lapsilisään sen johdosta lakkaa, 33371: neuvoston vahvistamaa enimmäismäärää, lopetetaan lapsilisän suorittaminen sen vuosi- 33372: mikä verotettavan tulon osalta on vahvis- neljänneksen alusta lukien, joka seuraa vuo- 33373: tettava 2 momentissa sanotulla tavalla sineljännestä, minkä kuluessa kuoleman- 33374: 500 000 markaksi, sekä 1 § : n 3 momentin tapaus tai olosuhteiden muutos sattui. 33375: 33376: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 33377: 33378: Veikko Vennamo. 33379: 7.79 33380: 33381: X,35. - La.k.al. N:o 117. 33382: 33383: 33384: 33385: Lehmonen ym.: Ehdot-uS laiksi invalidikuoltolain muutta- 33386: misesta. 33387: 33388: 33389: E d u s k u n n a 11 e. 33390: 33391: Vähävaraista ja varatonta kansanosaa ra- lutus- ja työhuoltoon. Kaatumatautia ja vi- 33392: sittavat sosiaaliset epäkohdat, joista raskaim- herkaihia sairastaville annetaan heidän työ- 33393: pia tällä hetkellä ovat asuntojen puute, asun- kykynsä säilyttämiseksi tarpeellisia lääke- 33394: tokurjuus, elinkustannusten yleinen nousu, aineita. 33395: raskas verotaakka, työttömyys sekä työnsaan" Suurin osa jatkuvaa sairautta potevia inva- 33396: nin ja työvauhdin kiristyminen, kohdistuvat lideja on vielä kokonaan vailla lainsäädän- 33397: raskaimmin niihin invalideihin ja pitkällisen nöllistä turvaa. Esimel"kkinä tällaisista sai- 33398: sairauden vaivaamiin kansalaisiin, joiden toi- rauksista mainittakoon sydänviat, munuais- 33399: meentulon turvaa ei ole ollenkaan tai ei riit- ja verisuonisairaudet, syöpä- ym. kasvaimet, 33400: tävässä määrin lailla järjestetty. selkärankaviat, maha- ja suolistosairaudet 33401: Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden sekä allergiset sairaudet. 33402: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytykset Oikeudenmukaisuus vaatii, että sairaanhoi- 33403: ovat maassamme vielä hyvin kehittymättö- don saaminen olisi turvattava samanlaisin 33404: mät. Monet krooniset sairaudet johtavat sel- perustein kaikille kroonista sairautta pote- 33405: laiseen toiniintavajavuuteen, jonka johdosta ville. Se on myös yhteiskunnan kannalta tar- 33406: asianomaisen henkilön työ- ja toimintakyky koituksenmukaista, koska tehostettu sairaan- 33407: on siinä määrin puutteellinen, että hänelle hoito on omiaan vaikuttamaan ehtkäisevästi 33408: on siitä olennaista haittaa jokapäiväise-asä invaliditeetin syntymiseen. Invalidihuollon 33409: elämässään tai toimeentulonsa hankkimisessa, laajentamista koskemaan kaikkia sairausinva- 33410: ja häntä on näin ollen pidettävä invalidina lidien ryhmiä on vastustettu mm. sillä, että 33411: voimassa olevan invalidihuoltolakimme (907/ on säilytettävä raja yleisen sairaanhoidon ja 33412: 46) 2 § : n mukaan. Samoin lain 3 § rajoit- invalidihuoltolain mukaisen lääkintöhuollon 33413: taa kuitenkin invalidihuollon antamisen vain välillä varsinkin sen vuoksi, että edellisestä 33414: niiden sairauksien .perusteella ja siinä laa- huolehtiminen kuuluu lääkintäviranomaisten 33415: juudessa kuin valtioneuvosto määrää. ja sosiaalivakuutuksen alaan. Käytännössä 33416: Valtioneuvoston viimeksi 2. 12. 1955 anta- on kuitenkin jouduttu turvautumaan lää- 33417: man päätöksen mukaan annetaan rajoitettua kintäviranomaisten apuun. Voimassa olevan 33418: invalidihuoltoa lapsihalvausta, kaatumatau- invalidihuoltolain 7 § :n mu:kaan voidaan lää- 33419: tia, luu- ja niveltubel"kuloosia, kroonista kintähuoltoon kuuluvaa sairaalahoitoa antaa 33420: nivelreumatismia, jatkuvaa korva- tai silmä- missä tahansa lääkintähallituksen hyväksy- 33421: sairautta ja keuhkotuberkuloosia sairastavalle mässä sairaanhoitolaitoksessa. 33422: invalidille, jos viimeksi mainittu sairaus ei Sairausinvalidien huollon lopullinen rat- 33423: ole tarttuvassa vaiheessa, sekä tukkeavan veri- kaisu kuuluu epäilemättä sosiaalivakuutuksen 33424: suonisairauden johdosta jäsenensä menettä- piiriin samoin kuin yleinen maksuton lääkä- 33425: neelle invalidille. Lääkintöhuoltoon sisälty- rin- ja sairaalahoito. Vähävaraisten ja varat- 33426: vää varsinaista sairaalahoitoa tarpeellisine tomien kl'OOnisesti sairaiden asema on kui- 33427: jälkihoitoineen annetaan ikuitenkin edellä tenkin siksi tukala, että heille olisi turvattava 33428: mainituista ryhmistä vain lapsihalvausta tai tarpeellinen sairaala- ja jälkihoito sairauden 33429: luu- ja niveltuberkuloosia sairastavalle inva- laatuun katsomatta ja ennen yleisen sairaus- 33430: lidille. Muiden sairauksien perusteella rajoi- vakuutuksen säätämistä. Voimassa olevan 33431: tutaan erilaisten apuneuvojen, kuten teko- invalidihuoltolain 3 § : ää olisi muutettava 33432: jäsenten ja tukisidosten antamiseen sekä kou- edellä sanottua tarkoitusta vastaavasti. Kun 33433: 780 :x,s5. - Invaliidihuoltola.ld. 33434: 33435: 33436: erityishoitopaikoista saattaa joissakin tapauk- vät suurimmalta osalta huoltoapuna aimet- 33437: sissa olla puutetta ja erilaisten sairauksien tavan avustuksen varaan ja aiheuttavat siten 33438: lääketieteellinen tuntemus asettaa myös rajoi- kunnille huomattavia rasituksia. Nyt ehdot- 33439: tuksia, olisi valtioneuvostolle edelleen annet- tamamme muutos jakaisi taloudellisen rasi- 33440: tava valta määrätä, missä laajuudessa sai- tuksen tasaisemmin kuntien ja valtion kesken. 33441: raala, ja jälkihoitoa anneta~. Kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33442: välttämätön ·apu · olisi pyrittävä näissäkin nioittaen, 33443: tapauksissa turvaamaan. 33444: Nykyisin vähävaraisten ja varattomien että Eduskunta hyväksyisi seur~ 33445: kroonisesti sairaiden huoltokustannukset jää- van lakiehdotuksen: 33446: 33447: 33448: Laki 33449: invalidihuoltolain muuttamisesta.. 33450: Eduskunnan päätök'Sen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulu1kuuta 1946 annetun 33451: invalidihuoltolain ( 907/46) 3 § : n 1 momentti sellaisena kuin se on 9 päivänä toukokuuta 33452: 1952 annetussa laissa (209/52) näin kuuluvaksi: 33453: 3 §. ainoastaan niiden sairauksien perusteella ja 33454: l'Iilloin 2 §: ssä tarkoitettu haitta aiheutuu siinä laajuudessa kuin valtioneuvosto mää- 33455: jatkUvasta sairaudesta, annetaan 6 § : n 1 rää. 33456: kohdassa tarkoitettua sairaala- ja jälkihoitoa 33457: ja 6 § : n 3 kohdassa tarkoitettuja lääke- 33458: aineita sairauden laatuun katsomatta siinä 33459: laajuudessa kuin valtioneuvosto määrää s~kä Tämä laki tulee voimaan päivänä 33460: muuta tässä laissa säädettyä invalidihuoltoa kuuta 195 . 33461: 33462: HelsingiSBä 12 päivänä elokuuta 1958. 33463: 33464: Siiri Lehmonen. Pentti Liedes. Tyyne Tuominen. 33465: A-L. Tiekso. Väinö R. Virtanen. Eino Tainio. 33466: Irma Torvi. Toivo Salin. Toivo Friman. 33467: Pauli Puhakka. Kuuno Honkonen. Usko Seppi. 33468: Inkeri Virtanen. Mauri Ryömii. Matti Meriläinen. 33469: 781 33470: 33471: X,36. - Lak.at N: o 118. 33472: 33473: 33474: 33475: 33476: Liedes ym.: Ehdotus laiksi iMJalidiraha1a4n muuttamisesta. 33477: 33478: 33479: 33480: 33481: Eduskunnalle. 33482: 33483: 33484: Invalidirahalain (374/51) ulkopuolelle jää miseksi olisi invalidirahalain 2 §: ää muutet- 33485: huomattavan suuri osa siviili-invalideja, tava siten, että invalidirahaan olisivat oikeu- 33486: koska fain mukaan invalidirahaan on oikeu- tettuja kaikki siviili-invalidit, joiden työ- tai 33487: tettu vain sellainen invalidi, jonka vamman toimintakyky on alentunut vähintään 40 33488: haitta-aste on 2/3. Laki antaa kyllä mahdol- %: lla ja jotka itsensä ja perheensä elättä- 33489: iisuuden poikkeustapauksessa erittäin paina- miseksi tekevät kykyjensä mukaista työtä, 33490: villa syillä myöntää invalidirahaa myös inva- mikäli sitä paikalliset olosuhteet tai muut 33491: lidille, jonka työ- tai toimintakyky on vähen- seikat huomioon ottaen voidaan kohtuudella 33492: tynyt vähintään puolella. Käytännössä tätä vaatia. Tämän periaatteen vastaisena on 33493: mahdollisuutta ei juuri lainkaan sovelleta. myös poistettava lain 7 § : n 4 kohdassa oleva 33494: Useimmissa sosiaaliministeriön päätöksissä, määräys siitä, että invalidiraha voidaan lak- 33495: joilla invalidiraha on evätty, on käytetty pe- kauttaa, jos invalidi on sairauden, työttö- 33496: rusteena sitä seikkaa, että invaliditeetti on myyden tai muun syyn takia ollut vähintään 33497: tosin 50 %, mutta ei 2/3. kuusi kuukautta tekemättä työtä. 33498: Vaikka voimassa olevan lain sanamuoto ei Kun invalidirahan nykyinen määrä ei ole 33499: edellytäkään, että invalidien tulee, saadak- keSkimäärin puoltakaan siitä korvauksesta, 33500: seen invalidirahan, tehdä kykyjensä mu- mihin sotilasvammalaki oikeuttaa saman 33501: kaista ansiotyötä, vaan ainoastaan kykyjensä haitta-asteen perusteella, olisi myös invalidi- 33502: mukaista työtä, niin käytännössä sosiaalilau- rahan määrää korotettava. Invalidille, jolta 33503: takuntien antamissa lausunnoissa pyritään lu- puuttuu suuntausnäkö hänelle tuntematto- 33504: kemaan työksi vain ansiotyö. Tällä perus- massa paikassa, maksettavan invalidirahan 33505: teella on useissa tapauksissa invalidirahan ehdotamme korotettavaksi 150 000 markkaan. 33506: saaminen lakkautettu. Muille tulevan invalidirahan ehdotamme por- 33507: Monilla paikkakunnilla, varsinkin maaseu- rastettavaksi siten, että jos työ- ja toiminta- 33508: dulla, on invalidien aivan mahdotonta saada kyky on alentunut vähintään 2/3, korotetaan 33509: kaikkina vuodenaikoina sopivaa työtä. Vai- invalidiraha 120 000 markkaan; jos haitta- 33510: keavammaisten raajainvalidienkin on ollut aste on vähintään 55% - 100 000 markkaa; 33511: pakko hakeutua heille täysin sopimattomiin ja vähintään 40 % - 80 000 markkaa. 33512: raskaisiin metsätöihin. Useat heistä eivät saa Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 33513: ollenkaan invalidirahaa, koska heidän invali- tamme, 33514: diteettinsa on arvioitu 40-60 % : ksi. 33515: Lain ulkopuolelle jäävien invalidien ase-· että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33516: man parantamiseksi ja lain käytäntöön so- van lakiehdotuksen: 33517: veltamisessa ilmenneiden epäkohtien korjaa- 33518: 782 X,S6. - Invaliidirahalaki. 33519: 33520: 33521: 33522: 33523: Laki 33524: invalidirahalain muuttamisesta. 33525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 14 päivänä 1951 annetun in- 33526: validirahalain (374/51) 2 §, 4 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentin 4 kohta·, 4 §:n 1 33527: momentti sellaisena kuin se on maaliskuun 23 päivänä 1956 annetussa laissa (146/56), 33528: näin kuuluviksi: 33529: 2 t§, 4) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky 33530: Invalidirahaan on oikeutettu sellainen in- on alentunut vähintään 40 prosentilla, 80 000 33531: validi, jonka työ- tai toimintakyky on alen- markkaa. 33532: tunut vähintään 40 prosentilla ja joka it- 33533: sensä ja perheensä elättämiseksi tekee kyky- 33534: jensä mukaista työtä, mikäli sitä paikalliset 33535: olosuhteet ja muut työn tekemiseen vaikut- 7 §. 33536: tavat seikat huomioon ottaen voidaan häneltä Invalidiraha voidaan asian laadun mukaan 33537: kohtuudella vaatia. lakkauttaa tai määräajaksi keskeyttää, jos 33538: invalidi 33539: 4 § 1 momentti. 33540: Invalidirahan vuotuinen määrä on: 4) on tulhtt pysyvästi työkyvyttömäksi tai 33541: 1) invalidille, jolta puuttuu suuntausnäkö jos hänen olosuhteensa muutoin ovat niin 33542: hänelle tuntemattomassa paikassa, 150 000 muuttuneet, että hänelle ei voitaisi myöntää 33543: markkaa; invalidirahaa. 33544: 2) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky 33545: on alentunut vähintään kahdella kolmas- 33546: osalla, 120 000 markkaa; 33547: 3) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky Tämä laki tulee voimaan päivänä 33548: on alentunut vähintään 55 prosentilla, kuuta 195 . 33549: 100 000 markkaa, sekä 33550: 33551: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 33552: 33553: Pentti Liedes. Irma Torvi. J. Mustonen. 33554: Yrjö Murto. Hugo Mamli.nen. Georg Backlud. 33555: Irma Rosnell. Siiri Lehmonen. G. Rosenberg. 33556: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka,. J. E. Lakkala. 33557: Eino Roine. Kuuno Honkonen. R. Virtanen. 33558: Martti Linna. Toivo Salin. Tyyne Tuominen. 33559: Tauno Kelovesi. Pertti Rapio. Usko Seppi. 33560: A-L. Tiekso. Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. 33561: 788 33562: 33563: X,37. - Lak.a.l. N:o 119. 33564: 33565: 33566: 33567: 33568: Henriksson ym. : Ehdotus laiksi yleisestä sairamvakttutuk- 33569: sesta. 33570: 33571: 33572: E d u s k u n n a 11 e. 33573: 33574: Sosiaalivakuutuksen kehitykse,n suuntana tänyt mahdollisena vakuutuksen nam laajaa 33575: eri puolilla maailmaa on varsinkin viime toimeenpanoa. Komitea on samaten toden- 33576: vuosina ollut mahdollisimman laaja ja mikäli nut, että sairausvakuutuksen voimaansaatta- 33577: mahdollista koko kansan käsittävä sosiaali- minen on ensisijainen tehtävä. Suurimpana 33578: vakuutus, joka takaisi kaikille kansalaisille puutteena maamme sosiaaliturvan luomisessa 33579: taloudellisen turvallisuuden. Tämän pyrki- onkin pidettävä sitä, ettei meillä ole riittä- 33580: myksen on näkyvimmin ilmaissut Kansain- vän kehittynyttä sairausvakuutusta. 33581: välisen työkonferenssin v. 1944 hyväksymä Sairausvakuutuksen kehittämistä vaativat 33582: talondellista turvallisuutta koskeva suositus, jo pelkästään inhimilliset seikat, halu sai- 33583: jonka mukaan taloudellinen turvallisuus on raiden ihmisten auttamiseen. Kansan tervey- 33584: aikaansaatavissa toteuttamalla pakollinen so- den säilyttämisen kokonaisuudessaan tulee 33585: siaalivakuutus, minkä ohessa yhteiskunnalli- olla tässä työssä johtavana periaatteena. Myös 33586: nen huolto turvaa niiden tarpeiden tyydyttä- vähävaraiselle väestölle on viimeinkin varat- 33587: misen, joita sosiaalivakuutus ei koske. tava mahdollisuus sairaanhoidon saantiin, sa- 33588: Täydellistä sosiaaliturvajärjestelmää ei moin kuin tyydyttävään taloudelliseen tur- 33589: meillä taloudellisista syistä ole pidetty mah- vallisuuteen sairauden kestäessä. Yhteiskun- 33590: dollisena, vaan uudistussuunnitelmien tarkoi- nallinen huolto ei tässä suhteessa ole vielä 33591: tuksena on ollut kehittää tuotannon kannalta riittii vä. :Myös työsuhteessa olevien sairaus- 33592: tärkeitä sosiaalivakuutuksen haaroja, erityi- ajan palkkaa koskevat järjestelmät ovat 33593: sesti sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutusta puutteellisia ja koskevat vain lyhyttä aikaa. 33594: sekä sairaushuoltoa. Sgirausvakuutuksen ke- Pitkäaikaiset sairaudet jäävät taloudellista 33595: hittämiseen liittyy sopivasti myös äitiysva- turvaa vaille, puhumattakaan sairaanhoitoa 33596: kuutuksen toteuttaminen. Sairaus- ja äitiys- ja työkyvyn palauttamista koskevista kysy- 33597: vMuntusta koskevat ehdotukset ovat kuiten- myksistä, jotka useimmis.sa tapauksissa jää- 33598: kin yleensä olleet kovin suppeita, rajoittuen vät kokonaan ratkaisematta. 33599: vain osaan palkkatyöntekijöitä. Niinpä hal- Meillä ovat varsinkin kaikkein varattomim- 33600: lituksen Y. 1954 eduskunnalle jättämä esitys mat kansalaiset vain vähäisessä määrin käyt- 33601: n: o 15 sairaus- ja äitiysvMuutuslaiksi olisi täneet hyväkseen vapaaehtoista sairausvMuu- 33602: toteutettuna merkinnyt vain vähäistä edis- tusta sen kalliiden vakuutusmaksujen vuoksi. 33603: tystä. Myös mahdollisuudet liittyä vapaaehtoisiin 33604: Ottaen huomioon sairausvakuutuksen alalla sairauskassoihin ovat olleet rajoitetut. Työ- 33605: varsinkin Skandinavian maissa tapahtuneen sopimuslakiin perustuva oikeus sairausajan 33606: viimeaikaisen kehityksen me allekirjoittaneet palkkaan riippuu siitä, noudatetaanko työ- 33607: esitämme, että eduskunta hyväksyisi lain, suhteessa irtisanomisaikaa. On paljon juuri 33608: jonka mukaan meilläkin sairausvakuutus to- heikossa asemassa olevia työntekijöitä, joilla 33609: teutettaisiin todellisena kansanvakuutuksena, ei ole lakiin perustuvaa oikeutta sairausajan 33610: jolloin sairausvakuutus tulisi mahdollisim- palkkaan. Usein tällaiset heikommassa ase- 33611: man laajasti käsittämään kaikki kansalaiset. massa olevat työntekijät eivät ole liittyneet 33612: Myös sosiaalivakuutuskomitea on periaat- ammatillisiin järjestöihin, joten he ovat jää- 33613: teessa ollut sitä mieltä, että pMollisen sai- neet myös työehtosopimusten sairauskor- 33614: rausvMuutuksen olisi oltava yleinen, joskaan vausta koskevien järjestelmien ulkopuolelle. 33615: komitea ei mietintönsä valmistuessa vielä pi- Perustuslaissa on tunnustettu valtion vel- 33616: 784 X,37. - Sairausvakuutus. 33617: 33618: 33619: voitus huolehtia kansalaisten työvoimasta. alenee 90 pa1van jälkeen lisäsairausrahan 33620: Jokainen on omalla paikallaan työntekijä, osalta. Äitiysavustuksesta annetun erikois- 33621: jonka terveydestä yhteiskunnan on huolta pi- lain nojalla suoritetaan pakollisen sairausva- 33622: dettävä. Sairastumisen vaara uhkaa kaikkia kuutuksen perusteella synnyttävälle äidille 33623: ihmisiä. Tähän tosiasiaan perustuen onkin korvausta synnytyskustannuksista ja äitiys- 33624: kaikille kansalaisille varattu jo nyt oikeus raha, joka periaatteessa vastaa sairausrahaa. 33625: saada sairaanhoitoa samoin perustein ylei- Sairausvakuutuksen rahoitukseen osallistuvat 33626: sissä sairaaloissa, joiden kustannuksista suu- vakuutetut, työnantajat ja valtio. 33627: rin osa peitetään verovaroilla. Tämä on ollut Kun pohjoismaiden kesken on kiinteä yh- 33628: askel oikeaan suuntaan terveyden- ja sairaan- teistoiminta sosiaalisen lainsäädännön alalla, 33629: hoidon alalla. Silti eivät läheskään kaikki voi on uusia lakeja laadittaessa jo heti huo- 33630: turvautua lääkärin tai sairaalan hoitoon. Sii- mioitu se, että laeista tulisi mahdollisimman 33631: hen on useitakin syitä. Lääkärissä käynti on samanlaiset. Tämän pyrkimyksen olemme eh- 33632: tavallisesti kallista sekä työajan menetyksen dotuksessamme ottaneet huomioon. Mieles- 33633: että lääkärinpalkkion vuoksi. Lääkkeet mak- tämme olisi meilläkin äitiysvakuutuksesta 33634: savat myös, ja jos asianomainen joutuu sai- laadittava erillinen laki, mikäli on kysymys 33635: raalaan, on hänen varsinaisten sairaalakus- työsuhteessa olevasta naisesta. Sen sijaan 33636: tannusten lisäksi otettava huomioon palkan olisi kodissaan työskentelevälle äidille mak- 33637: menetys tai tulon vähennys sekä kotona settava päivärahaa sairausvakuutuslain mu- 33638: mahdollisesti tarvittavan aputyövoiman ai- kaisesti myös synnytystapauksen sattuessa. 33639: heuttama lisäkustannus. Viimeksi mainittu Sairausvakuutuksen kustannusten jakami- 33640: näkökohta koskee erityisesti perheenäitejä. seen nähden olemme sitä mieltä, että työn- 33641: Jokainen hoitamatta jäänyt sairaus sisäl- antajain tulisi maksaa kustannuksista suu- 33642: tää kuitenkin sen vaaran, että asianomaisen rempi osa kuin työntekijäin, jotka eivät sii- 33643: elinikä lyhenee tai että hänen työkykynsä hen samassa määrin kykene kuin työnanta- 33644: vähenee. Tästä kaikesta aiheutuu huomatta- jat. Muiden kuin työsuhteessa olevien henki- 33645: via tappioita nimenomaan kansantaloudelli- löiden vakuutusmaksun tulisi olla suurempi 33646: sessa mielessä. On siis täysin puolustettavissa kuin työntekijäin, ja näissä tapauksissa olisi 33647: se ajatus, että valtio osallistuu kansalaisten myös valtion suoritettava yhtä suuri osa va- 33648: terveyden hoitoon, koska yhteiskunnan on kuutusmaksuista. 33649: kuitenkin viime kädessä tultava apuun, jos Sairausvakuutuksen kustannusten olemme 33650: henkilö menettää mahdollisuutensa työllä arvioineet tekevän 2 % palkasta, jolloin eh- 33651: huolehtia itsestään ja omaisistaan. dotuksemme mukaan työnantaja maksaa 33652: Ruotsissa on vuoden 1955 alusta toteutettu 1.5 % ja työntekijä 0.5 %- Työnantajan va- 33653: yleinen ja pakollinen sairausvakuutus. Sen kuutusmaksun määrääminen suuremmaksi 33654: mukaan suoritetaan korvausta sairaanhoito- kuin vakuutetun johtuu siitä, että työnantaja 33655: menoista ja menetetystä työansiosta. Sairaan- jo nykyisin on joutunut yksinään maksa- 33656: hoitovakuutus koskee jokaista vakuutuksen maan työsopimuslain tai työehtosopimuksen 33657: piiriin kuuluvaa. Sairausrahavakuutus ei mukaisen sairausajan palkan. Muiden kuin 33658: koske niitä, joiden ansiotulot ovat kovin vä- työsuhteessa olevien henkilöiden osalta on 33659: häiset, mutta kyllä sen sijaan perheenäitejä kustannusten myös laskettu tekevän 2 % 33660: riippumatta siitä, onko heillä ansiotuloja vai palkasta. Tällöin vakuutetun maksu tekisi 33661: ei. Tällaiselle henkilölle suoritetaan perus- 1% ja valtion samoin 1 %. Milloin asian- 33662: sairausraha, joka on saman suuruinen kai- omaisella ei ole tuloja tai ne ovat aivan 33663: kille tuloista riippumatta. Sen lisäksi suori- vähäiset, tulisi määrätä vähin vakuutusmaksu 33664: tetaan toisen työssä olevalle henkilölle lisä- vuodessa ja valtion osallistua puuttuvan 33665: sairausrahaa, jonka suuruus määräytyy vuosi- määrän suorittamiseen täysimääräisenä, mi- 33666: ansion perusteella. Itsenäisille yrittäjille ei käli kassan varat eivät siihen muutoin riit- 33667: sen sijaan suoriteta pakollisen vakuutuksen täisi. 33668: perusteella lisäsairausrahaa, mutta heillä on Kaikkeen edellä sanomaamme viitaten eh- 33669: oikeus ottaa vapaaehtoinen vakuutus sen saa- dotamme kunnioittaen, 33670: miseksi. Sairausrahaa ei makseta kolmelta 33671: ensimmäiseltä päivältä, ja sitä suoritetaan että Eduskunta päättäisi hyväksyä 33672: enintään kahden vuoden ajan. Sen määrä seuraavan lakiehdotuksen: 33673: X,37. - Henriksaon ym. 785 33674: 33675: Laki 33676: yleisestä sairausvakuutuksesta. 33677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 33678: 1 §. loin hän täyttää 16 vuotta, mikäli häneen ei 33679: Tässä laissa säädetyn vakuutuksen tarkoi- sovelleta 4 §: n 3 momenttia. Otto- ja kas- 33680: tuksena on antaa sairausavustuksena sairaan- vattilapsella on samat oikeudet kuin sairaus- 33681: hoitoa ja päivärahaa siten kuin jäljempänä vakuutetun omalla lapsella, samoin myös 33682: säädetään. puolison omalla, otto- ja kasvattilapsella. 33683: Mitä edellä on sanottu otto- ja kasvattilap- 33684: 2 §. sesta, sitä älköön sovellettako silloin, kun 33685: Vakuutuksen antajana on yleinen sairaus- näiden lasten hoito on uskottu muulle kuin 33686: kassa. vakuutetulle tai tämän puolisolle, jonka 33687: Yleisen sairauskassan tulee olla valvonta- kanssa hän asuu yhdessä. Kasvattilasta äl- 33688: viranomaisen hyväksymä ja rekisteröity si- köön pidettäkö kenenkään muun lapsena kuin 33689: ten kuin avustuskassalaki (471/42) säätää. vain lapsen kasvattajan. 33690: Milloin 1 momentin säännösten mukaan 33691: 3 §. lapsi on tullut sairausvakuutetuksi kumman- 33692: Yleinen sairauskassa on joko piirisairaus- kin puolison vakuutuksen nojalla, katsotaan 33693: kassa tai työpaikalla saman työnantajan lapsen olevan ainoastaan miehen sairausva- 33694: työssä olevia työntekijöitä varten perustettu kuutuksen perusteella sairausvakuutettu. 33695: sairauskassa. Sairauskassa voi kuitenkin puolisoiden teke- 33696: mästä anomuksesta pitää lasta sairausvakuu- 33697: 4 §. tettuna ainoastaan vaimon sairausvakuutuk- 33698: Jokaisen maassa asuvan Suomen kansalai- sen perusteella. Tällainen poikkeus voidaan 33699: sen, mikäli ei alempana toisin säädetä, tulee tehdä sellaisessa tapauksessa, että vaimon 33700: olla vakuutettu tämän lain mukaisesti sai- ansiotyöstä saama vuosipalkka ylittää miehen 33701: rauden varalta välittömästi sitä kalenterikuu- ansiotyöstä saaman vuosipalkan, ja on se 33702: kautta, jolloin hän on täyttänyt 16 vuotta, voimassa luvan antamista seuranneen kuu- 33703: seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. kauden alusta lukien siihen .asti kunnes 33704: Mitä edellä on sanottu koskee myös jo- kassa toisin määrää. 33705: kaista maassa asuvaa ja hengillekirjoitettua 33706: vieraan maan kansalaista. 33707: Vakuutusvelvollinen tämän lain mukaan ei 6 §. 33708: ole: Ansiotyöstä saaduksi tuloksi katsotaan ra- 33709: a) se, joka vähintään 730 päivää perätys- hana tai luontoisetuna saatu tulo. Kotitalous- 33710: ten on ollut sairaalahoidossa, sinä aikana, työtä, jonka puoliso suorittaa kotonansa, ei 33711: jonka sairaalahoito vielä tämän ajanjakson lueta ansiotyöksi. 33712: jälkeen jatkuu; Jos tulo muodostuu joko kokonaan tai 33713: b) se, joka on otettu hoidettavaksi vähä- osaksi luontoiseduista, arvioidaan ne samo- 33714: mielisten hoitolaitokseen; eikä jen perusteiden mukaan kuin kunnallisvero- 33715: c) se, joka on otaksuttavasti vähintäänkin tuksessa asianomaisen asuinkunnassa. 33716: kahdeksi vuodeksi pantu rangaistus- tai huol- Omaan laskuun suoritetusta työstä älköön 33717: tolaitokseen. tuloa arvioitako korkeammaksi kuin toisen 33718: Tämän lain mukaisen yleisen sairauskassan palveluksessa tehdystä samankaltaisesta 33719: jäsenenä saa olla ainoastaan vakuutusvelvol- työstä arvioitua kohtuullista palkkaa. 33720: linen henkilö. Ansiotyöstä saadun tulon arviointi suori- 33721: tetaan, jollei sairauskassa muutoin tunne olo- 33722: 5 §. suhteita, niiden tietojen mukaan, jotka kassa 33723: Yleisen sairauskassan jokainen jäsen on saa joko vakuutetulta itseltään tai tämän 33724: sairausvakuutettu. Tämän vakuutuksen no- työnantajalta, taikka niiden tietojen mukaan, 33725: jalla on myös sairausvakuutetun lapsi vakuu- jotka selviävät vakuutetun tuloista viimeksi 33726: tettu sen kalenterikuukauden loppuun, jol- tapahtuneessa verotuksessa. 33727: 99 E 687/58 33728: 786 X,S7. - Sairausvakuutus. 33729: 33730: Vapaasta ammatista saatuna tulona pide- den sekä tarpeellisten puhdistus- ja sidos- 33731: tään sitä ansiotuloa, joka asianomaisen voi- tarvikkeiden hinnasta; 33732: daan arvioida saavan toisen palveluksessa 2) samoin synnytystapauksen ja raskau- 33733: tehdystä samanlaisesta työstä. dentilan ollessa kysymyksessä on voimassa, 33734: mitä edellä kohdassa 1) on sairaustapauksen 33735: 7 §. varalta säädetty; ja 33736: Vakuutusvelvollisen tulee veroilmoituk- 3) kohtuullisen korvauksen niistä kustan- 33737: seensa jokaisena kalenterivuotena liittää il- nuksista, jotka ovat aiheutuneet tutkimusta, 33738: moitus, missä sairauskassassa hän on jäse- hoitoa ja synnytystä varten tarpeellisista 33739: nenä. Jos vakuutusvelvollinen ei ole maassa matkoista. 33740: hengillekirjoitettu, tulee hänen olla sen kun- 33741: nan piirisairauskassan jäsen, jossa hän asui 11 §. 33742: kalenterivuoden alussa tai myöhempänä ajan- Sairaus- ja synnytystapauksen edellyttä- 33743: kohtana, jolloin hän tuli vakuutusvelvolli- mästä ensimmäisestä lääkärintutkimuksesta 33744: seksi. vakuutetun on suoritettava maksu, jonka sai- 33745: rauskassa vahvistaa kalenterivuodeksi kerral- 33746: 8 §. laan sellaiseksi, että se vastaa neljännestä 33747: Työnantaja on velvollinen työntekijäinsä lääkärille tavallisesta tutkimuksesta tulevasta 33748: osalta huolehtimaan 4 §: ssä säädetyn vakuu- palkkiosta, mikäli kysymyksessä ei ole mak- 33749: tuksen toteuttamisesta ja tarvittaessa perus- suton lääkärintarkastus neuvoloissa ja muissa 33750: tamaan sitä varten sairauskassan. sellaisissa laitoksissa. 33751: Jos työnantaja laiminlyö, mitä edellä 1 33752: momentissa on säädetty, kansaneläkelaitoksen 12 §. 33753: tulee ryhtyä vakuutuksen toteuttamiseksi Lääkärinhoidosta suoritettavan palkkion 33754: tarpeellisiin toimenpiteisiin sen mukaisesti perusteista on kansaneläkelaitoksen sovittava 33755: kuin siitä asetUksella määrätään. Työnantaja lääkäreitä edustavan järjestön kanssa. Kap- 33756: on velvollinen korvaamaan tästä kansaneläke- pale tätä sopimusta on lähetettävä lääkintö- 33757: laitokselle aiheutuneet kustannukset. hallitukselle. 33758: Jollei 1 momentissa tarkoitettua sopimusta 33759: 9 §. ole voitu tehdä sosiaaliministeriön määrää- 33760: Sairauskassan tulee antaa vakuutetulle mässä ajassa tämän lain voimaantulosta tai, 33761: sairausavustuksena sairaanhoitoa ja päivä- jos sopimus on irtisanottu, ennen sen päät- 33762: rahaa. tymistä, päättää lääkärinhoidosta suoritetta- 33763: Kassa älköön rajoittako sitä aikaa, jona van palkkion perusteista ja niiden voimassa- 33764: avustusta annetaan saman sairauden joh- oloajasta välityslautakunta, johon lääkäreitä 33765: dosta, lyhyemmäksi kuin yhdeksäksikymme- edustava järjestö ja kansaneläkelaitos kum- 33766: neksi päiväksi, älköönkä sitä aikaa, jona pikin valitsevat kaksi jäsentä ja jonka pu- 33767: avustusta annetaan saman kalenterivuoden heenjohtajan sosiaaliministeriö lääkintöhalli- 33768: kuluessa, lyhyemmäksi kuin sadaksikahdek- tusta kuultuaan määrää. Välityslautakunnan 33769: saksikymmeneksi päiväksi. päätöksen ilmoittamisesta lääkintöhallituk- 33770: selle on noudatettava, mitä 1 momentissa 33771: Jos vakuutetulle, joka ei ole sairautensa on sopimuksesta säädetty. 33772: johdosta estynyt työtään tekemästä, annetaan Sairauskassa maksaa 1 momentissa mainit- 33773: sairaanhoitoa, menetellään avustusajan pi- tujen perusteiden mukaisen palkkion suoraan 33774: tuutta määrättäessä siten, että tällaisesta asianomaiselle lääkärille, jos siitä on hänen 33775: avustuksesta lasketaan vakuutetun keskipäi- kanssaan sovittu, tai muussa tapauksessa va- 33776: väpalkan suuruinen osa yhtä avustuspäivää kuutetulle. 33777: vastaavaksi. 33778: 13 §. 33779: 10 §. Päivärahaa annetaan kultakin päivältä, 33780: Sairauskassa suorittaa sairaanhoitona: jonka vakuutettu on sairautensa vuoksi es- 33781: 1) kustannukset kassan lääkärin hyväksy- tynyt työtään suorittamasta, sunnuntai- ja 33782: mästä tarpeellisesta tutkimuksesta ja hoi- juhlapäivät mukaan luettuina, kuitenkin, jos 33783: dosta, kuitenkin vain kolme neljäsosaa mui- sairaus kestää lyhyemmän ajan kuin 30 päi- 33784: den kuin sairaalahoitoon kuuluvien lääkkei- vää, vasta kolmannesta työpäivästä sen päi- 33785: X,37. - Henriksson ym. 787 33786: 33787: vän jälkeen, jona vakuutetun oli keskeytet- Jos vakuutetulla on oikeus saada sairau- 33788: tävä työnsä tai jäätävä työstään pois. den johdosta päivärahaa tai siihen verratta- 33789: Sama olkoon laki päivärahasta raskauden- vaa korvausta työnantajan kustantaman 33790: tilan ja synnytyksen aiheuttaman poissaolon muun vakuutuksen kuin tässä laissa tarkoi- 33791: aikana, mikäli vakuutettu ei saa korvausta tetun perusteella, sairauskassa maksaa. hä- 33792: menetetystä työajasta muun lain mukaan. Il- nelle päivärahan vähennettynä edellä maini- 33793: man omaa ansiotyötä olevan perheenäidin oi- tulla korvauksella ja muutoin niin suuren 33794: keus saada päivärahaa koskee sitä aikaa, osan päivärahasta, että vakuutettu yhteensii 33795: jonka hänen tervehtymisensä lääkärinlausun- saa 14 § :ssä säädetyn päivärahan. 33796: non mukaan vaatii. 33797: V akuutetun vuosiloman aikana sattuneesta 17 §. 33798: sairaudesta maksetaan päivärahaa samoin pe- Jos vakuutettu on sairauskassan kustan- 33799: rustein, kuin jos vakuutettu olisi ollut työssä. nuksella hoidettavana sairaalassa, maksetaan 33800: päivärahaa sen mukaan kuin kassan sään- 33801: 14 §. nöissä määrätään, kuitenkin vähintään viisi- 33802: Päivärahaa annetaan vakuutetulle kultakin kymmentä ja enintään kahdeksankymmentä 33803: sairauspäivältä hänen keskipäiväpaikkaansa sadalta täydestä päivärahasta, perhesuhteista 33804: vastaavasti. Vakuutetulle, jonka keskipäivä- riippuen. . 33805: palkkaa ei ole voitu määritellä tai joka on Jos vakuutettu itse kustantaa sairaalahoi- 33806: työtön tahi miehensä taloudessa kotona työs- tonsa, maksetaan hänelle 1 momentin mukai- 33807: kentelevä perheenäiti, maksetaan päivärahaa sen päivärahan lisäksi se sairaalahoidon kus- 33808: 800, 600 tai 500 markkaa sairauspäivältä tannus, mikä hänellä olisi ollut oikeus saada 33809: taikka lääkärin määräämän synnytysloman kassalta. 33810: ajalta päivää kohti. Päivärahan suuruus Sama olkoon voimassa, mikäli on kysymys 33811: määrätään asetuksella kuntien kalleusryhmi- raskaudentilasta ja synnytyksestä. 33812: tyksen mukaisesti. Alle 16-vuotiaalle vakuu- 33813: tetulle maksetaan päivärahaa puolet aikuisen 18 §. 33814: päivärahasta. Jos työnantaja on maksanut vakuutetulle 33815: Perheelliselle vakuutetulle, jolla on vähin- palkkaa, ennakkoa tai muita työsuhteeseen 33816: tään kolme 16 vuotta nuorempaa lasta, mak- perustuvia maksuja sellaiselta ajalta, jolta 33817: setaan perhelisänä eri anomuksesta, milloin sairauskassa on velvollinen antamaan vakuu- 33818: se harkitaan tarpeelliseksi, 20 %: n suuruinen tetulle sairausavustusta, on työnantajalla oi- 33819: lisä päiväraha. keus saada näin suorittamastaan määrästä ta- 33820: kaisin, mitä kassan on vakuutetulle makset- 33821: 15 §. tava vastaavina korvauserinä vastaavalta 33822: Vakuutetun keskipäiväpalkka saadaan si- ajalta. 33823: ten, että hänen edellisen kalenterivuosineljän- 33824: neksen ajalta 6 § :n mukaan laskettu tulonsa 19 §. 33825: jaetaan työssäoloaikaan sisältyvien päivien Sairauskassan tulee antaa vakuutetulle ti- 33826: luvulla, sunnuntai- ja juhlapäivät niihin litys siitä, mitä hänelle kuuluvasta sairaus- 33827: luettuina. Jos vakuutettu edellisen vuosinel- avustuksesta on 16, 17 tai 18 § :n nojalla 33828: jänneksen aikana on ollut työssä kuukautta pidätetty. 33829: lyhyemmän ajan, määrätään hänen keski- 33830: päiväpalkkansa siten, että arvioitu viikko- 20 §. 33831: ansio jaetaan seitsemällä. Sairausavustus voidaan evätä tai sitä vä- 33832: hentää: 33833: 16 §. 33834: Jos vakuutetulla on sairauden johdosta oi- 1) jos vakuutettu tekee ansiotyötä sinä ai- 33835: keus korvaukseen muunkin vakuutuksen tai kana, jolta hän saa päivärahaa; 33836: muuhun kuin tähän lakiin sisältyvän oikeu- 2) jos sairauden syynä on vakuutetun ri- 33837: den perusteella, annetaan hänelle tämän lain kollinen teko tai törkeä huolimattomuus;_ 33838: mukaan sairaanhoitoa vain siinä laajuudessa 3) jos vakuutettu on vilpillisesti tai tor- 33839: kuin sellainen sairaanhoito muutoin jäisi hä- keästä huolimattomuudesta ilmoittanut vää- 33840: neltä saamatta. rin tahi jättänyt ilmoittamatta jonkin sei~ 33841: 788 X,S7. - Sairausvakuutus. 33842: 33843: kan, jolla on merkitystä avustukseen oikeut- työpaikan työntekijäin sairausvakuutusta 33844: tavaa tapahtumaa ja sen johdosta maksetta- varten. 33845: van avustuksen määrää arvosteltaessa; 33846: 4) jos vakuutettu ei ole alistunut väärin- 22 §. 33847: käytösten estämiseksi järjestettyyn valvon- Työnantajan on pidätettävä vakuutetun 33848: taan; sekä suoritettava vakuutusmaksuosuus vakuutetun 33849: 5) jos vakuutettu on tahallisesti estänyt palkasta ja tilitettävä se sekä oma vakuutus- 33850: parantumistaan tai ei ole alistunut lääkärin maksuosuutensa sairauskassalle ainakin ker- 33851: määräämään hoitoon; sekä ran kuukaudessa. Työnantaja on kassalle vas- 33852: tuussa niistä varoista, jotka hän tai hänen 33853: 6) jos synnyttäjän on katsottava vaaran- palveluksessaan olevat henkilöt ovat palkoista 33854: taneen oman, sikiönsä tai lapsensa terveyden pidättäneet tai olleet velvolliset pidättämään. 33855: laiminlyömällä ennen synnytystä käynnit 33856: äitiysneuvolassa ja synnytyksen jälkeen las- Vakuutusmaksu on ilman tuomiota ja pää- 33857: tenneuvolassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin töstä ulosottokelpoinen. 33858: tai kätilön luona tahi jättämällä noudatta- 33859: matta näiden antamia ohjeita taikka laimin- 23 §. 33860: lyömällä pätevättä syyttä lapsensa imettämi- Sairauskassa älköön lopettako tässä laissa 33861: sen, vaikka häneltä olisi kohtuudella voitu tarkoitettua vakuutustoimintaa, elleivät so- 33862: näitä vaatia. siaaliministeriö ja vakuutuksen toteuttami- 33863: sesta vastuussa oleva työnantaja ole siihen 33864: 21 §. suostuneet. 33865: Vakuutusmaksu on niin määrättävä, että 33866: se peittää vakuutettujen sairauskassalle ai- 24 §. 33867: heuttaman vastuun sekä kassan hallintokus- Tämän lain mukaisten sairauskassojen val- 33868: tannukset. vonta kuuluu kansaneläkelaitokselle, jonka 33869: Vakuutusmaksu jaetaan vakuutetun ja osalta on voimassa, mitä avustuskassalaissa 33870: työnantajan kesken sellaisessa tapauksessa, (471/42) on säädetty sosiaaliministeriön val- 33871: jolloin vakuutettu on toisen palveluksessa, tuuksista ja velvollisuuksista. Kansaneläke- 33872: ja muussa tapauksessa vakuutetun ja valtion laitoksen tehtävänä on erityisesti antaa kas- 33873: kesken. Ensiksi mainitussa tapauksessa ja- soille neuvoja, ohjeita ja koulutusta sekä toi- 33874: kaantuu maksuvelvollisuus siten, että vakuu- mia niiden jälleenvakuutuselimenä. Jälleen- 33875: tettu maksaa 0.5 % palkastaan ja työnantaja vakuutuksen järjestämisestä määrää kansan- 33876: 1.5 % työntekijälleen suorittamastaan eläkelaitos. 33877: palkasta. Muussa tapauksessa peritään 33878: vakuutetun osuutena verotuksen yhtey- 25 §. 33879: dessä 1.0 % hänen veroilmoituksensa Työpaikoilla toimivien sairauskassojen li- 33880: mukaisista tai muulla tavalla arvioiduista säksi perustetaan kansaneläkelaitoksen toi- 33881: tuloistaan edellisen kalenterivuoden ajalta. mesta kunnallista aluejakoa seuraten piiri- 33882: Näiden vakuutettujen osalta maksaa val- sairauskassoja, joiden tehtävänä on huolehtia 33883: tio omana osuutenaan samoin 1.0 %. työsuhteen ulkopuolella olevien henkilöiden 33884: Vähin vakuutetulta perittävä maksu on vakuuttamisesta sairauden varalta. 33885: 300 markkaa vuodessa, mikä peritään Kansaneläkelaitoksella on valta määrätä, 33886: siltä, jolla ei ole omia tuloja, ei kuiten- että edellä 24 §: ssä mainittujen kassojen tu- 33887: kaan alle 16-vuotiaalta. lee liittyä alueittain muodostettaviin piirisai- 33888: Jos kassa myöntää jäsenilleen muita tai rauskassoihin, joille voidaan antaa kassojen 33889: suurempia kuin tässä laissa säädettyjä etuja, valvontaa, ohjausta ja jälleenvakuutusta kos- 33890: voidaan siitä aiheutuvan lisäkustannuksen kevia ja muita kansaneläkelaitoksen määrää- 33891: jakamisesta vakuutetun ja kassan sekä työn- miä tehtäviä. Piirikassan säännöt laatii 33892: antajan kesken määrätä kassan säännöissä. alueen kassoja kuultuaan kansaneläkelaitos. 33893: Työnantaja on velvollinen korvauksetta Tässä laissa säädetyistä tehtävistä kansan- 33894: asettamaan kassan käytettäväksi sen hallin- eläkelaitokselle ja piirisairauskassoille aiheu- 33895: toa varten tarpeellisen huonetilan valoineen tuvat hallintokulut korvataan valtion va- 33896: ja lämpöineen, milloin kassa toimii saman roista. 33897: X,37.- Henriksson ym. 789 33898: 33899: 26 §. on soveltuvin osin noudatettava avustuskassa- 33900: Työnantajan tulee täyttää 8 §: n 1 momen- lakia (471/42). 33901: tissa säädetty velvollisuus kolmen kuukau- 33902: den kuluessa tämän lain voimaantulosta tai 28 §. 33903: siitä, jolloin sanottu velvollisuus syntyi. Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta- 33904: Työnantaja, joka laiminlyö 1 momentissa misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase- 33905: säädetyn velvollisuuden täyttämisen, rangais- tuksella. 33906: ta.koon sakolla. 33907: 29 §. 33908: 27 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä 33909: Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, kuuta 19 . 33910: 33911: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 33912: 33913: G. Henriksson. Ensio Partanen. Rafael Paasio. 33914: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Arvo Ahonen. 33915: Anni Flinck. Valto Käkelä. 0. Lindblom. 33916: Vilho Väyrynen. Arvo Tuominen. Lyyli Aalto. 33917: Kalle Matilainen. Kustaa Alanko. Pentti Niemi. 33918: 790 33919: 33920: X,SS. - Lak.al. N:o 120. 33921: 33922: 33923: 33924: 33925: Lukkarinen ym.: Ehdotus laiksi yleisestä sairausvakuutuk- 33926: sesta. 33927: 33928: 33929: E d u s k u n n a 11 e. 33930: 33931: Sosiaalivakuutuskomitea on todennut, että Perustuslaissa on tunnustettu valtion vel- 33932: sairausvakuutuksen voimaansaattaminen on vollisuus huolehtia työntekijäin terveydestä. 33933: ensisijainen tehtävä. Komitea perustelee kan- Jokainen kansalainen on omalla paikallaan 33934: taansa sillä, että paitsi inhimilliset seikat, työntekijä ja näin ollen on ilman muuta 33935: jotka yleensä ovat perusteena sosiaalivakuu- selvää, että yhteiskunnan velvollisuus on pi- 33936: tusta kehitettäessä, ennen kaikkea halu kan- tää huolta kaikkien kansalaisten terveydestä 33937: san terveyden säilyttä:riliseen ovat tässä joh- ja siinä mielessä järjestää kaikille tilaisuus 33938: tavana periaatteena ja siinä mielessä olisi saada paras mahdollinen hoito jälleen ter- 33939: varattava myös vähävaraiselle väestölle mah- vehtyäkseen niin kuin myös taloudellinen 33940: dollisuus sairaanhoidon saantiin, ajoissa ta- turva siksi aikaa, kun asianomainen sairau- 33941: pahtuvaan työstä vetäytymiseen sekä sai- den vuoksi on estynyt jokapäiväisestä työs- 33942: rauden loppuaikana riittävään toipumiseen. tään ja menettää ansionsa. 33943: ,Ei yhteiskunnallisen huollon eikä liioin Hyvä tai huono terveys on vain vähäisessä 33944: työnantajien maksamien sairausajan palk- määrin asianosaisesta itsestään riippuva asia, 33945: kojen avulla voida luoda tyydyttävää talou- mutta sen sijaan uhkaa sairastumisen vaara 33946: dellista turvallisuutta. Sairausajan palkat samalla tavalla kaikkia ihmisiä. Tähän tosi- 33947: esim. koskevat vain niin lyhyttä aikaa, että asiaan perustuen onkin kaikille kansalaisille 33948: kaikki vakavat sairaudet jäävät sen ulko- varattu jo nyt oikeus saada sairaushoitoa 33949: puolelle ja lisäksi tänäkin aikana sairaan- samoin perustein yleisissä sairaaloissa, joi- 33950: hoitoa ja työkyvyn palauttamista koskevat den kustannuksista suurin osa peitetään vero- 33951: kysymykset jäävät kokonaan ratkaisematta. varoilla. Yhteiskunta on siis tässä kohdin 33952: Näillä perusteilla on päämääräksi asetettava jo ottanut kantaakseen yleisenä sosiaalisena 33953: koko kansaa koskeva sairausvakuutus", to- tavoitteena kansalaisten sairaudesta aiheutu- 33954: teaa sosiaalivakuutuskomitea. neet kulut suurelta osalta. Tämä on ollut 33955: Meidän köyhissä oloissamme on ollut ha- askel oikeaan suuntaan terveyden- ja sai- 33956: vaittavissa, että kansalaiset varsin vähäi- raanhoidon alalla. 33957: sessä määrin ovat käyttäneet hyväkseen va- Läheskään kaikki sairaanhoitoa tarvitsevat 33958: paaehtoista sairausvakuutusta, varsinkin kaik- eivät kuitenkaan turvaudu lääkärin tai sai- 33959: kein varattomimmat kerrokset, sillä vakuu- raalan hoitoon, koska ensinnäkin lääkärissä 33960: tusmaksut yksityisissä vakuutuslaitoksissa käynti on usein kallista, sekä sen aiheutta- 33961: ovat muodostuneet korkeiksi ja mahdollisuu- man työajan menetyksen että lääkärinpalk- 33962: det liittyä sairauskassoihin ovat olleet rajoi- kion vuoksi, lääkkeet maksavat ja jos asian- 33963: tetut. Näin ollen vähävarainen henkilö on osainen joutuu sairaalaan, on hänen varsi- 33964: yleensä luottanut hyvään onneen ja uskonut naisten sairaalakustannusten lisäksi huomioi- 33965: säästyvänsä sairaudelta eikä ole vapaaehtoi- tava palkan menetys tai tulon vähennys, 33966: sesti liittynyt vakuutukseen. sekä se, että hänen on palkattava joku hoi- 33967: Sairausvakuutus pitäisi toteuttaa yleisenä tamaan niitä tehtäviä, joiden suorittamisesta 33968: kansanvakuutuksena, joka koskisi kaikkia hän itse sairauden vuoksi on estynyt. Näin 33969: kansalaisia, maaseudun yhtä hyvin kuin kau- on erityisesti perheenäidin kohdalla. 33970: punkien väestöä, riippumatta siitä, kenen Jokainen hoitamatta jäänyt sairaus sisäl- 33971: palveluksessa nämä ovat tai mistä elinkei- tää kuitenkin sen vaaran, että asianomaisen 33972: nosta he saavat toimeentulonsa. elinikä lyhenee taikka että hänen työkykynsä 33973: X,38. - Lukkarinen ym. 791 33974: 33975: vähenee ja tästä aiheutuu huomattavia tap- tävä suuremmaksi kuin toisen työssä olevan, 33976: pioita nimenomaan kansantaloudellisessa mie- koska toisena kustannusten jakajana on val- 33977: lessä. On siis täysin puolustettavissa se aja- tio. 33978: tus, että valtio osallistuu kansalaisten ter- Mitä lainuudistuksen aiheuttamiin kustan- 33979: veyden hoitoon, koska yhteiskunnan on kui- nuksiin yleensä tulee, on ne tässä aloitteessa 33980: tenkin viime kädessä tultava apuun, jos hen- arvioitu 2 %: ksi palkasta, ja jakautuvat 33981: kilö menettää mahdollisuutensa työllään itse nämä kustannukset siten, että työntekijä 33982: huolehtia itsestään ja niistä, joitten huolta- maksaa 0.5 % ja työnantaja 1.5 %. Työn- 33983: miseen hän lain mukaan on velvollinen. antajan vakuutusmaksun määrääminen suu- 33984: Ruotsissa on jo voimassa yleinen pakolli- remmaksi kuin vakuutetun johtuu siitä, että 33985: nen sairausvakuutuslaki, joka sulkee piiriinsä työnantajana jo nykyisin on ollut yksinään 33986: kaikki Ruotsin kansalaiset. Kun Suomen ja vastuu siltä osalta sairausajan palkkaa, 33987: muiden pohjoismaiden välillä on pyritty yh- minkä maksamiseen hän työehtosopimuksen 33988: teistoimintaan sosiaalisen lainsäädännön tai työsopimuslain mukaan on ollut velvolli- 33989: alalla, olisi uusia lakeja laadittaessa huo- nen, eikä ole syytä vapauttaa työnantajaa 33990: mioitava myös se, että laeista tulisi mahdol- näistä jo tavaksi tulleen velvoitteen aiheutta- 33991: lisimman paljon samanlaiset. mista kustannuksista. 33992: Äitiysvakuutuksesta olisi syytä säätää eril- Mitä taas omavastuisiin vakuutettuihin 33993: lisenä lailla, mikäli kysymyksessä on vieraan tulee, ei liene syytä olettaa, että sairauskus- 33994: työnantajan työssä oleva nainen. Se kuuluu tannukset heidän kohdallaan nousisivat kor- 33995: erillisen lain piiriin niiden monien erikois- keammiksi kuin toisen työssä olevien koh- 33996: säädösten vuoksi, mitkä työntekijän suojelun dalla, ja niin olisi näidenkin kohdalla pää- 33997: mielessä olisivat tarpeen synnytysloman dyttävä 2 %: n vakuutusmaksuun, josta va- 33998: vuoksi. Sen sijaan nk. kotiäidin kohdalla kuutettu itse maksaisi 1 % ja valtio 1 %. 33999: olisi maksettava päivärahaa sairausvakuutus- Milloin asianosaisella ei ole tuloja tai tulot 34000: lain mukaisesti myös synnytystapauksen sat- ovat aivan vähäiset, olisi vähin vakuutetun 34001: tuessa. vakuutusmaksu määrättävä 300 markaksi 34002: Mitä tulee kustannusten korvaamiseen vuodessa valtion osallistuessa näitten vakuut- 34003: työntekijän ja työnantajan välillä, katsomme, tamiseen todellisia kustannuksia vastaavasti, 34004: että työntekijällä on oleva pienempi vas- mikäli kassan varat eivät muuten siihen riit- 34005: tuu itsellään, mutta työnantajana suurempi täisi. 34006: vastuu siitä, että sairastunut kansalainen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 34007: saa sairaustapauksen sattuessa hoidon ja tar- nioittavasti, 34008: vitsemansa taloudellisen tuen. Omavastuisen 34009: vakuutetun, so. sellaisen, jolla ei ole työn- että Eduskunta päättäisi hyväksyä 34010: antajaa, osuus vakuutusmaksuun on määrät- seumavan lakiehdotuksen: 34011: 34012: 34013: Laki 34014: yleisestä sairausvakuutuksesta. 34015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34016: 34017: 1 §. minkä suuruus vaihtelee paikkakuntakalleus- 34018: Tässä laissa säädetyn vakuutuksen tarkoi- ryhmityksen mukaan siten kuin jäljempänä 34019: tuksena on, siinä laajuudessa kuin alempana säädetään. 34020: mainitaan, sairauden sattuessa antaa sai- 34021: rausavustusta osittain sairaudenhoidosta ai- 2 §. 34022: heutuneista kustannuksista ja osittain päi- Vakuutuksen antajana on yleinen sairaus- 34023: vää kohden laskettua rahallista korvausta, kassa. 34024: päivärahaa, joka voi määräytyä joko suh- Yleisen sairauskassan tulee olla valvonta- 34025: teessa palkkaan tai ansioon tai olla ennalta viranomaisen hyväksymä ja rekisteröity si- 34026: arvioitu määrätynsuuruinen päiväraha, ten kuin avustuskassalaki (471/42) määrää. 34027: 792 X,SS. - Sairausvakuutus. 34028: 34029: 3 §. kuitenkin puolisoiden tekemästä anomuk- 34030: Yleinen sairauskassa on joko piirisairaus- sesta pitää lasta sairausvakuutettuna vai- 34031: kassa tai työpaikalla saman työnantajan mon sairausvakuutuksen perusteella. Tällai- 34032: työssä olevia työntekijöitä varten perustettu nen myönnytys tehdään vain sellaisessa ta- 34033: sairauskassa. pauksessa, että vaimon ansiotyöstä saama 34034: 4 §. vuosipalkka ylittää miehen ansiotyöstä saa- 34035: Jokaisen maassa asuvan Suomen kansalai- man vuosipalkan, ja on se voimassa luvan 34036: sen, mikäli ei alempana toisin säädetä, tu- antamista seuranneen kuukauden alusta lu- 34037: lee olla vakuutettu tämän lain mukaisesti kien siihen asti kunnes sairauskassa toisin 34038: sairauskassassa tai piirisairauskassassa sai- määrää. 34039: rauden varalta välittömästi sitä seuraavan Kasvattilapsena pidetään lasta sen kalen- 34040: kalenterikuukauden alusta lukien, jolloin hän terikuukauden loppuun, jona hän täyttää 16 34041: on täyttänyt 16 vuotta. vuotta. 34042: Ylläsanottu koskee myöskin jokaista Lapsi, joka ei ole täyttänyt sitä ikärajaa, 34043: maassa asuvaa ja hengillekirjoitettua hen- jolloin hän tulee vakuutusvelvolliseksi, ja 34044: kilöä, vaikka tämä ei olisikaan Suomen kan- joka ei edellä sanotun perusteella ole vakuu- 34045: salainen. tettu, on kuitenkin katsottava sairausvakuu- 34046: Vakuutusvelvollinen tämän lain mukaan ei tetuksi, mikäli vakuutusvelvollisuus olisi ol- 34047: ole: lut voimassa, jos lapsi olisi ollut mainitussa 34048: a) se, joka vähintään 730 päivää perätys- iässä. 34049: ten on ollut sairaalahoidossa, sinä aikana, 6 §. 34050: minkä sairaalahoito vielä tämän ajanjakson Ansiotyöstä saaduksi vuosituloksi katso- 34051: jälkeen jatkuu; taan vuoden kuluessa rahana tai luontois- 34052: b) se, joka on otettu hoidettavaksi vähä- etuna saatua tuloa, jonka vakuutetun voi- 34053: mielisten hoitolaitokseen; daan otaksua sellaisesta työstä edelleenkin 34054: c) se, joka on otaksuttavasti vähintäänkin voivan saada. Kotitaloustyötä, jonka puo- 34055: kahdeksi vuodeksi pantu vankeinhoito- tai liso suorittaa kotonansa, ei lueta ansiotyöksi. 34056: pakkotyölaitokseen. Jos tulo muodostuu joko kokonaan tai 34057: Tämän lain mukaisen sairauskassan tai osaksi luontoiseduista, arvioidaan ne samojen 34058: piirisairauskassan jäsenenä saa olla ainoas- perusteiden mukaan kuin kunnallisverotuk- 34059: taan vakuutu..welvollisuuden alainen henkilö. sessa asianomaisen asuinkunnassa. 34060: Omaan laskuun suoritetusta työstä älköön 34061: 5 §. tuloa arvioitako korkeammaksi kuin toisen 34062: Sairauskassan ja piirisairauskassan jokai- palveluksessa tehdystä samankaltaisesta työstä 34063: nen jäsen on sairausvakuutettu. Tämän va- arvioitua kohtuullista palkkaa. 34064: kuutuksen nojalla on myöskin maassa asu- Ansiotyön vuositulon arviointi suoritetaan, 34065: van sairausvakuutetun lapsi vakuutettu sen jollei sairauskassa muutoin tunne olosuhteita, 34066: kalenterikuukauden loppuun, jolloin hän niiden tietojen mukaan, jotka kassa saa joko 34067: täyttää 16 vuotta, mikäli häneen ei sovelleta vakuutetulta itseltään taikka tämän työnan- 34068: 4 § : n 3 momenttia. Otto- ja kasvattilapsella tajalta, taikka niiden tietojen mukaan, jotka 34069: on samat oikeudet kuin sairausvakuutetun selviävät vakuutetun tuloista viimeksi tapah- 34070: omalla lapsella, samoin myös puolison omalla, tuneessa verotuksessa. 34071: otto- ja kasvattilapsella. Mitä yllä on sanottu Vapaasta ammatista saatuna vuositulona 34072: otto- ja kasvattilapsesta, sitä älköön sovellet- pidetään sitä ansiotuloa, jonka asianomaisen 34073: tako silloin, kun näiden lasten hoito on us- voidaan otaksua voivan ansaita yleisessä tai 34074: kottu muulle kuin vakuutetulle taikka tämän yksityisessä toimessa. 34075: puolisolle, jonka kanssa hän asuu yhdessä. 34076: Kasvattilasta älköön pidettäkö kenenkään 7 §. 34077: muun lapsena kuin vain lapsen kasvattajan. Vakuutusvelvollisen täytyy veroilmoituk- 34078: Milloin 1 momentissa annettujen määräys- seensa liittää jokaisena kalenterivuotena il- 34079: ten mukaan lapsi on tullut sairausvakuute- moitus, missä sairauskassassa hän on jäse- 34080: tuksi puolisoiden vakuutuksen kautta, katso- nenä. Jos vakuutettu ei ole valtakunnassa 34081: taan lapsen olevan ainoastaan miehen puo- hengillekirjoitettu, tulee hänen olla sen kun- 34082: lesta sairausvakuutettu. Sairauskassa voi nan piirisairauskassan jäsenenä, missä hän 34083: X,38. - Lukkarinen ym. 793 34084: 34085: kalenterivuoden alussa asuu, taikka myöhem- vakuutetun on suoritettava maksu, jonka 34086: pänä ajankohtana, jolloin hän tulee vakuu- kassa vahvistaa kalenterivuodeksi kerrallaan 34087: tusvei volliseksi. sellaiseksi, että se vastaa neljännestä lääkä- 34088: rille tavallisesta tutkimuksesta tulevasta 34089: 8 §. palkkiosta, mikäli kysymyksessä ei ole maksu- 34090: Työnantaja on velvollinen työntekijäinsä ton lääkärintarkastus neuvoloissa yms. 34091: osalta huolehtimaan 4 §: ssä säädetyn vakuu- 34092: tuksen toteuttamisesta ja tarvittaessa perus- 34093: tamaan sitä varten sairauskassan. 12 §. 34094: Jos työnantaja laiminlyö, mitä 1 momen- Lääkärinhoidosta suoritettavan palkkion 34095: tissa on säädetty, kansaneläkelaitoksen tulee perusteista on lääkäreitä edustavan järjes- 34096: ryhtyä vakuutuksen toteuttamiseksi tarpeelli- tön ja kansaneläkelaitoksen sovittava. Kap- 34097: siin toimenpiteisiin sen mukaisesti kuin siitä pale tätä sopimusta on lähetettävä lääkintö- 34098: asetuksella määrätään. Työnantaja on vel- hallitukselle. 34099: vollinen korvaamaan tästä kansaneläkelaitok- Jollei 1 momentissa mainittua sopimusta 34100: selle aiheutuneet kustannukset. ole tehty sosiaaliministeriön määräämässä 34101: ajassa tämän lain voimaantulosta tai jos 34102: sopimus on irtisanottu ennen irtisanotun so- 34103: 9 §. 34104: pimuksen päättymistä, päättää 1 momentissa 34105: Kassan tulee antaa vakuutetulle sairaus- tarkoitetuista palkkioiden määräämisperus- 34106: avustuksena sairaanhoitoa ja päivärahaa. teista ja niiden voimassaoloajasta välityslau- 34107: Kassa älköön rajoittako sitä aikaa, jona 34108: ~almnta, johon lääkäreitä edustava järjestö 34109: avustusta annetaan saman sairauden joh- Ja kansaneläkelaitos kumpikin valitsevat 34110: dosta, lyhyemmäksi kuin yhdeksäksikymme- kaksi jäsentä ja jonka puheenjohtajan so- 34111: neksi päiväksi, älköönkä sitä aikaa, jona 34112: siaaliministeriö lääkintöhallitusta kuultuaan 34113: avustusta annetaan saman kalenterivuoden 34114: määrää. Välityslautakunnan päätöksen il- 34115: kuluessa, lyhyemmäksi kuin sadaksikahdek- 34116: moittamisesta lääkintöhallitukselle on nouda- 34117: saksikymmeneksi päiväksi. 34118: Jos vakuutetulle, joka ei ole sairautensa tettava, mitä 1 momentissa on sopimuksesta 34119: säädetty. 34120: johdosta estynyt työtään tekemästä, anne- 34121: taan sairaanhoitoa, menetellään avustusajan Kassa maksaa 1 momentissa mainittujen 34122: pituutta määrättäessä siten, että tällaisesta perusteiden mukaisen palkkion suoraan lää- 34123: avustuksesta lasketaan vakuutetun keskipäi- kärille, jos siitä on hänen kanssaan sovittu 34124: väpalkan suuruinen osa yhtä avustuspäivää muuten sairastuneelle itselleen. ' 34125: vastaavaksi. 34126: 10 §. 34127: 13 §. 34128: Sairaanhoitona kassa suorittaa: Päivärahaa annetaan kultakin päivältä 34129: 1) kustannukset kassan lääkärin hyväksy- minkä vakuutettu on sairautensa vuoksi es: 34130: t~:r;t~ työtään tekemäs~ä, sunnuntai- ja juhla- 34131: mästä tarpeellisesta tutkimuksesta ja hoi- 34132: dosta, kuitenkin vain kolme neljäsosaa mui- paivat mukaan luettuma, kuitenkin, jos sai- 34133: den kuin sairaalahoitoon kuuluvien lääkkei- raus kestää lyhyemmän ajan kuin 30 päivää, 34134: den ynnä tarpeellisten puhdistusaineiden ja vasta kolmannesta työpäivästä sen päivän 34135: sidostarpeiden hinnasta; alusta lukien, jona vakuutetun oli keskeytet- 34136: 2) samoin synnytystapauksen ja raskau- tävä työnsä tai jäätävä työstään pois. 34137: dentilan ollessa kysymyksessä on voimassa Sama olkoon laki päivärahasta raskauden- 34138: mitä edellä kohdassa 1) on sairaustapauk~ tilan ja synnytyksen aiheuttaman poissaolon 34139: sen varalta säädetty; ja aikana, mikäli vakuutettu ei saa korvausta 34140: 3) kohtuullisen korvauksen niistä kustan- menetetystä työajasta erillislain mukaan. Il- 34141: nuksista, jotka ovat aiheutuneet tutkimusta, man omaa ansiotyötä oleva perheenäiti saa 34142: hoitoa ja synnytystä varten tarpeellisista päivärahaa niin pitkältä ajalta kuin hänen 34143: matkoista. tervehtymisensä lääkärinlausunnon mukaan 34144: vaatii. 34145: 11 §. V akuutetun vuosiloman aikana sattuneesta 34146: Sairaus- ja synnytystapauksen edellyttä- saira~desta. m~ksetaan päivärahaa samoin pe- 34147: mästä ensimmäisestä lääkärintutkimuksesta rustem, kmn JOS vakuutettu olisi ollut työssä. 34148: 100 E 6817!58 34149: 794 X,38. - Sa.ira.usvakuutus. 34150: 34151: 34152: 14 §. vakuutettu yhteensä saa 14 §:ssä säädetyn 34153: Päivärahaa annetaan vakuutetulle hänen päivärahan. 34154: keskipäiväpaikkaansa vastaavasti sairauspäi- 34155: vältä. Vakuutetulle, jonka keskipäiväansiota 17 §. 34156: ei syystä taikka toisesta ole voitu määritellä, Jos vakuutettu on kassan kustannuksella 34157: tai jos hän on työtön taikka hän on mie- hoidettavana sairaalassa, maksetaan päivära- 34158: hensä taloudessa työskentelevä kotona oleva haa sen mukaan kuin kassan säännöissä mää- 34159: perheenäiti, maksetaan hänelle päivärahaa rätään, kuitenkin vähintään viisikymmentä 34160: 800-600-450 markkaa sairauspäivältä ja enintään kahdeksankymmentä sadalta täy- 34161: taikka lääkärin määräämän synnytysloman destä päivärahasta, perhesuhteista riippuen. 34162: Jos vakuutettu itse kustantaa sairaalahoi- 34163: ajalta päivää kohti. Päivärahan suuruus 34164: määrätään asetuksella kuntien kalleusryhmi- tonsa, maksetaan hänelle 1 momentin mukai- 34165: sen päivärahan lisäksi se sairaalahoidon kus- 34166: tyksen mukaisesti. Alle 16-vuotiaalle vakuu- 34167: tannus, mikä hänellä olisi ollut oikeus saada 34168: tetulle maksetaan päivärahaa puolet aikuisen 34169: kassalta. 34170: päivärahasta. Sama olkoon voimassa, mikäli kysymys on 34171: Perheelliselle valrnutetulle, jolla on vähin- raskaudentilasta ja synnytyksestä. 34172: tään kolme lasta, maksetaan perhelisänä eri 34173: anomuksesta, milloin se harkitaan tarpeelli- 18 §. 34174: seksi, 20% :n lisäpäiväraha. Jos työnantaja on maksanut vakuutetulle 34175: palkkaa, ennakkoa tai muita työsuhteeseen 34176: 15 §. perustuvia maksuja sellaiselta ajalta, jolta 34177: Vakuutetun keskipäiväpalkka lasketaan kassa on velvollinen antamaan vakuutetulle 34178: hänen ansionsa perusteella siten, että hänen sairausavustusta, on työnantajana oikeus 34179: edellisen kalenterivuosineljänneksen aikana saada näin suorittamastaan määrästä takai- 34180: saamansa ansio jaetaan työssäolopäivien lu- sin, mitä kassan on vakuutetulle maksettava 34181: kumäärällä, lisättynä työssäoloaikaa vastaa- vastaavina korvauserinä vastaavalta ajalta. 34182: valla suhteellisella osuudella vuosineljännek- 34183: seen sisältyvistä sunnuntai- ja juhlapäivistä. 19 §. 34184: Jos vakuutettu edellisen vuosineljänneksen Kassan tulee antaa vakuutetulle tilitys 34185: aikana on ollut työssä kuukautta lyhyemmän siitä, mitä hänelle kuuluvasta sairausa~ 34186: ajan, määrätään hänen keskipäiväpalkkansa tuksesta on 16, 17 tai 18 § : n nojalla pidä- 34187: siten, että arvioitu viikkoansio jaetaan seit- tetty. 34188: semällä. V akuutetun raha-ansioon ei lueta 20 §. 34189: hänen mahdollisesti saamaansa voitto-osuutta Sairausavustus voidaan evätä tai sitä vä- 34190: tai lahjapalkkiota. hentää: 34191: 1) jos vakuutettu tekee ansiotyötä sinä 34192: 16 §. aikana, jolta hän saa päivärahaa; 34193: Jos vakuutetulla on oikeus korvaukseen 2) jos sairauden syynä on vakuutetun ri- 34194: sairauden johdosta muunkin vakuutuksen tai kollinen teko tai törkeä huolimattomuus; 34195: muuhun lakiin sisältyvän oikeuden perus- 3) jos vakuutettu on vilpillisesti tai tör- 34196: teella kuin tässä laissa säädetyllä, annetaan keästä huolimattomuudesta ilmoittanut vää- 34197: hänelle viimeksi mainitun vakuutuksen sisäl- rin tahi jättänyt ilmoittamatta jonkin seikan, 34198: tämää sairaanhoitoa vain siinä laajuudessa jolla on merkitystä avustukseen oikeuttavaa 34199: kuin sellainen sairaanhoito muutoin jäisi hä- tapahtumaa ja sen johdosta maksettavan 34200: neltä saamatta. avustuksen määrää arvosteltaessa; 34201: Jos vakuutetulla on oikeus saada sairau- 4) jos vakuutettu ei ole alistunut väärin- 34202: den johdosta päivärahaa tai siihen verratta- käytösten estämiseksi järjestettyyn valvon- 34203: vaa korvausta muun vakuutuksen kuin tässä taan; 34204: laissa tarkoitetun perusteella, kassa maksaa 5) jos vakuutettu on tahallisesti estänyt 34205: hänelle, jos sellainen muu vakuutus on työn- parantumistaan tai ei ole alistunut lääkärin 34206: antajan kustantama, päivärahan vähennet- määräämään hoitoon, ilmeisesti hengenvaa- 34207: tynä edellä mainitulla rahakorvauksella ja ralliseksi katsottavaa hoitotoimenpidettä lu- 34208: muutoin niin suuren osan päivärahasta, että kuunottamatta; sekä 34209: X,SS. - Lukkarinen ym. 795 34210: 34211: 6} jos synnyttäjän on katsottava vaaranta- luksessaan olevat henkilöt ovat palkoista pi- 34212: neen oman, sikiönsä tai lapsensa terveyden dättäneet tai olleet velvolliset pidättämään. 34213: laiminlyömällä ennen synnytystä käynnit äi- Vakuutusmaksu on pakkotäytäntökelpoinen 34214: tiysneuvolassa ja synnytyksen jälkeen lasten- ilman tuomiota tai päätöstä. 34215: neuvolassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin 34216: tai kätilön luona tahi jättämällä noudatta- 23 §. 34217: matta näiden antamia ohjeita taikka laimin- Sairauskassa älköön lopettako tässä laissa 34218: lyömällä pätevättä syyttä lapsensa imettämi- tarkoitettua vakuutustoimintaa, elleivät so- 34219: sen, vaikka häneltä olisi kohtuudella voitu siaaliministeriö ja vakuutuksen toteuttami- 34220: näitä vaatia. sesta vastuussa oleva työnantaja ole siihen 34221: 21 §. suostuneet. 34222: Vakuutusmaksu on niin määrättävä, että 24 §. 34223: se peittää vakuutettujen kassalle aiheutta- Tämän lain mukaisten sairauskassojen val- 34224: man vastuun sekä kassan hallintokustannuk- vonta kuuluu kansaneläkelaitokselle, jonka 34225: set. osalta on voimassa, mitä avustuskassalaissa 34226: Vakuutusmaksu jaetaan vakuutetun ja (471/42) on säädetty sosiaaliministeriön val- 34227: työnantajan kesken sellaisessa tapauksessa, tuuksista ja velvollisuuksista. Kansaneläke- 34228: jolloin vakuutettu on toisen palveluksessa, laitoksen tehtävänä on erityisesti antaa kas- 34229: ja muussa tapauksessa tasan vakuutetun ja soille neuvoja, ohjeita ja koulutusta sekä 34230: valtion kesken. Ensiksi mainitussa tapauk- toimia niiden jälleenvakuutuselimenä. Jäl- 34231: sessa jakaantuu vastuuvelvollisuus seuraa- leenvakuutuksen järjestämisestä määrää kan- 34232: vasti: vakuutettu maksaa 0.5 % palkastaan, saneläkelaitos. 34233: työnantaja 1.5 % työntekijöilleen maksamas- 25 §. 34234: taan palkkasummasta. Muussa tapauksessa Työpaikoilla toimivien kassojen lisäksi pe- 34235: peritään vakuutetun osuus verotuksen yhtey- rustetaan kansaneläkelaitoksen toimesta kun- 34236: dessä siten laskettuna, että vakuutetun osuus nallista aluejakoa seuraten piirisairauskas- 34237: on 1.0% hänen veroilmoituksensa mukai- soja, joiden tehtävänä on huolehtia työsuh- 34238: sista tai muulla tavoin arvioiduista tulois- teen ulkopuolella olevien henkilöiden vakuut- 34239: taan edellisen kalenterivuoden ajalta. Näin tamisesta sairauden varalta. 34240: vakuutettujen osalta maksaa valtio omana Kansaneläkelaitoksella on valta määrätä, 34241: osuutenaan samoin 1.0 %. Vähin vakuutetun että edellä 24 §:ssä mainittujen kassojen 34242: maksettavaksi pantu maksu on 300 markkaa tulee liittyä alueittain muodostettaviin kes- 34243: vuodessa, mikä peritään niiltä, joilla ei ole kuskassoihin, joille voidaan antaa kassojen 34244: omia tuloja, ei kuitenkaan alle 16-vuotiailta. valvontaa, ohjausta ja jälleenvakuutusta kos- 34245: Jos kassa myöntää jäsenilleen muita tai kevia ja muita kansaneläkelaitoksen määrää- 34246: suurempia kuin tässä laissa säädettyjä va- miä tehtäviä. Keskuskassan säännöt laatii 34247: kuutussuoritusten vähimmäismääriä vastaa- alueen kassoja kuultuaan kansaneläkelaitos. 34248: via etuja, voidaan siitä aiheutuvan lisäkus- Tässä laissa säädetyistä tehtävistä kansan- 34249: tannuksen jakamisesta vakuutetun ja kassan eläkelaitokselle ja keskuskassoille aiheutuvat 34250: sekä työnantajan kesken määrätä kassan hallintokulut korvataan valtion varoista. 34251: säännöissä. 34252: Työnantaja on velvollinen korvauksetta 26 §. 34253: asettamaan kassan käytettäväksi sen hallin- Työnantajan tulee täyttää 8 § :n 1 momen- 34254: toa varten tarpeellisen huonetilan valoineen tissa säädetty velvollisuus kolmen kuukauden 34255: ja lämpöineen, milloin kassa toimii saman kuluessa tämän lain voimaantulosta tai siitä, 34256: työpaikan työntekijäin sairausvakuutusta jolloin sanottu velvollisuus syntyi. 34257: varten. Työnantaja, joka laiminlyö 1 momentissa 34258: 22 §. säädetyn velvollisuuden täyttämisen, rangais- 34259: Työnantajan on pidätettävä vakuutetun takoon sakolla. 34260: suoritettava vakuutusmaksuosuus vakuutetun 27 §. 34261: palkasta ja tilitettävä se sekä oma vakuutus- Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty, 34262: maksuosuutensa kassalle ainakin kerran kuu- on soveltuvin osin noudatettava 19 päivänä 34263: kaudessa. Työnantaja on kassalle vastuussa kesäkuuta 1942 annettua avustuskassalakia 34264: niistä varoista, jotka hän tai hänen palve- (471/42). 34265: 796 X,38. -·Sairausvakuutus. 34266: 34267: 34268: 28 §. 29 §. 34269: Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- Tämä laki tulee voimaan päivänä 34270: tamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan kuuta 19 . 34271: asetuksella. 34272: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 34273: 34274: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. Mikko Hult. 34275: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. A. Härkönen. 34276: Aili Siiskonen. Arvo Sävelä. Arvi Turkka. 34277: Urho Kulovaara. A. Simonen. Martta Salmela-Järvinen. 34278: 797 34279: 34280: X,39. - Lak.al. N: o 121. 34281: 34282: 34283: 34284: 34285: Ryömä ym. : Ehdotus laiksi sairaus- ja äitiysvakuutuksesta. 34286: 34287: 34288: E d u s k u n n a II e. 34289: 34290: Mahdollisimman hyvä terveydentila kuu- On paikallaan viitata siihen, että Kansain- 34291: luu eittämättömästi inhimillisiin perusoikeuk- välinen työjärjestö on sosiaaliturvan minimi- 34292: siin, ja tämä tunnustetaan kaikkien edisty- tasoa koskevassa suosituksessaan asettanut en- 34293: neimpien maiden perustuslaeissa. Tällöin jou- simmäisten tehtävien joukkoon juuri sairaus- 34294: dutaan huolehtimaan siitä, että olosuhteet ovat vakuutuksen toteuttamisen. Samoin maas- 34295: terveydelle mahdollisimman edulliset, ja siitä, samme v. 1945 asetettu sosiaalivakuutuskomi- 34296: että jokaiselle turvataan asianmukainen lää- tea on mietinnössään määritellyt sairausva- 34297: kärinapu, hoito ja toimeentulo. On selvää, kuutuksen voimaansaattamisen ensisijaiseksi 34298: että huolenpito näistä asioista kuuluu yhteis- tehtäväksi. Ei myöskään tulisi unohtaa, että 34299: kunnan ensimmäisiin velvollisuuksiin. Yhtä eduskunta v. 1952 hyväksyi toivomuksen sel- 34300: selvää on, että mainittu inhimillinen perus- laisista toimenpiteistä, joiden avulla taattai- 34301: oikeus ei saa olla riippuvainen kunkin varal- siin myös vähävaraisille kansalaisille mahdol- 34302: lisuustasosta. lisuus lääkärinavun, lääkkeiden ja sairaala- 34303: Heikosta taloudellisesta asemasta seuraa hoidon saantiin. Lisäksi haluamme korostaa, 34304: verraten usein, että kansalainen ei heti sai- että sairausvakuutus sisältyy myös Suomen 34305: rauden ensi oireiden ilmetessä katso voivansa Ammattiyhdistysten Keskusliiton kuluvan 34306: turvautua lääkärin apuun, vaan yrittää pa- vuoden alkupuolella hyväksymään 10 kohdan 34307: rantaa sairauttaan erinäisten yleislääkkeiden ohjelmaan. 34308: tai muilta kuulemiensa hoito-ohjeiden avulla. Ainakin maamme sosiaalisen lainsäädännön 34309: Tämä saattaa johtaa siihen, että lääkärin nykyisessä vaiheessa, siihen asti, kunnes on 34310: apuun turvautuminen myöhästyy. Vastaa- päästy yhtenäiseen sosiaalivakuutusjärjestel- 34311: vasti voi vähävaraiselle kansalaiselle tuottaa mään, on tarkoituksenmukaista yhdistää sai- 34312: suuria vaikeuksia saada tarvittavaa sairaala- rausvakuutusta koskevaan lakiin myös äitiys- 34313: hoitoa, lääkkeitä ja apuneuvoja. vakuutus, joka tarkoittaa raskaudentilan ja 34314: Kaiken tämän rinnalla on vielä huomat- synnytyksen edellyttämää huolenpitoa asian- 34315: tava se, että sairaus hyvin useissa tapauk- omaisen terveydestä. 34316: sissa rajoittaa tai kokonaankin riistää mah- Lakiaioitteemme johtavana periaatteena on 34317: dollisuuden työntekoon ja ansaitsemiseen. se, että siinä säädetyn sairaus- ja äitiys- 34318: Vähävaraisen kohdalla tämä merkitsee sitä, vakuutuksen avulla pyritään turvaamaan 34319: että hänen käy yhä vaikeammaksi hankkia kansalaisille kyseessäolevat oikeudet ja edut 34320: lääkärinapua ja hoitoa, puhumattakaan siitä, tuottamatta heille taloudellisia rasituksia. 34321: että hänellä olisi tilaisuutta toipumiseen sai- Sairausvakuutusjärjestelmästä aiheutuvien 34322: rautensa jälkeen. Sekä sairaan että hänen kustannusten ja kulujen peittäminen lankeaa 34323: huollettaviensa koko toimeentulo ja elämä tämän mukaisesti ja ensi sijassa sellaisille 34324: joutuvat vakavan uhan alaisiksi. työnantajille, joiden tuotanto- tai liiketoi- 34325: Muissa maissa saadut kokemukset viittaa- minta ei siitä joudu kärsimään. Kustannus- 34326: vat siihen, että edellä mainitun kaltaisia epä- ten ja kulujen muun osan peittämisestä huo- 34327: kohtia ja haittoja poistettaessa tarvitaan lehtii valtio. 34328: asianmukaista sairausvakuutusjärjestelmää. Aloitteessamme määriteltyä vakuutusjär- 34329: Olennainen merkitys on tällöin sillä seikalla, jestelmää, jonka tarkoituksena on turvata 34330: että vakuutus ei tuota vähävaraiselle väes- jokaiselle kansalaiselle asianmukainen lääkä- 34331: tölle taloudellisia rasituksia. rinapu, hoito ja toimeentulo, ei ole tarpeel- 34332: 798 X,39. - Sairaus- ja ll.itiysvakuutus. 34333: 34334: 34335: lista ulottaa käsittämään sellaisia varakkaita merkittävänä seikkana on muistettava, että 34336: ja suurituloisia henkilöitä, joiden mainitut jo nykyisinkin heille kuuluu maksuvelvolli- 34337: edut muutenkin ovat turvatut. Näin voidaan suuksia työntekijäinsä turvaamiseksi sairau- 34338: kustannukset rajoittaa vähimpään määrään, den sattuessa. Yleiseen sairausvakuutusjär- 34339: joka on välttämätön vakuutusjärjestelmän jestelmään perustuva maksuvelvollisuus ei 34340: tarkoituksen saavuttamiseksi, ja nämäkin siis muodostu heille uudeksi maksuvelvolli- 34341: kustannukset yhteiskunta saa aikaa myöten suudeksi muuta kuin määrätyltä osaltaan, 34342: takaisin yleisen terveydentilan, kansalaisten joka tulee yleensä olemaan sitä pienempi, 34343: työkyvyn ja kansantulon kohotessa. mitä suurempi on ollut heidän tähänastinen 34344: Tiettävästi luotettavin ja arvovaltaisin maksuvelvollisuutensa. 34345: niistä laskelmista, joihin voidaan nojata ryh- Vakuutuksen kustannusten ja rahoituksen 34346: dyttäessä ammmaan sairausvakuutuksesta muusta, toisin sanoen siitä osasta, joka ei 34347: aiheutuvia kokonaiskustannuksia, sisältyy kuulu työnantajien suoritettavaksi, edellyte- 34348: prof. Martti Kailan tutkimukseen maamme tään aloitteessamme valtion vastaavan täysi- 34349: terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksista määräisesti. Täten turvataan paitsi kotita- 34350: vuodelta 1951. Tutkimuksen mukaan maini- loudessa palkatta työskenteleville perheen- 34351: tut kustannukset olivat silloin kaiken kaik- äideille, myös sekä pienviljelijä- ja talon- 34352: kiaan 21.5 miljardia, mutta sairaiden oma poikaisväestölle että useille muillekin väestö- 34353: osuus tästä summasta ainoastaan vajaat 9 ryhmille sairausvakuutuksen suhteen yhtäläi- 34354: miljardia markkaa eli noin 40%. Jälkim- set oikeudet ja edut kuin niille, jotka hank- 34355: mäinen summa tulisi luonnollisesti vielä pie- kivat toimeentulonsa palkkatyöllä. Valtion 34356: nemmäksi, jos siitä vähennettäisiin niiden osuus kokonaiskustannuksista edellytetään 34357: varakkaiden henkilöiden osuus, jotka aloit- suhteellisen vähäiseksi. Se on kuitenkin tässä 34358: teessamme ehdotetaan jätettäväksi sairaus- vaiheessa määrättävä vähintään niin suu- 34359: vakuutuksen ulkopuolelle. Sitä vastoin sai- reksi, että se vastaa kahta prosenttia kyseessä 34360: rausvakuutuksen kustannuksiin tulee oleelli- olevien vakuutettujen vuositulosta, jolloin 34361: nen lisäys niistä päivärahoista, joiden avulla vajauksen mahdollisuus rahoituksessa tulee 34362: turvataan vakuutuksen piiriin kuuluvien suljetuksi pois. Valtio suorittaa sairausva- 34363: kansalaisten toimeentulo. kuutuslain voimaantulon aiheuttamat välittö- 34364: Vakuutuksen rahoitusta määriteltäessä on mät kulut. 34365: ensiksikin huomattava, että aloitteessamme V akuutettujen piiriä koskeva aikaisemmin 34366: ehdotettu järjestelmä ei tähtää rahastojen mainittu rajoitus esitetään kulkemaan 34367: muodostamiseen, kuten esim. nykyinen kan- 100 000 markan vakinaisen kuukausiansion 34368: saneläkejärjestelmä. Kysymys on siis vain tahi 3 miljoonan markan verotettavan omai- 34369: vakuutuksen tarkoituksen vaatimien kustan- suuden kohdalta. Rajan asettaminen näin 34370: nusten peittämisestä ja näiden kustannusten korkealle taannee tyydyttävän varmasti lain 34371: oikeudenmukaisesta jakamisesta ensiksikin tarkoitusperän saavuttamisen poikkeuksitta. 34372: eri työnantajien kesken heidän tuotanto- ja V akuutetulle suoritetaan aloitteen mukaan 34373: liiketoimintansa laadun ja laajuuden mukaan sairauden sattuessa sairausavustusta toisaalta 34374: sekä toiseksi työnantajain ja valtion kesken. hoitokustannusten peittämiseksi ja toisaalta 34375: Sellaisten suurtyönantajain rahoitusosuu- päivärahana menetetyn palkan tahi ansion 34376: deksi, joiden palveluksessa on vähintään 50 korvaamiseksi. Hoitokustannuksiin on pyrit- 34377: työntekijää, on kohtuullista määrätä 3 % hei- tävä lukemaan täysimääräisinä kaikki kus- 34378: dän maksamistaan työpaikoista, kun sensi- tannukset, joita sairauden voittaminen sekä 34379: jaan tätä pienempien työnantajien vastaava terveyden ja työkyvyn mahdollisimman täy- 34380: velvollisuus olisi enintään 3% harkinnan dellinen palautuminen ehdottomasti edellyt- 34381: perusteella heidän tuotanto- ja liiketoimin- tää. Koska sairauden voittaminen tunne- 34382: tansa laadun ja laajuuden mukaan. Näin tu- tusti tapahtuu yleensä sitä nopeammin ja 34383: lee mahdolliseksi joustavasti ja olennaisesti täydellisemmin mitä varhaisemmassa vai- 34384: keventää näiden työnantajien maksuvelvolli- heessa sairas pääsee pätevään hoitoon, on 34385: suutta ja jopa kokonaankin vapauttaa pien- vältettävä sellaisia määräyksiä, jotka saattai- 34386: työnantaja maksuvelvollisuudesta. Vakuu- sivat viivyttää vakuutetun tuloa sairaus- 34387: tuksen kokonaiskustannuksista työnantajien tapauksen edellyttämään ensimmäiseen lääkä- 34388: maksettavaksi kuuluvaa osuutta koskevana rintutkimukseen. Päivärahan enimmäismäärä 34389: X,39. - Ryömä ym. 799 34390: 34391: saattaa nousta yhtä suureksi kuin vakuute- omalla alueellaan huolehtii sairausavustusten 34392: tun tavanomainen päiväansio ennen sairastu- suorittamisesta samalla alueella asuville va- 34393: mista. Päivärahan määrääminen kiinteästi kuutetuille, sekä ylimpänä elimenä sosiaali- 34394: ja poikkeuksitta tälle tasolle vaatisi vakuu- ministeriön yhteyteen perustettava sairaus- 34395: tusmaksuvelvollisilta perittävien maksujen kassojen keskuskassa, joka vastaanottaa va- 34396: vastaavaa korottamista. Suurin mahdollinen kuutusmaksut, huolehtii varojen jakamisesta 34397: oikeudenmukaisuus voidaan näissä olosuh- sairauskassoille ja valvoo näiden toimintaa. 34398: teissa turvata määräämällä päivärahan ylä- Vakuutettujen suurimmille ryhmille, etenkin 34399: rajaksi 1 700 ja alarajaksi 700 markkaa. palkkatyöväelle ja pienviljelijöille, on tur- 34400: Mitä tulee synnytysloman aikana suoritetta- vattava asianmukainen vaikutusvalta vakuu- 34401: vaan päivärahaan, viittaamme Kansainväli- tuksen toimeenpanossa. Siinä tarkoituksessa 34402: sen työjärjestön päätöksiin vuodelta 1952, on riittävän suuri osa keskuskassan hallituk- 34403: joiden mukaan tällaisen loman tulisi olla ai- sen jäsenistä nimitettävä henkilöistä, joita 34404: nakin 12 viikkoa eli 84 päivää. tällaisten ryhmien muodostamat ammatilliset 34405: Sairausvakuutuksen epääminen tai vähen- tai niihin verrattavat järjestöt ovat ehdotta- 34406: täminen saa tulla kysymykseen ainoastaan neet. 34407: poikkeuksellisesti ja kiistattornin perustein, Kaiken edellä olevan perusteella ehdo- 34408: mutta ei missään tapauksessa vaarantaen lain tamme, 34409: tarkoituksen saavuttamista. 34410: Sairausvakuutuksen toimeenpanon paikalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 34411: siksi elimiksi tulevat aloitteen mukaan kun- van lakiehdotuksen: 34412: tien perustamat sairauskassat, joista kukin 34413: 34414: 34415: Laki 34416: sairaus- ja äitiysvakuutuksesta. 34417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34418: 1 §. 2) jonka verotettava omaisuus edellisenä 34419: Tämän lain tarkoituksena on turvata jo- vuonna toimitetussa tulo- ja omaisuusvero- 34420: kaiselle maassa asuvalle Suomen kansalaiselle tuksessa ylitti kolme miljoonaa markkaa. 34421: sairauden sattuessa lääkärinapu ja asianmu- 34422: kainen hoito sekä toimeentulo. Sitä varten 3 §. 34423: on jokainen maassa asuva Suomen kansalai- V akuutetulle suoritetaan sairauden sat- 34424: nen vakuutettu tämän lain mukaan sen ka- tuessa sairausavustusta, joka käsittää sai- 34425: lenterivuoden alusta, joka lähinnä seuraa hä- raanhoidon aiheuttamat kustannukset sekä 34426: nen täytettyään kuusitoista vuotta. päivärahan korvauksena menetetystä palkasta 34427: Alle kuusitoistavuotias lapsi seuraa vakuu- tahi ansiosta. 34428: tuksessa huoltajaansa. 4 §. 34429: Mitä edellä on säädetty, koskee myös jo- Sairausavustusta suoritetaan sairauden 34430: kaista maassa asuvaa ja hengillekirjoitettua johdosta saman kalenterivuoden kuluessa 34431: henkilöä, vaikka tämä ei olisikaan Suomen enintään 180 päivältä. 34432: kansalainen. Milloin sairaudenhoito ja vakuutetun toi- 34433: Mitä tässä laissa on sairaudesta säädetty, meentulo tai muut erityiset syyt sitä vaati- 34434: on sovellettava myös milloin kysymyksessä vat, suoritetaan sairausavustusta pidemmäl- 34435: on raskaudentila ja synnytys. täkin ajalta. 34436: 5 §. 34437: 2 §. Sairaanhoitona suoritetaan: 34438: Tämän lain mukaan ei kuitenkaan ole va- 1) kustannukset sairauskassan hyväksy- 34439: kuutettu henkilö, mästä tarpeellisesta tutkimuksesta, hoidosta 34440: 1) jonka kuukausiansiot laskettuna kol- ja apuneuvoista kokonaan sekä muiden kuin 34441: men edellisen kuukauden keskiarvon mukaan sairaalahoitoon kuuluvien lääkkeiden ynnä 34442: nousevat yli 100 000 markan; tarpeellisten puhdistusaineiden ja sidostar- 34443: 800 X,39. - Sairaus- ja iiJ.tiysvakuutus. 34444: 34445: 34446: peiden hinnasta kolme neljäsosaa, ellei sai- nelle niin suuri osa päivärahasta, että va- 34447: rauskassa katso olevan syytä vakuutetun va- kuutettu yhteensä saa 6 §:ssä säädetyn päi- 34448: rattomuuden huomioon ottaen suorittaa niitä värahan. 34449: täysimääräisinä; Jos työnantaja on maksanut vakuutetulle 34450: 2) kohtuullinen korvaus niistä kustannuk- palkkaa, ennakkoa tai muita työsuhteeseen 34451: sista, jotka ovat aiheutuneet tutkimusta ja perustuvia maksuja sellaiselta ajalta, jolta 34452: hoitoa varten tarpeellisista matkoista. kassa on velvollinen antamaan vakuutetulle 34453: sairausavustusta, on työnantajana oikeus 34454: 6 §. saada näin suorittamastaan määrästä takai- 34455: Päivärahaa maksetaan vakuutetulle kulta- sin, mitä sairauskassan on vakuutetulle mak- 34456: kin päivältä, minkä vakuutettu on sairau- settava vastaavina korvauserinä vastaavalta 34457: tensa vuoksi estynyt tai kykenemätön työ- ajalta. 34458: tään tekemään, sunnuntait ja juhlapäivät 34459: mukaan luettuina, 75% tämän viimeksi saa- 9 §. 34460: masta keskipäivä:ansiosta, laskettuna kolmen Sairauskassan tulee antaa vakuutetulle ti- 34461: edellisen kuukauden keskiarvon mukaan. Jos litys siitä, mitä hänelle kuuluvasta sairaus- 34462: vakuutettu ei ole ollut ansiotyössä mainit- vakuutuksesta on 8 §: n nojalla pidätetty. 34463: tuna aikana tai on ollut vain osittain, on 34464: sairauskassan arvioitava se keskipäiväansio, 10 §. 34465: mistä päiväraha on laskettava, huomioon ot- Sairausavustus voidaan poikkeuksellisesti 34466: taen tällöin yleisen ansiotason asianomaisen evätä tai sitä vähentää sairauskassan harkin- 34467: ammatissa. Päivärahan suuruus saa olla nan mukaan noudattaen soveltuvin kohdin, 34468: enintään 1700 markkaa ja vähintään 700 mitä tapaturmavakuutuslaissa on säädetty. 34469: markkaa. 34470: Mikäli vakuutetulla on vähintään kaksi 11 §. 34471: kuusitoista vuotta nuorempaa lasta huolletta- Työnantaja ja valtio suorittavat sairaus- 34472: vanaan, maksetaan hänelle eri anomuksesta vakuutuksen aiheuttamat kustannukset, hal- 34473: sairauskassan harkinnan mukaan enintään lintokulut mukaan luettuina. 34474: 25 % lisäpäivärahaa. 34475: Kun kysymyksessä on raskaudentila ja 12 §. 34476: synnytys, annetaan päivärahaa ajalta, joka Työnantaja, jonka palveluksessa on työ- 34477: ei saa olla-lyhyempi kuin kahdeksankymmen- tai oppisopimuksen nojalla vähintään 50 34478: täneljä vuorokautta. työntekijää, suorittaa veron ennakkoperinnän 34479: yhteydessä vakuutusmaksuna keskuskassalle 34480: 7 §. 3 % maksamistaan työpaikoista. 34481: Jos vakuutettu on sairauskassan kustan- Muun työnantajan vakuutusmaksun suu- 34482: nuksella hoidettavana sairaalassa, maksetaan ruuden määrää vuosittain keskuskassan halli- 34483: päivärahaa sen mukaan kuin sairauskassan tus työnantajan harjoittaman liiketoiminnan 34484: säännöissä määrätään, kuitenkin vähintään laadun ja laajuuden huomioon ottaen enin- 34485: viisikymmentä sadalta täydestä päivärahasta tään kolmeksi prosentiksi tämän maksamista 34486: huoltosuhteista riippuen. työpaikoista. 34487: 13 §. 34488: 8 §. Valtio suorittaa osuutenaan keskuskassalle 34489: Jos vakuutetulla on oikeus korvaukseen vähintään niin paljon, että se vastaa kahta 34490: sairauden johdosta muunkin vakuutuksen tai prosenttia niistä vakuutettujen edellistä ka- 34491: muuhun lakiin sisältyvän oikeuden perus- lenterivuotta koskevien veroilmoitusten mu- 34492: teella, annetaan hänelle tämän lain tarkoitta- kaisista tai muulla tavoin arvioiduista tu- 34493: maa sairaanhoitoa vain siinä laajuudessa loista, joiden osalta työnantaja ei 12 § : n 34494: kuin sellainen sairaanhoito muutoin jäisi hä- nojalla suorita vakuutusmaksua. 34495: neltä saamatta. 34496: Jos vakuutetulla on oikeus saada sairau- 14 §. 34497: den johdosta päivärahaa tai siihen verratta- Sairausvakuutuksen toimeenpanoa varten 34498: vaa korvausta muun vakuutuksen kuin tässä tulee kunnan perustaa alueelleen yksi tai 34499: laissa tarkoitetun perusteella, maksetaan hä- useampia sairauskassoja. 34500: X,39. - Byömi JDL 801 34501: Sairauskassan hallituksen jäsenet valitaan rauskassalta, johon hän asuinpaikkansa pe- 34502: samassa järjestyksessä kuin kunnallisen lau- rusteella on rekisteröity. 34503: takunnan jäsenet. 34504: Tarkemmat säännökset kassojen perustami- 17 §. 34505: sesta ja niiden toiminnasta annetaan asetuk- Tämän lain 2 § : ssä määrätty tulo- ja 34506: sella. omaisuusraja .·sekä 6 §: ssä määrätty päivä- 34507: 15 §. raha sidotaan elinkustannusindeksin lukuun 34508: Sairausvakuutuksen toimeenpanon ylim- 130. EUnkustannusten noustessa on edellä 34509: pänä elimenä toimii sosiaaliministeriön yh- mainittuja rahamääriä vastaavasti korotet- 34510: teyteen perustettava sairauskassojen keskus- tava. 34511: kassa. 34512: Keskuskassan hallituksen jäsenet nimittää 18 §. 34513: valtioneuvosto ja tulee näistä vähintään Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta- 34514: kaksi kolmasosaa olla palkannauttijoiden, misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase- 34515: tuksella. . 34516: maatalouden haJ,"joittajien ja pienviljelijäin 34517: ammatillisten tai niihin verrattavien järjes- 19 §. ·' 34518: töjen ehdottamia henkilöitä. Tämän lain tarkoittaman sairaus'9'akuutuk- 34519: Keskuskassan, jonka ohjesäännön valtio~ sen voimaansaattamisesta aiheutu.viin kusta- 34520: neuvosto vahvistaa, tehtävänä on valvoa sai- nuksiin otetaan valtion tulo- ja menoarvioon 34521: rauskassojen toimintaa. tarpe~inen määräraha. 34522: 34523: . 16 §. 20 §. 34524: Tämän lain ·tarkoittamaa sairausavustusta Tämä laki. tulee voimaan päivänä tam- 34525: on vakuutettu oikeutettu saamaan siltä sai~ mikuuta 19 ·. 34526: 34527: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 34528: 34529: Mauri Ryömi. Pauli Puhakka. 34530: Elli Stenberg. Pentti Liedes. 34531: Varma. K. Turunen. Inkeri Virtanen. 34532: Eino Kilpi Martti Linna.. 34533: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. 34534: J. Mustonen. Usko Seppi. 34535: Georg Ba.cklund. Siiri Lehmonen. 34536: G. Rosenberg. Tauno Kelovesi.. 34537: Pertti Ra.pio. Ituuno Honkonen. 34538: Ville Pessi. Toivo Salin. 34539: J. E.La.kkala. Hugo Manninen. 34540: Antto Prunnila.. Rainer Virtanen. 34541: Toivo. As\'ik. Tyyne Tuominen. · 34542: 34543: 34544: 34545: 34546: 101 E 68'7/518 34547: 802 34548: 34549: X,40. - Lak.al. B :o 122. 34550: 34551: 34552: 34553: Ha.ra.: Ehdotus laiksi kodinperustamislainalain muuttami- 34554: sella. 34555: 34556: 34557: Eduskunnalle. 34558: 34559: Kodinperustamislainojen myöntäminen a vio- korollisia. Eduskunnalle on vuoden 1952 val- 34560: liiton solmineille nuorille pareil.ie on ollut tiopäivillä jätetty hallituksen esitys laiksi ko- 34561: keskeytyksiEI!ä vuoden 1957 puolivälistä läh- dinperustamislainalain muuttamisesta korol- 34562: tien, jolloin valtion kassakriisin johdosta liseksi, mutta esitys ei johtanut tulokseen. 34563: puolet tille vuodelle varatusta määrärahasta Tämän jälkeen on pariin otteeseen koron 34564: jätettiin käyttämättä. Kuluvaa vuotta' var- määrääminen ollut harkittavana, mutta tätä 34565: ten ei myöskään ole oHut varattu määrära- tarkoittavan lakiesitystä ei kuitenkaan ole 34566: haa valtion tulo- ja menoarviossa. Kodin- annettu. 34567: perustamislainala.kia ei kuitenkaan ole ku- Kodinperustamislainoista perittävän koron 34568: mottu eikä esitetty muutettavaksi. Lainojen määräksi esitetään neljä sadalta vuodessa. 34569: tarve on jatkuvasti ollut suuri, koska nuo- Korko olisi tällöin neljännesvuodessa aina 34570: rilla pareilla ei useinkaan ole avioliittoon 1 % lainan kulloinkin maksamatta olevasta 34571: menne~ään tarpeellista pääomaa käytettävis- määrästä, koska kodinperustamislainojen kuo- 34572: sään. Sitä osoittaa lainahakemusten luku- letukset suoritettaisiin vuosineljänneksittäin. 34573: määrä, joka vuonna 1956 oli 6 794. Hake- Jos lainoja myönnettäisiin vuosittain 185 34574: mukset ovat jakaantuneet melko tasaisesti yli milj. markkaa eli sama määrä, mikä valtiolle 34575: koko maan. Vaikka hakemusten lukumäärästä nykyisin kertyy aikaisemmin myönnettyjen 34576: johtuen lainojen keskimäärä-on jäänyt vaa- kodinperustamislainojen kuoletusmaksuina, 34577: timattomaksi, ovat kodinperustamislainatoi- korkotuotto peittäisi lisäksi vanhojen kodin- 34578: minnasta ja lainojen merkityksestä lainojen perustamislainojen maksuvapautuksista ai- 34579: saajille saadut kokemukset -olleet myönteisiä. heutuvat menot. 34580: Lainan saajat ovat myöskin tunnollisesti KodinperllStamislainalain mukaan voivat 34581: maksaneet lainansa takaisin, joten valtion lainansaa:jat määrätyin edellytyksin saada 34582: riski on jäänyt häviävän pieneksi. lykkäystä kuoletust~n suorittamisessa tai va- 34583: Voimassaolevan lain ·mukaan kodinperus- pautusta lainan takaisin maksamisesta. Kun 34584: tamislainoista ei peritä k{)rkoa, vaikka valtion laina nyt tulisi korolUseksi, on katsottu tar- 34585: lainoista yleensä maksetaan ainakin pieni peelliseksi esittää, että mahdollinen :J.ykkäys 34586: korko. Kodinperustamislainat ovat siis tässä tai va-pautus tulisi koskemaan myöskin lai- 34587: suhteessa olleet erikoisasemassa. Pienen koron nan korkoa. 34588: suorittaminen kodinperustamislainoista ei Sosiaaliministeriöllä on kodinperustamislai- 34589: olisi lainansaa:jille ylivoimaista. Lainojen nalain 10 §:n nojalla oikeus määrätä laina 34590: määrääminen korollisiksi olisi omiaan tehos- heti takaisin maksettavaksi mm. jos lainan- 34591: tamaan lainojen nopeampaa takaisinmaksa- saa:jat ovat laimimyöneet kuoletusmaksujen 34592: mista ja vaikuttaisi suotuisasti lainansaajien suorittamisen. Mainittuun PSkälään on kat- 34593: pyrkimykseen hoitaa lainansa moitteetto- sottu tarpeelliseksi esittää lisättäväksi sään- 34594: masti. Jos kodinperustamislainoista perittäi- nös siitä, että myöskin lainan koron suorit- 34595: siin kohtuullinen korko, saataisiin sillä pei- tamisen laimimyöminen voisi johtaa koko lai- 34596: tetyksi [ainatoiminnan aiheuttamat hallinto- nan takaisin perimiseen. 34597: kustannukset sekä maksuvapautusjärjestel- Kodinperustamislainan saamisen edelly- 34598: män aiheuttamat menot. Ruotsi~a, jossa ko- tyksenä on mm., että lainanhakijoilla ei 34599: dinperustamislainoja on myönnetty vuodesta ole tarpeeksi varoja oman kodin perusta- 34600: 1938 alkaen, lainat ovat alusta alkaen olleet miseen. Koska lainoja myönnettäessä olisi 34601: syytä kiinnittää huomiota myöskin lainan Edellä lausutuilla perusteilla ehdotan, 34602: hakija.in vanhempien mahdollisuuteen aut- 34603: taa heitä kodin perustamiseen, on katsottu että Eduskunta hy-v~ settraa- 34604: tarpeelliseksi ehdottaa tätä koskeva lisäys t1tm laktehdot'Ukun: 34605: lain 2 §:iän. 34606: 34607: 34608: 34609: Laki 34610: · kodinperustamislainaJajn muuttamisesta. 34611: Eduskunnan päätöksen mukai8E6ti muutetaan 29 päivänä marraskuuta 1945 annetun 34612: kodinperustamislainalain (1177/45) 1, 2; 5, 8, 9 ja 10 § näin kuuluviksi. 34613: 34614: 1 •§. puuttuu tai hakemus on tehty myöhemmin 34615: Sosiaaliministeriö voi valtion tulo- ja me- kuin 2 momentissa on säädetty. 34616: noarviossa tarkoitukseen varatun määrära- 34617: han puitteissa hakemuksesta myöntää avio- 5 §. 34618: liittoon meneville tai avioliitossa oleville val- Kodinperustamislaina on maksettava takai- 34619: tion varoista kodinperustamislainaa oman ko- sin viiden vuoden kuluessa määräaikaisilla 34620: din peruBtamiseen tarpeellisen asunto- ja kuoletusmaksuilla. Ensimmäinen kuoletus- 34621: muun irtaimiston hankkimista varten, sen maksu on suoritettava toisena vuos.ineljän- 34622: mukaan kuin tässä laissa säädetään. neksenä lainan nostamisesta lukien. 34623: Kodinperustamialainalle on suoritettava 34624: 2 §. korkoa neljä sadalta vuodessa lainan nosta- 34625: Kodinperustamislainan myöntämisen edel- mista seuraavan vuosineljänneksen alusta lu- 34626: lytyksenä on: kien. 34627: Milloin lainansaajille on syntynyt lapsi, 34628: 1) että molemmat lainanhakijat ovat Suo- keskeytetään lainan kuoletusten ja koron suo- 34629: men kansalaisia tai että nainen tulee aviolii- rittaminen hakemuksesta kahdentoista kuu- 34630: ton peruateella Suomen kansalaiseksi ja että kauden ajaksi. 34631: he vakuuttavat aikovansa jäädä Suomeen asu- Kuoletusten ja koron maksamisesta voi so- 34632: maan; siaaliministeriö hakemuksesta myöntää lyk- 34633: 2) ettei mies eikä nainen lainaa haettaeesa käystä, miUoin harkitsee erityistä syytä sii- 34634: tai milloin lainaa haetaan vihkimisen jälkeen, hen olevan. 34635: avioliittoa solmittaessa ollut täyttänyt 30 34636: vuotta; 8 §. 34637: Postisäästöpankki huolehtii osto-osoitusten 34638: 3) ettei lainanhakijoilla ole tarpeeksi va- antamisesta ja lunastamisesta sekä rahaerien 34639: roja oman kodin perustamiseen ja etteivät he suorittamisesta. 34640: vanhemmiltaan voi saada siihen riittävää Kodinperustamislainojen kuoletukset ja ko- 34641: apua; rot suoritetaan postisäästöpankkiin. Milloin 34642: 4) että lainanhakijat ovat kuulutetut; sekä lainansaaja laiminlyö määräaikana lainan 34643: 5) että Jainanhakijain henkilökohtaiset omi- kuoletusma:ksujen tai koron maksamisen tahi 34644: naisuudet ovat sellaiset, että heidän talou- milloin sosiaaliministeriö 10 § : n nojalla on 34645: dellinen tukemisensa 1 § :ssä mainitussa tar- määrännyt lainan heti takaisin maksetta- 34646: koituksessa yhteiskunnan kannalta on tarkoi~ vaksi, huolehtii lääninhallitus näiden, ilman 34647: tuksenmukaista. oikeuden päätöstä tai ulosotonhaltijan eri 34648: määräystä ulosottokelpoisten saamisten peri- 34649: Lainahakemus on tehtävä viimeistään kuu- misestä. 34650: den kuukauden kuluessa vihkiruisestä lukien. Postisäästöpankki saa 1 ja 2 momentissa 34651: Erityisistä syistä voidaan kodinperustaruis- mainittujen tehtävien hoitamisesta valtion 34652: lainaa myöntää, vaikka jokin 1 momentin 1 varoista valtioneuvoston vahvistamien perus- 34653: tai 2 kohdassa mainituista edellytyksistä teiden mukaisen korvauksen. 34654: X,40.-~. 34655: 34656: 34657: 34658: 9 i. : 10;§, 34659: Jos lainan takaisin maksaminen lainansaa- Sosiaalimiu.isteriö. voi määrätä. kodinperus. 34660: jan kuoleman tai muiden erittäin painavien tamislainan heti. takaisin maksettavaksi, jos 34661: syiden takia lainansaajille tai vainajan oi- hl.inansaajia ei ole .vihitty kuuden kuukau- 34662: keudenom.istajille tuottaisi niin suuria vai- den kuluessa siitä päivästä, jolloin lainan 34663: keuksia, että hän tai he sen johdosta menet- myöntämistä koskeva päätös tehtiin, jos laina 34664: täisivät mahdollisuuden itsensä tai omais- on myönnetty lainansaajien antamien väärien 34665: tensa elättämiseen, voi sosiaaliministeriö ha- tietojen perll9teella, jos laina on käytetty 34666: kemuksesta myöntää osittaisen tai täydelli- ; m~hin tarkoituksiin kuin kodin perustami- 34667: sen vapautuksen jäljellä olevan kodinperusta- seen tai . jos lainansaajat ovat laiminlyöneet 34668: mialainan ja sen koron takaisin maksami- kuoletusmaksujen · tai lainan koron suoritta- 34669: sesta. misen ~ muutoin ovat rikkoneet laina- 34670: ehtoja vl!Sta1m: . 34671: 34672: 34673: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 34674: 34675: Erkki Hara.. 34676: 805 34677: 34678: X,41. ..:.. Lak.al. N: o 123. 34679: 34680: 34681: 34682: 34683: Henriksson ym.: Ehdotus perheenasuntoavustuslaikst. 34684: 34685: 34686: E d u s k u n n a 11 e. 34687: 34688: · Erityisesti vähävaraisten· lapsiperheiden asunto-osakeyhtiötaloihin ja ·vanhoihin· vuok- 34689: keskuudessa esiintyvä asumisahtaus on meillä rataloihin. Tällainen uudistus onkin jo 34690: jo vuosikymmeniä ollut eräs pahimpia yh- kauan. ollut vireillä, mutta eduskunnankin 34691: teiskunnallisia epäkohtia, jonka poistaminen lausumista toivomukaista huolimatta jäänyt 34692: on asunto-olojen parantamiseen· tähtäävän toistaiseksi toteuttamatta. 34693: toiminnan perusongelmia. Kun rakentaminen Vaikka po. uudistus merkitsisikin tuntu- 34694: SuomesSa. on jo ilmastonkhi vUOksi k8.llista vaa rasitusta valtion taloudelle, on toisaalta 34695: ja kun korkotaso niin ikään maassamme on otettava huo:rnioon uudistuksen sosiaalinen 34696: aina ollut hyvin korkea; eivät asumiSkustan- tärkeys sekä se, että vuokratason jyrkkä 34697: nukset ilmeisestikään voi muodostua 'meillä nousu vanhoissa taloissa. tuottaa valtiolle las- 34698: kohtuullisiksi, ellei yhteiskunta tehokkaiden kehnien mukaan .varsin suuria lisätulöja. 34699: perheenasuntoavustusten muodossa tue ni- Käsityksemme mukaan olisi kohtuullista, että 34700: menomaan vähävaraisten lapsiperheiden pyr- huomattava osa näistä verotuloista käytettäi~ 34701: kimyksiä saada hallintaansa riittäviä ·asuin- siin asunto~olojen parantamiseen vähävarai- 34702: tiloja. PerheenasuntoaV1lstnsjärjåstehnän sen kansanosan keskuudessa, ·jonka toimeen- 34703: uudistaminen onkin lähiaikojen tärkeimpiä tulomahdollisuudet ovat viime aikoina muu- 34704: tavoitteita. Perheenasuntoavustuksia olisi tenkin heikentyneet. . 34705: allek:irjoittaneiden käsityksen mukaan annet- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 34706: tava määrätyt ehdot täyttäville kaksilapsi- dotamme, 34707: sille .vähä- ja kesk:ituloisille perheille.,._ poik- 34708: keustapa$sissa .yksilapsisillek:in perheille ~ että EdU8kunta hyväksyisi näin 34709: ja niiden vaikutusala olisi ulo~ttava uusien kuuluvan lakiehdotuksen: 34710: vuokra- ja omakotitalojen lisäksi myos uusiin 34711: 34712: 34713: Perheenasunto~vustuslaki. 34714: Ed~an päätöksen mukaisesti säädetään: 34715: 34716: 1 §. perheenasunnoksi hyväksytysSä; sen yksin- 34717: Asumiskustannusten alentamiseksi ja ta- omaiseen käyttöön varatussa huone~. , 34718: soittamiseksi sekä. yleisen asumistason · kohot- 34719: tamiseksi myönnetään, sen .mukaan kuin tässä 3 §. . . 34720: laissa säädetään, valtion tulo- ja menoar- · Perheen huollettavana olevana låpsena pi~ 34721: vioon otettavasta määrärahasta perheen- detään lasta, joka ei oie täyttänyt kuutta~ 34722: asuntoavustusta. toista vuotta. Huollettavana lapsena voidaan 34723: myös pitää kasvattilasta, josta perhe kor- 34724: 2 §. vauksetta jatkuvasti huolehtii, ja niin ikään 34725: Perheenasuntoavustusta myöimetään per- työkyvyiöntä tai · koulunkäyntiä tåhi opin~ 34726: heelle, jolla on· huollettavanaan vähintään toja jatkavaa lasta, joka on täyttänyt kuusi- 34727: kaksi kotona asuvaa hista jä joka asuu toista mutta ei kahta.kynuilentä vuotta. · 34728: 4 §. maksuhelpotusta taikka -alennusta. kuin lapsi.. 34729: Perheenasunnoksi voidaan hyväksyä vähin- ja perhelisää, voidaan perheenasuntoavus- 34730: tään kaksi lämmitettävää huonetta ja keit- tusta harkinnan mukaan alentaa tai se koko- 34731: tiön tai sitä vastaavan tilan käsittävä, suun- naan evätä. Samoin voidaan menetellä muus- 34732: nittelunsa, rakenteensa, varusteidensa ja takin avustuksen tarpeen poistavasta tai sitä 34733: kuntonsa puolesta tarkoituksenmukainen huo- vähentävästä syystä. 34734: neisto, jonka huoneistoala ei ylitä sataa ne- 34735: liömetriä. 34736: 9 §. 34737: 5 §. Mikäli perheen taloudellinen tila, sen J&- 34738: Perheenasuntoavustusta myönnetään per- sentä kohdannut sairaus, kuolemantapaus tai 34739: heelle, jonka talouteen kuuluville perheen- muu erityinen syy antaa siihen aihetta, voi- 34740: jäsenille edellisenä vuonna toimitetussa vero- daan perheenasuntoavustus myöntää, vaikka 34741: tuksessa ei ole määrätty veroa omaisuudesta perheellä on huollettavanaan vain yksi lapsi 34742: ja jonka jäsenien verotettava yhteinen vuo- tai perheenjäsenelle on määrätty veroa omai. 34743: tuinen tulo ei ylitä huonettavien lasten luvun suudesta tahi heidän yhteinen verotettava 34744: ja paikkakunnan kalleuden huomioonottaen tulonsa ylittää valtioneuvoston vahvistaman 34745: valtioneuvoston .vahvistamaa määrää. · määrän. Samoin saadaan avustus myöntää 34746: enintään kaksinkertaisen& vaikka perhettä ei 34747: ole pidettävä vähävaraisena. Niin ikään voi~ 34748: 6 §. daan avustus poikkeuksellisesti myöntää per- 34749: Perheenasuntoavustusta ei myönnetä per- heelle, jonka asuma huaneisto ei täytä edellä 34750: heelle, joka asuu talouteensa kuuluvan per- tässä laissa perheenasunnolla asetettuja vaa- 34751: heenjäsenen omistamassa, ennen vuotta 1951 timuksia. 34752: valmistuneessa talossa tai sellaisessa talossa 34753: olevassa huoneistossa, minkä hallintaan oi- 10 §. 34754: keuttavat osakkeet perheenjäsen omistaa tahi Perheenasuntoavustus maksetaan vuosinel~ 34755: mikäli perheenjäsenen omistamassa talossa jänneksittäin kunkin. neljänneksen päätyttyä. 34756: on enemmän kuin yksi asimto. Avustusta ei Avustuksen määrä tasoitetaan lähinnä alem~ 34757: myöskään myönnetä, jos perhe saa pääasial- paan satalukuun. 34758: lisen toimeentulonsa huoltoavustuksena. 34759: 34760: 7 §. . 11 §. 34761: Perheenasuntoavustuksen suuruus lasta Tämän lain nojalla myönnetty perheen- 34762: kohden perheenasunnon huoneistoalan neliö- asuntoavustus on vapaa valtiolle ja kunnalle 34763: metriltä vahvistetaan asetuksella. Avustuk- suoritettavasta. verosta. · 34764: sen määrää vahvistettaessa otetaan huomioon 34765: asunnon laatutaso ja valmistumisajankohta. 34766: Avustus voidaan myöntää enintään kaksin- 12 §. 34767: kertaisena silloin kun perhettä on pidettävä Tämän lain nojalla annettuun päätökseen 34768: vähävaraisena. Perheenasuntoavustus kuta- ei saa hakea muutosta muutoksenhausta hal- 34769: kin perheen huollettavana olevaa lasta koh- lintoasioissa 24 päivänä m~uta 1950 34770: den on enintään kolmekymmentäkaksi mark- annetun lain (154/50) mukaan valittamalla. 34771: kaa huoneistoalan neliömetriltä kuukaudessa. 34772: Perhettä kohden suoritetaan avustusta enin- 13 §. 34773: tään viidestä lapsesta. Mikäli perheenasuntoavustUs todetaan ai- 34774: Avustuksen suuruutta voidaan, mikäli asu- heettomasti tai vastoin .·edellytykSiä myönne: 34775: miskustannustasossa tapahtuu huomattavia tyksi, voidaan liikM suoritettu avustus mää- 34776: muutoksia, asetuksella vastaavasti tarkistaa. rätä maksettavaksi takaisin. · · 34777: 8 §. 34778: Milloin perheen todellinen asumiskustan- 14 §. 34779: nus ilmeisesti on vähäinen ·tai mikäli perhe Tarkemmat määräykset .tämän lain täytän- 34780: saa muuta perheellisyyteen perustuvaa val- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase• 34781: tion avustusta tahi vastaavasti . myönnettyå tuksella. Asetuksella voidaan myös kunnan 34782: :X,41. - HeDrikl8oD 1Jil. 807 34783: 34784: 15 §. 34785: viranomainen velvoittaa huolehtimaan tästä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 34786: laista aiheutuvien tehtävien hoitamisesta kuuta 1959, ja sillä kumotaan 4 päivänä 34787: kunnassa. Kunnan viranomaisen toiminnasta joulukuuta 1953 annetun asuntotuotantolain 34788: aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan suo- (488/53) perheenasuntoavustusta koskevat 34789: ritettaviksi. kohdat. 34790: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 34791: 34792: G. Henriksson. Viljo Virtanen. Lars Lindeman. 34793: Varma K. Turunen. Eino Raunio. 0. Lindblom. 34794: Lyyli Aalto. K.-A. Fagerholm. Onni Peltonen. 34795: Rafael Paasio. Georg Eriksson. Sylvi Siltanen. 34796: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. Väinö Leskinen. 34797: Edvard Pesonen. Ensio Partanen. Pentti Niemi. 34798: K. F. Haapasalo. 34799: 808 34800: 34801: X,~. -:- La.k.al. N: o 124. 34802: 34803: 34804: 34805: 34806: Siiskonen ym.: Ehdotus laiksi yksityisille vanhainkodeille 34807: valtion varoista annettavista avustuksista · ja lai'lioista. 34808: 34809: 34810: EduskunnaHe. 34811: 34812: Vanhusten a~totilan.ne on nykyisin erit- nerksi ja vanhukset ovat niissä oloonsa 34813: täin vaikea. Pienten eläkkeiden vara.Ssa tai · yleensä hyvin tyytyväisiä. 34814: vajaatyökykyisinä heillä ei ole enää mahdol- .Monet suunnitelmat vanhainkotien raken- 34815: lisuuksia asunnon vuokraamiseen vuokrien tamiseksi eri paikkakunnille odottavat rat- 34816: yhä kohotessa, ei silloinkaan, kun mahdolli- kaisuaan ja varoja rakennustöiden aloittami- 34817: sesti asunnon jostain saisivat. Moni vanhus seen. Senvuoksi olisi erittäin tärkeää saada 34818: on ottanut asuntoonsa perheelliset lapsensa laki, joka turvaisi vanhainkodeille valtion 34819: joutuen itse hyvin vaikeaan asemaan ja me- varoista annettavat avustukset ja lainat. 34820: nettäen levon mahdollisuuden ja sen rauhal- Vanhusten huoltokomitea pitää valtion 34821: lisen elämäntahdin, joka nimenomaan van- tukea tällaisille laitoksille erittäin tärkeänä 34822: huusiässä on hyvin tär'keä. Ainoa mahdolli- ja komitea on laatinut lakiehdotuksen, jonka 34823: suus vanhuksillamme on lrunnalliskotiin tur- mukaan yksityisille vanhainkodeille annettai- 34824: vautuminen, mutta silloin kun he vielä pys- siin valtionavustuksia ja lainoja. Komitean 34825: tyvät itsestään huolehtimaan, eivät he sinne mietinnössä sanotaan mm., että ,komitea 34826: mielellään menisi, varsinkin kun lapset jou- pitää tärkeänä, että vanhainkotien laajentu- 34827: tuvat heistä maksamaan. Vanhuuseläkkeiden miselle luodaan riittävät edellytykset". 34828: kohottua on vanhusten asema sikäli helpot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 34829: tunut, että he pienen eläkkeensä turvin voi- nioittaen, 34830: vat asua halpavuokraisiSISa asunnoissa tur- 34831: vautumatta köyhäinhoidon varaan. Ne yksi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 34832: tyiset vanhainkodit, joita maahamme on pe- van wkiehdotuksen: 34833: rustettu, ovat osoittautunet erittäin onnistu- 34834: 34835: 34836: 34837: Laki 34838: yksityisille vanhainkodeille valtion varoista annetta.vista avustuksista ja lainoista. 34839: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34840: 1 §. löitä, jotka eivät ole sairaalahoidon tai muun 34841: Yksityiselle vanhainkodille, jdka katsotaan siihen verrattavan laitoshoidon tarpeessa. 34842: vanhusten huollon kannalta tarpeelliseksi ja 34843: jonka sosiaaliministeriö on hyväksynyt, voi- 3 §. 34844: daan valtion varoista tulo- ja menoarvion Vanhainkoti saa ylläpitokustannuksiinsa 34845: puitteissa antaa avustusta ja myöntää lai- valtion varoista avustusta vanhusta ja vuoro- 34846: noja, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. kautta kohti enintään 50 sadalta valtioneu- 34847: voston vahvistamaata kohtuullisesta hoito- 34848: 2 §. päiväkustannuksesta. 34849: V anhainkodilla tarkoitetaan tässä laissa 34850: laitosta, johon otetaan lähinnä 65 vuotta 4 §. 34851: täyttäneitä, huolenpitoa tarvitsevia henki- Vanhainkodin perustamiseen, laajentami- 34852: X,42. - Siiskonen ym. 809 34853: 34854: seen tai peruskorjauksiin voidaan myöntää 9 §. 34855: kuoletuslainaa enintään 50 sadalta sosiaali- Vanhainkodin on asuinhuoneiden lukumää- 34856: ministeriön hyvä:ksymä.n suunnitelman mu- rään, kokoon, viihtyisyyteen ja puhtauteen 34857: kaisista kohtuullisista perustamia-, laajenta- sekä terveydellisiin oloihin ja paloturvalli- 34858: mis- tai ikorjauskustannuksista. suuteen samoin 'kuin vanhusten tarkoituksen- 34859: mukaiseen sijoitukseen nähden täytettävä 34860: 5 §. kohtuulliset vaatimukset. 34861: Lainan takaisinmaksamisen vakuudeksi on 34862: vahvistettava kiinnitys lainan hakijan omis- 10 §. 34863: tamaan tonttiin tai tontin vuokraoikeuteen Uutta vanhainkotia rakennettaessa on sen 34864: ja tontilla oleviin rakennubiin. suunnittelussa ja ra:kennustavassa pyrittävä 34865: rakennuskustannusten ja -aineiden säästämi- 34866: 6 §. seen. Vanhainkodin rakennus on varustettava 34867: Lainan kuoletusaikaa ei s~ määrätä nel- vesi- ja viemärijohdoilla, !keskuslämmityslait- 34868: jiiäkymmentäviittä vuotta pitemmäksi, jos teilla ja kylpyhuoneilla sekä muilla raken- 34869: rakennus on kivestä tai muusta yhtä kestä- teilla ja laitteilla, ·jotka terveydellisistä syistä 34870: västä rakennusaineesta, kahtakymmentäseitse- ovat tarpeen, lisäävät vanhu~en viihtyi- 34871: mää vuotta pitemmäksi, jos rakennus on vä- syyttä, vähentävät henkilökunnan tarvetta, 34872: hemmän kestävästä aineesta, eikä kahtakym- helpottavat vanhainkodin taloudenpitoa tai 34873: mentä vuotta pitemmäksi, jos laina on myön- lisäävät mahdollisuuksia saada apua tai hoi- 34874: netty 'korjauskustannuksiin. toa sairauden taikka tapaturman sattuessa. 34875: Lainan koron määrää valtioneuvosto. 34876: . 11 §. .. . 34877: Mikäli lainaa myönnettäessä vahvistettuja 34878: 7 §. suunnitelmia tai ehtoja ei noudateta tahi 34879: Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston vanhainkodin toiminta poikkeaa sille hyväk- 34880: päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää sytystl;i .ohjesäännöstä taikka .annetuista mää- 34881: kuoletusm.aksujen, koi'kojen tai molempien räyksistä tai· ohjeista, laina voidaan .heti irti- 34882: suorittamisen lykkäystä enintään viisi vuotta. sanoa takaisin maksettavaksi. 34883: Samoin voidaan lainan saaja määrävuosina, 34884: kuitenkin enintään viitenä vuotena, vapaut- 12 §. 34885: taa lainan koron maksamisesta. ~arkemmat määräykset tämän lain täytän- 34886: töönpanosta ja soveltamisesta samoin kuin 34887: ·. . 8 §. . .. . avustuksen ja lainan myöptämisestä ja sen 34888: Vanhainkodin perustamiseen tai ylläpitä- ehdoista antaa valtioneuvosto .. , 34889: miseen annettavan avustuksen tahi lainan 34890: suuruutta määrättäessä on otettava huomioon 13 §. 34891: vanhainkodin laatu ja hakijan taloudellinen Tämä laki tulee voimaan :päivänä 34892: asema. kuuta 19 . 34893: 34894: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 34895: 34896: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen. 34897: Impi Lukkarinen. Mikko Hult. 34898: 34899: 34900: 34901: 34902: 102 E 6817/58 34903: 810 34904: 34905: X,43. - Lak.al. H: o ltlS. 34906: 34907: 34908: 34909: 34910: V. TDl'UD8Jl ym.: Ehdotus laiksi vapunpäivän järjestämisBStä 34911: työntekijäin vapaapäiväksi eräis1ä tapauksissa annetun 34912: lain muuttamisesta. 34913: 34914: 34915: E d u s kun n a 11 e. 34916: 34917: Eduskunnassa on useampaan otteeseen kä- taavaksi pa:lkallise'ksi juhlapäiväksi. Kuiten- 34918: sitelty kysymystä vapunpäivän aäätämisestä kin huomattava osa työsopimussuhteessa ole· 34919: pMkalliseksi · vapaapä:iväksi. Eduskunta on vista työntekijöistä jää näiden sopimusten 34920: v. 1950 lausunut käsityksenään, että vapun- ulkopuolelle ilinan lain turvaa. 34921: päivällä on. pysyvä ja tunnustettu merkity$ Kun vapunpäivä yleisesti tunnustetaan 34922: työväen juhlapäivänä. Tämä. periaatteellinen työväestön juhlapäiväksi, olisi käsityksemme 34923: k8llili81llotto ei ole kuitenkaan johtanut myön- mukaan vähintään oikeudenmukaista, että 34924: seeiiJ tulokseen. vapunpäivä Jainsäädännöllä määrättäisiin 34925: Eduskunta on useampaan kertaan käsitel- paikalliseksi juhlapäiväksi. 34926: lyt lakiesityksiä vapunpäivän säätämisestä Edellä mainittuihiDJ perusteluihin viitaten 34927: paikalliseksi juhlapäiväksi. Eduskunnan kunnioittaen ehdotamme, 34928: enemmistö on kuitenkin hylännyt tehdyt esi- 34929: tykset. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 34930: Eräideiii alojen työehtosopimuksilla fO'll van lakiehdotuksen: 34931: vapunpäivä määrätty itsenäisyyspäivää vas- 34932: 34933: 34934: Laki 34935: vapunpäivän järjestämisestä. työntekijäin vapaapäiväksi erä.isaä. tapauksissa. a.nnetu11 34936: la.in muuttamisesta.. 34937: Eduskunnan päätöksen muka:isesti muutetaan vapunpäivän järjestämisestä työnteki- 34938: jäiDJ vapaapäiväksi eräissä tapauksissa 27 päivänä huhtikuuta 1944 annetun lain(272/ 34939: 44) 2 § näin kuuluvaksi: 34940: 2 §. raskuun 26 päivänä 1937 itsenäisyyspäivän 34941: Töiden lreskeyttämisestä vapunpäivänä ja viettämisestä. yleisenä juhla- ja. vapaapäivänä 34942: vapunpäivälle laskettavasta paikasta nouda- annetun lain 2, 3, 4, 5 ja 6 pykäJässä. 34943: tetta;koon vastaavasti, mitä on säädetty mar- 34944: 34945: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 34946: 34947: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. 34948: Olli J. Uoti. Urho Kulova.ara. Aili Siiskonen. 34949: A. Simonen. Arvi Turkka. A. Härkönen. 34950: Arvo Sä.velä. Mikko Hult. 34951: 811 34952: 34953: X,44. - Lak.al. N:o 126. 34954: 34955: 34956: 34957: Lahtela ym.. : Ehdotus laiksi työtiÖ'm1/1/B®UBtuksesta. 34958: 34959: Ed uskunnail e. 34960: 34961: Tuotannon elvyttäminen on ainoa keino nuollten ammattikoulutusta voidaan tehostaa 34962: elintason nousulle. Työllisyyslainsäädännössä hyviksi havaitulla ammattikul'SSien järjestä- 34963: tulisi tämän näkyä riittävän selvästi. Näin ei misellä, omakotirakennustoiminnan tarjoanrla 34964: kuitenkaan tällä hetkellä valitettavasti ole mahdollisuuksia ei liene tehokkaasti käytetty 34965: asian laita. Varsinkin nopeasti lisääntyvän työkohteina jne. Työttömyysavustuksen saa- 34966: työttömyyden sattuessa ei kaikkia työttömiä misen ehdoksi olisikin pantava iläin ollen 34967: ole voitu sijoittaa edes välillisesti tuotantoa omien töiden suorittamispakko. Näiden töi- 34968: lisääviin töihin. Niinpä kortistoissa on jat- den hyväksyjinä ja valvojina tulisivat toimi- 34969: kuvasti henkilöitä, joita ei voida sijoittaa maan kuntien työllisyys- ja asutuslautakunnat 34970: työttömyystöihin tahi joiden· sijoittam1nen sekä muut asiain järjestelyyn soveltuvat eli- 34971: näihin töihin ei olisi tarkoituksenmukaista met, jolloin väärinkäytöksiin ei olisi mahdol- 34972: tahi joille soveltuvien töiden järjestely olisi lisuuksia, AVustuslinja luo edellytyksiä pas- 34973: epätaloudellista. • Tii.min vuoksi olisi ryhdyt- siiviselle eläniliiiasenteelle ja on siten yksi- 34974: tävä kiireellisesti toimenpiteisiin havaittujen lölle ja yhteiskunnalle vahingollinen. Työ· 34975: epäkohtien korjaamiseksi. 1930-luvun ilmai- linja sitävastoin lisää välttämättä tarvittavaa 34976: sen ruuan jakelulinjaa ei voida hyväksyä. yksilön aktiviteettiä, on työtä vailla olevan 34977: Kuitenkin hallituksen· eduskunnalle heinä- ihmisen mi:elen ja kansantaloudellisten etujen 34978: kuun 30 päivänä 1958 antama -esitys laiksi mukainen se'kä sopusoinnussa .perust'usla- 34979: työttömyysavustuksesta on hengeltään saman- kiemme hengen kanssa, että kansalaiSten työ- 34980: tapainen, joten sitä ei voida pitää onnistu- voima on valtakunnan erikoisessa suojeluk- 34981: neena. Tarjolla on vielä runsaasti käyttä- sessa. 34982: mättömiä työkohteita. Niinpä tällä -hetkellä Edellä olevaan viitaten esitämnie kunnioit- 34983: lienee vielä noin 500 uutta kylätiehanketta vi- tavasti, 34984: reillä, uudisraivaussuunnitelmia on .run- 34985: saasti, monet maatalouden perusparannukset että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 34986: odottavat toteuttamista, maaseudun vesihuol- van lakiehdotuksen: 34987: lon järjestäminen vaatii vielä paljon työtä, 34988: 34989: Laki 34990: työttöJnyysa.vustukseata. 34991: Edugkunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34992: 1 §. ten kun kunta on sijoittanut 29 päivänä jou- 34993: Työttömyyskortistoon hyväksytylle henki- lukuuta 1956 annetussa työllisyyslaissa 34994: lölle, jota ei työllisyyslautakunnan toimesta (672/56) ·tarkoitetun perusosuutensa työttö- 34995: voida sijoittaa työh6n ja joka sen vuoksi tar- myystöihin. 34996: vitsee taloudellista tukea, voidaan suorittaa 3 §. 34997: työttömyysavustusta tämän lain mukaisesti. Työttömyysavustuksen tarkoituksena on 34998: turvata 1 § :ssä mainitulle henkilölle mahdol- 34999: 2 §. lisuus tuottavaan työhön joko oman talou- 35000: Työttömyysavustusta suorittaa kunta, jossa tensa ja elinehtojensa parantamiseksi taikka 35001: valtioneuvosto kunnan hallituksen esityksestä yhteiseksi hyväksi.- Avustuksen saamisen 35002: on määrännyt tätä lakia sovellettavaksi, sit- edellytyksenä on tämän · mukaisesti, että 35003: 812 X,44. - Työttömyysavustus. 35004: 35005: 35006: asianomainen voi esittää hyväksyttävän suun- . 4 §. 35007: nitelman töistä, jotka hän yksinään tai yh- Työt;tömyysavustuksena suoriltetaan sosiaa- 35008: dessä toisten kanssa avustusta saadessaan liministeriön 30 päivänä tammikuuta 1948 35009: suorittaa. Milloin tällaiseen työhön hänen vahvistaman paikkakuntaluokittelun (84/48) 35010: olosuhteensa huomioon ottaen ei voida kat- mukaan. päivää kohden: 35011: soa olevan mahdollisuuksia, avustus voidaan 35012: myöntää muutoinkin. 35013: I II III IV 35014: paikkakunta- paikkakunta- paikkakunta- paikkakunta- 35015: luokan luokan luokan luoka.u 35016: kunnassa kunnassa ktmnassa kurinil.ssa 35017: yksinäiselle henkilölle ••.......... 440:- 430:- 420:- 410:- 35018: perheelliselle . . ................ . 600:- 575:-- 550:- 525:- 35019: 35020: V aitioneuvosto voi, milloin siihen on eri- neljännesvuosittain, avustuksen maksamisen 35021: tyistä aihetta, myöntää kunnalle hakemuk- jälkeen lähinnä seuraavan vuosineljänneksen 35022: sesta ennakkoa työttömyysavustusten maksa- kuluessa, kulkulaitosten ja yleisten töiden 35023: mi~ varten.. ministeriöitä ja hakemukseen on liitettävä 35024: valtioneuvoston määräämä selvitys. 35025: . 5 §. 35026: Työttömyysavustusta on haettava kirjalli- 9 §. 35027: sesti· ·sen kunnan työllisyyslautakunnalta, Työttömälle, joka saa avu.stusta 23 päivänä 35028: jonka työttömyyskortistoon hakija on 35029: mer- maaliskuuta 1934 annetussa laissa (125/34) 35030: kitty. tarkoitetulta työttömyyskassalta, myönnetään 35031: 6 ·§. tämän lain mukaisena ·avustuksena kaksi kol- 35032: · Työllisyyslautakunnan on valvottava, että mannesta hänen työttömyyskassalta saamas- 35033: työttömyysavustuksen saaja esittämänsä hy- taan avustuksesta, kuitenkin niin, että työt- 35034: väksytyn suunnitelman mukaisesti suorittaa tömyyskassa-avustuksen ja tämän lain mu- 35035: 3 §: ssä tarkoitettua työtä, milloin avustus on kaisen työttömyysavustuksen yhteismäärä on 35036: myönnetty sitä varten. vähintään edellä 4 § : ssä mainitun työttö- 35037: Jos todetaan, että työttömyysavustuksen myysavustUksen määrä lisättynä hänen työt- 35038: saaja käyttää väärin hänelle myönnettyä tömyyskassasta ·saamansa avustuksen kahdella 35039: työttömyysavustusta, voi työllisyyslautakunta kolmanneksella. 35040: sosiaalilautakunnan esityksestä määrätä, että Työttömyyskassa-avustuksen ja tämän lain 35041: aVustuksen maksaminen on lopetettava tai mukaisen työttömyysavustuksen yhteismäärä 35042: avustusta vähennettävä taikka että· se on saa olla enintään seitsemänkymmentäviisi sa- 35043: maksettava jollekin avustuksen saajan per- dalta avustuksen saajan keskimääräisestä 35044: heen jäsenelle. päiväansiosta. 35045: 7 §. 35046: Valtio suorittaa kunnalle korvausta tämän 10 §. 35047: lain mukaisesti maksetuista työttömyYsavus- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 35048: tuksista samassa suhteessa kuin valtion työ- töönpanosta ja soveltamisesta .annetaan ase- 35049: hönsijoitusosuuden suhteesta kunnan jatko- tuksella. 35050: osuuteen työllisyysla,4t 4 § :ssä on säädetty. 35051: 35052: 8 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä 35053: Edellä 7 § :~ tarkoitettua valtion varoista kuuta 195 ja sitä sovelletaan vuOden 1959 35054: suoritettavaa korvausta tulee kunnan hakea loppuun. 35055: 35056: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 35057: 35058: Olavi Lahtela. Esu Niemelä. Yrjö Sinkkonen. 35059: Nestori Kaasalainen. Hannes Paaso. Ale Holopainen. 35060: Xalle Kämäräinen. EemU Partanen. EemU Luukka.. 35061: Esa Timonen. Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. 35062: WUja.m Sarjala. 35063: 818 35064: 35065: X,46. - Toiv.al. N: o 298. 35066: 35067: 35068: 35069: 35070: .';rikkaoja ym.: Ammattientarkastusta koskevan lainsäädän- 35071: nön uudistamisesta. 35072: 35073: 35074: E d u s k u n n a 11 e. 35075: 35076: Voimassaoleva ammattientarkastuslaki, joka tajain tehtävänä ollut myös höyrykattilain ja 35077: annettiin 4 päivänä maaliSkuuta 1927, on -astiain tw:kastus, mikä on eh'k:äisevästi vai- 35078: !käytännössä. osoittautunut vanhentuneeksi il- kuttanut varsinaiseen ammattientarkastuk- 35079: maantuen siinä suuria puutteita ja hajanai- seen siinä määrin, että ·se joissakin piireissä 35080: suutta. Tämän vuoksi valtioneuvosto edus- on vienyt ammattientarkastajain ja apulais- 35081: kunnan 6 ja 9 päivinä toukokuuta 1947 lau- a:mnlattientarkastajain ajan niin, että työ- 35082: sumien toivomusten johdosta. asetti lokakuun paik!kojen varsinainen ammattientarkastuk- 35083: 2 päivänä 1947 komitean ammattientarkas- sen suorittaminen on jäänyt naispuolisten 35084: tusta koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ammattientarkastajain ja työläistarkastajain 35085: sekä ammattientarkastuksen ja työmaaluotta- tehtäväksi. 35086: musmiestoiminnan kehittämiseksi. Kun edellämainittu komitea on jo heinä- 35087: Asetettu komitea on tutkimuksissaan voi- kuun 12 päivänä 1950 saanut mietintönsä 35088: nut havaita mm., että 'kuntien ammattientar- valmiiksi ja jättänyt sen lakiesityksineen 35089: kastuksessa on laiminlyöntejä ja halutto- valtioneuvostolle todeten perusteluissaan 35090: muutta, mikä osaltaan johtuu tarkastustoi- edellämainitseln.amme epäkohdat oleviksi, eh- 35091: mesta suoritettavan palkaiD. vähäisyydestä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35092: sekä siitä riippuvaisuudesta, jossa kunnalli- muksen, 35093: set ammattientarkastajat .ovat kunnan mui- 35094: hin viranomaisiin ja paikkakunnan työnanta- . että hallitus kiireeUisesti antaisi 35095: jiin sekä toisaalta valtion ammattientarkas- EduskunnaUe esityksen ammattienttw- 35096: tajiin. Tästä on ollut seurauksena heikko kastusta koskevan lainsäädännön uudis- 35097: työteho ja laimea asianharrastus. tamiseksi ammattientarkastuslain tar- 35098: Vuodesta 1939 alkaen on ammattienta.I'kas- kistuskomitean· ehdotuksen mukaisesti. 35099: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 35100: 35101: Väinö Tikkaoja. Ensio Partanen. Viljo Rantala. 35102: Kustaa Alanko. 0. Lindblom. Pentti Niemi. 35103: Eino Raunio. Toivo Asvik. Varma X. Turunen. 35104: Meeri Kalavainen. Kalle Matilainen. Viljo Virtanen. 35105: Arvo Ahonen. Lyyli Aalto~ Sulo. Hostila. 35106: Veikko Helle. Sylvi Siltanen. Impi Lukkarinen. 35107: 814 35108: 35109: X,46. - Toiv.al. Jf: o 294. 35110: 35111: 35112: 35113: 35114: Jlottila,• ym.: Ty&t:ikalMtWiiUlännön uudistamisesta viikoit- 35115: taise• työajtm lyhentämiseksi. 35116: 35117: 35118: Eduskunnalle. 35119: 35120: Edellytykset tuotannon rationalisoimiseen tuna. työajan lyhentäminen tasoittaisi ter- 35121: ja. tuottavuuden yleiseen kohottamiseen eivät veellä tavalla työnsaannin mahdollisuuksia. 35122: koSkaan ole olleet niin suuret kuin sotien- Ilmeistä kuitenkin on, että työajan tuntuva 35123: jälkeisenä aikana. Tämä yleinen suunta.us lyhentäminen ansiotasoa vähentämättä voi ta- 35124: jatkuu edell<een. Ja kuten aika.isemminkin, se pahtua vain asteittain ja eri alojen olosuh~ 35125: edellyttäisi työajan jatkuvaa lyhentämistä, teet huomioonottaen. Tavoitteena kuitenkin 35126: mikä ~kuiten'kaan mm. kansainvälisen kilpai- pitäisi olla 5-päiväisen työviikon aikaansaa- 35127: lun vuoksi ei ole voinut toteutua riittävässä minen niin nopeasti kuin se on mahdollista 35128: laajuudessa. Yleensä työntekijäin tavoit- sEicä samanaikaisesti viikottaisen työtunti- 35129: teena, joka tarjoaa sosiaaliselta ja viihtyisyy- määrän tuntuva lyhentäminen. 35130: den kannalta huomattavia. etuja, onkin ke- Edelläolevan perusteella esitämme kun- 35131: hittyneimmissä teollisuusmaissa pitkälle to- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35132: teutettu 5 päivän työviiftdto, johon meilläkin muksen, 35133: olisi asteittain pyrittävä. 35134: Työajan lyhentämiskysymys tulee meillä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 35135: erikoisongelmana esiin jatkuvasti uhkaamassa toimenpiteisiin työaikalainsäädännön 35136: olevan työttömyyden laajentumisen vuoksi. kokonaan uusimiseksi niin, että kor- 35137: Sen seurauksena valitettavan suuri osa väes- keif/. lain sallima viikoittainef/. työaika 35138: töstä on joutunut vakinaista työtä vaille tai oU8i 45 tuntia ja että sitä asteitta4n 35139: vajaatyöllisik.si, molemmissa tapauksissa ko- määt·ävuosien kuluessa lyhennettäisiin. 35140: konaisansioitten vähentyessä. Oikein toteutet- 35141: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 35142: 35143: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. 0. Lindblom. 35144: Veikko Helle. Rafael Paasio. Anni Flinck 35145: Eino Raunio. Vilho Väyrynen. Lempi Lehto. 35146: H. Törmä. Pentti J!l'iemi. Lyyli Aalto. 35147: ArTo Ahonen. Valto Käkelä.. Elis MaDDinen. 35148: Väinö Tiklmoja. Kalle Katilainen. Veikko Kokkola. 35149: Kustaa. .Alaako. Ensio Partanen. Onni Hiltunen. 35150: VUjo Virta.nen. Georg Briksaon. G. Henriksson. 35151: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman. Arvo Tuominen. 35152: Juho Karvonen. Varma K. Turunen. Meeri Kalavainen. 35153: Eetu Karjalainen. Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen. 35154: 816 35155: 35156: :X,47. - Toiv.al. B:o 295. 35157: 35158: 35159: 35160: 35161: Uoti )'Dl.: Erityk#n antamisesta uudeksi työaikalaiksi viikoit- 35162: Iaisen tyooj" lykenttimiseksi. 35163: 35164: 35165: Eduskunnalle. 35166: 35167: Huolimatta ripeästä taloudellisesta ja so- Maassamme viime aikoina vakavana esiin- 35168: siaalisesta · edistymisestä ei maassamme ole 40 tynyt työttömyys on entisestään suuresti 35169: vuoteen aikaansaatu yleistä ja lainsäädän- tehostanut työajan lyhentämisen vaati- 35170: töön perustuvaa työajan lyhentämistä. Tek- musta. Suurten ikäluokkien paine työ- 35171: nillinen edistyminen ja automaatio ovat kui- markkinoilla lähivuosina voitaneen voit- 35172: tenkin tehneet tämän kysymyksen yhä päi- taa ripeän teollistamisen ohella vain yleistä 35173: vänpolttavammaksi kaikkialla maailmassa. työaikaa lyhentämällä. Työajan lyhentä- 35174: Myös Suomessa on viime vuosina useilla työ- misen tavoite on asetettava 40 tunnin 35175: aloilla työehtosopimusteitse voitu sopia ly- ja viisipäiväisen työviikon toteuttamiseen. 35176: hyemmästä työajasta ensi vaiheessa kesäkau- Käytännöllisistä syistä ja koska työajan ly- 35177: tena ja nyttemmin on työehtosopimusteitse hentäminen työntekijäin ansioita ainakin vä- 35178: eräillä aloilla toteutettu 45 työtunnin ym- liaikaisesti alentamatta ei liene mahdollista, 35179: pärivuotinen työviikko. jos tavoitteeseen pyritään kertaratkaisulla, on 35180: Tutkimukset ja keskitetyt pyrkimykset työ- työajan lyhentäminen käytännössä toteutet- 35181: ajan lyhentämiseksi ovat parhaillaan käyn- tava asteittain. 35182: nissä mm. Kansainvälisen työjärjestön toi- Ylläolevaan viitaten esittävät allekirjoitta- 35183: mesta. Asiaa on tutkittu myös mm. Pohjois- neet kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä- 35184: maiden sekä työnantaja- että työntekijäpuo- väksi toivomuksen, 35185: len toimesta. Vuonna 1954 asetti valtioneu- 35186: vosto komitean tutkimaan työajan lyhentä- että hallitus kiireellisesti antaisi 35187: miskysymystä, jolloin komitea sai tehtäväk- Eduskunnalle esityksen uudeksi työ- 35188: seen tutkia työajan lyhentämisen vaikutuksia aikalaiksi siten, että korkein lain sal- 35189: myös mm. työllisyyteen ja tuotantokustan- lima viikoittainen työaika olisi 45 työ- 35190: nuksiin. Komitea suoritti varsin laajoja ver- tuntia ja että työaika lyhenisi lain 35191: tailevia tutkimuksia ja on jättänyt mietin- merkitsemässä järjestyksessä kolmen 35192: tönsä valtioneuvostolle. vuoden kuluessa 40 viikkotyötunniksi. 35193: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 35194: 35195: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. A. Simonen. 35196: Arvi Turkka. A. Härkönen. Mikko Hult. 35197: Eino Raunio. Aili Siiskonen. Arvo Sä.velä. 35198: Vilho Turunen. Urho Kulovaa.ra. H. Törmä. 35199: Vappu Heinonen. 35200: 816 35201: 35202: X,48. - Toiv.al. N:o 296. 35203: 35204: 35205: 35206: 35207: Niiranen ym.: Esi,tyksen antamisesta 36-tuntisen työviikon 35208: voimaansaattamiseksi. kaivosteoUisuudessa. 35209: 35210: 35211: Ed usku nn alle. 35212: 35213: Kun eduskunta aikoinaan hyväksyi 8 .tun- läiseen. Taudeista yleisimpiä ja vaara.llisim- 35214: nin työaikalain, se merkitsi huomattavaa pia ovat silikoosi (pölykeuh!ko) ja reumaatti- 35215: parannusta siihenastisiin oloihin. Sen jälkeen set taudit. Outokummun kaivoksessa esim. 35216: t~llinen kehitys on mennyt valtavasti silikoosi yleensä murtaa työntekijän tervey- 35217: eteenpäin. Teknillisen ke)lityksen edistyessä den 5-10 vuodessa. Sairauksien yhdeksi 35218: työn tuottavuuden ja tuotannon lisääntymi- ehkäisykeinoksi näkisimme nykyistä lyhyem- 35219: nen ovat luoneet olosuhteet, joiden vallitessa män työpäivän. Työajan lyhentäminen olisi 35220: työaikaa on mahdollisuus edelleen lyhentää. luonnollisesti toteutettava työntekijäin . an- 35221: Ammattiyhdistysliitot ja SAK. ovatkin teh- sioita pienentämättä. 35222: neet periaatepäätöksiä 40-tuntisen työviikon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-; 35223: aikaansaamisesta ja pitävät tärkeänä toteut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35224: taa sen ensiksi kaivosteollisuudessa. 35225: Työ kaivOiksissa on terveydellisesti erittäin että }taUitus kiireeUisesti antaisi 35226: vaarallista. Ammattitaudit ovat yleisiä ja Eduskunnalle esityksen laiksi 36-tu-n- 35227: osa niistä sellaisia, jotka ennemmin tai myö- . tisen työviikon voimaansaattamisesta 35228: hemmin pyrkivät tarttumaan jokaiseen työ- kaivosteollisuudessa. 35229: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 35230: 35231: Toivo Niira.uen. Pauli Puhakka.. Antto Prunnila. 35232: 817 35233: 35234: X,49. - Hemst.mot. N:o 297. 35235: 35236: 35237: 35238: 35239: Lindeman m. fl.: Angående avlåtande av propositwn om 35240: i.mdrifJYM i semestei/,o,ge11.. 35241: 35242: 35243: Tili Riksdagen. 35244: 35245: På grund av att vår nuvarande semester- mester samt att arbetstagare i händelse av 35246: lag är myc*et bristfällig borde den bli ffuoe.. mindre än en (1) månads sjukd6m borde 35247: mAl :för en del väsentliga korrigeringar. Om ltnjuta :full semesterrätt. 35248: exempelvis arbetstagare tvingas mot sin vilja M«l hiinvilming tili ovanstäende föreslår 35249: utföra förlr.drtade arbetsdagar eller -"teckor, vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem- 35250: remlterar detta i försämrade setnesterfö:rtnå· lttälla, 35251: ner. Enligt vår uppfattning borde arbets- 35252: tagare i ovanantytt fall erhålla full semester att reyermge-. skyndsatnt måtte tiU 35253: ellet :full semeste:rlön. Vidare anser vi, att RiksdageA (}n)ge propositW. med jiW- 35254: lagen borde kottigeras si; att ~agare sla.g t-in sddana ii»dtingar i seJMster- 35255: eiter ett (1} års tjänstgöring hos aamma ar- Uf,g671k att bristfiilligheteru i dan· 35256: betsgi~are bOl'de erbålla tn. (3) veckors Se- smn.ma bleve avlägs~. 35257: Helsingfors den 12 augusti 1958. 35258: 35259: La.rs Lindeman. Sylvi Siltana. :Patti Niemi. 35260: G. Henriksson. Lyyli Aalto. Georg Eriksson. 35261: 35262: 35263: 35264: 35265: 103 E 6&7/58 35266: 818 35267: 35268: X,49.- Toiv.al. N:o 297. 35269: Suomennos. 35270: 35271: 35272: 35273: 35274: Lindeman ym.: V uo~1omalain muuttamista koskevan esityk- 35275: sen antamisesta. 35276: 35277: 35278: E d u s kun n alle. 35279: 35280: Koska nykyinen vuosilomalakimme on hyvin hemmän kuin yhden (1) kuukauden kestä- 35281: puutteellinen, tulisi siihen tehdä eräitä oleel- neen sairauden sattuessa nauttia täyttä loma- 35282: lisia korjauksia. Jos esimerkiksi työntekijä oikeutta. 35283: pakotetaan vastoin tahtoaan tekemään lyhen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 35284: nettyjä työpäiviä tai -viikkoja, johtaa tämä nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 35285: lomaetujen huonontumiseen. Käsityksemme muksen, 35286: mukaan tulisi työntekijäru edellä tarkoite- 35287: tussa tapauksessa saada täysi loma tai täysi että hallitus kiireellisesti antaisi 35288: lomapalkka. Edelleen katsomme, että lakia Eduskunnalle esityksen sella48ista 35289: tulisi korjata siten, että työntekijän tulisi muutoksista vuosilomalakiin, ·että siinä 35290: yhden (1) vuoden palveluksen jälkeen sa- olevat puutteeUiswudet t'litisivat pois- 35291: malla työnantajalla saada kolmen (3) viikon tetuiksi. 35292: loma sekä että työntekijän pitäisi saada vä- 35293: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 35294: 35295: Lars Lindeman. Sylvi Siltanen. Pentti Niemi. 35296: G. Henriksson. Lyyli Aalto. Georg Eriksson. 35297: 819 35298: 35299: X,50.- Toiv.al. N:o 298. 35300: 35301: 35302: 35303: 35304: Turkka. ym.: Työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta ja 35305: uudistamisesta. · 35306: 35307: 35308: 35309: Ed uskun nalle. 35310: 35311: Työntekijäin vuosilomalain tarkoituksena Nyt työttömyysuhan alaisena työskentele- 35312: on turvata työntekijälle yhtäjaksoinen vapaa- vien työntekijäin lomaedut ovat myös joutu- 35313: aika lepoon ja vi:rlkistykseen. Nykyinen laki neet suorastaan uhanalaiseen asemaan. Työn- 35314: ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi antajat ovat jopa pitempiin lomaetuihin 35315: läheskään kaikilta osiltaan. Siinä ei ole otettu oikeutettujen saman työnantajan palveluk- 35316: huomioon riittävästi raskasta työtä tekevien. sessa kauemmin olleiden työntekijäin koh- 35317: tai hermostoa erityisesti kuluttavaa työtä dalla tilapäisen työnpuutteen perusteella 35318: suorittavien työntekijäin lomantarvetta. Jos- !katkaig.geet työsuhteen pitemmäksi ajaksi 35319: kin useilla aloilla on työehtosopimuksilla kuin yhdeksi kuukaudeksi, jolloin lomaa 35320: saatu sovituksi työntekijöille parempia loma- annettaessa näitä vanhoja työntekijöitä on 35321: etuja kuin mitä laiSISa on säädetty, on laissa pidetty uusina työntekijöinä työsuhteen 35322: todettu olevan kohtia, joita voidaan tulkita alkaessa uudelleen. Tämän estämiseksi olisi 35323: työntekijälle epäedullisesti, jopa lain hengen työntekijöille luettava hyväksi koko se pal- 35324: ja tarkoituksen vastaisesti. velusaika, jonka hän on ollut työsuhteessa 35325: Vuoden 1950 valtiopäivillä työväenasiain- samaan työnantajaan, vuosiloman pituutta 35326: valiokunnan käsitellessä useita vuosilomalain laskettaessa mahdollisista keskeytytksistä huo- 35327: muuttamista tarkoittavia lakialoitteita voitiin limatta. Loman pituuteen eivät näin ollen 35328: yksimielisesti todeta, että silloin esillä ole- saisi vaikuttaa työsuhteen keskeytymiset. 35329: vissa lakialoitteissa, jotka !koskivat lain 3, 6, Myös loma-ajan palkan laskeminen on 35330: 7 ja 8 § : n muuttamista, oli esiintuotu pai- nykyisen lain 7 § : n 3 momentin tarkoitta- 35331: navia epäkohtia, joiden korjaaminen olisi missa tapauksissa jäänyt suorastaan työn- 35332: sekä työntekijäin että myös työnantajainkin antajan mielivaltaisen tulkinnan varaan. Kun 35333: kannalta suotavaa. Eduskunta lausuikin mielestämme vuosilomalain tulisi olla riittä- 35334: tämän johdosta hallitukselle toivomuksen, vän selvä sanamuodoltaan, jottei säännösten 35335: jossa hallitusta kehoitettiin kiireellisesti suo- tulkinnassa olisi siinä määrin horjuvaisuutta 35336: rituttamaan tutkimuksia ja tarkistuksia näi- kuin nyt on ilmennyt, olisi ainakin edellä 35337: den epäkohtien ja puutteellisuuksien poista- mainitut lainkohdat tarkistettava ja muu- 35338: miseksi ja antamaan sen jälkeen eduskun- tettava ensi tilassa. Lisäksi on havaittavissa 35339: nalle esitys sanotun lain muuttamisesta. laissa muitaJkin puutteellisuuksia, joten se 35340: Mainitunlaista esitystä ei kuitenkaan ole olisi mielestämme lähiaikoina saatava koko- 35341: vielä tähän päivään mennessä annettu, vaikka naan uudistetuksi. 35342: kysymyksessä on ollut melko selvät korjauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme ikun- 35343: set, joiden käytäntöönottoa ei silloinkaan edes nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35344: työnantajain taholta vastustettu. muksen, 35345: 820 X,50. - Työntekijäin vuosilomalaki. 35346: 35347: 35348: että hallitus ryhtyisi ensi Ulassa toi- hallitus kiirtellisesti antaisi uuden tsi- 35349: menpiteisiin vuost1omalain 3, 6, 7 ja tyksen työntekijäin vuosilomalaiksi, 35350: 8 § :n muuttamiseksi Eduskunnan lau- jossa työntekijän lomaetu olisi ny- 35351: suman ttJivomuksen mukaisesti ja että kyistä paremmin turvattu. 35352: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 35353: 35354: Arvi Turkka. Sulo Hostila.. Olli J. Uoti. 35355: Eino :B.aunio. Väinö Tikka.oja. A. Härkönen. 35356: Eetu Karjalainen. Urho 'Kulovaara. Aili Siiskonen. 35357: Vilho Väyrynen. A. Simonen. Vappu Heinonen. 35358: Kalle l.Yia.tilainen. H. Törmä. Vilho Turunen. 35359: Viljo Rantala. Viljo Virtanen. Impi Lukkarinen. 35360: Pentti Niemi. Mikko Hult. Arvo Sävelä. 35361: Kustaa. Alanke, Q. lfenriksson. 35362: 821 35363: X,51. - Toiv.al. N: o 299. 35364: 35365: 35366: 35367: Lindblom ym.: Työntekijän vuosilomapalkan määräämispe- 35368: rusteiden uudistamisesta. 35369: 35370: 35371: E d u s k u n n a ll e. 35372: 35373: Vuosilomalain 7 §: ssä on sanottu ne pe- kansa jäädessä suhteessa hänen ansioihinsa 35374: rusteet, joiden mukaan työntekijän palkka huomattavasti alhaisemmaksi, jolloin täyden 35375: vuosiloman aikana määräytyy. Yleisenä peri- palkkaedun periaate ei ole tullut täytetyksi. 35376: aa.tteena on tällöin se, että työntekijä saa Myöskin se, että entistä useammissa työ- 35377: eräin laissa mainituin rajoituksin loma- ehtosopimuksissa on siirrytty tai lähiaikeina 35378: aikana täydet palkkaedut siten, että vuosi- siiil'rytään nykyisin voimassa olevan lain laa- 35379: loman ajalta maksettava palkka v.as.taa hänen timisaikaan voimassa ollutta 48 tunnin 35380: työssä olonsa aikana ansaitsemaansa palkkaa. viikko- ja 8 tunnin päivittäistä työaikaa sekä 35381: Mainitun pykälän 3 momentissa on mää- kuuden päivän työviikkoa lyhyempiin työ- 35382: rätty, millä tavoin palkka vuosiloman ajalta aikoihin, saattaa aiheuttaa vuosilomapalkan 35383: lasketaan urakkatyötä tai ainoastaan roäärät- määräämisper:usteisiin nähden muutostar- 35384: tyinä päivinä tahi lyhennetyin työajoin työtä vetta. 35385: tekeville. Tämän lainkohdan tulkinnasta on Edellä .esitetyt harvatkin esimerkit osoit~ 35386: useassa tapauksessa ollut erimielisyyksiä, tavat, että vuosilomalaki sisältää eräitä mah- 35387: jotka on ratkaistu työneuvostossa. Työneu- dollisuuksia suuriin epäoikeudenmukaisuuk- 35388: voston ratkaisut ovat useassa tapauksessa ol- siin työntekijäin vuosilomapalkkaa määrät- 35389: leet työntekijäin kannalta katsoen epäoikeu- täessä. Näin ollen olisi lakia tältä kohdal- 35390: denmukaisia, joskin itse lakitekstissä ilmene- taan muutettava. Kun muutos kuitenkin 35391: vät epämääräisyydet ovat tehneet tällaiset edellyttäisi perusteellista asian tutkimista, 35392: päätökset mahdollisiksi. Näin on tapahtunut esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi halli- 35393: varsinkin .silloin, kun kysymyksessä on ollut tukselle osoitetun toivomuksen, 35394: mainitussa lainkohdassa esiintyvän jakaja- 35395: luvun 75 käyttäminen tai siitä poikkeaminen. että hallitus kiireellisesti tutkitut- 35396: Poikkeaminen on tullut nykyisin entistä taisi, mitä wudistuksia työ- ja työlli- 35397: useammin kysymykseen vaikean työllisyys- syysolosuhteissa tapahtuneet muutok- 35398: tilanteen aiheuttae!i$a joko lyhennettyjä ty0- set vaativat vuosilomalai.ft. 7 § :ään, 35399: viikkoja tai työpäiviä. Milloin työneuvoston jonka määräysten m:ukaiusti palkka 35400: asiassa tekemät periaatepäätökset estävät vuosiloman ajalta ttu.tksetf4n, ja ryh- 35401: poikkeamisen, (}Jl siitä koitunut työntekijäUe tyisi sen mukaisiin toimenpiteisiin. 35402: huomattavaa vahinkoa: hänen vuosilomapalk- 35403: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 35404: 35405: Olavi Lindblom. Pentti Niemi. Eino Bauaio. 35406: Kaarlo Pitsinki. Elis Manninen. G. Henriksson. 35407: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. Arvi Turkka. 35408: Sulo Hostila. Arvo Tuominen. Sylvi Siltanen. 35409: Kalle Matilainen. Väinö Tikkaoja. Anni Flinck. 35410: Eetu Karjalainen. Kustaa Alanko. Georg Eriksson. 35411: Juho Karvonen. Rafael Paasio. H. Törmä.. 35412: Veikko Helle. Veikko Kokkola. Viljo Virtanen. 35413: Arvo Ahonen. Valto Käkelä. Viljo Rantala. 35414: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman. 35415: 822 35416: 35417: X,52. - Toiv.al N: o 300. 35418: 35419: 35420: 35421: 35422: Alanko ym.: Esityksen antamisesta vapunpäivän määräämi- 35423: seksi palkallUseksi vapaapäiväksi. 35424: 35425: 35426: Eduskunnalle. 35427: 35428: Kun vuonna 1944 annettiin laJki vapunpäi- mäkin esitys hylättiin eduskunnassa niukalla 35429: vän säätämisestä työntekijäin vapaapäiväkSi, äänten enemmistöllä. 35430: odotettiin yleisesti työväestön taholta, että Kun eduskunta lausui vuonna 1950 :Perus- 35431: siitä myöSkin maksetaan palkka, mikäli se teluissa, että vapunpäivällä on tunnustettu 35432: olisi työntekijäin työpäivä. Kuukausipal'kka- merkitys työväen kansainvälisenä juhlapäi- 35433: laiset sen tulivatkin saamaan, mutta tunti- vänä ja kun Norjassa on jo pitkät ajat ollut 35434: ja urakkatyössä olevien työntekijäin kohdalla voimassa laki paikallisesta vapunpäivästä, 35435: on vapunpäivä edelleen palkaton. olisi oikein myöskin meidän maamme koh- 35436: Kuusi vuotta myöhemmin eli vuonna 1950 dalla antaa tämän lain hyväksymisellä tun- 35437: hallitus antoi esityksen vapunpäivän paikal- nustusta maamme työväestölle ja tässä ta- 35438: lisesta vapaapäivästä. Kun esitys oli yhdis- pauksessa tunti- ja urakkatyötä tekeville ja 35439: tetty ja yhdenmukaistettu itsenäisyyspäivästä saattaa täten ne työntekijät tasavertaiseen 35440: annettuun, laJkiin, kohtasi se eduskunnassa asemaan kuukausipalkkalaisten kanssa. 35441: vastustusta ja niukalla enemmistöllä edus- Yllä esitetyn perusteella ehdotammekin 35442: kunta hyl~sikin hallituksen esityksen. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 35443: Vuonna 1951 tehtiin edustajain taholta vas- toivomuksen, 35444: taava lakialoite ja kun esitystä eduskunnassa 35445: käsiteltiin, lausuttiin lakia vastustavien ta- että hallitus kiireellisesti antaisi 35446: holta, että laki paikallisesta vapunpäivästä Eduskunnalle esityksen laiksi vapun- 35447: pitäisi käsitellä erillisenä eikä yhdistää sitä päivän määräämisestä palkalliseksi va- 35448: lakiin paikallisesta itsenäisyyspäivästä. Tä- paapäiväksi. 35449: Helsingissä · 7 päivänä elokuuta .1958. 35450: 35451: Kustaa Alanko. Impi Lukkarinen. K. Haapanen. 35452: ArVo Ahonen. Urho Kulovaara. Irma Rosnell '}< 35453: 35454: 35455: 35456: 35457: Anni Flinck. Kalle Matilainen. Antto Prunnila. 35458: H. Törmä. K. F. Haapasalo. Martti Linna. 35459: Sylvi Siltanen. Matti Koivunen. Pentti Liedes. 35460: Sulo Hostila. lfestori lf~en. Esa Hietanen. 35461: Viljo Virtanen. Toivo Kujala. Eino Roine. 35462: Veikko Kokkola. H. Tauriainen. Y. Enne. 35463: Varma K. Turunen. G. Rosenberg. Paavo Aitio. 35464: 823 35465: 35466: X,53. - Toiv.al N: o 301. 35467: 35468: 35469: 35470: 35471: Kalavainen ym.: Esityksen antamisesta laiksi nuorten työn- 35472: tekijäin suojeZmta. 35473: 35474: 35475: Eduskunnalle. 35476: 35477: Työsuojelulainsäädännön yleisenä tarkoi- jeluun liittyviä kysymyksiä. Komitean mie- 35478: tuksena on palkkatyötä tekevien kansalaisten tintö valmistui vuonna 1949. 35479: hengen, työkyvyn ja terveyden suojaaminen Eduskunnalle annettiin esitys laiksi nuor- 35480: työn aiheuttamia vaaroja ja rasituksia vas- ten työntekijäin suojelusta 21. 3. 1958. Kun 35481: taan. Lapsia ja nuoria henkilöitä koskevien vuoden 1957 valtiopäivät eivät ehtineet ky- 35482: lakien tarkoituksena on luonnollisesti suojata seistä lakia käsitellä, ehdotamme eduskunnan 35483: nousevia ikäluokkia liian aikaiselta työrasi- hyväksyttäväksi toivomuksen, 35484: tukselta, oli se sitten laadultaan henkistä tai 35485: fyysistä. Nuoret kehitysiässään tarvitsevat että hallitm kiireellisesti antaisi 35486: lisäksi erikoissuojelua verrattuna vanhempiin uuden esityksen laiksi nuorten työn- 35487: ikäluokkiin. tekijäin suojelmta. 35488: · Valtioneuvosto asetti vuonna 1947 komi- 35489: tean käsittelemään nuorten työntekijäin Suo- 35490: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 35491: 35492: Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen. 35493: Veikko Helle. Viljo Virtanen. 35494: Anni Flinck. 35495: X,54. - Toiv.al. N: o 302. 35496: 35497: 35498: 35499: 35500: Niiraala Jlll.: JteUä. ja uittotyöntekijöille työpaikan etäi- 35501: syydestä jMtuvi8n 'JM11,etysten korvaamisesta. 35502: 35503: 35504: Eduskunnalle. 35505: 35506: Kuten tunnettua, metsä- ja uittotyöt suo- Kun työntekijäin ja työnantajien keskei- 35507: ritetaan suurimmalta osaltaan kaukana asu- sillä neuvotteluilla. asiaa ei ole saatu eikä il- 35508: tuilta seuduilta sijaitsevilla metsäalueilla, meisesti saadakaan metsä- ja uittotyönteki- 35509: joihin 'mlein on hyvin huonot kullruyhteydet. jöitä tyydyttävään ratkaisuun, on mieles- 35510: Siten työpaikoiU~ ja sieltä takaisin. matlnu- tämme valtiovallan velvollisuutena järjffitää 35511: tami8e'Sta sekä työn kestäessä välttämättö- asia oikeudenmukaisella tavalla. 35512: mästä omasta ja perheen huollosta aiheutuu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35513: metsä- ja uittotyöntekijöille työajan mene- eduskunnan h.yväbyttäväksi toivomuksen, 35514: tyst-en ja. matkakulujen muodossa. huomatta- 35515: via tappioita. Näistä tappioista metsätyön- ettii Jtallitus ryhtyisi ki.ireellisssti 35516: tekijät eivät saa bl'Vausta. Kun heitä huo- toimenpiteisiin metsä- ja Wtotyim- 35517: mattavasti paremmassa asemassa olevat viran tekijöille työpflikrm etäisyydutä joh- 35518: ja toimen haltijat saavat huomatt~viakin päi- tumen työaja'lt'I'Mnetys- ja matkakus- 35519: värahoja ja matkakorvauksia, tilanne on tannu$tappioiden korvaami~n järjes- 35520: metsä- ja uittotyöntekijäin keskuudessa syn- tämiseksi laUla ja antaisi täta tarkoit- 35521: nyttänyt oikeutettua tyytymättömyyttä ja tavan esityksen eduskunnalle. 35522: vaatimuksia ko. tappioiden heille korvaami- 35523: sesta. 35524: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 35525: 35526: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Veikko Rytkönen. 35527: X,55. - Toiv.al. N: o 303. 35528: 35529: 35530: 35531: 35532: Puha.kka. ym.: Puutavcwan työmittauksesta annetun asetuk- 35533: sen muu:tta>misuta. 35534: 35535: 35536: E d u s k u n n a ll e. 35537: 35538: Laki puutavaran työmittauksesta on an- tiosta eli siis 1.5 kuutiojalkaa, josta työn- 35539: nettu 29 päivänä marraskuuta 1945. Tämä tekijä ei saa palkkaa eikä myyjä hintaa. Kun 35540: laki, joka yleensä kieltää työnantajaa vaati- tyvilaajentuma nykyaikaisissa sahoissa voi- 35541: masta työntekijäitä ylimittaa, jättää sen ha- daan käyttää hyväksi pienen sahatavaran ja 35542: vutukin valmistuksessa mahdolliseksi. Laki hak:k:een valmistuksessa, niin on oikeudenmu- 35543: määrää kuorimattoman lehtipuun paksuuden kaista muuttaa. havutukin mittaus tap.a.b.tu- 35544: mitattavaksi kuoren päältä pituuden puoli- vaksi pituuden puolivälistä. 35545: välistä, mutta havutukin, pylväiden, paalu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 35546: jen ja niihin verrattavien paksuus mitataan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35547: latvapäästä. Tästä havupuun epäoikeuden- muksen, 35548: mukaisesta mittauksesta kärsivät huomatta- 35549: van tappion työntekijät ja metsien myyjät- että ha.Uitus kiireelliSesti muuttaisi 35550: kin. Nykyisessä mittauksessa jää ottamatta puutavaran työmittauksesta annettv,un 35551: huomioon tyvilaajentuma. Kuutioimistaulu- lakiin liittyvää asetusta niin, että ha- 35552: lron mukaan esim. 16 jalan 6 tuuman kasvui- vupuun mittaus tapahtuu pitu'll.lkn 35553: sen tukin teknillinen kuutiomäärä on 3.14 puolivälistä tukkien, pylväiden, paalu- 35554: kuutiojalkaa. Suoritettujen tutkimusten mu- jen ja mihin verrattooien puiden työ- 35555: kaan on tämän kokoisen tukin keskimääräi- mittauksessa. ' 35556: nen tyvilaajenema 45% teknillisestä kuu- 35557: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 35558: 35559: Pauli Puhakka. Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen. 35560: Eino Tainio. Aarne Pulkkinen. H. Tauriainen. 35561: J. Mustonen. Toivo Friman. Matti Koivunen. 35562: Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. 35563: 35564: 35565: 35566: 35567: 104 E 687/518 35568: 826 35569: 35570: X,56. - Toiv.al. N: o 304. 35571: 35572: 35573: 35574: 35575: V. Turunen ym..: Puutavaran työmittauksesta annetun ase- 35576: tuksen muuttamisesta. 35577: 35578: 35579: E d u s k u n n a ll e. 35580: 35581: Marraskuun 29 päivänä 1945 annettiin yleensä jaetaan sellaisiksi, että pituus ei ylitä 35582: laki puutavaran työmittauksesta. Lailla on asetuksessa mainittua 23 jalkaa. Puutavar81ll 35583: määritelty ne yleiset periaatteet, joiden mu- myyjille ja metsätyöntekijöille tästä aiheutuu 35584: kaan puutavaran mittaus toimitetaan. Mar- huomattavia menetyksiä, kun kuutioiminen 35585: raskuun 29 päivänä 1945 on annettu asetus toimitetaan latvapaksuuden eikä keskipak- 35586: puutavaran työmittauksesta. Asetuksen suuden. perusteella. 35587: 7 §:n 5 mom. on näin 'kuuluva: ,Enintään Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten 35588: 23 jalkaa pitkä sahatukki kuutioidaan latva- esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 35589: paksuuden perusteella". täväksi toivomuksen, 35590: Kun nykyisin sahatuldrien ja niihin verrat- 35591: tav.an puutavaran myynti ja teko sekä osit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 35592: tain kuljetuskin tapahtuvat kuutiosisältöön toimenpiteisiin puutavaran mittaus- 35593: perustuvina, aiheuttaa tämä asetuksen kohta lakiin liittyvän asetuksen puutavaran 35594: sen, että sahatukkien myyjä ja työntekijä työmittauksesta muuttamiseksi siten, 35595: joutuvat luovU.ttamaan ja tekemään saha- että sahatukit ja niihin verrattavat 35596: tukit latvapaksuuden perusteella kuutioi- kuutioidaan keskipaksuuden perus- 35597: tuina. Puutavaraa teetettäessä sahatukit teella. 35598: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 35599: 35600: Vilho Turunen. A. Härkönen. :M. Hult. 35601: 827 35602: 35603: X,57. - Toiv.al. N:o 305. 35604: 35605: 35606: 35607: 35608: Torvi ym.: Naisten ja miesten eripalkkaisuuden poistamisesta. 35609: 35610: 35611: Eduskunnalle. 35612: 35613: Kaikki sivistysvaltiot ovat periaatteessa työmarkkinajärjestöille mahdollisuus sopia 35614: ottaneet päämääräkseen sukupuolten välisen urakkatyössä naisille ja miehille sama palkka 35615: yhteiskunnallisen ja taloudellisen eroavaisuu- samasta työsuorituksesta. Mutta sittemmin 35616: den poistamisen. Yhdistyneet kansakunnat on taannuttu niin, että kun vuonna 1947 35617: (YK) ja Kansainvälinen työjärjestö ovat pe- esim. metallialalla naisten ja miesten ohje- 35618: ruskirjoihinsa hyväksyneet sukupuolten vä- tuntipalkkojen ero oli n. 10-11 % ja ku- 35619: lisen samanarvoisuusperiaatteen. Edellä mai- tomoalalla n. 11-13 %, oli se v. 1954 edelli- 35620: nitut järjestöt ovat myös jäsenilleen suosi- sellä alalla 16-22 ja jälkimmäisellä 25- 35621: telleet asian käytännölliseksi toteuttamiseksi 27 %. Vuoden 1955 lopussa, jolloin palkka- 35622: naisten ja miesten samapalkkaisuutta. Näin säännöstely kumottiin, tapahtui muutos vi- 35623: on tehnyt YK ns. ihmisoikeuksien julistuk- rallisessa palkkapolitiikassa. 35624: sessa vuodelta 1948 samoin kuin sen sosiaali- Ns. vapaa palkkapolitiikka merkitsee sitä, 35625: nen ja taloudellinen neuvosto päätöslausel- että työsuhteessa olevilla ei ole lailla suojattu 35626: massaan samalta vuodelta. Kansainvälinen palkka, vaan työehtosopimusten edellyttämät 35627: työjärjestö on käsitellyt miesten ja naisten palkat, sikäli kuin ao. työnantaja on sidottu 35628: samapalkkaisuusasiaa usean kerran vuosi- sopimukseen. Tästä on saattanut olla seu- 35629: kymmenien aikana, viimeksi järjestön kah- rauksena, että naisten ja miesten palkkojen 35630: della istuntokaudella vuosina 1950 ja 1951. välinen ero on suurentunut, koska naisten 35631: Koska Suomi on YK: n ja Kansainvälisen ammatillinen järjestäytyminen ·on heikompi. 35632: työjärjestön jäsen, on meillä mitä suurin Ammatti- tai työtaidolla ei ole tähän suurta- 35633: aihe jo edellä mainituista kansainvälisistä kaan osuutta, koska naisten ja miesten, tyttö- 35634: syistä saattaa asia ratkaisuvaiheeseen omassa jen ja poikien palkat on jo työehtosopimuk- 35635: maassamme. sissa jaettu eri palkkaryhmiin. :Käytännössä 35636: Maamme työväenliike on syntymästään saattavat mies ja nainen esim. ns. vaihe- 35637: saakka, yli puoli vuosisataa, pyrkinyt saatta- työssä teollisuudessa ja myyntityössä kauppa- 35638: maan naiset ja miehet työpaikoilla palkan liikkeissä tehdä täysin samaa työtä erilai- 35639: suhteen tasaveroiseen asemaan. Työntekijäin sella· palkalla. 35640: ammatilliset järjestöt ovat myös käsitelleet Erittäin merkittävä on sen tosiseikan to- 35641: jatkuvasti asiaa. Niinpä Suomen Ammatti- teaminen, että teollisuudessa suoritetaan yli 35642: yhdistysten Keskusliitto (SAK) on useissa 70 % kaikista töistä urakka- tai tuotanto- 35643: edustajakokouksissaan käsitellyt asiaa ja hy- palkkiolla. Suurin osa niistä töistä, joissa 35644: väksynyt periaatteelliset päätökset siitä, että naiset työskentelevät miesten kanssa, on niin 35645: saman arvoisesta työsuorituksesta on mak- sanottua aikaurakkaa, jossa määrätyille työ- 35646: settava sama palkka sukupuoleen ja siviili- vaiheille on aikatutkimuksin tai muuten mää- 35647: säätyyn katsomatta. Tästä huolimatta näyt- rätty aika-arvot. Näissä töissä työntekijät, 35648: tää kehitys meillä kulkevan taaksepäin. niin· miehet kuin naisetkin saavat saman 35649: Eräinä sodan jälkeisinä vuosina näytti asia määrän ,aikaa" samasta työsuorituksesta. 35650: edistyvän, sillä naisten ja miesten palkkojen Mutta kun naiset on ryhmitelty omiin palk- 35651: välinen ero pieneni. Valtiovallan taholta karyhmiinsä, jolloin naisen peruspalkka on 35652: tunnustettiin periaatteessa jo palkanmaksu- palkkaryhmästä ja eri alojen sopimuksista 35653: tapa, jonka mukaan työn tulos eikä suoritta- riippuen 16-24% alhaisempi kuin miesten 35654: jan sukupuoli määrää palkan suuruuden, samassa palkkaryhmässä, ja kun työt on luo- 35655: sillä palkkaohjepäätöksessä v. 1947 annettiin kiteltu ja jaettu eri palkkaryhmiin kuulu- 35656: 828 X,57. - Eripalkkaisuuden poistaminen. 35657: 35658: 35659: vaksi, niin käytännössä tämä merkitsee sitä, aiotaanko se täyttää nais- vai· miespuolisella 35660: että naiset joutuvat suorittamaan 16-24 % henkilöllä. Käytännössä on naisen paljon 35661: suuremman työmäärän kuin saman palkka- vaikeampi kohota valtion virassa kuin mie- 35662: ryhmän työtä suorittava mies, päästäkseen hen riippumatta hänen lahjakkuudestaan tai 35663: samaan palkkaan miehen kanssa. Tämä käy työteliäisyydestään. Yksityisoikeudellisessa 35664: erittäin selvästi ilmi kaikissa sellaisissa töissä, työsuhteessa ovat henkistä työtä tekevät nai- 35665: joissa työt urakoidaan aikatutkimuksilla tai set melkein poikkeuksetta huonommin palkat- 35666: muuten eri menetelmiä käyttäen ja jolloin tuja, vaikka heidät usein sijoitetaan yksi- 35667: työntekijät saavat päivätyöstään ,aikaa", toikkoisiin, mutta suurta huolellisuutta vaati- 35668: joka muutetaan palkaksi palkan suuruudesta viin työvaiheisiin. 35669: riippuen. Samanlaisessa asemassa ovat nuo- Työnantajapuoli on pitänyt luonnollisesti 35670: ret. edullisena sellaista asiantilaa, että se· mää- 35671: Lisäksi nykyaikainen ratiwalisoituva tuo- rätyistä historiallisista syistä johtuen voi pi- 35672: tantosuunta osoittaa, että silloin kuu työt tää meillä naisia n. 40 % koko ty<ivoimasta 35673: järjestetään sarjatyöksi tai tehdään ns. miesten palkkata:soa heikommin palkattuna. 35674: liukuhihnalla, joutuu jokainen hlhnalle jou- Asiaa perustellaan usein miehen huoltovel- 35675: tuva työntekijä mies tai nainen suorittamaan vollisuudella. Perustelu on kuitenkin heikko, 35676: tarkoin työnantajan määräämän työmäärän. kooka käytännössä ~rhettä huoltava nainen 35677: Erisuuruisella palkalla ei voi olla mitään pe- saattaa saada .samasta työstä huonomman 35678: rustetta. palkan kuin perheetön mies. Perhekustan- 35679: Eräinä selvimpänä erilaisen ryhmittelyn nusten tasoittamiseen onkin pyrittävä muilla 35680: esimerkkinä voidaan poimia tapauksia mm. keinoin. Myöskin on saatettu väittää, että 35681: meijeri- tai leipomoa1al.ta. Maidon vakioitsi- naiset tulevat toimeen pienemmällä palkalla, 35682: jan peruspalkka on miehellä 29 100 mk kuu- minkä käytännössä onkin täytynyt tapahtua, 35683: kaudessa ja nainen saa samasta työstä 25 000 mutta se on johtanut naistyöntekijäin yli- 35684: mk. Maitoa kulkee putkissa sama määrä, määräJiseen rasittumiseen, koska heidän on 35685: v~lvokoon sitä mies tai nainen. Leipomossa pakko usein elämisensä ylläpitämiseksi suo- 35686: saa 4 palkkaryhmän mieskondiittori palkkaa rittaa lisätyötä varsinaisen ansiotyön ohella. 35687: tunnilta 190 mk, mutta nainen samassa ryh- Eripalkkaisuutta on perusteltu myös sillä, 35688: mässä ja samasta työstä 161: 25, mutta ka- että naiset ovat lihasvoimiltaan, a:rnmatti- 35689: kut "Ovat samanhintaisia ostajalle. taidoltaan, säinnöllisyydeltään, jopa harras- 35690: Maaseudun ammattitöissä, kuten karjan- tukseltaan työhön heikompia kuin miehet. 35691: hoidossa, vaaditaan kaikilta vastuunalaisilta Sellaiset väitteet ovat merkitykseltään mität- 35692: karjanhoitajilta täysi ammattitaito, mutta tömiä, koska lihasvoima ei nykyään enää ole 35693: siitä huolimatta mies- ja naiskarjakot ovat työnteossa ratkaiseva tekijä, ja koska naiset 35694: .eri palkkaryhmissä. Maa- ja karjatalousalan käytännössä suorittavat raskaam.piakin töitä 35695: ~u- ja sekatyöt eivät naisten kohdalta ole kuin miehet. Ammattitaito johtuu ammatti- 35696: suinkaan aina miesten töitä kevyempiä, koulutuksesta, johon naisille on suotu vähem- 35697: mutta huonommin palkattuja. män mahdollisuuksia kuin miehille v.arsiJlkin 35698: Kysymys naisten ja miesten samapalkkai- silloin kun koulutus on johtunut työnanta- 35699: suudesta ei suinkaan ole yksinomaan ruu- jasta. Harrastns työhön on kiinteässä yhtey- 35700: miillista työtä tekevien asia. Tosin valtion dessä edistyruismahdollisuuksiin ammatissa 35701: ja. kuntien viran ja toimen. lwltijoiden pal- ja palkan kohoamiseen, jotka molemmat ovat 35702: kat määräytyvät tehtävän eikä sukupuolen naisiin nähden rajoitetut. Mahd()iliset run- 35703: mukaan, mutta sääntö on muodollinen mo- saammat p0issaolQt työstä naisten kQhdalla 35704: nissa tapauksissa. Naispuolisilla ja mies- johtuvat säännönmukaisesti perhesyistä ja 35705: puolisilla mielisairaanhoitajilla, vanginvarti- niihin nähden valtiovalta ja koko yhteis- 35706: joilla, ammattientarkastajilla jne. on erilai- kunta on lastenhuoltoa ja sairaanhoitoa pa- 35707: nen paikka. Sitäpaitsi naisten ammatiksi rantamalla velvollinen tasoittamaan naistyön- 35708: muooostunut sairaanhoitajan työ on huonosti tek.Uäin vaikeuksia. Väitteet naistyöntekijäin 35709: palkattu verrattuna sen vaatimiin fyysillisiin huon.ommuudesta ovat yl-eisiä niissä maissa, 35710: ponnistuksiin ja vastuuseen. Useissa kun- joissa tasa-arvoisuutta sukupuolten kesken 35711: nissa, ehkäpä valtion viroissakin uuden vi- palkkaan ja ammatin valintaan nähden ei 35712: llan palkkaluokka määrätään sen mukaan, ole toteutettu. Mutta siellä, missä naisten ja 35713: X,57. - Torvi ym. 829 35714: 35715: miesten tasa-arvoisuus on, toteutettu, on käy- asia enaa siedä viivytystä, vaan olisi työn" 35716: täntö osoittanut, että naiset ovat yhtä ky- tekijäin jakaminen eri palkkaryhmiin suku- 35717: keneviä ja yhtä suuriin työtuloksiin pääseviä puolen perusteella mitä pikimmin poistet- 35718: kuin miehiset työtoverinsa. Olosuhteet lähei- tava. 35719: sessä naapurimaassamme Neuvostoliitossa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 35720: ovat tästä oivana esimerkkinä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35721: Kun eduslrnnta käsitteli vuoden 1953 val- muksen, 35722: tiopäivillä Kansainvälisen työjärjestön samaa 35723: palkkaa koskevaa sopimusta ja suositusta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 35724: vuodelta 1951, se ei tosin ehdottanut sopi- toimenpiteisiin naisten diskrimination 35725: musta ratifioitavaksi, mutta lausui toivomuk- poistamiseksi saattamalla naiset ja 35726: sen tutkimuksen suorittamisesta. Asetettu miehet työsuhteessa tasa-arvoisempaan 35727: komitea ei tähän mennessä ole antanut ja oikeudenmukaisempaan asemaan 35728: mi~tintöään, mutta kun naisten alipalk- kieltämällä palkkaluokittelun, joka ja- 35729: kaisuus on ilmeinen epäoikeudenmukai- kaa työntekijät suk'II/J)'Uolen perusteella 35730: suus ja yhteiskunnallinen epäkoltta, ei eri palkkaryhmiin. 35731: Helsingissä 13 päivänä el<lkuuta 1958. 35732: 35733: Irma Torvi. Inkeri Virta.nett. Pauli Puhakka. 35734: Tyyne 'luominen. Pertti :Rapio. A:ntto Prunnila. 35735: Elli 8ten'berg. Niilo- Nieminen. B. 'l*auria.inen. 35736: Eino Tainio. toivo Asvik. toivo lftiranen. 35737: Pentti Liedes'. Leo Sttonpää-. Aleksi xtriaho. 35738: Mil.tti Xofnnen. J. E. La.kka.la.. Anni Plinck. 35739: Judit Nederströtn-:l:.unden. Ka.illo Haapanen. tt·a.in:er Virtanen. 35740: Martti I.i.nna. 1'dtv'o Priman. 35741: 830 35742: 35743: X,58. - Hemst.mot. N: o 306. 35744: 35745: 35746: 35747: 35748: Nordfors m. fl.: Angående avlåtande av proposition med 35749: förslag Wl lag om stegvis genomförd arbetslösketsförsäk- 35750: ring. 35751: 35752: 35753: Till Riksdagen. 35754: 35755: Arbetslösheten har under de senaste åren löshetskassor med sammanlagt ca 140 000 35756: utvecklat sig tili vårt svåraste samhälls- medlemmar vara verksamma. Deras resurser 35757: problem, vars negativa verkningar sträckt är så begränsade att de inte spelat någon 35758: sig långt utanför den egentliga arbetsmark- nämnvärd roll. Internationella arbetsbyrån 35759: naden. På grund av nativitetsförhållandena i Geneve har även vid en världsomfattande 35760: förefaller det sannolikt, att vi, även om de undersökning av arbetslöshetsförsäkringens 35761: allmänna el):onomiska konjunkturerna för- problem konstaterat, att sådan irite kan bli 35762: bättrades, också framdeles vore tvungna att effektiv endast på frivillig grundval. 35763: räkna med sysselsättningssvårigheter. Det . Arbetslöshetsförsäkring löser ej arbetslös- 35764: faktum att nya, numeräri stora befolknings- hetsproblemet, men har sin stora betydelse 35765: årsklasser tili · år 1971 kommer att kräva som säkerhetsåtgärd. Arbetslöshetens tendens 35766: ca 650 000 nya arbetstillfällen, erinrar om hos oss att bli ett bestående samhällsproblem 35767: huru betydelsefulla i tid vidtagna motåtgär~ kräver att också Finland tillgriper obliga- 35768: der för arbetslöshetens lindrande är. torisk arbetslöshetsförsäkring. En allmän, 35769: Vi äger sedan den 29 december 1956 en lagstadgad sådan ställer stora ekonomiska 35770: lag om sysselsättning, vilken tar sikte på att krav såväl på det enskilda näringslivet som 35771: bereda arbetslösa utkomst med hjälp av all- statshushållningen. Med tanke på dessas 35772: männa medel. Vidare har regeringen den beträngda finansiella läge torde det i nuva- 35773: 30 juli 1958 till riksdagen överlämnat ett rande situation bli svårt att förverkliga en 35774: lagförslag om direkta arbetslöshetsunderstöd allmän arbetslöshetsförsäkring. Tanken borde 35775: i pengar. Den ekonomiska överbelastning ar- dock stegvis realiseras i mån av samhällets 35776: betslöshetens bekämpande i dessa former bli- ekonomiska bärkraft. Viktigast vore att de 35777: vit för statens och kommunernas hushällning svagaste löntagargrupperna i första hand 35778: visar, att samhället enligt hittills följda lin- bleve delaktiga i en sådan försäkring, där 35779: jer inte förmär lösa problemet. kostnaderna rättvist fördelades mellan sta- 35780: Arbetslöshetsförsäkring har hos oss hittills ten, näringslivet och arbetstagare. 35781: endast tillämpats på frivillig väg. Enligt en Med hänvisning till vad ovan framförts 35782: lag, som senast reviderades den 23 mars föreslå vi, att riksdagen ville hemställa, 35783: 1934, lämnar staten bidrag åt enskilda ar- 35784: betslöshetskassor, men trots det har denna att regeringen till Riksdagen fram- 35785: form av skydd mot arbetslöshetens följder lägger förslag om en stegvis genom- 35786: inte vunnit större anslutning. För närva- förd lagbunden arbetslösketsförsäk- 35787: rande torde endast ett tiotal enskilda arbets- ring. 35788: Helsingfors den 7 augusti 1958. 35789: 35790: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 35791: 831 35792: 35793: X,58.- Toiv.al. N:o 306. 35794: Suomennos. 35795: 35796: 35797: 35798: 35799: Nordfors ym.: Esityksen antamisesta laiksi asteittain toteu- 35800: tettavasta työttömyysvakuutuksesta. 35801: 35802: 35803: Eduskunnalle. 35804: 35805: Työttömyys on viime vuosien kuluessa ke- saa, joissa on yhteensä noin 140 000 jäsentä. 35806: hittynyt vaikeimmaksi yhteiskunnalliseksi Niiden resurssit ovat siksi rajoitetut, ettei 35807: probleemiksemme, jonka kielteiset vaikutuk- niillä ole mainittavampaa merkitystä. Myös 35808: set ovat ulottuneet kauas varsinaisten työ- Geneven kansainvälinen työtoimisto on työt- 35809: markkinoiden ulkopuolelle. SYJ).tyvyyssuhtei- tömyysvakuutuskysymystä koskevassa, koko 35810: den perusteella näyttii,ä todennäköiseltä, että maailman käsittäneessä tutkimuksessa toden- 35811: meidän, vaikka yleiset taloudelliset suhdan- nut, ettei työttömyysvakuutus voi J;ll.Uodostua 35812: teet paranisivatkin, myös vastedes on pakko tehokkaaksi pelkästään vapaaehtoisuuden 35813: ottaa huomioon työllisyysvaikeudet. Se tosi- pohjalla. 35814: seikka, että uudet, numerollisesti suuret väes- Työttömyysv.akuutus ei ratkaise työttö- 35815: tövuosiluokat tulevat vuoteen 1971 mennessä myyskysymystä, m11tta sillä on suuri merki- 35816: vaatimaan noin ~50 000 uutta työtilaisuutta, tyksensä varmuustoimenpiteenä. Työttömyy. 35817: muistuttaa meille, miten merkityksellistä on den taipumus muodostua meillä pysyväksi 35818: ajoissa ryhtyä vastatoimenpiteisiin työttö- yhteiskunnalliseksi kysymykseksi vaatii; että 35819: myyden lieventämiseksi. myös Suomessa ryhdytään pakolliseen työttö- 35820: Meillä on 29 päivästä joulukuuta 1956 myysvakuutukseen. Yleinen, ~lailla säädetty 35821: lähtien työllisyyslaki, joka tähtäätoimeentu- työttömyysvakuutus asettaa suuria taloudel- 35822: lon järjestämiseen työttömille yleisten varo- lisia vaatimuksia niinhyvin yksityiselle eliJl- 35823: jen avulla. Edelleen hallitus on 30 päivänä keinoelämälle kuin valtiontaloudelle. Sen 35824: heinäkuuta 1958 antanut eduskunnalle laki- tukalaa rahallista asemaa ajatellen käynee 35825: esityksen suoranaisista rahassa annettavista yleisen työttömyysvakuutuksen toteuttaminen 35826: työttömyysavustuksista. Näissä muodoissa nykytilanteessa vaikeaksi. Ajatusta tulisi 35827: tapahtuvan työttömyyden vastustamisen val- kuitenkin asteittain toteuttaa yhteiskunnan 35828: tion ja kuntien taloudenhoidolla aiheuttama taloudellisen kantokyvyn sallimassa mää- 35829: liikarasitus osoittaa, että yhteiskunta ei ky- rässä. Tärkeintä olisi, että heikoimmat pal- 35830: kene tähän saakka noudatetuilla linjoilla ky- kansaajaryhmät ensi kädessä tulisivat osalli- 35831: symystä ratkaisemaan. !!liksi sellaisesta vakuutuksesta, jossa kustan- 35832: Työttömyysvakuutusta on meillä tähän nukset oikeudenmukaisesti jakautuisivat val- 35833: saakka sovellettu ainoastaan vapaaehtoista tion, elinkeinoelämän ja työntekijäin kesken. 35834: tietä. Lain mukaan, jota viimeksi korjattiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 35835: 23 päivänä maaliskuuta 1934, antaa valtio eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 35836: avustusta yksityisille työttömyyskassoille, 35837: mutta siitä huolimatta ei tämä muoto suo- että hallitus antaisi Eduskunnalle 35838: jautua työttömyyden senranksilta ole saanut esityksen asteittain toteutettavasta la- 35839: suurempaa kannatusta. Nykyisin lienee toi- kiin sidotusta työttömyysvakuutuk- 35840: minnassa vain kymmenkunta työttömyyskas- sesta. 35841: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 35842: 35843: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 35844: 831 35845: 35846: X,59. - Toiv.al. N:o 307. 35847: 35848: 35849: 35850: 35851: Borg-Sundman: Työllisyysvarojen käyttämisestä pysyvien 35852: työpaikkojen wiluuur.saamista edistäviin tarkoituksiin. 35853: 35854: 35855: E d u s k u n n a 11 e. 35856: 35857: Työllisyyden ylläpitäminen ja työttömyy- täjätoimintaa ja siten yhä uusien työpaikko- 35858: den ennakolta torjuminen ovat tär'keimpiä jen luomista. 35859: tehtä.viämme, aekä niidw perusedellyty'luJenä 2. Tuottavan maatalousalan laajentamiseen 35860: talouselämän tervehdyttäminen. Uusia työ· sijoitettaisiin tyållisyy~aroja jdko ~altion 35861: tilaisuuksia on päästävä yrittäjätoimintaa suoranaisina töinä ( esim. kuivattavilla soiHa, 35862: el\fyttämällä luomaan niin, ettei suurten ik~ va'llattavilla merenranta-alueilla jn~.) tai lai- 35863: luokkien piakkoin astuessa työma.I'k'kinoille noina ja verohelpotuksina. yksityisille. V al- 35864: tatvita turvautua tuottamattoiniin ja vero- tion raivaamille alneille perustettaisiin esim. 35865: ra8itu8ta nosta.viin työttömyystyöma.ihin. vihintäin 15 ha.:n nudistiloja. Lainat taas 35866: Uusien pysyvien työpaikkojen luominen myönnettäisiin esim. alle 10 ha:n tilujen vil- 35867: työttömyystöiden sijaan voi tapahtua käyttä.- jelysalan li~miseen niin, että tila voi tar- 35868: millä osa ·työttömyystöihin aikaisemmin uhra.- jota normaalin maataloudelle ominaisen täys- 35869: tnista varoista teollisuuteen ja maatalouteen työllisyyden. Näin voitaisiin myös tttrvata 35870: t&i&aalta. lainoina, toisaalta veroh~lpotuksina maatalouden koneellistamisen vuoksi siitä 35871: sekä uusien yrit~ten määråaikaisella vero- muutoin vapautuvan työvoiman työhönsijait- 35872: vapaiutuksella. Näin tulisivat aikaisemmin taminen. 35873: tu-ottamattomiin ja usein epäta.loudellisiin 35874: työttömyystöihin käytetyt varat sijoitetniksi 3. Maatalouden sivuelinkeinojen kehittämi- 35875: utttta työtä ja tuotatttoa jatknv~i synnyttä.- seen voitaisiin sijoittaa samoin yllämainittuja 35876: viin työlli&yysBUunnitelmiin. työllisyysvaroja lainoina ja verohelpotuksina.. 35877: Varat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi ~u Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun- 35878: raavasti: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35879: 1. Käsi- ja pienteollisuuteen sekä stturtuo" 35880: tanto6n ne sijoitetaan lainoina ja verohelpo- että hallitus selvityttäisi, kuinka 35881: tulmina. Ehtona olisi, että myönnettädli lai- I'WtLri osa w.osittaMI. tyi)Uisvgden yllä- 35882: nasummaa vastaan lisätään yrityksen työn- pitämiseksi varattawta varoilta voi· 35883: tekijämäärää sovitulla tavalla määräajMSa. taisiin yrittäjäveron alen11:ukmla, lm- 35884: Mikäli kysymyksessä on uuden yrityksen no't?la ym. käyttää pysyvitm tgöpaik~ 35885: perustaminen, sille ölisi myönnettävä määtä- kojen aikaansaomiseen erikoi&t$ti 811- 35886: tyin edellytyksin ja määrävuosiksi vero- mälläpitäen suurten ikäl'IWkkien tyQ- 35887: vapaus, mikä olisi omiaan elvyttämään yrit- mtlrkkimn"Ue tuloa. 35888: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958.. 35889: 35890: Margit Borg-Sundman. 35891: 833 35892: 35893: X,60. - Toiv.al. N: o 308. 35894: 35895: 35896: 35897: 35898: Vennamo: Toimenpiteistä maaseutuväestön työtarpeen tyy- 35899: dyttämiseksi. 35900: 35901: 35902: E d u s k u n n a ll e. 35903: 35904: Maaseudulla on varsin lukuisasti perheitä, ovat hyvinkin raskaita ja vaativat sitäpaitsi 35905: jotka tarvitsevat sivuansioita. Sanottu koskee tekijältään huomattavaa ammattitaitoa. 35906: myös pienviljelijöitä, joilla sitäpaitsi monasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 35907: on kotonaan ansion tarpeessa olevia työkykyi- taen eduskunnan hyväJksyttävä:ksi toivomuk- 35908: siä lapsia. Jos taas tarkastelemme, mitä töitä sen, 35909: maaseudulla yleensä on tarjolla, voimme 35910: havaita, että nämä työt kohdistuvat pää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 35911: asiassa metsä- ja uittotöihin sekä maatöihin. menpiteisiin maaseutuväestön työtar- 35912: Viime aikoina on kuitenkin yhä selvemmin peen tyydyttämiseksi maa-, metsli- ja 35913: voitu havaita, että työn kysyjiä näissä töissä uittotöillä sekä samalla tarkoituksen- 35914: nimenomaan talven aikana on runsaasti mukaisilla toimenpiteillä huolehtisi 35915: enemmän kuin työn tarjontaa. Tästä ja ylei- siitä, että metsli-, uitto- ja maatyömies- 35916: sestä;kin kehityksestä johtuen ovat metsä- ja ten ansiot saatetaan kaupunki- ja teo"l- 35917: uittotöiden sekä maatöiden ansiot lähteneet lisuustyöstä maksettaviin palkkoihin 35918: kulkemaan väärään suuntaan ja joka tapauk- verrattaviksi sekä myös vähimmäis- 35919: sessa selvästi jääneet jälkeen yleisestä kehi- ansio näissä töissä turvatuksi. 35920: tyksestä. Ja kuitenkin edellä selostetut työt 35921: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 35922: 35923: Veikko Vennamo. 35924: 35925: 35926: 35927: 35928: 105 E 687/5'8 35929: 834 35930: 35931: X,61. - Toiv.al. N:o 809. 35932: 35933: 35934: 35935: 35936: Lahtela ym. : Lainojen myöntämisestä työttömyyskortistoon 35937: hyväksytyille omien tuottavien töiden ra.hoittamiseen. 35938: 35939: 35940: Eduskunnalle. 35941: 35942: Nykyistä työllisyyslakia sovellettaessa on toamme. Näin menetellen on mahdollista hel- 35943: todettu, ettei työttömiksi jääneiden toimeen- pottaa työttömyyskortistoon paasya niin, 35944: tuloa ole voitu aina turvata työlinjalla. Työ- että kaikki, jotka ovat työn tarpeessa, voi- 35945: linja on kuitenkin se, millä työttömyys asial- daan kortistoon ottaa. 35946: lisesti voidaan torjua. Tämän ta:kia on työlli- Edellä olevan perusteella ehdotamme ktm- 35947: syyslakia niin muutettava, että työttömien nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 35948: omien töiden ja niihin verrattavien rahoi- muksen, 35949: tusta on entisestään lisättävä. Erinomaisia 35950: työkohteita ovat maatalouden erilaiset perus- että hallitus toteuttaisi työllisyys- 35951: parannukset, uudisraivaukset, omakotiraken- lakia ja tarvittaessa tekisi esityksen 35952: nukset, kyläteitten rakentamiset jne. Sopi- sen niin muuttamiseksi, että työttö- 35953: vista työkohteista ei siis ole puutetta. Käy- myyskortistoon hyväksytylle henkilölle 35954: tännössä voidaan tällä työttömien omien ja taattaisiin mahdollisuus saada halpa- 35955: niihin verrattavien töiden lainoituslinjalla korkoista ja pitkäaikaista lainaa omien 35956: joustavimmin ylläpitää työllisyyttä. Se on tuottavien töiden ja niihin verratta- 35957: myös kansantaloudellisesti edullisin. Sen vien rahoittamiseksi tavoitteena työt- 35958: avulla voidaan parhaiten torjua yllättävän tömän oman talouden ja elinehtojen 35959: suurta vajaatyöllisyyttä ja elvyttää tuotan- paranta.minen tai yhteinen hyvä. 35960: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 35961: 35962: Olavi Lahtela. Einari Jaakkola. 35963: Eeli Erkkilä. Esa Timonen. 35964: Wiljam Sarjala. Ale Holopainen. 35965: Yrjö Sinkkonen. Eemil Luukka. 35966: Eemil Partanen. Hannes Paaso. 35967: Veikko Savela. 35968: 835 35969: 35970: X,62. - Toiv.al. N:o 310. 35971: 35972: 35973: 35974: 35975: Lehto ym. : Osatyökykyisten · työnsaannin järjestämisestä. 35976: 35977: 35978: E d u s k u n n a II e. 35979: 35980: Nykyinen kiihkeä työtahti ja suuret vaa- yhteiskunnan huollosta. Meidän laajassa mo- 35981: timukset eri ammattialoilla ovat vaikuttaneet nitahoisessa yhteiskunnassamme löytyy var- 35982: monien, osittain työkykyisten henkilöiden maan töitä ja tehtäviä, joihin näitä osittain 35983: työnsaantiin ja taloudelliseen asemaan. Mo- työkykyisiä voidaan sopivasti sijoittaa, on 35984: nien sairauksien ja niiden seurauksena tul- vain tutkittava eri työaloja, etsittävä sopi- 35985: leen ruumiillisten voimien vähenemisen joh- vat työt tai keksittävä uusia aloja. Kehitys 35986: dosta meillä on paljon sellaisia vanhenevia eri työaloilla:kin menee eteenpäin ja avaa 35987: hen~kilöitä ja vanhuksia, jotka eivät enää uusia työpaikkoja. Yhteiskunnan ei ole sopi- 35988: jaksa työskennellä entisessä ammatissaan vaa unohtaa näitä osittain työkykyisiä hen- 35989: eivätkä näin ollen ole haluttua työvoimaa kilöitä, vaan heille on yritettävä järjestää 35990: työma11kkinoilla. Nämä henkilöt ovat kuiten- tuottavaa työtä itsensä elättämiseksi, eikä 35991: kin osittain työkykyisiä ja heillä itsellään vain avustusta, jonka varassa toimeentulo on 35992: on halua työskennellä oman ja perheensä äärimmäisen heikkoa. 35993: elättämiseksi. Mahdollisuudet työnsaantiin Kun meillä komiteat tutkivat monia kysy- 35994: ovat kuitenkin hyvin pienet varsinkin työttö- myksiä ja tämä mielestämme on laaja ja 35995: myysaikoina, kuten nyt. Näin joutuvat he monitahoinen 1kysymys, niin edelläolevaan 35996: turvautumaan olosuhteiden pakosta sosiaali- viitaten ehdotammekin, että eduskunta hy- 35997: huoltoon ja sen niukkoihin avustuksiin. väksyisi toivomuksen, 35998: Jokaiselle osittain työkykyiselle henkilölle 35999: olisi kuitenkin pyrittävä etsimään sopivaa että hallitus suorituttaisi viipymättä 36000: työtä, jota hän pystyy suorittamaan ja josta tutkimuksen osittain työkykyisten 36001: hän saa elatuksensa. Samalla kun hänet voi- työnsaantimahdollisuuksien löytämi- 36002: daan sijoittaa tuottavaan työhön, niin jo seksi ja järjestämiseksi sekä antaisi 36003: tämä itsensä elättäminen omalla työllään asiasta esityksen Eduskunnalle. 36004: kohottaa häntä henkisesti, kun hän vapautuu 36005: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 36006: 36007: Lempi Lehto. Veikko Kokkola. 36008: Georg Eriksson. Viljo Virtanen. 36009: Meeri Kalavainen. H. Törmä.. 36010: Eetu Karjalainen. Veikko Helle. 36011: Sylvi Siltanen. Edvard Pesonen. 36012: Varma K. Turunen. Lyyli Aalto. 36013: Kustaa Alanko. Sulo Hostila. 36014: Pentti Niemi. Rafael Paasio. 36015: 836 36016: 36017: X,63. - Toiv.al. N: o 311. 36018: 36019: 36020: 36021: 36022: Lukkarinen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta osatyökykyis- 36023: ten työnsaantimahdollisuuksien järjestämisestä. 36024: 36025: 36026: E d u s k u n n a ll e. 36027: 36028: Teollistunut yhteiSkunta vaatii yhä suu- Suunnitelmia asian hoitamiseksi ei ole ole- 36029: rempaa ammattitaitoa työntekijöiltä ja kiris- massa. Eräät komiteat ovat sitä käsitelleet, 36030: tää kilpailua työmarkkinoilla. Tämä on suu- mutta havainneet asian niin laajakantoiseksi, 36031: resti heikontanut vanhusten ja muiden osa- että se vaatii oman käsittelynsä. Ne ovatkin 36032: työkykyisten toimeentulomahdollisuuksia. He esittäneet asian viipymättä tutkimista, mutta 36033: eivät kykene käsityö- tai muun ammattitai- toimenpiteitä tutkimuksen järjestämiseksi ei 36034: tonsa avulla kilpailemaan yhä kehittyvän ja ole suoritettu. 36035: erikoistuvan tuotantotoiminnan ikanssa. Niin Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 36036: he joutuvat pakosta siirtymään sosiaalihuol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo- 36037: lon varaan, vaikka heillä itsellään olisi vielä muksen, 36038: halua ansaita varoja toimeentuloaan varten. 36039: Sopivan työn tarve on näin ollen olemassa. että hallitus kiireellisesti toimitut- 36040: Työnvälitystoimistot eivät voi asiaa hoitaa, taisi tutkimuksen osatyökykyisten työn- 36041: eikä niillä liioin ole mahdollisuuksia tämän- saantimahdollisuuksien järjestämisestä 36042: luontoiseen tehtävään. Nykyisen tilanteen ja antaisi Eduskunnalle tarpeelliset 36043: vallitessa, jolloin työtilaisuuksista on yleen- esitykset asian hoitamiseksi. 36044: säkin puutetta, joutuvat nämä osatyökyk:yieet 36045: erittäin vaikeaan asemaa;n. 36046: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 36047: 36048: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. A. Härkönen. 36049: Aili Siiskonen. A. Simonen. Arvo Sävelä. 36050: Vappu Heinonen. Mikko Hult. Vilho Turunen. 36051: Arvi Turkka. 36052: 837 36053: 36054: X,64. - Toiv.al. N: o 312. 36055: 36056: 36057: 36058: 36059: Lindblom ym.: Invalidien työllisyyden turvaamisesta. 36060: 36061: 36062: E d u s k u n n a 11 e. 36063: 36064: Kuten tunnettua, ovat työtilaisuudet maas- että hallitus antaisi valtioneuvoston 36065: samme varsin voimakkaasti vähentyneet, kanslialle, kaikille ministeriöille ja kes- 36066: aiheuttaen siten entistä laajemmassa mää- kusvirasto~"lle sekä valtiojohtoi~"lle 36067: rässä työttömyyttä yleensä ja lisäten siten teollisuus- ja liikelaitoksille kehoituk- 36068: myös invalidien osalta työttömyyttä entises- sen, että ne siinä laajuudessa kuin 36069: tään. Lisäksi huomioon ottaen sen valitettavan tarkoitukseen soveltuvaa invalidityö- 36070: tosiasian, että valtion työsuhteessa tavalla tai voimaa on tarjolla, huomioisivat toimi- 36071: toisella aikaisemmin olleita sotavammaisiakin tai työsopimussuhteita .solmittaessa 36072: on irtisanottu heti silloin, kun työvoimaa on invalidit yleensä, mutta ensi sijassa 36073: jouduttu määrärahojen puutteessa supista- sotainvalidit. 36074: maan, me allekirjoittaneet kunnioittavasti 36075: ehdotamme eduskunnan hyväksyttävruksi toi- 36076: vomuksen, 36077: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 36078: 36079: 0. Lindblom. Viljo Virtanen. Victor Procope. 36080: Juho Tenhiälä. Erkki Hara. Kaarlo Kajatsalo. 36081: Aaro Stykki. Päiviö Hetemäld. Nestori Kaasalainen. 36082: Esa Kaitila. Väinö Lesldnen. Veikko Hyytiäinen. 36083: Erkld Tuuli. 36084: 838 36085: 36086: X,65. - Toiv.al. N:o 313. 36087: 36088: 36089: 36090: 36091: T. Tuominen ym.: Työtilaisuuksien järjestämisestä työttö- 36092: minä oleville naisille. 36093: 36094: 36095: Eduskunnalle. 36096: 36097: Maassamme viime vuosina vallinneen laa- sille kansalaisille voidaan tarjota työtä hei- 36098: jan työttömyyden oleellisen osan muodostaa dän työkykyään ja kohtuullista toimeen- 36099: erittäin suuri naistyöttömien määrä. Tosin tuloaan vastaavasti. Lain 1 §: ssä on 36100: ns. viralliset luvut eli työttömyyskortistoihin säännös, jonka mukaan valtion on ylei- 36101: merkittyjen naisten lukumäärä on korkeim- sin talouspoliittisin toimenpitein edistet- 36102: millaan vaihdellut 3 500-4 000. Yleisesti tävä työvoiman sijoittamista työmarkki- 36103: tunnettua kuitenkin on, että työttömyyskor- noille. Jos siitä huolimatta ilmenee työt- 36104: tistojen luvut eivät kerro !koko totuutta nais- tömyyttä, on saman lain mukaan ryhdyt- 36105: työttömyydestä, sillä monet syyt ovat estä- tävä erityisiin toimenpiteisiin työn järjestä- 36106: neet naisten pääsyä työttömyys:kortistoihin miseksi työtä vaille jääneille, jolloin tulee 36107: ja toisaalta he eivät ole halunneet ilmoittau- kysymykseen ensiksi työllisyystyöt, jonka jäl- 36108: tua kortistoihin, koska niiden kautta naisten keen ovat vuorossa varsinaiset työttömyys- 36109: työnsaantimahdollisuudet ovat olleet sangen työt. Kun työllisyyslaissa ei ole mitään eri- 36110: vähäiset. tyismääräystä naistyöttömien osalta, on 36111: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- ilmeistä, että la:ki sulkee piiriinsä myoo nais- 36112: riön työmarkkinatutkimustoimistossa on ku- . työntekijät. Kun naistyöttömyyttä on pää- 36113: luneen vuoden aikana suoritettu ns. jatkuvan asiassa ilmennyt kotimarkkinateollisuuden ja 36114: työllisyystilaston koetutkimusta. Tämä tutki- kulutustarviketuotannon aloilla, on ilmeistä, 36115: mus antaa jo kokonaan toisenlaisen käsityk- että työttömyyden torjumiseksi olisi ennen 36116: sen naistyöttömyystilanteesta. Sen mukaan muuta yleisenä toimenpiteenä tarvittu osto- 36117: naisia oli kokonaan työttömänä kuluvan vuo- voiman lisäämistä. 36118: den tammikuussa 22 000, helmikuussa 24 000, Tällaisia ratkaisuja on :kuitenkin turhaan 36119: huhtikuussa 28 000 ja toukokuussa 23 000. saatu odottaa valtiovallan taholta. Useimmat 36120: Vastaavana aikana naisia oli osatyöttöminä sen toimenpiteet ovat aiheuttaneet edelleen 36121: tammikuussa 20 000, helmikuussa 16 000, ostovoiman supistumista ja antaneet aihetta 36122: maaliskuussa 14 000 ja huhtikuussa 24 000. työttömyyden lisääntymiseen. Myös varsinai- 36123: Keskimäärin kunakin arkipäivänä tänä set työllisyystyöt, joista laissa määrätään, 36124: aikana oli naisia työttöminä tammikuussa ovat jääneet naistyöttömille järjestämättä. 36125: 27 000, helmikuussa 31 000, maaliskuussa Valtiovalta ei olekaan ,kuluneena työllisyys- 36126: 32 000 ja huhtikuussa 25 000. Tämä tutkimus kautena oi:kastaan tehnyt mitään töiden jär- 36127: osoittaakin, että naistyöttömyys on ollut lähes jestämiseksi työttömille naisille. Sen lisäksi 36128: 10-kertainen työttömyyskortistojen lukuihin valtio ei ole hyväksynyt edes kaikkia niitä 36129: verraten. Niinpä esim. tekstiiliteollisuudessa kohteita, joita kunnat ovat esittäneet otetta- 36130: oli helmikuun 1 päivänä 1958 työntekijöitä viksi huomioon työttömyystöinä naistyöttö- 36131: 11 649 vähemmän kuin marraskuussa 1956. mille. Niinpä esim. Helsingin kaupunki, joka 36132: Tästä hälyttävästä tilanteesta huolimatta oli sijoittanut useita kymmeniä naisia sairaa- 36133: toimenpiteet naistyövoiman sijoittamiseksi loihin, vanhainkoteihin ja muihin laitoksiin, 36134: ovat olleet lähes olemattomat. Työllisyyslain joutui toteamaan, ettei valtiovalta hyväksy- 36135: perusteluissa todetaan, että talouspolitiik- nyt tätä toimenpidettä työttömien sijoitusta 36136: kamme keskeisimpiä tavoitteita on huolehtia laskettaessa. Hallituksen kertomuksessa toi- 36137: siitä, että kaikille työtä haluaville työkykyi- menpiteistä vuodelta 1957 ilmeneekin ainoana 36138: X,65.- T. Tuominen ym. 839 36139: 36140: toimenpiteenä, joka 'koskee työttömiä naisia, remman naistyövoiman osalta on ollut san- 36141: erilaisten lyhyiden ammattikurssien ja työ- gen vähäistä. Tuotantoelämän teknillistymi- 36142: tupien järjestäminen. nen ja kehitys vaatisi myös pitemmälle ajan- 36143: On ilmeistä, että vaikea työttömyystilanne jaksolle laadittuja suunnitelmia naistyövoi- 36144: naisten osalta edelleen jatkuu. Naistyövoiman man kouluttamiseksi ja suuntaamiseksi kehi- 36145: tarvetta vähentävät vielä jatkuvasti teollisuu- tyksen vaatimuksia vastaavasti. 36146: den teknillistyminen, automatisointi ja käyn- V aitiovallan olisi ryhdyttävä kiireesti toi- 36147: nissä oleva rationalisointi. Työttömyyttä ei menpiteisiin työtilaisuuksien järjestämiseksi 36148: ole ilmennyt vain teollisuuden piirissä työs- työttöminä oleville naisille. Tällöin olisi kiin- 36149: kentelevien naisten keskuudessa, vaan myös nitettävä huomiota myös erilaisten, pitempi- 36150: kaupan, liikenteen ja toimistojen työntekijöi- aikaistenkin, ammattikoulutusta vastaavien 36151: den keskuudessa. Toimistojen työn teknillis- kurssien järjestämiseen. Samoin työttömyys- 36152: täminen tulee vastaisuudessa yhä enemmän työkohteita hyväksyttä:essä ja työttömyys- 36153: vapauttamaan työvoimaa näiltä aloilta. Toi- määrärahoja jaettaessa olisi otettava huo- 36154: saalta on toistaiseksi vielä ilmennyt eräitä mioon ne esitykset, joita ikunnat tekevät 36155: aloja, joilla esiintyy vähäistä työvoiman puu- naistyöttömien sijoittamiseksi. 36156: tetta. Niinpä sairaanhoidon ja terveyden- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 36157: hoidon piirissä, ainakin eräin paikoin maata, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36158: on ilmennyt työvoiman tarvetta ja ilmeisesti 36159: näiden alojen edelleen kehittäminen tulee että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36160: tarvitsemaan lisää työvoimaa. Vaikka näille toimenpiteisiin työtilaisuuksien järjes- 36161: aloille ei voitaisikaan sijoittaa työttömiä nai- tämiseksi työttöminä olem'lle naisille 36162: sia, olisi nuorten kouluttaminen ennen pitkää ottaen tällöin huomioon myös erilais- 36163: omiaan helpottamaan yleistäkin työllisyys- ten pitempiaikaistenkin ammattikoulu- 36164: tilannetta naisten osalta. Naisten ammatti- tusta vastaavien kurssien järjestämi- 36165: koulutus jo nyt työssä olevan, varsinkin nuo- sen. 36166: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 36167: 36168: Tyyne Tuominen. Siiri Lehmonen. Kaino Haapanen. 36169: Hertta Kuusinen. Toivo Kujala. Rainer Virtanen. 36170: Inkeri Virtanen. Judit Nederström-Lunden. 36171: 840 36172: 36173: X,6G. - Toiv.a.l. N: o 314. 36174: 36175: 36176: 36177: Kuja.la. ym..: Satamatöiden vakinaistamisesta. 36178: 36179: 36180: Ed usikunn alle. 36181: 36182: Työlainsäädännössämme on edelleenkin daan myös kunnaHistaa, jolloin työläiset tuli- 36183: vakavia puutteita. Niinpä sellainen suuri sivat kunnaru. työläisiksi ja voisivat tehdä 36184: työntekijöiden ryhmä kuin satamatyöläiset on kunnan muita töitä silloin, kun työtä sata- 36185: vielä vailla lain suomaa turvaa. Heitä ei massa ei ole. Se olisi kuntienkin edun kan- 36186: kiinnitetä työhönsä kuukaudeksi, viikoksi tai nalta välttämätöntä, sillä nythän kunnat 36187: edes tunniksi, vaan heidän työsuhteensa kes- tavallisesti joutuvat järjestämään satamatyö- 36188: tää vain siihen saakka, kunnes laiva on las- läisille työttömyys- ym. töitä satamien talvi- 36189: tattu tai purettu. Sen jälkeen heillä ei ole sin sulkeutuessa. Jos satamatyöt olisi .kun- 36190: tietoa, koska he seuraavan kerran saavat nallistettu, saisi kunta niistä tuloja, jotka 36191: työtä. nyt menevät yksityisille satamayhtiöille. Kau- 36192: Työn saanti satamissa muodostuu niin pungit omistavat satamat ja kustantavat nii- 36193: ollen varsin epäsäännölliselffii ja suuri osa den korjaukset, mutta satama- ja tuulaaki- 36194: satamatyöläisistä on tavan takaa osatyöttö- maksut ovat niin alhaiset, etteivät täytä kun- 36195: mänä. Vuonna 1957 suoritettiin Kotkan sata- nille satamista aiheutuvia kustannuksia. Yh- 36196: massa tutkimuksia satamatyöläisten työttö- tiöt liikennöivät satamissa ja käyttävät sata- 36197: myyspäivien lukumäärästä. Tämä tutkimus matyöläisten työvoimaa tarvitessaan, mutta 36198: osoitti, että 1 020 satamatyöläisellä, mikä siirtävät näiden työläisten työn järjestämisen 36199: määrä tutkimuksia suoritettaessa työskenteli kuntien harteille silloin kun eivät tarvitse 36200: satamassa, oli yhteensä 5 492 työtöntä päivää satamatyöläisten työvoimaa. 36201: 'kuukaudessa eli keskimäärin 5.4 päivää työ- Satamatyöläiset joutuvat olemaan pitkän 36202: läistä kohden. Tilasto on kerätty sulan veden tovin kokonaan vailla työtä satamien talveksi 36203: aikana, joten se ei anna täysin oikeata kuvaa, sulkeuduttua ja odotellessaan kaupunkien 36204: sillä talvisin liikenne hiljenee ja ,ro'kulipäi- taholta heille järjestettyjä töitä. Tämä tekee 36205: vien" luku kasvaa. Haminan, Porin ym. sata- heidän toimeentulonsa entistäänkin epävar- 36206: missa työttömyyspäivien lukumäärän arvel- memmaksi. Työnantajien velvollisuus on jär- 36207: laan olevan vieläkin suurempi. jestää tarvitsemilleen työläisille turvallinen 36208: Näin epäsäännöllinen työnsaanti ja työttö- toimeentulo. Jos satamissa laivausta harjoit- 36209: myyspäivien suuri määrä tekevät satamatyö- tavat yhtiöt eivät siihen kykene tai eivät 36210: läisten toimeentulon sangen turvattomaksi. halua sitä tehdä, on satamatyöt siirrettävä 36211: Ansiot jäävät alhaisiksi ja sekin, mikä ansai- kuntien suoritettavi.ksi. 36212: taan, tulee epäsäännöllisesti. Kun satamatyö- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus- 36213: läisten ammatti on valtakunnalle erittäin tär- kunnan hyväl:ffiyttävaksi toivomuksen, 36214: keä, niin on välttämätöntä huolehtia myös 36215: heidän työusaantinsa turvaamisesta. Se voi että hallitus ryhtyisi pikaisesti lain- 36216: tapahtua useallakin tavalla. Voitaisiin säätää säädännöllisiin toimenpiteisiin satama- 36217: laki, jolla työnantajat velvoitettaisiin maksa- töiden vakinaistamiseksi. 36218: maan palkka odotusajalta. Satamatyöt voi- 36219: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 36220: 36221: Toivo Kuja.la. Eino Roine. Meeri Ka.lavainen. 36222: Inkeri Virtanen. Paavo Aitio. N. Nurminen. 36223: Eino Tainio. Irma Rosnell. Toivo Asvik. 36224: Tauno Kelovesi. Pentti Liedes. Antto Prunnila. 36225: 841 36226: 36227: X,67. - Toiv.al. N: o 315. 36228: 36229: 36230: 36231: 36232: Mustonen ym.: Kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen 36233: saannin ikärajan alentamisesta eräillä työaloilla työsken- 36234: televien osalta. 36235: 36236: 36237: E d u s k u n n a ll e. 36238: 36239: Vanhuuseläkkeen saantiin oikeuttava ikä- toimen haltijoilla on täyden eläkkeen saanti- 36240: raja kansaneläkelaissa on 65 vuotta. Halua- mahdollisuus jo 52-54 ikävuotta täytet- 36241: matta tässä yhteydessä ottaa kantaa siihen, tyään. Kansaneläkelaissakin tämä tosiasia 36242: onko tätä ikärajaa pidettävä yleisesti liian olisi todellisen tilanteen vaatimalla tavalla 36243: korkeana vai ei, tosiasiana on todettava, että otettava huomioon ja määriteltävä vanhuus- 36244: kaikissa ammateissa ja kaikilla työaloilla eläkkeen saantiin oikeuttava ikäraja eri am- 36245: työskentelevien vanheneminen ja eläkkeelle mattien ja työalojen vaatimuksia vastaa- 36246: jäämisen pakottava tarve ei tapahdu samoilla vaksi. 36247: ikävuosilla. Ainakin eräillä työaloilla ja am- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 36248: mateissa työskenteleville 65 vuoden ikäraja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36249: on ehdottomasti liian korkea. Niin esimer- 36250: kiksi kaivoksissa maanalaisessa työssä, sa- että hallitus kiireellisesti tutkitut- 36251: moin kuin useimmissa teollisuuksissa. Eräissä taisi, millä työaloilla ja missä amma- 36252: yhteyksissä tämä on lainsäädännössäkin tun- teissa työskentelev~"lle kansaneläkelain 36253: nustettu. Niinpä merenkulkijain eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen saannin 36254: mukaan miehistöön kuuluvalla on mahdolli- ikärajan tulisi olla 65 vuotta alempi, 36255: suus täyden eläkkeen saantiin jo 55-vuotiaana ja ryhtyisi näiden tutkimusten anta- 36256: ja päällystöön kuuluvalla 60-vuotiaana. Niin- mien tulosten tarpeellisiksi osoittamiin 36257: ikään eräillä valtion palveluksessa olevilla toimenpiteisiin. 36258: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 36259: 36260: J. Mustonen. Aarne Pulkkinen. Antto Prunnila. 36261: Kaino Haapanen. Veikko Rytkönen. Paavo Aitio. 36262: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine. 36263: Judit Nederström-Lunden. 36264: 36265: 36266: 36267: 36268: 106 E 687/58 36269: 842 36270: 36271: X,68. - Toiv.al. N: o 316. 36272: 36273: 36274: 36275: 36276: Siiskonen ym.: Kansaneläkelain 30 §: n muuttamisesta. 36277: 36278: 36279: Eduskunnalle. 36280: 36281: Voimassaolevan kansaneläkelain 30 §: ssä Myöskin ne vanhukset, jotka saavat huolto- 36282: on määritelty ne tulot, eläkkeet ym., joita ei eläkettä menetettyään sodassa yhden tai 36283: huomioida kansaneläkkeen tukiosaa lasket- useamman pojan, ovat tyytymättömiä siihen, 36284: taessa tai, mikäli ne huomioidaan, vähenne- että heidän saamastaan huoltoeläkkeestä ei 36285: tään niistä ns. etuoikeutettu tulo, joka nykyi- lainkaan huomioida ns. etuoikeutettua osaa. 36286: sin on 66 000 markkaa. Varsinkin siinä vaiheessa kun ns. syytinki- 36287: Sotainvalidin saama elinkorko ja sodassa eläke lainmuutoksen kautta lisättiin näihin 36288: kaatuneen pojan vanhempien huoltoeläke ei- etuoikeutettuihin tuloihin, tunsivat huoltoelä- 36289: vät kuitenkaan kuulu näihin ryhmiin, joten kettä saavat vanhukset joutuneensa huonom- 36290: ne luetaan kokonaisuudessaan vakuutetun ja paan asemaan. Hehän olivat menettäneet 36291: hänen puolisonsa yhteiseksi tuloksi ja näin- poikansa, vanhuutensa turvan ja siitä kor- 36292: ollen joko estävät tukiosan saamisen tai vä- vauksena saivat huoltoeläkettä, mutta sitä ei 36293: hentävät sitä. samaisteta eläkkeeseen, jonka maatilanomis- 36294: Se, ettei elinkorkoa ole huomioitu lainkaan tajat saavat vielä elossa olevilta lapsiltaan 36295: etuoikeutettuna tulona, on herättänyt erit- annettuaan näille omistusoikeuden tilaansa. 36296: täin suurta tyytymättömyyttä sotainvalidien Edelläolevan johdosta esitämme kunnioit- 36297: keskuudessa ja sitä ei suinkaan ole vähentä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 36298: nyt se, että näihin etuoikeutettuihin tuloihin sen, 36299: on liitetty mm. jääkärieläke, joka huomioi- 36300: daan tulona vain 66 000 mk: n ylimenevältä että hallitus antaisi kiireellisesti 36301: osalta. Sotainvalidit, jotka ovat suorittaneet Eduskunnalle esityksen sellaisista li- 36302: velvollisuutensa puolustaessaan maan itsenäi- säyksistä kansaneläkelain 30 §:ään, 36303: syyttä ja silloin menettäneet terveytensä saa- että sotainvalidin saamaa elinkorkoa 36304: den elinikäisen vamman, josta he sitten saa- ei huomioitaisi tulona kansaneläkkeen 36305: vat vamman laatua vastaavan elinkoron, tnkiosaa laskettaessa, ja että sodassa 36306: odottavat, että tämä elinkorko asetettaisiin kaatuneiden vanhemmille maksetta- 36307: vähintään samaan luokkaan kuin muutkin vasta huoltoeläkkeestä huomioitaisiin 36308: eläkkeet, ellei sitä voida jättää kokonaan tu- vakuutetun ja hänen puolisonsa tu- 36309: lona huomioimatta kansaneläkkeen tukiosaa lona vain se osa, joka ylittää 66 000 36310: määrättäessä. markkaa. 36311: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 36312: 36313: Aili Siiskonen. Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. 36314: A. Härkönen. Mikko Hult. 36315: 843 36316: 36317: X,69. - Toiv.al. N:o 317. 36318: 36319: 36320: 36321: 36322: Borg-Sundman ym.: Lapsilisäjärjestelmän parantamisesta. 36323: 36324: 36325: Eduskunnalle. 36326: 36327: Julkisuuteen saatetun sosiaaliministeriön mästä muodO'atunut rasitus valtiotaloudelle 36328: suorittaman tutkimuksen mukaan oli viime sekä tuotantokustannuksia ja veroja kohot- 36329: vuoden viimeisellä neljänneksellä lapsilisään tava tekijä työnantajien, erityisesti pien- 36330: oikeutettuja lapsia 1 400 300 eli 32.3 % maan työnantajien lapsilisämaksun muodossa. 36331: väestöstä. Lapsilisiä maksettiin kaikkiaan Lapsilisiä tarvitaan perhekustannusten 36332: 20 226.9 milj. mk. Lapsilisää saaneista oli oikeudenmukaiseksi tasaamisek•ai, mutta on 36333: 69.9% sellaisia, joilla oli 1 tai 2 alle 16 vuo- ilmeistä, ettei nyt voimassa oleva lapsilisä- 36334: tiasta lasta. Lapsilisää saaneista perheistä oli järjestelmä toteuta terveen sosiaalipolitiikan 36335: vain 6.9% sellaisia, joilla oli 5 tai sitä edellyttämää oikeudenmukaisuutta. 36336: useampia lapsia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36337: Lapsilisälakia aikanaan säädettäessä pyrit- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 36338: tiin perhekustannusten tasaamiseen ja tuke- muksen, 36339: maan taloudellisesti niitä koteja, jotka vas- 36340: taavat kansan jälkikasvun kasvattamisesta. että hallitus suorittaisi tutkimuksen 36341: Kuitenkin on arvostelu voimassaolevan lapsi- lapsilisäjärjestelmässä ilmenneistä epä- 36342: lisäjärjestelmän heikkouksia kohtaan voimak- kohdista ja mahdollisuuksista järjes- 36343: kaasti laajentunut. Kun lapsilisät kuuluvat telmän parantamiseksi siten, että so- 36344: yleisluontoisiin sosiaalisiin avustuksiin, mer- siaalinen oikeudenmukaisuus parem- 36345: kitsee se, että niitä jaetaan kaikille perheille min toteutuu niin, että yhteiskunnan 36346: varallisuusasemaan katsomatta. Tämän seu- taloudellinen tuki suuntautuu suur- 36347: rauksena on, että perheet, jotka todella ovat perheis{lle ja muissa tapauksissa vain 36348: tämänlaatuisen sosiaalisen tuen tarpeessa, sellaisille, jotka todella ovat sen tar- 36349: saavat sitä riittämättömästi, kun sitä vastoin peessa, sekä antaisi Eduskunnalle 36350: sitä maksetaan tarpeettomasti monille varak- tämän tutkimuksen tulosten mukaisen 36351: kaille perheille. Näin on lapsilisäjärjestel- esityksen. 36352: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 36353: 36354: Margit Borg-Sundman. Aune Innala. N. Kosola. 36355: 844 36356: 36357: X,70.- Hemst.mot. N:o 318. 36358: 36359: 36360: 36361: 36362: Ehrnrooth: Angående upphävande av lagen om barnbidrag 36363: och dess ersättande med ett utbyggt familjebidragssystem. 36364: 36365: 36366: T i ll R i k s d a g e n. 36367: 36368: För tio år sedan sti:ftade riksdagen en dåliga finanser och en exceptionellt tung 36369: lag om barnbidrag, enligt vilken barnbidrag skattebörda, vidmakthållit ett system, som 36370: utbetalas av statsmedel för varje i Finland kunde rättfärdigas i:fall landets ekonomi hade 36371: bosatt barn under 16 år. Ett liknande barn- råd därmed. 36372: bidragssystem gäller endast i Sverige. Un- 1 nuvarande förhållanden borde barnbi- 36373: der en tid, då statens finanser är hårt an- dragslagen upphävas och ersättas med en 36374: strängda, har det väckt berättigat missnöje, bättre utbyggd familjebidragslagsti:ftning än 36375: att allmänna medel i synnerligen stor omfatt- den nuvarande, enligt viiken endast familjer, 36376: ning användes för ändamål, som är sekun- som har att försörja minst fyra i Finland 36377: dära i förhållande till sådana sociala upp- bosatta barn, vilka är finska medborgare 36378: gifter som bättre folkpensionsskydd åt de och icke fyllt 16 år, erhåller familjebidrag. 36379: gamla, billigare sjukvård m. m. Familjebidrag borde kunna tilldelas familjer 36380: De allmänna barnbidragen, vilka utgår med ett eller flera barn i:fall deras ekono- 36381: med 14 400 mark i året, uppgick senaste år miska förhållanden påkallade det. De borde 36382: till c. 20.2 miljarder mark. Enligt en av utgå med beaktande av barnens antal, fa- 36383: socialministeriet gjord undersökning utgjorde miljens ekonomi och övriga sociala grunder. 36384: de till barnbidrag berättigades antal sagda Den väsentliga skillnaden, viiken är nödvän- 36385: år 1400 330. Av de 642 743 familjer, som dig på grund av det rådande statsfinansiella 36386: blev delaktiga av barnbidragen, hade 261 726 läget, jämfört med nuvarande barnbidragslag 36387: eller 40.7% endast ett barn och 185 634 vore, att bidraget blev behovsprövat. 36388: eller 28.9% två barn under 16 år. 1 det Hänvisande till det ovan anförda föreslår 36389: närmaste 70% av barnbidragsfamiljerna jag vördsamt, att riksdagen ville besluta 36390: hade således icke flera än två barn under hemställa, 36391: 16 år. 36392: En betydande del av landets befolkning att regeringen skyndsamt måtte vid- 36393: är såsom av opinionsundersökningar fram- taga åtgärder för upphävande av la- 36394: gått missnöjd med ett system, som innebär, gen om barnbidrag och avlåtande av 36395: att barnbidrag ges oberoende av om mottaga- proposition om ett på behovsprövning 36396: ren är i behov av detsamma eller icke. 1cke grundat, i förhållande till det nuva- 36397: minst har missnöjet med barnbidragslagstift- rande utbyggt familjebidragssystent. 36398: ningen härlett sig av att man, trots statens 36399: Helsingfors den 8 augusti 1958. 36400: 36401: Georg C. Ehrnrooth. 36402: 845 36403: 36404: X,70. - Toiv.al. N:o 318. 36405: Suomennos. 36406: 36407: 36408: 36409: 36410: Ehrnrooth: Lapsilisälain kumoamisesta ja sen korvaamisesta 36411: laajennetulla perheavustusjärjestelmällä. 36412: 36413: 36414: E d u s k u n n a II e. 36415: 36416: Kymmenen vuotta sitten eduskunta sääti nut siitä, että valtion huonoista raha-asioista 36417: ·Iapsilisälain, jonka mukaan valtion varoista ja poikkeuksellisen raskaasta verotaakasta 36418: maksetaan lapsilisää jokaisesta Suomessa asu- huolimatta on ylläpidetty järjestelmää, jota 36419: vasta 16 vuotta nuoremmasta lapsesta. Vas- voitaisiin puolustaa siinä tapauksessa, että 36420: taava lapsilisäjärjestelmä on ainoastaan maan taloudella olisi siihen varaa. 36421: Ruotsissa. Aikana, jolloin valtion raha-asiat Nykyoloissa lapsilisälaki olisi kumottava 36422: ovat ankaran rasituksen alaisena, on yleisten ja korvattava nykyistä paremmalla laajenne- 36423: varojen käyttäminen erittäin suuressa laa- tulla perhe-eläkelainsäädännöllä, jonka mu- 36424: juudessa tarkoituksiin, jotka ovat toisarvoi- kaan ainoastaan perheet, joiden huolletta- 36425: sia verrattuna sellaisiin sosiaalisiin tehtäviin vana on vähintään neljä Suomessa asuvaa 36426: kuin vanhusten kansaneläkesuojan paranta- lasta, jotka ovat Suomen kansalaisia ja 16 36427: minen, halvempi sairaanhoito jne., herättä- vuotta nuorempia, saavat perheavustusta. 36428: nyt oikeutettua tyytymättömyyttä. Perheavustusta pitäisi voida antaa yksi- tai 36429: Yleiset lapsiavustukset, jotka ovat 14 400 useampilapsisille perheille, mikäli heidän ta- 36430: markkaa vuodessa, nousivat viime vuonna loudelliset olonsa sitä vaatisivat. Avustuk- 36431: noin 20.2 miljardiin markkam1. Sosiaalimi- set olisi annettava ottamalla huomioon lasten 36432: nisteriön suorittaman tutkimuksen mukaan lukumäärä, perheen talous ja muut sosiaali- 36433: oli lapsilisään oikeutettujen luku sanottuna set syyt. Nykyiseen lapsilisälakiin verrat- 36434: vuonna 1400 330. Niistä 642 743 perheestä, tuna olisi oleellisena valtion nykyisen rahal- 36435: jotka pääsivät osallisiksi lapsilisästä, oli lisen aseman takia välttämättömänä erona se, 36436: 261 726:lla eli 40.7% :Ua ainoastaan yksi ja että avustuksen tarve tulisi tutkituksi. 36437: 185 634:llä eli 28.9 %:lla kaksi alle 16 vuo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 36438: den ikäistä lasta. Lähes 70 % : lla lapsilisä- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 36439: perheistä ei siis ollut useampaa kuin kaksi muksen, 36440: 16 vuotta nuorempaa lasta. 36441: Huomattava osa maan väestöstä on, kuten että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36442: mielipidetutkimukset ovat osoittaneet, tyyty- toimenpiteisiin lapsilisälain kumoami- 36443: mätön järjestelmään, joka merkitsee lapsi- seksi ja esityksen antamiseksi avustuk- 36444: 'l.isän antamista siitä riippumatta, onko sen sen tarpeellisuuden tutkimiseen perus- 36445: saaja sen tarpeessa vai ei. Tyytymättömyys tuvasta, nykyistä laajemmasta perhe- 36446: lapsilisälainsäädäntöön ei ole vähiten johtu- avustusjärjestelmästä. 36447: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 36448: 36449: Georg 0. Ehrnrooth. 36450: 846 36451: 36452: X,71. - Toiv.al. N:o 319. 36453: 36454: 36455: 36456: 36457: Lukkarinen ym.: Perhelisälain täytäntöönpanossa iilmennei- 36458: den epäkohtien poistamisesta. 36459: 36460: 36461: Eduskunnalle. 36462: 36463: Perhelisälaki on tuonut vähävaraisille per- Taudin laadun toteaminen, varsinkin pe- 36464: heille apua taloudellisissa vaikeuksissa ja on rinnöllisyyteen nähden, tuottaa vaikeuksia 36465: siten osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. käytännössä. Usein ovat mielitautilääkärit 36466: Lain tulkinta ei kuitenkaan mielestämme ole olleet sitä mieltä, että on ollut mahdotonta 36467: tuonut oikeudenmukaista ratkaisua eräiden antaa lausuntoa taudin perinnöllisyydestä, 36468: ryhmien kohdalla, jotka tulkinnan vuoksi koska taudin puhkeamiseen vaikuttavat mo- 36469: ovat jääneet lain ulkopuolelle, vaikka perhe- net tekijät. Muutenkin on tätä perhelisälain 36470: lisän suoman tuen kipeästi tarvitsisivatkin. tulkintaa pidettävä 1kohtuuttomana. Näin ah- 36471: Sosiaaliministeriön antamissa ohjeissa sa- taaseen lain tulkintaan pitäisi mielestämme 36472: notaan mm., ettei ole tarkoituksenmukaista, saada muutos ja samalla kiinnittää huomiota 36473: että perhelisälain puitteissa avustetaan sellai- muihinkin laissa ilmenneisiin epäkohtiin. 36474: sia perheitä, joissa joku perheenjäsenistä sai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 36475: rastaa periytyvää mielisairautta, kaatuma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36476: tautia tai henkistä vajavuutta. Ohjeiden mu- muksen, 36477: kaan ja niiden perusteella on perhelisä 36478: evätty sellaiselta perheeltä, jonka jäsenen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36479: sairastama mielitauti todetaan perinnölli- perhelisälain täytäntöönpanossa ilmen- 36480: seksi. neiden epäkohtien poistamiseksi. 36481: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 36482: 36483: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. A. Simonen. 36484: Aili Siiskonen. Olli J. Uoti. Mikko Hult. 36485: Urho Kulovaara. Arvo Sävelä, A. Härkönen. 36486: Martta Salmela-Järvinen. 36487: 847 36488: 36489: X,72. - Toiv.al. N:o 320. 36490: 36491: 36492: 36493: 36494: Lindblom ym.: Invaliidihuoltolain täytäntöönpanossa ilmen- 36495: neiden epäkohtien poistamisesta. 36496: 36497: 36498: Eduskunnalle. 36499: 36500: Joulukuun 30 päivänä 1946 annetussa in- tuvaa opetusta kykene sitä käyttämään, eikä 36501: valiidihuoltolaissa on lakia täytäntöönpan- siitä ole hänelle tarkoitettua hyötyä. Edel- 36502: taessa ilmennyt eräitä korjausta kaipaavia leen voidaan todeta, että apuvälineiden ku- 36503: epäkohtia, joihin allekirjoittaneet täten kun- luminen riippuu suuresti niiden hoitamisesta 36504: nioittaen pyytävät saada kiinnittää eduskun- ja että invaliideille pitäisi aivan välttämättö- 36505: nan huomiota. mästi voida antaa opastusta myös apuväli- 36506: Invaliidihuoltolain 2 luvun 6 §: n 1 koh- neensä hoidossa. 36507: dassa lausutaan, että invaliidien vammojen Invaliidihuoltolain 3 luvun 14 § :n perus- 36508: korjaamiseen lääkintähuoltona kuuluu sairaa- teella suoritetaan invaliidien opetuksesta sekä 36509: lahoito tarpeellisine jälkihoitoineen. Invalii- opintokirjojen ja muiden opetuksessa tarvit- 36510: dien keskuudessa on kuitenkin paljon sellai- tavien välineiden hankkimisesta aiheutuvat 36511: sia henkilöitä, esim. lapsihalvaustapauksia, menot sekä varattomien ja vähävaraisten in- 36512: jotka saavat ja tarvitsevat ainoastaan akuut- valiidien asunnosta, ravinnosta, tarpeellisesta 36513: tisairaalahoidon kulkutautisairaalassa, eivät työvaatetuksesta ja välttämättömistä henkilö- 36514: mitään varsinaista ns. ortopediahoitoa, mutta kohtaisista tarpeista aiheutuvat menot val- 36515: sen sijaan aivan välttämättömästi kuntoutta- tion varoista. Invaliidihuoltolain tämän py- 36516: mis- eli jälkihoitoa liikunta- ja työkykynsä kälän täytäntöönpanossa on kuitenkin inva- 36517: palauttamiseksi. Nämä henkilöt eivät kuiten- liidien luokittelussa heidän varallisuutensa 36518: kaan voi nykyisin sanottua kuntouttamishoi- perusteella noudatettu liian ankaraa harkin- 36519: toa saada ilman sitä edeltävää, ja kuten taa, sillä monissa tapauksissa on jätetty koh- 36520: edellä todettiin, heille tarpeetonta ortopedia- tuuttoman suuri osa koulutuskustannuksista 36521: sairaalahoitoa. Syy tällaisen määräyksen si- oppilaan itsensä tai hänen lähimpien omais- 36522: sältymiseen invaliidihuoltolakiin johtuu siitä, tensa suoritettavaksi, mistä on aiheutunut 36523: että lakia säädettäessä maassamme ei ollut koulutuksen keskeyttäminen, kun kustannuk- 36524: mitään tarkoitukseen soveltuvia kuntoutta- set ovat muodostuneet ylivoimaisiksi invalii- 36525: mislaitoksia, jollaisia kuitenkin nyttemmin on deille ja heidän vanhemmilleen. 36526: perustettu ja saatu toimintaan mm. Suomen Edellä olevan nerusteella olisi mielestämme 36527: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto hallituksen valnristettava invaliidihuoltolain 36528: ry: n toimesta. muutosesitys, jolla lain 2 luvun 6 § :n 1 36529: Invaliidihuoltolain 2 luvun 6 §: n 2 koh- kohta jaettaisiin siten, että invaliidien lää- 36530: dassa lausutaan, että invaliidien lääkintä- kintähuoltoon kuuluisi 36531: huoltoon kuuluu tarpeellisten tekojäsenten, a) sairaalahoito ja 36532: tukisidosten, invaliidipyörien ja muiden sel- b) kuntouttamishoito, 36533: laisten apuneuvojen antaminen invaliidille sekä lain saman pykälän 2 kohtaan lisättäi- 36534: omaksi tai käytettäväksi sekä niiden korjaa- siin määrys, että invaliideille annetaan apu- 36535: minen ja uusiminen. Käytännössä on lmi- välineiden lisäksi niiden käytön harjoittelu 36536: tenkin osoittautunut, että kun invaliidi saa ja hoidon opetus, sekä lisäksi ryhdyttävä 36537: ensimmäisen kerran tarvitsemansa apuväli- toimenpiteisiin lievemmän harkinnan ottami- 36538: neen, hän ei ilman ohjauksen alaisena tapah- seksi käytäntöön invaliidien koulutuskustan- 36539: 848 X,72. - Invaliidihuoltolain epäkohdat. 36540: 36541: 36542: nusten jättämisessä varallisuuden perusteella että hallitus kiireellisesti valmistaisi 36543: ao. invaliidin tai hänen omaistensa suoritet- ja antaisi Eduskunnalle esityksen sel- 36544: tavaksi. laisista muutoksista invaliidihuolto- 36545: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, eh- lakiin, että sanotun lain täytäntöön- 36546: dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- panossa ilmenneet epäkohdat tulisivat 36547: täväksi toivomuksen, poistetuiksi. 36548: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 36549: 36550: 0. Lindblom. Väinö Leskinen. Vilho Väyrynen. 36551: K. Alanko. Veikko Helle. Edvard Pesonen. 36552: Rafael Paasio. Sulo Hostila. Viljo Virtanen. 36553: Varma K. Turunen. 36554: 849 36555: 36556: X, 73. - Toiv.al. lf: o 321. 36557: 36558: 36559: 36560: 36561: Vennamo: Sotainvaliidien eläkkeiden korottamisesta. 36562: 36563: 36564: E d u s k u n n a 11 e. 36565: 36566: Sotilasvammalain mukaiset eläkkeet, joita että eläkkeiden suuruus muutenkaan olisi oi- 36567: ei vuoden 1956 jälkeen ole nostettu ennen- keudenmukainen, vaan ne vaikuttavat ylei- 36568: kuin viime kesäkuussa annetulla lailla 2 % sestikin liian pieniltä. Ainakin olisi asiassa 36569: prosenttia, ovat suhteellisen alhaiset. Tämän syytä suorittaa perusteellinen tutkimus. 36570: vuoksi nyt tapahtunut nousu eläkkeiden mää- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 36571: rässä ei läheskään vastaa kustannustason nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36572: nousua. Kysymyksen ollessa sotainvaliideille, muksen, 36573: jotka ovat terveytensä uhranneet maamme 36574: itsenäisyyttä puolustaessaan, maksettavista että hallitus ryhtyisi kiireel'Usiin toi- 36575: eläkkeistä ei ole oikein rinnastaa niitä mui- menpiteisiin sotainvaliidien eläkkeiden 36576: hin ja yleensä paljon suurempiin eläkkeisiin. korottamiseksi vuoden 1956 jälkeen ta- 36577: Sotainvaliidien eläkkeiden osalta olisi koro- pahtunutta kustannustason nousua 36578: tuksen pitänyt vastata kustannustason nou- vastaavaksi sekä eläkkeiden suuruuden 36579: sua. En myöskään ole vakuuttunut siitä, tarkistamiseksi yleensäkin. 36580: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 36581: 36582: Veikko Vennamo; 36583: 36584: 36585: 36586: 36587: 107 E 687/58 36588: 850 36589: 36590: X,74. - Toiv.al. N:o 322. 36591: 36592: InnaJa. ym.: Kaatuneen vanhempien oikeutta sotilasvamma- 36593: lain mukaiseen huoltoeläkkeeseen koskevien rajoitusten 36594: poistamisesta~ 36595: 36596: Eduskunnalle. 36597: Sotiemme jälkeisen runsaan kymmenvuotis- kutuksesta ja sairauden ja vanhuuden muas- 36598: kauden aikana kansamme on tunnustusta an- saan tuomien ylimääräisten kulujen johdosta. 36599: sainneella tavalla pystynyt korjaamaan nii- Työkyvyttömyyden ja varattomuuden osoit- 36600: den aiheuttamia taloudellisia vaurioita. Tun- taminen pätevästi ja tasapuolisesti huolto- 36601: nettua on, että se sen ohella on maksanut eläkkeen saantia varten on useissa tapauk- 36602: sotavelkansa ja selviytynyt pääasiallisesti sissa vaikeata ja epävarmaa, koska se on rat- 36603: myös muista korvaussuorituksista. Jatkuvasti kaisevan viranomaisen harkinnasta riippuva. 36604: suoritettavista korvauksista ovat merkittä- Nekään, jotka vielä tällä hetkellä pystyvät 36605: vimpiä sotavammaisille ja kaatuneitten omai- itse hankkimaan toimeentulonsa, eivät voi 36606: sille maksettavat korvaukset. Niitä onkin tuntea itseään turvatuiksi nykyisten sotilas- 36607: pidettävä ennen kaikkea kunniaveikana isän- vammalain säännösten voimassa ollessa. 36608: maan puolesta raskaimmat uhrinsa anta- Oikeudenmukaista ja kohtuullista sen 36609: neille. Näihin kuuluvat mm. kaatuneitten vuoksi olisi, että sotilasvammalakia muutet- 36610: vanhemmat. taisiin niin, että kaatuneitten ja kadonneit- 36611: Sotilasvammalain 5 § : n mukaan omaisella, ten vanhemmille suoritettaisiin huoltoeläke 36612: jolle annetaan huoltoeläkettä, tarkoitetaan ilman sotilasvammalain 5 § : n mukaisia eh- 36613: mm. vanhempia, jos heidän työ- tai ansio- toja. Tämä olisi perusteltua jo senkin vuoksi, 36614: kykynsä ja varallisuutensa ovat niin vähäi- että heidän eläkkeensä määrä on huomatta- 36615: set, että he ovat vailla tarpeellista elatusta, vasti pienempi kuin mikä suositellaan les- 36616: eikä ole olemassa muita huolehtimaan kyke- kelle, . jolla on tai on ollut lapsia, samoin 36617: neviä elatusvelvollisia omaisia. Sen sijåan ei kuin lapsettomalle leskelle hänen täytettyään 36618: puolison eikä seitsemäntoista vuotta nuorem- 60 vuotta. 36619: pien lasten suhteen ole näitä rajoittavia Kaatuneiden vanhempia on arvioitu kulu- 36620: määräyksiä, aviomiestä lukuun ottamatta. van vuoden alussa olleen elossa 70 000- 36621: Varattomuuden ja työkyvyttömyyden aset- 80 000. Kun n. 30 000 heistä jo nykyisten 36622: taminen vanhempien eläkkeensaannin ehdoksi säännösten mukaan saa huoltoeläkettä, kas- 36623: tuntuu kohtuuttomalta verrattaessa heitä vaisi sen saajien luku n. 50 OOO:lla, jos hei- 36624: muihin eläkkeensaajiin, jotka useimmiten dän piiriään edellä mainituin tavoin laajen- 36625: nuorina ja työkykyisinä muutenkin pystyisi- nettaisiin. Huomattava kuitenkin on, että 36626: vät heitä paremmin toimeentulonsa hankki- näiden huoltoeläkkeen saajien joukko luon- 36627: maan. Sitäpaitsi on muistettava, että se van- nonlakien mukaan vähenee vuosien mittaan 36628: hempien joukko, joka viimeksi käydyissä so- melko voimakkaasti. 36629: dissa menetti lapsensa, oli joutunut kasvatta- Kaiken edellä esitetyn johdosta kunnioit- 36630: maan ja kouluttamaan nämä ilman yhteis- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 36631: kunnan tukea ja avustusta, monasti hyvinkin toivomuksen, 36632: vaatimattomina tuloillaan. Lisäksi saattoi 36633: lapsen menetys merkitä useille heistä mene- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36634: tettyä vanhuuden turvaa. sotilasvammalain muuttamiseksi siten, 36635: Näiden - riveiltään jo harvenneiden - että sen edellyttämän huoltoeläkkeen 36636: vanhempien elämäntaival on nyttemmin kal- saantiin oikeutetaan kaatuneitten van- 36637: listumassa iltaan. Heidän mahdolliset sääs- hemmat ilman sanotun lain 5 § :n 36638: tönsä ovat ennättäneet huveta inflaation vai- 1 momentin 2 kohdassa mainittuja 36639: rajoituksia. 36640: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 36641: 36642: Aune Innala. Saara Forsius. Kyllikki Pohjala. 36643: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen. 36644: 851 36645: 36646: :X,75. - Toiv.al N:o 823. 36647: 36648: 36649: 36650: 36651: .Heinonen ym.: Sotaleskiperkeitten swaus'kustannusten kor- 36652: vaamisesta. 36653: 36654: 36655: E d u s k u n n a ll e. 36656: 36657: Voimassaolevien lakien J:llukaisesti on val- rajoissa avustamaan ko. perheitä sattuneiden 36658: tiovalta pyrkinyt turvaamaan niiden kansa- sairaustapausten aikana. Saamastaan valtio- 36659: laisryhmien olosuhteita, jotka jdk:o omaisen avusta on liitto ministeriön ohjeiden mukai- 36660: kaatumisen tai muun sodasta aiheutuneen sesti ollut velvollinen varaamaan tähän tar- 36661: menetyksen vuo'ksi ovat joutuneet taloudelli- koitukseen vuosittain vähintään 2 milj. 36662: sesti vaikeaan asemaan. Tähän ryhmään 'kuu- markkaa. 36663: luu kymmeniintuhansiin nouseva sotaleskien Avuntarve on kuitenkin huomattavasti 36664: ja -orpojen joukko, joille sotilasvammalain suurempi. Esimerkin vuoksi mainittakoon, 36665: mukaoo maksetaan eläke sekä - määrätyin että vuosien 1956 ja 1957 aikana jätettiin 36666: edellytyksin, mikä on pitkäaikainen sairaus yhteisesti lähes 1 200 anomusta. Vuoden 1956 36667: - määräaikainen lisähuoltoeläke. anomuksista voitiin myöntävä vastaus antaa 36668: Tällaista lisähuoltoeläkettä ei kuitenkaan 531 anomukseen ja 1957 443 anomukseen. 36669: voida myöntää lyhytaikaisen sairauden pe- Avustussumma oli yhteensä 5 624 850 mark- 36670: rusteella, vaikka juuri tällainen sairaus usein kaa. 36671: saattaa aiheuttaa perheelliselle sotaleskelle, Kun liiton tehtävänä on huolehtia myös- 36672: perheensä ainoana huoltajana, ylivoimaisia kin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien 36673: taloudellisia vaikeuksia. 'kaatuneitten omaisista, on sairausavustusten 36674: Tämän epäkohdoo on valtioneuvosto 30. 1. myöntämiseksi vähävaraisille sotaleskille jou- 36675: 1947, 23. 12. 1947 ja 19. 6. 1952 antamillaan duttu suorittamaan ankaraa karsintaa. Ti- 36676: päätöksillä halunnut korjata ja niiden mu- lannetta tulee vaikeuttamaan nykyisestään 36677: kaisesti on vähävaraisille, perheellisille sota- vielä se, että Mannerheimliiton sotakummi- 36678: leskille annettu sairausavustuksia tarkoituk- valiokunta on lopettanut työnsä varojen lop- 36679: seen varatun määrärahan puitteissa. Vuoden puessa. Ko. liiton toiminta on ollut erittäin 36680: 1952 menoarvioesityksessä hallitus jätti osoit- suurimerkityksellistä sodasta kärsimään jou- 36681: tamatt-a ko. tarkoitukseen määrärahan, mutta tuneille perheille, koska liiton ja:kama avus- 36682: eduskunta, todettuaan, ettei hallituksen pe- tussumma on vuosittain kohonnut n. 200 36683: rustelu määrärahan poistamiseksi ollut oikea, milj. markkaan. 36684: palautti määrärahan korotettuna menoar- 36685: vioon. Tämän jälkeen on määräraha kuiten- Kun vapaaehtoisuuden pohjalla työskente- 36686: kin jatkuvasti jätetty pois menoarviosta. levien huoltojärjestöjen mahdollisuudet ta- 36687: Kun sairaustapaukset sotaleskien kohdalta loudellisen tilanteen vaikeutuessa ovat hei- 36688: vuosittain ovat melko lukuisat, on tilanne kentyneet, tulee myöSkin perheellisten sota- 36689: tästä johtuen tullut erittäin vaikeaksi. Sota- leskien asema sairaustapausten sattuessa en- 36690: leskien ja Kaatuneitten omaisten huolto r.y., tistä vaikeammaksi. 36691: jo~a toiminta kokonaisuudessaan keskittyy Edellä olevaill perusteella esitämme kun- 36692: sodasta kärsimään joutuneiden aseman hel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36693: pottamiseksi, on pyrldnyt mahdollisuuksiensa muksen, 36694: 852 X,75. - Sotaleakiperheitten sairaualtustannukaet. 36695: 36696: 36697: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti miseksi selZ~sa tapav.k&Wsa, joissa 36698: toimenpiteisiin vähävaraisten sotaleski- korvausta sotilasvammalain perusteella 36699: perheitten sairauskustannusten korvaa- ei voida suorittaa. 36700: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 36701: 36702: Vappu Heinonen. G. Henriksson. 36703: Impi Lukkarinen. Eetu Karjalainen. 36704: K.-A. Fagerholm. Anni Flinck. 36705: Aili Siiskonen. Sven Bögström. 36706: Vilho Turunen. :rohannes Wirtanen. 36707: Eeli Erkkilä. Kyllikki Pohjala. 36708: A. Simonen. Lyyli Aalto. 36709: H. Törmä. Sylvi Siltanen. 36710: Eino Raunio. Irma Torvi. 36711: Va.lto Käkelä. Anna-Liisa. Tiekso. 36712: Veikko Xokkola. Georg Backlund. 36713: Arvi Turkka. Eino Uusitalo. 36714: Matti Kekkonen. 36715: 868 36716: 36717: X,76. - Toiv.al. N:o 324. 36718: 36719: 36720: 36721: 36722: Stenberg ym.: V arattomien siviiliarpojen elatuksen turvaa- 36723: misesta. 36724: 36725: 36726: E d u s k u n a 11 e. 36727: 36728: Monien sosiaalisten uudistusten keskellä, me rikkaimpia. Sen vuoksi ei sitä voida 36729: joihin sodan jälkeisinä vuosina on ryhdytty, milloinkaan korottaa niin suureksi, että se 36730: on eräs ryhmä unohdettu kokonaan. Se turvaisi niiden lasten elämän, joilta huoltaja 36731: ryhmä on huoltajansa menettäneet lapset. on kuollut. Sosiaalinen huolto taas edellyt- 36732: Sotaorvoille on tosin turvattu huoltoeläke 16 tää, että yhteiskunta turvaa niiden elämän- 36733: ikävuoteen, erikoistapauksissa 17 ikävuoteen mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- 36734: asti, mutta siViiliorvot ovat jääneet lapsipuo- sevat. Siksi olisi oikeudenmukaista, että 36735: len asemaan. Uuden kansaneläkelain tultua myös huoltoa vailla olevat lapset, varattomat 36736: käytäntöön tulivat 'muut tähän asti huoltoa siviiliorvot pääsisivät osallisiksi valtion v• 36737: vailla olevat ja sitä tarVitsevat kansalaispii- · roista maksettavasta huoltooläkkeestä, samoin 36738: rit osallisiksi lakisääteisestä huoltoeläkkeestä. siviilileskistä ne, jotka alaikäisten lasten 36739: Vain siviiliorvot jäivät yhä kaiken yhteis- vuoksi ovat sidotut kotiin eivätkä voi osallis- 36740: kunnan turvan ulkopuolelle. Valtiovallan ta- tua ansiotyöhön. .. 36741: holta ei olil ensinkään huomioitu heidän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 36742: useimmiten sangen vaikeaa taloudellista ase- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36743: maansa. Monissa tapauksissa he joutuvat 36744: elämään vain lapsilisän varassa, sillä kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36745: tain huoltoapukin evätään usein sen perus- varattomien siviiliorpojtm. sekä näiden 36746: teella, että he saavat lapsi- ja perhelisää. hoitoon sidottujen siviilileskien elatuk~ 36747: Lapsilisää maksetaan kaikille maamme lap- sen turvaamiseksi. 36748: sille, niillekin, joiden vanhemmat ovat maam- 36749: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 36750: 36751: Elli Stenberg. Irma Rosnell. Eino Tainio. 36752: Antto Prunnila. Matti EoiVUllen. Pentti Liedes. 36753: Esa Hietanen. Toivo Niiranen. Judit Nederström-Lunden. 36754: Inna Torvi. Tyyne Tuominen. 36755: 864 36756: 36757: X,77. - Toiv.al N:o 325. 36758: 36759: 36760: 36761: 36762: Heinonen ym.: Esityksen antamisesta huoltoeläkkeestä vähä- 36763: varaisille siviiliorvO'ilZe ja sivit'lileskille. 36764: 36765: 36766: Eduskunnalle. 36767: 36768: Vaikka sosiaalinen lainsäädäntömme on Maassamme lienee noin 20 000-30 000 sel- 36769: huomattavasti !kehittynyt sodanjälkeisvuosina, laista siviiliorpoa, joiden pääasiallinen huol- 36770: ovat sen ulkopuolella edelleen siviililesket ja taja on kuollut ·ja joiden toimeentulosta vas- 36771: -orvot. Tähän kysymykseen on monissa. yh- taavat useassa tapauksessa vaikeissa olosuh~ 36772: teyksissä viitattu, mutta siitä huolimatta yh- teissa elävät äidit. Vaikka sosiaalisessa lain- 36773: teiSkunnan taholta ei ole kyetty antamaan säädännö8sämme tapahtunut kehitys huomat- 36774: heille sitä riittävää turvaa, joka voidaan kat- tavasti helpottaa juuri lapsiperheitten ase- 36775: soa heille kuuluvaksi. maa, äitiysavustuksen, lapsi- ja perheiisien 36776: Kun hallitus v. 1936 antoi eduskunnalle sekä ·ammattiopintojen ·avustusten muodossa, 36777: esityksen kansanvakuutuslai•ksi, sisältyi siihen on vähävaraisilla perheillä ero. tapauksissa 36778: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden li- monia vaikeuksia, koska toimeentulo kaikesta 36779: sälksi myöskin ehdotus vakuutetun ja eläk- huolimatta jää riippuvaiseksi sosiaalilauta- 36780: keensaajan jälkeenjääneille 16 vuotta nuo- kuntien antamasta huoltoavustuksesta. Kun 36781: remmille lapsille suoritettavasta orpoeläk- huoltoavustuksen pyytäminen sosiaalilauta- 36782: ikeestä. Eduskunta, hyväksyessään pääpiir- kunnilta hädänalaisissakin tapauksissa tun- 36783: teissään hallituksen esityksen, poisti kuiten- tuu vielä nykyoloissakin olevan monelle erit- 36784: kin äänestyksen jälkeen orpoelä!k'keen silloin täin vaikeap. ja vastenmielistä, mistä johtuen 36785: säädetystä kansaneläkelaista. Tämän lain monet jättävät sen hakematta, olisi tämän 36786: ulkopuolelle jäivät vielä silloin myöSkin en- asian. hoitaminen pyrittävä toteuttamaan sel- 36787: noo VlJotta 1884 syntyneet vanhukset sekä laisia vakiintuneita muotoja käyttäen, joita 36788: osa työ"kyvyttömistä, mutta v. 1952 voimaan noudatetaan esim. lapsi- ja perhelisiä tai eri- 36789: tulleen vanhuusavustuslain ja v. 1955 voi- laisia elä!kkeitä suoritettaessa. 36790: maan tulleen työkyvyttömyyslain avulla kor- Tällaisen eläkkeen turnh 6lisi siviililes- 36791: jattiin epäkohdat näiden ryhmien kohdalta. . kellä, jonka huollettava'ksL on jäänyt alaikäi- 36792: Vuoden 1957 alusta voimaan tullut uusittu siä lapsia, vastaavanlaiset edellytykset ja 36793: kansaneläkelaki, jonka piiriin nyt kuuluvat mahdollisuudet huolehtia perheensä toimeen- 36794: vakuutettujen lisäksi myös vanhukset ja työ- tulosta kuin mitä on lakisääteisesti turvattu 36795: kyvyttömät, antaa eläkkeensaajille jo huo- sotaleSkillekin. Kun sotaorpoihin kohdistuva 36796: mattavasti paremman taloudellisen turvan, huolto jatkuvasti vähenee, olisi lakisääteisen 36797: kuin mitä aikaisemmin voimassa ollut laki huoltoeläkkeen myöntäminen vähävaraisille 36798: antoi. Saavutettuihin parannuksiin ovat siviiliorvoille ja -leskille, niissä tapauksissa, 36799: eläkkeensaajat yleensä tyytyväisiä. joissa äiti lasten hoidon takia ei voi olla 36800: ansiotyössä, oikeudenmukainen ratkaisu. 36801: Orpojen kohdalta on asia kuitenkin edel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 36802: leen hoitamatta. Poikkeuksen tekevät kuiten- nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttävä!ksi toivo- 36803: kin sotaorvot, joille sotilasvammalain nojalla muksen, 36804: on turv·attu huoltoeläke 17 ikävuoteen ja 36805: niissä tapauksissa, jolloin sotaorpo jatkaa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36806: koulunkäyntiä, 19 ikävuoteen asti. toimenpiteisiin sellaisen esityksen an- 36807: X,77. - HeiDoDeD JDL 856 36808: 36809: tamiseksi Eduskunnalle, joka edellyt- sekä sellaisilk siv•"ilileskilk, jotka lal- 36810: tää huoltoeläkkeen myöntämistä sel- tensa hoidon takia eivät voi olla var- 36811: laisille vähävaraisille siviiliorvoille, joi- sinaisessa ansiotyössä. 36812: den pääasiallinen huoltaja on kuollut, 36813: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 36814: 36815: Va.ppu Heinonen. X. :r. Ha.a.pasa.lo. 36816: Ma.rtta. Salmela.-Tårvinen. Sylvi Silta.nen. 36817: Impi Lukka.rlnen. Toivo Xuja.la.. 36818: Aili Siiskonen. Rainer Virtanen. 36819: Eino Raunio. Mikko Hult. 36820: Ensio Partanen. Arvo Ahonen. 36821: Rafa.el Pa.a.sio. Kustaa Ala.nko. 36822: Anni P'linck. Pentti Niemi. 36823: Arvo Sävelä. 36824: X,T8. - Toiv.al lf:o 816. 36825: 36826: 36827: 36828: 36829: Nederström-Lunden ym.: Aitiysavustuksen korottamisesta. 36830: 36831: 36832: Eduskunnalle. 36833: 36834: Äitiysavustuslaki hyväksyttiin v. 1941. Sen jotka sisältävät tärkeimmät niistä varusteista, 36835: jälkeen siihen on useaan otteeseen tehty joita vastasyntynyt tarvitsee ensimmäisinä 36836: muutoksia niin avustUksen saantiehtoihin ikäkuukausinaan. Näitä pakkauksia on 36837: kuin avustuksen suuruuteenkin nähden. V. myönnetty lähes 2/3 avustusten määrästä. 36838: 1945 eduskunta hyväksyi lakiin muutoksen, Kun pakkaukseen tarvittavien tekstiilien hin- 36839: jonka mukaan valtioneuvosto oikeutettiin nat ovat jatkuvasti ja varsinkin suoritetun 36840: vahvistamaan äitiysavustuksen suuruus. Täl- devalvaation johdosta nousseet, joudutaan 36841: löin hyväksyttiin niinikään, että avustus suo- vaatepakkauksia pienentämään, ellei äitiys- 36842: ritetaan asetuksella tarkemmin määrättävällä avustusta koroteta. Jotta näin ei tarvitsisi 36843: tavalla luontois- tai raha-avustuksena tai menetellä, vaan äideille voitaisiin antaa 36844: osittain kumpanakin. luontoisavustuksena samansuuruinen pakkaus 36845: Valtioneuvosto on viimeksi 26/8 1948 teke- kuin aikaisemmin, olisi äitiysavustusta koro- 36846: mällään päätöksellä hyväksynyt avustuksen tettava. Kun rahana myönnetyt avustukset 36847: suuruuden 4 500 markaksi syntynyttä lasta käytetään mm. kohonneiden sairaala- ym. 36848: kohden. Tästä ajankohdasta on kulunut maksujen suorittamiseen, olisi myös tässä 36849: kymmenisen vuotta, minkä aikana rahan arvo kohdin rahan arvon alentuminen otettava 36850: on tuntuvasti alentunut. Virallisen indeksin huomioon. 36851: mukaan äitiysavustuksen suuruuden tulisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 36852: olla n. 8 000 mk. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36853: Lähes 90 000 äitiä anoo vuosittain äitiys- 36854: avustusta. Rahana suoritettavan äitiysavus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 36855: tuksen ohella muodostaa luontoisavustus var- menpiteisiin äitiysavustuksen korotta- 36856: sin merkittävän osuuden. Sosiaaliministeriön miseksi vähintään 6 000 markkaan. 36857: toimesta on valmistettu vaatepakkauksia, 36858: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 36859: 36860: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine. Elli Stenberg. 36861: Tyyne Tuominen. Irma. Torvi. Inkeri Virtanen. 36862: Anna-Liisa. Tiekso. Siiri Lehmonen. Väinö R. Virtanen. 36863: Toivo Asvik. 36864: 857 36865: 36866: X,79. - Toiv.al. N: o 327. 36867: 36868: 36869: 36870: 36871: Flinck ym.: Esityksen antamisesta perhelomalaiksi. 36872: 36873: 36874: E d u s k u n n a 11 e. 36875: 36876: Työntekijöiden oikeus säännölliseen vuosi- Kansakoulujen kesäsiirtoloihin pääsee vain 36877: lomaan on jo yleisesti tunnustettu. Mutta pieni osa virkistyksen tarpeessa olevista lap- 36878: vuosiloman ulkopuolelle on jäänyt suuri sista, ja kouluikää nuoremmat lapset jäävät 36879: työntekijäryhmä, kotitaloudessa työtä teke- ilman maallepääsyn mahdollisuutta. Näin ol· 36880: vät perheenäidit, joiden loma on aivan sattu- Ien on sekä äidin että lapsen terveyden ja 36881: manvarainen. Maassamme lasketaan olevan virkistyksen kannalta välttämätöntä järjestää 36882: n. 700 000 kotia ja perheenäitiä, joista vain myöskin lapsille tilaisuus kesävirkistykseen. 36883: pieni osa on vapaa omakohtaisesta kodinhoi- Vuonna 1948 hallitus antoi huolto-oh- 36884: don velvollisuudesta. Sen sijaan perheen- jelmakomitean tehtäväksi tutkimuksen toimit, 36885: äitien valtaosa on tiukasti kiinni jokapäiväi- tamisen maksuttomien lomien järjestämisen 36886: sessii työssä, eikä heillii. ole mitään mahdolli- mahdollisuuksista vähävaraisten perheiden 36887: suutta omatoimiseen lomanviettoon. Näin on äideille sekä tarvittavan selvityksen hankki- 36888: asianlaita ennenkaikkea varattomien ja vähä- misen ja ehdotuksen tekemisen asian käytän- 36889: varaisten suurperheiden äitien osalta niin nölliseksi järjestämiseksi. Saamansa tehtävän 36890: kaupungeissa kuin maaseudullakin, ja kuiten- mukaisesti komitea valmisti luonnoksen per- 36891: kin he tekevät miltei rajattoman pitkiä työ- helomalaiksi, jossa on huomioitu myöskin lo- 36892: päiviä. Niissä oloissa äidin terveyden ja työ- mantarve ja -sijoitukset. Komitean mietintö 36893: kunnon säilyttäminen vaatii yhteiskunnan valmistui keväällä 1950, mutta senjälkeen 36894: nopeata ja tehokasta toimenpidettä. Vuosit- asia ei ole kehittynyt eteenpäin. Kuitenkin 36895: tainen virkistysloma on osoittautunut erin- on perheenäitien ja lasten kesävirkistyksen 36896: omaiseksi terveydenhQidolliseksi ·avuksi. järjestäminen niin suuri sosiaalinen kysy~ 36897: Perheenäitien lomatoimintaa harjoittavat mys, ettei sen hoitamista saa viivyttää. Se 36898: maassamme eri kansalaisjärjestöt. Vapaa- on myös niin tärkeä kysymys, että se vaatii 36899: ehtoinen lomatoiminta ei kuitenkaan ole riit- lainsäädäntötoimenpiteitä tullakseen tarkoi~ 36900: tävä tämän suuren yhteiskunnallisen asian tuksenmukaisesti hoidetuksi. Sen vuoksi 36901: hoitamiSeksi. Valtion talousarviossa on tosin olisi huolto-ohjelmakomitean valmistama per- 36902: v: sta 1938 alkaen ollut pieni määräraha, helomalakiesitys vihdoinkin jätettävä edus- 36903: josta on myönnetty avustuksia lomatoimintaa kunnalle. 36904: harjoittaville järjestöille. Kuitenkin ne mää- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 36905: rärahat ovat ·olleet riittämättömät ja loma- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 36906: toiminta rajoittuu liian suppeaan piiriin. muksen, 36907: Kotona työskentelevien perheenäitien kesä- 36908: virkistykseen liittyy aivan itsestään myöskin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36909: lasten kesävirkistys ja lasten sijoitus äidin toimenpiteisiin perhelomalakiesityksen 36910: loman aikana. Vaikea on äidin lähteä lo- antamiseksi Eduskunnalle. 36911: malle, ellei lasten kesävirkistystä samalla jär- 36912: jestetä. 36913: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 36914: 36915: Anni Flinck. Lyyli Aalto. 36916: Eino Raunio. Sylvi Siltanen. 36917: Kustaa Alanko. Meeri Kalavainen. 36918: Viljo Virtanen. Lempi Lehto. 36919: 108 E 687/58 36920: 858 36921: 36922: X,80. - Toiv.al. N: o 328. 36923: 36924: 36925: 36926: 36927: Lukkarinen ym.: Perhelomalakiesityksen antamisesta. 36928: 36929: 36930: Eduskunnalle. 36931: 36932: Työntekijäin oikeus säännölliseen vuosi- olevien lomakotien työtä on rajoittanut va- 36933: lomaan on jo yleisesti tunnustettu. V. 1939 rattomuuden ohella myös tilanpuute. Vain 36934: annetussa laissa asia järjestettiin toiseen osa pyrkijöistä on voitu sijoittaa ja kesävir- 36935: henkilöön työsuhteessa olevien työntekijäin kistyksen välttämättömässä tarpeessa olevien 36936: osalta. perheenäitien suuret joukot jäävät jatkuvasti 36937: Vuosiloman ulkopuolelle on kuitenkin jää- vaille lomaa. . 36938: nyt kotitaloudessa työtä tekevien perheen- Kotona työskentelevien perheenäitien kesä- 36939: äitien suuri ryhmä. Heidän lomansa on ai- virkistykseen 'liittyy aivan itsestään myös 36940: van sattumanvarainen. Maassamme laske- lasten kesävirkistys ja lasten sijoitus. Kansa- 36941: taan olevan noin 700 000 kotia ja perheen- koulun kesäsiirtoloihin · pääsee vain pieni 36942: äitiä, joista vain pieni osa on vapaa kodin- osa virkistyksen tarpeessa olevistå lapsista 36943: hoidon velvollisuuksista. Valtaosa on tiukasti ja kouluikää nuoremmat lapset jäävät ilman 36944: kiinni jokapäiväisessä työssä eikä heillä ole maallepääsyn mahdollisuutta. Näin ollen 36945: omatoimisesti mahdollisuutta järjestää lomaa olisi lasten kesävirkistysmahdollisuudet jär- 36946: itselleen, ei varsinkaan vähävaraisilla suuri- jestettävä samanaikaisesti. 36947: perheisillä äideillä, joiden työpäivä on 36948: useimmiten rajaton. Hallitus antoi eduskunnan lausuman toivo- 36949: Perheenäitien lomatoimintaa harjoittavat muksen jälkeen v. 1948 huolto-ohjelmakomi- 36950: maassamme erilaiset kansalaisjärjestöt. Sos.- tean tehtäväksi tutkimuksen toimittamisen 36951: dem. naisliiton perusjärjestöissä on vuosi- maksuttomie~ lomien järjestämiseksi vähä- 36952: sadan alusta alkaen tehty työtä kesävirkis- V?-raisille .. perhee~äideille sekä tarpeellisen 36953: tyksen hankkimiseksi työn rasittamille äi- selvityksen hankkimisen ja ehdotuksen teke- 36954: deille ja naisjärjestöillä on nykyisin toimin- misen asian käytännölliseksi · järjestämiseksi. 36955: nassa 23 lomakotia eri puolilla maata. Mui- Komitean mietintö valmistui 1950, mutta sen 36956: takin lomatoimintaa harjoittavia järjestöjä jälkeen . ei asiaa ole kehitetty eteenpäin. 36957: on perustettu parin viime vuosikymmenen Huolto-ohjelmakomitean valmistama perhe- 36958: aikana. lomalakiesitys olisi vihdoin jätettävä edus- 36959: Vapaaehtoinen lomatoiminta ei kuitenkaan kunnalle. 36960: riitä tällaisen tärkeän yhteiskunnallisen Edellä olevaan .viitaten ehdotamme edus- 36961: asian hoitamiseen. Valtion talousarviossa on kunnan päätettäväksi toivomuksen, 36962: v:sta 1938 alkaen ollut pieni määräraha, 36963: josta on myönnetty avustuksia lomatoimin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36964: taa harjoittaville järjestöille. Mutta määrä- toimenpiteisiin perhelomalakiesityksen 36965: rahat ovat olleet riittämättömiä. Toiminnassa antamiseksi Eduskunnalle. 36966: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 36967: 36968: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. A. Härkönen. 36969: Aili Siiskonen. A. Simonen. Arvo Sä.velä. 36970: Vappu Heinonen. Mikko Hult. Vilho Turunen. 36971: 869 36972: 36973: :X,Sl. - Toiv.al. B: o 329. 36974: 36975: 36976: 36977: 36978: Väänänen ym.: 8uuriperkeiste, äitie, lomatoimi""na"" järjes- 36979: tämi8estä. 36980: 36981: 36982: E d u s k u n n a 11 e. 36983: 36984: Monien väestöpoliittisten lakien avulla on Iinen ja välttämätön toimenpide, jos tahdo- 36985: lievennetty suuriperheisten kotien vaikeuksia. taan nykyistä paremmin huolehtia suuriper- 36986: Mutta eräs, niin ytksityiselle kodille kuin koko heisten äitien työkunnosta ja terveydestä. 36987: kansalle tärkeä sosiaalinen uudistus on vielä Maamme. sadattuhannet perheenemännät 36988: toistaiseksi jäänyt hoitamatta lakisääteisesti. ovat niin suurissa vaikeuksissa, että he eivät 36989: Perheenemäntien, erikoisesti pientilojen omatoimisesti voi lomaansa järjestää. Siksi 36990: emäntien työpäivä on raskas, raskaampi kuin olisikin omaa työtään tekeville perheenemän- 36991: ehkä minkään muoo väestöryhmän. Erikoisen nille järjestettävä valtion avun turvin vuo- 36992: raskaaksi se muodostuu silloin, kun perheen- sittain virkistysloma. Kiireellisimpänä on pi- 36993: emännän on hoidettava muun taloutensa dettävä suuriperheisten, vähintään kuuden 36994: ohella monipäinen lapsijoukko. Näissä ko- lapsen äitien lomakysymyksen järjestämistä. 36995: deissa taloudelliset syyt ja perheenäidin Myönteisen ratkaisun edistämiseksi olisi jo 36996: työntäyteinen elämä ovat omiaan edistämään tulevan vuoden tulo- ja menoarvioon varat~ 36997: maaltapa~koa. Nuoret tytöt hakeutuvat maalta, tava riittävän suuri määräraha tähän tarkoi- 36998: maaseudulta, keveämpiin ja tuottavampiin tukseen. 36999: ammatteihin. Tästä on seurauksena entistä Perheenemäntien lomakysymyksen tarkoi- 37000: suurempi työrasitus perheenemännille, koska tuksenmukainen hoitaminen vaatii kuitenkin 37001: ei ole mahdollisuutta vieraan työvoiman palk- ennen kaikkea lainsäädännöllisiä toimen- 37002: kaamiseen. piteitä. Sen vuoksi ja edellä olevaan viitaten 37003: Tämän vuoksi tärkeimpiä ja kiireellisim- ehdotamme !kunnioittaen eduskunnan hyväk- 37004: piä sosiaalipoliittisia tehtäviä on suuriper- syttäväksi toivomuksen, 37005: heisten äitien lomatoiminnan järjestäminen. 37006: Vuosittainen virkistysloma on tunnustettu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 37007: erinomaiseksi terveydenhoidolliseksi toimen- menpiteisiin esityksen antamiseksi 37008: piteeksi. Kokemukset osoittavat, että äitien Eduskun,alle suuriperheiste, äitien 37009: kuntouttaminen lomauttamistietä on tarpeel- lomatoiminna11, järjestämisestä. 37010: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37011: 37012: Hilja. Väänänen. Vieno Simonen. 37013: 860 37014: 37015: X,82. - Toiv.al. N:o 330. 37016: 37017: 37018: 37019: 37020: L'RkkariDen ym.: Kodi.~amislainan käyttämisestä asun- 37021: non hankinnasta tJi1unttuviin kustannuksiin. 37022: 37023: 37024: E d u s kun n a 11 e; 37025: 37026: .Kodinperustamislainalaki on ollut voimassa malla tai muulla tavoi!ll, samoin siellä, mlSsa 37027: vuodesta 1945 alkaen. Sen mukaan avioliittoa työnantaja avustaa asuntorakennustoimintaa 37028: suunnittelevat tai solmineet nuoret ovat halpoja omakotitontteja myymällä. Näihin: 37029: saooeet määräaikana jätetyn anomuksen pe- nuoret voisivat päästä kiinni kodinperus- 37030: rusteella lyhytaikaisen lainan valtiolta kodin tamislainan avulla ja sitten omalla työllään 37031: irtaimiston hankintaa varten. Lainojen eniin- jatkaisivat yhteiskunnall:h:."'estikin tärkeää 37032: mäismäärä on ollut 50 000 markkaa, mutta asootoraJkennustoimintaa. 37033: enimmäismääriin eivät lainat ole nousseet, Lainojen enimmäismäärien korottaminen 37034: vaan vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon olisi niin ikään tärkeää rahan arvossa viime 37035: otettu määräraha hakijain suuresta lukumää- vuosina tapahtuneiden muutostenkin vuoksi. 37036: rästä johtuen on riittänyt vain 30 000- Kodinperustamislainojen takaisinma:ksuja 37037: 35 000 markan keskimääräisiin lainoihin. suoritetaan nykyisin jo niin runsaasti, ettei 37038: Tämän vuoden budjetista määräraha puuttuu valtiolle tulisi suurtakaan menojen lisäystä 37039: kokonaan ja lainan anto on näin ollen kes- ko. lainalain toteuttamisesta mainituin muu- 37040: keytyJksissä, vaikka laki on edelleen voimassa. t<1ksinkaan. 37041: Kun lainan saa vain sellaisissa tapauksissa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 37042: että todistettavasti on jo asunto, on se mo- kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen, 37043: nille nuorille merkinnyt lainaoikeuden mene- 37044: tystä. Olisikin mielestämme lakia muutettava että hallitus antaisi Eduskun- 37045: siten, että lainaa voisi käyttää myös asun- nalle esityksen kodinperustamislaina- 37046: nonhan'kintaan. Se helpottaisi nuorten kodin- lain säännösten muuttamiseksi siten, 37047: hankintaa, vaikka ei korotettunakaaJil yksin että lainaan oikeutetut nuoret voisivat 37048: riitä osakkeen lunastamiseen tai omakotitalon lainaa käyttää, paitsi irtaimiston han- 37049: rakentamiseen. Suureksi avuksi se olisi siellä, kintaan, myös asu'Anon hankinnasta 37050: missä kunta harjoittaa asuntorakennustoimin- aiheutuviin kustannuksiin. 37051: taa ns. puolikunnallisia asuntotaloja rakenta- 37052: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 37053: 37054: Impi Lukkarinen. A. Simonen. Arvo Sävelä. 37055: Aili Siiskonen. Mikko Bult. Viljo Virtanen. 37056: Vappu Heinonen. A. Härkönen. Vilho Turunen. 37057: Olli J. Uoti. Väinö Tikkaoja. Meeri Kalavainen. 37058: Arvi Turkka. 37059: 661 37060: 37061: X,83. - 'l'oiv.al. lT ;o 331. 37062: 37063: 37064: 37065: 37066: Kelovesi ym.: PerheenlU'Untoavustuslain korjaamisesta. 37067: 37068: 37069: Eduskunnalle. 37070: 37071: Asuntovajauksen poistamiseksi ja yleisen jääneet niin alhaisiksi, että monet perheet, 37072: asumistason kohottamise'ksi on maassamme jotka ovat sen avulla voineet asua kunnolli- 37073: harjoitettu valtion rahoituksella laajaa sessa asunnossa, ovat tulojen noustua sääde- 37074: asuntora:kennustoimintaa. Kuitenkin Aravan tyn rajan yli menettäneet avustuksen ja sen 37075: varoilla rakennetut uudet ja hyvät asunnot ohella kunnollisen asuntonsa ja jotkut tul- 37076: ovat tulleet miltei Yksinomaan val'akkaan ja leet jopa häädetyiksi. Täten valtion l'ahoit- 37077: suurituloisen väestön käyttöön. Suurteolli- tama asuntorakennustuotanto palvelee yhä 37078: suuslaitdkset ovat niiden avulla rahoittaneet enemmän Yksinomaan varak'kaampaa väestöä. 37079: koko asuntorakennustoimintansa. Näillä pii- Monet kunnat ovat myös rakentaneet ara- 37080: reillä olisi ollut useissa tapauksissa muitakin vavaroilla kunnollisia asuntoja vähävaraisille 37081: :keinoja kunnollisten ·asuntojen saantiin. Sen- monilapsisille perheille, mutta nekin ovat sa- 37082: sijaan kipeimmässä asunnontarpeessa olevat masta syystä muuttumassa sellaisten perhei- 37083: vähävaraiset ja monilapsiset perheet ovat den asunnoi:ksi, joilla on hyvä vuokranmaksu- 37084: vain harvoissa poi:kkeustapau'ksissa saaJD.eet kyky, ja todella asunnon tarpeessa olevat 37085: käyttöönsä Aravan rahoituksella rakennet- ovat saaneet väistyä yhä enemmän taka-alalle. 37086: tuja asuntoja. Vuokrat ovat niissäkin nous- Perheenasuntoavustusla:ki pitäisi välttä- 37087: seet niin korkeiksi, ettei heillä ole ollut mah- mättä uudistaa niin, että vähävaraisille per- 37088: dollisuutta niistä selviytyä. heille kävisi mahdolliseksi kunnollisen asun- 37089: Uusien asuntojen rakentaminen ei yksin non saaminen. Perheenasuntoavustus pitäisi 37090: poista asuntokurjuutta eikä kohota yleistä myöntää muihinkin kuin aravavaroilla raken- 37091: asumistasoa. Tarvitaan myös edellytykset nettuihin asuntoihin. Avustu'ksen saamiseen 37092: asuntopulasta :kärsivien siirtymiselle raken- oikeuttava'ksi asunndksi pitäisi lukea myös 37093: nettuihin uusiin asuntoihin. Jotta vähävarai- sellaiset asunnot, jotka on rakennettu ennen 37094: set perheet saisivat kunnallisia asuntoja, vuotta 1946, mutta kunnostettu sen jälkeen 37095: tarvitaaJD. heidän osaltaan todella teh<ikkaita vaatimukset täyttäviksi. Myös parihuoneet, 37096: toimenpiteitä vuokrakustannusten alentami- mikäli ne ovat tilav·at, ovat paremmat kuin 37097: seksi. Näin menetellään monissa maissa, mm. kolme pientä huonetta. 37098: NeuvostoliLtossa ja Ruotsissa. Aravan varoilla tapahtuvaa asuntoraken- 37099: Meillä on ollut vuodesta 1940 lähtien voi- nustoimintaa pitäisi myös ohjata siten, että 37100: massa perheenasuntoavustuslaki, mutta sen ahtaimmin ja puutteellisimmin asuvat per- 37101: merkitys vuokrakustannusten alentamisessa heet voitaisiin ensisijaisesti sijoittaa uusiin 37102: on supistunut hyvin vähäiseksi. Sen saami- asuntoihin. Perheenasuntoavustuksen saami- 37103: sen perusteet ovat niin ahtaat, että v. 1956 sen ehtona ei pitäisi olla vain korkea lapsi- 37104: avustusta sai vain n. 1 000 perhettä. Määrä- luku, vaa:n vähävaraisuus ja tulojen pienuus, 37105: rahoja tämän lain toimeenpanoon on myön- niin että kaksilapsisilla ja joissakin tapauk- 37106: netty niin vähän, tälle vuodelle vain 50 milj. sissa y'ksilapsisilla'kin perheillä olisi tilaisuus 37107: mlk, etteivät kaikki nekää:n, jotka olisivat oi- sen avulla saada kunnollinen asunto. 37108: keutettuja perheenasuntoavustukseen, ole sitä Perheenasuntoavustuslain puutteellisuuden 37109: saaneet. aiheuttamat epäkohdat ovat olleet myös hal- 37110: Perheenasuntoavustuksen saamisen ehtona litukselle tunnettuja. Hallitus asettikin mi- 37111: olevat .tuloperusteet ovat hintatason noustua nisterivaliokunnan niitä tutkimaan ja teke- 37112: 862 X,83. - Perheenasuntoa.vustuslaiD korjaaminen. 37113: 37114: 37115: maan esityksiä niiden poistamiseksi. Tämä että haUitus antaisi Eduskunnalle 37116: valiOkunta sai työnsä päätökseen jo v. 1956 esityksen perheenasuntoavustuslain 37117: keväällä, mutta vieläkään hallitus ei ole ryh- muuttamisesta siten, että vähävarai- 37118: tynyt esitettyihin toimenpiteisiin epäkohtien sille perheille tulisi nykyistä parem- 37119: korjaamiseksi. mat mahdoUisuudet kunnollisten asun- 37120: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- tojen saamiseen. 37121: kunnan hyvä;ksyttäväksi toivomuksen, 37122: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37123: 37124: Tauno Kelovesi. Eino Roine. 37125: Elli Stenberg. Leo Suonpää. 37126: Irma. Torvi. Kuuno Honkonen. 37127: Toivo Kujala.. Pa.a.vo Aitio. 37128: :1. Mustonen. Irma. Rosnell 37129: Rainer Virtanen. 37130: 863 37131: 37132: X,84. - Hemst.mot. N: o 332. 37133: 37134: 37135: 37136: 37137: Nordfors m. fl.: Angående avlåtande av proposition med 37138: fö-rslag ·till lag ·om -gradviGt införande av aUmän sjukför- 37139: säkring. 37140: 37141: 37142: T i 11 R i k s d a g e n. 37143: 37144: Vår sociala välfärdslagstiftning har starkt Allmän sjukförsäkring är en reform som 37145: utvecklats, men fortfarande visar den en be- icke blott kräver en betydande insats av 37146: klaglig lucka, nämligen avsaknad av allmän statsfinansiella medel. Även en mobilisering 37147: sjukförsäkring. Frågan har varit aktuell av läkarvetenskapliga resurser på vid bas 37148: ända sedan år 1927, då den första proposi- fordras i samband med en sådan reform. 37149: tionen i saken framlades, men har alltjämt I sistnämnda hänseende står vi numera rela- 37150: inte fått positivt avgörande. I många Iän- tivt väl rustade på grund av sjukvårdsväsen- 37151: der är allmän sjukförsäkring införd, bl. a. i dets kraftiga utveckling efter kriget. Då 37152: Tyskland sedan slutet av 1800-talet. Sverige kostnaderna för sjukförsäkring bedöms måste 37153: erhöll år .1955 en lag om sjuk- och moder- de samtidigt avvägas mot det faktum, att 37154: skapsförsäkring. den förbättring av folkhälsotillståndet, som 37155: Behovet av sjukförsäkring hos oss har sär- en sädan försäkring skulle medföra, sam- 37156: skilt framträtt i samband med frågan om tidigt skulle tillföra samhället stegrad arbets- 37157: beviljande av invaliditetsunderstöd. För så- effektivitet. 37158: dan kräves att invaliditet medicinskt konsta- De ekonomiska svårigheter, som. för när- 37159: terats vara bestående. I talrika fall drabbas varande belastar statshushållningen och nä- 37160: personer av arbetshämmande sjukdomar, ringslivet, tillåter sannolikt inte en totalt 37161: vilka det diagnostiskt är svårt att beteckna genomförd sjukförsäkring. Med tanke på 37162: son bestående, och därför ·hindrat eller upp- sjukförsäkringens socialpolitiska betydelse 37163: skjutit beviljande av , invaliditetsunderstöd. borde dess förverkligande inledas etappvis 37164: Folkpensionsanstalten har, då det gällt ansö- så att den först tillämpades på de ekono- 37165: kan om invaliditetspension, följt den inter- miskt svagaste elementen i samhället. Då 37166: nationella regeln att innan ärendet avgörs den allmänna ekonomiska situationen för- 37167: iakttaga en karenstid på ett år, ifall inva- bättrats kunde programmet ytterligare ut- 37168: liditetens kroniska karaktär är svår att byggas. 37169: fixera. I väntan på slutligt avgörande under Med hänvisning tili vad ovan sagts föreslår 37170: så lång tidsrymd råkar ofta halvinvalidise- vi, att riksdagen ville hemställa, 37171: rade mindre bemedlade personer i ett svårt 37172: läge. Hall sjukförsäkring existerade skulle att regeringen måtte framlägga en 37173: för dem inte uppträda de svårigheter, som proposition med lagförslag om grad- 37174: nu gör sig gällande under karenstiden. vist införande av allmän sjukförsäk- 37175: ring. 37176: Helsingfors den 8 augusti 1958. 37177: 37178: Kurt Nordfors.. Bertel. Lindh. 37179: Sven Högström. Alwa.r Sundell 37180: 864 37181: 37182: X,84. - Toiv.al. N:o 332. 37183: Suomewnos. 37184: 37185: 37186: 37187: 37188: 1fordfors ytn.: Esitykse"" antamisesta laiksi yleisen sairaus- 37189: vakuutuksen asteittaisesta toteuttamisesta. 37190: 37191: 37192: Ed usku nn alle. 37193: 37194: Sosiaalista lainsäädäntöämme on voimak- vakuutus, eivät he karenssiaikana joutuisi 37195: kaasti kehitetty, mutta edelleenkin siinä on sellaisiin vaikeuksiin kuin nyt. 37196: valitettava aukko, nimittäin yleisen sairaus- Yleinen sairausvakuutus on uudistus, joka 37197: vakuutuksen puuttuminen. Kysymys on ol- ei ainoastaan vaadi huomattavasti valtion va- 37198: lut ajankohtainen aina vuodesta 1927, jol- roja. Sellaisen uudistuksen yhteydessä vaa- 37199: loin ensimmäinen esitys asiassa annettiin, ditaan· myös lääketieteellisten resurssien mo- 37200: mutta siihen ei vieläkään ole saatu positii- bilisoimista laajalla pohjalla. Viimeksi mai- 37201: vista ratkaisua. Monissa maissa on yleinen nitussa suhteessa olemme nyttemmin suhteel- 37202: sairausvakuutus otettu käytäntöön, mm. lisen hyvin varustettuja sairaånhoidossamme 37203: Saksassa jo 1800-luvun lopulla. Ruotsi sai sodan jälkeen tapahtuneen voimakkaan kehi- 37204: vuonna 1955 lain sairaus- ja äitiysvakuutuk- tyksen johdosta. Kun sairausvakuutuksen 37205: sesta. kustannuksia arvioidaan, täytyy niitä sa- 37206: Sairausvakuutuksen tarve on meillä eri- malla v&rrata siihen tosiasiaan, että se kan- 37207: tyisesti ilmennyt työkyvyttömyysavustuksen santerveyden tilan paraneminen, jonka sel- 37208: myöntämistä koskevan kysymyksen yhtey- lainen uudistus toisi mukanaan, samalla toisi 37209: dessä. Sellaiseen vaaditaan, että työkyvyttö- yhteiskuntaan lisääntynyttä työtehoa. 37210: myys on lääketieteellisesti todettu pysyväksi. Valtiontaloutta ja elinkeinoelämää nykyi- 37211: Lukuisissa tapauksissa henkilöt joutuvat sin rasittavat taloudelliset vaikeudet eivät 37212: työntekoa estävien sairauksien uhreiksi, joita todennäköisesti salli täydellisesti toteutettua 37213: sairauksia on diagnostisesti vaikeata määri- sairausvakuutusta. Sairausvakuutuksen so- 37214: tellä pysyviksi ja jotka sen vuoksi ovat estä- siaalipoliittista merkitystä ajatellen tulisi 37215: neet tai lykänneet työkyvyttömyysavustuk- sen toteuttaminen aloittaa asteittain siten, 37216: sen myöntämisen. Kansaneläkelaitos on työ- että sitä ensiksi sovellettaisiin yhteiskunnan 37217: kyvyttömyyseläkehakemuksen suhteen nou- taloudellisesti heikoimpiin jäseniin. Yleisen 37218: dattanut kansainvälistä sääntöä, jonka mu- taloudellisen tilanteen parantuessa voitaisiin 37219: kaan ennen asian ratkaisemista otetaan yh- ohjelmaa edelleen laajentaa. 37220: den vuoden karenssiaika, mikäli työkyvyttö- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 37221: myyden krooninen luonne on vaikeasti to- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37222: dettavissa. Odottaessaan lopullista ratkaisua 37223: näin pitkän ajanjakson joutuvat työkyvyttö- ettii hallitus a'Jltairi Edusku""nalle 37224: miksi tulleet vähävaraiset henkilöt usein en'tyksen yleise'lt. stJirausvakuutuksetl 37225: vaikeaan asemaan. Jos olisi olemassa sairaus- asteittaisesta toteuttamisesta. 37226: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 37227: 37228: Kurt Nordfors. Bertel Lbldh. 37229: Sve!l Jrogström. Alwa.r Sundell. 37230: X,85. - Hem.st.mot. N: o 333. 37231: 37232: 37233: 37234: 37235: Nordfors m. fl.: Angående avlåtande av proposition med· 37236: förslag till lag om pensionsförsäkring av privatanställda. 37237: 37238: 37239: T i 11 R i k s d a g e n. 37240: 37241: Förbättrad hälsovård, ändamålsenligare vilka efter fyllda 20 är under minst 20 är 37242: livsmedelsurval och allmän stegring av be- varit verksam:ma inom samma företag. 37243: :folkningstillväxten kommer att medföra, att Statistiska undersökningar visar, att pri- 37244: de åldersklasser vilka överskridit den veder- vatpensioneringen hos oss hittills varit svagt 37245: tagna gränsen för pensionering, nämligen utvecklad. Enligt senaste uppgifter uppgick 37246: 65 år, kraftigt kommer att öka under det antalet personer över pensionsgränsen 65 år 37247: närm.aste årtiondet. Enligt av Statistiska plus sådana som tidigare drabbats av arbets- 37248: centralbyrån uppgjorda sannolikhetskalkyler oförmäga tili sammanlagt 378 000 eller 37249: skall sålunda landets befolkning över 65 år, ca 9% av Finlands hela befolkning. Av 37250: som 1950 räknade 268 000 personer, år 1960 dessa personer erhöll endast 8 % pension av 37251: uppgå tili 317 000 för att år 1970 nå siff- sina tidigare arbetsgivare. Bland ensam- 37252: ran 453 000. stående arbetsordra saknade 75% egen in- 37253: Dessa fakta skjuter i förgrunden frågan komst. Årsinkomsten översteg 100 000 mark 37254: huru det stegrade antalet åldringar skall få för endast 7 % av äldringarna, medan 8 % 37255: sin utkomst tryggad efter avslutad arbets- av invaliderna tillhörde denna kategori. 37256: insats i samhället. Folkpensionen lämnar en I flera Iänder har lagbunden pensionsför- 37257: viss hjälp, som dock är otillräcklig för att säkring av privatanställda införts, :medan 37258: garantera en bekymmerfri ålderdo:m. problemet hos ()SS endast varit föremål för 37259: Anställda inom staten, ko:mmunerna och undersökningar. Dä denna fråga intar en 37260: kyrkan har fått sin tjänstepension reglerad, central ställning i samhällets välfärdspolitik, 37261: :medan det stora flertalet privatanställda inte föreslår vi, att riksdagen ville hemställa, 37262: har någon annan pensionsgaranti än den 37263: ofixerade och mycket nödtorftiga underhåll- att regeringen till Riksdagen måtte 37264: ningsplikt, som 5 § i lagen om socialhjälp överlämna ett lagförslag om allmän 37265: ålägger arbetsgivare gentemot anställda, pensionsförsäkring av privatanställda. 37266: Helsingfors den 8 augusti 1958. 37267: 37268: Kurt Nordfors. Grels Teir. 37269: Alwar Sundell. Sven Högström. 37270: 37271: 37272: 37273: 37274: 109 E 687/58 37275: 866 37276: 37277: X,85. - Toiv.al. N: o 333. 37278: Suomennos. 37279: 37280: 37281: 37282: 37283: Nordfors ym.: Esityksen antamisesta yksityisoikeudellisessa 37284: työsuhteessa olevien eläkevakuutuksesta. 37285: 37286: 37287: E d u s k u n n a 11 e. 37288: 37289: Terveydenhoidon parantuminen, tarkoituk- Tilastolliset tutkimukset osoittavat, että 37290: senmukaisempi elintarvikevalio ja väestön- yksityinen eläketoiminta on meillä tähän asti 37291: lisäyksen yleinen kasvu ovat johtaneet siihen, ollut heikosti kehittynyttä. Viimeisten tieto- 37292: että ne ikäluokat, jotka ovat ylittäneet va- jen mukaan nousi 65 vuoden eläkeikärajan 37293: kiintuneen eläkerajan, nimittäin 65 vuotta, ylittäneiden ja sellaisten henkilöiden, jotka 37294: kasvavat suuresti lähimmän vuosikymmenen aikaisemmin olivat tulleet työkyvyttömiksi, 37295: aikana. Tilastollisen päätoimiston suoritta- luku yhteensä 378 OOO:een eli noin 9% :iin 37296: mien todennäköisyyslaskelmien mukaan nou- Suomen koko väestöstä. Näistä henkilöistä 37297: see siten maan yli 65 vuotta täyttänyt väestö, sai ainoastaan 8 % eläkettä entisiltä työn- 37298: joka 1950 laskettiin 268 000 henkilöksi, antajiltaan. Yk:sinäisistä työkyvyttömistä oli 37299: vuonna 1960 317 000 saavuttaakseen vuonna 75 % vailla omia tuloja. Vanhuksista ainoas- 37300: 1970 luvun 453 000. taan 7 %: lla oli yli 100 000 markan vuosi- 37301: Nämä tosiasiat työntävät esiin kysymyk- tulot, kun taas työkyvyttömistä kuului 8 % 37302: sen, millä tavoin lisääntyvä määrä vanhuksia tähän ryhmään. 37303: saa toimeentulonsa turvatuksi lopetettuaan Useissa maissa on toteutettu yksityisoikeu- 37304: työnsä yhteiskunnassa. Kansaneläke antaa dellisessa työsuhteessa olevien lakiin sidottu 37305: määrättyä apua, joka kuitenkin on riittämä- eläkevakuutus, kun taas meillä kysymys on 37306: tön huolettoman vanhuuden takaamiseen. ollut ainoastaan tutkimuksen kohteena. Kun 37307: Valtion, kuntien ja kirkon palveluksessa yhteiskunnan hyvinvointipolitiikassa tällä ky- 37308: olevat ovat saaneet palveluseläkkeensä jär- symyksellä on keskeinen asema, ehdotamme 37309: jestetyiksi, kun taas yksityisten palveluksessa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37310: olevien suurella enemmistöllä ei ole mitään 37311: muuta eläketakuuta kuin se epämääräinen ja että hallitus antaisi Eduskunnalle 37312: hyvin niukka ylläpitovelvollisuus, johon so- esityksen laiksi yksityisoikeudellisessa 37313: siaaliavusta annetun lain 5 § velvoittaa työn- työsuhteessa olevien yleisestä eläke- 37314: antajan sellaista palveluksessaan olevaan koh- vakuutuksesta. 37315: taan, joka 20 vuotta täytettyään on vähin- 37316: tään 20 vuoden ajan ollut työssä yrityksessä. 37317: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 37318: 37319: Kurt Nordfors. Grels Teir. 37320: Alwar Sundell. Sven Högström. 37321: 867 37322: 37323: X,86. - Toiv.al. N: o 334. 37324: 37325: 37326: 37327: 37328: Innala ym.: Maastamuuttoa koskevan tutkimuksen toimitta- 37329: misesta. 37330: 37331: 37332: E d u s k u n n a II e. 37333: 37334: Suomesta ulkomaille suuntautunut maasta- ja yhteiskunnan huomattavaksi rahalliseksi- 37335: muuttoliike, joka useassa tapauksessa on joh- kin tappioksi, ilman että yhteiskunta on voi- 37336: tanut pitkäaikaiseen tai pysyvään siirtolai- nut vastaavasti käyttää heidän työvoimaansa 37337: suuteen, on jo kauan herättänyt monien kan- ja ammattitaitoaan hyväkseen. 37338: salaispiirien huolestusta. Sitä osoittaa mm. Kaiken edellä olevan vuoksi olisi ryhdyt- 37339: se, että asiaan on toistuvasti kiinnitetty huo- tävä kiireellisesti toimenpiteisiin sen selvit- 37340: miota julkisuudessa ja maan lehdistössä. tämiseksi, mitkä seikat pääasiallisesti ovat 37341: Muuttajat ovat usein nuoria ja keski- aiheuttaneet meillä laajamittaisen maasta- 37342: ikäisiä ja niin ollen parhaissa voimissaan ja muuton ja siirtolaisuuden, sekä ryhdyttävä 37343: työkyyYssään olevia henkilöitä. Heidän pois- tutkimuksen tuloksien edellyttämiin toimen- 37344: tumisensa työmarkkinoiltamme on jo sellaise- piteisiin niiden poistamiseksi ja maastamuu- 37345: naan suuri menetys kansantaloudenemme ja ton tuntuvaksi supistamiseksi. Ehdotamme 37346: tuotannolliselle elämällemme. Vielä tuntu- sen tähden kunnioittavasti eduskunnan hy- 37347: vammaksi se muodostuu sen vuoksi, että suu- väksyttäväksi toivomuksen, 37348: rin osa muuttajista on ennen ulkomaille siir- 37349: tymistään saanut lainsäädäntömme edellyttä- että hallitus suorituttaisi kiireelli- 37350: män oppivelvollisuus- ja ammattikoulutuksen sesti tutkimuksen maastamuutosta, sii- 37351: valtion ja kuntien varoilla sekä monasti sen hen osallistuvista ja sen syistä sekä 37352: ylittävänkin opillisen ja ammatillisen koulu- ryhtyisi tutkimuksen aiheuttamiin toi- 37353: tuksen. Lisäksi on nuorin polvi saanut hy- menpiteisiin esiintulleiden syiden pois- 37354: väkseen verottomat lapsilisät ja muut sosiaa- tamiseksi ja muuttoliikkeen tuntuvaksi 37355: liset ja veropoliittiset avustukset ja helpo- rajoittamiseksi. 37356: tukset, jotka kaikki täten koituvat valtion 37357: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 37358: 37359: Aune Innala. Juha Rihtniemi 37360: Jussi Saukkonen. Saara Forsius. 37361: A. F. Airo. 37362: 868 37363: 37364: X,87. - Toiv.al. N:o 335. 37365: 37366: 37367: 37368: 37369: V. A. Virta.nen. ym.: Tutkimuksen toimittamisesta nuorten 37370: asumiskysymykseen liittyvistä epäkohdista. 37371: 37372: 37373: E d u s k u n n a 11 e. 37374: 37375: Asuntokysymys on eräs aikamme suurim- mykseen kiinnitettäisiin huomiota. Tähän pi- 37376: pia pulmakysymyksiä. Usein kuitenkin ta- täisikin nyt ensisijaisesti aikaansaada muu- 37377: pahtuu, että keskusteltaessa asuntokysymyk- tos parempaan, sillä meillä ei ole varaa kas- 37378: sestä unohdetaan eräs kaikkein huonoim- vattaa tämän päivän nuorisosta yhteiskun- 37379: massa asemassa oleva ryhmä: nuoret asun- nalle vihamielistä ja katkeroitunutta huomis- 37380: non tarvitsijat. Nuoret avioparit eivät voi päivän kansaa. 37381: edes ajatella hankkiutua esim. aravaosakkeen Keinoja asiantilan hoitamiseksi löydetään 37382: omistajaksi, koska heidän taloudelliset mah- varmasti, kunhan niitä etsitään. Eräänä sel- 37383: dollisuutensa eivät siihen riitä, puhumatta- laisena viitteenä mainitsisimme, että esim. 37384: kaan ilman Aravaa rakennetuista asunnoista. nuorille tulisi sallia kohtuuttoman kalliin asu- 37385: Maaseudulta asutuskeskuksiin työn hakuun miskustannuksen vähentäminen verotuksessa, 37386: ~ tai opiskeluun - tullut nuoriso joutuu puolikunnallisten vuokratalojen rakentamisen 37387: usein asumaan ala-arvoisissa alivuokralais- nykyistä suuremmassa määrässä juuri nuor- 37388: asunnoissa, joissa hintakiskonta edelleenkin ten asunnon tarpeen tyydyttämiseksi jne. 37389: kukoistaa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Edelläolevaan viitaten ehdotam.mekin kun- 37390: nuoret kansalaiset ja nuoret avioparit joutu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 37391: vat asumaan sangen vaikeissa olosuhteissa. muksen, 37392: Yhteiskunnan kannalta olisi mitä ensiar- 37393: voisinta, että asuntokysymystä myös nuorten että hallitus kiireellisesti tutkitut- 37394: kannalta hoidettaisiin. Nykyinen nuoriso- taisi nuorten asumiskysymykseen liit- 37395: rikollisuus, alkoholin väärinkäyttö nuorten tyviä epäkohtia ja ryhtyisi toimen- 37396: keskuudessa ja epäsopuisat nuorten avioliitot piteisiin niiden poistamiseksi. 37397: olisivat vähempänä, jos nuorten asuntokysy- 37398: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37399: 37400: Viljo Virlanen. Rafael Paasio. Anni l'linok. 37401: Eino Raunio. Kustaa Alanko. ' ~fl TUOiflinen. 37402: Meeri Kala.vainen. Edvard Pesonen. Impi Lukkarinen. 37403: Sulo Hostila.. G. Henriksson. Kalle Matilainen. 37404: Veikito Helle. Ensio Partanen. Väinö Tikkaoja. 37405: Lyyli Aalto. Kaarlo Pitsinki. Onni Hiltunen. 37406: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. K. F. Haapasalo. 37407: VALTIOPÄIVÄT 37408: 1958 37409: 37410: LIITTEET 37411: XI 37412: 37413: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 37414: TOIVOMUSALOITTEET 37415: 37416: 37417: 37418: 37419: HELSINKI 1958 37420: VALTIONEUVOSTON K•IRJAPAINO 37421: Asevelvollisuuslain muuttamista, asevelvollisten koulutusta, puolustus- 37422: laitoksen perushankintoja ja puolustusmenoja koskevia laki- ja toivo- 37423: musaloitteita. 37424: 1 37425: 1 37426: 1 37427: 1 37428: 1 37429: 1 37430: 1 37431: 1 37432: 1 37433: 1 37434: 1 37435: 1 37436: 1 37437: 1 37438: 1 37439: 1 37440: 1 37441: 1 37442: 1 37443: 1 37444: 1 37445: 1 37446: 1 37447: 1 37448: 1 37449: 1 37450: 873 37451: 37452: XI,l. - Lak.al. N:o 127. 37453: 37454: 37455: 37456: 37457: Asvik ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta. 37458: 37459: 37460: E d u s k u n n a 11 e. 37461: 37462: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen suutta. Näin oll-en olisi lainsäädännöllisesti 37463: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen turvattava asepalveluksesta vapautuville työ- 37464: Suomen kansalaisen suorittamaan asepalve- suhteen jatkuminen, minkä lisäksi valtioval- 37465: luksen. Ennen asepalvelukseen menoa ovat lan olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin työpai- 37466: tuhannet heistä olleet jo vuosikausia teolli- kan järjestämiseksi sellaisille asevelvollisuu- 37467: suuden tai maatalouden palveluksessa. Ase- desta vapautuville nuorille, joilla ei aikai- 37468: palveluksesta vapauduttuaan usealla heistä semmin ole työsuhdetta ollut, kuten pienvil- 37469: ei ole mahdollisuutta päästä entiseen työpaik- jelijäin pojat ym. Ei ole oikein, että pakolli- 37470: kaansa. Tämä merkitsee työsuhteen katkea- sen valtiollisen velvollisuuden suorittamisesta 37471: mista ja näin ollen aikaisempaan työsuhtee- rangaistaan nuoria siten, että heille ei palve- 37472: seen perustuvien sosiaalisten etujen mene- luksesta päästyä turvata työnsaannin mah- 37473: tystä. Sitä paitsi ei kaikilla asevelvollisuu- dollisuutta. 37474: desta vapautuvilla ole aikaisempaa työsuh- Ryhmämme taholta on jo aikaisemmin 37475: detta, eikä heillä näin ollen ole mahdolli- tehty asevelvollisuuslain käsittelyn yhtey- 37476: suutta asepalveluksesta vapauduttuaan saada dessä esityksiä edellä mainitun epäkohdan 37477: työpaikkaa. poistamiseksi. 37478: Erityisen räikeästi edellä esitetty epäkohta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 37479: ilmenee työttömyyskausina. Voimassa oleva 37480: työllisyyslakikaan ei ole turvannut asepalve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 37481: luksesta vapautuville työnsaantimahdolli- van lakiehdotuksen: 37482: 37483: 37484: 37485: 37486: Laki 37487: asevelvollisuuslain muuttamisesta. 37488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun ase- 37489: velvollisuuslain (452/50) 48 § näin kuuluvaksi: 37490: 37491: 48 §. Palkkauksen suorittamisesta asevelvolli- 37492: Palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- selle, joka sotatilan aikana on kutsuttu pal- 37493: suhdetta älköön työnantaja asevelvollisen pal- velukseen, tai hänen omaisilleen, niin myös 37494: veluksen takia katkaisko. vakinaiseen palvelukseen kutsutun omaisille 37495: Niissä tapauksissa, joissa asevelvollisella ei annettavasta avustuksesta säädetään erikseen. 37496: ole ollut aikaisempaa työsuhdetta, tulee val- Työnantaja, joka tätä vastaan rikkoo, ran- 37497: tion ryhtyä toimenpiteisiin osoittaakseen ase- gaistakoon sakolla ja olkoon velvollinen ase- 37498: palveluksesta vapautuvalle sopivan työpai- velvolliselle korvaamaan vahingon. Välipuhe, 37499: kan. joka tarkoittaa asevelvolliselle tämän mukaan 37500: 110 E 687/58 37501: 874 XI,l. - Asevelvolllsuusla.ki. 37502: 37503: 37504: kuuluvien oikeuksien rajoittamista tai poista- Tämä laki tulee voimaan päivänä 37505: mista, olkoon mitätön. kuuta 195 . 37506: 37507: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37508: 37509: Toivo Asvik. Mauri Ryömä. 37510: Pauli Puhakka. Pentti Liedes. 37511: Rainer Virtanen. G. Rosenberg. 37512: Toivo Niiranen. Georg Backlund. 37513: Veikko Rytkönen. Niilo Nieminen. 37514: Irma Rosnell. Väinö R. Virtanen. 37515: Antto Prunnila. Inkeri Virtanen. 37516: Siiri Lehmonen. Martti Linna. 37517: Matti Koivunen. , Toivo Salin. 37518: Paavo Aitio. Kuuno Honkonen. 37519: Aarne Pulkkinen. Pertti Rapio. 37520: A-L. Tiekso. Aleksi Kiviaho. 37521: Irma Torvi. J. Mustonen. 37522: 875 37523: 37524: XI,2.- Hemst.mot. N:o 449. 37525: 37526: 37527: 37528: 37529: Procope m. fl.: Angående avlåtande av proposition med 37530: förslag . till lag om försvarsmaktens grundanskaffningar 37531: åren 1959-1963. 37532: 37533: 37534: T i 11 R i k s d a g e n. 37535: 37536: Vänskaps- och biståndspakten mellan Sov- blott kunnat göra en obetydlig början för 37537: jetunionen och Finland förpliktigar som att tillgodose försvarsmaktens nyssnämnda 37538: känt Finland att ,såsom en självständig stat minimibehov. Härtill kommer den mycket 37539: kämpa för att avvärja angrepp och att där- betydelsefulla omständigheten att den väp- 37540: vid koncentrera alla tillgängliga krafter på nade beredskapen i våra dagar endast utgör 37541: att försvara sitt områdes integritet tili lands, ett led i en helhet, där andra ofrånkomliga 37542: tili sjöss och i luften." Denna uttryckliga beståndsdelar är det ekonomiska och civila 37543: förpliktelse att med alla tili buds stående försvaret. 37544: resurser försvara vårt riksområdes oavhän- Förutsättningen för att ett militärt grund- 37545: gighet bör ske i den begränsade utsträck- anskaffningsprogram - oberoende av dess 37546: ning som fredsfördraget med Sovjetunionen omfattning och storlek - skall kunna ge- 37547: och England medger. Fredsfördraget in- nomföras under en viss tidsrymd är att den 37548: skränker sålunda kännbart mängden av de ansvariga försvarsledningen skall veta vad 37549: vapen, som anses behövliga för vårt försvar. den under denna tidsperiod har att hålla sig 37550: Men skall vänskaps- och biståndspaktens till i fråga om anslag och finansiella re- 37551: ovananförda bestämmelse ha någon praktisk surser. Denna grundläggande förutsättning 37552: innebörd, borde Finlands försvarsmakt för- är inte för handen hos oss, där den årliga 37553: foga över den minimimängd av vapen för raten i grundanskaffningsprogrammet är be- 37554: ett försvar tili lands, tili sjöss och i luften, roende av huru budgetbehandlingen just då 37555: som fredsfördraget tillåter. utfaller. Det säger sig självt att de olika 37556: Med dessa utrikes- och försvarspolitiska försvarsgrenarna har svårt att planera mål- 37557: grundlinjer som bakgrund har riksdagen se- medvetet och samarbeta sinsemellan på lång 37558: dan några år tillbaka, vid sidan av de i sikt, då man ej kan överblicka situationen 37559: budgetens nionde huvudtitel upptagna lö- mer än ett år i sänder. Såsom nu är fallet 37560: pande försvarsutgifterna, beviljat anslag för har försvarsmaktens grundanskaffningar fätt 37561: grundanskaffningar, varmed försvarsmaktens en i viss mån slumpmässig karaktär. Detta 37562: behov av olika slags vapen och materia! skall gör att de medel som beviljas ej kan an- 37563: tillgodoses. Statens utgifter för detta s. k. vändas pä ett så planmässigt och effektivt 37564: grundanskaffningsprogram har under de sätt som vore möjligt, ifall man under en 37565: fyra senaste åren utgjort: given period kunde räkna med på förhand 37566: år 1955 3.5 mrd fixerade, av statsmakten i lag garanterade 37567: anslag. Det kan nämnas att i vårt västra 37568: " 1956 2.6 " grannland fästes så stort avseende vid att 37569: " 1957 2.0 " beloppen i grundanskaffningsprogrammet 37570: " 1958 2.3 " skall vara säkerställda, att en särskild margi- 37571: Vid budgetbehandlingen hösten 1957 fram- nal för penningvärdeförsämringar har med- 37572: gick det, att man inom denna finansiella ram tagits. 37573: 876 XI,2. - Puolustuslaitoksen perushankinnat. 37574: 37575: 37576: Med hänvisning till ovan anförda syn- tion angående lag mn försvarsmaktens 37577: punkter föreslås vördsamt, att riksdagen grundanskaffningar för femårsperioden 37578: ville besluta hemställa, 1959-1963, varigenom storleken av 37579: anslagen för försvarets grundanskaff- 37580: att regeringen måtte avge proposi- ningar skulle lagbindas. 37581: Helsingfors den 10 augusti 1958. 37582: 37583: Victor Procope. T. A. Wwrheimo. A. F. Airo. 37584: Jussi Saukkonen. Olli Aulanko. Erkki Tuuli. 37585: Georg 0. Ehrnrooth. Matti Baipa.la. Erkki Hara. 37586: Juha :Rihtniemi. 37587: 877 37588: XI,2. - Toiv.al. X:o 449. 37589: Suomennos. 37590: 37591: 37592: 37593: 37594: Procope ym.: Esityksen antamisesta laiksi puolustuslaitoksen 37595: perushankinnoista vuosina 1959-1963. 37596: 37597: 37598: E d u s k u n n a 11 e. 37599: 37600: Neuvostoliiton ja Suomen välinen ystä- on voitu päästä vain merkityksettömään al- 37601: vyys- ja avunautosopimus velvoittaa kuten kuun puolustusvoimien äsken mainitun mini- 37602: tunnettua Suomea ,itsenäisenä valtiona tais- mitarpeen tyydyttämiseksi. Tähän tulee li- 37603: telemaan hyökkäyksen torjumiseksi ja koh- säksi se merkityksellinen seikka, että aseelli- 37604: distamaan tällöin kaikki käytettävissään ole- nen valmius on meidän päivinämme vain 37605: vat voimat puolustamaan alueensa koskemat- yksi rengas siinä kokonaisuudessa, jonka 37606: tomuutta maalla, merellä ja ilmassa". Tämän muina välttämättöminä osina ovat taloudelli- 37607: nimenomaisen velvoituksen puolustaa kaikin nen ja siviilipuolustus. 37608: käytettävissä olevin voimavaroin valtakun- Edellytyksenä sille, että sotilaallinen pe- 37609: tamme alueen riippumattomuutta tulee ta- rushankintaohjelma - riippumatta sen laa- 37610: pahtua siinä rajoitetussa laajuudessa, minkä juudesta ja suuruudesta - voidaan toteut- 37611: rauhansopimus Neuvostoliiton ja Englannin taa määrättynä aikana, on se seikka, että 37612: kanssa myöntää. Rauhansopimus rajoittaa vastuunalaisen puolustusjohdon on tiedet- 37613: siten tuntuvasti niiden aseiden määrää, jotka tävä, mitä sillä tänä aikana on käytettävä- 37614: katsotaan tarpeellisiksi puolustuksellemme. nään kysymyksen ollessa määrärahoista ja 37615: Mutta jos ystävyys- ja avunautosopimuksen rahallisista resursseista. Tätä perusedelly- 37616: edellä esitetyllä määräyksellä tulee olla jota- tystä ei ole olemassa meillä, jossa vuosittai- 37617: kin käytännöllistä merkitystä, tulisi Suomen nen perushankintaohjelman erä riippuu siitä, 37618: puolustusvoimain käytettävissä olla rauhan- mihin budjetin käsittelyssä juuri silloin pää- 37619: sopimuksen sallima minimimäärä aseita puo- dytään. On itsestään selvää, että eri puolus- 37620: lustukseen maalla, merellä ja ilmassa. tushaarojen määrätietoinen suunnittelu ja 37621: Näiden ulko- ja puolustuspoliittisten pe- keskinäinen yhteistyö pitkällä tähtäimellä on 37622: ruslinjojen pohjalla on eduskunta muuta- vaikeata, koska tilanteesta ei voida saada 37623: mina vuosina budjetin yhdeksänteen pääluok- yleiskatsausta muuta kuin vuodeksi kerral- 37624: kaan otettujen juoksevien menojen ohella laan. Nykyisellään puolustusvoimien perus- 37625: myöntänyt määrärahoja perushankintoihin, hankinnat ovat saaneet jossain määrin sattu- 37626: joilla puolustusvoimien erilaisten aseiden ja manvaraisen luonteen. Tästä johtuen myön- 37627: materiaalin tarve on tyydyttävä. Valtion nettäviä varoja ei voida käyttää niin suunni- 37628: menot tätä ns. perushankintaohjelmaa varten telmallisesti ja tehokkaasti kuin olisi mah- 37629: ovat neljän viime vuoden aikana olleet: dollista, jos määrättynä ajanjaksona voitai- 37630: vuonna 1955 • 0 ••••• 0 •••••• 3.5 mrd. siin ottaa huomioon etukäteen määrätyt, val- 37631: 1956 0 0 •• 0 •• 0. 0 0 ••• 2.6 tiovallan laissa takaamat määrärahat. Voi- 37632: " 1957 •• 0 0 •••• 0 0 •• 0. 2.0 " daan mainita, että läntisessä naapurimaas- 37633: " 1958 •••••••• 0 ••••• 2.3 " samme kiinnitetään niin suurta huomiota 37634: " " perushankintaohjelman määrien varmistami- 37635: Tulo- ja menoarvion käsittelyssä syksyllä seen, että niihin on otettu erityinen margi- 37636: 1957 ilmeni, että näissä rahallisissa puitteissa naali rahanarvon huononemisen varalle. 37637: 878 XI,2. - Puolustuslaitoksn perushankinnat. 37638: 37639: 37640: Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh- esityksen laiksi puolustuslaitoksen pe- 37641: dotetaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- rushankinnoista viisivuotiskautena 1959 37642: täväksi toivomus, -1963, jolla puolustuslaitoksen pe- 37643: rushankintoja koskevien määrärahojen 37644: että hallitus antaisi Eduskunnalle suuruus sidottaisiin lakiin. 37645: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958. 37646: 37647: Victor Procope. T. A. Wiherheimo. A. F. Airo. 37648: Jussi Saukkonen. Olli Aulanko. Erkki Tuuli. 37649: Georg C. Ehrnrooth. Matti Raipala. Juha Rihtniemi. 37650: 879 37651: 37652: XI,3. - Hemst.mot. N: o 450. 37653: 37654: 37655: 37656: 37657: Sundell m. fl.: Angående förhindrande av stegring av för- 37658: svarsutgifterna. 37659: 37660: 37661: T i ll R i k s d a g e n. 37662: 37663: Utgifterna för vår försvarsmakt har under kat och att en avspänning är möjlig i vår 37664: de senaste tio åren fyrdubblats. I ett för del av världen. 37665: vårt land synnerligen kritiskt ekonomiskt Fredsfördraget av år 1947 begränsar Fin- 37666: läge utgör dessa utgifter en tung belastning lands militära styrka och 1948 års vänskaps- 37667: för de hårt ansträngda statsfinanserna. Där- och biståndspakt medförde ingen förändring 37668: för vore det synnerligen viktigt, att stats- i detta hänseende. Finlands trygghet garan- 37669: makten ser till, att en ytterligare stegring teras främst av de goda relationerna åt olika 37670: av militärutgifterna inte äger rum, utan att håll, och det bör vara möjligt att ytterligare 37671: tvärtom möjligheterna undersökes för en utveckla dessa förbindelser i positiv riktning. 37672: nedskärning av dessa utgifter. På grund av vad ovan anförts får under- 37673: En stegring av militärutgifterna motiveras tecknade vördsamt föreslå, att riksdagen 37674: inte heller av att Finlands strategiska ställ- måtte hemställa, 37675: ning skulle ha försämrats. Vårt land har nu 37676: goda relationer till grannländerna i både att regeringen måtte se till, att för- 37677: öster och väster och återlämnandet av mili- svarsutgifterna inte ytterligare stegras 37678: tärbasen i Porkala utgör ett teeken på att och att möjligheterna undersokes för 37679: Finlands strategiska betydelse snarare mins- en nedskärning av nämnda utgifter. 37680: Helsingfors den 12 augusti 1958. 37681: 37682: Alwar Sundell. Kuuno Honkonen. 37683: Verner Korsbäck. Judit Nederström-Lunden. 37684: J. A. Jungarå. Imia Torvi. 37685: Georg Backlund. Georg Eriksson. 37686: 880 37687: 37688: XI,3. - Toiv.al. N: o 450. 37689: Suomennos. 37690: 37691: 37692: 37693: 37694: Sundell ym.. : Puolustusmenojen kasvamisen ehkäisemisestä. 37695: 37696: 37697: E d u s k u n n a 11 e. 37698: 37699: Puolustusvoimiemme menot ovat viimeisten nyt ja että jännityksen !aukeaminen meidän 37700: kymmenen vuoden aikana nelinkertaistuneet. tahollamme maailmassa on mahdollinen. 37701: Maamme erittäin kriitillisessä taloudellisessa Vuoden 1947 rauhansopimus rajoittaa Suo- 37702: asemassa nämä menot ovat raskaana kuor- men sotilaallisia voimia, eikä vuoden 1948 37703: mana ankarasti rasitetulle valtiontaloudelle. ystä-vyys- ja avunautosopimus merkinnyt 37704: Sen vuoksi olisi valtiovallan erittäin tärkeätä tässä suhteessa mitään muutosta. Suomen 37705: huolehtia siitä, etteivät sotilasmenot enempää turvallisuus taataan ensi sijassa hyvillä suh- 37706: lisäänny, vaan että päinvastoin tutkitaan teilla eri tahoille, ja näiden suhteiden edel- 37707: mahdollisuuksia näiden menojen vähentämi- leen kehittämisen positiiviseen suuntaan täy- 37708: seksi. tyy olla mahdollista. 37709: Sotilasmenojen nousua ei voida perustella Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet 37710: silläkään, että Suomen strateeginen asema kunnioittaen ehdottavat eduskunnan päätet- 37711: olisi huonontunut. Maallamme on nyt hyvät täväksi toivomuksen, 37712: suhteet naapurimaihin sekä idässä että län- 37713: nessä, ja Porkkalan sotilastukikohdan palaut- että hallitus huolehtisi siitä, etteivät 37714: taminen on merkkinä siitä, että Suomen stra- puolustusmenot enää kasvaisi, ja että 37715: teginen merkitys on pikemminkin vähenty- tutkitaan mahdollisuuksia näiden me- 37716: nojen supistamiseksi. 37717: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37718: 37719: Alwar Sundell. Xuuno Honkonen. 37720: Verner Korsbäck. Judi~ Nederström-Lunden. 37721: J. A. Jungarä. Inna Torvi. 37722: Georg Backlund. Georg Eriksson. 37723: 881 37724: 37725: XI,4. - Toiv.al. N:o 451. 37726: 37727: 37728: 37729: 37730: Tuuli ym.: AsevelvoUisten soUlaskoulutuksen tehostamisesta. 37731: 37732: 37733: E d u s k u n n a ll e. 37734: 37735: Asevelvollisten palvelusaika Suomessa on sille rasitukseksi, eikä koulutuksen teho ole 37736: tiettävästi lyhin, mitä se on missään muussa läheskään sama kuin jos koulutus voitaisiin 37737: itsenäisessä valtakunnassa, jossa maan ar- antaa pitemmän ajan kuluessa ja käytännöl- 37738: meija ja sotilaskoulutus perustuu asevelvolli- lisenä harjoitteluna. Työpalvelu varikoilla, 37739: suuteen. Jo aikaisemmin, jolloin teknillinen keittiössä ja kiinteistöjen hoidossa, toiminta 37740: ja muu kehitys puolustuslaitoksessa ei ollut auto- ja ajomiehinä sekä monet lähettitehtä- 37741: läheskään sillä tasolla kuin se on nyt, kat- vät muodostavat suurimmat ryhmät tuosta 37742: sottiin asevelvollisten vähimmäksi koulutus- asevelvollisille sälytetystä työpalvelusta. Ne 37743: ajaksi yksi vuosi. Nyt, kun kehitys tässä ovat tehtäviä, jotka armeijan huollon kan- 37744: suhteessa on mennyt huimasti eteenpäin ja nalta ovat välttämättömiä ja jatkuvia, mutta 37745: koulutus vaatisi monipuolistamista ja tehos- eivät edistä ja palvele asevelvollisille tarkoi- 37746: tamista, on asevelvollisten palvelusaika ly- tettua sotilaskoulutusta. Toisaalta nuo teh- 37747: hennetty 8 kuukauteen. Asevelvollisille on tävät voitaisiin ja tulisikin suorittaa muulla 37748: nyt opetettava entistä enemmän uusien aseit- työvoimalla ja henkilökunnalla. Asevelvollis- 37749: ten käyttömenetelmiä ja heitä on tutustutet- ten vapauttamisella sanotunlaisesta työ- ja 37750: tava entistä enemmän teknillisiin ja motori- huoltopalvelusta heidän koulutusaikansa pi- 37751: soituihin laitteisiin sekä kuljetus- ja liikunta- tenisi n. 3 kuukaudella ja koulutuksensa te- 37752: välineisiin. hostuisi, kun samanaikaisesti muulle työvoi- 37753: On selvää, että aseistuksen näin monipuolis- malle ja henkilökunnalle voitaisiin varata py- 37754: tuessa ja teknillisten välineiden lisääntyessä syväistä ja usein ammattipätevYYttä vaativaa 37755: koulutukseen tulisi varata entistä runsaam- työtä, joka jatkuvan työttömyyden torjumi- 37756: min aikaa. Lyhyestä ja riittämättömästä pal- senkin kannalta olisi merkittävää suuruus- 37757: velusajasta huolimatta asevelvollisille palve- luokkaa. 37758: lusaikana sälytetään kuitenkin paljon sellai- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 37759: sia tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti kuulu tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 37760: koulutukseen. Lasketaan, että yli kolmannes muksen, 37761: asevelvollisista on jatkuvasti erilaisissa työ- 37762: palvelustehtävissä puolustuslaitoksen eri va- että hallitus asevelvollisten soUlas- 37763: rikoilla ja varuskuntapalvelukseen kuuluvissa koulutuksen tehostamiseksi ryhtyisi 37764: vartio-, huolto- ja muissa vastaavissa tehtä- toimenpiteisiin, että asevelvollisten 37765: vissä, jotka eivät kuulu, eivätkä ole tarpeel- käyttämisestä puolustuslaitoksen sellai- 37766: lisia asevelvollisten koulutukselle. Tämä sissa huolto- ja työpalvelustehtävissä, 37767: kaikki lyhentää ratkaisevasti koulutusaikaa. jotka eivät edistä ja palvele asevel- 37768: Koulutusohjelman edes vajavaisesti läpivie- vollisten koulutusta, luovuttaisiin ja 37769: miseksi joudutaan tällöin koulutus tiivistä- tehtävät suoritutettaisiin riittävällä 37770: mään niin, että se monasti tulee asevelvolli- palkatulla henk~'lökunnalla. 37771: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37772: 37773: Erkki Tuuli. Aune Innala. Jussi Saukkonen. 37774: A. F. Airo. Erkki Hara.. Urho Saariaho. 37775: Saara. Forsius. Juha. Rihtniemi. Juho Tenhillä. 37776: Sven Bögström. 37777: 111 E 6871'518 37778: VALTIOPÄIVÄT 37779: 1958 37780: 37781: LIITTEET 37782: XII 37783: 37784: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS- 37785: ALOITTEET 37786: 37787: 37788: 37789: 37790: HELSINKI 1958 37791: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 37792: j 37793: j 37794: j 37795: j 37796: j 37797: j 37798: j 37799: j 37800: j 37801: j 37802: j 37803: j 37804: j 37805: j 37806: j 37807: j 37808: j 37809: j 37810: j 37811: j 37812: j 37813: j 37814: j 37815: j 37816: j 37817: j 37818: j 37819: Saaristoliikenteen edistämistä, syrjäseutujen puhelinolojen paranta- 37820: mista, postiautolinjoja sekä maanteiden, rautateiden, siltojen ja Ien- 37821: tokentden rakentamista ym. tarkoittavia toivomusaloitteita. 37822: 887 37823: 37824: :XU,l. - Toiv.al. N: o 336. 37825: 37826: 37827: 37828: 37829: Jlult ym.: f'oimet1tpiteiltii tJ.Ztio'MVun saamiseksi paikaUis- 37830: teiden peruikDf'jauksia varten. 37831: 37832: 37833: Ed uskunn aU e. 37834: 37835: Uuden tielain mukaan paikallisteiksi otet- kohdan korjaamisclarl niin, että näihin perus- 37836: tavat kylätiet ovat suurelta osin sellaisia, että korjauksiin saataisiin riittävästi valtion avus- 37837: ennenkuin ne voidaan hyväksyä paikallis- tusta. 37838: ti~i, on niissä tehtävä suuria ikustannuksia On vielä syytä todeta, että niissä kylä- 37839: vaativia parannuksia. teissä on paljon sellaisia, jotka on alkujaan 37840: Näihin peruskorjausten luontoisiin töihin ei tehty ilman minkäänlaista valtion apua. 37841: kuitenkaan saada avustuksia sillä tavoin !kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 37842: uusien kyläteiden l'akentamiseen on myön- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37843: netty. Kun otamme huomioon, että kaikki 37844: paikallisteiksi tulevat kylätiet palvelevat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 37845: yleistä liikennettä, niin ei ole oikein, että näi- toimenpiteisiin, jotta paikallisteik$i 37846: den teitten !korjauskustannukset !k<Jkonaan sä- otettaville kylätet"lle voitaisiin antaa 37847: lytetään tieosak!kaiden kannettavaksi. tJaltion apua tielain edellyttämiä pe- 37848: Olisikin aivan välttämätöntä, että ryhdyt- ruskorjauksia varten. 37849: täisiin kiirMllisiin toimenpiteisiin tämän epä- 37850: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37851: 37852: Mikko Bult. IJnpi Lukkarinen. Arvo Sävtlä. 37853: A. B"årkönen, Vilho Turunen. Veikko Rytkönen. 37854: 888 37855: 37856: XII,2. - Toiv.al. N:o 83'1. 37857: 37858: 37859: 37860: 37861: XoiVUJien ym.: Maanteiden kunnossapito- ja korjausvarojen 37862: lisäämisestä. 37863: 37864: 37865: Eduskunnalle. 37866: 37867: Keski-Suomen tiepiirin alueella maantiet Kaiken kohtuuden nimissä pitäisi tiepii- 37868: ovat tunnetusti hei'kkokuntoisia. Varsinkin reille saada 'käytettäväksi huomattavasti ny- 37869: kelirikkokaudet aiheuttavat tällä alueella sie- kyistä runsaammin sellaisia varoja, joita voi- 37870: tämättömän pitkiä katkoja ja rajoituksia daa:n käyttää sellaisina:kin vuodenaikoina, jol- 37871: maantielii'kenteessä, jon'ka varassa kulkuyh- loin lapio pystyy maahan, sekä vanhojen tei- 37872: teydet ovat melko laajoilla alueilla maakun- den ojittamiseen, välttämättömiin peruSkor- 37873: nassa. Edellä sanottujen vaikeuksien syyt jauksiin ym. teiden kunnossapitoon. Näin 37874: ovat siinä, että suurin osa maakunnan teistä menetellen saataisiin näkyvää korjausta van- 37875: on routiville maille 'kevyesti ra:kennettuina hoilla maanteilläkin, joiden perusteellisesta 37876: joutunut raskaan kuormituksen alle ja jää- uudistamisesta ei toistaiseksi ole tietoakaan. 37877: nyt vaille välttämättömimpiäkin peruskor- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus- 37878: jauksia. Vai'kka nykyään käytetäänkin val- kunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen, 37879: tion varoja vuosittain !kymmeniä miljardeja 37880: ma:rlkk:oja maanteiden rakentamiseen työttö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 37881: myystöinä, ei tiepiireillä ole varoja kaikkein maanteiden kunnossapitoon ja perus- 37882: pahimpienkaan routarikkojen korjaamiseen korjauksiin tarvittavien varojen osoit- 37883: vanhoilla maanteillä, puhumattakaan välttä- tamiseksi huomattavasti tähänastista 37884: mättömistä maanteiden ojittamisista ja runsaammin niille tiepiiret1le, joissa 37885: muista peruskorjauksista. maanteiden kunnossapito kipeimmin 37886: vaatii lisävaroja. 37887: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37888: 37889: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Arvo Ahonen. 37890: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. · Veikko Hyytiäinen. 37891: 889 37892: 37893: XII,3. - Toiv.al. H:o 338. 37894: 37895: 37896: 37897: 37898: J. E. Pa.rta.nen ym.: Paikallisteiksi ekdotettujen teiden kun- 37899: toonpanon rahoittamisesta. 37900: 37901: 37902: E d u s k u n n a 11 e. 37903: 37904: Kuluvan vuoden alussa voimaantulleen kunnat ja asutusteiden hoitokunnat. Kylätie- 37905: uuden tielainsäädäimön mukainen kunnan- ja kuntien ja asutusteiden osakkaat saavat esi- 37906: kyläteiden sekä nk. asutusteiden ja eräiden tettyjen kustannuslaskelmien puitteissa suo- 37907: kaupunkien ja kauppaloiden alueilla olevien rittaakseen ylivoimaisen tehtävän. 37908: muiden teiden paikallisteiksi ottamismenet- Uuden tielain voimaanpano tulee lähivuo- 37909: tely on jo alkuvaiheiltaan saatu käyntiin. sina aiheuttamaan maaseudun kannettavaksi 37910: Lääninhallitusten tekemien paikallisteiksi erittäin raskaan taloudellisen taakan. Tämän 37911: ottamisehdotusten saavuttua 'kunnanvaltuus- nY'kyisenä taloudellisesti vaikeana ajankoh- 37912: toille on voitu laajassa mitassa havaita, että tana maaseudun väestölle syntyvän uuden 37913: paikallisteiksi ehdotettujen kunnan- ja kylä- rasituksen helpottamiseksi on riittävän hy- 37914: teiden sekä asutusteiden kunnostamissuunni- vissä ajoin ryhdyttävä ·tarpeellisiin toimen- 37915: telmien ·kustannusarviot nousevat yllättävän piteisiin. Milloin luovutettavan tien kunnos- 37916: korkeihin summiin. Tämä johtuu siitä, että tamisvaatimuksissa on menty kohtuuttoman 37917: paikallisteiksi ehdotettavien teiden luovutus- pitkälle, on näissä tapauksissa syytä harkita 37918: kunto· pyritään saamaan mahdollisimman kor- vaatimusten lieventämistä. Tärkeintä ja rat- 37919: keaksi. Tällaista periaatetta vastaan ei si- kaisevinta on kuitenkin se, missä mitassa val- 37920: nänsä olekaan mitään muistuttamista, sillä tiovalta ryhtyy kuntoonpanotöiden avustus- 37921: tieverkon moitteeton kunto on yleensä tavoit- toimenpiteisiin. Päähuomio tilanteen pelasta- 37922: telemisen arvoinen päämäärä. miseksi onkin kohdistettava juuri tälle lin- 37923: Vaikeasti voitettavissa oleva käytännöllinen jalle. Käytännössä se tapahtuu siten, että 37924: vaikeus nousee esiin korkeiden kunnostamis- eduskunta varaa riittävästi varoja maaseu- 37925: kustannusten !kohdalla. Tässä suhteessa on dun pelastamiseksi sitä tässä yhteydessä 37926: voitu todeta teiden luovuttajien, so. kuntien, uhkaavalta vakavalta taloudelliselta ahdin- 37927: kylätiekuntien ja asutusteiden hoitokuntien golta. 37928: ym. joutuvan ennen pitkää voittamattomien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 37929: taloudellisten rasitusten alaisiksi. Kuntien ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 37930: kylätiekuntien sekä asutusteiden hoitokuntien vomuksen, 37931: hallussa olevat paikallisteiksi luovutettavat 37932: tiet sijaitsevat valtaosaltaan vähävaraisten että hallitus ottaisi lähivuosien val- 37933: kuntien ja harvaan asuttujen syrjäisten seu- tion tulo- ja menoarvioesityksiin riit- 37934: tujen alueilla. Kunnilla on nykyoloissa ras- tävän suuruisen määrärahan jaetta- 37935: kaine työttömyys- ym. rasituksineen jo ennes- vaksi avustuksina uuden tielainsäädän- 37936: tään taloudellisen kantokyvyn ylittävä, ahdin- nön mukaisesti paikallisteiksi ehdotet- 37937: gonomainen paine kannettavanaan. Erityisen tujen teiden kuntoonpanotöiden rahoit- 37938: vaikeaan asemaan joutuvat lukuisat kylätie- tamiseen. 37939: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 37940: 37941: Eemil Partanen. Matti Kekkonen. 37942: 37943: 37944: 37945: 112.1fE 687/58 37946: 890 37947: XU,4. - Toiv.al. N:o 839. 37948: 37949: 37950: 37951: 37952: VIJil\ll.m,o: TröUilwwarojen käyttämisestä kunnan- ja kylä- 37953: teiden seki paikalZisteiden rakentamiseen ja korjaamiseen. 37954: 37955: 37956: E d u 1:1 k u n n a 11 e. 37957: 37958: Maassannne on erittäin paljon vireillä. suun- sen tukemiseen, niin on aaianmukaista, että 37959: nitelmia uu,aiksi kunnan- ja. kyläteibi · sekä työttömyy~Jvaroja mahdollisuuksien mukaan 37960: niiden korjaanrisebi. Pllikallisteiden raken- käytetään tähän samaan tarkoitukseen. Näin 37961: tamisen ja korjaamisen tarve on erittäin lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla, hoi- 37962: päivän polttava. Varojen puute on kuiten- detaan työllisyyttä ja samalla rakennetaan ja 37963: kin esteenä näiden tarpeellisten ja hyödyllis- korjataan kunnan- ja kyläteitä. Nykyinen 37964: ten suunnitelmien toteuttamiselle. Kuiten- kielteinen asenne työllisyysvarojen käytössä 37965: kin terveen järjen mukaan pitäisi maaseu- kunnan- ja kyläteiden sekä paikallisteiden 37966: dulla tieverkosto saattaa kiireellisesti asian- ra.kentamiseBSa ja korjaamisessa olisi siis kii- 37967: mukaiseen kuntoon. Tätä vaatii sekä maa- reellise!fti saatava muutetuksi. 37968: että :metsätalouden etu kuin :myös kansan· Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 37969: talouden etu. Myös kuluttajien etu vaatii nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 37970: tällaisia toimenpiteitä, sillä mitä halve:mmilla muksen, 37971: kw~tannuksilla maataloustuotanto ja metsä- 37972: talous pystytään maassamme hoitamaan, sitä että hallitus huolehtisi kiir~ellisesti 37973: parempi elintaso on myös koko kansallanune. mfii, että työllUyysvaroja, työllisyys~ 37974: Kun varsinaiseen tulo- ja menoarvioon ei tarpeen sitä vaatiessa, maJtdolUsuuk- 37975: valitettavasti näytetä saavan, vaikka terve sien mukaan kiiytettäisiin myös kun- 37976: järki sitä vaatisi, J.'iittävästi varoja kunnan- nan- ja kyUiteiden sekä paikaUisteiden 37977: ja kyläteiden sekä paikallisteiden ra.kentami- rakentamiseen ja korjaamiseen. 37978: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 37979: 37980: Veikko Venn.amo. 37981: 891 37982: 37983: Xll,ö. - Toiv.al. Jf: o 840. 37984: 37985: 37986: 37987: 37988: AhoJJ.e:U. ym,: Qrivede~B'Uruu~Karstulan. rumwtien 37989: · ""'""'nitt eZemi.testa. 37990: 37991: 37992: Ed usku nn alle. 37993: 37994: OJJ. ilmeistä, että Mäntän, Keuruun, Mul- kunnollisen tien meriritystii. matkailun edistä- 37995: tian, Pihlajaveden ja Ähtärin jatkuva.lle misessä:ldn. 37996: kehittymiselle ovat pahana esteenä. huonot Voitaneen siten pitää perusteltuna, että 37997: tieolot. Erikoisena haittana voidaan pitää nykyaikaiset vaatimukset täyttävää tietä Ori~ 37998: sitä, että ko. kunnat ovat kaukana ns. runko- vesi - Mänttä - Keuruu - Multia ~ 37999: teistä, Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 km, Karstula ryhdyttäisiin mahdollisimman pian 38000: jotka teollisuuden saamiseksi ja sen kilpailu- suunnittelemaan, sillä tämä luonnollisella 38001: kyvyn kannalta ovat välttämättömiä. tavalla yhdistäisi mainitun alueen valtakun- 38002: Ko. alue liittyy läheisesti Tampereen vai- nan muihin runkoteihin. Suunnitelman kii- 38003: kutuspiiriin ja on sen sekä tietenkin Mäntän reellisyys on ilmeinen, sillä tien suunta rat- 38004: raaka-ainealu~ena puuteollisuudelle. Tälläikin kaisevalla tavalla vaikuttaa moniin muihin 38005: alalla siirryttäessä yhä enemmän raskaitten suunnitelmiin ko. paikkakuntien alueilla. 38006: maantiekuljetusten Vl!-raan ·vaikuttaa nyky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~ 38007: aikaisen nopea päätie myö~Jkin alueensa nioittaen eduskunnan hyväksyttä.välksi toivo- 38008: raaka-ainehintoihin ja lisää senkin. kautta toi- muksen, 38009: meentuloedellytyksiä alueellaan. että Jwllitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38010: Yhä enemmän kauppa- ja muissa liiketoi- runkotien suunnittelemiseksi Orivf3den. 38011: missa on kunnollisen tien tarve tullut ajan- ~.Mäntän- Keuruun- Multifln- 38012: kohtaiseksi. Ei ole syytä jättää mainitsematta Karstulan tieosalla. 38013: HelsingisSä 5 päivänä elokuuta 1958. 38014: 38015: Arvo Ahonen. Kusta.& Ala.nko. 38016: 892 38017: 38018: XII,6. - Toiv.al. N:o S41. 38019: 38020: 38021: 38022: 38023: Ahonen ym.: Moolntien rake-ntamisesta Vesa-n-non--Viitasaa- 38024: re-n maantieUä Pihtiputaan asemalle. 38025: 38026: 38027: Eduskunnalle. 38028: 38029: Kun Äänekosken-Haapajärven rautatie rakentamiseen, huomattavalta osalta jopa 38030: tulee lähitulevaisuudessa valmistumaan, on erinomaista kuivan kangasmaaston vuoksi. 38031: on aika kiinnittää huomiota siitä johtuvien Vaikka Suovanlahden-Pihtiputaan väli- 38032: liikennekysymysten selvittämiseksi. Tässä sellä maantiellä tulisi olemaan tärkeä merki- 38033: suhteessa on syytä huomioida varsinkin Viita- tys ennen kai!kkea Pihtiputaalle ja sieltä 38034: saaren pitäjän idänpuolisen osan liikenne- Kolimajärven eteläpuolitse etelään suuntau- 38035: kysymys, joka erityisesti vaatii korjausta. tuvalle kaukoliikenteelle, on vielä otettava 38036: Pitäjän idänpuolisen osan liikenne tulee huomioon, että jo Mäntylänkylällä ja Tou- 38037: suuntautumaan rakennettaville Keitelepohjan laudella yksistään on hyvän joukon yli sata 38038: ja Pihtiputaan asemille. Keiteleen itäpuolella tilaa, joiden asujaroisto on edelleen huonojen 38039: on !kylläkin jo V esannolta Suovanlahden ja tieyhteyksien takana. On myöskin muistet- 38040: Kymönkosken kautta Viitasaaren kirkolle tava, että Keiteleen pitäjässä johtaa V esan- 38041: johtava maantie. Kumpikaan näistä teistä ei non-Keiteleen väliseltä maantieltä kylätie 38042: yksin - kunnoltaan eikä varsinkaan suun- Koutajärven eteläpuolitse Viitasaaren pitä- 38043: naltaan - enää nykyoloissa vastaa yhä kas- jän rajalle, minkä tien kautta tuleva liikenne 38044: vavaa liikennetarvetta. - sitten kun noin 3 km: n ra!kentamaton 38045: Vesannon-Viitasaaren maantie on Suo- taival on tehty - tulee Toulauden kylätien 38046: vanlahden ja Kymönkosken väliseltä osalta kautta ohjautumaan ehdotetulle maantielle. 38047: siksi mutkainen ja mäkinen, että tältä suun- Kun Keiteleenjärvellä oli vielä laivaliiken- 38048: nalta johtuvan liikenteen parantamiseksi olisi nettä, tapahtui tavaroiden kuljetus aina 38049: ensi tilassa ryhdyttävä toimenpiteisiin. Pitä- viime vuosiin saakka huomattavalta osalta 38050: jässä on yleisesti tunnettua, ettei kyseessä vesitse, jolloin liikenteen suunta pitäjän eri 38051: olevan tien oikaisua vuorisen maaston takia kulmilta oli laivalaiturille. 38052: voida taloudellisesti ajatellen suorittaa. Tästä Laivaliikenteen nyt lakattua tapahtuu kul- 38053: syystä olisi Keiteleenjärven itäpuolelle raken- jetus autoilla, mistä johtuu liikenteen suun- 38054: nettava sopivampaan maastoon kokonaan nan muuttuminen itä-länsisuuntaisesta nykyi- 38055: uusi, nykyisen tarpeen vaatima liikenneväylä. seksi etelä-pohjasuuntaiseksi. Näin ollen enti- 38056: Pihtiputaan kirkolta johtaa jo nyt Kolima- set tiet eivät enää suuntansakaan puolesta 38057: järven itärantaa pitkin kunnantie Keiteleen täytä myös muuttuneen liikenteen vaatimuk- 38058: -Viitasaaren maantielle; siitä päästään edel- sia, puhumattakaan niitten heikosta kun- 38059: leen jo nyt käyttökelpoista kylätietä Toulau- n:>sta. 38060: den kylään. Kun toiselta puolen etelästä Suo- Puutavarankin kuljetuksen myös siirryttyä 38061: vanlahdelta johtaa 8 km pitkä Lahnaisten vesikuljetuksesta miltei yksinomaan autokul- 38062: kylätie Mäntylänkylälle, puuttuu enää vain jetukseen on uusia teitä rakennettaessa huo- 38063: noin 7 km: n matka viimemainitun kylän ja mioitava niiden sijainti metsäalueita sopivasti 38064: Toulauden välistä kesäajoneuvoille kulkukel- halkovina. Tässäkin suhteessa täyttää ehdo- 38065: poista tietä, jotta etelästä Suovanlahden tettu maantie sille asetettavat vaatimukset. 38066: kautta suuntautuva liikenne voisi luonnolli- Viime vuosina on ehdotetun tien vaikutus- 38067: simmin ohjautua rakennettaville Keitelepoh- piiriin perustettu suuri määrä maanhankinta- 38068: jan ja Pihtiputaan asemille. Maasto ehdote- tiloja, joille usein suurinkin kustannuksin 38069: tun maantien koko matkalla on poikkeukselli- rakennetut tilustiet on suunniteltu, tosin 38070: sen tasaista ja muutoinkin sopivaa maantien kyläteiltä nyt alkavina, mutta kuitenkin eh- 38071: XII,6. - Ahonen ym. 893 38072: 38073: dotetun pääliikenneväylän avaamista silmällä Ehdotetun tien rakentamisesta koituva 38074: pitäen. Niihin uhratuilla varoilla ei näin hyöty olisi kuitenkin sekä näille paikkakun- 38075: ollen yleisen maantien yhä puuttuessa ole nille että koko maakunnalle siksi suuri, että 38076: saavutettu tarkoitettua tulosta. Kun sanottu- tien rakentaminen olisi joka tapauksessa 38077: jen tilojen elinkelpoisuus ja niihin sijoitettu- myönteisesti ratkaistava. 38078: jen varojen tuotto ratkaisevasti riippuu kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38079: kfu asutusalueen liikenteen esteettömästä liit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38080: tämisestä maakunnan yleiseen, myös rauta- muksen, 38081: tieliikenteeseen, on ehdotetun tien rakentami- 38082: nen myös tältäkin kannalta katsoen ensiarvoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38083: sen tärkeätä. yleisen maantien rakentamiseksi V e- 38084: Ehdotetun maantien rakentaminen sopisi sannon--Viitasaaren maantieltä Suo- 38085: myös työttömyystyönä suoritettavaksi, mutta vanlahden - Mäntylänkylän - Tou- 38086: sitä ennen olisi päätös tien rakentamisesta lauden - Kolimanpään - Purolan 38087: tehtävä ja tarpeelliset tutkimukset ja muut kautta Pihtiputaan asemalle. 38088: valmistavat toimenpiteet suoritettava. 38089: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 38090: 38091: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. 38092: m,7. - Toiv.aL lf:o 341. 38093: 38094: 38095: 38096: Allonen JDl•: Tie~tyött. toteuttamisuta Uuraide21. kir- 38097: ktmkyla$14. 38098: 38099: 38100: E d u s k u n n all e. 38101: 38102: Valtatien n:o 13 oikaisu on suUiiniteltu nusarvio olisi n. 50-60 milj. ·llla.rkkaa, joten 38103: ta.pa.htu'Vaksi Uura.lsten kirkonkylän kohdalla tähän. työkohteeseen voitaimin sijoittaa huo- 38104: ja työ olisi tärkeä 'kirkonkylän vastaisen mattava määrä työntekijöitä, jotka voisivat 38105: rakennussuunnitelman ja asemakaavoituksen työssä käydä ·juuri kotoa käsin. 38106: vuoksikin. Suunnitelman on tie- ja vesiraken- Sllunnitelman toteuttaminen olisi tärkeä 38107: nushallitus vahvistanut 23. 8. 1956 ja samalta koko kirikonkylän kehityksen kannalta. 38108: päivältä on kulkulaitosten ja yleisten töiden Edellä lausumaamme viitaten ehdota:mme 38109: ministeriön vahvistuskin. T1en oikaisu tapah- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 38110: tuisi paaluvälillä 206--60-260, kilometreillä vomuksen, 38111: 34-39, siis 5.5 km matkalla. Nykyisin lii- 38112: kennöitävä tie on erittäin mutkainen juuri että hallitus ryhtyisi toime~teisiin 38113: Uuraisten ki:rlkonkylän kohdalla ns. Paanasen valtatiellä n:o 13 tie21.oikais1ttyön to- 38114: joen mutkineen. teuttamiseksi Uuraisten kirkonkylä"' 38115: Vahvistetun suunnitelman mukaan kustan- kohdalla 5.5 km:n matkalla. 38116: Helsingissä 13 päivänä elOkuuta 1958. 38117: 38118: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen. Matti Koivunen. 38119: 89& 38120: XII,8. - Toiv.al. !f:o MS. 38121: 38122: 38123: 38124: 38125: AJ:loaen ym.: JfaAtlfien f"Mentamisesta La'Ukaan Leppäveden 38126: kyUHiiJ K''ll'il4mM'- kautta V aajakoskeUe. 38127: 38128: 38129: Eduskunnalle. 38130: 38131: Laukun kunnan Leppä veden kylän kauttA Mielelltämme tien tekokustannubet - 38132: kulkee valtatie JyväalkyläJJtl. Laukaan kirkon- matka Oh 7 km ja maasto melko t8.8aista - 38133: kylään. Leppäveden kylästä on i!ttUnniteltu t'U.lcwat muodostumaan sen tuottamaan hyö- 38134: ra.kennettavwi Vaajakoskelle tia, joka yh- tyyn nähdeh niin kohtuullisiksi, ettei niiden 38135: distäisi Iti·Päijånteen tien Laukaan tiehen. pltlisi olla esteenä tämän tärkeän maantien 38136: Kun rakennettava tie tulisi kulkemaan asu.t- raketitlltniselle. 38137: tujen alueiden hlllki, saattaen siten myös pai- Edellä olovan perustoolla kunnioittaen eh- 38138: kallisen tietarpeen järjestykseen, on sen mer- dotamme ednslrunnan hyväksyttäväksi toivo- 38139: kitys aiinli.kin lnielessli erittäin wuri. Tien mllksett, 38140: rakentaminen merkitsiili parempia yhteyksiä 38141: Vaajak:Old.c:elle päin raskaissa puutavarakulje- että luitl\tus ry'h.tyift toittt.~npiteisi\n 38142: tubi&sakin. Tietyön alkaminen lisäisi Lau- fiUJcJnti~tn r4ktJtttåmi8~ Ldt&kaon Le'J1" 38143: kaassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa myös påttellt~n kyUi8tii K itl'ilam.min kautta 38144: ansiotyömahdollisuuksia seudun vähävarai- V tUJjt'tkoskell,, 38145: selle -väestölle. 38146: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 38147: 38148: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. 38149: 896 38150: 38151: XU,9. - Toiv.al. N:o 344. 38152: 38153: 38154: 38155: 38156: Ahonen ym.: Maa-ntien· rakentamisesta Lievestuoreelta Simu- 38157: nan kautta ·Ku~. 38158: 38159: 38160: Eduskunnalle. 38161: 38162: Paikallisten asukkaiden toimesta on raken- kosken sillan rakentamiseen määrärahan, 38163: nettu kylätietä Lievestuoreen-Hankasalmen joka on ainoa suurempi silta koko tiealueella. 38164: maantieltä Saarilammilie päin n. 5 kilomet- Tien rakentaminen on muodostunut kui- 38165: riä. Samoin on asutustietä rakennettu J yväs- tenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi seudun vähä- 38166: kylän-Kuopion maantieltä n. 9 kilometriä varaiselle pienviljelijä- ja metsätyöväestölle. 38167: Kupariin saakka. Rakentamaton osa on vielä Olisi kohtuutontakin vaatia paikalliselta väes- 38168: n. 20 kilometriä ja käsittää suuren tiettömän töitä rakennus- ja ylläpitokustannuksia tie- 38169: alueen Laukaan ja Hankasalmen rajamailla, hen, joka palvelisi kauttakulkuliikennettä 38170: kuten Lankamaan, Simunan ja Saarilammin sekä huomattavasti raskaita kuljetuksia Lie- 38171: kylät. Tätä laajaa asuttua aluetta erottaa vestuoreen teollisuusalueelle. 38172: tieverkostosta idässä Kynsivesi ja lännessä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 38173: Kuusvesi ja Lievestuoreen järvi. Tälle tiettö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38174: mälle alueelle on aikoinaan suunniteltu ra- muksen, 38175: kennettavaksi kauttakulkutie Lievestuoreelta 38176: Jyväskylän-Kuopion maantielle, joka syystä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 38177: tai toisesta on sittemmin rauennut, mutta toimenpiteisiin maantien rakentami- 38178: jälleen viime aikoina tullut esille Laukaan seksi Lievestuoreelta Saarilammin ja 38179: kunnan sekä paikkakuntalaisten toimesta. Simunan kautta Kupariin Laukaan 38180: Laukaan kunta on mm. varannut Simunan- kunnan alue6Ua. 38181: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 38182: 38183: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. 38184: 897 38185: 38186: XII,10. - Toiv.al. N: o 345. 38187: 38188: 38189: 38190: 38191: Ahonen ym.: KafWII)uoren-Leppälahden-Kelkkamäen maan- 38192: tien rakentamisesta. 38193: 38194: 38195: E d u s k u n n a ll e. 38196: 38197: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on !ky- laitokset. Kun tie lyhentäisi huomattavasti 38198: symys maantien rakentamisesta Vaajakosken matkaa Lievestuoreen teollisuusalueelta .Jy- 38199: aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruokosaa- väskylään, on tämä talouselämän sekä LieveS- 38200: ren pysäkin kautta Leppäveden ylitse Leppä- tuoreen teollisuusalueelia asuvien kannalta 38201: lahden pysä:kille ja siitä edelleen Metsolahden ensiarvoisen tärkeä asia. Esityksen peruste- 38202: kautta Keikkamäkeen Jyväskylän-Laukaan luiksi voidaan vielä mainita, että tien raken- 38203: -Pieksämäen maantielle tullut ajankohtai- taminen ratapengertä myöten Leppäveden 38204: seksi. Tien aikaansaamista varten ovat paik- ylitse on jo rautatietä rakennettaessa otettu 38205: ka!kuntalaiset pitäneet kokouksia, joissa on huomioon leventämällä ratapengertä huomat- 38206: yksimielisesti todettu välttämättömäksi ky- tavasti yli yksin rautatien tarpeen. Samoin 38207: seellinen Kanavuoren-Leppälahden tie, ku~ on huomioitava se, että nyt jo on rakennettu 38208: ten tiesuuntaa on alettu kutsua. Paikkakun- valtion maantieksi tie Leppälahden pysäkiltä 38209: talaiset ovat edellä mainitun tien aikaansaa- Toivakkaan, joka jäisi hyvin vähän mel'lkitse- 38210: misesta kääntyneet jo kulkulaitosten ja yleis- väksi, ellei edellä esitettyä maantietä raken- 38211: ten töiden ministeriön ym. virastojen puo- nettaisi. 38212: leen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 38213: Tällä tiellä olisi suuri yleinen me:vkitys nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38214: kauttaku~kutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja muksen, 38215: tästä johtuen tätä tiesuuntaa ovat ryhtyneet 38216: kannattamaan mm. Laukaan kunnan tielauta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38217: kunta, Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto, maantien rakentamiseksi suunnalla 38218: Jyväskylän kauppakamari, Keski-Suomen Kanavuori-Leppälahti-Metsolahti- 38219: maanviljelysseuran asutustoimrkunta sekä Kelkkamäki Jyväskylän maalaiskun- 38220: monet muut Jyväskylän maakunnalliset Iiike- nan sekä Laukaan kunnan alueella. 38221: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 38222: 38223: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. 38224: 38225: 38226: 38227: 38228: 113 E 687/58 38229: 898 38230: 38231: XU,ll.- Toiv.al N:o 346. 38232: 38233: 38234: 38235: 38236: Asunta ym.: Ruoveden-Vilppulan maantien kunnostami- 38237: sesta. 38238: 38239: 38240: Eduskunnalle. 38241: 38242: Tie- ja vesirakennushallituksella on ollut suuri osa Ruoveden puutavarakuljetuksesta 38243: vuodesta 1933 lähtien osittainen suunnitelma suuntautuu Vilppulan asemalle ja Mänttään. 38244: Ruovedeltä Vilppulaan johtavan maantien Selluloosan kuljetukset Mäntästä Tampe- 38245: kunnostamisesta. Suunnitelmaa on toteutettu reelle tapahtuvat myös osittain tätä tietä. 38246: rakentamalla vain pari siltaa ja tekemällä Johtuen tien heikosta kunnosta joudutaan 38247: mitättömän pieniä korjauksia. Jatkuvasti raskaammat kuljetukset lopettamaan keväisin 38248: tiellä kasvavan .liikenteen takia pitäisi tien useiden kuukausien ajaksi, ja henkilöliiken- 38249: kunnostamissuunnitelma pikaisesti uusia ja nekin on ollut usein vaarassa kokonaan kes- 38250: ja sen perusteella saattaa tie liikennettä vas- keytyä. 38251: taavaan kuntoon. Yllämainittuun viitaten ehdotamme edus- 38252: Perusteluksi asialle esitämme, että ko. tie kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38253: on ainoa kulkutie Ruovedeltä lähimmälle 38254: rautatieasemalle Vilppulaan. Tämä sama tie että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 38255: yhdistää myös liikenteen Jämsän suunnalta menpiteisiin uuden suunnitelman laa- 38256: Mäntän kauppalan kautta Tampereen-V aa- timiseksi Ruoveden--Vt1ppulan maan- 38257: san maantiehen. Tie on yleensä hyvin ras- tien kunnostamista varten. 38258: kaan kuormituksen alainen johtuen siitä, että 38259: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 38260: 38261: Mikko Asunta. Kustaa Alanko. Anni I'Iinck. 38262: Toivo Hietala. Usko Seppi Atte Pakkanen. 38263: 899 38264: 38265: XII,12. - Toiv.a.l. N:o 347. 38266: 38267: 38268: 38269: 38270: Erkkilä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Pyhäjoen-Meri- 38271: järven tiesuunnalla. 38272: 38273: 38274: Eduskunnalle. 38275: 38276: Vuonna 1925 antoi Oulun läänin maaherra jässä käynnissä ja sen vuoksi tämän tien ra- 38277: päätöksen paikallistien rakentamisesta Pyhä- kentaminen on välttämätön. 38278: joen Etelänkylästä vanhalta rantamaantieltä Suunnitelmat paikallistien rakentamiseksi 38279: Merijärven-Kalajoen väliselle maantielle on tälle välille aikoinaan tehty, onpa tietä 38280: 1'Ierijärven kirkonkylässä. osittain jo silloin rakennettukin, mutta josta- 38281: Nyt haettavana oleva tiesuunta on sama kin syystä se on kuitenkin jäänyt kesken. 38282: kuin edellä mainitun, mutta jostakin syystä Viime syksynä teki eduskunnan kulkulai- 38283: keskeneräiseksi jääneen paikallistien, jonka tosvaliokunta tutustumisretken Pohjois-Poh- 38284: pituus on noin 21 kilometriä. janmaalle. Tällöin esittivät Pyhäjokilaakson 38285: Nykyään tiellä olisi huomattavasti laa- kunnat valiokunnalle tärkeimpiä tietoivomuk- 38286: jempi merkitys, sillä se yhdistäisi Pyhäjoen siaan ja kaikki 5 kuntaa oli sitä mieltä, että 38287: eteläpuolen yhtenäiseen tieverkostoon, koska tämä tie on ensi tilalla. 38288: parhaillaan on rakenteilla Pyhäjoen etelä- Kuten edellä on käynyt selville, olisi tällä 38289: puolella Oulaisten-Haapaveden välinen osa, tiellä laaja maakunnallinen merkitys. Ottaen 38290: joka on tarkoitus jatkaa Haapavedeltä Kär- huomioon nykyajan vaatimukset maantien 38291: sämäen Venetpalon kylään, jossa se yhdis- suunnittelussa ei vanhoja suunnitelmia 38292: tyisi Parkkiman asemalle menevään tiehen. voida, eikä ole asianmukaistakaan käyttää tä- 38293: Samalla se yhdistäisi Pyhäjoen-Merijärven män tien rakentamisessa, vaan olisi laadit- 38294: ja Alavieskan kunnat suoralla yhteydellä, jo- tava uudet suunnitelmat valtion toimesta ja 38295: ten sen merkitys yleensä valtion maantienä tie rakennettava valtion maantienä. 38296: olisi hyvin huomattava. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 38297: Kun Pyhäjoki on viime vuosina penger- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38298: retty ja sen johdosta runsaasti erittäin hy- 38299: viä viljelyskelpoisia maita mahdollisuus ottaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 38300: viljelykselle, niin monet kymmenet vanhat toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta- 38301: tilat, jotka ovat ennen olleet kunnollisia tie- miseksi Pyhäjoen ja Merijärven väli- 38302: yhteyksiä vailla, saisivat tämän jo vanhan sellä Pyhäjoen eteläpuolella olevalla 38303: tiesuunnitelman toteutuessa kunnolliset kul- tiesuunnalla. 38304: kuyhteydet. Uusjaon valmistelutyöt ovat pitä- 38305: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 38306: 38307: Eeli Erkkilä. Kusti Eskola. Veikko Savela. 38308: Aarre Marttila. Ale Holopainen. Markus Niskala. 38309: Eino Uusitalo. Matti Liinamaa. Matti Kekkonen. 38310: Niilo Ryhtä. 38311: 900 38312: 38313: XII,lS. - Toiv.al. N: o 848. 38314: 38315: 38316: 38317: 38318: Friman ym.: Maantien rakentamisesta Rovaniemen Saaren- 38319: kylästä Ounasjokivartta pitkin Markkasuvannon sillalle. 38320: 38321: 38322: E d u s k u n n a 11 e. 38323: 38324: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa- 38325: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä. 38326: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- Niiden hyväksikäytön ja asuttamisen kannal- 38327: kaan maantietä. Jos ra:kennettaisiin uusi tie takin uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa 38328: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea 38329: kylän ja Markkasuvannon lossin välille, niin on siitä asukkaille monenlaisia haittoja ja 38330: myös joen itäpuolella asuvat ihmiset pääsi- vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien var- 38331: sivät tien varteen. Tietä tälle puolelle raken- rella ja kauppoihin toimitettavat maatalous- 38332: nettaessa se ei tulisi kulkemaan peltojen tuotteet on kuljetettava suurelta osalta yli 38333: halki. Se voitaisiin rakentaa suoraksi, nykyi- virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen tulee 38334: sen liikenteen vaatimuksia vastaavaksi ja kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä tie- 38335: siten palvelemaan pohjoiseen suuntautuvaa rakennus olisi myös hyvä työttömyystyö- 38336: kaukoliikennettä. Siltoja tarvittaisiin vähem- kohde. 38337: män ja pienempiä. Joen itäpuolella ovat Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 38338: tällä seudulla myös kaikki soranottopaikat, nioittaen eduskunnan hyvä!ksyttäväksi toivo- 38339: ja nykyisellekin tielle on sora kuljetettava muksen, 38340: yli joen suurin kustannuksin. Itäpuolen tie 38341: tulisi myös hiukan lyhyemmäksi. Uuden tien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38342: rakentamisen avulla vapauduttaisiin kolmesta maantien rakennustyön aloittamiseksi 38343: jo käytössä olevasta, nim. Alajärven, Kuoksa- Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjoki- 38344: järven ja Kätkän teiden losseista. vartta pitkin Markkasuvannon s{llalle. 38345: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 38346: 38347: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 38348: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 38349: 901 38350: 38351: XU,14. - Toiv.al. N:o 849. 38352: 38353: 38354: 38355: 38356: Frilnan YJII..: Maantien r()kentamtsesta Tepaston kylästä Lom- 38357: polon kautta Puljun kylään Kittilän kunnassa. 38358: 38359: 38360: E d u s k u n n a ll e. 38361: 38362: Kittilän kunnan pohjoisosassa sijaitsevat keana työttömyyskautena se olisi myös sopiva 38363: Lompolon ja Puljun kylät ovat niitä harvoja työttömyystyökohde. 38364: huomattavia Lapin läänin kyliä, jotka ovat Kun tien rakentamista on asukkaille 38365: vailla mirrkäanlaista tieyhteyttä ja lisäksi luvattu korkeimmilta mahdollisilta määrääc 38366: vielä sikäli erikoisasemassa, että kumpaan- viltä tahoilta ja kun Kittilän kunnanval- 38367: kaan ei ole käyttökelpoista vesitietäkään. Näi- tuusto on viimeksi heinäkuun 21 päivänä 38368: hin .kyliin aikanaan suunniteltu tie päättyy 1958 antanut tästä suunnitelmasta tielain 38369: nykyään Tepaston kylääu, josta sitä olisi määräämän lausunnonkin, joka on myöntei- 38370: jatkettava Lompolon kautta Puljuun ja tien nen, olisi tie nopeasti rakennettava. 38371: uuden osan pituudeksi tulisi 25-27 km. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38372: Tien rakentaminen tulisi palvelemaan tule- nioittaen eduskunm1-n hyväksyttäväksi toivo- 38373: vaisuudessa suoraa yhteyttä halki Keski- muksen, 38374: Lapin Kittiiästä Enontekiölle. Sillä olisi var- 38375: sin suuri merlkitys valtion metsien hoidon että hallitus ryhtyisi heti toimen- 38376: kannalta, se lisäisi sekä valtion että yksityis- piteisiin maantien rakennuttamiseksi 38377: ten omistamien metsien arvoa ja palvelisi Tepaston kylästä Lompolon kautta 38378: merkittävästi matkailuliikennettä. Näin Vai- Puljun kylään Kittilän kunnassa. 38379: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 38380: 38381: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 38382: Eino Tainio. Eellleli Lakkala. 38383: 902 38384: 38385: XII,15. - Toiv.al. N:o 350. 38386: 38387: 38388: 38389: 38390: Heinonen ym.: Lyökinr-Korsaarenr-Lepäistenr-Vohdensaa- 38391: ren tien rakentamisesta Uudenkaupungin maa!laiskunnassa. 38392: 38393: 38394: E d u s kunnalle. 38395: 38396: Uudenkaupungin maalaiskunnan alueen toteuttamismahdollisuuksia on alustavasti sel- 38397: saaristo-osassa on runsaasti alueita, joiden vitetty Uudenkaupungin ja sen maalaiskun- 38398: asukkailla ei ole mitään kiinteitä kulku- nan asettamissa elimissä ja suoritettu myös 38399: yhteylmiä mantereen tieverkostoon. Näin tei- alustavia laskelmia 'kustannuksista tien ra- 38400: den puute on johtanut suuriin vaikeuksiin kentamiseksi. 38401: niin puutarha-, maanviljelys- kuin kalastus- Koska kyseinen alue on ilmastonsa ja mui- 38402: elinkeinostakin saatavien tuotteiden mar'kki- den luontaisten olosuhteittensa puolesta erit- 38403: noimisissa ajan vaatimusten mukaisesti sekä täin edullinen asutusalue, jonka tieolojen 38404: suuresti lisännyt tällä alueella tarvittavien kehittymättömyys on ikuitenkin ollut esteenä 38405: tavaroiden hintoja ja estänyt muun elin- alueen taloudelliselle hyväksikäytölle ajan 38406: keinotoiminnan kehittymisen näillä seuduilla. vaatimusten mukaisesti ja myöskin luonnon- 38407: Asujamiston on ollut pakko tyytyä olosuh- kauniina alueena matkailuliikenteen piiriin 38408: teisiin, joissa elämiseen ei nuorempi polvi saattamiselle, ehdotamme eduskunnan hyväk- 38409: enää ole tyytynyt, vaan on työikään ehdit- syttäväksi toivomuksen, 38410: tyään hakeutunut paremmin taloudellisin 38411: toimintaedellytyksin varatuille alueille. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 38412: Rakentamalla tie Lyökin-Korsaaren-L~ menpiteisiin tietutkimusten suorittami- 38413: päisten-Vohdensaaren alueiden kautta voi- seksi ja loppuun saattamiseksi sekä 38414: taisiin näiden alueiden asujaroisto saattaa sen jälkeen tien rakentamiseksi Uuden- 38415: yhteyteen valtakunnan tieverkostoon ja siten kaupungin maalaiskunnan alueelle 38416: poistaa ne haitat, joista edellä on mainittu, Lyökistä Korsaareen, Lepäisii., ja 38417: ja auttaa tämän alueen talouselämän kaikin- sieltä V ohdensaaree.,, jossa tie yhtyisi 38418: puolista edistymistä. Tämän tiesuunnitelman Uuteenkaupunkii., johtavaa., tieke.,. 38419: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 38420: 38421: Vappu Heinonen. Olavi Lähteenmäki. Paavo Aitio. 38422: Urho Kulovaara. Sylvi Siltanen. Judit Nederström-Lunden. 38423: Kalervo Saura. Rafael Paasio. Eino Roine. 38424: Inkeri Virtanen. Aimo Aaltonen. 38425: 903 38426: 38427: XII,16. - Toiv.al. N: o 351. 38428: 38429: 38430: 38431: 38432: Häppölä ym.: Valtatien n:o 12 korjaamisesta tieosalla Koski 38433: H. l.-Pälkäne. 38434: 38435: 38436: E d u s k u n n a ll e. 38437: 38438: Lahdesta Tampereelle johtava valtatie tutkimuksissa on päädytty siihen, että mai- 38439: n:o 12, jon'ka leikkaa valtatie n:o 4 ja nittu tie olisi kunnostettava vanhaa suuntaa 38440: johonka päättyy valtatie n: o 10 pohjois- seuraavaksi päätieksi, ja on Hämeen tie- ja 38441: suunnassa, on eräs Etelä-Suomen tärkeimpiä vesirakennuspiirin toimesta tehty samaan 38442: ja vilkkaimmin liikennöityjä teitä. tähtääviä suunnitelmia. 38443: Tien kunto ei kuitenkaan vastaa sillä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 38444: tapahtuvaa liikennettä, varsinkaan Kosken nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38445: H.l. - Pälkäneen välillä, jossa tie on monin muksen, 38446: paikoin hyvin !kapea ja mutkainen. Lisäksi 38447: tiellä on joitakin heikkokuntoisia siltoja ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38448: rumpuja. valtatien n:o 12 korjaamiseksi tie- 38449: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen osalla Koski H. l.-Pälkäne. 38450: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 38451: 38452: Leo Kå.ppölä. Kustaa Ala.nko. Anni Flinck 38453: Eino Raunio. Oskari Lehtonen. Olli Aulanko. 38454: Atte Pakkanen. H. Törmä. Väinö E. Nieminen. 38455: Juho Tenhiälä. Lyyli Aalto. Olli J. Uoti. 38456: Ensio Partanen. 38457: 904 38458: 38459: XU,17. - Toiv.al. N:o 352. 38460: 38461: 38462: 38463: 38464: B'å.ppölä. ym.: Tiesuunnan tutkimisesta Metsänkylän-Linno- 38465: kankaan-Okerla-n välillä. 38466: 38467: 38468: E d u s k u n n a ll e. 38469: 38470: Kanta-Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen osaston toimesta mahdollisesti rakennettava 38471: toimesta on kesällä 1955 suoritettu silmämää- asutustie. 38472: räinen tietutkimus Hattulan ja Hauhon kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme 'kun- 38473: tien alueella olevan Metsänkylän-Ilamon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38474: Linnokankaan-Okerlan tiejaksolla ja on muksen, 38475: asian johdosta jätetty hakemus tie- ja vesi- 38476: ra.kennushallitukselle, että mainittu tiejakso että halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin 38477: otettaisiin maantieksi. tiesuunnan tutkimiseksi maantien ra- 38478: Tähän tiehankkeeseen liittyy myös Ilamon kentamista varten Metsänkylän- lla- 38479: -Hahkasalon asutusalueelta Hämeenlinnan mon- Linnakankaan- Okerlan vä- 38480: suuntaan maatalousministeriön asutusasiain- lillä. 38481: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 38482: 38483: Leo Häppölä. Juho Tenhiälä. 38484: Eemil Luukka. Eino Raunio. 38485: Atte Pakkanen. Olli Aulanko. 38486: 905 38487: 38488: XII,18. - Toiv.al. N: o 353. 38489: 38490: 38491: 38492: 38493: Jaakkola ym.: Oripää11t-Honkilahden-Eurajoen maantien 38494: korjaamisesta. 38495: 38496: 38497: E d u s k u n n a 11 e. 38498: 38499: Käytössä olevan autokannan runsas kasvu on erittäin kapea ja mutkainen, joten se on 38500: ja liikenteen, etenkin puutavaraliikenteen jat- erittäin vaarallinen ja hankala vilkkaasti lii- 38501: kuva siirtyminen maanteille autokuljetukseen kennöidyksi tieksi. Perinpohjainen korjaus 38502: on asettanut maantiet entistä raskaampien on tiellä välttämätön lähivuosien aikana, 38503: rasituksien alaiseksi. Erikoisesti koskee tämä jotta alueen taloudellista kehitystä voitaisiin 38504: seutuja, jotka ovat rautatiekuljetusmahdolli- edistää. 38505: suuksien ja uittomahdollisuuksien ulkopuo- Rauman talousalueen seutukaavaliitto teet- 38506: lella. tää parhaillaan arkkitehti Aholaila alueelleen 38507: Osittain Varsinais-Suomen, osittain Lou- seutukaavaa. Tällöin on osoittautunut, sen 38508: nais-Satakunnan alueella on Oripään kun- jälkeen kun alueelle on viime aikoina raken- 38509: nasta alkava, Yläneen, Honkilahden, Hin- nettu kaksikin uutta valtatietä, tämän poikki- 38510: nerjoen, Lapin T. l. ja Eurajoen kuntien tien parantaminen tärkeimmäksi tieparannus- 38511: läpi johtava vanha maantie edellä esitetyistä asiaksi Rauman talousalueella. 38512: syistä joutunut hyvin raskaan kuormituksen 38513: alaiseksi. Tien piirissä olevat kunnat ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 38514: voimaperäisiä maatalousalueita, joissa myös kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 38515: runsas metsätalous näyttelee huomattavaa muksen, 38516: osaa. 38517: Tälle tielle on kehittynyt runsas linja- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38518: autoliikenne. Tämän lisäksi näyttelee tien Oripään - Yläneen- H onkilahden- 38519: käytössä runsas puutavarankuljetus ratkaise- H innerjoen - Lapin T. l. - Eurajoen 38520: vaa osaa. vanhan maantien perusteelliseksi kor- 38521: Tie on ikivanha maantie, eikä sillä ole suo- jaamiseksi. 38522: ritettu mitään parannustöitä koskaan. Tie 38523: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 38524: 38525: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. Mauno Jussila. 38526: 38527: 38528: 38529: 38530: 114 E 687/58 38531: 906 38532: 38533: XU,19. - Toiv.al. N: o 354. 38534: 38535: 38536: 38537: 38538: Jussila ym.: Tieykteyde, aikaansaamisesta Uudenkaupungin 38539: maalaiskunnassa Vokdensaarelta Lepäisiin. 38540: 38541: 38542: Eduskunnalle. 38543: 38544: Liikenneyhteyksien parantaminen rannik- kaksi pienehköä siltaa sekä lossi. Tietä voi- 38545: komme laajan saariston ja mantereen välillä taisiin jatkaa Lepäisilta Lyökkiin, josta 38546: on eräs ajankohtainen tehtävä. Kansantalou- suunnitelma jo on olemassa. 38547: temme kannalta tärkeä kalastuselinkeinon Ottaen huomioon kyseessä olevan alueen 38548: harjoittaminen ja kehittäminen mm. kytkey- olosuhteet on tieyhteyden rakentamista pi- 38549: tyy tärkeältä osaltaan juuri liikenneolojen dettävä erittäin tärkeänä. 38550: kehittymiseen. Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit- 38551: Uudenkaupungin saaristossa oleva Lepäis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38552: ten saari lähisaarineen muodostaa erään tär- muksen, 38553: keän alueen, jonne tieyhteys olisi mitä pi- 38554: kimmin saatava. Tätä varten onkin jo tutki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 38555: muksia suoritettu ja suunnitelma Vohden- toimenpiteisiin tieyhteyden rakentami- 38556: saaren-Lepäisten tieksi valmistuu lähiai- seksi Uudenkaupungi, maalatiskun- 38557: koina. Tien pituus Vohdensaarelta Lepäisille nassa Vokdensaarelta Lepäisiin. 38558: olisi n. 9 km. Rakennettavaksi tulisi mm. 38559: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 38560: 38561: Mauno Jussila. Einari Jaakkola. 38562: 907 38563: 38564: XII,20. - Toiv.al. N: o 355. 38565: 38566: 38567: 38568: 38569: Jimsen ym.: Maantien rakentamisesta valtatieltä n:o 4 Vaa- 38570: jakoskelle. 38571: 38572: 38573: E d u s k u n n a 11 e. 38574: 38575: Laukaan kunnan Leppäveden 'kylän ikautta nimenomaan Vaajakoskelle paranisivat huo- 38576: kulkee valtakunnan runkotie n: o 4, jolta on mattavasti. Tietyön alkaminen lisäisi Lau- 38577: suunniteltu rakennettavaksi maantie Jyväs- kaassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa myös 38578: kylän-Vaajakosken tielle. Kyseisen maan- ansiotyömahdollisuuksia seutukunnan vähä- 38579: tien aikaansaaminen olisi tärkeä sekä pai!kal- varaiselle väestölle. 38580: lis- että kauttakulkuliikennettä ajatellen. Mielestämme rakennuskustannukset 38581: Leppäveden-Vaajakosken tien rakentaminen matlka on noin 7 km ja maasto melko tasaista 38582: tekisi mahdolliseksi kaukoliikenteen suoran - muodostuisivat tien tuottamaan hyötyyn 38583: ohjautumisen Itä-Päijänteen tieltä nelostielle. nähden niin kohtuullisiksi, ettei niidenkään 38584: Tällöin helpottuisi tilanne myös vilkkaasti pitäisi olla esteenä tämän tärkeän maantien 38585: liikennöitävällä ja suuresti rasitetulla Jyväs- rakentamiselle. 38586: kylän-Vaajakosken tiellä. Kun rakennettava Edellä olevan perusteella esitämme edus- 38587: tie tulisi 'kulkemaan asuttujen alueiden halki, 1kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38588: saattaen siten myös paikallisen tietarpeen 38589: järjestykseen, olisi sen merkitys siinäkin mie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38590: lessä erittäin suuri. Tien rakentaminen mer- maantien rakentamiseksi Laukaan 38591: kitsisi myös koko laajan ja metsärikkaan Leppäveden kylästä, valtatieltä n:o 4, 38592: Laukaan !kohdalla puutavaran markk:inoimis- V aajakoskelle. 38593: mahdollisuuksien paranemista, sillä yhteydet 38594: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 38595: 38596: Artturi Jämsen. Aarre Marttila. Eino Uusitalo. 38597: 908 38598: 38599: XI1,21. - Toiv.al. N:o 356. 38600: 38601: 38602: 38603: 38604: Kaasalaine]l ym. : Suodenniemen-V ammalan-Punkalaitu- 38605: men maantien kunnqstamisesta. 38606: 38607: 38608: E d u s k u n n a ll e. 38609: 38610: Porin-Helsingin pikatie valmistuu lähi- kin valmistumaisillaan uusi merkittävä teolli- 38611: aikoina koko pituudeltaan liikennöitävään suuslaitos. 38612: kuntoon. Näin voidaan todeta Satakunnan Edellämainittujen seikkojen vuoksi olisi 38613: mantieyhteyksien Helsinkiin parantuneen syytä hyvissä ajoin varautua puhkaisemaan 38614: aivan ratkaisevalla tavalla. Mutta ennenkuin käyttökelpoinen ku1kuyhteys Pohjois~Sata 38615: tämä pikatie kykenee laajemmassa mielessä kunnasta Helsingin suuntaan hakeutuvalle 38616: palvelemaan sitä ympäröivää maa!kuntaa, on liikenteelle. Samalla tulisi eräs Etelä"Sata- 38617: sille rakennettava riittävässä määrässä uusia ·kunnan tieolojen välttämätön kokonaisratkai- 38618: yhdysteitä ja parannettava entisiä. Nämä sun osa asiallisella sekä laajoja alueita hyö- 38619: seikat ovatkin jo suunnitelmissa ainakin osit- dyttävällä tavalla suoritetuksi. 38620: tain tulleet huomioon otetuiksi, mutta ha- Aikaisemmin on Kokemäenjoen ylitys- 38621: luamme tässä yhteydessä korostaa erikoisesti paikka, Vammaskosken silta kapeutensa takia 38622: niitä näkökohtia, jotka vanhojen yhdysteiden asettanut rajoittavia esteitä kauttakulkulii- 38623: parantamisessa välttämättä pitäisi ottaa tar- kenteenkin parantamiselle. Mutta ·kun silta 38624: kasteltaviksi. nyt tulee korjatuksi, on Suodenniemen-Pun- 38625: Tuntuu nimittäin luonnolliselta, että myös- kalaitumen kauttakulkutien todellinen pul- 38626: kin Pohjois-Satakunta ja sitä kauempana:kin lonkaula siirtynyt historiaan. Näin ollen on 38627: ilmenevä li~kennetarve alkaa hakea itselleen tämän kokonaissuunnitelman eräs tärkeä osa 38628: käyttOkelpoisinta kulkureittiä Helsinkiin joh- tullut myönteisellä tavalla ratkaistuksi ja 38629: tavalle pikatielle. Tällöin monessa tapauk- lähtökohta varsinaisten tieosien parantami- 38630: sessa osoittautunee parhaimmaksi vaihto- selle tulee olemaan jo huomattavasti edulli- 38631: ehdoksi maantie, joka lähtee Suodenniemeltä, sempi. 38632: kulkee Vammalan kauppalan läpi Punkalai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 38633: tumelle, missä yhtyy Helsingin pikatiehen. kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen, 38634: Valitettavasti tämä, vain noin 62 kilometriä 38635: pitkä tieosuus ei nykyisessä kunnossaan - että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 38636: kapeutensa ja mutkaisuutensa vuoksi - ky- toimenpiteisiin suunnitelman. aikaan- 38637: kene tyydyttävästi palvelemaan tämänkään- saamiseksi, joka tarkoittaa maantien 38638: hetkisen liikenteen vaatimuksia, saatikka sit- Suodenniemi - Vammala - Punka- 38639: ten, kun tien käyttö tulee huomattavasti vil- laidun kunnostamista sellaiseksi, että 38640: kastumaan. Tähän vilkastumiseen tulee se vastaa nykyajan liikenteelle asetet- 38641: omalta osaltaan vaikuttamaan myöskin laa- tavia vaatimuksia. 38642: jentunut Vammalan kauppala, jonne on nyt- 38643: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 38644: 38645: Nestori Kaasalainen. Aarre Marttila. 38646: Arvo Pentti. Antti J. Rantam.aa. 38647: 909 38648: 38649: Xll,22. - Toiv.al. N:o 357. 38650: 38651: 38652: 38653: 38654: Kleemola: Himangan satamatien rakentamisesta yleiseksi 38655: tieksi. 38656: 38657: 38658: E d u s k u n n a ll e. 38659: 38660: Himangan kunta on usean vuoden aikana vietiin puutavaraa Himangan satamasta 38661: rakentanut Kokkolan-Raahen valtatieltä 215111 ms, vuonna 1956 178 776 m3 ja 38662: Lestijoen pohjoispuolitse kunnantietä sata- vuonna 1957 230 579 ms. 38663: maansa. Tien rakentaminen on nyt niin pit- Näin suuren puutavaramäärän kuljetus ra- 38664: källä, että puutavaraa voidaan raken- sittaa kunnanteitä suuresti ja jo sen kun- 38665: netuilta purkauspaikoilta autoista pur- nossapito maksaa vähävaraiselle kunnalle pal- 38666: kaa mereen, rediltä lastattavaksi lai- jon. Jo tähänastinen rakentaminen on myös- 38667: voihin. Jotta tätä Himangan hyvää sa- kin kysynyt kunnalta suuria kustannuksia. 38668: tamaa voitaisiin täysin tehokkaasti käyt- Jotta voitaisiin nopeasti saada Himangan sa- 38669: tää hyväksi, olisi tietä jatkettava sen tama entistä tehokkaampaan käyttöön, olisi 38670: nykyisestä päätepisteestä vielä edelleen Man- satamaan johtavan tien loppuosa rakennet- 38671: sikansaareen saakka. Tämän saaren erottaa tava yleisenä tienä. Suunnitelma tien raken- 38672: mantereesta kapea, matala salmi, jonka sy- tamisesta on jo tehty. Tästä syystä ehdotan 38673: vyys on vain muutaman kymmenen sentti- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 38674: metriä. Mansikan ranta on jo niin syvä, että toivomuksen, 38675: sieltä voi puutavaran lastaus tapahtua myös 38676: suoraan laitureilta laivoihin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38677: Himangan satamaHa on pyöreän puutava- Himangan satamatien rakentamiseksi 38678: ran viennin vuoksi suuri yleinen merkitys. Lestijoen pQhjoispuolelle Kokkola- 38679: Tätä yleistä merkitystä osoittavat sataman Raahe valtatieltä Mansikkaan saakka 38680: vientimäärät viime vuosina. Vuonna 1955 yleisenä tienä. 38681: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 38682: 38683: Kauno Kleemola. 38684: 910 38685: 38686: XU,23. - Toiv.al. N: o 358. 38687: 38688: 38689: 38690: 38691: Koivisto ym.: Maantien rakentamisesta Enontekiön kirkolta 38692: Leppäjärve'tt ja Palojärven kylien kautta Norjan rajalle. 38693: 38694: 38695: Eduskunnalle. 38696: 38697: Enontekiön kunnassa oleva tieverkosto on puolella lähellä valtakunnanrajaa tulevaan 38698: vielä sangen harva, joten monet suurehkot Aitijärven-Koutakeinon-Alattion maantie- 38699: asutusryhmät ja kylät ovat vailla minkään- hen. Tämä reitti on vanhastaan ollut po- 38700: laista tieyhteyttä. Niinpä kunnan pohjois- roilla Suomesta Norjaan kuljettaessa kauppa- 38701: osassa sijaitsevat Leppäjärven ja Palojärven matkoilla lyhin ja käytetyin. Se on myöskin 38702: kylät ovat kokonaan ilman tietä. Edellinen lyhin matka läpi vuoden auki olevaan Poh- 38703: kylä muodostaa jo oman kansakoulupiirinsä jois-Norjan satamaan. Parhaillaan Suomen 38704: ja on siellä 21 taloa. Palojärven kylä on ja Norjan tieviranomaisten kanssa käydyissä 38705: Leppäjärveltä 8 km Norjan rajalle päin. neuvotteluissa tämän tien rakentamiseen on 38706: Sielläkin on kymmenkunta taloa. Sen ym- kiinnitetty erityistä huomiota. 38707: päristössä asuu lisäksi huomattava määrä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 38708: Enontekiön porolappalaisia, joitten hyväksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38709: valtiovalta ei tähän asti ole tehnyt juuri muksen, 38710: mitään. 38711: On selvää, että maantie mainittuihin ky- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 38712: liin tulisi suuresti helpottamaan asukkaitten menpiteisiin maantien rakentamiseksi 38713: elämää ja asioimista kirkonkylässään, jossa Enontekiön kirkolta Leppäjärven ja 38714: ovat kaikki kunnalliset ja seurakunnalliset vi- Palojärven kylien kautta Aitijärve11r- 38715: rastot, nimismies, lääkäri, terveyssisar jne. Koutakeino11r-Alattion maantiellä N or- 38716: Matkailun kannalta tiellä olisi tärkeä merki- jan rajalle. 38717: tys, jos Palojärven tie yhdistetään Norjan 38718: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 38719: 38720: Erkki Koivisto. Olavi Lahtela.. 38721: Markus Niskala. Toivo Friman. 38722: 911 38723: 38724: XII,24, - Toiv.al. N:o 359. 38725: 38726: 38727: 38728: 38729: Koivunen ym.: Myllymäe'flr-Aktärin maantien oikaisutöiden 38730: suorittamisesta ja tasoristeyksien poistamisesta. 38731: 38732: 38733: E d u s kun n a 11 e. 38734: 38735: Myllymäen ja Ähtärin asemien välillä rau- lesta puhuvat sekä edellämainittu maantie- 38736: tatielinjaa seuraileva maantie ylittää rauta- liikenteen vaarallisuus että kyseisen maantie- 38737: tien vartioimattomilla tasoristeyksillä 6-7 työn soveltuvuus paikallisen työttömyyden 38738: kertaa. Maantieliikenteelle edellämainitut torjuntaan. 38739: tasoristeytkset aiheuttavat pysyvän vaaran, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 38740: josta osoituksena ovat lukuisat tasoristeyk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38741: sillä sattuneet liikenneonnettomuudet. Maan- 38742: tien uudelleen rakentaminen yksinomaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 38743: radan toista sivua kulkevaksi onkin parhail- toimenpiteisiin Myllymäen ja Ahtärin 38744: laan suunnitteilla. Tielinjan tutkimuksia on asemien välisen maantien korjaus- ja 38745: suoritettu Myllymäen ja Inhan välillä, mutta oikaisutöiden suorittamiseen siten, että 38746: Ähtärin puoleisessa päässä suunnittelutyöt maantieliikenteelle vaaralliset tasoris- 38747: ovat jostain syystä viivästyneet. Mainittu teykset saadaan poistetuiksi sanotulta 38748: tietyö pitäisi kuitenkin saada viivytyksittä maantieosuudelta. 38749: käyntiin. Työn pikaisen aloittamisen puo- 38750: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 38751: 38752: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. 38753: Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen. 38754: Siiri Lehmonen. Veikko Hyytiäinen. 38755: 912 38756: 38757: XII,25. - Toiv.al. N:o 360. 38758: 38759: 38760: 38761: 38762: Koivunen ym.: Yhdystie'fl, rakentamisesta Kortteen rautatie- 38763: pysäkillä Koron-Kih'fl,iön maantielle. 38764: 38765: 38766: E d u s k u n n a 11 e. 38767: 38768: Y eiseen maantiekarttaan on merkitty noin minen aiheuttaa kiusallista hankaluutta sekä 38769: 10 km: n pituinen yhdystie Virtain-Seinä- kauttakulun että paikallisten ·kulkuyhteyksien 38770: joen maantieltä Kortteen rautatiepysäkin kannalta. Jotta asiaan saataisiin korjaus, esi- 38771: kautta Koron kylästä Kihniölle menevään tämme eduskunnan hyväksyttäviiksi toivo- 38772: maantiehen. Käytännössä tällaista yhdystietä muksen, 38773: ei kuitenkaan ole, sillä tie on vain ensinmai- 38774: nitulta maantieltä Koron pysäkille. Sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38775: sijaan sanotulta pysäkiltä. Koron-Kihniön yhdystien rakentamiseksi Kortteen rau- 38776: maantielle ei ole minkäänlaista tietä. Edellä tatiepysäkiltä Koron-Kihniön maan- 38777: mainittu rakentamatta jäänyt yhdystien osa tielle. 38778: on vain 2 km:n pituinen, mutta sen puuttu- 38779: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 38780: 38781: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. 38782: Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen. 38783: Siiri Lehmonen. Veikko Hyytiäinen. 38784: 913 38785: 38786: XII,26. - Toiv.al. N:o 361. 38787: 38788: 38789: 38790: 38791: Kokkola yin.: Maantien rakentamisesta Tavastilan asemalta 38792: H urukselan ja· Haminan maantiet yhdistävälle ohitustieUe. 38793: 38794: 38795: E d u s k: u n n a 11 e. 38796: 38797: Kymin kunnan itäisessä osassa sijaitseva Tieolot paranisivat huomattavasti, jos Ta- 38798: TaV'astilan kylä oli ennen sotia vielä melko vastilan asemalta rakennettaisiin uusi tie 38799: harvaanasuttu ns. maalaiSk:ylä, jonka väestö rakenteilla oleval1e ns. ohikulk:utielle, joka 38800: sai pääasiallisen toimeentulonsa maanvilje- yhdistää Hurulkselan ja Haminan maantiei. 38801: lyksesta ja pailkallisista metsätöistä. Sotien Tämän uuden tien pituus olisi noin 3 kilo- 38802: jälkeen ja erikoisesti viime vuosina on osit- metriä. Tien vaikutuspiiriin tulisi välittö- 38803: tain valtion asutustoiminnasta ja osittain mästi noin 500 Kotkassa ja Karhulassa työs- 38804: paikka1kunnan edullisesta asemasta Kotkim säkäyvää henkilöä, puhumattakaan siitä, mitä 38805: kaupungin ja Karhulan kauppalan välittö- tämä tie merkitsisi kautta:kulkutienä, · sillä 38806: mässä läheisyydessä ollut seurauksena, että aina:kin kolmasosa Kymin kunnan asukkaista 38807: Tavastilan kylästä on muodostunut melko käyttäisi tätä tietä. Tieasia on ollut vireillä 38808: tiheä asutusalue. Myönteinen kehitys jatkuu Kymin kunnan toimesta jo vuodesta 1951 38809: edelleen. alkaen, mutta taloudelliset vaikeudet ovat 38810: Tieolot tällä asutusalueella ovat valitetta- asettaneet voittamattomia esteitä. tien raken- 38811: van huonot. Paikallinen väestö joutuu suu- tamiselle. 38812: rimma!ksi osaksi käymään ansiotyössä Kotkan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 38813: kaupungissa ja Karhulan ka.uppalassa ja uh- kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen, 38814: raamaan matkaansa liian paljon aikaa, koska 38815: suora tieyhteys puuttuu. Tien puuttumisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38816: seuraamutksena on ollut se, että tavastilalai- maantien rakentamiseksi Tavastilan 38817: set ovat olleet pakotettuja käyttämään kulku- asemalta H urukselan ja Haminan 38818: tienään kiellettyä rautatielinjaa. maantiet ykdistävälle okitustielle. 38819: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 38820: 38821: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 38822: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. 38823: Kalle Matilainen. 38824: 38825: 38826: 38827: 38828: 115 E 687/58 38829: 914 38830: 38831: XD,2'1. - Toiv.al. N:o 362. 38832: 38833: 38834: 38835: 38836: Kujala. ym.: Kouvolan ohitustien rakentamisesta Salpausselän 38837: maantiellä. 38838: 38839: 38840: E d u s kun n a ll e. 38841: 38842: Kouvolan työvoimapiiri on eräs vaikeim- nopeasti avattava uusia työkohteita. Kai- 38843: mista työttömyysalueista. Tästä huolimatta kissa tämän alueen kunnissa arvioidaan työt- 38844: on Kymen läänin alueella järjestetty varsin tömyyden vuosien 1958-59 talvikautena en- 38845: niukasti töitä työttömyyden torjumiseksi. tisestäänkin laajenevan. 38846: Tästä johtuen suuri määrä Kymenlaakson Kymenlaakson aluesuunnitelmaan ikuuluu 38847: työttömistä on vuosittain kuljetettu siirto- Salpausselän tien liikennekelpoisuuden pa- 38848: työmaille, kauas kotiseuduiltaan. Tällainen rantaminen. Tämän tien kehittämissuunni- 38849: menettely saattaa työttömiksi joutuneet mitä telmassa on ohitustien rakentaminen Kouvo- 38850: vaikeimpaan asemaan. Perheet joutuvat ha- lan kauppalan kohdalle. Kuusankosken kunta 38851: jalleen ja niiden talous rappeutuu, sillä siir- on asettanut työttömyystoimikunnan suun- 38852: totyömailla työskentelevän palkalla ei ole nittelemaan työkohteita vaikeaksi muodostu- 38853: mahdollisuus turvata perheen toimeentuloa. van työttömyyden torjumiseksi. Toimikunta 38854: Kymen läänin alueella olevista työkoh- on esittänyt valtion viranomaisille Kouvolan 38855: teista ei suinkaan ole puutetta. Kaikille ohitustien rakennustöiden aloittamista. Kun 38856: alueen työttömille voidaan järjestää työtä tämä tie on liikennemahdollisuuksien paran- 38857: lähellä kotiseutua, jos vain kiinnitetään huo- tamisen kannalta välttämätön ja sen raken- 38858: miota riittävästi tähän tärkeään 'kysymyk- nustöiden käyntiin saattaminen työttömyy- 38859: seen. den torjunnan 'kannaltakin tarpeellinen, on 38860: Ku.U:Sankosken, Iitin ja muissakin pohjoi- työt pi'kaisesti aloitettava. 38861: sen Kymenlaakson kunnissa oli työttömyys Edellä sanottuun viitaten esitämme edus- 38862: talvikautena 1957-58 varsin laaja. Valtion kunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen, 38863: taholta tälle alueelle suunnitellut työt olivat 38864: riittämättömät eivätkä lainkaan vastanneet että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 38865: alueen tarvetta. Ettei jälleen jouduttaisi menpiteisiin Kouvolan ohitustien ra- 38866: suuriin vaikeuksiin työn järjestämisessä työt- kennustöiden aloittamiseksi Salpausse- 38867: tömille, on pohjoisen Kymenlaakson alueelle län maantiellä. 38868: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 38869: 38870: Toivo Kujala. Toivo Salin. 38871: Tauno Kelovesi. Kauko Tamminen. 38872: 915 38873: 38874: XU,28. - Toiv.al. N: o 363. 38875: 38876: 38877: 38878: 38879: Kulovaara ym.: Turun,-Tampereen pikatien rakentamisesta. 38880: 38881: 38882: E d u s k u n n a 11 e. 38883: 38884: Eräs lähiajan tärkeimmistä ja kiireelli- öljynjalostamon runsas ja kuljetusolosuhteita 38885: simmistä tierakennushankkeista on Turun- mullistava tuotanto tarvitsevat lyhintä ja 38886: Tampereen välisen pikatien rakentaminen. hyväkuntoista kiitotietä Tampereelle. 38887: Maantieliikenteen ja erikoisesti raskaamman Tämän tien tutkimusten pitäisi olla loppu- 38888: moottoriajoneuvoliikenteen jatkuvasti lisään- vaiheissaan. Olisi erikoisesti kiirehdittävä 38889: tyessä kaipaavat tieolot tällä alueella todella niitten loppuunsaattamista, ja lyhimtnän, 38890: pikaista ja perusteellista korjausta, joten joka on myös maastoltaan paras, tiesuunnan 38891: mainitun pikatien rakentaminen olisi saatava vahvistamista sekä pantava työt käyntiin. 38892: mitä nopeimmin toteutetuksi. Nykyisen työttömyyden vallitessa ei kiitolli- 38893: Tampereen kaupungin ja maakunnan suu- sempaa työkohdetta voitane esittää; 38894: ret ja lukuisat teollisuuslaitokset tarvitsevat Edellä esitetyn perusteella · kunnioittaen 38895: välttämättömästi kuljetuksiaan varten suoran ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 38896: runko- tai oikeammin pikatien aina, ts. kesät vomuksen, 38897: ja kovimmatkin talvet liikennöitävään Turun 38898: satamaan. Samoin taas Turun satamasta tu- että hallitus huolehtisi Turun-Tam- 38899: levat tavarat, Turun ja sen ympäristön teol- pereen pikatien suunnitelmien valmis- 38900: lisuuslaitosten tuotteet, mm. Paraisten se- tumisesta ja saattaisi rakennustyöt 38901: mentti ja kalkki ja erikoisesti Naantalin kiireellisesti käyntiin. 38902: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 38903: 38904: Urho Kulovaara. Mauno Jussila. 38905: Paavo Aitio. Rafael Paasio. 38906: Atte Pakkanen. Kalervo Saura. 38907: Olli J. Uoti. Olavi Lähteenmäki. 38908: Vappu Heinonen. Arvo Tuominen. 38909: A. Simonen. Leo Suonpää. 38910: Impi Lukkarinen. Kuuno Honkonen. 38911: Kustaa Alanko, Eino Roine. 38912: 916 38913: 38914: XII,29. - Toiv.al. N: o 364. 38915: 38916: 38917: 38918: 38919: Kulovaa.ra. ym.: Turun· kaupungin ohikulkutien rakentami- 38920: sesta. 38921: 38922: 38923: E d u s k u n n a 11 e. 38924: 38925: Turun kaupungista lähtee Raumantie, Tam- Naantalin öljynjalostamon tiestä Rauman- 38926: pereentie, Hämeentie ja Uudenmaan eli Hel- tien ja Tampereentien välisen alueen yli ja 38927: singinti·e. Jos tahtoo ajaa toiselta tieltä toi- jatkuisi Aurajoen yli Hämeentielle ja sieltä 38928: selle, niin pitää kulkea Turun kaupungin Helsingintielle Tammisillari kohdalhi. Tien 38929: ·kautta. Tästä on suuri haitta ajajille ja erit- rakentaminen olisi erittäin sopiva työllisyys- 38930: täinkin liikenteelle ahtailla Turun sisään- tai työ lähellä Turun kaupunkia. 38931: ulosajoteillä sekä Turun kaduilla ja Kiz'kko- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 38932: sillal'la. Tämän haitam poistamisåsi ja lii- ehdotamme eduSkunnan hyvälksyttävä:ksi toi- 38933: kenteen järjestämisåsi olisi rakennettava vomuksen, 38934: Turun kaupungin ohikulkutie. Suunnitelmat 38935: ovat valmiit ja odottavat toteuttamistaan, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38936: enneD!kuin liikenneahtaudesta on seurauk- Turun kaupungin ohikulkutien raken- 38937: sena pahoja ikävyyksiä ja onnettomuuksia. tamiseksi. 38938: Suunnitelmien mukaan ohikulkutie alkaisi 38939: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 38940: 38941: Urho Kulovaara. Ra.fa.el Paasio. 38942: Olli J. Uoti. Kalervo Ba.ura. 38943: Va.ppu Heinonen. Eino Roine. 38944: 917 38945: 38946: XII,30. - Toiv.al. N:o 365. 38947: 38948: 38949: 38950: 38951: Lahtela.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakentami- 38952: seksi Seipäjärveltä Ristonmännikköön. 38953: 38954: 38955: E d u s k u n n a 11 e. 38956: 38957: Jäämeren tiestä Seipäjärvelle Sodankylän meren tiestä Meltauksen tiehen. Tien vaiku- 38958: kunnassa on rakennettu maantie kylätienä, tuspiiriin tulisivat valtion laajat h.a!kikaarn.at- 38959: jonka pituus on 18 km. Seipäjärven ja Ris- tomat metsäalueet, joten tältäkin kannalta 38960: tonmännikön välinen, noin 12 km: n matka tie olisi tarpeellinen. Samoin tu:lisi tien vai- 38961: on vielä tutkimatta. Meltauiksen-Sodankylän kutuspiirin asukkaille mahdolliseksi kuljettaa 38962: tiestä Ristonmänniild!:öön on tutkimU'kset suo- maataloustuotteita Sodankylän kirkolle, jossa 38963: ritettu kylätieksi, ja tämän tien rakentami- on mm. meijeri. Tämä olisi omiaan edistä- 38964: seksi on lääninhallituksen päätös ja tie tullee mään maatalouden kehitystä ja lisäisi asuk- 38965: lähiaikoina rakennettavaksi. Olisi erittäin kaiden toimeentulomahdollisuuksia. 38966: välttämätöntä, että myös edellä mainittu Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 38967: Seipäjärven ja Ristonmännikön 12 km:n pi- taen eduskunnan hyväksyttäviksi toiv-Omuk- 38968: tuinen väli kiireellisesti tutkittaisiin, jotta sen, 38969: tällä välillä olevat asukkaat ja alueelle tule- 38970: vat uudet asuklkaat pääsisivät tieyhteyteen, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 38971: sillä mai,nitulla seudulla on erittäin hyviä menpiteisiin tiesuunnan tutkimiseksi 38972: vi'ljelysalueita ja on sinne suunniteltu asu- maantien rakentamista varten Seipä- 38973: tusalue. Maasto on hyvä, joten tien rakenta- järveltä Ristonmännikköön. 38974: minen on helppoa. Näin tulisi yhdystie Jää- 38975: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 38976: 38977: Olavi Lahtela. 38978: 918 38979: 38980: XU,Sl. - Toiv.a.l. N: o 866. 38981: 38982: 38983: 38984: 38985: Lahtela.: Maantien rakentamisesta Sodankylät~r-Ivdlon maan- 38986: tiestä Pikku-Poikelan kohdalta Pokan kylään. 38987: 38988: 38989: E d u s k u n n a ll e. 38990: 38991: Vuodesta toiseen on anottu ja odotettu lisääntyvänä metsän lisäkasvuna verraten ly- 38992: edes jonkinlaisen kuljettavan maantien ra- hyessä ajassa takaisin. 38993: kentamista, tiesuuntaa, joka erkanisi Sodan- Mainittakoon, että tie- ja vesirakennus- 38994: kylän-Ivalon maantiestä Madetkosken ky- hallituksen toimesta on sanotulla tiesuunnalla 38995: lään kuuluvan Pikku-Poikelan talon lähei- rakennettu neljään jokeen silta ja vain yh- 38996: syydestä· - noin 70 km Sodankylästä I va- teen on sellainen jäänyt rakentamatta. Ja 38997: loon päin _..., kulkisi luoteissuunnassa Sodan- sikäli kuin paikalliselle väestölle on kerrottu, 38998: kylän kunnan luoteiskulman yli sekä päät- on tie- ja vesirakennushallituksen Perä-Poh- 38999: tyisi Kittilän kuntaan kuuluvaan Pokan ky- jolan piirikonttorin toimesta tehty esityksiä, 39000: lään, johon on rakennettu maantie Kittilän- että tien rakentamiseksi suoritettaisiin mai- 39001: Muonion maantiestä. nitulla tiesuunnalla tutkiminen, 39002: Kyseessä olevan tien rakentaminen olisi Kun tie olisi erikoisen tarpeellinen ja vält- 39003: erikoisen tarpeellinen mainitulla tiesuun- tämätön tiettörilässä erämaassa asuville kan- 39004: nalla tiettömällä matkalla asuvan, lähes salaisille ja asuttamiselle sekä valtion metsä- 39005: 200: aan nousevan väestön tieyhteyteen pää- taloudelle, ja kun nyt puhutaan hyvin pal- 39006: semiseksi, koska tiettömässä erämaassa asu- jon siitäkin, että tiettömille metsäalueille on 39007: minen tuottaa heille suuria vaikeuksia mo- rakennettava teitä ja että niitä kannattaa 39008: nella eri tavalla, kuten jokainen ajatteleva rakentaa yksinomaan metsien takia, ja kun 39009: ihminen hyvin käsittää. Mainittu tie olisi sellaisia myöskin rakennetaan, olisi po. tie 39010: myöskin erikoisen tarpeellinen nopeasti li- rakennettava mahdollisimman pian, koska se 39011: sääntyvän väestön asuttamisen vuoksikin, auttaisi tiettömässä erämaassa asuvien kansa- 39012: koska po. tiesuunnalla on erikoisen hyvä- laisten toimeentulomahdollisuuksia ja edis- 39013: laatuisia laajoja viljelyskelpoisia maita, joi- täisi nopeasti lisääntyvän väestön asuttamista 39014: hin on hyviä asutusmahdollisuuksia. Mai- sekä olisi valtion metsätaloudellekin aivan 39015: nittakoon, että po. tiesuunnalla tiettömässä välttämätön ja tuloja tuottava toimenpide. 39016: erämaassa toimii jo yhdeksättä vuotta kansa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 39017: koulukin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39018: Kun tie tulisi rakennettavaksi tuhansia muksen, 39019: hehtaareja käsittävien verraten hyvien val- 39020: tion metsämaitten lävitse, joista tähän men- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 39021: nessä ei ole voitu ulosottovaikeuksien vuoksi menpiteisiin maantiesuunnan tutkimi- 39022: hakata puutavaraa eikä siellä edes suorittaa seksi ja tien rakentamiseksi Sodan- 39023: tarpeellisia metsänhoitotöitä, olisi tiestä suuri kylät~r-Ivalon maantiestä Madetkos- 39024: hyöty valtion metsätaloudellekin monessa ken kylään kuuluvasta Pikku-Poike- 39025: muodossa, ja sen rakennuskustannukset saa- lasta l(ittilän kuntaan kuuluvaan Po- 39026: taisiin kantohintojen nousuna ja metsän- kan kylään. 39027: hoitotöiden kustannusten alenemisena sekä 39028: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 39029: 39030: Olavi Lahtela.. 39031: 919 39032: 39033: XII,32: - Toiv.al. N:o 367. 39034: 39035: 39036: 39037: 39038: Lahtela: Maantien rakentamisesta Inarin kunnan .Angelin 39039: kylään. 39040: 39041: 39042: E d u s k u n n a 11 e. 39043: 39044: Maantien rakentamista Inarin kunnassa suunnalla asuvat Suomen kansalaiset siitä 39045: Riutulan, Tirran, Heikkilän, Närväjärven ja kamelin tehtävästä, jota he ·kantaessaan tar- 39046: Pyhäjärven kautta Angelin kylään, jdka on vikkeita suorittavat, ja niistä monenlaisista 39047: Norjan rajalla ja jossa on huomattava asu- muista vaikeuksista, joita he joutuvat mo- 39048: tus ja rajavartiolaitos ja johon ei ole mis- nessa eri muodossa kokemaan ja kärsimään 39049: tään päin muuta tietä kuin kinttupollkuja, asuessaan tiettömässä erämaassa samanaikai- 39050: on odotettu vuodesta toiseen. Mainitun maan- sesti, kun toiset saman kansan kansalaiset 39051: tien raJkentamisen on katsonut tarpeelliseksi saavat !käyttää hyväkseen valtion ralkentamia 39052: se •komitea;kin, jonka valtioneuvosto asetti 17 teitä ja nykyrukaisia moottoriajoneuvoja. 39053: päivänä huhtlkuuta 1935 tutkimaan Lapin Kun tie miltei koko pituudeltaan tulisi 39054: taloudellisten olojen kehittämistä ja teke- rakennettavaksi valtion metsämaille, tulisi 39055: mään ehdotuksia, ja on komitea huhtikuun tiestä oleinaan monessa muodossa suuri hyöty 39056: 8 päivänä 1938 valtioneuvostolle antamas- valtion metsätaloudellekin. Poronhoidolle, 39057: saan mietinnössä ehdottanut sen rakennetta- jolla on suuri merkitys Perä-Lapissa, olisi 39058: vaJksi 10 vuoden kuluessa mietinnön anta- myöskin suuri tulos maantiestä. Sitä tarvi- 39059: misesta lukien (komitean mietintö 8/1938). taan myöskin sen aidan kunnossapitokustll!ll- 39060: Kun kaikissa ·alussa nimeltään mainituissa nusten alentamisen vuoksi, jonka Suomi ja 39061: paikoissa, joiden !kautta puheena oleva tie Norja ovat rakentaneet kallein !kustannuksin 39062: olisi Angelin kylään rakennettava, on taloja rajalle lähelle Angelia. Kun tie on tarpeelli- 39063: ja Angeli on niin suuri kylä, että siellä on nen valtiollekin, olisi se nopeasti saatava ra- 39064: kansakoulu ja siellä on myöskin rajavartio- kennetuksi. 39065: laitos, ja sinne on tarvikkeet repulla kan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 39066: nettava, ja !kun siitäkin on kulunut lähes 10 dotan eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuk- 39067: vuotta, kun mainitun valtion komitean ehdo- sen, 39068: tuksen mukaan maantie olisi pitänyt olla 39069: valmiiksi raJkennettu, olisi nyt jo aika ryh- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 39070: tyä !kiireeLlisiin toimenpiteisiin mainitun tien menpiteisiin maantien rakentamiseksi 39071: rakentamiseksi ja vapauttaa sanotun tien Inarin kunnassa olevaan Angeliin. 39072: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 39073: 39074: Olavi Lahtela. 39075: 920 39076: 39077: Xfi,33. - Toiv.al. N: o 368. 39078: 39079: 39080: 39081: 39082: Lakkala ym.: Maantien rakentamisesta Äkäsjoen suusta 39083: Muotkavaaraan. 39084: 39085: 39086: E d u s !kun n a 11 e. 39087: 39088: Tornion-Muonion maantiestä eflkanee tie tunturille, mihin tarkoitukseen olisi sopiva 39089: Äkäsjokivartta Äkäslompoloon, mistä edel- juuri suunta Äk.äslompolo-Muotkavaara. 39090: leen on jo kauan suunniteltu tietä Muonion Äkäsjoen suusta Äkäslompoloon OJJ. vain 39091: kunnan alueelle Muotkava.araan Muonion- kylätie, jota tiekunta Kolarin kunnan avus~ 39092: Kittilän tiehen. Tien suunta on metsähalli- tamana pitää yllä. Heikosti pohjattu tie ei 39093: tuksen toimesta jo raivattukin noin 12 kilo- kestä vilkkaan liikenteen aiheuttamaa rasi- 39094: metrin matkalla Äkäslompolosta Tiurajär- tusta. 39095: velle. Äkäslompolon ja Muotkavaaran välillä on 39096: Tällä suunnalla Äkäsjoensuu-Ä'käslom- asutukselle kelpaavaa maata. Suunnitellun 39097: polo-Muotkava.ara on paljon valtion metsiä, tien vaikutuspiirissä jo olevat kylät tarvitsi- 39098: joi.iilta otetaan vuosittain suuret määrät puu- sivat välttämättä tien. 39099: tavaraa ja uitetaan Äkäsjdkea myöten Muo- Tämän tien rakentamisella voitaisiin paik- 39100: nionjokeen. kakunnalla vallitsevaa työttömyyttä tuntu- 39101: Äkäsjokivarrella on koeporattavat, tunne- vasti helpottaa. 39102: tut Kolarin malmiesiintymät, mikä lisää huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 39103: mattavasti liikennettä tällä tiesuunnalla. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39104: Äkäslompolo ja sen lähellä olevat tunturit 39105: ovat suosittuja matkailukohteita. Matkailijat että haUitus ryhtyisi kiireellisesti 39106: k:uNdsivat mielellään Äkäslompolosta suoraan toimenpiteisiin tien rakentamiseksi 39107: toiseen matkailu- ja hiihtOkeskukseen Pallas- Äkäsjoen suusta Muotkavaaraan. 39108: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 39109: 39110: J. E. Lakkala.. Toivo Friman. Eino Tainio. 39111: 921 39112: 39113: XU,34.- Toiv.al. N:o 369. 39114: 39115: 39116: 39117: 39118: Matilainen ym.: Määrärahasta tutkimuksen toimittamiseksi 39119: Mansikkakoske, sillan maantieliikennettä koskevan osan 39120: leventämistä varten. 39121: 39122: 39123: E d u s k u n n a ll e. 39124: 39125: Imatran kauppalan keskustassa Vu6ksen Kun nyt lisääntyneen ja yhä lisääntyvän 39126: yli johtava, ns. Mansikkakosken silta on yh- liikenteen johdosta kyseinen silta muodostuu 39127: distetty rautatie- ja maantieliikennettä var- yhä vaikeammaksi pullonkaulaksi ja kun 39128: ten. Se on rakennettu niin, että rautatie- Imatran kauppalan yleisasema!kaavassa suun- 39129: liikenne käy ylä- ja maantieliikenne alasiltaa niteltu uusi rautatiesilta ei mielestämme 39130: pitkin.. Vaitkk:a mainittu silta onkin raken- joudu kyseistä asiaa tarpee'bi ajoissa korjaa- 39131: nettu niin myöhään kuin vv. 1932-19.34, on maan, katsoisimme tarpeelliseksi suorittaa 39132: se jo useitten vuosien aikana osoittautunut kiireellisen tutkimuksen siitä, mitä mahdol- 39133: maantieliikenteelle liian ahtaaksi. Kun maan- lisuuksia on nykyisen Mansikkakosken rauta- 39134: tieliikenne ja kulkuneuvojen lukumäärä jat- tiesillan alaosan maantieliikennesillan leven- 39135: kuvasti lisääntyy, on tieverkostoa pitänyt li- tämiseen niin, että ajosilta levitettäisiin sel- 39136: sätä ja johtaa kanttaikulku niin sanottua pi- laiseksi, että autot voisivat toisensa vaivatta 39137: 'katietä pitkin häiritsemättä siten paikallista ohittaa ja että pyörä- ja jalankulkijoille va~ 39138: liikennettä. Tällaisen pikatien on kuitenkin rattaisiin oma kaistansa. 39139: pakko ylittää myös Vuoksi Imatran kauppa- Edellä lausutun perusteella 'kunnioittaen 39140: lan alueella ja niinpä pi'katie, jolla liikenne ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 39141: suuntautuu Lappeenrannasta päin Savon- vomuksen, 39142: linnan suuntaan ja päinvastoin, johtaa lii- 39143: kenteen Mansikkakosken sillan kautta. Ky- että hallitus ottaisi vuode"' 1959 39144: seinen silta on jo muutenkin kapeutensa joh- tulo- ja merwarvioesitykseen tarpeelli- 39145: dosta osoittautunut erittäin vaikeaksi pullon- sen määrärahan tutkimuksen suoritta- 39146: kaulaksi syystä, että sillalla eivät linja- tai mista varten Mansikkakosken s·t?lan 39147: kuormavaunun kulkiessa voi pienimmätkään (Imatran kauppalassa) maantieliiken- 39148: vaunut vaaratta sivuuttaa, vaan on jonotet- nettä koskevan osan leventämistä var- 39149: tava läpipääsyä usein pitkänkin ajan. Jal- ten ja jaZka- ja polkupyöräkäytävillä 39150: kaisin ja pyörällä liikkuminen on kerrassaan varustamiseksi. 39151: tukalaa, etenkin aamuin ja illoin, jolloin työ- 39152: hön meno ja paluu tapahtuu. 39153: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 39154: 39155: Kalle Matilainen. Sulo Hostila. 39156: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 39157: Meeri Kalavainen. 39158: 39159: 39160: 39161: 39162: 116 E 687/58 39163: 922 39164: 39165: XII,35. - Toiv.al. N: o 370. 39166: 39167: 39168: 39169: 39170: Matilainen ym.: Määrärahasta Imatran kauppalan-Äitsaa- 39171: ren-Salosaaren väUsen tien tutkimista varten. 39172: 39173: 39174: E d u s k u n n a 11 e. 39175: 39176: Imatran kauppalan ja Saimaan saariston talven aikana alenee juoksutettaessa vettä 39177: välillä kulkuyhteydet ovat olleet verrattain entistä enemmän Vuokseen. Tästä johtuu, 39178: heikot; mm. kevät- ja syksyaikoina on kaikki että saarten ja mantereen välillä käy voi- 39179: matkat suoritettava Ruokolahden kirkon makas virta, joka sulattaa jäätä entistä no- 39180: kautta. Kuitenkin Imatran kauppalan Nis- peammin, joten talvinen jääliikenne jää ver- 39181: kalammin kautta rakennettava uusi tie aut- rattain vähäiseksi. 39182: taisi paljon saariston asukkaiden Imatran Imatran kauppalan alueella tulee olemaan 39183: kauppalaan pääsyä, jossa tämä väki tulee jatkuvaa työttömyyttä usean vuoden aikana 39184: vastedeskin joka viikko kulkemaan markki- ja valtion työsuunnitelmat alkavat vähitellen 39185: noimaan maataloustuotteitaan. Saimaan suu- supistua vähäisiksi lähiympäristössä. Olisi 39186: rimmat saaret, .Äitsaari ja Salosaari ovat tämän johdosta välttämätöntä, että tie- ja 39187: niitä alueita, joita tämä uusi suunniteltu vesirake:imushallituksen puolesta tutkittaisiin 39188: tie lähinnä koskee. Äitsaaren ja Salosaaren tämän tien suunta sekä mahdollisuudet sen 39189: liikenne kulkee kesäisin Ukonsalmen lautan rakentamiseen. 39190: kautta Ruokolahden kirkolle ja sieltä edel- Edellä esitetyn perusteella esitämme toivo- 39191: leen Imatralle. Talviaikana noudattelee lii- muksen, 39192: kenne pääasiassa samaa reittiä, mutta aikai- 39193: semmin voitiin noin neljän kuukauden että hallitus ottaisi vuoden 1959 39194: aikana kulkea suoraan jäätä pitkin Niska- tulo- ja menoarvioesitykseen Imatran 39195: lammille ja Tainionkoskelle. Saimaan veden- kauppalan-Niskalammin-Äitsaaren 39196: pintaa on teollisuuslaitosten toimesta ruvettu -Salosaaren välisen tien tutkimista 39197: säännöstelemään ja tämän vuoksi vedenpinta varten tarpeellisen määrärahan. 39198: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 39199: 39200: Kalle Matilainen. Sulo Hostila. 39201: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 39202: Meeri Kalavainen. 39203: 923 39204: 39205: XII,36. - Toiv.a.I. N: o 371. 39206: 39207: 39208: 39209: 39210: Murto ym.: Kuusamon koskien rakentamiseen liittyvien 39211: maanteiden ja kanavien rakentamisesta. 39212: 39213: 39214: E d u s k u n n a ll e. 39215: 39216: Viitaten ed. Murron ym. toivomusaloitteen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 39217: n:o 149 perusteluihin esitämme eduskunnan toimenpiteisiin Kuusamon koskien ra- 39218: hyväksyttäväksi toivomuksen, kentamiseen liittyvien maanteiden ja 39219: kanavien rakentamiseksi. 39220: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 39221: 39222: Yrjö Murto. Irma. Torvi. 39223: Pentti Liedes. Eino Ta.inio. 39224: XII,37. - Toiv.al. N:o 372. 39225: 39226: 39227: 39228: 39229: Niskala. ym.: Maantien rakentamisesta Kolarin kunnan Jikäs- 39230: lompolon k'!}.lästä Muonion kunnan Muotkavaaran kylään. 39231: 39232: 39233: Eduskunnalle. 39234: 39235: Lapin läänin tieverkoston kehittämiseen Kolarin malmialueet, joissa parhaillaan tut- 39236: on viimeisenä kymmenvuotiskautena uhrattu kimuksia suoritetaan ja joiden käyttöönotto 39237: huomattavasti valtion varoja ja saatukin on vain ajoo ikysymys. 39238: me1Jkoisia parannuksia aikaan. Vielä on kum- 1\:käslompolo on jo saavuttanut oman kuu- 39239: minkin laajoja alueita, missä sopivan yhdys- luisuutensa suosittuna matkailukohteena, jota 39240: tien rakentamisella suuresti vilkastutettaisiin myös mainitun yhdystien saanti vielä edis- 39241: ja helpotettaisiin liikennettä ja sillä olisi täisi. 39242: myös taloudellista merkitystä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 39243: Tällainen tiesuunta olisi Kolarin kunnan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39244: Äkäslompolon ja Muonion kunnan Muotka- 39245: vaaran välinen tie. Mainittu tiesuunta, jota että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 39246: metsähallituksen toimesta on tutkittu ja jo maantien rakentamiseksi Kolarin kun- 39247: osittain rakennettu, yhdistää TornioruaaJkson nan Akäslompolon kylästä Muonion 39248: ja Kittilän-Muonion valtatiet katkaisemalla kunnan Muotkavaaran kylään. 39249: kolmion, jonka välittömään piiriin kuuluvat 39250: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 39251: 39252: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela. 39253: 925 39254: 39255: XU,38. - Toiv.al. N:o 373. 39256: 39257: 39258: 39259: 39260: Niskala ym.: Ptltovuoman-Nttnnasen tien rakentamisen lop- 39261: puunsaattamilesta. 39262: 39263: 39264: E d u s k u n n a 11 e. 39265: 39266: Taka-Lapin tiekysymysten ratkaiseminen Kun nyt näyttää siltä, että ne uhradkset, 39267: ja niiden jo alotettujen teiden lopulliseen niitä kyseessä olevalle tielle on tähän asti 39268: kuntoon saattaminen on jäänyt usein pit- tehty, ovat huk!kaan heitetyt, ellei pikaisesti 39269: ki!ksi ajoiksi unohduksiin. ryhdytä tien lopulliseen !kuntoon saattami- 39270: Eräs tällainen tie on Enontekiön !kunnan seen, olisikin Peltovuoman-Nunna.Sen tien 39271: Peltovuoman kylästä sanotun kunnan Nun- rakentamista kiireelliSesti jatkettava. 39272: nasen kylään johtava tie. Tätä 14 kilometrin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 39273: mittaiSta tietä on jo useita vuosia sitten ra- kunnan hyväksyttävä-ksi toivomuksen, 39274: kennettu työttömyystyönä ja uhrattu siihen 39275: huomattavasti varoja'kin, mutta jätetty sitten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 39276: unohduksiin. Vanhaa kulkureittiä on monin Peltovuoman-Nunnasen tien rakenta- 39277: paikoin rikottu niin, ettei siinä voi enää misen loppuun saattamiseksi. 39278: juuri millään kulilmneuvolla liikennöidä. 39279: Helsingissä 5 päivänä eldkuuta 1958. 39280: 39281: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela. 39282: 926 39283: 39284: XII,S9. - Toiv.al. N: o 374. 39285: 39286: 39287: 39288: 39289: J. E. Partanen: Maantien rakentamisesta Sotkamon--Risti- 39290: järven maantieltä Ylä-V ieksiin K uhmon-Hyrynsalmen 39291: maantielle. 39292: 39293: 39294: E d u s k u n n a 11 e. 39295: 39296: Kainuun maakunnan tunnusomaisena eri- taa ajanhukkaa sekä kustannusten kasva- 39297: koispiirteenä on asutuksen muodostuminen mista. 39298: varhaisempina aikoina laajojen metsien kät- Suoran liikenneyhteyden avaaminen edellä 39299: köissä oleville alueille. Vanhempi asutus on mainittua linjaa seuraten olisi sikäli suuri- 39300: hakeutunut kalavesien ja riistamaiden äärille merkityksellinen, että se helpottaisi raken- 39301: huolimatta siitä, että kulkuyhteydet asutus- nettavan uuden maantien vaikutuspiiriin 39302: keskuksiin ja liikennepaikoille ovat olleet kuuluvien metsävarojen ulosottoa hyvin mer- 39303: alkukantaisen hankalat. Tällaista asutusta kittävällä tavalla. Samalla se loisi entistä 39304: tapaa vielä nykyäänkin useimpien Kainuun paremmat mahdollisuudet uuden asutuksen 39305: kuntien alueilla. syntymiselle näillä alueilla. Omaa vaikut- 39306: Eräs metsien keskelle muodostuneiden ky- tavaa merkitystään edustaa myöskin paikal- 39307: läryhmien ja näiden lisäksi haja-asutuksen lisen väestön liikennöimismahdollisuuksien 39308: tyypillisiä seutuja on linjalla Sotkamon- parantuminen. Rakennettavasta maantiestä 39309: Ristijärven maantieltä Petäjävaaran kylätien muodostuisi uusi yhdysmaantie, joka avaisi 39310: suunnassa Kuhmon kunnan Ylä-Vieksiin osaltaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia 39311: Kuhmon-Hyrynsalmen maantielle Kosken- eritoten Kuhmon kunnan eräillä alueilla. 39312: mäen tienoille. Tämän linjan varsilla on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 39313: runsaat metsävarat sekä asuttamiskelpoisia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39314: alueita. Suoraa tieliikenneyhteyttä Ylä- muksen, 39315: Vieksistä Sotkamon suunnassa Kontiomäen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 39316: Nurmeksen rataosalle ei ole olemassa, sillä maantien rakentamiseksi Sotkamon-- 39317: Ylä-Vieksin ja Petäjävaaran kylätien päät- Ristijärven maantieltä Petäjävaaran 39318: teen välillä on n. 20 km tietöntä taivalta. kylätien suunnassa Ylä-Vieksiin Kuh- 39319: Puutavarankuljetus ja muu liikennöiminen mon--Hyrynsalmen maantielle K uh- 39320: tapahtuu pitkiä matkoja kiertäen ja aiheut- mon kunnassa. 39321: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 39322: 39323: Eem.il Partanen. 39324: 927 39325: 39326: XII,40. - Toiv.al. N: o 375. 39327: 39328: 39329: 39330: 39331: Ryhtä.: Maantien rakentamisesta Kuusamon kunnan Kuolion 39332: kylästä Keronjärven kautta Murtovaaralle. 39333: 39334: 39335: E d u s k u n n a II e. 39336: 39337: Toimenpiteet maantien rakentamiseksi Kuu- helpottaisi Kuusamon ja lähipitäjien välillä 39338: samon kunnan Kuolion kylästä Penttilänvaa- tapahtuvaa postiautoliikennettä sekä paran- 39339: ran-Keronjärven kautta Murtovaaralie ovat taisi suuresti meijeritoiminnan mahdolli- 39340: olleet vireillä jo yli 50 vuotta. Tiepohja on suuksia, koska uuden tien kautta suuret väki- 39341: erotettu ja tien rakentamissuunnitelmat ovat rikkaat kyläryhmät saataisiin tie- ja kulku- 39342: valmiina, mutta varoja tien rakentamiseen yhteyksien vaikutuspiiriin. Nykyisinkin olisi 39343: ei monista yrityksistä huolimatta ole vielä näiltä kyläryhmiltä tarjolla maitoa meijeriin 39344: saatu. Kun mainittu uusi tie tulisi palvele- huomattavat määrät, mutta sitä ei ole saatu 39345: maan varsin suurta asutusta, niin senvuoksi kuljetetuksi, kun ei ole tieyhteyksiä. Uuden 39346: tämä tie olisi suorastaan välttämätön jo pai- tien pituus tulisi olemaan 29 km. Kun tien 39347: kallisenkin asutuksen kannalta, koska tien rakentaminen on jo katsottava kiireelliseksi, 39348: vaikutuspiirissä on 125 taloa, joissa asuu yli niin siitä johtuen olisikin tien rakentamis- 39349: 1000 asukasta, sekä kolme kansakoulupiiriä. työt aloitettava jo tämän syksyn kuluessa. 39350: Tämä uusi tie tulisi olemaan hyvin tärkeä Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 39351: yleisempääkin , .liikennettä varten, sillä sa- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo- 39352: nottu tie tulisi muodostamaan yhdystien muksen, 39353: Kuusamon-Kajaanin tieltä Kuusamon-Ou- 39354: lun valtatielle ja yhtyisi Kuoliolla Oulun että hallitus ryhtyisi nyt kiireelli- 39355: valtatiehen samalla paikalla, mistä alkaa . sesti maantien rakentamiseen K uusa- 39356: Posiolie johtava Kuloharjun maantie. Uusi mon kunnan KuoZion kylästä Pent- 39357: maantie muodostuisikin sellaiseksi kautta- tilänvaaran--Keronjärven kautta Mur- 39358: kulkutieksi, joka aivan ratkaisevalla tavalla tovaaralle. 39359: Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1958. 39360: 39361: Niilo Ryhtä.. 39362: 928 39363: 39364: xn,41. - Toiv.al. N:o 376. 39365: 39366: 39367: 39368: 39369: Ryhtä ym.: Maantien rakentamisesta Ranualta Pudasjärven 39370: Sarakylän kautta. Taivalkoskeble. 39371: 39372: 39373: E d u s k u n n a ll e. 39374: 39375: Koillis-Pohjanmaan olojen kaikinpuolisen rinniskan tienoiLla, josta onkin jo aikaisem- 39376: kehittämisen edellytyksenä on mkenneolojen min ·suunniteltu valmis tiesuunta Iijoeh 39377: parantaminen ja inaantievetkoston täyden- poikki Taivalkosken kirkonkylään. Samassa 39378: tämine:it tällä alueella, joihin toimenpiteisiin yhteydessä olisi rakennettava noin 10 lkm: n 39379: olisi kiireellisesti kiinnitettävä vakavaa huo- haaratie Kelahaan-Rytinginsalmen tienris- 39380: miota. Se vanha run!kotieverkosto, mi!kä tällä teyksestä Nuukavaaran itäpuolelle kyseen- 39381: alueella nykyisin on olemassa, on kovasti alaiseen rnnkotiehen, josta avautuu suora 39382: puutteellinen ja harva. Vanhojen maantei- yhteys tältä suunnalta Taivalkoskelle. Sa- 39383: den perusk<1rjauksista ja uusien teiden ra- moin olisi tehtävä myöskin noin 8 km: n 39384: kentamisesta on paikallisen väestön taholta mittainen haaratie Naamangan-Särkivaaran 39385: tehty useita esityksiä. Niinpä mm. vuoden väliseltä tieltä Ruhkasen sillan luota !kyseen- 39386: 1952 joulukuulla kävivät TaivalkoSken, Pu- alais~lle run!kotielle. 39387: dasjärven ja Rannan kuntain edustajat jät- Uutta tietä tulisi raikennettavaksi seuraa- 39388: tämässä valtioneuvostolle kirjelmän, jossa vat määrät kilometreissä: Ranuan tiestä 39389: anoivat valtiovallan toimenpiteitä uuden Lehmisuon asutusalueen tiehen n. 13 km, 39390: maantien rakentamiseksi Rannalta Simojär- siitä asutustietä 4 •km Sarakylän-Kouvan 39391: ven maantiestä Pudasjärven Sarakylän ja tiehen ja siitä edelleen Pirinniskaan n. 40 39392: Pirinniskan kautta Taivalkosken ki:rtkonky- km ja mainitut !kaksi haaratietä yhteensä 39393: lään. Vai:~ka maasto tällä esitetyllä alueella 18 km sekä Pirinnisbn-Taivalkosken kir- 39394: on mäkistä ja vaaraista, niin siitä huolimatta konkylän väli 12 lkm eli yhteensä rakennet- 39395: on smmniteltu uusi tiesuunta sattunut sel- tavaa uutta tietä .tulisi n. 83 km. 39396: laiseen uomaan, jossa mäkisyys ei tulisi hait- Kun laåetaan tämän mainitun uuden tien 39397: taamaan, vaan tie tulisi olemaan varsin ta- taloudeLlinen merkitys, niin voidaan sanoa, 39398: saista. Lisäksi tämä uusi tiesuunta tulisi ole- että tien vaikutuspiiriin kuuluvan metsärik- 39399: maan paljon suorempi kuin mikään aikai- kaan noin 3 000 neliökilometrin suuruisen 39400: semmin tänne suunniteltu maantielinja. alueen metsävarojen jo tällä hetkellä tapah- 39401: Mainittu Ranuan-Sarakylän-Taivalkosken tuva arvonnousu olisi tien rakentamisen jäl- 39402: maantiesuunta on kaksi eri !kertaa ollut keen niin suuri, että se asiantuntijain lau- 39403: eduskunnassakin käsiteltävänä ja jo v. 1935 sunnon mukaan vastaisi lähes 10-lkertaisena 39404: eduSkunta tekikin toivomusaloitteen nojalla koko tien rakennuskustannuksia. Vieläpä 39405: päätöksen, että sanottu tiesuunta tutkittai- uuden tien rakentamisen kautta avautuisi 39406: siin maantien rakentamista varten, mutta monelle sadalle uudelle asutustilalJ.e perusta- 39407: siitä huolimatta ei sitä vain 6le vieläkään mismahdollisuudet ja vaikuttaisi uusi tie rat- 39408: tutkittu. kaisevasti yli 3 000 asukkaan taloudellisen 39409: Edellä mainittu uusi maantiesuunta alkaisi elämän kehittymiseen heidän päästessään 39410: Ranualta Kuhan-Simojärven maantiestä uuden maantien vaikutuspiiriin. 39411: Saarelan ja Mustanvaaran talojen väliltä ja Edellä olevaan viitaten on todettava, että 39412: kulkisi Sarakylän kautta Nuukavaaran ja mainittu uusi tiehanke on Taivalkosken ja 39413: Särkivaaran kyläryhmien kautta Pudasjärven Pudasjärven kuntain alueella erittäin tär- 39414: -Taivalkosken väliseen valtamaantiehen Pi- keä ja se tulisi huomattavalla tavalla täy- 39415: XII,41. - Byhtä. ym. 929 39416: 39417: dentämään Koillis-Pohjanmaan runlkotiever- että hallitus . .ryhtyisi kiireeUise$ti 39418: kostoa. toimenpiteisiin maantiesuunnan tutki- 39419: Kaikkeen ylläolevaan viitaten ehdotamme miseksi tien rakentamista varten Ra- 39420: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- nualta Simojärven maantiestä Pudas- 39421: vomuksen, järven Sarakylän ja Pirinniskan 39422: kautta Taivalkosken kirkonkylään. 39423: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 39424: 39425: Niilo Ryhtä. Hannes Pa.a.so. 39426: 39427: 39428: 39429: 39430: 117 E 687/58 39431: xn,a ~ Toiv.al. N:o 171. 39432: 39433: 39434: 39435: Sävelä. ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Merikarvian-Kan- 39436: kaanpään maantien saaltamiseksi raskusta l-k7tennetlä kes- 39437: täväksi maantieksi. 39438: 39439: 39440: E d u s k u n n a ll e. 39441: 39442: Tieverkoston heikkous on jatkuvasti vai- kun sitävastoin sen jatko on Kankaanpäähän 39443: kuttanut haitallisesti Pohjois-Satakunnan ta- asti hyvin kapea, mutkitteleva ja heikkopoh- 39444: loudelliseen kehitykseen. Valtiovallan taholta jainen, eikä siis nykyisellään enää vastaa 39445: onkin kiinnitetty huomiota liikenneyhteyk- tiellä tapahtuvan liikenteen asettamia vaati- 39446: sien parantamiseen mainitulla alueella, sillä muksia. Puutavarayhtiöiden antamien tieto- 39447: valtio on myöntänyt varoja mm. Merikarvian jen mukaan on tiellä jo nykyisinkin varsin 39448: satamaan johtavan ns. Ha:lluskerin laivaväy- raskas liikenne. On luonnollista, että tien 39449: län syventämiseen ja ruoppaamiseen. Näin kunnon parantuessa tämä liikenne tulisi huo- 39450: on Merikarvian satama saatu käyttökelpoi- mattavasti voimistumaan, minkä lisäksi tien 39451: seen kuntoon. Jotta kuitenkin Merikarvian kunnostaminen vaikuttaisi siis edistävästi 39452: satama voisi tehokkaasti tyydyttää Pohjois- Merikarvian sataman käyttöön ja samalla 39453: Satakunnan tarpeita, olisi Merikarvian sata- edistäisi koko Pohjois-Satakunnan metsävaro- 39454: masta Kankaanpäähän johtava maantie kun- jen käyttöä sekä siten näiden alueiden talou- 39455: nostettava vastaamaan raskaan liikenteen dellista tilaa. 39456: sille asettamia vaatimuksia. Merikarvian, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 39457: Siikaisten ja Kankaanpään kunnanvaltuus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39458: tot ovat vuonna 1955 päättäneetkin esittää muksen, 39459: valtion viranomaisille, että valtion toimesta 39460: ensi tilassa suoritettai·aiin tutkimus ja laadit- että hallitus antaisi tutkia ja val- 39461: taisiin suunnitelma mainitun Merikarvialta mistaa suunnitelman Merikarvian sa- 39462: Siikaisten halki Kankaanpäähän johtavan tamasta Siikaisten halki Kankaanpää- 39463: maantien parantamise~ksi A-luokan kanta- hän johtavan maantien saattamiseksi 39464: tieksi. raskasta liikennettä kestäväksi maan- 39465: Mainittu maantie on ainoastaan Merikar- tieksi. 39466: vian satamasta Tuorilaan asti A-kantatie, 39467: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 39468: 39469: Arvo Sä.velä.. Pentti Niemi. 39470: 931 39471: 39472: XII,43. - Toiv.al. H: o 378. 39473: 39474: 39475: 39476: 39477: Ta.uriaineB ym.: M66-ntie'll re,kentamisesta Kuhmon kunnan 39478: Lmetiiron kylästii l"artiUskylään. 39479: 39480: 39481: E d u s k u n n a ll e. 39482: 39483: Kainuussa on vielä useita melko suuriakin dittu tien rakennll:881lunnitelma, ja tien 39484: kyliä, joihin on huonot liikenneyhteydet suunta on vahvistettu. Paitsi kylässä asu- 39485: maanteiden kokonaan puuttuessa. Tällainen valle väestölle, tie olisi tarpeellinen myös 39486: tietön alue on mm. Kuhmon ·kunnassa V ar- rajavartiostolle. Kun tiealueella olevat met- 39487: tiuskylän-Kiimavaaran seutu. Ainoa mah- sät lisäksi ovat pääasiassa valtion omistuk- 39488: dollinen 'kulkutie, ns. lkinttupolkujen lisäksi, sessa, kohottaisi tien rakentaminen niiden 39489: on vesistö. Mutta kelirikon arkana, syksyisin arvoa ja tekisi mahdolliseksi niiden hyviksi~ 39490: ja ·keväisin vesistöä myöten kulkeminen on käytön puhumattakaan siitä, että tien raken- 39491: mahdotonta. Näin ollen ei ole lainkaan ihme, taminen parantaisi monin tavoin kylässä asu- 39492: vaikka väestö on tyytymätön joutuessaan van väestön elämisen mahdollisuuksia. 39493: nykyisen tekniikan aikana elämään tiettö- Edellä olevaan viitaten esitämme 'kunnioit- 39494: rnien taipaleiden takana. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 39495: Tie edellämainittuun kylään olisi raken- sen, 39496: nettava Kuhmon kunnan Lentiiran kylän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 39497: Änätin niskasta Kiimavaaraan Änätinjärven toimenpiteisiin maantien rakentami- 39498: etelä- ja itäpuolitse. Tie- ja vesirakennus- seksi Kuhmon kunnan Lentiiran ky- 39499: hallituksen Kainuun piirin toimesta on Jaa- län Änätin niskasta V artiuskylään. 39500: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 39501: 39502: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. J. Mustonen. 39503: 932 39504: 39505: Xfi,44. - Toiv.al. N: o 379. 39506: 39507: 39508: 39509: 39510: Tauriainen ym.: Suomussalmen yli johtavan tien pengert·ys- 39511: töiden suorittamisesta. 39512: 39513: 39514: E d u s k u n n a ll e. 39515: 39516: Suomussalmen kirkonkylään johtavina lana läpi talven, jolloin liikennettä voitaisiin 39517: teillä on kaksi lossia, jotka hidastuttavat lii- ylläpitää kautta vuoden. Kun lisäksi par- 39518: kennettä huomattavasti. Suomussalmen lossi haillaan on menossa mainitun vesistön sään- 39519: sijaitsee matalassa salmessa, johon voitaisiin nöstelytyöt, minkä vuoksi muutenilrin joudu- 39520: verraten vähin kustannuksin jatkaa maantie- taan pengerrystöitä tekemään, olisi asianmu- 39521: pengerrystä niin että lossin kulkumatka ly- kaista suorittaa tämä salmen pengerrystyö 39522: henisi yli 100 metrillä. Tästä pengerry'ksestä samanaikaisesti. 39523: on jo tehty suunnitelmakin, mutta rahojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 39524: puutteen vuoksi työ on jäänyt suorittamatta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39525: Tiellä on vilkas lii!kenne ja talven aikana sal- 39526: men jää on niin heikko, että se täytyy kier- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 39527: tää, jolloin matka jatkuu n. 10 km:llä. On toimenpiteisiin Suomussalmen yli joh- 39528: tutkittu, että jos salmeen tehtäisiin penger- tavan tien pengerrystöiden suorittami- 39529: rys ja se tulisi kapeammaksi, virta tulisi seksi. 39530: vuolaamma:ksi ja ilmeisesti salmi pysyisi su- 39531: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 39532: 39533: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. J. Mustonen. 39534: 93!l 39535: 39536: XU,45. - Toiv.al. N:o 380. 39537: 39538: 39539: 39540: 39541: Tiekso ym.: Maantien rakentamisesta Kitkajärven pohjois- 39542: puolisesta tiestä Tolvan kylän kautta Kuusamon-Kemi- 39543: järven tielle. 39544: 39545: 39546: E d u s k u n n a 11 e. 39547: 39548: Posion kunnassa sijaitseva Toivan kylä tie kulkisi, on koskemattomia metsiä ja huo- 39549: ympäristöineen on kokonaan vailla tieyh- mattava määrä asutukseen soveltuvia maita. 39550: teyttä. Tällä tiettömällä alueella asuu lähes Tien rakentamisella voitaisiin edistää niiden 39551: 1 000 ihmistä. Kesällä on kaikki tarvikkeet hyväksikäyttöä. Kun Posion kunnassa on 39552: kuljetettava Kitkajärveä soutu- tai moottori- joka vuosi huomattavasti työttömyyttä, olisi 39553: veneillä. On selvää, että tien puuttuminen tien rakennustöiden aloittaminen myös työn 39554: tuottaa asukkaille suuria vaikeuksia. Varsin- saannin vuoksi välttämätöntä. 39555: kin kelirikon aikana on tilanne esim. kiireel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 39556: lisissä sairaustapauksissa suorastaan toivoton. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39557: Suunnittelujen alaisena onkin ollut tien 39558: rakentaminen Kitkajärven pohjoispuolisesta että hallitus ryhtyisi to·imenpiteisiin 39559: maantiestä noin kilometrin etäisyydellä Mou- maantien rakennustöiden aloittamiseksi 39560: runsalmen lossista Suomenkylän kautta Toi- Kitkajärven pohjoispuolisesta tiesiä 39561: van kylään ja siitä edelleen Kuusamon-Ke- Suomenkylän ja Tolvan kylän kautta 39562: mijärven tiehen. Tien pituudeksi tulisi suun- K uusamon-Kemijät·ven tiehen. 39563: nilleen 30 kilometriä. Alueella, jonka halki 39564: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 39565: 39566: Anna-Liisa. Tiekso. J. E. Lakkala. 39567: Eino Tainio. Toivo Friman. 39568: XII,46. - Toiv.al. lf:o 381. 39569: 39570: 39571: 39572: 39573: Tuuli ym.: Omvalan-J~Uimilan maantien oikaisemi- 39574: sesta ja ku1m.oriamitesta. 39575: 39576: 39577: E d u s k u n n a ll e. 39578: 39579: Valtion tielaitoskomitea on Kymenlaakson kehittymiselle, jota se nyt mutkaisuutensa ja 39580: tiesuunnitelmia laatiessaan oikeutetusti aset- mäkisyyteliSä ja tien rakenteen heikkouden 39581: tanut Tavastilan-Inkeroisten-Myllykosken vuoksi on. Suunnitelmaa tieosan suunnasta 39582: -Kouvolan tieosan kuulumaan valtakunnan ja oikaisemisesta ei kuitenkaan vielä ole val- 39583: runkotieverkkoon kaikkein raskainta ja vilk- miina. 39584: kainta liikennettä varten. Toisaalta saman- Rakentamalla mainittu tieosa kokonaisuu- 39585: laiseksi runkotieksi on hyväksytty myös dessaan kestämään raskasta liikennettä saa- 39586: Helsingin-Lahden-Heinolan-Jyväskylän taisiin Itä-Hämeen ja jopa Keski-Suomenkin 39587: tieosa. Molempien edellämainittujen tärkei- puutavara ohjatuksi Kymenlaakson puun- 39588: den tieosien merkitys kasvaa huomattavasti, jalostuslaitoksiin ja Kymenlaakson satamiin. 39589: mikäli ne voidaan yhdistää käyttökelpoisella Tällä seikalla on mitä merkittävin kansan- 39590: ja korkeat vaatimukset täyttäväHä yhdys- t&loudellinen merkitys, ja maakunnallisesti 39591: tiellä. katsoen sen merkitys ei voi rajoittua Kymen- 39592: Tällaisen yhdystien rakentamiseksi on tehty laaksoon, vaan etua tiestä olisi erikoisesti 39593: jo useampia esityksiä niin Pohjois-Kymen- Hämeen itäisille osille ja Keski-Suomelle. 39594: laakson kuin Heinolankin seudun taholta Ovathan Päijänteen metsäalueet sekä laa- 39595: esittämällä, että Kouvolan-Kuusankosken- dultaan että määrältään eräitä maamme par- 39596: J aalan-Uimilan-Hujansalon-Heinolan kk. haimpia. Kun tie kulkee kaukana rautatiestä, 39597: tieosa oikaistaisiin ja rakennettaisiin raskasta tuo se uusia puutavaran raaka-ainevarastoja 39598: liikennettä kestäväksi maantieksi. Sanottua teollisuuden ja vientikaupan ulottuville. 39599: tieosaa, jonka kolronaispituus on n. 65-70 Edellä sanotun jahdostit esitämme kun- 39600: km, on jo tieosan molemmista päistä raken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39601: nettu siten, että Kouvolan-Kuusankosken- muksen, 39602: Oravalan välinen tie on pääosaltaan valmis- 39603: tunut ja Heinolan ja Uimilan välinen, n. 20 että hallitus kii·reellisesti ryhtyisi 39604: km: n pituinen osa on työttömyystöinä jo toimenpiteisiin, että Oravalan-Jaalan 39605: oikaistu ja siitä puuttuu vain lopullinen -Uimt1an, Kouvolan ja Heinolan tie- 39606: pintakerros. Kun myös tieosan vaikein pul- osan välisellä yhdystiellä, tiesuu·nta. 39607: lonkaula, ns. Lammin lossi on sillan val- tutkittaisiin ja laadittaisiin suunnitel- 39608: mistumisen vuoksi jäänyt pois, olisi myös mat tieosan oikaisemiseksi ja raken- 39609: tieosa Oravalan-Jaalan-Uimilan tie niin tamiseksi kestämään raskasta liiken- 39610: oikaistava ja kunnostettava, ettei tuo n. 30 nettä. 39611: km:n pituinen tieosa olisi esteenä liikenteen 39612: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 39613: 39614: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho. 39615: XII,47. - Toiv.al. N:o 382. 39616: 39617: 39618: 39619: 39620: Tuuli J1L: JlMntien rahm~Gmisesta Valkealan V uohijärveltä 39621: VoiJwslr;dU. 39622: 39623: 39624: Eduskunnalle. 39625: 39626: Kymen läänissä, Valkealan kunnan poh- täisi yleisen kauttakulkuliikenteen Mänty- 39627: joisosassa olevien Vuohijärven, Kirjokiven, harjulta Voikosken kautta Vuohijärvelle ja 39628: Hillosensalmen ja. Voikosken kylien tieolot sieltä edelleen Kouvolaan. Kyseessi oleva 39629: ovat erittäin heikot. Kysymyksessä olevalla aine on myös kuulu luonnonkauneudestaan 39630: alueella ei ole muuta tietä kuin rautatie, ja historiallisista nähtäyYyksistään ja onkin 39631: joten kunnollisen maantien saaminen on vält- Kymenlaakson Maakuntaliitolla tarkoitus 39632: tämättömän tarpeen vaatima, jotta myöskin muodostaa siitä matkailukohde tarkoituksen- 39633: moottoriajoneuvoilla voitaisiin päästä edellä- mukaisine matkailukeskuksineen. Sen vuoksi 39634: mainittuihin kyliin. Hillosensalmelle ei tie olisi rakennettava valtion toimesta ja va- 39635: päästä autoilla ollenkaan ja Voikoskelie pää- roilla. 39636: see vain Jaalan kautta, jolloin lisämatkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 39637: kertyy useita kymmeniä kilometrejä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39638: Edellä lueteltujen kylien välille rakennet- 39639: tavan maantien pituus on noin 20 kilometriä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 39640: ja. sen vaikutuspiiriin kuuluu noin 200 asu- maantien rakentamiseksi Valkealan 39641: musta ja noin 600 asukasta. kunnan. Vuohijärveltä Kirjokiven ja 39642: Rakennettava maantie ei palvelisi yksin- Hittosensalmen kautta V oikoskeUe. 39643: omaan paikallisia asukkaita, vaan tie yhdis- 39644: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 39645: 39646: Erkki Tuuli. .Juha Rihtniemi. Urho Saariaho. 39647: 936 39648: 39649: Xn,48. - Toiv.al. !l':o 383. 39650: 39651: 39652: 39653: 39654: Törmå ym.: Tutkimukset'/, loppuufl, suorittamisesta tiesuun- 39655: Mlla Valkeakoski-Palssari-Alvettula. 39656: 39657: 39658: Eduskunnalle. 39659: 39660: Keski-Hämeen alueella, varsinkin Valkea- suunta tutkittu VaJ.kea;kosken-Palssarin vä- 39661: kosken teollisuuskeskuksesta ja sitä ympäröi- lillä, joten kyseessä olevan tieosuuden ra:.. 39662: västä maakunnasta ovat tieyhteydet jääneet kentaminen olisi teknillisesti verrattain hel- 39663: sellaisiksi, että tarvittaisiin kiireellisiä toi- posti toteutettavissa. Ainoastaan tien itäinen 39664: menpiteitä asiantilan korjaamiseksi. Näin on osa olisi uudelleen tutkittava sentähden, että 39665: asia varsinkin itäiseen suuntaan käyvän lii- liittyminen Hämeenlinnan-Tampereen tie- 39666: kenteen kohdalla. hen ja edelleen jatkoyhteys Tampereen- 39667: Raskas tavarakuljetus ja teollisuuden tar- Lahden tielle, sekä Päijänteen länsipuolen 39668: vitseman puuraa:ka-aineen kuljetukset ovat tievetkostoon tapahtuisi parhaalla mahdolli- 39669: yhä suuremmassa määrässä siirtyneet maan- sella tavalla. 39670: teille ja tällöin eivät heikkokuntoiset, mäki- Työ voitaisiin suorittaa myöskin jaksottain, 39671: set ja mutkaiset tiet enää vastaa edes !koh- jolloin tärkein olisi Uskilan-Palssarin tie- 39672: tuuden vaatimuksia. Suorastaan onneton on osuus, seuraavana muut osuudet. Koko pi- 39673: tHanne Val'keakosken-Palssarin-.Alvettulan tuus on noin 31 km. 39674: yhdysti~llä, Hauholle ja Lahteen suuntautu- Kyseessä on koko maakunnalle ja erikoi- 39675: van liikenteen kohdalla. Pahin on tilanne sesti Valkeakosken teollisuudelle sen raaka- 39676: Uskilan-Palssarin tieosuudella (Hämeenlin- ainehankintojen kannalta tärkeä yhdystie. 39677: nan-Tampereen tien yhtymäkohta) ja edel- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- 39678: leen Palssarin-.Alvettulan väHllä. Keväisin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39679: nämä tiet joutuvat olemaan useita viikkoja muksen, 39680: raskaan liikenteen osalta kieUossa ja on .tästä 39681: johtuen esimerkiksi Hämeenlinnasta ja Lah- että hallitus t·yhtyisi toimenpiteisiin 39682: desta tuleva tavaraliikenne ollut ohjattava tutkimuksen loppuun saattamiseksi tie- 39683: kulkevakai Tampereen !kautta, jolloin matka suunnalla V alkeakoski-Palssari-Al- 39684: on 3 kertaa pitempi kuin normaalia lyhintä vettula H auhon kunnassa sekä tiet'/, 39685: tietä. rakennustöiden aloittamiseksi mahdol- 39686: Runlkotiesuunnitelmien yhteydessä on tie- lisimman nopeasti. 39687: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 39688: 39689: H. Törmä. Leo H'åppölä. Olli Aulanko. 39690: Eino Raunio. Veikko Kokkola. Kaino Haapanen. 39691: Juho Tenhiälä. Lyyli Aalto. Kauko Ta.mminen. 39692: Ensio Partanen. Arvo Ahonen. Eemil Luukka. 39693: 937 39694: 39695: XII,49. - Toiv.al. N: o 384. 39696: 39697: 39698: 39699: 39700: V. A. Virtanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien 39701: rakentamiseksi Särkilahdesta Säämingin saariston katttta 39702: Savonlinnaan. 39703: 39704: 39705: E d u s k u n n a 11 e. 39706: 39707: Sinisen Saimaan saaristossa Särkilahdesta risto pysty omin vomun selviytymään ko. 39708: Säämingin saariston kautta Savonlinnaan ei tien teosta, vaan valtion on tultava avuksi. 39709: vieläkään johda minkäänlaista tietä. Kaunis Vielä haluamme korostaa sitä merkitystä, 39710: saaristo on kaunista katseltavaa, mutta han- joka tiellä tulee olemaan tavaraliikenteen 39711: kalaa siellä on elämä. Matkanteko mantereelle mm. puutavaran kuljettamisen kannalta. Si- 39712: ja liikekeskuksiin on vaikeata ja kelirikko- täpaitsi nykyisellä Savonlinnan-Imatran 39713: kausina suorastaan mahdotonta. välisellä maantiellä on rautatieylikäytäviä 39714: Jotta saaristo saataisiin maantien piiriin, lähes 20, joista muutamat sangen vaarallisia 39715: on jo kauan ollut vireillä ajatus, jonka mu- kuolemanloukkuja. Tämän tien kautta elimi- 39716: kaan Imatran-Savonlinnan välinen maantie noitaisiin nekin pois. 39717: olisi saatettava kulkemaan Säämingin saaris- Vaikka valtiolla onkin kädet täynnä teh- 39718: ton kautta (Särkilahti-Saukonsaari-Pe- täviä, katsoisimme kuitenkin, että saaristo- 39719: solansaari-Kongonsaari-Pahaniemi-Rito- laisilla, jotka vuosisadat ovat asuneet suku- 39720: saari-Ikoinniemi-Hirvaslahti-Savonlinna). tiloillaan rintamaita ankeammissa oloissa, on 39721: Särkilahden puoleisesta päästä tie voisi jat- oikeus toivoa edes tien avulla parannusta 39722: kua edelleen ns. Pohjiin tielle. Matka Imat- oloihinsa, jota paitsi tiellä tulee olemaan san- 39723: ralta Savonlinnaan lyhenisi noin 60 km ja gen laaja kansantaloudellinen merkitys. 39724: ennen kaikkea laaja saaristo tulisi tien vaiku- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 39725: tuksen piiriin. Mainittakoon, että saaristossa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39726: asuu noin 3 000 henkeä ja siellä on kuusi 39727: koulupiiriä. Tie on saaristolaisille suorastaan että hallitus suorittaisi kiireellisesti 39728: välttämätön. Siksipä vähävaraiset saaristo- tutkimuksMt ja laadittaisi suunnitel- 39729: laiset ja Säämingin kunta ovatkin jo ryhty- man uuden maantien rakentamisesta 39730: neet tientekoon ja osa Saukonsaaren-Särki- Säämingin saariston kautta Särkilah- 39731: lahden välillä on saatu liikennöitävään kun- desta Savonlinnaan. 39732: toon. Selvää kuitenkin on, ettei köyhä Saa- 39733: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 39734: 39735: Viljo Virtanen. Niilo Nieminen. 39736: Sulo Hostila. Edvard Pesonen. 39737: K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola. 39738: Onni Mannila. A. F. Airo. 39739: Kalle Matilainen. Esu Niemelä. 39740: Valto Käkelä. Sylvi Halinen. 39741: Wiljam Sarjala. Aili Siiskonen. 39742: Matti Miikki. A. Härkönen. 39743: 39744: 39745: 39746: 39747: 118 E 687/58 39748: XII,öO. - Toiv.al. N: o 885. 39749: 39750: 39751: 39752: 39753: Aho11ft ym.: 114"tati.e'lt rakentamisesta Saarijärveltä MuUian 39754: kautta H aapamiielle. 39755: 39756: 39757: E d u s k u n n a 11 e. 39758: 39759: Hyväksyessään vuonna 1937 ohjelman vuoksi, että tällä suunnalla ei ole, alueen ol- 39760: uusien rautateiden rakentamiseksi vuosina. lessa vedenjakajaseutua, tarpeellista rakentaa 39761: 1938-1946 otti eduskunta siihen mm. nor- kalliita siltoja, minkä ohessa maastokin on 39762: maaliraiteisen rautatien rakentamisen Haapa- suhteellisen tasaista ja soranottopaikkoja 39763: mäen asemalta Multian kautta Saarijärvelle. riittävästi ja sopivasti kautta linjan käytet- 39764: Tätä rataa pidettiin niin kiireellisenä, että tävissä. 39765: sitä varten laadittiin jo v. 1938 täydellinen Ehkä on vielä aihetta mainita, että viime 39766: ja yksityiskohtainen rakennussuunnitelma aikoina on herätetty myös kysymys tämän 39767: kustannusarvioineen. Tällöin määriteltiin jo radan rakentamisesta, koska Suolahden- 39768: rautatien linja sekä asemien paikat yksityis- Haapajärven radan rakennustyöt tulevat 39769: kohtaisesti. Yleisesti tunnetuista syistä jäi päättymään lähivuosina ja Saarijärven asema 39770: kuitenkin tällöin hyväksytty ohjelma toteut- on jo käytössä. 39771: tamatta. Ne perustelut, joilla kyseellinen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 39772: rautatie ohjelmaan otettiin, ovat yhä edel- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 39773: leenkin olemassa. sen, 39774: Mitä tämän radan rakennuskustannuksiin 39775: tulee, niin voidaan siitä mainita, että Saati- että hallitus ottaisi seuraavaan 39776: järven-Haapamäen välinen 75.3 kilometrin uusien rautateiden rakennusokjelmaa• 39777: pituinen rata maksaisi vuoden 1937-1938 Eduskunnan jo aikaisemmin päättä- 39778: kustannustason mukaan 90.8 milj. markkaa. män normaaliraiteisen f'(J,utatien ra- 39779: Saarijärven-Haapamäen rautatien rakenta- kentamisen Saarijärven asemalta llul- 39780: minen tuleekin verraten halvaksi juuri sen tian kautta Haapamäen asemalle. 39781: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 39782: 39783: Arvo Ahonen. Vä.inö Tikka.oja. 39784: 939 39785: 39786: XII,öl. - Toiv.al. lf: o 386. · 39787: 39788: 39789: Alanko )'m.: Rautatien rakentamisesta Tampereen ka#pun- 39790: gista Parkanon kunnan kautta Seinäjoen kauppalaan. 39791: 39792: E d u s k u n n a ll e. 39793: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rautatie- musten mukaan entiseen kustannusarvioon 39794: suunnitelma on maamme toteuttamattomista verrattuna yli yhdellä miljardilla markalla, 39795: rautatiehankkeista ollut kauimmin vireillä, ja samalla kun Tampereen-Seinäjoen välinen 39796: radan rakentaminen odottaa vieläkin ratkai- osuus lyhenisi lyhimmän tutkitun suunnan 39797: suaan, vaikka asia on saanut jo eduskunnan- mukaan 67.4 km:llä ja pisimmänkin suun- 39798: kin periaatteellisen hyväksymisen kaksi eri nan mukaan 53 km: llä nykyiseen Tampe- 39799: kertaa. reen-Haapamäen-Seinäjoen rataan verrat- 39800: Jo v. 1938 annettuun lakiin rautatieraken- tuna. 39801: nuksista vuosina 1938-1946 sisältyi Seinä- Paitsi tätä Etelä- ja Pohjois-Suomen väli- 39802: joen-Parkanon rataosan rakentaminen. Li- sen rautatiematkan merkittävää lyhentymistä 39803: säksi hallituksen esityksessä sekä kulkulaitos- samalla Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen yh- 39804: valiokunnan ja suuren valiokunnan sen joh- teydet Seinäjoen kautta Mäntyluodon talvi- 39805: dosta antamissa lausunnoissa, jotka edus- satamaan lyhenisivät peräti 125 km:llä. 39806: kunta myös hyväksyi, sanottiin nimenomaan, Tämä avaisi Pohjois-Suomen elinkeinoelä- 39807: että tätä rataa oli myöhemmin jatkettava mälle ja erityisesti teollisuudelle ja kulje- 39808: Tampereelle asti. Tämän lain ja suunnitel- tuksille entistä kannattavarumat kuljetus- ja 39809: man toteuttaminen estyi kuitenkin sodan satamamahdollisuudet. Samalla säästyttäisiin 39810: vuoksi. Radan eteläosa Tampere-Kyrös- mm. uuden yli 1.5 miljardia markkaa mak- 39811: koski taas sisältyi v. 1946 laadittuun neljän savan jäänmurtajan rakentamiselta ja sen 39812: kiireellisen teollisuusradan ohjelmaan. Li- kalliilta vuotuisilta käyttökustannuksilta sekä 39813: säksi eduskunta v. 1950 lausui hallitukselle talviajan monille Pohjois-Suomen satamille 39814: toivomuksen saman radan sisällyttämisestä aiheuttamilta pulmilta ja kustannuksilta, 39815: lähivuosien rautatieohjelmaan. Asian täten kun Porin yläpuolella sijaitsevia satamia ei 39816: eduskunnassa saama periaatteellinen hyväk- uuden lyhentyneen kuljetusyhteyden an- 39817: syminen on siis kiistämätön. siosta tarvitsisi enää pitää talvisin avoimina. 39818: Niin ikään kolme eri valtionkomiteaa - Lisäksi uuden jäänmurtajan avullakaan eivät 39819: nimittäin rautatielakirakennuskomitea v. kaikki talvet sittenkään olisi taattuja. 39820: 1946, teollistaruiskomitea v. 1951 ja metsä- Edelleen säästyttäisiin suureksi osaksi van- 39821: talouskomitea samaten v. 1951 - on puolta- han radan paljon maksaviita oikaisemisilta 39822: nut tämän radan rakentamista ja todennut, ja elim1noitaisiin Tampereen-Haapamäen 39823: että tämä rata olisi monettakin kannalta kan- rataosuuteen sekä Tampereen ja Haapamäen 39824: santaloudellisesti tarpeellinen ja että se ratapihoihin nykyään talviliikenteen aikana 39825: ilmeisesti muodostuisi heti alusta taloudelli- kohdistuva paine, joka aiheuttaa kuljetuksille 39826: sesti kannattavaksi poiketen siten tässä suh- vaikeita ruuhkautumisia, viivästyksiä ja kes- 39827: teessa monista muista ratahankkeista. keytyksiä. Seinäjoen-Tampereen välillä 39828: Rautatiehallituksen toimesta suoritettiin uusi rata nopeuttaisi kaukohenkilöjunien 39829: vuoden 1957 aikana ilmakuva- ja peruskart- kulkua noin yhdellä tunnilla, samoin tavara- 39830: tojen valmistuttua uusia suunta- ja tarkistus- vaunujen kiertoaikaa ja tavaran kulkua, hal- 39831: tutkimuksia sekä kustannusarvioita Tampe- ventaisi matkalippujen hintoja sekä tavara- 39832: reen-Kyröskosk:en ja Komin-Parkanon ra- liikennerahteja, puhumattakaan kaluston, 39833: taosuuksilla. Nämä tutkimukset osoittivat, polttoaineen, palkkojen, ajan ym. säästöstä. 39834: että radan taloudelliset edut ja sen valta- Paitsi että tästä näin tulisi kansantaloudel- 39835: kunnallinen merkitys ovat entisestään huo- lisesti ja valtakunnallisesti mitä arvokkain 39836: mattavasti kasvaneet. Mainittakoon vain, runko- ja kauttakulkurata sekä erityisesti 39837: että Tampereen-Parkanon osuuden raken- myös teollisuusrata, siitä muodostuisi samalla 39838: nuskustannukset alentuisivat uusien tutki- merkityksellinen rata Tampereen, Porin ja 39839: 940 XII,51. - Tampereen-Seinä.joen rautatie. 39840: 39841: 39842: Seinäjoen talousalueille ja niiden jatkuvalle lisen vahvistamisen jälkeen olisi rautatien 39843: kehitykselle. Mm. rata tulisi kulkemaan tarvitseman väylän vapaanapito suhteellisen 39844: metsä- ja turvevaroista poikkeuksellisen rik- helppoa. 39845: kaiden seutujen kautta. Yksityisten omistuk- Tämä :ratatyö soveltuisi erinomaisen hyvin 39846: sessa olevia runsaita metsävaroja lukuun- myös hyödylliseksi ja merkittäväksi työl- 39847: ottamatta on yksistään radan keskivaiheilla lisyystyökohteeksi, sillä Tampereen-Parka- 39848: yli 100 000 ha:n suuruiset valtion metsät, non välille voitaisiin sijoittaa 500--800 39849: joiden arvo radan vaikutuksesta tulisi suu- miestä ja Parkanon-Seinäjoen välille vähin- 39850: resti kohoamaan. tään 500 miestä pysyvästi usean vuoden 39851: Niin ikään radalla tulisi olemaan rat- ajaksi. 39852: kaiseva vaikutus myös sen välittömässä vai- Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan 39853: kutuspiirissä olevien teollisuuslaitosten kehi- Tampereen-Parkanon välisen rataosan tut- 39854: tykselle. Rata liittäisi rautatieyhteyteen mm. kimus- ja suunnittelutyöt on nyt niin pit- 39855: Ylöjärven ja Haverin kaivokset sekä Oy källe valmisteltu, että varsinainen rakennus- 39856: Kyro Ab: n Kyröskoskella sijaitsevat teolli- työ saadaan käyntiin muutamien kuukausien 39857: suuslaitokset. Viimeksi mainitun yhtiön lml- kuluttua töiden aloittamispäätöksestä lukien. 39858: jetukset nousevat tällä haavaa jo noin Parkanon-Seinäjoen välinen suunta taas 39859: 170 000 tonniin vuodessa. Näistä kuljetuk- kulkee varsin edullisessa maastossa, joten sen 39860: sista vähintään puolet siirtyisi rautatielaitok- lopullinen tutkiminen ja vahvistaminen voi- 39861: selle ja lisäksi yhtiö voisi toteuttaa suunnit- daan suorittaa suhteellisen nopeasti esim. 39862: telemansa selluloosatehtaan perustamisen, siinä vaiheessa, kun työt radan eteläosassa 39863: mikä ilman rautatieyhteyttä ei ole mahdol- on jo pantu käyntiin. 39864: lista. Mainittakoon, että Kyröskosken suuri 39865: paperitehdas on ainoa paperitehdas maas- Todettakoon vielä, että rautatiehallituk- 39866: samme, jolla ei ole rautatieyhteyttä. On sel- sesta saadun tiedon mukaan rakenteilla ole- 39867: vää, mitenkä epäedullista kansantaloudelli- vat rautatiet rupeavat lähiaikana valmistu- 39868: sesti on, että raskasta kuljetusta käyttävän maan, jonka vuoksi erityisesti rautatiehalli- 39869: suuren teollisuuslaitoksen on hoidettava kul- tuksen rakennusosasto pitää tärkeänä uusien 39870: jetuksensa kokonaan autoilla, vieläpä suu- ratarakennustöiden aloittamista voidakseen 39871: relta osalta merisatamiin saakka. pitää koossa parhaan osan rautatierakennus- 39872: Ratasuunnan lopullinen vahvistaminen töihin tottuneesta henkilökunnastaan ja työ- 39873: olisi myös saatava kiireellisesti ratkaistuksi, väestään. 39874: jotta Tampereen ja Seinäjoen talousalueiden Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit- 39875: liikennesuunnitteluun päästäisiin vihdoinkin taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 39876: reaaliselta pohjalta käsiksi ja jotta erityisesti toivomuksen, 39877: ratasuunnan kunnissa parhaillaan käynnissä 39878: olevat kuntien yleissuunnittelutyöt voitaisiin että haUitus kiireellisesti valmistut- 39879: loppuunsaattaa. Ratasuunnan vahvistamisen taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk- 39880: viipyessä rakennetaan luonnollisesti myös tu- sen rauta.tien rakentamisesta Tampe- 39881: levalle sopivalle rautatiealueelle, mikä myö- reen kaupungista Parkanon kunnan 39882: hemmin aiheuttaa kalliita lunastus- ja siirto- kautta Seinäjoen kauppalaan. 39883: kustannuksia. Sen sijaan ratasuunnan lopul- 39884: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 39885: Kustaa Alanko. T. Junnila. Toivo Antila. 39886: Toivo Hietala. Antto Prunnila. T. A. Wiherheimo. 39887: Arvo Pentti. Joh. Wirtanen. Mauri Seppä. 39888: Usko Seppi. Anni Flinck. Matti Raipala. 39889: Arvo Tuominen. Atte Pakkanen. Väinö Tikkaoja. 39890: Väinö R. Virtanen. H. Törmä. Jaakko Kemppainen. 39891: Nestori Kaasalainen. Mikko Asunta. Leo Suonpää. 39892: Pentti Niemi. Pertti Rapio. Kuuno Honkonen. 39893: Arvo Sävelä. A. Simonen. Eemil Luukka. 39894: Armas Leinonen. Aune Innala. 39895: 941 39896: 39897: XII,52. - Toiv.al. N: o 387. 39898: 39899: 39900: 39901: 39902: Alanko ym.: Rautatien rakentamisesta Jyväsky,lästä Säynät- 39903: salon ja Muuramen kautta Jämsänkoskelle. 39904: 39905: 39906: E d u s k u n n a ll e. 39907: 39908: Radan rakentaminen Jyväskylästä etelään sia ja ruuhkatilanteita, jotka vaikuttavat 39909: Jämsänkosken suuntaan on ollut vireillä jo heikentävästi koko rautatieliikenteen !kannat- 39910: 1880-luvulta asti. Jo silloin ehdotettiin, että tavuuteen, ellei Jyväskylän-Jämsänkosken 39911: Jyväskylästä rakennettaisiin rata Jämsän ja oikorataa saada samoihin aikoihin rakenne- 39912: Korpilahden kautta etelään. Tämän radan tuksi. Missään tapauksessa Haapajärven ra- 39913: merkitys on havaittu erittäin tärkeäksi, mikä dasta ei voida odottaa täyttä hyötyä muuten 39914: ilmenee mm. vuonna 1951 valmistuneesta kuin saamalla aikaan suorat kuljetusyhtey- 39915: metsätalouskomitean mietinnöstäkin. Siinä det Etelä-Suomeen rasittamatta jo nytkin 39916: todetaan, että ,rautatierakennuskomitean vaikeasti hoidettavaa Haapamäen ja Orive- 39917: mietinnössä on myös mainittu Oriveden- den välisen rataosuuden liikennettä. 39918: Jämsän rautatien rakentaminen aina Jyväs- Lisäksi Jyvä~ylän ja JämsänkoSken väJi- 39919: kylään saa:kka. Tämä rautatie palvelisi mitä sen alueen oma elinkeinoelämä on voimak- 39920: suurimmassa määrin sekä raakapuun että kaasti kehittymässä. Uusia tuotantolaitoksia 39921: metsäteollisuuden tuotteiden kuljetusta." on viime vuosikymmeninä syntynyt jatku- 39922: Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten ai- vasti ja tuotannon laajenemista on yhä odo- 39923: kana on Ke~ki-Suomen ja erityisesti Jyväs- tettavissa, varsinkin jos tämä ratahanke saa- 39924: kylän ja sen ympäristön taloudellinen kehi- daan toteutetuksi. Siten jo paikallisten tuo- 39925: tys ollut erittäin voimakasta. Uusia tuotanto- tantolaitosten tarpeet vaativat oikoradan pi- 39926: laitoksia on syntynyt ja elinkeinoelämä on kaista aikaan saamista. Radan rakentamisesta 39927: kaikin puolin 'kehittynyt. Tämän kehityksen on jo laadittu yksityiskohtaiset suunnitel- 39928: seurauksena myös kuljetustarpeet ovat jatku- matlkin, joiden mukaan ainakin Säynätsalon 39929: vasti kasvaneet, itse asiassa nopeammin kuin tehdas olisi halukas osallistumaan radan ra- 39930: mitä rautatieverkko on kehittynyt. kentamiskustannuksiin, koska radasta koituisi 39931: Jyvä~ylästä Etelä- ja Länsi-Suomeen on huomattavaa hyötyä paikalliselle tuotannolle. 39932: rautatiekuljetukset nykyisin ohjattava !kierto- Siten oikorata on jo paikallisena teollisuus- 39933: teitse Haapamäen kautta. Tämä pidentää ratanakin välttämätön. 39934: kuljetusaikoja ja sitoo rautatiekalustoa sekä Edellä esitettyjen, koko maan talouteen 39935: vaikeuttaa junaliikenteen hoitoa Haapamäen vaikuttavien seikkojen lisäksi on huomattava, 39936: ja Tampereen välisellä vilkkaasti liikennöi- että tällä alueella on vallinneesta -kehityk- 39937: dyllä ja ajoittain ylikuormitetulla rataosuu- sestä huolimatta esiintynyt vaikeaa työttö- 39938: della. Tilanne on vielä entisestäänkin vaikeu- myyttä, minkä voidaan odottaa jatkuvan 39939: tunut Ääneko~en radan suunnan tuotannon tulevaisuudessakin, ellei paikallista elinkeino- 39940: jatkuvasti kasvaessa ja liikenteen lisään- elämää ja väestön toimeentulomahdollisuuk- 39941: tyessä. sia saada vielä kohennetuksi. Radan rakenta- 39942: Kun Haapajärven rata on valmistunut, minen sellaisenaan toisi lisää työtilaisuuksia 39943: tulee Jyväskylän pohjoispuolelle syntymään ja elinkeinoelämän elpyminen ja kehittymi- 39944: runsaasti uusia tuotantolaitoksia ja alueen nen radan ansiosta takaisi korkean työlli- 39945: puutavarakuljetukset rautateitse Jyväskylän syysasteen säilymisen vastakin. 39946: kautta etelään tulevat lisääntymään siinä Alueen maalaiskuntien on vaikeata järjes- 39947: määrin, että liikenteen hoidossa nykyistä tää työttömilleen työtä ja ansiomahdollisuuk- 39948: kuljetustietä on odotettavissa suuria vaikeuk- sia, ellei teollisuustuotantoa saada kehitetyksi. 39949: 942 XU,52. - Jyvä.skylin--Jämsä.Dkosken rautatie. 39950: 39951: 39952: Sen vuoksi myös alueen kunnat ovat jo koet- Edellä esitetyn perusteella. esitämme kun- 39953: taneet saada ratatyöt viipymättä käyntiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39954: Työttömyyden torjumiseksi on tämän alueen muksen, 39955: osalle jatkuvasti annettava määrärahoja 39956: usein toisarvoisiin kohteisiin. Radan rakenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 39957: misella kehitettäisiin alueen elinkeinoelämää toimenpiteisiin rautatien rakentami- 39958: ja. väestön toimeentulomahdollisuuksia pysy- seksi Jyväskylästä Säynätsalon, Muu- 39959: vällä pohjalla. ramen ja Korpilahden kautta Jäm- 39960: sänkoskelle. 39961: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 39962: 39963: Kustaa Alanko. Anni Flinck 39964: Veikko Kokkola. Arvo Tuominen. 39965: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen. 39966: Onni Peltonen. 39967: 943 39968: 39969: XU,63. - Toiv.al. N :o 888. 39970: 39971: 39972: 39973: 39974: Haapasalo ym.: Täyskoneellisen tutkimuksen suorittamisesta 39975: ratasuunnalla Paaso-Puuskankoski-Hietanen. 39976: 39977: 39978: Eduskunnalle. 39979: 39980: Helmikuussa 1946 asetettu ns. rautatie- tusta. Tämän vuoksi valiokunnan käsityksen 39981: rakennuskomitea, jonka tehtävänä oli valmis- mukaan olisi edullista rwkentaa eräitä pää- 39982: tella lwki rautatierakennuksista vv. 1947-51, ratojamme yhdistäviä oikoratoja. Tällaisilla 39983: asettui sille kannalle, että Heinolan-Le~kO radoilla vähennettäisiin myös ylikuormitet- 39984: lan yhdysrata kuuluu niihin kiireellisesti ra- tujen rataosien liikennettä, ja kun kuljetus- 39985: kennettaviin ratoihin, jotka joka tapauksessa matkat samalla lyhenisivät, merkitsisi se kul- 39986: on rakennettava. Komitean suunnitelman jetusnopeuden lisäystä ja kuljetuskustannus- 39987: mu:kaan rakennustyöt olisi pitänyt aloittaa ten alennusta." 39988: v. 1950 ja rautatien olisi pitänyt valmistua Tässä esitetty kuHmlaitosvalio'kunnan kanta 39989: vuoteen 1954 mennessä. on juuri sama, mitä Heinolan ja Savon ra- 39990: Perusteltaessa po. rautatien rakentamisen dan yhdysradan rwkentamisen perusteluiksi 39991: välttämättömyyttä ei voida olla viittaamatta on aina esitetty. Tämä yhdysrata on juuri 39992: siihen käsitykseen, jota eduskunnan kul~ku tuollainen oikorata, joka huomattavassa mää- 39993: laitosvalio'kunta on lähiaikojen rautatieraken- rässä tietäisi kuljetusnopeuden lisäystä ja 39994: nusohjelmaa v. 1950 harkitessaan erityisesti kuljetuskustannusten alennusta. Se myös 39995: korostanut ja jonka mukaan uusia rauta- irroittaisi rautatiekalustoa, josta meillä on 39996: teitä suunniteltaessa talouspoliittiset seikat huutava puute. 39997: olisi ensi sijassa asetettava määrääviksi. Va- Taloudelliselta merkitykseltään täl'kein tä- 39998: liokunta nimittäin katsoo, että olisi pyrittävä män radan tuottama hyöty on se, että matka 39999: rakentamaan vain sellaisia rautateitä, jotka lyhenisi huomattavasti Helsinkiin, Hankoon 40000: heti valmistuttuaan palvelisivat maan teolli- ja niiden ympäristöön sekä Lounais-Suomeen. 40001: suutta, vientiä ja raaka-ainelähteille pääsyä. Tässä muodossa radan vaikutus ulottuisi 40002: Savon lounaisrata olisi juuri tällainen rauta- alueelle, jota rajoittavat Savonlinna, Mänty- 40003: tie, jonka tuottama hyöty olisi erittäin laaja harju, Jyväskylän-Pieksämäen radalla oleva 40004: ja merkittävä. Eduskunnan kulkulaitosvalio- l\fetsolahti, Ylivieskan-Iisalmen radalla 40005: kunta lausui käsityksenään oikoradoista: oleva l\fehtälä ja Oulun-Kontiomäen ra- 40006: ,Katsoen siihen, että eräiden tärkeiden rau- dalla oleva Pikkarila. Kun tähän alueeseen 40007: tatiesolmukohtien ratapihojen pienuus hei- lisätään radan paikallinen vaikutuspiiri, joka 40008: kentää niiden suorituskykyä ja vaikuttaa nykyisten ratojen vuoksi on varsin suppea, 40009: rautateiden kannattavuuteen alentavasti, va- saadaan radan varsinainen vaikutusalue. 40010: liokunnan mielestä olisi vastaisia rautatiera- Tämä käsittää 24.9 prosenttia koko Suomen 40011: kennuksia suunniteltaessa tähän puoleen kiin- pinta-alasta ja sillä asuu 19.8 prosenttia koko 40012: nitettävä vakavaa huomiota. Kun ratapihat maan asukkaista. Vuoden 1948 liikenteestä 40013: useassa tapauksessa ovat sijainniltaan sellai- olisi Savon lounaisrataa käyttänyt 752 000 40014: sia, että niiden laajentaminen riittävässä tonnia tavaraa eli lähes 5 prosenttia kai- 40015: määrässä maksaa kohtuuttoman paljon tai kesta kuljetetusta tavarasta ja 341 000 mat- 40016: on maaston ja asutuksen vuO'ksi suorastaan kustajaa olisi käyttänyt tätä rataa. Kulje- 40017: mahdoton toimenpide, olisi sen vuoksi pyrit- tusmaksuissa olisi säästetty 46 milj. silloista 40018: tävä ohjaamaan osa tällaisten liikennesolmu- markkaa vuosittain. Jos Yöveden satamarata 40019: kohtien kautta kulkevasta liikenteestä niiden olisi ollut valmiina, olisi Savon lounaisradan 40020: ohitse ja siten keventämään niiden kuormi- tavaraliikenne ollut paljon suurempi, sillä 40021: 944 XII,53. - Paason-Hietasen rautatie. 40022: 40023: 40024: tämän satamaradan koko liikenne on arvioitu keen niitä paremmin palvelevalla suunnalla 40025: 207 800 tonniksi vuosittain, mistä pääosa olisi puolikoneellisen tutkimuksen. Tämä uusi 40026: mennyt Savon radoitse etelään. Savon lou- suunta liittyisi Savon rataan Hietasessa. 40027: naisrataa olisi varsinkin käytetty vientiteol- Aluksi ratasuunta Heinolasta lähtiessään 40028: lisuuden kuljetuksissa talvisatamaan, minkä seuraisi vanhaa suuntaa 21 km, kääntyisi sit- 40029: lisäksi Helsingin polttopuut olisi kuljetettu ten Koskionjärven länsipuolitse Nipulin ky- 40030: tätä tietä ja tavaroiden tuonti sisämaahan län kautta Pertuumaan kirkonkylään ja 40031: olisi myös tapahtunut tätä rataa käyttäen. sieltä Hämeen-Hartosenjärven pohjoispuo- 40032: Paikallinen tavaraliikenne arvioidaan 35 000 litse Puuskankosken suuhun ja täältä edel- 40033: tonniksi ja paikallinen henkilöliikenne 34 000 leen Ryökäsveden eteläkärkeen, mistä se 40034: matkustajaksi vuosittain. Luonnollisesti rata Kaihlasenjärven eteläpäitse tulisi Hietasen 40035: hyödyttää Helsingin ja Uudenmaan sekä aseman eteläpäähän. Uusi suunta olisi 1.08 40036: lounaisten satama-, teollisuus- ja asutuskes- km pitempi kuin vanha suunta, mutta kui- 40037: kusten talouselämää niiden päästyä nykyistä tenkin 37 km lyhempi kuin nykyisin Kouvo- 40038: lähemmäksi edellä mainituilla alueilla olevia lan kautta. Tämä uusi suunta olisi Mikkelin 40039: raaka-ainelähteitä ja tuotteittensa ostajia. läänin kunnille huomattavasti edullisempi 40040: Vielä laajemmalle vaikuttaa Savon lounais- kuin vanha. Kaikki asutuskeskukset, joita 40041: rata tarkasteltaessa sitä Lahden ja sen ympä- rata voisi hyödyttää, ovat sen pohjoispuo- 40042: ristön kannalta. Savon lounaisradan valmis- lella. Rautatiematkat uuden suunnan liiken- 40043: tuessa lyhenisivät yhteydet Lahdesta (Gekä nepaikoille olisivat lyhyemmät kuin vanhan 40044: V esijärveltä että Loviisan-Vesijärven ra- suunnan liikennepaikoille; erotus oli-si Harto- 40045: dalta) alueelle, jota rajoittavat Savonlinna, lan Vehkalahdesta 10 km, Pertuumaan kir- 40046: Mäntyharju, Haapamäen-Jyväskylän ra- konkylästä ja Joutsasta 8 km, Hirvensalmen 40047: dalla oleva Petäjävesi sekä Seinäjoen-Yli- kirkonkylästä ja Kissakosken teollisuus- 40048: vieskan radalla oleva Kannus, siis koko Itä- alueelta 5 km. Uusi suunta kulkee asutumpia 40049: ja Pohjois~Suomeen. Heinolan kohdalla vai- seutuja, missä sen vaikutus asutukseen ja 40050: kutusalue on vielä laajempi ulottuen Putik- yritteliäisyyteen olisi nopeampi. Vanhalta 40051: koon, Vuohijärvelle, Tiusalaan ja Kokkolaan Heinolan-Leikolan suunnalta tulisi Ryökäs- 40052: sekä niiden koillispuolelle. vedelle tehtävä satamarata 7 km pitkäksi ja 40053: Edellä oleva ·3elonteko osoittaa selvästi, vaikeaksi. Uudelta Heinolan-Hietasen suun- 40054: että Heinolan ja Savon radan yhdistävä oiko- nalta riittäisi Ryökäsvedelle 1 km:n raide, 40055: rata on ensisijaisen tärkeä ja kiireellisessä joka antaisi 8 km lyhyemmän matkan län- 40056: järjestyksessä rakennettava. Erityisesti on teen päin. Vielä edullisempi olisi tältä suun- 40057: otettava huomioon, että edellä mainitun nalta Kissakoskelie ja Liekosen rantaa mah- 40058: rautatierakennuskomitean asettaman kiireelli- dollinen 9 km: n haararata, jolloin Kissakos- 40059: syysjärjestyksen perusteella Heinolan ja Sa- ken teollisuus voisi elpyä ja Puulan vesistön 40060: von radan välinen rautatie on tällä hetkellä koivu- ym. tavaran menekki voimakkaasti 40061: osaksi valmistuneiden ja osaksi rakenteilla kasvaa. 40062: olevien rautateiden jälkeen joutunut ensim- Edellä selostettu uusi suunta on kesällä 40063: mäisenä rakennettav111ksi rautatieksi. 1950 tutkittu puolikoneellisesti Paasosta Hie- 40064: Mainitun radan välttämättömyyttä lisää taseen. Sen johdosta, että ollaan yksimielisiä 40065: nyt vielä se, että Lahden-Loviisan rataa po. radan suunnasta Heinolan-Paason vä- 40066: parhaillaan muutetaan normaaliraiteiseksi, lillä (Paasohan on huomattava teiden ris- 40067: minkä jälkeen Valkon satama, johon ympäri- teyspaikka, josta tieverkosto suuntautuu Itä- 40068: vuotinen vienti voidaan suunnata, tulee Hämeeseen) olisi luonnollista, että rautatien 40069: erääksi em. poikkiradan tärbäksi päätepis- rakentaminen aloitettaisiin kiireellisesti tällä 40070: teeksi. välillä ja että matka Paasosta Hietaseen tut- 40071: Kun rautatiehallitus vuonna 1940 tutki- kittaisiin täyskoneellisesti mahdollisimman 40072: tutti Savon lounaisratasuunnan Heinola- pian. Tämän tutkimuksen jälkeen olisi sitten 40073: Vihantasalmi-Lelkola, olivat olosuhteet sil- mahdollisuus ratkaista, mikä suunta radalle 40074: loin toiset kuin nykyisin, eikä tällöin kiinni- on edelleen annettava. 40075: tetty tarpeeksi huomiota radan paikalliseen Edellä mainitun lisäksi paisuva, usein pai- 40076: merkitykseen. Maakuntaliiton toimeksiannosta koin ympärivuotinen työttömyys pakottaa 40077: on tekn. toht. Castren suorittanut tämän jäi- etsimään suurempia työkohteita, ettei joudut- 40078: XII,53. - Haapasalo ym. 945 40079: 40080: taisi vuosittain uhraamaan kymmeniä miljoo- että hallitus kiireellisesti · ryhtyiri 40081: nia markkoja vähempiarvoisiin ja ikansan- toimenpiteisiin ratasuunnan Paaso- 40082: talouttamme huonommin palveleviin töihin. Puuskankoski-Hietanen täyskoneelli- 40083: Tämä velvoittaa 'kiireellisesti avaamaan ko. sen tutkimuksen suorittamiseksi sekä 40084: rautatierakennustyömaan, joka voitaisiinkin valmistaisi ja antaisi Eduskunnalle 40085: viipymättä suorittaa, koska rautatien alku., esityksen rautatien rakentamisesta Hei- 40086: osaan nähden, Heinolasta Paasoon, ei ole· niildn kaupungista Hietaseen tai Lel~ 40087: erimielisyyksiä. · koldan siten kuin suoritettavat tutki- 40088: Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit- mukset osoittavat. 40089: taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 40090: toivomuksen, 40091: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 40092: 40093: K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. 40094: Antti J. Rantam.aa. Juho Karvonen. 40095: Ensio Partanen. G. Henriksson. 40096: Varma K. Turunen. Lyyli Aalto. 40097: Sylvi Siltanen. Erkki Leikola. 40098: Veikko Helle. Lars Lindeman. 40099: Sylvi Halinen. Onni Hiltunen. 40100: H. Törmä. Esu Niemelä. 40101: Eino Raunio. Esa Hietanen. 40102: A. F. Airo. 40103: 40104: 40105: 40106: 40107: 119 E 687/58 40108: 946 40109: 40110: Xll,H. - Toiv.al )l':o 389. 40111: 40112: 40113: 40114: 40115: HaJlberg ym.: Määrärakasta Koveroflr-,..lloM.antrin rataoNa 40116: rakewwustöiden aloittamiseksi. 40117: 40118: 40119: E d u s k u n n a ll e. 40120: 40121: Joensuun-Koveron rautatie valmistui vä- Jo radan taloudellinen merkitys, puhumat- 40122: liaikaiselle liikenteelle viime toukokuussa. Al- takaan sen tärkeydestä jatkuvien työtilai- 40123: kujaan, jo yli 60 vuotta sitten vireille pantu suuksien luojana. ja paikallisen elintason ko- 40124: ja jo päätetty rautatien rakentaminen Ilo- hottajana, on monessa suhteessa mitä tär- 40125: mantsiin saakika on vielä toteuttamatta. Mai- kein. Jos rataa ei saataisi jo lähivuosina ra- 40126: nittu Joensuun-Koveron rata on alkuosa kennetuksi Ilomantsiin saa!kka, ei radan a:lku- 40127: Ilomantsiin rakennettavasta radasta. Radan osa:11akaan - Joensuu-Kovero - tule ole- 40128: tärkein osa Kovero:-nomantsi on tietojemme maan sinänsä sitä niin paikallista kuin kan- 40129: mukaan aiottu jättää, uusien rautateiden sa:ntaloude1lista merkitystä, kuin jos nyt näin 40130: lähivuosien rakennusohjelmasta pois. Radan puolitiehen jäänyt työ saataisiin lopullisesti 40131: nyt valmistunut osa on vain osaratkaisu eilkä valmiiksi. 40132: sinänsä vastaa tarkoitustaan, ellei rataa jat- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus- 40133: keta Ilomantsiin saa:IDka, jolloin radan talou- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 40134: dellinen kannattavuus olosuhteet huomioi- 40135: den on kokonaan toista luokkaa kuin vasta- että hallitus ottaisi jo vuoden 1959 40136: valmistuneen rataosan merkitys, minkä rata- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeeUi- 40137: osan pituus on noin 43 km ja ulottuu jo yli seksi katsomansa määrärahan Koveron 40138: puoliväliin Ilomantsiin l"aikennettavan radan -Ilomantsin rataosan rakennustöiden 40139: päätepisteestä. aloittamiseksi. 40140: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 40141: 40142: R. Hallberg. Ale Holopainen. Esa. Timonen. 40143: Antti Kukkonen. Vieno Simonen. Juho Karvonen. 40144: 947 40145: 40146: XII,55. - Toiv.al. N:o 390. 40147: 40148: 40149: 40150: 40151: Holopainen ym.: Juankosken-Kaavin--Sysmäjärven radan 40152: rakentamisuta. 40153: 40154: 40155: E d u s lk u n n a li e. 40156: 40157: Jo vuotena 1938 annettuun lakiin rautatei- Kaavin-Luikonlahden-Sysmäjärven rata- 40158: den rakentamisesta vv. 1939-46 sisältyi Sii- osan rakentaminen lienee itsestään selvä asia, 40159: linjärven-Sysmäjärven rautatie. Käytyjen koskapa se sisältyy jo aikaisemmin hyväksyt- 40160: sotien johdosta tämän radan raikentaminen tyyn lakiin. Myöakään tämän radan sijoit- 40161: on viivästynyt ollen siitä vielä kokonaan ra- tumista ns. kannattavien ratojen joukkoon 40162: kentamatta Juankosken-Kaavin-Luikonlah- radan vaikutUBpiirissä olevat malmi- ja met- 40163: den---Sysmäjärven rataosa. On selvää, että särikkaudet huomioiden ja lisäksi yhdysradan 40164: tämä osaratkaisukin edistää jo huomattavasti tarve peruaajatuksena on verraten helppo 40165: radan Savon puoleisen talousalueen ikehitystä, puolustaa. 40166: mutta vasta senjälikeen, kun tämän radan pe- TyöllisyySkysymyiksenä on otettava huo- 40167: rustarkoitus, Pohjois-Karjalan ja Savon yh- mioon rautatien rakennusaikainen työ ja tä- 40168: dysradan aikaansaaminen on saavutettu, män jälkeen huomattava työvoiman sijoitus 40169: tämä rata vastaa sille asetettua tarkoitusta. kaivostyöhön Luikonlahdessa. Samoin radan 40170: Teollisuusalueet, Kaavin-Luikonlahden mal- vaikutus metsätyöllisyyden lisääntymiseen ja 40171: mialue yhdessä Outokummun kanssa, :kaipaa- mahdolliseen metsäteollisuuden laajentumi- 40172: vat malminlkuljetll!kselle rautatietä. "Tämän seen radan vai'kutUBpiirisSä ovat tekijöitä, 40173: lisäksi ralkentamattoman rataosuuden alueella jotka vaikean työllisyystilanteen selvittäjinä 40174: olevat suuret metsävarat :takaavat rautatielle ovat maakunnan Imimaita huomionarvoisia 40175: lisäkannattavuutta. tekijöitä. 40176: Vaikka valtiolla on vaikeuksia sotienjäikei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 40177: .sistä. rasitl1ksista johtuen, on sittenkin etsit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 40178: tävä keinoja, jotka helpottavat taloudellisen muksen, 40179: tilanteen parantamista. Sen vuoksi onkin 40180: mielestämme tärkeätä, että eduskunta kiin- että hallitus ,ryhtyisi viipymättä toi- 40181: nittää huomiota siihen, missä määrin meiilä menpiteisiin Juankosken-Ka.avin-- 40182: on tarvetta rakentaa rautateitä, jotka tyydyt- Luikonlahden--Sysmäjärven radan 40183: tävät rautateiden kannattavuudeUe asetetut kiireeUiseksi rakentamiseksi. 40184: vaatimll!kset. Tässä mielessä Juan'kOEiken- 40185: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 40186: 40187: ~e Jlolo~en. B.. Jla.llberg. 40188: Vieno Simonen. Antti Kukkonen. 40189: Esa. Timonen. 40190: 948 40191: 40192: XU,56. - Toiv.al. N: o 391. 40193: 40194: 40195: 40196: 40197: Hostila ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Lappeenrannan- 40198: Luumäen-Hamindin-Kotkan rataosan rakentamista var- 40199: ten. 40200: 40201: 40202: Eduskunnalle. 40203: 40204: Kouvolan työvoimap-iiri on ollut jatkuvasti Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin 40205: työllisyyden kannalta katsoen eräs kaikkein vaikuttamaan laajempiinkin teollisuUS-' ja ta- 40206: vaikeimpia koko. maassamme. Kun kuitenkin lousalueisim. Sillä on kai aikanaan rakennet~ 40207: työvoimapiiriin lukeutuvan Kymen läänin tava myöskin suora ·rata Vuoksenlaakson· 40208: alueella löytyy jatkuvasti sellaisia työkoh- alueelta Pohjois-Karjalaan, minkä avulla vä~ 40209: teita, joiden rakentaminen olisi, ei· ainoastaan limatkat rautatiellä lyhenisivät . huomatta- 40210: Kymen läänille; vaan myöskin koko kansa- vasti, tämän alueen· rikkaiden metsävarojen 40211: kunnalle, sen kansantaloudelle ensisijaisen tultua siten huomattavasti helpommin saata- 40212: tärkeätä, olisi syytä valtiovallan näitä työ- viksi teollisuuden käyttöön.· 40213: kohteita l,räydä rakentamaan. Eräs tällainen Tämän radan tarpeellisuus on ilmeinen 40214: on · uq.den radan rakentaminen Lappeenran- koko maalle, kuitenkin ensisijaisesti Itä- 40215: nan-Luumä.en-Hainbian-Kotkan välille. Suomelle. Olisi ·jo korkea aika ryhtyä sa- 40216: ·Sodan .jälkeen piteni voimakkaan Vuoksen- noista tekoihin Kaakkois-Suomen liikenneolo- 40217: laakson ja koko Etelä-Saimaan suurteolli- jen järjestämiseksi, .tekoihin, joiden avulla 40218: suusalueen tuotteiden :qlarkkinoimismatka ul- tällä suunnalla saataisiin valtion työttömyys- 40219: kopuolelle· omien rajojen, lähimpien·. vienti- kysymys poistetuksi useaksi vuodeksi eteen- 40220: satamien· kohdalta noin 100 kilometrillä. päin ja niin, että tämän työn kautta myös 40221: Aikaisemmin laivaus tapahtui Viipurista ja pysyvästi hyödytettäisiin koko tämän alueen 40222: Uuraasta, . nyt kuljetus tapahtuu Kouvolan laajaa talous- ja elinkeinoelämää. 40223: kautta kiertäen rautateitse Kotkaan ja Hami- Edellä. olevan johdosta esitämme kunnioit- 40224: naan. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 40225: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä- sen, 40226: Saimaan ja Suomenlahden välille helpottaisi 40227: myöskin huomattavasti liiaksi rasitettua Kou- että hallitus suorituttaisi kiireelli- 40228: volan ratapihan liikennettä. Kaakkois-Suo- sen tutki·muksen Lappeenronnan-Lut~, 40229: men liikenteen siirtyminen huomattavassa mäen-JIaminan--Kotkan rataosan ra- 40230: määrin nyt esitetylle uudelle ratajaksolle an- kentamista varten. 40231: taisi lisää tilaa muualta Suomesta tulevalle 40232: liikenteelle Kouvolan kohdalla. 40233: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 40234: 40235: Sulo Hostil&. Valto Käkelä. Kalle M&tila.inen. 40236: 949 40237: 40238: XII,fi7. - Toiv.aJ. N: o 892. 40239: 40240: 40241: 40242: 40243: llostila ym.: lnkeroisterr,-Kymin rataosan rakentamisesta 40244: kaksirait eiseksi. 40245: 40246: 40247: E d u s k u n n a 11 e. 40248: 40249: Sodan jälkeen on Kouvolan-Kotkan rata- tamaan Inkeroisten-Kymen rataosaa, millä 40250: osa ollut tavattoman suuren paineen alaisena, toimenpiteellä koko eteläisen Kymenlaakson 40251: sillä Viipurin jälkeen on · koko Kaakkois- laajat suurteollisuusalueet ·entistä paremmin 40252: Suomen ulkomaanliikenne pääosiltaan jou- voitaisiin kuljetuksien avulla kytkeä palvele- 40253: duttu ohjaamaan Kouvölan kautta maan suu- maan maan yleisiä tarpeita ja siten hyödyt- 40254: rimpiin vientisatamiin . Kotkaan ja· Hami- tämään koko kansaa. Suunnitelmat Inkerois- 40255: ·:naan. · Kouvolan ratapiha oli ja on vieläkin ten-Kymin rataosan kaksiraiteistamiseksi 40256: osittain ollut pullonkaulana liikenteen ohjaa- ovat valmiin-a ja siksi oliSi kiireellisesti saa- 40257: misessa alas 8atamiimme. Kuitenkin sen jäl- tava työt suunnitelmien toteuttamiseksi 8.loi~ 40258: keen, kun on päästy Kouvolasta lähteviä ra- tetuiksi. . ·. · 40259: toja kaksinkertaistamaan, on tilanne hieman Kaiken edellä olevan perusteella ehdo- 40260: korjaantuhut. Kouvolan-Inkeroisten rata- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 40261: osa on kaksiraiteistamisen jälkeen huomatta- muksen, · · · 40262: vasti selvittänyt liikennettä Haminaan päin, 40263: kuitenkin ruuhkautumista tapahtuu jatku- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin. toi- 40264: vasti maan suurimpaan vientisatamaan · Kot- menpiteisiin lnkeroisten-Kymin rata- 40265: kaan tapahtuvissa rautatiekuljetuksissa. osan rakentamiseksi kaksiraiteiseksi. 40266: Onkin kiireellisesti ryhdyttävä kaksiraiteis- 40267: HelsingisSä 5 päivänä elokuuta 1958. 40268: 40269: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.. 40270: 960 40271: 40272: XII,58. - Toiv.al. N: o 393. 40273: 40274: 40275: 40276: 40277: Hyytiäinen: Jyväskylän~ämsänkosken rautatien rakenta- 40278: misesta. 40279: 40280: 40281: E d u s k u n n a 11 e. 40282: 40283: Suolahden-Haapajärven rautatieraken- valmistuttua lyhenevät kuljetusmatkat ete- 40284: nuksen lähestyessä valmistumistaan on yhä läänpäin 32.4 km: llä. Radan vaikutus ulot- 40285: ajankohtaisemmaksi noussut kysymys rata- tuu Suolahden-Haapajärven radan valmis- 40286: suunnan lopullisesta toteuttamisesta rakenta- tuttua kaikille Haapajärven-Ylivieskan ra- 40287: malla yhdysrata Jyväskylästä etelään Jäm- dan pohjoispuolella oleville rataosille ja 40288: sänkosken asemalle. alueille. Itäänpäin ulottuu radan vaikutusalue 40289: Jyväskylästä eteläänpäin suuntautuvan Uuteen-Värtsilään ja Pun'kalaitumelle sekä 40290: ratasuunnan merkitystä on eri yhteyksissä etelässä Kalvitsaan asti. Jyväskylän-Säynät- 40291: tähdennetty jo vuodesta 1920 lähtien, jolloin salon-Jämsänkosk.en välistä, verrattain ly- 40292: v. 1917 asetettu ikulkulaitoskomitea teki siitä hyttä, noin 57 kmn pituista rautatieyhteyttä 40293: esityksen. Eduskunnan v. 1934 päätettyä on käsiteltävä tärkeänä osana Pohjois- ja 40294: Suolahden-Haapajärven radan rakennetta- Etelä-Suomen välisestä lyhimmästä rautatie- 40295: vaksi piti silloinen kulkulaitoskomitea tar- yhteydestä. · · · 40296: koituksenmukaisena ehdottaa rautatietä myös Puheenaolevan rataosan tavaraliikenne tu- 40297: Jyväskylästä Oriveden-Jämsän-Päijänteen lisi suoritetun taloudellisen selvityksen mu- 40298: radalle. Mainitun yhteyden vaikutus matko- kaan käsittämään säännöllisesti 6 tavarajuna- 40299: jen lyhentyessä ulottuisi nimittäin laajoilta paria vuorokaudessa ja henkilöliikenne 5 päi- 40300: Koillis- ja Itä-Suomen alueilta Lounais-Suo- vittäistä junaparia läpi vuoden, lisäksi 1-2 40301: men ja Suomenlahden vientisatamiin. V. 1946 pikajunaa !kesäkuukausina. Liikenne muooos- 40302: asetettu rautatierakennuslakikomitea puolsi tuisi näin ollen hyvin huomattavaksi. 40303: mainitusta yhteydestä kiireellisesti ,toteutetta- Ratasuunnasta on 11.8 ikmn pituinen Jy- 40304: vaksi Jyväskylän-Säynätsalon välisen osan. väskylän-Säynätsalon osuus tutkittu vii- 40305: Myös rautatiehallitus on eri yhteyksissä teh- meksi v. 1950 ja on valtioneuvosto ehdolli- 40306: nyt esityksiä Jyväskylän-Säynätsalon ja sesti vahvistanut tämän rataosan suunnan 13 40307: Jyväskylän-Jämsänkosken radan rakenta- päivänä helmikuuta 1952. Sen kustannusarvio 40308: misesta. Niinikään ovat sekä metsätalous- laskettiin v. 1953 412 milj. markaksi. Säy- 40309: komitea että teollisuuskomitea v. 1951 anta- nätsalon-Jämsänkosken välinen 45.2 kmn 40310: missaan mietinnöissä puoltaneet Säynätsalon pituinen osa on tutkittu v. 1947. Tämän 40311: teollisuusradan rakentamista, ensiksimainittu osuuden, jonka raikentamista myös rautatie- 40312: ensisijaiflena. Tästä havaitaan, että Säynät- rakennuslaki- ja metsätalouskomiteat ovat 40313: salon suuren, valtion omistaman teollisuuden puoltaneet, kustannuksien lasketaan v. 1953 40314: ja asutuksen yhdistämistä radalla rataverk- hinta- ja palkkatason mukaan olevan 1.845 40315: koon pidetään asiantuntijapiireissä tärkeänä milj. markkaa. 40316: ja ajankohtaisena. Kuitenkin, vaikka kaikki valmistelutyöt 40317: Radan rakentaminen Jyväskylästä Jämsän- radan rakentamisen aloittamiseksi on tehty 40318: koskelle sen lisäksi että se lyhentäisi yhteyk- ja Suolahden-Haapajärven radan rakenta- 40319: siä, ik:eventäisi Haapamäen rautatiesolmun ja misorganisatio lähiaikoina vapautuu, on rata- 40320: Haapamäen-Oriveden välisen rataosan kuor- suunnan rakentaminen vielä laissa vahvista- 40321: mitusta ja tasoittaisi liikennettä eri satamien matta, koska viimeinen la!ki rautatieraken- 40322: kesken. Jyväskylän-Jämsänkosken suunnan nuksista on sodanedellisajalta. 40323: xn,5s. - ByyttiUnen. 951 40324: 40325: Edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti mista kosltewtt lain8W~nÖil, muutta- 40326: ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi- miseksi siten, että normaaliraiteisen 40327: vomuksen, rautatien rakentaminen Jyväskylästä 40328: Jämsänkoskelle otetaan rakennusohjel- 40329: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maan toteutettavaksi kiireellisyysjär- 40330: voimassaolevan rautateiden rakenta- jestyk$essä ensisijaisena. 40331: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 40332: 40333: Veikko Hyytiäinen. 40334: 952 40335: 40336: .JCII,IS9. - Toiv.al. N:o 394. 40337: 40338: 40339: 40340: 40341: Ketovesi ym..: Oikoradan rakentamisesta Lappeenrannasta 40342: Kotkaa,. 40343: 40344: 40345: Eduskunnalle. 40346: 40347: Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittämi- dytty toimenpiteisiin maapohjan lunastami- 40348: nen on alueen elinmahdollisuuksien paranta- seksi rataa varten, joten työt päästäisiin 40349: miseksi eräs ensiarvoisia tehtäviä. Se loisi aloittamaan, kunhan vain päätös radan ra- 40350: parempia edellytyksiä tuotannon laajentami- kentamisesta tehdään. 40351: selle ja uusien tuotantolaitosten sijoittami- Tämän alueen suurella työttömien joukolla. 40352: selle tälle alueelle, missä työtilaisuuksista on on ollut vaikeuksia työttömyystöidenkin saa- 40353: huutava puute työttömyyden vuosi vuodelta misessa. Jokaisena työttömyyskautena, kuten 40354: lisääntyessä. Saimaan kanavan käyttöoikeu- parhaillaan tänä kesänäkin työttömiä on si- 40355: desta sopiminen Neuvostoliiton viranomaisten joitettu kauas kotiseuduiltaan aina Länsi- 40356: kanssa ja sen käyttöön kunnostaminen toisi Suomeen asti. Sijoittamalla työttömät kau- 40357: laajan Saimaan alueen liikenneoloihin mer- kaisille siirtotyömaille ja maksamalla siellä 40358: kittävän parannuksen, mutta se ei vielä riitä. kehnoja palkkoja on määrätietoisesti pyritty 40359: Kanava tulee kuitenkin olemaan talven ai- vapautumaan työllisyyslain velvoituksista ja 40360: kana 4-5 kuukautta suljettuna jääesteiden jättämään huomattava osa työttömiksi joutu- 40361: vuoksi, joten kanavan avautumisen jälkeen- neista työläisistä perheineen vaille toimeen- 40362: kin tarvitaan kunnolliset rautatieyhteydet tulon turvaa. Työttömiksi joutuneiden ja 40363: vientisatamiin. heidän perheidensä toimeentulon turvaami- 40364: Kymen lääninhallituksen, kuntien ja alueen nen edellyttää, että Kymen läänin alueella 40365: elinkeinoelämän edustajien neuvottelukokous avataan riittävässä määrässä uusia työtilai- 40366: asetti pari vuotta sitten läänin liikenneolojen suuksia. Tällaisia työkohteita, jotka on tar- 40367: parantamisessa etutilalle oikoradan rakenta- peellista lähiaikoina suorittaa kuten tämän 40368: misen Lappeenrannasta Luumäelle ja Taave- oikoratahankkeen toteuttaminen, on läänin 40369: tista edelleen Haminan kautta Kotkaan. alueella riittävästi. 40370: Lappeenrannasta Raipon kautta kiertävä rata Edellä olevan perusteella esitämme edus- 40371: on vanha ja korjauksen tarpeessa eikä kestä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40372: raskaita tavarakuljetuksia. Sen vuoksi oiko- 40373: radan rakentaminen Lappeenrannasta Hami- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 40374: nan kautta Kotkaan olisi ensisijaisesti toteu- menpiteisiiA oikoradan rakentamiseksi 40375: tettava. Lappeenrannan-Luumäen osalta Lappeenrannasta Luumäelle ja Taave- 40376: ovat suunnitelmat jo valmiit. Kuntien ja tista Haminan kautta Kotkaan. 40377: alueen tuotantolaitosten toimesta on jo ryh- 40378: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 40379: 40380: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka, 40381: Toivo Kujala.. Va.lto Käkelä. 40382: Yrjö Sinkkonen. 40383: 953 40384: 40385: Xfi,60. - Toiv.al. N: o 395. 40386: 40387: 40388: 40389: 40390: La.kkala ym.: Rautatien rakentamisesta Kaulirannasta Ko- 40391: lariin. 40392: 40393: 40394: E d u s k u n n a 11 e. 40395: 40396: Kaulirannan-Kolarin välisen rautatien Lisätutkimuksissa löytyy luonnollisesti vie- 40397: rakentamissuunnitelma on ollut vireillä jo läkin malmeja, mutta jo nykyisellään on näi- 40398: vuosikymmenien ajan. Radan suunta on tut- den malmimäärien kuljetuskysymys sitä luok- 40399: kittu kalkki- ja malmiesiintymille asti ja kaa, että Kaulirannan-Kolarin rautatiestä 40400: rautatiehallituksen rakennustoimistossa on muodostuu eräs maamme kannattavimmista 40401: piirustukset valmiina ainakin Ylläsjokeen ja tärkeimmistä. Tällöin nykyinen, vähem- 40402: saakka. Tämä ratasuunta on noin 140 kilo- män kannattava Tornion-Kaulirannan rata- 40403: metriä pitkä. Laskelmissa on todettu radan kin tulee kannattavaksi. 40404: rakentamiskustannukset keskinkertaisiksi tai Sen lisäksi, että rautatien pikainen raken- 40405: sitäkin alemmiksi. taminen on tärkeä rautamalmien käyttöön- 40406: Tämä rautatie, tultuaan rakennetuksi, on oton kannalta, se on Lapin väestön työnsaan- 40407: tärkeä monestakin syystä, mutta ennen kaik- nin turvaamiseksi mitä kiireeliisin asia. 40408: kea siksi, että Kolarissa on valtavia rauta- Mainitun radan rakennustyöt ja myöhem- 40409: malmi- ja kalkkikiviesiintymiä, joiden käyt- min kaivostoiminnan aloittaminen Kolarissa 40410: töönotto on suuriarvoista koko maalle. poistaisivat työttömyyttä, joka tälläkin het- 40411: Vaikka malmiesiintymien tutkimukset ovat kellä uhkaa Lapin ja erityisesti Tornionjoki- 40412: vielä kesken, ne ovat jo tähän mennessä osoit- laakson kuntien väestöä. 40413: taneet, että malmia on louhittavaksi ja kulje- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 40414: tettavaksi miljoonia tonneja vuosittain pit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40415: käksi aikaa. 40416: Malmiesiintymät ovat huomattavalta osal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40417: taan helppoa avokalliomalmia, joten louhin- toimenpiteisiin rautatien rakentami- 40418: takustannukset ovat huomattavasti halvem- seksi Kaulirannasta Kolariin työttö- 40419: mat kuin monissa muissa maamme malmi- myystyönä. · 40420: esiintymissä. 40421: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 40422: 40423: Juho Eemeli Lakkala.. Anna-Liisa Tiekso. 40424: Eino Tainio. Irma Torvi. 40425: Toivo Friman. Martti Linna. 40426: Pentti Liedes. 40427: 40428: 40429: 40430: 40431: 120 E 687/58 40432: 954 40433: 40434: XU,61. - Toiv.al. N: o 396. 40435: 40436: 40437: Leskinen ym..: Otanmäen ja Nuojuan välisen oikoradan 40438: aikaansaamisesta. 40439: 40440: E d u s k u n n a 11 e. 40441: 40442: Otanmälki Oy:n kaivostoiminnan ja tuotan- Myös Oulun tienoille suunnitellun rauta- 40443: non aloittamiseksi katsottiin aikanaan välttä- tehtaan toiminnalle tulisi lyhyemmällä kul- 40444: mättömäksi rakentaa Murtomäestä Otanmä- jetusmatkalla Otanmäestä olemaan erittäin 40445: keen 27 kilometrin pituinen rata, joka avat- suuri merkitys. 40446: tiin yleiselle liikenteelle marraslru~ 1953. Lisäksi on otettava huomioon, että Oulu- 40447: Tämän jälkeen on laitoksen tuotanto nopeasti järven eteläpuolisen alueen elinkeinoelämä ei 40448: kehittynyt nykyiselle asteelleen. ole päässyt kehittymään alueen edellytyksiä 40449: Nykyisellä tuotantovauhdilla Otanmäen vastaavalla tavalla, kun kunnollisia massa- 40450: louhinnan jatkuminen on taattu ainaikin 50 tavaroiden kuljetusreittejä ei ole käytettä- 40451: vuodeksi eteenpäin. Lisäksi yhtiön toimintaa vissä. Alueella on esiintynyt vaikeaa työttö- 40452: pyritään jatkuvasti kehittämään ja liittä- myyttä ja vastaisuudessakin on jatkuvasti 40453: mään tuotantoon jalostusvaiheita, jotka tule- odotettavissa vaikeuksia työtilaisuuksien jär- 40454: vat lisäämään Otanmäen tuotantolaitosten jestämisessä, ellei alueen rautatieyhteyksiä 40455: lukumäärää ja liikennettä sekä pohjois- että paranneta. 40456: eteläsuuntaan. Otanmäen ja Nuojuan välisen radan ra- 40457: Nykyisin on ulkomaille vietävä malmi kul- kennustöiden vireille pano merkitsisi alueen 40458: jetettava rautateitse Murtomäen ja Kontio- puutavarakuljetusten lisääntymistä ja elin- 40459: mäen !kautta Ouluun 238 kilometrin pituinen keinoelämän nousua yleensäkin, mikä saat- 40460: matka, mikä lisää kustannuksia ja siten hei- taisi työllisyyskysymyksen hoidon entistä 40461: kentää kaivostoiminnan kannattavuutta. Rau- vankemmalle pohjalle sekä toisi aiotulle 40462: tatiekuljetusten merkityksestä tässä suhteessa radalle lisäliikennettä Otanmäen malmikulje- 40463: on mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtaja, tusten lisäksi. 40464: professori Aarne Laitakari todennut, että Mutta jo yksin malmikuljetusten kannalta 40465: ,rautateiden läheisyys sellaisenaan ei saata on radan rakentaminen kannattavaa, sillä 40466: malmiesiintymää kannattavaksi, jos kuljetus- malmijunien lukumäärä kohoaa vi1kkaimpana 40467: matka on pitkä. Meillä olisi esimel"kiffio!i Otan- laivauskautena jopa 200 junaan kuukaudessa. 40468: mäen malmi nykyistä paljon taloudellisem- Otanmäen ja Nuojuan välinen rata tulisi 40469: paa, jos rautatie ku1kisi suoraan Ouluun siten hyödyttämään koko alueen elinkeino- 40470: eikä, kuten nyt, kaukaa Oulujärven pohjois- elämää ja erittäin suuri merkitys sillä tulisi 40471: puolitse". olemaan maalle tärkeän malmintuotannon 40472: kannattavuuden takaajana. 40473: Jos Oulujärven eteläpuolitse rakennettai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 40474: siin suora rata Otanmäestä Nuojualle, tulisi nioittaen eduskunnan hyvå;ksyttäväffio!i toivo- 40475: tämän välin kuljetusmatkakai noin 55 kilo- muksen, 40476: metriä nykyisen 155 kilometrin asemesta. 40477: Kuljetusmatka Ouluun lyhenisi siten noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 40478: 100 kilometrillä ja malmintuotanto muodos- Otanmäen ja Nuojuan välisen oikora- 40479: tuisi entistä kannattavammaksi. dan aikaansaamiseksi. 40480: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 40481: Väinö Leskinen. Pentti Niemi. Sulo Hostila. 40482: Kaarlo Pitsinki. G. Henriksson. Varma K. Turunen. 40483: Sylvi Siltanen. K. F. Haapasalo. Eino Raunio. 40484: Lyyli Aalto. Veikko Helle. Lempi Lehto. 40485: Edvard Pesonen. Vilho Väyrynen. 40486: 966 40487: 40488: XII,62. - Toiv.al. N:o 397. 40489: 40490: 40491: E. Manninen ym. : J oensuu11r-llomantsin radan jatkamisesta 40492: Nuorajärven rantaan. 40493: 40494: 40495: E d u s k u n n a 11 e. 40496: 40497: Eduskunta on jo vuonna 1938 päättänyt uusien tuotantolaitosten perustamisen, mikä 40498: Joensuun-Ilomantsin radan rakentamisesta lisäisi työtilaisuuksien määrää ja toisi muka- 40499: samoin kuin satamalaitteiden rakentamisesta naan kasvavan tuotantotoiminnan vaatimana 40500: Nuorajärven rantaan, jotka työt sisällytet- muutakin sijoitus- ja liiketoimintaa. Tämä 40501: tiin lakiin rautatierakennuksista vuosina kehitys parantaisi ratkaisevalla tavalla alueen 40502: 1939-1946. Sota esti kuitenkin rakennus- väestön toimeentulomahdollisuuksia sekä li- 40503: töiden määräaikaan aloittamisen ja radan ra- säisi radan liikennettä tulevaisuudessa. 40504: kennustyöt saatiin käyntiin vasta vuonna Paikalliset järjestöt ja kunnat ovat jo vuo- 40505: 1949. Rakennustöitä on sittemmin vuosittain sikausia voimakkaasti ajaneet radan rakenta- 40506: jatkettu niin, että Joensuun-Koveron väli- mista eduskunnan vuonna 1938 tekemän pää- 40507: nen rata on jo saatu avatuksi liikenteelle. töksen edellyttämässä laajuudessa. Myös 40508: Eduskunnan vuonna 1938 tekemän päätök- kaakkoisen rajaseudun komitea on mietinnös- 40509: sen mukaisesti olisi nyt kiireisesti ryhdyttävä sään katsonut radan rakentamisen tässä laa- 40510: rakentamaan Koveron ja Ilomantsin sekä juudessa välttämättömäksi. 40511: Nuorajärven välistä osuutta radasta. Radan Erityisen edullinen tulisi töiden aloittami- 40512: rakentaminen on juuri nyt ajankohtainen, sen vaikutus olemaan valtion varojen käytön 40513: koska sen vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien kannalta. Työttömyyden helpottamiseksi on 40514: työttömyystilanne on jatkuvasti ollut vaikea varoja joka tapauksessa myönnettävä eri koh- 40515: ja sen voidaan odottaa vielä huononevan, teisiin tällä alueella, joista monen vaikutus 40516: ellei radan rakennustöitä saada käyntiin. saattaa olla vain hetkellinen. Käyttämällä 40517: Erittäin huomattava merkitys radan raken- nämä rahamäärät radan rakentamiseen este- 40518: tamisella tulisi olemaan alueen luonnonrik- tään työttömyyden syntyä ja samalla ediste- 40519: kauksien hyväksikäytölle. Koko radan vaiku- tään koko alueen elinkeinoelämän nousua 40520: tuspiiriin kuuluva metsäalue on suoritettujen koko kansantalouteen vaikuttavalla tavalla. 40521: laskelmien mukaan noin 144 600 hehtaarin Sitäpaitsi rakennustöiden jatkamiseen tar- 40522: suuruinen ja sen puuvarasto käsittää yli 12 vittava organisaatio on jo valmiina. Töiden 40523: miljoonaa kiintokuutiometriä. Vuotuisen met- keskeytys ja uudelleen aloittaminen joskus 40524: sänkasvun on laskettu olevan yli 350 000 tulevaisuudessa merkitsisi vain turhia lrus- 40525: kiintokuutiometriä, joten koko Joensuun- tannuksia valtiolle. 40526: Ilomantsin radalla kuljetettava puutavara- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 40527: määrä tulee olemaan huomattavan suuri. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 40528: Vasta radan rakentaminen kokonaisuudes- vomuksen, 40529: saan eduskunnan vuonna 1938 tekemän pää- 40530: töksen mukaisesti avaa mahdollisuudet tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 40531: alueen elinkeinoelämän kehittämiseen alueen J oensuu11r-llomantsin radan jatkami- 40532: väestön toimeentulon vaatimassa laajuudessa. seksi Koverosta Ilomantsiin ja Nuora- 40533: Radan ulottaminen Ilomantsiin ja Nuorajär- järven rantaan. 40534: ven rantaan tulisi tekemään mahdolliseksi 40535: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 40536: 40537: Elis Manninen. Varma. K. Turunen. 40538: Lars Lindeman. Vilho Turunen. 40539: Vieno Simonen. 40540: 966 40541: 40542: XII,6S. - Toiv.a.l. N:o 898. 40543: 40544: 40545: 40546: 40547: N. Nieminen ym..: Suunnitelman aikaansaamisesta rautatien 40548: rakentamiseksi Jyväskylästä Heinolaan. 40549: 40550: 40551: E d u s kun n a 11 e. 40552: 40553: . Viitaten vuoden 1957 valtiopäiville jätetyn että hallitm ryhtyisi toimenpiteisiin 40554: toivomusaloitteen n: o 423 perusteluihin ehdo- asianmukaisen suunnitelman aikaan~ 40555: tamme eduskunnan hyväJksyttäväksi toivo- saamiseksi rautatien rakentamista var~ 40556: muksen, ten Jyväskylästä Heinolaan, 40557: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 40558: 40559: Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho. Arvo Ahonen. 40560: Eino Tainio. Siiri .Lehmonen. Impi Lukkarinen. 40561: Viljo Virtanen. Matti Koivunen. Edvard Pesonen. 40562: 957 40563: 40564: :xn,64. - Toiv.al N: o 399. 40565: 40566: 40567: 40568: 40569: N. Nieminen ym. : Rautatien rakentamisesta Heinolasta Sa- 40570: von radaUe. 40571: 40572: 40573: Eduskunnalle. 40574: 40575: Jo pitkän aikaa on ollut yleisenä rnieli- santaloudellinen merkitys kuljetuskustannus- 40576: piteenä yhdysradan välttä,mättömyys Heino- ten vähenemisen kautta, varsinkin rahtaus~ 40577: lasta Savon radalle. Asiaa on tutkittu laaja- liikenteen osalta. Kolmanneksi on vielä 40578: ka:ntoisesti jo vuosikymmenien ajan ja kaikki todettava, että yhdysradan tuoma etu mat- 40579: tutkimukset ovat osoittaneet tämän yhdys- kojen lyhenemisen kautta nopeuttaa tuntu- 40580: radan tarpeellisuuden moneltakin kannalta vasti kuljetuksia Savon radan vaikutuspii- 40581: katsottuna. Kuitenkaan radan rakentamiseen ristä Etelä- ja Länsi-Suomeen, ·mikä sekä 40582: ei vielä ole ryhdytty. henkilöliikente(ln että rahtausliikenteen kan- 40583: Mikkelin läänin maakuntaliitto on useam- nalta on hyvin, arvokas saavutus. Näiden 40584: paankin otteeseen kääntynyt po. asiassa edellä mainittujen etujen arvo kohoaa aikai- 40585: rautatiehallituksen ja - eduskuntaryhmien semmin suoritettujen tutkimusten tuloksista 40586: puoleen, jättäen myöskiri valtioneuvostolle vielä huomattavasti sen johdosta, kun Lah- 40587: kirjelmiä, joissa asiaa on selvitetty. Asiasta den ja Loviisan välinen kapearaiteinen rau- 40588: on myöskin tehty eduskunt~~aloitteita, joissa tatie on siirtynyt valtion haltuun ja valmis- 40589: on seikkaperäisesti selvitetty· niiden tutki- tuu normaalirait13isekSi piakkoin. 40590: musten tuloksia, joita ratahankkeen johdosta Sen lisäksi, mitä edellä jo on sanottu Hei- 40591: on suoritettu, joten hallituksella ja eduskun- nolan ja Savon radan välisen yhdysradan 40592: nalla lienee vakiintunut käsitys Heinolan ja merkityksestä, on syytä todeta, että radan 40593: Savon radan välisen yhdysradan laajakan- rakennustyöt muodostavat ratkaisevan teki- 40594: toisesta merkityksestä sekä liikenneolojen jän työllisyyden turvaamiseksi sangen laa- 40595: parantamiseksi että taloudellisten kustannus- jalle alityöllisyysalueelle ja radan valmis- 40596: ten säästämiseksi. Näin ollen ei liene tarpeel- tuminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia tä- 40597: lista enää tässä yhteydessä lähteä perusteel- män alueen työllisyyden tehostamiseksi. Mm. 40598: lisesti edellä mainittujen tutkimusten tulok- se antaa edellytyksiä teollisuuslaitosten sijoit- 40599: sia selvittelemään, vaan voitaneen tyytyä tumiseksi tälle alueelle ja jo olevien tuo- 40600: eräisiin tärkeimpiin toteamuksiin. tantolaitosten jälleen käyntiin panemiseksi. 40601: Ensinnäkin on todettava, että Savon rata Tältäkin kannalta po. radalla olisi kansan- 40602: on liikenteen ylikuormittama, varsinkin Kou- taloudellinen, mutta ennen kaikkea Mikkelin 40603: volan risteysasema, joka ei kykene tyydyttä- läänin läntisen osan köyhälle väestölle toi- 40604: västi läpäisemään sille keskittyvää liikenne- meentuloa turvaava merkitys. Sitäkään ei ole 40605: painetta. Tilanteen korjaamiseksi on ryhdyt- syytä väheksyä. 40606: tävä toimenpiteisiin. Ainoana todella autta- Heinolan ja Savon radan välisen yhdys- 40607: vana toimenpiteenä on pidettävä yhdysradan radan tarpeellisuutta ja rakentamisen kii- 40608: rakentamista Savon radalta Heinolaan, jol- reellisyyttä osoittavat mm. ne monet huo- 40609: loin huomattava osa radan liikenteestä voi- mionarvoiset lausunnot, joita asiasta on 40610: daan ohjata tätä yhdysrataa pitkin Kouvo- annettu eri yhteyksissä ja jotka pääosiltaan 40611: lan ohitse. Toiseksi on todettava, että po. perustuvat edellä esitettyihin näkökohtiin. 40612: yhdysrata lyhentää tuntuvasti yhteyksiä suu- Esim. valtioneuvoston v. 1946 asettama ns. 40613: rimmalle osalle Savon radalta Etelä-Suomen rautatierakennuskomitea ehdotti mietinnös- 40614: suuriin liikekeskuksiin ja syväsatamiin. Tällä sään radan kiireellistä rakentamista, jolloin 40615: matkan lyhenemisellä on erittäin suuri kan- rakentamiseen olisi ollut ryhdyttävä jo v. 40616: 958 XII,64. - Heinolan-savon radan rautatie. 40617: 40618: 1950 ja radan olisi tullut valmistua v: n 1954 Edellä kosketellun yhdysradan yhtymä- 40619: aikana. Tiettävästi valtioneuvosto asettikin kohta Savon radalla on ollut lopullisesti rat- 40620: po. radan ensimmäisten kiireellisesti raken- kaisematta, mutta se on kuitenkin valtioneu- 40621: nettavien ratojen joukkoon, josta se kuiten- voston ratkaistavissa eikä se saa muodostaa 40622: kin on josta:kin syystä pudonnut pois. Lah- estettä radan rakentamiselle. Kun iJ.ähiaikoina 40623: den, Kuopion ja Savonlinnan kauppakamarit valmistunee suurin osa rakenteilla olevista 40624: ovat myöskin antaneet asiasta lausuntonsa, rautateistä, niin siltäkin kannalta katsoen 40625: joissa ne korostavat mainitun yhdysradan avautuu entistä paremmat edellytykset Hei- 40626: tarpeellisuutta erittäin ·tärkeänä talouselämän nolan ja Savon radan välisen yhdysradan 40627: kannalta. Samoin eduskunnan kulkulaitos- rakentamiselle, joten hallituksen olisi jo kii- 40628: valiokunta käydessään v. 1952 Mikkelissä ja reeliisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin maini- 40629: Mäntyharjulla asiaan lähemmin tutustumassa tun radan ra:kentamiseksi. 40630: oli varauksetta radan rakentamisen kannalla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 40631: Niinikään eräät kulikulaitosministerit ovat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40632: kantanaan esittäneet tämän radan kiireelli- 40633: sen rakentamisen tarpeeJiliseksi. Näin ollen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40634: on mainitun yhdysradan rakentaminen kat- toimenpiteisiin rautatien rakentami- 40635: sottava välttämättömäksi ja kiireelliseksi. seksi Heinolasta Savon radalle. 40636: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 40637: 40638: Niilo Nieminen. Onni Mannila. 40639: Toivo Niiranen. Viljo Virtanen. 40640: Pauli Puhakka.. Oskari Lehtonen. 40641: Esa. Hietanen. Hugo Manninen. 40642: Ville Pessi. .A. F . .Airo. 40643: Matti Meriläinen. 'WJ.lja.m Sa.rjala.. 40644: J. Mustonen. Esu .Niemelä. 40645: .A. Härkönen. Sylvi Balinen. 40646: Edvard Pesonen. V. E. Svinhufvud. 40647: Veikko Rytkönen. .Aili Siiskonen. 40648: 959 40649: 40650: XII,6ö. - Toiv.al. N: o 400. 40651: 40652: 40653: 40654: 40655: Niiranen ym.: Juankoske11r-Kaavinr-Sysmäjärven ykdysra- 40656: dan rakentamisesta. 40657: 40658: 40659: Eduskunnalle. 40660: 40661: Vuonna 1938 eduskunta hyväksyi lain Sa- puun suoritetuiksi huomattavia valmiiksi 40662: von ja Karjalan ratojen yhdistämisestä vv. suunniteltuja työkohteita työttömyyden lie- 40663: 1939-1946 rakennettavalla Siilinjärven- ventämiseksi, vaatisi hankkeen toteuttamista 40664: Sysmäjärven rautatiellä. Vasta sotien jäl- paitsi sopivana työttömyystyönä, erikoisesti 40665: keen on hankkeesta toteutettu Siilinjärven- uusia pysyviä työtilaisuuksia avaavana koh- 40666: Juankosken välisen rataosan rakentaminen. teena. 40667: Toteuttamatta on Juankoskelta Kaavin ja Mainitun rataosan rakennustöiden, samoin 40668: Luikonlahden kautta Sysmäjärvelle kulkevan kuin sen kautta avautuvan kaivostoiminnan 40669: rataosan rakentaminen. käyntiin saattamisen rahoittamiseksi pitäi- 40670: Paitsi alussa mainitun tarkoituksen toteut- simme oikeana harkita myös Neuvostoliiton 40671: tamiseksi olisi edellä mainitun rakentamatto- myöntämän lainan käyttöä tarkoitukseen. 40672: man rataosan kiireellinen rakentaminen vält- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 40673: tämätöntä myös seudun elinkeinoelämän vil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40674: kastuttamiseksi ja erikoisesti Luikonlahden 40675: kaivoskelpoiseksi todetun malmin sekä seudun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40676: metsävarojen käyttöön saamiseksi. Myös se toimenpiteisiin Juankoskenr-Kaavinr- 40677: seikka, että Pohjois-Karjalassa ei ole Joen- Luikonlahdenr-Sysmäjärven yhdysra- 40678: suun-Koveron rataosan ja ns. Karjalan pi- dan rakentamiseksi. 40679: katien rakennustöiden tultua lähiaikoina lop- 40680: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 40681: 40682: Toivo Niiranen. 'Veikko Rytkönen. 40683: Pauli Puhakka.. Hugo Ma.nninen. 40684: 960 40685: 40686: XII,66. - Toiv.al. N: o 401. 40687: 40688: 40689: 40690: l. E. Partanen ym.: Kontwmäen-Kuhmon rautatien raken-- 40691: tamisesta. 40692: 40693: E d u s k u ~ n a 11 e. 40694: 40695: Vuoden 1957 valtiopäivillä eduskunta hy- voidaan perustellusti puolustaa uuden rauta- 40696: väksyi vv. 1954-1957 valtiopäivien aikana tien rakentamista. Kun vielä huomioidaan 40697: tehtyjen useiden toivomusaloitteiden johdosta näillä alityöllisyysalueilla vallitsevat työlli- 40698: toivomuksen, jossa lausutaan: ,että hallitus syysnäkökohdat, vastaiset näiden seutujen 40699: ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen rautatiera- laajat asuttamismahdollisuudet, huomattavan 40700: kennusohjelman ja sen rahoitussuunnitelman suuri henkilö- ja tavaraliikenne, tutkimuk- 40701: laatimiseksi, joka on jo olevan rautatiever- sissa todettu maaperän malmirikkaus sekä 40702: kon välttämättömän kohentamisen huomioon- erittäin merkittävänä se tosiasia, että maini- 40703: Qttaen kansantaloudellisin ja rautatietalou- tulla alueella ovat valtavan runsaat metsä- 40704: dellisin perustein puollettavissa, sekä antaisi varat nykyisten kuljetusolosuhteiden valli- 40705: asiasta esityksen uudelle Eduskunnalle". tessa vaikeasti ulosotettavissa, niin voidaan- 40706: . On selvää, että rautatieverkon kehittämistä kin päätyä myönteiseen toteamukseen Kontio- 40707: ja laajentamista suunniteltaessa on ennen mäen-Kuhmon rautatien kansantaloudelli- 40708: kaikkea taloudelliset. ja muut asiaan vaikut- sesta merkityksestä. 40709: tavat tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat ase- Rautatiehallitus on jo v. 1929 toimittanut 40710: tettava suunnitelmien ja toiminnan perus- puolikoneellisen ja taloudellisen tutkimuksen 40711: taksi. Valtioneuvoston v. 1946 uutta rauta- em. ratasuunnalla. Mainitusta ratahank- 40712: tierakennusohjelmaa laatimaan asettama ko- keesta on edelleen Kuhmon kunnan toimesta 40713: mitea, teollistamiskomitea ja edelleen metsä- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle 40714: talouskomitea sekä valtakunnan suunnittelu- v. 1953 jätetty asiaa koskeva anomus, jonka 40715: komitea ovat mietinnöissään kiinnittäneet liitteenä on mm. rautatiehallituksen raken- 40716: huomiota sellaisiin uusiin ratoihin, jotka vai- nusosaston v. 1929 laatima ratasuunnan alus- 40717: mistuttuaan kykenisivät heti tehokkaasti pal- tava rakennussuunnitelma. 40718: velemaan teollisuutta ja talouselämää raaka- Asia on siis ollut vireillä jo varsin pitkän 40719: aineen saannin helpott'!lessa kuljetusolosuh-,nt ajan, eikä tänä aikana suunnitellun rautatien 40720: teiden parantumisen kautta kuin myöskin yleinen merkitys ole suinkaan vähentynyt. 40721: siihen, että Pohjois-Suomen luonnonvarat Näin ollen kun hallitus ryhtyy eduskunnan 40722: olisi saatava nykyistä enemmän tuotantoelä- lausuman toivomuksen mukaista tehtäväänsä 40723: mää ja kansantaloutta palvelemaan ja että toteuttamaan, on sillä riittävästi perusteltua 40724: teollinen toiminta pääsisi näillä alueilla ny- aihetta sisällyttää Kontiomäen-Kuhmon rau- 40725: kyisestään kehittymään. Edellä mainitut ko- tatien rakentaminen eduskunnalle esitettä- 40726: miteat ovat lisäksi panneet erityistä painoa vään valtakunnalliseen rautateiden rakennus- 40727: metsätalouden edistämiseen ja ennen muuta ohjelmaan. 40728: teollisuuden raakapuun ja polttopuun kulje- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 40729: tuskysymyksiin. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40730: Näiden näkökohtien valossa muodostaa 40731: maamme itärajalla sijaitseva laaja Kuhmon että hallitus sisällyttäisi Kontio- 40732: kunta ja siihen edellä kosketellussa mielessä mäen-Kuhmon rautatien rakentami- 40733: liittyvät ympäristöseudut alueen, jonne ny- sen Eduskunnalle esitettävään rauta- 40734: kyisissäkin valtiontaloudellisissa olosuhteissa ticrakcnnusohjelmaan. 40735: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 40736: 40737: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. Matti Kekkonen. 40738: 961 40739: 40740: XII,67. - Toiv.aJ. N: o 402. 40741: 40742: 40743: 40744: 40745: Puha.kka. ym.: Joensuun----Ilomantsin radan jatkamisesta Ko· 40746: verosta N uorajärvelle. 40747: 40748: 40749: 40750: 40751: E d u s k u n n a 11 e. 40752: 40753: Eduskunta päätti vuonna 1938 Joensuun- Vuotuinen metsänkasvu on arvioitu 352 000 40754: Ilomantsin radan rakentamisesta ja sisällytti kiintokuutiometriksi, mutta lähimpien 12--15 40755: sen samoin kuin satamarakenteidenkin raken- vuoden vuosittaisen hakkuumäärän tulisi 40756: tamisen Nuorajärven rantaan lakiin rautatie- nousta 365 000 kiintokuutiometriin, jotta 40757: rakennuksista vv. 1939-1946. Sota esti kui- metsänhoidollinen hakkuuohjelma tulisi to- 40758: tenkin rakennustöiden määräaikaan aloitta- teutetuksi. Näin ollen radalla kuljetettava 40759: misen. Radan rakennustyöt aloitettiin vasta puumäärä tulisi olemaan huomattavan suuri. 40760: V. 1949. Radan loppuosan rakentaminen avaa myös 40761: Radan rakentamista on vuosittain jatkettu mahdollisuudet uusien tuotantolaitosten pe- 40762: niin, että Joensuun-Koveron välinen osa rustamiselle. Se nostaa metsänomistajien saa- 40763: valmistuu piakkoin. Eduskunnan päätöksen mia kantohintoja ja parantaa kaikin puolin 40764: toteuttamiseksi olisi aika ryhtyä raken- väestön toimeentulomahdollisuuksia. 40765: tamaan Koveron-Ilomantsin-Nuorajärven Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois- 40766: rannan välistä osaa. Tämän osan rakentami- Karjalan komitea ja alueen kunnat ovat voi- 40767: nen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi makkaasti ajaneet radan rakentamista suun- 40768: senkin vuoksi, että sen vaikutuspiiriin kuu- nitellussa laajuudessa, siis v. 1938 hyväksy- 40769: luvien kuntien työttömyystilanne on muodos- tyn rautatierakennusohjelman mukaisesti. Sen 40770: tunut entistäkin vakavammaksi. Työttömyy- rakentamista pitää välttämättömänä myös 40771: den torjumiseksi on suorastaan välttämätöntä kaakkoisen rajaseudun komitea mietinnös- 40772: ryhtyä rakentamaan rataa Koverosta eteen- sään. 40773: päin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 40774: Huomattava merkitys radan rakentamisella kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40775: Nuorajärven rantaan on metsävarojen käyt- 40776: töön otolle. Koko radan vaikutuspiiriin kuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 40777: luvan metsäalueen suuruus on prof. Ilves- J oensuun-llomantsin radan jatkami- 40778: salon tutkimuksen mukaan 144 600 hehtaaria. seksi Koverosta Ilomantsin Nuorajär- 40779: Puuvarasto on 12 137 000 kiintokuutiometriä. velle. 40780: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 40781: 40782: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. 40783: 40784: 40785: 40786: 40787: 121 E 687/58 40788: 962 40789: 40790: XU,68. - Toiv.al. N: o 403. 40791: 40792: 40793: 40794: 40795: Ryhtä: Täyskoneellisen tu.tkimuksen suorittamisesta Taival- 40796: kosken-Kuusamon ratasuunnalla. 40797: 40798: 40799: Eduskunnalle. 40800: 40801: Koillis-Pohjanmaan liikenneyhteyksien pa- kun tässä maakunnassa jatkuva työttömyys 40802: rantamisen kannalta on pidettävä edelleen on edelleenkin uhkaamassa, niin senvuoksi 40803: varsin tärkeänä rautatien rakentamista Ou- juuri rautatien rakennusohjelman toteutta- 40804: lun suunnalta meren rannikolta Kuusamoon. minen tulisi olemaan hyvin sopiva työllisyys- 40805: Oulun- Pudasjärven- Taivalkosken rata- kohde, koska rautatien rakentamistyöt sopi- 40806: osalla onkin jo täyskoneellisia tutkimuksia vat hyvin sekä kesällä että myöskin talvella 40807: suoritettu, mutta Taivalkosken-Kuusamon suoritettaviksi töiksi. Senvuoksi olisikin rau- 40808: välillä on radan rakentamista edeltävä täys- tatiehallituksen toimesta kiireellisesti suori- 40809: koneellinen tutkimus vielä suorittamatta. tettava tutkimus täyskoneellisena tutkimuk- 40810: Kun ensi vuoden aikana valmistuu rautatie sena rautatien rakentamiseksi Taivalkoskelta 40811: Taivalkoskelie saakka, niin senvuoksi olisi Kuusamoon. 40812: nyt pikaisesti suoritettava ratasuunnan täys- Edellä olevaan viitaten ehdotankin edus- 40813: koneellinen tutkimus Taivalkoskelta Kuusa- kunnan lausuttavaksi toivomuksen, 40814: moon, jotta Taivalkosken radan valmistumi- 40815: sen jälkeen päästäisiin välittömästi jatka- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 40816: maan radan rakentamistyötä tästä edelleen menpiteisiin Taivalkoske'l'lr-Kuusamon 40817: Kuusamoon. Koillismaan metsävarojen hy- rautatien ratasuunnan täyskoneellisen 40818: väksi käyttöä ajatellen on rautatien raken- tutkimustyön suorittamiseksi. 40819: tamista pidettävä ensiarvoisen tärkeänä ja 40820: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 40821: 40822: Niilo Ryhtä. 40823: 963 40824: 40825: XII,69. - Toiv.al. N: o 404. 40826: 40827: 40828: 40829: 40830: Rytkönen ym. :· Iisalmen--Maaselän ratasuunnan tutkimisesta. 40831: 40832: 40833: Ed usk un nalle. 40834: 40835: Pohjois-Savo ja varsinkin Iisalmen talous- varat varmistaisivat mahdollisesti Iisalmeen 40836: alueeksi muodostunut Ylä-Savo ovat maamme sijoitettavan suurenkhi puunjalostuslaitoksen 40837: vaikeimpia työttömyysalueita. Työttömyyden raaka-aineen tarpeen. Rautatien rakennustyö 40838: poistaminen edellyttää Pohjois-Savon voima- turvaisi myös työllisyyttä Ylä-Savossa usei- 40839: kasta teollistamista. Teollistamiseen liittyy den vuosien ajaksi. 40840: erittäin tärkeänä tekijänä myös raaka-aineen Ensisijaisesti on tietenkin kysymys maini- 40841: hankinta-alueella oleva täydellinen kuljetus- tun ratasuunnan tutkimisesta, minkä jälkeen 40842: verkosto, joka on välttämätön raaka-aineen vasta voidaan päästä varmuuteen po. radan 40843: kuljettamiseksi. taloudellisesta merkityksestä Ylä~Savon teol- 40844: Kun on todennäköistä, että mm. Ylä-Sa- listamiselle. 40845: voon perustettava teollisuus tulee olemaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 40846: puuta raaka-aineenaan käyttävää teollisuutta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40847: ja kun metsärikkaudet sijaitsevat Iisalmesta 40848: pohjoiseen, olisi rautatien rakentaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 40849: Iisalmesta Maaselkään välttämätön. Tällöin Iisalmen--Maaselän ratasuunnan tut- 40850: tällä laajalla metsäalueelia sijaitsevat metsä- kimiseksi. 40851: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 40852: 40853: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen. 40854: Aarne Pulkkinen. Esa Hietanen. 40855: 964 40856: 40857: XD,70. - Toiv.al. N:o 405. 40858: 40859: 40860: 40861: 40862: S&rjala. yDi.: TäyskoneelUsen tutkimuksen suorittamisesta ra- 40863: tasuunnalla Naarajärvi-Heinola. 40864: 40865: 40866: E d u s kunnalle. 40867: 40868: Viittaamalla ed. Sarjalan ym. vuoden 1954 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40869: valtiopäiville tekemän toivomusaloitteen n: o toimenpiteisiin täyskoneellisen tutki- 40870: 455 perusteluihin ~hdotamme kunnioittaen muksen suorittamiseksi ratasuunnalla 40871: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, N aarajärvi-Heinola. 40872: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 40873: 40874: Wilja.m Sarjala.. A. F. Airo. 40875: A. Härkönen. Kalle Kämäräinen. 40876: Aili Siiskonen. Edvard Pesonen. 40877: Sylvi Halinen. 40878: XII, 71. - Toiv.al. N: o 406. 40879: 40880: 40881: 40882: 40883: SiDkkoDen ym.: Parikkdlan---Onkamon radan rakentamisesta. 40884: 40885: 40886: E d u s k u n n a 11 e. 40887: 40888: Kun uusi valtakunnanraja katkaisi entisen rakentaminen on välttämätön koko Itä-Suo· 40889: Karjalan radan, vaikentuivat kulkuyhteydet men tulevaisuuden kannalta. Viittaamme 40890: Pohjois-Karjalasta Etelä-Karjalaan, Etelä- myöskin toiv.al. n:o 471/1954. 40891: Saimaan teollisuusalueelle ja luonnollisiin Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 40892: vientisatamiin Haminaan ja Kotkaan. Nämä tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 40893: yhteydet ovat vieläkin poikki, vaikka sodan sen, 40894: loppumisesta on kulunut jo 14 vuotta. Muilla 40895: aloilla jälleenrakennus on jo aikoja sitten että hallitus ryhtyisi kiireelliusti 40896: loppuun suoritettu. On jo aika jälleenraken- toimenpiteisiin Parikkalan-Onkamon 40897: taa myöskin Karjalan rata. Karjalan radan radan rakentamiseksi. 40898: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 40899: 40900: Yrjö Sinkkonen. Urho Saariaho. 40901: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud. 40902: Ale Holopainen. Valto Käkelä. 40903: Vieno Simonen. Johannes Virolainen. 40904: Antti Kukkonen. Pauli Puhakka. 40905: R. Hallberg. Varma K. Turunen. 40906: Erkki Tuuli. Tauno Kelovesi. 40907: 966 40908: 40909: XII,72. - Toiv.al. N:o 407. 40910: 40911: 40912: 40913: 40914: V. Turunen ym.: Rautatien rakentamisesta Juankoskelta 40915: Kaavin kautta Sysmäjärvelle. 40916: 40917: 40918: Eduskunnalle. 40919: 40920: Eduskunta on vuosina 1939-1946 tehnyt on jo aloitettu. Kuljetusvaikeuksien takia 40921: päätöksen Siilinjärven-Sysmäjärven rauta- tämä kaivostoiminta voi kuitenkin lähteä 40922: tien rakentamisesta. Sotien johdosta radan käyntiin vasta sen jälkeen, kun Siilinjärven 40923: rakentaminen viivästyi. Siilinjärven-Juan- -Sysmäjärven rataosuus on kokonaisuudes- 40924: kosken rataosuus saatiin toteutetuksi sotien saan rakennettu. 40925: jälkeen. Rataosan jäljelläoleva Juankosken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 40926: Kaavin~Luikonlahden-Sysmäjärven osuus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 40927: on edelleen rakentamatta. muksen, 40928: Alue, jota ko. ratahanke koskee, käsittää 40929: laajoja puutavaran raaka-ainelähteitä, joiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40930: kuljetusmahdollisuuksien parantaminen olisi toimenpiteisiin v. 1939-1946 hyväk- 40931: kansantaloudellisesti edullista ja helpottaisi syttyyn ohjelmaan sisältyvän Siilin- 40932: samalla tämän alityöllisyysalueen tilannetta. järven--Sysmäjärven radan rakenta- 40933: Ratahankkeen piiriin kuuluu lisäksi Luikon- miseksi Juankoskelta Kaavin--Luikon- 40934: lahden malmiesiintymä, jossa kaivostoiminta lahden kautta Sysmäjärvelle. 40935: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 40936: 40937: Vilho Turunen. Mikko Hult. 40938: 967 40939: 40940: XU,73. - Toiv.al. N:o 408. 40941: 40942: 40943: 40944: 40945: J. Wirtanen: Rautatien rakentamisesta Härmän tai Jepuan 40946: asemalta Vaasaan. 40947: 40948: 40949: Eduskunnalle. 40950: 40951: Jo vuonna 1929 valtiopäiville jätettiin toi- radan rakentaminen avaisi normaalityömaan, 40952: vomusaloite Härmän-Vaasan rautatielinjan joka lieventäisi alinomaista työttömyyttä, 40953: rakentamiseksi. Sen jälkeen on tehty sa- jota tämän rata-alueen väestön keskuudessa 40954: masta asiasta kuusille valtiopäiville toivomus- esiintyy. 40955: aloite. Ottaen huomioon Pohjois-Suomesta Ehdotan tämän perusteella kunnioittaen 40956: etelään yhäti kasvavan erikoisesti metsätuot- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40957: teiden lähettämisen ja laivauksen Vaasan 40958: kautta, jonka satama on huomattavasti että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 40959: kauemman aikaa auki kuin Pohjois-Suomen menpiteisiin, että rautatierakennusoh- 40960: satamat, on tämän Oulusta etelään suuntau- jelmaan otettaisiin rautatien rakenta- 40961: tuvalta pääradalta rautatien rakentaminen minen pääradalta Oulu-Seinäjoki 40962: Vaasaan tullut yhä tarpeellisemmaksi. Ko. Vaasan kaupunkiin, asiantuntijain 40963: ratasuunnitelma on v. 1946 ja 1950 täydelli- lausunnon mukaisesti joko Härmän 40964: sesti koneellisesti tutkittu. tai J epuan asemalta. 40965: On vielä huomioitava se seikka, että tämän 40966: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 40967: 40968: Johannes Wirtanen. 40969: 968 40970: 40971: XII,74. - Toiv.al. N:o 409. 40972: 40973: 40974: 40975: 40976: R. Virtanen ym.: Toisen raideparin asentamisesta Pasilan- 40977: Kirkkonummen rataosalle. 40978: 40979: 40980: Ed u s kun n a 11 e. 40981: 40982: Liikenteen järjestelemiseen Helsingin- raide on nykyisin vain Pasilan-Huopalah- 40983: l{n.rjMn-Turun välisellä rataosuudella tu- den rataosalla. 40984: lisi kiinnittää erityinen huomio, sillä tämän Huomioiden radan vaikutuspiirissä olevien 40985: radan merkitys niin henkilö- kuin tavara- asutuskeskusten henkilö- ja tavaraliikenne- 40986: liikenteenkin osalta on Porkkalan palautuk- tarpeen ja erikoisesti Hangon sataman mer- 40987: sen jälkeen huomattavasti lisääntynyt. kityksen talvisatamana pitäisi ainakin sille 40988: Kun henkilö- ja tavaraliikenteen kehitystä osalle rataa asentaa toinen raidepari, johon 40989: jarruttavana tekijänä on liikenteen hitaus, se pengerrysten ja siltojen osalta on välittö- 40990: oliai valtiovallan pikaisesti ryhdyttävä toi- tömästi mahdollista. Lisäksi pitäisi tutkia, 40991: menpiteisiin, joilla liikennettä voitaisiin tällä miten pitkälle kaksoisraiteen rakentaminen 40992: rataosuudella nopeuttaa. Kyseessä olevaa olisi välttämätöntä, että liikenne Helsingin- 40993: liikenneparannusta tuskin saadaan aikaan, Karjaan-Turun välisellä rataosuudella saa- 40994: ilman että ainakin osalle ko. rataosuutta taisiin kilpailukykyiseksi maantieliikenteen 40995: asennetaan toinen raidepari. Ennen sotia kanssa. 40996: olikin tarkoitus varustaa Helsingin-Kirkko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 40997: nummen välinen rataosa kahdella raidepa- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-väksi 40998: rilla, mutta olosuhteiden pakosta työt silloin toivomuksen, 40999: keskeytyivät. Kaksoisraide ehdittiin asentaa 41000: vain Espoon asemalle ja silta sekä penger- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 41001: rystyöt Masalan pysäkille saakka. Myöhem- toimenpiteisiin toisen raideparin asen- 41002: min kuitenkin purettiin toinen raidepari Es- tamiseksi Pas~1an-Kirkkonummen ra- 41003: poon asemalta Huopalahteen, joten kaksois- taosuudelle. 41004: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 41005: 41006: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin. 41007: 969 41008: 41009: XD,75. - Hemst.mot. N:o 410. 41010: 41011: 41012: 41013: 41014: Procope m. fl.: Angående åtgärder för förbättrande av tra- 41015: fiksäkerheten vid järnvägsövergångarna. 41016: 41017: 41018: T i II R i k s d a g e n. 41019: 41020: Under den månad, då riksdagsvalet för- 37 personer, medan i medeltal per år 40 per- 41021: rättades och 1958 års riksdag öppnades, har soner skadades. 41022: åter trafikolyckorna i landet ökats på ett Som en talande jämförelse kan nämnas, 41023: fruktansvärt sätt. I juli månad blev sålunda att redan för fyra år sedan var 90 % av över- 41024: antalet offer för trafikdöden för första gån- gångarna i Sverige försedda med säkerhets- 41025: gen 1958 större än under föregående år. De anordningar. Hos oss var motsvarande siffra 41026: obevakade järnvägsövergångarna, där vägen blygsamma 10 %. 41027: korsar hanan i samma pian, har fortfarande Det är Statsjärn,vägarna som har ansvaret 41028: sin dryga andel i olyckshändelserna. En av för övergångarna. Man kan diskutera, huru- 41029: de svåraste trafikolyckorna i juli inträffade vida det vore skäl att vägmyndigheterna 41030: i Pojo vid den obevakade nivåövergången vid skuHe göras tili den högsta ansvariga instan- 41031: järnverket i Åminnefors, där hela tre män- sen. Huruvida någon förbättring därigenom 41032: niskoliv gick tili spillo. Det kan nämnas, att skulle fås tili stånd förefaller dock osäkert. 41033: inte mindre än nio dylika obevakade nivå- En stor del av landets tusentals nivåöver- 41034: övergångar, som visat sig vara veritabla gångar saknar nämligen fortfarande de var- 41035: dödsfällor, finns enbart i Pojo kommun. ningsmärken, som kommunikationsministeriet 41036: Frågan om nivåövergångarna och deras faktiskt beslutat om. 41037: farlighet har redan länge varit föremål för 41038: uppmärksamhet utan att dock ens närmel- Det kan inte bestridas, att ett och annat 41039: sevis tillfredsställande åtgärder vidtagits. blivit gjort för att avlägsna de allvarliga 41040: Man kan räkna med att det finns mellan riskmoment som de obevakade övergångarna 41041: 7 000 och 8 000 nivåövergångar i landet. utgör. Några av de farligaste :fllaskhalsarna 41042: För tio år sedan kartlade TALJA de far- har sålunda försetts med varningsljus. Men 41043: ligaste av dessa, vilka då uppgavs stiga tili detta har skett mycket slumpmässigt. Och 41044: ett antal av 500. Detta skedde så att nivå- situationen förbättras sannerligen icke av 41045: övergångarna blev fotograferade från luften. att det från järnvägsmyndigheternas sida i 41046: TALJAS utredning gick vidare tili j:irn- samband med denna sommars trafikolyckor 41047: vägsstyrelsen. Vid samma tid vädjade Auto- kallsinnigt konstaterats, att det inte är ak- 41048: mobilklubben bl.a. till myndigheterna i av- tuellt med någon ändring av varningsmär- 41049: sikt att minska risken för olyckstillbud vid kena. 41050: dödsfållorna i landet. Och under åren har åt- I detta sammanhang borde även beaktas, 41051: skilliga chaufförer vittnat att just de obeva- att sikten vid nivåövergångarna ofördröjligen 41052: kade nivåövergångarna erbjuder de största borde göras klarare. I de flesta fall är det 41053: riskerna för katastrofala olyckor. - TALJA här fråga om åtgärder som mera kräver god 41054: har publicerat en fyraårsstatistik som visar, vilja och fortlöpande översyn än stora an- 41055: att olyckorna vid övergångarna under åren slag. Ofta är det endast några buskar eller 41056: 1953-1956 varierade mellan 104 och 113 störr.e grenar i ett träd som skymmer sikten 41057: i hela Finland. Därvid dödades årligen 25- och stör trafiksäkerheten. 41058: 41059: 122 E 687/58 41060: 970 XII,75. - Rautateiden liikenneturvallisuus. 41061: 41062: 41063: Med bea;ktande av vad som ovan anförts att regeringen måtte vidtaga åtgär- 41064: föreslås vördsamt, att riksdagen ville hem- der för att trafiksäkerhete"" vid järn- 41065: ställa, vägsövergångarna i vårt vägnät avse- 41066: värt kunde förbättras. 41067: Helsingfors den 8 augusti 1958. 41068: 41069: Victor Procope. Grels Teir. 41070: Bertel Lindh. Georg 0. Ehrnrooth. 41071: J. A. Jungarå. Margit Borg-Sundman. 41072: 971 41073: 41074: Xll, 75. - Toiv.al. N: o 410. 41075: Suomennos. 41076: 41077: 41078: 41079: 41080: Procope ym.: Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden paranta- 41081: miseksi rautatieylikäytävillä. 41082: 41083: 41084: Eduskunnalle. 41085: 41086: Sen kuukauden aikana, jolloin eduskunta- osoittaa, että ylikäytäväonnettomuudet vuo- 41087: vaalit toimitettiin ja vuoden 1958 valtiopäi- sina 1953-1956 vaihtelivat 104 ja 113 vä- 41088: vät avattiin, ovat liikenneonnettomuudet lillä koko Suomessa. Niissä kuoli vuosittain 41089: maassa lisääntyneet jälleen pelottavalla ta- 25-37 henkilöä, kun taas keskimäärin 40 41090: valla. Liikennekuoleman uhrien lukumäärä henkilöä vuotta kohden loukkaantui. 41091: heinäkuussa muodostui siten vuonna 1958 en- Puhuvana esimerkkinä voidaan mainita, 41092: simmäisen kerran suuremmaksi kuin aikaisem- että jo neljä vuotta sitten oli 90 % Ruotsin 41093: pina vuosina. Vartioimattomilla rautatieyli- ylikäytävistä varustettu varmuuslaitteilla. 41094: käytävillä, joissa tie kulkee radan poikki sa- Meillä vastaava luku oli vaatimattomat 10 %. 41095: massa tasossa, on edelleenkin runsas osuu- Valtionrautateillä on vastuu ylikäytävistä. 41096: tensa onnettomuustapauksissa. Eräs vaikeim- Voidaan keskustella, olisiko syytä tehdä tie- 41097: mista liikenneonnettomuuksista heinäkuussa viranomaiset ylimmäksi vastaavaksi instans- 41098: sattui Pohjan pitäjässä vartioimattomaila ta- siksi. Missä määrin siten saataisiin jotakin 41099: soylikäytävällä Åminneforsin rautatehtaan parannusta aikaan, näyttää kuitenkin epä- 41100: luona, jossa kokonaista kolme ihmishenkeä varmalta. Suurelta osalta maamme tuhan- 41101: menetettiin. Voidaan mainita, että yksin- sista tasoylikäytävistä puuttuvat nimittäin 41102: omaan Pohjan kunnassa on kokonaista yh- edelleen ne varoitusmerkit, joista kulkulaitos- 41103: deksän sellaista vartioimatonta tasoylikäytä- ministeriö on tosiasiallisesti tehnyt päätök- 41104: vää, jotka ovat osoittautuneet todellisiksi sen. 41105: kuolemanloukuiksi. 41106: Tasoylikäytäviä ja niiden vaarallisuutta Ei voida kieltää, etteikö yhtä ja toista ole 41107: koskeva kysymys on jo kauan ollut huomion tullut tehdyksi vartioimattomien ylikäytä- 41108: kohteena ilman että kuitenkaan olisi ryh- vien muodostamien vaaramomenttien poista- 41109: dytty edes lähimain tyydyttäviin toimenpitei- miseksi. Muutamat vaarallisimmista pullon- 41110: siin. Maassa voidaan laskea olevan tasoyli- kauloista on siten varustettu varoitusvaloilla. 41111: käytäviä 7 000 ja 8 000 välillä. Kymmenen Mutta tämä on tapahtunut hyvin sattuman- 41112: vuotta sitten TALJA kartoitti vaarallisim- varaisesti. Eikä tilanne todennäköisesti pa- 41113: mat niistä, joiden lukumäärän silloin ilmoi- rane siitä, että rautatieviranomaisten taholta 41114: tettiin nousevan 500: een. Tämä tapahtui si- on tämän kesän liikenneonnettomuuksien yh- 41115: ten, että tasoylikäytävistä otettiin ilmavalo- teydessä kylmäkiskoisesti todettu, että mit- 41116: kuvat. TALJAn selvitys meni edelleen rau- kään varoitusmerkkien muutokset eivät ole 41117: tatiehallitukselle. Samaan aikaan Autoklubi ajankohtaisia. 41118: vetosi mm. viranomaisiin tarkoituksella saada Tässä yhteydessä tulisi myös ottaa huo- 41119: onnettomuuksien vaara vähenemään maan mioon, että näkyvyyttä tasoylikäytävillä olisi 41120: kuolemanloukuissa. Ja vuosien mittaan ovat viipymättä parannettava. Tässä on useim- 41121: monet autoilijat todistaneet, että juuri var- missa tapauksissa kysymys toimenpiteistä, 41122: tioimattomilla ylikäytävillä on katastrofaalis- jotka vaativat enemmän hyvää tahtoa ja sil- 41123: ten onnettomuuksien vaara suurin. mälläpitoa kuin suuria määrärahoja. Usein 41124: TALJA on julkaissut nelivuotistilaston, joka ovat näkyväisyyden haittana ja liikennevar- 41125: 972 xn,75. - B.a.uta.teiden liikenneturva.llisuus. 41126: 41127: 41128: muutta häiritsemässä vain muutamat pensaat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 41129: tai jonkin puun suuremmat oksat. tieverkostomme liikenneturvallisuuden 41130: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- parantamiseksi huomattavasti rautatie- 41131: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus, yUkäytävillä. 41132: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 41133: 41134: Victor Procope. Grels Teir. 41135: Bertel Lindh. Georg C. Ehrnrooth. 41136: J. A. Jungarå. Margit Borg-Sundman. 41137: 973 41138: 41139: :X:fi,76. - Toiv.al. N:o 411. 41140: 41141: 41142: 41143: 41144: V. Turunen ym.: Toimenpiteistä valtionrautateiden liikenne- 41145: välineiden, kaluston ja turvallisuuslaitteiden uusimiseksi. 41146: 41147: 41148: E d u s k u n n a II e. 41149: 41150: Valtionrautateiden pääkonepajoilla on ku- Rautateiden konepajat työskentelevät va- 41151: luvan vuoden ajan työskennelty 5-päiväisin jaaviikoin. Työntekijöitä uhkaa 1omauttami- 41152: työviikoin. Vuosilomansa yhteydessä työn- nen tai erottaminen. 41153: tekijät joutuivat pitämään kahden viikon Suhteellisen halvoin muutoskustannuksin 41154: palkattoman loman. Rautateiden sähkökone- VR:n omissa konepajoissa pystyttäisiin suo- 41155: pajalla on olemassa uhka työntekijäin vä- rittamaan mm. metallirunkoisten vaunujen 41156: hentämiseksi, ellei sähköistämis- ja turvalai- valmistusta. Kotimainen konepajateollisuus 41157: tetyöt tulevaisuudessa lisäänny. pystyy täydellä teholla suorittamaan ne 41158: Rautateiden liikkuvan kaluston hankkimi- uudistustoimenpiteet, joita rautateiden pii- 41159: seksi myönnettiin vuosina 1956-1957 mää- rissä odotetaan. 41160: rärahat 21 henkilövaunun rakentamista var- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen 41161: ten. Toimenpidettä ei ole vielä suoritettu, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 41162: koska tarkoituksena lienee siirtyä puurunkoi- vomuksen, 41163: sista vaunuista metallirunkoisiin. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 41164: Valtionrautateiden kalustossa esiintyy toimenpiteisiin valtionrautateiden lii- 41165: jatkuvaa vajausta ja kaluston vanhetessa sen kennevälineiden, kaluston ja turval- 41166: suorituskyky heikkenee. Turvallisuuslaitteet lisuuslaitteiden uusimiseksi ja että 41167: kaipaisivat varsinkin risteysasemilla uudis- nämä tilaukset annettaisiin kotimaisen 41168: tuksia. konepajateollisuuden valmistettaviksi. 41169: Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1958. 41170: 41171: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. A. Simonen. 41172: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. Mikko Hult. 41173: Vappu Heinonen. A. Härkönen. Arvi Turkka. 41174: Urho Kulovaara. Arvo Sävelä. 41175: 974 41176: 41177: Xfi,77. - Toiv.al. N:o 412. 41178: 41179: 41180: 41181: 41182: Ahonen ym.: Asematalon rakentamisesta Jyväskylän kau- 41183: punkiin. 41184: 41185: 41186: E d u s kun n a ll e. 41187: 41188: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapamäen- maassamme, oltuaan v. 1928 yhdeksännenä 41189: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. tilalla. Suolahden-Haapajärven radan val- 41190: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin mistuttua lähivuosina tulee tämäkin vaikut- 41191: Jyväskylän asematalo, joka näin ollen on tamaan huomattavasti Jyväskylän aseman 41192: palvellut 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä liikenteeseen. Edelleen Jyväskylästä tulee 41193: sama asematalo palvelee matkustavaista läänin pääkaupunki ja sekin omalta osal- 41194: yleisöä, kuten silloin, kun ensimmäinen juna taan vaikuttaa liikenteen kasvamiseen. 41195: saapui Jyväskylään. Edelleen ovat suunnitelmat ja lähiajan ra- 41196: Uuden asematalon rakentaminen Jyväs- kennustavoitteet olemassa Jyväskylän- 41197: kylään oli jo ennen toista maailmansotaa Jämsän radasta. Nykyinen rakennus jo nyt 41198: rakennusohjelmassa, mutta sota keskeytti on kuormitettu viimeiseen pisteeseen. 41199: Jyväskylän, niinkuin monen muunkin ase- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin 41200: matalon rakentamissuunnitelmat. Tästä on lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen 41201: kulunut kuitenkin jo lähes 20 vuotta, mutta saamisesta asematalosta, sillä valtiontalon 41202: uutta asemataloa ei vain vielä ole saatu. tontille, missä postilaitos sijaitsee, on hyvin 41203: Jyväskylä - jatkuvasti ja ripeästi kehit- hankalaa niitä rakentaa. Uuden asematalon 41204: tyvä kaupunki sekä tulevan Keski-Suomen yhteyteen voitaisiin postilaitokselle varata 41205: läänin pääkaupunki- on vielä vailla nyky- melkoisia tiloja. 41206: aikaista asemataloa. Mainittakoon, että kun Edellä olevan perusteella kunnioittaen 41207: matkustajamäärä oli v. 1928 131 311 hen- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 41208: kilöä, oli se esim. v. 1954 481 688 henkilöä. toivomuksen, 41209: Matkustajamäärässä tapahtunut kasvu on 41210: siis yli 3.5 kertainen. Matkatavaravaihto on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 41211: kasvanut suurin piirtein vastaavasti. Tässä asematalon rakentamiseksi Jyväskylän 41212: samassa ajassa on Jyväskylä noussut kuu- kaupunkiin. 41213: denneksi suurimmaksi liikennepaikaksi 41214: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 41215: 41216: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 41217: 975 41218: 41219: XU, 78. - Toiv.al. N: o 413. 41220: 41221: 41222: 41223: 41224: Salin ym..: Hyvinkään uuden rautatieaseman suunnittelun 41225: VC14lmiiksi saattamisesta. 41226: 41227: 41228: Eduskunnalle. 41229: 41230: Rautateiden kehityksen ja matkustavan Rautateiden pitämiseksi kilpailukykyisenä 41231: yleisön palvelun parantamiseksi on ensiar- yhä lisääntyvän maantieliikenteen kanssa on 41232: voisen tärkeää liikennepaikkojen saattami- tarkoituksenmukaista rakentaa valtion rau- 41233: nen yhä lisääntyvää ja nopeutuvaa liiken- tateiden suuret liikennekeskukset, jollainen 41234: nettä vastaavaan kuntoon. Hyvinkään kaup- myös Hyvinkää on, joustavan, nopean ja 41235: pala on nopeasti teollistuva paikkakunta, matkustajille turvallisen liikenteen vaati- 41236: mitä osoittaa sen asukasluvun suuri lisään- maan kuntoon. 41237: tyminen noin 13 000 hengellä viimeisten 12 Edellä mainittuun viitaten ehdotamme 41238: vuoden aikana. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 41239: Tämä huomioiden vuonna 1887 rakennettu toivomuksen, 41240: rautatieasema ei enää täytä suuresti vilkas- 41241: tuneen liikenteen vaatimuksia. Toimisto ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41242: tavaratilat, kuin myös matkustavan yleisön toimenpiteisiin Hyvinkään uuden rau- 41243: oleskelua varten nyt käytännössä olevat odo- tatieaseman suunnitteluvaiheen val- 41244: tushuoneet ovat ahtaat, kylmät ja epäkäy- miiksi saattamiseksi ja rakennustöiden 41245: tännölliset. aloittamiseksi. 41246: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 41247: 41248: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. 41249: 976 41250: 41251: XII, 79. - Toiv.al. N: o 414. 41252: 41253: 41254: 41255: 41256: Ahonen ym.: J alankulkUS?.'llan rakentamisesta Haapamäen 41257: asemalle. 41258: 41259: 41260: E d u s kun n a 11 e. 41261: 41262: Haapamäen asemanseudun sisäisen liiken- jestelyille, joten ko. silta pitäisi rakentaa 41263: teen on pahasti pirstonut ratapiha, jonka ensin. Työllisyyskohteenakin sillan rakenta- 41264: länsipuolella olevalta asutukselta ei ole suo- minen olisi erittäin sopiva, koska kaikki 41265: raa kulkuyhteyttä ratapihan itäpuolella ole- suunnitelmat ovat valmiit. 41266: valle asemalle. Tilannetta helpottaisi suuresti, Edellä lausumaamille viitaten ehdotamme 41267: jos valmiiksi suunniteltu jalankulkusilta ra- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 41268: kennettaisiin ratapihan ylitse. toivomuksen, 41269: Haapamäen ratapiha vaatisi puolestaan 41270: eräitä lisäraiteita liikennejärjestelyjen jous- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 41271: tavuuden lisäämiseksi, mutta suunniteltu ja- ratapihan ylittävän jalankulkusillan 41272: lankulkusilta ei tee haittaa myöhemmille jär- rakentamiseksi Haapamäen asemalle. 41273: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 41274: 41275: Arvo Ahonen. Kustaa Alanko. 41276: 97'1 41277: 41278: :xn,SO. - Toiv.al. N: o 415. 41279: 41280: 41281: 41282: 41283: H'årkönen ym;: Piefcsämäen asemarakennuksen ja ylikulku- 41284: sillan rakentamisesta. 41285: 41286: 41287: E d u s k u n n a ll e. 41288: 41289: Pieksämäen asemarakennus on viime vuo- nassa ja Kuopiossa olevat jaksojen toimis- 41290: sisadalla rakennettu senaikaista pientä läpi- tot Pieksämäelle, mutta huoneistopula on 41291: kulkuliikennettä varten. Liikenteen nykyi- nämäkin suunnitelmat tehnyt tyhjiksi. 41292: selleen kasvaessa on asemarakennus käynyt Asemaravintolan kohdalla ovat rakennus- 41293: ahtaaksi. Eräitä asemalle kuuluvia toimistoja toimenpiteet aivan lähitulevaisuudessa vält- 41294: on ollut pakko jo nyt sijoittaa asemalta tämättömät. Sijaitsechan se talvisodan aikana 41295: eroon, vuokrahuoneisiin. Asemarakennusta on tilapäiseksi rakennetussa parakissa. Tämä, 41296: jouduttu korjaamaan melkein joka vuosi. kohta kahdenkymmenen vuoden vanha kevyt- 41297: Tällä toimenpiteellä on seinät pilkottu niin rakenteinen parakki on kovasti lahonnut. 41298: paljon, että alkuperäistä paikkaa ei juuri Kovemmilla sateilla eivät matkustajat saa 41299: löydy. Lähitulevaisuudessa käy tilanahtaus edes sateensuojaa sen vuotavan katon alla. 41300: kestämättömäksi sen takia, että on tarkoi- Rakennuksen heikko kunto saattaa aiheuttaa 41301: tus toteuttaa rautateiden automatisointi, jol- sortumia ja siten jopa hengen vaaraa. Tä- 41302: loin kauko-ohjauksen keskuspaikaksi Kouvo- män rakennuksen rakentamiseen liittyy lä- 41303: lan-Suonenjoen välille tulee Pieksämäki. heisesti ratapihan laajentaminen ja sen yli 41304: Tämä vaatii hyvät tilat asemarakennukselta. johtavan, eri kauppalanosia toisiinsa yhdis- 41305: Samoin on jo vuosikausia ollut tilattuna ja tävän ylikulkusillan uudelleen rakentami- 41306: on jo määrärahatkin saatu rautatien auto- nen. Sitäpaitsi muodostaa silta sekä rauta- 41307: maattipuhelinkeskusta varten. Koneille ei tieliikenteelle että myöskin katuliikenteelle 41308: kuitenkaan ole huoneistossa tilaa, joten auto- pullonkaulan, muodostaen ahtautuman mo- 41309: maattikeskuksen järjestämisestä ei ole tullut lemmissa mainituissa liikenteissä, jotka mo- 41310: mitään. lemmat kaipaisivat nopeata uudelleen jär- 41311: Sähköteknillisten laitteiden lisääntyessä jestelyä. 41312: lisääntyy myöskin niitä hoitava henkilö- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun- 41313: kunta. Jo nyt ovat teknillisen henkilökun- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo- 41314: nan huoltotilat samoin kuin varsinaiset työs- muksen, 41315: kentelytilatkin varsin kehnot. Tämän takia 41316: olisi jo asemarakennuksen suunnitteluvai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41317: heessa sähkötalo sijoitettava sen yhteyteen. toimenpiteisiin Pieksämäen asemara- 41318: Tämä kustannustekijänä huomattava seikka kennuksen ja siihen liittyvien erilais- 41319: vaikuttaa ratkaisevasti myöskin käytännölli- ten huoneistotilojen sekä ratapihan 41320: seen puoleen. ylittävän katuliikennettä johtavan yli- 41321: Jo kymmenen vuoden ajan on ollut suun- kulkusillan rakentamiseksi. 41322: nitelmana sijoittaa Jyväskylässä, Savoniin- 41323: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 41324: 41325: Armas Härkönen. Hugo Manninen. Mikko Hult. 41326: Wiljam Sarjala. Vilho Turunen. Aili Siiskonen. 41327: 41328: 41329: 41330: 123 E 687/58 41331: 978 41332: 41333: XU,81. - Toiv.al. N:o 416. 41334: 41335: 41336: 41337: 41338: Matilainen ym.: Määrär:ahasta Tainionkosken asema-alueella 41339: olevan rautatiealikäytävän rakentamiseksi. 41340: 41341: 41342: Eduskunnalle. 41343: 41344: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta olisi kiireellisesti rakennettava radan ali- 41345: on Imatran kauppalan alueelle jouduttu ra- käytävä. Sen rakentamisella epäilemättä hel- 41346: kentamaan runsaasti uusia teitä. Näistä potettaisiin myöskin liikennepainetta tuntu- 41347: teistä useat joutuvat ylittämään myös rau- vasti pullonkaulaksi muodostumassa olevalle 41348: tatiet, joita kauppalan alueella on useita. Mansikkakosken sillan läntisen pään tienris- 41349: Uusia maanteitä rakennettaessa on etupäässä teykselle. 41350: rautatiet ylitetty tasoristeyksillä. Niin on Ehdotamme edellä sanottuun viitaten 41351: tehty myös Tainionkosken asema-alueen koh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 41352: dalla. 41353: Nyt kun Imatran-Joutsenon pikatie on että hallitus ottaisi vuoden 1959 41354: valmistuttuaan huomattavasti lisännyt lii- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-; 41355: kennettä Tainionkosken väestökeskuksesta lisen määrärahan Tainionkosken ase- 41356: pikatielle, mikä tasoylikäytävän kautta on ma-alueen kohdalla olevan radan ali, 41357: jo suorastaan vaarallista, niin tämän joh~ käytävän rakentamista varten. 41358: dosta Tainionkosken asema-alueen kohdalle 41359: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 41360: 41361: Kalle Matilainen. Sulo Hostila. 41362: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 41363: Meeri Kalavainen. 41364: 979 41365: 41366: XII,82. - Toiv.a.l. N:o 417. 41367: 41368: 41369: 41370: 41371: Jämsen ym. : .Äänekosken-Haapajärven rautatien tiepohjan 41372: lunastushinnan korvaamisesta valtion varoiiUa. 41373: 41374: 41375: Eduskunnalle. 41376: 41377: Kun Suolahden-Haapajärven rautatie useaan kymmeneen miljoonaan markkaan 41378: aikoinaan oli suunnitteluvaiheessa, sitoutui- nousevat kustannukset. 41379: vat ne kunnat, joiden alueen kautta rata On selvää, ettei Pihtipudas, enempää kuin 41380: kulkee, suorittamaan tiepohjan lunastami- muutkaan radanvarsikunnat ~ jotka myös 41381: sesta aiheutuvat kustannukset. Tilanne on kaikkien vähävaraisten maaseutukuntien ta- 41382: nyt kuitenkin sotien ym. seikkojen aiheut- paan ovat taloudellisissa vaikeuksissa - 41383: tamista muutoksista johtuen muodostunut pysty tiepohjan korvaamisesta koituvia rasi- 41384: sellaiseksi, ettei ko. kunnilla ole edellytyksiä tuksia suorittamaan, vaan on se tehtävä 41385: tiepohjan lunastamisesta johtuvien kustan- näissä kuntien kannalta kestämättömäksi 41386: nusten suorittamiseen. muuttuneissa olosuhteissa valtion varoista, 41387: Että edellä esitetty pitää paikkansa, käsi- niin kuin uuden tielain mukaan jo tapah- 41388: tämme, jos tarkastelemme tilannetta esimer- tuu maantiealueiden lunastushinnan kor- 41389: kiksi vaikkapa vain Pihtiputaan kunnan vauksen kohdalla. 41390: osalta. Tunnettuahan on, että Pihtipudas Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 41391: kuuluu maan ns. köyhiin kuntiin, ja Vaa- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 41392: san läänin kunnista se on eräs kaikkein vai- muksen, 41393: keimmassa taloudellisessa asemassa oleva. 41394: Nyt kuitenkin radan tiepohjan lunastaminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 41395: ja rakennusvaiheen aikana käytetyn soran Äänekosken-Haapajärven rautatien 41396: korvaaminen maanomistajille aiheuttaa kun- tiepohjan lunastushinnan korvaami- 41397: nalle, epätarkkojen laskelmien mukaan, seksi valtion varoilla. 41398: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 41399: 41400: Artturi Jäm.sen. Eino Uusitalo. 41401: Kalle Kämäräinen. Wiljam Sarjala. 41402: Aarre Marttila. Hannes Paaso. 41403: Arvo Ahonen. 41404: 980 41405: 41406: Xll,83. - Toiv.a.l. N: o 418. 41407: 41408: 41409: 41410: 41411: Holopainen ym.: Sillan rakentamisesta Onkisalmen lossipai- 41412: kalle Liperin kunnassa. 41413: 41414: 41415: E d u s k u n n a 11 e. 41416: 41417: 41418: Savonlinnasta Savonrantaan ja sieltä työllisyysnäkökohdatkin huomioonottaen py- 41419: edelleen Liperin kautta Joensuuhun suun- rittäisiin tämäntapaisten siltarakennusten 41420: tautuva maantie ylittää lähellä Liperin kir- kautta tieolojen kohentamiseen. 41421: konkylää Onkisalmen Orivedessä. Tässä sal- Sillan rakentamiseksi Onkisalmeen on 41422: messa on moottorilossi, joka saatiin siihen viime talvena suoritettu alustava tutkimus, 41423: aikaisemmin miesvoimalla kuljetettavan los· joka liittyy osana siihen tienparannusohjel- 41424: sin tilalle muutama vuosi sitten. Nyt kum- maan, joka on tekeillä tielinjalla: Ylämylly 41425: minkin liikenteen yhä kasvaessa on tämän -Liperi-Savonranta-Savonlinna. Kun Li- 41426: moottorilossinkin suorituskyky jäänyt jäl- perin pitäjään jää vielä tämänkin jälkeen, 41427: keen toivottavan kehityksen ja on se jar- vaikka Onkisalmeen saataisiinkin lossin ti- 41428: runa joustavan liikenteen muodostumiselle. lalle silta, kaksi samantapaista liikennettä 41429: Siksi liikenteen parantamiseksi puheenaole- jarruttavaa lossia, niin tuntuisi luonnolli- 41430: valla tielinjalla olisi Onkisalmeen saatava selta, että edes yksi vilkkaimmalla liikenne- 41431: silta. paikalla oleva este tässäkin vesistöjen rik- 41432: On sanomattakin selvää, että lossipai- koma..'ISa pitäjässä poistuisi. 41433: koista maamme maantiellä olisi päästävä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 41434: lossit pyrittävä korvaamaan silloilla, jol- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 41435: loinka myöskin poistuisi se ainainen vaara vomuksen, 41436: ihmishenkien menetyksissä, joka on olemassa 41437: lossiväylillä. Kun lisäksi joudutaan uhraa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41438: maan huomattavasti varoja lossien ylläpi- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi 41439: tämiseen, eikä siitä huolimatta liikennettä Liperin pitäjässä sijaitsevalle Onki- 41440: vilkasliikenteisillä teillä, kuten edelläesite- salmen lossipaikalle Joensuusta Lipe- 41441: tylläkään tiellä, voida hoitaa ilman suurta rin kautta Savonlinnaan suuntautu- 41442: ajanhukkaa, niin olisi suotavinta, että jo valla maantiellä. 41443: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 41444: 41445: Ale Holopainen. Esu Niemelä. Elis Manninen. 41446: Vieno Simonen. Antti Kukkonen. Toivo Niiranen. 41447: 981 41448: 41449: XII,84. -- Toiv.al. N:o 419. 41450: 41451: 41452: 41453: 41454: Hostila ym.: Sillan rakenta1nisesta Keihässalme en Pyhtään 41455: kunnassa. 41456: 41457: 41458: Eduskunnalle. 41459: 41460: Suomenlahden rannikolla, Pyhtään kun- mahdollisuudet ovat vaikeat, joskus kerras- 41461: taan kuuluvan, noin 2 000 ha pinta-alaltaan saan ylivoimaisen vaikeat~ 41462: olevan Munapirtin saaren erottaa mante- Pyhtään kunta on rakentanut valmiiksi 41463: reesta salmi, nimeltään Keihässalmi. Tällä tien mantereelta, runkotie 7: Itä, Keihässal- 41464: hetkellä saarella asuu noin 400 henkilöä, meen. Munapirtin halki on rakenteilla maan- 41465: jotka valtaosaltaan saavat elatuksensa ka- tie, mitä kunta on avustanut ja tiehoito- 41466: lastuksesta. Kuitenkin vuosi vuodelta ovat kunta lainoituksilla lisää, toistaiseksi puut· 41467: mahdollisuudet kalastuksella itsensä elät- tuu valtion apu kokonaan. 41468: tämiseen heikentyneet, mistä johtuen jo noin Tiet eivät kuitenkaan ·valmistuttuakaan 41469: 100 kansalaista käy mantereella, aina Kar- vielä ratkaise saarelaisten liikennöimispul- 41470: hulassa ja Kotkassa ansiotyössä. Lisäksi saa- mia. Keihässalmi voidaan ylittää vain ve- 41471: reen siirtyneet siirtolaiskalastajat eivät ole neellä, mikä kelirikon ·aikana on joskus yli- 41472: saaneet lupaoksien mukaisia kalastusvesiä voimainen tehtävä. Vain sillan rakentami~ 41473: käyttöönsä, mistä johtuen näidenkin kalas- nen ratkaisevasti auttaa asiaa. 41474: tajien on entistä suuremmissa määrin käy- Sillan paikka ja osa pengerryksistäkin lie- 41475: tävä ansiotyössä mantereella. nee jo. tehty. Valmistelut ovat siis jo niin 41476: Maanviljelys on toinen elinkeinon haara, pitkällä, etteivät ne enää ole esteenä hank- 41477: millä saarella asuvat elatuksensa hankkivat. keen toteuttamiselle. 41478: Saarella olisi mahdollisuudet maanviljelyk- Edellä esitettyyn viitaten .ehdotamme 41479: sen ja karjatalouden kehittämiseen, mikäli eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 41480: tuotteiden markkinointi saataisiin paremmin 41481: hoidetuksi mantereelle. Kulkuyhteydet ovat että hallitus ryhtyisi pikaisesti tO'i- 41482: kuitenkin toistaiseksi olleet pa;hana esteenä menpiteisiin tutkimuksen suorittami- 41483: kehityksen eteenpäin menolle. Mantereella seksi sillan rakentamiseksi Keihässal- 41484: työssä käyvien kohdalla nimenomaan kulku- meen Purolan kylän ja Munapirtin 41485: saaren välille Pyhtään kunnassa. 41486: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 41487: 41488: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Kalle Matilainen. 41489: 982 41490: 41491: XII,85. - Toiv.al. N: o 420. 41492: 41493: 41494: 41495: 41496: · Häppölä ym.: Maantiest'llan rakentamisesta Kosken H. l. kir- 41497: konkylään. 41498: 41499: 41500: E d u s k u n n a 11 e. 41501: 41502: Valtatiellä n:o 12 on Kosken H.l. kirkon- kenteen lisääntyessä uhkaa muodostua yhä 41503: kylässä ns. Maria Åkerblomin silta, josta vaarallisemmaksi liikenneturvallisuudelle, 41504: liikenteen jatkuvasti viikastuessa on muo- olisi uuden sillan rakennustöihin ja mut- 41505: dostunut erittäin paha solmukohta. Silta it- kien oikaisutöihin ryhdyttävä uusien liiken- 41506: sessään on kapea holvattu kivisilta ja sen netapaturmien ehkäisemiseksi. 41507: molemmin puolin pahat mutkat. Sillalla ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 41508: sen läheisyydessä on tapahtunut useita lii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 41509: kenneonnettomuuksia. vomuksen, 41510: Tieviranomaiset ovat jo useita vuosia 41511: taaksepäin laatineet suunnitelman sillan ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 41512: kentamisesta uuteen paikkaan ja samalla Kosken H. l. kirkonkylän uuden maan- 41513: tien oikaisemisesta tässä vilkasliikenteisessä tiesillan rakentamiseksi ja tien oikai- 41514: kirkonkylässä. Kun kyseinen solmukohta Ui- semiseksi. 41515: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 41516: 41517: Leo Häppölä. Eemil Luukka. Olli Aulanko. 41518: Eino Raunio. H. Törmä. Olli J. Uoti. 41519: Atte Pakkanen. Lyyli Aalto. Oskari Lehtonen. 41520: Juho Tenhiälä. Väinö E. Nieminen. Ensio Partanen. 41521: 983 41522: 41523: XU,86. - Toiv.al. N:o 421. 41524: 41525: 41526: 41527: 41528: Jussila ym.: Kirialansalmen sillan rakentamisesta Ylikylän- 41529: Paraisten maantiellä. 41530: 41531: 41532: E d u s k u n n a 11 e. 41533: 41534: Vuosina 1956-1958 on parannettu Yliky- tinen liikenne ja kun tämän tieosan kautta 41535: län-Paraisten maantietä työttömyystyönä tapahtuu koko maan talouselämälle tärkeän 41536: noin 13.5 km: n pituudelta. Tie on saatu Paraisten Kalkkivuori Oy:n teollisuuslai- 41537: parannetuksi lähes 10 km: n pituudelta lo- tosten kuljetus sekä lisäksi Houtskarin, 41538: pulliseen kuntoon. Korppoon, Nauvon ja Paraisten kuntien 41539: Tästä lähes 16 km:n pituisesta Ylikylän- kautta kulkevan saaristotien liikenne, ja kun 41540: Paraisten tiestä on kuitenkin vielä paran- toisaalta Kirjalansalmen ylitse tämä liikenne 41541: nustyöt aloittamatta Kirjalansalmen sillan voidaan johtaa liikennettä jarruttavan, jo 41542: ja siihen liittyvän tieosan osalta, yhteensä huonokuntoisen ja lähivuosina käytöstä ko- 41543: n. 2.4 km:n pituudelta. Tältäkin osalta on konaan poistettavan ponttoonisillan avulla, 41544: tien suunta jo vahvistettu ja sillan· raken- on pidettävä yleisedun kannalta ensiarvoi- 41545: tamisesta vesistötoimikunta on antanut pää- sen tärkeänä, että ryhdytään kiireellisiin toi- 41546: töksensä. Sillan rakennustyöhön liittyvän menpiteisiin suunnitelman saamiseksi Kir- 41547: varsinaisen tien rakennuskustannukset · on jaJansalmen sillan rakentamista varten ja 41548: arvioitu n. 85 milj. markaksi sisältyen nii- suunnitelman vahvistettua välittömästi sil- 41549: hin myöskin suurehkon, vaikean maaston lan rakennustöiden käyntiinpanemiseen. 41550: vaatimat leikkaus- ja pengerrystyöt. Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 41551: Silta tulee rakennettavaksi todennäköisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 41552: noin 180 m:n pituiseksi, teräsrakenteiseksi vomuksen, 41553: riippusillaksi. Rakennustöihin ei ole vielä 41554: ryhdytty. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41555: Kun kysymyksessä olevalla Ylikylän-Pa- toimenpiteisiin Ylikylän-Paraisten 41556: raisten maantiellä jo vuoden 1956 lopulla maantiellä olevan K irjalansalmen sil- 41557: suoritetun liikennelaskennan mukaan on to- lan rakentamiseksi. 41558: dettu olevan n. 2 000 ajoneuvon vuorokau- 41559: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 41560: 41561: Mauno Jussila. Urho Xulovaara. 41562: Rafael Paasio. Einari Jaakkola. 41563: 984 41564: 41565: XU,87. - Toiv.al. N:o 422. 41566: 41567: 41568: 41569: 41570: Koivisto ym.: Tenniöjoen sillan rakentamisesta Sallan-Savu- 41571: kosken maantielle. 41572: 41573: 41574: E d u s k u n n a 11 e. 41575: 41576: Liikenne Sallan-Savukosken maantiellä Kiireellisin olisi Tenniöjoen silta, sillä 41577: kasvaa jatkuvasti. Sen jälkeen kun Kaira- sen puuttuminen aiheuttaa myös kylän asuk- 41578: lan-Sodankylän maantie on valmistunut, on kaille suurta haittaa. Saijan kylän viljelyk- 41579: tämä tie tullut lyhimmäksi kuljettaessa Kuu- set sijaitsevat nimittäin huomattavalta osal- 41580: samon-Sallan suunnalta Taka-Lappiin. taan kahden puolen Tenniöjokea1 jolloin 41581: Edelleen valmistunee lähivuosina yhdystie mm. karjaa joudutaan päivittäin laidunta- 41582: Savukosken Värriöltä Sodankylän Kelujär- maan joentakaisilla viljelyksillä. Myös pel- 41583: velle, jolloin matka edelleen huomattavasti totyöt, jotka tapahtuvat juuri kelirikon ai- 41584: lyhenee. Sallan-Savukosken maantiellä on kana, tuottavat näille asukkaille erityisen 41585: kuitenkin kaksi lossia, joista varsinkin toi- suurta haittaa. Sitä tulee lisäämään vielä 41586: nen, Saijan kylässä oleva Tenniöjoen lossi se, että. joen länsipuolella ovat erittäin sun- 41587: aiheuttaa huomattavaa hankaluutta varsin- ret viljelyskelpoiset suomaat, jotka joen itä- 41588: kin. lrelirikkoaikoina syksyisin ja keväjsin. rannalla olevat asukkaat omistavat. 41589: Mainitun lossin yläpuolelle tulee aivan lähi- Edellä olevan . • perusteella ehdotamme kun- 41590: aikoina rakennettavaksi järviallas voimalai- nioittavasti eduskunn~n hyväksyttäväksi toi- 41591: toksineen; jolloin tie tulee erityisen ras- vomuksen, 41592: kaalle liikenteelle. Tämän vuoksi olisikin 41593: lossit k{)rvattava silloilla. Sellaiset olivat jo että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 41594: sodan aikana, mutta saksalaiset perääntyes- siin Tenniöjoen sillan rakentamiseksi 41595: sään syksyllä 1944 räjäyttivät ne. Sallan kunnan Saijan kylässä. 41596: Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1958. 41597: 41598: Erkki Koiviste. Martti Miett~en. Toivo Friman. 41599: 98ö 41600: 41601: XII,88. - Toiv.al. N: o 423. 41602: 41603: 41604: 41605: 41606: Lahtela: Siltojen rakentamisesta Kemijoen yli Pelkosennie- 41607: men ja Sallan vältllä. 41608: 41609: 41610: E d u s k u n n a 11 e. 41611: 41612: Savukosken pitäjään on liikenne syksyisin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 41613: ja keväisin useamman viikon ajan keskey- toimenpiteisiin siltojen rakentamiseksi 41614: tyksissä, koska Pelkosenniemen---Savukosken Pelkosenniemen-Savukosken tiellä 41615: tiellä ei Kitisen yli ole siltaa, eikä Sallan- Kitisen yli ja Sallan-Savukosken 41616: Savukosken tiellä Kemijoessa eikä Tenniö- tiellä Kemijoen ja Tenniöjoen yli 41617: joessa. Kun lisäksi kelirikko etenkin viimek- sekä peruskorjauksen suorittamiseksi 41618: simainitulla tiellä on hyvin paiha, ovat Savu- Sallan-Savukosken tiellä Kotal4sta 41619: koskelaisten liikenneolot maan kehnoimmat. lähtien. 41620: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 41621: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 41622: vomuksen, 41623: Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1958. 41624: 41625: Olavi Lahtela. 41626: 41627: 41628: 41629: 41630: 124 E 687/58 41631: 986 41632: 41633: XU,89, - Toiv.a.l. N:o 424. 41634: 41635: 41636: 41637: 41638: Lakka.la ym..: Sillan rakentamisesta Tornwnjoen yli Ylitor- 41639: nion Närkistä Ruotsin Matarengiin ja Pellon kunnan 41640: Pellon kylästä Ruotsin Pelloon. 41641: 41642: 41643: E d u s k u n n a ll e. 41644: 41645: Suomen ja Ruotsin rajalla olevassa Tor- puolelle Matarengiin, usein tulvien aikana 41646: nionjokilaaksossa on molemmin puolin suo- ja joskus erittäin vähän veden aikana perin 41647: menkielinen asutus. Onpa näillä asukkailla vaikea päästä liikkumaan. 41648: yhteistä omaisuuttakin molemmin puolin ra- Siltojen rakentamisesta näille ylikulku- 41649: jaa. paikoille on ollut useita hankkeita vireillä. 41650: Tästä ja monesta muustakin syystä jou- Tiettävästi on laadittu piirustuksetkin ja 41651: tuvat nämä ihmiset olemaan hyvin paljon kustannusarviot ainakin Närkin lossipaikan 41652: kosketuksissa keskenään. Myös matkailu ja sillasta. 41653: rajakauppa vilkastuttavat rajan yli tapah- Kun Ylitornion kunnan alueella ja koko 41654: tuvaa liikennetta. Tornionjokilaaksossa esiintyy runsaasti työt- 41655: Tornionjoessa on vain kaksi lossia ennen tömyyttä, niin näiden siltojen rakentami- 41656: Karesuvantoa Muonionjoen latvoilla. Neljän- nen olisi tärkeä ja sopiva työttömyystyö- 41657: sadan kilometrin pituinen matka on . näin kohde. 41658: ollen vain kahden lossin varassa. Nämä los- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 41659: sit ovat Pellossa ja Ylitornion Närkissä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 41660: Aavasaksan läheisyydessä. 41661: Joen ylittämistä losseilla vaikeuttavat ke- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 41662: väisin ja syksyisin pitkät kelirikkoajat. Uit- menpiteisiin sillan rakentamiseksi 41663: toaikana myös tukkisumat haittaavat liiken- Tornionjoen yli Ylitornion Närkistä 41664: nettä melko huomattavasti. Lisäksi on Yli- Ruots~'n Matarengiin sekä Pellon kun- 41665: tornion Närkin lossilla, joka johtaa Ruotsin nan Pellon kylästä Ruotsin Pelloon. 41666: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 41667: 41668: J. E. Lakka.la. Eino Tainio. Toivo Friman. 41669: 987 41670: 41671: XII,90.- Toiv.al. N:o 425. 41672: 41673: 41674: 41675: 41676: Nederström-Lunden ym.: Sillan rakentamisesta Rungons(J4l- 41677: men yli Pungböleen. 41678: 41679: 41680: Eduskunnalle. 41681: 41682: Kulkuyhteydet Kemiön saaren ja mante- Kyseessä olevan sillan rakentamista olisi kii- 41683: reen välillä ovat monista eduskunta-aloit- rehdittävä ja sillan mahdollisimman nopeaa 41684: teista, tutkimuksista ja eduskunnan hyväk- käyttöön saattamista varten olisi viipymättä 41685: symistä toivomuksista huolimatta varsin al- ryhdyttävä maantieyhteyksien rakentami- 41686: keellisella ja epätyydyttävällä kannalla. Ra- seen, koska suunnitellulle sillalle johtavia 41687: jalahti-Lappdal nimisellä lauttapaikalla vä- teitä ei ole olemassa. Edellä mainitut työt 41688: littää liikennettä 10 tonnia kantava lautta. olisivat paikkakuntalaisten suuresti toivo- 41689: Kyseessä oleva lautta on kantavuudeltaan mia, sillä työttömyyttä esiintyy työläisten 41690: aivan liian pieni ja hidas pitkällä lauttavä- ja kuorma-autoilijoiden keskuudessa. Maan- 41691: lillä tyydyttämään yhä kasvavaa, raskasta tieyhteyksien rakentamisen jälkeen olisi 41692: maantieliikennettä. Lauttapaikalle olisi kii- mahdollisuus jo ennen sillan lopullista val- 41693: reellisesti saatava tie- ja vesirakennushalli- mistumista käyttää ylimenopaikkaa nykyistä 41694: tuksen suunnittelema 45 tonnin kantoinen, tehokkaampana lauttapaikkana. 41695: vapaasti ohjattava lautta. Tämä toimenpide Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- 41696: parantaisi tilannetta, mutta se olisi katsot- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 41697: tava vain väliaikaiseksi. 41698: Parhaimpana ratkaisuna kulkuyhteyksien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 41699: parantamiseksi Kemiön saaren ja mantereen toimenpiteisiin maantieyhteyksien ai- 41700: välillä on pidettävä sillan rakentamista Run- kaansaamiseksi Rungonsalmen yli 41701: gonsalmen yli Pungböleen. Tästä hankkeesta Pungböleen rakennettavaa si'ltaa var- 41702: on niinikään tehty tutkimuksia ja laskelmia. ten. 41703: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1958. 41704: 41705: Judit Nederström-Lunden. Paavo Aitio. 41706: Aimo Aaltonen. Eino Roine. 41707: Inkeri Virtanen. 41708: ~88 41709: 41710: 41711: XU,91. - Toiv.al. N: o 426. 41712: 41713: 41714: 41715: 41716: Pekkarinen 7Jn.: Puutossalmen sillan rakennustöiden aloit- 41717: tamilesta. 41718: 41719: 41720: Eduskunnalle. 41721: 41722: Soisalon saaren kautta Leppävirralta Kuo- vella jäitse tapahtuvan kuljfltuksen aikana 41723: pioon suuntautuvan maantieliikenteen huo- ollut raskaan puutavaran kuljetuksen huo- 41724: mattavana hankaluutena ja hidastuttajana mattavana esteenä. Niinpä onkin jouduttu 41725: on Puutossalmi, jonka ylittäminen tapah- kuormien painoa rajoittamaan ja puutava- 41726: tuu nykyisin lossin avulla. Puutossalmi, ran kuljetusta suorittamaan paljon pitem- 41727: joka sijaitsee Soisalon saaren luoteispään pää reittiä käyttäen. 41728: kohdalla Kuopion maalaiskunnan ja Veh- Näin ollen sillan rakentaminen Puutossal- 41729: merSa.ltnen välillä, on verrattain leveä ja men yli on välttämätön. 41730: tuulille altis. Kun Puutossalmen kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 41731: suuntautuvan maantieliikenteen piiriin kuu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 41732: luu Leppävirran ja Vehmersalmen kunnista vomuksen, 41733: huomattavan suuria metsärikkaita alueita, 41734: joissa on myös runsaasti asutusta, on viime että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41735: vuosina erikoisesti puutavaran maantiekulje- toimenpiteisiin Puutossalmen sillan 41736: tus suuresti lisääntynyt. Mutta mainittu sal- rakennustöiden aloittamiseksi. 41737: mi on sekä kesällä lossiliikenteen että tal- 41738: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 41739: 41740: Pentti Pekkarinen. Antti J. Jt.antamaa.. 41741: Nestori Kaasalainen. Oleovi Lahtela. 41742: Tahvo Rönkkö. 41743: XII,92. - Toiv.&l. N: o 427. 41744: 41745: 41746: 41747: 41748: Ryhtä: Romppaisensalm~n silla1~ rakentamisesta Taivalkos- 41749: kelle. 41750: 41751: 41752: E d u s k u n n a 11 e. 41753: 41754: Taivalkosken kirkolta Kajaaniin johtavalla lossit vilkasliikenteisillä maanteillä ovat lii- 41755: maantiellä on Jokijärven kylän kohdalla kennettä hidastavia ja myöskin liikenteelle 41756: Romppaisensalmen lossipaikka. Kun maini- varsin vaarallisia, olisi tällaisille paikoille ra- 41757: tulla tiellä on jo nykyisin varsin huomattava kennettava sillat lossien asemasta. Sillan ra- 41758: autoliikenne, on tästä Romppaisensalmen los- kentamisen jälkeen jäisivät pois myöskin los- 41759: sista muodostunut liikennettä pahasti hait- sien kalliit ylläpitokustannukset ja kunnossa- 41760: taava tekijä. Tältä lossipaikalta kulkee päi- pitotyöt, sillä juuri Romppaisensalmen !ossi- 41761: vittäin 40-60 autoa ja muita ajoneuvoja paikka on eräs vaikeimmin hoidettavia !ossi- 41762: lisäksi. Tästä vilkkaasta liikenteestä johtuen paikkoja. Salmessa on nimittäin varsin voi- 41763: olisikin lossi jo korvattava sillalla. makas virta ja senvuoksi se syksyllä jäätyy 41764: Kun eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ke- hitaasti ja lossiliikennettä joudutaan syystal- 41765: sällä 1956 kulki tämän lossipaikan kautta, vesta pitämään käynnissä jäiden joukossa. 41766: niin silloin saatiin todeta, kuinka tuo pieni Keväällä taasen saimesta sulavat jäät no- 41767: kapulavetoinen puulossi on varsin pahana peasti niin heikoiksi, että lossi joudutaan 41768: liikenteen jarruna. Sanotun lossipaikan panemaan vesille jo kevättalvella jäiden se- 41769: kautta kulkee nykyisin päivittäin useita pos- kaan. Senvuoksi mainittu salmi onkin vai- 41770: tihallituksen autoja, yksityisiä linja-autoja, keimpia lossipaikkoja, johonka silta olisi saa- 41771: huomattavan paljon puutavaran kuljetusta tava mahdollisimman pikaisesti. 41772: harjoittavia kuorma-autoja, yksityisiä hen- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun- 41773: kilö- ja kuorma-autoja sekä maidonkuljetusta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 41774: harjoittavat meijerin autot ja kauppaliikkei- muksen, 41775: den tavara-autot. 41776: Romppaisensalmen lossipaikalla oli sota- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 41777: aikana silta, mutta se tuhottiin sodan loppu- menpiteisiin Romppaisensalmen sillan 41778: vaiheessa, ja siitä lähtien on nyt liikennettä rakentamiseksi Taivalkosken J okijär- 41779: välitetty varsin heikolla puulossilla. Kun velle. 41780: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1958. 41781: 41782: Niilo Ryhtä. 41783: 990 41784: 41785: XII,93. - Toiv.a.l. N:o 428. 41786: 41787: 41788: 41789: 41790: V. A. Virtanen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Kyrön- 41791: salmeen. 41792: 41793: 41794: E d u s k u n n a 11 e. 41795: 41796: Kyrönsalmen silta Savonlinnassa on muo- Eduskunta onkin todennut uuden maantie- 41797: dostunut erääksi maamme suurimmaksi lii- sillan tarpeellisuuden Kyrönsalmeen. Sitä 41798: kenteen ,pullonkaulaksi". Sama siltahan pal- varten myönsi eduskunta v: n 1956 budje. 41799: velee sekä maantietä että rautatietä, jota- tissa 5 milj. mk:n määrärahan maantiesillan 41800: paitsi sillan alitse kulkeva laivaväylä ja sitä paikan tutkimiseen ja suunnitteluun. Suun- 41801: palveleva kääntösilta katkaisee kesäisin lii- nitelmat ovat nyt valmistumassa ja nyt pi- 41802: kenteen pitkiksi ajoiksi. täisi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin niiden 41803: On laskettu, että Kyrönsalmen sillan ylit- toteuttamiseksi ja kyseisen epäkohdan pois- 41804: tää nykyisin noin 4 000 ajoneuvoa, noin 1 500 tamiseksi. Uuden sillan välttämättömyys on 41805: jalankulkijaa. Silta joutuu rautatien takia kiistaton. Kun lisäksi ottaa huomioon, että 41806: olemaan suljettuna päivittäin noin 20 ker- Savonlinnassa ja sen ympäristössä esiintyy 41807: taa eli yhteensä 3-4 tuntia, jotapaitsi laiva- jatkuvasti suurta työttömyyttä, olisi ajan- 41808: liikenne keskeyttää kesäisin kääntösillan kohta sillan rakennustyön aloittamiseksi mitä 41809: vuoksi liikenteen parin tunnin ajaksi päivit- sopivin. 41810: täin. Kun kysymyksessä on ainoa ylikulku- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 41811: paikka Itä-Savon alueelta länteen suuntautu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 41812: ville teille, muodostuvat jonot pitkin päivää muksen, 41813: pitkiksi ja aikaa vieviksi. Tavaraliikenne, 41814: suureksi paisunut turistiliikenne ja paikallis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41815: liikenne kärsivät tästä kaikesta suunnatto- toimenpiteisiin uuden maantiesillan 41816: masti. aikaansaamiseksi Kyrönsalmeen. 41817: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 41818: 41819: Viljo Virtanen. Matti Miikki. Esu Niemelä.. 41820: K. F. Haapasalo. Niilo Nieminen. Sylvi Halinen. 41821: Onni Mannila. Edvard Pesonen. A. Härkönen. 41822: Wiljam Sarjala. A. F. Airo. Aili Siiskonen. 41823: 991 41824: 41825: XII,94. - Toiv.al. N: o 429. 41826: 41827: 41828: 41829: 41830: Hostil& ym..: Kymin ~entokentän saattamisesta liikennekelpoi- 41831: seksi. 41832: 41833: 41834: E d u s k u n n a 11 e. 41835: 41836: Karhulasta noin 10 km: n matkan takana kenttä pienilläkin kustannuksilla käyttökel- 41837: pohjoiseen sijaitsee sodan aikana käytössä poiseksi palvelemaan siviililiikennettä. 41838: ollut Kymin lentokenttä. Kentän käyttö on Kentän avulla voitaisiin Kymenlaakson 41839: ilmavoimien taholta sodan jälkeen ollut vä- laaja ja voimakas teollisuusalue kytkeä maan 41840: häistä, ja 1 400 m: n pituinen sekä 150 m lentoverkostoon, samoin kuin maan suurim- 41841: leveä kiitorata on päässyt nurmettumaan. piin vientisatamiin lukeutuvat Kotka ja Ha- 41842: Kenttää ovat käyttäneet ainoastaan muuta- mina. 41843: mat urheilukoneet. Kentällä on lennonjohto- Lentoliikennettä tulisivat hyväkseen käyt- 41844: radio ja lennonjohtorakennelmia. Asiantun- tämään lähinnä seuraavat paikkakunnat: 41845: tijain lausuntojen perusteella saataisiin 41846: Paikkakunta Asukaaluku Matka lentokentälle 41847: Karhula, Kymi ................. . 25000 5-10 km 41848: Kotka ......................... . 28 000 14 41849: Hamina, Vehkalahti ............. . 20000 25 " 41850: Virolahti, Miehikkälä, Pyhtää ... . 16 000 25 " 41851: Inkeroinen, Myllykoski, Anjala ... . 22000 20-25 "" 41852: Kouvola ....................... . 14000 35 41853: Loviisa ja ymp. . .............. . 10000 50 " 41854: " 41855: Yht. noin 135 000 41856: Tällä alueella sijaitsevat seuraavat suuret Kotkassa ja Haminassa toimii lisäksi tois- 41857: teollisuuslaitokset: takymmentä huolintaliikettä, joiden välityk- 41858: Karhulassa, A. Ahlström Oy, Sunila Oy., sellä laivojen henkilökuntaa toimitetaan huo- 41859: Enso-Gutzeit ( insuliittitehdas), Kymi Oy., mattavia määriä ympäri maailmaa (tähän 41860: Hallan tehtaat. saakka lentoteitse Helsingistä). 41861: Kotkassa, Enso-Gutzeit Oy., Suomen So- Lentoliikenteen jatkuvasti yleistyessä 41862: keri Oy., Rikkihappo- ja Superfosfaattiteh- maassamme olisi myöskin Kymenlaakson teol- 41863: das, Raakasokeritehdas ja pienteollisuuslai- lisuus- ja talousalue saatava siihen mukaan 41864: toksia. liitetyksi. 41865: Kaikkeen edellä mainittuun viitaten ehdo- 41866: Haminassa: satama ja siitä johtuva teol- tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk- 41867: lisuus: Summassa Enso-Gutzeit Oy:n Sum- syttäväksi toivomuksen, 41868: man paperitehdas. 41869: Inkeroisissa: Tampella Oy. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41870: Myllykoskella, Myllykosken Paperitehtaat toimenpiteisiin Kymin lentokentän 41871: Oy. saattamiseksi liikennekelpoiseksi. 41872: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 41873: 41874: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. Valto Käkelä. 41875: 992 41876: 41877: XI1,95. - 'Yoiv.al. N:o 430. 41878: 41879: 41880: 41881: 41882: Lahtela: Kemijärven Ketoselan lentokentän maa-al·ueen ja 41883: kaadettujen puiden korvaamisesta maanomistajille. 41884: 41885: 41886: E d u s k u n n a ll e. 41887: 41888: Jo vuonna 1939 alettiin valtion toimesta vuotta sitten yksityisten pientilallisten maan 41889: rakentaa lentokenttää <Kemijärven kuntaan haltuunsa ja kaatanut siitä puut ja käyttä- 41890: Ketoselkä-nimiselle metsämaalle, joka on yk- nyt nekin hyväkseen, eikä ole niistä järjestä- 41891: sityisten pienviljelijöiden maata. Mainittua nyt korvausta PYYlJ.llÖistä huolimatta, niin 41892: lentokenttää käytettiin sota-aikoina ja se on katson velvollisuudekseni saattaa asian 41893: edelleenkin valtion hallinnassa. Lähtiessään eduskunnan käsiteltäväksi, koska siitä ei 41894: syksyllä 1944 saksalaiset tuhosivat sen osit- näytä muutoin tulevan selvyyttä ja yksityi- 41895: tain ja sitä on sen jälkeen osittain korjattu set pienviljelijät kärsivät aiheettomasti jat- 41896: valtion toimesta. kuvaa vahinkoa. 41897: Vaikka on kulunut noin 18 vuotta siitä, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 41898: kun valtio alkoi rakentaa po. lentokenttää ja dotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 41899: kaatoi siitä metsän ja käytti puut hyväk- sen, 41900: seen, ei vielä tähän päivään mennessä ole 41901: maanomistajille maksettu korvauksia kaade- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41902: tuista puista eikä maasta, vaikka maa ja toimenpiteisiin Kemijärven kuntaan 41903: puut ovat pientilallisten riidatonta omai- Ketoselkä-nimiselle yksityisten maalle 41904: suutta ja vaikka he, joiden puut ja maa on, valtion toimesta rakennettuun lento- 41905: ovat jatkuvasti pyytäneet ja odottalJ,eet asian kenttään käytetyn maan ja siitä kaa- 41906: selvittämistä ja korvausmaksujen suoritta- dettujen puiden korvaamiseksi maan- 41907: mista. omistajille. 41908: Kun en katso oikeudenmukaiseksi sel- 41909: laista, että valtio on ottanut jo lähes 20 41910: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 41911: 41912: Olavi Lahtela. 41913: 993 41914: 41915: XII,96. - Toiv.aJ. N: o 431. 41916: 41917: 41918: 41919: 41920: Niskala ym.: Lentokentän rakentamisesta Kolarin kuntaan. 41921: 41922: 41923: E d u s k u n n a 11 e. 41924: 41925: Lentoliikenteen nopea kehitys kaikkialla män mahdolliseksi. Tällä hetkellä puuttuu 41926: maailmassa ja myös meidän maassamme on vain nykyajan kehityksen vaatima lentokul- 41927: tuonut tämän matkustusmuodon niin ylei- jetusmahdollisuus. 41928: seksi, että sitä käyttävät kaikki kansalais- Tämän puutteen poistaminen edellyttää 41929: piirit. Lentoliikenteen ansiosta on kaukai- lentokentän rakentamista maamme luoteiskul- 41930: set seudut saatu lähemmäksi maamme pää- maan, Kolarin ja 1\-fuonion kuntain rajalle. 41931: kaupunkia ja muita suuria asutuskeskuksia. Länsi-Lapin alue, joka jo on asutustiheydel- 41932: Lentomatkustajain määrä on viime vuosina tään huomattavasti edellä Ivalon lentokentän 41933: lisääntynyt kotimaisilla reiteillä noin 20- piiriä, saisi huomattavan liikennelisän naa- 41934: 25 % vuodessa. Lisäys johtuu myös siitä, purimaista, Ruotsista ja Norjasta. Myöskin 41935: että lentoreittejä on huomattavasti lisätty ajankohtaiset tiedot Kolarin maaperässä ole- 41936: ja samassa suhteessa on myös sanotun mat- vista ja lähiaikoina käyttöön otettavista luon- 41937: kustusmuodon käyttö lisääntynyt. nonrikkauksista puoltavat kulkuyhteyksien 41938: Vuoden 1956 kesäkuussa avattiin säännöl- parantamista myös tälläkin alalla. Alusta- 41939: linen lentoliikenne Rovaniemi-Ivalo, joka vasti onkin jo ammattimiesten taholta to- 41940: on todettu hyvin suosituksi sitä mukaa kuin dettu, että erittäin helposti rakennettava 41941: se on tullut yleisesti tunnetuksi. lentokenttä saadaan ,Aava-Helukka"-nimi- 41942: Lapin lentoliikenne on paljon käytetty, ku- selle valtion maalle, Kolarin-1\-fuonion kun- 41943: ten jo tähän mennessä on todettu, joten ei tain rajalle, noin 30 kilometriä valtakunnan 41944: voi olla epäilystäkään siitä, etteikö Länsi- rajasta. 41945: J.Jappi voisi ylittää huomattavasti tähänasti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 41946: sia matkustajamääriä, jos siellä olisi sopi- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 41947: valla kohdalla lentokenttä. Länsi-Lapissa on 41948: jatkuvasti lisääntynyt niin kesä- kuin talvi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 41949: matkailukin, sillä sen erinomaiset matkailu- lentokentän rakentamiseksi Kolarin 41950: kohteet ja hyvät tieyhteydet ovat tehneet tä- kuntaan. 41951: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 41952: 41953: Markus Niskala. Martti Miettunen. Olavi Lahtela.. 41954: 41955: 41956: 41957: 41958: 125 E 687/58 41959: 994 41960: 41961: XII,97. - Toiv.al. N:o 43a. 41962: 41963: 41964: 41965: 41966: Rantamaa ym.: Joroisten lentokentän kunnostamisesta liiken- · 41967: nekelpoiseksi. 41968: 41969: 41970: E d u s k u n n a ll e. 41971: 41972: Kuten tunnettua, on paikkakunnan merki- rata on tällä hetkellä 1 300 m: n pituinen ja 41973: tys talouselämän palveluksessa ratkaisevasti kentän leveys 350 m, ja voidaan kiitorataa 41974: riippuva siitä, millaiset sen liikenneyhteydet pitentää aina 2 500 m: iin asti. Kiitoradan 41975: ovat. Tämän vuoksi onkin tärkeätä, että jo molemmissa pmssa on maasto alavaa, 41976: vuosikausiksi eteenpäin suunnitellaan liiken- joten koko pituus on ns. hyödyllistä pituutta. 41977: neverkostoa, joka kykenee käyttämään hy- Jo nykyisellään voidaan kenttää käyttää mm. 41978: väkseen kaikkia niitä monia eri mahdolli- keveille koneille liikenteen palvelukseen. Suu- 41979: suuksia, mitä vilkastuva elinkeinoelämä laa- rimmat kustannukset tulisivat olemaan lä- 41980: jentuakseen vaatii. hinnä kentän laajennustöistä. Kentästä on- 41981: Maanteiden, laivaliikenteen ja rautatielii- kin olemassa tie- ja vesirakennushallituksen 41982: kenneverkon rinnalla on lentoliikenteen ke- tekemä suunnitelma. Kentän omistaa valtio, 41983: hittämisellä nykyisessä yhteiskunnassa olen- ja pakkolunastettavaa maata olisi sen verran 41984: nainen merkitys. Vuonna 1944 asetettu ko- kuin sitä tarvitaan välttömästä läheisyy- 41985: mitea, joka sai mietintönsä valmiiksi seuraa- destä saatavissa. Kentän kunnostaminen koh- 41986: vana vuonna, on suunnitellut lentoliikenteen distuisi lähinnä siihen, että kiitoradat pääl- 41987: ja -linjojen kehittämistä mm. seuraavasti: lystettäisiin joko asfaltilla tai sementillä. 41988: Itä-Suomeen on suunniteltu mm. linja Hel- Tarpeellisia rakennuksia olisivat lähinnä 41989: sinki - Kotka - Lappeenranta - J oroinen lentokenttähallit, joita pitäisi olla yksi tai 41990: - Kuopio. Lentoliikenteelle luo :Qohjan len- kaksi, samoin lennonjohtorakennus sekä hen- 41991: tokenttäverkosto, joten on syytä tarkastella kilökuntaa varten tarpeellisia asuntoraken- 41992: niitä kenttiä, joita on Savossa. Käytettävissä nuksia. Teknillistä tilapäiskorjausta varten 41993: olisivat seuraavat kentät: Mikkelin, Puuma- tarvittaisiin niinikään omat rakennukset, sa- 41994: lan, Pieksämäen, Joroisten, Rantasalmen, moin polttoainepousarit eli säiliöt. Lennon 41995: Joensuun ja Rissalan kentät. Näistä voidaan johtoa palvelemaan olisi rakennettava viesti- 41996: pitää vain Joensuun ja Rissalan kenttiä val- yhteydet, tutka ym. Nämä olisivat siis tär- 41997: miina siviililentoliikenteelle. Mitä näkökoh- keimmät parannukset ja uudisrakennukset. 41998: tia olisi otettava huomioon lentoliikennettä Joroisten lentokentän kunnostamista liiken- 41999: Keski-Savoon suunniteltaessa~ Pääasia olisi, nekelpoiseksi puoltavat mm. seuraavat sei- 42000: että lentoliikenteen eduista pääsisivät osalli- kat: Joroisten lentokentältä Varkauden 42001: siksi mahdollisimman laajat alueet. Sellai- suureen kauppalaan, missä sijaitsee, kuten 42002: sina voitaisiin tässä tapauksessa mainita seu- tunnettua, eräs maamme suurimmista puu- 42003: raavat paikkakunnat: Savonlinna, Sulkava, tavaran jalostuskeskuksista ym. teollisuutta 42004: Juva, Virtasalmi, Pieksämäki, Jäppilä, Lep- suuressa mittakaavassa, on maantiematkaa 42005: pävirta, Heinävesi, Kangaslampi, Joroinen ja 17 km, ja se valtatietä n: o 5, joten auto- 42006: Varkauden kauppala. Mainittuja paikkakun- yhteydet ovat nopeat ja kulkevat viime vuo- 42007: tia silmällä pitäen on käytettävissä kolme sina valmistunutta erinomaista maantietä. 42008: lentokenttää, nimittäin Pieksämäen, Joroisten Mainittakoon, että henkilöautolla liikuttaessa 42009: ja Rantasalmen kenttä. kuluu aikaa Joroisten lentokentältä Varkau- 42010: Sijaintinsa puolesta olisi Joroisten kenttä den kauppalaan noin 20 minuuttia. 42011: tarkoitukseen sopivin, koska se tarkoitettuihin Eräs huolellinen suunnitelma Joroisten 42012: paikkakuntiin nähden on milteipä matemaat- lentokentän saattamisesta liikennekelpoiseen 42013: tisessa keskipisteessä. Joroisten kentän kiito- kuntoon on laadittu insinööri Rellmanin toi- 42014: XII,97. - Ba.ntama.e. ym. 995 42015: 42016: mesta v. 1955. Tämän tutkimuksen suoritta- Joroisten lentokentän kautta. Ehkä on vielä- 42017: mista ovat tukeneet sekä Varkauden kaup- kin korostettava, että esim. talvikautena tu- 42018: pala että Joroisten kunta. Jokainen Savon lisi nimenomaan Varkauden teollisuuskeskuk- 42019: maakunnan, johon tässä tapauksessa luemme sen liikennetarve pitämään Joroisten kentän 42020: paitsi Mikkelin lääniä, myös Kuopion lää- kautta kulkevia lentoyhteyksiä vilkkaina. 42021: nin, olosuhteita tunteva käsittää, että Var- ·Niinikään on lisättävä, että parhaillaan tänä 42022: kauden teollisuuskeskus on otettava ratkaise- kesänä ja työn edelleen jatkuessa on juuri 42023: vana huomioon Savon lentoliikenneolosuh- Varkauden kauppalan kustantamana Jorois- 42024: teita kehitettäessä. Ehkä on lisättävä, ettei ten lentokentällä suoritettu laskelmia, tutki- 42025: Joroisten lentokentän kehittäminen miten- muksia ja suunnitelmia, miten Joroisten len- 42026: kään häiritse esimerkiksi Kuopion ja Savon- tokentän nykyisiä olosuhteita olisi korjattava, 42027: linnan vastaavanlaisia suunnitelmia, vaan jotta ajan vaatimuksia vastaava lentoliikenne 42028: täydentää niitä. On kuitenkin muistettava, voitaisiin sillä saada käyntiin ja tyydyttää. 42029: että nimenomaan Varkauden suuri teollisuus- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 42030: keskus vauraine lähiympäristöineen kaipaa tamme lnmnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 42031: hitaan ja hankalan rautatieliikenteen vuoksi väksi toivomuksen, 42032: nopeata lentoyhteyttä, sillä rautateitse matka 42033: esim. Helsinkiin kestää noin 5 kertaa kauem- että hallitus ryktyiii kiireellisiin 42034: min kuin lentokoneessa. Olisi sentähden toi- toimenp·iteisiin Joroisten lentokentän 42035: vottavaa, että lentoliikenne suunnattaisiin saattamiseksi liikennekelpoiseen kun- 42036: muiden välilaskupaikkojen lisäksi käymään toon. 42037: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 42038: 42039: Antti J. Rantamaa. Wiljam Sarjala. Olavi Lahtela. 42040: 996 42041: 42042: XU,98. - Toiv.al. N: o 433. 42043: 42044: 42045: 42046: 42047: Sarjala ym..: Pieksämäellä sijaitsevan N aarajärven lentoken~ 42048: tän rakentamisesta lentoliikenteen vaatimuksia vastaavaan 42049: kuntoon. 42050: 42051: 42052: E d u s k u n n a 11 e. 42053: 42054: Viittaamalla ed. T. Kinnusen ym. vuoden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 42055: 1957 valtiopäivillä tekemän toivomusaloit- toimenpiteisiin Pieksämäellä sijaitse- 42056: teen n: o 406 perusteluihin ehdotamme kun- van Naarajärven lentokentän rakenta- 42057: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- miseksi lentoliikenteen vaatimuksia 42058: muksen, vastaavaan kuntoon. 42059: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 42060: 42061: Wiljam Sarjala. Kalle Kämäräinen. Sylvi Halinen. 42062: Onni Mannila. Edvard Pesonen. Pentti Pekkarinen. 42063: 997 42064: 42065: XII,99. - Toiv.al. N: o 434. 42066: 42067: 42068: 42069: 42070: Kulovaara ym..: Liikenneolojen parantamisesta Kustavin ja 42071: Ahvenanmaan väUUä. 42072: 42073: 42074: E d u s k u n n a ll e. 42075: 42076: Liikenneyhteydet Ahvenanmaan pohjoi- tyy Kihdin rannalla olevaan laituriin, mikä 42077: seen saaristoon, Kustavin kunnan alueelta laituri on rakennettu varsinaisen maantie- 42078: länteen ja lounaaseen oleviin Brändön, Kum- rakennuksen yhteydessä. 42079: lingen ja Vårdön kuntiin ovat valtiovallan Käyttäen hyväkseen tällä tavoin synty- 42080: taholta tähän mennessä käytännöllisesti kat- nyttä liikennöimismahdollisuutta ovat Ahve- 42081: soen jääneet hoitamatta, lukuunottamatta nanmaan asukkaat tuotteidensa markkinoi- 42082: saaristolaivaliikenteelle myönnettyjä avus- mista ja ehkä osittain henkilökuljetustakin 42083: tuksia. Kun Kustavin kunta muuttuneiden varten järjestäneet moottoriveneliikenteen 42084: olosuhteiden takia vuonna 1926 jätti Turun Lumpparlandin kunnasta ja samoin Saltvi- 42085: ja Porin lääninhallitukseen anomuksen, joka kin kunnasta välillä olevan saariston kautta 42086: tarkoitti liikenneyhteyksien uudelleen järjes- jo sanottuun Osnäsin niemeen, mistä lii- 42087: tämistä ja parantamista mannermaalle ja kenne suuntautuu Turkuun ja muihinkin 42088: Turun kaupunkiin, yhtyivät Brändön, Kum- maamme kulutuskeskuksiin. Tuotteiden kul- 42089: lingen ja Iniön kunnat anomukseen, koska jettamista varten mannermaalle ovat saaris- 42090: kaikkien noiden kuntien edut olivat yhteiset ton asukkaat itse sijoittaneet omia kuorma- 42091: ja oli välttämätöntä saada entistä nopeampi autojaan Kustaviin. 42092: ja parempi tie mannermaalle ja varsinkin Ahvenanmaan saaristo tuottaa kulutuk- 42093: Turun kaupunkiin, joka on katsottu sanottu- seen huomattavat määrät · kalaa kuin myös- 42094: jen seutujen talouskeskukseksi. Mainitut, kin eräitä maataloustuotteita, kuten kurkkua 42095: Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat ja sipulia. Tuotteet on nopeasti saatava 42096: ovat tuon hankkeen vireillepanosta lähtien markkinoiduiksi, minkä vuoksi sanotun saa- 42097: osallistuneet kaikkiin ns. Kustavin saaristo- riston elinkeinoelämälle nopea kulkuyhteys 42098: tien toteuttamista tarkoittaviin toimenpitei- mannermaalle ja kulutuskeskuksiin on elin- 42099: siin. Mainitut kunnat ovat liikenneyhteyk- tärkeä. 42100: sien parantamista pitäneet ja pitävät edel- Vaikeat ja paljon aikaa vievät liikenneyh- 42101: leenkin elintärkeänä. teydet, kuten laivayhteys Turun kaupunkiin, 42102: Kustavin kunnasta on liikenne manner- eivät pysty tyydyttämään saariston väestön 42103: maalle johdettu uusia maanteitä ja lassiyh- toimeentulon ja elinkeinoelämän vaatimuk- 42104: teyksiä rakentaen ja saaristotie Kustavista sia. Tästä syystä suuri osa saariston nuo- 42105: Turun kaupunkiin, lukuunottamatta lyhyttä remmasta väestöstä on hakeutunut osittain 42106: työnalaisena olevaa pätkää, on valmiina. ulkomaille ja osittain kotimaan keskuksiin, 42107: Kaikki ne kunnat mannermaallakin, joiden päästäkseen sillä tavoin kohottamaan elinta- 42108: kautta sanottu tie kulkee, ovat hankkeeseen soaan ja saavuttaakseen edes osapuilleen ny- 42109: liittyneet omia liikenneolojaan silmälläpitäen. kyajan vaatimuksia vastaavat elämismahdol- 42110: Erikoisesti huomioimaila Ahvenanmaan lisuudet. Saariston autioituminen, mikä on 42111: saaristoon suuntautuvan liikenteen ja Ahve- ollut huomattavissa jo vuosikymmenien ajan, 42112: nanmaan saariston elinkeinoelämän vaati- on seikka, mihin valtion taholta on syytä 42113: mukset, on Kustavin kunnan Etelä-Vartsa- kiinnittää vakavaa huomiota. Muuttoliikkeen 42114: lan kylästä, entistä ikivanhaa postitietä nou- estämisessä ja elinkeinoelämän tukemisessa 42115: dattaen rakennettu maantie Osnäsin, eli sekä sen kannattavuuden parantamisessa on 42116: Vuosnaisten niemekkeeseen, missä tie päät- taas liikennekysymysten ratkaisulla ja jär- 42117: 998 XU,99. - Kustavin ja. Ahvena.nmaa.n välinen liikenne. 42118: 42119: 42120: jestelyllä ensiarvoinen ja perustavaa laatua Suunniteltaessa ja tutkittaessa lossi- ja lii- 42121: oleva merkitys. kenneyhteyksien järjestelyä mannermaan ja 42122: Äsken mainittua seikkaa silmälläpitäen on Ahvenanmaan saariston välille olisi huo- 42123: jo vuonna 1939 asetettu komitea tutkimaan mioitava Ahvenanmaan ja sen saariston eri- 42124: ja laatimaan ehdotuksia ja suunnitelmia sa- koisuus ja luonnonkauneus matkailun kan- 42125: nottujen seutujen tie- ja liikenneolojen jär- naltakin. 42126: jestelyä varten. Käytännöllisiin tuloksiin Viittaamalla edellä esitettyyn ehdotamme 42127: Kustavin kunnan ja Ahvenanmaan välisten kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 42128: liikennekysymysten ratkaisussa ei ole vielä toivomuksen, 42129: päästy. 42130: Tyydyttävä liikenneyhteys alussa mainit- että hallitus kiireellisesti antaisi 42131: tuun saaristoon ja Ahvenanmaalle voitaneen tie- ja vesirakennushallituksen tehtä- 42132: parhaiten järjestää, rakentamalla lossiyhteys väksi sen käytettävissä olevilla mää- 42133: Kustavin ja Vårdön kuntien välille. Edel- rärahoilla suorittaa paikallisten ja 42134: lyttämällä, että läntisen naapurimaan ja muidenkin asiantuntijoiden avusta- 42135: Ahvenanmaan välille tulee ei ainoastaan mana tutkimuksen liikenneolojen pa- 42136: henkilöliikennettä, vaan myöskin moottori- rantamisen mahdollisuuksista Ahve- 42137: ajoneuvoliikennettä tyydyttävä ja palveleva nanmaan ja K ustavin välisessä saa- 42138: lossiyhteys, muodostuu äsken mainitusta los- ristossa ja lossiyhteyden aikaansaami- 42139: siyhteydestä :Kustavista Vårdöhön merkit- sen edellytyksistä K ustavin ja V ård- 42140: tävä osa kansainvälisestä matkailureitistä. ön kuntien välillä. 42141: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 42142: 42143: Urho Kulova.a.ra.. Valto Käkelä. Impi Lukkarinen. 42144: Vappu Heinonen. Esu Niemelä. Anni Flinck. 42145: Rafael Paasio. Arvi Turkka. Aili Siiskonen. 42146: Eemil Luukka. Veikko Helle. Kalervo Sa.ur&. 42147: Eino Raunio. Elis Manninen. Arthur Larson. 42148: Judit Nederström-Lunden. Einari Jaakkola.. Olavi Lähteenmäki. 42149: Mauno Jussila. Sylvi Siltanen. G. Henriksson. 42150: Wilja.m Sarjala. A. Simonen. Arvo Tuominen. 42151: Olavi Lahtela. Mikko Hult. Ensio Partanen. 42152: Ale Holopaiuen. Vilho Turunen. Paavo Aitio. 42153: Ralf Törngren. 42154: 999 42155: 42156: XII,lOO. - Toiv.al. N: o 435. 42157: 42158: 42159: 42160: 42161: Kulovaara ym.: Strömman kanavan ja Strömman-Kokh"lan 42162: laivaväylän parantamisesta. 42163: 42164: 42165: E d u s k u n n a 11 e. 42166: 42167: Perniön rannikkoseudulla olevat Teijon teholla toteuttaa, olisi tämä kuljetusolosuh- 42168: tehtaat ovat siirtyneet merenkulkuneuvos Vi- teitten parannus kiireellisesti suoritettava. 42169: hurin haltuun. Hänen toimestaan on raken- Sitä vaatii myös muukin tämän rannikkoseu- 42170: nettu alueelle lisää suuria teollisuusraken- dun toiminta. Työselitysten mukaan olisi 42171: nuksia ja on tarkoitus suuresti lisätä tuo- tämä hyvin kiitollinen työttömyystyökohde. 42172: tantoa. Tuotannon lisäyksen aiheuttama kul- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 42173: jetuksen lisäys vaatii Strömman kanavan ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 42174: uudestaan rakentamisen ja Strömman-Kok- vomuksen, 42175: kilan laivaväylän syventämisen. Työsuunni- 42176: telmat on tehty v. 1956 ja kustannusarvio että hallitus kiireellisesti saattaisi 42177: on silloin ollut 100 milj. markkaa, nykyään Strömman kanavan uudestaan raken- 42178: 120 milj. Jotta periaatetta ,teollisuutta maa- tamisen ja Strömman-Kokkilan lai- 42179: seudulle" voitaisiin onnistuneesti ja hyvällä vaväylän syventämistyöt käyntiin. 42180: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 19958. 42181: 42182: Urho Kulovaara. Mauno Jussila. 42183: Paavo Aitio. Rafael Paasio. 42184: Olli J. Uoti. Kalervo Saun.. 42185: Vappu Heinonen. Eino Roine. 42186: 1000 42187: 42188: XU,101. - Toiv.al. N: o 436. 42189: 42190: 42191: 42192: 42193: Tuuli ym.: Laivayhteyksien aikaansaamisesta Itä-Suomen 42194: saarten ja rannikkokaupunkien välille. 42195: 42196: 42197: E d u s k u n n a 11 e. 42198: 42199: Elinkeinoelämän kehittyessä ja taloudellis- ovat riittämättömät, kun saarten asukkailla 42200: ten mahdollisuuksien parantuessa kaikilla ei itsellään taloudellisista syistä ole mahdol- 42201: elämän aloilla on kehitys Itä-Suomen saaris- lisuuksia ylläpitää puhelinkeskusta ja sen 42202: toalueena jäänyt pahasti jälkeen. Saaret, henkilökuntaa. 42203: joissa aikaisemmin oli elinvoimainen ja vau- Saariston asukkaiden pääelinkeino, kalas~ 42204: ras asutus, alkavat nyt autioitua, monia ra- tus, on monien vaikeuksien alainen. Kalas- 42205: kennuksia jää asumattomiksi ja varsinkin tuksessa tarvitaan kalliita moottoreita ja 42206: nuori väki on melkein tyystin muuttanut pyydyksiä, jotka usein ovat tuholle alttiit, 42207: mannermaalle parempien ansiomahdollisuuk- edelliset syystä, ettei saarten satamia aallon- 42208: sien ja suurempien elämän mukavuuksien murtajilla tai muuten ole saatu myrskyiltä 42209: vuoksi. Niinpä Tammion saaressa vielä v. suojatuiksi ja jälkimmäiset kalastuselinkei- 42210: 1939 oli 92 asukasta ja niistä alle 15 vuo- non luonteesta johtuen pyydyksien joutuessa 42211: tiaita 21. V. 1945 oli siellä 91 asukasta ja luonnonvoimien varaan. Saaliiden markki- 42212: niistä alle 15 vuotiaita 10, mutta v. 1956 oli noimisessa on suuria vaikeuksia. Jo markki- 42213: Tammiossa vain 49 asukasta ja niistä alle 15 noille tuonti aiheuttaa melkoisesti kustannuk- 42214: vuotiaita 3 ollen saaren väestön keski-ikä yli sia ja erikoisesti ajan hukkaa ja runsaiden 42215: 60 vuotta. Vastaavasti Kuorsalon saaressa saaliiden aikana niiden säilyttäminen tuot- 42216: v. 1939 oli 140 asukasta ja niistä alle 15 taa ylivoimaisia vaikeuksia. 42217: vuotiaita 29, v. 1945 159 asukasta, joista alle Kaikesta yllä selostetusta johtuu, että Itä- 42218: 15 vuotiaita 36 ja v. 1956 90 asukasta, joista Suomenlahden saaret alkavat tyhjentyä väes- 42219: alle 15 vuotiaita 18. töstä ja kalastajain ammattikunta on loppu- 42220: Tällaiseen kehitykseen on luonnollisesti massa. Olisi kuitenkin häpeä, että vuosisa- 42221: monia syitä. Eräänä ratkaisevana syynä on toja asutut saaret nyt autioituisivat, ja yk- 42222: ollut, että kulkuyhteydet saariin ovat epä- sistään maanpuolustuksen kannalta olisi nii- 42223: varmat ja kalliit. Samanaikaisesti kun val- den asutuksen säilyminen välttämätöntä. 42224: tiovallan ja muilla toimenpiteillä kulkuyh- Myös virkistys- ja matkailualueina nuo saa- 42225: teyksiä kaikkialla maassamme parannetaan ja ret suuren luonnonkauneutensa vuoksi olisi- 42226: kuljetuskustannuksia helpotetaan, joutuvat vat mitä otollisimpia, kun asiaa koskevia 42227: saaristojen asukkaat itse omin moottorein toimenpiteitä sopivasti tuettaisiin. Vakitui- 42228: tai muin kuljetusvälinein huolehtimaan yh- sen ja päivittäisen laivavuoroyhteyden, myös 42229: teyksien pidosta mannermaan ja saariston kelirikkoajaksi, aikaansaaminen noihin saa- 42230: välillä. On ymmärrettävää, että tästä ai- riin esim. reitillä Hamina-Kuorsalo-Tam- 42231: heutuu vähävaraisille saariston asukkaille mio- Haapasaari- Kaunissaari-Kotka- 42232: kohtuutonta rasitusta, eikä kelirikkojen ai- Hamina, toisi nämä saaret muun asutuksen 42233: kana, jotka syksyisin ja keväisin saattavat ja kulutuskeskusten piiriin ja elvyttäisi ja 42234: kestää viikkoja, ole minkäänlaisia yhteyksiä. helpottaisi saarten kalastus- ja muiden niille 42235: Posti ei toimi eikä edes elintarvikekuljetuk- sopivien elinkeinojen harjoittamista sekä 42236: sia voida järjestää. Myös puhelinyhteydet loisi pysyvät edellytykset näiden saarten 42237: XII,lOl. - Tuuli ym. 1001 42238: 42239: muodostumiselle matkailukeskuksiksi ja si- että hallitus · kiireellisesti ryhtyisi 42240: ten lisäisi huomattavasti saarten asukkaiden toimenpiteisiin säännöllisten päivit- 42241: ansiomahdollisuuksia. täisten laivayhteyksien aikaansaami- 42242: Edellä sanotun perusteella kunnioittaen seksi Itä-Suomen saarten ja rannik- 42243: esitämme eduskunnan lausuttavaksi toivo- kokaupunkien välille. 42244: muksen, 42245: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 42246: 42247: Erkki Tuuli. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho. 42248: 42249: 42250: 42251: 42252: 126 E 687/58 42253: 1002 42254: 42255: XD,10S. - 'l'oiv.&l. N:o 4ZI. 42256: 42257: 42258: 42259: 42260: Sarjala. ym.: Saimaan vesistöalueen puutavaran kuljetus- 42261: mahdollisuuksien paran-tamisesta. 42262: 42263: 42264: Eduskunnalle. 42265: 42266: Viittaamalla ed. Sarjalan ym. vuoden 1957 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 42267: valtiopäivillä tekemän toivomusaloitteen n: o toimenpiteisiin Saimaan vesistöalueen 42268: 442 perusteluihin ehdotamme kunnioittaen piirissä tuotetun puutavaran kuljetus- 42269: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, mahdollisuuksien parantamiseksi. 42270: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 42271: 42272: Wiljam Sa.rjala.. :Matti Miikki. 42273: Antti J. Ra.nta.ma.a. Vieno Simonen. 42274: Onni Mannila.. Nlilo Nieminen. 42275: Esu Niemelä. Viljo Virtanen. 42276: Sylvi Ha.linen. Ale Holopainen. 42277: V. E. Svinhufvud. Yrjö Sinkkonen. 42278: A. Härkönen. Kalle Ma.tila.inen. 42279: Aili Siiskonen. Xa.a.rlo Xa.ja.tsalo. 42280: 1003 42281: 42282: XII,103. - Toiv.a.l. N: o 438. 42283: 42284: 42285: 42286: 42287: Vennamo: Toimenpiteistä vesikuljetusyhteyden aikaansaami- 42288: seksi Saimaan vesistöstä Suomenlahteen. 42289: 42290: 42291: Eduskunnalle. 42292: 42293: Kuopion ja Mikkelin läänien toimeentulon tällä hetkellä· kiinnitetään erityistä huomiota, 42294: parantamisen ja teollistamisen välttämättö- ei meillä yksinkertaisesti ole varaa jättää 42295: mänä edellytyksenä on Saimaan vesistön kul- tätä taloudellisesti edullista mahdollisuutta 42296: jetusmahdollisuuksien ratkaiseva korjaami- hyväksikäyttämättä. Savon ja Pohjois-Kar- 42297: nen eritoten saamalla aikaan vesikuljetus- jalan talousalue on maamme rikkaimpia, kun 42298: yhteys tästä vesistöstä mereen eli Suomen- vain sen valtavia metsäraaka-aineita sekä 42299: lahteen. Maamme talousmaantieteellisen ase- työn ja toimeentulon puutteessa olevaa väes- 42300: man vuoksi tämä on ja pysyy tosiasiana, töä halutaan käyttää hyväksi. 42301: koska merikuljetuksilla on ratkaiseva asema Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 42302: kansainvälisessä kaupankäynnissä. Sitäpaitsi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 42303: vesikuljetus on kiistattomasti ylivoimaisesti muksen, 42304: taloudellisin kuljetusmuoto. Tämän vuoksi 42305: on välttämätöntä kaikin käytettävissä olevin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 42306: keinoin pyrkiä saamaan käyttöön Saimaan kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin 42307: kanavan tarjoamat mahdollisuudet Saimaan Saimaan vesistön kuljetusmahdolli- 42308: yhdistämiseksi mereen. Kaikki kiistelyt ja suuksien ratkaisevaksi parantamiseksi 42309: viivyttelyt tässä asiassa ovat vain läpinäky- ja Saimaan kanavan saamiseksi tar- 42310: viä tekosyitä. Jos tämä syystä tai toisesta koituksenmukaiseen käyttöömme tai, 42311: vastoin odotuksia ei osoittautuisi mahdolli- jos se vastoin odotuksia osoittautuisi 42312: seksi, olisi ryhdyttävä muun vesikuljetusyh- mahdottomriksi, muun vesikuljetusyh- 42313: teyden aikaansaamiseen Saimaan vesistöstä teyden pikaiseksi aikaansaamiseksi Sai- 42314: Suomenlahteen. Kun vesikuljetusten edistä- maan vesistöstä Suomenlahteen. 42315: miseen kaikkialla maailmassa nimenomaan 42316: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 42317: 42318: Veikko Vennamo. 42319: 1004 42320: 42321: XII,104. - Toiv.al. N:o 439. 42322: 42323: 42324: 42325: 42326: V. A. Virtanen ym.: Oravin kanavan sä~?,yttämisestä mat- 42327: kustajalaivaliikenteen kulkureittinä. 42328: 42329: 42330: E d u s k u n n a 11 e. 42331: 42332: Sen jälkeen kun ns. Haponlahden kanava ei ole kysymys mistään jättiläiskustannuk- 42333: valmistuu, lienee suunniteltu, että myös mat- sistakaan - Oravin kanavahan on jo ole- 42334: kustajalaivaliikenne ohjattaisiin kulkemaan massa ja silta sen yli tarvitaan joka tapauk- 42335: tätä kanavaa myöten ja Oravin kanava jäisi sessa ylläpidettävän maantieliikenteen vuoksi 42336: vaille mitään liikennettä. Tämäntapainen - olisi käsityksemme mukaan Oravin kanava 42337: suunnitelma pitäisi estää kahdestakin syystä: säilytettävä nykyisellään matkailuliikennettä 42338: ensiksi puutavaran kuljetus Haponlahden varten. 42339: verraten pitkässä kanavassa häiriintyisi suu- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 42340: resti, jos ko. kanavaa jouduttaisiin käyttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 42341: mään myös matkustajaliikenteeseen. Toi- muksen, 42342: saalta erittäin luonnonkaunis Oravin kana- 42343: van tienoo joutuisi jäämään matkailureitin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 42344: ulkopuolelle, mikä sisävesiliikenteen, etu- menpiteisiin Oravin luonnonkauniin 42345: päässä turisteja palvelevan matkailun kan- kanavan säilyttämiseksi matkustajalai- 42346: nalta· olisi mitä valitettavinta. Kun sitäpaitsi valiikenteen kulkureittinä. 42347: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 42348: 42349: Viljo Virtanen. Sulo Bostila. 42350: Niilo Nieminen. Onni mltunen. 42351: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. 42352: 1005 42353: 42354: XII,105. - Toiv.al. N: o 440. 42355: 42356: 42357: 42358: 42359: Kiviaho ym.: Toimenpiteistä postiautolinjan aikaansaamiseksi 42360: linjalle Vimpeli-Myllymäki-Alavus. 42361: 42362: 42363: E d u s k u n n a 11 e. 42364: 42365: Postiautot ovat jo monin paikoin kiitettä- postihallituksen laskelmien mukaan postin- 42366: vällä tavalla paistaneet niitä hankaluuksia, kuljetusmenoja 1 812 060 mk vuodessa. Li- 42367: joita varsinkin syrjäisten seutujen postin- säksi tulisi matkustajaliikenteestä koituva 42368: kuljetuksessa ilmenee. Postiautolinjoja ei hyöty parantamaan linjan kannattavaisuutta. 42369: kuitenkaan ole vielä läheskään riittävästi. Kun ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, 42370: Niitä olisi avattava seuduille, joiden väestö että kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- 42371: on esittänyt perusteltuja vaatimuksia postin- teriö suostuisi tähän posti-. ja lennätinhalli- 42372: kulun jouduttamiseksi. Tällainen tarpeelli- tuksen anomaan liikennelupaan, ehdotamme 42373: nen postilinja, joka jouduttaisi postin kul- edelläolevaan viitaten eduskunnan hyväksyt- 42374: kua noin puolella vuorokaudella, on mm. täväksi toivomuksen, 42375: posti- ja lennätinhallituksen tämän vuoden 42376: maaliskuussa kulkulaitosten ja yleisten töi- .että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 42377: den ministeriöitä anoma Vimpelin-Kuole- toimenpiteisiin postiautolinjan aikaan- 42378: man-Soinin-Myllymäen-Ähtärin - Tuu- saamiseksi linjalle Vimpeli-Kuolema 42379: rin-Alavuden postiautolinja. -Soini-Myllymäki-Ähtäri- Tuuri 42380: Taloudellisesti linjasta olisi hyötyä jo sii- -Alavus. 42381: näkin suhteessa, että sen osalta säästettäisiin 42382: Helshigisäs 31 päivänä heinäkuuta 1958. 42383: 42384: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. 42385: 1006 42386: 42387: XU,106. - Toiv.a.l. N: o 441. 42388: 42389: 42390: 42391: 42392: Ryhtä: Postiautojetr, huoltopaikan rakentmnisesta Kuusamoon. 42393: 42394: 42395: E d u s k u n n a 11 e. 42396: 42397: Kuusamo, jonne ei ole rautatieyhteyksiä, autot tulisivat kunnolla hoidetuksi. Posti- 42398: on muodostunut varsin huomattavaksi posti- auton hankintahinta on nykyisin n. 5 milj. 42399: autoasemaksi, sillä Kuusamon kirkonkylästä mk, joten sellaisen arvokkaan omaisuuden 42400: lähtee joka päivä 17 postiautoa. Kun uusia hoitamiseen ja huoltamiseen on kiinnitettävä 42401: postiautolinjoja on tulossa aivan lähikuukau- vakavaa huomiota. Kuusamossa on postin 42402: sina ainakin 3, niin postiautolinjoilla ensi hallinnassa sopiva tonttialue huoltopaikan 42403: keväästä alkaen tulee olemaan päivittäin 20 rakentamista varten. Huoltorakennukseen 42404: säännöllistä autovuoroa. Näiden postiauto- olisi saatava myöskin odotushuoneet, missä 42405: jen huoltoa varten sitävastoin ei ole Kuusa- postiautojen lähtöä odottavat ihmiset voisi- 42406: mossa huoltopaikkoja, joten kunnollisen vat olla lämpimässä. Kuusamon huoltopaikan 42407: huoltopaikan rakentamiseen olisi kiireellisesti rakennukset voitaisiin suorittaa työttömyys- 42408: ryhdyttävä. Kuusamossa on kylläkin auto- töinäkin, sillä paikkakunnalla on rakennus- 42409: tallit, joihin sopii 10 postiautoa, mutta tal- alan työttömyyttä ja tällaisen huoltoraken- 42410: leissa ei voi suorittaa autojen välttämätöntä nuksen rakentaminen sopisi tehdä työllisyys- 42411: rasvausta, pesua ja huoltoa, koska niissä ei varoillakin. 42412: saa lämpötilaa sellaiseksi, että siellä voisi Edellä olevan perusteella ehdotankin edus- 42413: talvisaikaan autoja sulatella ja huoltaa. Kun kunnan lausuttavaksi toivomuksen, 42414: Kuusamon postiautoaseman huoltopaikalla 42415: olisi päivittäin käsiteltävä n. 20 postiautoa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 42416: niin senvuoksi tarvittaisiin lämpimät ja kun- toimenpiteisiin postiautojen huoltopai- 42417: nolliset huoltotilat, jotta kallishintaiset posti- kan rakentamiseksi Kuusamoon. 42418: Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1958. 42419: 42420: Niilo Ryhtä. 42421: 1007 42422: 42423: XU,107. - Toiv.a.l. N: o 442. 42424: 42425: 42426: 42427: 42428: Asvik ym.: Postiautolinjan aikaansaamisesta Vaasan ja Kok- 42429: kolan välille. 42430: 42431: 42432: E d u s k u n n a 11 e. 42433: 42434: Vaasasta pohjoiseen, Pietarsaaren ja Kok- Vaasan ja Kokkolan välinen uusi maantie 42435: kolan välisellä rantatiellä, ei ole postiauto- valmistuu lähiaikoina, nopeutuu liikenne en- 42436: yhteyttä. Näiden seutujen ja saariston asuk- tisestään, minkä seurauksena uuden linjan 42437: kaat ovat jatkuvasti esittäneet toivomuksia avaamisella voidaan postin kulkua nopeuttaa. 42438: ko. kaupunkien välisen postiautoyhteyden ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 42439: kaansaamisesta. Nykyäänhän posti on jou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 42440: duttu kuljettamaan joko yksityisillä autoilla 42441: tai huomattavalta osalta kiertoteitä Seinäjoen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 42442: kautta ko. rantaseuduille. Tästä on aiheutu- toimenpiteisiin postiautolinjan saami- 42443: nut, että postin saanti, arvo- ja kirjeposti seksi rantatietä pitkin Vaasan ja Kok- 42444: sekä lehdet mukaan lukien, on hidasta, mikä kolan välille. 42445: aiheuttaa postin myöhästymistä. Kun lisäksi 42446: Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1958. 42447: 42448: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. 42449: Nestori Nurminen. Georg Ba.cklUlid. 42450: Väinö Tikka.oja.. 42451: 1008 42452: 42453: XII,108. - Toiv.al. N: o 443. 42454: 42455: 42456: 42457: 42458: Palovesi ym.: Postitalon rakentamisesta Jyväsk'1/llään. 42459: 42460: 42461: E d u s k u n n a ll e. 42462: 42463: Jyväskylän posti- ja lennätinkonttori on Jyväskylän saatava tarpeeksi suuri Ja ajan- 42464: toiminut nykyisessä huoneistossaan noin 20 mukainen postitalo, jotta posti- ja lennätin- 42465: vuoden ajan. Sinä aikana on kaupungin laitos voisi palvella tärkeätä liikennettä sillä 42466: väkiluku kolminkertaistunut. Paikkakunnan nopeudella, joustavuudella ja teholla, jota 42467: liikenteen ja väestönkasvun seurauksena on tällaisen paikkakunnan postilta on vaadit- 42468: ollut myös postiliikenteen vastaava kasvu, tava. Talosta tulisi noin 15 000 m3 suurui- 42469: mikä puolestaan on aiheuttanut sen, että ny- nen. 42470: kyinen huoneisto on käynyt sietämättömän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 42471: ahtaaksi. Mitään mahdollisuuksia tilojen laa- eduskunnan hyväksyttväksi toivomuksen, 42472: jentamiseen ei ole nykyisessä talossa, joka 42473: alun perin ei edes ole rakennettu postitaloksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 42474: Tämän vuoksi, ja kun Jyväskylä on edelleen toimenpiteisiin ajanmukaisen postita- 42475: nopeasti kehittymässä ja kun siitä ennen lon rakentamiseksi Jyväskylään. 42476: pitkää tulee myös läänin pääkaupunki, on 42477: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 42478: 42479: Eino Palovesi. Artturi J'ä.m.sen. Arvo Ahonen. 42480: Veikko Hyytiäinen. Onni Peltonen. Ma.tti Koivunen. 42481: Päiviö Hetemäki. Impf Lukkarinen. Siiri Lehmonen. 42482: 1009 42483: 42484: XII,109. - Toiv.al. N: o 444. 42485: 42486: 42487: 42488: 42489: J. E. Partanen ym..: KainUcun lennätin- ja puhelinpiirin pe- 42490: rustamisesta. 42491: 42492: 42493: Eduskunnalle. 42494: 42495: Maassamme sotienjälkeisenä aikana tapah- maassa 4.9. Pinta-alan mukaan jaettuna Kai- 42496: tuneen taloudellisen kehityksen edistyessä on nuussa on 1 puhelupaikka 200 km2 kohden. 42497: valtiovallan taholla kiinnitetty myönteistä Kainuun Maakuntaliitto on v. 1955 laati- 42498: huomiota myöskin puhelinolojen kehittämi- nut suunnitelman Kainuun maakUnnan pu- 42499: seen ja parantamiseen yleensä. Tilanteen pa- helinolojen parantamiseksi, joka sisältää 27 42500: rantuminen ei kuitenkaan ole riittävässä uuden puhelinkeskuksen sekä 225 puhelupai- 42501: määrin voinut poistaa niitä epäkohtia, mitä kan rakentamisen. Suumiitelman silloinen 42502: monin paikoin· maamme syrjäisillä seuduilla kustannusarvio on 107 milj. markkaa. Tästä 42503: on puhelinoloissa olemassa. Nykyistä tilan- suunnitelmasta on vasta aivan vähäinen osa 42504: netta tarkasteltaessa on helposti havaitta- saatu toteutetuksi. Samalla on· maakunta- 42505: vissa, että mm. Kainuun laaja maakunta, liitto käsityksenään lausunut, että Kainuun 42506: eräine siihen liittyvine ympäristöalueineen, maakunnan puhelinolojen vastainen tarkoi- 42507: on jäänyt suuresti jälkeen siitä yleisestä ke- tuksenmukainen järje'stely vaatii oman len- 42508: hityksestä, mitä muualla maassamme tällä nätin- ja puhelinpiirin pei:ustamisen. Aikai- 42509: alalla on tapahtunut. Tämän vuoksi on asian- semmin on jo va,_staavanlaiseen järjestelyyn 42510: tilan korjaamiseen jo _korkea aika ja asian- jouduttu välttamättöniyyden pakosta mene- 42511: vaatimat perusjä:t<jestelyt olisikin viipymättä mään tie- ja vesirakennushallinnon alalla 42512: toteutettava. muodostamaila Kainuu omaksi tie- ja vesi- 42513: Kainuun maakunta kuuluu nykyisellään rakennuspiirikseen. Edelleen on parhaillaan 42514: Oulun lennätin- ja puhelinpiiriin. Piirin toteutumassa eduskunnan v. 1955 hyväksy- 42515: alue tällaisenaan on nykyiset vaatimukset män toivomuksen pohjalta Kainuun maan- 42516: huomioonottaen kohtuuttoman laaja. Hallin- viljelysinsinööripiirin perustaminen. Myös 42517: tokeskuksen sijaitessa Oulussa jää Kainuun puhelinolojen kehittäminen Kainuun maa- 42518: maakunnan alue maantieteellisen asemansa kunnan alueella kohtuulliselle tasolle vaatii 42519: vuoksi pakostakin takamaahan verrattavaan välttämättä vastaavan uudistuksen lennätin- 42520: asemaan. Kainuussa on puhelinverkostoa ra- ja puhelinpiirihallinnon alalla. 42521: kennettaessa pidetty vaatimuksena, että pu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 42522: helupaikkojen etäisyys toisistaan on enin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 42523: täin 5 km. Sen sijaan eräillä muilla saman vomuksen, 42524: piirin alueilla on vastaava välimatka lukui- 42525: sissa tapauksissa vain 1.4--2.5 km. Kainuun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 42526: alueella on 100 asukasta kohden vain 2 puhe- toimenpiteisiin Kainuun lennätin- ja 42527: linta vastaavan keskimäärän ollessa koko puhelinpiirin perustamiseksi. 42528: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1958. 42529: 42530: Eemil Partanen. Hannes Paaso. Matti Kekkonen. 42531: 42532: 42533: 42534: 42535: 127 E 687/58 42536: 1010 42537: 42538: XI1,110. - Toiv.al. N: o 445. 42539: 42540: 42541: 42542: 42543: Hallberg ym.: Pohjois~Karjalan syrjäseutujen puheUnolojen 42544: parantamisesta. 42545: 42546: 42547: Eduskunnalle. 42548: 42549: Pohjois-Karjalan laajoilla syrjäseuduilla että valtiovallan taholta näihin suuriin puut- 42550: on· puhelinverkosto hyvin puutteellinen. On teisiin kiinnitettäisiin entistä enemmän huo- 42551: alueita, joilla esim. 40-50 km:n säteellä ei miota. 42552: ole yhtään puhelinta. Niinpä on sattunut ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 42553: sattuu jatkuvasti mm. sairausta.pauksia, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 42554: joissa avunsaanti on ollut niin hankala, ettei 42555: ajoissa ole ehditty saada lääkärin- tai muuta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 42556: hoitoapua. Samoin tuli- ja metsäpalojen sat- toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan syr- 42557: tuessa ei hälytystä voida toimittaa nopeasti, jäseutujen puhelinolojen parantami- 42558: muista jokapäiväisen elämän puhelintar- seksi. 42559: peesta puhumattakaan. On välttämätöntä, 42560: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1958. 42561: 42562: R. Hallberg. Vieno Simonen. 42563: Antti Kukkonen. Esa Timonen. 42564: Ale Holopainen. Juho Karvonen. 42565: 1011 42566: 42567: XII,111. - Hemst.mot. N: o 446. 42568: 42569: 42570: 42571: 42572: Teir m. fl.: Angående undersökning av möjligheterna för 42573: Ullräcklig isbrytarhjälp till hamnarna vid Bottniska viken. 42574: 42575: 42576: Tili Riksdagen. 42577: 42578: Sysselsättningsläget är som bekant svårt i För detta ändamäl skulle behövas en is- 42579: hela landet. Där säsongbetonade arbeten fö- brytare, som icke skulle behöva vara så stor 42580: rekommer är arbetslösheten ett svärt problem. som Voima. Ur statens synpunkt sett blir 42581: Detta gäller särskilt hamnarna vid Bottniska det i det långa loppet billigare att upprätt- 42582: viken, som hålles stängda 4-6 mänader hälla sysselsättningen denna normala väg, 42583: varje år. Detta beror på isförhållandena, och det säsongbetonade arbetet skulle minska 42584: som tvingar hamnägarna att stänga ham- betydligt. 42585: narna redan i december och som möjliggör Om en isbrytare skulle öppenhälla farle- 42586: deras öppnande först i april-maj. derna från det isarna lägger sig, kan den 42587: Också bland statliga myndigheter har man säkert upprätthålla trafiken rätt länge un- 42588: diskuterat möjligheterna att med isbrytar- der hösten. Samma sak gäller ifråga om 42589: hjälp hålla dessa hamnar öppna en längre öppnandet av hamnarna på våren. Om 42590: · tid av året. Man har räknat med att tiden denna isbrytare skulle huvudsakligen statio- 42591: kunde förlängas med 1-2 månader och att neras tili dessa hamnars disposition, skulle 42592: i vissa fall borde fartygen, som anlöpa ham- trafiken på dem förbättras avsevärt. 42593: narna, vara isförstärkta. Om dessa hamnar Aberopande det ovan sagda föreslås, att 42594: kunde öppenhållas en längre tid av äret riksdagen måtte hemställa, 42595: skulle detta inverka synnerligen förmänligt 42596: på sysselsättningsläget ej enbart i hamnarna att regeringen skyndsamt måtte un- 42597: utan också i deras uppland. Om detta kunde dersöka möjligheterna att ställa en 42598: bli fallet skulle också en del av importen tillräckligt stark isbrytare Ull hamnar- 42599: kunna dirigeras via dessa hamnar, för att nas vid Bottniska viken disposition, 42600: underlätta trycket på hamnarna i södra för att kunna förlänga dessa hamnars 42601: Finland. Detta vore önskvärt ur national- öppenhållningstid och sålunda under- 42602: ekonomisk synpunkt sett. lätta sysselsättningsläget i dessa trak- 42603: ter. 42604: Helsingfors den 12 augusti 1958. 42605: 42606: Grels Teir. J. A. Jungarå. 42607: 1012 42608: 42609: XII,111. - Toiv.al. N: o 446. 42610: Suomennos. 42611: 42612: 42613: 42614: 42615: Teir ym.: Pohjanlahden satamille annettavan riittävän jään- 42616: särkijäavun mahdollisuuksien tutkimisesta. 42617: 42618: 42619: E d u s kun n a ll e. 42620: 42621: Työllisyystilanne on tunnetusti vaikea helpottamiseksi. Tämä olisi kansantaloudel- 42622: koko maassa. Siellä missä työt ovat kausi- liselta kannalta toivottavaa. 42623: luontoisia, työttömyys on vaikea probleemi. Tähän tarkoitukseen tarvittaisiin ·jään- 42624: Tämä koskee erityisesti Pohjanlahden sata- särkijä, jonka ei tarvitsisi olla niin suuri 42625: mia, jotka pidetään joka vuosi suljettuina kuin Voima. · Valtion kannalta tulisi ajan 42626: 4-6 kuukautta. Tämä johtuu jääsuhteista, mittaan halvemmaksi ylläpitää työllisyyttä 42627: jotka pakottavat satamien omistajat sulke- tätä normaalia tietä, ja kausiluontoinen työ 42628: maan satamat jo joulukuussa ja tekevät nii- vähenisi huomattavasti. 42629: den avaamisen mahdolliseksi vasta huhti- Jos jäänsärkijä pitäisi väylät avoinna jää- 42630: toukokuussa. tymisen alkaessa, voisi se varmasti ylläpitää 42631: Myös valtion viranomaisten keskuudessa liikennettä varsin kauan syksyllä. Sama 42632: o~ neuvoteltu mahdollisuuksista pitää nämä koskee satamien avaamista keväällä. Jos tämä 42633: satamat jäänmurtajien avulla auki pitem- jäänsärkijä sijoitettaisiin pääasiallisesti näi- 42634: män ajan vuodesta. On laskettu, että aikaa den satamien käyttöön, paranisi niiden lii- 42635: voitaisiin pidentää. 1--:-2 kuukaudella ja että kenne huomattavasti. 42636: eräissä tapauksissa satamiin tulevien alusten Edellä sanottuun viitaten .ehdotetaan edus- 42637: pitäisi olla vahvistetut jäissä kulkua varten. kunnan päätettäväksi toivomus, 42638: Jos nämä satamat voitaisiin pitää auki pi- 42639: temmän ajan vuodessa, olisi sillä erittäin että hallitus kiireellisesti tutkisi 42640: edullinen vaikutus työllisyystilanteeseen, ei . mahdollisuudet riittävän voimakkaan 42641: vain satamissa, vaan myös niiden takamaassa. jäänsärkijän asettamiseksi Pohjanlah- 42642: Jos näin voisi tapahtua, voitaisiin myös osa den satamien käyttöön näiden sata- 42643: tuonnista ohjata näiden satamien kautta mien aukiolaajan pidentämiseksi ja si- 42644: Etelä-Suomen satamiin kohdistuvan paineen ten näiden seutujen työllisyystilanteen 42645: helpottamiseksi. 42646: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 42647: 42648: Grels Teir. J. A. Jungarå. 42649: 1013 42650: 42651: XII,112. - Hemst.mot. N:o 447. 42652: 42653: 42654: 42655: 42656: Lindeman m. fl.: Angående utredning av frågan om Hangö 42657: hamns lönsamhet. 42658: 42659: 42660: T i 11 R i k s d a g e n. 42661: 42662: Det torde vara ett allmänt känt och om- för detta ändamål, men på grund av olika 42663: diskuterat faktum, att trafiken i statens omständigheter har anslaget inte beviljats. 42664: hamn i Hangö stad är mycket ojämn. Under Det är sannolikt att Statsjärnvägarna ånyo 42665: vintertrafiktid är hamnen fylld med fartyg, gör framställning i saken i anslutning till 42666: men under sommarperioden (ca 9 månader) 1959 års statsbudget, varför vi underteck- 42667: är. den praktiskt taget tom. Detta be:ror på nade hoppas, att saken borde bli föremål för 42668: de långa järnvägsfrakterna. För hamnarbe- noggrann och positiv prövning. Genom en 42669: tarna medför detta sysselsättningssvårigheter ökad sommartrafik i Hangö skulle ortens 42670: och ofrivilliga förflyttningar till andra ar- och arbetarnas sysselsättningsmöjligheter vä- 42671: betsplatser. Därigenom försvåras arbetet i sentligt förbättras, statens hamn skulle bli 42672: hamnen och effektiviteten blir lidande. Då bättre utnyttjad, statens inkomster ökas och 42673: man tänker på att hamnen i nuvarande landets viktiga utrikeshandel betjänas. 42674: mynt torde ha kostat ca 3 miljarder mk Med hänvisning till ovanstående föreslår vi 42675: förstår man att det nuvarande läget är vördsamt, att riksdagen ville besluta hem- 42676: ogynnsamt och väcker mycken kritik bland ställa, 42677: ortens befolkning. Åt hamnkaptenen, kran- 42678: förarna m.fl. betalas lön året runt, men de att regeringen skyndsamt måtte 42679: har intet arbete. låta .verkställa en utredning av hela 42680: Hangö stads trafikkommitte och export- frågan mn H angö hamns lönsamhet 42681: indnstrin har i flere år arbetat för att i samt om möjligheterna att .utöka 42682: statsförslaget skulle intagas nödiga medel hamnens användning året runt på så 42683: för utjämnandet av trafiken på Hangö sätt att hamnens ekonomiska lönsam- 42684: hamn. Statsjärnvägarna har även i sitt het skulle ökas och samtidigt syssel- 42685: budgetförslag flera år föreslagit att å 15 Ht. sättningsläget för Hangö stad och den 42686: II: 38 skulle upptagas 100 miljoner mark västnyländska bygden förbättras. 42687: Helsingfors den 12 augusti 1958. 42688: 42689: Lars Lindeman. Onni Peltonen. 42690: G. Henriksson. K.- A. Fagerholm. 42691: Georg Eriksson. 42692: 1014 42693: 42694: XII,112. - Toiv.al. N: o 447. 42695: Suomennos. 42696: 42697: 42698: 42699: 42700: Lindeman ym.: 1Iangon sataman kannattavuuskysymyksen 42701: selvittämisestä. 42702: 42703: 42704: Eduskunnalle. 42705: 42706: Lienee yleisesti tunnettu ja paljon keskus- markkaa tähän tarkoitukseen, mutta eri sei- 42707: telua aiheuttanut tosiasia, että liikenne val- koista johtuen määrärahaa ei ole myönnetty. 42708: tion satamassa Hangon kaupungissa on hy- On todennäköistä, että valtionrautatiet uudel- 42709: vin epätasaista. Talviliikenneaikana satama leen tekevät asiassa esityksen vuoden 1959 42710: on täynnä laivoja, mutta kesäkautena (noin tulo- ja menoarvion yhteydessä, minkä vuoksi 42711: 9 kuukautta) se on käytännöllisesti katsoen allekirjoittaneet toivovat asian joutuvan huo- 42712: tyhjä. Tämä johtuu pitkistä rautatiekulje- lellisen ja positiivisen harkinnan kohteeksi. 42713: tuksista. Satamatyöläisille se merkitsee työl- Hangon kesäliikenteen lisääntyessä paikka- 42714: lisyysvaikeuksia ja pakollisia muuttoja muille kunnan ja työläisten työllisyysmahdollisuu- 42715: työpaikoille. Siten työ satamassa vaikeutuu det oleellisesti paranisivat, valtion satama 42716: ja tehokkuus joutuu kärsimään. Kun ajatel- tulisi paremmin käytetyksi, valtion tulot kas- 42717: laan, että satama nykyrahassa lienee maksa- vaisivat ja maan tärkeä ulkomaankauppa 42718: nut noin 3 miljardia, ymmärtää nykyisen hyötyisi. 42719: tilanteen olevan epäedullisen ja herättävän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 42720: paljon arvostelua paikallisessa väestössä. Sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 42721: tamakapteenille, nosturienhoitajille ym. mak- muksen, 42722: setaan palkka läpi vuoden, mutta heillä ei 42723: ole mitään työtä. että hallitus kiireellisesti selvityt- 42724: Hangon kaupungin liikennetoimikunta ja tiiisi kokonaisuudessaan kysymyksen 42725: vientiteollisuus ovat nseita vuosia ponnis- Hangon sataman kannattavuudesta 42726: telleet tarpeellisten varojen saamiseksi val- sekä .mahdollisuuksista lisätä sataman 42727: tion tulo- ja menoarvioon Hangon sataman käyttöä läpi vuoden siten, että sata- 42728: liikenteen tasoittamista varten. Valtionrauta- man taloudellinen kannattavuus li- 42729: tiet ovat myös budjettiehdotuksessaan useina sääntyisi ja työllisyystilanne Hangon 42730: vuosina ehdottaneet, että 15 Pl: n II luvun kaupungissa ja läntisellä Uudella- 42731: 38 momentille otettaisiin 100 miljoonaa maalla samalla paranisi. 42732: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1958. 42733: 42734: Lars Lindeman. Onni Peltonen. 42735: G. Henriksson. K.-A. Fagerholm. 42736: Georg Eriksson. 42737: 1015 42738: 42739: Xll,113. - Toiv.al. N: o 448. 42740: 42741: 42742: 42743: 42744: Hostila. ym..: Laivatelakan perustamisesta Haminan--Kotkan 42745: rannikolle. 42746: 42747: 42748: Eduskunnalle. 42749: 42750: Itä-Suomen satamien Kotkan ja Haminan laiturin jatkuminen 160 metrillä saatiin pää- 42751: merkitys tärkeinä portteina ulkomaille on tökseen, ovat rakennustyöt keskittyneet van- 42752: vuosi vuodelta jatkuvasti kasvanut. Vaikka hojen laitureiden uusimiseen ja kunnostami- 42753: nämä satamat näyttelevät huomattavaa osaa seen sekä yleensäkin koko sataman nykyai- 42754: myös tuonnissa, ovat ne kuitenkin ennen kaistamiseen kuljetustarpeen ja tekniikan 42755: kaikkea vientisatamia, joiden kautta merkit- vaatimuksia vastaavaksi. 42756: tävä osa metsiemme tuotteita enemmän tai Haminan satamassa on Lakulahden sata- 42757: vähemmän jalostettuna virtaa maailman ma-altaan ja Enso-Gutzeitin omistaman lä- 42758: markkinoille. Kotkan ja Haminan yhteinen hes hehtaarin suuruisen vientivaraston val- 42759: vienti oli 1957 lähes 2.5 milj. tn. Tästä sum- mistumisen jälkeen ollut huomattavaa li- 42760: masta on Kotkan osuus 1 891 000 tn. Vas- säystä kappaletavaran osalta, lisäys 150 000 42761: taavana aikana oli näiden satamien kautta tn. 42762: tapahtunut tuonti yhteensä lähes 1 200 000 42763: tn, josta Kotkan kautta 862 000 tn. Kotkan Sataman aukipitämiseen normaalitalvina 42764: ja Haminan satamat ovat joutuneet otta- tähtäävät merenkulkuhallituksen toimenpi- 42765: maan vastaan Viipurin menetyksen jälkeen teet tuloväylän, Ruotsinsalmen syventämi- 42766: koko Itä-Suomeen suuntautuvan liikenteen, seksi ruoppaamalla, yhdessä jäänsärkijäkan- 42767: mikä on vaatinut ensisijaisesti näiltä kau- nan lisäämisen kanssa. Samaan tähtäävät 42768: punkikunnilta, mutta myöskin maakunnalli- Haminan kaupungin toimenpiteet Lakulah- 42769: sesti suuria uhrauksia. Molemmissa sata- den satama-altaan aukipitämiseksi virtaavan 42770: missa suoritetaan jatkuvasti uudistustöitä, veden avulla. Vesi saatetaan liikkeeseen voi- 42771: jotta ne voisivat säilyttää jo aikaisempina makkaan moottoripumpun ja putkijärjestel- 42772: vuosina tutuksi tulleet maininnat: ,Suomen män avulla. 42773: suurin vientisatama ja Suomen suurin pyö- Kaikki edellä oleva kertoo vakuuttavasti, 42774: reän puun vientisatama." että Itä-Suomen vientisatamat valtakunnal- 42775: Kaikki edellä oleva edellyttää, että todella lisesti ovat erittäin suurimerkityksellisiä. On 42776: laivoja on näissä satamissa käytävä. Kot- kuitenkin eräs suuri puute, sillä kunnon lai- 42777: kan satamaliikenne vilkastui v. 1957 huomat- vatelakkaa ei näillä rannikoilla ole. Vähäi- 42778: tavasti. Laivoja kävi kaikkiaan satamassa sempienkin laivojen korjauksien tapahtuessa 42779: 1 983 laivaa, joiden yhteinen nettorekisteri- on laivojen ajettava, tai onnettomuustapauk- 42780: tonnimäärä oli 1 999 892 (v. 1956 1 680 lai- sissa laivat on hinattava, aina Helsinkiin 42781: vaa ja 1 727157). saakka korjattavaksi. Tämä puute on ilmei- 42782: Haminan satamassa kävi 1957 928 ulko- nen ja varmastikin myöskin se mukanaan 42783: maan liikenteessä olevaa laivaa (edellisenä saattaa lisää ylimääräisiä menoja. 42784: vuotena 678). Laivojen yhteinen nettorekis- Kotkan ja Karhulan ammattitaitoisesta 42785: teritonnimäärä oli 513 021. (v. 1956 385 188.) työvoimasta varmasti riittää nykyisen vai- 42786: Yhteensä kävi laivoja 970. kean työllisyystilanteen vallitessa työvoimaa 42787: Satamien kehittäminen jatkuu edelleen. mahdollisesti rakennettavalle telakalle ja pai- 42788: Kotkan sataman kehitys nimenomaan on kallisista ammattikouluista tulee jatkuvasti 42789: ollut erinomaisen voimakasta. Sen jälkeen koulutuksen saanutta lisävoimaa, samoin 42790: kun huomattavimmat laiturirakennustyöt, ni- kuin teknillisestä koulusta pätevää työnjoh- 42791: mittäin Itäsataman välilaituri sekä Sunilan toa. 42792: 1016 XU,113. - Haminan-Kotkan rannikon laivatelakka. 42793: 42794: 42795: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tutkimuksen laivojen korjaukseen ja 42796: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mahdollisesti rakentamiseen tarvitta- 42797: muksen, van laivatelakan perustamiseksi H a- 42798: minanr-Kotkan läheisyydessä olevalle 42799: että hallitus suorittaisi kiireellisesti rannikolle. 42800: Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1958. 42801: 42802: Sulo Hostila. Valto Käkelä. 42803: Kalle Matilainen. 42804: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS- 42805: ALOITTEET 42806: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ 42807: 42808: 42809: 42810: 42811: E 687/58 42812: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOIITEET 42813: (Hakusanat 'viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.) 42814: 42815: 42816: 42817: LAKIALOITTEET 42818: Yleisenä aloiteaika.na. jätetyt. 42819: 42820: 42821: - N:o 1, V. K. Turusen ym.: Ehdotus laiksi - n-: o 12, V .en n a m o n: Ehdotus laiksi saaristo- 42822: vesivoimalähteiden ja voimalaitosten sekä voi· ja sisävesiliikenteen edistämisestä. Liitteet 42823: majohtojen omistusoikeuden siirrost-a ja pakko· IV,6. s. 72, - Ks. Laivaliiken;ne. 42824: lunastuksesta. Liitteet I,l. s. 7. - Ks. Voima- - n:o 13, Kemppaise·n ym.: Ehdotus asunto- 42825: talous. tuotannon veronhuojennuslaiksi. Liitteet IV,7. 42826: - n:o 2, Vennamon: Ehdotus laiksi mwan s. 73. - Ks. Vero·tus. 42827: ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta 42828: a-nnetun lain muuttamisesta. Liit-teet !,2 s. 17. - n: o 14, Hu 1 t i n y m.: Ehdotus laiksi Pohjois- 42829: - Ks. Talouselämä. Suomen teollisuuden veronhuojennuksista an- 42830: netun lain muuttamisesta. Liitteet IV,8. s. 42831: - n:o 3, Kekkosen y m.: Ehdotus laiksi metsä- 77. - Ks. Verotus. 42832: ja uittotöissä maksettavien palkkojen säännös- 42833: telystä. Liitteet !,3. s. 18. - Ks. Metsä•työt. - n:o 15, Venn·amon: Ehdotus lai·ksi teolli- 42834: suuden veronhuojennuksista eräissä tapauksissa. 42835: - n: o 4, H e n r i k s s o n i n y m.: Ehdotus huo- Liitteet IV,9. s. 78. - Ks. Verotus. 42836: neenvuokralaiksi. Liitteet II,1 s. 3'3. - Ks. 42837: Huoneen vuokralaki. - n: o 16·, K a 11 i o k o s k e n y m.: Ehdotus laiksi 42838: - n:o 5, Haran ym.: Ehdotus laiksi huoneen- eräiden talletusten; obligatioiden ja osuustodis- 42839: vuokralain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit- tusten omistajille sekä eräiden velkasitoumus- 42840: teet II,2 s. 41. - Ks. Huoneenvuokralaki. ten saajille myönnettävästä veronhuojennuk- 42841: sesta annetun lain· ri:uiuttamisesta. Liitteet 42842: - n:o 6, Hieta 1 a n y m.: Ehdotus lai;ksi ulko- IV,10. s. 79. - Ks. Verotus. 42843: maalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta 42844: omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osak- - n:o 17, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi 42845: keita annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,3. . määräaika.istalletusten vähentämisoikeudesta ve- 42846: s. 43. - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset. rotuksessa·. Liitteet IV,n: s. 81. - Ks. Ve- 42847: rotus. · 42848: - n:o 7, J u n n i 1 ·a n: Ehdotus laiksi valtion 42849: tulo- ja menoarviosta sekä tilinpäätöksestä. - n:o 18, H i 1 t u sen y m.: Ehdotus laiksi tulo- 42850: Liitteet tv,1 s. 55. - Ks. Tulo-· ja menoa.ryio. ja omai'suusverolain muuttamisesta. Liitteet 42851: - n:o 8, Erkkilän ym.: Ehdotus laiksi IV,12. s. 83. - Ks. U'ulo- ja omaisuusvero. 42852: edustajanpalkkiosta annetun lain .muuttami- - n: o 19, T ei r i n y m.: Ehdotus laiksi tulo· ja 42853: sesta. LHtteet IV,2'. s. 62·. - Ks. Edustajan- omaisuusverolain <14 § :n muuttamisesta. Liit- 42854: palkkio. · rteet IV,13. s. 85-. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 42855: - n:o 9, Tenhiälän ym.: Ehdotus laiksi val- 42856: tion viran tai toimen halt·ijain palkkauksesta n: o 20, R i h t n i e m e n y m.: Ehdotus laiksi 42857: annetun lain muut.tamisesta. Liitteet IV,3. s. tulo- ja oni:aisuusverolain muuttamisesta. Liit- 42858: 64. - Ks. Virkamiehet. teet VI,14. s. 87. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 42859: - n: o 10, T en h i ä 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi vir- - n: o 2.1, V en n a m o n: Ehdotus laiksi tulo- ja 42860: kamieseläikkeistä annetun lain' rilimttamisesta. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,l5. 42861: Liitteet IV,4. s. 65. - Ks. Eläkkeet. . s. 89. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 42862: - n: o 11, K a r j a 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 22, H a a p a s e n y ril.: Ehdotus la1ksi tulo- 42863: eräistä toimenpiteistä maamme teoUistamisen ja omaisuusverolain väli>aikaisesta muuttami- 42864: edistämiseksi. Liitteet IV,5. s. 67. - Ks. Teol- sesta. Liitteet IV,16. s. 90. - Ks. Tulo- ja 42865: lisuus. omaisuusvero. 42866: 4 Laki-, rruha-asi:a- ja •toivomusaloitteet 1958. 42867: 42868: 42869: - n:o 23, R. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 39, Roineen ym.: Ehdotus laiksi asun- 42870: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut- totuot·antolain muuttamisesta. Liit•teet IV133. 42871: tamisesta. Liitteet IV,l7. s. 9·2. - Ks. Tulo- s. 116. - Ks. Asuntotuotanto. 42872: ja omaisuusvero. 42873: - n:o 40, Paasion y m.: Ehdotus asuntolaina- 42874: - n:o 24, Mustosen y m.: Ehdotus laiksi tulo- laiksi. Liitteet IV134. s. 119. - Ks. Asunto- 42875: ja omaisuusverolain väliaikaJsesta muuttami- lainat. 42876: sesta. Liitteet IV,l•S. s. •9·3. - Ks. Tulo- ja 42877: omaisuusvero. - n: o 41, Luu k a n y m.: Ehdotus siiTtoväen 42878: - n: o 25, W i h e :r h e i m o n y m.> Ehdotus laiksi asuntolainalaiksi. Liitteet IV,·3•5·. s. 124. - Ks. 42879: Asuntolainat; 42880: •tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut- 42881: tamisesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet - n:o 42, H •a a p a s a 1 on y m.: Ehdotus l•aiksi 42882: IV,l9•. s. 94. - Ks. Tulo- j·a omaisuusvero. rintamasotilaiden asuntolainoista. Liitteet IV,36. 42883: - n: o 2.6, R o i n e en y m.: ·Ehdotus laiksi liike- s. 127. - Ks. Asuntolainat. 42884: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,20. 42885: s. 00. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 43, Siiskosen y m.: Ehdotus laiksi van- 42886: husten asuntorakennusten korjauslainoista. Liit- 42887: - n:o 27, Vennamon: Ehdotus laiksi iiikevaih- teet IV,37. s. 130. - Ks. Asuntolainat. 42888: ,toverolain muuttamisesta. Li~tteet IV,2·1. s. 98. 42889: - Ks. LiiJkevaihtovero. - n: o 44, K i v i a h o n y m.: ·Ehdotukset laeiksi 42890: maaseudun asunto-olojen parantamisesta ja maa- 42891: - n: o 2<8, H i 1 t u s e n y m.: E.hdotus laiksi liike- seudun asuntorakennustoiminnan tukemisesta 42892: vaihtoverolain · muuttami!sesta. Liitteet IV,212. valtion varoilla. Liitteet IV,38. s. 132. - Ks. 42893: s. 99. - Ks. CkiiJkevaihtovero. Asuntotuotanto. 42894: - r 42895: n: o 00, K ä m ä ä i s e n y m.: Ehdotus laiksi 42896: - n:o 45, österholmin ym.: Ehdotus laiksi 42897: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,23. 42898: s. HlO. - Ks. Liikevaih•tovero. · _ säästöpankkilain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet 42899: V,l. s. 391. - Ks. Säästöpankit. 42900: - n:o 30, J. E. Partasen y m.: Ehdotus -laiksi 42901: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,24. - n:o 46, Sarja 1 a n y m.: Ehdotus laiksi posti- 42902: s. 101. - Ks. Liikevaihtovero. säästöpank·kilain muuttamisesta. Liitteet V ,2- 42903: s. 3·93. - Ks. Säästöpankit. 42904: - n:o 31, J. E. Partasen ym.: E·hdotus laiksi 42905: liikevaihtoverolain muuttamisest·a. Liitteet IV,25. - n:o 47, Vennamon: Ehdotus laiksi pormes- 42906: s. 103·. - Ks. Liikevaihtovero. tarin ja neuvosmiesten nimittämisestä. Liitteet 42907: VII,l. s. 423. - Ks. Pormestarit. 42908: - n:o 32, H a r an y m.: Ehdotus laiksi QSuin- 42909: rakennusten tuotantoon käytettyjen rakennus- - n: o 48, U u s i t •a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi 42910: tarvikkeiden hintaan sisä1tyneen liikevai.htove- kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta. Liit- 42911: ron palauttamisesta. Liitteet IV126. s, 104. - teet VII,2. s. 424. - Ks. Kunnat. 42912: Ks. Liiikevaihtovero. ·J 42913: ----< n::o 49, Kulovaaran .ym.: Ehdotus laiksi 42914: - n:o 33, Hyy.tiäisen ym.: Ehdotus laiksi manttaalikun.talaitoksen lakikalittamisesta. Liit- 42915: leima verolain 13· § : n kumoamisesta. Liitteet teet VII,3. s. 426. - Ks. Manttaalikuntal11itos. 42916: IV,27. s. 106. - Ks. Leimawero. 42917: - n:o 50, Ra p i on y m.: Ehdotus laiksi mant- 42918: - n: o 34, T u u 1 e n y m.: Ehdotus laiiksi leima- täalikuntalai:toksoo lakkauttamisesta. Liitteet 42919: verolai'll 26 §:n kumoamisesta. Liitteet IV,28. VII,4: s. 42·7. - Ks. Ma.ntt•aalikuntalaitos. 42920: s. 10'7. - Ks. Leimavero. 42921: - n:o 51, Ehrnroothin ym.: Ehdotus lllli:ksi 42922: - n: o 35, La r s o n i n y m.: Ehdotus laiksi leima- maalaiskuntaih kunnallishallinnosta annetun 42923: verolain muuttamisesta. Liitteet IV,29; s. !O.S asetuksen mvuttamisesta. Lii,tteet VII,5. s. 428 42924: ja 100. - Ks. Leimavero. ja 430. - Ks. Kunnallisverotus. 42925: 42926: .n: o 36, H ä p p ö 1 ä. n y m.: Ehdotus laiksi tulli- - n:o 52, Ehrnroothin y m.: Ehdotus laiksi 42927: lain muuttamisesta. Liit:teet IV,30. s. 110. - kunna,Jlish,_allituksesta kaupungissa annetun ase- 42928: Ks. Tullilaki. · ·· tuksen muuttamisesta. Li:itteet VII,6. s. 432 42929: 434. - Ks. Kunnallisverotus. 42930: - n: o •37, T i e k s o n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo- 42931: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta - n: o 53, S e p i n y m.: Ehdotukset laei:ksi maa- 42932: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- laiskuntain kunnallishallinnosta ja ikunnallishal- 42933: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- lituksesta kaupungiss'a annettujen asetusten 42934: teet IV,-31. s. 112:, - Ks. Tulo- ja omaisuus- muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. ,436. - Ks. 42935: vero. Kunnallisverotus. 42936: 42937: - n: o 3·8, N i e me 1 ä n y m.: Ehdotukset laeiksi - n: o 54, R. V i r •t a s e n y m.: Ehdotukset laeiksi 42938: tulo- j·a omaisuusverolain ja ma.alaiskuntain kun- kunnallishalHtuksesta kaupungissa ja maalais- 42939: nallishallinnosta ann·etun asetuksen muuttami- kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus- 42940: sesta. Liitteet IV,&2. s. ll4. - Ks. Tula- ja ten muuttamisesta. Liitteet VII,8. s. 438. - 42941: omaisuusvero. Ks. Kunnallisverotus. 42942: Laki·, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958. 5 42943: 42944: - n: o 5·5, T a u r i a i s e n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 72, Rosnellin ym.: Ehdotus laiksi am· 42945: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun mattiopintojen avustuslain muuttamisesta. Liit- 42946: asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 44{}. teet VIII,7. s. 492. - Ks. Ammattiopinnot. 42947: - Ks. Kunnallisverotus. 42948: - n:o 7•3, H a 1 i sen y m.: Ehdotus laiksi maa· 42949: - n:o 56, Vennamon: ,Ehdotus laiksi maalais- seutuväestöön kuuluville tarkoitetun kurssimuo- 42950: kuntain lkunnallishallinnosta annetun asetuksen toisen ammattikoulutuksen valtionavusta. Liit- 42951: muuttamisesta. Liitteet VII,lO .. s. 441. - Ks. teet VIII,8. s. 494. - Ks. Ammattikurssit. 42952: Kunnallisverotus. · ·· ' 42953: - n:o 74, Rapion ym.: Ehdotus laiksi kansan- 42954: - n:o,517, Liedeksen ym.: Ehdotus laiksi iso- kirjastolain muuttamisesta. Liitteet VIII,9. s. 42955: jaosta Kuusamon kunnass·a annetun lain muut- 49•6. - Ks. Kirjastot. 42956: ,tamises·ta. [.iitteet VII,ll. s. 443. - Ks. Iso- 42957: jako. - n:o 75, Miettusen ym.: Ehdotus laiksi 42958: maataloustulosta. Liitteet IX,l. s. 555. - Ks. 42959: - n: o 58, T u u 1 en y m.: Ehdotus laiksi elin- Ma·atalous. 42960: keinon harjoittamisen. oikeudesta annetun lain 42961: muuttamisesta. Li~tteet VII,12. s. 444. - Ks. - n: o 76, V e n n a m o n: Ehdotus laiksi maata- 42962: Elinkeinot. loustulon vakaannuttamisesta annetun lain 42963: muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 5'58. - Ks. 42964: - n:o 5·9, Matilaisen ym.: Ehdotus la,~ksi Maatalous. 42965: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,Hl. 42966: s. 446. - Ks. Huoltoapulaki. - n:o 77, Härkösen ym.: Ehdotus laiksi met- 42967: sänhoitoyhdisty;ksistä ann,etun lain muuttami- 42968: - n:o 60, V. Turusen y m.: Ehdotus laiksi &esta. Liitteet IX,3. s. ·5·6{l. - Ks. ,Metsän- 42969: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,14. ho:itoyhdis.tykset. 42970: s'. 447. - Ks. Huoltoapulaki. 42971: - n: o 78, H a ·a p a s en y m.: E.hdotus laiksi met- 42972: - n:o 61, V. R. Virtasen y m.: Ehdotus laiksi sänhoitoy,hdistyksistä annetun lain muuttami- 42973: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,15. sesta. Liitteet IX,4. s. 562. - Ks. Metsän- 42974: s. 448. - Ks. Huoltoapulaki. hoitoy4distykset. 42975: - n: o 6-2, S e p i n y m.: Ehdotukset laeiksi ylei- - n:o 79, Rantamaan ym.: Ehdotus laiksi 42976: sistä teistä annetun lain ja yleisistä teistä an- metsänhoitoyhdistyksistä annetun·. lain kumoa· 42977: netun lain v'oimaanpanosta annetun lain muutta- mi:sesta. Liitteet IX,5. s. 564. - Ks. Metsän- 42978: misesta. Liitteet VII,16. s. 450. ~ Ks. Tielaki. hoitoyhdistykset. 42979: - n: o 63 H a a p a s a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 80, La h t e 1 a n: Ehdotus laiksi poron- 42980: 1 42981: eräpoli1seista. Liitteet VII,17. s. 45•2. - Ks. hoitoalueelia olevien luonnonniittyjen vastike- 42982: Poliisi. maan raivaukse-sta. Liitteet IX,6. s.570: - 42983: n: o 64, H •a a p a s ·a l o n y m.: Ehdotus lai:ksi Ks. Lu~nnonniit~t. 42984: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,18. s. - n:o 81, V en' n a m on; Ehdotus laiksi perus· 42985: 45•3. - Ks. Kalastuslaki. luoton järjestämisestä maaseudun yrittäjätoi- 42986: - n:o 6,5, Suonpään ym.: Ehdotus laiksi ka- minnan kehittämiseksi. Liitteet IX,7. S· 573. - 42987: Ks. Talouselämä. ' 42988: lastuslain muuttamisesta. Lii-tteet VII,19. s. 4·55. 42989: - Ks. Kalastuslaki. - n: o S2, V en n a m on: Ehdotus laiksi maatila- 42990: talouden perusluoton 'järjestämisestä maaseudun 42991: - n: o 66', P ·a a s i o n y m.: Ehdotus laiksi Turun 42992: yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,8. 42993: Yliopiston valtionavustuksesta. Liitteet VIII,l. s. 577: ~ Ks~ Tålouselämä. 42994: s. 481. - Ks. Yliopisto. 42995: - n:o 67, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi - n:o 83', Suonpään y m.: Ehdotus laiksi työ- 42996: aikalain muuttamisesta. Liitteet X,l. s. 671. - 42997: Turun opettajakol'keakoulusta. Liitteet Vill,2. 42998: Ks. Työaika. 42999: s. 485. - Ks. Opettajakorkeakoulut. 43000: - n: o 84, A i t i o n y m.: Ehdotus mawta.louden 43001: - n:o 68, Saukkosen y m.: Ehdotus laiksi 43002: työaikalaiksi. Liitteet X,2.. s. 673. - Ks. Työ· 43003: yksityisoppikoulujen valtionavust·a annetun lain 43004: aika. 43005: muuttamisesta. Liitteet Vill,31• s. 487. - Ks. 43006: Oppikoulut. - n: o 85, Li n d e m a n i n y m.: Ehdotus maa- 43007: talouden työaikalaiksi. Liitteet X,3. s. 678. - 43008: - n:o 69, Leinosen y m.: Ehdotus laiksi kan· Ks. Työai,ka. 43009: sakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,4. s. 43010: 489. - Ks. Kansakoulut. ...,-- n: o 8·6, U otin y m.: Ehdotus maatalouden 43011: työaikalaiksi. Liitteet X,4. s. 6•8'3. - Ks. Työ- 43012: - n:o 70, Kaasalaisen ym.: Ehdotus la~ksi aika. 43013: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk· 43014: sest·a ja elä,kkeistä annetun lain muuttamisesta. - n:o 87, Karvosen ym.: Ehdotus laiksi työ- 43015: Liitteet VIII,5. s. 490. - Ks. Kansakoulut. ajasta metsä- ja uittotöissä. Liitteet X,5. s. 43016: 688o. - Ks. Työaiika. 43017: - n:o 71, Leinosen: Ehdotus laiksi kansa· 43018: .koululai-toksen allevelvolliselle viranhaltijalle - n:o 8·8, K e 1 o'v e d en y m.: ·Ehdotus laiksi 43019: era1ssa tapauksissa suoritettavaabi palkasta. vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. 43020: Liitteet VIII;6. s. 491. - Ks. Kansakoulut. 694. - Ks. Loma. 43021: 6 Laki-, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958. 43022: 43023: 43024: - n:o 89, M a t i 1 ·a·i sen y m.: Ehdotus laiksi - n:o 107, H·alisen ym.: Ehdotus laiksi kan- 43025: ·työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. Liit- saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,25. s. 43026: teet X, 7. s. 698. - Ks. Loma. 761. - Ks. l_{;ansaneläkelaki. 43027: - n:o 90, U otin y m.: Ehdotus laiksi työnteki- - n:o 108, Hiltusen y m.: Ehdotus laiksi kan- 43028: jäin vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,S. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,26. s. 43029: s. 69·9. - Ks. Loma. 762. - Ks. Kansaneläkelaki. 43030: - n:o 91, Puhakan y m.: Ehdotus laiksi metsä- - n:o 100, Nederström-Lund.enin ym.: 43031: ja uittotöiden vähimmäispalkoist·a. Liitteet Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 43032: Xp. s. 701. - Ks. Metsätyöt. Liitteet X,2•7. s. 7·64. - Ks. Kansaneläkelaki. 43033: - n:o 912., L ukkarisen y m.: Ehdotus laiksi 43034: synnytyslomas•ta. Liitteet X,10. s. 704. - Ks. - n: o 110, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.: 43035: Synnytysloma. Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 43036: Liitteet X,28. s. 765. - Ks. Kansaneläkelaki. 43037: - n: o 9'3·, L u k k a r i s e n y m.: Ehdotus laiksi 43038: synnytyslomakorvauksesta. Liitteet X,11. s. 708. - n: o 111, Roine en y m.: Ehdo·tus laiksi kan- 43039: - Ks. Synnytysloma. saneläkelain muutt-amisesta. iLiitteet X,29. s. 43040: 766. - Ks. Kansaneläkelaki. 43041: - n:o 94, Lukkarisen ym.: Ehdotus laiksi 43042: työ.sopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,1'2. - n:o 112-, Sarjalan ym.: Ehdotus laiksi kan- 43043: s. 712·, - Ks. Työsopimuslaki. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,30. s. 43044: - n:o 95, Lukkarisen y m.: Ehdotus 1-aåksi 768. - Ks. Kansaneläkelaki. 43045: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta. - n:o H3, Tiekson ym.: Ehdotus laiksi kan- 43046: Liitteet X,1:3. s. 713. - Ks. Työneuvosto. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X~l. s. 43047: - n:o 9·6, Silt·asen ym.: Ehdotus laiksi syn- 770. - Ks. Kansaneläkelaki. 43048: nytyslomasta. Liitteet X,14. s. 714. - Ks. 43049: Sylinytysloma. - n:o 114, Proeopen: Ehdotus laiksi lapsi- 43050: lisälain muuttamisesta. Liitteet X,32. s. 771 ja 43051: - n:o 97, Siltasen ym.: Ehdotus laiksi syn- 773. - Ks. Lapsilisä. 43052: nytyslomakorvauksesta. Liitteet X,15. s. :719, 43053: - Ks. Sylinytysloma. - n:o 115, T. Tuomisen y m.: Ehdotus laiksi 43054: lapsilisälain muuttamisesta. iLiitteet X,33. s. 43055: - n:o 98, Siltasen y m.: Eh_dotus laiksi •työ- 775. - Ks. Lapsilisä. 43056: neuvostosta annetun lain muuttamisesta. Liit- 43057: rteet X,16. s. 723. - Ks. Työneuvosto. - n:o 116, Vennamon: Ehdotus laiksi lapsi- 43058: - n;o 99, Torven ym.: Ehdotukset-synnytyslo- lisälain muuttamisesta. Liitteet X,34. s. 777. 43059: - Ks. Lapsilisä. 43060: malaiksi sekä laeiksi työsopimuslain ja työneu- 43061: vostosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet - n:o 117, Lehmosen ym.: Ehdotus laiksi in- 43062: X,17. s. 724. - Ks. Synnytysloma. validihuoltolain muuttamisesta. Liitteet X,35. 43063: - n:o 100, Torven. y m.: ·Ehdotus laiksi syn- s. 779. - Ks. Invaliidit. 43064: nytyslomakorvauksesta. Liitteet X,18. s. 730. 43065: - n:o 118, Liedeksen ym.: Ehdotus laiksi in- 43066: . - Ks. Synnytysloma. validirahalain muuttamisesta. Liitteet X,·36. s. 43067: - . ;: o 101, A l a n g o n y m.: :E)hdotutkset laeiksi 781. - Ks. Invaliidit. 43068: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja tapa- 43069: turmakorvausten korottamisesta. Liitteet X,19. - n:o 119,Henrikssonin ym.: Ehdotuslaiksi 43070: s. 735. - Ks. Tapaturmavakuutus. yleisestä sairausvakuutuksesta. Liitteet X,37. 43071: s. 783. - Ks. Sairausvakuutus. 43072: - n : o 102, H e i n o s e n y m.: Ehdotukset laeiksi 43073: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja tapa- - n:o 120, Lukkarisen ym.: Ehdotus laiksi 43074: turmakorvausten korottamisesta. Liitteet X,20. yleisestä sairausvakuutuksesta. Liitteet X,38. 43075: s. 740. - Ks. Tapaturmavakuutus. s. 790. - Ks. Sairausvakuutus. 43076: - n: o 103, P r u n n i 1 a n ym.: Ehdotukset laeiksi - n: o 121, R yö mä n y m.: Ehdotus laiksi sai- 43077: tapaturmav-akuutuslain muuttamisesta ja laiksi raus- ja äitiysvakuutuksesta. Liitteet X,39. s. 43078: tapaturmakorvausten korottamisest·a. Liitteet 797. - Ks. Sairausvakuutus. 43079: X,21. s. 745. - Ks. Tapaturmavakuutus. 43080: - n: o 122, H a r ·a n: Ehdotus laiksi kodinperus- 43081: - n: o 104, T o r v en y m.: Ehdotus laiksi työl- tamislainalain muuttamisesta. Liitteet X,40. s. 43082: lisyyslain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. 750. 8:02. - Ks. Kodinperustamislainat. 43083: - Ks. Työllisyys. 43084: - n: o 123, H e n r i k s s o n i n y m.: Ehdotus per- 43085: - n:o 105, Lindblomin y m.: Ehdotus työttö- heenasuntoavustuslaiksi. Liitteet X,41. s. 805. 43086: myysvakuutuslaiksi. Liitteet X,23. s. 754. - - Ks. Asuntoavustukset. 43087: Ks. Työttömyysvakuutus. 43088: - n:o 124, Siiskosen ym.: Ehdotus laiksi yk- 43089: - n:o 106, Pessi n y.m.: Ehdotus .laiksi työttö- sityisille vanhainkodeille_ valtion varoista än- 43090: myysvakuutuksesta. Liitteet Xi24. s. 759. - nettavista avustuksista ja lainoista. Liitteet 43091: Ks. Työttömyysvakuutus. X,42; s~ 808. - Ks. Vanhainkod;it. 43092: Laki-, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958. 7 43093: 43094: - n:o 12·5, V. Turusen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 1>26, Lahtelan ym.: Ehdotus laiksi 43095: vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaa· työttömyysavustu:ksesta. Liitteet X,44. s. 811. 43096: päiväksi eräissä tapauksissa annetun lain muut· - Ks. Työttömyys. 43097: tamisesta. Liitteet X,43. s. 810. - Ks. Vapun· 43098: - n :o 127, Å s v i k i n y m.: Ehdotus lai·ksi ase- 43099: päivä. velvollisuuslain muuttamisesta. Liitteet XI,l. 43100: s. 873. - Ks. Asevelvollisuuslaki. 43101: 43102: 43103: 43104: 43105: RAHA-ASIA-ALOITTEET 43106: Yleisenä a.loitea.ikla.na. jätetyt. 43107: 43108: - N: o 1, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoittami· - n:o 12, K ä mä r ä i sen y m.: Määrärahan 43109: sesta eräiden E·telä-Pohjanmaan soiden ojitta· osoittamisesta paperitehtaan perustamiseksi Ylä- 43110: mista varten. Liitteet IV,182. s. 8·28, - Ks. Savoon. Liitteet IV,193. s. S34. - Ks. Puun- 43111: Ojitus. jalostusteollisuus. 43112: - n:o 2, Forsiuksen. ym.: Määrärahan osoit- - n:o 13, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit· 43113: tamisesta rakennuslain·aksi Helsingin käsityön· tamisesta Kemijärven puunjalostustehtaan ra- 43114: opettajaopistolle. Liitteet IV,188. s. 824. - Ks. kentamisen aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä 43115: Käsityö. varten. Liitteet IV,194. s. 335. - Ks. Puun- 43116: jalostusteollisuus. 43117: - n: o 3, H o s t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· 43118: misesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi v·al· - n:o 14, Lahtelan: :M'åärärahan osoit·tami- 43119: tion haltuun. Liitteet IV,184. s. 3e35·. - Ks. sesta mwantien jatkamiseksi Tepaston kylästä 43120: Oppikoulut. Lompolon kylän kautta Puljujärven kylään. 43121: - n:o 4, Hostilan ym.: Määrärahan osoHta· Liitteet IV,195. s. 337. - Ks. Maantiet. 43122: misesta töiden aloittamiseksi Helsingin-La,p· - n :o 15, La h t e 1 a n: Määrärahan osoittami- 43123: peenrannan runkotiellä Pyhtään kunnan alueella. sesta maantien rakentamiseksi Sodankylän- 43124: Liitteet IV,185. s. 326. - Ks. Maantiet. Pe1kosenniemen maautien ja Orajärven kylä- 43125: - n: o 5, H o s t i 1 •a n y m.: Määrärahan osoitta· tien välille. Liitteet IV,196. s. 33•8. - Ks. 43126: misesta Kymijoen itäisen haaran ylittävän sil· Maantiet. 43127: lan uusimiseksi Karhulan kauppalassa. Liitteet - n:o 16, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 43128: IV)186. s. 327. - Ks. Sillwt. tamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjärven 43129: - ·n: o 6, H o s t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- maantien :kunnostamista varten. Liitteet IV,197. 43130: s. 340. - Ks. Maantiet. 43131: misesta Hirvivuolteen järjestelypadon sillan 43132: lopullista valmistamista varten. Liitteet IV,187. - n:o 17, La h te 1 •a n: Määrärahan osoittami- 43133: s. 328. - Ks. Sillat. sesta Kelujärven-Värriön maantien rakennus· 43134: - n:o 7, Häppölän ym.: Määrärahan osoit· töiden jatkamista varten. Liitteet IV,198. s. 43135: 342. - Ks. Maantiet. 43136: tamisesta lainaksi Hämeenlinnan meijerikou· 43137: lulle. Liitteet IV,188. s. 82:9. - Ks. Meijeri· - n:o 18, La h te 1 a n: ;Määrärahan osoittami· 43138: koulut. sesta yhdystien rakentamiseksi Kemijärven- 43139: Posion ma•antien ja Aittaperän kylätien välille. 43140: - n:o 8, H ii. p p ö 1 ii. n y m.: Määrärahan osoit· 43141: Liitteet IV,199. s. '343. - Ks. M-aantiet. 43142: tamisesta tietöiden aloittamiseksi valtatiellä 43143: n:o 4 Hausjärven-Padasjoen välillä. Liitteet - n:o 19, Lahtelan: Määrärahan osoittami· 43144: IV,189. s. 380. - Ks. Maantiet. sesta maantien rakentamiseksi Soppalasta Räi- 43145: sälään. Liitteet IV1200. s. 344. - Ks. Maan- 43146: - n:o 9, Kekkosen y m.: Määrärahan osoit· tiet. 43147: tamisesta maantien rakennustöiden aloittami· 43148: seksi Pudasjärven Puhoksen Myllykankaalta - n:o 20, La h te 1 a n: Määrärah•an osoi:ttami· 43149: Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunn•assa. sesta yhdysmaantien rakentamiseksi Seipäjär- 43150: Liitteet IV,190. s. 33,1. - Ks. Maantiet. ven ja Heinäperän kyläteiden välille. Liitteet 43151: IV,201. s. 346. - Ks. Maantiet. 43152: - n:o 10, Kekkosen ym.: Määrärahan osoit· 43153: tamisesta maantien rakennustöiden aloittami· - n:o 21, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- 43154: seksi Pudasjärven Särkivaarast<a Taivalkosken sesta Molikojärven-Kieringin maantien raken- 43155: Virkkuseen. Liitteet IV,I<91. s. 332. - Ks. tamista. varten. Lii·tteet IV,202·. s. 348. - Ks. 43156: Maantiet. Maantiet. 43157: - n:o 11, Kulovaaran ym.: Määrärahan - n: o 22, La h te 1 a n: :M'åärär·ahan osoittami- 43158: osoittamisesta Karunan-Kemiön maantien ra· s'esta maantien rakentamiseksi Vian asemalta 43159: kentamiseen. iLiitteet IV,l-9·2·. s. 33.3. - Ks. Vanttausjärven maantielle. Liitteet IV,203. s. 43160: M·aantiet. 349. - Ks. ·Maan·tiet. 43161: 8 LaJti·, railia·as~a- ja ,toivomusaloitteet 1958. 43162: 43163: 43164: - n: o 23·, L a h t e 1 a n y m.: 'Määrärahan osoit· mingin kunnan Särkilailidesta saariston kautta 43165: tamisesta Aholan-M{)urujärven -Maaninikavaa- Savonlinnaan. Lii,tteet IV,217. s. 300·. - Ks. 43166: ran maantien rakennustöiden loppuunsatllttami· Maantiet. 43167: seen. Liitteet IV,204. s. 351. - Ks. Mwantiet. 43168: - n:o 3-7, Rantam•aan ym.:'Määrärahan osoit· 43169: - n: o 24, L ·a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Pieksämäen rautatieliikennepaikan 43170: tamisesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi. Liitteet 43171: rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorgamin IV,218. s. 371. - Ks. Rautatiet. 43172: kautta Norjan rajalle. Liitteet IV,205. s. 352. 43173: - Ks. Maantiet. - n: o 3:8, R a n .t a m a a n y m.: Määrärahan osoit- 43174: tamisesta syrjäseutujen puhelinverkon laajen- 43175: - n:o 25, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- tamiseen. Liitteet IV,219. s. 37;3.. - Ks. iPu· 43176: tamisesta maantien rakentamiseksi Hietalasta. ·helin. 43177: Hanhimaa.han. Liitteet IV,206. s. 354. - Ks. 43178: Maantiet. - n: o 3~, S a a 1 a s t i n y m.: Määrärahan osoit- 43179: tamisesta Oulun yliopiston filosofisen ja tek- 43180: - n: o 26, La h 't e 1 'a n y m.: Määrärwhan osoit- nillisen tiedekunnan toiminnan aloittamiseksi. 43181: tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Lapa· Liitteet IV,220. s. 3'74. - Ks. Yliopisto. 43182: järven tiestä Kemijärven---Sallan maan.tiehen 43183: Salmivaaran kylään. Liitteet IV,20•7. s. 35<5. - - n:o 40, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoit- 43184: Ks. Maantiet. t·amisesta Taivalkosken--Pudasjärven rautatietä 43185: varten. Liitteet IV,221. s. 3175. - Ks. Rauta- 43186: - n:o 27, L·ah t elran ym.: iMäärärahan {)Soit- tiet. 43187: tamisesta .Tavaruksen-Vuojärven maantien ra- 43188: kennustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,208. - n:o 41, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit- 43189: s. 356. - Ks. Maantiet. ,tamisesta Pohjois-Karjalan karjanhoitokoulun 43190: Talo Oy:n kiinteistön lunast·amiseksi valtiolle. 43191: - n:o 2>8, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,222. s. 376. - Ks. Karjanhoito- 43192: tamisesta ma.antien rakentamiseksi Ylikitka· !koulut. 43193: järven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan- 43194: tiestä Kemijärven-Kuusamon maan tiehen. Liit· - n: o 4·2, S v i n h u f v u d i n y m.: Määrärahan 43195: teet IV,209. s. 358. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Luumäen Kankaan sankarihauta- 43196: alueen kunnostamiseen. Liitteet IV,223. s. 377. 43197: - n: o 29, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - Ks. Haudat. 43198: tamisesta maantien: rakentamiseksi Ounasjoen 43199: itäpuoljtse Saare:p.:kylästä Markkasuvannon sil- - n:o 43, Svinhufvudin ym.: Määrärahan 43200: lan luo. 'Liitteet IV,210. s. 359. - Ks. iMaan· osoittamisesta Kirjamoinsalmen sillan rakennus- 43201: tiet. · töiden aloittamiseen. Lii.Ueet IV ,2124. s. 378.- 43202: Ks. Sillat. 43203: - n: o 30, L a h t e 1 a n: 'Määrärahan osoittami- 43204: sesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven ase- - n: o 44, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoitta- 43205: malta Taivalkoskella. Liitteet IV ,211. s. 360. - misesta Kouvolan--FI'avastilan runkotien raken- 43206: Ks. Rautatiet. nustöiden aloittan1iseksi•.Liitteet IV ,225. s. 379. 43207: - Ks. Maantiet. 43208: - n:o 31, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit· 43209: tamisesta sillan rakentamiseksi Kaisansalmeen - n: o 45, T u u 1 en y m.: Määräl"ahan oso~ttami- 43210: ja Lantunginsalmeen. Liitteet IV,212. s. 3·61.- sesta J.appeenrannan-Luumäen rataosan oikai- 43211: Ks. Sillat. sutöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,226. s. <380. 43212: ~. Ks, Rautatiet. 43213: - n:o 32, Lahden y m.: Määrärahan osoitta· 43214: misesta Työtehoseuran kotitalouden kokeilu- ja - n: o 46, Uusi t a 1 on y m.: Määrära.han osoitta- 43215: tutkimus- sekä valistustyötä v·arten. Liitteet misesta maaseutuammatteja edistävän kurssitoi- 43216: IV,213. s. M2. - Ks. Kotitalous. minnan järjestämiseen. Liitteet IV,227. s. 3182. 43217: - Ks. Ammattikurssit~ 43218: - n:o 33, Niemelän ym.: Määrärahan osoit- 43219: tamisesta Savonlinnan lentokentän rakentami- - n:o 47, Uusi ta 1 on y m.: Määrära;han osoit- 43220: seksi. Liitteet IV ,2.14. s. 364. - Ks. Lento- tamisesta Alavuden seudun yhdistetyn maata- 43221: kentät. lous ja kotiteollisuuskoulun rakennussuunnitte- 43222: la varten. Liitteet IV,22S. s. 383. - Ks. Maa- 43223: - n: o 34, N i s rk a. 1 a n y m.: Määrärahan osoit- talouskoulut. 43224: tamisesta Kaulirannan-Kolarin radan raken- 43225: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,215. - n:o 48, Vennamon: Määrärahan osoittami- 43226: s. 36·5. - Ks. Rautatiet. sesta rakennuslainoiksi maaseudun asunto-olo- 43227: jen parantamiseksi. Liitteet IV,22·9·. s. &84. - 43228: - n: o 35, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan osoit- Ks. Asuntotuotanto. - 43229: .tamisesta metsä.kerhotoiminuan edi·stämiseen. 43230: Liitteet IV,216. s. 367. - Ks. Metsäkerhot. - n: o 49·, V en n a m o n: Määrärahan osoittami- 43231: sesta Nurmeksen-Iisalmen yhdysradan raken- 43232: n:o 36, Rantamaan y m.: Määrärahan osoit- tamismahdollisuuksien •tutkimista varten. Liit- 43233: tamisesta maantien rakentamista varten Sää- teet IV,OOO. s. 38:5. - Ks. Rautatiet. 43234: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1958. 9 43235: 43236: 43237: TOIVOMUSALOITTEET 43238: - N: o 11 K •a i t i 1 a n y m.: Yleisen kansanäänes- - n: o 17, K u lk k o sen y m.: Toimenpiteistä val- 43239: ·tyksen käytäntöönottamisesta. Liitteet !,4. s. .tion oppikoulujen kanslia-apulaisten toimien ja 43240: 19. - Ks. Kansanäänestys. palkkauksen uudelleenjärjestämiseksi:. Liitteet 43241: - n:o 2., Kaj•atsalon ym.: Esityksen antami- IV,4•5. s. 144. - Ks. Oppikoulut. 43242: sesta maan jakamisesta 200 vaalipiiriin, joista - n: o 18, I n n a 1 a n y m.: Rakennushallinnon 43243: kustakin valittaisiin yksi kansanedust·aja. Liit- tilapäisten toimien muuttamisesta ylimääräi- 43244: teet !,5. s. 21·. - Ks. Edustajanvaalit. siksi. Liitteet IV,46. s. 145. - Ks. Rakennus- 43245: - n: o 3, B o r g - rS u n d m a n i n: Valtiollisten vaa- hallinto. 43246: lien toimit.t·amisajan muuttamisesta. Liitteet - n: o 19, I n n a 1 a n: Eräiden rautatiehallituksen 43247: I,6. s. 2'2. - Ks. Edustajanvaalit. tariffiosaston konttoriapulaisen toimien muut- 43248: - n:o 4, Pitsingin ym.: Kansanedustajain- tamisesta ylemmi.ksi toimiksi. Liitteet IV,47. 43249: vaalien toimittamiaajan siirtämisestä touko.k.uun s. 146. - Ks. Rautatiehallitus. 43250: loppupuolelle. Lii.tteet !,7. s. 00. - Ks. Edus- - n:Q 2(), V. A. Virtasen y m.: Lassimiehis- 43251: tajanvaalit. tön aseman parantamisesta. Liitteet IV,481. s. 43252: - n: o 5, Kai •t ii a n y m.: V aitioneuvoston toi· 147. - Ks. Lossit. 43253: mintaa koskevien säännöllisten kyselytilaisuuk- - n:o .21, InnaJan ym.: Valtion viran tai toi- 43254: sien järjestämisestä lehdistölle. Liitteet I,S. 8. men haltijain palkkauksesta annetun asetuksen 43255: 24. - Ks. ValtioneuvostQ. 6 §:n muuttamisesta. llitteet IV,49. s. 14.8. - 43256: - n: o 6, K a r j a l a i s e n: Kainuun läänin pe- Ks. Virkamiehet. 43257: rustamisesta. Liitteet !,9. s. 25. - Ks. Lääni- - n:o .2·2, Forsiuksen ym.: Lottakomennus- 43258: jako. ajan huomioonottamisesta valtion viran ja toi- 43259: - n:o 7, U otin y m.: Vesivoima varojen, koski· men haltijain ikälisiä laskett·aessa. Liitteet 43260: osuuksien, voimalaitosten ja voimansiirtojoMi- IV,50. s. 15(). - Ks. Virkamiehet. 43261: mien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet 1,10. - n: o 23, I n n a 1 a n y m.: Lastenhoitajien ikä- 43262: s. 216. - Ks. Voimatalou8. lisian laskemisperusteiden muuttamisesta. Liit- 43263: - n:o ·8, Henrikssonin ym.: Vuokrasään- teet IV,51. s. 1'51. - Ks. Lastenhoitajat. 43264: nöstelyn jatkamisesta. Liitteet I,ll. s. 2:7. - - n: o 24, I n n a 1 a n y m.: Yksityisoppikouluissa 43265: Ks. Vuokrasäännöstely. palvellun ajan lukemisesta valtion oppikoulujen 43266: - n:o 9·, InnaJan ym.: Lapsen elatusavun pe- opettajille ylempään palkkausluokkaan oikeut- 43267: rimisen ·tehostamisesta. Liitteet IT,4. 8. 45. - tavaksi palvelusajaksi. Liitteet IV,5·2. s. 152. - 43268: Ks. Elatusapu. Ks. Oppikoulut. 43269: - n: o 101 A u l·a n g o n y m.: Kaupallisen ulkQ- - n:o 215, Kaitilan ym.: Määrävuosikorotuk- 43270: maanedustuksen kehittämisestä. Liitteet ID,I. sen myöntämisestä junamiehille. Liitteet IV,53. 43271: s. 49. - Ks. U1komaanedustus. s. 153. - Ks. Rauta.tieläiset. 43272: - n:o 11, Kaitilan ym.: Rallinnollisen ja par- - n: o 26, I n n a 1 a n y m.: YlityökQrvauksen suo- 43273: l'amentaarisen vaHiontilintarkastuksen j·a val- rittamista valtion viran •tai :toimen haitijoille 43274: vonnan tehostamisesta. Liitteet IV ,319. s. H!•6. koskevien säännösten muuttamisesta. Liitteet 43275: - Ks. Valtiontilintarkastus. IV,54. s. 154. - Ks. Virkamiehet. 43276: - n:o 1'2, Vennamon: Toimenpiteistä kansan- - n:o 27, österhQlmin ym.: Oppikoulun- 43277: edustajain palkkauksen tarkist·amiseksi. Liitteet opettajille koulun ulkopuolella suoritetusta 43278: IV,40. s. 139. - Ks. Edustajanpalkkio. työs·tä ma.ksettavaa korvausta koskevien mää- 43279: räysten muuttamisesta. Liitteet IV,55. s. 155 43280: - n: o 1·3, I n n a 1 a n y m.: Valtion tilapäisten ja 156. - Ks. Oppikoulut. 43281: vakinaisluontoisten viran ja toimen haltijain 43282: toimien vakinais·tamisen loppuun saattamisesta. - n:o 2'S, Te n h i ä 1 ä. n y m.: Yötyölisän suo- 43283: Liitteet IV,41. s. 140. - Ks. Virkamiehet. rittamisesta eräille valtionrautateiden viran ja 43284: toimen haltijoille. Lmteet IV,56. s. 157. - 43285: - n:o 14, Forsiuksen ym.: Sairaalain apu- Ks. Rautatieläiset. 43286: hoitajien tilapäistoimien muuttamisesta ylimää- 43287: räisiksi toimiksi. Liiltteet IV,42. s. 141. - Ks. - n: o 29, I n n a 1 a n y m.: Virkamieseläkkeistä 43288: Sairaanhoitajat. annetun asetuksen muuttamisesta. Liitteet 43289: IV,57. s. 16,8. - Ks. Eläkkeet. 43290: - n:o 15, InnaJan ym.: Vakin·aistamattomien 43291: valtion lastenhoitajain toimien muuttamisesta - n: o 30, 8 a 1 i n i n y m.: Toimenpiteistä valrtion 43292: peruspalkkaisiksi viroiksi. Liitteet IV,4!3. s. palveluksessa olevien eläkeikärajan alentami- 43293: 142. - Ks. Lastenhoitajat. seksi. Liitteet IV,58. s. 160. - Ks. Eläkkeet. 43294: - n:o 16, Inna 1 a n y m.: Rajavartiolai•toksen - n: o 3·1, I n n a 1 a n y m.: Naisten sodanaikai- 43295: emännöitsijän ja keittäjättären toimien muutta- sen vapaaehtoisen palveluksen lukemisesta 43296: misesta ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,44. virkamieseläkikeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Liit- 43297: s. 143. - Ks. Rajava.rtiolai.tos. teet IV,59. s. 161. - Ks. Eläkkeet. 43298: 2 E 687/518 43299: 10 La-ki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1~58. 43300: 43301: - n:o <32, Inna 1 a n y m.: Valtion palveluksess·a - n:o 44!, V ä ii. n ä sen y m.: Viljelijän ja hänen 43302: olevien lastenhoitajien eläkeikärajan alentami- •perheensä jäsenten työn verottamista koskevien 43303: sesta. Liitteet IV,OO. s. H3i2. - Ks. Lasten- säännösten uudietamisesta. [..iitteet IV 177. s. 43304: hoitajat. 182•. - Ks. Verotus 43305: - n: o 33, Inna 1 a n: Lastenhoitajien eläkevuo- - n: o 50, !P en t i n y m.: Perheenjäsenten oman 43306: sien laskemiaperusteiden muuttamisesta. Liit- työn arvon verotuksen lieventämisestä. Liit- 43307: teet IV,tn. s. 16•3. - Ks. Lastenhoitajat. teet IV,78. s. 1813. - Ks. Verotus. 43308: - n:o 34, H a 11 b e r gin ym.: Rajajääkärien - n:o '51, K a a s a 1 a i sen y m.: IM·aanviljelijä- 43309: eläkeoikeuden järjestämisestä. Liitteet IV,·62. perheiden lasten oman talouden hyväksi teke- 43310: s. 16<4. - Ks. Rajavartiolaitos. män työn verotuksen lieventämisestii.. Lii:tteet 43311: - n:o 00; Hallbergin ym. Eräiden puolus- IV, 7·9. s. 184. - Ks. Verotus. 43312: ,tuslaitoksesta vapautettujen upseerien ja ali- - n:o 52, J. Wirtasen ym.: Tutkimuksen toi- 43313: upseerien eläke-etujen järjestämisestä. LHtteet mittamisesta ylityö- ja sivuansioihin kohdistu- 43314: IV,63. s. 16'5. - Ks. Puolus-tuslaitos. van tuloverotuksen lieventämiseksi. Lii:tteet 43315: - n:o 3o, Inna 1 a n y m.: Yksityisoppikouluissa IV,SO. s. 185. - Ks. Tulo- ja omaisuuvero. 43316: palvellun ajan lukemisesta valtion oppikoulujen - n: o 53, P i t s j, n gin y m.: Opiskelukustannus- 43317: opettajille eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. ten vähentämisoikeudesta verotuksessa. iLiitteet 43318: Liitteet IV,64. s. 166. - Ks. Oppikoulut. IV,Sl. s. 1<86. - Ks. Verotus. 43319: - n:o 37, Innalan ym.: Sodan aiheuttaman - n:o :54, Leiikolan: !Tutkimuksen toimittruni- 43320: eriltoislainsäädännön toimeenpanoa varten pe- sesta opiskeluvelkojen poistamiseksi verotetta- 43321: rustettujen toimistojen henkilökunnan eläke- vasta tulosta. 'Liitteet IV,•S2. s. 1&8. · - Ks. 43322: oikeuden järjestämisestä. Liitteet IV,65. s. 167. Verotus. 43323: - Ks. Eläkkeet. 43324: - n: o 155, II a r a n y m.: Tuloverotuksessa myön- 43325: - n: o 138, I n n a 1 a n y m.: Tuomiokuntien ar- nettävän koulutus- ja opintovähennyksen alan 43326: kistoapulaisten eläkeoikeuden järjestämisestä. laajentamisesta. Liitteet IV,83. s. 190. -Ks. 43327: Liitteet IV,66. s. 168. - Ks. Eläkkeet. Tulo- ja omaisuusvero. 43328: - n:o 39, Kokko 1 an y m.: Valtiojohtoisten - n: o 56, S e p ä n y m.: Esityksen antamisesta 43329: liikeyritysten eläkkeiden yhdenmukaistamisesta. s.lle 16-vuotiaiden vapauttamisesta suoritta- 43330: Liitteet IV,6·7. s. 169. - Ks. Elfukkeet. masta ansiotuloistaan veroja. Liitteet IV,84. 43331: - n: o 40, F o r s i u k s en y m.: •Perhe-eläkelain s. 191. - Ks. Verotus. 43332: ulkopuolelle jääneiden eläkkeiden korottami- - n: o 57, B o r g - Sun dm a n i n: Oikeudesta ve- 43333: sesta. Li~tteet IV,68. s. 170. - Ks. Eläkkeet. rovähennyksen telkemiseen vanhempien ja työ- 43334: - n:o 41, Proeopen ym.: Loviisa-Vesijärvi kyvyttömien lähiomaisten huo1tamisen. johdosta. 43335: rautatieyhtiön työläieten ja virkamiesten työ- ja Liitteet IV,85. s. 192. - Ks. Verotus. 43336: virkasuhteiden järjes·telystä. Liitteet IV,69 s. - n:o ·58, :Hosi·an ym.: Työmatkoista johtuvien 43337: lr71 ja 173. - Ks. Rauta.tieläiset. kustannusten vähentämisestä verotuksessa. Liit- 43338: - n:o 42, H o s i.an y m.: Tutkimuksen toimitta- teet IV,86. s. 193•. - Ks. Verotus. 43339: misesta valtion virastojen siirtymiseksi !kesäai- - n:o 59', Kalliokosken ym.: Verovelvolli- 43340: kana viiden päivän työviikkoon. Liitteet IV,70. sen oikeuttamisesta vähentämään verotetta- 43341: s. 175. - Ks. Työ~a. vasta tulostaan määräosa yleiseen rahalaitok- 43342: - n: o 43, V e n n a m o n: V erolainsäädännössä seen säästämistään varoista. iLiitteet IV,87. s. 43343: olevien epäoikeudenmukaisuukJ!ien poistamisesta. 194. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 43344: Liitteet IV,71. s. 176. - Ks. Verotus. - n: o ·60, K ä m ii. r ä i s en: S'åästöjen sa·attami- 43345: - n:o 44, Asunnan ym.: Verotuksessa myön- sesta vähennyskelpoisiksi tuloverotuksessa. Liit- 43346: nettävien vähennysten ja poistojen yhdenmu- •teet IV,SS. s. 19'5. - ·Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 43347: kaistamisesta. Liitteet IV,72. s. 177. - Ks. - n:o 61, P r o c o p en y m.: Toimenpiteistä yk- 43348: Verotus. sityisten kansalaisten säästämistoiminnan lisää- 43349: - n:o 45, Borg-•Sundmanin ym.: Eläkkei- miseksi ja helpottamiseksi. 1Liitteet IV,89. s. 43350: den verovapauden aikaansaamisesta. Liitteet 196 ja 1~8. - Ks. Talletukset. 43351: IV,TIS. s. 178. - Ks. Verotus. 43352: - n:o 62, Wiherheimon ym.: Teollisuu- 43353: - n: o 46, I n n a 1 a n y m.: Eläkkeensaajien vero- den poisto-oikeutta koskevien >Verotussäii.nnös- 43354: tulisen lieventämisestä. Lii·tteet IV,74. s. 179. ten väljentämiseetii.. Liitteet IV,OO. s. 000. - 43355: - Ks. V erotus. Ks. V erotus. 43356: - n:o 47, Lehdon ym.: Pienten eläkkeiden - n:o 63, Matti 1 a n y m.: Maaseudun uusien 43357: v·apauttamisesta verosta. Liitteet IV,7·5.. s. 180. pienyritysten va.pauttamisesta veroista ensim- 43358: - Ks. Verotus. mäisten •toimintavuosien aikana. Lij,tteet IV,91. 43359: - n: o 48, F o r s i u k s en y m.: Isännänpalkan s. 201. - Ks. V erotus. 43360: verotusta koskevien määräysten .tarkistamisesta - n: o 64, V en n a m o n: Maatalouskiinteistöjen 43361: leskiemäntien osalta. Liitteet IV,76. s. 181. - tuloverotuksen uudistamisesta. Liitteet IV,92. 43362: Ks. V erotus. s. 202. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 43363: L~~<ki·, raha·asila· ja .toivomuaaloitteet 1958. 11 43364: 43365: n:o 65, Kekkosen ym.: Tomenpiteistä met· - n:o ,g,1, !Proeopen ym.: Toimenpiteistä lii· 43366: sänuudistusalueitten vapauttamiseksi metsäve· kevaih.toveron siirtämiseksi tuotantoportaasta 43367: roista. Liit•teet IV,9~. s. 200. - iKs. Verotus. myyntiport·aaseen. Liititeet IV,109. s. 224 ja 43368: 226. - Ks. Liikevaihtovero. 43369: - n:o 66, lM a t t i 1 a n y m.: .Juuri s·alaojitettujen 43370: peltojen verovapaudesta. Liitteet IV,94. s. 2·04. - n: o 82, E s k o 1 a n y m.: Piell'teollisuuden liike· 43371: - Ks. V erotus. vaihtoverorasituksen lieventämisestä. Liitteet 43372: IV,HO. s. 228. - Ks. Liikevaihtovero. 43373: - n:o 67, Sauik.ko·sen ym.: Osinkotulojen va· 43374: pauttamisesta tuloverosta. Liitteet IV,:915·. s. 205. - n: o 813, T i k k a o j a n y m.: Liiikevaihtovero- 43375: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. lain muuttamisesta käsityö· ja pienliikkeiden 43376: osalta. Lii·tteet IV,Ul. 1!. 2'219. - Ks. Liike· 43377: - n: o 6iS, M a n n i 1 a n y m.: Kotieläinsairauk· vlrlhtovero. 43378: sista aiheutuneiden menojen vähentämisestä ve· 43379: rotnksessa. Liitteet IV,96. s. 206. - Ks. Vero- - n:o S4, Haran ym.: Koulurakennuksiin käy- 43380: tus. tettävien rakennustarvikkeiden liikevaihtoveron 43381: palauttamisesta. LU.tteet IV,l12·. s. 200. - Ks. 43382: - n: o 6·9, K •a i t i 1 a n y m.: Tuloveron progressii· Liikevai!htovero. 43383: vieuuden poistamisesta alemmissa ja keskisuu· 43384: rissa tuloluokissa. Liitteet IV,9'7. s. 207. - n: o 815, H ö g s t r ö m i n y m. : Kalastusvene- 43385: Ks. rl'ulo· ja omaisuusvero. moottorien vapauttamisesta liikevaihtoverosta. 43386: Liitteet IV,11~. s. :231 ja 23'2. - Ks. Liike- 43387: - n:o 70, Borg-Sundmanin ym.: Tulo· ja vaihtovero. 43388: omaisuusverolain I veroluokan poistamisesta. n:o 86, Rosenberg i n y m.: Liikevaihtove- 43389: LHtteet IV,98·. s. 1208. - Ks. Tulo· ja omaisuus· ron poistamisesta ikalastusaluksista, kalastusve- 43390: vero. nemoottoreista ja langasta valmistetuista pyy· 43391: - n: o 71, I n n •a 1 a n y m.: Verovelvollisten luo· dyksistä. Liitteet IV,ll4. s. 2:3:3 ja 234. - Ks. 43392: kittelemista veroluoklkiin koskevien tulo- ja Liikevaihtovero. 43393: omaisuusverolain sää-nnö!!ten muuttamisesta. - n:o 87, Rosenbergin ym.: Kalastusalusten 43394: Liitteet IV,199>. s. 209. - Ks. Tulo· ja omaisuus· moottoreissa käytetyn nestemäisen polttoaineen 43395: vero. hinnan alentamisesta. LHtteet IV,115 s. 235 ja 43396: - n:o 72·, Kai t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä eri ~- - Ks. Polttoaineet. 43397: veroluokkien poistamiseksi. Liitteet IV,100. s. - n: o 88, K e k k o s en y m.: Moottorisahojen 43398: 211. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. hinnan alentamisesta. Liitteet IV,116. s. 2g;7. - 43399: - n:o 73, Borg-Sundmanin ym.: Aviopuo- Ks. iMoottorisahat. 43400: lisoiden verottamisesta erikseen ansiotuloista. - n: o •89>, !H y y t i ä i s e n y m.: Kiinteistönluovu- 43401: Li1tteet IV,lOl. s. 213. - Ks. Tulo· ja omai· tusveron siirtämisestä 'Veroviranomaisten mää· 43402: suusvero. rättäväksi ja perittäväksi. LH.tteet IV,117. s. 43403: - n:o 74, Forsiuk&en ym.: Aviopuolisoiden 238. - Ks. Leimavero. 43404: verottamisesta erikseen ansiotuloista. Liitteet - n:o 90, Ehrnroothin ym.: Esityksen auta· 43405: IV,102. s. 214. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. misesta perintö- ja lahJaverolain muuttamisesta. 43406: - n:o 75, Haran ym.: Tuloverotuksessa myön· Liitteet IV,llS. s. 2.39· ja 240. - Ks. Perintö- 43407: nettävän ns. aviopuolisovähennyksen korottami· ja lahjavero. 43408: aesta. Liitteet IV,100. s. 1215. - Ks. Tulo· ja - n:o 91, Borg-Sundmanin: Tutkimuksen 43409: omaisuusvero. toimittamisesta talouselämän tervehdyttämi- 43410: - n: o 761, E h r n r o o t !h i n y m.: Es~tyik.sen an· seksi. Liitteet IV,lli9. s. 241.. - Ks. Talous· 43411: tamisesta vä;hävaraisten vanhusten vapauttami· elämä. 43412: seksi tulo· ja omaisuusverosta. Liitteet IV,104. - n:o 9•2·, Lahtelan ym.: Ohjelman valmista- 43413: s. 216 ja 2>17. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. misesta uusien työpaikkojen luomiseksi. Liit- 43414: - n:o 77, Ehrnroothin ym.: Tulo- ja omai· teet IV,120. s. 242. - Ks. Työllisyys. 43415: •suusvero·asetuksen 20; :n muuttamisesta. Liitteet - n:o 93, P i t s i n gin y m.: Lähivuosia koske- 43416: IV,105. s. 21S ja '219. - Ks. Tulo· ja omaisuus· van teollistamisohjelman laatimisesta. Liitteet 43417: vero. IV,1.21. s. 243·. - Ks. Teollisuus. 43418: - n:o 78•, Korshäekin ym.: Esityksen an· - n:o 94, !Helteen ym.: Toimenpi·teistä maa- 43419: tamisesta uudeksi liilkevaihtoverolaiks1. Liit· seudun teollistamiseksi. Liitteet IV,122. s. 244. 43420: Liitteet IV,106. s. 220 ja 221. - Ks. !Liike· - Ks. Teollisuus. 43421: vaihtovero. 43422: - n: o .95, M a t t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä maa· 43423: - n:o 79, V. A. Virtasen ym.: Liikevaihto· seudun työmahdollisuuksien parantamiseksi pien· 43424: verolain uudistamisesta. •Liitteet IV,107. s. 212'2. teollisuutta edistämällä. Li~tteet IV,123. s. 43425: - Ks. Liikevaihtovero. 2~5·. - Ks. 'Pienteollisuus. 43426: - n:o •SO, Martti 1 a n ym.: Nykyisessä liike· - n: o 96, ·E r k k i 1 ä n y m.: Al~työllisyysalueiden 43427: vaiMoverojärjestelmässä todettujen epäkohtien tuotannollisten investointien lainoHuksen jär- 43428: korjaamisesta. Liitteet IV,108. s. 2'23·. - Ks. jestämisestä. Liitteet IV,124. s. 246. - Ks. 43429: Liikevalli tovero. rl'yöllisyys. 43430: 12 Laki-, raha-asia- ja .toivomusaloitteet 1958. 43431: 43432: - n:o 97, Eskolan ym.: Toimenpiteistä. Poh- laan. Liitteet IV,140. s. 268. - Ks. Puunja- 43433: jois-Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi. lostusteollisuus. 43434: LHtteet IV,125. s. 248. - Ks. Talouselämä. 43435: - n: o U3, B a c k 1 u n d i n y m.: Puunjalostusteh- 43436: - n:o 98, J. E. J>artasen ym.: Tutkimuksen taan perustamisesta eteläiselle Etelä-Pohjan- 43437: toimittamisesta Pohjois- ja Itä-suomen alityöl- maalle. Liitteet IV,141. s. 270 ja 271. - Ks. 43438: lisyysalueiden elinkeinoelämän kehittämiseksi. Puunjalostusteollisuus. 43439: Liitteet IV,126. s. 249. - Ks. Talouselämä. - n:o 114, Mar•ttilan ym.: Jatkotutkimusten 43440: - n:o 919, V en n a. m on: ToimeiLpiteistä pääoman suorittamisesta puunjalostusteollisuuden saami- 43441: ja luoton saannin helpottamiseksi maatilatalou- seksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,142. s. 43442: den ja. teollisuuden edistämiseksi Savossa ja. 272. - Ks. Puunjalostusteollisuus. 43443: Pohjois-Karjalassa. Liitteet IV,l27. s. 251. - - n:o 115, J. Wirtasen ym.: Toimenpiteistä 43444: Ks. Talouselämä. Jalasjärven-Kauhajoen suoalueiden hyväksi- 43445: - n:o 100, M a. r t t i 1 a. n y m.: Toimenpiteistä käytöstä. Lii.tteet IV,l43·. s. 274. - Ks. Turve. 43446: kotimaisten polttoaineiden käytön edistämiseksi. - n: o 116, Ä s v i k i n y m.: Polttoturvetta käyt- 43447: Liitteet IV,121&. s. 252. - Ks. Polttoaineet. tävän kaasuturbiinisähkövoimalaitoksen perus- 43448: - n:o 101, V. Niemisen ym.: Mää.rära.ha.sta tamisesta Etelä..Pohja.nmaalle. Liitteet IV,l44. 43449: polttohwkkeen taloudellisen· käytön tutkimiseksi. s. 276. - Ks. Sähkölaitokset. 43450: Liitteet IV,129. s. :253. - Ks. J>olttoa.ineet. - n: o 117, M u r r o n y m.: Toimenpiteistä Haa- 43451: - n: o 100., P en t i n y m.: Tullisuojasta kotimai- paveden Piipsanneva.n turvetta. ja. pienpuuta 43452: sille polttoa.ineille. Liitteet IV,l30. s. 254. - polttoaineena käyttävän voimalaitoksen raken- 43453: ·Ks. 'Polttoaineet. tamiseksi. Liitteet IV,146. 11. 2<77. - Ks. Säh- 43454: kölaitokset. · 43455: - n: o 1037 S a. r j al a n y m.: •Pienpuun teollisen 43456: käytön lisäämisestä. Ltitteet IV,131. s. 255. - n :o 118·, R y h d ä n: Taiva.lkoskelle rakennetta- 43457: - Ks. Puunjalostusteollisuus. v·an Koillis-Pohjanmaan .puunjalostuslaitoksen 43458: rakennussuunni·telman valmistamisesta. Liitteet 43459: - n:o 104, Sepän ym.: Kokona.issuunnitelman IV,146. s. 278. - Ks. Puunjalostusteollisuus. 43460: laatimisesta kotimaisten polttoaineiden talou- 43461: dellisen käytön lisäämiseksi. Liitteet IV,13:2. - n: o 119, T i e k s on y m.: Valtion omistuksessa 43462: s. 256. - Ks. Polttoaineet. olevan puunjalostusteollisuuslaitoksen rakenta- 43463: misesta Tornion Röyttään. Liitteet IV,147. s. 43464: - n:o 105, V en n a. m on: Toimenpiteistä. puun 279. - Ks. !Puunjalostusteollisuus. 43465: ja. turpeen hyväksikäyttämiseksi polttoaineena. - n:o 12.0, Tainion ym.: Valtionenemmistöisen 43466: työllisyyden parantamiseksi. Liitteet IV,11331• s. osakeyhtiön muodostamisesta puuhioketta ja 43467: 2518. - Ks. Polttoaineet. sanomalehtipaperia tuottavan tehtaan rakenta- 43468: - n: o 106, M a r t t i 1 a n y m.: Turvevoimalaitos- miseksi Kemijärvelle. Lii.tteet IV,148. s. 280. 43469: ·hankkeiden edistämisestä. Liitteet IV,1M. s. - Ks. Puunjalostusteollisuus. 43470: 259. - Ks. Voimalaitokset. - n: o 121, F rimani n y m.: Toimenpiteistä 43471: - n:o 107, Haapasalon ym.: Toimenpiteistä puunjalostusla~toksen rakentamiseksi Inariin. 43472: koivua ja pienpuuta raaka-aineena käyttävän /Liitteet IV,149. s. ~1. - Ks. Puunjalostusteol- 43473: teollisuuden sijoittamiseksi Mikkelin lääniin. lisuus. 43474: Liitteet IV,135. s. 261. - Ks. Puunjalostusteol- - n:o 122, B •a c k 1 u n d i n y m.: Malminlouhinnan 43475: lisuus. aloittamisen kiirehtimisestä. Korsnäsissä. Liit- 43476: - n:o 108, Li n d b 1 omin y m.: 'Polttoturvetta teet IV,150. s. 2812 ja 2S3. - Ks. Kaivosteolli- 43477: ja haketta käyttävän voimalaitoksen rakentami- suus. 43478: sesta Satakuntaan. Liitteet IV,13&. s. 003. - - n: o 12~, L e h m o s en y m.: Viitasaaren ja 43479: Ks. Voimalaitokset. Pihtiputaan maaperärikkauksien ·tutkimisesta. 43480: - n: o 109, R a ·P i o n y m.: 'Pohjois~atakunnan Liitteet IV,151. s. 284. - Ks. Malminetsintä. 43481: soiden turvetta polttoaineena käyttävän voima- - n:o 124, Niirasen ym.: Kaivostoimin- 43482: laitoksen perustamisesta. Liitteet IV,137. s. nan jälleen käyntiinsaattamisesta Otravaaran 43483: 265. - Ks. Voimalaitokset. alueella. Liitteet IV,15'2. s. 285. - Ks. Kaivos- 43484: - n: o 110, Hu 1 t i n y m.: Puunjalostusteollisuu- teollisuus. 43485: den aikaansaamisesta Kuopion ja Mikkelin lää- - n: o 100, J. E. rp a r t a s en y m.: Sähköistä- 43486: nin alueelle. Liitteet IV,138. s. 2·66. - Ks. misohjelman la111timisesta. sähiköistämättömiä 43487: Puunjalostusteollisuus. alueita varten. Liitteet IV,153. s. 286. - Ks. 43488: - n: o 111, H i 1 t u s en y m.: Puunjalostusta har- Sähkö. 43489: joittavien teollisuuslaitosten kannattavuuden - n:o 1~6, Korsbä.ckin ym.: Sähkövirran ku- 43490: parantamisesta Savossa. ja Pohjois-Karjalassa luttajahinnan vaihtelujen selv~ttämisestä. Liit- 43491: kuljetuskustannuksia tasoittamalla. Liitteet teet IV,154. s. 288 ja 2.S9. - Ks. Sähkö. 43492: IV,139. s. 267. - Ks. Puunjalostusteollisuus. 43493: - n: o 127, V e n n a m o n: MaB.Italouksilta. säh- 43494: - n :o 112, H o 1 o p a i s en y m.: Sulfa~~;ttisellu köstä perittävien maksujen alentamisest&. Liit- 43495: loosa.tehtaan a.ikaaus•aamisesta. Pohjois-Karja.- teet IV,155. s. 200 - Ks. Sähkö. 43496: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1958. 13 43497: 43498: - n:o 1218, 1Iallbergin ym.: Maaseudun säh- - n:o 144, Koiviston ym.: Voimatalouden 43499: köistiimisen tukemisesta Pohjois-Karjalan Säh- tarpeisiin vesistöjen säännöstelyn takia mai- 43500: kö Oy:n toiminta-alueella. Li1tteet IV,156. s. .taan menettäneiden korvauskysymyksen selvit- 43501: 291. - Ks. Sähkö. tämisestä. Liitteet IV,173. s. Ml. - Ks. Kor- 43502: vaus. 43503: - n:o 129, Timosen y m.: Rautateiden rahti- 43504: luokituksen uudistamisesta. Liitteet IV,157. s. - n:o 145, Tainion ym.: Työllisyyslainan jär- 43505: 29<2. - Ks. Rautatiemaksut. jestämisestä. Veitsiluoto Oy:lle. Liitteet IV,174. 43506: s. ®12. - Ks. Työllisyys. 43507: - n:o 1~0, S a v e 1 a n y m.: Väkirehujen rahtien 43508: uudelleenjärjestämisestä. Liitteet IV,l58. s. - n:o 146, Tuulen ym.: iHalpakorkoisten lai- 43509: 293. - Ks. 'Rautatiemaksut. nojen myöntämisestä .pientonniston hankkimista 43510: varten. Liitteet IV,175. s. 313. - Ks. Meren- 43511: - n:o 131, M i e .t t u s en y m.: Väkirehujen hin- kulku. 43512: tojen tasoittamisesta. Liitteet IV,ll59. s. 294. - n:o 147, Stykin ym.: Valtion ta'kuiden 43513: - Ks. Rehut. myöntämisestä pienyrityksille. Liitteet IV,1'76. 43514: - n:o 132, Vennamon: Toimenpiteistä kauko- s. 314. - Ks. Pienteollisuus. 43515: kuljetusmaksujen alentamiseksi Savosta ja Poh- - n:o 148, Kujalan ym.: Kymijoessa sijaitse- 43516: jois-Karjalasta. Liitteet IV,IOO. s. 2915. - Ks. 'Van Anjalankosken voimalaitoksen rakentami- 43517: Rautatiemaksut. sesta. Liit·teet IV,177. s. 315. - Ks. Voima- 43518: - n:o 1~3, S'Vinhufvudin ym.: Puutavaran laitokset. 43519: menekin parantamisesta metsäautotieverkkoa - n:o 149, Murron ym.: Esityksen >antamisesta 43520: lisäämällä. Liitteet IV,161. s. 296. - Ks. !Puu· valtion oikeudesta rakentaa vesivoimalaitoksia 43521: ,tavara. Kuusamon ja Iijoen koskiin. Liitteet IV,178. 43522: a. 316. - Ks. Voimalaitokset. 43523: - n:o 1®4, R. Virtasen ym.: Posti- ja viras- 43524: .tota.lon rakentamisesta KarkkiliiAl.n. Liitteet - n :o 150, !H e lt e en y m.: Tutkimuksen suo- 43525: IV,IOO. s. 007. - Ks. Postilaitos. rittamisesta valtion vakuutuslaitoksen peru&ta- 43526: mismahdollisuuksista. Liitteet IV,179. a. lH7. 43527: - n: o mo, .A h o s e n y m.: Virastotalon rakenta- - Ks. Ya.kuutuslaitokset. 43528: misesta Viitasaarelle. Liitteet IV ,163. s. 298. - 43529: Ks. Virastot. - n: o 151, M a t t il a n y m.: Tutkimuksen toi- 43530: mittamisesta yhteiskunnallisen tuen jakautu- 43531: - n: o 136, .A h o s e n y m.: Valtion virastotalon misesta eri elinkeinoaloille ja ammateille. Liit- 43532: rakentamisesta. Keuruulle. iLiitteet IV,164. s. teet IV,180. s. 3·18. - Ks. Yhteiskunnallinen 43533: 299. - Ks. Virastot. 'tuki. 43534: - n:o 137, Saariahon ym.: Määrärahasta - n:o 152, Vennamon: Asutuslainojen koron 43535: jäänsärkijän rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- pysyttämisestä oaravala.inojen ikoron tasolla. 43536: teet IV,165'. s. 300. - Ks. iMerenkulku. Liitteet IV,11S1. s. 819. - Ks . .Asutuslainat. 43537: - n:o 137a, Törngrenin ym.: Kolmen rau- - n: o 156, E s k o 1 a n y m.: Korkorasituksen lie- 43538: dasta tehdyn aluksen rakentamisesta rrurun- ventämisestä. Liitteet V,3. s. 3195.- Ks. Korko. 43539: maa.n saariston liikennettä varten. Liitteet 43540: - n:o 154, Vennamon: Lainakoron u.lentami- 43541: IV,IOO. s. 301 ja 302. - Ks. iL&ivaliikenne. 43542: sesta. Liitteet V,4. s. 396. - Ks. Korko. 43543: - n:o 138, PHsingin ym.: Kansantulolas- - n:o 156, V . .A. Virtasen ym.: Toimenpi- 43544: kennan saattamisesta ajanmulkaiselle kannalle. teistä antolainauskoron a.lell!tamiseksi ja in- 43545: LHtteet IV,167. s. 303. - Ks. Talouselämä. deksisidonnaisuuden lieventämisek!!i. Liitteet 43546: - n: o l:W, J u n n i 1 a n: Tutkimuksen toimitta- V,>5. s. 1397. - Ks. Korko. 43547: misesta ns. valtionyhtiöi·den osakaspiirin laa- - n: o 156, V e n n a m o n: Pankkilainojen indeksi- 43548: jentamiseksi. Liitteet IV,168. s. 305. - Ks. ehdon aiheuttamien haittojen poistamisesta. 43549: Yhtiöt. Liitteet V,6. s. 398. - Ks. Indeiksiehto. 43550: - n:o 140, iL a h te 1 a n ym.: Voiton- ja. vas- - n:o 157, V . .A. Virtasen ym.: Sairaalalain 43551: tuunja.koa sekä ns. työläisosakkeiden käyttöä muuttamisesta. kuntain saattamiseksi tasaver- 43552: koskevan kokeilun suorittamisesta. Liitteet taisikai kustannuksiin nähden. Liitteet VI,l. 43553: IV,169. s. 307. - Ks. Osakey>htiöt. s. 400. - Ks. Sa.iraalalaki. 43554: - n :o 141, K o i v i .s t o n y m.: Pohjois-Suomen - n:o 1581 Kujalan ym.: Kotkan keskussai- 43555: kustannustason •alentamisesta. Liitteet IV,170. raalan rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet 43556: s. 308. - Ks. Talouselämä. VI,2. s. 404. - Ks. Sairaalat. 43557: - n:o 1421 Lahtelan: Kemijoki Oy:tä koske- - n: o 1519, Saa r i a h o n y m.: Kymenlaakson 43558: vien organisatoristen muutosten suorittamisesta. sairaanhoitokoulun rakennussuunnitelmi1ln laa- 43559: Liitteet IV,171. s. 300. - Ks. Kemijoki Oy. timisesta. Liitteet VI,3. s. 405. - Ks. Sairaan- 43560: - n:o 143, Lahtelan: Tutkimuksen suoritta- hoitokoulut. 43561: misesta Kemijärven suunnitellun säännöstelyn - n:o 160, I. Virtasen ym.: -Alle kouluikäis- 43562: aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Liit- ten lasten maksuttomasta terveydenhoidosta. 43563: teet IV,172•. s. 310. - Ks. Vedensäännöstely. Liitteet VI,4. s. 406. - Ks. Terveydenhoito. 43564: 14 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1968. 43565: 43566: 43567: - n:o 161, Hostilan ym.: Syrjäseutujen sai- - n:o 178, Tuulen ym.: Koko mall!ta käsittä- 43568: raankuljetusolojen p:uantamisesta. Liitteet VI,5. vän peruskartoitustyön kiirehtimisestä. Liitteet 43569: s. 407. - Ks. Sairll!anhoito. VII,27. s. 467. - Ks. Kartoitus .. 43570: - n:o 162, Nordforsin ym.: iPolion va.urioit- - n:o 179, Suonpään ym.: Eräiden maantei- 43571: tamien hoitoavustu:ksesta. Liitteet VI,6. s. 408 den tiealueiden lunastuskorvausten suorittami- 43572: ja 400. - Ks. •Lapsihalvaus. sesta v•altion varoista. Liirtteet VII,2·S. s. 4·68. 43573: - Ks. Maantiet. 43574: - n:o 163, Lukkarisen ym.: Kasvatusneu- 43575: volain •työn tukemisesta. Liitteet VI,7. s. 410. - n: o 180, K o k k o 1 a n y m.: Yiksityisoilkeudel- 43576: - Ks. Kasvatusneuvoia.t. lisessa työsuhteessa olevien eläkeoikeutta kos- 43577: kevien säännösten uudistamisesta. Uitteet 43578: - n:o 164, Stenbergin ym.: Maksuttoman VII,OO. s. 46'9. - Ks. Eläkkeet. 43579: hoidon järjestämisestä vähävaraisille sokeritau- 43580: tisille. Liitteet VI,S. s. 411. - Ks. Sokeri- - n: o 181, T e i r i n y m.: Kalastuslain sovelta- 43581: tauti. miselle ja vaivonnalle väl-ttämättömien, sano- 43582: tun lain 99 ja 10(} §: ssä mainilt.tujen toimitus- 43583: -- n:o 165, Lindblomin ym.: Mielisairaan- ten kustannusten suorittamisesta valtionva- 43584: hoitCthenkilökunnan koulutuksen uudistamisesta. roista. Liitteet VII,OO. s. 470 ja 471. - Ks. 43585: Liitteet VI,9. s. 412. - Ks. Sairaanhoitajat. Kalastuslaki. 43586: - n: o 1'66, I n n a 1 a n y m.: Tutkimuksen toimit- - n:o 1812, R yh d ä n: Korvauksen suorittami- 43587: -tamisesta TVankeinhoitolaitoksen sairaanhoito- sesta Kuusamon kunnan Liikasenvaaran ky- 43588: henkilökunnan työvoimatilanteesta. Liitteet län asukkaille kalastusalueiden menettämisestä. 43589: VI,10. s. 413. - Ks. Vankeinhoitolait()S. aiheutuneesta vahing()Sta. Liitteet VII,31. s. 43590: 4-72·. - Ks. Korvaus. 43591: - n~o 167, !Lehmosen ym.: Toimen.piteis.tä 43592: vähävaraisten pienviljelystilojen kaivojen ra- - n:o 183, V. K. Turusen ym.: Belvityiksen 43593: kentamiseksi. Liit•teet VI,11. s. 414. - Ks. suorittamisesta valtion ja kirkon välisen orga- 43594: Kaivot. nisatorisen yhteyden muuttamiseen liittyvistä 43595: kysymyksistä. Liitteet VII,3<2. s. 473. - Ka. 43596: - n:o 168, K•alliokosken ym.: Toimenpi- Kirkko. 43597: teistä .tupakan käytön vastustamiseksi. Liitteet 43598: VI,12. s. 415. - Ks. Tupakka. - n:o 184, V. K. Turusen ym.: Rukouspäi- 43599: vien huvitilaisuuksia koskevien määräysten 43600: - n:o 100, Haran ym.: Matkatoimistolain ai- tarkistamisesta. Liitteet VII,33. s. 476.- Ks. 43601: kaansaamisesta. Liitteet VI,Ht s. 416. - Ks. Ruvit. 43602: Matkatoimistot. - n: o 185, H a 1 i s en y m.: !Puutarhatalouden 43603: - n:o 170, Innal·an ym.: Eläinsuojelulain professorinviran perustamisesta Helsingin yli- 43604: muuttamisesta nykyisiä oloja vastaavaksi. Liit- opiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekun- 43605: teet VI,l4. e. 4-17. - Ks. Eläinsuojelu. taan. Liitteet VIII,10. s. 497. - Ks. Yli- 43606: opisto. 43607: - n:o 171, Kaasalaisen ym.: Valtionapu- 43608: järjestelmän perusteiden tarkistamisesta. Liit- - n:o 186, >Heinosen ym.: Sotao:rpoylioppi- 43609: teet VII,OO. s. 457. - Ks. Kunnll!t. laitten &;orkeakouluopintojen tukemisesta. !Uit- 43610: teet Vill,ll. s. 49-S. - Ks. Botaorvo.t. 43611: - n:o 17'2, Sävelän ym.: Esityksen antami· 43612: sesta manttaalikuntalaitoksen lopettamiseksi. - n:o 187, Sundellin: Koulutoimen johdon 43613: Liitteet VII,21. s. 459. - Ks. Manttaalikunta.- ikeskittämisestä. Liitteet Vill,12. s; 400 j& 500. 43614: la.itos. - Ks. Koululaitos. 43615: - n: o 1,SS, A a 11 on y m.: Yhtenäislkouluperiaat- 43616: - n:o 17<3, Koikikolan ym.: Satamien raken- 43617: teiden soveltamisen kokeilemisesta. iLiitteet 43618: tamisen ja kunnostamisen rahoittamisesta. Liit- 43619: VIII,13. s. 501. - Ks. Koululaitos. 43620: teet VII~. s. 4-60. - Ks. Satamat. 43621: - n:o 189, Inna 1 a n y m.: Harjoi·tusaineiden 43622: n:o. 174, Niemen ym.: Kunnallisverolain- opettajien ·peruspalkkaisten virkojen perustami- 43623: säädännön uudistamisest-a. Liitteet VII,23. s. sesta valtion oppikouluihin. LHtteet VID,14. 43624: 461. - Ks. Kunnallisverotus. s. 003 . ....;_ Ks. Oppikoulut. 43625: - n:o 175, Haran ym.: Harkintaverotuksen so- - n: o 1-90, P o h j a 1 a n y m.: Porin •tyttölyseon 43626: veltamista koskevasta tutkimuksesta ja siitä kahdentamisesta. Liitteet VIII,15. s. 504. - 43627: jootuvista toimenpiteistä. ILiitteet VII,24. s. Ks. Oppikoulut. 43628: 463. - Ks. Kunnallisverotus. 43629: - n:o .191, K o s o 1 a n y m.: Lapuan yhteislyseon 43630: n:o 1<76, Vennamon·: Toimenpiteistä maa- kahden·tamisesta. Liitteet VIII,l6. s. 005. - 43631: laiskuntien veroäyrin hinnan nousun estämi- Ks. Oppikoulut. 43632: seksi. Liitteet VH,25. s. 465. - Ks. Kunnallis- - n:o 19·2, Forsiuksen ym.: Toimenpiteistä 43633: verotus. yksityisoppikoulujen avustamiseksi koulukalus- 43634: - n:o 177, V. A. Virt·asen ym.: Kunn•allisen ton, opetusvälineiden ja kirjaston ha.nlkkimi- 43635: leimaTVeron kantamisesta metsän ostajalta. sessa. Lii-toteet VIII,17. s. 506. - Ks. Oppi- 43636: Liitteet VII,'26. s. 466. - Ks. Kunnallisverotus. koulut. 43637: Laki-, raha-asia. ja toivomusaloitteet 1968. 15 43638: - n: o 1·9>3, T e n h i i1. 1 ä n y m.: Yksi tyisoppikou- - n: o 209, J. E. P a r 't a s e n y m.: M'åärärahasta 43639: lujen palveluskunnan palkkauksen järjestämi- Kainuun keskusammattikoulun rakennustöiden 43640: sestä. Liitteet VIII,18. s. 507. - iKs. Oppi- aloittamiseksi. Liitteet VIII,34. s. 527. - Ks. 43641: koulut. Ammattikoulut. 43642: - n: o 194, Te n h i ä 1 ä n ym.: Yksityisoppikou- - n:o 210, K·al a vaisen y m.: Kansantajuisen 43643: lujen toimihenkilöiden elä.keoikeuden järjestä- tieteellisen luentotoiminnan, opintokerhotyön ja 43644: misestä. Liitteet VIII,19·. s. 508. - Ks. Eläk- näitä työmuotoja ohjaavien kansalaisjärjestöjen 43645: keet. valtionavun perusteita koskevan lainsäädännön 43646: - n: o 195, S a. a 1 a. s t i n y m.: Oppikoulujen luku- aikaansaamisesta. Liitteet VIII,35. s. 528. - 43647: kausimaksujen tasoittamisesta. Liitteet VIII,ro. Ks. Ka.nsansivistys. 43648: s. 510. - Ks. Oppikoulut. - n:o 1211, Rosenberg i n y m.: M'åärärahasta 43649: - n:o 196, Kaja.tsalon ym.: Toimenpiteistä kiertävien taidenäyttelyjen järjestämiseksi 43650: valtionavun •antamiseksi yksityisille oppikou- maassa. Liitteet VIII,36. s. 52~ ja 500. - Ks. 43651: luille ohjannan ja vapaiden harrastusten joh- Taide. 43652: tamiseen. Liitteet VIII,21. 11. 511. - Ks. Oppi· - n:o 212, Te i ri n ym.: Kansan laulu- ja mu- 43653: koulut. siikkitoiminnan tut·kimisesta ja tukemisesta. 43654: - n: o 197, I n n a 1 a n y m.: Oppikoulunopetta- Liitteet VIII,37. s. 531 ja 532·. - Ks. Musiikki. 43655: jien ulkomaisten opintomatkojen tukemisesta. 43656: 1Liitteet VIII,2~. s. ·5112. - Ks. Oppikoulut. - n:o 21~, V. K. Turusen ym.: Maaseudun 43657: .t881tteriharrastusten kehittämisestä. Liitteet 43658: - n: o 198, R i h •t niemen y m.: Vähävaraisten VIIT,3S. s. 533·. - Ks. Taide. 43659: oppikoululaisten ·koulunkäynnin helpottamisesta. 43660: Liitteet VID723. s. 513. - Ks. Oppikoulut. - n:o 214, V. K. Turusen ym.: Pohjois-Kar- 43661: jalan musiikkiopiston perustamisesta Joensuussa 43662: - n:o 100, J. E. Partasen ym.: Sotkamon sijaitsevan Itä-suomen seminaarin yhteyteen. 43663: yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit- Liitteet VHI,39>; s. 534. - Ks. MusiikkiQpis- 43664: teet VIII,24. s. 515. - Ks. Oppikoulut. to.t. 43665: - n:o 200, V. A. Virtasen ym.: Savonlinnan - n:o .~n5, Kalavs.isen ym.: Esityksen an- 43666: seminaarin muuttamisesta sekaseminaa.rilksi. tamisesta uudeksi kirjastolaiksi. Liitteet VIII,40. 43667: Liitteet VIII,215. s. 516. - Ks. Seminaarit. s. 53<5. - Ks. Kirj·astot. 43668: - n:o 201, .Rihtniemen ym.: Kansakoulu- 43669: laitoksen väliaikaisten viranhaltijain ja viran- - n: o 2•16, R o s n e 11 i n y m.: Kirjastolainsää- 43670: sijaisten palkkausten ja eriikikeiden järjestämi- dännön uudi&tamisesta. Liitteet VIII,41. s. 536 43671: sestä. Liitteet VIII,26. s. 5117. - Ks. Kansa- - Ks. Kirjastot. 43672: koulut. - n:o 217, Teirin ym.: Elokuvapalkintojen ja 43673: - n:o 002, R i h t niemen y m.: Kansakoulu- -stipendien jakamista koskevien mahdollisuuk- 43674: laitoksen viran·haltijain palkkaulksesta sotapal· aien tutkimisesta. Liitteet VIII,42. s. 537 ja 43675: veluksen aikana. Liitteet VIII,.27 s. 518. - 53'9. - Ks. Elokuvat. 43676: Ks. Kansakoulut. - n: o 21-8, rr ei r i n y m.: Elokuva-arkiston pe- 43677: - :11: o 203, Li n d e m a n i n y m.: Täydellisen rustamisesta. iLiitteet VIII,43. s. 541 ja 543.- 43678: ruotsinkielisen kansakoulun perustamisesta van- Ks. ~lokuvat. 43679: halle Degerbyn alueelle. Liitteet VIII,·28. s. 43680: 519 ja 5120. - Ks. Kansakoulut. - n:o 219, V. A. 'Virrtasen ym.: Olavinlinnan 43681: korjaustöiden suorittamisesta. Liirtteet VIII,44. 43682: - n:o 204, V. E. iPar.tasen ym.: Työväen- s. 545. - Ks. Olavinlinna. 43683: opistol&i.n uudistamisesta. Liitteet VIII,29. s. 43684: 521. - Ks. Työväenopistot. - n:o 220, V. <A. Virtasen ym.: Nuorisojär- 43685: jestöjen saattamisesta. tMavertaisiksi ikunnal- 43686: - n :o 005, L u u k a n y m.: Kansanopistojen ra- lisia avustuksia jaettaessa. Liitteet VIII,45. 43687: kennusten vuokra-arvojen perusteiden tarkista- s. 546. - Ks.· Nuorisojärjestöt. 43688: misesta. Liitteet VIII,:OO. ·s. 522. - Ks. Kan- 43689: sanopistot. - n:o 221, V. Turusen ym.: Kokoushuoneis- 43690: - n:o 006, Jä.mslinin ym.: Teknillisen kou- tojen rakennus- ja korjaustoiminnan edistämi- 43691: lun perustamisesta Jyväskylään. ·Li1tteet VIII,31. sestä. Liitteet VIII,46. s. 547. - Ks. Kokous- 43692: s. 5123. - Ks. Teknilliset ikoulut. huoneistot. 43693: - n:o ·207, K o r s b ä e k i n y m.: Ammattiopin- - n:o 1:222·, Leinosen: Määrärahasta ammatin- 43694: tojen avustuslain toimeenpanoa koskevan val- rvalinnanohjauksen piiritoimiston perustamista 43695: tioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Liitteet varten Oulun kaupunkiin. Liitteet VIII,47. s. 43696: VIII,3•2. s. 524 ja 525. - Ks. Amma.ttiopinnot. '54S, - Ks. Amm111tinvalinta. 43697: - n: o 208, H a r a n y m.: iLilkealan erikoiskou- - n :o 223, Kokko 1 a n y m.: Urheilumäärära- 43698: lujen sa01ttamisesta valtionavun suhteen tasa- hojen jakoa ja käyttöä koskevien epäkohrtiiln 43699: 'Vertaiseen asemaan kauppaoppilaitosten kanssa. •poistamisesta. Liitteet VIII,48·. s. 549. - Ks. 43700: Liitteet VIII,33. s. 526. - Ks. Kauppakoulut. U rheilumäärärahat. 43701: 16 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1953. 43702: 43703: 43704: - n:o 224, Jäms6nin ym.: Insinööripiirien - n:o 240, Kekkosen ym.: Yhdistetyn koti- 43705: henkilöstön lisäämisestä kuiva.tustöiden suun- talous- ja emäntäkoulun perustamisesta Pudas- · 43706: nittelua varten. Liitteet IX,9. s. 681. - Ks. järven kuntaan. Liitteet IX,25, s. 5:99. - Ks. 43707: Kuivatustyöt. Emäntäkoulut. 43708: - n:o 225, Lehmosen y m.: Keski .Suomen kas- - n:o 241, N i sika 1 a n y m.: Emäntäkoulun pe- 43709: vinviljelyskoeaseman perustamisesta. Liitteet rustami!!esta Alatornion kuntaan. iLiitteet 43710: IX,10. s. 518~·. - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. IX,.OO. s. 600. - Ks. Emäntälkoulut. 43711: - n:o 242, iM·at>tilan ym.: Kasvitautien ja 43712: - n:o 2i26, F o r s i u k sen y m.: Tutkimuksen 43713: toimittamisesta maataloudellisten kotitalousoppi- rikkl&ruohojen tuhojen vähentämisestä. Liitteet 43714: laitosten o.pettajien työ- ja palkkaolosuhteiden IX,27. s. 601. - Ks. Kasvitaudit. 43715: parantamiseksi. ·Liitteet IX,ll. s. 5:83. - Ks. - n:o 2413, V. Niemisen ym.: Määrärahasta 43716: Kotitalouskoulut. rviherrehu- ja perunahiutalekysymyksen järjes- 43717: tämistä varten. Liitteet IX,23. s. 602. - Ks. 43718: - n:o 221, Tikkaojan ym.: Maatalousneuvon- Rehut. 43719: nan ikeskittämisestä. Liitteet IX,12. s. 584. - 43720: Ks. Maatalousneuvonta. - n:o 244, Koiviston ym.: Kotimaisen si- 43721: pulin hintatakuun järjestämisestä. Liitteet 43722: - n:o 228, Forsiuksen ym.: iPuutarhaope- IX,29. s. 004. - Ks. Sipuli. 43723: •tuksen järjestämisestä. Liitteet IX,13. s. 585. - n:o 245, Erkkilän ym.: Pohjois.Suomen 43724: - Ks. Puutarhat. sipulinviljelystä haittaavien epä·kohtien poista- 43725: - n:o ~29, N. Niemisen y m.: Mwatalouskou- misesta. Liitteet IX,30. s. 605. - Ks. Sipuli. 43726: luissa opiskelevien !käytännöllisen mlllatalous- - n: o 2:46, E r k k il ä n y m.: Perunan viljelys- 43727: harjoittelun parantamisesta. Liitteet IX,14. s. mahdollisuuksien parantamisesta Pohjois-Suo- 43728: 586. - Ks. Maatalouskoulut. 43729: messa. iLiitteet IX,31. s. 600. - Ks. Peruna. 43730: - n:o 230, Ahosen y m.: Keski-8uomen koti- - n:o 247, Kiviahon ym.: Viljavuustutki- 43731: talousopettajaopiston laajentamisesta. Liitteet muksen edistämisestä. LUtteet IX,32. s. 607. 43732: IX,15. s. 587. - •Ks. Kotitalouskoulut. - Ks. :Maatalous. 43733: - n:o 231, Väänäsen ym.: Muuruveden koti- - n: o 248, E s k o 1 a n y m.: Rukiin alueh~tajär- 43734: ·talouskoulun muuttamisesta. kodinhoi:tajakou- jestelmän aikaansaamisesta. Liitteet IX,33•. s. 43735: luksi. Liitteet IX,16. s. 588. - Ks. Kotitalous- 60S. - Ks. Vilja. 43736: koulut. - n:o 249, Salmisen ym.: Hintalisän mak- 43737: - n:o e.312, Mattilan y m.: Metsänhoitokoulun samisesta Etelä.Suomen pohjoispuolella tuote- 43738: aikaansaamisesta Uudenmaan--Hämeen metsä.n- tusta rUkiista. Liitteet IX,34. s. 61(). - Ks. 43739: hoitolautakunan alueelle. Liitt~t IX,l7. s. 589. Vilja. 43740: - Ks. iMetsänhoitoikoulut. - n: o 250, 8 auran y m.: Toimenp~teistä leipä- 43741: - n:o ~. Ra nt am&.an y m.: Itä- ja Suur- viljan kaksihintajärjestelmän poistamiseksi. iLiit- 43742: Savon maamieskoulun siirtämisestä Joroisten .teet IX,35. 8. 611. - Ks. Vilja. 43743: karjatalouskoulun yhteyteen. Liitteet IX,18. - n:o 251, Korsbäck i n y m.: Selvityksestä ja 43744: s. 500. - Ks. MaamieSkoulut. toimenpiteistä turkiseläinviljelyn edistämiseksi. 43745: Liitteet IX,U. s. 6~ ja 613. - Ks. Turkis- 43746: - n:o 234, Forsiuksen ym.: Lepaan koti- eläinviljely. 43747: talouskoulun muuttamisesta emäntäkouluksi. 43748: Liitteet IX,19. s. 592. - Ks. Kotitalouskoulut. - n:o 252, Backlundin ym.: Kalasäilyketeh- 43749: taan perustamises.ta Siipyyhyn. Liitteet IX,•37. 43750: - n:o 2135, Asun n a n y m.: Emäntä·koulun pe- 8. 614 ja 615. - Ks. Kalasäilyketehtaat. 43751: rustamisesta Vilppulaan. Liitteet IX,20. s. 59® 43752: - Ks. Emäntiiokoulut. - n:o 253, Jaakkolan ym.: Toimenpiteistä 43753: hirvikannan vähentämiseksi. iLiitteet IX,a.B. s. 43754: - n:o 2®6, Pakkasen ym.: Emäntäkoulun pe- 616. - Ks. !Hirvet. 43755: rustamisesta Vilppulaan. Liitteet IX,2L s. 594. - n:o 254, Forsiuksen ym.: Vakioidun ku- 43756: - Ks. Emäntäkoulut. lutusmaidon rasvapitoisuuden korottamisesta. 43757: - n:o 237, Korsbäck i n y m.: Koulutalon ra- Liitteet IX,S9. s. 617. - iKs. Maito. 43758: kentamisesta Korsholman emäntäkoululle. Liit- - n:o 255, Miettusen ym.: iMaidon hintapor- 43759: teet IX,22. s. 59'5 ja 600. - •Ks. lEmäntäkou- rastukeen jyrkentämisestä Pohjois- ja l!tä.Suo- 43760: lut. men tukialueella. Liitteet IX,40. s. 618. - !Ks. 43761: - n:o 23®, Rönkön ym.: Koulurakennulksen ra- Maito. 43762: kentamisesta Runnin emäntäkoululle. Liitteet - n:o 256, Vennamon: Kotivoin valmistajain 43763: IX,23. s. 007. - Ks. Emäntäkoulut. aseman parantamisesta. Liitteet IX,41. s. 619. 43764: - Ks. Voi. 43765: - n:o 239, J. E. Partasen ym.: Kouluraken- 43766: nusten rakentamisesta Suomussalmen emäntä- - n:o 257, iL•ahtelan ym.: Valtion maiden 43767: koululle. Liitteet IX,·24. s. 598. - Ks. Emäntä- asuttamisen jouduttamisesta. Liitteet IX,42. s. 43768: koulut. f>20. - Ks. Asutus. 43769: •Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1958. 17 43770: - n :o ~68, R y h d ä n: Asutusteiden parantami- - n: o 2·75, R y h d ä n: 'Daivalkosken kunnassa 43771: sesta Kuusamon, Pudasjärven Ja Taivalkosken olevan Jokijärven vedenpinnan laskemisesta. 43772: kunnissa. ·Liitteet IX,43. s. 62•1. - Ks. Asutus- Liitteet · IX,60. s. 643. - Ks. Perkaustyöt. 43773: tiet. 43774: - n: o 2<76, La h t e 1 a n: Tenojoen rantojen sor- 43775: - n:o 259, Miettusen ym.: <Asutustien raken- tumisen estämisestä Utsjoen kunnan alueella. 43776: tamisesta Simojärven länsirann•alle Posion-Ra- Liitteet IX,61-. s. 644. - Ks. Pengerrystyöt. 43777: nnan maantiestä Pohjaslahden-Ranuan maan- 43778: tiehen. Liit.teet IX,44. s. 622. - Ks. Asutustiet. - n:o 277, Vennamon: Toimenpiteistä pakolli- 43779: sen metsänhoitomaksun poistamiseksi. Liitteet 43780: - n:o 260, Sävelän ym.: Peruakuivatustoimin- IX,62. s. 645·. - Ks. Metsänhoitoyhdistykset. 43781: nan teh-ostamisesta. ILiitteet IX,45. s. 6213. - 43782: - Ks. Kuivatustyöt. - n: o 278, H ä p p ö 1 ä n y m.: Metsänhoitoyhdis- 43783: tyksistä annetun lain epäkohtien korjaamisesta. 43784: - n:o 261, Liinamaan y m.: Maanparannus- •Liitteet rx,oo,. s. 646. - Ks. iMetsänhoitoyh- 43785: ja työllisyysvarojen myöntämisestä pienten k.ui- distykset. 43786: vs.tushank!keiden toteuttamista varten. LU.tteet 43787: IX,46. s. 625, - iKs. Kuivatustyöt. - n: o ~79, S ä v e 1 ä n y m.: TutkimUJksen •toimi-t- 43788: tamisesta yksityismetsien kunnostusohjelman to· 43789: - n:o 262, E r k lk i 1 ä n y m.: Metsien ja vilje- .teuttamiseksi. Liitteet IX,64. s. 647. - Ks. 43790: lysmaiden kuivatustilan parantamisesta. Liit- Metsänhoito. 43791: teet IX,47. s. 626. - Ks. Kuivatustyöt. 43792: - n:o 280, Kekkosen ym.: Toimenpiteistä 43793: - n:o 263, Korsbäekin ym.: Maanparannus- työllisyysmäärärahojen myöntämiseksi vajaa· 43794: lainoja ja -avustuksia koskevien määräysten tuottoisten metsien •puhdistustöihin ja raivaus- 43795: muuttamises~a. LHtteet IX,48. s. 007 ja 628. hakkauksiin. iLii,tteet IX,65. s. 64-&. - Ks. Met- 43796: - Ks~ Maanparannustyöt. sänhoito. 43797: - n:o ~64, K o s o 1 a n y m.: Lap1olanjoen vesistö- - n:o 281, Uusi ta 1 on y m.: Tutkimuksen toi- 43798: alueen tulvasuojelutöiden aloittamisesta. Liit- mittamisesta metsänparannusvarojen myöntämi· 43799: Iteet IX,49. s. 6W. - Ks. Tulvat. seksi suoraan metsänomistajille. Liitteet IX,OO. 43800: - n:o.265, Åsvikin ym.: Kyrönjoen perkaami- s. 649. - Ks. 'Metsänhoito. 43801: sesta. Liitteet IX,OO. s. 630. - Ks. Perkaus- - n:o 28>2,, J. E. ;partasen y m.: Uudis- ja ki- 43802: työt. venraivauspalklkioiden korottamisesta. Liitteet 43803: - n:o .2661 Korsbäekin ym.: N'årpiön joen IX,67. 8. 651. - Ks. Uudisraivaus. 43804: perkaamises~ Liitteet IX,ål. s. 001 ja 002. - 43805: - n:o 28~, Tenhiälän ym.: Tutkimuksen suo· 43806: Ks. Perkaustyöt. ritt·amisesta kiiltovakuutuksen käytäntöön otta- 43807: - n:o 267, N. Niemisen ym.: Mikkelin lää- misen mahdollisuuksista. Liitteet IX,68. s. 6'00. 43808: nin alueella sijaitsevien ~ljelyske1poisten suo- - Ks. Katovakuutus. 43809: alueiden kuivattamisesta. Li~tteet IX,5i2. s. 43810: ~. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 284, Miettusen ym.: Hinnanpalautus- 43811: ten maksamisesta maatalouskoneissa käytetystä 43812: - n:o 268, R ö n ik ö n y m.: Vuoriajoen sekä Iijär- 'bensiinistä. Liitteet IX,69. 8. 653. - Ks. Polt- 43813: ven ja Saariajärven välisen järvialueen perlkaa· toaineet. 43814: misesta. Liitteet IX,53. s. 635. - Ks. Perkaus- - n: o 2~, V en n a m o n: Työllisyysvarojen 43815: työt. myöntämisestä tilakohtaiseen perusparannuk- 43816: - n:o 200, R ö n k ö n y m.: Iisalmen maalaiskun· seen. Liitteet IX,70. !!. 655>. - Ks. Maatalous. 43817: nassa olevien Palois-, Kilpi- ja Viitaanjärvien 43818: laskemisesta. Liitteet IX,54. s. 636. - Ks. Per- _: n:o 2186, Korsbäekin ym.: Esityksen anta- 43819: kaustyöt. misesta laiiksi maataloustuotteiden hinnoittelun 43820: perusteista. Liitteet IX,71. s. 6516 ja 657. - 43821: - n:o 2:70, Niirasen y m.: Toimenpiteistä Ora- Ks. iMaatalous. 43822: vilahden Iuhta- ja ranta-alueen kuivattamiseksi. 43823: iLiitteet IX,55. s. 637. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 287, Vennamon: Toimenp1teistä työlli· 43824: syysvarojen käyttämiselksi 11sutus· ja muuhun 43825: - n:o 271, V. Simosen ym.: Iiksenjoen per- maaseudun lainoitukseen. Liitteet IX,72. s. 658. 43826: ikaamisesta !Pohjois-<Karjalassa. Liitteet IX,56. s. - Ks. Asutuslainat. 43827: 633. - Ks. Perkaustyöt. 43828: - n:o 2818, [Hiltusen ym.: Toimenpiteistä maa- 43829: - n:o 272, Timosen y m.: !Määrärahasta Val- tilatalouden suunnitelmalliseksi ra.tionalisoimi- 43830: timon vesistön perkaustöiden aloittamiseksi. seksi. Liitteet IX,7S. !!. 65~. - Ks. Maatalous. 43831: Liitteet IX,57. s. 6'39. - Ks. Perkaustyöt. 43832: - n:o 289, Kaasalaisen ym.: Tilojen elin- 43833: - n :o 273, rr a u r i a i s en y m.: Toimenpiteistä kelpoisuuden parantamisesta. Liitteet IX,74. s. 43834: Suomussalmella Kiannan vesistön itäpuolella 661. - Ks. iMaatalous. 43835: olevien soiden kuivattamiseksi. Lii,tteet IX,58. 43836: s. 640. - Ks. Kuiv111tustyöt. - n:o 200, Vennamon: iMaa.talouspolitiik- 43837: - n:o 274, E r k iki 1 ä n y m.: Määrär111hojen kamme suuntauksen muuttamises-ta. Liitteet 43838: myöntämisestä Pyhäjoen uusjaon yhteydessä IX,75. s. 662·. - Ks. Maatalous. 43839: suoritettavia !kuivatus- ym. peruaparannustöitä - n:o 291, Miettusen ym.: Esityksen anta- 43840: 'Varten. Liitteet IX,59. s. 641. - Ks. Kuivatus- misesta maatalouden perusluotostoa. Liitteet 43841: •työt. IX,76. s. 663'. - !Ks. 'Maatalous. 43842: 3 E 687/SIS 43843: 18 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1968. 43844: 43845: - n: o 29>2, K o i v i s t o n y m.: [I>erusluoton jär- - n: o 309, L a h t e 1 a. n y m.: Lainojen myöntä- 43846: jestämisestä elinkelvottomien tilojen elinkel- misestä työttömyyskortistoon hyväksytyille 43847: poisiksi saattamiseksi. Liitteet TX,77. s. 664. omien tuottavien töiden rahoittamiseen. Liit- 43848: - Ks. :Maatalous. teet X,61. s. 8134. - ·Ks. Työttömyys. 43849: - n: o 2931, T i k k a o ja, n y m.: ..Ammattientarkas- - n:o 310, Lehdon ym.: Osatyökykyisten työn- 43850: tusta koslkevan lainsäädännön uudistamisesta. s·aa.nnin järjestämisestä. Liitteet X,62. s. 8<35. 43851: Liitteet X,45. s. 813. - Ks . .Ammattientarkas- - Ks. TyöllisyyiJ, 43852: tus. 43853: - n:o 1311, Lukk•aris en ym.: Tutkimuksen 43854: - n: o 294, H o s t il a n y m.: Työaikalainsäädän- toimittamisesta osatyökykyisten työnsaantimah- 43855: nön uudistamisesta viikoittaisen työajan lyhen- dollisuuksien järjestämisestä. Liitteet x,63; s. 43856: tämiseksi. Liitteet X,46. s. 814. - Ks. Työaika. 8:36. - Ks. Työllisyys. 43857: - n:o '295, Uotin ym.: \Esityksen antamises·ta - n:o 61~ Lindblomin ym.: Invalidien työl- 43858: uudeksi työaikalaiksi viikoittaisen työajan ly- lisyyden turvaamisesta. J..i1tteet X,M. s. ·837. 43859: hentä.miseksi. Liitteet X,47~ s. 815. ---' Ks. Työ- - Ks. Invaliidit. 43860: aika. - n :o 313, T. Tuomisen y m.: rl'yötilaisuuksien 43861: ----'- n: o 296, Niirasen y m.: Esityksen antami- järjestämisestä työttöminä oleville naisille. Liit- 43862: sesta 00-tuntisen työviikon voimaansaattami- ·teet X,65. s. 8aS. - Ks. Työttömyys. 43863: seksi kaivosteollisuudessa. LHtteet X,48. s. - n:o 3•14, Kujalan ym.: Satamatöiden vaki- 43864: 816. - Ks. Työaika. naistamisesta. Liirtteet X,OO. s. 840. - Ks. Sa- 43865: ....;.;. il:o 2·97, ·Lindemanin ym.: Vuosilomalain tamatyöt. 43866: muuttamista !koskevan es1tyksen antamisesta. - n: o 315, :M u s t o s e n y m.: Kansaneläkelain 43867: J..iitteet X,419. s. 8>117 j·a 818. - Ks. Loma.. mukaisen . vanhuuselälkkeen saannin ikärajan 43868: - n: o 298, T u r k a n y m.: Työntekijäin vuosi· alentamisesta eräillä työaloilla työskentelevien 43869: lomalain muuttamisesta ja. uudistamisesta. Liit- osalta. LHtteet X,67. s. 841. - Ks. Kansanelä- 43870: teet X,50. s. 819. - Ks. Loma. kelaki 43871: -.n:o 2001 Lindblomin ym.: Työntekijän - n: o M6, S i i s k o 8 e n y J;ll.: Kansaneläkelain 43872: vuosilomapalkan määrääruisperusteiden uudis- :30 §:n muuttamisesta. Wtteet X,68. s. ~. 43873: - Ks. Kansa.neläkelaki. 43874: tamisesta. Liitteet X,5'1. s. 821. - Ks. Loma. 43875: - n:o •317, Borg-Sundma.niny.m.: Lapsi- 43876: - n:o ~00, .Ala.ngon ym.: Esityksen s.ntami- lisäjärjestelmän parantamisesta.. Liitteet X,OO. 43877: sesta. va.punpäivän määrääiDiseksi paikalliseksi s. 8413. - Ks. Lapsilisä. 43878: vapaapäiväksi. LiHteet X,52. s. 800•. - Ks. Va.- 43879: punpäivä. - n:o .:us, Ehrnroothin: Lapsilisälain ku- 43880: moamisesta ja sen .korV>aamisesta laa.jennetulla 43881: - n:o 001, Kalavaisen ym.: Esityksen an- perheavustusjärjestelmällä. ·Liitteet X,70. s. 43882: . .ta.misesta. laiksi nuorten työntekijäin suojelusta. 844 ja 845. - Ks. Lapsilisä. 43883: Lj.itteet X;5:3. s. S23. - Ks. Työväensuojelu. 43884: -n:o 3119, Lukkarisen ym.: Perhelisälain 43885: - n:o 302, Niirasen y m.: :Metsä- ja uitto- ltä:Y'täntöönpa.nossa. ilmenneiden epäkohtien pois- 43886: työntekijöille työpaik1Ul etäisyydestä johtuvien tamisesta.. Liitteet X,71'. s. <846. - Ks: !Perhe- 43887: menetysten korvaamisesta. Liitteet X,li\1. s. lisälaki. 43888: 824. -'-- Ks. :Metsätyöt. 43889: - n:o 320, ·Lindblomin ym.: Invs.liidihuolto- 43890: - n ~ o 303, Puh a k a n y m.: Puutavaran työmit- lain ;täytäntöönpa.nossa. ilmenneiden epäkohtien 43891: tauksesta. annetun asetulksen muutta.mise~tta. poistamisesta. Liitteet X,·72. s. 847. - Ks. In- 43892: Liitteet X,55. s. >82·5. - Ks. Puutavara. valiidit. 43893: - n:o 304, V. :Turusen y m.: Puutaval'an työ- - n:o 32J1, Venn•a.mon: Sotainvaliidien eläk- 43894: mi.tta.uksest•a. ·annetun asetuksen muuttamisesta. keiden korottamisesta. LHtteet X,73. s. 849. 43895: Liitteet X,56. s. 826. - Ks. Puutavara. -Ks. Inva.liidit. 43896: - n:o 305, Torven ym.: Naisten ja miesten - n:o ·3122, I nn alan ym.: Kaatuneen vanhem- 43897: eripalkkaisuuden poistamisesta. Liitteet X,57. pien oilkeutta sotilasvammalain mutkaiseen huol- 43898: · 11; 827~ _;. Ks; Palkkaluokittelu, toeläkkeeseen koskevien rajoitusten poistami- 43899: sesta. Liitteet X,74. s. 850. - Ks. Eläkkeet. 43900: - n:o <306, Nordforsin ym.: Esityksen anta- 43901: misesta laiksi astei·ttain .toteutetta.vasta työttö- - n :o 1323, Hei n o s en y m.: Sotalesk:iperheitten 43902: myy.svakuutuksesta. Liitteet X)58. s~ 830 ja sairauskustannusten korva.amisesta. Liit.teet 43903: 831. ;_ Ks. Työttömyysvakuutus. X,75. s. 8'51. - Ks. Sairaanhoito. 43904: - n:o ·307, Borg-Sun dm a. n i n: Työllisyysvs.- - n:o 324, Stenberg i n y m.: Va.rattomien 43905: rojim käyttämisestä pysyvien työpaikkojen ai- siviiliorpojen elatuksen turvwamisesta. Liitteet 43906: kS:&nsaamista edistäviin tarlkoituksiin. Liitteet X;76. s. 8'53. - Ks. Orvot. 43907: X 159. s. 8<32. - Ks. Työllisyys. 43908: - n:o :325, Heinosen ym.: Esityksen antami· 43909: --'- n: o a.os, V e n n a m o n: Toimenpiteistä maaseu- sesta huoltoeläkkeestä vähävaraisilla siviilior- 43910: tuväestön työtarpeen tyydyttämiseksi. Liitteet voille ja siviilileskille. Liitteet X,77. s. 854. 43911: X,OO. s. 8313. - Ks. Työllisyys. - Ks. Eläkkeet. 43912: Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1968. 19 43913: 43914: - n:o 3'26, Nederström-Lundenin ym.: - n:o 343, Ahosen ym.: Maantien rakentami- 43915: Äitiysavustuksen korottamisesta. Liitteet X,78. sesta Laukaan Leppäveden kylästä Ki•vilammin 43916: s. 856. - Ks. Äitiysavustus. k·aut·ta Vaaj•akoskelle. Liitteet X1I,8. s. 895. - 43917: Ks. Maantiet. 43918: - n:o ~.7, Flincikin ym.: Esityksen antami- 43919: sesta perhelomalaiksi. Liitteet X,79. s. 85•7. - - n:o 344, Ahosen ym.: Maantien rakentami· 43920: Ks. Loma. sesta Lievestuoreelta ISimunan kautta Kupariin. 43921: Liitteet X1I,9. s. 896. - Ks. Maantiet. 43922: - n:o 3218, Lukkarisen y m.: Perhelomaiaki- 43923: esityksen antamisesta. Liitlteet X,W. s. 858. - - n :o <34·5, Aho s en y m.: Kanavuoren-Leppä- 43924: Ks. Loma. lahden-Keikkamäen maantien ra.kentamisesta. 43925: Liiltteet XII,10. s. 897. - Ks. Maantiet. 43926: - n:o 329, Väänäsen y·m.: Suuriperheisten 43927: äitien lomatoiminnan järjestämisestä. Liitteet - n: o 34·6, A s u n n a n y m.: Ruoveden-Vilppu· 43928: X,81. s. 859. - Ks. Loma. lan maantien kunnostamisesta. Liitteet XII,11. 43929: s. &9& - Ks. iMaantiet. 43930: - n:o 330, Lukkarisen y m.: Kodinperusta· 43931: mislainan käyttämisestä asunnon hankinnasta - n:o 347, Erkkilän ym.: Tutkimuksen toi- 43932: aiheutuviin kustannuksiin. Liitteet X,82. s. 860. mittamisesta Pyhäjoen-IMerijärven tiesuun- 43933: - Ks. Kodinperustamislainat. nalla. Liitteet XII,l2. s. 8.99. - Ks. Maantiet. 43934: - n: o 348, F r i m •a n i n y m.: iMaantien raikenta- 43935: - n:o 3~1, Keloveden ym.: Perheenasunto· misesta Rovaniemen Saarenkylästä Ounasjoki- 43936: avustuslain · korjaamisesta. Liitteet X,S3. s. vartta pitkin Markkasuvannon sillalle. Liitteet 43937: 861. - Ks. Asuntoavustukset. XII,13. s. 900. - Ks. Maantiet. 43938: - n:o ®32, Nordfarsin ym.: Esityksen an- - n: o 349, F r i m a n i n y m.: Maan-tien rakenta- 43939: tamisesta laiksi yleisen sairausvakuutuksen '8.8· misesta Tepaston kylästä Lompolon k•autta Pul- 43940: teittaisesta ·toteuttamisesta.. Liitteet X,84. s. jun kylään Kittilän kunnassa. Liitteet XII,14. 43941: 863 ja 864. - Ks. Sairausvalkuutus. s. 901. -.:. Ks. Maantiet. 43942: - n:o 313\3, Nordforsin ym.: Esityksen anta· - n: o ·3·50, (11 ei n o s en y m.: Lyökin-Korsaaren 43943: misesta yksityisoikeudellisessa työsuhteessa ole- -'Lepäisten-VO'hdensaaren tien rakentamisesta 43944: vien eläkeV'llkuutuksesta. Liitteet X,85. s. 8Q5 Uudenkaupungin maalaiskunnass·a. Liitteet 43945: ja 866. - Ks. Eläkevakuu·tus. XII,15. s. 002. '- Ks. Maantiet. 43946: - n: o 334, I n n a 1 a n y m.: Maastamuuttoa kos- - n:o 351, Häppölän ym.: Valtatien n:o 12 43947: kevan tutkimuksen toimit.tamisesta. Liitteet korjll!aillisesta tieosalla Koski R.l.-Pälkäne. 43948: x,816. s. 86'7. - Ks. Maastamuutto. Liitteet XII,16. s. 003. - Ks. Maantiet. 43949: - n:o 33·5·, V. A. Virtasen y m.: Tutkimuksen - n:o 3•512, Häppölän ym.: Tiesuunnan tutki- 43950: toimittamisesta nuorten asumiskysymykseen liit· misesta Metsänkylän-J..innonkankaan-Okerlan 43951: tyvistä epäkohdista. Liitteet X,87. s. 8618·. - välillä. Liitteet XII;l7. s; 904. - Ks. Maan· 43952: Ks. Asuntotuotanto. ·tiet. 43953: n :o ~6, Hu 1 t i n y m.: Toimenpiteistä valtion· - n:o 353, Jaakkolan ym.: Oripään-Honki- 43954: avun saamiseksi paik·allisteiden peruskorjauksia lahden-Eurajoen maantien korjaamisesta. Liit- 43955: varten. Lii:tteet XII,1. s. 887. - Ks. Maantiet. teet X1I,18. s. 005. - Ks. !Maantiet. 43956: _:_ n: o 354, Jussi 1 a n y m.: 'Tieyhteyden aikoo.n- 43957: - n:o 337, Koivusen ym.: !Maanteiden kun· 43958: nossapito- ja korjausvarojen lisäämisestä. Liit- saamisesta Uudenkaupungin maalaiskunnassa 43959: Vohdensaarel-ta Lepäisiin. Liitteet X1I,19. s. 43960: teet XII,2. s. 888. - Ks. 'Maantiet. 43961: 906. - Ks. Maan·tiet. 43962: - n : o 338, J. E. iP a r t a s e n y m. : Paikallis- 43963: - n: o 355, J ä m s ~ n i n y m.: iMaantien rakenta- 43964: teiksi ehdotettujen teiden kuntoonpap.on rahoit- 43965: misesta valtatieitä n:o 4 Vaajakoskelle. Liit- 43966: tamisesta. Lii-t·teet XII,3•. s. 8189. - Ks. Maan· teet XII,20. s. 907. - Ks. !Maantiet. 43967: tiet. 43968: - n: o 356, K a a s a 1 a i s en y m.: Suodenniemen 43969: - n :o 300, Vennamon: Työllisyysvarojen käyt- -Vammalan-J>unkalai:tumen maantien kunnos- 43970: tämisestä kunnan- ja kyläteiden sekä paikallis- 43971: teiden rakentamiseen ja korjaamiseen. !Liitteet tamisesta. !Liitteet Xtrr2,1. s. 908. - Ks. Maan- 43972: XII,4. s. 800. - Ks. Mlllantiet. ·tiet. 43973: - n: o 00·7, K 1 e e m o 1 a n: iHimangan Sll!tamatien 43974: - n: o 340, A h o s e n y m.: Oriveden-Keuruun- ra.'kentamisesta yleiseksi tieksi. Liitteet XII,22. 43975: Karstulan runkotien suunnittelemisesta. iLii·t· s. 909. - Ks. Maantiet. 43976: teet X1I,5. s. 891. - Ks. Maantiet. 43977: - n:o 358, Koiviston ym.: IM·aantien raken- 43978: - n: o 341; A h o sen y m.: !Maantien rakentami- tamisesta Enontekiön kirkolta Leppäjärven ja 43979: sesta Vesannon-Viitasaaren maantieltä Pihti- Palojärven kylien kautta 'Norjan rajalle. Liit- 43980: putaan asemalle. !Liitteet XII,6. s. 892. - Ks. teet XII,2~. s. 910. - Ks. Maantiet. 43981: M8ian·tiet. 43982: - n:o 359, Koivusen y m.: Myllymäen-Äh- 43983: - n :o .342, A h o s e n y m.: Tienoikaisutyön to- tärin maantien oikaisutöiden suori·ttamisesta ja 43984: teuttamisesta Uuraisten kirkonkylässä. Liit- tasoristeyksien poistamisest·a. Liitteet XII,24. 43985: teet XII,7. s. 894. - Ks. Maantiet. s. 9H. - Ks. iMaantiet. 43986: 20 Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1958. 43987: 43988: - n: o ~60, K o i v u s en y m.: Yhdystien rakent:a- - n:o 376, R y h d ä n y m.: Maantien rakenta- 43989: misesta Kortteen rautatiepysäkiltä Koron-Kih- misesta Rannalta Pudasjärven Barakylän kautta 43990: niön maan·tielle. :Liitteet XII,25. s. 9'12. - Ks. Taivalkoskelle. Liitteet XII,41. s. 92:8. - Ks. 43991: Maantiet. Maantiet. 43992: - n:o 361, Kokkolan ym.: Maantien raken- - n:o 377, Sävelän ym.: Tutkimuksen toimit- 43993: tamisesta Tavastilan asemalta Hurukselan ja tamisesta Merikarvian-Kankaa:n.pään maantien 43994: \Haminan maantiet yhdistävälle ohitustielle. saattamiseksi rask&sta liikennettä kestäväksi 43995: Liitteet XII,26·. s. 913. - Ks. Maantiet. maantieksi. LHtteet XII,42. s. •930. - Ks. 43996: Maantiet. 43997: - n:o 002, K u ja 1 a n y m.: Kouvolan ohitustien 43998: rakentamisesta Salpausselän maantiellä. iLHt- - n:o il'78, Tauriaisen ym.: ·Maantien ra- 43999: teet XII,27. s. 914. - Ks. Maantiet. kentamisest& Kuhmon kunnan Lentiiran !kylästä 44000: Vartiuskylään. Liitteet XII,4>3. s. 93.1. - Ks. 44001: - n: o 363·, K u 1 o v a a r a n y m.: Turun-Tampe- Maantiet. 44002: reen pikatien rakentamisesta. Liitteet XII,28. 44003: s. 915. - Ks. Maantiet. - n:o ~79, Tauriaisen ym.: Suomussalmen 44004: yli johtavan tien pengerrystöiden suorittami- 44005: - n:o 364, Kulova•aran ym.: Turun kau- sesta. Liitteet XII,44. s. 93~ - Ks. Pengerrys- 44006: pungin ohikulkutien rakentamisesta. Liitteet työt. 44007: XII,29>. s. 916. - Ks. Maantiet. 44008: - n: o ·365, La h ·t e 1 a n: Tu tkimukseu toimi tta- - n:o 380, Tiekson ym.: Maantien rakentami- 44009: misesta maantien rakentamiseksi Seipäjärveltä sesta Kitkajärven pohjoispuolisesta tiestä Toivan 44010: Ristonmännikköön. Liitteet XII,OO. s. 917. - kylän kautta Kuusamon-Kemijärven tielle. 44011: \Ks. Maantiet. Liitteet XII,45. s. 9313. - Ks. Maantiet. 44012: - n: o 366, !L a h t e 1 a n: Maantien rakentamisesta - n: o ~8:1, T u u 1 en y m.: Oravalan--Jaalan- 44013: Sodankylän-Ivalon maantiestä ipikku.Poikelan Uimilan maantien oikaisemisesta ja kunnosta- 44014: ikohdalta Pokan kylään. Liitteet XII,M. s. 918. misesta. Liitteet XII,46. s. 934. - Ks. Maan- 44015: - Ks. Maantiet. tiet. 44016: - n:o 367, Lahtelan: Maantien rakentamisesta - n: o 382, T u u 1 en y m.: Maantien rakentami- 44017: Inarin kunnan ;Angelin !kylään. Liitteet XII,32. sesta Valkealan V uohijärveltä V oikoskelle. 44018: s. 919. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,47. s. 9315. - Ks. Maantiet. 44019: - n:o 368, Lakka 1 an ym.: Maantien raken- - n: o 3<813, Törmän y m.: Tutkimuksen loppuun 44020: tamisesta. Akäsjoen suusta Muotkavaaraan. Liit- suorittamisesta tiesuunnalla VallkeakoB>ki--1P>als· 44021: teet XII,S®. s. 920. - iKs. Maantiet. sari-Alvettula. Liitteet XII,48. s. 936. - Ks. 44022: Maantiet. 44023: - n:o 369, M a. t i 1 a i sen y m.: Määräraha.sta 44024: tutkimuksen toimittamiseksi Ma.nsikkakosken - n:o ®84, V. A. V i rt ase n ym.: Tutkimuksen 44025: sillan maantieliikennettä koskevan osan leven- toimittamisesta maantien rakentamiseksi Särki- 44026: tämistä varten. Liitteet XII,34. s. 921. - Ks. lahdesta Säämingin saariston kautta Savonlin- 44027: Sillat. naan. !Liitteet XII,49. s. 937. - Ks. Maantiet. 44028: - n:o 370, M a t i 1 a i sen y m.: Määrärahasta - n: o 385, A h o s en y m.: Rautatien rakentami- 44029: Imatran kauppalan-Äi,tsaaren-'Salosaaren rvä- sesta Saarijärveltä :Multian kautta Haapa- 44030: lisen tien tutkimista varten. Liitteet XII,OO. mäelle. Liitteet XII,50. s. 9e8. - Ks. Rauta- 44031: s. 922. - Ks. Maantiet. .tiet. 44032: - n: o 3•71, 1M u r r o n y m.: Kuusamon koslkien - n:o 386, A 1 a n g on ym.: Rautatien rakenta- 44033: rakent·amiseen liittyvien maanteiden ja kana- misesta Tampereen kaupungista iparkanon kun- 44034: vien rakentamisesta. 'Liitteet XII,OO. s. 923. nan kautta Seinäjoen kauppalaan. Liitteet 44035: - Ks. Maantiet. XII,51. s. 939. - Ks. Rautatiet. 44036: - n:o G72, Niskalan ym.: Maantien rakenta- - n:o ~7, Alangon ym.: Rautatien rakenta- 44037: misesta Kolarin kunnan Äkäslompolon kylästä misesta Jyväskylästä Säynätsalon ja Muura- 44038: Muonion kunnan Muotkavaaran kylään. iLiit- men kautta Jämsänkosikelle. Liitteet Xll,52. s. 44039: teet XII,37. s. 924. - Ks. iM·aantiet. 941. - Ks. Rautatiet. 44040: - n:o 373, Nisk&lan ym.: 'Peltovuoman-Nun- - n:o ~. Haapasalon ym.: T"åyskoneelli- 44041: nasen tien rakentamisen loppuunsaattamisesta. sen .tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla 44042: Liitteet XII,38. s. 925. - Ks. Maantiet. Paa.so-Puuskankoski-Hietanen. liitteet Xll,53. 44043: s. 943. - Ks. Rautatiet. 44044: - n:o 3:74, J. E. J? a r tase n: Maantien rl!lkenta- 44045: misesta Sotkamon-Ristijärven maantieltä Ylä- - n:o 389, Hallbergin ym.: Määrärahasta 44046: Vieksiin Kuhmon-il'Iyrynsalmen maantielle. Koveron-Iloma.ntsin rataosan rakennustöiden 44047: Liitteet XII,-39. s. 9126. - Ks. Maantiet. aloittamiseksi. Liitteet XII,54. s. 946. - Ks. 44048: - n:o 375, Ryhdän: Maantien rlllk:entamisesta Rautatiet. 44049: Kuusamon !kunnan Kuolion kylästä Keranjär- - n:o 390, Holopaisen ym.: Juankosken- 44050: ven kautta Murtovaaralle. !Liitteet XII,40. s. Kaavin-'Sysmäjärven radan rakentamisesta. 44051: 007. - :Ks. M~~;antiet. Liitteet XII,55. s. 947. - Ks. Rautatiet. 44052: Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 1958. 21 44053: - n:o 1391, Hostilan ym.: Tutkimuksen toi- - n:o 409, R. Virtasen y m.: Toisen raide- 44054: mittamisesta Lappeenrannan-Luumäen-Hami- parin aseutamisesta Pasilan-Kirkkonummen 44055: nan-Kotkan rataosan rakentamista varten. rataosalle. · Liitteet XII,74. s. 968. - Ks. Rau- 44056: Liitteet XII,56. s. 948. - Ks. Raut111tiet. tatiet. 44057: - n: o 39·2, H o s t i 1 a n y m.: Inkeroisten-Kymin - n:o 410, P r o e o p en y m.: Toimenpiteistä Iii- 44058: rataosan rllikentamisesta klliksiraiteiseksi. Liit- lrenneturvallisuuden parantamiseksi rautatieyli- 44059: teet XII,57. s. 949. - Ks. Rautatiet. käytävillä. Liitteet XII,75. s. 9·69 ja 9-71. - 44060: - n:o 393, Hyytiäisen: Jyväskylän-'-Jäm- Ks. Rautatiet. 44061: sänkosken rautatien rakentamisesta. Liitteet n:o 411, V. Turusen ym.: Toimenpiteistä 44062: XII, 58. s. 950. - Ks. Rautatiet. valtionrautateiden liikennevälineiden ikaluston 44063: - n:o 394, Keloveden ym.: Oikoradan ra- ja turvallisuuslaitteiden uusimiseksi. Liitteet 44064: kentamisesta Lappeenrannasta Kotkaan. Liit- XII,76. s. 973. - Ks. Raut·atiet. 44065: •teet XII,59. s. 952. - Ks. Rautatiet. - n: o 412, A h o s en y m.: Asematalon rakenta- 44066: - n:o 395, LakkaJan ym.: Rautatien raken- misesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet XII,77. 44067: tamisesta Kaulirannasta Kolariin. Liitteet s. 974. - Ks. Rautatiet. 44068: XII,OO. s. 003. - Ks. Rautatiet. - n:o 41~, S a 1 i n i n y m.: Hyvinkään uuden 44069: - n:o 396, Leskisen y m.: Otanmäen ja Nuo- rautatieaseman suunnittelun valmiiksi saatta- 44070: juan välisen oikoradan aikaansaamisesta. Liit- misesta. Liitteet XII,78. s. 975. - Ks. Rauta- 44071: teet XII,61. s. 954. - Ks. Rautatiet. tiet. 44072: - n:o 397, E. Mannisen ym.: Joensuun-Ilo- - n: o 414, A h o s e n y m.: Jalankulkusillan ra- 44073: mantsin radan jllltkamisesta Nuorajärven ran- kentamisesta Haapamäen asemalle. Liitteet 44074: taan. Liitteet XII,62. s. 955. ~Ks. Rautatiet. XII,79. s. 97"6. - Ks. Rautatiet. 44075: - n: o ~98, N. N i e m i s e n y m.: Suunnitelman - n:o 415, Härkösen ym.: Pieksämäen asema- 44076: aikaansaamisesta rautatien rll!kentamiseksi Jy- rakennuksen ja ylikulkusillan rakentamisesta. 44077: rväskylästä Heinolaan. Liitteet XII,63. s. 956. Liitteet XII,80. s. 977. - Ks. Rautatiet. 44078: - Ks. Rautatiet. - n : o 416, M a t i 1 a i s e n y m.: Määrärahasta 44079: - n:o 399, N. Niemisen ym.: Rautatien ra- Tainionkosken ·asema-alueella olevan rautatie- 44080: kentamisesta Heinolasta Savon radalle. Liit- alilkäytävän rakentamiseksi. Liitteet XII,Sl. s. 44081: teet XII,64. s. 957. - Ks. Rautatiet. 978. - Ks. Rautatiet. 44082: - n:o 400, Niirasen ym.: Juankosken-Kaa- - n:o 417, Jämsenin ym.: Äänekosken-Haa· 44083: vin--Sysmäjärven yhdysradan rakentamisesta. pajärven rautatien tiepohjan lunastushinnan 44084: Liitteet XII,65. s. 959. - Ks. Rautatiet. •korvaamisesta valtion varoilla. Liitteet XII,82. 44085: s. 979. - Ks. Rautatiet. 44086: - n:o 401, J. E. Partasen ym.: Kontio- 44087: mäen-Kuhmon l'autll!tien l'akentamisesta. Liit- - n:o 418, Holopaisen ym.: Sillan rakenta- 44088: teet XII,66. s. 900. - Ks. Rautatiet. misesta Onkisalmen lossipaikalle Liperin kun- 44089: nassa. Liitteet XII,83. s. 9·80. - Ks. Sillat. 44090: - n:o 402, Puhakan ym.: Joensuun-Ilomant- 44091: sin radan jatkamises,ta Koverosta Nuol'ajär- - n:o 419, Hostilan ym.: Sillan rakentami- 44092: velle. Liitteet XII,67. s. 961. - Ks. Rautatiet. sesta Keihässalmeen Pyhtään kunnassa. Liitteet 44093: XII,S4. s. 981. - Ks. Sillat. 44094: - n: o 403, R y h d ä n: Täyskoneellisen tutkimuk- 44095: sen suorittamisesta Taivalkosken-Kuusamon - n:o 420, H ä p p ö 1 ä n y m.: Maantiesillan ra· 44096: ratasuunnalla. Liitteet XII,68. s. 962. - Ks. kentamisesta Kosken H.l. kirkonkylään. Liit- 44097: Rautatiet. teet XII,85. s. 982. - Ks. Sillat. 44098: - n:o 404, Rytkösen ym.: Iisalmen-M·aase- - n:o 421, Jussi 1 a n y m.: KirjaJansalmen sil- 44099: län ratasuunnan tutkimisesta. Liitteet XII,69. lan rakentamisesta Ylikylän-Paraisten maan- 44100: s. 963:. - Ks. Rautatiet. tiellä. Liitteet XII,86. s. 983. - Ks. Sillat. 44101: - n: o 405, S a r j a 1 a n y m.: T"åyskoneellisen - n:o 422•, Koiviston y m.: Tenniöjoen sil- 44102: tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla Naa- lan rakentamisesta Sallan--SavukosUren maan· 44103: rajärvi-Heinola. Liitteet XII,70. s. 964. - .tielle. Liitteet XII,87. s. 984. - Ks. Sillat. 44104: Ks. Raut·atiet. - n:o 42:3, La h te 1 a n: Siltojen rakentamisesta 44105: - n:o 406, S i n ik k o sen y m.: Parikkalan-On- Kemijoen yli Pelkosenniemen ja Sallan välillä. 44106: kamon radan rakentamisesta. Liitteet XII,71. Liitteet XII,88. s. 985. - Ks. Sillat. 44107: s. 965. - Ks. Rautatiet. - n:o 424, Lakkalan ym.: Sillan rakentami- 44108: - n:o 407, V. Turusen ym.: Rautatien raken- sesta Tornionjoen yli Ylitornion Närkistä Ruot- 44109: tamisesta Juankoskelta Ka·avin kautta Sysmä- sin Matarengiin ja tPellon kunnan Pellon ky- 44110: järvelle. Liitteet XII,72. s. 966. - Ks. Rauta- lästä Ruotsin Pelloon. Liitteet XII,89. s. 986. 44111: tiet. - Ks. Sillat. 44112: - n:o 408·, J. Wirtasen: Rautatien rakenta- - n:o 425, Neders•tröm-rLundenin ym.: 44113: misesta Härmän tai Jepuan asemalta Vaasaan. Sillan r&kentamisesta Rungonsalmen yli Pung· 44114: Liitteet XII,73. s. 007. - Ks. Rautatiet. böleen. Liitteet XII,90. s. 987. - Ks. Sillat. 44115: 22 ·Laki-, raha-asia ja toivomusaloitteet 195oS. 44116: 44117: 44118: - n:o 426, 'Pekkarisen y m.: Puutossalmen - n:o 4319, V. A. Virtasen y m.: Oravin !ka- 44119: sillan rlllkennustöiden aloittamisesta. Liitteet navan säilyttämisestä matkustajalai\'aliikenteen 44120: XII,91. s. 9.S:8. - Ks. Hillat. kulkureittinä. Liitteet XII,104. s. 1004. - Ks. 44121: - n:o 427, Ry h d ä n: Romppaisens·almen sillan Kanavwt. 44122: rakentamises,ta Taivalkoskelle. Liitteet XII,92. - n: o 440, K i v i a h o n y m.: 'l'oimenpiteistä 44123: s. 9;89. - Ks .. Sillwt. postiautolinjan aiklllansaamiseksi linjalle Vim- 44124: - n:o 428, V. A. V i r ·t a.s en y m.: Maantiesil- peli-"Myllymäki-Alavus. Liitteet XII,105•. s. 44125: lan rakentamisesta Kyrönsalmeen. Liitteet 1005. - Ks. (I>ostilaitos. 44126: XII,OO. s. 900. - Ks. Sill!llt. - n: o 441, R y h d ä n: Postiautojen huoltopaikan 44127: - n: o 429', li o s t i 1 a n y m.: Kymin lentoiken- rakentamisesta Kuusamoon. Liitteet XII,106. s. 44128: tän saattamisesta liikennekelpoiseksi. Liitteet 1006. - Ks. Postilaitos. 44129: XII,94. s. 991. - Ks. Lentokentät. - n:o 442., Å s v iik i n y m.: Postiautolinjan ai- 44130: - n: o 430, L a h t e 1 a n: Kemijärven Ketoselän kaansaamisesta Vaasan ja Kokkolan välille. 44131: lentokentän maa-alueen j·a kaadettujen puiden Liitteet XII,107. s. 1007. - Ks. Postilaitos. 44132: •korvaamisesta maanomistajille. Liitteet XII,95. 44133: s. 992. - Ks. Lentokentät. - n:o 44<3, Paloveden ym.: Postitalon rlllken- 44134: tamisesta Jyväskylään. iLiitteet XII,108. s. 1008. 44135: - n:o 4!31, Niskalan ym.: Lentokentän ra- - Ks. Postilaitos. 44136: kentamisesta Kolarin kuntaan. Liitteet XII,96. 44137: s. 9913. - Ks. Lentokentät. - n:o 444, J. E. iP a r tase n y m.: Kainuun len- 44138: nätin- ja puhelinpiirin perust·amisesta. Liitteet 44139: - n:o 432, Rant·amaan ym.: Joroisten lento- XII,l09. s. 1009. - Ks. Puhelin. 44140: Ikentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi. Liit- 44141: teet XII,97. s. 994. - Ks. Lentokentät. - n:o 445, H a 11 b e r gin y m.: Pohjois-Karja- 44142: lan syrjäseutujen puhelinolojen ilarantamisesta. 44143: - n: o 400, S a r j a 1 a n y m.: Pieksämäellä sijait- Liitteet XII,l10. s. 1010. - Ks. Puhelin. 44144: sevan Naarajärven lentokentän rakentamisesta 44145: lentoliikenteen vaatimuksia vastaavaan kun- - n:o 446, Te i r i n y m.: Pohjanlahden satamille 44146: toon. Liitteet XII;98. s. 996. - Ks. Lento- annettavan riittävän jäänsärkijäavun mahdol- 44147: kentät. lisuuksien tutkimisesta. Uitteet XII,111. s. 1011 44148: - n:o 434, K u 1 o vaaran y m.: Liikenneolojen ja 10112. - Satamat. 44149: parantamisesta Kustavin ja Ahvenanmaan vä- - n:o 447, Lindemanin ym.: Hangon sata- 44150: lillä. Liitteet XII,OO. s. 99·7. - Ks. Liikenne. man kannattavuuskysymyksen selvittämisestä. 44151: - n:o 435, K u 1 o vaaran y m.: Strömman ka- LHtteet XII,112. s. 1013· ja 1014. - Ks. Sata- 44152: navan j·a Strömman-Kolkkilan laivaväylän pa- mat. 44153: rantamisesta. Liitteet XII,100. s. 009. - Ks. - n:o 448, ;ff osti 1 a n y m.: Laivatelakan pe- 44154: Kanavat. rustamisesta Haminan-Kotkan rannikolle. Liit- 44155: - n:o 436, Tuulen ym.: Laivayhteyksien ai- teet XII,l13. s. HH5. - Ks. Telakat. 44156: kaansaamisesta Hä-Suomen saarten ja rannik- 44157: kokaupunkien välille. Liitteet XII,101. s. 1000. - n:o 449, Procopen ym.: Esityksen anta- 44158: - Ks. Laivaliikenne. misesta laiksi puolustuslaitoksen peruahankin- 44159: noista vuosina 1959-HH13'. Liitieet XI,2•. s. 875 44160: - n:o 437, Sarjalan ym.: Saimaan vesistö- ja 877. - Ks. Puolustuslaitos. 44161: alueen puutavaran kuljetusmahdollisuuksien pa· 44162: rantamisesta. Liitteet XII,102·. s. 100·2. - Ks. - n: o 450, .S u n d e 11 i n y m.: Puolustusmenojen 44163: Vesi tiet. kasvamisen ehkäisemisestä. Liitteet XI;3. s. 44164: 879 ja 880. - Ks. Puolustuslaitos. 44165: - n:o 438, Vennamon: Toimenpiteistä vesi- 44166: kuljetusyhteyden aikaansaamiseksi Saimaan ;ve- - n: o 451, T u u 1 en y m.: Asevelvollisten soti- 44167: sistöstä Suomenlahteen. Liitteet XII,103. s. laskoulutuksen tehostamisesta. Liitteet XI,4. s. 44168: 100~. - Ks. Vesitiet. 881. - Ks. Puolu~:~tuslaitos. 44169: ASIALUETTELO 44170: 44171: 44172: 44173: 44174: E 687/58 44175: 1 44176: 1 44177: 1 44178: 1 44179: 1 44180: 1 44181: 1 44182: 1 44183: 1 44184: 1 44185: 1 44186: 1 44187: 1 44188: 1 44189: 1 44190: 1 44191: 1 44192: 1 44193: 1 44194: 1 44195: 1 44196: Asialuettelo 44197: A. Arkistoapulaiset: - Ks. Eläkkeet. 44198: 44199: Ahvenanmaa: - Ks. Liikenne. Arkistot: - Ks. Elokuvat. 44200: 44201: Alatornio: - Ks. Emäntäkoulut. Asema.talot: - Ks. Rautatiet. 44202: 44203: Alavus: - Mawtalouskoulut. Postilaitos. Asevelvolliset: - Ks. Kansak<>ulut. Puolustuslaitos. 44204: 44205: Alityöllisyys: - Ks. Talouselämä. Työllisyys. Asevelvollisuuslaki: Ed. Åsvikin ym. lak.al. n: o 127 44206: laiksi asevelvollisuuslain muwt,tamisesta. Liit- 44207: Aliupseerit: - Ks. Puolustuslaitos. teet XI,1. s. 873. L. Puolv:aan ·94. 44208: 44209: Aluehintajä.rjestelmä: - Ks. Vilja. Asuntoavustukset: Ed. Henrikssonin ym. lak.al. 44210: n:o 123 perheenasuntoavustuslaiksi. Liitteet 44211: Alukset: - Ks. Leimavero. X,41. s. 805. L. Työv:aan 94. 44212: - Ed. Keioveden ym. toiv.al. n:o 331 perheen- 44213: .Ammatinvalinta: Ed. Leinosen toiv.al. n:o 222 asuntoavustuslain korjaamisesta. Liitteet X,83 . 44214: määrärahas,ta ammatinvalinnanohjauksen piiri- s. 861. L. Työv:aan 113. 44215: toimiston perustamista varten Oulun kaupun- 44216: kiin. Liitteet VIII,47. s. 548. L. Siv:aan 107. Asuntolainat: Ed. Paasion ym. lak.al. n:o 40 44217: asuutolainalaiksi. Liitteet IV,34. s. 119. L. 44218: .Ammatit: - Ks. YMeiskunnallinen tuki. Vv:aan, jonka on pyydettävä Työv:n lausunto, 44219: 90. 44220: .Ammattientarkastus: Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. - Ed. Luukan ym. lak.al. n:o 41 siirtoväen asunto- 44221: n:o 293 ammattientarkastusta koskevan lain- lainalaiksi. Liitteet IV,35. s. 124. L. Vv:aan, 44222: säädännön uudistamisesta. Liitteet X,45. s. 813. jonka on pyydettävä Työv:n lausunto, 90. 44223: L. Työv:aan 111. - Ed. Haapasalon ym. lak.al. n:o 42 laiksi rin- 44224: tamasotilaiden asuntolainoista. Liitteet IV,36. 44225: .Ammattikoulut: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. s. 127. L. Vv:aan, jonka on pyydettävä. Työv:n 44226: n:o 209 määrärahasta Kainuun keskusammatti- lausunto, 90. 44227: koulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet - Ed. Siiskosen ym. lak.al. n:o 43 laiksi van- 44228: VIII,34. s. 527. L. Siv:aan 107. husten asuntorakennusten korjauslainoista. Liit- 44229: teet IV,37. s. 130. L. Vv:aan, jonka on pyy- 44230: .Ammattikurssit: Ed. Halisen ym. lak.al. n:o 73 dettävä Työv:n lausunto, 90. 44231: laiksi maaseutuväestöön kuuluville tarkoitetun - Ks. Asuntotuotanto. 44232: kurssimuotoisen ammattikoulutuksen valtion- 44233: avusta. Lii>tteet VIII,8. s. 494. L. Siv:aan 91. Asuntotuotanto: Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 39 44234: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 46 määrärahan laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Liit- 44235: osoittamisesta maaseutuammatteja edistävän teet IV,33. s. 116. L. Vv:aan, jonka on pyy- 44236: kurssitoiminnan järjestämiseen. Liitteet IV,227. dettävä Työv: n: lausunto, 90. 44237: s. 382. L. Vv:aan 96. - Ed. Kiviahon ym. lak.al. n:o 44 laeiksi maa- 44238: seudun asunto-olojen parantamisesta ja maaseu- 44239: .Ammattiopinnot: Ed. Rosnellin ym. lak.al. n:o 72 dun asuntorakennustoiminnan tukemisesta val- 44240: laiksi amma'ttiopintojen avustuslain muuttami- tion varoilla. Liitteet IV,38. s. 132. L. Vv:aan, 44241: sesta. Liitteet VIII,7. s. 492. L. Siv:aan 91. jonka on pyydettävä Työv:n lausunto, 90. 44242: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 207 ammatti- - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 335 tutki· 44243: opintojen avustuslain toimeenpanoa koskevan muksen toimittamisesta nuorten asumiskysymyk- 44244: valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Liit- seen liittyvi&tä epäkohdista. Liitteet X,87. s. 44245: teet VIII,32. s. 524 ja 525. L. Siv:aan 107. 868. L. Työv:aan 113. 44246: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 48 määrärahan osoit- 44247: Anjalankoski: - Ks. Voimalaitokset. tamisesta rakennuslainoiksi maaseudun asunto- 44248: olojen parantamiseksi. Liitteet IV,229. s. 384. 44249: Ansiotulot: - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. L. Vv:aan 96. 44250: - Ks. Kodinperustamislainat. Liikevaihtovero. Ve- 44251: Antolainaus: - Ks. Korko. rotus. 44252: 4 Asialuettelo 1958. 44253: 44254: 44255: Asutus: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 257 val· Elatusa.pu: Ed. Innalan ym. Jtoiv.al. n:o 9 lapsen 44256: tion maiden asUittamisen jouduttamisesta. Liit- elatusavun perimisen tehostamisesta. Liitteet 44257: teet IX,42. s. 620. L. Mtv:aan 109. II,4. s. 45. L. Lv: aan 97. 44258: - Ks. Huoltoapulaki. Orvot. 44259: AsutuBlaJnat: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 152 asu· 44260: tuslainojen koron pysyttämisestä aravalainojen Elinkeinot: Ed. Tuulen ym. lak.al. n: o 58 laiksi 44261: koron tasolla. Liitteet 1V,181. s. 319. L. Vv:aan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun 44262: 104. lain muuttamisesta. Liitteet VII,12. s. 444. L. 44263: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 287 toimenpiteiSitä Ltv:aan 91. 44264: työllisyysvarojen käyttämiseksi asutus- ja muu- - Ks. Talouselämä. Yhteiskunnallinen tuki. 44265: hun maaseudun lainoitukseen. Liitteet IX,72. s. 44266: 658. L. Mtv: aan 110. 44267: Elinkelpoisuus: - Ks. Maatalous. 44268: Asutustiet: Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 258 asutus- 44269: lteiden parantamisesta Kuusamon, Pudasjärven Elinkorko: - Ks. Kansaneläkelaki. 44270: ja Taivalkosken kunnissa. Liitteet IX,43. s. 621. 44271: Elokuvat: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 217 elokuva- 44272: L. Mtv:aan 109. palkintojen ja -stipendien jakamista koskevien 44273: - Ed. Miettusen ym. toiv.al. n:o 259 asutustien mahdollisuuksien tutkimisesta. Liitteet V1II,42. 44274: rakentamisesta Simojärven länsirannalle Posion s. 537 ja 539. L. Siv:aan 107. 44275: -Ranuan maantiestä Pohjaslahden-Ranuan - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 218 elokuva-arkiston 44276: maantiehen. Liitteet IX,44. s. 622. L. Mtv:aan perustamisesta. Liiltteet VIII,43. s. 541 ja 543. 44277: 109. L. Siv:aan 107. 44278: Asutustoiminnan johtajat: - Ks. Eläkkeet. El.ä.insuojelu: Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 170 44279: eläinsuojelulain muuttamisesta nykyisiä oloja 44280: Asutusvaliokunta: - Ks. Eläkkeet. vastaavaksi. Liitteet V1,14. s. 417. L. Tv:aan 44281: 105. 44282: Autot: - Ks. Postilaitos. 44283: Elikeikä.: - Ks. Eläkkeet. Lastenhoitajat. 44284: Aviopuolisot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 44285: Elli.kevakuutus: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 333 44286: esityksen antamisesta yksityisoikeudellisessa 44287: työsuhteessa olevien eläkevakuutuksesta. Liit- 44288: B. teet X,85. s. 865 ja 866. L. Työv:aan 113. 44289: 44290: Benstini: - Ks. Polttoaineet. Eläkkeet: Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n:o 10 laiksi 44291: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 44292: Liitteet 1V,4. s. 65. L. Vv:aail 88. 44293: - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 29 virkamieseläk- 44294: keistii. annetun asetuksen muuttamisesta. Liit- 44295: D. teet IV,57. s. 158. L. Vv:aan 98. 44296: - Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 30 toimenpiteistä 44297: Degerby: - Ks. Kansakoulut. 44298: valtion palveluksessa olevien eläkeikärajan 44299: alentamiseksi. Liitteet 1V,58. s. 160. L. Vv:aan 44300: 98. 44301: - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 31 naisten sodan- 44302: E. aikaisen vapaaehtoisen palveluksen lukemisesta 44303: virkamieseläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Liit- 44304: Edustajanpa.lkkio: Ed. Erkkilän ym. lak.al. n:o 8 teet 1V,59. s. 161. L. Vv:aan 98. 44305: laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain muutta· - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 37 sodan aiheutta· 44306: misesta. Liitteet 1V,2. s. 62. L. Vv:aan 88. man erikoislainsäädii.nnön toimeenpanoa varten 44307: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 12 toimenpiteistä perustettujen toimistojen henkilökunnan eläke- 44308: kansanedustajain palkkauksen tarkistamiseksi. oikeuden järjestämisestä. Liitteet 1V,65. s. 167. 44309: Liitteet 1V,40. s. 139. L. Vv:aan 97. L. Vv:aan 98. 44310: - Ed. 1nnalan ym. toiv.al. n:o 38 tuomiokuntien 44311: Edustajanvaalit: Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:.o 2 arkistoapulaisten eläkeoikeuden järjes•tämisestä. 44312: esityksen antamisesta maan jakamisesta 200 Liitteet 1V,66. s. 168. L. Vv:aan 98. 44313: vaalipiiriin, joista kustakin valittaisiin yksi - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 39 valtiojohtois· 44314: kansanedustaja. Liitteet 1,5. s. 21. L. Prv :aan ten liikeyritysten eläkkeiden yhdenmukais·tami- 44315: 96. sesta. Liitteet 1V,67. s. 169. L. Vv:aan 98. 44316: - Ed. Borg-Sundmanin toiv.al. n:o 3 valtiollisten - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 40 perhe-eläke- 44317: vaalien toimit·tamisajan muut•tamiseSita. Liitteet lain ulk·opuolelle jääneiden eläkkeiden korotta- 44318: 1,6. s. 22. L. Prv:aan 97. misesta. Liiotteet 1V,68. s. 170. L. Vv:aan 98. 44319: -Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 4 kansanedusta- - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 180 yksityis- 44320: jainvaalien toimittamiaajan siirtämisestä touko- oikeudellisessa työsuhteessa olevien eläke- 44321: kuun loppupuolelle. Liitteet 1,7. s. 23. L. oikeutta koskevien säännösten uudistamisesta. 44322: Prv:aan 97. Liitteet VII,29. s. 469. L. Ltv:aan 105. 44323: Asialuettelo 1958. 5 44324: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 194 yksityis- Hinnanpalautus: - Ks. Polttoaineet. 44325: oppikoulujen toimihenkilöiden eläkeoikeuden 44326: järjestämisestä. Liit•teet VIII,19. s. 508. L. Hinnat: - Ks. Maatalous. Maito. Moottorisahat. 44327: Siv:aan 106. Polttoaineet. Rehut. Vilja. 44328: - Ed. Innalan ym. <toiv.al. n:o 322 kaatuneen 44329: vanhempien oikeutta sotilasvammalain mukai- Hintaporrastus: - Ks. Maito. 44330: seen huoltoeläkkeeseen koskevien rajoitusten 44331: poistamisesta. Liitteet X, 74. s. 850. L. Työv: aan Hi.ntatakuu: - Ks. Sipuli. 44332: 112. 44333: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 325 esityksen Hirvet: Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:o 253 toi- 44334: antamisesta huoltoeläkkeestä vähävaraisille si- menpitei!ltä hirvikannan vähentämiseksi. Liit- 44335: viiliorvoille ja siviilileskille. Liitteet X,77. s. teet IX,38. s. 616. L. Mtv:aan 109. 44336: 854. L. Työv:aan 112. 44337: - Ks. Huoltoapulaki. Invaliidit. Kansakoulut. Hirvivuolle: - Ks. Sillat. 44338: Kansaneläkelaki. Oppikoulut. Puolustuslaitos. 44339: Rajavartiolaitos. Verotus. Hoitoa'nlStukset: - Ks. Lapsihalvaus. 44340: Emä.nn.öitsijä.t: - Ks. Rajavartiolaitos. Huoltoapulaki: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 59 44341: laiksi huoltoapulain muuttamise!lta. Liitteet 44342: Emii.ntäkoulut: Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 235 VII,13. s. 446. L. Ltv:aan 91. 44343: emäntäkoulun perustamisesta Vilppulaan. Liit- - Ed. V. Turusen ym. lak.al. n:o 60 laiksi huolto- 44344: teet !X,20. s. 593. L. Mtv:aan 108. apulain muuttamisesta. Liitteet VII,14. s. 447. 44345: - Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 236 emäntäkou- L. Ltv:aan 91. 44346: lun perustamisesta Vilppulaan. Liitteet IX,21. - Ed. V. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 61 laiksi 44347: s. 594. L. Mtv:aan 108. huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,15. s. 44348: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al, n:o 237 koulutalon 448. L. Ltv:aan 91. 44349: rakentamisesta Korsholman emiintäkoululle. 44350: Liitoteet IX,22. s. 595 ja 596. L. Mtv: aan 108. Huoltoeläkkeet: - Ks. Eläkkeet. Kansaneläkelaki. 44351: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 238 kouluraken- 44352: nuksen rakentamises·ta Runnin emäntäkoululle. Huoltokustannukset: - Ks. Verotus. 44353: Liitteet IX,23. s. 597. L. Mtv:aan 108. 44354: ~ Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 239 koulu- Huoneenvuokralaki: Ed. Henrikssonin ym. lak.al. 44355: rakennusten rakentamisesta Suomussalmen n:o 4 huoneenvuokralaiksi. Liitteet II,l. s. 33. 44356: emäntäkoululle. Liitteet IX,24. s. 598. L. L. Lv:aan 88. 44357: Mtv:aan 108. - Ed. Haran ym. lak.al. n:o 5 laiksi huoneen- 44358: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 240 yhdistetyn vuokralain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit- 44359: kotitalous- ja emäntäkoulun perustamisesta Pu· teet II,2. s. 41. L. Lv:aan 88. 44360: dasjärven kuntaan. Liitteet IX,25. s. 599. L. 44361: Mtv:aan 108. Huvit: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 184 44362: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 241 emäntäkoulun rukouspäivien huvitilaisuuksia koskevien mää- 44363: perustamisesta Alatornion kuntaan. Liitteet räysten tarkistamisesta. Liitteet VII,33. s. 476. 44364: IX,26. s. 600. L. Mtv:aan 108. L. Ltv:aan 105. 44365: - Ks. Kotitalouskoulut. 44366: Hämeenlinna: - Ks. Meijerikoulut. 44367: Eripalkkaisuus: - Ks. Palkkaluokittelu. 44368: Eräpoliisit: - Ks. Poliisi. 44369: Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ojitus. 44370: I. 44371: lijoki: - Ks. Voimalaitokset. 44372: R. Iijä.rvi: - Ka. Perkaus·työt. 44373: Haapavesi: - Ks. Sähkölaitokset. Iiksenjoki: - Ks. Perkaustyöt. 44374: Hamina: - Ks. Telakat. Iisalmi: - Ks. Perkaustyöt. 44375: Hanko: - Ks. Satamat. Ikälisät: - Ks. Lastenhoitajat. Virkamiehet. 44376: Harjoitusaineet: - Ks. Oppikoulut. Inari: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 44377: Harkintaverotus: - Ks. Kunnallisverotus. Indeksiehto: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 156 pank- 44378: kilainojen indeksiehdon aiheuttamien haittojen 44379: Haudat: Ed. Svinhufvudin ym. rah.al. n:o 42 poistamisesta. Liit•teet V,6. s. 398. L. Pv:aan 44380: määrärahan osoittamisesta Luumäen Kankaan 104. 44381: sankarihau-ta-alueen kunnostamiseen. Liitteet 44382: IV,223. s. 377. L. Vv:aan 96. Indeksisidonnaisuus: - Ks. Korko. 44383: 6 Asialuettelo 1958. 44384: 44385: 44386: Insinööripiirit: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. Niirasen ym. 1toiv.al. n:o 124 kaivostoimin- 44387: nan jälleen käyntiinsaattamisesta Otravaaran 44388: Invaliidit: Ed. Lehmosen ym. lak.al. n:o 117 laiksi alueella. Liitteet IV,152. s. 285. L. Vv:aan 44389: invalidihuoHolain muuttamisesta. Liitteet X 135. 102. 44390: s. 779. L. Työv:aan 93. - Ks. Työaika. 44391: - Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 118 laiksi inva- 44392: lidirahalain muuttamisesta. Liiuteet X,36. s. 781. Kaivot: Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 167 toimen- 44393: L. Työv:aan 93. piteiSitä vähävarais·ten pienviljelystilojen kaivo- 44394: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 312 invalidien jen rakentamiseksi. Liitteet VI,ll. s. 414. L. 44395: työllisyyden turvaamisesta. Liitteet X,64. s. Tv:aan 105. 44396: 837. L. Työv:aan 112. 44397: - Ed. Lindblomin ym. toiv.aL n:o 320 invaliidi- Kaksihintajärjestelmä.: - Ks. Vilja. 44398: huoltolain täytäntöönpanosaa ilmenneiden epä· 44399: kohtien poistamisesta. Liiuteet X,72. s. 847. L. Kalastus: - Ks. Korvaus. Liikevaihtovero. Po- 44400: Työv:aan 112. liisi. Polttoaineet. 44401: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 321 sotainvaliidien 44402: eläkkeiden korottamisesta. Liitteet X,73. s. 849. Kalastuslaki: Ed. Haapasalon ym. lak.al. :u:o 64 44403: L. Työv:aan 112. laiksi kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,18. 44404: - Ks. KansaneläkelakL s. 453. L. Ltv: aan 91. 44405: - Ed. Suonpään ym. lak.al. n: o 65 laiksi kalas- 44406: Investointi: - Ks. Työllisyys. tuslain muuttamisesta. Liitteet VII,19. s. 455. 44407: L. Ltv: aan 91. 44408: Isojako: Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 57 laiksi - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 181 kalastuslain so- 44409: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain veltamiselle ja vaivonnalle välttämä;ttömien, sa- 44410: muuttamisesta. LiiJtteet VII,11. s. 443. L. notun lain 99 ja 100 § : ssä mainittujen toimi- 44411: Ltv:aan 91. tusten kustannuS'ten suorittamisesta valtionva- 44412: roista. Liitteet VII,30. s. 470 ja 471. L. Ltv :aan 44413: Isä.nnlinpa.l.kka: - Ks. Tu1o- ja omaisuusvero. Ve- 105. 44414: rotus. 44415: Ka.lasä.ilyketehtaat: Ed. Backlundin ym. toiv.al. 44416: Itä.-Suomi: - Ks. Talouselämä. n:o 252 kalasäilyketehtaan perustamisesta Sii- 44417: pyyhyn. Liitteet IX,37. s. 614 ja 615. L. 44418: Mtv:aan 109. 44419: 44420: J. Kanavat: Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 435 44421: Strömman kanavan ja Strömman-Kokkilan lai- 44422: Jakola.itos: - Ks. Isojako. vaväylän parantamisesta. Liitteet XII,100. s. 44423: 999. L. Kulkv:aan 118. 44424: Jalasjärvi: - Ks. Turve. - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 439 Oravin 44425: kanavan säilyttämisestä matkustajalaivaliiken- 44426: Joensuu: - Ks. Musiikkiopistot. teen kulkureittinä. Liitteet XII,104. s. 1004. L. 44427: Kulkv:aan 118. 44428: .Tokijärvi: - Ks. Perkaustyöt. - Ks. Maallltiet. 44429: 44430: .Toroinen: - Ks. Lentokentät. Maamieskoulut. Kansakoulut: Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 69 44431: laiksi kansakoululain muuttamisesta. Liitteet 44432: .Tunamiellet: - Ks. Rautatieläiset. VIII,4. s. 489. L. Siv:aan 91. 44433: - Ed. Kaasalaisen ym. lak.al. n: o 70 laiksi kansa- 44434: Jyväskylä.: - Ks. Postilaitos. Teknilliset koulut. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja 44435: eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 44436: .Tä.tepuu: - Ks. Polttoaineet. VIII,5. s. 490. L. Siv:aan 91. 44437: - Ed. Leinosen lak.al. n:o 71 laiksi kansakoulu- 44438: .Tä.linsä.rkijä.t: - Ks. Merenkulku. Satamat. laitoksen asevelvolliselle viranhaltijalle eräissä 44439: 'tapauksissa suoritettavasta palkasta. Liitteet 44440: VIII,6. s. 491. L. Siv:aan 91. 44441: - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 201 kansakoulu- 44442: K. laitoksen väliaikaisten viranhaltijain ja viran- 44443: sijaisten palkkausten ja eläkkeiden järjestämi- 44444: Kainuu: - Ks. Ammattikoulut. Läänijako. Puhe- sestä. Liitteet VIII,26. s. 517. L. Siv:aan 106. 44445: lin. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 202 kansakoulu- 44446: laitoksen viranhaltijain palkkaukses•ta sotapal- 44447: Kaisansalmi: - Ks. Sillat. veluksen aikana. Liiuteet VIII,27. s. 518. L. 44448: Siv: aan 106. 44449: Kaivosteollisuus: Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o - Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 203 täydellisen 44450: 122 malminlouhinnan aloittamisen kiirehtimi- ruotsinkielisen kansakoulun perustamisesta van- 44451: sestä Korsnäsissä. Liitteet IV,150. s. 282 ja halle Degerbyn alueelle. Liitteet VIII,28. s. 44452: 283. L. Vv:aan 102. 519 ja 520. L. Siv:aan 106. 44453: Asialuettelo 1958. 7 44454: 44455: Kansanedustajat: - Ks. Edustajanvaalit. Karkkila.: - Ks. Postilailtos. 44456: 44457: Kansanel.äkela.ki: Ed. Halisen ym. lak.al. n:o 107 Kartoitus: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 178 koko 44458: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet maata käsittävän peruakartoitustyön kiirehtimi- 44459: X,25. s. 761. L. Työv:aan 93. sestä. Liitteet VII,27. s. 467. L. Ltv:aan 105, 44460: - Ed. Hiltusen ym. lak.al. n:o 108 laiksi kansan- 44461: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,26. s. 762. L. Ka.svatusneuvolat: Ed. Lukkarisen ym. rtoiv.al. n:o 44462: Työv:aan 93. 163 kasvatusneuvolain rtyön tukemisesta. Liit· 44463: - Ed. Nederström-Lund{min ym. lak.al. n:o 109 teet VI,7. s. 410. L. Tv:aan 104. 44464: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet 44465: X,27. s. 764. L. Työv:aa.n 93. Ka.svinviljelyskoea.semat: Ed. Lehmosen ym. toiv.al. 44466: - Ed. Nederström-Lundenin ym. lak.al. n:o 110 n:o 225 Keski-Suomen kasvinviljelyskoeaseman 44467: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet perustamisesta. Liitteet IX,10. s. 582. L. 44468: X,28. s. 765. L. Työv:aan 93. Mtv:aan 107. 44469: - Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 111 laiksi kansan- 44470: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,29. s. 766. Ka.svitaudit: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 242 44471: L. Työv:aan 93. kasvitautien ja rikkaruohojen tuhojen vähentä- 44472: mise&tä. Liitteet IX,27. s. 601. L. Mtv:aan 44473: - Ed. Sarjalan ym. lak.al. n:o 112 laiksi kansan- 44474: 108. 44475: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,30. s. 768. 44476: L. Työv: aan 93. 44477: Katovakuutus: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 283 44478: - Ed. Tiekson ym. lak.al. n:o 113 laiksi kansan- 44479: tutkimuksen suorittamisesta kwtovakuutuksen 44480: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,31. s. 770. käytäntöön ottamisen mahdollisuuksista. Liit- 44481: L. Työv: aan 93. teet IX,68. s. 652. L. Mtv:aan 110. 44482: - Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 315 kansaneläke- 44483: lain mukaisen vanhuuseläkkeen saannin ikära- Kauhajoki: - Ks. Turve. 44484: jan alentamisesta eräillä työaloilla työskentele- 44485: vien osalta. Liitteet 1{,67. s. 841 L. Työv:aan Kaukokuljetus: - Ks. Raurtatiemaksut. 44486: 112. 44487: - Ed. Siiskosen ym. toiv.al. n:o 316 kansaneläke- Kauppakoulut: Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 208 44488: lain 30 §: n muut·tamisesta. Liitteet X,68. s. 842. liikealan erikoiskoulujen saattamisesta valtion- 44489: L. Työv:aan 112. avun suMeen tasavertaiseen asemaan kauppa- 44490: - Ks. Eläkkeet. oppilaitosten kanssa. Liitteet VIII,33. s. 526. 44491: L. Siv:aan 107. 44492: Kansankirja.stot: - Ks. Kirjastot. 44493: Kei.hli.ssalmi: - Ks. Sillat. 44494: Kansanopistot: Ed. Luukan ym. toiv.al. n:o 205 44495: kansanopistojen rakennusten vuokra-arvojen pe· Keittäjättäret: - Ks. Rajavartiolaitos. 44496: rusteiden tarkistamisesta. Liitteet VIII,30. s. 44497: 522. L. Siv:aan 106. Kemijoki: - Ks. Sillat. 44498: 44499: Kansa.nsivistys: Ed. Kalavaisen ym. toiv.al. n:o Kemijoki Oy: Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 142 Kemi- 44500: 210 kansantajuisen tieteellisen luentotoiminnan, joki Oy: tä koskevien organisatoristen muutos- 44501: opintokerhotyön ja näitä työmuotoja ohjaavien ten suorittamisesta. Liitteet IV,171. s. 309. L. 44502: kansalaisjärjestöjen valtionavun perusteita kos- Vv:aan 103. 44503: kevan lainsäädännön aikaansaamisesta. Liittelllt 44504: VIII,35. s. 528. L. Siv:aan 107. Kemijärvi: - Ks. Lentokentält. Puunjalostusteol- 44505: lisuus. Ved<msäännöstely. 44506: Kansantulo: - Ks. Talouselämä. 44507: Keskusa.mma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut. 44508: Kansanäänestys: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 1 44509: yleisen kansanäänestyksen käytäntöönottami· Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat. 44510: sesta. Liitteet 1,4. s. 19. L. Prv:aan 96. 44511: Ketoselkä: - Ks. Lentokentät. 44512: Kansliarapula.iset: - Ks. Oppikoulut. 44513: Keuruu: - Ks. Virastot. 44514: Kantokykyluokitus: - Ks. Kunnat. 44515: Kianta.: - Ks. Kuivatustyöt. 44516: Karhula.: - Ks. Oppikoulut. Sillat. 44517: Kiertävät taidenäyttelyt: - Ks. Taide. 44518: Karja.nhoitokoulut: Ed. V. Simosen ym. rah.al. 44519: n: o 41 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kar- Kiinteistönluovutusvero: - Ks. Leimavero. 44520: jalan karjanhoitokoulun Talo Oy:n kiinteistön 44521: lunastamiseksi valtiolle. Liitteet IV,222. s. 376. Kiinteä omaisuus: - Ks. Omistusoikeuden rajoi- 44522: L. Vv:aan 96. tukset. 44523: 44524: Karja.talouskoulut: - Ks. Maamieskoulut. Kilpijärvi: - Ks. Perkaustyöt. 44525: 8 Asialuettelo 1958. 44526: 44527: Kirjalansalmi: - Ks. Sillat. takia maitaan menettäneiden korvauskysymyk- 44528: sen selvittämisestä. Liitteet IV,173. s. 311. L. 44529: Kirjamoinsalmi: - Ks. Sill!!it. Vv:aan 103. 44530: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 182 korvauksen suorit- 44531: Kirjastot: Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 74 laiksi kan- tamisesta Kuusamon kunnan Liikasenvaaran ky- 44532: sankirjastolain muuttamisesta. Liitteet VIII,9. län asukkaille kalastusalueiden menettämisestä 44533: s. 496. L. Siv:aan 91. aiheutuneesta vahingosta. Liitteet VII,31. s. 44534: - Ed. Kalavaisen ym. toiv.al. n:o 215 esityksen 472. L. Ltv:aan 105. 44535: antamisesta uudeksi kirjastolaiksi. Liitteet - Ks. Lentokentät. Maantiet. Metsätyöt. Synny- 44536: VIII,40. s. 535. L. Siv:aan 107. tysloma. Tapaturmavakuutus. 44537: - Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 216 kirjastolain- 44538: säädännön uudistamisesta. Liitteet VIII,41. s. Korvausasiainosasto: - Ks. Eläkkeet. 44539: 536. L. Siv:aan 107. 44540: - Ks. Oppikoulut. Korvausasia.intoimisto: - Ks. Eläkkeet. 44541: Kirkko: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 183 Koski: - Ks. Sillat. 44542: selvityksen suorittamisesta valtion ja kirkon 44543: välisen organisatorisen yhteyden muuttamiseen Koskiosuudet: - Ks. Voimatalous. 44544: liittyvistä kysymyksistä. Liitteet VIII,32. s. 44545: 473. L. Ltv:aan 105. Kotieläinsairaudet: - Ks. Verotus. 44546: Kivenra.ivaus: - Ks. Uudisraivaus. Kotimaiset polttoaineet: - Ks. Polttoaineet. 44547: Kodinhoitajakoulut: - Ks. Kotitalouskoulut. Kotitalous: Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 32 määrä- 44548: rahan osoittamisesta Työtehoseuran kotitalouden 44549: Kodinperustamislainat: Ed. Haran lak.al. n:o 122 kokeilu- ja tutkimus- sekä valistustyötä varten. 44550: laiksi kodinperustamislainalain muuttamisesta. Liitteet IV,213. s. 362. L. Vv:aan 96. 44551: Liitteet X,40. s. 802. L. Työv:aan 94. 44552: - Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 330 kodinpe- Kotitalouskoulut: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 44553: rustamialainan käyttämisestä asunnQn hankin- 226 tutkimuksen toimittamisesta maataloudel- 44554: nasta aiheutuviin kustannuksiin. Liitteet X,82. listen kotitalousoppilaitosten opettajien työ- ja 44555: s. 860. L. Työv:aan 112. palkkaolosuhteiden parantamiseksi. Liitteet 44556: IX,ll. s. 583. L. Mtv:aan 108. 44557: Kokkola: - Ks. PostilaHos. - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 230 Keski-Suomen 44558: kotitalousopettaj111opiston laajentamisesta. Liit- 44559: Kokoushuoneistot: Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o teet IX,15. s. 587. L. Mtv:aan 108. 44560: 221 kokoushuoneistojen rakennus- ja korjaus- - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 231 Muuruveden 44561: toiminnan edistämises·tä. Liitteet VIII,46. s. kotitalouskoulun muuttamisesta kodinhoitaja- 44562: 547. L. Siv:aan 107. kouluksi. Liitteet IX,16. s. 588. L. Mtv:aan 44563: 108. 44564: ~olari: - Ks. Lentokentät. Teollisuus. - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 234 Lepaan 44565: kotitalouskoulun muuttamisesta emäntäkouluksi. 44566: Konttoriapula.iset: - Ks. Rautatiehallitus. Liitteet IX,19. s. 592. L. Mtv: aan 108. 44567: - Ks. Emäntäkoulu<t. 44568: Korja~a.inat: - Ks. Asuntolainat. 44569: Kotiteollisuuskoulut: - Ks. Maatalouskoulut. 44570: Kor\teakouluopinnot: - Ks. SotaorvQt. 44571: Kotityö: - Ks. Oppikoulut. 44572: Korkeakoulut: - Ks. Opettajakorkeakoulut. Yli- 44573: opisto. Kotivoi: - Ks. Voi. 44574: Korko: Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 153 korko- Kotka: - Ks. Sairaalat. Telakat. 44575: rasituksen lieventämisestä. Liitteet V,3. s. 395. 44576: L. Pv:aan 104. Koulukalustot: - Ks. Oppikoulut. 44577: - Ed. Vennamon •toiv.al. n:o 154 lainakoron alen- 44578: tamisesta. Liitteet V,4. s. 396. L. Pv:aan 104. Koululaitos: Ed. Sundeliin toiv.al. n:o 187 koulu- 44579: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 155 toimen- toimen j·ohdon keskittämisestä. Liitteet VIII,12. 44580: piteistä antolainauskoron alentamiseksi ja in- s. 499 ja 500. L. Siv: aan 106. 44581: deksisidonnaisuuden lieventämiseksi. Liitteet - Ed. Aallon ym. 1toiv.al. n:o 188 yhtenäiskoulu- 44582: V,5. s. 397. L. Pv:aan 104. periaatteiden soveltamisen kokeilemisesta. Liit- 44583: - Ks. Asutuslainat. teet VIII,13. s. 501. L. Siv: aan 106. 44584: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut. Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Liikevaihtovero. 44585: Korsnäs: - Ks. Kaivos•teollisuus. Karjanhoitokoulut. Kauppakoulut. Kotitalous- 44586: koulut. Käsityö. Maamieskoulut. Maatalouskou- 44587: Korvaus: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 144 voi- lut. Meijerikoulut. Metsänhoitokoulut. Oppikou- 44588: mataJ.ouden tarpeisiin vesistöjen säännöstelyn lwt. Sairaanhoitokoulut. Teknilliset koulut. 44589: Asialuet·telo 1958. 9 44590: 44591: Koulutusvähennys: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - Ed. Vennamon lak.al. n:o 56 laiksi maalais- 44592: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 44593: Kuiva.tustyöt: Ed . .Jämsenin ym. toiv.al. n:o 224 muuttamisesta. Liitteet VII,IO. s. 441. L. 44594: insinööripiirien henkilöstön IisäämiseSitä kuiva- Ltv:aan 91. 44595: tustöiden suunnittelua varten. Liitteet IX,9. s. - Ed. Niemen ym. toiv.al. n:o 174 kunnallisvero- 44596: 581. L. Mtv:aan 107. lainsäädännön uudistamisesta. Liit·teet VII,23. 44597: - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 260 peruakuivatus- s. 461. L. litv: aan 105. 44598: toiminnan tehostamisesta. Liitteet IX,45. s. 623. - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 175 harkintavero- 44599: L. Mtv:aan 109. ·tuksen soveltamista koskevasta tutkimuksesta 44600: ja siitä johtuvista toimenpiteistä. Liitteet 44601: - Ed. Liinamaan ym. 1toiv.al. n:o 261 maanparan- VII,24. s. 463. L. Ltv:aan 105. 44602: nus- ja työllisyysvarojen myöntämisestä pienten - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 176 toimenpiteistä 44603: kuivatushankkeiden tateuttamista varten. Liit- maalaiskuntien veroäyrin hinnan nousun estämi- 44604: teet IX,46. s. 625. L. Mtv:aan 109. seksi. Liitteet VII,25. s. 465. L. Ltv:aan 105. 44605: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 262 metsien ja - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 177 kun- 44606: viljelysmaiden kuivatustilan parantamiseSita. nallisen leimaveron kantamisesta metsän osta- 44607: Liitteet IX,47. s. 626. L. Mtv:aan 109. jalta. Liitteet VII,26. s. 466. L. Ltv:aan 105. 44608: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 267 Mikkelin - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus. 44609: läänin alueella sijaitsevien viljelyskelpoisten 44610: ~uoalueiden kuivattamisesta. Liitteet IX,52. s. 44611: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. Tielaki. 44612: 633. L. Mtv:aan 109. 44613: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 270 toimenpiteiSitä Kunnat: Ed. Uusitalon ym. lak.al. n:o 48 laiksi 44614: Oravilahden luhta- ja ranta-alueen kuivattami- kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta. LiH- 44615: seksi. Liitteet IX,55. s. 637. L. Mtv:aan 110. teet VII,2. s. 424. L. Ltv:aan 90. 44616: - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 273 toimen- - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 171 valtion- 44617: piteistä Suomussalmella Kiannan vesistön itä- apujärjestelmän peruSiteiden tarkistamisesta. 44618: puolella olevien soiden kuivattamiseksi. Liititeet Liitteet VII,20. s. 457. L. Ltv:aan 105. 44619: IX,58. s. 640. L. Mtv:aan 110. - Ks. Kunnallisverotus. Sairaalalaki. 44620: Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 274 määrärahojen 44621: myöntämisestä' Pyhäjoen uusjaon yhteydessä Kunnossapito: - Ks. Maantiet. 44622: suoritettavia kuivatus- ym. peruaparannustöitä 44623: varten. Liitteet IX,59. s. 641. L. Mtv:aan 110. Kuopion lääni: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 44624: - Ks. Perkaustyöt. Vedensäännöstely. 44625: Kurssimuotoinen ammattikoulutus: - Ks. Ammat- 44626: Kulkuka.uppa: - Ks. Elinkeinot. tikurssii. 44627: 44628: Kurssitoiminta: Ks. Amma•Hikurssit. 44629: Kuluttajahinta.: - Ks. Sähkö. 44630: Kustannustaso: Ks. Talouselämä. 44631: Kulutusma.ito: - Ks. Maito. 44632: Kusta.vi: - Ks. Liikenne. 44633: Kunna.llisha.llinto: - Ks. Kunnallisverotus. Mant- 44634: taalikuntalaitos. Tulo- ja omaisuusvero. Kuusamo: - Ks. AsutuSitiet. Isojako. Korvaus. 44635: Postilaitos. Voimalaitokset. 44636: Kunna.llisverotus: Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 44637: 51 laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta Kylätiet: - Ks. Maantiet. Tielaki. 44638: annetun asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,5. 44639: s. 428 ja 430. L. Ltv:aan 90. Kymenlaakso: Ks. Sairaanhoitokoulut. 44640: - Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 52 laiksi kun- Kymi: - Ks. Lentokentät. 44641: nallishallituksesta kaupungissa annetun asetuk- 44642: sen muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 432 ja 434. Kymijoki: - Ks. Sillat. Voimalaitokset. 44643: L. Ltv: aan 90. 44644: -Ed. Sepin ym. lak.al. n: o 53 laeiksi maalais- Kyrönjoki: - Ks. Perkaustyöt. 44645: kuntain kunnallishallinnos,ta ja kunnallishalli- 44646: tuksesta kaupungissa annettujen asetusten muut- ltyrönsalmi: - Ks. Sillat. 44647: tamisesta. LiiHeet VII,7. s. 436. L. Ltv:aan 90. 44648: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 54 laeiksi kun- Kyselytilaisuudet: - Ks. Valtioneuvosto. 44649: nallishalliotuksesta kaupungissa ja maalaiskun- 44650: tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten Kärväsvaa.ra: - Ks. Teollisuus. 44651: muuttamisesta. Liitteet VII,8. s. 438. L. Ltv:aan 44652: 00. Käsityö: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 2 määrä- 44653: - Ed. Tauriaisen ym. lak.al. n: o 55 laiksi maa- r&han osoi,ttamisesta rakennuslainaksi Helsingin 44654: laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase- käsityönopettajaopistolle. Liitteet IV,183. s. 324. 44655: tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 440. L. Vv:aan 94. 44656: L. Ltv:aan 90. - Ks. Liikevaihtovero. 44657: 44658: 44659: 2 E 687/58 44660: 10 Asialuettelo 1958. 44661: 44662: 44663: L. - Ed. Hyytiäisen ym. toiv.al. n:o 89 kiinteistön- 44664: luovutusveron siirtämisestä veroviranomaisten 44665: Laivaliikenne: Ed. Vennamon lak.al. n: o 12 laiksi määrättäväkai ja perittäväksi. Liitteet IV,117. 44666: saaristo- ja sisävesiliikenteen edistämisestä. Liit- s. 238. L. Vv:aan 101. 44667: teet IV,6. s. 72. L. Vv:aan 88. - Ks. Kunnallisver.otus. 44668: - Ed. Törngrenin ym. toiv.al. n:o 137 a kolmen 44669: raudasta tehdyn aluksen rakentamisesta Turun- Leipävilja: - Ks. Vilja. 44670: maan saariston liikennettä varten. Liitteet 44671: IV,166. s. 301 ja 302. L. Vv:aan 103. Lennätin: - Ks. Puhelin. 44672: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 436 laivayhteyk- 44673: sien aikaansaamisesta Itä-Suomen saarten ja Lentokentät: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 429 44674: rannikkokaupunkien välille. Liitteet XII,101. Kymin lentokentän saattamisesta liikennekel- 44675: s. 1000. L. Kulkv:aan 118. poiseksi. Liitteet XII,94. s. 991. L. Kulkv: aan 44676: - Ks. Kanavat. 117. 44677: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 430 Kemijärven Keto- 44678: Laivatelakat: - Ks. Telakat. selän lentokentän maa-alueen ja kaadettujen 44679: puiden korvaamisesta maanomistajille. Liitteet 44680: Lantunginsalmi: - Ks. Sillwt. XII,95. s. 992. L. Kulkv: aan 117. 44681: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 431 lentokentän 44682: Lapset: - Ks. Kasvatusneuvolat. Terveydenhoito. rakentamisesta Kolarin kuntaan. Liiobteet XII,96. 44683: s. 993. L. Kulkv:aan 117. 44684: Lapsiha.lvaus: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 162 - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 432 Joroisten 44685: polion vaurioittamien hoitoavustuksesta. Liit- lentokentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi. 44686: teet VI,6. s. 408 ja 409. L. Tv:aan 104. Liitoteet XII,97. s. 994. L. Kulkv:aan 117. 44687: - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 433 Pieksämäellä 44688: Lapsilisä: Ed. Procopen lak.al. n:o 114 laiksi sijaitsevan Naarajärven lentokentän rakentami- 44689: lapsilisälain muuttamiseSJta. Liitteet X,32. s. 771 sesta lentoliikenteen vaatimuksia vastaavaan 44690: ja 773. L. Työv:aan 93. kuntoon. Liitteet XII,98. s. 996. L. Kulkv: aan 44691: - Ed. T. Tuomisen ym. lak.al. n: o 115 laiksi 117. 44692: lapsilisälain muuttamisesta. Liitteet X,33. s. - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 33 määrärahan 44693: 775. L. Työv:aan 93. osoittamisesta Savonlinnan lentokentän raken- 44694: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 116 laiksi lapsilisä- tamiseksi. Liitteet IV,214. s. 364. L. Vv:aan 96. 44695: lain muuttamisesta. Liitteet X,34. s. 777. L. 44696: Työv: aan 93. Lentotoiminta: - Ks. Tullilaki. 44697: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al. n:o 317 lapsi- 44698: lisäjärjestelmän parantamisesta. LiiHee1t X,69. Lepaa: - Ks. Kotitalouskoulut. 44699: s. 843. L. Työv:aan 112. 44700: - Ed. Ehrnroothin toiv.al. n:o 318 lapsilisälain Lesket: - Ks. Eläkkeet. Sairaanhoito. Verotus. 44701: kumoamisesta ja sen korvaamises•ta laajenne- 44702: tulla perheavustusjärjestelmällä. Liitteet X,70. Liikasenvaara: - Ks. Korvaus. 44703: s. 844 ja 845. L. Työv: aan 112. 44704: Liikea.la: - Ks. Kauppakoulut. 44705: Lapua: - Ks. Oppikoulut. Tulvat. 44706: Liikenne: Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 434 44707: Lastenhoitajat: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 15 liikenneolojen parantamisesta Kustavin ja Ahve- 44708: vakinaistamattomien valtion lastenhoitajain toi- nanmaan välillä. Liitteet XII,99. s. 997. L. 44709: mien muuttamisesta peruspalkkaisiksi viroiksi. Kulkv:aan 118. 44710: Liitteet IV,43. s. 142. L. Vv:aan 97. 44711: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 23 lastenhoitajien Liikenneturvallisuus: - Ks. Rautwtiet. 44712: ikälisien laskemiaperusteiden muuttamisesta. Liit- 44713: teet IV,51. s. 151. L. Vv:aan 98. Liikevaihtovero: Ed. Roineen ym. lak.al. n: o 26 44714: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 32 valtion palve- laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liit- 44715: luksessa olevien las·tenhoitajien eläkeikärajan teet IV,20. s. 96. L. Vv:aan 89. 44716: alentamisesta. Liitteet IV,60. s. 162. L. Vv:aan - Ed. Vennamon lak.al. n:o 27 laiksi liikevaihto- 44717: 98. verolain muuttamisesta. Liitteet IV,21. s. 98. 44718: - Ed. Innalan toiv.al. n:o 33 lastenhoitajien L. Vv:aan 89. 44719: eläkevuosien laskemiaperusteiden muuttamisesta. - Ed. Hiltusen ym. lak.al. n:o 28 laiksi liike- 44720: Liitteet IV,61. s. 163. L. Vv:aan 98. vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,22. 44721: s. 99. L. Vv:aan 89. 44722: Leimavero: Ed. Hyytiäisen ym. lak.al. n: o 33 - Ed. Kämäräisen ym. lak.al. n:o 29 laiksi liike- 44723: laiksi leima verolain 13 §: n kumoamisesta. Liit- vaihtoverolain muuttamiseSJta. Liitteet IV,23. 44724: teet IV,27. s. 106. L. Vv:aan 89. s. 100. L. Vv:aan 89. 44725: - Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 34 laiksi leimavero- - Ed. J. E. Partasen ym. lak.al. n :<1 30 laiksi 44726: lain 26 § :n kumoamiseSJta. Liitteet IV,28. s. 107. liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,24. 44727: L. Vv:aan 89. s. 101. L. Vv:aan 89. 44728: - Ed. Larsonin ym. lak.al. n: o 35 laiksi leima- - Ed. J. E. Partasen ym. lak.al. n: o 31 laiksi 44729: verolain muuttamisesta. Liitteet IV,29. s. 108 liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,25. 44730: ja 109. L. Vv:aan 89. s. 103. L. Vv:aan 89. 44731: Asialuettelo 1958. 11 44732: 44733: - Ed. Haran ym. lak.al. n:o 32 laiksi asuinraken· - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 329 suuriperheis· 44734: nufilten tuotantoon käytettyjen rakennustarvik· 'ten äitien lomatoiminnan järjestämisestä. Liit· 44735: keiden hintaan sisältyneen liikevaihtoveron pa· teet X,81. s. 859. L. Työv:aan 112. 44736: lauttamisesta. Liitteet IV,26. s. 104. L. Vv:aan - Ks. Synnytysloma. 44737: 89. 44738: - Ed. Korsbäckin ym. 'toiv.al. n:o 78 esityksen Lossit: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 20 44739: antamisesta uudeksi liikevaihtoverolaiksi. Liit- lossimiehisrtön aseman parantamisesta. Liitteet 44740: teet IV,106. s. 220 ja 221. L. Vv:aan 100. IV,48. s. 147. L. Vv:aan 97. 44741: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 79 liike- 44742: vaihtoverolain uudistamisesta. Liitteet IV,107. Lottakomennusa.ika.: - Ks. Virkamiehet. 44743: s. 222. L. Vv:aan 100. 44744: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 80 nykyisessä Luentotoiminta: - Ks. Kansansivistys. 44745: liikevaihtoverojärjestelmässä :todettujen epäkoh- 44746: tien korjaamisesta. Liitteet IV,108. s. 223. L. Lukuka.usima.ksut: - Ks. Oppikoulut. 44747: Vv:aan 100. 44748: - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 81 toimenpiteistä Lunastus: - Ks. Maantiet. 44749: liikevaihtoveron siirtämiseksi :tuotantoportaasta 44750: myyntiportaaseen. Liitteet IV,109. s. 224 ja Luonnonniityt: Ed. Lahtelan lak.al. n:o 80 laiksi 44751: 226. L. Vv:aan 100. poronhoitoaineella olevien luonnonniittyjen vas· 44752: - Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 82 pienteollisuuden tikemaan raivauksesta. Liirtteet IX,6. s. 570. L. 44753: liikevaihtoverorasituksen lieveutämisestä. Liit- Mtv:aan 92. 44754: teet IV,llO. s. 228. L. Vv:aan 100. 44755: - Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n:o 83 liikevaihto- Luotto: - Ks. Talouselämä. 44756: verolain muuttamisesta käsityö- ja pienliikkei- 44757: den osalta. Liitteet IV,lll. s. 229. L. Vv:aan Luovutuskirja: - Ks. Leimavero. 44758: 100. 44759: - Er. Haran ym. toiv.al. n:o 84 koulurakennuk- Luumäki: - Ks. Haud&t. 44760: siin käytettävien rakennustarvikkeiden liike- 44761: vaihtoveron palauttamisesta. Liitteet IV,l12. Lähiomaiset: - Ks. Verotus. 44762: s. 230. L. Vv:aan 100. 44763: - Ed. Högströmin ym. toiv.al. n:o 85 kalaliltus- Läänijako: Ed. Karjalaisen toiv.al. n:o 6 Kainuun 44764: venemoottorien vapauttamisesta liikevaihto- läänin perustamisesta. Liitteet !,9. s. 25. L. 44765: Prv:aan 97. 44766: verosta. Liitteet IV,113. s. 231 ja 232. L. 44767: Vv:aan 101. 44768: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 86 liikevaihto- 44769: veron poistamisesta kalastusaluksista, kalastus- 44770: venemootrtoreista ja langasta valmistetuista pyy- M. 44771: dyksistä. Liitteet IV,114. s. 233 ja 234. L. 44772: Maamieskoulut: Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 44773: Vv:aan 101. 44774: 233 Itä- ja Suur-Savon maamieskoulun siirtämi· 44775: sestä Joroisten karjwtalouskoulun yhteyteen. 44776: Liperi: Ks. Sillat. Liittee't IX,18. s. 590. L. Mtv:aan 108. 44777: Loma: Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 88 laiksi Ma.a.nparannustyöt: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. 44778: vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. n :o 263 maanparannuslainoja ja -avustuksia 44779: 694. L. Työv: aan 92. koskevien määräysten muuttamisesta. Liitteet 44780: - Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 89 laiksi työn- IX,48. s. 627 ja 628. L. Mtv:aa.n 109. 44781: tekijäin vuosilomalain muut·tamisesta. Liitteet - Ks. Kuivatustyöt. 44782: X,7. s. 698. L. Työv:aan 92. 44783: - Ed. Uotin ym. lak.al. n:o 90 laiksi työntekijäin Maantiet: Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 179 eräiden 44784: vuosilomalain muuttamisesta. Liitteet X,8. s. maanteiden tiealueiden lunafiltuskorvausten suo· 44785: 699. L. Työv:aan 92. rittamisesta valtion varoista. Liitteet VII,28. 44786: - Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 297 vuosiloma- s. 468. L. Ltv:aan 105. 44787: lain muuttamista koskevan esityksen antami- - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 336 toimenpiteistä 44788: sesta. Liitteet X,49. s. 817 ja 818. L. Työv:aan valtionavun saamiseksi paikallisteiden peruskor· 44789: 111. jauksia varten. Liitrteet XII,l. s. 887. L. 44790: - Ed. Turkan ym. toiv.al. n:o 298 työntekijäin Kulkv:aan 113. 44791: vuosilomalain muuttamisesta ja uudistamisesta. - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 337 maanteiden 44792: Liitteet X,50. s. 819. L. Työv:aan 111. kunnossapi·to- ja korjausvarojen lisäämisestä. 44793: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 299 työntekijän Liitteet XII,2. s. 888. L. Kulkv:aan 113. 44794: vuosilomapalkan määrääruisperusteiden uudista· - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 338 pai· 44795: misesta. LHtteet X,51. s. 821. L. Työv:aan 111. kallisteiksi ehdotettujen teiden kuntoonpanon 44796: - Ed. Flinckin ym. toiv.al. n:o 327 esityksen rahoittamisesta. Liirtteet XII,3. s. 889. L. 44797: antamisesta perhelomalaiksi. Liitteet X,79. s. Kulkv:aan 113. 44798: 857. L. Työv:aan 112. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 339 työllisyysvarojen 44799: - Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 328 perheloma- käyt·tämisestä kunnan- ja kyläteiden sekä pai· 44800: lakiesityksen antamisesta. Liitteet X,80. s. 858. kallisteiden rakentamiseen ja korjaamiseen. 44801: L. Työv: aan 112. Liitteet XII,4. s. 890. L. Kulkv:aan 113. 44802: 12 Asialuettelo 1958. 44803: 44804: 44805: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 340 Oriveden- - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 358 maantien 44806: Keuruun~Karstulan runkotien suunnittelemi- rakentamisesta Enontekiön kirkolta Leppäjär- 44807: sesta. Liitteet XII,5. s. 891. L. Kulkv:aan 113. ven ja Palojärven kylien kautta Norjan rajalle. 44808: - Ed. Ahosen ym. :toiv.al. n:o 341 maantien ra· Liitteet XII,23. s. 910. L. Kulkv:aan 114. 44809: kantamisesta Vesannon-Viitasaaren maantieltä - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 359 Myllymäen- 44810: Pihtiputaan asemalle. Liitteet XII,6. s. 892. L. Ähtärin maantien oikaisutöiden suorittamisesta 44811: Kulkv:aan 113. ja tasoristeyksien poistamisesta. Liitteet XII,24. 44812: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 342 tienoikaisu- s. 911. L. Kulkv:aan 114. 44813: työn toteuttamisesta Uuraisten kirkonkylässä. - -Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 360 yhdystien 44814: Liitteet XII,7. s. 894. L. Kulkv:aan 113. rakentamisesta Kortteen rautatiepysäkiltä Ko- 44815: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 343 maantien ra- ron-Kihniön maantielle. Liitteet XII,25. s. 912. 44816: kentamisesta Laukaan Leppäveden kylästä L. Kulkv:aan 114. 44817: Kivilammin kautta Vaajakoskelle. Liitteet - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:Q 361 maantien 44818: XII,8. s. 895. L. Kulkv: aan 113. rakentamisesta Tavastilan asemalta Hurukselan 44819: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 344 maantien ra- ja Haminan maantiet yhdistävälle ohitustielle. 44820: kentamisesta Lievestuoreelta Simunan kautta Liit•teet XII,26. s. 913. L. Kulkv:aan 114. 44821: Kupariin. Liitteet XII,9. s. 896. L. Kulkv: aan - Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 362 Kouvolan 44822: 113. ohitustien rakentamisesta Salpausselän maan- 44823: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 345 Kanavuoren- tiellä. Liitteet XII,27. s. 914. L. Kulkv:aan 114. 44824: Leppälahden-Kelkkamäen maantien rakentami- -Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 363 Turun- 44825: sesta. Liitteet XII,10. s. 897. L. Kulkv:aan 113. Tampereen pikatien rakentamisesta. Liitteet 44826: XII,28. s. 915. L. Kulkv:aan 114. 44827: -Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 346 Ruoveden- - Ed. Kulovaaran ym. toiv.al. n:o 364 Turun 44828: Vilppulan maantien kunnostamisesta. Liitteet kaupungin ohikulkutien rakentamisesta. Liitteet 44829: XII,11. s. 898. L. Kulkv: aan 113. XII,29. s. 916. L. Kulkv:aan 114. 44830: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 347 tutkimuksen - Ed. Lahtelan ,toiv.al. n:o 365 tutkimuksen toi- 44831: toimittamisesta Pyhäjoen-Merijärven tiesuun- mittamisesta maantien rakentamiseksi Seipäjär- 44832: nalla. Liitteet XII,12. s. 899. L. Kulkv:aan 113. veltä Ristonmännikköön. Liitteet XII,30. s. 917. 44833: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 348 maantien L. Kulkv:aan 114. 44834: rakenta.misesta Rovaniemen Saarenkylästä Ounas- - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 366 maantien raken- 44835: jokivartta pitkin Markkasuvannon sillalle. Liit- tamisesta Sodankylän-Ivalon maantiestä Pikku- 44836: teet XII,13. s. 900. L. Kulkv:aan 113. Poikelan kohdalta Pokan kylään. Liitteet 44837: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 349 maantien XII,31. s. 918. L. Kulkv:aan 114. 44838: rakentamisesta Tepaston kylästä Lompolon - Ed. Lahtelan toiv.al, n:o 367 maantien raken- 44839: kautta Puljun kylään Kittilän kunnassa. Liit- tamisesta Inarin kunnan Angelin kylään. Liit- 44840: teet XII,14. s. 901. L. Kulkv:aan 113. teet XII,32. s. 919. L. Kulkv:aan 114. 44841: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 350 Lyökin- - Ed. LakkaJan ym. toiv.al. n:o 368 maantien 44842: Korsaaren-Lepäisten-Vohdensaaren tien ra- rakentamisesta Äkäsjoen suusta Muotkavaaraan. 44843: kentamisesta Uudenkaupungin maalaiskunnassa. Liitteet XII,33. s. 920. L. Kulkv:aan 114. 44844: Liitteet XII,15. s. 902. L. Kulkv:aan 113. - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 370 määrä- 44845: - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 351 valtatien rahasta Imatran kauppalan-Äitsaaren-Salosaa- 44846: n: o 12 korjaamisesta tieosalla Koski H.I.- ren välisen tien tutkimista varten. Liitteet 44847: Pälkäne. Liitteet XII,16. s. 903. L. Kulkv: aan XII,35. s. 922. L. Kulkv:aan 114. 44848: 113. - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 371 Kuusamon 44849: - Ed. Häppölän ym. •toiv.al. n:o 352 otiesuunnan koskien rakentamiseen liittyvien maanteiden ja 44850: tutkimisesta Metsänkylän-Linnokankaan-Qker- kanavien rakentamisesta. Liit•teet XII,36. s. 923. 44851: lan välillä. Liitteet XII,17. s. 904. L. Kulkv:aan L. Kulkv:aan 114. 44852: 114. - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:Q 372 maantien 44853: - Ed. Jaakkolan ym. toiv.al. n:.o 353 Oripään- rakentamisesta Kolarin kunnan Äkäslompolon 44854: Honkilahden-Eurajoen maantien korjaamisesta. kylästä Muonion kunnan Muotkavaaran kylään. 44855: Liitteet XII,37. s. 924. L. Kulkv:aan 114. 44856: Liitteet XII,18. s. 905. L. Kulkv:aan 114. 44857: -Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 373 Peltovuoman 44858: - Ed. Jussilan ym. toiv.al. n:o 354 tieyhteyden -Nunnasen tien rakentamisen J.oppuunsaattami- 44859: aikaansaamisesta Uudenkaupungin maalaiskun- sesta. Lii!tteet XII,38. s. 925. L. Kulkv:aan 115. 44860: nassa Vohdensaarelta Lepäisiin. Liitteet XII,19. - Ed. J. E. Partasen toiv.al. n:o 374 maantien 44861: s. 906. L. Kulkv:aan 114. rakentamisesta Sotkamon-Ristijärven maan- 44862: - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n :•o 355 maantien tieltä Ylä-Vieksiin Kuhmon-Hyrynsalmen maan- 44863: rakentamisesta valtatieltä n: o 4 Vaajakoskelle. tielle. Liitteet XII,39. s. 926. L. Kulkv:aan 115. 44864: Liitteet XII,20. s. 907. L. Kulkv:aan 114. - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 375 maantien rakenta- 44865: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 356 Suoden· misesta Kuusamon kunnan Kuolion kylästä 44866: niemen-Vammalan-Punkalaitumen maantien Keronjärven kaut,ta Murtovaaralle. Liitteet 44867: kunnostamisesta. Liittee·t XII,21. s. 908. L. XII,40. s. 927. L. Kulkv:aan 115. 44868: Kulkv:aan 114. - Ed. Ryhdän ym. toiv.al. n:o 376 maantien ra- 44869: - Ed. Kleemolan toiv.al. n:o 357 Himangan sata- kentamisesta Rannalta Pudasjärven Sarakylän 44870: matien rakentamisesta yleiseksi tieksi. Liitteet kautta Taivalkoskella. Liitteet XII,41. s. 928. 44871: XII,22. s. 909. L. Kulkv:aan 114. L. Kulkv: aan 115. 44872: Asialuettelo 1958. 13 44873: 44874: - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 377 tutkimuksen - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 17 määrärahan osoi,t- 44875: toimittamisesta Merikarvian-Kankaanpään maan- tamisesta Kelujärven-Värriön maantien raken· 44876: tien saaVtamiseksi raskasta liikennettä kestä- nustöiden jatkamista varten. Liitteet IV,198. s. 44877: väksi maantieksi. Liitteet XII,42. s. 930. L. 342. L. Vv:aan 95. 44878: Kulkv:aan 115. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 18 määrärahan osoit- 44879: - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 378 maantien tamisesta yhdystien rakentamiseksi Kemijärven 44880: rakentamisesta Kuhmon kunnan Lentiiran ky- -Posion maantien ja Aittoperän kylätien vä- 44881: lästä Vartiuskylään. LHtteet XII,43, s. 931. L. lille. Liitteet IV,199. s. 343. L. Vv:aan 95. 44882: Kulkv:aan 115. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 19 määrärahan osoit- 44883: - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 380 maantien tamisesta maantien rakentamiseksi Soppelas'ta 44884: rakentamisesta Ki,tkajärven pohjoispuolises'ta Räisälään. Liitteet IV,200. s. 344. L. Vv:aan 95. 44885: tiestä Toivan kylän kautta Kuusamon-Kemi- - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 20 määrärahan osoi,t- 44886: Jarven tielle. Liitteet XII,45. s. 933. L. tamisesta yhdysmaautien rakentamiseksi Seipä- 44887: Kulkv: aan 115. järven ja Heinäperän kyläteiden välille. Liit- 44888: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 381 Oravalan-Jaa- teet IV,201. s. 346. L. Vv:aan 95. 44889: lan-Uimilan maantien oikaisemisesta ja kun- - Ed. Lahtelan rah.al. n :o 21 määrärahan osoit- 44890: nostamisesta. Liit,tell!t XII,46. s. 934. L. !l;amisesta Molkojärven-Kieringin maantien ra- 44891: Kulkv:aan 115. kentamista varten. LHtteet IV,202. s. 348. L. 44892: - Ed. Tuulen ym. 'toiv.al. n:o 382 maantien raken- Vv:aan 95. 44893: tamisesta Valkealan Vuohijärveltä Voikoskelle. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 22 määrärahan osoit- 44894: Liitteet XII,47. s. 935. L. Kulkv:aan 115. tamisesta maantien rakentamiseksi Vian ase- 44895: - Ed. Törmän ym. toiv.al. n:o 383 tutkimuksen malta Vanttausjärven maantielle. Liitteet IV,203. 44896: loppuun suorittamisesta tiesnunnalla Valkea- s. 349. L. Vv:aan 95. 44897: koski-Palssari-Alvettula. LHtteet XII,48. s. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n :o 23 määrärahan 44898: 936. L. Kulkv: aan 115. osoittamisesta Aholan-Mourujärven-Maaninka- 44899: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 384 tutki- vaaran maantien rakennustöiden loppuunsaatta- 44900: muksen toimittamisesta maantien rakentami- miseen. Liitteet IV,204. s. 351. L. Vv:aan 95. 44901: seksi Särkilahd,esta Sääruingin saariston kautta - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 24 määrärahan 44902: Savonlinnaan. Liitteet XII,49. s. 937. L. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Utsjo- 44903: Kulkv:aan 115. keen rakennetun sillan eteläpuolelta Nuorgamin 44904: - Ed. Hostilan vm. rah.al. n: o 4 määrärahan kautta Norjan rajalle. Liit,teet IV,205. s. 352. 44905: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Helsingin- L. Vv:aan 95. 44906: Lappeenrannan runkotiellä Pyhtään kunnan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 25 määrärahan 44907: alueella. Liitteet IV,185. s. 326. L. Vv:aan 94. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Hieta- 44908: - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 8 määrärahan las,ta Hanhimaahan. Liitteet IV,206. s. 354, L. 44909: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi valta- Vv:aan 95. 44910: tiellä n:o 4 Hausjärven-Padasjoen välillä. Liit- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 26 määrärahan 44911: teet IV,189. s. 330. L. Vv:aan 94. osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi 44912: - Ed. Kekkosen ym. rah.al. n:o 9 määrärahan Lapajärven tiestä Kemijärven-sallan maantie- 44913: osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta- hen Salmivaaran kylään. Liitteet IV,207. s. 44914: miseksi Pudasjärven Puhoksen Myllykankaalta 355. L. Vv:aan 95. 44915: Metsäkylän asemalle Taivalkosken kunnassa. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 27 määrärahan 44916: Liitteet IV,190. s. 331. L. Vv:aan 94. 'Osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien 44917: - Ed. KekiDosen ym. rah.al. n:o 10 määrärahan rakennustöiden jatkamista varten. Liitteet 44918: osoittamisesta maantien rakennustöiden aloitta- IV,208. s. 356. L. V v: aan 95. 44919: miseksi Pudasjärven Särkivaarasta Taivalkos- -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 28 määrärahan 44920: ken Virkkuseen. Liitteet IV,191. s. 332. L. osoittamisesta maan,tien rakentamiseksi Ylikitka- 44921: Vv:aan 94. järven luoteispuolta Posion-Kuusamon maan- 44922: - Ed. Ku1ovaaran ym. rah.al. n: o 11 määrärahan tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. Lii!l;- 44923: osoittamisesta Karunan-Kemiön maantien ra- teet IV,209. s. 358. L. Vv:aan 95. 44924: kentamiseen. Liitteet IV,192. s. 333. L. Vv:aan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 29 määrärahan 44925: 94. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ounas- 44926: - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 14 määrärahan osoit- joen itäpuolitae Saarenkyläs,tä Markkasuvannon 44927: tamisesta maantien jatkamiseksi Tepaston ky- sillan luo. Liitteet IV,210. s. 359. L. Vv:aan 44928: lästä Lompolon kylän kautta Puljujärven ky- 95. 44929: Iäään. Liitteet IV,195. s. 337. L. Vv:aan 95. - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 36 määrärahan 44930: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 15 määrärahan oso~t osoittamisesta maantien rakentamista varten Sää- 44931: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän ruingin kunnan Särkilahdesta saariston kautta 44932: -Pelkosenniemen maantien ja Orajärven kylä- Savonlinnaan. Liitteet IV,217. s. 369. L. 44933: tien välille. Liitteet IV,196. s. 338. L. Vv:aan Vv:aan 96. 44934: 95. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 44 määrärahan osoit- 44935: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n :,o 16 määrärahan tamisesta Kouvolan-Tavastilan runkotien ra- 44936: osoittamisesta Inarin kirkonkylän-Menesjärven kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,225. s. 44937: maantien kunnostamista varten. Lii>tteet IV,197. 379. L. Vv:aan 96. 44938: s. 340. L. Vv:aan 95. - Ks. Asutustiet. Pengerrystyöt. Sillat. Tielaki. 44939: 14 Asialuettelo 1958. 44940: 44941: 44942: :Maaperärikkaudet: - Ks. Malminetsintä. :Maatalouspolitiikka: - Ks. Maatalous. 44943: 44944: :Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Asuntotuotanto. :Maataloustulo: - Ks. Maatalous. 44945: Asutuslainat. Pienteollisuus. Sähkö. Talous- 44946: elämä. Työllisyys. Verotus. Maataloustuotteet: - Ks. Maatalous. 44947: 44948: :Maastamuutto: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 334 Maatilatalous: - Ks. Maatalous. Talouselämä. 44949: maastamuuttoa koskevan tutkimuksen toimitta- 44950: misesta. Liitteet X,86. s. 867. L. Työv:aan 113. Maistraatti: - Ks. Pormesrtarit. 44951: 44952: :Maatalous: Ed. Miettusen ym. lak.al. n:o 75 laiksi :M"a.ito: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 254 vakioi- 44953: maataloustulosta. Liitteet IX,l. s. 555. L. dun kulutusmaidon rasvapitoisuuden korottami- 44954: Mtv:aan 91. ses•ta. Liitteet IX,39. s. 617. L. M·tv:aan 109. 44955: Ed. Vennamon lak.al. n:o 76 laiksi maatalous- - Ed. Miettusen ym. toiv.al. n:o 255 maidon hin- 44956: tulon vakaannuttamisesta annetun lain muutta- taporrastuksen jyrkentämisesrtä Pohjois· ja Itä- 44957: misesta. Liitteet IX,2. s. 558. L. Mtv:aan 91. Suomen tukialueella. Liitteet IX,40. s. 618. L. 44958: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 247 viljavuustut· Mtv:aan 109. 44959: kimuksen edistämisestä. Liitteet IX,32. s. 607. 44960: L. Mtv:aan 109. :Maksuton terveydenhoito: - Ks. Sokeritauti. Ter- 44961: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 285 työllisyysvaro- veydenhoito. 44962: jen myöntämisestä Hlakohtaiseen perusparan- 44963: nukseen. Liititeet IX,70. s. 655. L. Mtv:aan Malminetsintä: Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 123 44964: 110. Viitasaaren ja Pihtiputaan maaperärikkauksien 44965: - Ed. Eorsbäckin ym. toiv.al. n:o 286 esityksen tutkimisesta. Liitteet IV,151. s. 284. L. Vv:aan 44966: antamisesta laiksi maataloustuotteiden hinnoit- 112. 44967: telun perusteista. Liitteet IX,71. s. 656 ja 657. 44968: L. Mtv:aan 110. :Malmit: - Ks. Kaivosteollisuus. 44969: - Ed. Hiltusen ym. toiv.al. n:o 288 toimenpiteistä 44970: maatilatalouden suunnitelmalliseksi rationalisoi- Mansikkakoski: - Ks. Sillat. 44971: miseksi. Liitteet IX,73. s. 659. L. Mtv:aan 110. 44972: - Ed Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 289 •tilojen elin- Manttaalikuntalaitos: Ed. KulQvaaran ym. lak.al. 44973: kelpoisuuden parantamisesta. Liitteet IX,74. a. n:o 49 laiksi manttaalikuntalairtoksen lakkaut- 44974: 661. L. Mtv: aan 110. tamisesta. Liitteet VII,3. s. 426. L. Ltv:aan 44975: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 290 maatalouspoli- 90. 44976: tiikkamme suuntauksen muuttamisesta. Liitteet - Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 50 laiksi manttaali- 44977: IX,75. s. 662. L. Mtv:aan 111. kuntalaitoksen lakkauttamisesta. Liit·teet VII,4. 44978: - Ed. Miettusen ym. ,toiv.al. n:o 291 esityksen an- s. 427. L. Ltv:aan 90. 44979: tamisesta maatalouden perusluotosta. Liititeet - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 172 esityksen an- 44980: IX,76. s. 663. L. Mtv:aan, jonka on pyydet- tamisesta manttaalikuntalaitoksen lopettami· 44981: tävä Vv:n lausunto, 111. seksi. Liitteet VII,21. s. 459. L. Ltv: aan 105. 44982: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 292 perusluoton 44983: järjestämisestä elinkelvottomien tilojen elinkel- :Matkatoimistot: Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 169 44984: poisiksi saattamiseksi. Liitteet IX,77. s. 664. L. matkatoimistolain aikaansaamisesta. Liitteet 44985: Mtv:aan, jonka on pyydettävä Vv:n lausunto, VI,13. s. 416. L. Tv: aan 105. 44986: 111. 44987: - Ks. Kuivatus-työt. Sähkö. Talouselämä. Tulo- :Meijerikoulut: Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 7 44988: ja omaisuusvero. Työaika. määrärahan osoittamisesta lainaksi Hämeenlin- 44989: nan meijerikoululle. Liitteet IV,188. s. 329. L. 44990: :Maatalousharjoittelu: - Ks. Maatalouskoulut. Vv:aan 94. 44991: 44992: :Maa.talouskoneet: - Ks. Polttoaineet. :Merenkulku: Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 137 44993: määrärahasta jäänsärkijän rakennustöiden aloit- 44994: :Maatalouskoulut: Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o tamiseksi. LiiJtteet IV,165. s. 300. L. Vv:aan 44995: 229 maatalouskouluissa opiskelevien käytännöl- 103. 44996: lisen maatalousharjoittelun parantamisesta. Liit- - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 146 halpakorkoisten 44997: teet IX,14. s. 586. L. Mtv:aan 108. lainojen myöntämisestä pientonniston hankki- 44998: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 47 määrärahan mista varten. Liitteet IV,175. s. 313. L. Vv:aan 44999: osoittamisesta Alavuden seudun yhdistetyn maa- 104. 45000: talous- ja kotiteollisuuskoulun rakennussuunnit- - Ks. Satamat. 45001: telua varten. Liitteet IV,228. s. 383. L. Vv:aan 45002: 96. Metsäautotieverkko: - Ks. Puutavara. 45003: - Ks. Koti:talouskoulut. 45004: :Metsä.k:erhot: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 35 45005: :Maa.ta.lousneuvonta: Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n:o määrärahan osoittamisesta metsäkerhotoiminnan 45006: 227 maatalousneuvonnan keskittämisestä. Liit- edistämiseen. Liitteet IV,216. s. 367. L. Vv:aan 45007: teet IX,12. s. 584. L. Mrtv:aan 108. 96. 45008: Asialuettelo 1958. 15 45009: Metsänhoito: Ed. Sävelän ym. toiv.al; n:o 279 tut· Musiikkiopistot: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. 45010: kimuksen toimittamisesta yksi•tyismetsien kun- n:o 214 Pohjois-Karjalan musiikkiopiston pe- 45011: nostusohjelman toteuttamiseksi. Liitteet IX,64. rustamisesta Joensuussa sijaitsevan Itä-8uomen 45012: s. 647. L. Mtv:aan 110. seminaarin yhteyteen. Liitteet VIII,39. s. 534. 45013: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 280 toimenpi· L. Siv:aan 107. 45014: teistä •työllisyysmäärärahojen myöntämiseksi va- 45015: jaatuottoisten metsien puhdistustöihin ja rai- Muuruvesi: - Ks. Kotitalouskoulut. 45016: vaushakkauksiin. Liitteert; IX,65. s. 648. L. 45017: Mtv:aan 110. Muuttoliike: - Ks. Maastamuutto. 45018: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 281 tutkimuksen 45019: toimittamisesta metsänparannusvarojen myön- Myllymäki: - Ks. Postilaitos. 45020: tämiseksi suoraan metsänomistajille. Liitteet 45021: IX,66. s. 649. L. Mtv:aan 110. Mä.ll.räaikaistalletukset: - Ks. Verotus. 45022: - Ks. Kuivatustyöt. 45023: Määrävuosikorotus: - Ks. Rautatieläiset. 45024: Metsänhoitokoulut: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 45025: 232 metsänhoitokoulun aikaansaamisesta Uuden· 45026: maan-Hämeen metsänhoitolautakunnan alueelle. 45027: Liitteet IX,17. s. 589. L. Mtv:aan 108. N. 45028: Metsänhoitomaksu: - Ks. Metsänhoitoyhdistykset. Naarajärvi: - Ks. Lentokentät. 45029: Metsänhoitoyhdistykset: Ed. Härkösen ym. lak.al. Naiset: - Ks. Palkkaluokittelu. Työttömyys. 45030: n:o 77 laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun 45031: lain muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 560. L. Nestemä.iset polttoaineet: - Ks. Polttoaineet. 45032: Mtv:aan 92. 45033: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 78 laiksi metsän- Neuvosmiehet: - Ks. Pormestarit. 45034: hoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta. 45035: Liitteet IX,4. s. 562. L. Mtv:aan 92. Nuoriso: - Ks. Asuntotuotanto. Työväensuojelu. 45036: - Ed. Rantamaan ym. lak.al. n: o 79 laiksi met- 45037: sänhoitoyhdistyksistä annetun lain kumoami· Nuorisojärjestöt: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. 45038: sesta. Liitteet IX,5. s. 564. L. Mtv:aan 92. n:o 220 nuorisojärjestöjen saattamisesta tasa· 45039: - Ed. Vennamon 1toiv.al. n:o 277 toimenpiteistä vertaisiksi kunnallisia avustuksia jaettaessa. 45040: pakollisen metsänhoitomaksun poistamiseksi.· Liitteet Vill,45. s. 546. L. Siv:aan 107. 45041: Liitteet IX,62. s. 645. L. Mtv:aan 110. 45042: - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 278 metsänhoito- Närpiö: - Ks. Perkaustyöt. 45043: yhdistyksistä annetun lain epäkohtien korjaami· 45044: sesta. Liitteet IX,63. s. 646. L. Mtv:aan 110. 45045: 45046: Metsänuudistus: - Ks. Verotus. 45047: 0. 45048: Metsästys: - Ks. Hirvet. Poliisi. 45049: Obligatiot: - Ks. Verotus. 45050: Metsätyöt: Ed. Kekkosen ym. lak.al. n:o 3 laiksi 45051: metsä· ja uittotöissä maksettavien palkkojen Ohitustiet: - Ks. Maantiet. 45052: säännöstelystä. Liitteet I,3. s. 18. L. Prv:aan 45053: 88. Ojitus: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 1 määrärahan 45054: - Ed. Puhakan ym. lak.al. n:o 91 laiksi metsä- osoittamisesta eräiden Etelä-Pohjanmaan soiden 45055: ja uittotöiden vähimmäispalkoista. Lii.tteet ojittamista varten. Liitteet IV,182. s. 323. L. 45056: X,9. s. 701. L. Työv:aan 92. Vv:aan 94. 45057: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 302 metsä- ja - Ks. Verotus. 45058: uittotyöntekijöille työpaikan etäisyydestä joh· 45059: tuvien menetysten korvaamisesta. Liitteet X,54. Olavinlinna.: Ed. V. A. Vir.tasen ym. toiv.al. n:o 45060: s. 824. L. Työv:aan 111. 219 Olavinlinnan korjaustöiden suorittamisesta. 45061: - Ks. Kunnallisverotus. Moottorisahat. Työaika. Liitteet VIII,44. s. 545. L. Siv:aan 107. 45062: Mielisairaanhoitajat: - Ks. Sairaanhoitajat. Omistusoikeuden rajoitukset: Ed. Hietalan ym. 45063: lak.al. n:o 6 laiksi ulkomaalaisten sekä eräi· 45064: Mikkeli: - Ks. Kuivatustyöt. Puunjalostusteolli· 45065: den yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita 45066: suus. kiinteää omaisuutta ja osakkeita annetun lain 45067: Moottorisahat: Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 88 muuttamisesta. Liitteet II,3. s. 43. L. Lv:aan 45068: moottorisahojen hinnan alentamisesta. Liitteet 88. 45069: IV,l16. s. 237. L. Vv:aan 101. 45070: Omistusoikeus: - Ks. Voimatalous. 45071: Musiikki: Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 212 kansan 45072: laulu- ja musiikkitoiminnan tutkimisesta ja tu- Onkiminen: - Ks. Kalastuslaki. 45073: kemisesta. Liitteet VIII,37. s. 531 ja 532. L. 45074: Siv:aan 107. Onkisalmi: - Ks. Sillat. 45075: 16 Asialuettelo 1958. 45076: 45077: 45078: Opetta.ja.k:orkeakoulut: Ed. Kulovaaran ym. lak.al. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 198 vähäva- 45079: n:o 67 laiksi Turun opettajakorkeakoulusta. raisten oppikoululaisten koulunkäynnin helpot· 45080: Liitteet VIII,2. s. 485. L. Siv:aan 91. .tamisesta. Liitteet VIII,23. s. 513. L. Siv:aan 45081: 106. 45082: OpetusväJ.ineet: - Ks. Oppikoulut. - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 199 Sotka· 45083: mon yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. 45084: Opintokerhot: - Ks. Kansanai vistys. Liitteet VIII,24. s. 515. L. Siv:aan 106. 45085: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 3 määrärahan 45086: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ottami· 45087: Opintoma.tka.t: - Ks. Oppikoulut. seksi valtion hal·tuun. Liitteet IV,184. s. 325. 45088: L. Vv:a.a.n 94. 45089: Opiskelukusta.nnukset: - Ks. Verotus. - Ks. Eläkkeet. Liikevaihtovero. 45090: 45091: Oppikoulut: Ed. Saukkosen ym. lak.al. n:o 68 Ora.vi: - Ks. Kanavat. 45092: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta anne· 45093: tun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,3. s. 487. Ota.vila.hti: - Ks. Kuivatustyöt. 45094: L. Siv:aan 91. 45095: - Ed. Kukkosen ym. toiv.al. n:o 17 toimenpi· Orvot: Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o 324 varat- 45096: teistä valtion oppikoulujen kanslia-apulaisten tomien siviiliarpojen elatuksen turvaamisesta. 45097: toimien ja palkkauksen uudelleenjärjestämi· Liitteet X,76. s. 853. L. Työv:aan 112. 45098: seksi. Liitteet IV,45. s. 144. L. Vv:aan 97. - Ks. Sotaorvot. 45099: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 24 yksityisoppi· 45100: kouluissa palvellun ajan lukemisesta valtion Osa.kaspiiri: - Ks. Yhtiöt. 45101: oppikoulujen opettajille ylempään palkkaus· 45102: Osakeyhtiöt: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 140 45103: luokkaan oikeuttavaksi palvelusajaksi. Liitteet 45104: IV,52. s. 152. L. Vv:aan 98. voiton- ja vastuunjakoa sekä ns. työläisosak- 45105: keiden käyttöä koskevan kokeilun suorittami· 45106: - Ed. österholmin ym. toiv.al. n:o 27 oppikoulun· sesta. Liitteet IV,169. s. 307. L. Vv:aan 103. 45107: opettajille koulun ulkopuolella suoritetusta - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset. Puunjalostus· 45108: työstä maksettava& korvausta koskevien mää- teollisuus. 45109: räysten muuttamisesta. Liitteet IV,55. s. 155 45110: ja 156. L. Vv:aan 98. Osakkeet: - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset. 45111: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 36 yksityisoppi· 45112: kouluissa palvellun ajan lukemisesta valtion Osa.työkykyiset: - Ks. Työllisyys. 45113: oppikoulujen opettajille eläkkeeseen oikeutta· 45114: vaksi ajaksi. Liitteet IV,64. s. 166. L. Vv:aan Osinkotulot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 45115: 98. 45116: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 189 harjoitusai· Osuustodistukset: - Ks. Verotus. 45117: neiden (}pettajien peruapaikkaisten virkojen 45118: perustamisesta valtion oppikouluihin. Liitteet Ota.nmä.ki Oy.: - Ks. Teollisuus. 45119: VIII,14. s. 503. L. Siv:aan 106. 45120: - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 190 Porin tyttö· Otra.vaa.ra.: - Ks. Kaivosteollisuus. 45121: lyseon kahdentamisesta. Liitteet VIII,15. s. 45122: 504. L. Siv:aan 106. Oulu: - Ks. Ammatinvalinta. Yliopisto. 45123: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 191 Lapuan yh· 45124: teislyseon kahdentamisesta. Liitteet VIII,16. 45125: s. 505. L. Siv:aan 106. P. 45126: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 192 toimenpi· 45127: teistä yksityisoppikoulujen avustamiseksi kou· Pa.dot: - Ks. Sillat. 45128: lukaluston, opetusvälineiden ja kirjaston hank· 45129: kimisessa. Liitteet VIII,17. s. 506. L. Siv:aan Paika.llistiet: - Ks. Maantiet. Tielaki. 45130: 106. 45131: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 193 yksityis· Pa.kkolunastus: - Ks. Voimatalous. 45132: oppikoulujen palveluskunnan palkkauksen jär· 45133: jestämisestä. Liitteet VIII,18. s. 507. L. Palkat: - Ks. Kansakoulut. Metsätyöt. Oppikou· 45134: Siv:aan 106. lut. Virkamiehet. 45135: - Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 195 oppikoulu· 45136: jen lukukausimaksujen tasoittamisesta. Liitteet Palkkaluokittelu: Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 45137: VIII,20. s. 510. L. Siv:aan 106. 305 naisten ja miesten eripalkkaisuuden pois· 45138: - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 196 toimenpi· tamisesta. Liitteet X,57. s. 827. L. Työv :aan 45139: teistä valtionavun antamiseksi yksityisille op· 111. 45140: pikouluille ohjannan ja vapaiden harrastusten 45141: johtamiseen. Liitteet VIII,21. s. ·511. L. Pa.loisjärvi: - Ks. Perkaustyöt. 45142: Siv:aan 106. 45143: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 197 oppikoulun- Pa.lveluskunta.: - Ks. Oppikoulut. 45144: opettajien ulkomaisten .opintomatkojen tukemi- 45145: sesta. Liitteet VIII,22. s. 512. L. Siv:aan 106. Pankit: - Ks. Säästöpankit. 45146: 17 45147: 1.8 45148: 45149: 45150: 45151: 45152: yo1:onho1.to: _ ~s. -uuonnotrn1.it)'t· 45153: y()Sio: _ ~s. ;\su.tustiet. 45154: yostia.uto\illla;t.: _.. ~e. yosti.laitos. 45155: 45156: 45157: 45158: 45159: ....,........,.,...,., - J<•· • .,.,w•"'"'· 45160: ?o&titalot: __ ~s. y 0 etnal.tos. 45161: - - - · · " - J«. ~.,,. l• ,,..,,....... 45162: ~,..., - 1«· _,.,c;.t. ,.,.."'""'''· 45163: Asialuettelo 1958. 19 45164: - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 12 määrärahan Ba.nua.: - Ks. Asutustiet. 45165: osoittamisesta paperitehtaan perustamiseksi 45166: Ylä-Savoon. Liitteet IV,193. s. 334. L. Vv:aan Rasvapitoisuus: - Ks. Maito. 45167: 95. 45168: -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 13 määrärahan Battona.J.isointi: - Ks. Maatalous. 45169: osoittamisesta Kemijärven puunjalostustehtaan 45170: rakentamisen aloittamiseen liittyviä toimenpi- Ba.uta.tiehallitus: Ed. InnaJan toiv.al. n:o 19 eral- 45171: .teitä varten. Liitteet IV,194. s. 335. L. Vv:aan den rantatiehallituksen tariffiosaston konttori- 45172: 95. apulaisen toimien muuttamisesta ylemmiksi toi- 45173: - Ks. Kunnallisverotus. miksi. Liitteet IV,47. s. 146. L. Vv:aan 97. 45174: 45175: Puutarhat: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 228 Ba.uta.tielä.iset: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 25 45176: puutarhaopetuksen järjestämisestä. Liitteet määrävuosikorotuksen myöntämisestä junamie- 45177: IX,13. s. 585. L. Mtv:aan 108. hille. Liitteet IV,53. s. 153. L. Vv:aan 98. 45178: - Ks. Yliopisto. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 28 yötyölisän 45179: suorittamisesta eräille valtionrautateiden viran 45180: Puutavara: Ed. Svinhufvudin ym. toiv.al. n:o 133 ja toimen haltijoilla. Liitteet IV,56. s. 157. 45181: puutavaran menekin parantamisesta metsäauto- L. Vv:aan 98. 45182: .tieverkkoa lisäämällä. Liitteet IV,161. s. 296. - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 41 Loviisa-Ve- 45183: L. Vv:aan 103. sijärvi rautatieyhtiön työläisten ja virkamies- 45184: - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 303 puutavaran ten työ- ja virkasuhteiden järjestelystä. Liit- 45185: työmittauksesta annetun asetuksen muuttami- teet IV,69. s. 171 j& 173. L. Vv:aan 98. 45186: sesta. Liitteet X,55. s. 825. L. Työv:aan 111. 45187: - Ed. V. Turusen ym. toiv'.al. n:o 304 puutava- Bautatiema.ksut: Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 129 45188: ran työmittauksesta annetun asetuksen muut- rautateiden rahtiluokituksen uudistamisesta. 45189: tamisesta. Liitteet X,56. s. 826. - L. Työv:aan Liitteet IV,157. s. 292. L. Vv:aan 103. 45190: 111. -Ed. Savelan ym. •toiv.al. n:o 130 väkirehujen 45191: - Ks. Kunnallisverotus. Talouselämä. Vesitiet. rahtien uudelleenjärjestämisestä. Liitteet IV,158. 45192: s. 293. L. Vv:aan 103. 45193: Puutossa.lmi: - Ks. Sillat. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 132 toimenpiteistä 45194: kaukokuljetusmaksujen alentamiseksi Savosta ja 45195: Pyhtää.: - Ks. Sillat. Pohjois-Karjalasta. Liitteet IV,160. s. 295. L. 45196: Vv:aan 103. 45197: Pyhäjoki: - Ks. Kuivatustyöt. 45198: Rautatiet: Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 385 rauta- 45199: Pyydykset: - Ks. Liikevaihtovero. tien rakentamisesta Saarijärveltä Multian kautta 45200: Haapamäelle. Liitteet XII,50. s. 938. L. Kulk- 45201: Pyöreä puutavara.: - Ks. Talouselämä. v:aan 115. 45202: - Ed. Alangon ym. toiv.al. n:o 386 rautatien ra- 45203: Pääoma: - Ks. Talouselämä. kentamisesta Tampereen kaupungista Parkanon 45204: kunnan kautta Seinäjoen kauppalaan. Liitteet 45205: XII,51. s. 939. L. Kulkv: aan 115. 45206: B. - Ed. Alangon ym. toiv.al. n:o 387 rautatien ra- 45207: kentamisesta Jyväskylästä Säynätsalon ja Muu- 45208: Ba.hdit: - Ks. Rautatiemaksut. ramen kautta Jämsänkoskelle. Liitteet XII,52. 45209: s. 941. L. Kulkv:aan 115. 45210: Ba.iva.us: - Ks. Metsänhoito. Uudisraivaus. - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 388 täyskoneel- 45211: lisen tutkimuksen suori•ttamisesta ratasuunnalla 45212: Ba.ja.jääkärit: - Ks. Rajavartiolaitos. Paaso--Puuskankoski-Hietanen. Liitteet XII,53. 45213: s. 943. L. Kulkv:aan 115. 45214: Ba.javartiola.itos: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 16 - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 389 määrära- 45215: rajavartiolaitoksen emännöitsijän ja keittäjät- hasta Koveron-llomantsin rataosan rakennus- 45216: .tären toimien muuttamisesta ylimääräisiksi toi· töiden aloittamiseksi. Liitteet XII,54. s. 946. 45217: miksi. Liitteet IV,44. s. 143. L. Vv:aan 97. L. Kulkv:aan 115. 45218: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 34 rajajääkä- - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 390 Juankosken 45219: rien eläkeoikeuden järjestämisestä. Liitteet -Kaavin-Sysmäjärven radan rakentamisesta. 45220: IV,62. s. 164. L. Vv:aan 98. Liitteet XII,55. s. 947. L. Kulkv:aan 115. 45221: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n :o 391 tutkimuksen 45222: Rak:ennushallinto: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 18 toimittamisesta Lappeenrannan-Luumäen-Ha- 45223: rakennushallinnon tilapäisten toimien muutta- minan-Kotkan rataosan rakentamista varten. 45224: misesta ylimääräisiksi. Liitteet IV,46. s. 145. Liitteet XII,56. s. 948. L. Kulkv:aan 115. 45225: L. Vv:aan 97. - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 392 Inkeroisten- 45226: Kymin r111taosan rakenttamisesta kaksiraiteiseksi. 45227: Rakennustarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero. Liitteet XII,57. s. 949. L. Kulkv:aan 115. 45228: - Ed. Hyytiäisen toiv.al. n:o 393 Jyväskylän- 45229: Rakennustoiminta.: - Ks. Asuntolainat. Asunto- J'åmsänkosken rautatien rakentamisesta. Liit- 45230: tuotanto. teet XII,58. s. 950. L. Kulkv: aan 116. 45231: 20 Asialuettelo 1958. 45232: 45233: 45234: - Ed. Keloveden ym. toiv.al. n:o 394: oikoradan saattamisesta. Liitteet XII,78. s. 975. L. 45235: rakentamisesta Lappeenrannasta Kotkaan. Liit- Kulkv:aan 116. 45236: 'teet XII,59. s. 952. L. Kulkv:aan 116. - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 414 jalankulku- 45237: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n :o 395 rautatien ra- sillan rakentamisesta Haapamäen asemalle. Li1t· 45238: kentamisesta Kaulirannasta Kolariin. Liitteet teet XII,79, s. 976. L. Kulkv:aan 117. 45239: XII,60. s. 953. L. Kulkv:aan 116. - Ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 415 Pieksämäen 45240: - Ed. Leskisen ym. toiv.al. n:o 396 Otanmäen ja asemarakennuksen ja ylikulkusillan rakentami- 45241: Nuojuan välisen oikoradan aikaansaamisesta. sesta. Liitteet XII,80. s. 977. L. Kulkv:aan 45242: Liitteet XII,61. s. 954. L. Kulkv: aan 116. 117. 45243: - Ed. E. Mannisen ym. toiv.al. n:o 397 Joensuun - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 416 määrära- 45244: -Ilomantsin radan jatkamisesta Nuorajärven hasta Tainionkosken asema-alueella olevan rau- 45245: rantaan. Liitteet XII,62. s. 955. L. Kulkv:aan tatiealikäytävän rakentamiseksi. Liitteet XII,81. 45246: 116. s. 978. L. Kulkv:aan 117. 45247: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 398 suunni· - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 417 Äänekosken- 45248: telman aikaansaamisesta rautatien rakentami· Haapajärven rautatien tiepohjan luuastuahinnan 45249: seksi Jyväskylästä Heinolaan. Liitteet XII,63. korvaamisesta valtion varoilla. Liitteet XII,82. 45250: s. 956. L. Kulkv: aan 116. s. 979. L. Kulkv:aan 117. 45251: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 399 rautatien - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 30 määrärahan osoit- 45252: rakentamisesta Heinolasta Savon radalle. Liit- tamisesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven 45253: teet XII,64. s. 957. L. Kulkv:aan 116. asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,211. s. 360. 45254: - Ed. Niirasen ym. toiv.al n:o 400 Juankosken- L. Vv:aan 95. 45255: Kaavin--Bysmäjärven yhdysradan rakeDJtami- - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 34 määrärahan 45256: sesta. Liitteet XII,65. s. 959. L. Kulkv: aan 116. osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin radan ra- 45257: - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 401 Kontio- kennustöiden aloittamista varten. Liitteet 45258: mäen-Kuhmon rautatien rakentamisesta. Liit- IV,215. s. 365. L. Vv:aan 96. 45259: ·teet XII,66. s. 960. L. Kulkv: aan 116. - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 37 määrärahan 45260: - Ed.. Puhakan ym. toiv.al. n:o 402 Joensuun- osoittamisesta Pieksämäen rautatieliikennepai- 45261: Ilomautsin radan jatkamisesta Koverosta Nuo- kan uudistussuunnitelmien toteuttamiseksi. Liit- 45262: rajärvelle. Liitteet XII,67. s. 961. L. Kulkv:aan teet IV,218. s. 371. L. Vv:aan 96. 45263: 116. - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 40 määrärahan 45264: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 403 täyskoneellisen •osoittamisesta Taivalkosken-Pudasjärven rau- 45265: tutkimuksen suorittamisesta Taivalkosken-Kuu- tatietä varten. Liitteet IV,221. s. 375. L. 45266: samon ratasuunnalla. Liitteet XII,68. s. 962. L. Vv:aan 96. 45267: Kulkv: aan 116. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 45 määrärahan osoit- 45268: - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 404 Iisalmen- tamisesta Lappeenrannan-Luumäen rataosan oi- 45269: Maaselän ratasuunnan tutkimisesta. Liitteet kaisutöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,226. s. 45270: XII,69. s. 963. L. Kulkv: aan 116. 380. L. Vv:aan 96. 45271: - Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 405 •täyskoneelli- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 49 määrärahan osoit- 45272: sen tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla tamises•ta Nurmeksen-Iisalmen yhdysradan ra· 45273: Naarajärvi-Heinola. Liitteet XII,70. s. 964. kentamismahdollisuuksien tutkimista varten. 45274: L. Kulkv:aan 116. Liitteet IV,230, s. 385. L. Vv:aan 96. 45275: - Ed. Sinkkosen ym. toiv.al. n:o 406 Parikkalan 45276: -Onkamon radan rakentamisesta. Liitteet Reaalia.ineet: - Ks. Oppikoulut. 45277: XII,71. s. 965. L. Kulkv:aan 116. 45278: - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 407 rautatien Rehut: Ed. Miettusen ym. toiv.al. n:o 131 väki- 45279: rakentamisesta Juankoskelta Kaavin kautta rehujen hintojen tasoittamisesta. Liitteet 45280: Sysmäjärvelle. Liitteet XII,72. s. 966. L. IV,159. s. 294. L. Vv:aan 103. 45281: Kulkv:aan 116. - Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 243 määrä- 45282: - Ed. J. Wirtasen toiv.al. n:o 408 rautatien ra· rahasta viherrehu- ja perunahiutalekysymyksen 45283: kentamisesta Härmän tai Jepuan asemalta Vaa- järjestämistä varten. LHtteet IX,28. s. 602. L. 45284: saan. Liitteet XII,73. s. 967. L. Kulkv:aan Mtv:aan 108. 45285: 116. - Ks. Rautatiemaksut. 45286: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 409 toisen Rikka.ruohot: - Ks. Kasvitaudit. 45287: raideparin asentamisesta Pasilan-Kirkkonum· 45288: men rataosalle. Liitteet XII,74. s. 968. L. Rintamasotila.a.t: - Ks. Asuntolainat. 45289: Kulkv: aan 116. 45290: - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 410 toimenpi· Romppa.isensalmi: - Ks. Sillat. 45291: teistä liikenneturvallisuuden parantamiseksi 45292: rautatieylikäytävillä. Liitteet XII,75. s. 969 ja Ruis: - Ks. Vilja. 45293: 971. L. Kulkv: aan 116. 45294: - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 411 toimenpi· Rukouspäivät: - Ks. Huvit. 45295: teistä valtionrautateiden liikennevälineiden, ka- 45296: luston ja turvallisuuslaitteiden uusimiseksi. Liit- Rungonsalmi: - Ks. Sillat. 45297: teet XII,76. s. 973. L. Kulkv:aan 116. 45298: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 412 asematalon ra- Runkotiet: - Ks. Maantiet. 45299: kentamisesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet 45300: XII,77. s. 974. L. Kulkv:aan 116. Runni: - Ks. Emäntäkoulut. 45301: - Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 413 Hyvinkään 45302: uuden rautatieaseman suunnittelun valmiiksi Röyttä: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 45303: Asialuettelo 1958. 21 45304: 8. -·Ed. Teirin yin. toiv.al. n:o 446 Pohjanlahden 45305: satamille annettavan riittävän jäänsärkijäavun 45306: SaarisjiLrvi: - Ks. Perkatistyöt. mahdollisuuksien tutkimisesta. Liitteet XII,111. 45307: s. 1011 ja 1012. L. Kulkv:aan 118. 45308: Saariato: - Ks. Laivaliikenne. --"Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 447 Hangon 45309: sataman kannattavuuskysymyksen selvittämisestä. 45310: Saimaa: - Ks. Vesitiet. Liitteet XIT,l12. s. 1013 ja 1014. L. Kulkv:aan 45311: 118. 45312: Sairaalalaki: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 45313: 157 sairaalalain muuttamisesta kuntain saatta· Sa.tamatiet: - Ks. Maantiet. 45314: miseksi tasavertaisikai kustannuksiin nähden. 45315: Liiltteet VI,1. s. 403. L. Tv:aan 104. Satamatyöt: Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 314 sa• 45316: tamatöiden vakinaistamisesta. Liititeet X,66. s. 45317: Sa.:iraalat: Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 158 Kot· 840. L. Työv: aan 112. 45318: kan keskussairaalan rakennustöiden aloittami· 45319: sesta. Liitteet VI,2. s. 404. L. Tv: aan 104. Savo: - Ks. Maamieskoulut. Puunjalostusteolli- 45320: - Ks. Sairaanhoitajat. suus. Rautatiemaksut. Talouselämä. 45321: Sairaanhoitajat: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 14 Savo:nJiJma: - Ks. Lentokentät. Seminaarit. 45322: sairaslain apuhoitajien tilapäistoimien muutta· 45323: misesta ylimääräisiksi toimiksi. Liitteet IV,42. 45324: Seminaarit: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 45325: s. 141. L. Vv:aan 97. 45326: - Ed. Lindblomin ym. toiv.al. n:o 165 mielisai· 200 Savonlinnan seminaarin muuttamisesta se- 45327: raanhoitohenkilökunnan koulutuksen uudista:mi· kaseminaariksL Liitteet VIII,25. s. 516. L. 45328: sesta. Liitteet VI,9. s. 412. L. Tv:aan 104. Siv:aan 106. 45329: - Ks. Vankeinhoitxllaitos. - Ks. Musiikkiopistot. 45330: 45331: Sairaanhoito: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 161 Siipyy: - Ks. Kalasäilyketehtaat. 45332: syrjäseutujen sairaankuljetusolojen parantami- 45333: sesta. Liitteet VI,S. s. 407. L. Tv:aan 104. Siirtoväki: - Ks. Asuntolainat. 45334: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n::o 323 sotaleskiper- 45335: heitten sairauskustannusten korvaamisesta. Liit- Sillat: Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 369 määrä· 45336: teet X,75. s. 851. L. Työv:aan 112. rahasta tutkimuksen toimilttamiseksi Mansikka· 45337: kosken sillan maantieliikennettä koskevan osan 45338: Sairaanhoitokoulut: Ed. Saariahon ym. toiv.al. n: o leventämistä. varten. Liitteet XII,34. s. 921. 45339: 159 Kymenlaakson sairaanhoiookoulun rakennus- L. Kulkv:aan 114. 45340: suunnitelmien laatimisesta. Liitteet VI,3. s. 405. - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 418 sillan ra- 45341: L. Tv:aan 104. kentamisesta Onkisalmen lossipaikalle Liperin 45342: kunnassa. Liitteet XII,83. s. 980. L. Kulkv: aan 45343: Sairaankuljetus: - Ks. Sairaanhoito. 117. 45344: - Ed. Hostilan ym. ltoiv.l!]. n:o 419 sillan raken· 45345: Sairausvakuutus: Ed. Henrikssonin yni. lak.al. n:o tamisesta Keihässalmeen Pyhtään kunnassa. 45346: 119 laiksi yleisestä sairausvakuutuksesta. Liit- Liitteet XII,84. s. 981. L. Kulkv:aan 117. 45347: teet X,37. s. 783. L. Työv:aan 93. - Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 420 maantiesillan 45348: -'- Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 120 laiksi ylei- rakentamisesta Kosken H.l. kirkonkylään. Liit- 45349: sestä sairausvakuutuksesta. Liitteet X,38. s. teet XII,85. s. 982. L. Kulkv:aan 117•. 45350: 790. L. Työv: aan 93. - Ed. Jussilan ym. toiv.al. n:o 421 KirjaJansalmen 45351: - Ed. Ryömän. ym. lak.al. n:o 121 laiksi sairaus- sillan rakentamisesta Ylikylän-Paraisten maan· 45352: ja äitiysvakuutuksesta. Liitteet X,39. s. 797. tiellä. Liititeet XII,86. s. 983. L. Kulkv:aan 45353: L. Työv:aan 94. 117. 45354: - Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 332 esityksen - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 422 Tenniöjoen 45355: antamisesta laiksi yleisen sairausvakuutuksen sillan rakentamisesta Sallan--savukosken maan- 45356: asteittaisesta toteuttamisesta. Liitteet X,84. s. tielle. Liitteet XII,87. s. 984. L. Kulkv:aan 45357: 863 ja 864. L. Työv: aan 113. 117. 45358: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 423 siltojen rakenta· 45359: Salaojitus: - Ks. Verotus. misesta Kemijoen yli Pelkosenniemen ja Sallan 45360: välillä. Liitteet XII,88. s. 985. L. Kulkv:aan 45361: Sa.nka.rihaudat: - Ks. Haudwt. 117. 45362: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 424 sillan raken- 45363: tamisesta Tornionjoen yli Ylitxlrnion Närkistä 45364: Sanomalehdistö: - Ks. Valtioneuvosto. Ruotsin Matarengiin ja Pellon kunnan Pellon 45365: kylästä Ruotsin Pe_lloon. Liitrteet XII,89. s. 45366: Satakunta: - Ks. Voimalaitokset. 986. L. Kulkv:aan 117. 45367: - Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al. n:o 425 45368: Satamat: Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 173 sata· sillan rakentamisesta Rungonsalmen yli Pung· 45369: mien rakentamisen ja kunnostamisen rahoittami- böleen. Liitteet XII,90. s. 987. L. Kulkv:aan 45370: sesta._ Liitteet VII,22. s. 460. L. Ltv:aan 105. 117. 45371: Asialuettelo 1958. 45372: 45373: 45374: -:- Ed. Pekkarisen ym. toiv.a.l. n.:o 426 PuutoSBal· Strömma: - Ks. Kanavat. 45375: men .sillan rakennustöiden aloittamisesta. Liit- 45376: teet XII,91. s. 988.. L. Kulkv:aan 117. Sulfa.attiselluloosa.: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 45377: .:.:.. Ed. Ryhdän ·toiv.al. n.:o 427 Romppaisensalmen 45378: .sillan rakentamisesta Taivalkoskella. Liitteet Suomussa.lmi: - Ks. Emäntäkoulut. Kuivatustyöt: 45379: .. XJ;I,92. s. 989..L~ Kulkv:aan 117. 45380: ~·Ed. V. A., Virtasen ym.. ~toiv.al. n:o 428 maan- Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Ojitus. Turve. 45381: tiesillan rakentamisesta Kyrönsalmeen. Liittoot 45382: XII,93. s. 990. L. Kulkv:aan 117. SYIPlYtyaloma: Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 92 45383: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 5 määrärahan.osoit- laiksi synnytyslomasta. Liitteet X,10. s. 704. L. 45384: tamisesta Kymijoen itäisen haaran ylittävän sil· .Työv: aan 92. 45385: lan uusimise~si Karhulan kauppalassa. Liitteet - Ed. Lukkarisen ym. lak.a.l. n:o 93 laiksi syn- 45386: IV,186. s. 327. L. Vv:aan 94. nytyslomakorvauksesta. Liitteet X,11. s. 708. L. 45387: ~ Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 6 määrärahan osoit- . Työv:aan 92. 45388: tamisesta Hirvivuolteen järjestelypadon sillan - Ed. Siltasen ym. lak.a.l. n:o 96 laik-si synnytys- 45389: lopullista valmistamista varten. Liitteet IV,187. lomasta.. Liitteet X,14. s. 714. L. Työv:aan 92. 45390: s. 328. L. Vv:aan 94. - Ed. Siltasen ym. lak.al. n:o 97 laiksi synny- 45391: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 31 määrärahan tyslomakorvauksesta. Liitteet X 115. s. 719. L. 45392: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kaisansal· Työv:aan 92. 45393: meen ja Lantunginsa.lmeen. Liitteet IV,212. s. - Ed. Torven ym.. lak.al. n:o 99 synnytysloma- 45394: 361. L. V v: aan 95. laiksi sekä laeiksi työsopimuslain ja työneu- 45395: - Ed. Svinhufvudin ym. rah.a.l. n: o 43 määrärahan vostosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet 45396: osoittamisesta ' Kirjamoinsalmen sillan rakennus- X,17. s. 724. L. Työv:aan 93. 45397: töiden aloittamiseen. Liitteet IV,224. s. 378. L. - Ed. Torven ym. lak.al. n:o 100 laiksi synnytys- 45398: Vv:aan 96. lomakorvauksesta. Liitteet X,18. s. 730. L. 45399: - Ks. Rautatiet. Työv:aan 93. 45400: 45401: Simojärvi: - Ks. Asiltustiet. Syrjäseudut: - Ks. Puhelin. Sairaanhoito. 45402: 45403: Sipuli: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 244 kotimai· Sähkö: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 125 45404: sen sipulin hintatakuun järjestämisestä. Liit- sähköistämisohjelman laatimisesta sähköistä- 45405: teet IX,29. s. 604. L. Mtv:aan 108. mättömiä alueita varten. Liitteet IV,153. s. 45406: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 245 Pohjois-Suo- 286. L. Vv:aan 102. 45407: men sipulinviljelystä haittaavien epäkohtien - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 126 sähkövir- 45408: poistamisesta. Liitteet IX,30. s. 605. L. Mtv:aan ran kuluttajahinnan vaihtelujen selvittämisestä. 45409: 108. Liitteet IV,154. s. 288 ja 289. L. Vv:aan 103. 45410: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 127 maatalouksilta 45411: Sisävesiliikenne: - Ks. Laivaliikenne. sähköstä perittävien maksujen alentamisesta. 45412: Liitteet IV,155. s. 290. L. Vv:aan 103. 45413: Siviililesket: - Ks. Eläkkeet. - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 128 maaseudun 45414: sähköistämisen tukemisesta Pohjois-Karjalan 45415: SiViiliorvot: - Ks. Eläkkeet. Orvot. Sähkö Oy:n toiminta-alueella. Liitteet IV,156. 45416: . s. 291 L. Vv:aan 103. 45417: Sivua.nsiot: - K~. Tulo· ja omaisuusvero. 45418: Sähköla.i.tokset: Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 116 45419: Sokeritauti:. Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:'O 164 polttoturvetta käyttävän kaasuturbiinisähkövoi- 45420: maksuttolnan hoidon järjestämisestä vähävarai- malaitoksen perustamisesta Etelä-Pohjanmaalle. 45421: silla sokeritautisille. Liitteet VI,8. s. 411. L. Liitteet IV,144. s. 276. L. Vv:aan 102. 45422: Tv:aa.n 104. · - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 117 toimenpiteistä 45423: Haapaveden Piipsannevan turvetta ja pien- 45424: Sota.inva.liidit: - Ks .. Invaliidit. puuta polttoaineena käyttävän voimalaitoksen 45425: rakentamiseksi. Liitteet IV,145. s. 277. L. 45426: Sotalesket: - Sairaanhoito. Vv:aan 102. 45427: - Ks. Voimalaitokset. Voimatalous. 45428: Sota.orvot: Ed. Heinosen ym. toiv.a.l. n:o 186 sota- 45429: orpoylioppila.itten korkeakouluopintojen tukemi· Sli.ä.nnöstely: -Ks. Metsätyöt. Talouselämä. Vuok- 45430: sesta. ;Liitteet VIII,ll. s. 498. L. Siv:aan 106. rasäännöstely. ' 45431: 45432: Sotapa.lvelus: ,.- Ks. Kansakoulut. Sll.ästöpa.nkit: Ed. österholmin ym. lak.al. n:o 45 45433: laiksi säästöpankkilain 2 § :n muuttamisesta. 45434: ~a.at: ...:... Ks. Asuntolainat. Liitteet V,l. s. 391. L. Pv:aan 90. 45435: - Ed. SarjaJan ym. lak.al. n:o 46 laiksi posti- 45436: Sotila.skoulutus: - Ks. P.uolustuslaitos. säästöpankkilain m11-uttamisesta. Liitteet V,2. 45437: s. 393. L. Pv:aan 90. 45438: ~tkamo: '-- Ks. Oppikoulut. 45439: Slistöt: - Ks. Tall~tukset. Tulo- ja omaisuus- 45440: Stipendit: - Ks. Elokuvat. vero. 45441: Asialuettelo 1958. 45442: 45443: T. - Ed. Heinosen ym. lak.at n:o 102 lå.eiksi tapa~ 45444: turmavakuutuslain muuttamii!Elsta ja tapaturma- 45445: Taide: Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 211 maa- korvausten korottamisesta. Liitteet X,20. s. 740. 45446: rärahasta kiertävien taidenäyttelyjen järjestä- L. Työv:aan 93. 45447: miseksi maassa. Liitteet VTII,36. s. 529 ja 530. - Ed. Prunnilan ym. lak.al. n:o 103 laiksi tapa• 45448: L. Siv:aan 107. turmavakuutuslain muuttamisesta ja laiksi ta· 45449: - Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 213 maa· paturmakorvausten korottamisesta. Liitteet 45450: seudun teatteriharrastusten kehittämisestä. Liit- X,21. s. 745. L. Työv:aan 93. 45451: teet VITI,38. s. 533. L. Siv:aan 107. 45452: Ta.riffiosasto: - Ks. Rautatiehallitus. 45453: Taidenäyttelyt: - Ks. Taide. 45454: Teatterit: - Ks. Taide. 45455: Taivalkoski: Ks. Asutustiet. Perkaustyöt. 45456: Puunjalostusteollisuus. Teknilliset koulut: Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 45457: 206 teknillisen koulun perustamisesta Jyväsky- 45458: Talletukset: Ed. Procopen ym. toiv~al. n:o 61 toi- lään. Liitteet VIII,31. s. 523. L. Siv:aan 107. 45459: menpiteistä yksityisten kansalaisten säästämis- 45460: toiminnan lisäämiseksi ja helpottamiseksi. Liit- Telakat: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 448 laiva- 45461: teet IV,89. s. 196 ja 198. L. Vv:aan 99. . telakan perustamisesta Haminan,-Kotkan ran- 45462: - Ks. Verotus. nikolle. Liitteet XII,113. s. 1015. L. Kulkv:aan 45463: 118. 45464: Taloudelliset yhdistykset: - Ks. Omistusoikeuden Tenniöjoki: - Ks. Sillat. 45465: rajoitukset. 45466: Tenojoki: - Ks. Pengerrystyöt. 45467: Talouselämä: Ed. Vennamon lak.al. n:o 2 laiksi 45468: maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaa- Teollistaminen: - Ks. Teollisuus. 45469: misesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet 45470: 112. s. 17. L. Prv:aan 88. · Teollisuus: Ed. Karjalaisen ym. lak,al. n:o 11 45471: _:_ Ed. Vennamon lak.al. n:o 81 laiksi perusluoton laiksi eräistä toimenpiteistä maamme teollista- 45472: järjestämisestä maaseudun ·. yrittäjätoiminnan misen edistämiseksi. Liit.teet IV,5. s. 67. L. 45473: kehittämiseksi. Liitteet IX,7. s. 573. L. Vv:aan 88. 45474: Mtv:aan, jonka on pyydettävä lausunto Vv:Ita, - Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 93 lähivuosia 45475: 92. koskevan teollistamisohjelman laatimisesta. Liit- 45476: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 82 laiksi maatilata- teet IV,l21. s. 243. L. Vv:aan 101. . 45477: louden perusluoton järjestämisestä maaseudun - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 94 toimenpiteistä 45478: yrittäjätoiminnan kehittämiseksi. Liitteet IX,8. maaseudun teollistamiseksi. Liitteet IV,122. s. 45479: s. 577. L. Mtv:aan, jonka on .pyydettävä lau- 244. L. Vv:aan 101. 45480: sunto Vv:lta, 92. - Ks. Kaivosteollisuus. Pienteollisuus. Puunjalos- 45481: - Ed. Borg-·Sundmanin toiv.al. n:o 91 tutkimuk- tusteollisuus. Talouselämä. Työaika. Verotus. 45482: sen toimittamisesta talouselämän tervehdyttä- 45483: miseksi. Liitteet IV,119. s. 241. L. Vv:aan Terveydenhoito: Ed. I. Virtasen ym. toiv.al. n:o 45484: 101. 160 alle kouluikiiisten lasten maksuttomasta 45485: ..:.... Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 97 toimenpiteistä terveydenhoidosta. · Liitteet VI,4. s. 406. L. 45486: Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Tv:aan 104, 45487: Liitteet IV,125. s. 248. L. Vv:aan 101. 45488: ~ Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 98 tutki- Tiela.ki. Ed. Sepin ym. lak.al. n:o 62 laeiksi ylei- 45489: muksen toimittamisesta Pohjois- ja Itä-suomen sistä teistä annetun lain ja. :yleisistä teis~ä 45490: alityöllisyysalueiden elinkeinoelämän kehittämi· annetun lain voimaanpanosta annetun lam 45491: seksi. Liitteet IV,126. s. 249. L. Vv:aan 101. muuttamisesta. Liitteet VII,I6. s. 450. L. 45492: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 99 toimenpiteistä Ltv:aan 91. 45493: pääoman ja luoton saannin helpottamiseksi 45494: maatilatalouden ja teollisuuden edistämiseksi Tienoikaisut: - Ks. Maantiet. 45495: Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Liitteet IV,I27. 45496: s. 251. L. Vv:aan 101. Tiet: - Ks. Maantiet. 45497: - Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 138 kansantulo- 45498: , laskennan saattamisesta ajanmukaiselle kan· Tilinpä.ll.tös: - Ks. Tulo· ja menoarvio. 45499: nalle. Liitteet IV,167. s. 303. ·L. Vv:aan 103. 45500: - Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 141 Pohjois- Tilinta.rkastus: - Ks. Valtiontilintarkastus. 45501: Suomen kustannustason alentamisesta. Liitteet 45502: IV,170. s. 308. L. Vv:aan 103. Toimen haltijat: - Ks. Lastenhoitajat. Oppikou- 45503: - Ks. Teollisuus. lut. Rajavartiolaitos. Rakennushallinto. Rau- 45504: tatiehallitus. Rautatieläiset. Virkamiehet. 45505: Tapaturmavakuutus: Ed. Alangon ym. lak.al. 45506: n:o 101 laeiksi tapaturmavakuutuslain muutta- Tornio: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 45507: misesta ja tapaturmakorvausten korottamisesta. 45508: Liitteet X,19. s. 735. L. Työv:aan 93. Tomionjoki: - Ks. Sillat. 45509: ,24 Asialuettelo 1958. 45510: 45511: 'lullilald: Ed. Häppölän ym. lak.al. n:o 36 laiksi - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 67 osinkotulo· 45512: tullilain muuttamisesta. Liitteet IV,30. s. 110. jen vapauttamisesta tuloverosta. Liitteet IV,95. 45513: L. Vv:aan 89. s. 205. L. Vv:aan 100. 45514: ..:._. Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 69 tuloveron 45515: ~t: - Ks. Polttoaineet. progressiivisuuden poistamisesta alemmissa ja 45516: keskisuurissa tuloluokissa. Liitteet IV,97. s. 45517: Tulo- ja menoarvio: Ed. Junnilan lak.al. n:o 7 207. L .. Vv:aan 100. 45518: laiksi valtion tulo· ja menoarviosta sekä tilin- - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al. n:o 70 tulo· ja 45519: päätöksestä. Liitteet IV,l. s. 55. L. Vv:aan omaisuusverolain I veroluokan poistamisesta. 45520: 88. Liitteet IV,98. s. 208. L. Vv:aan 100. 45521: - Ed. Innalan ym. ltoiv.al. n:o 71 verovelvolli.&te!l 45522: luokittelemista veroluokkiin koskevien tulo- ja 45523: Tulo- ja omaisuusvero. Ed. Hiltusen ym. lakal. n:o omaisuusverolain säännösten muuttamisesta. 45524: 18 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami· Liitteet IV,99. s. 209. L. Vv:aan 100. 45525: sesta. Liitteet IV,12. s. 83. L. Vv:aan 89. - Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 72 toimenpiteistä 45526: - Ed. Teitin ym. lak.al. n:o 19 laiksi tulo~ ja eri veroluokkien poistamiseksi. Liitteet IV,100. 45527: · omaisuusverolain 34 § :n muuttamisesta. Liit· s. 211. L. Vv:aan 100. 45528: teet IV,13. s. 85. L. Vv:aan 89. - Ed. Borg-Sundmanin ym. ltoiv.al. n:o 73 avio- 45529: - Ed. Rihtniemen· ym. lak.al. n:o 20 laiksi tulo· puolisoiden verottamisesta erikseen ansiotu· 45530: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet loista. Liitteet IV,101. s. 213. L. Vv:aan 100. 45531: IV,14. s. 87. L. Vv:aan 89. - Ed. J!1orsiuksen ym. toiv.al. n:o 74 aviopuolisoi- 45532: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 21 laiksi tulo· ja - den verottamisesta erikseen ansiotuloista. Liit· 45533: omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,l5. teet IV,102. s. 214. L. Vv:aan 100. 45534: s. 89. L. Vv:aan 89. - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 75 tuloverotuksessa 45535: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 22 laiksi tulo· myönnettävän ns. aviopuolisovähennyksen korot· 45536: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· tamisesta. Liitteet IV,l03. s. 215. L. Vv:aan 45537: sesta. Liitteet IV,16. s. 90. L. Vv:aan 89. 100. . . 45538: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 23 laiksi tulo· - Ed. Ehrnroothin ym. toiv.ai. n:o 76 esityksen 45539: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· antamisesta vähävaraisten vanhusten vapautta· 45540: sesta. Liitteet IV,17. s. 92. L. Vv:aan 89. miseksi tulo· ja omaisuusverosta. Liitteet 45541: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 24 laiksi tulo- ja IV,104. s. 216 ja 217. L. Vv:aan 100. 45542: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. - Ed. Ehrnroothin ym. ltoiv.al. n:o 77 tulo· ja 45543: Liitteet IV,18. s. 93. L. Vv:aan 89. omaisuusveroasetuksen 20 § :n muuttamisesta. 45544: - Ed. Wiherheimon ym. lak.al. n:o .25 laiksi tulo· Liitteet IV,105. s. 218 ja 219. L. Vv:aan 100. 45545: · ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- - Ks. Verotus. 45546: sesta annetun lain muuttamisesta. . Liitteet 45547: IV,19. s. 94. L. Vv:aan 89. . 'l'lilvat: Ed. Kosola!l ym. toiv.al. n:o 264 Lapuan· 45548: joen v.esistöalueen tulvasuojelutöiden aloittami· 45549: - Ed. Tiekson ym. lak.al. n:o 37 lael.ksi tulo- ja 45550: sesta. Liitteet IX,49. s. 629. L. M:tv:aan 109. 45551: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta 45552: kaupungissa ja maalaiskuntain · kunnallishallin· 45553: Tuo~okunnat: - Ks. Eläkkeet. 45554: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- 45555: teet IV,31. s. 112. L. Vv:aan, jonka on pyy· 45556: dettävä Ltv:n lausunto, 90. Tupa.kka: Ed. Kalliokosken ym. toiv.al. n:o ·168 45557: - Ed. Niemelän ym. lak.al. n:o 38 laeiksi tulo· toimenpiteistä tupakan käytön vastustamiseksi. 45558: ja omaisuusverolain ja maalaiskuntain kunnal· Liitteet VI,12. s. 415. L. Tv:aan 105. 45559: lishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 45560: Liitteet IV,32. s. 114. L. Vv:aan, jonka on Turkiselä.inviljely: Ed. Korsbäckin ym. toiv.aL n:o 45561: pyydettävä Ltv:n lausunto, 90. , 251 selvityksestä. ja !toimenpiteistä turkiseläin· 45562: - Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 52 tutkimuk· viljelyn edistämiseksi. Liitteet IX,36. s .. 612 ja 45563: sen toimittamisesta ylityö· ja sivuansioihin 613. L. Mtv:aan 109. 45564: kohdistuvan tuloverotuksen lieventämiseksi. 45565: Liitteet IV,80. s. 185. L. Vv:aan 99. Turku: - Ks. Laivaliikenne. Opettajakorkeakou· 45566: - Ed. Haran ym. toiv.al, .n:o 55 tuloverotuksessa lut. Yliopisto. 45567: myönnettävän koulutus- ja opintovähennyksen 45568: alan laajentamisesta. Liitteet IV,83. s. 190. Turve: Ed. J. Wirtasen ym. toiv.al. n:o 115 itoi· 45569: L. Vv:aan 99. menpiteistä Jalasjärven-Kauhajoen suoalueiden. 45570: - Ed. Kalliokosken Ym· toiv.al. n:o 59 verovel· hyväksikäytöstä. Liitteet IV,143. s. 274. L. 45571: vollisen oikeuttamisesta vähentämään verotet· Vv:aan 102. 45572: tavasta tulostaan määräosa yleiseen rahalaitok· - Ks. Ojitus. Polttoaineet. Sähkölaitokset. Voi· 45573: seen säästämistään varoista. Liitteet IV,87. s. malaitokset. 45574: 194. L. Vv:aan 99. 45575: - Ed. Kämäräisen toiv.al. n:o 60 säästöjen saat· 45576: tami(!esta . vähennyskelpoisiksi tuloverotuksessa. Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut. 45577: Liitteet IV,88. s. 195. L. Vv:aan 99. 45578: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 64 maatalouskiin· Työaika: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 83 laiksi 45579: teistöjen tuloverotuksen uudistamisesta. Liit· työaikalain muuttamisesta. Liiltteet X,1. s. 671, 45580: teet IV,92. s. 202. L. Vv:aan 100. L. Työv: aan 92. 45581: Asialuettelo 1958. 25 45582: - Ed. Aition ym. lak.al. n: o 84 maatalouden työ· - Ed. Siltasen ym. lak.al. n:o 98 laiksi työneu· 45583: aikalaiksi. Liitteet X,2. s. 673. L. Työv:aan 92. vostosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet 45584: - Ed. Lindemanin ym. lak.al. n: o 85 maatalouden X,16. s; 723. L. Työv:aan 92. 45585: työaikalaiksi. Liitteet X,3. s. 678. L. Työv:aan - Ks. Synnytysloma. 45586: 92. - 45587: - Ed. U otin ym. lak.al. n: o 86 maatalouden työ· Työpaikat: - Ks. Työllisyys. 45588: aikalaiksi. Liitteet X,4. s. 683. L. Työv:aan 45589: 92. Työsopfmusla.ld.: Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 94 45590: - Ed. Karvosen ym. lak.al. n:o 87 laiksi työajasta laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet 45591: metsä· ja uittotöissä. Liitteet X,5. s. 688. L. X,12. s. 712. L. Työv: aan 92. 45592: Työv:aan 92. - Ks. Synnyltysloma. 45593: - Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 42 tutkimuksen toi- 45594: mittamisesta valtion virastojen siilltymiseksi Työsuhde: - Ks. Asevelvollisuuslaki. 45595: kesäaikana viiden päivän työviikkoon. Liitteet 45596: IV,70. s. 175. L. Vv:aan 98. Työtehoseura: - Ks. Kotitalous . 45597: .- Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 294 työaikalain· 45598: säädännön uudistamisesta viikoittaisen työajan Työttömyys: Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 126 45599: lyhentämiseksi. Liitteet X,46. s. 814. L. Työv:aan laiksi rtyöttömyysavustuksesta. Liitteet X,44. s. 45600: 111. 811. L. Työv:aan, jonka on pyydettävä Vv:n 45601: - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 295 esityksen anta· ja Ltv:n lausunnot, -94. 45602: misesta uudeksi työaikalaiksi viikoittaisen työ- - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 309 lainojen myön· 45603: ajan lyhentämiseksi. Liitteet X,47. s. 815. L. tämisestä työttömyyskortistoon hyväksytyille 45604: Työv:aan 111. . omien tuottavien .töiden rahoittamiseen. Liit· 45605: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 296 esityksen anta- teet X,61. s. 834. L. Työv: aan 112. 45606: misesta 36-tuntisen työviikon voimaansaattami· - Ed. T. Tuomisen ym. toiv.al. n:o 313 työtilai· 45607: seksi kaiv·osteollisuudessa. Liitteet X,48. s. 816. suuksien järjestämisestä työttöminä oleville nai· 45608: L. Työv: aan 111. · sille. Liitteet X,65. s. 838. L. Työv:aan 112. 45609: 'l'yökyvyttömyysel.äke: ---' Ks. Kansaneläkelaki. Työttömyysvakuutus: Ed. Lindblomin ym. lak.al. 45610: n:o 105 työttömyysvakuutuslaiksi. Liitteet X,23. 45611: 'l'yöllisyys: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 104 laiksi s. 754. L. Työv:aan 93. 45612: työllisyyslain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. - Ed. Pessin ym. lak.al. n:o 106 laiksi työttö· 45613: 750. L. Työv:aan 93. myysvakuutuksesta. Liitteet X,24. s. 759. L. 45614: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 92 ohjelman val· Työv:aan 93. 45615: mistamisesta uusien työpaikkojen luomiseksi. - Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 306 esityksen 45616: Liitteet IV,120. s. 242. L. Vv:aan 101. antamisesta laiksi asteittain toteutettavasta 45617: - Ed. Erkkilän ym. toiv.al. n:o 96 alityöllisyys- työttömyysvakuutuksesta. Liitteet X,58. s. 830 45618: alueiden tuotannollisten investointien lainoituk· ja 831. L. Työv:aan 111. 45619: sen järjestämisestä. Liitteet IV,124 s. 246. L. 45620: Vv:aan 101. Työväenopistot: Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. 45621: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 145 työllisyyslai- n: o · 204 työväenopistolain uudistamisesta. Liit- 45622: nan järjestämisestä Veitsiluoto Oy:lle. Liititeet ·teet VIII,29. s. 521. L. Siv:aan 106. 45623: IV,174. s. 312. L. Vv:aan 103. 45624: - Ed. Borg-Sundmanin toiv.al. n:o 307 työllisyys- Työväensuojelu: Ed. Kalavaisen ym. toiv.al. n:o 45625: varojen käyttämisestä pysyvien työpaikkojen 301 esityksen antamisesta laiksi nuorten työn- 45626: aikaansaamista edistäviin tarkoituksiin. Liit· tekijäin suojelusta. Liitteet X,53. s. 823. L. 45627: teet X,59. s. 832. L. Työv: aan 111. Työv: aan 111. 45628: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 308 toimenpi•teistä 45629: maaseutuväestön työtarpeen tyydyttämiseksi. 45630: Liitteet X,60. s. 833. L. Työv:aan 111. u. 45631: - Ed. Lehdon ym. toiv.al. n:o 310 osatyökykyis- 45632: ten työnsaannin järjestämisestä. Liitteet X,62. Uitto: - Ks. · Kunnallisverotus. Metsätyöt. Työ- 45633: s. 835. L. Työv:aan 112. aika. 45634: - Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 311 tutkimuk- 45635: sen toimittamisesta osatyökykyisten työnsaanti· Ulkomaalaiset: - Ks. Omistusoikeuden rajoitukset. 45636: mahdollisuuksien järjestämisestä. Liititeet X,63. 45637: s. 836. L. Työv:aan 112. Ulkomaanedustus: Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 45638: - Ks. Invaliidit. 10 kaupallisen ulkomaanedustuksen kehittämi· 45639: sestä. Liitteet III,1. s. 49. L. Ulkv:aan 97. 45640: Työläisosakkeet: - Ks. Osakeyhtiöt. 45641: Ulkomaankauppa.: - Ks. Talouselämä. 45642: Työmatkat: - Ks. Verotus. 45643: U}iseerit: - Ks. Puolustuslaitos. 45644: 'l'yömittaus: - Ks. Puutavara. 45645: Urhellumä.ll.ril.rahat: Ed. Kokkolan ym; toiv.al. n:o 45646: Työneuvosto: Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 95 223 urheilumäärärahojen jakoa ja käyttöä kos· 45647: laiksi työneuvostosta annetun lain muuttami- kevien epäkohtien poistamisesta. Liitteet VIII,48. 45648: sesta. Liitteet X,13. s. 713. L. Työv:aan 92. s. 549. L. Siv:aan 107. 45649: il E 687/58 45650: 26 Asialuettelo 1958. 45651: 45652: 45653: Utsjoki: - Ks. Pengerrystyöt. Vanhuuden tuki: - Ks. Kansaneläkelaki. 45654: Uudisraivaus: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o Vanhuuseläkkeet: - Ks. Kansaneläkelaki. 45655: 282 uudis- ja kivenraivauspalkkioiden korotta- 45656: misesta. Liitteet IX,67. s. 651. L. Mtv:aan 110. Va.nkeinhoitola.itos: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 45657: 166 tutkimuksen toimittamisesta vankeinhoito- 45658: Uusjako: - Ks. Kuivatustyöt. laitoksen sairaanhoitohenkilökunnan työvoima- 45659: tilanteesta. Liitteet VI,10. s. 413. L. Tv:aan 45660: 105. 45661: 45662: v. Va.paa.pli.ivä.t: - Ks. Vapunpäivä. 45663: 45664: Va.a.lit: - Ks. Edustajanvaalit. Vapaat harrastukset: - Ks. Oppikoulut. 45665: 45666: Vaaralliset yhteisöt: - Ks. Omistusoikeuden rajoi- Va.punpäivä.: Ed. V. Turusen ym. lak.al. n:o 125 45667: tukset. laiksi vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin 45668: vapaapäiväksi eräissä tapauksissa annetun lain 45669: Vaasa.: - Ks. Postilaitos. muuttamisesta. Liitteet X,43. s. 810. L. 45670: Työv:aan, jonka on pyydettävä Prv:n lau- 45671: Vakioitu maito: - Ks. Maito. sunto, 94. 45672: - Ed. Alangon ym. toiv.al. n:o 300 esityksen an- 45673: Vakuutus: - Ks. Eläkevakuutus. Katovakuutus. tamisesta vapunpäivän määräimiseksi paikal- 45674: Sairausvakuutus. Tapaturmavakuutus. Työttö- liseksi vapaapäiväksi. Liitteet X,52. s. 822. 45675: myysvakuutus. L. Työv:aan 111. 45676: 45677: Vakuutuslaitokset: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o Vastikema.a: - Ks. Luonnonniityt. 45678: 150 tutkimuksen suorittamisesta valtion vakuu- 45679: tuslaitoksen perustamismahdollisuuksista. Liit- Va.stuunj&ko: - Ks. Osakeyhtiöt. 45680: teet IV,179. s. 317. L. Vv:aan 104. 45681: 45682: Valta.tiet: - Ks. Maantiet. Vedensäli.Dnöstely: Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 143 45683: tutkimuksen suorittamisesta Kemijärven suun- 45684: Valtimo: - Ks. Perkaustyöt. nitellun säännöstelyn aiheuttamien haittojen 45685: ehkäisemiseksi. Liitteet IV,172. s. 310. L. 45686: Valtiolliset va.a.lit: - Ks. Edustajanvaalit. Vv:aan 103. 45687: - Ks. Korvaus. 45688: Valtionapu: - Ks. Kunnat. 45689: Veikkaus: - Ks. Urheilumäärärahat. 45690: Valtioneuvosto: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 5 45691: valtioneuvoston toimintaa koskevien säännöl- Veitsiluoto Oy.: - Ks. Työllisyys. 45692: listen kyselytilaisuuksien järjestämisestä leh- 45693: clistölle. Liitteet I,8. s. 24. L. Prv:aan 97. 45694: Velkasitoumukset: - Ks. V erotus. 45695: Valtion liikeyritykset: - Ks. Eläkkeet. 45696: Venemoottorit: - Ks. Liikevaihtovero. Polttoai- 45697: Valtion ma.a.oma.isuus: - Ks. Asutus. neet. 45698: 45699: Valtion ta.kuu: - Ks. Pienteollisuus. Veronhuojennukset: - Ks. Verotus. 45700: 45701: Valtiontilinta.rka.stus: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. Veroluokat: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 45702: n: o 11 hallinnollisen ja parlamentaarisen vai· 45703: tiontilintarkastuksen ja valvonnan tehostami- Verotus: Ed. Kemppaisen ym. lak.al. n:o 13 asun- 45704: sesta. Liitteet IV,39. s. 136. L. Vv:aan 97. totuotannon veronhuojennuslaiksi. Liitteet IV,7. 45705: s. 73. L. Vv:aan 88. 45706: Valtionyhtiöt: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Yh- - Ed. Hultin ym. lak.al. n:o 14 laiksi Pohjois- 45707: tiöt. Suomen teollisuuden veronhuojennuksista anne- 45708: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,8. s. 77. 45709: L. Vv:aan 88. 45710: Valtion va.kuutusla.itos: - Ks. Vakuutuslaitokset. - Ed. Vennamon lak.al. n :o 15 laiksi teollisuuden 45711: veronhuojennuksista eräissä tapauksissa. Liit- 45712: Va.nha.inkodit: Ed. Siiskosen ym. lak.al. n:o 124 teet IV,9. s. 78. L. Vv:aan 89. 45713: laiksi yksityisille vanhainkodeille valtion va- - Ed. Kalliokosken ym. lak.al. n:o 16 laiksi eräi- 45714: roista annettavista avustuksista ja lainoista. den talletusten, obligatioiden ja osuustodistus- 45715: Liitteet X,42. s. 808. L. Työv:aan 94. ten omistajille sekä eräiden velkasitoumusten 45716: saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta 45717: Vanhukset: - Ks. Asuntolainat. Tulo- ja omai- annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,10. s. 45718: suusvero. 79. L. Vv:aan 89. · 45719: Asialuett.lo 1958. 27 45720: - E. Hetemäen ym. lak.al. n:o 17 laiksi määrä• - Ed. Mannilan ym. toiv.al. n:o 68 kotieläinsai- 45721: aikaistalletusten vähentämisoikeudesta verotuk· rauksista aiheutuneiden menojen · vähentämi· 45722: sessa. Liitteet IV,11. s. 81. L. Vv:aan 89. sestä verotuksessa. Liitteet IV,96. s; 206; L. 45723: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 43 verolainsäädän· Vv:aan 100. 45724: nössä olevien epäoikeudenmukaisuuksien pois- - Ks. Kunnallisverotus. Leimavero. Liikevaihto- 45725: tamisesta. Liitteet IV,71. s. 176. L. Vv:aan vero. Perintö· ja lahjavero. Tulo- ja omaisuus· 45726: 99. vero. 45727: - Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 44 verotuksessa 45728: myönnettävien vähennysten ja poistojen yhden- Verovä.hennykset: - Ks. Kunnallisverotus. Vero- 45729: mukaistamisesta. Liitteet IV,72. s. 177. L. tus. 45730: Vv:aan 99. 45731: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al. n:o 45 eläk- Veroäyri: - Ks. Kunnallisverotus. 45732: ' keiden verovapauden a.ika~saamisesta. Liit· 45733: · teet IV,73, s. 178. L. Vv:aan · 99. Vesialue: - Ks. Isojako . 45734: .....,. Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 46 eläkkeensaa- 45735: jien vero.tuksen lieventämisestä. Liitteet IV,74. Ves:l.tiet: Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 437 Sai· 45736: s. 179. L. Vv:aan 99. maan vesistöalueen puutavaran kuljetusmahdol· 45737: - Ed. Lehdon ym. toiv.al. n:o 47 pienten eläk· lisuuksien parantamisesta. Liitteet XII,102. s. 45738: keiden vapauttamisesta verosta. Liitteet IV,75. 1002. L. Kulkv:aan 118. 45739: s. 180. L. Vv:aan 99. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 438 toimenpiteistä 45740: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 48 isännänpal· vesikuljetusyhteyden aikaansaamiseksi Saimaan 45741: kan verotusta koskevien määräysten tarkista- vesistöstä Suomenlahteen. Liitteet XII,103. s. 45742: misesta leskiemäntien osalta. Liitteet IV,76. 1003. L. Kulkv:aan 118. 45743: s. 181. L. Vv:aan 99. 45744: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 49 viljelijän ja Vesivoima: - Ks. Voimatalous. 45745: hänen perheensä jäsenten työn verottamista 45746: koskevien säännösten uudistamisesta. Liitteet Vienti: - Ks. Talouselämä. 45747: IV,77. s. 182. L. Vv:aan 99. 45748: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 50 perheenjäsen· Viherrehu: - Ks. Rehut. 45749: ten oman työn arvon verotuksen lieventämi- 45750: sestä. Liitteet IV,78. s. 183. L. Vv:aan 99. Viitaanjärvi.: - Ks. Perkaustyöt. 45751: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 51 maanvil· 45752: jelijäperheiden lasten oman talouden hyväksi Viitasaari: - Ks. Malminetsintä. Virastot. 45753: tekemän työn verotuksen lieventämisestä. Liit· 45754: teet IV,79. s. 184. L. Vv:aan 99, Vilja: Ed. Eskolan ym. toiv.al. n:o 248 rukiin 45755: ~ Ed. Pitsingin ym. toiv.al. n:o 53 opiskelukus· aluehintajärjestelmän aikaansaamisesta. Liit· 45756: tannusten vähentämisoikeudesta verotuksessa. teet IX,33. s. 608. L. Mtv:aan 109. 45757: Liitteet IV,81. s. 186. L. Vv:aan 99. - Ed. Salmisen ym; toiv.al. n:o 249 hintalisän 45758: ...,.. Ed. Leikolan toiv.al. n:o 54 tutkimuksen toi- maksamisesta Etelä-Suomen pohjoispuolella tuo· 45759: mittamisesta opiskeluvelkojen poistamiseksi ve· tetusta rukiista. Liitteet IX,34. s. 610. L. 45760: rotettavasta tulosta. Liitteet IV,82. s. 188. L. Mtv:aan 109. 45761: Vv:aan 99. - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 250 toimenpiteistä 45762: - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 56 esityksen anta· leipäviljan kaksinhintajärjestelmän poistami· 45763: misesta alle 16-vuotiaiden vapauttamisesta suo· seksi. Liitteet IX,35 s. 611. L. Mtv:aan 109. 45764: rittamasta ansiotuloistaan veroja. Liitteet 45765: IV,84. s. 191. L. Vv:aan 99. Viljavuustutkimus: - Ks. Maatalous. 45766: - Ed. Borg-Sundmanin toiv.al. n:o 57 oikeudesta 45767: verovähennyksen tekemiseen vanhempien ja Vilppula.: - Ks. Emäntäkoulut. 45768: työkyvyttömien lähiomaisten huoltamisen joh· Vimpeli: - Ks. Postilaitos. 45769: dosta. Liitteet IV,85. s. 192. L. Vv:aan 99. 45770: - Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 58 työmatkoista Vira.nsija.iset: - Ks. Kansakoulut. 45771: johtuvien kustannusten vähentämisestä vero- 45772: tuksessa. Liitteet IV,86. s. 193. L. Vv:aan 99. Virastot: Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 135 virasto- 45773: - Ed. Wiherheimon ym. toiv.al. n:o 62 teollisuu· talon rakentamisesta Viitasaarelle. Liitteet 45774: den poisto-oikeutta koskevien verotussäännös- IV,163. s. 298. L. Vv:aan 103. 45775: ten väljentämisestä. Liitteet IV,90. s. 200. L. - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 136 valtion viras- 45776: Vv:aan 99. totalon rakentamisesta Keuruulle. Liitteet 45777: - Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 63 maaseudun IV,164. s. 299. L. Vv:aan 103. 45778: uusien pienyritysten vapauttamisesta veroista - Ks. Postilaitos. Työaika. 45779: ensimmäisten toimintavuosien aikana. Liitteet Virkamiehet: Ed . . Tenhiälän ym. lak.al. n:o 9 45780: IV,91. s. 201. L. Vv:aan 99. laiksi valtion viran tai toimen haltijain· palk· 45781: -'- Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 65 toimenpiteistä kauksesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet 45782: metsänuudistusalueitten vapauttamiseksi ·metsä· IV,3 s. 64. L. Vv:aan 88. 45783: veroista. ~iitteet IV,93. s. 203. L. Vv:aan 100. - Ed. Innalan ym. tQiv.al. n:o 13 valtion ltilapäis- 45784: - Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 66 juuri salaoji- lten vakinaisluontoisten viran ja toimen halti· 45785: tettujen peltojen verovapaudesta. Liitteet jain toimien vakinaistamisen loppuun saattami· 45786: IV,94. s. 204. L. Vv:aan 100. sesta. Liitteet IV,41. s. 140. L. Vv:aan 97. 45787: 28 Asialuettelo 1958, 45788: 45789: 45790: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 21 valtion viran tai Vuosiloma.: - Ks. Loma. 45791: toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuk· 45792: sen 6 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,49. s. 148. Vähennysoikeus: - Ks. Verotus. 45793: L. Vv:aan 97. 45794: Viildrehut: - Ks. Rautatiemaksut. R~hut. 45795: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 22 lottakomen· 45796: nusajan huomioonottamisesta valtioon viran ja 45797: toimen haltijain ikälisiä laskettaessa. Liitteet 45798: IV,50. s. 150. L. Vv:aan 97. Y. 45799: - Ed. Innalan ym. ltoiv.al. n:o 26 ylityökorvauk· Yhdystiet: - Ks. Maantiet. 45800: sen suorittamista valti<On viran tai toimen hal· 45801: tijoille koskevien säännösten muuttamisesta. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. 45802: Liitteet IV,54. s. 154. L. Vv:aan 98. 45803: - Ks. Eläkkeet. YhteiBkuDDa.llinen tuki: Ed. Mwttilan ym. toiv.al. 45804: n:o 151 tutkimuksen toimittamisesta yhteis· 45805: Voi: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 256 kotivoin val- kunnallisen tuen jakautumisesta eri elinkeino· 45806: mistajain aseman parantamisesta. Liitteet IX,41. aloille ja a.mmateille. Liitteet IV,180. s. 318. L. 45807: s. 619. L. Mtv:aan 109. Vv:aan 104. 45808: Voimajohdot: - Ks. Voimatalous. Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut. 45809: Voimalaitokset: Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 106 Yhteisöt: - Ks. Omistusoikeuden rajoOitukset. 45810: turvevoOimalaitoshankkeiden edistämisestä.. Liit· Yhtenä.iskoulut: - Ks. Koululaitos. 45811: teet IV,134. s. 259. L. Vv:aan 102. 45812: - Ed. Lindblomin ym. wiv.al. n:o 108 poltitotur- Yhtiöt: Ed. Junnilan toiv.al. n:o 139 tutkimuksen 45813: vetta ja haketta käyttävän voimalaitoksen ra- toimittamisesta ns. valtionyhtiöiden osakaspiirin 45814: kentamisesta Satakuntaan. Liitteet IV,136. s. laajentamiseksi. Liitteet IV,168. s. 305. L. 45815: 263. L. Vv:aan 102. Vv:aan 103. 45816: - Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 109 Pohjois·Sata- 45817: kunnan soiden turvetta polttoaineena käyttävän Yksityismetsät: - Ks. Metsänhoilto. 45818: voimalaitoksen perustamisesta. Liitteet IV,137. 45819: s. 265. L. Vv:aan 102. Yksityisoikeudellinen työsuhde: - Ks. Eläkkeet. 45820: - Ed. Kujalan ym. toiv.al. n:o 148 Kymijoessa 45821: Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut. 45822: sijaitsevan Anjalankosken v.oimalaitoksen raken- 45823: tamisesta. Liitteet IV,177. s. 315. L. Vv:aan Yleiset tiet: - Ks. Tielaki 45824: 104. 45825: - Ed. Murron ym. toiv.al. n:Q 149 esityksen anta- Yliopisto: Ed. Paasion ym. lak.al. n:o 66 laiksi 45826: misesta valtion oikeudesta rakentaa vesivoima- Turun Yliopiston valtionavustuksesta. Liitteelt 45827: laitoksia Kuusamon ja Iijoen koskiin. Liitteet VIII,1. s. 481. L. Siv:aan 91. 45828: IV,178. s. 316. L. Vv:aan 104. -Ed. Hallsen ym. toiv.al. n:o 185 puutarha· 45829: - Ks. Sähkölaitokset. Voimatalous. talouden professorinviran perustamisesta Hei· 45830: singin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen 45831: Vo:lmansiirto: - Ks. Voimatalous. tiedekuntaan. Liitteet Vill,10. s. 497. L. 45832: Siv:aan 106. 45833: Voima.ta.lous: Ed. V. K. Turusen ym. lak.al. n:<O 45834: 1 laiksi vesivoimalähteiden ja voimalaitosten - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 39 määrärahan 45835: sekä voimajohtojen omistusoikeuden siirrosta ja osoittamisesta Oulun yliopiston filosofisen ja 45836: teknillisen tiedekunnan toiminnan aloittamiseksi. 45837: pakkolunastuksesta. Liitteet 1,1. s. 7. L. Prv: aan 45838: 88. Liitteet IV,220. s. 374. L. Vv:aa.n 96. 45839: - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 7 vesivoimavarojen, Ylityö: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Virkamiehet. 45840: koskiosuuksien, voimalaitosten ja wimansiirto- 45841: joOhtimien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet Ylä-Savo: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 45842: 1,10. s. 26. L. Prv:aan 97. 45843: - Ks. Korvaus. Yrittä.jll.toiminta.: - Ks. Talouselämä. 45844: Voitelua.ineet: - Ks. Tullilaki. Yötyöllsll.: - Ks. Rautatieläiset. 45845: Voitonjako: - Ks. Osakeyhtiöt. 45846: Vuokra: - Ks. Huoneenvuokralaki. 45847: A. 45848: Vuokra-arvot: - Ks. Kansanopistot. Aidit: - Ks. Loma. 45849: Vuokrasää.nnöstely: Ed. Henrikssonin ym. toiv.al. Aitiysa.vustus: Ed. Nederström-Lund~nin ym. toiv.· 45850: n:o 8 vuokrasäännöstelyn jatkamisesta. Liitteet al. n:o0 326 äitiysavustuksen korottamisesta. 45851: I,ll. s. 27. L. Prv:aan 97. Liititeet X,78. s. 856. L. Työv:aan 112. 45852: Vuoriajoki: - Ks. Perkaustyöt. Aitiysva.kuutus: - Ks. Sairausvakuutus. 45853:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025