<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
102 Käyttäjää paikalla!
0.0065500736236572
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959 1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1959_I | ASK_1959_II | ASK_1959_III | ASK_1959_IV | ASK_1959_V | HAK_1959 | Liite_1959_I_XII_A | Liite_1959_I_XII_B | PTK_1959_I | PTK_1959_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1959
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1959
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16:
17: E 219/59
18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
19: toivomusaloitteet.
20:
21: SISÄLLYS LUETTELO
22:
23:
24: I. Perustuslakivaliokunta.
25: Kielilain muuttamista, kansanedustajan Siv,
26: vaalilrelpoisuuden rajoittamista ja Kai- turvaamisesta annetun lain muuttami-
27: nuun läänin perustamista ym. koskevia sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
28: laki- ja toivomusaloitteita.
29: 3. Kyttä, toiv.al. N:o 1: Kansanedustajan
30: Siv. vaalikelpoisuuden rajoittamisesta . • . . . . 12
31: 1. Österholm m. fl., lagmot. N:o 1: Förslag
32: 4. Aitio ym., toiv.al. N:o 2: Esityksen anta-
33: till lag om ändring av 2 § språklagen . . 7
34: misesta valtion virkojen ja toimien täyt-
35: 1. Österholm ym., lak.al. N:o 1: Ehdotus tämistä koskevien määräysten muuttami-
36: laiksi kielilain 2 §: n muuttamisesta .... 9 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 13
37: Vennamo, lak.al. N:o 2: Ehdotus laiksi 5. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 3: Kai-
38: maan ulkomaankaupan ja talouselämän nuun läänin perustamisesta . . . • . . . • • . . . 15
39:
40:
41:
42:
43: II. Lakivaliokunta.
44: Maksutonta oikeudenkäyntiä, Kankaan- Siv.
45: pään tuomiokunnan perustamista ja ran- 4. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 5: Tuomiois-
46: gaåstusmääräysmenettelyn käytön laajen- tuinharjoittelua suorittavien nuorten laki-
47: tamista liikennerikkomuksissa ym. koske- miesten palkkauksen järjestämisestä • . . . 25
48: via laki- ja toivomusaloitteita.
49: 5. Innala ym., toiv.al. N:o 6: Maksutto-
50: Siv. masta oikeudenkäynnistä annetun lain
51: 1. Innala ym., lak.al. N:o 3: Ehdotus laiksi 8 §: n 3 momentin muuttamisesta . . . . . . 26
52: maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne- 6. Salminen ym., toiv.al. N:o 7: Rangaistus-
53: tun lain muuttamisesta • . . • . . . . . . . . . . . . 21 määräysmenettelyn käytön laajentami-
54: sesta liikennerikkomuksissa . • . . . . . . • . . . 27
55: 2. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N:o 4: Förslag
56: tili lag angående upphävande av lagen 7. Salmela-Järvinen ym., toiv.al. N:o 8: Toi-
57: om ersättande av kos!tnaderna för försäk- menpiteistä veritutkimuksen ,toimittami·
58: ringsdomstolen . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . • . 22 sesta avioliiton ulkopuolella syntyneen
59: lapsen elatusvelvollisuuden määräämistä
60: 2. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 4: Ehdotus koskevissa asioissa annetun lain kumoa-
61: laiksi vakuutusoikeuden kustannusten kor- miseksi tai uudistamiseksi . • . • . . • . • . . • . . 28
62: vaamisesta annetun lain kumoamisesta . . 23
63: 8. Kyttä ym., toiv.al. N:o 9: Julkisen tar-
64: 3. Sävelä ym., toiv.al. N:o 4: Toimenpiteistä kastuksen alaisten luottolaitosten anta-
65: Kankaanpään tuomiokunnan perustami- mien luottojen etuoikeuden parantami-
66: seksi . . . . . . . • . . . . . • . . . . • • . • . . . • . . . . . . . 24 sesta . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . 29
67: IV Sisällysluettelo 1959.
68:
69:
70: IV. Valtiovarainvaliokunta.
71: A. Verotusta., ka.nsa.nedusta.ja.n oikeutta. Siv.
72: eläkkeeseen, viran ja. toimen haltija.in 17. Raipala ym., lak.al. N:o 21: Ehd•otus
73: työaikaa ja palkkausta., voimalaitosten laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta
74: rakentamista. ja maan teollistamista ym. muut·tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
75: koskevia. laki- ja. toivomusaloitteita. 18. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N: o 22: Förslag
76: Siv.
77: till lag om temporär ändring av lagen
78: 1. .Asunta ym., lak.al. N:o 5: Ehdotus laiksi angående omsättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . 60
79: tulo- ja omaisuusverolain muut-tamisesta 35
80: 18. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 22: Ehdotus
81: 2. Seppä ym., lak.al. N: o 6: Ehdotus laiksi laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta
82: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 36 muuttamisesta . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
83: 3. U oti ym., lak.al. N: o 7: Ehdotus laiksi 19. V • .A. Virtanen ym., lak.al. N:o 23: Ehdo-
84: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 38 ·tus laiksi asuinrakennusten tuotantoon
85: 4. Hara ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus laiksi käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan
86: .tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 39 sisältyneen liikevaihtoveron takaisinmak-
87: samisesta annetun lain muuttamisesta . . . . 64
88: 5. Forsius ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus laiksi
89: ;tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 40 20. Väyrynen ym., lak.al. N:o 24: Ehdotm;
90: laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . 65
91: 6. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N:o 10: Förslag
92: till lag angående ändring av lag.cn om 21. .Ahonen ym., lak.al. N:o 25: Ehdotus
93: inkomst- och förmögenhetsskatt . . . . . . . . 41 laiksi leimaverolain väliaikaisesta muut-
94: •tamisesta annetun lain muuttamisesta . . 67
95: 6. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus
96: laiksi •tulo- ja omaisuusverolain muutta- 22 . .A8'111nta ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus laiksi
97: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . 42 perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta . . 68
98: 7. Procope m. fl., lagmot. N:o 11: Förslag 23. Hara ym., lak.al. N:o 27: Ehdotus laiksi
99: till lag angående temporär ändring av henkilöautoista ja moottoripyöristä suori-
100: lagen <Om inkomst- och förmögenhetsskatt 43
101: tettavasta verosta annetun lain muutta-
102: 7. Procope ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
103: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai·
104: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 24. Haapanen ym., lak.al. N:o 28: Ehdotus
105: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
106: 8. R. Virtanen ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus nöksistä verolakeihin annetun lain muut-
107: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai· tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
108: sesta muuttamises;ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
109: 25. Tenhiälä ym., lak.al: N:o 29: Ehdotus
110: 9. Rihtwiemi ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus laiksi veronhuojennustilille •tehdyn tal-
111: laiksi tulo- ja omaisuusverolain 49 §: n letuksen vähentämisestä verotuksessa . . 72
112: väliaikaisesta muuttamis.esta . . . . . . . . . . 48
113: 10. Haapanen ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus 26. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N:o 30: Förslag
114: laiksi tulo· ja omaisuusverolain väliaikai· till lag angående ändring av lagen om
115: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 skattelättnader vid bostadsproduktionen 74
116:
117: 11. Hyytiäinen ym., lak.al. N:o 15: Ehdotus 26. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 30: Ehdotus
118: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai· laiksi asuntotuotannon veronhuojennuslain
119: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
120:
121: 12. Procope, lagmot. N:o 16: Förslag till lag 27. Lehmonen ym., lak.al. N:o 31: Ehdotukset
122: angående temporär ändring av lagen om laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun-
123: inkomst- och förmögenhetsskatt . . . . . . . . 53 nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
124: kuntain kunnallishallinnosta annettujen
125: 12. Procope, lak.al. N:o 16: Ehdotus laiksi asetusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) 78
126: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaises·ta
127: muuttamisesta . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 28 . .Aalto ym., lak.al. N:o 32: Ehdotus laiksi
128: verotuslain muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) 81
129: 13. Raipala ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus
130: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 55 29. Borg-Sundman, toiv.al. N:o 10: Toimen-
131: piteistä kansanedustajan oikeudesta eläk-
132: 14. Innala ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus laiksi keeseen annetun lain muuttamiseksi . . . . 83
133: liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . . 56
134: 30. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 11: Valtion
135: 15. Meriläinen ym., lak.al. N:o 19: Ehdotus tilapäis·ten toimihenkilöideJJ. palkkauksen
136: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 57 korjaamisesta ikälisiä maksamalla . . . . . . 84
137: 16. Kajatsalo ym., lak.al. N:o 20: Ehdo·tus 31. Kaitila ym., toiv.al. N:o 12: Tilapäisten
138: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta 58 tointen muuttamisesta ylimääräisiksi . . 85
139: SisällysluettelQ 1959. V
140:
141:
142: Siv. Siv.
143: 32. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 13: '!loi· 50. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 31: Maa-
144: menpiteistä pätevien toimihenkilöiden saa· talousyhtymän ja kuolinpesien verotuk-
145: miseksi syrjäseuduille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86 sessa esiintyvien epäoikeudenmukaisuuksien
146: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
147: 33. Uoti ym., toiv.al. N:o 14: Valtion viran
148: ja toimen haltijain työajan lyhentämisestä 87 51. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 32: An-
149: gäende ändring i tillämpningen av tomt-
150: 34. Koivisto ym., toiv.al. N:o 15: Palvelus· värdebeskattningen . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . 108
151: lisäjärjestelmän aikaansaamisesta rajavar·
152: tiolaitoksen kantamiehistölle . . . . . . . . . . . . 88 51. Procope ym., toiv.al. N:o 32: Tontin-
153: arvon verotuksen soveltamisen muuttami-
154: 35. Jämsen ym., toiv.al. N:o 16: Tie· ja vesi· sesta .....•.......................•... 110
155: rakennuspiirien sekä maanviljelysinsinööri·
156: piirien suunnittelutyövoiman lisäämisestä 89 52. Salmela-Järvinen ym., toiv.al. N:o 33:
157: Tutkimuksen toimittamisesta tulo- ja omai-
158: 36. Stykki ym., toiv.al. N:o 17: Valtion pal· suusverolaissa esiintyvistä epäoikeuden-
159: veluksessa olevien rakennusmestarien palk- mukaisuuksista eri veroluokkien välillä . . 112
160: kauksessa havaittujen epäkohtien poista-
161: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 53. Saura ym., toiv.al. N:o 34: Verovapau-
162: den myöntämisestä metsänojituskelvotto-
163: 37. Peltonen ym., toiv.al. N:o 18: Rauta- mille soille, jotka on omistajan varoilla
164: tieläisten eläkkeen määrääruisperusteiden muutettu tuottavaksi metsämaaksi . . . . . . 113
165: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
166: 54. Seppä ym., toiv.al. N:o 35: Tulo- ja omai-
167: 38. Raipala ym., toiv.al. N:o 19: Määrä- suusverolain muuttamisesta siten, että
168: rahasta viidennen tutkimusinsinöörinviran
169: omaisuuden arvoa määrättäessä otettaisiin
170: perustamiseksi valtion teknillisen tutkimus- huomioon sen käyttötarkoitus . . . . . . . . . . 114
171: laitoksen puuteknilliseen laboratorioon . . 92
172: 39. Jämsen ym., toiv.al. N:o 20: Vesistöhal- 55. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 36: An-
173: lituksen aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 93 gående skattefrihet för gåvor, donatio-
174: ner och fortlöpande understöd tili kultu-
175: 40. Matilainen ym., toiv.al. N:o 21: Valtion r~~~a, ~umani}ära, vetenskapliga och reli-
176: työntekijäin eläkkeiden laskemiaperusteiden grosa andamal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
177: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
178: 55. Sundell ym., toiv.al. N:o 36: Sivistyksel-
179: 41. JwMtlila ym., toiv.al. N:o 22: Valtion lii- lisiin, humanitäärisiin, tieteellisiin ja
180: kelaitosten johtoelimien miehittämiseen liit- uskonnollisiin tarkoituksiin annettujen lah-
181: tyvien epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . 96 jojen, lahjoitusten ja jatkuvien avustusten
182: 42. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 23: Asetuksen verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
183: antamisesta valtionenemmistöisten osake- 56. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 37: Angående
184: yhtiöiden toiminnan tarkastuksesta anne- avlåtande av proposition om sambeskatt-
185: tun lain soveltamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 97 ningsförfarandets ersättande med ett nytt
186: 43. Holopainen ym., toiv.al. N:o 24: Virasto- system ................................ 117
187: talon rakentamisesta Polvijärvelle . . . . . . 98 56. Teir ym., toiv.al. N:o 37: Esityksen anta-
188: 44. Forsius ym., toiv.al. N:o 25: Lumi- ja misesta yhteisverotusmenettelyn korvaami-
189: myrskytuhojen metsänomistajalle aiheutta- sesta uudella järjestelmällä . . . . . . . . . . . . 118
190: man tulon vähennyksen huomioon ottami- 57. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 38: Esityksen
191: sesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 antamisesta verotuksessa esiintyvien epä-
192: 45. Hallberg ym., toiv.al. N:o 26: Tutkimuk- kohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
193: sen toimittamisesta nykyisten verotusperus- 58. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 39: Maatalous-
194: teiden muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 kiinteistöjen verottamisesta niiden todel-
195: 46. Hara ym., toiv.al. N:o 27: Kulutusyksik- listen tulojen mukaan valtionverotuksessa 120
196: köverotuksen käytäntöönottamisesta tulo- 59. Tuuli ym., toiv.al. N:o 40: Esityksen
197: ja omaisuusverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 101 antamisesta uusien teollisuusyrityksien
198: 47. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 28: Vero- verohelpotuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
199: velvollisen oikeuttamisesta vähentämään 60. Uoti ym., toiv.al. N:o 41: Sellaisen sään-
200: tuloistaan kohtuullinen osa kotipaikkakun- nöksen sisällyttämisestä uuteen verolakiin,
201: nan ulkopuolella saadusta ansiotulosta .. 103 että matkakustannusten korvausta ja päi-
202: värahaa tai muuta siihen verrattavaa kor-
203: 48. Lehto ym., toiv.al. N:o 29: Tutkimuksen vausta ei osaksikaan katsottaisi veron-
204: toimittamisesta siitä, voitaisiinko pieni- alaiseksi tuloksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
205: paikkaisia verottaa erikseen pää- ja sivu-
206: toimistaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 61. Kaitila ym., toiv.al. N:o 42: Liikevaihto-
207: 49. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 30: Verovel- veron asteittaisesta alentamisesta . . . . . . . 125
208: vollisten nuorten perheenjäsenten oman 62. Sävelä ym., toiv.al. N:o 43: Esityksen
209: talouden hyväksi tehdyn työn verotuksen antamisesta käsi- ja pienteollisuusyritysten
210: helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 vapauttamisesta liikevaihtoverosta 126
211: VI Sisällysluettelo 1959.
212:
213:
214: Siv. Siv.
215: 63. Stykki ym., toiv.al. N:o 44: Tutkimuksen 80. Sävelä ym., toiv.al. N:o 61: Halpakor-
216: toimittamisesta liikevaihtoveron poistami- koisten lainojen myöntämisestä turvetta
217: seksi perusrakennustarvikkeilta ja tehdas- polttoaineena käyttävien höyryvoimalaitos-
218: valmisteisilta rakennusosilta . . . . . . . . . . . . 127 ten rakentamiseen ....................• 148
219: 64. Leinonen ym., toiv.al. N:o 45: Liikevaih- 81. K'Ujala ym., toiv.al. N:o 62: Laivaveistä-
220: toveron poistamisesta pienpuuhakkureilta mön ja telakan rakentamisesta Kotkaan
221: ja puukäyttöisiltä kattiloilta .......... 128 tai Haminaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
222: 65. Aulanko ym., toiv.al. N:o 46: Toimen- 82. Pentti ym., toiv.al. N:o 63: Polttotur-
223: piteistä laskuvarjojen tullin ja liike- vetta ja -haketta käyttävän höyryvoima-
224: vaihtoveron poistamiseksi tai alentami- aseman rakentamisesta Pohjois-Satakun-
225: seksi ................................. 130 taan .................................. 151
226: 66. Uoti ym., toiv.al. N:o 47: Tupakkaval- 83. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 64: An-
227: misteverosta annetun lain 12 §: n muut- gåeude undersöknings- och planläggnings-
228: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 arbeten för träförädlingsindustrier i Syd-
229: österbotten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
230: 67. Kemppainen, toiv.al. N:o 48: Vaivaisten
231: prosenttia koskevien säännösten kumoami- 83. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 64: Etelä-
232: sesta .................................. 132 Pohjanmaalle perustettavan puunjalostus-
233: teollisuuden tutkimus- ja suunnittelutöistä 153
234: 68. Twuli ym., toiv.al. N:o 49: Arava-asun-
235: tojen saantia, siirtoa ja vuokraamista 84. N'UTminen ym., toiv.al. N:o 65: Määrä-
236: koskevien määräysten helpottamisesta . . . . 133 rahasta tutkimusten loppuunsuorittamista
237: varten vesivoimalaitosten rakentamiseksi
238: 69. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 50: Valtion Pohjanmaan jokiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
239: työllisyysmäärärahojen käyttöperusteiden
240: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 85. Niemelä ym., toiv.al. N:o 66: Talous-
241: poliittisen ohjelman laatimisesta Itä-Savoa
242: 70. Vennamo, toiv.al. N:o 51: Valtion lai- varten ................................ 155
243: nojen lyhennysten perimisen lykkäämisestä
244: ja niiden koron alentamisesta eräissä 86. Kämäräinen, toiv.al. N:o 67: Selluloosa-
245: tapauksissa ............................ 135 'tai paperitehtaan perustamisesta Ylä-
246: Savoon ............................... 157
247: 71. Rytköne·n ym., toiv.al. N:o 52: Asutus-,
248: asunto- ym. lainojen korkojen ja kuole- 87. Rönkkö, toiv.al. N:o 68: Puuta käyttävän
249: tusten väliaikaisesta lykkäämisestä . . . . . . 136 lämpövoimalaitoksen perustamisesta Ylä-
250: Savoon ................................ 158
251: 72. Marttila ym., toiv.al. N:o 53: Kuntien
252: luontonsaannin lisäämisestä Pestisäästö- 88. Holopainen ym., toiv.al. N:o 69: Puu-
253: pankista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 polttoainetta käyttävän voimalaitoksen ra-
254: kentamisesta Pohjois-Karjalaan ........ 159
255: 73. Kosola ym., toiv.al. N:o 54: Toimen-
256: piteistä valtion sanomalehtimieseläkkei- 89. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 70: Valtion-
257: den lukumäärän lisäämiseksi . . . . . . . . . . 138 johtuisen paperitehtaan rakentamisesta
258: llsalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
259: 74. Eskola ym., toiv.al. N:o 55: :K!okonais-
260: ohjelman laatimisesta puunjalostusteolli- 90. Linmz ym., toiv.al. N:o 71: Tutkimuksesta
261: suuden rakennuttamiseksi alityöllisyys- selluloosatehtaan perustamiseksi Haapajär-
262: alueille . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 ven-Iisalmen rautatien varteen ........ 161
263: 75. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 56: Toi- 91. Leinonen ym., toiv.al. N:o 72: Toimen-
264: menpiteistä alityöllisyysalueiden perus- piteistä turve- ja hakekäyttöisen voima-
265: työllistämisohjelman aikaansaamiseksi . . 141 laitoksen aikaansaamiseksi Haapaveden
266: Piipsannevalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
267: 76. Leinonen ym., toiv.al. N:o 57: Toimen,
268: piteistä kotimaisten polttoaineiden kulu- 92. M'UTto ym., toiv.al. N:o 73: Toimenpiteistä
269: tuksen lisäämiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 143 Haapaveden Piipsannevan turvetta ja pien-
270: puuta polttoaineena käyttävän voimalai-
271: 77. Hult ym., toiv.al. N:o 58: Puupoltto- toksen rakentamiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . 164
272: aineen voimatalouskäytön selvittämisestä 144
273: 93. Liedes ym., toiv.al. N:o 74: Puubriketti-
274: 78. Raipala ym., toiv.al. N:o 59: Määrä- tehtaan perustamisesta Iin kunnan alueelle 165
275: rahasta hakekäyttöise.n voimalaitoksen
276: perustamiseksi rautateiden sähköistämis- 94. Tiekso ym., toiv.al. N:o 75: Ossaus-
277: suunnitelmia silmälläpitäen . . . . . . . . . . . . 146 kosken voimalaitoksen rakennustöiden
278: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 166
279: 79. Hult ym., toiv.al. N:o 60: Toimenpiteistä
280: lainojen antamiseksi puuta käyttävien höy- 95. Friman ym., toiv.al. N:o 76: Lapin maa-
281: ryvoimalaitosten rakentamiseksi alityölli- perärikkauksien tutkituttamisesta ja hy-
282: syysalueille ............................ 147 väksikäyttämisestä . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
283: Sisällysluettelo 1959. VII
284:
285: B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoitta- Siv.
286: vat määrärahojen osoittamista Mikkelin 109. Heinonen ym., rah.al. N:o 14: Määrärahan
287: lää.nin maanviljelysinsinööripiirin perus- osoittamisesta huoltoeläkkeiden maksami-
288: tamiseen, maatalouden edistämiseen, si- seksi siviiliorvoille ja siviilileskille. (Laus.
289: viiliorpojen ja. -leskien huoltoeläkkeiden Työv:lta) .•...........•............... 189
290: maksamiseen sekä maanteiden, rautatei- 110. Lahtela, rah.al. N:o 15: Määrärahan osoit-
291: den ja siltojen rakentamiseen ym. tamisesta rautatien rakentamiseksi Kemi-
292: Siv. järven asemalta Taivalk,oskelle. (Laus.
293: 96. Marttila ym., rah.al. N:o 1: Määrärahan Kulkv:lta) ............................ 190
294: osoittamisesta apurahoiksi kotimaisen polt-
295: 111. Heinonen ym., rah.al. N:o 16: Määrärahan
296: toaineen käyttöön soveltuvien keskusläm-
297: osoittamisesta Lyökin-Korsaaren-Lepäis-
298: mityskattiloiden kehittämistä varten .... 171
299: ten-Vohdensaaren tien rakennustöiden
300: 97. Marttila ym., rah.al. N:o 2: Määrärahan aloittamiseksi. (Laus. Kulkv:lta) ...... 191
301: osoittamisesta turvevoimalaitosta varten
302: t::-:P_eellisen turvetuotannon valmisteleviin 112. Hostila, rah.al. N:o 17: Määrärahan
303: t01h1n ................................. 172 osoittamisesta maantien ja siihen liitty-
304: vien siltojen rakentamista varten Kar-
305: 98. Koivunen ym., rah.al. N:o 3: Määrä- hulan kauppalassa. (Laus. Knlkv:lta) 192
306: rahan osoittamisesta kurssikeskuksen ra-
307: kentamiseen Keski-Suomen keskusammatti- 113. Lahtela, rah.al. N:o 18: Määrärahan osoit-
308: koulun yhteyteen. (Laus. Siv:lta) ...... 174 tamisesta Molkojärven-Kieringin maan-
309: 99. Mannila ym., rah.al. N:o 4: Määrärahan tien rakentamiseksi. (Laus. Kulkv:lta) .. 194
310: osoittamisesta Mikkelin läänin maanvilje- 114. Lahtela, rah.al. N:o 19: Määrärahan osoit-
311: lysinsinööripiirin perustamista varten. tamisesta maantien rakentamiseksi Utsjoen
312: (Laus. Mtv:lta) ...................... 175 sillan ja sen etelä- ja pohjoispuolella ole-
313: 100. Lahti ym., rah.al. N:o 5: Määrärahan vien koskien sivuutusteiden välille sekä
314: osoittamisesta paja- ja verstastöiden opet- sillan pohjoispuolella Nuorgamin kautta
315: tajan paikkaamista varten Kymenlaakson Norjan rajalle. (Laus. Kulkv:lta) .....• 195
316: maamieskoululle. (Laus. Mtv:lta) ...... 176 115. Lahtela, rah.al. N:o 20: Määrärahan
317: 101. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 6: Määrä- osoittamisesta maantien rakentamiseksi
318: rahan osoittamisesta Keski-Suomen kotita- Ounasjoen itäpuolitse Saarenkylästä Mark-
319: lousopettajaopiston laajentamiseksi. (Laus. kasuvannon sillalle. (Laus. Kulkv:lta) .. 197
320: Mtv:lta) ..•.......•.•................. 177 116. Lahtela, rah.al. N:o 21: Määrärahan
321: 102. Mattila ym., rah.al. N:o 7: Määrärahan
322: osoittamisesta maantien rakentamiseksi
323: osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen Vanttausjärven maantieltä Vian asemalle.
324: käyttöön metsissä tapahtuneiden lumituho- (Laus. Kulkv:lta) . , ..•............... 198
325: jen syiden ja seurausten selvittämiseksi. 117. Lahtela, rah.al. N:o 22: Määrärahan osoit-
326: (Laus. Mtv:lta) ....•..............•.. 178 tamisesta Kemijärven kunnassa olevan
327: Kostamon-Varrion tien kunnostamiseksi
328: 103. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 8: Määrä- ja jatkamiseksi. (Laus. Knlkv:lta) .... 199
329: rahan osoittamisesta hevostalouden edistä-
330: miseksi. (Laus. Mtv:lta) •............. 179 118. Lahtela, rah.al. N:o 23: Määrärahan osoit-
331: tamisesta Kemijärveltä .Tumiskon kautta
332: 104. Airo ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan Posiolie rakennetun maantien ja Aitta-
333: osoittamisesta yksinkertaisten kivenrai- perän kylätien välisen yhdystien rakenta-
334: vaukseen sopivien laitteiden tutkimista miseksi. (Laus. Kulkv:lta) ............. 201
335: ja kehittämistä varten. (Laus. Mtv:lta) 181
336: 119. Lahtela, rah.al. N:o 24: Määrärahan osoit-
337: 105. Forsius ym., ral1.al. N:o 10: Määrärahan tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi
338: osoittamisesta maatilatalouden teknillis- Seipäjärven ja Heinäperän kyläteiden välille
339: taloudellisten konekurssien järjestämistä Sodankylän kunnassa. (Laus. Kulkv:lta) 202
340: varten. (Laus. Mtv:lta) ................ 182 120. Lahtela, rah.al. N:o 25: Määrärahan osoit-
341: 106. Sawra ym., rah.al. N:o 11: Määrärahan
342: tamisesta yhdystien rakentamiseksi Sadan-
343: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalouden kylän-Pelkosenniemen maantien ja Rova-
344: rakennustutkimusta varten. (Laus. Mtv:lta) 184 niemen-Sodankylän maantiestä Orajärven
345: kylään rakennetun kylätien välille. (Laus.
346: 107. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 12: Määrä- Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204
347: rahan osoittamisesta Työtehoseuralle Raja- 121. Lahtela, rah.al. N:o 26: Määrärahan osoit-
348: mäellä sijaitsevan koneopetuskeskuksen tamisesta maantien rakentamiseksi Soppe-
349: täydentämiseksi. (Laus. Mtv:lta) 186 lasta Räisälään. (Laus. Knlkv:lta) ...... 206
350: 108. Lahti ym., rah.al. N:o 13: Määrärahan 122. Lahtela, rah.al. N:o 27: Määrärahan osoit-
351: osoittamisesta kotitalousneuvontajärjestöille tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi
352: kunsanravitsemusneuvontaa varten. (Laus. Hietalasta Hanhimaahan Kittilän kun-
353: Mtv:lta) .............................. 188 nassa. (Laus. Kulkv:lta) .............. 208
354: VIII Sisällysluettel<O 1959.
355:
356:
357: Siv. Siv.
358: 123. Lahti ym., rah.al. N: o 28: Määrärahan 125. Lahtela, rah.al. N:o 30: Määrärahan osoit-
359: osoittamisesta tietyön aloittamista varten tamisesta Salmen sillan rakentamiseksi.
360: valtatien n:o 7 Virojoen-Haminan tie- (Laus. Kulkv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
361: osalla. (Laus. Kulkv:lta) .............. 209
362: 126. Lahtela, rah.al. N:o 31: Määrärahan osoit·
363: 124. Mannila ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan tamisesta sillan rakentamiseksi Kemijär-
364: osoittamisesta maantien rakentamiseksi ven-Posion maantiellä olevaan Kaisansal-
365: Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaan. meen ja Lantunginsalmeen. (Laus.
366: (Laus. Kulkv:lta) •••.....•.•......... 210 Kulkv:lta) ........................ , .. 212
367:
368:
369:
370:
371: V. Pankkivaliokunta.
372: Suomen Pankin osallistumista nykyistä
373: joustavammin suhdannevaihteluiden ta--
374: soittamiseen koskeva toivomusaloite.
375: Siv.
376: 1. Lahtela ym., toiv.al. N:o 77: Suomen Pan-
377: kin osallistumisesta nykyistä joustavam-
378: min suhdannevaihteluiden tasoittamiseen 215
379:
380:
381:
382:
383: VI. Talousvaliokunta.
384: Mielisaira.slain ja apteekkimaksusta anne- Siv.
385: tun lain muuttamista, sairaaloita ja sai- 9. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 82: Tarkasta-
386: raanhoitoa, ulkomaankaupan agenttien van ortopedilääkärin toimen muuttamisesta
387: koulutusjärjestelmää ja myymäläauto- invaliidien a=attikoulutuksen tarkasta-
388: kauppaa ym. koskevia laki- ja toivomus- jan toimeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232
389: aloitteita. 10. Leinonen ym., toiv.al. N:o 83: Määrä-
390: Siv. rahasta Invaliidisäätiön Ouluun suunnit-
391: 1. Marttila ym., lak.al. N:o 33: Ehdotus teleman ortopedisen sairaalan rakenta-
392: laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233
393: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 221
394: 11. Saalasti ym., toiv.al. N:o 84: Toimen-
395: 2. Mattila ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus piteistä kiertävän jalkaklinikan hankkimi-
396: laiksi yliopistollisista keskussairaaloista seksi maaseutua varten . . . . . . . . . . . . . . . . 235
397: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 222 12. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 85: Alko-
398: 3. Rytkönen ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus holiliikkeen voittovarojen käyttämisestä
399: laiksi mielisairaslain muuttamisesta . . . . . . 224 A-klinikkatoiminnan kehittämiseen ...... 236
400: 4. Hetemäki ym., lak.al. N:o 36: Ehdotus 13. Kyttä, toiv.al. N:o 86: Ullwmaankaupan
401: laiksi apteekkimaksusta annetun lain muut- agenttien koulutusjärjestelmän aikaan-
402: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225 saamises!ta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
403: 5. Stenberg ym., toiv.al. N:o 78: Toimen- 14. Timonen ym., toiv.al. N:o 87: Esityksen
404: piteistä lakkautetun valtion sairaalan viran antamisesta myymäläautokauppalaiksi . . . . 239
405: ja toimen haltijain oikeuksien ja velvolli- 15. Raipala ym., toiv.al. N:o 88: Suomesta
406: suuksien järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 227 vietävän sahatavaran laadun valvonnan
407: 6. T. Tuominen ym., toiv.al. N:o 79: Alle järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240
408: 15-vuotiaitten lasten hoitopäivämaksujen 16. Raipala ym., toiv.al. N:o 89: Kirveellä
409: alentamisesta valtion sairaaloissa . . . . . . . . 229 tapahtuvan saha- ja paperipuun leimauk-
410: 7. Tauriainen ym., toiv.al N:o 80: Kansa- sen kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
411: koulunoppilaiden hammashoidon järjestä- 17. Leikola ym., toiv.al. N:o 90: Tupakan lap-
412: misen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 sille myynnin kieltämisestä . . . . . . . . . . . . 242
413: 8. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 81: Valt~on 18. Peltonen ym., toiv.al N:o 91: Aikamää-
414: avustuksen myöntämisestä terveydenhoito- räisten muisti- ym. luetteloiden ja kirjojen
415: lautakunnan menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 julkaisemisen helpottamisesta . . . . . . . . . . . 243
416: Sisällysluettelo 1959. :rx
417: VII. Laki- ja ta.lousva.liokunta..
418: Kunnallishallintoa, rakennuslain, huolto- Siv.
419: apulain ja kalastuslain muuttamista, kun- 17. Suonpää ym., toiv.al. N:o 95: Kaupunki-
420: nallista kansanäänestystä, kaivoslainsää- kunnille erinäisten valtiontehtävien suo-
421: dännön uudistamista ja väestönsuojien rittamisesta aiheutuvien kustannusten
422: rakentamista ym. koskevia laki- ja toi- suorittamisesta valtion varoista . . . . • . . . 271
423: vomusaloitteita.
424: 18. Lahtela ym., toiv.al. N:o 96: Yhteiskun-
425: Siv. nan rakenteellisen terveyden turvaami-
426: 1. Hara ym., lak.al. N:o 37: Ehdotus laiksi sesta •................................ 272
427: kaupunkien osonotosta poliisilaitosten me-
428: noihin annetun lain muuttamisesta . . . . . . 249 19. Haapanen ym., toiv.al. N:o 97: Metsä-
429: töissä saa;tujen tulojen hankinta- ja käyt-
430: 2. R. Virtanen ym., lak.al. N:o· 38: Ehdo- •tökustannusten vähennysoikeuden yhden-
431: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau- mukaistamisesta kunnallisverotuksessa •. 274
432: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal-
433: linnosta annettujen asetusten muuttami- 20. I. Virtanen ym., toiv.al. N:o 98: Määrä-
434: sesta ................................. 250 rahasta !ainoiksi kunnille vanhain- ja
435: kunnalliskotien rakentamista varten . . . . 275
436: 3. Tauriainen ym., lak.al. N:o 39: Ehdotus
437: laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta 21. Aalto ym., toiv.al. N:o 99: Esityksen: an-
438: annetun asetuksen muuttamisesta . . . . . . . . 252 tamisesta laitoshoidon kustannuksia kos-
439: kevien huoltoapulain säännösten muutta-
440: 4. Hali·nen ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus misesta ............................... 276
441: laiksi rakennuslain muuttamis-esta . . . . . . 253
442: 22. V. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 100:
443: 5. Hyytiäinen ym., lak.al. N:o 41: Ehdotus Huoltoapujen takaisinmaksuvelvollisuuden
444: laiksi rakennuslain 86 §: n muuttamisesta 254 lieventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
445: 6. Vi·rolainen ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus 23. Tainio ym., toiv.al. N:o 101: Tuonti- ja
446: laiksi rakennuslain muuttamisesta ...... 255 vientimaksun periruisestä satamien kehit-
447: 7. Saariaho ym., lak.al. N:o 43: Ehdotus tamistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
448: laiksi yleisistä teistä annetun lain muutta- 24. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 102: Tie-
449: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 alueita koskevan pakkolunastuslainsää-
450: dännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
451: 8. Seppi ym., lak.a1. N:o 44: Ehdotukset
452: 1aeiksi yleisistä teistä annetun lain ja 25. Su.onpää ym., toiv.al. N:o 103: Eräiden
453: yleisistä teistä annetun lain voimaan- maanteiden tiealueiden lunastuskorvaus-
454: panosta annetun lain muuttamisesta . . . . 259 ten suor~ttamisesta valtion varoista . . . . 280
455: 9. Twuli ym., lak.al. N:o 45: Ehdotus laiksi 26. Härkönen ym., toiv.al. N:o 104: Määrä-
456: tieliikennelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 261 rahasta ennen vuotta 1958 rakenteille
457: pantujen maanteiden tiealueiden lunas-
458: 10. Liedes ym., 1ak.al. N:o 46: Ehdotus laiksi tuksista aiheutuvien menojen korvaami-
459: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain seksi kunnille .......................... 281
460: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 27. Pentti ym., toiv.al. N:o 105: Maan pak-
461: 11. Kilpi ym., 1ak.a1. N:o 47: Ehdotus laiksi kolunas.tajan veivoittamisesta suoritta-
462: huoltoapulain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 264 maan rasitus- ym. todistuksista menevät
463: maksut ............................... 282
464: 12. Suonpää ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus 28. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 106: Eräiden
465: laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . . 265 kunnan- ja kylät~iden rakentamista kos-
466: 13. E. Manninen ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus kevien hankkeiden loppuunsaattamisesta 283
467: laiksi uskonnonvapauslain muuttamisesta 267 29. Leinonen ym., toiv.al. N:o 107: Moottori-
468: ajoneuvoasetuksen 38 §: n muuttamises;ta 284
469: 14. I nnala, toiv.a1. N: o 92: Tutkimuksen suo-
470: rittamisesta kunnallisen kansanäänestyksen 30. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 108: Esityk-
471: käytäntöön ottamisen tarkoituksenmukai- sen antamis.esta vesivoimatalouden ja ui-
472: suudesta kaupunkikunnissa . . . . . . . . . . . . . . 268 ton kalakannan säilyttämiseksi suoritet-
473: tavasta maksusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
474: 15. V. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 93: Kun-
475: nille tulevien valtionavustusten maksu- 31. Vennamo, toiv.al. N:o 109: Kaivoslain-
476: järjestyksen vahvistamisesta . . . . . . . . . . 269 säädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 287
477: 32. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 110: Varojen
478: 16. Paasio ym., toiv.al. N:o 94: Tutkimuksen varaamisesta väestönsuojien rakentamiseen 288
479: ·toimittamisesta valtiolta kunnille siirty-
480: neistä kustannuksista ja toimenpiteistä 33. Haapanen ym., toiv.al. N:o 111: Esityk-
481: n~id~n palauttamiseksi valtion kannetta- sen antamisesta omaisuuteen kohdistu-
482: vikSI ••••••••••.•••••••••.•••••...•••• 270 vasta kunnallisverosta (Laus. Vv:lta) .. 290
483: 2 E 219/59
484: X Sisällysluetteloo 1959.
485:
486:
487: Vm. Sivistysvaliokunta.
488: Suomen Aka.'temiaa., korkeakoulustipen- Siv.
489: dejä, koululaitosta. ja. kirjastolainsä.ädän- 16. Hosia ym., lak.al. N:o 65: Ehdotus kir·
490: töiL ym. koskevia. laki- ja. toivomusa!oit- jastolaiksi . . . . . • • . . . . . . ... . . . . . . . . . . • . . 320
491: teita. 17. Tuuli ym., lak.al. N:o 66: Ehdotus laiksi
492: Siv. kansankirjastolain muuttamisesta • . . . . . 325
493: 1. llo81teU ym., lak.al. N:o 50: Ehdotus 18. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus
494: laiksi Suomen Akatemiasta ja valtion laiksi nuorisotyön edi8tämisestä ja tuke·
495: apurahoista korkeimman hengenviljelyn misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
496: edistämiseksi annetun lain muuttamisesta 295
497: 19. Stykki ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus laiksi
498: 2. Honkonen ym., lak.al. N:o 51: Ehdotus urheiluopistojen valtionavusta .•...•... 328
499: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun
500: lain muuttamisesta . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . 296 20. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 112: Uusien
501: opetustilojen aikaansaamisesta Helsingin
502: 3. Nederström-Lwnden ym., lak.al. N:o 52: yliopiston voimistelulaitokselle . . . . . . . . 331
503: Ehdotus laiksi oppikoulun oppilaiden kou-
504: lunkäynnin avustamisesta annetun lain 21. Hosia ym., toiv.al. N:o 113: Määrära·
505: muuttamisesta . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . 298 hasta 7 opettajanviran perustamiseksi ko·
506: din taloustieteen laitokseen Helsingin yli.·
507: 4. Kaasalainen ym., lak.al. N:o 53: Ehdotus opistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332
508: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . . 299
509: 22. Tiekso ym., toiv.al. N:o 114: Lääketie·
510: 5. Halinen ym., lak.al. N:o 54: Ehdotus teellisen tiedekunnan perustamisesta Ou-
511: laiksi kansakoululain muuttamisesta .... 301 lun yliopistoon . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . • . • . 334
512: 6. Friman ym., lak.al. N:o 55: Ehd,otus
513: laiksi kansakoululain muuuttamisesta . . 302 23. Leinonen ym., toiv.al. N:o 115: Teologi·
514: sen tiedekunnan perustamisesta Oulun
515: 7. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 56: Eh· yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335
516: dotus laiksi kansakoululain muuttamisesta 304
517: 24. Hyytiäinen, toiv.al. N:o 116: Jyväskylän
518: 8. Liihteervmäki ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus kasvatusopillisen korkeakoulun filosofisen
519: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
520: tiedekunnan laajentamisesta ........•... 337
521: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
522: 3 § :n muuttamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . 306 25. Hyytiäinen, toiv.al. N:o 117: Liikunta·
523: 9. Koivisto ym., lak.al. N:o 58: Ehdotus kasvatuksen opettajien valmistuksen aloit·
524: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain tamisesta Jyväskylässä ................. 338
525: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
526: 26. Österholm m. fl., hemst.mot. N:o 118: An·
527: muuttamisesta • . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 gående lagstadgat statsbidrag åt Åbo
528: 10. Leinonen ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus akademi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
529: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
530: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 26. Österholm ym., toiv.al. N:o 118: Lailla
531: 3, 6, 38 ja 39 §: n muuttamisesta . . . . . . . 309 säädettävästä valtionavustuksesta Åbo
532: akademille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 340
533: 11. Leinonen ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus
534: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 27. Hosia ym., toiv.al. N:o 119: Määrära·
535: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain hasta talousopettajien jatkokoulutuksen
536: 8 §:n muuttamisesta .................. 311 järjestämiseksi Lappeenrannan kesäyli·
537: opistossa . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 341
538: 12. Kalavainen ym., lak.al. N:o 61: Ehdotus
539: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 28. Honkonen ym., toiv.al. N:o 120: Venä·
540: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain jänkielen opiskelun tehostamisesta oppi·
541: 38 §:n muuttamisesta ................. 312 kouluissa ja yliopistoissa . . . . . . . . . . . . . . 343
542: 13. Friman ym., lak.al. N:o 62: Ehdotus 29. Helle ym., toiv.al. N:o 121: Määräralmsta
543: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain Hyvinkään yhteiskoulun ottamiseksi val·
544: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain tion haltuun . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
545: 39 ja 41 § :n muuttamisesta ............ 314
546: 30. Lindeman m. fl., hemst.mot. N:o 122: An·
547: 14. Leinonen ym., lak.al. N:o 63: Ehdotus gående statens övertagande av Karis-
548: laiksi kansakoululaitoksen viranhaLtijain Billnäs Samskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
549: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
550: 48 §:n muuttamisesta ................. 316 30. Lindeman ym., toiv.al. N:o 122: Karis-
551: Billnäs Samskola nimisen yhteiskoulun
552: 15. Rihtniemi, lak.al. N:o 64: Ehdotus laiksi ottamisesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . 346
553: kansakoululaitoksen viranhaltijain palk·
554: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain 31. Hostila, toiv.al. N:o 123: Karhulan yh·
555: 48 ~: n muuttamisesta . . . . . . . • . • . . . . . . . 318 teiskoulun ottamisesta valtion haltuun , . 347
556: Sisällysluettelo 1959. XI
557:
558: Siv. Siv.
559: 32. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 124: Viita- 44. Leinonen ym., toiv.al. N:o 136: Kansa-
560: saaren yhteiskoulun valthm haltuun otta- koulun laulunopettajain aseman paranta-
561: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 misesta . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . 370
562: 33. Paasio ym., toiv.al. N:o 125: Yksityis- 45. Stenberg ym., toiv.al. N:o 137: Kansa-
563: oppikoulujen taloudellisen aseman terveh- koululaisten koululaismatkojen avustami-
564: dyttämisestä • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . 349 sesta valtion varoilla ............•..... 372
565: 34. ll·ihtniemi, toiv.al. N:o 126: Esityksen an- 46. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 138: An-
566: tamisesta yksityisoppikoulujen valtion- gående tryggande av pensionsrätten för
567: avusta annetun lain muuttamisesta .... 351 lärare vid privata folkskolor ....•..... 373
568: 35. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 127: An- 46. Nordfors ym., toiv.al. N:o 138: Yksityi-
569: gående avlåtande av proposition med sissä kansakouluissa palvelevien opetta-
570: förslag tili lag om reglering av privat- jien eläkeoikeuden turvaamisesta ....... 373
571: skollärarnas familjepensionsfråga . . . . . . 353 47. Rosnell ym., toiv.al. N:o 139: Ammatti-
572: opintojen avustuslain tarkistamisesta ... 375
573: 35. Nordfors ym., toiv.al. N:o 127: Esityksen
574: antamisesta laiksi yksityiskoulujen opet· 48. Saalasti ym., toiv.al. N:o 140: Naisten
575: tajien perhe-eläkekysymyksen järjestämi- kotitaloudellisen oppivelvollisuuden toteut-
576: sestä .•..•..•......................... 355 tamisesta .........•................... 376
577: 36. Procope m.fl., hemst.mot. N:o 128: An- 49. Forsius ym., toiv.al. N:o 141: Helsingin
578: gående pensi•onsrätt för personalen vid käsityönopettajaopiston ottamisesta valtion
579: privata läroverk enligt de vid statssko- haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 377
580: lorna gällande grund.erna . . . . . . . . . . . . . . 357
581: 50. Tuuli ym., toiv.al. N:o 142: Merenkulku-
582: 36. Procope ym., toiv.al. N:o 128: Yksityis- oppilaitosten sekä valtion teknillisten op-
583: oppikoulujen henkilökunnan eläkeoikeu- pilaitosten ja keskusammattikoulujen reh-
584: desta valtion kouluissa voimassa olevien torien palkkauksen järjestämisestä ..... 378
585: perusteiden mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . 359
586: 51. Tiekso ym., toiv.al. N:o 143: Kemin tek-
587: 37. Rosnell ym., toiv.al. N:o 129: Koululai- nillisen koulun toiminnan aloittamisesta 379
588: toksemme uudistamisesta yhtenäiskoulu-
589: periaatteen mukaisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 52. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 144: An-
590: gående byggnadsunderstödslån för Fria
591: 38. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 130: Kan- Kristliga F1olkhögskolan i Korsholm . . . . 380
592: sakouluasetuksen 18, 25 ja 41 §: n tarkis-
593: tamisesta opetuksen tehostamiseksi . . . • • 362 52. Sundell ym., toiv.al. N:o 144: Rakennus-
594: avustuslainasta Fria Kristliga F1olkhög-
595: 39. Lehto ym., toiv.al. N:o 131: Kansakoulu- skolan nimiselle kansanopistolle Korshol-
596: asetuksen 115 §: n muuttamisesta . . . . . . 363 massa ...•.............•.............. 381
597: 40. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 132: An- 53. Procope, hemst.mot. N:o 145: Angående
598: gående omreglering av tjänsteinnehavar- överförande av den svenskspråkiga inspek-
599: nas vid folkskoleväsendet familjepen- tören vid statens biblioteksbyrå tili en mot-
600: sionsfråga . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 svarande tjänst vid skolstyrelsens svenska
601: avdelning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 382
602: 40. Nordfors ym., toiv.al. N:o 132: Kansa-
603: koululaitoksen viranhaltijain perhe-eläke- 53. Procope, toiv.al. N:o 145: Valtion kirjas-
604: kysymyksen uudelleen järjestämisestä . . 364 totoimiston ruotsinkielisen !tarkastajan
605: siirtämisestä vastaavaan virkaan koulu-
606: 41. Leinonen ym., toiv.al. N:o 133: Opetta- hallituksen ruotsalaisessa osastossa • . . . 383
607: jain velvollisuutta ottaa ylitunteja hoi-
608: taakseen koskevan säännöksen muutta- 54. Nordfors m.fl., hemst.mot. N:o 146: An-
609: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366 gående åtgärder för upprättande av
610: landskapsbibliotek .................... 384
611: 42. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N: o 134: An-
612: gående statsbidrag åt städer i svag eko- 54. Nordfors ym., toiv.al. N:o 146: Toimen-
613: nomisk ställning för upprätthållande av piteistä maakuntakirjastoJen perustami-
614: folksk•oleväsendet . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 367 seksi ................................. 385
615: 42. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 134: Valtion- 55. Kut1sinen ym., toiv.al. N:o 147: Valtion
616: avustuksesta heikossa taloudellisessa ase- varoista kirjailijoille suoritettavien pal-
617: massa oleville kaupungeille kansakoulu- kintojen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 386
618: laitoksen ylläpitämiseksi .............. 368
619: 56. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 148: Kirja-
620: 43. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 135: Toi- veron periruisestä kirjailijain työsken-
621: menpiteistä apukoulunimityksen poista- telym.ahdo!lisuuksien ja vanhuuden tur-
622: miseksi kansakoululainsäädännöstä . . . . . 369 vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
623: XII Sisällysluettelo 1959.
624:
625:
626: Siv. Siv.
627: 57. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 149: Varojen 60. Niemelä ym., toiv.al. N:o 152: Määrära·
628: varaamisesta julkisten rakennusten tai· hasta Olavinlinnan korjaustöihin ....... 393
629: teelliseen kaunistamiseen . . . . . . . . . . . . . . 388
630: 61. Svinhufvud ym., toiv.al. N :o 153: Määrä-
631: 58. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 150: An· rahasta hautamuistomerkin pystyttämi-
632: gående slutförande av Borgå domkyrkas seksi Luumäen Kankaan sankarihauta-
633: underhålls· och reparationsa1·beten ..... 389 alueelle . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394
634: 58. Procope ym., toiv.al. N:o 150: Porvoon 62. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 154: Kaikkien
635: tuomiokirkon kunnossapito· ja korjaustöi- nuorisojärjestöjen sawttamisesta tasaver-
636: den loppuun saattamisesta . . . . . . . . . . . . . 390 taiseen asemaan avustuksia myönnettäessä 395
637: 59. 6sterholm m. fl., hemst.mot. N:o 151: An-
638: gående förebyggande av brandrisken vid 63. Honkonen ym., toiv.al. N:o 155: Kansa-
639: Runebergs hem i Borgå ................ 391 ja oppikoulujen voimistelusalien luovut-
640: tamisesta urheiluseurojen käyttöön . . . . . 397
641: 59. {jsterholm ym., toiv.al. N:o 151: Toimen-
642: piteistä palovaaran poistamiseksi Runeber- 64. Aitio ym., toiv.al. N:o 156: Urheilutoi-
643: ginkodissa Borvoossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392 minnan 'edistämisestä rautatiealennuksin 398
644:
645:
646:
647:
648: IX. Maatalousvaliokunta.
649: Maankäyttölain muuttamista., vuokra- Siv.
650: alueiden lunastamista, maatalouden hinta- 10. Karvonen ym., lak.al. N:o 78: Ehd·otus
651: tasoa, maatalous-, kotita.lous- ja emäntä- laiksi metsätyöntekijäin ammattikasva-
652: kouluja, metsänhoidon edistämistä, kui- tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
653: vatustoimintaa ja perkaustöitä ym. kos- 11. Kalliokoski ym., toiv.al. N:o 157: Maa-
654: kevia laki- ja toivomusaloitteita. miesopiston perustamisesta Ylivieskaan . . 429
655: Siv. 12. Koivisto, toiv.al. N:o 158: Maamieskou-
656: 1. N. Nieminen ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus
657: lun perustamisesta Tornionjokivarteen . . 430
658: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . 403
659: 13. Jnngarå m. fl., hemst.mot. N:o 159: An-
660: 2. Vennamo, lak.al. N:o 70: Ehdotukset gående nybyggnader vid Lannäslunds lant-
661: laeiksi maankä:y-ttölain ja eräiden siihen
662: bruksskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431
663: liittyvien lakien muuttamisesta . . . . . . . . 407
664: 13. Jungarå ym., toiv.al. N:o 159: Lannäs-
665: 3. Kekkonen ym., lak.al. N:o 71: Ehdotuk-
666: lu.ndin maatalouskoulun uudisrakennuk-
667: set laeiksi maankäyttölain ja eräiden sii-
668: sista ................................. 432
669: hen liittyvien lakien muuttamisesta . . . . 411
670: 4. N. Nieminen ym., lak.al. N:o 72, Ehdotus 14. Koivisto ym., toiv.al. N:o 160: Yhdiste-
671: laiksi valtion maan käyttämisestä ja maan tyn maamies- ja karjanhoitokoulun pe-
672: pakkolunastamisesta maankäyttölain tar- rustamisesta Sallaan . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 433
673: koituksiin annetun lain muuttamisesta . . 415
674: 15. Jämsen ym., toiv.al. N:o 161: Määrära-
675: 5. Vennamo, lak.al. N: o 73: Ehdotus laiksi hasta Keski-Suomen kotitalousopettaja-
676: Yaltion maan käyttämisestä ja maan opiston ja sen emäntäkoulun laaje1ltami-
677: pakkolunastamisesta maankäyttölain tar· seksi ................................. 434
678: koituksiin annetun lain muuttamisesta .. 417
679: 16. Jämsen ym., toiv.al. N:o 162: Määrära-
680: 6. Hallberg ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus hasta Keski-Suomen karjatalouskoulun
681: laiksi asutuslainsäädännön kumoamiseen muuttamiseksi valtion kouluksi ja siirtä-
682: liit1tyvistä toimenpiteistä annetun lain miseksi Tarvaalan maamieskoulun yhtey·
683: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419 teen .................................. 436
684: 7. Rapio ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus laiksi
685: 17. Halinen ym., toiv.al. N:o 163: Uuden kou-
686: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta
687: maalaiskunnissa annetun lain muuttami- lurakennuksen aikaansaamisesta Brahe-
688: sesta ................................. 421 linnan emäntäkoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . 437
689:
690: 8. Vennamo, lak.al. N:o 76: Ehdotus laiksi 18. Väänänen ym., toiv.al. N:o 164: Määrä-
691: maatalouden hintatasosta annetun lain rahasta Suonenjoen emäntäkoulun lisä-
692: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 rak.ennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438
693: 9. Liedes ym., lak.al. N: o 77: Ehdotus laiksi 19. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 165: Runnin
694: maa•talouden hintatasosta annetun lain emäntälmulu.n päärakennuksen rakeiLta-
695: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439
696: SisällyslueWiLo 1959. XIII
697:
698: Siv. Siv.
699: 20. Saalasti, toiv.al. N:o 166: Kotitalous- 37. Savela ym., toiv.al. N:o 183: Laajamit-
700: opettajaopiston perustamisesta Pohjois- taisen koneellisen metsäojituksen käyn-
701: Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . • 440 tiin saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
702: 21. Halinen ym., toiv.al. N:o 167: Metsän- 38. Timonen ym., toiv.al. N:o 184: Pyhäselän
703: hoito-opetusta antavan kurssikeskuksen Hammaslahden kuivatustyön aloittamisesta 462
704: aikaansaamisesta Tyllilän tilalle Mänty-
705: 39. Marttila ym., toiv.al. N:o 185: .Turvan·
706: harjun pitäjässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441
707: järven kuivatushankkeen töiden aloitta-
708: 22. Leinonen ym., toiv.al. N:o 168: Toimen- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
709: piiteistä metsätyömieskoulun aikaansaami-
710: 40. Murto ym., toiv.al. N:o 186: Sanginjoen
711: seksi Vaalan hoitoalueeseen ............ 442
712: perkaustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . 464
713: 23. Niemelä ym., toiv.al. N:o 169: Toimenpi-
714: teistä metsäkurssikeskuksen aikaansaami- 41. Niiranen ym., toiv.al. N:o 187: Rauta-
715: vaaran kunnassa rolevien Älänteen-, Suo-
716: seksi Itä-Savoon ........•...........•. 443 ja Tiilikanjärven v.edenpinnan alentami-
717: 24. Linna ym., toiv.al. N:o 170: Karjatalous- sesta ................................. 465
718: tuotteiden vientipalkkioihin menevien va-
719: 42. Jämsen ym., toiv.al. N:o 188: Vatia-,
720: rojen käyttämisestä näiden tuotteiden ko-
721: Kuhnamo- ja Keiteleenjärven vedenkor-
722: timaisten kuluttajahintojen alentamiseksi 445
723: keuksien järjestämisestä . • . . . . . . . . . . . . . 466
724: 25. Paarman ym., toiv.al. N:o 171: Toimen-
725: 43. Härkönen ym., toiv.al. N:o 189: Esityk-
726: pitei~tä ~aidon hintaporrastuksen aikaan-
727: saamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446 sen antamisesta maatalousneuvonnan kes-
728: kittämisestä ................•.......... 467
729: 26. Vennamo, toiv.al. N:o 172: Maidon hinta-
730: porrastuksen kol'ottamisesta ........... 447 44. Asunta ym., toiv.al. N:o 190: Määrära-
731: hasta hevostalouden edistämiseen .. . . . . . 468
732: 27. Jungarå m. fl., hemst.mot. N:o 173: An-
733: 45. Mattila ym., toiv.al. N:o 191: Määrära-
734: gående erläggande av understöd för mjölk-
735: produktionen i vissa delar av landet .... 448 hasta valtion siitosoriitten ostoon, hoi-
736: toon ja sijoituskustannuksiin . . . . . . . . . . 469
737: 27. Jungarå ym., toiv.al. N:o 173: Maidon-
738: tuotantoavustuksen suorittamisesta eräissä 46. Raipala ym., toiv.al. N:o 192: Marjan-
739: osissa maata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 viljelyksen ja siihen liittyvän säilyke-
740: teollisuuden laajentamisesta . . . . . . . . . . . . 470
741: 28. Saura ym., toiv.al. N:o 174: Rukiin kak-
742: sihintajärjestelmän poistamisesta . . . . . . 450 47. Lindeman ym., toiv.al. N:o 193: Puutar-
743: 29. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 175: Maaseu- hatalouden aluesuunnittelun toimeenpane-
744: dun.. perualuottokysymyksen järjestämi- misesta ............................... 471
745: sesta ...................•............. 452 48. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 194: An-
746: 30. Salminen ym., toiv.al. N:o 176: Toimen- gående anslag för avlönande av en träd-
747: piteistä tilakohtaisen mawtaloustuotannon gårdskonsulent vid Svenska Trädgårds-
748: e~is~ämi~een. m!önnettävien varojen käyt- sällskapens i Finland Förbund •....... 472
749: tamiseksi lamoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 453
750: 48. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 194: Määrä-
751: 31. Asunta ym., toiv.al. N:o 177: Lisäyksestä rahasta puutarhaneuvojan palkkaamiseksi
752: vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi Svenska Trädgårdssällskapens i Finland
753: ja avustuksiksi yksityismetsämailla suo- Förbund nimiselle liitolle .............. 473
754: ritettavia metsänparannustöitä va11ten .. 454
755: 49. Koivunen ym., toiv.al. N:o 195: Pienvil-
756: 32. Kosola ym., toiv.al. N:o 178: Toimenpi- jelijöille annettavien raivauspalkkioiden
757: teistä vesistöjen perkaus- ja vedenjärjes- korottamisesta ...................•.... 474
758: telytöiden tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 455
759: 33. Pentti ym., toiv.al. N:o 179: Peruakui- 50. Seppä ym., toiv.al. N:o 196: M"åärära-
760: vatussuunnitelman aikaansaamisesta Poh- hasta !ainoiksi vesijohto- ja viemärilait-
761: jois-Satakunnan vesiperäisiä maita varten 456 teiden rakentamiseksi maaseudulle ..... 475
762:
763: 34. Leinonen ym., toiv.al. N:o 180: Määrä- 51. Väänänen ym., toiv.al. N:o 197: Määrä-
764: rahasta Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan rahasta !ainoiksi ja avustuksiksi vesi-
765: alityöllisyysalueilla soistuneiden metsä- johto- ja viemärilaitteiden rakentamiseksi
766: maiden kuivattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 457 maaseudulle ........................... 476
767: 35. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 181: Pohjois- 52. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 198: Raivaus-
768: SaV'On vesiperäisten maiden peruakuiva- koneasemien perustamisesta ........... 477
769: tussuunnitelman laatimisesta .......... 459
770: 53. Holopainen ym., toiv.al. N:o 199: Toi-
771: 36. Paaso ym., toiv.al. N:o 182: Valtion tuot- menpiteistä asutustarkoituksiin luovute-
772: tokelpoisten soiden kuivattamisesta Poh- tusta maasta saatavan hinnan maksami-
773: jois-Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460 seksi määräajan kuluttuakin ........... 478
774: XIV Sisällysluettel;o 1959.
775:
776:
777: Siv. Siv.
778: 54. Svinhufvud ym., toiv.al. N:o 200: Asutus· 57. Rosenberg m. fl., hemst.mot. N:o 203: An-
779: alueiden puhelinyhteyksien rakentamisesta gående lån mot låg ränta för grundande
780: asutusvaroja käyttäen ....•.•...•....... 479 av fryserianläggningar och för anskaff-
781: ning av med frysanordningar utrustade
782: 55. Vennamo, toiv.al. N:o 201: Asutus- ja fordon . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
783: maanhankintatilallisten hallinta- ja omis- 57. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 203: Halpa-
784: tusoikeutta rajoittavien säännösten lie- korkoisista lainoista jäädyttämölaitosten
785: ventämisestä • . . . • . . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . 480 perustamista ja jäädytyslaitteilla varus-
786: tettujen ajoneuvojen hankkimista varten 483
787: 56. Miikki ym., toiv.al. N:o 202: Toimenpi-
788: teistä kaupunkien ja kauppaloiden alueilla 58. Marttila ym., toiv.al. N:o 204: Rakennus-
789: olevien maatalouskiinteistöjen saattami- ten rakentamisesta valtion koulu- ja koe-
790: seksi samanlaiseen asemaan valtion lainoi- tiloille silmällä pitäen niistä saatujen
791: tuksessa maalaiskuntien alueilla olevien kokemusten hyväksikäyttöä maatilatalou-
792: maatalouskiinteistöjen kanssa . . . . . . . . • • . 481 dessa ........•........•...•.•.•....... 484
793:
794:
795:
796: X. Työväenasiainvaliokunta.
797: Työaikaa., nuorten työntekijäin suojelua, Siv.
798: kansa.n.eläkelain muuttamista, tapaturma- 13. Lehmonen ym., lak.al. N:o 91: Ehdotus
799: vakuutusta, invaliidihuoltoa ja sosiaalisia laiksi invaliidirahalain muuttamisesta . . . . 523
800: avustuksia. ym. koskevia laki- ja toivo-
801: musaloitteita. 14. Mattila ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus laiksi
802: invaliidirahalain muuttamisesta . . . . . . . . 525
803: Siv. 15. Kelovesi ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus
804: 1. Hostila ym., lak.al. N:o 79: Ehdotus perheenasuntoavustuslaiksi . • . . . . . . . . . . . . 526
805: laiksi työaikalain muuttamisesta . . . . . . . 489
806: 16. Saalasti ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus
807: 2. V ... ~urun_en _ym., lak.al. N:o 80: Ehdotus laiksi ammatinvalinnanohjauksesta. (Laus.
808: tyoa1kala1kS1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491 Siv:lta) ............................... 528
809: 3. Niiranen ym., lak.al. N:o 81: Ehda.tus 17. Torvi ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus laiksi
810: laiksi metsä- ja uittotyöläisten työajasta 497 lastenseimien ja lastentarhojen valtion-
811: avusta .....•.......................... 531
812: 4. Haapasalo ym., lak.al. N:o 82: Ehdotus
813: laiksi metsä- ja uittotöissä maksettavien 18. Alanko ym., toiv.al. N:o 205: Toimen-
814: palkkojen tarkkailusta .................. 502 piteistä viisipäiväisen työviikon käytän-
815: töön ottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 533
816: 5. Tiekso ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus laiksi
817: nuorten työntekijäin suojelusta . . . . . . . . 504 19. Uoti ym., toiv.al. N:o 206: Kaikkien työ-
818: aikalain alaisten työntekijäin saattami-
819: 6. Tml-li ym., lak.al. ~:r:o 84: Ehdotus laiksi sesta samaan asemaan lain 17 ja 18 §:n
820: työllisyyslain muuttamisesta . . . . . . . . • . . . 509 säännöksiin nähden ................. _. . 535
821: 7. Nederström-Lunde·n ym., lak.al. N:o 85: 20. Flinck ym., toiv.al. N:o 207: Invaliidien
822: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttami- ammattioppilaitosten henkilökunnan eläk-
823: sesta .................................. 510 keiden maksamisesta valtion varoista . . . . 536
824: 8. Nordfors m. fl., lagmot. N:o 86: Förslag 21. Flinclc ym., toiv.al. N:o 208: Invaliidien
825: till lag angående ändring av f'olkpen- ammattioppilaitoksissa opiskelevien inva-
826: sionslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512 liidien viikkorahan korottamisesta . . . . . . 537
827: 8. Nordfors ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus 22. Hara, toiv.al. N:o 209: Invaliidieu am-
828: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta .... 514 mattioppilaitoksille invaliidilapsien ammat-
829: 9. Uusitalo ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus tiopetuksesta aiheutuvien kustannusten
830: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . . . 516 suorittamisesta valtion varoista . . . . . . . . 538
831: 10. Seppi y'Yn., lak.al. N:o 88: Ehdotus laiksi 23. Prunnila ym., toiv.al. N:o 210: Satama-
832: kansaneläkelain muuttamisesta . . . . . . . . . . 518 työläisten saattamisesta tapaturmavakuu-
833: tuslain alaisiksi työmatkalla työsuhteen
834: 11. Nederström-Lunden ym., lak.al. N:o 89: ollessa tilapäisesti katkenneena . . . . . . . . 539
835: Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa säädetty-
836: jen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta 24. .Jsvik ym., toiv.al. N:o 211: Toimen-
837: elinkustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520 piteistä koululaisille ja opiskelijoil1e kou-
838: luissa tai oppilaitoksissa opetuksen yhtey-
839: 12. T. Tuominen ym., lak.al. N:o 90: Ehdo- dessä tai koulumatkalla sattuneiden tapa-
840: tus laiksi työnantajan lapsilisä- ja kansan- tu_rmie~ -~aattamiseksi tapaturmavakuutus-
841: eläkemaksusta annetun lain muuttamisesta 521 lain purun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
842: Sisällysluettelo 1959. XV
843:
844: Siv. Siv.
845: 25. Roine ym., toiv.al. N:o 212: Satunnaisessa 35. Mustonen ym., toiv.al. N:o 222: Palkat-
846: lyhytaikaisessa työssä sattuneiden tapatur- tomalla pakkolomalla olevan oikeuttami-
847: m~en ~.is.~llyttämisestä tapaturmavakuutus· sesta pääsemään työttömyyskortistoon . . 556
848: lain pnrnn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 36. Tainio ym., toiv.al. N:o 223: Työttö-
849: 26. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 213: Esityksen myystyömailla maksettavien palkkojen ko-
850: antamisesta sotilasvammalain edellyttä- rottamisesta • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557
851: mien eläkkeiden ja korvausten korottami- 37. Lahtela, toiv.al. N:o 224: Työttömyys-
852: sesta ...............................•.. 542 avustuslain muuttamisesta . . . . . . . . • . . . . . 558
853: 27. Heinonen ym., toiv.al. N:o 214: Eräiden 38. Tainio ym., toiv.al. N:o 225: Siirtotyö-
854: sosiaalisten avustusten korottamisesta .... 544 maiden ruokailuolojen parantamisesta 559
855: 28. Siltanen ym., toiv.al. N:o 215: Vähä- 39. Karvonen ym., toiv.al. N:o 226: Toimen-
856: varaisten lapsirikkaiden perheiden perhe- piteistä metsätyöpalkkojen saattamiseksi
857: rasituksen helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 546 jatkuvan tarkkailun alaisuuteen . . . . . . . . 560
858: 40. Mustonen ym., toiv.al. N:o 227: Metsä- ja
859: 29. Siltanen ym., toiv.al. N:o 216: Lapsi- lauttaustyöväen yhteisasunnoista annetun
860: lisien perimis~tä verotustaitse takaisin lain soveltamisalan laajentamisesta . . . . . . 561
861: suurituloisilta Ja varakkailta lapsilisien
862: saajilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 7 41. Törmä ym., toiv.al. N:o 228: Tutkimuk-
863: sen toimittamisesta kemiallisen teollisuu-
864: 30. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N:o 217: An- den palveluksessa myrkyllisillä osastoilla
865: gående sådan ändring av folkpensions- työskentelevien työntekijäin terveyttä vaa-
866: lagen, att begravningsbidrag till fullt be- rantavista tekijöistä . . . . . • . . . . . . . . . . . . 562
867: lopp kunde erläggas åt de anhöriga jämväl
868: efter sådan försäkrad, som åtnjöt folkpen- 42. Ta1;,u:~:nen ym., toiv.al. N:o 229: Tutki·
869:
870: sion .................................. 548 muksen toimittamisesta Säteri Oy:n työ-
871: paikkojen terveydellisistä olosuhteista . . . . 563
872: 30. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 217: Kansan-
873: eläkelain muuttamisesta siten, että hau- 43. V. K. Tunmen ym., toiv.al. N:o 230:
874: tausavustus voitaisiin suorittaa täysimää- Tuotantokomiteoitten toimialan laajenta-
875: räisenä myös kansaneläkettä saaneen va- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564
876: kuutetun omaisille • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 549 44. Puha.!cka ym., toiv.al. N:o 231: Työnteki-
877: jäi~. luottamusmiesten aseman järjestämi-
878: 31. Heinone·n ym., toiv.al. N:o 218: Toimen- sesta .............•.•............••..•. 565
879: piteistä naisten animatinvalintaan, kasva-
880: tukseen ja koulutukseen liittyvien kysy- 45. Uoti ym., toiv.al. N:o 232: Työmaiden
881: mysten tutkimiseksi • • . . . . . . • . . . . . . • . . . . 550 luottamusmiesten aseman turvaamisesta . . 566
882: 32. Leinonen ym., toiv.al. N:o 219: A=atin- 46. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 233: Selvityk-
883: valinnanohjauksen piiritoimiston perusta- sen aikaansaamisesta sosiaalipoliittisten
884: misesta Oulun kaupunkiin . . • . . . . . . . . . . . 552 etuisuuksien ja niistä aiheutuvien rasituk-
885: sien jakaantumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567
886: 33. Aitio ym., toiv.al. N:o 220: Esityksen 47. Lukkarinen ym., toiv.al. N:o 234: Tutki-
887: antamisesta invaliidien työhön sijoittami- muksen toimittamisesta perhepäiväkotien
888: sesta määräosuusjärjestelmän muodossa . . 553 perustamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568
889: 34. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 221: Selvi- 48. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 235: Toimen-
890: tyksen toimittamisesta nuorien työttömien piteistä puutavaran mittaussäännösten
891: toimeentulon turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 554 muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569
892:
893:
894:
895:
896: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
897: Puolustuslaitoksen teollisuuslaitoksia. ja Siv.
898: sairaaloita sekä henkilökunnan palk- 2. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 237: Keskus-
899: kausta. ja. eläkkeitä ja. asevelvollisten sotilassairaala 2: n puutteellisuuksien kor-
900: päivä- ja. kotiuttamisraha.a. ym.. koskevia jaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
901: toivomusaloitteita..
902: 3. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 238: Puolus-
903: Siv. laitoksen teknillisen henkilöstön vajauksen
904: 1. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 236: Puolustus- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
905: laitoksen Vammaakosken tehtaan ja val- 4. Innala ym., toiv.al. N:o 239: T{)imen-
906: tion pukutehtaan konekannan uusimisesta 575 piteistä puolustuslaitoksen siviilivirkaili-
907: XVI Sisällysluettelo 1959.
908:
909:
910: Siv. Siv.
911: Jalll oikeuttamiseksi lukemaan palvelus- parantamiseksi Hämeenlinnan ja Riihi-
912: vuosiksi eläkettä varten suojeluskunta- mäen varuskunnissa . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 580
913: järjestössä palvelemansa aika . . . . . . . . . . 578 7. Puhalelea ym., toiv.al. N:o 242: Määrä-
914: 5. Twuli ym., toiv.al. N:o 240: Määrärahasta rahasta asevelvollisten päivärahan korot-
915: 757 alemman palkkausluokan kersantin toi- tamista varten ........................ 581
916: men korottamiseksi 15 palkkausluokkaan 579
917: 8 . .Jsvile ym., toiv.al. N:o 243: Kotiuttaruis-
918: 6. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 241: Puolustus- rahan maksamisesta asevelvollisuutensa suo-
919: laitoksen kantahenkilökunnan asunto-olojen ri ttaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
920:
921:
922:
923:
924: XII. Kulkulaitosvaliok.unta.
925: Merenkulun edistämistä, rautatielaitosta Siv.
926: sekä maanteiden, siltojen ja lentokent- 14. Kajatsalo ym., toiv.al. N:o 257: Tutki-
927: tien rakentamista ym. koskevia toivomus- muksen toimittamisesta rautatien rakenta-
928: aloitteita;. miseksi rataosalla Luumäki-Hamina-
929: Siv. Kotka ................................ 600
930: 1. Peltonen ym., toiv.al. N:o 244: Tutkimuk- 15. Karvonen ym., toiv.al. N:o 258: .Joensuun
931: sen toimittamisesta rautatierahtialennusten -Koveron radan jatkamisesta Ilomantsiin
932: tarkoituksenmukaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . 587 Nuorajärven rantaan .................. 602
933: 2. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 245: Rauta- 16. Koivwnen ym., toiv.al. N:o 259: Rautatien
934: teiden kuukausilippujen hintojen alenta- rakentamisesta Jyväskylästä Jämsänkos-
935: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 kelle .................................. 603
936: 3. Hult ym., toiv.al. N:o 246: Tutkimuksen 17. Koieleola ym., toiv.al. N:o 260: Määrä-
937: toimittamisesta Oy Pohjolan Liikenne rahasta Inkeroisten-Kotkan rataosan kak-
938: Ab:n ja valtionrautateiden välisistä liike- soisraiteistamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 604
939: suhteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
940: 18. Leinonen ym., toiv.al. N:o 261: Koneel-
941: 4. Helle ym., toiv.al. N:o 247: Määrärahasta lisen maastotutkimuksen loppuunsaattami-
942: liikenteen kauko-ohjausjärjestelmän kehit- sesta Oulun-Kuusamon ratasuunnalla Pu-
943: tämiseen valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . 590 dasjärven ja Taivalkosken välillä 605
944: 5. Pentti ym., toiv.al. N: o 248: V etureiden 19. Matilainen ym., toiv.al. N:o 262: Määrä-
945: polttoainekysymyksen selvittämisestä . . . . 591 rahasta alikäytävän rakentamista varten
946: Tainionkosken asema-alueen kohdalle . . . . 606
947: 6. Haapasalo ym., toiv.al. N: o 249: Pieksä-
948: mäen vaunukorjauspajan laajennussuunni- 20. Matilainen ym., toiv.al. N:o 263: Rauta-
949: telmien toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 592 tien rakentamisesta Tohmajärveltä Parik-
950: kalaan ................................ 607
951: 7. Helle ym., toiv.al. N:o 250: Dieselveturien
952: kokoonpano- ja korjaustoiminnan aloitta- 21. Nisleala ym., toiv.al. N:o 264: Kauliran-
953: misesta Hyvinkään konepajalla ........ 593 nan-Kolarin rautatien rakentamisesta .. 608
954: 8. Peltonen ym., toiv.al. N:o 251: Metalli- 22. Peltonen ym., toiv.al. N:o 265: Jyväskylän
955: runkoisten matkustajavaunujen rakentami- -Jämsänkosken rautatien rakentamisesta 609
956: sesta Pasilan konepajalla .............. 594
957: 23. Peltonen ym., toiv.al. N:o 266: Rautatien
958: 9. Salin ym., toiv.al. N:o 252: Toimenpiteistä rakentamisesta Otanmäestä Tuomi!ojan
959: valtionrautateiden konepajojen työllisyyden kautta Raaheen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611
960: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
961: 24. Pesonen ym., toiv.al N:o 267: Tutki-
962: 10 . .Jsvile ym., toiv.al. N:o 253: Valtionrauta- muksen toimittamisesta rautatien rakenta-
963: teiden Vaasan konepajan toiminnan tur- miseksi Heinolasta Jyväskylän-Pieksä-
964: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596 mäen radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612
965: 11. Hallberg ym., toiv.al. N:o 254: Onkamon 25. Rönleleö, toiv.al. N: o 268: Rautatien ra-
966: -Parikkalan rautatien rakentamisesta . . 597 kentamisesta Iisalmesta Nurmekseen .... 613
967: 12. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 255: Rauta- 26. Twuli ym., toiv.al. N:o 269: Määrärahasta
968: tien rakentamisesta Jyväskylästä Säynät- Lappeenrannan-Luumäen rataoikaisutyön
969: saloon ................................ 598 aloittamiseksi ......................... 614
970: 13. Jämse·n ym., toiv.al. N:o 256: Baarijär- 27. V. R. Virtanen ym., toiv.al. N:o 270:
971: ven-Haapamäen rautatien ottamisesta Nokian aseman tasoylikäytävän rakenta-
972: uusien rautateiden rakennusohjelmaan . . 599 misesta yli- tai alikäytäväksi .......... 616
973: Sisällysluettelo 1959. XVII
974:
975:
976: Siv. Siv.
977: 28. .d.svUc ym., toiv.al. N:o 271: Pohjanmaan 46. Backlund m. fl., hemst.mot. N:o 289: An-
978: rannikkoradan rakentamisesta . . . . . . . . . . 617 gående breddning och nedschaktning av
979: backkrönet vid Benvik backe på landsvä-
980: 29. UoU ym., toiv.al. N:o 272: Riihimäen ase· gen Kaskö-Närpes .................... 637
981: malle tarvittavan rautatiehenkilökunnan
982: huoltorakennuksen rakennustöiden aloitta- 46. Backlund ym., toiv.al. N:o 289: Kaskisten
983: misesta ............................... 618 -Närpiön maantiellä olevan Benvikin
984: mäen levittämisestä ja tasoittamisesta . . 638
985: 30. Ahonen ym., toiv.al. N:o 273: Asematalon
986: rakentamisesta Jyväskylän kaupunkiin .. 619 47. Eriksson m. fl., hemst.mot. N:o 290: An-
987: gående fastställande och byggande av
988: 31. Leino·nen ym., toiv.al. N:o 274: Oulun vägsträckningen över Esse-Bäckby .... 639
989: rautatieaseman lopullisen suunnitelman laa-
990: timisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 47. Eriksson ym., toiv.al. N:o 290: Ylä-Ähtä-
991: rin-Bäckbyn tiesuunnan vahvistamisesta
992: 32. Jämsen ym., toiv.al. N:o 275: Rautatei- ja rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640
993: den tiepohjan lunastushinnan korvaami-
994: sesta valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 48. Friman ym., toiv.al. N:o 291: Tien raken-
995: tamisesta Palojoensuusta Leppäjärvelle
996: 33. Koivunen ym., toiv.al. N:o 276: Määrä- Enontekiön kunnassa .................. 641
997: rahasta Suolahden-Haapajärven rauta- 49. Friman ym., toiv.al. N:o 292: Maantien
998: tietä varten tarvittavan maan lunastushin- rakentamisesta Saarenkylän ja Markka-
999: nan korvaamiseksi kunnille . . . . . . . . . . . . 622 suvannon välille Rovaniemen maalaiskun-
1000: 34. Ryhtä, toiv.al. N:o 277: Määrämhasta nassa ................................. 642
1001: kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen .... 623 50. Friman ym., toiv.al. N:o 293: Tien raken-
1002: 35. Ryhtä, toiv.al. N:o 278: Lisäyksestä vuo- tamisesta Sodankylän Kieringin kylästä
1003: den 1959 tulo- ja menoarvioon kunnan- Kittilän Molkojärven kylään . . . . . . . . . . 643
1004: ja kyläteiden rakentamisen avustamiseen 624 51. Holopainen ym., toiv.al. N:o 294: Ylä-
1005: 36. Ahonen ym., toiv.al. N: o 279: Kanavuo- myllyn-Liperin kirkonkylän asemakaava-
1006: ren-Keikkamäen maantien rakentamisesta 625 alueen-Onkisalmen lossin tien rakenta-
1007: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
1008: 37. Ahonen ym., toiv.al. N:o 280: Maantien 52. Hostila, toiv.al. N:o 295: Pyhtään ohi-
1009: rakentamisesta Vesannon-Viitasaaren
1010: kulkutien töiden tehokkaaseen käyntiin
1011: maantieltä Pihtiputaan asemalle . . . . . . . . 626 saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
1012: 38. Ahonen ym., toiv.al. N:o 281: Myllymäen 53. Hostila, toiv.al. N:o 296: Tutkimuksen
1013: -Multian-U uraisten-Koiviston maantien toimittamisesta Haminan-Virojen vanhan
1014: suunnittelemisesta ja parantamisesta . . . . 628 tien kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
1015: 39. Ahonen ym., toiv.al. N:o 282: Oriveden- 54. Hostila, toiv.al. N:o 297: Karhulan--
1016: Mäntän - Keuruun - Multian - Kars- Haminan tieosuuden kunnostamisesta . . 647
1017: tulan runkotien suunnittelemisesta . . . . . . 629
1018: 55. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 298: Tien
1019: 40. Ahonen ym., toiv.al. N:o 283: Valtiontien aikaansaamisesta Lappajärven Lammin-
1020: n:o 13 oikaisutyön toteuttamisesta Uurais- kylästä Alajärvelle . .. . . . . . . .. .. . . . . . . . 648
1021: ten kirkonkylän kohdalla . . . . . . . . . . . . . . 630
1022: 56. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 299: Kortes-
1023: 41. Ahonen ym., toiv.al. N:o 284: Maantien järven-Pietarsaaren tien rakentamisesta 649
1024: rakentamisesta Lievestuoreelta Saarilam- 57. Koivunen ym., toiv.al. N:o 300: Määrä-
1025: min ja Simunan kautta Laukaan Kupariin 631
1026: rahasta Keuruun-Petäjäveden--Jyväsky-
1027: 42. Ahonen ym., toiv.al. N:o 285: Maantien län - Vaajakosken - Lievestuoreen -
1028: rakentamisesta Laukaan Leppävedeltä - Hankasalmen maantien rakentamiseksi 650
1029: Vaajakoskelle ......................... 632
1030: 58. Lahtela, toiv.al. N:o 301: Teiden raken-
1031: 43. Asunta ym., toiv.al. N:o 286: Ruoveden- tamissuunnitelman laatimisesta Lappia
1032: Vilppulan maantien kunnostamisesta . . . . 633 varten 651
1033: 44. Asunta ym., toiv.al. N:o 287: Suunnitel- 59. Lahtela, toiv.al. N:o 302: Javaruksen
1034: man laatimisesta Mäntän kauppalan ympä- kylätien rakentamisesta maantieksi . . . . . . 652
1035: ristön tieolojen parantamisesta . . . . . . . . 634 60. Lahtela, toiv.al. N:o 303: Savukosken tie-
1036: 45. Backlund m. fl., hemst.mot. N:o 288: An- yhteyksien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 653
1037: gående planläggning och byggande av 61. Lahtela, toiv.al. N:o 304: Maantien ra-
1038: vägsträckan Saarijärvi-Alavo-Kauha- kentamisesta Inarin kunnassa olevaan
1039: joki-Kaskö .......................... 635 Angeliin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 654
1040: 45. Backlund ym., toiv.al. N:o 288: Saari- 62. Lahtela, toiv.al. N:o 305: Maantien raken-
1041: järven - Alavuden - Kauhajoen - Kas- tamisesta Palojoensuun-Enontekiön maan-
1042: kisten tien suunnittelusta ja rakentami- tiestä Leppäjärven ja Palojärven kylien
1043: sesta ................................•. 636 kautta Norjan rajalle .................. 655
1044:
1045: 3 E 219/59
1046: XVIII Sisällysluettelo 1959.
1047:
1048:
1049: Siv. Siv.
1050: 03. Lahtela ym., toiv.al. N:o 306: Lisäyksestä den a1oittamisesta Vieremän kunnan
1051: vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon maan- alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . 673
1052: tien rakentamiseksi Posion-Kuusamon 81. Svinhufvud ym., toiv.al. N:o 324: Tur-
1053: maantiestä Ylikitkajärven luoteispuolitse kian-Haapalan isännättämän tien muo-
1054: Kemijärven-Kuusamon maantiehen .... 656 dostamisesta yleiseksi tieksi ............ 674
1055: 64. Lahtela, toiv.al. N:o 307: Tutkimuksen 82. Tainio ym., toiv.al. N:o 325: Tien raken-
1056: toimittamisesta maantien rakentamiseksi tamisesta Tanhuan-Värriön tiestä Savu-
1057: Seipäjärveltä Ristonmännikköön . . . . . . . . 657 kosken Seitajärven kylään . . . . . . . . . . . . . . 675
1058: 65. Lakkala ym., toiv.al. N:o 308: Tien ra-
1059: kentamisesta Nuottavaaralta Taapajärvelle 658 83. TaUJriai·nen ym., toiv.al. N:o 326: Maan-
1060: tien rakentamisesta Lentiiran kylän Xnä-
1061: 66. Lalckala ym., toiv.al. N: o 309: Tien ra- tin niskasta Vartiush-ylään ............ 676
1062: kentamisesta Kolarin Venejä.rven kylästä
1063: Kurtakon kylään . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659 84. Tav_.riainen ym., toiv.al. N:o 327: Suomus-
1064: salmen yli johtavan tien pengerrystöiden
1065: 67. Lakkala ym., toiv.al. N:o 310: Peliosta suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1066: Kolariin johtavan Väylänvarrentien perus-
1067: korjauksesta ja oikaisemisesta . . . . . . . . . . 660 85. Tiekso ym., toiv.al. N:o 328: Lantiosaaren
1068: -Koivun maantien oikaisu- ja korjaus-
1069: G8. Lakkala ym., toiv.al. N:o 311: Xkäsjoen- töiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1070: suun-Xkäslompolon tien kunnostamisesta 661
1071: 86. Tiekso ym., toiv.al. N:o 329: Maantien
1072: 69. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 312: Keski-
1073: rakentamisesta Kitkajärven pohjoispuoli-
1074: Suomen tiepiirin alueella olevien maan-
1075: sesta tiestä Kuusamon-Kemijärven maan-
1076: teiden kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 662
1077: tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679
1078: 70. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 313: Keitele-
1079: pohjan-N aarajärven-Kinnulan maantien 87. Timonen ym., toiv.al. N:o 330: Maantien
1080: rakentamisesta Nurmeksen kunnan Sara-
1081: rakentamisesta ........................ 663
1082: mon kylästä Valtimon kunnan Sivakan
1083: 71. Matilainen ym., toiv.al. N:o 314: Määrä- kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680
1084: rahasta tien rakentamista varten Taipal-
1085: saaren Kylänniemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 88. Timonen ym., toiv.al. N:o 331: Suunnitel-
1086: man laatimisesta Joensuun-Kajaanin val-
1087: 72. Matilainen ym., toiv.al. N:o 315: Määrä- tatien oikaisu- ja peruskorjaustöistä .... 681
1088: rahasta maantien rakentamista varten
1089: Imatran kauppalasta Xitsaaren kautta 89. Timonen ym., toiv.al. N:o 332: Rapuliu
1090: Salonsaareen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665 yhdystien rakentamisesta Valtimon kun-
1091: nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
1092: 73. Miikki ym., toiv.al. N:o 316: Maantien
1093: rakentamisesta Taipalsaaren Kylänniemestä 90. V. Turunen, toiv.al. N:o 333: Valtatien
1094: Puumalan-Imatran maantielle . . . . . . . . . 666 n:o 6 jatkamisesta Joensuusta Junan ja
1095: Valtimon kautta Kajaaniin ............ 683
1096: 74. Murto ym., toiv.al. N:o 317: Maantien
1097: rakentamisesta Pudasjärven Jaalangan asu- 91. TUJUli ym., toiv.al. N:o 334: Toimen-
1098: tusalueelta Siivikkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667 piteistä tien rakentamiseksi Valkealan kun-
1099: nan Vuohijärveltä Kirjokiven ja Hillosen-
1100: 75. Niiranen ym., toiv.al. N:o 318: Maantien salmen kautta Voikoskelie . . . . . . . . . . . . . . 684
1101: rakentamisesta Polvijärven-Junan maan-
1102: tieltä Lipasvaarasta Junan-Kaavin maan- 92. Tuuli ym., toiv.al. N:o 335: Määrärahasta
1103: tielle Petrovaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668 Valkealan kirkonkylän-Näkkimistön-
1104: Tuohi~otin tien oikaisemiseksi ja paran-
1105: 76. Penu.i ym., toiv.al. N:o 319: Määrä-
1106: rahasta Kihniön-Pohjois-Parkanon-Kar- tamiseksi . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685
1107: vian yhdysliikennetien rakennustöitä varten 669 93. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 336: Maantien
1108: 77. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 320: Valta- rakentamisesta Alavuden-Peräseinäjoen
1109: kunnan poikki suuntautuvan pikatien töi- maantieltä Niinimaan pysäkille ja siitä
1110: den käyntiin panemisesta Kuopion-Ve- edelleen Hunnakon-Kivenmäen kautta
1111: sannon tiesuunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670 Kuortaneen Hynnilään • . . . . • . . . . . . . . . . . 686
1112: 78. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 321: Tutki- 94. V . .A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 337:
1113: muksen toimittamisesta maantien rakenta- Maantien rakentamisesta Sääruingin saa-
1114: miseksi Sääruingin saariston kautta Savon- riston kautta Savonlinnasta Särkilahteen
1115: linnaan . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 671 ja edelleen Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 687
1116: 79. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 322: Koivu- 95. Friman ym., toiv.al. N:o 338: Salmen
1117: järven ja Haapamäen kylien välisen sillan rakentamisesta Sodankylän-Kittilän
1118: yhdystien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 672 maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688
1119: 80. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 323: Iisalmen 96. Hostila, toiv.al. N:o 339: Sillan rakenta-
1120: -Oulun valtamaantien perusparannustöi- misesta Keihässalmeen Pyhtään kunnassa 689
1121: SisällysluettelQ 1959. XIX
1122:
1123: Siv. Siv.
1124: 97. Jämsen ym., toiv.al. N:Q 340: Tutkimuk- 109. Leinonen ym., toiv.al. N:o 352: Toimen-
1125: sen toimittamisesta sillan rakentamiseksi piteistä Oulun sisääntuloväylän paranta-
1126: Matosalmen yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 miseksi .. _. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1127: 98. Koivisto, toiv.al. N:o 341: Toimenpiteistä 110. Leinonen ym., toiv.al. N:o 353: Uuden
1128: sillan rakentamiseksi Tornionjoen yli Aava- luotsiaseman rakentamisesta Hailuodon
1129: saksan ja övertorneån välille . . . . . . . . . . 691 Marjaniemeen . - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1130: 99. Mannila ym., toiv.al. N:o 342: Sillan 111. Leinonen ym., toiv.al. N:o 354: Uuden
1131: rakentamisesta Pulkkilansalmeen . . . . . . . . 693 luotsiaseman rakentamisesta Oulun Toppi-
1132: 100. Matilainen ym., toiv.al N:o 343: Määrä- laan .................................. 706
1133: rahasta Mansikkakosken maantieliikenne- 112. Leinonen ym., toiv.al. N:o 355: Kasuuni-
1134: sillan leventämistä varten . . . . . . . . . . . . . . 694 majakan rakentamisesta Kemin edustalle 707
1135: 101. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 344: Määrä-
1136: rahasta Orivirtaan rakennettavan maantie- 113. V. A.. Virtanen ym., toiv.al. N:o 356:
1137: sillan pengerrystöiden aloittamiseksi Savon- Toimenpiteistä Oravin kanavan säilyttämi-
1138: linnan-Joensuun maantiellä ............ 695 seksi matkustajalaivaliikenteen kulkureit-
1139: tinä .................................. 708
1140: 102. Niiranen ym., toiv.al. N:o 345: Sillan
1141: rakentamisesta Onkisalmen lassipaikalle 114. Korsbäck m. fl. hemst.mot. N:o 357: An-
1142: Liperissä ............................. 696 gående undersöknings- och planläggnings-
1143: arbeten för byggande av ett flygfält på
1144: 103. Nislcala ym., toiv.al. N:o 346: Sillan ra-
1145: sträckan Björneborg-Vasa ............ 709
1146: kentamisesta Tengeliönjoen yli Kanto-
1147: maanpään-Karungin tidlä . . . . . . . . . . . . 697 114. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 357: Porin ja
1148: 104. Puhalelea ym., toiv.al. N:o 347: Sillan Vaasan välille rakennettavan lentokentän
1149: rakentamisesta Kallioniemen lossipaikalle tutkimus- ja suunnittelutöistä . . . . . . . . . . 710
1150: Ilomantsissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698
1151: 115. Niemelä ym., toiv.al. N:o 358: Määrä-
1152: 105. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 348: rahasta Savonlinnan lentokentän rakennus-
1153: Uuden maantiesillan aikaansaamisesta Ky- töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711
1154: rönsalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
1155: 116. Härkönen ym., toiv.al. N:o 359: Toimen-
1156: 106. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 349:
1157: Sillan rakentamisesta Orivirtaan . . . . . . . . 700 piteistä Joroisten lentokentän rakentami-
1158: seksi .................................. 712
1159: 107. Tuuli ym., toiv.al. N:o 350: Määrärahasta
1160: Kaunissaaren sataman syventämis- ja ra- 117. Rantamaa ym., toiv.al. N:o 360: Jorois-
1161: kennustyön aloittamiseen .............. 701 ten lentokentän kunnostamisesta liikenne-
1162: 108. Teir m. fl., hemst.mot. N:o 351: Angående kelpoiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
1163: påbörjande och slutförande av arbetet på
1164: en vågbrytare i örögrunds fiskehamn i 118. Jämsen ym., toiv.al. N:o 361: Lentoken-
1165: Larsmo ............................... 702 tän rak.entamisesta Haapajärven Pitkä-
1166: kankaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
1167: 108. Teir ym., toiv.al. N:o 351: örögrundin
1168: kalastussataman aallonmurtajan rakennus- 119. Miilclci ym., toiv.al. N:o 362: Puhelinjoh-
1169: työn aloittamisesta ja loppuun saattami- tojen huoltoa koskevan säännöksen muut-
1170: sesta Luodossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
1171: VALTIOPÄIVÄT
1172: 1959
1173:
1174: LIITTEET
1175: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
1176: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1177:
1178:
1179:
1180:
1181: HELSINKI 1959
1182: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1183:
1184:
1185: E 21~/59
1186: VALTIOPÄIVÄT
1187: 1959
1188:
1189: LIITTEET
1190: I
1191:
1192: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1193: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1194:
1195:
1196:
1197:
1198: HELSINKI 1959
1199: V.ALTIONEiUVOSTON KIRJAPAINO
1200: Kielllain muuttamista, kansanedustajan vaalikelpoisuuden rajoitta-
1201: mista ja Kainuun läänin perustamista ym. koskevia laki- ja
1202: toivomusaloitteita.
1203: 7
1204:
1205: 1,1. - Lagmot. N: o 1.
1206:
1207:
1208:
1209:
1210: Österholm m. fl.: Förslag till lag om ändring av 2 § språk-
1211: lagen.
1212:
1213:
1214: Till Riksdagen.
1215:
1216: I språklagen av den 1 juni 1922 stadgades förklarad för enspråkig kommun. Denna
1217: att städerna Helsingfors, Åbo och V asa be- eventualitet ter sig ur flera synpunkter syn-
1218: traktas som tvåspråkiga även om antalet in- nerligen beklaglig. För det första bör det
1219: vånare, som tillhör landets andra språk- anses i hög grad oskäligt att en befolkning
1220: grupp, icke skulle uppgå tili tio procent av på drygt 10 000 personer skulle berövas sina
1221: hela befolkningen. Denna bestämmelse, som språkliga rättigheter trots att den är betyd-
1222: hade sitt ursprung i den s. k. Tulenheimo- ligt större än totalantalet invånare i flera
1223: kommittens betänkande, bildade ett undan- småstäder, köpingar och landskommuner. Re-
1224: tag från den allmänna grundsatsen i språk- dan på grund därav bör det anses rätt och
1225: lagen att stads- och landskommuner skall be- tillbörligt att den svenskspråkiga minorite-
1226: traktas som enspråkiga då minoriteten un- ten i Åbo tryggas vid de rättigheter som
1227: derstiger tio procent, dock så att kommun lagen tillförsäkrar betydligt mindre minori-
1228: som varit tvåspråkig inte förklaras ensprå- teter på andra orter. Dessutom är Åbo cen-
1229: kig, därest inte minoriteten nedgått till åtta tralort för den svenskspråkiga befolkningen
1230: procent eller därunder. I den proposition i hela länet och framförallt för de -vid-
1231: om ändringar i språklagen, som behandlades sträckta skärgårdskommunerna i Åboland.
1232: vid 1934 års riksdag, ingick detta stadgande Det är både ur principiella och praktiska
1233: oförändrat men under behandlingen i riks- synpunkter riktigt att den språkliga minori-
1234: dagen blev det uteslutet under intryck av teten i residensstaden, som för övrigt även
1235: de stämningar som då rådde. De tre nämnda i alla andra hänseenden är centralorten i
1236: städerna, som varit försatta i undantags- denna landsända, har sina språkliga rättig-
1237: ställning på grund av sin betydelse som heter i behåll.
1238: centralorter för den svenskspråkiga befolk- Bland synpunkter som talar för denna
1239: ningen i landet, är således i samma ställning uppfattning kan vidare nämnas att i Åbo
1240: som andra stads- och landskommuner. verkar den svenskspråkiga befolkningens uni-
1241: Språkförhållandenas utveckling har lett versitet och andra läroinrättningar, som tjä-
1242: till att proportionen mellan den finsk- och nar hela den svenska folkstammen i Finland.
1243: svenskspråkiga befolkningen i de nämnda Under terminerna dras därför till staden
1244: städerna förskjutits tili den senares nackdel ungdom från alla delar av landet. Slutligen
1245: till följd av olika nativitet, inflyttning från kan erinras om Åbo stads ställning i för-
1246: andra orter och inkorporeringar. Särskilt hållande till de nordiska grannländerna och
1247: har läget i Åbo förändrats i detta hän- som genomfartsort för den internationella
1248: seende. Vid folkräkningen år 1950 uppgick trafiken med dess starka nordiska inslag.
1249: den svenskspråkiga befolkningen i Åbo till På grund av alla dessa skäl är det motiverat
1250: 10 246 personer. Sedan dess har den finsk- att Åbo stads särställning i språkligt av-
1251: språkiga befolkningen ökats avsevärt medan seende åter bleve erkänd.
1252: den svenskspråkiga absolut taget i huvudsak Det som sagts om Åbo gäller i flera av-
1253: bibehållit sin numerär. Det är därför möj- seenden även om Helsingfors och Vasa, vilka
1254: ligt att antalet svenskspråkiga vid nästa båda är i ordets egentliga mening central-
1255: folkräkning år 1960 kommer att understiga orter med särpräglad betydelse både för det
1256: åtta procent och att Åbo följaktligen bleve intellektuella och det praktiskt-ekonomiska
1257: 8 I,l. - KieUlald.
1258:
1259:
1260: livet. Även dessa städer borde följaktligen procent av hela befolkningen. Denna tanke-
1261: återfå en särställning i språklagen. gång erkänner minoritetens språkliga rätt
1262: Det var, som sagt, under behandlingen i på ett sätt som kan anses rimligt även om
1263: riksdagen som ur lagen uteslöts stadgandet den inte tillgodoser den ursprungliga avsik-
1264: att städerna Helsingfors, Åbo och V asa skall ten att dessa orter under alla förhållanden
1265: förbli tvåspråkiga även om minoriteten skulle förbli tvåspråkiga. Då det nu före-
1266: komme att understiga tio procent. Grund- slås att Helsingfors, Åbo och Vasa skulle
1267: lagsutskottet, som i princip tillerkände de återfå sin särställning i språklagen kan det
1268: tre städerna språklig särställning, godkände anses lämpligt att återgå tili grundlagsut-
1269: för sin del inte åtgärden att utesluta det skottets förslag. Utskottets ståndpunkt torde
1270: nämnda stadgandet. Utskottet ansåg det inte väcka motsägelser i en tid som präglas
1271: vara praktiskt och överensstämmande med av språkfredens betraktelsesätt eftersom den
1272: billighetens krav att en gång för alla fast- omfattades av utskottets majoritet i ett tids-
1273: ställa det lägsta antalet invånare tillhörande läge av starkt tillskärpta motsatser i språk-
1274: den språkliga minoriteten, som betingar de frågan.
1275: ifrågavarande orternas tvåspråkighet. De tre Med hänvisning till det som ovan framc
1276: städerna skulle enligt utskottets förslag be- hållits föreslås,
1277: traktas som tvåspråkiga såframt antalet in-
1278: vånare, som tillhör landets andra språk- att Riksdagen måtte antaga följande
1279: grupp, i dem uppgår till minst femtusen lagförslag:
1280: även om detta antal icke skulle utgöra tio
1281:
1282:
1283: Lag
1284: om ändring av 2 § språklagen.
1285: I enlighet med Riksdagens beslut skall 2 § språklagen av den 1 juni 1922, sådant
1286: sagda lagrum lyder i lagen den 5 april 1935 (141/35), erhålla följande ändrade ly-
1287: delse:
1288:
1289: 2 §. mindre än en kommun. Städerna Helsing-
1290: Ämbetsdistrikt eller självstyrelseområde, fors, Åbo och V asa betraktas säsom tväsprä-
1291: som omfattar en kommun, är att anse såsom kiga, säframt antalet invänare, som tillhöra
1292: enspråkigt, om i kommunen endast finnas in- landets andra spräkgrupp, i dem uppgår till
1293: byggare med samma språk eller om antalet minst femtusen, även om detta antal icke
1294: av dem, som tillhöra landets andra språk- skulle uppgå till tio procent av hela be-
1295: grupp, understiger tio procent av hela folk- folkningeil.
1296: _ _ _ _ _ _ _ _ ___:J _ _ _ _ _
1297: mängden, men såsom tvåspråkigt, därest an-
1298: talet av dem, vilka tillhöra den andra språk-
1299: gruppen, stiger till detta procenttal. Det- Denna lag träder i kraft den
1300: samma gäller ämbetsdistrikt, . vilket är 19 .
1301:
1302:
1303: Helsingfors den 17 februari 1959.
1304:
1305: John Österholm. T. E. Nordström. Georg · 0. Ehrntrooth.
1306: Nils Meinander. Bertel Lindh, Sven Högström.
1307: Verner Korsbäck. Grels Teir. Victor Procope.
1308: Alwar Sundell. Georg Backlund. Georg Eriksson.
1309: J. A. Jungarå. Gösta Rosenberg. Lars Lindeman.
1310: 9
1311:
1312: 1,1. - Lak.al. N: o 1.
1313: Suomennos.
1314:
1315:
1316:
1317:
1318: Österholm ym. : Ehdotus laiksi kielilain 2 §: n muuttamisesta.
1319:
1320:
1321: E d u s k u n n a 11 e.
1322:
1323: Kesäkuun 1 päivänä 1922 annetussa kieli- 1960 tulee olemaan alle kahdeksan prosenttia
1324: laissa säädettiin, että Helsingin, Turun ja ja että Turku sen vuoksi tulisi julistetuksi
1325: Vaasan kaupungit katsotaan kaksikielisiksi, yksikieliseksi kunnaksi. Tämä mahdollisuus
1326: vaikka maan toiseen kieliryhmään kuuluvien näyttää useammaltakin kannalta erittäin va-
1327: asukkaiden lukumäärä ei nousisikaan kym- litettavalta. Ensinnäkin täytyy pitää erittäin
1328: meneen prosenttiin koko väestöstä. Tämä kohtuuttomana, että runsaasti 10 000 henki-
1329: säännös, joka perustui ns. Tulenheimon ko- lön väestöitä riistettäisiin kielelliset oikeu-
1330: mitean mietintöön, muodosti poikkeuksen tensa, vaikka se on huomattavasti suurempi
1331: kielilain yleisestä periaatteesta, jonka mu- kuin monien pikkukaupunkien, kauppaloiden
1332: kaan kaupunki- ja maalaiskunnat oli katsot- ja maalaiskuntien koko asukasmäärä. Jo tä-
1333: tava yksikielisiksi, milloin vähemmistö on alle män takia täytyy pitää oikeana ja asian-
1334: kymmenen prosentin, kuitenkin siten, että mukaisena, että Turun ruotsinkieliselle väes-
1335: kuntaa, joka on ollut kaksikielinen, ei julis- tölle turvataan ne oikeudet, jotka laki takaa
1336: teta yksikieliseksi, ellei vähemmistö ole laske- huomattavasti pienemmille vähemmistöille
1337: nut kahdeksaksi prosentiksi tai sitä pienem- muilla paikkakunnilla. Sitä paitsi Turku on
1338: mäksi. Siihen kielilain muutosesitykseen, koko läänin ruotsinkielisen väestön ja ennen
1339: jota käsiteltiin vuoden 1934 valtiopäivillä, kaikkea Turunmaan laajojen saaristokuntien
1340: tämä saannös sisältyi muuttamattomana, keskuspaikka. Sekä periaatteelliset että käy-
1341: mutta eduskuntakäsittelyssä se tuli poiste- tännölliset näkökohdat huomioon ottaen on
1342: tuksi silloin vallinneiden mielialojen joh- oikein, että kielellinen vähemmistö läänin
1343: dosta. Mainitut kolme kaupunkia, jotka oli pääkaupungissa, joka muuten myös kaikissa
1344: asetettu poikkeusasemaan sen merkityksen muissa suhteissa on keskuspaikkakunta tässä
1345: takia, mikä niillä oli maan ruotsinkielisen osassa maata, saa säilyttää kielelliset oikeu-
1346: väestön keskuspaikkakuntina, ovat siten sa- tensa.
1347: massa asemassa kuin muut kaupunki- ja Tämän käsityksen puolesta puhuvista nä-
1348: maalaiskunnat. kökohdista voidaan edelleen mainita, että
1349: Kieliolojen kehitys on vienyt siihen, että Turussa toimii ruotsinkielisen väestön yli-
1350: suomen- ja ruotsinkielisen väestön suhde mai- opisto ja muita koko Suomen ruotsalaista
1351: nituissa kaupungeissa on muuttunut jälkim- kansanosaa palvelevia oppilaitoksia. I.Juku-
1352: mäiselle epäedulliseksi erilaisen syntyvyyden, kausien aikana tulee kaupunkiin sen vuoksi
1353: muilta paikkakunnilta tapahtuneen muutto- nuorisoa kaikista osista maata. Lopuksi voi-
1354: liikkeen ja alueHitosten johdosta. Erityisesti daan muistuttaa Turun kaupungin asemasta
1355: Turussa on tilanne muuttunut tässä suh- pohjoismaisiin naapurimaihin nähden ja kan-
1356: teessa. Vuoden 1950 väestönlaskennassa Tu- sainvälisen liikenteen, jossa on voimakas poh-
1357: run ruotsinkielinen väestö nousi 10 246 hen- joismainen panos, läpikulkupaikkana. Kaik-
1358: kilöön. Sen jälkeen on suomenkielinen väestö kien näiden syiden johdosta on perusteltua,
1359: huomattavasti kasvanut, kun taas ruotsin- että Turun kaupungin erikoisasema kielelli-
1360: kielinen on, muuhun katsomatta, pääasialli- sessä suhteessa tulee tunnustetuksi.
1361: sesti säilyttänyt lukumääränsä. Sen vuoksi Se mitä on sanottu Turusta, pitää monissa
1362: on mahdollista, että ruotsinkielisten luku- suhteissa paikkansa myös Helsingin ja Vaa-
1363: määrä seuraavassa väestönlaskennassa vuonna san suhteen, jotka molemmat ovat sanan var-
1364: 2 E 219/59
1365: 10 I,l. - Kielilaki.
1366:
1367:
1368: sinaisessa mielessä keskuspaikkakuntia, joilla see vähintään viiteentuhanteen, vaikka tämä
1369: on erikoislaatuinen merkityksensä sekä hen- luku ei olisikaan kymmentä prosenttia koko
1370: kiselle että käytännöllis-taloudelliselle elä- väestöstä. Tällainen ajatus tunnustaa vähem-
1371: mälle. Myös näiden kaupunkien tulisi sen mistön kielelliset oikeudet tavalla, jota voi-
1372: vuoksi saada erikoisasema kielilaissa. daan pitää kohtuullisena, vaikka siinä ei ote-
1373: Säännös, jonka mukaan Helsingin, Turun takaan huomioon alkuperäistä tarkoitusta
1374: ja Vaasan kaupungit jäisivät kaksikielisiksi, näiden paikkakuntien pysymisestä kaikissa
1375: vaikka vähemmistö laskisikin alle kymmenen olosuhteissa kaksikielisinä. Kun nyt ehdote-
1376: prosentin, tuli poistetuksi, kuten sanottu, taan, että Helsinki, Turku ja Vaasa saisivat
1377: eduskuntakäsittelyssä. Perustuslakivaliokunta, erikoisasemansa kielilaissa, voidaan pitää so-
1378: joka periaatteessa hyväksyi kolmen kaupun- pivana palata perustuslakivaliokunnan ehdo-
1379: gin erikoisaseman, ei hyväksynyt mainitun tukseen. Valiokunnan näkökanta ei herät-
1380: säännöksen jättämistä pois laista. Valiokunta täne vastalauseita aikana, jolle antaa lei-
1381: piti käytännöllisenä ja kohtuuden vaa- mansa kielirauhan ajatus, koska sen hyväk-
1382: timusten mukaisena vahvistaa kerta kaik- syi valiokunnan enemmistö ajankohtana, jol-
1383: kiaan kielelliseen vähemmistöön kuuluvien loin vastakohdat kielikysymyksessä olivat hy-
1384: asukkaiden alimman lukumäärän, joka edel- vin kärjistyneet.
1385: lyttää kysymyksessä olevien paikkakuntien Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
1386: kaksikielisyyttä. V aHokunnan ehdotuksen
1387: mukaan nuo kolme kaupunkia katsottaisiin että Eduskunta hyväksyiS'i seuraa-
1388: kaksikielisiksi, mikäli maan toiseen kieliryh- van lakiehdotuksen:
1389: mään kuuluvien asukkaiden lukumäärä nou-
1390:
1391:
1392: Laki
1393: kielilain 2 §: n muuttamisesta.
1394: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
1395: kielilain 2 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1935 annetussa laissa (141/35),
1396: näin kuuluvaksi:
1397:
1398: 2 §. Helsingin, Turun ja Vaasan kaupungit kat-
1399: Virka tai itsehallintoalue, joka käsittää sotaan kaksikielisiksi, jos toiskielisten luku-
1400: yhden kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos määrä niissä nousee vähintään viiteentuhan-
1401: kunnassa on ainoastaan samankielisiä asujai- teen, vaikka tämä luku ei nousisikaan kym-
1402: mia tai jos siinä asuvien toiskielisten luku meneen prosenttiin asujaimiston koko mää-
1403: on pienempi kuin kymmenen prosenttia asu- rästä.
1404: jaimiston koko määrästä, mutta kaksikieli-
1405: seksi, jos toiskielisten luku nousee tähän
1406: prosenttimäärään. Samaa on sovellettava Tämä laki astuu voimaan päivänä
1407: virka-alueeseen, joka on kuntaa pienempi. kuuta 19 .
1408:
1409:
1410: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
1411:
1412: John Österholm. T. E. Nordström. Georg C. Ehrnrooth.
1413: Nils Meinander. Bertel Lindh. Sven Högström.
1414: Verner Korsbäck. Grels Te1r. Victor Procope.
1415: Alwar Sundell. Georg Backlund. Georg Eriksson.
1416: J. A. Jungarå. Gösta Rosenberg. Lars Lindeman.
1417: 11
1418:
1419: 1,2. - La.k.al. N: o 2.
1420:
1421:
1422:
1423: Vennamo: Ehdotus laiksi maan ulkom.aankaupan ja talous-
1424: elämän turvaamisest'a annetun lain muuttamisesta.
1425:
1426: E d u s k u n n a ll e.
1427: Viime aikoina on yhä kasvavassa määrin metsätöitä suorittaville asianomainen palkka.
1428: voitu havaita, että nimenomaan suuryhtiöt Kokemukset vuosikymmenien takaa osoitta-
1429: pyrkivät yhä tehokkaampaan rengastumiseen vatkin, että nimenomaan piensahat ja pien-
1430: puutavaran hankinnassa painaakseen täten puutavaran ostajat ovat maaseudun talon-
1431: kohtuuttomasti niin metsien arvoa kuin puu- pojan ja työmiehen paras turva suuryritysten
1432: tavaran hakkuista maksettavia ansioita. Tällä rengastumista vastaan.
1433: hetkellä voidaan jo osoittaa lukuisia yksityis- Vähäiseksi ei myöskään voida arvioida sitä
1434: kohtia tästä rengastumisesta ja ilmeistä on, seikkaa, että tällä tavoin terveesti lisätään
1435: että tällainen tilanne on omiansa vaaranta- työmahdollisuuksia maaseudulla. Näin sääs-
1436: maan koko vapaaseen kilpailuun ja yrittäjä- tyvät tuhannet miljoonat valtion verovarat
1437: toimintaan perustuvaa yhteiskuntajärjestys- työttömyystöistä. Tätä tietä voidaan paran-
1438: tämme. taa myös kipeästi kaivattua ansiotasoa metsä-
1439: Näyttää siltä, että suurpuunjalostusteolli- töissä, olipa sitten kysymyksessä hankinta-
1440: suus, olipa sitten kysymyksessä valtion tai lisä oman puutavaran myynnistä taikka ura-
1441: muu yrittäjätoiminta, on saanut tälle rengas- kalla tai muulla palkalla suoritettu metsätyö.
1442: tumiselleen tärkeätä tukea pyöreän puutava- Onhan nimittäin tunnettu tosiasia, että met-
1443: ran vientisäännöstelystä. Ellei olisi pyöreän sätöistä saatu ansio, vaikka tämä työ melkein
1444: puutavaran vientisäännöstelyä, niin pienyrit- aina on raskaampaa kuin muissa elinkeinoissa
1445: täjillä, heidän saadessaan ennakkorahoitusta suoritettu työ, on huomattavasti alhaisempi
1446: ulkomailta ja ollessaan myös varmoja oikeu- kuin esim. kaupunki- ja teollisuustyöväestön
1447: destaan viedä pyöreätä puutavaraa maasta ansio.
1448: ulos, olisi mahdollisuus murtaa tällainen Kaiken edellä lausutun perusteella ehdotan,
1449: suuryritysten rengastuminen ja tällä tavoin
1450: kilpailun kautta maksaa metsänomistajille että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1451: asianomaista kantorahaa sekä samoin maksaa van lakiehdotuksen:
1452:
1453:
1454: Laki
1455: maan ulkoma.a.nka.upa.n ja. talouselämän turvaamisesta. annetun lain muuttamisesta.
1456: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maan ulkomaankaupan ja talouselämän
1457: turvaamisesta 30 päivänä joulukuuta 1957 annetun lain (446/57) 1 § :n 1 momentti,
1458: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (532/58), näin kuulu-
1459: vaksi:
1460: 1 §. tiessa rajoittaa tuontipolttoaineiden kauppaa
1461: Valtioneuvostolla on valta maan ulkomaan- ja muuta luovutusta, kulutusta, hallussapitoa,
1462: kaupan ja talouselämän turvaamiseksi: kuljetusta ja laatua sekä antaa määräyksiä
1463: 1) sopivin keinoin säännöstellä kaiken- niiden takavarikoiunista taikka luovutta-
1464: laisten tarvikkeiden vientiä ja tuontia, pyö- misesta valtiolle tahi tuotantoa tai kulutusta
1465: reän puutavaran vientiä lukuun ottamatta; varten samoinkuin takavarikoidun tai luovu-
1466: sekä tettavaksi määrätyn omaisuuden huollosta.
1467: 2) valvoa ja erityisten syiden niin vaa-
1468:
1469: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
1470:
1471: Veikko Vennamo.
1472: 12
1473:
1474: 1,8. - Toiv.al. N:o 1.
1475:
1476:
1477:
1478:
1479: Kyttä: Kansanedustajan vaalikelpoisuuden rajoittamisesta.
1480:
1481:
1482: E d u s k u n n a ll e.
1483:
1484: Viime vuosina on julkisuudessa usein kiin- Edellä sanotun perusteella voitaneen pitää
1485: nitetty huomiota siihen, että kansanedustajan ilmeisenä, että kansanedustajan tehtävän yhä
1486: tehtävästä on monelle eduskunnan jäsenelle yleisempi muuttuminen ammatiksi on merkki
1487: muodostunut ammatti. Tätä toteamusta on pi- demokratiamme rappeutumisesta. Sen vuoksi
1488: dettävä oikeana ja ainakin eräs syy tähän il- on myös syytä harkita keinoja asiain tilan
1489: miöön on helposti havaittavissa. Kun edus- korjaamiseksi. Kun eräänä selostettuun kelu-
1490: kunta on koolla suurimman osan vuotta, tykseen vaikuttavana syynä on pidettävä sitä,
1491: ovat kansanedustajien tosiasialliset mahdolli- että kansanedustajilla pelkästään heidän toi-
1492: suudet oman ammattinsa harjoittamiseen pa- mintaansa liittyvän suuremman julkisuuden
1493: kostakin rajoitetut. Käytännöllisen esteen vuoksi on kansanedustajain vaalissa tietty
1494: tässä suhteessa muodostaa jo se, että kan- etumatka muihin ehdokkaisiin nähden, voi-
1495: sanedustajien on pakko jatkuvasti oleskella taisiin tuota etumatkaa vähentää sellaisella
1496: pitkiäkin aikoja pääkaupungissa. säännöksellä, että jokainen kansanedustaja
1497: Seuraukset tästä kehityksestä ovat ilmei- toimittuaan määrätyt vuodet eduskunnan jä-
1498: sen kielteiset. On aina olemassa vaara, että senenä olisi sen jälkeen lähinnä seuraavissa
1499: kansanedustajat vieraantuvat liiaksi paitsi vaaleissa yhden kerran vaalikelvoton. ,Jos
1500: ammatistaan myös kotipaikkakunnastaan. Jos tällainen säännös sisällytettäisiin valtiopäivä-
1501: kansanedustajan toimi muodostuu ammatiksi järjestykseen, se merkitsisi samalla sitä, että
1502: ja edustajan tehtävän loppuminen merkitsee kansanedustajien yleensä olisi pakko yllä-
1503: asianomaiselle henkilölle hänen toimeentu- pitää taitoaan alkuperäisessä ammatissaan ja
1504: lonsa lähteen menettämistä, on lähellä sellai- politiikka suuremmassa määrin olisi heille,
1505: nenkin ajatus, että pyrkimys edustajantoi- niinkuin aina tulisi olla, vain harrastuksen
1506: men jatkuvaisuudesta huolehtimiseen voi vai- kohde.
1507: kuttaa haitallisesti kansanedustajan harkin- Edellä lausutun perusteella ja huomioon-
1508: taan hänen määritellessään kantansa edus- ottaen sen, että tarkoitetun uudistuksen to-
1509: kunnan käsiteltävinä olevissa asioissa. On teuttaminen edellyttää perusteellista valmis-
1510: myöskin aihetta pelätä, että kansanedustaja telua muun muassa ylimenokauden · säännös-
1511: näissä olosuhteissa lähinnä käsittää tehtä- ten tarkoituksenmukaisessa laatimisessa, eh-
1512: vänsä jonkinlaiseksi asianomaisen puolueen dotan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
1513: virkailijan tehtäväksi ja antaa eduskunnan väksi toivomuksen,
1514: ulkopuolisten laitosten, lähinnä puoluetoimis-
1515: tojen, siten vaikuttaa kannanottoihinsa, ettei että hallitus ryhtyisi toimenptteisiin
1516: hän enää pidä ensisijaisena ohjeenaan valtio- sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi
1517: päiväjärjestyksen 11 §: n säännöstä, jonka valtiopäiväjärjestykseen, että kansan-
1518: mukaan edustaja on velvollinen toimessaan edustajat toimittuaan määräajan yhtä-
1519: noudattamaan perustuslakia ilman että häntä mittaisesti Eduskunnan jäseninä olisi-
1520: sitovat mitkään muut määräykset. vat sen jälkeen lähinnä seuraavissa
1521: vaaleissa vaalikelvottomia.
1522: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
1523:
1524: Harras Kyttä.
1525: 13
1526:
1527: 1,4. - Toiv.al. N: o 2.
1528:
1529:
1530:
1531:
1532: Aitio ym.: Esityksen antamisesta valtion virkojen ja toi-
1533: mien täyttämistä koskevien määräysten muuttamisesta.
1534:
1535:
1536: Eduskunnalle.
1537:
1538: Yleiseksi ylenemisperusteeksi valtion vir- Eräät nimitykset posti- ja lennätinlaitok-
1539: kaan säädetään hallitusmuodon 86 § : ssä sessa sekä eräissä muissa laitoksissa osoitta-
1540: taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Tämä vat, etteivät nimittävät viranomaiset ole aina
1541: tietää sitä, että nimitettäessä ratkaisun tulee huomioineet hallitusmuodon 86 § : ssä mainit-
1542: tapahtua yksinomaan virkaylennysperustei- tuja ylenemisperusteita. Sitäpaitsi eräiden
1543: siin nojautuen. Esim. sillä perusteella, että virkamiesten virkaurat poikkeavat niin sil-
1544: jokin hakija on ominaisuuksiltaan ennestään miinpistävästi ns. Canthin komitean tutki-
1545: tunnettu nimittävälle viranomaiselle, mutta muksen yleisestä virkaurasta, ettei voi olla
1546: toiset sitä vastoin eivät, ei ensiksi mainittua kysymys muusta kuin epäoikeudenmukaisuu-
1547: voida asettaa etusijalle. Huomion kiinnittä- desta.
1548: minen virkaan nimitettäessä taas sellaisiin Edelleen on ilmennyt, että postin alempien
1549: seikkoihin kuin sukulaisuuteen, ystävyyteen virkojen tärkeimmän ylenemisperusteen, ky-
1550: tms. on tietenkin ilman muuta lain vastaista. vyn todentamisedellytys on vaillinainen Hel-
1551: Myös kaikkiin puheena olleisiin tapauksiin singin postikonttorissa ja sen haaraosastoissa,
1552: ulottuu HM: n 92 §: n 1 momentin säännös, sillä virantoimitusohjesäännön edellyttämät
1553: jonka mukaan kaikessa virkatoiminnassa, työtehtävien normitukset virkanimikkeille
1554: virkaan nimitettäessäkin, on laillisen seuraa- puuttuvat. Samanlaisia työtehtäviä suoritta-
1555: muksen uhalla tarkoin noudatettava lakia. vat huomattavasti eriarvoiset virkamiehet.
1556: Valtion alempien, keskikorkeiden ja keski- Näin ollen on katsottava, että ehdollepanoja
1557: korkeita lähinnä seuraavien ylempien virko- suorittavalta viranomaiselta on puuttunut
1558: jen keskusvirastojen nimityksistä ei voida edellytykset noudattaa objektiviteetin peri-
1559: valittaa. Tätä on pidettävä merkittävänä aatetta ja nimityksissä on ollut mahdollisuus
1560: oikeusturvan puutteena lainsäädännössämme, tapahtua epäoikeudenmukaisia ehdollepanoja.
1561: sillä heiltä puuttuu valitusoikeus. Käytän- Se, ettei virantoimitusohjesääntöä ole pidetty
1562: nössä toteutettu valitustie on ollut vain pie- ajan tasalla, on näin ollen katsottava vali-
1563: nellä osalla virkamiehistöä, sillä nimittämis- tettavaksi laiminlyönniksi, sillä nykytilanne
1564: valitusoikeus on vain niihin virkoihin, joihin on aikaansaanut sen, että monet nimitetyt
1565: valtioneuvosto nimittää. Tällöin viranhakija virkamiehet ovat saaneet eräällä tavoin lain-
1566: voi valittaa jo ehdollepanoista. vastaisia taloudellisia palkkaetuja, kun se
1567: Ruotsin ja Suomen lainsäädännöllinen ke- taas toisille on merkinnyt vastaavaa tappiota.
1568: hitys tapahtui vuosisatoja yhtenäisillä lin- Samoin ilmenee merkillepantavaa epäoikeu-
1569: joilla ja lainsäädäntömme lähteiden saman- denmukaisuutta virantekojen antamisessa ja
1570: kaltaisuus on ilmeinen. Ruotsissa on suu- tätä on pidettävä valitettavana ilmiönä, sillä
1571: rella osalla virkamiehiä oikeus saada tietää virantekojen kautta saatetaan epäpätevä hen-
1572: viranomaisten ehdollepanot ja niissä ilmene- kilö asettaa ehdollepanoissa pätevämpien
1573: vät lausunnot. Heillä on näin ollen oikeus edelle.
1574: jo nimittämismenettelyn esivaiheessa tehdä Edellä olevan perusteella on ilmeistä, ettei-
1575: valitus virheellisistä ehdollepanoista. Tämä vät nimitykset posti- ja lennätinlaitoksessa
1576: valitusoikeus on katsottu tärkeäksi ja välttä- sekä eräissä muissa laitoksissa aina ole olleet
1577: mättömäksi, koska oikaisu jo ehdollepano- oikeudenmukaisia ja että niitä tehtäessä ei
1578: vaiheessa luo pohjan oikeudenmukaisuuden ole riittävällä huolella huomioitu hallitus-
1579: toteuttamiseksi. muodon 86 §: ssä mainittuja ylenemisperus-
1580: 14 I,4. - Valtion virkojen ja. toimien täyttäminen.
1581:
1582:
1583: teita. Tiedossa on, että Ruotsissa jo käytän- että hallitus ryktyim toimenpiteisiin
1584: nössä oleva virkamiehiä koskeva ehdollepano- esityksen antamiseksi Eduskunnalle,
1585: jen valitusoikeus on aiheuttanut käytännössä jonka mukaan valtion virkoja ja toi-
1586: niin aliviranomaisten ehdollepanoissa merkit- mia hakeville annettaisiin tt'laisuus
1587: tävää objektiivisten lausuntojen takuuta tutustua aliviranomaisen suorittamaan
1588: kuin toisaalta virheellisen ehdollepanon sat- ehdollepanaan ja mahdollisesti hänen
1589: tuessa reaaliset ja myös käytetyt valitustie- antamiinsa puoltolausuntoihin, josta
1590: edellytykset. ehdollepanosta olisi myös valitus-
1591: Lainsäädäntömme on virkamiesten nimi- oikeus, ja että valitusoikeus jo tapah-
1592: tysten valitusoikeuden kohdalla vanhentunut tuneiden nimitysten suhteen laajen-
1593: ja tämä on osaltaan ollut myötävaikutta- nettaisiin koskevaksi kaikkia virkani-
1594: massa hallitusmuodossa säädetyistä nimitys- mityksiä.
1595: perusteista poikkeamiseen.
1596: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1597: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1598: muksen,
1599: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
1600:
1601: Paavo Aitio. P. Liedes. Toivo Kujala.
1602: Matti Koivunen. N. Nurminen. Pertti Rapio.
1603: Irma Rosnell. Kauko Tamminen. Tauno Kelovesi.
1604: 15
1605:
1606: I,5. - Toiv.al. N: o 3.
1607:
1608:
1609:
1610:
1611: J. E. Partanen ym..: Kainuun läänin perustamisesta.
1612:
1613:
1614: E d u s k u n n a ll e.
1615:
1616: Aluehallinnon kehitys maassamme on edis- vaisuuden tunteeseen yhdistynyt voimakas-
1617: tynyt huomiota herättävän hitaasti. 1775- tahtoinen aluehallinnollinen uudistushenki
1618: luvulta peräisin olevaan läänijakoon ei ole ja erinäisten hallintohaarojen piirihallinnon
1619: tähän mennessä tullut muita muutoksia kuin keskittyminen Kainuun maakunnan keskus-
1620: Lapin läänin perustaminen. Tosin on ole- paikkaan Kajaaniin sekä ennen kaikkea maa-
1621: massa eduskunnan päätös Keski-Suomen ja kunnan taloudellisen ja henkisen kehityksen
1622: Pohjois-Karjalan läänien pe:r;ustamisesta, edistäruisvaatimukset puhuvat voimakkaasti
1623: jotka toteutunevat vuoden 1960 aikana. sen puolesta, että ennen pitkää Kainuun
1624: Yleinen maamme eri maakuntien kohdalla maakunta eräine lähialueineen olisi muodos-
1625: tapahtunut aineellinen ja henkinen kehitys tettava omaksi läänikseen.
1626: on tunnetusti verrattuna 1775-luvun oloihin Kainuun alue on aikaisempina vuosikym-
1627: siirtänyt nykypolven kansalaisen kokonaan meninä tunnettu muualla maassamme erään-
1628: uuteen aikakauteen sen mukanaan tuomine laisena säälittävänä takamaana, jolla ei aina
1629: uusine vaatimuksineen. Tältä pohjalta asioita liene uskottu olevan sanottavasti kehittymis-
1630: tarkastellen ei ole lainkaan ihmeteltävää mahdollisuuksia. Viimeksi eletyt vuosikym-
1631: siinä, jos maamme eri maakunnissa tunne- menet ovat kyenneet kumoamaan tämän er-
1632: taan tarvetta aluehallinnon uudistamiseen heellisen käsityksen sen avulla, että maa-
1633: nykyisen läänijaon muuttamisen merkeissä. kunnan väestö on osoittanut pystyvänsä vai-
1634: Viimeksi ovat satakuntalaiset olleet voimak- keissakin olosuhteissa kehittämään olojaan
1635: kaasti liikkeellä näiden asioiden eteenpäin ja elämäänsä sen kaikkinaisissa suhteissa.
1636: ajamiseksi. Tälle hyvään voimaan päässeelle kehitykselle
1637: Myöskin nykyiseen Oulun lääniin kuulu- olisi luotava edelleen voimistumisen mahdol-
1638: van Kainuun maakunnan väestön keskuu- lisuudet mm. sen avulla, että nykyinen laaja
1639: dessa on jo pitemmän ajan havaittu olevan ja vaikeahoitoinen Oulun lääni jaettaisiin ja
1640: jatkuvaa pyrkimystä nykyisen läänijaon muodostettaisiin uusi Kainuun lääni noudat-
1641: muuttamiseen. Kainuun Maakuntaliitto on- taen pääasiallisesti sitä aluehallinnollista ja-
1642: kin muutamia vuosia sitten jättänyt asiaa koa, mikä on omaksuttu tie- ja vesirakennus-
1643: koskevan anomuksen asianomaisille viran- hallinnon Kainuun piiriä muodostettaessa.
1644: omaisille. Näihin pyrkimyksiin on olemassa Tämän alueen lisäksi voidaan harkita eräi-
1645: omat merkittävät syynsä ja oikeutuksensa. den soveltuvien lähialueiden liittämistä pe-
1646: Kainuun maakunnan laaja alue sekä siihen rustettavaan lääniin.
1647: välittömästi ja maantieteellisesti sekä talou- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
1648: dellisesti kuuluvat lähialueet muodostavat jo esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1649: nykyiselläänkin oman selvästi itsenäiseksi muksen,
1650: erottuvan talousalueensa. Lähiajan näkymät
1651: maakunnallisessa kehityksessä vahvistavat että hallitus ryhtyisi kiiree.llisiin toi-
1652: edelleen maakunnan itsenäistä luonnetta. menpiteisiin Kminuun läänin perusta-
1653: Talousalueellinen yhteys, maantieteelliset nä- miseksi ja antaisi sitä tarkoittavan
1654: kökohdat, maakunnan väestön yhteenkuulu- esityksen Eduskunnalle.
1655: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
1656:
1657: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
1658: VALTIOPÄIVÄT
1659: 1959
1660:
1661: LIITTEET
1662: II
1663:
1664: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1665: TOIVOMUSALOITTEET
1666:
1667:
1668:
1669:
1670: HELSINKI 1959
1671: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1672:
1673:
1674:
1675: 3 E 219/59
1676: Maksutonta oikeudenkäyntiä, Kankaanpään tuomiokunnan perustamista
1677: ja rangaistusmääräysmenettelyn käytön laajentamista liikennerikko-
1678: muksissa ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1679: 21
1680:
1681: 11,1. - Lak.al. N:o 3.
1682:
1683:
1684:
1685:
1686: Innala ym. : Ehdotus laiksi rnaksuttomasta oikeudenkäyn-
1687: nistä annetun lain muuttamisesta.
1688:
1689:
1690: E d u s k u n n a 11 e.
1691:
1692: Maksuttomasta oikeudenkäynnistä touko- Harkitessaan pyyntöä oikeuden jäsenet jou-
1693: kuun 6 päivänä 1955 annetulla lailla on hel- tuvat päättämään heitä itseään henkilökoh-
1694: potettu varattomien ja vähävaraisten Suomen taisesti koskevasta taloudellisesta kysymyk·
1695: kansalaisten mahdollisuuksia käyttää hyväk- sestä pöytäkirjojen lunastusmaksun osalta.
1696: seen oikeusjärjestyksemme tarjoamia keinoja Mainittu menettely ei tunnu asiallisesti perus-
1697: oikeutensa toteuttamiseksi yleisessä tuomio- tellulta. On jo ilmennyt, että mm. monet
1698: istuimessa ja sotatuomioistuimessa. Lain hen- asianajajat arkailevat pyytää päämiehelleen
1699: gen mukaisesti tämän päämäärän saavuttami- maksutonta oikeudenkäyntiä sen vuoksi, että
1700: nen on · tarkoitettu tapahtuvaksi valtion va- maksuton oikeudenkäynti aiheuttaa asian·
1701: roin. Voimassa oleva laki kuitenkin siirtää omaiselle tuomioistuimen jäsenelle hänelle
1702: osan sen kustannuksista eräiden virkamiesten laillisesti kuuluvan tulon menetystä. Edellä-
1703: kannettavaksi veivoittamalla oikeuden jäsenet sanotun vuoksi ja kun valtiolle yksin kuuluu
1704: ja viranomaiset antamaan maksuttomaan ylläpitää oikeusturvallisuutta, mihin sisältyy
1705: oikeudenkäyntiin oikeutetulle henkilölle toi- myös vähävaraisten kansalaisten oikeusavusta
1706: mituskirjat ja haasteet lunastuksetta. Tämä huolehtiminen, ehdotamme kunnioittavasti,
1707: on epäoikeudenmUkaista ja kohtuutonta.
1708: Lain säännöksen mukaan maksutonta oi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa·
1709: keudenkäyntiä on pyydettävä siltä oikeudelta, van lakiehdotuksen:
1710: jossa asia on pantu tai on pantava vireille.
1711:
1712:
1713: Laki,
1714: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain muuttamisesta.
1715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä toukokuuta 1955 maksuttomasta
1716: oikeudenkäynnistä annettuun lakiin (212/55) 3 a § seuraavasti:
1717: 3 a §. roista. Niinikään on haasteista suoritettava
1718: Oikeuden jäsenille toimituskirjoista suo- lunastus maksettava asianomaiselle viran-
1719: ritettava lunastus on suoritettava valtion va- omaiselle valtion varoista.
1720:
1721: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
1722:
1723: Aune Innala. Erkki Tuuli.
1724: Saara Forsius. Georg 0. Ehrnrooth.
1725: 22
1726:
1727: 11,2. - Lagmot. N: o 4.
1728:
1729: Ehrnrooth m.fl.: Förslag till lag angående upphävande av
1730: lagen om ersättande av kostnaderna för försäkrings-
1731: domstolen.
1732:
1733: T i II R i k s d a g e n.
1734: Vid 1957 lrs riksdag antogs en lag, enligt ten. Lagen om ersättande av kostnaderna
1735: viiken kostnaderna :för :försäkringsdomstolens :för :försäkringsdomstolen är alldeles :främ-
1736: verksamhet skola ersättas staten av de in- mande :för vårt rättssystem och ägnad att
1737: rättningar, ämbetsverk, :försäkringsbolag och skapa en oriktig bild av :försäkringsdomsto-
1738: sammanslutningar :för social trygghet, vilkas len såsom opartiskt organ :för statens doms-
1739: beslut kunna överklagas hos :försäkringsdom- rätt. Den :form av specialbeskattning lagen
1740: stolen. Denna lag om ersättande av kostna- in:fört är därtill synnerligen oskälig med
1741: derna :för :försäkringsdomstolen, given den tanke på att t. ex. under år 1956 i drygt
1742: 17 januari 1958 (19/58), tilikom trots högsta 70 % av alla de :fall domstolen behandlade,
1743: domstolens enhälliga avstyrkande. skäl tili ändring av det överklagade beslutet
1744: Försäkringsdomstolen handhar bl. a. rätt- icke :förelåg. Också :för varje skri:ftlig hän-
1745: skipningen i tvister angående skadestånd :för vändelse tili :försäkringsdomstolen, som egent-
1746: olycks:fall, vilka ärenden tidigare avgjordes ligen hade bort göras tili :försäkringsanstal-
1747: av :försäkringsrådet. Detta var organiserat ten och viiken i många :fall icke ens kan
1748: såsom en :förvaltningsmyndighet. Når pro- sakligt prövas av :försäkringsdomstolen, de-
1749: positionen med :förslag tili lag om :försäk- biteras samma avgi:ft som :för egentliga be-
1750: ringsdomstolen gavs (prop. nr 74/1942) svärsärenden. Då :försäkringsdomstolens to-
1751: :framhölls det såsom naturligt, att rådet, då talkostnader skall :fördelas mellan de anstal-
1752: det sålunda handhade en gren av jurisdik- ter, vilkas beslut under året överklagats hos
1753: tionen, även tili :formen borde ombildas tili domstolen, enligt en beräkningsgrund, vii-
1754: en specialdomstol. Såsom sådan är :försäk- ken icke tar någon hänsyn tili ärendets art,
1755: ringsdomstolen jäm:förbar med övriga spe- ökar detta ytterligare de betänkliga dragen
1756: cialdomstolar, t. ex. ägodelningsrätterna och i den påtalade lagsti:ftningen.
1757: arbetsdomstolen, vilkas kostnader bestridas Med hänvisning tili det ovanstående :före-
1758: av staten. Det kan icke anses principiellt slå vi vördsamt,
1759: riktigt, att kostnaderna :för den gren av sta-
1760: tens jurisdiktion, viiken :försäkringsdomsto- att Riksdagen måtte antaga föl-
1761: len handhar, åvälvts den ena parten i tvis- jande lagförslag:
1762:
1763: Lag
1764: angående upphävande av lagen om ersättande av kostnaderna för försäkringsdom-
1765: stolen.
1766: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
1767: 1 §. Fastställandet av den slutliga avgi:ft, som
1768: Härmed upphäves lagen den 17 januari av envar ersättningspliktig skall erläggas på
1769: 1958 om ersättande av kostnaderna :för :för- grund av kostnaderna :för :försäkringsdom-
1770: säkringsdomstolen (19/58). stolens verksamhet under kalenderåret 1959,
1771: skall dock :förrättas jämlikt stadgandet i 2 §
1772: 2 §. lagen om ersättande av kostnaderna :för :för-
1773: Denna lag träder i kra:ft den 1 januari säkringsdomstolen.
1774: 1960.
1775:
1776: Helsingfors den 19 :februari 1959.
1777:
1778: Georg C. Ehrnrooth. Toivo Hietala.
1779: V. E. Svinhufvud. Veikko Hyytiäinen.
1780: 23
1781:
1782: Suomennos.
1783: n,2. - Lakal. N:o 4.
1784:
1785:
1786: Ehrnrooth ym. : Ehdotus laiksi vakuutusoikeuden kustan-
1787: nusten korvaamisesta annetun lain kumoamisesta.
1788:
1789: Eduskunnalle.
1790:
1791: Vuoden 1957 valtiopäivillä hyväksyttiin on lykätty jutun toisen osapuolen vastatta-
1792: laki, jonka nojalla vakuutusoikeuden toimin- vaksi. Laki vakuutusoikeuden kustannusten
1793: nasta aiheutuvat kustannukset tulee niiden korvaamisesta on aivan vieras oikeusjärjes-
1794: laitosten, virastojen, vakuutusyhtiöiden ja so- tyksenemme ja omiaan luomaan väärän ku-
1795: siaaliturvayhteisöiden korvata valtiolle, joi- van vakuutusoikeudesta valtion tuomiovallan
1796: jen päätöksistä voidaan valittaa vakuutus- puolueettomana elimenä. Lain sisältämä eri-
1797: oikeuteen. Tämä laki vakuutusoikeuden kus- koisverotuksen muoto on lisäksi erikoisen
1798: tannusten korvaamisesta, annettu tammikuun kohtuuton ajatellen esim., että vuonna 1956
1799: 17 päivänä 1958 (19/58), hyväksyttiin vas- runsaasti 70 %:ssa vakuutusoikeuden käsit-
1800: toin korkeimman oikeuden yksimielistä tor- telemistä tapauksista syytä valituksenalaisen
1801: juvaa lausuntoa. päätöksen muuttamiseen ei ollut. Myöskin
1802: Vakuutusoikeudelle kuuluu mm. tapatur- jokainen vakuutusoikeudelle lähetetty kir-
1803: makorvauksia koskevien asioiden oikeudelli- jelmä, joka oikeastaan olisi pitänyt lähettää
1804: nen käsittely, mitkä asiat aikaisemmin rat- vakuutuslaitokselle ja jota monessa tapauk-
1805: kaisi vakuutusneuvosto. Vakuutusneuvosto oli sessa vakuutusoikeudessa ei edes voida asial-
1806: järjestysmuodoltaan hallinnollisen viraston lisesti tutkia, aiheuttaa saman veloituksen
1807: kaltainen. Annettaessa esitystä, joka sisälsi kuin varsinaiset valitusasiat. Kun vakuutus-
1808: ehdotuksen laiksi vakuutusoikeudesta (esitys oikeuden kokonaiskustannukset on jaettava
1809: n:o 74/1942) pidettiin luonnollisena, että niiden laitosten välillä, joiden päätöksistä
1810: neuvostolle, kun se hoiti tuomiovaltaa eri- vuoden aikana on valitettu vakuutusoikeu-
1811: koisalalla, myöskin oli annettava erikoistuo- teen, laskuperusteen mukaan, joka ei lain-
1812: mioistuimen muoto. Tällaisena vakuutus- kaan ota huomioon asian laatua, tämä seikka
1813: oikeus on rinnastettavissa muihin erikoistuo- vielä lisää po. lainsäädännön arveluttavia
1814: mioistuimiin, esim. maanjako-oikeuksiin ja piirteitä.
1815: työtuomioistuimeen, joiden kustannuksista Viitaten ylläolevaan ehdotamme kunnioit-
1816: valtio vastaa. Ei voida pitää periaatteelli- taen,
1817: sesti oikeana, että vakuutusoikeuden piiriin
1818: kuuluvan valtion lainkäytön kustannukset että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1819: van lakiehdotuksen:
1820:
1821: Laki
1822: vakuutusoikeuden kustannusten korvaamisesta annetun lain kumoamisesta.
1823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1824: 1 §. Korvausvelvollisten vakuutusoikeuden toi-
1825: Täten kumotaan tammikuun 17 päivänä minnasta kalenterivuonna 1959 aiheutunei-
1826: 1958 annettu laki vakuutusoikeuden kustan- den menojen perusteella suoritettavan lopul-
1827: nusten korvaamisesta (19/58). lisen maksun määrääminen on kuitenkin toi-
1828: mitettava vakuutusoikeuden kustannusten
1829: 2 §. korvaamisesta annetun lain 2 § : n säätämässä
1830: Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1 järjestyksessä.
1831: päivänä 1960.
1832:
1833: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
1834:
1835: Georg 0. Ehrnrooth. Toivo Hietala.
1836: V. E. Svinhufvud. Veikko Hyytiäinen.
1837: 24
1838:
1839: 11,3. - Toiv.al. N: o 4.
1840:
1841:
1842:
1843:
1844: Sävelä ym.: Toimenpiteistä Kankaanpään tuomiokunnan
1845: perustamiseksi.
1846:
1847:
1848: E d u s k u n n a II e.
1849:
1850: Työtaakan muodostuttua eräissä tuomio- nykyisin kaikkien alojen kauppaliikkeitä.
1851: kunnissa kohtuuttoman raskaaksi on siitä Liikenneyhteydet ovat erittäin hyvät; mai-
1852: aiheutunut haittaa myös oikeusasiain viiväs- nittakoon, että rautatie- ja linja-autolii~en
1853: tymisen muodossa. Tämän vuoksi olisi tar- teen solmukohtana Kankaanpää on erittäin
1854: peen jatkaa suurten tuomiokuntien jakamista. sopiva käräjäyleisön kokoontumiselle. Kan-
1855: Asukasluvultaan suurimpia tuomiokuntia on kaanpäässä, joka on Pohjois-Satakunnan ja
1856: Ikaalisten tuomiokunta, missä 1 päivänä tam- koko Turun ja Porin läänin väkirikkain maa-
1857: mikuuta 1958 toimitetun henkikirjoituksen laiskunta, on useita tilavia matkustajako.-
1858: mukaan oli asukkaita 61154 henkilöä. Sen teja, joita käräjäyleisö voi majoituksessaan
1859: jakamista onkin tiettävästi suunniteltu siten, käyttää; siellä on myös helposti saatavissa
1860: että muodostettaisiin Kankaanpään tuomio- oikeudenkäyntiavustajia. Koska Kankaanpää-
1861: kunta, mihin osa Ikaalisten tuomiokuntaan hän on nyt suunnitteilla valtion virastotalo,
1862: kuuluvista kunnista siirrettäisiin. Oikeusmi- josta olisi mahdollisuus varata myös tarvit-
1863: nisteriö onkin jo vuoden 1954 tulo- ja meno- tavat tilat tuomiokunnan arkistoavarten sekä
1864: arvioehdotuksessaan tehnyt esityksen Kan- ajanmukainen käräjähuoneisto, ei tuomiokun-
1865: kaanpään tuomiokunnan perustamisesta. nan perustamisesta aiheutuisi mitään huomat-
1866: Mitä tulee erityisesti Kankaanpään tuomio- tavia lisäkustannuksia valtiolle.
1867: kunnan perustamiseen, on huomattava, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
1868: Kankaanpää on Pohjois-Satakunnan ja niin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
1869: ollen myös suunnitellun uuden tuomiokunnan
1870: sivistyksellinen ja taloudellinen keskus. On- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1871: han Kankaanpäässä yliopistoon johtava oppi- menpiteisiin Kankaanpään tuomiokun-
1872: koulu, ammattikoulu ja kansanopisto sekä nan perustamiseksi.
1873: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
1874:
1875: Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen. Antto Prunnila.
1876: 25
1877:
1878: 11,4. - Toiv.al. N: o 5.
1879:
1880:
1881:
1882:
1883: Hyytiäinen ym.: Tuomioistuinharjoittelua suorittooien nuo1·-
1884: ten l<tkimiesten palkkauksen järjestämisestä.
1885:
1886:
1887: E d u s k u n n a ll e.
1888:
1889: Ennenkuin yliopistossa loppututkinnon tävä, on nähtävissä tuomioistuinharjoittelun
1890: suorittanut lakimies voi saavuttaa eräillä usein olevan heikkoa ja tapahtuvan liian yli-
1891: aloilla välttämättömänä, eräillä taas erittäin malkaisesti sen vuoksi, ettei asianomaisella
1892: suotavana pidetyn varatuomarin arvonimen ole siihen mahdollisuutta muutoin kuin yhtä-
1893: antamisella todetun pätevyyden, hänen on aikaisesti jonkin toisen tehtävän tai toimen
1894: käytävä lävitse kolmisen vuotta kestävä tuo- kanssa.
1895: mioistuinharjoittelu, jonka aikana hän jou- Kunnollinen ja pätevän lakimieskunnan ta-
1896: tuu seuraamaan käräjiä, työskentelemään kaava tuomioistuinharjoittelu on kuitenkin
1897: tuomiokunnan arkistossa, toimittamaan kärä- virkamieskasvatuksen tärkeä ja oleellinen
1898: Jla Jne. Huolimatta siitä, että hän täten osa, ja kun nykyinen palkkausjärjestelmä
1899: työskentelee oikeudenhoidon hyväksi, hänen muodostaa vakavan esteen tässä suhteessa,
1900: työvoimaansa nykyisten olosuhteiden valli- pyydämme kaikkeen edellä esittämäämme vii"
1901: tessa käytetään huomattavassa määrässä joko taten kunnioittaen ehdottaa eduskunnan pää-
1902: kokonaan ilmaiseksi tai vain vähäistä· ja osit- tettäväksi toivomuksen,
1903: tain varsin epämääräisesti järjestettyä kor-
1904: vausta vastaan, sillä vain ollessaan nimitet- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
1905: tynä tuomiokunnan notaariksi hän saa selvää toimenpiteisiin tuomioistuinharjoitte-
1906: ja· suoranaista palkkaa valtiolta muiden kor- lua suorittavien nuorten lakimiesten
1907: vausten tullessa rajoitetuista määrärahoista palkkauksen järjestämiseksi yhtenäi-
1908: tai hovioikeuden määrääminä kihlakunnan- selle ja kohtuullisen toimeentulon tur-
1909: tuomariita ja osan toiminnasta ollessa tyystin vaavalle kannalle koko harjoitteluai-
1910: palkatonta. Paitsi sitä, että on todettava täl- kaa silmälläpitäen. ··
1911: laisen olotilan jo sinänsä olevan epätyydyt-
1912: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
1913:
1914: Veikko Hyytiäinen. Aaro Stykki.
1915: Kaarlo Kajatsalo. Esa Kaitila.
1916: Harras Kyttä. Armi Hosia.
1917: Armas Leinonen.
1918:
1919:
1920:
1921:
1922: 4 E 219/59
1923: 26
1924:
1925: fi,5. - Toiv.al. N: o 6.
1926:
1927:
1928:
1929:
1930: Innala. ym.: Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain
1931: 8 §:n 3 momentin muuttamisesta.
1932:
1933:
1934: E d u s k u n n a ll e.
1935:
1936: Maksuttomasta oikeudenkäynnistä touko- käyntiavustajalta halun ryhtyä asiaa lain-
1937: kuun 6 päivänä 1955 annetun lain (212/55) kaan ajamaan. Kun palkkion ja korvauksen
1938: 8 § : n 3 momentin mukaan voidaan asian- määrääminen puheenaolevan lain mukaan on
1939: osaisen, jolle oikeudenkäynti ylemmässä joka tapauksessa harkinnan varassa, niiden
1940: oikeudessa on maksuton, siellä käyttämälle saantiin olisi varattava mahdollisuus myös-
1941: avustajalle asianosaisen pyynnöstä määrätä kin siitä huolimatta, että asiaa ei ole ylem-
1942: eräissä tapauksissa suoritettavaksi palkkio ja mässä oikeudessa voitettu.
1943: korvaus valtion varoista. Näin saattaa tapah- Edellä sanotun johdosta kunnioittavasti eh-
1944: tua, jos hänelle ei ole määrätty oikeuden- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1945: käyntiavustajaa, ja jos asianosainen siinä, muksen,
1946: mistä muutoksenhaussa on kysymys, koko-
1947: naan tai pääasiallisesti voittaa ylemmässä että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
1948: oikeudessa. Mainittu rajoitus tuntuu kohtuut- toimenpiteisiin maksuttomasta oikeu-
1949: tomalta oikeudenkäyntiavustajaa kohtaan, denkäynnistä annetun lain 8 §:n 3 mo-
1950: joka on saattanut uhrata hyvinkin paljon mentin muuttamiseksi siten, että mak-
1951: aikaansa ja vaivojaan päämiehensä asian aja- suttomaan oikeudenkäyntiin ylemmässä
1952: miseksi ylemmässä tuomioistuimessa, vaikka oikeudessa oikeutetun asianosaisen
1953: muutoksenhaku ei ole johtanutkaan suotui- oikeudenkäyntiavustajalle voitaisiin
1954: saan tulokseen. Sitä paitsi tällainen rajoitus määrätä palkkio ja korvaus ratkaisun
1955: on omiaan jo etukäteen riistämään Oikeuden- lopputuloksesta huolimatta.
1956: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
1957:
1958: Aune Innala. Erkki Tuuli.
1959: Saara Forsius. Georg C. Ehrnrooth.
1960: 27
1961:
1962: 11,6. - Toiv.al. N:o 7.
1963:
1964:
1965:
1966:
1967: Salminen ym.: Rangaistusmääräysmenettelyn käytön laajen-
1968: tamisesta Uikennerikkomuksissa.
1969:
1970:
1971: E d u s k u n n a 11 e.
1972:
1973: Kun moottoriajoneuvojen lukumäärä on korvaavat yleensä vaurioista aiheutuneet va-
1974: jatkuvasti kasvanut ja kun tieolomme eivät hingot. Rangaistuksen mäarä liikennerikko-
1975: ole voineet kehittyä moottoriajoneuvoliiken- musasioissa jää tavallisimmin muutamaan
1976: teen edellyttämälle tasolle, niin vilkkaimmin kymmeneen päiväsakkoon.
1977: liikennöidyillä tieosuuksilla on jatkuvasti ta- Oikeudenkäyntimenettelyn yksinkertaista-
1978: pahtunut arveluttavassa määrässä liikenne- IDiseksi liikennerikkomusasioissa olisi mieles-
1979: onnettomuuksia. Kun useassa tapauksessa tämme mahdollisuus laajentaa rangaistusmää-
1980: moottoriajoneuvon kuljettajan on todettu aja- räyksestä 25. 5. 1934 annetun lain (228/34)
1981: neen varomattomasti tai muutoin syyllisty- soveltamisalaa, mihin nähden kunnioittaen
1982: neen liikennerikkomukseen, niin liikennerik- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
1983: komusasioiden määrä on nimenomaan eräissä vomuksen,
1984: alioikeuksissa kasvanut niin, että alioikeudet
1985: ovat joutuneet vaikeuksiin näiden juttujen että hallitus selvityttäisi, voitaisiinko
1986: vuoksi. Sanottujen juttujen käsittely alioi- rangaistusmääräyksestä annettua lakia
1987: keudessa on aikaa viepää, kun asianosaisia ja muuttaa siten, että liikennerikkomus-
1988: todistajia on näissä jutuissa runsaasti. Asian- asioissa voitaisiin nykyistä yleisemmin
1989: osaisille liikennerikkomusasioista aiheutuu soveltaa sanottua lakia niissä tapauk-
1990: melkoisia kuluja, kun korvausvaatimusten, sissa, jolloin henkilövahinkoja ei ole
1991: asianomaisten taloudellisen aseman huomioon tapahtunut, kuitenkin siten, että asian-
1992: ottaen, määrät nousevat huomattaviin sum- omaisella vakuutusyhtiöllä tai vakuu-
1993: miin, minkä vuoksi asianosaisten on yleensä tusyhtiöillä olisi mahdollisuus saattaa
1994: pakko hankkia itselleen myös oikeudenkäyn- asia oikeuden käsiteltäväksi siinä jär-
1995: tiavustaja. Kuitenkin asianosaisten kannet- jestyksessä, kuin sanotun lain 5 §:ssä
1996: tavaksi lopullisesti jäävä taloudellinen vas- on säädetty, sekä ryhtyisi niihin toi-
1997: tuu supistuu yleensä varsinaisiin oikeuden- menpiteisiin, joihin selvitys antaa ai-
1998: käyntikustannuksiin, koska vakuutusyhtiöt hetta.
1999: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
2000:
2001: Martti Salminen. Väinö E. Nieminen. Päiviö Hetemäki.
2002: 28
2003:
2004: 11,7. - Toiv.al. N:o 8.
2005:
2006:
2007:
2008:
2009: Salmela-Järvinen ym.: Toimenpiteistä veritutkimuksen toi-
2010: mittamisesta avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela-
2011: tusvelvollisuuden määräämistä koskevissa asioissa annetun
2012: lain kumoamiseksi tai uudistamiseksi.
2013:
2014:
2015: E d u s k u n n a 11 e.
2016:
2017: Laki veritutkimuksen toimittamisesta avio- ja äiti ja lapsi jäävät vaille aineellista tukea
2018: liiton ulkopuolella syntyneen lapsen. elatus~ juuri silloin, kun sitä kipejmmin tarvittaisiin.
2019: velvollisuuden määräämistä koskevissa asioissa Elatusvelvollinen voi tätä väliaikaa hyväk-
2020: saatiin aikaan v. 1946 ja on laki siis ollut seen käyttäen siirtyä muualle, niin ettei hän
2021: voimassa yli kymmenen vuotta. Tänä aikana enää ole tavoitettavissa elatusapuvaatimuksen
2022: lienee jo saatu käytännössä tarpeellista selvi- saatua äidille ja lapselle myönteisen ratkai-
2023: tystä siitä, minkä verran lakia on voitu sovel- sun. Toisaalta on myös todettu, että verikoe
2024: luttaa ja mitä tuloksia on saatu. Laki lienee ei sinänsä vielä merkitse kiistatonta todistusta
2025: alunperin säädettykin suojelemaan niitä, eikä sen avulla sitovasti voida osoittaa, onko
2026: joita vastaan oikeudessa on esitetty vaatimus kanteen alainen henkilö lapsen isä vaiko ei,
2027: avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ela- sen avulla voidaan vain ,supistaa sitä piiriä,
2028: tusmaksun maksamisesta. Kuitenkin on voitu josta elatusvelvollinen voi olla löydettävissä",
2029: ainakin eräissä tapauksissa todeta, että la- kuten hallituksen esityksen perusteluissa v.
2030: kiin perustuvaa oikeutta vaatia verinäytteen 1946 sanottiin.
2031: ottamista on käytetty nimenomaan käynnissä Kun .tässä asiassa ilmeisesti on epäkohtia,
2032: olevan elatusapukanteen pitkittämise.en ja jotka olisi saatava lähemmän tutkimuk.<~en
2033: viivyttämiseen sellaisissakin tapauksissa, alaisiksi, ehdotammekin kunnioittaen edus-
2034: joissa asia muuten voitaisiin ottaa ratkaista- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,.
2035: vaksi. Kun lain mukaan äiti voidaan velvoit-
2036: taa uhkasakon avulla esittämään lääkärinto- että hallitus kiireellisesti toimitut-
2037: distus siitä, että hänestä ja lapsesta on lain taisi tutkimuksen siitä, mitä haittoja
2038: vaatima verinäyte otettu ja kun tällaista tai epäkohtia on ilmennyt ns. veritut-
2039: näytettä ei alle kuuden kuukauden vanhasta kim1tslain soveltamisessa, ja ryhtyisi
2040: lapsesta yleensä oteta, merkitsee tämä, että pikaisiin toimenpiteisiin lain kumoami-
2041: elatusvelvollisuuden määrääminen viivästyy seksi tai uudistamiseksi.
2042: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
2043:
2044: Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen.
2045: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
2046: 29
2047:
2048: II,S. - Toiv.al. N: o 9.
2049:
2050:
2051:
2052:
2053: Kyttä ym.: Julkisen tarkastuksen alaisten luottolait'Osten
2054: antamien luottojen etuoikeuden parantamisesta.
2055:
2056:
2057: E d u s k u n n a ll e.
2058:
2059: Viime vuosina on lukuisissa eri yhteyk- maan pakkotäytäntöönpanossa. Kiinnitämme
2060: SlSSa kiinnitetty huomiota niihin vaikeuk- huomiota tässä suhteessa 9. 11. 1868 an-
2061: siin, joita maamme teollisuuden kehittämi- nettuun etuoikeusasetukseen sekä 15. 10.
2062: selle aiheutuu pääoman puutteesta. Tosi- 1937 annettuun lakiin kiinteistöstä saadun
2063: asia onkin, että monet teolliset yritykset oli- tulon perusteella maksuunpantujen kunnal-
2064: sivat kehityskelpoisia ja voisivat tarjota työ- lis- ja kirkollisverojen etuoikeudesta.
2065: tilaisuuksia entistä suuremmalle määrälle Mainittujen säännösten tarkoituksena on
2066: työntekijöitä, jos niiden käytettävissä olisi kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pit-
2067: pääomia, joilla voitaisiin suorittaa tarvitta- källe turvata valtion, kunnan ja seurakun-
2068: vien uusien koneiden ja laitteiden hankin- nan verosaatavien periminen. Sen vuoksi
2069: nat. Yhtä ilmeistä on, että eräät teollisuu- on pidetty mahdollisena mennä jopa niin
2070: temme alat ovat jääneet jälkeen kehityk- pitkälle, että veroille on annettu etuoikeus
2071: sessä ja menettäneet kilpailukykyään sen ennen kiinnitettyjä saatavia. Tosiasiallisesti
2072: vuoksi, että pääomien puute on estänyt niitä nämä säännökset ovat niin tehokkaat, ettei-
2073: ajoissa suorittamasta välttämättömiä koneis- vät luottolaitokset voi tuntea asemaansa tur-
2074: tojen uusintoja. Erityisesti tämä pitää paik- vatuksi silloinkaan, kun niille annettujen
2075: kansa maamme pienteollisuuteen , nähden, kiinnitysten määrät huomattavasti ylittävät
2076: koska tältä teollisuuden osalta sangen suu- velkojen määrät. Kosketelluu epäkohdan
2077: ressa määrin puuttuvat luoton saamisen korjaaminen olisi mielestämme välttämä-
2078: edellytyksenä olevat vakuudet. töntä ainakin siltä osalta kuin on kysymys
2079: Yllä selostetun epäkohdan korjaamiseen julkisen tarkastuksen alaisten luottolaitosten
2080: on pyritty muun muassa sillä, että valtion myöntämistä luotoista.
2081: tulo- ja menoarvioon on viime vuosina otettu Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2082: määräraha pienteollisuudelle myönnettäviä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2083: lainoja varten. Eräillä muillakin valtioval- vomuksen,
2084: lan toimenpiteillä on pyritty helpotta-
2085: maan pienteollisuuden luotonsaantia. Näi- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
2086: den myönteisten seikkojen ohella on kuiten- toimenpiteisiin sellaisen tarkistuksen
2087: kin todettava, että valtiovalta on itse epä- aikaansaamiseksi voimassa olevaan
2088: tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillään vai- lainsäädäntöön, että julkisen tarkas-
2089: keuttanut pienteollisuuden menestymisen tuksen alaisten luottolaitosten myön-.
2090: mahdollisuuksia. Tällaisiin toimenpiteisiin tämillä luotoilla olisi täytäntöönpa-
2091: kuuluvat myös ne lainsäädäntötoimet, joilla nossa etuoikeus ennen veroja ja muita
2092: verot on asetettu etuoikeutettuun ase- julkisoikeudellisia maksuja.
2093: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
2094:
2095: Harras Kyttä. Aaro Stykki. Kalervo Saura.
2096: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila. Urho Saariaho.
2097: Kaarlo Kajatsalo. Armi Hosia. Nestori Kaasalainen.
2098: VALTIOPÄIVÄT
2099: 1959
2100:
2101: LIITTEET
2102: IV
2103: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
2104: TOIVOMUS- JA RAHA-ASIA-ALOITTEET
2105:
2106:
2107:
2108:
2109: HELSINKI 1959
2110: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2111: A.
2112: Verotusta, kansanedustajan oikeutta eläkkeeseen, viran ja toimen
2113: haltijain työaikaa ja palkkausta, voimalaitosten rakentamista ja
2114: maan teollistamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2115:
2116:
2117:
2118:
2119: 5 E 219/59
2120: 35
2121:
2122: IV,l. - Lak.al. N: o 5.
2123:
2124:
2125:
2126: Asunta ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
2127: tamisesta.
2128:
2129: E d u s k u n n a ll e.
2130:
2131: Nykyisin verotetaan yhtymiä siten, että Toisaalta on paljon niitäkin verovelvolli-
2132: yhtymä muodostaa luonnollisen henkilön, ja sia, jotka käyttävät hyväkseen nykyisin yhty-
2133: se verotetaan valtion verotuksessa III vero- män verotuksesta voimassa olevia lain sää-
2134: luokan mukaan. Yihtymän tuloon ja omai- döksiä ja saavat niiden nojalla veromääränsä
2135: suuteen kuitenkin sisältyy useimmiten, jopa aiheettomasti pienennetyksi. Näitä ovat sel-
2136: ainakin maatalouden osalta melkein yksin- laiset verovelvolliset, joilla on suuret henkilö-
2137: omaisesti, sellaista tuloa ja omaisuutta, joka kohtaiset tulot ja lisä:ksi muita tuloja. Pe-
2138: on selvästi yhtymän osakkaiden tuloa ja rustamalla yhtymiä muiden tulolähteiden
2139: omaisuutta. Kun valtion tulo- ja omaisuus- osalta jää heidän omana tulonaan ja omai-
2140: veroasteikon progressiivisuus on meillä erit- suutenaan verotettava tulo ja omaisuus pal-
2141: täin jyrkkä, kohoaa yhtymän tulosta ja omai- jon pienemmäksi kuin ne olisivat, jos ne
2142: suudesta menevä valtion vero kohtuuttomaksi verotettaisiin heidän omana tulonaan ja omai-
2143: tällaisen verotustavan vuoksi ilman, että suutenaan. Kun nimittäin tulo tai omaisuus
2144: asianomaisten verovei vollisten veronmaksu- verotetaan useampaan osaan jaettuna, helpot-
2145: kyky sitä edellyttäisi. tuu progressiivinen verotus näin huomatta-
2146: Tulo- ja omaisuusverolain 19 § : ssä sääde- vasti. Nykyisin, jolloin verotus on erittäin
2147: tään, että viljelijän perheenjäsenten työtulo raskas, olisi tärkeätä, että kaikki veronkiertä-
2148: verotetaan erikseen viljelijän omasta tulosta, mismahdollisuudet estetään sikäli kuin ne
2149: ja näin menetellään syystä, että valtion tulo- ovat estettävissä ja että verotus pyritään saa-
2150: veroasteikon jyrkkä progressio kohottaisi val- maan kaikkien verovelvollisten osalta oikeu-
2151: tion verotuksen kohtuuttoman korkeaksi, jos denmukaiseksi.
2152: viljelijäperheen kaikkien jäsenten tulo vero- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
2153: tettaisiin yhdessä. Tämän oikeutetun edun nioittaen,
2154: menettävät kuitenkin ne viljelijäperheet, joi-
2155: den maatilaa syystä tai toisesta joudutaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2156: nykyisen lain mukaan verottamaan yhty- van lakiehdotuksen:
2157: mänä.
2158:
2159: Laki
2160: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1954 annettuun
2162: tulo- ja omaisuusverolakiin (888/43) näin kuuluva 12 a §:
2163: 12a §.
2164: Yhtymää ei veroteta yhtenä kokonaisuu- deksi sen suuruisena, mikä vastaa kunkin
2165: tena, vaan yhtymän tulo ja omaisuus jae- yhtymän osakkaan osuutta yhtymän tulosta
2166: taan yhtymän osakkeiden tuloksi ja omaisuu- ja omaisuudesta.
2167:
2168: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
2169:
2170: Mikko Asunta. V. Hyytiäinen. Martti Salminen.
2171: Aarre Marttila. Toivo Hietala. A. F. Airo.
2172: R. Hallberg. Saara Forsius. Mauri Seppä.
2173: Arvo Pentti. Matti Raipala.
2174: 36
2175:
2176: IV,2. - Lak.al. N: o 6.
2177:
2178:
2179: Seppä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
2180: tamisesta.
2181:
2182: E d u s k u n n a ll e.
2183:
2184: Voimassaolevien verolakien mukaan luetaan nuksia on suuremmassa määrässä kuin ennen
2185: viljelijäperheen 16 vuotta täyttäneiden lasten alettu pitää osittain myös yhteiskunnalle kuu-
2186: viljelijän omistaman maatalouskiinteistön hy- luvana, olisi paikallaan säätää verotus sel-
2187: väksi tekemän työn arvo verotettavaksi laiseksi, että puheena olevat edut loppuvat
2188: tuloksi. Sellaisissa tapauksissa, joissa viljeli- eri aikoina. Näiden etujen samanaikainen
2189: jäperheessä on paljon lapsia, muodostuu maa- loppuminen koskee myös muita kuin viljelijä-
2190: talouden hyväksi tehtynä työnä verotettava perheen lapsia lapsivähennysten ja lapsilisien
2191: tulo usein suuremmaksi kuin mitä todellinen osalta. Puheena olevan ikäisten lasten palkka-
2192: työtulo maataloudessa on ollut. Jos tilalla on tulo on myös useimmiten niin sattuman-
2193: omaa työvoimaa todelliseen työvoiman tar- varaista, että sen verovapaus olisi edellämai-
2194: peeseen verrattuna runsaasti, muodostuu nituista syistä paikallaan määrättyyn rajaan
2195: työmenekki yleensä paljon suuremmaksi kuin asti muidenkin kuin viljelijäperheen lasten
2196: mitä tilalta todellisuudessa saatava työtulo osalta.
2197: vastaa. Näin on laita siinäkin tapauksessa, Lähivuosina tulevat viljelijäperheissä
2198: jos viljelijäperheen kotona olevat lapset ovat suurten ikäluokkien muodossa nuoret per-
2199: aikuisia, ja näin on laita vieläkin useammissa heenjäsenet nykyisten veroperusteiden voi-
2200: tapauksissa silloin, jos nämä perheenjäsenet massa ollessa aiheuttamaan aivan erikoi-
2201: eivät vielä ole sen ikäisiä, että he voisivat sen paineen. Tästä on välttämättömänä
2202: mennä metsätöihin vieraisiin metsiin tai mui- seurauksena nuorten hakeutuminen pois
2203: hin vastaavanlaisiin töihin. Tästä syystä olisi kotoa, koska tila ei pysty tarjoamaan ve-
2204: paikallaan, että sitä ikärajaa, jonka ylittä- roperusteiden arvon määrästä työtä. Ny-
2205: neen maataloustyö tulee verotettavaksi, koro- kyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa pi-
2206: tettaisiin. täisi päinvastoin pyrkiä pidättämään vil-
2207: Lapsivähennyksen tekemisoikeus sekä kun- jelijäperheen lapsia mahdollisimman kauan
2208: nan että valtion verotuk.'!essa loppuu samana kotona, etteivät he olisi lisäämässä työllistet-
2209: vuonna, jolloin viljelijäperheen lapsen maata- tävien joukkoa.
2210: louden hyväksi tekemän työn verotus alkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2211: Samaan aikaan loppuu myöskin lapsilisien nioittaen,
2212: saanti. Perheen taloudessa tapahtuu näistä
2213: syistä äkillistä elintason muutosta puheena että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2214: olevalta osin. Kun lasten kasvatuskustan- van lakiehdotuksen:
2215:
2216:
2217: Laki
2218: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2219: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lokakuun 19 päivänä 1943 annetun tulo-
2220: ja omaisuusverolain (888/43) 19 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on joulukuun 23
2221: päivänä 1947 annetussa laissa (951/47), ja lisätään mainitun lain 28 §:n 1 momenttiin
2222: uusi 12) kohta seuraavasti:
2223: 19 §. verovelvollisen kotona oleva lapsi tai muu
2224: perheenjäsen, joka ennen verovuotta on täyt-
2225: Sen työn arvo, johtotyö siihen luettuna, tänyt 18 vuotta, puolisoa lukuunottamatta,
2226: minkä maa- tai metsätaloutta harjoittavan on tehnyt hänen maa- tai metsätaloutensa
2227: IV,2. - Seppä ym.. 37
2228:
2229: hyväksi, katsotaan lapsen tai perheenjäsenen - - - - - - - --·-·-·---- ~
2230: veronalaiseksi tuloksi. 12) satatuhatta markkaa palkkatulojen
2231: kokonaismäärästä sellaisen verovei vollisen
2232: osalta, joka ennen verovuotta ei ole täyttänyt
2233: 28 §. kahdeksaatoista vuotta.
2234: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä-
2235: hentää:
2236:
2237: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
2238:
2239: Mauri Seppä. Juha Rihtniemi.
2240: Mikko Asunta. Matti Raipala.
2241: 38
2242:
2243: IV,S. - Lak.a.l. N:o 7.
2244:
2245:
2246:
2247: Uoti ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
2248: misesta.
2249:
2250:
2251: E d u s k u n n a 11 e.
2252:
2253: Huolimatta siitä, että ammattiyhdistyslii- samat edut kuin järjestäytyneetkin työnteki-
2254: kettä voidaan pitää perusolemukseltaan myös jät. On myös syytä todeta, että ammatillis-
2255: aatteellisena liikkeenä, on se käytännössä ten järjestöjen jäsenmaksujen yhteydessä
2256: muodostunut nimenomaan jäsentensä talou- suoritettavat maksut työttömyyskassoille on
2257: dellisia intressejä valvovaksi toiminnaksi. meillä jo nyt hyväksytty verotuksessa vähen-
2258: Ammattiyhdistysliikkeen käytännön toimin- nyskelpoisiksi.
2259: nassa on painopiste yhä selvemmin siirtynyt Tulo- ja omaisuusverolain 25 § antaa mah-
2260: työehtosopimuspolitiikan alaan kuuluviin ky- dollisuuden vähentää tulosta ennen veron
2261: symyksiin ja sopimusten noudattamisen val- määräämistä sen hankkimiseksi ja säilyttämi-
2262: vomiseen sekä pyrkimyksiin vaikuttaa sellai- seksi vä:lttämättömät kustannukset. Saman
2263: siin 'köko valtakuntaa koskeviin ratkaisuihin, lain 26 §: ssä luetellaan niitä kuluja, jotka
2264: joilla on merkitystä työllisyyden säilymisen on katsottava tulon hankkimisesta ja säilyttä-
2265: ja työelämää koskevan lainsäädännöllisen misestä aiheutuneiksi. Kyseisiin kuluihin ei
2266: edistymisen kannalta. ole kuitenkaan käytännössä katsottu kuulu-
2267: Verolainsäädäntömme nykyisistä määräyk- viksi ammatillisten järjestöjen jäsenmaksuja.
2268: sistä poiketen on jäsenmaksuja ammatillisille Asian luonteen vuoksi ja viitaten myös sii-
2269: järjestöille pidettäväkin ensisijaisesti tulon hen, että vastaavan uudistuksen saaminen
2270: hankkimisesta aiheutuvina välillisinä kustan- verosäännöksiin on parhaillaan vireillä myös
2271: nuksina ja vain toissijaisesti aatteellisluon- muissa Pohjoismaissa, esittävät allekirjoitta-
2272: toisen tarkoituksen tukemisena. Tilannetta ei neet kunnioittaen,
2273: tältä osin muuta se, että käytännössä meillä
2274: toistaiseksi myös sellaiset työntekijät, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2275: eivät kuulu asianomaisiin ammatillisiin jär- van lakiehdotuksen:
2276: jestöihin, saavat yleensä työehtosopimuksilla
2277:
2278:
2279:
2280: Laki
2281: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta..
2282: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
2283: ja omaisuusverolain (888/43) 26 §:n 1 momenttiin uusi 10) kohta seuraavasti:
2284: 26 §.
2285:
2286: 10) ammatilliselle järjestölle maksetut jä-
2287: senmaksut;
2288:
2289:
2290: Helsingissä 20 päivänä ·helmikuuta 1959.
2291:
2292: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. A. Simonen.
2293: Urho Kulova.a.ra.. Martta. Salmela-Järvinen. V a.ppu Heinonen.
2294: Arvo Sävelä. Mikko Hult. Aili Siiskonen.
2295: Impi Lukkarinen.
2296: 39
2297:
2298: IV,4. - Lak.al. N:o 8.
2299:
2300: Hara ym. : Ehdotus wiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
2301: tamisesta.
2302:
2303: E d u s k u n n a ll e.
2304:
2305: Opiskelukustannuksien jatkuva nousu on muodossa, että opintovelkojen kuoletukset
2306: saattanut opiskelijoiden verotuskysymykset sallitaan vähennettäväksi asianomaisen vero-
2307: erittäin ajankohtaisiksi. Varsin huomattava velvollisen vuositulosta.
2308: osa opiskelijoista joutuukin nykyisin rahoit- Opiskelijoiden vanhemmille nykyisin myön-
2309: tamaan opintonsa turvautumalla lainoihin. nettävän koulutus- ja opintovähennyksen ol-
2310: Koska opintolainojen kuoletuksia ei nykyisin lessa täysin riittämättömät ja sitäpaitsi liian
2311: ole verotuksessa hyväksytty vähennyskelpoi- lyhyeen opiskeluaikaan sidottuja on tar-
2312: siksi, ovat opintolainojensa vuoksi velkaantu- koituksenmukaista, että opiskelijoiden van-
2313: neet opiskelijat joutuneet varsin tukalaan hemmille myönnettyä oikeutta vähentää tu-
2314: asemaan varsinkin ensimmäisinä vuosina loistaan opiskeleville lapsilleen antamiaan
2315: loppututkinnon suorittamisen jälkeen, jolloin avustuksia lisätään ja laajennetaan, jolloin
2316: tulojen ollessa alhaisimmat ja menojen usein vanhempien avustusmahdollisuudet kasvavat
2317: erityisen suuria heidän veronmaksukykynsä ja opiskelijoiden velkaantuminen vastaavasti
2318: on vastaavasti heikko. On senvuoksi koh- vähentyy.
2319: tuullista ja oikeudenmukaista, että valtio, Edellä olevan perusteella esitämme,
2320: jonka tehtävänä on sivistyksen kehittäminen,
2321: antaa tukensa vaikeassa asemassa oleville että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2322: velkataakan rasittamille opiskelijoille siinä van lakiehdotuksen:
2323:
2324: Laki
2325: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2326: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2327: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n 9) kohta, sellaisena kuin se on 27 päivänä
2328: tammikuuta 1958 annetussa laissa, ja lisätään sanottuun pykälään uusi 13) kohta
2329: seuraavasti:
2330: 29 §. määtoistavuotta ja joka opiskeluaikanaan on
2331: asunut toisella paikkakunnalla, kolmekym-
2332: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt mentätuhatta markkaa, kuitenkin niin, että
2333: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet
2334: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- välien rikkoutumisen vuosi erillään, ovat
2335: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- huollossaan olevalle lapselleen antaneet edellä
2336: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa tehdä
2337: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta vain se heistä, jonka tulo 25 § : n ja 28 § : n
2338: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seitse- 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen
2339: mäntoista vaan ei kahtakymmentäkuutta on suurempi;
2340: vuotta täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opis-
2341: keluaikanaan on voinut asua kodissaan, viisi- 13) vuotuiset kuoletusmaksut opintove-
2342: kymmentätuhatta markkaa, mutta muutoin loista, jotka ovat johtuneet korkeakoulu- tai
2343: kahdeksankymmentätuhatta markkaa, sekä ammattikouluopiskelusta, kuitenkin korkein-
2344: jokaisesta sellaisesta lapsesta, joka ennen taan neljän vuoden aikana pääsytutkinnon
2345: verotusvuoden alkua ei ole täyttänyt seitse- suorittamisesta lukien.
2346:
2347: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
2348:
2349: Erkki Hara. Jaakko Kemppainen.
2350: Juha Rihtniemi. Olavi Lähteenmäki.
2351: Toivo Hietala. R. Hallberg.
2352: V. E. Svinhufvud. Erkki Tuuli.
2353: 40
2354:
2355: IV,5. - Lak.al. N: o 9.
2356:
2357:
2358:
2359: Forsius ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut·
2360: tamisesta.
2361:
2362: Eduskunnalle.
2363:
2364: Nykyisen verolainsäädännön mukaan on mioonottamatta sitä, että elatusapu saattaa
2365: eronneen aviovaimon entiseltä mieheltään eri syistä yht'äkkiä lakata, joutuu eronnut
2366: saaman elatusavun pääoma-arvo veronalaista vaimo ehkä ma:ksamaan veroa varallisuus-
2367: omaisuutta ja on miehellä oikeus varoistaan arvosta, mikä tulevaisuudessa ei kuitenkaan
2368: vähentää vastaavan velvoitteen arvo. Eron- ole hänen käytettävissään, vaikka kapitali-
2369: neen vaimon omaisuusverotuksessa tässä suh- sointia toimitettaessa on näin edellytetty.
2370: teessa jo pitemmän aikaa vallinnut epäkohta Maksuvelvollinen puolestaan saadessaan va-
2371: on edelleen korjaamatta. Kun tulo- ja omai- roistaan vähentää vastaavan velvoitteen pää-
2372: suusverolain 33 §: n 4 kohtaa muutettiin tam- oma-arvon on saanut hyvä;kseen oikeudetto-
2373: mikuun 27 päivänä 1958 annetulla lailla man edun. Vielä on huomattava, että kun-
2374: (27/58), ei omaisuutena enää veroteta mm. nallisverotusta koskeviin asetuksiin vuonna
2375: lesken oikeutta eläkkeeseen puolisovainajansa 1958 tehtyjen muutosten johdosta on elatus-
2376: työsuhteen perusteella, vaikka kysymyksessä apu nyttemmin saajan taksoituksen alaista
2377: ei olisikaan eläke valtiolta tai kunnalta. Kun tuloa, mikä entisestään lisää eronneen vaimon
2378: lesken eUtkeoikeus on huomattavasti turva- verorasitusta. Tämän vuoksi olisi tulo- ja
2379: tumpi kuin eronneen vaimon oikeus elatus- omaisuusverolakia mahdollisimman nopeasti
2380: apuun, minkä jatkuvuus hänen elinaikanansa siten muutettava, että eronnut vaimo vapau-
2381: ei yleensä ole taattu, on varsin kahtuutonta, tuu ma:ksamasta veroa entiseltä mieheltään
2382: että eronnut vaimo edelleen joutuu elatus- saamansa elatusavun pääoma-arvosta.
2383: avun kapitalisoidusta arvosta maksamaan Kaikkeen eililllä esitettyyn viitaten ehdo-
2384: omaisuusveroa, mikä omaisuusveroasteikon tamme kunnioittaen,
2385: progressiivisuudesta johtuen saattaa olla var-
2386: sin tuntuva etenkin silloin kun vaimolla on että Eduskunta hyväksyisi seuma-
2387: muutakin veronalaista omaisuutta. Kun ela- van lakiehdotuksen:
2388: tusavun kapitalisointi lisäksi suoritetaan huo-
2389:
2390: Laki
2391: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2393: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 33 §:n 4) kohta, se1laisena kuin se on 27 päivänä
2394: tammikuuta 1958 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
2395: 33 §.
2396: Varoiksi ei lueta: hempansa aikaisemman virka- tai työsuhteen
2397: tai siihen liittyvän vakuutuksen perusteella
2398: 4) oikeutta kansaneläkkeeseen tai 21 § :n taikka perustuu tapaturma- tai sairausvakuu-
2399: 5 kohdassa mainittuun avustukseen entiseltä tukseen tahi liikennevakuutukseen henkilö-
2400: puolisoita eikä sellaista eläkeoikeutta tai oi- vahingon osalta taikka sotilasvammalakiin
2401: keutta muuhun etuuteen, joka on myönnetty (404/48);
2402: verovelvollisen tai hänen puolisonsa tai van-
2403:
2404: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
2405:
2406: Saara Forsius. Margit Borg-Sundman.
2407: 41
2408:
2409: IV,6. - La.gmot. N: o 10.
2410:
2411:
2412: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen
2413: om inkomst- och förmögenhetsskatt.
2414:
2415:
2416: T i ll R i k s d a g e n.
2417:
2418: Jällilikt stadgandet i 21 § 5 punkten lagen grunder ifrågasättas Olli lagstiftarens avsikt
2419: om inkollist- och förmögenhetsskatt, sådant varit denna. Underhåll, solli utgår åt från-
2420: det lyder förtydligat genom lagen den 27 ja- skild lliake enligt äktenskapslagen är ju vill-
2421: nuari 1958 (27/58), skall såsom skatteplik- korligt, sålunda att det upphör om den där-
2422: tig inkomst anses även det underhåll, som till berättigade ingår nytt äktenskap och
2423: uppbäres av make efter äktenskaps upplös- även eljest helt eller delvis kan upphöra
2424: ning. Enligt under många år tillämpad genom dollistols utslag om väsentligen för-
2425: praxis beskattades däremot icke dylikt un- ändrade förhållanden det påkalla. Under-
2426: derhåll såsom tillgång. Men lagen om in- hållet åt frånskild lliake kan således beteck-
2427: komst- och förmögenhetsskatt föreskriver i nas såsolli villkorligt. Då lagen Olli inkollist-
2428: 32 § att rätt till livränta och pension samt och förlliögenhetsskatt i 33 § 5 punkten stad~
2429: rätt till avkomst av fastighet och annan så- gar, att villkorliga rättigheter icke äro att
2430: dan förmån skall räknas såsom tillgång om hänföra till tillgång, synes härav följa att
2431: rättigheten är avsedd att gälla under den icke heller ifrågavarande underhåll borde
2432: därtill berättigades livstid eller under viss beskattas såsom förlliögenhet. Då så emeller-
2433: tid, varav vid skatteårets utgång minst fem tid skett torde en uttrycklig ändring av la-
2434: år återstå, och värdet av förmånen årligen gen Olli inkomst- och förmögenhetsskatt på
2435: överstiger tjugotusen mark. Utgående från denna punkt vara påkallad. Så mycket mera
2436: detta stadgande har under senare tid även rättvis skulle denna ändring framstå sedan
2437: åt make. vid äktenskaps upplösning utdömt ifrågakollimande lagrulli, 33 §, genom lag av
2438: periodiskt underhåll kapitaliserats och be- den 27 januari 1958 beträffande rätt till
2439: skattats såsom förlliögenhet. pension ändrats i skälig riktning.
2440: Ovan påtalade praxis har lett till uppen- Med hänvisning till det ovanstående före-
2441: bart oskäliga konsekvenser, då frånskilda slås vördsallit,
2442: hustrur med små inkollister sålunda blivit
2443: beskattade för en till ofta flera miljoner att Riksdagen måtte antaga föl-
2444: uppgående förlliögenhet. Det kan på goda jande lagförslag:
2445:
2446: Lag
2447: angående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
2448: I enlighet med Riksdagens beslut fogas till 33 § lagen den 19 november 1943 om
2449: inkomst- och förmögenhetsskatt (888/43), sådant sagda lagrum lyder delvis ändrat
2450: genom lagen den 27 januari 1958 (27/58), en ny 4 a punkt som följer:
2451: 33 §.
2452: Såsom tillgång räknas icke: band llied äktenskapsskillnad utdöllit eller
2453: fastställt att utgå åt ena maken.
2454: 4 a) rätt till underhåll, som dollistol i sam-
2455:
2456: Helsingfors den 12 februari 1959.
2457: Georg C. Ehrnrooth. Grels Teir.
2458: Sven Högström. Victor Procope.
2459: 6 E 219/59
2460: 42
2461:
2462: IV,6. - Lak.al. N:o 10. Suomennos.
2463:
2464:
2465: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2466: muuttamisesta.
2467:
2468:
2469: E d u s k u n n a 11 e.
2470:
2471: Tulo- ja omaisuusverolain 21 § : n 5 koh- omaisuudesta. Voidaan hyvällä syyllä kysyä,
2472: taan sisältyvän säännoksen mukaan, sellai- onko tämä ollut lainsäätäjän tarkoitus. On-
2473: sena kuin se kuuluu selvennettynä 27 päi- han eronneelle puolisolle avioliittolain mu-
2474: vänä tammikuuta 1958 annetulla lailla (271 kaan suoritettava elatusapu ehdollinen siten,
2475: 58) on veronalaisena tulona pidettävä myös että sen suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos
2476: sitä elatusapua, jota puolisolle suoritetaan elatukseen oikeutettu menee uusiin naimisiin,
2477: avioliiton purkauduttua. Useampana vuonna ja myös muutoin voi kokonaan tai osaksi
2478: sovelletun käytännön mukaan ei tällaista ela- raueta, kun oleellisesti muuttuneet olot sitä
2479: tusapua kuitenkaan ole verotettu omaisuu- vaativat. Eronneen puolison elatusapua voi-
2480: tena. Mutta tulo- ja omaisuusverolaki säätää daan siten pitää ehdollisena. Kun tulo- ja
2481: 32 §: ssä, että varoiksi luetaan oikeus elin- omaisuusverolain 33 § : n 5 kohdassa sääde-
2482: korkoon ja eläkkeeseen sekä oikeus kiinteis- tään, ettei varoiksi lueta ehdollisia oikeuksia,
2483: tön tuottoon ja muuhun sellaiseen etuuteen, näyttää tästä johtuvan, ettei myöskään ky-
2484: jos oikeus on tarkoitettu voimassa olevaksi seessäolevaa elatusapua pitäisi verottaa omai-
2485: oikeutetun elinajan tai määräajan, josta ve- suutena. Kun näin kuitenkin on tapahtunut,
2486: rovuoden päättyessä on jäljellä vähintään lienee nimenomainen tulo- ja omaisuusvero-
2487: viisi vuotta, kun sen arvo, minkä etuuteen lain muutos välttämätön tältä kohdalta. Sitä
2488: oikeutettu vuosittain saa hyväkseen, on enem- oikeudenmukaisemmalta tällainen muutos
2489: män kuin 20 000 mk. Tämän säännöksen no- tuntuisi sen jälkeen, kun po.lainkohtaa, 33 §,
2490: jalla on viime aikoina myös puolisolle avio- 27 päivänä tammikuuta 1958 annetulla lailla
2491: liiton purkautuessa tuomittu määräajoin suo- on eläkeoikeuden osalta muutettu kohtuulli-
2492: ritettava elatusapu kapitalisoitu ja verotettu seen suuntaan.
2493: varoiksi kuuluvana. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
2494: Yllä mainittu käytäntö on johtanut ilmei- nioittaen,
2495: sen kohtuuttomiin seurauksiin, kun siis vähä-
2496: tuloiset eronneet vaimot ovat joutuneet vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2497: tetuiksi usein moneen miljoonaan nousevasta van lakiehdotuksen:
2498:
2499: Laki
2500: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2501: Eduskunnan päätöksen mukaan lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
2502: ja omaisuusverolain (888/43) 33 §:ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä tammikuuta
2503: 1958 annetussa laissa (27/58), seuraava uusi 4 a kohta:
2504: 33 §.
2505: V aroiksi ei lueta: istuin avioeron yhteydessä on tuominnut tai
2506: vahvistanut maksettavaksi toiselle puolisolle.
2507: 4 a) oikeutta elatusapuun, jonka tuomio-
2508:
2509: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
2510: Georg 0. Ehrnrooth. Grels Teir.
2511: Sven Bögström. Victor Procope.
2512: 43
2513:
2514: IV,7. - Lagm.ot. N:o 11.
2515:
2516:
2517:
2518: Procope m. fl.: Förslag till lag angående temporär ändring
2519: av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
2520:
2521:
2522: Tili Riksdagen.
2523:
2524: Bostadsförmån i bostadsaktiebolag och där- över hela linjen ansett sig kunna tolka den
2525: med jämförbara aktiebolag och andelslag är gällande lagen om inkomst- och förmögen-
2526: enligt finländsk lagstiftning inte förmål för hetsskatt så, att vid inkomstbeskattningen av
2527: dubbelbeskattning. Efter kriget har det i tät- ifrågavarande affärsfastigheter har bolagets
2528: orterna uppförts ett stort antal affärshus, skattbara inkomster ökats med skillnaden
2529: vilka har formen av fastighetsaktiebolag. mellan delägares eventuella kontraktshyra
2530: Varje delägare i byggnadsföretaget förfogar och den s. k. bolagshyran. Man har ansett att
2531: över en noggrant bestämd golvyta i huset, den ifrågavarande skillnaden utgör en dold
2532: för viiken han erlägger ett vederlag, s.k. bo- dividendutdelning tili delägaren i fastighets-
2533: lagshyra. Det är en delägare obetaget att aktiebolaget på grund av bostadsförmån. Del-
2534: själv använda det honom tilikommande ut- ägaren betalar samtidigt för sin del inkomst-
2535: rymmet för eget ändamål eller att hyra ut skatt för sina hyresinkomster, med vilka
2536: detsamma åt någon utomstående, varvid hy- gårdsbolaget inte har något att skaffa.
2537: ran uppbäres direkt av delägaren. Man har svårt att inse, att skattemyndig-
2538: Genom att bygga dylika affärs- och kon- heternas tolkning att lägga beloppet av de
2539: torshus har det i regel varit möjligt att till- vinster någon delägare i fastighetsbolaget
2540: fredsställa exempelvis småindustrins behov. gjort vid vidareuthyrning tili grund för be-
2541: Landets näringsliv har på detta sätt räkningen jämväl av bolagets inkomster,
2542: lyckats sörja för en tillräcklig tillgång på skulle ha stöd i lag. Likaså är det uppen-
2543: utrymme. Åtminstone för en mindre företa- bart att man ingalunda konsekvent och lik-
2544: gare har den enda ekonomiskt tänkbara for- formigt vidtagit åtgärder i här påtalad rikt-
2545: men härvid varit fastighetsaktiebolaget, som ning. Det tillämpade förfaringssättet har
2546: är ägare tili byggnaden; angående golvytans sålunda icke drabbat alla skattskyldiga lika
2547: användning finnes uttryckliga stadganden i utan uppvisar en påfallande godtycklighet,
2548: bolagsordningen. vilket ur rättsskyddssynpunkt är högst be-
2549: Det i och för sig olustbetonade systemet tänkligt.
2550: med dubbelbeskattning borde i ingen hän- Med beaktande av det ovan sagda föreslås,
2551: delse få utgöra ett hinder för utvecklingen av
2552: småindustrin i landet. Det är emellertid ett att Riksdagen måtte godkänna föl-
2553: omvittnat faktum, att skattemyndigheterna jande lagförslag:
2554:
2555:
2556: Lag
2557: angående temporär ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
2558: 1 enlighet med Riksdagens beslut skola 24 § 5 mom. och 30 § lagen den 19 november
2559: 1943 om inkomst- och förmögenhetsskatt (888/43) temporärt erhålla följande ändrade
2560: lydelse:
2561: 24 §.
2562: för viiken delägare eller medlem särskilt är
2563: 5) för bostadsaktiebolag, fastighetsaktiebo- skattskyldig;
2564: lag eller bostadsandelslag den bostadsförmån,
2565: 44 IV,7. - Tulo- ja. oma.isuusverola.ki.
2566:
2567:
2568: 30 §. brukligt är, må detta med skäligt belopp
2569: .Är det uppenbart, att aktiebolag åt aktio- tagas i betraktande vid beskattningen.
2570: när eller dennes make, barn, föräldrar eller Det inom ett fastighetsbolag uppburna ve-
2571: annan anhörig under namn av lön, gratifi- derlaget för bestridande av utgifter må ej
2572: kation, tantiem, bostadsförmån, representa- jämställas med den i föregående moment
2573: tions- eller resekostnader eller annan sådan nämnda hyran.
2574: gottgörelse erlagt större belopp än skäligt är,
2575: eller att bolaget såsom pris, hyra, ränta,
2576: provision eller annan kostnad åt förenämnda Denna lag tillämpas vid den beskattning,
2577: personer betalat väsentligt större eller av som verkställes på grund av inkomst och för-
2578: dem uppburit väsentligt mindre belopp än mögenhet under år 1959.
2579:
2580:
2581: Helsingfors den 18 februari 1959.
2582:
2583: Victor Procope. Georg 0. Ehrnrooth.
2584: Veikko Hyytiäinen. Erkki Hara.
2585: 45
2586:
2587: IV,7.- Lakal. N:o 11.
2588: Suomennos.
2589:
2590:
2591:
2592: Procope ym. : Ehdotus .laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
2593: aikaisesta muuttamisesta.
2594:
2595:
2596: E d u s k u n n a ll e.
2597:
2598: Asuntoetu asunto-osakeyhtiöissä ja niihin massa olevaa tulo- ja omaisuusverolakia si-
2599: verrattavissa osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa ten, että kysymyksessä olevien liikekiinteis-
2600: ei Suomen lainsäädännön mukaan ole kak- töjen tuloverotuksessa on yhtiön verotetta-
2601: sinkertaisen verotuksen alainen. Sodan jäl- viin tuloihin lisätty osakkaan mahdollisen
2602: keen on asutuskeskuksissa rakennettu suuri sopimusvuokran ja ns. yhtiövuokran erotus.
2603: määrä liiketaloja, jotka muodoltaan ovat Mainitun erotuksen on katsottu merkitsevän
2604: kiinteistöosakeyhtiöitä. Jokaisella rakennus- salaista osingonjakoa kiinteistöosakeyhtiön
2605: osakeyhtiön osakkaana on talossa käytettä- osakkaalle asuntoedun perusteella. Saman-
2606: vanaan tarkoin määrätty lattiapinta-ala, aikaisesti osakas maksaa osaltaan tuloveroa
2607: josta hän suorittaa vastiketta, ns. yhtiövuok- vuokratuloistaan, joiden kanssa taloyhtiöllä
2608: raa. Osakkaana on oikeus käyttää itse hä- ei ole mitään tekemistä.
2609: nelle kuuluvia tiloja omiin tarkoituksiinsa On vaikeata ymmärtää, että veroviran-
2610: tai vuokrata ne ulkopuoliselle, jolloin osak- omaisten tulkinnalla, jolla niiden voittojen
2611: keenomistaja suoraan kantaa vuokran. määrä, jotka joku kiinteistöosakeyhtiön osa-
2612: Sellaisia liike- ja konttoritaloja rakenta- kas on saanut vuokraamalla huoneistonsa
2613: malla on ollut mahdollista tyydyttää esi- edelleen, pannaan perustaksi myös yhtiön tu-
2614: merkiksi pienteollisuuden tarvetta. Maan lojen laskemiselle, olisi tukea laissa. Myös
2615: elinkeinoelämän on tällä tavoin onnistunut on ilmeistä, ettei tässä mainittuun suuntaan
2616: huolehtia riittävästä tilojen saannista. Aina- ole suinkaan ryhdytty toimenpiteisiin joh-
2617: kin pienyrittäjän osalta on tällöin ollut ai- donmukaisesti ja yhdenmukaisesti. Sovel-
2618: noa taloudellisesti ajateltavissa oleva muoto lettu menettelytapa ei siten ole kohdistunut
2619: kiinteistöosakeyhtiö; lattiapinta-alan käy- kaikkiin verovelvollisiin samalla tavalla,
2620: töstä on nimenomaiset säännökset yhtiöjär- vaan siinä ilmenee silmiinpistävää mielival-
2621: jestyksessä. taisuutta, mikä oikeussuojan kannalta on
2622: Jo sinänsä epämiellyttävän kaksoisverotus- erittäin arveluttavaa.
2623: järjestelmän ei pitäisi missään tapauksessa Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
2624: saada muodostua esteeksi maan pienteolli-
2625: suuden kehitykselle. Kuitenkin on tullut että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2626: todistetuksi, että veroviranomaiset ovat van lakiehdotuksen:
2627: kautta linjan katsoneet voivansa tulkita voi-
2628:
2629:
2630: Laki
2631: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
2632: Eduskunnan päätöksellä muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
2633: omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 5 momentti ja 30 § väliaikaisesti näin kuuluviksi:
2634:
2635: 24 §.
2636: etua, josta osakas tai jäsen on erikseen vero-
2637: 5) asunto-osakeyhtiölle, kiinteistöosakeyh- velvollinen.
2638: tiölle tai asunto-osuuskunnalle sitä asunto-
2639: 46 IV,7. - Tulo- ja oma.isuusverolaki.
2640:
2641:
2642: 30 §. kuin mikä on tavallista, otettakoon se vero-
2643: Jos on ilmeistä, että osakeyhtiö on suorit- tuksessa huomioon kohtuullisen määräisenä.
2644: tanut osakkeenomistajalleen taikka tämän Kiinteistöosakeyhtiössä menojen peittämi-
2645: puolisolle, lapselle, vanhemmalle tai muulle seksi kannettua korvausta ei ole rinnastet-
2646: omaiselle palkan, lahjapalkkion, osapalkan, tava edellisessä momentissa mainittuun vuok-
2647: asuntoedun, edustus- tai matkakustannuksen raan.
2648: tai muun sellaisen hyvityksen nimellä enem-
2649: män, kuin on pidettävä kohtuullisena, taikka
2650: että yhtiö on hintana, vuokrana, korkona, Tätä lakia sovelletaan tulon ja omaisuu-
2651: provisiona tai muuna kustannuksena edellä den perusteella vuonna 1959 toimitettavassa
2652: mainituille henkilöille maksanut olennaisesti verotuksessa.
2653: enemmän tai heiltä kantanut vähemmän,
2654:
2655:
2656: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
2657:
2658: Victor Procope. Georg 0. Ehrnrooth.
2659: Veikko Hyytiäinen. Erkki Hara.
2660: 47
2661:
2662: IV,S. - Lak.al. N:o 12.
2663:
2664:
2665:
2666:
2667: R. Virtanen ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2668: väliaikaisesta muuttamisesta.
2669:
2670:
2671: Eduskunnalle.
2672:
2673: Kehitys on vähitellen johtanut siihen, että Epäkohdan korjaamiseksi on tarpeellista
2674: yhä useammat työläiset sekä viran ja toimen muuttaa voimassa olevaa tulo- ja omaisuus-
2675: haltijat käyvät työssä asuinpaikkakuntansa verolakia siten, että edellämainittujen kulujen
2676: ulkopuolella. Tästä huolimatta ei verolain- vähennysoikeus tulee lailla vahvistetuksi.
2677: säädäntöömme ole tehty tämän kehityksen Tämän vuoksi esitämmekin, että verovelvol-
2678: edellyttämiä välttämättömiä muutoksia. liselle myönnettäisiin oikeus työmatkoista
2679: Laista puuttuvat edelleenkin säännökset sel- johtuvien matkakulujen vähentämiseen sekä
2680: laisten kulujen vähentämisoikeudesta, jotka oikeus vähentää vieraalla paikkakunnalla
2681: aiheutuvat työmatkoista tai vieraalla paikka- saadusta tulosta 20 %, ellei asianomainen
2682: kunnalla tehdystä työstä. Kuitenkin henkilö, henkilö ole saanut päivärahaa tai muuta
2683: joka joutuu työskentelemään erossa perhees- vastaavaa korvausta, saaden vähennysten
2684: tään ja asumaan vieraalla paikkakunnalla yhteismäärä nousta enintään 75 000 mark-
2685: saamatta päivärahaa tai muuta vastaavaa kaan.
2686: korvausta, tai jolle työmatkojen vuoksi aiheu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2687: tuu kustannuksia, on epäedullisemmassa ase-
2688: massa kuin ne verovelvolliset, jotka voivat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2689: hankkia tulonsa asuinpaikkakunnillaan. van lakiehdotuksen:
2690:
2691:
2692: Laki
2693: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
2694: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
2695: ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 23 päivänä jou-
2696: lukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), väliaikaisesti näin kuuluva uusi 11 a) kohta:
2697: 28 §.
2698: taavaa korvausta, saaden vähennysten määrä
2699: 11 a) työmatkoista aiheutuneet kulut sekä nousta yhteensä enintään 75 000 markkaan.
2700: vieraalla paikkakunnalla hankitun tulon mää- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1960 tulojen
2701: rästä kaksikymmentä sadalta, ellei verovelvol- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
2702: linen ole saanut päivärahaa tai muuta vas- verotuksessa.
2703:
2704: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
2705:
2706: Rainer Virtanen. Pauli Puhakka.
2707: Kaino Haapanen. Toivo Salin.
2708: Kauko Tamminen. Toivo Asvik.
2709: Paavo Aitio. G. Rosenberg.
2710: 48
2711:
2712: IV,9. - Lak.al. N: o 13.
2713:
2714:
2715: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2716: 49 § :n väliaikaisesta muuttamisesta.
2717:
2718: E d u s k u n n a 11 e.
2719:
2720: Omaisuusveroasteikko on vuodesta 1948 nousu on ollut eräissä tapauksissa jopa 700
2721: lähtien, vuosilta 1949-1950 toimitettuja -800%. Muidenkin omaisuusryhmien arvos-
2722: verotuksia lukuunottamatta, pysynyt mui- tuksessa on eri puolilla maata havaittavissa
2723: den kuin kaikkien pienimpien omaisuusluok- epätasaisuutta, arvostukset kun aina enem-
2724: kien osalta täysin muuttumattomana. Kui- män tai vähemmän ovat olleet verolautakun-
2725: tenkin inflaatio on korottanut tänä aikana tien harkinnasta riippuvia.
2726: omaisuuden markkamääräisiä arvoja erittäin Kun omaisuusverotusta yleensä perustel-
2727: huomattavasti, josta on seurauksena, että sa- laan viittaamalla omaisuudesta saatuun ns.
2728: masta reaaliomaisuudesta joudutaan nyt vakautettuun tuloon, jonka veronmaksukyky
2729: maksamaan suhteellisesti paljon enemmän on työstä saatua tuloa suurempi, omaisuus-
2730: veroa kuin vuonna 1948. Marraskuun 22 päi- veron pitäisi jo luonnostaan olla vain tulo-
2731: vänä 1957 aikaansaatu lainmuutos ei mer- veron täydennysvero. Sen on oltava tietyssä
2732: kitse oleellista parannusta tässä suhteessa. suhteessa varsinaiseen tuloveroon ja siihen
2733: Esimerkkinä voidaan mainita, että 5 mil- verrattuna lievä. Tuloverotuksessa tehtävien
2734: joonan markan omaisuudesta maksuunpan- helpotusten on heijastuttava myös omaisuus-
2735: tava omaisuusvero vuodelta 1958 on 27 000 verotuksessa, jotta vältyttäisiin saattamasta
2736: markkaa. Tukkuhintaindeksin mukaan muu- verojärjestelmän rakenteellista johdonmukai-
2737: tettuna sanottu pääoma oli vuonna 1948 sil- suutta häiriötilaan. Tätä periaatetta ei ole
2738: loisen rahan arvon mukaan 2 942 000 mark- viime vuosina johdonmukaisesti seurattu. Li-
2739: kaa, josta meni veroa 11120 markkaa. Kun säksi on huomattava, että omaisuusverotus,
2740: tämä veromäärä muutetaan nykymarkoiksi, joka ei tee periaatteellista eroa tuloa tuottavan
2741: päädytään 18 900 markan suuruiseen veroon, ja tuloa tuottamattoman omaisuuden välillä,
2742: jolloin erotus eli 8 100 markkaa ilmaisee kohdistuu erikoisen raskaana nimenomaan
2743: verorasituksen markkamääräisen nousun. Toi- viimeksi mainitt~un omaisuusryhmään. Sitä
2744: sin sanoen verorasitus on 5 miljoonan suu- paitsi mm. asuntotuotannon veronhuojennus-
2745: ruisessa omaisuusluokassa vuosina 1948- lainsäädännöstä johtuu, että saman kaltaiset-
2746: 1958 noussut 43 %. kin omaisuusryhmät ovat verotuksellisesti
2747: Näin laskettu verorasituksen lisäys edel- perin eri asemassa toisiinsa verrattuina.
2748: lyttää tietenkin, että omaisuuden verotus- Näitä epäkohtia ei voida poistaa tai edes
2749: arvoja on nostettu inflaatiota v~aavasti. lieventää, ellei omaisuusveroastei•kkoa muu-
2750: Näin ei 'kuitenkaan suinkaan aina ole tapah- teta verorasituksen keventämiseksi.
2751: tunut, vaan esimerkiksi Helsingin kaupun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2752: gissa asuinkiinteistöjen verotusarvoja on nos-
2753: tettu huomattavasti enemmän kuin inflaatio että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2754: olisi edellyttänyt, jolloin verorasituksen van lakiehdotuksen:
2755:
2756:
2757: Laki
2758: tulo- ja omaisuusverolain 49 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
2759: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2760: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § näin kuuluvaksi:
2761: 49 §. mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
2762: V eroa omaisuuden perusteella suoritetaan, asteikon mukaan:
2763: IV,9. - Rihtniemi ym. 49
2764: Veron Vero·Ofoo
2765: vakioerä alarajan
2766: Verotettava omaisuus omaisuuden yli
2767: mk alarajan menevän
2768: kohdalla omaisuuden
2769: mk osalta
2770: 2 000 000- 3 000 000 .................. .. 500 1.5
2771: 3 000 000- 4 000 000 ................... . 2 000 3
2772: 4 000 000- 6 000 000 ................... . 5 000 4.5
2773: 6 000 000- 8 000 000 .................. .. 14000 6
2774: 8 000 000-10 000 000 ................... . 26 000 7
2775: 10 000 000-15 000 000 ................... . 40000 9
2776: 15 000 000-20 000 000 ................... . 85000 11
2777: 20 000 000-40 000 000 ................... . 140 000 13
2778: 40 000 000 tai enemmän ................. . 400 000 15
2779:
2780: Tätä lakia, jolla kumotaan tulo- ja omai- että ennakkoperintälain (696/46) 33 § :ssä
2781: suusverolain 49 §, sellaisena kuin se on tulo- säädettyä omaisuudesta suoritettavaa ennak-
2782: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- koa määrättäessä on sovellettava edellämai-
2783: sesta 22 päivänä marraskuuta 1957 anne- nitussa tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
2784: tussa 'laissa (371/57), sovelletaan vuoden sesta muuttamisesta 22 päivänä marraskuuta
2785: 1958 tulojen ja omaisuuden perusteella toi- 1957 annetussa laissa olevaa omaisuusvero-
2786: mitettavassa verotuksessa, kuitenkin niin asteikkoa.
2787:
2788: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
2789:
2790: Juha Rihtniemi. Kalervo Saura.
2791: Olavi Lähteenmäki. Erkki Koivisto.
2792: Saara Forsius. Väinö E. Nieminen.
2793: Mikko Asunta. T. A. Wiherheimo.
2794: Jussi Saukkonen. Päiviö Hetemäki.
2795:
2796:
2797:
2798:
2799: 7 E 21'9/59
2800: 50
2801:
2802: IV,lO. - Lak.al. N: o 14.
2803:
2804:
2805:
2806:
2807: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2808: väliaikaisesta muuttarnisesta.
2809:
2810:
2811: 1!l d u s k u n n a 11 e.
2812:
2813: Maassamme vallitseva talouspula on aset- työttömyyttä ja vaikenttaisivat laajojen kan-
2814: tanut myös valtiontalouden kovalle koetuk- sankerrosten toimeentuloa.
2815: selle. Kansalaisten heikentynyt ostokyky ja Maassamme on pakottavissa tilanteissa
2816: reaalipalkkojen aleneminen alkavat supistaa jouduttu perimään lisättyjä veroja niiltä,
2817: valtion verotuloja niin välillisen kuin välittö- joiden omaisuus ja tulot ovat sitä suuruus-
2818: mänkin verotuksen osalta. Kun lisäksi viime luokkaa, ettei lisättykään verorasitus ole joh-
2819: vuosina on myönnetty suuryhtiöille lainsää- tanut taloudellisiin vaikeuksiin. Tällaiseen
2820: dännöllistä tietä mitä moninaisimpia vero- menettelyyn on nytkin syytä turvautua. Val-
2821: helpotuksia, joiden vuosittainen vaikutus on tion talous on saatettavissa kuntoon niin,
2822: ainakin 10 mrd.. markan suuruusluokkaa, on ettei tavallisen kansalaisen verorasitusta
2823: tämäkin osaltaan ollut supistamassa valtion tarvitse lisätä eikä hänen elinehtojaan muu-
2824: verotuloja. toinkaan huonontaa.
2825: Valtion menot sitävastoin eivät osoita Hallituksen olisi syytä kaikin keinoin pyr-
2826: supistumisen merkkejä. Laaja ja jo suoras- kiä saamaan niin koti- kuin ulkomaistakin
2827: taan huolestuttavat mittasuhteet saavuttanut luottoa ja myös sen turvin taloudellisen toi-
2828: joukkotyöttömyys on hoidettava, ja se vaatii minnan vilkastumista. Perustellusti voidaan
2829: huomattavasti varoja. Työttömyysrasitus on myös harkita yksityisten henkilöiden suuriin
2830: kokonaan valtion ja kuntien harteilla, sillä tuloihin ja ennen kaikkea suuriin omaisuuk-
2831: suuryhtiöt eivät joudu laisinkaan tähän osal- siin kohdistuvaa ylimääräistä veroa. Ensi-
2832: listumaan. sijaisena toimenpiteenä olisi syytä korottaa
2833: Vaikka onkin mahdollista jossain määrin yhtiöiden maksamaa omaisuusveroa nykyi-
2834: supistaa valtion menoja, esim. vähentämällä sestä 1% :sta 2% :iin ja saattaa samalla yh-
2835: armeijan perushankintoja, poistamalla val- tiöt tuloveron osalta saman taulukon mu-
2836: tion tukitoimenpiteitä teollisuudelta ja ra- kaan verotettavaksi kuin yksityisten henki-
2837: joittamalla sellaisia valtion avustuksia, joi- löidenkin tuloverotus tapahtuu. Kun osake-
2838: den saajat eivät ole niiden tarpeessa, on kui- yhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama
2839: tenkin näiden lisäksi suoritettava muita toi- omaisuusvero on nykyisin 5 mrd. mk vuo-
2840: menpiteitä valtion tulojen lisäämiseksi. dessa, tuottaisi esitetty veronkorotus valtiolle
2841: Hallituksen piirissä on suunniteltu tulo- lisätuloja n. 5 mrd. mk.
2842: jen ja menojen tasapainoon saattamiseksi Yhteisöjen maksama tulovero on nykyisin
2843: välillisen verotuksen lisäämistä eräiden tär- 38 % verotettavan tulon määrästä. Yksityi-
2844: keiden kulutustarvikkeiden hintoja korotta- nen henkilö sitävastoin joutuu maksamaan
2845: malla. Eräänä keinona on valtion menojen suurten tulojen ollessa kysymyksessä valtiolle
2846: supistamiseksi esitetty sosiaalisen lainsäädän- tuloveroa lähes 46 %. Jos tuloveroa perittäi-
2847: nön heikentämistä. Edellä mainittuja toi- siin osakeyhtiqiltä saman taulukon mukaan
2848: menpiteitä ei missään tapauksessa voida hy- kuin yksityisiltäkin, nousisivat maamme suu-
2849: väksyä, koska ne kohdistuvat kaikkein ki-- rimpien yhtiöiden verotusprosentit lähelle 46.
2850: peimmin juuri maamme köyhimpään väes- Keskisuurten yhtiöiden veroprosentti liik-
2851: tönosaan, jonka vaikeudet jo muutoinkin kuisi 38 %: n kahden puolen, ja ne yhteisöt,
2852: ovat suurimmat. Samalla mainitut toimen- joiden verotettava tulo on alle 5 milj. mk,
2853: piteet edelleen syventäisivät pulaa, lisäisivät saisivat verohuojennuksen. Tuloveron osalta
2854: IV,lO. - Haapanen ym. 51
2855:
2856: merkitsisi lainmuutos valtiolle lisätuloja ar- yhtiöiden taloudellinen asema edelleen vah-
2857: violta 5-6 mrd. mk. Valtion yhtiöiltä vistunut niiden saatua käyttöönsä useiden
2858: saama lisätulo nousisi siten kaikkiaan 10- kymmenien miljardien markkojen devalvaa-
2859: 11 mrd. markkaan, joka edellä esitettyjen tiohyödyn sekä merkittävät verohelpotukset.
2860: muiden toimenpiteiden ohella saattaisi val- Taloudellisten mahdollisuuksien paranemista
2861: tion tulot ja menot tasapainoon. osoittaa sekin, että vuosina 1957-58 olivat
2862: Maamme osakeyhtiöt pystyvät suoriutu- maamme teollisuusyhtiöiden suorittamat ko-
2863: maan verrattain helposti edellä esitetystä konaisinvestoinnit 110-120 mrd. mk vuo-
2864: lisäverosta, vaikka mainittu vero perittäisiin dessa.
2865: sekä vuodelta 1958 että vuodelta 1959. Osa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2866: keyhtiöiden ja muiden yhteisöjen verotettava
2867: omaisuus oli v. 1955 491 mrd. mk ja vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2868: tettava tulo 81 mrd. mk. Sen jälkeen on van lakiehdotuksen:
2869:
2870:
2871:
2872: Laki
2873: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
2874: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2875: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 50 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta
2876: 1946 annetussa laissa (847/46), näin kuuluvaksi:
2877: 50 §. mukaisesti sekä omaisuuden perusteella kaksi
2878: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- sadalta.
2879: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun
2880: ottamatta 46 § : n 2 momentissa mainittuja Tätä lakia sovelletaan vuoden 1958 ja vuo-
2881: yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon den 1959 tulojen ja omaisuuden perusteella
2882: perusteella 48 §: ssä mainitun I veroluokan toimitettavassa verotuksessa.
2883:
2884: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
2885:
2886: Kaino Haapanen. Eino Tainio. Pentti Liedes.
2887: Hertta Kuusinen. Leo Suonpää. Toivo Friman.
2888: Aimo Aaltonen. Yrjö Murto. Rainer Virtanen.
2889: 52
2890:
2891: IV,11. - Lak.al. N: o 15.
2892:
2893:
2894:
2895:
2896: Hyytiäinen ym..: Ehdotus laiksi t1tlo- ja omaisuusverolain
2897: väliaikaisesta muuttamisesta.
2898:
2899:
2900: E d u s k u n n a 11 e.
2901:
2902: Kun laki huoneenvuokrien säännöstelystä matta ovat vuokratalot toimineet asunto-osa-
2903: joulukuussa 1958 hyväksyttiin eduskunnassa, keyhtiömuotoisina tai kiinteistöosakeyhtiö-
2904: merkittiin myöskin pöytäkirjaan ponsi, jonka muotoisina. Tästä johtuu, että vuokratalon
2905: mukaan olisi kaikin tavoin tuettava vuokra- omistaja on sekä tulosta että omaisuudesta
2906: talojen rakentamista asuinhuoneistojen tuo- suorittanut kaksinkertaisen veron. Kaksin-
2907: tannon helpottamiseksi. On kuitenkin myös- kertaisen verotuksen helpottamiseksi taloissa,
2908: kin toinen tapa tukea vuokrahuoneistojen jat- joissa osakkaat itse asuvat, on jo omaisuus-
2909: kuvaa saantia ja se on nykyisen vuokrahuo- veroon nähden myönnetty huomattavia alen-
2910: neistokannan säilyttäminen. Ankaran vuok- nuksia. Kun yleensä maassamme olisi pyrit-
2911: rasäännöstelyn ja kaksinkertaisen verotuksen tävä kaksinkertaisen verotuksen tuntuvaan
2912: johdosta on huomattava määrä vuokrataloja lieventämiseen tai poistamiseen, olisi jo aloi-
2913: myyty osakehuoneistoiksi kannattamattomina. tettua kehitystä jatkettava tukemalla vuokra-
2914: Kun yhteiskunnassa kuitenkin aina tarvitaan talokannan säilyttämistä.
2915: myöskin vuokrahuoneistoja, olisi pyrittävä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2916: estämään nykyisten vuokratalojen myymistä
2917: osakehuoneistoiksi kaksinkertaisen verotuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2918: johdosta. Harvoja poikkeuksia lukuunotta- van lakiehdotuksen:
2919:
2920:
2921: Laki
2922: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
2923: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun
2924: tulo- ja omaisuusverolakiin (888/43) väliaikaisesti näin kuuluva uusi 50 c §:
2925: 50 c §. tavaa veroa on alennettava yhtä monella pro-
2926: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan tai sentilla, kuin vuokralaisten käytössä asuin-
2927: asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta huoneistoina olevien huoneistojen pinta-ala
2928: 1926 annetun lain (30/26) 25 §: ssä tarkoi- on rakennuksen tai rakennusryhmän kaikkien
2929: tetun osakeyhtiön, jonka omistaman raken- huoneistojen pinta-alasta.
2930: nuksen tai rakennusryhmän kaikkien huoneis-
2931: tojen pinta-alasta oli verovuoden päättyessä
2932: vuokralaisten käytössä asuinhuoneistoina ai- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1959 tulo-
2933: nakin seitsemänkymmentä prosenttia, omai- jen ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
2934: suuden perusteella 50 §: n mukaan suoritet- verotuksessa.
2935:
2936: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
2937:
2938: Veikko Hyytiäinen. Aaro Stykki.
2939: Jaakko Kemppainen. Esa Kaitila.
2940: 53
2941:
2942: IV,12. - Lagmot. N: o 16.
2943:
2944:
2945:
2946:
2947: Procope: Förslag till lag angående temporär ändring av
2948: lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
2949:
2950:
2951: T i ll R i k s d a g en.
2952:
2953: Då lagen om hyresreglementering i decem- har hyreshusen hos oss haft formen av bo-
2954: ber 1958 godkändes av riksdagen antecknades stadsaktiebolag eller fastighetsaktiebolag. En
2955: även tili protokollet som riksdagens åsikt, att följd härav har varit att hyresägaren fått
2956: man på allt sätt borde understöda byggande betala en dubbel skatt på såväl inkomst som
2957: av hyreshus inom ramen för bostadsproduk- förmögenhet. Detta missförhållande har man
2958: tionens befrämjande. i viss mån sökt förbättra genom att bevilja
2959: Vid sidan därav ges det även ett annat avsevärda nedsättningar vid förmögenhets-
2960: viktigt sätt att trygga en fortlöpande och beskattningen beträffande sådana fastigheter,
2961: tiliräcklig tillgång på hyreshus, nämligen i vilka ägarna av bostadsaktierna bor själva.
2962: bevarandet av det nuvarande beståndet av Då man i allmänhet borde sträva tili att
2963: hyreslägenheter. Tili följd av efterkrigsårens kännbart lindra eller fullständigt avlägsna
2964: stränga hyresreglementering och den dubbla alla slag av dubbelbeskattning borde den på-
2965: beskattningen av hyresinkomster har en be- började utvecklingen fortsättas och främjas
2966: tydande mängd hyreshus försålts t!Jl aktie- även med hänsyn tili möjligheterna att he-
2967: lägenheter. vara och öka beståndet av hyreshus.
2968: Enär det i samhället likväl alltid behövs Med beaktande av det som ovan framhållits
2969: också hyreslägenheter borde man försöka föreslås vördsamt,
2970: förebygga strävandena att på grund av den
2971: dubbla beskattningen förvandla hyreshus till att Riksdagen måtte godkänna föl-
2972: bostadslägenheter. På något undantag när jande lagförslag:
2973:
2974:
2975:
2976: Lag
2977: angående temporär ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
2978: I enlighet med Riksdagens beslut fogas tili lagen den 19 november 1943 om inkomst-
2979: och förmögenhetsskatt (888/43) temporärt en 50 c § som följer:
2980:
2981: 50 c §. den av hyresgäster använda golvytan är av
2982: Förmögenhetsskatten för bostadsaktiebolag, golvytan i husets eller husgruppens samtliga
2983: bostadsandelslag eller aktiebolag, som avses i lägenheter.
2984: 25 § lagen den 5 februari 1926 om bostads-
2985: aktiebolag, i vilkas ägande hus eller grupp
2986: av hus vid skatteårets utgång minst sjuttio Denna lag tillämpas vid den beskattning,
2987: procent av samtliga lägenheters golvyta an- som verkställes på grund av inkomst och
2988: vändes av hyresgäster för bostadsändamål, förmögenhet under år 1959.
2989: bör nedsättas med lika många procent som
2990:
2991: Helsingfors den 18 februari 1959.
2992:
2993: Victor Procope.
2994: 54
2995:
2996: IV,12. - Lak.al. N:o 16.
2997: Suomennos.
2998:
2999:
3000:
3001:
3002: Procope: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
3003: sesta muuttamisesta.
3004:
3005:
3006: E d u s k u n n a 11 e.
3007:
3008: Kun eduskunta joulukuussa 1958 hyväksyi meillä ollut asunto-osakeyhtiön tai kiinteis-
3009: lain huoneenvuokrien säännöstelystä, merkit- töosakeyhtiön muoto. Tämän johdosta on
3010: tiin myös pöytäkirjaan eduskunnan mieli- vuokranantaja saanut maksaa kaksinker-
3011: piteenä, että olisi kaikin tavoin tuettava taista veroa sekä tulosta että omaisuudesta.
3012: vuokratalojen rakentamista asuntotuotannon Tätä epäkohtaa on tosin jossakin määrin
3013: edistämisen puitteissa. koetettu korjata myöntämällä omaisuusverö-
3014: Tämän ohella on myös eräs toinen tärkeä tuksessa huomattavia vähennyksiä sellaisten
3015: tapa vuokratalojen jatkuvan ja riittävän kiinteistöjen suhteen, joissa asunto-osakkei-
3016: saannin turvaamiseksi, nimittäin nykyisen den omistajat itse asuvat. Kun yleensä tu-
3017: vuokrahuoneistokannan säilyttäminen. So- lisi pyrkiä tuntuvasti lievittämään kaiken-
3018: dan jälkeisten vuosien ankaran Vliokrasään- laatuista kaksinkertaista verotusta tai koko-
3019: nöstelyn ja vuokratulojen kaksinkertaisen naan poistamaan se, olisi aloitettua kehi-
3020: verotuksen johdosta on huomattava määrä tystä jatkettava ja edistettävä ottamalla
3021: vuokrataloja myyty osakehuoneistoiksi. huomioon myös vuokratalokannan säilyttä-
3022: Koska yhteiskunnassa kuitenkin aina tar- mis- ja lisäämismahdollisuudet.
3023: vitaan myös vuokrahuoneistoja, olisi koetet- Edellä esitetyn johdosta ehdotetaan kun-
3024: tava päästä eroon pyrkimyksistä muuttaa nioittaen,
3025: vuokrataloja kaksinkertaisen verotuksen joh-
3026: dosta osakehuoneistoiksi. Muutamaa poik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3027: keusta lukuunottamatta vuokrataloilla on van lakiehdotuksen:
3028:
3029:
3030: Laki
3031: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
3032: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun
3033: tulo- ja omaisuusverolakiin väliaikaisesti näin kuuluva 50 c §:
3034:
3035: 50 c §. suusveroa alennettakoon yhtä monella pro-
3036: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan sentilla kuin vuokralaisten käyttämä lattia-
3037: tai asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmi- pinta-ala on talon tai taloryhmän kaikkien
3038: kuuta 1926 annetun lain 25 § : ssä tarkoite- huoneistojen lattiapinta-alasta.
3039: tun osakeyhtiön, joiden omistamassa talossa
3040: tai taloryhmässä verovuoden päättyessä vä-
3041: hintään seitsemänkymmentä prosenttia kaik- Tätä lakia sovelletaan tulon ja omaisuu-
3042: kien huoneistojen lattiapinta-alasta oli vuok- den perusteella vuonna 1959 toimitettavassa
3043: ralaisten käytössä asuntotarkoituksiin, omai- verotuksessa.
3044:
3045: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
3046:
3047: Victor Procope.
3048: 55
3049:
3050: IV,13. - Lak.al. N:o 17.
3051:
3052:
3053:
3054:
3055: Raipala ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
3056: misest'a.
3057:
3058:
3059: E d u s k u n n a 11 e.
3060:
3061: Koivun menekki on vuosi vuodelta huo- lajeihin nähden lisättäisiin huomioiden myös-
3062: nontunut. Syynä on ollut se, että koivusaha- kin työllisyys- ja metsänhoidolliset näkökoh-
3063: tavaralla ei ole ulkomailla sanottavaa menek- dat, olisi liikevaihtovero koivusahatavaralta
3064: kiä ja kotimaassakin käyttö on suuresti vä- poistettava samoin kuin haapa- ja leppäsaha-
3065: hentynyt. Ehkä tärkeimpänä syynä koivun tavaralta.
3066: huonoon menekkiin on se, että jostain kä- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
3067: sittämättömästä syystä koivusahatavarasta dotamme,
3068: peritään edelleen liikevaihtoveroa, joka te-
3069: kee sen kilpailukyvyttömäksi. Kun olisi erit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3070: täin tärkeätä, että suomalaisen koivun mah- van lakiehdotuksen:
3071: dollisuuksia esimerkiksi ulkolaisiin jalopuu-
3072:
3073:
3074:
3075: Laki
3076: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3077: Eduskunnan päätöksen mU:kaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
3078: liikevaihtoverolain ( 605/50) 4 § : n 1 momen tin 3. kohta näin kuuluvaksi:
3079: 4 §.
3080: 3. polttopuu ja -turve, hiili ja koksi sekä
3081: koivu-, leppä- ja haapasa:hatavara.
3082:
3083:
3084: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
3085:
3086: Matti Raipala. Mauri Seppä.
3087: Mikko Asunta.
3088: 56
3089:
3090: IV,14. - Lakal. N: o 18.
3091:
3092:
3093:
3094:
3095: Innala ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
3096: sesta.
3097:
3098:
3099: E d u s k u n n a ll e.
3100:
3101: Lääketieteen valtaisasta kehityksestä huoli- harjoitusten helpottamiseksi valmistettuja
3102: matta erilaisten vammojen ja vaikeita jälki- tukisidoksia ym. Sanottujen välineiden hinta
3103: seurauksia jättäneiden tautien aiheuttama on kuitenkin muodostunut verraten korkeaksi
3104: sekä myös muista syistä johtunut potilaan sen johdosta, että siihen on ollut sisälly-
3105: liikuntakyvyttömyys aiheuttaa vielä nykyi- tettävä liikevaihtovero, vaikka ne palvelevat
3106: sinkin monia pulmallisia kysymyksiä erikoi- välittömästi tarkoituksia, joita varten suun-
3107: sesti potilaiden jälkihoitoon liittyvän kun- nitellut ja valmistetut apuvälineet voimassa
3108: touttamisen osalta. Näin on laita varsinkin olevan liikevaihtoverolain mukaan ovat sano-
3109: sen vuoksi, ettei sairaalatilojen puutteen tusta verosta vapaat. Tämä ei ole oikein
3110: takia läheskään kaikilla toipilailla ja var- eikä kohtuudenmukaista jo senkään vuoksi,
3111: sinkaan maamme syrjäseuduilla asuvilla ole että niihin useimmiten joutuvat turvautu-
3112: mahdollisuuksia enää kotiin päästyään käyt- maan taloudellisesti kaikkein heikoimmassa
3113: tää hyväkseen sairaalassa ehkä olevia kun- asemassa olevat henkilöt, joilla ei ole varaa
3114: touttamisvälineitä ja -hoitoa. Heidän koh- eikä mahdollisuuksia päästä hoidattamaan
3115: dallaan rajoittavat jo pitkät matkat ja vai- itseään yksityisesti, esim. yksityisissä pa-
3116: keat kulkuyhteydet tehokkaan polikliinisen rantoloissa ja laitoksissa.
3117: hoidon saantia. Tarkoitusperänsä, laatunsa ja ominaisuuk-
3118: Näiden toipilaiden, samoinkuin myös sai- siensa puolesta täysin liikevaihtoverovapai-
3119: raaloissa hoidettavina olevien liikuntakyvyt- siin apu- ja kuntouttamisvälineisiin verrat-
3120: tömien potilaiden liikuntakyvyn palauttami- tavina nämä kuntouttamisvälineet olisi va-
3121: seksi tai sen ylläpitämiseksi on suunniteltu pautettava kokonaan liikevaihtoverosta. Sen
3122: ja kehitetty erinäisiä kuntouttamisvälineitä, vuoksi, ja viitaten kaikkeen edellä esittä-
3123: kuten esim. jalka- ja kädenliikkeitten har- määmme kunnioittavasti ehdotamme,
3124: joittamista varten tarkoitettuja kuntout-
3125: tamisvaljaita, erilaisten vartalo- ja kävely- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3126: van lakiehdotuksen:
3127:
3128:
3129:
3130: Laki
3131: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3132: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
3133: vaihtoverolain (605/50) 4 §:n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 9 a. kohta:
3134: 4 §. 9 a. kuntouttamisvaljaat, käsivaljaat, jal-
3135: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät katukitelineet, vuodeharjoittelupeilit ja ryhti-
3136: ole: remmit;
3137:
3138:
3139: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
3140:
3141: Aune Innala. Juha Rihtniemi. Georg C. Ehrnrooth.
3142: 57
3143:
3144: IV,15. - Lak.al. N:o 19.
3145:
3146:
3147:
3148:
3149: Meriläinen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
3150: misesta.
3151:
3152:
3153: E d u s k u n n a ll e.
3154:
3155: Eräät maatalouskoneet ovat vapaat liike- Maaseudun pienviljelijä- ja metsätyöläis-
3156: vaihtoverosta, mutta sen sijaan niiden osat väestön kannalta olisi tärkeätä, että myös
3157: ovat liikevaihtoveron alaisia. Tilanne on epä- moottorisahat vapautettaisiin liikevaihtove-
3158: johdonmukainen ja johtaa lisäksi vanhojen rosta.
3159: maatalouskoneiden osalta kustannusten epä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3160: tasaisuuteen ja kohottaa huomattavasti niiden nioittavasti,
3161: hintaa. Epäkohta voitaisiin poistaa vapaut-
3162: tamaila tärkeimmät maatalouskoneet ja niiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3163: osat liikevaihtoverosta. van lakiehdotuksen:
3164:
3165:
3166: Laki
3167: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3168: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
3169: liikevaihtoverolain 4 §: n 1 momentin 21. kohta, sellaisena kuin se on 2 päivänä marras-
3170: kuuta 1951 annetussa laissa ( 543/51), näin kuuluvaksi:
3171: 4 §.
3172: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät koneet, avo- ja salaoja-aurat, salaojankaivu-
3173: ole: koneet, harat, kasvinsuojelu- ja peittausko-
3174: neet, traktorit, lannanlevittäjät, lannankuor-
3175: 21. seuraavat maataloustuotannossa käy- maajat, traktorireet, traktoriperäkärryt ja
3176: tettävät koneet ja työvälineet: äkeet, jyrät, niiden alustat, levikepyörät, raivauskoukut,
3177: niitto-, elonleikkuu-, harava-, kylvö- ja peru- katkaisusirkkelit, kotitarvemyllyt, lypsyko-
3178: nannostokoneet, perunan riviinkokoojat, pe- neet, käsiseparaattorit, tukkireet, hevosajo-
3179: runan lajittelijat, sokerijuurikkaannostoko- neuvon akselistot, moottorisahat ja kaikkien
3180: neet, puimakoneet, leikkuupuimurit, viljan- edellä mainittujen koneiden ja työvälineiden
3181: kuivaajat, viljanlajittelijat, lietsot, silppu- osat.
3182: koneet, aurat, sahrat, uudis- ja kivenraivaus-
3183:
3184: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
3185:
3186: Matti Meriläinen. Antto Prunnila.
3187: Toivo Niiranen. Martti Linna.
3188: Aleksi Kiviaho.
3189:
3190:
3191:
3192:
3193: 8 E 219/59
3194: 58
3195:
3196: IV,16. - Lak.al. N: o 20.
3197:
3198:
3199:
3200: Kajatsalo ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
3201: sesta.
3202:
3203: E d u s k u n n a 11 e.
3204:
3205: Valtion ja kuntien sekä yksityistenkin eivätkä uudetkaan pienteollisuuden alat
3206: taholta tehdyt yritykset pienteollisuuden li- pääse kehittymään kysyntää vastaavalla ta-
3207: säämiseksi ovat jääneet vaille toivottua tu- valla.
3208: losta. Yhä useammin on päinvastoin ollut Tärkeimpänä syynä tälläiseen kehitykseen
3209: havaittavissa, että monet pienteollisuus- ja on pidettävä näihin liikkeisiin raskaana koh-
3210: työliikkeet, jotka aikaisemmin toimivat suu- distuvaa liikevaihtoverotusta. Korkea vero-
3211: rella teholla, antoivat työtä paikkakuntalai- prosentti tekee pienille yrittäjille mahdotto-
3212: sille ja valmistivat hyviksi tunnettuja tuot- maksi kilpailla suurteollisuuden kanssa, kun
3213: teita, joilla oli kysyntää jopa maamme rajo- sensijaan alhaisempi vero ei samalla tavalla
3214: jen ulkopuolellakin, ovat viime aikoina voi- pelottaisi yrittäjää laajentamasta liikettään
3215: neet toimia vain mitättömän pienissä puit- silloin, kun toteaa tuotteillaan olevan menek-
3216: teissa ja perheen oman työvoiman turvin. kiä.
3217: Yhä useampi näistä on vähitellen ollut pako- Pienteollisuuden toimintamahdollisuuksien
3218: tettu lopettamaan toimintansa. helpottamiseksi on työllisyysnäkökohtienkin
3219: Näin on erityisesti laita aloilla, joilla yri- kannalta syytä tehdä kaikki mahdollinen,
3220: tystoiminnan jatkaminen edellyttää hyvää sillä näitä yrityksiä laajentamalla voidaan
3221: ammattitaitoa, joka voidaan saavuttaa vain parhaiten ja nopeimmin saada syntymään
3222: monivuotisen työskentelyn kautta pätevän uusia työpaikkoja sekä maaseudulla että asu-
3223: mestarin alaisuudessa. Ehkä parhaan esimer- tuskeskuksissa.
3224: kin tämänlaatuisista yritysmuodoista tarjoaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
3225: maamme ennen niin kuuluisa suksiseppä- järjestyksen 32 §: ään viitaten ehdotamme
3226: kunta, joka nyt on kuolemassa sukupuuttoon kunnioittaen,
3227: huolimatta siitä, että koivusuksen kysyntä
3228: viime aikoina on taas uudelleen vilkastunut. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3229: Monen muunkin ammattikunnan osalta on ha- van lakiehdotuksen:
3230: vaittavissa sama huolestuttava kehitys,
3231:
3232:
3233: Laki
3234: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun lii-
3236: kevaihtoverolain 7 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1957 anne-
3237: tussa laissa (422/57), näin kuuluvaksi:
3238: 7 §. tekijää, on vero puolet edellä olevista mää-
3239: V ero on, mikäli jälempänä ei toisin sää- ristä.
3240: detä, teollisessa liikkeessä kaksikymmentä ja
3241: työliikkeessä kymmenen sadalta, kuitenkin
3242: niin, että niissä teollisissa ja työliikkeissä, Tämä laki tulee voimaan päivänä
3243: joissa on vähemmän kuin viisi vierasta työn- kuuta 19 .
3244:
3245: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
3246:
3247: Kaarlo Kajatsalo. Veikko Hyytiäinen. Juho Tenhiälä.
3248: 59
3249:
3250: IV,17. - Lak.al. N:o 21.
3251:
3252:
3253:
3254: Raipala ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain väliaikai-
3255: sesta muuttamisesta.
3256:
3257: E d u s k u n n a ll e.
3258:
3259: Suomen pienpuun ja halkojen menekki on vemmaksi kuin kivihiilellä. Myöskin pieneh-
3260: viime vuosina melkoisesti vaikeutunut, mikä köillä hakkeen varastosäiliöillä ja puhalti-
3261: maaseudun työllisyyden ja metsänhoidon milla varustetuilla lämmityskattiloilla on
3262: kannalta on erittäin valitettavaa. Esim. val- saavutettu erittäin hyviä tuloksia.
3263: tionrautatiet ovat muutamassa vuodessa vä- Hakelämmityksen laajempaa ja nopeaa lä-
3264: hentäneet halkojen käyttöään % miljoonalla pimurtoa estää kuitenkin se, että asia on
3265: kuutiometrillä. Lisäksi jopa Sisä-Suomessa vielä rakentajille uutta ja hakkurit ja hak-
3266: sijaitsevat puunjalostustehtaat ovat voimalai- keen polttoaineet suhteellisen kalliita varsin-
3267: toksissaan siirtyneet käyttämään halkojen kin kun lisäksi liikevaihtovero on nostamassa
3268: asemasta polttoöljyä tai kivihiiltä. Edelleen niiden hintaa. Kun toisaalta hakkureiden
3269: myöskin yksityiset kuluttajat ovat siirtyneet hakkeenpoltto- ja syöttölaitteiden ja hakkeen
3270: ja siirtymässä polttopuun käytöstä poltto- laajeneva valmistus lisäisi erittäin paljon
3271: öljyn, nestekaasun ym. helppohoitoisten ulko- maaseudun ja teollisuuden työtilaisuuksia
3272: maisten polttoaineiden käyttöön, jopa maa- ja siten helpottaisi vaikeaa työllisyystilan-
3273: seudullakin. netta, olisi liikevaihtoveron periminen siir-
3274: Vastapainona tälle ovat myöskin puun rettäviltä hakkureilta ja hakkeenpolttolait-
3275: polton automatisoinnin tutkimukset ja käy- teilta poistettava siksi, kunnes hakkeen
3276: täntöön sovellutukset edistyneet ilahdutta- käyttö pääsee riittävän suuressa määrin al-
3277: vasti Pienpuualan toimikunnan ja alan teol- kuun ja laajenee sen jälkeen omalla painol-
3278: lisuuden ansiosta. Hakkeen muodossa on laan.
3279: puuta voitu polttaa kotimaisissa polttolait- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
3280: teissa erittäin hyvällä hyötysuhteella täysin ehdotamme,
3281: automaattisesti, esimerkiksi Helsingin yli-
3282: opiston fysikaalisen laitoksen lämpökeskuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3283: sessa jopa niin, että lämmitys on tullut hal- van lakiehdotuksen:
3284:
3285:
3286:
3287: Laki
3288: liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
3289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
3290: liikevaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momentin 3. kohta näin kuuluvaksi:
3291: 4 §. hakkeen polttolaitteet ja hakkeen syöttimet
3292: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole: lisälaitteineen.
3293: -------.-------
3294: 3. polttopuu ja -turve, hiili ja koksi sekä
3295: kotimaassa valmistetut siirrettävät hakkurit, Tämä laki tulee voimaan päivänä
3296: kuuta 19 ja on voimassa vuoden 1963
3297: loppuun.
3298:
3299: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
3300:
3301: Matti Raipala. Mauri Seppä. Mikko Asunta.
3302: 60
3303:
3304: IV,18.- Lagmot. N:o 22.
3305:
3306:
3307:
3308:
3309: Ehrnrooth m. fl.: F'örslag till lag om temporär ändring av ·
3310: lagen angående omsättningsskatt.
3311:
3312:
3313: Till Riksdagen.
3314:
3315: Med undantag för ett kort avbrott har strins kemikalier är underkastade omsätt-
3316: sedan början av år 1954 de av träförädlings- ningsskatt för en obestämd tid framåt och
3317: industrin använda kemikalierna varit be- förmodligen ända till dess omsättningsskatte-
3318: friade från omsättningsskatt. Den i ämnet lagen kan bli föremål för en totalrevision.
3319: senast stiftade lagen av den 14 juni 1958, Med beaktande av det läge, som för när-
3320: varigenom lagen angående omsättningsskatt varande råder vid avsättning av träföräd-
3321: åter temporärt ändrades, var i kraft intill lingsindustrins produkter, till vilket det ock-
3322: utgången av senaste år. Regeringen över- så särskilt hänvisades i motiveringen till
3323: lämnade emellertid även till 1958 års riks- den återkallade propositionen, är det synner-
3324: dag en proposition med förslag till samma ligen olyckligt om den extra belastning om-
3325: temporära ändring av sagda lag, viiken sättningsskatten för ifrågavarande kemika-
3326: skulle gälla under år 1959. Denna proposi- lier utgör för träförädlingsindustrin blir
3327: tion skilde sig från den senast gällande la- gällande för en förmodligen lång tid framåt.
3328: gen endast därutinnan, att den till förteck- Till ett sådant sakernas tillstånd borde vi
3329: ningen över skattefria förnödenheter hade verkligen icke ha råd i vårt land.
3330: fogats natriumaluminat och natriumhypoklo- På ovan anförda grunder får vi vördsamt
3331: rit. Propositionen (nr 80/58) hann icke be- föreslå,
3332: handlas under 1958 års riksdag.
3333: Regeringen har numera beslutat återkalla att Riksdagen måtte antaga följande
3334: sagda proposition, varför träförädlingsindu- lag[ö1·slag:
3335:
3336:
3337:
3338:
3339: Lag
3340: om temporär ändring av lagen angående omsättningsskatt.
3341: I enlighet med Riksdagens beslut fogas till 4 § 1 mom. lagen den 22 december 1950 an-
3342: gående omsättningsskatt (605/50) en 23 punkt och till 12 §, sådan densamma lyder
3343: i lagen den 20 december 1957 (422/57), ett 2 mom. som följer:
3344:
3345: 4 §. riumhydrosulfit, natriumhypoklorit, natrium-
3346: Fria från omsättningsskatt äro följande karbonat, natriumklorat, natriumsulfit, nat-
3347: varor: riumperoxid, natriumtripolifosfat, svavel,
3348: svavelkis, svavelsyra, kolsvavla, zinkstoft,
3349: vattenglas och vätesuperoxid, då de försäljas
3350: 23. alkyleter, aluminiumsulfat, glauber- eller till landet införas att användas vid
3351: salt, kalk, kalksten, kalciumhypoklorit, kaus- framställning av träförädlings- eller konst-
3352: tiksoda, klor, klordioxid, natriumaluminat, ull-, konstsilke- och cellofanprodukter.
3353: natriumbisulfit, natriumhexametafosfat, nat-
3354: IV,l8. - Ehrnrooth ym. 61
3355:
3356: 12 §. jare enligt lag anskaffat varorna såsom skat-
3357: tepliktiga.
3358: Skattskyldig, som är berättigad att an-
3359: skaffa i 4 § 1 mom. 23 punkten nämnda
3360: varor skattefritt, har rätt att vid omsätt- Denna lag träder i kraft den
3361: ningsbeskattningen från värdet av skatteplik- 1959 och är gällande tili utgången av sagda
3362: tig omsättning avdraga inköpsvärdet för de år. I 12 § 2 mom. avsett avdrag mä skatt-
3363: mängder av nämnda varor, som anskaffats skyldig göra, då varorna anskaffats medan
3364: såsom skattepliktiga, försåvitt varornas säl- denna lag är i kraft.
3365:
3366:
3367: Helsingfors den 21 februari 1959.
3368:
3369: Georg C. Ehrnrooth. Juha Rihtniemi.
3370: 62
3371:
3372: IV,18. - Lak.al. N: o 22~.
3373: Suomennos.
3374:
3375:
3376:
3377:
3378: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain väliaikai-
3379: sesta muuttamisesta.
3380:
3381:
3382: Eduskunnalle.
3383:
3384: Lyhyttä keskeytystä lukuunottamatta ovat liikevaihtoveron alaisiksi epämääräiseksi
3385: puunjalostusteollisuuden käyttämät kemikaa- ajaksi eteenpäin ja otaksuttavasti aina siihen
3386: liot olleet vuoden 1954 alusta lähtien vapaute- saakka, kunnes liikevaihtoverolaki voi joutua
3387: tut liikevaihtoverosta. Asiassa viimeksi 14 kokonaisuudistuksen kohteeksi. Ottaen huo-
3388: päivänä kesäkuuta 1958 annettu laki, jolla mioon puunjalostusteollisuuden tuotteiden
3389: liikevaihtoverolakia jälleen väliaikaisesti muu- menekissä nykyisin vallitsevan tilanteen,
3390: tettiin, oli voimassa viime vuoden loppuun. mihin myös erityisesti viitattiin peruutetun
3391: Hallitus antoi kuitenkin myös vuoden 1958 esityksen perusteluissa, on erityisen onne-
3392: valtiopäiville esityksen sanotun lain samasta tonta, jos se ylimääräinen rasitus, jota kysy-
3393: väliaikaisesta muuttamisesta, joka olisi voi- myksessä olevien kemikaalioiden liikevaihto-
3394: massa vuonna 1959. Tämä esitys erosi vii- vero merkitsee puunjalostusteollisuudelle, jää
3395: meksi voimassa olleesta laista ainoastaan olemaan otaksuttavasti pitkäksi ajaksi eteen-
3396: siinä, että verovapaiden tarvikkeiden luette- päin. Sellaiseen asiaintilaan ei maassamme
3397: loon oli lisätty natriumaluminaatti ja nat- pitäisi todellakaan olla varaa.
3398: riumhypokloriitti. Esitystä (n: o 80/58) ei Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
3399: ehditty käsitellä vuoden 1958 valtiopäivillä. nioittaen,
3400: Hallitus on nyttemmin päättänyt peruut-
3401: taa sanotun esityksen, minkä vuoksi puun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3402: jalostusteollisuuden kemikaaliot on saatettu van lakiehdotuksen:
3403:
3404:
3405:
3406: Laki
3407: liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
3408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
3409: vaihtoverolain (605/50) 4 §:n 1 momenttiin 23 kohta ja 12 §:ään, sellaisena kuin se on
3410: 20 päivänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (422/57), 2 momentti seuraavasti:
3411:
3412: 4 §. rikkihappo, rikkihiili, rikkikiisu, sinkkipöly,
3413: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole: vesilasi ja vetysuperoksiidi, milloin ne myy-
3414: dään tai maahan tuodaan käytettäväksi puun-
3415: 23. alkylieetteri, aluminiumsulfaatti, glau- jalostus- tai silla-, säteri- ja kelmutuotteiden
3416: bersuola, kalkki, kalkkikivi, kalsiumhypo- valmistukseen.
3417: kloriitti, kaustiksooda, kloori, klooridioksiidi,
3418: natriumaluminaatti, natriumbisulfiitti, nat-
3419: riumheksametafosfaatti, natriumhydrosulfiitti, 12 §.
3420: natriumhypokloriitti, natriumkarbonaatti,
3421: natriumkloraatti, natriumsulfiitti, natrium- Verovelvollisella, joka on oikeutettu hank-
3422: peroksiidi, natriumtripolifosfaatti, rikki, kimaan 4 § :n 1 momentin 23 kohdassa mai-
3423: IV,lS. - Ehrnrooth ym. 63
3424:
3425: nittuja tavaroita verovapaasti, on oikeus Tämä laki tulee voimaan pa1vana
3426: liikevaihtoverotuksessa veronalaisen liikevaih- kuuta 1959 ja on voimassa saman vuoden
3427: don arvosta vähentää mainittujen tavaroiden loppuun. Vähennyksen, jota tarkoitetaan
3428: veronalaisina hankittujen määrien ostoarvo, 12 § :n 2 momentissa, saa verovelvollinen
3429: mikäli tavaroiden myyjä on .lain mukaan jou- tehdä, milloin tavarat on hankittu tämän
3430: tunut ne hankkimaan veronalaisina. lain voimassa ollessa.
3431:
3432:
3433: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
3434:
3435: Georg 0. Ehrnrooth. Juha Rihtniemi.
3436: 64
3437:
3438: IV,19. - Lak.al. N:o 23.
3439:
3440: V. A. Virtanen ym.: Ehdorus laiksi asuinrakennusten tuo-
3441: tantoon käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisäl-
3442: tyneen liikevaihtoveron takaisinmaksamisesta annetun
3443: lain muuttamisesta.
3444:
3445: Eduskunnalle.
3446:
3447: Asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen kentajia huonompaan asemaan. Jos he nyt
3448: rakennustarvikkeiden hintaan sisältyvän lii- jäisivät vielä ilman sitä liikevaihtoveron
3449: kevaihtoveron takaisinmaksamisesta säädet- takaisinmaksua, jonka toinen, laina-asiansa
3450: tiin ensimmäinen laki vuonna 1955 (n:o 42/ määräajassa kuntoon saanut saa, joutuisivat
3451: 1955). Lain ensimmäiseen pykälään on suu- he vielä yhteiskunnankin taholta raskaam-
3452: ressa valiokunnassa lisätty sanat ,ja joka min verotetuiksi. Kun lain kirjain tässä
3453: on valmistunut asuttavaan kuntoon ennen 1 kohden on ehdoton ja kun on oletettavissa,
3454: päivää tammikuuta 1959". Tarkoituksena etteivät lain laatijat ole tarkoittaneet aikaan-
3455: lienee ollut, että asuntojen valmistumista saada tämäntapaista epäoikeudenmukaisuutta,
3456: tällä lisämääräyksellä voitaisiin kiirehtiä. olisi mielestämme laissa mainittua määrä-
3457: Sinänsä hyvää tarkoittavasta yllämaini- aikaa pidennettävä ainakin yhdellä vuodella.
3458: tusta lisäyksestä uhkaa nyt tulla sellainen Tällöin luotaisiin heikoimmassa taloudelli-
3459: määräys, joka jakaa samassa asemassa ,lähtö- sessa asemassa olevillekin tilaisuus saattaa
3460: kuopissaan" olleet rakentajat eri asemaan. asuinrakennuksensa lain määräämään asut-
3461: On nimittäin niin, että viime vuosina vallin- tavaan kuntoon ja siten tulla osalliseksi lain
3462: nut lama ja varsinkin luottomarkkinoiden suomasta liikevaihtoveron takaisinmaksami-
3463: kireys ovat tuoneet tullessaan monille - eri- sesta.
3464: koisesti vähävaraisille - rakentajille voitta- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
3465: mattomia esteitä saattaa aloittamansa raken- nioittaen,
3466: nus valmiiksi ennen lain määräämää aikaa.
3467: He ovat jo muutenkin joutuneet toisia ra- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3468: van lakiehdotuksen:
3469:
3470: Laki
3471: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen
3472: liikevaihtoveron takaisinmaksamisesta annetun lain muuttamisesta.
3473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen
3474: rakennustarvikkeiden hintaan sisältyneen liikevaihtoveron takaisinmaksamisesta 21 päi-
3475: vänä tammikuuta 1955 annetun lain (43/1955) 1 § näin kuuluvaksi:
3476: 1 §. päivänä joulukuuta 1956, ja joka on val-
3477: Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- mistunut asuttavaan kuntoon ennen 1 päivää
3478: tävän sellaisen rakennuksen tai samaan tar- tammikuuta 1960, omistajalla on oikeus saada
3479: koitukseen käytettävän yhtenäisen rakennus- takaisin asuinhuoneistojen rakentamiseen
3480: suunnitelman mukaan rakennetun, samalle käytettyjen tarvikkeiden ja tehdasvalmisteis-
3481: omistajalle kuuluvan rakennusryhmän, jonka ten rakenneosien hintaan sisältynyttä liike-
3482: rakentaminen on aloitettu 31 päivän loka- vaihtoveroa tässä laissa säädettyjen perustei-
3483: kuuta 1954 jälkeen, mutta viimeistään 31 den mukaan.
3484:
3485: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
3486:
3487: Viljo A. Virtanen. Urho Kulovaara. Pertti Rapio.
3488: Veikko Helle. Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen.
3489: K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen. Matti Miikki.
3490: Sylvi Siltanen. Rafael Paasio. Esu Niemelä.
3491: Lyyli Aalto. Toivo Niiranen. P. Pekkarinen.
3492: Kalle Matilainen. Martti Linna. Hugo Manninen.
3493: 65
3494:
3495: IV,20. - Lak.al. N: o 24.
3496:
3497:
3498: Väyrynen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
3499:
3500: E d u s k u n n a II e.
3501:
3502: Elokuvateattereiden kannattavaisuus ja ta- televisiossa nykyään säännöllisesti esitetään
3503: loudellinen asema ovat jatkuvasti huonontu- vähintään yksi pitkä elokuva viikossa. Kun
3504: neet, sillä yleisön käyntien lukumäärä elo- tästä esityksestä ei mene huviveroa, on tele-
3505: kuvissa on vuosi vuodelta vähentynyt. Niinpä visio saman ohjelman suorittamisessa saanut
3506: kun vuonna 1955 elokuvateattereihin myy- huomattavan erioikeuden elokuvateattereihin
3507: tiin noin 37 milj. pääsylippua, vuonna 1957 nähden.
3508: myytiin vain 32 miljoonaa ja viime vuonna Pohjoismaista on Norjassa ja Tanskassa
3509: 31 miljoonaa pääsylippua. Syynä tähän vä- ryhdytty tukemaan elokuvateattereita siten,
3510: hennykseen on ennen kaikkea kilpailu mui- että ne saavat määrätyn alennuksen huvi-
3511: den ajanvietetilaisuuksien kanssa, joiden vero veroonsa. Ruotsissa, samoinkuin meilläkin,
3512: on lievempi kuin ulkomaisen elokuvan lei- on osittain menty tälle samalle linjalle
3513: mavero. myöntämällä tällainen alennus kävijämääräl-
3514: Ulkomaisista elokuvista ovat ainoastaan tään pienille tai pienillä paikkakunnilla toi-
3515: tiede- ja opetuselokuvat sekä lapsille tarkoi- miville elokuvateattereille. Meillä on tästä
3516: tetut ja heille erityisen sopivat elokuvat määräys leimaverolain 62 § : n 3 momentissa.
3517: verovapaita. Sanomaelokuvien vero on 20 Jotta elokuvateatterit pääsisivät verotuk-
3518: prosenttia, taide- ja ajanviete-elokuvien 35 sellisesti edes jossain määrin samaan asemaan
3519: prosenttia sekä siveelliseltä tai taiteelliselta muiden ajanviete- ja huvitilaisuuksien kanssa
3520: tasoltaan edellä olevia heikompien elokuvien ja jotta ne voisivat nykyisessä eri ajanviete-
3521: vero 50 prosenttia. Kun huviveroa viime muotojen keskinäisessä kovassa kilpailussa
3522: kesäkuussa yleisesti alennettiin, jätettiin elo- säilyttää viihtyvyytensä, ne välttämättä tar-
3523: kuva vastaavaa etua vaille. Kun yleinen vitsevat kannattavaisuusedellytystensä kohen-
3524: tanssivero alennettiin 40 prosentista 25 pro- tamista. Tämä kävisi varsin sopivasti päinsä
3525: senttiin, jäi ulkomaisten taide-elokuvien vero laajentamalla leimaverolain 62 §: n 3 momen-
3526: edelleen 35 prosentiksi. Kun sirkus-, varietee- tissa lausuttua periaatetta niin, että 5 pro-
3527: ja revyy-esityksistä peritään huviveroa 20 sentin alennus tulisi koskemaan kaikkia elo-
3528: prosenttia, on vastaavan elokuvan vero 50 kuvateattereita, kun taas pienissä kaupun-
3529: prosenttia. geissa ja kauppaloissa sekä maalaiskunnissa
3530: Televisiotoiminta on päässyt maassamme tämä alennus määrättäisiin 10 prosentiksi.
3531: hyvään alkuun. Suunnilleen puolet väestös- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3532: tämme on television vaikutuspiirin alueella.
3533: Paitsi sitä, että televisiosta sellaisenaan on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3534: tullut voimakas kilpailija elokuvateattereille, van lakiehdotuksen:
3535:
3536:
3537: Laki
3538: leimaverolain muuttamisesta.
3539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
3540: verolain ( 662/43) 62 § : n 3 momentti näin kuuluvaksi:
3541: 62 §. 1 momentin 2 kohdan mukainen vero 1 mo-
3542: mentin mukaan mahdollisesti tulevan alen-
3543: Muusta kuin 60 § : n 2 momentissa tarkoite- nuksen lisäksi vielä 5 prosentilla pääsymak-
3544: tusta elokuvanäytännöstä alennetaan 60 §: n susta. Mikäli tällainen elokuvanäytäntö toi-
3545: 9 E 21'9/59
3546: 66 IV,20. - Leimaverolaki.
3547:
3548:
3549: meenpannaan sellaisessa kaupungissa tai kiinteässä elokuvateatterissa tai muussa py-
3550: kauppalassa, jonka asukasluku on enintään syvässä näytäntöpaikassa, on tämä alennus
3551: 4 000 henkeä, taikka maalaiskunnassa sijaitse- kuitenkin 10 prosenttia pääsymaksusta.
3552: vassa, valtiovarainministeriön määräämässä
3553:
3554: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
3555:
3556: Vilho Väyrynen. Harras Kyttä.
3557: Viljo A. Virtanen. Urho Saariaho.
3558: Arvo Ahonen. Valto Käkelä.
3559: Väinö Tikkaoja. Sylvi Siltanen.
3560: H. Törmä. Kalle :&Iatilainen.
3561: Edvard Pesonen. Sulo Hostila.
3562: Eino Raunio. Lyyli Aalto.
3563: Mikko Hult. Veikko Kokkola.
3564: 67
3565:
3566: IV,21. - Lak.al. N:o 25.
3567:
3568:
3569:
3570:
3571: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain väliaikaisesta
3572: muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
3573:
3574:
3575: Eduskunnalle.
3576:
3577: Leima verolain väliaikaisella muuttamisella viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin ny-
3578: edellytetään, ettei kysymyksessä olevalla lailla kyisten leimaverosäännösten korvaamiseksi
3579: entisestään vaikeuteta hyväntekeväisyys- ja uudella leimaverolailla. Tässä vaiheessa olisi
3580: aatteellisten järjestöjen ylläpitämien korkea- leimaverolain väliaikaista muutosta jatket-
3581: tasoisten huvipuistojen toimintaa. Edelleen tava vielä vuodella.
3582: on todettava, että leimaverolaki siihen viime Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3583: vuosien aikana tehtyjen lukuisten muutosten
3584: ja täydennysten johdosta on muodostunut että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3585: varsin vaikeatajuiseksi ja siten myös hankala- van lakiehdotuksen:
3586: käyttöiseksi. Hallituksen olisikin sen vuoksi
3587:
3588:
3589: Laki
3590: leimaverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
3591: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan leimaverolain väliaikaisesta muuttami-
3592: sesta 14 päivänä maaliskuuta 1958 annetun lain (155/58) voimaantulo-ja soveltamissään-
3593: nös näin kuuluvaksi:
3594: Tämä laki, joka tulee voimaan 1 päivänä vänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa, ja
3595: heinäkuuta 1959, on voimassa kesäkuun lop- 65 § :n 4 kohta, sellaisena kuin se on 30 päi-
3596: puun 1960, minkä jälkeen tämän lain väli- vänä joulukuuta 1949 annetussa laissa
3597: aikaisesti kumoamat leimaverolain 60 §: n 1 (861/49), tulevat jälleen voimaan sellaisina,
3598: momentin 1, 3, 4, 5 ja 6 kohta, sellaisina kuin kuin ne olivat ennen tämän lain voimaan-
3599: ne ovat 15 päivänä joulukuuta 1950 anne- tuloa.
3600: tussa laissa, 61 §, sellaisena kuin se on 25 päi-
3601:
3602: HelsiUP'i>~."ii. ~9 päivänä helmikuuta 1959.
3603:
3604: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja.
3605: H. Törmä. Vilho Väyrynen.
3606: Viljo A. Virtanen. Varma K. Turunen.
3607: Rafael Paasio. Valto Käkelä.
3608: Meeri Kalavainen. Kalle Matilainen.
3609: Veikko Helle.
3610: 68
3611:
3612: IV,22. - Lak.al. N: o 26.
3613:
3614:
3615:
3616: Asunta ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain rnuut-
3617: tarnisesta.
3618:
3619: E d u s k u n n a ll e.
3620:
3621: Sen jälkeen kun perintö- ja lahjaverolain huomattavasti vaikeuttaa tilan siirtämistä
3622: (378/40) veroasteikko vahvistettiin, joka ta- isältä pojalle. Raskaan perintöveron suorit-
3623: pahtui 28 päivänä huhtikuuta 1950, on rahan tamiseen tarvitaan nimittäin niin suuri raha-
3624: arvo huomattavasti huonontunut. Tämä 1m- summa, että sisaruksille maksettavaa osaa ti-
3625: vastuu mm. kotimarkkinatavarain yleisindek- lan hinnasta on useimmissa tapauksissa vai-
3626: sissä. Tämä oli vuonna 1950 :1, 265, mutta keata suorittaa ilman liian suurta velkataak-
3627: vuoden 1958 joulukuuhun mennessä se oli kaa. Sen vuoksi perintö- ja lahjaverorasituk-
3628: kohonnut pistelukuun 2 092. Kohoaminen on sen vähentäminen on maatalouden osalta
3629: siis ollut 65 %. Tästä syystä on myös pe- aivan välttämätöntä, mutta myös muiden pii-
3630: rintö- ja lahjaveroasteikko muodostunut tun- rien osalta suuri alennus on kohtuussyillä
3631: tuvasti raskaammaksi kuin mitä se oli silloin, riittävästi perusteltu.
3632: kun se säädettiin. Näin ollen perintö- ja lah- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen,
3633: javeroasteikkoa olisi huomattavasti alennet-
3634: tava. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3635: Perintövero on muodostunut erikoisesti van lakiehdotuksen:
3636: maatalouden osalta niin raskaaksi, että se
3637:
3638:
3639: Laki
3640: perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
3641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun pe-
3642: rintö- ja lahjaverolain 14 §, sellaisena kuin se on 28 päivänä huhtikuuta 1950 annetussa
3643: laissa (213/50), näin kuuluvaksi:
3644: 14 §. 2 000 000- 5 000 000 82 000 6
3645: Perintöveroa maksetaan: 5 000 000-10 000 000 260 000 7
3646: 10 000 000-15 000 000 610 000 8
3647: I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:
3648: 15 000 000 tai enemmän 1 010 000 9
3649: Veron vakio·
3650: erä omaisuu- Veroa %
3651: Verotettavan omaisuuden den alarajan ala1·ajan II veroluokassa asteikon mukainen vero
3652: arvo kohdalla ylittävästä
3653: mk mk osasta kaksinkertaisena;
3654: 100 000- 200 000 500 2 III veroluokassa asteikon mukainen vero
3655: 200 000- 500 000 2 500 3 kolminkertaisella;
3656: 500 000- 1 000 000 11500 4 IV veroluokassa asteikon mukainen vero
3657: 1 000 000- 2 000 000 32 000 5 viisinkertaisena.
3658:
3659: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
3660:
3661: Mikko Asunta. Ma,tti Raipala. A. F. Airo.
3662: Toivo Hietala. Saara Forsius. Erkki Leikola.
3663: Aarre Marttila. Väinö E. Nieminen. V. E. Svinhufvud.
3664: Martti Salminen. R. Ballberg. V. Hyytiäinen.
3665: Arvo Pentti. T. Junnila. Sylvi Halinen.
3666: 69
3667:
3668: IV,23. - Lak.al. N: o 27.
3669:
3670:
3671:
3672:
3673: Hara ym.: Ehdotus laiksi henkilöautoista ja moottoripyö-
3674: ristä suoritettavasta verosta annetun lain muuttamisesta.
3675:
3676:
3677: E d u s k u n n a ll e.
3678:
3679: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suori- samoin kuin ammattimainen tilausliikennekin
3680: tettavasta verosta 30. 12. 1957 (440/57) an- ovat kuitenkin täysin toisiinsa rinnastettavia.
3681: netun lain 5 § : n mukaan, sellaisena kuin se Auto on autokoulutoiminnan harjoittajalle
3682: on siihen 21. 11 1958 (453/58) tehtyine muu- niin kuin vuokra-autoilijaHekin työväline.
3683: toksineen, saa suoritetun veron kokonai- Sen vuoksi olisi oikeudenmukaista, että auto-
3684: suudessaan hakemuksesta takaisin sellainen koulut asetettaisiin samanlaiseen asemaan
3685: autonomistaja tai haltija, joka käyttää veron takaisin saantiin nähden kuin ammatti-
3686: autoaan pääasiallisesti ammattimaiseen liiken- maisen liikenteen harjoittajat.
3687: teeseen. Sen sijaan kouluajoon rekisteröidystä Edellä sanottuun viitaten esitämme,
3688: autosta ei suoriteta veroa takaisin.
3689: Autokoulussa annettava kuljettajaopetus että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3690: van lakiehdotuksen:
3691:
3692:
3693:
3694: Laki
3695: henkilöautoista ja moottoripyöristä suoritettavasta verosta annetun lain muuttami-
3696: sesta.
3697: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan henkilöautoista ja moottoripyöristä suo-
3698: ritettavasta verosta 30 päivänä joulukuuta 1957 (440/57) annetun lain 5 ja 9 § näin
3699: kuuluviksi:
3700: 5 §. tenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi
3701: Auto- ja moottoripyöräverosta on vapaa auton omistajaksi, hakemuksesta saamaan
3702: moottoripolkupyörä ja invalidipyörä sekä tullihallitukselta takaisin maahantuotaessa
3703: sellainen auto tai moottoripyörä, jonka val- suoritetun autoveron puolen määrän. Pa-
3704: mistaja myy ulkomaille tai maastaviejälle. lautusta on uhalla, että oikeus sen saa-
3705: Veroa ei ole suoritettava myöskään autosta miseen on menetetty, haettava kuuden
3706: tai moottoripyörästä, joka maahan tuotaessa kuukauden kuluessa siitä, kun haltija on mer-
3707: on muulla perusteella kuin tullitariffilain kitty autorekisteriin auton omistajaksi.
3708: mukaan tullivapaa, eikä ajoneuvosta, joka on Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatet-
3709: viety ulkomaille korjattavaksi ja vuoden ku- takoon myös, milloin kysymyksessä on koti-
3710: luessa sen jälkeen tuodaan sieltä takaisin. maassa valmistettu veronalaisena hankittu
3711: Mikäli veronalaisena maahantuotu auto on auto, kuitenkin siten, että palautusta on
3712: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty tällöin haettava asianomaiselta liikevaihto-
3713: rekisteriin ammattimaiseen liikenteeseen tai verotoimistolta.
3714: ammattimaiseen kouluajoon käytettäväksi, on Joka 2 tai 3 momentin nojalla on saanut
3715: se, joka tällöin on rekisteröity auton omis- autoveroa takaisin, on, jos autoa, vaikkei kol-
3716: tajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä mea vuotta ole kulunut sen edellä tarkoite-
3717: pääasiallisesti mainittuun liikenteeseen, oi- tusta rekisteröimisestä, ei enää käytetä pää-
3718: keutettu, auton oltua haltijan käytössä kui- asiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen tai
3719: 70 IV,23. - Moottoriajoneuvovero.
3720:
3721:
3722: ammattimaiseen kouluajoon, velvollinen teke- tetusta rekisteröimisestä eikä auto ole tuhou-
3723: mään tästä ilmoituksen asianomaiselle läänin- tunut, ei enää käytetä pääasiallisesti ammatti-
3724: hallitukselle. maiseen liikenteeseen tai ammattimaiseen
3725: kouluajoon.
3726: Maksulippuun on merkittävä, paitsi tietoja
3727: 9 §. maksuvelvollisesta, mitä veroa maksulippu
3728: Jos auto, josta veroa on 5 §: n 2 tai 3 koskee, suoritettavan veron määrä sekä mak-
3729: momentin nojalla palautettu, ilmoitetaan tai sun suoritustapa ja -aika.
3730: olisi ollut ilmoitettava ennenkuin kolme Maksuunpannulie veromäärälle suori-
3731: vuotta on kulunut siitä, kun auto rekiste- tettuvasta veronlisäyksestä noudatettakoon,
3732: röitiin ammattimaiseen liikenteeseen tai am- mitä siitä on säädetty veronmaksun laimin-
3733: mattimaiseen kouluajoon käytettäväksi, mer- lyömisen johdosta suoritettavasta veronlisäyk-
3734: kittäväksi autorekisteriin muun omistajan tai sestä annetussa laissa (1077/43), sellaisena
3735: haltijan kuin autosta veronhuojennuksen kuin se on siihen myöhemmin tehtyine muu-
3736: saaneen käyttäjän tai, jos hän on kuollut, toksineen.
3737: hänen oikeudenomistajansa nimiin, tulee Jollei 1 momentin mukaisesti maksuun-
3738: lääninhallituksen maksuunpanna palautettu pantua veroa ole suoritettu maksulippuun
3739: autoveron määrä sanotun käyttäjän tai merkittynä maksuaikana, ulosotettakoon vero
3740: auton luovuttaneen oikeudenomistajan mak- säädettyine veronlisäyksineen tehdyn vali-
3741: settavaksi. Niinikään on mainittu vero mak- tuksen estämättä ilman tuomiota ja päätöstä
3742: suunpantava, jos käy ilmi, että autoa, vaikkei niinkuin verojen ja yleisten maksujen ulos-
3743: kolmea vuotta ole kulunut sen edellä tarkoi- mittauksesta on säädetty.
3744:
3745: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
3746:
3747: Erkki Hara. Victor Procope.
3748: 71
3749:
3750: IV,24. - Lak.al. N: o 28.
3751:
3752:
3753:
3754:
3755: Haapanen ym. : Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poik-
3756: keussäännöksistä verolakeihin annetun lain muuttami-
3757: sesta.
3758:
3759:
3760: E d u s k u n n a ll e.
3761:
3762: Voimassa olevan työttömyysavustuslain lakeja niin muutettava, että työttömyysavus-
3763: mukaiset työttömyysavustukset ovat veron- tus tulisi verovapaaksi tuloksi.
3764: alaista tuloa. V erolainsäädännössämme ovat Työttömyysavustuksen verovapaus ei sanot-
3765: muut vastaavanlaiset avustukset yleensä vero- tavasti vaikuttaisi valtion eikä kuntien vero-
3766: vapaita, jota periaatetta voidaan sosiaaliselta tuloihin, mutta olisi erittäin tervetullut kor-
3767: näkökannalta pitää täysin oikeana. Kun työt- jaus työttömyysavustusta saaville henkilöille.
3768: tömyysavustukset ovat suuruudeltaan verrat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3769: tain vaatimattomia, päivittäisen avustuksen
3770: ollessa 410-600 markan välillä, olisi vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3771: van lakiehdotuksen:
3772:
3773:
3774: Laki
3775: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin annetun lain muuttamisesta.
3776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
3777: verolakeihin 31 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain (552/58) 2 § :ään näin kuuluva
3778: 8 kohta:
3779: 2 §.
3780: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä: 8) työttömyysavustuslain mukaan makset-
3781: tua työttömyysavustusta.
3782:
3783: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
3784:
3785: Kaino Haapanen. Elli Stenberg.
3786: Eino Tainio. Tyyne Tuominen.
3787: Leo Suonpää. Rainer Virtanen.
3788: Eino Kilpi.
3789: 72
3790:
3791: IV,25. - Lak.al. N:o 29.
3792:
3793:
3794:
3795:
3796: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi veronhuojennustilille tehdyn
3797: talletuksen vähentämisestä verotuksessa.
3798:
3799:
3800: E d u s k u n n a ll e.
3801:
3802: Hallitus antoi 26 pa1vana syyskuuta 1958 samanlainen kuin eduskunnan 19 päivänä
3803: eduskunnalle esityksen laiksi veronhuojennus- joulukuuta 1958 hyväksymä laki.
3804: tilille tehdyn talletuksen vähentämisestä ve- Kun kuitenkin alun pitäen on ollut tar-
3805: rotuksessa. Siihen sisältyneen lakiehdotuk- koitus saattaa kysymyksessä oleva veronhuo-
3806: sen mukaan olisi luonnollisella henkilöllä ja jennus voimaan kahdelta vuodelta toimitet-
3807: kuolinpesällä ollut oikeus vuosilta 1958 ja tavissa verotuksissa, on kohtuullista, että hal-
3808: 1959 toimitettavissa verotuksissa vähentää lituksen uudessa esityksessä tarkoitettu tal-
3809: tulostaan · veronhuojennustilille talletetut letus voidaan tehdä veronhuojennustilille
3810: määrät. Asian käsittely muodostui niin pit- sekä vuonna 1959 että 1960 ja vähentää
3811: källiseksi, että eduskunta saattoi vasta 19 tallettamisvuodelta toimitettavissa verotuk-
3812: päivänä joulukuuta 1958 hyväksyä veron- sissa verotettavasta tulosta. Hallituksen esi-
3813: huojennustiliä koskevan lain hallituksen esi- tyksen mukaan veronhuojennus tulisi lopulli-
3814: tyksen perusteella. Näin ollen lakia ei ennä- seksi vain siltä osalta talletusta, jota ei nos-
3815: tetty saattaa voimaan niin ajoissa, että tallet- teta, ennenkuin kolme vuotta on kulunut
3816: tajat olisivat vuoden 1958 aikana voineet sen vuoden lopusta, jona talletus tehtiin.
3817: sijoittaa varoja veronhuojennustilille. Lukui- Näin ollen veronhuojennustalletus voisi tulla
3818: sille tallettajille tämä aiheutti pettymyksen. sidotuksi lähes neljänkin vuoden ajaksi, jos
3819: Katsoen, että edellä mainitun viivästymi- se tehdään vuoden alkupuolella. Tämä sään-
3820: sen takia eduskunnan hyväksymää lakia ei nös johtaisi siihen, että varoja sijoitettaisiin
3821: voitu sellaisenaan vahvistaa, hallitus päätti veronhuojennustilille yleensä vasta vuoden
3822: 31 päivänä joulukuuta 1958 antaa eduskun- lopulla, mikä ei olisi tarkoituksenmukaista.
3823: nalle uuden esityksen laiksi veronhuojennus- Kolmen vuoden sidonnaisuus olisikin sopi-
3824: tilille tehdyn talletuksen vähentämisestä ve- vammin laskettavissa talletuspäivästä alkaen.
3825: rotuksessa. Tämä esitys koskee vain vuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3826: 1959 veronhuojennustilille tehtäviä talletuk-
3827: sia. Asialliselta sisällykseltään se on muuten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3828: van lakiehdotuksen:
3829:
3830:
3831:
3832: Laki
3833: veronhuojennustilille tehdyn talletuksen vähentämisestä verotuksessa.
3834: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3835: 1 §. selle veronhuojennustilille tallettamansa mää-
3836: Vuosilta 1959 ja 1960 toimitettavissa tulo- rät, ei kuitenkaan enempää kuin 80 000 mark-
3837: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- kaa erikseen kumpanakin vuonna.
3838: tuksissa on luonnollisella henkilöllä ja jaka- Rahalaitoksella tarkoitetaan tässä laissa
3839: mattomalla kuolinpesällä oikeus vähentää kotimaista pankkia, säästöpankkia, osuuskas-
3840: tulostaan sen jälkeen, kun muut lain sallimat saa, postisäästöpankkia ja osuuskunnan sääs-
3841: vähennykset on tehty, rahalaitokseen erityi- tökassaa.
3842: IV,25. - Tenhiälä ym. 73
3843:
3844: Kunnallisverotuksessa tehdään 1 momen- 5 §.
3845: tissa mainittu vähennys verovelvollisen koti- Kun veronhuojennustililtä nostetaan va-
3846: kunnassa. roja ennen 4 § :ssä säädetyn ajan päätty-
3847: 2 §. mistä eikä rahalaitokselle samalla palauteta
3848: Veronhuojennustilillä olevista varoista on nostettua määrää vastaavaa veronhuojennus-
3849: maksettava ainakin yhtä suuri korko kuin todistusta, rahalaitoksen on pidätettävä nos-
3850: samassa rahalaitoksessa kuuden kuukauden tetusta määrästä veroennakkona 20 prosent-
3851: irtisanomisajan varassa olevista talletuksista. tia tai, jos nostettu määrä on suurempi kuin
3852: Veronhuojennustilillä olevia varoja ei saa 10 000 markkaa, 30 prosenttia. Tilin omis-
3853: sitoa indeksiin. tajalle on tällöin annettava pidätystodistus,
3854: Talletukset veronhuojennustilille on teh- jonka sisällyksen valtiovarainministeriö mää-
3855: tävä täysin tuhansin markoin. Rahalaitok- rää.
3856: sen on annettava tallettajalle valtiovarainmi-
3857: nisteriön vahvistamalla lomakkeella veron- 6 §.
3858: huojennustodistus. Edellä 5 § : ssä tarkoitettuun ennakkopidä-
3859: tykseen on sovellettava, mitä ennakkoperintä-
3860: 3 §. laissa on säädetty ennakon pidättämisestä
3861: Saadakseen verotuksessa hyväkseen tässä korosta sekä tällaisen ennakon tilittämisestä
3862: laissa säädetyn veronhuojennuksen verovel- ja käyttämisestä.
3863: vollisen on liitettävä 2 §: ssä tarkoitettu ve- Rahalaitoksen on kultakin kalenterivuo-
3864: ronhuojennustodistus asianomaiselta vuodelta delta seuraavan tammikuun kuluessa ilmoi-
3865: annettavaan veroilmoitukseensa. tettava valtiovarainministeriön vahvistamalla
3866: lomakkeella tilin omistajan kotikunnan vero-
3867: 4 §. lautakunnalle ne veronhuojennustileiltä nos-
3868: Jos veronhuojennustililtä nostetaan varoja tetut määrät, joista 5 §: n mukaan on ollut
3869: ennen kuin kolme vuotta on kulunut tallet- ennakko pidätettävä, sekä näille määrille
3870: tamispäivästä, nostettu määrä luetaan tilin lasketut korot.
3871: omistajan veronalaiseksi tuloksi sikäli, kuin
3872: se on tämän lain mukaan vähennetty hänen 7 §.
3873: tulostaan. Veronalaiseksi tuloksi luetaan täl- Valtiovarainministeriö voi antaa tarkem-
3874: löin myös nostetuille varoille niiden tallet- pia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta
3875: tamispäivästä laskettu korko. ja soveltamisesta.
3876:
3877: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1959.
3878:
3879: Juho Tenhiälä. Esa Kaitila.
3880: T. Junnila. Toivo Hietala.
3881: Veikko Kokkola. Jaakko Kemppainen.
3882: R. Hallberg. Atte Pakkanen.
3883: T. E. Nordström. Aaro Stykki.
3884: Armi Hosia. Kaarlo Kajatsalo.
3885: Armas Leinonen.
3886:
3887:
3888:
3889:
3890: 10 E 219/59
3891: 74
3892:
3893: IV,2.6- Lagmot. N:o 30.
3894:
3895:
3896:
3897: Ehrnrooth m. fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen
3898: om skattelättnader vid bostadsproduktionen.
3899:
3900:
3901: T i 11 R i k s d a g e n.
3902:
3903: I 6 § av den vid 1958 års riksdag an- En följd av denna olikhet mellan tidigare
3904: tagna lagen om skattelättnader vid bostads- och senast stiftade lagar är, att de ägare av
3905: produktionen, given den 19 december 1958 byggnad eller bostadslägenhet, som avses i
3906: (504/58), stadgas, att skattelättnader i en- lagen av den 19 december 1958, vilka så-
3907: lighet med denna lag beviljas vid inkomst- ledes komma att bebo byggnad, vars upp-
3908: och förmögenhetsbeskattningen samt kommu- förande påbörjats tidigast den 1 februari
3909: nalbeskattningen för det skatteår, då upp- 1959, åtnjuta skattelättnader, som äro rätt
3910: förandet av i lagens 2 § 1 mom. avsedd avsevärt större än deras, vilka bebo bygg-
3911: byggnad påbörjades, och för de tio följande nad, vars uppförande påbörjats 1. 1. 1949-
3912: skatteåren. Den skattefrihet, som lagen av- 31. 1. 1959. Det kan knappast ha varit lag-
3913: ser, varar sålunda i elva år. Lagen tilläm- stiftarens avsikt, att dessa byggnader, vilkas
3914: pas på byggnader, vilkas uppförande påbör- uppförande påbörjats före den 1 februari
3915: jats tidigast den 1 februari 1959 och senast 1959, skulle råka i sämre ställning vid be-
3916: den 31 december 1962. skattningen. I så fall hade motiveringen
3917: För byggnader, vilkas uppförande påbör- tili regeringens senaste proposition i ämnet
3918: jats under januari månad 1959 eller därför- (prop. nr 22/58) enligt god lagstiftningssed
3919: innan under den tid lagstiftning angående bort innehålla omnämnande av denna för-
3920: skattelättnader för främjande av bostads- ändring.
3921: produktionen funnits, ha motsvarande skat- Lagen om skattelättnader vid bostadspro-
3922: telättnader icke gällt längre tid än tio år, duktionen (504/58) borde, såsom av det ovan
3923: om man undantar de byggnader, vilkas upp- anförda framgått, kompletteras med ett stad-
3924: förande påbörjats under tiden 1. 9. 1947- gande, som försätter alla de byggnader,
3925: 31. 12. 1948, beträffande vilka sagda tid icke för vilka skattelättnadslagstiftningen gällt, i
3926: inräknas i tioårsperioden. Den lagstiftning, samma ställning vad den tid beträffar, un-
3927: som gällde förrän den nuvarande lagen kom der viiken skattefriheten är i kraft.
3928: till, har nämligen icke innehållit någon gene- På ovannämnda grunder få vi vördsamt
3929: rell bestämmelse därom, att det år, under föreslå,
3930: vilket uppförandet av byggnaden påbörjats,
3931: icke skall räknas in i den tioåriga skatte- att Riksdagen måtte antaga följande
3932: frihetsperioden. lagförslag:
3933:
3934:
3935: Lag
3936: angående ändring av lagen om skattelättnader vid bostadsproduktionen.
3937: I enlighet med Riksdagens beslut skall 13 § 2 mom. lagen den 19 december 1958 om
3938: skattelättnader vid bostadsproduktionen (504/58) erhålla följande ändrade lydelse:
3939:
3940: 13 §. produktionen (477/53) förlänges så, att den
3941: skall tillämpas även på byggnader och bygg-
3942: Tiden för tillämpning av lagen den 11 de- nadskomplex, vilkas uppförande påbörjas un-
3943: cember 1953 om skattelättnader vid bostads- der januari månad 1959. Dock skola även för
3944: IV,26. - Ehrnrooth ym. 75
3945:
3946: de byggnader och byggnadskomplex, vilkas kraft, skattelättnaderna beviljas för det
3947: uppförande påbörjats, medan sagda eller skatteår, då uppförandet påbörjades, och för
3948: motsvarande tidigare lag (520/48) varit i de tio följande skatteåren.
3949:
3950:
3951: Helsingfors den 17 februari 1959.
3952:
3953: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
3954: SvP.n Högström. Kurt Nordfors.
3955: Nils Meinander.
3956: 76
3957:
3958: IV,26. - Lakal. N: o 30.
3959: Suomennos.
3960:
3961:
3962:
3963: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotannon veronhuo-
3964: jennuslain muuttamisesta.
3965:
3966:
3967: E d u s k u n n a ll e.
3968:
3969: Vuoden 1958 valtiopäivillä hyväksytyn Tästä aikaisempien ja viimeksi säädetyn
3970: asuntotuotannon veronhuojennuslain, joka on lain välisestä erilaisuudesta johtuvana seu-
3971: annettu 19 päivänä joulukuuta 1958 (504/58) rauksena ovat 19 päivänä joulukuuta 1958
3972: 6 § : ssä säädetään, että tämän lain mukaisia annetun lain tarkoittamien rakennusten tai
3973: verohelpotuksia myönnetään tulo- ja omai- asuinhuoneistojen omistajien, jotka siis tule-
3974: suusverotuksessa sekä kunnallisverotuksessa vat asumaan rakennuksissa, joiden rakenta-
3975: siltä verovuodelta, jona lain 2 § 1 momen- minen on aloitettu aikaisintaan 1 päivänä
3976: tissa tarkoitetun rakennuksen rakentaminen helmikuuta 1959, nauttimat veronhuojennuk-
3977: on aloitettu ja kymmeneltä seuraavalta vero- set melko huomattavasti niiden veronhuojen-
3978: vuodelta. Lain säätämä verovapaus kestää siis nuksia suuremmat, jotka asuvat rakennuk-
3979: 11 vuotta. Lakia sovelletaan rakennuksiin, sissa, joiden rakentaminen on aloitettu 1. 1.
3980: joiden rakentaminen on aloitettu aikaisintaan 1949-31. 1. 1959.
3981: 1 päivänä helmikuuta 1959 ja viimeistään Lainsäätäjän tarkoitus tuskin on voinut
3982: 31 päivänä joulukuuta 1962. olla, että nämä rakennukset, joiden rakenta-
3983: Niiden rakennusten osalta, joiden rakenta- minen on aloitettu ennen 1 päivää helmi-
3984: minen on aloitettu tammikuussa 1959 taikka kuuta 1959, joutuisivat huonompaan asemaan
3985: sitä ennen aikana, jolloin veronhuojennusta verotuksessa. Siinä tapauksessa olisi tämän
3986: koskevaa lainsäädäntöä asuntotuotannon edis- muutoksen hyvän lainsäätämistavan mukaan
3987: tämiseksi on ollut, eivät vastaavat veronhuo- pitänyt ilmetä hallituksen viimeksi antaman
3988: jennukset ole olleet voimassa kymmentä esityksen (n:o 22/58) perusteluista.
3989: vuotta kauemmin. Poikkeuksen muodostavat Asuntotuotannon veronhuojennuslakia (504/
3990: vain ne rakennukset, joiden rakentaminen on 58) olisi, kuten edellä esitetystä on käynyt
3991: aloitettu 1. 9. 1947-31. 12. 1948, joiden ra- ilmi, täydennettävä säännöksellä, joka asettaa
3992: kennusten osalta sanottua aikaa ei ole luettu kaikki ne rakennukset, joita veronhuojennus-
3993: kymmenvuotiskauteen. Siihen lainsäädäntöön, lainsäädäntö on koskenut, samaan asemaan
3994: joka oli voimassa ennenkuin nykyinen veron- verovapauden voimassaoloaikaan nähden.
3995: huojennuslaki astui voimaan, ei näet sisälty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3996: nyt yleistä säännöstä siitä, ettei sitä vuotta, nioittaen,
3997: jona rakennuksen rakentaminen on aloitettu,
3998: ole luettava kymmenvuotiseen verovapaus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3999: kauteen. van lakiehdotuksen:
4000:
4001: Laki
4002: asuntotuotannon veronhuojennuslain muuttamisesta.
4003: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotuotannon veronhuojennuksista 19
4004: päivänä joulukuuta 1958 annetun lain (504/58) 13 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
4005:
4006: 13 §. taan siten, että sitä on sovellettava myös
4007: rakennuksiin ja rakennusryhmiin, joiden ra-
4008: Joulukuun 11 päivänä annetun veronhuo- kentaminen aloitetaan vuoden 1959 tammi-
4009: jennuslain (477 /53) soveltamisaikaa jatke- kuun aikana. Kuitenkin on myös rakennuk-
4010: IV ,26. - Ehrnrooth ym. 77
4011:
4012: sista ja rakennusryhmistä, joiden rakentami- myönnettävä veronhuojennukset siltä vero-
4013: nen on aloitettu sanotun tai vastaavan aikai- vuodelta, jolloin rakentaminen aloitettiin, ja
4014: semman lain (520/48) ollessa voimassa, kymmeneltä seuraavalta verovuodelta.
4015:
4016:
4017: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
4018:
4019: Georg C. Ehrnrooth. Victor Procope.
4020: Sven Högström. Kurt Nordfors.
4021: Nils Meinander.
4022: 78
4023:
4024: IV,27. - Lak.al. N:o 31.
4025:
4026:
4027:
4028: Lehmonen ym..: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
4029: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun-
4030: twin kunnallishallinnosta annettujen asetusten muutta-
4031: misesta.
4032:
4033:
4034: Eduskunnalle.
4035:
4036: Joulukuun 18 pa1vana 1952 annettiin laki sensa varsinkin kunnallisveron osalta merkit-
4037: eräistä väliaikaisista poikkeuksista verolakei- täviin summiin. On väärin ja epäjohdonmu-
4038: hin, jolla ensi kerran poistettiin työntekijäin kaista, että tapaturman uhriksi joutuneita
4039: tapaturmavakuutuslain perusteella myönnet- henkilöitä verotetaan siitä avustuksesta, mitä
4040: tävien korvausten verovapaus. Korvaukset he vammansa korvauksena saavat. Lisäksi
4041: olivat aikaisemmin vapautetut veroista. Sen yhdenmukaisuus vaatii, että kaikki tapatur-
4042: jälkeen ovat vain sotapalveluksessa ja muissa malakien perusteella maksetut korvaukset
4043: sotatoimissa sattuneista vaurioista suoritetta- ovat verovapaita.
4044: vat korvaukset verovapaita. Edel,lä olevan perusteella ehdotamme,
4045: Kun työssä aiheutuneiden tapaturmien joh-
4046: dosta useat loukkaantuneet joutuvat sairasta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4047: maan vuosikausiakin, kohoaa heidän korvauk- vat lakiehdotukset:
4048:
4049: Laki
4050: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4051: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4052: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 9 a) kohta sellaisena kuin se on 27 päivänä
4053: tammikuuta 1958 annetussa laissa (27/58) näin kuuluvaksi:
4054: 24 §. den tahi kuolemantapauksen johdosta joko
4055: valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin va-
4056: 9 a) korvausta, mikä on kertakaikkisena roista taikka työntekijäin tapaturmavakuu-
4057: tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta tuksen perusteella vahingoittuneelle tai sai-
4058: taikka muuten sotatoimesta tahi työntekijälle rastuneelle taikka hänen omaiselleen;
4059: työstä aiheutuneen ruumiinvamman, sairau-
4060:
4061:
4062:
4063:
4064: Laki
4065: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
4066: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
4067: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §, sellaisena kuin se on muutettuna 27
4068: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58) 2 a) kohta näin kuuluvaksi:
4069: 55 §. tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä
4070: kiinteistön luovutuksen yhteydessä määrä-
4071: 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä ajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta
4072: huoltoapulain (116/56) 5 §: n mukaista ela- (syytinkiä), sikäli kuin se suoritetaan ra-
4073: IV,27. - Lehmonen ym. 79
4074:
4075: hana, luonnontuotteina, muuna tavarana tai tettu sotapalveluksesta taikka muuten sota-
4076: palveluksina, eikä vahingonkorvausta, lukuun toimesta tahi työntekijälle työstä aiheutu-
4077: ottamatta liikkeeseen kuuluvan vaihto-omai- neen ruumiinvamman, sairauden tahi kuo-
4078: suuden vakuutuksesta saatua korvausta, mi- lemantapauksen johdosta joko valtion tai
4079: käli omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka
4080: myyty, olisi ollut veronalaista liiketuloa. Va- työntekijäin tapaturmavakuutuksen perus-
4081: hingonkorvaukseksi luetaan myös, mitä on teella vahingoittuneelle tai sairastuneelle
4082: saatu sairaanhoitokustannusten ja niihin ver- itselleen taikka hänen omaisilleen. Niin
4083: rattavien kulujen korvauksena taikka val- ikään ei tuloksi lueta henki- tai pääomava-
4084: tiolta, vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai kuutuksen nojalla saatua pääomaa, mikäli
4085: muulta eläkelaitokselta kertakaikkisana kor- se suoritetaan vakuutetulle itselleen, hänen
4086: vauksena sairauden tai vamman johdosta. puolisolleen, suoraan ylenevässä tai alene-
4087: Samoin ei tuloksi katsota sairauden tai vassa polvessa olevalle perilliselleen, ottolap-
4088: muun vakuutustapahtuman johdosta saatua selleen tai kuolinpesällcen. Milloin tällainen
4089: päivärahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta pääoma maksetaan useammassa kuin yhdessä
4090: ensimmäiseltä vuodelta, jos se perustuu erässä, pidetään kuitenkin veronalaisena tu-
4091: muuhun henkilövakuutukseen kuin kansan- lona sitä määrää, minkä verran muu kuin
4092: eläkevakuutukseen, työttömyysvakuutukseen ensimmäinen erä on suurempi kuin se, lasket-
4093: tai 2 d kohdassa tarkoitettuun eläkevakuu- tuna viittä sadalta vastaavan korkokannan
4094: tukseen ja vakuutuksen maksut kokonaan mukaan ja ottaen huomioon vain täydet vuo-
4095: tai osittain on suorittanut vakuutettu itse det, olisi ollut, jos se olisi maksettu yhtaikaa
4096: tai hänen puolisonsa tai vanhempansa. kuin ensimmäinen erä.
4097: Tuloksi ei myöskään lueta korvausta, mikä
4098: on kertakaikkisena tahi jatkuvana suori-
4099:
4100:
4101:
4102:
4103: Laki
4104: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
4105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
4106: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § sellaisena kuin se on muutettuna 27
4107: päivänä tammikuuta 1958 annetussa ~aissa (29/58) 8 a) kohta näin kuuluvaksi:
4108: 82 §. vauksena sairauden tai vamman johdosta.
4109: Samoin ei tuloksi katsota sairauden tai muun
4110: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä vakuutustapahtuman johdosta saatua päivä-
4111: huoltoapulain (116/56) 5 § :n mukaista ela- rahaa, eläkettä tai elinkorkoa kahdelta en-
4112: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä simmäiseltä vuodelta, jos se perustuu muu-
4113: kiinteistön luovutuksen yhteydessä määrä- hun hcnkilövakuutukseen kuin kansaneläke-
4114: ajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta vakuutukseen, työttömyysvakuutukseen tai 8 d
4115: (syytinkiä), sikäli kuin se suoritetaan ra- kohdassa tarkoitettuun eläkevakuutukseen ja
4116: hana, luonnontuotteina, muuna tavarana tai vakuutuksen maksut kokonaan tai osittain on
4117: palveluksina, eikä vahingonkorvausta, lu- suorittanut vakuutettu itse tai hänen puoli-
4118: kuun ottamatta liikkeeseen kuuluvan vaihto- sonsa tai vanhempansa. Tuloksi ei myöskään
4119: omaisuuden vakuutuksesta saatua korvausta, lueta korvausta, mikä on kertakaikkisena tahi
4120: mikäli omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka
4121: myyty, olisi ollut veronalaista liiketuloa. Va- muuten sotatoimesta tahi työntekijälle työstä
4122: hingonkorvaukseksi luetaan myös, mitä on aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi
4123: saatu sairaanhoitokustannusten ja niihin ver- kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai
4124: rattavien kulujen korvauksena taikka val- yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka
4125: tiolta, vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai työntekijäin tapaturmavakuutuksen perus-
4126: muulta eläkelaitokselta kertakaikkisana kor- teella vahingoittuneelle tai sairastuneelle it-
4127: 80 TV,'l:T. - Valtion- ja kunnallisverotus.
4128:
4129: selleen taikka hänen omaisilleen. Niin ikään pidetään kuitenkin veronalaisena tulona sitä
4130: ei tuloksi lueta henki- tai pääomavakuutuk- määrää, minkä verran muu kuin ensimmäi-
4131: sen nojalla saatua pääomaa, mikäli se suori- nen erä on suurempi kuin se, laskettuna
4132: tetaan vakuutetulle itselleen, hänen puolisol- viittä sadalta vastaavan korkokannan mu-
4133: leen, suoraan ylenevässä tai alenevasaa pol- kaan ja ottaen huomioon vain täydet vuodet,
4134: vessa olevalle perilliselleen, ottolapselleen tai olisi ollut, jos se olisi maksettu yhtaikaa
4135: kuolinpesälleen. Milloin tällainen pääoma kuin ensimmäinen erä.
4136: maksetaan useammassa kuin yhdessä erässä,
4137:
4138: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4139:
4140: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen.
4141: Kauko Tamminen. Antto Prunnila.
4142: Toivo Asvik. Toivo Kujala.
4143: Pauli Puhakka. Rainer Virtanen.
4144: Veikko Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
4145: Hannes Tauriainen. Elli Stenberg.
4146: Pertti Rapio. Väinö R. Virtanen.
4147: Usko Seppi. Hugo Manninen.
4148: Eino Tainio.
4149: 81
4150:
4151: IV,28.- Lak.al. N:o 32.
4152:
4153:
4154:
4155: Aalto ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
4156:
4157:
4158: E d u s k u n n a 11 e.
4159:
4160: Uuden, 12 päivänä joulukuuta 1958 anne- liittämistä yhdistettyyn verotusmenettelyyn
4161: tun verotuslain (482/58) mukaan koiraveron sillä perusteella, että se tarpeettomasti mut-
4162: maksuunpano ja kanto jä~ vuoden 1960 kistuttaisi tätä. Käsityksemme mukaan se
4163: alusta kunnallishallituksen erikseen toimitet- lisätyö, mikä verotus- ja veronkantoviran-
4164: tavaksi. Tästä tulee aiheutumaan huomatta- omaisille koiraveron maksuunpano-, kanto- ja
4165: vaa lisävaivaa ja tarpeettomia kustannuksia, tilitystehtävistä aiheutuisi, on kuitenkin huo-
4166: mitkä vältettäisiin jos koiraveron maksuun- mattavasti pienempi kuin ne lisävaivat ja
4167: pano, mikä nykyisin tapahtuu samassa yhtey- kustannukset, mitkä kunnallishallituksille
4168: dessä kuin kunnallisveron maksuunpano, jä- aiheutuvat koiraveron erikseen maksuunpane-
4169: tettäisiin uuden verotuslain voimaantultua misesta ja kantamisesta. Kokonaisuuden kan-
4170: toimitettavaksi yhdistetyssä verotusmenette- nalta olisi epäilemättä siis tarkoituksenmukai-
4171: lyssä ja jos koiravero kannettaisiin veron- sempaa tarkistaa verotuslain säännökset tässä
4172: kantoviranomaisen toimesta samassa yhtey- suhteessa.
4173: dessä kuin sen perittäviksi tulevat muut ve- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
4174: rot ja maksut. kunnioittaen,
4175: Verotuslakia säädettäessä vastustettiin val-
4176: tiovarainministeriön taholta koiraverotuksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4177: van lakiehdotuksen:
4178:
4179:
4180: Laki
4181: verotuslain muuttamisesta.
4182: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
4183: verotuslain (482/58) 80 §: n 1 momentti, 110 § ja 154 §: n 1 momentti sekä lisätään 1
4184: §:ään ja 75 §:ään uusi 3 momentti ja 79 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
4185: 1 §. 80 §.
4186: Verovelvollisista on kunkin kunnan osalta
4187: Koiraveron määräämisessä ja kannossa laadittava veroluettelo, joka sisältää tiedot
4188: noudatettakoon, mitä siitä on säädetty 75 § :n kunkin verovelvollisen verotettavasta tulosta
4189: 3 momentissa, 79 § : n 4 momentissa, 80 § : n ja omaisuudesta, maksuunpanunista valtion-,
4190: 1 momentissa, 110 § : n 1 momentissa ja 154 kunnallis- ja kirkollisveroista sekä kansan-
4191: §: n 1 momentissa sekä koiraveron suoritta- eläkevakuutusmaksusta ynnä niiden suorituk-
4192: misesta annetussa asetuksessa (47/94) . seksi käytettävistä ennakoista, niin myös ve-
4193: rovelvollisen maksettavasta koiraverosta.
4194: 75 §.
4195:
4196: Verolautakunnan on myös määrättävä 110 §.
4197: koiravero. Valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä
4198: 79 §. kansaneläkevakuutusmaksun kanto toimite-
4199: taan yhdessä. Samassa yhteydessä kannetaan
4200: Verojohtajan on myös maksuunpantava metsänhoitomaksu, jonka maksuunpanosta on
4201: koiravero. säädetty erikseen, ja koiravero.
4202: 11 E 219/59
4203: 82 IV,28. - Verotuslaki.
4204:
4205:
4206: 154 §. menee valtiolle, ja on se otettava huomioon
4207: asianomaisen verotoimiston menojen vähen-
4208: Mitä kunnallishallituksesta kaupungissa ja nyksenä ennen 136 §: ssä tarkoitetun kustan-
4209: maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne- nusten jaon toimittamista. Veronkantoviran-
4210: tuissa asetuksissa tai muissa laeissa on sää- omaisen on tilitettävä kertyneet koiraverot
4211: detty taksoituslautakunnasta, sovellettakoon, kunnalle ja toimitettava liikaa kannettujen
4212: mikäli on kysymys tässä laissa tarkoitetusta koiraverojen palauttaminen. Maksuunpantu-
4213: verosta tai maksusta, tämän lain voimaan jen koiraverojen määrästä jää kaksi prosent-
4214: tultua verolautakuntaan. Mitä metsänhoito- tia valtiolle korvaukseksi koiraveron perimi-
4215: yhdistyksistä annetun lain 10 §: ssä on sa- sen ja tilittämisen aiheuttamasta työstä. Se
4216: nottu taksoituslautakunnasta, sovellettakoon otetaan huomioon verotoimiston menojen vä-
4217: kuitenkin verojohtajaan. Veronkantoviran- hennyksenä siten kuin edellä on metsänhoito-
4218: omaisen asiana on tilittää kertyneet metsän- maksujen perimis- ja tilittämiskorvauksesta
4219: hoitomaksut metsänhoitoyhdistykselle ja -lau- säädetty.
4220: takunnalle sekä toimittaa liiaksi kannettujen
4221: maksujen palauttaminen. Metsänhoitoyhdis-
4222: tyksistä annetun lain 13 §: n 2 kohdassa tar-
4223: koitettu korvaus metsänhoitomaksujen peri- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4224: misen ja tilittämisen aiheuttamasta työstä kuuta 1960.
4225:
4226: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
4227:
4228: Lyyli Aalto. Kaarlo Pitsinki. Erkki Tuuli.
4229: Anni Flinck. Juho Karvonen. Yrjö Sinkkonen.
4230: Viljo A. Virtanen. Urho Kulovaara. Jaakko Kemppainen.
4231: Varma K. Turunen. Impi Lukkarinen. Mikko Asunta,
4232: Veikko Helle. Vappu Heinonen. A. F. Airo.
4233: G. Henriksson. Arvo Sävelä. Mikko Hult.
4234: Edvard Pesonen. Aili Siiskonen. Hugo Manninen.
4235: Georg Eriksson. Toivo Friman. Esa Hietanen.
4236: Sulo Hostila. Hannes Tauriainen. G. Rosenberg.
4237: Valto Käkelä. A. Holopainen. Georg Backlund.
4238: Veikko Kokkola. Nestori Xaasala.bt.en. Esa Timonen.
4239: K. F. Haapasalo. Pentti Pekka,rinen. Johannes Virolainen.
4240: E. Partanen. Aa..n'e Marttila. Väinö E. Nieminen.
4241: H. Törmä.. N. Kosola. Ma:rtti Salminen.
4242: Sylvi Siltanen. Aleksi Kiviaho. Usko Seppi.
4243: Eino Raunio, Kerttu Saalasti. Kauko Tamminen.
4244: Pentti Niemi. Esa. Kaitila. Jussi Saukkonen.
4245: Rafael Pa.a.$io. Elis Manninen. Toivo Salin.
4246: Arvo Tuominon.
4247: 88
4248:
4249: IV,29. - Toiv.al. N: o 10.
4250:
4251:
4252:
4253:
4254: Borg-Sundman: Toimenpiteistä kansanedustajan oikeudesta
4255: eläkkeeseen annetun lain muuttamiseksi.
4256:
4257:
4258: E d u s k u n n a ll e.
4259:
4260: Kansanedustajan työ on katsottava luotta- sesta ylimääräisinä eläkkeinä. Kansanedusta-
4261: mustehtäväksi, jonka valitsijat valitsemalleen jankin eläketurva on nähdäksemme myös
4262: henkilölle antavat. Sitä ei siis olisi pidettävä vain tällaisen varattomuustodistuksen perus-
4263: ilman muuta eläkkeeseen oikeuttavana vir- te.ella myönnettävä.
4264: kana. Ehdoton eläkeoikeus voi, paitsi että se Kansanedustajan oikeudesta eläkkeeseen
4265: aiheuttaa valtiolle menoja, myös olla omiaan annettua lakia olisi sen vuoksi muutettava si-
4266: edistämään aiheetonta ja epätervettä ammat- ten, että eläkkeen antaminen yleensä lopete-
4267: timaisena poliitikkona olemista. taan ja se myönnetään ainoastaan erikoisano-
4268: On tosin tapauksia, joissa eläketurvan jär- muksesta varattomuuden perusteella.
4269: jestäminen käy välttämättömäksi, kuten esim. Edelläolevaan viitaten kunnioittavasti eh-
4270: silloin, kun kansanedustaja on pitkäaikaisesti dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4271: ja yhtäjaksoisesti ollut kokonaan poissa sellai- sen,
4272: sesta ansiotyöstä, johon hän ei enää voi pa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4273: lata sekä muun eläkkeen puuttuessa ja työ- kansanedustajan oikeud.esta eläkkee-
4274: kyvyttömänä on voinut joutua taloudelliseen seen 20 päivänä elokuuta 1948 annetun
4275: ahdinkoon. Tällaisia varattomuuden pohjalla, lain muuttamiseksi siten, että eläke
4276: yhteiskunnan palveluksessa suoritetun elä- myönnettäisiin ainoastaan varatto-
4277: mäntyön perusteella myönnettäviä eläkkeitä muustodistuksen nojalla ja anomuk-
4278: valtio muissakin tapauksissa antaa anomuk- sesta. '
4279: , ,.
4280: :·~-·
4281:
4282:
4283:
4284: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
4285:
4286: Margit Borg-Sundman.
4287: 84
4288:
4289: IV,SO. - Toiv.al. N: o 11.
4290:
4291:
4292:
4293:
4294: Kuusinen ym.: Valtion tilapäisten ~oimihenkilöiden palk-
4295: kauksen korjaamisesta ikälisiä maksamalla.
4296:
4297:
4298: E d u s k u n n a ll e.
4299:
4300: Valtion palveluksessa on jatkuvasti suuri Vaikka tilapäisten toimien vakinaistamista
4301: määrä ammattitaitoisia ja tehtäviinsä pereh- on tapahtunut viimeksi vuoden 1958 tulo- ja
4302: tyneitä tilapäisiä toimihenkilöitä. Näistä huo- menoarvion käsittelyn yhteydessä, niin tapah-
4303: mattava osa on ollut valtion palveluksessa jo tunut kehitys tässä suhteessa on ollut tavat-
4304: useita vuosia, jotkut jopa vuosikymmeniä ja toman hidasta. Kun näin ollen on ilmeistä,
4305: heidän tehtävänsä ovat niin pysyväisluontoi- ettei lähivuosienkaan aikana tilapäisten toi-
4306: sia, ettei voida ajatellakaan niiden hoitamatta mihenkilöiden vakinaistamiskysymys pysty
4307: jättämistä. poistamaan vallitsevaa epäkohtaa täydelli-
4308: Tilapäisen toimihenkilön oikeudellinen, so- sesti, niin ehdotamme kunnioittaen eduskun-
4309: siaalinen ja taloudellinen asema on tuntu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4310: vasti huonompi kuin saman koulutuksen saa-
4311: neen ja vastaavaa työtä tekevän ylimääräisen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4312: tai vakinaisen viran tai toimen haltijan. Ei toimenpiteisiin valtion tilapäisten toi-
4313: voida pitää oikeudenmukaisena eikä valtion mihenkilöiden palkkauksen korjaami-
4314: edunkaan mukaisena asettaa samaa työtä suo- seksi siten, että heille ryhdyttäisiin
4315: rittavia henkilöitä eri arvoiseen asemaan. Pä- maksamaan ikälisiä määrättyjen pal-
4316: tevää ammattihenkilökuntaa edellyttävien velusvuosien jälk~en, kuten ylimääräi-
4317: toimien pitäminen jatkuvasti tilapäisinä sille ja vakinaisille valtion viran ja
4318: aiheuttaa myös sen, että niihin ei hakeudu toimen haltijM'llekin.
4319: vakinaisia työntekijöitä.
4320: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4321:
4322: Hertta Kuusinen. Väinö R. Virtanen.
4323: Hannes Tauriainen. Rainer Virtanen.
4324: Inkeri Virtanen. Martti Linna.
4325: Irma Rosnell.
4326: 85
4327:
4328: IV,81. - Toiv.al. N:o 12.
4329:
4330:
4331:
4332:
4333: Kaitila ym..: Tilapäisten tointen muuttamisesta ylimääräi-
4334: siksi.
4335:
4336:
4337: E d u s k u n n a ll e.
4338:
4339: Valtion palveluksessa on jatkuvasti viiti- vaan asettaa osan perusteettomasti toisia huo-
4340: sentuhatta tilapäistä toimihenkilöä, joista nompaan asemaan.
4341: suuri osa on jo vuosikausia hoitanut tehtä- Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
4342: viään, jotka luonteeltaan ovat jatkuvia ja hyväksyttäväksi toivomuksen,
4343: vakinaisten virkamiesten tehtäviin verratta-
4344: via. Tilapäisten toimihenkilöiden oikeudelli- että hallitus antaisi Eduskunnalle
4345: nen asema on kuitenkin monessa suhteessa esityksen, jossa sellaiset tilapäiset toi-
4346: huonompi kuin vakinaisten ja ylimääräisten met, jotka ovat olleet jo viisi vuotta ja
4347: virkamiesten asema. Tilapäinen toimihenkilö joita ei lähitulevaisuudessa voida kat-
4348: ei ole oikeutettu ikälisiin, ei eläkkeeseen eikä soa lopet.ettaviksi, ehdotettaisiin muu-
4349: perhe-eläkkee.'leen ja myös vuosilomien suh- tettaviksi ylimääräisiksi tai jossa näi-
4350: teen hän on muita heikommassa asemassa. den toimien hoitajille ehdotettaisiin
4351: Ei ole yleisen oikeustajunnan mukaista, ettei myönnettäväksi heidän palvelusvuo-
4352: valtio kohtele virkamiehiään tasapuolisesti, siensa mukaiset ikälisät.
4353: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
4354:
4355: Esa Kaitila. Armi Hosia.
4356: Aaro Stykld. Armas Leinonen.
4357: 86
4358:
4359: IV,82. - Toiv.al. N: o 18.
4360:
4361:
4362:
4363:
4364: E. Manninen ym.: Toimenpiteistä pätevien toimihenkilöiden
4365: saamiseksi syrjäseuduiUe.
4366:
4367:
4368: E d u s k u n n a 11 e.
4369:
4370: Kuten julkisuudessa on viime aikoina ta- kemään etuoikeudeksemme saada palvella
4371: vantakaa mainittu, on herättänyt ikävää juuri huonoimpiamme.
4372: huomiota se, että moniin syrjäseuduilla ole- Mutta joitakin sopivia pakotteitakin voi-
4373: viin toimiin tai muutoin ei-suosittuihin ei taisiin varmaan käyttää: ne stipendit, joita
4374: saada päteviä toimihenkilöitä. Ilmiö kuvas- valtio antaa, ehkä muutkin, pitäisi antaa
4375: tanee hyvinkin sitä yleistä ajan itsekästä sillä nimenomaisella ehdolla, että ao. saaja
4376: henkeä, joka vaikuttaa niin voimakkaana toimii hänelle osoitetulla syrjäseudulla mää-
4377: kaikkialla. Mutta lienee sille puhtaasti käy- räajan, samoin valtion takuu voitaisiin an-
4378: tännöllisiä syitä olemassa: elämäntaistelussa taa vain näillä samoilla ehdoilla; joissakin
4379: on yksinkertaisesti pakko ottaa huomioon määrätyissä viroissa voitaisiin myöntää lisä-
4380: elinmahdollisuudet. Samalla aikaa kun toi- virkavuosia jne.
4381: saalla, asutuskeskuksissa ja varsinkin Hel- Koska pidämme tilannetta usein paikoin
4382: singissä on liikaakin toimihenkilöitä, ovat kestämättömänä, ehdotamme kunnioittavim-
4383: muutoinkin vaikeimmassa asemassa elävät min eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan
4384: syrjäseutujen asukkaat usein sitäkin apua toivomuksen,
4385: vailla, minkä pätevä toimihenkilö, lääkäri,
4386: terveyssisar tms. voisi antaa. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
4387: Asia ei liene pelkkä rahakysymys. Paljon kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin,
4388: voitaisiin saada, jos tapahtuisi yleistä herää- jotta myös syrjäseuduille saataisiin
4389: mistä, kuten joskus aikaisempina aikoina on päteviä virka- ja toimihenkilöitä.
4390: tapahtunut. Meidän on jälleen opittava nä-
4391: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
4392:
4393: Elis Manninen. Armas Leinonen. Ale Holopainen.
4394: 87
4395:
4396: IV,33. - Toiv.al. N:o 14.
4397:
4398:
4399:
4400:
4401: Uoti ym.: Valtion viran ja toimen haltijain työajan lyhen-
4402: tämisestä.
4403:
4404:
4405: E d u s k u n n a ll e.
4406:
4407: Työaikalain alaiset valtion viran ja toi- eli 47 viikkotyötuntia. Valtion keskusviras-
4408: men haltijat pääsivät 8 tunnin työaikalain toissa palvelevan henkilökunnan työaikoihin
4409: alaisiksi lopullisesti vasta toisen maailman- on siten tullut huomattavia eroavaisuuksia.
4410: sodan jälkeen, vaikka laki 8 tunnin työ- Virkasuhteessa olevalla henkilökunnalla on
4411: ajasta annettiin jo vuonna 1917. Vuodesta kolmiviikkoisessa työjaksossa peräti 6 työ-
4412: 1947 alkaen on valtion virkamieskunnan tuntia pitempi työaika kuin samassa keskus-
4413: työaika näihin päiviin asti vastannutkin virastossa palvelevalla, mutta työsuhteessa
4414: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta yleisillä olevalla työntekijällä. Edelleen on huomat-
4415: työmarkkinoilla vallitsevaa tilannetta. tava, että useilla viran- ja toimenhaltijain
4416: Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden ryhmillä on työajastaan huomattava osa yö-
4417: alkupuolella solmituissa työehtosopimuksissa aikana suoritettua työtä, joka luonnollisesti
4418: alennettiin työntekijäin viikoittaista työai- on erittäin raskasta ja kuluttavaa.
4419: kaa yleisesti kahdella tunnilla eli 47 tun- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
4420: nista 45 tuntiin. Tämä periaate on hyväk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4421: sytty myös niissä sopimuksissa, joissa toi- muksen,
4422: sena osapuolena on jokin valtion keskusvi-
4423: rasto. Esimerkkinä mainittakoon, että Rau- että hallitus viipymättä ryhtyisi
4424: tatieläisten liiton ja rautatiehallituksen vä- toimenpiteisiin valtion työntekijäin
4425: lillä tammikuussa 1959 solmitussa työehto- työajan yhdenmukaistamiseksi siten,
4426: sopimuksessa alennettiin valtion rautateiden että valtion viran ja toimen haltijain
4427: työsuhteessa olevan henkilökunnan työaika työaikaa lyhennetään ansiotasoa alen-
4428: 45 viikkotyötuntiin. tamatta niin, että kolmiviikkoisen työ-
4429: Työaikalain alaisten valtion viran- ja toi- jakson työtuntimääräksi määrätään
4430: menhaltijain työaika on kuitenkin edelleen enintään 135 työtuntia nykyisen 141
4431: 141 työtuntia kolmiviikkoisessa työjaksossa työtunnin asemasta.
4432: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4433:
4434: Olli J. Uoti. Martta Salmela-Järvinen.
4435: Urho Kulovaara. Mikko Hult.
4436: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen.
4437: Vilho Turunen. A. Simonen.
4438: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen.
4439: 88
4440:
4441: IV,34. - Toiv.al. N:o 15.
4442:
4443:
4444:
4445: Koivisto ym.: Palveluslisäjärjestelmän aikaansaamisesta ra-
4446: javartiolaitoksen kantamiehistölle.
4447:
4448: Eduskunnalle.
4449:
4450: Rajavartiotehtäviin pystyvää ja luotetta- että nykyisessä järjestelmässä ei palvelusvuo-
4451: vaa ainesta hakeutuu rajavartiojoullli:oihin sien lisääntymistä oteta riittävässä määrin
4452: niukasti ja niistäkin nuorista miehistä, jotka palkkauksessa huomioon. Kun tätä kannus-
4453: tekevät palvelussopimuksen, useimmat palve- tinta ei ole, ei alalle pitemmäksi aikaa jäämi-
4454: levat vain lyhyen ajan. Tästä johtuen raja- nen houkuttele ketään.
4455: vartiolaitoksemme kantamiehistön vaihtumi- Rajavartiolaitoksemme kantamiehistö on
4456: nen on vuosi vuodelta muuttunut entistä no- monessa suhteessa verrattavissa virkamiehiin,
4457: peammaksi. Nykyään on kantamiehistöstä joille palvelusvuosien lisääntyessä saavutettu
4458: noin puolet sellaisia, joiden palvelusaika on taito ja kokemus otetaan palkkauksessa ikä-
4459: alle 3 vuotta. lisien muodossa huomioon. Vastaavasti olisi
4460: Kantamiehistön liian nopeasta vaihtumi- myös kantamiehistön palllli:aukseen saatava
4461: sesta on seurauksena monenlaisia vaikeuksia. palveluslisä. Tämä palveluslisä maksettaisiin
4462: Muille aloille siirtyneiden tilalle on otettava vastaavan virkamiehen ikälisän suuruisena ja
4463: uusia, kokemattomia miehiä, joille on annet- vastaavasti 3 palvelusvuotta oikeuttaisi yh-
4464: tava peruskoulutus tehtäviinsä. Tästä on teen palveluslisään, joita maksettaisiin enin-
4465: tietenkin seurauksena, että koulutetun ja tään neljä.
4466: täysin pätevän aineksen osuus koko kanta- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
4467: miehistöstä jatkuvasti pienenee. Paitsi päte- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4468: vyystasoon, alituinen vaihtuminen voi vaikut- vomuksen,
4469: taa epäedullisesti myös kantamiehistössä val-
4470: litsevaan henkeen. että hallitus kii1'eellisesti ryhtyis·i
4471: Syynä nykyiseen asiantilaan ovat kanta- toimenpiteisiin palveluslisäjärjestelmän
4472: miehistön huonot taloudelliset edut ja heikko aikaansaamiseksi rajavartiolaitoksen
4473: sosiaalinen turva. Erityisesti on huomattava, kantamiehistölle.
4474: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4475:
4476: Erkki Koivisto. Juha Rihtniemi. T. A. Wiherheimo. Margit Borg-Sundman.
4477: R. Hallberg. Antti J. Rantamaa. Eemeli Lakkala. Yrjö Sinkkonen.
4478: N. Kosola. Juho Tenhiälä. Anna-Liisa Tiekso. Johannes Virolainen.
4479: A. F. Airo. Oskari Lehtonen. Valto Käkelä. Ale Holopainen.
4480: Mikko Asunta. Vilho Väyrynen. Veikko Savela. Hannes Paaso.
4481: Matti Miikki. Olavi Lahtela. Toivo Hietala. Vilho Turunen.
4482: Akseli Paarman. Arvo Pentti. Jaakko Kemppainen. Arvo Sävelä.
4483: Verner Korsbäck. V. E. Svinhufvud. Pentti Niemi. Erkki Tuuli.
4484: Juho Karvonen. Veikko Hyytiäinen. Arvo Tuominen. Alwar Sundell.
4485: Väinö Leskinen. Veikko Vennamo. Ensio Partanen. J. A. Jungarå.
4486: A. Simonen. Väinö E. Nieminen. Matti Kekkonen. Aaro Stykki.
4487: Harras Kyttä. Kurt Nordfors. Armi Hosia. Georg C. Ehrnrooth.
4488: Päiviö Hetemäki. Grels Teir. Martti Salminen. Pauli Puhakka.
4489: Niilo Ryhtä. Saara Forsius. Veikko Helle. Artturi Jämsen.
4490: Antti Kukkonen. Erkki Hara. Meeri Kalavainen. Viljami Kalliokoski.
4491: Nestori Kaasalainen. Olavi Lähteenmäki. Veikko Kokkola. Aune Innala.
4492: Mauri Seppä. Toivo Friman. Armas Leinonen. Victor Pro~ope.
4493: Eino Raunio. Jussi Saukkonen.
4494: 89
4495:
4496: IV,S5. - Toiv.al. N:o 16.
4497:
4498:
4499:
4500:
4501: .Tåmsen ym..: Tie- ja vesirakennuspiirien sekä maanviljelys-
4502: insinööripiirien suunnittelutyövoiman lisäämisestä.
4503:
4504:
4505: E d u s k u n n a 11 e.
4506:
4507: Paikallisen työttömyyden hoitoa vaikeut- nuspiireissä sekä maanviljelysinsinööripii-
4508: taa monessa tapauksessa valmiiden suunni- reissä on liian vähän suunnittelutyövoimaa.
4509: telmien puuttuminen, erikoisesti tienrakenta- Tämän perusteella esitämme kunnioittaen
4510: mis- ja kuivatussuunnitelmien valmistumi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4511: sen viivästyminen alueilla, joissa työttö-
4512: myyttä ilmenee. Määrärahoja saattaa olla että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4513: töiden suorittamiseen irroitettavissa, mutta siin tie- ja vesirakennuspiirien sekä
4514: suunnitelmien puuttuessa töitä ei voida maanviljelysinsinööripiirien suunnit-
4515: aloittaa. Ilmeistä on, että tie- ja vesiraken- telutyövoiman lisäämiseksi tarvetta
4516: vastaavaksi.
4517: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4518:
4519: Artturi Jämsen. V. Hyytiäinen. Matti Liinamaa.
4520: Hannes Paaso. Akseli Paarman. Nestori Kaasalainen.
4521: Aarre Marttila. Eemil Partanen. Armas Leinonen.
4522:
4523:
4524:
4525:
4526: 12 E 21'9/59
4527: 90
4528:
4529: IV,36. - Toiv.al. N:o 17.
4530:
4531:
4532:
4533:
4534: Stykki ynt.: VaUicm palveluksessa olevien rakennusmestarien
4535: paZkkauksessa havaittujen epäkohtien poistamisesta.
4536:
4537:
4538: E d u s k u n n a ll e.
4539:
4540: Jo vuonna 1947 kiinnitti valtiovarainva- markkinoilla määräävät palkkatason. Miltei
4541: liokunta mietinnöissään huomiota insinöö- vaille huomiota on jäänyt se näkökohta, että
4542: rien, teknikkojen, rakennusmestarien ja mui- rakennusmestarikunta joutuu huolehtimaan
4543: den teknillisten toimien haltijain palkkaus- varsin suurien taloudellisten arvojen inves·
4544: kysymykseen todeten, etteivät voimassa ol- toinnista ja että palkkauksessa aikaansaatuja
4545: leet palkkaukset vastanneet näille ammatti- säästöjä hyvin helposti vastaavat vähintään
4546: ryhmille kuntien ja yksityisten työnantajien yhtä suuret menetykset töiden epätarkoituk-
4547: toimesta suoritettuja. Siksi valiokunta piti senmukaisessa suorituksessa silloin, kun pa-
4548: välttämättömänä, että hallitus harkitsisi toi- ras ammattitaito kehnojen palkkaussuhtei-
4549: menpiteitä puheena olevan epäkohdan pois- den vuoksi menetetään. Edellä esitetyn pe-
4550: tamiseksi. Tähän valiokunnan mielipiteeseen rusteella ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
4551: eduskunta yhtyi. täväksi toivomuksen,
4552: Belostettua eduskunnan kannanilmaisua ei
4553: tähän mennessä ole varsinkaan valtion pal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4554: veluksessa olevien rakennusmestarien osalta toimenpiteisiin valtion palveluksessa
4555: otettu huomioon. Syy tähän on lähinnä van- olevien rakennusmestarien palkkauk-
4556: hentuneessa palkkaluokkasijoittelussa, jota sessa havaittujen epäkohtien poista-
4557: tehtäessä ei ole riittävää huomiota kiinni- miseksi.
4558: tetty niihin tekijöihin, jotka vapailla työ-
4559: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4560:
4561: Aaro Stykki. Anni Hosia.
4562: Esa Kaitila. Veikko Hyytiäinen.
4563: 91
4564:
4565: IV,37. - Toiv.al. N:o 18.
4566:
4567:
4568:
4569:
4570: Peltonen ym.: Rautatieläisten eläkkeen määräämisperustei-
4571: den muuttamisesta.
4572:
4573:
4574: E d u s k u n n a ll e.
4575:
4576: Vir'kamieseläkkeistä annetun lain säännös- keutetuille rautatieläisille taloudellista mene-
4577: ten mukaan on vil'kamiesten täysi eläke 66 % tystä.
4578: peruspalkan ja viiden ikälisän yhteismää- Edellä esitetyn perusteella ehdlOtamme
4579: rästä. Eräille virkamiehille, joihin erityisesti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4580: lukeutuvat rautatieläiset, maksetaan kuiten-
4581: kin peruspalkan lisäiksi työn erikoislaadusta että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
4582: johtuvia korvauksia, joista osa on veron- menpiteisiin eläkkeen maksamisesta
4583: alaista. Vaikka nämä veronalaiset lisät ovat voimassaolevien määräysten muutta-
4584: rinnastettavissa selvästi palkkaan, ei niitä miseksi siten, että niille mutatieläi-
4585: tähän asti kuitenkaan ole otettu huomioon sille, jotka saavat osan palkkaukses-
4586: siinä palkassa, minkä perusteella asianomai- taan erikoiskorvausten muodossa, nämä
4587: sen virkamiehen eläke on määrätty. Kun osa korvauks.et luetbaisiin kuuluvaksi sii-
4588: palkkauksesta näin jää huomioon ottamatta hen palkkaan, minkä perusteella eläk-
4589: eläkkeen suuruutta vahvistettaessa, aiheute- keen suuruus määrätään, ja että tämä·
4590: taan eläkkeelle siirtyville, näihin lisiin oi- koskisi sekä jo maksettavia eläkkeitä
4591: että vastaisuudessa myönnettäviä.
4592: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4593:
4594: Onni Peltonen. Anni Flinck.
4595: K. F. Haapasalo. Arvi Turkka.
4596: H. Törmä. Vilho Turunen.
4597: Veikko Helle. Urho Kulovaara.
4598: Arvo Tuominen. Olli J. Uoti.
4599: Arvo Sävelä.
4600: 92
4601:
4602: IV,SS. - Toiv.al. N: o 19.
4603:
4604:
4605: Raipala ym.: Määräkasta viidennen tutkimusinsinöörinviran
4606: perustamiseksi valtion teknillisen tutkimuslaitoksen puu-
4607: teknilliseen laboratorioon.
4608:
4609: E d u s k u n n a 11 e.
4610:
4611: Puun mekaanisessa teknologiassa on viime tutkimustulosten soveltamista tehdaslaitok-
4612: vuosina jouduttu kiinnittämään yhä suu- silla ei ole helppo suorittaa. Paitsi laborato-
4613: rempaa huomiota puuaineen kuivaamiseen. riossa tulisi systemaattisia kuivaustutkimuk-
4614: Tehtaille tulee raaka-aine tuoreena ja kui- sia järjestää myös määrätyn tyyppisillä kui-
4615: tenkin kaikki valmiit tuotteet, kuten saha- vaamoilla, jotta niille voitaisiin löytää oikeat
4616: tavarat, vaneri, lastulevy, puutalot, ovet, kuivauskaavat ja saada aikaan kipeästi kai-
4617: ikkunat, huonekalut jne. vaativat tehdastoi- vatut parannukset ja välttää sellaiset vaa-
4618: minnassa huolellisen kuivausprosessin. Kei- rat kuin oksien irtoaminen, halkeilu, sinis-
4619: nokuivaus on saanut yhä huomattavamman tyminen ja tavarain kiertyminen. Toisaalta
4620: osan sahojen toiminnassa, jotka viime vuo- olisi hoidettava kuivaamon hoitajien neu-
4621: sina ovat rakentaneet kalliita kuivaamoja. vonta ja opetustyö järjestämällä kursseja
4622: Nykyinen sahatavarain kauppa on kehittynyt VTT: n puuteknillisessä laboratoriossa, jossa
4623: sellaiseksi, että usein vaaditaan nopeita toi- löytyy uudenaikaisia kuivaamoja.
4624: mituksia, joihin vain keinokuivaus antaa VTT: n puuteknillisessä laboratoriossa on
4625: mahdollisuudet. Paitsi vientikuivaamaissa neljä tutkimusinsinöörinvirkaa, joista yksi
4626: myös puusepänkuivaamoissa on paljon toi- kohdistuu terätutkimuksiin, toinen puun la-
4627: vomisen ja kehittämisen varaa. hosuojelutoimintaan, kolmas liimauskysy-
4628: Erikoisen vaikeaksi on muodostunut sa- myksiin ja neljäs lujuusoppiin ja staattisiin
4629: hanpurujen kuivauskysymys. Niitä syntyy rakennelmiin. Tämän vuoksi olisi tärkeätä
4630: maamme sahoilla n. 4 milj. kuutiometriä saada viides tutkimusinsinöörin virka perus-
4631: vuodessa. Niitäkin voidaan käyttää vasta tetuksi, jotta sen hoitaja voisi omistautua
4632: kuivatussa tilassa, joko rakennuseristyksiin, sekä perustavanlaatuisia kuivaustutkimuksia
4633: puujauhoksi tai levyjen valmistamiseen tai varten että keinokuivauksen sovellutustutki-
4634: briketeiksi. Ympäri maata tarvittaisiin ra- muksiin tehtailla. Tämän viran saanti on
4635: kennusten seinämien ja lattioiden sekä kat- tärkeä edellytys paitsi nopeutetun tuotan-
4636: tovälipohjien eristämiseen kuivaa sahanpu- non, raaka-aineen ja kustannusten säästön
4637: rua, joka maksaa nyt n. 1500 mkjm3, sa- sekä uusien kuivausmuotojen kehittämisen
4638: malla kun sen hinta tuoreena sahalaitok- myös jalostusasteen edelleen viemisen kan-
4639: silla on miltei olematon. Nykyisen rakennus- nalta.
4640: tavan mukaan kuiva sahajauho soveltuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4641: erittäin hyvin seinien lämpöeristykseksi, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4642: mutta valitettavasti tätä ainetta on riittä- muksen,
4643: mättömästi saatavissa. Asian auttamiseksi
4644: olisi sahanpurujen kuivausta tutkittava puo- että hallitus ottaisi mwden 1960
4645: litehdasmaisilla kuivauslaitteilla ennen kuin tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
4646: varsinaisia meidän oloihimme soveltuvia lmi- määrärahan viidennen tutkimusinsi-
4647: vauslaitteita päästään rakentamaan. noortnvimn perustamiseksi valtion
4648: Itse kuivumisilmiöitä on meikäläisille puu- teknillisen tutkimuslaitoksen puutek-
4649: lajeille tutkittu varsin vähän, jonka vuoksi nilliseen laboratorioon.
4650: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
4651:
4652: Matti Raipala. N. Kosola.
4653: R. Hallberg. Martti Salminen.
4654: Mikko Asunta.
4655: 93
4656:
4657: IV,39. - Toiv.al. N:o 20.
4658:
4659:
4660:
4661:
4662: Jämsen ym.: Vesistöhallituksen aikaansaamisesta.
4663:
4664:
4665: E d u s k u n n a II e.
4666:
4667: Kysymys maamme ves1as1am hallinnon ojitusyhdistyksen hoidettavaksi. Lisäksi on
4668: keskittämisestä on tullut viime vuosikymme- eräällä valtion enemmistöisellä voimayhtiöllä
4669: ninä ajankohtaiseksi. Pinta-alastamme muo- oma valtionapua nauttiva vesistösuunnittelu-
4670: dostavat sisäjärvet ja joet varsin huomat- toimistonsa.
4671: tavan osan ja niillä on nykyään aivan toi- Edellä pääpiirteittäin selostetusta vesi-
4672: nen taloudellinen luonne kuin aikaisemmin. asiain hajaorganisatiosta on ollut seurauk-
4673: Maanviljelyksen monipuolinen kehittyminen sena alan varsinaisten töiden viivästyminen.
4674: on lisännyt kuivatus- ja joenperkaustöiden Virastojen välinen puutteellinen yhteistoi-
4675: tarvetta. Sisäjärvien laskemisella ja vesipe- minta aiheuttaa, että hankkeita suunnitel-
4676: räisten maiden saattamisella viljelyskelpoi- laan varsinkin suurissa vesistöissä ja joissa
4677: seen kuntoon voidaan saada valtavia alueita liian yksipuolisesti ja tuntematta muita mah-
4678: ensiluokkaista maata hyödylliseen käyttöön. dollisesti samaa vesistöä koskevia suunnitel-
4679: Myös teollistamisen ja sähköistämisen vuoksi mia. Onpa usein sattunut, että eri virastot
4680: on vesivoimasta muodostunut yksi suurim- tekevät samoista kohteista erikseen peräk-
4681: pia taloudellisia voimavarojamme. käin omat tutkimuksensa ja suunnitelmansa,
4682: Toisaalta maamme vesiasiain hallintoa on koska virastojen välistä työnjakoa on ny-
4683: jo kauan haitannut keskityksen puute. Vesi- kyisen käytännön vallitessa miltei mahdo-
4684: asioita hoidetaan usean keskusviraston alai- tonta määritellä.
4685: silla osastoilla ja toimistoissa. Maatalous- Vesiasiain hallinto on useissa muissa
4686: hallituksen insinööriosastolla ja sen alaisissa maissa ollut jo kauan keskitetty yhteen kes-
4687: maanviljelysinsinööripiireissä hoidetaan puh- kusvirastoon. Myös meillä olisi nopeasti tä-
4688: taasti maataloudellisten kuivatus- ym. hank- hän päästävä. Kun vesiasioitten keskittämi-
4689: keiden suunnittelu ja suoritus. Tie- ja vesi- nen voitaneen suorittaa pääasiassa yhdistä-
4690: rakennushallitus on hoitanut vesioikeudelli- mällä virastoja, ei uudesta keskusvirastosta
4691: sia katselmuksia, eräitä joenpengerrystöitä aiheutune valtiolle suuria lisäkustannuksia-
4692: ja sellaisia yrityksiä, jotka tarkoittavat lii- kaan. Mielestämme tämä koko kansantalou-
4693: kenteen ym. sellaisen parantamista. Metsä- temme kannalta tärkeä kysymys olisi nyt no-
4694: hallitus on huolehtinut valtion metsämailla peasti selvitettävä ja ryhdyttävä toimenpi-
4695: olevien soiden kuivattamisesta. Yksityisten teisiin vesistöhallituksen perustamiseksi.
4696: metsien kuivattaminen on puolestaan ollut Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
4697: keskusmetsäseura Tapion ja vastaavan ruot- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4698: sinkielisen järjestön hoidossa. Maatalousmi-
4699: nisteriön asutusasiainosastossa hoitaa rai- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4700: vaustoimisto maan kuivatus- ja niihin liit- toimenpiteisiin erityisen vesistöhalli-
4701: tyviä töitä. Salaojitustyöt on annettu Sala- tuksen aikaansaamiseksi.
4702: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
4703:
4704: Artturi Jämsen. Nestori Kaasalainen. Yrjö Sinkkonen.
4705: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. Toivo Friman.
4706: Hannes Paaso. Arvo Pentti. Mauno Jussila.
4707: Martti Salminen. Aaro Stykki. Niilo Ryhtä.
4708: Eemil Partanen. Johannes Wirtanen. Esa Timonen.
4709: 94 IV,39. - Vesistöhallitus.
4710:
4711:
4712: Kerttu Saalasti. Matti Miikki. Hilja Väänänen.
4713: Kusti Eskola. Grels Teir. Mikko Hult.
4714: Ensio Partanen. Matti Meriläinen. Lyyli Aalto.
4715: Tahvo Rönkkö. V. E. Svinhufvud. Atte Pakkanen.
4716: Markus Niskala. Kalle Matilainen. Irma Rosnell.
4717: Olavi Lahtela. Pentti Niemi. Ale Holopainen.
4718: Matti Liinamaa. Erkki Koivisto. Viljo A. Virtanen.
4719: Urho Kähönen. Olli Aulanko. Georg 0. Ehrnrooth.
4720: Matti Kekkonen. Pertti Rapio. Arvo Ahonen.
4721: Pentti Pekkarinen. Siiri Lehmonen. Edvard Pesonen.
4722: Veikko Savela. Aleksi Kiviaho. Georg Eriksson.
4723: J. A. Jungarå. Bertel Lindh. Mikko Asunta.
4724: Akseli Paarman. Eemil Luukka. Martti Linna.
4725: Vilho Turunen. Saara Forsius. Onni Mannila.
4726: Hugo Manninen. Kalle Kämäräinen. K. F. Haapasalo.
4727: J. E. Lakkala. N. Kosola. Veikko Helle.
4728: Aarre Marttila. Urho Saariaho. Juho Karvonen.
4729: Esu Niemelä. Lars Lindeman. Veikko Hyytiäinen.
4730: Armas Leinonen.
4731: 96
4732:
4733: IV,40. - Toiv.al. N: o 21.
4734:
4735:
4736:
4737:
4738: Matilainen ym.: Valtion työntekijäin eläkkeiden laskemispe-
4739: rusteiden muuttamisesta.
4740:
4741:
4742: E d u s k u n n a 11 e.
4743:
4744: Meillä on huomattava määrä ihmisiä, jotka olisi oikein ja kohtuullista, .että aikaisempi
4745: joutuvat vaihtamaan työpaikkaansa ilman palvelus otettaisiin sosiaalisissa eduissa huo-
4746: omaa syytään tai tahtoaan. Kun tämä ta- mioon ja erikoisesti eläkevuosia määritellessä.
4747: pahtuu nuoruusvuosina, ei siitä ole niinkään Jotta tämä ilmeinen epäkohta saataisiin
4748: suurta haittaa, kun palvelusvuosien määrä on korjatuksi mahdollisimman nopeasti, esi-
4749: vielä vähäinen ja elämän suurin osa on vielä tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4750: edessä, mutta kun tämä siirto tapahtuu keski- muksen,
4751: iässä ja sen jälkeen, on sosiaalisten etujen
4752: hankkiminen alettava jälleen alusta, mikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4753: esimerkiksi eläkkeen kohdalla on vakava valtion työntekijäin eläkkeistä annetun
4754: asia, koska aikaisempaa palvelusta, mikä on lain ja asetuksen muuttamiseksi niin,
4755: tapahtunut eri työnantajalla, ei oteta huo- että valtion osake-enemmistöisissä yh-
4756: mioon. tiöissä suoritettu työaika työntekijäin
4757: Kun näin on tapahtunut ja edelleenkin ta- siirtyessä valtion omistamiin tai -joh-
4758: pahtuu myös valtionenemmistöisten yhtiöit- t·oisiin laitoksiin otettaisiin palvelus-
4759: ten työntekijäin siirtyessä valtionjobtoisiin vuosina huomioon eläkettä ym. sosiaa-
4760: ja omistamiin yhtiöihin ja myös päinvastoin, lisia etuja määrättäessä.
4761: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
4762:
4763: Kalle Matilainen. V'åinö Tikkaoja.
4764: Veikko Helle. Meeri Kalavainen.
4765: Kustaa Alanko, Valto Käkelä.
4766: 96
4767:
4768: IV,41. - Toiv.al. N: o 22.
4769:
4770:
4771: Junnila ym.: Valtion liikelaitosten johtoelimien miehittämi-
4772: seen liittyvien epäkohtien korjaamisesta.
4773:
4774:
4775: E d u s k u n n a ll e.
4776:
4777: V altionenemmistöisten yhtiöiden ja eräiden vat valiokunnissa ja täysistunnoissa asian-
4778: muiden valtion liikelaitosten johtoon on toi- omaisia laitoksia sivuavien asioiden käsitte-
4779: mitusjohtajien, isännöitsijöiden ja muiden lyyn ja käsittelyn tuloksena syntyviin pää-
4780: päätoimisten johtohenkilöiden paikoille useim- töksiin. Tapana ei ole ollut, että esimerkiksi
4781: missa tapauksissa saatu päteviä ammattimie- budjetin käsittelyn yhteydessä, jolloin äänes-
4782: hiä, jotka yleensä ovat kunnialla suoriutuneet tetään jonkin valtionyhtiön osakepääoman
4783: tehtävistään. Sen sijaan näiden laitosten hal- korottamisesta tai lainan tai takuun myöntä-
4784: lintoneuvostojen jäsenten paikkoja tai sellai- misestä asianomaiselle yhtiölle, sen johto-
4785: sia johtokunnan jäsenten paikkoja, joita hoi- elimiin kuuluvat kansanedustajat pidättyisi-
4786: detaan sivutoimena, on eräiltä osiltaan täy- vät jääviytensä vuoksi äänestyksistä. Voidaan
4787: tetty sellaisia periaatteita noudattaen, joihin kysyä, onko tämä puhtaasti juridisestikaan
4788: voidaan kohdistaa asiallista arvostelua. Voi- paikallaan. Mutta samalla jäsenyys asian-
4789: daan ensinnäkin epäillä, onko paikallaan kes- omaisten liikelaitosten johtoelimissä saa ta-
4790: kittää puheena olevia paikkoja niin suuressa vallisesti - poikkeuksiakin tietysti esiintyy
4791: määrin yksien ja samojen henkilöiden käsiin, - kansanedustajan enemmän tai vähemmän
4792: kuin tosiasiallisesti on tapahtunut. Ja erityi- yksipuolisesti pitämään asianomaisen liikelai-
4793: sesti on epäilyksiä omansa herättämään se, toksen puolta, jolloin asiallinen, objektiivi-
4794: että näihin toimiin on yhä suuremmassa nen asioiden käsittely kärsii. Tällainen sub-
4795: määrin alettu nimittää kansanedustajia tai jektiivinen asennoituminen on jo eräissä ta-
4796: muita poliittisten puolueiden luottamushenki- pauksissa johtanut ja saattaa vastaisuudessa
4797: löitä. johtaa sellaisiin päätöksiin, joita tuskin voi-
4798: Siihen asiaintilaan, että nimenomaan kan- daan pitää valtiontaloudellisesti ja kansan-
4799: sanedustajat toimivat valtion liikelaitosten taloudellisesti täysin harkittuina ja perus-
4800: johtoelimissä, liittyy ilmeisiä epäkohtia. Näi- teltuina.
4801: den johtoelimien jäsenyys ja se seikka, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
4802: kansanedustajat saavat tästä työstä taloudel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4803: lista etua, joka ei ole suinkaan merkitykse-
4804: töntä varsinkaan niissä tapauksissa, jolloin että hallitus kiinnittäisi huomiota
4805: sama kansanedustaja toimii useiden valtion- niihin epäkohtiin, joita yleensäkin liit-
4806: yhtiöiden johtoelimissä, tekee asianomaiset tyy valtion liikelaitosten johtoelimien
4807: edustajat asiallisesti jääveiksi kysymyksessä miehittämiseen, ja erityisesti siihen,
4808: olevien liikelaitosten asioita hallituksessa ja että kansanedustajia lukuisissa tapauk-
4809: eduskunnassa käsiteltäessä. V aitioneuvoston sissa toimii jäseninä näissä elimissä, ja
4810: jäseninä toimiessaan asianomaiset henkilöt ryhtyisi toimenpiteisiin tähän käytän-
4811: yleensä ilmoittautuvatkin jääveiksi. Mutta töön liittyvien epäkohtien korjaami-
4812: eduskunnassa sen sijaan he yleensä Osallistu- seksi.
4813: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
4814:
4815: T. Junnila. Kalervo Saura. Johannes Wirtanen. Martti Salminen.
4816: Jussi Saukkonen. Mauri Seppä. A. F. Airo. N. Kosola.
4817: Olavi Lähteenmäki. Väinö E. Nieminen. Erkki Koivisto. Mikko Asunta.
4818: Juha Rihtniemi. Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. Kyllikki Pohjala.
4819: Oskari Lehtonen. Saara Forsius. Urho Saariaho. Päiviö Hetemäki.
4820: Margit Borg-Sundman. R. Hallberg.
4821: 97
4822:
4823: IV,42. - Toiv.al. N: o 23.
4824:
4825:
4826:
4827:
4828: Tenhiälä ym.: Asetuksen antamisesta valtionenemmistöisten
4829: osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun lain so-
4830: veltamisesta.
4831:
4832:
4833: Eduskunnalle.
4834:
4835: Eduskunta on 9. 4. 1957 hylännyt toivo- myöskään niiden varojen käytön ja sijoitus-
4836: musaloitteen n:o 40/57 asetuksen antami- ten tarkoituksenmukaisuuden tarkastukseen.
4837: sesta valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden Näin ollen on katsottava, että 23. 12. 1947
4838: toiminnan tarkastuksesta annetun lain sovel- valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toimin-
4839: tamisesta. Valtiovarainvaliokunta on aloi- nan tarkastuksesta annetun lain (968/47) 4
4840: tetta koskevassa, 2. 4. 1957 päivätyssä mie- § : n edellyttämä soveltamisasetus on edel-
4841: tinnössään esiintuonut muun ohella, että leenkin antamatta.
4842: aloitteessa tarkoitettuja tarkempia määräyk- Kun valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden
4843: siä valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toi- toiminta on jatkuvasti osoittanut laajenevaa
4844: minnan tarkastuksesta sisältyy valtiontalou- suuntaa ja kun niiden talous julkisen talou-
4845: den tarkastuksesta 23. 12. 1947 annettuun den sektorissa muodostaa varsin merkittävän
4846: asetukseen (969/47) ja 24. 2. 1948 vahvistet- osan, olisi niiden toimintaan ja toiminnan
4847: tuun valtiontalouden tarkastusviraston johto- tarkastukseen kiinnitettävä nykyistä anem-
4848: sääntöön (156/48). män huomiota.
4849: Tarkastusvirastolla tosin on sanotun ase- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4850: tuksen 1 §: n 2 momentin mukaan ja kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
4851: johtosäännön 2 §: n mukaan oikeus toi- toivomuksen,
4852: mittaa puheenaolevien yhtiöiden tarkastuk-
4853: sia, mutta tosiasiallisesti ovat tällaiset tar- että hallitus kiireellisesti antaisi ase-
4854: kastukset käytännöllisesti katsoen jääneet tuksen, joka sisältäisi tarkempia mää-
4855: tekemättä eikä tarkastusvirastolla sen nykyi- räyksiä valtionenemmistöisten osakeyh-
4856: sen henkilökunnan vähälukuisuuden vuoksi tiöiden toiminnan tarkastuksesta 23.
4857: ole edes asiallisia edellytyksiäkään valtion- 12. 1947 annetun lain soveltamiseksi.
4858: enemmistöisten yhtiöiden toiminnan eikä
4859: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
4860:
4861: Juho Tenhiälä. Esa Kaitila.
4862: Veikko Hyytiäinen. Kaarlo Kajatsalo.
4863: Harras Kyttä. Armas Leinonen.
4864: Anni Hosia. Urho Saariaho.
4865:
4866:
4867:
4868:
4869: 13 E 21'9/59
4870: 98
4871:
4872: IV,43. - Toiv.al. N:o 24.
4873:
4874:
4875:
4876:
4877: Holopainen ym.: Virastotalon rakentamisesta Polvijärvelle.
4878:
4879:
4880: E d u s k u n n a ll e.
4881:
4882: Eduskunta on jo v. 1947 huhtikuun 29 siteetti nousisi nykyisestään. Polvijärven kun-
4883: päivänä hyväksynyt toivomuksen, että halli- nan taholta on yritetty suorittaa asian hy-
4884: tus kiinnittäisi vakavaa huomiota maaseudun väksi kaikki mahdollinen. Kunta on mm.
4885: postitalojen rakentamiseen ja ottaisi lähi- varannut 3 000 m2 tonttialueen virastotaloa
4886: vuosien talousarvioesityksiinsä tarkoitusta varten, jolla nimellä nykyisin näitä valtion
4887: varten riittävän suuret määrärahat. Saman virastojen käyttöön rakentamia taloja nimi-
4888: toivomusponnen perusteluissa on eduskunta tetään. Valtion taholta ei ole edes otettu
4889: todennut, että valtion posti- ja puhelinliike vastaan tätä kunnan varaamaa lahjaa. Mistä
4890: on viime vuosien aikana moninkertaistunut johtuen? Ei ole tiedossamme.
4891: ja että postisiirtoliike on tehnyt postilaitok- Kun postin ja puhelimen käyttöön huo-
4892: sesta maan suurimman rahaliikettä hoitavan mioitavan huoneistotilan lisäksi olisi taloon
4893: laitoksen. suunniteltava myöskin poliisitoimen tarvitse-
4894: Tuon toivomuksen antamisesta on kulunut mat tilat ja tilat mahdollisia muitakin valtion
4895: aikaa kohta kaksitoista vuotta ja posti- ja käyttöön pitäjässä tarvittavia tehtäviä var-
4896: puhelinliikenteen palvelukset yhteiskunnan ten, tulisi talosta jo vuokratkin huomioiden
4897: hyväksi ovat vain jatkuvasti kasvaneet, taloudellisesti kannattava puhumattakaan
4898: mutta eduskunnan antama toivomus ei ole siitä, mitä kunnollisten toimisto- ja työsken-
4899: samassa suhteessa päässyt helpottamaan puut- telytilojen saanti merkitsee ulos- sekä sisään-
4900: teellisissa oloissa toimivan postin- ja puhelin- päin liike- ja palvelustoimien hoitamisessa.
4901: laitoksen toimintamahdollisuuksia kuin har- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4902: voissa tapauksissa maalaiskuntakeskuksissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4903: Näin on laita myöskin Polvijärven kirkon- muksen,
4904: kylässä, joka 10 000 asukkaan pitäjäkeskuk-
4905: sena toimiessaan vaatisi postin ja puhelimen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4906: käyttöön valtion varaamat kunnolliset toimin- toimenpiteisiin virastotalon saamiseksi
4907: tatilat, jolloin näiden laitosten palvelukapa- Polvijärven kirkonkylään.
4908: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
4909:
4910: Ale Holopainen. Esa Timonen. Vilho Turunen.
4911: 99
4912: IV,44. - Toiv.al. N:o 25.
4913:
4914:
4915:
4916:
4917: Forsius ym.: Lumi.. ja myrskytuhojen metsänomistajalle ai-
4918: heuttaman tulon vähennyksen huomioon ottamisesta vero-
4919: tuksessa.
4920:
4921:
4922: E d u s k u n n a II e.
4923:
4924: Viime vuodenvaihteessa tapahtui metsissä tuhoja kärsineet eivät tähän asti ole vero-
4925: eräissä osissa maatamme niin suuria lumi- lakien nojalla saaneet verotuksessa helpo-
4926: tuhoja, että taloudelliset vahingot ovat met- tusta näiden vahinkojen vuoksi. Kun myös-
4927: sän omistavan maanviljelijän tuloon verrat- kään metsävakuutuksessamme ei ole kiin-
4928: tuna suunnattomat. Muutamia vuosia sitten nitetty huomiota myrsky- ja lumituhoihin,
4929: sattui niin ikään aivan poikkeuksellisia ei metsänomistajana ole ollut keinoa käy-
4930: myrskytuhoja metsissä. Nämä tuhot eivät tettävissään turvautuakseen puheena olevien
4931: ole kohdistuneet erikoisen laajoihin alueihin; luonnontuhojen varalta. Sen vuoksi nämä
4932: mutta kuitenkin saman metsänomistajan tuhot alentavat niitä kärsineen maanviljeli-
4933: metsistä on tuhoutunut useimmiten suurin jän veronmaksukykyä varsin suuresti.
4934: osa, jopa koko metsätkin, varsinkin nyt sat- Näillä perusteilla ehdotamme kunnioit-
4935: tuneiden lumituhojen johdosta. Tuhoalueet taen, että eduskunta päättäisi esittää toivo-
4936: ovat nyt sattuneiden lumituhojen osalta sa- mukisen,
4937: moin kuin muutamia vuosia sitten sattu-
4938: neiden myrskytuhojen osalta paikallisesti että hallitus viipymättä antaisi
4939: siinä määrin rajoittuneita, että tuhoalueita ei Eduskunnalle esityksen verolakien
4940: ole vaikeata erottaa tuhoutumatta jääneistä muuttamiseksi siten, että lumi- ja
4941: alueista. Tästä syystä tuhojen varteenotto myrskytuhojen sekä niihin verratta-
4942: ja niiden suuruuden selvittely on mahdol- vien tuhojen aiheuttama tulon vähen-
4943: lista. nys saataisiin kohtuullisessa määrässä
4944: V erolakimme eivät kuitenkaan tunne täl- ottaa verotuksessa huomioon.
4945: laisia tapauksia, josta syystä puheena olevia
4946: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
4947:
4948: Saara Forsius. Väinö E. Nieminen.
4949: Martti Salminen. Mikko Asunta.
4950: Kurt Nordfors.
4951: 100
4952:
4953: IV,45. - Toiv.al. N: o 26.
4954:
4955:
4956:
4957:
4958: Hallberg ym.: Tutkimuksen toimittamisesta nykyisten vero-
4959: tusperusteiden muuttamiseksi.
4960:
4961:
4962: E d u s k u n n a 11 e.
4963:
4964: Voimassaolevan veroluokittelun mukaan On näin ollen kohtuullista jopa välttämä-
4965: I luokassa olevat henkilöt joutuvat kohtuut- töntäkin, että vanhuuden lähestyessä näi-
4966: toman ankaran verotuksen kohteeksi mui- den fyysillisten henkilöiden verotusperusteita
4967: den luokkien verotettaviin verrattuna huoli- lievennettäisiin siten, että nämä 60 ikävuotta
4968: matta siitä, etä heillä monissa tapauksissa täytettyään pääsisivät kaikki samaan, nykyi-
4969: on vakinaisia huollettavia. Ikävuosien kart- sen lain voimassaolevaan III veroluokkaan.
4970: tuessa työkyky vastaavasti vähentyy eikä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4971: vanhemmalla iällä esim. lisätulojen hankinta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4972: ole enää mahdollista. Terveydellisistä ja mo- muksen,
4973: nista muista syistä varsinaiset menot vuo-
4974: sien mittaan lisääntyvät tulojen yhä vähen- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
4975: tyessä. taisi mahdollisuuksia nykyisten vero-
4976: Myöskin II veroluokassa progressiivisuus tusperusteiden muuttamiseksi niin,
4977: on huomattavasti korkeampi III veroluok- että fyysilliset henkilöt 60 ikävuotta
4978: kaan verrattuna, ja usein samoista syistä täytettyään poikkeuksetta kuuluisivat
4979: kuin I veroluokassa näiden henkilöiden an- III veroluokkaan.
4980: siokyky ja muut tulonhankintamahdollisuu-
4981: det iän mukana vähenevät.
4982: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
4983:
4984: R. Hallberg. Erkki Koivisto. T. Junnila.
4985: N. Kosola. Georg 0. Ehrnrooth. A. F. Airo.
4986: Ale Holopainen. Jaakko Kemppainen. Martti Salminen.
4987: Toivo Hietala. Olavi Lähteenmäki. Erkki Hara.
4988: 101
4989:
4990: IV,46. - Toiv.al. N: o 27.
4991:
4992:
4993:
4994:
4995: Hara ym.: Kulutusyksikköverotuksen käytäntöönottamisesta
4996: tulo- ja omaisuusverotuksessa.
4997:
4998:
4999: E d u s k u n n a ll e.
5000:
5001: Nykyistä tulo- ja omaisuusverolakia on ar- ns. kulutusyksikköverotusta. Sen mukaan
5002: vosteltu mm. sen johdosta, että se antaa koh- perheen tulot jaetaan osiin perheenjäsenten
5003: tuuttoman suuren veronalennuksen ensim- lukumäärän mukaan ja kullekin osalle mää-
5004: mäisestä lapsesta, mutta seuraavista lapsista rätään vero erikseen. Veron progressio ale-
5005: myönnettävät alennukset ovat vaatimattomia. nee lapsirikkaissa perheissä ja verohelpotuk-
5006: On laskettu, että kolmenkymmenen vuoden set keskittyvät täten niihin vuosiin, jolloin
5007: aikana esim. upseeri, jonka yleneminen huoltovelvollisuus todella on olemassa. Per-
5008: virkauralla on laskettu tapahtuvan normaa- heen veroa ei siis enää määrättäisi perheen
5009: listi ja jolla on yksi lapsi, maksaa lähes kokonaistulon mukaan, vaan kulutusyksikköä
5010: 600 000 markkaa vähemmän tuloveroa kuin kohti tulevan tulon mukaan. Yksinäiset hen-
5011: vastaava lapseton perheenhoultaja. Kun per- kilöt sekä perheelliset tulisivat myös samaan
5012: heeseen syntyy toinen ja useampia lapsia, asemaan siinä suhteessa, että vero määrät-
5013: niin vastaavana aikana sen verot alenevat täisiin yhden ainoan taulukon mukaan.
5014: vain noin 75 000 markkaa lasta kohti. En- Lapsivähennyksistä voitaisiin luopua.
5015: simmäisestä lapsesta saatava verohelpotus Kulutusyksikköverotusta on meillä tut-
5016: riippuu yksinomaan perheenhuoltajan vuosi- kittu jo usean vuoden ajan. Ensimmäinen
5017: tulojen suuruudesta. Niinpä esim. poliisiper- lakialoite asiasta tehtiin vuonna 1950. Vero-
5018: heessä esikoisesta seuraa vastaavana aikana lain uudistuksen oltua esillä vuosina 1952-
5019: noin 300 000 markan, mutta rautatieinsi- 53 kulutusyksikköverotusta tutkittiin sekä
5020: nööriperheessä runsaan 800 000 markan ve- verokomiteassa että valtionvarainvaliokun-
5021: ronalennus. Toisesta ja seuraavista lapsista nan verolakijaostossa hyvinkin perusteelli-
5022: on alennus aina samansuuruinen. sesti. Komitea ei silloin vielä katsonut asian
5023: Näin suuret erot johtuvat siitä, että yh- olevan kypsä. Se tarkisti aloitteen lakitek-
5024: den lapsen kasvattaja saa elinikäisen oikeu- nillisen puolen ja totesi, ettei siinä suhteessa
5025: den pysyä kolmannessa veroluokassa. Tämä ollut huomauttamista. Uudistus vaatisikin
5026: etu annetaan kasvatussuorituksesta, joka ei vain muutaman lakipykälän muutoksen.
5027: edes vastaa keskimääräistä tasoa, vaan jää Veron tuottoa koskeva laskelma tehtiin myös-
5028: harvinaiseksi. Yhden lapsen perheitä on ni- kin ja silloin havaittiin, että jos veroasteikko
5029: mittäin vain 15-20 % kaikista lapsiper- olisi nykyisen ensimmäisen ja toisen asteikon
5030: heistä. Lapsirikkaan perheen huoltaja tulee välissä, veron tuotto olisi pysynyt ennallaan.
5031: siinäkin suhteessa epäedullisempaan asemaan Asian käytännöllistä puolta selvitettiin vero-
5032: yhden lapsen kasvattajaan verrattuna, että lakijaostossa ja todettiin, ettei siinäkään suh-
5033: hän ehtii nauttia huomattavasti lyhyemmän teessa olisi esteitä: veron suuruus määrättäi-
5034: ajan huoltovelvollisuuden päätyttyä maini- siin valmiiksi laskettujen taulukkojen mu-
5035: tusta edusta. kaan kuten nykyisinkin. Mainittakoon vielä,
5036: Tällaista järjestelmää on pidettävä nurin- että saman periaatteen mukaan on Rans-
5037: kurisena. Olisihan luonnollista, että perhe kassa toteutettu progressiivinen tuloverotus
5038: saisi suurimmat verohelpotukset silloin, kun jo vuonna 1949 ja siitä on saatu hyviä koke-
5039: lapset aiheuttavat perheelle suurimmat me- muksia.
5040: not. Tällöin veronalennus koituisi myös par- Aviopuolisoiden yhteisverotustakin ajatel-
5041: haiten lasten eduksi. Veroluokkajärjestelmän len kulutusyksikköverotus olisi nykyistä oi-
5042: tilalle on meillä jo useaan otteeseen esitetty keudenmukaisempi. A viovaimon ansiotulot
5043: 102 IV,46. - Kulutusyksikköverotus.
5044:
5045:
5046: jaettaisiin samalla tavoin osiin kuin mui- päästä puolisoiden kannalta edullisempaan
5047: denkin perheenjäsenten ja veroprosentti tulokseen. Tähän menetelmään verrattuna
5048: alenisi lapsirikkaissa perheissä. Nykyisinhän kulutusyksikköverotus merkitsee selvää pa-
5049: joutuvat yhdessä verotettavat aviopuolisot rannusta, koska siinä otetaan myöskin lap-
5050: lisärasituksen kohteeksi, jos tulot vähän ylit- set huomioon veron progressiota alennet-
5051: tävät keskimääräisen tason. Tämä rasitus taessa.
5052: kohdistuu varsinkin niihin puolisoihin, joilla Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
5053: on suunnilleen yhtä suuret tulot. Erikseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5054: verottaminen olisikin tässä tapauksessa pai- vomuksen,
5055: kallaan. Viime vuosina on Länsi-Saksassa
5056: otettu käytäntöön Yhdysvalloissa voimassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5057: oleva menettely, jonka mukaan aviopuolisoi- nykyisen tulo- ja omaisuusverolain-
5058: den yhteiset tulot on jaettu kahtia ja vero säädännön muuttamiseksi siten, että
5059: on määrätty kummallekin puoliskolle jaetun luovuttaisiin verovelvollisten jakami-
5060: summan mukaan. Täten on voitu välttää sesta kolmeen veroluokkaan ja sen si-
5061: erikseen verotuksen käytännölliset haitat ja jaan vero määrättäisiin ns. kulutus-
5062: yksikköperiaatteen mukaisesti.
5063: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5064:
5065: Erkki Hara. Victor Procope.
5066: 103
5067:
5068: IV,47. - Toiv.al. N:o 28.
5069:
5070:
5071:
5072:
5073: Kämäräinen ym.: V erovelvoUisen oikeuttamisesta vähentä-
5074: mään tulostaan kohtuullinen osa kotipaikkakunnan ulko-
5075: puolella saadusta ansiotulosta.
5076:
5077:
5078: E d u s k u n n a ll e.
5079:
5080: V aitio ja useimmat yhtymät maksavat toi- osaksi vieraalla paikkakunnalla olleiden kulu-
5081: mihenkilöilleen palkan lisäksi ns. päivärahaa jen suoritukseen. Kaikki yhteiskunnallinen
5082: siltä ajalta, minkä heidän palveluksessaan oikeudenmukaisuus mielestämme vaatii, että
5083: olevat henkilöt joutuvat suorittamaan tehtä- metsätyömiehille, työttömyystöissä oleville
5084: viään kotipaikkakunnan ulkopuolella. Tätä työntekijöille ja kaikissa kausiluontoisissa an-
5085: päivärahaa maksetaan korvauksena niistä siotöissä, mitkä suoritetaan kotipaikkakunnan
5086: suuremmista asunto- ja elantokustannuksista, ulkopuolella ja joudutaan asumaan vieraissa
5087: mitä tehtävän hoitaminen vieraalla paikka- oloissa, annettaisiin vissi osa ansiosta vero-
5088: kunnalla tulee maksamaan. Kun päiväraha vapaaksi vastaamaan ns. päivärahaa.
5089: on korvausta korkeammista elantokustannuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5090: sista, on se verovapaata tuloa. Siitä ei mak- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
5091: seta veroa valtiolle eikä kunnalle. muksen,
5092: Metsätyömiehet ja työttömyysmailla olevat
5093: kansalaiset joutuvat usein olemaan ansio- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5094: työssä kotipaikkakunnan ulkopuolella. Tästä sellaisiin toimenpiteisiin, että metsä-
5095: aiheutuu heille suuria lisäkustannuksia ver- töissä, työttömyystyömailla ja yleensä
5096: rattuna siihen, jos työmaa olisi kotiseudulla kaikissa kotipaikkakunnan ulkopuolella
5097: ja vähentää siten kohtuuttomasti talouden suoritettavissa kausiluontoisissa ansio-
5098: pitoon ja perheen huoltoon tarvittavaa ansio- töissä hankituista palkoista saataisiin
5099: tuloa. Mm. viimevuosien ja kuluneen talven vähentää ns. päivärahaa edustava osa,
5100: aikana ovat siirtotyömailla olleet työmiehet ainakin 30 % verovapaaksi kunnan ja
5101: valittaneet saadun ansion menneen suureksi valtion verotuksessa.
5102: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
5103:
5104: Kalle Kämäräinen. Esu Niemelä. Akseli Paarman.
5105: Artturi Jämsen. V. E. Svinhufvud. Eemil Partanen.
5106: Hannes Paaso. Matti Miikki. Onni Mannila.
5107: Veikko Rytkönen. Pertti Rapio.
5108: 104
5109:
5110: IV,48. - Toiv.al. N:o 29.
5111:
5112:
5113:
5114:
5115: Lehto ym.: Tutkimuksen toimittamisesta siitä, voitaisiinko
5116: pienipalkkaisia verottaa erikseen pää- ja sivutoimistaan.
5117:
5118:
5119: E d u s k u n n a ll e.
5120:
5121: Kuten tunnettua, työskentelevät elokuva- ettei ylimääräistä työtä varsinaisen päätoi-
5122: teattereiden työntekijät valtaosaltaan sivu- men ohella suoritettavia ,rangaistaisi" koh-
5123: toimisina, johtuen siitä, että teatterit esittä- tuuttoman ankaralla verotuksella. Onhan
5124: vät näytöksiä vain muutaman tunnin arki- useissa tapauksissa niin, että perheessä, jossa
5125: iltoina, mutta sunnuntaisin pitemmän ajan. molemmat aviopuolisot eivät syystä tai toi-
5126: Työntekijäin työaika ko. alalla jää siis huo- sesta voi käydä ansiotyössä, on pienipaik-
5127: mattavasti alle normaalin 8-tunnin työajan, kaisen perheenhuoltajan hankittava lisäan-
5128: josta johtuen näiden työntekijöiden ansiot siota ylimääräisestä työstä.
5129: jäävät niin pieniksi, etteivät ne vastaa pää- Aviopuolisoiden yhteisverotusta vastaan on
5130: toimista ansiota. Koska tällä alalla tarvi- esiint;ynyt melkoista arvostelua, mutta jos
5131: taan vakinaisesti työntekijöitä, olisi mieles- vertaamme sellaisen perheenhuoltajan vero-
5132: tämme kohtuullista, että tästä työstä, joka taakkaa, jonka on pakko työskennellä kah-
5133: pääasiallisesti suoritetaan normaalisesta poik- dessa ansiotyössä, aviopuolisoiden verotuk-
5134: keavana työaikana, jäisi myöskin työnteki- seen, on etu huomattavasti aviopuolisoiden
5135: jälle vastaavanlainen nettoansio, mikä vas- puolella.
5136: taavanarvoisesta työstä normaalityöaikana Asian valaisemiseksi pieni laskelma :
5137: suoritettuna jää työntekijälleen. Ottakaamme vertailun kohteeksi kaksi
5138: Näin ei kuitenkaan nykyisin voimassaole- perhettä A ja B. Perheessä A käyvät mo-
5139: vien verolakien mukaan ole asian laita, joh- lemmat aviopuolisot ansiotyössä, kun taas
5140: tuen lähinnä valtion verotusasteikon progres- perheessä B vain toinen aviopuoliso voi suo-
5141: siivisesta noususta. Koska kuitenkin pääosan rittaa ansiotyötä ja on hänen hankittava
5142: alan ainakin pystyvämmistä työntekijöistä sivutuloa ylimääräisestä työstä. Seuraava
5143: muodostavat pienituloiset henkilöt ja per- laskelma selvittänee hiukan millä tavalla ve-
5144: heenhuoltajat, joiden on taloudellisten olo- rotukseen vaikuttaa se seikka, onko verotet-
5145: suhteiden pakosta etsittävä varsinaisen pää- tava tulo yhden tai kahden samaan perhee-
5146: toimensa ohella lisäansiota, olisi paikallaan, seen kuuluvan henkilön ansiota.
5147: A B
5148: Pääasiallisen huoltajan ansio ........... . 325 000:- 325 000:-
5149: Aviopuolison ansio ..................... . 225 000:-
5150: Perheenhuoltajan sivuansio ............. . 225 000:-
5151: ---------------------------------
5152: Yhteensä 550 000:- 550000:- Erotus
5153: Verotettava tulo ....................... . 305 250:- 444 500:- 139 250:-
5154: Vero II veroluokassa ................... . 24840:- 49 345:- 24505:-
5155: , III , ................... . 17 680:- 37 565:- 19 885:-
5156:
5157: Laskelma on Helsingin kaupungissa v. asemassa paitsi, että A työskentelee sellai-
5158: 1958 tuloista valtiolle suoritettavasta verosta sen yksityisen yrityksen palveluksessa, jossa
5159: vakiovähennykset huomioiden. A: lle on tarjolla lisäansiota ylityön muo-
5160: Olettakaamme, että molemmat edellämai- dossa, kun taas B: llä ei ole samaa mahdol-
5161: nitut henkilöt ovat muuten samanlaisessa lisuutta. B: n on hankittava sivuansiota per-
5162: IV,48. - Lehto ym. 105
5163:
5164: heensä huoltamiseksi iltatyöstä toisen työn- kijöille saatava jotain helpotuksia verotuk-
5165: !Lntajan palveluksessa. sessa, ja esim. luovutettava heille työnanta-
5166: Jos B tekee sivutyötään samalla tuntipal- jan todistusta vastaan toinen verokirja, jo-
5167: kalla, mitä hän saa päätoimestaan, 4 tun- hon pidätykset suoritetaan heidän sivutoi-
5168: tia päivässä (100 t. kk.) saa hän sivutyös- mistaan suorittamiensa pidätysten mukai-
5169: tään n. 12 000:- kk. Samaan lisäansioon sesti ja lopullisessa verotuksessa kummasta-
5170: päästäkseen · työskentelee A ylityössä vain kin työstä saadut ansiot verotettaisiin erik-
5171: 2% tuntia päivässä (2 t. 50 % lh t. 100 %) seen. Työntekijäin tulisi sivutoimenhoidosta
5172: eli 62% tuntia kuukaudessa. Jos taas A liittää veroilmoitukseen työnantajan todis-
5173: suorittaisi ylityönään saman ajan kuin B tus säännöllisesti jatkuvan sivutoimen hoi-
5174: sivutyötään, siis 4 tuntia päivässä, pääsisi dosta verovuoden aikana.
5175: hän melkein kaksinkertaiseen lisäansioon, yli- Jos kysymys voitaisiin ratkaista esittä-
5176: työllään verrattuna B: n saamaan sivutyöan- mällämme tavalla, ei verpasteikon progressii-
5177: sioon. Voimassa olevan verolainsäädännön visuus vaikuttaisi niin epäoikeudenmukaisen
5178: mukaan maksavat kumpikin veroa ansiois- raskaasti sellaisen tulon verotukseen, jonka
5179: taan samalla tavalla, vaikka toisen on rasi- saamiseksi on ollut. pakko työskennellä yli-
5180: tettava itseään työllä huomattavasti enem- pitkiä työpäiviä epänormaaliin aikaan.
5181: män ja pitempiä työpäiviä tehden nousevat Ylläolevaan viitaten ehdotammekin edus-
5182: elantokustannukset suuremmiksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5183: Monet pienipaikkaiset perheenhuoltajat
5184: joutuvat taloudellisista syistä turvatakseen että hallitus ryhtyisi kiireelli-
5185: perheensä toimeentulon työskentelemään si- sesti toimenpiteisiin asian tutkimi-
5186: vutoim:issa erikoisen pitkiä työpäiviä sellai- seksi, voitaisiinko vakinaisesti sivutoi-
5187: silla työaloilla kuten elokuvien, huvielä- mia hoitaville pienipalkkaisille työn-
5188: män, sanomalehtien yöpostituksen, talon- tekijöille antaa oikeus saada kaksi
5189: miehen sivutoimi- ym. työntekijöinä. verokirjaa, joihin heidän ansionsct
5190: Sivutoimityön verotuksen saattamiseksi pää- ja sivutoimista merkitään erik-
5191: oikeudenmukaisemmaksi pienipalkkaisille seen, ja että kummastakin työstä saa-
5192: olisi säännöllistä sivutyötä haitaville työnte- dut ansiot verotetaan erikseen.
5193: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
5194:
5195: Lempi Lehto. Arvo Ahonen.
5196: Meeri Kalavainen. Veikko Helle.
5197: K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen.
5198: Väinö Tikkaoja. H. Törmä.
5199: Juho Karvonen. Onni Peltonen.
5200: Edvard Pesonen. Lyyli Aalto.
5201:
5202:
5203:
5204:
5205: 14 E 219/59
5206: 106
5207:
5208: IV,49. - Toiv.a.l. N:o 30.
5209:
5210:
5211:
5212:
5213: Liinama.a. ym.: V erovelvollisten nuorten perheenjäsenten
5214: oman talouden hyväksi tehdyn työn verotuksen helpotta-
5215: misesta.
5216:
5217:
5218: E d u s k u n n a 11 e.
5219:
5220: Vuoden vaihteen väkilukutilastot maalais- Verotusohjeissa esitetään, että verovelvolli-
5221: kunnissa osoittavat melkein poikkeuksetta las- sen ja hänen perheenjäsentensä työn arvoa
5222: kua. Tämä johtuu työikäisen väestön siirty- arvioitaessa on otettava huomioon, ettei nii-
5223: misestä asutuskeskuksiin ja myöskin ulko- den yhteenlaskettu määrä nouse suuremmaksi
5224: maille. Jos siirtymistä tapahtuu sellaisten kuin tilalla tarvittavan ruumiillisen työn ja
5225: kohdalla, joilla ei ole työtä maaseudulla, ei johtotyön määrä edellyttää. Työmäärää ar-
5226: siitä ole suurempaa haittaa. Mutta kun siir- vioitaessa on asetettu eri suuruusluokkaa ole-
5227: tyminen saa laajemmat mittasuhteet, täytyy ville tiloille korkeimmat markkamääräiset
5228: siihen olla jokin pakottava syy. Sellainen arvot hehtaaria kohden.
5229: onkin löydettävissä maatalouden hyväksi teh- Tämä ns. katto on kuitenkin niin korkealla,
5230: dyn työn verotuksesta. että jos sitä noudatetaan, tapahtuu verotuk-
5231: Keskimäärin arvioidaan työn arvojen muo- sessa kohtuuttomuutta, joka taas aiheuttaa
5232: dostavan maatalouden verotuksesta 72 %· sen, että vaikka tiloilla olisi perusparannus-
5233: Pienviljelystiloilla edellä esitetty osuus on ym. välttämättömiä töitä, jotka vasta pitem-
5234: vieläkin suurempi, koska maatalous ei tällöin män ajan kuluessa antavat tuottoa, on per-
5235: kykene tarjoamaan täystyöllisyyttä eikä vas- heenjäsenten olosuhteiden pakottamana ha-
5236: taavasti tuloa verovuonna. Täten maamme keuduttava työhön tilan ulkopuolelle, usein
5237: ylivoimaisesti pienviljelijävaltainen väestö työttömyyskortiston kautta. Sen vuoksi olisi
5238: joutuu maksamaan veroa tulosta, jota ei ole hehtaaria kohden sallittavaa veromäärää alen-
5239: saatu. nettava.
5240: Epäoikeudenmukaisinta on verotus nuorten Lisääntyvän työttömyyden alkulähteillä
5241: 16-20 vuotiaitten kohdalla, joille ei pien- olisi sen syyt pyrittävä poistamaan.
5242: tiloilla löydy kannattavaa työtä. Verotetta- Edellämainitun perusteella esitämme kun-
5243: van kohdalla tapahtuu huima lisä, kun alle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5244: 16 vuotiailla on lapsivähennys, mutta yli 16 muksen,
5245: vuotiaiHe asetetaan kohtuuttoman korkeat
5246: työn arvot. Kun nuoret perheenjäsenet juuri että hallitus selvittäisi, mitä mahdol-
5247: siinä iässä olisi saatava ammattioppiin tai lisuuksia on verovelvollisten nuorten
5248: kouluun, on kohtuuton verotus tällöin epä- perheenjäsenten oman talouden hy-
5249: oikeudenmukaista. Edellämainituista syistä väksi tehdyn työn verotuksen helpotta-
5250: olisikin nuorten verovelvollisten työn arvoja miseksi alentamalla tällaisen työn
5251: alennettava 40 000-50 000 markkaa nykyisin verotusarvoja ja hehtaaria kohti las-
5252: käytössä olevasta. kettavan työn arvon enimmäismäärää.
5253: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
5254:
5255: Matti Liinamaa. Aarre Marttila.
5256: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
5257: 107
5258:
5259: IV,50. - Toiv.al. N: o 31.
5260:
5261:
5262:
5263: Pekkarinen ym..: Maatalousyhtymän ja kuolinpesien vero-
5264: tuksessa esiintyvien epäoikeudenmukaisuuksien poistami-
5265: sesta.
5266:
5267:
5268: E d u s k u n n a 11 e.
5269:
5270: Tulo- ja omaisuusveroasetuksen 3 §: n mu- rangaistaan verottamalla ja taksoittamalla
5271: kaan on yhteisönä pidettävä mm. sellaista maatalousyhtymänä. Tulo- ja omaisuusveron
5272: kahden tai useamman henkilön kiinteistön vil- ollessa jyrkästi progressiivinen tämä johtaa
5273: jelemistä tai hallintaa varten muodostamaa siihen, että kun vero määrätään osakkaiden
5274: yhtymää, joka on tarkoitettu toimimaan yhteisen omaisuuden ja tulon perusteella ja
5275: osakkaiden yhteisyrityksenä. Kunnallisvero- kun maatalousyhtymälle ei anneta mitään
5276: tuksen osalta ei varsinaista lain säännöstä sosiaalisia vähennyksiä, he joutuvat maksa-
5277: maatalousyhtymistä ole, mutta edellämainit- maan huomattavasti korkeamman veron kuin
5278: tua valtion verotusta koskevaa säännöstä on erikseen verotettuna.
5279: verotuskäytännössä sovellettu myös kunnallis- Leskien ja orpojen kohdalla tämä maa-
5280: verotuksessa ja lisäksi korkeimman hallinto- talousyhtymän vero vaikuttaa kaikkein ras-
5281: oikeuden päätökset ovat sanelleet kunnallis- kaimmin. Isän kuoltua jäävät leski ja alaikäi-
5282: verotuksessa noudatettavat maatalousyhty- set lapset usein kamppailemaan suurten ta-
5283: män taksoituksen perusteet. loudellisten vaikeuksien keskelle. Sen sijaan
5284: Vaikka lainsäätäjän tarkoituksena onkin että yhteiskunta velvollisuuksiensa mukaan
5285: ilmeisesti ollut rajoittaa yhtymäverotus käsit- auttaisi tällaisia vaikeuksiin joutuneita, se
5286: tämään vain sellaiset tapaukset, joissa omai- lisää heidän verotaakkaansa. Lainsäätäjän
5287: suutta on tietoisesti veron kiertämiseksi han- tarkoituksena ei varmaankaan ole ollut vai-
5288: kittu useamman eri henkilön nimiin tarkoi- keuttaa näiden ahdinkoon joutuneiden ase-
5289: tuksena viljellä ja hoitaa niitä yhdessä, on maa, mutta verolainsäännöksissä olevien puut-
5290: verotuskäytännössä mainittua lain säännöstä teellisuuksien vuoksi hyvin usein näin käy-
5291: tulkittu varsin laajasti. Usein sattuu niin, tännössä kuitenkin tapahtuu.
5292: että isän ja äidin kuoltua jäävät veljekset ja Vähämerkityksellinen ei ole myöskään se,
5293: sisarukset asumaan samalle tilalle ja samaan että maatalousyhtymäverotuksen kohteeksi
5294: taloon. He eivät voi käden käänteessä jakaa joutuneet menettävät melkein kaikki pien-
5295: tilaa ja rakentaa uusia rakennuksia kukin viljelijöille maksettavat palkkiot ja maa-
5296: omalle osuudelleen. Tilat ovat lisäksi mo- taloustuotantoavustukset.
5297: nasti niin pieniä, että ne jaossa pirstoutuisi- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
5298: vat elinkelvottomiksi. Muiden elämänmahdol- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5299: lisuuksien puuttuessa heidän on siis pakko sen,
5300: asua ja hoitaa tilaa yhteisesti. Käytännössä
5301: he saattavat olla eri ruokakuntaa. Heillä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5302: usein omat kotieläimensä ja he markkinoivat nykyisen verolainsäädännön muuttami-
5303: tuotteensa täysin erillisinä sekä vastaavat seksi siten, että maatalousyhtymän ja
5304: muutenkin kukin omasta osuudestansa. kuolinpesien verotuksessa esiintyvät
5305: Tästä heitä kuitenkin yhteiskunnan taholta epäoikeudenmukaisuudet poistettaisiin.
5306: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5307:
5308: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela. Matti Miikki.
5309: V. E. Svinhufvud. Onni Mannila. Esa Timonen.
5310: Tahvo Rönkkö.
5311: 108
5312:
5313: IV,51. - Hemst.mot. N: o 32.
5314:
5315:
5316:
5317:
5318: Procope m.fl.: Angående ändring i tillämpningen av tomt-
5319: värdebeskattningen.
5320:
5321:
5322: T i ll R i k s d a g e n.
5323:
5324: Under efterkrigstiden har beskattningen riksdagsspörsmål i denna sak för jämnt 6 år
5325: enligt formeln ,mervärde på grund av tomt- sedan. Även om man skulle godtaga denna
5326: värde" i en sådan omfattning börjat tilläm- argumentering, så framstår de rådande miss-
5327: pas vid påläggande av förmögenhetsskatt i förhållandena ännu skarpare i dagens situa-
5328: närheten av vissa tätorter, enkannerligen tion. Till följd av de dåliga tiderna under
5329: huvudstaden, att situationen såväl med hän- de två senaste åren har jordens pris inte alls
5330: syn till ägarnas ekonomiska utkomstmöjlig- stigit, utan tvärtom sjunkit. Icke förty finns
5331: heter som ur principiell skattepolitisk syn- det en mängd exempel på att beskattningens
5332: punkt blivit ohållbar. Om denna beskattning ,mervärde på grund av tomtvärde" bara
5333: av jordvärdet, viiken i många fall kan jäm- höjts från skatteåret 1956 till 1957. En skat-
5334: föras med ren egendomskonfiskation, får tebetalare i Helsinge socken - för att blott
5335: fortsätta, dröjer det inte länge, innan alla nämna ett enda fall ur högen - hade år 1956
5336: privata lantbrukare och jordägare inom för 13 ha odlad jord, belägen innanför huvud-
5337: exempelvis Helsingfors-området måste se sig stadens gränser, ,ådömts" ett beskattnings-
5338: om efter annan sysselsättning. värde på 2.7 milj. mark. Följande år hade
5339: Tomtvärdebeskattningen återgår på den det stigit till 5.5 milj. mark. På en relativt
5340: mycket allmänna och runda bestämmelsen i liten lägenhet blev sålunda förmögenhets-
5341: lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt värdet på ett år mer än fördubblat!
5342: (34 §, 888/43), som säger, att egendomens En fundamental förutsättning för en rätt-
5343: värde fastställes ,efter det gängse pris, som vis och riktig beskattning är att den skatt-
5344: den hade vid skatteårets utgång i ägarens skyldige från ett år till ett annat skall kunna
5345: hand och på den ort, där den är belägen". veta vilka förändringar hans beskattnings-
5346: Finansministeriet har med åberopande av den bara tillgångar undergår. Denna förutsätt-
5347: jordvärdestegring, som utvidgningen av stä- ning saknas i fråga om tomtvärdebeskatt-
5348: der och andra bosättningscentra i regel för ningen. Detta bevisas tydligt av ett fall, där
5349: med sig, beslutat, att då fastighet med beak- samma skogslott på 5 ha det ena året på-
5350: tande av dess belägenhet i förhållande till fördes tomtvärde för 5 000 m2 och följande
5351: tätorter har tomtvärde, skall detta värde år för 10 000 m2. Denna osäkerhetskänsla
5352: fastställas särskilt för sig och beaktas vid inför skattemyndigheternas praktiskt taget
5353: beskattningen. Bestämmandet av detta värde obegränsade tolkningsrätt kan knappast anses
5354: ankommer på skattenämnderna, vilka verkar sammangå med vår skattelagstiftnings anda
5355: under tjänstemannaansvar och självständigt och mening.
5356: beträffande varje skattskyldig bör pröva, Möjligheten att anföra besvär och att me-
5357: vilka värden vid beskattningen kan anses delst utlåtande av sakkunnignämnd få alltför
5358: vara skäliga. Koefficienterna vid beräkningen högt uppskruvade tomtvärden justerade fin-
5359: fastslås årligen av finansministeriet. nes att tillgå, men har i praktiken visat sig
5360: Det är alltså stegringen av markvärdet på vara av ringa värde för den skattskyldige
5361: grund av närheten till bosättningscentra som och hans intressen.
5362: utgjort bakgrunden till den här påtalade Med beaktande av de olägenheter som ovan
5363: beskattningsformen. Detta motiv underströks antytts föreslås vördsamt, att riksdagen måtte
5364: sålunda starkt i regeringens svar på ett hemställa,
5365: IV,51. - Procope ym. 109
5366:
5367: att regeringen måtte vidtaga åtgär- oskäligt sätt och att klara, för de skatt-
5368: der för att ändra tillämpningen av skyldiga på förhand Ullgängliga grun-
5369: tomtvärdebeskattningen så, att det på- der för beskattningsvärdets uträkning
5370: förda beskattningsvärdet från ett år skulle utarbetas.
5371: tiU ett annat inte Ullåtes öka på ett
5372: Helsingfors den 18 februari 1959.
5373:
5374: Victor Procope. Bertel Lindh.
5375: J. A. Jungarå. T. E. Nordström.
5376: R. Hallberg.
5377: 110
5378:
5379: IV,51. - Toiv.a.l. N:o 32.
5380: Suomennos.
5381:
5382:
5383:
5384:
5385: Procope ym.: Tontinarvon verotuksen soveltamisen muutta-
5386: misesta.
5387:
5388:
5389: E d u s k u n n a ll e.
5390:
5391: Sodanjälkeisenä aikana on verotusta alettu tan tässä mainitulle verotusmuodolle. Tätä
5392: kaavan ,lisäarvoa tontinarvon johdosta" mu- perustetta korostettiin siten voimakkaasti
5393: kaisesti soveltaa niin laajasti tulo- ja omai- hallituksen vastauksessa asiassa tehtyyn edus-
5394: suusveroa määrättäessä eräiden asutuskeskus- kuntakyselyyn tasan kuusi vuotta sitten.
5395: ten, varsinkin pääkaupungin läheisyydessä, Vaikka hyväksyisikin tämän todistelun, niin
5396: että tilanne on sekä omistajien taloudellisten vallitsevat epäkohdat ilmenevät vieläkin räi-
5397: toimeentulomahdollisuuksien kuin periaatteel- keämpinä tämän päivän tilanteessa. Kahden
5398: liselta veropoliittiselta kannalta muodostunut viime vuoden huonojen aikojen takia maan
5399: kestämättömäksi. Jos tämä maanarvon vero- hinta ei ole lainkaan noussut, vaan päinvas-
5400: tus, jota monessa tapauksessa voidaan ver- toin laskenut. Silti on suuri määrä esimerk-
5401: rata puhtaaseen omaisuuden konfiskatioon, kejä siitä, että verotuksen ,lisäarvoa tontti-
5402: saa jatkua, ei kestä kauankaan ennenkuin arvon johdosta" on vain korotettu verovuo-
5403: kaikkien yksityisten maanviljelijöiden ja desta 1956 vuoteen 1957. Eräällä veronmak-
5404: maanomistajien esimerkiksi Helsingin alueella sajana Helsingin pitäjässä - mainitaksemme
5405: on ryhdyttävä katsomaan itselleen muita vain yhden tapauksen lukemattomista - oli
5406: toimeentulokeinoja. vuonna 1956 13 hehtaarista viljelysmaata,
5407: Tontinarvon verotus perustuu siihen tulo- joka sijaitsee pääkaupungin rajojen sisäpuo-
5408: ja omaisuusverolain hyvin yleiseen ja pyö- lella, ,tuomittu" verotusarvoa 2.7 milj. mk.
5409: reään määräykseen (34 §, 888/43), jossa sa- Seuraavana vuonna se oli noussut 5.5 milj.
5410: notaan, että omaisuuden arvo määrätään sen markkaan. Suhteellisen pienen tilan omai-
5411: käyvän hinnan mukaan, mikä sillä oli vero- suusarvo tuli siten yhdessä vuodessa enem-
5412: vuoden päättyessä ostajan kädessä ja sillä män kuin kaksinkertaiseksi!
5413: paikalla, missä se oli. Valtiovarainministeriö Oikeudenmukaisen ja oikean verotuksen
5414: on vedoten siihen maanarvon nousuun, jonka perusedellytyksenä on se, että verovelvollinen
5415: kaupunkien ja muiden asutuskeskusten laaje- voi vuosittain tietää, mitä muutoksia hänen
5416: neminen yleisesti aiheuttaa, päättänyt, että verotettavissa varoissaan tapahtuu. Tämä
5417: milloin kiinteistöllä ottaen huomioon sen si- edellytys puuttuu tontinarvon verotuksen
5418: jainnin asutuskeskuksiin nähden on tontti- suhteen. Tätä osoittaa selvästi tapaus, jossa
5419: arvoa, on tämä arvo vahvistettava erikseen samalle 5 ha: n metsälohkolle yhtenä vuonna
5420: ja otettava huomioon verotuksessa. Tämän määrättiin tontinarvoa 5 000 m2 : n ja seuraa-
5421: arvon määrääminen kuuluu verolautakun- vana vuonna 10 000 m2: n mukaan. Tällaisen
5422: nille, jotka toimivat virkamiesvastuulla ja epävarmuudentunteen veroviranomaisten käy-
5423: joiden tulee itsenäisesti jokaisen verovelvol- tännöllisesti katsoen rajoittamattoman tulkin-
5424: lisen suhteen tutkia, mitkä arvot verotuksessa taoikeuden vuoksi voi tuskin katsoa soveltu-
5425: voidaan katsoa kohtuullisiksi. Arvioinnissa van verolainsäädäntömme tarkoitukseen ja
5426: noudatettavat kertoimet vahvistaa vuosittain henkeen.
5427: valtiovarainministeriö. Mahdollisuus valituksen tekemiseen ja saada
5428: Maan arvon nousu asutuskeskusten lähei- asiantuntijalautakunnan lausunnon avulla
5429: syydestä johtuen on siis muodostanut taus- liian korkeaksi kiristetty tontinarvo tarkis-
5430: IV,51. - Procop6 ym. 111
5431:
5432: tetuksi on olemassa, mutta käytännössä sillä 'tontinarvon verotuksen muuttamiseksi
5433: on osoittautunut olevan vähän arvoa vero- niin, että määrättyä verotusarvoa ei
5434: velvolliselle ja hänen eduilleen. sallittaisi vuodesta vuoteen lisätä koh-
5435: Edellä mainittuihin epäkohtiin viitaten tuuttomasti ja että laadittaisiin selvät
5436: ehdotetaan kunnioittaen eduskunnan hyväk- verotusarvon laskemisperusteet, jotka
5437: syttäväksi toivomus, ovat etukäteen verovelvollis'ten saata-
5438: vissa.
5439: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5440: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
5441:
5442: Victor Procope. Bertel Lindh.
5443: J. A. Jungarå. T. E. Nordström.
5444: R. Hallberg.
5445: 112
5446:
5447: IV,52. - Toiv.al. N: o 33.
5448:
5449:
5450:
5451:
5452: Salmela-Järvinen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta tulo- ja
5453: omaisuusverolaissa esiintyvistä epäoikeud enmukaisuuk-
5454: sista eri veroluokkien välillä.
5455:
5456:
5457: E d u s k u n n a II e.
5458:
5459: Tulo- ja omaisuusveron epäoikeudenmukai- Jokainen ymmärtää, ettei näin suurissa tulo-
5460: suus on koko lain Voimassaoloajan herättänyt ryhmissä enää kaivata verohelpotusta lasten
5461: tyytymättömyyttä. Veronmaksajien jakami- elättämisen takia, vielä vähemmän sen jäl-
5462: nen kolmeen veroluokkaan sillä perusteella, keen, kun lapset itsekin jo saavat ehkä yhtä
5463: ovatko he avioliitos&a vaiko ei ja onko heillä suuria tuloja. Kun verrataan näitä etuja
5464: lapsia vaiko ei, on tuntunut epäoikeudenmu- esim. siihen, joka saavutetaan lapsilisän
5465: kaiselta, kun eräiden veroluokkien kohdalla kautta voidaan todeta, että lapsilisä, joka ny-
5466: helpotukset ovat tuntuvina kohdistuneet kan- kyään on 14 400 mk vuodessa, ei suuria mer-
5467: salaisryhmiin, joiden veronmaksukyky ei kitse näiden valtavien verohelpotusten rin-
5468: suinkaan ole heikko. Niinpä saa henkilö, joka nalla. On huomattava, että tulonsaaja saa
5469: kymmenen vuoden aikana on elättänyt vähin- vielä vähentää alle 16 vuotiaiden lasten koh-
5470: tään yhtä lasta, kolmannessa veroluokassa dalla verostaan lapsen kohdalla ensimmäi-
5471: verotettuna helpotuksia vielä senkin jälkeen, sestä lapsesta 3 000 mk ja seuraavista 5 000
5472: kun tämä ,lapsi" jo on päässyt aikuisekffi ja mk.
5473: itsestään huolehtivaksi. Tämä ,lapsen elättä- Verolain uudistamista on jatkuvasti odo-
5474: misestä" saavutettu etu voi suuremmissa tu- tettu, mutta se on yhä eduskunnalle esittele-
5475: loryhmissä muodostua sangen huomattavaksi. mättä. Joka vuosi esitellään kuitenkin edus-
5476: Niinpä joutuu tulonsaaja I veroluokassa kunnalle hyväksyttäksi laki tulo- ja omai-
5477: maksamaan veroa alarajan kohdalla esim. suusverosta myönnettävistä verohelpotuksista
5478: 1000 000-1500 000 markan tulosta 140 000 ja tässä yhteydessä varmaan tarjoutuiffi ti-
5479: mk ja tulon ylimenevältä osalta 25 %, kun laisuus ainakin kaikkein räikeimpien epäkoh-
5480: esim. III veroluokassa samansuuruisen tulon tien korjaamiseen. Tällainen suurituloisia
5481: saaja selviytyy 90 000 markan verolla ja mak- suosiva verotus ei enää saisi jatkua, vaan jo
5482: saa ylimenevältä osalta veroa 19% mukaan. vuoden 1958 verotuksessa olisi pyrittävä oi-
5483: Kuitenkin voivat molemmat tulonsaajat olla keudenmukaisempaan järjestelmään.
5484: samassa asemassa, ts. heillä ei kummallakaan Ehdotammekin edellä olevaan viitaten kun-
5485: enää ole muita elätettäviä. Aviopuolisot, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5486: joilla ei ole ollut lasta, joutuvat II veroluo- muksen,
5487: kassa maksamaan veroa 115 000 mk, prosen-
5488: tin ollessa 22 %. että hallitus kiireellisesti toimituttaisi
5489: Tilanne muuttuu epäoikeudenmukaisem- tutkimuksen tulo- ja omaisuusverolaissa
5490: maksi, mitä suurempiin tuloryhmiin tullaan, esiintyvistä epäoikeudenmukaisuuksista
5491: niin että jo 10 000 000-20 000 000 mk tulon- eri veroluokkien välillä.
5492: saajan kohdalla veron erotus on 400 000 mk.
5493: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5494:
5495: Martta Salmela-Järvinen. A. Simonen. A. Härkönen.
5496: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. Arvo Sävelä.
5497: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
5498: 113
5499:
5500: IV,53. - Toiv.al. N:o 34.
5501:
5502:
5503:
5504:
5505: Saura ym.: V erovapauden myöntämisestä metsänojituskel-
5506: vottomille sm'lle, jotka on omistajan varoilla muutettu
5507: tuottavaksi metsämaaksi.
5508:
5509:
5510: E d u s k u n n a 11 e.
5511:
5512: Maamme metsien inventoinnin tulokset tuottavaksi muutetut maat joutuvat liian
5513: ovat osoittaneet, että Etelä-Suomessa on noin pian verotuksen kohteeksi. Metsäntutkimus-
5514: 367 000 ha täysin tuottamattomia, joutomai- laitoksen suorittamat tutkimukset osoittavat,
5515: hin luettavia nevoja, jotka ovat niin ravinne- että edellä mainittu ravinneköyhien soiden
5516: köyhiä, että niitä ei kannata ojittaa edes ojittaminen saataisiin eteläisimmässä osassa
5517: metsänkasvatusta varten. Kun maassamme on maatamme alkuun maanomistajien omilla
5518: vielä noin 4 milj. ha luontaisesti niin ra- varoilla tapahtuvana, mikäli myönnettäisiin
5519: vinnerikkaita soita, että niillä saadaan puun- ko. maille verovapaus 50 vuodeksi ojituksen
5520: tuotto voimakkaasti kohoamaan yksinomaan suorituksesta lukien. Tästä toiminnasta ei
5521: ojituksen avulla, on selvää ja oikein, että ra- aiheutuisi valtiolle mitään kuluja, mutta se
5522: vinnerikkaiden soiden ojitusta pidetään ensi- olisi kansantalouden kannalta edullista työtä,
5523: sijaisena tehtävänä metsänparannusvaroilla sillä siten lisättäisiin tuottavan metsäpinta-
5524: tuetussa ja ohjatussa metsänojitustoimin- alan määrää sellaisten joutomaiden kohdalta,
5525: nassa. Varsinkin aivan eteläisimmissä osissa jotka muutoin jäävät pysyväisesti tuottamat-
5526: olisi kuitenkin moni maanomistaja kiinnos- tomiksi.
5527: tunut ja valmis ojittamaan kokonaan omilla Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
5528: varoillaan mainittuja, kaikkein ravinneköy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5529: himpiä soita, jotka saattavat tarjota hänelle muksen,
5530: tuottavan metsäpinta-alan lisäämisen ainoan
5531: mahdollisuuden. Soiden ravinneköyhyyden että sellaisille joutomaiksi luetta-
5532: he voisivat poistaa lannoituksen ja savetuk- ville metsänojituskelvottomille soille,
5533: sen avulla. jotka on maanomistajien omilla va-
5534: Tältä kansantalouden kannalta monin ta- roilla muutettu tuottavaksi metsä-
5535: voin puolustettavalta toiminnalta vie kuiten- maaksi, myönnettäisiin verovapaus 50
5536: kin pohjan pois se, että mainitulla tavalla vuodeksi ojituksesta lukien.
5537: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
5538:
5539: Kalervo Saura. Mauri Seppä..
5540: Martti Salminen. Saara Forsius.
5541: Bertel Lindh. V. E. Svinhufvud.
5542: N. Kosola. Urho Kähönen.
5543: Oskari Lehtonen. Nestori Kaasalainen.
5544: A. F. Airo. Matti Raipala.
5545: Olli Aulanko. Olavi Lähteenmäki.
5546:
5547:
5548:
5549:
5550: 15 E 219/59
5551: 114
5552:
5553: IV,54. - Toiv.a.l. N:o 35.
5554:
5555:
5556:
5557: Seppä ym. : Tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta siten,
5558: että omaisuuden arvoa määrättäessä otettaisiin huomioon
5559: sen käyttötarkoitus.
5560:
5561: E d u s k u n n a ll e.
5562:
5563: Tulo- ja omaisuusverolain 34 § : n mukaan sen tuottoa maatalouden harjoittamisen kan-
5564: määrätään omaisuuden arvo sen käyvän hin- nalta eikä siis myöskään tässä mielessä ko-
5565: nan mukaan, mikä sillä oli verovuoden päät- rota sen arvoa ,omistajan kädessä". Tontti-
5566: tyessä omistajan kädessä sijaitsemispaikal- arvon vaikutus tulee esille vasta silloin, jos
5567: laan. Sama lainkohta myöntää valtiovarain- tila tai osa siitä vastikkeellisella saannolla
5568: ministeriölle oikeuden antaa tarkempia mää- luovutetaan. Mikäli näin ei tapahdu, ei tont-
5569: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan tiarvosta ole omistajalle todellista hyötyä.
5570: kiinteistö on verotuksessa arvioitava. Vii- Tonttiarvon verottaminen, joka usein käy-
5571: meksi mainitun säännöksen nojalla valtio- tännössä on viety aivan kohtuuttomiin, pe-
5572: varainministeriö on sitten vuosittain antanut rustuu siis itse asiassa olettamukseen, että
5573: päätöksen maatalouskiinteistöjen arvioimis- omistaja ei tule käyttämään tonttiarvoisia
5574: perusteista. Tämän päätöksen mukaan on osia tilastaan maatalouteen, vaan myy ne
5575: pelto ja luonnonniitty sekä metsämaa ja pois. Tällaisen ajatuksen ottaminen perus-
5576: tilalla olevat rakennukset arvioitava kukin taksi maatalouskiinteistön verotuksessa on
5577: erikseen, ja määrätään eri maankäyttölajien harhaan johtavaa, sillä omistajalla ei käy-
5578: arvo siten, että niiden verotettava puhdas- tännössä useinkaan ole edes mahdollisuutta
5579: tuotto kerrotaan määrätyillä kertoimilla. luopua niistä alueista, joilla on tonttiarvoa,
5580: Mainituissa valtiovarainministeriön pää- koska ne ovat hänelle välttämättömiä maa-
5581: töksissä on lisäksi määrätty mm., että jos talouden harjoittamiseen. Omaisuusverotuk-
5582: maatalouskiinteistöllä on, huomioon ottaen sessa tulisi siis tässä kohden tosiasiallisen
5583: sen sijaitsemispaikan asutuskeskuksiin näh- käyttötarkoituksen olla määräävänä. Käyttö-
5584: den, tonttiarvoa, on sanottu arvo erikseen tarkoitus onkin valtiovarainministeriön vah-
5585: määrättävä ja otettava kiinteistön verotus- vistamien arvioimisperusteiden mukaan otet-
5586: arvoa lisäävänä huomioon. tava huomioon siinä tapauksessa, että kiin-
5587: Todettava on, että asutuskeskusten lähei- teistöön kuuluu sellaisia etuuksia kuin osuus
5588: syydessä määrätään maatalouskiinteistöjen koskeen, kaivos tai soranottopaikka. Näiden
5589: verotettava puhdastuotto hehtaaria kohden, etuuksien arvo näet määrätään verotuksessa
5590: johtuen niiden edullisesta sijainnista kulu- erikseen vain silloin, kun omistajana on
5591: tuspaikkaan ja liikenneväyliin nähden, jo niistä etua muutoinkin kuin maatalouteen
5592: huomattavasti korkeammaksi kuin muualla. käytettynä.
5593: Tämä korottaa samalla vastaavasti niiden Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
5594: arvoa omaisuusverotuksessa. Korkeammat kunnan päätettäväksi toivomuksen,
5595: omaisuusveroarvot tällaisissa tapauksissa
5596: ovatkin paikallaan, koska kyseiset tilat to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5597: della ovat maatalouteen käytettyinä omista- sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi
5598: jalleen arvokkaampia kuin syrjäisemmässä tulo- ja omaisuusverolakiin, että omai-
5599: asemassa sijaitsevat. Tilan mailla ehkä oleva suuden arvoa määrättäessä otettaisiin
5600: tonttiarvo ei sen sijaan enää mitenkään lisää huomioon myös sen käyttötarkoitus.
5601: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5602:
5603: Mauri Seppä. Joha.nnes Wirtanen. Veikko Savela.
5604: Saara. Forsius. Aarre Marttila.. R. Hallberg.
5605: Matti Liinamaa..
5606: 115
5607:
5608: IV,55. - Bemst.mot. N: o 36.
5609:
5610:
5611:
5612:
5613: Sundell m.fl.: A.ngående skattefrihet för gåvor, donationer
5614: och fortlöpande understöd till kulture.lla, humanitära, ve-
5615: tenskapliga och religiösa ändamål.
5616:
5617:
5618: T i ll R i k s d a g e n.
5619:
5620: Skatteavdrag för gåvor, donationer och vad de givit, även om gåvan understiger den
5621: regelbundna bidrag till vissa ändamål be- nu fastställda summan.
5622: viljas, då summan överstiger 100 000 mark. Med hänvisning till ovanstående föreslås
5623: Det är uppenbart, att tillämpningen av en vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
5624: sådan bestämmelse blir en orättvisa mot ställa,
5625: givare och understödjare, vars ekonomiska att regeringen måtte vidtaga sådana
5626: resurser inte tillåter dem att ge gåvor, som åtgärder, som syftar till skattefrihet för
5627: når upp till den summan. gåvor, donationer och fortlöpande un-
5628: De många mindre bemedlade medborgare, der~öd till kulturella, humanitära,
5629: som under ansvarskänsla och offervilja önskar vetenskapliga och religiösa ändamål
5630: understöda behjärtansvärda allmännyttiga också i de fall, då penningebeloppet
5631: ändamål, bör få åtnjuta skattelättnader för understiger 100 000 mark.
5632: Helsingfors den 20 februari 1959.
5633:
5634: Alwar Sundell. Verner Korsbäck
5635: Grels Teir. Kurt Nordfors.
5636: J. A. Jungarå. Georg C. Ehrnrooth.
5637: 116
5638:
5639: IV,55. - Toiv.al. N:o 36.
5640: Suomennos.
5641:
5642:
5643:
5644:
5645: Sundell ym.: Sivistyksellisiin, humanitäärisiin, tieteellisiin ja
5646: uskonnollisiin tarkoituksiin annettujen lahjojen, lahjoi-
5647: tusten ja jatkuvien avustusten verovapaudesta.
5648:
5649:
5650: E d u s k u n n a 11 e.
5651:
5652: Määrättyihin tarkoituksiin annetuista lah- vaikka lahja olisikin nyt vahvistettua sum-
5653: joista, lahjoituksista ja säännöllisistä avus- maa pienempi.
5654: tuksista myönnetään verovähennystä, kun Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
5655: määrä on yli 100 000 mk. On ilmeistä, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5656: sellaisen määräyksen soveltaminen muodos- mus,
5657: tuu epäoikeudenmukaiseksi sellaista lahjoit-
5658: tajaa ja avustajaa kohtaan, jonka taloudel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5659: liset mahdollisuudet eivät salli heidän tehdä verovapauden myöntämiseksi sivistyk-
5660: tuohon määrään nousevia lahjoituksia. sellisiin, humanitäärisiin, tieteellisiin
5661: Niiden monien vähävaraisten kansalaisten, ja uskonnollisiin tarkoituksiin annet-
5662: jotka vastuuntunnossaan ja uhrivalmiudes- tujen lahjojen, lahjoitusten ja jatku-
5663: saan haluavat tukea huomioonotettavia yleis- vien avustusten verovapaudesta niissä-
5664: hyödyllisiä tarkoituksia, tulee saada nauttia kin tapauksissa, joissa rahamäärä on
5665: verohelpotuksia siitä, mitä he ovat antaneet, 100 000 markkaa pienempi.
5666: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5667:
5668: Alwar Sundell. Verner Korsbäck.
5669: Grels Teir. Kurt Nordfors.
5670: J. A. Jungarå. Georg 0. Ehrnrooth.
5671: 117
5672:
5673: IV,56. - Hemst.mot. N: o 37.
5674:
5675:
5676:
5677:
5678: Teir m.fl.: Angående avlåtande av proposition om sam-
5679: beskattningsförfarandets ersättande med ett nytt system.
5680:
5681:
5682: T i ll R i k s d a g e n.
5683:
5684: I detta nu är våra skatter tunga och det argligt och osmidigt och framför allt orätt-
5685: är icke lätt att åstadkomma skattelindringar. vist. Vardera maken borde beskattas skilt i
5686: Däremot borde det finnas möjligheter att enlighet med sin inkomst.
5687: rätta tili missförhållanden, som vidlåder vårt Utomlands finnes olika system vid ordnan-
5688: nuvarande beskattningssystem för såvitt det det av beskattningen av äkta makar och alla
5689: gäller beskattningen av äkta makar. dessa system är mera rättvisa än vårt. Vi
5690: Den nuvarande sambeskattningen av äkta borde komma ifrån sambeskattningen, som
5691: makar är svår att förstå och ännu värre att på en del håll lett därhän, att äkta makar
5692: försvara. Systemet är synnerligen familje- pro forma skiljer sig, för att få mindre skatt,
5693: fientligt trots de avdrag, som beviljas den men fortsätter sitt Iiv på samma sätt som
5694: make, som har mindre förvärvsinkomst. Det före skilsmässan. Fall finnes också då per-
5695: kan ingalunda vara rättvist och ur social soner icke vill gifta sig på grund av den
5696: synpunkt sett försvarligt att bestraffa två tunga sambeskattningen.
5697: personer som ingått äktenskap med varandra Ett nytt och rättvisare system måste tagas
5698: om de båda är i förvärvsarbete. Allt pro- i bruk eller också bör hela sambeskattningen
5699: duktivt arbete behövs i vårt land. Också ur upphöra. Då det icke är bekant i viiken ut-
5700: samhällets egen synpunkt sett är det viktigt sträckning den nya skattelagen kommer att
5701: att föra en familjevänlig politik, ty sam- frångå den nuvarande sambeskattningen,
5702: hället som sådant bygger just på familje- vore det skäl, att om icke. tidigare, så åt-
5703: systemet. minstone i det sammanhanget föreslå ett nytt
5704: Sambeskattningens orättvisa framträder och rättvisare system och frångå sambeskatt-
5705: däri, att vardera makens beskattningsbara ningen. Det finns nog skattetekniska möjlig-
5706: inkomst, efter vederbörliga avdrag, samman- heter att omedelbart slopa sambeskattningen
5707: slås och sedan uträknas skatten på detta och övergå tili ett nytt system.
5708: gemensamma belopp. Progressiviteten i skat- På grund av det ovan sagda föreslås, att
5709: teskalan verkar därhän, att skatten i allmän- riksdagen ville besluta hemställa,
5710: het blir större på detta vis än om makarna
5711: skulle beskattas vardera skilt för sig och sin att reget"ingen i skyndsam ordning
5712: inkomst. måtte utarbeta ett nytt system för
5713: Vardera maken erlägger skatteförskott i beskattning av äkta makar så, att det
5714: enlighet med sin lön och sin innehållnings- nuvarande orättvisa, osmidiga och för-
5715: tabell, men när beskattningen är klar blir argilseväckande sambeskattningsförfar
5716: det vanligtvis att erlägga ytterligare skatt, randet skulle frångås, samt överlämna
5717: också i de fall att makarna icke har andra proposition i ärendet till Riksdagen.
5718: inkomster än sin lön. Detta är ytterst för-
5719: Helsingfors den 20 februari 1959.
5720:
5721: Grels Teir. Verner Korsbäck.
5722: J. A. Jungarå. Kurt Nordfors.
5723: Victor Procope.
5724: 118
5725:
5726: IV,56. - Toiv.al. N: o 37.
5727: Suomennos.
5728:
5729:
5730:
5731: Teir ym.: Esityksen antamisesta yhteisverotusmenettelyn kor-
5732: vaamisesta uudella järjestelmällä.
5733:
5734:
5735: E d u s k u n n a 11 e.
5736:
5737: Tällä hetkellä veromme ovat raskaat eikä millista ja joustamatonta ja ennen kaikkea
5738: ole helppoa aikaansaada verohelpotuksia. Sitä epäoikeudenmukaista. Kumpaakin puolisoa
5739: vastoin pitäisi . olla mahdollisuuksia nykyi- olisi verotettava erikseen tulojensa mukai-
5740: sessä verotusjärjestelmässämme olevien epä- sesti.
5741: kohtien korjaamis()en, mikäli kysymys on Ulkomailla on erilaisia järjestelmiä avio-
5742: aviopuolisoiden verotuksesta. puolisoiden verotusta järjestettäessä ja kaikki
5743: Nykyinen aviopuolisoiden yhteisverotus on nämä järjestelmät ovat oikeudenmukaisempia
5744: vaikeasti ymmärrettävissä ja vielä vaikeam- kuin meidän. Meidän tulisi päästä yhteis-
5745: .min puolustettavi~a. Järjestelmä kohdistuu verotuksesta, joka eräillä tahoilla on johtanut
5746: erittäin suuressa määrin perheitä vastaan siihen, että aviopuolisot ovat muodollisesti
5747: niistä vähennyksistä huolimatta, jotka myön- eronneet saadakseen pienemmät verot, mutta
5748: netään sille puolisolle, jolla on vähemmän jatkavat elämäänsä samalla tavalla kuin en-
5749: ansiotuloja. Ei voi suinkaan olla oikeuden- nen avioeroa. Myös on tapauksia, joissa hen-
5750: mukaista eikä sosiaaliselta kannalta puolus- kilöt eivät tahdo solmia avioliittoa raskaan
5751: tettavissa rangaista kahta avioliiton solmi- yhteisverotuksen takia.
5752: uutta henkilöä, jos he molemmat ovat ansio- Uusi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä on
5753: työssä. Kaikki tuottava työ on maassamme otettava käytäntöön tai sitten tulee koko yh-
5754: tarp.een. Myös yhteiskunnan omalta kannalta teisverotuksen lakata. Kun ei ole tiedossa,
5755: on tärkeätä noudattaa perheitä suosivaa poli- missä laajuudessa uusi verolaki tulee poik-
5756: tiikkaa, sillä yhteisku11ta sellaisenaan raken- keamaan nykyisestä yhteisverotuksesta, olisi
5757: tuu juuri perhejärjestelmälle. syytä, ellei aikaisemmin, niin ainakin siinä
5758: Yhteisverotuksen epäoikeudenmukaisuus il- yhteydessä ehdottaa uutta ja oikeudenmukai-
5759: menee siinä, että kummankin puolison vero- sempaa järjestelmää ja luopua yhteisverotuk-
5760: tettava tulo asianm~isten vähennysten jäl- sesta. Veroteknillisiä mahdollisuuksia kyllä
5761: keen yhdistetään ja sitten lasketaan vero on olemassa yhteisverotuksen poistamiseksi
5762: tälle yhteissummalle. . V eroasteikon progres- heti ja siirtymiseksi uuteen järjestelmään.
5763: siivisuus vaikuttaa sen, että vero yleensä Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
5764: muodostuu · suuremmaksi tällä tavalla kuin eduskunnan päätettäväksi toivomus,
5765: jos puolisoita verotettaisiin kumpaakin erik- että hallitus kiireellisesti valmistaisi
5766: seen tuloistaan. uuden järjestelmän aviopuolisoiden ve-
5767: Kumpikin puoliso suorittaa veroennakkonsa t·otusta varten siten, että nykyisestä
5768: palkkansa ja pidätystaulukkonsa mukaisesti, epäoikeudenmukaisesta, joustarmat'to-
5769: mutta kun verotus on suoritettu, tulee taval- masta ja suuttumusta herättävästä yh-
5770: lisesti suoritettavaksi lisäveroa myös niissä teisverotusmenet telystä luovuttad.siin,
5771: tapauksissa, joissa puolisoilla ei ole muuta sekä antaisi asiasta esityksen Edus-
5772: tuloa kuin palkkansa. Tämä on erittäin har- kunnalle.
5773: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5774:
5775: Grels Teir. Verner Korsbäck.
5776: J. A. Jungarå. Kurt Nordfors.
5777: Victor Procope.
5778: 119
5779:
5780: IV,57. - Toiv.al. N:o 38.
5781:
5782:
5783:
5784:
5785: Tenhiälä ym.: Esityksen antamisesta verotuksessa esiintyvien
5786: epäkohtien poistamisesta.
5787:
5788:
5789: E d u s k u n n a ll e.
5790:
5791: Huolimatta viime vuosina esiintyneestä sessa ilmenevät epäkohdat kohdistuvat niihin
5792: kiitettävästä pyrkimyksestä saattaa valtion- veronmaksajapiireihin, joiden veronmaksu-
5793: ja kunnallisverotusta koskevat säännökset kyky on vähäinen.
5794: keskenään yhdenmukaisiksi, vallitsee näiden Aivan ilmeistenkin epäkohtien korjaami-
5795: verojen välillä jatkuvasti erilaisuutta, joka seen on suhtauduttu torjuvasti viittaamalla
5796: aiheuttaa sekaannmrta ja epävarmuutta ja tulossa olevaan kokonaisuudistukseen. Koke.-
5797: merkitsee monessa kohdin suoranaista epä- mus on kuitenkin osoittanut, ettei kokonais-
5798: oikeudenmukaisuutta. Niinpä esimerkiksi val- uudistus ole perin helpolla aikaansaatavissa,
5799: tion, kunnan ja eräiden eläkekassojen mak- vaan pyrkii se lykkäytymään vuodesta vuo-
5800: samat leskien ja orpojen eläkkeet - sodassa teen. Ei ole kuitenkaan oikeusvaltion arvon
5801: kaatuneiden huoltoeläkkeitä lukuunottamatta mukaista, että uutta verolakia odotellessa osa
5802: - ovat edelleen veronalaista tuloa kunnallis- veronmaksajakuntaa kärsii epäkohdista, joi-
5803: verotuksessa, vaikka ne ovat verosta vapaita den olemassaolo yleisesti tunnustetaan. Siksi
5804: tulo- ja omaisuusverotuksessa. olisi tämä kokonaisuudistus viipymättä to-
5805: Ilmeinen epäkohta myös on, että kunnallis- teutettava ja jo sitä odoteltaessa korjattava
5806: verotuksessa alle 16 vuotiaan lapsen ansiotulo verolainsäädännössä esiintyvät pahimmat epä-
5807: pienentää hänen huoltajalleen myönnettävää kohdat.
5808: lapsivähennystä, joten se tulee välillisesti heti Edellä esite.tyn perusteella ehdotamme
5809: verote.tuksi, kun taas muitten tulot ovat vero- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
5810: vapaat perusvähennyksen määrään saakka. toivomuksen,
5811: Sairaudesta johtuneiden kustannusten vähen-
5812: nysoikeus kunnallisverotuksessa ei ole ehdo- että hallitus kiirehtisi EduskunnaUe
5813: ton, vaan riippuu asianomaisen lautakunnan annettavaa verolakiesitystä ja samalla
5814: harkinnasta. Ns. sosiaalisten vähennysten ryhtyisi viipymättä toimenpiteisiin ve-
5815: yläraja on jo vuosikausia ollut 60 000 mark- rotuksessa, lähinnä kunnallisvet·otuk-
5816: kaa kunnallisverotuksessa, vaikka markan sessa vallitsevien epäkohtien poistami-
5817: arvo on näinä vuosina tuntuvasti laskenut. seksi antamalla tarpeelliset e.sitykset
5818: Pahinta on, että useimmat kunnallisverotuk- asianomaisiksi lainmuutoksiksi.
5819: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
5820:
5821: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
5822: Urho Saariaho. Esa Kaitila.
5823: Atte Pakkanen.
5824: 120
5825:
5826: IV,58. - Toiv.al. N: o 39.
5827:
5828:
5829:
5830:
5831: Tikkaoja ym.: Maatalouskiinteistöjen verottamisesta niiden
5832: todellisten tulojen mukaan valtionverotuksessa.
5833:
5834:
5835: E d u s k u n n a 11 e.
5836: Maaltapaon syitä tutkittaessa on kiinni- Vakaa käsityksemme on, että nykyään ei
5837: tetty huomiota myöskin maatilatalouden enää olisi ylivoimaisia esteitä sellaisen uudis-
5838: verotuksessa vallitseviin epäkohtiin. Räi- tuksen toteuttamiselle, jonka tuloksena maa-
5839: keimpänä näistä epäkohdista täytyy pitää tilatalouden verotuksessa siirryttäisiin maa-
5840: sitä, että meillä jatkuvasti käytännössä oleva, talouskiinteistöjen verottamiseen todellisten
5841: pääasiassa keskimääräisen tulon pohjalle ra- tulojen pohjalta. Kun toisaalta kuitenkin
5842: kentuva maatalouskiinteistöjen verotus koh- on ilmeistä, että järjestelmän muutos voisi
5843: distuu todellisuudessa suhteellisesti ankarim- aiheuttaa varsinaista maaseutua edustavien
5844: pana pieniin ja heikkokuntoisiin viljelmiin. kuntien taloudessa heilahteluja ja ylimeno-
5845: Kuten palkansaajaväki, samoin myös pien- vaikeuksia, joihin varautuminen vaatisi pe-
5846: viljelijät edustavat siten yhteiskunnassamme rusteellisia ennakkoselvityksiä ja myöskin
5847: veroilla ylikuormitettua kansanluokkaa. uudesta järjestelmästä valtionverotuksen
5848: Jos asiat olisivat niin kuin niiden oikeu- puolella hankittua kouraantuntuvaa koke-
5849: denmukaisuus- ja sosiaalisia näkökohtia aja- mustietoa, näyttää tarkoituksenmukaisim-
5850: tellen tulisi olla, reaalisena lähtökohtana malta rajoittaa puheena oleva sinänsä tar-
5851: maatalouskiinteistöjenkin verotuksessa olisi peellinen uudistusvaatimus koskemaan tässä
5852: tietysti verovelvollisten veronmaksukyky, vaiheessa vain valtionverotusta.
5853: riippukoonpa se sitten mistä seikoista ta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
5854: hansa. Silloin suurten ja hyväkuntoisten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5855: viljelmien omistajat joutuisivat kantamaan
5856: yhteisestä raskaasta verokuormasta sen osan, että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
5857: joka heidän kannettavakseen oikeutta myö- toimenpiteisiin voimassa olevan tulo-
5858: ten kuuluisi. Kun maatilataloudenkin har- ja omaisuusverolain muuttamiseksi
5859: joittajat ovat elinkeinon harjoittajia, niin niin, että kansan laajojen pienviljelijä-
5860: on vaikeata käsittää, miksi heitä ei nyky- ja palkansaajapiirien toivomuksia vas-
5861: oloissa jo voitaisi ryhtyä verottamaan peri- taava siirtyminen maatalouskiinteis-
5862: aatteessa samoin perustein kuin esim. kau- töjen nykyisestä, paaas~assa keski-
5863: pan ja palveluelinkeinojen harjoittajia ja maara~sen tulon pohjalle rakentu-
5864: siten myös heidän osaltaan siirtyä elinkei- vasta verotuksesta niiden todellisten
5865: non harjoittajien tasa-arvoisuuden periaat- tulojen mukaiseen verotukseen voitai-
5866: teen vaatimaan, käytännössä välttämättö- siin valtion tuloverotuksessa mahdol-
5867: mään kirjanpitoon perustuvaan todellisten lisimman pian toteuttaa.
5868: tulojen mukaiseen verotukseen.
5869: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5870:
5871: Väinö Tikkaoja. Viljo A. Virtanen. Kustaa Alanko.
5872: K. F. Haapasalo. Lars Lindeman. Kalle Matilainen.
5873: Juho Karvonen. Georg Eriksson. Ensio Partanen.
5874: Sulo Hostila. Aarre Marttila. Varma K. Turunen.
5875: H. Törmä. A. H'årkönen. Veikko Helle.
5876: Arvo Ahonen.
5877: 121
5878:
5879: IV,59. - Toiv.al. N: o 40.
5880:
5881:
5882:
5883:
5884: Tuuli ym.: Esityksen anta.misesta uus~en teollisuusyrityksien
5885: verohelpotuksista.
5886:
5887:
5888: E d u s k u n n a 11 e.
5889:
5890: Laajan työttömyyden muodostuttua pysy- nustamiseksi ja niiden alkuvaikeuksien hel-
5891: väksi, jokatalviseksi ilmiöksi ja uusien suu- pottamiseksi. Tehokkaana uuden yritystoimin-
5892: rien ikäluokkien astuminen lähivuosina työ- nan elvyttäjänä olisi pidettävä uusille yrityk-
5893: markkinoille on tehnyt polttavan ajankohtai- sille määrävuosiksi myönnettäviä verohelpo-
5894: seksi sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymisen, tuksia. Tämän toimenpiteen merkitys onkin
5895: joilla voitaisiin luoda uusia pysyviä työ- oivallettu Pohjois-Suomen osalta, jonne pe-
5896: paikkoja. Tässä mielessä onkin yleisesti to- rustettaville uusille teollisuusyrityksille on
5897: dettu välttämättömäksi maamme teollistami- toukokuun 2 päivänä 1958 annetulla lailla
5898: sen jouduttaminen. Uusia elinvoimaisia teolli- myönnetty vapautus sekä tulo- ja omaisuus-
5899: suusyrityksiä ja laajaa pienteollisuutta olisi verotuksen että kunnallisverotuksen osalta
5900: saatava syntymään eri puolille maata ja en- yrityksen alkamisvuodelta sekä kolmelta sitä
5901: nen kaikkea niille seuduille, jossa työttö- seuraavalta vuodelta. Tämä verovapaus on
5902: myyttä voimakkaimmin esiintyy. Käytännölli- ulotettu myös aikaisempien yritysten laajen-
5903: siin toimenpiteisiin riittävien edellytysten nuksiin, koska nämä laajennuksetkin merkit-
5904: luomiseksi tällaisten uusien yritysten synty- sevät uusien työpaikkojen syntyä ja elin-
5905: miseksi ei kuitenkaan vielä ole ryhdytty. keinoelämän kehittymistä.
5906: Esteenä uusien yritysten syntymiselle ovat Nykyinen taloudellinen tilanne ja edessä
5907: monet alkuvaikeudet. Riittävien pääomien olevat näköalat, joita edellä lyhyesti on se-
5908: saanti jo tuottaa nykyoloissa vaikeuksia, lostettu, vaativat ehdottomasti, että tämä
5909: mutta sen lisäksi ammattitaitoisen työvoiman Pohjois-Suomen osalta jo toteutettu vero-
5910: puute, tuotteiden markkinoinnissa alkuaikoina vapaus ulotetaan koko maata koskevaksi.
5911: ilmenevät vaikeudet, mahdolliset heikot kulku- Kun verovapauden äkillinen päättyminen
5912: yhteydet, tarpeellisten koneiden ja raaka- saattaa aiheuttaa mukautumishäiriöitä, olisi
5913: aineiden hankinnassa helposti tapahtuvat vii- verovapaus poistettava asteittain siten, että
5914: vytykset ynnä muut vastaavanlaiset seikat verovapausvuosien jälkeen kahtena seuraa-
5915: aiheuttavat sen, että kuluu vuosia, ennen vana vuonna yritystä verotettaisiin vain osit-
5916: kuin yritys pääsee täysitehoiseen käyntiin ja tain siten, että ensimmäisenä vuonna vero
5917: voi kyetä kilpailuun vanhempien vakavarai- olisi 40 % säännönmukaisesta verosta ja toi-
5918: sempien yritysten kanssa. Näitä vaikeuksia sena vuonna 80 % täydestä veromäärästä.
5919: lisäävät heti odotettavissa olevat korkeat ve- Yritys tulisi täten kokonaan verotetuksi
5920: rot, jotka kunnallisen harkintaverotuksen vasta kuudentena vuonna alkamis·vuotta lu-
5921: osalta voidaan panna yrityksen maksetta- kuunottamatta. Tämä tuki, minkä aloittavat
5922: vaksi, vaikka se olisi tuottanut tappiotakin. yrittäjät saisivat verohelpotuksen muodossa,
5923: Pelko siitä, ettei uusi yritys pysty kilpaile- olisi heille suurimerkityksellinen eikä aiheut-
5924: maan aikaisempien saman alan yritysten taisi valtiolle eikä kunnille sanottavia vero-
5925: kanssa, jo sellaisenaan estää näitten perusta- tulojen menetyksiä, vaan ennen pitkää vero-
5926: misen. tulojen lisäystä sekä samalla työttömyysme-
5927: Kun uusien yritysten syntyminen on näissä nojen vähenemistä, sillä uutta yritystoimin-
5928: oloissa jäänyt vähäiseksi, olisi vakavasti har- taa tuskin saadaan syntymään riittävästi il-
5929: kittava keinoja uuden yritystoiminnan kan- man tämäntapaisia verohelpotuksia.
5930:
5931: 16 E 219/59
5932: 122 IV,59. - Teollisuuden verohelpotukset.
5933:
5934:
5935: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- yrityksen laajennus vapautuisi koko-
5936: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- naan veron suorittamisesta perustamis-
5937: muksen, tai laajennusvuoden ja kolmen sitä
5938: että hallitus antaisi esitykset tulo- seuraavan vuoden osalta ja että seu-
5939: ja omaisuusverolain sekä kunnaUis- raavana neljäntenä vuotena vero ra-
5940: verotusta koskevan lainsäädännön joittuisi vielä 40 prosenttiin ja sitä
5941: muuttamiseksi siten, että uusi teolli- seuraavana vuonna 80 prosenttiin täy-
5942: suusyritys ja aikaisemman teollisuus- destä veromäärästä.
5943: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
5944:
5945: Erkki Tuuli. Olavi Lähteenmäki.
5946: Aune lnnala. T. Junnila.
5947: Kalervo Saura. R. Ballberg.
5948: Saara Forsius. Martti Salminen.
5949: Juss.i Saukkonen. Erkki Bara.
5950: A. F. Airo.
5951: 123
5952:
5953: IV,OO:. - Toiv.al. N: o 41.
5954:
5955:
5956:
5957:
5958: Uoti ym.: Sellaisen säännöksen sisällyttämisestä uuteen vero-
5959: lakiin, että matkakustannusten korvausta ja päivärahaa
5960: tai muuta siihen verrattavaa korvausta ei osaksikaan kat-
5961: sottaisi veronalaiseksi tuloksi.
5962:
5963:
5964: E d u s k u n n a 11 e.
5965:
5966: Yleensä tarkoitetaan päivärahoilla sellaisia joka kokonaan tai osittain tahi milloin virka-
5967: työnantajan suorittamia korvauksia, jotka matka kestää useamman kuin yhden vuoro-
5968: ovat tarkoitetut peittämään ne korvauksen- kauden, vähintään kahden tunnin osalta on
5969: saajana olle.et ylimääräiset kustannukset, virkamatkaan tai toimitukseen käytetty. Mat-
5970: jotka ovat aiheutuneet sitä,. että korvauksen- kasta kotimaassa suoritetaan päivärahaa 1
5971: saaja on joutunut työnsä vuoksi joko pitem- luokassa 1 700 markkaa, II luokassa 1 400
5972: män tai lyhyemmän ajan oleskelemaan varsi- markkaa ja III luokassa 1100 markkaa. Kau-
5973: naisen työpaikkakuntansa ulkopuolella. Kysy- pungissa ja kauppalassa suoritetusta :mat~
5974: mys siis on työstä tai työsuhteesta aiheutunei- kasta korotetaan päivärahaa 50 prosentilla.
5975: den kustannusten korvaamisesta. Marraskuun Valtion yksityisoikeudellisessa työsuhteessa
5976: 19 päivänä 1943 annetun tulo- ja omaisuus- olevien toimihenkilöiden ja työntekijäin osalta
5977: verolain 25 § : n mukaan , tuloa arvioitaessa on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
5978: on lupa vähentää tulon hankkimi'lesta ja riö valtion työehtosopimuskunnan esityksestä
5979: säilyttämisestä johtuneet kustannukset." Ase- ja valtioneuvoston. raha-asiainvaliokunnan
5980: tus kunnallishallituksesta kaupungissa, an- lausunnon mukaisesti vahvistanut matkakus-
5981: nettu 8 päivänä joulukuuta 1873 ja asetus tannusten korvaamisen ja päivärahan maksu-
5982: maalaiskuntain kunnallishallinnosta, annettu perusteet, jotka ovat astuneet voimaan 1 päi-
5983: 15 päivänä kesäkuuta 1898 eivät nimenomaan vänä toukokuuta 1952. Näiden maksuperus-
5984: 1ausu tulon hankkimisesta aiheutuneista kus- teiden nimenomaisen sanonnan mukaan päi-
5985: tannuksista, mutta ilmenee niistä kuitenkin väraha on tarkoitettu niiden lisäkustannusten
5986: se myös käytännön verotuksessa yleensä hy- korvaukseksi, jotka aiheutuvat toimihenkilölle
5987: väksytty verotusperiaate, että tulosta saadaan tai työntekijälle hänen matkastaan vieraalle
5988: vähentää kaikki tulon hankkimisesta johtu- paikkakunnalle.. Päivärahana suoritetaan ryh-
5989: neet kustannukset, lukuunottamatta kuiten- mään 1 kuuluville ensimmäiseltä 30 vuoro-
5990: kaan verovelvollisen tai hänen perheensä kaudelta asetuksen matkakustannusten kor-
5991: säännöllisiä elantokustannuksia tai muuta tä- vauksesta ja päivärahasta III luokan edellyt-
5992: hän verrattavaa. tämä päiväraha ja sitä seuraavilta vuorokan-
5993: Valtion viran ja toimen haltijain päivä- silta 75 % sanotusta päivärahasta ja ryhmään
5994: raha määräytyy asetuksen matkakustannus- II kuuluville 60 % edellämainitusta päivä-
5995: ten korvauksesta ja päivärahasta, annettu 30 rahasta, kuitenkin niin, että mikäli ryhmään
5996: päivänä joulukuuta 1937 (muutettu asetuk- II kuuluva joutuu matkalle toimi- tai työpii-
5997: sella n:o 126/1958) mukaan, sekä valtioneu- rinsä ulkopuolelle, suoritetaan päiväraha ku-
5998: voston päätöksen virkamatkojen matkustus- ten ryhmässä 1.
5999: luokista ja päivärahasta, annettu 5 päivänä Yksityisten työnantajain palveluksessa ole-
6000: tammikuuta 1956 (muutettu päätöksellä n:o vien toimihenkilöiden ja työntekijäin päivä-
6001: 353/1957) mukaan. Näistä asetuksista ja rahoista sisältävät määräyksiä työehtosopi-
6002: päätöksistä ilmenee, että valtion viran ja toi- mukset. Nämä työehtosopimusten sisältämät
6003: men haltijan päiväraha suoritetaan jokaiselta määräykset päivärahojen maksuperusteista
6004: matkan alkamisesta lasketulta vuorokaudelta, lähte.vät siitä periaatteesta, että päivärahojen
6005: 124 IV,60. - Matkakustannusten korvauksen ja päivärahan verotus.
6006:
6007:
6008: muodossa korvataan ne ylimääräiset kustan- tuin tavoin, jolloin niistä ei voida katsoa
6009: nukset, jotka työntekijälle aiheutuvat siitä, jääneen mitään säästöä. Näinollen, ja koska
6010: että hän joutuu työnantajan määräyksestä te- eduskunnan käsiteltävänä komitea-asteella on
6011: kemään työtä vieraalla paikkakunnalla. Työ- uusi verolaki, niin viitaten edellä olevaan ja
6012: ehtosopimusten sisältämien päivärahojen mak- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään, ehdotamme
6013: superusteiden mukaiset päivärahat eivät kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
6014: myöskään määrältään ylitä valtion viran ja toivomuksen,
6015: toimen haltijoilleen maksamia päivärahoja.
6016: Näinollen onkin valtiovarainministeriö tam- että hallitus uutta verolakia säädet-
6017: mikuun 15 päivänä 1955 antamallaan kierto- täessä ryhtyisi toimenpiteisiin, joiden
6018: kirjeellä n:o 300 määrännyt, että valtion vi- tarkoituksena on saada aikaan uuteen
6019: ran ja toimen haitijoille maksettavia matka- verolakiin sellainen nimenomai1~en siiä-
6020: kustannusten korvauksia ja päivärahoja ei db"s, jonka mukaan matkakustannuste-n
6021: merkitä verokirjoihin tai muuten saateta ve- korvausta, päivärahaa tai muuta tähän
6022: roviranomaisten tietoon. Vastaavaa ohjetta ve1·rattavaa korvausta ei osaksikaan
6023: ei ole annettu esimerkiksi valtioon yksityisoi- katsota veronalaiseksi tuloksi silloin,
6024: keudellisessa työsuhteessa olevia toimiheni- kun sm~ maksaminen perustuu asetuk-
6025: löitä ja työntekijöitä koskien, vaikka heidän seen tai valtioneuvoston päätökseen,
6026: päivärahansa määrä on sidottu viran ja toi- valtion palveluksessa olevia varten
6027: men haltijain päivärahan määrään, kuten asianmukaisesti vahvist.ettuun ohjee-
6028: edellä on esitetty. seen tai työnantaja- ja työntekijäliiton
6029: Onkin jo pitemmän ajan ollut havaitta- väliseen, koko maassa sovellettavaksi
6030: vissa, että taksoituslautakunnat ja verolauta- tarkoitettuun työelttosopimukseen, ellei
6031: kunnat ovat katsoneet usein osan päivära- yksityistapauksessa voida osoittaa oh-
6032: hoista tai muusta siihen verrattavasta kor- jeen tai työehtosopimuksen mukaisia
6033: vauksesta, kuten ns. ruokarahasta verotetta- korvauksia suur~mmiksi kuin valtion
6034: vaksi tuloksi siitä huolimatta, että niiden viran ja toimen haltijoille maksettavat
6035: maksuperuste.et on määrätty edellä seloste- korvaukset ovat.
6036: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6037:
6038: Olli J. Uoti. Mikko Hult.
6039: Urho Kulovaara. Impi Lukkarinen.
6040: Arvo Sävelä. A. Simonen.
6041: Vilho Turunen. Vappu Heinonen.
6042: Martta Salmela-Järvinen. A. Härkönen.
6043: Aili Siiskonen.
6044: 125
6045:
6046: IV,61. - Toiv.al. N: o 42.
6047:
6048:
6049:
6050:
6051: Kaitila ym.: Liikevaihtoveron asteittaisesta alentamisesta.
6052:
6053:
6054: E d u s k u n n a 11 e.
6055:
6056: Liikevaihtovero, joka syntyi sodan poik- toimenpiteet liikevaihtoverolain piirissä ii-
6057: keuksellisissa olosuhteissa ja oli alunperin menneiden epäkohtien poistamiseksi eivät ole
6058: tarkoitettu tilapäiseksi, on kehittynyt talous- johtaneet tuloksiin, vaan poikkeussäännökset
6059: elämämme tervettä kehitystä jarruttavaksi ovat useissa tapauksissa vain lisänneet lain
6060: tekijäksi. Paitsi korkean veroprosentin ai- tulkintavaikeuksia. Parhaillaan asiaa tutkivan
6061: heuttamia haittoja, ovat lain tulkinnanvarai- komiteankin työ näyttää joutuneen umpi-
6062: set säännökset olleet omiaan aiheuttamaan kujaan, sillä kaavailut liikevaihtoveron siir-
6063: sekavuutta verotuskäytännössä, järkyttäneet tämisestä tukku- ja vähittäiskauppaportaisiin
6064: kilpailuolosuhteita, johtaneet toistuviin yri- ovat vuorostaan tuoneet esiin uusia vai-
6065: tyksiin veron kiertämiseksi ja aiheuttaneet keuksia.
6066: talouselämässä monenlaisia epätarkoituksen- Käsityksemme mukaan ei liikevaihtoveron
6067: mukaisia järjestelyjä ja vinosuuntausta. aikaansaamia haittoja voida uusia vaikeuksia
6068: Liikevaihtoverolain piirissä tehdyt muu- aiheuttamatta poistaa muulla tavoin kuin
6069: tokset ovat johtaneet myös siihen, että alun- alentamalla nykyistä liikevaihtoveropro-
6070: perin kulutusveroksi tarkoitetusta järjestel- senttia. Tämän vuoksi ja edellä esitettyyn
6071: mästä on muodostunut asumiskustannuksia viitaten ehdotamme kunnioittaen eduskun-
6072: kohottava ja yritystoimintaa rasittava inves- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6073: tointivero, joka heikentää yritysten laajen-
6074: tumismahdollisuuksia, kilpailukykyä ja estää että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6075: uusien työpaikkojen syntymisen. Toistuvat toimenpiteisiin liikevaihtoveron asteit-
6076: taiseksi alentamiseksi.
6077: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
6078:
6079: Esa Kaitila. Harras Kyttä.
6080: Armi Hosia. Aaro Stykki.
6081: Veikko Hyytiäinen.
6082: 126
6083:
6084: IV,62. - Toiv.al. N:o 43.
6085:
6086:
6087:
6088:
6089: Sä.velä ym.: Esityksen antamisesta käsi- ja pienteollisuus-
6090: yritysten vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
6091:
6092:
6093: Ed u s kunnalle.
6094:
6095: V aitiovallan toimesta on viime vuosina laiset, monasti asiantuntemattomuudesta
6096: pyritty jossakin määrin tukemaan pienteolli- johtuvat laiminlyönnit saattavat muodostua
6097: suutta. Vuosittain on jaettu lainavaroja kohtalokkaiksi sen jälkeen, kun joudutaan
6098: pienteollisuuden kehittämiseksi. Maamme suuriin jälkimaksuihin, korkojen ja sakko-
6099: pien- ja käsiteollisuuden kilpailumahdolli- korkojen suorituksiin.
6100: suuksia ja kehitystä estävänä tekijänä on Liikevaihtoverolainsäädännössä esiintyvät
6101: kuitenkin nykyinen liikevaihtoverosysteemi. epäkohdat ovat sellaisia, että ne estävät
6102: Liikevaihtovero jakaantuu epätarkoituksen- pien- ja käsiteollisuuden kehittymistä ja si-
6103: mukaisesti eri työliikkeiden kesken, vieläpä ten vaikeuttavat tällaisten yritysten mahdol-
6104: jättää mahdollisuuksia lain kiertämisellekin. lisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Oikeuden-
6105: Nykyiset säännökset estävät työntekijöitä mukaisilla korjauksilla lakiin annettaisiin
6106: sijoittumasta pien- ja käsiteollisuusyrityk- pienyrittäjille mahdollisuudet entistä suu-
6107: siin, koska monet sellaiset yrittäjät, joilla remmassa mittakaavassa luoda uusia ja py-
6108: olisi mahdollisuuksia laajentaa yritystään, syviä työtilaisuuksia.
6109: tekevät työt oman perheen jäsenten kesken, Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6110: saadakseen yrityksen verovapaaksi liikevaih- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6111: toveron osalta. Tällainen kehitys ei kansan- vomuksen,
6112: taloudellisesti palvele uusien työpaikkojen
6113: luontimahdollisuuksia pien- ja käsiteollisuu- että hallitus antaisi kiireellisesti
6114: dessa. Eduskunnalle esityksen sellaisten käsi-
6115: Pienissä yrityksissä, joissa ei ole varaa ja pienteollisuusyritysten vapauttami-
6116: pitää ammattihenkilöstöä tilinpidossa, puut- sesta liikevaihtoverosta, jotka suorit-
6117: tuvat mahdollisuudet sellaiseen kirjanpitoon, tavat työn yksinomaan käsityönä, sekä
6118: joka vastaisi liikevaihtoverolain vaatimuksia. sellaisilta yrityksiltä, joiden työnteki-
6119: Pienillä pääomilla aloitetuissa liikkeissä täl- jämäärä on alle kymmenen työntekijän.
6120: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
6121:
6122: Arvo Sävelä. Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
6123: Vilho Turunen. Mikko Hult. Arvo Pentti.
6124: Martta Salmela-Järvinen. A. Härkönen. Aarre Marttila.
6125: 127
6126:
6127: IV,63. - Toiv.al. N: o 44.
6128:
6129:
6130:
6131:
6132: Stykki ym.: Tutkimuksen toimittamisesta liikevaihtoveron
6133: poistamiseksi perusrakennustarvikkeilta ja tehdasvalmis-
6134: roisilta rakennusosilta.
6135:
6136:
6137: Eduskunnalle.
6138:
6139: Kun liikevaihtoveroa rakennustarvikkeille dellista rakentamisen tarvetta. Rakentamisen
6140: palautetaan vain asuinrakennuksille muun ra- jatkuva kehitys vaatii myös tehdasvalmisteis-
6141: kennustoiminnan jäädessä kokonaan huomioi- ten rakenneosien vapauttamista liikevaihto-
6142: matta, on tällä seikalla tyrehdyttävä vaikutus verosta, sillä tekniikan jatkuva kehitys vaatii
6143: työllisyyden kannalta niin tärkeän tuotannon useammassa tapauksessa valmiitten rakenne-
6144: alalle, joten se mielestämme olisi ensi tilassa osien käyttöä, minkä jatkuvaa kehJtystä on
6145: korjattava. liikevaihtovero pahasti häirinnyt.
6146: Jos liikevaihtovero poistettaisiin kokonai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6147: suudessaan rakennustarvikkeilta, vaikuttaisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6148: se välittömästi myös asumiskustannuksiin, muksen,
6149: jotka maassamme ovat tällä hetkellä tunne- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6150: tusti erittäin korkeat. Muu rakennustoiminta tutkimaan, mitä mahdollisuuksia on
6151: vilkastuisi huomattavasti ja edistäisi puoles- liikevaihtoveron kokonaan tai osittai-
6152: taan täystyöllisyyttä rakennusalalla ja saat- sella poistolla perusrakennustarvik-
6153: taisi tämän tärkeän elinkeinonhaaran tuotan- keilta ja tehdasvalmisteis't"lta rakennus-
6154: tokykyiseksi ja vastaamaan samalla maan to- osilta.
6155: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6156:
6157: Aaro Stykki. Armi Hosia.
6158: Esa Kaitila.
6159: 128
6160:
6161: IV,64. - Toiv.al. N: o 45.
6162:
6163:
6164:
6165:
6166: Leinonen ym.: L~'ikevaihtoveron poistamisesta pienpuuhak-
6167: kureilta ja puukäyttöisiltä kattiloilta.
6168:
6169:
6170:
6171: E d u s k u n n a 11 e.
6172:
6173: Metsätaloutemme erääksi vaikeimmin hoi- m3 halkoa ja ohutpuuta, ymmärretään, mil-
6174: dettavaksi kysymykseksi on osoittautunut laista suuruusluokkaa maakunnan käyttä-
6175: pienpuuongelma. Kaikkialla maassamme mättömät puureservit ovat.
6176: metsätalouden harjoittaminen kärsii vaka- Ratkaisematon pienpuuongelma on tällä
6177: vasti pienpuun menekin puutetta. Erikoi- hetkellä voimakkaana jarruna metsänhoidon
6178: sen vaikea on tilanne niissä osissa maata, eteenpäinviemiselle. Metsää kunnostaviin
6179: missä hakkuusuunnitteen mukainen kiinto- hakkuisiin siirryttäessä akateemikko Y. Il-
6180: kuutiometrin rakenne on pienpuuvaltainen. vessalon metsänhoito-ohjelman mukaisesti
6181: Esimerkkinä mainittakoon, että Pohjois- muuttuu hakkuukertymä voimakkaasti pien-
6182: Pohjanmaalla, missä koostuma on epäedul- puuvoittoiseksi. Tämä vuorostaan tietää sitä,
6183: lisin, vuosittain metsänhoidollisesti hakatta- että yhä enenevä määrä pienimittaista puuta
6184: vasta puutavaramäärästä pitäisi peräti etsii markkinoita. Markkinoiden puuttumi-
6185: 56 % olla halkoa, 25 % ainespitotavaraa ja nen puolestaan uhkaa viedä pohjan hyväksi
6186: vain 19 % tukkipuuta. Hakkuusuunnitteen virinneeltä metsänhoitoharrastukselta. Ellei
6187: mukainen hakkuu antaa siis heikon talou- mainittua kysymystä voida hoitaa suotui-
6188: dellisen tuloksen, mikä johtuu arvottomim- sasti, asetettua metsänhoito-ohjelman tavoi-
6189: man ja vaikeimmin markkinoitavissa olevan tetta ei pystytä saavuttamaan ja metsien
6190: puutavaralajin suhteettoman suuresta osuu- heikko metsänhoidollinen tila jää hyvästä
6191: desta. halusta huolimatta pysyväksi ilmiöksi. Mikäli
6192: Pienpuuongelman laajuutta kuvaavat seu- kaikki kertyvä puutavara voitaisiin markki-
6193: raavat niin ikään Pohjois-Pohjanmaan met- noida, metsänhoito-ohjelma saataisiin toteu-
6194: sätaloutta ,koskevat tiedot. Metsänhoidolli- tetuksi kohtuullisessa ajassa ja metsät tuot-
6195: sista hakkuista vuosittain kertyvän halko- taisivat noin 25 % enemmän puuta, mikä
6196: määrän suuruus on 620 000 p-ms. Tämän lisäksi olisi monin verroin nykyistä arvok-
6197: lisäksi olisi yksityismetsissä 36 130 ha: n suu- kaampaa.
6198: ruisella alueella suoritettava erikuntoista Pienpuuongelman ratkaisun merkittävin
6199: pienpuuta antavia kunnostushakkuita. Nämä vaikutus on löydettävissä työllisyyskysymyk-
6200: toimenpiteet tuottavat alle 6 senttistä pien- sen piiristä. Pohjois-Pohjanmaan metsissä
6201: puuta vuosittain arviolta 240 000 p-ms Kun jää vuosittain käyttöä vaille metsänhoito-
6202: tähän lisätään vielä huonokasvuisten metsä- ongelman edellyttämästä määrästä kaik-
6203: maiden antama ohutpuumäärä, päädytään kiaan noin 900 000 p-ms halkoa ja sitä pie-
6204: siihen, että Pohjois-Pohjanmaan yksityis- nempää puuta. Kansantaloudellisesti tämä
6205: metsistä olisi vuosittain hakattava halkoa on suurta raaka-aineen hukkaan heittämistä.
6206: tai pienempää käyttökelpoista puuta 920 000 Vielä suurempi on kuitenkin se tappio,
6207: p-m3. Kotitarvekäyttö ja halkojen markki- minkä puuston korjaamatta jättäminen ai-
6208: nointi on tällä hetkellä mahdollista likimain heuttaa työtilaisuuksien ja siten ansiotulo-
6209: puolella hakkuuta vaativasta määrästä, jo- jen menettämisessä. Mikäli mainittu puu-
6210: ten toinen puoli on täysin käyttöä vailla. määrä 900 000 p-m3 voitaisiin markkinoida,
6211: Kun mainitulla alueella on lisäksi valtion tietäisi tämä työpalkkatulojen lisäystä eri
6212: metsistä hakattavissa vuosittain noin 900 000 vaiheissa metsätöissä 675-810 milj. mk.
6213: IV,64.- Leinonen ym. 129
6214:
6215: Työpäiviä antaisi sanotun puuerän käyt- tusteollisuus ei lähivuosikymmeninä pysty
6216: töön otto 600 000-700 000, mikä tietäisi käyttämään suuremmassa määrin pienpuuta
6217: työtä 6 000-7 000 miehelle 5 kuukautta eli raaka-aineena, on ratkaisua etsittävä koti-
6218: yli pahimman työttömyyskauden. maisen polttoaineen lisäämisen avulla.
6219: Tarjolla olevan raaka-aineen hyväksi- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
6220: käyttö, metsänhoidolliset tekijät sekä työlli- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
6221: syysnäkökohdat vaativat vakavasti huomion syttäväksi toivomuksen,
6222: kiinnittämistä vielä käyttöä vailla olevaan
6223: pienpuustoon. Pienpuuongelman ratkaisemi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6224: seksi on ennen kaikkea etsittävä keinoja liikevaihtoveron poistamiseksi pien-
6225: markkinoiden löytämiseksi tälle puuraaka- puuhakkureilta ja puukäyttöisiltä
6226: aineelle. Koska on ilmeistä, että puunjalos- kattiloilta.
6227: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
6228:
6229: Armas Leinonen. Hannes Paaso.
6230: Elis Manninen. Martti Linna.
6231: Niilo Ryhtä. P. Liedes.
6232: Matti Kekkonen. Jaakko Kemppainen.
6233:
6234:
6235:
6236:
6237: 17 E 21'9/59
6238: 130
6239:
6240: IV,65. - Toiv.al. N: o 46.
6241:
6242:
6243: Aulanko ym.: Toimenpiteistä laskuvarjojen tullin ja liike-
6244: vaihtoveron poistamiseksi tai alentamiseksi.
6245:
6246:
6247: E d u s k u n n a ll e.
6248:
6249: Viime aikoina on käyty vilkasta keskuste- Selventävänä esimerkkinä voidaan vielä
6250: lua lentäjän turvallisuudesta sekä hänen mainita tapaus, jossa Länsi-Saksasta han-
6251: mahdollisuuksistaan selviytyä lentokykynsä kittu laskuvarjo maksoi rahti- ja huolinta-
6252: menettäneestä lentokoneesta. Niiden toimen- kuluineen 51338 mk, jonka lisäksi valtio
6253: piteitten joukossa, jotka tähtäävät lentotur- peri itselleen tulli-, liikevaihtovero- ja li-
6254: vallisuuden lisäämiseen, on mm. kulkulaitos- senssimaksuina 70 296 mk eli yhteensä tuli
6255: ten- ja yleisten töiden ministeriön määräys laskuvarjo maksamaan ilmailukerholle 121 634
6256: laskuvarjon käytöstä myös purjelentokoneissa. mk. Edelläolevasta voi todeta, että näin kal-
6257: Tämän sinänsä oikean toimenpiteen käytän- lista, joskin tärkeätä apuvälinettä on useim-
6258: nöllisen vaikutuksen esteenä on ollut se mille ilmailukerhoille mahdotonta hankkia,
6259: seikka, että sellaisen välttämättömän hengen- koska näiden kerhojen toiminta tapahtuu
6260: pelastusvälineen kuin laskuvarjon hankintaa vailla valtion, kuntien tai muiden ulkopuolis-
6261: on vaikeutettu luonnottoman korkealla tulli- ten taloudellista tukea vain nuorten jäsen-
6262: ja liikevaihtoverona muihin hengenpelastus- tensä säästävyyden, talkoohengen ja voimak-
6263: välineisiin nähden siinä määrin, ettei sitä kaan innostuksen turvin.
6264: lukuisissa tapauksissa ole pystytty hankki- Laskuvarjojen tarve ilmaiinkerhojen luku-
6265: maan ja lennot on suoritettava jo vanhentu- määrästä johtuen ei ole niin suuri, että val-
6266: neita ilmavoimien ylijäämävarastoista aikoi- tiolle koituisi merkittävää taloudellista hait-
6267: naan hankittuja laskuvarjoja hätävarana taa siitä, että laskuvarjojen osalta tulli- ja
6268: käyttäen. Nyt on jouduttu tilanteeseen, jol- liikevaihtoveroa helpotettaisiin; sensijaan
6269: loin välttämättä on saatava hankituksi uusia tämä toimenpide edistäisi ilmaiinharrastusta
6270: laskuvarjoja, koska em. vanhojen varjojen ja lisäisi harrastajien turvallisuutta ehkä
6271: käyttö jo on vähintäinkin uskallettua. ratkaisevasti ainakin tapauksissa, jolloin
6272: Koska maassamme ei valmisteta laskuvar- vaihtoehtoina on hengenpelastusvälineen kes-
6273: joja, on ne hankittava ulkomailta. Mutta täl- tävyys tai lentäjän väistämätön tuhoutumi-
6274: löin on hankinnan esteenä edellämainitut kor- nen.
6275: keat tulli- ja liikevaihtoveromaksut, jotka li- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6276: säävät laskuvarjon hintaa yli 50 %. Vertauk- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
6277: sen vuoksi mainittakoon, että vastaava pro- muksen,
6278: senttiluku muissa hengenpelastuslaitteissa on
6279: alhaisempi esim. pelastusvöissä 8 %. Tuntuu että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6280: senvuoksi kohtuuttomalta, että sellainen rat- toimenpiteisiin ilmailukerhoille hankil-
6281: kaisevan tärkeä hengenpelastusväline kuin tavien laskuvarjojen tullin ja liike-
6282: laskuvarjo on muita korkeammin verotettu, vaihtoveron poistamiseksi tai alentami-
6283: eikä liene vakavampaa, ainakaan esineen seksi samalle tasolle kuin muiden hen-
6284: käyttöön liittyvää perustetta siihen, että las- genpelastusvälineitten vastaavat mak-
6285: kuvarjo on asetettu saman tullinimikkeen sut ovat.
6286: piiriin kuin esim. naisten silkkikerrastot.
6287: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6288:
6289: Olli Aulanko. Arvo Pentti. Atte Pakkanen.
6290: Toivo Hietala. Veikko Hyytiäinen. Juho Tenhiälä.
6291: Juha Rihtniemi. Ensio Partanen. Mauri Seppä.
6292: Victor Procope. Eino Raunio.
6293: 131
6294:
6295: IV,66. - Toiv.al. N: o 47.
6296:
6297:
6298:
6299:
6300: Uoti ym.: 'l.'upakkavalmisteverosta annetun lain 12 §:n
6301: muuttamisesta.
6302:
6303:
6304: Ed u s kunnalle.
6305:
6306: Tupakkavalmisteverosta 9 päivänä joulu- kunnalle monenlaista hankaluutta ja ennen
6307: kuuta 1938 annetun lain 12 § :ssä säädetään, kaikkea on pidettävä epäoikeudenmukaisena,
6308: että ,jos se, joka pitää tupakkavalmisteita että palvelurahapalkalla työskenteleviltä tar-
6309: kaupan, tahtoo korottaa tupakkavalmisteen joilijoilta pidätetään osa ansiosta lain voi-
6310: hintaa, tulee hänen tehdä siitä ilmoitus tar- malla. Tupakkavalmisteiden myynti on
6311: kastusviranomaisille sekä sen jälkeen, sillä maamme noin 450 palvelurahapaikkaisessa
6312: tavalla kuin 7 § : n 2 momentissa on säädetty, anniskeluravintolassa näennäisesti ehkä pieni,
6313: kiinnittää pakkaukseen vastaava määrä lei- mutta koska tupakkavalmisteita saadaan ra-
6314: mamerkkejä". vintoloissa myydä, pitäisi myyjällä olla oi-
6315: Edellä mainitun tupakkavalmisteverosta keus saada työstään myös korvaus aivan sa-
6316: annetun lain 12 § :n sisältämästä määräyk- malla tavalla kuin hänen ansionsa muodostuu
6317: sestä johtuen on noin 4 000 palvelurahapaik- muustakin myyntityöstä.
6318: kaista tarjoilijaa joutunut suorittamaan työ- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
6319: hönsä liittyvän tupakkavalmisteiden myyn- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6320: nin korvauksetta ja he ovat siten jääneet
6321: vaille erästä ansionosaa. Tällaista järjestel- että hallitus antaisi Eduskunnalle
6322: maa on pidettävä epäoikeudenmukaisena, esityksen tupakkavalmisteverosta 9
6323: koska palvelurahapaikkainen tarjoilija on päivänä joulukuuta 1938 annetun lain
6324: oikeutettu perimään palvelurahan muun 12 §:n muuttamisesta niin, että pal-
6325: muassa erilaisten väki- ja mallasjuomien velurahapalkkaisten tarjoilijoiden ma-
6326: myynnistä, vaikka mainittujen valmisteiden joitus- ja ravitsemusliikkeissä suorit-
6327: osalta ovat voimassa myös omat valmiste- taman tupakkavalmisteiden myynnin
6328: verolakinsa sekä niiden perusteella annetut osalta tapahtuvaa palvelurahan peri-
6329: valmisteveron perimismääräykset. mistä ei katsottaisi tupakkavalmisteen
6330: Tällainen tilanne on luonnollisesti aiheut- hinnan korottamista tarkoittavaksi
6331: tanut palvelurahapaikkaiselle tarjoiluhenkilö- menettelyksi.
6332: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6333:
6334: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. A. Simonen.
6335: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen.
6336: Arvo Sävelä. Mikko Hult. Aili Siiskonen.
6337: Impi Lukkarinen.
6338: 132
6339:
6340: IV,67. - Toiv.al. N:o 48.
6341:
6342:
6343:
6344:
6345: Kemppainen: Vaivaisten prosenttia koskevien säännösten
6346: kumoamisesta.
6347:
6348:
6349: E d u s k u n n a 11 e.
6350:
6351: Lokakuun 21 päivänä 1698 annetulla ku- kaupungeissa ........ . 8313 000:-
6352: ninkaallisella säännöllä määrättiin, että kuo- kauppalaissa ......... . 1493 000:-
6353: linpesän brutto-omaisuudesta on maksettav!-1 maalaiskunnissa ...... . 14029 000:-
6354: 1/8 % kunnan vaivaisille. Verotusoikeudelli- yhteensä ............. . 23 835 000:-
6355: sesti se on jonkinlainen jäämistövero. Varsi-
6356: nainen perintöverohan menee valtiolle eikä Kun tällaisen maksun kantamista on nyky-
6357: kunnalla ole vastaavaa verotusoikeutta, mutta oloissa vaikeaa perustella ja kun se varsinkin
6358: sensijaan eräin poikkeuksin kunnallisverotuk- vähäisten kuolinpesien kohdalla on muodostu-
6359: sessa luetaan perintö tuloksi ja verotetaan nut melkein kiusanteoksi, ehdotan kunnioit-
6360: tulona. Edellä mainittu vaivaisten eli köy- taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6361: hien prosentti on muodollisesti maksun luon-
6362: toinen. Se on suoritettava oma-aloitteisesti että hallitus antaisi Eduskunnalle
6363: kunnan kassaan ennenkuin perukirja otetaan es·ityksen vaivaisten prosenttia koske-
6364: tuomioistuimeen. Näitä maksuja, jotka kun- vien säännösten kumoamisesta.
6365: nan on käytettävä köyhäinhoitoon, kertyi ti-
6366: lastollisen päätoimiston antamien tietojen
6367: mukaan vuonna 1956
6368: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
6369:
6370: Jaakko Kemppainen.
6371: 133
6372:
6373: IV,68. - Toiv.al. N: o 49.
6374:
6375:
6376:
6377:
6378: Tuuli ym.: Arava-asuntojen saantia, siirtoa ja vuokraamista
6379: koskevien määräysten helpottamisesta.
6380:
6381:
6382: E d u s k u n n a ll e.
6383:
6384: Asuntojen tarve on maassamme vielä erit- huoneiston, jos heillä olisi oikeus sitä va-
6385: täin suuri. Pääoman kalleudesta ja korkeista paammin vuokrata. Aravalainsäädännön mää-
6386: rakennuskustannuksista johtuen asuntoraken- räykset eivät tällaista joustavuutta kuiten-
6387: nustuotantomme ei ole kuitenkaan jatkunut kaan salli ja niin lukuisassa tapauksessa pyr-
6388: asuntojen tarvetta edellyttävässä määrässä. kimys asunnon hankkimiseksi raukeaa, kun
6389: Asuntotuotantolain edellyttämien halpakor- asunnon tarvitsijana ei ole mahdollisuutta
6390: koisten lainojen myöntäminenkään asuntora- hankkia asuntoa kokonaan itserahoitetuista
6391: kennustoimintaan ei enää tarpeellisella ta- rakennuksista. Arava-lainsäädännön määräyk-
6392: valla ole pystynyt ylläpitämään uutta asunto- set tässä suhteessa ovat pyrkineet estämään
6393: tuotantoa. Asuntotuotantolain turvinkin ra- keinottelua Arava-asunnoilla, mutta nykyisin
6394: kennettujen asuntojen asumiskustannukset ei tällaista menettelyä juuri ole havaittavistm.
6395: ovat niin korkeat, ettei asunnontarvitsijoilla, Asuntorakennustoiminta on näistäkin syistä
6396: jotka huoneiston saamiseksi tarvittavan alku- vähenemässä ja rakennusalalla vallitseva
6397: pääomankin joutuvat usein hankkimaan luot- työttömyys vastaavasti lisääntymässä. Olisi
6398: tolaitoksista, ole mahdollisuutta niissä asua. senvuoksi kaikin tavoin helpotettava niitä
6399: Asuntotuotantolain turvin rakennettuihin säännöksiä, joilla asuntorakennustoimintaa li-
6400: asuntoihin tunnettaisiin kuitenkin edelleen sätään, sillä kokonaisuutena ottaen lisäasun-
6401: kiinnostusta ja tarvittavia alkupääomiakin tojen saaminen tasaa ja helpottaa monilla
6402: ilmeisesti löytyisi, mutta yhä yleisemmin ar- paikkakunnilla vielä vallitsevaa korkeaa
6403: vostellaan Arava-lainsäädännön ahtaita mää- vuokra tasoa.
6404: räyksiä asuntojen siirron, vuokraamisen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6405: niissä asumisen ym. suhteen. On paljon hen- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
6406: kilöitä, jotka jo etukäteen haluaisivat varata muksen,
6407: itselleen asunnon lähiaikana tapahtuvan eläk-
6408: keelle tai toiselle paikkakunnalle siirtymiseu että asuntorakennustuotannon edis-
6409: vuoksi tai haluaisivat pysyttää itsellään tämiseksi aravalainsäädännön turvin
6410: hankkimansa Arava-huoneiston, vaikka joutu- rakennettavien asuntojen saannin,
6411: vatkin itse siirtymään väliaikaisesti muualle, siirron ja vuokraamisen suhteen an-
6412: tai voisivat hankkia itselleen suuremman nettuja määräyksiä helpotettaisiin.
6413: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6414:
6415: Erkld Tuuli. Johannes Wirtanen. Erkld Hara.
6416: 134
6417:
6418: IV,69. - Toiv.al. N:o 50.
6419:
6420:
6421:
6422:
6423: Kekkonen ym.: Valtion työllisyysmäärärahojen käyttöperus-
6424: teiden muuttamisesta.
6425:
6426:
6427: E d u s k u n n a 11 e.
6428:
6429: Nykyisen lainsäädännön ja käytännön Lisäksi eivät kustannukset työntekijää koh-
6430: puitteissa on osoittautunut erittäin vai- den nouse yleensä sitä keskimääräistä lukua
6431: keaksi käyttää valtion työllisyysmäärärahoja korkeammalle, jonka työhönsijoitettu val-
6432: kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen sekä tiolle työttömyyttä hoidettaessa maksaa.
6433: kunnostamiseen paikallisteiksi luovuttamista Edelleen ko. varojen tarkoituksenmukainen
6434: varten. Samaten kunnan rakennusvelvoit- käyttö olisi omiaan helpottamaan yhä vai-
6435: teiden toteuttamiseksi on mainittujen varo- keampaan asemaan joutuneita kuntien ta-
6436: jen saanti ollut erittäin hankalaa. Kun louksia.
6437: lisäksi työllisyystarkoituksiin varattujen va- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
6438: rojen saanti em. laatuisiin tarkoituksiin lie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6439: nee tapahtunut yksinomaan työllisyyslai- vomuksen,
6440: noina, merkitsee se mm. sitä, etteivät kylä-
6441: tiehoitokunnat, joilta silloin jäisi lakimääräi- että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
6442: nen avustusprosentti saamatta, olisi edes tutkimaan mahdollisuuksia lainsää-
6443: kyenneet työllisyyslainaa vastaanottamaan. dännön ja käytännön kehittämiseksi
6444: Kuitenkin monet syyt puhuvat sen puo- siten, että kunnan- ja kyläteiden ra-
6445: lesta, että juuri tämänlaatuisiin työkohtei- kentamiseksi ja kunnostamiseksi sekä
6446: siin täytyisi voida käyttää kyseisiä varoja. kunnan rakennusvelvoitteiden toteut-
6447: Nuo työt on välttämättä ja usein kiireelli- tamiseksi voitaisiin käyttää valtion
6448: sesti tehtävä, ne ovat hyödyllisiä työkohteita työllisyystarkoituksiin varaamia mää-
6449: ja ne tarjoavat työtä oman kunnan alueella. rärahoja.
6450: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
6451:
6452: Matti Kekkonen. Hannes Paaso. Esu Niemelä.
6453: Eino Uusitalo. Eemil Partanen. Pentti Pekkarinen.
6454: 135
6455:
6456: IV,70. - Toiv.al. N:o 51.
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: Vennamo: Valtion lainojen lyhennysten perimisen lykkää-
6462: misestä ja niiden koron alentamisesta eräissä tapauk-
6463: sissa.
6464:
6465:
6466: E d u s k u n n a 11 e.
6467:
6468: Laajoja alueita Suomen maaseudulla pai- Edellä lausumani peruste.ella ehdotan edus-
6469: naa työttömyys ja rahanpuute. Tästä huoli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6470: matta valtio perii armottomasti lainoille.en
6471: arava-korkoa korkeammat alentamattomat ko- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6472: rot ja lyhennykset. Toisin sanoen valtio .Ki- toimenpiteisiin velkojensa lyhennysten
6473: ristää pulaa maaseudulla, vaikka sen pitäisi perimisen lykkäämiseksi ja saatavimtsa
6474: sitä helpottaa. Samalla kun kalliita työttö- koron alentamiseksi maaseudulla ja
6475: myystöitä on pakko järjestää, otetaan toisella pienyrittäjien keskuudessa kaikissa
6476: kädellä pois, mitä toisella kädellä annetaan. niissä tapauksissa, joissa se on tarpeel-
6477: Tällaista asiantilaa ei voida pitää tyydyttä- lista taloudellisen hädän lieventämi-
6478: vänä. seksi ja yritteliäisyyden edistämiseksi.
6479: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6480:
6481: Veikko Vennamo.
6482: 136
6483:
6484: IV,71. - Toiv.al. N:o 52.
6485:
6486:
6487:
6488:
6489: Rytkönen ym.: Asutus-, asu-nto- ym. lai-noje-n korkojen ja
6490: kuoletuste-n väliaikaisesta lykkäämisestä.
6491:
6492:
6493: Eduskunnalle.
6494:
6495: Huomattava joukko asutuslainsäädännön lainojen saajien korko- ja lyhennyserien suo-
6496: nojalla muodostettujen kääpiö- ja pienviljel- ritusten väliaikaiseksi lykkäämiseksi vaikeuk-
6497: mien sekä Arava-lainojen avulla rakennettu- siin joutuneiden osalta, tulevat tuhannet kää-
6498: jen omakotien haltijoita ja heihin verrattavia piö- ja pientilalliset sekä omakotien omistajat
6499: on vallitsevan talouspulan vuoksi joutunut menettämään omaisuutensa. Tämä epäsosiua-
6500: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Lainojen linen ja edellä mainittujen lakien hengen
6501: vuotuiset korko- ja lyhennyserät saattavat sekä yhteiskunnan kokonaisedun vastainen
6502: kohota 50 000-130 000 markkaan. Laajaksi mahdollisuus olisikin torjuttava.
6503: paisuneen työttömyyden ja eri syistä tapah- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
6504: tuneen elintason alentumisen vuoksi lähe.~ eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6505: kään kaikki em. lainojen saajat eivät voi
6506: aikanaan näitä maksuja suorittaa. Tilannetta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6507: vielä vaikeuttaa äskettäin toimeenpantu Ara- toimenpit·eisii-n vaikeuksiin joutuneiden
6508: va-lainojen korkojen korotus. Lukuisissa ta- asutuslainsäädä-nniYn -nojalla muodos-
6509: pauksissa on po. lainojen saajien perheiden tettuje-n tilojen ja arava-lainoituksen
6510: jokapäiväinenkin toimeentulo kuntien anta- avulla rakennettuje-n omakotien halti·
6511: man sosiaalisen avun varassa. joiden sekä heihin verrattaviin talouk-
6512: Ellei valtiovalta ryhdy ajoissa tarpeellisiin siin kohdistuvie-n lainojen vuotuisten
6513: ja tarpe.ellisessa laajuudessa välttämättömiksi korko- ja kuoletuserien väliaikaiseksi
6514: osoittautuneisiin toimenpiteisiin sanottujen lykkäämiseksi.
6515: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
6516:
6517: Veikko Rytkönen. Matti Meriläinen.
6518: Aarne Pulkkinen. Pertti Rapio.
6519: 137
6520:
6521: IV,72. - Toiv.al. N:o 53.
6522:
6523:
6524:
6525:
6526: Marttila ym.: Kuntien luotonsaannin lisäämisestä Postisääs-
6527: töpankista.
6528:
6529:
6530: E d u s k u n n a II e.
6531:
6532: Maalaiskuntien taloudellinen kantokyky on Kansaneläkelaitos varaakin vuosittaiseen
6533: viime vuosien aikana joutunut kovalle koetuk- sijoitussuunnitelmaansa kuntien investointien
6534: selle osittain lainsäännöksiin sidottujen in- rahoittamiseksi huomattavan menoerän. Posti-
6535: vestointimenojen ja osittain työllisyyden yllä- säästöpankin kohdalta tilanne sen sijaan ei
6536: pitämisestä johtuvien menojen takia. Talou- valitettavasti ole likimainkaan tyydyttävä
6537: dellisen tasapainon säilyttämiseksi kunnat kuntien näkökannalta katsoen. Niinpä vuo-
6538: ovat pyrkineet veroäyrin hintaa korottamalla den 1957 lopussa nousivat kuntien velat Pos-
6539: lisäämään verotulojaan mahdollisuuksiensa tisäästöpankille 3.2 mrd. markkaan, mikä
6540: mukaan, mutta nämä mahdollisuudet on on ainoastaan 7% Postisäästöpankin koko
6541: useimmissa tapauksissa jo käytetty loppuun. luotonannosta. Maalaiskuntien kohdalta vas-
6542: Toinen vakauttamiskeino on pitkäaikaisten taava %-luku oli ainoastaan 2.5.
6543: luottojen saanti ja tyydytyksellä onkin to- Valtiovarainministeriö, joka yleensä lienee
6544: dettava, että kansaneläkelaitos on viime. vuo- verrattain tarkoin selvillä kuntien lakisää-
6545: sien aikana merkittävällä tavalla lisännyt teisten investointimenojen ja välttämättömien
6546: lainanautoaan maalaiskuntien hyväksi, työllisyysmenojen suuruudesta, voisi kuiten-
6547: mutta tämä rahoituslähde ei yksinään riitä. kin tehokkaasti saada asiassa parannuksen
6548: Osuuskassoista sekä säästö- ja liikepan- määräämällä valvonnassaan olevan Postisääs-
6549: keista myönnetään maalaiskunnille yleensä töpankin sijoitussuunnitelmiin kuntia varten
6550: vain lyhytaikaisia lainoja, jotka nekin luon- sen suuruiset menoerät, -että ne yhdessä Kan-
6551: nollisesti ovat välttämättömiä, mutta samalla saneläkelaitoksen sijoitussuunnitelman mu-
6552: ne supistavat paikkakunnan elinkeinoelämän kaisten kuntaluottojen ja kunnan omista ve-
6553: ja asuntorakennustoiminnan lainansaantimah- rotuloista mainittuihin menoihin liikenevien
6554: dollisuuksia. Tämän vuoksi olisi valtiovallan varojen kanssa edes suurin piirtein vastaisi-
6555: ryhdyttävä kuntien pitkäaikaisten luottojen vat niitä.
6556: saannin turvaamiseksi sellaisiin toimenpitei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6557: siin, että valtion hallinnassa olevat rahalai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6558: tokset joka keskinäisten sopimusten perus-
6559: teella tai, mikäli se on välttämätöntä, laki- että hallitus kiireellisesti antaisi
6560: sääteisesti tulisivat velvoitetuiksi huolehti- Eduskunnalle esityksen kuntien luo-
6561: maan kuntien luotonsaannista. tonsaannin lisäämiseksi Postisäästö-
6562: pankista.
6563: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
6564:
6565: Aarre Marttila. Eemil Partanen. Olavi Lahtela.
6566: Antti J. Rantamaa. Esa Timonen. Matti Kekkonen.
6567: Artturi Jämsen. Toivo Asvik. Akseli Paa.rman.
6568: Arvo Pentti. Matti Liinamaa. Veikko Savela.
6569: Hannes Paa.so. Ale Holopainen.
6570:
6571:
6572:
6573:
6574: 18 E 219/59
6575: 138
6576:
6577: IV,73. - Toiv.al. N:o 54.
6578:
6579:
6580:
6581:
6582: Kosola ym..: Toimenpiteistä valtion sanomalehtimieseläkkei-
6583: den lukumäärän lisäämiseksi.
6584:
6585:
6586: E d u s k u n n a 11 e.
6587:
6588: Sanomalehtimiehen työ on laadultaan poik- Kun valtioneläkkeitä sanomalehtimiehille
6589: keuksellista ja usein erittäin suuria ponni- on viime vuosina myönnetty vain kaksi vuo-
6590: tuksia kysyvää. Tämän tajuten on valtioval- sittain, on jaon oikeudenmukainen suoritta-
6591: takin aikoinaan suonut sanomalehtimiehille minen runsaan eläkkeiden anojajoukon kes-
6592: poikkeuksellisen edun siinä muodossa, että ken hyvin vaikeaa. Sanomalehtimieskunnan
6593: elämänsä sanomalehtityöhön uhranneille toi- omassakin piirissä on jo todettu eläkkeiden
6594: mittajille annettaisiin valtioneläke. Alkuaan jaossa tapahtuneen ilmeisiä epäoikeudenmu-
6595: tämä eläke säädettiin annettavaksi kolmelle kaisuuksia. Huomautettavaa on siinäkin, että
6596: sanomalehtimiehelle vuosittain. Myöhemmin puutteelliset ovat myös ne perusteet, joiden
6597: kuitenkin on menojen supistusohjelmien yh- pohjalla valtion lehtimieseläkkeet jaetaan.
6598: teydessä tätäkin määrää alennettu, niin että Tässä on ilmeinen epäkohta, joka on risti-
6599: viime. vuosina on eläke voitu myöntää vain riidassa sen myönteisen hengen kanssa, jolla
6600: vain kahdelle henkilölle. Näin siitä huoli- valtio on alkuaan ryhtynyt sanomalehtimies-
6601: matta, että sanomalehtimiesten luvun kas- ten vanhuudenturvaa kohentamaan. Tämä
6602: vaessa on myös eläkeanomusten luku huomat- ristiriita vain pahenee sitä mukaa kuin eläk-
6603: tavasti noussut esim. sotien jälkeisenä kau- keen anojien luku lisääntyy. Vallitsevan ,vi-
6604: tena. nosuuntauksen" korjaamiseksi on vain yksi
6605: Viime vuodenvaihteessa Suomen Sanoma- mahdollisuus, nimittäin se, että valtion sano-
6606: lehtimiesten Liittoon kuului 891 toimittajaa. malehtimieseläkkeiden lukumäärää lisätään.
6607: Kokonaisjäsenmäärästä oli yli 50-vuotiaita Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme
6608: tai tänä vuonna sen täyttäviä 32.8 %, siis kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6609: jokseenkin kolmannes. Viidettä vuosikymmen- toivomuksen,
6610: tään käyviä on jäsenistä n. viidennes. Tämä
6611: sanomalehtimieskunnan ikärakenteesta tehty että hallitus ryhtyisi toimenpiteis,iin
6612: selvitys kuvaa sitä uskollisuutta, jolla lehti- valtion sanomalehtimiesel.äkkeiden lu-
6613: mies kutsumustehtäväänsä hoitaa, huolimatta kumäärän lisäämiseksi niin, että vuo-
6614: monista vaikeuksista, joita aiheuttavat työn sittain voitaisiin el.äke jaka.4 viidelle
6615: raskaus yövuoroineen, useinkin palkan alhai- täysinpalvelleelle sanomalehtimiehelle
6616: suus muihin ammatteihin verrattuna ja elä- ja että talousarvioon otettaisiin sen
6617: kekysymyksen järjestämättömyys työsuhteen edellyttämä tarpeellinen määräraha.
6618: pohjalta.
6619: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6620:
6621: N. Kosola. Mikko Asunta. Atte Pakkanen.
6622: Erkki Koivisto. Johannes Wirtanen. Arvo Tuominen.
6623: 139
6624:
6625: IV,74. - Toiv.al. N:o 55.
6626:
6627:
6628:
6629:
6630: Eskola ym..: Kokonaisohjelman laatimisesta puunjalostus-
6631: teollisuuden rakennuttamiseksi alityöllisyysalueille.
6632:
6633:
6634: E d u s k u n n a 11 e.
6635:
6636: Erityisesti viime ja tänä talvena on maas- luonnonvaramme ovat laadullisesti hyvät ja
6637: samme kouriintuntuvalla tavalla todettu ra- määrällisesti riittävät ja jatkuvasti suoritet-
6638: kenteellisen työttömyyden laajuus ja sen mu- tavilla metsänparannustöillä metsiemme
6639: kanaan tuomat vaikeudet tuhansille kansalai- tuotto tuntuvasti lisääntyy. Tällä alalla me
6640: sillemme. Työttömyyden syiden poistaminen olemme saavuttaneet myös parhaat tulokset
6641: on välttämätön sekä hätää näkevän yksilön ja tuotteillamme on suorastaan maailman-
6642: että yhteiskunnan kannalta katsottuna. Suo- maine. Puunjalostusteollisuus on ihanteelli-
6643: malaisen yhteiskunnan tämän hetken tärkein nen teollistamismuoto senkin vuoksi, että se
6644: tehtävä onkin kansalaisten työn ja toimeen- heijastaa välitöntä hyötyvaikutusta satojen
6645: tulon saannista huolehtiminen. kilometrien päähän sijaintipaikaltaan tarjo-
6646: Maassamme on ollut havaittavissa ilmiö, tessaan kantorahoina ansion maanviljelijä-
6647: että samanaikaisesti kuin asutus on levinnyt metsänomistajalle, ajo- ja hakkuupalkkoina
6648: yhä kauemmaksi laajan maamme eri osiin, toimeentulon maanviljelijä-metsätyöläiselle ja
6649: on voimakkaimmin tuottava elinkeinoelämä, työpaikkoina elämisen mahdollisuuden teh-
6650: teollisuus, jäänyt alue.ellisesti entisiin ase- dastyöläiselle. Puunjalostusteollisuuden tuot-
6651: miinsa. Tämä kehitys on aiheuttanut monia teiden me.nekki maailmanmarkkinoilla on
6652: vakavia epäkohtia. Se on muodostanut Poh- myös turvattu, sillä kohoava elintaso laajoissa
6653: jois-, Itä- ja Sisä-Suomen laajat alityöllisyys- väkirikkaissa maissa eri puolilla maapalloa
6654: alueet, joiden väestöstä huomattava osa jou- tulee tuomaan mukanaan lisääntyvän paperin
6655: tuu hakeutumaan maamme muihin osiin ja käyttötarpeen. Hetkellisistä, määrällisistä ja
6656: nekin, jotka saavat kotiseudultaan välttämät- hinnallisista menekkihäiriöistä huolimatta ke-
6657: tömimmän toimeentulon, joutuvat olemaan hitys tulee kulkemaan enene.vään puunjalos-
6658: osan vuodesta vajaatuottoisessa työssä. Toi- tusteollisuuden tuotteiden käyttöön ja ylituo-
6659: saalta taas paikalleen jäänyt elinkeinoelämä tannosta tuskin tulee olemaan vaaraa.
6660: lisäämällä tuotantokykyään alkuperäisenä si- Äskettäin tapahtunut vientimaksuvarojen
6661: jaintialueellaan ja yrittäessään siten vastaan- jako ja niiden avulla lähiaikoinå rakennet-
6662: ottaa työhön hakeutuvia ihmisiä, on kasvatta- tava uusi tuotantokapasitee.tti ei voi tyydyt-
6663: nut ympärilleen ylisuuria keskuksia sosiaali- tää täysin yhteiskuntamme tämän hetken tar-
6664: sine ja taloudellisine haittoineen. Kaiken tä- peita. Entisten puunjalostustehtaiden huo-
6665: män kehityksen tuloksena suomalainen yhteis- mattavakaan laajentaminen ei riitä. Tarvi-
6666: kunta on muodostumassa tasapainottomaksi. taan välttämättä kokonaan uusien tuotanto-
6667: Silta eteentyöntyneen asuttamistoiminnan ja laitosten rakentamista desentralisatioperiaa-
6668: sijainniltaan paikoilleen jääneen elinkeino- tetta noudattaen. Monissa maakunnissa on
6669: elämän välillä puuttuu. oma-aloitteisesti viety jo sangen pitkälle tut-
6670: Tehokkaimmin tämä rakenteellisen työttö- kimukset puunjalostuslaitosten perustami-
6671: myyden aihe on poistettavissa laajentamalla sesta. Niinpä mm. Lapissa, Pohjois-Karja-
6672: puunjalostusteollisuuttamme ja synnyttä- lassa ja Pohjois-Savossa on suoritettu perua-
6673: mällä uusia teollisuuslaitoksia nimenomaan teellisia tutkimuksia ja laskelmia, joiden an-
6674: alityöllisyysalueille raaka-aine- ja ihmistyö- tama tulos uusien puunjalostustehtaiden ra-
6675: lähteille. Puunjalostusteollisuus on meille kentamiseksi on ollut rohkaiseva. Valtioval-
6676: luontaisin teollistamismuoto, sillä kotoiset lan olisi nyt omasta puolestaan tehtävä kaikki
6677: 140 IV,74. - Alityöllisyysalueiden puunjalostusteollisuus.
6678:
6679:
6680: voitavansa näiden hankkeiden edistämiseksi tava lähinnä pienpuun käyttöön perustuvia
6681: toteuttamisasteelle. hakekäyttöisiä sähkövoimalaitoksia, jotka sit-
6682: Hallituksen olisi valmisteltava pikaisesti ten yhdistettäisiin valtakunnan sähkövoima-
6683: kokonaisohjelma puunjalostuste.ollisuutemme verkostoon. Nämä sähkövoimalaitokset olisi
6684: lisäämisedellytysten vahvistamiseksi. Tämän rakennettava sellaisille alityöllisyysalueille,
6685: ohjelman puitteissa olisi ratkaistava lukuisa joissa metsävarojen ylituotannosta johtuen ei
6686: määrä puunjalostusteollisuuden kehittämiseen pienpuulla ole mitään menekkiä. Tällainen
6687: liittyviä erilliskysymyksiä kuten mm. tie-, metsänhoidollisestikin tärkeä toimenpide pa-
6688: sijainti-, tariffi- ja rahoituskysymykset, met- rantaisi samalla pysyvästi näiden köyhien
6689: sien parannustoiminta jne. Ottaen huomioon alueiden työllisyystilannetta.
6690: rakenteellisen työttömyytemme saarnat laajat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6691: mittasuhteet ja maailmanmarkkinoilla lähi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6692: vuosina odotettavissa oleva suhdanteiden
6693: kääntyminen nousuun olisi nämä metsäteol- että hallitus valmistaisi kii1·eellisesti
6694: lisuutemme lisäämiseen liittyvät erilliskysy- puun jalostusteollisuuden rakenn utta-
6695: mykset ratkaistava nopeasti ja saatettava misesta alityöllisyysalueille kokonais-
6696: uusien tuotantoyksikköjen rakentaminen ohjelman, jossa selvitettäisiin kaikki
6697: alulle. ne erilliskysymyks.et, jotka liittyvät
6698: Rinnan puunjalostusteollisuuden laajenta- metsävaroiemme teollisen käyt·ön lisää-
6699: mis- ja kehittämisohjelman läpiviemisen miseen ja jalostusasteen korottamiseen,
6700: kanssa olisi myös suunniteltava ja rakennet- sekä ·ryhtyisi viipymättä toimenpitei-
6701: siin tämän ohjelman toteuttamiseksi.
6702: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
6703:
6704: Kusti Eskola. Veikko Savela.
6705: Matti Miikki. Matti Liinamaa.
6706: Antti J. Rantamaa. Aarre Marttila.
6707: Hilja Väänänen. Akseli Paarman.
6708: Atte Pakkanen. Artturi Jämsen.
6709: Olavi Lahtela. Hannes Paaso.
6710: 141
6711:
6712: IV,75. - Toiv.al. N: o 56.
6713:
6714:
6715:
6716:
6717: J. E. Partanen ym.: Toimenpiteistä alityöllisyysalueiden pe-
6718: rustyöllistämisohjelman aikaansaamiseksi.
6719:
6720:
6721: E d u s k u n n a II e.
6722:
6723: Työllisyystilanne era1ssa osissa maatamme lan paneutua ratkaisemaan tämä laajakantoi-
6724: on viime aikoina kehittynyt ilmeisen kestä- nen kysymys yhtenäisen ohjelman puitteissa.
6725: mättömäksi. Pahimmilla työttömyysal ueilla, Tällöin nousevat tarkastelun kohteeksi mm.
6726: kuten Kainuussa ym., on työttömien määrä uudispellon ja laitumen raivaus, kivenrai-
6727: ollut jatkuvasti kohoamassa ja sijoittamis- vaus, maatilojen perusparannustyöt, metsä-
6728: vaikeudet ovat muodostumassa voittamatto- talouden perusparannus- ja metsänhoitotyöt
6729: miksi. Tästä on seuraamuksena vaikeita kan- ym. sekä näistä töistä valtion varoista mak-
6730: santaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaurioita. settavat palkkiot ja niiden suuruus sekä tä-
6731: Sosiaalimenojen kasvu asianomaisissa kun- män ohella maatalouden perusluottokysymyk-
6732: nissa on pelottavan voimakasta ja jopa sen järjestely. Näiden muutamien esimerk-
6733: eräissä tapauksissa on jouduttu suoranaiseen kien valossa voidaan jo havaita, että alityölli-
6734: työttömyysavustusten maksamiseen kuntien syysalueiden maa- ja metsätalouden parissa
6735: varoista ennen työttömyysavustuslain sovel- löytyy toistaiseksi miltei määrättömästi sel-
6736: tamista. laista tekemätöntä työtä, jonka suorittamisen
6737: Tilanteen korjaamiseksi olisi ryhdyttävä kautta voidaan valtaosa nykyisestä maaseu-
6738: nopeasti käyttämään kaikkia niitä käytettä- dun työttömien määrästä saada ensiarvoisen
6739: vissä olevia käyttökelpoisia ja tarkoituksen- tuottavan työskentelyn pariin ja sen avulla
6740: mukaisia keinoja, joita on löydettävissä ali- vähitellen riippumattomaksi työttömyystöistä.
6741: työllisyysalueiden paikallisen elinkeinoelämän Asian kehittäminen toteuttamisen asteelle
6742: piiristä. Tällöin on mahdollisuuksien tarkas- vaatisi nopeita toimenpiteitä sekä maa- ja
6743: telun pääpaino pantava maa- ja metsätalou- metsätaloudellisen neuvonta- ja valistustoi-
6744: den tilakohtaisen työskentelyn tehostamiseen. minnan ohjaamista näitä tarkoituksia johdon-
6745: Lähtökohtana tällöin on pidettävä sitä, että mukaisesti palvelemaan. Tästä syystä olisikin
6746: yleisin talouspoliittisin toimenpitein luodaan esitettävän alityöllisyysalueiden perustyölli-
6747: taloudelliset edellytykset pienmaatalouden syysohjelman aikaansaamisessa valtiovallan
6748: tuotantokyvyn lisäämiselle ja omavaraisuus- ja maataloudellisten neuvontajärjestöjen sekä
6749: asteen kohottamiselle. Pientilojen elinkelpoi- metsätalousjärjestöjen yhteistoiminta välttä-
6750: suuden lisääntyessä m.m. maankäyttölain to- mätöntä.
6751: teuttamisen avulla avautuu entistään suu- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
6752: remmat mahdollisuudet näiden tilojen oma- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6753: varaistumiselle ja nykyistä enemmän ansio- muksen,
6754: töistä vapautumiselle.
6755: Kun riittävän tehokas työskentely omilla että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6756: pientiloilla edellyttää, että perheen työkykyis- menpiteisiin sellaisen alityöllisyysaluei-
6757: ten jäsenten ei tarvitsisi toimeentulon turvaa- den perustyöllistämisohjelman aikaan-
6758: miseksi hakeutua joko työttömyystöihin tai saamiseksi, jossa maa- ja metsätalou-
6759: niihin vähäisiin vapaisiin töihin, joita kul- den tilakohtaisen perusparannustoi-
6760: loinkin saattaa tarjolla olla, tulisi valtioval- minnan ja pienviljelmien tehostetun
6761: 142 rv,75. - Alityöllisyysalueiden perustyöllistämisohjelma.
6762:
6763:
6764: tuotantokyvyn lisäämisen avulla edis- sekä antaisi näiden toimenpiteiden
6765: tetään työllisyyttä ja voimistetaan mahdollisesti edellyttämät esitykset
6766: maatilatalouksien omavaraistumista, Eduskunnalle.
6767: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
6768:
6769: Eem.il Partanen. Matti Liinamaa. Akseli Paarm.an.
6770: Matti Kekkonen. Veikko Savela. Johannes Virolainen.
6771: Antti J. Rantamaa. Hannes Paaso. Nestori Kaasalainen.
6772: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti.
6773: Aarre Marttila. Esu Niemelä. Sylvi Halinen.
6774: Ale Holopainen. Esa Timonen. Hilja Väänänen.
6775: 143
6776:
6777: IV,76.- Toiv.al. N:o 57.
6778:
6779:
6780: Leinonen ym.: Toimenpiteistä kotimaisten polttoaineiden
6781: kulutuksen lisäämiseksi.
6782:
6783:
6784: Eduskunnalle.
6785:
6786: Ulkomaisen valuutan puute on meidän miseen, mm. kuivatus- ja tietöihin, jotka
6787: maassamme jatkuva. Tästä johtuen ei maa- myöskin pitkällä tähtäimellä katsoen ovat
6788: hamme voida tuottaa tarpeellisessa määrin kansantaloudellisesti arvokkaita. Mutta koska
6789: sellaisiakaan välttämättömiä raaka-aineita, metsiemme kunto, johon edellä on jo viitattu,
6790: puolivalmisteita, koneita ja tarvikkeita, joita tarvitsee pikaista korjausta ja antaa myös
6791: omassa maassamme ei voi saada eikä val- huomattavasti työmahdollisuuksia, olisi koti-
6792: misteta. maisten polttoaineiden hakkuuseen ja han-
6793: Useilla tahoilla on herättänyt huomiota, kintaan sekä kuluttamisosuuden lisäämiseen
6794: jopa paheksumistakin se, että maahamme mitä nopeimmin kiinnitettävä entistä suu-
6795: tuodaan edelleenkin meille aivan välttämät- rempaa huomiota, jotta vastaavassa määrässä
6796: tömien nestemäisten polttoaineiden ohessa voitaisiin vähentää ulkomaisten kiinteiden
6797: suuret määrät kiinteitä polttoaineita (koksia, polttoaineiden tuontia ja siitä säästyvä va-
6798: kivihiiltä ja brikettejä), joita käytetään luutta käyttää muihin välttämättömämpiin
6799: yleisesti paitsi tehtaissa, myös lämmitykseen tarkoituksiin.
6800: sellaisissakin talouksissa, joissa voisi yhtä Kannattavaisuuslaskelmia tehtäessä on siis
6801: hyvin käyttää kotimaisia polttoaineita (hal- otettava huomioon, että täten tapahtuu koko
6802: koja, jätepuuta ja polttoturvetta). kansantaloudellemme ensiluokkaisen tärkeä
6803: Metsämme, joista saadaan pääasiallinen metsiemme kunnon ja tuoton kohottaminen,
6804: kansallistulomme (n. 90 % viennistä), ovat työllisyystilanteen sekä samalla maaseudun
6805: kärsineet sodan jälkeisistä edullisten suhdan- elinehtojen huomattava paraneminen ja nyky-
6806: teiden aiheuttamista voimakkaista vientipuu- hetkelle tärkeän niukan ulkomaisen valuutan
6807: hakkuista, joten myyntipuuvaraston kartut- säästyminen muihin tarkoituksiin. Siksi olisi
6808: tamiseen on syytä kiinnittää erikoista huo- metsänhoidollemme välttämättömiä pienpuu-
6809: miota. Voimakkaasti hakatut ja muutenkin hakkuita tehostettava lisäämällä kotimaisten
6810: heikossa kasvukunnossa olevat metsäalueet, polttoaineiden kulutusta saattamalla kotimai-
6811: joita on erikoisesti Pohjois- ja Keski-Suo- nen polttoaine kilpailukykyiseksi tuontipolt-
6812: messa, olisi mitä pikimmin saatava metsän- toaineiden kanssa.
6813: hoidollisten puhdistus- ja uudistushakkuiden Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
6814: alaisiksi ja sitä tietä hyvään kasvukuntoon. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6815: Näillä metsänhoidollisilla toimenpiteillä vomuksen,
6816: saataisiin metsistämme valtaisat määrät polt- että hallitus kiireellisesti työttö-
6817: topuuta. Näin saaduilla kotimaisilla poltto- myystilanteen ja valuuttapulan huo-
6818: ainevarastoilla voitaisiin korvata huomat- mioonottaen ryhtyisi toimenpiteisiin
6819: tavan suuri osa ulkomaisten kiinteiden polt- kotimaisten polttoaineiden kulutuksen
6820: toaineiden kulutuksestamme. lisäämiseksi määräämällä valtion apua
6821: Kysymys on toisessakin mielessä kansan- nauttivat laitokset käyttämään jo pe-
6822: taloudellinen. Vaikean työttömyystilanteen rustamisvaiheessa kotimaista poltto-
6823: takia on meidän pakko myöntää huomattavat ainetta erittäinkin metsärikkailla ali-
6824: summat määrärahoja työttömyyden torju- työllisyysalueilla.
6825: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
6826:
6827: Armas Leinonen. Elis Manninen. Martti Linna.
6828: Hannes Paaso. Jaakko Kemppainen. Matti Kekkonen.
6829: Niilo Ryhtä.
6830: 144
6831:
6832: IV,77 - Toiv.al. N:o 58.
6833:
6834:
6835:
6836:
6837: Hult ym.: Puupolttoaineen voimatalouskäytön selvittämi-
6838: sestä.
6839:
6840:
6841: E d u s k u n n a ll e.
6842:
6843: Maamme talouselämä rakentuu suurelta ulkolaisen polttoaineen tuonnin pysähtyminen
6844: osalta metsätalouden varaan. Metsätalouden ovat selvimpiä ja ilmeisimpiä epäkohtia.
6845: tuotto puolestaan riippuu metsiemme metsän- Siirtymistä ainakin osittain kotimaisen
6846: hoidollisesta tilasta. Suuret alueet maamme polttoaineen voimatalouskäyttöön voidaan
6847: metsistä ovat kuitenkin siinä tilassa, että edelläsanotun lisäksi perusteella mm. seuraa-
6848: niiden eräitä tärkeimpiä hoitotoimenpiteitä valla: Lisätyn koivun hakkuusuunnitteen joh-
6849: ovat harvennushakkuut. Lisäksi on koivu- dosta ei koivulle voida mm. Savon ja Poh-
6850: puun käyttöarvo todettu metsäteollisuudessa jois-Karjalan koivualueilla saada entisen huo-
6851: niin pieneksi, että valtakunnan III metsä- nonkin menekin aikana lisää riittävää me-
6852: arviOinnin hakkuusuunnitteluissa koivun nekkiä. Mainitut alueet kuuluvat pienvilje-
6853: osuutta on tuntuvasti lisätty, mikä tekee tu- lysvaltaisiin, jatkuvasti vajaatyöllisiin seutui-
6854: levaisuudessa mahdolliseksi koivun korvaa- hin, joissa monissa kunnissa on useasti jou-
6855: misen tuottoisammilla havupuilla. duttu turvautumaan täysin keinotekoisiin ja
6856: Sanottujen hoitotoimenpiteiden taloudelli- valtion taloutta suuresti rasittaviin työttö-
6857: sena edellytyksenä kuitenkin on, että kerty- myystöihin.
6858: välle pienpuulle voidaan järjestää riittävästi Sijoittamalla koivua polttoaineenaan käyt-
6859: menekkiä. Tutkimustoiminnalle, jonka tarkoi- täviä höyryvoimalaitoksia vajaatyöllisyys-
6860: tuksena on pienpuun käytön lisääminen, on alueiden painopisteeseen voidaan työttömyy-
6861: niinmuodoin mitä tärkeintä, että se voi naut- den haitat ainakin osittain poistaa. Asian-
6862: tia riittävän suurista määrärahoista. Tutki- tuntijoiden laskelmien mukaan saadaan koi-
6863: mustoiminta on toistaiseksi keskittynyt pää- vusta ja lehtipuusta rationalisoiduilla han-
6864: asiassa pienpuun teollisen jalostuksen ja nor- kintamenetelmillä ja tekemällä ne hakkeeksi
6865: maalin poHtopuukäytön tutkimiseen. Kuiten- ja siten soveliaaksi voimalaitosten poHto-
6866: kin on miltei kokonaan käsittelemättä ne aineeksi lämpöyksikkökustannukseltaan täy-
6867: mahdollisuudet, joita pienpuun käytön lisää- sin kilpailukelpoista tämän hetken kivihiilen
6868: miseksi voimatalous voi tarjota. hintojen kanssa.
6869: Maamme voimantarvetta tyydytettäessä Puupolttoainetta käyttävän höyryvoimalai-
6870: ollaan vähitellen lähestymässä sitä ajankoh- toksen tarvitsema rakentamispääoma on käy-
6871: taa, jolloin Pohjois-Suomen vielä edullisesti tännöllisesti katsoen sama kuin vastaavalla
6872: rakennettavissa olevat kosket tulevat valjas- kivihiilikäyttöisellä voimalaitoksella. Meno-
6873: tetuiksi. Täten on ryhdyttävä - ja on jo puolella on ainoastaan kulutuskeskuksiin näh-
6874: ryhdyttykin - varmistamaan energianhuol- den jonkin verran suuremmat voimansiirto-
6875: toamme höyryvoimalaitoksia rakentamalla. Ra- kustannukset kuin meren rannalla sijaitse-
6876: kennetuissa ja suunnitelluissa laitoksissa on villa laitoksilla. Tämä haitta voitaisiin pois-
6877: pyritty merenrantasijaintiin silmälläpitäen ul- taa mm. lainoittamalla voimalaitokset sopi-
6878: kolaisen polttoaineen käyttöä. Kuitenkaan ei van suuruisilla halpakorkoisilla lainoilla.
6879: yksinomainen ja jatkuva ulkolaiseen poHto- Huomattava on, että tällainen laitos vaatii
6880: aineeseen turvautuminen voi olla kansantalou- sijoitettavaksi - em. voimansiirtokustannuk-
6881: den kokonaisetujen mukaista. Kasvava ulko- sia lukuunottamatta - työpaikkaa kohden
6882: maanvaluuttojen tarve ja aina mahdollinen vain 1 milj. mk, vastaavan määrän ollessa
6883: IV,77. - Hult ym. 145
6884:
6885: koivuselluloosatehtaassa n. 3 milj. mk. Ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6886: louselämässä laskukaudenkin vallitessa sähkö- toimenpiteisiin asiantuntijaelimen aset-
6887: energian kokonaiskulutus on, laskusuunnasta tamiseksi tehtävänään selvittää puu-
6888: huolimatta, ollut hiukan lisääntyvää. Tämä polttoaineen voimatalouskäytössä vielä
6889: merkitsee puupolttoainetta käyttävien höyry- epäselviä käyttö- ja sijoituskysymyksiä
6890: voimalaitosten alueelle jatkuvaa ja tasaista ja edelleen laatia ehdotuksia niistä
6891: työllisyyttä - vastakohtana konjukiuuriher- jatkotoimenpiteistä, jotka ovat tar-
6892: källe metsäteollisuudelle. peellisia sanottujen voimalaitosten
6893: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- aikaansaamiseksi Savon ja Pohjois-
6894: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- Karjalan koivuvaltaisilla metsäalueilla.
6895: muksen,
6896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
6897:
6898: Mikko Hult. Ale Holopainen. Veikko Rytkönen.
6899: Arvo Sävelä. Esa Timonen. Pentti Pekkarinen.
6900: Varma K. Turunen. A. Härkönen. Esu Niemelä.
6901: Elis Manninen. Onni Hiltunen. Tahvo Rönkkö.
6902: Antti Kukkonen. Juho Karvonen. Hilja Väänänen.
6903: Vilho Turunen. Antti .r. Rantamaa. Pauli Puhakka.
6904: Aili Siiskonen. Toivo Niiranen. Esa Hietanen.
6905: Hugo Manninen. R. Hallberg.
6906:
6907:
6908:
6909:
6910: 19 E 219/59
6911: 146
6912:
6913: IV,78. - Toiv.al. N:o 59.
6914:
6915:
6916:
6917:
6918: Raipala ym.: Määrärahasta hakekäyttöisen voimalwitoksen
6919: perustamiseksi rautateiden sähköistämissuunnitelmia sil-
6920: mälläpitäen.
6921:
6922:
6923: E d u s k u n n a 11 e.
6924:
6925: Halkojenkäyttö valtionrautateillä on viime perustetaan rautateiden yhteyteen hakekäyt-
6926: vuosina jyrkästi alentunut ja lähinnä liike- .töinen voimalaitos tai voimalaitoksia silmällä-
6927: taloudellisista syistä. Hyötysuhde vanhoista · pitäen rautateiden myöhempää sähköistä-
6928: vetureista on huono, halkojen käsittely eri mistä.. Tällöin olisi otettava huomioon myös-
6929: vaiheissa erittäin hankalaa ja kallista. Ei siis kin se, ~ttä voimalaitoksen jätelämpöä voitai-
6930: ihme, että rautateillä ollaan siirtymässä yhä siin ki}Yttää hyödyksi ja että yhteys maan
6931: enemmän dieselvetureiden käyttöön. Pu,un kantavQimaverkkoon olisi hyvä. Rautateiden
6932: käyttöä rautateiden käyttövoimana ei kui- laajaa ·· verkostoa suunnitelmallisesti käyt-
6933: tenkaan pitäisi hylätä, vaan menekin takaa- tämällä näyttäisi myös tällaisen hakevoima-
6934: miseksi myös kotimaiselle polttopuulle ja laitoksen polttoaineen saanti turvatulta,
6935: siten toisaalta työllisyystilanteen helpotta- vaikka laitoksesta tehtäisiin melko suurikin.
6936: miseksi pitäisi tutkia polttopuun käytön Toiselta puolen turvautuminen pääosiltaan
6937: jatkamista rautateillä taloudellisemmilla pe- ulkolaiseen polttoaineeseen käyttövoiman saa-
6938: riaatteilla kuin nykyisin. Asian laajakantoi- miseksi tuntuu erittäin arveluttavalta.
6939: suudesta saa jonkinlaisen käsityksen siitä, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6940: rautateiden kulutuksessa tapahtunut noin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6941: puolen miljoonan kuutiometrin vähennys vomuksen,
6942: merkitsee myös puolen miljoonan työpäivä-
6943: ansion menetystä maaseudun väestölle ja että hallitus ryhtyisi viipymättä
6944: melkoista lisäystä työttömyyslukuihin. toimenpiteisiin hakekäyttöisen voima-
6945: Kun toisaalta puun polttolaitteet ovat laitoksen perustamiseksi lähinnä rauta-
6946: varsinkin hakkeen kohdalta suuresti kehit- teiden sähköistämissuunnitelmia sil-
6947: tyneet, erikoisesti hyötysuhde on saatu kor- mälläpitäen ja ottaisi tätä tarkoitusta
6948: keaksi ja syötön automatisointi aivan viime varten vuoden 1960 tulo- ja meno-
6949: aikoina ratkaistuksi, näyttää puun käyttö arvioesitykseen riittävän määrärahan.
6950: rautateillä olevan ratkaistavissa siten, että
6951: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
6952:
6953: Matti Raipala. R. Hallberg. Martti Salminen.
6954: Mauri Seppä. N. Kosola. Mikko Asunta.
6955: 147
6956:
6957: IV,79. - Toiv.al. N:o 60.
6958:
6959:
6960:
6961:
6962: Hult ym.: Toimenpiteistä lainojen antamiseksi puuta käyt-
6963: tävien höyryvoimalaitosten rakentamiseksi alityöllisyys-
6964: alueille.
6965:
6966:
6967: Eduskunnalle.
6968:
6969: Meillä on jatkuvasti etsitty ratkaisuja vai- lan koivuvaltaisilla alueilla on polttoaineen
6970: kean työllisyystilanteen selvittämiseksi. On saantimahdollisuudet turvatut.
6971: puhuttu voimakkaasta teollistamisesta, joka Pahimpana esteenä näiden höyryvoimalai-
6972: onkin tärkeätä, mutta samalla on unohdettu, tosten rakentamiseksi on pääomien puute ja
6973: että jokainen uusi teollisuuslaitos kuluttaa ennen kaikkea korkea korkokanta. Valtioval-
6974: huomattavasti sähköenergiaa ja sen hankki- lan olisikin ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta
6975: miseen olisi jatkuvasti kiinnitettävä huo- näille höyryvoimalaitoksille voitaisiin antaa
6976: miota. Meillä on maassamme suuria alueita, halpakorkoisia ja pitkäaikaisia luottoja. Näin
6977: joissa ei ole vesivoimaa käytettävissä ja koko saataisiin myös pienin kustannuksin paljon
6978: maakin huomioonottaen vesivoiman saanti pysyviä työtilaisuuksia ja voitaisiin poistaa
6979: alkaa olla rajoitettua. työttömyyttä. Samalla myös saataisiin ki-
6980: Tästä johtuu, että on ale.ttu entistä enem- peästi tarvitsemaamme voimaenergian li-
6981: män kiinnittää huomiota puukäyttöisten höy- säystä.
6982: ryvoimalaitosten rakentamiseen. Ennen kaik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6983: kea työllisyyttä silmälläpitäen tämä olisi erit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6984: täin hyvä, jos tällainen kehitys pääsisi jatku- muksen,
6985: maan. Juuri polttoaineeksi tarvittavan puu-
6986: tavaran hankinta tarjoaisi erittäin paljon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6987: uusia työtilaisuuksia ja näin vähentäisi suu- pitkäaikaisten ja halpakorkoisten lai-
6988: ressa määrin maaseudun työttömyyttä. Polt- nojen antamiseen puuta käyttävien
6989: toaineesta ei myöskään tulisi olemaan puu- höyryvoimalaitosten rakentamiseksi
6990: tetta, sillä varsinkin Savon ja Pohjois-Karja- alityöllisyysalueille.
6991: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
6992:
6993: Mikko Hult. Impi Lukkarinen.
6994: A. Härkönen. Vilho Turunen.
6995: Ale Holopainen. Olli J. Uoti.
6996: Aarne Pulkkinen. Arvo Sävelä.
6997: Toivo Niiranen. Arvo Ahonen.
6998: Pauli Puhakka.. Edvard Pesonen.
6999: Veikko Rytkönen. Väinö Tikkaoja.
7000: 148
7001:
7002: IV,SO. - Toiv.al. N: o 61.
7003:
7004:
7005:
7006:
7007: Sä.velä ym.: H alpakorkoisten lainojen myöntämisestä tur-
7008: vetta polttoaineena käyttävien höyryvoimalaitosten raken-
7009: tamiseen.
7010:
7011:
7012: E d u s k u n n a 11 e.
7013:
7014: Liian kireästä rahapolitiikasta on ollut myksen myönteisellä ratkaisulla on kiire.
7015: seurauksena ennennäkemättömän laaja työt- Kokemus on kuitenkin osoittanut, että suun-
7016: tömyys. Sen järkevään ja tarkoituksenmu- nittelutehtäviin ei ryhdytä ennenkuin raken-
7017: kaiseen hoitamiseen on hyviä edellytyksiä, nettavien laitosten rahoituskysymys on selvä.
7018: jos yhdistetään kolme tärkeätä valtakun- Siksi näissä oloissa olisi asian tämä puoli tar-
7019: nallista suurtehtävää, joiden suurisuun- koituksenmukaisin hoitaa erikoislailla, jossa
7020: taisella ratkaisulla luodaan ehkäpä kymmeniä Suomen Pankille annetaan tehtäväksi myön-
7021: tuhansia uusia työtilaisuuksia työn tarpeessa tää tarvittavat luotot hakehöyryvoimalaitos-
7022: olevien kotiseuduille. ten rakentamista varten.
7023: Metsäammattimiesten luotettavien selvi- Toinen erittäin suuri työtilaisuuksia antava
7024: tysten mukaan maassamme olisi suoritettava voimalaitosten rakentamisohjelma voitaisiin
7025: erittäin laajoja metsänparannustöitä, joiden myöskin nopeasti toteuttaa ryhtymällä raken-
7026: aikana metsistä olisi poistettava paljon pa- tamaan maahamme turvehöyrysähkövoimalai-
7027: peripuuta pienempää puutavaraa. toksia. Vuoden 1958 heinäkuussa kävi arvo-
7028: Toiseksi valtakunnan koskivoimavarat eivät valtainen ammattimiesretkikunta Neuvostolii-
7029: riitä kehittyvän sähkönkulutuksen tyydyt- tossa tutustumassa sikäläiseen varsin suuri-
7030: tämiseen, vaan on sähköä joka tapauksessa suuntaiseen turvehöyryvoimalaitosverkostoon
7031: ryhdyttävä tuottamaan joko kotimaasta han- ja tarvittavan polttoturpeen hankintaan ja
7032: kittavan puutavaran tai polttoturpeen muo- niissä käytettäviin koneisiin ja menetelmiin.
7033: dossa taikka ulkomailta ostettavien nafta- tai Saadun selvityksen mukaan on siellä turpeen
7034: radioaktiivisten raaka-aineiden muodossa. Jäl- käyttö sähköhöyryvoimalaitosten voiman raa-
7035: kimmäisessä tapauksessa menetetään paitsi ka-aineena myönteisesti ja suurisuuntaisesti
7036: runsaasti ulkomaan valuuttaa, myöskin valta- sikäli ratkaistu, että sieltä voitaisiin tilata
7037: vasti sellaisia työtilaisuuksia, joita koti- tarvittavat koneet ja laitteet sekä saada muu
7038: maisten polttoaineiden hankkimisessa sähkön- tarvittava apu. Kun Neuvostoliitosta on maa-
7039: tuotantoa varten avautuisi. hamme luvattu huomattavan suuri luotto ni-
7040: Mitä puun käyttöön sähköenergian tuotan- menomaan erilaisten koneiden hankkimista
7041: nossa tulee, kelpaa siihen kaikki arvopuuksi varten teollisuudellemme, olisi sanotun luoton
7042: kelpaamaton puutavara samoin kuin kasvu- käyttäminen turvevoimalaitosten rakentami-
7043: alalleen sopimattomat metsät ja ns. nolla- seen parhaiten tarkoituksenmukaista ja riit-
7044: alueen takana oleva puutavara .. Tähän men- täisi varsin suurien laitosten rakentamiseen.
7045: nessä suoritetut kokeet puun käyttämiseksi Puu- ja turvehöyryvoimalaitosten laajamit-
7046: esim. hakehöyryvoimalaitoksissa ovat yksin- taisella rakentamisella saavutettaisiin var-
7047: omaan myönteisiä. Kun puutavaran han- muus metsien saattamiselle nopeasti täyteen
7048: kintaan rakennettavan sähköhöyryvoimalai- kasvukuntoon ja näillä voimalaitoksilla voi-
7049: toksen polttoaineeksi voidaan ryhtyä samaan taisiin tuottaa meille välttämätöntä sähkö-
7050: aikaan, kun voimalaitosta ryhdytään ra- energiaa, pienentää ulkoa tuotavien polttoai-
7051: kentamaan, avautuisi uusia työmaita poltto- neiden määrää sekä luoda ennen kaikkea suu-
7052: aineen hankinnassa heti kun voimalaitoksen ressa mittakaavassa hyödyllisiä työtilaisuuk-
7053: rakentamiseen ryhdyttäisiin. Siksi kysy- sia.
7054: IV,SO. - Sä.velä ym. 149
7055:
7056: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7057: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- halpakorkoisten lainojen myöntämi-
7058: muksen, seksi turvetta polttoaineena käyttävien
7059: höyryvoimalaitosten rakentamiseen.
7060: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
7061:
7062: Arvo Sävelä. Aarre Marttila.
7063: Mikko Hult. Arvo Pentti.
7064: Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
7065: A. Härkönen. Onni Peltonen.
7066: 150
7067:
7068: IV,81.- Toiv.al. N:o 62.
7069:
7070:
7071:
7072:
7073: Kujala ym. : Laivaveistämön ja telakan, rakentamisesta Kot-.
7074: kaan tai H aminao;n.
7075:
7076:
7077: E d u s k u n n a 11 e.
7078:
7079: Työttömyys eteläisessä Kymenlaaksossa on Se antaisi jo rakennusaikana runsaasti työtä
7080: jatkuvasti laajentunut ja muodostunut pysy- ja valmistuttuaan tarvitsisi runsaasti työvoi-
7081: väksi. Työttömiä on vuodesta toiseen kulje- maa. Kaiken lisäksi se olisi taloudellisempaa
7082: tettu siirtotyömaille, joissa palkat ovat olleet kuin työttömyyden torjunta nykyisin voi-
7083: toimeentulorajan alapuolella ja asumis- kuten massa olevan järjestelmän mukaan.
7084: muutkin olosuhteet varsin puutteelliset. Kotkan kaupungin alueella sijaitsevalla
7085: Työttömyystöiden järjestämisestä pitäisi Mussalon saarella olisi telakalle ja laiva-
7086: pyrkiä luopumaan ja työt tulisi järjestää veistämölle hyvin soveltuva paikka. Useat
7087: vapaina töinä. Tätä pyrkimystä auttaisi, asiantuntijat ovat olleet siitä kiinnostuneita,
7088: jos valtiovallan ja valtion yhtiöiden yhteis- mutta puuhaan ryhtymisen kerrotaan !yk-
7089: toimin järjestettäisiin sellaisia töitä, jotka kääntyneen varojen puutteen vuoksi. Varo-
7090: valmistuttuaan tarjoaisivat pysyviä työpaik- jen puute ei saisi olla tämän hankkeen to-
7091: koja. teutumisen tiellä, sillä valtion varoja käyte-
7092: Eräs tällainen työkohde, joka suuresti hel- tään .vuosittain kymmeniä miljardeja työttö-
7093: pottaisi eteläisen Kymenlaakson työttömyys- myyden torjuntaan. Miksei niitä siis voitaisi
7094: tilannetta, olisi laivaveistämön ja telakan ra- lainata Valmet Oy: lle telakan rakentamista
7095: kentaminen Kotkan tai Haminan kaupun- varten? Tämän lisäksi olisi mainittuun tar-
7096: kiin. Edellytyksiä mainitun laitoksen raken- koitukseen mahdollisuus hankkia Neuvosto-
7097: tamiselle on, sillä itäisellä Suomenlahdella liitosta tavaraluottoa, jota ilmeisesti olisi
7098: on telakasta suuri puute. Varsin vilkkaat saatavissa tasavallan presidentin sopimasta
7099: merenkulkukaupungit Kotka ja Hamina tar- erästä.
7100: vitsevat läheisyyteensä telakan, mikä jo lai- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
7101: vojen korjaustenkin tähden olisi välttämä-- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7102: tön.
7103: Kun Valmet Oy: llä on varsin suuret koke- että hallitus t·yhtyisi pikaisiin toi-
7104: mukset yllä esitetynlaisesta toiminnasta, pi- menpiteisiin laivaveistämön ja tela-
7105: täisi sen kauppa- ja teollisuusministeriön kan rakentamiseksi Kotkan tai H ami-
7106: kanssa yhteistoiminnassa pyrkiä toteutta- nan kaupunkiin.
7107: maan telakkahanke Kotkaan tai Haminaan.
7108: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
7109:
7110: Toivo Kujala. Nestori Nurminen.
7111: Tauno Kelovesi. Toivo Friman.
7112: Martti Linna. Aleksi Kiviaho.
7113: Matti Meriläinen. Rainer Virtanen.
7114: Antto Prunnila.
7115: 151
7116:
7117: IV,82. - Toiv.al. N: o 63.
7118:
7119:
7120:
7121:
7122: Pentti ym.: Polttoturvetta ja -haketta käyttävän höyry-
7123: voima-aseman rakentamisesta Pohjois-Satakuntaan.
7124:
7125:
7126: Eduskunnalle.
7127:
7128: Pohjois-Satakunta on muodostumassa vai- miseksi, mikä olisi rakennettava siten, että
7129: keaksi alityöllisyysalueeksi. Nykyisin tällä siinä voitaisiin myöskin polttaa tarvittaessa
7130: alueella käynnissä olevat työttömyystöinä haketta, mitä soihin liittyvät laajat metsä-
7131: tehtävät tienrakennustyöt tulevat lähivuosina alueet sopivasti tuottaisivat.
7132: päätökseen, jolloin tilanne edelleen pahenee. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7133: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevat laajat polt- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7134: toturvesuot kykenevät tarjoamaan paljon muksen,
7135: työtä edellyttäen, että polttoturpeelle saatai-
7136: siin riittävä menekki. Koska alueella ei ole että hallitus kiireellisesti t·yhtyisi
7137: sanottavaa teollisuutta ja sähköstä esiintyy toimenpiteisiin polttoturvetta ja -ha-
7138: puutetta, tarjoaisivat Pohjois-Satakunnan ja kett.a polttavan höyryvoima-aseman
7139: Etelä-Pohjanmaan turvesuot erittäin hyvän rakentamiseksi Pohjois-Satakuntaan.
7140: mahdollisuuden turvevoima-aseman rakenta-
7141: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
7142:
7143: Arvo Pentti. Nestori Kaasalainen.
7144: Antti J. ·Rantamaa. Aarre Marttila.
7145: V. E. Svinhufvud.
7146: 152
7147:
7148: IV,83. - Hemst.mot. N: o 64.
7149:
7150:
7151:
7152:
7153: Korsbäck m.fl. : Angående undersöknings- och planläggnings-
7154: arbeten för en träförädlingsindustri i Syd-Österbotten.
7155:
7156:
7157: T i 11 R i k s d a g e n.
7158:
7159: 1 fråga om näringslivets struktur och bris- finns tillräckligt för en träförädlingsindustri.
7160: tande utkomstmöjligheter för befolkningen Inom det undersökta området finnes 611 000
7161: kan Syd-österbotten i många avseenden jäm- hektar skogsmark, varav 500 000 hektar i god
7162: föras med norra Finland och landets Östra växtkraft. Området bebos av 222 000 perso-
7163: delar. Lantbruket, skogsskötseln och fisket ner, vilkas utkomst delvis är beroende av
7164: är de huvudsakliga utkomstkällorna för be- skogsarbeten.
7165: folkningen. För att få frågan fullständigt utredd i alla
7166: Trots förekomsten av en omfattande in- avseenden erfordras ytterligare omfattande
7167: dustriell företagsamhet i form av hantverk och kapitalkrävande undersökningar. Då kost-
7168: och småindustri har större industrier icke naderna för dessa undersökningar blir •syn-
7169: åstadkommits på orten. Avsaknaden av egent- nerligen betungande för de ekonomiskt svaga
7170: liga industrier i denna landsdel torde främst kommunerna och då riksdagen anvisat medel
7171: bero på den ringa förekomsten av råvaror för utredningar av detta slag, borde berörda
7172: för industriell förädling, på kapitalbrist och kommuner ha rätt att påräkna statligt bi-
7173: på trafikledernas sträckning, som i huvudsak stånd med de fortsatta undersökningarna.
7174: går i riktningen norr-söder. Den egentliga Med hänvisning till vad som ovan anförts
7175: råvarukällan för industriell förädling har föreslås, att riksdagen ville besluta hemställa,
7176: varit och är fortfarande skogen. Så länge
7177: någon industri icke finnes för förädling av att regeringen måtte uppdraga åt
7178: pappersved och klenvirke kan denna råvaru- vederbörande ämbetsverk att i samråd
7179: källa dock inte helt utnyttjas. med kommunerna i Syd-Österbotten
7180: Preliminära undersökningar som utförts låta utföra nödiga undersöknings- och
7181: på uppdrag av 31 för ändamålet samarbe- planläggningsarbeten för en träföräd-
7182: tande kommuner har ådagalagt att råvara Ungsindustri i Syd-Österbotten.
7183: Helsingfors den 17 februari 1959.
7184:
7185: Verner Korsbäck. Mauri Seppä.
7186: Kurt Nordfors. Bertel Lindh.
7187: Alwar Sundell. Grels Teir.
7188: Aarre Marttila. Georg. Backlund.
7189: J. A. Jungarå. G. Rosenberg.
7190: 153
7191:
7192: IV,83. - Toiv.al. N: o 64.
7193: Suomennos.
7194:
7195:
7196:
7197:
7198: Korsbäck ym.: Etelä-Pohjanmaalle perustettavan puunjalos-
7199: tusteollisuuden tutkimus- ja suunnittelutöistä.
7200:
7201:
7202: Eduskunnalle.
7203:
7204: Mitä elinkeinoelämän rakenteeseen ja väes- teollisuutta varten. Tutkitulla alueella on
7205: tön puuttuviin toimeentulomahdollisuuksiin 611000 ha metsämaata, josta 500 000 ha
7206: tulee, voidaan Etelä-Pohjanmaa monessa suh- hyväkasvuista. Alueella on 222 000 asukasta,
7207: teessa rinnastaa Pohjois-Suomeen ja maan joiden toimeentulo osittain on riippuvainen
7208: itäosiin. Maatalous, metsänhoito ja kalastus metsätöistä.
7209: ovat väestön pääasialliset toimeentulolähteet. Jotta kysymys saataisiin joka suhteessa
7210: Käsityön ja pienteollisuuden muodossa täydellisesti selvitetyksi, tarvitaan vielä laa-
7211: esiintyvästä laajasta teollisesta yritteliäigyy- joja ja pääomaa vaativia tutkimuksia. Kun
7212: destä huolimatta ei suurempia teollisuuksia näiden tutkimusten kustannukset muodostu-
7213: ole saatu aikaan. Varsinaisten teollisuuksien vat erittäin rasittaviksi taloudellisesti hei-
7214: puuttuminen tässä osassa maata johtunee lä- koille kunnille ja kun eduskunta on osoit-
7215: hinnä raaka-aineiden vähäisestä esiintymi- tanut varoja tämänkaltaisiin tutkimuksiin,
7216: sestä teollista jalostamista varten, pääoman pitäisi kysymyksessä olevilla kunnilla olla
7217: puutteesta ja liikenneväylien suunnasta, mikä oikeus luottaa valtionavustukseen jatkotutki-
7218: pääasiallisesti on pohjoisesta etelään. Teolli- muksissa.
7219: sen jalostamisen varsinainen raaka-ainelähde Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
7220: on ollut ja on jatkuvasti metsä. Niin kauan kunnan päätettäväksi toivomus,
7221: kuin mitään teollisuutta ei ole paperipuun ja
7222: pienpuun jalostamiseen, ei tätä raaka-aine- että hallitus antaisi asianomaisten vi-
7223: lähdettä kuitenkaan voida täysin käyttää. rastojen telvtäväksi yhteistyössä Etelä-
7224: Alustavissa tutkimuksissa, joita tarkoitusta Pohjanmaan kuntien kanssa suoritut-
7225: varten yhteistyössä olevien 31 kunnan toi- taa tarvittavia tutkimus- ja suunnit-
7226: mesta on suoritettu, on käynyt selville, että telutöitä puunjalostusteollis.uuden pe-
7227: raaka-ainetta on riittävästi puunjalostus- rustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
7228: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
7229:
7230: Verner Korsbäck. Mauri Seppä.
7231: Kurt Nordfors. Bertel Lindh.
7232: Alwar Sundell. Grels Teir.
7233: Aarre Marttila. Georg Backlund.
7234: J. A. Jungarå. G. Rosenberg.
7235:
7236:
7237:
7238:
7239: 20 E 219/59
7240: 154
7241:
7242: IV,84. - Toiv.al. N:o 65.
7243:
7244:
7245:
7246:
7247: Nurminen ym..: Määrärahasta tuvkimusten loppuunsuoritta-
7248: mista varten vesivoimalaitosten rakentamiseksi Pohjan-
7249: maan jokiin.
7250:
7251:
7252: E d u s k u n n a 11 e.
7253:
7254: Pohjanmaan alueella on valtion toimesta Jokien vedensäännöstely parantaisi myös
7255: suoritettu vesistöjen säännöstely- ja perkaus- maa- ja metsätalouden kehitysmahdollisuuk-
7256: tutkimuksia ja tehty suunnitelmia alueen sia, kun päästäisiin tulvien tuottamista tu-
7257: vesistöjen rakentamiseksi palvelemaan voima- hoista ja veden vaivaamille alueille luotai-
7258: talouden yhä lisääntyviä tarpeita. Asiantun- siin paremmat kasvuedellytykset.
7259: tijan lausunnon mukaan vedenjärjestelyllä Näin suurisuuntainen vesivoiman rakenta-
7260: ja -säännöstelyllä saataisiin Pohjanmaan minen edellyttäisi rahoituskysymyksen järjes-
7261: joissa olevien koskien keskitehona yhteensä n. tämistä valtion toimesta. Tutkimukset olisi
7262: 400 milj. kWh vuodessa, mikä jakaantuisi saatava nopeasti loppuun suoritetuiksi, jotta
7263: seuraavasti: rakennustoiminta päästäisiin aloittamaan.
7264: Suunnitelman toteuttaminen antaisi alueen
7265: Siikajoki ............ . 60 milj. kWh väestölle lisääntyviä työmahdollisuuksia, mikä
7266: Pyhäjoki ............ . 100 " " olisikin erittäin tarpeellista, koska tämä maa-
7267: Kalajoki ............ . 60 " " kunta on ns. alityöllisyysaluetta.
7268: Lestijoki ............ . 50 " "
7269: Perhojoki ........... . Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7270: 50 " " kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7271: Ähtävänjoki ......... . 50 "
7272: Lapuanjoki .......... . 30 "
7273: "
7274: " että hallitus ottaisi vuoden 1960
7275: Tällaista suuruusluokkaa oleva energia- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
7276: määrä riittäisi tyydyttämään tämän alueen suuren määrärahan tutkimustöiden
7277: lähiajan energiantarpeen ja loisi mahdolli- loppuun suorittamiseen vesivoimalai-
7278: suuksia uudenkin teollisuuden syntymiseen tosten rakentamiseksi Pohjanmaan jo-
7279: alueella, joka on köyhä teollisuudesta. kiin.
7280: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
7281:
7282: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
7283: 155
7284:
7285: IV,85. - Toiv.al. N: o 66.
7286:
7287:
7288:
7289:
7290: Niemelä. ym.: Talouspoliittisen ohjelman laatimisesta Itä-
7291: Savoa varten.
7292:
7293:
7294: E d u s k u n n a 11 e.
7295:
7296: Mikkelin lääni muodostaa laajan muutto- Jos Mikkelin läänin väkiluvun lisäys pe-
7297: tappioalueen. Erikoisen suurta se on läänin rustuisi yksinomaan kauden 1951-55 mukai-
7298: itäisessä osassa, Itä-Savossa. Kaudella 1951- siin luonnollisen väestönkasvun edellytyksiin
7299: 55 oli vuosittainen muuttotappio keskimäärin - ts. jos muuttoliike ei tulokseen lainkaan
7300: 2 100 henkeä eli 8.6 °/oo keskiväkilukuun ver- vaikuttaisi - olisi väkiluvun kasvu varsin
7301: rattuna, mikä on korkeampi luku kuin mis- voimakasta. Läänin asukasluku nousisi vuo-
7302: sään toisessa maan läänissä. Maastamuuton teen 1970 mennessä 313 000 henkeen. Vuo-
7303: osuus on tappion muodostumisessa ollut rat- desta 1950 lähtien jolloin väkiluku oli n.
7304: kaiseva. Sen aiheuttama väestönmenetys kä- 242 000 olisi lisäys täten yli 70 000 henkeä.
7305: sitti mainittuna viisivuotiskautena n. 10 300 Kauden 1951-55 mukaiseksi mitoitettu
7306: henkeä. Läänin kunnista vain väestökeskuk- muuttoliike jatkuessaan seuraavinakin viisi-
7307: set olivat saaneet muuttovoittoa. Maalaiskun- vuotiskausina veisi kuitenkin suurimman
7308: nat sen sijaan ovat kaikki muuttotappiokun- osan tästä lisäyksestä läänin rajojen ulkopuo-
7309: tia. Suurimmassa osassa läänin maalaiskuntia lelle. Muuttoliikkeen huomioon ottavan las-
7310: muuttotappio on viime vuosina ylittänyt kelman mukaan läänin väkiluku jäisi v. 1970
7311: luonnollisen väestönlisäyksen, joten niissä - alle 260 000, joten lisäys vuodesta 1950 läh-
7312: kuten mainitussa kuntaryhmässä kokonaisuu- tien olisi vain n. 16 000 henkeä. Muuttoliik-
7313: tenakin- väkiluku on osoittanut suoranaista keen aiheuttama väestön vähentymä olisi
7314: vähenemistä. Voimakkainta on väestön vähe- vuoteen 1970 mennessä siten n. 55 000. Tähän
7315: neminen ollut Hirvensalmen, Sulkavan ja sisältyy paitsi varsinainen muuttotappio
7316: Anttolan kunnissa. myös sen aiheuttama laskennallinen muutos
7317: Kun muuttoliike on aiheuttanut alueelle luonnollisessa väestönlisäyksessä.
7318: varsin suuria väestötappioita, ei väkiluku ole Maalaiskunnissa muuttotappio näyttäisi
7319: tällä vuosikymmenellä päässyt kasvamaan kokonaan pysähdyttävän väkiluvun kasvun ja
7320: muualla kuin väestökeskuksissa. Läänin kau- eräitä väestökeskusten naapurikuntia lukuun-
7321: punkien, Mikkelin, Heinolan ja Savonlinnan ottamatta tulisi väkiluku maalaiskunnissa
7322: sekä Pieksämäen kauppalan mahdollisuudet suorastaan vähenemään, niin että läänin maa-
7323: toimia läänin muuttotaseen tasapainottajina laiskuntien asukasmäärä olisi laskelmien mu-
7324: eivät ilmeisesti ole olleet läheskään riittävät. kaan v. 1970 pienempi kuin v. 1950.
7325: Niiden väkiluvun osuus koko läänin väestöstä Ammatissa toimivan väestön määrä oli
7326: on vain n. 20 % ja jää siten selvästi pienem- Mikkelin läänissä v. 1950 116 000. Jos työ-
7327: mäksi kuin teollistuneemmilla alueilla. voiman kasvu perustuisi yksinomaan läänin
7328: Asukasluvun kasvun hidastumiseen on omiin luonnollisen väestönkasvun edellytyk-
7329: luonnollisesti myös syynä talousalueen elin- siin, tulisi työvoiman lukumäärä lisäänty-
7330: keinorakenne. Läänin maalaiskuntien amma- mään vuoteen 1970 mennessä peräti 34 000
7331: tissa toimivasta väestöstä sai näet v. 1950 hengellä. Suurin osa tästä lisäyksestä tulisi
7332: vain vajaa neljännes toimeentulonsa maa- ja toteutumaan vuoteen 1965 mennessä. Tässä
7333: metsätalouden ulkopuolella. Hidas teollistu- tulee läänin osalta selvänä näkyviin sodanjäl-
7334: minen Itä-Savossa ilmeisesti ehkäisee myös keisen korkean syntyneisyyden aiheuttama
7335: maaseudun taajamien muodostumista ja kas- paine 60-luvun alkupuolen työmarkkinoihin.
7336: vua, samalla kun se ylläpitää vilkasta Tämä paine joutunee jatkuvasti hakemaan
7337: alueelta muuttoa. normaalia purkautumistietään muuttoliik-
7338: 156 IV,85. - Itä-Savon talouspoliittinen ohjebna..
7339:
7340:
7341: keestä. Jos muuttoliike jatkuisi sellaisena selvittämiseen, ammattikasvatuskysymyksiin
7342: kuin kaudella 1951-55, tulisikin työvoiman sekä markkinointikysymyksiin. Mainitut tut-
7343: lisäys jäämään huomattavasti pienemmäksi kimukset voisi nyt hoitaa käytännössä Itä-
7344: - n. 7 000: ksi vuoteen 1970 mennessä. Savon kuntien ja yhteisöjen hallintoon perus-
7345: Maassamme esiintyvä jatkuva työttömyys teilla oleva Itä-Savon aluesuunnitteluyhdis-
7346: on muodostunutkin myös Itä-Savossa kysy- tys.
7347: mykseksi, jonka piiriin liittyvät taloudelliset Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7348: ja sosiaaliset vaikutukset ovat varsin vaikeita .kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7349: ja laajoja. Itä-Savon osalta on asiaa vielä
7350: vaikeuttamassa se seikka, että siellä on ha- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7351: vaittavissa jatkuvaa rakenteellista työttö- toimenpiteisiin tutkimusten toteuttami-
7352: myyttä. Sen vuoksi onkin täysin aiheellista seksi Itä-Savon talousalueella elinkei-
7353: ja kiireellistä etsiä ratkaisuja, joiden avulla non kehittämistä, muuttoliikkeen vä-
7354: voitaisiin saada aikaan tilanteen tasapainottu- hentämistä sekä erityisesti teollista toi-
7355: minen. mintaa silmällä pitäen, ja
7356: Itä-Savon osalta on tähän mennessä tut- että hallitus tätä varten antaisi
7357: kittu jonkin verran aloja, jotka koskevat paikallisen aluesuunnitteluyhdistyksen
7358: väestönrakennetta, raaka-ainevarastoja, kul- tehtäväksi yhteistoiminnassa valtakun-
7359: jetuskysymyksiä, voimataloutta, työvoimaa nallisten suunnitteluelintien kanssa
7360: sekä menekin sijoittumista, mutta sanotut toimeenpanna kiirceUisesti mainitut
7361: tutkimukset vaatisivat kiireellisiä jatkotutki- tutkimukset ja laatia niiden mukaan
7362: nmksia, jotka kohdistuisivat kotimarkkina- talouspoliittisen ohjelman Itä-Savoa
7363: teollisuuden sijoituskysymyksiin, alueen ta- varten.
7364: loudellisten voimavarain yksityiskohtaiseen
7365: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1959.
7366:
7367: Esu Niemelä. Antti J. Rantamaa.
7368: Ale Holopainen. ·Viljo A. Virtanen.
7369: Onni Mannila. Sylvi Halinen.
7370: K. F. Haapasalo.
7371: 157
7372:
7373: IV,86. - Toiv.al. N:o 67.
7374:
7375:
7376: Kämäräinen: Selluloosa- tai paperitehtaan perustamisesta
7377: Ylä-Savoon.
7378:
7379:
7380: Eduskunnalle.
7381:
7382: Usean viime vuoden aikana on maassamme varoista noin 1 ~-2 miljardia markkaa
7383: ollut laaja työttömyys ja vaikeimpana se on vuodessa mainitun teollisuuslaitoksen perus-
7384: esiintynyt maaseudulla. On maakuntia, joissa tamiseen Ylä-Savoon, olisi kyseinen puunja-
7385: työttömyys on saanut ns. rakenteellisen työt- lostustehdas aikaansaatu 2-3 vuoden ku-
7386: tömyyden luonteen. Yksi sellainen maakunta luessa.
7387: on mm. Ylä-Savo. Kun työttömyystöiden järjestäminen Ylä-
7388: .Maaseudun työttömyyden poistajana on Savossa on viime vuosien aikana maksanut
7389: puhuttu ja suunniteltu maaseudun teollista- valtiolle satoja miljoonia markkoja vuodessa
7390: mista, ja se olisi varmaan tehokas keino. Kun ja maaseudun työllisyyden ylläpitäminen
7391: on niin, että esim. yksi suuri selluloosa- tai koko maassa on vaatinut vuosittain useampia
7392: paperitehdas voi antaa työtä tehtaalla ja met- kymmeniä miljardeja markkoja, olisi syytä
7393: sissä ympäri vuoden tuhansille työntekijöille, näistä märärahoista tai muista varoista käyt-
7394: on sellaisen teollisuuslaitoksen toiminta teho- tää muutamia miljardeja vuodessa sellaisten
7395: kas työllisyyden ylläpitäjä paikkakunnanaan teollisuuslaitosten aikaansaamiseen, jotka an-
7396: koko maakunnassa. taisivat jatkuvasti työmahdollisuuksia tuhan-
7397: Ylä-Savo olisi erittäin sopiva maakunta sille työntekijöille. Nämä maaseudun teollis-
7398: selluloosa- tai paperitehtaan paikaksi. Se olisi tamiseen tarvittavat varat voitaisiin antaa
7399: siihen sopiva paikka senkin vuoksi, että maa- valtion lainoina yksityismetsänomistajain yh-
7400: kunnan pinta-alasta on suurin osa metsä- tymille tai muille puutavara-alan teollisuu-
7401: maata. Ylä-Savon kunnissa Iisalmen maalais- denharjoittajille, tahi jos sitä tietä ei päästä
7402: kunnassa, Kiuruvedellä, Vieremällä, Sonka- tuloksiin, olisi valtion itsensä ryhdyttävä
7403: järvellä, Lapinlahdella, V arpaisjärvellä ja teollistamaan maaseutua.
7404: Pielavedellä on metsämaata yhteensä 546 500 Edellä mainittu puunjalostustehdas edis-
7405: ha. Tämän lisäksi Ylä-Savon naapurikunnissa täisi myös metsien pienpuutavaran menekkiä
7406: .Maaningalla ja Oulun läänin Pyhäjärvellä ja sitä tietä metsien hoitoa Ylä-Savossa, jossa
7407: on laajoja metsäalueita. Niiden kanssa metsä- pienpuulle ja polttopuuksi sopivalle koivulle
7408: pinta-ala nousee koko tällä alueella huomatta- nykyisin ei ole riittävää menekkiä.
7409: vasti yli 600 000 ha: n. Näin suuren metsä- Keväällä v. 1957 eduskunta hyväksyi eräi-
7410: pinta-alan nykyinen puuvarasto ja vuotuinen den aloitteiden johdosta hallitukselle toivo-
7411: lisäkasvu takaisivat riittävästi raaka-ainetta muksen uusien puunjalostustehtaiden perus-
7412: sitä suuruusluokkaa olevalle selluloosa- tai tamisesta Pohjois-, Itä- ja Sisä-Suomen ali-
7413: paperitehtaalle, jota maamme nykyiset suu- työllisyysalueille. Kun hallitus ei vielä ole
7414: rimmat tämän alan teollisuuslaitokset ovat. tämän johdosta ryhtynyt toimenpiteisiin Ylä-
7415: Vaikein este mainitun teollisuuslaitoksen Savon teollistamisessa, ehdotan kunnioit-
7416: aikaansaamiselle Ylä-Savoon on tehtaan ra- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7417: kentamiseen tarvittavan pääoman puute. Sen muksen,
7418: vuoksi olisi valtion ryhdyttävä toimenpitei-
7419: siin tällä Ylä-Savon teollistamisen tiellä. Jos että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7420: valtio käyttäisi tulo- ja menoarviossa työlli- toimenpiteisiin selluloosa- tai paperi-
7421: syyden turvaamiseen varatuista tai muista tehtaan perustamiseksi Ylä-Savoon.
7422: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
7423:
7424: Kalle Kämäräinen.
7425: 158
7426:
7427: IV,87. - Toiv.al. N:o 68.
7428:
7429:
7430:
7431:
7432: Rönkkö: Puuta käyttävän lämpövoimalaitoksen perustami-
7433: sesta Ylä-Savoon.
7434:
7435:
7436: Eduskunnalle.
7437:
7438: Asiantuntijoiden käsityksen mukaan vesi- jois-Savo ja Pohjois-Karjala, ja sen vuoksi
7439: voimavaramme ovat loppuun rakennetut noin juuri tälle alueelle ensimmäinen puuta käyt-
7440: 10-15 vuodessa. Jatkuvasti lisääntyvä voi- tävä voimalaitos olisi sijoitettava.
7441: mantarve pakottaa näin ollen lisäämään Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
7442: maassamme lämpövoiman tuotantoa. Tähän nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7443: tarkoitukseen meillä onkin runsaasti muuta
7444: käyttöä vailla olevaa puuta. Sitä käyttäen että hallitus suorituttaisi kiireelli-
7445: lämpövoiman kehittämisen on tapahduttava sesti tutkimuksen puuta käyttävän
7446: sisämaan alueilla, missä koivulla ja pien- lämpövoimalaitoksen perustamismah-
7447: puulla ei ole jalostamismahdollisuuksia. V al- dollisuudesta Ylä-Savoon tai jollekin
7448: takunnan metsävarojen arvionumerot osoitta- muulle paikkakunnalle Itä-Suomessa.
7449: vat, että ensisijaisesti tällainen alue on Poh-
7450: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
7451:
7452: Tabvo Rönkkö.
7453: 159
7454:
7455: IV,88. - Toiv.al. N: o 69.
7456:
7457:
7458: Holopainen ym. : Puupolttoainetta käyttävän voimalaitoksen
7459: rakentamisesta Pohjois-Karjalaan.
7460:
7461:
7462: E d u s k u n n a 11 e.
7463:
7464: Viime tammikuun lopussa oli Joensuun hakevoimalla käyvä voimalaitos pystyy toi-
7465: työvoimapiirin työttömyyskortistoihin hyväk- mimaan jopa lähimain kannattavuuslaskel-
7466: sytty kaikkiaan 7 774 henkeä. Näistä oli si- mien puitteissa ja kun voimalaitoksen kus-
7467: joitettu töihin 4 606 henkeä. Tällaiset luvut, tannukset työtilaisuutta kohti vaativat inves-
7468: joiden ei voida katsoa tulevaisuudessakaan toitavaksi n. miljoona mk/mies, on tämä kus-
7469: pienentyvän, ellei muutoksia työvoiman nor- tannuserä yhtä työntekijää kohti halvempi
7470: maalisijoituksessa saada aikaan, ovat mieles- kuin minkään muun pysyviä työtilaisuuksia
7471: tämme aihe, jonka pohjalta on valtioelinten luovan kohteen. Voimalaitos olisi myöskin
7472: tehtävä kaikkensa, jotta voitaisiin vastata Pohjois-Karjalan metsien järkiperäisen hoi-
7473: siitä velvollisuudesta, jonka hallitusmuoto don kannalta tarpeellinen käyttäessään me-
7474: määrää kansalaistemme työvoiman suojaami- nekkiä vailla olevan pienpuun, ja kuten sa-
7475: sesta. nottu, työllisyyspolitiikan välikappaleena
7476: Kun ryhdytään nopeasti etsimään keinoja pienpuun voimatalouskäyttö on kiitollinen ja
7477: metsärikkaiden, kroonista pienpuumenekkiä tehokas kohde. Kuten tiedetään, on poltto-
7478: potevien seutujen työllisyyspulmiin, on pien- aineen hankinnan työvoimatarve yhden pm3
7479: puun käyttö voimataloudessa eräs mahdolli- käsittelyyn 0.7 miestyöpäivää ja metsämie-
7480: suus, jonka varaan voidaan paljonkin raken- hellä on 200 työpäivää vuodessa, 55-65
7481: taa. On selvää, että sijoittamalla alkutuo- miestä MW kohti voimalaitoksessa käyttö-
7482: tanto raaka-ainelähteille, taataan suhdanne- ajasta riippuen, joten 15 MW laitos antaa
7483: vaihteluista vapaat jatkuvat työtilaisuudet ja 7 000 tunnin käyttöajalla työtä 1 000 mie-
7484: näin voidaan joustavalla tavalla ohjata työ- helle. Talvityöttömyyden keston on laskettu
7485: voiman käyttöä kansantaloudellisemmin kuin olevan 5 kk. Yhden työttömän sijoittaminen
7486: ohjaamalla se pelkille työttömyystyömaille, työttömyystöihin on aiheuttanut n. 100 000
7487: joiden järjestäminen käy lopulta, työttömyy- mk kuukausimenot, eli 500 000 mk vuodessa
7488: den yhä paisuessa, mahdottomaksi. työtöntä kohti. Siirtymällä puupolttoaineen
7489: Pohjois-Karjalan olosuhteet kotoisten puu- laajamittaiseen käyttöön voimataloudessa
7490: polttoaineiden saamiseksi ovat yhtä runsaat Pohjois-Karjalassa säästetään työttömyysme-
7491: kuin työvoiman tarjontakin. Valtakunnan III noissa erittäin huomattavia rahamääriä ja
7492: metsienarvioinnin mukaan pitäisi Pohjois- autetaan samalla valtakunnan lisääntyvää
7493: Karjalan polttopuun ja hakkuutähteiden voimaenergiatazyetta, jota asiantuntijain ar-
7494: vuotuisen hakkausmäärän olla 3.3 milj. pm3; vioiden mukaan ei voida peittää vesivoiman
7495: ja poisluettuna maakunnan kotitarvepuun avulla.
7496: ja suunnitteilla olevan pienpuuta käyttävän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7497: sul:faattiselluloosatehtaan yhteenlaskettu osuus nioittaen eduskunnan hyväk$yttäväksi toivo-
7498: 1.5 milj. pms, jää jäljelle 1.8 milj. pms. muksen,
7499: Tämä vastaa 550-600 milj. kWh vuosituo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7500: tantoa, mikä on 3.5-4 kertaa maakunnan toimenpiteisiin puupolttoainetta käyt-
7501: nykyinen sähköenergian kokonaiskulutus. tävän voimalaitoksen rakentamiseksi
7502: Kun lisäksi laskelmat osoittavat, että esim. Pohjois-Karjalaan.
7503: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
7504:
7505: Ale Holopainen. Varma K. Turunen. R. Hallberg.
7506: Juho Karvonen. Esa Timonen. Toivo Niiranen.
7507: Antti Kukkonen. Vilho Turunen. Pauli Puhakka.
7508: 160
7509:
7510: IV,89. - Toiv.a.l. N: o 70.
7511:
7512:
7513:
7514:
7515: Rytkönen ym.: V altionjohtoisen paperitehtaan rakentami-
7516: sesta Iisalmeen.
7517:
7518:
7519: E d u s k u n n a 11 c.
7520:
7521: Ylä-Savon talousalue, joka käsittää Iisal- tarpeisiin. Sen tuloksena voidaan todeta ole-
7522: men kaupungin ja sen ympäristökunnat, on van raaka-ainevarojen suhteen edellytykset
7523: tunnetusti maamme vaikeimpia työttömyys- paperitehtaan sijoittamiselle Iisalmeen. Kol-
7524: alueita, jossa työttömyys on jatkuva ilmiö. men rautatien, kolmen vesireitin ja verrat-
7525: Vuosi vuodelta lisääntyvän työttömyyden tain tiheän maantieverkoston risteyspaikkana
7526: oleellisin perussyy on se, että raskas teolli- Iisalmi on raskaan puunjalostusteollisuuden
7527: suus puuttuu alueelta kokonaan siitä huoli- luonnollinen sijoituskohde Ylä-Savossa.
7528: matta, että Ylä-Savo on rikas metsävarojensa Kaikista edellä esitetyistä myönteisistä
7529: suhteen ja maa- sekä vesikuljetusmahdollisuu- edellytyksistä huolimatta käytäntö osoittaa,
7530: det ovat varsin hyvät, samoin rautatieyhteys että yksityiset puutavarayhtiöt eivät ole ha-
7531: Pohjanlahden satamiin. lukkaita sijoittamaan pääomiaan teollisuuden
7532: Viime vuosien käytäntö työllisyyskysymys- sijoittamiseksi Ylä-Savoon. Toisaalta on sel-
7533: ten hoidossa osoittaa, että ns. työttömyys- viö, että työttömyyttä ei voida lievittää muu-
7534: töitä järjestämällä ei voida poistaa työttö- ten kuin uutta teollisuutta rakentamalla var-
7535: myyden syitä. Varsinkin siirtotyömaajärjes- sinkin sinne, mistä se kokonaan puuttuu.
7536: telmä on osoittanut kelvottomuutensa. Toi- Näin ollen on valtiovallan ryhdyttävä toimen-
7537: saalta valtion suuret tierakennustyöt tulevat piteisiin valtionjohtoisen paperitehtaan ra-
7538: Ylä-Savostakin lähivuosina loppumaan valta- kentamiseksi Iisalmeen. Valtiolla on myös
7539: teiden perusparannustöiden tultua loppuun mahdollisuus järjestää tehtaan rakentamisen
7540: suoritetuiksi. Myös nämä näkökohdat asetta- rahoituskysymys mm. ulkomaisten luottojen
7541: vat entistä ajankohtaisemmaksi toimenpiteet turvin, joita maallemme on luvassa.
7542: teollisuuden sijoittamiseksi Ylä-Savoon. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
7543: Edesauttaakseen koko Pohjois-Savon teol- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7544: listamiseen liittyvien kysymysten ratkaisuun vomuksen,
7545: saamista on Pohjois-Savon maakuntaliitto
7546: toimeenpannut tutkimuksen mm. alueen met- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7547: sävaroista ja niiden tarjoaman raaka-ainepoh- toimenpiteisiin valtionjohtoisen paperi-
7548: jan riittävyydestä puunjalostusteollisuuden tehtaan rakentamiseksi Iisalmeen.
7549: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
7550:
7551: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
7552: 161
7553:
7554: IV,90. - Toiv.al. N: o 71.
7555:
7556:
7557:
7558:
7559: Linna. ym.: Tutkimuksesta selluloosatehtaan perustamiseksi
7560: Ha(J,pajärve~lisalmen rautatien varteen.
7561:
7562:
7563:
7564: E d u s k u n n a 11 e.
7565:
7566: Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan kohdalla. Kun vielä raakapuuta voitaisiin
7567: itäosan, Pohjois-Savon Ja Keski-Suomen hankkia Reisjärven, Sievin, Nivalan, Haapa-
7568: alueilla olevat kunnat ovat jatkuvasti joutu- järven Yfil. kuntain alueelta, voidaan todeta,
7569: neet kärsimään työttömyyden seurauksista. että raaka-aineen saanti suunnitellulle teolli-
7570: Nämä alueet ovat viime vuosinakin olleet suuslaitokselle voidaan täysin turvata.
7571: maamme vaikeimpia työttömyysalueita. Teol- Metsänhoitaja Varsta toteaa edelleen: ,Puu-
7572: lisuuden puuttuessa niissä ei ole varsinaisia tavara,n hankinta tehtaalle ei aiheuttane suu-
7573: pysyviä työtilaisuuksia. ria sijoituksia, sillä onhan totuttu hankki-
7574: Tämän johdosta Pyhäjärven kunta on suo- maan puuta mm. ulosvientiin. Maakuljetus-
7575: rituttanut tutkimuksen, olisiko alueen metsä- oloissa tapahtuneen perusteellisen muutoksen
7576: varoihin perustuen mahdollisuuksia raken- jälkeen tyydyttääkin alue kaikki ainespuun
7577: taa huomattavaa puunjalostusteollisuutta. jalostustoiminnalle välttämättömät edellytyk-
7578: Tutkimuksen kohteena ovat olleet tämän set, luontosuhteet, työvoiman saannin sekä
7579: alueen seuraavat kunnat: Haapajärvi, Kärsä- kuljetussuhteet."
7580: mäki, Pyhäntä, Kiuruvesi, Pyhäjärvi O.l., Tutkimuksessa päädytäänkin siihen loppu-
7581: Pielavesi, Pihtipudas, Sonkajärvi ja Vieremä tulokseen, että Haapajärvi-Iisalmen rauta-
7582: sekä Iisalmen maalaiskunta. Metsänhoitaja tien varteen rakennettava selluloosatehdas
7583: Osmo Varsta päätyy näissä kymmenessä pitä- saataisiin taioudellisesti täysfn kannattavaksi.
7584: jässä suorittalnansa tutkimuksen tuloksena Liikenneyhteydet Pohjanlahden satamiin ovat
7585: siihen, että selluloosatehtaan raaka-aineeksi myös hyvät.
7586: kelvollista puuta voidaan Haapajärven- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
7587: Iisalmen radan varrella hankkia vuosittain kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7588: seuraavat määrät: kuusipaperipuuta 400 000-
7589: 450 000 pm3, mäntypaperipuuta 400 000- että hallitus kiireellisesti suoritut-
7590: 450 000 pm3 ja koivupaperipuuta 400 000- taisi tutkimuksen selluloosatehtaan pe-
7591: 500 000 pma. Raakapuuvarat riittäisivät rustamiseksi Haapajärven -Iisalmen
7592: siis n. 60 000 selluloosatonnin vuosittai- rautatien varteen.
7593: seen valmistukseen erikseen jokaisen puulajin
7594: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
7595:
7596: Mattti Linna.. Eemeli Lakkala.
7597: Pentti Liedes. Aleksi Kiviaho.
7598: Annas Leinonen. Eino Tainio.
7599: :Matti Meriläinen. Toivo l'ri:tnan.
7600: Veikko Rytkönen. Hugo Männinen.
7601: Yrjö Murto.
7602: 162
7603:
7604: IV,91. - Toiv.al. N:o 72.
7605:
7606:
7607:
7608:
7609: Leinonen ym.: Toimenpiteistä turve- ja hakekäyttöisen voi-
7610: malaitoksen aikaansaamiseksi Haapaveden Piipsannevalle.
7611:
7612:
7613: E d u s kun n a 11 e.
7614:
7615: Kuten tunnettua, on vuosi vuodelta suu- Haapaveden suoalueille, joiden Sopivaisuutta
7616: remmaksi paisuneen tuontimme rahoittami- ko. tarkoituksiin on toht. Huikari perus-
7617: nen useimpina viime vuosina tuottanut erit- teellisesti tutkinut.
7618: täin suuria vaikeuksia. Taloutemme on, osit- Aikaisemmin pidettiin sellaisen höyry-
7619: tain laiminlyömällä omia tuotantomahdolli- voimalaitoksen perustamista, joka käyttäisi
7620: suuksiaan, tullut samalla yhä suuremmassa vain kotimaista polttoainetta, kannattomat-
7621: määrässä riippuvaiseksi suuresta tuonnista, tomana. Nyt ovat kuitenkin jo kokemuspe-
7622: niin että pienemmätkin häiriöt tuonnissa räiset tiedot osoittaneet vakuuttavasti, että
7623: tuntuvat koko talousrakenteessamme. jyrsinmenetelmällä nostetulla turpeella ja
7624: Maamme polttoturpeen tuotanto on alun- puuhakkeella lämmitettävät höyryvoimalai-
7625: perin noussut sotien aiheuttamien polttoai- tokset ovat kilpailukykyisiä muilla polttoai-
7626: nepulien aikoina, mutta sen runkoyritykset neilla lämmitettävien kanssa. Tämä sekä
7627: ovat edelleenkin toiminnassa, joskin vai- Suomen sähkövoiman tuotannon rakenteessa
7628: keissa olosuhteissa, ulkomailta maahan tuo- tapahtuneet muutokset ovat muuttaneet kä-
7629: dun halvan polttoaineen aiheuttaman kovan sityksiä höyryvoimalaitoksen sijoituspaikan
7630: kilpailupaineen alaisena työskennellen. edullisuudesta. Höyryvoimalaitoksen ei vält-
7631: Nykyinen polttoturveen tuotantomme, n. tämättä tarvitse sijaita laivaväylän tai rauta-
7632: 160 000 tonnia vuodessa, on vaikeitten mark- tien välittömässä läheisyydessä. Voimalai-
7633: kinoimisedellytysten vuoksi suppeampi kuin toksen on oltava sellaisella paikalla, että
7634: mitä pohtoturveteollisuutemme tuotanto- polttoaineeksi sopivaa turvetta ja puu-
7635: kyky edellyttäisi, ja · voidaan suhteellisen haketta on riittävästi saatavissa. Laitokselle
7636: lyhyessä ajassa ja suhteellisen pienin in- on eduksi mikäli se sijaitsee edullisesti ener-
7637: vestoinnein nostaa kaksinkertaiseksi eli n. gian kulutuskeskuksiin nähden tai ainakin
7638: 300 000 tonniin, mikä lämpöarvoltaan vastaa valmiisiin energian siirtojohtoihin nähden.
7639: noin 150 000 tonnia kivihiiltä. Pintapuolisessakin tarkastelussa on todet-
7640: Asiantuntijoitten laskelmien mukaan jou- tavissa, että Haapaveden turvevarat ovat
7641: dutaan sähköenergiaa tuottamaan varahöy- ilmeisesti riittävät, jopa n. 500 000 tonnin
7642: ryvoimalaitoksissa v. 1963 jo noin 1 300 vuotuista jyrsinturvetuotantoa silmällä pi-
7643: milj. kWt. Viimeksimainitun määrän ke- täen. Yksistään Piipsannevalla on jyrsin-
7644: hittämiseen tarvitaan n. 750 000 tonnia ki- tuotantokelpoista turvetta ainakin 6 milj.
7645: vihiiltä. tonnia. 500 000 tonnin vuotuisella turvemää-
7646: Vuodesta 1963 lähtien tulee voimateolli- rällä olisi mahdollisuus kehittää sähköener-
7647: suutemme muodostumaan huomattavasti höy- giaa yli 300 milj. kWh vuodessa, voimalai-
7648: ryvoimavoittoisemmaksi kuin se siihen asti toksen ollessa tällöin n. 60 000 kW tehoinen
7649: on ollut. Tämä merkitsee tuontipolttoainei- laitos, eli noin 1/3 Imatran voimalaitoksen
7650: den tuontitarpeen rajua lisääntymistä kaik- tehosta. Kun Haapavedellä on Piispannevan
7651: kine siihen liittyvine epäkohtineen. lisäksi siitä vain 10 km säteellä useita muita
7652: Jo suoritettujen pätevien virallisten sel- suuria ja paksuturpeisia soita, kuten esim.
7653: vitysten mukaan maassamme on riittävästi Haaponeva Vihanuin suunnassa ja Pyhä-
7654: turve- ja hakevaroja turve- ja hakekäyttöi~ joen eteläpuolella Nivalaa vasten olevat ne-
7655: sen voimalaitoksen perustamista varten mm. vat, on Haapavedellä riittävästi turvevaroja,
7656: IV,91. - Leinonen ym. 163
7657:
7658: joskaan 60 000 kW tehoista laitosta ei liene jonka läheisyyteen laitos olisi. sopiva. Täten
7659: taloudellista eikä tarkoituksen mukaistakaan vältyttäisiin asuinrakennus- ym. investoin-
7660: rakentaa. neista.
7661: Haapaveden kunnan kautta kulkee jo Paikallisen väestön hankkiman puuhak-
7662: kaksi rakennettua valtakunnan voimaverk- keen avulla voitaisiin hoitaa osa lämmitys-
7663: koon kuuluvaa voimansiirtolinjaa, joista aineen tarpeesta, jolloin erittäin tehok-
7664: toinen menee Piipsannevan suoalueen lai- kaasti torjuttaisiin työttömyyttä ja saatai-
7665: dasta. Haapavesi sijaitsee energian kulu- siin kansantaloudellisesti tuottavaan käyt-
7666: tuskeskuksiin nähden suhteellisen edulli- töön alueella nyt hukkaan menevä pienpuu.
7667: sesti verrattuna mm. Pohjois-Suomeen ra- Pienpuuta (D 1.3 alle 10 cm) on karkeasti
7668: kennettaviin voimalaitoksiin. Pohjanmaalle arvioiden 40 km säteellä voimalaitoksesta
7669: suunnitellut pienvesivoimalaitokset sekä n. 700 000 m3 ja pienpuun kasvu mainitulla
7670: mahdolliset uudet malmikaivokset vaativat alueella on nykyään noin 60 000 k-m3 vuo-
7671: joka tapauksessa uusia ronuntoasemia ja dessa, joka vastaisi n. 50 000 tonnia jyrsin-
7672: uusia voimansiirtolinjoja. Eräänä mahdolli- turvetta. Kun otetaan huomioon se, että
7673: suutena olisi silloin ns. Makolan linjan alueen soita ojittamalla pienpuun tuotantoa
7674: muuttaminen 110 kW linjaksi ja tuo- voitaisiin lisätä moninkertaiseksi nyk~ses
7675: tetun sähköenergian syöttäminen Kokkolan tään ensimmäisen kymmenen vuoden ai-
7676: kautta Etelä-Pohjanmaan alituotantoalueelle kana kannattavan menekin alkamisesta, on
7677: ja Alajärven muuntoasemalle. Paikallisesta todennäköistä, että alueelta voitaisiin ottaa
7678: energian tarpeesta mainittakoon seuraavaa: mainittu 60 000 m3 puumäärä vuosittain
7679: Sijainnin edullisuutta parantaa huomatta- kestävän metsätalouden silti vaarantumatta.
7680: vasti Raahen lähistölle rakennettavaksi Piipsanneva on jo valmiiksi valtaojitettu,
7681: suunniteltu terästehdas, johon Piipaan- joten jyrsinturvemenetelmän kannalta erit-
7682: nevalta on matkaa vain noin 100 km. Näin täin tarpeellinen esikuivatus, jonka laske-
7683: siitäkin huolimatta, vaikka terästehdas ol!si taan vievän aikaa noin 5 vuotta, on jo hy-
7684: oman voimantarpeensa suhteen omavarainen. vässä menossa. · ·
7685: Vihanuin kaivos on vain 20 km päässä ja Ottaen huomioon turvevoimalaitosten pe-
7686: Pyhäjärven kupari- ja sinkkiesiintymät vain rustamisesta syntyvät työtilaisuudet sekä
7687: 60 km päässä. niiden ko. suoalueitten väestölle että perus-
7688: Haapaveden kunta sijaitsee pahimmalla tamisha:rikintoja ja laitosten rakentamisen
7689: alityöllisyysalueella, joten voimalaitoksella suorittavalle teollisuudelle ja koko maal-
7690: olisi tärkeä merkitys valtion työllisyysme- lemme tuottaman hyödyn,· ehdotamme kun-
7691: nojen vähentäjänä. Toisaalta halvan työvoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7692: man saanti turvesoille ja puuhakkeen val- muksen,
7693: mistukseen olisi taattu.
7694: Voimalaitosta ei tarvitsisi rakentaa asu- että hallitus ryhtyisi viipymättä
7695: mattomalle alueelle eikä synnyttää siten toimenpiteisiin turve- ja kakekäyttöi-
7696: uutta työllisyysprobleemaa. Haapaveden sen voimalaitoksen aikaansaamiseksi
7697: kirkonkylä (5 km suolta) on huomattavan Haapaveden Piipsannevalle.
7698: suuri asutustaajama (n. 2 000 asukasta),
7699: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
7700:
7701: Armas Leinonen. Matti Kekkonen. Hannes Paaso.
7702: Elis Manninen. P. Liedes. Jaakko Kemppainen.
7703: Martti Linna. Niilo Ryhtä. Artturi Jämsen.
7704: IV;DI. -.. 'l'öiv,al. N!o '13.
7705:
7706:
7707:
7708:
7709: Murto ym.: Toimenpiteidä H atJV(J'VedM Piipsmmevan fur..
7710: vetta ja pienpuuta poZttowmeOM kiilyttävän voimalaitok..
7711: sen raktmtam1$~ksi,
7712:
7713:
7714: E d u s k u n fi a 11 e.
7715:
7716: Suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, Oulun läänin Haapaveden · Piipsannevalla
7717: että sähköenergian tarpeen jatkuvasti lisään- suoritetut alustavat tutkimukset ovat osoitta-
7718: tyessä vajausta ei voida enää täyttää yk!sin- netlt ko. voimalaitoksen rakentamiselle olevan
7719: omaan vesivoimaan perustuvien voimalaitok- hyvät edellytykset. Mainittu suo on 5 000
7720: sien rakentamisella. Niinpä Imatran Voima ha:n laajuinen ja sen turveaines polttoai-
7721: Oy ja mm. Helsingin kaupunki ovatkin ryh- neeksi erittäin sopivaa. Niinikään pienpuuta
7722: tyneet rakentamaan ulkomailta tuodun poltto- on tällä alueella suuret määrät.
7723: aineen varaan höyryvoima-ase.mia. Niinikään Voimalaitoksen rakentamisella olisi paitsi
7724: on alustav!Lsti suunniteltu atomienergiaa voimatalouden kannalta myös työttömyyden
7725: käyttäviä voimalaitoksia. torjumisen vuoksi erittäin suuri merkitys.·
7726: On täysin perust~ltua, että edeilä mainit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7727: tujen suunnitelmien lisäksi ryhdytään suun- kunnan hyväksyttaväksi toivomuksen,
7728: nitteltlmaan turvetta ja pienpuuta polttoai-
7729: neena käyttäviä voimalaitoksia. Tutkimukset että ·hallitus 1"Jiltfztlisi kf.iteellisiitt
7730: ovatkin osoittaneet tällaisten voimalaitosten toimenpiteisiin H aapavtden Piipsunno-
7731: rakentamisen olevan kansantaloudellisesti van turvetta ja pitmpuuta poUtoai--
7732: kannattavaa. neena käyttävän voimal-aitoNsen rakml-
7733: tamis·e1Mi.
7734: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
7735:
7736: Yrjö Murto. M. Linna. P. Liedes.
7737: IV,93. - Toiv.al. N:o 74.
7738:
7739:
7740:
7741:
7742: Litde/$ ym, :. J?u~qf'i/fettit~Mqan perustamisesta Iin kunnan
7743: alueelle.
7744:
7745:
7746:
7747:
7748: . Viim~ vuq,a~nt\ Qn tJteit.ty :tnllotoja p~~n tuna, :mis'(;i., ~e k,qlj~tetAAll jo~Q :r@koi:n~ ~uo
7749: Dlllltlki{.ytön li!iää.mW.~n. Ulk(lmais~Ii poltto- ra!ln tehtMlle, t~ldra h~11,ta,a,:q hMl\e~}\OJi ja,
7750: .1!1ne~n t'Qllikysym.y~fll ja. piennu11n kä.ytön sellai~~na. mtten kuljetetaan tellt4\~n~ m.iSf\ij.
7751: ttmusta.nlblen · teffnilliste:n la..itte,ide.n kehittä- hienqk$, ha.l\at.tu, puu nopea$t~ ~jvat~tMn j&
7752: misen k&uttil ov~t oll~et ~illä. piennuun kä,y. puristetaa,:q pul}ssa Q)ev~ liima-a,in~~n ~V\llla
7753: t.ön }isä,äm~ har:ttitta~a. Pienpuuta olisi- briketiksi. Tällä. ta.v~lla ~.a(la~n n. 4 000
7754: k~u saatava nykyis.tä, ene:mmä.u käytetyksi. Uimpöy!Qiiktöä sisältävä. polttoa,i:qe, jQta !;lUo·
7755: Pohjoili-Pf!h.jaruna&n metsä.nhoitolautakqn- ritettujen tutkimusten mukaan voida,a:q ldi.yt-
7756: nan alueella jä_ij. V\lositt&in. · täyttämättä n. tää. kaikissa jo olevissa. PQlttol\attiloiSfla, sa-
7757: !ll50 000 ms ~la.iata puuta, joka tähän tarkoi- J;noi:n yksityistalollk:sien uuneissa ja, li~i<;11>ä,,
7758: :t.\lkse.en olisj sopivaa. Tästä. määrästä noin Tuote on puhdas käsitellä j!l, aen ~mlamilrtuh·
7759: puolet k~deta~:tn :tpetsiin l~oamaan, toisen kaa jää alle l %. Polttobrikett.iij, voitaisiin
7760: puolen jää.d~ä pystyyn. käyttää. huomattavat määrät vAltign ja, kun-
7761: Merkittil,vän a\luri ~ täatä puustosta on tien laitoksissa, yksityistalollk:si!l6a ja ilmei.
7762: lij()en alueella, ju\lri siellä, :misaä työtilai- sesti myoo rautateiden vetu:rewa. Te.b,das
7763: ~u~is.ta on puutetta. Tätä puustoa vohai- voitaisiin rakentaa Iin kunnan alueeUe, jokq
7764: f!iin hyVå.lqJik:l.lyttä.ä, hal)iona. ja, ha:kkeena, Iin tai Olh41.van a,se:man lä.heiByytj~n, minne
7765: :mutta :myös puubl'i:kettinä,. Tämä viimeksi- se taloudellise.t näkökohdat bupmiO.® ott11en
7766: mainittu tuote on erittäin t.e.hokas polttoaine olisi edulliseati perustettav~a. ja, mis.'lä
7767: YMtaten n. 75 ·% kivihiilen tehosta. Tuote raalia-ainetta ja työntetij()itä olifll riitt.ävä.f!ti
7768: ():n Suomessa ver:rattl:l.in. umi, vasta yksi tätä sl}.a,tavissa.
7769: valmistava tehdas on maa.asa.mme, nimittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme eilw+
7770: Gutfleitin laatikkntehtaan yhteydessä Kot- kunna,n hyväkayttäväksi toivo:muksell,
7771: kas~. Ulkomailla tuote sen ·aija,an on useita
7772: vuosia ollut tunnettu. Brikettiä valmistava että hallitus ryhtyisi lciireellisiin
7773: tehdas käyttää raaka"aineeksi pienpuuta oksi- toimenpiteisiin puubrik.att\tehtaan pe-
7774: noon ja lahtineen auoraan metsästä hakat- r"!lStamiseksi Iin kuM.an al.ueelle..
7775: Helsingissä 20 päiväna helmikuuta 1959.
7776:
7777: Pentti Liedes. Martti Linna.. Hannes Pa.aso.
7778: '166
7779:
7780: IV,94. - Toiv.al. N: o 75.
7781:
7782:
7783:
7784:
7785: Tiekso ym.: Ossauskoske111 voimalaitoksen rakennustöiden
7786: aloittar.nisesta.
7787:
7788:
7789: Ed us kunn a 11 e.
7790:
7791: Lapin läänin eteläosan kunnat, Tervola, sen aloittaminen välittömästi on mahdollista.
7792: Kemin maalaiskunta, Kemin kaupunki, Ala- Ossauskosken voimalaitoksen rakennus-
7793: tornio, Tornio, Karunki ja Ylitornio, ovat töiden pikaista aloittamista puoltaa myös
7794: maamme vaikeimpia työttömyysalueita. Esim. jatkuvasti ·lisääntyvä voimantarve. Kun koko
7795: helmikuun 6 päivänä 1959 oli Kemissä sijoit- maan voimankulutus oli vielä v. 1949 3 500
7796: tamatta 354, Torniossa 38, Alatorniolla 113, MkWh, oli se vuon:na 1955 6 500 MkWh, eli
7797: Karungissa 31, Kemin maalaiskunnassa 37 ja likimain· kaksinkertaistunut.· Imatran Voima
7798: Ylitorniolla 123 työtöntä. Kemin ympäristön Oy:n suorittama koko maan käsittävä kierto-
7799: ja Tornionjokilaakson kunnissa oli töihin- kysely teollisuuslaitosten, kaupunkien ja maa-
7800: sijoitusprosentti helmikuun alkupuolella 72 seudun odotettavissa olevasta voimantarpeen~
7801: sen ollessa muualla 92. Koko alkutalvi huo- kasvusta osoittaa, että voimankulutus tulee
7802: mioon otettuna jää sijoitusmäärä ensiksi mai- olemaan v. 1960 10 000 MkWh, v. 1965
7803: nituissa kunnissa huomattavasti alle 2/3 kor- 14 500 ja v. 1970 20 000 MkWh.
7804: tistoihin otetuista työttömistä. Ellei uusia työ- Mikäli Ossauskosken rakentamiseen ryh-
7805: kohteita avata, on arvioitu sijoitusvajaus dyttäisiin pikaisesti, voitaisiin Petäjäskosken.
7806: kuluvan vuoden maaliskuun viimeisenä päi- rakennustyömaalta vapautuva rakennuska-
7807: vänä kysymyksessä olevalla alueella 1600. lusto siirtää sinne. Lyhyestä välimatkasta
7808: Työttömyys olisi Lapin läänissä vieläkin johtuen olisi mahdollista majoittaa voima-
7809: suurempi, -ellei olisi käynnissä huomattavia laitoksen työntekijät Petäjäskoskella jo ole-
7810: voimalaitostöitä Petäjäs-, Pirtti- ja Valajas- massa oleviin aslintoihin. Täten voitaisiin
7811: koskissa. Petäjäskoskella on nyttemmin irti- helpottaa rakennustöitten aloittamiseen liit~
7812: sanottu työläisiä jo viimeistelytöistäkin. tyviä kustannuksia.
7813: Pirtti- ja Valajaskoskien voimalaitosten val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7814: mistuminen tietää työttömyyden lisäänty- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7815: mistä huomattavassa määrin, ellei uusia voi-
7816: malaitostöitä saateta pikaisesti käyntiin. Pe- että hallitus ryhtyisi toir.nenpiteisiin
7817: täjäs- ja Valajaskosken läheisyydessä olevan Ossauskosken voir.nalaitoksen raken-
7818: Ossauskosken voimalaitoksen rakennussuun- nustöiden aloittar.niseksi.
7819: nitelma on yksityiskohdiltaankin valmis, joten
7820: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
7821:
7822: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
7823: Eino Tainio. J. E. Lakkala.
7824: 167
7825:
7826: IV,95. - Toiv.al. N: o 76.
7827:
7828:
7829:
7830:
7831: Friman ym.: Lapin maaperärikkauksien tutkituttamisesta ja
7832: hyväksikäyttämisestä.
7833:
7834:
7835: Ed u sku nn alle.
7836:
7837: Vuosikymmeniä sitten etsittiin Lapissa laitoksissa lisääntynyt koneiden käytön
7838: maaperästä jotain arvokasta. Vaikka etsintä lisääntyessä metsätöissä ja tekniikan lisään-
7839: oli varsin puutteellista ja tapahtui ilman tar- tyessä jalostuslaitoksissa. Työttömyys on
7840: peellisia välineitä, löytyi jopa kultaakin huo- muodostunut todella rakenteelliseksi, jota
7841: mattavassa määrin. Myös rautaa löytyi Ko- voidaan vielä lievittää teitä rakentamalla ja
7842: larissa ja Kittilässä. Kun kullankaivu ei kulkuyhteyksiä parantamalla, mutta tällai-
7843: tuottanut nopeasti suuria rikkauksia, se vä- setkin työkohteet vähenevät. Tosin Lapin
7844: hitellen loppui. Syntyi pitkä tauko tutki- läänissä on vielä paljon viljelemättömiä ja
7845: misessakin. Näyttää siltä että puunjalos- mitääntuottamattornia suo- ja muita maa-
7846: tuksen syntyminen aiheutti sen. Vuosikym- alueita, joita asutukseen ottamalla voidaan
7847: meniä vallitsi käsitys, ettei Lapissa ollut käyttää työllisyyskohteina, mutta toiselta
7848: muuta kuin puuta. puolen maataloudenkin nopea koneenis-
7849: Sodan jälkeen maaperätutkimus elpyi. Se tuminen vähentää työvoiman tarvetta maa-
7850: tuotti hyviä tuloksia. Nyt arvioidaan Lapissa taloudessa.
7851: löytyvän rautaa ja muita metalleja sekä Lapin läänin asukkaiden toimeentulon tur-
7852: kalkkia paljon enemmän kuin ennen sotia. vaamiseksi ei olekaan nykyään muuta pelas-
7853: Suoritetut tutkimukset ovat kuitenkin vain tavaa näkymää kuin alueen maaperärik-
7854: arvioita. Niinpä esim. Kolarin Tapojoella on kauksien hyväksikäyttö. Tähän on kaikki
7855: hematiittimalmia, jonka määrä voi olla 50 edellytykset. Raaka-aineiden lisäksi on maa-
7856: milj. tonnia, mutta voi nousta yli 500 milj. kunnassa jo sähkövoimaa ja uusia voima-
7857: tonnin. Tämä on ymmärrettävää, koska Lapin laitoksia rakennetaan. Voimalaitoksista saa-
7858: maaperästä on perusteellisesti tutkittu hä- tava voima taas voidaan taloudellisim.min
7859: viävän pieni osa. Voidaan kysyä, miltä näyt- hyväksikäyttää ympäristössä, jossa sitä kehi-
7860: tää Lapin maaperärikkaus silloin, kun perus- tetään.
7861: teellisesti tutkittu alue vaikkapa 4--5 ker- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7862: taistuu nykyisestä. Tutkimustyötä täytyy kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7863: nykyisestään tehostaa. Sitä ei voida suorittaa
7864: vain työttömyysmäärärahoilla, kuten esim. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7865: Kolarissa on tähän vuoteen saakka tapah- Lapin läänin talouselämän kohotta-
7866: tunut. Tällaiseen tutkimustyöhön sijoitta- miseksi ja rakenteellisen työttömyyden
7867: minen kannattaa. poistamiseksi tutkituttamalla maaperä-
7868: Metsätyöt ja puunjalostus antoivat joskus rikkauksia sekä saattamalla nopeasti
7869: työtä Lapin läänin asukkaille. Se aika on nyt alulle niiden ja maakun'nassa kehitet-
7870: ohi. Läänin väkiluku on lisääntynyt, metsät tävän sähkön tehokkaan hyväksikäy-
7871: vähentyneet ja työteho niissä sekä jalostus- tön Lapin läänin alueella.
7872: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
7873:
7874: Toivo Friman. Eemeli Lakkala..
7875: Eino Tainio. Anna-Liisa. Tiekso.
7876: B.
7877: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista Mik-
7878: kelin läänin maanviljelysinsinööripiiriin perustamiseen, maatalouden
7879: edistämiseen, siviiliorpojen ja -leskien huoltoeläkkeiden maksami-
7880: seen sekä maanteiden, rautateiden ja siltojen rakentamiseen ym.
7881:
7882:
7883:
7884:
7885: 22 E 219/59
7886: 171
7887:
7888: IV,96. - R&h.al. N: o 1.
7889:
7890:
7891:
7892:
7893: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta apurahoiksi koti-
7894: maisen polttoaineen käyttöön soveltuvien keskuslämmitys-
7895: kattiloiden kehittämistä var~en.
7896:
7897:
7898: E d u s k u n n a 11 e.
7899:
7900: Suurin osa Suomessa asennetuista keskus- parhaat mahdolliset kattilalaitokset voi se
7901: lämmityskattiloista on valurautaisia, koksin säästää useita kymmeniä miljoonia vuosittain.
7902: käyttöä silmälläpitäen suunniteltuja. Koti- Kotimaisen polttoaineen käyttöön sovel-
7903: maisten polttoaineiden, puun ja turpeen tuvien keskisuurien ja pienehköjen kattiloiden
7904: palaminen näissä kattiloissa tapahtuu vain kehittäminen on päässyt alkuun vasta viime
7905: vajaan 50 %: n hyötysuhteella, kun taas eri- vuosina ja olisi tätä toimintaa valtion taholta
7906: koisesti esim. haketta varten suunnitelluissa kiirehdittävä sekä suoritettava eri kattila-
7907: kattiloissa päästään 80 %: n hyötysuhteisiin. tyyppien välillä puolueetonta tutkimustoi-
7908: Täten kotimaisten polttoaineiden käyttö eri- mintaa.
7909: koiakattiloissa tulee aina 1,5 kertaa taloudel- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
7910: lisemmaksi kuin nykyisin yleisimmin käytössä nioittaen,
7911: olevissa kattiloissa. Lisäksi sekä puun että
7912: turpeen poltto voidaan erikoiskattiloissa auto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7913: matisoida. Kotimaisen polttoaineen menekkiin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
7914: vaikuttaa aivan ratkaisevasti kattilalaitos, kan suuruisen määrärahan jaettavaksi
7915: missä se joudutaan polttamaan. apurahoina kotimaisen polttoaineen
7916: Valtio on suurin puupolttoaineen ja tur- käyttöön soveltuvien keskuslämmitys-
7917: peen sekä tuottaja että kuluttaja, joten raken- kattiloiden kehittämistä ja tutkimista
7918: tamalla puun tai turpeen käyttöön oikeat ja varten.
7919: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1959.
7920:
7921: Aarre Marttila.. Arvo Pentti. Matti Miikki.
7922: Ale Holopainen. Hannes Paaso. Esa Timonen.
7923: Eino Uusitalo. Matti Kekkonen.- Akseli Paarman.
7924: Matti Liinamaa. Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
7925: Veikko Savela. Esu Niemelä. V. E. Svinhufvud.
7926: Eem.il Partanen.
7927: l'i~
7928:
7929: IV,97. - Rah.al. N:o 2.
7930:
7931:
7932:
7933:
7934: :tXantilA ym..: Miiiirär~ ~oittamisesta turvevoimalait osta;.
7935: V~t'te~ ftJrpceUise'f+ f-«rvetuotannon valmisteleviin töihin ..
7936:
7937:
7938: E d u s k u n n a 11 e.
7939:
7940: Maamme rakennuskelpoisten vesivoimava- tällöin myös suuren kulutuksen, jollainen
7941: rojen ra,joittun~isuuden vuoksi joudutaan suuri tm:vevoimal~tos on.
7942: energiahuollossamm~ lähivuosina yhä enene- Irlannissa tuotetaan puolet lämpövoimasta
7943: vässä. määrin turvautumaan lämpövoimaan. polttoturpeella, samoin Leningradin alueella.
7944: Tämä merkitsee huomatta.vaa polttoai- Turve on näissä tapauksissa osoittautunut
7945: neiden käytön lisääntymistä,. Siten esimer- varsin edulliseksi polttoaineaksi sähköenergian.
7946: kiksi Teollisuusneuvottelukunnan voimajaosto kehittämisessä.
7947: on mietinnössään arvioinut polttoainetuonnin Koska turvetuotantoedellytyksemme on to:-
7948: kehittyvän seuraavasti (luvut kivihiiliton- dettu varsin hyviksi, ei ole epäilyksiä siitä,
7949: neiksi muunnettuina): etteikö ainakin osaa kasvavasta energiantar-
7950: peestamme voitaisi tyydyttää turvevoimalai-
7951: v. 1960 keskivesivuoden vallitessa 6,4 milj. toksen avulla. Täten voitaisiin ehkä ratkai-
7952: tonnia sevasti vähentää polttoainetuonnin uhkaava,a.
7953: v. 1965 keskivesivuoden vallitessa 8,3 milj. kasvua. Yhtä tärkeää on se, että polttoaine-
7954: tonnia tuotannon tarjoamat runsaat työtilaisuudet
7955: y. 1965 vähävesivuoden vallitessa 9,8 milj. jäävät kotimaahan. ·
7956: tonnia Mahdollisimman pikaisten kokemusten saa-
7957: miseksi turvevoimalaitoksesta olisi ensimmäi-
7958: Vuonna 1957 oli polttoainetuontimme sen tällaisen laitoksen perusta.miseen heti ryh-
7959: n. 5,2 milj. tonnia, mikä arvoltaan vastasi dyttävä. Vain täten voidaan todeta, onko täti;L
7960: lähes 15% koko tuounistamme eli n. 33 mil- tietä mahdollista vaikuttaa energiahuol-
7961: jardia markkaa. Näin huomattava riippu- toomme.
7962: vaisuus ulkomaisista polttoaineista on hyvin Samalla saataisiin välittömästi runsaasti
7963: arveluttavaa. Sitäpaitsi se on epätarkoituk- uusia, luonteeltaan pysyviä työtilaisuuksia.
7964: senmukaista, kun otetaan huomioon suuret Turvetuotantoa varten on nimittäin mahdol-
7965: polttoainevaramme. Eritoten kiinnittävät lisimman pian ryhdyttävä aoiden valmistelu-
7966: huomiota suuret turvevaramme, jotka tohtori töihin.
7967: Martti Salmen mukaan kaikkiaan vastaavat Niin laajaan investointiin kuin turvevoima-
7968: n. 5 miljardia kivihiilitonnia. laitos on vaaditaan valtion osallistumista
7969: Turvevarojamme hyväksikäyttöön on tois- olletikin, kun kehitetty energia on johdettava
7970: taiseksi kiinnitetty liian vähän huomiota. valtakunnan voimaverkkoon. Jotta hanke saa-
7971: Maassamme on saavutettu varsin hyviä tu- taisiin alulle ja hyödyllisiä työtilaisuuksia
7972: loksia polttoturpeen tuotannossa, mutta tuo- voitaisiin mahdollisimman pian järjestää,
7973: tanto on jäänyt kuitenkin pieneksi johtuen olisi siis käsittääksemme osoitettava valtion
7974: siitä, että maassamme on vasta ainoastaan varoja ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
7975: muutamia turpeelle sopivia kattilalaitoksia. turvetuotannon tarvitsemien suoalueiden val-
7976: Muualla, pääasiassa Neuvostoliitossa ja mistelua varten.
7977: Irlannissa saadut kokemukset osoittavat, että Soita olisi ojitettava ja muuten valmistai-
7978: lämpövoimalaitos on kaikkein edullisin poltto- tava noin 2000 ha. Ojia tulisi kaivettavaksi
7979: turpeen käyttöpaikka. Polttoturve on tyypil- yli 1000 km. Ojitus- ja muiden valmistelu-
7980: linen massatuote, joka sopii erinomaisesti töiden kustannusten on arvioitu nousevan
7981: tuotettavaksi suurissa yksiköissä, mutta vaatii 300 milj. markkaan.
7982: rv,97. -Marttila ym. 178
7983: Edellä olevan perusteella ehdotamme, markan määrärahan käytettåvä1tfli
7984: turvevoimalaitosta varten perustetta-
7985: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 van turvetuotannon valmisteleviin töi-
7986: tulo- ja menoarvioon 300 000 000 hin.
7987: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
7988:
7989: Aarre Mttrttila. Arvo Pentti. N. Kosola.
7990: V. E. Svinhufvud. Arvo Sävelä. Väinö E. Nieminen.
7991: Kalle Kämäräinen. Esu Niemelä. Martti Salminen.
7992: Veikko Savela. Mikko Asunta. Hannes Paaso.
7993: Matti Liinamaa. Mauri Seppä. Johannes Virolainen.
7994: Olavi Lahtela. Johannes Wirtanen. Toivo Asvik.
7995: Ale Holopainen. Alwar Sundell. Väinö Tikkaoja.
7996: Esa Timonen. J. A. Jungarå. Matti Kekkonen.
7997: 174
7998:
7999: 'IV,98. - Ra.h.al. N:o 3.
8000:
8001:
8002:
8003:
8004: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksen
8005: • rakentamiseen Keski-Suomen keskusammattikoulun yh-
8006: teyteen.
8007:
8008:
8009: Eduskunnalle.
8010:
8011: Nuorison ammattiopetuksen laajentamista on paisunut niin suureksi, että sen lieventä-
8012: on pidetty lähivuosien aikana kiertämättö- minen jo sellaisenaan edellyttäisi kansan-
8013: mänä välttämättömyytenä. Tätä silmällä- taloudellisesti tärkeiden huonerakennustöiden
8014: pitäen on Keski-Suomen keskusammattikou- lisäämistä. Jyväskylän kaupunkikin on pitä-
8015: lussa jo eräällä tavalla perinteelliseksi tullei- nyt tärkeänä työttömyystöitä valtiovallalle
8016: den lyhyiden ammattikurssien laajentami- esitellessään, että edellä mainittu rakennus-
8017: seksi suunniteltu rakennettavaksi kurssikes- työ pantaisiin käyntiin.
8018: kus. Rakennushanketta varten on varattu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8019: tontti, ja rakennussuunnitelmat piirustuksi-
8020: neen ja kustannusarvioineen ovat valmiina että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8021: ollen kokonaiskustannusarvio 127 milj. mark- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mark-
8022: kaa. Tämä vuodesta toiseen toteuttamistaan kaa kurssikeskuksen rakennustöiden
8023: odottanut rakennushanke pitäisi vihdoinkin aloittamiseen Keski-Suomen keskusam-
8024: saada käyntiin. Rakennusalan työttömyyskin mattikoulun yhteyteen.
8025: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
8026:
8027: Ma.tti Koivunen. Arvo Ahonen.
8028: Veikko Hyytiäinen. Siiri Lehmonen.
8029: Impi Lukka.rinen. Aleksi Kivia.ho.
8030: Onni Peltonen.
8031: 175
8032:
8033: IV,99. - Rah.al. N:o 4.
8034:
8035:
8036:
8037:
8038: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin
8039: maanviljelysinsinööripiirin perustamista varten.
8040:
8041:
8042: E d u s k u n n a 11 e.
8043:
8044: ,Viitataan toivomusaloitteeseen n:o 168/ valiokunta käsitellessään tätä asiaa on ollut
8045: 1956 ja eduskunnan päätökseen 1/11 1956, sitä mieltä, että asia kuuluu niihin, jotka on
8046: jolla päätöksellä eduskunta hyväksyi toivo- ratkaistava hallituksen esityksen pohjalta.
8047: muksen, että Mikkelin lääni muodostettaisiin Toivottavasti tämä asia nyt otetaan jo huo-
8048: uudeksi maanviljelysinsinööripiiriksi. Saman- mioon hallituksen esityksessä v:n 1960 val-
8049: laiselle kehitykselle, mitä uusien maanvilje- tion tulo- ja menoarvioksi.
8050: lysinsinööripiirien perustamisella on ollut Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8051: maanparannustoiminnan tehostumiselle, on
8052: eduskunnan mielestä tärkeätä luoda edelly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8053: tykset myös Mikkelin läänissä perustamalla tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
8054: Mikkelin maanviljelysinsinööripiiri." kan määrärahan Mikkelin läänin
8055: Näin alkoivat rah.al. n :o 199/1958 perus- maanviljelysinsinööripiirin perusta-
8056: telut, joihin tässä viitataan. Valtiovarain- mista varten.
8057: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
8058:
8059: Onni Mannila. K. F. Haapasalo.
8060: Esu Niemelä. Viljo A. Virtanen.
8061: Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen.
8062: A. Härkönen. A. F. Airo.
8063: Sylvi Halinen. Aili Siiskonen.
8064: Edvard Pesonen.
8065: 176
8066:
8067: · IV,100. - Ra.h.al. N:o 5.
8068:
8069:
8070:
8071:
8072: Lahti ym.: Määtiirahmi OBoitfamisesta paja- ja verstastöiden
8073: opettaja71i. ptUkkiMJMtdrJ varten Kymenlaakson maamies-
8074: koululle.
8075:
8076:
8077: Eduskunnalle.
8078:
8079: Kymenlaakson maamieskoululle rakenne- täisi mainittu opettajanvirka perustaa jo
8080: taan parhaillaan paja- ja verstasrakennusta. myöntää siihen tarvittava määräraha.
8081: Koulun oppilaat pliäse"Vät täten tästä maa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8082: talouden tärkeästä taidosta osalliseksi. Paja- nioittaen,
8083: ja verstastöiden opettajan virkaa ei ole kui-
8084: tenlman perustettu. Vuoden 1959 tulo- ja etta Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8085: menoarviossa ei ollut tarkoitukseen määrä- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
8086: tahaa. Kun mainittujen opetustilojen val- määrärahan paja- ja verstastöiden
8087: mistuttua voitaisiin opetus aloittaa heti, pi- opettajan palkkaamiseksi Kymenlaak-
8088: son maamieskoululle.
8089: lielsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
8090:
8091: Marja Lahti. Sylvi Halinen.
8092: Hilja Väänänen.
8093: 177
8094:
8095: IV,lOl. - Rah.al. N:o 6.
8096:
8097:
8098:
8099:
8100: Lukkarin& ytn.: Määrärahan osoitromisesta Keski-Suomen
8101: kotitalousopettajaopiston laajentamiseksi.
8102:
8103:
8104: Eduskunnalle.
8105:
8106: Keski-Suomen ainoa emäntäkoulu laajen- suunnitelma koulun tilojen laajentamiseksi.
8107: nettiin v. 1948 valtiovallan taholta tulleella Suunnitelman mukaan pitäisi rakentaa uusi
8108: määräyksellä kotitalousopettajaopistoksi. Kou- rakennus kotitalousopettajaopistolle, lasten-
8109: lussa on sen jälkeen ollut kotitalousopettaja- koti ja asuntolarakennus. Nykyiset tilat jäi-
8110: opiston eri luokilla yhteensä 48 oppilasta, sivät emäntäkoulun käyttöön. Suunnitelmia
8111: joista osa auskultoivia ja emäntäkoulun luo- ei ole voitu ryhtyä toteuttamaan sen vuoksi,
8112: kalla 24 oppilasta. Tilanahtauden vuoksi ei että määrärahaa rakentamisen aloittamiseksi
8113: oppilaita ole voitu enempää ottaa. Erittäin ei ole myönnetty. Kun ammattikoulujen ja
8114: vaikeaksi on tilanne muodostunut emäntä- kansalaiskoulujen opetusohjelmat tarvitsevat
8115: koulun kohdalla, sillä tämän luokan eri ryh- yhä enenevässä määrin päteviä talousopetta-
8116: miä tarvitaan opettajaopiston opetusharjoit- jia, olisi tämän jo toiminnassa olevan koulun
8117: teluun ja ryhmät jäävät liian pieniksi, kun mahdollisuuksia parannettava nopeasti.
8118: oppilasmäärää ei voida lisätä. Hakijoita on Lisäksi Jyväskylän kaupungin ja nimen-
8119: joka vuosi moninkertainen määrä sekä kou- omaan Jyväskylän maalaiskunnan työllisyys-
8120: lun että opiston puolelle, kouluhan on ainoa tilanne huonerakennustöittenkin osalta tulee
8121: laajan maakunnan tyttöjen alan ammatti- vaatimaan kyseisen rakennustyön aloitta-
8122: koulu ja vain Jyväskylän talouskoulu ly- mista.
8123: hyempine kursseineen on osaltaan painetta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8124: helpottamassa. Emäntäkoulun opetusohjelma nioittavasti,
8125: on kuitenkin varsinkin maaseudun talouksia
8126: ajatellen paljon monipuolisempi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8127: Kun uuden koulun tuominen entisiin tiloi- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
8128: hin on alusta alkaen vaikeuttanut tehokasta markan määrärahan Keski-Suomen ko-
8129: opiskelua, on keskusviraston taholta laadittu titalousopettajaopiston laajentamiseksi.
8130: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
8131:
8132: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
8133: Veikko Hyytiäinen. Siiri Lehmonen.
8134: Matti Koivunen.
8135:
8136:
8137:
8138:
8139: 23 ·E 219/59
8140: 178
8141: IV,102. - Rah.al. N:o 7.
8142:
8143:
8144:
8145:
8146: Mattila ym..: MäJiriirakan osoittamisesta Metsäntutkimuslai-
8147: toksen käyttöön metsissä tapahtuneiden lumituhojen syi-
8148: den ja seurausten selvittämiseksi.
8149:
8150:
8151: E d u s k u n n a 11 e.
8152:
8153: Voimakkuudeltaan merkittävät lumitu- teista ei kuitenkaan ole suoritettu minkään-
8154: hot ovat maamme eteläpuoliskolla tiettä- laisia tutkimuksia siitä, miten metsiköitten
8155: västi olleet tuntemattomia ainakin tä- käsittely, niiden rakenne tai kehitysvaihe vai-
8156: män vuosisadan puoliväliin saakka. Vuo- kuttavat tuhojen esiintymiseen ja voimakkuu-
8157: sina 1947-48 sattui Pohjois-Karjalassa, teen, eikä tiedossa ole keinoja, joilla tuhoja
8158: Kainuussa ja Keski-Suomessa todellinen voitaisiin ehkäistä tai niiden vaikutusta lie-
8159: suurtuho, missä jää ja lumi vaurioitti- ventää. Myöskin tuhojen jälkiseuraukset tu-
8160: vat 30-100 % puustoa n. 10 000 ha:n holaisvaaroineen jne. ovat kokonaan selvitte-
8161: alueella. Vuonna 1952 oli lieviä tuhoja Keski- lemättä.
8162: Suomen alueella ja vv. 1955-56 lumi taas Tällaisten tutkimusten suorittamista on pi-
8163: vaurioitti metsiä melko laajalla alueelia dettävä tarpeellisena, koska niiden kansanta-
8164: Etelä- ja Keski-Suomessa. Kun otetaan huo- loudellinen merkitys on suuri,
8165: mioon Etelä-Suomessa tänä vuonna sattunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8166: tuho, on 10 viimeksi kuluneen vuoden aikana nioittaen,
8167: ollut siis neljä merkittävää tuhotalvea.
8168: On mahdollista, että tuhoja tulee tapahtu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8169: maan tulevaisuudessakin. Näin herää kysy- tulo- ja menoarvioon 3 500 000 mark-
8170: mys, eikö lumenmurtojen esiintymismahdol- kaa Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön
8171: lisuus olisi otettava huomioon jo metsien hoi- metsissä tapahtuneiden lumituhojen
8172: dossa. Et~lä-Suomesta tai vastaavista olosuh- syiden ja seurausten selvittämiseksi.
8173: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
8174:
8175: Matti Mattila. Väinö E. Nieminen.
8176: Urho Kähönen. Martti Salminen.
8177: Johannes Virolainen.
8178: 179
8179:
8180: IV,lOS. - Ra.h.al. N:o 8.
8181:
8182:
8183:
8184:
8185: . ' '
8186:
8187:
8188: V. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta hevostalouden
8189: edistämiseksi.
8190:
8191:
8192: E d u s k u n n a II e.
8193:
8194: Maassamme toimii nykyisin 606 hevosjalos- lukumäärän ollessa jo alle 50. Tilannetta
8195: tusliittojen jäsenyhdistystä, joitten tarkoi- on vielä vaikeuttanut lisäksi se, etteivät he-
8196: tuksena on koota toimialueensa hevoskasvat- voskasvatusyhdistykset ole saaneet tähän
8197: tajat ym. asianharrastajat järjestettyyn yh- saakka muutenkaan vastaavanlaista valtion
8198: teistoimintaan hevostalouden ja -jalostuksen avustusta kuten muut suuremmat kotieläin-
8199: edistämiseksi. Eräänä hevoskasvatusyhdis- yhdistykset. Koko hevoskasvattajajärjestölle
8200: tysten tärkeimpänä tehtävänä on, kuten niit- tuleva varsinainen määräraha oli v. 1958
8201: ten sääntöjen 2 §: ssä sanotaan, hankkia paik- ainoastaan 9.5 milj. markkaa.
8202: kakunnan oloihin sopiva, kantakirjaan mer- Sen johdosta, että hevoskasvatusharrastus
8203: kitty siitosori, mistä ratkaisevasti riippuu on viime aikoina osoittanut elpymisen merk-
8204: toiminta-alueen hevoskannan kehitys. kejä, mistä parhaana takeena on ollut astu-
8205: Pätevien siitosoriitten hankkiminen ja tusmäärien lisääntyminen, on kunnollisten
8206: niitten runsas käyttö on hevosjalostustyös- ja pätevien siitosoriitten hankkimiskysymys
8207: sämme perustavaa laatua. Mikäli siinä epä- tällä hetkellä hevoskasvatusyhdistysten pii-
8208: onnistutaan, voi paikkakunnan hevoskanta rissä päivän polttava. Lisäksi voidaan to-
8209: lyhyessä ajassa heikentyä ja koko pitkäaikai- deta hevoskasvatusharrastuksen ottaneen ri-
8210: nen hevosjalostuksen hyväksi suoritettu työ peitä edistysaskeleita myöskin maamme syr-
8211: taantua, tuottaen niin yksityisille hevosen jäseuduilla ja Pohjois-Suomessa, mutta kun-
8212: tarvitsijoille kuin koko pitäjäliekin huomat- nollisten siitosoriitten puute muodostaa siel-
8213: tavia taloudellisia tappioita. läkin erittäin suuren hankaluuden ja jatku-
8214: Siitosoriasian tärkeys on todettu mm. val- vaa hevosjalostustyötä jarruttavan tekijän.
8215: tiovallan taholta. Niinpä hevostalouden Siitosoritarpeen tyydyttämiseksi ovat eräät
8216: edistämiseksi annetussa asetuksessa n : o 17/ yksityiset tuoneet näille seuduille kylläkin
8217: 12. 1. 1935 säädetään, että hevostalouden edis- oriita, mutta niitten siitosarvo on monessa
8218: tämiseksi toimivat yhdistykset, osuuskunnat tapauksessa ollut kyseenalainen, mikä ennen
8219: ja seurat voivat saada valtion varoista avus- pitkää johtaa luonnollisestikin järjestyneen
8220: tusta hevoshoidontarkastajan hyväksymän ja suunnitelmallisen hevosjalostustyön taan-
8221: siitosoriin hankkimista varten. tumiseen.
8222: Tätä asetuksessa säädettyä mahdollisuutta Valtion olisi ryhdyttävä uudelleen avusta-
8223: ei ole kuitenkaan kertaakaan sotien jälkeen maan heikoimmassa taloudellisessa asemassa
8224: toteutettu, mistä johtuen monet hevosjalos- olevia yhdistyksiä kunnollisten siitosoriitten
8225: tustyössään jo varsin pitkällekin päässeet hankkimiseksi. Sen johdosta, että yhdistys-
8226: yhdistykset ovat joutuneet erittäin tukalaan orikanta on viime vuosina jyrkästi vähenty-
8227: asemaan. Hevoskasvatustyön ollessa viime nyt, tarvitaan ensi tilassa 40 uutta yhdistys-
8228: vuosina kannattamatonta ja toimiessa tästä oritta, joista suurin osa Pohjois-Suomeen ja
8229: johtuen erittäin suurissa vaikeuksissa on yh- muille syrjäseuduille, m1ssa taloudelliset
8230: distysoriita jouduttu hävittämään hyvin suu- mahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat.
8231: ressa määrin. Kun maassamme vielä v. 1946 Sen johdosta, että siitosoriitten hoito on
8232: oli 196 yhdistysoritta, oli niitten luku v. tärkeydessään ja tarkkuudessaan suuria ta-
8233: 1952 vähentynyt 145, v. 1953 104, nykyisen loudellisia uhrauksia vaativaa, olisi tähän
8234: 180 IV,l03. - Hevostalouden ed13täminen.
8235:
8236:
8237: tarkoitukseen varattavasta määrärahasta tulo- ja menoarvioon 18 m~1joonan
8238: myös jaettava hoitoavustuksia niille hevos- markan määrärahan hevostalouden
8239: kasvatusyhdistyksille, joilla jo on siitosori. edistämistä varten jaettavaksi siitos-
8240: Edellä olevan perusteella ehdotamme, oriitten osto- ja hoitoavustuksina he-
8241: vosjalostustyötä tekeville y hdisty ksille,
8242: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 osuuskunnille ja seuroille.
8243: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
8244:
8245: Väinö E. Nieminen. Martti Salminen.
8246: N. Kosola.. Saara Forsius.
8247: Aarre Marttila.. Mikko Asunta.
8248: 181
8249:
8250: IV,104. - Rah.al. N': o 9.
8251:
8252:
8253:
8254:
8255: Airo ym.: Määrärahan osoittamisesta yksinkertaisten kiven-
8256: raivaukseen sopivien laitteiden tutkimista ja kehittämistä
8257: varten.
8258:
8259:
8260: E d u s k u n n a 11 e.
8261:
8262: Maamme peltopinta-alasta on n. 10 % niin Kivenraivauksessa olisi nykyistä enemmän
8263: kivistä, ettei nykyaikaista maanviljelyskalus- pyrittävä omatoimisuuteen. Tällöin raivaus-
8264: toa voida käyttää tai sen käyttö on epä- työ voitaisiin suorittaa pienemmin kustan-
8265: tarkoituksenmukaista. Kaluston kulumisesta nuksin ja lukuisilla tiloilla tarjoutuisi näin
8266: ja rikkoutumisesta aiheutuvat kustannukset työtilaisuuksia omalla pellolla raivauspalk-
8267: ovat näiden alueiden viljelijöillä tuntuvasti kion ja lainojen turvin. Omatoimista rai-
8268: suuremmat kuin kivettömillä tai vähäkivi- vausta voidaan tehostaa käyttämällä apuna
8269: sillä alueilla. Kivisyyden vaikutuksesta jää yksinkertaisia ja halpoja laitteita, joista
8270: myös usein kyntösyvyys normaalia pienem- eräistä on saatu varsin myönteisiä kokemuk-
8271: mäksi ja muokkaus ahtaissa kivenväleissä jää sia.
8272: vaillinaiseksi. Sitäpaitsi kivet vähentävät Tutkimuksilla ja kokeilla olisi kuitenkin
8273: pellon kasvualaa ja kiven ympärykset ovat selvitettävä edellä mainitunlaisten laitteiden
8274: rikkaruohojen ja kasvituholaisten vaikeasti tarkoituksenmukaisuus ja teho sekä tehtävä
8275: hävitettäviä pesäpaikkoja. niihin kokeilujen perusteella mahdolliset pa-
8276: Maatalouden koneeliistuessa on kivenrai- rannusehdotukset.
8277: vaukseen kiinnitetty myös erikoista huo- Kun edellä mainitunlaisista yksinkertai-
8278: miota. Koska kivien poisto ihmistyönä ei ny- sista kivenraivaustyötä helpottavista lait-
8279: kyisin suuremmassa mitassa tule kysymyk- teista olisi erittäin suuri hyöty raivaustoi-
8280: seen ja räjähdysaineiden käyttö peltokivien minnassa nimenomaan juuri tiloilla, joilla on
8281: raivauksessa on tarkoituksenmukaista vain omaa työvoimaa, ja kun Työtehoseura muun
8282: suhteellisen vähäkivisillä alueilla menetelmän toimintansa yhteydessä on jo aikaisemmin
8283: kalleuden takia, on raivausta ruvettu suorit- suorittanut myös tämän alan tutkimuksia ja
8284: tamaan koneeliisin laittein ja välinein. alustavasti kehitellyt eräitä laitteita kivenrai-
8285: Kivenraivaus tapahtuu nykyisin pääasiassa vauksen helpottamiseksi, ehdotamme,
8286: raskaalla raivauskalustolla, jonka hankkimi-
8287: seen yksityisellä viljelijällä ei juuri ole ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8288: loudellisia mahdollisuuksia. Runsaskivisillä tulo· ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
8289: seuduilla raivaustyö tulee vieraalla teetet- kan suuruisen määrärahan luovutetta-
8290: tynä kuitenkin niin kalliiksi, että useimmat vaksi Työtehoseuran käyttöön yksin-
8291: tilat eivät edellämainitusta syystä ole voineet kertaisten, lähinnä omatoimiseen ki-
8292: ryhtyä tähän tärkeään perusparannusluon- venraivaukseen sopivien laitteiden tut-
8293: toiseen työhön. kimista ja kehittämistä varten.
8294: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1959.
8295:
8296: A. F. Airo. Martti Salminen. V. E. Svinhufvud.
8297: Väinö E. Nieminen. Saara Forsius. Aune Innala.
8298: Kalervo Saura. Mikko Asunta. Erkki Tuuli.
8299: N. Kosola. Onni Mannila. Edvard Pesonen.
8300: Mauri Seppä. Victor Procope.
8301: 182
8302:
8303: IV,105.- Rah.al. N:o 10.
8304:
8305:
8306:
8307:
8308: Forsius ym..: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden
8309: teknillistaloudellisten konekurssien järjestämistä varten.
8310:
8311: E d u s k u n n a 11 e.
8312:
8313: Teknillinen ja taloudellinen kehitys kai- Maaseutuväestön ammattitaidon edistämis-
8314: killa ammattialoilla on viime vuosikymme- komitea on arvioinut maaseudun nykyisen
8315: ninä ollut kaikissa sivistysmaissa erittäin voi- konekannan aiheuttamat vuosittaiset korjaus-
8316: makasta. Suurimman ja voimakkaimman työkustannukset 1957 alussa maaseudulla ol-
8317: sekä myös näkyvimmän muutoksen on meillä leen konemäärän perusteella - johon on si-
8318: viime sotien jälkeen läpikäynyt maatalous ja sällytetty myös maaseudun moottoriajoneu-
8319: lroko maaseudun talous- ja työelämä. Tähän vot - keskimäärin 4 mrd markaksi. Tähän
8320: ovat olleet vaikuttamassa monet eri tekijät, arvioon eivät sisälly korjauksiin tarvittavat
8321: mutta nimenomaan teknillisessä mielessä maa- varaosa- ja raa:ka-ainekustannukset, vaan yk-
8322: seudun nopea sähköistyminen on ollut omiaan sinomaan korjaamoissa suoritettava työ. Ko-
8323: jouduttaruaan paitsi maaseudun talouselämän neellistumisen jatkuessa korjausten määrä
8324: aktivisoitumista myös jokapäiväisen elämisen luonnollisesti suurenee. Tälläkin hetkellä
8325: muotojen tasoittumista kaupunkiasutuksen ja voidaan todeta, että nykyinen konekorjaaja-
8326: maaseudun välillä. Nopeaa maaseudun säh- henkilöstö ei ole läheskään riittävä, vaan
8327: köistymistä kuvaa sähkövaloilla varustettujen maaseudulla konekorjaamoalan ammattitai-
8328: asuinhuoneistojen määrä, mikä v. 1950 oli toista henkilökuntaa olisi kiireellisesti lisät-
8329: koko maa huomioonottaen noin 60 % kaikista tävä n. 50 %: sesti, jotta maa- ja metsäta-
8330: asumuksista, mutta mikä jo vuoden 1956 al- louden koneiden korjaukset pystyttäisiin suo-
8331: kuun mennessä oli noussut n. 80 %: iin. rittamaan ajallaan ja jotta työajan menetyk-
8332: Maaseudun ja nimenomaan maatilatalou- siä ei erityisesti kiireellisissä töissä pääsisi
8333: den koneellistaminen on myöskin viime vuo- syntymään. Kun kaupunkien ja muiden asu-
8334: sina ollut erittäin nopean kehityksen tulos. tuskeskusten korjaamoissa esiintyy myös am-
8335: Tätä selvittävät mm. maaseutuväestön am- mattimiespuutetta ja kun ammattikoulutus
8336: mattitaidon edistäruiskomitean v. 1957 suorit- ei pysty riittävästi lisäämään autokorjaamai-
8337: tamat tutkimukset, jotka osoittivat vuosina den ammattitaitoista asentajamäärää, ei maa-
8338: 1948-50 maanviljelijöiden ·konehankintojen seudun jatkuvasti lisääntyvä ja samalla va:n-
8339: keskimäärin vuosittain olleen 4.2 mrd ja vv. hetessaan suurempaa huoltoa ja korjausta
8340: 1951-55 vastaavasti 8.1 mrd markkaa. Tällä tarvitseva konekanta voi saada apua edes
8341: hetkellä maatalouskonepääomamme voidaan näistä.
8342: laskea olevan,yli 100 mrd markkaa. Jotta korjaamoiden työmäärää voitaisiin
8343: Kun koneellistaminen kaikilla maaseudun vähentää, olisi koneen käyttäjien tunnettava
8344: toimialoilla kotitalouksia myöten on siis erit- ja huollettava koneensa nykyistä huomatta-
8345: täin nuorta, ei koneiden ja laitteiden huolto- vasti paremmin. Kuitenkin voidaan todeta,
8346: ja korjauskysymyksiin ole toistaiseksi vielä että nopea koneeliistuminen ei ole aiheutta-
8347: jouduttu kiinnittämään sellaista huomiota, nut puutetta yksinomaan konekorjaajista
8348: mitä asia jo tällä hetkellä järjestelynsä puo- vaan myös ammattitaitoisista uudenaikaisten
8349: lesta vaatisi ja mistä laiminlyönnistä käyttä- koneiden käyttäjistä. Käytettäessä koneita
8350: jat joutuvat kärsimään sekä lron.eiden nopean vaihtelevissa olosuhteissa - kuten maa- ja
8351: loppuunkulumisen että vanhenevien koneiden metsätaloudessa jatkuvasti joudutaan teke-
8352: korkeiden korjauskustannusten samoinkuin mään - olisi koneiden käyttäjien erityisen
8353: pitkäaikaisten korjausten aiheuttamien työ- hyvin tunnettava koneiden oikeat käyttötavat
8354: aikojen hukkaantumisen muodossa. ja huollot sekä myös pienet, kotioloissa suo-
8355: IV,105. - l'orsius ym. 188
8356:
8357: ritettavissa olevat korjaukset, jotta koneista kyajan maatalouden edellyttämää koneope-
8358: saatavissa oleva hyöty olisi mahdollisimman tusta ole voinut saada se sUkupolvi, mikä
8359: suuri ja käyttö taloudellista. Miten suurista tällä hetkellä toimii alan opetustehtävissä ja
8360: taloudellisista arvoista todella on kysymys, käytännön viljelijöinä. Niinpä suurin osa
8361: voidaan havaita, kun tarkastellaan esim. trak- agronomeista, metsänhoitajista, maatalous-
8362: torin käyttöä ja huoltoa. Keskimäärin las- teknikoista ja metsäteknikoista joutuu ym-
8363: ketaan traktoria maatilalla käytettävän n. märrettävästi suorittaessaan maa-, metsä- ja
8364: 500 tuntia vuodessa, jolloin poltronesteen IJ.ru- kotitalouden ammattiopetusta jättämään alan
8365: lutus arvioidaan n. 4 ljt. eli 2 000 litraa koneopetuksen sille vanhanaikaiselle ja teo-
8366: vuodessa. Pidettä.essä kone kunnossa ja ajet- reettiselle asteelle, minkä itse kouluissaan ai-
8367: taessa sitä taloudellisesti, on voitu todeta koinaan on saanut. Jotta nykyisin tärkeä
8368: helposti saatavan 10% säästö polttoaineen teknillisten asioiden opetus niin kansalais-
8369: kulutuksessa. Traktoria kohden säästö muo- koulujen, kansanopistojen kuin maatalous-
8370: dostuisi vuosittain siis 200 litraksi. Jos ny- koulujen ja järjestöjen piirissä, joissa maa-
8371: kyinen 70 000 traktorimäärämme pystyisi tilataloudellista opetus- ja neuvontatyötä
8372: säästämään 10 % polttonesteessä, merkitsisi tehdään, saataisiin mahdollisimman pian ajan
8373: se 14 milj. Utran vuosittaista vähennystä tasalle, olisi opetus- ja neuvontatöissä palve-
8374: polttonesteen kulutttksessa, nrikä kansantalou- levien saatava teknillistä jatkokoulutusta so-
8375: dellisestikin arvioiden olisi varsin huomionar- piviksi katsottavilla kursseilla.
8376: voinen - 0.5 mrd markan vuosittainen Koska Työtehoseura on perusteellisesti sy-
8377: säästö. Samalla tavoin voidaan osoittaa, että venty:nyt maatilatalouden koneellistamiseen
8378: oikein suOTitetuilla huoltotoimenpiteillä ja sekä myös ·alan koneopetukseen, olisi sille
8379: oikea:an aika:an tehdyillä pienillä korjauksiHa annettava taloudelliset mahdollisuudet jär-
8380: pystytään helposti säästämään eri: koneiden jestää koneopetuskeskuksessaan Rajamäellä
8381: kohdalla miljardeja markkoja sekä pienenty- konealan jatkokoulutusta maa- ja metsätalou-
8382: neiden korjauskustannusten että koneiden den opetustehtävissä toimiville henkilöille
8383: iän pidentynrisen johdosta. Niinpä 5 %: n sekä samana kehittää eriasteisen koneopetuk-
8384: käyttöiän lisäys traktoreissa merkitsisi kus- s.en yhteydessä tarvittavia havaintosarjoja
8385: tannuksissa koko maa huomioonottaen lähes koulujen ja opintokerhojen käytettäväksi.
8386: 2 mrd markan säästöä traktorikannan uusin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8387: nassa.
8388: Maatilatal011den konemäärät ovat useissa että Eduskunta ottaisi vuoden .1960
8389: osissa maata jo siksi suuret, että monilla ko- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
8390: neilla voidaan niitä tehokkaasti käyttäen suo- markan suuruisen määrärahan luovu-
8391: rittaa myös nykyistä huomattavasti laajem- tett,avaksi Työtehoseuralle maa#lata.-
8392: pien alueiden konetarve ja myös täten sääs- louden tarkoituksenmukaisern. koneellis-
8393: tää koneellistamisen kustannuksia. Tämä tamisen ja erilaisten teknillistaloudel-
8394: edellyttää kuitenkin paitsi ammattitaidon ny- listen konekurssien järjestämiseksi jat-
8395: kyistä huomattavasti suurempaa kehittymistä kokoulutuksena alan opetus- ja neu-
8396: koneen hoitajien keskuudessa myös taloudel- vontatehtävissä palveleville ammatti-
8397: lista valistusta koneiden hankinnassa kone- henkilöille sekä konealaa kasluvan tek-
8398: pääomakustannuksien tarkoituksenmukaiseksi willistaloudellisen opetusmateriaalin ke-
8399: pienentämiseksi. hittämiseksi kouluja ja opintokerhoja
8400: Johtuen nopeasta koneeliistumisesta ei ny- silmälläpitäen.
8401: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
8402:
8403: Saara Forsius. N. Kosola.
8404: Väinö E. Nieminen. A. F. Airo.
8405: Mauri Seppä. Mikko Asunta.
8406: Sylvi Halinen.
8407: IV,lOG. - Rab.al. lf:o 11.
8408:
8409:
8410:
8411:
8412: Sa.Ul'JI, ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa-
8413: talouden rakennustutkimusta varten.
8414:
8415:
8416: Eduskunnalle.
8417:
8418: Maatalouden rakennukset muodostavat Kun kotieläinten tuotto muodostaa keski-
8419: suurimman omaisuusryhmän maataloudessa. määrin yli 80 % koko maatalouden tuotosta,
8420: Tarkasteltaessa maataloushallituksen kirjan- on ymmärrettävää kotieläinrakennusten osuus
8421: pitotilojen tuloksia voidaan havaita raken- kokonaiskustannuksiin. Koska maatalouden
8422: nuspääomien suhteessa muihin pääomaryh- puhdas tuotto kuitenkin koko maassa on var-
8423: miin - maapääomaan, kotieläimiin, varastoi- sin pieni ja monin seuduin jopa tappiollinen
8424: hin, kalustukseen, perusparannuksiin ja puu- ja kun rakennusten kustannusosuus suh-
8425: tarhakasvillisuuteen - viime vuosina jatku- teessa maa- ja kotieläinpääomaan on maas-
8426: vasti kasvaneen. Niinpä esim. tilivuosina samme erittäin suuri, olisi järkevää niin
8427: 1934--38 muodostivat maatalouden rakennus- yksityistaloudellisesti kuin kansantaloudelli-
8428: pääomat maatilan asuinrakennukset niihin sestikin pyrkiä entistä taloudellisempaan ra-
8429: luettuina, keskimäärin 43.2% ja tilivuonna kennustapaan, missä otettaisiin huomioon ti-
8430: 1957-58 49.9 %. Vastaavasti esim. maapää- lan tuotantosuunnan vaihtumismahdollisuu-
8431: oman osuus oli em. vuosina 31.9 % ja 22.8 %. det ja ennen kaikkea työtaloudelliset näkö-
8432: Kirjanpitoluvuista ja suoraan käytännöstä kohdat.
8433: voidaan todeta, että rakennuspääoma on sekä Huomioonottaen rakennusalalla tapahtunut
8434: suhteessa muihin pääomaryhmiin että mark- nopea teknillinen kehitys, uudet tehdasmaiset
8435: kamääräisesti hehtaaria kohden laskettuna rakennusaineet ja puolivalmisteet, kuten eri-
8436: pienillä tiloilla suurempi kuin suurilla. Maa- laiset rakennuslevyt ja eristysaineet sekä
8437: taloushallituksen kirjanpitotiloilla on vii- työmenetelmien kehitys niin itse rakentami-
8438: meksi laskettuna tilivuotena arvioitu raken- sessa kuin varsinaisissa rakennuksissa suori-
8439: nuspääoma keskimäärin koko maassa hehtaa- tettavissa jokapäiväisissä töissä, kaivattaisiin
8440: ria kohden 127 000 markaksi ja esim. I tila- maasamme maatalouden rakentamisen alalla
8441: suuruusluokan tiloilla 209 000 ja suurimman, laajojakin tutkimuksia, joissa niin rakennus-
8442: IV, tilasuuruusluokan tiloilla 82 000 mar- teknilliset kuin rakennus- ja työtaloudelliset
8443: kaksi. Koska rakennuspääomat muodostavat seikat otettaisiin huomioon. Tämäntapaisissa
8444: keskimääräisesti puolet kaikista maatalouteen tutkimuksissa olisi kiinnitettävä huomiota
8445: sijoitetuista pääomista, voidaan ymmärtää myös rakennuksiin tavalla tai toisella liit-
8446: näiden ns. tuottamattomien pääomasijoitusten tyvien sekä pellon että kotieläintuotteiden
8447: kaventavan maatalouden taloudellista harjoit- käsittely- ja siirtotöihin, koska työnkäytön
8448: tamista, kun samalla havaitaan, että sellaiset helpottaminen ja tarkoituksenmukainen lm-
8449: tuottavat pääomaryhmät kuin mitä maa ja neellistaminen rakennuksissa on mahdollista
8450: kotieläimet edustavat, muodostavat yhteensä vain silloin, kun ne ovat uusia työmenetelmiä
8451: vain vajaan kolmanneksen kokonaispää- silmällä pitäen suunnitellut.
8452: omasta. Tutkimusten pohjalla olisi luotava piirus-
8453: Maatalouden rakentamisen suurista kustan- tuksia, jotka auttaisivat lähinnä pientilojen
8454: nuksista ovat todistuksena myös rakennus- omistajia ja jotka olisivat myös suuntaa an-
8455: tilastot, jotka osoittavat kymmenien miljar- tavia yleisessä mielessä. Näin voitaisiin myös
8456: dien vuotuiskustannuksia. Yksin karjatalous- käyttää entistä enemmän omatoimista raken-
8457: rakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen tamista. Monessa tapauksessa viljelijäperheen
8458: käytetään vuosittain n. 15 miljardia mark- oma työväki voisi tyyppipiirustuksia käyt-
8459: kaa. täen suorittaa itse huomattavan osan työstä.
8460: IV,106. - Saura ym. 185
8461:
8462: Työtehoseura on viime vuosien aikana työs- taitoisen työvoiman ja saamiensa kokemusten
8463: kennellyt maatalouden rakentamiskustannuk- perusteella voisi Työtehoseura luoda erityi-
8464: sien pienentämiseksi ja kehittänyt uusia me- sesti pienten tilojen käyttöön soveltuvia tyyp-
8465: netelmiä keveiden ja joustavien karja- ja pipiirustuksia.
8466: varastorakennusten luomiseksi maataloutta Edellä olevaan perustuen ja viitaten edus-
8467: palvelemaan. Jo tämä työ ja sen ohessa suo- kunnan vuoden 1957 valtiopäivien toivomus-
8468: ritettu kokeilu- ja tutkimustyö on antanut aloitteeseen n:o 325 ja eduskunnan touko-
8469: suuren määrän hyviä ratkaisuja ja kokemuk- kuun 10 päivänä 1957 päättämään toivomuk-
8470: sia, jotka olisi saatettava laajempien piirien seen, koskien 4 miljoonan markan määrä-
8471: tiedoksi ja käyttöön. Katsoen rakentamis- rahan osoittamista Työtehoseuralle maatalou-
8472: kustannuksien alentamisen ja joustavan ra- den rakennustoimintaa varten, esitämme,
8473: kennustavan luomisen tärkeyteen sekä tar-
8474: koituksenmukaisen rakentamisen tuomaan ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8475: loudelliseen etuun, olisi Työtehoseuran uusien tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan
8476: rakenteellisten yksityiskohtien tutkimiseen ja markan suuruisen määrärahan luovu-
8477: niiden tyyppipiirustusten kehittämiseen ja tettavaksi Työtekoseuralle maatalou-
8478: julkaisukelpoiseksi saattamiseen saatava val- den rakennustutkimuksen suorittami-
8479: tion varoja. Käytettävissä olevan ammatti- seksi ja rakentamista palvelevien
8480: tyyppipiirustusten luomiseksi.
8481: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
8482:
8483: Kalervo Saura. N. Kosola.
8484: Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta.
8485: Mauri Seppä. Martti Salminen.
8486: Olli Aulanko. Matti Raipala.
8487: A. F. Airo. Sylvi Halinen.
8488: Olavi Lähteenmäki.
8489:
8490:
8491:
8492:
8493: 24 E 219/59
8494: 186
8495:
8496: IV,107. - Rah.al. N: o 12.
8497:
8498:
8499:
8500:
8501: V. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseu-
8502: rane Rajamäellä sijaitsevan koneopefluskeskuksen täyden-
8503: tämiseksi.
8504:
8505:
8506: E d u s k u n n a 11 e.
8507: Työtehoseuran Nurmijärven kunnan Raja- kuva oppilasvahvuus on yli 100 oppilasta, on
8508: mäellä sijaitsevassa opetuskeslruksessa on vuo- ollut seurauksena sisäoppilaitoksena toimi-
8509: desta 1952 lähtien hoidettu jatkuvasti laa- vassa opetuskeskuksessa oppilaiden majoituk-
8510: jentunutta maa- ja metsätalouden konekysy- sen ja ruokailun järjestämisen tuntuva vai-
8511: myksiin kohdistuvaa ammattikoulutustoimin- keutuminen. Opetuskeskusta perustettaessa
8512: taa, johon vuodesta 1957 on liittynyt myös on pyritty ensisijaisesti konehallit, opetusti-
8513: maaseudun rakennusmiesten ammattikoulu- lat ym. saamaan tarkoituksenmukaisiksi sekä
8514: tus. Niinpä kuluvana vuonna opetuskeskuk- hankkimaan monipuolinen ja tehokas opetus-
8515: sen toimintaohjelmaan sisältyvät agronomi- välineistö. Varojen puutteessa on oppilai-
8516: opettajain konekurssi, metsänhoitajain kone- den majoitus- ja ruokailutilat tällöin jou-
8517: kurssi, maatalouskoneteknikkokurssi, metsä- duttu järjestämään halpojen ja lähinnä tila-
8518: teknikoiden konekurssi, maa- ja metsätalous- päisluontoisten ratkaisujen puitteissa, osaksi
8519: koneiden käyttäjäkurssi, kaivu- ja maansiir- jopa vuokrahuoneisiin ja matkustajakoteihin.
8520: tokoneiden käyttäjäkurssi sekä rakennus- Kun nyt opetuskeskus on toiminnallaan osoit-
8521: mies-maatalouskurssi ja rakennusmestareiden tanut tarpeellisuutensa, olisi myös sen oppi-
8522: jatkokoulutuskursseja. Opetusaika eri kurs- laiden majoitus- ja ruokailutilat saatettava
8523: seilla vaihtelee 1-11 kuukauteen. pysyvälle ja nykyajan vaatimuksia vastaa-
8524: Opetuskeskuksen toimintaa rasittaa suu- valle tasolle. Työtehoseura on laatinut yksi-
8525: resti se, että Työtehoseura r.y. on keskusta tyiskohtaiset suunnitelmat opetuskeslruksen
8526: perustaessaan valtion varoista myönnettyjen oppilasmajoitus- ja ruokailutilojen uudelleen-
8527: määrärahojen (n. 33 milj. mk) lisäksi jou- järjestelystä, johon liittyy myös eräitä vält-
8528: tunut käyttämään itse hankkimiaan varoja; tämättömiä kalusto- ja koneopetushallitilojen
8529: ja opetuskeskuksen perustamisen aiheuttamia (diesel- ja moottorisähkölaitteet) laajennuk-
8530: velkoja on Työtehoseuralla tällä hetkellä n. sia. Näiden mukaan olisi tarkoitukseen jo
8531: 30 milj. markkaa, joiden kuoletusten ja kor- varatulle tonttialueelle rakennettava kolme
8532: kojen hoitaminen paitsi tuottaa suuria vai- uutta oppilasasuntolaa, joiden yhteinen kuu-
8533: keuksia luonnollisesti myös heikentää toimin- tiotilavuus 4 140 m 3 sekä uusi oppilasruokala-
8534: takykyisyyttä. Opetuskeskuksen toiminnan rakennus, varasto-, sauna-, pesula-, kerho-
8535: vakauttamisessa on ko. velkojen suorittami- y.m. asiaankuuluvine tiloineen, joiden yhtei-
8536: sella keskeinen merkitys. Opetuskeskuksen nen kuutiotilavuus 3 380 ms. Näiden raken-
8537: toiminta ei rajoitu koskemaan vain jotain nusten sekä em. rakennuslaajennusten yhtei-
8538: määrättyä pienempää aluetta maassa, vaan nen kustannusarvio on 63 000 000 markkaa.
8539: kohdistuu opettaja- ja neuvojakoulutuksensa Kun tähän lisätään opetuskeskuksen perusta-
8540: kautta yli maan ja suoranaisesti auttaa val- misesta aiheutuneet velat 30 milj. markkaa,
8541: tion omienkin koulutuslaitosten toimintaa. mitkä keskuksessa suoritettavan työn luon-
8542: Opetuskeskuksen perustamiskustannusten suo- teen ja tärkeyden huomioon ottaen on kat-
8543: rittaminen valtion varoista, kuten suurim- sottava kuuluvan yleisistä varoista suoritetta-
8544: maksi osaksi jo on tapahtunut, on siten pe- vaksi, varsinkin, kun velkojen poisjääminen
8545: rusteltua. jo sinänsä on omiaan lisäämään ja helpotta-
8546: Työtehoseuran opetuskeskuksen toiminnan maan toimintaa, olisi tarkoitukseen varattava
8547: voimakkaasta laajenemisesta, nykyinen jat- kaikkiaan 93 milj. markkaa.
8548: IV,107. - V. Nieminen ym. 18?
8549:
8550: Edellä olevan perusteella esitämme kun- markan suuruisen määrärahan Työte-
8551: nioittavasti, hoseuralle Rajamäellä sijaitsevan kone-
8552: opetuskeskuksen täydentämiseen ja
8553: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 aikaisempien perustamiskustannuksien
8554: tulo- ja menoarvioon 93 m~1joonan maksamiseen.
8555: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
8556:
8557: Väinö E. Nieminen. A. F. Airo.
8558: Mauri Seppä.. . . N'. Kosola.
8559: Kalervo Saura. Mikko Asunta.
8560: Olli Aulanko. Martti Salminen.
8561: 188
8562:
8563: IV,108. - Rah.aJ. N: o 13.
8564:
8565:
8566:
8567:
8568: Lahti ym.: Miiiirärahan osoittamisesta kotitalousneuvonta-
8569: järjestöt"lle kansanravitsemusneuvontaa varten.
8570:
8571: Eduskunnalle.
8572:
8573: Kansanravitsemukseen liittyvä neuvonta esim. valmentamalla konsulentteja ja neuvo-
8574: on maamme taloudelliset sekä terveydelliset jia, pitämällä esitelmiä ja alustuksia sekä
8575: olosuhteet huomioon ottaen eräs tärkeim- laatimalla opintokirjoja, rainoja ym. mate-
8576: mistä neuvontatehtävistä. Kotitalousneuvon- riaalia neuvontajärjestöjen omaan käyttöön
8577: tajärjestöt ovat suorittaneet tähän liittyvää sekä kotitalousopetusta suorittavia kouluja
8578: neuvontaa, mutta riittämättömien määrära- varten. Kun kansanravitsemusneuvontaa olisi
8579: hojen takia ei ole voitu edes neuvonnan ky- välttämättä tehostettava ja kun ravitsemus-
8580: syntää tyydyttää ja kuitenkin neuvonnan alan asiantuntijoita nyt jo valmistuu Helsin-
8581: kenttää olisi pyrittävä laajentamaan niin, gin yliopistosta, ehdotetaan,
8582: että siitä tulisivat osallisiksi kaikki kodit.
8583: Kansanravitsemusneuvonnan edistämiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8584: tarvittaisiin kipeästi kotitalousneuvontaa suo- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV: 6 mo-
8585: rittavien keskusjärjestöjen palvelukseen alan menUlle 20 000 000 markan määrära-
8586: asiantuntijoita, jotka suorittaisivat ravitse- han kotitalousneuvontajärjestöille kan-
8587: musneuvonnan suunnittelua ja sen ohjausta sanravitsemusneuvontaa varten.
8588: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
8589:
8590: Marja Lahti. Sylvi Balinen.
8591: Hilja Väänänen.
8592: 189
8593:
8594: IV,109. - Ra.h.al. N: o 1-4.
8595:
8596:
8597:
8598:
8599: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta huoltoeläkkeiden
8600: maksamiseksi sivUliorvm'lle ja siviilileskille.
8601:
8602:
8603: Eduskunnalle.
8604:
8605: Vaikka sosiaalinen lainsäädäntömme on monissa tapauksissa jää riippuvaiseksi so-
8606: huomattavasti kehittynyt sodanjälkeisvuo- siaalilautakuntien antamasta huoltoavustuk-
8607: sina, ovat sen ulkopuolella edelleen siviili- sesta. Koska huoltoavustuksen pyytäminen
8608: lesket ja -orvot. Asian korjaamiseksi on sosiaalilautakunnilta tuntuu monelle olevan
8609: tehty myöskin useita eduskunta-aloitteita, erittäin vaikeaa ja vastenmielistä, olisi tämä
8610: mutta ne eivät ole johtaneet myönteiseen rat- asia pyrittävä hoitamaan sellaisia vakiintu-
8611: kaisuun. neita muotoja käyttäen, joita noudatetaan
8612: Kun hallitus v. 1936 antoi eduskunnalle esim. lapsi- ja perhelisiä tai erilaisia eläk-
8613: esityksen kansanvakuutuslaiksi, sisältyi sii- keitä suoritettaessa.
8614: hen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden Tällaisen eläkkeen turvin olisi siviililes-
8615: lisäksi myöskin ehdotus vakuutetun ja eläk- kellä, jonka huollettavaksi on jäänyt alaikäi-
8616: keensaajan jälkeenjääneille 16 vuotta nuo- siä lapsia, vastaavanlaiset edellytykset ja
8617: remmille lapsille suoritettavasta orpoeläk- mahdollisuudet huolehtia perheestään kuin
8618: keestä. Eduskunta poisti kuitenkin äänestyk- mitä on sotaleskiHekin turvattu lakisäätei-
8619: sen jälkeen esityksestä orpoeläkettä koske- sesti. Kun sotaorpoihin kohdistuva huolto
8620: van kohdan. Vaikka kansaneläkelaki nykyi- jatkuvasti vähenee, olisi lakisääteisen huolto-
8621: sessä muodossaan antaa jo kohtalaisen tuen eläkkeen myöntäminen vähävaraisille siviili-
8622: sen piiriin kuuluville henkilöille, on kysymys orvoille ja -leskille, viimeksi mainituille
8623: orpojen kohdalta edelleen hoitamatta. Poik- niissä tapauksissa, joissa äiti lasten hoidon
8624: keuksen tekevät vain sotaorvot, joille sotilas- takia ei voi olla ansiotyössä, oikeudenmukai-
8625: vammalain nojalla turvataan huoltoeläke 17 nen ratkaisu.
8626: ikävuoteen ja niissä tapauksissa, jolloin sota- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8627: orpo jatkaa koulunkäyntiä, 19 ikävuoteen nioittaen,
8628: asti.
8629: Maassamme lienee n. 20 000-30 000 sel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8630: laista siviiliorpoa, joiden pääasiallinen huol- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
8631: taja on kuollut ja joiden toimeentulosta vas- kan suuruisen määrärahan huoltoeläk-
8632: taavat useassa tapauksessa vaikeissa olosuh- keiden maksamiseksi sellais~'lle vähä-
8633: teissa elävät äidit. Vaikka sosiaalisessa lain- varaisille siviiliorvoille, joiden pää-
8634: säädännössämme tapahtunut kehitys huomat- asiallinen huoltaja on kuollut, sekä
8635: tavasti helpottaa juuri lapsiperheitten ase- sellaisille siviililesh'lle, jotka lastensa
8636: maa, on vähävaraisilla perheillä em. tapauk- hoidon takia eivät voi olla varsinai-
8637: sissa monia vaikeuksia, koska toimeentulo sessa ansiotyössä.
8638: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
8639:
8640: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
8641: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
8642: 190
8643:
8644: IV,110. - Rah.al. N:o lö.
8645:
8646:
8647:
8648:
8649: Lahtela: Määrärahan osoittamise&ta rautatien rakentamiseksi
8650: Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
8651:
8652:
8653: E dus kunnalle.
8654:
8655: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jäte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8656: tyn raha-asia-aloitteen n: o 334 perusteluihin tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mm·-
8657: ja siihen, että sanomalehtiselostusten mukaan kan suuruisen määrärahan rautatien
8658: on nyt po. ratasuunnan molemmin puolin rakentamiseksi Kemijärven asemalta
8659: löydetty arvokkaita malmiesiintymiä, joita Taivalkoskelle.
8660: tutkitaan, kunnioittaen ehdotan,
8661: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
8662:
8663: Olavi Lahtela.
8664: 191
8665:
8666: IV,lll. - Rah.al. N: o 16.
8667:
8668:
8669:
8670:
8671: Heinonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Lyökin-Korsaa-
8672: ren-Lepäisten-Vokdensaaren tien rakennustöiden aloit-
8673: tamiseksi.
8674:
8675:
8676: Eduskunnalle.
8677:
8678: Uudenkaupungin maalaiskunnan alueen jamisto pääsisi yhteyteen valtakunnan tie-
8679: saaristo-osassa on runsaasti alueita, joiden verkostoon ja siten voitaisiin poistaa ne hai-
8680: asukkailla ei ole mitään kiinteitä kulku- tat, joista edellä on mainittu. Näillä toimen-
8681: yhteyksiä mantereen tieverkostoon. Teiden piteillä voitaisiin auttaa tämän alueen talous-
8682: puute on aiheuttanut suuria vaikeuksia elämän kaikinpuolista edistymistä. Tämän
8683: niille, jotka pyrkivät saamaan markkinoille tiesuunnitelman toteuttamismahdollisuuksia
8684: niin puutarha-, maanviljelys- kuin kalastus- on selvitetty Uudenkaupungin ja Uudenkau-
8685: elinkeinostakin saatavia tuotteita ajan vaati- pungin maalaiskunnan asettamissa elimissä
8686: musten mukaisesti, sekä suuresti lisännyt ja alustavat laskelmat kustannuksista tien
8687: tällä alueella tarvittavien tavaroiden hintoja rakentamiseksi ovat jo olemassa.
8688: ja estänyt kaiken muunkin elinkeinotoimin- Koska kyseinen alue on ilmastonsa sekä
8689: nan kehittymisen näillä seuduilla. Asujamis- muidenkin luontaisten olosuhteiden puolesta
8690: ton on ollut pakko tyytyä olosuhteisiin, erittäin edullinen asutusalue, jonka tieolojen
8691: joissa elämiseen ei nuorempi polvi enää ole kehittymättömyys kuitenkin on ollut esteenä
8692: tyytynyt. Kun näillä alueilla jatkuva työt- alueen taloudelliselle hyväksikäytölle nyky-
8693: tömyys on muodostunut erittäin raskaaksi, ajan vaatimusten mukaisesti ja kun se tä-
8694: on nuorempien ikäluokkien työikään pääs- män lisäksi alueena on erittäin sopivaa
8695: tyään ollut hakeuduttava paremmin taloudel- aluetta matkailuliikenteen piiriin saattami-
8696: lisin toimintamahdollisuuksin ja edellytyksin selle, ehdotamme kunnioittaen,
8697: varatuille alueille.
8698: Vallitseviin olosuhteisiin voitaisiin saada että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8699: huomattava parannus rakentamalla tie Lyö- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
8700: kin- Korsaaren- Lepäisten - Vohdensaaren kan määrärahan Lyökin-Korsaaren--
8701: alueiden kautta, jolloin näiden alueiden asu- Lepäisten-Vohdensaaren maantien
8702: rakennustöiden aloittamista varten.
8703: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
8704:
8705: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
8706: 192
8707:
8708: IV,112. - Rah.al. N:o 17.
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: Hostila: Määrärahan osoittamisesta maantien ja siihen liit-
8714: tyvien m1tojen rakentamista varten Karhulan kauppalassa.
8715:
8716:
8717: E d u s k u n n a 11 e.
8718:
8719: V altakunnan runkotie Helsinki-Kotka- Karhulan läpi suuntautuva liikenne snna
8720: Karhula-Hamina-Lappeenranta on, kuten määrin, ettei sitä voida asiallisesti hoitaa,
8721: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin ellei professori Meurmanin laatimaa koko-
8722: liikennöityjä maanteitä. Hoidetaanhan tä- naissuunnitelmaa päästä nopeasti toteutta-
8723: män tien avulla koko Kaakkois-Suomen ja maan.
8724: osin itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Tie- ja vesirakennushallituksesta yli-insi-
8725: Karhulan kauppalan kohdalla tämän runko- nöörit Tolonen ja Skogström käydessään
8726: tien liikenne on muodostunut, sisäisen liiken- Karhulassa tammikuussa oikein paikan
8727: teen siihen yhdistyessä, kauppalan viran- päällä antoivat asianomaisille elimille teh-
8728: omaisille huolta antavaksi liikennekysymyk- täväksi suunnitelmien laatimisen valmiiksi
8729: sen ajankohtaiseksi ratkaisemisprobleemiksi. seuraavaksi työllisyyskaudeksi. Kun näin on,
8730: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin mu- on asian jatkotoimenpiteet rahoituksen muo-
8731: kaan raskas ja nopea ohittava liikenne olisi dossa hallituksen ratkaistavissa töiden al-
8732: vietävä asutustaajamien ja yhdyskuntien ohi. kuun saattamiseksi 1959-1960 työllisyyskau-
8733: Karhulan kohdalla joudutaan kuitenkin poik- tena.
8734: keukselliseen olotilaan. Eräänä liikenteen läpäisykyvyn haittana
8735: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena jo nyt on kauppalan läpi virtaavan Kymi-
8736: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä joen itäisenhaaran silta, joka sijaintinsa ta-
8737: kauas ohi Kymen aseman pohjoiseen. Kar- kia, aivan keskuksesta tulevan mäen juurella,
8738: hulan kauppalan asutuksen muodostuksesta, on liikenteen jatkuvasti kasvaessa vaarallisen
8739: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- ahdas.
8740: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- Raskas, tavattomasti laajentunut maantie-
8741: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
8742: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ollut Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol-
8743: 10-20 % :n luokkaa. Yhteenvetona on tultu lisuuslaitoksilta on asettanut sillan suoritus-
8744: siihen tulokseen, että nykyinen Karhulan kyvyn mahdollisuuksille rajansa. Kun siihen
8745: kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lävis- lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko Lap-
8746: tävä maantie on vietävä niin, että se vastai- peenrannan-Haminan-Helsingin liikenne,
8747: suudessakin pystyy vaivatta nielemään koko 22 000 henkilöä käsittävän Karhulan ja
8748: kasvavan ohitusliikenteen. Professori Meur- 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan keskeinen
8749: man on tästä laatinutkin selvän suunnitel- sisäinen liikenne, on tullut ajankohtaiseksi
8750: man. sillan laajentaminen.
8751: Hallituksen ottaessa vuoden 1959 tulo- ja Sillan yli tapahtuvasta liikenteestä antaa
8752: menoarvioon 85 miljoonan markan määrära- havainnollisen selvityksen kesäkuun 27 päi-
8753: han töiden aloittamiseksi runkotiellä Kou- vänä 1958 kello 6-22 välisenä aikana suori-
8754: vola-Tavastila ja töiden alettua tien raken- tettu liikennelaskelma, jolloin sillan ylitti
8755: tamiseksi vuoden 1959 alusta, on tullut erit- yhteen suuntaan 1175 henkilöautoa, 313
8756: täin ajankohtaiseksi Karhulan läpi suuntau- linja- ja seka-autoa, 2-aks. kuorma-autoja
8757: tuvan liikenteen järjestely, sillä välittömästi 785, 3-aks. 208, pakettiautoja 327, moottori-
8758: edellä mainitun tien valmistuttua lisääntyy pyöriä 264, pyörätraktoreita 53, hevosajoneu-
8759: IV,l12. - Hostila 193
8760:
8761: voja 16, polkupyöriä 2 218 ja jalankulkijoita Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
8762: 312. Yhteensä 10 628.30 tonnia, eli moottori- nioittaen,
8763: ja hevosajoneuvoja 3141 kpl.
8764: Edellä olevan liikennelaskelman perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8765: teella voidaan todeta, että jo nykyisellään tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
8766: silta on muodostunut jarruksi jatkuvasti li- markkaa töiden aloittamiseksi Karhu-
8767: sääntyvälle liikenteelle, siksi olisi kaikki mah- lan kauppalassa maantien ja siihen
8768: dollinen tehtävä ennen kuin Kouvola-Tavas- liittyvien siltojen rakentamiseksi pal-
8769: tila tie valmistuttuaan lisää painetta Karhu- velemaan lisääntyvää liikennettä jo
8770: lan keskustassa. tehtyjen ja työn alla olevien suunni-
8771: telmien mukaisesti.
8772: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
8773:
8774: Sulo Hostila.
8775:
8776:
8777:
8778:
8779: 25 E 219/59
8780: Lahtela: Määrärahan (JS@ittamisesta Molkojärven-Kieringi'tt
8781: maantien rakentamiseksi.
8782:
8783:
8784: Ed u s k u nn a 11 e.
8785:
8786: Molkojärven-Kieringin välisen 12 km pi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
8787: tuisen maantien suunta Kittilän kunnan taen,
8788: alueella on aikoinaan tutkittu ja suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8789: mat tien rakentamisesta laadittu. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8790: Tämä tie olisi hyvin tärkeä Kittilän ja kan suuruisen määrärahan Molkojär-
8791: Sodankylän välisenä yhdystienä ja se olisi ven ja Kieringin välisen maantien
8792: hyvin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asuk- rakentamista varten.
8793: kaille sekä lyhentäisi mm. Inarin seudun
8794: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km.
8795: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
8796:
8797: Olavi Lahtela.
8798: 195
8799:
8800: IV,114. - RaJul. N: o 19.
8801:
8802:
8803:
8804:
8805: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
8806: seksi Utsjoen siUan ja sen etelä- ja pohjoispuolella ole-
8807: vien koskien sivuutusteiden välille sekä sillan pohjois-
8808: puolella Nuorgamin kautta Norjan raj{J],le.
8809:
8810:
8811: E d u s k u n n a ll e.
8812:
8813: Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva on kunnan keskuksessa, ja sen eteläpuolella
8814: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa Tenojokivarressa noin 4 km: n päässä sillasta
8815: maamme mantereella olevista kunnista, jonka on noin 15 km: n pituinen koskien kohdalle
8816: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- rakennettu maantie ja sillan pohjoispuolella
8817: kostosta maantietä. Lähin maantie on ollut noin 3 km: n päässä sillasta noin 8 km: n
8818: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kun- pituinen koskien kohdalle rakennettu maan-
8819: nan keskuksesta, joka on siinä, missä Uts- tie ja tämän koskien kohdalle rakennetun
8820: joki laskee Tenojokeen. Utsjoen kunnan sivuutustien pohjoispuolella toinen noin 9
8821: keskukseen on monia vuosia rakennettu km: n pituinen koskien kohdalla rakennettu
8822: maantietä Inarin Syysjärven maantien jat- maantie ja sen pohjoispuolella Norjan rajan
8823: kona, joka on nyt valmistusvaiheessa. läheisyydessä on Utsjoen kuntaan kuuluva
8824: Kun miltei koko Utsjoen kunnan väestö huomattavan suuri Nuorgamin kylä, jossa
8825: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- on mm. kansakoulukin, olisi mainitun Uts-
8826: joen varressa, jota jokea pitkin maantien ja jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella
8827: utsjokelaisten välinen liikenne on tähän asti olevan koskien sivuutustien välille sekä sano-
8828: ollut mahdollinen ja kun mainitussa Teno- tun sillan ja sen pohjoispuolelle rakennettu-
8829: joessa on kovia koskia, joissa ei ole voitu jen koskien sivuutusteiden välille ja edelleen
8830: lastissa olevilla veneillä liikennöidä, ei alas mainitun Nuorgamin kylän kautta Norjan
8831: eikä ylös jokea, vaan tavarat on pitänyt pur- rajaan asti rakennettava maantie mahdolli-
8832: kaa veneistä pois koskien ylä- ja alapuolella simman pian. Jo sillä, että rakennettaisiin
8833: ja kuljettaa ne kosken sivu maata myöten, mainitun sillan eteläpuolelle noin 4 km:n
8834: ja kun se on nostanut kuljetuskustannuksia ja pohjoispuolelle n. 3 km: n pituinen tie,
8835: suuresti, on pahimpien koskien kohdalla ra- saataisiin niillä mainittujen koskien sivuu-
8836: kennettu maantiet, joita myöten tavarat on tusteiden kanssa sanotun Utsjoen kunnan
8837: kuljetettu koskien kohdalla. Näiden koskien keskukseen noin 30 km: n pituinen yhtäjak-
8838: sivulle rakennettujen maanteiden kumpikaan soinen erikoisen tarpeellinen maantie, jolla
8839: pää ei ole liittynyt mihinkään maantiehen, voitaisiin erikoisen suuressa määrässä poistaa
8840: vaan ne ovat olleet ja ovat edelleen irralli- liikennevaikeuksia ja alentaa liikennekustan-
8841: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva Uts- nuksia.
8842: joki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilometrin Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen
8843: pituudelta, on virtava ja koskinen ja sen yli rakennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuor-
8844: pääsy kesällä on vaikeaa ja talvella estyy gamin kylään ja Norjan rajalle asti on sii-
8845: ylipääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, raken- henkin nähden erikoisen tarpeellinen ja kii-
8846: nettiin jokeen eduskunnan päätöksen mukai- reellinenkin, että Nuorgamin kylän pohjois-
8847: sesti muutamia vuosia sitten maantiesilta, puolella, aivan Suomen ja Norjan rajan lä-
8848: jota voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla heisyydessä, on norjalainen kirkonkylä, jo-
8849: yli joen. Kun tämän sillan kummallakaan hon on rakennettu maantie Norjan tieverkos-
8850: puolen ei ole siltaan liittyvää maantietä, ei tosta. Rakentamalla Suomen puolelle Norjan
8851: sitä voida kesän aikana käyttää liikenteessä rajaan asti maantie ja yhdistämällä se Nor-
8852: edes hevosajoneuvoilla. Kun mainittu silta jan maantiehen, avautuu siitä suora yhdys-
8853: 196 IV,114. - Utsjoen sillan-Norjan ra.jan maantie.
8854:
8855: tie Inarin :Syysjärveltä Utsjoen kirkonkylään Syysjärveltä Utsjoelle rakennettavana oleva
8856: ja mainitun Utsjokeen rakennetun sillan maantie, ja sanotussa työssä käytetään huo-
8857: kautta Norjan tieverkostoon. Tätä tietä voi- mattavasti työkoneita, olisi mainitut sillan
8858: taisiin mainitun Inarin-Utsjoen tien var- kahta puolta rakennettavat tiepalaset raken-
8859: silta valtion metsämailta kuljettaa kaiken- nettava heti ja jatkettava sillan pohjoispuo-
8860: laista puutavaraa, jolla ei ole muuta menek- lella olevan tien rakentamista aina Norjan
8861: kiä, puuttomaan Pohjois-Norjaan ja saada rajalle asti, ennenkuin koneet sieltä siirre-
8862: siten tuloja valtiolle puutavarasta, joka tään pois, koska siten säästetään varoja ja
8863: muutoin kaatuu ja lahoo metsiin edelleen, rakennuskustannuksia.
8864: niinkuin se on tehnyt tähänkin asti, vahin- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
8865: goksi valtiolle ja lisäksi estämään metsien dotan,
8866: lisäkasvua suuressa määrässä. Mainitulla
8867: puutavaran viennillä saataisiin myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8868: hyödyllistä työtä sikäläiselle väestölle. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
8869: Matkailun kannalta olisi myöskin kyseessä markan suuruisen määrärahan maan-
8870: olevan tien rakentamisesta erikoisen suuri tien rakentamiseksi Utsjokeen raken-
8871: hyöty sille matkailulle, joka suuntautuu Poh- netun sillan ja sen eteläpuolella ole-
8872: jois-Norjaan ja Pohjois-Suomeen, jota pitäisi van kosken sivuutustien väUlle sekä
8873: maamme etujen vuoksikin elvyttää. mainitun s~'llan pohjoispuolella N uor-
8874: Kun nyt on valmistumaisillaan Inarin gamin kautta Norjan rajalle asti.
8875: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
8876:
8877: Olavi Lahtela.
8878: 197
8879:
8880: IV,115. - Rah.al. N: o 20.
8881:
8882:
8883:
8884:
8885: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maanPien rakentami-
8886: seksi Ounasjoen itäpuolitse Saarenkylästä Mat·kkasuvan-
8887: non sillalle.
8888:
8889:
8890: E d u s k u n n a 11 e.
8891:
8892: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- suuri merkitys Ounasjoelle rakennettavien
8893: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vaiku- voimalaitosten kannalta. Kysymyksessä ole-
8894: tuspiiriin kuuluville asukkaille, jotka ovat van maantien rakentamisen avulla vapaudu-
8895: vailla kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin ke- taan Alajärven ja Kuoksojärven Ounasjoen
8896: väisin ja syksyisin kelirikkaaikoina joutuvat ylikulkulosseista, jotka olletikin keväisin ja
8897: he suuriin vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjo- syksyisin kelirikon aikana aiheuttavat lii-
8898: kea ylittää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle kenteessä keskeytyksen ja huomattavat lisä-
8899: Rovaniemen kauppalasta alkaen on muodos- kustannukset. Vielä on huomioon otettava,
8900: tunut verrattain paljon ja asutuksen laajene- että Meltauksessa itäpuolella Ounasjokea on
8901: miselle on hyvin suuret mahdollisuudet. Ai- Rovaniemen kunnan lastenkoti. Samoin on
8902: koinaan suoritetussa isojaossa sijoitettiin sa- myöskin suuri määrä kansakoululapsia, joi-
8903: man talon tiluksia joen pohjois- ja eteläpuo- den koulutus olisi kunnan helpompi järjes-
8904: lelle. Kun Ounasjoen länsipuolella maantien tää, jos kysymyksessä oleva maantie saatai-
8905: vaikutuksen vuoksi on asutukselle otettu jo siin rakennetuksi.
8906: käyttökelpoisimmat maat, niin sitä vastoin Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
8907: on asutusmahdollisuudet Ounasjoen itäpuo- nioittavasti,
8908: lella, jossa on hyvät viljelysmaat ja huomat-
8909: tavat jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa vil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8910: jelykselle. Samoin itäpuolen tien vaikutus- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
8911: piiriin kuuluvat suuret yksityisten ja valtion kan suuruisen määrärahan maantien
8912: metsäalueet, joten puutavaran kuljetuksen rakentamista varten Ounasjoen itäpuo-
8913: vuoksikin tie tulee olemaan hyvin tärkeä. litse Saarenkylästä Markkasuvannon
8914: Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin sillan luo.
8915: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
8916:
8917: Olavi Lahtela.
8918: 198
8919:
8920: IV,116. - Rah.al. N:o 21.
8921:
8922:
8923: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
8924: seksi V anttausjärven maantieltä Vian asemalle.
8925:
8926: E d u s k u n n a 11 e.
8927:
8928: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- km edempänä olevalle Rovaniemen asemalle,
8929: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi myöskin
8930: pitänyt rakentaa noin 27 km:n pituinen yh- suuri etu rautatielle, koska se saisi poltto-
8931: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- puunsa paljon halvemmilla kustannuksilla ja
8932: niemen kunnan Viirin kylässä mainitulla koska tien rakentaminen tulisi huomattavasti
8933: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on lisäämään Vian rautatieaseman liikennetulo-
8934: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- jakin. Yleiselle maantieliikenteellekin olisi
8935: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja mai- myös huomattava etu po. tien rakentamisesta
8936: nitulla tiesuunnalla olevalle V anttausjärven siihen nähden, että mainitun rautatien poh-
8937: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- joispuolella olevalta Rovaniemen-Kemijär-
8938: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi ven maantieltä, johon yhtyy Rovaniemen-
8939: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- Sodankylän maantie, on rakennettu Vian
8940: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- asemalle tulotie. Kun Vian aseman ja Vant-
8941: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti tausjärven välille rakennetaan maantie, avau-
8942: po. tietä n. 18.5 km pituudelta. Rakenta- tuu siitä samalla suora kulkureitti pohjoi-
8943: matta on siis vain noin 8.5 km pituinen osa sesta Vian aseman kautta Rovaniemen-Po-
8944: Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä ra- sion ja Rovaniemen-Sodankylän maantei-
8945: kentamaton tieosa estää mainitun tien var- den välille tarvitsematta kiertää Rovaniemen
8946: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua kauppalan kautta noin 70 km pitempää tietä.
8947: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa- Mainittakoon vielä, että eduskunta kulku-
8948: kottaa heidät liikennöimään noin 40-60 km laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti jo
8949: edempänä olevalla rautatieasemalla. Kun kesäkuun 4 päivänä 1956 hyväksyi toivomuk-
8950: edellä mainitun, jo rakennetun tien varressa sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin po.
8951: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa tien rakentamiseksi.
8952: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä lii- Mainitun tien rakentaminen nyt kun Ke-
8953: kennepaikkana kaikki ne, jotka asuvat Rova- mijoessa olevaa Pirttikosken voimalaitosta on
8954: niemen-Posion maantien varressa mainitun alettu rakentaa on senkin vuoksi kiireelli-
8955: Vanttausjärvelle rakennetun tien erkanemis- nen, koska po. rautatieasemalta on mainitulle
8956: paikan etelä- ja pohjoispuolella, on selvää, voimalaitoksen rakennuspaikalle paljon ly-
8957: että varsin suuri asukasmäärä estyy käyttä- hyempi matka kuin miltään muulta rautatie-
8958: mästä lähintä rautatieliikennepaikkaa niin asemalta.
8959: kauan kuin 8.5 km :n pituinen maantie on ra- Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saavut-
8960: kentamatta Vian rautatieasemalle asti. taa rakentamalla 8.5 km :n pituinen Vian ase-
8961: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- malle johtava erikoisen tarpeellinen tulotie,
8962: heena oleva maantie, on hyvää, viljelyskel- olisi se mahdollisimman pian rakennettava.
8963: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
8964: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- dotan,
8965: notulla seudullakin on paljon.
8966: Valtion metsätaloudelle on myöskin ko. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8967: tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty, tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
8968: koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion kan suuruisen määrärahan maantien
8969: metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen puu- rakentamiseksi Rovaniemen-Kemijär-
8970: tavara kuljettaa autolla mainitulle Vian rau- ven rautatiellä olevan Vian aseman ja
8971: tatieasemalle tarvitsematta niitä ajaa noin 60 V anttausjärven maantien välille.
8972: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
8973:
8974: Olavi Lahtela.
8975: IV,117........ Ra.h.al. H:o 92.
8976:
8977:
8978:
8979: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta .({emijärven, ku,nnassa
8980: olevan Kostamon-Varrion tien ku~no.stamiseksi ja jat-
8981: kam~"seksi.
8982:
8983:
8984:
8985: Eduskunnalle.
8986:
8987: Jo useita vuosikynuneniä sitten pidettiin liokunta eduskunnalle jätetyn aloitteen pe-
8988: selvänä, että maantie oli rakennettava Kemi- rusteella lokakuun 29 päivänä 1946 antamas-
8989: järven-Sallan maantiestä Kemijoen itä- saan mietinnössä n:o 17 eduskunnan hyväk-
8990: puolta aina Pelkosenniemen kirkonkylään syttäväksi toivomuksen, että tie olisi raken-
8991: asti. Että puheena olevan tien rakentamista nettava aina. Javarusvastuun asutusalueelle
8992: on pidetty tarpeellisena, käy selville siitäkin, asti, ja eduskunta hyväksyi yksimielisesti mai-
8993: että Kemijärven kunnassa suoritetun isojaon nitun valiokunnan mietinnön sellaisenaan sa-
8994: yhteydessä pidetyssä kokouksessa, jossa oli- notun vuoden marraskuun 5 päivänä. Tämän
8995: vat edustettuina valtion virastot ja mainitun eduskunnan päätöksen mukaisesti rakennet-
8996: kunnan tilalliset, yksimielisesti päätettiin tiinkin asutusviranomaisten toimesta tie
8997: erottaa po. tietä ja tientekoaineiden otto- vuonna 1948 mainitulle Javarusvastuun asu-
8998: paikkoja varten tarvittava maa-alue Kemi- tusalueelle asti. Näin on tullut rakennetuksi
8999: järven-Sallan maantiestä alkaen aina Kemi- mainitulle tiesuunnalle tietä n. 29 km. Että
9000: järven ja Pelkosenniemen kuntain rajalle tie tulisi rakennetuksi Pelkosenniemen kun-
9001: asti valtion maaksi ja erotettiin ne jo vuo- nan kirkonkylään asti, olisi sitä vielä jatket-
9002: sina 1920--1921 siinä toivossa, että tie ra- tava n. 20 km. Tämän 20.03 km :n pituisen
9003: kennetaan lähiaikoina. Kun tien rakentami- tieosan rakentamisesta on siis nyt kysymys.
9004: seen ei ryhdytty, perustivat Kemijärven kun- Maasto tällä rakentamattomalla tieosalla
9005: taan kuuluvien Isokylän ja Kostamonkylän tien rakentamiseksi on hyvä, eikä sille tie-
9006: asukkaat kylätiekunnan ja rakensivat po. osalle tule muuta kuin neljä pienen puron
9007: tiesuuntaa mainitusta Kemijärven-Sallan ylittävää siltaa.
9008: maantiestä alkaen noin 14 km:n pituisen ns. Kysymyksessä olevan tien rakentaminen on
9009: Kostamon-Varrion kylätien vuosina 1932- niin tarpeellinen tällä tiesuunnalla olevien
9010: 1934. Valtionapua tämän kylätien rakenta- talojen ja kyläryhmien tieyhteyteen pääsemi-
9011: miseen myönnettäessä määrättiin, että tie oli seksi, että Pelkosenniemen ja Kemijärven
9012: rakennettava siten, että sivuojien väli kovil- kunnat, joiden kuntien alueelle tie tulee ra-
9013: lakin mailla oli 5 V2 metriä. Näin tehtiin sen kennettavaksi, ovat jo vuonna 1953 valmis-
9014: vuoksi, että katsottiin mainitun kylätien lähi- tuttaneet ammattimiehellä tiesuunnitelman ja
9015: tulevaisuudessa siirtyvän valtion maantieksi. rakennuskustannusarvion, jonka mukaan tie
9016: Kun mainitulle tiesuunnalle 7-10 kilo- tulee maksamaan 59 600 000 markkaa. Näin
9017: metrin päähän mainitun kylätien pohjoisim- ovat mainitut kunnat tehneet jouduttaakseen
9018: masta päästä perustettiin vuonna 1946 ns. tien rakentamista, koska se on erikoisen tar-
9019: Kalkkiaisen asutusalue, johon on muodos- peellinen ja kiireellinen siihenkin nähden,
9020: tettu yli kaksikymmentä viljelystilaa, raken- että sen välittömässä yhteydessä molemmin
9021: nettiin sinne asutusviranomaisten toimesta puolin tiesuuntaa on hyvät ja laajat viljelys-
9022: maantie mainitun kylätien jatkoksi kesällä kelpoiset alueet, joiden asuttamiseen ei
9023: 1947 sekä tähän yhdistyvät mainitun asutus- päästä ennen kuin puheena oleva tie on ra-
9024: alueen sivutiet. Kun jo aikaisemmin oli pe- kennettu.
9025: rustettu alussa mainitulla tiesuunnalla ole- Mainittakoon, että tien rakentamisen, asut-
9026: van Oinaan kylän pohjoispuolelle ns. J ava- tamisen kannalta asiaa ajatellen on Kemi-
9027: rusvastuun asutusalue, ehdotti kulkulaitosva- järven, Pelkosenniemen ja Savukosken kun-
9028: 200 IV,ll7. - Kosta.mon-Varrion tie.
9029:
9030:
9031: nissa toimivan 195 maanlunastuslautakunnan kerran käsitelleet mainitun maantien raken-
9032: puheenjohtaja insinööri Hannes Laimio kat- tamiskysymystä ja katsoneet, että se olisi ra-
9033: sonut erittäin tarpeelliseksi ja antamassaan kennettava mahdollisimman pian ja tehneet
9034: lausunnossa ehdottanut sen pikaista rakenta- sen rakentamiseksi tielain edellyttämät ano-
9035: mista, ja ilmoittanut, että sanotulla tiesuun- mukset sekä että hallitus on jo maaliskuun 5
9036: nalla on mm. Kemi Oy :llä yli 2 000 hehtaa- paiVana 1953 vahvistanut edellämainitun
9037: ria viljelykseen soveltuvaa maata, joka on Kostamon-V arrion kylätien maantieksi kun-
9038: tarjottu käytettäväksi asutukseen. nostaruissuunnitelman ja eduskunnan kulku-
9039: Onhan hyvin tunnettua, ettei uusien tilo- laitosvaliokunta syksyllä 1956 ehdottanut,
9040: jen perustamista ja viljelysten raivausta eikä että po. kylätie nopeasti kunnostetaan maan-
9041: entisten viljelysten viljelystäkään voida kan- tieksi ja tämän ehdotuksen on eduskunta hy-
9042: nattavasti suorittaa ilman välttämättömiä ko- väksynyt joulukuun 11 päivänä 1956.
9043: neita. Kun tarvittavat koneet on hankittava Kun jo yli 10 vuotta on po. kylätie ollut
9044: yhteistoiminnassa ja kun niitä on kuljetet- valtion rakentamien maanteiden välillä ole-
9045: tava talosta toiseen, on niiden kuljettaminen vana yhdystienä ja siinä liikennöi linja-auto,
9046: mahdotonta ilman teitä. Ilman tien rakenta- ja kun sitä, sen jälkeen kun sen jatkoksi on
9047: mista ei voida kannattavasti kuljettaa tar- rakennettu teitä, ovat kaikki käyttäneet sa-
9048: vikkeita jo oleville ja vastaisuudessa perus- moin kuin yleistä maantietä, olisi se pitänyt
9049: tettaville tiloille, eikä sieltä lähettää tuotteita ottaa valtion haltuun jo vuosia sitten. Ot-
9050: kulutuskeskuksiin, joita ovat mainittujen taen vielä huomioon senkin, että po. kylätien
9051: kuntien kirkonkylät. Kun lähin meijeri mai- jatkoksi Kalkkiaisen asutusalueelle rakenne-
9052: nitun tiesuunnan vaikutuspiirissä on Kemi- tusta tiestä on asutusviranomaisten toimesta
9053: järven kauppalassa ja rahatulot olisi saatava rakennettu yhdystie Sallan kunnan pohjoi-
9054: maidosta, jota ei voida kannattavasti kuljet- seen tieverkostoon ja senkin tien varteen pe-
9055: taa pitkiä matkoja muutoin kuin autolla, rustettu yli 40 uutta tilaa, olisi po. kylätie
9056: olisi sanottu tie rakennettava niin pian kuin kiireesti kunnostettava maantieksi, koska sitä
9057: mahdollista, että tiettömällä alueella oleva tietä suuntautuu entistä enemmän yleinen
9058: väestö voisi menestyksellä harjoittaa maa- liikenne Kemijärven rautatieasemalle.
9059: taloutta ja uusia tiloja voitaisiin perustaa Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9060: ja niissäkin olevan väestön elinmahdollisuu- dotan,
9061: det turvata niin, etteivät ne joutuisi elämään
9062: yksinomaan ansiotöistä ja lisäämään jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9063: vasti työttömäin pelottavan suurta joukkoa. tulo- ja menoarvioon 25 miljoo-
9064: Mainitun maantien rakentamisesta olisi nan markan suuruisen määrärahan
9065: suuri hyöty myöskin valtion metsille mo- Kemijärven kunnassa olevan KostO.:
9066: nessa eri muodossa. mon-Varrion kylätien maantieksi
9067: Mainittakoon vielä, että Kemijärven sekä kunnostamiseksi ja sen Pelkosennie-
9068: Pelkosenniemen kunnanvaltuustot ovat usean men kirkonkylään asti jatkamiseksi.
9069: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
9070:
9071: Olavi Lahtela.
9072: 201
9073:
9074: IV,llS. - Rah.al. N: o 23.
9075:
9076:
9077:
9078:
9079: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta Kemijärveltä Jumiskon
9080: kautta Posiolle rakennetun maantien ja Aittaperän kylä-
9081: tien välisen yhdystien rakentamiseksi.
9082:
9083:
9084: Eduskunnalle.
9085:
9086: Kemijärveltä Lehtolan ja Jumiskon voima- voimalaitokselle maantien Sallan kunnan
9087: laitoksen kautta Posiolie rakennetun maan- Morottajan ja Posion kunnan Perä-Posion
9088: tien ja Posion kuntaan rakennetun Sihnak- maantiestä, johon sittemmin yhdistettiin Ke-
9089: kasalmen-Aittoperän kylätien välille olisi mijärveltä Jumiskon voimalaitokselle raken-
9090: rakennettava 5-6 km: n pituinen yhdys- nettu maantie.
9091: maantie. Mainittu Pohjolan Voima Oy:n Jumiskon
9092: Näin olisi tehtävä, koska tällä yhdystiellä voimalaitokselle rakentama tie on tosin tar-
9093: lyhennettäisiin Kemijärven kunnan ja Po- peellinen niille Posion kuntalaisille, jotka
9094: sion kunnan keskuksen välistä matkaa yli asuvat Posion kunnan itäisellä alueella,
9095: 10 km ja mainittujen kuntien keskusten väli- mutta kun mainittujen kuntain keskusten
9096: nen liikenne tulisi kulkemaan Kemijärven ja välinen maantie olisi saatava mahdollisim-
9097: Posion kunnan rajan läheisyydessä olevan man lyhyeksi ja sen tästä syystä tulisi kul-
9098: verraten suuren Posion kuntaan kuuluvan kea mainitun Aittoperän kylän kautta, olisi
9099: Aittoperän kylän kautta. Ellei mainittua po. yhdystie nyt rakennettava, ettei alku-
9100: yhdystietä rakenneta, on Aittoperän kylän peräinen suunnitelma jäisi toteuttamatta.
9101: asukasten, päästäkseen Kemijärven-Posion Kun kysymyksessä on vain 5-6 km:n pitui-
9102: linja-autoliikennettä hyväkseen käyttämään, sen tien rakentaminen ja maasto tällä mat-
9103: matkustettava kävellen tai muutoin linja- kalla on helposti rakennettavissa ja kun se
9104: autotien varteen 4-9 km ja po. tietä saman- olisi rakennettava siihen, johon se on alkuaan
9105: lainen matka kotiinsa ja heidän matkansa suunniteltu, olisi se myöskin rakennettava,
9106: lähimmälle eli Kemijärven rautatieasemalle ettei tie jäisi kesken rakentamisen.
9107: jatkuu 25-30 km. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
9108: Mainittakoon, että Kemijärven ja Posion ehdotan,
9109: kuntain keskusten välinen maantie oli alku-
9110: jaan suunniteltu rakennettavaksi mainitun että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9111: Aittoperän kylän kautta sitä suuntaa, jota tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9112: yhdystie olisi rakennettava. Se, ettei Kemi- kan suuruisen määrärahan Kemijär-
9113: järven ja Posion kuntien keskusten välistä veltä Lehtolan ja Jumiskon voima-
9114: maantietä ole rakennettu siltä osilta, johon laitoksen kautta Posiolle rakennetun
9115: yhdystie olisi rakennettava, johtuu siitä, että maantien ja Aittaperän kylätien väli-
9116: Pohjolan Voima Oy rakennutti Jumiskon sen yhdystien rakentamista varten.
9117: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
9118:
9119: Olavi Lahtela.
9120:
9121:
9122:
9123:
9124: 26 E 219/59
9125: 202
9126:
9127: IV,119. - Rah.al. N:o 24.
9128:
9129:
9130:
9131:
9132: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien rakenta-
9133: miseksi HeipiiJärven ja. Heinäperän kylä~eiden välille So-
9134: dankylän kunnassa.
9135:
9136:
9137: E d u s k u n n a ll e.
9138:
9139: Maantie olisi mahdollisimman pian raken- voivat käyttää hyväkseen valtion rakentamia
9140: nettava Rovaniemen-Sodankylän maantiestä ja kunnossapitämiä maanteitä.
9141: Sodankylän kuntaan kuuluvaan Seipäjärven Jo se, että mainitulla tiesuunnalla olevan
9142: kylään rakennetun tien ja Rovaniemen- Seipäjärven kylän yli 180 asukkaan on tien
9143: Meltauksen-Sodankylän maantiestä Syväjär- puutteen vuoksi matkustettava pientenkin
9144: ven kylästä Heinäperään rakennetun tien asiain vuoksi oman kuntansa keskukseen 69
9145: välille, joka matka on noin 18 km. Tämän km, vaikka he voisivat ne hoitaa 23 km :n
9146: yhdystien rakentaminen on erikoisen tarpeel- päässä olevassa Syväjärven kylässä, jossa
9147: linen mainitulla tiesuunnalla olevien kylien ovat kauppaliikkeet, terveystalo, kätilö, posti-
9148: asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien pa- toimisto, poliisi ja hautausmaa, osoittaa, että
9149: rantamisen ja taloudellisten olojen kehittä- ko. tie on erikoisen tarpeellinen.
9150: misen vuoksi ja se on erikoisen tarpeellinen Se, mitä valtion metsätalous menettää tien
9151: myöskin tuhansia hehtaareja käsittävien hak- puutteen vuoksi monessa eri muodossa vuo-
9152: kaamattomien valtion metsien hyväksikäytön sittain, on niin huomattavan suuri, ettei tien
9153: ja hoitamisenkin takia. Tämän tien rakenta- rakentamista pitäisi enää lykätä vuodesta
9154: miskysymys on ollut vireillä vuodesta 1913 toiseen, kuten on tehty tähän asti vahingoksi
9155: alkaen ja sen rakentamista, aikanaan anta- asukkaille ja valtion metsätaloudelle.
9156: massaan lausunnossa, on mm. metsähalllitus On valitettavaa, ettei tätä tietä ole odotuk-
9157: valtion metsien vuoksi pitänyt erikoisen tar- sesta huolimatta aikaisemmin rakennettu ja
9158: peellisena. että sen vuoksi on ollut pakko jo tähän men-
9159: Valtioneuvoston Lapin taloudellisten olojen nessä rakentamattomalla tiesuunnalla jättää
9160: kehittämistä tutkimaan asettama komiteakin kolme vanhaa uudistaloakin asumattomaksi,
9161: on katsonut mainitun maantien rakentamisen kun tiettömässä erämaassa ei ole ollut elämi-
9162: tarpeelliseksi ja ehdottanut jo vuonna 1938 sen mahdollisuuksia.
9163: antamassaan mietinnössä sen rakennettavaksi Kyseessä olevan yhdystien rakentaminen
9164: vuoden 1948 loppuun mennessä, kuten monet on, kuten kartta osoittaa, tarpeellinen siihen-
9165: muutkin Lapin alueen tärkeimmät tiet. Kun kin nähden, että Rovaniemeltä Meltauksen
9166: tien tarpeellisuus sen jälkeen, kun mainittu kautta Sodankylään menevän maantien pi-
9167: komitea on Lapin taloudellisten olojen kehit- tuus on yli 156 km ja Rovaniemeltä Vika-
9168: tämismahdollisuuksia tutkinut ja katsonut järven kautta Sodankylään kulkevan maan-
9169: tien rakentamisen tarpeelliseksi, on monin- tien pituus on yli 131 km ja näiden teiden
9170: kertaistunut, ei vain väestön huomattavan suuri etäisyys toisistaan on n. 35 km, eikä
9171: lisääntymisen vuoksi, vaan myöskin moottori- mainittujen pitkien teiden välillä ole yhtään
9172: ajoneuvojen käytön yleistyttyä, olisi nyt jo ainoaa yhdystietä. Kun näin kahden pitkän
9173: aika rakentaa ko. maantietkin, että nekin, tien välillä ei ole yhdystietä, on siis, jos on
9174: jotka asuvat mainitulla tiesuunnalla, pääsi- päästävä jommalta kummalta mainitulta pit-
9175: sivät edes siinä suhteessa, mitä tie nyky- kältä tieltä toiselle tielle, kierrettävä joko
9176: aikana vaikuttaa taloudellisiin oloihin ja nii- Sodankylän taikka Rovaniemen kautta, joka
9177: den kaikinpuoliseen kehittämiseen, saman matka voi olla yli 140 km. Kun kyseessä on
9178: vertaiseen asemaan kuin ne kansalaiset, jotka ainoastaan 18 km pituisen yhdystien raken-
9179: IV,119. - Lahtela.. 203
9180:
9181: taminen ja se olisi valtion komitean ehdo- eivät tyydytä asujamiston ja valtion metsä-
9182: tuksen mukaan pitänyt rakentaa jo 9 vuotta talouden tien tarvetta.
9183: sitten, olisi sen rakentaminen jo nyt toteu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
9184: tettava kiireellisesti. ehdotan,
9185: Kun teiden rakentaminen on kaikenlaisen
9186: talouselämän kehittämisen perusedellytys ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9187: kun nekin, joilla ei ole tietä ensinkään ja ne, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9188: joilla se on puutteellinen, maksavat verot kan suuruisen määrärahan yhdysmaan-
9189: tuloistaan ja omaisuudestaan samojen perus- tien rakentamiseksi Sodankylän kun-
9190: teiden mukaan kuin nekin, jotka ovat valtion nassa olevan Seipäjärven kylätien ja
9191: rakentamien ja kunnossapitämien teiden var- Syväjärven kylässä olevan Heinäperän
9192: silla, on välttämätöntä, että teitä rakenne- kylätien välille.
9193: taan sinne, missä niitä ei ole tai missä ne
9194: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
9195:
9196: Olavi Lahtela.
9197:
9198:
9199:
9200:
9201: •
9202: 204
9203:
9204: IV,120. - Rah.al. N:o 25.
9205:
9206:
9207:
9208:
9209: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentami-
9210: seksi Sodankylän-Pelkosenniemen maantien ja Rovanie-
9211: men-Sodankylän maantiestä Orajärven kylään rakenne-
9212: tun kylätien väUlle.
9213:
9214:
9215: E d u s k u n n a ll e.
9216:
9217: Kun nyt jo vuonna 1936 rakenteille pantu mista varten on tehty suunnitelma ja kus-
9218: Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien väli- tannusarvio jo vuonna 1954, ja maksaa sen
9219: nen n. 55 km: n pituinen maantie on saatu rakentaminen sanotun kustannusarvion mu-
9220: liikenteelle ja siitä on avautunut Keski- ja kaan 9 384 000 markkaa. Mainitun yhdys-
9221: Pohjois-Lapin pitkän maantien vaikutuspii- tien rakentamisen on Sodankylän kunta kat-
9222: rissä olevalle väestölle suora kulkureitti lä- sonut niin tarpeelliseksi, että on tielain edel-
9223: himmälle rautatieasemalle Kemijärvelle, olisi lyttämässä järjestyksessä anonut sen raken-
9224: tälle Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle nettavaksi valtion toimesta maantienä.
9225: pääsyä varten rakennettava eräitä yhdys- Ottaen huomioon sen, että valtio maksaa
9226: teitä, että nekin kylät, jotka ovat mainitun maantiekuljetuksista rahtiavustukset lähim-
9227: tien länsipuolella, voisivat käyttää i:tyväkseen rnäitä rautatieasemalta lukien ja että maini-
9228: mainittua lähintä Kemijärven rautatiease- tun yhdystien rakentamisella lyhenee maan-
9229: maa. Kun aikoinaan on rakennettu Rova- tiematka verrattain suureen Orajärven ky-
9230: niemen-Sodankylän maantiestä n. 12 km lään lähimmältä rautatieasemalta 26-35 km,
9231: Sodankylän kirkolta Rovaniemelle päin erka- on valtion etujen mukaista tähänkin nähden,
9232: neva Sodankylän kuntaan kuuluvaan Orajär- että yhdystie rakennetaan pian.
9233: ven kylään noin 8 km:n pituinen kylätie, Mainitun yhdystien rakentaminen on val-
9234: jonka itäinen pää on 6 km: n päässä Sodan- tion metsätaloudenkin kannalta erikoisen tar-
9235: kylän-Pelkosenniemen maantiestä, olisi tä- peellinen, koska sitä voidaan valtion met-
9236: män maantien ja kylätien välille rakennet- sistä otettavat puut ajaa Kitisenjokeen, joka
9237: tava yhdystie, että mainitun Orajärven ky- on hyvä uittoväylä.
9238: län asukkaat ja ne, jotka asuvat Rovaniemen Kun uusi tielaki astui voimaan vuoden
9239: -Sodankylän maantien varressa mainitun 1958 alussa ja kun ko. kylätie ja sen jat-
9240: kylätien erkanemispaikan läheisyydessä ja koksi rakennettava kahden pitkän maantien
9241: sen ja Sodankylän kirkonkylän välisellä välinen yhdystie on katsottava sanotun lain
9242: alueella, voisivat käyttää hyväkseen heitä mukaan niihin teihin kuuluvaksi, jotka on
9243: lähinnä olevaa Kemijärven rautatieasemaa. siirrettävä valtion hoitoon ja ottaen huo-
9244: Ellei mainittua yhdystietä, jonka pituus on mioon senkin, että valtioneuvoston 17 päi-
9245: vain 6 km, rakenneta, on Orajärven kyläläis- vänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellisten
9246: ten ja mainitun kylätien erkanemispaikau olojen kehittämistä tutkimaan asettama ko-
9247: läheisyydessä sekä sen ja Sodankylän kirkon- mitea jo vuonna 1938 antamassaan mietin-
9248: kylän välillä asuvain kierrettävä Sodankylän nössä, kuten näkyy komitean mietinnön si-
9249: kirkonkylän kautta päästäkseen mainitulle vulta 154, on ehdottanut mm., että Kittilän
9250: Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle ja kihlakuntaan kuuluvat kylätiet olisi kiireel-
9251: sitä lähimmälle rautatieasemalle, jonka kier- lisesti otettava valtion haltuun ja kun yh-
9252: tomatkan pituus on Orajärven kyläläisille dystien rakentamisesta on valtiolle monessa
9253: 26-35 km. muodossa hyötyä ja rakennettavan yhdys-
9254: Edellä esitetty jo osoittaa, että 6 km: n tien pituus on vain 6 km ja sen rakentami-
9255: pituisen yhdystien rakentaminen on erikoisen seksi on valmis rakennussuunnitelma, olisi
9256: tarpeellinen. Mainitun yhdystien rakenta- se kiireellisesti rakennettava.
9257: IV,120. - Lahtela.. 205
9258:
9259: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- kan suuruisen määrärahan maantien
9260: nioittavasti, rakentamiseksi Sodankylän-Pelkosen-
9261: niemen maantien ja Rovaniemen-
9262: että Eduskunta ottmisi vuoden 1960 Sodankylän maantiestä Orajärven ky-
9263: tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- lään rakennetun kylätien väUlle.
9264: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
9265:
9266: Olavi Lahtela.
9267: 206
9268:
9269: IV,121. - Rah.al N: o 26.
9270:
9271:
9272:
9273:
9274: Lahtela: Määrärahan osoittamiststa maantien rakentami-
9275: seksi Soppel.asta Räisälään.
9276:
9277:
9278: E d u s k u n n a 11 e.
9279:
9280: Maantien rakentamista Kemijärven-Sal- 1951 tulo- ja menoarvioon 5 milj. markan
9281: lan maantiestä Kemijärven itäpuolta Kemi- määrärahan. Näillä ja myöhemmin myönne-
9282: järven kuntaan kuuluvan Isokylän Soppelan tyillä työttömyys- ja varsinaisilla määrära-
9283: kyläryhmän kautta Kemijärven kuntaan hoilla on puheena olevasta Räisälän kylään
9284: kuuluvaan Räisälän kylään, jossa se yhtyisi johtavasta maantiestäkin rakennettu se osa,
9285: Kuusamosta sekä Posion ja Sallan kuntiin mikä on mainitun kylätien ja Soppelan kylä-
9286: kuuluvasta tieverkosta mainittuun Räisälän ryhmän välillä. Nyt on siis kysymys vain
9287: kylään rakennettuun maantiehen, on pidetty Soppelan kyläryhmän ja Räisälän kylän vä-
9288: jo vuosikymmeniä sitten aivan välttämättö- lisen tieosan rakentamisesta, jonka pituus
9289: mänä. Tämän tien rakentamista varten on on noin 15 km.
9290: Kemijärven kunnan isojaon yhteydessä jo Ko. noin 15 km: n pituisen tieosan raken-
9291: vuosina 1919-1921 erotettu tarvittava tie- taminen on erikoisen tarpeellinen siihenkin
9292: maa ja tientekoaineiden ottopaikat valtion nähden, että mainitulla tiesuunnalla entis-
9293: maaksi ja tien rakentamista varten jo ennen ten tilojen lisäksi on rakennettu rintama-
9294: vuotta 1928 tie- ja vesirakennushallituksen miestiloja, joilla ei ole mitään tietä ja että
9295: toimesta laadittu rakennuskustannusarvio; siellä on paljon viljelykseen soveltuvaa
9296: ja tien rakentamisenkin piti alkaa jo mää- maata ja siitä avautuisi suora tieyhteys Ke-
9297: rättynä päivänä elokuussa 1928, mutta jäi mijärven kunnan keskuksesta Etelä-Sallan
9298: se silloin rakentamatta sen vuoksi, että piiri- ja Pohjois-Kuusamon sekä Pohjois-Posion
9299: insinööri halusi sen rakentaa pitkin peltoja, tieverkostoon, joista on rakennettu maantie
9300: vaikka isojaossa erotettu tiemaa oli vieressä puheena olevaan Räisälän kylään. Raken-
9301: ja rautatie on jäljemmin rakennettu. tamalla puheena oleva tieosa lyhenisi maini-
9302: Kun tie mainitusta syystä jätettiin raken- tun Räisälän kylän ja Kemijärven kunnan
9303: tamatta, perustivat Kemijärven kuntaan keskuksen sekä Kemijärven ja Kuusamon
9304: kuuluvan Isokylän asukkaat ns. Jussilan- kunnan keskuksen välinen maantiematka
9305: Kisanlahden kylätiekunnan ja rakensivat eh- noin 22 km. Se poistaisi myöskin sen posti-
9306: dotettua tiesuuntaa alussa mainitusta Kemi- ja linja-autoliikennettä pahasti häiritsevän
9307: järven-Sallan maantiestä vuosina 1931- mutkan, minkä ne joutuvat liikennöidessään
9308: 1932 noin 6 km: n pituisen osan kylätienä. ajamaan edestakaisin samaa tietä Räisälän
9309: Tämän kylätien rakentamiseen valtionavus- kylässä noin 8 km joka päivä. Tien rakenta-
9310: tusta myönnettäessä määrättiin, että sivuojat misella poistuisi myöskin ne huomattavan
9311: kovilla maillakin oli tehtävä 5.5 metrin etäi- suuret henkilö- ja tavarankuljetuksen liika-
9312: syydelle toisistaan. Näin tehtiin sen vuoksi, maksut, joita Kemijärven kirkonkylän ja
9313: että jo silloin pidettiin täysin selvänä, että Räisälän kylän välillä olevaa nykyistä pit-
9314: sitä on lähitulevaisuudessa jatkettava maan- kää tietä kulkien on maksettava; ja samalla
9315: tienä Soppelan kyläryhmään ja edelleen se vähentäisi niitä rahtiavustusmaksuja, joita
9316: alussa mainittuun Räisälän kylään, ja Sop- valtio suorittaa ei vain Räisälän kylään kulje-
9317: pelan kyläryhmästä erkaneva maantie Leh- tettavasta tavarasta, vaan myöskin siitä tava-
9318: tolan kautta Posion kuntaan. rasta, jota kuljetetaan Sallan kunnan etelä-
9319: Maantien rakentamiseksi mainitun kylätien osaan sekä Kuusamon ja Posion kuntiin
9320: jatkona Soppelan kyläryhmän kautta Leh- Kemijärveltä.
9321: tolaan on eduskunta ottanut vuosien 1950 ja Niin kuin edellä selostetusta käy selville,
9322: IV,121. - Lahtela. 20?
9323:
9324: on kyseessä olevan maantien rakentaminen pa1vana 1956 päättänyt yksimitll1sesti laus\l&
9325: katsottu tarpeelliseksi jo vuosikymmeniä sit- hallitukselle seuraavan toivomuksen, ,että
9326: ten ja sen tarve on sen jälkeen lisääntynyt hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin
9327: ja lisääntyy jatkuvasti; ja sen rakentami- maantien rakentamiseksi Kemijärven kun-
9328: sella saataisiin myöskin huomattavan suuri nassa olevasta Soppelasta saman kunnan
9329: rahtiavustusmaksujen aleneminen ja vapau- Räisälään."
9330: tettaisiin huomattava:n suuri matkustaja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
9331: määrä maksamasta niitä liikamaksuja, joita tavasti,
9332: on suoritettava matkustettaessa pitkien kier-
9333: toteiden vuoksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9334: Kyseessä olevan n. 15 km:n pituisen yh- talo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
9335: dysmaantien rakentamista koskevaa asiaa on kan määrärahan maantien rakentami-
9336: mm. eduskunta käsitellyt ja lokakuun 16 seksi Soppe.lasta Räisälään.
9337: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
9338:
9339: Olavi Lahtela.
9340: 208
9341:
9342: IV,122. - Rah.al. N:o 27.
9343:
9344:
9345:
9346:
9347: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien raken-
9348: fiamiseksi Hietalasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa.
9349:
9350:
9351: E d u s k u n n a ll e.
9352:
9353: Lapin läänissä olevan Kittilän kunnan autojenkin, mikä maksaa paljon ja kuluttaa
9354: keskuksesta on rakennettu aikanaan tie Kui- paljon autoja ja ulkolaista polttoainetta. Jos
9355: vasalmen ja Kiistalan kylien kautta Hieta- yhdystie olisi, voitaisiin suorittaa sama työ
9356: laan, jonka tien pituus on noin 40 km ja puolta vähemmillä kuljetusvälineillä ja sääs-
9357: toinen tie Sirkan kylästä Könkään kylän tää paljon polttoainetta ja autoja sekä alen-
9358: ja Hanhimaan kylän kautta Karhulaan ja taa kuljetuskustannuksia. Kyseessäolevan
9359: edelleen Lokkaan. Näiden kahden pitkän tien yhdystien rakentamisesta olisi myöskin suuri
9360: väli mainitun Hanhimaan kylän ja Hietalan höyty valtion metsätaloudellekin, koska kum-
9361: kohdalla on ainoastaan n. 9 km. Tälle noin mankin tien vaikutusalueella on paljon val-
9362: 9 km pituiselle tiettömälle välille olisi raken- tion metsämaita. Kun yhdystie monestakin
9363: nettava yhdysmaantie. Kun tätä n. 9 km :n syystä on erikoisen tarpeellinen ja kun sillä
9364: yhdystietä ei ole, on niiden, jotka asuvat hyödytetään valtion metsätalouttakin mo-
9365: mainitussa Hanhimaan kylässä tai Hietalan nessa muodossa, olisi sen rakentaminen toi-
9366: kylässä, jos tahtovat päästä maantietä Han- meenpantava kiireellisesti.
9367: himaasta Hietalaan tai Hietalasta Hanhi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
9368: maahan, matkustettava yli 80 kilometrin pitui- ehdotan,
9369: nen matka. Yhdystien rakentaminen jo tästä
9370: syystä on erikoisen tarpeellinen. Kun yhdys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9371: tietä ei ole ja molempien mainittujen teiden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9372: varsilla on paljon maataloutta harjoittavaa kan määrärahan yhdysmaantien raken-
9373: väestöä, joissa tuotettu maito on kuljetettava tamiseksi Kittilän kunnassa olevien
9374: autoilla kulutuskeskuksiin, on pakko ajaa K uivasalmen-Kiistalan-Hietalan ja
9375: autolla edestakaisin samaa tietä ja samoin Sit·kan-Könkään-Hanhimaan teiden
9376: on tehtävä myöskin postiautojen ja kuorma- välille Hietalasta Hanhimaahan.
9377: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
9378:
9379: Olavi Lahtela.
9380: 209
9381:
9382: IV,12S. - Bah.al. !f: o 28.
9383:
9384:
9385:
9386:
9387: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tietyön aloittamista
9388: varten valtatien n:o 7 Virojoen-Haminan tieosalla.
9389:
9390:
9391: E d u s k u n n a 11 e.
9392:
9393: Tien oikaiseminen ja parantaminen ns. val- uuden tien tuntumaan pääsisivät suuret ky-
9394: tatiellä n: o 7 aloitettiin jo ennen talvisotaa. lät, joissa on yli puolet pitäjän asukkaista.
9395: Suunnitteluista ennätettiin toteuttaa oikaisu Tien kunnostamisesta on eduskunnan myön-
9396: Viipurin-Virolahden ja Haminan-Loviisan teinen päätös 18. 2. 1956 Marja Lahden aloit-
9397: välillä. Suunnitelmasta on myöhemmin to- teen pohjalta. Tie- ja vesirakennushallituk-
9398: teutettu muut välit. Virolahden-Haminan sessa on nyt eduskunnan toivomuksesta laa-
9399: väli on vielä tekemättä. Mainittu osa tiestä dittu suunnitelmat ja kustannusarvio tien
9400: on tavattoman mutkainen ja mäkinen, siten oikaisemiseksi vuonna 1939 laadittua suuntaa
9401: vaikeasti liikennöitävässä kunnossa. Liikenne noudattaen. Kun suunnitelmat nyt ovat val-
9402: tiellä on vilkasta, mm. Haminan-Virojoen miit voitaisiin työ aloittaa mahdollisimman
9403: välillä kulkee 14 edestakaista linja-autovuo- nopeasti. Samalla se helpottaisi Kaakkois-
9404: roa. Tie on ainoa kulkutie kaakkoiselle raja- Suomessa vallitsevaa työttömyyttä.
9405: seudulle ja on palvellut liikennettä jo 1300- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9406: luvulta. Nykyaikaista liikennettä se ei enää nioittaen,
9407: tyydytä.
9408: Tämän huomioon ottaen on tehty suunni- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9409: telma uuden tien rakentamiseksi suoraan Vi- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
9410: rojoelta Haminaan. Matka lyhenisi 11 km ja kaa tietyön aloittamiseksi valtatien
9411: n:o 7 tieosalla Virojoki-Hamina.
9412: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
9413:
9414: Marja Lahti. Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
9415:
9416:
9417:
9418:
9419: 27 E 219/59
9420: 210
9421:
9422: IV,124. - Ra.h.al. N~o 29.
9423:
9424:
9425:
9426:
9427: Mannila ym.: Määrärahan· osoittamisesta maantien rakenta-
9428: . miseksi Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaatn.
9429:
9430:
9431: E d u s k u n n a 11 e.
9432:
9433: Eduskunta on yksimielisesti 3/11 -55 hy- ja asianomaiset kunnat ovat pitäneet tämän
9434: väksynyt toivomusaloitteen n: o 431/1955, tien rakentamista tämän alueen tieverkon
9435: joka tarkoittaa maantien rakentamista Sys- täydentämisen kannalta tärkeänä.
9436: mästä Judinsalon kautta Luhankaan. Kulku- Tämä tietyö on jo kolmena vuonna ollut
9437: laitosvaliokunnan mietinnössä n: o 44 tode- työttömyystyöohjelmassa, mutta ei ole joh-
9438: taan tien tarpeellisuus: Tiellä tulee olemaan, tanut tulokseen. Ei ole kiinnitetty tuollaisten
9439: kuten myös aloitteen perusteluissa on mai- tiettömien seutujen tien tarpeeseen huomiota
9440: nittu, suuri merkitys Päijänteen saaristo- eikä eduskunnan tämän asian käsittelyssä
9441: asutuksen liikennetarpeen tyydyttäjänä. Si- esittämiin vakaviin perusteluihin.
9442: jaintinsa puolesta sillä on myös kaikki edel- Viittaamalla vuoden 1955 valtiopäiville jä-
9443: lytykset kehittyä kauttakulku- ja matkailu- tettyyn rah.al. n: o 625 ja edellä esitettyihin
9444: tieksi. perusteluihin ehdotamme kunnioittaen,
9445: Valiokunnan mielestä on tärkeätä, että
9446: tämä Päijänteen itäisen osan tieverkoston että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9447: täydentämistä tarkoittava tiehanke, jonka tar- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
9448: koituksenmukaisuudesta ollaan yhtä mieltä, kaa tietöiden aloittamiseksi Sysmästä
9449: mahdollisimman pian toteutettaisiin ja että V ehkasalon ja J udinsalon kautta Lu-
9450: tässä tarkoituksessa rakennustöitä suoritettai- hankaan rakennettavaksi suunnitellulla
9451: siin tehokkaasti. Tie- ja vesirakennushallitus tiellä.
9452: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
9453:
9454: Onni Mannila. Arvo Sävelä.
9455: Antti J. Rantamaa.. Arvo Ahonen.
9456: Sylvi Halinen. Niilo Nieminen.
9457: K. F. Haapasalo. Aili Siiskonen.
9458: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen.
9459: IV,125. - Rah.al. N: o 30.
9460:
9461:
9462:
9463:
9464: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta Salmen sillan rakenta-
9465: miseksi.
9466:
9467:
9468: E d u s k u n n a 11 e.
9469:
9470: Salmen sillan rakentaminen Ounasjoen yli on hidas ja hankala liikennöidä etenkin keli-
9471: Kittilän kirkonkylässä on sangen ajankohtai- rikkojen aikana, koska salmen jäätyminen ja
9472: nen kysymys. Sillan paikka on Kittilän- sulaminen tapahtuu hitaasti. Tämän johdosta
9473: Sodankylän välille v. 1954 valmistuneelia esitän kunnioittaen,
9474: kantatiellä, joka on verrattain vilkasliiken-
9475: teinen Kittilän kirkonkylän ja sen läheisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9476: suurten asutusalueiden sekä huomattavan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9477: kauttakulkuliikenteen vuoksi. Nykyisin liiken- kan suuruisen määrärahan Salmen
9478: nettä välittää käsikäyttöinen lossi, mutta se sillan rakentamiseksi.
9479: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
9480:
9481: Olavi Lahtela.
9482: 212
9483:
9484: IV,126. - Rah.al. ll':o 31.
9485:
9486:
9487:
9488:
9489: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
9490: Kemijärven-Posion maantiellä olevaan Kaisansalmeen ja
9491: Lantunginsalmeen.
9492:
9493:
9494: E d u s k u n n a 11 e.
9495:
9496: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- siellä maita ja metsiä, eikä muiltakaan ve-
9497: tolan-JU:miskon voimalaitoksen-Posion kir- sistöalueilta Kemijärveen uitettavia puita
9498: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on kuljeteta mainittujen salmien kautta. Kaisan-
9499: ollut vireillä yli 35 vuotta, ja olisi pitänyt salmen sillan vesiaukon leveyden tulisi olla
9500: rakentaa jo siihen mennessä kun Rovanie- enintään 15 m ja Lantunginsalmen sillan
9501: men-Kemijärven rautatie valmistui vuonna enintään 10 m ja muu osa salmia voidaan
9502: 1934, että Posion kuntalaiset olisivat voineet pengertää ja sekin on helppo tehtävä, kun
9503: käyttää mainittua rautatietä hyväkseen, on tarvittava pengerrysmaa ja kivet ovat ver-
9504: vasta vuonna 1954 saatu siihen kuntoon, että raten läheltä saatavissa. Mainitut sillat ovat
9505: sitä voidaan liikennöidä. MainitUlla tiellä on siis helposti rakennettavissa.
9506: kuitenkin kolme lossipaikkaa Kemijärven Kun lossien vuotuinen ylläpito tUlee huo-
9507: kunnan alueella, jotka kesällä pahasti haittaa- mattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat vanhat
9508: vat ko. tien liikennettä ja keväällä kesän puulautat ovat tarkoitUkseensa kelpaamatto-
9509: tulon ja syksyllä talven tulon aikana estä- mat ja lossit tiellä haittaavat liikennettä ja
9510: vät liikenteen pitkiksi ajoiksi kokonaisuu- estävät sen kokonaisuudessaankin pitkiksi
9511: dessaan. Jo po. tietä rakennettaessa olisi kah- ajoiksi kesän ja talven tullessa, olisi mainitun
9512: teen lossipaikkaan, nimittäin Kaisansalmeen Kaisansalmen ja Lantunginsalmen lossipai-
9513: ja Lantunginsalmeen, jotka ovat 10-16 kilo- kalle kiireimmiten rakennettava sillat.
9514: metrin matkalla Kemijärven kirkonkylästä Kun ko. tie on kahden kunnan keskusten
9515: Posiolle päin Kemijärven Isokylässä, pitänyt välinen suorin kulkureitti ja se lyhentää
9516: rakentaa silta, kuten Kemijärven kunta toi- samalla tuhansien ihmisten maantiematkaa
9517: voi, koska nämä salmet ovat Kemijärvestä lähimmälle rautatieasemalle ja heille sopi-
9518: itään päin pistävien lyhyiden lahtien ja Ke- vampaan liikekeskukseen 50-60 km ja kun
9519: mijärven välillä, ja olisi ne tieviranomaisten se on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku-
9520: selityksen mukaan rakennettukin, mutta kun ja matkailureitti, olisi sillat rakennettava,
9521: Kemijärven uittoyhdistys asettui niiden ra- että tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina
9522: kentamista vastustamaan, niin jätettiin ne esteettömästi liikennöidä.
9523: rakentamatta haitaksi tieliikenteelle. Tämä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9524: uittoyhdistyksen siltojen rakentamisen vas- dotan,
9525: tustaminen on ollut täysin aiheeton ja perus-
9526: teeton, koska kaikki mainittujen lahtien ve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9527: sistöalueen maat kuuluivat Kemijärven kun- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
9528: nan tilanomistajille, jotka olivat siltojen ra- kan suuruisen määrärahan st1lan ra-
9529: kentamisen kannalla, eikä mainitulla uitto- kentamiseksi Kemijärven-Lehtolan-
9530: yhdistyksellä eikä sen työnantajilla, puuta- Posion maantiellä olevaan Kaisansal-
9531: varayhtiöillä eikä myöskään valtiolla ollut meen ja Lantunginsalmeen.
9532: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
9533:
9534: Olavi Lahtela.
9535: VALTIOPÄIVÄT
9536: 1959
9537:
9538: LIITTEET
9539: V
9540:
9541: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY SUOMEN PANKIN OSAL-
9542: LISTUMISTA NYKYISTÄ JOUSTAVAMMIN SUHDANNEVAIHTE-
9543: LUIDEN TASOITTAMISEEN KOSKEVA TOIVOMUSALOITE.
9544:
9545:
9546:
9547:
9548: HELSINKI 1959
9549: VALTIONEUVOSTON KIR.JAP AINO
9550: 215
9551:
9552: V,1. - Toiv.al. N:o 77.
9553:
9554:
9555:
9556:
9557: Lahtela ym.: Suomen Pankin osallistumisesta nykyistä jous-
9558: tavammin suhdannevaihteluiden tasoittamiseen.
9559:
9560:
9561: E d u s k u n n a ll e.
9562:
9563: Suomen Pankin tehtävänä on sen ohje- oltava näin ollen myös oikeus ja joustava
9564: säännön mukaan ,Suomen rahalaitoksen mahdollisuus käyttää keskuspankin apua
9565: pitäminen vakavalla ja turvallisella kan- kansakunnan kokonaisedun vaatimalla ta-
9566: nalla". Tässä vaikeassa ja vastuullisessa valla. Eduskunta tosin voi nytkin pankki-
9567: tehtävässään keskuspankkimme ansait- valiokunnan ja pankkivaltuusmiesten avulla
9568: see kaiken tuen ja ymmärtämyksen. valvoa Suomen Pankin toimintaa, mutta näh-
9569: Kuitenkin on muistettava, että talouspo- tävästi näiden asema jää liian ahtain mää-
9570: litiikan tavoitteisiin kuuluu rahanar- räyksin sidotun pankin johtokunnan varjoon.
9571: von vakaana pitämisen ja maksutaseen tasa- Hallitukseen nähden keskuspankki toimii itse-
9572: painon ohella niitä inhimillisesti tärkeämpänä näisesti, mikä on omiaan sitomaan eduskun-
9573: täystyöllisyys ja reaalisen kansantuotteen nalle vastuunalaisen hallituksen käsiä saada
9574: tasainen kasvu. Suomen Pankki voi valuutta-, kaikki elvyttävät voimat työskentelemään las-
9575: luotto- ja korkopolitiikanaan lieventää suh- kusuhdanteiden aikana yhdensuuntaisesti la-
9576: dannevaihteluita. Tällä hetkellä näyttää kui- man torjumiseksi.
9577: tenkin siltä, että keskuspankkimme liioittelee Edellä esitetyn pe.rusteella ehdotamme kun-
9578: toisten talouspolitiilclmmme tavoitteiden mer- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9579: kitystä täystyöllisyyden ja kansantuotteen vomuksen,
9580: tasaisen kasvun kustannuksella. Inflaation
9581: vaaraa ei tietystikään saa aliarvioida, mutta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9582: myös sen yliarvioiminen on tuomittavaa sel- Suomen Pankin ohjesäännön muutta-
9583: laisena aikana, jolloin maassa on lähes 100 000 miseksi siten, että keskuspankkimme
9584: työttömyyskortistoissa olevaa kansalaista. voisi osallistua nykyistä joustavam-
9585: Eduskunnalla ja maan hallituksella on vas- malla tavalla suhdannevaihteluita ta-
9586: tuu maan asioiden hoitamisesta. Niillä on soittavaan talouspolitiikkaan.
9587: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
9588:
9589: Olavi Lahtela. Veikko Savela. Aarre Marttila.
9590: VALTIOPÄIVÄT
9591: 1959
9592:
9593: LIITTEET
9594: VI
9595:
9596: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
9597: TOIVOMUSALOITTEET
9598:
9599:
9600:
9601:
9602: HELSINKI 1959
9603: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9604:
9605:
9606: 28 E 219/59
9607: Mielisairaslain ja apteekkimaksusta annetun lain muuttamista,
9608: sairaaloita ja sairaanhoitoa, ulkomaankaupan agenttien
9609: koulutusjärjestelmää ja myymäläautokauppaa ym.
9610: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
9611: 221
9612:
9613: VI,l. - Lak.al. H: o 33.
9614:
9615:
9616:
9617:
9618: Marttila. ym.: Ehdotus laiksi elinkeinon harjoittamisen
9619: oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
9620:
9621:
9622: E d u s k u n n a 11 e.
9623:
9624: Koti- ja pienteollisuustuotteiden myymi- Paikallinen nimismieshän lähinnä tuntee,
9625: nen vaatii monien tuotteiden osalta myyntiä täyttääkö luvan kirjoittaja edelleen ne vaati-
9626: talosta taloon. Tällaisia tuotteita ovat mm. mukset, joiden vallitessa lääninhallitus oli
9627: huonekalut, peltisepäntuotteet, kudonnaiset, luvan myöntänyt.
9628: erilaiset koneet jne., joiden valmistus mm. Tällä toimenpiteellä siis helpotetaan lää-
9629: Etelä-Pohjanmaalla on varsin huomattavaa. ninhallitusten työtä, vähennetään luvan ha-
9630: Monien pitäjien kohdalla tällä tavalla ta- kijan kustannuksia ja edistetään elinkeino-
9631: pahtuva myynti on aivan ratkaisevaa pien- toiminnan häiriintymätöntä jatkumista. Täl-
9632: yrityksien toiminnan jatkamiselle. Voidak- laisina vaikeina työttömyyskausina olisi eri-
9633: seen harjoittaa tällaista kauppaa on asian- koisesti kiinnitettävä huomiota siihen, ettei
9634: omaisen kaupan harjoittajan hankittava lää- tarpeettomasti aiheutettaisi vaikeuksia, jotka
9635: ninhallitukselta siihen tarvittava lupakirja, saattavat johtaa yritysten lakkaamiseen jopa
9636: joka voidaan antaa enintään vuodeksi ker- toiminnan häiriintymiseen, kun ei riittävän
9637: rallaan. Lupakirja on kauppaa jatkettaessa joustavasti voida saada myyntiä järjeste-
9638: aina lääninhallituksen uudistettava. Tämä tyksi.
9639: lupakirjan uudistaminen on mutkallinen ja Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9640: aikaa vaativa toimenpide. Se aiheuttaa lää- taen,
9641: ninhallituksille työtä, mikä aivan hyvin voi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9642: taisiin siirtää tällaista kulkukauppaa harjoit- van lakiehdotuksen:
9643: tavan henkilön paikkakunnan nimismiehelle.
9644:
9645: Laki
9646: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
9647: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta
9648: 27 päivänä syyskuuta 1919 annetun lain 15 § :n 3 momentti, sellaisena kuin se on
9649: 17 päivänä tammikuuta 1941 annetussa laissa (40/41), näin kuuluvaksi:
9650: 15 ·§. lupakirjan uudistaa, mikäli siinä tarkoitetut
9651: olosuhteet eivät ole muuttuneet, paikallinen
9652: Jos hakemukseen suostutaan, antakoon lää- nimismies, joka, todettuaan luvan saantiin
9653: ninhallitus lupakirjan sellaisen kulkukaupan liittyvien ehtojen olevan jatkuvasti täyte-
9654: harjoittamiseen, ei kuitenkaan pitemmäksi tyt, jatkakoon luvan voimassaoloa. kalen-
9655: ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan. Tällaisen terivuoden loppuun.
9656: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
9657:
9658: Aarre Marttila. Veikko Savela. Hannes Paaso.
9659: Matti Liina:tnaa. Olavi Lahtela. Toivo Asvik.
9660: Matti Miikki. Esa Timonen. A. Holopainen.
9661: Arvo Pentti.
9662: 222
9663:
9664: VI,2. - La.k.al. N: o 34.
9665:
9666:
9667:
9668:
9669: Mattila. ym.: Ehdotus laiksi yliopistollisista keskussairaa-
9670: loista annet>un lain muuttamisesta.
9671:
9672:
9673: E d u s k u n n a 11 e.
9674:
9675: Maamme kunnallishallinnossa on omaksuttu toon kolme jäsentä varaJasenineen, kuten se
9676: ns. kaksijakoisuusperiaate, mikä tarkoittaa on tehnytkin. Näiden Helsingin kaupungin
9677: sitä, että päätösvalta ja toimeenpanovalta valitsemien liittovaltuuston jäsenten yhteinen
9678: kuuluvat eri hallintoelimille. Samaa kaksija- äänimäärä liittovaltuustossa on yhtä suuri
9679: koisuusperiaatetta on noudatettu myöskin kuin keskussairaalaliittoon kuuluvien muiden
9680: erilaisten tehtävien hoitamista varten perus- kuntien valitsemien liittovaltuuston jäsenten
9681: tetuissa kuntainliitoissa. yhteinen äänimäärä eli siis yhteensä 552
9682: Edellämainittu hallinnon kaksijakoisuus- ääntä. Kun lisäksi Helsingin yliopiston lääke-
9683: periaate on kuitenkin horjunut Helsingin tieteellisellä tiedekunnalla on myöskin oikeus
9684: yliopistollisen keskussairaalan hallinnossa sen valita keskussairaalaliiton liittovaltuustoon
9685: tähden, että mainitun keskussairaalaliiton kolme jäsentä varamiehineen, ja näiden jä-
9686: hallinto on muodostunut po. keskussairaalan senten äänimäärä on puolet liittovaltuustoon
9687: omistussuhteiden erikoisuuden ja lainsäädän- kuuluvien kuntien valitsemien jäsenten ääni-
9688: nön puutteellisuuden vuoksi niin keskitetyksi, määrän yhteissummasta eli siis Helsingin
9689: että se ei vastaa po. hallinnon kaksijakoisuus- kaupungin valitsemien ja muiden kuntien
9690: periaatetta. valitsemien jäsenten äänimäärien yhteissum-
9691: Kysymyksessäolevaan Helsingin yliopistol- masta, tulee myöskin yliopiston valitsemien
9692: liseen keskussairaalaan tulevista, yhteensä liittovaltuuston jäsenten yhteiseksi äänimää-
9693: 2 318 hoitopaikasta omistaa Helsingin kau- räksi 552 ääntä. Täten siis Helsingin yliopis-
9694: punki 1 366 hoitopaikkaa, Uudenmaan muut tollisen keskussairaalaliiton liittovaltuuston
9695: kunnat 552 hoitopaikkaa ja Helsingin yli- jäsenten kokonaisäänimäärä 1 656 ääntä ja-
9696: opisto 400 hoitopaikkaa. Yliopistollisista kes- kaantuu siten, että niistä on Helsingin yli-
9697: kussairaaloista 15. 6. 1956 annetun lain 6 § : n opiston lääketieteellisen tiedekunnan valitse-
9698: 1 momentin mukaan valitsee kukin jäsen- milla kolmella jäsenellä yhteensä 552 ääntä,
9699: kunta keskussairaalaliiton liittovaltuustoon Helsingin kaupungin valitsemilla kolmella
9700: yhden jäsenen ja hänelle varamiehen. Jäse- jäsenellä samoin 552 ääntä ja näiden lisäksi
9701: nellä on liittovaltuuston kokouksessa yhtä muiden kuntien valitsemilla yhteensä 45 jä-
9702: monta ääntä kuin kunta omistaa keskussai- senellä myöskin yhteensä 552 ääntä. Keskus-
9703: raalassa hoitopaikkoja kuitenkin niin, että sairaalaliiton perussäännön mukaan keskus-
9704: minkään kunnan valitsemalla jäsenellä ei ole sairaalaliiton liittohallituksessa olevat yhdek-
9705: suurempaa äänimäärää kuin muilla edellä- sän jäsenen paikkaa ovat taas käytännössä
9706: tarkoitetuilla jäsenillä yhteensä. Kunta, joka jaetut em. liittovaltuuston äänimäärien mu-
9707: omistaa keskussairaalassa enemmän kuin 100 kaisessa suhteessa, mikä merkitsee sitä, että
9708: hoitopaikkaa, on kuitenkin oikeutettu valit- yliopiston edustajat ovat saaneet ko. pai-
9709: semaan liittovaltuustoon enintään kolme jä- koista kolme, Helsingin kaupungin edustajat
9710: sentä ja yhtä monta varajäsentä, jolloin kun- samoin kolme ja muiden kuntien edustajat
9711: nan valitsemalle jäsenelle kuuluva äänimäärä lisäksi yhteensä kolme liittohallituksen jäse-
9712: jaetaan tasan näiden kesken. nen paikkaa.
9713: Selostetun lainkohdan mukaan on Hel- Puheenaolevan Helsingin yliopistollisen
9714: singin kaupungilla oikeus valita Helsingin keskussairaalan hallinto on muodostunut
9715: yliopistollisen keskussairaalan liittovaltuus- hallinnon kaksijakoisuusperiaatteen vastai-
9716: VI,2. - Mattila ym. 223
9717:
9718: seksi sen vuoksi, että keskussairaalaliiton matonta päätösvaltaa, mitä kaksijakoisuus-
9719: edellämainituiksi liittohallituksen jäseniksi, periaate edellyttää. Keskussairaalaliiton hal-
9720: joita siis on kaikkiaan yhdeksän, on valittu linnon luonnottomuus käy selvästi ilmi myös-
9721: yliopiston edustajiksi samat henkilöt, jotka kin siitä, että liittovaltuusto ei ole edes pää-
9722: ovat yliopiston edustajina myöskin keskus- tösvaltainen käsittelemään vastuuvapauden
9723: sairaalaliiton liittovaltuustossa. Samoin Hel- myöntämistä liittohallitukselle koskevaa asiaa,
9724: singin kaupungin edustajiksi liittohallituk- koska liittovaltuuston ääntenenemmistön
9725: seen on valittu kaksi samaa henkilöä, jotka muodostavat samanaikaisesti myöskin liit-
9726: ovat myöskin Helsingin kaupungin edusta- tohallituksen jäseninä olevat liittovaltuus-
9727: jina liittovaltuustossa. Kun näiden lisäksi ton jäsenet. Tällaista olotilaa ei voitane pitää
9728: liittohallituksen jäseniksi on valittu kaksi lainmukaisena. Keskussairaalaliiton hallinnon
9729: muuta jäsentä, jotka ovat samalla myöskin kaksijakoisuutta vähentää vielä se, että liitto-
9730: liittovaltuuston jäseniä, po. keskussairaala- valtuuston molemmat puheenjohtajat ovat
9731: liiton hallinnossa on jouduttu sellaiseen olo- myöskin samanaikaisesti liittohallituksen jä-
9732: tilaan, että liittohallituksen jäsenet edus- seninä. Tämän vuoksi on saatava sellainen
9733: tavat samalla liittovaltuuston jäseninä 943 selvennys lakiin, että selostetut epäkohdat
9734: ääntä liittovaltuuston yhteensä 1 656 ääntä voidaan poistaa ja yliopistollisen keskussai-
9735: käsittävästä koko äänimäärästä eli runsaasti raalan hallinto saadaan vastaamaan kuntain-
9736: 56 % mainitusta koko liittovaltuuston ääni- liittojen hallinnossa yleisesti oikeaksi tunnus-
9737: määrästä. Tästä on seurauksena mm., että tettuja ja kaksijakoisuusperiaatteita vastaavia
9738: keskussairaalaliiton liittovaltuusto on asiaHi- muotoja. ·
9739: Usesti kykenemätön itsenäisesti käsittelemään Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
9740: liittohallituksen ehdotuksia siinä mielessä, että
9741: se kykenisi tekemään niihin muutoksia. Liitto- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9742: valtuustolla ei näin ollen ole liittohallituksen van lakiehdotuksen:
9743: yläpuolella sellaista liittohallituksesta riippu-
9744:
9745:
9746: Laki
9747: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain muuttamisesta.
9748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1956 yliopistollisista
9749: keskussairaaloista annetun lain (392/56) 7 §: ään uusi 5 ja 6 momentti seuraavasti:
9750: 7 §.
9751: Jos liittohallituksen puheenjohtaja, vara-
9752: Liittohallitukseen valittujen henkilöiden puheenjohtaja taikka jäsen on valittu liitto-
9753: liittovaltuuston jäseninä edustama yhteinen valtuuston puheenjohtajaksi tai varapuheen-
9754: äänimäärä ei saa muodostaa enemmistöä liit- johtajaksi, on hänen luovuttava liittohallituk-
9755: tovaltuuston koko äänimäärästä. sen jäsenyydestä.
9756:
9757: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
9758:
9759: Matti Mattila. Urho Kähönen.
9760: 224
9761:
9762: VI,S. - Lak.al. :H! o 85.
9763:
9764:
9765:
9766:
9767: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muuttamisesta.
9768:
9769:
9770: E d u s k u n n a 11 e.
9771:
9772: Viime vuosien kokemus on osoittanut, että paikkojen rakentaminen mielisairaille, joiden
9773: kunnat eivät ole voineet toteuttaa vuonna hoitokustannuksiin kunnat mielisairaslain
9774: 1952 annetun mielisairaslain edellyttämää mukaan joutuvat osallistumaan siitä huoli-
9775: B-luokan mielisairaanhoitolaitosten rakenta- matta, ovatko kysymyksessä A- vai B-
9776: mista siinä laajuudessa kuin hoitopaikkojen luokan mielisairaat. On myös huomattava,
9777: tarve edellyttäisi. Tästä johtuen kunnallis- että vuoden 1955 jälkeen ovat kuntain me-
9778: kotien mielisairasosastot ovat vielä lukuisissa not ratkaisevasti lisääntyneet mm. työttö-
9779: kunnissa ns. B-luokan mielisairaiden säilytys- myyskustannusten vuoksi. Samanaikaisesti
9780: paikkoina, eikä niissä voida antaa potilaalle ovat kuntain taloudelliset mahdollisuudet
9781: mielisairaslain edellyttämää hoitoa. B-luokan hoitolaitosten rakentamiseen enti-
9782: Perussyynä em. asiaintilaan on kestämät- sestään vähentyneet. Kuntain taloudellisia
9783: tömäksi muodostunut kuntain taloudellinen mahdollisuuksia ryhtyä rakentamaan B-luo-
9784: tilanne. kan hoitolaitoksia lisäisi se, että valtioapu
9785: Eduskunta hyväksyi v. 1955 muutoksen B-luokan hoitolaitoksen perustamiskustannus-
9786: mielisairaslakiin, jonka perusteella A-luokan ten osalta korotettaisiin samansuuruiseksi
9787: mielisairaanhoitolaitoksen perustamiskustan- kuin A-luokan hoitolaitoksen, eli puoleen
9788: nuksiin annetaan valtionapua puolet, mutta kustannusten määrästä.
9789: B-luokan hoitolaitoksen perustamiskustan- Edellä esitettyyn viiitaten ehdotamme,
9790: nuksiin vain neljännes kustannuksista. Tämä
9791: ei ole oikein, sillä onhan kysymyksessä hoito- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9792: van lakiehdotuksen:
9793:
9794:
9795:
9796: Laki
9797: mielisairaslain muuttamisesta.
9798: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 pa1vana toukokuuta 1952 annetun
9799: mielisairaslain 43 §: n 1 momentti sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta 1955 an-
9800: netussa laissa (366/55), näin kuuluvaksi:
9801: 43 §.
9802: A- ja B-luokkien mielisairaanhoitolaitoksen
9803: ja huoltotoimiston perustamiskustannuksiin
9804: annetaan valtionapua puolet kustannusten Tämä laki tulee voimaan päivänä
9805: määrästä. kuuta 19
9806:
9807: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
9808:
9809: Veikko Rytkönen. Martti Linna. Georg Backlund.
9810: Hannes Tauriainen. Eemeli Lakkala. Pertti Rapio.
9811: Toivo Friman. Pauli Puhakka. Matti Meriläinen.
9812: Leo Suonpää. Juho Mäkelä.
9813: 225
9814:
9815: VI,4. - Lak.al. N: o 36.
9816:
9817:
9818:
9819:
9820: Hetemäld ym.: Ehdotus laiksi apteekkimaksusta annetun
9821: lain muuttamisesta.
9822:
9823:
9824: E d u s k u n n a ll e.
9825:
9826: Maamme farmasialrunnan yhteinen eläke- lähivuosina saavuttavilla ole vielä eläketurvaa
9827: kassa perustettiin v. 1864. Tämä kassa, joka kassassa. Sama koskee luonnollisesti kassan
9828: ennen ensimmäistä maailmansotaa pystyi lukuisia eläkkeennauttijoita, joita tätä nykyä
9829: täyttämään sille asetetun tehtävän, on sittem- on n. 300 ja joiden saama eläke on keski-
9830: min kärsinyt monesta inflatiosta sangen suu- määrin 1 000 markkaa vuodessa, siis täysin
9831: resti ja sen merkitys on tästä johtuen ollut merkityksetön summa. Koska lisäksi nykyiset
9832: viime vuosikymmeninä mitätön. uudetkin eläkemaksut suoritettujen vakuu-
9833: Vuonna 1952 kassa järjestettiin kokonaan tusmatemaattisten laskelmien mukaan ovat
9834: uudelle pohjalle, joka perustuu Suomen riittämättömät kunnollisen eläkkeen suoritta-
9835: Apteekkariyhdistyksen ja Suomen Farma- miseen sellaisellekin farmaseutille, joka ehtii
9836: seuttiliiton keskenään solmimaan eläkemaksu- suorittaa maksuja koko työssäoloaikansa, olisi
9837: sopimukseen, jonka mukaisesti työntekijät kohtuullista, että kassa saisi tukea olemat-
9838: suorittavat eläkemaksuina 3 % palkastaan ja tomien tai riittämättömien eläkkeiden korot-
9839: työnantajat työntekijäinsä hyväksi 2 % näi- tamiseen 'niistä varoista, jotka farmaseutit
9840: den palkoista kannatusmaksuina. Tähän kas- työllään ansaitsevat valtiolle, apteekkimak-
9841: san toimintaperusteita ja mahdollisuuksia suista.
9842: muuttavaan järjestelyyn saatiin valtiovallan Apteekkimaksuja kertyy vuosittain n. 250
9843: hyväksyminen 4. 2. 1952, jolloin sosiaalimi- milj. markkaa. Ottaen huomioon tämän mak-
9844: nisteriö vahvisti kassan uudet säännöt. Näi- sun erikoisveron luonteen olisi täysin oikeu-
9845: den sääntöjen mukaisesti eläkemaksut nou- denmukaista ja kohtuullista, että osa siitä
9846: sevat farmaseutin osalta yhteensä n. 20 000 käytettäisiin alkuperäisen tarkoituksensa mu-
9847: markkaan vuodessa. Eläkemaksut rahastoi- kaisesti myös farmasiakunnan itsensä hy-
9848: daan avustuskassalain mukaisesti kunkin jä- väksi. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
9849: senen omalle tilille, ja eläke määräytyy sen esim. Ruotsissa käytetään apteekkimaksuista
9850: mukaan, kuinka suuri jäsenen osalle kertynyt n. 90% apteekkilaitoksen hyväksi, mm. eläk-
9851: rahasto-osuus on eläkkeellesiirtymishetkellä. keiden maksamiseen.
9852: Eläkeikä on naisilla 60 ja miehillä 65 vuotta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
9853: Koska eläkkeen suuruus määräytyy peri- kunnioittaen,
9854: aatteessa edellä selostetulla tavalla, on selvää,
9855: ettei tänä hetkenä eläkeiässä olevilla eikä sen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9856: van lakiehdotuksen:
9857:
9858:
9859: Laki
9860: apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta.
9861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan apteekkimaksusta 21 päivänä helmikuuta
9862: 1946 annetun lain 1 ja 6 § näin kuuluviksi:
9863: 1 §. mukaan määrätty maksu. Tästä maksusta
9864: Apteekkiliikkeestä on apteekkioikeuden käytetään 20 prosenttia Suomen farmasia-
9865: haltijan vuosittain suoritettava liikevaihdon kunnan eläkekassan toiminnan tukemiseen.
9866: 29 ~ 2119/59
9867: 226 VI,4. - Apteekkimaksu.
9868:
9869:
9870: 6 §. telo niistä apteekkimaksuista, jotka läänissä
9871: Apteekkimaksu suoritetaan postisiirto- siten on suoritettava.
9872: liikkeen välityksellä lääninhallitukselle yh- Lääninhallitus suorittaa Suomen farmasia-
9873: dessä tai useammassa erässä niinä aikoina, kunnan eläkekassalle apteekkimaksuista vuo-
9874: jotka sisäasiainministeriö määrää; ja tulee sittain tulevan osuuden yhtenä summana
9875: lääkintöhallituksen ennen heinäkuun alkua vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty-
9876: sen vuoden jälkeisenä vuonna, jolta maksu misestä, jolta maksu on määrätty.
9877: on määrätty, lääninhallitukselle lähettää luet-
9878:
9879: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
9880:
9881: Päiviö Hetemäki. T. E. Nordström.
9882: Ensio Partanen. Erkki Leikola.
9883: Martta Salmela-Järvinen. Kyllikki Pohjala.
9884: Nestori Kaasalainen. Harras Kyttä.
9885: Juho Tenhiälä.
9886: 227
9887:
9888: VI,5. - Toiv.al. N:o 78.
9889:
9890:
9891:
9892:
9893: Stenberg ym.: Toimenpiteistä lakkautetun valtion sairaalan
9894: viran ja toimen haltijain oikeuksien ja velvollisuuksien
9895: järjestämiseksi.
9896:
9897:
9898: E d u s k u n n a ll e.
9899:
9900: Viran ja toimen haltijan oikeuksista ja kintöhallituksen sekä sisäasiainministeriön
9901: velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkau- suunnitelmien mukaan loputkin läänin- ym.
9902: tetaan, vuonna 1931 annetun lain (182/31) valtion sairaalat siirretään kuntaliittojen
9903: mukaan lakkautuspalkalla oleva on velvolli- omistukseen mahdollisimman pian, tulee la:k-
9904: nen valtiolta vastaanottamaan hänelle sovel- kautuspalkkalaisten sijoitus mahdottomaksi.
9905: tuvan peruspalkkaisen viran tai toimen. Kun- Päinvastoin sijoitettavien määrä vain lisään-
9906: nallista virkaa tai tointa lakkautuspalkalla tyy.
9907: oleva sitävastoin ei ole velvollinen vastaan- Tällä hetkellä on lääkintähallituksen alai-
9908: ottamaan. Jos hän vapaaehtoisesti sellaisen sia viran ja toimen haltijoita lakkautuspal-
9909: ottaa vastaan, pysyy hän edelleen valtion lak- kalla 826, mikä määrä lisääntyy jälellä ole-
9910: kautuspalkkalaisena, mutta lakkautuspalkan vien valtion sairaaloitten siirtyessä kuntalii-
9911: pidättämisestä annetun lain (789/44) nojalla toille. Vaikka suurin osa sairaaloiden henkilö-
9912: lakkautuspalkka häneltä pidätetään. kunnasta onkin jäänyt hoitamaan virkaansa
9913: Vuonna 1952 annettiin mielisairaalalaki, tai tointaan sairaalan omistajan muuttuessa,
9914: jolla valtion sairaalat päätettiin luovuttaa ei ole ensinkään varmaa, että se tulee jatku-
9915: kuntaliittojen omistukseen keskusmielisairaa- maan, eikä lakkautuspalkkalaki ole selvä siinä
9916: loiksi. Vuonna 1956 annettu sairaalalaki ja suhteessa, etteikö valtio voi joutua maksa-
9917: laki yliopistollisista keskussairaaloista ovat maan lakkautuspalkkaa taannehtivastikin,
9918: pohjana valtion yleisten sairaaloitten lopetta- vieläpä uuteen virkaan tai toimeen siirtyneil-
9919: miselle. Paitsi jo valmistuneita keskussairaa- lekin.
9920: loita on kuntaliittojen hallintaan siirretty Lakkautuspalkalla oleva viran tai toimen
9921: myös Helsingissä ja Turussa olevat valtion haltija pysyy lain mukaan valtion palveluk-
9922: sairaalat. Näitä toimenpiteitä suoritettaessa, sessa ja hänellä on samat oikeudet kuin vi-
9923: samoin kuin lakeja laadittaessakin, on koko- ran ja toimen haltijalla yleensä. Niinpä hän
9924: naan jätetty huomioon ottamatta se seikka, on oikeutettu lukemaan eläkevuosikseen myös
9925: että näiden sairaaloiden peruspalkkaiset vi- lakkautuspalkalla oloajan. Säädetyn eläkeiän
9926: ran ja toimen haltijat ovat lain mukaisesti saavutettuaan hän on oikeutettu saamaan
9927: joutuneet lakkautuspalkalle, ellei heitä siir- valtiolta virkamieseläkelain mukaisen eläk-
9928: retä muuhun vastaavaan virkaan. Kunnalli- keen. Eläke-edut voivat tulla kahdenkertai-
9929: sen keskussairaalan virkaa he eivät ole vel- siksi, jos hän saa eläkeoikeuden myös palve-
9930: volliset vastaanottamaan. 1uksestaan kunnallisessa sairaalassa.
9931: Jos lakkautuspalkalle asetettu on alun pe- Koska sairaalalaitosta koskevia lakeja laa-
9932: rin kieltäytynyt ryhtymästä keskussairaalan dittaessa ei ole huomioitu edellä esitettyjä
9933: palvelukseen tai jos hän myöhemmin eroaa seikkoja, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
9934: tällaisesta palveluksesta, valtio voi voimassa väksi toivomuksen,
9935: olevien säännösten nojalla ryhtyä toimenpi-
9936: teisiin hänen sijoittamisekseen ainoastaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9937: valtion sairaaloihin. Koska valtion omistuk- toimenpiteisiin valtion sairaalain pe-
9938: sessa ei enää ole montakaan sairaalaa ja lää- ruspalkkaisten viran ja toimen halti-
9939: 228 VI,5. - Lakkasutetut valtion sairaalat.
9940:
9941:
9942: jain oikeuksien ja velvoUisuuksien jär- raalan toiminta lopetetaan sen tultua
9943: jestämiseksi, kun sairaala on muutettu tarpeettomaksi uuden keskussairaalan
9944: tai muutetaan keskussairaalaksi tai perustamisen vuoksi.
9945: keskusmielisairaalaksi taikka kun sai-
9946: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
9947:
9948: Elli Stenberg. Kaino Haapanen.
9949: Eino Tainio. Toivo Salin.
9950: Yrjö Murto. Leo Suonpää.
9951: 229
9952:
9953: VI,6. - Toiv.al. N: o 79.
9954:
9955:
9956: T. Tuominen ym..: Alle 15-vuotiaitten lasten hoitopäivämak-
9957: sujen alentamisesta valtion sairaaloissa.
9958:
9959:
9960: E d u s k u n n a 11 e.
9961:
9962: Useissa maissa on jo siirrytty maksutto- tilastojen mukaan sairaaloissa olevista alle
9963: maan sairaanhoitoon joko sairasvakuutuksen kouluikäisistä lapsista noin 20 % on joutu-
9964: kautta tai muuten yhteiskunnan kustantamin nut olemaan hoidossa yli kuukauden ja noin
9965: järjestelyin. Niissäkin maissa, joissa tätä ei 10 % yli 3 kuukautta. Kouluikäisten osalta
9966: ole toteutettu, kehityksen suuntana on sai- yli kuukauden sairaalassa olleita on 25 %
9967: raalahoidon kustannusten siirtäminen enene- ja yli 3 kuukautta olleita 14 %. Kun jo
9968: vässä määrin yhteiskunnan vastuulle poti- aikaisemmin on ollut todettavissa, että lasta
9969: laiden suorittaessa yhä pienemmän osan kus- kiirehditään maksuvaikeuksien vuoksi pois
9970: tannuksista. Tämä onkin inhimillisen elämän sairaalasta, niin maksujen tultua nyt kol-
9971: suojelemisen kannalta luonnollinen kehityk- minkertaisiksi tämä ilmiö on muodostunut
9972: sen suunta. yhä yleisemmäksi ja tilanne muodostunut
9973: Meillä Suomessakin on pitkän aikaa ollut kestämättömäksi. Tämä ei ole vaarantamatta
9974: pohdittavana kysymys maksuttomasta sai- lasten tervehtymistä ja on koko yhteiskun-
9975: raalahoidosta ja sairasvakuutuksesta, mutta nan kannalta mitä epätarkoituksenmukai-
9976: asia on yhä edelleen ratkaisematta. Sen si- sinta. Kun kunnat ovat pyrkineet tulkitse-
9977: jaan maassamme on ryhdytty korottamaan maan sairaalalakia siten, että hoitopäivän
9978: potilaalta perittäviä sairaalamaksuja, jota maksun tulee olla myös kunnan sairaaloissa
9979: merkitsi sisäasiainministeriön antama asetus sama kuin valtion siviilisairaaloissa ja kes-
9980: elokuun 29 päivältä 1958, joka astui voi- kussairaaloissa, ovat myös ne korottaneet
9981: maan saman vuoden lokakuun 1 päivänä. sairaalamaksuja, joten vähävaraiset potilaat
9982: Korotus oli huomattavan suuri, varsinkin eivät voi saada tarvitsemaansa hoitoa edes
9983: halvemmassa luokassa, missä se merkitsi vaatimattomassa kunnan sairaalassa. Tämä
9984: 50 % nousua aikaisemmasta. Erittäin koh- ei voine olla yhteiskunnan tarkoitus, vaan
9985: tuuttomaksi maksujen korotus muodostui huolehtiminen siitä, että jo ihmisoikeuksiin
9986: alle 15-vuotiaitten lasten hoitopäivämaksun kuuluva terveyden palauttaminen tehdään
9987: osalta, mikä · aikaisemmin oli ollut 200 mk mahdolliseksi kaikille kansakunnan jäsenille.
9988: hoitovuorokaudelta, mutta korotettiin 600 Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
9989: markkaan. Tämä päätös merkitsi aikaisem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9990: masta käytännöstä täydellistä poikkeamista,
9991: sillä jo kauan on ollut vallitsevana tapa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9992: että lasten sairaalamaksut ovat vain noin toimenpiteisiin alle 15-vuotiaitten las-
9993: 50% täysi-ikäisten hoitopäivämaksuista. ten· hoitopäivämaksujen alentamiseksi
9994: Korkeiden hoitopäivämaksujen periminen ja niiden saatt'amiseksi ainakin sa-
9995: lasten sairaalahoidosta merkitsee sitä, että maan suhteeseen koltrtannessa luokassa
9996: vähävaraisten perheiden lapsille ei vaikeissa- , olevien täysi-ilf,äisten hoitopäivämak-
9997: kaan tapauksissa voida saada riittävää hoitoa, . sujen kanssa, missä ne olivat ennen
9998: sillä lasten sairaudet ovat useasti senluon- sisäasiainministeriön 29 päivänä elo-
9999: toisia, että ne vaatisivat pitkäaikaista sai- kuuta 1958 antamaa asetusta.
10000: raalahoitoa. Niinpä käytettävissä olevien
10001: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
10002:
10003: Tyyne Tuominen. ElH Stenberg.
10004: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen.
10005: 230
10006:
10007: VI,7. - Toiv.al. N:o 80.
10008:
10009:
10010:
10011:
10012: Tauriainen ym.: Kansakoulunoppilaiden hammashoidon jär-
10013: jestämisen turvaamisesta.
10014:
10015:
10016: E d u s k u n n a ll e.
10017:
10018: Kansakoulujen hammaslääkärintoimesta an- roja, ja esim. kansakoulun oppilaiden ehkäise-
10019: netun lain mukaan kunnat saavat valtion- vään hammashoitoon kunnat eivät saa edes
10020: avustusta kansakoulun oppilaiden hammas- valtionavustusta. Kun kunnat jo muutenkin
10021: hoidon järjestämiseen. Niinikään kunnille ko. ovat taloudellisissa vaikeuksissa, eivät ne voi
10022: lain mukaan pitäisi antaa myös ylimääräistä mennä suuriin uhrauksiin tämänkään asian
10023: avustusta. Kun valtion tulo- ja menoarviossa hyväksi.
10024: ei ole erikoisemmin osoitettu määrärahaa yli- Hammasmädän yleistyminen lapsilla on
10025: määräistä avustusta varten, lääkintöhallitus hälyttävä. Niinpä kansakoulujen oppilaista
10026: tavallisesta käytännöstä poiketen on tulkin- olisi tutkimusten mukaan arviolta 80% ham-
10027: nut asian niin, ettei ylimääräistä avustusta mashoidon tarpeessa ja vain 18 %: lle heistä
10028: ole eräinä vuosina annettu, vaikka monilla on voitu sitä antaa. Kymmenissä kunnissa
10029: kunnilla olisi ollut siihen lainmukainen ei ole voitu suorittaa edes tutkimusta koulu-
10030: oikeus. laisten hampaiden kunnosta.
10031: Tunnettua on myös, että hammaslääkäri- Nousevan sukupolven terveydentilan tur-
10032: pulan vuoksi eivät varsinkaan maalaiskunnat vaamiseksi olisi välttämätöntä saada myös
10033: ole niitä saaneet. Mutta vaikka vakituista koululaisten hampaiden hoito ajanmukaiselle
10034: hammaslääkäriä ei olisikaan, koululaisten tasolle ja estää hammasmädän leveneminen.
10035: hammashoito jotenkin voitaisiin järjestää, jos Siksi esitämmekin eduskunnan hyväksyttä-
10036: kunnalla olisi mahdollisuus hankkia sitä var- väksi toivomuksen,
10037: ten huoneisto ja hoitovälineet, jolloin ham-
10038: maslääkäri toiseltakin paikkakunnalta voisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti .~el
10039: käydä hoitoa antamassa. Nykyisin olisi myös laisiin toimenpiteisiin, että kunnille tu-
10040: mahdollisuus järjestää paikkakunnalta toi- lisi taloudelliset mahdollisuudet kansa-
10041: selle. liikkuvia hammasklinikoita koululaisten koulun oppilaiden hammashoidon Jar-
10042: hammashoidon antamista varten. Mutta kaikki jestämiseen entistä suuremmassa laa-
10043: nämä toimenpiteet vaatisivat kunnilta va- juudessa.
10044: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
10045:
10046: Hannes Tauriainen. Pauli Puhakka.
10047: Toivo Friman. Antto Prunnila.
10048: Martti Linna. Inkeri Virta.nen.
10049: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi.
10050: Usko Seppi.
10051: 231
10052:
10053: VI,S. - Toiv.al. N:o 81.
10054:
10055:
10056:
10057:
10058: Kekkonen ym.: Valtionavustuksen myöntämisestä terveyden-
10059: hoitolautakunnan menoihin.
10060:
10061:
10062: Eduskunnalle.
10063:
10064: Nykyisten terveydenhoitolautakuntien toi- tävä, että terveydenhoitolautakuntien menot,
10065: mintaa on runsaasti arvosteltu ja toiminnan jotka johtuvat pääasiassa terveydenhoitolain-
10066: tehostamista vaadittu eri kansalaispiirien säädännön toteuttamisesta, ovat valtionavul-
10067: taholta. Voimassa oleva terveydenhoitolaki lisia. Lisäksi valtionapua määrättäessä olisi
10068: on vuodelta 1927. Sen antamisen jälkeen on tarkoin huomioitava kuntien taloudellinen
10069: valtakunnassa toteutettu terveydenhoidon kantokyky, jotta erikoisesti köyhien kuntien
10070: erikoistavoitteita erillisin laein, joille tyypil- asema tulisi huomioiduksi.
10071: listä on ollut valtionavun mukana olo. Täten Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
10072: on toiminta näillä erikoisaloilla saatu ripeästi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10073: käyntiin. Pääasiallisin syy toiminnan lai- vomuksen,
10074: meuteen terveydenhoitolain sektorilla onkin
10075: nähtävä em. valossa. Vuoden 1927 terveyden- että hallitus laatisi kiireellisesti esi-
10076: hoitolain antamisen aikana ei valtionavun tyksen 1. 7. 1927 säädetyn terveyden-
10077: antamisen periaate ollut vielä voittanut hoitolain muuttamiseksi niin, että ter-
10078: samassa määrin jalansijaa kuin sittemmin. veydenhoitolautakunnat saisivat menoi-
10079: Tästä syystä, ja koska kuntien velvoituksia hinsa valtionavustusta siten, että kun-
10080: terveydenhoitoalalla lisätään, niin jos aiotaan tien taloudellinen kantokyky huomioi-
10081: toteuttaa terveydenhoitoa lainsäätäjän tar- taisiin.
10082: koittamalla tavalla, olisi välttämättä säädet-
10083: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1959.
10084:
10085: Matti Kekkonen. Eemil Partanen.
10086: 232
10087:
10088: VI,9. - Toiv.al. N: o 82.
10089:
10090:
10091:
10092:
10093: Väyrynen ym..: Tarkastavan ortopedilääkärin toimen muut-
10094: tamisesta invaliidien ammattikoulutuksen tarkastajan toi-
10095: meksi.
10096:
10097:
10098: Eduskunnalle.
10099:
10100: Valtion tulo- ja menoarvion XIV Pl: aan vuoksi hoitamaan. Tarkastuksen suorittamista
10101: on vuodesta 1956 lähtien sisältynyt määrä- nimenomaan sosiaaliministeriön toimesta
10102: raha tarkastavaa ortopedilääkäriä varten, puoltaa voimakkaasti invaliidien erikoisam-
10103: jonka tehtävänä tulisi olla maamme proteesi- mattioppilaitosten huollollinen luonne, jonka
10104: huollon yhtenäinen kehittäminen ja ohjaa- vuoksi näitä laitoksia ei opetuksellisestikaan
10105: minen. voida rinnastaa yleisiin ammattikouluihin.
10106: Tähän järjestelyyn mentiin aikoinaan siinä Sosiaaliministeriöllä olisi oman tarkastustoi-
10107: toivossa, että tämä osa invaliidihuollostamme mintansa avulla mahdollisuus paitsi opetuk-
10108: kehittyisi asiantuntevan ohjauksen alaisena. sellisen tason valvontaan myös huollollisten
10109: Nyt kuitenkin voidaan todeta, että kokeilu periaatteiden huomioimiseen opetustoiminnan
10110: on osoittautunut vähemmän onnistuneeksi. yhteydessä.
10111: Tästä osoituksena on myös päätoimisen viran Tarkastavan ortopedilääkärin toimen osoit-
10112: muuttaminen vuoden 1959 alusta lukien osa- tauduttua tarkoitustaan vastaamattomaksi
10113: päiväiseksi palkkiotoimeksi. Syynä huonoihin ja henkilötarpeen ollessa voimakkain lain-
10114: tuloksiin voidaan pitää ennen kaikkea sitä, kin edellyttämän ammattiopetuksen tru.·kas-
10115: että tehtävä varattiin lääkärin eikä teknil- tuksen kohdalla voitaisiin ortopedilääkärin
10116: lisen koulutuksen saaneen henkilön viraksi. toimi muuttaa teknillisen koulutuksen saa-
10117: Invaliidihuoltolaki ei varsinaisesti velvoita neen tarkastajan toimeksi, joka samalla seu-
10118: sosiaaliministeriötä pitämään tarkastavan raisi proteesihuollon kehitystä ja tekisi asiaa
10119: ortopedilääkärin virkaa, mutta sen sijaan koskevia esityksiä. Koska kysymyksessä on
10120: invaliidien ammattikoulutuksen tarkastus, vain toimen muuttamin.~n toiseksi, ei jär-
10121: joka on vielä hoitamatta, kuuluu lain 23 § : n jestely vaatisi uutta määrärahaa.
10122: 1 momentin ja asetuksen 4 § : n mukaan so- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10123: siaaliministeriölle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10124: Invaliidien ammattikoulujen tarkastuksen
10125: järjestäminen vakinaiselle kannalle olisi saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10126: tava toteutetuksi, sillä nykyinen ulkopuolinen nykyisen, tarkastavan ortoped~'lääkärin
10127: tarkastava viranomainen ei ole pystynyt teh- toimen muuttamiseksi invaliidien am-
10128: tävää mm. henkilökunnan vähälukuisuuden mattikoulutuksen tarkastajan toimeksi.
10129: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
10130:
10131: Vilho Väyrynen. Eino Raunio.
10132: Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
10133: Edvard Pesonen. Veikko Kokkola.
10134: Arvo Ahonen. Antti J. Rantamaa.
10135: 233
10136:
10137: VI,lO. - Toiv.aJ. N: o 83.
10138:
10139:
10140: Leinonen ym.: Määrärahasta Iooaliidisäätiön Ouluun suun-
10141: nitteleman ortopedisen sairaalan rakentamista varten.
10142:
10143:
10144: Eduskunnalle.
10145:
10146: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen liittyvän proteesipaja- ja majatalorakennuk-
10147: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- sen, joka valmistui 15. 11. 1958. Sen tilavuus
10148: delle 1959 maininnut mm. seuraavaa: ,Raha- on 4 400 ms ja kustannukset 45 milj. mark-
10149: asia-aloitteen johdosta määrärahan osoittami- kaa.
10150: sesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön ortope- Invaliidisäätiön Ouluun suunnitteleman
10151: disen sairaalan rakentamiseksi Ouluun, Edus- ortopedisen sairaalan rakentamisen puolesta
10152: kunta edellyttää, että työllisyystilanteen sen puhuu sekin, että Oulussa on työttömyyttä
10153: salliessa työllisyyslainavaroja voidaan myön- enemmän kuin missään muualla Suomessa,
10154: tää aloitteessa tarkoitetun Invaliidisäätiön joten siellä tarvitaan työkohteita. Nyt kysy-
10155: ortopedisen sairaalan rakentamista varten". myksessä olevaan rakennustyöhön voitaisiin
10156: Tämä eduskunnan periaateratkaisu ei kui- välittömästi sijoittaa 150-200 miestä, mikä
10157: tenkaan tiedä asian lopullista ratkaisua, jossain määrin olisi omiaan helpottamaan
10158: minkä johdosta esitämme asiassa seuraavaa: jatkuvaa työttömyystilannetta perheellisten
10159: Maamme invalidihuollon pullonkaulana on osalta. Sairaala tulee välittömästi lääninsai-
10160: ollut ja jatkuvasti on ortopedisten sairaala- raalan yhteyteen rakennettuna palvelemaan
10161: paikkojen puute, mikä on ilmennyt jonotuk- Oulun keskussairaalaa tai Oulun yliopistol-
10162: sina ortopedisiin sairaaloihin ja varsin pit- lista keskussairaalaa, mikä tulevaisuutta sil-
10163: kinä odotusaikoina. Lääkintöhallituskin on mälläpitäen on myös huomionarvoinen näkö-
10164: tehnyt voitavansa paikkojen luvun lisäämi- kohta.
10165: seksi ja niinpä on Jyväskylän ent. yleisestä Suunnitelman mukaan tulee sairaalan tila-
10166: sairaalasta tehty ortopedinen sairaala ja vuus olemaan 49 000 ms ja sen kustannusar-
10167: Kuopion ent. yleisen sairaalan osittainen vio nykyisten hintojen mukaan 640 milj.
10168: muuttaminen ortopediseksi sairaalaksi on markkaa.
10169: par'aikaa menossa.
10170: Kun näillä toimenpiteillä ei lopullisesti Mainittu 640 milj. mk on suunniteltu han-
10171: ratkaista koko maan tilannetta ja kun Poh- kittavaksi seuraavasti:
10172: jois-Suomi vielä toistaiseksi jää hoitomahdol-
10173: lisuuksia vaille, on välttämätöntä, että Poh- Invaliidisäätiön rakennusra-
10174: jois-Suomeen rakennetaan oma ortopedinen hasto . .. .. .. .. .. .. .. .. . 13 000 000 mk
10175: sairaala. Oulun kaup. lahjoitus . . . . 5 000 000 ,
10176: Invaliidisäätiö, joka pääasiallisesti on Paikkojen myynnistä alueen
10177: maassamme vastannut ortopedisen sairaan- kunnille, tapaturmavakuu-
10178: hoidon järjestämisestä, on sairaanpaikkati- tusyhtiöille ja mahdollisesti
10179: lanteen helpottamiseksi tehnyt useita aloit- Kansaneläkelaitokselle
10180: teita toisen ortopedisen erikoissairaalan ra- 50 X 2 000 000 mk . . . . . . 100 000 000 ,
10181: kentamiseksi Pohjois-Suomea varten Ouluun. Lainaa
10182: Sairaalaa varten on säätiö saanut tontin Kansaneläke-
10183: Oulun kaupungilta ja sijaitsee se Kontinkan- laitokselta . 75 000 000:-
10184: kaalla, nykyisen lääninsairaalan välittömässä Postisäästö-
10185: läheisyydessä. Sairaalan piirustukset on sää- pankilta . . . 20 000 000:- 95 000 000 ,
10186: tiö teettänyt Arkkitehtitoimisto Bertel Lilje-
10187: qvistillä. Valtion osuus (% kustan-
10188: Edelleen on Invaliidisäätiö saatuaan työlli- nuksista) . .. .. .. .. .. .. .. 427 000 000 ,
10189: syyslainaa rakentanut sairaalakokonaisuuteen Yhteensä 640 000 000 mk
10190: 30 E 2:119/59
10191: 234 VI,lO. - Ortopedinen sairaala.
10192:
10193:
10194: Kun kuitenkin valtio sairaalalain mukaan mioon, ettei sairaalan rakentamista voida to-
10195: osallistuu keskussairaalain rakentamiseen teuttaa yksinomaan työllisyyslainoilla, sillä
10196: %: lla ja kun ei ole todennäköistä, että sai- nehän on maksettava aikanaan takaisin, esi-
10197: raalahankkeeseen osallistuvat kunnat merkit- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10198: sevät paikkoja, jotka maksavat paikkaa koh- muksen,
10199: den enemmän kuin keskussairaaloissa, on val-
10200: tion osallistuminen rakentamiseen yhtä suu- että hallitus ottaisi riittävän määrä-
10201: rella osuudella, kuin valtio osallistuisi kes- raham vuoden 1960 tulo- ja menoarvio-
10202: kussairaalan rakentamiseen, sairaalan aikaan- esitykseen I nvaUidisäätiön Ouluun
10203: saamisen e.dellytys. suunnittelemwn ortopedisen sairaalan
10204: Edelläolevan perusteella ja ottaen huo- rakentamista varten.
10205: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
10206:
10207: Armas Leinonen. Martti Linna.
10208: Arvi Turkka. Niilo Ryhtä.
10209: Hannes Tauriainen. Erkki Koivisto.
10210: Jaakko Kemppainen.
10211: 235
10212:
10213: VI,ll. - Toiv.al. N: o 84.
10214:
10215:
10216:
10217:
10218: Saalasti ym.: Toimenpiteistä kiertävän jalkaklinikan hankki-
10219: miseksi maaseutua varten.
10220:
10221:
10222: E d u s k u n n a 11 e.
10223:
10224: Maaseudun naisten ammattitauteihin voi- olisi sijoitettuna. Kun vastaavanlaisia ham-
10225: daan täydellä syyllä lukea jalkaviat ja niistä masklinikoita on menestyksellä kokeiltu mei-
10226: aiheutuneet sairaudet, jotka senjohdosta, ettei dänkin oloissamme, ehdotamme kunnioittaen
10227: erikoislääkärien hoitoon pääsymahdollisuuk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10228: sia ole, johtavat suuriin kärsimyksiin, työ-
10229: kyvyn alenemiseen ja ennenaikaiseen työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10230: kyvyttömyyteen:kin. kiertävän jalkaklinikan hankkimiseksi
10231: Sen vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeätä, maaseutua varten ja ottaisi vuoden
10232: että ennakolta ehkäisevä toiminta ulotettai- 1960 tulo- ja menoarvioesitykseen
10233: siin maaseudulle liikkuvan jalkaklinikan 10 000 000 mCJrkkaa tätä tarkoitusta
10234: avulla, johon tutkimus- ja ensiapuvälineistä varten.
10235: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
10236:
10237: Kerttu Saala.sti. Sylvi Halinen.
10238: Hilja Väänänen. Marja Lahti.
10239: 236
10240:
10241: VI,12. - Toiv.al N: o 85.
10242:
10243:
10244:
10245:
10246: V. E. Parta.nen ym.: .Alkoholiliikkeen voittovarojen käyttä-
10247: misestä .A-klinikkatoiminnan kehittämiseen.
10248:
10249:
10250: Eduskunnalle.
10251:
10252: Alkoholiliikkeen voittovarojen kunnille tu- Kuntien mahdollisuudet käyttää alkoholi-
10253: levan jaon ja käytön perusteena on pidetty voittovaroja varsinaisen raittiustyön ohella
10254: raittiustyön tukemisen velvoittavaa tehtävää. myös välittömästi alkoholistien auttamisen
10255: Tässä yhteydessä on myös selvästi tuotu ovat erittäin vähäiset. Yksityisillä kunnilla
10256: esille periaate, että näillä varoilla olisi ensi- on varsin vähän edellytyksiä löytää tarkoi-
10257: sijaisesti tuettava kaikkea sitä työtä, mikä tuksenmukaisia käyttötapoja tähän tarkoituk-
10258: suoranaisesti kohdistuu alkoholismin vastusta- seen. Näin on ollut ymmärrettävää, etteivät
10259: miseen ja parantamiseen. Alkoholistilaitok- maamme useatkaan lnmnat ole alkoholivoitto-
10260: siemme vähäinen -lukumäärä on riittämätön varojaan käyttäneet juuri laisinkaan suora-
10261: hoitamaan kaikkea sitä tehtävää, mikä välttä- naisesti alkoholistien auttamiseen. Kuntien
10262: mättä tarvitaan alkoholismin tuhojen rajoit- raittiuslautakunnat ovat suorittaneet arvo-
10263: tamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Tällai- kasta raittiustyötä, mikä erityisesti nuorison
10264: nen laitoshoito ei myöskään enää nykyaikai- keskuudessa ennakolta ehkäisevänä on ollut
10265: sen käsityksen mukaan ole yksinomainen, pa- samalla alkoholismilta varjelevaa yhteiskun-
10266: ras mahdollinen keino auttaa alkoholin uh- nallista työtä. Mutta näin ei ole vielä päästy
10267: rien hätää. Näin onkin nyt maassamme viime suoranaisesti auttamaan itse alkoholin uhrien
10268: aikoina kehittynyt varsinaisen laitoshuollon onnetonta elämää eikä alkoholistikotien sur-
10269: rinnalle lääketieteellistä tutkimusta ja paran- keaa hätää.
10270: nuskeinoja, joista saadut kokemukset ovat Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10271: olleet varsin rohkaisevia. Tämä työ on eri- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10272: tyisesti keskittynyt A-klinikkatoiminnan ym- muksen,
10273: pärille. Maassamme toimii nykyisin jo viisi
10274: tällaista klinikkaa, joitten työmäärä on ra- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
10275: sitettu äärimmilleen. Varojen niukkuuden toimenpiteisiin, joiden perusteella .Al-
10276: takia ei tätä tehokasta alkoholismin auttamis- kohoUliikkeen voittovaroja voitaisiin
10277: muotoa ole voitu kehittää eikä ylläpitää riit- nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja
10278: tävässä määrässä. Valtion alkoholistilaitoksien tehokkaammin käyttää välittömästi al-
10279: rinnalla toimii maassamme myös eräitä yksi- kohoUsmisairauden parantamiseen eri-
10280: tyisiä alkoholistiparantoloita, joitten mahdol- tyisesti .A-klinikkatoiminnan kehittämi-
10281: lisuudet toimintansa ylläpitämisessä ovat erit- sen ja ylläpitämisen kautta.
10282: täin rajoitetut varojen niukkuuden takia.
10283: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
10284:
10285: Ensio Partanen. Urho Kähönen. Olli Aulanko.
10286: Pentti Niemi. Juho Tenhiälä. Eino Raunio.
10287: Lyyli Aalto. Olavi Lähteenmäki. Meeri Kalavainen.
10288: Päiviö Hetemäki. H. Törmä. Väinö Tikkaoja.
10289: V. E. Svinhufvud. K. F. Haapasalo. Olli J. Uoti.
10290: Johannes Wirtanen. Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen.
10291: 237
10292:
10293: VI,13. - Toiv.al. N:o 86.
10294:
10295:
10296:
10297:
10298: Kyttä: Ulkomaankaupan agenttien koulutusjärjestelmän
10299: aikaansaamisesta.
10300:
10301:
10302: E d u s k u n n a ll e.
10303:
10304: Kun kansantulostamma poikkeuksellisen kittäviä suunnitelmia puunjalostusteollisuu-
10305: suuri osa, noin 20 %, koostuu ulkomaan vien- temme tuotantokapasiteetin lisäämiseksi huo-
10306: nistä, voisi otaksua, että valtiovalta on meillä mattavan suurin investoinnein ja että mark-
10307: kiinnittänyt erityistä huomiota toimenpitei- kinoille sijoitettavan tavaran määrä tästä
10308: siin, joilla tuotteittemme myyntikoneistoa ul- johtuen tulee lähivuosina melkoisesti kasva-
10309: komailla voidaan tehostaa. Näin ei kuiten- maan. On syytä kysyä, onko myös varauduttu
10310: kaan ole asian laita. Kaupallinen edustus- tehostamaan myyntiämme siinä määrin, että
10311: tomme on suhteettoman pieni. Laajoilla suoritetut lisäinvestoinnit voidaan tehdä tuot-
10312: markkina-alueilla eri puolilla maapalloa puut- taviksi ja koko teollisuutemme kasvanut ka-
10313: tuu virallinen kaupallinen edustuksemme ko- pasiteetti voidaan ottaa käyttöön.
10314: konaan ja ne varat, jotka valtiovalta on uh- Kun syvennymme lähemmin niihin vai-
10315: rannut erilaisten myyntinäyttelyjen ja mes- keuksiin, jotka meitä kohtaavat pyrkiessämme
10316: sujen järjestämiseen ulkomailla, ovat sangen kehittämään vientikoneistoamme, voimme to-
10317: vähäiset verrattuina niihin varoihin, joita deta merkittävän puutteen siinä, ettei maas-
10318: kilpailijamme ovat käyttäneet samaan tarkoi- samme ole ainoatakaan oppilaitosta, joka
10319: tukseen. Ansio siitä, että ulkomaankaup- varta vasten kouluttaisi toimihenkilöitä ulko-
10320: pamme ylimalkaan on voinut laajentua ja maankauppamme palvelukseen. Kauppakor-
10321: että myös uusia markkinoita on voitu vallata keakouluissamme valmistetaan kylläkin eko-
10322: suomalaisille tuotteille, kuuluukin ensisijai- nomeja suunnilleen nykyistä kysyntää vas-
10323: sesti yksityisille viejille ja heidän järjestöil- taavasti ja ekonomikoulutusta voidaan pitää
10324: leen. luonnollisena pohjana niille, jotka pyrkivät
10325: Vientiteollisuutemme nykyiset menekkivai- ulkomaankauppamme palvelukseen. Myös
10326: keudet ovat niin tunnetut, ettei niiden yksi- Helsingin yliopistossa valmistuvilla puukau-
10327: tyiskohtaiseen 'kuvaamiseen ole aihetta. Mai- pallisen linjan metsänhoitajilla on hyvät
10328: nittakoon kuitenkin, että puunjalostusteolli- edellytykset ryhtyä kouluttamaan itseään pu-
10329: suutemme on kysynnän puutteen vuoksi jou- heena olevalle alalle. Kummassakin tapauk-
10330: tunut eri tuotantolaitosten kesken tehdyin sessa on kuitenkin kysymys vain pohjakoulu-
10331: sopimuksin rajoittamaan tuotantoaan - toi- tuksesta. Tarpeellisena tai ainakin erittäin
10332: menpide, joka nykyisissä olosuhteissa on ollut suotavana pidettävä jatkokoulutus, johon
10333: välttämätön, mutta jonka haitalliset vaiku- muun muassa kuuluu moitteettoman käytän-
10334: tukset ilmenevät muun muassa lisääntyneessä nön kielitaidon hankkiminen, puuttuu niin-
10335: työttömyydessä. Tämä valitettava asiain tila hyvin ekonomeilta kuin puukaupallisen lin-
10336: on epäilemättä osittain seurausta siitä, että jan metsänhoitajilta. Lisäksi on paikallaan
10337: eräiden puujalosteiden tuotanto maapallolla todeta, että vain aniharva puukaupallinen
10338: ylittää nykyisen kysynnän, mutta eräänä metsänhoitaja tosiasiallisesti on antautunut
10339: asiaan vaikuttavana syynä on ollut myös se, ulkomaankauppamme palvelukseen.
10340: ettei myyntikoneistomme ole kehittynyt yhtä Harkittaessa keinoja, joilla voitaisiin tehos-
10341: ripeästi kuin tuotannollinen koneistomme. taa ulkomaankauppamme toimihenkilöiksi
10342: Viimeksi mainittuun näkökohtaan on ai- valmistuvien koulutusta ja myös saada en-
10343: hetta kiinnittää huomiota erityisesti sen tistä useammat kiinnostumaan tästä alasta,
10344: vuoksi, että viime aikoina on kehitetty mer- kiintyy huomio siihen mahdollisuuteen, että
10345: 238 VI,13. - Ul.koma.auka.upa.n agenttien koulutus.
10346:
10347:
10348: ekonomikoulutuksen tai puukaupallisen met- agenttikurssi saisi maamme kaikista kauppa-
10349: sänhoitajakoulutuksen saaneita varten perus- korkeakouluista, mutta tarkoituksenmukai-
10350: tettaisiin erityinen ulkomaankaupan agentti- sinta olisi, että kurssi toimisi yhden kauppa-
10351: kurssi, joka kestäisi esimerkiksi yhden vuo- korkeakoulun alaisena. Kun kooltaan pienem-
10352: den. Asian luonteesta johtuu, että kurssin män kauppakorkeakoulun hallinnollisella joh-
10353: tulisi olla oppilasmäärältään suppea. Ta- dolla epäilemättä on paremmat mahdollisuu-
10354: voitteen, pystyvien ulkomaankaupan agent- det omistaa aikaansa kurssin valvontaan ja
10355: tien kouluttamisen, saavuttamista edistäisi johtamiseen, voitaisiin kurssi tarkoituksen-
10356: suuresti se, että kurssi sijoitettaisiin toimi- mukaisesti sijoittaa esim. Turun kauppakor-
10357: maan jossain suuressa maailmankaupungissa, keakoulun hallinnolliseen yhteyteen.
10358: esimerkiksi Lontoossa, koska täten voitaisiin Edelläolevaan viitaten ehdotan kunnioit-
10359: käytännön kielitaidon ohella antaa oppilaille taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10360: sellaista tottumusta vieraassa ympäristössä sen,
10361: elämiseen, joka on heille heidän vastaisessa
10362: toiminnassaan tarpeen. Myös olisi tarpeen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10363: että oppilaiden toimeentulo kurssin aikana pysyvän ulkomaankaupan agenttien
10364: turvattaisiin riittävin stipendein. Oppilaansa koulutusjärjestelmän aikaansaamiseksi.
10365: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
10366:
10367: Harras Kyttä.
10368: 239
10369:
10370: VI,14. - Toiv.al. N:o 87.
10371:
10372:
10373:
10374:
10375: Timonen ym.: Esityksen antamisesta myymäläautokauppa-
10376: laiksi.
10377:
10378:
10379: E d u s k u n n a 11 e.
10380:
10381: Aivan viime aikoina on myymäläautoilla tava sitten esitys eduskunnan hyväksyt-
10382: tapahtuva kaupankäynti voimakkaasti lisään- täväksi. Nykyisestä epäselvästä tilanteesta ei
10383: tynyt maaseudulla. Samalla on käynyt ilmi ole hyötyä enempää myyjille kuin ostajil-
10384: tämän kaltaista kauppaa säätelevien sään- lekaan.
10385: nösten vajavaisuus ja suoranainen puutteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10386: lisuus. Mitä erilaisimpia käsityksiä ilmenee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10387: sekä myymäläautokaupassa sallituista tava-
10388: roista että yleensä tällaisen kaupankäynnin että hallitus antaisi kiireellisesti
10389: muodoista. Tiettävästi tästä asiasta on jo Eduskunnalle esityksen myymäläauto-
10390: olemassa komiteamietintö, joka olisi viivy- kauppalaiksi.
10391: tyksettä käsiteltävä hallituksessa ja saatet-
10392: Helsinki 17 päivänä helmikuuta 1959.
10393:
10394: Esa Timonen. Vilho Turunen.
10395: Ale Holopainen. Lyyli Aalto.
10396: 240
10397:
10398: VI,15. - Toiv.al. N: o 88.
10399:
10400:
10401:
10402:
10403: Raipala ym.: Suomesta vietävän sahatavaran laadun valvon-
10404: nan järjestämisestä.
10405:
10406:
10407: Eduskunnalle.
10408:
10409: Maastamme vietävä sahatavara on sellainen mattavasti arvopuittemme laatua ja siten
10410: luonnontuote, jonka ominaisuuksia ei kauppa- vastaavasti koko kansallisomaisuuttamme.
10411: kirjoissa ilmoiteta millään numeroarvoilla. Valitettavasti ei maassamme ole minkään-
10412: Viljakaupassa esim. puhutaan hehtolitra- laista elintä tai laitosta tai tarkastusvirastoa,
10413: painosta, itävyysprosentista, proteiinimää- joka ottaisi selvittääkseen näitä asioita tai
10414: rästä jne, mitkä voidaan numeroilla ilmoittaa. antaakseen lausuntoja vientisahatavarain laa-
10415: Sahatavaroista mainitaan vain, että niiden dusta ja sisäisestä kokoonpanosta. Lausun-
10416: tulee olla ,tuottajan tavallista laatua". Taval- nossa voitaisiin kiinnittää huomio u/s-laadun
10417: lisesti erotetaan ja hinnoitetaan u/s-, V- ja alalaatujen prosenttisuhteisiin, tavarain ylei-
10418: VI-laadut, mutta myyjäkään ei tiedä u/s- seen kuntoon ja kosteuteen, määrättyjen
10419: tavaransa sisäistä kokoopanoa, siis kuinka vikojen, kuten halkeamien, syrjävääryyden
10420: paljon siinä on priimaa, sekundaa, terttiaa ja kiertymisen esiintymiseen, mahdollisiin
10421: ja kvarttaa. Tämän vuoksi olemme kaupan- sinivikoihin, sydänpuuosuuteen, keskimää-
10422: käynnissä suuresti riippuvaisia ulkomaisten räiseen vuosiluston paksuuteen jne. Jos maa-
10423: suurostajien omista käsityksistä. Siitä on seu- han saataisiin näitä asioita hoitava elin, niin
10424: rauksena myös se, että samankinlaatuisista se voisi ympäri vuoden toimittaa tarkas-
10425: tavaraeristä saadaan varsin erilaisia hintoja. tuksia sahalaitoksilla, satamissa ja varastoissa
10426: Toisaalta pääsee valitettavasti ulkomaille ja sen lisäksi se hoitaisi koulutus- ja opetus-
10427: menemään varsin heikkoja tavaraeriä, mikä toimintaa ja vähitellen aikaansaisi yhtenäi-
10428: on seurauksena puutteellisesta lajittelu- syyttä maasta vietävien puutavarain laadussa
10429: taidosta. Pienmyyjät eivät ole kovinkaan tun- ja siten nostaisi sahatavaraimme mainetta,
10430: nettuja ulkomaan markkinoilla, josta syystä arvoa ja hintaa ulkomailla.
10431: heidän on usein vaikeata saavuttaa vakinaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10432: ostajakuntaa. Myös kireä kilpailu aikaansaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
10433: suuria heilahduksia tavaraerien hinnoissa ja vomuksen,
10434: vaatii markkinoille yhä korkeampia laatuja.
10435: Jos u/s-tavarain sisäiselle kokoonpanolle voi- että hallitus suorituttaisi tutki-
10436: taisiin antaa suurempaa arvoa, niin silloin I muksen siitä, miten parhaiten voi-
10437: luokan tukeista voitaisiin maksaa korkeampi taisiin valvoa, yhtenäistää ja parantaa
10438: hinta, jolloin niiden kasvattaminen kannat- Suomesta vietäväin sahatavarain laa-
10439: taisi. Tämä seikka parantaisi vähitellen huo- tua.
10440: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
10441:
10442: Matti Raipala. N. Kosola.
10443: R. Hallberg. Mikko Asunta.
10444: Martti Salminen.
10445: 241
10446:
10447: VI,18. - Toiv.al. lf: o 89.
10448:
10449:
10450:
10451:
10452: B.aipala. ym.: Kirveellä tapahtuvan saha- ja paperipuun lei-
10453: mauksen kieltämisestä.
10454:
10455:
10456: E d u s k u n n a ll e.
10457:
10458: Valitettavan usein joutuvat kirveellä lei- ajankohtana. Tällöin olisi myöskin mahdol-
10459: matut saha- ja paperipuut odottamaan kaa- lisuus jättää pystyyn joitakin jo leimatuita
10460: tamistaan useita vuosia, jolloin niihin ilmes- puita, jos niin olisi tarpeen leimauksessa
10461: tyy hintaa alentavia laatuvikoja, kuten lahoa, sattuneiden virheiden tai muiden seikkojen
10462: mustia leimauskoroja, pihkavuotoa jne. Kaa- vuoksi.
10463: tamisen siirtyminen voi johtua kysynnän ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10464: hinnan heikkoudesta, omistajan vaihdoksesta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10465: jne. Usein myöskin osa leimikosta voi jäädä muksen,
10466: kaatajilta huomaamatta ja jää sitten vuosi-
10467: kausiksi lahoamaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10468: Jos leimaus olisi suoritettu jollakin väri- toimenpiteisiin kirveellä tapahtuvan
10469: aineella, ei edellämainittuja vikoja saattaisi saha- ja paperipuun leimauksen kiel-
10470: syntyä ja myöskin myyjällä olisi vapaammat tämiseksi.
10471: mahdollisuudet myydä leimikkonsa sopivana
10472: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
10473:
10474: Matti Raipala. Mauri Seppä. Mikko Asunta.
10475:
10476:
10477:
10478:
10479: 31 E .219/59
10480: 242
10481:
10482: VI,17. - Toiv.al. N:o 90.
10483:
10484:
10485:
10486:
10487: Leikola ym.: Tupakan lapSille myynnin kieltämisestä.
10488:
10489:
10490: Eduskunnalle.
10491:
10492: Eduskunta hyväksyi viimeisellä istunto- lapsilta kiellettyihin ja lapsille sallittuihin,
10493: kaudellaan ennen viime vaaleja tekemäni määritteleepä vielä erityisissä tapauksissa
10494: aloitteen, joka käsitteli lasten ja nuorison, ikärajan, joka liittyy kieltoon. Lapsiin näh-
10495: etupäässä koulunuorison tupakanpolttoa. den on olemassa eräitä muitakin rajoituksia
10496: Kun tupakanpolton terveydelle vaaralliset mm. kaupunkien poliisijärjestyksissä ym.
10497: ominaisuudet ovat yhä varmemmin tulleet Kiellon soveltaminen lapsiin myöskin tupa-
10498: todetuiksi laajoissa tieteellisissä tutkimus- kan kauppaan nähden olisi käsitykseni mu-
10499: sarjoissa ja kun se erityisesti nuorelle eli- kaan :omiaan huomattavasti vähentämään
10500: mistölle on varsin vahingollista, olisi yhteis- lasten mahdollisuutta päästä käsiksi tupak-
10501: kunnan syytä tähän kysymykseen puuttua kaan, vaikka se ei sitä luonnollisesti täysin
10502: muullakin tavoin . kuin· vain valistustyöllä voisikaan estää.
10503: taikka tupakanpalttoon kohdistuvalla kiel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10504: lolla tietyissä tapauksissa. Olisi voitava löy- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10505: tää keinoja siihen, että kasvuiässä oleva lapsi muksen,
10506: tai nuori henkilö mahdollisimman vähän
10507: pääsisi tupakan kanssa kosketuksiin. Alko- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10508: holilainsäädäntö antaa tässä suhteessa hyvän tutkimaan mahdollisuuksia sellaisen
10509: viitteen kieltäessään alkoholipitoisia aineita lainsäädännön aikaansaamiseksi, että
10510: myymästä alle 21 vuotiaille taikka tarjoa- tupakan myyminen laps~1le tiettyyn
10511: masta alle 18 vuotiaille. Nuorison tervettä ikärajaan saakka kiellettäisiin, sekä
10512: kehitystä silmälläpitäen on myöskin olemassa antaisi tätä tarkoittavan esityksen
10513: yhteiskunnan järjestämänä erityinen elo- Eduskunnalle.
10514: kuvasensuuri, joka luokittelee elokuvat mm.
10515: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
10516:
10517: Erkld Leikola. Aune Innala.
10518: 243
10519:
10520: VI,18. - Toiv.al. N:o 91.
10521:
10522:
10523:
10524:
10525: Peltonen ym.: Aikamääräisten muisti- ym. luetteloiden ja
10526: kirjojen julkaisemisen helpottamisesta.
10527:
10528:
10529:
10530:
10531: E d u s k u n n a II e.
10532:
10533: Helsingin Yliopistolle on annettu yksin- tietenkin kaikenlaiset aikaluettelotkin kalen-
10534: omainen oikeus almanakkojen ja kalentereit- tereiksi.
10535: ten julkaisemiseen ja myymiseen maassamme. Kehitys on mennyt siihen, että yhä suu-
10536: Syyskuun 8 päivänä 1924 annetussa asetuk· remmassa määrin suppeammat eri alojen pii-
10537: sessa, joka sisältää Helsingin Yliopiston sään- rit tarvitsevat erikoisia tarkoituksiaan varten·
10538: nöt, sanotaan, että yliopistolla on erioikeus jäsenilleen ja asiakaspiireilleen omia aika-
10539: itse tai toisen kautta julkaista suomen- ja määräisiä luetteloitaan. Helsingin Yliopistolle
10540: ruotsinkielisiä, myytäviksi tahi maassa levi- jo vanhastaan annettu privilegio on laajen-
10541: tettäviksi aiottuja almanakkoja ja kalente- nettu sen alkuperäisestä suppeammasta tar-
10542: reita. koituksesta käsittämään kehityksen laajenta-
10543: Tätä privilegio-säännöstä on tiettävästi tul- mat muodotkin, josta erioikeudesta koitunee
10544: kittu niin laajakäsitteisesti, etteivät mm. mit- hyöty pääasiallisesti yksityiselle toiminimelle.
10545: kään keskusjärjestöt, kaupalliset ja aatteelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
10546: set yhteenliittymät tai yhdistykset ole saa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10547: neet edes jäsenilleen, muista asiakkaistaan
10548: puhumattakaan, levittää aikamäärillä ja päi- että hallitus ryhtyisi sopiviin toi-
10549: vännimillä varustettuja omaan tarkoitukseen menpiteisiin sellaisen järjestelyn ai-
10550: aiottuja muisti- ja muistiinpanoluetteloita, kaansaamiseksi, ettei Helsingin yli-
10551: vaan on kaikki kronologiset muistiluettelot- opistolle aikoinaan annettua almanak-
10552: kin katsottu kalentereihin verrattaviksi ja kojen ja kalentereitten julkaisemista
10553: siis yliopiston yksinoikeudeksi. ja myymistä koskevaa erioikeutta so-
10554: Almanakkojen ja kalentereitten painatuk- vellettaisi tarpeettoman laajana ja että
10555: sen sekä levityksen yksinoikeuden on Hel- muillekin annettaisiin mahdollisuus
10556: singin Yliopisto sopimuksesta siirtänyt eräälle aikamääräisten muisti-, muistiinpano-
10557: yksityiselle toiminimelle, joka tällä perustein ym. sen laatuisten luetteloidensa ja
10558: · määrää täysin auktoritatiivisesti, mitä alma- kirjojensa laatimiseen, myymiseen ja
10559: nakalla ja kalenterilla käsitetään, tulkiten levittämiseen.
10560: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
10561:
10562: Onni Peltonen. Eino Raunio.
10563: Eetu Karjalainen. Pentti Niemi.
10564: Viljo A. Virtanen. Rafael Paasio.
10565: H. Törmä. Lempi Lehto.
10566: Veikko Helle. Juho Karvonen.
10567: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
10568: VALTIOPÄIVÄT
10569: 1959
10570:
10571: LIITTEET
10572: VII
10573:
10574: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
10575: TOIVOMUSALOITTEET
10576:
10577:
10578:
10579:
10580: HELSINKI 1959
10581: V.AJL'.mONEUVOSTON KIRJAP.AINO
10582: Kunnallishallintoa, rakennuslain, huoltoapulain ja kalastuslain muut-
10583: tamista, kunnallista kansanäänestystä, kaivoslainsäädännön uudis-
10584: tamista ja väestönsuojien rakentamista ym. koskevia laki-
10585: ja toivomusaloitteita.
10586: 249
10587:
10588: VII,1. - Lak.al. M':o 37.
10589:
10590:
10591:
10592:
10593: Ha.ra ym.: Ehdotus laiksi kaupunkien osanotosta poliisilai-
10594: tosten menoihin annetun lain muuttamisesta.
10595:
10596:
10597: E d u s kunnalle.
10598:
10599: Kaupunkien osanotosta poliisilaitosten me- mainitun kaupungin poliisilaitokselle. Valtion
10600: noihin kesäkuun 27 päivänä 1931 annetulla hallintotehtävien siirtäminen muulta valtion
10601: lailla (221/31) säädettiin poliisihoidosta, siis viranomaiselta poliisilaitokselle voi jatkua tu-
10602: poliisiasioista huolehtiminen valtion tehtä- levaisuudessa. Kohtuullista ei kuitenkaan
10603: väksi ja kaupungit velvoitettiin ottamaan voine olla, että kaupungit valtion omien hal-
10604: osaa poliisilaitosten menoihin. Sen jälkeen on lintotehtävien hoidon uudelleen järjestelyn
10605: kuitenkin poliisilaitosten hoidettavaksi an- vuoksi joutuvat ottamaan osaa sellaisiin val-
10606: nettu myös muunlaisia asioita. Niinpä auto- tionhallinnon kustannuksiin, jotka eivät ai-
10607: rekisterin pitäminen, joka tähän asti on kuu- heudu poliisiasioista. Tämän kohtuuttomuu-
10608: lunut ja nykyäänkin kuuluu lääninhallituk- den estämiseksi on tarpeellista täydentää pu-
10609: sille, on syyskuun 24 päivänä 1958 annetulla heenalaista lakia ja lisätä sen 2 §: n 2 mo-
10610: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön mentiksi uusi säännös.
10611: päätöksellä (401/58) siirretty marraskuun 1 Näin ollen ehdotamme,
10612: päivästä 1958 alkaen Helsingin kaupungin
10613: osalta Uudenmaan lääninhallitukselta viime- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10614: van lakiehdotuksen:
10615:
10616:
10617:
10618: Laki
10619: kaupunkien osanotosta poliisilaitosten menoihin annetun lain muuttamisesta.
10620: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 1931 kaupunkien
10621: osanotosta poliisilaitosten menoihin annetun lain (221/31) 2 § näin kuuluvaksi:
10622: 2 §.
10623: Niihin rahallisiin menoihin, jotka valtio tako ottamaan osaa sellaisiin menoihin, jotka
10624: kaupunkien poliisilaitosten ylläpitämiseksi eivät aiheudu poliisihoidosta.
10625: suorittaa, kaupungit ovat velvolliset kukin Edellä 1 momentissa tarkoitetun osuuden
10626: kohdaltaan ottamaan osaa yhdellä kolman- kaupungit suorittavat poliisilaitosten vuosi-
10627: neksella. tilinpäätösten perusteella viimeistään seuraa-
10628: Kaupunkeja älköön kuitenkaan velvoitet- van vuoden heinäkuun kuluessa.
10629:
10630: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
10631:
10632: Erkki Hara. Juha Rihtniemi.
10633: Toivo Hietala. Victor Procope.
10634: Erkki Tuuli.
10635:
10636:
10637:
10638:
10639: 82 E 219/59
10640: 250
10641:
10642: VII,2. - Lak.al. N: o 38.
10643:
10644:
10645:
10646:
10647: R. Virtanen ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta
10648: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
10649: tujen asetusten muuttamisesta.
10650:
10651:
10652: Eduskunnalle.
10653:
10654: Viime vuosien aikana on valtiovalta lisän- Tämän epäkohdan korjaamiseksi olisikin
10655: nyt kuntien velvoitteita yhteiskunnallisten löydettävä uusi verotustapa, jolla voitaisiin
10656: asioiden hoidossa ja samanaikaisesti supista- vähentää pienituloisten verorasitusta sekä
10657: nut omaa osuuttaan näiden velvoitteiden ra, lisätä yhtiöitten tai niitä vastaavien yritys-
10658: hoittamisessa, minkä seurauksena on ollut muotojen ja suurituloisten suhteellista
10659: tuntuva veroäyrin hinnan kohoaminen kai- osuutta kunnallisverotuksessa. Yhtenä lain-
10660: kissa kuntamuodoissa. Raskaimmin tästä vero- säädännöllisesti varsin helposti toteutettavana
10661: äyrin hinnan kohoamisesta ovat joutuneet keinona on kunnallisverotuksenkin muuttami-
10662: kärsimään nimenomaan pienituloiset, sillä nen progressiiviseksi säilyttämällä silti veron
10663: kunnallisvero on edelleen ns. jakoveroa, jossa jakoveroluonne. Kun mielestämme ei kuiten-
10664: jokainen verotettavaksi joutuva saa maksaa kaan ole syytä kohdistaa progressiivisuuden
10665: tulojensa mukaisesti saman määrän veroa vaikutusta kovin pieniin tuloihin, joista suu-
10666: tuloyksiköltä. Lisäksi" on huomioitava, että rin osa menee elämisen ylläpitämiseksi sekä
10667: viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana palkka- tarvittavien välttämättömyystavaroiden hank-
10668: tuloja saavien osuus kunnallisverotuksessa kimiseen, on aloitettava veron asteittainen
10669: on jatkuvasti lisääntynyt, joten kunnallis- kohoaminen suhteellisen korkealta.
10670: verotuksesta on muodostunut pienituloisia Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
10671: yhä enenevässä määrässä rasittava verotus-
10672: muoto, verrattuna suuria tuloja saaviin. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10673: lakiehdotukset:
10674:
10675:
10676:
10677: Laki
10678: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
10679:
10680: Eduskunnan päätöksellä, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä säädetyllä
10681: tavalla, kumotaan kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen ( 40/1873) 53 §: n
10682: 8 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa laissa (276/23),
10683: ja 55 §: n 1 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa
10684: laissa (16/22), sekä säädetään uusi 53 a § näin kuuluvaksi:
10685:
10686: 53 a §. markkaa, veroäyrien lukumäärä on 10 kulta-
10687: Verotettavan tulon suuruuden mukaan kin täydeltä tuhannelta;
10688: määrätään kunnallisverotusta varten kullekin verotettavan tulon ollessa enemmän kuin
10689: verovelvolliselle veroäyrejä siten, että vero- 1000 000 markkaa, veroäyrien lukumäärä
10690: tettavan tulon ollessa enintään 1 000 000 on seuraava:
10691: VII,2. - B. Virtanen ym. 251
10692: Veroäyrien lukumäärä Veroäyrien lukumäärä
10693: kultakin täydeltä tu· Verotettava tulo kultakin täydeltä tu·
10694: Verotettava tulo hannelta alirajan ylit· hannelta alirajan ylit·
10695: tävältä osalta tävältä osalta
10696: 1 000 000- 2 000 000 • • • 0 •••• 11 8 000 000- 9 000 000 ........ 18
10697: 2 000 000- 3 000 000 . . . . . . . . 12 9 000 000-10 000 000 ........ 19
10698: 3 000 000- 4 000 000 • • • 0 •••• 13 10000000- ........ 20
10699: 4 000 000- 5 000 000 •••• 0 ••• 14
10700: 5 000 000- 6 000 000 • 0 •••••• 15
10701: 6 000 000- .7 000 000 • 0 •••• 0. 16 Se tulon osa, joka ei vastaa täyttä 10 vero-
10702: 7 000 000- 8 000 000 •••••• 0. 17 äyriä, jätetään huomioon ottamatta.
10703:
10704:
10705:
10706:
10707: Laki
10708: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
10709: Eduskunnan päätöksellä, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä säädetyllä ta-
10710: valla, kumotaan kunnallishallinnosta maalaiskunnissa annetun asetuksen (21/1898) 78 § :n
10711: 8 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1923 annetussa laissa, (275/23)
10712: ja 81 §: n 1 momentin 14 kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä tammikuuta 1922 anne-
10713: tussa laissa (15/22), sekä säädetään uusi 78 a § näin kuuluvaksi:
10714: 78 a §. Veroäyrien lukumäärä
10715: Verotettava tulo kultakin t~ydeltä tu•
10716: Verotettavan tulon suuruuden mukaan hannelta alirajan ylit·
10717: tävältä osalta
10718: määrätään kunnallisverotusta varten kulle-
10719: kin verovelvolliselle veroäyrejä siten, että 3 000 000- 4 000 000 ••• 0 0 ••• 13
10720: verotettavan tulon ollessa enintään 1 000 000 4 000 000- 5 000 000 0 0 0 ••• 0. 14
10721: markkaa, veroäyrien lukumäärä on 10 kulta- 5 000 000- 6 000 000 ••• 0 •••• 15
10722: kin täydeltä tuhannelta; 6 000 000- 7 000 000 •• 0 ••••• 16
10723: verotettavan tulpn ollessa enemmän kuin 1" 000 000- 8 000 000 • 0 •••••• 17
10724: 1 000 000 markkaa, veroäyrien lukumäärä on . 8 000 000- 9 000 000 ••• 0 ••• 0 18
10725: seuraava: 9 000 000-10 000 000 ••••• 0 •• 19
10726: Veroäyrien lukumäärä 10000000- •••••• 0 0 20
10727: Verotettava tulo kultakin täydeltä tu·
10728: hannelta alirajan ylit·
10729: tä vältä osalta
10730: 1 000 000- 2 000 000 11 Se tulon osa, joka ei vastaa täyttä 10 vero-
10731: 2 000 000- 3 000 000 12 äyriä, jätetään huomioon ottamatta.
10732:
10733: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
10734:
10735: Rainer Virtanen. Y. Enne.
10736: Paavo Aitio. G. Rosenberg.
10737: Kauko Tamminen. Tyyne Tuominen.
10738: Kaino Haapanen. Väinö R. Virtanen.
10739: Pauli Puhakka. Antto Prunnila.
10740: Toivo Salin. Tauno Kelovesi.
10741: Toivo Åsvik. Inkeri Virtanen.
10742: Leo Suonpää. Matti Koivunen.
10743: 252
10744:
10745: VII,S. - La.k.al. N:o 39.
10746:
10747:
10748:
10749:
10750: Tauriainen ym.: Ekdotm laiksi maal.aiskuntain kunnaUis-
10751: halZinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
10752:
10753:
10754: Eduskunnalle.
10755:
10756: Verolakimme myöntävät veronmaksajille heensä tai muut huollettavansa asuvat. Sama
10757: useista erilaisista syistä oikeuden tehdä vero- koskee myös kaikkia niitä, jotka joutuvat
10758: tuksessa vähennyksiä tuloistaan. Eräissä toi- tulonsa hankkimaan kotipaikkakuntansa ul-
10759: sissa tapauksissa verolautakunta voi harkin- kopuolella olevissa töissä, kuten työttömyys-
10760: tansa mukaan tehdä samanlaisia vähennyk- työmailla yms. Tästäkin syystä heidän vält-
10761: siä. Tätä vähennysoikeutta olisi syytä edel- tämättömät päivittäiset menonsa muodostu-
10762: leen laajentaa. Esimerkiksi metsä- ja uitto- vat suuremmiksi kuin muutoin olisivat. Olisi
10763: töissä sekä niiden yhteydessä ja niihin lähei- näin ollen välttämätöntä, että nämä tekijät
10764: sesti verrattavissa töissä ravinnon, vaattei- otettaisiin huomioon tulon vähennyksenä ve-
10765: den ja jalkineiden kulutus on hyvin suuri. rotuksessa.
10766: Useimmissa tapauksissa nämä työntekijät Edellä lausuttuun. viitaten ehdotamme,
10767: joutuvat kaiken lisäksi työskentelemään toi-
10768: sella paikkakunnalla kuin missä heidän per- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10769: van lakiehdotuksen:
10770:
10771:
10772: Laki
10773: maalaiskunta.in lmnnallisbalUnnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
10774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
10775: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä
10776: joulukuuta 1955 annetussa laissa, näin kuuluva uusi 10 b) kohta:
10777: 82 §. tetuissa · töissä, vähennettäköön siitä ansio-
10778: tulosta kolmekymmentä sadalta ellei asian-
10779: 10 b) Milloin tulo on hankittu metsä- ja omainen saa päivärahaa tai muuta vastaavaa
10780: uittotöissä sekä niiden yhteydessä tai niihin korvausta.
10781: verrattavissa kotipaikan ulkopuolella suori-
10782: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
10783:
10784: Hannes Tauriainen. Pauli Puhakka.,
10785: Eino Tainio. Aleksi Kiviaho.
10786: Toivo Friman. Toivo Salin.
10787: 263
10788:
10789: VII,4. - Lak.al. lf:o 40.
10790:
10791:
10792:
10793:
10794: BaliD.en ym..: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
10795:
10796:
10797: Eduskunnalle.
10798:
10799: Rakennustoiminnan valvomista ja ohjaa- perehtyneiden henkilöiden löytämistä, mo-
10800: mista varten maalaiskunnissa on uuteen 16 nien kuntien rakennuslautakuntiin on valittu
10801: päivänä elokuuta 1958 vahvistettuun ja 1 päi- yksinomaan miesjäseniä.
10802: vänä heinäkuuta 1959 voimaan tulevaan ra- Uuden rakennuslain maalaiskuntien raken-
10803: kennuslakiin otettu säännöksiä, jotka kumoa- nuslautakuntia koskevasta kohdasta puuttuu
10804: vat rakentamisesta maaseudulla 6 päivänä myös maininta naisjäsenestä. Koska kunnal-
10805: heinäkuuta 1945 annetun lain (683/45) lisessa rakennustoiminnassa tulee kuitenkin
10806: määräykset. usein esille. sellaisia asioita, joissa naishenki-
10807: Entisen lain mukaan oli kunnallisissa ra- lön asiantuntemus olisi erittäin suotava, olisi
10808: kennuslautakunnissa vähintään 5 jäsentä, rakennuslautakuntien kokoonpanoa koske-
10809: joiden tuli mikäli mahdollista olla rakennus- vassa kohdassa oltava siitä maininta.
10810: toimeen perehtyneitä henkilöitä. Tämän Edellä olevaan viitaten esitämme,
10811: määritelmän ohjeita seuraten ja usein pitäen
10812: tärkeänä vain varsinaiseen rakennustyöhön että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10813: van lakiehdotuksen:
10814:
10815:
10816: Laki
10817: rakennuslain muuttamisesta.
10818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun
10819: rakennuslain (370/58) 10 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
10820: 10 §.
10821: deksi ja muut jäsenet kahdeksi vuodeksi.
10822: Rakennuslautakunnassa on puheenjohtaja Valtuusto määrää yhden jäsenistä toimimaan
10823: sekä vähintään neljä ja enintään kahdeksan varapuheenjohtajana. Puheenjohtajan on ol-
10824: muuta jäsentä, joista ainakin yhden on ol- tava rakennustoimintaan hyvin perehtynyt
10825: tava nainen, jotka kaikki, samoin kuin tar- sekä muiden jäsenten rakennustoimintaa tun-
10826: peellisen määrän varajäseniä, kunnanval- tevia.
10827: tuusto valitsee, puheenjohtajan neljäksi vuo-
10828: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
10829:
10830: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti
10831: Hilja Väänänen. Marja Lahti.
10832: 254
10833:
10834: VII,5.. - Lak.al. N:o 41.
10835:
10836:
10837:
10838:
10839: Hyytiäinen ·ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 86 §:n muut-
10840: tamisesta.
10841:
10842:
10843: Eduskunnalle.
10844:
10845: Eduskunnan hyväksymään rakennuslakiin ja nama tontit ovat sekä asumis- että liike-
10846: otettiin säännös, jonka mukaan kadun raken- tarkoituksia ajatellen huomattavasti edulli-
10847: tamisesta aiheutuvat kustannukset peritään semmassa asemassa kuin välitontit. Laissa on
10848: tontinomistajilta vahvistetun taksan perus- tosin säännös, jonka mukaan kaupunginval-
10849: teella. Kun tätä koskeva ehdotus laki- ja tuusto voi ottaa huomioon myös sen hyödyn,
10850: talousvaliokunnan lausunnon perusteella tuli mikä tontinomistajalle koituu kadusta, ja mi-
10851: käsittelyn pohjaksi vasta viime vaiheessa, jou- käli hänelle lain mukaan tuleva korvaus on
10852: duttiin asia käsittelemään liian suurella kii- kohtuuttoman suuri, alentaa sitä harkintansa
10853: reellä. Tästä syystä ei taksaehdotuksen suh- mukaan. Tämä ei kuitenkaan riitä korjaa-
10854: teen tehtyjä eri vaihtoehtoja myöskään en- maan kulmatonttien ja välitonttien korvaus-
10855: nätetty perusteellisesti tutkia. Onkin ilmeistä, velvollisuudessa olevaa epäsuhdetta. Tästä
10856: että jos asian käsittelyä varten olisi ollut syystä olisi korvausvelvollisuutta välitonttien
10857: käytettävissä enemmän aikaa, olisi lopputulos osalta alennettava. Tällöin tulisi pientalojen
10858: saattanut olla toinen. heikompi maksukyky välitonttien osalta huo-
10859: Eduskunnan hyväksymä taksaehdotus tulee mioonotetuksi jo taksassa ja kulmatonttien
10860: varsinkin pientaloille raskaaksi. Taksa on li- osalta taas kaupunginvaltuusto voisi harkin-
10861: säksi kaavamainen, koska siinä ei tehdä mi- tansa mukaan alentaa pientalojen korvaus-
10862: tään eroa kulmatonttien ja välitonttien kes- osuutta.
10863: ken, jotka tietenkin ovat aivan erilaisessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10864: asemassa. Kulmatonttien kohdalla tulee ra-
10865: kennettavaksi huomattavasti enemmän katua että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10866: van lakiehdotuksen:
10867:
10868:
10869: Laki
10870: rakennuslain 86 §: n muuttamisesta.
10871: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun raken-
10872: nuslain (370/58) 86 § näin kuuluvaksi:
10873: 86 §. prosenttia tontin pinta-alasta ja kahdeksan
10874: Kadun rakentamisesta kaupungilla on oi- prosenttia tontin kerrosalasta. Milloin tontti
10875: keus saada tontinomistajalta korvausta ton- rajoittuu kahteen katuun, on korvattava ka-
10876: tin suuruuden ja tontin kerrosalan perus- tuala täysin neliömetrein kahdeksan pro-
10877: teella. Korvattava katuala täysin neliömet- senttia tontin pinta-alan ja tontin kerros-
10878: rein määrätään ottamalla huomioon neljä alan yhteenlasketusta neliömetrimäärästä.
10879:
10880: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
10881:
10882: Veikko Hyytiäinen. Eemil Luukka. Jaakko Kemppainen.
10883: Veikko Vennamo. R. Hallberg. Esa Kaitila.
10884: Victor Procope.
10885: 255
10886:
10887: VII,6. - Lak.al. N:o 42.
10888:
10889:
10890:
10891: Virolainen ym. : Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
10892:
10893: E d u s k u n n a 11 e.
10894:
10895: Eduskunta hyväksyi viime keväänä kii- den vuoksi. Tuleehan asemakaavassa esim.
10896: reessä rakennuslain, jolloin sen eräistä koh- teollisuustontiksi tai kerrostalotontiksi maa-
10897: dista jo silloin toisen ja kolmannen käsittelyn rätty tontti aina huomattavasti arvokkaam-
10898: yhteydessä käytiin keskustelua ja erityisesti maksi kuin omakoti- tai pientalotontiksi mää-
10899: niistä kohdista, joiden perusteella tullaan rätty. Jos nyt vielä katujen ja viemärien
10900: määräämään tontinomistajille katujen ja vie- rakentamisesta johtuvat korvaukset määrä-
10901: märien rakentamisesta johtuvat korvaukset. tään pientaloissa suuremmiksi rakennusoikeu-
10902: Jo tällöin osoitettiin, että lakiesitys oli tässä den neliömetriä kohti, alennetaan näiden
10903: suhteessa yksipuolisesti valmisteltu, sillä suo- tonttien arvoa toiseen kertaan verrattuna
10904: ritettujen vertailevien laskelmien perusteella kerrostalo- tai teollisuustontteihin.
10905: oli todettu, että kadun rakentamisesta kau- Hyväksytyn rakennuslain 86 ja 87 § : ien
10906: pungille maksettava korvaus tulee rakennus- määräykset ovat epäoikeudenmukaiset pien-
10907: oikeuden neliömetriä kohti n. 4.5-kertaiseksi talojen omistajia kohtaan sen vuoksi, että
10908: omakoti- ja pientalojen omistajille verrattuna korvaukset on määrätty laskettaviksi siten,
10909: vastaaviin kustannuksiin kerrostaloissa ja että tontin pinta-ala on asetettu yhtä suu-
10910: viemärien rakentamisesta kaupungille makset- reksi, jopa viemäreitä rakennettaessa suurem-
10911: tava korvaus tulee rakennusoikeuden neliö- maksikin ,verotuskohteeksi" kuin rakennuk-
10912: metriä kohti omakoti- ja pientaloissa yli sien pinta-ala. Tämä epäoikeudenmukaisuus
10913: 5-kertaiseksi verrattuna vastaaviin kustan- käy selville mm. seuraavasta:
10914: nuksiin kerrostaloissa. Tarkastellaan Pohjois-Haagan Sato Oy:n
10915: Tällaiset epäsuhteet eivät voi olla oikeuden- rakentamaa aluetta, jolla on korkeita kerros-
10916: mukaisia, sillä nämä korvauksethan ovat taloja, 3-kerroksisia taloja ja rivitaloja.
10917: oikeastaan kiinteistönomistajiin kohdistuvaa Tonttialaa on alueella 134 800 m2 ja
10918: lisäverotusta, jonka tulisi olla tasapuo- kerrospinta-alaa , 101 500 ,
10919: lista. Voidaan kyllä sanoa, että kiinteistö-
10920: jen arvo nousee kaupunkien ja kauppa- yht. 236 300 m2, josta
10921: lain suorittamien rakennustöiden joh- 8% = 18 904m2, joka on hyväksytyn raken-
10922: dosta, mutta silloinkin tulisi tämän ,arvon- nuslain mukainen koko alueen kadun raken-
10923: nousuverotuksen" olla tasapuolista erilaisissa tamisen korvausvelvollisuus.
10924: kiinteistöissä. Lisäksi on huomattava, että Jos huoneistoyksiköksi otetaan 35 m2, saa-
10925: kiinteistöjen arvonnousu tapahtuu oikeastaan daan huoneistoyksikköjen määräksi alueella
10926: jo varsinaisen asemakaavoituksen yhteydessä = 101 500 = 2 900
10927: eikä niinkään suuressa määrin rakennustöi- 35 .
10928: JCorvauksen määrä:
10929: katurakennuskorvaus koko alueella= 18 904 = 6 5 m 2 huoneistoyksikköä kohti.
10930: huoneistoyksikköjen määrä alueella 2 900 ·
10931:
10932: Vastaava laskelma omakotitaloissa nuslain mukainen kadun rakentamisen kor-
10933: vausvelvollisuus.
10934: Tontin pinta-ala ...... 1000 m2 Jos huoneistoyksiköksi otetaan 35 m2, saa-
10935: JCerrospinta-ala . . . . . . . 105 , daan huoneistoyksikköjen määräksi omakoti-
10936: yht. 1105 m2, josta . 105
10937: t al o1ssa= = 3.
10938: 8% = 88.4 m2, joka on hyväksytyn raken- 35
10939: 256 VII,6. - BakennWilald..
10940:
10941:
10942: leorvauksen n1äärä:
10943: katurakennuskorvaus ODlakotitaloissa _ 88.4 _ • • •••• •
10944: h uone1s
10945: · t oyksiklCoJen
10946: · ·· ·· ·· ODlakon1 a1o1ssa
10947: Dlaara · - - 3 - 29.4 Dl2 huoneiStoyksikkoa kohti.
10948:
10949: Näin ollen on kadun rakentan1isen kor- kohtaa yksityistä tontinon1istajaa, koskapa
10950: vausvelvollisuus n. 4.5-kertainen oDlakotita- kaupunki tän1än lisäkustannuksen kuitenkin
10951: loissa kerrostalojen huoneistoyksikköön ver- verotuksena jakaa koko yhteiskunnan kan-
10952: rattuna. nettavaksi, jota vastoin yksityinen joutuu
10953: Vastaavalla tavalla laskeDlalla saadaan hy- sen kokonaan yksin kärsin1ään."
10954: väksytyn rakennuslain DlUkainen vien1ärien Tän1än perusteella havaitaan, että tiede-
10955: rakentan1isen korvausvelvollisuus oDlakotita- Dliehen käsitys ja uusi rakennuslainsäädäntö
10956: loissa 5.2-kertaiseksi kerrostalojen huoneisto- sekä siitä johtuen käytäntö tulevat olen1aan
10957: yksikköön verrattuna. jyrkästi ristiriidassa keskenään, ellei lakia
10958: Asen1akaavan tehokkuusluku edelläDlaini- Dluuteta asianDlukaiseDlDlaksi ja tasapuoli-
10959: tulla kerrostaloalueella on n. 0.75, joten, jos seDlDlaksi.
10960: laskehnat suoritettaisiin tihe.äDlDlin rakenne-
10961: tuissa keskikaupungin kortteleissa, eroavai- Lakia koskevien, alen1pana esittäDlieDlDle
10962: suudet kerrostalojen ja oDlakotitalojen välillä Dluutosten jälkeenkin jäisi kadun rakentaDli-
10963: olisivat vieläkin suureDlDlat. sen korvausvelvollisuus vielä oDlakotitaloissa
10964: Mainittakoon tässä yhteydessä vielä, että n. 1.5-kertaiseksi ja vien1ärien rakennusvel-
10965: DlDl. Teknillisen korkeakoulun aseDlakaava- vollisuus n. 3-kertaiseksi kerrostaloihin ver-
10966: opin professori Otto I. Meurn1an on v. 1936 rattuna. Se seikka, että ehdottaDlissaDlDle
10967: Suon1en kunnallisteknillisen yhdistyksen vuo- Dluutoksissa on vien1ärin rakennuskustannus-
10968: sikokouksessa laugunut tästä asiasta kaupun- ten korvaaDlisen suhteen pantu tontin pinta-
10969: gininsinööri A. Linnavuoren pitän1än alustus- alalle suureDlpi paino kuin katurakennuskus-
10970: esitelDlän johdosta DlDl. seuraavaa (Lainaus tannusten korvaan1isessa, johtuu siitä, että
10971: SlCTY :n vuosikirjasta 1936): tontin pinta-ala todella vaikuttaa viemärei-
10972: ,leun tän1än päätarkoituksen pitää Dlie- den suuruuteen sadevesien johdosta, jota vas-
10973: lessä, niin havaitsee Dlyös, ettei ole oikeuden toin kadun käyttö on Dlelkein yksinon1aan
10974: ja kohtuuden Dlukaista rasittaa tontteja sel- riippuvainen tontilla olevien rakennusten
10975: laisilla katurakennuskustannuksilla, jotka te- kerrospinta-alasta.
10976: kevät tontin kannattaDlattoDlaksi, ja niiden On n1yös huon1attava, että asia koskee pien-
10977: tarkoituksen siis käytännössä DlahdottoDlaksi teollisuutta ja pieniä liiketaloja san1alla ta-
10978: toteuttaa, vaan tulee katurasitus jakaa tont- voin kuin awintalojakin, joten DlUUtokset
10979: tien kesken huon1ioonottaen sen hyödyn, n1ikä olisi ulotettava kosken1aan Dlyös tällaisia
10980: tontinon1istajalla tontista on, siis sen lattia- tontteja.
10981: pinta-alaDläärän n1ukaan, Dlinkä kukin ton- Edelläesitettyyn viitaten ja nojautuen val-
10982: tinoDlistaja käytettäväkseen saa. Voi otaksua, tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotaDlDle
10983: että täDlä johtaa epäoikeudenDlukaisuuteen kunnioittaen,
10984: kaupunkia kohtaan, niinkuin alustaja on huo-
10985: Dlauttanut, n1utta se on sittenkin vähen1n1än että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10986: vaarallista, kuin jos epäoikeudenn1ukaisuus van lakiehdotuksen:
10987:
10988: Laki
10989: rakennuslain muuttamisesta.
10990: Eduskunnan päätöksen Dlukaisesti DlUutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun raken-
10991: nuslain (370/58) 86 ja 87 § näin kuuluviksi:
10992: 86 §. teella. leorvattava katuala täysin neliön1etrein
10993: leadun rakentan1isesta kaupungilla on on yksi prosentti tontin pinta-alan neliöDlet-
10994: oikeus saada tontinoDlistajalta korvausta ton- riDläärästä ja viisitoista prosenttia tontin
10995: tin suuruuden ja tontin kerrosalan perus- kerrosalan neliöDletriDläärästä.
10996: VII,6. - Virolainen ym. 257
10997:
10998: Korvaus lasketaan sen määrän mukaan, tavan kanavan on katsottava keskimäärin tu-
10999: mitä sorapäällysteisen kadun rakentamisen levan kaupungissa metriä kohti maksamaan.
11000: on katsottava keskimäärin tulevan kaupun- Viemäriä on korvattava tontin pinta-alan
11001: gissa neliömetriä kohti maksamaan. Jos tont- täyttä neliömetriä kohti 5 millimetriä ja sen
11002: tiin rajoittuva katu heti tai myöhemmin kes- lisäksi tontin kerrosalan täyttä neliömetriä
11003: topäällystetään, tontinomistajan on lisäksi kohti 8 millimetriä.
11004: suoritettava korvausta puolet sorapäällystei- Jos kaupungissa on yleinen vesilaitos, las-
11005: sen kadun ja kestopäällystetyn kadun arvioi- ke.taan 1 momentissa tarkoitetut viemärin
11006: tujen rakentamiskustannusten keskimääräi- rakentamiskustannukset ottamalla vähennyk-
11007: sestä erotuksesta korvattavan katualan neliö- senä huomioon määrä, joka vastaa samaan
11008: metriä kohti. kanavaan rakennettavan vesijohdon osuutta
11009: 87 §. yhteisistä maatyökustannuksista.
11010: Yleisen viemärilaitoksen rakentamisesta Milloin muun kuin asunto- tai liiketontin
11011: kaupungilla on oikeus saada tontinomista- pinta-ala on suurempi kuin 5 000 neliömetriä,
11012: jalta korvausta tontin suuruuden ja tontin saadaan korvausta tontin suuruuden perus-
11013: kerrosalan perusteella. Korvaus lasketaan sen teella laskettaessa ottaa 5 000 neliömetrin yli
11014: määrän mukaan, mitä 300 millimetrin läpi- menevästä pinta-alasta huomioon ainoastaan
11015: mittaisen putkiviemärin ja sitä varten tarvit- puolet, kuitenkin enintään 2 500 neliömetriä.
11016:
11017: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
11018:
11019: Johannes Virolainen. Atte Pakkanen. Hilja Vå.änänen.
11020: Rafael Paasio. Juho Mäkelä. Olavi Lahtela.
11021: Nestori Kaasalainen. Bertel Lindh. Matti Kekkonen.
11022: Antti J. Rantamaa. Hugo Manninen. Armas Leinonen.
11023: Esa Timonen. Eemil Luukka. Arvo Pentti.
11024: Pentti Pekkarinen. Lyyli Aalto. Mikko Asunta.
11025: Aarre Marttila. Urho Kähönen. Arvi Turkka.
11026: A. Holopainen. Eemil Partanen. Akseli Paarman.
11027: Sylvi Balinen.
11028:
11029:
11030:
11031:
11032: 33 E 2;19/59
11033: 258
11034:
11035: VU, 7. - La.k.a.l. N: o 43.
11036:
11037:
11038: Saariaho ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
11039: muuttamisesta.
11040:
11041: E d u s k u n n a ll e.
11042: Yleisistä teistä annetun lain 112 §: n mu- Koska nykyisin kunnan- ja kyläteillä kat-
11043: kaan, sellaisena kuin mainittu pykälä on sotaan olevan varsin huomattava merkitys
11044: muutettu 12. 12. 1957, päätös kunnan- ja maan talouselämälle etenkin puutavaran ja
11045: kylätien rakentamisesta tai parantamisesta maataloustuotteiden kuljetuksen kannalta ja
11046: raukeaa, jollei tietyöhön ole ryhdytty ennen koska toisaalta uuden tielain mukaisia pai-
11047: 1 päivää tammikuuta 1960. Mikäli tietyöhön kallistiehankkeita tuskin voidaan ryhtyä lä-
11048: on ryhdytty, on aikaisempaa lakia noudatet- hivuosina laajemmassa mitassa toteuttamaan,
11049: tava, mikäli tämän lain voimaanpanosta an- olisi mielestämme edellä mainittua raukea-
11050: netun lain 3 §: stä ei muuta johdu. Kun mismääräaikaa siirrettävä ainakin kahdella
11051: valtion vuoden 1959 menoarviossa 12 Pl. vuodella, jotta nyt vireillä olevia kunnan-
11052: V: 3 momentin kohdalla kunnan- ja kylä- ja kyläteiden avustusanomuksia voitaisiin
11053: teiden avustamiseen on varattu 1 400 000 000 saattaa myönteiseen tulokseen. Kun raken-
11054: markkaa, josta noin 550 000 000 markkaa nus- ja parannussuunnitelmia on valmiina
11055: joudutaan käyttämään vuotuisiin kunnossa- runsaasti välttämättömiä teitä varten, olisi
11056: pitoavustuksiin, jää kunnan- ja kyläteiden kansantalouden kannalta vahingoksi, jos
11057: rakentamis- ja parantamishankkeiden avus- nämä hankkeet raukeaisivat ja usein suurin
11058: tamiseen noin 850 000 000 markkaa. Toi- kustannuksin suoritetut tutkimus- ja suun-
11059: saalta valtionavustusanomuksia on tällä het- nittelutyöt menettäisivät merkityksensä. Li-
11060: kellä vireillä niin huomattava määrä, että säksi on todettava, että valtionavustus kun-
11061: yksistään niiden anomuksien myönteiseen rat- .nan- ja kyläteiden rakentamisessa on keski-
11062: kaisuun saattamiseksi on laskettu tarvittavan määrin 60-65 %. Tämä puolestaan mer-
11063: varoja avustuksina vähintään 2 500 000 000 kitsee sitä, että kunnan- ja kylätiepohjalta
11064: markkaa. Kun avustusmäärärahaa on käytet- rakennetut tiet tulevat valtiolle erittäin
11065: tävissä vain noin 850 000 000 markkaa, on edullisiksi, koska lisäksi itse työn suoritus-
11066: tästä seurauksena, että erittäin huomattava kustannukset muodostuvat kohtuullisiksi
11067: osa lääninhallituksen päätöksellä peruste- tientarvitsijoiden oman työpanoksen ollessa
11068: tuista kunnan- ja kylätiehankkeista edellä mukana.
11069: mainitun lainkohdan johdosta raukeaa, jollei Edellä olevan perusteella esitämme,
11070: yleisistä teistä annetun lain 112 §: ää muu-
11071: teta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11072: van lakiehdotuksen:
11073:
11074: Laki
11075: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta..
11076: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta
11077: 1954 annetun lain (243/54) 112 § :n 2 mo.mentti näin kuuluvaksi:
11078: 112 §.
11079: 1962. Milloin tietyöhön on ryhdytty, on
11080: Päätös kunnan- ja kylätien rakentamisesta aikaisempaa lakia noudatettava, mikäli tämän
11081: tai parantamisesta raukeaa, jollei tietyöhön lain voimaanpanosta annetun lain 3 §: stä
11082: ole ryhdytty ennen 1 päivää tammikuuta ei muuta johdu.
11083:
11084: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11085:
11086: Urho Saariaho. Markus Niskala.
11087: 259
11088:
11089: VII,S. - Lak.al. N: o 44.
11090:
11091:
11092:
11093:
11094: Seppi ym.: Ehdotukset laeiksi yleisistä teistä annetun lain
11095: ja yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun
11096: lain muuttamisesta.
11097:
11098:
11099:
11100: E d u s k u n n a ll e.
11101:
11102: Yleisistä teistä annetun lain voimaanpano- kohti ja monissa muissa kunnissa kustan-
11103: lain 3 §: n mukaan on kunnan- ja kylätiet nukset ovat samaa suuruusluokkaa.
11104: tai niiden osat, joilla on yleisen liikenteen Näiden kuntoonpanotöiden rasitus kohdis-
11105: kannalta merkitystä, määrättävä paikallis- tuu kylätiekuntiin yhtä raskaasti. On kun-
11106: teiksi. Jollei tie ennestään kunnoltaan vastaa tia, joissa paikallisteiksi luovutettavat tiet
11107: kunnan- ja kyläteille asetettavia kohtuullisia ovat yksinomaan kyläteitä. Kyläteiden osak-
11108: vaatimuksia, tie on saatettava kuntoon sillä lmiden ollessa suurimmalta osaltaan vähäva-
11109: tavoin kuin mainitun voimaanpanolain 6 raista väestöä tulee teiden kuntoonpano muo-
11110: § :ssä. säädetään. Kulkulaitosten ja yleisten dostumaan kylätiekunnille ylivoimaiseksi teh-
11111: töiden ministeriö on 17. 2. 1956 antanut pää- täväksi. Kun kunnat ja kylätiekunnat ovat
11112: töksen, joka sisältää ohjeet paikallisteiksi joutumassa sellaisten tehtävien eteen, jota ne
11113: määrätyn tien kuntoa koskevista vaatimuk- eivät voi toteuttaa, olisi lakia muutettava si-
11114: sista. ten, että valtio vastaanottaa luovutettavat
11115: Tieviranomaiset ovat, suorittaessaan kun- kunnan- ja kylätiet siinä kunnossa kuin ne
11116: nan- ja kyläteiden inventoinnin siirtämisme- ovat olleet silloin kun niille on myönnetty
11117: nettelyä varten, laatineet kunkin tien osalta valtionavustusta.
11118: alustavan suunnitelman ja kustannusarvion Paikallisteiksi otettavien teiden vuotuisista
11119: niistä töistä, jotka kunnan- ja kyläteillä on kunnossapidon kustannuksista joutuvat kun-
11120: suoritettava, ennenkuin ne voidaan siirtää nat suorittamaan 40 % ja uusien teiden teke-
11121: paikallisteiksi. Näiden laadittujen arvioiden misen osalta 30% peruskorvauksena. Kun-
11122: perusteella on tie- ja vesirakennushallitus las- tien taloudellinen tilanne on laajentuneiden
11123: kenut, että kunnan- ja kyläteiden kuntoon- lakisääteisten tehtävien vuoksi muodostunut
11124: panotyöt tulevat maksamaan kaikkiaan n. erittäin vaikeaksi. Nämä uudet menot tule-
11125: \J 500 milj. mk. Kun vuoden 1958 alussa vat lisäämään kuntien menoja huomattavasti
11126: oli kunnanteitä 15 204 km ja kyläteitä 14 935 ja vaikeuttamaan niiden toimintaa. Kun tei-
11127: km eli yhteensä 30 109 km, tulevat kuntoon- den hoito on katsottava valtion asiaksi, ei
11128: panotyöt maksamaan keskimäärin n. 320 000 kuntia voitane velvoittaa näin suurella osuu-
11129: mk kilometriä kohti. Kustannukset vaihtele- della osallistumaan teiden aiheuttamiin kus-
11130: vat huomattavasti eri kunnissa. Suurimmiksi tannuksiin. Tämän vuoksi on kuntain osuutta
11131: kustannukset nousevat harvaanasutuilla syr- teiden kustannuksista alennettava.
11132: jäseuduilla pohjois- ja itä-Suomen kunnissa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11133: Kustannuksien määristä voitaneen esimerk-
11134: kinä mainita, että Piippolan kunnassa tekevät että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11135: kustannukset kunnanteiden osalle 8 mk äyriä lakiehdotukset:
11136: 260 VII,8. - Tielaki.
11137:
11138:
11139:
11140:
11141: Laki
11142: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
11143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 pa1vana toukokuuta
11144: 1954 annetun lain (243/54) 87 § :n 1 momentin 1 kappale näin kuuluvaksi:
11145: 87 §. maanteiden ja paikallisteiden yhteenlas-
11146: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- ketusta pituudesta ja paljonko kunnassa on
11147: täessä. katsotaan peruakorvaukseksi 20 pro- paikallisteitä asukasta kohden, seuraavien
11148: senttia teiden tekemisen ja 20 prosenttia perusteiden mukaan:
11149: niiden kunnossapidon kustannuksista, ja
11150: peruskorvausta alennetaan tai korotetaan
11151: 86 §: ssä tarkoitettua luokitusta vastaavasti
11152: sekä sen mukaan, suuriko kunnassa olevien Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11153: maanteiden osuus on sen alueella olevien kuuta 1960.
11154:
11155:
11156:
11157:
11158: Laki
11159: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta.
11160: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain voimaan-
11161: panosta 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (244/54) 6 § :n 1 momentti näin kuu-
11162: luvaksi: ·
11163: 6 §. määräämänsä henkilön toimitettava tien vas-
11164: Päätöksessä, jolla tie määrätään paikallis- taanottokatselmus maan sulana ollessa. Kat-
11165: tieksi, on asetettava määräaika, jonka ku- selmus, johon on kutsuttava tien luovuttajan
11166: luessa tie, mikäli siinä on puutteellisuuksia, edustaja sekä maalaiskunnassa ja kaup-
11167: on luovuttajan toimesta saatettava sellaiseen palassa nimismies, on pidettävä viimeistään
11168: kuntoon kuin 9 päivänä lokakuuta 1941 anne- kolmen kuukauden kuluessa päätöksessä mai-
11169: tussa valtioneuvoston päätöksessä tarkem- nitun määräajan päättymisestä.
11170: mista määräyksistä, joita on noudatettava
11171: valtion avustusta suoritettaessa kunnan- ja
11172: kylätietä varten (717141) , 6 § : ssä säädetään.
11173: Tien kunnon selvittämiseksi on tie- ja vesi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11174: rakennushallinnon piiri-insinöörin tai hänen kuuta 1960.
11175:
11176: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
11177:
11178: Usko Seppi. Jriilo lfiemineiL Vå.inö R. Virtanen.
11179: Matti Meriläinen. Kauko TammineiL Leo Suonpää.
11180: Aleksi Kiviaho. Antto Prunnila. H. Tauriainen.
11181: Martti Linna. Inkeri Virtanen. Toivo Friman.
11182: Rainer Virtanen. Pentti Liedes. :r. E. Lakkala.
11183: Kuuno Honkonen.
11184: 261
11185:
11186: VII,9. - Lak.al. N: o 45.
11187:
11188:
11189:
11190:
11191: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta.
11192:
11193:
11194: Ed us kunnalle.
11195:
11196: Liikenteen viikastuessa ja ajoneuvokannan nalle myönnetään oikeus periä maksuja ylei-
11197: lisääntyessä ja toisaalta liikenteelle varattu- sestä liikenteestä. Sen sijaan oikeusjärjes-
11198: jen tilojen väestökeskuksissa jäädessä suurin tyksestämme ei liene löydettävissä sellaista
11199: piirtein ennalleen on pysäköimispulma määräystä, jonka perusteella tällaisen kun-
11200: maamme suurimmissa väestökeskuksissa muo- nallisen maksun laiminlyönti voitaisiin mää-
11201: dostunut yhä vaikeammaksi. Lokakuun 4 rätä rangaistavaksi teoksi, ja onkin lakimies-
11202: päivänä 1957 annettu tieliikenneasetus sisäl- piireissä asetettu kyseenalaiseksi, voidaanko
11203: tää suuren määrän seisottamista ja pysäköi- poliisivaltaa ilman erityistä lain säännöstä
11204: mistä rajoittavia määräyksiä, mutta on kui- käyttää tällaisten kunnan maksujen perimi-
11205: tenkin todettu, etteivät nämä määräykset ny- seen ja varmistamiseen. Kun kuitenkin koko
11206: kyään, ja vielä vähemmän tulevaisuudessa, maksuilisen pysäköimisalueen liikenteen jous-
11207: ole riittäviä. Kun samalla on todettu ns. tavuutta edistävä tarkoitus jäisi toteutta-
11208: kokopäivän pysäköitsijäin, suhteellisen pie- matta, jollei maksuvelvollisuutta tehosteta
11209: nestä lukumäärästään huolimatta, varaavan sopivin maksun laiminlyömisestä säädetyin
11210: ylivoimaisesti suurimman osan keskustassa rangaistusseuraamuksin, kun maksua ei sen
11211: käytettävissä olevista paikoista, on luonnol- pienuuden johdosta kannattane panna ulos-
11212: lista, että kaupungit ja kauppalat liikenne- ottoon, katsomme tarpeelliseksi, että kyseinen
11213: ongelmiaan ratkoessaan ovat joutuneet kiin- rangaistusuhka otettaisiin yleiseen lakiin.
11214: nittämään huomiota juuri tähän ryhmään ja Kun kysymyksessä oleva pysäköimismaksu
11215: sen siirtämiseen vähemmän vilkkaasti liiken- oleellisesti liittyy tieliikennelain aihepiiriin
11216: nöidyille alueille. Tässä mielessä on kokeiltu ja palvelee liikenteen joustavuutta, sopinee
11217: erilaisia pysäköimisrajoituksia, mutta ehkä ko. rangaistusuhka parhaiten otettavaksi tie-
11218: tehokkaimmaksi ja samalla valvontamielessä liikennelakiin. Mitä itse rangaistusuhkaan
11219: tavattoman yksinkertaiseksi on osoittautunut tulee, voidaan katsoa kysymyksessä olevan
11220: pysäköimisen määrääminen maksulliseksi ja lievän, lähinnä järjestysluontoisen rikkomuk-
11221: samalla erityisten ns. pysäköintimittareiden sen, josta pieni sakkorangaistus varmaankin
11222: käytäntöön ottaminen. Tällaiset pysäköimis- on riittävä, minkä lisäksi lakiin, vastaavasti
11223: mittarit otettiin alunperin käytäntöön Yhdys- kuin tieliikennelain 6 § : n 1 momenttiin, olisi
11224: valloissa, mutta on niiden käyttö viime vuo- otettava määräys siitä, ettei vähäisestä rikko-
11225: sina levinnyt useihin Euroopan maihin, muksesta ehdottomasti tarvitse seurata ran-
11226: Suomi mukaanluettuna, ja on meillä Helsin- gaistusta.
11227: gin kaupungissa saatu hyvinkin myönteisiä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11228: kokemuksia ko. pysäköintimittareista.
11229: Pysäköimisestä kannettava maksu, joka että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11230: Helsingissä nykyään on 40 markkaa tunnilta, lakiehdotuksen:
11231: perustuu kunnallislain 107 §: ään, jossa kun-
11232: 262 VII,9. - Tieliikennela.ki.
11233:
11234:
11235:
11236:
11237: Laki
11238: tieliikennelain muuttamisesta.
11239: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tielii-
11240: kennelain (143/57) 7 §: ään uusi näin kuuluva toinen momentti:
11241: 7 §.
11242: rangaistakoon, jollei huomautuksen katsota
11243: Joka laiminlyö asianmukaisesti vahvistetun riittävän, enintään viidelläkymmenellä päi-
11244: kunnallisen pysäköimismaksun suorittamisen, väsakolla.
11245:
11246: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
11247:
11248: Erkki Tuuli. Erkki Hara.
11249: R. Hallberg.
11250: 263
11251:
11252: VII,lO. - Lak.al. N: o 46.
11253:
11254:
11255: Liedes ym.: Ehdotus laiksi isojaosta Kuusamon kunnassa
11256: annetun lain muuttamisesta.
11257:
11258: E d u s k u n n a ll e.
11259:
11260: Kuusamon kuntaan rakennettavien voima- Joulukuun 15 päivänä 1949 hyväksytyllä
11261: laitosten koskiosuuksien kaupoista on syrjäy- lailla isojaosta Kuusamon kunnassa on kui-
11262: tetty noin 800 kuusamolaista maanhankinta- tenkin annettu mahdollisuus jakaa talojen
11263: ja pientilallista. Isojakoalueen vesioikeuksien yhteinen vesialue erillisiksi kylien vesi-
11264: jakamista koskevien alustavien suunnitelmien alueiksi. Tämän johdosta onkin vesialueitten
11265: yhteydessä on myös nämä tilat syrjäytetty isojakoa nyt valmisteltu niin, että maanomis-
11266: Kitka- ja Kuusinhljoen vesioikeuksista, joi- tajien vedet jaetaan useampiin vesikyliin.
11267: hin voimalaitokset tullaan rakentamaan. Ai- Kitka- ja Kuusinkijoen vedet tulisivat tä-
11268: kaisemmat, mainittujen vesiosuuksien jakoa män suunnitelman mukaan ainoastaan val-
11269: koskevat lait ovat kuitenkin määränneet ve- tion ja yhteismetsän omistajien vesikyliin.
11270: sialueet jaettaviksi valtion vesiin ja toisaalta Koska eri kylien vesialueet ovat voimalai-
11271: manttaalinomistajien yhteisesti omistamiin tosten rakentamisen johdosta arvoltaan hy-
11272: vesiin. Tämän mukaan myös maanhankinta- vin suuresti vaihtelevia, olisi oikeudenmu-
11273: ja pientilalliset pääsisivät osallisiksi Kitka- kaista säilyttää tilojel!l vesiosuudet edelleen-
11274: ja Kuusinkijokien arvokkaista koskiosuuk- kin yhteisinä ja sen mukaisesti antaa myös
11275: sista. Kuusamon isojakoalueeseen kuuluville Kuu-
11276: Toukokuun 22 päivänä 1931 annetussa samon ja Posion pientilallisille sekä maan-
11277: pientilallislaissa (173/31), kuten 6 päivänä hankintatilojen omistajille manttaalinsa mu-
11278: heinäkuuta 1945 annetussa Kuusamon ja kainen osuus arvokkaampiin koskivesiin.
11279: Sallan kuntien maanhankintalaissakin mää- Lainmuutoksen kautta olisi selvennettävä
11280: rätään, että silloin kun rajoja tiloille ja val- Kuusamon isojaosta annetun lain 20 § niin
11281: tion maahan kuuluvien vesiosuuksien kesken kuin se aikaisempienkin lakien mukaan on
11282: käydään, muodostetaan kaikkien tilojen ve- ollut, että manttaalin omistajien vesiosuudet
11283: siosuudet yhteiseen vesialueeseen. Tämän annetaan yhteisiksi kaikkien tilojen kesken.
11284: mukaisesti olisivat myös pientilalliset ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11285: maanhankintatilalliset osallisia Kitka- ja
11286: Kuusinkijoen koskiosuuksiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11287: van lakiehdotuksen:
11288:
11289:
11290:
11291: Laki
11292: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain muuttamisesta.
11293: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan isojaosta Kuusamon kunnassa 15 päivänä
11294: joulukuuta 1949 annetun lain 20 § näin kuuluvaksi:
11295: 20 §. osuus mainittujen tilojen yhteiseen vesialuee-
11296: Tiloja muodostettaessa älköön niille muo- seen.
11297: dostettako omaa vesialuetta, vaan on kaikilla Vesirajankäynti suoritetaan isojaon jäl-
11298: tiloilla, jotka ovat olemassa silloin kun raja keen eri toimituksena kumpaisessakin kun-
11299: tiloille ja valtion maahan kuuluvien vesialuei- nassa.
11300: den välillä käydään, manttaalin mukainen
11301:
11302: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11303:
11304: Pentti Liedes. Martti Linna. Y. Murto.
11305: 264
11306:
11307: VII,ll. - Lak.al. N: o 47.
11308:
11309:
11310:
11311:
11312: Kilpi ym.. : Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta.
11313:
11314:
11315: Ed us kunnalle.
11316:
11317: Julkisuudessakin on jatkuvasti kerrottu ta- saada ammattitaitoaan ja pätevyyttään vas-
11318: pauksista, jolloin yksityiset työnantajat ovat taavaa uutta työpaikkaa tai valmentua uu-
11319: sanoneet irti tai muuten vapauttaneet tehtä- teen ammattiin. Julkisuudessa on mainittu,
11320: vistään työntekijöitään, jotka ovat heitä yh- että jossakin tapauksessa jopa valtionjohtoi-
11321: täjaksoisesti palvelleet toistakymmentä, usein sissakin yrityksissä on pyritty näin menette-
11322: lähemmä parikymmentä vuotta. Mitä näen- lemään.
11323: näisiä syitä tehtävästä vapauttamiseksi täl- Tämänkaltaisen, lain selvän tarkoituksen
11324: löin on mainittukin, on päämotiivina ainakin kiertämisen estämiseksi olisi voimassaolevan
11325: varsin usein ollut pyrkimys vapautua voi- huoltoapulain 5 § korjattava niin, että siihen
11326: massaolevan huoltoapulain 58 §: n asettamista lisättäisiin uusi, pykälän toiseksi momentiksi
11327: velvoitteista. Työntekijäin turvaksi tarkoi- tarkoitettu säännös siitä, että osittainen elä-
11328: tettu laki on siten tällaisissa tapauksissa keturva saavutettaisiin jo 10 vuoden työsken-
11329: muunnettu itsensä vastaiseksi, so. heikentä- telyn jälkeen.
11330: mään työntekijäin sosiaalista turvaa, kun Näin ollen ehdotamme kunnioittaen,
11331: asianomaiset omatta syyttään irtisanotaan
11332: työpaikoistaan jo noin 45-50 vuotiaina, jopa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11333: nuorempinakin, ja saatetaan tilanteeseen, jol- van lakiehdotuksen:
11334: loin heillä ei enää yleensä ole mahdollisuutta
11335:
11336:
11337: Laki
11338: huoltoapulain muuttamisesta..
11339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun huol-
11340: toapulain (116/56) 5 §: ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
11341: 5 §. sessä momentissa oikeus kuolinpäiväänsä
11342: saakka saada työnantajaltaan niin monta
11343: Jos työntekijä on ollut yli 10 mutta ei 20 kymmentä prosenttia elatuksestaan, kuin
11344: vuotta saman työnantajan työssä taikka pal- hän on työnantajaansa palvellut täysiä
11345: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä, ol- vuosia yli kymmenen vuoden.
11346: koon hänellä samoin edellytyksin kuin edelli-
11347:
11348: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
11349:
11350: Eino Kilpi. Rainer Virtanen. Kaino Haapanen.
11351: 265
11352:
11353: VU,12. - Lak.al. N: o 48.
11354:
11355:
11356:
11357:
11358: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
11359:
11360:
11361: Ed us ku nn alle.
11362:
11363: Vuoden 1952 alusta alkaen voimassa ollut jan lupaa harjoittaa edes oman asumiskun-
11364: kalastuslaki on aiheuttanut suuria rajoituk- nan alueella.
11365: sia aikaisempaan käytäntöön ja on sen vuoksi Kun piikkionginta on kalavesien hoidon
11366: laajoissa piireissä herättänyt tyytymättö- kannalta edullinen ja suositeltava kalastus-
11367: myyttä. Voimassa olevan kalastuslain mu- muoto, koska se hävittää sellaisia kaloja,
11368: kaan kalastusoikeus on vesialueiden omista- jotka estävät arvokkaampien kalojen lisään-
11369: jilla tai niillä, keille he ovat sen luovutta- tymistä, olisi sitä lainsäädännössäkin suosit-
11370: neet. Maata omistamaUoman väestön kalas- tava. Toisaalta terveellisenä ulkoilu- ja ret-
11371: tamisoikeus on jäänyt turvaamatta. Aikai- keilymuotona talviongintaharrastuksen leviä-
11372: semmin maassamme vuosisatoja vallinneen minen on kansanterveyden kannalta hyödyl-
11373: perinnäisen käytännön mukaan on esim. on- linen, jonka vuoksi kalastuslain sille asetta-
11374: kimista saanut harjoittaa jokainen kansalai- mat esteet olisi poistettava.
11375: nen. Nykyisen kalastuslain mukaan sen si- Samanaikaisesti kalastuslain kanssa on
11376: jaan onkiminenkin ilman vesioikeuden omis- eduskunta hyväksynyt lain yleisen kalastus-
11377: tajan lupaa on sallittu vain sen kunnan oikeuden laajentamisesta ( 504/51), joka on
11378: alueella, missä asianomainen asuu. käsitelty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
11379: Viime aikoina on suuresti laajentunut määrätyllä tavalla. Tämän lain mukaan on-
11380: ulkoilu-, virkistäytymis- ja ajanvietetarkoi- kimista saadaan harjoittaa niinkuin siitä ta-
11381: tuksessa harrastettava talvionginta eli ns. vallisen lain säätämisjärjestyksessä päätetyllä
11382: pilkkionginta. Tälle harrastukselle kalastus- lailla erikseen säädetään.
11383: laki ja sen toimeenpanoasetus aiheuttavat Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
11384: suuria hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei kunnioittaen,
11385: piikkiongintaa kalastuslain 4 § : n edellyttä-
11386: mässä mielessä lueta onkimiseksi, joten piik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11387: kionkimista ei saa ilman kalaveden omista- van lakiehdotuksen:
11388:
11389:
11390: Laki
11391: kalastuslain muuttamisesta.
11392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun ka-
11393: lastuslain (503/51) 4 § näin kuuluvaksi:
11394: 4 §. tai muu keinotekoinen laite. Älköön onki-
11395: Jokaisella olkoon oikeus harjoittaa onki- mista kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako
11396: mista muualla paitsi lohi- tai siikapitoisten niin lähellä toisen asuttua rantaa, että siitä
11397: vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rauhoi- aiheutuu omistajalle tai haltijalle haittaa.
11398: tuspiireissä, kalanviljelylammikoissa ja nii- Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas-
11399: hin verrattavissa sekä 13 § : ssä mainituissa tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueelia
11400: paikoissa. Onkimisena pidetään myös sel- olkoon jokaisella kylässä asuvalla oikeus har-
11401: laista onkimista, jolloin vieheenä on piikki joittaa koukkukalastusta. Muikun, silakan ja
11402: 34 E 2J.i9/59
11403: 266 VII,12. - ltalastuslaki.
11404:
11405:
11406: kilohailin pyyntiä verkoilla saa sellaisella Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhtei-
11407: alueella harjoittaa jokainen kunnassa asuva. siä että jaettuja kalavesiä.
11408: Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas- Milloin erityiset syyt vaativat, on maata-
11409: tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus lousministeriö oikeutettu määrätyllä alueella
11410: kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan- rajoittamaan 1 tai 2 momentissa tarkoitettua
11411: omaisilllt apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai kalastusta tai sen kokonaan kieltämään.
11412: häiriintyy.
11413:
11414: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11415:
11416: Leo Suonpää. Y. Enne.
11417: Eino Roine. Toivo Asvik.
11418: Tauno Kelovesi. Kauko Tamminen.
11419: Pertti Rapio. Väinö R. Virtanen.
11420: Veikko Rytkönen. Kuuno Honkonen.
11421: 267
11422:
11423: VII,13. - Lak.al. N: o 49.
11424:
11425:
11426:
11427:
11428: E. Manninen ym.: Ehdotus laiksi uskonnonvapauslain
11429: muuttamisesta.
11430:
11431:
11432: E d u s k u n n a 11 e.
11433:
11434: Uskonnonvapauslain 6 §: n mukaan sää- Usein ao. henkilöt ilmaisevat kantanaan, että
11435: detään, että jos se vanhempi, jota lapsi seu- he haluavat silti olla uskonnollisia, jossa
11436: raa, kuolee, seuraa lapsi, joka ei ole täyttänyt tapauksessa he eivät olisi edes kirkosta eron-
11437: 15 vuotta, sitä vanhempaa, joka lasta kas- neita, vaan maksulakkolaisia. Kun tällaisen
11438: vattaa. kirkosta eronneen vaimo on kuollut, on ollut
11439: Tätä periaatetta on noudatettu yleisesti pakko vastoin isänkin tahtoa ja tarkoitusta
11440: silloin kun vanhemmat ovat kuuluneet eri siirtää lapset pois kirkonkirjoista.
11441: rekistereihin. Asia lienee näin suurin piirtein On katsottu, että asia vaatisi korjausta.
11442: selvä ja oikeudenmukainen. Mutta viime Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavimmin,
11443: aikoina on paljon tapahtunut sellaisia nimen-
11444: omaan ev. luterilaisesta kirkosta eroamisia, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11445: joiden syyksi on ilmoitettu kirkollisverot. lakiehdotuksen:
11446:
11447:
11448:
11449: Laki
11450: uskonnonvapauslain muuttamisesta.
11451: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskon-
11452: nonvapauslain (267/22) 6 § :ään näin kuuluva uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 mo-
11453: mentti siirtyy 4 momentiksi:
11454: 6 §. vanhemmat aikanaan tekemässään kirjalli-
11455: sessa sopimuksessa ovat nimenomaan ilmais-
11456: Kuitenkin pysyköön lapsi siinä rekisterissä, seet sitä toivovansa.
11457: missä hän on ollut, vanhempansa kuoltua, jos
11458:
11459: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
11460:
11461: Elis Manninen. Juho Tenhiälä.
11462: Armas Leinonen. Olavi Lahtela.
11463: Ensio Partanen. Pentti Niemi.
11464: 268
11465:
11466: VII,14. - Toiv.al. N:o 92.
11467:
11468:
11469:
11470:
11471: Innala: Tutkimuksen suorittamisesta kunnallisen kansanää-
11472: nestyksen käytäntöön ottamisen tarkoituksenmukaisuu-
11473: desta kaupunkikunnissa.
11474:
11475:
11476: E d u s k u n n a 11 e.
11477:
11478: Kaupungeissa, varsinkin suurimmissa kau- lien muuttamisesta ja samana päivänä anne-
11479: pungeissa on tullut ja tulee vastakin esille tulla lailla kansanäänestystä koskevan lain
11480: eräitä laajakantoisia, koko kaupunkiyhteis- kumoamisesta poistettiin mahdollisuus kun-
11481: kunnan vastaiseen kehitykseen ratkaisevasti nallisen kansanäänestyksen toimittamisesta
11482: vaikuttavia kysymyksiä, joissa kuntalaisten ilman että tällaista toimenpidettä tiettävästi
11483: enemmistön mielipide saattaa olla toinen ennätettiin vallinneissa poikkeuksellisissa
11484: kuin mitä kaupunginhallituksen tai kaupun- oloissa käytännössä soveltaa, vaikka eräitä
11485: ginvaltuuston päätökset osoittavat. Sellaisia yrityksiä siihen joissakin tapauksissa suun-
11486: ovat etenkin alueliitoksia, aluesuunnitelmia, niteltiin.
11487: kokonaisten kaupunginosien asemakaavain Käytäntö on nyttemmin osoittanut, että
11488: muutoksia ja pääliikenneväyliä koskevat tai eräissä alussa kosketelluissa tapauksissa
11489: myös luonnonsuojeluun liittyvät kysymyk- saattaisi olla tarpeen tehdä mahdolliseksi
11490: set. Tällaisten kysymysten lopullinen päät- kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoituk-
11491: täminen olisi sen vuoksi syytä jättää ääni- senmukaisuuden alistaminen äänivaltaisten
11492: oikeutettujen kuntalaisten välittömästi rat- kuntalaisten välittömään päätäntään. Se kä-
11493: kaistavaksi, mikäli määrätty määrä heistä visi mahdolliseksi täydentämällä voimassa
11494: anoo tämäntapaisia asioita koskevan val- olevaa lainsäädäntöä ottamalla määrätyin
11495: tuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuuden edellytyksin ainakin kaupungeissa käytän-
11496: alistamista äänioikeutettujen yleisen äänes- töön kunnallinen kansanäänestys.
11497: tyksen kautta ratkaistavaksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
11498: Marraskuun 27 päivänä 1917 annettujen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11499: kaupunkien kunnallislain ja maalaiskuntain muksen,
11500: kunnallislain mukaan edellytettiin laissa
11501: lähemmin määrättyjen valtuuston päätösten että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
11502: alistaminen kansanäänestyksellä ratkaista- sen kunnallisen kansanäänestyksen
11503: vaksi sillä tavoin kuin mainittuna päivänä käytäntöön ottamisen tarkoituksenmu-
11504: annetussa laissa kansanäänestyksestä lähem- kaisuudesta kaupunkikunnissa ja an-
11505: min määrättiin. taisi siitä aikanaan esityksen Edus-
11506: Maaliskuun 27 päivänä 1919 annetulla kunnalle.
11507: lailla uusien kunnallislakien eräiden pykä-
11508: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
11509:
11510: Aune Innala.
11511: 269
11512:
11513: VU,15. - Toiv.al. N: o 93.
11514:
11515:
11516:
11517:
11518: V. R. Virtanen ym.: Kunnille tulevien valtionavustusten
11519: maksujärjestyksen vahvistamisesta.
11520:
11521:
11522: E d u s k u n n a ll e.
11523:
11524: Lakeihin perustuvien valtion avustusten ja vuoksi. Useimmista valtion korvausta tai
11525: korvausten maksamisessa kunnille on jatku- avustusta edellyttävistä laeista puuttuu täs-
11526: vasti ollut aihetta huomautuksiin. Kuntien mällinen määritelmä siitä, milloin suoritus-
11527: saatavat kansa:k:oulukustannuksista, maantie- ten on tapahduttava. Sen sijaan kunnille on
11528: jatkojen kunnossapidosta, terveyden- ja sai- asetettu tarkka määräaika, milloin korvausta
11529: raanhoidosta, sosiaalihuollosta jne. muodostu- tai avustusta on haettava.
11530: vat valtion maksujen viivästymisen vuoksi Jotta vältyttäisiin tästä kuntien taloutta
11531: vuosi vuodelta yhä suuremmiksi, mikä vai- erittäin kovasti koettelevasta ja jatkuvasti li-
11532: keuttaa huomattavasti normaalia talouden- sääntyvästä valtion harjoittamasta pakkolai-
11533: hoitoa. Tilannetta huonontaa vielä se, että naustoiminnasta, ehdotamme eduskunnan hy-
11534: valtio ei maksa suorittamatta olevista osuuk- väksyttäväksi toivomuksen,
11535: sistaan kunnille korkoa ja kuitenkin kunnat
11536: juuri näiden saatavien vuoksi joutuvat talou- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11537: tensa tasapainottamiseksi ottamaan pankeilta toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
11538: epäedullisia lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia aikaansaamiseksi, jolla määriteltäisiin,
11539: luottoja. miten ja missä järjestyksessä eri lakei-
11540: Tämänkaltainen toiminta on käynyt mah- hin perustuvat valtion maksut ja avus-
11541: dolliseksi lainsäädäntömme puutteellisuuden tukset kunnille suoritetaan.
11542: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
11543:
11544: Väinö R. Virtanen. Toivo Asvik. Veikko Rytkönen.
11545: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Antto Prunnila.
11546: Pauli Puhakka. J. Mustonen. Kauko Tamminen.
11547: Kuuno Honkonen. Leo Suonpää. Siiri Lehmonen.
11548: Judit Nederström-Lunden. Hannes Tauriainen. Aarne Pulkkinen.
11549: 270
11550:
11551: VU,16. - Toiv.al. N: o 94.
11552:
11553:
11554:
11555:
11556: Paasio ym.: Tutkimuksen toimittamisesta valtiolta kunnille
11557: siirtyneistä kustannuksista ja toimenpiteistä niiden pa-
11558: lauttamiseksi valtion kannettaviksi.
11559:
11560:
11561: Eduskunnalle.
11562:
11563: V allitsevissa oloissa on käynyt entistä sel- Kun jo periaatteessa on pidettävä oikeana,
11564: vemmin ilmi, miten tiukalle kuntien talous että selvät valtion tehtävät - joiden luette-
11565: on joutunut. Työttömyyden torjunnan kus- loimiseen ei tässä yhteydessä ole aihetta -
11566: tannuksista on melkoinen osa kuntien suori- kuuluvat valtion kustannettaviin ja kun
11567: tettava, työttömyyden aiheuttama sosiaali- niiden osaksi tai kokonaan tapahtuva mak-
11568: menojen kasvu koettelee kuntien taloudellista sattaminen kunnilla on edellä kerrotuista
11569: kestokykyä ja toisaalta kansalaisten tulojen syistä johtanut taloudellisiin kohtuuttomuuk-
11570: aleneminen on tyrehdyttänyt verotulojen siin, olisi kunnat näistä syistä johtuen vapau-
11571: kasvun. Näiden poikkeuksellisten olojen tettava rasituksista, jotka eivät niille kuulu.
11572: aiheuttamien syiden lisäksi on todettava, että Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11573: kuntien harteille on vuosien mittaan sälytetty nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11574: sellaisia muitakin menoja, jotka selvästi kuu- vomuksen,
11575: luvat valtion velvollisuuksiin, kuten säädet-
11576: tyjen lakien toimeenpanokustannukset jne. että hallitus suo1"ituttaisi ensi tilassa
11577: Seurauksena tällaisesta kauan jatkuneesta tutkimuksen siitä, mitä suoranaisesti
11578: kehityksestä on ollut, että kuntien menotalous valtion suoritettaviin kuuluvia kus-
11579: on jatkuvasti kasvanut ja kunnallinen vero- tannuksia on siirretty jloko kokonaan
11580: rasitus lisääntynyt. Kunnallisveron ja valtion- tai osaksi kuntien maksettavaksi, sekä
11581: veron erilaisuudesta johtuen on tarkoitetun- ryhtyisi tutkimustuloksen edellyt-
11582: laisten valtion tehtävien maksattaminen kun- tämiin toimenpiteisiin siinä tarkoi-
11583: nilla aiheuttanut alimpiin tuloluokkiin kuu- tuksessa, että selvästi valtion teh-
11584: luvien verorasituksen muodostumisen anka- täviksi katsottavat taloudelliset rasi-
11585: rammaksi kuin jos mainitut kustannukset tukset siirretään kunnilta valtion kan-
11586: suorittaisi valtio, kuten pitäisi tapahtua. nettaviksi.
11587: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
11588:
11589: Rafael Paasio. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
11590: Veikko Helle. Arvo Tuominen. Pentti Niemi.
11591: Lyyli Aalto. K. F. Haapasalo. Sulo Hostila.
11592: Sylvi Siltanen. Urho Kulovaara.
11593: 271
11594:
11595: VII,17. - Toiv.al. N: o 95.
11596:
11597:
11598:
11599: Suonpää ym.: Kaupunkikunnille erinäisten valtiontehtävien
11600: suorittamisesta aiheutuvien kustannusten suorittamisesta
11601: valtion varoista.
11602:
11603:
11604: Eduskunnalle.
11605:
11606: Kunnallisverorasitus on viime vuosina suu- tuulaakin kanto-oikeutta ei ole kaikilla sisa-
11607: resti noussut. Esim. kaupunkien kohdalla oli maan kaupungeilla, ja niidenkin, joilla tuo
11608: keskimääräinen äyrin suuruus sotaa edel- oikeus on, samoin kuin useiden rannikko-
11609: täneenä viisivuotiskautena 1935-1939 8:22 kaupunkienkin kohdalla, joiden kautta ei huo-
11610: mk, mutta v. 1958 se oli 12: 13 mk, joten mattavaa tuontiliikettä tapahdu, tuulaaki-
11611: nousu on 3:91 mk eli 47,5 %. Veroäyri on tulot jäävät mitättömän pieniksi niihin me-
11612: edelleen nousussa, sillä ennakkoveroäyri on noihin verraten, joista tuulaaki on kor-
11613: tänä vuonna kaupungeissa keskimäärin 60 vauksena. Tuulaaki onkin hyvin epäoikeu-
11614: penniä korkeampi kuin vuonna 1958. Vero- denmukainen menettely valtion tehtävien
11615: rasituksen kasvuun on osaltaan vaikuttanut aiheuttamien menojen korvaamiseksi kau-
11616: se, että kunnille on lakimääräisesti asetettu pungeille. Siitä voitaisiin kokonaan luopua,
11617: uusia tehtäviä, joiden kustannuksia ei valtio jos valtio suorittaisi todellisiin menoihin
11618: korvaa. perustuvan korvauksen kaupunkikunnille.
11619: Kaupunkikuntien taloudessa muodostavat Nykyisellään esimerkiksi kaupunkien velvol-
11620: huomattavan menoerän ns. valtion tehtävät, lisuus kolmanneksella korvata poliisilaitoksen
11621: joihin kuuluvat mm. maistraatin, rakennus- ylläpitomenot ja palkkaukset sekä kokonai-
11622: tarkastuksen, raastuvanoikeuden, syyttäjis- suudessaan huoneistomenot on kohtuuton j()
11623: tön, kaupunginvankilan, tullihuoneiden ja senkin vuoksi, että kaupunkien hallinto-
11624: suurelta osalta myös poliisilaitoksen yllä- elimillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikut-
11625: pitokustannukset. Kaupunkikuntien menot taa poliisilaitoksen hallintoon ja kyseisistä
11626: näiden tehtävien suorituksesta olivat v. 1954 menoista päättämiseen. Nämä kustannukset
11627: 1 487 960 000 mk. Tulot olivat vain 387 560 000 pitäisi kokonaisuudessaan siirtää valtion vas-
11628: mk, josta valtion avustus vajaa 9 milj. mk. tattavaksi.
11629: Valtion avustus oli siis vain 0,6% erinäisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
11630: valtiontehtävien kunnille aiheuttamista me- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11631: noista.
11632: Vanhastaan on eräille kaupunkikunnille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11633: myönnetty tuulaakin kanto-oikeus korvauk- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
11634: sena sellaisten valtion tehtävien suoritta- seksi, että kaupunkikunnille erinäisten
11635: misesta, jotka maaseudulla kustantaa valtio. valtiontehtävien suorittamisesta, kuten
11636: Tuulaakin määrä on viime vuosikymmeninä maistraatin, raastuvanoikeuden, syyt-
11637: ollut 2% kannetun tullin määrästä. Koko täjistön, ulosottolaitoksen, kaupungin-
11638: tuulaakin määrä oli vuonna 1954 341 458 000 vankilan ja poliisilaitoksen ylläpidosta,
11639: mk, eikä siis riittänyt kuin noin 23 % :lla aiheutuvat kustannukset joko kokonaan
11640: korvaamaan ne valtion tehtävistä aiheutuvat tai ainakin tähänastista huomattavasti
11641: kaupunkien menot, joiden korvaukseksi se on suuremmalta osalta suoritetaan valtion
11642: tarkoitettu. Epäsuhdetta lisää vielä se, että varoilla.
11643: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11644:
11645: Leo Suonpää. Y. Enne. Väinö R. Virtanen.
11646: Antto Prunnila. Toivo A.svik. Tyyne Tuominen.
11647: Eino Roine. Paavo Aitio. Kuuno Honkonen.
11648: Matti Koivunen. Elli Stenberg. Inkeri Virtanen.
11649: 272
11650:
11651: VII,18. - Toiv.al. N:o 96.
11652:
11653:
11654: Lahtela ym.: Yhteiskunnan rakent>eellisen terveyden turvaa-
11655: misesta.
11656:
11657:
11658: Eduskunnalle.
11659:
11660: Eri puolilla maailmaa kiinnitetään enene- taa väljästi myös näiden noin 20 000-30 000
11661: vässä määrin huomiota kaupunkien koon ja asukkaan kaupunkien päivittäiseen elämään
11662: asukastiheyden liialliseen kasvuun. Samalla liittyvät kulttuuri- ja huoltorakennukset.
11663: tähdennetään maaseudun autioitumisesta joh- Työpaikat ovat niissä uudenaikaisia ja väl-
11664: tuvan vaaran vakavuutta. Viittaamme Suo- jästi luontoon sijoittuneita. - Nämä ovat
11665: messakin julkaistuun Lewis Mumford'in kir- mielenkiintoisia asioita, jotka koskevat meitä
11666: jaan .,Kaupunkikulttuuri". Wilhelm Röpke kaikkia aina läheisemmin ja läheisemmin tek-
11667: on myös ,Ihmisten valtio":ssaan käsitellyt niikan yhä kehittyessä." On syytä tässä yh-
11668: asiaa ja päätynyt toteamukseen: ,Käsitys, teydessä palauttaa mieliimme ne ajatukset,
11669: että nykyajan suurkaupunki on kauttaaltaan joita eri yhteyksissä ovat esittäneet akatee-
11670: sairaalloinen tuote, leviää yhä laajemmalle ja mikko Aalto, professorit Kaitera, Hustich,
11671: sen perusteella päätellään oikein, että suur- Mäki ja monet muut kysymyksen eri puolia
11672: kaupungin poistamisen täytyy kuulua yhtei'l- vaiottaneet tutkijat.
11673: kunnallisen uudistuksen tärkeimpiin tavottei- Kaikissa näissä päädytään suosituksiin,
11674: siin. Tähän pääseminen on valtakunnalli~>en jotka ovat periaatteellisesti samankaltaisia
11675: rakennussuunnitelman (Town and Country kuin yllä olevissa lainauksissa esitetyt.
11676: Planning) tärkein ja rohkein tehtävä. Kiel- Kysymyksessä ei ole mikään uusi asia,
11677: topuolisesti sitä edistetään vastustamaila sul- vaikka sen olemassaolo nyt yleisemmin ha-
11678: loutumista asutus- ja teollisuuskeskuksiin ja vaitaankin. Jo 1913 hyväksytyssä maalais-
11679: estämällä suurkaupunkien enempi kasvami- liiton puolueohjelmassa otetaan yhteiskun-
11680: nen ympäristönsä kustannuksella, myöntö- nan rakentamisen perustaksi:
11681: puolisesti toteuttamalla yhdenperheentalon "Maaseutua yleensä täytyy pitää kaupun-
11682: ja puutarhan ihanne mahdollisimman täydel- kiyhteiskunnankin elinvoiman lähteenä, josta
11683: lisesti". Vuosikymmen sitten täällä esitel- kaupunkielämä ammentaa kulutustavaransa.
11684: möimässä käynyt amerikkalainen tohtori Mutta tämä ammentaminen on nykyään niin
11685: Arthur E. Morgan lausui: , ... kaupunkei- runsas, että lähde kuivuu, ellei sitä estä-
11686: himme, jotka ovat suvun säilymisen kannalta mään synny uusia, voimakkaita kulttuurivir-
11687: niin epäedullisia asuinpaikkoja, että useim- tauksia, jotka panevat sulun nykyiselle kau-
11688: mat kaupunkilaissuvut sammuvat neljän su- punkimaisuuden kasvamiselle." Santeri Al-
11689: kupolven aikana tai sitäkin nopeammin. Nel- kio täydensi v. 1919 ohjelman kohtaa:
11690: jässä sukupolvessa amerikkalaiset kaupun- ,Suur-teollisuuden luoma orjuus on tosiasia,
11691: kimme kutistuisivat täten kymmeneen tai eikä siitä päästä vapauteen millään työpäi-
11692: kahteenkymmeneen prosenttiin nykyisestään, väjärjestelyillä eikä työväen suojelulainsää-
11693: jollei niihin Euroopasta ja pienistä maalais- dännöllä niin kauan kuin tehtaitten sijoitus-
11694: kunnista jatkuvasti siirtyisi uutta väkeä." kysymys ja siitä johtuva asuntokysymys
11695: Meillä on myös ongelma ajankohtainen. ovat ratkaisematta. Tästä persoonallisuutta
11696: Tapiolan puutarhakaupungin rakentamisella hävittävästä orjuudesta vapautuu työväki
11697: pyrittäneen epäkohdan käytännölliseen kor- vasta sen kautta, että se vapautetaan elämästä
11698: jaamiseen. Viimeksi on kysymystä käsitellyt nykyistä tehdasseutujen ja kaupunkien sul-
11699: arkkitehti Ervi, joka esitelmässään on tarkas- lottua elämää. - Lausumme vain sen käsi-
11700: tellut Helsingin, Turun ja Tampereen ny- tyksen, että koko nykyinen maailman yh-
11701: kyistä tilannetta. Hän on päättänyt esitel- teentörmäys on aiheutunut niistä taloudellis-
11702: mänsä: ,Elämän on silloin suuntauduttava yhteiskunnallisista ja siveellisistä ristirii-
11703: puutarhakaupunkeihin. Sinne voidaan sijoit- doista, joita ihmisten liiallinen kertyminen
11704: VII,18. - Lahtela ym. 273
11705:
11706: tehtaisiin ja suurkaupunkeihin on synnyt- teiskunnallisen suuntauksemme ylettömät
11707: tänyt. Tämä ilmiö ei ole aiheutunut ihmi- kustannukset. Sen kestokyky on nyt kiris-
11708: sen kehitystarpeesta, vaan porvarillisen an- tetty äärimmilleen. Mahdollisen romahduk-
11709: saitsemishalun itsetiedottomasta pakkoval- sen aiheuttamien vaurioitten korjaaminen
11710: lasta, jonka alaisena kehitys on toiminut. voi olla kansallemme ylivoimainen tehtävä,
11711: Ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset joten se on päättävästi estettävä.
11712: on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja val- Kansallinen etumme vaatii myös sen, että
11713: tiollisen elämän uudistuksen pohjaksi. - Ja omistamaton kaupunkilaisväestö vapautetaan
11714: silloin on välttämättömyys hajoittaa suur- elämästä sopimattomassa asumis- ja työym-
11715: keskuksiin kootut ihmisjoukot kautta laajo- päristössä. Kasarmikaupunkien kivierämaa,
11716: jen maaseutujen ... " erikoisesti niiden köyhälistökorttelit, ja maa-
11717: Maaseudun Nuorten Liiton periaateohjel- seudun kituvat maalaiskylät ovat saman yh-
11718: massa perustellaan maaseutumaisen yhteis- teiskunnallisen sairauden tunnusmerkkejä. Ne
11719: kunnan rakentamista: ,Maaseutumainen yh- ovat taudinpesäkkeitä, joissa piilee kansa-
11720: teiskunta rakennetaan ihmistä varten, jotta kunnan tuho. Rakentamalla niiden tilalle
11721: jokaisella kansalaisella olisi tilaisuus inhi- uudentyyppisiä puutarhakaupunkeja ja elin-
11722: milliseen ja terveeseen elämään. Maaseutu- voimaisia maalaisyhdyskuntia luomme yh-
11723: maisen yhteiskunnan tunnusmerkkeinä ovat teiskunnastamme sopusointuisen ja terveen
11724: henkisesti ja aineellisesti vauraat maalais- elämänympäristön. Nykyajan kulkuneuvot,
11725: kylät ja niiden rinnalla uudentyyppiset puu- tiedotusyhteydet ja energianlähteet tekevät
11726: tarhakaupungit. Tuotannon ja sivistyselä- yhteiskuntamme rakenteellisen uudistamisen
11727: män hajasijoittamisen eli desentralisation mahdolliseksi - ne suorastaan vaativat sitä.
11728: avulla yhteiskunta vapautetaan väärästä ja Suorittamalla desentralisation riittävän te-
11729: turmiollisesta suurkaupunkeja ja keskitty- hokkaasti ja olosuhteitamme vastaavalla ta-
11730: mistä yksipuolisesti suosivasta suuntauk- valla vältymme yhä suureneviita vahingoilta,
11731: sesta. Me rakennamme maaseutumaisen yh- joita monet teollistuneet valtiot ovat saaneet
11732: teiskunnan, sillä kiistämätön tosiasia on, että kärsiä ja joiden vaurioita ne nyt pyrkivät
11733: maaseudulla luodaan sitä hengen ja aineen korjaamaan. Meidän on otettava varteen ne
11734: rikkautta, jonka varaan kansallinen olemas- sanat, jotka Arthur E. Morgan aikaisemmin
11735: saolomme rakentuu. Maaseutu on kansakun- mainitussa esitelmässään lausui: ,Suomessa
11736: nan elinvoiman lähde, maaseutuväestö kan- on mahdollista kehittää sellainen pitkän täh-
11737: sakunnan selkäranka ja maaseutunuoriso täimen sosiaali- ja teollisuuspolitiikka, joka
11738: kansakunnan tulevaisuuden tae." tekee tekniikan palvelijaksi päästämättä sitä
11739: Väestömme ahtautuminen asukasluvultaan herraksi. - Minun mielestäni sellaisen po-
11740: ja asukastiheydeltään liian suuriin kaupun- litiikan eräänä välttämättömänä ehtona on
11741: keihin on viipymättä korjattava epäkohta. laajalle jakaantunut väestö ja teollisuus sekä
11742: Lainsäädännössämme ja yhteiskunnallisessa viihtyisien ja eteenpäin pyrkivien maalais-
11743: rakennustyössämme on tämä otettava var- yhdyskuntien olemassaolo."
11744: teen. Siksi niissä on annettava keskeinen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11745: asema rakennepoliittisille vaatimuksille. Mei- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
11746: dän on rakennettava yhteiskuntaa, missä muksen,
11747: ,maanviljelys on tasaveroinen teollisuuden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11748: kanssa" ja missä ,ovat yhtäläiset mahdolli- sellaisiin toimenpiteisiin, joilla torju-
11749: suudet nykyaikaisen elämän maaseutu- ja taan kaupunkiemme asukasluvun ja
11750: kaupunkilaispiirteille", kuten Lewis Mum- -tiheyden kansakunnalle vaarallinen
11751: ford esittää. suuruus ja turvataan yhteiskuntamme
11752: Maaseutuväestömme ja aivan erikoisesti rakenteellinen terveys ja elinvoimai-
11753: pienviljelijäväestömme maksaa väärän yh- suus.
11754: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11755: Olavi Lahtela. V. E. Svinhufvud.
11756: Antti J. Rantamaa. Aarre Marttila.
11757: Ale Holopainen. Veikko Savela.
11758: Pentti Pekkarinen. Matti Liinamaa.
11759: 35 E 211<9/59
11760: 274
11761:
11762: VII,19. - Toiv.al. N:o 97.
11763:
11764:
11765:
11766:
11767: Haapanen ym.: Metsätöissä saatujen tulojen hankinta- ja
11768: käyttökustannusten vähennysoikeuden yhdenmukaistami-
11769: sesta kunnallisverotuksessa.
11770:
11771:
11772: E d u s k u n n a ll e.
11773:
11774: Nykyisessä verolainsäädännössä on monia Suuria eroavaisuuksia on myös hevosajoista
11775: tulkinnanvaraisia ja epäselvyyttä aiheuttavia hankituista tuloista samaten kuin maatalou-
11776: kohtia, jotka kaipaisivat selventämistä ja täs- den piirissä traktoriajosta saatujen ansiotulo-
11777: mentämistä. Ei ole olemassa tarkkoja sään- jen verotuksessa. Sekä hevosella että trak-
11778: nöksiä siitä, kuinka suuri osuus esim. metsä- torilla hankitusta tulosta pitäisi saada vero-
11779: töissä moottorisahaa työvälineenä käyttäen lakeihin täsmälliset määräykset, mikä osa tu-
11780: hankitusta tulosta on verotettavaa tuloa. losta on veronalaista ja mikä ei. Kummassa-
11781: Eräissä kunnissa on työvälineen aiheutta- kin tapauksessa pitäisi kohtuullinen osa tu-
11782: maksi vähennykseksi hyväksytty laskujen losta jättää verovapaaksi työvälineen aiheut-
11783: avulla osoitetut käyttökustannukset. On kun- taman kustannuksen vuoksi.
11784: tia, joissa moottorisahan verrattain nopea ku- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
11785: luminen on otettu vähentävänä tekijänä huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11786: mioon, mutta on toisaalta myös verottajia,
11787: jotka ovat katsoneet kaiken tulon veronalai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
11788: seksi tuloksi. toimenpiteisiin verotuskäytännön yhte-
11789: Olisi välttämätöntä saada verolakeihin sel- näistämiseksi kunnallisverotuksessa
11790: lainen korjaus, että moottorisahalla hanki- käytettävistä vähennysoikeuksista met-
11791: tusta tulosta sallittaisiin vähentää käyttökus- sätöissä saatujen tulojen osalta anta-
11792: tannuksia ja työvälineen kulumista vastaava malla esityksen hankinta- ja käyttö-
11793: kohtuullinen osa tulosta. Nykyisin käytän- kustannusten vähennysoikeudesta moot-
11794: nössä olevien moottorisahojen kohdalla pitäisi torisahalla hankitusta tulosta ja kiin-
11795: vuosittaisen vähennyksen olla ainakin 30 % teän vähennysoikeuden määräämisestä
11796: hankitusta tulosta. Kun vähennysoikeus si- hevos- ja traktoriajoista saadusta tu-
11797: dottaisiin tuloon ja määrättäisiin kiinteäksi, losta.
11798: niin muodostuisi verotuskäytäntö samansuun-
11799: taiseksi koko maassa, jota se nykyisellään ei
11800: ole.
11801: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11802:
11803: Kaino Haapanen. Anna-Liisa Tiekso.
11804: Eino Tainio. Leo Suonpää.
11805: Rainer 'Virtanen.
11806: 275
11807:
11808: VII,20. - Toiv.al. N:o 98.
11809:
11810:
11811:
11812:
11813: I. Virtanen ym.: Määrä1·ahasta lainoiksi kunnille vanhain-
11814: ja kunnaUiskotien rakentamista varten.
11815:
11816:
11817: E d u s k u n n a 11 e.
11818:
11819: Huoltoapulaissa 60 § :n 2 momentissa on rasituksien kohteeksi. Tarvitaan valtion ta-
11820: säännös, että kunnalliskodin, vanhainkodin holta toimenpiteitä, joilla kuntien rasituksia
11821: tai muun huoltolaitoksen perustamiskustan- lähdetään lieventämään. Jotta eduskunnassa
11822: nuksiin voidaan valtion varoista antaa halpa- hyväksytyt huoltolakiin tehdyt säännökset
11823: korkoista lainaa. On voitu kuitenkin todeta, valtion avustusten ja lainojen antamisesta
11824: että valtion tulo- ja menoarviossa ei ole täl- kunnille eivät jäisi vain pelkäksi kuolleeksi
11825: laisia lainoja varten esitetty määrärahaa. kirjaimeksi, olisi ryhdyttävä sovelluttamaan
11826: Kun säädös ei ole ehdoton, ei hallitus ole lain tarkoitusta. Lisäksi näillä toimenpiteillä
11827: katsonut tarpeeksi veivoittavaksi sitä. olisi elvyttävä vaikutus työllisyyteenkin näh-
11828: Maassamme on vielä lukuisia kuntia, jotka den ja helpottaisi kuntia työtilaisuuksien
11829: eivät ole pystyneet kunnallis- ja vanhain- järjestämisessä.
11830: kotia rakentamaan. Ne kunnat, jotka ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
11831: velvollisuutensa täyttäneet vanhuksia koh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11832: taan, ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin
11833: kantaessaan yksin perustamiskustannusten että hallitus ottaisi vuoden 1960
11834: rasitukset ilman valtion apua. tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
11835: Taloudellisesti heikoimmat kunnat eivät rahan halpakorkoisten lainojen myön-
11836: kykene tässä suhteessa kehittämään sosiaalisia tämiseksi kunnille vanhain- ja kun-
11837: oloja tyydyttävälle tasolle. Yleisestikin ottaen nalliskotien rakentamista varten.
11838: kuntien talous on joutunut erittäin suurten
11839: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11840:
11841: Inkeri Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
11842: Elli Stenberg. Eino Tainio.
11843: Leo Suonpää.
11844: 276
11845:
11846: VII,21. - Toiv.al. N: o 99.
11847:
11848:
11849:
11850:
11851: Aalto ym.: Esityksen antamisesta laitoshoidon kustannuksia
11852: koskevien huoltoapulain säännösten muuttamisesta.
11853:
11854:
11855: E d u s k u n n a 11 e.
11856:
11857: Sinä lyhyenä aikana, jona 17 päivänä hel- tai missä kunnassa hänen on katsottava pää-
11858: mikuuta 1956 annettu huoltoapulaki on ollut asiallisesti oleskelevan, on käytännössä usein
11859: voimassa, on varsinkin sosiaalialan ammatti- runsaasti aikaa ottava selvittelytehtävä, niin
11860: miesten ja kuntien sosiaaliviranomaisten ta- joudutaan myöntämään, että puheena oleva,
11861: holta kiinnitetty jo monissa eri yhteyksissä laitoshoitoa tarvitsevan henkilön toimeen-
11862: huomiota lain 7 § : n eduskunnassa saaman tulon vaarantava määräys on silmiin pistä-
11863: lopullisen sisällön epätarkoituksenmukaisuu- vässä ristiriidassa nykyaikaisessa sosiaali-
11864: teen. Mainitun pykälän mukaan huoltoavun oikeudessa yleisesti hyväksyttyjen pääperi-
11865: antaminen on pääsäännön mukaan sen kun- aatteiden kanssa. Tutkimisen arvoinen olisi
11866: nan välittömänä velvollisuutena, jossa huolto- myös eräiden kuntien sosiaaliviranomaisten
11867: avun tarpeessa oleva henkilö oleskelee. Poik- taholta julkisuudessa esitetty ajatus, että
11868: keuksellisesti eli milloin huoltoapua on an- huoltoapulain 7 §: n tarkoittaman laitoshoi-
11869: nettava hoitona sairaalassa tai parantolassa don kustannukset määrättäisiin vastaisuu-
11870: tahi lain 18 §: ssä tarkoitetussa huoltolaitok- dessa kokonaisuudessaan valtion varoista kor-
11871: sessa, velvollisuus huoltoavun antamiseen on vattaviksi.
11872: kuitenkin sillä kunnalla, missä huoltoavun Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
11873: tarpeessa olevalla on varsinainen asuntonsa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11874: ja kotinsa, tai, ellei hänellä Suomessa sel-
11875: laista ole, sillä kunnalla, missä hän pää- että hallitus antaisi Eduskunnalle
11876: asiallisesti oleskelee. Ensi käden velvollisuus esityksen sellaisista muutoksista huolto-
11877: huoltoavun antamiseen tarkoitetunlaatuisissa apulakiin, että ensisijainen velvolli-
11878: tilanteissa kuuluu tavallisen oleskelukunnan suus lain 7 §: ssä tarkoitetun laitos-
11879: sosiaalilautakunnalle vain kahdessa tarkoin hoidon antamiseen kuuluisi aina sille
11880: määritellyssä erikoistapauksessa, nimittäin kunnalle, jossa huoltoavun tarpeessa
11881: 1) siinä tapauksessa, että huoltoavun tarvit- oleva henkilö oleskelee, ja että sellai-
11882: sijan kotipaikkakunnasta tai, ellei Suomessa sen hoidon antanut kunta olisi oikeu-
11883: sellaista ole, siitä kunnasta, missä hän pää- tettu saamaan täyden korvauksen anta-
11884: asiallisesti oleskelee, ei voida saada selkoa, ja mansa laitoshoidon kustannuksista joko
11885: 2) siinä tapauksessa, että laitoshuoltoapu on hoitoa saaneen henkilön kotipaikkakun-
11886: kiireellisesti annettavaa laatua. nalta tai, mikäli sellainen uusi, kun-
11887: Kun otetaan huomioon, että selon hankki- tien kannalta toivottava järjestely
11888: minen siitä, missä kunnassa avun tarpeessa osoittautuisi mahdolliseksi, suoraan
11889: olevalla on varsinainen asuntonsa ja kotinsa valtion varoista.
11890: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
11891:
11892: Lyyli Aalto. Viljo A. Virtanen. Sylvi Siltanen.
11893: Anni Flinck. Ensio Partanen. Valto Käkelä.
11894: Sulo Hostila. Pentti Niemi. Meeri Kalavainen.
11895: Onni Peltonen. Arvo Tuominen. Eino Raunio.
11896: Kalle Matilainen. Veikko Helle. H. Törmä.
11897: Lempi Lehto. Rafael Paasio. Väinö Tikkaoja.
11898: Juho Karvonen. Vilho Väyrynen.
11899: 277
11900:
11901: VII,22. - Toiv.al. N: o 100.
11902:
11903:
11904:
11905:
11906: V. R. Virtanen ym.: Huoltoapujen takaisinmaksuvelvollisuu-
11907: den lieventämisestä.
11908:
11909:
11910: E d u s k u n n a 11 e.
11911:
11912: Köyhäinhoitolain huoltoapulaiksi muutta- oma talouskin on perikadon partaalla ras-
11913: misen yhteydessä jää uuteen lakiin edel- kaan talouspulan johdosta.
11914: leen ankarat määräykset saatujen huolto- Aiheetta ei varmaankaan kysytä, miksi
11915: apujen takaisinmaksamisen velvollisuudesta, pitää maksaa takaisin sellainen yhteiskunnal-
11916: jopa niin, että olosuhteiden vuoksi huolto- linen apu, jota annetaan vain äärimmäi-
11917: avun varaan joutuneen henkilön voi kunta sessä tarpeessa oleville ihmisille, kun sa-
11918: velvoittaa korvaamaan saamansa huoltoavun manaikaisesti rikkaatkin ihmiset saavat yh-
11919: takaisin työllä työlaitoksessa. Lakia valmis- teiskunnan varoja sosiaalisten tukitoimen-
11920: televassa komiteassa olivat korvaussäädökset piteiden muodossa ilman takaisinmaksami-
11921: kyllä hyvinkin perusteellisen pohdinnan alai- sen velvollisuutta. Kun huoltoapulain pe-
11922: sena, mutta perhekokonaisuuden säilyttämi- rusteella annetut avustukset ovat vain
11923: seen vedoten nama epäoikeudenmukaiset hyvin vähäinen osa yhteiskunnallisen huol-
11924: määräykset siihen edelleen jätettiin. lon kokonaismenoista ja kun huoltoapujen
11925: Erikoisen suurta huolta annettujen huol- takaisinmaksamisvelvollisuus on ulotettu
11926: toapujen takaisinkorvaaminen aiheuttaa lapsiin ja lastenlapsiin saakka, voidaan
11927: kansalaisille suurina työttömyyskausina. puhua jo sellaisesta epäkohdasta, joka olisi
11928: Hyvin useat kunnat tulkitsevat huoltoapu- nopeasti saatava poistetuksi.
11929: lain 4 §: n määräyksiä ahtaasti ja niinpä Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
11930: nykyisin voidaan nähdä käytännössä nouda- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11931: tettavan sellaista tulkintaa, että esim.
11932: ilman omaa syytänsä työttömäksi joutu- että hallitus kiireellisesti antaisi
11933: neen ja huoltoapua saavan henkilön omai- Eduskunnalle esityksen voimassaole-
11934: silta peritään annetut huoltoavut takaisin, vien, huoltoapujen takaisinmaksamista
11935: vaikka näiden korvausvelvollisten omaisten koskevien säännösten lieventämiseksi
11936: ja poistamiseksi.
11937: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
11938:
11939: Väinö R. Virtanen. Tauno Kelovesi. Toivo Kujala.
11940: Toivo Friman. Antto Prunnila. Veikko Rytkönen.
11941: 278
11942:
11943: VII,23. - Toiv.al. N:o 101.
11944:
11945:
11946:
11947:
11948: Tainio ym.: Tuonti- ja vientimaksun perimisestä satamien
11949: kehittämistä varten.
11950:
11951:
11952: E d u s k u n n a ll e.
11953:
11954: Satamien ja niihin liittyvien laitteiden tävien kuntien yksin kannettavaksi. Edel-
11955: sekä tullikamarien rakentamisesta ja niiden leen sanottu komitea korostaa sitä, että val-
11956: kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset tiovallan olisi nykyistä enemmän pyrittävä
11957: eräille kunnille katsottiin aikoinaan korvan- tukemaan taloudellisesti satamarakennustoi-
11958: tuvan näille myönnetyllä tuulaakimaksun mintaa ja satamien kehittämistä. Näin ei
11959: kanto-oikeudella. Niinpä kun vuoden 1891 kuitenkaan ole tapahtunut, vaan päinvastoin
11960: valtiopäivillä käsiteltiin tuulaakimaksun viime vuosina on valtion suoranainen avus-
11961: suuruutta, talousvaliokunta korosti mietin- tus kokonaan lopetettu.
11962: nössään juuri tätä. Lisäksi on kuitenkin tul- Näin ollen ja koska satamista ja niiden
11963: kittu, että tuulaakimaksun kanto-oikeus kehittämisestä hyötyvät ennen kaikkea niitä
11964: eräille kaupunkikunnille on myös korvausta käyttävät suuryhtiöt, olisi kohtuullista, että
11965: sellaisten valtion tehtävien suorittamisesta, myös ne joutuisivat osallistumaan satamien
11966: jotka maaseudulla kustantaa valtio. Näin rakentamisesta, kehittämisestä ja kunnossa-
11967: ollen ja kun tuulaakimaksun perimisoikeus pidosta johtuviin kustannuksiin. Siksi olisi
11968: on supistettu käsittämään yksinomaan ulko- ryhdyttävä toimenpiteisiin määrätynsuurui-
11969: mailta satamien kautta tuotuja tavaroita, on sen tuonti- ja vientimaksun säätämiseksi,
11970: tuulaakimaksun kanto-oikeus varsinkin vien- jonka satamia ylläpitävät kunnat saisivat
11971: tisatamia ylläpitävien kuntien osalta menet- periä satamiensa kautta viedystä ja tuo-
11972: tänyt merkityksensä myös satamien ja tulli- dusta tavarasta. Tällaisella toimenpiteellä,
11973: kamarien niille aiheuttamien taloudellisten jos maksun suuruudeksi määrättäisiin 0.3-
11974: rasitusten korvauksena. Satamia ja erikoi- 0.4 %, joudutettaisiin myös satamaolojemme
11975: sesti vientisatamia rakentaneet ja niitä yllä- kehittämistä kansainväliselle tasolle, josta ne
11976: pitävät kunnat ovatkin joutuneet taloudellisiin nykyään ovat huomattavasti jälessä.
11977: vaikeuksiin myös satamien niille aiheutta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11978: mien rasitusten seurauksena. Niinpä esim. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11979: Kemin kaupungille sataman rakentamisesta
11980: ja kunnossapidosta aiheutuvat menot nouse- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11981: vat yli kahteen markkaan veroäyriä kohden. toimenpiteisiin tuonnista ja viennistä
11982: Edellä esitetystä johtuen myös valtioneu- kannettavan määrätynsuuruisen mak-
11983: voston asettama satamakomitea korostaa sun säätämiseksi, jonka satamia yllä-
11984: mietinnössään, ettei satamien rakentamisesta, pitävät kunnat saisivat periä sata-
11985: niiden suorituskyvyn jatkuvasta kehittämi- miensa rakentamisesta, kehittämisestä
11986: sestä ja kunnossapidosta johtuvia taloudelli- ja kunnossapitämisestä johtuvien me-
11987: sia rasituksia voida asettaa satamia ylläpi- nojen peittämiseksi.
11988: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
11989:
11990: Eino Tainio. Toivo Asvik.
11991: Antto Prunnila. Paavo Aitio.
11992: Juho Mäkelä. Nestori Nurminen.
11993: Toivo Friman. Pauli Puhakka.
11994: Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine.
11995: J. E. Lakkala. Pentti Liedes.
11996: Judit Nederström-Lunden. Inkeri Virtanen.
11997: 279
11998:
11999: VII,24. - Toiv.al. N: o 102.
12000:
12001:
12002:
12003:
12004: Kaasalainen ym..: Tiealueita koskevan pakkolunastuslainsää-
12005: dännön uudistamisesta.
12006:
12007:
12008: E d u s k u n n a 11 e.
12009:
12010: Vanhentuneen ja nykyaikaisen liikenteen alhaisen korvauksen, jonka maksaminen kes-
12011: vaatimuksia vastaamattoman tieverkostomme tää vielä vuosia. Tällainen vallitseva epä-
12012: parantamiseksi on viimeksi kuluneina vuosina kohta pitäisi nopeasti korjata, sillä ei voida
12013: - lähinnä työttömyyden torjumisen yhtey- vaatia, että yksityinen maanomistaja pan-
12014: dessä - tehty paljon työtä. Tämän valta- naan kärsimään siitä, että kehittyvä yhteis-
12015: kunnallisen tierakennusohjelman toteuttami- kunta vaatii ja saa paremmat liikenneyhtey-
12016: sen läpivieminen edellyttää tarkkoja tutki- det.
12017: muksia, huolellisesti laadittuja suunnitelmia, Toisaalta emme voi olla vielä tässä yhtey-
12018: suurta teknillistä ammattitaitoa, mutta ennen dessä kiinnittämättä huomiota niihin arvioi-
12019: kaikkea siihen tarvitaan rahaa. misperusteihin, joita tällä hetkellä noudate-
12020: On luonnollista, että näiden kysymysten taan tiealueen käyttöön otetun maan hintaa
12021: selvittely ja niihin liittyvien monien vai- arvioitaessa. Vaikuttaa nimittäin siltä, että
12022: keuksien voittaminen vie oman aikansa, joten se hyöty, minkä oletetaan uudesta tiestä
12023: sellaiset näkökohdat, jotka eivät ole edellä- maanomistajalle tulevan, arvioidaan hyvin-
12024: mainittujen asioiden kanssa samaa suuruus- kin huomattavaksi, mutta vastaavasti haitta-
12025: luokkaa, jäävät pakostakin vähemmälle huo- tekijät, kuten esimerkiksi viljelyksien pirs-
12026: miolle. Siltä ainakin tuntuu, kun ryhtyy toutuminen, ojituksen sotkeminen ja tilan
12027: tarkastelemaan tierakennusohjelman sitä sisäisen liikenteen pysyvä häiriintyminen,
12028: puolta, minkälaiseksi muodostuu sen maan- jää lunastushintaa kohottavana tekijänä vä-
12029: omistajan asema, joka pakkolunastusteitse hemmälle huomiolle. Tämäkin epäkohta olisi
12030: joutuu luovuttamaan osan maastaan tien- pikaisesti korjattava.
12031: tekijän tarkoituksiin. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
12032: Tässä tarkastelussa täytyy todeta, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12033: pakkolunastustoimenpiteet suoritetaan edel- muksen,
12034: leen vanhentuneen lain määräysten mukaan,
12035: jonka yhtenä suurena heikkoutena esiintyy että hallitus kiirehtisi tiealueita
12036: asioiden hidas käsittely, sekä maa-alueesta koskevan pakkolunastuslainsäädännön
12037: maksettavan korvauksen alhainen taso. Näin uudistamista sellaiseksi,· joka edistää
12038: ollen ei riitä ainoastaan se, että tie monen asioiden nopeata käsittelyä ja turvaa
12039: maanomistajan kannalta tulee varsin sopi- maanomistajille heidän menettämäs-
12040: mattomaan paikkaan, vaan sen lisäksi hän tään maasta oikeudenmukaisen kor-
12041: saa menettämästään maasta kohtuuttoman vauksen.
12042: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12043:
12044: Nestori Kaasalainen. Matti Miikki. Kalervo Saura.
12045: Mauno Jussila. Johannes Virolainen. Kerttu Saalasti.
12046: Tahvo Rönkkö. Matti Mattila. Ale Holopainen.
12047: Markus Niskala. Harras Kyttä. Yrjö Sinkkonen.
12048: Bertel Lindh. Onni Mannila. Pentti Pekkarinen.
12049: Esu Niemelä. Urho Kähönen.
12050: 280
12051:
12052: VII,25. - Toiv.al. N: o 103.
12053:
12054:
12055:
12056:
12057: Suonpä.ä ym.: Eräiden maanteiden tiealueiden lunastuskor-
12058: vausten suorittamisesta valtion varoista.
12059:
12060:
12061: E d u s k u n n a 11 e.
12062:
12063: Vuoden 1958 alkuun asti voimassaolleen maantiealueiden lunastuskorvausten vuoksi
12064: tielain mukaan kuntien oli huolehdittava suuriin vaikeuksiin ja kun nämä korvaukset
12065: alueellaan rakennettavien maantie-alueiden yleensäkin muodostavat kunnille suuren rasi-
12066: lunastuskorvauksista. Tämän jälkeen voi- tuksen, olisi kunnille myönnettävä helpotusta
12067: maantulleen uuden tielain mukaan sen sijaan korvausmaksujen suorittamisesta. Toukokuun
12068: valtio suorittaa maanomistajille maanteiden 20 päivänä 1955 eduskunta on lausunut toivo-
12069: rakentamiseen tarvittavien alueiden korvauk- muksen, että hallitus ottaisi tulo- ja meno-
12070: set. Pääsiassa työttömyystöinä on viime vuo- arvioesityksiinsä riittävän suuren maara-
12071: sina rakennettu paljon uusia teitä ja vanhoja rahan helpotuksen myöntämiseksi kunnille
12072: parannettu. Näiden tiealueiden erottamis- ja maantiealueiden lunastus- ym. korvausten
12073: lunastuskustannukset ovat suurelta osalta suorittamisvelvollisuudesta. Riittäviä määrä-
12074: vielä suorittamatta. On myöskin runsaasti rahoja ei ole kuitenkaan tähän tarkoitukseen
12075: sellaisia keskeneräisiä maanteiden rakennus- osoitettu.
12076: töitä, jotka on aloitettu, vaikkapa vain muu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12077: tama päivää ennen uuden tielain voimaan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12078: tuloa, joista kuitenkin kunnat joutuvat lunas-
12079: tuskorvaukset suorittamaan. Kun lainsäädän- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
12080: nössä on nyttemmin omaksuttu se kanta, että menpiteisiin, että voidaan valtion va-
12081: nämä kustannukset kuuluvat valtiolle, on roilla suorittaa kaikkien ennen nykyi-
12082: kohtuutonta niitä kuntia kohtaan, joiden sen tielain voimaantuloa aloitettujen
12083: alueella tierakennus on aloitettu vanhan lain tai valmiiksi rakennettujen maanteiden
12084: voimassaollessa, jos ne joutuisivat edelleen tiealueiden lunastuskorvaukset, ellei
12085: nämä korvaukset maksamaan. kunta ole niitä suorittanut maanomis-
12086: Eduskuntakin on hyväksynyt sen käsityk- tajille ennen tielain voimaantuloa,
12087: sen, että kun eräät kunnat ovat jo joutuneet tammikuun 1 päivää 1958.
12088: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12089:
12090: Leo Suonpää. Pertti Rapio. Aleksi Kiviaho.
12091: H. Tauriainen. Eino Tainio. Toivo Asvik.
12092: Usko Seppi. Antto Prunnila. Kauko Tamminen.
12093: Toivo Kujala. Veikko Rytkönen. Väinö R. Virtanen.
12094: K. Haapanen. Siiri Lehmonen. Hugo Manninen.
12095: P. Puhakka. Toivo Niiranen. Kuuno Honkonen.
12096: Elli Stenberg. Inkeri Virtanen.
12097: 281
12098:
12099: VII,26. - Toiv.al. N: o 104.
12100:
12101:
12102:
12103:
12104: Härkönen ym.: Määrärahasta ennen vuotta 1958 rakenteille
12105: pantujen maanteiden tiealueiden lunastuksista atiheutu-
12106: vien menojen korvaamiseksi kunnille.
12107:
12108:
12109: E d u s k u n n a ll e.
12110:
12111: Useiden menneiden vuosien aikana on Vuoden 1958 alussa voimaan tulleessa
12112: valtion toimesta rakennettu maanteitä työttö- uudessa tielaissa määrätään tiealueiden lu-
12113: myystyövoimalla eri puolille maatamme. Tei- nastus suoritettavaksi valtion varoista. Kun
12114: hin tarvittavat maapohjat on useimmissa vanhaa lakia sovelletaan kaikkiin niihin
12115: tapauksissa ollut hankittava pakkolunas- tapauksiin, joissa tien rakentaminen pantiin
12116: tuksella maiden omistajilta. Ennen tämän alulle vanhan tielain aikana, seuraa siitä, että
12117: vuoden alkua voimassa olleen tielain mukaan tiealueiden lunastukset jatkuvat monia vuosia
12118: joutuvat ne kunnat lunastamaan tarvittavat ja että niistä aiheutuu monissa tapauksissa
12119: tiealueet, joiden alueilla tiet rakennetaan. kunnille kohtuuttomia kustannuksia.
12120: Näin siitäkin huolimatta, vaikka rakennet- Kun ei voida olettaa, että on tarkoitus
12121: tavat tiet palvelevat enemmän kauttakulkua asettaa erilaiseen asemaan ne kunnat, jotka
12122: kuin paikallista tarvetta. Kun teiden raken- joutuvat uuden tielain aikana teiden raken-
12123: tamiseen on käytetty työttömyyskortistoihin tamisen piiriin, olisi valtion kannettava
12124: otettua työvoimaa, joka monien maalais- osansa niistä kustannuksista, joita kunnille
12125: kuntien alueille on tuotu joko lähipaikka- aiheutuu ennen vuotta 1958 aloitettujen ja
12126: kuntien liikekeskusten taikka kauempana jo rakennettujen taikka vielä rakenteilla
12127: olevien kaupunkien ja kauppaloiden, useim- olevien tiealueiden 1unastuskustannuksista.
12128: miten teollisuuden palveluksesta vapautetusta Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
12129: työntekijäkunnasta, ei paikkakunnan työ- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12130: väellä ole ollut juuri minkäänlaista mahdol- vomuksen,
12131: lisuutta ansioiden saantiin tierakennuksilla.
12132: Usein kulkevat lisäksi uudet pikatiet saman että hallitus ottaisi tulevan vuoden
12133: suuntaisesti entisten maanteiden kanssa, jol- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
12134: loin uusien teiden valmistuttua vanhat maan- suuren määrärahan ennen vuotta 1958
12135: tiet jäävät kuntien hoidettaviksi ja kunnossa- rakenteille pantujen maanteiden tie-
12136: pidettäviksi. Kaikki nämä aiheuttavat tie- alueiden lunastuksista aiheutuvien me-
12137: tenkin lisäystä kuntien menoihin. nojen korvaamiseksi kunnille.
12138: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
12139:
12140: A. H'årkönen. Mikko Hult.
12141: Arvo Sävelä. Vilho Turunen.
12142: Vappu Heinonen.
12143:
12144:
12145:
12146:
12147: 36 E 211<9/59
12148: 282
12149:
12150: VII,27. - Toiv.al. N:o 105.
12151:
12152:
12153:
12154:
12155: Pentti ym.: Maan pakkolunastajan velvoittamisesta suorit-
12156: tamaan rasitus- ym. todistuksista menevät maksut.
12157:
12158:
12159: E d u s k u n n a 11 e.
12160:
12161: Maata pakkolunastettaessa joutuu asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12162: omainen maan luovuttaja monessa tapauk- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
12163: sessa hankkimaan rasitus- ym. todistuksia muksen,
12164: rahan nostamiseksi, mikä saattaa viedä huo-
12165: mattavan osan vahvistetusta korvauksesta. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12166: Maata pakkolunastuksella luovuttamaan jou- sellaisiin lainsäädännöllisiin toimen-
12167: tunut ei saakaan näinollen koko korvausta piteisiin, että maata pakkolunastukseen
12168: itselleen, vaan osa menee kuluihin, jotka luovuttaneen ei tarvitsisi maksaa rasi-
12169: pakkolunastajan pitäisi maksaa. tus- ym. todistuksia, vaan se kuuluisi
12170: pakkolunastajalle.
12171: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
12172:
12173: Arvo Pentti. Veikko Savela. Nestori Kaasalainen.
12174: Esu Niemelä. Esa Timonen. Aarre Marttila.
12175: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. V. E. Svinhufvud.
12176: 283
12177:
12178: VII,28. - Toiv.al. N: o 106.
12179:
12180:
12181:
12182:
12183: Liinamaa ym.: Eräiden kunnan- ja kyläteiden rakentamista
12184: koskevien hankkeiden loppuunsaattamisesta.
12185:
12186:
12187: E d u s k u n n a 11 e.
12188:
12189: Yleisistä teistä annetun lain (12. 12. tavat rahamäärät. Ei ole oikeudenmukaista,
12190: 1957) 112 §: ssä sanotaan: "Päätös kunnan- että he joutuvat tekemään uhrauksia, joista
12191: ja kylätien rakentamisesta tai parantami- ei ole tuloksia.
12192: sesta raukeaa, jollei tietyöhön ole ryhdytty Kunnan- ja kyläteiden rakentaminen ny-
12193: ennen 1 päivää tammikuuta 1960." kyisen lain mukaan on valtiolle edullista,
12194: Kunnan- ja kyläteiden hankkeita, jotka koska avustus on ollut vain n. 60 %.
12195: on määräajassa tehdyn hakemuksen perus- Tällaisten teiden rakentaminen ja paran-
12196: teella hyväksytty valtion avustuksen turvin taminen on usein vaikeissa olosuhteissa toi-
12197: rakennettavaksi, on useita satoja. Edellä meentulonsa hankkivalle väestön osalle suo-
12198: mainitun lainkohdan perusteella ne raukea- rastaan elinehto.
12199: vat, ellei rahoitus järjesty ja töitä aloiteta Sen vuoksi olisikin lain voimassaoloaikaa
12200: tämän vuoden kuluessa. jatkettava, niin että jo hyväksytyt kunnan-
12201: Uuden tielain mukaan valtio vastaa tei- ja kylätiet voitaisiin suqnnitelmien mukai-
12202: den rakentamisesta ja kunnossapidosta, joi- sesti rakentaa.
12203: hin kustannuksiin kunnat osallistuvat pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12204: kallisteiden osalta. Kuitenkin saattaa olla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
12205: niin, että vie pitkän ajan, ennenkuin pai- toivomuksen,
12206: kallisteiden rakentamiseen varojen puuttuessa
12207: voidaan ryhtyä. Lukuisissa tapauksissa on että hallitus antaisi Eduskunnalle
12208: tien rakentaminen tai kunnostaminen kii- esityksen nykyisin voimassa olevan
12209: reellinen ja välttämätön toimenpide. lain jatkamisesta siksi, kunnes mää-
12210: Kunnan- ja kyläteiden suunnitelmiin ovat räaikana anotut kunnan- ja kylä-
12211: hankkeiden alullepanijat uhranneet huomat- teiksi hyväksytyt tiet on rakennettu.
12212: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12213:
12214: Matti Liinamaa. Veikko Savela.
12215: Aarre Marttila. Olavi Lahtela.
12216: Antti J. Rantamaa.
12217: 284
12218:
12219: VU,29. - Toiv.al. N: o 107.
12220:
12221:
12222:
12223:
12224: Leinonen ym.: Moott>Oriajoneuvoasetuksen 38 §:n muutta-
12225: misesta.
12226:
12227:
12228: E d u s k u n n a ll e.
12229:
12230: Viimeksi kuluneina vuosina on maantei- kantorahan ja likimain 30 o/o :n metsämaan
12231: demme vahvistamiseen ja uusien teiden ra- tuoton lisäystä Kuusamossa. Varsin varteen-
12232: kentamiseen uhrattu kymmeniä miljardeja otett.:wa lisä rationalisoimisen ansiosta.
12233: markkoja. Tuntuisi siltä, että tämän valta- 4 päivänä lokakuuta 1957 annetun moot-
12234: van työmäärän jälkeen valtatiemme jo kes- toriajoneuvoasetuksen 38 § :n 2 kohta mää-
12235: täisivät raskaampaa kuormitusta kuin heik- rää mm. seuraavaa: ,Poiketen 1. momentin
12236: kokuntoiset kylätiemme, mutta voimassa säännöksestä saadaan henkilöautossa ja aika-
12237: oleva moottoriajoneuvoasetus ei sellaista salli. taulun mukaisella vuorolla kulkevassa linja-
12238: Varsinkin Pohjois-Suomessa, missä kuljetus- autossa tilapäisesti ylittää vahvistettua mat-
12239: matkat ovat yleensä pitkät ja useimmat val- kustajamäärää 30 sadalta . . . Kuorma- ja
12240: tatiet uudelleen rakennetut, pitäisi vahvis- pakettiautossa punnituksella todettua yli-
12241: tettujen valtateiden kestokykyä voida käyt- kuormaa ei myöskään oteta huomioon, mil-
12242: tää kansantaloudellisemmin syrjäseutujen loin sen akseli- ja kokonaispaino enintään
12243: elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Otetta- 10 sadalta, tai maan ollessa jäässä enintään
12244: koon esimerkki Kuusamosta, jossa Isojaon 20 sadalta ylittävät vastaavat, rekisteriin
12245: jälkeisten metsätilien tasaamiseksi joudutaan merkityt painot. Ministeriö voi niinikään
12246: nykyvuosina hakkaamaan paljon puutavaraa määrätä, millä perusteilla sallitun kuorman
12247: ja josta laajalta alueelta laskevat vedet suuruus on laskettava kuljetettavan tavaran
12248: itään, joten ei ole uittomahdollisuuksia. - laadusta ja auton kantavuudesta riippuen.
12249: Autokuljetuskustannus Kuusamosta Ouluun, Tie- ja vesirakennushallinnon viranomaisella
12250: 250 km, on n. 35-40% puutavaran hin- on myös oikeus, myöntäessään 36 § : n 9.
12251: nasta, kun taas kantorahan osuudeksi jää momentin mukaisen luvan määrätyn koneen
12252: keskimäärin ainoastaan 10-15% eli n. tai muun jakamattoman kappaleen tilapäi-
12253: 200:-/pm3. Metsien keskimääräinen vuotui- seen kuljetukseen, sallia vahvistetun kanta-
12254: nen kasvu on 1.2 m3 /ha, joten tuotto on vuuden ylittäminen enintään 30 sadalta."
12255: ainoastaan 240: -/ha. Keskimääräisen kan- Näin ollen asetuksen henki myöntää, että
12256: tavuuden omaavan puoliperävaunullisen kuljetuskalusto kestää 30 %: n ylikuormituk-
12257: kuorma-auton suuruus kuivaa pinotavaraa sen. Kun talvella on autokalustolla huomat-
12258: ajettaessa sulan maan aikana on nykyisen tavasti suurempi rasitus kuin kesällä ja me-
12259: moottoriajoneuvoasetuksen mukaan 0.29 X talli on pakkasessa paljon hauraampi kuin
12260: 9393 eli 27.24 pm3. Kuljetustaksan ollessa sulana ollessaan, niin on selvää, että nykyi-
12261: 740:- pm3 on yhden matkan bruttotuotto nen kuljetuskalusto varmuudella kestää kesän
12262: 20 157: -. Jos sallittaisiin kesällä, kuivana aikana saman kuormituksen kuin talvella
12263: aikana, samansuuruinen 20 % kantavuuden ja suuremmankin. Olosuhteet kesällä ovat
12264: ylitys, kuin jäätyneen maan aikana, olisi myös liikenneturvallisuuden kannalta huo-
12265: kuorman suuruus 31.94 pm3 ja em. yhden mattavasti paremmat kuin talvella. Ei kulje-
12266: matkan bruttotulo autolla saataisiin 631: - / tuskaluston eikä liikenneturvallisuuden kan-
12267: pm3 taksalla. Vaikka lisääntyneen poltto- nalta siten pitäisi olla mitään estettä kuormi-
12268: ainekulutuksen ja renkaiden kulumisen takia tuksen lisäämiseen.
12269: korotettaisiin näin saatua taksaa 6 %: lla, Maamme suurimpana rikkautena ovat
12270: vastaisi jälelle jäänyt osa vielä n. 35% :n metsämme, mutta ellemme pysty hankkimaan
12271: VII,29. - Leinonen ym. 285
12272:
12273: puutavaraa ja puuteollisuustuotteitamme Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
12274: kannattavasti maailman markkinoille, on rik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12275: kauksiemme arvo nolla. Ellemme pysty lml- muksen,
12276: jetuskustannuksiamme pitämään kurissa,
12277: supistuu puutavaran hankinta-alue vuosi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12278: vuodelta ja maamme syrjäisempien seutujen moottoriajoneuvoasetuksen muuttami-
12279: elinmahdollisuudet, varsinkin Pohjois-Suo- seksi siten, että asetuksen 38 § :ään
12280: messa loppuvat, sillä siellä on elämä miltei tehtäisiin sellainen lisäys, että tie- ja
12281: täysin riippuvainen metsien ja metsätöiden vesirakennushallinnon viranomaisella
12282: tuotosta. Laajentuvan metsäteollisuutemme ja poliisiviranomaisella olisi myös oi-
12283: raaka-aineen saannin turvaamiseksi ja syrjä- keus maan ollessa jäässä sekä kesä--
12284: seutujen elinehtojen parantamiseksi on mei- elokuun aikana tarkemmin määrittele-
12285: dän pakko pystyä käyttämään kuljetuskalus- millään valtateillä sallia kuorma-
12286: tomme ja tieverkostomme kestokyky mahdol- autoilla vahvistetun kantavuuden ylit-
12287: lisimman joustavasti ja kansantaloudellisesti. täminen enintään 30 sadalta.
12288: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
12289:
12290: Armas Leinonen. P. Liedes.
12291: Elis Manninen. Niilo Ryhtä.
12292: Martti Linna. Hannes Paaso.
12293: Matti Kekkonen. Jaakko Kemppainen.
12294: 286
12295:
12296: VII,30. - Toiv.al. N: o 108.
12297:
12298:
12299:
12300:
12301: Haapasalo ym.: Esityksen antamisesta vesivoimatalouden ja
12302: uiton kalakannan säilyttämiseksi suoritettavasta maksusta.
12303:
12304:
12305: E d u s k u n n a ll e.
12306:
12307: V esivoimiemme tarpeellisen rakentamisen jo voimalaitosten suunnittelu- ja rakennus-
12308: surullisena seurauksena on ollut, että ns. vaiheessa voitaisiin kalavesitutkimuksin ja
12309: vaelluskalojen, kuten lohen, taimenen ja kalavesihoitotoimenpitein vähentää kalatalou-
12310: siian pääsy entisille lisääntymisalueilleen on dellisia vahinkoja, olisi viipymättä vesivoima-
12311: useassa tapauksessa katkennut. Tähän on ol- laitokset ja uittoa harjoittavat velvoitettava
12312: lut syynä se, ettei voimalaitosten suunnittelu- vuosittain osallistumaan niihin menoihin,
12313: vaiheessa ole huolehdittu kalojen kulkuväy- joita aiheutuu kalavesien hoitamisesta. Näin
12314: listä. Vesivoimien rakentaminen ja käytän- saataisiin aikaan järjestelmällinen, kala-
12315: töönotto on välttämätöntä, eikä tällöin voida talousviranomaisten johdolla tapahtuva hoito-
12316: täysin välttää sen kalataloudelle ja vesistöille työ, joka ei vaatisi valtion varoja, vaan kor-
12317: aiheuttamia vahinkoja, mutta niitä voidaan vauksen suorittaisivat ne, joille tämän kor-
12318: kyllä pienentää ja säilyttää vesistöjemme vauksen suorittaminen oikeudenmukaisesti
12319: kalataloudellinen tuotto ja hyväksikäyttö, jos kuuluukin. Muutaman pennin korvaus kilo-
12320: jo vesivoimiemme suunnittelu- ja rakentamis- wattitunnilta ja uitetulta kuutiojalalta riit-
12321: vaiheessa huomioidaan maan ja kansan kan- täisi peittämään tästä työstä aiheutuvat ku-
12322: nalta kokonaisuuden etu. lut.
12323: Koskivoimien rakentamisessa ei näin ole Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12324: kuitenkaan tähän asti tehty, vaan esim. Ke- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12325: mijoessa, joka suljettiin joen suupuolella Iso-
12326: haarassa jo v. 1948, tutkimukset korvauksen että hallitus kiireellisesti antaisi
12327: suuruudesta ja kalakannalle aiheutetuista va- Eduskunnalle esityksen vesivoima-
12328: hingoista ovat vielä nykyisinkin, 10 vuoden talouden ja niton kalakannan säilyttä-
12329: jälkeen patoamisesta, kesken. Samoin on miseksi sttoritettavasta maksnsta, mitkä
12330: asianlaita muuallakin maassamme. varat käytettäisiin kalavesitntkimttk-
12331: Ne vahingot, jotka näin kansantaloudelle siin, kalavesien hoitoon ja kalatalott-
12332: aiheutetaan, on laskettava miljardeissa. Jotta den edistämiseen.
12333: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
12334:
12335: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Eemil Luukka.
12336: Urho Kähönen. Yrjö Sinkkonen. Viljo A. Virtanen.
12337: Sylvi Halinen. Nestori Kaasalainen. Matti Miikki.
12338: 287
12339:
12340: VII,31. - Toiv.al. N: o 109.
12341:
12342:
12343:
12344:
12345: Vennamo: Kaivoslainsäädännön uudistamisesta.
12346:
12347:
12348: Eduskunnalle.
12349:
12350: Kansamme edun mukaista on, että maan vaus ainakin siinä tapauksessa, kun kaivos
12351: uumenissa olevat J.uonnonrikkaudet tulevat on toiminnassa, suoritettava määräprosent-
12352: mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti hy- tina tuotetun malmin m;y--yntihinnasta.
12353: väksikäytetyiksi. Tästä syystä on myös nykyi- Ryhtymättä lm. laajaa asiaa yksityiskoh-
12354: nen kaivoslaki uudistuksen tarpeessa ja onkin taisemmin selvittämään ehdotan eduskunnan
12355: tästä asiasta olemassa komitean mietintö päätettäväksi toivomuksen,
12356: n:o 14 vuodelta 1957. Eduskunnalle ei kui-
12357: tenkaan ole annettu kaivoslainsäädännön että hallitus kiireellisesti antaisi
12358: uudistamisesitystä ainakaan tähän mennessä. Eduskunnalle esityksen uudeksi kai-
12359: Erityisesti on tässä yhteydessä myös syytä voslaiksi maan uumenissa olevien
12360: kiinnittää huomiota maanomistajan asemaan. luonnonrikkauksien hyväksikäyttämi-
12361: Nykyisin voimassa olevan lain säännökset sen edistämiseksi ja tehostamiseksi
12362: ovat tässä suhteessa täysin vanhentuneita. sekä samalla esityksessä huolehtisi
12363: Asiaan tarvitaan siis pikaista korjausta, siitä, että maanomistajalle tuleva kor-
12364: mutta edellä mainittu komitean mietintö ei vaus saadaan turvatuksi ja oikeuden-
12365: käsitykseni mukaan tee oikeutta maanomis- m1tkaiseksi kaivoksen tuotto huomioon
12366: tajalle, vaan olisi maanomistajalle tuleva kor- ottaen.
12367: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12368:
12369: Veikko Vennamo.
12370: 288
12371:
12372: VU,32. - Toiv.al. N: o 110.
12373:
12374:
12375:
12376: Tenhiälä ym.: Varojen varaamisesta väestönsuojien rakenta-
12377: miseen.
12378:
12379:
12380: E d u s k u n n a ll e.
12381:
12382: Nykyinen atomiaikakausi asettaa väestön- suuruiseen uudisrakennukseen on rakennet-
12383: suojelulle erittäin velvoittavat vaatimukset. tava väestönsuoja. Samalla on määrätty myös
12384: Joukkotuhoaseisiin kuuluvat atomipommit suojien sijoitus ja lujuusnormit ym. raken-
12385: ovat kauhistuttavana vaarana ei ainoastaan netta koskevat seikat. Suojien sijoitusta ja
12386: sotaakäyville maille, vaan vieläpä puolueetto- sekä lujuutta että tilavuutta koskevat normit
12387: mille kansoillekin. Omassa maassamme olisi olisi tarkistettava suojavarmuuden tehosta-
12388: myös mitä kiireimmin ryhdyttävä nykyaikai- miseksi.
12389: sen siviilisuojelun vaatimiin toimenpiteisiin. Varmin suoja nykyaseiden kaikkia tuho-
12390: Olemme kokonaan jääneet jälkeen tässä vaikutuksia vastaan saadaan syvällä maan
12391: asiassa jo naapurimaistakin. uumenissa. Maamme peruskalliot tarjoavat
12392: Niinpä on eri maissa jatkuvasti suoritettu useilla kohdealueilla erinomaiset suojatut
12393: laajoja rakennustehtäviä, joiden tarkoituk- mahdollisuudet vaaran varalta, kunhan nii-
12394: sena on tehostaa kansojen siviilisuojelua mah- hin louhitaan tarpeelliset olotilat. Nämä tilat
12395: dollisen sodan sattuessa. Naapurimaassamme voidaan saattaa hyödyttämään kohteen rau-
12396: R.uotsissa on avattu Tukholmassa kallioon hanaikaista tarvetta rinnakkaistarkoituksena
12397: hakattu atomisuoja, johon mahtuu 20 000 ih- väestön suojaaminen vaaran hetkellä.
12398: mistä. Suoja on rauhanaikana autojen pysä- Helsingin kaupungin väestön suojaamista
12399: köimispaikkana. Norjassa on tehty suunni- varten on kaupungin väestönsuojelun johto
12400: telma suojien rakentamiseksi 106 000 henki- tehnyt kalliosuojiin minimitarvesuunnitel-
12401: löä varten. Kunnat maksavat siellä kolman- man päätyen kustannuslaskelmissaan n. 1%
12402: neksen kustannuksista. miljardiin markkaan. Nämä suojat on suun-
12403: Huolimatta sotien kokemuksista on omassa niteltu:
12404: maassamme väestönsuojien rakentaminen lai-
12405: minlyöty. Kallioinen maaperä on erittäin so- - niille työntekijöille, joiden on tehtävä
12406: piva ja kohtuullisin kustannuksin voidaan työtään täällä sotatapauksessakin,
12407: päästä hyvin tuloksiin. Rauhanaikaisesta käy- - niille suoritusjoukoille, joiden on ensi
12408: töstä mainittakoon esim. autojen pysäköiruis- hädässä heti ryhdyttävä pelastus- ja tuhon-
12409: paikat sekä mahdollisesti halki vuoden auki- rajoitustoimenpiteisiin,
12410: pidettävät luistinradat, jotka tuotonaan vä- - niille sairaanhoitoelimille, joiden on
12411: hentäisivät kustannuksia. Onpa rakennettu ryhdyttävä kiireellisesti hoitamaan henkiin
12412: kirkkojakin kallion sisään, jotka sitten vaa- jääneitä loukkaantuneita ja huoltamaan ko-
12413: ran tullen ovat väestönsuojia. Omat kellari- dittomia,
12414: suojamille purettiin suojakohteissa sodan jäl- - niille yleisön huoltoon ym. palveluun
12415: keen. Kunnostettuinakaan ne eivät enää tar- sidotuille asukkaille, jotka eivät ole voineet
12416: joa tarpeellista suojaa nykyaseiden tuhoa vas- siirtyä pois kaupungista, sekä
12417: taan. Vähälukuiset kalliosuojamme ovat ala- - kaupungin omille toimiville virastoille
12418: kuntoisia, mutta suhteellisen vähin menoin ja laitoksille.
12419: korjattavissa. Pahinta on, että näitä suojia Valtion ja seurakuntien moninaisten viras-
12420: on liian vähän. Ne eivät edes Helsingissä voi tojen, laitoksien, elinten ja toimipaikkojen
12421: sitä paitsi tyydyttää kuin noin kymmeneksen suojatilatarvetta ei kaupungin suunnitelmaan
12422: kokonaistarpeesta. ole laisinkaan sisällytetty. Se on luonnollisesti
12423: Sisäasiainministeriö on päätöksellään 429/ valtion hoidettava asia täällä kuten muualla-
12424: 19. 11. 54 määrännyt, että jokaiseen tietyn kin maassa valtion omiin laitoksiin nähden.
12425: VII,32. - Tenhilllll. ym. 289
12426:
12427: Kun on kysymyksessä valtakunnan pää- - työtä voidaan tehdä minä vuoden ai-
12428: kaupunki, koko maan elintoiminnan tärkein kana tahansa,
12429: johto- ja toimintakeskus sekä suurten kansal- - työhön voidaan sijoittaa suuria työnte-
12430: listen arvojen tyyssija, Helsinki on tuhohyök- kijämääriä,
12431: käyskohteena maan arkaluontoisin. Vaaran- - työhön voidaan käyttää runsaasti am-
12432: alaisuutta lisää vielä sen maantieteellinen si- mattitaidotontakin väkeä,
12433: jainti. Suojelukohteena se on niinikään maan - työ voidaan järjestää vallitsevan työ-
12434: muista kohteista poikkeava. On itsestään sel- voimatilanteen mukaisesti ja
12435: vää, ettei sen suojavalmiutta tarkoittavia - työpaikkoja voidaan järjestää sopivasti
12436: kustannuksiakaan voida jättää kaupunki- maan eri puolille.
12437: kunnan yksinomaiseksi rasitukseksi, vaan Esitetyllä järjestelyllä vähennetään yleis-
12438: koko maan yhteiseksi asiaksi, ts. valtion on hyödyllisesti työttömyyttä, mihin valtion va-
12439: osallistuttava laajassa määrin sen suojelu- roja on joka tapauksessa järjestettävä ja tur-
12440: valmiuden aiheuttamiin kuluihin. Tätä edel- vataan vaaran varalta tuhansien kansalaisten
12441: lyttävät väestönsuojelulain pykälät 21-25. elämä, mikä ei ole rahalla mitattavissa.
12442: Kohtuullista olisi, että valtio maksaisi maan Siksi olisi välttämättömästi otettava val-
12443: pääkaupungin suojeluvalmiuden peruskustan- tion määräraha kohdekuntien väestönsuojelu-
12444: nuksista kaksi kolmannesta eli 1 mrd mk. valmiuden kehittämiseksi, etupäässä yleisiä
12445: Mitä valtakunnan muiden tärkeiden teolli- suojarakenteita varten.
12446: suus- ja asutuskeskusten suojeluvalmiuden Koska tämä, ottaen huomioon valtiontalou-
12447: kehittämiseen tulee, maassa on pääkaupungin den vaikean tilan, olisi mielekkäintä jakaa eri
12448: lisäksi kaksi 1 luokan kohdekuntaa: Turku vuosien menoiksi, ja kun tarkoitukseen tarvi-
12449: ja Tampere sekä viisikymmentäkaksi II luo- taan ainakin 5 miljardia markkaa, niin olisi
12450: kan ja kolmekymmentä III luokan kohde- näihin menoihin käytettävä työllisyysvaroja.
12451: kuntaa. Näitäkään ei voida jättää kehittä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12452: mään yleisiä ja yhteistä etua tarkoittavia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12453: suojarakenteitaan kokonaan omin varoin, vomuksen,
12454: vaan lain mukaan valtion tulee osallistua
12455: kohtuullisesti niiden kustannuksiin. Tähän että hallitns ryhtyisi sellaisiin toi-
12456: tarkoitukseen tulisi varata 1 lk. kohdekuntia menpiteisiin, että työttömyyden tor-
12457: varten 250 mmk, II lk. kohdekuntia varten jnntaan käytettävistä varoista asetet-
12458: 50-100 mmk ja III lk. kohdekuntia varten taisiin vuosittain tarpeelliset määrä-
12459: 20-50 mmkkullekin eli yhteensä 4 mrd mk. rahat maamme tärkeimpien kohde-
12460: Kalliosuojien rakentaminen olisi erittäin alueitten väestösuojien rakentamis-,
12461: sopivaa työllisyystyötä, koska sisustamis- ja korjaustöitä varten.
12462: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
12463:
12464: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
12465: Veikko Hyytiäinen. Erkki Leikola.
12466: Esa Kaitila. Urho Kähönen.
12467: Kaarlo Kajatsalo. Urho Saariaho.
12468:
12469:
12470:
12471:
12472: 37 E 2119/59
12473: 290
12474:
12475: Vll,33. - Toiv.al. N: o 111.
12476:
12477:
12478:
12479: Haapanen ym.: Esityksen antamisesta omaisuuteen kohdis-
12480: tuvasta kunnallisverosta.
12481:
12482:
12483: E d u s k u n n a 11 e.
12484:
12485: Kunnallisverosta on muodostunut pieni- keinona olisi kunnallisen omaisuusveron käy-
12486: tuloisia eniten rasittava välitön vero. Nykyi- täntöönotto. Nykyisen käytännön mukaan
12487: nen kunnallisvero kohdistuu suhteellisesti maksetaan omaisuudesta veroa vain valtiolle,
12488: yhtä raskaana niin pieniin kuin suuriinkin mutta ei lainkaan kunnalle. Viime vuosina
12489: tuloihin. Kun veroa joudutaan maksamaan on yksityisten henkilöiden verotettava omai-
12490: sellaisistakin tuloista, jotka tarvitaan välttä- suus arvioitu n. 600 mrd. markaksi ja siitä
12491: mättömään elämiseen, voidaan todeta kun- on maksettu omaisuusveroa n. 3.5 mrd. mk
12492: nallisverotuksen perusteiden olevan kiireelli- vuodessa. Yhtiöiden ja yhteisöjen verotet-
12493: sen uudistuksen tarpeessa. tava omaisuus on ollut n. 500 mrd. mk,
12494: Lähinnä sen johdosta, että valtiovallan josta maksetun veron määrä on ollut n. 4.5
12495: toimesta on kunnille siirretty yhä uusia yh- mrd. mk. Tuloon kohdistuvan kunnallisve-
12496: teiskunnallisia tehtäviä, on kunnallisverojen ron alentamiseksi olisi paikallaan siirtää osa
12497: kokonaismäärä jatkuvasti noussut. Vuodelta kunnalle perittäväksi tulevista veroista omai-
12498: 1953 perittiin kunnallisveroa kaikkiaan n. suuteen kohdistuvaksi. Tällä toimenpiteellä
12499: 56 mrd. mk, kun vuodelta 1958 perittävien voitaisiin alentaa veroäyrin hintaa ja keven-
12500: kunnallisverojen määrä ylittää jo 70 mrd. tää tuloon kohdistuvaa verorasitusta aina-
12501: mk. Kun palkka- ym. verotettavien tulojen kin pienituloisten osalta. Omaisuuteen koh-
12502: määrässä ei enää viime aikoina ole tapahtu- distuva kunnallisvero keventäisi niiden väes-
12503: nut nousua, vaan pikemminkin laskua, on töpiirien verorasitusta, jotka joutuvat elä-
12504: veroäyrin hinta alkanut jyrkästi nousta. mään vain tulojensa varassa, ja puolestaan
12505: Tilanne on siten muodostunut kestämättö- lisäisi niiden kuntalaisten verorasitusta,
12506: mäksi ei ainoastaan vähävaraisten veronmak- joilla on huomattavia omaisuusarvoja käy-
12507: sajien, vaan myös kuntien oman talouden; tettävänään. Tällaista verorasituksen siir-
12508: kannalta. toa voidaan pitää pienituloisten ja vähäva-
12509: Koska paljon puhutusta verolainsäädän- raisten veronmaksajapiirien kannalta sekä
12510: nön kokonaisuudistuksesta ei ole mitään oikeudenmukaisena että välttämättömänä.
12511: merkkejä näkyvissä, olisi kiireellisesti ryh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
12512: dyttävä korjaamaan pahimpia kunnallisvero- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12513: tuksessa ilmeneviä epäkohtia. Valtion vas-
12514: tattavaksi olisi siirrettävä nykyistä suurempi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12515: osuus yhteiskunnallisten tehtävien aiheutta- toimenpiteisiin tuloon kohdistuvan
12516: mista rasituksista. Samalla olisi kunnallis- kunnallisveron lieventämiseksi anta-
12517: veron jakautuminen saatettava nykyistä oi- malla esityksen omaisuuteen kohdis-
12518: keudenmukaisemmaksi muuttamalla kunnalli- tuvasta kunnallisverosta joko siten,
12519: nen tulovero asteittain yleneväksi. Näiden että osa nykyisin valtiolle perittävästä
12520: toimenpiteiden ohella olisi pyrittävä lisää- omaisuusverosta siirretään kuntien
12521: mään kunnallisia verotuloja ja siten alenta- käyttöön tai että määrätään erillinen
12522: maan veroäyrin hintaa. Eräänä tällaisena kunnalle perittävä omaisuusvero.
12523: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
12524:
12525: Kaino Haapanen. Anna-Liisa Tiekso.
12526: Eino Tainio. Leo Suonpää.
12527: Rainer Virtanen.
12528: VALTIOPÄIVÄT
12529: 1959
12530:
12531: LIITTEET
12532: VIII
12533:
12534: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
12535: TOIVOMUSALOITTEET
12536:
12537:
12538:
12539:
12540: HELSINKI 1959
12541: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12542: Suomen Akatemiaa, korkeakoulustipendejä, koululaitosta ja kirjasto-
12543: lainsäädäntöä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
12544: j
12545: j
12546: j
12547: j
12548: j
12549: j
12550: j
12551: j
12552: j
12553: j
12554: j
12555: j
12556: j
12557: j
12558: j
12559: 295
12560:
12561: Vlfi,l. - Lak.al. N: o 50.
12562:
12563:
12564:
12565:
12566: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi Suomen Akatemiasta ja valtion
12567: apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi
12568: annetun lain muuttamisesta.
12569:
12570:
12571: E d u s k u n n a 11 e.
12572:
12573: Suomen Akatemiasta ja valtion apura- sena on tehdä apurahan saajalle mahdolli-
12574: hoista korkeimman hengenviljelyn edistämi- seksi omistautua sen turvin sivutoimista va-
12575: seksi 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun lain paana alaansa kuuluvan tieteen tai taiteen
12576: mukaan annetaan joka kolmas vuosi sata harjoittamiseen.
12577: apurahaa varttuneiden tieteen ja taiteen har- Apurahojen suuruus on viimeksi vahvis-
12578: joittajien käytettäväksi kolmen vuoden ai- tettu vuonna 1951 302 400 markaksi. Kun
12579: kana sekä såta apurahaa nuorille tieteen ja ottaa huomioon tiedemiesten suuren työmää-
12580: tåiteen harjoittajille vuoden aikana käytettä- rän, työn vastuullisuuden ja tutkimustyön
12581: väksi. kustannukset, olisi valtion apurahoja kor-
12582: Varttuneille tieteen ja taiteen harjoitta- keimman hengenviljelyn edistämiseksi koro-
12583: jille tarkoitetut apurahat annetaan pää- tettava.
12584: asiassa yliopiston ja muiden korkeakoulujen Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
12585: professoreille. Nuorille tieteen harjoittajille dotamme,
12586: tarkoitetut apurahat myönnetään korkeim-
12587: man akateemisen oppiarvon saavuttaneille että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12588: tai siihen valmistuville nuorille lahjakkaille van lakiehdotuksen:
12589: tieteen harjoittajille. Apurahojen tarkoituk-
12590:
12591:
12592: Laki
12593: Suomen Akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämi-
12594: seksi annetun lain muuttamisesta.
12595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Suomen Akatemiasta ja valtion apura-
12596: hoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun lain
12597: (732/47) 14 §:n 2 momentti ja 20 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
12598: 14 §. 20 §.
12599:
12600: Apurahan suuruus on viisisataa tuhatta Apurahan suuruus on viisisataa tuhatta
12601: markkaa vuodessa. markkaa.
12602: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12603: kuuta 195 .
12604:
12605: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12606:
12607: Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden.
12608: Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine.
12609: 296
12610:
12611: VIII,2. - Lak.al. N: o 51.
12612:
12613:
12614:
12615:
12616: Honkonen ym..: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä
12617: annetun lain muuttamisesta.
12618:
12619:
12620: E d u s k u n n a 11 e.
12621:
12622: Voimassa oleva korkeakoulustipendilaki on mainittakoon vielä, että stipendijärjestelmän
12623: nykyisellään varsin onnistunut ja vastaa ulkopuolella ovat tällä hetkellä Helsingin ja
12624: hyvin sekä opiskelijatahon että yleistäkin Turun opettajakorkeakoulut sekä Oulun yli-
12625: etua. Stipendien saajat ovat käytettävissä opisto, joten tämäkin epäkohta olisi saatava
12626: olevien tietojen mukaan melkein poikkeuksetta pois päiväjärjestyksestä. Kun tilanne on siis
12627: täyttäneet stipendilainsäädännön vaatimukset ylläkuvatunlainen, niin korkeakoulustipen-
12628: eikä stipendien väärinkäyttämistä liene sat- dien suuruutta olisi kiireimmiten korotettava
12629: tunut. ja tavoitteena pidettävä, että apurahat pidet-
12630: Kielteisenä puolena on kuitenkin pakko täisiin jatkuvasti oikeassa suhteessa todellisiin
12631: todeta, ettei apurahojen suuruutta tai luku- opiskelukustannuksiin. Vertauksen vuoksi
12632: määrää ole muutettu lainkaan lain hyväksy- mainittakoon, että Ylioppilastuki r. y. jakaa
12633: misestä lähtien, vuodesta 1953. Kun kuitenkin nykyisin vuosittain stipendinsä yleensä
12634: jo nykyistä stipendijärjestelmää luotaeSsa 100 000 markan määräisinä. Samoin olisi
12635: apurahat todettiin riittämättömiksi sekä suu- lukumäärää lisättävä ottaen huomioon 3
12636: ruudeltaan että lukumäärältään, niin ei ole uutta korkeakoulua, joskin yleinen käsitys on
12637: ihme, että epäkohta nyt kuuden vuoden jäl- se, että suuruus on kuitenkin asetettava etu-
12638: keen on huutava. Asianlaitahanon siten, että tilalle. Nähdäksemme olisi syytä päästä myös
12639: viimeisten kuuden vuoden aikana opiskelijain siihen, että ensimmäisen vuoden ylioppilaat
12640: keskimääräiset kuukausimenot ovat kasvaneet saisivat hakea stipendejä kirjoittautuessaan
12641: n. 75 % ja ylioppilaiden lukumäärä vastaa- korkeakouluihin syyskuun alussa eikä, kuten
12642: vasti 38%. nykyisin, jo abiturienttivuoden keväällä.
12643: Verrattuna tämänhetkisiin opiskelijain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12644: kuukausimenoihin, jotka ovat 26 800 mk, val-
12645: tion kokostipendi riittää vain kahdeksi kuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12646: kaudeksi. Opiskelijain lukumäärän suhteen lakiehdotuksen:
12647:
12648:
12649:
12650: Laki
12651: korkeakoulustipendeistä. annetun lain muuttamisesta.
12652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä-
12653: kuuta 1953 annetun lain (252/53) 1, 3, 4, 5 ja 6 § näin kuuluviksi:
12654: 1 §. Mainittuina oppilaitoksina, joista tässä
12655: Lahjakkaiden ja vähävaraisten opiskelijain laissa käytetään nimitystä korkeakoulu, tu-
12656: ja nuorten tieteen harjoittajain tämän py- levat kysymykseen Helsingin yliopisto, Turun
12657: kälän 2 momentissa mainituissa oppilaitok- yliopisto, Åbo akademi, Teknillinen korkea-
12658: sissa harjoitettavien opintojen tai suoritet- koulu, Kauppakorkeakoulu, Svenska handels-
12659: tavien tutkimusten tukemiseksi asetetaan val- högskolan, Handelshögskolan vid Åbo aka-
12660: tion varoilla vuosittain tässä laissa mainitut demi, Turun kauppakorkeakoulu, Eläinlääke-
12661: stipendit ja avustukset. tieteellinen korkeakoulu, Jyväskylän kasva-
12662: VIII,2. - Honkonen ym. 297
12663:
12664: tusopillinen korkeakoulu, Yhteiskunnallinen sekä 1 300 viidentoistatuhannen markan suu-
12665: korkeakoulu, Helsingin opettajakorkeakoulu, ruista opiskeluvälinestipendiä.
12666: Turun opettajakorkeakoulu ja Oulun yli- Kokostipendejä annetaan etupäässä niille,
12667: opisto. jotka eivät voi suorittaa säännöllistä opis-
12668: keluaan kotonaan asuen.
12669: 3 §.
12670: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppi- 5 §.
12671: laiden ensimmäisen vuoden korkeakouluopin- Koko- tai puolistipendin saaneelle opiske-
12672: toja varten, joilla katsotaan olevan hyvät lijalle voidaan esitetyn selvityksen perus-
12673: edellytykset tieteelliseen työskentelyyn tai teella myöntää vieraspaikkakuntalaisen lisä,
12674: erikoiset taipumukset menestykselliseen toi- joka on suuruudeltaan kaksikymmentätuhatta
12675: mintaan yhteiskunnan ja valtion palve- markkaa.
12676: luksessa, asetetaan kaksisataa 100 000 mar-
12677: kan suuruista stipendiä. 6 §.
12678: Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo-
12679: 4 §. rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakoulussa
12680: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä lisen-
12681: koulussa opiskeleville jaettaviksi asetetaan siaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa varten,
12682: vuosittain 1 300 sadantuhannen markan suu- jaettavaksi asetetaan vuosittain 100 sadankah-
12683: ruista kokostipendiä, 1 300 viidenkymmenen- denkymmenentuhannen markan suuruista
12684: tuhannen markan suuruista puolistipendiä tutkimusstipendiä.
12685:
12686: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12687:
12688: Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Tiekso.
12689: Irma Rosnell. Judit Nederström-Lunden.
12690:
12691:
12692:
12693:
12694: 38 E 219/59
12695: 298
12696:
12697: VIII,S. - Lak.al. N: o 52.
12698:
12699:
12700:
12701:
12702: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus laiksi oppikoulun oppi-
12703: laiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muut-
12704: tamisesta.
12705:
12706:
12707: E d u s k u n n a ll e.
12708:
12709: Oppikoulun oppilaiden avustamisesta 22. 6. samoin kuin lukukausimaksut monissa kou-
12710: 1949 annetun lain (439/49) mukaan voi lah- luissa ovat nousseet huomattavasti. Toisella
12711: jakas, vähävarainen ja ahkera lukioasteen paikkakunnalla asuvat oppilaat ovat asumis-
12712: oppilas, ja erityisistä syistä myös keskikoulun ja matkakustannusten noustessa joutuneet
12713: kahden ylimmän luokan oppilas, saada val- vaikeuksiin. Vähävaraisen oppilaan ja hänen
12714: tiolta apurahaa opiskeluaan varten. huoltajansa eteen on noussut vakavana kysy-
12715: Lukuvuodeksi kerrallaan annettava apu- mys, miten voidaan turvata koulunkäynnin
12716: rahan suuruus on lain 3 § : n mukaan jatkuvuus. Sen vuoksi lakia olisi muutettava
12717: 13 500-27 000 markkaa. Apuraha voidaan siten, että apurahan suuruudeksi määrät-
12718: korottaa samassa suhteessa kuin virkamiesten täisiin 18 000-36 000 markkaa.
12719: palkkoja tarkistetaan elinkustannusten muut- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
12720: tuessa. dotamme,
12721: Lain voimaantulon jälkeen ei apurahoja
12722: ole korotettu, vaikka elinkustannukset ja kou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12723: lutarvikkeiden, varsinkin kirjojen hinnat lakiehdotuksen:
12724:
12725:
12726: Laki
12727: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
12728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä kesäkuuta 1949 oppikoulun
12729: oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain (439/49) 3 § :n 1 momentti näin
12730: kuuluvaksi:
12731: 3 §. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
12732: Apuraha annetaan lukuvuodeksi kerral- kuuta 195 , ja sillä kumotaan sen kanssa
12733: laan ja sen suuruus on 18 000-36 000 mark- ristiriidassa olevat säännökset.
12734: kaa.
12735:
12736:
12737:
12738: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12739:
12740: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine. Irma Rosnell.
12741: Toivo Friman. Paavo Aitio. Anna-Liisa Tiekso.
12742: Toivo Asvik. Kaino Haapanen. Siiri Lehmonen.
12743: 299
12744:
12745: VUI,4. - Lak.al. N: o 53.
12746:
12747:
12748:
12749:
12750: Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain mutttta-
12751: misesta.
12752:
12753:
12754: E d u s k u n n a 11 e.
12755:
12756: Kansakoululain (247/57) 78 § :n mukaan lain mukaan joka tapauksessa tulevat saa-
12757: valtio korvaa maalaiskunnalle kaksi kolman- maan hyväksyttäviin koulumenoihinsa tasoi-
12758: nesta kunnan niistä kansakoululaitoksen to- tusta niin paljon, että niistä aiheutuva rasi-
12759: dellisista kustannuksista, jotka johtuvat ka- tus ei äyriä kohden ylitä maan maalaiskun-
12760: luston, opetusvälineiden tahi koulukirjasto- tien vastaavaa keskimäärää. Edelleen on to-
12761: jen hankkimisesta tai kunnossapidosta, oppi- dettava, ettei äyrien lukumäärä yksinään täl-
12762: lail~e ilmaiseksi annetuista oppikirjoista, laisen huomattavan valtionavustuksen lasken-
12763: mulSta koulutarvikkeista tai työaineista, op- taperusteena ole riittävän täsmällinen ja oi-
12764: pilaiden majoituksesta, kyydityksestä, koulu- keaan tulokseen johtava, koska verotuksen
12765: ateriasta tai muusta avustuksesta, oppilas- tehokkuus eri kunnissa vaihtelee vielä nykyi-
12766: asuntolan vuotuiskustannuksista taikka sano- sin huomattavasti.
12767: tun lain määräämästä lääkärinhoidosta. Tä-
12768: män säännönmukaisen valtionavun lisäksi Kun eduskunnassa käsiteltiin hallituksen
12769: saavat kansakoululain 80 §: n perusteella yli- esitystä kansakoululaiksi, jätettiin maalais-
12770: määräistä avustusta ne maalaiskunnat, jotka kuntien keskusjärjestön taholta sivistysvalio-
12771: kuuluvat maan köyhimpiin tai harvaan asut- kunnalle lausunto, jossa ehdotettiin kansa-
12772: tuihin. Ylimääräisen avustuksen tulee lain koululaitoksen vuotuismenoihin saatava val-
12773: mukaan olla niin suuri, etteivät kansakoulu- tionavustus porrastettavaksi kuntien talou-
12774: laitoksen vuotuiskustannukset nouse asian- dellisen kantokyvyn pohjalla, jolloin ei olisi
12775: omaisessa kunnassa suuremmiksi kuin keski- tarvittu erikseen ylimääräisiä avustuksia kos-
12776: määrin maalaiskunnissa. Kansakouluasetuk- kevia säännöksiä. Tätä ehdotusta on mieles-
12777: sen 177 §: n nojalla valtioneuvosto luettelee tämme pidettävä käytännössä saatuihin ko-
12778: vuosittain ne kunnat, joille voidaan ylimää- kemuksiin perustu vana ja oikeaan osuneena.
12779: räistä kansakouluavustusta myöntää. Huomioon ottaen kuntien yhä vaikentuvan
12780: Maalaiskunnat ovat näin ollen tulleet jae- taloudellisen aseman, johon kansakoulurasi-
12781: tuksi vain kahteen ryhmään, niihin, jotka tuksen epätasainen jakaantuminen on oleelli-
12782: saavat ainoastaan säännönmukaisen 2/3-avus- sesti vaikuttanut ja myös valtiontaloudelliset
12783: tuksen sekä niihin, joille myönnetään sen seikat, olisi mielestämme täysin perusteltua
12784: lisäksi ylimääräistä avustusta varsin huomat- muuttaa kansakoululain asianomaiset kohdat
12785: tava määrä. Jo tähän mennessä saadut ko- niin, että kuntien omien rahoitusmahdolli-
12786: kemukset osoittavatkin selvästi, että mainit- suuksien erilaisuus samoin kuin terveen sääs-
12787: tua kansakoululain säännöstä käytäntöön so- täväisyydenkin näkökohdat tulisivat varteen
12788: vellettaessa syntyy suhteettoman jyrkkiä otetuiksi tässäkin kustannustenjakokysymyk-
12789: eroja ylimääräistä avustusta saavien ja nii- sessä. Tässä yhteydessä viittaamme lisäksi
12790: den kuntien välillä, joiden valtioneuvosto ei siihen, että kuntien ryhmittely niiden talou-
12791: ole katsonut kuuluvan maan köyhimpiin ja dellisen kantokyvyn mukaan on asiasta saa-
12792: harvaan asuttuihin, mutta jotka kuitenkaan tujen kokemusten mukaan mahdollista suo-
12793: eivät sanottavasti poikkea ensinmainituista rittaa siten, että tällaista Iuokitusta voidaan
12794: taloudelliselta kantokyvyltään. Lisäksi on käyttää valtion ja kuntien välisen kustan-
12795: pelättävissä, että ylimääräistä avustusta saa- nusten jaon eräänä perusteena.
12796: vat kunnat eivät kiinnitä riittävästi huomio- Kansakoululain 78 § :n 2 momentin mu-
12797: taan koulukustannusten säästämiseen, kun ne kaan maalaiskunta ei saa valtionavustusta
12798: 300 VIII,4. - Ka.nsa.koulu.lald.
12799:
12800:
12801: muun muassa koulukeittäjän palkkaukseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12802: Kun tämä on huomattavassa määrässä lisän- nioittaen,
12803: nyt maalaiskuntien osalle jäävää kansakoulu-
12804: rasitusta, olisi mielestämme välttämätöntä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12805: poistaa tämä rajoitus. van lakiehdotuksen:
12806:
12807:
12808: Laki
12809: kansakoululain muuttamisesta.
12810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
12811: sakoululain (247/57) 80 § sekä muutetaan lain 78 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:
12812: 78 §.
12813: Valtio korvaa maalaiskunnalle 60-90 pro- niiden taloudellisen kantokyvyn mukaan
12814: senttia kunnan niistä kansakoululaitoksen to- kymmeneen ~uokkaan siten, että kantokyvyl-
12815: dellisista kustannuksista, jotka johtuvat ka- tään heikoimmat kuuluvat ensimmäiseen
12816: luston, opetusvälineiden tahi koulukirjaston luokkaan. Luokituksen sekä valtion avustuk-
12817: hankkimisesta tai kunnossapidosta, oppilaille sen prosenttimäärän kussakin luokassa val-
12818: ilmaiseksi annetuista oppikirjoista, muista tioneuvosto vahvistaa vuodeksi kerrallaan.
12819: koulutarvikkeista tai työaineista, oppilaiden KoulukeittoJan ja oppilasasuntolan valais-
12820: majoituksesta, kyydityksestä, kouluateriasta tus- ja lämmityskustannuksiin sekä koulu-
12821: tai muusta avustuksesta, oppilasasuntolan aterian valmistukseen tarvittaviin polttoai-
12822: vuotuiskustannuksista taikka tämän lain mää- neisiin ei anneta 1 momentin mukaista val-
12823: räämästä lääkärinhoidosta. Avustuksen mää- tionapua.
12824: räämistä varten maalaiskunnat ryhmitellään
12825:
12826: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
12827:
12828: Nestori Kaasalainen. Onni Mannila.
12829: Yrjö Sinkkonen. Artturi Jämsen.
12830: 301
12831:
12832: VIII,5. - Lak.a.l. N: o 54.
12833:
12834:
12835: Ha.linen ym. : Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
12836:
12837: E d u s k u n n a 11 e.
12838:
12839: Peruskoulutuksen kehittämisen tärkeys on noista, joista keittäjän palkka on luonnolli-
12840: yleisesti tunnustettu asia maassamme. Sen- sesti suurin, ei valtion korvausta ole. Olisi
12841: vuoksi uutta lakia kansakoulutoimen koh- kohtuullista, että näistäkin menoista valtion
12842: dalla odotettiin kauan. 1 päivänä elokuuta korvaus olisi samansuuruinen kuin aterioista.
12843: 1958 voimaantullut kansakoululaki toikin toi- , Lain 79 §: n mukaan valtio suorittaa maa-
12844: vottuja parannuksia ja keskitystä entiseen laiskunnissa ja kauppaloissa palkkausme-
12845: vanhentuneeseen lainsäädäntöön. noista ja lapsilisämaksuista 80 %, 20 %
12846: Kansakoulutoimen hoitaminen kokonaisuu- näistä menoista on kuntien osuutena. Siir-
12847: dessaan muodostaa kunnissa huomattavan ryttäessä kokonaispalkkaussysteemiin on ole-
12848: menoerän. Uuden lain perusteella määrätyt tettu toimenhaitijoilta kannettavien asunto-
12849: ja useat muiden alojen uudet säännökset vuokrien korvaavan tämän menoerän. Mo-
12850: ovat samanaikaisesti lisänneet suuresti kun- nissa kunnissa on kuitenkin katsottu koh-
12851: tien menoja ja saaneet niiden taloudenhoidon tuuttomaksi vuokrien asettaminen niin kor-
12852: kestämättömälle pohjalle. Sen vuoksi toivo- kealle, että ne lähimainkaan peittäisivät kun-
12853: taan yleisesti eräisiin uuden kansakoululain tien osuudet palkkauskustannuksista. Asia
12854: kohtiin muutoksia. on aiheuttanut samalla suurta epätasaisuutta
12855: Lain mukaan on oppilaille annettava kan- eri kuntien kesken vuokria määrättäessä.
12856: sakoulussa jokaisena työpäivänä riittävä ate- Näillä perusteilla esitämme,
12857: ria. Valtionavustuksena saavat kunnat lain
12858: 78 §:n mukaan kaksi kolmannesta kouluate- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12859: riakustannuksista. Keittolapuolen muista me- van lakiehdotuksen:
12860:
12861: Laki
12862: kansakoululain muuttamisesta.
12863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
12864: sakoululain (247/57) 78 §:n 2 momentti ja 79 § näin kuuluviksi:
12865: 78 §.
12866: liset suorittamaan opettajille, tuntiopettajille,
12867: KoulukeittoJan ja oppilasasuntolan valais- työnohjaajille ja asuntolan hoitajille sekä
12868: tus- ja lämmityskustannuksiin ja kouluate- heidän sijaisilleen, samoin kuin siitä lakkau-
12869: rian valmistukseen tarvittaviin polttoaineisiin tuspalkasta, jonka nämä kunnat ovat lain
12870: sekä keittäjän palkkaukseen tarvittavista me- mukaan velvolliset maksamaan lakkautetun
12871: noista korvaa valtio kaksi kolmannesta. viran haltijalle, korvaa valtio 90 %- Samoin
12872: valtio korvaa näille kunnille 90 % niistä lap-
12873: silisämaksuista, jotka kunnat ovat suoritta-
12874: 79 §. neet edellä sanottujen viranhaltijain laissa
12875: Siitä rahapalkkauksesta, jonka maalais- säädetyn rahapalkan perusteella.
12876: kunta ja kauppala ovat lain mukaan velvol-
12877:
12878: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
12879:
12880: Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
12881: Esu Niemelä. Onni Mannila.
12882: Johannes Virolainen. Marja Lahti.
12883: 302
12884:
12885: VIII,6. - Lak.al. N: o 55.
12886:
12887:
12888:
12889:
12890: Friman ym. : Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
12891:
12892:
12893: E d u s k u n n a 11 e.
12894:
12895: Hallituksen esityksessä uudeksi kansakoulu- ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Kuntien
12896: laiksi vuodelta 1954 oli esitetty mm. kokonais- osuudet ovat lisääntyneet. Näin ollen valtion
12897: palkkausjärjestelmään siirtyminen opettajien osuus olisikin korotettava nykyisestään
12898: palkkauksessa ja säädettäväksi, että kunnan 10 %:lla.
12899: osuus maalais- ja kauppalakunnissa olisi 28 % Ennen kansakoululain uudistamista mak-
12900: opettajien palkoista. Hallituksen esityksessä settiin opettajille syrjäseutulisä. Tällaisen
12901: oli paljon muutakin, joka olisi merkinnyt lisän maksaminen on mahdollista uudenkin
12902: kuntien kannalta huononnusta entisiin lakei- lain mukaan ja sitä maksetaan 5-35 % pal-
12903: hin. Sivistysvaliokunnassa korjattiin halli- kasta sen mukaan kuin valtioneuvosto päät-
12904: tuksen esitys muilta osin, mutta opettajien tää. Tämän lisän maksaruisperusteena on kui-
12905: palkkaukseen nähden kunnan osuus jäi tenkin uuden lain voimaan tultua ollut val-
12906: 20 %: ksi ja koulukeittolanhoitajien palkat tion maksama palkka, eli 80 % opettajalle
12907: kunnan yksin maksettaviksi. maksettavasta palkasta. Tästä on ollut seu-
12908: Jo uutta kansakoululakia laadittaessa epäil- rauksena, että harvaanasuttujen seutujen
12909: tiin kuntien osuuden kasvavan ja sen vuoksi kuntien maksama opettajien palkan osuus on
12910: sivistysvaliokunta lausui mietinnössään, joka tullut suuremmaksi kuin muiden kuntien.
12911: lausuma sellaisenaan on otettu eduskunnan Tämä on kohtuutonta ja aiheuttaa lisäksi
12912: vastaukseen hallituksen esitykseen kansakou- sekavuutta. Siksi olisi tämä erikoislisä mää-
12913: lulaiksi, seuraavaa: ,Edelleen Eduskunta rättävä maksettavaksi kokonaan valtion
12914: lausuu, että mikäli maalaiskuntain ja kaup- varoista.
12915: palain rasitukset opettajain palkkauksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12916: osalta nykyisestään lisääntyvät, olisi ryhdyt- nioittaen,
12917: tävä toimenpiteisiin lain 79 §: ssä mainitun
12918: korvausprosentin korottamiseksi". Lakia sää- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12919: dettäessä vähemmistöksi jääneiden epäilykset lakiehdotuksen:
12920:
12921:
12922: Laki
12923: kansakoululain muuttamisesta.
12924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
12925: sakoululain (247/57) 79 § näin kuuluvaksi:
12926: 79 §.
12927: Siitä rahapalkasta, jonka maalaiskunta ja nämä kunnat ovat lain mukaan velvolliset
12928: kauppala ovat lain mukaan velvolliset suo- maksamaan lakkautetun viran haltijalle, kor-
12929: rittamaan opettajille, tuntiopettajille, koulu- vaa valtio 90 %. Samoin valtio korvaa näille
12930: keittolanhoitajille sekä heidän sijaisilleen, kunnille 90 % niistä lapsilisämaksuista, jotka
12931: samoin kuin siitä lakkautuspalkasta, jonka kunnat ovat suorittaneet edelläsanottujen
12932: VIIT,6. - Friman ym. 303
12933:
12934: viranhaltijain laissa säädetyn rahapalkan settavan syrjäseutulisän valtio korvaa koko-
12935: perusteella. naisuudessaan kunnille. Samoin valtio korvaa
12936: Kansakoululaitoksen viran ja toimen hal- kunnille lapsilisämaksut, jotka kunnat ovat
12937: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun suorittaneet laissa määrätyn syrjäseutulisän
12938: lain 6 §: n 2 momentin perusteella mak- osalta.
12939:
12940: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
12941:
12942: Toivo Friman. Martti Linna. J. E. Lakkala.
12943: H. Tauriainen. Rainer Virtanen. Juho Mäkelä.
12944: Matti Meriläinen. Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
12945: Toivo Niiranen. Tauno Kelovesi. Judit Nederström-Lunden.
12946: Antto Prunnila. Inkeri Virtanen. Irma Rosnell.
12947: Pauli Puhakka. Usko Seppi. Paavo Aitio.
12948: 304
12949:
12950: Vm,7. - Lak.al N:o 56.
12951:
12952:
12953:
12954:
12955: J. E. Partanen ym.: Ehdotus "laiksi kansakoulu"lain muut-
12956: tamisesta.
12957:
12958:
12959: Eduskunnalle.
12960:
12961: Vastauksessaan hallituksen esitykseen kan- Eduskunnan tarkoituksena on kuitenkin
12962: sakoululaiksi eduskunta on lausunut, että mi- tässä kohdin täysin selvästi ollut se, ettei
12963: käli maalaiskuntain ja kauppalain rasituk- kansakoulun viranhaltijain palkkauksesta
12964: set opettajien palkkauksen osalta nykyises- uudenkaan lain perusteella saa aiheutua kun-
12965: tään lisääntyvät, olisi ryhdyttävä toimenpi- nille välitöntä rasitusta. Valtionavun mää-
12966: teisiin lain 79 § : ssä mainitun korvausprosen- rää koskevissa keskusteluissa on kouluviran-
12967: tin korottamiseksi. Kysymyksessä olevan omaisten taholta väitetty, että myös opetta-
12968: lainsäännöksen mukaan valtio korvaa 80 pro- jien asuntoja varten kansakoululain 77 § :n
12969: senttia siitä rahapalkkauksesta, jonka maa- perusteella saatava valtionavustus olisi las-
12970: laiskunta ja kauppala ovat lain mukaan vel- kettava kunnan palkkausmenojen lyhennyk-
12971: volliset suorittamaan opettajille, tuntiopetta- seksi, jolloin se yhdessä asuntoetuvastikkei-
12972: jille, työnohjaajille ja asuntolanhoitajille den ja palkkausavustuksen kanssa peittäisi
12973: sekä heidän sijaisilleen, samoin kuin niistä kunnan asianomaiset palkkauskustannukset.
12974: lakkautuspalkoista, jotka nämä kunnat ovat Tällainen perustelu on tietenkin kestämätön,
12975: lain mukaan velvolliset maksamaan lakkau- sillä jo ennen nykyisen kansakoululain voi-
12976: tetun viran haitijoille sekä myöskin niistä maan tuloa kunnille korvattiin täysimääräi-
12977: lapsilisämaksuista, jotka kunnat ovat suorit- sinä opettajien palkkausmenot, mutta sen
12978: taneet edellä sanottujen viranhaltijain laissa lisäksi annettiin niille kunnossapitoavustusta
12979: säädetyn rahapalkan perusteella. myös opettajien asuntoja varten eikä uuden
12980: Kansakoululain tultua voimaan viime vuo- kansakoululain tarkoituksena ole ollut pois-
12981: den elokuun 1 päivästä on jo voitu suorit- taa tätä kuntien etua, mikä selvästi käy ilmi
12982: taa kunnissa yksityiskohtaisia laskelmia siitä, valtiopäi väasiakirjoista.
12983: kuinka suuren osan kansakoululaitoksen vi- Alussa mainitun lausuman mukaisesti on
12984: ranhaltijain palkkausmenoista valtionavustus nyt perusteltua aihetta tarkistaa kansakou-
12985: todellisuudessa peittää yhdessä näiltä viran- lulain 79 §: ssä tarkoitetun valtionavustuk-
12986: haitijoilta perittävien asuntoetuvastikkeiden sen prosentti. Ei nimittäin voitaisi pitää
12987: kanssa. Tällöin on jouduttu toteamaan lukui- eduskunnan arvovallan mukaisena, että sen
12988: sista eri kunnista saatujen tietojen perus- selvästi ilmaisema kanta jäisi tässä kohdin
12989: teella, että puheena olevista palkkausme- merkityksettömäksi. Muistutettakoon myös
12990: noista jää kuntien rasitukseksi keskimäärin tässä yhteydessä eduskunnan todenneen vas-
12991: 10 prosenttia. Näin on siitä huolimatta, että tauksessaan hallituksen vuoden 1959 budjet-
12992: asuntoetuvastikkeitten määriä vahvistaessaan tiesitykseen, että uuden kansakoululain voi-
12993: kunnat ovat noudattaneet kansakoululaitok- maan tultua kuntien kansakoulurasitus on
12994: sen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä lisääntynyt siinä määrin, että kuntien vero-
12995: annetun lain (248/57) 36 §:n säännöstä, äyrin hinta tulee huomattavasti nousemaan,
12996: jonka mukaan kansakoulun viranhaltija on minkä vuoksi eduskunta on lausunut odot-
12997: velvollinen suorittamaan korvausta saamis- tavansa hallituksen ottavan harkittavakseen
12998: taan luontoiseduista samoin perustein kuin kysymyksen siitä, mihin toimenpiteisiin tä-
12999: valtion viran tai toimen haltijan virka-asun- män asiantilan korjaamiseksi olisi ryhdyt-
13000: noista ja luontoisetujen vastikkeista on sää- tävä. Eräänä kiireellisimpänä toimenpiteenä
13001: detty tai määrätty. tässä asiassa on pidettävä kansakoulun vi-
13002: vr:I.I,7. - J. E. Pa.rta.uen ym. 305
13003:
13004: ranhaltijain palkkaukseen saatavan valtion- tuksia nykyisen valtionavun riittämättömyy-
13005: avun määrän tarkistamista, sillä maalaiskun- destä samoinkuin siitäkin, mikä puheena ole-
13006: tien ja kauppalain rasitus on sen riittämät- van prosentin tulisi olla.
13007: tömyyden tähden lisääntynyt äyriä kohden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13008: laskettuna keskimäärin vuodesta 1957 ar- nioittaen,
13009: violta 50 penniä. Asian tärkeyden vuoksi ei
13010: myöskään olisi aihetta jäädä odottamaan hal- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13011: lituksen mahdollista esitystä siitä, sillä mie- van lakiehdotuksen:
13012: lestämme on jo olemassa täysin sitovia osoi-
13013:
13014:
13015:
13016: Laki
13017: kansakoululain muuttamisesta.
13018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
13019: sakoululain (247/57) 79 § näin kuuluvaksi:
13020: 79 §.
13021: Siitä rahapalkkauksesta, jonka maalais- kaan velvolliset maksamaan lakkaotetun vi-
13022: kunta ja kauppala ovat lain mukaan velvol- ran haltijalle, korvaa valtio 90 %. Samoin
13023: liset suorittamaan opettajille, tuntiopettajille, valtio korvaa näille kunnille 90 % niistä lap-
13024: työnohjaajille ja asuntolanhoitajilla sekä hei- silisämaksuista, jotka kunnat ovat suoritta-
13025: dän sijaisilleen, samoin kuin siitä lakkautus- neet edellä sanottujen viranhaltijain laissa
13026: palkasta, jonka nämä kunnat ovat lain mu- säädetyn rahapalkan perusteella.
13027:
13028: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
13029:
13030: Eemil Partanen. Matti Mattila.
13031: A. Holopainen. Kusti Eskola.
13032: Eino Uusitalo. Markus Niskala.
13033: Veikko Savela. Artturi J'åmsen.
13034: Olavi Lahtela. Nestori Kaasalainen.
13035: Akseli Paarman. Matti Kekkonen.
13036: Onni Mannila. Matti Liinamaa.
13037: Matti Meriläinen. Veikko Helle.
13038: Arvo Pentti. Lyyli Aalto,
13039: H. Tauriainen. Yrjö Sinkkonen.
13040: Kalle Kämäräinen. Usko Seppi.
13041:
13042:
13043:
13044:
13045: 39 E 2,19/59
13046: 306
13047:
13048: VIII,S. - Lak.al. N: o 57.
13049:
13050:
13051:
13052:
13053: Lähteenmäki ym. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen vi-
13054: ranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
13055: 3 §: n muuttamisesta.
13056:
13057:
13058:
13059: Eduskunnalle.
13060:
13061: Kansakoulu tulee jo lähitulevaisuudessa tutkinto, joten pelkän kansakoulunopettajan
13062: muodostumaan yhteiskunnassamme erittäin pätevyyden omaava henkilö ei ole enää kel-
13063: tärkeäksi kansalaiskasvatusta antavaksi ja poinen näihin virkoihin. Kansakouluasetuksen
13064: ammatteihin ohjaavaksi koulumuodoksi, joka 202 § :n mukaan kansalaiskoulun yleisainei-
13065: suurelle osalle nuorisoamme jää ainoaksi den opettajan virkakelpoisuusvaatimuksena
13066: elämään valmistavaksi kouluksi. Tämä koulu on toistaiseksi filosofian, valtiotieteen, kasva-
13067: asettaa ja tulee jatkuvasti asettamaan opet- tustieteiden, humanististen tieteiden tai luon-
13068: tajille varsin suuria vaatimuksia. Kansalais- nontieteiden kandidaatin tutkinnon lisäksi
13069: koulun oppilaat ovat juuri vaikeimmassa kansakoulunopettajan tutkinto. Kansalaiskou-
13070: murrosiässä elävää nuorisoa, jonka opetta- lunopettajan valmistuksen väliaikaista jär-
13071: minen ja ohjaava kasvatus, varsinkin aikana, jestämistä koskevassa komitean mietinnössä
13072: jolloin kotien kasvattava ote jatkuvasti höl- on kansalaiskoulun yleisaineiden opettajan
13073: tyy, on erittäin voimia kysyvää ja suurta tutkintoon ehdotettu kelpuutettavaksi kansa-
13074: ammattitaitoa vaativaa työtä. Oppilasaines koulunopettajia tahi filosofian, valtiotieteen,
13075: on lisäksi pääasiassa oppikoulun suorittaman kasvatustieteen tai humanististen tieteiden
13076: seulonnan jäännöstä, jonka opettamisessa kandidaatteja. Pätevyysvaatimukset ovat siis
13077: tulee eteen monia sellaisia vaikeuksia, joita rinnastettavissa keskikoulun lehtorin päte-
13078: ei esiinny heidän oppikoulussa olevien lahjak- vyysvaatimuksiin. Näin ollen olisi kansalais-
13079: kaampien ikätoveriensa parissa. Siksi vain koulun yleisaineiden opettajien palkkausta
13080: opetus- sekä oppilaiden käsittelytaidoltaan tarkistettava nuoremman lehtorin palkkausta
13081: parhaimmat opettajat pystyvät jatkuvasti vastaavaksi ja suoritettava heidän palkkauk-
13082: menestyksellisesti hoitamaan opetusta kansa- sensa valtion 24 palkkausluokan mukaisesti.
13083: laiskoulussa. Tämä työskentely vaatii myös Saman tulisi koskea myös kansalaiskoulun
13084: aikaisemman opetuksen sisällön ja menetel- aineopettajaa, milloin kysymyksessä on kan-
13085: mien tuntemista enemmän kuin oppikoulun sakoulunopettaja, jolla lisäksi on asianomai-
13086: puolella, koska oppilaiden omaksumiskyky on sen aineen erikoisopettajan pätevyys, tahi
13087: pienempi. Huomattakoon vielä, että edus- henkilö, joka on suorittanut asianomaisessa
13088: kunta korotti kansakoululaitoksen viranhal- aineessa yliopistollisen taikka korkeakoulun
13089: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun loppututkinnon sekä lisäksi kansalaiskoulun-
13090: lain yhteydessä kansalaiskoulun opettajan opettajan tutkinnon.
13091: opetusvelvollisuutta kahdella viikkotunnilla Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13092: ilman päteviä perusteluja tai vastaavaa hy- nioittavasti,
13093: vitystä palkkauksessa.
13094: Uuden kansakouluasetuksen 127 § määrää, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13095: että kansalaiskoulun opettajan virkaan vaa- lakiehdotuksen:
13096: ditaan erikoinen kansalaiskoulun opettajan
13097: VIII,S. - Lä.hteenmä.ki ym. 307
13098:
13099: Laki
13100: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 3 §:n
13101: muuttamisesta.
13102: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
13103: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 3 § näin kuu-
13104: luvaksi:
13105: 3 §. suorittanut filosofian kandidaatin tai uskon-
13106: Viranhaltijat saavat peruspalkkaa valtion nonopettajana toimiva teologian kandidaatin
13107: peruspalkkaisten viran tai toimen haltijain tutkinnon, saa kuitenkin palkkauksen 25 palk-
13108: palkkauksesta voimassa olevien seuraavien kausluokan mukaan. Keskikoulun lehtorin
13109: palkkausluokkien mukaan: alakansakoulun- viran vakinainen haltija saa, palveltuaan 10
13110: opettaja 18, yläkansakoulunopettaja 22, kan- vuotta vakinaisena mainitussa virassa, palk-
13111: salaiskoulunopettaja 24, keskikoulun lehtori kauksen yhtä palkkausluokkaa korkeamman
13112: 24 sekä oppilasasuntolan hoitaja 15 palkkaus- palkkausluokan mukaan, kuin mitä edellä on
13113: luokan mukaan. Keskikoulun lehtori, joka on säädetty.
13114:
13115: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
13116:
13117: Olavi Lähteenmäki. Juho Tenhiälä..
13118: Toivo Hietala. Olli Aulanko.
13119: Urho Kulovaara. Varma K. Turunen.
13120: Kurt Nordfors.
13121: 308
13122:
13123: VIU,9. - Lak.al. N: o 58.
13124:
13125:
13126:
13127:
13128: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhal-
13129: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muutta-
13130: misesta.
13131:
13132:
13133: E d u s kun n a 11 e.
13134:
13135: Ennen kansakoululaitoksen viranhaltijain kitystä oppilasasuntolanhoitajien palkkauk-
13136: palkkauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinä- sessa sen vuoksi, että oppilasasuntolat sijait-
13137: kuuta 1957 annetun lain voimaantuloa voi- sevat juuri maan syrjäseuduilla. Kun
13138: massa olleiden säännösten mukaan rinnastet- myöskin uudella kansakouluasetuksella on
13139: tiin asuntolanhoitaja palkkauksellisesti ala- asuntolanhoitajien pätevyysvaatimuksia li-
13140: koulunopettajaan. Lisäksi asuntolanhoitajilla sätty, on sitäkin perustellumpaa heidän palk-
13141: oli oikeus saada ilmaiseksi asuntolassa tar- kauksensa tarkistaminen vastaamaan alakan-
13142: jottu ateria. Uuden palkkauslain 3 § :ssä on sakoulunopettajan palkkausta.
13143: asuntolanhoitajat sijoitettu kolme palkkaus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13144: luokkaa alemmaksi kuin alakansakoulunopet- nioittavasti,
13145: tajat, minkä lisäksi heiltä peritään ruoasta
13146: korvaus. Edelleen on otettava huomioon syr- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13147: jäseutulisien tuntuva pienentyminen elokuun van lakiehdotuksen:
13148: 1 päivästä 1958 lukien, millä seikalla on mer-
13149:
13150:
13151:
13152: Laki
13153: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
13154: muuttamisesta.
13155: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
13156: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 3 § näin kuu-
13157: luvaksi:
13158: 3 §.
13159: Viranhaltijat saavat peruspalkkaa valtion kandidaatin tai uskonnonopettajana toimiva
13160: peruspalkkaisten viran tai toimen haltijain teologian kandidaatin tutkinnon, saa kuiten-
13161: palkkauksesta voimassa olevien seuraavien kin palkkauksen 25 palkkausluokan mukaan.
13162: palkkausluokkien mukaan: alakansakoulun- Keskikoulun lehtorin viran vakinainen hal-
13163: opettaja ja oppilasasuntolan hoitaja 18, ylä- tija saa, palveltuaan 10 vuotta vakinaisena
13164: kansakoulunopettaja 22 sekä keskikoulun leh- mainitussa virassa, palkkauksen yhtä palk-
13165: tori 24 palkkausluokan mukaan. Keskikou- kausluokkaa korkeamman palkkausluokan
13166: lun lehtori, joka on suorittanut filosofian- mukaan, kuin mitä edellä on säädetty.
13167:
13168: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
13169:
13170: Erkki Koivisto. Olavi Lahtela.
13171: Akseli Paarman. Hannes Paaso.
13172: 309
13173:
13174: VIU,lO. - Lak.al. N: o 59.
13175:
13176:
13177:
13178:
13179: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhal-
13180: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 3, 6, 38
13181: ja 39 §:n muuttamisesta.
13182:
13183:
13184: E d u s k u n n a 11 e.
13185:
13186: Sovellettaessa kansakoulun viranhaltijain taa kansalaiskoulunopettajan virkaa, menet-
13187: palkkauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinä- tää samoin kymmenenneksen palkkaukses-
13188: kuuta 1957 annettua lakia on lyhyestä ajasta tansa. Kunnallisiin keskikouluihin on tästä
13189: huolimatta jo ehtinyt tulla ilmi joukko epä- syystä mahdoton saada virkakelpoisten opet-
13190: kohtia, jotka vaativat pikaista korjaamista. tajien suuren puutteen vallitessa hyvää väli-
13191: Kansalaiskoulunopettajan palkkaus on jäänyt aikaista opettajistoa. Näistä syistä lakiin on
13192: samaksi kuin yläkoulunopettajien, vaikka vii- välttämätöntä tehdä epäkohdista johtuvat
13193: meksimainittujen täytyy suorittaa vähintään korjaukset.
13194: vuoden lisäopiskelu kansalaiskoulunopettajan Aikaisemmin iltajatko-opetuksessa ja var-
13195: pätevyyden saavuttamiseksi. Asuntolanhoi- haisnuorisotyössä kaksikymmentäviisi pidet-
13196: tajan palkkaus, joka aikaisemmin oli alakan- tyä tuntia lain mukaan katsottiin yhdeksi
13197: sakoulunopettajan palkkauksen tasolla, on vuosiviikkotunniksi. Kun palkkauslaista puut-
13198: jäänyt 15 palkkausluokkaan, samanaikaisesti tuu entinen säännös, on sen täytäntöönpano-
13199: kun alakoulunopettajat on sijoitettu 18 palk- asetuksen 11 §: ssä määrätty, että vuosiviikko-
13200: kausluokkaan. Koulutoimen menestyminen tuntiin kuuluu kolmekymmentäkolme todella
13201: vaatii, että kansalaiskoulunopettajat koro- pidettyä tuntia. Kurssinmuotoisen kansalais-
13202: tetaan 24: nteen ja asuntolanhoitajat 18: nteen koulun ja nuorisokerhojen johtamisesta opet-
13203: palkkausluokkaan. tajalle tuleva palkkaus pienenee tämän vuoksi
13204: Erityisen kohtalokkaasti vaikuttaa lain kohtuuttomasti entisestä varsin vaatimat-
13205: 38 §: n säännös, että väliaikainen opettaja, tomasta paremmuudesta varsinaisen kansa-
13206: jolla ei ole virkakelpoisuutta, saa varsinaisen koulun opettajien tuntipalkkaukseen verrat-
13207: palkkauksen ja ylituntipalkkion kymmenellä tuna. Tämänkin epäkohta olisi korjattava.
13208: prosentilla vähennettynä. Naisopettaja, joka Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13209: väliaikaisena hoitaa sellaista virkaa, jonka esitämme,
13210: haltija on velvollinen opettamaan poikien
13211: käsityötä, jää tämän perusteella pienemmälle että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13212: paikalle, ja yläkansakoulunopettaja, joka hoi- lakiehdotuksen:
13213:
13214:
13215: Laki
13216: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 3, 6, 38
13217: ja 39 §: n muuttamisesta.
13218: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
13219: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 3, 6, 38 ja 39 §
13220: kuulumaan seuraavasti:
13221: 3 §. palkkauksesta voimassa olevien seuraavien
13222: Viranhaltijat saavat peruspalkkaa valtion palkkausluokkien mukaan: alakansakoulun-
13223: peruspalkkaisten viran tai toimen haltijain opettaja 18, yläkansakoulunopettaja 22, kan-
13224: 310 VIll,lO. - Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkaus ja eläkkeet.
13225:
13226:
13227: salaiskoulussa palveleva yläkansakoulunopet- kausta samojen perusteiden mukaan, kuin
13228: taja 24, keskikoulun lehtori 24 sekä oppilas- sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 §: n nojalla suori-
13229: asuntolan hoitaja 18 palkkausluokan mu- tetaan vakinaiselle viranhaltijalle. Väliaikai-
13230: kaan. Keskikoulun lehtori, joka on suorit- sella viranhaltijalla on sama oikeus luontois-
13231: tanut filosofian kandidaatin tai uskonnon- etuihin kuin vakinaisella viranhaltijalla, ja
13232: opettajana toimiva teologian kandidaatin tut- hän on velvollinen suorittamaan niistä kor-
13233: kinnon, saa kuitenkin palkkauksen 25 palk- vausta, niinkuin 36 §: ssä on säädetty.
13234: kausluokan mukaan. Väliaikaiselle opettajanviran haltijalle, jolla
13235: Keskikoulun lehtorin viran vakinainen hal- on virkaa varten säädetty kelpoisuus, voidaan
13236: tija saa palveltuaan 10 vuotta vakinaisena myöntää ylimääräinen eläke noudattaen so-
13237: mainitussa virassa, palkkauksen yhtä palk- veltuvin osin, mitä tässä laissa on eläkkeestä
13238: kausluokkaa korkeamman palkkausluokan säädetty.
13239: mukaan, kuin mitä edellä on säädetty. Viransijainen saa, jollei 13 § : n 1 momentin
13240: nojalla muuta ole sovittu, saman palkkauksen,
13241: 6 §. johon väliaikainen viran hoitaja 1 momentin
13242: Viranhaltija saa kalliinpaikanlisää samojen mukaan on oikeutettu, ja se maksetaan hä-
13243: perusteiden mukaan kuin valtion peruspalk- nelle kuukausittain jälkikäteen. Viransijaisen
13244: kaisten virkain tai tointen haltijat. Kalliin- luontoiseduista säädetään asetuksella.
13245: paikanlisää ei kuitenkaan suoriteta sille, joka
13246: saa 2 momentissa mainittua syrjäseutulisää.
13247: Maan harvaan asutuilla ja syrjäseuduilla 39 §.
13248: sekä muissa niihin verrattavissa kunnissa tai Tuntiopettaja ja työnohjaaja saavat tunti-
13249: kunnan osissa voidaan valtioneuvoston vahvis- palkkiota, joka suoritetaan kultakin viikko-
13250: tamien perusteiden mukaan kansakoululai- tunnilta, saman määrän, mikä vastaavissa
13251: toksen viranhaltijalle suorittaa syrjäseutu- olosuhteissa suoritetaan kansakoulunopet-
13252: lisää 5-35 prosenttia peruspalkasta. tajalle ylitunnilta kotityökorvauksineen.
13253: Kansalaiskoulusaa ja nuorisotyössä katso-
13254: 38 §. taan kahdenkymmenenviiden pidetyn oppi-
13255: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisena tunnin vastaavan yhtä vuosiviikkotuntia.
13256: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk-
13257:
13258: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
13259:
13260: Armas Leinonen. Kurt Nordfors.
13261: Elis l.Yia.nninen. Esa. Kaitila.
13262: Ensio Partanen. Erkki Koivisto .
13263: .Tuho Tenhiälä.. H. Tauriainen.
13264: Veikko Hyytiäinen. Aaro Stykki.
13265: Toivo Friman.
13266: 311
13267:
13268: VIII,ll. - Lak.al. N: o 60.
13269:
13270:
13271: Leinonen ym. : Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran-
13272: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 8 § :n
13273: muuttamisesta.
13274:
13275: E d u s k u n n a ll e.
13276:
13277: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- Lainsäätäjän asianomaiselle palkkauslain
13278: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta pykälälle antama sanamuoto ei kuitenkaan
13279: 1957 annetun lain (248/57) 8 §: ssä on liene erehdys, vaan on· ·tarkoitettu suurten
13280: säännökset koulun johtajan tehtäviä hoita- koulujen ja pienten koulujen johtajille ai-
13281: van opettajanviran haltijan johtajanpalk- heuttaman työmäärän eron tasoittamista
13282: kiosta. Säännökset ovat kuitenkin saaneet myös palkkauksellisessa suhteessa ja on sen
13283: laissa muodon, joka oikeuttaa tulkitsemaan vuoksi johtajanpalkkion enimmäisrajaa tar-
13284: ne siten, että johtajanpalkkion enimmäis- koituksellisesti korotettu. Näin ollen olisi
13285: määrä on opettajalle asianomaisessa koulu- palkkauslain 8 §: ää täsmennettävä siten, että
13286: muodossa viideltä ja puolelta viikkoylitun- johtajanpalkkio riidattomasti määrättäisiin
13287: nilta suoritettavan palkkion suuruinen. Kun enintään niin suureksi kuin opettajalle asian-
13288: virkamiespalkkausten tarkistuskomitea aika- omaisessa koulumuodossa suoritetaan palk-
13289: naan teki ehdotuksen edellä mainitun johta- kiota viidestä ja puolesta viikkoylitunnista.
13290: janpalkkion ylärajasta, päätyi se mietinnös- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
13291: sään neljää viikkoylituntia vastaavaan enim- kunnioittavasti,
13292: maisrajaan. Tämän johdosta on lakia ha-
13293: luttu tulkita siten, ettei johtajanpalkkiota että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13294: suoriteta kuin enintään neljää ylituntia vas- van lakiehdotuksen:
13295: taava määrä.
13296:
13297:
13298: Laki
13299: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä. annetun lain 8 §: n
13300: muuttamisesta.
13301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
13302: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 'lain (248/57) 8 § näin kuulu-
13303: vaksi:
13304: 8 §.
13305: Koulun johtajan tehtäviä hoitava opetta- 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou-
13306: janviran haltija saa vuotuista johtajanpalk- lussa näissä kouluissa maksettavaa viikkoyli-
13307: kiota: tuntipalkkiota vastaavan määrän puolitoista-
13308: 1) varsinaisessa kansakoulussa yläkansa- kertaisena sekä lisäksi koulun kutakin muuta
13309: koulunopettajan viikkoylitunnista maksetta- päätoimista opettajaa kohden yhden neljäs-
13310: vaa palkkiota vastaavan määrän puolitoista- osan viikkoylituntipalkkiota vastaavasta mää-
13311: kertaisena sekä lisäksi kutakin koulun muun rästä, kuitenkin yhteensä enintään niin pal-
13312: opettajan luokkaa kohden yhden neljäsosan jon, kuin näissä kouluissa maksetaan opetta-
13313: sanotun viikkoylituntipalkkion määrästä, kui- jalle viidestä ja puolesta viikkoylitunnista;
13314: tenkin yhteensä enintään niin paljon, kuin 3) keskikoulussa samojen perusteiden mu-
13315: yläkansakoulunopettajalle suoritetaan vii- kaan kuin valtion keskikoulun rehtori.
13316: destä ja puolesta viikkoylitunnista;
13317:
13318: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
13319:
13320: Armas Leinonen. Juha Rihtniemi.
13321: 312
13322:
13323: VUI,12. - Lak.al. N: o 61.
13324:
13325:
13326: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran-
13327: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 38 §: n
13328: muuttamisesta.
13329:
13330: E d u s ik: u n n a 11 e.
13331:
13332: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- sen ajalta pidätettiin kolmannes peruspal-
13333: kauksesta ja eläkkeistä heinäkuun 1 päivänä kasta ja 180 päivää ylittävän sairasloman
13334: 1957 annettua ja elokuun 1 päivänä 1958 ajalta pidätettiin mainitusta palkasta puo-
13335: Voimaanastunutta lakia käytäntöön sovellet- let. Naisopettajalla oli raskauden ja synny-
13336: taessa on ilmennyt runsaasti tulkintavai- tyiksen vu.oksi oikeus saada kahden kuukau-
13337: keuksia. Näiden poistamiseksi olisi sanamuo- den virkavapaus täysin palkkaeduin. Kansa-
13338: doltaan epäselviksi jääneitä lainkohtia täs- koulukustannuslaki ei tehnyt edellä maini-
13339: mennettävä. Lisäksi on lakiin jäänyt sellaisia tussa suhteessa .erotusta vakinaisen ja väli-
13340: asiallisiakin puutteellisuuksia, joiden korjaa- aikaisen opettajan välillä eikä kansakoulu-
13341: minen edellyttää lain täydentämistä tarpeel- kustannusasetuksessakaan ollut mitään täl-
13342: lisilla säännöksillä. Vielä on todettava olo- laista.
13343: suhteiden erityisesti kansalaiskoulun lroh- Uuden palkkauslain eduskunta-asiakirjoista
13344: dalla muuttuneen niin paljon, että tämän ei ole havaittavissa, mistä johtui, että väli-
13345: kouluasteen opettajien palkkausta olisi tar- aikaiset viranhoitajat jätettiin hallituksen
13346: kistettava. Näiden syiden vuoksi olisi lakia esityksessä mainituksi laiksi osattomi:ksi palk-
13347: allama:.inituin perustein muutettava jäljem- kaeduista sairaus- ja synnytyslomien ajalta,
13348: pänä olevan esityJksen mukaisesti. mutta on luultavaa, että se perustui tulkin-
13349: Edellä mainitun palkkauslain 38 § : n 1 mo- taan, jonka kouluhallitus oli omaksunut 'lain
13350: mentissa on kansakoululaitoksen virkaa väli- valmistelun aikana VlOimassa olleiden kansa-
13351: aikaisena hoitamaan määrätyn opettajan koulukustannuslain ja -asetuksen vastaavia
13352: palkkauksesta säädetty, että mainitunlaisella etuja koskevien säännösten suhteen.
13353: pätevällä viranhoitajalla on palkkaukseen ja Eduskunnan sivistysvaliokunta, joka tosin
13354: luontoisetuihin samanlainen oikeus kuin va- katsoi hallituksen esityksestä poiketen, .että
13355: kinaisella viranhaltijalla, ja saman pykälän väliaikaiselle viranhaltijalle oli varattava
13356: 2 momentin mukaan väliaikaiselle opettajalle mahdollisuus eläkkeen saamiseen ylimääräi-
13357: voidaan myös myöntää ylimääräinen eläke, sen eläkkeen muodossa, ja tällöin totesi, että
13358: noudattaen soveltuvin osin, mitä mainitussa kansakoululaitoksen palveluksessa oli yllät-
13359: laissa on säädetty vrukinaiselle ja koevuosilla tävän paljon väliaikaisia opettajanviran hal-
13360: olevalle tulevasta eläkkeestä. Väliaikaisen vi- tijoita, ei näytä kiinnittäneen huomiJOta sii-
13361: ranhaltijan oikeudesta saada palkkaa vi- hen, että mainitunlaiset viranhoitajat oli
13362: ran toimituksen keskeytymisen ajalta ei kui- hallituksen esityksessä jätetty osattomiksi
13363: tenkaan ole säädetty mitäiiD, ja kun palk- myös edusta saada pal,kkaa nyt puheena ole-
13364: kauslain säännöksiä vakinaisen ja koevuosilla vien virkavapauksien ajalta, vaikka hallituk-
13365: olevan viranhaltijan oikeudesta saada palk- sen lakiesityksen perusteluissa oli havaitta-
13366: kaa sairasloman ja synnytysloman ajalta ei vissa pyrkimys yhdenmukaistaa kansakoulu-
13367: tämän vuoksi voida soveltaa väliaikaisiin vi- laitoksen viranhaltijain palkkaus ja valtion
13368: ranhaltijoihin, uudessa palkkauslaissa on viran ja toimen haltijain palkkaus ja val-
13369: tässä kohden pikaista oikaisemista kaipaava tion sekä ylimääräisillä että tilapäisillä vi-
13370: epäkohta. ran tai toimen haitijoillakin oli oikeus saada
13371: Kansa:koulukustannuslain 13 § : n 4 mo- täysi palkkaus 180 päivän pituiselta sairaus-
13372: mentin mukaan kansakoulunopettaja sai ajalta ja kahden kuukauden paikallinen
13373: nauttia sairaslomaa täysin palkkaeduin sa- synnytysloma. Kun ·laki kuitenkin tuli hy-
13374: man kalenterivuoden aikana yhteensä 30 päi- väksytyksi siinä muodossa, että kansakoulu-
13375: vää. Jos sairasloma kesti 30-180 päivää, laitoksen väliaikainen viranhaltija on jäänyt
13376: VIII,12. - KaJ.a.vainen ym. 313
13377:
13378: mainittuja valtion viran ja toimen haltijoita tamispäivästä riippuvaksi, tulee se ilmeisesti
13379: huonompaan asemaan, mainittu epäkohta johtamaan siihen, että virkamääräykset an-
13380: olisi saatava pikaisesti korjatuksi. netaan aivan viime hetkessä juuri ennen
13381: Ennen elokuun 1 päivää 1958 voimassa kuin koulutyö alkaa. Vaikka väliaikainen
13382: olleen kansakoululaitoksen kustannuksista opettaja tällöin joutuukin suorittamaan täy-
13383: helmikuun 6 päivänä 1932 annetun asetuk- den lukuvuoden opetustyön, saa hän työs-
13384: sen 10 §:n 2 momentissa säädettiin: ,Pal- tään yhden kuukauden palkkamäärää pie-
13385: kan saakoon opettaja sen, kuukauden alusta nemmän palkan kuin esimerkiksi koevuosille
13386: lukien, jonka kuluessa hän virkaan on astu- valittu opettaja, mikä on täysin kohtuutonta.
13387: nut. Kuitenkin maksettakoon myös elokuun Saman tulisi koskea myös viransijaisuutta,
13388: palkka opettajalle, joka on työnsä alkanut milloin viransijaisuus kestää koko lukuvuo-
13389: syyskuun 1 päivänä. Myöhemmin syyskuulla den työajalll. Koska kansakoululaitoksessa
13390: virkaan astunut opettaja saa elokuun pal- tullaan jatkuvasti tarvitsemaan huomatta-
13391: kan ainoastaan siinä tapauksessa, että hän vassa määrin väliaikaisiakin opettajanviran
13392: sUOTittaa täyden lukuvuoden opetustyön." haltijoita, olisi pal.Mrauslakia muutettava si-
13393: Uudella palkkauslailla huononnettiin väli- ten, että siihen otettaisiin edellä maini-
13394: aikaisten opettajanviran haltijoiden asemaa tun kansakoululaitoksen kustannusasetuksen
13395: tässäkin suhteessa tuntuvasti. Uuden lain 10 §: n 2 momenttia vastaava säännös.
13396: mukaan on väliaikaisella opettajalla oikeus Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13397: saada palkkausta vasta siitä päivämäärästä nioittavasti,
13398: alkaen, jolloin virkamääräys on annettu.
13399: Krm pallrlraus näin jää virkamääräyksen an- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13400: van lakiehdotuksen:
13401:
13402: Laki
13403: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 38 §: n
13404: EnUutta!Disesta.
13405: Edu.<Jkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
13406: kaurksesta ja eläklreistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 38 § näin kuu-
13407: luvaksi:
13408: 38 §.
13409: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisesti niin kuin 36 § :ssä on säädetty. Väliaikainen
13410: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- viranhaltija, jolla ei ole virkaa varten sää-
13411: kausta samojen perusteiden mukaan, kuin dettyä kelpoisuutta, saa varsinaisen palk-
13412: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 §: n nojalla suori- kauksen ja ylituntipalkkion kymmenellä pro-
13413: tetaan vakinaiselle viranhaltijalle. Palkkausta sentilla vähennettynä.
13414: virantoimituksen keskeytyksen ajalta suo- Väliaikaiselle opettajanviran haltijalle, jolla
13415: ritetaan hänelle 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 §:n on virkaa varten säädetty kelpoisuus, voi-
13416: perusteiden mukaan, mikäli hän on välit- daan myöntää ylimääräinen eläke noudat-
13417: tömästi vähintään kuusi kuukautta ollut taen soveltuvin osin, mitä tässä laissa on
13418: kansakoululaitoksen palveluksessa. Syyskuun eläkkeestä säädetty.
13419: 1 päivänä työnsä al!Oittaneelle väliaikaiselle Viransijainen saa, jollei 13 §: n 1 momen-
13420: opettajanviran hoitajalle suoritettakoon myös tin nojalla muuta ole sovittu, saman palk-
13421: elokuun palkka. Myöhemmin syyskuulla vir- kauksen, johon väliaikainen viranhoitaja
13422: kaansa astunut saa elokuun palkan ainoas- 1 momentin mukaan on oikeutettu, ei kui-
13423: taan siinä tapauksessa, että hän suorittaa tenlman palkkausta virantoimituksen keskey-
13424: täyden lukuvuoden työn. Väliaikaisella vi- tyksen ajalta, ellei viransijaisuus käsitä koko
13425: ranhaltijalla on sama oikeus luontoisetuihin lukuvuoden työaikaa. Palkkaus maksetaan
13426: kuin vakinaisella viranhaltijalla, ja on hän hänelle kuukausittain jä1kikäteen. Viransijai-
13427: velvollinen suorittamaan niistä korvausta, sen luontoiseduista säädetään asetuksella.
13428:
13429: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
13430:
13431: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi.
13432: Sylvi Siltanen. Kustaa Alanko.
13433: K. F. Haapasalo. H. Törmä.
13434: Ensio Partanen.
13435: 40 E 21:9/59
13436: 314
13437:
13438: VIII,13. - La.kal. N: o 62.
13439:
13440:
13441:
13442:
13443: Friman ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti-
13444: jain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 39 ja 41
13445: § :n muuttamisesta.
13446:
13447:
13448: E d u s k u n n a ll e.
13449:
13450: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- viran haltijoita. Tämä erityisesti sen vuoksi,
13451: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta että nuorisotyö on vaikeata ja milloin ;u.uri
13452: 1957 annetun lain 41 § : n mukaan kansa- tuntiopettajalla tai työnohjaajalla on edelly-
13453: koululaitoksen viranhaltija saa virkamatkois- tyksiä ja halua tähän työhön, tulisi se tehdä
13454: taan korvausta, niin kuin siitä asetuksella mahdolliseksi ja siitä tä:llöin suorittaa asian-
13455: säädetään. Lain 1 §: n 2 momentissa taas omaiselle korvausta niin kuin siitä erikseen
13456: säädetään, että viranhaltijalla tässä laissa on säädetty. Kotityökorvauksen osalta on
13457: tarkoitetaan kansakoululaitoksessa palvelevaa niin ikään itsestään selvää, että luokan ulko-
13458: alakansakoulunopettajaa, yläkansakoulunopet- puolella suoritettu muu työ on korvattava
13459: tajaa, keskikoulun lehtoria ja oppilasasunto- myös tuntiopettajille ja työnohjaajille.
13460: lan hoitajaa. Näin ollen ei tuntiopettajalle Kansakoululain 4 § : n 3 momentin mukaan
13461: ja työnohjaajalle voida matkakorvauksia suo- voi kouluhallitus sallia, että maalaiskunnassa
13462: rittaa virkamatkoista, vaikka edellä maini- korvataan yksivuotinen kansalaiskoulu kurs-
13463: tun 1 § :n 2 momentin mukaan myös tunti- silla. Tällaisen kurssimuotoisen kansalaiskou-
13464: opettajalle ja työnohjaajalle suoritetaan palk- lun johtajaksi voidaan joutua valitsemaan
13465: kaus tämän lain mukaan. joko tuntiopettaja tai työnohjaaja. Tällai-
13466: Kun lain tarkoituksena ei ole ollut velvoit- sessa tapauksessa tulisi asianomaiselle suorit-
13467: taa tuntiopettajaa ja työnohjaajaa suoritta- taa luonnollisesti johtajanpa1kkio. Palkkaus-
13468: maan virkamatkoja omalla kustannuksellaan, laissa ei kuitenkaan tuntiopettajien ja työn-
13469: olisi palkkauslain 41 §: ään otettava tunti- ohjaajien osalta ole tästä säännöksiä, minkä
13470: opettajia ja työnohjaajia koskeva tarpeelli- vuoksi 39 § : ään olisi otettava tarpeelliset
13471: nen 'lisämääräys. Samoin olisi palkkauslain määräykset.
13472: 39 § : ää täsmennettävä niin, että luokan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13473: ulkopuolella suoritettavista tehtävistä ja nuo- nioittavasti,
13474: risotyöstä annetut säännökset tulisivat kos-
13475: kemaan myös tuntiopettajia ja työnohjaajia että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
13476: samoin edellytyksin kuin muita opettajan- van lakiehdotuksen:
13477:
13478:
13479: Laki
13480: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 39 ja
13481: 41 §: n muuttamisesta.
13482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
13483: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 39 ja 41 § näin
13484: kuuluviksi:
13485: 39 §.
13486: Tuntiopettaja ja työnohjaaja saavat tunti- tunnilta, saman maaran, mikä vastaavissa
13487: palkkiota, joka suoritetaan kultakin viikko- olosuhteissa suoritetaan kansakoulunopetta-
13488: VIII,13. - Friman ym. 31&
13489:
13490: jalle ylitunnilta. Niin ikään nuorisotyö ja saa johtajan tehtävistä 8 §: n 2 kohdassa sää-
13491: luokan ulkopuolella suoritettavat tehtävät detyn palkkion.
13492: lasketaan palkattaviksi tunneiksi samojen pe- 41 §.
13493: rusteiden mukaan kuin vastaavissa olosuh- Kansakoululaitoksen viranhaltija sekä tun-
13494: teissa kansakoulunopettajalle. tiopettaja ja työnohjaaja saaV'at virkamat-
13495: Tuntiopettaja tai työnohjaaja, joka toimii koistaan korvausta, niin kuin siitä asetuksella
13496: kansalaiskoulua korvaavan kurssin johtajana, säädetään.
13497:
13498: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
13499:
13500: Toivo Friman. Akseli Paa.rman.
13501: Irma Rosnell. Esu Niemelä.
13502: Anna-Liisa Tiekso. Erkki Koivisto.
13503: Vilho Väyrynen. Armas Leinonen.
13504: Olavi Lahtela. Artturi Jämsen.
13505: 316
13506:
13507: VDI,14. - Lak.al. N:o 63.
13508:
13509:
13510:
13511:
13512: Leinonen ym.: Ehdotus wiksi kansakoululaitoksen, viran-
13513: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun, lain, 48 § :n,
13514: muuttamisesta.
13515:
13516:
13517: E d u s kun n a 11 e.
13518:
13519: Sovellettaessa kansakoululaitoksen viran- mahdollisuus ovat aiheuttaneet sen, että vi-
13520: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä 1 päi- ranhaltijoiden on ollut mahdotonta arvioida,
13521: vänä heinäkuuta 1957 annettua lakia on onko vanhaan palkkausjärjestelmään jäämi-
13522: esiintynyt eräitä tulkintavaikeuksia, joiden nen edullisempaa vai ei. Tätä vaikeutta on li-
13523: vuoksi opettajien on ollut vaikea ratkaista, sännyt vielä sekin, että vanhaan palkkaus-
13524: käyttävätkö he oikeuttaan jäädä vanhaan järjestelmään jääneen viranhaltijan on väi-
13525: palkkausjärjestelmään vai siirtyvätkö uuteen. tetty jäävän siihen palkkaukseen, mikä hä-
13526: Vaikeuksien selvittelyä varten hallitus on nellä oli ennen elokuun 1 päivää 1958, vaikka
13527: esittänyt, että edellä sanottua lakia jo toisen hänet myöhemmin viran järjestelyn yhtey-
13528: kerran muutettaisiin, niin että se määräaika, dessä siirrettäisiin ylempään palkkausluok-
13529: jonka kuluessa opettajien on ilmoitettava kaan kuuluvaan virkaan.
13530: jäämisestään entiseen palkkausjärjestelmään, Kun ei liene mitään perusteltua syytä kiel-
13531: pidennettäisiin kesäkuun 1 päivään 1959 tää vanhaan palkkaukseen jäänyttä viranhal-
13532: saakka. Vaikeutena ei tosiasiassa kuitenkaan tijaa myöhemmin siirtymästä uuteen palk-
13533: ole ollut määräajan lyhyys, vaan sanotun kaukseen ja kun myös olisi kohtuutonta, että
13534: lain 48 § : n säännöksien tulkinta. Erimieli- viimeksi kuluneen elokuun 1 päivään saakka
13535: syyksiä on esiintynyt siitä, onko viranhal- alakansakoulunopettajan virassa ollut ylä-
13536: tija, joka on ilmoittanut jäävänsä vanhaan koulunopettaja saisi vain alakansakoulun-
13537: palkkausjärjestelmään, oikeutettu, jos inflaa- opettajan palkan ja eläkkeen, kun hänen vir-
13538: tion tai muun syyn vuoksi vanha palkkaus- kansa lain määräyksen mukaan ja ilman hä-
13539: järjestelmä muodostuu epäedullisemmaksi, nen omaa hakemustaan muutetaan yläkansa-
13540: siirtymään uuteen palkkausjärjestelmään. koulunopettajan viraksi, esitämme kunnioit-
13541: Kun laissa enempää kuin sen täytäntöönpano- taen,
13542: asetuksessa ei ole säännöksiä tällaista ta-
13543: pausta varten, on lopuksi oikeuskansleri että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13544: asettunut siirtymiseen nähden kielteiselle van lakiehdotuksen:
13545: kannalle. Olojen epävarmuus ja inflaation
13546:
13547: Laki
13548: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 48 §: n
13549: muuttamisesta.
13550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain
13551: palkkauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain 48 §: n 2 momentti,
13552: sellaisena kuin se on 31 päivänä lokakuuta 1958 annetussa laissa (422/58), kuulumaan
13553: seuraavasti:
13554: 48 §. ennen 1 päivää elokuuta 1958, säilyttää sii-
13555: hen saakka voimassa olleiden säännösten mu-
13556: Kansakoulunopettaja ja asuntolanhoitaja, kaisen palkkaus- ja eläkeoikeutensa, jos hän
13557: joka on nimitetty tai määrätty koevuosille ennen 1 päivää kesäkuuta 1959 ilmoittaa
13558: VIII,14. - Leinonen ym. 317
13559:
13560: asianomaiselle viranomaiselle sitä haluavansa. destaan saada palkkaus- ja eläke-edut aikai-
13561: Milloin viranhaltija, joka on jäänyt entiseen semmin voimassa olleiden säännösten mu-
13562: palkkaus- ja eläkeoikeuteensa, viran lakkaut- kaan, on hän siihen oikeutettu seuraavan ka-
13563: tamisen tai sen uudelleen järjestämisen lenterivuoden alusta tehtyään ilmoituksen
13564: vuoksi on siirretty tai siirretään uuteen vir- asianomaiselle viranomaiselle vähintään kahta
13565: kaan, jonka palkkaus- ja eläke-edut ovat suu- kuukautta ennen sitä. Uusi eläke hänen kui-
13566: remmat kuin entiset, saakoon hän entisen tenkin on anottava siinä järjestyksessä kuin
13567: palkkaus- ja eläkejärjestelmän mukaiset edut eläkkeen hakemisesta on säädetty.
13568: uudesta virastansa. Jos entiseen palkkauk-
13569: seen jäänyt viranhaltija haluaa luopua oikeu-
13570:
13571:
13572: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
13573:
13574: Armas Leinonen. Olavi Lähteenmäki. Aaro Stykki.
13575: E1is Manninen. Niilo Ryhtä. Esa Kaitila.
13576: Ensio Partanen. Erkki Koivisto. Juho Tenhiälä.
13577: Kurt Nordfors. H. Tauriainen. Margit Borg-Sundman.
13578: Matti Kekkonen. Veikko Hyytiäinen. Toivo Friman.
13579: 318
13580:
13581: VIII,15. - Lak.al. N:o 64.
13582:
13583: Rihtniemi: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijaån
13584: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 48 § :n muutta-
13585: misesta.
13586:
13587: Eduskunnalle.
13588:
13589: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- Lisäksi on otettava huomioon, että jo hal-
13590: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain 48 § : ssä linto-oikeudellinen yhtäläisyysperiaate edel-
13591: säädetään, että kansakoulunopettaja ja asun- lyttää kaikkiin samassa virka-asemassa ole-
13592: tolanhoitaja, joka on nimitetty ennen tämän viin noudatettavaksi samoja palkkausperus-
13593: lain voimaantuloa, säilyttää siihen saakka teita, mikäli siihen ei ole nimenomaisia es-
13594: voimassa olleiden säännösten mukaisen palk- teitä. Näin on asia tulkittukin aikaisemmin
13595: kaus- ja eläkeoikeutensa, jos hän määräajan mm. kansakoululaitoksen kustannuslain muu-
13596: kuluessa ilmoittaa asianomaiselle viranomai- toksen yhteydessä, jolloin opettajalla on edel-
13597: selle sitä haluavansa. Kun saavutetulla oikeu- lytetty ilman muuta olevan oikeus vanhaan
13598: della on meillä perustuslaillinen turva, on palkkaukseen jäätyään myöhemmin siirtyä
13599: säännös otettu palkkauslakiin, jotta sitä ei uuteen palkkaukseen.
13600: ole tarvinnut säätää perustuslain säätämi- Uusien kansakoululakien ja -asetusten so-
13601: sestä voimassa olevien säännösten mukaisesti. vellutusvaikeudet ovat käytännössä osoittau-
13602: Vanhaan palkkaukseen jäämisoikeus on siis tuneet vaikeammiksi kuin ennakkoon osattiin
13603: otettu lakiin sen vuoksi, ettei opettaja uuden odottaa. Niinpä ei edellä mainitun määrä-
13604: lain perusteella joutuisi huonompaan ase- ajan, joka lain muutoksella jo kerran edus-
13605: maan vuosipalkkaukseen nähden kuin vanhan kunnan päätöksellä pidennettiin vuoden 1958
13606: lain mukaan. loppuun, kuluessa ennättänyt yhtään kau-
13607: Oikeuskanslerin ja kouluhallituksen anta- punkia tai kauppalaa lopullisesti päättämään
13608: man lausunnon mukaan opettaja, joka on uuden lain mukaisesta opettajien palkkauk-
13609: jäänyt vanhaan palkkaukseen, ei ole oikeu- sesta. Tämän vuoksi olisi määräaikaa piden-
13610: tettu myöhemmin samassa virassa pysyessään nettävä, niin kuin hallituksen esityskin edel-
13611: siirtymään uuteen palkkausjärjestelmään. lyttää, kesäkuun 1 päivään saakka, sekä li-
13612: Tämä tulkinta johtaa epäoikeudenmukaisuu- säksi kuten edellä on esitetty tulisi lakiin
13613: teen, koska opettaja uuteen virkaan siirtyes- ottaa selventävä säännös, jolla vanhaan palk-
13614: sään automaattisesti samalla siirtyy uuteen kaukseen jäänyt opettaja oikeutetaan myö-
13615: palkkausjärjestelmään. Se, että opettajalla hemmin siirtymään uuteen palkkaukseen.
13616: olisi tämä edellä mainittu oikeus, ei myös- Edellä sanotun perusteella ehdotan,
13617: kään vaikuttaisi mitenkään kuntien tai val-
13618: tion velvoituksiin, koska eronneen opettajan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13619: tilalle tuleva opettaja joka tapauksessa tulee '!Jan lakiehdotuksen:
13620: saamaan palkkauksensa uuden palkkausjär-
13621: jestelmän mukaisesti.
13622:
13623: Laki
13624: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 48 §: n
13625: muuttamisesta.
13626: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
13627: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 48 § näin
13628: kuuluvaksi:
13629: 48 §. laitoksen kustannuksista 8 pa1vana kesä-
13630: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- kuuta 1926 annettu laki (180/26), siihen
13631: kuuta 1958, ja sillä kumotaan kansakoulu- myöhemmin tehtyine muutoksineen, siltä
13632: VIII,15. - .Rihtniemi. 319
13633:
13634: osalta kuin se koskee kansakoulunopettajien jääneellä opettajalla ja asuntolanhoitajalla
13635: palkkausta ja eläkkeitä, niin myös muut tä- on oikeus samassa virassa pysyessään siirtyä
13636: män lain kanssa ristiriidassa olevat säännök- uuteen palkkausjärjestelmään seuraavan lu-
13637: set. kuvuoden alusta lukien, mikäli hän on ilmoit-
13638: Kansakoulunopettaja ja asuntolanhoitaja, tanut siitä vähintään kaksi kuukautta ennen
13639: joka on nimitetty ennen tämän lain voimaan lukuvuoden alkua kunnallishallitukselle.
13640: tuloa, säilyttää siihen saakka voimassa ollei- Tämän lain 42 § on noudatettava vain niin
13641: den säännösten mukaisen palkkaus- ja eläke- kauan, kuin valtion viran tai toimen haltijain
13642: oikeutensa, jos hän ennen kesäkuun 1 päi- palkkauksen yleinen tarkistus voimassa ole-
13643: vää 1959 ilmoittaa asianomaiselle viranomai- vien säännösten mukaan toimitetaan viralli-
13644: selle sitä haluavansa. Vanhaan palkkaukseen sen elinkustannusindeksin perusteella.
13645:
13646:
13647: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
13648:
13649: Juha Rihtniemi.
13650: 320
13651:
13652: VIII,16. - Lak.al. N: o 65.
13653:
13654:
13655: Hosia ym. : Ehdotus kirjastolaiksi.
13656:
13657: E d u s k u n n a 11 e.
13658:
13659: V. 1928 säädetty kansankirjastolaki on jo Kirjastotoiminta ehdotetaan pakolliseksi
13660: yleisesti todettu vanhentuneeksi ja niinollen siten, että jokaisessa kunnassa tulisi olla vä-
13661: se ei enää lakina pysty riittävän tehokkaasti hintään yksi kirjasto ja ellei tämä tyydytä
13662: edistämään kirjastotoimen kehitystä. Eten- kunnan kaikkien osien kohtuullista kirjasto-
13663: kin maaseudun kirjastotoimi on joutunut tarvetta, kunnan olisi ylläpidettävä myös
13664: ~ärsimään lainsäädännön vanhentuneisuuden tarpeellinen määrä sivukirjastoja tai muulla
13665: vuoksi. Kirjastolainsäädännön uudistamiseksi tavalla (esim. kirjastoautotoiminnan avulla)
13666: v. 1946 asetetun komitean mietintö ja siihen huolehdittava kunnan eri osiin ulottuvan
13667: sisältyvä ehdotus uudeksi kirjastolaiksi jä- kirjastotoiminnan järjestämisestä. Kirjasto.
13668: tettiin valtioneuvostolle v. 1949. Hallitus ei pakko tässä muodossa ei pääkirjastojen osalta
13669: ole kuitenkaan antanut kirjastolakiesitystä muuta meillä olemassa olevaa tilannetta,
13670: eduskunnalle. Komitean toteamat epäkohdat koska kaikissa kunnissa jo on toiminnassa
13671: ovat sen jälkeen yhä pahentuneet. V. 1957 yleinen kirjasto. Sivuosastojenkaan osalta
13672: kunnat saivat kirjastomenoista valtionapuna säädös ei merkitse oleellista muutosta nykyi-
13673: keskimäärin maassa enää vajaa 10% laissa seen asiaintilaan, koska kansankirjastoista
13674: määrätyn 50 %:n asemesta, valtionavun ylä- annettuun asetukseen sisältyy määräys, että
13675: rajan ollessa kuntaa kohti 150 000 markkaa, kirjastotoiminnan tulee ulottua kunnan eri
13676: sen oltua v. 1929 30 000 markkaa, mistä osiin tarkoituksenmukaisella tavalla keskitet-
13677: ajankohdasta kuntien kirjastomenot ovat tynä. Sivuosastoja onkin maassa jo nykyi-
13678: nousseet seitsemänkymmenkertaisiksi. Valtion sin keskimäärin 6-7 kuntaa kohden.
13679: kirjastotoimen työvoima on tarkalleen sama Rakennusavustusta esitetään annettavaksi
13680: kuin v. 1929. maalaiskunnalle, kauppalalle ja enintään
13681: Lainsäädännön uudistamista on näin ollen 15 000 asukkaan kaupungille omien kirjasto-
13682: pidettävä välttämättömänä ja kiireellisenä. huoneistojen hankintaan samojen perustei-
13683: Tässä aloitteessa esitetty kirjastolakiehdo- den mukaan kuin kansakoulurakennusten
13684: tus rakentuu yllämainitun kirjastolakikomi- hankintaan, mikä asettaisi kuntien toimi-
13685: tean ehdotuksen pohjalle, lakia on kuitenkin taloihin ym. kunnallisiin rakennuksiin liitet-
13686: huomattavasti yksinkertaistettu ja valtion- tävät kirjastohuoneistot samaan asemaan
13687: avun määriä pienennetty. rakennusavustusta myönnettäessä kuin ny-
13688: Kirjastolakikomitean ehdotuksen mukai- kyisen lain nojalla maalaiskansakoulujen yh-
13689: sesti kirjastotoimen hallinto ehdotetaan yh- teyteen tehtävät yleiset kirjasto- ja luku-
13690: distettäväksi kouluhallitukseen. Laissa olisi huoneistot. Ehdotettu normaalihintajärjes-
13691: tähän järjestelyyn liittyen määrättävä, että telmä, jota nykyisin ei sovelleta ensinmaini-
13692: kouluhallituksessa on kirjastotoimisto, jonka tuissa tapauksissa, rajoittaisi osaltaan kus-
13693: päällikkönä on kirjastoasiain kouluneuvos, ja tannusten nousua. Alle 15 000 asukkaan
13694: määriteltävä virkatyypit, mutta virkojen kaupungit, joille nykyäänkin maksetaan ra-
13695: määrästä ja valtion kirjastotoimen nykyisten kennusavustusta, olisi rinnastettava maalais-
13696: viranhaltijain siirtämisestä niihin määrättäi- kuntiin. Ylimääräistä rakennusavustusta eh-
13697: siin asetuksella. Kun tämän jälkeen nykyi- dotetaan annettavaksi vähävaraisille tai har-
13698: nen eräiden kansansivistysjärjestöjen edusta- vaan asutuille maalaiskunnille ja tulo- ja
13699: jista kokoonpantu keskusviraston asemassa menoarvion rajoissa yli 15 000 asukkaan kau-
13700: oleva valtion kirjastotoimikunta lakkautettai- pungeille.
13701: siin, on sen sijaan kouluhallituksen avuksi Vuotuista valtionapua ehdotetaan makset-
13702: ehdotettu viisitoistajäsenistä kirjastoasiain tavaksi maalaiskunnille, joissa kirjastotoi-
13703: neuvottelukuntaa, jolla ei kuitenkaan olisi minta nykyisin on heikoimmin kehittynyttä
13704: päätäntäoikeutta. ja joissa sen ylläpitäminen sivuosastojen
13705: VIII,16. - Hosi& JDL 321
13706:
13707: vuoksi tulee myös kalliimmaksi, nykyistä toimintaa ja palvelemaan opintokerho- ja
13708: valtionapua jonkin verran enemmän eli 60%, itseopiskelijoita on tärkeimpiä kirjastotoimin-
13709: sen sijaan kaupungeille, joiden taloudellinen nan rationalisoimissuunnitelmia. Hyvänkin
13710: kantokyky on suurempi, alenevan asteikon paikallisen kirjaston kokoelma on rajoitettu,
13711: mukaan miniminä 15 %. Valtionavun enim- erikoisalojen tutkija ja harrastaja ei usein-
13712: mäismäärän asettamisesta, ehdotetaan koko- kaan saa siitä kaikkea tarvitsemaansa lähde-
13713: naan luovuttavaksi, koska periaatteellisesti kirjallisuutta. Maakuntakirjastojen avulla
13714: on väärin, että kirjastotoiminnan kehitty- voitaisiin järjestää nykyistä paljon tehok-
13715: mistä jarrutetaan heti, kun määrättyyn ra- kaampi yhteistoiminta valtion omistamien
13716: jaan on tultu, jollaiseksi ylärajan olemassa- suurten tieteellisten kirjastojen ja kunnallis-
13717: olo nykyisin on käytännössä muodostunut. ten kirjastojen välillä, ja maakuntakirjas-
13718: Aleneva valtionavun asteikko takaa sen, että toista muodostuisi kulttuuriharrastuksia maan
13719: lainuudistuksesta johtuvat kustannukset py- eri puolilla, etäälläkin pääkaupungista, tuke-
13720: syvät kohtuullisissa rajoissa. Koska koke- via keskuksia. Nimenomaan tällä alalla
13721: mukset meiltä ja muista pohjoismaista osoit- olemme pahimmin jäljessä muista pohjois-
13722: tavat sairaalain kirjastotoiminnan kehittyvän maista. Kirjastokomitean ehdotuksesta poik-
13723: parhaiten, jos se keskitetään kirjastoista kä- keavasti maakuntakirjastoavustus ehdotetaan
13724: sin suoritettavaksi, on erityistä valtionapua maksettavaksi markkamääräisesti kutakin
13725: esitetty myönnettäväksi kunnalle silloin, jos maakuntakirjastoa kohden. Maakuntakirjas-
13726: se ottaa huolehtiakseen alueellaan toimivan toja ehdotetaan perustettavaksi jokaiseen lää-
13727: valtion omistaman sairaalan tai huoltolaitok- niin viidentoista vuoden kuluessa. Vastaavia
13728: sen kirjastosta. kirjastoja on Ruotsissa 22, Norjassa 16 ja
13729: Kirjastojen ylläpitokustannusten määrit- Tanskassa 33.
13730: tely ehdotetaan ajanmukaistettavaksi ja täs- Laitoskirjastojen ja etenkin laivakirjasto-
13731: mällistettäväksi. On asiallista, että valtion- jen toiminnan saattamiseksi ajanmukaiselle
13732: apua maksetaan myös työnantajan suoritta- kannalle ehdotetaan valtionavun myöntä-
13733: mista kansaneläke- ja lapsilisämaksuista, lu- mistä valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen
13734: kusalikalusteista sekä myös audiovisuaali- tarkoitusta varten otettujen määrärahojen
13735: sista välineistä, koska kirjastojen toiminta puitteissa.
13736: on monipuolistunut ja myös sille asetetut Korvauksen maksaminen valtion varoista
13737: vaatimukset ovat kirjaston käyttäjien taholta kirjailijoille heidän kirjastoissa olevien kir-
13738: kasvaneet. jojensa lainattavana pitämisestä on toteu-
13739: Valtionavun ehdot on nykyisestä lainsää- tettu muiden pohjoismaiden kirjastolainsää-
13740: dännöstä poikkeavasti sisällytetty itse lakiin dännössä ja tämä kirjailijain taloudellisen
13741: eikä siitä annettuun asetukseen. Niihin ehdo- aseman tukemiseksi kohtuulliseksi katsottava
13742: tetaan liitettäväksi kohta, jonka mukaan avustusmuoto ehdotetaan meilläkin toteutet-
13743: kunnalla pitää olla viisivuotiskausittain tehty tavaksi kirjastolainsäädännön uudistamisen
13744: suunnitelma kirjastolaitoksensa toimintaa yhteydessä.
13745: varten, koska usein juuri suunnitelmatto- Edelläsanotun perusteella ehdotamme kun-
13746: muus on ollut eräänä kuntien kirjastotoimin- nioittaen,
13747: nan epäkohtana.
13748: Maakuntakirjastojen aikaansaaminen täy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13749: dentämään määrättyjen alueitten kirjastojen van lakiehdotuksen:
13750:
13751: Kirjastolaki.
13752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13753: 1 §. 2 §.
13754: Kansalaisten sivistystarpeiden tyydyttämi- Yleistä kirjastotointa johtaa ja valvoo kou-
13755: seksi ja opiskeluharrastuksen edistämiseksi luhallitus.
13756: ylläpidettyjen kunnallisten ja muiden yleis- Kouluhallituksessa on kirjastotoimisto,
13757: ten kirjastojen toimintaa valtio avustaa siten jonka päällikkönä on kirjastoasiain koulu-
13758: kuin jäljempänä säädetään. neuvos. Kirjastotoimistossa on ylitarkastajia,
13759: 41 E 2J(}j59
13760: 822
13761:
13762: tarkastajia, kirjastosihteerejä ja toimistoapu- hankkimiseen valtiolta avustusta 20-50%
13763: laisia sen mukaan kuin asetuksessa sääde- ja kuoletuslainaa 40---60 % rakennuskustan-
13764: tään. nusten määrästä, kuitenkin siten, että valtion
13765: Kirjastojen paikallista valvontaa varten on koko rahoitusosuus sanotuista kustannuksista
13766: kouluhallituksen alaisena riittävä määrä kir- on 60-.-95 %. Jos rakennuskustannukset
13767: jastojen piiritarkastajia. nousevat yli tämän pykälän toisessa mo-
13768: mentissa mainitun normaalihinnan, on val-
13769: 3 §. tion avustus, kuoletuslaina ja rahoitus las-
13770: Kirjastotoimen yleisten ja periaatteellisten kettava normaalihinnasta.
13771: kysymysten käsittelyä varten kouluhallituk- Valtioneuvosto määrää ne yleiset perus-
13772: sen apuna toimii neuvoa antavana ja aloit- teet, joita noudattaen kouluhallituksen on
13773: teisiin oikeutettuna elimenä kirjastoasiain vahvistettava kirjastohuoneistojen piirustuk-
13774: neuvottelukunta. set ja työselitykset sekä määrättävä ne nor-
13775: Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtajan maalihinnat, joita ylittävistä rakennuskus-
13776: lisäksi enintään 15 jäsentä, jotka edustavat tannuksista kunta ei ole oikeutettu saamaan
13777: kaupunki- ja maalaiskuntia, kirjastonhoitaja- valtionapua.
13778: koulutusta sekä kirjastotoiminnan ja vapaan Maan köyhimmille tai harvaanasutuilla
13779: kansansivistystyön alalla toimivia järjestöjä maalaiskunnille annetaan, jos kirjastohuo-
13780: kummastakin kieliryhmästä. Neuvottelukun- neistojen hankkiminen niille muuten tulisi
13781: nan puheenjohtajana toimii kirjastoasiain kohtuullista raskaammaksi, 1 momentissa
13782: kouluneuvos tai, hänen ollessaan estynyt, säädetyn avustuksen lisäksi ylimääräistä ra-
13783: kouluhallituksen määräämä henkilö. kennusavustusta. Näille kunnille tuleva val-
13784: tion rahoitus on 90-.-95 % rakennuskustan-
13785: 4 §. nuksista tai, 1 momentissa mainitulla edelly-
13786: Kunnalla on oikeus lain ja asetuksen sää- tyksellä, normaalihinnasta. Jos myönnetty-
13787: tämissä rajoissa itse järjestää kirjastotoimin- jen avustusten yhteismäärä on pienempi
13788: tansa ohjesäännöllä, jonka kouluhallitus vah- kuin valtion koko rahoitusosuus, annetaan
13789: vistaa. erotus kuoletuslainana.
13790: Kirjaston hallintoa varten kunnalla tulee Kaupunki, jonka asukasluku on yli 15 000,
13791: olla kunnallisvaltuuston valitsema kirjasto- voi saada valtiolta avustusta kirjastohuoneis-
13792: lautakunta. Kunnan sivukirjastoilla voi oll'l ton hankkimiseen, opetusministeriön harkin-
13793: erilliset kirjastolautakunnan alaisina toimi- nan mukaan, valtion tulo- ja menoarvioon
13794: vat johtokunnat. varatusta määrärahasta.
13795: Valtionavustuksella hankitun kirjastora-
13796: 5 §. kennuksen tai -huoneiston luovuttamisesta
13797: Kunnassa tulee olla ainakin yksi kunnalli- tai käyttämisestä muuhun kuin kirjastotar-
13798: nen kirjasto. Jos se ei voi tyydyttää kunnan koitukseen on voimassa, mitä kansakoulu-
13799: kaikkien osien kohtuullista kirjastontarvetta, rakennusten suhteen on vastaavien tapausten
13800: kunnan tulee pääkirjaston lisäksi perustaa varalta säädetty.
13801: ja ylläpitää tarpeellinen määrä sivukirjas-
13802: toja tai muulla tavoin huolehtia kunnan eri 7 §.
13803: osiin ulottuvan kirjastotoiminnan järjestämi- Edellä 6 § : n 1 momentin perusteella ra-
13804: sestä. kennusavustusta saaneen kirjastohuoneiston
13805: Kaksikielisessä kunnassa on molempien kie- kunnossapitoon annetaan kunnalle valtion-
13806: liryhmien kirjastontarpeesta huolehdittava avustusta kaksi kolmasosaa ja saman pykä-
13807: niihin kuuluvan väestön lukumäärien mukai- län 4 momentin perusteella rakennusavus-
13808: sessa suhteessa. tusta saaneen kirjastohuoneiston kunnossa-
13809: pitoon puolet niistä kunnossapitokustannus-
13810: 6 §. ten arvioiduista määristä, jotka valtio-
13811: Maalaiskunta ja kauppala, niin myös kau- neuvosto vuosittain vahvistaa.
13812: punki, jonka asukasluku on enintään 15 000,
13813: saavat omien kirjastorakennusten ja -huo- 8 §.
13814: neistojen sekä kansakoulurakennuksiin sijoi- Kunnat saavat vuotuista valtionapua jäl-
13815: tettujen yleisten kirjasto- ja lukuhuoneiden jempänä 10 §: ssä mainituista, kouluhalli-
13816: VIII,16. - Hosia. ym. 328
13817:
13818: tuksen hyväksymistä kirjastojen ylläpito- 11 §.
13819: kustannuksista seuraavasti: Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, vuo-
13820: tuisen valtionavun saamiseksi vaaditaan:
13821: maalaiskunnat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 % 1. että kunnan jäsenet saavat maksutto-
13822: kauppalat, sekä ne kaupungit, joiden masti käyttää kirjastoa;
13823: asukasluku on enintään 30 000 . . 50 % 2. että kirjastot toimivat tarkoituksen-
13824: kaupungit, joiden asukasluku on yli mukaisissa huoneistoissa;
13825: 30 000, mutta enintään 200 000 . . 35 % 3. että kirjastojen kirjavarastot vastaavat
13826: muut kaupungit . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 % määrältään ja laadultaan asianomaisen kun-
13827: nan suuruuden ja väestöaineksen edellyttä-
13828: Maan köyhimmät tai harvaanasutut kun- mää kohtuullista kirjaStontarvetta ja että
13829: nat voivat saada lisäavustusta 10-30 % kirjastoja vuosittain riittävästi kartutetaan;
13830: kirjastojensa ylläpitokustannuksista sen mu- 4. että kirjastot pidetään avoinna koulu-
13831: kaan kuin opetusministeriö vuosittain päät- hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti;
13832: tää. 5. että kirjastojen toiminnassa noudate-
13833: Jos kunta ylläpitää kirjastoa alueellaan taan asianmukaista yhteistoimintaa ja keski-
13834: toimivassa valtion omistamassa sairaalassa tystä;
13835: tai huoltolaitoksessa, saa maalaiskunta ja 6. että kirjastonhoitoon osallistuvilla va-
13836: kauppala valtionapua 90 % ja kaupunki kinaisilla toimihenkilöillä on säädetty kel-
13837: 75 % kirjaston ylläpitokustannuksia. poisuus ja kouluhallituksen kohtuulliseksi
13838: katsoma palkka ja että kirjastoammatilliset
13839: 9 §. virat täytetään asetuksessa lähemmin mää-
13840: Kuntayhtymä, joka ylläpitää kirjastoa rätyllä tavalla;
13841: omistamassaan sairaalassa tai huoltolaitok- 7. että kirjasto, jonka kouluhallitus pitää
13842: sessa, saa valtionapua 50 % kirjaston yllä- sopivana harjoittelukirjastoksi, vastaanottaa
13843: pitokustannuksista. ja opettaa kirjastoalan harjoittelijoita sellai-
13844: sen määrän, ettei se häiritse kirjaston toi-
13845: 10 §. mintaa;
13846: Kirjastojen ylläpitokustannuksiksi katso- 8. että piirin kirjastontarkastajalle lähe-
13847: taan tarpeellisen kirjastohenkilökunnan ja tetään vuosittain ennen seuraavan vuoden
13848: tilapäisen työvoiman rahassa maksetut pal- helmikuun loppua kouluhallituksen hyväksy-
13849: kat, kirjastolautakunnan ja johtokuntien jä- män kaavan mukainen vuosikertomus ja vaa-
13850: senten kokouspalkkiot, työnantajan suoritta- dittaessa muut kirjaston valvontaa varten
13851: mat kansaneläke- ja lapsilisämaksut, kir- tarvittavat tiedot;
13852: jallisuuden ostamiseen, sitomiseen ja kulje- 9. että kunnan on kirjastotoimintansa ke-
13853: tukseen sekä mikrofilmien ja niiden luku- hittämistä varten viisivuotiskausittain teh-
13854: laitteiden, opetusfilmien ja muiden audio- tävä suunnitelma, jonka kouluhallitus hy-
13855: visuaalisten välineiden hankintaan ja vuok- väksyy.
13856: raukseen käytetyt varat, kaluston ja kirjasto-
13857: välineiden hankinta- ja korjauskustannukset, 12 §.
13858: kansliatarvikemenot, tarpeellisiin painatuk- Jos kunta suostuu siihen, että sen kirjasto
13859: siin ja ilmoituksiin käytetyt varat, kirjaston toimii maakuntakirjastona täydentämässä ja
13860: palovakuutusmaksut ja, milloin kirjastolla tukemassa paikallisten kirjastojen toimintaa
13861: on käytettävänään yksinomaan sitä varten määrätyllä alueella, kunta saa valtionavus-
13862: varattu tarkoituksenmukainen huone tai huo- tusta 8 § :ssä mainitun valtionavun lisäksi
13863: neisto, sen vuokramäärä tai, jos kirjasto on vuosittain 4--6 miljoonaa markkaa. Valtion
13864: kunnan omassa rakennuksessa eikä sen tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten
13865: aikaansaamiseen ole saatu 6 §: ssä mainittua otetusta määrärahasta maakuntakirjasto voi
13866: valtionapua, kirjastohuoneen tai -huoneiston sen lisäksi saada avustusta kirjastoauto-
13867: vuokra-arvo valtioneuvoston vahvistamain toimintaa varten.
13868: perusteiden mukaan sekä kirjastohuoneen tai Maakuntakirjastojen tehtävät, joista sää-
13869: -huoneiston lämmitys-, valaistus- ja siivous- detään asetuksella, valtioneuvosto antaa,
13870: kustannukset valtioneuvoston vahvistamain hankittuaan asiasta kouluhallituksen lausun-
13871: perusteiden mukaan. non, kirjastotoimintaansa varten valtion-
13872: 824 vm,l&. - ltirja.Jf;olaki.
13873:
13874:
13875: apua saavan ja maakuntakirjastoksi sopi- tion varoista vuosittain rahamäärä, . joka
13876: vaksi katsotun kunnan kirjastolle. Maakunta- vastaa kahta prosenttia kunnille edellisenä
13877: kirjastoja perustetaan viidentoista vuoden kalenterivuonna 8 § : n mukaan maksettujen
13878: kuluessa yksi kuhunkin lääniin ja sen jäl- valtionavustusten summasta.
13879: keen tarpeen mukaan.
13880: Koko valtakuntaa varten voidaan perustaa 15 §.
13881: keskuskirjasto, jonka valtionavusta säädetään Tällä lailla lakkautetaan valtion kirjasto-
13882: erikseen. toimikunta ja valtion kirjastotoimisto. ·
13883: 13 §. Lakkautetun valtion kirjastotoimiston joh-
13884: · Suomen kansalaiselle tai kotimaiselle yh- taja siirretään kouluhallitukseen kirjasto-
13885: teisölle. voidaan valtion tulo- ja menoarvioon asioita varten perustettavaan kouluneuvok-
13886: tarkoitukseen otetusta määrärahasta myön- sen virkaan ja muut kirjastotoimiston viran-
13887: tää kouluhallituksen harkinnan mukaan val~ haltijat kouluhallitukseen kirjastoasioita var-
13888: tionapua yksityisillä varoilla ylläpidettyyn ten perostettuihin muihin virkoihin ja koulu-
13889: kirjastotoimintaan sairaaloissa, parantoloissa, hallituksen alaisiin kirjastojen piiritarkasta-
13890: vanhojen ja lastenkodeissa, työmailla, lai~ jan virkoihin sen mukaan kuin siitä asetuk-
13891: voissa, majakoissa ja muissa niihin verratta- sella säädetään. ·
13892: vissa paikoissa, ehdolla että kirjaston yllä-
13893: pitäjä käyttää kirjastotoimintaan omia va- 16 §.
13894: rojaan vähintään valtionavun suuruisen mää- Tarkempia säännöksiä tämän lain sovel-
13895: rän ja kirjastot ovat kouluhallituksen tar- tamisesta annetaan asetuksella.
13896: kastuksen alaiset ja noudattavat sen antamia
13897: ohjeita. 17 §.
13898: Tämä laki, jolla kumotaan 20 paiVana
13899: 14 §. huhtikuuta 1928 annettu kansankirjastolaki
13900: Rahastoon, josta jaetaan kotimaisille kir- (131/28) siihen myöhemmin tehtyine muu-
13901: jailijoille korvausta heidän kirjojensa lainaa" toksineen, tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13902: misesta yleisistä kirjastoista, suoritetaan val- kuuta 1960..
13903:
13904: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
13905:
13906: Anni Hosia. Veikko Hyytiäinen. Kurt Nordfors.
13907: Esa Kaitila. Juho Tenhiälä. Olli Aulanko.
13908: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. Eemil Luukka.
13909: 825
13910:
13911: VID,17. - Lak.al. lf:o 66.
13912:
13913:
13914:
13915:
13916: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi kansankirjastolain muuttamisesta.
13917:
13918:
13919: E d u s k u n n a 11 e.
13920:
13921: Tehdäkseen mahdolliseksi uusien kaupunkien miseen on 20 % rakennuskustannusten koko
13922: muodostumisen on eduskunta hyväksynyt lait määrästä ja valtionapu kunnossapitoon vuo-
13923: kaupungin ja maaseudun oikeudenhoidon sittain 1 % rakennusten arvosta, on kysymys
13924: yhteisestä järjestämisestä eräissä tapauksissa, melkoisesta taloudellisesta arvosta niille kaup-
13925: kaupungin järjestysoikeudesta, kaupunkien paloille ja kaupungeille, jotka edellä selos-
13926: osanotosta poliisilaitosten menoihin annetun tetun säännöksen perusteella pysyvät valtion-
13927: lain muuttamisesta sekä kansakoululain muut~ avun saannin piirissä. Kun nyt ne kauppalat,
13928: ta:misesta, joilla laeilla perustettavat uudet jotka kehittyneisyytensä vuoksi lähinnä tulisi
13929: kaupungit on pysytetty valtionapuihin näh- muuttaa kaupungeiksi, ovat yli 15 000 asuk-
13930: den samassa asemassa kuin kauppalat eikä kaan kauppaloita, tulisivat ne nykyisen kir-
13931: uusille kaupungeille tule voimassaolevan kau- jastolain mukaan kaupungiksi muuttuessaan
13932: punkilainsäädännön edellyttämiä lisärasi- jäämään vaille kirjastojen rakentamiseen ja
13933: tuksia lähinnä oikeus- ja poliisihallinnon kunnossapitoon myönnettyä valtionapua.
13934: alalla. Edellä selostetulla lainsäädännön muutok-
13935: Lainsäädäntöä uudistettaessa ei kuitenkaan sella pyrittiin kuitenkin siihen, ettei uusille
13936: oltu otettu huomioon, että myös kansankirjas- kaupungeille tulisi kaupungiksi muuttuessaan
13937: tolaki asettaa toiselta puolen kauppalat ja lisää taloudellisia rasituksia. Siksi olisi kan-
13938: sellaiset kaupungit, joiden asukasluku ei sankirjastolakia tässä suhteessa muutettava.
13939: nouse 15 000: een, kirjastohuoneistojen valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13940: rakennusavustusten ja kunnossapitoavustus-
13941: ten suhteen edullisempaan asemaan kuin mai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13942: nittua asukaslukua suuremmat kaupungit. lakiehdotuksen:
13943: Kun valtionapu kirjastohuoneistojen hankki-
13944:
13945:
13946:
13947: Laki
13948: kansankirjastolain muuttamisesta.
13949: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1928 annetun kansan- .
13950: kirjastolain (131/28) 6 § : ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 mo-
13951: mentiksi seuraavasti:
13952: 6 §. yli 15 000 asukkaan, saa valtionavustusta
13953: rakentamiseen ja kunnossapitoon samojen
13954: Tammikuun 1 päivän 1959 jälkeen perus- perusteiden mukaan kuin kauppala.
13955: tettu kaupunki, vaikka sen asukasluku nousee
13956:
13957: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
13958:
13959: Erkki Tuuli. Olavi Lähteenmäki.
13960: R. Hallberg. Olli Aulanko.
13961: Mikko Asunta.
13962: 826
13963:
13964: Vni,lS.- Lak.al. N:o 67.
13965:
13966:
13967:
13968:
13969: Ten.biäli ym.: Ehdotus U»ksi nuorisotyön edistämisestä ja
13970: tukemisesta.
13971:
13972:
13973: E d u s k u n n a 11 e.
13974:
13975: Nuorisokysymys on kautta maailman muo- - Sittemmin on tullut mukaan myöskin lää-
13976: dostunut ajankohtaiseksi. Viime vuosikym- nin nuorisotyölautakuntaporras, jota vartep.
13977: meninä on myös maassamme suoritettu yhä opetusministeriö on niinikään laatinut ohje-
13978: paisuvassa mitassa nuorisotyötä. Valtio ja säännön. Niin kunnan kuin lääninkin nuori-
13979: kunnat ovat pyrkineet koordinoimaan san- sotyölautakunnan perustaminen on täysin va-
13980: gen laajalle rintamalle levittäytynyttä nuo- paaehtoista samoinkuin kunnallisen nuoriso-
13981: risotoimintaa. Valtion osuus supistuu lähinnä työnohjaajan palkkaaminenkin.
13982: avustusten jakamiseen nuorisotyön keskusjär- Koska voimassa olevat nuorisotyötä koske-
13983: jestöille ja nuorisotyönohjaajien koulutuksen vat säännökset ovll.t puutteelliset ja epäyhte-
13984: avustamiseen. Kuntien toimesta sensijaan näiset~ eivät ne riitä enää tyydyttämään jat-
13985: suoritetaan laajassa mitassa itse nuorisotyötä kuvasti kehittyvän ja monipuoliatuvan nuo-
13986: kaikkine niine eri työmuotoineen, joita nuo- risotyön tarpeita. Näin ollen on välttämä-
13987: risojärjestöjen piirissä on käytetty. Tätä toi- töntä saada aikaan nuorisotyön järjestelmää
13988: mintaa johtamaan ja ohjaamaan on noin 200 koskeva yhtenäinen lainsäädäntö. Valtion ja
13989: kuntaa palkannut nuorisotyönohjaajan. kuntien käyttäessä vuosittain nuorisotyöhön
13990: Tilanne on kuitenkin varsin sekava, koska satoja miljoonia markkoja on myös niiden
13991: asioista ei ole mitään yhtenäistä määrittelyä. etujen mukaista, että nuorisotyön tukemista
13992: Erillisiä säännöksiä eri asioista tosin on ole- koskevat säännökset kodifioidaan ja. yhden·
13993: massa. Nuorisotyön järjestelmää koskevana mukaistetaan.
13994: voidaan mainita joulukuun 1 päivänä 1944 Nuorisotyön edistämiseksi olisi säädettävä
13995: annetulla opetusministeriön päätöksellä vah- yleiBlaki, -jonka piiriin tulisi kuulua kaikki
13996: vistettu valtion nuorisotyölautakunnan johto- se nuorisotyö, jota maassa vapaiden nuoriso-
13997: sääntö, jolla asetettiin sanottu lautakunta järjestöjen, valtion tai kuntien toimesta suo-
13998: avustamaan opetusministeriötä nuorisotyötä ritetaan ja tuetaan.
13999: koskevissa asioissa lausuntoja antamalla ja Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
14000: aloitteita tekemällä. - Kunnallisten nuoriso-. nioittavasti,
14001: työlautakuntien perustamiseksi opetusminis-
14002: teriö antoi v. 1945 kunnille kehoituksen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14003: laati näitä lautakuntia varten ohjesäännön. va.n lakiehdotuksen:
14004:
14005: Laki
14006: nuorisotyön edistämisestä ja tukemisesta.
14007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14008: 1 §. Edellä mainittua tarkoitusta varten myön-
14009: Nuorisotyön edistämistä varten varataan netään kunnan tulo- ja menoarvioon vuosit-
14010: vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa riit- tain otettavasta tarpeeksi suuresta määrära-
14011: tävän suuri määräraha, josta myönnetään hasta avustusta kunnan alueella nuorisotyötä
14012: avustusta nuorisotyön keskusjärjestöille tässä tekeville yhdistyksille ja muille yhteisöille jä-
14013: laissa säädetyllä tavalla. lempänä säädetyllä tavalla.
14014: VIII,18. - Tenhiälä ym.
14015:
14016:
14017: 2 §. jolla on apuna valtion nuorisotyölautakunta
14018: Nuorisotyön keskusjärjestöllä tarkoitetaan ja kunnan valvonnasta kunnan nuorisotyö-
14019: tässä laissa sellaista vapaata nuorisojärjestöä lautakunta.
14020: tai muuta oikeuskelpoista yhteisöä, jonka toi- 7 §.
14021: mialueena on koko maa ja jonka alayhdistys- Maan nuorisotyötä suunnittelevaksi ja nuo-
14022: ten jäsenten pääosa on alle 30-vuotiaita. risotyön eri muotoja edustavaksi keskuseli-
14023: Myös sellaisen kansalaiskasvatus- ja sivis- meksi asetetaan opetusministeriön alaisena
14024: tysjärjestön, joka muun toimintansa ohella neuvoa-antavana elimenä toimiva valtion nuo-
14025: omine nuoriso-osastoineen tai muine eri har- risotyölautakunta, jonka kokoonpanon ja teh-
14026: rastusaloja edustavine työmuotoineen suorit- tävät opetusministeriö määrää.
14027: taa nuorisokasvatustyötä, voi opetusministe- Läänin alueella suoritettavan nuorisotyön
14028: riö hankittuaan asiasta valtion nuorisotyö- yhteiselimeksi asetetaan kuhunkin lääniin
14029: lautakunnan lausunnon rinnastaa nuorisotyön läänin nuorisotyölautakunta, jonka kokoon-
14030: keskusjärjestöön sen suorittaman nuorisotyön panon lääninhallitus määrää ja jonka ohje-
14031: osalta. säännön opetusministeriö asianomaisen lää-
14032: Kunnan alueella nuorisotyötä tekevään yh- ninhallituksen esityksestä vahvistaa.
14033: teisöön nähden noudatetaan soveltuvin osin Valtion ja [äänin nuorisotyölautakuntien
14034: edellä tässä pykälässä mainittuja periaatteita. omaan toimintaan opetusministeriö osoittaa
14035: tarvittavat varat 1 §: n 1 momentissa mai-
14036: 3 §. nitusta määrärahasta.
14037: Avustuksen saamisen edellytyksenä on,
14038: että järjestö toiminnallaan tukee maamme 8 §.
14039: itsenäisyyttä ja perustuslaillista yhteiskunta- Kunnan alueella nuorisotyötä suorittavien
14040: järjestystä sekä toimii raittiiden ja hyvien yhteisöjen yhteistoimintaelimeksi kunnallis-
14041: elämäntapojen edistämiseksi. valtuusto asettaa kunnan nuorisotyölautakun-
14042: nan. Nuorisotyölautakuntaa varten on laadit-
14043: 4 §. tava johtosääntö, jonka kunnallisvaltuusto
14044: Avustuksen suuruus määrätään keskusjär- hyväksyy.
14045: jestön tai alayhdistyksen suorittaman työn, Nuorisotyölautakunnan toimintaan kunnai-
14046: toiminnan, laajuuden ja tarkoituksenmukai- Hsvaltuusto osoittaa tarvittavat varat 1 §: n
14047: suuden perusteella. 2 momentissa mainitusta määrärahasta.
14048: 5 §. 9 §.
14049: Avustusta ei saa käyttää puoluetoimintaan. Kuntaan, jossa on vähintään 6 000 asu-
14050: Puoluetoiminnaksi ei kuitenkaan ole kat- kasta, on perustettava päätoiminen nuoriso-
14051: sottava valtiolliseen puolueeseen viittaavin työnohjaajan toimi, jollei opetusministeriö
14052: tunnuksin toimivan nuorisotyön keskusjärjes- ole kuntaa hakemuksesta siitä vapauttanut.
14053: tön tai alayhdistyksen toimintaa siltä osin, Kunnan nuorisotyölautakunnan on laadit-
14054: jolta se on yhdenmukaista nuorisotyössä ylei- tava nuorisotyönohjaajalle johtosääntö, jonka
14055: sesti käytettyjen toimintamuotojen kanssa. kunnallisvaltuusto vahvistaa.
14056: 6 §. 10 §.
14057: Tämän lain mukaisin avustuksin tuettavan Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
14058: nuorisotyön tulee olla avustuksen käyttämi- tamisesta antaa opetusministeriö.
14059: sen ja sille asetettujen ehtojen suhteen kes-
14060: kusjärjestöjen osalta valtion ja alayhdistys- 11 §.
14061: ten osalta kunnan valvonnan alainen. Val- Tämä laki tulee voimaan kuun
14062: tion valvonnasta huolehtii opetusministeriö, päivänä 19 .
14063:
14064: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
14065:
14066: Juho Tenhiälä. Juha. Rihtniemi. Veikko Hyytiäinen.
14067: Yrjö Sinkkonen. Aa.ro Stykki. Orels Teir.
14068: Ensio Partanen. Armi Hosia.. Päiviö Hetemäki.
14069: Esa. Kaitila..
14070: 828
14071:
14072: VIII,19. - La.k.al. N: o 68.
14073:
14074:
14075:
14076:
14077: Stykki ym.: Ehdotus laiksi urhet1uopistojen valtionavusta.
14078:
14079:
14080: E d u s k u n n a 11 e.
14081:
14082: Koska urheiluopistot ovat olleet työväen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14083: opistolain alaisia ja oman valtionapulain van lakiehdotuksen:
14084: puuttuminen näiltä kaikkia yhteiskuntapii-
14085: rejä edustaviita laitoksilta puuttuu, ehdo-
14086: tamme kunnioittaen,
14087:
14088:
14089: Laki
14090: urheiluopistojen valtionavusta.
14091: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14092: 1 §. palkka-, opetugväline-, kirjasto- ja painatus-
14093: Urheiluopisto on sisäoppilaitos, jonka tar- menoista;
14094: koituksena. on antaa eriasteista urheilun ja 3) vähävaraisille urheilunjohto-opiston op-
14095: voimistelun opetusta ja käytännöllistä val- pilaille jaettaviksi apurahoiksi kutakin vähä-
14096: mennusta sekä yleissivistävää ja yhteiskun- varaista oppilasta kohti korkeintaan 70 pro-
14097: nallista opetusta. Urheiluopisto voi olla joko senttia työkaudeksi vahvistetusta opintomak-
14098: kansakoulun oppimäärään pohjautuva liikun- sujen kokonaismäärästä, sekä
14099: takasvatuksen tietopuolista ja käytännöllistä 4) suorittamiaan lapsilisämaksuja vastaa-
14100: opetusta antava opisto, tai urheilunjohto- van määrän.
14101: opisto, joka edellämainitun lisäksi antaa lii-
14102: kuntakasvatuksen johtamistaidollista opetusta 3 §.
14103: yhden tai useamman lukuvuoden kestävillä Oppilaitoksen valtionapuun oikeuttaviin
14104: kursseilla, vähintään kansanopistossa, työ- todellisiin menoihin luetaan:
14105: väenopistossa tai muulla tavalla hankittujen 1) opiston laatuun ja laajuuteen nähden
14106: vastaavien tie.tojen pohjalta. tarpeelliseksi katsottavien opettajien ja muun
14107: Oppilaaksipäägyn ehdoista säädetään erik- opistotyötä varten tarvittavan henkilökunnan
14108: seen. rahassa maksettavat palkat;
14109: 2) omien rakennusten ja harjoituspaikko-
14110: 2 §. jen vuokra-arvo määrättynä valtioneuvoston
14111: Vähintään kaksi vuotta toiminut ja 8 §: ssä vahvistaminen perusteiden mukaan ottamatta
14112: mainitut ehdot täyttävä urheiluopisto saa kuitenkaan lukuun sitä osaa rakennusten
14113: valtiolta vuotuista avustusta seuraavasti: arvosta, mikä vastaa valtion opistolle anta-
14114: 1) alempana luetelluista todellisista me- maa rakennusavustuflta;
14115: noistaan perusavustusta 70 prosenttia; jos 3) vuokramaksut vuokratuista huoneistois-
14116: opiflto toimii syrjäseudulla tai sen taloudelli- ta ja harjoituspaikoista, jotka ovat välttä-
14117: nen asema muista samanluontoisista syistä on mättömiä opiston toiminnalle ja joiden vuok-
14118: heikko, valtioneuvosto voi myöntää lisäavus- ran maksamiseen tai kunnossapitoon omistaja
14119: tusta enintään 15 prosenttia; ei muuten saa valtionavustusta; sekä
14120: 2) urheilunjohto-opisto lisäavustusta 15 4) lämmitys-, vedenhankkimis-, valo- ja
14121: prosenttia opettajien rahassa maksettavista voimavirtamenot sekä opetugvälineitten ja
14122: VUI,19. - Stykti JDL 329
14123:
14124: tarpeellisen opistokaluston hankkimisesta ja 7 §.
14125: kunnossapidosta, palovakuutuksista, kirjas- Alkavalle urheiluopistolle, joka täyttää val-
14126: tosta ja yleisestä terveydenhoidosta sekä oppi- tionavun saantia varten asetetut ehdot, anne-
14127: laitoksen toimintaa koskevista ilmoituksista ja taan valtionapua oppilaitoksen valtionapuun
14128: painatustöistä aiheutuvat menot. oikeuttavista todellisista menoista kahtena
14129: Urheiluopisto, joka toimeenpanee joissakin ensimmäisenä toimintavuotena puolet siitä
14130: sen ohjelmaan kuuluvissa aineissa kouluhalli- mitä kaksi vuotta toimineille urheiluopistoille
14131: tuksen hyväksymiä, vähintään neljä viikkoa suoritetaan. Kuitenkin valtioneuvosto voi
14132: kestäviä kursseja, on oikeutettu, jos osanotta- myöntää urheiluopistolle, joka toimii syrjä-
14133: jia on vähintään 15, laskemaan niistä aiheu- seudulla tai jonka taloudellinen asema muista
14134: tuvat, edellä lueteltuja menoryhmiä vastaa- samanluontoisista syistä on heikko, avustusta
14135: vat todelliset menot niihin menoihin, joista alusta lähtien täyden määrän. Alkavaksi ur-
14136: valtionapua myönnetään, ja saamaan lisäksi heiluopistoksi katsotaan myös sellainen
14137: vähävaraisille oppilaille avustusta 2 § :n 3 opisto, joka, vaikkakin aikaisemmin toiminut,
14138: kohdassa mainituin perustein. ei ole saanut lakimääräistä valtionapua.
14139: Milloin edellä tässä pykälässä tarkoitetut
14140: opiston menot ovat kohtuullista suuremmat, 8 §.
14141: älköön valtionapua suoritettako tarpeetto- Valtion avusta urheiluopisto pääsee osalli-
14142: miksi katsottavien menojen osalta. seksi, jos
14143: 4 §. 1) opisto on havaittu yleisen liikuntakas-
14144: Ne eläkkeet, joita opisto maksaa toimeen- vatustarpeen vaatimaksi ja sillä on hyvak-
14145: vahvistuskirjan saaneille opiston johtajalle sytty työohjelma ja kouluhallituksen hyväk-
14146: ja opettajille, sekä opiston ohjesäännössä symä ohjesääntö;
14147: määrättävälle muulle opistotyötä varten vält- 2) opiston huoneisto sekä opettajien ja op-
14148: tämättömälle henkilökunnalle, luetaan opiston pilaiden asunto-olot on tyydyttävästi järjes-
14149: valtionapuun oikeuttaviin todellisiin menoi- tetty sekä uusien rakennusten ja suurempien
14150: hin. Avustusta ei kuitenkaan suoriteta siltä korjaustöiden piirustuksille on saatu koulu-
14151: eläkkeen osalta, mikä ylittää vastaavanlai- hallituksen vahvistus;
14152: sessa valtion virassa tai toimessa olleelle mak- 3) opistolla on tarpeelliset opetus-, harjoi-
14153: settavan eläkkeen määrän. tus- ja työvälineet sekä laitteet ja laitokset;
14154: 4) opiston omaisuutta hoidetaan asianmu-
14155: 5 §. kaisesti ja huolellisesti ja sen omistussuhteet
14156: Johtaja tai opettaja taikka 4 § :n mukaan ovat sellaiset, että ne takaavat oppilaitoksen
14157: ohjesäännössä määrätty opiston välttämättö- omaisuutta, jonka hankkimiseen valtionavus-
14158: mään henkilökuntaan kuuluva, jonka palk- tusta on anottu, käytettävän tarkoituk-
14159: kaukseen opisto tämän lain mukaan saa val- seensa;
14160: tionapua, on velvollinen eroamaan täyttäes- 5) opetusohjelma täyttää seuraavat vaati-
14161: sään kuusikymmentäseitsemän vuotta. Johto- mukset:
14162: kunnan anomuksesta kouluhallitus voi antaa a) urheiluopistossa annetaan etupäässä tie-
14163: luvan hänen toimessa pysyttämiseensä, ei topuolista ja käytännöllistä opetusta ja har-
14164: kuitenkaan yli seitsemänkymmenen vuoden joitusta eri urheilumuodoissa sekä lisäksi yh-
14165: iän. Anomus on tehtävä viimeistään kolme teiskunnallisissa ja yleissivistävissä aineissa;
14166: kuukautta ennen, kuin asianomainen saavut- b) urheilunjohto-opistossa annetaan tämän
14167: taa eroamisiän. lisäksi syvällisempää liikuntakasvatuksen sekä
14168: Jollei 1 momentissa mainittu henkilö, saa- yhteiskunnallista ja yleissivistävää opetusta
14169: vuttaessaan eroamista varten määrätyn iän, johtajataidollisen pätevyyden saamiseksi;
14170: ole pyytänyt eroa, annettakoon hänelle hake- c) kutakin työkautta varten on opistolle
14171: mukse.tta ero. hyväksytty toiminta- ja opetussuunnitelma;
14172: 6 §. sekä
14173: Urheiluopistot saavat omien huoneistojen d) opetusta ja kasvatustointa hoidetaan
14174: ja harjoituspaikkojen hankkimista ja niiden taidolla, harrastuksena ja yleisesti hyväksyt-
14175: laajentamista varten valtiolta avustusta me- tävien kasvatusperiaatteiden mukaisesti ilman
14176: noarviossa olevan määrärahan puitteissa. puoluekiihoitusta;
14177: 42 E 2Ir9/59
14178: aso VIII,l9. - lhtleO.uopistojea 'V'<iona.pu.
14179:
14180:
14181: 6) opiston työkausi kestää vähintään 9 kuu- nalle. eläkettä opiston ohjesäännössä vahvis-
14182: kautta, jonka aikana urheilunjohto-opistoosa tettujen pel'U8teitten mukaisesti;
14183: tulee olla vähintään 24 työviikkoa kestävä 11) opisto on valtion tarkastuksen alainen;
14184: varsinainen oppijakso; sekä
14185: 7) urheiluopiston varsinaisella työkaudella 12) opistoa ei ylläpidetä taloudellisen edun
14186: kahden perättäisen vuoden oppilasmäärä työ- tavoittamiseksi.
14187: viikkoa kohden on vähintään 30 oppilasta ja 9 §.
14188: urheilunjohto-opiston oppijaksolla vähintään Jos urheiluopiston oppilasluku kahtena pe-
14189: 20 oppilasta; rättäisenä vuonna on säädettyä määrää pie-
14190: 8) opiston johtajan ja opettajien pätevyys nempi, alistakoon kouluhallitus valtioneuvos-
14191: on asetuksen mukainen; ton harkittavaksi, onko opistolle edelleenkin
14192: 9) opiston johtajan ja opettajien palkkaus ja missä määrin annettava valtionapua.
14193: on ajan olojen mukaan kohtuullinen;
14194: 10) opisto suorittaa toimeenvahvistuskirjan 10 §.
14195: saaneille johtajalle, opettajille ja muulle Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
14196: opistotyötä varten tarpeelliselle henkilökun- misesta annetaan asetuksella.
14197:
14198: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
14199:
14200: Aa.ro Stykki. Esa Kaitila.
14201: V. Hyytiäinen.
14202: 331
14203:
14204: VIII,20. - Toiv.&l. N: o 112.
14205:
14206:
14207:
14208:
14209: Tenhiälä ym.: Uusien opetustilojen aikaansaamisesta H elsin-
14210: gin yliopiston voimistelulaitokselle.
14211:
14212:
14213: E d u s k u n n a ll e.
14214:
14215: Opiskelevan nuorison urheilutoiminnan suojissa voidaan pitää vain osa kurssiin kuu-
14216: elvyttämisestä on viime aikoina paljon kes- luvista tunneista. Päivittäin kuluu oppilailta
14217: kusteltu. Uuden sysäyksen aiheen perin- aikaa hukkaan rientäessään ympäri kaupun-
14218: pohjaiseen käsittelyyn antoi ylioppilaiden kia sijaitseville harjoitus- ym. paikoille.
14219: joitakin aikoja sitten järjestämä keskustelu- Luonnollisin ratkaisu olisi siirtää jo yli vii-
14220: tilaisuus, johon useat urheilumme johtomie- sikymmentä vuotta väliaikaisissa suojissa toi-
14221: het olivat saapuneet pohtimaan nuorison ja minut voimistelulaitos vihdoinkin uusiin,
14222: erityisesti akateemisen nuorison vähentyneen tarkoitustaan paremmin vastaaviin suojiin.
14223: liikunnanharrastuksen syitä. Mainitussa ti- Tätä tarkoittavia suunnitelmia onkin ollut,
14224: laisuudessa käytetyissä puheenvuoroissa vii- mutta ne ovat kilpistyneet muun muassa
14225: tattiin muun ohella erääseen asiantilaan, laitoksen sijaintipaikkaa koskeviin erimieli-
14226: jonka suurelta osaltaan väitettiin olevan al- syyksiin. Siihen nähden, että maassamme on
14227: kusyynä koko nuorisomme urheiluharrastuk- viime vuosina saatu aikaan lukuisia ensi-
14228: sen ja akateemisen massaurheilun nykyiseen luokkaisia urheiluopistoja, on mielestämme
14229: lamakauteen. Tämä pohjimmainen syy on välttämätöntä, että myös maan korkeinta
14230: voimistelunopettajiemme valmistuslaitoksen, liikuntakasvatusopetusta palveleva laitos
14231: yliopiston voimistelulaitoksen jo kauan kes- saatetaan sille kuuluvaan arvoonsa.
14232: tänyt rappiotila, jota voidaan täydellä syyllä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14233: pitää urheiluhistoriamme kaikkein valitetta- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
14234: vimpana ja hämmästyttävimpänä asianti- toivomuksen,
14235: lana.
14236: Tutustumiskäynti yliopiston voimistelulai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14237: toksen suojissa on osoittanut, että tulevat toimenpiteisiin uusien ja ajan vaati-
14238: voimistelunopettajat joutuvat saamaan niin muksia vastaavien opetustilojen ai-
14239: teoreettisen kuin käytännöllisenkin opetuk- kaansaamiseksi Helsingin yliopiston
14240: sensa erityisen vaatimattomissa puitteissa ja voimistelulaitokselle.
14241: alkeellisissa olosuhteissa. Nykyisen laitoksen
14242: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
14243:
14244: JUho Tenhiälä. Armas Leinonen.
14245: Esa Kaitila. Urho Saariaho.
14246: 332
14247:
14248: VIII,21. - Toiv.a.l. N:o 113.
14249:
14250:
14251: Hosia ym.: Määrärahasta 7 opettajanviran perustamiseksi
14252: kodin taloustieteen laitokseen Helsingin yliopistossa.
14253:
14254: Eduskunnalle.
14255:
14256: Kodin taloustieteen opetusta on annettu kaen. Nykyään sen opetuksesta huolehtii
14257: Helsingin Yliopistossa vuodesta 1946 läh- kaksi ulkopuolista arkkitehtia.
14258: tien ja on tämä tiede kuulunut pakollisena Toisen tärkeän tutkimus- ja opetusalan
14259: loppututkintoaineena myös niiden kotita- teollistumisemme nykyvaiheessa käsittävät
14260: lousopiskelijoiden aineyhdistelmään, jotka kodin ja vastaavien suurtalouksien koneet ja
14261: suorittavat alan kandidaatintutkinnon toinen muutkin välineet. Kodin taloustieteeseen on
14262: yliopiston ohjelmassa oleva kotitaloustiede, alusta alkaen kuulunut apuaineena työoppi,
14263: ravintokemia, pääaineenaan. Kun taloudel- jota aluksi opetettiin maanviljelystalouden
14264: lisen kasvatuksen tehostamista on viime ai- kanssa yhteisenä aineena, myöhemmin eril-
14265: koina julkisuudessa yhä voimakkaammin ko- lisenä kodin työoppina, jonka yhteydessä on
14266: rostettu, ensisijaisena toimenpiteenä asian- käsitelty myös välineitä. Lukuvuonna 1956-
14267: tilan parantamiseksi on ryhtyä tehostamaan 57 laitoksella toiminut amerikkalainen Ful-
14268: kodin taloustieteen tutkimusta ja opetusta bright-professori opetti kodin välineoppia
14269: siten, että sen piirissä saavutettuja teoreet- välineiden käytön kannalta. Ohjelmassa on
14270: tisia oivalluksia voitaisiin johtaa palvele- myös ollut koneopin kurssi, jossa päähuo-
14271: maan yksityisiä taloudenpitäjiä ja heihin mio on kohdistettu koneiden konstruktioon,
14272: kohdistuvaa opetusta ja neuvontaa. Koska toimintaperiaatteisiin ja käyttökustannuk-
14273: kodin taloustiede kuten muutkin taloustie- siin. Ottaen huomioon koneiden yleistymi-
14274: teet operoivat abstraktisilla suureilla, raha- sen kodeissa ja suurtalouksissa tähän tut-
14275: yms. arvoilla, tarvitsee se lähtökohdakseen kimusalaan spesialisoituminen on ei vain
14276: tosiasioita konkreettisesta maailmasta voi- yksityisten vaan koko kansantalouden
14277: dakseen osoittaa suuntaa, jota seuraten voi kannalta ensiarvoisen tärkeää.
14278: käytännössä toteuttaa taloudellisuutta. Kolmantena tekniikkaan liittyvänä apuai-
14279: Tämä välttämätön yhteys tekniikan ja ta- neena, joka kaipaisi oman kehittäjänsä, on
14280: louden välillä onkin kodin taloustieteen op- vaatetusoppi. Sen tehtävänä olisi tässä yh-
14281: pituolin järjestelyssä alun perin oivallettu teydessä selvitellä sellaisia kysymyksiä kuin
14282: ja liitetty siihen joukko pääainetta tukevia vaatetuksen valinta ja hankinta, käyttö ja
14283: apuaineita. Epäkohtana kuitenkin on, että sen kustannukset, vaatteiden konstruoimi-
14284: niitä hoitavat ulkopuoliset tuntiopettajat, nen, suomalaisille ominaiset mitoitukset jne.
14285: jotka päätoimensa vuoksi eivät voi uhrata ja antaa tutkimusten perusteella viitteitä
14286: aikaa ja voimia näiden aineiden edelleen ke- kehittyvälle vaatetusteollisuudelle ja -kau-
14287: hittämiseen. Sen sijaan vakinaiset opetta- palle sekä tieteellistä pohjaa tämän alan
14288: jat, joilla on riittävä tieteellinen koulutus, opetukselle eri koulumuodoissa. Vaatetus-
14289: voisivat harjoittaa ja ohjata erikoisalansa oppi ei ole toistaiseksi kuulunut yliopisto-
14290: tutkimusta ja soveltaa sen tuloksia myös opetukseen erikoisaineena, vaan sitä on ra-
14291: käytännöllisen toiminnan tarpeita silmällä joituttu käsittelemään ainoastaan kodin ta-
14292: pitäen. loustieteen yhteydessä. Tämän oppiaineen
14293: Tällainen kodin taloustieteeseen läheisesti puuttuminen merkitsee, että tekstiilejä kos-
14294: liittyvä tutkimus- ja opetusala on asunto- keva opetus, joka annetaan kodinhoito-
14295: oppi, jonka tehtävänä on selvitellä asumi- opissa ravintokemian laitoksessa, jää vaille
14296: seen liittyviä kysymyksiä perheen elämän elävään elämään johtavaa jatko-opetusta
14297: ja toiminnan sekä talouden pohjalta ja antaa tällä taloudellisesti tärkeällä alalla. Vaate-
14298: siten aina uusia viitteitä asuntojen tuotta- tusopin kuuluminen ohjelmaan tekisi myös
14299: jille, rakentajille ja sisustajille. Asunto-oppi mahdolliseksi toteuttaa käsityönopettajien
14300: onkin kuulunut apuaineena kodin taloustie- toive saada akateemista opetusta omalla alal-
14301: teeseen tämän oppituolin perustamisesta al- laan.
14302: VIII,21. - Hosla ym. 833
14303:
14304: Ravintokemiaan liittyvä ruoanvalmistus- Kodin taloustieteen yhteydessä joudutaan
14305: oppi vaatisi samaten jatkokseen opetusta ja pakosta käsittelemään myös kotitalouspeda-
14306: tutkimusta suurkeittiötekniikan alalla. Kodin gogiikkaa. Kotitalousopetukseen ja -neuvon-
14307: taloustiedettä pääaineenaan opiskelleita kan- taan uhrataan meillä vuosittain runsaasti
14308: didaatteja toimii mm. yliopistollisen keskus- julkisia varoja, mutta tämän toiminnan vai-
14309: sairaalan yliemäntänä, suurhotellin pää- kutusta ei tunneta. Kodin taloustieteen lai-
14310: emäntänä, kUnnalliskodin ja tyttökodin' joh- toksessa tehdyt alustavat tutkimukset osoit-
14311: tajattarena jne. ja monet opiskelijat olisi- tavat, että talouselämässä tapahtuneet no-
14312: vat halukkaita valmistumaan tällaisiin teh- peat muutokset vaatisivat tieteellistä selvi-
14313: täviin. Tämän oppiaineen puitteissa olisi tystä opetusmenetelmien alalla ja että olisi
14314: selviteltävä lähinnä suurtalouksien johtoon tarpeen selvittää myös sellaisten tiedotusvä-
14315: liittyviä sellaisia kysymyksiä kuin hankin- lineiden kuin radion ja television, filmien
14316: nat ja ruoanvalmistuksen johtaminen koneis- ja lehdistön mahdollisuuksia ja vaikutuksia
14317: tetussa suurkeittiössä, henkilökunta-asiat yksityisen kuluttajan, perheen ja kotielämän
14318: jne. Mikäli tämä yhä tärkeämmäksi käyvä kannalta. Yleisen kasvatus- ja opetusopin
14319: tutkimusala kuuluisi akateemisen opetuksen puitteissa eivät kotitalouden opettajat saa
14320: piiriin, myös suurtalouksissa työskentelevät nimenomaan ohjetta siihen, miten oppilas
14321: voisivat saada tutkimuksen antamaa teoreet- parhaiten oppii käytännöllistä kotitaloutta.
14322: tista pohjaa työlleen. Yleisen pedagogiikan opiskelijoita on niin
14323: Laitostalouden johtoon liittyy myös laitos- paljon, että spesiaaliopettaja kotitalouden
14324: ekonomia. Kodin taloustieteen tutkintovaati- omalaatuisella sektorilla olisi siitäkin syystä
14325: muksiin on kuulunut yleinen kirjanpito- paikallaan.
14326: kurssi yliopistossa suoritettuna. Tämä lä- Tässä esitetyt 7 tiedonalaa näyttelevät ny-
14327: hinnä kauppiaan toimintaa koskeva opetus kyajan yhteiskunnassa ja myös kouluope-
14328: ei täytä kodin taloustieteen tarvetta, vaan tuksessa siksi tärkeätä osaa, että niiden ot-
14329: on ollut pakko esim. kustannuslaskentaa kä- taminen tieteellisen käsittelyn alaiseksi olisi
14330: sittelevissä erikoistöissä turvautua muiden suorastaan kiireellinen toimenpide. Tämä
14331: korkeakoulujen opettajien asiantuntija- voidaan toteuttaa ainoastaan perustamalla
14332: apuun. Kustannuslaskennan ja siihen liitty- vakinaiset opettajanvirat. Koska kysymyk-
14333: vän kontrollin kehittäminen nimenomaan sessä tässä tapauksessa ovat uudet tutkimus-
14334: kodin ja sitä vastaavien laitosten toimintaan alat, pätevyysvaatimukseksi on asetettava
14335: olisikin tehtävä, johon kipeästi kaivataan korkein akateeminen oppiarvo ja palkkauk-
14336: omaa opettajaa ja tutkijaa. Nykyajan vaa- sessa asetettava nämä opettajat yliopettajan
14337: timuksiin on katsottava ilman muuta kuu- tasolle eli 31. palkkausluokkaan. Kyseessä
14338: luvan, että kustannuslaskenta sisältyy ei olevien oppiaineiden liittyessä olemukseltaan
14339: vain alan ammattikoulujen vaan muidenkin ja asiayhteydeltään läheisesti kodin talous-
14340: oppilaitosten opetusohjelmaan. tieteeseen, esitetyt opettajanvirat sopivat
14341: yliopisto-opetuksessa sijoitettaviksi kodin ta-
14342: Edelleen kodin taloustieteeseen liittyy lä- loustieteen laitokseen, jossa näitä tiedon-
14343: heisesti perhepsykologia, joka tarkastelee aloja on jo entuudestaan muodossa tai toi-
14344: perheenjäsenten välisiä suhteita taloustie- sessa käsitelty.
14345: teen ja sosiologian pohjalta sekä heidän Edellä olevan perusteella esitämme edus-
14346: asennoitumistaan kuluttajina markkinoilla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14347: Viime vuosina tämän aineen opetusta ja
14348: tutkimusta on hoitanut kodin taloustieteen että hallitus ottaisi vuoden 1960
14349: laitoksessa vapaaehtoisena assistenttina toi- tulo- ja menoarvioesitykseen 6.8 mil-
14350: minut alan erikoistuntija. Koska perhekas- joonan markan suuruisen määrärahan
14351: vatus kuuluu jo nykyään koulujen opetusoh- 31. palkkausluokkaan kuuluvan 7
14352: jelmaan, olisi tämän oppiaineen kehittämisen opettajanviran perustamista varten
14353: kannalta välttämätöntä saada siihenkin va- kodin taloustieteen laitokseen H elsin-
14354: kinainen opettajanvirka. gin yliopistossa.
14355: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
14356:
14357: Anni Hosia. Saara Forsius.
14358: Margit Borg-Sundman. Aune Innala.
14359: 884
14360:
14361: VIII,!W. - Toiv.al. lf:o 11,.
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: Tiekso ym. : LiUiketieteelluen tiedek-unn~m perustamisesta
14367: O-ulun yliopistoon.
14368:
14369:
14370: E d u s k u n n a ll e.
14371:
14372: Toukokuun 28 päivänä 1958 annetussa keskussairaalaksi, mistä johtuu, että sairaalaa
14373: laissa Oulun yliopistosta edellytetään, että on huomattavasti laajennettava, ja ns. teo-
14374: yliopistoon perustetaan myös lääketieteelli- reettisten lääketieteellisten laitosten perusta-
14375: nen tiedekunta. Tämä on erittäin aiheellinen, mista. Kun teoreettisten laitosten rakentami-
14376: sillä Helsingin ja Turun yliopistoissa ei ole nen todennäköisesti kestää noin kolme vuotta
14377: mahdollista sellaisen lääkärikoulutuksen laa- ja Oulun lääninsairaalan laajentaminen
14378: jentamiseen, kuin mitä tarve maassamme useita vuosia, vie joka tapauksessa pitkän ai-
14379: edellyttää. Näiden yliopistojen tiedekunnat kaa, ennenkuin Oulusta alkaa valmistua lää-
14380: toimivat jo nyt ylipaineen alaisina. Lääkä- käreitä. Olisikin välttämätöntä, että kiireesti
14381: rien määrä asukaslukuun verrattuna meidän ryhdyttäisiin valmistaviin toimenpiteisiin,
14382: maassamme on varsin alhainen esimerkiksi ennen kaikkea teoreettisten laitosten suunnit-
14383: muihin Pohjoismaihin tai Neuvostoliittoon teluun, lääketieteellisen tiedekunnan perusta~
14384: verrattuna. Tilannetta pahentaa vielä se, että miseksi Ouluun.
14385: lääkäreistä on yksistään Helsingissä 40 % ja Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
14386: että spesialistilääkärit jakautuvat hyvin epä- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14387: tasaisesti maan eri osien kesken. Oulun lääke- muksen,
14388: tieteellinen tiedekunta poistaisi yleensä lääkä-
14389: ripulaa ja todennäköisesti tyydyttäisi ennen ettii hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14390: kaikkea Pohjois-Suomen tarvetta. toimenpiteisiin lääketieteellisen tiede-
14391: Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekun- kunnan perustamiseksi Oulun yliopis-
14392: nan perustaminen edellyttää kuitenkin Oulun toon.
14393: lääninsairaalan muuttamista yliopistolliseksi
14394: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
14395:
14396: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Ta.inio.
14397: Toivo Frima.n. Pentti Liedes.
14398: 385
14399:
14400: VIII,23. - Toiv.al. N': o 115.
14401:
14402:
14403:
14404:
14405: Leinonen ym.: Teologisen tiedekunttan perustamisesta Oulun
14406: yliopistoon.
14407:
14408:
14409: E d u s k u n n a 11 e.
14410:
14411: Maassamme on jo pitemmän ajan podettu Pohjois-Suomen pappispulaan on osaltaan
14412: pappispulaa. Tästä syystä virkoja on jatku- siinä, että pappiskoulutus on yksinomaan
14413: vasti täyttämättöminä. Välttämättömyyden Helsingissä. Yleensä on havaittavissa selvä
14414: pakosta on näin ollen monia seurakuntia tendenssi pyrkiä sijoittumaan itse koulu-
14415: naapuriseurakuntien papiston hoidettavina paikkakunnalle tai ainakin lähelle sitä, jopa
14416: oman seurakunnan ohessa, siitäkin huoli- aloille, jotka eivät lainkaan vastaa asian-
14417: matta, että seurakuntien sielunhoidollinen omaisen koulutusta. Sama pitää paikkansa
14418: ym. papinvirkaan kuuluva työ kärsii papis- papistosta, sillä esimerkiksi vuoden 1956 loka-
14419: ton harvalukuisuudesta seurakuntien väki- kuussa Helsingissä oli kaikkiaan 192 pappia,
14420: lukuun verrattuna. Maassamme on papinvir- joista ainoastaan 82 seurakuntavirassa, kun
14421: koja ja pappeja yleensäkin aivan liian vähän taas Oulun hiippakunnassa samaan aikaan
14422: moniin muihin maihin verrattuna. V ertauk- oli 127 pappia, joista seurakuntavirassa 103,
14423: sen vuoksi mainittakoon, että USA:n luteri- jota paitsi useita vakinaisiakin seurakunta-
14424: laisessa kirkossa on keskimäärin yksi pappi virkoja oli täyttämättä.
14425: noin 400 seurakuntalaista kohti ja useiden Pohjois-Suomen korkeakoulukomitean mie-
14426: Euroopan maiden suhdeluku on yhden suhde tinnössä päivätty 25. 2. 1957 todetaan mm.,
14427: tuhanteen, kun se taas meidän maassamme on että opiskelijoilla on selvä tendenssi sijoittua
14428: keskimäärin kaupungeissa yhden suhde vii- kotipaikkakuntaansa lähinnä olevaan korkea-
14429: teentuhanteen, maaseudulla yhden suhde kol- kouluun, mikäli se ala, jolle he aikovat, on
14430: meentuhanteen ja Oulun hiippakunnassa yh- siellä edustettuna. Olisi näin ollen odotetta-
14431: den suhde 4 220: een. vissa, että paitsi varsinaisesta Pohjois-Suo-
14432: Pappien vähälukuisuudesta johtuu, että he mesta, etenkin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta
14433: ovat liikarasitettuja ja joutuvat jo ajanpuut- ynnä Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta,
14434: teenkin takia perin suuressa määrin laimin- tulisi huomattava määrä opiskelijoita teologi-
14435: lyömään levottomana aikakautenamme ihmis- seen tiedekuntaan, jos sellainen olisi Oulun
14436: ten mielenterveydelle niin perin tärkeän hen- yliopistossa, jota paitsi epäilemättä monet sel-
14437: kilökohtaisen sielunhoidon samoin kuin jat- laisetkin, jotka eivät muuten ehkä olisi pappis-
14438: kuvan opiskelun ja sivistyksellisen kehityk'3en uralle antautuneet, tässä tapauksessa voisivat
14439: seuraamisen. Mm. nuorisorikollisuuden kas- sen tehdä, varsinkin kun Oulu sijaitsee kah-
14440: vamisen ja muidenkin tämän ajan vakavien den suuren herätysliikkeemme päävaikutus-
14441: ilmiöiden takia pidetyissä neuvotteluissa on alueen yhtymäkohdassa. Sitäpaitsi on ensi-
14442: niin psykiatrien kuin myös papiston sekä luokkaisen tärkeää, että tuleva virkamies on
14443: monien muiden julkisen elämän henkilöiden itse kasvanut siinä ympäristössä, jossa hän
14444: taholta korostettu nimenomaan henkilökohtai- tulee elämäntehtävänsä suorittamaan. Oulun
14445: sen sielunhoidon ja keskustelujen merkitystä yliopiston sopivaisuudesta teologisen tiede-
14446: sielullisten patoutumien välttämiseksi. kunnan sijaintipaikkana puhuu sekin, että
14447: Pohjois-Suomi on pappispulaan nähden humaaninen koulutus, joka on jo päätetty
14448: suhteellisesti vielä paljon huonommassa ase- panna alulle Oulun yliopistossa, sopii myös
14449: massa kuin muu osa maastamme. Useimmat pohjaksi teologisessa opiskelussa.
14450: aina uudelleen ja uudelleen aukijulistetut ja Näin ollen on siis aihetta vakavasti harkita
14451: täyttämättä jääneet papinvirat ovat nimen- Oulun Sopivaisuutta tämän tärkeän akatee-
14452: omaan Oulun hiippakunnan alueella. Syy misen opetusalan sijoituspaikaksi.
14453: 336 VIII,23. - Oulun yliopisto.
14454:
14455:
14456: Edellä selostettuun viitaten ehdotammekin että hallitus tutkituttaisi teologisen
14457: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- tiedekunnan perustamismahdollisuudet
14458: vomuksen, Oulun yliopiston yhteyteen.
14459: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
14460:
14461: Armas Leinonen. Artturi .Tåmsen.
14462: Hannes Paaso. Viljami Kalliokoski.
14463: Juho Tenhiälä.
14464: VUI,24. - Toiv.al. N: o 116.
14465:
14466:
14467:
14468:
14469: Hyytiäinen: Jyväsk11Uin kq,s1,1atusopillisen korkeakoulun No-
14470: sofis8n liedekun,._ kJajentamisesta.
14471:
14472:
14473: E d u s k u n n a 11 e.
14474:
14475: Matemaattisten aineiden opettajien vajaus tön hankkillli~een ja J yvä~kyli;iu Yliopisto-
14476: oppikouluissa on erittäin suuri, noin 700; yli yhdisty.$ r.y. useita miJj®nia marldroja. alan
14477: puolet tunneista on epäpätevien opettajien kirjallisuu.dEln ostoon, on hlvin ja nop9in tie
14478: hoitamia. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa asian järjestämiseksi korkeJtkoulun filosofisen
14479: tullaan lähivuosina lisääntyvässä määrässä tiedekunnan la.ajentaminen, joka. voisi t!Wah-
14480: tarvitsemaan nimenomaan tämän alan opet- tua jo niin pian, ettij. opetu~:~ pij,äsisl alkli.-
14481: tajia. Matemaattiset tieteet ovat tulleet nyky- maan ell&i vuo~ma.
14482: aikana yhä keskeisempään asemaan kaik- Edelläolevan perusteella kunnioitt~Wn pyy-
14483: kialla kulttuurimaailmassa, ja näinollen myös dän ehdottaa eduskunnan päätettävli.~i toi-
14484: meidän maassamme on huolehdittava näiden vomuksen,
14485: aineiden tehokkaasta opettamisesta järjestä-
14486: mällä riittävästi opettajain val~tusta ja että hq,ll#us ryhtyisi kii1'eelUsesti
14487: tutkimusmahdoHisuuksia. toimenpiteisiin Jyvii,skylän k®vq,tf!,s-
14488: Kun Jyväskylän kasvatusopillisessa korkea- opill~en korkeq,ko~lw~t filosofisen #e-
14489: koulussa on tarjolla valmiit suojat näiden ai- deku'I'!IIW,n laajentam-iseksi siten, f!ftii
14490: neiden yliopistollisen opetuksen järjestämistä siellä voidaan alo;,ttq,a ffl4tettf.Qliikl!t'l'h
14491: varten ja kun Jyväskylän kaupunki on sitou- fyM-Jktm ja kent.iq;n opettq.Ji.en vaJ-rn,is-
14492: tunut antamaan 10 mmk laboratoripvälineis- tU$ oppilwuluja varten.
14493: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
14494:
14495: Veikko Hyytiiinen.
14496:
14497:
14498:
14499:
14500: 43 E !U9/59
14501: 338
14502:
14503: VUI,25. - Toiv.al. N:o 117.
14504:
14505:
14506:
14507:
14508: Hyytiäinen: Liikuntakasvatuksen opettajien valmistuksen
14509: aloittamisesta J yväsky"tässä.
14510:
14511:
14512: E d u s kun n a 11 e.
14513:
14514: Liikuntakasvatuksen opettajien valmistus lusaleineen ja uimahalleineen ja lisäksi opet-
14515: on jo vuosikymmeniä kärsinyt vakavista tajavoimia vahvistaneen uuden filosofisen
14516: puutteista, ja aivan ilmeiseksi on tullut käsi- tiedekunnan, ja kun riidatonta on, että lii-
14517: tys, jonka mukaan sitä varten tarvittava lai- kuntakasvatukseen liittyvien harjoitusten pi-
14518: tos olisi oleva Helsingin ulkopuolella. Tähän tämiselle sisämaa on rannikkoa edullisempi,
14519: tulokseen on päätynyt myös valtioneuvoston on tilanne nyt se, että tämän kysymyksen
14520: 25. 10. 1951 asettama komitea, joka seuran- rahallisesti katsoen ylivoimaisesti halvin ja
14521: neen vuoden joulukuun 20 päivänä antamas- kaikissa muissakin suhteissa edullisin ja no-
14522: saan mietinnössä viiden jäsenensä voimalla peimmin saavutettavissa oleva ratkaisu on
14523: ehdottaa erityisen liikuntakasvatustieteellisen Jyväskylän valitseminen sijoituspaikaksi.
14524: korkeakoulun perustamista Otaniemeen, nel- Edelläolevaan viitaten pyydän kunnioit-
14525: jän jäsenen taas, joukossa komitean puheen- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
14526: johtajana toiminut professori Erik Lönnroth, vomuksen,
14527: ehdottaessa sijoituspaikaksi Jyväskylää, jossa
14528: toimivan korkeakoulun yhteyteen se tulisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14529: omana tiedekuntana. toimenpiteisiin liikuntakasvatuksen
14530: Kun olosuhteet mietinnön jättämisen jäl- opettajien valmistuksen aloittamiseksi
14531: keen ovat suuresti muuttuneet mm. siten, Jyväskylässä siellä jo toimivan Kasva-
14532: että Jyväskylän kasvatusopillinen korkea- tusop~1lisen korkeakoulun yhteydessä.
14533: koulu on saanut uudet rakennukset voimiste-
14534: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
14535:
14536: Veikko Hyytiäinen.
14537: 339
14538:
14539: Vm,26. - Hemst.mot. N:o 118.
14540:
14541:
14542: Österholm m. fl.: Angående lagstadgat statsbidrag åt Åbo
14543: akademi.
14544:
14545: T i II R i k s d a g e n.
14546: Sedan år 1918 har Åbo akademi verkat akademins verksamhet. I sitt betänkande av
14547: med framgång för sin uppgift att tjäna den den 28 april 1956 framhäller den av stats-
14548: vetenskapliga forskningen och utbildningen. rädet tillsatta högskolekommitten vikten av
14549: Ända fram tili år 1955 arbetade akademin att Åbo akademi tiliförsäkras ett så stort
14550: helt utan stöd av stat eller kommun. Sedan statsunderstöd att den ostört kan upprätt-
14551: dess har den åtnjutit ett statsbidrag som de hälla sitt arbete i hela dess vidd. Det är så-
14552: första åren var 5 milj. mk. För år 1959 har ledes väl motiverat att staten ökar sitt bidrag
14553: det fastställts tili 30 milj. mk. till Åbo akademi så att dess verksamhet j
14554: Som en följd av penningvärdets fall har kulturlivets tjänst varaktigt tryggas. Genom
14555: avkastningen av akademins kapital under särskild lagstiftning har ett antal högskolor
14556: många år inte räckt tili för att täcka de tillförsäkrats ett fast, procentuellt bidrag av
14557: löpande utgifterna trots att den aUra strän- staten för att täcka utgifterna. Det har
14558: gaste sparsamhet iakttagits. Följden har bli- ocksä föreslagits att Turun Yliopistos verk-
14559: vit en kapitalförtäring som i längden måste samhet skall tryggas genom lag. Vid sådant
14560: väcka allvarliga bekymmer. För innevarande förhällande borde Åbo akademi försättas i
14561: år kan akademins utgifter beräknas uppgå samma ställning som de ifrägavarande anstal-
14562: tili omkring 155 milj. mk. Statsbidraget ut- terna för vetenskaplig forskning och utbild-
14563: gör sålunda knappt 20 procent. Föreliggande ning.
14564: beräkningar ger vid handen att trots stats- Med hänvisning till det som ovan fram-
14565: bidraget även detta är ett underskott på hällits föreslås, att riksdagen ville besluta
14566: 25-30 milj. komm.er att uppstä. hemställa,
14567: Åbo akademis ställning som en viktig fak-
14568: tor i värt lands kulturliv är allmänt erkänd. att regeringen måtte vidtaga åtgärd
14569: Det räder ett gott samarbete med övriga hög- om att Åbo akademi genom lag tiJ.J.,.
14570: skolor, inte minst med Turun Yliopisto och försäkras statsbidrag för sin verksam-
14571: det är uppenbart ett intresse för hela riket het enligt smmma grunder som andra
14572: att ingenting sker som skadar eller försvärar högskowr.
14573: Helsingfors den 10 februari 1959.
14574: John Österholm. Georg Backlund. Juho Mäkelä.
14575: T. E. Nordström. Sylvi Siltanen. V. E. Svinhufvud.
14576: Nils Meinander. Meeri Kalavainen. lYiatti Kekkonen.
14577: Verner Korsbäck. Arvo Tuominen. Johannes -Virolainen.
14578: Kurt Nordfors. Georg Eriksson. Urho Kähönen.
14579: Alwar Sundell. Ensio Partanen. Jussi Saukkonen.
14580: J. A. Jungarå, Elis Manninen. Esa Kaitila.
14581: Georg 0. Ehrnrooth. Pentti Niemi. Erkki Hara.
14582: Sven Högström. Lempi Lehto. Olli Aulanko.
14583: Grels Teir. Lars Lindeman. Urho Saariaho.
14584: Bertel Lindh. Judit Nederström-Lunden.Mauri Seppä.
14585: Veikko Vennamo. Kuuno Honkonen. Martti Raipala.
14586: Victor Procope. Urho Kulovaara. Aune Innala.
14587: Olavi Lähteenmäki. Juha Rihtniemi. T. A. Wiherheimo.
14588: G. Henriksson. Erkki Leikola. Saara Forsius.
14589: Rafael Paasio. Anna-Liisa Tiekso. Erkki Tuuli.
14590: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi. A. F. Airo.
14591: Harras Kyttä. Johannes Wirtanen.
14592: 340
14593:
14594: VIU,26. - Toiv.al. N:o 118. SuomenMs.
14595:
14596: Österholm ym.: Lailla siiädettävästä valtionavustuksesta Abo
14597: akademille.
14598:
14599: E d u s kun n a 11 e.
14600: Vuodesta 1918 lähtien on Åbo akademi ja ilmeisesti on koko valtakunnan edun mu-
14601: menestyksellä hoitanut tehtäväänsä. tieteelli- kaista, ettei tapahdu mitään, joka vahingoit-
14602: sen tutkimuksen ja koulutuksen palveluk- taisi tai vaikenttaisi akatemian toimintaa.
14603: sessa. Aina vuoteen 1955 saakka akatemia Huhtikuun 28 päiv'änä 1956 antamassaan
14604: toimi kokonaan ilman valtion tai kunnan mietinnössä valtioneuvoston asettama kor-
14605: avustusta. Sittemmin se on saanut valtion- keakoulukomitea pitää tärkeänä, että Åbo
14606: avustusta, joka ensimmäisinä vuosina oli akademille taataan niin suuri valtionavustus,
14607: 5 milj. mk. Vuodelle 1959 se on vahvistettu että se häiriintymättä voi ylläpitää toimin-
14608: 50 miljoonaksi markaksi. taansa koko laajuudessaan. Niin ollen on
14609: Rahanarvon alenemisen takia ei akatemian hyvin perusteltua, että valtio lisää avustus-
14610: pääoman tuotto ole moniin vuosiin riittänyt taan Åbo akademille niin, että sen toiminta
14611: peittämään juoksevia menoja huolimatta siitä, sivistyselämän palveluksessa pysyvästi turva-
14612: että on noudatettu kaikkein ankarinta säästä- taan. Erityisellä lainsäädännöllä on eräille
14613: väisyyttä. Seurauksena on ollut pääoman korkeakouluille taattu kiinteä prosentuaali-
14614: kulutus, minkä ajan mittaan täytyy herättää nen valtionavustus menojen peittämiseksi.
14615: vakavaa huolestumista. Kuluvana vuonna Myös on ehdotettu, että Turun yliopiston
14616: voidaan akatemian menojen arvioida nouse- toiminta turvattaisiin lailla. Näin ollen tulisi
14617: van noin 155 miljoonaan markkaan. Valtion- Åbo akademi saattaa samaan asemaan kysy-
14618: avustus on siten tuskin 20 prosenttia. Käy- myksessä olevien tieteellisten tutkimus- ja
14619: tettävissä olevista laskelmista ilmenee, että koulutuslaitosten kanssa.
14620: valtionavustuksesta huolimatta myös tänä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
14621: vuonna tulee syntymään vajausta 25-30 kunnan päätettäväksi toivomus,
14622: milj. mk. että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14623: Åbo akademin asema tärkeänä tekijänä jotta A.bo akademme ta.atta.isiin lailla
14624: maamme sivistyselämässä on yleisesti tunnus- ooltionavustus Se?t. toimintaa varten
14625: tettu. Muiden korkeakoulujen, ei vähiten samojen perusteiden mukaisesti kuin
14626: Turun yliopiston, kanssa on hyvä yhteistyö, muille korkeakouluill-e.
14627: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1959.
14628: John Österholm. Georg Ba.cklund. Juho Mäkelä.
14629: T. E. Nordström. Sylvi Siltanen. V. E. Svinhufnd.
14630: Nils Meinander. Meeri Kalavainen. Matti Kekkonen.
14631: Vemer Korsbäck Arvo Tuominen. Johalllles Virolainen.
14632: Kurt Nordfors. Georg Eriksson. Urho Kähönen.
14633: Alwa.r Sundell Ensio Partanen. Jussi Saukkonen.
14634: J. A. Junga.rå. Elis Ma.nninen. Esa Kaitila..
14635: Georg 0. Ehrnrooth. Pentti Niemi. Erkki Hara..
14636: Sven Högström. Lempi Lehto. Olli Aulanko.
14637: Grels Teir. Lars Lindeman. Urho Saariaho.
14638: Bertel Lindh. Judit Nederström-Lunden. Mauri Seppä.
14639: Veikko Vennamo. Kuuno Honkonen. Martti Ra.ipala.
14640: Victor Procope. Urho Kulova.ars.. Aune Innala.
14641: Olavi Lähteenmäki. Juha Rihtniemi T. A. Wiherheimo.
14642: G. Henriksson. Erkki Leikola.. Saara l'orsius.
14643: Rafael Paasio. Anna.-Liisa. Tiekso. Erkki Tuuli.
14644: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi. A. :r. Airo.
14645: Harras Kyttä. Johannes Wirtanen.
14646: 341
14647:
14648: VUI,I'l. - Toiv.al. lf:o 119.
14649:
14650:
14651:
14652:
14653: Hosia. ym.: Määrärahasta talousopettajien jatkokoulutuksen
14654: järjestämiseksi Lappeenrannan kesäyliopistossa.
14655:
14656:
14657:
14658: E d u s k u n n a ll e.
14659:
14660: Talousopettajien yliopistollinen jatkokoulu- kunnan enemmistön toiveita saada suurem-
14661: tus on ollut pohdinnan alaisena miltei siitä mitta uhrauksitta tilaisuus tutustua oman
14662: asti, kun kotitalousopetus kymmenisen vuotta alansa tieteelliseen käsittelytapaan ja osallis-
14663: sitten pantiin käyntiin Helsingin Yliopis- tua kykynsä mukaan opintosuorituksiin poh-
14664: tossa. Tyydyttävän ratkaisun löytämistä on jakoulutuksesta riippumatta. Myös yliopis-
14665: vaikeuttanut se, että osa opetuksesta, nim. tossa opiskeleville avautuu tämän opetusmuo-
14666: ravintokemia ja siihen liittyvä ruonvalmistus- don ansiosta ylimääräinen kesälukukausi pit-
14667: ja kodinhoito-oppi, useine edellä käyvine kän opintoajan tervetulleena lyhentäjänä.
14668: luonnontieteellisine perusaineineen sitoo opis- Ollakseen tarkoituksenmukaista kesäyli-
14669: kelijan varsin pitkäaikaiseen laboratoriotyös- opisto-opetuksen tulisi täyttää seuraavat vaa-
14670: kentelyyn. Sitä vastoin osaa aineista, nim. timukset. Ohjelmassa pitäisi olla kaikki
14671: kodin taloustiedettä ja siihen liittyviä muita asiaankuuluvat oppiaineet, jotta jokainen
14672: humanistisia ja teknillisiä aineita, voidaan osanottaja saisi mahdollisuuden syventyä
14673: opettaa ilman edellä käypiä valmistavia ai- juuri oman spesiaalialansa kysymyksiin, ko-
14674: neita. Yhtenäisen jatko-opetusjärjestelmän dinhoidonopettaja asunto-oppiin, käsityön-
14675: sijasta on näin ollen oppiaineet kyseessä ole- opettaja vaatetusoppiin, ravintolanemäntä
14676: van jatko-opetuksen osalta muodostettava suurkeittiötekniikkaan, koneoppiin ja kus-
14677: kahdeksi erilliseksi ryhmäksi. tannuslaskentaan, päivälehtien naistenpalstan
14678: Ravintokemian linjalla on päädytty ta- toimittaja kotitalouspedagogisiin periaattei-
14679: lousopettajille tarkoitettuun kandidaatintut- siin jne. Opiskelijoilla pitäisi olla myös mah-
14680: kintoon, joka on muodostettu lähisukuisista dollisuus edetä asteittain opinnoissaan, minkä
14681: tieteistä ja jonka tällä tavoin rajoitettuna vuoksi olisi järjestettävä sekä alkeis- että jat-
14682: lasketaan vievän aikaa vain 3 vuotta aikai- kokursseja. Opiskelijan kannalta tärkeä ehto
14683: semmin talousopettajille lasketun 5 vuoden on, että opetuksen jatkuvuus on taattu. Kaik-
14684: minimiajan sijasta. Kodin taloustieteen lin- kia tutkintovaatimusten edellyttämiä kursseja
14685: jalla on jatkokoulutusta kokeiltu kesäyli- ei näet voi olla joka kesä ohjelmassa jo siitä
14686: opisto-opetuksen muodossa Lappeenrannan syystä, että opiskelija ei ajan lyhyyden
14687: kesäyliopistossa kesällä 1958. Opiskelijoina oli vuoksi ehtisi käyttää niitä kaikkia hyväkseen.
14688: paitsi talousopettajia myös käsityönopettajia, Koska osanottajilla on ammattikoulutus taka-
14689: neuvontatyön tekijöitä, ylioppilaita jne. eri naan, jatkokoulutukselta toivotaan mahdolli-
14690: puolilta maata kaikkiaan 30 ja heistä 20 suo- simman korkeata tieteellistä tasoa.
14691: ritti yliopistollisia vaatimuksia vastaavan Ottaen huomioon, että kotitalouden tutki-
14692: kodin taloustieteen alkeiskurssin. Opetus jat- mukseen ja tieteelliseen opetukseen käyte-
14693: kuu kuluvana vuonna, jolloin taloustieteen tään toistaiseksi varsin vähän julkisia varoja,
14694: lisäksi ohjelmassa on kodin ja suurkeittiön olisi kohtuullista saada vuotuinen riittävä
14695: koneoppi, perhepsykologia ja tilastollisen määräraha tämän alan opettajavoimien palk-
14696: käsittelyn harjoituskurssi. kaamiseen kesäyliopistossa. Etenevä opetus,
14697: Saadut kokemukset viittaavat siihen, että jonka nojalla voi suorittaa loppututkintoja,
14698: kesäyliopistotoimintaa olisi syytä tälläkin vaatisi lukukaudessa 7 luennoitsijaa ja kulle-
14699: alalla edelleen kehittää. Loma-aikana tapah- kin assistentin, jolloin kustannukset edellisiä
14700: tuva opiskelu näyttää vastaavan ammatti- kohti (tohtorin luentopalkkion mukaan las-
14701: 342 VIU,27. - Talousopettajien jatkokoulutus.
14702:
14703:
14704: kettuina) olisivat 200 000 mk, jälkimmäisiä että hallitus ottaisi vuoden 1960 tulo-
14705: kohti 125 000 mk eli yhteensä myös matka-, ja menoarvioesitykseen 2.4 m'l"ljoonan
14706: materiaali- ym. kulut mukaan lukien 2.4 milj. markan määrärahan talousopettajien
14707: markkaa. jatkokoulutukseen Lappeenrannan ke-
14708: Edellä olevan perusteella esitämme edus- säyliopistossa.
14709: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14710: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
14711:
14712: Armi Hosia. Meeri Kalavainen. Aune Innala.
14713: 343
14714:
14715: VIU,28. - Toiv.al. N:o 12D.
14716:
14717: Honkonen ym.: Venäjänkielen opiskelun tehostamisesta op-
14718: pikouluissa ja yliopistoissa.
14719:
14720: E d u s k u n n a 11 e.
14721:
14722: Neuvostoliitossa on kehitys viimeisten vuo- lasta, mutta venäjää vain muutama kymmen,
14723: sien aikana mennyt voimakkaasti eteenpäin niin on pakko todeta jotain olevan vinossa
14724: elämän eri aloilla. Kaiken lisäksi tulevaisuu- ja että ilman erikoistoimenpiteitä parannusta
14725: dessa sama suunta entisestäänkin voimistuu. ei ole odotettavissa. Tilanne on sikälikin epä-
14726: Varsinkin venäläisten tiedemiesten tehokas terve, että saksan ja englannin kielen opis-
14727: panos on herättänyt huomiota ja ihailua kelijoille ei tällä menolla löydy muutaman
14728: kautta maapallon. Nykyisin julkaistavasta vuoden kuluttua opintoja vastaavia työ-
14729: tieteellisestä kirjallisuudesta yli 50 % jul- mahdollisuuksia samanaikaisesti kun venäjän-
14730: kaistaan venäjänkielellä. Suomalais-neuvosto- kieltä taitavien puute kehittyy yhä huuta-
14731: liittolainen kanssakäyminen on viime aikoina vammaksi, sillä heitä tarvitaan tulevaisuu-
14732: vilkastunut sekä tieteen, taiteen, urheilun dessa runsaasti sekä koululaitoksen että kau-
14733: että turismin muodossa. Naapurimaana ja pan ja teollisuuden palveluksessa.
14734: vilkastuneen kanssakäymisen johdosta meillä Korostettakoon vielä sitä, että meillä Suo-
14735: olisi erinomaiset mahdollisuudet käyttää hy- messa on maailman suurin Neuvostoliiton
14736: väksemme suuren ja rikkaan naapurimme ulkopuolella oleva slaavilainen kirjasto, joten
14737: kokemuksia. Pahana epäkohtana on kuiten- tältäkin kannalta, kuten mm. yliopiston reh-
14738: kin suomalaisten heikko venäjänkielen taito. tori Linkomies totesi, nykyinen tilanne on
14739: Tulevaisuutta ajatellen näyttää tilanne yhä valitettava.
14740: synkkenevän, kun se polvi, joka koulussa on Kun menneisyyden laiminlyöntejä venäjän-
14741: ennen itsenäistymistämme hankkinut ko. kie- kielen opiskelun suhteen nyt on alettu kor-
14742: len taidon, alkaa yhä harveta. jata jopa suurissakin maissa, esim. USA: ssa,
14743: Venäjänkielen opiskelijain lukumäärä oppi- niin tuntuisi enemmän kuin luonnolliselta,
14744: kouluissamme on tällä hetkellä enemmän kuin että meidän suomalaisten tulisi tehostaa naa-
14745: vaatimaton. Vain kahdessa koulussa - Hel- purimme kielen opiskelua. Parannus olisi
14746: singissä ja Lappeenrannassa- luetaan venä- jo se, että määrättäisiin esim. 5-10: ssä
14747: jää II-VIII luokilla. Näiden lisäksi on 13 maamme suurimmassa kaupungissa, kussakin
14748: muuta koulua, joissa venäjä on ensimmäisenä ainakin yhdessä oppikoulussa venäjä pakolli-
14749: vieraana kielenä, mutta vuosi vuodelta vä- seksi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, edel-
14750: hentynyt ja sitä luetaan nyt vain parilla leen ottamalla se lukioasteella vaihtoehtoi-
14751: kolmella yläluokalla ja loppuu viimeistään 3 seksi, auttamalla erikoistoimenpitein yliopis-
14752: vuoden kuluttua. Kuten tunnettua, ruotsia tojen venäjänkielen opiskelijoita sekä paran-
14753: opiskellaan kaikissa oppikouluissamme ja lu- tamalla valtion tuella ko. kielen oppikirja-
14754: kuvuonna 1957-58 englantia luettiin 11 571, tilannetta.
14755: saksaa 11076, muttavenäjäävain 211 viikko- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14756: tuntia ja tuostakin vaatimattomasta tunti- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14757: määrästä muodollisesti pätevien opettajien
14758: johdolla vain 47 %. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14759: Kun vielä ottaa huomioon, että Helsingin venäjänkielen opiskelun tehostami-
14760: Yliopistossa opiskelee parhaillaan englantia seksi oppikouluissamme ja yliopis-
14761: yli 2 000 ja samoin saksaa yli 2 000 ylioppi- toissa.
14762: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
14763:
14764: Kuuno Honkonen. Y. Enne. Olavi Lahtela.
14765: Väinö R. Virtanen. Georg Backlund. Matti Kekkonen.
14766: Hertta Kuusinen. Siiri Lehmonen. J'ohannes Virolainen.
14767: Anna-Liisa Tiekso. Tyyne Tuominen. Leo Suonpää.
14768: J'udit Nederström-Lunden. Toivo Asvik. Usko Seppi.
14769: Inkeri Virtanen. Irma Rosnell. Lyyli Aalto.
14770: Elli Stenberg. Eino Roine. Vappu Heinonen.
14771: Urho Kähönen. Veikko Rytkönen.
14772: 844
14773:
14774: VID,29. - Toiv.al. N: o 121.
14775:
14776:
14777:
14778:
14779: Helle ym.: Määrärahasta Hyvinkään yhteiskoulun ottami-
14780: seksi valtion haltuun.
14781:
14782:
14783: Eduskunnalle.
14784:
14785: Hyvinkään yhteiskoulu sai perustamialu- tille. Talon tilavuus on n. 15 400 m3 ja
14786: van ja aloitti toimintansa syksyllä 1918. sisältää se 13 luokkahuonetta, 6 erikoisluok-
14787: Koulua hoiti aluksi sitä varten valittu toi- kaa, opetuskeittiön, voimistelu-juhlasalin,
14788: mikunta ja vuodesta 1920 lähtien on ylläpi- kirjastohuoneen, rehtorin ja opettajain huo-
14789: täjänä ollut Hyvinkään Yhteiskoulun Kan- neet, koulukeittiön, ruokasali ja kerhohuo-
14790: natusyhdistys ry. neet, oppilaskäymälät, lämpö- ja sähkökes-
14791: Vv. 1918-1937 koulu toimi viisiluokkai- kukset sekä tarpeelliset aputilat. Lisäksi ta-
14792: sena keskikouluna. Elokuun 5 pnä 1937 lossa on 2 huonetta ja keittiön käsittävä
14793: myönsi valtioneuvosto luvan koulun laajen- asunto vahtimestarilla ja talonmies-lämmittä-
14794: tamiseksi kahdeksanluokkaiseksi. Edelleen jällä. .
14795: valtioneuvoston suostumuksella koulu muo- Koulutalon kunto on uuden veroinen ja
14796: dostettiin syyskuun 1 p: stä 1957 lukien kes- siihen on voitu sijoittaa aineluokkajärjes-
14797: kikoulun osalta kaksoiskouluksi. telmää käyttäen 21 luokkaa työskentelemään
14798: Hyvinkään yhteiskoulun viime vuosina ta- yhdessä vuorossa.
14799: pahtuneesta kehityksestä antaa kuvan seu- Koulun ylläpitäminen tuottaa kannatus-
14800: raava tilasto: yhdistykselle suuria vaikeuksia. Se on pa-
14801: Lukuvuosi Oppilasmäärä Luokkien luku kottanut jatkuvasti korottamaan myös oppi-
14802: 1945--46 .......... 374 12 lasmaksua, joka talousarvion mukaisesti on
14803: 1950--51 .......... 455 13 lukuvuonna 1958-59 24 000 mk. Näin kor-
14804: 1955-56 .......... 587 16 keata oppilasmaksua on pidettävä liian kor-
14805: 1958-59 ..... ····· 797 22 keana varsinkin, kun otetaan huomioon, että
14806: paikkakunnan luonteesta johtuen suurin osa
14807: koulun oppilaista on työläiskotien lapsia.
14808: Ensimmäiselle luokalle pyrkineiden, kou- Kun valtio vuosittain ottaa haltuunsa yk-
14809: luun otettujen ja tilanpuutteen tai hylkää- sityisiä oppikouluja, lienee oikeutettua odot-
14810: misen takia ottamatta jääneiden määrät ovat taa, että nyt olisi jo Hyvinkään yhteiskou-
14811: vastaavina vuosina olleet seuraavat: lun vuoro. Se olisi myös koulun menestyk-
14812: Ottamatta sellisen toiminnan kannalta välttämätöntä.
14813: jääneet
14814: Lukuvuosi Pyrkijöitä Otettuja hyväksytyt Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14815: 1945--46 97 72 25 kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivo-
14816: 1950--51 134 71 63 muksen,
14817: 1955-56 208 113 96
14818: 1958-59 256 157 77 että hallitus ottaisi vuoden 1960
14819: tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
14820: Syksyllä 1956 valmistui Hyvinkään yhteis- suuren määrärahan Hyvinkään yh-
14821: koulun uusi koulutalo kannatusyhdistyksen teiskoulun ottamiseksi valtion hal-
14822: omistamalle n. 8 000 m2: n suuruiselle ton- tuun.
14823: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
14824:
14825: Veikko Helle. Lars Lindeman. Lempi Lehto.
14826: VIII,30. - Hemst.mot. N: o 122.
14827:
14828:
14829:
14830:
14831: Lindeman m.fl.: A.ngående Karis-Bfllnäs Samskolas över-
14832: tagande av staten.
14833:
14834: T i 11 R i k s d a g e n.
14835: I Karis köping verkar två läroverk, ett vis måttliga belopp. Emellertid har kommu-
14836: finskspråkigt som är c: a 10 år och ett nernas beslutande organ de senaste åren med
14837: svenskspråkigt, Karis-Billnäs Samskola, som allt större kraft betonat, att understöden ges
14838: är c: a 45 år gammalt. Det finskspråkiga endast under förutsättningen att skolan inom
14839: läroverket har c: a 300 och det svensksprå- en snar framtid göres tili statsskola. Kom-
14840: kiga c: a 500 elever. Det finskspråkiga läro- munernas inställning har befästs dels av att
14841: verket övertogs av staten räknat från den Karis-Billnäs Samskola redan var upptagen
14842: 1 januari 1958. bland de privatläroverk som föreslogs för-
14843: Hittills har två framställningar gjorts statligade under femårsperioden 1953-57,
14844: från det svenskspråkiga läroverkets sida i dels av att ortens relativt unga moderna
14845: syfte att skolan skulle övertas som statsläro- finskspråkiga läroverk, som betjänar en mi-
14846: verk. Den ena framställningen gjordes den noritet av traktens befolkning, år 1958 över-
14847: 28. 1. 1952 och den andra den 21, 1. 1958. tagits av staten. I synnerhet efter sist-
14848: Bägge framställningarna har varit resultat- nämnda faktum har både den svenska sko-
14849: lösa, och tidvis har avslaget motiverats med lans ledning och ortens svenskspråkiga be-
14850: antydningen om att det i västra Nyland folkning mycket svårt att inse det rättvisa i,
14851: skulle finnas proportionsvis mera svensk- än att den äldre och större skolan förblir privat-
14852: finskspråkiga läroverk. En dylik motivering läroverk och fortfarande nödgas vara starkt
14853: kan dock inte betraktas som saklig. Faktum beroende av de kringliggande kommunernas
14854: är, att i det övervägande svenskspråkiga ekonomiska välvilja. Alla som känner tili
14855: västra Nyland finns 3 finskspråkiga och fyra förhållandena vet dessutom, att man utan de
14856: svenskspråkiga läroverk. De finskspråkiga kommunala understöden bleve tvungen att
14857: ligger i Hangö, Karis och Lojo. Samtliga är ytterligare höja terminsavgifterna trots att
14858: statsskolor. De svenska ligger i Hangö, Eke- de redan nu är c: a 60 % högre än i stats-
14859: näs, Karis och Virkby och de två sistnämnda läroverken. En ytterligare höjning skulle
14860: är privatläroverk. Ett annat faktum som medföra allvarliga sociala olägenheter, då ele-
14861: inte borde förbises är, att behovet av svensk- verna till större delen tillhör arbetar- och
14862: språkig läroverksundervisning ökar starkt andra svagt bemedlade familjer.
14863: från år tili år i ifrågavarande landsända. Med hänvisning tili ovanstående föreslå vi
14864: Nu har Karis-Billnäs Samskola igen, den vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
14865: 4 febrnari 1959, gjort en ny framställning ställa,
14866: tili Skolstyrelsen om att skolan skulle över-
14867: tas som statsläroverk. Denna åtgärd har att regeringen skyndsamt måtte
14868: bl. a. betingats av att skolan sedan många år verka därh&n, att Karis-Billnäs Sam-
14869: utöver statsunderstödet nödgats begära känn- skola snarast möjligt övertas som stats-
14870: bara understöd av hemkommunen och av läroverk samt att regeringen måtte
14871: andra kommuner den betjänar. Taek vare de 'till Riksdagen göra framställning om
14872: kommunala understöden har det varit möj- att nödiga medel beviljas för ändamå-
14873: ligt att hålla elevavgifterna vid jämförelse- let i nästa års stmtsbudget_
14874: Helsingfors den 19 febrnari 1959.
14875:
14876: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson.
14877: 44 E 211'9-/59
14878: 346
14879:
14880: VUI,SO. - Toiv.al. N: o 122.
14881: Suomennos.
14882:
14883:
14884: Lindeman ym.: Karis-Billnäs Samskola nimisen yhteiskou-
14885: lun ottamisesta valtion haltuun.
14886:
14887: Eduskunnalle.
14888:
14889: Karjaan kauppalassa toimii kaksi oppi- kohtuullisissa määrissä. Kuitenkin ovat kun-
14890: koulua, noin 10 vuoden ikäinen suomenkieli- tien päättävät elimet viime vuosina yhä voi-
14891: nen sekä Karis-Billnäs Samskola niminen makkaammin korostaneet, että avustusta an-
14892: ruotsinkielinen yhteiskoulu, joka on noin netaan vain sillä edellytyksellä, että koulu
14893: 45 vuotta vanha. Suomenkielisessä oppikou- lähitulevaisuudessa muutetaan valtion kou-
14894: lussa on noin 300 ja ruotsinkielisessä noin luksi. Kuntien asenne on tiukentunut osaksi
14895: 500 oppilasta. Suomenkielinen oppikoulu sen takia, että Karis-Billnäs Samskola jo oli
14896: otettiin valtion haltuun 1 päivästä tammi- otettu niiden yksityisoppikoulujen joukkoon,
14897: kuuta 1958 lukien. jotka ehdotettiin otettaviksi valtion haltuun
14898: Tähän mennessä on tehty kaksi esitystä viisivuotiskautena 1953-57, osaksi sen
14899: ruotsinkielisen oppikoulun taholta koulun vuoksi, että paikkakunnan suhteellisen nuori
14900: ottamiseksi valtion oppilaitokseksi. Toinen nykyaikainen oppikoulu, joka palvelee seu-
14901: esitys tehtiin 28. 1. 1952 ja toinen 21. 1. dun väestön vähemmistöä, vuonna 1958 otet-
14902: 1958. Molemmat esitykset ovat olleet tulok- tiin valtion haltuun. Erityisesti viimeksi mai-
14903: settomia, ja aika ajoin on torjuvaa asennetta nitun tapahtuman jälkeen on sekä ruotsalai-
14904: perusteltu viittaamalla siihen, että läntisellä sen koulun johdon että paikkakunnan ruot-
14905: Uudellamaalla olisi suhteellisesti enemmän sinkielisen väestön hyvin vaikeata nähdä
14906: ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä oppikou- oikeudenmukaisuutta siinä, että vanhempi ja
14907: luja. Sellaista perusteina ei kuitenkaan voida suurempi koulu jää yksityiskouluksi ja sen
14908: pitää asiallisena. Tosiasia on, että· ylivoimai- on pakko edelleenkin olla suuresti riippuvai-
14909: sesti ruotsinkielisellä läntisellä Uudellamaalla nen ympäristökuntien taloudellisesta hyvän-
14910: on kolme suomenkielistä ja neljä ruotsinkie- tahtoisuudesta. Kaikki asioita tuntevat tietä-
14911: listä oppikoulua. Suomenkieliset sijaitsevat vät sitä paitsi, että ilman kunnallisia avus-
14912: Hangossa, Karjaalla ja Lohjalla. Kaikki ovat tuksia olisi pakko vielä korottaa lukukausi-
14913: valtionkouluja. Ruotsinkieliset ovat Hangossa, maksuja, vaikka ne jo nyt ovat noin 60 %
14914: Tammisaaressa, Karjaalla ja Virkkalassa, ja suuremmat kuin valtionkouluissa. Lisäkoro-
14915: kaksi viimeksi mainittua ovat yksityiskouluja. tus johtaisi vakaviin sosiaalisiin epäkohtiin,
14916: Toinen tosiasia, jota ei tule sivuuttaa, on se, kun oppilaiden suurin osa on työläis- ja
14917: että ruotsinkielisen oppikouluopetuksen tarve muista vähävaraisista perheistä.
14918: kasvaa suuresti vuodesta vuoteen kysymyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14919: sessä olevassa osassa maata. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14920: Nyt on Karis-Billnäs Samskola jälleen, muksen,
14921: 4 päivänä helmikuuta 1959, tehnyt kouluhal-
14922: litukselle uuden esityksen koulun ottamisesta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14923: valtion oppikouluksi. Tämä toimenpide on sellaisiin toimenpiteisiin, että Karis-
14924: ollut tarpeellinen mm. sen takia, että koulun Billnäs Samskola niminen yhteiskoulu
14925: on monina vuosina täytynyt valtionavustuk- mahdollisimman pian otettaisiin val-
14926: sen lisäksi pyytää tuntuvia avustuksia koti- tion oppikouluksi sekä että kallitus te-
14927: kunnalta ja muilta kunnilta, joita se palvelee. kisi esityksen tarvittavien varojen
14928: Kiitos kunnallisten avustusten on ollut mah- myöntämisestä ensi vuoden tulo- ja
14929: dollista pysyttää oppilasmaksut suhteellisen menoarviossa.
14930: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
14931:
14932: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson.
14933: 347
14934: VUI,31. - Toiv.al. N: o 123.
14935:
14936:
14937:
14938:
14939: Hostila: Karhulan yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun.
14940:
14941:
14942: Eduskunnalle.
14943:
14944: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan lisätiloja 5 tavallista luokkahuonetta, voimis-
14945: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 telusali, kuvaamataidon luokka, veistoluokka
14946: lähtien ollut Karhulan yhteiskoulu r.y:n ja opettajainhuone.
14947: hallinnassa. Koulun toimialueeseen kuuluu Kaikki edellä oleva rakennustoiminta on
14948: kauppalan lisäksi useita ympäristökuntiakin. vaatinut varsin runsaasti varoja, mistä joh-
14949: Koulua käyttävien kuntien yhteiseksi asukas- tuen kannatusyhdistystä rasittaa huomattava
14950: määräksi tulee noin 35-40 000 henkilöä, velkataakka. Kuitenkin on lukukausimaksut
14951: mistä Karhulassa yksin asuu noin 23 000. voitu pitää maan satojen yksityiskoulujen
14952: Koulun oppilasmäärä on kasvanut voimak- keskitasossa, mihin ratkaisevasti on myötä-
14953: kaasti vuosi vuodelta. Oltuaan esimerkiksi vaikuttanut Karhulan kauppalan suoma
14954: vuonna 1936 155 oppilasta, vuonna 1945 avustus. Myöskin Kymin kunta ja kauppalan
14955: 352 oppilasta, on se nyt, vuonna 1958 615 teollisuus ovat tukeneet oppilaitosta.
14956: oppilasta. Karhula voima'kkaana teollisuusyhteiskun-
14957: Kaikkia kouluun pyrkiviä ei ole voitu kou- tana on 75% :sti työläisten kauppala, mikä
14958: luun sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden suhdeluku näkyy myöskin oppilasmäärässä.
14959: takia, mistä johtuen osan heistä on pitänyt Taloudelliset mahdollisuudet näiden lasten
14960: hakeutua jopa Kotkan kaupungin kouluihin, vanhemmilla eivät ole lastensa kouluttami-
14961: koulumatkan näin huomattavasti kasvaessa selle parhaat. Koulun saaminen valtion kou-
14962: ja aiheuttaen runsaasti lisäkuluja koulutuk- luksi huomattavasti helpottaisi lahjakkaiden
14963: sesta huolehtiville lasten vanhemmille. joskin varattomien lasten koulutusta sekä
14964: Koulun ensimmäinen rakennusvaihe käsitti kannatusyhdistyksen vaikeata taloudellista
14965: kaksikerroksisen hirsirakennuksen, joka val- tilaa.
14966: mistui vuonna 1920. Toisessa rakennusvai- Edellä olevaan viitaten ehdotan edus-
14967: heessa laajennettiin opetustiloja uudella kou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14968: lutalolla, joka valmistui vuoden 1954 luku-
14969: kauden alkuun ja samalla uusittiin vanha että hallitus suorittaisi kiireellisen
14970: koulutalo perusteellisesti. Tämän rakennus- tutkimuksen yksityiskoulujen valtion
14971: vaiheen kustannukset olivat 60 milj. haltuun ottamista koskevan ohjelman
14972: mk. Oli kuitenkin pakko edelleen laa- muuttamiseksi niin, että Karhulan
14973: jentaa koulua, mikä kamiatusyhdistykselle yhteiskoulu otettaisiin mahcU>llisimman
14974: oli taloudellisesti erittäin raskasta. Kaikesta nopeasti valtion haltuun.
14975: huolimatta lukukauden 1957 alkaessa saatiin
14976: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
14977:
14978: Sulo Hostila.
14979: 348
14980:
14981: Vlli,32. - Toiv.al. N: o 124.
14982:
14983:
14984:
14985:
14986: Lehmonen ym.: Viifusaaren yhteiskoulun valtion haltuun
14987: ottamisesta.
14988:
14989:
14990: E d u s k u n n a ll e.
14991:
14992: Viitasaaren 8-luokkainen yhteiskoulu on kaan koulu saisi nykyisten tilojen lisäksi
14993: tällä hetkellä maassamme toiminnassa olevista opetuskeittiön, kotitalous-, kodinhoito-, fysii-
14994: yksityisistä oppikouluista vanhin. Se on pe- kan ja kemian opetustilat, 6 luokkahuonetta
14995: rustettu v. 1905 ja sen nykyisin käytettävissä ja voimistelusalin. Tästä laajennus- ja uusi-
14996: olevat huoneistotilat on rakennettu jo v. mistoimenpiteestä aiheutuneet kustannukset
14997: 1908. Oppilasmäärä koulussa on jatkuvasti on arvioitu 25 milj. markaksi. Kannatusyh-
14998: lisääntynyt ja on tällä hetkellä jo 407. Oppi- distyspohjalla toimiva, monen pitäjän tar-
14999: laiksi on jouduttu ottamaan viitasaarelaisten peet tyydyttävä koulu ei voi näistä uudistus-
15000: oppikouluun pyrkijöiden lisäksi myös lähi- ja laajennushankkeista selviytyä, kun koulun
15001: kuntien Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijärven, taloutta rasittaa jo entisestäänkin 17 milj.
15002: Konginkankaan ja Vesannon kuntien kansa- markan velkataakka.
15003: kouluista pyrkineitä erittäin lahjakkaita Ottaen huomioon sekä Viitasaaren pitäjän
15004: oppilaita siksi, että näissä kunnissa ei ole että myös lähikuntien asukkaiden vähävarai-
15005: oppikoulua ja etäisyydet muihin vastaaviin suuden ei oppilasmaksujenkaan korottamiseen
15006: kouluihin ovat vielä ·suuremmat kuin Viita- laajennusrahoituksen turvaamiseksi voida
15007: saarelle. Kuitenkin vain noin puolet pyrki- mennä. Lisäksi oppilasmaksut jo nykyisel-
15008: jöistä on voitu nykyisiin koulutiloihin sijoit- läänkin ovat korkeammat kuin lukukausimak-
15009: taa, vaikka koulun jokaisella luokalla on sut yleisesti muissa vastaavissa oppikouluissa.
15010: käynnissä vuoroluku. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
15011: Viitasaaren ja lähikuntien oppikoulun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15012: tarve on -tehnyt välttämättömäksi koulun huo-
15013: neistotilojen laajentamisen ja uusimisen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15014: Kouluhallitus on syksyllä 1957 hyväksynyt toimenpiteisiin Viitasaaren yhteiskou-
15015: koulun lisärakennuspiirustukset, joiden mu- lun valtion haltuun ottamiseksi.
15016: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
15017:
15018: Siiri Lehmonen. Artturi Jämsen.
15019: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
15020: 849
15021:
15022: VIII,33. - Toiv.al. N: o 125.
15023:
15024:
15025:
15026:
15027: Paasio ym.: Yksityisoppikoulujen taloudellisen aseman ter-
15028: vehdyttämisestä.
15029:
15030:
15031: Eduskunnalle.
15032:
15033: Oppikoululaitoksemme eräänä suurena epä- koulumuoto. Oppikouluharrastuksen laajene-
15034: kohtana on pidettävä sitä, että lukukausi- misen johdosta lukU'kausimaksujen muodos-
15035: maksut kovin suuresti vaihtelevat. Valtion tama rasitus kohdistuu varsin laajalti myös
15036: oppikoulujen lukukausimaksut on pidetty vähävaraiseen väestöön. Tilastollisen päätoi-
15037: suhteellisen kohtuullisessa määrässä 5 000 miston suorittama selvitys oppikoulun oppi-
15038: markkana, mutta yksityisissä oppikouluissa laiden vanhempien sosiaalisesta asemasta
15039: lukukausimaksut vaihtelevat 5 000-20 000 osoittaa, että sosiaaliseen ryhmään ,työläiset"
15040: markan välillä. Sosiaalisesti ei voida pitää kuuluu vanhemmista n. 25%. Vanhempien
15041: oikeudenmukaisena, · että ne kodit, joiden varallisuusasemasta pistokokeina suoritetut
15042: lapset käyvät yksityisoppikouluissa, joutuvat selvitykset osoittavat, että oppilaiden van-
15043: lukukausimaksuja suorittaessaan kantamaan hemmista jopa 40-50 % oli siinä määrin
15044: huomattavasti raskaamman rasituksen kuin vähävaraisia, että heille ei ollut voitu joko
15045: ne, joille on ollut mahdollista sijoittaa lap- ollenkaan asettaa äyrejä kunnan verotuk-
15046: sensa valtion oppikouluihin. Kun lukukausi- sessa taikka äyrimäärä jäi alle 2 000, mikä
15047: maksultaan halpoja valtion oppikouluja on merkitsee sitä, että jo yhdenkin lapsen luku-
15048: muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vain kausimaksut nielevät enemmän kuin kokonai-
15049: kaupungeissa, joutuu erityisesti maaseudun sen kuukauden tulot.
15050: vähävarainen väestö oppikoulukustannusten Yksityiset oppikoulut ovat valtiolle halvin
15051: suhteen epäoikeutettuun asemaan. koulumuoto. Kouluhallituksesta saadun selvi-
15052: Korkeiden lukukausimaksujen on todettu tyksen mukaan olivat kustannukset oppilasta
15053: lähinnä johtuvan siitä, että yksityiset oppi- kohti vuonna 1956 yksityisoppikouluissa
15054: koulut ovat koulurakennusten vuoksi suuresti 33 919, mutta valtion oppikouluissa 39 502
15055: velkaantuneet, koska ne eivät tähän tarkoi- markkaa. Kansakoulun yhteydessä toimivissa
15056: tukseen saa lakimääräistä valtionapua, vaan kunnallisissa keskikouluissa valtionapu kun-
15057: rakennusvelat jäävät kokonaan kouluja yllä- nalle oli mainittuna vuonna oppilasta kohti
15058: pitävien kannatusyhdistysten kannettaviksi. kuntien tilinpäätösten mukaan 49 820 mark-
15059: Vain kiinnitettyjen velkojen koroista kou- kaa.
15060: luilla on mahdollisuus saada ns. prosentuaa- Valtiotalouden kannalta on luonnollisesti
15061: lista valtionapua. Velkojen ja lukukausi- edullisinta kehittää sitä koulumuotoa, joka
15062: maksujen riippuvuussuhteesta tehty selvitys tulee oppilasta kohti halvimmaksi, siis yksi-
15063: osoittaa, että korkeat lukukausimaksut sään- tyisoppikoulua. On vain saatava liian kor-
15064: nönmukaisesti johtuvat suuresta velkataa- keiden lukukausimaksujen muodostama so-
15065: kasta. Ne koulut, jotka eivät ole joutuneet siaalinen epäkohta poistetuksi. Tähän asti on
15066: rakentamaan ja sen johdosta velkaantumaan, jonkin verran käytetty sitä menettelyä, että
15067: ovat yleensä pysyttäneet lukukausimaksunsa ylivelkaantuneita yksityisiä oppikouluja on
15068: kohtuullisina, monissa tapauksissa valtion otettu valtion haltuun. Kuitenkin on osoit-
15069: koulujen lukukausimaksun suuruisena. tautunut, että tämä tulee valtiolle kovin kal-
15070: Yksityisistä oppikouluista, joita on 281 liiksi. Valtiolle olisi ilmeisesti paljon edulli-
15071: valtion opikoulujen lukumäärän ollessa 120, sempaa suorittaa ylivelkaantuneiden koulu-
15072: on tullut maassamme vallitseva koulumuoto. jen talouden saneeraus myöntämällä näille
15073: Kun valtion kouluja on maaseudulla vain 9, ylimääräistä valtionapua velkojen maksuun.
15074: ovat yksityisoppikoulut erityisesti maaseudun Tämä olikin tarkoitus, kun laki yksityiskou-
15075: 350 vm,ss. - Yksityisoppikoulujen taloudellinen asema.
15076:
15077:
15078: lujen valtionavusta vuonna 1950 säädettiin. Epäkohta on kieltämättä kehittynyt jo niin
15079: Lakiesityksen perusteluissa lausuttiin nimit- vaikeaksi, että yhden ainoan vuoden puit-
15080: täin: ,Normaaleilla tuloilla ja säännöllisen teissa sitä ei ole mahdollista ratkaista. Tästä
15081: valtionavun turvin ei kouluilla yleensä ole syystä olisikin välttämätöntä laatia yksityis-
15082: mahdollisuutta selviytyä rakennuskustannuk- kohtainen saneerausohjelma, jota toteutettai-
15083: sista ilman koulun taloutta jatkuvasti rasit- siin useampia vuosia käsittävän ajanjakson
15084: tavaa velkaa. Senvuoksi olisi tähänkin tar- kuluessa.
15085: koitukseen myönnettävä ylimääräistä valtion- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15086: apua. Näin ollen esitetään, että yksityisoppi- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
15087: kouluille voitaisiin, milloin erityistä syytä muksen,
15088: on, anomuksen perusteella myöntää tulo- ja
15089: menoarvioon kulloinkin otettavan määrära- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15090: han puitteissa ylimääräistä valtionapua kou- toimenpiteisiin kohtuuttamassa mää-
15091: lun taloudellisen aseman parantamiseksi, rässä velkaantuneiden yksityisoppikou-
15092: oppilasmaksujen alentamiseksi tai rakennus- lujen taloudellisen aseman tervehdyt-
15093: avustukseksi." tämiseksi laatimalla lähivuosia varten
15094: Eduskunta hyväksyikin tätä tarkoittavan yksityiskohtaisen saneerausohjelman ja
15095: pykälän (8 §). Nykyinen epäkohta onkin ai- ottamalla tarvittavan mäiin'ärahan tulo-
15096: heutunut siitä, että tulo- ja menoarvioihin ei ja menoarvioesitykseen.
15097: ole otettu tätä tarkoittavia riittäviä määrä-
15098: rahoja.
15099: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
15100:
15101: Rafael Paasio. Edvard Pesonen. Viljo A. Virtanen.
15102: Meeri Kalavainen. Anni Flinck Eino Raunio.
15103: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. Valto Käkelä.
15104: Lyyli Aalto. Veikko Helle. Veikko Kokkola.
15105: 351
15106:
15107: Vlli,34. - Toiv.al. N:o 126.
15108:
15109:
15110:
15111:
15112: Rihtniemi: Esityksen antamisesta yksityisoppikoulujen val-
15113: tionavusta annetun lain muuttamisesta.
15114:
15115:
15116: E d u s k u n n a ll e.
15117:
15118: Oppikoululaitos on Suomessa kehittynyt suoritettu selvitys osoitti, että näillä kou-
15119: hyvin erikoisluonteiseksi. Toiminnassa ole- luilla koko maan huomioonottaen on yhteensä
15120: vista 421 oppikoulusta suurin osa eli 281 8.4 miljardin markan velat. Kun veloista suu-
15121: koulua on yksityismuotoisia, valtion oppikou- rin osa, n. 76 %, on sidottu indeksiin, seuraa
15122: lujen lukumäärän ollessa 120. Yksityismuo- siitä, että indeksinousun mukana velkojen
15123: toiset oppikoulut ovat siis jo nyt vallitseva absoluuttisen määrän nousu saattaa olla suu-
15124: oppikoulumuoto ja kehitys näyttää menevän rempi kuin lyhennysohjelman suorittamisesta
15125: jatkuvasti samaan suuntaan. Sodan jälkeen seurannut velkapääoman aleneminen. Tilanne
15126: ei ole perustettu uusia valtion oppikouluja, on tässä suhteessa vielä jatkuvasti vaikeutu-
15127: mutta yksityisiä sensijaan on perustettu 128. massa, sillä kouluhallituksen suorittaman sel-
15128: Kulumassa olevan lukukauden alussa aloitti vityksen mukaan yksityiskoulut tarvitsevat
15129: 9 uutta yksityistä oppikoulua toimintansa. 160 uutta koulutaloa tai lisärakennusta. Kun
15130: Toisessakin suhteessa tilanne on muodostu- valtio ei lakimääräisesti osallistu yksityisten
15131: nut edellämainitun kehityksen tuloksena eri- oppikoulujen rakennuskustannuksiin, seuraa
15132: koislaatuiseksi. Valtion oppikoulut ovat kes- siitä, että rakennusvelat ovat jääneet kouluja
15133: kittyneet etupäässä kaupunkeihin, kun taas ylläpitävien kannatusyhdistysten kannetta-
15134: maaseutu on jotakuinkin yksinomaan yksi- viksi. V aitio on osallistunut rakennuskustan-
15135: tyisten oppikoulujen varassa. Valtion oppi- nuksiin vain myöntämällä rakennuslainoja,
15136: kouluista on näet vain 9 maaseudulla. Vaikka mutta tämäkin on tapahtunut vaatimatto-
15137: kouluohjelmat ja oppiennätykset ovatkin eri massa mitassa ja vasta muutaman viime vuo-
15138: koulumuodoissa samat, ovat kouluolosuhteet den aikana. Suurten velkojen, kuoletusten ja
15139: useistakin erityisistä syistä muodostuneet tä- korkojen hoitamisen aiheuttamasta lukukausi-
15140: män kehityksen tuloksena oleellisesti erilai- maksujen korottamisesta on seurannut erityi-
15141: siksi kaupungeissa ja maaseudulla, maaseu- sesti vähävaraisten koulunkäynnin vaikeutu-
15142: dun vahingoksi. Lähinnä tällöin on huomat- minen.
15143: tava, että maaseudun oppikouluihin on palk- Koulujen taloudellista asemaa on ollut
15144: kauksen yhtäläisyydestä huolimatta ollut vai- omiaan vaikeuttamaan myös se, että koulut
15145: keampaa saada päteviä opettajia, lähinnä sen saavat valtionapua rinnakkaisluokkien osalta
15146: vuoksi, että näissä kouluissa palvelevilla ei tuntuvasti vähemmän kuin varsinaisista luo-
15147: ole perhe-eläke-etua. Toisaalta taas koulutus- kista, vaikka menot ovat jotakuinkin samat.
15148: kustannukset ovat korkeiden lukukausimaksu- Valtion osallistuminen yksityismuotoisten
15149: jen takia huomattavasti korkeammat, sillä oppikoulujen kustannuksiin perustuu 6 päi-
15150: valtion oppikoulujen lukukausimaksut on pi- vänä lokakuuta 1950 annettuun -lakiin yksi-
15151: detty suhteellisen alhaisina, mutta yksityis- tyisoppikoulujen valtionavusta sekä sen pe-
15152: muotoisissa kouluissa niitä on kustannusten rusteella 19 päivänä tammikuuta 1951 annet-
15153: kohoamisen vuoksi ollut jatkuvasti korotet- tuun yksityisoppikouluasetukseen. Kun ylei-
15154: tava. sen oppikouluharrastuksen lisääntymisen
15155: Aivan erityisesti on yksityismuotoisten op- sekä tästä syystä välttämättömäksi käyneen
15156: pikoulujen taloudelliseen asemaan ja sitä rakennustoiminnan laajentumisen johdosta
15157: tietä lukukausimaksujen suuruuteen vaikut- olosuhteet ovat tuntuvasti muuttuneet, olisi
15158: tanut se, onko koulu joutunut rakentamaan. lakia niin muutettava, että se vastaisi tapah-
15159: Yksityisten oppikoulujen velkojen suhteen tuneen kehityksen asettamia vaatimuksia.
15160: 3&2 vm,34. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
15161:
15162: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- koulut joutuisi rakennuksia koskevQM,
15163: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- valtionavun puuttumisen tai ylläpitoa
15164: vomuksen, koskevan lakimääräisen valtionavun
15165: riittämättömyyden vuoksi velkaantu-
15166: että hallitus antaisi esityksen yksi- maan ja tästä syystä kohtuuttomasti
15167: tyisoppikoulujen valtionavusta anne- korottamaan lukukausimaksujaan.
15168: tun lain muuttamisesta siten, etteivät
15169: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
15170:
15171: Juha Rihtniemi.
15172: 353
15173:
15174: VIfi,35. - Hemst.mot. N: o 127.
15175:
15176:
15177:
15178:
15179: Nordfors m.fl.: Angående avlåtande av proposition med för-
15180: slag till lag om reglering av privatskollärarnas familje-
15181: pensionsfråga.
15182:
15183:
15184: Till Riksdagen.
15185:
15186: Beträffande läroverkslärarnas avlöning ,Vid underhandlingar innevarande höst med
15187: omfattades i lagen av år 1950 om statsunder- tjänstemannaorganisationerna angående åt-
15188: stöd åt privata läroverk och i den med stöd gärder för avlägsnande av meningsskiljaktig-
15189: av denna lag år 1951 givna förordningen heterna angående tjänstemannalönerna har
15190: den principen, att privatskollärarnas avlö- Regeringen såsom en sådan åtgärd med
15191: ning skall bygga på samma grunder ooh utgå tjänstemannaorganisationerna överenskommit
15192: med samma storlek som avlöningen för lärare om att föreslå införande av premiefri famil-
15193: vid statsläroverken. Likaså är lärare vid jepensionsförsäkring för statstjänstemännen
15194: privatskolor berättigade att erhålla personlig räknat från 1957 års början." Av en till
15195: pension enligt i allmänhet enahanda grunder statsutskottets betänkande fogad reservation
15196: som lärarna vid statens läroverk. 1 prakti- framgår dessutom, att avlyftandet av famil-
15197: ken har detta ordnats sålunda, att Privat- jepensionsavgiften var avsett som en partiell
15198: skolornas Pensionskassa, som grundats redan kompensation för de löneregleringskrav, som
15199: för mera än 60 år sedan, sköter pensions- tjänstemannaorganisationerna riktat till stats-
15200: ärendena, varvid skolorna till kassan erläg- makten såsom en motvikt tili de allmänna
15201: ger 25 % av sina pensionsavgifter, som be- löneregleringarna våren 1956. För utskottet
15202: räknas på grund av deras till pension berät- hade också från statsmaktens sida framhål-
15203: tigade lärares löner, medan staten betalar lits, att lagändringen skulle ersätta en viss
15204: 75%. procentuell del av lönehöjningen, viiken på
15205: Då läroverksinstitutionen i vårt land kän- denna grund blev lägre än den allmänna
15206: netecknas av det sakförhållandet, att de pri- nivån för höjningarna.
15207: vata skolornas antal uppgår till nära 70 % Då lärarnas vid privatskolorna avlöning
15208: av alla läroverk, är det både naturligt och är fast knuten vid lärarnas vid statslärover-
15209: för genomförande av en skälig rättvisa även ken, men då de förstnämnda lärarna ej har
15210: nödvändigt, att lärare, som är anställda vid familjepension och då avlyftandet av den
15211: skolor av olika natur, men som erhållit ovannämnda pensionsavgiften därför icke
15212: samma utbildning och kompetens samt utför lände dem tili någon fördel, blev de sålunda
15213: arbete av ett och samma slag, i fråga om orättvist nog icke delaktiga av den lönehöj-
15214: såväl avlöning som pensions- eller andra för- ning, som tillerkändes andra lärare i motsva-
15215: måner intar samma ställning. Så är emeller- rande ställning. Från statsmaktens sida har
15216: tid icke fallet beträffande familjepensionerna. man i olika sammanhang lovat avhjälpa
15217: Från ingången av år 1952 trädde lagen denna tydliga obillighet, men några åtgärder
15218: om familjepension för statstjänstemännen i i detta syfte har inte vidtagits. Den uppen-
15219: kraft för lärarnas vid statsläroverken vid- bara och ostridiga orättvisan har sålunda
15220: kommande. Denna lag, som förutsatte pen- redan fortbestått i mer än två års tid.
15221: sionsavgifter av en viss storlek, ändrades ge- I detta sammanhang bör uppmärksamhet,
15222: nom en lag i december 1956 sålunda, att fa- förutom vid den ovannämnda orättvisan,
15223: miljepensionerna från ingången av år 1957 jämväl fästas vid den väsentliga omständig-
15224: blev avgiftsfria. I motiveringen tili rege- heten, att avsaknaden av familjepensions-
15225: ringens proposition uttalades bl. a. följande: trygghet för lärare vid de privata skolorna
15226: 45 E 2;119/59
15227: 354 VIll,35. - Yksityiskoulujen opettajien perhe-eläkkeet.
15228:
15229:
15230: medför, att dessa skolor ej har lika stora mycket billigare för staten än vid statssko-
15231: möjligheter att anställa kompetenta lärare. lorna.
15232: Då privatskolorna huvudsakligen befinner sig Pensionerna borde utgå enligt samma
15233: på landsbygden, men statsläroverken på grunder som åt statsskollärarna, och Privat-
15234: några få undantag när i städer, blir lärarnas skolornas Pensionskassa kunde i praktiken
15235: kompetensnivå följaktligen lägre vid läro- handha denna angelägenhet, såsom fallet
15236: verken på landsbygden. Med hänsyn till att också är beträffande de nuvarande pensio-
15237: landsbygden också annars i fråga om till- nerna..
15238: gången till kulturella inrättningar har det På grund av va.d ovan anförts föreslår vi
15239: mycket sämre ställt än städerna, borde det vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
15240: nämnda missförhållandet skyndsamt avlägs- ställa,
15241: nas. Ej heller med tanke på statens utgifter
15242: torde en utsträckning av familjepensionen på att regeringen skyndsamt måtte till
15243: statens bekostnad till privatskollärarna vara Riksdagen överlämna proposition med
15244: en oskälig begäran, då man beaktar, att ele- förs"lag 'tiU Zag om reglering av privat-
15245: vernas skolgång vid privatläroverken blir skoUärarnas familjepensionsfråga.
15246: Helsingfors den 20 februari 1959.
15247:
15248: Kurt Nordfors. Kyllikki Pohjala.
15249: Juho Tenhiälä.. Alwar Sundell.
15250: John Österholm. Olavi Lähteenmäki.
15251: Jussi Saukkonen.
15252: 355
15253:
15254: VIll,35. - Toiv.al. N:o 127.
15255: Suomennos.
15256:
15257:
15258:
15259:
15260: Nordfors ym.: Esityksen antamisesta .laiksi yksityiskoulujen
15261: opettajien perhe-eläkekysymyksen järjestämisestä.
15262:
15263:
15264: Ed uskun nalle.
15265:
15266: Oppikoulunopettajien palkkauksen suhteen vaa: ,Neuvotellessaan kuluvan syksyn aikana
15267: hyväksyttiin yksityisoppikoulujen valtion- virkamiesjärjestöjen kanssa toimenpiteistä
15268: avusta vuonna 1950 annetussa laissa ja tä- virkamiespalkkauksia koskeneiden erimieli-
15269: män lain nojalla vuonna 1951 annetussa ase- syyksien ratkaisemiseksi Hallitus onkin
15270: tuksessa se periaate, että yksityiskoulujen eräänä tällaisena toimenpiteenä sopinut vir-
15271: opettajien palkkauksen tulee rakentua sa- kamiesjärjestöjen kanssa siitä, että valtion
15272: moille perusteille ja olla saman suuruinen virkamiesten perhe-eläkejärjestelmä ehdote-
15273: kuin opettajien palkkaus valtion oppikou- taan säädettäväksi maksuttomaksi vuoden
15274: luissa. Samoin ovat yksityiskoulujen opetta- 1957 alusta lukien." Eräästä valtiovarainva-
15275: jat oikeutetut saamaan henkilökohtaista elä- liokunnan mietintöön liitetystä vastalauseesta
15276: kettä yleensä samojen perusteiden mukaan ilmenee lisäksi, että perhe-eläkemaksun pois-
15277: kuin valtion oppikoulujen opettajat. Käytän- taminen oli tarkoitettu osakompensaatioksi
15278: nössä tämä on järjestetty siten, että Yksityis- niistä palkkajärjestelyvaatimuksista, joita
15279: koulujen eläkekassa, joka on perustettu jo virkamiesjärjestöt olivat esittäneet valtioval-
15280: yli 60 vuotta sitten, hoitaa eläkeasiat, jolloin lalle vastapainoksi yleisille palkkajärjeste-
15281: koulut suorittavat kassalle 25 % eläkeme- lyille keväällä 1956. Valiokunnalle oli myös
15282: noista, jotka lasketaan niiden eläkkeeseen valtiovallan taholta esitetty, että lainmuutos
15283: oikeutettujen opettajien palkkojen perus- korvaisi määrätyn prosentuaalisen osan pal-
15284: teella, kun taas valtio maksaa 75 %. kankorotuksesta, joka tämän johdosta jäi pie-
15285: Kun maamme oppikoululaitokselle on tun- nemmäksi kuin korotusten yleinen taso.
15286: nusomaista se seikka, että yksityiskoulujen Yksityiskoulujen opettajien palkkaus
15287: lukumäärä nousee lähes 70 %: iin kaikista on kiinteästi sidottu valtionoppikoulujen
15288: oppikouluista, on sekä luonnollista että oikeu- opettajien palkkaukseen; mutta kun ensiksi
15289: denmukaisuuden toteuttamiseksi myös välttä- mainituilla opettajilla ei ole perhe-eläkettä
15290: mätöntä, että opettajat, jotka on kiinnitetty ja kun edellä mainitun perhe-eläkemaksun
15291: eriluontoisten koulujen palvelukseen, mutta lakkauttamisesta heille ei ollut mitään etua,
15292: ovat saaneet saman koulutuksen ja pätevyy- eivät he siten, epäoikeudenmukaista kyllä,
15293: den sekä suorittavat aivan samanlaista työtä., tulleet osallisiksi siitä palkankorotuksesta,
15294: ovat samassa asemassa sekä palkkauksen että joka myönnettiin muille vastaavassa asemassa
15295: eläke- ja muiden etujen suhteen. Näin ei oleville opettajille. V aitiovallan taholta on
15296: kuitenkaan ole asian laita perhe-eläkkeisiin eri yhteyksissä luvattu poistaa tämä selvä
15297: nähden. kohtuutt,omuus, mutta mihinkään toimenpi-
15298: Vuonna 1952 astui voimaan laki valtion teisiin tässä tarkoituksessa ei ole ryhdytty.
15299: virkamiesten perhe-eläkkeistä valtion oppi- Ilmeinen ja kiistämätön epäoikeudenmukai-
15300: koulujen opettajien osalta. Tätä lakia, joka suus on siten jo jatkunut enemmän kuin kah-
15301: edellytti määrätyn suuruisia eläkemaksuja, den vuoden ajan.
15302: muutettiin joulukuussa 1956 annetulla lailla 'rässä yhteydessä on, edellä mainitun epä-
15303: siten, että perhe-eläkkeet vuoden 1957 alusta oikeudenmukaisuuden lisäksi, kiinnitettävä
15304: tulivat vapaiksi maksuista. Hallituksen esi- huomiota myös siihen oleelliseen seikkaan, että
15305: tyksen perusteluissa lausuttiin mm. seuraa- perhe-eläketurvan puuttuminen yksityiskou-
15306: 356 VIII,S5. - Yksityiskoulujen opettajien perhe-elli.kkeet.
15307:
15308:
15309: lujen opettajilta johtaa siihen, että näillä koulunkäynti yksityisoppikouluissa tulee val-
15310: kouluilla ei ole yhtä suuria mahdollisuuksia tiolle paljon halvemmaksi kuin valtion oppi-
15311: pätevien opettajien kiinnittämiseen. Kun kouluissa.
15312: yksityiskoulut pääasiallisesti ovat maaseu- Eläkkeiden tulisi olla samojen perusteiden
15313: dulla, mutta valtionoppikoulut muutamia mukaiset kuin valtionkoulujen opettajilla, ja
15314: poikkeuksia lukuunottamatta kaupungeissa, Yksityiskoulujen eläkekassa voisi käytän-
15315: muodostuu opettajien pätevyystaso sen vuoksi nössä hoit:aa tämän asian, kuten on laita
15316: alemmaksi maaseudun oppilaitoksissa. Ottaen myös nykyisten eläkkeiden suhteen.
15317: huomioon, että maaseudun laita sivistyslai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15318: tosten suhteen muutenkin on paljon huonom- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15319: min kuin kaupunkien, tulisi mainittu epä- muksen,
15320: kohta kiireellisesti poistaa. Perhe-eläkkeiden
15321: ulottaminen valtion kustannuksella koske- että hallitus kiireellisesti antaisi
15322: maan yksityiskoulujen opettajia ei myöskään Eduskunnalle esityksen laiksi yksityis-
15323: valtion menoja ajatellen lienee kohtuuton koulujen opettajien perhe-eläkekysy-
15324: pyyntö, kun ottaa huomioon, että oppilaiden myksen järjestämisestä.
15325: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
15326:
15327: Kurt Nordfors. Kyllikki Pohjala.
15328: Juho Tenhiälä. Alwa.r Sundell.
15329: John Österholm. Olavi Lähteenmäki.
15330: Jussi Saukkonen.
15331: 357
15332:
15333: VIII,36. - llemst.mot. N: o 128.
15334:
15335:
15336:
15337:
15338: Procope m.fl.: Angående pensionsrätt för personalen vid
15339: privata läroverk enligt de vid statsskolorna gällande
15340: grunderna.
15341:
15342:
15343:
15344: T i 11 R i k s d a g e n.
15345:
15346: Utvecklingen av lärdomsskolorna i vårt ställts med motsvarande personer i tjänste-
15347: land efter kriget har varit synnerligen stark. och arbetsförhållande inom statsskolorna, utan
15348: Detta gäller framför allt de privata läro- den har lämnats utan de fördelar, vilka
15349: verken. Dessas antal, som vid skolårets bör- gäller i de statliga läroverken och vilka även
15350: jan 1945 på hösten var 179, hade på hösten de privata skolornas lärarkår sedan åtta år
15351: 1958 stigit tili 281 eller med 60 %, medan tillbaka blir delaktiga av. Sålunda saknar
15352: statsskolornas antal under samma tid ökats privatskolornas vaktmästare m. fl. rätt tili
15353: från 94 tili 120 eHer med 20%, vartill kom- pension. En privatskolas vaktmästare exem-
15354: mer 34 i samband med folkskolan verkande pelvis befinner sig därför i en orättvis och
15355: kommunala mellanskolor. sämre stä;llning dels i förhållande tili vakt-
15356: År 1938 utgjorde eleverna i privatläro- mästarna i alla statsskolor, dels i förhållande
15357: verkens I 'klass (11 år) 11% av det totala tili lärarna i samma skola där han arbetar.
15358: elevantalet i lärdomsskolorna; tio år senare Denna orättvisa i vår lagstiftning har inte
15359: var siffran 25.5 % och senaste höst - tjugo passerat opåtald. Såväl inom skolstyrelsen
15360: år senare - 37 %. Elevantalet har sålunda som i det betänkande, som den s. k. privat-
15361: blivit mer än 3 ggr större i jämförelse med skolekommitten (febr. 1954-maj 1956) upp-
15362: tiden före kriget. gjort, samt från enskilda riksdagsmäns sida
15363: I den år 1951 givna förordningen an- har under 1950-talet framförts förslag om
15364: gående privatskolorna jämställes de privata att den fast anstä:llda personalen i de privata
15365: läroverkens lärare i fråga om avlöningen läroverken skulle tillförsäkras rätt tili pen-
15366: med statsskolornas motsvarande lärare. Vad sion. Någon ändring tili det bättre har dock
15367: beträffar pensionsförmånerna är saken även inte åstadkommits. Det är därför hög tid
15368: i sin ordning därigenom, att privatskolorna att våra högsta undervisningsmyndigheter
15369: betalar pelisioner åt de därtill berättigade rättar tili detta missförhållande, då det i
15370: lärarna, varefter staten ersätter 75 % av stor utsträckning rör sig om äldre mänskor
15371: dessa utgifter. med en lång och uppoffrande tjänstetid
15372: På detta sätt har rättvisa vederfarits dem, inom respektive lärdomsinrättning, för vilka
15373: som inom privatskoleundervisningens område den ifrågavarande pensionsförmånen är en
15374: utför samma gärning som statsskolornas dagsaktuell nödvändighet. Det föreligger
15375: lärare. Men lagstiftaren har emellertid helt sålunda uppenbar fara för dröjsmål.
15376: och hållet försummat att beakta, att det i Kravet på en naturlig och rättvis lösning
15377: de privata läroverken alldeles på samma sätt av denna sak måste även därför resas med
15378: som i statsskolorna därutöver finnes annan större kraft, då det enligt uppgift från an-
15379: personal, s. s. vaktmästare, kanslibiträden, svarigt håll är fråga om ett förbiseende vid
15380: gårdskarlar, kokerskor och städerskor med den ifrågavarande förordningens uppgörande.
15381: fast anstallning. Denna kategori av i skol- I sammanhanget mä nämnas, att den
15382: väsendets tjänst arbetande medborgare har grupp av anstä:llda i de privata läroverken
15383: i den ovannämnda förordningen inte jäm- det rör sig om kan beräknas stiga tili något
15384: 358 VUI,36. - Yksityisoppikoulujen henkilökunnan ellikeoikeus.
15385:
15386:
15387: tusental, en siffra som får relief av den tidi- måtte vidtaga sådana lagstiftnings-
15388: gare antydda mycket starka utvecklingen av åtgärder, att den vid de privata läro-
15389: de privata läroverken efter kriget. verken fast anstäUda personalen av
15390: Med hänvisning till det, som ovan fram- bl. a. vaktmästare, kanslibiträden,
15391: 'hållits, föreslås vördsamt, att riksdagen ville gårdskarlar, kokerskor ock städerskor
15392: besluta hemställa, skuUe beviljas :rätt till pension på
15393: samma sätt som faUet är med mot-
15394: att regeringen i brådskande ordning svarande anställda i statsskolorna.
15395: Helsingfors den 19 februari 1959.
15396:
15397: Victor Procope. John Österholm. Georg 0. Ehrnrooth.
15398: 359
15399:
15400: Vlli,36. - Toiv.al. N: o 128.
15401: Suomennos.
15402:
15403:
15404:
15405:
15406: Procope ym.: Yksityisoppikoulujen henkilökunnan eläkeoi--
15407: keudesta valtionkouluissa voimassaolevien perusteiden
15408: mukaisesti.
15409:
15410:
15411: E d u s k u n n a ll e.
15412:
15413: Oppikoulujen kehitys maassamme on sodan ja työsuhteessa valtionkouluissa, vaan se on
15414: jälkeen ollut erityisen voimakas. Tämä kos- jätetty ilman niitä etuja, jotka ovat voimassa
15415: kee ennen kaikkea yksityisoppikouluja. Näi- valtion oppikouluissa ja joista myös yksityis-
15416: den lukumäärä, mikä kouluvuoden alussa koulujen opettajakunta jo kahdeksan vuotta
15417: vuoden 1945 syksyllä oli 179, oli syksyllä sitten tuli osalliseksi. Siten ei yksityiskoulu-
15418: 1958 noussut 281: een eli 60 % : lla, kun taas jen vahtimestareilla ym. ole oikeutta eläkkee-
15419: valtionkoulujen lukumäärä oli samana aikana seen. Yksityiskoulun vahtimestari esimerkiksi
15420: lisääntynyt 94:stä 120:een eli 20 %:lla, mi- on siten epäoikeudenmukaisessa ja huonom-
15421: hin tulee lisäksi 34 kansakoulun yhteydessä massa asemassa osaksi kaikkiin valtionkoulu-
15422: toimivaa kunnallista keskikoulua. jen vahtimestareihin nähden, osaksi saman
15423: Vuonna 1938 yksityisoppikoulujen I luo- koulun opettajiin nähden, jossa hän työsken-
15424: kan (li-vuotiaat) oppilaat olivat 11% oppi- telee.
15425: koulujen koko oppilasmäärästä; kymmenen Tätä lainsäädäntömme epäoikeudenmukai-
15426: vuotta myöhemmin luku oli 25.5 % ja viime suutta ei ole sivuutettu muistutuksitta. Niin-
15427: syksynä - kaksikymmentä vuotta myöhem- hyvin kouluhallituksessa kuin siinä mietin-
15428: min - 37%. Oppilasluku on siten tullut nössä, jonka ns. yksityiskoulukomitea (helmi-
15429: kolme kertaa suuremmaksi sodan edelliseen kuusta 1954-maaliskuuhun 1956) on iaati-
15430: aikaan verrattuna. nut, sekä yksityisten kansanedustajien ta-
15431: Vuonna 1951 annetussa asetuksessa yksi- holta on 1950-luvulla tehty esityksiä siitä,
15432: tyisoppikouluista rinnastetaan yksityisoppi- että yksityisoppikoulujen vakinaisesti kiinni-
15433: koulujen opettajat palkkatrksen suhteen val- tetylle henkilökunnalle olisi taattava eläke-
15434: tionkoulujen vastaaviin opettajiin. Mitä oikeus. Mitään muutosta parempaan ei kui-
15435: eläke-etuihin tulee, on asia myös sikäli jär- tenkaan ole saatu aikaan. Sen vuoksi on
15436: jestyksessä, että yksityiskoulut maksavat ylimmillä opetusviranomaisillamme korkea
15437: eläkkeitä niihin oikeutetuiUe opettajille, aika korjata tämä epä;kohta, kun kysymys on
15438: minkä mukaisesti valtio korvaa 75% näistä suuressa määrin näiden oppilaitosten pal ve-
15439: menoista. luksessa pitkän ja uhrautuvan palvelusajan
15440: Tällä tavoin on tehty oikeutta niille, jotka suorittaneista vanhemmista ihmisistä, joille
15441: yksityiskouluopetuksen alalla suorittavat sa- kysymyksessä oleva eläke-etu on päivänpolt-
15442: maa työtä kuin valtionkoulujen opettajat. tava välttämättömyys. Viivytyksen vaara on
15443: Mutta lainsäätäjä on kuitenkin jättänyt tyys- siten ilmeinen.
15444: tin ottamatta huomioon, että yksityisissä op- Tämän kysymyksen luonnollista ja oikeu-
15445: pikouluissa on sen lisäksi aivan samalla ta- denmukaista ratkaisua on senkin vuoksi vaa-
15446: valla kuin valtionkouluissa muuta henkilö- dittava suuremmalla ponnella, kun tietojen
15447: kuntaa, ts. vahtimestareita, kanslia-apulaisia, mukaan vastuunalaisella taholla on kysymys
15448: talonmiehiä, keittäjättäriä ja siivoojattaria huomaamattomuudesta kysymyksessä olevaa
15449: va:kinaisesti kiinnitettynä. Tätä ryhmää kou- asetusta laadittaessa.
15450: lulaitoksen palveluksessa työskentelevistä Tässä yhteydessä voidaan mainita, että ky-
15451: kansalaisista ei edellä mainitussa asetuksessa symyksessä olevien, yksityisoppikoulujen pal-
15452: ole rinnastettu vastaaviin henkilöihin virka- veluksessa olevien lukumäärän voidaan ar-
15453: 360 VIII,36. - Yksityisoppikoulujen henkilökunnan eläkeoikeus.
15454:
15455:
15456: vioida nousevan johonkin tuhanteen, luku, sellaisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin,
15457: jonka taustana on aikaisempi viittaus yksi- että yksityisoppikoulujen vakinaisesti
15458: tyisoppikoulujen hyvin voimakkaaseen kehi- kiinnitetylle henkilökunnalle, mm.
15459: tykseen sodan jä~keen. vahtimestaret1le, kanslia-apulaisille, ta-
15460: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- lonmieh~1le, keittäjättä;rille ja siivoo-
15461: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus, jattart1le myönnettäisiin oikeus eläk-
15462: keeseen samalla tavalla kuin valtion-
15463: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti koulujen palveluksessa oleville.
15464: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
15465:
15466: Victor Procope. John Österholm. Georg C. Ehrnrooth.
15467: 361
15468:
15469: VIfi,37. - Toiv.al. N:o 129.
15470:
15471:
15472: Rosnell ym.: Koululaitoksemme uudistamisesta yhtenäiskou-
15473: luperiaatteen mukaisesti.
15474:
15475:
15476: Eduskunnalle.
15477:
15478: Eri yhteyksissä on perustellusti todettu, tuksen toimeenpanoon kuin komitean mie-
15479: että koululaitoksemme ei ole kyennyt seuraa- tintö edellytti. Kuluneen kolmentoista vuo-
15480: maan maan talous- ja kulttuurielämässä ta- den aikana uudistuksen välttämättömyys_ on
15481: pahtuneiden muutosten ja kehityksen vaati- kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi ja se tun-
15482: muksia. Teknillistynyt ja monipuolistunut netaan nyt myös sitä aikaisemmin epäilleiden
15483: tuotantoelämä, teollisuus, kauppa ja liikenne taholla. Lisäksi on yleensä tultu siihen käsi-
15484: vaativat työntekijöiltään yhä tehokkaampaa, tykseen, että tulevaisuuden koulujärjestel-
15485: korkeampaa, monipuolisempaa ja ajanmukai- mämme on perustettava nimenomaan yhte-
15486: sempaa pohjakoulutusta. Maan kulttuuri- näiskoulun periaatteelle, vaikka tämän to-
15487: elämä, pysyäkseen sillä tasolla, joka oikeut- teuttamisen tavasta ja yksityiskohdista voi-
15488: taa meidät kuulumaan sivistyskansoihin, vaa- daankin olla eri mieltä. Että tämä on myös
15489: tii perustakseen koko kansan erittäin kor- käytännön koulumiesten kanta, sitä todista-
15490: keaa sivistystä. Näitä tarpeita ei nykyinen nee parhaiten se, että mm. Suomen kansa-
15491: koulujärjestelmä kykene tyydyttämään. Ny- koulunopettajain liitto on koulupoliittisessa
15492: kyistä kansakoulusivistystä korkeamman ja ohjelmassaan asettunut yhtenäiskoulun kan-
15493: tehokkaamman pohjasivistyksen tarve kuvas- nalle.
15494: tuu selvänä mm. siitä tosiasiasta, että vuo- Koululaitoksemme jälkeenjääneisyyteen lä-
15495: sittain yhä suuremmat joukot lapsia pyrki- heisesti liittyvä ja korjausta kaipaava epä-
15496: vät oppikouluihin, joissa tilanne oppilastul- kohta on koko koululaitoksemme ja opetus-
15497: van takia jo nyt on kestämätön. olojemme korkeamman hallinnollisen johdon
15498: Lukuisissa sivistysmaissa samantapaiset desentralisaatio sekä korkeimman pedagogi-
15499: ongelmat on jo useita vuosia sitten voitu rat- sen johdon lähes täydellinen puuttuminen.
15500: kaista ja toisissa niitä parhaillaan ratkais- Korjaamatta näitä epäkohtia ei kouluolo-
15501: taan lainsäädäntöteitse suoritettavalla kou- jemme kehittäminen ole ylipäänsä mahdol-
15502: lun kehittämisellä ns. yhtenäiskoulun peri- lista, kuten asiantuntijat usein ovat toden-
15503: aatteen mukaisesti. Näin on tehty mm. Ruot- neet.
15504: sissa, Tanskassa, Norjassa, Englannissa, Yh- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
15505: dysvalloissa ja Neuvostoliitossa. Myös mei- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15506: dän maassamme on tehty lukuisia saman-
15507: suuntaisia esityksiä. Tällaista ratkaisua esitti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15508: mietinnössään mm. valtion komitea, joka jo koululaitoksemme uudistamiseksi ns.
15509: 29. 4. 1946 oli asetettu ,laatimaan suunnitel- yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti
15510: man uudistettavan koulujärjestelmän yleis- ottaen huomioon välttämättömyyden
15511: ten periaatteiden vahvistamiseksi ja oppivel- saattaa opetuksen eri asteet ja muo-
15512: vollisuuden laajuuden määräämiseksi". Täl- dot tarkoituksenmukaiseen sekä 1naan
15513: löin ei kuitenkaan yleinen mielipide ollut sivistys- ja tuotantoelämän tarpeita
15514: kypsynyt niin laajan ja perusteellisen uudis- vastaavaan suhteeseen keskenään.
15515: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
15516:
15517: Irma Rosnell. Eino Tainio. Martti Linna.
15518: Anna-Liisa Tiekso. Inkeri Virtanen. Hugo Manninen.
15519: Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen. Antto Prunnila.
15520: Tauno Kelovesi.
15521: 46 E 211~/59
15522: 362
15523:
15524: VIII,SS. - Toiv.al. N: o 130.
15525:
15526:
15527:
15528:
15529: Kalavainen ym.: Kansakouluasetuksen 18, 25 ja 41 §:n
15530: tarkistamisesta opetuksen tehostamiseksi.
15531:
15532:
15533: E d u s k u n n a ll e.
15534:
15535: Kansalaiskoulun kotitalouden opetuksen ja jossa on vähintään kaksikymmentäviisi
15536: käytännöllisissä työharjoituksissa saadaan oppilasta, jakaa äidinkielen ja laskennon ope-
15537: heinäkuun 23 päivänä 1958 annetun kansa- tuksessa yhteensä kolmena tuntina viikossa
15538: kouluasetuksen 25 §: n mukaan opettaa kahteen erikseen opetettavaan osaan. Muun
15539: yht'aikaa kahtakymmentä oppilasta, mutta luokan jakamiseen ei ole lupaa, vaikka ni-
15540: saman asetuksen 41 § :n mukaan keskikoulun menomaan suurilla ylimmillä luokilla äidin-
15541: samoin kuin muidenkin oppikoulujen koti- kielen ja laskennon opetuksessa jako olisi
15542: talouden opetuksessa vain kuuttatoista. Kah- tarpeellinen. Opetus edellyttäisi mielestämme
15543: denkymmenen oppilaan opettaminen koti- pakollista jakoa niissä tapauksissa, joissa se
15544: talouden käytännöllisissä työharjoituksissa, nyt on asetuksen mukaan sallittu, ja jaka-
15545: joissa opettaja joutuu jatkuvasti ohjaamaan misen mahdollisuutta äidinkielessä ja lasken-
15546: kutakin oppilasta erikseen, kuitenkin on yli- nossa varsinaisen kansakoulun yläasteella.
15547: voimainen tehtävä. Sentähden kansakoulu- Edellä kerrotun perusteella kunnioittaen
15548: asetuksen 25 § :ää olisi mielestämme muutet- esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15549: tava ja kuusitoista oppilasta määrättävä yh- muksen,
15550: dessä opetettavan ryhmän enimmäisluvuksi.
15551: Muutoksen viivyttäminen johtaa siihen, että että hallitus tarkistaisi kansakoulu-
15552: kotitalouden opetustilat rakennetaan tarpeet- asetuksen 18, 25 ja 41 §:ssä annetut
15553: toman suuriksi. säännökset oppilaiden jakamisesta erik-
15554: Kansakouluasetuksen 18 §: n mukaan voi- seen opetettaviin ryhmiin ja muuttaisi
15555: daan varsinaisen kansakoulun muutoin yh- näitä säännöksiä siten, että opetusta
15556: dessä opetettava ryhmä, johon kuuluu oppi- voitaisiin tehokkaasti antaa.
15557: laita ensimmäiseltä tai toiselta vuosiluokalta
15558: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
15559:
15560: Meeri Kalavainen. Anni Flinck. Kustaa Alanko.
15561: Lempi Lehto. K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
15562: Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen. Pentti Niemi.
15563: H. Törmä.
15564: 363
15565:
15566: vm,39. - Toiv.&l. N: o 131.
15567:
15568:
15569:
15570:
15571: Lehto ym.: Kansakouluasetuksen 115 § :n muuttamisesta.
15572:
15573:
15574: E d u s k u n n a 11 e.
15575:
15576: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- sissa voitu edes panna täytäntöön. Niinpä
15577: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain monissa kaupungeissa ja kauppaloissa enti-
15578: (248/57) 8 §: n säännökset edellyttävät, että set johtajat vieläkin hoitavat samoissa ra-
15579: varsinaisella kansakoululla, kansalaiskou- kennuksissa toimivia eri koulumuotoja eikä
15580: lulla, keskikoululla ja apukoulullakin voi kuntien pakottaminen järjestämään eri joh-
15581: olla yhteinen johtaja, jonka palkkauk- tajat näytä asianmukaiselta. Sitäpaitsi se
15582: sesta on sanDtussa pykälässä lähemmät aiheuttaisi lisäkustannuksia kunnille ja val-
15583: säännökset. Heinäkuun 23 päivänä 1958 an- tiolle. Sen vuoksi esitämme eduskunnan hy-
15584: netun kansakouluasetuksen (321/58) 115 väksyttäväksi toivomuksen,
15585: § : n mukaan varsinaisella kansakoululla,
15586: kansalaiskoululla, keskikoululla sekä apu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15587: koululla ja muulla erityiskoululla kuitenkin toimenpiteisiin kansakouluasetuksen
15588: tulee olla oma johtajansa. Vaikka monissa 115 §:n muuttamiseksi siten, että var-
15589: tapauksissa eri johtajan asettaminen kulle- sinaisella kansakoululla, kansalaiskou-
15590: kin kansakoulun eri osalle onkin puolletta- lulla, keskikoululla sekä apukoulu.lla
15591: vissa, esiintyy kuitenkin runsaasti sellaisia- ja muulla erityiskoululla olisi oleva
15592: kin tapauksia, joissa yhteinen johtaja on eri johtaja vain siinä tapauksessa,
15593: ehdottomasti tarkoituksenmukainen. Puhee- että kunnal.lisvaltuusto on kansakou-
15594: naolevaa asetuksen säännöstä eri johtajista lun ohjesäännöllä muodostanut ne eri
15595: ei tietämämme mukaan ole kaikissa tapauk- kouluiksi.
15596: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
15597:
15598: Lempi Lehto. Anni Flinck. Kustaa Alanko.
15599: Väinö Tikkaoja. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto.
15600: Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen. Edvard Pesonen.
15601: H. Törmä. Pentti Niemi.
15602: 364
15603:
15604: VIII,40. - Hemst.mot. N: o 132. VIU,40. - Toiv.al. N:o 132.
15605:
15606:
15607:
15608:
15609: Nordfors m. fl.: Angående omreglering av Nordfors ym.: Kansakoululaitoksen mran-
15610: tjänsteinnehavarnas vid folkskoleväsen- haltijain perhe-eläkekysymyksen uudel-
15611: det familjepensionsfråga. leen järjestämisestä.
15612:
15613:
15614:
15615: Till Riksdagen. Ed u sk un nalle.
15616:
15617: Av innehavarnas inom folskolväsendet Valtio suorittaa kansakoululaitoksen viran-
15618: avlöning erlägger staten 80% till landskom- haltijain palkkauksesta maalaiskunnille ja
15619: munerna och köpingarna samt 25 % till stä- kauppaloille 80 % sekä kaupungeille 25 %.
15620: derna. Statens finansiering av folkskolbygg- Valtion rahoitus kansakoulurakennuksissa
15621: naderna stiger i vissa fall ända till 95 %. nousee eräissä tapauksissa 95 % saakka.
15622: Av underhållskostnaderna för åt folkskollä- Opettajien käytettävinä olevien asuntojen
15623: rare upplåtna bostäder erhåller ~andskom kohdalta maalaiskunnat ja kauppalat saavat
15624: munerna och städerna hälften som stats- puolet kunnossapitokustannuksista valtion
15625: bidrag, men uppbär hyresvederlag av lä- avustuksina, mutta kantavat opettajilta
15626: rarna. Staten erlägger således de facto vuokravastikkeen. Valtio suorittaa siis todel-
15627: nästan hela avlöningen åt tjänsteinnehavarna lisuudessa kansakoululaitoksen viranhalti-
15628: inom folkskolväsendet. Även deras pensioner jain palkkauksen melkein kokonaan. Myö.s
15629: utbetalas av statens medel. eläke maksetaan kansakoululaitoksen viran-
15630: haitijoille valtion varoista.
15631: Folkskolinspektor stadfäster i egenskap av Kansakoululaitoksen viranhaltijan nimittä-
15632: statlig myndighet utnämningen av tjänste- misen vahvistaa valtion viranomaisena kan-
15633: innehavare inom folkskolväsendet. Staten sakouluntarkastaja. Kansakoululaitoksen vi-
15634: bestämmer också tjänsteinnehavarnas inom ranhaltijan työn määrää valtio, kun kansa-
15635: folkskolväsendet arbete genom att folkskol- kouluntarkastaja hyväksyy kansakoululain-
15636: inspektor godkänner läroplan och därtill an- säädöksiin ja kouluhallituksen lähempiin oh-
15637: sluten årsanmälan enligt gällande -stadgan- jeisiin perustuvan opetussuunnitelman ja sen
15638: den i folkskollagstiftningen och med stöd av vuositarkisteen.
15639: närmare anvisningar från skolstyrelsen.
15640: Tjänsteinnehavarna inom folkskolväsendet Kansakoululaitoksen viranhaltijalle suori-
15641: erhåller sin avlöning i enlighet med för inne- tetaan palkkaus valtion viran- tai toimenhal-
15642: havarna av statens tjänst eller befattning tijaa koskevan palkkaluokituksen mukaan.
15643: fastställt löneklasschema. Enligt före 1. 8. Ennen 1. 8. 1958 voimassa olleen kansakou-
15644: 1958 gällande lag angående kostnaderna för lulaitoksen kustannuslain mukaan opettajan
15645: folkskolväsendet motsvarade lärarnas av- palkkaus vastasi määrättyjä valtion palk-
15646: löning vissa fastställda löneklasser i statens kausluokkia. Syksyllä 1957 suoritettujen
15647: system. I samband med ~öneregleringar, palkkausjärjestelyjen yhteydessä muutettiin
15648: som företogs hösten 1957, ombildades sta- valtion perhe-eläkevakuutus maksuttomaksi
15649: tens familjepensionsförsä:kring till en av- perhe-eläkkeeksi. Tämän katsottiin silloin
15650: giftsfri familjepension. Denna ansågs då vastaavan 2% palkkauksen korotusta. Vaikka
15651: motsvara en löneförhöjning om 2 %. Fastän kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkoja
15652: lönerna åt tjänsteinnehavarna inom folkskol- on aina tarkistettu valtion virkamiesten
15653: väsendet alltid justerats så, att de motsvarat palkkausta vastaavasti, jäivät ne tässä ta-
15654: avlöningen åt statens tjänstemän, uppstod pauksessa jälkeen valtion virkamiespalkkauk-
15655: i detta fall en eftersläpning i jämförelse med sesta, ja sosiaalinen epäkohta, joka korjat-
15656: VIn,40. - Nordfors ym. 365
15657:
15658: statens tjänstemannalöner, och det sociala tiin valtion viran- tai toimenhaltijoiden koh-
15659: missförhällande, vilket rättades tili beträf- dalla, jäi näihin verrattavien kansakoulun-
15660: fande innehavarna av statens tjänst eller opettajien osalta poistamatta.
15661: befattning, blev inte eliminerat för de med
15662: tjänstemännen jämförbara folkskollärarnas
15663: del.
15664: Med hänvisning tili det ovan anförda Edellä olevan perusteella esitämme kun-
15665: föreslär vi högaktningsfullt, att riksdagen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15666: ville besluta hemställa, vomuksen,
15667:
15668: att regeringen skyndsamt måtte skrida että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15669: till åtgärder för att ordna frågan om menpiteisiin kansakoululaitoksen viran-
15670: familjepension åt tjänsteinnehavarna haltijoiden perhe-eläkekysymyksen jär-
15671: inom folkskolväsendet på enahanda jestämiseksi samalle pohjalle kuin val-
15672: grunder, som är gällande för inneha- tion viran- tai toimenhaltijain osalta
15673: varna av statens tjänst eller befatt- on säädetty.
15674: ning.
15675: Helsingfors den 17 februari 1959. Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
15676:
15677: Kurt Nordfors. V. E. Svinhufvud.
15678: Urho Kulovaara. Alwar Sundell.
15679: Armas Leinonen. J. A. Jungarå.
15680: Armi Hosia. Verner Korsbäck.
15681: 366
15682:
15683: VUI,41.- Toiv.al. N:o 133.
15684:
15685:
15686:
15687:
15688: Leinonen ym.: Opettajain velvollisuutta ottaa ylitunteja
15689: hoitaakseen koskevan säännöksen muuttamisesta.
15690:
15691:
15692: Eduskunnalle.
15693:
15694: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- hoitamaan ylitunteja kansalaiskoulussa, apu-
15695: kauksesta ja eläkkeistä heinäkuun 23 päivänä koulussa tai keskikoulussa, varsinaisen kan-
15696: 1958 annetun asetuksen (322/58) 45 §: ään sakoulun opettajan viikkotuntipalkkiosta suo-
15697: on ilmeisesti seurauksia ajattelematta otettu rittamaan vaikeamman opetustyön, vieläpä
15698: säännös, että opettaja on velvollinen säädetyn sellaistakin opetustyötä, johon hän ei ole
15699: opetusvelvollisuutensa lisäksi tarvittaessa pätevä ja jota hän sen vuoksi ei ehkä katso
15700: opettamaan enintään kolme ylituntia viikossa kykenevänsä hoitamaan. Korjauksen saami-
15701: tekemättä rajoitusta, että tämä lisävelvolli- nen tähän epäkohtaan olisi välttämätön. Sen
15702: suus koskisi vain koulumuotoa, johon opettaja tähden esitämme eduskunnan päätettäväksi
15703: on nimitetty tai johon hän on pätevä. Kun toivomuksen,
15704: vuotuinen ylituntipalkkio kansakoululaitok-
15705: sen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15706: heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun lain toimenpiteisiin kansakoulun viranhal-
15707: (248/57) 7 §:n mukaan on varsinaisen kan- tijain palkkauksesta ja eläkkeistä
15708: sakoulun opettajan viran haltijalle kolmas- annetun asetuksen 45 §:n muuttami-
15709: kymmenesosa yläkansakoulunopettajan vuo- seksi siten, että opettajan velvollisuus
15710: tuisesta peruspalkasta, kansalaiskoulun ja ottaa hoitaakseen ylitunteja koskisi
15711: apukoulun opettajalle se kymmenellä prosen- ainoastaan sitä koulumuotoa, johon
15712: tilla korotettuna ja keskikoulunopettajalle hänen virkansa kuuluu, ja siinäkin
15713: yhtä suuri kuin valtion oppikouluissa, joutuu vain virkaa, johon hänellä on kelpoi-
15714: varsinaisen kansakoulun opettaja, joka alussa suus.
15715: sanotun asetuksenkohdan nojalla määrätään
15716: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1959.
15717:
15718: Armas Leinonen. Veikko Hyytiäinen. Niilo Ryhtä.
15719: Elis Manninen. Kurt Nordfors. Erkki Koivisto.
15720: Ensio Partanen. Esa Kaitila. H. Tauriainen.
15721: Juho Tenhiälä. Olavi Lähteenmäki. Aaro Stykki.
15722: 367
15723:
15724: VIII,42. - Hemst.mot. N: o 134.
15725:
15726:
15727:
15728:
15729: Korsbäck m.fl.: Angående statsbidrag åt städer i svag eko-
15730: nomisk ställning för upprätthållande av folkskoleväsendet.
15731:
15732:
15733: T i ll R i k s d a g e n.
15734:
15735: Genom de år 1958 antagna lagarna an- Motsvarande utgifter i landets alla städer
15736: gående ombildning av köpingar till städer var i medeltal 6.9 % och för köpingarna
15737: och rörande samorganisering av rättsvärden 11.8 %. Denna smästads utgifter för folk-
15738: i stad och på landet i vissa fall gavs städer skoleväsendet var alltså 113 % högre än me-
15739: som grundats efter lagarnas ikraftträdande delkostnaderna för alla städer och 25 %
15740: avsevärda ekonomiska lättnader i fråga om högre än motsvarande kostnader för köpin-
15741: kostnaderna för rätts- och skolväsendet. garna.
15742: Dessa lagar innebär bl. a. att stad som grun- Enbart dessa sifferexempel som för övrigt
15743: dats efter den 1 januari 1959 skall erhålla även i stort sett motsvarar förhållandena i
15744: statsunderstöd för folkskoleväsendet enligt s. g. s. alla småstäder ådagalägger, att dylika
15745: samma grunder som köping och att råttsvä- städer i svag ekonomisk ställning borde ha
15746: sendet i dessa nya och under vissa förutsätt- rätt att få statsunderstöd för folkskoleväsen-
15747: ningar även i andra städer kan ordnas så, det enligt samma grunder som är fastställda
15748: att kostnaderna för rättsvården icke blir för nya städer i förenämnda lag.
15749: onormalt stora. Med hänvisning till vad som ovan anförts
15750: Sistnämnda möjlighet rörande rättsvärden föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta
15751: avser främst lättnader för smästäder med hemställa,
15752: svag ekonomisk bärkraft. Rättsvården i dessa
15753: städer är dock inte den tyngsta ekonomiska att regeringen skyndsomtt vidtager
15754: bördan. I många andra avseenden och sär- åtgärder för avlåtande av sådant lag-
15755: skilt i fråga om kostnaderna för folkskole- förslag, att städer i svag ekonomisk
15756: väsendet har småstäderna en mycket tung ställning kan erhålla statsbidrag för
15757: och missgynnad ställning. I en sådan små- upprätthållandet av folkskoleväsendet
15758: stad var utgifterna för folkskolorna under enligt samma grunder som städer,
15759: åren 1950-1954 14.7% av stadens utgifter. vilka grundas efter 1959' års ingång.
15760: Helsingfors den 20 februari 1959.
15761:
15762: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
15763: Bertel Lindh. J. A. Jungarå.
15764: Alwar Sundell.
15765: 368
15766:
15767: Vfii,42. - Toiv.al. N: o 134.
15768: Suomennos.
15769:
15770:
15771:
15772:
15773: Korsbäck ym.: Valtionavustuksesta heikossa taloudellisessa
15774: asemassa oleville kaupunge~'lle kansakoululaitoksen yllä-
15775: pitämiseksi.
15776:
15777:
15778: Eduskunnalle.
15779:
15780: Kauppaloiden muuttamista kaupungeiksi kaupungeissa olivat keskimäärin 6.9% ja
15781: ja kaupungin ja maaseudun oikeudenhoidon kauppaloissa 11.8. Tämän pikkukaupungin
15782: yhteistä järjestäml.stä eräissä tapauksissa menot kansakoululaitoksesta olivat siis 113%
15783: koskevilla, vuonna 1958 hyväksytyillä laeilla suuremmat kuin keskimääräiskustannukset
15784: annettiin lakien voimaantulon jälkeen perus- kaikille kaupungeille ja 25 % suuremmat
15785: tetuille kaupungeille huomattavia taloudelli- kuin kauppaloiden vastaavat kustannukset.
15786: sia helpotuksia oikeus- ja koululaitoksen kus- Yksin nämä numeroesimerkit, jotka muu-
15787: tannusten suhteen. Nämä lait merkitsivät ten suuresti ottaen vastaavat olosuhteita jota-
15788: mm. sitä, että, 1 päivän tammikuuta 1959 kuinkin kaikissa pikkukaupungeissa, osoitta-
15789: jälkeen perustettu kaupunki saa valtionavus- vat, että sellaisilla heikossa taloudellisessa
15790: tusta kansakoululaitosta varten samojen pe- asemassa olevilla kaupungeilla pitäisi olla
15791: rusteiden mukaan kuin kauppala ja että oikeus saada valtionavustusta kansakoululai-
15792: oikeuslaitos näissä uusissa ja eräin edelly- tosta varten samojen perusteiden mukaan,
15793: tyksin myös muissa kaupungeissa voidaan jotka uusia kaupunkeja varten on vahvis-
15794: järjestää siten, etteivät oikeudenhoidon kus- tettu edellä mainitussa laissa.
15795: tannukset muodostu epänormaalin suuriksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
15796: Viimeksi mainittu oikeudenhoitoa koskeva nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15797: mahdollisuus tarkoittaa lähinnä helpotuksia mus,
15798: pikkukaupungeille, joiden taloudellinen kan-
15799: tokyky on heikko. Oikeudenhoito näissä kau- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15800: pungeissa ei kuitenkaan ole raskain taloudel- toimenpiteisiin sellaisen lakiesityksen
15801: linen taakka. Monissa muissa suhteissa ja antamiseksi, että heikossa taloudelli-
15802: varsinkin kysymyksen ollessa kansakoululai- sessa asemassa olevat kaupungit voivat
15803: toksen kustannuksista ovat pikkukaupungit saada kansakoululaitoksen ylläpitä-
15804: vaikeassa ja epäsuotuisassa asemassa. Eräässä mistä varten valtionavustusta samojen
15805: sellaisessa pikkukaupungissa olivat kansakou- perusteiden mukaan kuin vuoden 1959
15806: lumenot vuosina 1950-1954 14.7% kaupun- alusta lähtien perustettavat kaupungit.
15807: gin menoista. Vastaavat menot maan kaikissa
15808: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
15809:
15810: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors.
15811: Bertel Lindh. J. A. Jungarå.
15812: Alwar Sundell.
15813: 369
15814:
15815: VIU,43. - Toiv.al. N: o 135.
15816:
15817:
15818:
15819:
15820: V. · E. Partanen ym.: Toimenpiteistä apukoulunimityksen
15821: poistamiseksi kansakoululainsäädännöstä.
15822:
15823:
15824: E d u s k u n n a ll e.
15825:
15826: Noin viisikymmentä vuotta takaperin alet- Kansakoululaitoksemme on joutunut uuden
15827: tiin maahamme Ruotsista ja Saksasta saadun kansakoululain tultua 1 päivänä elokuuta
15828: esikuvan mukaan perustaa apukouluja niitä 1958 voimaan kokemaan merkittävän myön-
15829: lapsia varten, jotka eivät voineet menestyä teisen kehitysvaiheen. Onneksi koko kansa-
15830: kansakoulussa eivätkä liioin myöhemmin tulla koululle on lainsäätäjä ottanut erikoiseen
15831: omin neuvoin toimeen yhteiskunnassa. Apu- suojelukseensa henkisessä kehityksessä viiväs-
15832: koulujen pääasiallisin oppiaines, ns. sy- tyneiden ja lievästi vajaamielisten lasten ope-
15833: västi vajaamieliset eli idiootit ja imbesillit tuksen. Uuden kansakoululainsäädännön yh-
15834: on yhä suuremmassa määrin voitu viime vuo- teydessä ei ole kuitenkaan kiinnitetty huo-
15835: sina kasvatusneuvoloiden ja vajaamielislaitos- miota edellä esitettyihin apukoulun nimestä
15836: ten hoitopaikkojen nopeasti lisääntyessä siir- ja eristyneisyydestä johtuviin epäkohtiin,
15837: tää laitoshoitoon. Tällöin apukoulujen oppi- vaan kansakouluasetus, annettu 23 päivänä
15838: lasaineksen taso on kohonnut käsittämään heinäkuuta 1958, esittää 4. luvussa apukou-
15839: vain henkisessä kehityksessä viivästyneet ja lua ja muuta kansakoulussa tapahtuvaa eri-
15840: Jievästi vajaamieliset lapset, jotka ovat yh- tyisopetusta koskevat määräykset siten, että
15841: teiskuntakelpoisia ja oppimiskykyisiä. Kui- apukoulu on säilytetty entisessä vanhentu-
15842: tenkin apukoulujen maine vakiintuneena kä- neessa muodossaan. Koska kansakoulun toi-
15843: sitteenä painaa näitä lapsia ja heidän kote- minta lain uudistuksen yhteydessä on muilta
15844: jaan raskaana taakkana kauan kouluajan osiltaan saanut selvästi uudenaikaisia muo-
15845: jälkeenkin. Käytännössä on jouduttu totea- toja, niin myös apukoulun kohdalla olisi
15846: maan, miten apukouluun siirrettäväksi ehdo- tarkoituksenmukaista suorittaa tarkistuksia.
15847: tetut lapset vanhempineen reagoivat toimen- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
15848: piteeseen usein kielteisesti. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15849: Käytännöllinen kokemus on osoittanut, sen,
15850: että apukouluopetus voidaan hoitaa kansa-
15851: koulun erityisopetuksen puitteissa ilman, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15852: lainsäädännössä tarvitsee käyttää erityisesti menpiteisiin kansakoululainsäädännön
15853: lasten vanhempien ja suurelta osalta opetta- uudistamiseksi siten, että erityisope-
15854: jieri.kin korvissa ikävältä kuuluvaa apukou- tuksen uudelleenjärjestelyn kautta
15855: lu-nimeä. On myös huomattu, että apukoulu apukoulunimitys kävisi ko. lainsää-
15856: itsenäisenä,· varsinaisesta kansakouluopetuk- dännössä tarpeettomaksi samalla kun
15857: sesta syrjässä olevana koulumuotona eristää turvataan sen erityisopetukselle suo-
15858: oppilaansa henkisesti ja aineellisesti niistä mat edut.
15859: oppilaista, joiden kanssa he kuitenkin vartut-
15860: tuaan rakentavat tätä yhteiskuntaa.
15861: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
15862:
15863: Ensio Partanen. Urho Kulovaara.
15864: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto.
15865: Pentti Niemi. Antti J. Rantamaa.
15866: Margit Borg-Sundman. Elis Manninen.
15867: 47 E 21<9/59
15868: 370
15869:
15870: VIII,44. - Toiv.al. N: o 136.
15871:
15872:
15873:
15874:
15875: Leinonen ym.: Kansakoulun laulunopettajain aseman paran-
15876: tamisesta.
15877:
15878:
15879: Eduskunnalle.
15880:
15881: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- den edellyttämät tutkinnot uhraten täten
15882: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta virkaan valmistuakseen monien vuosien työn.
15883: 1957 annetun lain (248/57) 40 §: n 4 mo- Laulunopettajan työ on myös erittäin ras-
15884: mentin mukaan opetusministeriö määrää ne kasta. Aineopettajana hänellä oppilaat vaih-
15885: perusteet, joiden mukaan opettajanviran hal- tuvat tunnista tuntiin ja opetettavia on aina
15886: tija saa opetusvelvollisuuteensa lukea kansa- täysi luokka. Laulun opetus on myös aina
15887: koululain (247/57) 1 § :n 2 momentissa tar- aktiivista toimintaa vailla ns. ,hiljaisia tun-
15888: koitettua nuorisotyötä sekä muita luokan teja" ja se vaatii tekijältään innostusta ja
15889: ulkopuolella suoritettavia tehtäviä. Viimeksi- kykyä innostaa oppilaitaan musiikinharjoi-
15890: kuluneen joulukuun 11 päivänä valtioneu- tukseen.
15891: vosto on tämän perusteella määrännyt, että Luokan ulkopuolella suoritettavia tehtäviä
15892: oppilaiden kirjallisten harjoitusten tarkasta- laulunopettajilla on varsin runsaasti: rukous-
15893: misesta ja korjaamisesta saa opettaja lukea virren soittaminen, huolehtiminen siitä, että
15894: opetusvelvollisuuteensa varsinaisen kansakou- oppilaat koulun aamuhartaudessa, joka
15895: lun neljännen ja sitä ylempien vuosiluokkien useimmiten on julkinen, koko koulun käsit-
15896: osalta, mikäli opetusryhmässä on yhden tai tävä tilaisuus, osaavat hyvin laulettavat vir-
15897: useamman vuosiluokan oppilaita yhteensä ret, huolenpito ja vastuu koulun lukuisten
15898: vähintään 30, yhden vuosiviikkotunnin. Kun juhlien ja muiden tilaisuuksien musiikkiohjel-
15899: saman päätöksen 2 § : n 2 momentissa varsi- mista, joiden valmistamiseen luokkaopetuk-
15900: naisen kansakoulun jonkin tai joidenkin ai- sessa ei ole mahdollisuuksia, musikaalisesti
15901: neiden opetusta hoitavan aineopettajan oikeus lahjakkaiden oppilaiden henkilökohtainen
15902: lukea tunteja oppilaiden kirjallisten harjoi- auttaminen ja ohjaaminen heidän kykyjensä
15903: tusten tarkastamisesta ja korjaamisesta on kehittämisessä, vieläpä kirjallisten kokeiden
15904: rajoitettu huomattavasti pienemmäksi kuin ja harjoitusten korjaamistakin.
15905: edellä on sanottu ja kun laulua ei lainkaan Kansakoulun laulunopettajan tehtävä on
15906: luetella niiden aineiden joukossa, joiden lisäksi tärkeä kansan kaikkien kerrosten mu-
15907: osalta kotityötä saataisiin lukea opetusvel- siikinharrastusten herättäjänä ja ylläpitä-
15908: vollisuuteen, on jäänyt epäselväksi, onko var- jänä siten, että hän luo pohjan niiden myö-
15909: sinaisen kansakoulun enempää kuin kansa- hemmälle jatkamiselle ja kehittämiselle. Sitä-
15910: koulun muidenkaan koulumuotojen laulun- paitsi musiikilla on huomattava yleiskasva-
15911: opettajilla oikeutta minkäänlaiseen korvauk- tuksellinen merkitys tasoittavana, yhdistä-
15912: seen luokan ulkopuolella suoritettavien tehtä- vänä ja jalostavana tekijänä ihmisten kans-
15913: vien perusteella. Tällainen lopputulos olisi sakäymisessä, joten laulunopettajan työ
15914: kuitenkin katsottava kohtuulliseksi ja valtio- nuorten musiikkiharrastusten ohjaajana täs-
15915: neuvoston edellämainittu päätös joka tapauk- säkin mielessä on merkittävää.
15916: sessa korjausta kaipaavaksi. Viime vuosina on koulun musiikkitoimin-
15917: Laulunopettajan pätevyysvaatimukset ovat nassa vallinnut oppilaiden vapaaehtoisen lau-
15918: entisestään nousseet ja ovat ne suuremmat lun ja soiton ohjauksessa sellainen asiaintila,
15919: kuin varsinaisen kansakoulun luokkaopetta- että laulunopettaja ei ole voinut aikaisempina
15920: jien. Valtaosa kansakoulujen laulunopetta- vuosina vallinneen tavan mukaan lukea ope-
15921: jista on kansakoulunopettajan tutkinnon li- tusvelvollisuuteensa kuuluvaksi oppilaskuoro-
15922: säksi suorittanut musiikinopettajan pätevyy- jen ja orkestereiden johtamiseen käyttä-
15923: VIII,44. - Leinonen ym. 871
15924:
15925: m1ansä opetussuunnitelman edellyttämiä ehtoisen musiikkitoiminnan ohjaamisesta lau-
15926: tunteja siitäkään huolimatta, että ko. tunnit lunopettaja voi lukea kohtuullisen määrän
15927: ovat täysin vastanneet oppilasmääriltään sekä vuosiviikkotunteja opetusvelvollisuuteensa.
15928: muuten luokkaopetukselle asetettavia vaati- Kun siis nykyiset säännökset asettavat
15929: muksia, vaan on nämä tunnit pitänyt hoitaa kansakoulun laulunopettajan huonompaan
15930: ylitunteina vuosittain laaditun suunnitelman asemaan kuin varsinaiset luokkaopettajat ja
15931: mukaan. Kuitenkin toiminta täten on kun tätä ei voida pitää enempää kohtuulli-
15932: muodostunut hyvin epävarmaksi ja hanka- sena kuin tarkoituksenmukaisenakaan, esi-
15933: laksi, aiheuttaen niille opettajille, jotka hoi- tämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
15934: tavat vain opetusvelvollisuutensa edellyttä- väksi toivomuksen,
15935: män määrän opetustunteja, monesti sen, että
15936: heidän on ollut mentävä toiseen kouluun ha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15937: kemaan puuttuvat luokkatunnit opetusvelvol- niiden perusteiden tarkistamiseksi, joi-
15938: lisuuteensa, koska he eivät ole saaneet siihen den mukaan opettajaviran haltija saa
15939: lukea hoitamiaan kuoro- ja orkesteritunteja. opetusvelvollisuuteensa lukea luokan
15940: Vapaaehtoinen musiikkitoiminta ei myöskään ulkopuolella suoritettavia tehtäviä,
15941: usein ole päässyt alkamaan lukuvuosien alussa, jotta myös kansakoulun laulunopetta-
15942: koska on tavallisesti myöhemmin päätetty, jat oikeutettaisiin näistä tehtävistä lu-
15943: missä laajuudessa ko. toimintaa on voitu suo- kemaan kohtuullinen maara vuosi..
15944: rittaa. Kaikesta tästä johtuen olisi asiallista viikkotunteja opetusvelvollisuuteensa.
15945: saada asetukseen maininta siitä, että vapaa-
15946: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
15947:
15948: Armas Leinonen. Juho Tenhiälä. Esa Kaitila.
15949: Elis Manninen. Veikko Hyytiäinen. Olavi Lähteenmäki.
15950: Ensio Partanen. Anni Hosia. Aaro Stykki.
15951: Kurt Nordfors.
15952: 372
15953:
15954: VIII,45. - Toiv.al. N:o 137.
15955:
15956:
15957:
15958:
15959: Stenberg ym.: Kansakoululaisten koululaismatkojen avusta-
15960: misesta valtion varoilla.
15961:
15962:
15963: Eduskunnalle.
15964:
15965: Jo vuosikymmeniä sitten ryhdyttiin joissa- suutta tällaisiin matkoihin. .Eräät kunnat
15966: kin maamme kansakouluissa järjestämään ovat yrittäneet poistaa tätä epäkohtaa myön~
15967: viimeisellä vuosikurssilla opinto- ja virkistys- tämällä talousarvioissaan .määrätyn summan
15968: matkoja, jotka .silloin kohdistuivat tavalli- mainittujen matkojen taloudelliseksi tukemi-
15969: sesti maaseutukouluilta lähimpään kaupun- seksi. Kaikki kunnat eivät ole näin menetel-
15970: kiin ja kaupunkikouluista johonkin toiseen leet. Syynä ovat kuntien taloudelliset vaikeu-
15971: kaupunkiin. Tällöin olivat matkat täysin va- det, ehkä joskus myös ·välinpitämättömyys
15972: paaehtoisia perustuen vain siihen, voivatko asiassa. Niissä kunnissa, missä varoja on
15973: oppilaiden vanhemmat maksaa matkalmstan- myönnetty, on se ollut usein riittämätön ra-
15974: nukset. Matkailutoiminnan voimakkaasti ke- joittuen pääasiassa matkarahaan lasten jou-
15975: hittyessä viimeisten vuosien aikana on myös tuessa olemaan puutteellisella ravinnolla mat-
15976: koululaismatkailu tullut yhä yleisemmäksi. kan aikana.
15977: Vakiintuneen käytännön mukaan ovat kansa- Vaatimattoman avustuksen myöntäminen
15978: koulujen oppilaille järjestettävät matkat ny- valtion varoista tätä tarkoitusta varten niille
15979: kyisin kuin opetusohjelmaan kuuluvia ja kä- kunnille, joista matkat retkeilykaupunkeihin
15980: sittävät kahden tai useammankin ylemmän ovat pitkät tai jotka ovat taloudellisesti vai-
15981: vuosikurssin aikana tehdyn matkan tavalli- keassa asemassa, ei olisi suurestikaan valtio-
15982: sesti maamme suurimpiin kaupunkeihin. taloutta rasittavaa. Kunnat voisivat kuiten-
15983: Nämä matkat ovat sekä koulun oppilaille kin sen kautta avustaa kohtuullisemmin
15984: että opettajillekin mieluisia ja niillä saadut kansakoululapsia näille matkoille, eivätkä
15985: kokemukset muodostuvat koululaisille usein syrjäseutujen lapset jäisi muita huonompaan
15986: varsin merkittäviksi myöhemmän elämän var- asemaan.
15987: rella. Koska yhä lisääntyviä rasituksia kanta-
15988: Epäkohtana koululaismatkojen järjeste- maan joutuvat kunnat eivät pysty varaa-
15989: lyssä ovat edelleenkin niiden taloudelliset maan varoja tähän tarkoitukseen ja koska
15990: rasitukset, jotka jäävät oppilaiden vanhem- koululaismatkat ovat nykyisin kuin kansa-
15991: pien kannettaviksi. Ne vaikeuttavat vähempi- koulun opetusohjelmaan kuuluva osa, ehdo-
15992: varaisten kodeissa olevien oppilaiden osal- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15993: listumista matkalle varsinkin siellä, mistä muksen,
15994: matka esim. pääkaupunkiin on pitkä. Paitsi
15995: sitä mielipahaa, joka täten poisjääville aiheu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15996: tuu, ei voida kieltää sen jättävän myös tie- kansakoululaisille järjestettävien kou-
15997: dollista vajavuutta toisiin nähden, varsinkin lulaismatkojen avustamiseksi valtion
15998: juuri maamme syrjäisten seutujen koululai- varoista ensi sijassa syrjäisten ja köy-
15999: sille, joilla ei muutoin ole mitään mahdolli- hien kuntien osalta.
16000: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
16001:
16002: Elli Stenberg. Siiri Lehmonen.
16003: Tyyne Tuominen. H. Tauriainen.
16004: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio.
16005: Martti Linna. Pentti Liedes.
16006: 373
16007: VIII,46. - Hemst.mot. N: o 138. VIII,46. .....:. Toiv.al. N:o 138.
16008:
16009:
16010:
16011:
16012: Nordfors m. fl.: Angående tryggande av Nordfors ym.: Yksityisissä kansakouluissa
16013: pensionsrätten för lärare vid privata palvelevien opettajien eläkeoikeuden tur-
16014: folkskolor. vaamisesta.
16015:
16016:
16017: T i 11 Ri k s d a g en. Ed u s k u n:n a 11 e..
16018:
16019: Bland de lärare, som tjänstgör vid i vårt Maassamme toimivien yksityisten kansakou-
16020: land. verksamma privata folkskolor, har upp- lujen opettajien keskuudessa on syntynyt
16021: stått osäkerhet om, huruvida de vid avgång epävarmuutta siitä, onko heillä viroistaan
16022: :från sina tjänster har samma rätt tili pen- erotessaan sama oikeus eläkkeeseen kuin on
16023: sion som tjänsteinnehavarna inom det kom- kunnallisen kansakoululaitoksen viranhalti-
16024: munala folkskolväsendet. joilla. .
16025: Enligt lagen om tjänsteinnehavarnas inom Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
16026: folkskolväsendet avlöning och pensioner av kauksesta ja eläkkeistä heinäkuun 1 päivänä
16027: den 1 juli 1957 avses med tjänsteinnehavare 1957 annetussa lrussa tarkoitetaan viranhal-
16028: sådan inom folkskolväsendet tjänstgörande tijalla kansakoululaitoksessa palvelevaa lain
16029: lärare och eliwhernsföreståndare, som om- 1 § : n 2 momentissa mainittua. opettajaa ja
16030: nämnes i lagens 1 § 2 mom. Då enligt folk- oppilasasuntolan hoitajaa: Siita, että yksi-
16031: skollagen av den 1 juli 1957 jämväl privat tyinenkin kansakoulu heinäkuun 1 päivänä
16032: folkskola hör tili folkskolväsendet, borde 1957 annetun kansakoululain mukaan, kuu-
16033: därav följa, att avlöningslagens stadganden luu kansakouhilaitokseen, pitäisi' olla seu~
16034: angående pension borde tillämpas även be- rauksena, että palkkauslain eläkettä koskevia
16035: träffande de privata folkskolornas lärare. säännöksiä olisi sovellettava myös yksityisten
16036: Denna uppfattning stödes också av stadgan- kansakoulujen opettajiin. .Tätä käsitystä tu-
16037: de:ria. i avlöningslagens 4~ §, enligt vilka, kevat myös palkkauslain 43 § :.ssä olevat sään-
16038: ifall kommun eller annan ägare av skola nÖkset, joiden mukaan, milloin. kunta tai
16039: har åt tjänsteinnehavare utbetalat högre av- muu koulun omistaja on maksa:D:ut viranhal-
16040: löning än lagen föreskriver, vederbörande tijalle laissa säädettyä stiurempaa palkkausta,
16041: erhåller pension av statens medel endast till asianomainen saa. eläkkeen· valtion varoista
16042: det belopp, som tillkommer honom på grund vain sen suuruisena, kuin se hänelle tulee
16043: av i 3 § av avlöningslagen nämnd motsva- palkkauslain 3 §: ssä mainitun vastaavan
16044: rande avlöningsklass. palkkausluokan perusteella..
16045: Bestämmelserna angående . pension i för- Kansakolllulaitoksen viranhaltijain palk-
16046: ordningen om tjänsteinnehavarnas inom folk- kauksesta ja eläkkeistä 23 päivänä hei-
16047: skolväsendet avlöning och pensioner av den näkuuta 1958 annetmi asetuksen eläk-
16048: 23 juli 1958 har dock erhållit en formulering, keitä koskevat määräykset ovat kuiten-
16049: som uppenbarligen grundar sig på en sådan kin saaneet sanamuodon, joka ilmeisesti
16050: tolkning, att pensionsrätt endast tillkommer perustuu siihen tulkintaan, että eläke-
16051: tjänsteinnehavare inom kommuns folkskol- oikeus on vain kunnan kansakoululaitoksen
16052: väsende. 1 förordningens 16 § stadgas, huru viranhaltijalla. Asetuksen 16 § :ssä sääde-
16053: tjänsteinnehavare inom kommuns folkskol- tään, miten kunnan kansakoululaitoksen vi-
16054: väsende ansöker pension, och i 17 § stadgas, ranhaltija hakee eläkettä ja 17 §: n mukaan
16055: att förutsättningen för att för pension tili- on muun kuin kansakoululaitoksen palveluk-
16056: godoräkna sig annan tjänstgöring än inom sen eläkevuosiksi lukemisen edellytykseksi
16057: folkskolvfu:lendet är, att vederbörande inne- säädetty, että asianomaisella on vähintään
16058: har sammanlagt minst 10 pensionsår på 10 eläkevuotta kunnan kansakoululaitoksen
16059: grund av tjänst eller befattning såsom hu- päätoimisen viran tai valtion viran tai toi-
16060: 874 VIU,46. - KaDsakoulunopettajien elil.keoikeus.
16061:
16062:
16063: vudsyssla vid kommuns folkskolväsende eller men perusteella yhteensä. Tiettävästi on
16064: i statens tjänst eller befattning. Veterligen myös k(}uluhallituksen kanta se, ettei yksi-
16065: företräder även skolstyrelsen den stånd- tyisen kansakoulun opettajalle voimassa ole-
16066: punkten, att man med stöd av gällande stad- vien säännösten mukaan voida myöntää elä-
16067: ganden inte kan bevilja pension åt lärare kettä.
16068: vid privat folkskola.
16069: Rättvisa och biHighet kräver dock, att de Kohtuus ja oikeudenmukaisuus vaativat
16070: privata folkskolornas lärare i likhet med lä- kuitenkin, että yksityisten kansakoulujen
16071: rarna vid privata läroverk, fol:khögskolor opettajille kuten yksityisten oppikoulujen,
16072: samt övriga statsunderstödda privata läro- kansanopistojen ynnä muiden valtionapua
16073: inrättningar bör tillförsäkras en likadan nauttivien yksityisten oppilaitosten opetta-
16074: pensionsrätt, som motsvarande lärare i sta- jille olisi turvattava samanlainen eläkeoikeus
16075: tens eller kommuns tjänst äger, samt att kuin on vastaavilla valtion tai kunnan pal-
16076: staten bör deltaga däri. Emedan detta även veluksessa olevilla opettajilla ja että valtion
16077: synes överensstämma med lagen om tjänste· tulisi siihen osallistua. Koska tämä näyttää
16078: innehavarnas inom folkskolväsendet avlöning olevan myös kansakoululaitoksen viranha:lti-
16079: och pensioner, vore det skäl att utreda be- joiden palkkauksesta ja eläkkeistä annetun
16080: stämmelserna i den med stöd av sagda lag lain mukaista, olisi syytä selventää tämän
16081: utfördade förordningen sälunda, att det inte lain nojalla annetun asetuksen määräyksiä
16082: skulle räda tvivel angäende förekomsten av siten, ettei voisi olla epäilystä tämän eläke-
16083: nämnda pensionsrätt. oikeuden olemassaolosta. .
16084: . Med tanke på statens ekonomi har frågan Valtion talouden kannalta ei tä1lä kysy-
16085: ingen nämnvärd betydelse, ty numera myksellä ole sanottavaa merkitystä, sillä yk-
16086: finnes det bara omkring tio privata folksko- sityisiä kansakouluja on enää vain noin kym~
16087: lor, och beviljande av pension ät dessas lä- menen ja eläkkeiden myöntäminen niiden
16088: rare skulle komma i fråga endast i några opettajille tulisi kysymykseen ain(}astaan jois-
16089: fä fall. sakin harvoissa tapauksissa.
16090: . Med hänvisning till vad som ovan anförts, Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
16091: föreslår vid vördsamt, att riksdagen ville nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16092: besluta hemställa, muksen,
16093:
16094: att regeringen måtte skrida till åt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16095: gärder för att trygga pensiOnsräffen eläkeoikeuden turvaamiseksi yksityi~
16096: för de lärare, vilka tjänstgör vid pri- sissä kansakouluissa palvelev~"lle opet-
16097: vata folkskolor. tajille.
16098: Helsingfors den 17 februari 1959. Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
16099:
16100: Kurt Nordfors. G. Rosenberg.
16101: Jobn Österholm. Alwar Sundell.
16102: Urho Kulovaara.. J. A. Jungarå.
16103: Armas Leinonen. Verner Korsbäck
16104: 375
16105:
16106: VUI,47. - Toiv.al. N: o 139.
16107:
16108:
16109:
16110:
16111: Rosnell ym.: Ammattiopintojen avustuslain tarkistamisesta.
16112:
16113:
16114: E d u s k u n n a 11 e.
16115:
16116: Ammattikoulutuksen aiheuttamien taloudel- sillä juuri teknillisissä kouluissa opiskelijoista
16117: listen kysymysten ratkaisu asettaa koulutuk- huomattava määrä on yli 24-vuotiaita.
16118: sen tarpeessa oleville suuria vaikeuksia. Apurahan suuruus on 30-60 % valtioneu-
16119: Vuonna 1944 säädetty ammattiopintojen voston vahvistamista kohtuullisista kustan-
16120: avustuslaki, joka antaa mahdollisuuksia avus- nuksista. Käytännössä kuitenkaan valtioneu-
16121: tuksen ja lainan saantiin ammattiopintoja voston määrittelemät opintokustannukset ei-
16122: varten, ei kaikilta kohdiltaan vastaa enää vät vastaa todellisia elinkustannuksia, joten
16123: ajan vaatimuksia. Laissa määritellään ne pe- valtion avustus jää suhteellisen pieneksi ver-
16124: rusteet, jotka oikeuttavat apurahan saantiin. rattuna niihin kustannuksiin, joita opiskelu
16125: Käytännössä suuresti rajoittavaksi ehdoksi tosiasiallisesti aiheuttaa.
16126: on muodostunut ikäraja. Avustuksen saan- Ammattiopintojen avustuslakia olisi muu-
16127: nin edellytyksenä on, ettei apurahan anoja tettava siten, että avustusta edellyttävä ikä-
16128: ole täyttänyt 24 vuotta. Vaikka tähän sään- raja poistetaan. Lisäksi olisi huolehdittava
16129: töön laki myöntää eräitä poikkeuksia, hylä- siitä, että ammattiopintojen avustusten poh-
16130: tään kuitenkin suuri määrä anomuksia liian jana ovat todelliset opiskelukustannukset.
16131: korkean iän perusteella, tai opiskelijat jättä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16132: vät hakemuksen tekemättä tietäessään ikä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16133: rajan todennäköisesti aiheuttavan anomuksen
16134: hylkäämisen. Varsinkin teknillisissä kouluissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16135: lain määräämä ikäraja on sulkenut hyvin ammattiopintojen avustuslain nojalla
16136: monia pois sen taloudellisen avun piiristä, annettavien avustusten perusteiden
16137: jota ammattiopintojen avustuslaki edellyttää, tarkistamiseksi.
16138: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
16139:
16140: Irma Rosnell. Tauno Kelovesi.
16141: Eino Roine. Eino Kilpi.
16142: 376
16143:
16144: Vlll,48. - Toiv.al. N:o 140.
16145:
16146: Saalasti ym.: Naisten kotitaloudellisen oppivelvollisuuden
16147: toteuttamisesta.
16148:
16149: Eduskunnalle.
16150:
16151: Ajan vaatimus on järkeistäminen. Siitä talouden hoidosta. Kansalaiskasvatukses-
16152: puhutaan, kirjoitetaan ja sitä toteutetaan samme ei viimeksi mainittuun seikkaan ole
16153: eri aloilla hyväksikäyttäen tieteellisen tut- mielestämme kiinnitetty kylliksi huomiota.
16154: kimuksen, taloudellisen edistyksen ja tek- Naisten osallistuminen työhön kodin ul-
16155: nillisen kehityksen luomia edellytyksiä. kopuolella ei vapauta heitä kodin piiriin
16156: Kaikella tällä pyritään tuotannollisessa kuuluvien tehtävien huoltamisesta, vaan tuo
16157: toiminnassa työn tuottavuuden lisäämiseen se uusia ongelmia, joista heidän on selviy-
16158: ja sen kautta kansantulon kohottamiseen. dyttävä. Miehisen kansanosan kasvatuksessa
16159: Mutta työn tulosten oikea käyttäminen edel- asevelvollisuusajan koulutus merkitsee erit-
16160: lyttää taloudellisten asiain tuntemusta. Kan- täin paljon. Mielestämme tulisi naisten saada
16161: sanvaltaisessa maassa ei riitä, että jotkut kansalaisvastuuta kasvattava yhtenäinen
16162: ymmärtävät talouselämää ja talouselämän opetus myös määräiässä, lähinnä kotitalou-
16163: lainalaisuutta, vaan kansalaiskasvatuksessa dellisen opetuksen muodossa. Vain täten
16164: on välttämättömyydellä kiinnitettävä huo- saadaan naiset riittävän vakavasti suhtau-
16165: miota taloudellisen ajattelun opetukseen. Tu- tumaan niihin töihin ja tehtäviin ja siihen
16166: lotason kohottamisella ei taloudellisia pul- varojen käyttöön, joka kotien taloudenhoi-
16167: makysymyksiä voida ratkaista, vaan on me- dossa kuuluu heille ja on varsin merkityk-
16168: noerien laatuun ja määrään kiinnitettävä sellinen koko kansantalouden kannalta. Ko-
16169: samanaikaisesti huomiota. On valitettavaa, titalouden hoito edellyttää suurempaa am-
16170: että tähän liittyviä kulutustutkimuksia on mattitaitoa kuin on totuttu ajattelemaan.
16171: varsin vähän meillä suoritettu. Kotitalous- ja kodin käsitöiden opetuksen
16172: V erorasituskomitean mietinnössä fyysillis- sisällyttämistä kansa- ja oppikoulujen oh-
16173: ten henkilöiden verorasituksesta esitetään jelmaan on pidettävä tärkeänä, mutta vart-
16174: koko maan ruokakuntien vahvuudeksi 3.85 tuneemmassa iässä tapahtuvalla vastuun
16175: henkeä ja että kokonaiskulutuksesta kaikissa kasvattamisella ja taidollisella koulutuksella
16176: ruokakunnissa tutkimusaineiston ja .arviolas- on kansamme talouselämän kannalta katsot-
16177: kelmien mukaan oliva.t ostetut ruokatarvik- tava olevan erittäin tärkeä merkitys. Työn
16178: keet ja nautintoaineet 38.4 %, pitovaatteet tulosten järkevän hyväksikäyttämisen tulee
16179: ja kankaat 18 %, asunto, lämpö ja asunnon olla sekä yksityistalouden että kansantalou-
16180: korjaus 7 %. Vertailun vuoksi mainitta- den kannalta pyrkimyksenä, mutta tähän
16181: koon välittömien verojen keskimääräinen tarvitaan sekä tiedollista että taidollista ope-
16182: osuus, joka oli omaisuuden luovutusvero 1.2 tusta, jonka yhtenäisen opetuksen järjestä-
16183: % ja muut välittömät verot 11.5 %. Alem- misen katsomme olevan järjestettävissä.
16184: pituloisten kohdalla ruokatalousmenot voi- Kun tällainen valtion varoilla tapahtuva
16185: vat olla jopa 50 % bruttotulosta. Asian naisten kotitaloudellinen oppivelvollisuus
16186: näin ollen on syytä kiinnittää vakavaa huo- vaatii suunnittelua ja kehittelyä, ehdotamme
16187: miota kotien taloudenhoitoon. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
16188: vomuksen,
16189: Työ ja ilmastolliset olosuhteet vaikutta-
16190: vat sekä ravinto- että vaatetusmenoihin vält- että hallitus ryhtyisi kiiree.llisesti
16191: tämättömyyslinjalla. Mutta selvää on, että toimenpiteisiin tutkimuksen toimitta-
16192: yksityistalouksissa on suuria eroavaisuuksia miseksi naisten kotitaloudellisen oppi-
16193: olemassa näiden menojen kohdalla riippuen velvollisuuden toteuttamisesta ja an-
16194: paitsi perheen koosta, varallisuudesta ja ra- taisi sitä koskevan esityksen Eduskun-
16195: hatulosta, myös ratkaisevalla tavalla kodin nalle.
16196: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
16197:
16198: Kerttu Saalasti. Marja. Lahti.
16199: Hilja. Väänänen. Sylvi Halinen.
16200: 377
16201:
16202: VIII,49. - Toiv.al. N:o 141.
16203:
16204:
16205:
16206:
16207: Forsius ym.: Helsingin käsityönopettajaopiston ottamisesta
16208: valtvion haltuun.
16209:
16210:
16211: Eduskunnalle.
16212:
16213: Helsingin käsityöopettajaopisto on toimi- vioon on eduskunta ottanut 40 milj. mk. Ra-
16214: nut 75 vuotta ja on edelleenkin maassamme kennus tulee maksamaan valmiina 350 milj.
16215: ainoa kansa- ja oppikouluihin, kansanopistoi- mk. Yksityisellä säätiöllä ei ole mahdollisuuk-
16216: hin, seminaareihin ym. käsityönopettajia val- sia hoitaa näin suuria rakennusyrityksiä eikä
16217: mistava laitos. Kuten tunnettua, on opisto vastaisuudessa ylläpitää opistoa näin suuren
16218: toiminut vuokrahuoneistossa ja erittäin ah- velan rasittamana. Koko maan käsittävän,
16219: taissa oloissa. Opiston uutisrakennustyöt voi- käsityönopettajia valmistavan opiston yllä-
16220: tiin aloittaa toukokuussa 1957 ja rakennus pitäminen on valtakunnallinen asia ja siitä
16221: valmistuu huhtikuun loppuun mennessä 1959. huolehtiminen on nimenomaan valtion vel-
16222: Opiston seminaariosasto pääsi muuttamaan vollisuus.
16223: uuden talon kolmeen ylimpään kerrokseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16224: kuluvan vuoden tammikuun puolivälissä. Ta- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
16225: lon valmistumista ovat hidastaneet suuret muksen,
16226: rahoitusvaikeudet. Töiden viivästymisestä ja
16227: keskeytymisestä on aiheutunut huomattavia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16228: lisäkustannuksia, yli 15 milj. markkaa. Val- menpiteisiin Helsingin käsityönopet-
16229: tiolta on tähän mennessä saatu lainaa 80 tajaopiston ottamiseksi valtion hal-
16230: milj. mk ja vuoden 1959 tulo- ja menoar- tuun.
16231: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
16232:
16233: Saara Forsius. Aune lnnala. Armi Hosia.
16234:
16235:
16236:
16237:
16238: 48 E 2119/59
16239: 378
16240:
16241: VUI,50. - Toiv.al. N: o 142.
16242:
16243:
16244:
16245:
16246: Tuuli ym.: Merenkulkuoppilaitosten sekä valtion teknillisten
16247: oppilaitosten ja keskusammattikoulujen rehtorien palk-
16248: kauksen järjestämisestä.
16249:
16250:
16251: Eduskunnalle.
16252:
16253: Ammatillisten oppilaitosten piirissä on to- tosten, merenkulkukoulujen ja valtion kes-
16254: dettu epäkohtana se epäoikeudenmukaisuus, kusammattikoulujen rehtorien palkkaus jär-
16255: mikä on syntynyt rehtorien palkkausjärjes- jestettävä siten, että erillinen rehtorin palk-
16256: telmässä sen jälkeen, kun oppikoulujen reh- kio poistetaan ja rehtoreille suoritetaan palk-
16257: torien palkkaus muutettiin jo vuonna 1947 kaus kolme palkkausluokkaa korkeamman
16258: siten, että rehtorit sijoitettiin kolme palk- palkkausluokan mukaan kuin mihin asian-
16259: kausluokkaa korkeammalle kuin mihin hei- omaisten virat kuuluvat.
16260: dän opettajavirkansa kuuluvat. Ammatilli- Tämän vuoksi esitämme kunnioittaen edus-
16261: sissa oppilaitoksissa taas rehtori kuuluu sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16262: maan palkkausluokkaan kuin hänen opettaja-
16263: virkansa, minkä lisäksi hänelle on suoritettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16264: erillinen rehtorin palkkio. Tämä ei kuiten- merenkulkuoppilaitosten sekä valtion
16265: kaan vastaa oppikouluissa vallitsevaa järjes- teknillisten oppilaitosten ja keskus-
16266: telmää, koska rehtorin eläke- ja muut virasta ammattikoulujen rehtorien palkkauk-
16267: johtuvat edut määräytyvät palkkausluokan sen uudelleen järjestämiseksi siten,
16268: mukaan, joten epäkohdan poistamiseksi ja että se vastaisi oppikoulujen rehtorei-
16269: yhtenäisen palkkausjärjestelmän saavuttami- den palkkausjärjestelmää.
16270: seksi olisi myös valtion teknillisten oppilai-
16271: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
16272:
16273: Erkki Tuuli. A. F. Airo.
16274: 379
16275:
16276: vm,51. - Toiv.al. N: o 143.
16277:
16278:
16279:
16280:
16281: Tiekso ym.: Kemin teknillisen koulun toiminnan aloittami-
16282: sesta.
16283:
16284:
16285: E d u s k u n n a 11 e.
16286:
16287: Valtion vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon västi, sillä lukuvuonna 1957 opiskeli maamme
16288: otti eduskunta kauppa- ja teollisuusminis- eri teknillisissä kouluissa 44 Lapin läänistä
16289: teriön esityksestä määrärahan Kemin teknil- olevaa henkilöä. Mainittuna vuonna pyrki
16290: lisen koulun opettajain palkkaamiseksi. Näin yksinomaan Oulun teknilliseen kouluun 108
16291: tulivat mainitut virat samoinkuin koulukin henkilöä Lapin läänistä.
16292: perustetuiksi. Monista syistä johtuen koulun Kemin kaupunginhallituksen asettaman
16293: toiminta ei kuitenkaan silloin päässyt alka- toimikunnan suorittama tutkimus osoittaa,
16294: maan. että teknillisen koulun opintosuuntina voisi-
16295: Pohjois-Suomen teollisuuden kehittyessä on vat olla metsäteollisuusosasto, kone- ja sähkö-
16296: Kemin teknillisen koulun toiminnan alkuun osasto sekä rakennusosasto. Koulun toiminta
16297: saaminen käynyt erittäin tärkeäksi. Kun lähi- voitaisiinkin saattaa käyntiin joko osittain tai
16298: vuosina ns. suuret ikäluokat tulBvat työmark- opintosuunnittain, mikä helpottaisi myös kou-
16299: kinoille, tarvitaan työnjohtopuolellakin en- lun aloittamiseen liittyviä vaikeuksia.
16300: tistä enemmän ammattinsa taitavaa henkilö- Kemin kaupunginhallitus on ilmoittanut
16301: kuntaa. Metsätöitten jatkuva koneellistumi- olevansa valmis järjestämään koulun toimin-
16302: nen edellyttää teknikkokuntaa, joka on saa- nan aloittamiseen tarvittavat huonetilat sekä
16303: nut ao. koulutuksen. Teknillinen kehitys sel- muutenkin edistämään koulun toimintaa. Ke-
16304: luloosa- ja paperialoilla on edistynyt siinä missä toimivat puunjalostustehtaat, Veitsi-
16305: määrin, että näitten alojen teknikkojen tarve luoto Oy ja Kemi Oy, ovat suostuneet siihen,
16306: on jo nyt lisääntynyt. Sitäpaitsi on tulevai- että yhtiöiden palveluksessa olevia insinöö-
16307: suudessa todennäköisimmin juuri Pohjois- rejä voitaisiin käyttää tuntiopettajina.
16308: Suomessa mahdollista laajentaa selluloosa- ja
16309: paperialan tuotantoa, mikä vaatii teknikko- Kemin teknillisen koulun toiminnan alkuun
16310: kunnan koulutuksen lisäämistä. Niin ikään saaminen lisäisi Pohjois-Suomen nuorison
16311: pyrittäessä Lapin teollistamiseen sekä yksi- mahdollisuuksia saada kotimaakunnassaan
16312: tyistalouksien sähköistämiseen ja koneistami- teknillistä koulutusta, mikä olisi sekä oman
16313: seen tarvitaan kone- ja sähköalojen teknillistä maakunnan että koko maan edun mukaista.
16314: henkilökuntaa. Rakennusalan teknikkojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16315: koulutus olisi tarpeen tyydyttämään tie- ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16316: vesirakennus- sekä maanviljelyspiirien tar-
16317: vetta samoinkuin yksityistä rakennustoimin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16318: taa. toimenpiteisiin Kemin teknillisen kou-
16319: Suoritettu tutkimus osoittaa, että teknilli- lun toiminnan aloittamiseksi.
16320: sen koulun oppilaita tulee olemaan riittä-
16321: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
16322:
16323: Anna.-Liisa Tiekso. Toivo Friman. Eino Tainio.
16324: 380
16325:
16326: VUI,52. - Hemst.mot. N: o 144.
16327:
16328:
16329:
16330:
16331: Sundell m.fl.: Angående byggnadsunderstödslån för Fria
16332: Kristliga Folkhögskolan i Korsholm.
16333:
16334:
16335: T i 11 R i k s d a g e n.
16336:
16337: Fria Kristliga Folkhögskolan i Korsholm Enligt beräkningarna skulle slutsuman för
16338: har sedan :flera är tillbaka haft ritningar alla nödiga tillbyggnader stiga till över 30
16339: färdiga för planerade tillbyggnader i syfte miljoner mk. Då det nu är omöjligt att
16340: att avhjälpa den svära utrymmesbrist, som genomföra hela byggnadsprojektet, borde ät-
16341: utgör ett allvarligt hinder för skolans arbete. minstone en första etapp i byggnadsplanerna
16342: För att ätminstone en del av dessa byggnads- nödvändigtvis förverkligas så fort som möj-
16343: planer skall kunna förverkligas borde skolan ligt för att i nägon mån lösa problemet om
16344: fä ett statslän på 10 miljoner mk. Motioner utrymmesbristen.
16345: därom har tidigare inlämnats till riksdagen. Enär skolan hittills byggts upp utan stats-
16346: Skolan, som verkat sedan 1945 och som understöd, föresläs härmed vördsamt och med
16347: har elever frän alla delar av landet, har all- hänvisning till 7 paragrafen i lagen om
16348: deles för begränsade utrymmen. Elevinter- statsunderstöd åt folkhögskolor samt till 24
16349: natet är för litet, varför manliga elever paragrafen i förordningen om tillämpningen
16350: måste inkvarteras utom skolan. De kvinnliga av nämnda lag, att riksdagen ville besluta
16351: lärarna och en manlig lärare med familj har hemställa,
16352: inte reglementsenliga bostäder. Endast ett
16353: egentligt klassrum finns, vilket även tjänar a~t regeringen i 1960 års statsför-
16354: som festsal. Eristen på nödiga klassrum vål- slag måtte ttpptaga ett byggnadsun-
16355: lar svårigheter, dä linjeindelning är genom- derstödslån om 10 miljoner mark för
16356: förd ifräga om undervisningen. Flera andra Fria Kristliga Folkhögskolan i Kors-
16357: för skolans arbete nödvändiga lokaliteter holm.
16358: saknas.
16359: Helsingfors den 20 februari 1959.
16360:
16361: Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
16362: J. A. Jungarå. Grels Teir.
16363: Bertel Lindh. T. E. Nordström.
16364: Verner Korsbäck. John Österholm.
16365: 381
16366:
16367: VIII,52. - Toiv.al. N:o 144.
16368: Suomennos.
16369:
16370:
16371:
16372:
16373: Sundell ym.: Rakennusavustuslainasta Fria Kristliga Folk-
16374: högskolan nimiselle kansanopistolle Korsholmassa.
16375:
16376:
16377: Eduskunnalle.
16378:
16379: Fria Kristliga Folkhögskolan nimisellä kan- jako. Useat muut koulun työlle välttämättö-
16380: sanopistolla Korsholmassa on jo useita vuosia mät huonetilat puuttuvat.
16381: sitten ollut valmiina piirustukset suunnitel- Laskelmien mukaan tulisi kaikkien tarpeel-
16382: tuja lisärakennuksia varten, joiden tarkoi- listen lisärakennusten loppusumma nouse-
16383: tuksena on saada poistetuksi se vaikea tilan- maan yli 30 miljoonan markan. Kun nyt on
16384: puute, joka on vakavana esteenä koulun työs- mahdotonta toteuttaa koko rakennusohjelmaa,
16385: kentelylle. Jotta ainakin osa näistä raken- olisi ainakin rakennussuunnitelmien ensim-
16386: nussuunnitelmista voisi toteutua, tulisi kou- mäinen vaihe toteutettava mahdollisimman
16387: lun saada 10 miljoonan markan valtionlaina. pian, jotta tilanpuutetta koskeva kysymys
16388: Aloitteita tästä on aikaisemmin jätetty edus- saataisiin jossakin määrin ratkaistuksi.
16389: kunnalle. Koska koulua on tähän asti kehitetty ilman
16390: Koululla, joka on toiminut vuodesta 1945 valtionavustusta, ehdotetaan kunnioittaen
16391: lähtien ja jossa on oppilaita maan kaikista kansanopistojen valtionavusta annetun lain
16392: osista, on aivan liian rajoitetut tilat. Oppi- 7 §: ään ja mainitun lain soveltamisasetuksen
16393: lasasuntola on liian pieni, minkä vuoksi mies- 24 § : ään viitaten eduSkunnan hyväksyttä-
16394: oppilaat on majoitettava koulun ulkopuo- väksi toivomus,
16395: lelle. Naisopettajilla ja yhdellä perheellisellä
16396: miesopettajalla ei ole säännösten mukaisia että hallitus ottaisi vuoden 1960
16397: asuntoja. On vain yksi varsinainen luokka- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mil-
16398: huone, joka samalla on juhlasalina. Tarpeel- joonan markan määrärahan rakennus-
16399: listen luokkahuoneiden puute tuottaa vai- avustuslainaksi Fria Kristliga Folk-
16400: keuksia, kun opetuksessa on toteutettu linja- högskolan nimiselle kansanopistolle
16401: Korsholmassa.
16402: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
16403:
16404: Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
16405: J. A. Jungarå. Grels Teir.
16406: Bertel Lindh. T. E. Nordström.
16407: ,erner lrorsbäck. John Österholm.
16408: 382
16409:
16410: VIII,53. - Hemst.mot. N: o 145.
16411:
16412:
16413:
16414: Procope: A.ngående överförande av den svenskspråkiga in-
16415: spektören vid statens biblioteksbyrå till en motsvarande
16416: tjänst vid skolstyrelsens svenska avdelning.
16417:
16418:
16419: T i ll R i k s d a g e n.
16420:
16421: Enligt gällande lagstiftning angående folk- förening med den kulturella administratio-
16422: biblioteken i landet ligger ledningen för det nen i övrigt skulle få mera stöd och pondus.
16423: statliga biblioteksväsendet hos statens biblio- Drygt 30 år senare nödgas man med be-
16424: tekskommission och dess biblioteksbyrå, vilka klagande konstatera, att denna reform av
16425: bägge arbeta i samband med skolstyrelsen, biblioteksförhållandena inte blivit genomförd.
16426: men underlyda direkt undervisningsministe- Det förefaller därför motiverat, att åtmins-
16427: riet. Byrån fungerar som biblioteksväsendets tone på olika punkter i systemet söka få för-
16428: centrala ämbetsverk. Dess tjänstemän är bättringar och berättigade omställningar tili
16429: chefen för biblioteksväsendet jämte en ama- stånd. Sålunda ansåg bibliotekskommitten
16430: nuens, en kanslist samt två äldre och fem enhälligt att den svenskspråkiga inspektören
16431: yngre biblioteksinspektörer. skulle göras till tjänsteman inom skolstyrel-
16432: Den ena av de bägge äldre biblioteks- sens svenskspråkiga avdelning i enlighet med
16433: inspektörerna är svenskspråkig. Inom bib- de allmänna organisationsprinciperna inom
16434: lioteksbyrån utför denna tjänsteman i likhet detta ämbetsverk. Under de senaste åren har
16435: med sin finskspråkiga kollega specialarbeten ytterligare omständigheter tillkommit, vilka
16436: vid sidan av skötseln av sitt eget distrikt. understrukit önskvärdheten, att den högsta
16437: Den svenskspråkiga biblioteksinspektören tillsynen över de statliga biblioteksärendena
16438: åligger det att uppgöra en rescenserande på svenskt håll skulle koncentreras till det
16439: bokförteckning på svenska, viiken ända till organ, som bär ansvaret :för det övriga folk-
16440: för något år sedan publicerades i tidskriften bildningsarbetet och som på ett uppbyg-
16441: Svenskbygden. gande och friktionsfritt sätt kunnat sam-
16442: Det är ett allmänt erkänt faktum att bib- arbeta med det fria folkbildningsarbetets or-
16443: liotekslagstiftningen i landet sedan länge är ganisationer. I detta sammanhang antecknas
16444: i behov av översyn och förnyelse. Sedan den att den svenska rescensionskatalogen över ut-
16445: i september 1946 av statsrådet tillsatta bib- kommen litteratur icke mera utges i sam-
16446: liotekskommitten tre år senare avgivit band med tidskri:ften Svenskbygden, var-
16447: sitt betänkande har man väntat på åtgärder igenom kontakten mellan biblioteksledningen
16448: för att få till stånd en ny bibliotekslag. Det och allmänheten samt även i någon mån med
16449: största missförhållandet med det nuvarande Norden störts.
16450: systemet är att biblioteksväsendet befinner :Med hänvisning tili ovanstående synpunk-
16451: sig organisatoriskt sett i en undantagsställ- ter föreslås vördsamt, att riksdagen ville be-
16452: ning i förhållande till alla andra områden sluta hemställa,
16453: av folkbildningsarbetet, där ledningen och
16454: övervakningen direkt koncentrerats till skol- att regeringen måtte vidtaga åt-
16455: styrelsen. Redan år 1927 gjordes från skol- gärder i syfte att den svenskspråkiga
16456: styrelsens sida ett förslag om att den högsta inspektören vid statens biblioteksbyrå
16457: förvaltningen av biblioteksärendena i landet skulle överföras Wl en motsvarande
16458: skulle överföras till skolstyrelsen för att tjänst vid skolstyrelsens svenska av-
16459: biblioteksärendenas behandling i naturlig delning.
16460: Helsingfors den 18 februari 1959.
16461:
16462: Victor Procope.
16463: 383
16464:
16465: VUI,53. - Toiv.al. N: o 145.
16466: Suomennos.
16467:
16468:
16469:
16470:
16471: Procope: Valtion kirjastotoimiston ruotsinkielisett tarkasta-
16472: jan siirtämisestä vastaavaan virkaatt kouluhallituksett
16473: ruotsalaisessa osastossa.
16474:
16475:
16476: E d u s k u n n a II e.
16477:
16478: Maan kansankirjastoja koskevan voimassa tely luonnollisessa yhteydessä muuhun sivis-
16479: olevan lainsäädännön mukaan on valtion kir- tyshallintoon voisi saada enemmän tukea ja
16480: jastotoimen johto valtion kirjastotoimikun- pontta.
16481: nalla ja sen kirjastotoimistolla, jotka mole:m- Runsaasti 30 VU{)tta myöhemmin on valit-
16482: mat työskentelevät kouluhallituksen yhtey- taen todettava, että tämä kirjasto-olojen
16483: dessä, mutta ovat suoraan opetusministeriön uudistus ei ole tullut toteutetuksi. Sen
16484: alaiset. Toimisto on kirjastolaitoksen keskus- vuoksi tuntuu perustellulta koettaa saada
16485: virastona. Sen virkamiehiä ovat kirjastotoi- ainakin järjestelmän eri kohdissa aikaan pa-
16486: minnan johtaja ja amanuenssi, kanslisti sekä rannuksia ja muutoksia. Niinpä kirjasto-
16487: kaksi vanhempaa ja viisi nuorempaa kirjas- komitea oli yksimielinen siitä, että ruotsin-
16488: tontarkastajaa. kielinen tarkastaja olisi tehtävä kouluhalli-
16489: Toinen vanhemmista kirjastontarkastajista tuksen ruotsinkielisen osaston virkamieheksi
16490: on ruotsinkielinen. Kirjastotoimistossa tämä tämän viraston yleisten organisatioperiaattei-
16491: virkamies suorittaa suomenkielisen virkavel- den mukaisesti. Viime vuosina on ilmennyt
16492: jensä tavoin erikoistöitä varsinaisen piirinsä uusia seikkoja, jotka ovat tehneet entistä
16493: hoidon ohella. Ruotsinkielisen kirjastontar- suotavammaksi valtion kirjastoasiain keskit-
16494: kastajan tehtävänä on laatia selostava ruot- tämisen ruotsalaisella taholla sille elimelle,
16495: sinkielinen kirjaluettelo, joka viime vuosiin jolla on vastuu muusta kansansivistyksestä
16496: saakka julkaistiin Svenskbygden nimisessä ja joka on voinut rakentavasti ja hankauk-
16497: aikakauslehdessä. setta toimia yhteistyössä vapaan kansansivis-
16498: Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että kir- tystyön järjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä
16499: jastolainsäädäntö maassa on kauan ollut pantakoon merkille, että ruotsalaista selostus-
16500: uudistuksen tarpeessa. Sitten kun valtioneu- luetteloa ilmestyneestä kirjallisuudesta ei
16501: voston syyskuussa 1946 asettama kirjasto- enää julkaista aikakauslehden Svenskbygden
16502: komitea oli kolme vuotta myöhemmin anta- yhteydessä, minkä vuoksi kosketus kirjaston-
16503: nut mietintönsä, on odotettu toimenpiteitä johdon ja yleisön välillä sekä myös jossakin
16504: uuden kirjastolain aikaansaamiseksi. Nykyi- määrin pohjoismaihin on häiriintynyt.
16505: sen järjestelmän suurin epäkohta on siinä, Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh-
16506: että kirjastolaitos on organisatorisesti kat- dotetaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
16507: soen poikkeusasemassa kaikkiin muihin kan- täväksi toivomus,
16508: sansivistystyön aloihin nähden, joissa johto
16509: ja ylin valvonta on suoraan keskitetty koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16510: hallitukselle. Jo vuonna 1927 tehtiin koulu- valtion kirjastotoimiston ruotsinkieli-
16511: hallituksen taholta ehdotus maan kirjasto- sen tarkastajan siirtämiseksi vastMr
16512: asiain korkeimman hallinnon siirtämisestä vaan virkaan kouluhallituksen ruotsa-
16513: kouluhallitukselle, jotta kirjastoasiain käsit- laisessa osastossa.
16514: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
16515:
16516: Victor Procope.
16517: 384
16518:
16519: Vm,54. - Bemst.mot. N: o 146.
16520:
16521:
16522:
16523:
16524: Nordfors m.fl.: Angående åtgärder för upprättande av
16525: landskapsbibliotek.
16526:
16527:
16528: T i ll R i k s d a g e n.
16529:
16530: Ett välorganiserat biblioteksväsende utgör förmedla boklån från vetenskapliga biblio-
16531: en viktig faktor särskilt för landsbygdens tek.
16532: kulturliv, som icke i samma mån som stä- Hos oss bedrivs centralbiblioteksverksam-
16533: -derna har tillgång till mångsidiga bildnings- het endast i landskapet Åland. Däremot
16534: möjligheter. Vårt land äger ett vidsträckt existerar i övriga nordiska Iänder talrika
16535: nät av biblioteksenheter. Nya biblioteks- centralbibliotek sedan 30 år tillbaka. I gäl-
16536: lokaliteter har även uppstått under senare lande folkbibliotekslag av den 20 april 1928
16537: år som resultat av lokala strävanden och förutsätts särskilda landskapsbibliotek, men
16538: uppoffringar. Däremot råder betydande bris- detta har ännu inte förverkligats.
16539: ter, då det blir fråga om tillgången på Med tanke på folkbildningslivets snabbt
16540: litteratur i bibliotek. Den motsvarar i många växande behov vore det skäl att inleda grun-
16541: fall inte närmelsevis allmänhetens behov. dandet av landskapsbibliotek. Kostnaderna
16542: Det effektivaste och i längden även billi- för sådana kan hållas inom moderata grän-
16543: gaste sättet att komplettera kommunalbiblio- ser.
16544: tekens verksamhet är att inrätta centrala Med stöd av det som ovan anförts föreslår
16545: landskapsbibliotek. Som sådana kunde fun- vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
16546: gera t. ex. större stadsbibliotek, vilka skulle
16547: komplettera den lokala verksamheten med att regeringen måtte vidtaga åtgär-
16548: lån även till övriga bibliotek i länet samt der för upprättande av landskaps-
16549: bibliotek.
16550: Helsingfors den 17 februari 1959.
16551:
16552: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
16553: John Österholm. Verner Korsbäck.
16554: 385
16555:
16556: Vlfi,54. - Toiv.al. N:o 146.
16557: Suomennos.
16558:
16559:
16560:
16561:
16562: Nordfors ym.: Toimenpiteistä maakuntakirjastojen perusta-
16563: miseksi.
16564:
16565:
16566: Eduskunnalle.
16567:
16568: Hyvin organisoitu kirjastolaitos muodostaa Meillä harjoitetaan keskuskirjastotoimintaa
16569: tärkeän tekijän erityisesti maaseudun kult- ainoastaan Ahvenanmaan maakunnassa. Sitä
16570: tuurielämälle, jossa ei ole samassa määrin vastoin muissa pohjoismaissa on lukuisia
16571: kuin kaupungissa monipuolisia sivistysmah- keskuskirjastoja jo 30 vuoden takaa. 20 päi-
16572: dollisuuksia. Maassamme on laaja kirjasto- vänä huhtikuuta 1928 annetussa kansankir-
16573: yksikköjen verkosto. Uusia kirjastohuoneis- jastolaissa edellytettiin erityisiä maaln:mta-
16574: toja on myös viime vuosina tullut paikallis- kirjastoja, mutta tätä ei ole vielä toteutettu.
16575: ten pyrkimysten ja uhrausten tuloksena. Sitä Ottaen huomioon kansan sivistyselämän
16576: vastoin mitä kirjallisuuden saantiin kirjas- nopeasti kasvavat tarpeet olisi syytä ryhtyä
16577: toissa tulee, on olemassa huomattavia puut- perustamaan kansankirjastoja. Niiden kus-
16578: teellisuuksia. tannukset voidaan pitää kohtuullisissa ra-
16579: Tehokkain ja ajan mittaan myös halvin joissa.
16580: tapa täydentää kunnankirjastojen toimintaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
16581: on keskusmaakuntakirjastojen perustaminen. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16582: Sellaisena voisi toimia mm. suurehko kau-
16583: punginkirjasto, joka täydentäisi paikallista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16584: toimintaansa lainoilla myös läänin muille kir- maakuntakirjastojen perustamiseksi.
16585: jastoille sekä välittämällä kirjalainoja tieteel-
16586: lisistä kirjastoista.
16587: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
16588:
16589: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
16590: John Österholm. Verner Korsbäck.
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: 49 E 219/59
16596: 386
16597:
16598: VIII,55. - Toiv.al. N:o 147.
16599:
16600:
16601: Kuusinen ym.: Valtion varoista kirjailijoille suoritettavien
16602: palkintojen korottamisesta.
16603:
16604:
16605: E d u s k u n n a 11 e.
16606:
16607: Rahan arvon alentuessa ja valtion noudat- olisi tietenkin otettava huomioon, etteivät ne
16608: taman johdonmukaisen kulttuuripolitiikan joutuisi samoille henkilöille, jotka jo ovat
16609: puuttuessa ovat valtion kirjalliset apurahat saaneet runsaasti apurahoja yksityisistä ra-
16610: menettäneet jatkuvasti merkitystään. Kun hastoista.
16611: kokemus niin omasta kuin muistakin maista Nykyisellään valtion palkinnot ovat kadot-
16612: osoittaa, että kaunokirjallisuus ilman valtion tamassa kunniapalkinnon luonteensa ja jää-
16613: tukea vain suhteellisen harvoissa tapauksissa mässä huomattavasti jälkeen yksityisten ra-
16614: saattaa selviytyä ankarasta kaupallisesta kil- hastojen vuosittain jakamista apurahoista tai
16615: pailusta ala-arvoisen tai ajanvietekirjallisuu- palkinnoista. Kun lisäksi viimemainitut ra-
16616: den kanssa, olisi mielestämme vakavasti har- hastot vielä jakavat vuosittain tai määrä-
16617: kittava tämän tuen tehostamista. vuosittain suuria kunniapalkintoja asianomai-
16618: Vanhin valtion apurahoista on ns. valtion sen kirjailijan koko tuotannosta tai elämän-
16619: palkinto, joka kunakin vuonna jaetaan edel- työstä, jää valtion palkinto kokonaan tois-
16620: lisenä vuonna eniten ansioituneista kirjoista, arvoiseksi. Vaikka yksityisistä rahastoistu tie-
16621: ei kuitenkaan sellaiselle kirjailijalle, jonka tenkin on kehittynyt huomattava apu kult-
16622: edellinen palkittu teos on katsottu äsken il- tuurielämällemme, on pidettävä luonnotto-
16623: mestynyttä paremmaksi. Tämä palkinto anne- mana, että valtio ei ensisijaisesti palkitse
16624: taan pyytämättä ja niiden lukumäärä ja suu- kansalaistensa koko maan kulttuurin hyväksi
16625: ruus vaihtelee jonkin verran, suomenkielisten suorittamia tekoja. On sitäpaitsi huomioon
16626: kirjailijoiden osalta 6-10 välillä, ruotsinkie- otettava, että yksityisissä rahastoissa helpom-
16627: listen 2-3 välillä vuosittain ja palkintojen min kuin valtion kirjallisessa lautakunnassa
16628: suuruus 100 000 markasta (ns. pieni pal- pääsee määräämään joku määrätty yksipuo-
16629: kinto) 150 000 markkaan (ns. suuri pal- linen kaupallisia tai poliittisia intressejä
16630: kinto). Kun valtion palkinto vielä vuosisadan edustava suunta. Valtion palkinnon arvon
16631: alussa esimerkiksi oli 4 000 kultamarkkaa, kohottamiseksi olisi myös niihin liitettävä
16632: saattaa hyvin havaita, miten mitättömäksi vuosittain tai määrävuosittain jaettava
16633: tämä ainoa pyytämättä annettava valtion 1 000 000 markan suuruinen erikoinen kun-
16634: kunnianosoitus on tullut. niapalkinto tunnustukseksi asianomaisen kir-
16635: Kun lisäksi valtion palkinnon jakamisesta jailijan koko tuotannosta ja elämäntyöstä.
16636: ilmoitetaan ainoastaan lyhyellä sanomalehtiin Mielestämme olisi nyt valtion palkintojen ja
16637: annetulla uutisella sekä kirjeellä asianomai- kunniapalkintojen merkitystä tehostettava
16638: selle ja kustantajien yhdellä ilmoituksella sa- jollakin pysyväksi jääväliä symbolilla ja ja-
16639: nomalehdissä, ja kun yleisö totunnaisesti mit- kamalla ne erikoisin juhlamenoin.
16640: taa palkinnon arvoa sen rahamäärän perus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
16641: teella, ei palkinnon jakamisella ole saajalle kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16642: sanottavaa kaupallistakaan merkitystä. Käsit-
16643: tääksemme pienen palkinnon nostaminen ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16644: nakin 300 000 markkaa ja suuren palkinnon valtion varoista kirjailijoille suoritetta-
16645: 500 000 markkaa korottaisi sen merkitystä. vien palkintojen tuntuvaksi korottami-
16646: Sama pätee luonnollisesti myös muihin val- seksi ja niiden merkityksen tehostami-
16647: tion taidepalkintoihin. Palkintoja jaettaessa seksi.
16648: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
16649:
16650: Hertta Kuusinen. Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen.
16651: Irma Rosnell. Paavo Aitio. Anna-Liisa Tiekso.
16652: 387
16653:
16654: VIII,56. - Toiv.al. N: o 148.
16655:
16656:
16657:
16658:
16659: Kuusinen ym.: Kirjaveron perimisestä kirjailijain työsken-
16660: telymahdollisuuksien ja vanhuuden turvaamiseksi.
16661:
16662:
16663: E d u s k u n n a ll e.
16664:
16665: Maamme kirjallisuuden saama yhteiskun- jonkin verran vaille 15 000 000 kpl.), olisi 5
16666: nallinen tuki koostuu neljästä varsin eriar- mk:n verosta vuotuinen 25 milj. markan
16667: voisesta lähteestä: valtion kirjallisuuspalkin- tuotto, jolla olisi varsin huomattava merki-
16668: noista, valtion ns. akatemia-apurahoista, val- tys. Tämän veron ei myöskään pitäisi ylen-
16669: tion eläkkeistä ja yksityisten rahastojen var- tää kirjallisuuden hintoja, koska se varsin
16670: sin erisuuruisista apurahoista. Yhteensäkään hyvin voitaisiin vähentää kirjakauppiaiden
16671: nämä lähteet, joista toisilla, esim. valtion varsin kohtuuttomista myyntiprosenteista
16672: eläkkeillä, on enemmän armeliaisuuden kuin (kiinteällä tilillä 40 %, myyntitilillä 30%
16673: kirjallisen työn tukemisen luonne, ja toisilla nidotun kappaleen hinnasta, kun esim. kir-
16674: taas, esim. monien inflaatioiden syömien sää- jailijan koko palkkioksi lasketaan ensimmäi-
16675: tiöitten apurahoilla, vain kuriositeettimerki- sessä painoksessa 16%-20% ja myöhem-
16676: tys, eivät nykyisenä kaupallisen kilpailun ja missä painoksissa vähemmän kirjan hin-
16677: kiristyvän kaupallisen kustannuspolitiikan nasta).
16678: aikakautena riitä tukemaan maamme kirjalli- Luonnollisempaa ja varmaan myös käytän-
16679: suutta. nössä helpommin toteutettavaa ja käytön
16680: Tämä epäkohta on tajuttu kaikissa kirjal- kannalta tarkoituksenmukaisempaa kuin tä-
16681: lisissa piireissä ja myöskin maamme kirjai- män verotuksen aikaansaaminen vapaaeh-.
16682: lijajärjestöissä. On pohdittu ja jopa esitetty- toista tietä olisi sen määrääminen erikoi-
16683: kin esim. ala-arvoisen kirjallisuuden verotta- sena valtion osuutena, joka käytettäisiin ko-
16684: mista korkeampitasoisen hyväksi, mutta nämä konaan edellämainittuihin tarkoituksiin.
16685: ehdotukset ovat kompastuneet tarkkojen raja-' Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
16686: viivojen määrittelemisen vaikeuteen. Tämän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16687: vuoksi ovatkin asianomaiset ammatilliset
16688: järjestöt esim. Suomen Kirjailijaliitto koet- että hallitus antaisi Eduskunnalle
16689: taneet saada yksityisten kustantajain kanssa esityksen, jonka perusteella kirjakau-
16690: aikaan sopimusta vapaaehtoisen 5 mk: n ve- passa tai asiamiesten välityksellä myy-
16691: ron kantamisesta kirjalta kaikista myydyistä dystä kaunokirjallisen teoksen kappa-
16692: kirjoista ja sen käyttämisestä kirjailijoit- leesta perittäisiin 5 markkaa kirjalta,
16693: temme työskentelymahdollisuuksien ja van- joka vähennettäisiin asianomaisen
16694: huudenturvan hyväksi, mutta nämä neuvot- myyjän myyntipalkkiosta, sekä että
16695: telut ovat pysähtyneet kustantajien vastarin- tämä tuotto kokonaisuudessaan käytet-
16696: taan. täisiin kirjailijoiden työskentelymah-
16697: Kun maassamme vuosittain myydään ar- dollisuuksien ja heidän vanhuutensa
16698: violta noin 5 000 000 kappaletta varsin eri- turvaamiseen erikoisen suunnitelman
16699: arvoista kaunokirjallista teosta (kaikkiaan mukaisesti.
16700: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
16701:
16702: Hertta Kuusinen. Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen.
16703: Irma Rosnell. Paavo Aitio. Anna-Liisa Tiekso.
16704: 388
16705:
16706: Vni,57. - Toiv.al. N:o 149.
16707:
16708:
16709:
16710:
16711: Kuusinen ym..: Varojen varaamisesta julkisten rakennusten
16712: taiteelliseen kaunistamiseen.
16713:
16714:
16715: Eduskunnalle.
16716:
16717: Kun eduskunta hyväksyi vuoden 1939 tulo- on tilillään useita huomattavia taidesaavu-
16718: ja menoarvion yhteydessä toivomuksen mää- tuksia.
16719: rätyn prosentin käyttämisestä julkisten ra- Omaa kansaamme on mainittu lahjak-
16720: kennusten kustannuksista niiden taiteelliseen kaaksi, sen hengenelämää korkeatasoiseksi ja
16721: kaunistamiseen, uskottiin maassamme kuvaa- sen kauneudenkaipuuta sammumattomaksi,
16722: mataiteen saavuttaneen lopultakin arvoisensa samalla kun sen taidekäsitystä ja hyvää ma-
16723: tunnustuksen ja mahdollisuudet taiteen saat- kua on ylistetty. Maamme taiteilijakunta
16724: tamiseksi julkisia rakennuksia käyttävän kaipaa kuitenkin jatkuvaa positiivista kan-
16725: maaseudun ja kaupunkien asujaimiston omai- natusta yltää~een aina uusiin saavutuksiin.
16726: suudeksi. Kuluneiden vuosien käytäntö on Eräänä kannustimena voisi olla laki, jonka
16727: kuitenkin osoittanut, ettei eduskunnan toivo- mukaan julkisluontoiset valtion rakennukset
16728: mukaelia ole ollut arveltua vaikutusta. Onkin tulee kaunistaa taiteilijoille järjestetyissä kil-
16729: vakiintunut sellainen käsitys, että vain jul- pailuissa ansioituneilla taideteoksilla. Näin
16730: kisten rakennusten taiteellisesta kauneudesta eduskunnan toivomus ja vuoden 1956 tulo- ja
16731: säädetty laki voisi käytännössä toteuttaa menoarvion yleisperusteluitten lausuma siitä,
16732: eduskunnan useampaan kertaan lausuman että ,Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena,
16733: toivomuksen. että valtion julkisia rakennuksia vastaisuu-
16734: On tunnettua, että useissa muissa Euroopan dessa kaunistettaisiin taideteoksilla", voitai-
16735: maissa on jo vuosia sitten ryhdytty toimen- siin parhaiten toteuttaa. Mikäli ratkaisu jäte-
16736: piteisiin julkisten rakennusten kaunistami- tään yksin valtioneuvoston raha-asiainvalio-
16737: seksi maalauksilla, veistoksilla ja muilla tai- kunnalle, tulee epätyydyttävä tilanne asiassa
16738: deteoksilla ja näin tehty suuri palvelus mait- edelleen jatkumaan.
16739: ten taide-elämälle, kohotettu sen tasoa, levi- Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
16740: tetty taideharrastusta ja saatettu kansan hen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16741: kiseksi omaisuudeksi muuten vain harvojen
16742: nautittavaksi jäävää parasta taidetta. Erityi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
16743: sesti on havaittu, että tässä tarkoitetut toi- esityksen laiksi, jonka mukaan valtion
16744: menpiteet ovat auttaneet taidesaavutusten kustannuksella rakennettavien julkis-
16745: pääsyä myös muuten usein osattomaksi jää- ten ja yhteiskunnallisten rakennusten
16746: vän maaseutuväestön saataville. Viittaamme uudisrakennusmäärärahoista käytettäi-
16747: tässä vain Norjaan, jossa mainittujen toimen- siin 2 % niiden taiteelliseen kaunista-
16748: piteiden tukemana on kehittynyt norjalainen miseen.
16749: monumentaalimaalauksen koulukunta, jolla
16750: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
16751:
16752: Hertta. Kuusinen. Kuuno Honkonen. Rainer Virtanen.
16753: Irma. Rosnell. Paavo Aitio. Anna-Liisa. Tiekso.
16754: 389
16755:
16756: VIII, 58. - Hemst.mot. N: o 150.
16757:
16758:
16759:
16760:
16761: Procope m.fl.: Angående slutförande av Borgå domkyrkas
16762: underkålls- ock reparationsarbeten.
16763:
16764:
16765: Tili Riksdagen.
16766:
16767: Borgå domkyrka har en särställning bland dergått en partiell restaurering, men på
16768: landets kyrkor, emedan det var där tsar grund av ekonomiska skäl ·måste arbetena
16769: Alexander I upphöjde Finland bland natio- år 1956 avbrytas på obestämd tid. Fort-
16770: nernas antal och där han avgav sin regent- farande återstår dock nödvändiga under-
16771: :försäkran under Borgå lantdag år 1809. hållsarbeten, som har beräknats dra en kost-
16772: Med anledning av att 150 år för:flutit sedan nad av närmare 15 miljoner mark.
16773: lantdagen hölls, kommer riksdagen att bege Borgå församlingar saknar tyvärr medel
16774: sig tili Borgå, där en festgudstjänst avhålles att iståndsätta domkyrkan, som är ett av
16775: i Borgå domkyrka den 22 mars i år. landets märkligaste byggnadsverk. Domkyr-
16776: Denna grundläggande händelse i Finlands kans norra och västra murar är delvis från
16777: historia skulle motivera att något görs av 1200-talet, mot att de övriga delarna av
16778: riksdagen för att hugfästa 150-årsminnet av templet är från början av 1400-talet.
16779: lantdagen i Borgå. Emedan 100-årsminnet Borgå :församlingars beträngda ekonomiska
16780: inföll under den tid Finland var knutet tili läge beror på att för ortens finska försam-
16781: Ryssland, restes år 1909 i Borgå domkyrka ling har inretts ett församlingshem och kyr-
16782: på privat initiativ genom donation av kom- koherdebostad i en stenbyggnad, som inköp-
16783: merserådet August Eklöf och bok:förläggare tes 1957. I samma byggnad har även in-
16784: Werner Söderström en staty i brons av tsar rymts det svenska och det finska kyrko-
16785: Alexander I. Nu borde det självständiga herdeämbetet samt församlingarnas gemen-
16786: Finlands riksdag uppmärksamma och an- samma ekonomiekontor.
16787: svara för 150-årsminnet av ständernas bety- Genom att Borgå domkyrka på statens be-
16788: delsefulla lantdag år 1809. kostnad och under Arkeologiska kommissio-
16789: Lämpligast kunde minnet av ständernas nens överinseende skulle sättas i ett värdigt
16790: sammankomst i Borgå år 1809 hugfästas ge- skick, skulle även minnet av den märkliga
16791: nom att riksdagen skulle bevilja medel för lantdagen i Borgå hugfästas på det mest
16792: den nu nödvändiga restaureringen av Borgå praktiska och nyttiga sättet.
16793: medeltida domkyrka, på samma sätt som Med hänvisning tili det ovansagda föreslås
16794: riksdagen gjorde, då Åbo domkyrka under- vördsamt, att riksdagen måtte hemställa,
16795: gick en grundlig restaurering på 1920-talet.
16796: Anslaget motiverades då av att Åbo-domen att regeringen för att kugfästa 150-
16797: år 1929 skulle :fira sitt 700-årsjubileum. årsminnet av 1809 års Zantdag i Borgå
16798: Borgå domkyrka har under de senaste tio måtte vidtaga sådana åtgärder, att
16799: åren på Borgå :församlingars bekostnad och Borgå domkyrkas underkålls- ock re-
16800: Arkeologiska kommissionens överinseende un- parationsarbeten kunde slutföras.
16801: Helsingfors den 18 februari 1959.
16802:
16803: Victor Procope. Erkki Hara.
16804: 390
16805:
16806: VIII,58. - Toiv.al. N:o 150.
16807: Suomennos.
16808:
16809:
16810:
16811:
16812: Procope ym..: Porvoon t1wmiokirkon kunnossapito- ja kor-
16813: jaustöiden loppuun saattamisesta.
16814:
16815:
16816: E d u s k u n n a 11 e.
16817:
16818: Maamme kirkoista on Porvoon tuomio- seurakuntien kustantamana ja Muinaistie-
16819: kirkko erikoisasemassa, koska juuri siellä teellisen toimikunnan valvonnassa osittainen
16820: tsaari Aleksanteri I korotti Suomen kansa- restaurointi, mutta taloudellisista syistä oli
16821: kuntien joukkoon, ja siellä hän antoi hal- työt vuonna 1956 keskeytettävä epämääräi-
16822: litsijanvakuutuksensa Porvoon valtiopäivillä seksi ajaksi. Edelleen on kuitenkin jäljellä
16823: vuonna 1809. Sen johdosta että valtiopäi- välttämättömiä kunnossapitotöitä, joiden on
16824: vien pitämisestä on kulunut 150 vuotta, läh- arvioitu vaativan kustannuksia lähemmäs 15
16825: tee eduskunta Porvooseen, jossa juhlajuma- miljoonaa markkaa.
16826: lanpalvelus pidetään Porvoon tuomiokirkossa Porvoon seurakunnilla ei valitettavasti ole
16827: 22 päivänä maaliskuuta tänä vuonna. varoja maan merkittävimpiin rakennuksiin
16828: Tämä perustava tapahtuma Suomen his- kuuluvan tuomiokirkon kunnostamiseen. Tuo-
16829: toriassa antaisi eduskunnalle aiheen tehdä miokirkon pohjoiset ja läntiset muurit ovat
16830: jotakin Porvoon valtiopäivien 150-vuotis- m'jaksi 1200-luvulta, kun taas temppelin muut
16831: muiston kunnioittamiseksi. Koska 100-vuotis- osat ovat peräisin 1400-luvun alusta.
16832: muisto sattui siihen aikaan, jolloin Suomi Porvoon seurakuntien vaikea taloudellinen
16833: oli yhdistettynä Venäjään, pystytettiin Por- asema johtuu siitä, että paikkakunnan suo~
16834: voon tuomiokirkkoon yksityisestä aloitteesta malaiselle seurakunnalle on sisustettu seura-
16835: kauppaneuvos August Eklöfin ja kustantaja kuntakoti ja kirkkoherranasunto kiviraken-
16836: Werner Söderströmin lahjoituksella tsaari nuksessa, joka ostettiin 1957. Samaan raken-
16837: Aleksanteri l:n pronssinen patsas. Nyt tulisi nukseen on myös sijoitettu ruotsalainen ja
16838: itsenäisen Suomen eduskunnan huomata ja suomalainen kirkkoherranvirasto sekä seura-
16839: ottaa asiakseen säätyjen vuoden 1809 mer- kuntien yhteinen taloustoimisto.
16840: kityksellisten valtiopäivien 150-vuotismuisto. Saattamalla Porvoon tuomiokirkko valtion
16841: Säätyjen vuonna 1809 Porvoossa tapahtu- kustannuksella ja Muinaistieteellisen toimi-
16842: neen kokoontumisen muistoa voitaisiin sopi- kunnan valvonnassa arvokkaaseen kuntoon
16843: vimmin kunnioittaa siten, että eduskunta kunnioitettaisiin myös Porvoon merkittävien
16844: myöntäisi varoja Porvoon keskiaikaisen tuo- valtiopäivien muistoa käytännöllisimmällä ja
16845: miokirkon nyt välttämättömäksi käynyttä hyödyllisimmällä tavalla.
16846: restaurointia varten samalla tavoin kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
16847: eduskunta teki silloin, kun Turun tuomio- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus,
16848: kirkossa tapahtui perusteellinen restaurointi että hallitus vuoden 1809 Porvoon
16849: 1920-luvulla. Määrärahaa perusteltiin sillä, valtiopäivien 150-vuotismuiston kun-
16850: että Turun tuomiokirkko vuonna 1929 vietti nioittamiseksi ryhtyisi sellaisiin toi-
16851: 700-vuotisjuhlaansa. menpiteisiin, että Porvoon tuomio-
16852: Porvoon tuomiokirkossa on viimeksi kulu- kirkon kunnossapito- ja korjaustyöt
16853: neen 10 vuoden aikana tapahtunut Porvoon voitaisiin suorittaa loppuun.
16854: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
16855:
16856: Victor Procope. Erkki Hara.
16857: 391
16858:
16859: VIII, 59. - Hemst.mot. N: o 151.
16860:
16861:
16862:
16863:
16864: Österholm m.fl.: Angående förebyggande av brandrisken vid
16865: Runebergs hem i Borgå.
16866:
16867:
16868: Till Riksdagen.
16869:
16870: Runebergs hem i Borgå är nationalegen- kare måste transporteras frän bankvalvet tili
16871: dom. På anhållan av stadsfullmäktige i forskarrummet i skaldehemmet. Runebergs-
16872: Borgå inlöste staten år 1880 gården och hemmet behöver ett brandsäkert arkivrum.
16873: hemmet med alla dess inventarier, skaldens Detta kunde utan större kostnader inrättas
16874: handskrifter och bibliotek. Vården av hem- i källaren.
16875: met överlämnades åt Borgå stad för att för Enligt kostnadsberäkningar, som utförts
16876: kommande generatione:c bära vittne om skal- av Borgå stads fackmyndighet, skulle för
16877: dens liv och verksamhet. Samtidigt före- inrättande på föreslaget sätt av centralvär-
16878: skrevs att hemmet skulle avgiftsfritt öppen- meledning och arkivrum erfordras 5 milj.
16879: hållas för besökare. Det är alltså staten och mark. Då de ifrågavarande åtgärderna är
16880: inte Borgå stad som är skaldehemmets ägare. oundgängligen nödvändiga borde det nämnda
16881: På grund därav ankommer det på staten att beloppet anvisas att användas av byggnads-
16882: sörja för de grundförbättringar som under styrelsen i samråd med arkeologiska kom-
16883: årens lopp blivit nödvändiga för att trygga missionen, stadsmyndigheterna i Borgå och
16884: hemmets och det dyrbara arkivets säkerhet. styrelsen för Runebergs hem. Vid 1957 års
16885: Den av Borgå stad tilisatta styrelsen för riksdag väcktes en hemställningsmotion i
16886: vården av J. L. Runebergs hem och stadens detta syfte men då den inte lett tili positivt
16887: brandmyndigheter har konstaterat att kakel- resultat upprepas framställningen. Det rå-
16888: ugnar och skorstenar i gården är utbrända dande tillståndet är oroväckande och staten
16889: och eldfarliga så att risk föreligger att na- kan inte skjuta ifrån sig ansvaret om en
16890: tionalskaldens hem kan bli förstört av eld. olycka inträffar.
16891: Om så skulle ske vore skadan oersättlig. På grund av det som ovan anförts före-
16892: Det är därför nödvändigt att i byggnaden slås, att riksdagen ville besluta hemställa,
16893: införs centralvärmeledning.
16894: Gårdens jämförelsevis höga stenfot gör att regeringen skyndsamt måtte vid-
16895: det möjligt att inrätta ett pannrum i källa- taga åtgärd om att Runebergs hem
16896: ren. Samtidigt kunde ett annat bekymmer- i Borgå förses med arkivrum och så-
16897: samt problem få en lycklig lösning, nämligen dan uppvärmningsanordning att skal-
16898: uppbevaringen av det dyrbara och oersätt- dehemmet tryggas mot den brandrisk
16899: liga arkivet. Det är nu förlagt till kassa- som nu är för handen och kan även-
16900: valvet i en bank, vilket bör anses otilifreds- tyra den dyrbara nationalegendomen.
16901: ställande då material som används av fors-
16902: Helsingfors den 17 februari 1959.
16903:
16904: John Österholm. Alwar Sundell. Sven Högström.
16905: Nils Meinander. J. A. Jungarå. Victor Procope.
16906: Verner Korsbäck. Georg C. Ehrnrooth. Grels Teir.
16907: 392
16908:
16909: VIII,59. - Toiv.al. N:o 151.
16910: Suomennos.
16911:
16912:
16913:
16914:
16915: Österholm ym.: Toimenpiteistä palovaaran poistamiseksi Ru-
16916: nebergin kodissa Porvoossa.
16917:
16918:
16919: E d u s k u n n a 11 e.
16920:
16921: Runebergin koti Porvoossa on kansallis- tettava pankkiholvista runoilijakodin tutkija-
16922: omaisuutta. Porvoon kaupunginvaltuuston huoneeseen. Runebergin koti tarvitsee palo-
16923: anomuksesta valtio lunasti vuonna 1880 ta- varman arkistohuoneen. Tämä voitaisiin
16924: lon ja kodin kaikkine irtaimistoineen, suuremmitta kustannuksitta rakentaa kella-
16925: runoilijan käsikirjoituksineen ja kirjastoi- riin.
16926: neen. Kodin hoito annettiin Porvoon kau- Porvoon kaupungin ammattiviranomaisten
16927: pungille todistuksen säilyttämiseksi tulevia suorittamien kustannuslaskelmien mukaan
16928: sukupolvia varten runoilijan elämästä ja toi- vaadittaisiin keskuslämmityslaitteiden ja ar-
16929: minnasta. Samalla määrättiin, että koti oli kistohuoneen rakentamiseen ehdotetulla ta-
16930: pidettävä avoinna kävijöille maksutta. Valtio valla 5 miljoonaa markkaa. Koska kysymyk-
16931: eikä Porvoon kaupunki on siis runoilijakodin sessä olevat toimenpiteet ovat ehdottoman
16932: omistaja. Tämän vuoksi on valtion huoleh- välttämättömiä, olisi mainittu summa osoi-
16933: dittava niistä perusparannuksista, jotka vuo- tettava rakennushallituksen käytettäväksi yh-
16934: sien mittaan ovat käyneet välttämättömiksi teistyössä Muinaistieteellisen toimikunnan,
16935: kodin ja sen kallisarvoisen arkiston turvalli- Porvoon kaupunginviranomaisten ja Rune-
16936: suuden varmistamiseksi. bergin kodin hallituksen kanssa. Vuoden
16937: Porvoon kaupungin asettama hallitus J. L. 1957 valtiopäivillä tehtiin toivomusaloite
16938: Runebergin kodin hoitoa varten ja kaupun- tässä tarkoituksessa, mutta kun se ei johta-
16939: gin paloviranomaiset ovat todenneet, että ta- nut positiiviseen tulokseen, uudistetaan eh-
16940: lon kaakeliuunit ja savutorvet ovat niin lop- dotus. Vallitseva tilanne on levottomuutta
16941: puunpoltettuja ja tulenarkoja, että kansallis- herättävä eikä valtio voi siirtää itseltään
16942: runoilijan koti on vaarassa joutua tulen tu- vastuuta, jos onnettomuus tapahtuu.
16943: hoamaksi. Jos niin tapahtuisi, olisi vahinko Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
16944: korvaamaton. Sen vuoksi on välttämätöntä eduskunnan päätettäväksi toivomus,
16945: asentaa rakennukseen keskuslämmitys.
16946: Talon suhteellisen korkea kivijalka tekee että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16947: mahdolliseksi pannuhuoneen rakentamisen toimenpiteisiin Porvoossa olevan Ru-
16948: kellariin. Samalla voisi toinen huolestuttava nebergin kodin varustamiseksi arkisto-
16949: kysymys saada onnistuneen ratkaisun, ni- huoneella ja sellaisilla keskuslämmitys-
16950: mittäin kallisarvoisen ja korvaamattoman ar- laitteilla, että runoilijakoti turvataan
16951: kiston säilytys. Nyt se on sijoitettu pankin siltä palovaaralta, joka nyt on ole-
16952: kassaholviin, mitä on pidettävä epävarmana, massa ja saattaa vaarantaa kallis-
16953: koska tutkijain käyttämä aineisto on kulje- arvoisen kansallisomaisuuden.
16954: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
16955:
16956: John Österholm. Alwar Sundell. Sven Högström.
16957: Nils Meinander. J. A. Jungarå. Victor Procope.
16958: Verner Korsbäck. Georg C. Ehrnrooth. Grels Teir.
16959: 393:
16960:
16961: VW,60. - Toiv.al. N: o 152.
16962:
16963:
16964:
16965:
16966: Niemelä ym.: Määrärakasta Olavinlinnan korjaustöihin.
16967:
16968:
16969: Eduskunnalle.
16970:
16971: Olavinlinna on eräs maamme harvoja kes- hän Olavin Killan luovuttamat varat ovat
16972: kiaikaisia linnoja ja kuuluu niiden joukossa töin tuskin riittäneet aivan välttämättömiin
16973: arvokkaimpiin, mielenkiintoisimpiin ja par- vuosikorjauksiin, mutta ei mihinkään laa-
16974: haiten säilyneisiin. Tämä linna on muodos- jempiin töihin. Linnan osaksi paalujen päälle
16975: tunut ajan mittaan yhtä suositummaksi mat- rakennettuihin ulkovarustuksiin, ns. bastio-
16976: kailukohteeksi. Esimerkiksi v. 1958 siellä neihin ja eräisiin muihinkin kohtiin muu-
16977: kävi 70 000 matkailijaa, niiden joukossa run- reissa ja torneissa on ilmaantunut uhkaavia
16978: saasti myös ulkomaalaisia. Edelleen linnaa halkeamia, jotka osoittavat, että niiden pe-
16979: käytetään varsin paljon arvokkaiden juhla- rustukset olisi ensi tilassa tutkittava ja ryh-
16980: tilaisuuksien ja kokousten pitopaikkana. dyttävä tarpeellisiin vahvistustoimenpiteisiin.
16981: Eräissä muissa suhteissa Olavinlinna ei Kun Turun linnan korjaukset, jotka ovat
16982: kuitenkaan ole saanut osakseen läheskään sel- vaatineet huomattavia määriä valtion varoja,
16983: laista huomiota ja huolenpitoa kuin sen arvo valmistuvat v. 1960 ja Hämeen linnassa suo-
16984: ja historiallinen merkitys edellyttäisivät. ritettavat vastaavanlaiset työt ovat nekin jo
16985: Linnassa viime vuosisadalla ja tämän vuosi- ehtineet niin pitkälle, että ammattitaitoista
16986: sadan alussa suoritetut tutkimukset ovat var- tutkija- ja työvoimaa on käytettävissä, pi-
16987: sin puutteelliset ja keskeneräiset eivätkä vas- täisimme luonnollisena, että Olavinlinna, joka
16988: taa enää tieteellisen tutkimuksen nykyistä on tähän saakka jäänyt näihin Iinnoihin ver-
16989: tasoa. Linnan rakennushistoria on suurelta rattuna aivan toisarvoiseen asemaan, saisi
16990: osalta hämärän peitossa. Vain muutamia har- vihdoinkin osakseen asianmukaista huomiota
16991: voja huoneita on restauroitu linnan suurim- ja riittävää valtion tukea. Olavinlinnan pe-
16992: man osan ollessa edelleen autiossa, vieläpä rusteellinen täyskorjaus olisi nyt otettava
16993: osittain rauniomaisessa asussa. Vieläkin va- Muinaistieteellisen toimikunnan työohjelmaan
16994: kavampana epäkohtana, josta saattaa ajan ensisijaisena kohtana.
16995: mittaan koitua kohtalokkaita seurauksia, on Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten esi-
16996: pidettävä sitä seikkaa, että linnassa ei ole tämme, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
16997: voitu pitkiin aikoihin suorittaa mitään perus- sen,
16998: teellisia korjauksia, jotka kuitenkin muodos-
16999: tavat välttämättömän edellytyksen tämän ar- että hallitus ottaisi vuoden 1960
17000: vokkaan historiallisen muistomerkin jatku- tulo- ja menoarvioesitykseen 3 000 000
17001: valle säilymiselle. Linnan pääsymaksutulot markan määrärahan Olavinlinnassa
17002: ja pienehköt määrät valtion varoja sekä Py- suoritettaviin korjaustöihin.
17003: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
17004:
17005: Esu Niemelä. Sylvi Halinen. Onni Mannila.
17006: Antti J. Rantamaa. Arvo Pentti. V. E. Svinhufvud.
17007: Ale Holopainen. Esa Timonen. Hannes Paaso.
17008: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
17009: Viljo A. Virtanen. Matti Kekkonen. K. F. Haapasalo.
17010: Aarre Marttila.
17011:
17012:
17013: 50 E 219/59
17014: 394
17015:
17016: VIII,61. - Toiv.al. N: o 153.
17017:
17018: Svinhufvud ym.: Määrärahasta hautamuistomerkin pystyt-
17019: tämiseksi Luumäen Kankaan sankarihauta-alueelle.
17020:
17021: Eduskunnalle.
17022:
17023: Luovutetun Karjalan useimmat sankari- väksynyt kuvanveistäjä Arvi Tynyksen luon-
17024: vainajat on haudattu Lappeenrannan, Joen- noksen ,Siunaus". Suunnittelu- ja kilpailu-
17025: suun ja Luumäen sankarihautoihin. Kahdelle kustannukset on voitu suorittaa kerättyjen
17026: edellä mainitulle hautausmaalle on pysty- lahjoitusvarojen avulla, joilla kuitenkaan ei
17027: tetty muistomerkit. Sensijaan on Luumäen voida rahoittaa varsinaista patsashanketta,
17028: Kankaan sankarihauta, joka sijaitsee vilk- vaan olisi yleisten varojen myöntäminen tä-
17029: kaasti liikennöidyn Lappeenrannan-Kouvo- hän tarkoitukseen paikallaan. On nimittäin
17030: lan maantien varrella, vielä ilman pysyvää huomattava, että kaikki asianomaiset siirto-
17031: muistomerkkiä. Sitä koristavat vain suuri seurakunnat jo aikoja sitten on lakkautettu
17032: puuristi ja yksinkertaiset kukkaistutukset, ja niiden varat käytetty muihin tarkoituk-
17033: joten se ei ole arvoaan vastaavassa kunnossa. siin. Hauta-alueen järjestelystä ja istutuk-
17034: Luumäen sankarihautoihin on haudattu sista aiheutuvat kustannukset on laaditun
17035: n. 200 vainajaa, joista 146 nimeltä tun- suunnitelman mukaan arvioitu n. 400 000
17036: nettua. Tunnettujen vainajien kotipaikat markaksi sekä muistopatsaan valmistaminen
17037: -ovat seuraavissa kunnissa: Antrea, Heinjoki, ja pystytys n. 2 500 000-3 000 000 markaksi.
17038: Hiitola, Ihantala, Impilahti, Ilomantsi, Jo- Kysymyksessä ei ole mikään sodan muisto-
17039: hannes, Jääski, Kirvu, Kivennapa, Kurkijoki, merkki. Tähän hautaan on Karjalan sankari-
17040: Kuolemajärvi, Koivisto, Käkisalmi, Kannel- vainajien lisäksi kätketty huomattava osa
17041: järvi, Lumivaara, Luumäki, Muolaa, Pyhä- myöskin sodan viime päivinä evakuoituja
17042: järvi, Räisälä, Sakkola, Suistamo, Suojärvi, siviilivainajia. Kun kunniavelkamme näille
17043: Säkkijärvi, Uusikirkko, Uukuniemi, Vahviala, vainajille olisi täytettävä ja asia on koko
17044: Valkjärvi, Viipuri, Vuoksela, Vuoksenranta kansallemme yhteinen, ehdotamme kunnioit-
17045: ja Äyräpää, eli kuntia lähes koko luovute- taen edellä esitetyn perusteella eduskunnan
17046: tulta alueelta. hyväksyttäväksi toivomuksen,
17047: Muistomerkin pystyttäminen Luumäen
17048: hautausmaaHekin on ollut vireillä pienem- että hallitus ottaisi vuoden 1960
17049: män toimikunnan piirissä jo vuodesta 1950. tulo- ja menoarvioesitykseen Luumäen
17050: Karjalan Liiton aloitteesta on v. 1956 muo- pitäjän Kankaan hautausmaalla sijait-
17051: dostettu toimikunta laadituttanut yksityis- sevan sankarihauta-alueen kunnostami-
17052: kohtaisen suunnitelman, joka nyt on valmis- seen ja hautamuistomerkin teettämi-
17053: tunut. Kuvanveistäjäin kesken järjestetyssä seen 2 000 000 markan määrärahan.
17054: kilpailussa on toimikunta yksimielisesti hy-
17055: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
17056:
17057: V. E. Svinhufvud. Kalle Kämäräinen. Meeri Kalavainen.
17058: Matti Miikld. Viljami Kalliokosld. Ensio Partanen.
17059: Matti Kekkonen. Eemil Luukka. Antti Kukkonen.
17060: Nestori Kaasalainen. Esu Niemelä. Sylvi Halinen.
17061: Arvo Pentti. Akseli Paarman. Erkki Hara.
17062: Yrjö Sinkkonen. Johannes Wirtanen. Juha Rihtniemi.
17063: Johannes Virolainen. Päiviö Hetemäld. Victor Procope.
17064: Antti J. Rantamaa. Hilja Väänänen. Aune Innala.
17065: Veikko Kokkola. Hannes Paaso. T. A. Wiherheimo.
17066: Valto Käkelä. Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
17067: Pentti Pekkarinen. V. Hyytiäinen. A. F. Airo.
17068: Kalervo Saura. Toivo Hietala. Artturi Jämsen.
17069: Olavi Lahtela. Georg C. Ehrnrooth. Atte Pakkanen.
17070: Urho Kähönen. Sulo Hostila. Mikko Asunta.
17071: 395
17072:
17073: vm,62. - Toiv.al. N: o 154.
17074:
17075:
17076:
17077:
17078: Lehmonen ym.: Kaikkien nuorisojärjestöjen saattamisesta
17079: tasavertaiseen asemaan avustuksia myönnettäessä.
17080:
17081:
17082: E d u s k u n n a II e.
17083:
17084: Nuorisojärjestöt ovat omaehtoisena järjes- nuorisoliitto Vesaiset r. y. 800 000 mk ja Poi-
17085: tötoimintanaan suorittaneet suurimerkityksel- kien Keskus 2 700 000 mk. Kuitenkaan nämä
17086: listä varhais- ja nuorisokasvatustyötä useasti mainitut järjestöt eivät omaehtoisen toimin-
17087: hyvinkin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. tansa laajuuden ja kasvatuksellisen pätevyy-
17088: Kun ns. suuret ikäluokat lähivuosina nuo- tensä ansiosta ole mitenkään oikeutettuja
17089: ruusvuosiinsa ehtineinä asettavat tässäkin näin huomattavassa määrässä toisia suurem-
17090: suhteessa järjestöille entistä enemmän vas- man avustuksen saantiin.
17091: tuuta nuorison vapaa-aikojen terveiden har- Samaa epätasaisuutta ja asiantuntematto-
17092: rastusten ohjaamisessa, on täysin perusteltua muutta ilmenee valtion nuorisotyölautakun-
17093: {)dottaa, että valtiovallan taholta kiinnitettäi- nan muille järjestöille suorittamassa avustus-
17094: siin nykyistä suurempaa huomiota nuoriso- määrärahojen jaossa. Kenraali Mannerheimin
17095: järjestöjen työn tukemiseen. Lastensuojeluliitto, joka saa melkein jokai-
17096: Nykyisin voimassa olevien lakien ja toi- selta maamme kunnalta alaisilleen järjestöille
17097: meenpanoasetusten mukainen valtion ja kun- tukea ja on lisäksi oikeutettu useiden sosiaa-
17098: tien taholta tuleva nuorisotyön tukeminen ei lista tarkoitusta varten varattujen määrä-
17099: {)le kuitenkaan käytännössä osoittautunut sel- rahojen saantiin, on saanut myös valtion
17100: laiseksi, että kaikki nuoriso- ja varhaisnuori- nuorisotyölautakunnalta v. 1958 700 000 mk,
17101: sojärjestöt olisivat tulleet taloudellisen tuen mutta vastaavasti taas nuoriso- ja varhais-
17102: saannissa huomioiduiksi tasaveroisina. Epä- nuorisotyössä täysin rinnastettavissa toimiva
17103: tasaisuutta ja mielivaltaisuutta on ilmennyt Demokratian Pioneerien Kannatusyhdistysten
17104: kuntien kautta tapahtuvan nuorisotyön tuke- Liitto r. y. ei ole saanut mitään. On aivan il-
17105: misessa ennen kaikkea siinä, että kunnallis- meistä, että kaikissa vastaavanlaisissa tapauk-
17106: lain 4 § on tulkittu siten, että se kieltäisi sissa toimenpidettä on puolusteltu väärin pe-
17107: tuen antamisen ns. poliittisille nuorisojärjes- rustein sillä, että asianomainen laki nuoriso-
17108: töille, jolloin näiden poliittisten nuorisojär- määrärahojen jaosta kieltää niiden jaon po-
17109: jestöjen suorittama epäpoliittinenkin työ, ku- liittisiksi katsotuille järjestöille.
17110: ten urheilu-, ohjelmanohjaus-, askartelu- ym Suomen nuorisojärjestöjen edustajisto
17111: toiminta on joutunut kärsimään. (SNE) yhdessä maassamme toimivien nuori-
17112: Valtion nuorisotyölautakunnan suorittama sojärjestöjen kanssa on kiinnittänyt tähän
17113: jakoehdotus v. 1957 nuorisokasvatustyön tu- määrärahojen jaossa ilmenevään epäkohtaan
17114: kemiseen annettavista avustuksista osoittaa huomiota, ja nuorisotyölainsäädäntöä perus-
17115: myös suurta mielivaltaisuutta. Niinpä esim. televassa mietinnössään katsoo mahdolliseksi
17116: Suomen Demokratian Pioneerien Liitto r. y. avustusten myöntämisen poliittistenkin nuo-
17117: on saanut vain 300 000 mk. Kuitenkin tämä risojärjestöjen toiminnan siltä osin, jolta se
17118: varhaisnuorisojärjestö on suurin maassamme on yhdenmukaista nuorisotyössä yleisesti käy-
17119: toimivista työväen varhaisnuorisojärjestöistä. tettyjen toimintamuotojen kanssa, edellyttäen
17120: Samanaikaisesti Suomen partiopoikajärjestö nimenomaan, että poliittisten nuorisojärjes-
17121: ja Suomen partiotyttöjärjestö ovat yhteensä töjen toiminta suurelta osalta on juuri täl-
17122: saaneet 5 200 000 mk, Maaseudun V arhais- laista.
17123: 396 VIll,62. - Nuorisojärjestöjen avustukset.
17124:
17125:
17126: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- jen saattamiseksi tasavertaiseen ase-
17127: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, maan valtion ja kuntien kautta nuo-
17128: risotyön tukemiseen avustuksia myön-
17129: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- nettäessä.
17130: menpiteisiin kaikkien nuorisojärjestö-
17131: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
17132:
17133: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen. J. E. Lakkala.
17134: Anna-Liisa Tiekso. Pauli Puhakka. Usko Seppi.
17135: Irma Rosnell. Aleksi Kiviaho. Tauno Kelovesi.
17136: Kuuno Honkonen. Toivo Niiranen. Gösta Rosenberg.
17137: Inkeri Virtanen. Kauko Tamminen. Matti Koivunen.
17138: Elli Stenberg. Toivo Asvik. Eino Tainio.
17139: Väinö R. Virtanen. Nestori Nurminen. P. Liedes.
17140: 397
17141:
17142: VUI,63. - Toiv.al. N: o 155.
17143:
17144:
17145:
17146:
17147: Honkonen ym.: Kansa- ja oppikoulujen voimistelusalien
17148: luovuttamisesta urheiluseurojen käyttöön.
17149:
17150:
17151: Eduskunnalle.
17152:
17153: Maamme nuorison ongelmat herättävät jat- telupaikkojen puutteen vuoksi, on pakko to-
17154: kuvasti paljon pohdintaa. Eräät ovat sitä deta tilanne nurinkuriseksi. Tällaistahan täy-
17155: mieltä, että nuoriso probleemeineen on nykyi- tyy pitää suoranaisena tuhlauksena ja nuo-
17156: sin paljon huonompaa kuin aikaisemmin. Toi- riso- ja urheilutoiminnan kehittämisen estä-
17157: set taas pitävät nuorisoamme hyvänä ja misenä.
17158: kehityskykyisenä, jos sille vain suodaan mah- Toisaalta voidaan todeta, että sekä kansa-
17159: dollisuudet kehittää itseään. Ja näinhän asia että oppikoulujen voimistelusalit vielä nykyi-
17160: varmaan onkin. Mitä paremmat mahdollisuu- sinkin rakennetaan, koulujen komeudesta
17161: det nuorisolle järjestetään hyvään harrastus- huolimatta, niin pieniksi, ettei niissä voida
17162: toimintaan, sitä vähemmälle sen piirissä jää- suorittaa esim. virallisia kori- ja lentopallo-
17163: vät tietyt huonot harrastukset. otteluja edes tyydyttävästi, ja siitä syystä
17164: Eräs keino auttaa nuorisoamme on järjes- varsinkin kaupungeissa tällaisten sopivien
17165: tää sille kokoontumispaikkoja. Tässä yhtey- kilpailupaikkojen puute on huutava.
17166: dessä kohdistettakoon huomio koulutilojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17167: käyttöön iltaisin. Kouluhallituksen suoritta- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17168: man tutkimuksen mukaan voidaan nimittäin
17169: todeta esim. voimistelusalien käytön suhteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17170: että ne ovat hyvin usein iltaisin tyhjinä, kansa- ja oppikoulujen voimistelusa-
17171: vailla minkäänlaista käyttöä. Kun saman- lien varaamiseksi entistä suuremmassa
17172: aikaisesti kuitenkin esim. urheiluseurat ovat määrin paikkakunnan urheiluseurojen
17173: vaikeuksissa toiminnassaan juuri sisäharjoit- maksuttomaan käyttöön.
17174: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
17175:
17176: Kuuno Honkonen. Paavo Aitio.
17177: Väinö R. Virtanen. Leo Suonpää.
17178: 398
17179:
17180: VIU,64. - Toiv.al. N: o 156.
17181:
17182:
17183:
17184:
17185: Aitio ym.: Urhet'lutoiminnan edistämisestä rautatiealen-
17186: nuksin.
17187:
17188:
17189: Eduskunnalle.
17190:
17191: Urheilijoiden osallistumista kansainvälisiin, myöntää urheilua edistäviin tarkoituksiin
17192: kansallisiin, piirikunnallisiin ja seurojen kes- vuosittain keskimäärin n. 600 milj. mk, on
17193: keisiin kilpailuihin on tähän saakka erittäin näistä varoista mennyt huomattavan suuri
17194: suuresti vaikeuttanut, jopa estänytkin mat- osuus urheilulaitosten rakennusavustuksiin ja
17195: kustamiseen tarvittavien varojen puute. Eri- urheilun keskusjärjestöjen toiminnan yllä-
17196: koisesti viimeksi kuluneiden vuosien aikana pitämiseen. Omassa maassamme tapahtunei-
17197: tilanne tässä suhteessa on tuntuvasti vaikeu- den kilpailu- ja urheilumatkojen rahoittami-
17198: tunut. Rautatiehallitus on tosin eräissä ta- seen ei varoja ole myönnetty.
17199: pauksissa myöntänyt kilpailumatkoja varten Kun maamme urheiluseurat ovat joutu-
17200: 25 %: n alennuksen niihin matkustaville ur- massa ja osittain jo joutuneet sellaisiin ta-
17201: heilijoille. Alennus on ollut kuitenkin riittä- loudellisiin vaikeuksiin, että urheilutoimintaa
17202: mätön kun otetaan huomioon, että monilla on voimakkaasti pitänyt entisestään rajoittaa,
17203: seuroilla ei ole kassavaroja suorittaakseen on kohtuullista, että niiden taloudellista ase-
17204: matkakustannusten erotusta urheilijoille, maa valtiovallan taholta helpotetaan. Eräs
17205: jotka ovat seurojen valitsemina joutuneet tällainen keino on, että urheilumatkoja var-
17206: matkustamaan kilpailuihin. Näissä tapauk- ten myönnetään urheilijoille ja urheilujouk-
17207: sissa urheilijat ovat joutuneet itse suoritta- kueille 50 %:n alennus rautatiematkoista.
17208: maan matkakustannukset. Tämä olisi jossain määrin helpottamassa ur-
17209: Seurojen välisiä ja monia muita kilpailuja heiluseurojen vaikeata taloudellista asemaa
17210: varten ei ole myönnetty minkäänlaisia alen- ja samalla edistämässä maamme urheilutoi-
17211: nuksia. Kuitenkin seurojen jäsenten urheilu- mintaa.
17212: kunnon kasvattaminen ja kehittäminen edel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17213: lyttää myös jatkuvaa piirikunnallisten kilpai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17214: lujen, seuraottelujen ja muiden niihin ver- muksen,
17215: rattavien kilpailujen järjestämistä. Laajan
17216: kilpailutoiminnan avulla voidaan valmentaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17217: ja kehittää hyviä edustusurheilijoita, mutta maamme urheilutoiminnan edistämi-
17218: edistää myös kansan terveyttä ja fyysillistä seksi siten, että wrheilijoille ja urheilu-
17219: kuntoa. joukkueille myönnettäisiin maassamme
17220: Vaikka veikkausvoittovarojen turvin on tapahtuvaa urheilutoimintaa varten
17221: viimeksi kuluneiden vuosien aikana voitu 50 %: n alennus rautatiematkoilla.
17222: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
17223:
17224: Paavo Aitio. N. Nurminen.
17225: Mikko Hult. Kauko Tamminen.
17226: Matti Koivunen. Toivo Kujala.
17227: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
17228: P. Liedes. Tauno Kelovesi.
17229: VALTIOPÄIVÄT
17230: 1959
17231:
17232: LIITTEET
17233: IX
17234:
17235: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
17236: TOIVOMUSALOITTEET
17237:
17238:
17239:
17240:
17241: HELSINKI 1959
17242: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17243: .
17244:
17245: j
17246: j
17247: j
17248: j
17249: j
17250: j
17251: j
17252: j
17253: j
17254: j
17255: j
17256: j
17257: j
17258: j
17259: j
17260: j
17261: j
17262: j
17263: j
17264: Maankäyttölain muuttamista, vuokra-alueiden lunastamista, maa-
17265: talouden hintatasoa, maatalous-, kotitalous- ja emäntäkouluja,
17266: metsänhoidon edistämistä, kuivatustoimintaa ja perkaustöitä
17267: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
17268:
17269:
17270:
17271:
17272: 51 E 2119/59
17273: 403
17274:
17275: IX,l. - Lak.al. N: o 69.
17276:
17277:
17278:
17279:
17280: N. Nieminen ym. : Ehdotus laiksi maankäyttölain muutta-
17281: misesta.
17282:
17283:
17284: Eduskunnalle.
17285:
17286: Vuoden 1959 alussa astui voimaan maan- mukaan tällaisia tiloja yhdistää ja siten
17287: käyttölaki, jonka tehtävänä on tyydyttää supistaa maatilatalouksien lukua, josta on
17288: maamme asutustarve kenties vuosikym- ilmeisenä seurauksena yhä enemmän väestön
17289: meniksi eteenpäin. Vaikka lain sovellu- irtoamista maataloudesta, vaikka muut elin-
17290: tuksesta ei olekaan vielä sanottavia koke- keinohaarat eivät pysty tarjoamaan heille
17291: muksia, on kuitenkin nyt jo todettava, ettei työtä ja toimeentuloa. Tällainen pyrkimys
17292: se vastaa läheskään niitä vaatimuksia, joita asutustoiminnan osalla ei voi olla tervettä
17293: asutuslaille on asetettava. Asutustoiminnan koko kansantaloutemme kannalta ,katsoen. Sen
17294: hoitaminen joutuu kärsimään suuresti niistä vuoksi elinkelvottomienkaan tilojen yhdistä-
17295: puutteista ja rajoittuneisuuksista, joita maan- minen ei ole asiallisen asutustoiminnan mu-
17296: käyttölaissa esiintyy. Tämä tiedettiin jo sil- kaista eikä sellaista ole syytä harjoittaa kuin
17297: loin kun lakia eduskunnassa käsiteltiin. korkeintaan erikoisissa poikkeustapauksissa.
17298: SKDL:n edustajien taholta tehtiinkin lakiin Maansaajalta perittävä hinta hänelle luovu-
17299: tarpeellisia muutosehdotuksia ja osa niistä tettavasta tilasta, alueesta tai etuudesta on
17300: tuli hyväksytyksi, joten laista tuli täten huo- laissa määriteltynä käyvän hinnan mukaisena.
17301: mattavasti parempi kuin asianomainen halli- Tällainen määritelmä on kuitenkin kovin
17302: tuksen esitys oli, mutta vieläkin lakiin jäi epämääräinen ja voi helposti johtaa kohtuut~
17303: sangen haitallisia puutteita ja heikkouksia. tomuuksiin, jopa estää asutustoiminnan
17304: Näiden puutteiden ja heikkouksien korjaami- toteuttamista. Kun lain tarkoitus. ei voi olla
17305: nen olisi nyt kiireellisesti suoritettava kun tällainen, on lain sanontaa täsmennettävä,
17306: ollaan lain sovellutuksessa vasta alussa. Vielä jolloin hinta muodostuu selvien perusteiden
17307: ei ole ehditty tehdä asutustoiminnan kannalta mukaisesti. Niin ikään on valtion toimen-
17308: vahingollisia toimenpiteitä, mitä saattaa pitein pyrittävä edistämään tarpeen vaati-
17309: tapahtua, jos voimassaolevaa lakia näin puut- maa asutustoimintaa ja tällöin valtion on
17310: teellisena toteutetaan. Näin ollen katsomme otettava kannettavakseen myöskin osa sellai-
17311: tarpeelliseksi ehdottaa lakia muutettavaksi. sista kustannuksista, jotka aiheutuvat luo-
17312: Voimassa olevan maankäyttölain sovellutus vutettavan tilan tai tilusalan mahdollisista
17313: rajoittuu koskemaan ainoastaan maalais- kunnostustöistä ennen luovutusta. Myöskään
17314: kuntia, vaikka kaupungeissa ja kauppaloissa maankäyttölain nojalla valtion myöntämistä
17315: on runsaasti alueita, jotka eivät koskaan tule lainoista ei ole syytä periä 2 % suurempaa
17316: sisältymään asemakaava-alueisiin, mutta jotka korkoa, jotta tilan, alueen, etuuden· tai osuu-
17317: hyvin sopisivat maankäyttölain mukaiseen den saanti ei muodostu vastaanottajalle liian
17318: asuttamiseen. Kun laissa on erikseen mää- raskaaksi tai muiden tämän lain nojalla
17319: räykset, ettei maankäyttölakia sovelleta ase- myönnettyjen lainojen hoitaminen ylivoi-
17320: makaava-alueilla, ei lain soveltaminen kau- maiseksi. ·
17321: punkien ja kauppalain alueilla aiheuttaisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17322: mitään vahinkoa.
17323: Elinkelvottomien tilojen elinkelpoisuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17324: lisäämiseksi saadaan maankäyttölain 2 § : n lakiehdotuksen:
17325: 404 IX,l. - Maa.Dkä.yttölaki.
17326:
17327:
17328:
17329: Laki
17330: maankäyttölain muuttamisesta.
17331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
17332: käyttölain (353/58) 1, 2, 27, 28, 33, 55, 85, 93 ja 94 § näin kuuluviksi:
17333: 1 Luku. esteellisyydestään on voimassa, mitä tuomarin
17334: esteellisyydestä on säädetty. Esteelliseksi
17335: Yleiset säännökset. älköön asianomaista kuitenkaan, paitsi hänen
17336: 1 §. omassa asiassaan, katsottako sillä perusteella,
17337: Väestön toimeentulomahdollisuuksien ja että maan saantia tai sen luovuttamista kos-
17338: asuto-olojen parantamista varten harjoittaa keva asia on hänen kohdaltaan vireillä taikka
17339: valtio maan tarkoituksenmukaista käyttöä että hän on asutuslautakunnassa osallistunut
17340: edistävää toimintaa niiden Suomen kansa- johonkin .asiaa koskevaan ratkaisuun.
17341: laisten hyväksi, jotka haluavat jatkuvasti Jos erimielisyyttä ilmenee asian ratkaise-
17342: saada toirileentulonsa kokonaan tai osittain misesta, päätetään asia äänestämällä noudat-
17343: maatilataloudesta tai kalastuksesta taikka taen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä
17344: tarvitsevat asunnon ja joiden tukeminen on tuomioistuimessa.
17345: taloudellisesti tarpeellista ja yhteiskunnan Puheenjohtajalla on oikeus maankäyttötoi-
17346: kannalta tarkoituksenmukaista. mikunnan puolesta suorittaa teknillisiä teh-
17347: täviä.
17348: 2 §. Maankäyttötoimikunta voi maatalousminis-
17349: Edellä 1 § : ssä tarkoitetulla maankäyttö- teriön suostumuksella käyttää asiantuntijoita.
17350: toiminnalla muodostetaan itsenäisiä elinkel-
17351: poisia tiloja sekä pyritään säilyttämään maa 3 Luku.
17352: ja asunto sanotussa lain kohdassa mainittujen
17353: henkilöiden hallussa sekä parantamaan jo Maankäyttötoiminnan rahoitus.
17354: olevien tilojen edellytyksiä kannattavan maa- 28 §.
17355: tilatalouden harjoittamiseen viljelyksiä lisää- Maankäyttötoiminnan rahoitus tapahtuu
17356: mällä, lisäalueita antamalla ja tilusten sijoi- ensisijaisesti asutusrahaston varoilla.
17357: tusta tarkoituksenmukaisesti järjestämällä. V aitioneuvosto päättää vuosittain, minkä
17358: verran sellaisia asutusrahaston varoiksi kir-
17359: jattuja eriä, jotka lain mukaan jäävät koko-
17360: 2 Luku. naan tai osittain valtion lopullisiksi me-
17361: ToimieZimet. noiksi, on rahaston pääomaa vähentäen sen
17362: tileistä poistettava.
17363: 27 §.
17364: Maankäyttötoimikunnassa on puheenjoh-
17365: taja ja neljä jäsentä. Puheenjohtajaksi mää- 4 Luku.
17366: rää maatalousministeriö maanmittausinsi-
17367: nöörin ja jäseniksi paikallinen kunnallisval- Maan ja etuuksien ostaminen.
17368: tuusto maataloutta tuntevia henkilöitä, joista 33 §.
17369: vähintään kahden tulee olla maansaajien Maatalousministeriö ostaa maankäyttötoi-
17370: edustajia. Älköön puheenjohtajaksi määrätty minnan kannalta sopivaksi katsomastaan, kui-
17371: kieltäytykö tehtävästään, ellei hän voi näyt- tenkin enintään kohtuullisesta käyvästä hin-
17372: tää estettä, joka voidaan katsoa päteväksi. nasta valtiolle tämän lain tarkoituksiin käy-
17373: Maankäyttötoimikunnan suorittaessa jako- tettäväksi kiinteistöjä, alueita, oikeuksia,
17374: lain (604/51) mukaista toimitusta on toimi- etuuksia, osuuksia ja rakennuspuita sekä eri-
17375: kunnasta sekä sen puheenjohtajasta ja jäse- koistapauksissa maatalousirtaimistoa.
17376: nistä vastaavasti voimassa, mitä mainitussa Kauppahinnan maksaa maatalousministeriö
17377: laissa on säädetty toimitusmiehistä, toimitus- rahana.
17378: insinööristä ja uskotuista miehistä. Maankäyttötoimikunnan oikeudesta ostaa
17379: Maankäyttötoimikunnan puheenjohtaja ja 1 momentissa mainittua omaisuutta sääde-
17380: jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Heidän tään 51 § :ssä.
17381: ~,1. - N. NJeJnin,en ytn. 405
17382:
17383: 6 Luku. suoritettava, määrätköön maatalousministeriö
17384: myyntihinnan 55 § :ssä säädettyjen perustei-
17385: Menettely alueita muodostettaessa ja itse- den mukaan.
17386: näisiksi Uloiksi erotettaessa. Edellä 2-4 momentissa tarkoitettuun hin-
17387: 55 §. taan saadaan lisätä enintään puolet 84 § :ssä
17388: .Asukkaan maksettavaksi määrätään hinta, tarkoitetuista valtion saamisista.
17389: joka vastaa viiden edellisen vuoden verotus- Alueen käyttöä varten valtion toimesta suo-
17390: arvojen keskiarvoa. ritettujen kuivatus-, maanparannus-, metsän-
17391: Maatalousirtaimistolle samoin kuin erikseen parannus- ja muiden peruaparannustöiden
17392: annettaville rakennuspuille, etuuksille ja samoin kuin tienteko- ja raivaustöiden kus-
17393: osuuksille määrätään maan saajan makset- tannuksista saadaan asukkaalta kuitenkin
17394: tavaksi paikkakunnan kohtuullinen käypä periä enintään se määrä, jolla alueen tarkoi-
17395: hinta. Kuitenkin voidaan asutustilan ulko- tukseensa käytettynä voidaan sanottujen
17396: puolella olevalta valtion maalta otetuille töiden johdosta katsoa arvoltaan nousseen, ja
17397: rakennuspuille määrätä sanottua hintaa muu osa kustannuksista jää valtion lopul-
17398: alempi hinta. liseksi menoksi. Erityisistä syistä voidaan osa
17399: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hin- niiden rakentamistöiden kustannuksista, jotka
17400: nan määräämistä varten hinnoitelkoon maan- valtion toimesta on suoritettu, niin ikään jät-
17401: käyttötoimikunta omaisuuden osat erikseen, tää asukkaalta perimättä.
17402: mikäli erityisistä syistä ei ole tarkoituksen- Maatalousministeriön suorittamaan myynti-
17403: mukaisempaa toisin menetellä, laatikoon hinnan määräämiseen ei saa hakea muutosta.
17404: tilusselitelmän ja arviokirjan sekä tehköön
17405: ehdotuksen 1 ja 2 momentissa mainituksi
17406: hinnaksi. 10 Luku.
17407: Myyntihinnan ja eräiden työkustannusten
17408: 9 Luku. suorittaminen sekä luotan takaisin periminen.
17409: Alueen myynti. 93 §.
17410: Tilan ja alueen 85 § :ssä tarkoitetun myyn-
17411: 85 §. tihinnan, osuuden ja etuuden 86 § : ssä tar-
17412: Saatuaan 83 ja 84 §: ssä mainitut asiakirjat koitetun hinnan samoin kuin 30 §: ssä mai-
17413: ja selvitykset tulee maatalousministeriön vii- nitun maanostolainan, yhteislaidunalueen
17414: pymättä antaa asukkaalle kauppakirja. ostoon käytettyä lainaa lukuun ottamatta,
17415: .Asukkaan suoritettavaksi määrätään aluees- sekä raivaus-, rakentamis-, perusparannus-,
17416: ta etuuksineen, osuuksineen ja rakennuk- sisarosuus- ja tielainan maksaa maan ja luo-
17417: sineen samoin kuin maatalousirtaimistosta ja ton saaja viiden prosentin suuruisina vuo-
17418: rakennuspuista 55 § : n 3 momentissa mai- tuismaksuina, joista luetaan koroksi enintään
17419: nitussa arviokirjassa oleva hinta tahi, jos kaksi sadalta kulloinkin suorittamatta ole-
17420: maatalousministeriö on 68 §: n 3 momentin valle pääomalle ja muu osa pääoman lyhen-
17421: nojalla määrännyt hinnan uudelleen, hallin- nykseksi.
17422: tasopimukseen tämän mukaisesti merkitty Asuntolainojen takaisinmaksuaika on mää-
17423: hinta. rättävä rakennusaineen kestävyyden mu-
17424: Jos hintataso on olennaisesti muuttunut kaisesti, ei kuitenkaan neljääkymmentäviittä
17425: sen jälkeen, kun maankäyttötoimikunta on vuotta pitemmäksi ajaksi, jos rakennus on
17426: määrännyt hinnan tahi kun maatalousminis- tiilestä, betonista tai muusta niihin verrat-
17427: teriö on 68 §: n 3 momentin nojalla mää- tavasta yhtä kestävästä rakennusaineesta,
17428: rännyt hinnan uudelleen, ja alue sitten myy- eikä kolmeakymmentäkolmea vuotta pitem-
17429: dään muulle henkilölle kuin asukkaalle, mää- mäksi ajaksi, jos rakennus on vähemmän kes-
17430: rätköön maatalousministeriö, mikäli erityi- tävästä aineesta.
17431: sistä syistä ei muuta johdu, uudelleen hinnan
17432: noudattaen 55 § : ssä säädettyjä perusteita. 94 §.
17433: Milloin maakäyttötoimikunta ei ole mää- Edellä 30 § :ssä mainituista irtaimisto-, lai-
17434: rännyt sitä hintaa, joka asukkaan on valtiolle dun- ja sähköistämislainoista ja sellaisesta
17435: 406 IX,l. - l\laa.Didi.yttölaki.
17436:
17437:
17438: maanostolainasta, joka on käytetty yhteislai. Tilan tai alueen myyntihintaan lisätyn
17439: dunalueen ostoon, ei yhdeltä vuodelta lainan lainan takaisinmaksuaika määräytyy myynti·
17440: nostopäivästä lukien suoriteta vuotuismaksua. hinnan suorittamisajan mukaan
17441: Sen jälkeen on mainittu maanostolaina mak- Poiketen siitä, mitä 1 momentissa ja 93
17442: settava takaisin viiden prosentin vuotuismak· §: ssä on lainojen . takaisinmaksuajasta sa-
17443: suina sekä viljeliyksi laitumeksi perustamista, nottu, on sellaisen lainan, jonka vakuudeksi
17444: maatalous· ja kalastusirtaimiston hankkimista otetaan kiinnitys toisen maalla oleviin ra·
17445: ja sähköistämistä varten myönnetyt lainat kennuksiin vuokraoikeuksineen maahan, ta-
17446: vähintään kymmenen prosentin sekä siemen· kaisinmaksuaika siinä tapauksessa, että jäl-
17447: ten, lannoitteiden ja maatalouskalkin hank· jellä oleva vuokrakausi on edellä tarkoitettua
17448: kimiseen myönnetyt lainat vähintään kahden· takaisinmaksuaikaa lyhyempi, määrättävä
17449: kymmenenviiden prosentin vuotuismaksuina, enintään sanotun vuokrakauden pituiseksi.
17450: joista luetaan koroksi enintään kaksi sadalta
17451: kulloinkin suorittamatta olevalle pääomalle Tämä laki tulee voimaan päivänii
17452: ja muu osa pääoman lyhennykseksi. kuuta 19 .
17453:
17454: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
17455:
17456: Niilo Nieminen. Antto Prunnila. Rainer Virtanen.
17457: Matti Meriläinen. Siiri Lehmonen. Pertti Rapio.
17458: Martti Linna. Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
17459: Pentti Liedes. Veikko Rytkönen. Usko Seppi.
17460: Toivo Friman. Pauli Puhakka. H. Tauriainen.
17461: Aarne Pulkkinen.
17462: 407
17463:
17464: IX,2. - La.k.al. N: o 70.
17465:
17466:
17467:
17468: Vennamo: Ehdotukset laeiksi maankäyttölain ja eräiden
17469: siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
17470:
17471: Eduskunnalle.
17472: Maankäyttölain 1 § : n mukaan sovelletaan rahaston varoista annettavien pienyrittäjä-
17473: sanotun lain säännöksiä ainoastaan maalais- lainojen osalta katsonut, että vaikka mai-
17474: kuntien alueisiin. Kun niinhyvin kaupun- nituilla lainoilla tuettavaksi tarkoitettua
17475: geissa kuin kauppaloissa, kuten esim. Iisal- sivuansiomahdollisuuksien edistämistä onkin
17476: men kaupungissa, kuitenkin on laajoja pidettävä tärkeänä, ei sanotun toiminnan ra-
17477: alueita jotka ovat jo vahvistetun tai tulevat hoitus luonteensa puolesta kuulu varsinai-
17478: jäämään myöhemmin vahvistettavan tontti- sesti maankäyttölainsäädännön piiriin, mikä
17479: jaon ulkopuolelle ja ovat lisäksi 'luonteeltaan maatilatalouden sivuansiomahdollisuuksia li-
17480: varsinaista maaseutua, olisi iko. lakia jo yh- säävä pienyrittäjälainojen antamisen mah-
17481: denmukaisuudenkin vuoksi valtioneuvoston dollisuus on tämän perusteella poistettu
17482: päätöksellä voitava soveltaa myös näihin maankäyttölaista. Kun kysymys kuitenkin
17483: maaseutuun verrattaviin alueisiin. on vain maatilatalouden sivuansiomahdolli-
17484: Hallituksen esitykseen maankäyttölaiksi si- suuksien lisäämistä silmällä pitäen harjoitet-
17485: sältyvän ehdotuksen mukaan oli tehty mah- tavasta lainanannosta ja kun huolehtiminen
17486: dolliseksi yhteismetsäosuuden antaminen ti- tilojen elinkelpoisuudesta myös niiden asuk-
17487: laan lisäaineena. Eduskuntakäsittelyssä tätä kaiden sivuansiomahdollisuuksia tarkoitatuin
17488: tarkoittava säännös tuli valitettavasti pois- tavoin lisäämällä ehdottomasti ikuuluu maan-
17489: tetuksi laista. Tätä toimenpidettä on maa- käyttölainsäädännön piiriin sekä on piste-
17490: talousvaliokunnan mietinnössä perusteltu työllisyyttä kotiseudulla lisäävä ja toimeen-
17491: sillä, että Etelä- ja Keski-Suomessa, jossa tuloa parantava, on välttämätöntä, että mai-
17492: Hsäalueiden antaminen tulisi pääasiassa ta- nitunlaatuisten lainojen antaminen on maan-
17493: pahtumaan, on enää erittäin vähäisiä mah- käyttölain mukaan mahdollista.
17494: dollisuuksia yhteismetsän perustamiseen, Maankäyttölain 77 § : n muuttaminen edus-
17495: mistä saattaisi olla seurauksena pyrkimys pe- kuntakäsittelyssä aiheutti sen, että vuoden
17496: rustaa yhteismetsiä liian etäälle lisämaan 1936 asutuslain mukaisilla ja näihin verrat-
17497: tarpeessa olevista tiloista. Kun kuitenkin la- tavilla tiloilla, joiden omistusoikeus ei maan-
17498: kiin asutusyhteismetsistä on sen 7 §: n 2 mo- käyttölain voimaam.tulon jälkeen ole siirty-
17499: menttiin otettu valiokunnan ehdotuksesta nyt, suoritettavia kuivatus-, maanparannus-
17500: säännös, jonka mukaan asutusyhteismetsä ja muita perusparannustöitä sekä tienteko-
17501: on perustettava niin lähelle siihen osuutta töitä varten ei! ole mahdollista lainkaan an-
17502: saavia tiloja, että sen asukkailla yleensä on taa avustusta valtion varoista. Tämä on si-
17503: tilaisuus yhteismetsässä suoritettavissa töissä täkin valitettavampaa, kun juuri 111ämä ti-
17504: käyttää omaa työvoimaansa ja saada sieltä lat ovat kaikkein 'kipeimmin ja kiireellisim-
17505: myös kotitarvepuuta, ei ole mitään syytä min tällaisten avustusten tarpeessa ja kun
17506: maoinituilla perusteilla poistaa laista mah- maankäyttölainsäädännön yhtenä perustar-
17507: dollisuutta antaa lisäalue tilalle yhteismetsä- koituksena on juuri 111s. vanhojen tilojen pe-
17508: osuutena. Sitäpaitsi on ratkaisevaa, että ti- rusparannusten tukeminen. Mainittu pykälä
17509: lojen saaminen kooltaan elinkelpoisiksi lisä- olisi tämän vuoksi muutettava hallituksen
17510: maata antamalla, joka 001 yleinen ja yksityi- esityksessä olevaan muotoon.
17511: nen etu, on varsin vaikeata, ellei niille voida Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
17512: antaa myös osuutta yhteismetsääin. Erityi- nioittaen, ·
17513: sesti tämä koskee Pohjois-Suomea.
17514: Edellä olevan lisäksi on maatalousvalio- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17515: kunta lakiehdotukseen sisältyneitten asutus- vat lakiehdotukset:
17516: 408 IX,2. - Maa.nkä.yttölainsäädäntö.
17517:
17518:
17519:
17520:
17521: Laki
17522: maankäyttölain muutta.misesta.
17523: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
17524: käyttölain (353/58) 1 §: ään näin kuuluva 2 momentti sekä muutetaan sanotun lain
17525: 16 §, 30 §:n 1 momentti, 52 §:n 2 momentti, 61 §:n 4 momentti, 66 §:n 2 momentti, 77 §
17526: ja 94 § :n. 1 momentti seuraavasti:
17527: 1 §. 2) sisarosuuslainoja yhden ta.i useamman
17528: määräosan hankkimisen rahoittamiseksi ti-
17529: Tämän lain säännöksiä voidaan valtioneu- lasta, johon lainan hakijalla on osuus;
17530: voston päätöksellä soveltaa myös määrätyssä 3) raivauslainoja viljelysten raivaamiseksi
17531: kaupungissa ja kauppalassa vahvistetun tämän lain mukaan muodostetuille asutus-
17532: tonttijaon ulkopuolella oleviin ja sanotussa tiloille samoin kuin muille suuruudeltaan
17533: päätö'ksesaä määrättylliin alueisiin. niihin verrattaville sekä Usäaluetta saaneille
17534: tiloille;
17535: 4) asuntolainoja ja niiden ohessa lisälai-
17536: 16 §. noja, sen mukaan 'kuin niistä erikseen sää-
17537: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai detään, asuinrakennuksen rrukentamisen, laa-
17538: asUintotilaksi katsottavaan tilaan on pyrit- jentamoisen ja peruskorjausten suorittamisen
17539: tä.vä, milloin se on tarpeellista ja tarkoituk- rahoittamiseksi tämän lain mukaan muodos-
17540: senmukaista, hankkimaan lisäaluetta sekä tetuille asutUIStiloille ja asuntotonteille ja nii-
17541: 13 §: n 1 momentissa tal'lkoitettuja alueita hin verrattaville tiloille ja alueille sekä
17542: ja osuuksia. Lisäaluetta annetaan enintään vuokramaalle;
17543: niin paljon, että tilasta muodostuu tämän 5) rakentamislainoja talous•, kotieläin- ja
17544: lain säännöksiä vastaava viljelystila. Lisä- ulkora:kennUISten rakentamisen, laajentamisen
17545: alueen antamisesta osuutena yhteismetsään ja peruskorjausten suorittamisen rahoittami~·
17546: viljelys- tai kalastUIStilalksi ka~ttavaan tai seksi 4 kohdassa mainituille tilWle ja
17547: sellaiseksi muodostettavaan tilaan on vastaa- alueille;
17548: vasti voimassa, mitä 8 § : n 5 momentissa ja
17549: 10 § :II1 2 momentissa on säädetty. 6) irtaimistolainoja maatalous- ja kalastus-
17550: irtaimiston, siementen, lannoitteiden ja maa-
17551: Lisäaluetta, osuutta yhteismetsään sekä t·alouskalkin hankkimiseksi;
17552: 13 §:n 1 momentissa ta:vkoitettuja alueita ja
17553: osuuksia voidaan erityisistä syistä hankkia 7) laidunlainoja laidunolojen parantami-
17554: myös kiinteistön määräalaan, kuitenkin edel- seksi;
17555: lyttäen, että nioissä tapauksissa, joissa määrä- 8) peruaparannuslainoja maataloUIS- ja maa-
17556: alan erottamiseen tarvitaan viranomaisen talouskelpoisen. maan kuivattamista ja, met-
17557: suostumus, on lainvoimaisesti ratkaistu, että sänparannustöitä lukuun ottamatta, muuta
17558: määräala voidaan erotta;a itsenäiseksi tila:ksi. peruaparannusta varten;
17559: Annettavan lisäalueen koosta olkoon sovel- 9) sähköistämislainoja sellaisten osuus- ja
17560: tuvin osin noudatettavana, mitä l momen- liittymismaksujen suorittamiseksi, jotka oi-
17561: tissa on säädetty. keuttavat sähkövirran saantiin, sekä sähkö-
17562: virran hankkimista ja jakelua varten tarvit-
17563: tavien. laitteiden rakentamiseksi 3 ja 4 koh-
17564: 30 §. dassa mainituilla tiloille ja alueille;
17565: Asutusrahaston varoista voidaan antaa: 10) tielainoja asutus- ja niihin verratta-
17566: 1) MaanostJolainoja tilan, määräalan, lisä- vien teiden tekemisestä aiheutuvien kustan-
17567: alueen ja muun alueen niihin ehkä kuulu- nusten suorittamiseen; sekä
17568: vi!M raikennuksineen sekä etuuksien hankki- 11) pienyrittäjälainoja työvälineiden sekä
17569: misen rahoittamiseksi; koneiden, ja laitteiden hanldcimiseksi silmällä
17570: IX,2. - Vennamo. 409
17571:
17572: pitäen maatilatalouteen liittyvien sivuansio- vahvistetuksi asia!kirjat viipymättä maata-
17573: mahdollisuuksien lisäämistä. lousministeriölle sen hinnan määräämistä
17574: varten, joka asukkaan tahi tilan tai määrä-
17575: alan omistajan on tällaisista osuuksista ja
17576: etuuksista suoritettava.
17577: 52 §.
17578:
17579: Muodostettaessa itsenäiseksi tilaksi aluetta,
17580: jolla on osuus yhteismetsään, ei yhteismetsä- 77 §.
17581: osuutta oteta huomioon tilan osalukua ja .Asukkaalle, joka on tehnyt asutustilasta
17582: manttaalia määrättäessä, eikä tällaisen osuu- hallintasopimuksen tai joka on ostanut täl-
17583: den liittäminen lisäalueena ennestään ole- laisen tilan hallintasopimusta tekemättä, sekä
17584: vaan tilaan myöskään aiheuta muutosta ti- tämän lain mukaan maansaantikelpoiselle
17585: lan osalukuun ja manttaaliin. Kun yhteis- henkilölle, joka lain voimaantulon jälkeen
17586: metsä on lopullisesti muodostettu, merkit- vapaaehtoisella kaupalla 10staa tai muulla
17587: tiiköön maarekisteriin kunkin sellaisen tilan tavoin omakseen saa as-qtustilaan verratta-
17588: kohdalle, jolla on osuus yhteismetsään, tilan van tilan tai alueen, samoin kuin henkilölle
17589: yhteismetsäosuuden suuruus. joka lain voimaan tullessa omistaa tällaise~
17590: tilan tai alueen ja joka, jollei hän sitä omis-
17591: taisi, olisi tämän lain mukaan maansaanti-
17592: kelpoinen, voidaan, mikäli hänelle ei suo-
17593: 61 §. riteta uutistilan perustamispalkkiota, myön-
17594: tää maatalouskelpoisen maan raivaamista
17595: rJos tilan tai määräalan omistaja on ha- varten viljelykseen tai laitumeksi palkkiota
17596: kenut osuutta muuhun yhteiseen alueeseen sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
17597: kuin yhteismetsään taikka etuutta, älköön
17598: h81kijan tai sen, jl()llle omistusoikeus tilaan 94 §.
17599: tai määräalaan ehkä on siirtynyt, hakemuk-
17600: sesta luopuminen, mikäli se on tapahtunut Edellä 30 § : ssä mainituista irtaimisto-,
17601: 1 momentissa tarkoitetun päätöksen julista- laidun-, sähköistämis- ja pienyrittäj·älaimista
17602: misen jä}keen, estäkö käyttösuunnitelman ja sellaisesta maanostolainasta, joka on käy-
17603: vahvistamista. tetty yhteislaidunalueen ostoon, ei yhdeltä
17604: vuodelta lainan nostopäivästä lukien suori-
17605: Yhteismetsäosuuden saamista koskevan ha- teta vuotuismaksua. Sen jälkeen on mainittu
17606: kemuksen peruuttamisesta säädetään erik- maanostolaina maksettava takaisin. viiden
17607: seen. prosentin vuotuismaksuina sekä viljellY'ksi
17608: laitumeksi perustamista, maatalous- ja ka-
17609: 66 §. lastusirtaimiston hankkimista, sähköistämistä
17610: ja pienyritystä varten myönnetyt lainat vä~
17611: Milloin yhteismetsäosuus annetaan tämän hintään kymmenen prosentin sekä siementen,
17612: lain mukaan muodostettuun tilaan tai aluee- lannoitteiden ja maatalouskalkin hankkimi-
17613: seen taikka kun tällainen osuus tai osuus seen myönnetyt lainat vähmtään kahden-
17614: muuhun yhteiseen alueeseen tahi etuus an- ~Y?lmenenviiden prosentin vuotuismaksuina,
17615: netaan ennestään olevaan tilaan tai määrä- JOISta luetaan km·oksi enintään kolme sar
17616: alaan, älköön mainituista osuuksista ja dalta kulloinkin suorittamatta olevalle pää-
17617: etuuksista myöskään tehtäkö hallintasopi- omalle ja muu osa pääoman lyhennykseksi.
17618: musta. Näissä tapauksissa lähettäköön maan-
17619: käyttötoimisto käyttösuunnitelman tultua
17620:
17621:
17622:
17623:
17624: 52 E 2;19/59
17625: 410 IX,2. - Ma.a.nkä.yttöla.insll.ildll.ntö.
17626:
17627:
17628:
17629:
17630: Laki
17631: maankäyttölainoista annetun lain muuttamisesta.
17632: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maankäyttölainoista 16 päivänä elokuuta
17633: 1958 annetun lain (354/58) 8 §:n 2 momentti 111äin kuuluvruksi:
17634: 8 §. västä niin kauan kuin maksamattoman kaup-
17635: -------------- pahinnan panttioikeudesta on säädetty. Jos
17636: Milloin maanosto-, raivaus-, rakentamis-, tänä aikana tehdyn hakemuksen perusteella
17637: irtaimisto-, laidun-, perusparannus-, sähköis- vahvistetaan lainan vakuudeksi kiinnitys
17638: tämis-, tie-, pienyrittäjä-, asunto- tai lisälaina määräalasta muodostettuun tilaan, säilyy lai-
17639: taikka maankäyttölain 30 §: n 3 momentissa nan antajan oikeus. Lainan antaja saa mää-
17640: tarkoitettu asutusrahaston varoista tai räalan omistajan puolesta ja kustannuksella
17641: muualta saatu laina on myönnetty määräalan erotuttaa määräalan itsenäiseksi tilaksi ja
17642: omistajalle, lähettäköön lainan antaja jäl- hakea siihen lainhuudon, ja voidaan kiinnitys
17643: jennökset kauppa- ja ve~krukirjoåsta sekä maa- vahvistaa tilan omistajaa kuulematta. Mer-
17644: rekisteriotteen asianomaiselle tuomiokunnan kintää erottamisoikeudesta älköön !kuitenkaan
17645: tuomarille merkinnän tekemistä varten kiin- tehtäkö, jos se aikaisemman ilmoituksen pe-
17646: nitysasiain pöytil.kirjaan erottamisoikeuden rusteella on jo tehty tai erottamisoikeuden
17647: sekä lainan maksamisen vakuudeksi. Kun vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys.
17648: merkintä on tehty, on määräala ja siitä muo- - - - - - - - - - - - - - -
17649: dostettu tila lainan ja sen koron maksami- -------- -------
17650: sesta panttma etuoikeudella merkitsemispäi-
17651:
17652:
17653:
17654:
17655: Laki
17656: asutusyhteismetsistä annetun lain muuttamisesta.
17657: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ·asutusyhteismetsistä 16 päivänä elo-
17658: kuuta 1958 annetun lain (356/58) 8 § näin kuuluva!ksi:
17659: 8 §.
17660: Jos tilan omistaja on hakenut osuutta asu- tään hakemuksesta ja, jos hän sen lyö laimin,
17661: tusyhteismetsään taikka lisäaluetta, joka kat- korvaamaan siitä uudelle omistajalle ehkä
17662: sotaan tarkoituksenmukaiseksi antaa osuu- aiheutuvan vahingon.
17663: tena yhteismetsään, älköön hakijan tai sen, Mitä 1 momentissa on sanottu, noudatetta-
17664: jolle omistusoikeus tila;an tai sen osaan ehkä koon soveltuvin osin erottamattoman määrä-
17665: on siirtynyt, hakemuksesta luopuminen, mi- alan omistajan tekemän sanotussa momen-
17666: käli se on tapahtunut asutusyhteismetsän pe- tissa tarlroitetun ha:kemuksen peruuttamiseen
17667: rustamista tarl}oittavan toimituksen alkuko- samoin kuin maansaantihakemuksesta luopu-
17668: kouksessa määrätyn ajankohdan jälkeen, es- miseen yhteismetsäosuutta koskevalta osalta
17669: täkö yhteismetsäosuuden tilalle antamista. Jos siinä tapauksessa, että yhteismetsäosuus tu-
17670: tila lulOVlltetaan, on luovuttaja velvollinen lisi annettava:ksi tilaan maankäyttölain 52
17671: luovutuksen saajalle ilmoittamaan tekemäs- §: ssä tarkoitetussa erillisessä toimituksessa.
17672: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
17673:
17674: Veikko Vennamo.
17675: 411
17676:
17677: IX,S. - Lak.al. N: o 71.
17678:
17679:
17680:
17681: Kekkonen ym.: Ehdotukset 'laeiksi maankäyttölain ja eräi-
17682: den siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
17683:
17684: E d u s k u n n a 11 e.
17685: Hallituksen esityksessä maankäyttölaiksi edistämistä onkin pidettävä tärkeänä, ei sa-
17686: oli ehdotettu, että ns. vanhaan tilaan voitai- notun toiminnan rahoitus luonteensa puolesta
17687: siin antaa lisäaluetta myös osuutena yhteis- kuulu varsinaisesti maankäyttölainsäädännön
17688: metsään. Eduskuntakäsittelyssä tätä tarkoit- piiriin. Kun kysymys kuitenkin on vain maa-
17689: tava säännös tuli kuitenkin poistetuksi laista. tilatalouden sivuansiomahdollisuuksien lisää-
17690: Tätä toimenpidettä on maatalousvaliokunnan mistä silmällä pitäen harjoitettavasta lai-
17691: mietinnössä perusteltu sillä, että Etelä- ja nanannosta ja kun huolehtimisen tilojen elin-
17692: Keski-Suomessa, jossa lisäalueiden antaminen kelpoisuudesta myös niiden asukkaiden sivu-
17693: tulisi pääasiassa tapahtumaan, on enää erit- ansiomahdollisuuksia tarkoitetuin tavoin li-
17694: täin vähäisiä mahdollisuuksia yhteismetsän säämällä täytyy katsoa kurnuvan ensisijai-
17695: perustamiseen, mistä saattaisi olla seurauk- sesti maankäyttölainsäädännön piiriin, on
17696: sena pyrkimys perustaa yhteismetsiä liian mielestämme välttämätöntä, että mainitunlaa-
17697: etäälle lisämaan tarpeessa olevista tiloista. tuisten lainojen antaminen on maankäyttö-
17698: Kun kuitenkin lakiin asutusyhteismetsistä on lain mukaan mahdollista.
17699: sen 7 §: n 2 momenttiin otettu valiokunnan Maankäyttölain 77 § : n muuttaminen edus-
17700: ehdotuksesta säännös, jonka mukaan asutus- kuntakäsittelyssä aiheutti sen, että vuoden
17701: yhteismetsä on perustettava niin lähelle sii- 1936 asutuslain mukaisilla ja näihin verrat-
17702: hen osuutta saavia tiloja, että sen asukkailla tavilla tiloilla, joiden omistusoikeus ei maan-
17703: yleensä on tilaisuus yhteismetsässä suoritet- käyttölain voimaantulon jälkeen ole siirty-
17704: tavissa töissä käyttää omaa työvoimaansa ja nyt, suoritettavia kuivatus-, maanparannus-
17705: saada sieltä myös kotitarvepuuta, ei ole pe- ja muita perusparannustöitä sekä tienteko-
17706: rusteita evätä mahdollisuutta antaa lisä- töitä varten ei ole mahdollista lainkaan antaa
17707: aluetta tilalle myös osuutena yhteismetsään avustusta valtion varoista. Kuitenkin juuri
17708: varsinkaan, kun tilojen saaminen elinkelpoi- nämä tilat ovat yleisesti välttämättömästi ja
17709: siksi etenkin Pohjois-Suomessa on muutoin kiireellisimmin tällaisten ·avustusten tar-
17710: varsin vaikeata. peessa. Mainittu pykälä olisi tämän vuoksi
17711: Eduskuntakäsittelyssä tuli ~akiehdotuksesta muutettava hallituksen esityksessä olevaan
17712: poistetuksi myös säännös, jonka mukaan olisi muotoon.
17713: ollut mahdollista myöntää pienyrittäjälainoja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17714: asutusrahaston varoista. Poistamista on maa- nioittaen,
17715: talousvaliokunnan mietinnössä perusteltu
17716: sillä, että vaikka mainituilla lainoilla tuetta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17717: vaksi tarkoitettua sivuansiomahdollisuuksien vat lakiehdotukset:
17718:
17719: Laki
17720: maankäyttölain muuttamisesta.
17721: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
17722: käyttölain (353/58) 16 §, 30 §:n 1 momentti, 52 §:n 2 momentti, 61 §:n 4 momentti,
17723: 66 §: n 2 momentti, 77 § ja 94 §: n 1 momentti näin kuuluviksi:
17724: 16 §.
17725: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai asun- milloin se on tarpeellista ja tarkoituksenmu-
17726: totilaksi katsottavaan tilaan on pyrittävä, kaista, hankkimaan lisäaluetta sekä 13 § :n
17727: 412 IX,3. - Ma.a.nkll.yttölainsäädä.ntö.
17728:
17729:
17730: 1 momentissa tarkoitettuja alueita ja osuuk- 8) perusparannuslainoja maatalous- ja maa-
17731: sia. Lisäaluetta annetaan enintään niin pal- talouskelpoisen maan kuivattamista ja, met-
17732: jon, että tilasta muodostuu tämän lain sään- sänparannustöitä lukuun ottamatta, muuta
17733: nöksiä vastaava viljelystila. Lisäalueen anta- perusparannusta varten;
17734: misesta osuutena yhteismetsään viljelys- tai 9) sähköistämislainoja sellaisten osuus- ja
17735: kalastustilaksi katsottavaan tai sellaiseksi liittymismaksujen suorittamiseksi, jotka oi-
17736: muodostettavaan tilaan on vastaavasti voi- keuttavat sähkövirran saantiin, sekä sähkö-
17737: massa, mitä 8 § : n 5 momentissa ja 10 § : n virran hankkimista ja jakelua varten tarvit-
17738: 2 momentissa on säädetty. tavien laitteiden rakentamiseksi 3 ja 4 koh-
17739: Lisäaluetta, osuutta yhteismetsään sekä dassa mainituille tiloille ja alueille;
17740: 13 §: n 1 momentissa tarkoitettuja alueita 10) tielainoja asutus- ja niihin verratta-
17741: ja osuuksia voidaan erityisistä syistä hankkia vien teiden tekemisestä aiheutuvien kustan-
17742: myös kiinteistön määräalaan, kuitenkin edel- nusten suorittamiseen; sekä
17743: ~yttäen, että niissä tapauksissa, joissa mää- 11) pienyrittäjälainoja työvälineiden sekä
17744: räalan erottamiseen tarvitaan viranomaisen koneiden ja ~aitteiden hankkimiseksi silmällä
17745: suostumus, on lainvoimaisesti ratkaistu, että pitäen maatilatalouteen liittyvien sivuansio-
17746: määräala voidaan erottaa itsenäiseksi tilaksi. mahdollisuuksien lisäämistä.
17747: Annettavan lisäalueen koosta olkoon soveltu-
17748: vin osin noudatettavana, mitä 1 momentissa
17749: on säädetty. 52 §.
17750:
17751: Muodostettaessa itsenäiseksi tilaksi aluetta,
17752: 30 §. jolla on osuus yhteismetsään, ei yhteismetsä-
17753: Asutusrahaston varoista voidaan antaa: osuutta oteta huomioon tilan osalukua ja
17754: 1) Maanostolainoja tilan, määräalan, lisä- manttaalia määrättäessä, eikä tällaisen osuu-
17755: alueen ja muun alueen niihin ehkä kuulu- den liittäminen lisäalueena ennestään olevaan
17756: vine rakennuksineen sekä etuuksien hankki- tilaan myöskään aiheuta muutosta tilan osa-
17757: misen rahoittamiseksi; •lukuun ja manttaaliin. Kun yhteismetsä on
17758: 2) sisarosuuslainoja yhden tai useamman lopullisesti muodostettu, merkittäköön maare-
17759: määräosan hankkimisen rahoittamiseksi ti- kisteriin kunkin sellaisen tilan kohdalle, jolla
17760: lasta, johon lainan hakijalla on osuus; on osuus yhteismetsään, tilan yhteismetsä-
17761: 3) raivauslainoja viljelysten raivaamiseksi osuuden suuruus.
17762: tämän lain mukaan muodostetuille asutus-
17763: tiloille samoin kuin muille suuruudeltaan nii-
17764: hin verrattaville sekä lisäaluetta saaneille ti- 61 §.
17765: loille;
17766: 4) asuntolainoja ja niiden ohessa lisä:lai- Jos tilan tai määräalan omistaja on hake-
17767: noja, sen mukaan kuin niistä erikseen sääde- nut osuutta muuhun .yhteiseen alueeseen kuin
17768: tään, asuinrakennuksen rakentamisen, laajen- yhteismetsään taikka etuutta, älköön hakijan
17769: tamisen ja peruskorjausten suorittamisen ra- tai sen, jolle omistusoikeus tilaan tai määrä-
17770: hoittamiseksi tämän lain mukaan muodoste- alaan ehkä on siirtynyt, hakemuksesta luo-
17771: tuille asutustiloille ja asuntotonteille ja nii- puminen, mikäli se on tapahtunut 1 momen-
17772: hin verrattaville tiloille ja alueille sekä vuok- tissa tarkoitetun päätöksen julistamisen jäl-
17773: ramaalle; keen, estäkö käyttösuunnitelman vahvista-
17774: 5) rakentamislainoja, talous-, kotieläin- ja mista.
17775: ulkorakennusten rakentamisen, laajentamisen Yhteismetsäosuuden saamista koskevan ha-
17776: ja peruskorjausten suorittamisen rahoittami- kemuksen peruuttamisesta säädetään erik-
17777: seksi 4 kohdassa mainituilla tiloille ja seen.
17778: alueille;
17779: 6) irtaimistolainoja maatalous- ja kalastus- 66 §.
17780: irtaimiston, siementen, lannoitteiden ja maa-
17781: talouskalkin hankkimiseksi; Milloin yhteismetsäosuus annetaan tämän
17782: 7) laidunlainoja laidunolojen parantami- lain mukaan muodostettuun tilaan tai aluee-
17783: seksi; seen taikka kun tällainen osuus tai osuus
17784: IX:,s. - Jtekkonen ym. 413
17785:
17786: muuhun yhteiseen alueeseen tahi etuus an- uutistilan perustamispalkkiota, myöntää maa-
17787: netaan ennestään olevaan tilaan tai määrä- talouskelpoisen maan raivaamista varten vil-
17788: alaan, älköön mainituista osuuksista ja etuuk- jelykseen tai laitumeksi palkkiota sen mu-
17789: sista myöskään tehtäkö hallintasopimusta. kaan kuin asetuksella säädetään.
17790: Näissä tapauksissa lähettäköön maankäyttö-
17791: toimisto käyttösuunnitelman tultua vahviste- 94 §.
17792: tuksi asiakirjat viipymättä maatalousministe- Edellä 30 § : ssä mainituista irtaimisto-, lai-
17793: riölle sen hinnan määräämistä varten, joka dun-, sähköistämis- ja pienyrittäjälainoista
17794: asukkaan tahi tilan tai määräalan omistajan ja sellaisesta maanostolainasta, joka on käy-
17795: on tällaisista osuuksista ja etuuksista suori- tetty yhteislaidunalueen ostoon, ei yhdeltä
17796: tettava. vuodelta lainan nostopäivästä lukien suori-
17797: teta vuotuismaksua. Sen jälkeen on mainittu
17798: maanostolaina maksettava takaisin viiden
17799: 77 §. prosentin vuotuismaksuina sekä viljeliyksi
17800: Asukkaalle, joka on tehnyt asutustilasta laitumeksi perustamista, maatalous- ja kalas-
17801: hallintasopimuksen tai joka on ostanut täl- tusirtaimiston hankkimista, sähköistämistä ja
17802: laisen tilan hallintasopimusta tekemättä, sekä pienyritystä varten myönnetyt ~ainat vähin-
17803: tämän lain mukaan maansaantikelpoiselle tään kymmenen prosentin sekä siementen,
17804: henkilölle, joka lain voimaantulon jälkeen lannoitteiden ja maatalouskalkin hankkimi-
17805: vapaaehtoisella kaupalla ostaa tai muulla ta- seen myönnetyt lainat vähintään kahden-
17806: voin omakseen saa asutustilaan verrattavan kymmenenviiden prosentin vuotuismaksuina,
17807: tilan tai alueen, samoin kuin henkilölle, joka joista luetaan koroksi enintään kolme sadalta
17808: lain voimaan tullessa omistaa tällaisen tilan kulloinkin suorittamatta olevalle pääomalle
17809: tai alueen ja joka, jollei hän sitä omistaisi, ja muu osa pääoman lyhennykseksi.
17810: olisi tämän lain mukaan maansaantikelpoi-
17811: nen, voidaan, mikäli hänelle ei suoriteta
17812:
17813:
17814:
17815:
17816: Laki
17817: maankäyttölainoista annetun la.in muuttamisesta.
17818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 maankäyttö-
17819: lainoista annetun lain (354/58) 8 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
17820: 8 §.
17821: päivästä niin kauan kuin maksamattoman
17822: Milloin maanosto-, raivaus-, rakentamis-, kauppahinnan panttioikeudesta on säädetty.
17823: irtaimisto-, laidun-, perusparannus-, sähköis- Jos tänä aikana tehdyn hakemuksen perus-
17824: tämis-, tie-, pienyrittäjä-, asunto- tai lisä- teella vahvistetaan lainan vakuudeksi kiin-
17825: laina taikka maankäyttölain 30 § : n 3 mo- nitys määräalasta muodostettuun tilaan, säi-
17826: mentissa tarkoitettu asutusrahaston varoista lyy lainan antajan oikeus. Lainan antaja saa
17827: tai muualta saatu laina on myönnetty mää- määräalan omistajan puolesta ja kustannuk-
17828: räalan omistajalle, lähettäköön lainan antaja sella erotuttaa määräalan itsenäiseksi tilaksi
17829: jäljennökset kauppa- ja velkakirjoista sekä ja hakea siihen lainhuudon, ja voidaan kiin-
17830: maarekisterinotteen asianomaiselle tuomio- nitys vahvistaa tilan omistajaa kuulematta.
17831: kunnan tuomarille merkinnän tekemistä var- Merkintää erottamisoikeudesta älköön kuiten-
17832: ten kiinnitysasiain pöytäkirjaan erottamis- kaan tehtäkö, jos se aikaisemman ilmoituksen
17833: oikeuden sekä lainan maksamisen vakuudeksi. perusteella on jo tehty tai erottamisoikeuden
17834: Kun merkintä on tehty, on määräala ja siitä vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys.
17835: muodostettu tila lainan ja sen koron maksa-
17836: misesta panttina etuoikeudella merkitsemis-
17837: 414 IX,3. - Ma.a.nkäyttöl.a.insäädäntö.
17838:
17839:
17840:
17841:
17842: Laki
17843: asutusyhteismetsistä annetun lain muuttamisesta.
17844: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 asutusyhteis-
17845: metsistä annetun lain (356/58) 8 § näin kuuluvaksi:
17846: 8 §.
17847: Jos tilan omistaja on hakenut osuutta asu- mästään hakemuksesta ja, jos hän sen lyö
17848: tusyhteismetsään taikka lisäaluetta, joka kat- laimin, korvaamaan siitä uudelle omistajalle
17849: sotaan tarkoituksenmukaiseksi antaa osuu- ehkä aiheutuvan vahingon.
17850: tena yhteismetsään, älköön hakijan tai sen, Mitä 1 momentissa on sanottu, noudatetta-
17851: jolle omistusoikeus tilaan tai sen osaan ehkä koon soveltuvin osin erottamattoman määrä-
17852: on siirtynyt, hakemuksesta luopuminen, mi- alan omistajan tekemän sanotussa momen-
17853: käli se on tapahtunut asutusyhteismetsän pe- tissa tarkoitetun hakemuksen peruuttamiseen
17854: rustamista tarkoittavan toimituksen alkuko- samoin kuin maansaantihakemuksesta luopu-
17855: kouksessa määrätyn ajankohdan jälkeen, es- miseen yhteismetsäosuutta koskevalta osalta
17856: täkö yhteismetsäosuuden tilalle antamista. siinä tapauksessa, että yhteismetsäosuus tu-
17857: Jos tila luovutetaan, on luovuttaja velvolli- lisi annettavaksi tilaan maankäyttölain 52
17858: nen luovutuksen saajalle ilmoittamaan teke- § : ssä tarkoitetussa erillisessä toimituksessa.
17859:
17860: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
17861:
17862: Matti Kekkonen. Viljami Kalliokoski. Sylvi Halinen.
17863: Johannes Virolainen. Antti Kukkonen. Veikko Savela.
17864: Atte Pakkanen. Olavi Lahtela. Aarre Marttila.
17865: Mauno Jussila. Markus Niskala. Onni Mannila.
17866: Ale Holopainen. Hilja Väänänen. Arvo Pentti.
17867: Matti Miikki. Vieno Simonen. Eemil Luukka.
17868: Kusti Eskola. Eino Uusitalo. Esa Timonen.
17869: Nestori Kaasalainen. V. E. Svinhufvud. Kalle Kämäräinen.
17870: Niilo Ryhtä. Artturi Jämsen. Esu Niemelä.
17871: Tahvo Rönkkö. Yrjö Sinkkonen.
17872: 415
17873:
17874: IX,4. - Lak.al. N: o 72.
17875:
17876:
17877:
17878: N. Nieminen ym. : Ehdotus laiksi valtion maan käyttämi-
17879: sestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tar-
17880: koituksiin annetun lain muuttamisesta.
17881:
17882: E d u s k u n n a ll e.
17883: Valtion maan käyttämisestä ja maan pak- asutustoimintaa varten. Sen vuoksi luovutus-
17884: kolunastamise.sta maankäyttölain tarkoituk- velvollisuusjärjestystä olisi muutettava ja
17885: siin annetun lain tehtävänä on turvata pakko- liian ahtaita rajoituk9ia väljennettävä.
17886: lunastustoimenpitein edellytykset asutustoi- Pakkolunastettavasta maasta, etuudesta ja
17887: minnan toteuttamiseen, jollei maankäyttölain osuudesta maksettava hinta on laissa määri-
17888: nojalla vapaaehtoisilla kaupoilla hankittavaa telty paikkakunnan käyvän hinnan mukai-
17889: maata ole riittävästi käytettävissä. Näin ol- seksi, mikä on erittäin epämääräinen ja saat-
17890: len lain merkitys on hyvin suuri maankäyttö- taa vaihdella eri paikkakunnilla ja yksityis-
17891: lain toteuttamiselle ja vastaiselle asutustoi- tapauksissa hyvinkin suuresti. Se saattaa
17892: minnalle. Mutta laissa on kuitenkin huomat- johtaa suorastaan kohtuuttomuuksiin puolin
17893: tavia puutteita ja heikkouksia, jotka heiken- ja toisin. Sen vuoksi hintamääritelmää on
17894: tävät sen vaikutusta ja jotka olisi kiireelli- täsmennettävä siten, että pakkoluuastetta-
17895: sesti korjattava. vasta maasta, etuude.sta ja osuudesta määrä-
17896: Tämän lain nojalla maan, etuuksien ja tään hinta täsmällisten perusteiden mukaan.
17897: osuuksien varaaminen maankäyttölain tarkoi- Sellaisena perusteena on sopivinta pitää
17898: tuksiin kohdistuu ensisijaisesti valtion maa- pakkolunastettavasta alueesta, etuudesta tai
17899: han, toissijaisesti rappiotilojen, tilakeinotte- osuudesta määrättyä viiden edellisen vuoden
17900: lijain ja yhtiöiden maihin sekä viimeksi erit- verotusarvojen keskiarvoa. Tällöin vältytään
17901: täin suurin rajoituksin muiden omistamiin liiallisista hintavaihteluista ja epäoikeuden-
17902: maihin. Tällainen luovutusvelvollisuuden jär- mukaisuuksista.
17903: jestys samoin kuin laissa esiintyvät liialliset Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17904: rajoituksetkaan eivät ole yleisen periaatteen
17905: mukaisia eivätkä ole vaikuttamatta haitalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17906: sesti lain soveltamiseen ja maan hankintaan van lakiehdotuksen:
17907:
17908: Laki
17909: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain
17910: tarkoituksiin annetun lain muuttamisesta.
17911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta' 1958 valtion maan
17912: käyttämisestä ja maan pakkolunastamisema maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain
17913: (359/58) 1, 2, 12, 15 ja 20 § näin kuuluviksi:
17914: 1 luku. sekä rappiotiloista; otetaan valtion maasta ja
17915: mikäli edellä mainituista maista ei saada riit-
17916: Maan ja etuisuuksien hankkiminen. tävästi, pakkolunastetaan sitä kuntien, seura-
17917: 1 §. kuntien, osuuskuntien sekä yksityisten suur-
17918: Jollei 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maanomistajien maista, ensisijaisesti kuiten-
17919: maankäyttölain tarkoituksiin ole kullakin kin viljelyskelpoista ja metsämaata.
17920: paikkakunnalla riittävästi käytettävissä va- Valtion maalla tarkoitetaan tässä laissa
17921: paaehtoisilla kaupoilla ostettua maata, pakko- kaikkea valtion omistamaa maata, lukuun
17922: lunastetaan sitä yhtiöiden, pankkien, tilakei- ottamatta vakaalla asukasoikeudella hallittuja
17923: nottelijoiden ja niihin verrattavien maista kruununtaloja sekä valtion virkataloja.
17924: 416 IX,4. - Maa.nkä.yttöla.insltä.dltntö.
17925:
17926:
17927: 2 §. Jollei alueella ole asutustiloille tarpeellis-
17928: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maa- ten rakennusten rakentamiseen välttämättö-
17929: kuntaa. mia rakennuspuita, voidaan niitä ottaa
17930: Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako alueen ulkopuolella olevalta valtion maalta tai
17931: sellaisiin alueisiin, joille on vahvistettu ra- pakkolunastaa paikkakunnalla ole.valta muulta
17932: kennussuunnitehna tai sitä vastaava muu luovutusvelvollisuuden alaiselta maalta.
17933: maan käyttöä koskeva kaava. Edellä 2 momentissa tarkoitetut puut on
17934: 12 §.. asukkaan toimesta tai, jos sillä tilalla, jonka
17935: Niistä kunnan, kuntayhtymän, evankelislute- tarvetta varten puut on otettu tai pakkolu-
17936: rilaisen ja ortodoksisen seurakunnan, osuus- nastettu, ei ole asukasta tai jos asukas ei voi
17937: kunnan sekä yksityisen henkilön omistamista siitä huolehtia, asutuslautakunnan toimesta
17938: maista, joita 10 ja 11 § :n säännökset eivät vietävä pois alueelta maankäyttötoimikunnan
17939: koske, saadaan pakkolunastaa metsämaita ja vähintään kolmen vuoden pituiseksi asetta-
17940: maatalouskelpoisia maita sekä viljeltyjä ti- man määräajan kuluessa. Erityisistä syistä
17941: luksia. Jos tällaiset tilukset kuuluvat viljel- voi maatalousministeriö pitentää määräaikaa.
17942: mään, jossa on talouskeskus, saadaan kuiten- Jollei puita ole määräajassa viety pois alueel-
17943: kin pakkolunastaa vain sellaisia tiluksia, ta, jäävät ne korvauksetta sille, joka määrä-
17944: jotka sijaitsevat etäällä viljelmän talouskes- ajan päättyessä omistaa alueen. Jos alueesta
17945: kuksesta tai jotka muutoin tilan koon ja on määräajan päättyessä voimassa hallinta-
17946: käyttötarkoituksen perusteella voidaan ottaa sopimus eikä puita ole viety pois siihen men-
17947: asutukseen tilan joutumatta elinkelvottomaksi nessä, kun alue myydään asukkaalle, jäävät
17948: tai maankäyttölain 8 §: n tarkoittamaa vilje- puut myynnin tapahtuessa korvauksetta hä-
17949: lystilaa pienemmäksi. nelle.
17950: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
17951: detty pakkolunastuksen rajoittamisesta, saa- 20 §.
17952: daan sanotUI98& momentissa tarkoitettujen Kun alueita, etuuksia, osuuksia, rakennuk-
17953: muiden maahotnistajien kuin yksityisten hen- sia ja rakennuspuita pakkolunastetaan tämän
17954: kilöiden maista, mikäli välttämätön tarve sitä lain mukaan, määrätään alueille, etuuksille ja
17955: vaatii eikä. maata ole 9~11 § :ssä. tarkoitetuin osuuksille viiden edellisen vuoden verotusar-
17956: tavoin paikkakunnalla riittävästi saatavissa, vojen keskiarvon mukainen hinta, sekä raken-
17957: pakkolunastaa 13 § : ssä säädetyin rajoituksin nuksille ja rakennuspuille se paikkakunnan
17958: 8 §: n 1 momentissa mainittuja alueita ja kohtuullinen käypä hinta, j~ka niillä on kat-
17959: osuuksia sekä muodostettavien tilojen raken- sottava oievan silloin, 'kun maankäyttötoimi-
17960: nuspaikoiksi, asuntotonteiksi ja ryhmäasutus- kunta ne pakkolunastaa.
17961: alueilla koulutonteiksi tarvittavia alueita. Edellä 8 § :n 2 momentissa mainitun oikeu-
17962: Edellä 1-2 momentissa samoin kuin 13 den perustamisesta suoritetaan rasitetun tilan
17963: §: ssä mainitut pakkolunastusoikeuden rajoi- omistajalle sekä rasitteen poistamisesta ja
17964: tukset eivät kuitenkaan estä 8 § : n 2 momen- siirtämisestä rasiteoikeuden haltijalle valtion
17965: tissa tarkoitetun oikeuden perustamista mui- varoista korvaus, jonka suuruus määrätään
17966: den kuin yksityisten henkilöiden omistamalle noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän
17967: maalle eivätkä myöskään 9 § : ssä mainittujen 1 mo~.n.entissa säädettyjä perusteita.
17968: yhteisten alueiden pakkolunastamista.
17969: 15 §.
17970: Alueella kasvava' puusto otettakoon tai pak- Tämä laki tulee. voimaan päivänä
17971: kolunastettakoon alueen mukana. kuuta 195 .
17972:
17973: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
17974: Niilo Nieminen. Antto Prunnila. Aarne Pulkkinen.
17975: Ma.tti Meriläinen. Siiri Lehmonen. Rainer V'uta.nen.
17976: Martti Linna. Toivo Niiranen. Pertti Bapio.
17977: Pentti Liedes. ·veikko Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
17978: Toivo Friman. Pauli Puhakka.. Usko Seppi.
17979: H. Tauriainen.
17980: IX,5. .,..,... Lak.ill. 11': o 73.
17981:
17982:
17983:
17984:
17985: V~amo: Ehdot'IJ.S Udksi valtion maan käyttämi$estä ja
17986: maan pakkolu:r.tastami$estq, maankäyttölain tarkoituksiin
17987: annetun lain muutt~Jmisesta.
17988:
17989:
17990: Eduskunnalle.
17991:
17992: Maankäyttölainsäädännön mukaisen asutus- koskevaksi. Mitä esimerkiksi kuntiin tulee,
17993: toiminnan eräänä tärkeimpänä tehtävänä ja niin niiden velvollisuushan on lain mukaan
17994: päämääränä tulisi olla ns. vanhojen tilojen edistää asutustoimintaa. Kun pakkolunas-
17995: elinkelpoisuuden parantaminen lisämaata an- tetusta maasta maksetaan käypä hinta ra-
17996: tamalla. Eduskunnan vast'ikään hyväk- hassa ja kun yleiset laissa olevat pakkolu-
17997: symässä maankäyttölainsäädännössä ei mai- nastuskiellot jäisivät edelleenkin voimaan, ei
17998: nittuun ensiarvoisen tärkeään asiaan näytä tästä voida katsoa aiheutuvan kunnalle hait-
17999: kuitenkaan kiinnitetyn riittävästi huomiota. taa. Kun yksityisen omistamiin maihin näh-
18000: Esimerkiksi maan pakko-otossa ei maan hank- den jäljelle jätettävää tilakokoa suurennet-
18001: kimista lisäaineiksi ole missään suhteessa taisiin lapsiluvun perusteella, ei pakkolu-
18002: pantu eri asemaan muun maan pakkolunas- nastuksen laajennus tulisi koskemaan. kuin
18003: tuksen kanssa. Tämän vuoksi tulee olemaan suurimpia tiloja eli murto-osaa maamme
18004: maan vapaaehtoisesta ostotoiminnasta huoli- tiloista. Lisäksi voitaisiin antaa näissä ta-
18005: matta mahdotonta useissa tapauksissa tarpeel- pauksissa vastiketta alueiden vaihtoarvon
18006: lisen lisäalueen antaminen elinkelvottomalle mukaan.
18007: tai liian pienelle tilalle. Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
18008: Pakkolunastusoikeutta tulisi sen vuoksi nioittaen,
18009: laajentaa niissä tapauksissa, joissa kysymys
18010: on yksinomaan lisäalueen antamisesta. Tämä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18011: laajentaminen tulisi kohdistaa kuntien, seu- lakiehdotuksen:
18012: rakuntien, osuuskuntien ja suurtilojen maita
18013:
18014:
18015:
18016:
18017: Laki
18018: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain
18019: tarkoituksiin annetun lain muuttamisesta.
18020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä saa-
18021: detyllä tavalla, lisätään valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maan-
18022: käyttölain tarkoituksiin 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain (359/58) 12 § :ään uusi
18023: 5 momentti sekä 13 § : ään uusi 3 momentti seuraavasti:
18024:
18025: 12 §. mainituin edellytyksin ja 13 §: ssä säädetyin
18026: rajoituksin. Sikäli kuin on kysymyksessä
18027: Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on yksityisen henkilön omistama maa, voi-
18028: säädetty, saadaan sanotussa momentissa tar- daan tämän momentin nojalla pakkolunas-
18029: koitettujen maanomistajien maista pakko- tetun maan sijaan antaa maata vastikkeeksi
18030: lunastaa maata lisäalueeksi 3 momentissa alueiden vaihtoarvon mukaan.
18031: 53 E 219/59
18032: 418 IX,5. - Ma.a.ukäyttölainsll.ädäntö.
18033:
18034:
18035: 13 §. pinta-ala ja jokaisesta seuraavasta lapsesta
18036: puolet edellä mainitusta pinta-alasta. Jos
18037: Jos pakkolunastaminen tapahtuu 12 §: n 5 lapsi omistaa maata, vähennetään sen pinta-
18038: momentin nojalla ja 1 momentissa tarkoi- ala hänen osaltaan vapautettavasta pinta-
18039: tetulla yksityisellä maanomistajalla on kaksi alasta. Jos lapsen voidaan katsoa jatkuvasti
18040: tai useampia kotona asuvia lapsia, on sanotun saavan tai tulevan saamaan toimeentulonsa
18041: henkilön omistamasta maasta, vastikkeeksi muusta ammatista kuin maatilataloudesta,
18042: mahdollisesti annettu maa mukaanluettuna, älköön hänen osaltaan vapautusta myönnet-
18043: jätettävä pakkolunastamatta 1 momentissa täkö. Erityisistä syistä voidaan edellä mai-
18044: mainitun lisäksi toisesta lapsesta 8 § : ssä mai- nittu vähennys myöntää myös ottolapsen
18045: nitun viljelystilan suurinta kokoa vastaava osalta.
18046:
18047:
18048: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
18049:
18050: Veikko Vennamo.
18051: 419
18052:
18053: IX,6. - Lak.al. N:o 74.
18054:
18055:
18056:
18057:
18058: Hallberg ym.: Ehdotus laiksi asutuslainsäädännön kumoami-
18059: seen liittyvistä toimenpiteistä annetun latin muuttami-
18060: sesta.
18061:
18062:
18063: E d u s k u n n a 11 e.
18064:
18065: Viime vuoden kesäkuussa hyväksyi edus- jota on noudatettu muiden asutettavien koh~
18066: kunta hallituksen esitykset uudeksi maankäyt- dalla. Asutustoimenpiteiden turvaamista kos-
18067: tölainsäädännöksi, jolla kumottiin mm. aikai- kevat näkökohdat eivät mielestämme vaadi,
18068: sempi maanhankintalaki. Uutee:r;t l!linsäädän- että rajoitukset ja ehdot myös maanhankinta-
18069: töön kuuluu yhtenä osana. ll:lki . asutuslain- lain 110 § : n nojalla myytyjen alueiden osalta
18070: säädännön kumoamiseen liittyvistä toimen- ovat voimassa kaksikymmentä vuotta, koska
18071: piteistä. Tämän lain 18 § : sSä on säännöksiä jo korkeampi myyntihinta, ts. käypä, täysi
18072: siitä, miten on sovellettava asutustoimen- hinta näissä tapauksissa poistaa mahdolli-
18073: piteiden turvaamista koskevia aikaisemmassa suuden epäterveisiin ilmiöihin tilan tai alueen
18074: asutuslainsäädännössä säädettyjä rajoituksia käytössä. Mainittu 20 vuoden määräaika
18075: ja ehtoja, jotka maanhankintalain nojalla onkin tässä tapauksessa sekä epätarkoituksen-
18076: muodostettujen tilojen ja alueiden vapaassa mukainen että kohtuuton. Tätä määräaikaa
18077: omistuksessa ja käytössä pysyvät suurin piir- olisikin jo kohtuuden nimessä muutettava
18078: tein ennallaan. Näin on laita myös niissä niin, että rajoitukset ja ehdot lakkaavat, kun
18079: lukuisissa tapauksissa, joissa maatalousminis- viisi vuotta on kulunut kauppakirjan alle-
18080: teriö on maanhankintalain 110 §: n nojalla kirjoittamispäivästä, edellyttäen, että kaup-
18081: myynyt alueita asutustarkoituksiin. pahinta on siihen mennessä maksettu koko-
18082: Viimeksi mainituissa tapauksissa on alueen naan.
18083: ostajalta peritty säännön mukaan aina käypä Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
18084: hinta tai ainakin ns. kohtuullinen käypä dotamme,
18085: hinta. Alue on siis myyty asukkaalle täydestä
18086: hinnasta monin verroin kalliimmin kuin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18087: maanhankintalain 105 § : ssä tarkoitettu hinta, lakiehdotuksen:
18088:
18089:
18090: Laki
18091: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain
18092: muuttamisesta.
18093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuslainsäädännön kumoamiseen liit-
18094: tyvistä toimenpiteistä 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain (360/58) 18 § :n 1 momentti
18095: näin kuuluvaksi:
18096: 18 §. 45) 10 ja 12 §:ssä säädettyjen rajoitusten ja
18097: Jos viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastustila ehtojen alainen, katsottakoon tällainen tila,
18098: tahi lisäalue tai osuus on tämän lain voimaan lisäalue tai osuus tämän lain voimaan tultua
18099: tullessa asutuslain 87 ja 89 §: ssä tai maan- maankäyttölain 102 §: ssä mainittujen rajoi-
18100: hankintalain 125 ja 127 § : ssä tahi maan tusten ja ehtojen alaiseksi, kuitenkin siten,
18101: vapaaehtoisen hankkimisen järjestelystä 5 että mainitun 102 §: n 3 momentissa tar-
18102: päivänä toukokuuta 1945 annetun lain (3971 koitettu kahdenkymmenen vuoden määräaika
18103: IX,6. - Asutusla.insll.ll4ll.mlön kumoaminen.
18104:
18105:
18106: lasketaan alkavaksi siitä päivästä, jolloin vas- dessaan maksettu. AikaiseiD,UUl.ll lain mu-
18107: taava määräaika on aikaisempien säännösten kaisten rajoitusten ja ehtojen pysyväisyyden
18108: mukaan alkanut, sekä että näiden rajoitusten vakuudeksi vahvistettu kiinnitys katsotaan
18109: ja ehtojen voimassaoloaika määräytyy siirto- hankituksi maankäyttölain 102 § : ssä mainit-
18110: väkeen kuuluvien henkilöiden osalta aikaisem- tujen rajoitusten ja ehtojen pysyväisyyden
18111: pien määräysten mukaan. Milloin maatalous- vakuudeksi, ja on kiinnitys uudistamatta
18112: ministeriö on maanhankintalain 110 § : n no- vohp.assa l'ajoitusten ja ehtojen voimassaolo-
18113: jalla myynyt alueen asukkaalle ki!lliimmasta ajan. Mikäli kiinnitystä ei tämän lain voi-
18114: kuin maanhankintalain 105 § :ssä tarkoi- maantullessa ole vielä vahvistettu, olkoon va-
18115: tetusta hinnasta, ovat rajoitukset ja ehdot kuuskysymyksen osalta vastaavasti nouda-
18116: voimassa korkeintaan viisi vuotta siitä päi- tettavana, mitä maankäyttölain 104 §: ssä on
18117: västä, jona tilasta tai alueesta tehty kauppa- sä,ädetty.
18118: kirja on allekirjoitettu, edellyttäen, että
18119: kaup:pahinta on siihen mennessä kokonaisuu-
18120:
18121: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
18122:
18123: R. Ballberg. N. Kosola..
18124: Martti Salminen. Ale Holopainen.
18125: Urho Saariaho. Sa.a.ra. Forsius.
18126: J'(l,&.klto Kemppainen. Eddd Koivisto.
18127: Antti Kukkonen.
18128: 421
18129:
18130: IX,7. - Lak.al. N:o 75.
18131:
18132:
18133:
18134:
18135: Rapio ym. : Ehdotus 'laiksi eräiden vuokra-alueiden lunasta-
18136: misesta mådläiskunnissa annetun lain muuttamisesta.
18137:
18138:
18139: E d u s k u n n a 11 e.
18140:
18141: Tämän vuoden alussa astui voimaan laki saattaa edelleenkin viivästyä ja lain määrit-
18142: eräiden vuokra-alueiden luna.Stamisesta maa- telemä lunastusvaatimukseii tekoaika huomat-
18143: laiskunnissa. Lain mukaan lunastamisvaati- tavasti lyhentyä, olisi tämä SyYstä sanottua
18144: mus on tehtävä VUoden kuluessa lain voi- määräaikaa pidennettävä.
18145: maanastumisesta. Kuitelikaan lain toimeen- Edellä esitettyYn. viitaten ehdotamme,
18146: panoasetusta ei ole vielä annettu eivätkä näin
18147: ollen toimeenpanoelimet ole voineet ryhtyä että Eduskunta hyvllks'!liSi seura«-
18148: lakia käytäntöön soveltamaan. Kun vuosi on van lakiehdotuksen:
18149: jo pitkälle kulunut ja asetuksen antaminen
18150:
18151:
18152:
18153:
18154: Laki·
18155: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta ma.a.laiskuimissa annetun lain muuttamisesta.
18156: Eduskunnan päihöksen mukaisesti muutetaan eräiden vuokra"alueiden lunastamisesta
18157: maalaiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain (361/58) 50 §: n 1 momentti
18158: näin kuuluvaksi:
18159: 50 §. lunastusvaatimus vahvistetun kMvan mukai-
18160: Jollei maan omimaja ole vapaaehtoisesti sella hakemuskirjalla, joka on kaksin kappa-
18161: luovuttanut vuokra-aluetta tai sen sijasta lein täyte.ttY'nä toimitettava asutuslautakun-
18162: muuta. aluetta vuokramiehen omaksi, on nalle siinä kunna.Ssa, jonka alueelia. vuokra-
18163: vuokramiehen tai maan omistajan, joka lu- alue tai osa siitä sijaitsee.
18164: nastaniista haluaa, tehtävä kahden vuoden
18165: kuluessa tämän lain voimaan tulosta lukien
18166:
18167:
18168: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18169:
18170: Pertti Rapio. .Antto Prunnila.
18171: Toivo Niiranen. .Aleksi Kiviaho.
18172: Martti Linu.a. Eemeli Lakkala.
18173: P. Liedes. H. Tauriainen.
18174: 422
18175:
18176: IX,S. - Lak.al. N: o 76.
18177:
18178:
18179:
18180:
18181: Vennamo: Ehdotus laiksi maatalouden hintatasosta annetun
18182: lain muuttamisesta.
18183:
18184:
18185: E d u s k u n n a 11 e.
18186:
18187: Lokakuun 14 päivänä 1958 vahvistetulla tettu ja pienviljelijävä:ki on joutunut sen
18188: ns. maataloustulolailla otettiin maataloudelta vuoksi kärsimään huomattavan tulonmenetyk-
18189: ja maaseudulta aikaisemman lain jo antamaa sen saamatta mitään hyvitystä menetyksis-
18190: hyvitystä yksistään satovuoden 1958-1959 tään. Tämän vuoksi maamme suurimman
18191: osalta pois yli 7 000 milj. markkaa, mikä väestöryhmän toimeentulon. takia on välttä-
18192: esim. maidon kohdalla merkitsi n. 2 markkaa mätöntä, että karjataloustuotteille myös mää-
18193: litralta. Kun muut väestöpiirit, työttömiä ja rätään kiinteät hinnat. Tämä on viljelijä-
18194: pulan kourissa kamppailevia lukuunotta- väestön valtaenemmistölle paljon tärkeämpää
18195: matta, ovat saaneet toimeentuloonsa paran- kuin harvalukuisille viljan suurtuottajille.
18196: nusta, joka lienee n. 25 %:n suuruusluokkaa Oikein ei ole myöskään se, e.ttä tätä maa-
18197: ja lisäksi ovat erilaiset kustannukset nousseet, taloustulolakia, joka maaseutuväestölle selite-
18198: niin näin meneteltiin jo lailla saavutetun ja tään heidän tulonsa ja toimeentulonsa turva-
18199: turvatun hyvityksen osalta pääasiassa maan· laiksi, voidaan soveltaa niin, että tämä laki
18200: suurimpaan väestöryhmään, pientalonpoikiin, ei turvaakaan valtaenemmistön toimeentuloa,
18201: nähden. · · vaan päinvastoin sortaa heidän ansioitaan ja
18202: Tällainen epäoikeudenmukaisuus on johta- muodostuu todelliseksi turva- ja ansiolaiksi
18203: nut luonnollisesti maaseutuelämän jatkuvaan vain vaikkapa harvalukuisille suuremmille
18204: kiristymiseen, niinkuin kaikkialla voimme ha- tiloille. Tämä käy ilmi siitä, kun maatalous-
18205: vaita. tuloa ei ole nostettu tasapuolisesti kaikkien
18206: En millään voi yhtyä yhä pahenevaan tuotteiden kohdalla, vaan lakia käytetään
18207: pientalonpoikia sortavaan maatalous- ja ylei- esim. suurempien tilojen hyväksi ja karja-
18208: seen talouspolitiikkaan. Maatalouspolitiikan talous jätetään vähemmälle osalle. Laissa olisi
18209: osalta näyttää nykyisissä voimasuhteissa ole- tällainen väärinkäyttö selvillä lainsäännök-
18210: van mahdollista saada korjausta aikaan vain sillä ehdottomasti estettävä ja pidettävä
18211: muuttamalla voimassaolevaa ns. maataloustu- huolta siitä, että hinnat mahdollisimman ta-
18212: lolakia niin, että laki pakottaa tekemään sapuolisesti suosivat erisuuruisilla viljelmillä
18213: oikeutta maatalousväestön enemmistölle, pien- ja eri osissa maata luontaisimmaksi katsotta-
18214: talonpojille ja ns. maitolinjalle. via tuotantomuotoja. Tosiasiahan on nimit-
18215: Edellä mainituista syistä ehdotan seuraa- täin, että meillä on tässä maassa kotoisen
18216: vaa. rasvan pula ja maamme suurimman väestö-
18217: On väärin edelleen jatkaa perusteetonta ryhmän toimeentulo voidaan turvata, jos
18218: karjataloutta eli perhe- ja pienviljelystä sor- vain tähän rasvaongelmaan käydään toden-
18219: tavaa maatalouspolitiikkaa, vaikka mitään teolla rehellisesti käsiksi. Margariinitehtaille
18220: todellista pakottavaa aihetta tähän maas- ja Kasviöljy Oy:lle pitäisi panna sulku ja
18221: samme ei ole olemassa. Niinpä nykyisen suojata kotoista työtä ja pienteollisuutta eli
18222: maataloustulolain mukaan asetetaan rukiille suomalaista karjataloutta. Tämä voi tapah-
18223: ja vehnälle kiinteä turvattu hinta, mutta tua tuontikielloin ja tullein ja samalla huo-
18224: karjataloustuotteiden hinnat jätetään tavoite- lehtimalla rasvamme kotoisesta markkinoimi-
18225: hintojen ja epävarmuuden varaan. Tällä sei- sesta mm. ns. alennuskorttijärjestelmällä,
18226: kalla on huomattava merkitys, sillä karjata- jolloinka vähävaraisempi kuluttaja ja pien-
18227: louden kohdalta tavoitehintoja ei ole saavu- viljelijä ei joudu kärsimään. Alennuskortti-
18228: IX,S. -'-- VeDDamo. 423
18229:
18230: järjestelmällä voidaan myös estää kotimaisten Kun maassamme on taloudellisia vaikeuksia,
18231: maataloustuotteiden hintojen muodostuminen ei pitäisi ensisijaisesti suosia niitä, jotka ei-
18232: liian raskaaksi vähävaraiselle väestölle. vät ole suurimmassa hädässä, ja jättää hei-
18233: · Kun maataloustulolaki on viljelijäväestön koimmat apua vaille.
18234: toimeentulon turvaamislaki, ei tähän lakiin Toimikunnan kokoonpanosta, jonka tehtä-
18235: pitäisi sotkea tuotantosuunta-asiaa eikä pien- vänä on valmistella maataloustuotteiden hin-
18236: tilojen hävittämistavoitteita, joilla kiertotietä tojen määräämistä tarkoittavia toimenpiteitä,
18237: otetaan pientalonpojilta pois se, mikä totuu- pitäisi määrätä myös laissa, jotta riittävät
18238: denvastaisesti luvataan. Tästä syystä tämän edellytykset olisivat jo asioiden käsittelyn
18239: lain tulisi olla sellainen, että se turvaa kai- alkuvaiheessa siitä, että eri tuotantomuodot
18240: kille viljelijöille riittävän toimeentulon rehel- ja eri suuruisten viljelmien toimeentulokysy-
18241: lisen työn ja ponnistelun kautta suosimatta mykset tulisivat hintoja määrättäessä riittä-
18242: vain määrättyjä tuottajaryhmiä. västi huomioon otetuiksi. Siksi tässä toimi-
18243: Oikeudenmukaista ei voi myöskään olla se, kunnassa tulisi olla erisuuruisten viljelm.ien
18244: että toimeentulolaskelmien perustana ovat haltijoita edustavia henkilöitä, joiden lisäksi
18245: vain Etelä-Suomen 10-25 peltohehtaaria kä- tulisi olla käytännön viljelijöitä.
18246: sittävät tilat. Kun nämä laskelmat perustu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
18247: vat tällaisiin tiloihin, niin tietää tämä väis-
18248: tämättä maaseudun suurimman osan köyhty- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18249: mistä ja nimenomaan pienviljelijäväestön van lakiehdotuksen:
18250: saattamista ylivoimaisten vaikeuksien eteen.
18251:
18252:
18253:
18254:
18255: Laki
18256: maatalouden hintatasosta annetun 1a.in muuttamisesta.
18257: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouden hintatasosta 14 päivänä loka-
18258: kuuta 1958 annetun lain (407/58) 1 § : n 1 momentti, 2 § : n 1 momentti, 4, 5 ja 6 §
18259: näin kuuluviksi:
18260: 1 §. jäperheen suorittama maataloustyö hinnoi-
18261: Oikeudenmukaisen maataloustuotteiden hin- tetaan palkatun työn kanssa samanarvoi-
18262: tatason luomiseksi ja vakaannuttamisek.si seksi. Kustannuksiin ei lueta maatalouteen
18263: määrätään viitenä satovuotena, alkaen sato- sijoitetun oman pääoman korkoa.
18264: vuodesta 1958-1959 tärkeimpien karjatalous-
18265: tuotteiden sekä rukiin ja vehnän takuuhinnat
18266: ja päätetään muista toimenpiteistä sen mu- 4 §.
18267: kaan kuin tässä laissa säädetään. Valtioneuvosto maaraa maatalousministe-
18268: riön esityksestä vuosittain elokuun loppuun
18269: mennessä seuraavaa satovuotta varten tär-
18270: 2 §. keimpien karjataloustuotteiden sekä rukiin
18271: Maataloustuotteiden hintojen tukitoimenpi- ja vehnän takuuhinnat ja päättää muista
18272: teiden perustaksi laaditaan laskelma maata- tuoton ja kustannusten suhteen vaikuttavima
18273: louden tuoton ja kustannusten suuruudesta, toimenpiteistä siten, että 3 § : n mukaan las-
18274: jolloin tuotteiden samoin kuin työn, tarvik- kettu maatalouden tuotto muodostuu yhtä
18275: keiden ja muiden kustannustekijäin määrinä suureksi kuin perusajanjakson tuotto, jota
18276: käytetään satovuodet 1954/55-1956/57 kä- on muutettu samassa suhteessa kuin 3 §: n
18277: sittävän perusajanjakson keskimääriä kui- mukaan lasketut maatalouden kustannukset
18278: tenkin siten, että työn määrä lasketaan maa- ovat muuttuneet perusajanjakson kustannuk-
18279: taloushallituksen kirjanpitoviljelm.ien I ja II siin verrattuna.
18280: viljelmänsuuruusluokkiin kuuluvien kirjan- Hintoja määrättäessä on huolehdittava
18281: pitoviljelmien työnmenekin mukaan. Viljeli- siitä, että hinnat mahdollisimman tasapuoli-
18282: 424 IX,B. - M:åcttalouden lii:nta.taso.
18283:
18284:
18285: sesti suosivat eri suuruisilla viljelmillä ja eri tyy markkihoimisvaikeuksia, valtioneuvostolla
18286: osissa maata luontaisimmiksi katsottavia tuo- on valta ottaa käytäntöön hinnanalennuskort-
18287: tantomuotoja. tijärjestelmä tai ryhtyä muihin vastaaviin
18288: Milloin maatalouspalkkojen kehitys on pe- toimenpiteisiin.
18289: rusajanjaksoon verrattuna olennaisesti poi- Riippumatta siitä, edellyttävätkö 3 §: n
18290: kennut yleisestä palkkakehityksestä, valtio- mukaiset laskelmat tuoton ja kustannusten
18291: neuvostolla on valta ottaa tämä huomioon suhteen muutt~tmista, voidaan 4 §: ssä mainit-
18292: määrättäessä 1 momentissa mainittuja hin- tuja tarkistuksia suoritettaessa eri tuotteiden
18293: toja. hintojen ja kustannuserien keskinäisiin suh-
18294: Milloin satovuoden kuluessa on tapahtunut teisiin tehdä muutoksia, jotka eivät vaikuta
18295: yhteeliSä vähintään viiden sadanneksen suu- maatalouden tuoton ja kustannusten väliseen
18296: ruinen yleinen palkkojen muutos, valtioneu- suhteeseen. Tällöin on kuitenkin pidettävä
18297: vosto ryhtyy 1 momentissa mainitusta mää- erityistä huolta siitä, että hintamuutoksista
18298: räajasta riippumatta välittömä.sti toiinenpi- tuleva hyöty jakaantuu oikeudenmukaisesti
18299: teisiin maatalouden tuoton ja kustannusten eri maataloustuottajaryhmien kesken viljeli-
18300: välisen suhteen muuttamiseksi satovuoden jöiden toimeentuloa silmälläpitäen.
18301: jäljellä olevalta osalta samaksi kuin se oli
18302: ennen yleistä palkkojen muutosta. 6 §.
18303: Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
18304: 5 §. valmistelua varten valtioneuvosto asettaa toi-
18305: Maataloustuotteiden hintoja määrättäessä mikunnan, jossa tulee olla varSinaisten am-
18306: on kansantaloudelliset sekä tuottavuutta ja mattijäsenten lisäksi kuluttajia ja eri suu-
18307: työllisyyttä edistävät näkökohdat otettava ruisten viljelmien haltijoita edustavia jäse-
18308: huomioon. niä. Viljelmien haltijoiden edustajien tulee
18309: Milloin ulkomaisten elintarvikkeiden tai olla käytännön maanviljelijöitä.
18310: elintarvikeraaka-aineiden maahan tuonti uh- Toimikunnan on vuosittain ennen elokuun
18311: kaa tarpeellisen tuotantotason ylläpitämistä 16 päivää laadittava ja annettava maatalous-
18312: sellaisten maataloustuotteiden osalta, joiden ministeriölle seuraavaa satovuotta koskevat
18313: hinnat on vahvistettu, valtiöneuvostolla on laskelmat ja ehdotukset, ja avustettava maa-
18314: valta tuontikieliohi ja tullipoliittisin keinoin talousministeriötä tämän lain täytäntöönpa-
18315: huolehtia siitä, ettei kotimaista tuotantoa nemiseksi tarvittavien toimenpiteiden suun-
18316: vaaranneta. nittelussa, seurattava hintojen kehitystä sekä
18317: Milloin kotimaiset maataloustuotteiden hin- tehtävä tarvittaessa maatalousministeriölle
18318: nat muodostuvat vähävaraiselle väestölle esityksiä 4 § : ssä määrättyjen hintojen toteut-
18319: suhteetioman raskaiksi t~ti milloin jonkin tamiseksi sekä 5 §: ssä tarkoitetuista toimen-
18320: kotimaisen maataloustuotteen kohdalla esiin- piteistä.
18321:
18322:
18323: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18324:
18325: Veikko Vennamo.
18326: 425
18327: IX,9. ...-... Lak.al. N: o 77.
18328:
18329:
18330:
18331: Liedes ym.. : Ehdotus laiksi maatalouden hintatasosta anne-
18332: tun lain muuttamisesta.
18333:
18334:
18335: E d u s k u n n a 11 e.
18336:
18337: Maataloustulolain käsittelyn yhteydessä tantokustannusten mukaisesti oikeaan suh-
18338: keväällä 1956 ja syksyllä 1958 SKDL:n teeseen keskenään.
18339: eduskuntaryhmä osoitti laissa esiintyvät vir- Valtion taholta joudutaan myös huomat-
18340: heet, joiden johdosta pienviljelijäväestö jätet- tavilla hintapoliittisilla toimenpiteillä tuke-
18341: tiin epäoikeudenmukaiseen asemaan. Lain maan maatalouden kannattavaisuutta. Hinta-
18342: sovellutusten yhteydessä toimeenpannut tu- tuki annetaan kuitenkin kaiken kokoisille
18343: lonsiirrot karjataloustuotannolta viljatuotan- tiloille saman suuruisena tuotettua vilja- tai
18344: nolle samoin kuin karjataloustuotannon kus- maitoyksikköä kohden. Kun tilojen suuruu-
18345: tannusten korottamiset ovatkin herättäneet desta ja muista sellaisista seikoista johtuen
18346: ankaraa arvostelUil. pienviljelijäväestön kes- suurtilat saavat tuot~ntokustannuksensa huo-
18347: kuudessa. mattavasti alhaisemmiksi, mihin pienillä pel-
18348: Karjatalouden aseman heikkeneminen vil- totiloilla tuotantokustannukset nousevat, niin
18349: janviljelyyn verraten voidaan parhaiten johtaa se käytännössä siihen, että valtion
18350: todeta Pellervo-Seuran julkaisemieli maata- varoilla tuetaan suurtiloja1 jotka eivät olisi
18351: loustuotteiden tuottajahintavertailun valossa. ollenkaan kannattavaisuutensa vuoksi tuke-
18352: Vuonna 1948 oli keskimääräinen vehnän tuot- misen tarpeessa. Kustannuslaskelmat toisaalta
18353: tajahinta 14:83 mk/kg ja 4-prosenttisen osoittavat, että pienemmillä viljelmillä mai-
18354: maidon tuottajahinta 18:05 mk/kg eli 22 nittu hintatukikaan ei peitä korkeita tuotan-
18355: prosenttia korkeampi vehnänhintaa. Maata- tokustannuksia. Tämän johdosta olisi valtion
18356: loustlilolain voimaantulon ensimmäisenä sato- maksaman · hintapoliittisen tuen kautta por-
18357: vuotena oli vehnän tuottajahinta 26 pro- rastettava viljan kuten maidonkin tuottaja-
18358: senttia korkeampi maidon tuottajahintaa ja hinnat erikokoisilla tiloille kustannuksien mu-
18359: viimeisen maataloustulopäätöksen johdosta kaisessa suhteessa. Se alentaisi suurtilojen ja
18360: on nyt viljan tuottajahinta 36 prosenttia eli korottaisi vastaavasti pientilojen tuotteiden
18361: 16: 18 mk korkeampi maidonhintaa. Nämä tuottajahintoja, kuten Ruotsissa aikaisemmin
18362: tilastot osoittavatkin, miten viimeisen kym- ollut käytäntö on osoittanut. Näillä toimen-
18363: menen vuoden aikana on maatalouden tulon- piteillä saatettaisiin pienviljelmätkin samaan
18364: lisäys hyödyttänyt viljatalouksia karjata- kannattavaisuusasemaan suurten tilojen
18365: loutta harjoittavien pienviljelmien kustan- kanssa.
18366: nuksella. Pienviljelmien haltijoiden aseman tasave-
18367: Nykyisenkin maatalouden hintatasoa kos- roiseksi saattamiseksi olisi myös maidolle
18368: kevan lain sovellutus on edelleen hallituksen asetettava takuuhinta. Samasta syystä tulisi
18369: yksinoikeutena eduskunnan saamatta lopul- estää alan tuotantokustannusten korottamis-
18370: lista päätäntävaltaa maataloustuotteiden hin- mahdollisuudet sekä maatalouden sisäiset tu-
18371: taratkaisuissa. Koska kymmenen vuoden ko- lonsiirrot karjataloustuotannolta viljatuotan-
18372: kemukset osoittavat, mihin suuntaan halli- nolle.
18373: tukset tulevat hintaratkaisujaan suoritta- Kohtuullisen tuotanto- samoin kuin kulut-
18374: maan, olisi voimassa olevaan lakiin jo saatava tajahintatasonkin ylläpitämiseksi olisi tarpeen
18375: muutos, jolla estettäisiin karjatalouden kieltää lain sovellutuksen yhteydessä toimeen-
18376: aseman heikentäminen viljatalouden kustan- pantavat jalostus- ja välitysportaiden palk-
18377: nuksella. Tämän johdosta näemme laissa tar- kioiden korotukset. Maataloustuotteiden riit-
18378: peelliseksi määrätä, että niin viljan kuin tävän menekin turvaamiseksi olisi tuottaja-
18379: maidonkin tuottajahinnat määrättäisiin tuo- hintajärjestelyjen yhteydessä otettava tar-
18380: 54 E 2119/59
18381: 426 IX,9. - Maatalouden hintataso.
18382:
18383:
18384: peellisessa maann huomioon myös kohtuul- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
18385: lisen kuluttajahintatason ylläpitäminen tuo-
18386: tantokustannuksien alentamisen kautta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18387: lakiehdotuksen:
18388:
18389:
18390:
18391: Laki
18392: maatalouden hintatasosta annetun lain muuttamisesta.
18393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouden hintatasosta 14 päivänä
18394: lokakuuta 1958 (407/58) annetun lain 1, 4, 5 ja 6 § näin kuuluviksi:
18395:
18396: 1 §. määrättäessä 1 momentissa mainittuja hin-
18397: Maataloustuotannon ohjaamiseksi ja maa- toja.
18398: talouden hintatason sekä maataloudesta saa- 5 §.
18399: tavan tulon vakaannuttamiseksi määrätään Maataloustuotteiden hintojen keskinäisiä
18400: kolmena satovuotena, alkaen satovuodesta suhteita määrättäessä on otettava huomioon
18401: 1958/59, rukiin, vehnän ja maidon takuuhin- maan eri tuotantoalueilla ja tilasuuruusluo-
18402: nat sekä sianlihan ja kananmunien keskimää- kissa vallitsevat tuotantokustannukset ja
18403: räiset tavoitehinnat ja päätetään muista toi- määrättävä hinnat kustannusten mukaan por-
18404: menpiteistä, sen mukaan kuin tässä laissa rastettuina.
18405: säädetään.
18406: V aitioneuvoston päätöksestä, jolla on tehty
18407: Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa 1 momentissatarkoitettuja muutoksia tuottei-
18408: syyskuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan den hintojen ja kustannuserien keskinäisiin
18409: elokuun 31 päivänä. suhteisiin, on viipymättä ilmoitettava edus-
18410: 4 §. kunnan puhemiehelle, jonka on saatettava se
18411: Vaitioneuvosto määrää maatalousminis- eduskunnan tietoon heti tahi, jollei eduskunta
18412: teriön esityksestä vuosittain elokuun loppuun ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut,
18413: mennessä seuraavaa satovuotta varten rukiin, ja on päätös kumottava, jos eduskunta niin
18414: vehnän ja maidon takuuhinnat sekä sian- päättää.
18415: lihalle ja kananmunille keskimääräiset tavoi- 6 §.
18416: tehinnat ja päättää muista tuoton ja kustan- Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
18417: nusten suhteeseen vaikuttavista toimenpiteistä valmistelua varten eduskunta asettaa toimi-
18418: siten, että 3 §: n mukaan laskettu maata- kunnan, jonka on vuosittain ennen elokuun
18419: louden tuotto muodostuu yhtä suureksi kuin 16 päivää laadittava ja annettava maatalous-
18420: perusajanjakson tuotto, joka on muutettu ministeriölle seuraavaa satovuotta koskevat
18421: samassa suhteessa kuin 3 § : n mukaan lasketut laskelmat ja ehdotukset ja joka avustaa maa-
18422: kustannukset ovat muuttuneet perusajan- talousministeriötä tämän lain täytäntöönpa-
18423: jakson kustannuksiin verrattuna. nemiseksi tarvittavien toimenpiteiden suun-
18424: Milloin maatalouspalkkojen kehitys on pe- nittelussa, sekä seuraa sianlihan ja kanan-
18425: rusajanjaksoon verrattuna olennaisesti poi- munien hintojen kehitystä ja tekee tarvit-
18426: kennut yleisestä palkkakehityksestä, valtio- taessa maatalousministeriölle esityksiä 4 § : ssä
18427: neuvostolla on valta ·ottaa tämä huomioon määrättyjen tavoitehintojen toteuttamiseksi.
18428:
18429:
18430: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18431:
18432: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
18433: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
18434: Pauli Puhakka. Eino Tainio.
18435: Martti Linna. Toivo Friman.
18436: 427
18437:
18438: IX,lO. - Lak.al. N: o 78.
18439:
18440:
18441:
18442: Karvonen ym.: Ehdot'lts laiksi metsätyöntekijäin ammatti-
18443: kasvatuksesta.
18444:
18445:
18446: Ed uskunnalie.
18447:
18448: Kestävän talouspolitiikan harjoittamisen erikoisuudesta johtuen. Ei voida myöskään
18449: keskeisenä päämääränä tulee olla kilpailu- ajatella, että tuotannon kilpailukykyisyyttä
18450: kykyisen tuotantotoiminnan aikaansaaminen pyrittäisiin parantamaan työntekijäin elin-
18451: talouselämän kaikilla sektoreilla. Tähän pää- tasoa alentamalla. Työntekijän täytyy pystyä
18452: määrään päästään vain siten, että jokainen saamaan ponnistuksiaan vastaava oikeuden-
18453: tuotannon ala pyrkii itsenäisesti varmista- mukainen korvaus sijoittamastaan panoksesta
18454: maan olemassaolonsa ja kilpailukykyisyy- - työstä. Lisäksi hänen tulee voida tuntea
18455: tensä edellytykset. Vaikka luonnollisin ja työssään inhimillistä tyydytystä ja· turvalli-
18456: tervein tie kilpailukyvyn säilyttämiseen onkin suuden tunnetta, jonka suo jatkuvan työn-
18457: tuotannon omatoimisuus, on kuitenkin ole- teon mahdollisuus. Tuotannon kehittämis-
18458: massa sellaisia tuotannon erikoisaloja, joiden pyrkimyksiin ja terveeseen kilpailukyvyn pa-
18459: osalta valtiovallan erityiset toimenpiteet ovat rantamiseen tulee aina yhdistyä myös pyrki-
18460: välttämättömiä, osaksi siitä syystä, että tuo- mys työntekijäin elintason kohottamiseen ja
18461: tannon ala on laaja ja epäyhtenäinen eikä työolosuhteitten sekä työmahdollisuuksien pa-
18462: esimerkiksi työvoiman käytössä ole jatku- rantamiseen.
18463: vassa työsuhteessa työntekijöihin, osaksi taa- Eräs tuotannon kustannusten muodostu-
18464: sen siitä syystä, että tuotantoalan kansan- miseen vaikuttava tekijä on työntekijäin am-
18465: taloudellinen merkitys on avainasemassa koko mattitaito, jonka tarpeellisuutta ei suinkaan
18466: valtakunnan talouselämässä. voida vähentää koneellistamisastetta suuren-
18467: Tällainen tuotannon ala on meillä metsä- tamalla, vaan jonka merkitys yhä tehostuu
18468: talous. Sen kilpailukyvyn säilyminen on val- koneellistamisen edistyessä. Ammattitaidon
18469: takunnalle elintärkeä, koska ulkomaisen ta- puutteellisuus ilmenee pahiten sellaisilla
18470: varanvaihtomme mahdollisuuksien voidaan aloilla, joilla työntekijän työsuhde on tila-
18471: katsoa olevan pääasiallisesti puun ja sen päinen luonteeltaan ja joilla siis työnanta-
18472: eriasteisten jalosteiden varassa. jana ei voi olla yhtä suurta kiinnostusta
18473: Nykyisenä aikana tuotannon tehostaminen huolehtia työntekijäinsä ammattitaidon ta-
18474: ja ·kilpailukyvyn lisääminen samaistetaan sosta kuin sellaisilla aloilla, joissa työsuhde
18475: usein koneellistamisen kanssa. Koneellista- voidaan katsoa lähes kiinteäksi.
18476: minen on kuitenkin vain eräs keino, jolla Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
18477: asiaa voidaan usein edistää sangen merkittä- tavasti,
18478: västi. Kaikilla aloilla tämä ei kuitenkaan ole
18479: mahdollista joko taloudellisen kannattamatto- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18480: muuden takia tai sitten tuotannon laadun van lakiehdotuksen:
18481:
18482: Laki
18483: metsätyöntekijäin ammattikasvatuksesta.
18484: Eduskunnan päätö'ksen mukaisesti säädetään:
18485:
18486: 1 §. valtio pyrkii, järjestämällä mahdollisuuden
18487: Metsätyöntekijäin ammattikasvatuksella alalle hakeutuvalle nuorisolle tarvittavan
18488: tässä laissa tarkoitetaan toimintaa, jolla ammattitaidon saavuttamiseen peruskoulu-
18489: 428 IX,lO. - Metdtyöntekijli.in a.mmattikasva.:tus.
18490:
18491:
18492: tuksen ja alalla työskenteleville edelleen ke- 4 §.
18493: hittää ammattitaitoaan täydennyskoulutuksen Metsätyöntekijäin ammattikasvatukseen
18494: avulla, tyydyttämään maan koulutetun met- tarvittavan opetushenkilöstön koulutuksesta
18495: sätyövoiman tarpeen ja samalla torjumaan ja opetustoiminnan järjestämisestä huolehtii
18496: puutteellisesta ammattitaidosta johtuvia ter- metsähallitus.
18497: veydellisiä vaaroja metsätöissä.
18498: 5 §.
18499: 2 §. Metsätyöntekijäin ammattikasvatuksen ylin
18500: Metsätyöntekijäin peruskoulutus tapahtuu valvonta kuuluu maatalousministeriölle, joka
18501: valtion metsäkoulujen yhteydessä toimivissa sitä varten asettaa metsätyöntekijäin am-
18502: metsätyöntekijäin ammattikouluissa, jotka mattikasvatuksen neuvottelukunnan alaisina
18503: ovat -välittömästi metsähallituksen alaisia. toimivat kuhunkin koulutuspiiriin asetetut
18504: Täydennyskoulutus tapahtuu kurssiopetus- metsätyöntekijäin ammattikasvatuslautakun-
18505: muotoa käyttäen koulutuspiireittäin, joina nat.
18506: ovat metsähallinnon piirikunnat ja joissa
18507: toimintaa johtaa piirikuntakonttorin alainen 6 §.
18508: metsätyöntekijäin ammattikasvatuksen piiri- Metsätyöntekijäin ammattikasvatusta kos-
18509: tarkastaja, kevia asioita hoitaa metsähallituksen yksi-
18510: Ammatillista yleiskasvatusta ja terveydel- tyismetsätalouden osaston yhteydessä toimiva
18511: listen vaarojEln torjuntatyötä suoritetaan, metsätyöntekijäin ammattikasvatustoimisto,
18512: påitsi varsinaisen ammattikoulutuksen yhtey- jonka johtajana on metsätyöntekijäin am-
18513: dessä, myös yleistä opetus-, valistus- ja jul- mattikasvatustoimiston toimistopäällikkö.
18514: kaisutoimintas. hyVäksikäyttäen.
18515: 7 §.
18516: 3 §. Metsätyöntekijäin ammattikasvatuksen toi-
18517: Edellä 1 § :ssä tarkoitettua toimintaa voi- meenpanoa varten valtion tulO- ja menoar-
18518: vat järjestää myös yhtiöt ja muut yhteisöt. vioon otetaan vuosittain määräraha metsä-
18519: Mikäli tämä toiminta koulu- ja kurssiopetus- hallituksen käytettäväksi.
18520: muodoltaah täyttää hyväksyttävät vaatimuk-
18521: set, siitä koituviin menoihin voidaån. myön- 8 §.
18522: tää avustusta valtion tulO- ja menoarvioon Tämä laki, jonka toimeenpanosta annetaan
18523: tämän lain toim~enpanoa varten otetusta tarkemmat säännökset asetuksella, tulee voi-
18524: määrärahasta. maan tammikuun 1 päivänä 1960.
18525:
18526:
18527: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
18528:
18529: JUho XarYonen. Amii Pliti.ck
18530: Edva.t'd Pesonen. LytH Aalto.
18531: Kustaa A.la.nko. Lars Lindeman.
18532: Arvo Ahonen. Veikko Helle.
18533: Valto Käkelä. Kalle Matiiamen.
18534: Eino :Raunio. H. Tötmä.
18535: Rafael Paasio. Veikko Kokkola.
18536: 429
18537: IX,ll. - Toiv.al. N: o 157
18538:
18539:
18540: Kalliokoski ym.: Maamiesopiston perustamisesta Ylivieskaan.
18541:
18542:
18543: Eduskunnalle.
18544:
18545: On yleisesti tunnettu tosiasia, että ylem- tarpeiden tyydyttämistarkoituksessa perus-
18546: mänasteisia maataloudellisia oppilaitoksia on tettu opisto aikaansaadaan valtion toimenpi-
18547: maassamme aivan liian vähän. Maamiesopis- tein. Tilan tarkoitukseen luovuttaminen sen
18548: toihin ei voida ottaa vastaan kuin vähäinen vähäisiä velkoja vastaan on väestön arvokas
18549: osa niihin pyrkivistä pätevistä hakijoista. toimenpide hankkeen toteuttamisen helpotta-
18550: Tämän asian totesi aikanaan myös maatalous- miseksi ja jouduttamiseksi.
18551: opetuskomitea, joka katsoi välttämättömäksi On kyllä totta, että maatalousteknikkojen
18552: kiireellisesti aikaansaada ainakin yhden ei nykyisin aina ole helppo saada neuvojan-
18553: uuden maamiesopiston Kurkijoella menete- paikkoja ja yksinomaan neuvojatarpeen tyy-
18554: tyn maamiesopiston tilalle. Tämän opiston dyttämistä ajatellen ei maamiesopistoa voida
18555: sijoituspaikkana komitean mielestä saattoi pitää kiireellisen tarpeen vaatimana. Mutta
18556: tulla J;rysymykseen vain jokin sopiva paikka- nykyisin nopeasti koneeliistuva ja kaikin puo-
18557: kunta Pohjois-Suomessa jl!. piti komitea tältä lin rationalisoituva maatalous ja siihen lä-
18558: pohjalta lähtien Ylivieskaa erittäin sopivana heisesti liittyvät elinkeinot ja tehtävät vaa-
18559: opiston sijoituspaikkana. tivat kyllä jo nyt ja lähimmässä tulevaisuu-
18560: Mainittu komitean ehdotus antoi virikettä qessa runsaasti nykyistä enemmän ma&talous-
18561: maataloudellista opetusta harrastavan paikal- teknikkovoimaa palvelukseensa. Sitäpaitsi on
18562: lisen väestön oma-aloitteisille toimenpiteille. muistettava, että nopeasti kehittyvässä ajassa
18563: Niinpä seutukunnalla onkin perustettu maa- maatalousammatinharjoittajalle asetettavat
18564: miesopiston kannatusyhdistys tarkoituksella vaatimukset myös nopeasti kasvavat. Vilje-
18565: edistää maamiesopiston perustamista Ylivies- lyksen tarpeiden tyydyttämiseksi ja viljelijä-
18566: kaan. Oulun läänin talousseura ja Keski-Poh- kunnan ammatillisen tason kohottamiseksi on
18567: janmaan maanviljelysseura ovat antaneet välttämätöntä saada tilojen haltijoiksi, vil-
18568: hankkeelle arvokasta asiallista tukea. Tämä jelmien isänniksi, nykyistä paljon suurem-
18569: kannatusyhdistys on hankkinut omistukseensa massa määrässä ylemmän maatalousopetuk-
18570: arvokkaan Ylivieskan kirkonkylässä sijaitse- sen saanutta viljelijäjoukkoa. Erikoisen huu-
18571: van maatilan, jossa on n. 30 ha peltoa ja n. tava on tämä kehittyneemmän viljelijäjoukon
18572: 100 ha metsämaata. Tämän tilan ovat asian- tarve Pohjois-Suomessa. Tämän vuoksi olisi
18573: tuntijat katsoneet hyvin tyydyttävän maa- Pohjois-Suomen maamiesopistohanke kiireelli-
18574: miesopiston tarpeen ja soveltuvan sekä sijain- sesti toteutettava ja opisto sijoitettava tätä
18575: tinsa että muiden etujensa puolesta erittäin tarkoitusta varten hankitulle maatilalle Yli-
18576: hyvin tarkoitukseen. Kannatusyhdistys on vieskaan.
18577: kuitenkin, kuten luonnollista, taloudellisesti Edellä sanotun perusteella ehdotamme
18578: liian heikko toteuttaakseen maamiesopiston kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
18579: rakentamisen ja aikaansaamisen. Sitäpaitsi toivomuksen,
18580: on otettava huomioon, että kaikki maassamme
18581: toimivat maamiesopistoasteiset oppilaitokset, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18582: sen jälkeen kun Paimion kerhoneuvojaopis- toimenpiteisiin maamiesopiston perus-
18583: tokin tuli valtion haltuun, ovat valtion yllä- tamiseksi Pohjois-Suomeen, tarkoitusta
18584: pitämiä laitoksia. Näin ollen tuntuu luon- varten Ylivieskassa varatulle maati-
18585: nolliselta, että myös Pohjois-Suomen erikois- lalle.
18586: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18587:
18588: Viljami Kalliokoski. Erkki Koivisto.
18589: Kerttu Saalasti. Armas Leinonen.
18590: Kusti Eskola.
18591: 430
18592:
18593: IX,12. - Toiv.al. N: o 158.
18594:
18595:
18596:
18597:
18598: Koivisto: Maamieskoulun perustamisesta Tornionjokivarteen.
18599:
18600:
18601: Eduskunnalle.
18602:
18603: Tornionjokivarsi on vuosisatoja vanhaa vasti elvyttämään maatalouden ammattitai-
18604: maatalousaluetta. Sehän on otettu viljelyk- toa alueella, jossa juuri maa- ja karjatalous
18605: seen ensimmäiseksi nykyisen Lapin läänin on ja on oleva väestön pääasiallinen elin-
18606: alueella ollen jo 1500-luvulla maan vauraim- keino. Sopivana koulun sijaintipaikkana tu-
18607: pia karjatalousalueita. lisi kysymykseen joko Ylitornio tai Pello.
18608: Maatalousalan kouluihin nähden koko Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
18609: Länsi-Lappi ja Tornionjokivarsi on kuiten- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18610: kin jäänyt kokonaan unohduksiin. Siellä ei sen,
18611: ole yhtään sen alan koulua. Kuitenkin tällä
18612: alueella asuu n. 45 000 asukasta eli lähes että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18613: 1/4 koko läänin väestöstä. On sanomattakin maamieskoulun perustamiseksi länsira-
18614: selvää, että maamieskoulu tulisi huomatta- jalle Tornionjokivarteen.
18615: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
18616:
18617: lCr~ Koivisto.
18618: 431
18619:
18620: IX,13. - Hemst.mot. N: o 159.
18621:
18622:
18623: Jungarå m.fl.: Angående nybyggnader vid Lannäslunds
18624: lantbruksskola.
18625:
18626: Tili Riksdagen.
18627:
18628: År 1929 grundades inom österbottens ler, vilka dessutom äro trånga och spridda
18629: svenska lantbrukssällskaps omräde en yrkes- på 4--5 olika platser i staden. Bostäderna
18630: skola för ungdom, nämligen en ambulerande för elever och lärare äro likaså upphyrda
18631: lantmanna- och fiskarskola. I 20 är arbetade och belägna i skilda stadsdelar. Då skolan
18632: denna skola som vandrande skola och gav sålunda arbetar under mycket bristfälliga
18633: under dessa är 37 kurser pä olika orter i omständigheter, omöjliggöres en effektiv un-
18634: svenska Österbotten. Vid utgängen av 1948 dervisning.
18635: övertogs skolans verksamhet av Kronoby Som rekryteringsområde för skolan får
18636: lantmannaskola och ändrades därmed också man räkna det svenska bosättningsområdet
18637: till en fast skola. Anledningen därtill var norr om Oravais, vilket består av 12 lands-
18638: närmast det stora behovet av yrkesutbild- kommuner och 3 städer. Inom området finns
18639: ning i dessa trakter, där nyskifte pägick i ca 5 000 lantbrukslägenheter som denna skola
18640: flere socknar och hela bygden undergick en ensam skall betjäna på lantbruksundervis-
18641: genomgripande nydaning. ningens område. Då elevantalet vid skolan
18642: På grund av olämpligt läge för skolan för varje år ökas, under detta år 45 st., är
18643: med tanke på dess verksamhetsomräde flyt- det under sådana omständigheter nödvän-
18644: tades skolan år 1955 från Kronoby till digt, att skolan snarligen erhåller nya och
18645: Jakobstad. Denna ort är en betydligt cen- ändamålsenliga byggnader för sina behov.
18646: tralare belägen plats inom skolområdet, vil- Då den folkhögskola som i 48 år arbetat i
18647: ket är till stor fördel i synnerhet för ele- denna bygd dessutom nedlagt sin verksam-
18648: verna. h~t, ·finns det ett verkligt stort behov att
18649: Följande år förenades lantmannaskolan här skapa en lantbruksskola med mångsidigt
18650: med Mellersta Österbottens V andrande Folk- undervisningsprogram.
18651: högskola. Läroinrättningen arbetar nu så- Skolbyggnaderna skall förläggas tili den
18652: som kombinerad lantmanna- och husmoders- s. k. Lannäslund-höjden strax intill Jakob-
18653: skola, dess namn har ändrats till Lannäs- stad. Här har staden gratis upplåtit tomt
18654: lunds lantbruksskola och underlyder lant- för skolan. Dessutom har staden på förmån-
18655: bruksstyrelsen. liga villkor ställt skollägenheten intill tom-
18656: En yrkesutbildning för ungdomen på lant- ten till skolans förfogande.
18657: brukets och den husliga ekonomins område Ett byggnadsprogram jämte ritningar tili
18658: i dessa trakter av Österbotten är ett livs- nybyggnaderna för skolan håller på att upp-
18659: villkor. Yrkesutbildningen för en lantbru- göras.
18660: kets utövare är minst lika viktig som för ut- Hänvisande till det ovananförda får un-
18661: övarna av vilka andra yrken som helst. Men dertecknade föreslå, att riksdagen ville be-
18662: samhället har också vissa skyldigheter att sluta hemställa,
18663: skapa möjligheter därtill för den kunskaps-
18664: sökande lantbruksungdomen. att regeringen måtte vidtaga bråd-
18665: I den häri berörda lantbruksskolan äro skande åtgärder för att påbörja och
18666: dessa möjligheter under nuvarande omstän- utan avbrott slutföra arbetet på Lan-
18667: digheter synnerligen begränsade, därför att näslunds lantbruksskolas nybyggnader
18668: den helt och hållet arbetar i upphyrda loka- i Jakobstad.
18669: Helsingfors den 19 februari 1959.
18670:
18671: J. A. Jungarå. Georg Eriksson. Grels Teir.
18672: Alwar Sundell. Bertel Lindh. Verner Korsbäck.
18673: 432
18674: IX,13. - Toiv.al. N:o 159.
18675: Suomennos.
18676:
18677:
18678: Jungarå ym. : Lannäslundin maatalouskoulun uudisraken-
18679: nuksista.
18680:
18681: E d u s k u n n a 11 e.
18682:
18683: Vuonna 1929 perustettiin Pohjanmaan ovat ahtaat ja hajoitetut 4-5 eri paikkaan
18684: ruotsalaisen maatalousseuran alueelle ammat- kaupungissa. Oppilaiden ja opettajien asun-
18685: tikon.lu nuorisoa varten, nimittäin kiertävä not ovat myös vuokra-asuntoja ja sijaitsevat
18686: maamies- ja kalastajakoulu. Kaksikymmentä eri kaupunginosissa. Kun kol}lu siten työs-
18687: vuotta tämä koulu toimi kiertävänä kouluna kentelee hyvin puutteellisissa oloissa, on te-
18688: ja toimeenpani näinä vuosina 37 kurssia eri hokas opetus mahdotonta.
18689: paikkakunnilla ruotsalaisella Pohjanmaalla. Koulun oppilasalueeksi voidaan lukea ruot-
18690: Vuoden 1948 lopussa Kruunupyyn maa- salainen asutusalue Oravaisista pohjoiseen,
18691: mieskoulu otti koulun toiminnan haltuunsa jossa on 12 maalaiskuntaa ja kolme kaupun-
18692: ja se siten myös muutettiin kiinteäksi kou- kia. Alueella on noin 5 000 maanviljelystilaa,
18693: luksi. Tähän oli syynä lähinnä ammattikou- joita koulun on yksin palveltava maatalous-
18694: lutuksen suuri tarve näillä seuduilla, joissa opetuksen alalla. Kun koulun oppilasmäärä
18695: uusjako oli käynnissä useissa pitäjissä ja kasvaa joka vuosi, tänä vuonna se on 45, on
18696: koko alue jout"Q.i perusteellisten uudistusten niin ollen välttämätöntä, että koulu saa tar-
18697: koht~ksi. peitansa varten pian "Q.udet ja ajanmukaiset
18698: Sen johdosta, että koulun sijainti oli sen rakennukset. Kun tällä seudulla 48 vuotta
18699: toiminta-aluett11- ajatellen sopimaton, siirret- toiminut kansanopisto on sitä paitsi lopetta-
18700: tiin koulu vuonn11- 1955 Kruunupyystä Pie- nut toimintansa, on todellakin erittäin tar-
18701: tarsaareen. Tämä paikkakunta on huomatta- peellista luoda tänne maatalouskoulu moni-
18702: vasti keE;keisempi koulun alueelle, mistä on puolisine opetusohjelmineen.
18703: suurta etua erityisesti oppilaille. Koull}rakennu~et tulevat sijoitettavi~i ns.
18704: Sel}raavana vuonna yhdistettiin maamies- Lannäslundin kukkul~le aivan Pietarsaaren
18705: kouJuun }4ellersta österbottens Vandrande lähellä. Täältä on kaupunki luovuttanut il-
18706: Folkhögskoia niminen kansanopisto. Oppi- maiseksi tontin koululle. Sitä paitsi kau-
18707: laitos toimii nyt yhdistettynä maamies- ja punki on edullisin ehdoin asettanut koulu-
18708: emäntäkol}luna ja on maataloushallituksen tilan tontin vieressä koulun käytettäväksi.
18709: alainen. Rakennusohjelmaa ja piirustuksia koulun
18710: Nuorison ammattikasvatus on elinehto uudisrakennuksia varten laaditaan parhail-
18711: maatalouden ja kotitalouden aloilla Pohjan- laan.
18712: maan näillä seuduilla. Maatalouden harjoit- Edellä esitettyyn viit~J.ten allekirjoittaneet
18713: tajille on ammattikasvatus yhtä tärkeä kuin ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18714: minkä muun ammatin harjoittajalle tahansa. vomuksen, ·
18715: Mutta yhteiskunnalla on myös määrättyjä
18716: velvollisuuksia luoda oppia hakevalle maa- että halUtus ryhtyisi kiireellisiin
18717: talousnuorisolle sitä varten mahdollisuuksia. toimenpiteisiin Pietarsaaressa sijaitse-
18718: Tässä kosketellussa maatalouskoulussa nämä van Lan,näslundin maatalouskoulun
18719: mahdollisuudet ovat nykyisissä oloissa erit- uudisrakennustöiden aloittamiseksi ja
18720: täin rajoitetut, koska koulu työskentelee ko- . saattamiseksi loppuun keskeytyksettä.
18721: konaan vuokrahuoneistoissa, jotka lisäksi
18722: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
18723:
18724: J. A. Junga.rå. Georg Eriksson. Grels Teir.
18725: Alwar Sundell. Bertel Lindh. Verner Korsbäck.
18726: 438
18727:
18728: IX,14. - Toiv.al. N: o 160.
18729:
18730:
18731:
18732:
18733: Koivisto ym. : Yhdistetyn maamies- ja karjanhoitokoulun
18734: perustamisesta Sallaan.
18735:
18736:
18737: E d u s k u n n a II e.
18738:
18739: Koillis-Suomi on jatkuvasti ollut alituo- teet raivaustoiminnan edistämiseksi sekä
18740: tanto- ja työttömyysaluetta. Viime aikoina maa- ja karjatalouden kohottamiseksi seutu-
18741: metsätalouden 0-rajaan kuuluvana alueena kunnalla ovatkin, on erittäin tärkeää huo-
18742: metsätyöt, jotka aikaisemmin antoivat väes- lehtia myös siitä, että nuorison intoa ja
18743: tölle pääasialiisiruman toimeentulon, ovat kykyä maatalouden harjoittamiseen pyritään
18744: suuresti menettäneet merkitystään. Siihen on kohentamaan. Sen vuoksi olisi paikkakun-
18745: vaikuttanut myös metsätöiden koneellistumi- nalle saatava käytännön maa- ja karjata-
18746: nen. Lisäksi alueluovutusten johdosta mene- loutta palveleva koulu. Koulu olisi tarpeen
18747: tettiin yksistään Sallan kunnasta n. 600 000 sekä tytöille että pojille ja tulisi sellaisena
18748: ha maata pääasiallisesti metsiä. kysymykseen yhdistetty maamies- ja karjan-
18749: ISotien jälkeen, jolloin luovutetun alueen hoitokoulu.
18750: väestö asutettiin jälelle jääneen Sallan kun- On ilman muuta selvää, että tällainen
18751: nan alueelle, on asutustoiminta täällä ollut koulu tulisi antamaan nuorisolle entistä
18752: laajempaa .kuin missään muussa Suomen enemmän intoa ja uskoa maa~ ja karjata-
18753: kunnassa. Tähän mennessä on perustettu n. louteen alueella, jolla siihen on erittäin suu-
18754: 450 siirtoväen ns. vastiketilaa sekä lisäksi ret mahdollisuudet, puhumattakaan siitä,
18755: joko muodostettu tai on perustamisvaiheessa että se lisäisi heidän ammattitaitoaan. Vii-
18756: rintamamies- ja lisämaatiloja yli 700. Asu- memainittu on tärkeätä alueella, jossa erit-
18757: tustoiminta, johon sisältyy vielä suuri määrä täin huomattava osa maatalousväestöstä on
18758: vuoden 1936 asutuslain mukaisia tiloja, on ensi polven maanviljelijöitä. Myös metsäta-
18759: vaatinut varsin huomattavia kustannuksia. louden opetus tulisi kuulua opetusohjel-
18760: Sen vaikutuksesta tulee kuitenkin kunnan maan.
18761: lähes 11000 asukkaan väestöstä yli 4/5 ole-
18762: maan tilallisia. Elinkeinon muutos on ollut Koulun paikkana Sallan kirkonkylän seutu
18763: pakon sanelema. Uudisraivaustoiminta olisi sopivin. Oman paikkakunnan nuorten
18764: alueella on ollut maan suurinta. Sodan jäl- lisäksi paikka olisi keskeinen ja hyvässä tie-
18765: keen viljeltyä maata Sallan kunnassa oli yhteydessä Kuusamoon, Posiolle, Savukos-
18766: vain n. 600 ha, sen ollessa nykyisin n. 7 000 kelle, Sodankylään ym.
18767: ha. Maidontuotannossa Sallan kunta on jo Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
18768: Lapin läänin toisella tilalla, ollen viime nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18769: vuonna meijeriin toimitettu maitomäärä jo muksen,
18770: yli 4 miljoonaa kiloa,. ja on tuotanto jat-
18771: kuvasti nousemassa. Pitäjän alueella on toi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18772: minnassa myös meijeri. siin yhdistetyn maamies- ja karjan-
18773: Niin tarpeellisia ja työllisyyden kannalta hoitokoulun perustamiseksi Sallaan.
18774: aivan välttämättömiä kuin kaikki toimenpi-
18775: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
18776:
18777: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. J. E. Lakkala.
18778: Akseli Paarman. Ensio Partanen. Olavi Lahtela.
18779: Vilho Väyrynen. Markus Niskala. Hannes Paaso.
18780: 55 E lH9/59
18781: 434
18782:
18783: IX,15. - Toiv.al. N:o 161.
18784:
18785:
18786:
18787:
18788: Jäm.sen ym.: Määrärahasta Keski-Suomen kotitalousopettaja-
18789: opiston ja sen emäntäkoulun laajentamiseksi.
18790:
18791:
18792: E d u s kun n a 11 e.
18793:
18794: Keski-Suomessa toimivat seuraavat kolme jo periaatteessa hyväksytty. Siirto edellyt-
18795: maatalous- ja kotitaloudellista oppilaitosta: tää uusien koulu- ja asuntolarakennusten ra-
18796: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto emän- kentamista Tarvaalan maamieskoululle.
18797: täkouluineen Jyväskylän pitäjän Palokassa, Suunnitelmat, joita parhaillaan laaditaan,
18798: Tarvaalan maamieskoulu Saarijärvellä ja valmistunevat kuluvan vuoden syksyyn men-
18799: Keski-Suomen karjatalouskoulu Laukaan pi- nessä.
18800: täjän Kuusassa. Näistä ovat kaksi ensinmai- Karjatalouskoulun välttämättömyys Keski-
18801: nittua valtion omistamia ja ylläpitämiä kun Suomessa on kiistaton. Sen toiminnan jat-
18802: taas Keski-Suomen karjatalouskoulu on kamiseen yksityisluontoisella kouluna ei
18803: Keski-Suomen maanviljelysseuran omista- Keski.,;Suomen maanviljelysseuralla ole ta-
18804: malla Saarikon maatilalla toimiva ns. yksi- loudellisia mahdollisuuksia, ottaen huomioon
18805: tyisluontoinen koulu. ne laajennukset ja peruskorjaukset, joita
18806: Kaikki nämä oppilaitokset toimivat epä- koululla olisi välttämättä kiireellisinä suori-
18807: tyydyttävissä olosuhteissa, joiden paranta- tettava. Tilanne Keski-Suomen karjatalous-
18808: miseksi jo laaditut ja paraillaan laadittavat koululla Kuusassa on tullut sitäkin vaikeam-
18809: suunnitelmat olisi kiireellisinä toteutettava. maksi vielä sen johdosta, että Saarikon tilan
18810: talouskeskukseen välittömästi liittyvistä
18811: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ja maista n. 8 ha pakkolunastetaan rautatie-
18812: sen emäntäkoulun laajennussuunnitelmat alueeksi. Niihin sisältyy suurin osa tilan
18813: ovat jo useita vuosia olleet valmiina. Osit- perunan ja juurikasvien viljelyyn käyte-
18814: tain jo vanhentuneitten suunnitelmien tar- tyistä ja soYeltuvista kotipelloista. Näiden
18815: kistaminen ja täydentäminen saadaan kulu- peltojen menetys pakottaa oleellisesti muut-
18816: van vuoden aikana suoritetuksi. Koko maan tamaan tilalla karjatalouskoulun havainto-
18817: kotitalousopetuksen kannalta on opettaja- opetuksen vuoksi harjoitettua monipuolista
18818: opiston laajentaminen välttämätön ja kun kotieläinvaltaista taloutta, minkä jälkeen ei
18819: Keski-Suomessa ei ole muuta emäntäkoulua, Saarikon tila enää karjatalouskoulun havain-
18820: on myös opettajaopiston yhteydessä toimi- totilana vastaa tarkoitustaan.
18821: vaa emäntäkoulua ehdottomasti laajennet- Keski-Suomen maatalous- ja kotitalousop-
18822: tava. pilaitosten välttämätön toimintaedellytysten
18823: Tarvaalan maamieskoulun maatalouskone- parantaminen edellyttää, että valtion ensi
18824: opetuksen parantamiseksi ·ovat suunnitelmat YUoden tulo- ja menoarvioon otetaan riittä-
18825: koululle rakennettavaa kone- ja työpajara- vät määrärahat Keski-Suomen kotitalous-
18826: kennusta varten jo valmiina. Rakennus olisi opettajaopiston ja sen emäntäkoulun laajen-
18827: vielä kuluvan vuoden aikana saatava raken- tamiseksi sekä Keski-Suomen karjatalous-
18828: netuksi. Määrärahat tarkoitukseen on jo koulun muuttamiseksi valtion kouluksi ja
18829: myönnetty. siirtämiseksi Tarvaalan maamieskoulun yh-
18830: Keski-Suomen karjatalouskoulun muutta- teyteen, mikä merkitsee tarvittavien koulu-
18831: minen valtion kouluksi ja samalla siirtämi-. ja asuntolarakennusten rakentamista Tar-
18832: uen TarYaalan maamieskoulun yhteyteen on· vaalan · maamieskoululle.
18833: IX,15. - Jii.ms6n ym. 485
18834:
18835: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- tulo- ja menoarvioesitykSeen riittä-
18836: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- vän määrärahan Keski-Suomen koti-
18837: muksen, talousopettajaopiston ja sen emäntä-
18838: koulun laajentamiseksi.
18839: että hallitus ottaisi vuoden 1960
18840: .Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18841:
18842: Artturi Jämsen. V. Hyytiäinen.
18843: Matti LHnamaa.. Aarre Marttila..
18844: 436
18845:
18846: lX,16. - Toiv;a.l·N~o 16t. ..
18847: ·:
18848:
18849:
18850:
18851:
18852: Jämsen ym.: Määrärahasta Keski-Suomen karjafalom.koulun
18853: .. , muuttamiseksi valtion kouluksi ja siirtämiseksi Tarvaalan
18854: maamieskoulun yhteyteen.
18855:
18856:
18857: E d u s k u n n a 11 e.
18858:
18859: Viitaten toiv.al. n:o 161 perusteluihin ehdo- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
18860: tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- määrärahan Keski-Suomen karjatalous-
18861: väksi toivomuksen, koulun muuttamiseksi valtion kouluksi
18862: ja siirtämiseksi Tarvaalan maamies-
18863: että hallitus ottaisi vuoden 1960 koulun yhteyteen.
18864: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18865:
18866: Artturi Jämsen. Hannes Paaso.
18867: 437
18868:
18869: IX,17. - Toiv.al. N:o 163.
18870:
18871:
18872:
18873:
18874: Halinen ym.: Uuden koulurakennuksen aikaansaamisesta
18875: BrakeUnnan emäntäkoululle.
18876:
18877:
18878: E d u s k u n n a ll e.
18879:
18880: Brahelinnan emäntäkoulu Ristiinassa .toi- nostaa lastenkodiksi, kun· se vapautuu enti-
18881: mii i700-luvun alkupuolella rakennetussa en- sestä käytöstä,
18882: tiSessä sotilasvirkatalossa. Rakennus on kou- Emäntäkouluihin on yleensä runsaasti ha·
18883: lutustarkoitukseen aivan riittämätön. Tilan kijoita, . yli kaksinkertainen määrä oppilas~
18884: työväenrakennus on täytynyt ottaa oppilas- lukuun nähden. Brahelinnan emäntäkouluun
18885: ja opettaj~asunnoiksi. Osa oppilaista on asu- ei tilanpuutteen takia ole voitu sijoittaa kuin
18886: nut. my()s VQokrahuoneissa Ristiinan kirkon- 30 oppilasta. Uusi koulurakennus olisi suun·
18887: k:ylässä ·ja t~laisten vuokrahuoneiden saanti niteltava suurempaa oppilasmäärää varten.
18888: ~~ottaa ha:Qkaluuksia. Koululta puuttuu myös Edellä olevan perusteella ehdotan1me kun-
18889: eräitä kodinhoito-opetukseen tarpeellisia ti· nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk,
18890: loja. Emäntäkoulujen ohjelmaan kuuluva sen,
18891: last.enhoidon käytännöllinen opetus on täy-
18892: tynyt jättää pois, koska lastenkodille ei ole että "hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18893: t~laa. Nykyinen koulurakennus voitaisiin kun-
18894: uuden ·koulurakennuksen aikaansaami-
18895: seksi Brakelinnan emäntäkauluun.
18896: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
18897:
18898: Sylvi Halinen. K. P. ·Haapasalo.
18899: Antti J. Rantamaa. Esu Niemerå.
18900: Hilja. . Väänänen. A.. Härkönen.
18901: Onni Mannila. Kerttu Sa.ala.sti.
18902: .Aili Siiskonen. ·Vlljo A. Virtanen .
18903: 438
18904:
18905: IX,18. - Toiv.al. N: o 164.
18906:
18907:
18908:
18909:
18910: Våänänen ym.: Määrärahasta Suonenjoen emäntäkoulun
18911: lisärakennusta varten.
18912:
18913:
18914: Ed us kunnalle.
18915:
18916: Monissa yhtey)r.gjgsä on todettu, että ope- Opetuksen saattamiseksi tehokkaaksi on
18917: tustoimi maassamme on suuntautunut liian Suonenjoen emäntäkoululle välttämättötn.ä$i
18918: voimakkaasti teoreettisiin aineisiin ja siten rakennettava lisärakennus, johon voidaan si-
18919: yhteiskuntaelämän käytännöllisiä tarpeita vä- joittaa nykyisin ·puuttuvat huonetilat kuten
18920: littömästi palvelevat opetusmuodot ovat jää- opetusluokka, kirjastohuone, lastenseimi, ope-
18921: neet toisarvoiseen asemaan. Samalla kun esi- tuskeittiö, opettajain ja oppilaiden asuntolat,
18922: merkiksi maatalousvaliokunta on usean ker- kellari, pesutupa jne. Suunnitelmia tämän
18923: ran kiinnittänyt huomiota tähän epäkohtaan, lisärakennuksen rakentamiseksi on jo laadittu.
18924: se on korostanut erityisesti kotitaloudellisen Suonenjoen emäntäkoulun merkitys laajan
18925: ammattitaidon merkitystä. Niinpä valiokunta maakunnan kotitaloudelle ja tyttöjen ammat-
18926: toteaa, että ,monet jo olemassa olevista oppi- tiin valmistumiselle on ensiarvoisen tärkeä.
18927: laitoksista joutuvat käytettävissään olevien Näin nimenomaan sen vuoksi, että lähivuo-
18928: rakennusten huonon kunnon ja niissä vallit- sina maakunnan suuret ikäluokat hakeutuvat
18929: sevan tilanahtauden takia toimimaan varsin tämänlaatuisiin opetuslaitoksiin saadakseen
18930: epätyydyttävissä olosuhteissa, mistä luonnol- itselleen ammattitaidon.
18931: lisesti myös opetuksen tehokkuus kärsii." Näihin tosiasioihin viitaten esitämme kun-
18932: Maatalousvaliokunnan mietinnössä mainitut nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
18933: epäkohdat ovat tyypillisiä Suonenjoen emän- muksen,
18934: täkoululle. Opetustilojen ahtauden ja oppi-
18935: lasasuntolan pienuuden takia oppilaiksi on että hallitus ottaisi vuoden 1960
18936: voitu ottaa vain vähäinen osa pyrkijöistä. Ra- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
18937: joitetusta oppilasmäärästä huolimatta opetus- suuren määrärahan lisärakennuksen
18938: työ on erittäin vaikeata. rakentamiseksi Suonenjoen emäntäkou-
18939: lulle.
18940: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18941:
18942: Hilja Väänänen. Marja Lahti. Veikko Savela.
18943: Sylvi Ha.linen. Hugo Manninen. Martti Salminen.
18944: Kerttu Saala.sti. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
18945: 439
18946:
18947: IX,19. - Toiv.al. N: o 165.
18948:
18949:
18950:
18951:
18952: Rytkönen ym.: Runnin emäntäkoulun päärakennuksen ra-
18953: kentamisesta.
18954:
18955:
18956: E d u s k u n n a 11 e.
18957:
18958: Runnin emäntäkoulu toimii Maaseudun heutuu erittäin suuria hankaluuksia paitsi
18959: Lomaliitto r.y:n omistamissa, kouluksi sopi- niille lähetetyille työläisille, myös heidän per-
18960: mattomissa, epäkäytännöllisissä rakennuk- heilleen. Rakennustöiden puuttuessa joutuu
18961: .,;issa. Tästä kärsii koulun opetustyö eikä kou- myös ammattitaitoinen rakennustyöväki hei-
18962: luun voida ottaa oppilaiksi kuin osa haki- kosti palkattuihin sekatöihin, mikä ei ole oi-
18963: joista. Rakennusten vuokrauksesta aiheutuu kein ammattitaidon hankkineita työläisiä
18964: myös menoja valtiolle yli 2 milj. markkaa kohtaan.
18965: vuodessa. Koulun johdon taholta on näitä Runnin emäntäkoulun päärakennuksen ra-
18966: epäkohtia tuotu usein esiin. Myös Iisalmen kentaminen on siis välttämätöntä sekä kou-
18967: maalaiskunnan kunnanvaltuusto on kiinnit- lun toiminnan kehittämisen että työllisyyden
18968: tänyt huomiota koulun päärakennuksen ra- turvaamisen kannalta.
18969: kentamisen välttämättömyyteen perustellen Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
18970: sitä lisäksi työllisyyskysymyksenä, koska työt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18971: tömyys osoittaa jatkuvaa lisääntymistä Ylä-
18972: Savon alueella eikä valtion työkohteita ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18973: ollut riittävästi. Työläisiä on jouduttu lähet- menpiteisiin Runnin emäntäkoulun
18974: tämään kaukaisille siirtotyömaille, mistä ai- päärakennuksen rakentamiseksi.
18975: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
18976:
18977: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
18978: 440
18979:
18980: IX,20. - Toiv.al. N:o 166.
18981:
18982:
18983:
18984:
18985: Sa.alasti: Kotitalousopettajaopiston perustamisesta Pohjois-
18986: Suomeen.
18987:
18988:
18989: Eduskunnalle.
18990:
18991: Kotitalousopetuksen laajentaminen ja sen laitos sinne, ehdotan kunnioittaen edus-
18992: toteuttaminen kansa- ja oppikouluissa sekä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18993: kenttäneuvonnassa edellyttää opettajavalmis-
18994: tuksen lisäämistä. Kun Pohjois-Suomen olo- että hallitus tutkituttaisi kotitalous-
18995: suhteita ajatellen olisi asiallista sijoittaa koti- opettajaopiston sijoittamisedellytykset
18996: talousopettajakoulutuksesta huolehtiva oppi- Pohjois-Suomessa ja antaisi perusta"
18997: misesityksen Eduskunnalle.
18998: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
18999:
19000: Kerttu Saalasti.
19001: 441
19002:
19003: IX,21. - Toiv.al. N:o 167.
19004:
19005:
19006:
19007:
19008: Halinen ym.: Metsänhoito-opetusta antavan kurssikeskuksen
19009: aikaansaamisesta Tyllilän tilalle Mäntyharjun pitäjässä.
19010:
19011:
19012: E d u s k u n n a ll e.
19013:
19014: Mikkelin lääni on suurimmaksi osaksi maa- lilän tila saatu ostaa Etelä-Savon metsänhoi-
19015: peräitään karua ja kivistä, mikä rajoittaa tolautakunnalle. Tilalla on peltoa 17 ha, met-
19016: peltoviljelyksen laajentamista. Sen takia met- sää 86 ha. Metsänhoitolautakunta aloittaa
19017: sien merkitys tässä läänissä on erittäin suuri. peltojen kunnostuksen taimitarhaa varten
19018: Kaikki toimenpiteet, mitkä edistävät metsä- ensi kesänä.
19019: taloutta tällaisilla seuduilla, ovat myös tär- Tyllilän tilan läheisyydessä on Hirvensal-
19020: keitä. Varsinaisiin metsäkouluihin menee men pitäjän puolella Etelä-Savon metsänhoi-
19021: yleensä vain sellaisia henkilöitä, jotka pyrki- tolautakunnan ennestään omistama Uuden
19022: vät ammattitoimiin metsäalalla. Mutta myös Kompan tila. Se täydentäisi entisine koealuei-
19023: metsänomistajien on nykyoloissa omattava neen sopivasti Tyllilään järjestettävää met-
19024: mahdollisimman päteviä ammattitietoja ja säopetusta.
19025: -taitoja. Esimerkiksi hankintakauppojen ja Koska Tyllilässä ei ole sopivia rakennuksia
19026: hankintahakkuiden yleistyminen tuo tämän tällaiseen kurssiopetustarkoitukseen, olisi
19027: asian tärkeyden yhä enemmän esille. Metsän- toivottavaa, että sellaiset sinne saataisiin
19028: omistajiin kohdistuvaa metsäalan koulutus- mahdollisimman pian. Metsänhoitolautakun-
19029: toimintaa on sen takia välttämättömästi li- nalle tehtävä on taloudellisesti ylivoimainen.
19030: sättävä, minkä lisäksi pienviljelijä-metsätyö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
19031: miesten ammattikoulutus olisi myös lopultakin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19032: pantava alulle, johon metsäkurssikeskus tar-
19033: joaisi mahdollisuudet. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19034: Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan pii- toimenpiteisiin metsänhoito-opetusta
19035: rissä on kauan pohdittu metsänomistajille antavan kurssikeskuksen aikaansaami-
19036: tarkoitetun metsäopetuksen lisäämistä. On seksi Tyllilän tilalle Mäntyharjun pi-
19037: etsitty sopivaa tilaa kurssikeskusta varten. täjässä.
19038: Nyt on Mäntyharjun kunnan omistama Tyl-
19039: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
19040:
19041: Sylvi Halinen. Viljo A. Virtanen.
19042: Kerttu Saalasti. Esu Niemelä.
19043: Hilja Väänänen. Onni Mannila.
19044: K. F. Haapasalo.
19045:
19046:
19047:
19048:
19049: 56 E 2!11!}/59
19050: 442
19051:
19052: IX,22. - Toiv.al. N: o 168.
19053:
19054:
19055:
19056:
19057: Leinonen ym.: Toimenpiteistä metsätyömieskoulun aikaan-
19058: saamiseksi Vaalan koitoalueeseen.
19059:
19060:
19061: E d u s k u n n a 11 e.
19062:
19063: Metsätyömiehen ammattitaidon kehittämi- tettavissa lisäystä myöskin raakapuun han-
19064: nen on maassamme jäänyt vaille käytännöl- kinnassa. Tämä tietää työvoiman tarpeen
19065: lisiä toimenpiteitä. Ammattikoulutuksen pi- edelleenkin suurentumista. Metsätyömiesten
19066: kainen järjestäminen onkin kiireellisimpiä koulutus Pohjois-Suomen nuorison keskuu-
19067: tehtäviä maassamme. Näin on asianlaita erit- dessa on omiaan laajemmaltikin työttö-
19068: täinkin Pohjois-Suomessa, missä metsätyöt myyttä torjumaan.
19069: muodostavat maaseudun pääasiallisimman Oulun läänissä metsähallinnon Vaalan hoi-
19070: ansiolähteen. Metsätöiden yhä enemmän toalue tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden
19071: koneeliistuessa ja töiden luonteen muuttuessa metsätyömieskoulun sijoituspaikkana koko
19072: koneiden käyttöön paremmin soveltuvaksi Pohjois-Suomea varten.
19073: tarvitsevat metsätöiden tekijät ohjausta näi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19074: den uusien olosuhteiden hallitsemiseksi. Jo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19075: nykyiselläänkin on puute hyvästä ammatti- muksen,
19076: työvoimasta. Kun puunjalostusteollisuus on
19077: Pohjois-Suomessa saanut toteutetuksi huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19078: mattavan laajennusohjelmansa, johon vienti- menpiteisiin metsätyömieskoulun ai-
19079: maksuvarat antavat mahdollisuuden, on odo- kaansaamiseksi Pohjois-Suomea varten
19080: metsähallinnon Vaalan hoitoalueeseen.
19081: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
19082:
19083: Armas Leinonen. Jaakko Kemppainen.
19084: Elis Manninen. Matti Kekkonen.
19085: Martti Linna. Pentti Liedes.
19086: Hannes Paaso. Niilo Ryhtä.
19087: 443
19088:
19089: IX,23. - Toiv.al. N:o 169.
19090:
19091:
19092:
19093:
19094: Niemelä ym.: Toimenpiteistä metsäkurssikeskuksen aikaan-
19095: saamiseksi ltä-Savoon.
19096:
19097:
19098: E d u s k u n n a ll e.
19099:
19100: Keskusmetsäseurojen ja metsänhoitolauta- lisissa oppilaitoksissa annettavan alkuopetuk-
19101: kuntien suorittamassa yksityismetsätalou- sen kanssa ehjän kokonaisuuden, tulevien
19102: temme edistämistyössä on metsänomistajien metsänomistajien kouluttamiseksi omien met-
19103: ammattikouluilla, metsänhoitokouluilla ja siensä taitaviksi käsittelijöiksi.
19104: metsäkurssikeskuksilla tärkeä tehtäväru.ä. Varsin suurena pulmana on myös met<Jä-
19105: Vaikkakin yksityismetsätalouden edistämis- työntekijäin koulutus. Asiasta on p~ljon pu-
19106: järjestön toiminta on viime vuosina huomat- huttu, mutta verrattain vähän on siinä tois-
19107: tavasti tehostunut, niin kuitenkin töiden ta- taiseksi saatu aikaan. Ilmeistä kuitenkin on,
19108: vattomasta runsaudesta johtuu, ettei ole että metsätyöt vastedes tulevat entistä enem-
19109: mahdollista pyrkiä sellaiseen tavoitteeseen, män mene.ttämään kausiluontoisuutensa ja
19110: että kaikki nämä maatilametsälöillä suoritet- muodostumaan erityisen metsätyöammatin
19111: tavat moninaiset työt olisivat yksityismetsä- kohteeksi. Metsätyöntekijäin kouluttamiseen
19112: talouden palveluksessa ole.vien ammattimies- on tämän vuoksi ripeästi tartuttava.
19113: ten suorittamia. Näin ollen on tärkeätä, että Molempia edellä esitettyjä pyrkimyksiä
19114: metsänomistajille itsellensä annetaan sellaista varten on maahamme tähän mennessä perus-
19115: ammattikasvatu.sta, että he itse pystyvät ym- tettu kaksi metsänhoitokoulua, toinen Keski-
19116: märtämään omien metsiensä oikean käsittelyn Suomeen ja toinen Pohjois-Savoon, sekä seit-
19117: sekä suorittamaan niissä sellaisia metsänhoi- semän vaatimattomampaa metsäkurssikes-
19118: toon ja puutavaran hankintaan liittyviä teh- kusta.
19119: täviä, joiden suorittamiseen metsäammatti- Edellä mainituista oppilaitoksista saadut
19120: miehet eivät ehdi ja joihin heitä ei välttä- kokemukset ovat olleet varsin myönteit>iä.
19121: mättä tarvita. Niissä toimeenpannuilla sekä metsänhoidolli-
19122: Maaseutuväestön metsäopetusta annetaan silla että puutavaran hankintakurssilla on
19123: jo kansakoulussa. Niinikään on viime vuosina tuleville metsänomistajille pystytty antamaan
19124: kansalaiskoulujen metsäopetusta myös huo- sekä tietoja että nimenomaan käytännön työ-
19125: mattavasti entisestään tehostettu. Ymmärret- taitoa maatilametsälöillä esiintyvien tarpeellis-
19126: tävää kuitenkin on, että niissä annettava ope- ten tehtävien tyydyttävään suorittamiseen.
19127: tus on pysytettävä - jo oppilaiden ikä yms. Tämän vuoksi on välttämätöntä perustaa
19128: seikat huomioon ottaen - metsäharrastuksen uusia oppilaitoksia niihin osiin maatamme,
19129: herättämisen linjoilla. joissa alan opetus vielä puuttuu.
19130: Myöskään maataloudelliset oppilaitokset ei- Uuden oppilaitoksen paikkaa harkittaessa
19131: vät ole voineet sisällyttää uusittuihinkaan näyttää välttämättömältä sen perustaminen
19132: opetusohjelmiinsa siinä määrin metsätalouden Itä-Savon tarpeita tyydyttämään. Itä-Savon
19133: aineita ja varsinkaan siten järjestää käytän- maatilametsien kunnostaminen sekä maatila-
19134: nön harjoittelua, e.ttä tulos yksin niiden metsissä suoritettava puutavaran hankinta-
19135: avulla muodostuisi riittävän hyväksi. Sitä työ vaativat jatkuvasti varsin huomattavaa
19136: paitsi kaikilla tulevilla metsänomistajilla ei työpanosta. Nykyisin kuitenkin vain harvo-
19137: ole mahdollisuuksia ja tHaisuuttakaan maa- jen itäsavolaisten metsänomistajiksi ja met-
19138: mieskoulun käyntiin. Näin ollen tarvitaan sätyöntekijöiksi tulevien on onnistunut saada
19139: erityisiä oppilaitoksia, joiden opetustoiminta edes käsitystä siitä, mikä metsänhoitokoulu
19140: muodostaa kansalaiskouluissa ja maataloudel- on ja miten se voi auttaa ammattitaidon ke-
19141: 444 IX,23. - Itä-Sa.von metsäkurssikeskus.
19142:
19143:
19144: hittämisessä ja työn tuottavuuden kohotta- sänuoriso on jäänyt vaille··. mahdollisuuksia
19145: misessa. Niinpä Itä-Savosta on vain eräitä saada metsätietoja ja -taitoja omia olosuh-
19146: harvoja nuoria miehiä päässyt osallistumaan teita silmälläpitäen.
19147: Pohjois-Savon metsänhoitokoulun tai Poh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
19148: jois-Karjalan metsäkurssikeskuksen kursseille. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19149: Matkojen pituudet, vieraat olosuhteet sekä
19150: edellä mainittujen koulujen omalta toiminta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19151: alue.elta koostuneet runsaat oppilasmäärät metsäkurssikeskuksen aikaansaamiseksi
19152: ovat olleet syynä siihen, että Itä-Savon met- Itä-Savoon.
19153: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
19154:
19155: Esu Niemelä. Onni Mannila.
19156: Olavi Lahtela. V. E. Svinhufvud.
19157: Antti J. Rantamaa. Viljo A. Virtanen.
19158: Esa Timonen.
19159: 445
19160:
19161: IX,24. - Toiv.al. N: o 170.
19162:
19163:
19164:
19165:
19166: Linna ym.: Karjataloustuotteiden vientipalkkioihin mene-
19167: vien varojen käyttämisestä näiden tuotteiden kotimaisten
19168: kuluttajahintojen alentamiseksi.
19169:
19170:
19171: E d u s k u n n a ll e.
19172:
19173: Karjataloustuotteista saatu tulo muodostaa Oikeampi ratkaisu olisi, että vientipalkkioi-
19174: maatalousväestön pääasiallisen rahatulon. hin käytetyillä varoilla alennettaisiin voin ja
19175: Maamme n. 300 000 pientilalle se on miltei tarvittaessa muidenkin karjataloustuotteiden
19176: ainoa tulolähde. Kun pientilojen taloudelli- kotimaista kuluttajahintaa. Tällä menettelyllä
19177: nen asema on viime aikoina vaikeutunut, on näiden tuotteiden kotimainen kulutus lisään-
19178: niiden ollut pakko entistä tarkemmin saattaa tyisi ja ne varat, jotka nyt käytetään alenta-
19179: myyntiin tilalla tuotetut karjataloustuotteet, maan suomalaisen voin hintaa ulkomailla, tu-
19180: lähinnä. maito. Karjataloustuotteiden kotimai- lisivat oman maan kansalaisten hyödyksi.
19181: nen kulutus on puolestaan supistunut palkan- Toimenpiteen avulla voitaisiin myös turvata
19182: saajien ja muiden pienituloisten väestöpiirien maitoa tuottavalle pienviljelijäväestölle mai-
19183: heikentyneen ostokyvyn johdosta. don nykyinen tuottajahinta.
19184: Edflllämainituista syistä johtuen on maas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
19185: samme maidon ja voin tuotanto suurempi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19186: kuin kulutus, josta syystä karjataloustuot-
19187: teita on ·jouduttu viemään ulkomaille. Voin että hallitus ryhtyisi kiireelUsiin
19188: maailmanmarkkinahinta on kuitenkin ollut toimenpiteisiin karjataloustuotteiden
19189: niin alhainen, että on jouduttu käyttämään vientipalkkioihin menevien varojen
19190: vuosittain yli 10 miljardia mk valtion varoja käyttämiseksi näiden tuotteiden koti-
19191: viennin tukemiseen. Suomalaista voita joudu- maisten kuluttajahintojen alentami-
19192: taan myymään ulkomaille 160-200 mk kilo- seksi.
19193: hinnasta, kun sen kotimainen myyntihinta on
19194: nykyisin 444 mk.
19195: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19196:
19197: Martti Linna. Eemeli Lakkala. Pauli Puhakka.
19198: Aleksi Kiviaho. H. Tauriainen. Elli Stenberg.
19199: Yrjö Murto. Toivo Niiranen. P. Liedes.
19200: 446
19201:
19202: IX,25. - Toiv.al. N:o 171.
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: Pa.a.rman ym.: Toimenpiteistä maidon hintaporrastuksen
19208: aikaansaamiseksi.
19209:
19210:
19211: E d u s k u n n a ll e.
19212:
19213: Devalvaatiosta ym. hinnankorotuksista on Viljan kasvattajille on valtion toimesta an-
19214: aiheutunut, että väkirehujen hinta on hyvin nettu edes vähäinen tuottajahinnan korotus,
19215: huomattavasti kohonnut vuodesta 1956, mikä mutta vaikeimmissa luonnonolosuhteissa
19216: pahimmin vaikuttaa Lapissa, missä maidon kamppailevalle Lapin maanviljelijälle on
19217: tuotantoon tarvittavaa valkuaista ei saada tänä. aikana tapahtunut ainoaan tuotta-
19218: omilla tiloilla. Lisäksi väkilantojen hinnan- maansa maataloustuotteeseen - maitoon -
19219: nousu, joita joudutaan käyttämään suhteelli- suoranaista hinnan alentumista.
19220: sesti runsaammin tällä alueella kuin muualla Karjatalous ainoana luonnonmukaisena
19221: maassamme, vaikuttaa kustannuksia lisää- maanviljelysmuotona tällä alueella on käynyt
19222: västi rehun tuotantoon, sekä lisäksi maatalou- kannattamattomaksi ja kun lisäksi maakun-
19223: dessa käytettävät nestemäiset polttoaineet; nassa on jatkuvasti vaikea työttömyys, on
19224: kaikki nämä ovat kohonneet yli 50 % vuo- pienten maatilojen hoito ja ammatin har-
19225: desta 1956 alkaen, jolloin maataloustulolaki joittaminen niissä nyt suorastaan hädän-
19226: tuli voimaan. Maito, joka on ainoa maatalou- alaisessa asemassa.
19227: desta markkinoitava tuote, etenkin pien- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
19228: tiloilla, joita Lapissa on lähes 100 %, ei ole taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
19229: tänä aikana kohonnut ollenkaan, pikemmin-
19230: kin on sen hinta laskenut. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19231: Valion Rovaniemen konttoripiirin alueella toimenpiteisiin maidon riittävän hin-
19232: oli maidon tuottajahinta kaikkine valtiolta taporrastuksen aikaansaamiseksi maan
19233: saatuine avustuksineen keskimäärin v. 1956 eri alueet huomioon ottaen, jolloin
19234: 31: 30 ja v. 1957 31: 15 mk. V. 1958 ei ole erikoisesti Lapin olosuhteet huomioitai-
19235: vielä laskettu, mutta mitään tuntuvampaa siin.
19236: hinnannousua ei ole tapahtunut.
19237: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19238:
19239: Akseli Paarm.an. Hannes Paaso.
19240: Ale Holopainen. Markus Niskala.
19241: Kerttu Saalasti. Aarre Marttila..
19242: Erkki Koivisto. Olavi Lahtela.
19243: Esa Timonen.
19244: 447
19245:
19246: IX,26. - Toiv.al. N: o 172.
19247:
19248:
19249:
19250:
19251: Vennamo: Maidon hintaporrastuksen korottamisesta.
19252:
19253:
19254: Eduskunnalle.
19255:
19256: Maassamme on jo useamman vuoden ajan milla ja metsättömillä rannikkoalueilla ei ole
19257: harjoitettu pientalonpoikien edun vastaista metsäansioitakaan, niin kiistattomasti voi-
19258: maatalouspolitiikkaa sortamalla ns. maitolin- daan todeta, että hintaporrastusta olisi mai-
19259: jaa. Näin on maidon tuottajahinta jäänyt dolle välttämättä parannettava ainakin 4-5
19260: kaikkialla liian alhaiseksi, vaikka samalla markkaa maitolitralta.
19261: köyhä kuluttaja on joutunut huomattavasti Lausutun perusteella ehdotan eduskunnan
19262: maksamaan. Lisäksi ovat pohjoisemmat alueet hyväksyttäväksi toivomuksen,
19263: ja syrjäiset seudut jääneet huonompaan ase-
19264: maan. että hallitus korottaisi maidon
19265: Ottaakseni esimerkin voidaan havaita, että a]ueellista hintaporrastusta oikeuden
19266: Oulun eteläpuolella on maidon hintaporrastus tekemiseksi Keski- ja Pohjois-Suomelle
19267: vain n. 1 % markkaa litralta, joka ei riitä sekä syrjäseuduille nykyisestään aina
19268: edes maidon tuottajahinnan nostamiseksi ete- 4-5 markkaa maitolitralta samalla
19269: läisempien alueiden tasolle, kun kustannus kuin karjataloudelle koko maassa
19270: litraa kohden oli jo viisi vuotta sitten jul- yleensäkin olisi maatalouspolitiikassa
19271: kaistun ns. professorikomitean mukaan näillä tehtävä oikeutta maan suurimman
19272: vaikeimmilla alueilla 7 mk litralta korkeampi väestöryhmän toimeentulon turvaami-
19273: kuin edullisilla alueilla. seksi.
19274: Ainakin jos asiaa katsellaan Oulun seutu-
19275: jen kannalta, joilla alavilla, veden Vaivaa-
19276: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
19277:
19278: Veikko Vennamo.
19279: 448
19280:
19281: IX,27. - Hemst.mot. N:o 173.
19282:
19283:
19284:
19285:
19286: Junga.rå m.n: .Angående erläggande av understöd för mjölk-
19287: produktionen i vissa delar av landet.
19288:
19289:
19290: Till Riksdagen.
19291:
19292: För de ur statsmedel beviljade understöd höga produktionskostnaderna inom flere av
19293: som utgå för mjölkproduktionen i norra de kommuner som t. v. står utanför området.
19294: Finland, Östra gränstrakterna och yttre skär- Enligt de naturliga betingelserna borde
19295: gården vore en omreglering inom IV om- därför IV området utvidgas till att omfatta
19296: rådet behövligt. Några utav de kommuner även kommunerna Vimpeli, Lappajärvi, Ala-
19297: som genom den tillämpade gränsdragningen härmä, Ylihärmä, J eppo, Nykarleby lkm.,
19298: lämnats utanför och förty icke fått del Munsala, Oravais och Maxmo samt städerna
19299: av de understöd som utbetalats har utan Jakobstad och Nykarleby.
19300: tvivel inga som helst bättre förutsättningar Hänvisande till det ovananförda får un-
19301: till lägre produktionskostnader än de kom- dertecknade föreslå, att riksdagen ville be-
19302: muner som nu är i åtnjutande av under- sluta hemställa,
19303: stödet.
19304: Den områdesfördelning på basen av vilken att regeringen måtte vidtaga åtgär-
19305: produktionsstöd och s. k. kostöd under tidi- der för en utvidgning av IV området
19306: .gare år utbetalats är enligt vår uppfattning med vissa kommuner för att även
19307: inte fullt rättvis. Jordmånens svaga be- dessa skall bli delaktiga av det stöd
19308: 1'!kaffenhet och frostömheten är tvenne nega- för mjölkproduktionen, som erlägges
19309: tiva faktorer som verksamt bidrar till de Ull vissa delar av landet.
19310: Helsingfors den 19 februari 1959.
19311:
19312: J. A. Junga.rå.. Veikko Savela.. Matti Liina.ma.a..
19313: Alwar Sundell Aarre Marttila.. Verner Korsbäck.
19314: 449
19315:
19316: IX,27. - Toiv.al. N:o 173.
19317: Suomennos.
19318:
19319:
19320:
19321:
19322: Jungarå ym.: Maidontuotantoavttstuksen suorittamisesta
19323: eräissä osissa maata.
19324:
19325:
19326: E d u s k u n n a 11 e.
19327:
19328: Maidontuotantoa varten valtion varoista niissä kunnissa, jotka toistaiseksi ovat alueen
19329: maksettavissa avustuksissa Pohjois-Suomessa, ulkopuolella.
19330: itäisellä rajaseudulla ja ulkosaaristossa olisi Luonnollisten edellytysten mukaisesti olisi
19331: uudelleen järjestely IV alueella tarpeellinen. sen vuoksi IV alue laajennettava käsittä-
19332: Muutamilla niistä kunnista, jotka sovelletun mään myös seuraavat kunnat: Vimpeli, Lap-
19333: rajan takia eivät ole päässeet osallisiksi mak- pajärvi, Alahärmä, Ylihärmä, Jepua, Uuden-
19334: setuista avustuksista, ei ole epäilemättä min- kaarlepyyn mlk., Munsala, Oravainen ja
19335: käänlaisia parempia edellytyksiä alempiin Maksamaa sekä Pietarsaaren ja Uudenkaarle-
19336: tuotantokustannuksiin kuin niillä kunnilla, pyyn kaupungit.
19337: jotka nyt saavat avustusta. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
19338: Se aluejako, jonka perusteella tuotanto- ehdottavat eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19339: tukea ja ns. lehmäavustusta aikaisempina vomuksen,
19340: vuosina on maksettu, ei käsityksemme mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19341: kaan ole täysin oikeudenmukainen. Maape- IV alueen laajentamiseksi eräillä kun-
19342: rän heikko laatu ja hallanarkuus ovat kaksi nilla, jotta nämäkin tulisivat osallisiksi
19343: kielteistä tekijää, jotka suuresti vaikuttavat siitä maidontuotantoavustuksesta, jota
19344: korkeisiin tuotantokustannuksiin monissa maksetaan eräissä osissa maata.
19345: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
19346:
19347: J. A. Jttngarå. Veikko Savela. Matti Liinamaa.
19348: Alwar Sundell. Aarre Marttila. Verner Korsbäck
19349:
19350:
19351:
19352:
19353: 57 E 2119/59
19354: 450
19355:
19356: IX,28. - Toiv.al. N:o 174.
19357:
19358:
19359:
19360:
19361: Saura ym.: Rukiin kaksihintajärjestelmän poistamisesta.
19362:
19363:
19364:
19365: E d u s k u n n a 11 e.
19366:
19367: Maamme maatalous on jo usean vuoden 1930-luvun lopulla ei meillä ollut mainitta-
19368: ajan ollut vaikeuksissa sen tähden, että maa- via eroja leipäviljan prosentuaalisessa osuu-
19369: taloustuotantomme rakenne ei ole mukautu- dessa erikokoisilla tiloilla. Kun viljan kaksi-
19370: nut kotimaista kulutusta vastaavaksi. Maito- hintajärjestelmää alettiin toteuttaa vuoden
19371: taloutta suosiva hintapolitiikka on johtanut 1953 lopulla, alkoi leipävilja-ala oleellisesti
19372: siihen, että samanaikaisesti kun meillä on supistua pienillä tiloilla, joiden peltoala on
19373: tuotettu maitoa huomattavasti yli oman tar- alle 10 ha. Muilla tiloilla on leipäviljan osuus
19374: peen, on leipäviljaomavaraisuutemme ollut viime vuosina ollut sitä vastoin suunnilleen
19375: mm. v. 1957 alle 40 % ja v. 1958 hieman samalla tasolla kuin 1950-luvun alussa ja
19376: korkeampi elin. 47 %. Vuonna 1958 oli leipä- suurimmilla tiloilla jopa samalla tasolla kuin
19377: viljalla peltoalasta 202 937 ha eli 7.7 %. Vas- 1930-luvun lopulla. Kun 2-10 ha peltoa
19378: taavat luvut v. 1939, jolloin leipäviljan vil- käsittävillä tiloilla on peltoa yhteensä n. 1
19379: jely oli suurimmillaan, olivat 354 068 ha ja milj. ha, on leipäviljan viljelyn supistami-
19380: 13.5 %. Jos asetamme tavoitteeksi keskimää- nen merkinnyt yksin näillä n. 87 000 hehtaa-
19381: räisesti 75 prosentin leipäviljaomavaraisuu- rin siirtymistä rehuntuotantoon, mikä on
19382: den saavuttamisen, mitä on tässä vaiheessa tiennyt useiden miljoonien kilojen lisäystä
19383: pidetty suositeltavana, olisi rukiin ja vehnän vointuotannossa. Tämä on luonnollisesti li-
19384: alaa lisättävä vajaalla 200 000 hehtaarilla sännyt niitä vaikeuksia, joita edelleenkin on
19385: vuosittain. voinviennissämme ja on tehnyt maidontuo-
19386: Jo muutaman vuoden ajan on maidon ja tannon ja sen hintatason turvaamisen erittäin
19387: leipäviljan hintasuhdetta viljan eduksi muut- vaikeasti hoidettavaksi.
19388: tamalla pyritty vähentämään painetta mai- Maidon tuotanto, joka satovuonna 1957-
19389: dontuotannossa, mutta toimenpiteet ovat ol- 58 osoitti lievästi alenevaa suuntaa, on kulu-
19390: leet liian varovaisia ja tuloksetkin varsin vana satovuotena alkanut jälleen nousta.
19391: vaatimattomia osaksi tästä ja osaksi myös Edelliseen vuoteen verrattuna oli meijereiden
19392: epäedullisista sääolosuhteista johtuen. Suu- vastaanottamien maitomäärien nousu v. 1958
19393: rimpana leipävilja-alan lisääntymistä rajoit- syyskuussa 5.1 %, lokakuussa 12.8 %, mar-
19394: tavana tekijänä on erikoisesti pienemmillä raskuussa 11.4 % ja joulukuussa 15.9 %.
19395: tiloilla ollut viljan kaksihintajärjestelmä. Tästä johtuen ovat myös meijereiden valmis-
19396: Viljelijöille ei ole ollut taloudellisesti kan- tamat voimäärät lisääntyneet erittäin voimak-
19397: nattavaa viljellä leipäviljaa edes omaa kulu- kaasti. Esim. joulukuussa oli voin tuotannon
19398: tusta varten, kun kaupasta on saanut ostaa lisäys edellisen vuoden joulukuuhun verrat-
19399: jauhoja huomattavasti halvemmalla kuin tuna 22.4 %. Tilanne on siis tullut entistä
19400: tuottajahintataso on edellyttänyt. Tämä il- kriitillisemmäksi.
19401: menee selvästi kirjanpitotilojen tuloksista, Kaksihintajärjestelmän poistaminen veh-
19402: jotka muodostavat ainoan tilaston asian nältä tulee kaiken todennäköisyyden mukaan
19403: numerolliseen selvittämiseen. Vuosina 1937- jatkamaan sitä vehnän tuotannon lisäänty-
19404: 39 oli peltoalasta leipäviljalla alle 10 ha:n mistä, minkä syksyn edulliset kylvöolosuhteet
19405: tiloilla 14.6 %, 10-25 ha:n tiloilla 14.3 %, syysvehnän osalta aloittivat. Rukiin viljelyn
19406: 25-50 ha:n tiloilla 16% ja yli 50 ha:n ti- lisäämiseksi on sisä- ja pohjois-Suomen
19407: loilla 17.2 %. Vuonna 1956 olivat vastaavat alueilla sekä etenkin etelä-Pohjanmaalia ryh-
19408: luvut 5.6 %, 9.3 %, 10.9% ja 17 %. dytty maksamaan rukiista 5 mk korkeampaa
19409: I.X,28. - Sa.ura. ym. 451
19410:
19411: hintaa kuin tämän alueen eteläpuolella. Kun ei pysähdy kuitenkaan yksinomaan tähän tu-
19412: kuitenkin suuri osa maidosta tuotetaan ns. lojen vähenemiseen, vaan lisäämällä välilli-
19413: rukiin hintarajan eteläpuolella eikä edellä- sesti valtion menoja maitotaloustuotteiden
19414: mainittu toimenpide suinkaan lisää rukiin- vientipalkkioiden muodossa~ on rukiin kaksi-
19415: viljelyä tällä alueella, olisi rukiinviljelyn te- hintajärjestelmän vaikutus myös valtiontalou-
19416: hostamiseksi ja rehuntuotantoon käytetyn den tasapainottamisen kannalta varteenotet-
19417: alan supistamiseksi ryhdyttävä eteläisilläkin tava näkökohta.
19418: alueilla muihin toimenpiteisiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
19419: Lisäksi on huomattava, että rukiin kaksi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19420: hintajärjestelmä vähentää valtion tuloja n.
19421: 800 milj. markalla vuosittain. Rukiin kaksi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19422: hintajärjestelmän vaikutus valtiontalouteen toimenpiteisiin rukiin kaksihintajärjes-
19423: telmän poistamiseksi.
19424: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
19425:
19426: Kalervo Saura. Mikko Asunta.
19427: Martti Salminen. Erkki Tuuli.
19428: Bertel Lindh. Jussi Saukkonen.
19429: N. Kosola. Erkki Hara.
19430: Oskari Lehtonen. Erkki Koivisto.
19431: A. F. Airo. Saara Forsius.
19432: Olli Aulanko. Aune Innala.
19433: Mauri Seppä. Harras Kyttä.
19434: R. Hallberg. Matti Raipala.
19435: Olavi Lähteenmäki.
19436: 452
19437:
19438: IX,29. - Toiv.al. N:o 175.
19439:
19440:
19441:
19442:
19443: Kekkonen ym.: Maaseudun perusluottokysymyksen järjes-
19444: tämisestä.
19445:
19446:
19447: E d u s k u n n a ll e.
19448:
19449: V altaosalla maaseudun pientiloista olisi juuri lainkaan. Koska on kuitenkin odotet-
19450: runsaasti omia työkohteita, kuten kuivatus-, tavissa, että varsinaisten työttömyysvarojen
19451: raivaus- ja rakennustöitä. Oman työpanoksen ohjaaminen yksityisten henkilöiden talouden
19452: lisäksi, joka tulisi edelleen näyttelemään rat- parantamiseen muuta kuin korkeintaan lai-
19453: kaisevinta osaa, olisi välttämätöntä, että tilo- noina tulisi tuottamaan ylivoimaista vastus-
19454: jen omistajat saisivat pääomatarpeensa tyy- tusta muiden piirien taholta, olisi keksittävä
19455: dytetyksi. tarkoituksenmukaiset keinot, millä pienvil-
19456: Nykyisenä aikana, kun pientilojen lainan- jelysten hyväksi voitaisiin kehittää valtion
19457: saanti on riittämätöntä ja korkokanta kor- yleistä lainanautotoimintaa siten, että pien-
19458: kea, sekä kun sivuansioiden saanti on maa- tilat tulisivat elinkelpoisiksi, jolloin myös
19459: seudulla osoittautunut erittäin hankalaksi, maaseudun työttömyys ratkaisevasti vähenisi.
19460: eivätkä sen lisäksi likikään kaikki työttömyys- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
19461: kortistoonkaan hyväksytyt pienviljelijät tai nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19462: heidän perheensä jäsenet ole voineet saada muksen,
19463: edes työttömyystöitä, on tilanparannuksiin
19464: tarvittavien pääomien hankkiminen muodos- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19465: tunut erittäin vaikeaksi. toimenpiteisiin maaseudun perusluotto-
19466: Samalla on pienviljelijäväestön parissa kysymyksen järjestämiseksi nimen-
19467: herättänyt ymmärrettävää tyytymättömyyttä omaan sitä silmällä pitäen, että pien-
19468: se, ettei työllisyysmäärärahoja ole voitu käyt- Ulojen elinkelpoisuus saataisiin paran-
19469: tää tilakohtaisten parannustöiden tekemiseen netuksi ja työttömyys siltä osin lieven-
19470: netyksi.
19471: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
19472:
19473: Matti Kekkonen. Pentti Pekkarinen.
19474: Eino Uusitalo. Esu Niemelä.
19475: Hannes Paaso. Eemil Partanen.
19476: 453
19477:
19478: IX,SO. - Toiv.al. N:o 176.
19479:
19480:
19481:
19482:
19483: Salminen ym.: Toimenpiteistä tilakohtaisen maataloustuo-
19484: tannon edistämiseen myönnettävien varojen käyttämiseksi
19485: lainoina.
19486:
19487:
19488: E d u s k u n n a ll e.
19489:
19490: Maatilatalouden kehittämiseen ja tukemi- Pääomien niukkuuden vuoksi olisi sekä
19491: seen on 1950-luvulla käytetty valtion varoja, valtiontalouden että maatilatalouden kan-
19492: kun näiden alojen tutkimus-, opetus-, neu- nalta suositeltavaa, että valtion varojen
19493: vonta- ja hallintomenoja ja maataloustuottei- käyttö maatilatalouden edistämiseksi tapah-
19494: den hintatukipalkkioita ei oteta huomioon, tuisi kannattavuusnäkökohtien perusteella.
19495: eri momenteilla yhteensä keskimäärin vuotta Se saavutettaisiin parhaiten siten, että maa-
19496: kohti 18.3 mrd mk. Siitä on ollut valtion tilojen tilakohtaisia parannuksia tuettaisiin
19497: lopullisia menoja keskimäärin 11.6 mrd mk. pitkäaikaisella ja halpakorkoisella sekä eri
19498: Valtion edellä sanottujen varojen määrä ohjelma-aloilla samaehtoisella lainoituksella,
19499: ja niiden jakaantuminen avustuksen ja ta- jolloin valtion lopullisena menona suoritettai-
19500: kaisin perittävän rahoituksen kesken on ollut siin ainoastaan sanotun lainoituksen koron
19501: perin erilaista tulo- ja menoarvion niilläkin kohtuullinen alentaminen. Sen sijaan nykyi-
19502: eri nimikkeillä, jotka maatilatalouden kehittä- seen tapaan pääasiallisesti avustuksina ja
19503: misen kannalta ovat ilmeisesti samanarvoisia. palkkioina tapahtuva valtion varojen käyttö
19504: Määrärahat on useinkin otettu tilapäisesti johtaa varsinkin tilakohtaisia parannuksia
19505: esiintyneen tarpeen perusteella, jääneet sitten suoritettaessa useimmiten kannattavaisuus-
19506: vuosittain toistuviksi ja samalla hajonneet näkökohtien sivuuttamiseen.
19507: tulo- ja menoarvion eri tahoille niin, että Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
19508: samanluontoistenkin määrärahojen keskenään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19509: vertaaminen on muodostunut kovin vaikeaksi.
19510: Esimerkkeinä tällaisista tuettavista tarkoituk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19511: sista voidaan mainita uudispellon raivaus, valtion tulo- ja menoarvioissa t,flakoh-
19512: tilakohtaiset piiri- ja laskuojat, salaojitus, taiseen maataloustuotannon edistämi-
19513: kivenraivaus pelloilta, kalkitus ja lannoitus, seen myönnettävien varojen käyttämi-
19514: viljelystiet, vesihuolto, talous- ja asuinraken- seksi halpakorkoisina lainoina sekä
19515: nukset, tilaosuuksien lunastaminen ja lisä- samalla voimassa olevien lakien yhdis-
19516: maan ostaminen. tämiseksi ja muuttamiseksi edellä sano-
19517: t1tn periaatteen mukaisiksi.
19518: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
19519:
19520: Martti Salminen. Kalervo Saura.
19521: N. Kosola. Mikko Asunta.
19522: Saara Forsius. Olli Aulanko.
19523: R. Hallberg. A. F. Airo.
19524: Väinö E. Nieminen.
19525: 454
19526:
19527: IX,31. - Toiv.al. N:o 177.
19528:
19529:
19530:
19531:
19532: Asunta ym..: Lisäyksestä vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon
19533: lainoiksi ja avustuksiksi yksityismetsäma~'lla suoritettavia
19534: metsänparannustöitä varten.
19535:
19536:
19537: E d u s k u n n a 11 e.
19538:
19539: Kuluvan vuoden valtion ·tulo- ja menoar- ikäviä tilanteita ja töiden järjestelyssä huo-
19540: vioon on merkitty metsänparannuslain to- mattavia ylimääräisiä kustannuksia.
19541: teuttamisesta aiheutuviin menoihin Jainava- Koska on odotettavissa, että ensi syksynä-
19542: roja (19 Pl. II: 6) 350 milj. markkaa ja kin tulee olemaan työttömyyttä, jonka tor-
19543: avustusvaroja (11 Pl. XVIII: 5) 500 milj. junnassa metsänparannuskohteetkin tulevat
19544: markkaa eli yhteensä 850 milj. markkaa. Kun kysymykseen, olisi välttämätöntä, että jo ke-
19545: tästä summasta vähennetään •kummankin kes- vättalvella olisi täsmälleen tiedossa, paljonko
19546: kusmetsäseuran metsänparannusorganisation varoja on käytettävissä metsänparannustöihin
19547: hallintamenot sekä töiden toteuttamisesta ai- koko kuluvan kalenterivuoden aikana. Muu-
19548: heutuvat työnjohto- ja kalastuskustannukset ten on tarkoituksenmukaisen toimintasuunni-
19549: sekä taimien ja siemenien hankinnasta joh- telman laatiminen mahdotonta. Metsänparan-
19550: tuvat menot, jäänee työmäärärahoina käytet- nuslain nojalla myönnettyjen varojen lisäksi
19551: täväksi noin 500 milj. markkaa. Nämä varat voidaan arvioida tarvittavan tähän tarkoituk-
19552: tulevat loppuun käytetyiksi viimeistään syys- seen lainavaroja 150 milj. mk ja avustus-
19553: kuun aikana. varoja 200 milj. mk, siis yhteensä 350 milj.
19554: Viime vuonna ja vuonna 1956 on varsinais- mk.
19555: ten määrärahojen loputtua myönnetty syk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan näin
19556: syllä ko~ töiden jatkamista varten työttö- ollen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
19557: myysvaroja, mutta niin myöhään, että sitä
19558: ennen oli jouduttu lähes kaikilla työmailla että hallitus antaisi Eduskunnalle
19559: maksamaan miehille lopputili ja osa tilapäis- esityksen riittävän määrärfikan otta-
19560: työnjohtajistakin siirtyi muihin töihin. Kun misesta lisäyksenä vuoden 1959 tulo-
19561: keskusmetsäseurojen vakinainen työnjohtoon ja menoarvioon lainoiksi ja avustuk-
19562: liikenevä henkilökunta on varsin vähälukui- siksi jo ennen kuluvan vuoden ulko-
19563: nen ja ottaen huomioon, että yksistään hy- työkauden alkamista yksityismetsä-
19564: väksyttyjä ojitushankkeita oli viime vuonna mailla suoritettavia metsänparannus-
19565: toteuttamisvaiheessa toista tuhatta, on ym- töitä varten samoilla ehdoilla kuin
19566: märrettävää, että työmaiden uudestaan avaa- metsänparannuslain nojalla myönnet-
19567: minen ei käy päinsä käden käänteessä. Kes- tyjä varojakin.
19568: keytys aiheuttaa täten työntekijöille varsin
19569: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
19570:
19571: Mikko Asunta. Matti Liinamaa. Mauri Seppä.
19572: Martti Salminen. Saara Forsius. Matti Raipala.
19573: Artturi Jämsen. Kalervo Saura. N. Kosola.
19574: A. 1'. Airo.
19575: 456
19576:
19577: IX,32. - Toiv.al. N: o 178.
19578:
19579:
19580:
19581:
19582: Kosola. ym..: Toimenpiteistä vesistöjen perkaus- ja vedenjär-
19583: jestelytöiden tehostamiseksi.
19584:
19585:
19586: E d u s k u n n a 11 e.
19587:
19588: Tulvivat vesistöt aiheuttavat vuosittain vissä ja tekoaltaissa. Säännöstelystä hyötyvät
19589: maamme maataloudelle huomattavan suuria maatalouden lisäksi voimatalous, uitot, lii-
19590: vahinkoja. Säännöllisten kevättulvien lisäksi kenne, vesihuolto jne.
19591: esiintyy viljelyksillä usein myös kesä- ja syys- Vastaavanlaisia vesioikeudellisessa käsitte-
19592: tulvia, joitten aiheuttamat vahingot ovat ta- lyssä jo olevia tai siihen mahdollisesti saa-
19593: vallista suurempia johtuen siitä, että ne va- tettavia hankkeita on koko maassa tällä het-
19594: hingoittavat jo· kasvavaa tai korjattua satoa. kellä noin 130 käsittäen pinta-alaltaan noin
19595: Tulvien vähentämiseksi tai kokonaan pois- 1 miljoonaa peltohehtaaria.
19596: tamiseksi on valtion toimesta suoritettu tutki- Tulvakysymystä on käsitellyt myös valtio-
19597: muksia ja tehty huomattava määrä suunni- neuvoston asettama maatalouden vesiraken-
19598: telmia. Yksistään Etelä-, Keski- ja Pohjois- nuskomitea mietinnössään n:o 5/56, jonka
19599: Pohjanmaalla oli ns. jokitoimiston tutkimia mukaan vesistöjen perkaus ja vedenjärjestely-
19600: ja siten vesioikeudellisessa käsittelyssä olevia töitä varten olisi vuosittain otettava valtion
19601: tai siihen mahdollisesti saatettavia suuria tulo- ja menoarvioon vähintäin 500 000 000
19602: hankkeita viime syksynä 8 kappaletta käsit- markan määräraha. Kun kysymyksessä olevat
19603: täen Pyhäjoen, Kalajoen, Lestijoen, Perhon- varat kohdistuvat tuotannollisiin tarkoituk-
19604: joen, Lapuanjoen, Kyrönjoen ja Närvijoen siin vähentäen samalla työttömien lukumää-
19605: perkaus- ja vedenjärjestelytyöt. Yhteinen rää, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
19606: hyötyalue näitten jokien varsilla jo tutki- väksyttäväksi toivomuksen,
19607: tuilla alueilla on noin 15 000 ha etupäässä
19608: vanhaa vuosikausia viljelyksessä ollutta pel- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19609: toa. Näiltä alueilta tulvat voidaan poistaa ko- toimenpiteisiin vesistöjen perkaus- ja
19610: konaan perkaamalla ja pengertämällä jokia vedenjärjestelytöiden tehostamiseksi ja
19611: sekä säännöstelemällä veden korkeutta jär- saattamiseksi ajan vaatimalle tasolle.
19612: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19613:
19614: N. Kosola. Artturi Jämsen. Saara Forsius.
19615: R. Hallberg. Väinö E. Nieminen. Kyllikki Pohjala.
19616: Matti Raipala. Martti Salminen. Job. Wirtanen.
19617: Mikko Asunta. Aarre Marttila. Erkki Koivisto.
19618: 456
19619:
19620: IX,33. - Toiv.al. N:o 179.
19621:
19622:
19623:
19624:
19625: Pentti ym.: Peruskuivatussuunnitelman aikaansaamisesta
19626: Pohjois-Satakunnan vesiperäisiä maita varten.
19627:
19628:
19629: E d u s kun n a 11 e.
19630:
19631: Pohjois-Satakunnassa ovat laajat veden- henkilökunnalla. Asiantilan korjaamiseksi
19632: vaivaamat alueet estämässä maa- ja metsä- tarvitaankin valtiovallan nopeita toimen-
19633: talouden kehitystä. Maapohja on monessa piteitä.
19634: tapauksessa sopivaa viljelykselle ja metsän- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
19635: kasvulle. Kun aluetta rasittaa suuri työt- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19636: tömyys, olisi tehokkailla kuivatustöillä erit- vomuksen,
19637: täin suuri merkitys vastaista kehitystä sil-
19638: mälläpitäen. Nykyisin joutuu työikään kas- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19639: vanut nuoriso jättämään kotiseutunsa löy- toimenpiteisiin peruskuivatussuun-
19640: tääkseen työtä muualta. Kun ko. alue on vielä nitelman aikaansaamiseksi Pohjois-
19641: verrattain harvaan asuttua, voitaisiin juuri Satakunnan vesiperatsta maita ja
19642: peruskuivatuksen avulla luoda uusia ja py- tulva-alueita varten ja suunnitelman
19643: syviä työkohteita maa- ja metsätalouden tultua valmiiksi riittävän määrärahan
19644: piirissä. Tällä alueella on suunnittelutöissä varaamiseksi suunnitelman toteutta-
19645: kuitenkin n. 10 vuoden ruuhka nykyisellä miseksi.
19646: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19647:
19648: Arvo Pentti. Nestori Kaasalainen.
19649: Antti J. Rantamaa. Aarre Marttila.
19650: V. E. Svinhufvud.
19651: 457
19652: IX,S4. - Toiv.al. N: o 180.
19653:
19654:
19655:
19656:
19657: Leinonen ym.: Määrärahasta Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan
19658: .alityöllisyysalueilla soistuneiden metsämaiden kuivatta-
19659: miseksi.
19660:
19661:
19662: E d u s k u n u a 11 e.
19663:
19664: Vuosina 1951-53 suoritetun valtakunnan miltei saman maaran. Mainittakoon, että
19665: III metsäarvioinnin tulokset ilmentävät sel- Etelä-Suomessa paikoitellen saavutettaisiin
19666: västi metsänparannustoiminnan kipeää tar- tavoite jo 15-20 vuodessa. Viime vuosina
19667: vetta maassamme ja varsinkin maamme poh- kehittynyt koneellinen metsänojitus mahdol-
19668: joisella osa:lla; Koko maassamme on soiden listaa kuitenkin työn suorittamisen maamme
19669: osuus kokonaismaa-alasta 31.9% yhteensä pohjoisimpienkin alueiden kohdalta ainakin
19670: 9 742 000 ha josta ojittamatonta 8 825 000 ha. 50 vuodessa, jolloin vuotuinen ojitusmäärä
19671: Tässä on valtava maareservi tuottamaan teol- esim. Pohjois-Pohjanmaalla olisi n. 13 000 ha.
19672: lisuutemme tärkeintä raaka-ainetta tulevai- Tällainen toiminta vaatii valtion lainoina ja
19673: suudessa. Pohjois-Pohjanmaalla on soiden avustuksina varoja n. 96 ni.ilj. mk vuodessa
19674: osuus koko maa-alasta 55.4 % eli 1 342 000 ja tehtävä tarjoaisi työtä vuosittain vähin-
19675: ha, josta ojittamatonta 1 225 000 ha, ja Keski- täin 44 000 miestyöpäivää. Väite, että met-
19676: Pohjanmaalla 48.5 % eli ·529 000 ha ja ojitta- sänojituksen koneeliistuminen veisi työn ko-
19677: matonta 473 000 ha. Kainuun metsänhoito- konaan miehiltä, ei viime vuosien kokemuksen
19678: lautakunnan alueella on soita vastaavasti perusteella pidä paikkaansa. Vaikka koneet
19679: 43 %, Koillis-Suomen 45.1 %, Lapin 46.5 % tekevätkin työstä raskaimman osan, jää tar-
19680: ja' vielä Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolauta- vittavia miestyöpäiviä hehtaaria kohti 3--4,
19681: kunnan 38.5 %. Maamme etelä- ja keski- ja kun nyt konekauden aikana liikutaan en-
19682: osissa soiden osuus vaihtelee 10-25 % : iin. tistä suuremmilla pinta-aloilla, tarvitaan
19683: Samansuuntainen on myös me.tsämaiden ojureita hyvinkin sama määrä kuin ennen.
19684: jakaantuminen kasvullisiin ja huonokasvui- Koneen jälki on harvoin sellaisenaan val-
19685: siin eri puolilla maata. Kun Uudenmaan- mista, vaan sitä on paramiettava lapiolla
19686: Hämeen metsänhoitolautakunnan alueella on perkaamalla ojat pariinkin kertaan. Aurat-
19687: huonokasvuisia metsämaita ainoastaan 6 %, tujen ojien päät on myös avattava lapiolla.
19688: Itä-Savossa 5 % ja Itä-Hämeessä 6.1 %, on Lisäksi sisältyy ojitussuunnitelmiin sellaisia
19689: niitä Pohjois-Pohjanmaalla 22.2 %, Keski- ojia ja ojastoja, joihin koneita ei kannata
19690: Pohjanmaalla 20.2 % ja Lapissa 19.2 %. kuljettaa ja joissa suon pinta on niin peh-
19691: Maamme soisiruman alueen, Pohjois-Poh- meä, etteivät koneet kykene sillä työskentele-
19692: janmaan yksityismailla on soita ja kuivatusta mään. Myöskin hankkeen pienuus voi olla
19693: vaativia soistuneita kankaita n. 960 000 heh- esteenä konetyölle.
19694: taaria. Tohtori Huikarin tutkimusten mu- Laskelmat eräissä hankkeissa osoittavat,
19695: kaan ovat alueen soistuneet kankaat kokonai- että konetyön osuus on keskimäärin 80 %
19696: suudessaan sekä varsinaisista soista vähintään kaivetusta ojamäärästä. Vaikka näin onkin,
19697: 61% ojituskaipoista metsänkasvulle. Näin niin esim. Tapion töissä on ojurien määrä
19698: ollen on metsänojitustarve alueen yksityis- koneiden käyttöön oton jälkeen ollut sama
19699: mailla n. 630 000 hehtaaria. On helposti las- kuin ennen tätä vaihetta. Työtulokset sen-
19700: kettavissa, että nykyisen ojitusvauhdin mu- sijaan ovat merkittävästi suurentuneet.
19701: kaan näiden alueiden ojitus vaatisi aikaa Voitaneen täydellä syyllä kysyä, miksei
19702: vähintään 150 vuotta, jolloin jatkuva sois- metsänojitustoimintaa ole saatu käyntiin
19703: tuminen toisaalta ehtisi lisätä ojitettavaa alaa maamme soistuneimmilla alityöllisyysalueilla
19704: 58 E 2119/59
19705: 4Q8 IX,34. - Metsämaiden kuivattaminen.
19706:
19707:
19708: siinä mittakaavassa kuin tarve e.dellyttää. On joavat valtion lainoin ja avw;tuksin halpoja
19709: myönnettävä, että asiaa hoitaneet paikalliset työpaikkoja työllisyyden ylläpitämiseksi, ja
19710: viranomaiset ovat tehneet asian auttamiseksi välillinen vaikutus tulevaisuuden työmarkki-
19711: parhaansa, mutta työtä ei ole voitu tehdä noille on vieläkin kallisarvoisempi. Esim.
19712: enemmän kuin tarkoitukseen osoitetut määrä- Pohjois-Pohjanmaan kuivatusta odottavan
19713: rahat ovat antaneet myöten. Eräs tärkein 630 000 ha: n metsäojitus tuo mukanaan maa-
19714: syy asian hitaalle edistymiselle on se, ettei kunnan yksityismetsiin hyvin varovaisestikin
19715: tilanne ole täysin selvillä siellä, missä asioista laskien miljoonan kuutiometrin vuotuisen
19716: päätetään. Ei ole oikeudenmukaista mp-varo- kasvunlisäyksen. Tämä puolestaan takaa
19717: jen jakoa antaa jokaiselle metsänparannus- raaka-aineen yhdelle suurelle selluloosateh-
19718: piirille matemaattinen osuus kokonaissum- taalle ja siten tuhansia uusia työtilaisuuksia
19719: masta katsomatta ollenkaan alueen kokoa ja niin tehtaaseen kuin sen raaka-ainehankin-
19720: metsänparannustöiden vaatiman maa-alan nassa. Se parantaa myöskin oleellisesti tilo-
19721: suuruutta. Kuivatustoiminnalla on aivan toi- jen elinkelpoisuutta, jolloin tilat entistä tuot-
19722: nen merkitys kokonaisuus huomioiden Poh- tavampina yksikköinä tarjoavat sitä asuvalle
19723: janmaan tiloilla, joilla soisuusprosentti on nykyistä paremmat elinmahdollisuudet ja ny-
19724: 70-80, kuin Etelä-Suomen tiloilla, joilla soi- kyistä enemmän työtä tilan omassa piirissä.
19725: suusprosentti jää 5-10 %. On myös muis- Edellä esite.tyin perustein ehdotamme kun-
19726: tettava, että maatalouden kehittäminen syr- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19727: jäisillä asutusalueilla kytkeytyy sangen voi- muksen,
19728: makkaasti juuri metsämaiden kuivatukseen.
19729: Suurten suoalueiden ja rämeiden reunoille että hallitus ottaiSi vuoden 1960
19730: raivatut ja rakennetut uudistilat ovat niin tulo- ja menoarvioesitykseen varsinais-
19731: hallan arkoja, ettei suurella vaivalla muoka- ten metsänparannuslain mukaisten
19732: tuilla pelloilla menesty muu kuin heinä. Hal- määrärahojen lisäksi 100 miljoonaa
19733: lapesiä ei voida poistaa muuten kuin kuivat- markkaa käytettäväksi Pohjois- ja
19734: tamaila ympäristöä. Keski-Pohjanmaan ality.()llisyysalue~1la
19735: Metsänojitustöiden suuri kansantaloudelli- soistuneiden metsämaiden kuivattami-
19736: nen merkitys on täysin kiistaton. Työt tar- seen.
19737: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
19738:
19739: Armas Leinonen. Pentti Liedes.
19740: Elis Manninen. Niilo Ryhtä.
19741: Martti Linna. Hannes Paaso.
19742: Matti Kekkonen. Jaakko Kemppainen.
19743: 459
19744:
19745: IX,35. - Toiv.al. N: o 181.
19746:
19747:
19748:
19749:
19750: Rytkönen ym.: Pohjois-Savon vesiperäisten maiden perus-
19751: kuivatussuunnitelman laatimisesta:
19752:
19753:
19754: E d u s k u n n a ll e.
19755:
19756: Pohjois-Savon viljelyskelpoisesta maa-alasta Koska tällaisten maiden omistajat ovat
19757: on huomattava määrä veden vaivaamaa. valtaosaltaan vähävaraisia pienviljelijöitä,
19758: Peruskuivatuksen puuttuessa lisäksi tapah- joiden tilat on muodostettu pääasiassa valtion
19759: tuu viljelyskelpoisten maidenkin jatkuvaa asutustoiminnan tuloksena, ei heillä ole talou-
19760: soistumista. Tästä johtuen uusien vilje- dellisia mahdollisuuksia suorituttaa edes
19761: lyksien raivaaminen on kannattamatonta ja peruskuivatusten tutkimus- ja suunnittelu-
19762: huomattava määrä jo raivatuista viljelmistä töitä. Siksi olisi valtiovallan ryhdyttävä toi-
19763: on veden vaivaamia ja siten huonotuottoisia. menpiteisiin näiden tutkimus- ja suunnittelu-
19764: Viime vuosien aikana suoritetut vähäiset töiden suorittamiseksi.
19765: kuivatustyöt ovat kuitenkin osoittaneet, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19766: pientilojen elinkelpoisuus on parantunut eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
19767: niiden seurauksena. Viljelysten lisääntyessä
19768: ja parantuessa on myös karjataloutta voitu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19769: edelleen kehittää. Tämän vuoksi ja erityisesti Pohjois-Savon vesiperäisten maiden
19770: työllisyyden kannalta olisikin Pohjois-Savossa peruskuivatuksesta johtuvien tutkimus-
19771: suoritettava laajassa mitassa maiden perus- ja suunnittelutöiden suorittamiseksi.
19772: kuivatuksia.
19773: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19774:
19775: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
19776: 460
19777:
19778: IX,36.- Toiv.al. N:o 182.
19779:
19780: Paaso ym.: Valtion tuottokelpoisten soiden kuivattamisesta
19781: Pohjois-Pohjanmaalla.
19782:
19783: E d u s k u n n a ll e.
19784: Työttömyyden lisääntyessä vuosi vuodelta työttömyys rakentuu. Soisista maista aina
19785: ovat valtion toimenpiteet sen hoitamiseksi uhkaava liian aikainen halla vierailee vilje-
19786: käyneet riittämättömiksi ja valtiontaloutta lyksillä miltei joka vuosi. Heinän ja metsien
19787: ahdistaviksi. Työttömyystöihin myönnetyt kasvun tutkimukset osoittavat, ettei alueen
19788: määrärahat ovat kyllin selvästi osoittau- pohjoisella sijainnilla ole niinkään suurta
19789: tuneet liian niuk:oiksi. Suurimpana syynä merkitystä, vaan syy johtuu maaston tasai-
19790: siihen on ollut se, että työkohteiksi on jou- suuden aiheuttamasta vesien kasautumisesta.
19791: duttu kireän tarpeen vaatiessa ottamaan Pohjois-Pohjanmaan tuottamattomien suo-
19792: pääasiassa sellaisia hankkeita, joissa työ- alueiden tuottokuntoon saattamista on pidetty
19793: koneiden välttämätön tarve on vaatinut liian syrjäisenä hankkeena. Vielä nytkin las-
19794: varoista suurimman osan. Vaitiovallan tar- ketaan tällä kiihtyvällä ojitusvauhdilla sen
19795: koitus kuitenkin lienee vähentää tällaista ·kestävän yli sata vuotta.
19796: varojen käyttöä ja suunnata ne enemmän Kun edellä mainitusta suoalueesta Pohjois-
19797: rahanpuutteessa työhön hakeutuneiden ih- Pohjanmaalla on valtion omistuksessakin
19798: misten välittömäksi auttamiseksi. kuivatuskelpoisia soita n. 280 000 ha, joissa
19799: Erikoisesti Pohjois-Pohjanmaalla, missä on ojitus sopii erinomaisesti työttömyystyönä
19800: yleiseksi muodostunut ns. rakenteellinen työt- suoritettavaksi, olisi tämä hyödyllinen ja vält-
19801: tömyys, ovat valtion tähänastiset toimenpiteet tämätön mahdollisuus käytettävä tilanteen
19802: osoittautuneet suorastaan huolestuttavassa korjaamiseksi. Ojitukset tulevat olemaan sitä
19803: määrin puutteellisiksi. Erikoista arvostelua suuruusluokkaa, ettei niissä ole pakollista
19804: on herättänyt se, että koko Pohjois-Pohjan- koneellinen työ. Näin tarjoavat em. valtion
19805: maan talouselämän elpymisen kannalta ensi- suot käsinkaivuna suorittaen n. 4 miljoonaa
19806: arvoisen tärkeää vesiperäisten maiden kui- miestyöpäivää.
19807: vatusta ei ole keskeisemmin pystytty kyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19808: kemään työllisyyden hoitamiseen. Tämä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19809: ymmärrettävää, sillä siellä on maaseudun muksen,·
19810: väestö aina raskaasti tuntenut elinehtojensa
19811: olevan riippuvaiset vesiperäisten ja veden- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19812: vaivaamien maiden kuivatuksesta. Kun ote- toimenpiteisiin valtion omistuksessa
19813: taan huomioon, että yksistään Pohjois-Poh- olevien Pohjois-Pohjanmaan tuottokel-
19814: janmaalla on soita 1 342 000 ha ja lisäksi poisten soiden kuivattamiseksi työttö-
19815: huomattava määrä vedenvaivaamia alavia myyttä tehokkaammin lieventävänä
19816: metsämaita, niin ilman tarkempia tutkimuksia hankkeena.
19817: on pidettävä selviönä, mistä syystä siellä
19818: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19819:
19820: Hannes Paaso. Urho Kähönen. Armas Leinonen.
19821: Ale Holopainen. Aarre Marttila. Viljami Kalliokoski.
19822: Artturi Jämsen. Esa Timonen. Niilo Ryhtä.
19823: Antti J. Rantamaa. Jaakko Kemppainen. Yrjö Sinkkonen.
19824: Veikko Savela. Esu Niemelä. Pentti Pekkarinen.
19825: Mauno Jussila. Matti Miikki. Erkki Koivisto.
19826: Olavi Lahtela. Toivo Friman. Markus Niskala..
19827: Arvo Pentti. Matti Liinamaa. Matti Kekkonen.
19828: Akseli Paarman. Pentti Liedes. Eemil Partanen.
19829: Onni Mannila. Anna-Liisa Tiekso. Veikko Vennamo.
19830: Johannes Virolainen. V. E. Svinhufvud. Matti Mattila.
19831: Eemeli Lakkala. Nestori Kaasalainen.
19832: 461
19833:
19834: IX,37. - Toiv.al. N:o 183.
19835:
19836:
19837:
19838:
19839: Savela ym.: Laajamittaisen koneeUisen metsäojituksen käyn-
19840: tiinsaattamisesta.
19841:
19842:
19843: Eduskunnalle.
19844:
19845: Metsäojituskustannuksia on voitu viime Metsäojitusalueilla ovat omistusolot Poh-
19846: vuosina oleellisesti alentaa töiden koneellista- janmaalla sekavat ja omistus on aikojen
19847: misella. Suoritetuissa koneellisissa koeojituk- kuluessa jakaantunut useihin pienehköihin
19848: sissa ovat kustannukset olleet vain 7 000- palstoihin. Tämä Pohjanmaalla nykyisen
19849: 10 000 mk/ha suunnittelukustannuksineen. lainsäädännön ja käytännön aikana häiritsee
19850: Koneellisten metsäojitusten halpuuteen pahasti metsäojitustoimintaa.
19851: vaikuttaa ratkaisevasti ojitustöiden keskittä- Vaikean työllisyystilanteen korjaamiseksi
19852: minen laajamittaisiksi työmaiksi. Nykyisissä olisi etenkin Pohjanmaalla saatava laajamit-
19853: metsäojitushankkeissa joudutaan lainsäädän- taiset metsäojitukset käyntiin. Viimeaikoina
19854: nön vanhoillisuuden vuoksi usein toimimaan on työllisyystöillä suoritettu siinä määrin
19855: pienehköissä puitteissa, joka koneiden kulje- valtaojituksia ja vesistöjen perkauksia ettei-
19856: tuskustannusten kalleuden vuoksi nostaa kus- vät ne ole enää esteenä ko. laajamittaiselle
19857: tannuksia. Suunnittelut tulevat myös suuri- ojitukselle. Metsien lisäkasvua voitaisiin li-
19858: töisiksi ja hidastavat metsäojitustoimintaa. sätä metsäojitettavilla alueilla keskimäärin
19859: Suoritettujen tutkimusten mukaan maini- 2-3 k-m3jha, ja saavuttaa täten huomattava
19860: tuista syistä nousevat kustannukset 30-50 % metsäntuoton lisäys alueella, missä on edul-
19861: siitä, mitä ne laajamittaisissa hankkeissa liset menekki- ja kuljetussuhteet.
19862: ovat hehtaaria kohden. Tämä lisäkustannus Edellä olevan perusteella esitämme edus-
19863: on samaa suuruusluokkaa, mikä metsänomis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19864: tajilta peritään valtion avustamissa metsän-
19865: parannustöissä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19866: Suomessa on metsäojituskelpoisia soita toimenpiteisiin laajamittaisen koneel-
19867: noin 4 500 000 ha, joista on ojitettuna vasta lisen metsäojituksen jouduttamiseksi
19868: vajaa 1000 000 ha. Pohjanmaalla jo yksis- tekemällä tarpeelliset esitykset muu-
19869: tään on 1500 000 ha metsäojituskelpoisia toksista vesioikeus- ja metsänparannus-
19870: soita. Täällä laajamittaisille metsäojituksille lakeihin.
19871: on teknillisesti erittäin hyvät edellytykset.
19872: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19873:
19874: Veikko Savela. Atte Pakkanen.
19875: Aarre Marttila. Olavi Lahtela.
19876: 462
19877:
19878: IX,38. - Toiv.al. N: o 184.
19879:
19880:
19881:
19882:
19883: Timonen ym.: Pyhäselän Hammaslahden kuivatustyön aloit-
19884: tamisesta.
19885:
19886:
19887: E d u s k u n n a 11 e.
19888:
19889: Työttömyys on Pohjois-Karjalassa viime nassa sijaitseva Hammaslahden luhdan kui-
19890: aikoina nopeasti lisääntynyt ja kun metsä- vatustyö. Kuivatustyöstä on suunnitelmat
19891: työt ovat jo aivan loppuvaiheessaan, on työt- laatinut Karjalan maanviljelysinsinööripiiri
19892: tömyyden lisääntymistä edelleenkin odotetta- ja ne ovat jo valmiit. Kun kyseisen kuiva-
19893: vissa. Erittäin vaikeaan asemaan ovat jou- tustyön avulla saataisiin hyvää viljelysmaata
19894: tuneet sellaiset alueet, joissa ei ole teollisuus- n. 270 ha, olisi Hammaslahden luhdan kui-
19895: laitoksia eikä muitakaan suurempia työkoh- vatuksesta työllisyyttä ajatellen jatkuvaa
19896: teita. Niinpä esimerkiksi Pyhäselän kun- hyötyä, sillä monet pienviljelijät lisää vilje-
19897: nassa oli 13. 2. laaditun viikkotilaston mu- lyskelpoista maata saadessaan vapautuisivat
19898: kaan kortistoon hyväksyttyjen työttömien työttömyyden rasituksesta ja tulisivat toi-
19899: lukumäärä 226, joista työhön sijoitettuja oli meen omilla tiloillaan.
19900: 111 ja työtä vailla 115 henkilöä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19901: Kun Pyhäselän kunta on jatkuvan työttö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19902: myyden ja siitä aiheutuneiden sosiaalisten muksen,
19903: menojen kanssa ponnistellessaan joutunut
19904: varsin vaikeaan taloudelliseen· asemaan, olisi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19905: kunnan alueelle nyt saatava nopeasti uusia toimenpiteisiin Pyhäselän kunnassa
19906: työkohteita. Tällainen työttömyystyökoh- olevan Hammaslahden kuivatustyön
19907: teeksi sopiva työkohde olisi Pyhäselän kun- aloittamiseksi.
19908: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19909:
19910: Esa Timonen. Ale Holopainen. Vilho Turunen.
19911: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila. Esu Niemelä.
19912: 463
19913:
19914: IX,39. - Toiv.al. N:o 185.
19915:
19916:
19917:
19918:
19919: Marttila ym.: J u1·vanjärven kuivatushankkeen töiden aloit-
19920: tamisesta.
19921:
19922:
19923: E d u s k u n n a ll e.
19924:
19925: Jurvan kunnassa sijaitseva Jurvanjärven Jurvanjärven vesijätön kuivattamiseksi on
19926: vesijättö on pinta-alaltaan 1448 ha, josta laadittu suunnitelma, missä kuivatus tapah-
19927: on raivattu viljelykseen 308 ha ja loput tuu osittain Närvijoen perkaamisella, vesiä
19928: viljelyskelpoista vesijättöniittyä. Järvenpoh- säännöstelemällä ja vesien ohijohtamisella.
19929: jan painumisen, yläpuolisten kuivatusten ja Maatalouden hyödyn lisäksi saavutetaan
19930: Närvijoen liettymisen johdosta on kuivatus- hankkeella hyötyä mm. Närvijokivarren vesi-
19931: tilanne vesijätöllä huonontunut siinä määrin, huollolle, koska alivesimäärät joessa lisään-
19932: ettei mainittua pelloksi saatettua aluettakaan tyvät. Täten saadaan myös vedensaannin
19933: voida käyttää enää tehokkaaseen viljelykseen. turvaamisen kautta luoduksi edellytykset
19934: Jurvanjärven kuivattaminen lisää Jurvan suurteollisuudelle Kaskisten seudulla.
19935: kunnan peltopinta-alaa noin 25 %. Vesijätön Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19936: hyväksikäyttö tulee tapahtumaan heti kuiva- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19937: tuksen jälkeen, koska nykyinen asutus Jur-
19938: vassa sijaitsee vesijätön rannoilla. Osakkaina että hallitus kiirehtisi Jurvanjärven
19939: mainitussa hankkeessa on . 465 pientilaa, joi- kuivatushanketta, jotta työt voitaisiin
19940: den nykyinen peltopinta-ala on keskimäärin aloittaa vuoden 1959 aikana.
19941: vain 6 ha. Täten järven kuivatus lisää ensi-
19942: luokkaista peltoalaa n. 50%.
19943: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19944:
19945: Aarre Marttila. Olavi Lahtela. Toivo Asvik.
19946: Matti Liinamaa. Esa Timonen. Johannes Virolainen.
19947: Artturi Jämsen. Arvo Pentti. Väinö Tikkaoja.
19948: Veikko Savela. J. A. Jungarå. Mauri Seppä.
19949: Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
19950: 464
19951:
19952: IX,40. - Toiv.al. N:o 186.
19953:
19954:
19955:
19956:
19957: Murto ym.: Sanginjoen perkaustöiden aloittamisesta.
19958:
19959:
19960: Eduskunnalle.
19961:
19962: Ylikiimingistä Oulujokeen laskevan San- taviljelmien lannoitteet sekä aiheuttavat kyl-
19963: ginjoen perkaamista koskeva tutkimus on vöjen myöhästymistä.
19964: aloitettu useita vuosia sitten, mutta suunni- Jokivarressa sijaitsevat pienet viljelmät
19965: telmien valmistuminen on tietämämme mu- ovat poikkeuksetta riippuvia peltojensa tuo-
19966: kaan pysähtynyt vesistötoimikuntaan eikä tosta. Kun näiden alueiden väestö on lisäksi
19967: hanketta ole saatu edistymään kunnallisten jatkuvan työttömyyden puristuksessa, olisi
19968: elimien paremmin kuin maanomistajienkaan valtiovallan ryhdyttävä nopeisiin toimenpi-
19969: toimenpitein. teisiin Sanginjoen perkaustöiden aloittami-
19970: Jokivarressa sijaitsevilla viljelmillä on tul- seksi. Joen perkaamisella lisättäisiin tulevai-
19971: vimisvaara lisääntynyt sitä mukaa kuin joen suuttakin silmällä pitäen väestön mahdolli-
19972: latvavesistössä on avattu uusia viemäreitä. suuksia hankkia toimeentulonsa maanvilje-
19973: Tätä on tapahtunut varsinkin viime vuosien lyksen ja metsätaloudenkin piiristä.
19974: aikana, jolloin yhtiöiden toimesta on voimak- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
19975: kaasti lisätty metsien ojitusta mainituilla tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
19976: latvavesistöillä. Tämän johdosta tulevat ve- väksi toivomuksen,
19977: det sadekansien jälkeen entistä nopeammin
19978: jokeen ja aiheuttavat useita tulvia kesän että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19979: parhaana kasvuaikana. Samoin keväisin jäi- toimenpiteisiin Sanginjoen perkaus-
19980: denlähdön yhteydessä vedet huuhtelevat ran- töiden aloittamiseksi.
19981: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
19982:
19983: Y. Murto. P. Liedes. Martti Linna.
19984: 46&
19985:
19986: IX,41. - Toiv.al. N: o 187.
19987:
19988:
19989:
19990:
19991: Niiranen ym.: Rautavaaran kunnassa olevien .Älänteen-, Suo-
19992: ja Tiilikanjärven vedenpinnan alentamisesta.
19993:
19994:
19995: E d u s k u n n a ll e.
19996:
19997: Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevien samoin kuin sen jälkeen tehdyt raha-asia-
19998: Älänteen-, Suo- ja Tiilikanjärven vedenpin- aloitteetkin on kuitenkin eduskunnassa hy-
19999: nan alentamista on suunniteltu jo 1890- lätty viittaamalla siihen, että asia on mah-
20000: luvulta lähtien. Silloin laaditun suunnitel- dollisuus hoitaa ko. tarkoituksiin myönnettä-
20001: man mukaan olisi saatu muodostetuksi n. vien yleisten varojen turvin. Näin suuren
20002: 500 ha:n suuruinen viljelyskelpoinen alue. hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole
20003: Ensimmäinen maailmansota keskeytti kuiten- ollut mahdollista po. varojen vähäisyyden
20004: kin suunnitelmien toteuttamisen. vuoksi.
20005: Myöhemmin suoritetuissa alustavissa tut- Seudun epätyydyttävät maatalousolosuh-
20006: kimuksissa on todettu, että viljelyskelpoinen teet huomioon ottaen olisi mainitun hank-
20007: hyötyalu.e voisi muodostua ainakin 1 200 keen toteuttaminen kiireellinen ja tilannetta
20008: ha :n suuruiseksi, minkä lisäksi maan on to- huomattavasti parantava toimenpide. Alueella
20009: dettu olevan laadultaan erittäin hyvää. vallitsevan pysyvän työtilaisuuksien puut-
20010: Hankkeen toteuttamisesta saatuun hyötyyn teen lieventäjänäkin hankkeen toteuttaminen
20011: verraten on sen aiheuttamat kustannukset olisi välttämätön.
20012: todettu varsin kohtuullisiksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
20013: Paikallisen väestön mahdollisuuksien puut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20014: tuessa ja hankkeen yleisen merkityksen huo-
20015: mioon ottaen sen toteuttamista on yritetty että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20016: aikaansaada eduskuntateitse mm. vuoden toimenpiteisiin Rautavaaran kunnan
20017: 1952 valtiopäiville jätetyllä toivomusaioit- alueella sijaitsevien .Älänteen-, Suo- ja
20018: teelia n:o 142 ja vuoden 1957 valtiopäiville Ti~1ikanjärven vedenpinnan alentami-
20019: jätetyllä toivomusaioitteelia n:o 330. Tämä, seksi.
20020: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
20021:
20022: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Vilho Turunen.
20023:
20024:
20025:
20026:
20027: 69 E 219/59
20028: 466
20029:
20030: IX,42. - Toiv.al. N: o 188.
20031:
20032:
20033:
20034:
20035: Jämsen ym.: Vatia-, Kuhnamo- ja Keiteleenjärven vedenkor-
20036: keuksien järjestämisestä.
20037:
20038:
20039: Eduskunnalle.
20040:
20041: Keski-Suomen alueella on suunnitteilla parantuisivat oleellisesti, jos järveä säännös-
20042: Keiteleen-Kuhnamon-Vatiajärven reitillä, teltäisiin keskivedenkorkeuden alapuolella.
20043: viimeksi mainitun alapuolella olevan Kuusan- Kuhnamon- ja Vatiajärvien vedenkorkeuksien
20044: kosken rakentaminen ja tämän vesistönosan järjestelyn vaikutuksen alaisena on niinikään
20045: kanavoiminen puutavaran kuljetusta varten. n. 500 ha rantamaata.
20046: Putouksen keskittämiseksi V atian ja Kuhna- Edellä olevasta on jo käynyt selville, että
20047: mon välisen Kapeekosken osalta Kuusankos- suunnitteilla olevan Kuusankosken rakenta-
20048: ken voimalaitokseen on myös suunniteltu minen koskee myös varsin huomattavia maa-
20049: Vatiajärven nostamista Kuhnamojärven kor- taloudellisia arvoja ja että ko. rakentamiseen
20050: keuteen. Kyseessä olevien vielä rakentamat- liittyvät järvien vedenkorkeuksien järjestelyt
20051: tomien koskien putouskorkeuksien käyttöön voidaan ainakin Keiteleen ja Kuhnamo-
20052: ottamiseksi on kuitenkin toisena ja mie- järvien osalta suorittaa myös maataloutta
20053: lestämme parempana mahdollisuutena laskea tyydyttävällä tavalla.
20054: Kuhnamojärveä lähes Vatiajärven tasolle ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20055: siten lisätä jo rakennetun Äänekosken voima- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20056: laitoksen putouskorkeutta. Samalla voidaan vomuksen,
20057: tässä järjestelyssä ottaa huomioon suunnit-
20058: teilla oleva Keiteleen säännöstely niin, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20059: Keiteleen luonnonmukainen keskivedenkor- Vatia-, Kuhnamo- ja Keiteleenjärven
20060: keus olisi säännöstelyn ylärajakorkeutena. vedenkorkeuksien järjestämiseksi siten,
20061: Näin Äänekosken voimalaitokselle aiheutettu että Kuhnamojärven vedenpintaa las-
20062: pieni putouskorkeuden menetys korvautuisi ketaan siinä määrin, että Keiteleen
20063: moninkertaisesti mainitulla Kuhnamon ve- vedenpintaa on mahdollisuus pitää
20064: denpinnan laskemisella. aina nykyisen keskivedenkorkeuden
20065: Keiteleen vedenpintojen vaikutuksen alai- alapuolella pienentämättä .Äänekosken
20066: sena on noin 3 000 ha rantamaata, josta noin voimalaitoksen putouskorkeutta, ja
20067: 600 ha peltoa. Lisäksi rantamien lähei- myös niin, ettei V atiajärven veden-
20068: syydessä on useita tuhansia hehtaareja sel- pintaa tarvitsisi nostaa Kuusankosken
20069: laista maata, jonka kuivatusmahdollisuudet rakentamisen yhteydessä.
20070: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
20071:
20072: Artturi Jämsen. Aarre Marttila.
20073: Tahvo Rönkkö. Siiri Lehmonen.
20074: Arvo Ahonen.
20075: 467
20076:
20077: IX,48. - Toiv.al. N: o 189.
20078:
20079:
20080:
20081:
20082: lfå.rkönen ym.: Esityksen antamisesta maatalousneuvonnan
20083: keskittämisestä.
20084:
20085:
20086: E d u s k u n n a 11 e.
20087:
20088: Maassamme suorittaa nykyään maatalous- tönsä maatalousministeriölle 27 päivänä maa-
20089: neuvontaa mm. viisi (neljä suomen- ja yksi liskuuta 1953. Komitea edusti kaikkia yleis-
20090: ruotsinkielinen) maatalousneuvontajärjestöä. neuvontajärjestöjä, oli yksimielinen mietin-
20091: Kun maatalousneuvonta näin hoidettuna ei nössään ja teki .ehdotuksen laiksi ja neu-
20092: varmastikaan johda parhaaseen toivottuun vontaorganisation luomiseksi sillä tavalla,
20093: tulokseen, olisi siinä saatava aikaan keski- että nyt toiminnassa olevat yleisneuvonta-
20094: tys, jolloin valtion tarkoitukseen myöntämät järjestöt säilyisivät ja että neuvontatyö
20095: varat tulisivat paremmin tarkoitukseen käy- uuden perustettavan organisation puitteissa
20096: tetyiksi. tulisi huomattavasti tehostumaan. Kun maa-
20097: Maatalousneuvonnan keskittämistä on maas- talousneuvontajärjestökomitean mietintö ei
20098: samme jo kauan suunniteltu. Kolmisenkym- tähän mennessä ole johtanut toivottuun ja
20099: mentä vuotta sitten työskenteli ns. Pehkosen jo aikaisemmin eduskunnan asiasta lausu-
20100: komitea maatalousneuvonnan keskittämisky- man toivomuksen toteutumiseen, ehdotamme
20101: symyksen ratkaisemise]rsi. Vuonna 1952 val- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20102: tion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- toivomuksen,
20103: dessä lausui eduskunta toivomuksen maa-
20104: talousneuvonnan keskittämisestä. Tämän toi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
20105: vomuksen mukaisesti asettikin valtioneuvosto esityksen maatalousneuvonnan keskit-
20106: komitean harkitsemaan toimenpiteitä maa- tämisestä maatalousneuvontajärjestö-
20107: taloudellisen yleisneuvonnan keskittämiseksi. komitean v. 1953 mietinnössään ehdot-
20108: Komitea suoritti tehtävänsä ja jätti mietin- tamalla tavalla.
20109: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
20110:
20111: A. lfårkönen. Arvo Sävelä. A. Simonen.
20112: Mikko Hult. Vilho Turunen. Vappu Heinonen.
20113: 468
20114:
20115: IX,44.- Toiv.al. N:o 190.
20116:
20117:
20118:
20119:
20120: Asunta ym. : Määrärahasta hevostalouden edistämiseen.
20121:
20122:
20123: E d u s k u n n a 11 e.
20124:
20125: Hevostalouden alalla viime vuosien aikana misestä, suorittaa kurssi- ja muuta neuvon-
20126: vallinnut lamakausi on johtanut siihen, että tatoimintaa, hevosten palkitsemisia jne.
20127: hevoskantamme jälkikasvu on nykyisin uh- Kun hevosjalostusliittojen omat tulot ovat
20128: kaavan pieni. Viimeisten 6 vuoden aikana viime vuosina käyneet erittäin vaatimatto-
20129: on syntynyt keskimäärin 6 500 varsaa vuo- miksi, ovat liitot suurissa taloudellisissa vai-
20130: dessa, josta määrästä on varovaisestikin ar- keuksissa eikä niillä ole mahdollisuuksia
20131: vioituna teurastettu noin 60 %. Riittävän ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, mitä hevos-
20132: täysi-ikäisten hevosten määrän takaaminen talouden edistäminen tällä hetkellä ehdotto-
20133: edellyttäisi kuitenkin vuosittain noin 16 000 masti vaatisi.
20134: -18 000 uutta varsaa. Jalostuseläinten arvosteleminen ja palkit-
20135: Edellä olevasta johtuen on nuorista täysi- seminen on eräs hevostalouden edistämiseen
20136: ikäisistä hevosista alkanut viime aikoina tähtäävistä tärkeimmistä toimenpiteistä. V.
20137: esiintyä puutetta. Hevosemme pitkä kasvu- 1958 käytti valtio mainittua tarkoitusta var-
20138: aika, hevoskantamme keski-iän korkeus ja ten 239 000 markkaa, jolla summalla voitiin
20139: nuorten ikäluokkien pienuus aiheuttavat yh- 30: lle 3. ja 2. lk: ssa kilpailevan oriin omis-
20140: dessä sen, että täysi-ikäisten hevosten puute tajalle jakaa vaatimattomat rahapalkinnot.
20141: tulee lähivuosina jatkuvasti lisääntymään. J alostustammojen omistajille ei sen sijaan
20142: Riittävän elävän vetovoiman takaaminen harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ole
20143: on kuitenkin siksi tärkeää, ei yksin maa- ja voitu jakaa rahapalkintoja lainkaan. Kun
20144: metsätalouden, vaan yleensä maan kokonais- otetaan huomioon, mikä merkitys arvokkailla
20145: valmiuden kannalta, että on entistä tehok- jalostuseläimillä koko jalostustoimintaa sil-
20146: kammin ryhdyttävä tukemaan maassa tehtä- mälläpitäen on, missä vaikeuksissa pääasiassa
20147: vää hevosjalostustyötä. pienviljelijäväestöön lukeutuvat hevoskasvat-
20148: Maan hevostalouden edistämiseksi työsken- tajat ja heidän järjestönsä tällä hetkellä
20149: televät järjestöt, Hevosjalostusliittojen Kes- toimivat, olisi välttämätöntä, että valtiovalta
20150: kusliitto ja sen 19 maakunnallista jäsen- tukisi nykyisenä murroskautena tarpeeksi
20151: liittoa, saavat toimintansa tukemiseksi vaati- tehokkaasti hevostaloutemme edistämistä,
20152: mattoman vuotuisen määrärahan. V. 1958 se jotta uhkaava hevospula saataisiin torjutuksi
20153: oli yhteensä 9 560 000 markkaa (11 Pl. niin vähin tappioin kuin mahdollista.
20154: XII: 10 momentilta). Tämän avustuksen Edellä olevan perusteella kunnioittaen
20155: turvin tulee kunkin hevosjalostusliiton hevos- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20156: talouden edistämisestä annetun asetuksen vomuksen,
20157: mukaan mm. palkata sihteeri ja konsulentti,
20158: järjestää alueellaan valtion kantakirjanpitoa että hallitus ottaisi vuoden 1960
20159: varten tarpeelliset näyttelytilaisuudet, huo- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
20160: lehtia kantakirjaan merkittyjen hevosten markan määrärahan hevostalouden
20161: jalostukseen käyttöä koskevien tietojen kerää- edistämiseksi.
20162: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20163:
20164: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen.
20165: N. Kosola. Matti Mattila.
20166: 469
20167:
20168: IX,45. - Toiv.al. N: o 191.
20169:
20170:
20171:
20172:
20173: Mattila ym.: Määrärahasta valtion siitosoriitten ostoon, hoi-
20174: toon ja sijoituskustannuksiin.
20175:
20176:
20177: E d u s k u n n a ll e.
20178:
20179: Ns. ruununorijärjestelmällä on vanhat hevostyövoiman vähenemiseen, mutta etenkin
20180: perinteet maamme hevosjalostustyössä. Niinpä pohjoisosissa ja itäisillä rajaseuduilla on par-
20181: jo 1830-luvulla myönnettiin kuvernöörien haillaan huomattavissa lisääntyvää harras-
20182: käyttöön yleisiä varoja siitosoriitten ostoa tusta hevoskasvatukseen. Kun näissä seuduin
20183: varten, mutta vasta 1870-luvulla tämä toi- tarvitaan metsätyömailla runsaasti vankkoja
20184: mintamuoto ·laajeni ja vakiintui. Nämä val- hyviä työhevosia, joita tähän mennessä on
20185: tion varoilla ostetut ja siitokseen sopiviksi ollut pakko hankkia huomattavasti muualta,
20186: katsotut oriit sijoitettiin eri paikkakunnille olisi suotavaa, että pienviljelijät pystyisivät
20187: astumaan, sekä joutuivat hoitajiensa omai- itse tuottamaan tarvittavan hevosaineksen.
20188: suudeksi, kun olivat siittäneet 60 varsaa. Tähän niillä onkin hyviä edellytyksiä, jos
20189: Vuonna 1905 määrättiin asetuksella ,Hevos- valtion puolesta vuosittain myönnettäisiin
20190: hoidon edistämiseen Suomessa myönnetyistä varoja 10 vankan ja käyttöarvoltaan ensi-
20191: määrärahoista", että mainitusta vuodesta luokkaisen siitosoriin ostoon, sillä maamme
20192: alkaen hevoshoidon edistämiseen määrätyistä itä- ja pohjoisosissa on varsoilla hyviä laidun-
20193: varoista 160 000 markasta, on vuosittain pi- tamismahdollisuuksia, joten kasvatuskustan-
20194: dettävä vähintään 100 suomalaisrotuista sii- nukset muodostuvat kohtuullisiksi ja varsan
20195: tosoritta. Näiden valtion oriitten luku on ai- kehitys voi tapahtua suotuisissa olosuhteissa.
20196: kojen kuluessa vähentynyt yllämainitusta Kyseessä olevien seutujen väestö on siksi
20197: ruinimimäärästä ja on luku ennen viimeisiä vähävaraista, ettei se pysty ostamaan ja
20198: sotiamme vaihdellut 57-81. Niinpä on val- paikkakunnalla vakituisesti pitämään kun-
20199: tion oriita eri vuosina ollut seuraavasti: nollista siitosoritta ilman valtion tukea.
20200: Valtion menoarvion 11 Pl. XII: 10 mo-
20201: Vuonna 1915 • 0 ••• • • • 0 • 0 0 0 •• . . . 63 oritta mentilla oleva määräraha, joka mm. on tar-
20202: 1925 •••••••••• 0 •• 0 •••• 57 koitettu myös valtion siitosoriitten hank-
20203: " 1934 ••••••• 0 ••• 0. 0 •• 0. 81 " kimiseen, on kuitenkin siksi pieni, ettei näillä
20204: " 1935 ......... 75 " varoilla ole sotien jälkeen voitu ostaa valtion
20205: "
20206: • 0. 0 •••••
20207:
20208:
20209:
20210: " 1938 •••••••••• 0 0 •••••• 72 oriita.
20211: " 1950 ••• 0 • • • • 0. 0 •• 0 •••• 11 " Edellä olevan perusteella kunnioittaen
20212: " 1959 0 ••••••••••• 0 ••••• 3 " ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20213: " " vomuksen,
20214: Nykyisin elossa olevat valtion oriit on
20215: kaikki sijoitettu Kajaanin hevosjalostusliiton että hallitus ottaisi vuoden 1960
20216: alueelle. Nämä oriit ovat kaikki siksi iäkkäitä, tulo- ja menoarvioesitykseen 4 000 000
20217: yksi 20 ja kaksi 19 vuotiasta, että niiden vai- markkaa valtion siitosoriitten ostoon,
20218: kutus siitosoriina on täysin olematon. niiden hoitoon sairaustapauksissa ja
20219: Tosin maatalouden koneellistaminen on sijoituskustannuksiin.
20220: maamme vauraimmissa osissa vaikuttanut
20221: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20222:
20223: Matti Mattila. Väinö E. Nieminen.
20224: Urho Kähönen. N. Kosola.
20225: 470
20226:
20227: IX,46. - Toiv.al. N: o 192.
20228:
20229:
20230:
20231:
20232: B.aipala ym.: Marjanviljelyksen ja siihen liittyvifu säilyke-
20233: teollisuuden laajentamisesta.
20234:
20235:
20236: E d u s k u n n a ll e.
20237:
20238: Etsittäessä lisäansiomahdollisuuksia maam- rusedellytyksistä suoritettava täydellinen sel-
20239: me pienten tilojen asukkaille on kiinnitetty vitys ja määriteltävä ne tehtävät, jotka asian
20240: liian vähän huomiota maamme marjavilje- hoitamiseksi olisi suoritettava valtiovallan
20241: lyksen mahdollisuuksiin. Suomen ilmasto on taholta.
20242: erikoisen sovelias mustaherukalle, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20243: marjat täällä saavat vertaansa vailla olevan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20244: hienon aromin ja näyttää siltä, että tästä muksen,
20245: syystä tämä marjamme ja siitä valmistetut
20246: säilykkeet olisivat hyvin kysyttyjä ulko- että hallitus suorittaisi tutkimuksen
20247: mailla, jos lisäksi riittävästä mainostuksesta siitä, millä toimenpiteillä marjanvil~
20248: pidettäisiin huolta. Ensiksi kuitenkin marjan- jelyksemme ja si~1ten liittyvä sä{lyke-
20249: viljelyksemme olisi saatava laajenemaan. teollisuus saataisiin laajenemaan vien-
20250: rämän vuoksi olisi marjanviljelyksemme pe- tiä edellyttävälle tasolle.
20251: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20252:
20253: Matti B.aipala. Mauri Seppä.
20254: 471
20255:
20256: IX,47. - Toiv.al. N:o 193.
20257:
20258:
20259:
20260:
20261: Lindeman ym.: Puutarhatalouden aluesuunnittelun toimeen-
20262: panemisesta.
20263:
20264:
20265: E d u s k u n n a 11 e.
20266:
20267: Puutarhaelinkeinosta on viimeksi kuluneen johtuen ei myöskään tuotteiden varastointia
20268: vuosikymmenen aikana muodostunut varteen- varten ole pystytty rakentamaan kunnollisia
20269: otettava maatalouden sivuelinkeino. Puu- puutarhatuotteiden aluevarastoja ja näiden
20270: tarhanviljelyn suomin mahdollisuuksin on tuotteiden markkinointi on jatkuvasti hyvin
20271: laajoissa osissa maatamme mahdollista tehdä sattumanvaraista. Aluesuunnittelun pohjalta
20272: elinkelpoisia sellaisista pientiloista, jotka voitaisiin tuotantosuhteita ohjata sellaiseen
20273: varsinaista maanviljelyä harjoittaen ovat suuntaan, joka pohjautuu luontaisiin viljely-
20274: pinta-alaltaan liian pieniä. Puutarhaelinkei- edellytyksiin.
20275: non mahdollisimman nopea kehittäminen Puutarhanviljely avaa suuria mahdolli-
20276: avaisi lisäksi eneneviä työtilaisuuksia ja an- suuksia vihannesviljelyn laajamittaiseen li-
20277: siomahdollisuuksia ns. perheviljelminä, koska säämiseen, hedelmän- ja marjanviljelyn ke-
20278: pienellekin pinta-alalle on puutarhatuotantoa hittämiseen, herkkuperunan viljelyyn ja
20279: harjoittaen mahdollista sijoittaa enemmän moneen muuhun erikoisviljelyyn.
20280: työvoimaa. • Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
20281: Tällaisen myönteisen ja toivattavan kehi- kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
20282: tyksen pahimpana esteenä on kuitenkin se, muksen,
20283: ettei maassamme ole minkäänlaista puutarha-
20284: talouden aluesuunnittelua. Tällaisen järki- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20285: peräisen suunnitelman puute on johtanut toimenpiteisiin puutarhatalouden alue-
20286: siihen, ettei maassamme ole juuri nimeksi- suunnittelun toimeenpanemiseksi, joka
20287: kään syntynyt ns. alueellista tuotantoa, joka ilmeisesti tapahtuisi parhaiten valta-
20288: merkitsee samantyyppisen viljelyn keskitty- kunnansuunnittelutoimiston johdolla.
20289: mistä yhdelle tuotantopaikkakunnalle. Tästä
20290: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20291:
20292: Lars Lindeman. Kalervo Haapasalo.
20293: 472
20294:
20295: IX,48. - Hemst.mot. N: o 194.
20296:
20297:
20298:
20299:
20300: Rosenberg m.fl.: Angående anslag för avlönande av en träd-
20301: gårdskonsulent vid Svenska Trädgårdssällskapens i Fin-
20302: land Förbund.
20303:
20304:
20305: T i 11 R i k s d a g e n.
20306:
20307: På senare tid har trädgårds- och växt- En organisation som härvid nödvändigtvis
20308: husodlingen vunnit allt större spridning i borde komma i åtnjutande av direkt statligt
20309: landet och särskilt då i de sydligare de- understöd, är Svenska Trädgårdssällskapens
20310: larna. Utvecklingen har efter kriget snabbt i Finland Förbund, som redan i över tio år
20311: gått i den riktningen, att ett allt större antal i mån av möjlighet utfört ett beaktansvärt
20312: innehavare av smålägenheter övergått till att arbete bland finlandssvenska trädgårds- och
20313: idka trädgårdsodling som ett självständigt växthusodlare. Förbundets arbetsfält är
20314: yrke. mycket stort, det omfattar hela Svensk-
20315: Insikten om trädgårdsodlingens betydelse Finland, och dess uppgifter är många och
20316: och om behovet av dess rationellare bedri- kostsamma. Det vore synnerligen betydelse-
20317: vande har spritts i allt vidare kretsar. An- fullt att förbundet kunde anställa en egen
20318: vändning av produkter från denna odling trädgårdskonsulent med uppgift att huvud-
20319: i vår dagliga kost uppskattas allt högre, och sakligast ägna sig åt trädgårds- och växthus-
20320: enligt näringsfysiologers omdömen har ett rådgivning inom förbundets verksamhetsom-
20321: rikligt användande av sådana födoämnen råde.
20322: den allra största betydelse för folkhälsan. Hänvisande till vad som ovan sagts före-
20323: Olika lantbrukssällskap och -förbund har slås, att riksdagen ville besluta hemställa,
20324: utfört ett gagnande arbete när det gällt att
20325: effektivisera och främja trädgårdsodlingen. att rege;ringen i propositionen an-
20326: Otvivelaktigt är det dock alltjämt en bety- gående statsförslaget för år 1960 måtte
20327: dande uppgift att genom en effektiv under- upptaga ett anslag av 600 000 mark
20328: visnings- och upplysningsverksamhet främja för avlönande av en trädgårdskonsu-
20329: denna odling samt genom olika ekonomiska lent vid Svenska Trädgårdssällskapens
20330: åtgärder från statens sida stödja densamma. i Finland Förbund.
20331: Helsingfors den 20 februari 1959.
20332:
20333: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
20334: Georg Backlund. Toivo Salin.
20335: 473
20336:
20337: IX,48, - Toiv.al. N:o 194.
20338: Suomennos.
20339:
20340:
20341:
20342:
20343: Rosenberg ym.: Määrärahasta puutarhaneuvojan palkkaami-
20344: seksi Svenska Trädgårdssällskapens i Finland Förbuna
20345: nimiselle liitolle.
20346:
20347:
20348: E d u s k u n n a ll e.
20349:
20350: Viime aikoina on puutarha- ja kasvihuone- Eräs järjestö, jonka tällöin välttämättä tu-
20351: viljelys saanut maassa yhä enemmän jalan- lisi päästä nauttimaan suoranaista valtion-
20352: sijaa ja tällöin erityisesti maan eteläisem- avustusta, on Svenska Trädgårdssällskapens,
20353: missä osissa. Kehitys on sodan jälkeen men- i Finland Förbund niminen liitto, joka jo yli
20354: nyt nopeasti siihen suuntaan, että yhä useam- kymmenen vuotta on suorittanut huomiota
20355: mat pientilojen omistajat ovat siirtyneet har- ansaitsevaa työtä suomenruotsalaisten puu-
20356: joittamaan puutarhaviljelystä itsenäisenä tarha- ja kasvihuoneviljelijäin keskuudessa.
20357: ammattina. Liiton työkenttä on hyvin laaja, se käsittää
20358: Puutarhaviljelyksen merkityksen ja sen koko ruotsalaisen Suomen, ja sen tehtävät
20359: järkiperäisen harjoittamisen tarpeellisuuden ovat monet ja kustannuksia kysyvät. Olisi
20360: ymmärtäminen on levinnyt yhä laajempiin erittäin tärkeätä, että liitto voisi kiinnittää,
20361: piireihin. Tämän viljelyksen tuotteiden käyt- palvelukseensa oman puutarhaneuvojan,
20362: töä päivittäisessä ravinnossamme arvostetaan jonka pääasiallisimpana tehtävänä olisi omis-
20363: yhä enemmän, ja ravintofysiologien mieli- tautua puutarha- ja kasvihuoneneuvontaan
20364: piteen mukaan sellaisten ravintoaineiden run- liiton toiminta-alueella.
20365: saalla käytöllä on mitä suurin merkitys Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
20366: kansanterveydelle. kunnan päätettäväksi toivomus,
20367: Eri maatalousseurat ja -liitot ovat suorit-
20368: taneet hyödyllistä työtä puutarhaviljelyn te- että hallitus ottaisi vuoden 1960
20369: hostamiseksi ja edistämiseksi. Epäilemättä tulo- ja menoarvioesitykseen 600 000'
20370: on kuitenkin edelleenkin pidettävä merkit- markan määrärahan puutarhaneuvojan
20371: tävänä tehtävänä edistää tätä viljelystä te- palkkaamiseksi Svenska Trädgårds-
20372: hokkaalla opetus- ja valistustoiminnalla sekä sällskapens i Finland Förbund nimi-
20373: tukea sitä valtion taholta erilaisin taloudelli- selle liitolle.
20374: sin toimenpitein.
20375: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20376:
20377: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
20378: Georg Backlund. Toivo Salin.
20379:
20380:
20381:
20382:
20383: 60 E 2:19/59
20384: 474
20385:
20386: IX,49. - Toiv.al. N:o 195.
20387:
20388:
20389:
20390:
20391: Koivunen ym.: Pienviljelijöille annettavien raivauspalkkioi-
20392: den korottamisesta.
20393:
20394:
20395: E d u s k u n n a 11 e.
20396:
20397: Voimassa oleva ja käytännössä toteutettu siHä, että lisää viljelysalaa kipeästi tar-
20398: lainsäädäntö uudisraivauspalkkioista on vitsevilla pienviljelmillä ei ole hallinnassaan
20399: käytännössä osoittautunut hyvin tärkeäksi helpommin viljelyksille saatavaa maata.
20400: sekä pienviljaimien viljelysalojen lisäämistä Nimenomaan pienviljelmien elinkelpoisuuden
20401: ~ttä työttömyyden lieventämistä ajatellen. parantamista ja sen rinnaHa osittaista työ-
20402: Uudisraivauspalkkiot määritellään 17. 6. 1955 tilaisuuksien turvaamista silmällä pitäen
20403: annetussa asetuksessa, jonka mukaan palk- nykyisessä tilanteessa, pitäisi uudisraivaus-
20404: kioiden määrät vaihtelevat tilakoon ja maan palkkioita korottaa ainakin kustannuksiltaan
20405: eri alueiden mukaan. korkeiden raivaussuunnitelmien osalta.
20406: Edellämainitun asetuksen mukaisissa rai- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
20407: vauspalkkioiden maar1ssa olisi kuitenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20408: eräässä suhteessa syytä suorittaa tilanteen
20409: vaatima korjaus. Useissa tapauksissa pien- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20410: viljelijät joutuvat suorittamaan uudisrai- uudis- ja kivenraivauspalkkioista an-
20411: vauksia sellaisilla mailla, joissa raivauskus- netun asetuksen siten muuttamiseksi,
20412: tannukset kohoavat verrattain korkeiksi, että pienvt'ljelijöiden saamia raivaus-
20413: jolloin raivausavustuksen pitäisi olla suu- palkkioita korotettaisiin kustannus-
20414: rempi kuin voimassa oleva asetus edellyttää. arviota pohjana pitäen 10 prosenttia
20415: Tällaiset korkeilla kustannuksilla suoritetut korkeammiksi kuin voimassa oleva
20416: uudisraivauksetkin puolustavat paikkaansa asetus sanotut palkkiot määrittelee.
20417: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20418:
20419: Matti Koivunen. Anna-Liisa Tiekso. P. Liedes.
20420: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka. Paavo Aitio.
20421: Antto Prunnila. H. Tauriainen. Toivo Asvik.
20422: Irma Rosnell. Aarne Pulkkinen. Kauko Tamminen.
20423: Pertti Rapio. Judit Nederström-Lunden. Toivo Niiranen.
20424: Tauno Kelovesi. Martti Linna. Väinö R. Virtanen.
20425: J. Mustonen. Leo Suonpää.
20426: 475
20427:
20428: IX,50. - Toiv.al. N: o 196.
20429:
20430:
20431:
20432:
20433: Seppä ym.: Määrärahasta lainoiksi vesijohto- ja viemär~'lait
20434: teiden rakentamiseksi maaseudulle.
20435:
20436:
20437: Eduskunnalle.
20438:
20439: Maaseudun vesijohdoilla varustettujen ta- ovat useissa tapauksissa johtaneet puutteel-
20440: louksien määrän todettiin yleisen väestö- lisiin tilapäisratkaisuihin, jotka ovat kokonai-
20441: laskennan yhteydessä vuoden 1950 lopussa suuden kannalta epäedullisia. Valtionavun
20442: olleen 8 % kaikista huoneistoista. Maatalous- myöntämiseen liitetyn suunnitelmien tarkas-
20443: hallituksen vesiteknillisen tutkimustoimiston tuksen ja rakennustyön valvonnan avulla on
20444: vuonna 1958 suorittamien tutkimusten mu- hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta voitu
20445: kaan on nyt neljäsosa maaseudun asunnoista valvoa. Määrärahojen pienuuden vuoksi tämä
20446: varustettu vesihuoltolaitteilla. V esihuoltolait- toiminta on joutunut kärsimään, ja lainojen
20447: teita on siis tällä vuosikymmenellä raken- sekä avustusten määrä rakennuskustan-
20448: nettu erittäin paljon, 8 vuoden aikana on nuksiin verrattuna on jouduttu pitämään
20449: vesihuoltolaitosten määrä kolminkertaistunut. alhaisena. Ilman valtion halpakorkoisia lai-
20450: Vuosittain tämä merkitsee 3 miljardin mar- noja ja avustuksia kustannukset maaseudun
20451: kan investointia ulkovesijohto- ja viemäröin- vesihuoltolaitoksissa tulevat useimmissa ta-
20452: tilaitteiden rakennuskustannuksiin. Maata- pauksissa kohtuuttoman korkeiksi.
20453: loushallitus on vuosina 1951-58 myöntänyt Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
20454: lainoina ja avustuksina vedenhanldnta- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20455: viemäröintilaitteiden rakentamiseen 625 mil- muksen,
20456: joonaa markkaa, joka on 2% kaikista mai-
20457: nittuna aikana vesihuoltolaitteiden raken- että hallitus ottaisi vuoden 1960 tulo-
20458: tamiseen käytetyistä pääomista. Maatalous- ja menoarvioesitykseen 300 000 000
20459: hallituksessa odottaa rahoitusta 450 valtion- markan määrärahan lainoiksi vesi-
20460: apuanomusta, joiden kustannusarvioiden johto- ja viemärilaitteiden raken-
20461: yhteismäärä on 7 miljardia markkaa. tamista varten maaseudulle.
20462: Rakennuspääomien niukkuus, korkea kor-
20463: kokanta ja riittävän asiantuntemuksen puute
20464: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
20465:
20466: Mauri Seppä. Saara Forsius. Mikko Asunta.
20467: 476
20468:
20469: IX, 51. - Toiv.al. N: o 197.
20470:
20471:
20472:
20473:
20474: Väänänen ym.: Määrärahasta lainoiksi ja avustuksiksi vesi-
20475: johto- ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maaseudulla.
20476:
20477:
20478: E d u s k u n n a 11 e.
20479:
20480: Ymmärtäen sen suuren merkityksen, mikä teisten vesilaitosten yhteinen vesijohtomäärä
20481: kunnollisella talousvedellä on paitsi kau- oli samana aikana 2 149 km eli 21.5 m kuta-
20482: punkien asukkaille myös maaseutuväestölle, kin laitoksiin liittynyttä asukasta kohden.
20483: eduskunta hyväksyi vuonna 1951 lain lai- Maaseudun asutus on niin harvaa, että li-
20484: noista ja avustuksista vedenhankinta- ja vie- säksi huomattava osa viljelmistä on varus-
20485: märilaitteiden rakentamista varten maaseu- tettava yksityisellä vesi- ja viemärilaitoksella,
20486: dulla. Tämän lain ja sen täytäntöönpanosta mikä tulee yleensä huomattavasti kalliim-
20487: ja soveltamisesta annetun asetuksen perus- maksi taloutta kohden kuin yhteiset laitok-
20488: teella myönnetään lainaa ja avustusta ensi- set. Usein pohjavesi on varsin huonoa, ja
20489: sijaisesti vedenhankinta- ja viemärilaitteiden silloin joudutaan kunnollinen, terveydelliset
20490: rakentamista varten perustetuille yhtymille. vaatimukset täyttävä käyttövesi johtamaan
20491: Mikäli kuitenkaan yhtymän perustaminen ei hyvinkin kaukaa. Kalliit perustamiskustan-
20492: jostain syystä ole tarkoituksenmukaista, voi- nukset ovat pakottaneet maaseudun vesi-
20493: daan avustus tai laina myöntää myös yksi- huoltoyhtymät ja yksityiset monessa tapauk-
20494: tyisille kiinteistönomistajille. Tätä mahdolli- sessa ratkaisuihin, jotka eivät ole tyydyt-
20495: suutta ei ehkä ole osattu riittävästi käyttää täviä. Niinpä 85% maaseudun yhteisten
20496: hyväksi, koska yksityisten saarnat lainat ja vesilaitosten vesijohdoista on tehty heikosti
20497: avustukset ovat jääneet kovin vähäisiksi. painetta kestävistä puuputkista. Asianmu-
20498: Tärkeimpänä tekijänä yksityisten henkilöiden kaisten vesi- ja viemärilaitosten rakentamisen
20499: saamien lainojen ja avustusten vähälukui- edistämiseksi maaseudulle tarvittaisiin ny-
20500: suuteen on kuitenkin tähän tarkoitukseen kyistä huomattavasti suuremmat laina- ja
20501: käytettävien määrärahojen niukkuus. avustusmäärärahat. Tätä osoittaa selvästi
20502: Vaikka vesihuoltolaitteiden lukuisuus on myös se, että rahoitusta vailla olevien ano-
20503: lainojen ja avustusten turvin lisääntynyt musten määrä maataloushallituksessa jatku-
20504: melko huomattavasti, on kehitys erityisesti vasti kasvaa. Anomusten määrä on tällä
20505: pientilojen kohdalla ollut hidasta. Tämä hetkellä noin 450 ja niiden kustannusarvioi-
20506: johtuu siitä, että vesijohtojen ja viemärien den yhteissumma yli 7 000 milj. markkaa.
20507: rakentaminen tulee harvaanasutulla maaseu- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
20508: dulla huomattavasti kalliimmaksi kuin suu- uiottaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20509: rissa asutuskeskuksissa. Suomen Kaupunki- muksen,
20510: liiton viime vuonna suorittaman tutkimuksen
20511: mukaan oli vuonna 1955 kaupungeissa ja että hallitus ottaisi vuoden 1960
20512: kauppalaissa yhteensä yhteisiä vesijohtoja tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
20513: 2 221 km eli 2.1 m kutakin laitoksiin liitty- suuren määrärahan lainoiksi ja avus-
20514: nyttä asukasta kohden. Maalaiskunnissa ole- tuksiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden
20515: vien, vähintään 10 taloutta käsittävien yh- rakentamista varten maaseudulla.
20516: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20517:
20518: Hilja Väänänen. Marja Lahti. Veikko Savela.
20519: Sylvi Halinen. Hugo Manninen. V. E. Svinhufvud.
20520: Kerttu Saalasti. Ale Holopainen. P. Pekkarinen.
20521: 477
20522:
20523: IX,52. - Toiv.al. N: o 198.
20524:
20525:
20526:
20527:
20528: Kekkonen ym.: Raivauskoneasemien perustamisesta.
20529:
20530:
20531: E d u s k u n n a 11 e.
20532:
20533: Pienvioljelyksen elinkelpoiseksi saattaminen perustettaisiin esim. maanviljelysseurojen
20534: on eräs yhteiskuntamme tärkeimmistä teh- yhteyteen raivauskoneasemia, joista pienvil-
20535: tävistä. Se ei ole tärkeä. ainoastaan maa- ja jelijät voisivat kohtuulliseen hintaan vuok-
20536: metsätalouden kehittämisen kannalta, vaan rata koneita käyttöönsä uuden peltopinta-
20537: myös työllisyysnäkökohdat puoltavat pien- alan raivaamista varten. Tällöin olisi tarkoin
20538: viljelystalouksien elinkelpoisuuden kohot- harkittava, mitä mahdollisuuksia on kehittää
20539: tamista. Eräänä huomattavana tukemistoi- järjestelmä sellaiseksi, että ns. kylmän kalus-
20540: menpiteenä on mainittava uudis-, kiven- ja ton, kuten raivausaurojen, lisäksi voitaisiin
20541: laidunraivauspalkkiot, mutta koska niiden asemat varustaa myös tarkoituksenmukaisilla
20542: määrät ovat viimeisen 10 vuoden aikana raivaustraktoreilla.
20543: jääneet täysin jälkeen inflaation kehittyessä, Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
20544: ei niiden tuoma apu ole likikään riittävä. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20545: Vaikka, kuten olisi toivottavaa, tässä suh- toivomuksen,
20546: teessa saataisiin parannus aikaan, näyttää
20547: silti välttämättömä1tä, että samaan pää- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20548: määrään peltopinta-alojen lisäämiseksi pien- toimenpiteisiin raivauskoneasemien pe-
20549: tiloilla pyritään myös muita keinoja käyttäen. rustamisen järjestämiseksi pienvil-
20550: Tämän vuoksi tuntuisi tarkoituksenmu- jelmien peltopinta-alan lisäämisen hel-
20551: kaiselta, että valtiovallan toimenpiteillä pottamiseksi.
20552: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
20553:
20554: Matti Kekkonen. Eem.il Partanen.
20555: 478
20556:
20557: IX, 53. - Toiv.al. N: o 199.
20558:
20559:
20560:
20561:
20562: Holopainen ym.: Toimenpiteistä asutustarkoituksiin luovu-
20563: tetusta maasta saatavan hinnan maksamiseksi määräajan
20564: kuluttuakin.
20565:
20566:
20567: Eduskunnalle.
20568:
20569: Siirtoväen pika-asutuslain tarkoitukseen toja ei hakemuksestakaan ole rahana suori-
20570: pakkolunastetun tai vapaaehtoisella kaupalla tettu maan luovuttajille ennenkuin vasta
20571: luovutetun alueen hintaa on maanhankinta- 10 tai 15 vuoden kuluttua alueen menettä-
20572: lakiin vuonna 1952 lisätyn säännöksen mu- misestä lukien.
20573: kaan haettava maatalousministeriöitä 15 Kun nyt, kuten edellä on mainittu, on
20574: vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin pak- todettavissa että huomattava osa maan luo-
20575: kolunastustoimitus on ,saanut lainvoiman tai vuttajista on jäänyt vaille heille kuuluvaa
20576: vapaaehtoinen luovutus tapahtunut. Ellei hintaa, voi tähän, huomioonottaen että maan
20577: hintaa ole mainitussa ajassa haettu, on oi- luovuttajat eivät luonnollisestikaan ole ha-
20578: keus hinnan saamiseen rauennut. lunneet luopua heille tulevista korvauksista,
20579: Maanhankintalain tarkoituksiin pakko- olla syynä vain omaksutun maksattamisjär-
20580: lunastettujen tai luovutettujen alueiden jestelmän liian ankara ja ahdas tulkinta.
20581: osalta ovat viranomaiset taas omaksuneet sen Kun siis lopputulos on mainituista syistä
20582: kannan, että hintaa on oikeuden menetyksen ollut edelläBelostetun kaltainen, ei mieles-
20583: uhalla haettava 10 vuoden kuluessa arvioi- tämme voida jättää näitä määrärahoja me-
20584: mistoimituksesta tai alueen kaupasta lukien. nettäneiksi katsottuja maanluovuttajia ilman
20585: Jo nyt on todettavissa, että varsin monet heille kuuluvaa korvausta, jonka määrä on
20586: maata pika-asutuslain ja varsinkin maan- sekin vain murto-osa heidän luovuttamansa
20587: hankintalain nojalla luovuttaneet henkilöt maan nykyarvosta, vaan on heille lainsää-
20588: ovat edellämainitusta säännöksestä ja lain däntöteitse annettava uusi hakuaika hinnan
20589: tulkinnasta johtuen menettäneet oikeutensa saamista tarkoittavan hakemuksensa tekemi-
20590: heille kuuluvaan hintaan, joten he siis, jos seen.
20591: asiaa ei lainsäädännöllistä tietä järjestetä, Edellä mainituilla perusteilla kunnioittaen
20592: tulevat menettämään maansa täysin ilmai- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
20593: seksi. Näitä hintahakemuksen määräaikana toivomuksen,
20594: tekemättä jättäneitä ei ehkä, joitakin poik-
20595: keuksia lukuunottamatta, voida syyttää mis- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20596: tään varsinaisesta laiminlyönnistä. Päin- toimenpiteisiin sellaisen lain aikaan-
20597: vastoin on todettavissa, että he ovat, kun saamiseksi, joka oikeuttaa siirtoväen
20598: viranomaiset eivät ole antaneet riittävän pika-asutuslain ja maanhankintalain
20599: selviä tietoja, koko ajan olleet siinä käsityk- tarkoituksiin maata luovuttaneet hen-
20600: sessä, että hinta aikanaan ilman enempiä kilöt saamaan luovuttamastaan maasta
20601: toimenpiteitä heille viranomaisten toimesta heille kuuluvan hinnan, vaikka he ei-
20602: toimitetaan. Tällaisen vaaran käsityksen vät olisikaan hakeneet sitä määrä-
20603: syntymisen on aiheuttanut se, että ko. hin- ajassa.
20604: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
20605:
20606: A. Holopainen. Veikko Savela. Aarre Marttila.
20607: Urho Kähönen. R. Hallberg. Johannes Virolainen.
20608: Eemil Partanen. Esa Timonen. Antti Kukkonen.
20609: Matti Liinamaa. Esu Niemelä.
20610: 479
20611:
20612: IX,54. - Toiv.al. N: o 200.
20613:
20614:
20615:
20616:
20617: Svinhufvud ym.: Asutusalueiden puhelinyhteyksien rakenta-
20618: misesta asutusvaroja käyttäen.
20619:
20620:
20621: E d u s k u n n a ll e.
20622:
20623: Vuoden 1936 asutuslain sekä maanhankin- selvittäminen nykyisten määrärahojen suu-
20624: talain mukaan on muodostettu yhtenäisiä ruusluokkaa olevissa puitteissa viemään kym-
20625: asutusalueita varsinkin maan syrjäisille seu- meniä vuosia. Varsinkin syrjäisten seutujen
20626: duille. Aikaisemman lainsäädännön nojalla heikossa taloudellisessa asemassa olevalle
20627: on mm. tarpeellisten asutusteiden raken- väestölle ovat puhelimen hankintakustannuk-
20628: taminen ja suuret peruskuivatukset voitu set ylivoimaisen kalliita. Varsinaisten asutus-
20629: suorittaa asutusvaroilla; uusien tilojen kun- alueitten osalta on tällä kertaa jo posti- ja
20630: toonsaattamiseksi on myönnetty useita eri lennätinhallitukselle jätetty useita kymmeniä
20631: lainamuotoja sekä avustuksia raivaamiseen, puhelinliittymäanomuksia.
20632: rakentamiseen, irtaimiston hankintaan ja säh- Koska puhelimen tarpeellisuus jo yksistään
20633: köistykseen, mikä periaate jatkuu myös nyt sairaustapausten sekä tulipalojen ja muiden
20634: voimaan tulevassa maankäyttölaissa. onnettomuuksien sattuessa on välttämätöntä
20635: Sen sijaan ei voimassa olevien säännösten ja jotta ei muutoinkaan riittämättömiä va-
20636: mukaan voida käyttää asutusvaroja puhelin- roja ns. vanhojen tilojen osalta uusien asutus-
20637: verkoston rakentamista varten asutustiloille tilojen tarpeetkin huomioonottaen rasitet-
20638: ja -alueHle. Kuten eduskunta hyvin tietää, taisi, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
20639: on maamme puhelinverkoston laajentaminen hyväksyttäväksi toivomuksen,
20640: varsinkin syrjäisillä seuduilla ensiarvoisen
20641: tärkeätä, eivätkä useat raha-asia-aloitteet että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20642: määrärahojen korottamiseksi varojen puut- sellaisiin toimenpiteisiin, jotka antai-
20643: teessa ole johtaneet tulokseen. Ne määrära- sivat mahdollisuuden jo muodostettu-
20644: hat, joita tähän tarkoitukseen on myönnetty, jen tai muodostettavien uusien asutus-
20645: ovat olleet niin riittämättömiä, että posti- ja alueiden puhelinyhteyksien rakentami-
20646: lennätinlaitokseen kerääntyvä anomusten seen asutusvaroja käyttäen.
20647: ruuhka vuosittain vain suurenee ja tulee sen
20648: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
20649:
20650: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti. Esu Niemelä.
20651: Urho Kähönen. R. Hallberg. Akseli Paarman.
20652: Matti Kekkonen. Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen.
20653: Nestori Kaasalainen. Matti Miikki. Eemil Luukka.
20654: Aarre Marttila.
20655: 480
20656:
20657: .IX, 55. - Toiv.al. N: o 201.
20658:
20659:
20660:
20661:
20662: Vennamo: Asutus- ja maanhankintatilallisten hallinta- ja
20663: omistusoikeutta rajoi~tavien säännösten lieventämisestä.
20664:
20665:
20666: E d u s k u n n a 11 e.
20667:
20668: Nimenomaan aikaisemmat asutuslait aina eikä asetusta annettaessa pyydetty edes
20669: sodanjälkeistä maanhankintalakia myöten ASO: n lausuntoa.
20670: -ovat sisältäneet voimakkaita rajoituksia asu- Edellä lausutun perusteella ehdotan edus-
20671: tettavien hallinto-oikeudesta ja omistusoikeu- kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toivomuk-
20672: desta saamiinsa asutus- ja maanhankintati- sen,
20673: loihin. Erityisesti on metsän käytön ja
20674: myynnin suhteen ollut ylimenokautena voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20675: massa joustamattomia ja kalliita virkakoneis- menpiteisiin kaikkien asutus- ja maan-
20676: toja sekä kustannuksia vaativia säännöksiä. hankintatilallisten omistamien tilojen
20677: Kun uuden maankäyttölain toimeenpano- hallinta- ja omistusoikeutta rajoitta-
20678: säännökset eli lähinnä maankäyttölain asetus vien säännösten, siihen luettuna
20679: annettiin, odotettiin kautta maan, että nämä myös metsänkäyttöoikeus, tarpeetto-
20680: jatkuvaisuutta ajatellen joustamattomat ja milta osilta kumoamiseksi ja vielä tois-
20681: laajaa virkakoneistoa vaativat sekä epätar- taiseksi välttämättömien rajoitusten
20682: koituksenmukaiset tilan omistajan yrittä- saattamiseksi joustaviksi ja tarkoituk-
20683: mistä tarpeettomasti rajoittavat tarpeettomat senmukaisiksi ilman laajaa ja kustan-
20684: säännökset kumottaisiin tai ainakin lieven- nuksia vaativaa virkakoneistoa.
20685: nettäisiin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut
20686: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
20687:
20688: Veikko Vennamo.
20689: 481
20690:
20691: IX,56 - Toiv.al. N: o 202.
20692:
20693:
20694:
20695:
20696: Miikki ym.: Toimenpiteistä kaupunkien ja kauppaloiden
20697: alueilla olevien maatalouskiinteistöjen saattamiseksi sa-
20698: manlaiseen asemaan valtion lainoituksessa maalaiskuntien
20699: alueilla olevien maatalouskiinteistöjen kanssa.
20700:
20701:
20702: Eduskunnalle.
20703:
20704: Eduskunta on 9 pa1vana huhtikuuta 1958 lallisia, eivätkä heidän olonsa poikkea miten-
20705: hyväksynyt maankäyttölain ja siihen liitty- kään maalaiskunnissa asuvasta maatalous-
20706: vän lainoituslain, jonka mukaan voidaan väestöstä, vaan useat varsinkin siirtoväki
20707: myöntää pientiloille asutuslainoja. Lain ul- ovat pitkäaikaisen lainoituksen tarpeessa.
20708: kopuolelle jäivät kuitenkin kaupunkien ja Kun mainittu laki lienee tullut vähemmän
20709: kauppaloiden alueella olevat maatalouskiin- harkiten tehdyksi ja on epäoikeudenmukai-
20710: te.i.stöt. Niinpä ei näillä ole oikeutta nen kaupunkien ja kauppaloiden alueella
20711: saada lisämaanostolainoja, maanparannuslai- oleviin maanviljelijöihin nähden, olisi lakiin
20712: noja, raivauslainoja, sisarosuuslainoja eikä tehtävä asianmukainen muutos.
20713: rakennuslainoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20714: Kun uusien kauppaloiden, esim. Imatran nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20715: kauppalan alue, on pyritty tekemään tule- muksen,
20716: vaisuutta silmälläpitäen mahdollisimman laa-
20717: jaksi ja vanhojen kaupunkien sekä kauppa- että hallitus antaisi Eduskunnalle
20718: loiden alueisiin on liitetty huomattavan laa- esityksen lainoituslain muuttamiseksi
20719: joja uusia alueita, on tästä ollut seurauksena, siten, että kaupunkien ja kauppaloi-
20720: että näihin alueisiin on joutunut hyvin run- den alueilla olevat maatalouskiinteis-
20721: saasti maanviljelystiloja; mm. on Imatran töt saatettaisiin samanlaiseen asemaan
20722: kauppalassa 315 tilaa, joissa yhteensä vil- valtion lainoitukseen nähden kuin maa-
20723: jeltyä maata 2 502 ha. Nämä viljelysmaat laiskuntien alueilla olevat maatalous-
20724: omistaa osittain siirtoväki ja osittain paikal- kiinteistöt.
20725: linen väestö, jotka miltei kaikki ovat pienti-
20726: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
20727:
20728: Matti Miikld. Aarre Marttila. Tahvo Rönkkö.
20729: Pentti Pekkarinen. V. E. Svinhufvud. Urho Saariaho.
20730: Esa Timonen. Esu Niemelä. Yrjö Sinkkonen.
20731: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen. A. Holopainen.
20732:
20733:
20734:
20735:
20736: 61 E 2il9/59
20737: 482
20738:
20739: IX,57.- Hemst.mot. N:o 203.
20740:
20741:
20742:
20743:
20744: Rosenberg m.fl.: Angående lån mot låg ränta för grundande
20745: av fryserianläggningar och för anskaffning av med frys-
20746: anordningar utrustade fordon.
20747:
20748:
20749: Till Riksdagen.
20750:
20751: För att eliminera de avsättningssvårighe- åsikt är en nationalekonomiskt missriktad
20752: ter som förefinnes i samband med den sä- sparsamhet. I stället borde detta anslag be-
20753: songartade överproduktionen av fisk och för tydligt höjas, vilket skulle verka befräm-
20754: att hindra inköpspriset på fisk att under jande på fiskerinäringen, göra fisket mera
20755: denna säsongtid falla ned tili en ur fiskar- lönsamt och motverka avfolkningen av skär-
20756: nas synpunkt sett olönsam nivå, är det nöd- gården.
20757: vändigt att i raskare takt uppföra fryserian- Hänvisande tili ovanstående föreslås, att
20758: läggningar samt organisera transporten av fisk riksdagen ville besluta hemställa,
20759: med tillhjälp av fordon, som utrustats med
20760: moderna frysanordningar. Sådana anlägg- att regeringen i statsförslaget för
20761: ningar och specialfordon är emellertid syn- år 1960 måtte upptaga ett anslag på
20762: nerligen kostsamma att grunda och anskaffa, 40 miljoner mark att utdelas som
20763: varför fiskarnas egna företag inte ensamma långfristiga lån med låg ränta åt
20764: är i stånd att anskaffa nödigt kapital. fiskarnas egna företag för grundande
20765: De medel som staten för detta ändamål av fryserianläggningar och för an-
20766: årligen anslagit har varit alldeles otillräck- skaffning av med frysanordningar ut-
20767: liga. För i år har t. o. m. en minskning av rustade fordon.
20768: anslaget skett, vilket enligt undertecknades
20769: Helsingfors den 20 februari 1959.
20770:
20771: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
20772: Georg Backlund. Judit Nederström-Lunden.
20773: Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
20774: Toivo Salin.
20775: 483
20776:
20777: IX,57. - Toiv.al. N: o 208.
20778: Suomennos.
20779:
20780:
20781:
20782:
20783: Rosenberg ym.: H alpakorkoisista lainoista jäädyttämölaitos-
20784: ten perustamista ja jäädytyslaitteilla varustettujen ajo-
20785: neuvojen hankkimista varten.
20786:
20787:
20788: Ed u sk u nn alle.
20789:
20790: ·Kalan kausiluontoisen ylituotannon yhtey- mielestä on kansantaloudellisesti harhaan-
20791: dessä ilmenevien menekkivaikeuksien poista- osunutta säästäväisyyttä. Sen sijaan tätä
20792: miseksi ja kalan ostohinnan putoamisen estä- määrärahaa tulisi huomattavasti lisätä, mikä
20793: miseksi. tänä kautena kalastajien suhteen merkitsisi kalastuselinkeinon edistämistä,
20794: kannattamattomalle tasolle on välttämätöntä kalastuksen tekemistä kannattavammaksi ja
20795: rakentaa nopeammassa tahdissa jäädytyslai- vaikuttaisi ehkäisevästi saariston tyhjenemi-
20796: toksia sekä organisoida kalan kuljetus nyky- seen.
20797: aikaisilla jäädytyslaitteilla varustettujen kul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edus-
20798: jetusneuvojen avulla. Sellaisten laitosten ja kunnan päätettäväksi toivomus,
20799: erikoiskuljetusvälineiden perustaminen ja
20800: hankkiminen on kuitenkin erittäin kallista, että hallitus ottaisi vuoden 1960
20801: minkä vuoksi kalastajien omat yritykset ei- tulo- ja menoarvioesitykseen 40 m~'l
20802: vät yksin pysty hankkimaan tarvittavaa pää- joonan markan määrärahan jaetta-
20803: omaa. vaksi pitkäaikaisina halpakorkoisina
20804: Valtion tähän tarkoitukseen vuosittain lainoina kalastajien omille yrity~1le
20805: myöntämät määrärahat ovat olleet aivan riit- jäädyttämölaitosten perustamista ja
20806: tämättömät. Täksi vuodeksi on määrärahaa jäädytyslaitteilla varustettujen kulje-
20807: vieläpä vähennetty, mikä allekirjoittaneiden tusneuvojen hankkimista varten.
20808: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20809:
20810: Gösta Rosenberg. Nestori Nurminen.
20811: Georg Backlund. Judit Nederström-Lunden.
20812: Toivo Asvik. Rainer Virtanen.
20813: Toivo Salin.
20814: 484
20815:
20816: IX,58. - Toiv.al. N: o 204.
20817:
20818:
20819:
20820:
20821: Marttila ym. : Rakennusten rakentamisesta valtion koulu- ja
20822: koetiloille silmällä pitäen niistä saatujen kokemusten hy-
20823: väksikäyttöä maatilataloudessa.
20824:
20825:
20826: Eduskunnalle.
20827:
20828: Maatilojen pääomasta muodostavat raken- niteltu ja rakennettu siten, ettei taloudelli-
20829: nukset n. 40 %. Maatalouden velkaantumis- sista eikä käytännöllisistä syistä niitä voida
20830: tutkimuksen mUkaan lähes puolet veloista suositella maatiloille.
20831: johtui maatilan rakennusten rakentamis-, Edellä olevan perusteella. esitämme edus-
20832: kunnostamis- ym.. kustamiuksista. Maatila- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20833: rakennuksiin kohdistuva tutkimustoiminta on
20834: ollut suhteellisen vähäistä siitä huolimatta, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20835: vaikka niillä on aivan ratkaiseva merkitys siin, jotta valtion koulu- ja koetiloille
20836: maatilan investoinneissa. Valtion koe- ja ryhdyttäisiin vastaisuudessa rakent~
20837: koulutiloillakaan ei ole kiinnitetty maatilan maan sellaisia rakennuksia, joista s~
20838: rakennusten tutkimuksiin vähäisintäkään tuja kokemuksia voitaisiin · soveltaa
20839: huomiota, vaan niiden rakennukset on suun- maatilatalouteen.
20840: ;Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20841:
20842: Aarre Marttila; Artturi Jämsen. Esa Timonen;
20843: Matti Liinamaa. V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti.
20844: Eemil Partanen. Veikko Savela. Hannes Paaso.
20845: Akseli Paarman. Olavi Lahtela. A. Holopai.nen.
20846: VALTIOPÄIVÄT
20847: 1959
20848:
20849: LIITTEET
20850: X
20851:
20852: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
20853: TOIVOMUSALOITTEET
20854:
20855:
20856:
20857:
20858: HELSINKI 1959
20859: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20860: Työaikaa, nuorten työntekiJäin suojelua, kansaneläkelain muuttamista,
20861: tapaturmavakuutusta, invaliidihuoltoa ja sosiaalisia avustuksia ym.
20862: koskevia laki.. ja toivomusaloitteita.
20863: 489
20864:
20865: X,l. - Lak.al. N: o 79.
20866:
20867:
20868:
20869:
20870: Hostila ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
20871:
20872:
20873:
20874: E d u s k u n n a II e.
20875:
20876: Voimassa olevan työaikalain 6 § : n määrää- vat, että työnantajain on työehtosopimuksen
20877: män kolmiviikkoisen jwksottelun mukainen määräämän ka!ksiviikkoisjakson ohella ja li-
20878: työaikajärjestelmä on osoittautunut useilla säksi huolehdittava siitä, että lain kirjain
20879: eri työaloilla - mm. maantieliikenteessä, mei- kolmiviikkoisesta työaikajaksottelusta tulee
20880: jereissä ym. - varsin epäkäytännölliseksi ja myös täytetyksi. Näin työnantajat joutuvat
20881: hankalaksi mm. sen vuoksi, koska se ei kit- järjestämään työajan siten, että näiden mo-
20882: kattomasti nivelly yleisesti käytännössä ole- lempien järjestelmien määräykset tulisivat
20883: vaan kahden viikon palkanmwksujaksoon. Tä- täytetyiksi, mikä tietenkin aiheuttaa monen-
20884: män haitan poistamiseksi työmarkkinajärjes- laisia kim~oja ja hankaluuksia.
20885: töt ovatkin esim. maantieliikennettä koske- Edellä sanotun perusteella ja kysymyk-
20886: vassa työehtosopimuksessa sopineet säännölli- sessä olevien haittojen poistamis~ksi ehdo-
20887: sen työajan järj.estämiseksi kwksiviikkoisen tamme,
20888: jaksottelun mukaisesti. Tämä järjestely
20889: on todettu kokemuksen nojalla molempia osa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20890: puolia tyydyttäväksi. van lakiehdotuksen:
20891: Nyt kuitenkin ammattientarkastajat vaati-
20892:
20893:
20894:
20895:
20896: Laki
20897: työaikalain muuttamisesta.
20898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 (604/46) anne-
20899: tun työaikalain 6 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
20900:
20901: 6 §.
20902: Sen estämättä, mitä 5 § : ssä on säädetty ja lautoilla, mikäli koskee liikenteen palve-
20903: Vuorokautisesta ja viikottaisesta työaj·asta, luksessa olevaa työntekijää;
20904: saatakoon säännöllinen työaika seuraavissa 2) tavaran kuormauksessa alukseen tai rau-
20905: 'liikkeissä, laitoksissa ja yrityksissä järjestää tatievaunuun ja purkamisessa niistä;
20906: niin, että se kahden viikon pituisena ajanjwk- 3) poliisi-, tulli-, posti-, lennätin-, puhelin-
20907: sona on enintään 94 tuntia, nimittäin: ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan sanottujen
20908: 1) henkilön- ja tavarankuljetusliikkeissä laitoksien rwkennustöissä eikä myöskään nii-
20909: ja -laitoksissa sekä kanavilla, kääntösilloilla den kone- ja korjauspajoissa;
20910:
20911: 62 E 21119/59
20912: 490 X,l. - TyöaikaJ.ald..
20913:
20914:
20915: 4) sairaaloissa ja vankiloissa sekä muissa 7) taide- ja huvittelulaitoksissa ja eloku-
20916: huolto- tai ojennuslaitoksissa; vien valmistamoissa, ei kuitenkaan näiden
20917: 5) meijeriliikk.eissä; laitosten työpajoissa.
20918: 6) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, paitsi
20919: ravinnon ja virvokkeiden myyntikojuissa;
20920: sekä
20921:
20922:
20923: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
20924:
20925: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. Georg Eriksson.
20926: Kaarlo Pitsinki. Anni Flinck. Väinö Tikkaoja..
20927: Pentti Niemi. Lyyli Aalto. Varma K. Turunen.
20928: Lempi Lehto. Arvo Tuominen. Edvard Pesonen.
20929: Veikko Helle. Kustaa Alanko. Ensio Partanen.
20930: Rafael Paasio. Kalle Matilainen. H. Törmä.
20931: Juho Karvonen. Arvo Ahonen. Viljo A. Virtanen.
20932: Meeri Kalavainen. Lars Lindeman. Vilho Väyrynen.
20933: Onni Peltonen.
20934: 491
20935:
20936: X,2. - Lak.al. N: o 80.
20937:
20938:
20939:
20940:
20941: V. Turunen ym.: Ehdotus työaikalaiksi.
20942:
20943:
20944:
20945: E d u s kun n a 11 e.
20946:
20947: Työllisyyskysymysten hoito maassamme on Kokemukset työajan lyhentämisestä, eri-
20948: viime vuosina muodostunut erääksi keskei- laisten lepotaukojen antamisesta säännölli-
20949: simmäksi kysymykseksi. Teollisuudessa, maa- sen työajan yhteydessä ja vuorotyön vähen-
20950: ja metsätaloudessa tapahtunut voimakas ko- tämisestä ovat myös työn tuloksiin nähden
20951: neellistuminen ja työn ratsionalisoiminen myönteisiä. Valistuneiden työnantajienkin
20952: ovat olleet omiaan vähentämään varsinaisen piirissä käsitetään, että hyvin levännyt työn-
20953: ihmistyövoiman tarvetta. Samanaikaisesti ei tekijä pystyy varsinkin nykyisen automation
20954: yhteiskunnan ja tuotantoelämän toimesta ole aikakautena parempiin tuloksiin työn mää-
20955: pystytty luomaan tarpeellisessa määrin uusia rään ja laatuun nähden.
20956: työpaikkoja. Rekisteröityjen työttömien lu- Ponnistelut viikottaisen työajan lyhentä-
20957: kumäärä on kuluvana työttömyyskautena misestä edes ns. vaarallisissa ammateissa,
20958: ylittänyt kaikki aikaisemmat ennätykset. Eri- kuten mm. kaivosteollisuudessa, eivät ole
20959: koisen vaikeaksi työllisyyskysymysten hoito vielä johtaneet huomattaviin tuloksiin. Edus-
20960: tulee muodostumaan sen jälkeen, kun sodan kunnalle on jätetty kansanedustajien toivo-
20961: jälkeen syntyneet ns. suuret ikäluokat astu- musaloitteita, mutta tuloksia ei ole vielä saa~
20962: vat työelämän piiriin kysymään paikkaansa vutettu.
20963: yhteiskunnassa. Maa- ja metsätalous omalta
20964: osaltaan tulevat jatkuvasti vähentämään Työaikalain ulkopuolelle ovat jääneet eräät
20965: työntekijöitä. Näiltä aloilta siirtyvät työn- suuret työntekijäryhmät, kuten mm. maa- ja
20966: tekijäryhmät puolestaan hakeutuvat muun metsätyöläiset. Ammatillisten järjestöjen ta-
20967: elinkeinoelämän piiriin. holta on pidetty eräänä tärkeimpänä tavoit-
20968: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton teena myös näiden alojen työajan järjeste-
20969: taholta on jatkuvasti kiinnitetty huomiota lyä lakisääteisesti. Kansanedustajien ta-
20970: viikoittaisen työajan lyhentämiseen. Perus- holta on jätetty useita aloitteita erillislain-
20971: teluna näissä esityksissä on mainittu työlli- säädännöksi näiden alojen työaikojen järjes-
20972: syyskysymysten lisäksi työntekijäin lisään- telemiseksi.
20973: tyvä tarve saada enemmän vapaa-aikaa, voi- Uutta työaikalakia annettaessa pitäisi käsi-
20974: dakseen entistä suuremmassa määrin harjoit- tyksemme mukaan myös ne ryhmät, jotka
20975: taa normaaleja vapaa-aikojen harrastuksia. nyt ovat työaikalain ulkopuolella, huomioida
20976: Keskusjärjestön taholta on kaikissa yhteyk- saman työaikalain piiriin. Tällä tavoin mene-
20977: sissä korostettu sitä, että siirtymisen lyhyem- tellen korjattaisiin syntyneet epäoikeuden-
20978: pään työaikaan on tapahduttava työntekijäin mukaisuudet, jotka ovat kohdistuneet eräi-
20979: ansiotasoa alentamatta. Edellytykset työ- siin työntekijäryhmiin.
20980: ajan lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta Edellä olevan perusteella esitämme kun-
20981: ovatkin tuotantoelämän piirissä olemassa. nioittaen,
20982: Koneellistamisesta ja työn ratsionalisoimi-
20983: sesta tuleva hyöty on jaettava työntekijäin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20984: ja tuotantovälineiden omistajain kesken oi- van lakiehdotuksen:
20985: keudenmukaisesti.
20986: 492 X,2. - Työaikalaki.
20987:
20988:
20989:
20990:
20991: Työaikalaki.
20992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20993:
20994: 1 luku. jonkin työn, sekä heidän työhön ottamiaan
20995: työntekijöitä.
20996: Lain soveltamisalat.
20997: 1 §. 3 §.
20998: Tämän lain alainen on liike, laitos ja yri- Tätä lakia ei sovelleta henkilöön, joka toi-
20999: tys, jossa yksi tai useampi henkilö, työn- mii liikkeessä, laitoksessa tai yrityksessä joh-
21000: tekijä, palkasta tekee työtä toisen, työnanta- tavassa asemassa.
21001: jan, lukuun. Sellaiseen työntekijään, jonka pääasialli-
21002: Lain alaisia eivät kuitenkaan ole: sena tehtävänä on välittömästi johtaa tai
21003: 1) liike, laitos tai yritys, jos siinä ei ole valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tila-
21004: muita työntekijöitä kuin työnantajan talou- päisesti ottaa osaa johdettaviensa taikka val-
21005: dessa vakinaisesti elävä, hänelle tai hänen vottaviensa työntekijäin työhön, sovelletaan
21006: aviopuolisolleen takenevassa tai etenevässä tätä lakia.
21007: polvessa sukua oleva henkilö tai hänen otto- Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun-
21008: lapsensa, ottovanhempansa tahi jonkun tässä nan ja muun julkisen yhteisön viran tai toi-
21009: mainitun puoliso, men haitijoihin on sovellettava, mitä tässä
21010: 2) sellaisessa liikkeessä, laitoksessa tai yri- laissa on työntekijästä säädetty, ja miten sel-
21011: tyksessä, jonka varsinaiseen toimintaan ei laiselle viran tai toimen haltijalle, joka on
21012: kuulu työntekijäin käyttäminen, suoritettu verrattavissa tämän lain edeilyttämään työn-
21013: tilapäinen työ, missä samanaikaisesti on enin- tekijään, korvaus on suoritettava ..
21014: tään neljä työntekijää ja joka kestää kauin-
21015: taan kuusi työpäivää, 4 §.
21016: 3) maataloudessa itsenäisenä harjoitettu Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien-
21017: eläintenhoito, tarkastajan taikka työnantajain tahi työn-
21018: 4) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä tekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työ-
21019: saaliin käsittely, neuvoston ratkaistava, onko työtä tai työn-
21020: 5) liikkeet, laitokset ja yritykset, joissa tekijää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia
21021: noudatettavasta työajasta on laissa erikseen on sovellettava. Samassa järjestyksessä voi"
21022: säädetty tahi jotka jonkin muun työaikaa daan · työneuvoston ratkaistavaksi alistaa ky~
21023: koskevan lain alaan kuuluvina on siinä va- symys siitä, onko .tämän lain alainen työn-
21024: pautettu työajan rajoituksista. tekijä sellainen, jota tarkoitetaan 3 § :n 2
21025: Leipomotyöhön on tätä lakia sovellettava, momentissa.
21026: sikäli kuin siitä ei ole erikseen säädetty. Ammattientarkastajan on, milloin asian-
21027: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa
21028: 2 §. mainittu kysymys työneuvoston ratkaista-
21029: Tämän lain säännöksiä on sovellettava vak<Ji, jollei asiaa muuten ole pidettävä il-
21030: kahdeksantoista vuotta täyttäneisiin työnteki- meisen selvänä.
21031: jöihin, niin myös nuorempiin työntekijöihin, Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
21032: mikäli heidän työajastaan ja työssä käyttä- ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta
21033: misestään tässä laissa tarkoitettuun työhön kysymyksestä, siirtäköön .tuomioistuin · tämän
21034: ei ole erikseen säädetty. kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle,
21035: Tämä laki koskee 1 momentissa mainituin milloin katsoo tarpeelliseksi tai asianosainen
21036: edellytyksin myös työntekijöitä, jotka yhtei- sitä vaatii, ja päättäköön tuomioistuin asian
21037: sesti, työkuntana, ovat sitoutuneet työnanta- vasta sen jälkeen, kun työneuvoston rat"
21038: jan johdon ja valvonnan alaisina tekemään kaisu on sille toimitettu.
21039: X,2.- V. Turunen ym. 493
21040:
21041: 2 luku. yrityksestä, työneuvoston esityksestä valtio-
21042: neuvosto, voi harkintansa mukaan antaa lu-
21043: Säännöllinen työaika. van poiketa 5 § : n säännöksistä:
21044: 5 §. 1) jos jokin työ tämän lain alaisessa liik-
21045: Työntekijän säännöllinen työaika on enin- keessä, laitoksessa tai yrityksessä on laadul-
21046: tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia taan sellaista, että sitä suoritetaan vain
21047: viikossa, paitsi jäljempänä mainitussa 7 § :ssä aika ajoin sen vuorokautisen työajan ku-
21048: tarkoitetussa työssä, jossa työtuntien määrä luessa, jona työntekijän on oltava valmiina
21049: viikossa saa olla enintään 41. työhön, tai
21050: Jos säännöllinen työaika määrättyinä vii- 2) jos työllä edistetään julkista etua.
21051: konpäivinä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, Milloin työntekijä sopimuksen mukaan on
21052: voidaan sitä muina saman viikon päivinä velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai
21053: pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enem- muuten olemaan hälytystilassa, josta hänet
21054: män kuin tunnilla ja sallittua viikkotuntien voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä
21055: lukumäärää lisäämättä. aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta
21056: joutuu olemaan sidottuna, lueta työaikaan,
21057: 6 §. vaikka siitä olisikin sovittu korvausta suori-
21058: Sen estämättä, mitä 5 §: ssä on säädetty tettaYaksi, ellei työneuvosto työntekijän
21059: VUorokautisesta ja viikottaisesta työajasta, hakemuksesta tai ammattientarkastajan esi-
21060: saatakoon säännöllinen työaika seuraavissa tyksestä toisin päätä.
21061: liikkeissä, laitoksissa ja yrityksissä järjestää
21062: niin, että se kolmen viikon pituisena ajan- Työntekijälle on suoritettava 2 momentissa
21063: jaksona on enintään 123 tuntia, nimittäin: tarkoitetussa tapauksessa korvaus vähintään
21064: 1) henkilön- ja tavarankuljetusliikkeissä puolesta siinä mainitusta ajasta joko rahana
21065: ja laitoksissa sekä kanavilla, kääntösilloilla tai siten, että vähintään puolet sanotusta
21066: ja niihin verrattavilla, ajasta luetaan työaikaan.
21067: 2) tavaran kuormauksessa alukseen tai
21068: rautatievaunuun ja purkamiseen niissä, 9 §.
21069: 3) posti-, poliisi-, tulli-, lennätin-, puhelin- Kaivos- ja vuoriteollisuudessa luetaan työ-
21070: ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan sanottujen aikaan myös kaivokseen laskeutuminen ja
21071: laitoksien rakennustöissä, kone- ja korjaus- sieltä nouseminen.
21072: pajoissa, Mikäli työnantaja muissa töissä määrää
21073: 4) sairaaloissa, vankiloissa ja muissa työntekijöille kokoontumispaikan, luetaan
21074: huolto- sekä ojennuslaitoksissa, kokoontumispaikalta kulkeminen ja kuljetus
21075: 5) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaik-
21076: 6) taide- ja huvittelulaitoksissa ja elo- kaan palaaminen säännölliseen työaikaan.
21077: kuvien valmistamoissa, ei kuitenkaan näiden Työajan päättyessä työnantajan on varat-
21078: työpajoissa, tava työntekijälle vähintään kymmenen mi-
21079: 7) maataloudessa toukokuun 1 päivän ja nuutin aika välineiden kokoamista ja siistiy-
21080: lokakuun 31 päivän välisenä aikana. tymistä varten. Tämä aika luetaan säännöl-
21081: liseksi työajaksi.
21082: 7 §.
21083: Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi 10 §.
21084: on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um- Työnantaja älköön pidentäkö tässä laissa
21085: peensa viikon kaikkina päivinä, saa työnteki- säädettyjä työaikoja antamalla työtä työn-
21086: jää työneuvoston luvalla ja sen määräämin tekijän kotona suoritettavaksi.
21087: ehdoin pitää työssä kauemmin kuin 8 tuntia
21088: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, kuiten-
21089: kin niin, ettei säännöllinen työaika kolmen 3 luku.
21090: viikon pituisena ajanjaksona saa olla pitempi
21091: kuin 123 tuntia. Säännöllisen työajan ylittäminen.
21092: 8 §. 11 §.
21093: Työneuvosto tai, milloin on kysymys val- Työntekijää olkoon lupa hänen suostu-
21094: tion omistamasta liikkeestä, laitoksesta tai muksellaan pitää ylityössä 5 § :ssä mainitun
21095: 494 . X,2. - 'l'yöaika.laki.
21096:
21097:
21098: työajan lisäksi enintään 24 tuntia kahden 13 §.
21099: viikon aikana sekä 6 ja 7 § : ssä mainitun Naisten pitäminen työssä kello kahden-
21100: työajan lisäksi 36 tuntia kolmen viikon ai- kymmenen ja kuuden välisenä aikana olkoon
21101: kana, kuitenkin niin, ettei ylityötuntien kielletty muissa kuin 6 § : ssä, sekä 12 §: n
21102: lukumäärä kalenterivuoden aikana nouse 200 1 momentissa 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa
21103: suuremmaksi. töissä.
21104: Työneuvoston luvalla, jota myönnettäessä Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
21105: on hankittava työntekijän keskusjärjestön naisten pitämistä leipomotyölaissa tarkoite-
21106: lausm1to, saadaan, milloin erikoiset syyt sitä tuissa töissä.
21107: vaativat, 1 momentissa mainitun vuotuisen Jos erikoiset syyt vaativat, olkoon työneu-
21108: ylityöajan lisäksi pitää työntekijää hänen vostolla oikeus, kuultuaan työntekijäin kes-
21109: suostumuksellaan ylityössä kauintaan 150 kusjärjestöä, myöntää poikkeuksia 1 momen,.
21110: tuntia kalenterivuodessa. tissa säädetystä kiellosta enintään kuudeksi
21111: Milloin ylityön suorittaminen työn laadun kuukaudeksi kerrallaan.
21112: ja erittäin pakottavien syiden takia on vält-
21113: tämätöntä, älköön viran- ja toimenhaltija
21114: kieltäytykö sitä tekemästä. 5 luku.
21115: Lepoajat.
21116: 4 luku. 14 §.
21117: Työntekijälle on annettava lauantain ja
21118: Yötyö. sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdol-
21119: lista, keskinäisellä sopimuksella muuna vii-
21120: 12 §. kon aikana vähintään 48 tuntia kestävä yhtä-
21121: Työ, jota tehdään kello kahdenkymmenen jaksoinen viikkolepo.
21122: ja kuuden välisenä aikana, on yötyötä. Sitä Tämän lain 7 § :ssä tarkoitetussa keskeyty-
21123: on lupa teettää seuraavissa tapauksissa: mättömässä työssä saadaan kuitenkin viikko-
21124: l) työssä, joka on järjestetty kolmeen tai lepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon
21125: useampaan vuoroon, aikana tulee keskimäärin 48 tuntia viikkoa
21126: 2) työssä, joka on järjestetty kahteen vuo- kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin ker-
21127: roon, kuitenkin enintään kello kahteenkym- ralla yhtäjaksoisesti.
21128: meneenkahteen asti, paitsi saha- ja vaneri- Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä
21129: teollisuudessa sekä milloin erityiset syyt sitä poikkeuksia:
21130: vaativat, työneuvoston luvalla muussakin 1) milloin säännöllinen työaika vuorokau-
21131: teollisuudessa kello kahteenkymmeneennel- dessa on enintään kolme tuntia,
21132: jään asti, 2) milloin työn teknillinen laatu ei salli
21133: 3) yövartijan työssä ja muissa vastaavan- joidenkin työntekijäin täydellistä vapautta-
21134: laisissa töissä, jotka edellyttävät varsinaista mista.
21135: työskentelyä yön aikana, 15 §.
21136: 4) saunoissa ja kylpylöissä, kuitenkin Kun työaika vuorokaudessa on seitsemän
21137: enintään kello kahteenkymmeneenkahteen tuntia tai sitä pitempi, on työntekijälle, jäl-
21138: asti, jempänä tässä pykälässä mainituin poikkeuk-
21139: 5) töissä, jotka mainitaan 6 § : n 1 momen- sin, annettava työn aikana ainakin yksi sään-
21140: tissa, nöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika,
21141: 6) työneuvoston luvalla ja sen määrää- jonka aikana hän saakoon esteettömästi pois-
21142: miin ehdoin niissä töissä, joita tarkoitetaan tua työpaikaltaan.
21143: tämän lain 8 § : ssä, sekä muissakin töissä, Työneuvostolla on valta myöntää poik-
21144: joissa työn teknillinen laatu tai muut pakot- keuksia 1 momentin säännöksistä.
21145: tavat syyt sitä vaativat. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti
21146: Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa töissä, vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuo-
21147: jotka on järjestetty kahteen tai useampaan roihin, niin myös 6 § : ssä tarkoitetuissa
21148: vuoroon, tulee vuorojen säännöllisesti vaih- töissä, on työntekijälle annettava vähintään
21149: tua viikoittain ja työntekijäin muuttua joka puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus
21150: viikko. aterioida työn aikana.
21151: X,2.- V. Turunen ym. 495
21152:
21153: Lepoaikaa älköön luettako työaikaan, jos dystä työstä, jota tässä laissa sanotaan sun-
21154: työntekijä saa sinä aikana esteettömästi pois- nuntaityöksi, on maksettava kaksinkertainen
21155: tua työpaikalta. palkka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi
21156: suoritettava 16 § :ssä säädetty korvaus, joka
21157: lasketaan työntekijän korottamattomasta pal-
21158: kasta.
21159: 6 luku. Mitä 16 § :ssä on säädetty ylityöstä suori-
21160: Korotettu palkka. tettavan korotetun palkan laskemisesta, on
21161: vastaavasti noudatettava myös sunnuntai-
21162: 16 §. työstä suoritettavaa korotettua palkkaa las-
21163: Ylityöstä, jota tehdään 5 § : ssä mainitun kettaessa.
21164: vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäiväksi
21165: ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidellä- luetaan tässä laissa vuorokausi, joka alkaa
21166: kymmenellä ja seuraavilta tunneilta sadalla kello kahdeksastatoista sanotun päivän vas-
21167: prosentilla korotettu palkka. taisena iltana.
21168: Milloin vuorokautta pitemmän ajanjakson Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
21169: säännöllinen työaika on rajoitettu sekä työ sunnuntaityötä, älköön siihen pakotettako.
21170: on jatkunut koko sellaisen ajanjakson, on Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
21171: ylityötunneilta, jotka nousevat enintään puo- tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
21172: leen ajanjakson aikana sallitusta enimmäis- jolla edellä mainittu korotettu palkka sisälly-
21173: määrästä, maksettava viidelläkymmenellä ja tetään peruspalkkaan, on mitätön.
21174: seuraavilta ylityötunneilta sadalla prosentilla
21175: korotettu palkka. Jollei työsuhde ole jatku-
21176: nut koko ajanjaksoa ja keskimääräinen työ- Erinäisiä säännöksiä.
21177: aika työhön käytettyinä vuorokausina on
21178: kahdeksaa tuntia pitempi, on vuorokauden 18 §.
21179: kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä yli- Jokaista tämän lain alaista työpaikkaa
21180: työtunnilta maksettava viidelläkymmenellä varten on työnantajan laadittava työtunti-
21181: ja seuraavilta sadalla prosentilla korotettu järjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin työ
21182: palkka. alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.
21183: Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainittua Ylityön ja sunnuntaityön suorittamisesta
21184: palkan korotusta työstä, josta palkka on on työnantajan sovittava työntekijän kanssa
21185: määrätty tuntia pitemmältä ajanjaksolta, on vähintään vuorokautta ennen ylityön ja sun-
21186: tunnilta suoritettava peruspalkka laskettava nuntaityön alkamista.
21187: siten, että sopimuksenmukainen palkka jae- Työnantajan on pidettävä luetteloa teh-
21188: taan säännölliseen työhön käytetyllä tunti- dyistä ylitöistä sekä niistä maksetusta koro-
21189: määrällä. Työssä, jota suoritetaan kappale- tetusta palkasta. Luetteloon on erikseen mer-
21190: tai urakkapalkalla, lasketaan tuntipalkka kittävä sunnuntaityö ja siitä maksettu koro-
21191: siten, että kappale- tai urakkapalkka jaetaan tettu palkka.
21192: kappaleen valmistamiseen tai urakan suorit- Edellä 3 momentissa mainittu luettelo on
21193: tamiseen käytetyllä tuntimäärällä, jollei työ- vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai-
21194: neuvosto ole hakemuksesta, työnantajain ja selle, työntekijäin keskusjärjestön edustajalle
21195: työntekijäin keskusjärjestöjä kuultuaan, ja työntekijäin luottamusmiehelle sekä pyyn-
21196: muuta perustetta vahvistanut. Jos palkkauk- nöstä kirjallisesti annettava työntekijälle tai
21197: seen sisältyy luontoisetuja, on ne otettava hänen valtuutetulleen tieto työntekijää kos-
21198: huomioon palkan korotusta laskettaessa. kevista, luettelossa olevista merkinnöistä.
21199: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle Työnantaja on velvollinen valvomaan, ettei
21200: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tai työntekijällä teetetä ylityötä tämän lain vas-
21201: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl- taisesti.
21202: lytetään peruspalkkaan, on mitätön. Työtuntijärjestelmästä on annettava vuo-
21203: sittain ilmoitus ammattientarkastajalle ja
21204: 17 §. pyydettäessä toimitettava jäljennös tarkas-
21205: Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhla- tusviranomaiselle ja työnantajain sekä työn-
21206: päivänä, itsenäis;yys- ja vapunpäivänä teh- tekijäin keskusjärjestölle.
21207: 496 X,2. - Työaikalaki.
21208:
21209:
21210: 19 §. Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen
21211: Jokaisessa tämän lain alaisessa työpaikassa nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon
21212: on työnantajan toimesta pidettävä sopivassa enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla.
21213: paikassa työntekijäin nähtävänä tämä laki Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
21214: ja sen nojalla annetut toimeenpanomääräyk- pääksi tämän lain rikkomiseen eikä sitä sa-
21215: set sekä asianomaisen viranomaisen päätös malla voida lukea työnantajan syyksi, ran-
21216: niistä lain mukaan myönnetyistä poikkeuk- gaistakoon ainoastaan edustajaa.
21217: sista, sekä käytännössä oleva työtuntijärjes-
21218: telmä. 22 §.
21219: 20 §. Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
21220: Tämän lain noudattamista valvovat am- rallisen syyttäjän pantava syytteeseen.
21221: mattientarkastusviranomaiset.
21222:
21223: 21 §. 23 §.
21224: Työnantaja, joka rikkoo tämän lain työ- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
21225: aikaa koskevia määräyksiä taikka laiminlyö tamisesta, niin myös hätätyön suorittamisesta
21226: tässä laissa säädetyn ylityö- ja sunnuntai- poikkeustapauksissa, annetaan asetuksella.
21227: korvauksen suorittamisen, rangaistakoon
21228: sakolla. Milloin rikkomus on tapahtunut 24 §.
21229: ammattientarkastusviranomaisen huomautuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21230: sesta huolimatta tai asianhaarain ollessa kuuta ja sillä kumotaan 2 päi-
21231: muutoin raskauttavat, olkoon rangaistus vä- vänä elokuuta 1946 annettu Työaikalaki
21232: hintään kaksikymmentä päiväsakkoa tai enin- (604/46).
21233: tään kuusi kuukautta vankeutta. Valtioneuvostolla, kuultuaan työnantajain
21234: Työnantaja, joka hankkiakseen itselleen ja työntekijäin keskusjärjestöjä sekä han-
21235: tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen kittuaan asiasta työneuvoston lausunnon, on
21236: vahinkoa, on pitänyt väärin 18 §: ssä mai- kuitenkin valta määrätä lain voimaantulon
21237: nittua luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen lykkääminen määräajaksi, kuitenkin enintään
21238: hävittänyt, kätkenyt tai tehnyt mahdotto- yhdeksi vuodeksi, niillä aloilla, joilla pakot-
21239: maksi lukea, rangaistakoon sakolla tai enin- tavat syyt vaativat pitempää valmistelu- ja
21240: tään kuudella kuukaudella vankeutta. siirtymisaikaa.
21241:
21242: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
21243:
21244: Vilho Turunen. A. Simonen. Martta Salmela-Järvinen.
21245: A. Härkönen. Vappu Heinonen. Mikko Hult.
21246: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara.
21247: Olli J. Uoti. Aili Siiskonen.
21248: 497
21249:
21250: X,3. - La.k.al. N: o 81.
21251:
21252:
21253:
21254:
21255: Niiranen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotyöläisten työ-
21256: ajasta.
21257:
21258:
21259: E d u s k u n n a 11 e.
21260:
21261: Kysymys metsä- ja uittotyöläisten työajan matta ei ole saatu aikaan ja metsä- ja uitto-
21262: lailla turvaamisesta on ollut jo kauan vi- työläisten työaika edelleen on riippuvainen
21263: reillä. Eri aikoina on eduskunnalle jätetty työmarkkinajärjestöjen keskinäisistä sopi-
21264: lukuisia tämän lainsäädännön aikaansaamista muksista, olisi eduskunnan tämä lainsää-
21265: tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita. Kaksi däntötyö nyt kiireellisesti suoritettava. Siinä
21266: hallituksen esitystäkin on eduskunnalle jä- tarkoituksessa ehdotamme,
21267: tetty, mutta ensimmäisen hallitus peruutti
21268: kesken käsittelyn ja toinen on eduskunnan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21269: hajaantumisen vuoksi rauennut. Kun lakia van lakiehdotuksen:
21270: monista sitä tarkoittavista esityksistä huoli-
21271:
21272:
21273: Laki
21274: metsä- ja uittotyöläisten työajasta.
21275: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21276: 1 luku. läisten yhteisasunnoissa suoritettava työ; sekä
21277: 5. puutavaran uitto ja uittoväylien kun-
21278: Lain soveltamisala. nostaminen.
21279: 1 §.
21280: Tämän lain alaisia ovat metsä- ja uitto- 2 §.
21281: työt, joissa yksi tai useampi henkilö, työn- Tämä laki ei koske:
21282: tekijä, palkasta tekee työtä toisen, työnanta- 1. maatalouden välittömässä yhteydessä
21283: jan, lukuun tämän johdon ja valvonnan tai sen välitöntä käyttöä varten suoritettavaa
21284: alaisena. metsä- ja uittotyötä;
21285: Metsä- ja uittotöihin luetaan: 2. työtä, johon sovelletaan lakia merimie-
21286: 1. puiden kaato, kannonnosto, metsässä ta- hen työajasta tai työajasta rannikko- ja sisä-
21287: pahtuva puutavaran valmistus ja käsittely, vesiliikenteeseen käytetyissä aluksissa annet-
21288: hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät ta- tuja määräyksiä;
21289: pahdu tehdasmaisesti, sekä metsäteiden ra- 3. metsänvartiointia, palontorjuntaa ja
21290: kentaminen ja kunnossapito; uudisalojen kulotusta.
21291: 2. puutavaran kuljetus metsässä uitto-, ja-
21292: lostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväiseen 3 §.
21293: varastoimispaikkaan taikka paikkaan, josta Tämän lain säännöksiä on sovellettava
21294: se kuormataan moottoriajoneuvoon, alukseen kahdeksantoista vuotta täyttäneisiin työn-
21295: tai rautatievaunuun; tekijöihin, niin myös nuorempiin työnteki-
21296: 3. metsänhoito- ja kuivatustyö, metsän- jöihin sillä tavoin kuin siitä on 7 luvussa
21297: arviointi ja metsänleimaus; erikseen säädetty.
21298: 4. muu näihin verrattava tai näihin lähei- Tämä laki koskee myös työntekijöitä, jotka
21299: sesti liittyvä, metsässä ja metsä- ja uittotyö- yhteisesti, työkuntana ovat sitoutuneet työn-
21300: 63 E ~19/59
21301: 498 X,S. - Metsä.- ja. uittotyöläisten työaUta..
21302:
21303:
21304: antajan johdon ja valvonnan alaisina teke- 7 §.
21305: mään jonkin työn, sekä heidän työnantajan Sen estämättä, mitä 6 § : ssä on säädetty
21306: suostumuksella avuksensa työhön ottamiaan vuorokautisesta ja viikottaisesta työajasta,
21307: työntekijöitä. saatakoon säännöllinen työaika puutavaran
21308: uittotöissä, lukuunottamatta töitä uittoväy-
21309: 4 §. lien pysyväisillä erottelu- ja lajittelupai-
21310: Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei koilla järjestää niin, että se kolmen viikon
21311: pidetä henkilöä, joka elää vakinaisesti työn- pituisena ajanjaksona on enintään 141 tuntia.
21312: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen
21313: aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa 8 §.
21314: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto- Työneuvosto voi harkintansa mukaan yksi-
21315: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun tyistapauksissa antaa luvan poiketa 6 ja 7
21316: tässä mainitun puoliso. pykälän säännöksistä:
21317: 1. uittotyössä;
21318: 5 §. 2. jos jokin tämän lain alainen työ on
21319: Virallisen syyttäjän tai ammattientarkas- laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain
21320: tajan taikka työnantajain ja työntekijäin aika ajoin sen VUorokautisen työajan ku-
21321: liittojen pyynnöstä on työneuvoston ratkais- luessa, jona työntekijän on oltava valmiina
21322: tava, onko työtä tai työntekijää pidettävä työhön; tai
21323: sellaisena,. johon tätä lakia on sovellettava. 3. jos työllä edistetään suurta julkista
21324: Ammattientarkastajan on, milloin asian- etua.
21325: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa
21326: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- 9 §.
21327: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä ilmei- Työaikaan luetaan kulkeminen tai kuljetus
21328: sen selvänä. työnantajan määräämästä lähtöpaikasta var-
21329: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian sinaiseen työn suorittamispaikkaan, mikäli
21330: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta työntekijälle ei jo muun lain perusteella suo-
21331: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän riteta tätä korvausta. Muussa tapauksessa ei
21332: 'kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, matkaan käytettyä aikaa lueta työaikaan,
21333: milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asian- vaikka siitä olisikin sovittu suoritettavaksi
21334: osainen sitä vaatii; ja päättäköön tuomio- korvausta.
21335: istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu-
21336: voston ratkaisu on sille toimitettu.
21337: 3 lu'ku.
21338:
21339: 2 luku. Säännöllisen työajan ylittäminen.
21340: SäännöUinen työaika. 10 §.
21341: Työntekijää olkoon lupa hänen suostumuk-
21342: 6 §. sellaan pitää ylityössä 6 § : ssä sanotun työ-
21343: Työntekijän säännöllinen työaika on kauin- ajan lisäksi kauintaan 24 tuntia kahden vii-
21344: taan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia kon aikana ja uittotyössä 7 §: ssä sanotun
21345: työviikossa. Työviikko lasketaan alkavaksi työajan lisäksi 72 tuntia, paitsi purouitoissa
21346: maanantaiaamuna klo 0.00 ja päättyväksi 108 tuntia 'kolmen viikon aikana, kuitenkin
21347: lauantai-iltana klo 24.00. niin, ettei ylityötuntien määrä kalenterivuo-
21348: Edellisen momentin määräyksistä poiketen den aikana nouse 350 suuremmaksi.
21349: on työntekijällä tehdessään urakkapalkalla
21350: metsätyötä oikeus määrätä työaika harkin- 11 §.
21351: tansa mukaan. Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai
21352: Jos säännöllinen työaika jonakin viikon- muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-
21353: päivänä on 8 tuntia lyhyempi, voidaan sitä tää, on aiheuttanut 'keskeytyksen tämän lain
21354: muuna saman viikon päivänä pidentää vas- alaisten töitten säännöllisessä kulussa tahi
21355: taavasti, ei kuitenkaan enempää kuin kah- vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytyk-
21356: della tunnilla ja sallittua viikkotuntien luku- seen taikka hengen, terveyden tai omaisuu-
21357: määrää lisäämättä. den joutumiseen vaaranalaiseksi, saatakoon
21358: x,s. - Niiranen ym. 499
21359:
21360: snna maann kuin mainitut syyt vaativat, 5 luku.
21361: pidentää 6 ja 7 § : ssä säädettyjä työaikoja,
21362: ei kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon Korotettu palkka.
21363: aikana. Tällaisesta työajan pidennyksestä 14 §.
21364: sekä sen syystä, laajuudesta ja todennäköi- Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 6
21365: sestä kestävyydestä on työnantajan viivytyk- § :ssä mainitun vuorokautisen työajan lisäksi,
21366: settä tehtävä kirjallinen ilmoitus asianomai- on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta makset-
21367: selle ammattientarkastajalle, joka voi tutkit- tava viidelläkymmenellä ja seuraavilta tun-
21368: tuaan asian joko jättää sen tehdyn ilmoituk- neilta sadalla prosentilla korotettu palkka.
21369: sen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin piden- Sama olkoon laki, milloin työntekijä teh-
21370: nyksen rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. dessään metsätyötä urakkapalkalla on mää-
21371: Tässä pykälässä mainittua hätätyötä äl- rätty olemaan työssä kauemmin kuin 6 §:n
21372: köön luettako 10 §: ssä tarkoitettuun yli- 1 momentissa on edellytetty.
21373: työaikaan. Milloin vuorokautta pitemmän ajanjakson
21374: säännöllinen työaika on rajoitettu sekä työ
21375: on jatkunut koko sellaisen ajanjakson, on
21376: ylityötunneilta, jotka nousevat enintään puo-
21377: 4 luku. leen ajanjakson aikana sallitusta enimmäis-
21378: Lepoajat. määrästä, maksettava viidelläkymmenellä ja
21379: seuraavilta ylityötunneilta sadalla prosentilla
21380: 12 §. korotettu palkka. Jollei työsuhde ole jatku-
21381: Työntekijälle on viikon aikana annettava nut koko ajanjaksoa ja keskimääräinen työ-
21382: vähintään 30 tuntia kestävä yhtäjaksoinen aika työhön käytettyinä vuorokausina on
21383: viikkolepo. kahdeksan tuntia pitempi, on vuorokauden
21384: Uittotöissä, paitsi uittoväylien pysyväisillä kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä yli-
21385: erottelu- ja lajittelupaikoilla, saadaan kui- työtunnilta maksettava viidelläkymmenellä
21386: tenkin viikkolepo järjestää niin, että sitä ja seuraavilta sadalla prosentilla korotettu
21387: kolmen viikona aikana tulee keskimäärin 30 palkka.
21388: tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tun- Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainittua
21389: tia kullakin kerralla. palkan korotusta työstä, josta palkka on
21390: Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä määrätty tuntia pitemmältä ajanjaksolta,
21391: poikkeuksia 11 § : ssä tarkoitetuissa tapauk- on tunnilta suoritettava peruspalkka lasket-
21392: sissa, niin myös milloin työn laatu ei salli tava siten, että sopimuksenmukainen palkka
21393: joidenkin työntekijäin täydellistä työstä va- jaetaan säännölliseen työhön käytetyllä tunti-
21394: pauttamista. Jos erimielisyyttä ilmaantuu määrällä, jollei työneuvosto ole hakemuksessa
21395: siitä, onko työn laatu sellainen kuin edellä muuta perustetta vahvistanut. Työssä, jota
21396: on sanottu, voidaan kysymys alistaa työneu- suoritetaan kappale- ja urakkapalkalla, laske-
21397: voston ratkaistavaksi. taan tuntipalkka siten, että kappale- tai
21398: urakkapalkka jaetaan kappaleen valmistami-
21399: seen tai urakan suorittamiseen käytetyllä
21400: 13 §. tuntimäärällä. Jos palkkaukseen sisältyy
21401: Jos työaika vuorokaudessa on 7 tuntia luontoisetuja, on ne otettava huomioon pal-
21402: pitempi, on työntekijälle annettava työn ai- kan korotusta laskettaessa.
21403: kana ainakin yksi vähintään tunnin kestävä Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
21404: ja uittotöissä vähintään puoli tuntia kestävä tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
21405: iepoaika. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl-
21406: työntekijöitä, joiden työpaikalla olo on työn lytetään peruspalkkaan, on mitätön.
21407: jatkumiselle välttämätöntä, mutta on näille-
21408: kin varattava tilaisuus aterioida työn aikana. 15 §.
21409: Lepoaikaa älköön luettako työaikaan, jos Työstä, jota tehdään työnantajan vaati-
21410: työntekijä saa sinä aikana esteettömästi pois- muksesta sunnuntaina tai muuna kirkollisena
21411: tua työpaikalta. juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä tai vapun-
21412: 500 X,3. - :Metsä- ja uittotyöläisten työa4ka.
21413:
21414:
21415: pa1vanä, on ma:ksettava kaksinkertainen 7 luku.
21416: palkka. Jos työ on ylityötä tai hätätyötä,
21417: on siitä lisäksi suoritettava 14 §: ssä säädetty Lapset ja nuoret henkt"löt.
21418: korotus, joka lasketaan työntekijän korotta- 18 §.
21419: mattomasta palkasta. Lapsella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä,
21420: Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi- joka ei ole täyttänyt viittätoista vuotta, ja
21421: väksi, itsenäisyyspäiväksi tai vapunpäiväksi nuorella henkilöllä henkilöä, joka on täyttä-
21422: luetaan tässä laissa vuorokausi, joka alkaa nyt viisitoista, mutta ei kahdeksaatoista
21423: klo 0.00 sanotun päivän vastaisena yönä. vuotta.
21424: Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
21425: työtä sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäi- 19 §.
21426: vana, älköön koetettako pakottaa siihen. Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta älköön
21427: Tämä ei kuitenkaan koske työtä, jota sen käytettäkö tämän lain alaiseen työhön.
21428: laadun vuoksi tehdään säännöllisesti kaik- Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia tilapäi-
21429: kina viikonpäivinä. siä metsänhoitotöitä, joissa yleensä voh:!aan
21430: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle käyttää myös lapsia.
21431: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
21432: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisälly- 20 §.
21433: tetään peruspalkkaan, on mitätön. Lasta älköön pidettäkö työssä enempaa
21434: kuin kuusi tuntia vuorokaudessa ja kolme-
21435: 16 §. kymmentäkuusi tuntia viikossa, älköön nuorta
21436: Oikeus korotettuun palkkaan on rauennut, henkilöä enempää kuin kahdeksan tuntia
21437: jollei kannetta ole nostettu vuoden kuluessa vuorokaudessa ja neljäkymmentäseitsemän
21438: sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin tuntia viikossa.
21439: sellainen oikeus syntyi. Ilman ainakin yhtä säännöllistä, vähintään
21440: tunnin kestävää lepohetkeä, älköön lapsen
21441: työ jatkuko enempää kuin kolme tuntia.
21442:
21443: 6 luku. 21 §.
21444: Lasta älköön pidettäkö työssä ennen kello
21445: Yötyö. seitsemää aamulla eikä jälkeen kello yhdek-
21446: 17 §. säntoista illalla, älköönkä nuorta henkilöä en-
21447: Työ, joka tehdään kello kahdenkymmenen- nen kello kuutta aamulla eikä jälkeen kello
21448: yhden ja kuuden välisenä aikana, on yötyötä yhdeksäntoista illalla.
21449: ja on sitä lupa teettää seuraavissa tapauk-
21450: sissa:
21451: 1. työssä, joka on järjestetty kahteen 8 luku.
21452: taikka useampaan vuoroon, Erinäisiä säännöksiä.
21453: 2. työssä, jossa luonnon- ja työolosuhteet
21454: haittaavat työn suoritusta päivän aikana, 22 §.
21455: 3. työssä, jota sen laadun vuoksi yleensä Jokaista tämän lain alaista työmaata var-
21456: joudutaan suorittamaan yöaikana, ten on työnantajan, milloin se työn laatuun
21457: nähden on mahdollista, laadittava työtunti-
21458: 4. 11 § : ssä mainitussa hätätyössä, sekä järjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin työ
21459: 5. työneuvoston luvalla ja sen määräämin alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.
21460: ehdoin muissakin töissä, joissa työn laatu tai Työnantajan on pidettävä luetteloa teh-
21461: muut pakottavat syyt sitä vaativat. dystä hätä- ja ylityöstä sekä niistä makse-
21462: Edellä 1 momentissa mainituissa töissä, tusta korotetusta palkasta. Luetteloon on
21463: jotka on järjestetty kahteen tai useampaan merkittävä myös sunnuntaina ja kirkollisena
21464: vuoroon, tulee vuorojen, ellei työneuvosto ole juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun-
21465: myöntänyt siitä poikkeusta, säännöllisesti päivänä tehty työ ja siitä maksettu koro-
21466: vaihtua ja joka viikko muuttua. tettu palkka.
21467: X,3. - Niiranen ym. 501
21468:
21469: Edellä 2 momentissa mainittu luettelo on kymmenen päiväsakkoa tai enintään kuusi
21470: vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai- kuukautta vankeutta.
21471: sille ja työntekijäin luottamusmiehelle sekä Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen
21472: pyynnöstä kirjallisesti annettava työnteki- tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen
21473: jälle tai hänen valtuutetulleen tieto työnteki- vahinkoa on pitänyt väärin 23 § : n 2 mo-
21474: jää koskevista, luettelossa olevista merkin- mentissa mainittua luetteloa tai muuttanut
21475: nöistä. sitä tai sen hävittänyt, kätkenyt taikka teh-
21476: Työtuntijärjestelmästä on tarkastusviran- nyt mahdottomaksi lukea, rangaistakoon sa-
21477: omaisille pyydettäessä toimitettava jäljennös. kolla tai enintään kuuden kuukauden van-
21478: keudella.
21479: 23 §. Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen
21480: Jokaisella tämän lain alaisella työmaalla nojalla annettuja määräyksiä tahi jos työn-
21481: on työnantajan toimesta pidettävä sopivassa tekijä ilman pätevää syytä kieltäytyy teke-
21482: paikassa työntekijäin nähtävinä tämä laki ja mästä 11 § : ssä mainittua hätätyötä, rangais-
21483: sen nojalla annetut toimeenpanomääräykset takoon enintään kahdellakymmenellä päivä-
21484: sekä asianomaisen viranomaisen päätös niistä sa:kolla.
21485: ehkä myönnetyistä poikkeuksista, niin myös Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
21486: käytännössä oleva työtuntijärjestelmä. pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk-
21487: seen eikä sitä samalla voida lukea työnanta-
21488: 24 §. jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edusta-
21489: Tämän lain noudattamista valvovat ammat- jaa.
21490: tientarkastusviranomaiset.
21491: 26 §.
21492: 25 §. Tässä laissa mainitut rikkomukset on viral-
21493: Työnantajaa, joka rikkoo 6-13 taikka 20 lisen syyttäjän pantava syytteeseen, 14 ja
21494: -22 §: ssä olevia työaikaa koskevia säännök- 15 sekä 20-22 §: ssä mainituissa tapauksissa
21495: siä taikka muusta syystä kuin maksukyvyttö- ainoastaan, milloin asianomistaja on ilmoit-
21496: myyden johdosta laiminlyö 14 tai 15 §:ssä tanut rikkomuksen syytteeseen pantavaksi.
21497: säädetyn ylityö-, hätätyö- ja sunnuntaityö-
21498: korvauksen suorittamisen, rangaistakoon sa- 27 §.
21499: kolla. Milloin rikkomus on tapahtunut am- Tämä laki tulee voimaan pmvana
21500: mattientarkastusviranomaisen huomautuksesta kuuta 19 , ja sillä kumotaan 2 päivänä
21501: huolimatta tai asianhaarain ollessa muutoin elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46)
21502: raskauttavat, olkoon rangaistus vähintään 1 §: n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohta.
21503:
21504: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
21505:
21506: Toivo Niiranen. Hertta Kuusinen. Pentti Liedes.
21507: Pauli Puhakka. Matti Meriläinen. J. Mustonen.
21508: Antto Prunnila. Tauno Kelovesi. Matti Koivunen.
21509: Rainer Virtanen. Usko Seppi. Juho Mäkelä.
21510: Martti Linna. Veikko Rytkönen. Eino Tainio.
21511: Toivo Friman. Niilo Nieminen. Aarne Pulkkinen.
21512: H. Tauriainen. Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Tiekso.
21513: Aleksi Kiviaho. Judit Nederström-Lunden. J. E. Lakkala.
21514: Pertti Rapio.
21515: 502
21516:
21517: X,4.- Lak.al. N:o 82.
21518:
21519:
21520:
21521:
21522: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöissä makset-
21523: tavien palkkojen tarkkailusta.
21524:
21525:
21526: Eduskunnalle.
21527:
21528: Metsätyöpaikkatarkkailun loputtua v. 1957 tehty palkkasopimus takanaan. Palkkatark-
21529: työmarkkinajärjestöt tekivät metsätöitä kos- kailun lopettamisella tällaisissa oloissa on
21530: kevan palkkasopimuksen, minkä avulla toi- ollut kohtalokkaat seuraukset, eivätkä työn-
21531: vottiin voitavan hoitaa metsä- ja uittotöiden tekijät voi, kuten aikaisemmin, edes neuvo-
21532: palkkojen muodostuminen kohtuulliseksi. Ko- tella työvaikeustekijöistä.
21533: kemukset eivät kuitenkaan ole olleet toivo- Tästä johtuen ja kun asian järjestelyä ei
21534: musten mukaisia. enää yhteiskunnallisistakaan syistä voida jät-
21535: Tilanne metsätöissä muistuttaa jo nyt olo- tää hoitamatta, olisi hallituksen vielä tänä
21536: suhteita, jotka vallitsivat vuosina 1931-32 talvena ryhdyttävä seuraamaan metsätöiden
21537: pulan aikana, jolloin olosuhteiden pakosta yksikköpalkkojen määrittelyä ja annettava
21538: ryhdyttiin metsäpalkkatarkkailuun. Eri puo- tämä tehtävä aluksi metsäpalkkatilastotark-
21539: lilta maata on kuluvan talven aikana yhä kailijoille, jotka liikkuvat metsätyömailla
21540: yleisemmin kuulunut viestejä sovittujen palkkatilastojen keräilytehtävissä. Myöhem-
21541: palkkojen varsin suuristakin alittamisista, min olisi tähän lisättävä työvoimaa, että
21542: jopa niin, että työssä käyvät metsätyöläiset palkkatarkkailu saataisiin todella tehok-
21543: ovat joutuneet pyytämään sosiaalilautakun- kaaksi.
21544: nilta perheilleen huoltoapua, kun metsätöissä Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu ja
21545: saadut ansiot eivät riitä perheen elatukseen. ottaen huomioon, ettei tämä palkkatarkkailu
21546: Syynä tällaiseen tilanteeseen on ilmeisesti ainakaan alkuvaiheessa aiheuta valtiolle
21547: se, että metsätöissä maksettavien yksikköpalk- edes lisäkustannuksia, ehdotamme kunnioit-
21548: kojen muodostumiseen vaikuttavia työvai- taen,
21549: keustekijöitä määritellään epäoikeudenmukai-
21550: sesti. Tämä taas johtuu siitä, etteivät työn- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21551: tekijät vaikean työttömyyskauden aikana us- van lakiehdotuksen:
21552: kalla valittaa paikoistaan, vaikka heillä onkin
21553:
21554:
21555:
21556:
21557: Laki
21558: metsä- ja. uittotöissä ma.ksetta.vien palkkojen tarkkailusta..
21559: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21560:
21561: 1 §.
21562: Valtioneuvostolla on valta sopivin keinoin kuin julkisoikeudelliseenkin palvelussuhtee-
21563: tarkkailla metsä- ja uittotöissä niin yksityis- seen perustuvia palkkauksia.
21564: X,4. - Haapasalo JDL 503
21565:
21566: 2 §.
21567: Tarkkailuperusteita määrättäessä on huo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
21568: mioitava työmarkkinoita varten yleensä ja kuuta 1959.
21569: erikoisesti metsä- ja uittotöitä varten vahvis-
21570: tetut työehto- ja palkkasopimukset.
21571:
21572:
21573:
21574: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
21575:
21576: K. F. Haapasalo. Varma. K. Turunen. Arvo Ahonen.
21577: Veikko Helle. D[eeri ltala~en. Onni Peltonen.
21578: Veikko Kokkola. Lyyli Aalto. Arvo Tuominen.
21579: Viljo Rantala. Kalle Matilainen. Georg Eriksson.
21580: Anni Flinck. Sulo Hostila. Viljo A. Virtanen.
21581: Pentti Niemi. Lars Lindeman. Sylvi Siltanen.
21582: Eino Raunio. Vilho Väyrynen. Rafael Paasio.
21583: Väinö Tikkaoja. Urho Kulovaara. Lempi Lehto.
21584: Valto Käkelä. Edvard Pesonen. Kaarlo Pitsinki.
21585: H. Törmä. Mikko Hult. Kustaa Alanko.
21586: Ensio Partanen.
21587: 504
21588:
21589: X,5. - Lakal. N: o 83.
21590:
21591:
21592:
21593:
21594: Tiekso ym.: Ehdotus laiksi nuorten työntekijäin suojelusta.
21595:
21596:
21597: Eduskunnalle.
21598:
21599: Maaliskuun 21 paiVana 1958 annettiin jäin kotityötä eikä heidän sellaisissa olosuh-
21600: eduskunnalle hallituksen esitys laiksi nuor- teissa suorittamaansa työtä, jonka järjestelyä
21601: ten työntekijäin suojelusta, mitä ei kuiten- ei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa.
21602: kaan käsitelty ennen vaaleja. Vaalien joh- Lakiehdotuksemme sisältää määräyksiä
21603: dosta esitys raukesi, eikä hallitus ole antanut nuoren työntekijän työturvallisuussuojelusta,
21604: eduskunnalle asiasta uutta esitystä. työhön pääsyiästä ja työaikasuojelusta. Täysi-
21605: Eduskunnassa on aikaisemminkin kiinni- ikäisiä suojaamaan tarkoitetut turvallisuus-
21606: tetty huomiota siihen, että nuoria työnteki- säännökset antavat myös suojaa nuorille
21607: jöitä koskeva voimassaoleva työsuojelulain- työntekijöille. Lisäksi tulisi lakiehdotuk-
21608: säädäntö on sekä vanhentunut että puutteelli- semme mukaan työnantajan ottaa tarkoin
21609: nen. Tämän vuoksi se olisi kokonaisuudes- huomioon nuorten kehitysvaihe ja huolehtia
21610: saan pikaisesti uusittava. siitä, ettei työ ole vahingoksi nuoren ruumiil-
21611: Nykyisin nuoria työntekijöitä koskevan liselle eikä henkiselle kehitykselle. Myös si-
21612: lainsäädäntömme soveltamisala on rajoitettu veelliselle kehitykselle työstä aiheutuva vaara
21613: määrättyihin yrityksiin ja töihin. Siten las- on nuoriin nähden otettava huomioon. Ase-
21614: ten ja nuorten henkilöiden käyttämisestä am- tuksella voidaan kieltää nuorten käyttämi-
21615: mattityöhön 31 päivänä heinäkuuta 1929 an- nen erityisen vaarallisiksi katsottavissa töissä
21616: nettu laki koskee pääasiassa teollisuus- ja tai sallia se ainoastaan määrä tyin ehdoin.
21617: käsityöliikkeitä sekä eräitä rakennustöitä. Työhönpääsyn alin ikäraja tulisi edelleen-
21618: Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työ- kin olemaan 14 vuotta paitsi, jos työhön ha-
21619: oloista annettu laki koskee vain näitä liik- luavan henkilön tulee oppivelvollisena käydä
21620: keitä. päiväkoulua sanotun iän täytettyäänkin. Täl-
21621: Uusittaessa sotien jälkeen täysi-ikäisten löin työhönpääsy siirtyy siksi, kunnes sanot-
21622: työntekijäin suojelulainsäädäntöä on pyritty tua velvollisuutta ei enää ole. Koulujen loma-
21623: laajentamaan sen soveltamisalaa koskemaan aikoina saataisiin kuitenkin 13 vuotta täyttä-
21624: yleensä kaikkia työsuhteessa olevia henkilöitä nyttä lasta pitää lähetin työssä tai muussa
21625: lukuun ottamatta laissa mainittuja poikkeuk- siihen verrattavassa keyyessä työssä.
21626: sia. Näin on menetelty mm. työaikalakia sää- Nuorta työntekijää, joka ei ole täyttänyt
21627: dettäessä. Samaa periaatetta on noudatettu 16 vuotta, saisi lakiehdotuksemme mukaan
21628: työntekijäin vuosilomalakiin nähden ja pitää työssä kauintaan 6 tuntia vuorokau-
21629: uudessa työturvallisuuslaissa. dessa ja 30 tuntia viikossa. Vuorokausilevon
21630: Samalla tavalla kuin työaikalaki olisi myös tulisi olla vähintään 14 tuntia sekä viikko-
21631: ehdottamamme laki nuorten työntekijäin suo- levon 38 tuntia. Kuusitoista vuotta täyttä-
21632: jelusta yleislaki. Sitä sovellettaisiin sellaisiin nyttä työntekijää saa pitää työssä enintään
21633: työsuhteisiin, joissa 18 vuotta nuorempi niin monta tuntia vuorokaudessa ja viikossa,
21634: työntekijä on toisena osapuolena. Asetuksella kuin kysymyksessä olevaa työtä koskevan
21635: olisi säädettävä lain soveltamisesta maata- lainsäädännön mukaan siinä noudatettava
21636: lous-, metsä-, uitto-, ym. töissä. Lain sovelta- säännöllinen työaika kauintaan on. Jos sään-
21637: misalan ulkopuolelle omien erityislakiensa nöllinen työaika on määrätty vuorokautista
21638: varaan jäisivät sen sijaan kotitaloustyö työn- tai viikottaista työaikaa rajoittamatta tai jos
21639: antajan kodissa sekä laivatyö. Uusi laki ei työ ei ole muiden työaikasäännösten alaista,
21640: tulisi myöskään koskemaan nuorten työnteki- saisi työntekijää pitää työssä kauintaan 8
21641: X,5. - Tiekso ym. 505
21642:
21643: tuntia vuorokaudessa ja 45 tuntia viikossa. Ammattientarkastaja voisi määrätä työn-
21644: Ylityötä ei nuorella työntekijällä saisi teet- antajan, milloin aihetta ilmaantuu, toimitut-
21645: tää. tamaan enintään kahdesti vuodessa toistuvia
21646: Työajan sijoittamista on helpotettu niin, tarkastuksia tai hankkimaan lääkärinlausun-
21647: että 16 vuotta täyttänyttä saataisiin pitää non siitä, onko nuoren työntekijän työssä
21648: työssä kello 21 asti, mikä vastaa työaikalain pitäminen hänen terveydelleen tai kehityk-
21649: säännöksiä. selleen vahingoksi.
21650: Hätätyötä koskevat säännökset ovat pää- Lain noudattamisen valvomiseksi on tär-
21651: asiassa samansisältöiset kuin työaikalaissa. keätä, että työpaikassa on luettelo siellä
21652: Kuitenkin on kuuttatoista vuotta nuoremman työssä olevista nuorista työntekijöistä ja että
21653: työntekijän hätätyön kestoaikaa rajoitettu. heistä on muutkin tarpeelliset tiedot saa-
21654: Lääkärintarkastuksen toimittaminen tulisi tavana. Luettelo tulee lakiehdotuksemme mu-
21655: olemaan pakollinen niissä töissä, joissa, sen kaan olla jokaisessa lain alaisessa työpai-
21656: mukaan kuin siitä asetuksella säädetään, ei kassa.
21657: saa käyttää kuuttatoista vuotta nuorempaa Lakiehdotukseemme sisältyvät vielä sään-
21658: työntekijää. Niin ikään olisi lääkärintarkas- nökset työneuvostolle tulevasta tehtävästä
21659: tus toimitettava, kun työsopimus tehdään ratkaista, onko tiettyä työ- tai virkasuhdetta
21660: kuuttatoista vuotta nuoremman henkilön pidettävä sellaisena, johon uutta lakia olisi
21661: kanssa eikä sopimus koske helppoa toimisto- sovellettava, sekä oikeudesta myöntää hake-
21662: työtä tai lähetin tai muuta siihen verratta- muksesta poikkeuksia yksityistapauksissa työ-
21663: vaa kevyttä työtä. Poikkeusasemassa lääkä- aikaa koskevista säännöksistä.
21664: rintarkastuksen pakollisuuteen nähden olisi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21665: vat työntekijät, joiden työsuhde on tarkoi-
21666: tettu jatkumaan tai jatkuu kauintaan kuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21667: kauden. lakiehdotuksen:
21668:
21669:
21670: Laki
21671: nuorten työntekijäin suojelusta.
21672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21673: 1 §. mästi niiden yhteydessä suoritettavissa raken-
21674: Tätä lakia on jäljempänä mainituin poik- nustöissä maaseudulla;
21675: keuksin sovellettava työsuhteeseen, jossa kah- 2) metsä- sekä uittotöissä, paitsi lauttaus-
21676: deksaatoista vuotta nuorempi henkilö, nuori väyläin pysyvillä erottelu- ja lajittelupai-
21677: työntekijä, sopimuksen perusteella vastik- koilla;
21678: keesta tekee työtä toiselle, työnantajalle, tä- 3) liikkeessä, laitoksessa tai yrityksessä,
21679: män johdon ja valvonnan alaisena. Vastik- jossa ei ole muita työntekijöitä kuin työnan-
21680: keeksi katsotaan jokainen etu, jolla on talou- tajan taloudessa vakituisesti elävä, hänelle
21681: dellista arvoa. tai hänen aviopuolisolleen suoraan takene-
21682: Mitä tässä laissa säädetään nuoresta työn- vassa tai etenevässä polvessa sukua oleva hen-
21683: tekijästä ja hänen työnantajastaan, on sovel- kilö tai hänen ottolapsensa, ottovanhempansa
21684: lettava myös virkasuhteeseen, jonka toisena tahi jonkun tässä mainitun puoliso; sekä
21685: osapuolena on kahdeksaatoista vuotta nuo-
21686: rempi henkilö. 4) työsuhteeseen, jossa työntekijä työnan-
21687: tajansa taloudessa eläen tekee työtä tämän
21688: 2 §. luona ja on hänelle sukua 3 kohdassa mai-
21689: Tätä lakia sovelletaan, niin kuin siitä ase- nitulla tavalla tai hänen ottolapsensa.
21690: tuksella säädetään, myös työsuhteeseen:
21691: 1) maataloudessa, sen välittömässä yhtey- 3 §.
21692: dessä suoritettavissa töissä ja sen sivuelinkei- Tämä laki ei koske:
21693: noissa, mikäli viimeksi mainittuja ei har- 1) kotitaloutta;
21694: joiteta itsenäisinä yrityksinä, sekä välittö- 2) laivatyötä; eikä
21695: 64 E 219/59
21696: 506 X,5. - Nuorten työntekijll.in suojelu.
21697:
21698:
21699: 3) työtä, jota nuori työntekijä työnan- 7 §.
21700: tajansa taloudessa elämättä tekee kotonaan Kuusitoista vuotta täyttänyttä työntekijää
21701: tai muuten sellaisissa olosuhteissa, ettei voida saa pitää työssä enintään niin monta tuntia
21702: katsoa työnantajan asiaksi valvoa sen järjes- vuorokaudessa ;a viikossa kuin kysymyksessä
21703: telyä. Kuitenkaan ei ole sallittava tehdä nuo- olevaa työtä koskevan lainsäädännön mukaan
21704: ren työntekijän kanssa sopimusta sellaisesta siinä noudatettava säännöllinen työaika
21705: työstä, jota hänellä 4 § : ssä olevien tai sen kauintaan on. Jos säännöllinen työaika tässä
21706: nojalla annettujen säännösten nojalla ei työssä on määrätty vuorokautista työaikaa
21707: saada teettää. rajoittamatta tai jos työ ei ole muiden työ-
21708: 4 §. aikasäännösten alaista, saa työntekijää pitää
21709: Sen lisäksi, mitä työturvallisuuslainsäädän- työssä kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja
21710: nössä on työntekijäin suojelemisesta säädetty, 45 tuntia viikossa.
21711: työnantajan on huolehdittava siitä, että työ Edellä 1 momentissa mainittu työaika saa-
21712: ei ole nuoren työntekijän ruumiilliselle, hen- daan sijoittaa kello 6: n ja kello 21: n väliseen
21713: kiselle tai siveelliselle kehitykselle vahingoksi aikaan; ja on työntekijälle annettava vähin-
21714: ja että se ei vaadi suurempaa ponnistusta tään 12 tunnin yhdenjaksoinen vuorokausi-
21715: kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on lepo.
21716: kohtuullista. 8 §.
21717: Asetuksella voidaan säätää, että nimet- Työaikaan luetaan, jollei jonkin työn
21718: tyihin töihin, joissa on tarjona erityinen ta- osalta ole toisin säädetty, myös se aika, joka
21719: paturman tai terveyden vaurioitumisen vaara kuluu matkaan työnantajan määrääiDästä
21720: tai jotka voivat 1 momentissa mainitulla lähtöpaikasta varsinaiseen työntekopaikkaan
21721: tavalla olla työntekijälle vahingoksi, ei ole ja sieltä palaamiseen. Muussa tapauksessa
21722: lupa käyttää nuoria työntekijöitä tai että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan,
21723: heitä saadaan niihin käyttää vain määrätyin jollei siitä jonkin työn osalta ole toisin
21724: ehdoin. säädetty.
21725: 5 §.
21726: Työhön älköön otettako henkilöä, joka ei 9 §.
21727: ole täyttänyt neljäätoista vuotta tai jonka, Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai
21728: vaikka hän on saavuttanut tämän iän, oppi- muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tietää,
21729: velvollisena tulee käydä päiväkoulua. Kui- on aiheuttanut keskeytyksen liikkeen, lai-
21730: tenkin saadaan kolmetoista vuotta täyttänyt toksen tai yrityksen säännöllisessä toimin-
21731: henkilö ottaa työhön, jos työ on koulujen nassa tahi vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen
21732: loma-aikoina tehtävää lähetin työtä tai keskeytykseen taikka hengen, terveyden tahi
21733: muuta, siihen verrattavaa kevyttä työtä. omaisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi, saa
21734: siinä määrin kuin mainitut syyt vaativat,
21735: 6 §. pitentää 6 ja 7 § :ssä säädettyä työaikaa, ei
21736: Nuorta työntekijää, joka ei ole täyttänyt kuitenkaan kauemmin kuin neljän viikon
21737: kuuttatoista vuotta, saa pitää työssä kauin- aikana eikä 6 § : ssä tarkoitetun työntekijän
21738: aan 6 tuntia vuorokaudessa ja 30 tuntia osalta enempää kuin siten, että hänen työ-
21739: viikossa. aikansa on enintään 47 tuntia viikossa kauin-
21740: Edellä 1 momentissa mainittu työaika on taan kahden viikon aikana.
21741: sijoitettava kello 7: n ja kello 19: n väliseen Työajan pitennykseksi 1 momentin mukaan
21742: aikaan ja työntekijälle on annettava vähin- sekä sen syystä, laajuudesta ja todennä-
21743: tään 14 tunnin yhdenjaksoinen vuorokausi- köisestä kestoajasta on työnantajan viivy-
21744: lepo. tyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus asian-
21745: Milloin työpäivä on neljää tuntia pitempi, omaiselle valtion ammattientarkastajalle. Am-
21746: on 1 momentissa tarkoitetulle työntekijälle mattientarkasta:ia voi, tutkittuaan asian, joko
21747: työn aikana annettava vähintään tunnin jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan tai
21748: kestävä lepohetki, jonka aikana hän saa ryhtvä toimenpiteisiin pitennyksen rajoitta-
21749: esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei miseksi tai lopettamiseksi.
21750: lueta työaikaan. Hätätyöstä, jota tehdään 6 ja 7 §: ssä
21751: Työntekijälle on annettava vähintään 38 säädetyn työaian lisäksi, on maksettava ko-
21752: tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikkolepo. rotettua palkkaa työaikalain säännösten
21753: X,5. - Tiekso ym. 507
21754:
21755: mukaisesti, jollei siitä ole toisin säädetty lääkärintarkastusta, myös tämän pykälän
21756: muussa työaikaa rajoittavassa laissa, jota on 1 momentin mukaan tarkastettavia työnte-
21757: sovellettava kysymyksessä olevaan työhön. kijöitä.
21758: Ammattientarkastajana on oikeus, milloin
21759: 10 §. työstä aiheutuva tapaturma tai terveyden
21760: Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä vaurioitumisen vaara on ilmeisesti tarjona
21761: tehdystä työstä ja siitä maksettavasta koro- nuorelle työntekijälle, kieltää käyttämästä
21762: tetusta palkasta on noudatettava, mitä siitä häntä sellaiseen työhön.
21763: työaikalaissa säädetään, jollei muussa työ-
21764: aikaa rajoittavassa laissa, jota sovelletaan 13 §.
21765: työntekijän tekemään työhön, ole siitä toisin Ammattientarkastajan 12 § : n 2 momentin
21766: säädetty. nojalla antaman määräyksen tai saman pykä-
21767: län 3 momentissa tarkoitetun kiellon työn-
21768: 11 §. antaja voi alistaa sosiaaliministeriön tutkit-
21769: Ennen kuin työsopimus tehdään, tulee tavaksi, niinkuin ammattientarkastajan anta-
21770: nuoren työntekijän iästä ja siitä, ettei hän masta kirjallisesta käskystä tai kiellosta on
21771: oppivelvollisena ole velvollinen käymään päi- erikseen säädetty.
21772: väkoulua, olla luotettava selvitys. Viran-
21773: omais~n tätä tarkoitusta varten antamasta 14 §.
21774: todistuksesta älköön perittäkö maksua. Jokaisessa tämän lain alaisessa työpaikassa
21775: on työnantajan pidettävä luetteloa niistä
21776: 12 §. nuorista työntekijöistä, jotka on otettu työ-
21777: Kun työsopimus tehdään kuusitoista vuotta hön toistaiseksi tai vähintään yhden kuu-
21778: täyttäneen työntekijän kanssa ja se koskee kauden ajaksi tahi jotka ovat olleet työssä
21779: sellaista työpaikkaa tai työtä, johon, sen yhden kuukauden. Luetteloon on merkittävä
21780: mukaan kuin siitä asetuksella säädetään, ei näiden työntekijäin täydelliset nimet sekä
21781: saa käyttää kuuttatoista vuotta nuorempaa heidän syntymäaikansa.
21782: työntekijää, on työnantajan kustannuksella Lisäksi tulee luettelosta tai työnantajan
21783: toimitettavassa lääkärintarkastuksessa vii- muista kirjoista käydä selville:
21784: meistään kahden viikon kuluessa työsuhteen 1) työntekijän syntymäpaikka ja asunto-
21785: alkamisesta todettava, ettei työ ole työn- osoite;
21786: tekijän terveydelle eikä kehitykselle vahin- 2) hänen holhoojansa nimi ja postiosoite;
21787: goksi. Niinikään on tällainen lääkärintar- 3) oppivelvollisuuden täyttämistä ja muuta
21788: kastus toimitettava, kun työsopimus tehdään koulunkäyntiä koskevat tiedot;
21789: kuuttatoista vuotta nuoremman henkilön 4) aika, jolloin oppisopimus- tai muu työ-
21790: kanssa eikä sopimus koske helppoa toimisto- suhde on alkanut ja lakannut;
21791: työtä tai lähetin tai muuta, siihen verrattavaa 5) työntekijän suorittaman työn laatu;
21792: kevyttä työtä. Milloin työsuhde on tarkoitettu sekä
21793: jatkumaan tai jatkuu kauintaan kuukauden, 6) ammattientarkastajan tekemät mer-
21794: ei lääkärintarkastusta ole toimitettava, ellei kinnät.
21795: ammattientarkastaja tämän pykälän 2 mo- 15 §.
21796: mentin nojalla toisin määrää. Sosiaaliminis- Työnantajan, jolla on työssään yksi tai
21797: teriö antaa lääkintöhallitusta kuultuaan tar- useampi nuori työntekijä, on pidettävä tämä
21798: kemmat määräykset siitä, mitä lääkärintar- laki ja sen nojalla annetut asetukset sekä
21799: kastuksessa on otettava huomioon. viranomaisen päätös niistä ehkä myönne-
21800: Ammattientarkastaja voi, milloin aihetta tyistä poikkeuksista sopivassa paikassa työn-
21801: ilmaantuu, velvoittaa työnantajan toimitut- tekijäin nähtävinä.
21802: tamaan enintään kahdesti vuodessa toistuvia 16 §.
21803: nuorten työntekijäin lääkärintarkastuksia tai Tämän lain noudattamista valvovat ammat-
21804: määräajassa hankkimaan lääkärinlausunnon tientarkastusviranomaiset.
21805: siitä, onko nuoren työntekijän työssä pitämi-
21806: nen hänen terveydelleen tai kehitykselleen 17 §.
21807: vahingoksi. Tämä koskee paitsi niitä työn- Mitä muissa laeissa ja asetuksissa on työ-
21808: tekijöitä, jotka on lupa ottaa työhön ilman suhteessa noudatettavaksi tai muuten työ-
21809: 508 X,5. - Nuorten työntekijli.in suojelu.
21810:
21811:
21812: oloista tahi työntekijäin siveellisen kehityksen 21 §.
21813: suojelemiseksi säädetty, sovellettakoon nuoriin Työnantaja, joka rikkoo tämän lain tai sen
21814: työntekijöihin, mikäli mainitut säännökset nojalla annetun asetuksen säännöksiä taikka
21815: eivät ole ristiriidassa tämän lain säännösten muusta syystä kuin maksukyvyttömyyden
21816: kanssa. johdosta laiminlyö 9 tai 10 § : ssä säädetyn
21817: korotetun palkan maksamisen hätätyöstä tai
21818: 18 §. sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä
21819: Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- tehdystä työstä tahi jättää noudattamatta
21820: tarkastajan taikka työnantajain tahi työn- 13 § : ssä tarkoitetun määräyksen, jota hän
21821: tekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työ- ei ole alistanut sosiaaliministeriön tutkit-
21822: neuvoston ratkaistava, onko työ- tai virka- tavaksi, rangaistakoon sakolla. Jos rikkomus
21823: suhdetta pidettävä sellaisena, johon tätä lakia on tapahtunut ammattientarkastusviran-
21824: on sovellettava. omaisten huomautuksesta huolimatta tai työn-
21825: Ammattientarkastajan on, milloin asian- antaja ei ole noudattanut sosiaaliministeriön
21826: omainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa päätöstä, joka on annettu 13 §: ssä tarkoi-
21827: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- tetun määräyksen johdosta, tahi jos olosuhteet
21828: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä ilmei- muutoin ovat raskauttavat, olkoon rangaistus
21829: sen selvänä. vähintään kolmekymmentä päiväsakkoa tai
21830: Jos tuomioistuimessa ·vireillä olevan asian enintään kuusi kuukautta vankeutta.
21831: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
21832: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän pääksi tässä pykälässä mainittuun rikkomuk-
21833: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, mil- seen eikä sitä samalla voida lukea työnan-
21834: loin katsoo sen tarpeelliseksi tai asianomainen tajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus-
21835: sitä vaatii; ja päättäköön tuomioistuin asian tajaa.
21836: vasta sen jälkeen, kun työneuvoston ratkaisu Jos holhooja vastoin tämän lain tai sen
21837: on sille toimitettu. nojalla annetun asetuksen säännöksiä on nuo-
21838: ren työntekijän puolesta tehnyt työsopi-
21839: 19 §. muksen tai jos hän on sallinut, että hänen
21840: Työneuvosto voi hakemuksesta ja maaraa- holhottavaansa viittätoista vuotta nuorempaa
21841: minsä ehdoin sallia, että viisitoista vuotta henkilöä vastoin näitä säännöksiä on pidetty
21842: täyttänyttä työntekijää tietyssä tapauksessa töissä, rangaistakoon myös holhoojaa enin-
21843: hänen ammatilliseksi kehityksekseen tai tään kolmellakymmenellä päiväsakolla.
21844: muusta painavasta syystä saadaan pitää
21845: työssä 6 ja 7 §: n säännöksistä poikkeavasti. 22 §.
21846: Tämä laki tulee voimaan pa1vana
21847: kuuta 19 , ja sillä kumotaan kauppa-, kont-
21848: 20 §. tori- ja varastoliikkeiden työoloista 24 päi-
21849: Jos ilmenee erimielisyyttä siitä, onko työtä vänä lokakuuta 1919 annettu laki (132/19)
21850: pidettävä sellaisena kevyenä työnä, jota tar- sen voimassa olevilta osilta sekä lasten ja
21851: koitetaan 5 § : ssä tai 12 § : n 1 momentissa, nuorten henkilöiden käyttämisestä ammatti-
21852: voidaan kysymys alistaa työneuvoston rat- työhön 31 päivänä heinäkuuta 1929 annettu
21853: kaistavaksi. laki (260/29).
21854:
21855: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
21856:
21857: Anna-Liisa Tiekso. Kaino Haapanen.
21858: Eino Tainio. Elli Stenberg.
21859: 509
21860:
21861: X,6. - Lak.al. N: o 84.
21862:
21863:
21864:
21865:
21866: Tuuli ym. : Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta.
21867:
21868:
21869: E d u s k u n n a 11 e.
21870:
21871: Milloin kunta ei ole täyttänyt työllisyys- sessa, että asiasta on ennakolta kirjallisesti
21872: laissa edellytettyä työhönsijoitusvelvollisuut- sovittu työvoimaviranomaisten eli kulkulai-
21873: taan ja työttömyystyöt kunnan työttömille tosten ja yleisten töiden ministeriön ja kun-
21874: sen johdosta on ollut osaksi tai kokonaan nan kesken. Kysymys ei ole vain valtion ja
21875: järjestettävä valtion toimesta, kunnan on kunnan periaatteellisesti eriarvoiseen ase-
21876: lain 4 § :n mukaan korvattava valtiolle työ- maan asettamisesta, vaan käytäntö on osoit-
21877: hönsijoitusvelvollisuutensa mukainen osuus tanut, että valtio ei ole lain voimassaolo-
21878: töiden järjestämisestä aiheutuneista palk- aikana tehnyt yhtään sopimusta niissäkään
21879: kauskustannuksista ja niihin liittyvistä so- tapauksissa, joissa valtio ei ole työhönsijoi-
21880: siaalisista kuluista. Milloin valtio puolestaan tusosuuttaan täyttänyt.
21881: ei ole täyttänyt työhönsijoitusvelvollisuut- Kun olisi aiheellista tältä osin korjata voi-
21882: taan ja kunta on sen johdosta joutunut si- massa oleva työllisyyslaki, ehdotamme kun-
21883: joittamaan omiin työttömyystöihinsä valtion nioittaen,
21884: osuuteen kuuluvia työttömiä, valtio korvaa
21885: kunnalle siitä aiheutuvat palkkauskustan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21886: nukset ja sosiaaliset kulut vain siinä tapauk- van lakiehdotuksen:
21887:
21888:
21889:
21890: Laki
21891: työllisyyslain muuttamisesta.
21892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1956 annetun
21893: työllisyyslain ( 672/56) 4 § : n 6 mom. näin kuuluvaksi:
21894:
21895: 4 §.
21896: myystöihin enemmän työttömiä kuin sen
21897: Milloin valtio ei ole täyttänyt työhönsijoi- osuus olisi edellyttänyt, valtio korvaa kun-
21898: tusvelvollisuuttaan ja kunta sen johdosta on nalle siitä aiheutuneet palkkauskustannukset
21899: joutunut sijoittamaan järjestämiinsä työttö- ja palkkaukseen liittyvät sosiaaliset kulut.
21900:
21901:
21902: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
21903:
21904: Erkki Tuuli. Erkki Hara.
21905: R. Hallberg. Kalervo Saura.
21906: Johannes Wirtanen.
21907: 610
21908:
21909: X,7. - La.k.al. N:o 85.
21910:
21911:
21912:
21913:
21914: Nederström-Lunden ym.: Ehdotus lM"ksi kansaneläkelain
21915: muuttamisesta.
21916:
21917:
21918:
21919: Eduskunnalle.
21920:
21921: Kansaneläkelain tultua voimaan vuoden rustuu siihen ajatukseen, että aviopuolisoi-
21922: 1957 alussa voitiin jo silloin todeta, että hy- den asunto-, valo- ja lämpökustannukset oli-
21923: väksytyt eläkemäärät olivat tapahtuneen sivat yksinäisen henkilön vastaavia kustan-
21924: elinkustannusten nousun johdosta vähenty- nuksia alhaisemmat. Edellä mainitut kus-
21925: neet arvossaan. Myöhemmin tapahtunut vä- tannukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja
21926: häinen indeksiin perustuva korotus ei ole yksinäisetkin asuvat toisten kanssa yhteisissä
21927: pystynyt nostamaan eläkemääriä riittävästi. talouksissa. Näin ollen tuntuu aviopuolisoi-
21928: Varsinkin ne henkilöt, jotka joutuvat elä- den yhteisen eläkkeen tukiosan pieneneminen
21929: mään yksinomaan kansaneläkkeen varassa, 40 sadalta, muutenkin riittämättömistä eläk-
21930: tuntevat eläkkeiden pienuuden. Tämän toteaa keistä, raskaalta menetykseltä. Lakia olisi
21931: mm. Suomen Punaisen Ristin suorittama senvuoksi muutettava siten, että aviopuoli-
21932: tutkimus, jonka mukaan edellämainitut jou- soille määrätään yhteinen eläkkeen tukiosa,
21933: tuvat kärsimään suoranaista puutetta. Tuki- joka täysimääräisenä on 80 sadalta suurempi
21934: eläkkeiden määriä olisi näin ollen korotet- kuin 1 momentissa tarkoitettu täysimääräi-
21935: tava yhdellä tuhannella markalla kuukau- nen tukiosa.
21936: dessa eli 12 000 markalla vuodessa, jotta Voimassa olevan lain mukaan naimisissa
21937: taloudellinen tilanne eläkeläisten keskuudessa olevalle vakuutetulle maksetaan eläkkeen
21938: edes osittain helpottuisi. Kansaneläkelain tukiosa täysimääräisenä, kun puolisoiden yh-
21939: 27 § olisi muutettava siten, että ensimmäi- teinen vuositulo ei ylitä rajatuloa, joka on
21940: sessä momentissa mainitut täysimääräiset 60 sadalta suurempi kuin 3 momentissa tar-
21941: tukiosat olisivat vuodessa kalleimmassa kun- koitettu rajatulo. Tämän määräyksen mu-
21942: taryhmässä 84 000 mk, toisessa kuntaryh- kaan saattaa esim. työkyvytön saada vain
21943: mässä 75 000 mk ja kolmannessa kuntaryh- peruseläkkeen, koska aviopuolison alhainen-
21944: mässä 66 000 mk. Edellä mainittuihin mää- km ansiotulo ylittää tukiosan saamiseen oi-
21945: riin lisättäisiin aikaisemmin hyväksytty 10% keuttavan rajatulon. Olisi kohtuullista, että
21946: indeksikorotus. naimisissa olevalle vakuutetulle maksettaisiin
21947: Saman pykälän toisessa momentissa on eläkkeen tukiosa täysimääräisenä, kun puoli-
21948: säännös aviopuolisoille myönnettävästä yhtei- soiden yhteinen vuositulo ei ylitä rajatuloa,
21949: sestä eläkkeen tukiosasta, joka täysimääräi- joka on kaksi kertaa niin suuri kuin 3 mo-
21950: senä nyt on 60 sadalta suurempi kuin 1 mentissa tarkoitettu rajatulo.
21951: momentissa tarkoitettu täysimääräinen tuki- Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
21952: osa. Tämä lainkohta on herättänyt aviopuo- dotamme,
21953: lisoissa tyytymättömyyttä, koska eläkkeiden
21954: tukiosat täysimääräisinäkin ovat perin alhai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21955: set. Nykyisin voimassa oleva määräys pe- van lakiehdotuksen:
21956: X,7. - Nederström-Lund6n ym. 511
21957:
21958:
21959: Laki
21960: kansaneläkelain muuttamisesta.
21961: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä kesäkuuta annetun kansan-
21962: eläkelain (347/56) 27 §:n 4 momentti ja muutetaan saman pykälän 1 ja 2 momentti
21963: näin kuuluvaksi:
21964: 27 §. Milloin molemmille puolisoille on myön-
21965: Kunnat jaetaan elinkustannusten kalleu- netty kansaneläke, määrätään heille yhteinen
21966: den mukaan kolmeen ryhmään, joissa eläk- eläkkeen tukiosa, joka täysimääräisenä on 80
21967: keen täysimääräinen tukiosa on vuodessa: sadalta suurempi kuin 1 momentissa tarkoi-
21968: tettu täysimääräinen tukiosa. Yhteinen tuki-
21969: ensimmäisessä eli kalleimmassa osa maksetaan puoleksi kummallekin puoli-
21970: kuntaryhmässä . . . . . . . . . . . 84 000 mk soista. Tukiosan puoliskosta on silloin muu-
21971: toisessa kuntaryhmässä ...... 75 000 mk ja toin voimassa, mitä tukiosasta on säädetty.
21972: kolmannessa kuntaryhmässä . 66 000 mk.
21973:
21974: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
21975:
21976: Judit Nederström-Lunden. Martti Linna. Gösta Rosenberg.
21977: Pertti Rapio. Pentti Liedes. Anna-Liisa Tiekso.
21978: H. Tauriainen. Elli Stenberg. Irma Rosnell.
21979: Siiri Lehmonen. Tyyne Tuominen. Inkeri Virtanen.
21980: Tauno Kelovesi. Eino Roine. Kaino Haapanen.
21981: 512
21982:
21983: X,S. - Lagmot. N: o 86.
21984:
21985:
21986: Nordfors m. fl.: Förslag till lag angående ändring av folk-
21987: pensionslagen.
21988:
21989: T i ll R i k s d a g e n.
21990:
21991: Riksdagen behandlade under hösten 1958 inte nått invaliditetsgrad av arbetsoförmåga,
21992: lagmotioner, vilka avsåg ändring av 5 § lagen skulle samtidigt ha förlorat rätt till folk-
21993: om socialhjälp. Dessa initiativ hade fram- pension med understödsdel i händelse deras
21994: lagts med anledning av fall, då arbetsgivare från den förra arbetsgivaren mottagna ålder-
21995: enligt nämnda lagrum utbetalat underhåll åt domsunderstöd översteg 5 500 mark i måna-
21996: ålderstigna tidigare anställda, men minskat den. 30 § i folkpensionslagen stadgar näm-
21997: dessa understöd sedan folkpensionens belopp ligen, att vid bestämmandet av folkpension
21998: blivit höjda. Lag- och ekonomiutskottet be- beaktas pension eller livränta, utbetalad på
21999: handlade motionerna och framhöll i sitt be- grund av arbetsförhållande, ifall denna
22000: tänkande den 18 november 1958, att, enligt del av inkomsten överstiger 60 000 mark
22001: uppgift av sakkunniga, understöd, vilka för årligen.
22002: män uppgått till 9 200-10 600 mark samt Då den nya folkpensionslagen stiftades i
22003: för kvinnor till 8 800~10 200 mark, likväl riksdagen antogs där, såsom även framhålles
22004: ofta minskats till 4 500 mark för män och i lag- och ekonomiutskottets betänkande ifråga
22005: 4 100 mark för kvinnor i händelse veder- om ovannämnda motioner, att denna icke
22006: börande erhållit folkpension. skulle inverka minskande på ålderdomsunder-
22007: I nämnda lagmotioner föreslogs, att vid stöd, som av arbetsgivare erläggas åt arbets-
22008: bestämmandet av i 5 § lagen om socialhjälp tagare. Likväl har detta inträffat, såsom
22009: avsett understöd icke bör beaktas erhållen konkreta fall visat. Det i 30 § folkpensions-
22010: folkpension eller därmed jämförbart socialt lagen angivna gränsvärdet har med stöd av
22011: understöd eller annan pension. Riksdagen lagen den 8 juni 1956 om bindande av de i
22012: beslöt emellertid den 11 december 1958 lämna folkpensionslagen stadgade pensionerna och
22013: förslaget om nämnda ändringar av lagen om understöden vid levnadskostnaderna (348/56)
22014: socialhjälp vilande till första lagtima riksdag från och med den 1 april 1958 höjts från
22015: efter nyval. 60 000 till 66 000 mark. Likväl måste denna
22016: I händelse förslaget till lagändring blivit inkomstgräns, viiken begränsar möjligheterna
22017: godkänt hade det emellertid icke fått större till förhöjd folkpension, anses vara alltför
22018: praktisk betydelse, emedan ett säkerställande snäv. På den grund anse vi, att gränsvärdet
22019: av oavkortade enskilda understöd åt gamla borde höjas till 120 000 mark.
22020: arbetstagare i praktiken endast skulle ha in- Med hänvisning till vad ovan anförts samt
22021: skränkt sig till sådana, vilka enligt 5 § lagen med stöd av 32 § i riksdagsordningen föreslå
22022: om socialhjälp blivit i så hög grad arbets- vi, att nämnda grundvärde justeras och
22023: oförmögna, att de icke kunna försörja sig
22024: själva och icke kunna erhålla utkomst av mtt Riksdagen måtte godkänna föl-
22025: anhöriga. Dylika fall åter, där vederbörande jande lagförslag:
22026:
22027: Lag
22028: angående ändring av folkpensionslagen.
22029: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 30 § folkpensionslagen av den 8 juni 1956
22030: (347/56) erhålla följande ändrade lydelse:
22031: 30 §. verkliga inkomst, som vederbörande enligt
22032: Med årsinkomst, på grund varav rätt tili skälig uppskattning kan förutsättas fortgå-
22033: pensions underhållsdel fastställes, avses den ende årligen åtnjuta, ökad med tiondedelen
22034: :x,s. - Nordfors ym. 513
22035:
22036: av det belopp, varmed värdet av hans egen- underhåll eller unde:rstöd pl grund av slåkt-
22037: dom överstiger 2 000 000 mark eller om han skaps- eller svågerskapsförhållande eller av
22038: är gift, varmed värdet av makarnas gemen- annan med sädant förhållande jämförlig or-
22039: samma egendom överstiger 3 000 000 mark. sak räknas icke såsom årsinkomst, försävitt
22040: Har någon överlåtit egendom åt annan utan icke dess belopp, tillsammans med övriga i
22041: vederlag eller mot oproportionerligt ringa 1 mom. avsedda inkomster, nämnvärt över-
22042: ersättning och får han sitt uppehälle helt stiger beloppet av det underhåll, som jämlikt
22043: eller till en del av egendomens mottagare, må lagen om socialhjälp skall betalas åt anhörig.
22044: den tili skäligt belopp uppskattade avkast- Av pension eller livränta, som på grund av
22045: ningen av den överlåtna egendomen antingen frivillig ålderdoms-, invaliditets- eller familje-
22046: helt eller delvis räknas såsom överlåtarens pensionsförsäkring utbetalas åt försäkrad,
22047: årsinkomst. eller av deras sammanlagda belopp samt av
22048: Såsom årsinkomst räknas icke pension, som pension, som på grund av eget eller makes
22049: utgår enligt denna lag, barnbidrag, som utgår arbets- eller tjänsteförhållande eller till ar-
22050: enligt lagen om barnbidrag, familjebidrag, bets- eller tjänsteförhållande ansluten ålder-
22051: som utgår enligt lagen om familjebidrag, dotns-, invaliditets- eller familjepensionsför-
22052: eller socialhjälp, underhåll eller bidrag, sotn säkring utbetalas iit försäkrad, eller av deras
22053: utgår enligt lagen om socialhjälp. Underhåll sammanlagda belopp räknas. såsom årsinkomst
22054: på grund av underhållsskyldighet till följd endast den del, som överstiger 120 000 mark
22055: av äktenskap, i lagen om barn utom äkten- om året.
22056: skap stadgat underhållsbidrag och frivilligt
22057:
22058:
22059: Helsingfors den 17 februari 1959.
22060:
22061: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
22062:
22063:
22064:
22065:
22066: 65 E 2191'59
22067: 514
22068:
22069: X,S. - Lak.al. N: o 86.
22070: Suomennos.
22071:
22072:
22073:
22074:
22075: Nordfors ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
22076:
22077:
22078:
22079: Eduskunnalle.
22080:
22081: Eduskunta käsitteli syksyllä 1958 lakialoit- tustaan omaisiltaan. Sellaisissa tapauksissa
22082: teita, jotka tarkoittivat huoltoapulain 5 § : n taas, joissa asianomaisen työkyvyttömyysaste
22083: muuttamista. Nämä aloitteet oli tehty niiden ei ole niin suuri, hän olisi samalla menettä-
22084: tapausten johdosta, joissa työnantaja oli mai- nyt oikeuden kansaneläkkeen tukiosaan, jos
22085: nitun lainkohdan mukaisesti maksanut ela- hänen entiseltä työnantajaltaan saama van-
22086: tusta vanhoille aikaisemmille työntekijöilleen, huusavustus olisi enemmän kuin 5 500 mark-
22087: mutta vähentänyt näitä avustuksia kansan- kaa kuukaudessa. Kansaneläkelain 30 § : ssä
22088: eläkkeen määrien tultua korotetuiksi. Laki- säädetään nimittäin, että kansaneläkettä mää-
22089: ja talousvaliokunta käsitteli aloitteet ja lau- rättäessä otetaan huomioon työsuhteen perus-
22090: sui mietinnössään 18 päivältä marraskuuta teella maksettu eläke tai elinkorko, jos se on
22091: 1958, että asiantuntijain antamien tietojen enemmän kuin 60 000 markkaa vuodessa.
22092: mukaan avustusta, jota miehille oli maksettu Kun uusi kansaneläkelaki säädettiin edus-
22093: 9 200-10 600 markkaan sekä naisille 8 800- kunnassa, katsottiin siellä, kuten myös laki-
22094: 10 200 markkaan saakka, kuitenkin oli usein ja talousvaliokunnan mietinnössä edellä mai-
22095: vähennetty 4 500 markkaan miesten ja 4 100 nittujen aloitteiden johdosta esitetään, että
22096: markkaan naisten osalta, jos asianomaiset tämä ei vaikuttaisi vähentävästi vanhuus-
22097: olivat saaneet kansaneläkettä. avustukseen, jota työnantaja maksaa työnte-
22098: Mainituissa lakialoitteissa ehdotettiin sää- kijälle. Kuitenkin näin on tapahtunut, kuten
22099: dettäväksi, että huoltoapulain 5 § :ssä tarkoi- konkreettiset tapaukset osoittavat. Kansan-
22100: tettua avustusta määrättäessä ei olisi otettava eläkelain 30 § : ssä mainittua raja-arvoa on
22101: huomioon kansaneläkettä tai siihen verratta- 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetulla lailla
22102: vaa sosiaalista avustusta tai muuta eläkettä. kansaneläkelain mukaisten eläkkeiden ja
22103: Eduskunta päätti kuitenkin 11 päivänä joulu- avustusten sitomisesta elinkustannusindeksiin
22104: kuuta 1958 jättää mainitut huoltoapulain (348/56) 1 päivästä huhtikuuta 1958 lukien
22105: muutosehdotukset lepäämään ensimmäisiin korotettu 60 000 markasta 66 000 markkaan.
22106: vaalien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtio- Kuitenkin on tätä tulorajaa, joka on rajana
22107: päiviin. mahdollisuuksille korotettuun kansaneläkkee-
22108: Vaikka lainmuutos olisi tullut hyväksy- seen, pidettävä aivan liian alhaisena. Sen
22109: tyksi, ei sillä kuitenkaan olisi ollut suurem- vuoksi katsomme, että raja-arvo olisi nostet-
22110: paa käytännöllistä merkitystä, koska lyhentä- tava 120 000 markkaan.
22111: mättömien yksityisten avustusten turvaami- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
22112: nen vanhoille työntekijöille käytännössä vain järjestyksen 32 §: n nojalla ehdotamme, että
22113: olisi rajoittunut sellaisiin, jotka huoltoapu- mainittua perusarvoa tarkistettaisiin siten,
22114: lain 5 §: n mukaisesti ovat tulleet niin suu-
22115: ressa määrin työkyvyttömiksi, että he eivät että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22116: voi huolehtia itsestään eivätkä voi saada ela- van lakiehdotuksen:
22117: X,S. - Nordfors ym. 515
22118:
22119:
22120: Laki
22121: kansaneläkelain muuttamisesta.
22122: Eduskunnan päätöksellä muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
22123: lain (347/56) 30 § näin kuuluvaksi:
22124:
22125: 30 §. avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvelvol-
22126: Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläk- lisuuden perusteella annettua elatusta, avio-
22127: keen tukiosaan vahvistetaan, tarkoitetaan sitä liiton ulkopuolella syntyneistä lapsista anne-
22128: tosiasiallista tuloa, jota asianomaisen henki- tussa laissa säädettyä elatusapua ja sukulai-
22129: lön voidaan kohtuullisen arvion mukaan edel- suus- tai lankoussuhteen taikka sellaiseen suh-
22130: lyttää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä teeseen verrattavan muun syyn takia vapaa-
22131: kymmenennenä osalla siitä määrästä, jolla ehtoisesti annettua elatusta tai avustusta ei
22132: hänen omaisuutensa arvo ylittää 2 000 000 lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, yhdessä
22133: markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla puo- 1 momentissa tarkoitettujen muiden tulojen
22134: lisoiden yhteisen omaisuuden arvo ylittää kanssa, ei sanottavasti ylitä huoltoapulain
22135: 3 000 000 markkaa. Jos joku on luovuttanut mukaan omaiselle annettavan avustuksen
22136: omaisuutta toiselle korvauksetta tai suhteet- määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-, työkyvyt-
22137: toman vähäistä korvausta vastaan ja saa ela- tömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen perus-
22138: tuksensa tai osan siitä omaisuuden vastaan- teella vakuutetulle maksetusta eläkkeestä tai
22139: ottajalta, voidaan luovutetun omaisuuden elinkorosta tahi niiden yhteismäärästä sekä
22140: kohtuulliseksi arvioitu tuotto joko kokonaan oman taikka puolison työ- tai virkasuhteen
22141: tai osaksi lukea luovuttajan vuosituloksi. johdosta tai työ- tai virkasuhteeseen liitty-
22142: Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan vän vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-
22143: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan eläkevakuutuksen perusteella vakuutetulle
22144: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan maksetusta eläkkeestä tahi niiden yhteismää-
22145: maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain rästä luetaan vuosituloksi vain se osa, joka
22146: mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai ylittää 120 000 markkaa vuodessa.
22147:
22148:
22149: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
22150:
22151: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
22152: 616
22153:
22154: X,9. - Lak.al. N:o 87.
22155:
22156:
22157:
22158:
22159: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi kansa?t.e"Ui.kelai"" muuttamisesta.
22160:
22161:
22162: E d u s k u n n a 11 e.
22163:
22164: Kesäkuun 8 päivänä 1956 annettuun kan- Nykyisessä muodossaan lakia on pidettävä
22165: saneläkelakiin sisällytettiin myös säännökset epäoikeudenmukaisena myös sikäli, että se
22166: hautausavustuksesta. Ne tarkoitettiin lievittä- asettaa lesken aina etuoikeutettuun asemaan.
22167: mään niitä vaikeuksia, joita kuolemantapaus Oikeudentuntoa loukkaavana on pidet-
22168: aiheuttaa. Hautausavustuksen käytäntöön ot- tävä sitä, että esim. puoliso, joka on pää-
22169: tamista onkin periaatteessa pidettävä oikeaan asiallisesti syypää asumuseroon tai aviopuoli-
22170: osuneena toimenpiteenä. soiden välien rikkoutumiseen, on oikeutettu
22171: Hautausavustusjärjestelmä on kuitenkin saamaan puolisonsa kuoltua hautausavustuk-
22172: puutteellinen ja eräissä kohdin jopa epä- sen, vaikkei aviopuolisoilla olisi ollut enää
22173: oikeudenmukainen. Puutteena on pidettävä pitkiin aikoihin mitään yhteyttä toisiinsa,
22174: sitä, että tämän järjestelmän ulkopuolelle puhumattakaan, että leski olisi osallistunut
22175: ovat jääneet juuri ne väestöryhmät, joiden hautauskustannusten suorittamiseen tai ollut
22176: suhteen yhteiskunnan huolenpidon yleensä edes läsnä hautaustilaisuudessa. Omituiseen
22177: tulisi olla etualalla, nimittäin toisaalta leski- lopputulokseen saattaa johtaa myös se, että
22178: vanhukset, toisaalta perheet, joiden kannet- laki asettaa kaikki rintaperilliset, kuten esim.
22179: tavana on ollut pitkäaikainen ja siten aina lastenlapset, niinikään etuoikeutettuun ase-
22180: myös taloudellisesti raskas sairaus. Hautaus- maan. Nämä epäkohdat olisi laista poistet-
22181: avustustahan ei voida voimassa olevan kan- tava.
22182: saneläkelain 33 § : n 2 momentin mukaan Samalla lakiin olisi otettava puheena ole-
22183: myöntää, jos vainaja oli saanut joko van- van etuuden ulosmittaamista ja siirtämistä
22184: huus- tai työkyvyttömyyseläkettä yhden vuo- koskevat kieltosäännö·kset.
22185: den. Tämän vuoksi olisi järjestelmää siten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22186: kehitettävä, että sen piiriin tulisivat kuulu-
22187: maan myös nämä ryhmät. että Eduskunta 'luuväksyisi seuraa-
22188: van lakiehdotuksen:
22189:
22190:
22191: Laki.
22192: kansaneläkelain muuttamisesta.
22193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
22194: saneläkelain (347/56) 33, 40, 73, 76 ja 79 § näin kuuluviksi:
22195: 33 §. tai välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti
22196: Jos vakuutettu kuolee, suoritetaan puoli- erillään asuneelle puolisolle eikä sille, joka on
22197: solle ja kuolinhetkellä 16 vuotta nuoremmille rikollisella teolla aiheuttanut vakuutetun kuo-
22198: vakuutetun lapsille, tai, jollei näitä ole, van- leman.
22199: hemmille, jotka elatukseensa nähden olivat Jos omaistentukeen oikeutettuja ei ole, suo-
22200: pääasiallisesti vakuutetusta riippuvaiset, ritetaan hautausapuna niille, jotka ovat pitä-
22201: omaistentuki 30 000 markkaa. Omaistentuki neet huolta vakuutetun hautaamisesta, siitä
22202: jaetaan heidän keskensä, niinkuin jäämistön aiheutuneiden kustannusten määrä, ei kuiten-
22203: jakamisesta on säädetty. Omaistentukea ei kaan enempää kuin omaistentukena saadaan
22204: kuitenkaan suoriteta asumuseroon tuomitulle suorittaa.
22205: X,9. - Uusitalo ym. 517
22206:
22207: Se seikka, että joku on saanut tai on oi- laitoksen lisätyn hallituksen ratkaistavaksi,
22208: keutettu saamaan vakuutetun kuoleman joh- jos päätös koskee:
22209: dosta myös muualta hautausapua tai muuta
22210: etuutta ei saa vähentää hänen oikeuttaan tä- 3) omaistentukea tai hautausapua;
22211: män lain mukaiseen omaistentukeen tai hau-
22212: tausapuun.
22213: Omaistentukea ja hautausapua on uhalla, 76 §.
22214: että oikeus niiden saamiseen muuten on me- Tätä la.kia sovellettaessa pidetään, ei kui-
22215: netetty, haettava, siten kuin asetuksella mää- tenkaan mikäli on kysymys 33 § : n 1 mo-
22216: rätään, yhden vuoden kuluessa vakuutetun mentissa mainitusta omaistentuesta, vakuute-
22217: kuolinpäivästä tai, jos hänet on julistettu tun lapsena myös hänen ottolastaan sekä hä-
22218: kuolleeksi, siitä, kun päätös kuolleeksi julis- nen puolisonsa ja puolisovainajansa lasta ja
22219: tamisesta on saanut lainvoiman. ottolasta sekä sellaista avioliiton ulkopuolella
22220: syntynyttä lasta, johon kohdistuva vakuute-
22221: tun elatusvelvollisuus on oikeuden päätök-
22222: 40 §. sellä tai asianmukaisella sopimuksella vahvis-
22223: Eläke-erä menetetään, jos sitä ei ole nos- tettu.
22224: tettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenteri- Omaistentukeen oikeutettuna vakuutetun
22225: vuoden päättymisestä lukien, jonka aikana se lapsena pidetään myös hänen ottolastaan.
22226: on erääntynyt maksettavaksi. Oikeus myön- Mitä edellä 1 ja 2 momenteissa säädetään
22227: nettyyn omaistentukeen ja hautausapuun me- ottolapsesta, sovellettakoon myös vakuutetun
22228: netetään, jos niitä ei ole nostettu kolmen kasvattilapseen, jonka toimeentulosta vakuu-
22229: vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- tettu tai hänen samassa taloudessa asuva
22230: misestä lukien, jonka aikana 33 § :ssä sää- puolisonsa huolehtii.
22231: detty hakuaika on päättynyt.
22232: 79 §.
22233: Tähän lakiin perustuvaa eläkettä, omais-
22234: 73 §. tentukea tai hautausapua älköön ulosmitat-
22235: Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaos- tako.
22236: ton tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimi- Sopimus, joka tarkoittaa 1 momentissa
22237: henkilön päätös on siihen tyytymättömän mainittujen etuuksien toiselle siirtämistä tai
22238: asianosaisen hakemuksesta alistettava eläke- panttaamista, on mitätön.
22239:
22240: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
22241:
22242: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Akseli Pa.arma.n.
22243: 518
22244:
22245: X,lO. - Lak.al. N: o 88.
22246:
22247:
22248:
22249:
22250: Seppi ym. : Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
22251:
22252:
22253: Eduskunnalle.
22254:
22255: Voimassa olevan kansaneläkelain 62 § : n menot lain määräämien ja muiden välttämät-
22256: mukaan jaetaan kunnat viiteen ryhmään kan- tömien tehtävien hoitamisesta ovat suuresti
22257: saneläkkeiden tukiosakustannuksien kunnan lisääntyneet, käyvät kuntien mahdollisuudet
22258: osuuden määräämistä varten. Ryhmityksen selviytyä kaikista tehtävistään ylivoimaisiksi.
22259: suorittaa valtioneuvosto enintään kolmeksi Kuntien jakamisella kymmeneen ryhmään ja
22260: vuodeksi kuntien taloudellisen aseman perus- kuntien maksuosuutta alentamalla voitaisiin
22261: teella. Kunnan osuus eläkkeiden tukiosuu- kuntien asemaa helpottaa ja saada suurempaa
22262: desta on ryhmittäin 10, 20, 30, 25 tai 30 sa- oikeudenmukaisuutta erilaisessa taloudelli-
22263: dalta näiden kustannusten yhteismäärästä. sessa asemassa olevien kuntien tukiosakus-
22264: Uuden lain voimaantulo lisäsi huomatta- tannusten määräämisessä. Tätä tukee myös
22265: vasti kuntien tukiosuuskustannuksia. Vuonna se, että työllisyyslaissa kunnat on jaettu
22266: 1956 kuntien tukiosakustannukset tekivät kymmeneen luokkaan taloudellisen kestoky-
22267: yhteensä 1 400 miljoonaa markkaa, mutta kynsä mukaan.
22268: v. 1957 ne nousivat 3 500 miljoonaan mark- Kun kuntien taloudellinen kestokyky eri-
22269: kaan. Äyriä kohden nämä menot tekevät kes- laisten taloudellisten tehtävien suorittamisesta
22270: kimäärin n. 1: 05 markkaa, mutta eräissä ja muista kunnista itsestään riippumattomista
22271: kunnissa ne nousevat kahteen markkaan tekijöistä johtuen voi nopeastikin vaihdella,
22272: äyriä kohden. Tämä epätasaisuus johtuu olisi tarpeellista, että luokitus vuosittain tar-
22273: kuntien ryhmittelyn virheellisyydestä, talou- kistettaisiin.
22274: dellisesti heikkojen kuntien asettamisesta kor- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
22275: keampaan ryhmään kuin niiden todellinen ehdotamme,
22276: taloudellinen kantokyky edellyttäisi. Tämä
22277: epäkohta voitaisiin poistaa jakamalla kunnat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22278: useampaan ryhmään. Tällöin voitaisiin vält- lakiehdotuksen:
22279: tyä lain aiheuttamUta virheiltä. Kun kuntien
22280:
22281:
22282:
22283: Laki
22284: kansaneläkelain muuttamisesta..
22285: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
22286: eläkelain (347/56) 62 § näin kuuluvaksi:
22287: 62 §. kassa 14, VI luokassa 16, VII luokassa 18,
22288: Valtio ja kunnat vastaavat eläkkeiden tuki- VIII luokassa 21, IX luokassa 24 ja X luo-
22289: osien kustannuksista. Kunnat jaetaan kus- kassa 28 sadalta 2 momentissa sanotulla ta-
22290: tannusosuutensa suorittamista varten talou- valla lasketusta kunnan kustannusosuuspe-
22291: dellisen kantokykynsä mukaan kymmeneen rusteesta, ei kuitenkaan enempää kuin yksi
22292: luokkaan, joista ensimmäiseen sijoitetaan markka veroäyriä kohden. Valtio vastaa tuki-
22293: kantokyvyltään heikoimmat kunnat. Kunnan osien kustannuksista muilta osin.
22294: kustannusosuus on I luokassa 6, II luokassa 8, Kunnan kustannusosuusperuste on kun-
22295: III luokassa 10, IV luokassa 12, V luo- nalle vahvistetun painoluvun osoittama osuus
22296: X,lO. - Seppi ym, 519
22297: kunakin kuukautena koko maassa makset- luokkiin. Luokitus vahvistetaan vuodeksi ker-
22298: tavaksi lähetettyjen tukiosien yhteismäärästä. rallaan, sen jälkeen kun kuntien keskusjär-
22299: Kunnan painoluku vahvistetaan kolmivuotis- jestöille on varattu tilasuus antaa siitä lau-
22300: kaudeksi siten, että se on yhtä suuri kuin suntonsa. Sosiaaliministeriö vahvistaa 2 mo-
22301: kolmivuotiskauden alkamista edeltäneen vuo- mentissa tarkoitetut painoluvut vuosittain.
22302: den huhtikuun aikana kunnassa asuville eläk- Erityisistä syistä sosiaaliministeriö voi myön-
22303: keensaajille maksettavaksi lähetettyjen tuki- tää helpotuksia edellä 1 momentissa tarkoi-
22304: osien yhteismäärän suhde saman huhtikuun tetusta kunnan kustannusosuudesta.
22305: aikana koko maassa eläkkeensaajille makset-
22306: tavaksi lähetettyjen kaikkien tukiosien yhteis-
22307: määrään.
22308: V aitioneuvosto toimittaa kuntien ryhmi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22309: tyksen edellä 1 momentissa tarkoitettuihin kuuta 19 .
22310:
22311: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
22312:
22313: Usko Seppi. H. Tauriainen.
22314: Kaino Haapanen. Eino Tainio.
22315: Eino Roine. Elli Stenberg.
22316: Rainer Virtanen. Toivo Niiranen.
22317: Matti Koivunen. Kuuno Honkonen.
22318: Inkeri Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
22319: X,11. -- Lak.al N: o 89.
22320:
22321:
22322: Nederström-Lunden ym..: Ehdotus laiksi kamaneläkelaissa
22323: säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elin-
22324: kustannuksiin.
22325:
22326:
22327: E d u s k u n n a ll e.
22328:
22329: Kans&neläkelain tultua hyväksytyksi kesä- elinkustannukset nousseet jatkuvasti kansan-
22330: kuun 8 päivänä 1956 hyväksyttiin saman- eläkeläisten saamatta mitään korotuksia eläk-
22331: aikaisesti laki kansaneläkelaissa säädettyjen keisiinsä. Lakia olisi näin ollen muutettava
22332: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus- siten, että korotukset tapahtuvat jo elinkus-
22333: tannuksiin. Tämä olikin tarpeellinen toimen- tannusindeksin noustua 3 pistettä. Tällöin
22334: pide, koska elinkustannukset ovat jatkuvasti nämä pienet eläkkeet pygyisivät elinkustan-
22335: nousseet ja vahvistetut eläkkeet siten merki- nusten nousun osoittamassa suhteessa. Kun
22336: tykseltään pienentyneet. V aitioneuvostolle elinkustannusten laskua ei todennäköisesti
22337: annettiin lain mukaan oikeus hyväksyä kan- tule lähiaikoina tapahtumaan, olisi määräyk-
22338: saneläkelaitoksen ehdotuksesta ne perusteet, set elinkustannusten laskun suhteen jätettävä
22339: joita on noudatettava toimeenpantaessa tässä pois laista.
22340: laissa säädettyjä muutoksia. Tehtyjen pää- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
22341: tösten mukaan elinkustannusindeksin on tamme,
22342: noustava 10 indeksipistettä ennenkuin koro-
22343: tuksia suoritetaan. Tähän mennessä on suori- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
22344: tettu yksi 10% korotus laissa määrättyihin van lakiehdotuksen:
22345: rahamääriin. Tämän jälkeen ovat kuitenkin
22346:
22347: Laki
22348: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin.
22349: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22350:
22351: 1 §. 2 §.
22352: Elinkustannusten noustua kansaneläkelain Valtioneuvoston on vahvistaessaan kansan-
22353: voimaantuloa välittömästi edeltäneen vuosi- eläkelaitoksen ehdotuksesta tämän lain edel-
22354: neljänneksen aikana vallinneisiin elinkustan- lyttämät korotukset otettava huomioon, että
22355: nuksiin verrattuna on sanotun lain 26, 27, korotus suoritetaan elinkustannusten noustua
22356: 30 ja 33 § :ssä säädetyt rahamäärät korotet- 3 indeksipistettä edelliseen korotukseen ver-
22357: tava elinkustannusten muutoksen osoitta- rattuna.
22358: massa suhteessa.
22359: Kansaneläke suoritetaan siten korotettuna, 3 §.
22360: kuin kulloinkin vallitsevat elinkustannukset Tämä laki kumoaa kansaneläkelaissa saa-
22361: ovat nousseet eläkkeen suuruutta määrät- dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
22362: täessä vallinneisiin elinkustannuksiin ver- elinkustannusindeksiin 8 päivänä kesäkuuta
22363: rattuna. 1956 (348/56) annetun lain.
22364:
22365:
22366: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
22367:
22368: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
22369: T. Salin. Kaino Haapanen. Eino Tainio.
22370: 521
22371: :X,12. - Lak.&l. N:o 90.
22372:
22373:
22374:
22375:
22376: T. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi työnantajan lapsilisä- ja
22377: kansaneläkemaksusta annetun lain muuttamisesta.
22378:
22379:
22380: E d u s k u n n a 11 e.
22381:
22382: Työnantajan lapsilisämaksu säädettiin palkkamenoksi ja koska kysymyksessä oli pal-
22383: vuonna 1948 neljäksi markaksi sadalta suori~ kannauttijain jo v. 1947 saavuttama etu,
22384: tettujen työpalkkojen määrästä. Tämä perus- jolla korvattiin silloin tapahtunut elinkustan-
22385: tui siihen, että työnantajat olivat v. 1947 nusten nousu, eivätkä vuoden 1956 tapahtu-
22386: työnantajaliiton tekemän sopimuksen mukaan mat suinkaan merkinneet elinkustannusten
22387: maksaneet jonkin aikaa ns. perhepalkkaa ku- laskua mainittuun vuoteen verrattuna, vaan
22388: takin työntekijäin alaikäistä lasta kohti pe- päinvastoin.
22389: ruspalkan lisäksi. Tällä pyrittiin elinkustan- Kuten aloitteentekijäin lapsilisälain muut-
22390: nuksia paremmin vastaavan palkkauksen ai- tamista koskevan lakialoitteen perusteluissa
22391: kaansaamiseen ja korvaamaan siinä vaiheessa on selvitetty, ovat elinkustannukset jatku-
22392: kohonneet elinkustannukset. Järjestelmä ei vasti ja erityisesti lapsiperheiden kohdalla
22393: kuitenkaan käytännössä osoittautunut tarkoi- kohonneet. Työnantajain osuutta lasten- tu-
22394: tuksenmukaiseksi ja siitä syystä siirryttiin levien työntekijäin - elatus- ja kasvatuskus-
22395: työnantaja- sekä työntekijäjärjestöjen ehdo- tannuksista, varsinkaan kun osuus on niin
22396: tuksesta lainsäädäntöön. Järjestelmä ulotet- pieni muihin tuotannon tekijöihin nähden, ei
22397: tiin kaikkiin perheisiin samalla kun valtio ole syytä vähentää. Koska maksettu palkka-
22398: otti osaa kustannuksiin ja työnantajain osuus määrä jo työntekijäin lisääntymisen sekä
22399: määriteltiin prosenteissa maksetuista pal- palkkojen markkamääräisen kohoamisen
22400: koista, joka suunnilleen vastasi edellämaini- vuoksi on noussut, voitaisiin lapsilisää korot-
22401: tun sopimukseen perustuvan työnantajain taa, kuten aloitteessamme n: o 115/58 lapsi-
22402: maksaman perhepalkan rahamäärää. lisälain muuttamisesta on ehdotettu, sillä
22403: Keväällä 1956 kuitenkin pienennettiin rahamäärällä, mikä kertyisi, kun työnantajan
22404: työnantajain osuutta yhdellä markalla sa- lapsilisämaksu palautetaan siihen, mitä se oli
22405: dalta viitaten tapahtuneeseen yleiseen pal- huhtikuun loppuun saakka v. 1956.
22406: kankorotukseen, jonka johdosta työnantajain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22407: muita kustannuksia oli pyrittävä alentamaan. nioittaen,
22408: Tämä ei voinut olla pätevä peruste, koska
22409: työnantajain maksama lapsilisä oli katsottu että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22410: jo em. sopimukseenperustuvanaja sittemmin van lakiehdotuksen:
22411: lainsäädäntöön siirryttäessä luonteeltaan
22412:
22413:
22414: Laki
22415: työnantajan lapsilisä~ ja kansaneläkemaksusta annetun lain muuttamisesta.
22416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke-
22417: maksusta 8 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (243/57) 1 §: n 1 momentti, sellai-
22418: sena kuin se on 12 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (488/58), sekä 2 §: n
22419: 1 momentti näin kuuluviksi:
22420: 1 §. velvollinen suorittamaan työnantajan lapsi-
22421: Työnantaja on vuosien 1958 ja 1959 ai- lisä- ja kansaneläkemaksua, josta kolme yh-
22422: kana suorittamiensa palkkojen perusteella dettätoistaosaa käytetään työnantajan kan-
22423: 66 E 219/59
22424: 522 :X:,12. - Lapsilisä- ja kansaneläkemaksu.
22425:
22426:
22427: saneläkemaksuna kansaneläkelaissa (347/56) penniä kultakin täydeltä sadalta markalta
22428: säädetyllä tavalla ja kahdeksan yhdettätoista suoritetun palkan määrästä. Jos suoritetun
22429: osaa lapsilisälain (541/48) aiheuttamien me- palkan määrä on niin pieni, ettei siitä toimi-
22430: nojen peittämiseen. teta ennakkoperintälain (696/46) mukaista
22431: pidätystä, älköön lapsilisä- ja kansaneläke-
22432: maksua kuitenkaan maksettako.
22433: 2 §.
22434: Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak-
22435: sun suuruus on viisi markkaa viisikymmentä
22436:
22437: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
22438:
22439: Tyyne Tuominen. Yrjö Murto.
22440: Elli Stenberg. Leo Suonpä.ä.
22441: Eino Tainio. Toivo Asvik.
22442: .Tudit Nederström-Lunden. Y. Enne .
22443: Toivo Friman. Toivo Salin.
22444: Rainer Virtanen.
22445: 523
22446:
22447: X,13. - Lak.al. N: o 91.
22448:
22449:
22450: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi invaliidirahalain muuttami-
22451: sesta.
22452:
22453: E d u s k u n n a II e.
22454: Invalidirahalain (374/51) ulkopuolelle jää miseksi olisi invalidirahalain 2 § :ää muutet-
22455: huomattava osa siviili-invalideja, koska lain tava siten, että invalidirahaan olisivat oikeu-
22456: mukaan invalidirahaan on oikeutettu vain tettuja kaikki siviili-invalidit, joiden työ- tai
22457: sellainen invalidi, jonka vamman haitta-aste toimintakyky on alentunut vähintään
22458: on %· Laki antaa kyllä mahdollisuuden 40% :lla ja jotka itsensä ja perheensä elät-
22459: poikkeustapauksessa erittäin painavilla syillä tämiseksi tekevät kykyjensä mukaista työtä,
22460: myöntää invalidirahaa myös invalidille, jonka mikäli sitä paikalliset olosuhteet tai muut
22461: työ- ja toimintakyky on vähentynyt vähin- seikat huomioon ottaen voidaan kohtuudella
22462: tään puolella. Käytännössä tätä mahdolli- vaatia. Tämän periaatteen vastaisena on
22463: suutta ei juuri lainkaan sovelleta. Useim- myös poistettava lain 7 §:n 4 kohdassa oleva
22464: missa sosiaaliministeriön päätöksissä, joilla määräys siitä, että invalidiraha voidaan lak-
22465: invalidira:ha on evätty, on käytetty perus- kauttaa, jos invalidi on sairauden, työttömyy-
22466: teena sitä seikkaa, että invaliditeetti on tosin den tai muun syyn takia ollut vähintään
22467: 50 %, mutta ei %· kuusi kuukautta tekemättä työtä.
22468: Vaikka voimassa olevan lain sanamuoto ei Kun invalidirahan nykyinen määrä ei ole
22469: edellytäkään, että invalidien tulee, saadak- keskimäärin puoltakaan siitä korvauksesta,
22470: seen invalidirahan, tehdä kykyjensä mukaista mihin sotilasvammalaki oikeuttaa saman
22471: ansiotyötä, vaan ainoastaan kykyjensa mu- haitta-asteen perusteella, olisi myös invalidi-
22472: kaista työtä, niin käytännössä sosiaalilauta- rahan määrää korotettava. Invalidille, jolta
22473: kuntien antamissa lausunnoissa pyritään lu- puuttuu suuntausnäkö hänelle tuntematto-
22474: kemaan työksi vain ansiotyö. Tällä perus- massa paikassa, maksettavan invalidira:han
22475: teella on useissa tapauksissa invalidirahan ehdotamme korotettavaksi 150 000 markkaan.
22476: saaminen lakkautettu. Muille tulevan invalidirahan ehdotamme por-
22477: Monilla paikkakunnilla, varsinkin maaseu- rastettavaksi siten, että jos työ- ja toiminta-
22478: dulla, on invalidien aivan mahdotonta saada kyky on alentunut vähintään %, korotetaan
22479: kaikkina vuodenaikoina sopivaa työtä. Vai- invalidiraha 120 000 markkaan; jos haitta-
22480: keavammaisten raajainvalidienkin on ollut aste on vähintään 55% - 100 000 mark-
22481: pakko hakeutua heille täysin sopimattomiin kaan, ja vähintään 40 % - 80 000 mark-
22482: raskaisiin metsätöihin. Useat heistä eivät kaan.
22483: saa ollenkaan invalidirahaa, koska heidän Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
22484: invaliditeettinsa on arvioitu 40-60 %: ksi. tamme,
22485: Lain ulkopuolelle jäävien invalidien ase-
22486: man parantamiseksi ja lain käytäntöön so- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22487: veltamisessa ilmenneiden epäkohtien korjaa- van lakiehdotuksen:
22488:
22489: Laki
22490: invaliidirahalain muuttamisesta.
22491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 14 päivänä 1951 annetun
22492: invaliidirahalain (374/51) 2 §, 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on maaliskuun 23
22493: päivänä 1956 annetussa laissa (146/56), ja 7 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuuluviksi:
22494: 2 §. tunut vähintään 40 prosentilla ja joka it-
22495: Invalidirahaan on oikeutettu sellainen in- sensä ja perheensä elättämiseksi tekee kyky-
22496: validi, jonka työ- tai toimintakyky on alen- jensä mukaista työtä, mikäli sitä paikalliset
22497: 524 X,13. - InvaJiidirahala.ki.
22498:
22499:
22500: olosuhteet ja muut työn hakemiseen vaikutta- on alentunut vähintään 40 prosentilla,
22501: vat seikat huomioon ottaen voidaan häneltä 80 000 markkaa.
22502: kohtuudella vaatia.
22503:
22504: 4 §. 7 §.
22505: Invalidirahan vuotuinen määrä on: Invalidiraha voidaan asian laadun mu-
22506: 1) invalidille, jolta puuttuu suuntausnäkö kaan lakkauttaa tai määräajaksi keskeyttää,
22507: hänelle tuntemattomassa paikassa, 150 000 jos invalidi
22508: markkaa;
22509: 2) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky 4) on tullut pysyvästi työkyvyttömäksi tai
22510: on alentunut vähintään kahdella kolmas- jos hänen olosuhteensa muutoin ovat niin
22511: osalla, 120 000 markkaa; muuttuneet, että hänelle ei voitaisi myöntää
22512: 3) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky invalidirahaa.
22513: on alentunut vähintään 55 prosentilla,
22514: 100 000 markkaa, sekä Tämä laki tulee voimaan päivänä
22515: 4) invalidille, jonka työ- tai toimintakyky kuuta 195
22516:
22517: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
22518:
22519: Siiri Lehmonen. Toivo Friman.
22520: Pauli Puhakka. Judit Nederström-Lunden.
22521: Veikko Rytkönen. Eino Roine.
22522: B. Tauriainen. Tauno Kelovesi.
22523: Aarne Pulkkinen. Leo Suonpää.
22524: Eino Tainio. Matti Koivunen.
22525: P. Liedes.
22526: 525
22527:
22528: X,14. - Lak.al. N: o 92.
22529:
22530:
22531:
22532:
22533: Mattila. ym.: Ehdotus laiksi invaliidirahalain muuttamisesta.
22534:
22535:
22536: Eduskunnalle.
22537:
22538: Maamme siviilisokeain piirissä on huoles- taholta noin 25 vuotta sitten sen antaessa
22539: tuneena seurattu invaliidirahan rcaaliarvon lakiesityksen invaliidirahaa edeltäneestä so-
22540: jatkuvaa alenemista näennäisistä pienistä keanavustuksesta. Näön puutteesta aiheutuu
22541: korotuksista huolimatta. Invaliidirahalain eri sokealle myös lisämenoja esim. ajoneuvojen
22542: kerroilla esillä ollessa eduskunnassa on tä- käytöstä eri toimia ja jokapäiväisiä asioita
22543: hän asti rajoituttu käsittämään vain sokeu- hoitaessaan. Myös oppaalle joutuu sokea
22544: den aiheuttamia haittoja itse· työn suorituk- usein maksamaan korvausta opastuksesta ja
22545: sessa, eikä ole otettu lainkaan huomioon matkakuluista. Sokeain pyrkiessä opiskelun
22546: sokean henkilön normaalia suurempia eri- ja kirjallisuuden avulla huolehtimaan henki-
22547: koiskustannuksia varsinaisen työn ulkopuo- sistä tarpeistaan tai kohottamaan ammatti-
22548: lella. Sokeilla ei, kuten muilla invaliideilla, taitoaan esim. eräiden ammattien teorian
22549: ole mahdollisuuksia monipuoliseen ammatin opiskelussa on melkein aina käytettävä esi-
22550: valintaan, vaan on heidän rajoituttava vain lukijaa apunaan ja suoritettava tästä palve-
22551: eräisiin aniharvoihin käsityöammatteihin, luksesta lisäkustannuksia, joista näkevät
22552: jotka nykyisin ovat äärimmäisen kilpailtuja. näissä tapauksissa kokonaan säästyvät. In-
22553: Teknillisen kehityksen edistyessä näkevällä valiidirahalakiin muutoksia tehtäessä pitäi-
22554: henkilöllä on aina mahdollisuuksia hyväksi simme niinikään suotavana, ettei invaliidi-
22555: käyttää työssään mitä moninaisimpia apu- rahan saajien asema näkövikaisiin sota- ja
22556: neuvoja ja koneita, kuten esim. harjatyössä työtapaturma-imtaliideihin nähden huononisi.
22557: automaattisia koneita, joiden suorituskyky Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22558: on vähintään kymmenkertainen sokeain käsi-
22559: työntekijäin suorituskykyyn verrattuna. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22560: Näinollen eivät enää päde ne vertailuperus- van lakiehdotuksen:
22561: teet, jotka esitettiin valtion huoltokomitean
22562:
22563:
22564:
22565: Laki
22566: invallldira.ha.la.in muuttamisesta..
22567: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 14 päivänä 1951 annetun in-
22568: valiidirahalain 4 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on joulukuun 15 päivänä 1956
22569: annetussa laissa (607/56), näin kuuluvaksi:
22570:
22571: 4 §. hänelle tuntemattomassa paikassa, 150 000
22572: Invaliidirahan vuotuinen maara on: markkaa;
22573: 1) invaliidille, jolta puuttuu suuntausnäkö
22574:
22575:
22576: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
22577:
22578: Matti Mattila. Urho Kähönen. Aaro Stykki.
22579: 526
22580:
22581: X,15. - Lak.al. N: o 93.
22582:
22583:
22584: Kelovesi ym.: Ehdotus perheenasuntoavustuslaiksi.
22585:
22586: Eduskunnalle.
22587:
22588: Asuntovajauksen poistaminen ja yleisen Perheenasuntoavustusjärjestelmää olisi laa-
22589: asumistason kohottamistarkoituksessa osittain jennettava koskemaan kaikkia pienituloisten
22590: valtion rahoituksella ja tuella harjoitettu asumia kunnollisia, myös vanhempia hyvä-
22591: asuntorakennustoiminta ei ole sanottavasti kuntoisia perheenasunnoksi hyväksyttäviä
22592: helpottanut monilapsisten ja pienituloisten asuntoja. Avustus pitäisi myöntää omakoti-
22593: perheiden asuntoahtautta. Asuntopulasta kär- taloissa tai omissa asunto-osakkeissa asuvien
22594: sivä pienituloinen väestö ei ole voinut niihin vähävaraisten perheiden asuntokustannusten
22595: sijoittautua suurten vuokrien asettaessa sille alentamiseen. Se pitäisi myöntää jo kaksi-
22596: esteen, vaan uudet asunnot ovat joutuneet lapsisille ja eräissä poikkeustapauksissa yksi-
22597: miltei yksinomaan varakkaan, suurituloisen lapsisille perheille ja aviopareille, mikäli he
22598: väestön käyttöön. Maassamme vuodesta 1940 elävät pääasiassa kansaneläkkeen varassa.
22599: lähtien voimassa ollut perheenasuntoavustus- Avustuksen saamisen ehtoja tulee olla per-
22600: laki ei ole myöskään tilannetta suuresti aut- heenjäsenten yhteinen äyritettyjen tulojen
22601: tanut. Sen säännösten ahtauden vuoksi on määrä, jonka ylärajan vahvistaa valtio-
22602: avustuksia voitu jakaa vuosittain vain vähän neuvosto, mutta sen tulisi olla nykyistään
22603: yli tuhannelle perheelle. Lain piiriin kuuluu jonkin verran korkeampi. Avustusta ei saisi
22604: vain osa uusistakin asunnoista. Perheenasun- lakkauttaa, jos äyritetyt tulot katsotaan
22605: toavustuksen saannin ehtona olevat tulope- sattmnaisesti yhtenä vuotena ylittäneen tu-
22606: rusteet ovat jääneet jälkeen hintojen koro- lojen enimmäismäärän, mutta tulojen kolmen
22607: tuksista ja määrärahoja lain toimeenpanoon edel'lisen vuoden keskiarvo jää enimmäis-
22608: on myönnetty niin vähän, etteivät kaikki määrää pienemmäksi. Avustuksen suuruuden
22609: avustukseen oikeutetutkaan ole sitä saaneet. tulisi vaihdella 20-70% vuokra- tai asumis-
22610: Hintojen ja vuokrien kohotessa on yhä kustannuksista. Sen määrä tulisi porrastaa
22611: useampien vähävaraisten perheiden pitänyt perheen lapsiluvun, tulojen suuruuden ja
22612: siirtyä paremmista asunnoista ahtaampiin ja asunnon vuokran tai asumiskustannusten
22613: kehnompiin asuntoihin. Aravakoron korotta- korkeuden mukaan.
22614: minen jouduttaa tätä kielteistä kehitystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22615: Kunnollisten asuntojen saamiseksi vähäva-
22616: raisille perheille olisi uusittava perheenasun- että Eduskunta hyväksyisi seumavan
22617: toavustusjärjestelmä. lakiehdotuksen:
22618:
22619:
22620: Perheenasuntoavustuslaki.
22621: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22622: 1 §. lasta ja joka asuu perheenasunnoksi }lyväk-
22623: Vähävaraisen ja pienituloisen väestön sytyssä sen käytössä olevassa asunnossa.
22624: asumistason parantamiseksi ja vuokrakustan- Mikäli perheen taloudellinen tila vaikeutuu
22625: nusten alentamiseksi sekä tasoittamiseksi pääasiallista huoltajaa kohdanneen kuoleman-
22626: myönnetään perheenasuntoavustusta. Tähän tapauksen, työkyvyn menetyksen, sairauden,
22627: tarkoitukseen otetaan valtion tulo- ja meno- työttömyyden tai muun syyn vuoksi, voidaan
22628: arvioon riittävä määräraha. perheenasuntoavustus myöntää, vaikka per-
22629: heellä on huollettavanaan vain yksi lapsi tai
22630: 2 §. heidän yhteinen verotettava tulonsa ylittää
22631: Perheenasuntoavustus myönnetään per- poikkeuksellisesti valtioneuvoston vahvista-
22632: heelle, jolla on vähintään kaksi kotona asuvaa man määrän.
22633: X,15. - Xelovesi ym. 527
22634:
22635: Perheenasuntoavustus myönnetään yhdestä 7 §.
22636: lapsesta huolehtivalle leskelle ja siihen verrat- Perheenasuntoavustuksen suuruus maa-
22637: tavassa asemassa olevalle henkilölle. rätään asetuksella. Sen määrä porrastetaan
22638: Avustus voidaan poikkeuksellisesti myöntää perheen lapsiluvun, tulojen suuruuden ja
22639: perheelle, jonka asuma huoneisto ei täytä asunnon vuokran tai asumiskustannusten kor-
22640: tässä laissa perheenasuunolle asetettuja vaa- keuden mukaan. Maksettavan avustuksen
22641: timuksia sekä pääasiassa kansaneläkkeen va- suuruuden tulee olla vähintään kaksikym-
22642: rassa elävälle avioparille, jonka toimeen- mentä ja enintään seitsemänkymmentä pro-
22643: tulosta eivät lapset eivätkä muut omaiset senttia vuokra- tai asumiskustannusten mää-
22644: huolehdi. rästä.
22645: 3 §. Avustuksen suuruutta ja sen maksamisen
22646: Perheen huollettavana pidetään lasta, joka perusteita tarkistetaan, jos asumiskustannus-
22647: ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta. Huol- tasossa tapahtuu huomattavia muutoksia.
22648: lettavana lapsena pidetään myös kasvattilasta,
22649: josta perhe korvauksetta jatkuvasti huolehtii, 8 §.
22650: ja niinikään työkyvytöntä tai opintoja jat- Perheenasuntoavustus maksetaan kuukau-
22651: kavaa lasta, joka on täyttänyt seitsemän- sittain asunnon haltijalle tai hänen määrää-
22652: toista vaan ei kahtakymmentä yhtä vuotta. mälleen henkilölle. Avustuksen määrä tasoi-
22653: tetaan lähimpään satalukuun.
22654: 4 §.
22655: Perheenasunnoksi hyväksytään kuntonsa 9 §.
22656: puolesta hyvä ja tarkoituksenmukainen Tämän lain nojalla maksettava perheen-
22657: asunto. Perheenasunnon vaatimuksista mää- asuntoavustus on vapaa valtiolle ja kunnalle
22658: rätään lähemmin asetuksella. suoritettavasta verosta.
22659: 5 §.
22660: Perheenasuntoavustusta myönnetään per- 10 §.
22661: heelle, jonka talouteen kuuluville perheen- Mikäli perheenasuntoavustus todetaan
22662: jäsenille edellisenä vuotena toimitetussa vero- aiheettomasti tai vastoin edellytyksiä myön-
22663: tuksessa ei ole määrätty veroa omaisuudesta netyksi, voidaan liikaa suoritettu avustus
22664: perheen omassa käytössä olevaa asuntoa määrätä ilman eri päätöstä maksettavaksi
22665: lukuunottamatta ja jonka jäsenien yhteinen takaisin.
22666: vuotuinen äyritetty tulo ei ylitä huonettavien 11 §.
22667: lasten luvun ja paikkakunnan kalleuden huo- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
22668: mioon ottaen valtioneuvoston vuosittain vah- meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
22669: vistamaa määrää. tuksella. Asetuksella voidaan myös kunnan
22670: viranomainen velvoittaa huolehtimaan tästä
22671: 6 §. laista aiheutuvien tehtävien hoitamisesta kun-
22672: Perheenasuntoavustus myönnetään myös nassa.
22673: omassa asunto-osakkeessa tai omassa omakoti-
22674: talossa asuvalle perheelle, jos asunnon raken- 12 §.
22675: tamiseen tai hankkimiseen on saatu rahalai- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
22676: tokselta lainaa, korko- ja kuoletusmenojen kuuta 1960 ja sillä kumotaan 4 päivänä jou-
22677: sekä myös korjauskustannusten aiheuttamien lukuuta 1953 annetun asuntotuotantolain
22678: korkeiden asumiskustannusten alentamiseksi. perheenasuntoavustusta koskevat kohdat.
22679:
22680: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
22681:
22682: Tauno Kelovesi. Antto Prunnila. Martti Linna.
22683: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. Irma Rosnell.
22684: Siiri Lehmonen. Toivo Kujala. Väinö R. Virtanen.
22685: Veikko Rytkönen. Eino Tainio. Inkeri Virtanen.
22686: Leo Suonpää. Toivo Niiranen. Rainer Virtanen.
22687: Pauli Puhakka.
22688: 528
22689:
22690: X,16. - Lak.al. N: o 94.
22691:
22692:
22693:
22694:
22695: Saalasti ym.: Ehdotus laiksi ammatinvalinnanohjauksesta.
22696:
22697:
22698: Ed u skunn alle.
22699:
22700: Kysymys ammatinvalinnanohjauksen jär- kursseja. Kun ammatinvalinnan ohjaus ai-
22701: jestämisestä maassamme on ollut eduskun- heuttaa huomattavia taloudellisia kustannuk-
22702: nassa esillä viinie vuosina useita kertoja. sia, on tarkoin harkittava, millä tavalla myös
22703: Kaksi eri kertaa on eduskunta lausunut nämä seikat huomioon ottaen voidaan asia
22704: hallitukselle toivomuksen, että ko. ohjaustoi- järkevimmin ratkaista. Nykyisellään ei am-
22705: minta olisi kiireellisesti järjestettävä koulu- matinvalinnanohjausmenoja ole momentoitu
22706: toimen yhteyteen. Tämä nimenomaan sen budjettiin näkyvästi ja tämä on huolimatta
22707: vuoksi, että perustehtävät ammatinvalinnan- asian kiireellisestä järjestelystä valitettavaa,
22708: ohjauksessa on suoritettava ensin koti- ja kun suunnittelu poikkeaa eduskunnan lausu-
22709: koulukasvattajien yhteistyönä ja ohjaustyö masta kannasta. Niin tärkeitä kuin työviran-
22710: saumattomasti liittyy koululaitoksen sisäisiin omaisten tiedot ja asiantuntemus ammatti-
22711: asioihin, johon opettajavalmistuksessakin on työvoiman tarpeesta, yksilön edistymis- ja
22712: kiinnitettävä entistä vakavampaa huomiota. koulutusedellytyksistä eri aloilla ovatkin,
22713: Eri ikä- ja koulutusasteella annettava oh- emme voi pitää oikeana, että nuorison koulu-
22714: jaus on liitettävä suunnitelmallisesti opetuk- tusta ohjattaisiin hallitsevasti näiden näkö-
22715: seen ja kouluohjelmaan ja hallinnallisesti se kohtien mukaan. Kun on odotettavissa, että
22716: tästä syystä käsityksemme mukaan kuuluu kouluhallintoamme ryhdytään myös keskittä-
22717: myös peruskoulujen mukana opetusministe- maan, katsomme, että ammatinvalinnan-
22718: riön alaisuuteen. Huolimatta siitä, että asiaa ohjaus kuuluu yleisesti kouluasioita hoita-
22719: valmistelemaan asetettu komitea laati laki- vaan ministeriöön.
22720: luonnoksen tältä pohjalta, on käytännössä Eduskunnan lausuman toivomuksen ja
22721: lähdetty ilman lakia toteuttamaan ammatin- edellä esitettyjen perustelujen mukaisesti
22722: valinnanohjausta kulkulaitosten ja yleisten ehdotamme,
22723: töiden ministeriöstä, jonka alaisena ei ole
22724: hallinnollisesti ainoatakaan koulumuotoa, lu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22725: kuunottamatta eräitä nuorison työttömyys- van lakiehdotuksen:
22726:
22727:
22728: Lakl
22729: a.mmatin:valinna.nohjauksesta..
22730: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22731: 1 §. 2 §.
22732: Ammatinvalinnanohjauksena tarkoitetaan Ammatinvalinnan yleisohjauksena tarkoite-
22733: tässä laissa toimintaa, jonka tarkoituksena on taan toimintaa, jolla annetaan yleisluontoi-
22734: antaa apua työalan tai ammatin valintaa, sia tietoja työelämästä, yhden tai useamman
22735: ammattiin valmistumista ja opintojen suun- alan kelpoisuus- tai soveltuvuusvaatimuk-
22736: nittelemista, työelämään sijoittumista tai työ- sista, koulutusmahdollisuuksista, työvoiman
22737: alalla etenemistä koskevissa kysymyksissä. tarpeesta ja tarjonnasta, työaloista, ansio-
22738: Ammatinvalinnanohjaus voi olla yleis- mahdollisuuksista tai muusta siihen verratta-
22739: ohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. vasta tai esitellään keinoja, joilla yksilö voi
22740: X,16. - Saalasti ym. 629
22741:
22742: pyrkiä arvioimaan omia edellytyksiään eri menetelmiä ja seurata ohjausta saaneiden
22743: aloille. menestymistä oppilaitoksissa ja työpaikoilla
22744: 3 §. sekä muutoinkin tarkkailla ohjaustyön tehok-
22745: Henkilökohtaisella ammatinvalinnan oh- kuutta.
22746: jauksena tarkoitetaan toimintaa, jolla selvi- Virallinen ammatinvalinnanohjaus on mak-
22747: tetään ohjauksen kohteena olevan henkilön suton.
22748: taipumuksia ja muuta soveltuvuutta tai 6 §.
22749: yleensä hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan Virallista ammatinvalinnan ohjaustoimin-
22750: ja sen perusteella annetaan hänelle tai hänen taa johtaa ja valvoo opetusministeriö. Ope-
22751: huoltajalleen yksilöllisiä ammatinvalintaa tai tusministeriössä ohjaustoiminnan johtami-
22752: koulutuksen suunnittelua koskevia tietoja tai seen ja valvomiseen osallistuu työvoima-
22753: arviointeja hänen mahdollisuuksistaan toi- asiain keskushallinnon edustaja siten kuin
22754: mia jossakin ammatissa tai jollakin alalla asetuksessa erikseen säädetään. Virallisen
22755: ynnä tarvittaessa käytännöllistä apua hänen ammatinvalinnanohjauksen yleisten suunta-
22756: työhönsijoittumispyrkimyksensä tai koulutus- viivojen suunnittelemisessa sekä toiminnan
22757: suunnitelmansa toteuttamiseksi. kehittämisessä opetusministeriön apuna on
22758: valtioneuvoston asettama ammatinvalinnan
22759: 4 §. ohjausneuvosto.
22760: Valtion harjoittamaa ammatinvalinnan- 7 §.
22761: ohjaustoimintaa sanotaan tässä laissa viralli- Virallista ammatinvalinnan ohjaustoimin-
22762: seksi. Siitä huolehtivat ammatinvalinnan oh- taa varten maa jaetaan ohjauspiireihin,
22763: jausviranomaiset kouluviranomaisten avusta- joissa kussakin on ohjausasema.
22764: mina ja yhteistyössä työvoimaviranomaisten Ohjausasemien tehtävänä on paikallisten
22765: kanssa, niin kuin tässä laissa säädetään. kouluviranomaisten ja ammatinvalinnan oh-
22766: Henkilökohtaista ohjausta älköön julkisesti jauksen asiamiesten avustamina huolehtia
22767: harjoittako muu, kuin viranomainen, ellei virallisesta ammatinvalinnanohjauksesta pii-
22768: sitä varten ole saanut 12 § : ssä tarkoitettua rissään ja seurata 12 § : ssä tarkoitettua yksi-
22769: lupaa. tyistä ohjaustoimintaa piirissä.
22770: Mitä tässä laissa on ammatinvalinnanoh- Ohjauspiirien rajat määrää valtioneuvosto.
22771: jauksesta säädetty, ei koske oppilaitosten op-
22772: pilasvalintoja, oppilaitoksissa harjoitettavaa 8 §.
22773: opintoneuvontaa, työnantajan suorittamaa Ohjausasemalla voi olla johtajan sekä van-
22774: oman henkilökuntansa valintaa eikä muita hemman ja nuoremman ohjaajan virkoja
22775: niihin verrattavia toimenpiteitä. ynnä toimistoapulaisen ja val1timestarin toi-
22776: mia.
22777: Kunkin ohjausaseman toimintaan osallis-
22778: 5 §.
22779: tuu paikallisen työvoimahallinnon edustaja
22780: Virallisen ammatinvalinnanohjauksen tar- siten kuin asetuksessa erikseen säädetään.
22781: koituksena on antaa kaikille nuorille henki-
22782: löille sekä muillekin sitä haluaville yleis- ja
22783: henkilökohtaista ohjausta ja tätä tietä edis- 9 §.
22784: tää heidän sopeutumistaan työelämään ja yh- Kullekin ohjausasemalle asetetaan neuvot-
22785: teiskuntaan sekä tukea pyrkimyksiä maan telukunta, jonka tehtävänä on avustaa oh-
22786: työvoimavarojen tarkoituksenmukaiseen hy- jausasemaa paikallisen ohjaustoiminnan suun-
22787: väksikäyttämiseen. taviivojen suunnittelemisessa ja toiminnan
22788: Tätä varten ammatinvalinnan ohjausviran- kehittämisessä.
22789: omaisten tulee hankkia tai suorittaa työssä Neuvottelukunnan jäsenet määrää opetus-
22790: tarvittavat selvitykset työaloista ja amma- ministeriö.
22791: teista, niiden työvoimatilanteesta ja sen to- 10 §.
22792: dennäköisestä kehityksestä, koulutusteistä ja Paikalliset kouluviranomaiset suorittavat
22793: nuorison omaehtoisista sijoittumispyrkimyk- yleisohjausta sekä oppilaitoksessa olevien oh-
22794: sistä sekä muista tähän verrattavista sei- jattavien ruumiilliseen ja sielulliseen raken-
22795: koista, hankkia tai kehitellä ohjattavan yksi- teeseen ja kuntoon kohdistuvaa tarkkailua
22796: lön soveltuvuuden selvittämiseen tarvittavia yhdessä ammatinvalinnan ohjausviranomais-
22797: 67 E 219/59
22798: 530 X,l6. - .Amma:tinvalinna.nohja.us.
22799:
22800: ten kanssa ja näiden tukemina ynnä osallis- 14 §.
22801: tuvat ohjaustilaisuuksien järjestelyyn siten Yksityisen ammatinvalinnan ohjauslaitok-
22802: kuin kustakin koulumuodosta erikseen mää- sen on määräajoin toimitettava opetusminis-
22803: rätään. teriölle selvitykset harjoittamansa ohjaustoi-
22804: 11 §. minnan laajuudesta ja luonteesta.
22805: Opetusministeriö voi valtioneuvoston vah- Opetusministeriöllä on valta tarkastuttaa
22806: vistettavin perustein velvoittaa kunnan ase- yksityisen ammatinvalinnan ohjauslaitoksen
22807: tuksessaan tarkemmin määrättävin tavoin toimintaa ja peruuttaa myöntämänsä toimi-
22808: asettamaan ammatinvalinnanohjauksen asia- lupa, jos toimintaa on harjoitettu lainvas-
22809: miehen, jonka tehtävänä on saattaa oppilai- taisesti tahi jos sitä toimihenkilöiden päte-
22810: tosten ulkopuolella olevat ohjattavat yhtey- vyyden, noudatettujen menetelmien tai sen
22811: teen ohjaajien kanssa, suorittaa näihin oh- yleisen tason osalta ei voida pitää tyydyttä-
22812: jattaviin kohdistuvaa yleisohjausta ja seu- vänä.
22813: rata ohjausta saaneiden menestymistä työ- Erityisesti opetusministeriön on valvot-
22814: tehtävissä. tava, ettei nuorisolle ryhmä- tai yksityisetu-
22815: 12 §. jen suojelemiseksi anneta harhaanjohtavaa
22816: Kunta, säätiö, yhdistys tai muu yhteisö kuvaa jonkin elinkeinon tai ammattialan
22817: tahi yksityinen henkilö, joka haluaa julki- asettamista vaatimuksista ja sen tarjoamista
22818: sesti harjoittaa henkilökohtaista ammatin- mahdollisuuksista.
22819: valinnanohjausta, anokoon siihen toimilupaa
22820: opetusministeriöltä. Sellainen toimilupa 15 §.
22821: myönnettäköön vain, jos suunnitellun oh- Ohjaustyössä saamiaan ohjattavia koskevia
22822: jaustoiminnan yleinen järjestely, sen toimi- yksityisluontoisia tietoja älkööt ohjaustyöhön
22823: henkilöstön pätevyys ja sen taloudelliset osallistuneet henkilöt luvatta ilmaisko sivul-
22824: edellytykset huomioon ottaen voidaan pitää lisille.
22825: todennäköisenä, että toiminta tulee olemaan 16 §.
22826: tasoltaan pätevää. Joka luvattomasti harjoittaa henkilökoh-
22827: Jos 1 momentissa tarkoitetusta ohjaustoi- taista ammatinvalinnanohjausta tai muutoin
22828: minnasta peritään maksu, maksun suuruus rikkoo tämän lain 12, 13, 14 tai 15 § : n
22829: on alistettava opetusministeriön hyväksyttä- säännöksiä tai niiden nojalla annettuja mää-
22830: väksi. räyksiä, rangaistakoon sakolla.
22831: 13 §.
22832: Edellä 12 §: ssä tarkoitettua yksityistä am- 17 §.
22833: matinvalinnan ohjaustoimintaa johtavan hen- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
22834: kilön tulee olla opetusministeriön tehtävään täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
22835: hyväksymä. Hyväksymistä varten vaaditaan asetuksella.
22836: selvitys siitä, että asianomainen on pätevyy- 18 §.
22837: deltään ohjausaseman johtajaan verratta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22838: vissa ja muutoin tehtävään sopiva. kuuta 1959.
22839:
22840: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
22841:
22842: Kerttu Saalasti. Jussi Saukkonen.
22843: Marja Lahti. Mauri Seppä.
22844: Nestori Kaasalainen. E. Partanen.
22845: 531
22846:
22847: X,17. - Lak.al. N:o 95.
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: Torvi ym.: Ehdotus laiksi lastenseimien ja lastentarhojen
22853: valtionavusta.
22854:
22855:
22856: Eduskunnalle.
22857:
22858: Lastentarhat ovat saaneet lakimääräistä Lasten päiväkotijärjestelmän kehittämistä
22859: valtionapua vuodesta 1927 lähtien. Lasten- varten asetettu komitea on v. 1951 valmistu-
22860: tarhojen lukumäärä on vuosittain kasvanut, neessa mietinnössään esittänyt mm. että las-
22861: vaikka ei tosin täysin tarvetta vastaavasti, tenseimien valtionapu määrättäisiin laHla
22862: siitä huolimatta, että valtionapu on vain kol- samaksi kuin lastentarhojenkin. Eduskunta
22863: mannes kustannuksista. Lastenseimet sen on myös lausunut asiasta toivomuksen v. 1953,
22864: sijaan jätettiin syystä tai toisesta lakia lasten- mutta valtioneuvosto on sittemmin päättänyt
22865: tarhain valtionavusta säädettäessä lain ulko- olla ryhtymättä eduskunnan esittämään toi-
22866: puolelle. Sen sijaan ne ovat saaneet valtion- menpiteeseen. Useissa tutkimuksissa on to-
22867: apua tulo- ja menoarviossa olevan määrä- dettu, että huomattavalla määrällä ammatissa
22868: rahan puitteissa. Näin myönnetty valtionapu toimivia naisia on pieniä lapsia. Kielteinen
22869: on ollut aina pienempi seimeä ja lasta kohden politiikka lasten huoltolaitosten kehittämiseen
22870: kuin lastentarhain lain määrittelemä apu. nähden ei ole johtanut naistyövoiman vetäy-
22871: Lisäksi on todettava, että apurahan merkitys tymiseen pois työmarkkinoilta, mikä;li se olisi
22872: on vuosi vuodelta supistunut, koska määrä- ollut mainitun menetelmän tarkoituksena.
22873: rahaa ei ole sanottavasti suurennettu. Kun tarpeelliset ja valvonnan alaiset lasten
22874: Niinpä v. 1958 voitiin jakaa vain 39 sei- huoltolaitokset puuttuvat, saattavat äidit
22875: melle 3 865 500 mk, mikä käytännössä mer- joutua antamaan pienet lapsensa epäpätevään
22876: kitsi vain muutamaa markkaa hoidettavaa ja kuitenkin kustannuksiltaan kalliiseen hoi-
22877: lasta kohti. Sen lisäksi on todettava, että toon. Pienten lasten terveyden kannalta tämä
22878: kunnalliset lastenseimet eivät ole enää vuosiin ei ole suotavaa.
22879: saaneet ollenkaan avustusta. Myös seura- Eräänä edellytyksenä, että lasten seimiä
22880: kuntien ylläpitämiltä seimiitä lakkautettiin syntyisi tarpeellinen määrä, olisi, että ne
22881: valtionapu pari vuotta sitten. Sen jälkeen saatettaisiin valtionapuun nähden samaan
22882: kun teollisuuslaitosten seimet poistettiin avus- asemaan kuin lastentarhatkin.
22883: tettavien joukosta, ovat eräät lopettaneet toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22884: mintansa. V aitiovalta on siis vaikuttanut
22885: toiminnallaan siihen suuntaan, että puute että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22886: lastenseimipaikoista on yhä kasvanut. lakiehdotuksen:
22887:
22888:
22889:
22890: Laki
22891: lastenseim.ien ja lastentarhojen valtionavusta.
22892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22893: 1 §. hintään kymmenen alle kolmen ikävuoden
22894: Kunnallinen tai yksityinen lastenseimi, olevaa lasta, samoin kuin kunnallinen tai
22895: johon on otettu hoidettavaksi kaupungissa, yksityinen lastentarha, johon on otettu hoi-
22896: kauppalassa ja taajaväkisessä yhdyskunnassa dettavaksi kaupungissa, kauppalassa ja taaja-
22897: vähintään viisitoista ja muualla maassa vä- väkisessä yhdyskunnassa vähintään kaksikym-
22898: 532 X,17. - Lastenseimien valtionapu.
22899:
22900: mentäviisi ja muualla maassa vähintään viisi- 4. huoneiston vuokra-, lämmitys-, valaistus
22901: toista alle seitsemän ikävuoden olevaa lasta, puhtaanapito- ja välttämättömät korjaus-
22902: voi saada valtionapua sen mukaan kuin tässä menot, sekä
22903: laissa säädetään, jos sosiaaliministeriö on 5. laitoksen perustamisesta johtuvien vel-
22904: havainnut puheena olevan laitoksen tarpeel- kojen vuotuiset korkomenot.
22905: liseksi ja tarkoitustaan vastaavaksi, ja jos se
22906: muuten täyttää sitä varten asetetut vaati- 3 §.
22907: mukset. Valtionapua saa lastenseimi tai lastentarha,
22908: 2 §. jolle se on myönnetty, jatkuvasti ehdolla, että
22909: Lastenseimi tai lastentarha saa valtionapua laitos täyttää valtionavun saamisesta voi-
22910: kolmanneksen sen kohtuulliseksi harkituista massa olevat määräykset.
22911: menoista, joiksi saadaan lukea:
22912: 1. hoitajattaren, opettajattaren ja muun 4 §.
22913: laitoksen toimintaa varten tarpeellisen toimi- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
22914: henkilön palkkaus, tamisesta annetaan asetuksella.
22915: 2. lasten hoitoon välttämättömien huone-
22916: kalujen, taloustarpeiden sekä työaineiden ja 5 §.
22917: -välineiden ja muiden tarvikkeiden hankinta- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
22918: ja korjauskustannukset, kuuta 19 , ja tällä kumotaan 1 päivänä mar-
22919: 3. lasten ruokkimisen ja vaatetuksen raskuuta 1927 annettu laki lastentarhain
22920: aiheuttamat menot, valtionavusta (296/27).
22921:
22922: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
22923:
22924: Irma Torvi. Yrjö Murto.
22925: Elli Stenberg. Toivo Salin.
22926: Eino Tainio. Leo Suonpää.
22927: 533
22928:
22929: x,t8. - 'loiv.al. N:o 205.
22930:
22931:
22932:
22933:
22934: Alanko ym.: Toimenpiteistä viisipäiväisen työviikon käy-
22935: täntöön ottamiseksi.
22936:
22937:
22938: E d u s k u n n a 11 e.
22939:
22940: Va:ltakunnan työvoiman sijoittaminen tuot- Tällöin kohdistuu huomio työajan lyhentä-
22941: tavaan työhön on vaikeutunut vuosi vuo- miseen, jolla mm. Yhdysvalloissa v. 1933
22942: delta. Työttömien määrä on jatkuvasti lisään- suurtyöttömyys pääasiallisesti ratkaistiin.
22943: tynyt, kun uusia työpaikkoja ei ole saatu luo- Monissa muissakin maissa on jo jouduttu
22944: duksi kysyntää vastaavasti. Suurten ikäluok- siirtymään lyhyempään työaikaan, kun ei ole
22945: kien tulo työmarkkinoille alkaa varsinaisesti kaikkia ihmisiä pystytty muuten työllistä-
22946: v. 1960, josta lähtien aina vuoteen 1969 mään. Teollisuuden kehitys ja lisääntynyt
22947: saakka lasketaan työmarkkinoille tulevien tuottavuus on tehnyt työajan lyhentämisen
22948: nuorten kansalaisten määrä 17 000-18 000 myös meiHä mahdolliseksi. Jatkuvasti tehos-
22949: normaalia suuremmaksi, eli 77 000-78 000 tuva koneeliistuminen ja automaatio sekä
22950: henkilöksi kunakin vuonna. Tämän lisäksi toisaalta pelottavasti kasvava työttömyys ovat
22951: arvioidaan koneeHistumisen seurauksena va- tehneet työajan lyhentämisen mielestämme
22952: pautuvan maatalousammatista vuosittain suorastaan välttämättömäksi.
22953: 6 000-10 000 jo ammatissa olevaa työnteki- Lyhyempään työaikaan siirtymistä puolta-
22954: jää, jotka joutuvat hakeutumaan muiden vat myös puhtaasti inhimillisetkin syyt. Pit-
22955: elinkeinojen piiriin. Asiantuntijain arvioiden källe koneellistettu tuotanto muodostuu itse
22956: mukaan voidaan työmarkkinoille tulevien työsuorituksen osalta työntekijää rasitta-
22957: määrästä sijoittaa korkeintaan 50 prosenttia vaksi, ei ehkä fyysillisesti niin paljon kuin
22958: jo oleviin työpaikkoihin. henkisesti. Henkisen rasituksen mahdollisten
22959: On ilmeistä, että vain teollisella tuotanto- vahingollisten seurausten ennakolta ehkäise-
22960: elämällämme on huomattavia mahdollisuuk- minen vaatii riittävää lepo- ja vapaa-aikaa
22961: sia lisääntyvän työvoiman sijoittamisessa. määrätyn kauden kuluttua ja oletettavissa
22962: Vaikka teollisuuden piirissä onkin viime ai- on, että siirtymisellä lyhyempään työviik-
22963: koina saatu alulle investointeja, jotka lähi- koon myös tällä alueella päästään ei vain
22964: vuosien aikana avaavat uusia työtilaisuuksia, työntekijän henkisen ja fyysillisen kunnon
22965: ei näillä toimenpiteillä yksistään pystytä rat- säilymiseen ja kohentumiseen vaan myös
22966: kaisemaan vaikeaa ja yhä pahentuvaa vajaa- edelleen entistä suurempaan työtehoon. Näin
22967: työllisyysongelmaamme. Automaation vaiku- ollen olisi ratkaisua työttömyysongelmaamme
22968: tuksesta työvoiman osuus tuoteyksikköä kohti etsittävä juuri työajan lyhentämisestä. Tä-
22969: jatkuvasti vähenee, joten työvoiman tarve män vuoksi pitäisi kiireellisesti selvittää
22970: tuotantolaitoksissa ei kasva samassa suhteessa 5-päiväiseen työviikkoon siirtymisen mahdol-
22971: tuottavuuden kanssa. lisuudet ja tämän toimenpiteen taloudelli-
22972: Kun siis on ilmeistä, ettei pääomaköyhässä set seuraukset. Tietämämme mukaan on joi-
22973: maassamme saada käyntiin niin laajoja in- takin tähän asiaan liittyviä tutkimuksia jo
22974: vestointeja, että yksistään niiden avulla voi- suoritettukin. Nyt olisi pikaisesti selvitettävä
22975: taisiin nykyinen vaikea työttömyys elimi- vielä mahdollisesti avoinna olevat asiaan liit-
22976: noida ja sijoittaa sen ohella ns. suuret ikä- tyvät seikat.
22977: luokat tuottavaan työhön, on ratkaisuun py- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
22978: rittävä muita teitä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22979: vomuksen,
22980: 634 X,18. - ViisipäiviLinen työviikko.
22981:
22982:
22983: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin viikko ansiotasoa alentamatta, sekä
22984: työaikalainsäädännön muuttamiseksi antaisi Eduskunnalle tätä tarkoittavan
22985: niin, että työaikaa yleisesti lyhenne- esityksen.
22986: tään päämääränä 5-päiväinen työ-
22987: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
22988:
22989: Kustaa Alanko. Anni Flinck. Sulo Hostila.
22990: H. Törmä. Viljo Rantala. Edvard Pesonen.
22991: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. Lars Lindeman.
22992: Lyyli Aalto. Eino Raunio. Juho Karvonen.
22993: Kalle Matilainen. G. Henriksson. Georg Eriksson.
22994: E. Partanen. Lempi Lehto. Onni Hiltunen.
22995: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen.
22996: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen. Väinö Leskinen.
22997: K. F. Haapasalo. Onni Peltonen. Eetu Karjalainen.
22998: Viljo A. Virtanen. Rafael Paasio. Kaarlo Pitsinki.
22999: Arvo Tuominen. Varma K. Turunen. Olavi Lindblom.
23000: Veikito Helle. Veikko Kokkola. Elis Manninen.
23001: 535
23002:
23003: X,19. - Toiv.al. N:o 206.
23004:
23005:
23006: Uoti ym.: Kaikkien työaikalain alaisten työntekijäin saatta-
23007: misesta samaan asemaan lain 17 ja 18 §:n säännöksiin
23008: nähden.
23009:
23010:
23011: E d u s k u n n a 11 e.
23012:
23013: Elokuun 2 päivänä 1946 annetun työ- raskuussa kysymyksessä olevan laatuisessa
23014: aikalain (604/46) 17 § :n mukaan työnteki- jutussa antamassaan tuomiossa.
23015: jälle on maksettava korotettu palkka laissa Edellä mainittu työneuvoston lausunto
23016: lähemmin määriteltyjen perusteiden mukai- samoin kuin korkeimman oikeuden tuomio
23017: sesti sellaisesta yli- ja hätätyöstä, jota teh- perustuvat siihen, että kysymyksessä olevan
23018: dään lain salliman säännöllisen työajan työntekijäryhmän palkanmaksujärjestelmä
23019: enimmäismäärän lisäksi. Samoin saman lain poikkeaa yleisesti käytännössä olevasta jär-
23020: 18 §: ssä säädetään, että sunnuntaina tai jestelmästä. Palkanmaksujärjestelmä ei kui-
23021: muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä tenkaan voi vaikuttaa palkan luonteeseen.
23022: työstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Siitä, että tarjoilurahakin on työntekijän
23023: Nämä lain säännökset ovat absoluuttisia, palkkaa, lausuu mm. professori Arvo Sipilä
23024: joten käsityksemme mukaan niitä olisi sovel- teoksessaan ,Suomen työoikeus I" sivulla 46
23025: lettava kaikkiin työaikalain alaisiin työnteki- seuraavaa: ,Se palveluraha taasen, jonka
23026: jöihin. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä yleisö nykyisin käytännössä olevan järjestel-
23027: tapahtunut, vaan palvelurahapalkalla työs- män mukaan suorittaa ja joka merkitään
23028: kentelevät työntekijät, jotka muodostavat ravintolavieraan laskuun, on työntekijän
23029: useita tuhansia työntekijöitä käsittävän työn- palkkaa, sillä sen suorittajana on työnantaja,
23030: tekijäin ryhmän, on jätetty edellä mainittu- vaikka hän sopimuksen mukaan olisikin vel-
23031: jen etujen ulkopuolelle. Tällainen menettely vollinen maksamaan työntekijälle saman
23032: on katsottu lain mukaiseksi työneuvoston an- maaran, mikä palvelurahoista on tämän
23033: taman lausunnon (21/52) perusteella. Maini- osalle kertynyt. Työnantajan vastasuorituk-
23034: tussa lausunnossaan työneuvosto ilmoittaa sen oikeudelliseen laatuun ei vaikuta se,
23035: mm. seuraavaa: ,Mitä ylityöstä ja sunnun- mistä ja miten työnantaja saa palkan mak-
23036: taityöstä säädettyyn korotettuun palkkaan samiseen käytetyt varat."
23037: tulee, työneuvosto äänestettyään asiasta kat- Koska pidämme epäoikeudenmukaisena
23038: soo, että kun työaikalaissa ei ole erityisiä sitä, että osa työaikalain alaisista työnteki-
23039: säännöksiä sellaisen palkan maksamisesta jöistä työaikalain tulkinnanvaraisuuden
23040: työntekijöille, joiden työ hyvitetään ylei- vuoksi on jäänyt laissa säädettyjä oikeuksia
23041: söltä saatavilla palvelurahoilla, työnantaja vaille, esitämme, että eduskunta päättäisi hy-
23042: ei lain mukaan ole velvollinen suorittamaan väksyä toivomuksen,
23043: heille mainittuja korotuksia. Mikäli sen si-
23044: jaan työnantaja maksaa työntekijän palkan että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
23045: kokonaan tai osittain, on työntekijällä oikeus siin 2 päivänä elokuuta 1946 annetun
23046: saada sen perusteella laskettu korotettu työaikalain (604/46) muuttamiseksi
23047: palkka sekä tehdystä ylityöstä että sunnun- siten, että kaikki työaikalain alaiset
23048: taityöstä." työntekijät tulisivat samanlaiseen ase-
23049: Samanlaisen tulkinnan on omaksunut maan lain 17 ja 18 pykälien säännök-
23050: myöskin korkein oikeus vuoden 1956 mar- siä sovellettaessa.
23051: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
23052:
23053: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
23054: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen. A. Simonen.
23055: Arvo Sävelä. Mikko Hult. Vappu Heinonen.
23056: A. H'årkönen. Aili Siiskonen.
23057: 536
23058:
23059: X,20. - Toiv.al. N: o 2.07.
23060:
23061:
23062:
23063:
23064: Flinck ym.: Invaliidien ammattioppilai~osten henkilökunnan
23065: eläkkeiden maksamisesta valtion varoista.
23066:
23067:
23068: Eduskunnalle.
23069:
23070: Maamme invaliidihuoltotyö on viime vuo- rattavissa valtion viran- ja toimenhaitijoihin
23071: sina huomattavasti tehostunut ja laajentunut, sosiaaliministeriön suorittaessa palkat koko-
23072: mitä on erityisesti edistänyt vuonna 1946 naisuudessaan. Kun ammattioppilaitosten
23073: annettu invaliidihuoltolaki. Sen täytäntöön- henkilökunnan työ on pitkäaikaisen kokemuk-
23074: panossa invaliidihuoltojärjestöillä on ollut sen vaativaa sekä edellyttää nimenomaan
23075: oma tärkeä panoksensa, sillä ne ovat toimin- myös monia henkilökohtaisia avuja, on mah-
23076: nallaan ratkaisevasti auttaneet valtiota sellai- dollisimman pätevän ja pysyvän henkilöstön
23077: sissa tehtävissä, jotka em. lain mukaan kuu- kiinnittäminen laitoksien palvelukseen tuot-
23078: luvat valtiolle. Eräät vapaat invaliidihuol- tanut vaikeuksia juuri eläkeoikeuden puuttu-
23079: tojärjestöt ovat perustaneet tältä pohjalta misen aiheuttaman turvattomuuden tunteen
23080: suurin kustannuksin invaliidihuollon toteutta- takia. Tämän epäkohdan poistamiseksi ja
23081: misen turvaavia invaliidien ammattioppilai- siten pätevien vakinaisten toimihenkilöiden
23082: toksia. Näistä laitoksista ovat ne, joiden me- saannin turvaamiseksi invaliidien ammatti-
23083: not korvataan valtion varoista valtioneuvos- oppilaitoksiin ehdotamme eduskunnan hyväk-
23084: ton raha-asiainvaliokunnan ja sosiaaliminis- syttäväksi toivomuksen,
23085: teriön vuosittain kullekin laitokselle vahvis-
23086: taman talousarvion puitteissa, täysin rinnas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23087: tettavissa valtion omistamiin vastaaviin lai- niiden invaliidien ammattioppilaitosten
23088: toksiin. henkilökunnan eläkkeiden maksami-
23089: Kyseisten ammattioppilaitosten henkilökun- seksi valtion varoista, joiden kustan-
23090: nalta puuttuvat kuitenkin eläke-edut, vaikka nukset korvataan vuosittain vahviste-
23091: se muun palkkauksen suhteen on täysin ver- tun talousarvion puitteissa.
23092: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
23093:
23094: Anni Flinck. Pentti Niemi. Eino Raunio.
23095: Sylvi Siltanen. Viljo A. Virtanen. Veikko Helle.
23096: Lyyli Aalto. Meeri Kalavainen. H. Törmä.
23097: Kalle Matilainen. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
23098: Väinö Tikkaoja. Arvo Ahonen. Kustaa Alanko.
23099: Esu Niemelä.
23100: 537
23101:
23102: X,21. - Toiv.al. N: o 208.
23103:
23104:
23105:
23106: Flinck ym.: lnvaliidien ammattioppilaitoksissa opiskelevien-
23107: invaliidien viikkorahan korottamisesta.
23108:
23109:
23110: Eduskunnalle.
23111:
23112: Ammattikoulutusta ja pohjakoulutusta in- dän välttämättömiin tarpeisiinsa puhumatta-
23113: valiidihuoltolain nojalla saaville varattomille kaan rentoutumismahdollisuuksista, jotka oli-
23114: ja vähävaraisille invaliideille suoritetaan viik- sivat invaliidiopiskelijoille tärkeitä erittäin
23115: korahaa sosiaaliministeriön 13 päivänä tam- kiinteän ja suuria ponnistuksia vaativan
23116: mikuuta 1956 tehdyn päätöksen mukaisesti opiskelutyön lomassa.
23117: 350--175 markkaa viikossa riippuen heidän Invaliidien erikoisammattioppilaitoksissa
23118: elinkorkonsa tai eläkkeensä suuruudesta. opiskelevat invaliidit ovat kansalaisia, jotka
23119: Viikkoraha on suoritettu samansuuruisena jo esimerkillisellä ja myös yhteiskunnan hyväksi
23120: vuosina 1948-1953, ja vuosien 1954-1955 koituvalla tavalla pyrkivät eteenpäin. Tämän
23121: aikana viikkorahan suuruus oli vastaavasti vuoksi olisi yleisen edun mukaista kannustaa
23122: vain 280--140 markkaa. Lisäksi on huomat- heidän työ- ja opiskeluintoaan suomalla heille·
23123: tava, että mikäli invaliidi saa eläkettä tai vaatimattomat, mutta normaaleina pidettävät
23124: elinkorkoa, on sosiaaliministeriön kussakin mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon ja henki-
23125: yksityistapauksessa ratkaistava, huomioon ot- lökohtaisten tarpeiden tyydyttämiseen. On
23126: taen invaliidin ja hänen vanhempainsa varal- myös koettu, että tietoisuus viikkorahan vä-
23127: lisuuden, onko viikkorahaa lainkaan suoritet- häisyydestä on monessa tapauksessa esteenä
23128: tava. invaliidin hakeutumiseen ammattioppilaitok-
23129: Viikkorahan määrä on näin ollen hyvin siin, koska varsinkin nuorella iällä vapaa-
23130: pieni, kun otetaan huomioon, että erikoisam- aikojen merkitys on suuri. Eräissä tapauk-
23131: mattioppilaitoksissa opiskelevien invaliidien sissa on todettu viikkorahan määrän riittä-
23132: on sen varassa kyettävä suoriutumaan kaikista mättömyyden olleen lisäsyynä opiskelun kes-
23133: henkilökohtaisista menoistaan. Kun opiskele- keyttämiseenkin.
23134: vien invaliidien ikä vaihtelee 16-40 vuoteen, Edellä selostetun perusteella esitämme kun-
23135: ei heidän tarpeitaan mitenkään voida rin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23136: nastaa esim. asevelvollisten vastaaviin tarpei- vomuksen,
23137: siin, ja kuitenkin asevelvollisetkin saavat päi-
23138: värahaa 75-105 markkaa invaliidien enim- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23139: mäispäivärahan ollessa 50 markkaa, vaikka invaliidien erikoisammattioppilaitok-
23140: jo yksistään asevelvollisten huolto on paljon sissa invaliidihuoltolain nojalla am-
23141: täydellisempi. Kun vielä otetaan huomioon mattikoulutusta saavien invaliidien
23142: viime vuosina tapahtunut rahanarvon huo- viikkorahan maaran korottamiseksi
23143: mattava aleneminen, on ymmärrettävää, ettei tarkoitustaan vastaavaksi.
23144: invaliidien saama viikkoraha riitä edes hei-
23145: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
23146:
23147: Anni Flinck Viljo A. Virtanen. Artturi Jämsen.
23148: Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen. Hannes Paaso.
23149: Lyyli Aalto. Veikko Kokkola. H. Törm.ä.
23150: Kalle Matilainen. Arvo Ahonen. Yrjö Sinkkonen.
23151: Väinö Tikkaoja. Esu Niemelä. Varma K. Turunen.
23152: Pentti Niemi. Eino Raunio. Kustaa Alanko.
23153: Veikko Helle.
23154: 68 E 219/59
23155: 538
23156:
23157: X,22. - Toiv.al. N:o 209.
23158:
23159:
23160:
23161:
23162: Hara: 1nvaliidien ammattioppilaitoksille invaliidilapsien
23163: ammattiopetuksesta aiheutuvien kustannusten suorit-tami-
23164: sesta valtion varoista.
23165:
23166:
23167: Ed u s kunnalle.
23168:
23169: Kunnat, joiden huostaanottamia invaliidi- jäädä vaille ammattiopetusta, koska he am-
23170: lapsia tai nuoria invaliidihenkilöitä on otettu mattiopetuspaikkojen vähyyden vuoksi eivät
23171: koulutettavaksi invaliidien erikoisammatti- yleensä paase yleisiin ammattikouluihin.
23172: oppilaitoksiin, ovat joutuneet nykyisten mää- Koska tällainen asiantila ei suinkaan ole voi-
23173: räysten mukaan suorittamaan invaliidien nut olla lainsäätäjän tarkoituksena, esitän
23174: ammattioppilaitoksille korvausta myös täl- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23175: laisten invaliidien ammattiopetuskuluista.
23176: Tämä on kuitenkin kohtuutonta, koskapa että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
23177: opetus valtion keskusammattikouluissa, kun- menpiteisiin, että invaliidien ammatti-
23178: tien ammattikouluissa ja muissa valtionapua oppilaitoksille invaliidilapsien am-
23179: saavissa ammattikouluissa on maksutonta. mattiopetuksesta aiheutuvat kulut
23180: Sitäpaitsi sosiaalilautakunnan huostaanotta- siirrettäisiin kunnilta valtion suori-
23181: mat invaliidinuoret saattavat tästä syystä tettaviksi.
23182: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
23183:
23184: Erkld Hara.
23185: 539
23186:
23187: X,23. - Toiv.al. N: o 210.
23188:
23189:
23190:
23191:
23192: Prunnila ym.: Satamatyöläisten saattamisesta tapaturmava-
23193: kuutuslain alaisiksi työmatkalla työsuhteen ollessa tila-
23194: päisesti katkenneena.
23195:
23196:
23197: E d u s k u n n a 11 e.
23198:
23199: Tapaturmavakuutuslain 4 §: n mukaan sattuu työpaikalta asuntoon mentäessä tai
23200: työntekijä on lain mukaiseen korvaukseen sieltä palattaessa lain tarkoittamaa turvaa
23201: oikeutettu myös silloin, kun hänelle sattuu vaille. Tällaisia tapauksia on sattunut ja
23202: tapaturma matkalla asunnosta työpaikalle tai sattuu edelleenkin. Tämän epäkohdan kor-
23203: päinvastoin. Käytännössä on kuitenkin siten, jaamiseksi olisi tapaturmavakuutuslakia niin
23204: että satamatyöläiset, sellaisetkin, jotka ovat muutettava, että satamatyöläistenkin asema
23205: useita vuosia jatkuvasti työskennelleet sa- tulisi tapaturman varalta samalla tavoin
23206: massa satamassa, joutuvat tässä suhteessa turvatuksi kuin muissakin ammateissa.
23207: poikkeukselliseen asemaan verrattuna niihin Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
23208: työläisiin, jotka työskentelevät teollisuudessa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23209: ja muilla vastaavilla aloilla. Näin senvuoksi,
23210: että työsuhde satamassa katkeaa jokaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23211: laivan lastauksen tai purkauksen jälkeen, ja tapaturmavakuutuslain muuttamiseksi
23212: näin satamatyöläiset työsuhteen ollessa kat- siten, että satamatyöläisetkin olisivat
23213: kenneena vaikka vain yhden yönkin ajan ja työmatkalla sattuneiden tapaturmien
23214: huolimatta siitä, että olisi varmuus töiden varalta vakuutettuja siinäkin tapauk-
23215: alkamisesta jälleen seuraavana päivänä sa- sessa, että työsuhde on tilapäisesti
23216: massa satamassa, jäävät, mikäli tapaturma katkenneena.
23217: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
23218:
23219: Antto Prunnila. Toivo Asvik. Kuuno Honkonen.
23220: Eino Roine. Toivo Kujala. Inkeri Virtanen.
23221: Pauli Puhakka. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Niiranen.
23222: Rainer Virtanen. Irma Rosnell. .Yrjö Murto.
23223: Eino Tainio. J. Mustonen. Kauko Tamminen.
23224: Judit Nederström-Lunden.
23225: 540
23226:
23227: X,24. - Toiv.al. N: o 211.
23228:
23229:
23230:
23231:
23232: Asvik ym..: Toimenpiteistä koululaisille ja opiskelijoille kou-
23233: luissa tai oppilaitoksissa opetuksen yhteydessä tai koulu-
23234: matkalla sattuneiden tapaturmien saattamiseksi tapatur-
23235: mavakuut>uslain piiriin.
23236:
23237:
23238: Eduskunnalle.
23239:
23240: Oppivelvollisuuslain mukaan joutuvat Suo- suudekseen vakuuttaa kansakoulujensa oppi-
23241: men kansalaisten lapset määrävuosina käy- laat koulussa tai koulutiellä sattuvien tapa-
23242: mään kansa- tai kansalaiskoulua tai muulla turmien varalta. Mutta suurin osa kunnis-
23243: tavoin hankkimaan vastaavat tietomäärät. tamme on odottavalla kannalla. Kysymystä
23244: Opetuslaitoksissa opiskeli lukuvuonna 1956- ei voitanekaan ratkaista siten, että kunnat
23245: 57 seuraavat määrät oppilaita: kansakoulut ja lasten vanhemmat ottavat kannettavikseen
23246: 604 603, kuuromykkä- ja sokeainkoulut 655, syntyneet aineelliset rasitukset. Mielestämme
23247: seminaarit 2 179, ammattioppilaitokset 41 255, tämä on tilapäisratkaisu kuntien taholta ja
23248: oppikoulut 146115, korkeakoulut 18 765, osoittaa, että valtiovallan on kiireellisesti py-
23249: kansanopistot 5 181 ja työväenopistot 53 598. rittävä poistamaan tämä puute tapaturmava-
23250: Nämä lähes miljoona nuorta opiskelijaa kuutuslain uudistuksen avulla. Koska kou-
23251: ovat tapaturmavakuutuslain ulkopuolella, mi- lulaisten tapaturmavaaralle alttiiksi joutumi-
23252: käli tapaturma sattuu opetuksen yhteydessä, nen koulutyön yhteydessä johtuu yhteiskun-
23253: välitunnilla, retkillä, opetukseen liittyvillä nan säätämästä velvoitteesta, on mitä luon-
23254: tutustumiskäynneillä ja koulumatkalla. Sitä- nollisinta, että yhteiskunta myös tapaturman
23255: paitsi pitkäaikaiset sairaudet, kuten tuberku- sattuessa korvaa aiheutuneet kulungit.
23256: loosi, polio- ja reumatapaukset voivat aiheu- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
23257: tua koulurakennusten heikkoudesta ym. vas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23258: taavanlaisista syistä. Seurauksena voi olla
23259: invaliditeetti, jonka pysyväisyyttä ei alkuvai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23260: heessa voida todeta, joten opiskelija jää il- koululaisille ja opiskelijm'lle kouluissa
23261: man invaliidihuoltolain mukaista avustusta. ja oppilaitoksissa opetuksen yhteydessä
23262: Eri puolilla maatamme on kiinnitetty va- tai koulumatkalla sattuneiden tapatur-
23263: kavaa huomiota näihin opiskelevaan nuori- mien saattamiseksi tapaturmavakuutus-
23264: soon kohdistuviin puutteisiin. Tämän joh- lain piiriin.
23265: dosta mm. 62 kuntaa on katsonut velvolli-
23266: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
23267:
23268: Toivo Asvik. Paavo Aitio. Antto Prunnila.
23269: Anna-Liisa Tiekso. P. Liedes. Siiri Lehmonen.
23270: Irma Rosnell. Martti Linna. Pauli Puhakka.
23271: J. Mustonen. Kauko Tamminen. H. Tauriainen.
23272: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää. Matti Koivunen.
23273: Väinö R. Virtanen. Pertti Rapio. Toivo Salin.
23274: Tauno Kelovesi.
23275: 641
23276:
23277: X,25. - Toiv.al. N: o 212.
23278:
23279:
23280:
23281:
23282: Roine ym. : Satunnaisessa lyhytaikaisessa työssä sattuneiden
23283: tapaturmien sisällyttämisestä tapaturmavakuutuslain
23284: piiriin.
23285:
23286:
23287: Eduskunnalle.
23288:
23289: Voimassa olevan tapaturmavakuutuslain sena, olisi hänelle luonnollisestikin varattava
23290: mukaan ei työtapaturman uhriksi joutu- siihen oikeus samojen perusteiden mukaan
23291: neella, jos tapaturmasta aiheutuneen vam- kuin lain nojalla eräillä muillakin invalidien
23292: man haitta-aste jää 30 % vähäisemmäksi, ole ryhmiHä on.
23293: oikeutta lain nojalla maksettavaan elinkor- Tapaturmakorvaukseen ei ole oikeutettu
23294: koon. Vain eräänlaisena vähäisenä ,kipura- sellainen työntekijä, joka satunnaisesta
23295: hana" hänelle maksetaan lain 19 § : n taulu- syystä tekee hyvin lyhytaikaista työtä työn-
23296: kon mukainen kertakaikkinen korvaus. Sen antajalle, jolla muuten ei ole lain mukai-
23297: suuruus vaihtelee yksinäisellä 9-45 ja per- seen korvaukseen oikeutettuja työntekijöitä.
23298: heellisellä 12-60 prosenttiin ammatissa saa- Säännöksestä johtuu, että jos esim. omakodin
23299: dusta vuositulosta. Tästä johtuen esim. yksi- omistaja palkkaa muutamaksi tunniksi itsel-
23300: näinen henkilö, jonka vuosiansio on ollut leen apulaisen luomaan lunta asuntonsa ka-
23301: 400 000 markkaa, saa toisen silmänsä mene- tolta ja apulainen sattuneen tapaturman joh-
23302: tyksen korvauksena 180 000 markkaa. Muista dosta tulee invalidiksi, tällä ei ole oikeutta
23303: seuraamuksista ollenkaan puhumatta tällai- tapaturmakorvaukseen. Kysymys on kuiten-
23304: nen hyvitys rahanarvon säilyessäkään ei vastaa kin ollut tapaturmasta työssä, jota on suori-
23305: sitä menetystä, minkä vamma näkökyvyn ja tettu työnantajan johdon ja valvonnan alai-
23306: siitä johtuvana ansiokyvyn menetyksenä sena. Sen vuoksi lakia olisi tässäkin suh-
23307: asianomaiselle aiheuttaa. Kaiken lisäksi ko- teessa muutettava poistamalla siitä tätä tar-
23308: kemus jo muutamien vuosikymmenien ajalta koittava rajoittava säännös. ·
23309: on osoittanut, että jatkuvasti tapahtuva ra- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
23310: hanarvon huonontuminen suhteellisen no- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23311: peasti hävittää saadun kertakaikkisen kor-
23312: vauksen merkityksen. että hallitus antaisi Eduskunnalle
23313: Tämä säännös on aiheuttanut jatkuvaa ja esityksen tapaturmavakuutuslain siten
23314: aiheellista tyytymättömyyttä alle 30-prosent- muuttamiseksi, että satunnaisessa ly-
23315: tisten työtapaturmaisten keskuudessa. Lakia hytaikaisessa työssä sattuneet tapatur-
23316: olisi sen vuoksi siten muutettava, että tä- mat katsottaisiin lain piiriin kuulu-
23317: mänasteisillakin invalideilla olisi, mikäli he viksi ja että alle 30 prosentin invali-
23318: niin haluavat, mahdollisuus lain mukaisen deille kävisi mahdolliseksi saada ker-
23319: elinkoron perusosan saantiin. Mikäli joku takaikkisen korvauksen sijasta elin-
23320: haluaa saada sen kertakaikkisena korvauk- korko.
23321: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
23322:
23323: Eino Roine. Pauli. Puhakka. Kuuno Honkonen.
23324: J. Mustonen. Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
23325: Usko Seppi. Antto Prunnila. Elli Stenberg.
23326: Rainer Virtanen. Judit Nederström-Lunden. H. Tauriainen.
23327: Inkeri Virtanen. Aarne Pulkkinen.
23328: 542
23329:
23330: X,26. - Toiv.al. N: o 213.
23331:
23332:
23333:
23334:
23335: Tenhiälä ym.: Esityksen antamisesta sotilasvammalain edel-
23336: lyttämien eläkkeiden ja korvausten korottamisesta.
23337:
23338:
23339: E d u s k u n n a ll e.
23340:
23341: Vuonna 1939 Suomi joutui sotaan Neuvos- Huolimatta siitä, että sotilasvammalakiin,
23342: toliittoa vastaan. Tällöin ei ollut voimassa jolla nimellä mainittu laki nykyisin kulkee,
23343: mitään erikoista lainsäädäntöä sodan uhreille, on tehty muutoksia, kuten edellä on mainittu,
23344: siis sotainvalideille ja kaatuneiden omaisille kolmeen eri otteeseen, ei se tänäkään päivänä
23345: eikä sotaorvoille samoin kuin ei myöskään vastaa sitä oikeutettua etua, joka sotainvali-
23346: sotaleskille, vaan oli heille myönnettäviin deille ja muille sodan uhreille kuuluisi sellai-
23347: korvauksiin sovellettava sitä korvauslakia, sessa muodossa kuin minä yleensä nämä kor-
23348: joka oli säädetty armeijan rauhanaikaisia vaukset kaikissa sotaa käyneissä sivistys-
23349: oloja silmällä pitäen. Näin ollen oli itsestään maissa - jopa hävinneissäkin- yleisesti kä-
23350: selvää, ettei tämä laki voinut ratkaista sitä sitetään ja minä ne pitäisi olla myöskin mei-
23351: mittavaa kysymystä, jonka kymmenien tu- dän maassamme, jossa inflatoriset tekijät
23352: hansien sotainvalidien ja kaatuneiden omais- ovat ennen kaikkea markkamääräisiin kor-
23353: ten huollon järjestäminen yht'äkkiä oli aset- vauksiin nähden jatkuvasti tehneet kaven-
23354: tanut yhteiskuntamme ratkaistavaksi. nuksia aina viimemainittuun vuoteen saakka,
23355: Vuoden 1941 tammikuussa säädettiin tosin jolloin tehtiin muutoksia sanottuun lakiin
23356: jo ensimmäinen sotaeläkelaki, joka määrä- siltä osin, että nyt voimassaolevat sotilasvam-
23357: tyssä mielessä viitoitti suuntaa sotilaseläke- malain edellyttämät korvaukset ovat sidotut
23358: systeemin myöhemmälle kehitykselle. Tämän indeksiin samalla tavalla kuin mitä vastaa-
23359: lain tärkeimpiä kohtia olivat ilmeisestikin ne, vasti on määrätty valtion viran- ja toimen-
23360: joissa sotainvalideille ja muille sodan uh- haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä. On kui-
23361: reille annettiin mahdollisuus saada, paitsi tenkin huomioitava, että meidän maassamme
23362: heille itsestään kuuluvaa oikeutta peruskor- tähän lakiin perustuvan elinkoron perustaso
23363: vaukseen, myös mahdollisuus saada lisäkor- on alunperin jäänyt pahasti jälkeen, puhu-
23364: vausta erinäisten sosiaalisten syiden perus- mattakaan siitä, että laissa on monia muita
23365: teella. Kuitenkin oli selvää, että tämäkään aukkoja, joiden tarkistaminen sodan uhrien
23366: laki, joka oli laadittu kiireellisenä ja ilman kannalta on paitsi täysin oikeutettua, heille
23367: mitään kokemusta siitä, mitä kaikkea sodan myös ensiarvoisen merkityksellinen. Näin
23368: uhrien huollon tarkoituksenmukainen järjes- siitä huolimatta, että kaikilla uusilla lisäyk-
23369: täminen edellytti, ei voinut jäädä pysyväksi. sillä ja muutoksilla rasitetaan yhteiskun-
23370: Uusi sotaeläkelaki säädettiinkin sitten tamme verotaakkaa.
23371: vuonna 1948, jolloin jo jollakin tavoin oli Oikean kuvan saamiseksi meidän maamme
23372: kokemusta asian hoitamisessa ja jossa tehtä- sotilasvammalain edellyttämien korvausten
23373: vässä olivat myöskin mukana sodan uhrien pitämiseksi inflation kehityksen tasolla on
23374: järjestöt, Sotaleskien ja Kaatuneiden Omais- jatkuvasti haitannut aivan oleellisella tavalla
23375: ten Huolto r. y. ja Sotainvalidien Veljesliitto se seikka, että maassamme on varsin useita
23376: r. y. Koska tällöinkään tähän lakiin ei saatu indeksisarjoja, joihin on vaikuttanut, paitsi
23377: riittävässä määrin sellaista sisältöä, miksi se puhtaat inflatoriset näkökohdat, lähinnä kan-
23378: oli alun perin ajateltu, puhumattakaan siitä, santulojen jakautumisen muutokset eri kan-
23379: että rahanarvossa oli tapahtunut jatkuvasti salaisryhmien kesken. Niinpä meillä on elin-
23380: muutoksia, tehtiin vuoden 1948 lakiin paran- kustannusindeksi, kotimarkkinatavarain tuk-
23381: nuksia vuonna 1953 sekä viimeksi vuonna kuhintaindeksi, teollisuustyöväen palkkain-
23382: 1956 sanotun lain edellyttämiin korvauksiin. deksi, virkamiesten keskimääräinen palkkain-
23383: X,26. - Tenhiälä ym. 543
23384:
23385: deksi jne. erinäisiä muita indeksisarjoja. Kun kuvan asian suhteen antaa rahanarvon osto-
23386: lähemmin tarkastelee näiden indeksien lasku- kyvyn alenemisesta se, että teollisuustyöväen
23387: perusteita, ilmenee, että niiden välillä jo val- palkkaindeksin kerroin vuodesta 1940 vuo-
23388: litsee varsin huomattava eroavaisuus. Niinpä teen 1956 on noin 25, joten sen mukaan sota-
23389: erikoisesti on huomattava, että elinkustannus- invalidien sotilasvammalain mukaisten kor-
23390: indeksi on kohonnut muita vähemmin, mikä vausten tulisi ainakin nyt olla 225 000 mark-
23391: johtunee lähemmin indeksin keinotekoisuu- kaa vuodessa peruskorvauksen osalta, sen
23392: desta ja valtakunnassamme harjoitetusta sub- tosiasiassa ollessa vain edellä mainittu
23393: ventiopolitiikasta sekä muista säännöstely- 135 555 markkaa. Viimemainittuun lukuun
23394: toimenpiteistä, joihin viimeksi mainittuihin tosin tulee lisää huhtikuun alusta 1958 4 %: n
23395: oltiin luonnollisesti pakotettuja vielä taka- indeksikorotus + 2 % %: n tasokorotus eli
23396: vuosina. yhteensä 6 % %.
23397: Kaikesta edellä sanotusta huolimatta soti- Soveliaimman vertauskohdan sotilasvamma-
23398: lasvammalain edellyttämien korvausten ko- lain edellyttämien korvausten ja eläkkeiden
23399: rottamiskysymys on tahdottu aina sitoa elin- pienuudesta antanee esim. yleisen tapaturma-
23400: kustannusindeksin kehittymiseen, kun sen si- vakuutuslainsäädännön nojalla maksettavat
23401: jaan on varsin oikeutettua, että korvauksen korvaukset, joita kuluvan vuoden alusta on
23402: saajat, siis sotainvalidit ja muut sodan uhrit, eduskunnan hyväksymän lain perusteella tun-
23403: ovat taas katsoneet, että korvauksia korotet- tuvasti korotettu. Tällöin on lähtö- ja
23404: taessa tulisi ottaa huomioon myöskin muut vertauskohtana pidetty teollisuustyöväestön
23405: indeksisarjat, jotka heidän käsityksensä mu- palkkaindeksin osoittamia muutoksia.
23406: kaan antavat asiallisemman kuvan inflation Varsin painavat syyt vaativat sotilasvam-
23407: todellisesta kehityksestä. Näin on monia vai- malain edellyttämien korvausten ja eläkkei-
23408: keuksia syntynyt tämän kysymyksen yhtey- den tuntuvaa tarkistusta ja korottamista,
23409: dessä ja lopputulos tästä on edelleenkin risti- mihin seikkaan valtiovallan taholta on tois-
23410: riitainen valtion ja korvauksen saajien vä- tuvasti vuosien kuluessa annettu lupauksia
23411: lillä. Mainita myös ansaitsee, että oikeus monissa eri yhteyksissä.
23412: saada indeksikorotuksia yleensä on kuitenkin Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
23413: vain ajoittain ollut lain nimenomaiseen sää.n- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23414: nökseen perustuva, kun sen sijaan pitkät ajat vomuksen,
23415: se on perustunut vain valtioneuvoston har-
23416: kintaan. Tällä erää perustuu oikeus indeksi- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
23417: korotukseen viimeksi vuonna 1958 huhti- taisi voimassa olevan sotilasvammalain
23418: kuussa annettuun lakiin, jonka mukaan koro- edellyttämien peruseläkkeiden sekä nii-
23419: tus kuitenkin on pienempi kuin muutos elin- den lisäosien määrät ja antaisi Edus-
23420: kustannusindeksissä. Huomioonottaen sen kunnalle esityksen näitten korvausmää-
23421: mitä edellä olemme viitanneet sotilasvamma- rien korottamisesta nykyistä, todellista
23422: lain tähänastiseen kehitykseen ja toisaalta elinkustannustasoa vastaavalle tasolle
23423: huomioiden sen, että elinkustannusindeksin ottaen tällöin lähtökohdaksi yleisen
23424: kerroin vuodesta 1940 vuoteen 1956 on noin tapaturmavakuutuslainsäädännön no-
23425: 9.9, jolloin ensiksi mainittuna vuonna eli jalla maksettavat korvaukset, ja että
23426: vuonna 1940 sotainvalidien täysi peruseläke hallitus samassa yhteydessä tutkitut-
23427: oli 9 000 markkaa sekä vuonna 1956 perus- taisi ja tekisi myös esityksen Eduskun-
23428: eläke oli 135 555 markkaa, jolloin kertoimeksi nalle muista sotilasvammalakiin liitty-
23429: tulee 15, ovat sotainvalidit tähän olotilaan vistä epäkohdista ja puutteellisuuk-
23430: tyytymättömiä varsin perustenuin syin. sista.
23431: Tämä jo siitä syystä, että todellisemman
23432: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
23433:
23434: Juho Tenhiälä. Erkki Koivisto. Erkki Hara.
23435: Eino Uusitalo. Victor Procope. Urho Saariaho.
23436: Sulo Hostila. Urho Kähönen. Esa Kaitila.
23437: Armas Leinonen.
23438: 544
23439:
23440: X,2.7.- Toiv.al. N:o 214.
23441:
23442:
23443:
23444:
23445: Heinonen ym.: Eräiden sosiaalisten avustusten korottami-
23446: sesta.
23447:
23448:
23449: E d u s k u n n a 11 e.
23450:
23451: Sosiaalisen lainsäädäntömme huomattava näistä syistä johtuen menettäneet alkuperäi-
23452: ~distyminen sodan jälkeisvuosina on tyydy- sen merkityksensä, koska niiden markkamää-
23453: tyksellä merkitty vähävaraisissa lapsiper- räistä arvoa ei ole hintojen nousua vastaa-
23454: heissä. Samanaikaisesti on voitu havaita, vasti lisätty. Kun lisäksi viimeisten vuosien
23455: että yleinen mielipide, jonka mukaan vas- aikana vallinnut suurtyöttömyys on aiheut-
23456: tuu lasten hyvinvoinnista on koko kansakun- tanut lisävaikeuksia jokaiselle työtä vailla
23457: nan yhteinen asia, on huomattavasti lisään- olevalle, mutta ennen kaikkea lapsiperheille,
23458: tynyt. Vaikka tällaiselle myönteiseksi muo- olisi näiden perheitten toimeentulon turvaa-
23459: dostuneelle mielipiteelle samoin kuin senmu- miseksi tarkoitettujen sosiaalisten lakien
23460: kaiselle lasten ja kotien olosuhteita paranta- edellyttämät määrät korotettava sellaiselle
23461: maan pyrkivälle toiminnalle on annettava tasolle, että ne vastaisivat alkuperäisiä
23462: suuri arvo, eivät nämä kuitenkaan ole riit- määriä.
23463: täviä silloin, kun kysymyksessä ovat perheet, Esimerkkinä mainittakoon, että äitiysavus-
23464: joissa taloudelliset olosuhteet ovat sellaiset, tus on vuodesta 1948 ollut samansuuruinen
23465: että suoranainen puute ja hätä perheen eli 4 500 markkaa, vaikka sen virallisen elin-
23466: jokapäiväisestä toimeentulosta edelleen on kustannusindeksin mukaan pitäisi olla 7 600
23467: olemassa. markkaa. Lapsilisien suuruudeksi hyväksyt-
23468: Vähävaraisten lapsiperheitten taloudelliset tiin vuoden 1951 aikana suoritettujen kol-
23469: olosuhteet vaikentuivat suuresti vuoden 1956 men korotuksen jälkeen 1 200 markkaa kuu-
23470: loppupuolella, jolloin valtioneuvoston teke- kaudessa ja siitä asti summa on pysynyt
23471: män päätöksen mukaan poistettiin hinnan muuttumattomana ollen reaaliarvoltaan noin
23472: alennukset tärkeimmiltä kulutustarvikkeilta, 400 markkaa pienempi kuin vuoden 1951
23473: mistä oli välittömästi seurauksena hintojen ja alkupuolella. Kun vastaavanlainen suuntaus
23474: maksujen nousut. Jo silloin suoritetun varo- on tapahtunut perheen asuntoavustusten
23475: vaisen laskelman mukaan joutui perhe, jossa sekä perheiisien osalta, joita viimeksimai-
23476: <>li 7 henkeä, maksamaan kuukaudessa noin nittuja tosin jonkunverran korjattiin vuoden
23477: 3 000 markkaa enemmän välttämättömistä 1958 aikana, ovat taloudelliset vaikeudet
23478: kulutustarvikkeista, kuin mitä tapahtui en- lapsiperheillä vain lisääntyneet.
23479: nen hinnanalennusten poistamista. Tämän
23480: jälkeen on välttämättömiksi katsottujen mak- Kun toimeentulon turvaaminen melkeinpä
23481: sujen samoin kuin erilaisten tarvikkeiden poikkeuksetta näissä perheissä jää isän palk-
23482: kohdalla tapahtunut edelleen hintojen kohoa- katuloista riippuvaksi, koska useampilapsi-
23483: mista. Mainittakoon, että esim. huoneen- sissa perheissä äidin ansiotyössä oleminen ei
23484: vuokrasäännöstelyssä tapahtuneet muutokset ole mahdollista, jäävät käyttövarat perheen
23485: <>vat aiheuttaneet vuokriin melko huomatta- jäsentä kohti melko alhaisiksi. Tilannetta
23486: via korotuksia. Yleisen hintakehityksen seu- vaikeuttaa lisäksi monet arvaamattomat me-
23487: rauksena on menojen lisäys 7-jäsenisessä per- not, jotka aiheutuvat sairaudesta tai muista
23488: heessä kohonnut vuodesta 1956 lähtien aina- vastaavista syistä.
23489: kin 6 000-7 000 markkaa kuukaudessa. Tilanteen ollessa tällainen olisi toivottavaa,
23490: Täten hintojen nousua ei yleinen palkka- että valtion taholta voitaisiin nykyistä enem-
23491: taso kuitenkaan ole kyennyt seuraamaan. män tukea heikossa taloudellisessa asemassa
23492: Sosiaalisen lainsäädännön suomat edut ovat olevia lapsiperheitä.
23493: ~. - Heinonen ym. 545
23494:
23495: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- heenasuntoavustus- ja perhelisälain
23496: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, muuttamiseksi siten, että ne vastaisi-
23497: vat nykyistä rahan arvoa.
23498: että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
23499: tykset äitiysavustus-, lapsilisä-, per-
23500: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
23501:
23502: Vappu Heinonen. :Martta Salm.ela-.Tå.rvinen. Vilho Turunen.
23503: Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara. Olli J. Uoti.
23504: A. Simonen. :Mikko Hult. Arvo Sävelä.
23505: Aili Siiskonen.
23506:
23507:
23508:
23509:
23510: 69 E 2'19/59
23511: 546
23512:
23513: X,28. - Toiv.al. N: o 215.
23514:
23515:
23516:
23517: Siltanen ym.: Vähävaraisten lapsirikkaiden perheiden perhe-
23518: rasituksen helpottamisesta.
23519:
23520:
23521: E d u s k u n n a ll e.
23522:
23523: Maassamme on vuoden 1948 viimeisestä ko. lapsen äiti on ol,lut ansiotyössä kodin
23524: neljänneksestä alkaen maksettu lapsilisää 16 ulkopuolella.
23525: vuotta nuoremmista lapsista. Lapsilisän Kun näin suuri määrä lapsiperheiden äi-
23526: määrä oli aluksi 600 markkaa kuukaudessa deistä on pakotettu hakeutumaan ansiotyö-
23527: lasta kohden, mutta nousi se v. 1950 puoli- hön kodin ulkopuolella, osoittaa se, että ta-
23528: välissä 750 markaksi ja vuoden 1951 aikana soitusta rasituksissa lapsi- ja perhelisäavus-
23529: edelleen kolmen korotuksen vaikutuksesta ny- tuksista huolimatta edelleen kaivattaisiin ja
23530: kyiseksi 1 200 markaksi kuukaudessa. siihen olisi pyrittävä löytämään keinot joko
23531: Lapsilisän maksamisen perusteena oli pyr- lapsilisämaksuja korottamal,la perheen lapsi-
23532: kimys tasoittaa sitä taloudellista r81Situsta, luvun kasvaessa, tai verotuksessa alemmissa
23533: mitä lasten kasvattaminen perheille merkit- veroluokissa myönnettävien suurempien lapsi-
23534: see. vähennysten muodossa. Ja kun on olemassa
23535: Lapsilisän maksaminen kaikille omaisuuteen lapsilisän saajia, jotka epäilemättä ilman yh-
23536: ja tuloon katsomatta on nähty välttämättö- teiskunnan tukea pystyvät hyvin selviämään
23537: mäksi senkin vuoksi, että ennakolta on vai- myös lastensa aiheuttamista kustannuksista,
23538: kea vetää oikeaa rajaa ~apsilisän saajien kes- tulisi luoda järjestelmä, jonka avulla esim.
23539: kuuteen. Suoritetuissa tutkimuksissa on li- verotusteitse perittäisiin takaisin suurituloi-
23540: säksi todettu, että sellainen koneisto, joka jat- silta ja varakkailta henkilöiitä koko heidän
23541: kuvasti suorittaisi lapsilisän saajien varalli- nostamansa lapsilisämaksut ja näin tasapai-
23542: suusluokittelua, nielisi kaiken sen säästön notettaisiin valtion menoja.
23543: mikä tulo- ja varallisuusluokittelulla mahdol- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
23544: lisesti saataisiin aikaan. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
23545: Kuitenkin on voitu myös todeta, että lapsi- sen,
23546: ja perhelisäjärjestelmästä huolimatta lapsi-
23547: rikkaat perheet usein edelleen ovat suurem- että haUitus ryhtyisi kiireenisesti
23548: missa vaikeuksissa kuin muut. Niinpä esim. toimenpiteisiin perherasitusten helpot-
23549: Helsingissä suoritetussa tutkimuksessa, joka tamiseksi vähävaraisissa, lapsirikkaissa
23550: on suoritettu tuhannen ns. epäsosiaalisen perheissä joko lapsilisämaksujen asteit-
23551: nuoren kohdalla on voitu todeta mm., että taisen korotuksen muodossa perheen
23552: perheen lapsiluku vaikuttaa huomattavasti lapsimäärän kasvaessa taikka verotuk-
23553: lapsen joutumiseen epäsosiaalisen nuoren kir- sen uudistamisella niin, että alemmissa
23554: joihin, sillä yli 6-lapsisista perheistä oli tut- tulo- ja varallisuusluokissa lapsivähen-
23555: kittavien joukossa yli 10 %. Edelleen mai- nys olisi muita suurempi.
23556: nittu tutkimus osoittaa, että n. joka toisen
23557: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
23558:
23559: Sylvi Siltanen. Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
23560: Rafael Paasio. Anni Flinck Meeri Kalavainen.
23561: Valto Käkelä. H. Törmä. Arvo Tuominen.
23562: Väinö Tikkaoja. Lempi Lehto. Edvard Pesonen.
23563: Veikko Helle. G. Henriksson. Lyyli Aalto.
23564: Eino Raunio. Arvo Ahonen. Väinö Leskinen.
23565: Viljo Rantala. K. F. Haapasalo. Viljo A. Virtanen.
23566: Kustaa Alanko. Juho Karvonen. Pentti Niemi.
23567: 547
23568:
23569: X,29. - Toiv.al. N: o 216.
23570:
23571:
23572:
23573:
23574: Siltanen ym.: Lapsilisien perimisestä verotusteitse takaisin
23575: suuritulensilta ja varakkailta lapsilisien saajilta.
23576:
23577:
23578: E d u s k u n n a ll e.
23579:
23580: Viitaten toivomusaloitteen n: o 215 perus- sellaisilta kansalaisilta, joiden on
23581: teluihin ehdotamme eduskunnan hyväksyt- katsottava taksoitettujen tulojensa
23582: täväksi toivomuksen, tai omaisuusveronsa määrän perus-
23583: teella kykenevän kasvattamaan lap-
23584: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sensa ilman valtion tukea, ja antaisi
23585: maksettujen lapsilisien perimiseksi Eduskunnalle tätä tarkoittavan esi-
23586: verotusteitse täysimääräisinä takaisin tyksen.
23587: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
23588:
23589: Sylvi Siltanen. Kustaa Alanko. K. F. Haapasalo.
23590: Rafael Paasio. Kalle Matilainen. Juho Karvonen.
23591: Valto Käkelä. Anni Flinck. Sulo Hostila.
23592: Väinö Tikkaoja.. H. Törmä. Meeri Kalavainen.
23593: Veikko Helle. Lempi Lehto. Arvo Tuominen.
23594: Eino Raunio. G. Henriksson. Edvard Pesonen.
23595: Viljo Rantala. Arvo Ahonen. Lyyli Aalto.
23596: Väinö Leskinen. Pentti Niemi.
23597: 648
23598:
23599: X,30.- Hemst.mot. N:o 217.
23600:
23601:
23602: Ehrnrooth m.fl.: .Angående sådan ändring av folkpensions-
23603: lagen, att begravningsbidrag till fullt belopp kunde er-
23604: läggas åt de anhöriga jämväl efter sådan försäkrad, som
23605: åtnjutit folkpension.
23606:
23607: T i ll R i k s d a g e n.
23608: Enligt 33 § folkpensionslagen erlägges, pensionen möjliggör de besparingar med
23609: när försäkrad, som icke åtnjöt ålderdoms- vilka begravningskostnaderna kan täckas. Så
23610: eller invaliditetspension, avlidit, begravnings- förhåller det sig naturligtvis icke i alla de
23611: bidrag åt maka och bröstarvingar under 16 fall, där pensionstagarens enda eller huvud-
23612: år eller, om sådana icke finnas, åt föräldrar, sakliga inkomst utgöres av den otillräckliga
23613: som för sitt uppehälle huvudsakligen voro folkpensionen. I en stor del av dessa fall
23614: beroende av den försäkrade. Begravnings- måste kommunen svara för begravningskost-
23615: bidragets belopp, i de fall att försäkrad icke naderna. Med tanke på att just de av de
23616: åtnjöt folkpension, motsvarar grundpensio- försäkrade, vilkas dödsfall icke berättigar
23617: nens årliga belopp. A vlider pensionstagare deras i lagen nämnda anhöriga till begrav-
23618: inom ett år från det grunddelen av hans ningsbidrag, är de gamla pensionstagarna,
23619: pension förfallit till betalning, avdrages från som under ett långt liv erlagt sin folkpen-
23620: begravningsbidraget de grunddelar av pen- sionspremie, ter det sig synnerligen orättvist
23621: sionen, som förfallit till betalning under det att begränsa begravningsbidraget såsom i
23622: år, som omedelbart föregått dödsfallet. folkpensionslagen har skett. Skall någon be-
23623: I regeringens proposition med förslag till gränsning härvidlag införas, borde den inne-
23624: bl. a. folkpensionslag gick denna förmån så- bära, att bidraget erlägges endast åt dem,
23625: som i den gamla folkpensionslagen under för vilka det ekonomiskt är behövligt.
23626: namn av premierestitution. Tanken bakom En ändring av folkpensionslagen i ovan-
23627: stadgandet har således varit att i denna berörda hänseende vore mycket önskvärd
23628: form skänka en visserligen strängt begränsad med tanke på de gamla och deras anhöriga.
23629: kompensation för den folkpension, som den Då de nuvarande folkpensionspremierna
23630: avlidne ,intjänat" men icke hunnit åtnjuta. torde möjliggöra denna ändring, i synnerhet
23631: På detta sätt utformat motsvarar det s. k. om den begränsas på antytt sätt, och de
23632: begravningsbidraget icke det ändamål, för kostnader reformen skulle föra med sig i
23633: vilket de försäkrade, utgående från förmå- varje fall till största delen stannar det all-
23634: nens benämning, allmänt uppfattat att det männa, d. v. s. kommunen, till last, förefaller
23635: införts i lagen. Det kan icke heller anses den så mycket mera motiverad.
23636: skäligt, att man gör begravningsbidraget På ovan anförda grunder får vi vördsamt
23637: beroende av huruvida försäkrad åtnjutit föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
23638: folkpension under den tid av ett år, som
23639: omedelbart föregått dödsfallet. När lagen att regeringen måtte avlåta proposi-
23640: ställt sig på den ståndpunkten, att begrav- tion med förslag tin sådan ändring
23641: ningsbidrag icke erlägges (respektive erläg- av folkpensionslagen, att begravnings-
23642: ges till reducerat belopp) åt de anhöriga bidraget till fullt belopp kunde erläg-
23643: efter försäkrad, som för den tid av ett år, gas åt de anhöriga jämväl efter sådan
23644: som omedelbart föregått dödsfallet, åtnjutit försäkrad, som åtnjutit folkpension.
23645: folkpension, har den utgått från att folk-
23646: Helsingfors den 20 februari 1959.
23647:
23648: Georg 0. Ehrnrooth. Bertel Lindh. Verner Korsbäck
23649: Victor Procope. Grels Teir. J. A. Jungarå.
23650: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. T. E. Nordström.
23651: 549
23652:
23653: X,30. - Toiv.al. N: o 217. Suomennos.
23654:
23655:
23656: Ehrnrooth ym.: Kansaneläkelain muuttamisesta siten, että
23657: hautausavustus voitaisiin suorittaa täysimääräisenä myös
23658: kansaneläkettä saaneen vakuutetun omaisille.
23659:
23660: E d u s k u n n a II e.
23661:
23662: Kansaneläkelain 33 §: n mukaan suorite- on lähdetty siitä, että kansaneläke tekee
23663: taan vakuutetun, joka ei ole saanut vanhuus- mahdolliseksi ne säästöt, joilla hautauskus-
23664: tai työkyvyttömyyseläkettä, kuoltua hautaus- tannukset voidaan peittää. Näin ei tieten-
23665: avustusta puolisolle ja 16 vuotta nuorem- kään ole asian laita missään niistä tapauk-
23666: mille rintaperillisille, ja ellei näitä ole, van- sista, joissa riittämätön kansaneläke muo-
23667: hemmille, joiden elatus on pääasiallisesti dostaa eläkkeensaajan ainoan tai pääasialli-
23668: ollut riippuvainen vakuutetusta. Hautaus- sen tulon. Suurelta osalta näissä tapauksissa
23669: avustuksen määrä, jos vakuutettu ei ole kunnan on vastattava hautauskustannuksista.
23670: nauttinut kansaneläkettä, vastaa peruseläk- Ottaen huomioon, että juuri ne vakuutetut,
23671: keen vuotuista määrää. Jos eläkkeensaaja joiden kuolema ei oikeuta heidän laissa mai-
23672: kuolee vuoden kuluessa siitä, kun hänen nittuja omaisiaan hautausavustukseen, ovat
23673: eläkkeensä perusosa on langennut maksetta- vanhoja eläkkeensaajia, jotka pitkän elä-
23674: vaksi, vähennetään hautausavustuksesta ne mänsä aikana ovat suorittaneet kansaneläke-
23675: eläkkeen perusosat, jotka olivat langenneet maksunsa, näyttää erittäin epäoikeudenmu-
23676: maksettavaksi kuolemaa välittömästi edeltä- kaiselta rajoittaa hautausavustus siten kuin
23677: neen vuoden aikana. kansaneläkelaissa on tapahtunut. Jos jokin
23678: Hallituksen esityksessä mm. kansaneläke- rajoitus tässä on tehtävä, pitäisi sen olla
23679: laiksi tämän edun, kuten vanhassa kansan- sellainen, että avustus suoritetaan ainoastaan
23680: eläkelaissakin, nimenä oli maksunpalautus. niille, jotka taloudellisesti ovat sen tarpeessa.
23681: Säännökseen sisältyneenä ajatuksena on siis Kansaneläkelain muuttaminen edellä kos-
23682: ollut lahjoittaa tässä muodossa tosin anka- ketellussa suhteessa olisi hyvin toivottavaa
23683: rasti rajoitettu kompensaatio siitä kansan- ajatellen vanhuksia ja heidän omaisiaan.
23684: eläkkeestä, jonka kuollut oli ,ansainnut", Kun nykyiset kansaneläkemaksut tehnevät
23685: mutta jota hän ei ollut ehtinyt nauttia. tämän muutoksen mahdolliseksi, varsinkin
23686: Tällä tavoin muodosteltuna ns. hautaus- jos sitä rajoitetaan edellä viitatulla tavalla,
23687: avustus ei vastaa sitä tarkoitusta, jota var- ja uudistuksen aiheuttamat kustannukset
23688: ten vakuutetut, edun nimitystä ajatellen, joka tapauksessa suurimmaksi osaksi jäisivät
23689: ovat yleisesti käsittäneet sen sisällytetyksi yhteiskunnan, ts. kunnan rasitukseksi, tun-
23690: lakiin. Ei myöskään voida pitää kohtuulli- tuu se sitäkin enemmän perustellulta.
23691: sena, että hautausavustus tehdään riippuvai- Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
23692: seksi siitä, missä määrin vakuutettu on naut- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
23693: tinut kansaneläkettä sen yhden vuoden ku- muksen,
23694: luessa, joka on välittömästi edeltänyt hänen
23695: kuolemaansa. Kun laki on asettunut sille että hallitus antaisi esityksen kan--
23696: kannalle, että hautausavustusta ei suoriteta saneläkelain muuttamisesta siten, että
23697: - tai vastaavasti suoritetaan vähennettyyn hautausavustus voitaisiin suorittaa
23698: määrään - sellaisen vakuutetun omaisille, täysimääräisenä myös sellaisen vakuu-
23699: joka kuolemaa välittömästi edeltäneen vuo- tetun omaisille, joka on nauttinut
23700: den kuluessa on nauttinut kansaneläkettä, kansaneläkettä.
23701: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
23702:
23703: Georg 0. Ehrnrooth. Bertel Lindh. Verner Korsbäck.
23704: Victor Procope. Grels Teir. J. A. Jungarå.
23705: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. T. E. Nordström.
23706: 550
23707:
23708: X,31. - Toiv.al. N: o 218.
23709:
23710:
23711:
23712:
23713: Heinonen ym.: Toimenpiteistä naisten ammatinvalintaan,
23714: kasvatukseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten tutki-
23715: miseksi.
23716:
23717:
23718: E d u s k u n n a ll e.
23719:
23720: Talouselämässämme tapahtuneet ja tapah- mattikasvatuksen tehostamisen ja laajenta-
23721: tuvat vaihtelut ovat jatkuvasti pohdinnan misen tarvetta. Mutta näilläkään toimenpi-
23722: alaisia aiheuttaen keskustelua mm. työvoi- teillä ei asia ole edistynyt.
23723: masta, sen käyttämisestä ja sijoittamisesta. Työelämässä tapahtuvat muutokset sa-
23724: Sotien jälkeisinä vuosina oli ammattitaitoi- moinkuin työvoiman oikeaan käyttöön liit-
23725: sesta työvoimasta puute, kun taas viime tyvät kysymykset ovat siksi tärkeät, että
23726: vuosien aikana ja etenkin tällä hetkellä on käsityksemme mukaan naisten ammattikas-
23727: työvoiman ylitarjontaa melkeinpä kaikilla vatuskysymykset kokonaisuudessaan olisi
23728: aloilla. Erittäin kipeän ongelman muodosta- saatava laajemman ja perusteellisemman
23729: vat työelämän piiriin vuosittain siirtyvät tutkimuksen kohteeksi, jonka perusteella
23730: nuoret ikäluokat sekä naistyöntekijät, joi- olisi löydettävä kysymykselle käytännön rat-
23731: -den molempien ryhmien kohdalta normaa- kaisu. Tämä edellyttää selvitystä myös siitä,
23732: lista työhönsijoitusta ei viime vuosina ole onko mahdollisuus jo lähitulevaisuudessa si-
23733: kyetty hoitamaan. Työhönsijoituksessa ei ole joittaa ja järjestää ammattikoulutusta nai-
23734: ,onnistuttu edes väliaikaisratkaisua suoritet- sille täysin uusilla työaloilla. Ammattikasva-
23735: taessa, joihin työttömyystyöt ja niiden jär- tukseen liittyvänä olisi selvitettävä myös yh-
23736: jestely on katsottava kuuluvaksi. Naistyöt- teiskunnan osuus ennen kaikkea taloudelli·
23737: tömien työhön sijoituksessa ei ole päästy selta kannalta sekä eräät ikärajoituksiin
23738: tuloksiin edes niissä puitteissa kuin työt- yms. kysymyksiin liittyvät yksityiskohdat.
23739: töminä olevien miesten sijoituksessa on ta- Mainittakoon, että esim. Ruotsissa on nai-
23740: pahtunut. sille järjestetty n. 6--7 kk. kestäviä ham-
23741: Vaikka naisten lukumäärä työmarkki- mashoitajien kursseja, joista valmistuneet
23742: noilla on huomattavan suuri ja siten kan- ovat menestyksellä toimineet lääkärien apu-
23743: santaloudellisesti huomionarvoinen tekijä, ei laisina niin klinikoissa kuin yksityisessä
23744: valtiovallan taholta käsityksemme mukaan praktiikassa hoitamalla lääkärien työväli-
23745: ole kiinnitetty tarpeellista huomiota naisten neitä, kortistot ja muut tämänluontoiset teh-
23746: ammattikasvatuskysymyksiin. Erillisiä tut- tävät. Mikäli kysymys perusteellisesti tut-
23747: kimuksia on tosin suoritettu ja valtioneu- kittaisiin, tuntuu todennäköiseltä, että nai-
23748: vosto asetti mm. tammikuussa 1954 komi- sia voitaisiin lyhytaikaisen koulutuksen ja
23749: tean selvittämään naisten työllistämistä ja käytännön harjoittelun jälkeen sijoittaa ny-
23750: erikoisesti naisten keskuudessa esiintyvän kyistä enemmän sairaalatyön eri aloille,
23751: työttömyyden torjumista tarkoittavia toi- joilla ilmeisesti vallitsee tälläkin hetkellä
23752: menpiteitä. Komitean mietintö, joka valmis- osittainen työvoiman . tarve.
23753: tui 12. 12. 1955 ei ole kuitenkaan johtanut Edelleen voitaisiin naisia sijoittaa liiken-
23754: käytännön tuloksiin siitä huolimatta; vaikka teen palvelukseen, jossa he voisivat toimia
23755: siinä on todettu monet vallitsevat epäkoh- myöskin vanhusten ja lasten turvallisuutta
23756: dat. Monissa muissakin . tutkimuksissa on valvovina ohjaajina, jolla toiminnalla olisi
23757: tuotu esille ne ongelmat, jotka esiintyvät varmasti monet liikennetapaturmat vältet-
23758: naimisissa olevien naisten työoloissa, osa- tävissä. Esimerkkinä mainittakoon edelleen
23759: päivätyössä ja naisten työoloissa yleensä sa- naistyövoiman käyttö nykyistä: enemmän ko-
23760: moinkuin niissä on korostettu naisten am- neellisten pesuloiden hoitajina; Nuorisorikol-
23761: X,31. - Heinonen ym. 551
23762:
23763: lisuutta vastustavassa moninaisessa työssä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23764: olisi naisilla suuret edellytykset onnistumi- toimenpiteisiin, jotka tarkoittavat
23765: seen ja mikäli näin voitaisiin estää nuoria naisten ammatinvalintaan, kasvatuk-
23766: henkilöitä joutumasta tekemisiin varsinaisten seen ja koulutukseen liittyvien kysy-
23767: poliisi- ja oikeusviranomaisten kanssa, olisi mysten perusteellista tutkimista ja
23768: saavutettu tavoite huomionarvoinen. sen jälkeen käytännön toimenpiteisiin
23769: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ryhtymistä, jotta naisten sijoitus
23770: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, uus~1le työa.loille tulisi mahdolliseksi.
23771:
23772: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
23773:
23774: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen.
23775: Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara. Vilho Turunen.
23776: A. Simonen. Mikko Hult. Olli J. Uoti.
23777: Arvo Sävelä. A. H"årkönen.
23778: 652
23779:
23780: X,32. - Toiv.al. N: o 219.
23781:
23782:
23783:
23784:
23785: Leinonen ym.: Ammatinvalinnanohjauksen piiritoimiston pe-
23786: rustamisesta Oulun kaupunkiin.
23787:
23788:
23789: Eduskunnalle.
23790:
23791: Yhteiskuntamme tämän hetken askarrutta- sitä ammatinvalinnan ohjaukseen. Viime
23792: vimpia pulmia on vaikea työllisyystilanne, vuoden alussa aloitti toimintansa Oulun kau-
23793: joka yhä vain vaikeutuu suurten ikäluokkien pungin perustama nykyisen työnvälityslain
23794: astuessa 1960-luvulla työmarkkinoille. Poh- tarkoittama ammatinvalinnanohjaustoimisto.
23795: jois-Suomi tulee olemaan jatkuvasti vaikeim- Sen tarpeellisuus on kaikissa piireissä alusta
23796: massa asemassa. Jo nyt on noin 50 % koko alkaen tunnustettu, mutta sen toimiessa on
23797: maan työttömistä Pohjois-Suomessa ja entistä enemmän tullut esille ammatinvalin-
23798: Pohjois-Suomen väkiluku lisääntyy suhteel- nan ohjauksen tarve sekä käynyt ilmi, että
23799: lisesti nopeammin kuin koko maan väkiluku. ko. ohjaustoiminta olisi ulotettava koko maa-
23800: Oulun ja Lapin läänien väestökehityksestä kuntaa, Pohjois-Pohjanmaata, koskevaksi.
23801: laadittu arvio osoittaa, että omavaraisena Koska Oulun kaupungin ammatinvalinnan-
23802: väestö tulisi lisääntymään yli 50 % vuoteen ohjaustoimisto ei missään tapauksessa yksin
23803: 1970 mennessä verrattuna vuoteen 1950, siis pysty tyydyttämään muuta kuin pieneltä
23804: 20 vuoden aikana. Koko maan väestö kas- osalta sitä ammatinvalinnan ohjauksen tar-
23805: vaa samana aikana tilastollisen päätoimiston vetta, mikä jo Oulussa ja sen aivan lähiym-
23806: arviolaskelman mukaan vain 25 %. päristössä vallitsee, olisi valtion tultava
23807: Nämä arvioluvut puhuvat omalta osaltaan avuksi. Valtion toimesta olisi koko Pohjois-
23808: vakavaa kieltä, kun ottaa huomioon jo ny- Pohjanmaata varten perustettava ammatin-
23809: kyisin vallitsevan suuren työttömyyden valinnanohjauksen piiritoimisto.
23810: Pohjois-Suomessa. Vaikka muuttoliike tu- Edellämainittuun viitaten ehdotammekin
23811: leekin jossain määrin jatkuvasti tasoittamaan kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toi-
23812: väestönkasvun epäsuhdetta, on siitä huoli- vomuksen,
23813: matta varauduttava tältäkin osalta uusien
23814: työmahdollisuuksien luomiseen lähinnä teolli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23815: suutta, liikennettä ja kauppaa kehittämällä menpiteisiin ammatinvalinnanohjauk-
23816: unohtamatta silti maatalouttakaan, jolla to- sen piiritoimiston perustamiseksi Ou-
23817: sin on omat rajoituksensa Pohjois-Suomessa. lun kaupunkiin s-t'lmällä pitäen amma-
23818: Uusien työmahdollisuuksien mahdollisim- tinvalinnanohjauksen laajentamista ja
23819: man suurille joukoille ~uomisen ohessa olisi tehostamista Pohjois-Pohjanmaalla,
23820: välttämättömän tarpeellista kiinnittää huo- jossa suuret nuorten ikå'luokat ovat
23821: miota sekä asutuskeskuksien että maaseudun lähivuosina astumassa esiin työtä etsi-
23822: nuorison ammattikasvatukseen ja jo ennen mään.
23823: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
23824:
23825: Armas Leinonen. Martti Linna.
23826: Hannes Paaso. Niilo Ryhtä.
23827: Jaakko Kemppainen.
23828: 553
23829:
23830: X,33. - Toiv.al. N:o 220.
23831:
23832:
23833:
23834:
23835: Aitio ym.: Esityksen antamisesta invaliidien työhön sijoitta-
23836: misesta määräosuusjärjestelmän muodossa.
23837:
23838:
23839: Ed us kunnalle.
23840:
23841: Erityisesti viime vuosien aikana on tilanne velukseensa työntekijäinsä kokonaismäärästä
23842: invalidien työnsaannin suhteen muodostunut määräprosentin invalideja. Näin turvattaisiin
23843: yhä vaikeammaksi. Työmarkkinoilla on jat- invalideille työmahdollisuudet ja samalla tur-
23844: kuvasti tapahtunut kiristymistä täysin ter- vattaisiin heille myöskin elämisen ja toimeen-
23845: veiden ja työkykyisten kohdalla, josta on tulon mahdollisuudet ilman yhteiskunnan
23846: ollut seurauksena, että invalidit ovat joutu- varsinaista huoltoapua.
23847: neet entistä vaikeampaan asemaan. Kysymyksessä olevaa asiaa on tutkittu
23848: Vaikka on pyritty antamaan kauniita ke- mm. vuosina 1940 ja 1944 asetettujen komi-
23849: hoituksia yksityisiHe työnantajille sekä val- teoiden toimesta, mutta päädytty kielteiseen
23850: tion ja kuntien viranomaisille invalidien työ- lopputulokseen osaksi siitä syystä, että kysy-
23851: hön sijoittamisesta, on nämä annetut kehoi- mys ei ollut ajankohtainen, koska työttö-
23852: tukset useimmissa tapauksissa jätetty huo- myyttä ei mainittuina ajankohtina maas-
23853: mioimatta varsinkin viimeksi kuluneiden vuo- samme ilmaantunut.
23854: sien aikana. Yksityiset työnantajat eivät ole Useissa Euroopan maissa on kuitenkin la-
23855: katsoneet velvollisuudekseen ottaa palveluk- kisääteinen määräosuusjärjestelmä ollut jo
23856: seensa invalideja, koska täysin terveitä ja käytännössä useiden vuosien aikana tuotta-
23857: työkykyisiä henkilöitä on ollut riittävästi matta mitään vaikeuksia, vaan päinvastoin
23858: tarjolla. Invalideja, voimassa olevien työttö- poistanut sen epäkohdan, mikä maassamme
23859: myysohjeiden mukaan, ei ole hyväksytty edes tällä hetkellä vallitsee ja muodostuu kuukausi
23860: työttömyyskortistoihin eikä näin ollen heille toisensa jälkeen yhä vaikeammaksi. Invali-
23861: ole järjestetty edes työttömyystöitä. Nyt heitä dien työhönsijoitustoimistot, joita on perus-
23862: on lisäksi uhkaamassa sellainen epäoikeuden- tettu eri puolUle maata, eivät ole pystyneet
23863: mukaisuus, ettei heitä hyväksytä edes työt- kysymystä vapaaehtoistietä järjestämään ja
23864: tömyysavustuslain piiriin otettaviksi. näin ollen saamaan parannusta aikaan.
23865: Tällaisen olotilan korjaamiseksi pitäisi ryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23866: tyä kiireellisiin toimenpiteisiin. Yhteiskunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23867: pitäisi turvata invalideille sellainen mahdolli- muksen,
23868: suus, että mikäli he pystyvät omaHa työllään
23869: ansaitsemaan toimeentulonsa, se silloin heille että hallitus valmistuttaisi ja an-
23870: suodaan. Mutta tähän ei ole mahdollisuutta taisi Eduskunnalle esityksen sellai-
23871: ilman lakisääteistä työhönsijoitusta. Lainsää- seksi laiksi, jolla turvattaisiin invalii-
23872: dännön avulla olisivat yksityiset työnantajat, dien työhön sijoittaminen määräosuus-
23873: samoin kuin valtion ja kuntien virastot, lai- järjestelmän muodossa.
23874: tokset ja yhtiöt velvollisia sijoittamaan pal-
23875: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
23876:
23877: Paavo Aitio. Väinö R. Virtanen. Inkeri Virtanen.
23878: Irma Rosnell. Eino Roine. Toivo Kujala.
23879: Pertti Rapio. Tauno Kelovesi.
23880:
23881:
23882: 70 E 219/59
23883: 554
23884:
23885: X,34. - Toiv.al. N: o 221.
23886:
23887:
23888:
23889:
23890: Haapasalo ym.: Selvityksen toimittamisesta nuorien työttö-
23891: mien toimeentulon turvaamisesta.
23892:
23893:
23894: E d u s k u n n a lle.
23895:
23896: Nuorisotyöttömyys on meillä vaikeutunut vuoksi työpaikoistaan joko heikomman am-
23897: vuosi vuodelta, mutta vasta lähivuodet, jol- mattitaitonsa vuoksi tai ettei heillä ole huol-
23898: loin työikään ehtivät suuret sodanjälkeiset lettavanaan perhettä, mutta vasta 17 vuo-
23899: ikäluokat, osoittavat, miten vaikean ongel- tiaana he pääsevät työttömyyskortistoon, jää-
23900: man. edessä todella olemme. Jo nyt, kun vät nuoret usein työllisyysturvan ulkopuo-
23901: nämä ikäluokat hakeutuvat oppi- ja am- lelle. Erikoisen vaikeaksi on tilanne muodos-
23902: mattikouluihin, voidaan todeta, ettei tätä ky- tunut useimmissa maalaiskunnissamme, joissa
23903: symystä koulutuksenkaan puolella ole kyetty nuorille ei ole järjestetty minkäänlaisia työ-
23904: järjestämään tyydyttävästi. Kasvanut työt- tilaisuuksia, monien kaupunkien ja kauppa-
23905: tömyys taas osoittaa, ettei työpaikkoja ole loidenkin lyödessä laimin työmahdollisuuk-
23906: voitu rakentaa normaaliakaan väestönlisäystä sien järjestämisen nuorille. Kuinka ·paljon
23907: tyydyttävästi. meillä nykyisin on nuoria työttömiä, siitä
23908: Nuorisotyöttömyys on vaikea ongelma ei ole tarkkaa kuvaa, koska nuoria ei ole
23909: 1mikkialla, mutta erikoisen pahaksi se on otettu työttömyystilastoihin. Sensijaan so-
23910: päässyt muodostumaan pienviljelysvaltai- siaalilautakuntien pöytäkirjat kertovat run-
23911: sella maaseudullamme. Maatalous- ja metsä- saasti synkkiä kertomuksia, miten nuoret
23912: työn koneellistuessa ja rationalisoituessa tar- työttömät ovat joutuneet rahattomina ja tur-
23913: joavat nämä työt aikaisempaa vähemmän ti- vattomina huonoon seuraan ja sitä kautta
23914: laisuuksia ihmistyövoimalle, minkä vuoksi luisuneet rikosten teille. Monissa köy-
23915: nuorisolla on yhä vähemmän ansiomahdolli- hissä perheissä ovat perhesiteet katkenneet
23916: suuksia kotiseudullaan, kun maaseudun teol- nuorten joutuessa työttömäksi. Ei ole ihme,
23917: listuminenkin tapahtuu perin hitaasti. Tässä että tällaisissa oloissa nuoristamme .kehittyy
23918: Qll syy runsaaseen maaltapakoon. Jo v:n asosiaalisia, yhteiskunnanemme nurjamielisiä
23919: 1950 yleisessä väestölaskennassa voitiin to- kansalaisia.
23920: deta, että maaltapako oli runsain pienvilje- Työllisyyslaki turvaa varttuneempaan
23921: 1ysseuduillamme. Mainitun vuoden jälkeen ikään ehtineelle kansalaisenemme mahdolli-
23922: on maaltapako edelleen kiihtynyt. Kun v. suuden työhön ja siitä saatavaan minimi-
23923: 1950 koko maassa maaltapakotappio oli 2, turvaan, mutta nuoret työttömät on jätetty
23924: niin Mikkelin läänissä, jossa se oli suurin, tämän turvan ulkopuolelle. Samoin on laita
23925: vastaava luku oli 11.9, Kuopion läänissä eduskunnan hyväksymän työttömyysavustus-
23926: 11.4, Kymen läänissä 8.5 ja Vaasan läänissä lainkin, sillä senkin perusteella annetaan
23927: 8.4. Todettakoon, .että pahimmilla maalta- avustusta vain työttömyyskortistoon hyväk-
23928: pakoalueilla, kuten Mikkelin läänissä, muut- sytyille. 18 päivänä ·tammikuuta 1957 anne-
23929: toliike on niin voimakas, että läänien väki- tussa työttömyysasetuksessa tosin puhutaan
23930: luku korkeasta syntyvyydestä huolimatta on nuorille työttömille järjestettävistä ammatti-
23931: alentunut. Surulla on myös todettava, että kursseista ja soveltuvista työmaista, mutta
23932: harvoilla näistä kotiseuduiltaan pakenevista tämä ei millään tavoin velvoita kuntia täl-
23933: nuorista on ,matkaeväänään" muuta kuin laisia kursseja tai työpaikkoja järjestämään,
23934: kansakoulupohja heidän lähtiessään vierai- ja kun asetuksen mukaan vain 17 vuotta
23935: siin, usein jopa ulkomaille vieviin oloihin. täyttäneet pääsevät työttömyyskortistoon,
23936: Kun nuoret työntekijät ovat yleensä ne, jäävät kansakoulun suorittaneet, mutta eivät
23937: jotka ensimmäisinä erotetaan työn vähyyden ammattikouluihin päässeet alle 17 vuotiaat
23938: X,34. - Haa.pasa.Io ym. 555
23939:
23940: nuoret kaiken ulkopuolelle. Kun toisaalta Edellä mainitun pöhjalla ehdotamme edmi-
23941: voidaan todeta, että ammattiopin peruskou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23942: lutuksellakin varustetuilla henkilöillä on
23943: aina paremmat mahdollisuudet päästä tuot- että hallit1ts kiireellisesti selvityt-
23944: tavaan työhön, olisi nuorten työttömyyskysy- täisi, millä tavoin nuorille työttömille
23945: mystä järjestettäessä kiinnitettävä erikoista voidaan turvata toimeentu.lo, ja ryh-
23946: huomiota heidän ammattikoulutukseensa ja tyisi tämän selvityksen aiheuttamiin
23947: kunnat velvoitettava järjestämään tällaisia nopeisiin toimenpiteisiin; sekä että
23948: kurssiluontoisia työtilaisuuksia nuorille työt- nuorille työttömille järjestettäisiin,
23949: tömille. Samoin olisi tarkoin määriteltävä, missä sellaiseen on suinkin mahdolli-
23950: miten kurssilaisten toimeentulo turvataan ja suuksia, ammattikursseja ja -harjoit-
23951: miten valtio tähän osallistuu. Tämä on anne- telua, joilla maksetaan heidän toi-
23952: tuissa ohjeissa jätetty täysin harkinnanvarai- meentuloaan vastaava päiväraha.
23953: seksi.
23954: HelsingiSsä 18 päivänä helmikuuta 1959.
23955:
23956: K. F. Haapasalo. Valto Käkelä. Väinö Tikkaoja.
23957: Viljo A .. Virtan.en. H. Törmä. Varma K. Turunen.
23958: Veikko Helle. Vilho Väyrynen. Edvard Pesonen.
23959: Arvo Ahonen. Pentti Niemi. Onni Peltonen.
23960: Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola. Sulo Hostila.
23961: Lyyli Aalto. Anni Flinck. Lempi Lehto.
23962: Sylvi Siltanen. Eino Raunio. Ensio Partanen.
23963: Lars Lindeman. Georg Eriksson.
23964: 556
23965:
23966: X,35. - Toiv.&l. N: o 222.
23967:
23968:
23969:
23970:
23971: Mustonen ym.: Palkattomalla pakkolomalla olevan oikeutta-
23972: misesta pääsemään työttömyyskortistoon.
23973:
23974:
23975: E d u s k u n n a 11 e.
23976:
23977: Niillä muutamilla rajoituksilla, jotka on muidenkin työttömien. Oikeudellisessa suh-
23978: lueteltu työllisyyslain nojalla annetussa ase- teessa heidän asemansa kortistoon pääsy-
23979: tuksessa, jokaisella työtä vailla olevalla pi- oikeutta vailla olevina on työsuhteen vuoksi
23980: täisi olla oikeus päästä työttömyyskortistoon työttömiksi joutuneiden asemaa huonompi.
23981: ja työttömyyden torjumiseksi järjestettyyn Tällaista lain tulkintaa ei voida pitää oi-
23982: työhön tai olla, sen jälkeen kun työttömyys- keana. Sen vuoksi työllisyyslain nojalla an-
23983: avustuslaki on saatettu voimaan, sen tar- nettua asetusta tai siihen perustuvia ohjeita
23984: peessa olevana mahdollisuus työttömyysavus- olisi tarpeen vaatimalla tavalla selvennettävä
23985: tuksen saantiin. Työllisyyslain säännökset ja ja täydennettävä.
23986: lain nojalla annettu asetus eivät tee mitään Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
23987: eroa palkattoman pakkoloman vuoksi työtä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23988: ja toimeentuloa vailla olevan ja työsuhteen
23989: päättymisen johdosta työttömäksi joutuneen että hallitus selventäisi ja täyden-
23990: välillä. Sen estämättä henkilön on katsottava täisi työllisyyslain nojalla annettua
23991: olevan työtön molemmissa tapauksissa. asetusta tai siihen perustuvia ohjeita
23992: Lain tulkinnassa ovat työttömyysviran- siten, että myös palkattomalla pakko-
23993: omaiset kuitenkin päätyneet siihen, että lomalla olevilla on oikeus päästä työt-
23994: pakkolomautettuja ei pidetä lain tarkoitta- tömyyskortistoon ja tulla siten työttö-
23995: mina työttöminä. Heidän toimeentulonsa, myystöiden tai työttömyysavustuslain
23996: kun palkaton pakkoloma voi kestää pitkiäkin säännösten mukaisen avustuksen saan-
23997: aikoja, muodostuu aivan yhtä vaikeaksi kuin tiin oikeutetuksi.
23998: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
23999:
24000: Johannes Mustonen. Usko Seppi. Juho Mäkelä.
24001: Matti Koivunen. Toivo Åsvik. Judit Nederström-Lunden.
24002: Martti Linna. Aleksi Kiviaho. Veikko Rytkönen.
24003: Esa Hietanen. Pertti Rapio. Toivo Kujala.
24004: Antto Prunnila. Niilo Nieminen. Eino Tainio.
24005: Tauno Kelovesi. Eino Roine. Elli Stenberg.
24006: 557
24007:
24008: X,36. - Toiv.al. N: o 223.
24009:
24010:
24011:
24012:
24013: Tainio ym.: Työttömyystyömailla maksettavien palkkojen ko-
24014: rottamisesta.
24015:
24016:
24017: E d u s k u n n a 11 e.
24018:
24019: Palkat erikoisesti valtion järjestämillä edellämainittuja lisiä ei noudateta työttö-
24020: siirto- ja työttömyystyömailla ovat niin alhai- myystyömaiden työläisten palkkoja määrät-
24021: set, ettei edes perheetön työntekijä voi saada täessä. Jos sanottuun työehtosopimukseen si-
24022: niillä välttämättömiä elin- ja kulutustarvik- sältyviä palkkalisiä ja päivärahaa noudatet-
24023: keita. Useissa tapauksissa kunnat ovat joutu- taisiin myös työttömyystyömailla, paJlkat
24024: neet antamaan sosiaaliavustuksia näillä työ- niissä nousisivat huomattavasti.
24025: mailla työskentelevien työntekijäin perheille. Koska tuntipalkat ovat työehtosopimuksen
24026: Kestämättömäksi muodostuneen tilanteen joh- mukaan perustana urakkapalkkoja määrät-
24027: dosta ovat myös kuntien edustajat esittäneet täessä, on selvää, että myös urakkapalkat
24028: vakavan huolestuneisuutensa valtiovallan tie- nousisivat samassa suhteessa. Tosiasia onkin,
24029: toon. Tilanteeseen ei kuitenkaan ole saatu että työttömyystyömaiden palkkatasoa voitai-
24030: riittävää korjausta. Palkat näirllä työmailla siin korottaa sopimuksen mukaisesti myös
24031: edelleen esim. tuntitöissä vaihtelevat keski- urakkatöissä. Palkkatason alhaisuus työttö-
24032: määrin 125-145 markkaan. myystyömailla johtuu siis suurelta osalta
24033: Hallituksen ja valtion työviranomaisten valtion viranomaisten työehtosopimuksen
24034: taholta on tehtyjen huomautusten johdosta väärästä tulkinnasta, johon virheelliseen tul-
24035: väitetty, että työttömyystyömailla noudate- kintaan osaltaan myös valtionta:louden tarkas-
24036: taan työntekijäin järjestön kanssa solmittua tusvirasto on syyllistynyt. Työttömyystyön-
24037: palkka- ja työehtosopimusta. Tällaisten huo- tekijän palkkoja olisikin kiireesti korotettava.
24038: mautusten johdosta on todettava ensiksi, että Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
24039: sanottu työehtosopimus on tehty vakituisessa kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24040: työssä olevia silmällä pitäen, ja tällaisissa ta-
24041: pauksissa sopimuksen kaikkia pa!lkkalisiä, ku- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24042: ten esim. henkilökohtaista 0-15 %, hyvän- toimenpiteisiin siirto- ym. työttömyys-
24043: miehen 10-15 % ym. palkankorotuslisiä työmaiden palkkojen korottamiseksi ja
24044: käytetään täysimääräisinä. Lisäksi vakitui- päivärahan maksamiseksi siirtotyö-
24045: sessa työssä olevat saavat toisella paikkakun- ma~1la työskentelev~1le.
24046: nalla työskennellessään päivärahan. Mitään
24047: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
24048:
24049: Eino Tainio. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
24050: Kaino Haapanen. Toivo Friman. Toivo Salin.
24051: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
24052: 558
24053:
24054: X,37. - Toiv.al. N:o 224.
24055:
24056:
24057:
24058:
24059: Lahtehl.:. Työttömyysavustuslain muuttamisesta.
24060:
24061:
24062: E d u s k u n n a 11 e.
24063:
24064: Viitaten lakialoitteeni n: o 126/1958 perus- avustuslain niin muuttamiseksi, että
24065: teluihin ehdotan kunnioittavasti eduskunnan avustuksen saannin ehdoksi asetetaan
24066: päätettäväksi toivomuksen, soveltuvissa tapauksissa omien tai nii-
24067: hin verrattavien töiden suoritusvel-
24068: että hallitus antaisi kiireellisesti voite.
24069: Eduskunnalle esityksen työttömyys-
24070: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
24071:
24072: Olavi Lahtela..
24073: 559
24074:
24075: X,38. - Toiv.al. N: o 225.
24076:
24077:
24078:
24079:
24080: Tainio ym.: Siirtotyömaiden ruokailuolojen parantamisesta.
24081:
24082:
24083: E d u s k u n n a ll e.
24084:
24085: Tie- ja vesirakennushallituksen alaisilla jestää kämppälain mukaisesti ruokailunsa.
24086: siirtotyömaiHa työläisille tarkoitettujen ruo- Siihen ei kuitenkaan ole suostuttu ilmoit-
24087: kalain pito-oikeus on myönnetty Ravitsemis- taen, että Ravitsemiskeskuksen kanssa on
24088: keskukselle. Yleensä ruoka niissä on heikkoa tehty sopimus, jonka mukaan vain sillä on
24089: ja huonoa sekä työläisten käsityksen mukaan oikeus ruokalanpitoon työmaiHa. Metsähalli-
24090: laatuunsa nähden kallista. Kun useissa ta- tuksen alaisilla siirtotyömailla on kuitenkin
24091: pauksissa siirtotyömaat ovat etäällä asutus- ruokalanpito järjestetty kämppälain mukai-
24092: keskuksissa olevista kauppaliikkeistä, on työn- sesti työläisten järjestämänä ruokaporuk-
24093: tekijöiden vasten tahtoaankin pakko turvau- kana, työnantajan palkatessa ruokalan emän-
24094: tua yksinomaan näistä työmaaruokaloista nän ja tarvittaessa tälle apulaisen sekä jär-
24095: saatavaan ruokaan. Lisäksi pitemmän aikaa jestäen keitto- ja ruokailuvälineet. Tällainen
24096: työttöminä olleet työntekijät rahattomina ruokalajärjestelyoikeus pitäisi saada aikaan
24097: eivät voi ruokaa muualta hankkiakaan, kaikilla valtion siirtotyömailla.
24098: vaikka siihen olisi mahdollisuuksiakin. Työ- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24099: maiden johdolta saadut ennakkolipukkeet kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24100: taas oikeuttavat ruoan hankkimiseen vain
24101: näistä työmaaruokaloista. Täten työläiset ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24102: niistä täysin riippuvaisia. Tällainen järjes- sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikilla
24103: tely on poikkeuksetta herättänyt tyytymättö- valtion siirtotyömat'lla työntekijöillä
24104: myyttä työntekijöiden keskuudessa. olisi oikeus järjestää ruokalan pito
24105: Eräillä siirtotyömailla työläiset ovat esit- kämppälain edellyttämällä tavalla.
24106: täneet työmaan johdolle pyynnön saada jär-
24107: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
24108:
24109: Eino Tainio. Yrjö Murto. Anna-Liisa Tiekso.
24110: Pentti Liedes. Toivo Friman. Kaino Haapanen.
24111: Elli Stenberg. Leo Suonpää.
24112: 560
24113:
24114: X,39. - Toiv.al. N: o 226.
24115:
24116:
24117:
24118: Karvonen ym.: Toimenpiteistä metsätyöpalkkojen saattami-
24119: seksi jatkuvan tarkkailun alaisuuteen.
24120:
24121:
24122: E d u s k u n n a ll e.
24123:
24124: Metsätyöpalkat maassamme olivat useita muuta kuin jonkunlaista tilastollisessa mie-
24125: vuosia säännöstellyt, jolloin työnantajain ja lessä tapahtuvaa palkkatilanteen seuraamista.
24126: työntekijäin edustajat muodostivat metsä- Seurauksena on ollut, mitä aikaisemmin pe-
24127: palkkalautakunnan, jossa oli puheenjohtaja, lättiin asiantuntijain taholla, että ansioissa
24128: jonka ei voitu katsoa edustavan kumpaakaan on tapahtunut räikeitä eroavaisuuksia, jotka
24129: osapuolta. Tällainen asiantuntijalautakunta riippuvat työnantajista ja myöskin työvoi-
24130: yhteisesti muodosti ja sopi palkkojen ylei- man tarjonnan runsaudesta. Suurilla työ-
24131: sistä normeista, joissa pyrittiin ottamaan huo- mailla asia vieläkin lienee järjestyksessä,
24132: mioon työntulokseen vaikuttavat edistävät ja mutta pienemmät ja keskisuuret työnantajat
24133: myöskin haitalliset, hidastavat tekijät, joten ovat aina olleet vaikeimmin pidettävissä yh-
24134: oli tarkoituksena saada ansio niin paljon teisissä sopimuksissa. Yleisenä tietona kuiten-
24135: kuin mahdollista samanlaiseksi, metsästä, kin on, että samaan aikaan kuin muille pal-
24136: maastosta ja vuodenajasta huolimatta. Yhtei- kansaajille on tullut palkankorotus, niin met-
24137: sesti sovittujen normien soveltamista käytän- sätyöläisten ansiot ovat yleensä alentuneet.
24138: nössä kentällä valvoi metsäammattimiehistä Kuinka suuri lasku on .ollut, sitä ei kukaan
24139: muodostettu valtion virkamieskunta, jonka voi sanoa tarkkaan, kun työt tehdään hajal-
24140: edustajat kutsusta taikka kutsumatta voivat laan ympäri maata.
24141: mennä mille metsätyömaalle hyvänsä ja suo- Kun metsätyö on raskasta ja tehdään
24142: rittaa laskelmat, onko normeihin päästy pai- suurimmaksi osaksi urakkatyönä ja luonteel-
24143: koissa ja jos ei ole, niin mikä on ollut syynä. taan tilapäistä, joka vain harvoissa tapauk-
24144: Jos taas oli normaalilla työvauhdilla saavu- sissa jatkuu kautta vuoden yhtäjaksoisesti,
24145: tettu ylipalkkoja, niin nekin oli vastaavasti niin vuosiansiot jäävät kovin alhaisiksi. Kun
24146: otettava huomioon. puutavarateollisuus on vielä edelleenkin
24147: Tarkastajat antoivat kuukausittain rapor- maamme suurin teollisuustyönantaja, niin ei
24148: tin toiminnastaan, missä olivat liikkuneet ja ole oikein, että yhden työntekijäryhmän elin-
24149: miten palkkojen suhde oli milläkin työpai- taso lasketaan liukuruaan jatkuvasti alaspäin,
24150: kalla ilmennyt. Jos oli tapahtunut alipalk- niin kuin parina viime vuotena on tapahtu-
24151: kausta, niin se ilmaistiin mahdollisimman tar- nut.
24152: kasti ja samoin tehtiin myöskin normien yli- Edelläsanottuun viitaten esitämme kun-
24153: tyksen kohdalla. Niiden perusteella metsä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24154: palkkalautakunta antoi työnjohdolle huomau- muksen,
24155: tuksen asiantilan korjaamiseksi. Huomautuk-
24156: set annettiin, olipa liukuminen tapahtunut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24157: alas- tai ylöspäin, joten räikeitä eroja ei pääs- metsätyöpalkkojen saattamiseksi jatku-
24158: syt syntymään. van tarkkailun alaisuuteen ja antaisi
24159: Vuoden 1957 aikana metsäpalkkatarkkailu siitä esityksen Eduskunnalle.
24160: lopetettiin, joten siitä saakka ei ole ollut
24161: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
24162:
24163: Juho Karvonen. Väinö Tikkaoja. Kustaa Alanko.
24164: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo. Pentti Niemi.
24165: Arvo Tuominen. Veikko Helle. Arvo Ahonen.
24166: Valto Käkelä. H. Törmä. Vilho Väyrynen.
24167: Onni Peltonen.
24168: 561
24169:
24170: X,40. - Toiv.al. N: o 227.
24171:
24172:
24173:
24174:
24175: Mustonen ym.: Metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasunnoista
24176: annetun lain soveltamisalan laajentamisesta.
24177:
24178:
24179: E d u s k u n n a ll e.
24180:
24181: Metsä- ja lauttaustyöväen yhteisasun- poltto sekä sellaiset tietyöt, joita suoritetaan
24182: noista annetun lain mukaan on työnantaja pääasiassa puutavaran kuljetusta varten.
24183: vain siinä tapauksessa, että hän suorituttaa Metsissä muita töitä suorittavia työntekijöitä
24184: metsä- ja lauttaustyötä kaukana asutuilta laki ei koske. Kuitenkin työskentelee vuo-
24185: seuduilta, velvollinen järjestämään työnteki- sittain suuri joukko työntekijöitä mm. vesi-
24186: jöilleen sellaiset yhteisasunnot kuin sano- peräisten metsämaiden kuivatusojien kaivussa
24187: tussa laissa säädetään. Mutta jos työpaikka ja muissa metsänparannustöissä. Asuntojen
24188: on asutulla seudulla tai sellaisen läheisyy- tarpeen kannalta he ovat täysin samassa ase-
24189: dessä ja työntekijöillä voidaan katsoa olevan massa lain tarkoittamien metsätyöläisten
24190: mahdollisuus vuokrata itselleen laissa tarkoi- kanssa. Sen vuoksi olisi lakia muutettava
24191: tettuja yhteisasuntoja vastaavat tilapäiset myös siten, että se koskisi kaikkia metsissä
24192: asunnot, ei työnantajana ole asuntojen jär- suoritettavissa töissä työskenteleviä työnteki-
24193: jestämisvelvollisuutta. Tällaisissa tapauk- jöitä.
24194: sissa ei työnantaja ole velvollinen huolehti- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
24195: maan myöskään asuntojen lämmityksestä ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24196: puhtaanapidosta.
24197: Kun tällainen lain säännös on johtanut että hallitus antaisi Eduskunnalle
24198: siihen, että suuret työläisjoukot joutuvat esityksen metsä- ja lauttaustyöväen
24199: maksamaan huomattavia vuokria tilapäisistä yhteisasunnoista annetun lain muutta-
24200: asunnoistaan, jopa ostamaan työnantajaltaan misesta siten, että työnantaja asutuil-
24201: ne polttopuut, jotka tarvitaan näiden asun- lakin seuduilla on velvollinen järjestä-
24202: tojen lämmittämiseen, olisi lakia muutettava mään sellaisen tarpeessa oleville laissa
24203: siten, että työnantaja paikan sijainnista riip- tarkoitettuja yhteisasuntoja vastaavat
24204: pumatta on velvollinen huolehtimaan työläis- tilapäisasunnot sekä huolehtimaan 'nii-
24205: tensä yhteisasunnoista sekä niiden lämmityk- den lämmityksestä ja puhtaanapidosta
24206: sestä ja puhtaanapidosta. ja että laki tulisi koskemaan kaikkien
24207: Yhteisasunnoista annetun lain mukaan lue- metsä- ja lauttaustöissä tai niiden yh-
24208: taan metsätöihin vain puutavaran hakkuu, teydessä ja 'niihin verrattavissa met-
24209: vedätys ja kuorinta, kannon nosto ja vedä- sässä suoritettavissa töissä työskente-
24210: tys, metsässä tapahtuva hiilto ja tervan levien työntekijäin yhteisasuntoja.
24211: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
24212:
24213: Johannes Mustonen. Matti Meriläinen. Olavi Lahtela.
24214: Eino Tainio. Martti Linna. Aarne Pulkkinen.
24215: Toivo Friman. Hugo Manninen. Pauli Puhakka.
24216: Ale Holopainen. Pentti Liedes.
24217:
24218:
24219:
24220:
24221: 71 E 1219/59
24222: å62
24223:
24224: X,41. - Toiv.al. N: o 228.
24225:
24226:
24227:
24228:
24229: Törmä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta kemiallisen t~ol
24230: lisuuden palveluksessa myrkyllisillä osasto~'lla työskente-
24231: levien työntekijäin terveyttä vaarantavista tekijöistä.
24232:
24233:
24234: Eduskunnalle.
24235:
24236: Kemiallisen teollisuuden kasvu on tuonut Edelleen invaliditeetin määrittelyn suhteen
24237: mukanaan työntekijäin työturvallisuuden suh- on olemassa, ehkä tapausten harvalukuisuu-
24238: teen vakavia pulmia. Esimerkiksi rikkihii- desta johtuen, puutteita, sillä pahimmissa-
24239: len ja rikkivedyn erittäin vaarallinen vaiku- kin tapauksissa on haitta-aste arvioitu niin
24240: tus työntekijäin terveyteen ja työkykyyn on alhaiseksi kuin 30 %. Koska kyseisten työn-
24241: jo todettu ja on näin syntyneiden sairauk- tekijäin kohdalla paluu entiseen ammattiin
24242: sien katsottu kuuluvan ammattitautien ryh- on vähintäänkin kyseenalaista niissäkin ta-
24243: mään. pauksissa, jolloin toipuminen on tapahtunut
24244: Koska nämä vaarat rajoittuvat hyvin har- tyydyttävästi, olisi syytä pohtia keinoja
24245: vojen teollisuuslaitosten ja työpaikkojen pii- asianomaisten kouluttamisen helpottamiseksi
24246: riin, eivät ne ole saaneet tarpeeksi suurta uutta ammattia varten.
24247: huomiota osakseen ja tästä johtuu, että suo- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
24248: ritetuista tutkimuksista ja suojatoimenpi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24249: teistä huolimatta työntekijöitä uhkaavaa vaa- muksen,
24250: raa ei ole pystytty poistamaan. että hallitus kiireellisesti suorittaisi
24251: Saatujen tietojen mukaan on vuodesta 1948 perusteellisen tutkimuksen kemiallisen
24252: alkaen eri vuosina ollut uusien tai uusiutu- teollisuuden palveluksessa myrkylli~'llä
24253: neiden tapausten lukumäärä 6-30. Tutki- osastot'lla työskentelevien työntekijäin
24254: musten kohteiksi olisi lisäksi otettava ne työ- terveydelle vaarallisista haittatekijöistä
24255: paikat, joissa työntekijät joutuvat arsenikin ja niiden poistamisesta tähänastista
24256: ja fosforin tai näiden kemiallisten yhdistys- tehokkaammin sekä ryhtyisi tutkimuk-
24257: ten aiheuttamille vaaroille alttiiksi. sen edellyttämiin toimenpiteisiin.
24258: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
24259:
24260: H. Törmä. Juho Karvonen. Sulo Hostila.
24261: Lyyli Aalto. Kalle Matilainen. Eino Raunio.
24262: K. F. Haapasalo. Pentti Niemi. Onni Peltonen.
24263: Arvo Tuominen.
24264: 668
24265:
24266: X,42. - Toiv.al. N: o 229.
24267:
24268:
24269:
24270:
24271: Tamminen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Säteri Oy:n
24272: työpaikkojen terveydellisistä olosuhteista.
24273:
24274:
24275: E d u s k u n n a ll e.
24276:
24277: Valkeakosken kauppalassa sijaitseva Säteri rikkivedyn määrä työhuoneen tai työn suori-
24278: Oy: n teollisuuslaitos, jossa viskoosimenetel- tuspaikan ilmassa ei tilavuusyksiköissä lasket-
24279: min valmistetaan sillaa ja säteriä, on erittäin tuna työvuoron aikana saa olla keskimäärin
24280: vaarallinen siellä työskentelevien työntekijäin suurempi kuin 20: 1000 000, molemmat erik-
24281: terveydelle. Tämä johtuu työprosessissa haih- seen määrättyinä, eikä rikkidioksiidin määrä
24282: tuvista myrkyllisistä kaasuista (rikkihiilestä suurempi kuin 10: 1 000 000, jollei sosiaali-
24283: ja rikkivedystä). ministeriö lääkintöhallitusta kuultuaan ole
24284: Noin 15 vuotta jatkuneen toiminnan aikana toisin määrännyt."
24285: ovat useat Säteri Oy: n työntekijöistä menet- Edellä esitetystä voi todeta, että valtio-
24286: täneet rikkimyrkytyksen johdosta terveytensä neuvoston päätös sallii puolta suuremman
24287: ja työkykynsä. Esimerkkinä mainittakoon, myrkkypitoisuuden kuin Kansainvälisen työ,
24288: että viime lokakuussa oli ammattitautia sai- toimiston antamat arvot edellyttävät eikä ko,
24289: rastavia työntekijöitä 21. Rikkimyrkytys il- päätöksellä ja sen edellyttämillä toimenpi-
24290: menee pääasiassa hermostollisena häiriönä ja teillä ole kyetty myrkkypitoisuutta rajoitta-
24291: aiheuttaa vaikeimmin sairastuneille pysyvän maan siinä määrin, että yhä uusiutuvat am-
24292: 100 % työkyvyttömyyden. Ottaen huomioon mattitautitapaukset olisi voitu estää.
24293: ko. teollisuuslaitoksen työntekijämäärän (n. Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
24294: 1 000) ammattitautiin sairastuneiden luku- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24295: määrää on pidettävä huolestuttavan suurena.
24296: Kansainvälisen työtoimiston (ILO) vuosit- että hallitus kiireellisesti suoritut-
24297: tain julkaisemien normien mukaan sallitaan taisi puolueettoman tutkimuksen Sä-
24298: työpaikan ilmassa 8 tunnin työaikana keski- teri Oy:n työpaikkojen terveydellisistä
24299: määrin 20: 1 000 000 rikkivetyä ja rikkihiiltä olosuhteista ja työntekijäin terveyden-
24300: yhteensä. Tästä poiketen on 1. 4. 1958 voi- tilasta sekä ryhtyisi tutkimuksen tulos-
24301: maantulleissa järjestysohjeissa tekoainetta ten edellyttämiin toimenpiteisiin työn-
24302: viskoosimenetelmin valmistavia teollisuuslai- tekijöitä uhkaavan ammattitautivaaran
24303: toksia varten (9 §) säädetty: ,Rikkihiilen ja poistamiseksi.
24304: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
24305:
24306: Kauko Tamminen. Väinö R. Virtanen. J. Mustonen.
24307: Kaino Haapanen. Leo Suonpää. Eino Roine.
24308: Kuuno Honkonen. Elli Stenberg.
24309: 664
24310:
24311: X,43. - Toiv.al. N:o 230.
24312:
24313:
24314:
24315:
24316: V. K. Turunen ym.: Tuotantokomiteoitten toimialan laajen-
24317: tamisesta.
24318:
24319:
24320: Ed us k u nn alle.
24321:
24322: Joulukuun 30 päivänä 1949 annettu laki Käsityksemme mukaisesti näin ei saisi olla.
24323: (843/49) tuotantokomiteoista ei käytäntöön Kun monet ulkomaiset esikuvat tarjoavat
24324: nykyisellään sovellettuna ole vastannut niitä tuotantokomiteoitten suhteen paljon sellaista
24325: toiveita, jotka siihen aikanaan asetettiin. Joh- materiaalia, jonka hyväksikäyttäminen mei-
24326: tuen lähinnä sitä, että tuotantokomiteoitten dän olosuhteissamme ainakin osittain olisi
24327: tehtäväksi on jäänyt toimia pelkästään neu- mahdollista pyrittäessä aktivoimaan tuotanto-
24328: voa-antavina eliminä ja tällöinkin varsin ra- komiteoitten työskentelyä antamalla niille
24329: joitetulla sektorilla, on työväestön tuotanto- nykyistä suuremmat valtuudet ja laajenta-
24330: komiteoita kohtaan tuntema mielenkiinto malla niiden toimialaa, ehdotamme eduskun-
24331: huomattavasti laskenut. Tähän on ehkä osit- nan päätettäväksi toivomuksen,
24332: tain vaikuttanut myös yritysten johdon kiel-
24333: teinen asennoituminen tuotantokomitealain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24334: soveltamiseen käytännössä. Tosiasia on, että tuotantokomiteoista annetun lain
24335: laki on tällä hetkellä muodostunut kuolleeksi muuttamiseksi siten, että tuotantoko-
24336: kirjaimeksi, jonka muotovaatimusten noudat- miteoitten valtuuksia pyrittäisiin lisää-
24337: taminen on pelkkä rasitus ilman vastaavaa mään ja niiden toimialaa nykyisestään
24338: hyötyä kummallekaan tuotantokomiteoitten laajentamaan.
24339: työskentelyyn Osallistuvalle osapuolelle.
24340: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
24341:
24342: Varma K. Turunen. Rafael Paasio. Juho Karvonen.
24343: Meeri Kala.vainen. Eino Raunio. Sulo Hostila.
24344: Veikko Helle.
24345: 565
24346:
24347: X,44. - Toiv.al. N: o 231.
24348:
24349:
24350:
24351:
24352: Puhakka ym.: Työntekijäin luottamusmiesten aseman jär-
24353: jestämisestä.
24354:
24355:
24356: Eduskunnalle.
24357:
24358: Työntekijäin luottamusmiesten tarpeeNi- edustajat, vaikka sen tulisi tapahtua yhdessä
24359: suus on maassamme yleensä tunnustettu. työntekijäin luottamusmiesten kanssa. Lain-
24360: Siksi työntekijäin ja työnantajain järjestöjen säädännössä olevia puutteellisuuksia hyväk-
24361: keskeisissä sopimuksissa ja myös lainsäädän- seen käyttäen työnantajat pyrkivät monella
24362: nossa edellytetään heidän toimintaansa. muullakin tavalla vaikeuttamaan luottamus-
24363: Niinpä työsääntö-, tuotantokomitea-, työaika-, miesten toimintaa. Harjoitetaanpa heitä koh~
24364: ammattientarkastus- sekä metsä- ja lauttaus- taan suoranaista painostusta, kuten käytäntö
24365: työväen yhteisasunnoista annetuissa laeissa on osoittanut. Usein työntekijäin luottamus-
24366: on määräyksiä luottamusmiesten toiminnan miehiä erotetaan tai siirretään toiseen vai-
24367: laadusta. Lakisääteiset luottamusmiehet vali- keampaan ja a:lempipalkkaiseen työhön.
24368: taan tavallisesti työntekijäin yleisissä ko- Tällaisen mielivallan ja lainsäädännössä
24369: kouksissa, kun taas työntekijäin ja työnanta- olevien puutteellisuuksien poistamiseksi olisi
24370: jain keskeisiin sopimuksiin perustuvat luot- aikaansaatava erillinen yhtenäinen laki työn·
24371: tamusmiehet ammatillisissa järjestöissä. Kum- tekijäin valitsemien luottamusmiesten oikeuk-
24372: mallakin tava:lla valittujen luottamusmiesten sista, tehtävistä ja velvollisuuksista, jossa
24373: tehtävät ovat samansuuntaisia. määrättäisiin myös, että työntekijäin luot-
24374: Vaikka työntekijäin luottamusmiesten tamusmiesten on oltava läsnä metsien luoki-
24375: asema on vakiintunut, on toiselta puolen tuksessa.
24376: kuitenkin todettava, että lainsäädäntö luot- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
24377: tamusmiesten asemasta, oikeuksista ja tehtä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24378: vistä on hajanainen ja puutteellinen. Tästä
24379: johtuu, ettei läheskään kaikille työpaikoille että hallitus kiireellisesti valmistut-
24380: edes valita luottamusmiestä. Eräillä työ- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityksen
24381: aloiHa luottamusmiehet eivät pääse täysin laiksi työntekijäin ja heidän ammatil-
24382: vai vomaan työehtosopimusten noudattamista. listen järjestöjensä valitsemain luotta-
24383: Näin on mm. metsätyöalalla, jossa metsien musmiesten aseman ja oikeuksien tur-
24384: luokituksen suorittavat · yksin työnantajan vaamisesta.
24385: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
24386:
24387: Pauli Puhakka. Kauko Tamminen. Antto Prunnila.
24388: Veikko Rytkönen. Toivo Friman. Toivo .Asvik.
24389: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Niiranen. Matti Koivunen.
24390: Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho. Pentti Liedes.
24391: Matti Meriläinen.
24392: 566
24393:
24394: X,45. - Toiv.al. N:o 232.
24395:
24396:
24397:
24398:
24399: Uoti ym.: Työmaiden luottamusmiesten aseman turvaami-
24400: sesta.
24401:
24402:
24403: E d u s kunnalle.
24404:
24405: Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina määrittelemättömyys on ollut työseisauksiin-
24406: on työmaaluottamusmiesten toiminnan ja ase- kin johtaneiden kiistojen aiheena.
24407: man merkitys jatkuvasti kasvanut. Varsin- Ylläolevan perusteella onkin katsottava,
24408: kin varsinaisen teollisuuden ja myös muiden että työlainsäädännössämme on merkittävä
24409: tyydyttävästi järjestäytyneiden työalojen pii- aukko sikäli, että työmaiden luottamusmies-
24410: rissä on työmaiden luottamusmiehistä tullut ten asemaa ei ole juriidisesti selvitetty.
24411: oleellisesti työelämään kuuluva osa. Luotta- Luottamusmiesten velvollisuuksista ja tehtä-
24412: musmiesten toiminnan painopiste on erilai- vistä on työlainsäädännössämme vain joita-
24413: sissa työlainsäädännön ja työehtosopimusten kin harvoja ja aukollisia määräyksiä, jotka
24414: tulkinta- ja sovellutustehtävissä, jonka lisäksi eivät vastaa käytännössä esiintyvää tarvetta.
24415: heidän tehtäviinsä luonnollisesti kuuluu toi- Tämän vuoksi olisikin mitä tähdellisintä, että
24416: mia työntekijöiden aseman turvaamiseksi luottamusmiestoiminnasta jo nyt saatuja
24417: lainsäädännön ja työehtosopimusten merkit- käytännön kokemuksia hyväksikäyttäen laa-
24418: semissä puitteissa. dittaisiin perusteellinen ja asian eri puoliin
24419: Useilla suurilla työpaikoilla ovat pääluot- huomiota kiinnittävä tutkimus työmaiden
24420: tamusmiehet tästä toimestaan saaneet työn- luottamusmiestoiminnan kehittämistarpeesta
24421: antajalta myös palkan ja heille on järjes- ja -mahdollisuuksista ja että tämän perus-
24422: tetty huoneistot toimintaansa varten jne. Yh- teella ryhdyttäisiin lainsäädännöllisiin toi-
24423: tenäistä käytäntöä ei kuitenkaan ole ole- menpiteisiin luottamusmiesten juriidisen ase-
24424: massa ja yhä vieläkin on paljon sellaisia man järjestämiseksi.
24425: työnantajia, jotka eivät ole kaikilta osin ha- Yllämainitun perusteella allekirjoittaneet
24426: lunneet antaa työmaiden luottamusmiehille esittävätkin eduskunnan päätettäväksi toivo-
24427: heille kuuluvaa asemaa eikä toimintaoikeuk- muksen,
24428: sia. Edelleen on käytännössä aiheutunut
24429: jatkuvasti kitkaa ja erimielisyyksiä siitä, että että hallitus viivyttelemättä suori-
24430: luottamusmiesten asemaa ei ole riittävän tuttaiSi tutkimuksen työmaiden luot-
24431: täsmällisesti määritelty. Voidaan osoittaa tamusmiestoiminnan nykyiSestä tilasta
24432: myös valitettavia tapauksia siitä, että luotta- ja sen kehittämiSmahdolliSuuksiSta ja
24433: musmiehet ovat toimintansa vuoksi joutuneet antaiSi Eduskunnalle esityksen laiksi
24434: työpaikalla vaikeuksiin ja erottamisuhan työmaiden luottamusmiesten aseman
24435: alaisiksi. Työmaaluottamusmiesten aseman turvaamisesta.
24436: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
24437:
24438: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. A. Simonen.
24439: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen.
24440: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
24441: 567
24442:
24443: X,46. - Toiv.al. N: o 233.
24444:
24445:
24446:
24447:
24448: Rihtniemi ym.: Selvityksen aikaansaamisesta sosiaalipoliit-
24449: tisten etuiS'Uuksien ja niistä aiheutuvien rasituksien ja-
24450: kaantumisesta.
24451:
24452:
24453: E d u s k u n n a 11 e.
24454:
24455: Sosiaalipoliittista uudistustyötä toteutet- etuisuudet tällä hetkellä vaikuttavat erilai-
24456: taessa on maassamme omaksuttu yleisluontois- sella varallisuustasolla oleviin kansalaisiin ja
24457: ten sosiaalisten avustusten linja. Tämä on miten toisaalta niiden aiheuttamien rasitus-
24458: aiheuttanut useilla tahoilla arvostelua sen ten voidaan laskea jakautuvan yksityisten
24459: johdosta, että tällä hetkellä yhteiskunnan so- kansalaisten kesken. Tutkimusta suoritet~
24460: siaalista avustusta jaetaan suuressa määrin taessa olisi huomio kohdistettava maaseudun
24461: myös sellaisille yksityisille kansalaisille, jotka ja kaupungin, erilaisissa ammateissa olevien,
24462: eivät ole tämänlaatuisen tuen tarpeessa. So- yksityisten ja yhteiskunnan palveluksessa ole-
24463: siaalipolitiikan alalla tapahtuneissa uudistuk- vien, erilaisten perheiden ja perheettömien
24464: sissa olisi kuitenkin tavoitteena pitänyt olla huoltovelvollisten sekä eri ikäryhmien kesken
24465: heikommassa asemassa olevan väestönosan vallitseviin suhteisiin. Tutkimus antaisi myös
24466: elinmahdollisuuksien parantaminen ja yhteis- vastauksen kysymykseen, kohdistuuko yhteis:
24467: kunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttami- kunnan antama tuki riittävän tehokkaasti nii-
24468: nen. Uusia sosiaalisia uudistuksia toimeen- hin kansalaisiin, jotka ovat sosiaalisen tuen
24469: pantaessa olisi vältyttävä tällaisilta epäkoh- tarpeessa, vai jakaantuvatko etuisuudet siten,
24470: dilta. Esiintyy myös arvostelua kärsityistä että niitä suuressa määrin saavat myös kansa-
24471: epäoikeudenmukaisuuksista, kun taas toi- laiset, jotka ilman niitä tulevat toimeen.
24472: saalta on todettu, että jollakin kohdalla on Ylläolevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24473: veronmaksajien ryhmässä raja, jossa rasituk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24474: set nousevat samaan saavutettujen etuisuuk- sen,
24475: sien kanssa. Tällaisilta valituksilta puuttuu
24476: kuitenkin kestävä perusta niin kauan, kun ei että hallitus kiireellisesti selvityt-
24477: ole käytettävissä todellisia tietoja sosiaalisten täisi, miten nykyiset sosiaalipoliittiset
24478: etuisuuksien ja niiden aiheuttamien rasitus- etuisuudet ja niistä aiheutuvat rasituk-
24479: ten jakaantumisesta eri yhteiskuntaryhmiin. set jakaantuvat eri yhteiskuntaryh-
24480: Sosiaalipoliittisia uudistuksia toteutettaessa miin ja erilaisten tulojen saajiin kuu-
24481: olisi tarkoituksenmukaista selvittää, miten luvien kansalaisten kesken.
24482: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
24483:
24484: Juha Rihtniemi. Olli Aulanko. Saara Forsius.
24485: Erkki Hara. Mauri Seppä. Olavi Lähteenmäki.
24486: Olavi Lahtela. Erkki Tuuli.
24487: 568
24488:
24489: X,47. - Toiv.al. N:o 234.
24490:
24491:
24492:
24493:
24494: Lukkarinen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta perhepäivä-
24495: kotien perustamisesta.
24496:
24497:
24498: Ed u s kun na 11 e.
24499:
24500: Koti on parhain lapsen hoitopaikka ja jatkuvastikin yhteyttä pidetään yllä, jotta
24501: kasvuympäristö. Kaikilla lapsilla ei kuiten- voidaan todeta, että lapset saavat kunnolli-
24502: kaan ole mahdollisuutta kasvaa kodin pii- sen hoidon. Hoitomuotona nämä kodit voisi-
24503: rissä, vaan on heidän saatava hoitoa huolta- vat kuitenkin antaa lähinnä kotia muistutta-
24504: jan joko kokonaan puuttuessa tai päivisin van kehitysympäristön. Jos vielä hoitopalk-
24505: työssä ollessa muualla. Lastenkotien ohella kiot kulkevat ,virallista tietä" sosiaalitoimis-
24506: lasten päiväkodit, lastentarhat ja -seimet ton kautta, voidaan maksujen suuruutta pa-
24507: ovat tarpeellisia, mutta näissä on varsinkin remmin säännellä.
24508: asutuskeskuksissa puutetta paikoista. Viime Kun perhepäiväkotisysteemiä ei ole ylei-
24509: aikoina on myös herätetty keskustelua lai- semmin Suomessa kokeiltu, ehdotamme kun-
24510: toksen koon vaikutuksesta lapsen kehityk- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
24511: seen ja· esitetty mielipiteitä siitä, että pieni muksen,
24512: laitos muistuttaessaan enemmän kotiympäris-
24513: töä on edullisin. että hallitus tutkituttaisi, mitä mah-
24514: Ruotsissa on tutkittu ja kokeiltu perhe- dollisuuksia perhepäiväkotien perusta-
24515: päiväkotimuotoa yhtenä työmuotona. Perhe- miseen on, ja ryhtyisi sen jälkeen tar-
24516: päiväkodit ovat pieniä hoitoyksikköjä, joissa peellisiin toimenpiteisiin asian toteut-
24517: lapset hoidetaan perheessä. Perheet ovat kui- tamiseksi.
24518: tenkin sosiaalilautakunnan hyväksymät ja
24519: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
24520:
24521: Impi Lukkarinen. Mikko Hult.
24522: Vappu Heinonen. Ensio Partanen.
24523: 569
24524:
24525: X,48. - Toiv.al N: o 235.
24526:
24527:
24528:
24529:
24530: Pekkarinen ym.: Toimenpiteistä puutavaran mittaussään-
24531: nösten muuttamiseksi.
24532:
24533:
24534: E d u s kun n a 11 e.
24535:
24536: Puutavaran mittauksesta 4 pa1vana mar- palkka maksetaan edelleenkin tukin latvasta
24537: raskuuta 1938 annetun lain nojalla säädetyn suoritetun mittauksen perusteella. Oikeuden-
24538: puutavaran mittaussäännön sisältävän ase- mukaisempaa olisi havupuutukin paksuus
24539: tuksen 9 § : ssä määritellään, että enintään 23 mitata pituuden puolivälistä.
24540: jalkaa pitkä sahatukki kuutioidaan latvapak- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
24541: suuden perusteella ja että paksuus mitataan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24542: kuoren alta. Kun sahapuun jalostus on nyt muksen,
24543: jo kehitetty niin pitkälle, että ns. sahaus-
24544: pinnoistakin valmistetaan täysin markkinoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24545: miskelpoisia tuotteita ja siten sahatukin koko puutavaran mittaussäännösten muutta-
24546: kuutiosisältö tulee hyödyllisesti käytetyksi, on miseksi siten, että havupuutukki kuu-
24547: epäoikeudenmukaista se, että metsänmyyjälle tioidaan pituuden puolivälistä suorite-
24548: puunhinta ja toisaalta metsätyömiehelle työ- tun paksuusmittauksen perusteella.
24549: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
24550:
24551: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela. Matti Miikki.
24552: V. E. Svinhufvud. Onni M:a:nnna. Esa Timonen.
24553: Tahvo Rönkkö.
24554:
24555:
24556:
24557:
24558: 72 E 219/59
24559: VALTIOPÄIVÄT
24560: 1959
24561:
24562: LIITTEET
24563: XI
24564:
24565: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
24566: TOIVOMUSALOITTEET
24567:
24568:
24569:
24570:
24571: HELSINKI 1959
24572: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAlNO
24573: Puolustuslaitoksen teollisuuslaitoksia ja sairaaloita sekä henkilökunnan
24574: palkkausta ja eläkkeitä ja asevelvollisten päivä- ja kotiuttamis-
24575: rahaa ym. koskevia toivomusaloitteita.
24576: 575
24577:
24578: XI,l. - Toiv.al. N: o 236.
24579:
24580:
24581:
24582:
24583: Tenhiälä ym.: Puolustuslotitoksen Vammaskosken tehtaan ja
24584: valtion pukutehtaan konekannan uusimisesta.
24585:
24586:
24587: Ed us k unn alle.
24588:
24589: Puolustuslaitoksen teollisuuslaitokset ovat tehdas jääneet kokonaan vaille samanlaiseen
24590: viime vuosina joutuneet käyttämään välttä- tarkoitukseen tarvittavia varoja. Tämän joh-
24591: mättömiksi katsottuihin investointeihin tulo- dosta ja jotta eduskunta paremmin voisi val-
24592: ja menoarvion 18 pääluokan kohdalla laitos- voa kaikkien puheena olevien laitosten inves-
24593: ten liiketoimintaan osoitettuja varoja, koska tointien laajuutta ja tarkoituksenmukai-
24594: tarkoitukseen ei 19 pääluokan kohdalla ole suutta, olisi myös kahdelle viimeksi maini-
24595: ollut käytettävissä pääomamenoja. Näin ollen tulla laitokselle osoitettava tarpeellinen mää-
24596: on niiden valtiolle tulouttama ylijäämä jää- räraha, jonka suuruutensa puolesta tulisi
24597: nyt todellista pienemmäksi. vastata tulo- ja menoarvion 6 osaston koh-
24598: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on dalla olevia laitosten kuoletuksia.
24599: momentin 19 Pl. I: 5 kohdalla osoitettu sa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24600: nottujen laitosten konehankintoihin 12 milj. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24601: markkaa, mutta momentin perustelujen mu- muksen,
24602: kaan määrä on kokonaisuudessaan käytettävä
24603: Lapuan patruunatehtaan vanhentuneen ja että hallitus ryhtyisi kiireelli-
24604: kuluneen konekannan uusimiseen. Siten ovat siin toimenpiteisiin puolustuslaitoksen
24605: Hämeenlinnassa sijaitseva valtion pukuteh- V ammaskosken tehtaan ja valtion pu-
24606: das ja Vammalassa sijaitseva V ammaskosken kutehtaan konekannan uusimiseksi.
24607: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
24608:
24609: Juho Tenhiälä. Harras Kyttä. Armas Leinonen.
24610: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila. Urho Saariaho.
24611: Kaarlo Kajatsalo.
24612: 576
24613:
24614: XI,2. - Toiv.al. N:o 237.
24615:
24616:
24617:
24618:
24619: Tenhiälä ym.: Keskussotilassairaala 2:n puutteellisuuksien
24620: korjaamisesta.
24621:
24622:
24623: Eduskunnalle.
24624:
24625: Lahdessa Hennalan varuskunnan alueella raalalle kokonaan uudet tilat ja, mikäli mah-
24626: oleva Keskussotilassairaala 2 toimii hyvin dollista, siirtää se pois ahtaalta kasarmi-
24627: puutteellisissa olosuhteissa. Suurimmalta osal- alueelta esim. Likolammen alueelle, joka si-
24628: taan se on sijoitettu entisen venäläisen va- jaintinsa ja maaperänsä puolesta erittäin hy-
24629: ruskunnan ajoilta peräisin olevaan sairaala- vin sopisi sairaalan paikaksi. Samassa yhtey-
24630: rakennukseen, joka ei täytä nykyaikaiselle dessä olisi ratkaistava henkilökunnan asunto-
24631: sairaalalle asetettavia vaatimuksia. Myös osa kysymys.
24632: yhdestä miehistökasarmista on sairaalan käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24633: tössä. Näihin tiloihin mahtuu kaikkiaan 158 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24634: sairaansijaa. Sairaanhoitajahenkilökunta asuu muksen,
24635: entisessä varastorakennuksessa, joka aikoi-
24636: naan tilapäisesti kunnostettiin armeijakun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24637: nan esikunnan toimistotarpeita varten. menpiteisiin Lahden kaupungissa si-
24638: Asunto-olot tässä rakennuksessa ovat erityi- jaitsevassa Keskussotilassairaala 2: ssa
24639: sen puutteelliset ja alkeelliset. vallitsevien puutteellisuuksien ja epä-
24640: Käytännöllisin ratkaisu mainittujen puut- kohtien korjaamiseksi.
24641: teellisuuksien poistamiseksi olisi rakentaa sai-
24642: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
24643:
24644: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo.
24645: 677
24646: XI,3. - Toiv.al. N: o 238.
24647:
24648:
24649:
24650:
24651: Tenhiälä ym.: Puolust'U$laitoksen teknillisen henkilöstön va-
24652: jauksen poistamisesta.
24653:
24654:
24655: Eduskunnalle.
24656:
24657: Lokakuun 26 pa1vana 1951 hallitus antoi kojen ja toimien lisääminen, joita on pidet-
24658: eduskunnalle esityksen laiksi puolustusmi- tävä välttämättöminä asioiden kunnollisen
24659: nisteriön ja puolustuslaitoksen viroista ja toi- hoidon kannalta. Lisäksi valiokunta edel-
24660: mista. Tämä hallituksen esitys perustui pää- lytti, ettei teknillistä ja muiden erikoisalojen
24661: osiltaan vuonna 1945 asetetun puolustusrevi- lienkilöstöä korvattaisi epäpätevillä lienki-
24662: sion vuoden 1949 kuluessa valmistuneeseen Jöillä ja että puolustusvoimain tieteellisen ja
24663: mietintöön. teknillisen tutkimuksen kehittämiseen kiinni-
24664: Ottaen huomioon sodan jälkeisten suurten tetään riittävää liuomiota.
24665: menojen rasittaman valtion taloudellisen ti- Valitettavasti on kuitenkin voitu panna
24666: lan oli silloinen hallitus hyvin varovainen merkille, ettei lienkilöstön kasvatuksen ja kou-
24667: esitJfksessään mm. puolustuslaitoksen virkojen lutuksen eikä myöskään sen määrän suliteen
24668: ja toimien määrän suhteen. Niiden luku- ole kyetty seuraamaan puolustuslaitoksen
24669: määrä hallituksen esityksen mukaan mer- materiaalin alalla tapahtunutta suotuisaa ke-
24670: kitsi silloiseen tilanteeseen nähden 1 527 vi- hitystä eikä täyttämään nimenomaan teknil-
24671: ran ja toimen eli yli 15 %:n kokonaisvä- lisillä aloilla ilmennyttä yhä kasvavaa hen-
24672: hennystä ja puolustusrevisionkin ehdotuk- kilöstön puutetta. Vuoden 1952 jälkeen on
24673: sesta vielä 472 viran ja toimen eli noin puolustuslaitokselle saatu kaikkiaan vain noin
24674: 5 %: n vähennystä. viisikymmentä uutta virkaa ja tointa, mutta
24675: Puolustusasiainvaliokunta lausui hallituksen vaikka nämä ovat olleetkin melkein yksin-
24676: esityksen johdosta antamassaan mietinnössä, omaan teknillisiä, teknillisen lienkilöstön
24677: jonka eduskunta sittemmin hyväksyi, että va- tarve on yhä kasvanut varsinkin meri- ja
24678: liokunnan saaman selvityksen mukaan, mikä ilmavoimissa sekä aseteknillisellä ja viesti-
24679: edellytti yli 350 virkaa ja tointa enemmän puolella.
24680: kuin hallituksen esitys, eräitten alojen toi- Edellä esitettyyn viitaten elidotamme kun-
24681: minta puoluStuslaitokSessa näin suurten vä- nioittaen eduskunnan liyväksyttäväksi toivo-
24682: hennysten tapalituessa voi vakavasti liäi- muksen,
24683: riintyä. Valiokunta edellytti, että lakiesityk-
24684: sen tultua liyväksytyksi liallitus viipymättä että MUitw ryhtyisi kiireeUisii1t toi-
24685: antaisi eduskunnalle esityksen sanotun lain menpiteisiin ptwlmtuslaitobessa t1me-
24686: ailieuttamista lisäyksistä ja muutoksista mai- nevän teknillisen henkilöstön vajauk-
24687: nitun vuoden tulo- ja menoarvioon, jossa esi- sen poistamiseksi.
24688: tyksessä olisi otettava liuomioon niiden vir-
24689: HeUJingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
24690:
24691: Juho Tenhiälä. Harras Xyttä. Armas Leinonen.
24692: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila. Urho Saariaho.
24693: Kaarlo Xajatsalo.
24694:
24695:
24696:
24697:
24698: 73 iE ~19/59
24699: 578
24700:
24701: XI,4. - Toiv.al. N: o 239.
24702:
24703:
24704:
24705:
24706: Innala ym.: Toimenpiteistä puolustuslaitoksen sivit'livirkai-
24707: Ujain oikeuttamiseksi lukemaan palvelusvuosiksi eläkettä
24708: varten suojeluskuntajärjestössä palvelemansa aika.
24709:
24710:
24711: Eduskunnalle.
24712:
24713: Syyskuun 30 päivänä 1950 upseerien, ali- Epäkohta olisi sen vuoksi korjattava ja
24714: upseerien ja lentomestarien oikeudesta eläk- asia järjestettävä siten, että myös puolustus-
24715: keeseen annetun lain (463/1950) 3 §:n 1 mo- laitoksen palveluksessa olevat siviilivirkailijat
24716: mentin mukaan saa tämän lain mukaan eläk- saisivat eläkettä varten lukea hyväkseen sen
24717: keeseen oikeutettu viran tai toimen haltija, ajan, minkä he suojeluskuntajärjestössä pää-
24718: joka suojeluskuntajärjestössä on päätoime- toimenaan ovat hoitaneet sellaista tointa,
24719: naan hoitanut sellaista tointa, josta palkkaus josta palkkaus heille on suoritettu muista
24720: hänelle on suoritettu muista varoista kuin varoista kuin valtion tulo- ja menoarviossa
24721: valtion tulo- ja menoarviossa myönnetyistä myönnetyistä määrärahoista.
24722: määrärahoista, lukea eläkettä varten hyväk- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
24723: seen sen ajan, jona hän on ollut tämän laa- tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
24724: tuisessa palvelussuhteessa valtioon. täväksi toivomuksen,
24725: Tällaista oikeutta ei kuitenkaan ole niillä
24726: puolustuslaitoksen palveluksessa olevilla hen- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
24727: kilöillä, jotka palvelevat muihin kuin upsee- menpiteisiin virkamieseläkkeistä 30. 9.
24728: rin tai aliupseerin tahi lentomestarin toimiin 1950 annetun lain 3 § :n 1 momentin
24729: nimitettyinä. Niin ollen ei puolustuslaitoksen täydentämiseksi siten, että myös puo-
24730: siviilivirkailijoilla, joista kuitenkin useilla on lustuslaitoksen palveluksessa olevat si-
24731: upseerin tai aliupseerin arvo, ole oikeutta viilivirkaiUjat saisivat lukea eläkettä
24732: lukea eläkettä varten hyväkseen alussa mai- varten hyväkseen sen palvelusajan,
24733: nittua palvelusta niinkuin upseereilla, ali- minkä he ovat suojeluskuntajärjestössä
24734: upseereilla ja lentomestareilla. Tällainen puo- päätoimenaan hoitaneet sellaista tointa,
24735: lustuslaitoksen palveluksessa olevien henkilöi- josta palkkaus het'lle on suoritettu
24736: den asettaminen erilaiseen asemaan on sitä muista varoista kuin valtion tulo- ja
24737: kohtuuttomampaa, kun useilta siviilivirkaUi- menoarviossa myönnetyistä määrä-
24738: joilta varsinaisten virkatehtäviensä lisäksi rahoista.
24739: vaaditaan myös päivystyspalvelua samaan ta-
24740: paan kuin upseereilta, aliupseereilta ja lento-
24741: mestareilta.
24742: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
24743:
24744: Aune Innala. Juha Rihtniemi. Georg C. Ehrnrooth.
24745: 579
24746:
24747: XI,5. - Toiv.al. N: o 240.
24748:
24749:
24750:
24751:
24752: Tuuli ym.: Määrärakasta 757 alemman palkkausluokan ker-
24753: santin toimen korottamiseksi 15 palkkausluokkaan.
24754:
24755:
24756: E d u s k u n n a 11 e.
24757:
24758: Eduskunta lausui keväällä 1956 toivomuk- kauksessa jo vuosia vallinneen epäkohdan
24759: sen (toiv.al. miet. n:o 51) ,että hallitus ot- näiden joutuessa vuonna 1954 lukumäärä-
24760: taisi vuoden 1957 tulo- ja menoarvioesityk- siirtoja suoritettaessa siirtymään yp: n va-
24761: seen määrärahan puolustuslaitoksen 350 kanssilta ap:n vakanssille. Systeemin jous-
24762: alemman palkkausluokan kersantin toimen tavuus ehkäisisi myös sen nykyisin usein
24763: muuttamiseksi ylemmän palkkausluokan ker- esiintyvän tapauksen, että peruskoulutettu
24764: santin toimiksi ja alemman palkkausluokan kersantti, jolle määräysten mukaan kuuluisi
24765: kersanttien toimien korottamiseksi 14 palk- yp : n vakanssi, joutuu vuosikausia palvele-
24766: kausluokkaan." Hallitus ei kuitenkaan otta- maan tulokkaan palkalla, eräissä pienissä
24767: nut eduskunnan lausumaa toivomusta huo- joukkoyhtymissä ja varikoissa jopa koko pal-
24768: mioon. Hylätessään syksyllä 1956 asiaa kos- velusaikansa. Hallitus ei kuitenkaan minis-
24769: kevan raha-asia-aloitteen (n:o 96/1956 vp.) teriön ehdotusta tulo- ja menoarvioon ·otta-
24770: valtiovarainvaliokunta lausui: ,ehdotus kai- nut.
24771: paa valmistelua hallituksen taholta." Nykyistä eli 13 pl :n mukaista palkkaa
24772: Nyttemmin on asiaa ministeriöportaassa saavia peruskouluttamattomia kersantteja
24773: perusteellisesti tutkittu ja päädytty minis- tulisi jatkuvasti olemaan arviolta 500. Näin-
24774: teriön ehdotukseen, jonka vaatimat kustan- ollen järjestelystä aiheutuvat menot jäisivät
24775: nukset ovat huomattavasti pienemmät kuin varsin pieniksi.
24776: eduskunnan toivomuksen mukaisesta järjes- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24777: telystä olisi aiheutunut. Puolustusministeriö esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24778: on esittänyt, että kaikki 757 kersantti ap:n muksen,
24779: (13 pl.) tointa muutettaisiin kersantti yp:n
24780: (15 pl.) (kersantin) vakansseiksi. Niille ker- että hallitus ottaisi vuoden 1960
24781: santeille, jotka eivät ole peruskoulutettuja, tulo- ja menoarvioesitykseen 9 Pl. II
24782: suoritettaisiin kuitenkin vain 13 pl: n mukai- luvun 1 momenUlle 9 021 000 mark-
24783: nen palkka siksi kunnes he ovat käyneet kaa 757 alemman palkkausluokan ket·-
24784: kanta-aliupseerikoulun. Tämä järjestely pois- santin toimen korottamiseksi 15 palk-
24785: taisi vihdoinkin eräiden kersantti ap:n palk- kausluokkaan.
24786: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
24787:
24788: Erkki Tuuli. R. Hallberg. Urho Saariaho.
24789: 580
24790:
24791: XI,6. - Toiv.al. N:o 241.
24792:
24793:
24794:
24795:
24796: -le:libiiUä ym.: Puolustuslaitoksen kantahenkilökunnan
24797: asunto-olojen para'ntamiseksi Hämeenlinnan ja Riihimäen
24798: varuskunnissa.
24799:
24800:
24801: Eduskunnalle.
24802:
24803: Vaikka puolustuslaitoksen kantahenkilö- kantahenkilökunnan asuilto-oloihin kiinnitet-
24804: kunnan asrtnto-oloissa viiine vuosina on ta- tävä riittävästi huomiota.
24805: pahtunut huomattavaa parantumista, on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24806: eräissä varuskunnissa jääty kehityksestä jäl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24807: keen. Näin on asian laita muun muassa Hä- muksen,
24808: meenlinnan ja Riihimäen varuskunnissa,
24809: joissa kummassakin on vielä kerrostaloja, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24810: joissa ei ole edes vesi- ja viemäriverkostoa menpiteisiin puolustuslaitoksen kanta-
24811: muista mukavuuksista puhumattakaan. Kun henkilökunnan asunto-olojen paranta-
24812: kuitenkin niin Hämeenlinnan kuin Riihi- miseksi Hämeenlinnan ja Riihimäen
24813: mäenkin varuskuntia on pidettävä pysyvinä varuskunnissa.
24814: ja vakituisilla, olisi näidenkin varuskuntien
24815: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
24816:
24817: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo.
24818: 581
24819:
24820: XI,7. - Toiv.al N: o 242.
24821:
24822:
24823:
24824:
24825: ~ ,_.: Yäiirärahasta asevelvollisten päivärahan ko-
24826: rottamista varten.
24827:
24828:
24829: E d u s kun n a 11 e.
24830:
24831: Vuoden 1957 {llussa asevelvollisten päivä- talonpoikaiskodeista, ei hei(}än vanhemmil-
24832: raha korotettiin 75 :markkaan. Siitä lähtien laankaan ole mahdollisuutta poikiaan aut-
24833: on tapahtunut huomattavaa hintojen ja :mak- taa. Näiden syiden vuoksi tulisi asevelvoUis-
24834: sujen kohoamista. Niinpä tilastollisen pää- ten päiväraha korottaa ainakin 100 mark-
24835: toimiston tilastokatsauksien mukaan esim. kaan.
24836: savukelaatikon keskimääräinen hinta on Edellä lausuttuun viitaten esitämme edus,
24837: noussut vuodesta 1956 lähtien 35 markalla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24838: Myös muiden, asevelvollisten tarvitsemien
24839: tarvikkeiden hinnat ovat kohonneet. Seu- että hallitus ottaisi vuoden 1960
24840: rauksena on ollut heidän saamansa vähäisen tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
24841: päivärahan ostoarvon alentuminen niin, ettei määrärahan asevelv()llisten päivära-
24842: se riitä niihin välttämättömiinkään tarpei- han korottamiseksi 100 markkaan sekä
24843: siin, joita asevelvollisilla on. Kun lisäksi korpraalin, aliupseerin ja upseeriko-
24844: otetaan huomioon, että suurin osa asevelvol- kelaan päivärahojen korottamiseksi
24845: lisista on lähtöisin vähävaraisista työläis- ja samassa suhteessa.
24846: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
24847:
24848: Pauli Puhakka. Kauko Tamminen. Matti Meriläinen.
24849: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho.
24850: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Niiranen. Antto Prunnila.
24851: Toivo Asvik. Matti Koivunen.
24852: 582
24853:
24854: XI,S. - Toiv.al. N':o 243.
24855:
24856:
24857:
24858:
24859: Asvik ym. : Kotiuttamisrahan maksamisesta asevelvollisuu-
24860: tensa suorittaneille.
24861:
24862:
24863: E d u s k u n n a 11 e.
24864:
24865: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen ter- vanhemmatkaan vähävaraisina ja elinkustan-
24866: veen, kansalaisluottamusta nauttivan mies- nusten jatkuvasti noustessa eivät voi avus-
24867: puolisen kansalaisen asepalvelukseen. Tämä taa poikiaan.
24868: velvoitus merkitsee näille nuorille, paitsi Asevelvollisuutensa suorittaneille vähäva-
24869: kieltäytymistä monista tuon ajan harrastuk- raisille olisi valtion tulo- ja menoarvioon va-
24870: sista, myös huomattavaa taloudellista me- rattava määräraha edes 5 000 markan suu-
24871: netystä. ruisen kotiuttamisrahan maksamiseksi. Sen
24872: Saatuaan asevelvollisuutensa suoritetuksi turvin nämä nuoret voisivat helpommin ha-
24873: ei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta keutua ansiotyöhön.
24874: päästä heti ansiotyöhön tai muutoin hankkia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24875: toimeentuloaan. Myös monen niin työ- kuin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24876: pitovaatteetkin ovat käyneet asevelvollisuus-
24877: ajan kuluessa pieniksi, mikä pakottaa uusien että hallitus ryhtyisi kiireelUsesti
24878: hankintaan. Tästä johtuen asevelvollisuu- toimenpiteisiin kotiuttamisrahan mak-
24879: desta vapautuvat joutuvat taloudellisesti samiseksi asevelvollisuutensa suoritta-
24880: vaikeaan asemaan. Valtaosa asevelvollisista neille.
24881: on työläis- ja talonpoikaiskodeista, joten
24882: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
24883:
24884: Toivo Asvik. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Niiranen.
24885: Pauli Puhakka.. Kauko Tamminen. A.ntto Prunnila.
24886: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Matti Meriläinen.
24887: Aleksi Ki~aho. ~tatu Koivunen.
24888: VALTIOPÄIVÄT
24889: 1959
24890:
24891: LIITTEET
24892: XII
24893:
24894: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
24895: ALOITTEET
24896:
24897:
24898:
24899:
24900: HELSINKI 1959
24901: V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24902: Merenkulun edistämistä, rautadelaitosta sekä maanteiden, siltojen ja
24903: lentokenttien rakentamista ym. koskevia toivomusaloitteita.
24904:
24905:
24906:
24907:
24908: 74 E 219/59
24909: 587
24910:
24911: XII,l. - Toiv.al. N: o 244.
24912:
24913:
24914: Peltonen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatierahti-
24915: alennusten tarkoituksenmukaisuudesta.
24916:
24917: Eduskunnalle.
24918:
24919: Vuonna 1948 rautateille asetettiin erityisiä nnssa maarin lisäliikennettä olisi edullista
24920: liikenneasiamiehiä pitämään yhteyttä asiak- hankkia. Edelleen on jäänyt selvittämättä,
24921: kaisiin ja kehittämään asiakaspalvelua. Ta- missä määrin rautateille on annetuilla jatku-
24922: voitteena liikenneasiamiehiä asetettaessa oli villa alennuksHla todella hankittu kannatta-
24923: jatkuva yhteydenpito asiakkaisiin ja samaUa vaa liikennettä, vai ovatko alennukset ehkä
24924: rautatiekuljetuksiin liittyvä neuvottelu- ja osittain muodostuneet vain ,tukiaisiksi".
24925: opastustoiminta. Ensisijaisesti pyrittiin, ku- Joka tapauksessa myönnetyt rahtialennuk-
24926: ten kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- set vaikuttavat tuntuvasti koko valtion raha-
24927: riön kirjelmästä n:o 5619, 11.10.1949 käy talouteen, kun on kysymyksessä miljardeihin
24928: ilmi, kannattavuuden parantamiseen kuljetus- nousevat summat. Sen vuoksi harjoitetun
24929: nopeutta ja asiakaspalvelua kehittämällä. Vain alennuspolitiikan tarkoituksenmukaisuus olisi
24930: sellaisissa tapauksissa poikkeuksellisesti, kun selvitettävä ja tutkittava, missä laajuudessa
24931: kuljetukset ovat siirtyneet tai selvästi uhkaa- alennuksia on myönnetty ja mikä niiden vai-
24932: vat siirtyä muil<le kuljetusvälineille, myös ti- kutus on ollut. Onko kuljetusalennuksiHa
24933: lapäisiä alennuksia voitiin ohjeiden mukaan saavutettu asetetut tavoitteet ja onko ollut
24934: myöntää kuljetusmaksuista. tarkoituksenmukaista rautatielaitoksen ja
24935: Liikenneasiamiesten toiminta on kuitenkin elinkeinoelämän kannalta, kun alennukset ra-
24936: rautateillä käytännössä järjestynyt toisella joittuvat vain suppeisiin suurtuottajapiirei-
24937: tavalla. Asiakaspalvelun ja rautatiekuljetus- hin, noudattaa rautateillä viime vuosina har-
24938: ten kehittäminen on liikenneasiamiestoimin- joitettua tariffipolitiikkaa? Tasapuolista se ei
24939: nassa jäänyt sivuun ja pääasiaksi on tullut kuitenkaan ole, sillä suurin osa rautatien
24940: erilaisia alennuksia tarjoten ja myöntämällä käyttäjistä on jäänyt osattomaksi myönne-
24941: pyrkiä lruljetusten määrän lisäykseen. tyistä suurista rahtialennuksista. Valtionta-
24942: Yksityistapauksissa alennukset ovat saa- louden tarkastusviraston ja valtiontilintarkas-
24943: dun tiedon mukaan saattaneet nousta useihin tajain taholta onkin useampaan kertaan kiin-
24944: kymmeniin prosentteihin rautateiden tariffi- nitetty huomiota rautateiden noudattamaan
24945: saannön määräämistä kuljetusmaksuista. tariffipolitiikkaan, mutta mitään korjauksia
24946: Alennukset edustavatkin varsin suuria sum- ei ole saatu aikaan.
24947: mia ja merkitsevät rautateiden taholla enim- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24948: mäkseen suuryrittäjille myönnettyä jatkuvaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24949: tukea erilaisin perustein. Kaikkien rautatei-
24950: den normaaleista kuljetusmaksuista myönnet- että hallitus asettaisi toimikunnan
24951: tyjen alennusten onkin laskettu lähentelevän tutkimaan rautatiehallituksen noudat-
24952: kahta miljardia markkaa useina eri vuosina. tamaan kuljetusmaksujen alennusten
24953: Rahtialennuspolitiikkaa on jatkettu sään- tarkoituksenmukaisuutta ja vaikutusta
24954: nöllisenä jo useita vuosia, eikä tilapäisenä, ja, mikäli tutkimukset antavat aihetta,
24955: kuten alunperin oli tarkoitettu. Alennuksia tekemään esityksen rautateiden tariffi-
24956: on annettu ja sopimuksia solmittu olipa rau- alennusten muuttamisesta liiketalou-
24957: tateillä vaunupulaa tai ei katsomatta siihen, dellisesti terve~·zze peruste,t'lle.
24958: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
24959:
24960: Onni Peltonen. Juho Karvonen. V. A. Virtanen.
24961: Pentti Niemi. Lempi Lehto. Veikko Helle.
24962: Rafael Paasio. Eino Raunio. Kalle Matilainen.
24963: Sulo Hostila. Arvo Tuominen. K. F. Haapasalo.
24964: H. Törmä.
24965: 588
24966:
24967: XU,2. - Toiv.al N: o 245.
24968:
24969:
24970:
24971:
24972: R. Virtanen ym.: Rautateiden kuukausilippujen hintojen
24973: alentamisesta.
24974:
24975:
24976: E d u s k u n n a 11 e.
24977:
24978: Viime vuosien aikana on työläisten elin- vät työmatkoillaan. Samalla olisi tarkistet-
24979: taso tuntuvasti alentunut. Elintason alen- tava missä määrin on tarpeellista laajentaa
24980: tumiseen ovat vaikuttaneet useat eri teki- ns. työläiskuukausilipun käyttö-oikeutta eri
24981: jät, kuten palkkojen alentuminen, hintojen juniin ilman, että tästä laajennuksesta perit-
24982: ja verojen kohoaminen jne. Yhtenä elintasoa täisiin minkäänlaista lisämaksua, koska työ-
24983: alentavana tekijänä on lisäksi mainittava aikojen alkaminen ja päättyminen vaihtelee
24984: matkalippujen hintojen korotukset. Kun tavattomasti eri työaloilla.
24985: esim. Helsingin lähiympäristön työläiset jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme
24986: tuvat työmatkoillaan käyttämään rautatien eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24987: lisäksi raitiotievaunua tai bussia, nousevat
24988: matkakustannukset suhteettoman korkeiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24989: nykyiseen palkkatasoon verrattuna. rautateiden kuukausilippujen ja työ-
24990: Työmatkoista aiheutuneiden kustannusten läiskuukausilippujen hintojen alenta-
24991: alentamiseksi sekä rautateiden henkilölii- miseksi ja niiden käyttöoikeuden laa-
24992: kenteen lisäämiseksi olisi tarpeellista alen- jentamiseksi käsittämään kaikki mu1tt
24993: taa nykyisiä toisen luokan lippujen hintoja, paitsi kiitojunat.
24994: ainakin niissä junissa, joita työläiset käyttä-
24995: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
24996:
24997: Rainer Virtanen. Toivo Salin.
24998: 589
24999:
25000: XII,3. - Toiv.al N: o 246.
25001:
25002:
25003:
25004:
25005: Hult ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Oy. Pohjolan Lii-
25006: kenne A.b:n ja valtionrautateiden välisistä liikesuhteista.
25007:
25008:
25009: E d u s k u n n a 11 e.
25010:
25011: Kun julkisuudessa jatkuvasti puhutaan Yleisesti myös tunnetaan se tosiasia, että
25012: siitä, että Oy. Pohjolan Liikenteestä on rau- Pohjolan Liikenteelle aina kuljetukset kan-
25013: tateiden sivulle muodostunut sellainen lii- nattavat, kun rautatiet maksavat vissin ta-
25014: keyritys, joka eläisi suuressa määrin rau- kuuhinnan kaikista kuljetuksista, jääköön
25015: tateiden kustannuksella, olisi asia syytä pe- sille itselleen sitten mitä tahansa.
25016: rusteellisesti tutkia. Edellä mainitunlaisia esimerkkejä voisi
25017: Onhan tosiasia, että Pohjolan Liikenne on esittää minkä verran tahansa. Näin ollen
25018: kirjanpidollisesti erittäin kannattava yritys, on aivan välttämätöntä, että tämä asia pe-
25019: mutta mitä se vaikuttaa rautateiden kannat- rusteellisesti selvitetään ja ryhdytään asian-
25020: tavaisuuteen, olisi syytä selvittää. mukaisiin toimenpiteisiin mahdollisten epä-
25021: Kaikki ei varmaankaan ole aivan niinkuin kohtien korjaamiseksi. Onhan aivan luonnol-
25022: olla pitäisi. lista, että jos rautatiet pitävät yllä talou-
25023: Esimerkkinä voidaan mainita mm. seuraa- dellisesti jotakin sivullista yritystä, kuten
25024: vanlainen tapaus: Tammikuun loppupuolella tässä tapauksessa Pohjolan Liikennettä, niin
25025: tänä vuonna Joensuun asemalta lähetettiin se sillä vaikeuttaa vain omaa toimintaansa
25026: Kokkolaan rahtikirjalla n: o 2280 15 nippua ja näin voidaan sitten osoittaa, että rautatiet
25027: raakoja vuotia 1275 kg, rahti 6 970:- ja eivät kannata. On aivan luonnollista, ettei
25028: rahtikirjalla n:o 2281 Joensuu-Kokkola 69 mikään yritys kannata, jos se huomattavan
25029: nippua tuoreita lampaannahkoja 2 198 kg, osan tuloistaan, kuten edellä oleva esimerkki
25030: rahti 10 560 markkaa. Näitä ei kuitenkaan osoittaa, luovuttaa sivulliselle.
25031: Joensuussa lastattu vaunuun, vaan ne tuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25032: tiin Pohjolan Liikenteen ylimääräisessä au- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25033: tossa 21. 1. illalla Kuopioon, josta seuraa-
25034: vana päivänä kuormattiin rautatievaunuun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25035: (eri vaunu) menemään Kokkolaan. Pohjolan toimenpiteisiin puolueettoman tutki-
25036: Liikenne sai tästä kuljetuksesta, kuten luon- muksen toimittamiseksi Oy. Pohjolan
25037: nollista oli, täyden rahdin, mikä oli noin Liikenne A.B :n ja valtionrautateiden
25038: 16 000 markkaa ja näin ollen rautatiet kul- välisistä liikesuhteista ja ryhtyisi toi-
25039: jettivat tavaran ilmaiseksi. Miksi näin piti menpiteisiin mahdollisesti ilmenneiden
25040: tehdä, sitä ei tavallinen ihminen ymmärrä. epäkohtien korjaamiseksi.
25041: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
25042:
25043: ltlikko Hult. Pauli Puhakka., Arvo Sävelä.
25044: Bino :&aunio. Toivo ll'iiruen. Toivo Ba.lin.
25045: .A.. Holopainen, Veikko Rytkönen. ID'lpi LukkarineJL
25046: .A.Mne Palkkinen. Vilho Turunen. E4T&l'd Pe10nen.
25047: Olli J. Uoti.
25048: 590
25049:
25050: XII,4. - Toiv.aJ. N:o 247.
25051:
25052:
25053: Helle ym.: Määrärahasta liikenteen kauko-ohjaus järjestelmän
25054: kehittämiseen valtionrautate~'llä.
25055:
25056: E d u s kun n a 11 e.
25057:
25058: Teollistumisen edistyessä eri maissa ovat soisraiteiden rakentamiselta, jotka muuten
25059: myös liikenteen välitykselle asetettavat vaati- suuria kustannuksia aiheuttavina olisivat
25060: mukset jatkuvasti kasvaneet. Erityisesti näin olleet välttämättömiä. Onpa lisäraiteita voitu
25061: on laita rautatieliikenteessä. Junanopeuksien purkaakin liikenteen kauko-ohjauksen käy-
25062: kasvaessa junaliikenteen joustavalle ja tur- täntöön oton jälkeen.
25063: valliselle ohjaamiselle on pantava yhä enem- Yhtenä tärkeänä syynä automaattisesti
25064: män painoa. hoidettaviin liikenteen kauko-ohjauslaitteisiin
25065: Näitä uusia vaatimuksia vastaavat laitteet siirtymisessä on ollut junaliikenteen tur-
25066: on jo saatu kehitetyksi. Junaliikenteen hoito vaaminen. Ihmismuistiin perustuva järjes-
25067: on järjestetty hoidettavaksi elektronitekniik- telmä on osoittautunut epäluotettavaksi ja
25068: kaan perustuvin automaattisin laittein ja usein vilkkailla rataosilla suorastaan vaaral-
25069: opastimin siten, että junaliikenne sujuu jous- liseksi. Automaattiset kauko-ohjauslaitteet
25070: tavasti ja turvallisesti sekä taloudellisemmin taas on siten järjestetty, etteivät muisti-
25071: kuin aikaisemmin. Kehitys tällä alalla on virheet pääse vaarantamaan iJ.iikennettä.
25072: viime vuosikymmeninä oHut erittäin nopeata Myös Suomessa junaliikenne jo kaikilla
25073: ulkomailla. Myös Suomessa on tämä kehitys vilkkaimmin liikennöidyillä rataosilla on saa-
25074: pantu alulle vaikka siinä ollaan jäljessä. nut sellaiset mittasuhteet, että automaattisiin
25075: Nämä ns. linjasuojastukseen liittyvät lii- laitteisiin siirtyminen olisi välttämätöntä.
25076: kenteen kauko-ohjauslaitteet on sijoitettu Hiljaisilla rataosilla taas kauko-ohjauslaitteet
25077: määrättyihin sopiviksi katsottuihin pisteisiin ovat erittäin taloudellisia, mikä tekee mah-
25078: rataverkolle. Linjaosuudella määrätyin välein dolliseksi teollisuus- ja raaka-aineiden kulje-
25079: sijoitetut automaattisesti toimivat opastimet tukseen tarkoitettujen ratojen rakentamisen.
25080: takaavat sen, ettei vääriä opasteita junille Liikenteen turvaamis- ja kustannusten
25081: näytetä ja että samalla opastimien välillä voi alentamiseen tähtäävien näkökohtien sanele-
25082: samanaikaisesti olla kulussa vain yksi juna mana noin 1 500 kilometriä Suomenkin rata-
25083: kerrallaan. Ohjauspaikkaan on sijoitettu verkosta olisi saatettava mahdollisimman pian
25084: säätöpöytä, josta käsin liikenteen ohjaaja liikenteen kauko-ohjauksen piiriin rautatie-
25085: yksin hoitaa koko liikenteen jopa satojen hallituksessa laadittujen suunnitelmien mu-
25086: kilometrienkin osuudella. Vaihteet kään- kaisesti.
25087: netään säätöpöydästä käsin automaattisesti. Töiden jouduttamisella juuri nyt olisi myös
25088: Nykyisin on lisäksi kehitetty myös kauko- suotuisa vaikutus kireäksi käyneeseen työHi-
25089: ohjattavia vaihteiden sulanapitolaitteita niin, syystilanteeseen.
25090: että liikenne voidaan samana välineistöllä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25091: hoitaa myös talvisaikaan. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25092: illkomailla saatujen kokemusten mukaan toivomuksen,
25093: liikenteen kauko-ohjauksena on saavutettu
25094: erittäin suuria säästöjä, aina 30-50 pro- että hallitus ottaisi vuoden 1960
25095: senttiin asti käyttömenoissa. Samalla raitefs- · tulo- ja menoarvioesitykseen · riittävän
25096: tolla on kyetty selviytymään kasvaneesta suuren määrärahan käytettäväksi lii-
25097: liikenteestä joustavammin ja nopeammin kenteen kauko-ohjausjärjestelmän ke-
25098: kuin aikaisemmin· ja usein on vältytty kak- . hittämiseen valtwnrautateillä.
25099: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
25100: Veikko Helle. Edvard Pesonen. Pentti Niemi.
25101: Onni Peltonen. Arvo Ahonen. Arvo Tuominen.
25102: Viljo A. Virtanen. Lyyli Aalto. Kalle Matilainen.
25103: Sylvi Siltanen. Anni Flinck.
25104: 591
25105:
25106: XD,5. - Toiv.al. N: o 248.
25107:
25108:
25109:
25110:
25111: Pentti ym.: V etureiden polttoainekysymyksen selvittämisestä.
25112:
25113:
25114: E d u s kunnalle.
25115:
25116: Työttömyyden lisääntyminen on viime tarpeellisia tutkimuksia, jotta me emme
25117: vuosina ollut huomattavan suuri tekijä val- joutuisi niin suuressa määrässä nippuvai-
25118: tion ja kuntien kassakriiseihin, joiden tasa- siksi ulkolaisesta polttoaineesta, mikä sinänsä
25119: painottaminen on tuottanut suuria vaikeuk- on jo vakava asia, mutta työvoiman sijoitta-
25120: sia. Syy työttömyyteemme on löydettävissä minen muualle ei liene vastaisuudessakaan
25121: monista tekijöistä, joista yhtenä osana on myöskään helppo tehtävä.
25122: se, että valtionrautateillä on yhä suurem- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25123: massa määrässä siirrytty ulkolaisen poltto- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
25124: aineen käyttöön. Paitsi se, että on hankittu muksen,
25125: osittain ulkolaista kalustoa ja siten aiheu-
25126: tettu menetyksiä kotimaiselle teollisuudelle että hallitus ryhtyisi kiireel.lisiin
25127: ja ennen kaikkea työllisyydelle, on ulkolai- toimenpiteisiin selvityksen ja tar-
25128: nen polttoaine vähitellen syrjäyttämässä peellisten tutkimusten hankkimiseksi
25129: puun ja polttoturpeen vetureiden polttoai- siitä, mitä mahdollisuuksia valtionrau-
25130: neena. Se valuuttamäärä, mikä tätä kautta tateillä olisi palata, nykyajan vaati-
25131: menee ulkomaille, ei ole vähäinen. Huoles- mukset huomioon ottaen, suuremmassa
25132: tuttavinta on kuitenkin se, että tätä kautta määrässä puun (halko, hake, pilke,
25133: vähenevät työtilaisuudet kotimaassa, mistä ja briketti), polttoturpeen tai sähkön
25134: on uusia vaikeuksia talouselämälle. Ko. käyttöön kotimaassa valmistettavilla
25135: asiantila kaipaisi perusteellista selvitystä ja vetureilla.
25136: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
25137:
25138: Arvo Pentti. Veikko Savela.. Nestori Kaasalainen.
25139: Esu Niemelä.. Esa Timonen. Aarre Marttila.
25140: Onni Mannila. Antti J. Ranta.maa. V. E. Svinhufvud.
25141: 592
25142:
25143: XU,6. - Toiv.al. N: o 249.
25144:
25145:
25146:
25147:
25148: Haapasalo )'Dl.: Pieksämäen vaunukorjauspajan laajennus-
25149: suunnitelmien toteuttamisesta.
25150:
25151:
25152: E d u s k u n n a 11 e.
25153:
25154: VR: n Pieksämäen vaunukorjauspaja on Vaikka vaunukorjauspaja on toiminut ta-
25155: edullisen sijaintinsa vuoksi noussut maamme loudellisesti näin edullisesti, ei sen kunnos-
25156: suurimmaksi. Vuonna 1956-57 siellä kor- tamiseen asianmukaiseksi ole liiennyt varoja.
25157: jattiin vuosittain yli 5 300 vaunua, joten Usean vuoden ajan ovat laajennustyöt olleet
25158: 36% tavaravaunuistamme korjattiin siellä. suunnitteilla ja piirustukset ovat nyt val-
25159: Kun vaunukorjauspajan sisätilat ovat py- miina, mutta eteenpäin ei ole päästy tarvit-
25160: syneet lähes muuttumattomina 26 vuoden tavien määrärahojen puuttuessa. Suunnitel-
25161: ajan, jolloin perilstettaessa korjauspajalla mien mukaan pitäisi rakentaa uusi kevytra-
25162: työskenteli 25 työntekijää ja vaunuja kor- kenteinen korjaushalli, jonka suuruus olisi
25163: jattiin viikossa vähemmän kuin nyt päi- 25X32 metriä ja tilavuus 6 500 m3. Halliin
25164: vässä, voidaan aavistaa, minkälaisissa oloissa tulisi neljä raidetta ja jokaiselle raiteelle
25165: vaunukorjauspajalla nykyisin työskennel- sopisi kolme korjattavaa vaunua. Halli sisäl-
25166: nellään. Niinpä puuosastolla työskentelee täisi ruiskumaalaamon, jossa voi olla yhtai-
25167: vain neljä kirvesmiestä sisällä ja 20 ulkona, kaa kaksi vaunua sekä lisäksi huoltotilat
25168: vaunujen maalaus on suoritettava pääasiassa · 80-100 miehelle. Itse rakennuksen kustan-
25169: ulkona, olipa sää millainen hyvänsä, ja mer- nusarvio on 20 milj. ja raiteiden ym. varus-
25170: kittävä osa aluskehystyöstäkin on suoritet- teiden 4 milj. eli yhteensä 24 milj. mk.
25171: tava ulkona sateessa, pyryssä ja pakka- Kun Pieksämäen seudulla kuluvan talven
25172: sessa. aikana on työttömyys paisunut· erittäin :Pa-
25173: Näissä hankalissa ja puutteellisissa oloissa hoin, yksin Pieksämäen kauppalassa työttö-
25174: on saavutettu erittäin hyviä tuloksia. Niinpä mien luvun noustessa 400, jossa asiassa on
25175: voidaan todeta, että korjauskustannukset käännytty sekä valtioneuvoston että edus-
25176: ovat säännöllisesti vuosittain alentuneet kunnan puoleen, olisi em. vaunukorjauspa-
25177: 2 000-3 000 mk: lla vuodessa. Keskimääräi- jan laajennustyöt saatettava pikaiseen käyn-
25178: set korjaushinnat ovat olleet vaunua kohti: tiin; jota kautta voitaisiin saada myös uusia
25179: pysyviä työtilaisuuksia paikkakunnalle.
25180: vuonna 1953 ........ 36200:-
25181: 1954 ........ 33000:- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
25182: " 1955 ........ 30500:- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25183: " 1956 ........ 26000:-
25184: " että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25185: Neljässä vuodessa on saavutettu 10 200 toimenpiteisiin Pieksämäen vaunukor-
25186: mk: n säästö vaunua kohti, eli vuonna 1956 jauspajan laajennussuunnitelmien to-
25187: 40 milj. mk:n säästö verrattuna vuoden 1953 teuttamiseksi.
25188: korjaushintaan.
25189: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
25190:
25191: lt. 1'. Haapasalo. Esu Niemelä. Antti J. Bantamaa.
25192: V':aljo A. Virtanen. Onni l'tfa:nuila. Sylvi Balineu.
25193: Arvo Ahonen. Varma lt. Turunen. Edvard Pesonen.
25194: Onni Peltonen. N'J.ilo Kieminen.
25195: 593
25196:
25197: XU,7.- Toiv.al. N:o 250.
25198:
25199:
25200:
25201:
25202: Helle ym.: Dieselveturien kokoonpano- ja korjaustoiminnan
25203: aloittamisesta Hyvinkään konepajalla.
25204:
25205:
25206: Ed us kunnalle.
25207:
25208: Hyvinkäälie on vasta muutama vuosi sitten vokasta ka:lustoa, joka ehdottomasti olisi
25209: va!lmistunut valtionrautateiden käyttöön uusi huollettava asiantuntemuksella turhien kus-
25210: ja ajanmukainen suurkonepaja sekä sen tannusten ja suoranaisten menetysten estä-
25211: yhteyteen henkilökunnalle tarkoitettu asunto- miseksi. Nykyisin rautateillä ei ole lähes-
25212: alue, jotka yksin jo edustavat noin kahden kään riittävästi dieselvetureiden korjauksiin
25213: miljardin markan sijoituksia. Kun höyry- ja huoltoon tarvittavaa pätevää henkilökun-
25214: veturihankinnat on kuitenkin lopetettu kone- taa.
25215: pajan valmistumisen jälkeen, on konepajaa Myöhemmin dieselvetureiden korjaukset
25216: jatkuvasti uhannut työttömyys. tullevat joka tapauksessa keskitettäväksi
25217: Dieselvetureiden hankinta vastaisuudessa Hyvinkään konepajalle. Tässäkin mielessä jo
25218: taas on suunniteltu suurelta osalta ulkomailta konepajan omalle henkilökunnallekin olisi
25219: suoritettavaksi, vaikka omissa konepajoissa välttämätöntä saada riittävä peruskoulutus
25220: esiintyy käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. ennen jatkuvan ja laajamittaisen korjaus-
25221: Kun dieselvetureiden tuotanto on huomat- toiminnan alkamista. Dieselvetureiden kokoon-
25222: tavalta osalta kokoonpanoteollisuutta, jossa panotyön järjestäminen Hyvinkään kone-
25223: erikoistuneet tuottajat hankkivat vain mää- pajalle antaisi juuri tällaista tarvittavaa
25224: rättyjä osia ja varsinainen kokoonpano suo- peruskoulutusta ja helpottaisi osaltaan ki-
25225: ritetaan muual•la, voitaisiin osat varsin hyvin reäksi käyneen työllisyystirlanteen hoitoa.
25226: koota esimerkiksi juuri Hyvinkään kone- Hyvinkään konepaja uudenaikaisena kone-
25227: pajassa. pajana soveltuisi erinomaisesti tähän tarkoi-
25228: Lisäksi rautateille olisi erittäin tärkeätä tukseen.
25229: saada vähitellen ja jo hyvissä ajoin koulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25230: tetuksi riittävä määrä ammattitaitoista hen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25231: kilökuntaa dieselvetureiden huoltoa varten.
25232: Kuljettajien ajelu ulkomailta lainatuilla että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25233: vetureilla ei yksin riitä tähän tarkoi- toimenpiteisiin dieselveturien kokoon-
25234: tukseen. - Jatkuvat dieselvetureiden han- pano- ja korjaustoiminnan aloitta-
25235: kinnat edustavat suurinvestointeja ja ar- miseksi Hyvinkään konepajalla.
25236: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
25237:
25238: Veikko Helle. Varma K. Turunen. Arvo Ahonen.
25239: Onni Peltonen. Kalle Matilainen. Edvard Pesonen.
25240: Väinö Tikkaoja. Sulo Hostila. H. Törmä.
25241: Juho Karvonen.
25242:
25243:
25244:
25245:
25246: 75 E 2'19/59
25247: 594
25248:
25249: Xll,S. - Toiv.al. N: o 251.
25250:
25251:
25252:
25253:
25254: Peltonen ym.: Metallirunkoisten matkustajavaunujen raken-
25255: tamisesta Pasilan konepajalla.
25256:
25257:
25258: E d u s k u n n a 11 e.
25259:
25260: Eri rautatieonnettomuuksien yhteydessä Eräänä tärkeänä tekijänä on vielä huo-
25261: on toistuvasti jouduttu toteamaan, että on- mattava, että rautateiden konepajoja on jo
25262: nettomuudesta koituneet vahingot olisivat vuosikausia uhannut työttömyys ja konepa-
25263: jääneet usein huomattavasti vähäisemmiksi joissa on työskennelty vajain. työviikoin. Ko~
25264: ja mahdollisesti olisi voitu estää vaka- nepajojen työllisyystilanteen vaikeutuessa
25265: vat loukkaantumiset, jos matkustajavaunut vaikeutuu samalla koko maan työllisyyskysy-
25266: olisi rakennettu metallirunkoisiksi. Muualla mysten hoito ja konepajoihin sijoitetut pää-
25267: maailmassa matkustajavaunut ovatkin omat joutuvat seisomaan tuottamattoniina.
25268: yleensä metallisia koko rakenteeltaan mm. Työllisyyden turvaamiseksi vaunujen raken-
25269: siitä syystä, että sirpalevaikutus onnetto- tamiseen erikoistuneella Pasilan konepajalla
25270: muuksien sattuessa jää silloin vähäiseksi. olisi sen vuoksi kiireisesti saatava alulle
25271: Lisäksi metallirunkoisten vaunujen kun- ajanmukaisten metallirunkoisten matkustaja-
25272: nossapitokustannukset tulisivat alhaisem- vaunujen rakentaminen olemassa olevien
25273: miksi ja vaunujen puhtaanapito helpottuisi, piirustusten mukaan, kun tällaisten vaunu-
25274: mikä osaltaan lisäisi matkustusmukavuutta. jen rakentamiseen joka tapauksessa on lähi-
25275: Mm. viimeksi mainitulla seikalla on nykyi- vuosina ryhdyttävä.
25276: sin jo varsin huomattava merkitys kilpailun Sitäpaitsi valtionrautateiden matkustaja-
25277: kiristyessä eri liikennemuotojen kesken ja vaunukanta on viime vuosina rakennettua
25278: asiakaspalvelun kehittyessä kaikilla aloilla. kalustoa lukuun ottamatta jo suurelta osalta
25279: Onnettomuusvahinkojen vähenemisestä sekä yli-ikäistä ja tarkoitustaan vastaamatonta.
25280: kunnossapidosta aiheutuvilla kustannussääs- Vanhojen puurakenteisten vaunujen korjaa-
25281: töillä jo ajan mittaan enemmän kuin kor- misella ei enää ajanmukaista kalustoa saada.
25282: vattaisiin vaunujen rakentamiseen uhratut Edellä esitetyin perustein ehdotamme edus-
25283: varat. Lisäksi saataisiin aikaan entistä pe- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25284: rempaan palveluun soveltuvaa rautatiekalus-
25285: toa, mikä nostaisi matkustusmukavuuden ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25286: soa ja edistäisi rautateiden kilpailukykyi- toimenpiteisiin metallirunkoisten mat-
25287: syyttä. kustajavaunujen rakentamiseksi Pasi-
25288: lan konepajalla.
25289: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
25290:
25291: Onni Peltonen. Kalle Matilainen. Arvo Ahonen.
25292: Veikko Helle. H. Törmä. Lempi Lehto.
25293: Väinö Tikkaoja. Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
25294: Varma K. Turunen. Rafael Paasio. Eino Raunio.
25295: Sulo Hostila. Pentti Niemi.
25296: 59~
25297:
25298: XII,9. - Toiv.al. N: o 252.
25299:
25300:
25301:
25302:
25303: Salin ym.: Toimenpiteistä valtionrautateiden konepajojen
25304: työllisyyden parantamiseksi.
25305:
25306:
25307: E d u s k u n n a ll e.
25308:
25309: Valtionrautateiden pääkonepajoja on viime siaalihuollon apuun, kuten esim. Hyvinkäällä
25310: vuosina huomattavasti laajennettu, jotta ne on tapahtunut.
25311: tuotannollaan pystyisivät tyydyttämään rau- Kun kalustoa nyt suunnitellaan uusitta-
25312: tateiden tarvitseman kaluston täydennyksen vaksi, voitaisiin Hyvinkään konepajalle si-
25313: ja korjauksen. Tämä on ollut tarkoituksen- joittaa huomattava osa uusissa vetureissa
25314: mukaista ja hyväksyttävää, sillä rautateiden käytettävien laitteiden ja koneen osien val-
25315: on kiinteästi seurattava teknillistä kehitystä, mistusta ja täten lisätä konepajan työlli-
25316: joka vaatii kuljetusmahdollisuuksien lisää- syyttä. Tästä eduskunta on jo lausunut toi-
25317: mistä ja nopeuttamista. Rautateitten nykyi- vomuksenkin v. 1959 talousarviokäsittelyn
25318: nen kunto on niin liikkuvan kaluston kuin yhteydessä.
25319: ratojenkin suhteen pikaisen korjauksen ja Teräsrakenteisten vaunujen rakentamiseksi
25320: uudistuksen tarpeessa. Höyryveturituotannon Pasilan konepajalla on olemassa edellytyk-
25321: supistumisen johdosta valtionrautateiden set, sillä VR: n Pasilan konepajalla on mat-
25322: pääkonepajojen toimintaa on kuitenkin jat- kustaja- ja tavaravaunujen rakentamista
25323: kuvasti supistettu. Työviikko on enää 37-tun- ajatellen kymmenien vuosien kokemus, tar-
25324: tinen ja tarkoitus on sitä vielä jatkuvasti vittavat laitteet, ammattitaitoinen työvoima
25325: supistaa. Rautatiehallituksessa suunnitellaan jne. Aloittamalla tällainen rakennustyö voi-
25326: eräitten konepajojen toiminnan kokonaan taisiin vaununkorjaustöitä siirtää muille
25327: lakkauttamista. Tähän toimenpiteeseen ei VR: n konepajoille, mikä turvaisi täystyölli-
25328: kuitenkaan ole asiallisia perusteita. syyden.
25329: Kun VR: n konepajojen kapasiteetista Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25330: käytetään vain 1/3 sen johdosta, että tarvit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25331: tavat veturit, niitten varaosat, samoin kuin
25332: vaunujenkin varaosia teetetään muualla, että ha.llitus ryhtyisi kiireellisesti
25333: johtaa tällainen menettely siihen, että omat toimenpiteisiin dieselvetureiden val-
25334: konepajat käyvät vajaita viikkoja, työnte- mistamisen aloittamiseksi Hyvinkään
25335: kijöitä pakkolomautetaan ja he joutuvat tä- konepa.ialla sekä teräsrakenteisten
25336: män epäterveen menettelyn johdosta talou- vaunujen rakennustyön aloittamiseksi
25337: delliseen ahdinkoon, jopa turvautumaan BO- Pasilan konepajalla.
25338: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1959.
25339:
25340: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. R. Virtanen.
25341: 596
25342:
25343: XD,lO. - Toiv.a.l. N: o 253.
25344:
25345:
25346:
25347:
25348: Asvik ym. : Valtionrautateiden Vaasan konepajan toiminnan
25349: turvaamisesta.
25350:
25351:
25352: Eduskunnalle.
25353:
25354: Valtionrautateiden Vaasan konepajalla on Tästä huolimatta puhutaan Vaasan konepa-
25355: työnvähyys viimeisten vuosien aikana hai- jan toiminnan lopettamisesta. Tämä on ollut
25356: tannut konepajan toimintaa. Työntekijöitä, omiaan vakavasti huolestuttamaan konepa-
25357: joita oli vielä viime vuonna 220, on vähen- jan työläisiä, teknillistä johtoa ja Vaasan
25358: netty niin, että tällä hetkellä on vajaat kaupungin kunnallisia elimiä. Työläisistä
25359: kaksisataa työläistä ja hekin työskentelevät ovat eräät hätääntyneet ottamaan eron toi-
25360: vain 4-5 päivää viikossa. Työnvähyys ai- mestaan ja siirtymään maan rajojen ulko-
25361: heutuu siitä, että Vaasan konepaja on jou- puolelle aina Australiaan saakka. Olemme
25362: tunut luovuttamaan sille aikaisemmin osoi- sitä mieltä, että VR:n Vaasan konepajan
25363: tettuja töitä maan muille konepajoille. Toi- toimintaa ei saa lopettaa. Jo kansantalou-
25364: saalta taas on tunnettua, että Pasilan ja Hy- delliset näkökohdat, jotka mielestämme ovat
25365: vinkään konepajojen suorittamia töitä on määrääviä, puolustavat toiminnan jatka-
25366: viime vuosina siirretty yksityisille tuotanto- mista. Mielestämme valtiovallan on kiireelli-
25367: laitoksille, mikä toimenpide on vähentänyt sesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka tur-
25368: töitä kaikilta VR:n konepajoilta. vaavat työn ja toiminnan jatkuvuuden VR:n
25369: Kansantaloudellista olisi, että valtion työt konepajalla.
25370: keskitettäisiin omiin konepajoihin ja täten Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25371: turvattaisiin työn jatkuvuus niissä. Vaasan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25372: konepaja esimerkiksi voisi ottaa korjaustöitä
25373: suorittaakseen TVH: lta ja valtion muilta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25374: laitoksilta. Mahdollisuudet täystyöllisyyden toimenpiteisiin VR:n Vaasan konepa-
25375: palauttamiseksi ovat olemassa, samoin kone- jan toiminnan ja työn jatkuvuuden
25376: pajatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. turvaamiseksi.
25377: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
25378:
25379: Toivo Asvik. Nestori Nurnntnen. Väinö Tikkaoja.
25380: Aleksi Kiviaho. Toivo Salin. Mikko Hult.
25381: Georg Backlund.
25382: 597
25383:
25384: XU,11. - Toiv.al. N: o 254.
25385:
25386:
25387:
25388:
25389: Hallberg ym.: Onkamon-Parikkalan rautatien rakentami-
25390: sesta.
25391:
25392:
25393: E d u s k u n n a II e.
25394:
25395: Kuten jo useaan otteeseen tehdyissä niin tetut tutkimukset osoittavat ammattimiesten
25396: raha- kuin toivomusaloitteissa on esiintuotu, kirjallisen lausunnon ja laskelmien mukaan,
25397: katkaisi valtakunnan nykyinen raja maamme että uudesta radasta tulisi taloudellisesti
25398: itäosan valtasuonen, Karjalan radan. Seu- maamme kannattavimpia. Kun rajaseudulla
25399: rauksena on ollut jo yli 14 vuoden ajan ja Itä-Suomella jo sinänsä ovat omat elä-
25400: pahasti vaikeutunut niin raskaan tavaran mis- ja kehittämisvaikeutensa ja esteet, on
25401: kuin yleensäkin kuljetusten suoritus laa- suoranainen välttämättömyys niin tämän
25402: joilta ylikasvuisilta Itä-Suomen metsäalueilta seudun kuin koko Suomen kannalta, että
25403: satamiin ja suuriin Etelä-Suomen teollisuus- menetetty kulku- ja liikenneyhteys mitä pi-
25404: keskuksiin. kimmin saataisiin palautetuksi ja menetetty
25405: Samalla radan puute on ehkäissyt normaa- Karjalan rata korvatuksi uudella Onka-
25406: lin taloudellisen kehityksen toisaalta ja ai- mon-Parikkalan radalla.
25407: heuttanut suurta jatkuvaa työttömyyttä toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25408: saalta maamme itäosan laajoilla alueilla. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25409: Niin rautatiehallituksen kuin eduskunnankin muksen,
25410: tiedossa ovat ne perusteelliset uuden Onka-
25411: mon-Parikkalan ratasuunnan tutkimus- ja että hal.litus ryhtyisi kiireellisiin
25412: muut toimenpiteet, joihin eri kunnat jo vuo- toimenpiteisiin Onkamon-Parikkalan
25413: sia sitten oma-aloitteisesti ryhtyivät. Toimi- radan rakentamiseksi.
25414: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
25415:
25416: R. Hallberg. V. E. Svinhufvud.
25417: Ale Holopainen. Esa Timonen.
25418: Antti Kukkonen.
25419: 598
25420:
25421: XII,12. - Toiv.al. N:o 255.
25422:
25423:
25424:
25425:
25426: Hyytiäinen ym..: Rautatien rakentamisesta Jyväskylästä Säy-
25427: nätsaloon.
25428:
25429:
25430: E d u s k u n n a 11 e.
25431:
25432: Suunniteltu Säynätsalon-Jyväskylän vä- pumatta Jyväskylän-Jämsänkosken yhdys-
25433: linen 11.8 kilometrin pituinen rata liittyy radan mahdollisesta viipymisestä, jotta ra-
25434: osana Jyväskylän-Jämsänkosken 57 km:n taosan vaikutusalueella oleva puunjalostus-
25435: pituiseen yhdysratasuunnitelmaan, mikä on teollisuus saataisiin rataverkon piiriin. Sa-
25436: ollut vireillä useita vuosikymmeniä. Säynät- moin ratasuunnitelman lopullista vahvista-
25437: salon-Jyväskylän rataosuus on viimeksi mista kiirehtii eräiden Jyväskylän eteläpuo-
25438: tutkittu v. 1950 ja on valtioneuvosto ehdol- listen maantiesuunnitelmien toteuttaminen
25439: lisesti vahvistanut tämän rataosan v. 1952. eritasoisristeyksineen, jotka olisi lisäkus-
25440: Sen kustannusarvio laskettiin v. 1953 412 tannusten välttämiseksi otettava suunnitel-
25441: milj. markaksi. missa alunperin huomioon.
25442: V. 1946 asetettu rautatienrakennuslakiko- Edelläolevan perusteella esitämme kun-
25443: mitea puolsi Jyväskylän-Jämsänkosken yh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25444: dysradasta kiireellisesti toteutettavaksi Säy- muksen,
25445: nätsalon-Jyväskylän välisen osan. Samoin
25446: metsätalouskomitea ja teollistamiskomitea että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
25447: ovat v. 1951 antamissaan mietinnöissä esit- siin rautatien suunnittelemiseksi ja
25448: täneet Säynätsalon teollisuusradan rakenta- rakentamiseksi J yväskylästä-Säynät-
25449: mista, ensiksimainittu ensisijaisena. saloon.
25450: Säynätsalon-Jyväskylän välinen teolli-
25451: suusrata olisi rakennettava kiireellisesti riip-
25452: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
25453:
25454: Veikko Hyytiäinen. Arvo Ahonen. Päiviö Hetemäki.
25455: 599
25456:
25457: Xll,lS. - Toiv.al. N: o 256.
25458:
25459:
25460:
25461:
25462: Jämsen ym.: Saarijärven--Haapamäen ratatien ottamisesta
25463: uusien rautateiden rakennusohjelmaan.
25464:
25465:
25466: E d u s k u n n a ll e.
25467:
25468: Vastauksessaan hallituksen esitykseen n: o kainen, mahdollisimman lyhyellä ratayhtey-
25469: 13 vuodelta 1938, mikä koski uusien rauta- dellä Etelä-Suomen Pohjois-Suomeen. Tätä
25470: teiden rakennusohjelmaa vuosina 1939--46, tavoitetta ei kukaan objektiivisesti asioita
25471: päätti eduskunta huhtikuun 11 päivänä mai- harkitseva kansalainen voi kieltää. Poikkea-
25472: nittuna vuonna rakennettavaksi normaalirai- minen tältä linjalta tässä puheenaolevassa
25473: teisen rautatien Haapamäen asemalta Saari- asiassa merkitsee yleisen edun sivuuttamista
25474: järvelle Suolahden-Haapajärven radalla. muiden syiden vuoksi ja on samalla talou-
25475: Tämän päätöksen perusteella tehtiin rau- dellisesti erittäin raskas isku ennen kaikkea
25476: tatieviranomaisten toimesta vuosina 1938- Pohjois-Suomen tuotannollisen toiminnan ke-
25477: 39 mainitun radan rakentamista varten täy- hittämistä ja siten koko Pohjois-Suomen
25478: dellinen suunnitelma kustannusarvioineen, väestön elinehtoja vastaan.
25479: mikä päättyi noin 91 miljoonaan markkaan Todettakoon vielä, että kyseeilinen Haa-
25480: silloista rahaa tällä noin 75 km pitkällä pamäen-Saarijärven rata lyhentäisi maini-
25481: radalla. tun hallituksen esityksen mukaan Pohjois-
25482: Radan ottamista ohjelmaan hallitus pe- Suomen ratayhteyttä Etelä-Suomeen 70 km
25483: rusteli, paitsi muilla yleisen edun kannalta nykyiseen Seinäjoen kautta kulkevaan yh-
25484: pätevillä syillä, myös sillä, että Pohjois- teyteen verrattuna.
25485: Suomen yhä laajentuva teollisuus ja muu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25486: tuotantoelämä tarvitsee, jäiden estäessä suu- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
25487: ren osan vuodesta laivakuljetukset Pohjan- toivomuksen,
25488: lahdella, mahdollisimman lyhyen rautatieyh-
25489: teyden Etelä-Suomeen yleensä sekä myöskin että hallitus ottaisi seuraavaan
25490: Etelä- ja Lounais-Suomen satamiin. Oli tie- uusien rautateiden rakennusohjelmaan
25491: tysti välttämätöntä silloin ja on varmasti Eduskunnan jo vuonna 1938 raken-
25492: yhtä välttämätöntä valtakunnan yleisen edun nettavaksi päättämän rautatien Saa-
25493: kannalta tänäkin päivänä, että maahamme rijärven asemalta Haapamäen ase-
25494: olisi ehdottomasti saatava rautatie, joka yh- malle.
25495: distäisi, ollen muutoinkin tarkoituksenmu-
25496: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
25497:
25498: Artturi Jämsen. Matti Liinamaa.
25499: Aarre Marttila. Hannes Paaso.
25500: 600
25501:
25502: Xfi,14. - Toiv.al N: o 257.
25503:
25504:
25505:
25506:
25507: Xajatsalo ym.: Tutkimuksen t'Oimittamisesta rautatien ra-
25508: kentamiseksi rataosalla Luumäki-Hamina-Kotka.
25509:
25510:
25511: Eduskunnalle.
25512:
25513: Teollisuusalue, joka on muodostunut Vuok- vänä tehnyt ehdotuksen suoran pikatien ra-
25514: senlaakson sekä Lappeenrannan-Lauritsalan kentamisesta Vuoksenlaaksosta Hamillaan ja
25515: seuduilla ja joka on jatkuvasti laajentunut, Kotkaan.
25516: ei ole saanut korvausta siitä menetyksestä, Valtion komiteoista asettuivat sekä teollis-
25517: jonka sotaa seurannut rauhansopimus sille taruiskomitea että metsätalouskomitea jo v.
25518: aiheutti riistämällä siltä vanhat kulkuyhtey- 1951 puoltamaan ko. radan rakentamista.
25519: det Suomenlahden satamiin. Alue, joka ai- Itä-Suomesta Haminan ja Kotkan satamiin
25520: kaisemmin oli kuulunut Saimaan kanavan pyrkivä vientituotanto on siitä lähtien jo tä-
25521: vaikutuspiiriin, ulottuu pohjoisessa Kuo- hän mennessä voimakkaasti kasvanut. Kun
25522: pion taakse ja Oulun läänin rajalle asti samanaikaisesti Keski-Suomesta ja Kainuusta
25523: sekä valtakunnan itärajaan aina Pielisjärven Kouvolan kautta rannikolle suuntautuva lii-
25524: korkeudelle asti. kenne jo yksistään vaatii Kouvolan rata-
25525: Koko tältä laajalta alueelta tulevat raaka- pihan koko normaalin läpäisykapasiteetin, on
25526: aineet niille tehtaille, joitten tuotanto aikai- Kouvolasta muodostunut ,pullonkaula", joka
25527: semmin kuljetettiin pääasiassa Saimaan ka- viivästyttää tavaratoimituksia ja aiheuttaa
25528: navan kautta. Tämä talousalue tarvitsee nyt tavaraliikenteelle monenlaista haittaa. Eri-
25529: välttämättä uudet suorat kulkutiet lähimpiin koisesti kuitenkin Vuoksenlaakson puunjalos-
25530: satamiin Hamillaan ja Kotkaan. tusteollisuuden uudet laajennussuunnitelmat,
25531: Kysymys suoran rautatieyhteyden aikaan- joitten kautta mm. Kaukopään tehtaista
25532: saamisesta Lappeenrannasta rannikon sata- muodostuu eräs maailman suurimmista puun-
25533: miin on ollut vireillä jo lähes parin vuosi- jalostuskeskuksista, pakottavat kiirehtimään
25534: kymmenen ajan. Huhtikuun 27 p:nä 1940 ratkaisuja, joitten tarkoituksena on oikotien
25535: Kotkassa asetettu ratatoimikunta jätti heinä- löytäminen ohi Kouvolan jo nyt liiaksi rasi-
25536: kuun 7 p: nä 1940 valtioneuvostolle kirjel- tetun liikennesolmun.
25537: män, jossa se esitti, että valtioneuvosto ryh-
25538: tyisi kiireellisiin toimenpiteisiin Lappeen- Paitsi liikennekysymysten helpottamisen
25539: rannan-Luumäen-Kotkan ratasuunnan ko- kannalta olisi työn aloittaminen erittäin tär~
25540: neelliseksi ja taloudelliseksi tutkimiseksi. keätä ja kiireellistä senkin vuoksi, ettei val-
25541: Sama toimikunta teki v. 1941 esityksen ko- tiolla ole näillä seuduilla sopivia työttömyys-
25542: neellisen tutkimuksen suorittamisesta Lap- työkohteita. Nämä alueet ovat työttömyys-
25543: peenrannan-Luumäen ja Taavetin-Kotkan tilastomme mustimpia kohtia ja onkin val-
25544: tai Taavetin - Inkeroisten ratasuunnalla. tiovallalla ollut vaikeuksia sijoittaa omaa
25545: Sanotun toimikunnan toimesta toimeenpan- osuuttaan työttömiä töihin. Kuntienkin työt-
25546: tiin lisäksi silmämääräinen tutkimus ja kus- tömyyspolitiikan kannalta olisi tärkeätä, että
25547: tannusarvio Taavetin-Metsäkylän-Tavasti- siirtotyömaat olisivat mahdollisimman lähellä
25548: lan suunnalla. Niinikään kaakkois-Suomen työttömien kotikuntaa ja että työmaat olisi-
25549: liikennetoimikunta, joka v:n 1949 alussa vat riittävän suuria, jotta voitaisiin välttyä
25550: muodostettiin Lappeenrannan ja Kotkan lisäkuluja aiheuttavalta hajasijoitukselta.
25551: kauppakamareitten toimesta, on teettänyt Edelläolevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
25552: laajan tutkimuksen po. rautatiehankkeesta 32 § : ään viitaten ehdotamme kunnioittaen
25553: kannattavuuslaskelmineen sekä niihin liitty- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25554: XII,14. - Ka.jatsa.lo ym. 601
25555:
25556: että hallitus, mikäli se ei pidä ai- Luumäki-Hamina-Kotka ja sen jäl-
25557: kaisemmin suoritettuja koneellisia ja keen viipymättä ryhtyisi sellaisiin toi-
25558: taloudellisia tutkimuksia riittävinä, menpiteisiin, että puheena olevan rau-
25559: kiireellisesti suorituttaisi koneellisen tatien rakentaminen voitaisiin panna
25560: ja taloudellisen tutkimuksen rataosalla kiireellisesti käyntiin.
25561: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1959.
25562:
25563: Kaarlo Kajatsalo. Matti Miikki.
25564: Yrjö Sinkkonen. Urho Saariaho.
25565: Varma K. Turunen.
25566:
25567:
25568:
25569:
25570: 76 E 1219/5{)
25571: 602
25572:
25573: XU,15. - Toiv.a.l. N:o 258.
25574:
25575:
25576:
25577: Karvonen ym.: J oenmun-Koveron radan jatkamisesta Ilo-
25578: mantsiin Nuorajärven rantaan.
25579:
25580:
25581: E d u s k u n n a ll e.
25582:
25583: Eduskunta on päättänyt jo vuonna 1938 saan eduskunnan vuonna 1938 tekemän pää-
25584: Joensuun-Ilomantsin radan rakentamisesta töksen mukaisesti avaa mahdollisuudet tä-
25585: samoin kuin satamalaitteiden rakentamisesta män alueen elinkeinoelämän kehittämiseen
25586: Nuorajärven rantaan, mitkä sisällytettiin la- alueen väestön toimeentulon vaatimassa laa-
25587: kiin rautatierakennuksista vuosina 1939- juudessa. Radan ulottaminen Ilomantsiin ja
25588: 1946. Sota esti kuitenkin rakennustöiden Nuorajärven rantaan tekisi mahdolliseksi
25589: määräaikaisen aloittamisen ja radan raken- uusien tuotantolaitosten perustamisen, mikä
25590: nustyöt saatiin käyntiin vasta vuonna 1949. lisäisi työtilaisuuksien määrää ja toisi mu-
25591: Radan rakentamista on sitten vuosittain jat- kanaan kasvavan tuotantotoiminnan vaati-
25592: kettu niin, että Joensuun-Koveron välinen mana muuta sijoitus- ja liiketoimintaa. Tämä
25593: rataosa on jo avattu liikenteelle. kehitys parantaisi ratkaisevalla tavalla
25594: Eduskunnan vuonna 1938 tekemän pää- alueen väestön toimeentulomahdollisuuksia
25595: töksen mukaisesti olisi nyt kiireellisesti ryh- sekä lisäisi radan käyttöä jatkuvasti.
25596: dyttävä rakentamaan Koveron-Ilomantsin Paikalliset järjestöt ja kunnat ovat voi-
25597: -Nuorajärven rannan välistä osuutta ra- makkaasti jo vuosikausia ajaneet radan ra-
25598: dasta, koska koko radasta ei ennen sitä kentamista eduskunnan vuonna 1938 teke-
25599: saada tarkoitettua hyötyä ja jo sijoitetut män päätöksen mukaisesti. Myös kaakkoi-
25600: varat joutuvat lepäämään osittain tuotta- sen rajaseudun komitea on mietinnössään
25601: mattomina radan loppuosan valmistumista katsonut radan rakentamisen tässä laajuu-
25602: odoteltaessa. Radan rakentamisen jatkami- dessa välttämättömäksi.
25603: nen aikaisempien suunnitelmien mukaan on Erityisen edullinen tulisi töiden jatka-
25604: ajankohtainen myös siitä syystä, että sen misen vaikutus olemaan valtion varojen käy-
25605: vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien työllisyys- tön kannalta. Työttömyyden helpottamiseksi
25606: tilanne on jatkuvasti ollut vaikea ja tilan- on varoja joka tapauksessa myönnettävä tä-
25607: teen voidaan odottaa vielä entisestäänkin män alueen työllisyyden järjestämiseksi.
25608: vaikeutuvan, ellei radan rakennustöitä saada Käyttämällä nämä rahamäärät radan ra-
25609: pikaisesti käyntiin. kentamiseen estetään työttömyyden syntyä
25610: Erittäin huomattava merkitys radalla tu- ja samalla edistetään koko alueen elinkei-
25611: lisi olemaan alueen luonnonrikkauksien hy- noelämän nousua koko kansantalouteen vai-
25612: väksikäytölle. Koko radan vaikutuspiiriin kuttavana tavalla.
25613: kuuluvan metsäalueen suuruus on suoritetun Edellä esitetyin perustein esitämme kun-
25614: tutkimuksen mukaan noin 144 600 hehtaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25615: ria, jonka puuvarasto käsittää yli 12 mil- muksen,
25616: joonaa kiintokuutiometriä. Alueen vuotuisen
25617: metsänkasvun on laskettu olevan yli 350 000 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25618: kiintokuutiometriä, joten radalla sen val- toimenpiteisiin J oensuun-Koveron
25619: mistuttua kokonaisuudessaan tullaan kuljet- radan jatkamiseksi Koveron asemalta
25620: tamaan huomattavan suuri puutavaramäärä. Ilomantsiin Nuorajärven rantaan.
25621: Vasta radan rakentaminen kokonaisuudes-
25622: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
25623:
25624: Juho Karvonen. Varma K. Turunen. K. F. Haapasalo.
25625: Onni Peltonen. Kalle Matilainen. Edvard Pesonen.
25626: Veikko Helle.
25627: 603
25628:
25629: Xfi,16. - Toiv.al. N: o 259.
25630:
25631:
25632:
25633:
25634: Koivunen ym.: Rautatien rakentamisesta Jyväskylästä J äm-
25635: sänkoskelle.
25636:
25637:
25638: Eduskunnalle.
25639:
25640: Kauttakulkuyhteyden auettua lähivuosina Tämä ratasuunta on viimeksi tutkittu vuo-
25641: rautateitse Haapajärveltä Jyväskylään sina 1947-50 ja n. 12 km pituinen osa Jy-
25642: osoittautuu suoran rautatieyhteyden raken- väskylästä Säynätsaloon on jo valtioneuvos-
25643: taminen Jämsänkosken kautta etelään uusien tossa vahvistettukin v. 1952, jolloin työ piti
25644: olosuhteiden vaatimaksi tehtäväksi. Tämän jo saada käyntiin. Kun radan rakennustöi-
25645: Jyväskylästä Jämsänkoskelle suunnitellun den aloittaminen ensi tilassa on sekä liiken-
25646: uuden radan rakentamisella saavutetaan mo- teellisten näkökohtien että työttömyyden lie-
25647: nia liikenteellisiä etuja, joista mainittakoon: ventämiseen tarjoutuvien työtilaisuuksien
25648: yhteensä n. 57 km pituisen uuden radan kannalta mitä suositeltavin, ehdotamme
25649: rakentaminen lyhentää rautatieliikenneyh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25650: teyksiä eteläänpäin kuljettaessa n. 32 km.
25651: Ahtaaksi ja liikennettä hidastavaksi osoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25652: tautuneelta Haapamäen risteysasemalta saa- toimenpiteisiin rautatien rakennustöi-
25653: daan vähennetyksi sille suuntautunut liika- den aloittamiseksi Jyväskylästä Säy-
25654: paine. Valtionenemmistöisen tuotantolaitok- nätsalon, Muuramen ja Korpilahden
25655: sen, Säynätsalon tehtaiden kuljetuspulmat kautta Jämsänkoskelle.
25656: ratkeavat myönteisesti jne.
25657: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
25658:
25659: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
25660: Aleksi Kiviaho. Usko Seppi. Elli Stenberg.
25661: 604
25662:
25663: XU,17. - Toiv.al. N:o 260.
25664:
25665:
25666:
25667:
25668: Kokkola ym.: Määrärahasta Inkeroisten-Kotkan rataosan
25669: kaksoisraiteistamista varten.
25670:
25671:
25672: Eduskunnalle.
25673:
25674: Suomenlahden itäisten satamien, Viipurin Radan tuottaman kansantaloudellisen hyö-
25675: ja Uuraan, menetysten jälkeen oli luonnol- dyn lisäksi olisi sillä ratkaiseva merkitys
25676: lista, että Itä-Suomen vienti ja huomattava tulevien työttömyyskansien työtilaisuuksia
25677: osa tuonnistakin suuntautui Kotkan ja Ha- hoidettaessa. Kymijoen uittojen päättyessä
25678: minan satamiin. Tällöin jouduttiin totea- ja Kotkan ja Haminan satamien talvikau-
25679: maan, että rautatieliikenne muodostui vai- siksi hiljentyessä tai mennessä kokonaan
25680: keaksi ,pullonkaulaksi". Tilannetta pyrittiin kiinni muodostuu kausityöttömyys erittäin
25681: parantamaan laajentamalla Kouvolan, Kot- raskaaksi Kotkan ja Haminan kaupungeissa,
25682: kan ja Haminan ratapihoja sekä rakenta- Karhulan kauppalassa sekä osittain Kymin,
25683: malla vuosina 1951-53 kaksoisraide Kouvo- Vehkalahden ja Pyhtään kunnissa. Edellä
25684: lan-Inkeroisten välille. mainitun ratatyön avulla voitaisiin työttö-
25685: Näillä toimenpiteillä onkin selviydytty myyskysymys ratkaisevasti hoitaa näissä kun-
25686: huomattavan hyvin tähän asti, mutta jälleen nissa tarvitsematta turvautua ns. siirtotyö-
25687: on nousemassa seinä eteen. Suoritetun tutki- maihin, koska työvoiman kuljetuskysymys
25688: muksen perusteella voidaan todeta, että Kot- olisi helposti hoidettavissa.
25689: kan ja Haminan satamien liikenne tulee vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
25690: teen 1962 mennessä nousemaan nykyisestään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25691: lähes 700 000 tonnilla. Tätä liikenteen kas-
25692: vua ei rautateitten osalta pystytä hoitamaan että hallitus ottaisi vuoden 1960
25693: kitkattomasti, ellei kaksoisraiteistamistyötä tulo- ja menoarvioesitykseen 100 mil-
25694: ryhdytä kiireellisesti jatkamaan. Ensimmäi- joonan markan suuruisen määrärahan
25695: sessä vaiheessa pitäisi kaksoisraide saada In- Inkeroisten-Kotkan rataosan kak-
25696: keroisten-Kotkan matkaosuudelle ja myö- soisraiteistamistyötä varten.
25697: hemmin liikenteen yhä kasvaessa Inkeroisten
25698: -Haminan osuudelle.
25699: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
25700:
25701: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi. Urho Saariaho.
25702: V. E. Svinhufvud. Toivo Kujala. Juha Rihtniemi.
25703: Meeri Kalavainen. Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen.
25704: Valto Käkelä.
25705: 605
25706:
25707: XU,18. - Toiv.a.l. N: o 261.
25708:
25709:
25710:
25711:
25712: Leinonen ym. : Koneellisen maastotutkimuksen loppuunsaat-
25713: tamisesta Oulun-Kuusamon ratasuunnalla Pudasjärven
25714: ja Taivalkosken välillä.
25715:
25716:
25717: E d u s k u n n a ll e.
25718:
25719: Oulun-Kuusamon rautatiehanke on ollut maksi, voidaan puutavarahakkuita entises-
25720: vireillä monet kymmenet vuodet. Koillis- tään huomattavasti lisätä ja niin antaa
25721: Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan rannikon vä- uusia työmahdollisuuksia alueille, jotka ovat
25722: lisen rautatieyhteyden tärkeys on todettu olleet jatkuvasti alttiita työttömyydelle.
25723: kerta toisensa jälkeen monissa asiantuntijain Yllämainitun ratasuunnan koneellinen tut-
25724: yhteisissä neuvotteluissa. Useat suunnitellun kimus on jo loppuunsuoritettu Oulun-Pu-
25725: radan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien lä- dasjärven rataosalla ja kannattavuuslaskel-
25726: hetystöt ovat käyneet Helsingissä ko. asiaa mat ovat päätyneet myönteisiin tuloksiin.
25727: selostamassa hallituspiireille sekä rautatie- Samoin on rautatiehallitus jo vuonna 1952
25728: ym. viranomaisille. tutkituttanut, miten ko. rautatie tulisi kul-
25729: Kuluneiden vuosien aikana tapahtunut ta- kemaan Taivalkosken kirkonkylän asemakaa-
25730: loudellinen edistyminen ja sen aiheuttama voitetun alueen kautta. Näin ollen sekä Pu-
25731: liikenteen vilkastuminen ovat kiirehtimässä dasjärven (Kurenalan) että Taivalkosken
25732: tämän ratasuunnitelman toteuttamista. Tä- kirkonkylän puoleisissa päissä ovat tutki-
25733: män suunnitellun radan vaikutuspiiriin kuu- musten tulokset jo tiedossa. Mutta Pudas-
25734: luvien kuntien sähköistäminen on jo saatu järven (Kurenalan) ja Taivalkosken (kir-
25735: pitkälle suoritetuksi uusien suurien voima- konkylän) välinen osa on vielä tutkimatta.
25736: laitosten ansiosta. Se on vuorostaan luomassa Koska ratahankkeen kokonaisratkaisu on lo-
25737: mahdollisuudet ko. alueen puunjalostusteolli- pulta kysymyksessä, olisi tuo Pudasjärven-
25738: suuden sekä pienteollisuuden syntymiselle, Taivalkosken tutkimaton rataosa saatava
25739: joka on mitä tärkeintä, suorastaan elinehto mahdollisimman pian koneellisen maastotut-
25740: niukan maatalouden turvin elävälle, suurten kimuksen alaiseksi.
25741: perheiden muodostamalle väestölle, jos mieli Siksi ehdotammekin, edellä lausuttuun vii-
25742: estää edelleen jatkuva ja kansan elämää sy- taten, eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25743: västi järkyttävä liian aikainen perheiden muksen,
25744: hajaantuminen elinkeinomahdollisuuksien
25745: puuttuessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25746: Rautatien valmistuttua käy mahdolliseksi toimenpiteisiin koneellisen maastotut-
25747: raakapuun ja sen jalosteiden kaukokuljetus kimuksen loppuunsaattamiseksi Oulun
25748: lähimpään satamaan kohtuullisin kustannuk- -Kuusamon ratasuunnan vielä tut-
25749: sin. Koska kohtuullisten kuljetuskustannus- kimattomalla Pudasjärven-Taival-
25750: ten takia saadaan kantohinta nousemaan ja kosken osalla.
25751: samalla ns. nollaraja ajetuksi entistä kauem-
25752: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
25753:
25754: Armas Leinonen. Martti Linna..
25755: Hannes Pa.a.so. Niilo Ryhtä.
25756: Jaakko Kemppainen.
25757: 606
25758:
25759: Xll,19. - Toiv.al. N: o 262.
25760:
25761:
25762:
25763:
25764: Matilainen ym.: Määrärahasta alikäytävän rakentamista var-
25765: ten Tainionkosken asema-alueen kohdalle.
25766:
25767:
25768: Ed u s kunnalle.
25769:
25770: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta kiireellisesti rakennettava radan alikäytävä.
25771: on Imatran kauppalan alueelle jouduttu ra- Sen rakentamisella epäilemättä helpotettai-
25772: kentamaan runsaasti uusia teitä. Näistä siin myöskin liikennepainetta tuntuvasti
25773: teistä useat joutuvat ylittämään myös rau- pullonkaulaksi muodostumassa olevalle Man-
25774: tatiet, joita kauppalan alueella on useita. sikkakoskensillan läntisen pään tieristeyk-
25775: Uusia maanteitä rakennettaessa on etupäässä selle.
25776: rautatiet ylitetty tasoristeyksillä. Niin on Ehdotamme edellä sanottuun viitaten edus-
25777: tehty myös Tainionkosken asema-alueen koh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25778: dalla. Nyt kun Imatran-Joutsenon pikatie
25779: on valmistuttuaan huomattavasti lisännyt että hallitus ottaisi vuoden 1960
25780: liikennettä Tainionkosken väestökeskuksesta tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
25781: pikatielle, mikä tasoylikäytävän kautta on jo sen määrärahan Tainionkosken asema-
25782: suorastaan vaarallista, niin tämän johdosta alueen kohdalla olevan radan alikäy-
25783: Tainionkosken asema-alueen kohdalle olisi tävän rakentamista varten.
25784: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
25785:
25786: Kalle Matilainen. Matti Miikki.
25787: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
25788: Yrjö Sinkkonen.
25789: 607
25790:
25791: :xn,20. - Toiv.al. N: o 263.
25792:
25793:
25794: Matilainen ym.: Rautatien rakentamisesta Tohmajärveltä
25795: Parikkalaan.
25796:
25797:
25798: E d u s k u n n a ll e.
25799:
25800: Suurena Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän nuksiin ja tarpeettomilta vesi- ja maantie-
25801: kehittymisen ja nousun esteenä sotien jäl- kuljetuksiin suoritettavilta investoinneilta
25802: keen on ollut kunnollisten rautatieyhteyk- vältyttäisiin.
25803: sien puute teollisuuskeskuksiin ja vientisa- Vielä viime vuonnakin epäedullisista suh-
25804: tamiin. Pohjois-Karjalan kuljetusongelmat danteista huolimatta, ja vaikka liikennettä
25805: ovat muodostuneet vaikeiksi, kun sodan seu- oli jo tuntuvasti siirtynyt muille kuljetus-
25806: rauksena alueluovutusten yhteydessä nor- muodoille, Karjalan rautatieliikenteen pii-
25807: maalit rautatieyhteydet muuhun Suomeen ristä kuormattiin lähes 300 rautatievaunua
25808: katkesivat. päivässä em. vientisatamiin ja teollisuus-
25809: Kiertoteitse suoritettavat kuljetukset lisää- alueille.
25810: vät huomattavasti kustannuksia ja pakotta- Jo nykyisen liikenteen puitteissakin siis
25811: vat myös osittain suoriin maantiekuljetuk- muodostuisi myös Tohmajärveltä Parikka-
25812: siin sellaistenkin tavaroiden osalta, jotka laan rakennettavasta oikoradasta kannattava
25813: voitaisiin taloudellisemmin kuljettaa rauta- sijoitus. Lisäksi oikoradan aikaansaamisesta
25814: teitse. Tämä tilanne estää myös Pohjois- olisi luonnollisena seurauksena rautatiekulje-
25815: Karjalan luonnonrikkauksien hyväksi käyt- tusten lisääntyminen sen vaikutuspiiristä.
25816: töä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä hei- Edelleen se helpottaisi koko alueen elinkei-
25817: kentää rautatieliikenteen hoidon kannatta- noelämän, erityisesti teollisuuden, kehitty-
25818: vuutta mm. kohtuuttoman pitkin tyhjävau- mistä ja loisi uusia ja kasvavia markkinoita
25819: nukuljetuksin. ja uutta liikennettä satamista Pohjois-Kar-
25820: Karjalan radan vaikutusalueen suuret jalaan nykyisessä tyhjävaunusuunnassa.
25821: metsärikkaudet, puunjalostusteollisuuden Pohjois-Karjala on tunnetusti vaikeata ra-
25822: raaka-ainelähteet ja puutavaran viennin kenteellisen työttömyyden aluetta, josta työt-
25823: hankinta-alueet eivät taloudellisten rautatie- tömyyttä ei voida poistaa muuten kuin uutta
25824: kulkuyhteyksien puuttuessa ole voineet jou- teollista tuotantoa kehittämällä. Oikorata
25825: tua riittävän tehokkaaseen käyttöön. Mm. loisi tälle edellytykset, samoin vasta sen val-
25826: nolla-alueiden syntyminen Pohjois-Karjalaan mistuttua saataisiin myös Ilomantsin ra-
25827: on seurausta rikkoutuneista ja luonnotto- dasta täysi hyöty. Radan rakentamisvaihe
25828: miksi käyneistä rautatiekulkuyhteyksistä. merkitsisi työtilaisuuksien järjestymistä kan-
25829: Liikenne tältä alueelta suuntautuu pää- nattavalla tavalla alueelle, jonne joka ta-
25830: asiassa Kotkaan ja Haminaan sekä Vuok- pauksessa on sijoitettava varoja työllisyys-
25831: sen- ja Kymenlaakson teollisuusalueille. tarkoituksiin ja muuten vähemmän tärkeisiin
25832: Kiertoteitse suoritettavat rautatiekuljetukset ja toisarvoisiin kohteisiin.
25833: kallistavat kuitenkin siinä määrin kustan- Edellä selostetuin perustein esitämme
25834: nuksia, että yhä suuremmassa määrin on kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
25835: esiintynyt pyrkimystä uitto- ja maantiekul- toivomuksen,
25836: jetuksiin usein rautatiekuljetuksiin nähden
25837: vain vähäisin hinnan eroin. Mikäli suora että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
25838: rautatieyhteys olisi olemassa, päästäisiin toimenpiteisiin rautatien rakentami-
25839: huomattavasti alhaisempiin kuljetuskustan- seksi Tohmajärveltä Parikkalaan.
25840: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
25841:
25842: Kalle Matilainen. Yrjö Sinkkonen. Onni Peltonen.
25843: Juho Karvonen. Viljo A. Virtanen. Varma K. Turunen.
25844: Meeri Kalavainen.
25845: 608
25846:
25847: XII,21. - Toiv.al. N: o 264.
25848:
25849:
25850:
25851:
25852: Niskala ym.: Kauliran1ta11r-Kolarin rautatien rakentami-
25853: sesta.
25854:
25855:
25856: E d u s k u n n a 11 e.
25857:
25858: Se huolestuttava työttömyys, joka Lapin suuksien luominen kävisi mahdolliseksi.
25859: läänissä ja varsinkin sen läntisessä osassa Asiantuntijalausunnot ja alustava kannatta-
25860: vallitsee, asettaa valtion ja kunnat vakavan vaisuuslaskelma osoittavat radan muodostu-
25861: tilanteen eteen. Ne tilapäisratkaisut, joiden van kannattavaksi malmin ja kalkkikivituot-
25862: avulla työttömyyttä on tähän asti hoidettu, teiden kuljetusratana vastaten noin 4.42% :n
25863: eivät ole voineet sitä poistaa, vaan hetkelli- tuottoa rakennuspääomalle, samalla kun se
25864: sesti lieventää. Tilanne on vain jatkuvasti tulisi oleellisesti parantamaan myös vanhan
25865: vaikeutunut. Nykyisellä tilapäisiin töihin no- Kaulirannan rataosan kannattavaisuutta.
25866: jautuvalla varatyöjärjestelmällä ei voida Kaulirannan-Kolarin rautatien rakentami-
25867: enää pitemmälle hoitaa tilannetta. nen synnyttää tälle jatkuvan työttömyyden
25868: Tällä perusteella ovatkin Tornionlaakson rasittamalle alueelle monipuolista kaivos- ja
25869: lnmnat anoneet valtioneuvoston toimenpi- teollisuustoimintaa ja siten auttaa väestöä
25870: dettä malmiradan rakentamiseksi Kauliran- hankkimaan toimeentulonsa tuotannollisella
25871: nalta Kolariin siellä oleville malmi- ja kalk- työllä ilman keinotekoista työttömyyshuoltoa.
25872: kikivialueille. Nykyisten tutkimuksienkin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25873: mukaan kaivostoiminnan aloittamiselle olisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25874: edellytyksiä, jos kuljetuskysymys olisi
25875: ratkaistu. Ratatyö sinänsä jo tarjoaisi erit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25876: täin sopivan maakunnallisen työtilaisuuden, toimenpiteisiin Kauliranna11r-Kolarin
25877: ja sen kautta uusien tuotannollisten työtilai- rautatien rakentamiseksi.
25878: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
25879:
25880: Markus Niskala. Olavi Lahtela. Veikko Savela.
25881: 609
25882:
25883: XII,22. - Toiv.al. N:o 265.
25884:
25885:
25886:
25887:
25888: Peltonen ym.: Jyväskylän-Jämsänkosken rautatien raken-
25889: tamisesta.
25890:
25891:
25892: E d u s k u n n a II e.
25893:
25894: Radan rakentaminen Jyväskylästä etelään ken oikorataa saada samoihin aikoihin raken-
25895: Jämsänkosken suuntaan on ollut vireillä jo netuksi. Joka tapauksessa Haapajärven ra-
25896: 1880-luvulta asti. Jo silloin ehdotettiin, että dasta ei voida odottaa täyttä hyötyä muuten
25897: rata rakennettaisiin Jyväskylästä Jämsän ja kuin saamalla aikaan suorat kuljetusyhtey-
25898: Korpilahden kautta. Radan merkityksestä det Etelä-Suomeen rasittamatta jo nytkin
25899: sanotaan mm. vuonna 1951 valmistuneessa vaikeasti hoidettavaa Haapamäen ja Orive-
25900: metsätalouskomitean mietinnössä seuraavaa: den välisen rataosuuden liikennettä.
25901: ,Rautatierakennuskomitean mietinnössä on Lisäksi Jyväskylän ja Jämsänkosken väli-
25902: myös mainittu Oriveden-Jämsän rautatien sen alueen oma elinkeinoelämä on voimak-
25903: rakentaminen aina Jyväskylään saakka. kaasti kehittymässä. Uusia tuotantolaitoksia
25904: Tämä rautatie palvelisi mitä suurimmassa on viime vuosikymmeninä syntynyt jatkuvasti
25905: määrin sekä raakapuun että metsäteollisuu- ja tuotannon laajenemista on yhä odotetta-
25906: den tuotteiden kuljetusta." vissa. Siten jo paikallisten tuotantolaitosten
25907: Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten ai- tarpeet vaativat oikoradan pikaista aikaan
25908: kana on Keski-Suomen ja erityisesti Jyväs- saamista. Radan rakentamisesta on jo laa-
25909: kylän ja sen ympäristön taloudellinen kehi- dittu yksityiskohtaiset suunnitelmatkin ja nii-
25910: tys ollut erittäin voimakasta. Uusia tuotan- den mukaan ainakin Säynätsalon tehdas olisi
25911: tolaitoksia on syntynyt ja elinkeinoelämä on halukas osallistumaan radan rakentamiskus-
25912: voimakkaasti kehittynyt. Tämän kehityksen tannuksiin, koska radasta koituisi huomat-
25913: seurauksena myös kuljetustarpeet ovat kas- tavaa hyötyä paikalliselle tuotannolle. Jo
25914: vaneet jatkuvasti, itse asiassa nopeammin paikallisena teollisuusratanakin on oikoradan
25915: kuin mitä alueen rataverkko on kehittynyt. rakentamista näin ollen pidettävä välttämät-
25916: Jyväskylästä Etelä- ja Länsi-Suomeen on tömänä.
25917: rautatiekuljetukset nykyisin ohjattava kierto- Edellä esitettyjen, koko maan talouteen
25918: teitse Haapamäen kautta. Tämä pidentää vaikuttavien seikkojen lisäksi on huomattava,
25919: kuljetusaikoja ja sitoo rautatiekalustoa sekä että tällä alueella on esiintynyt vaikeaa työt-
25920: vaikeuttaa junaliikenteen hoitoa Haapamäen tömyyttä, minkä voidaan odottaa jatkuvan
25921: ja Tampereen välisellä rataosuudella. Tilanne tulevaisuudessakin, ellei paikallista elinkeino-
25922: on vielä entisestäänkin vaikeutunut Äänekos- elämää saada kohennetuksi. Radan rakenta-
25923: ken radan suunnan tuotannon jatkuvasti minen sellaisenaan toisi lisää työtilaisuuksia
25924: kasvaessa ja liikenteen lisääntyessä. ja elinkeinoelämän elpyminen ja kehittymi-
25925: Kun Haapajärven rata on valmistunut, nen radan ansiosta takaisi korkean työlli-
25926: tulee Jyväskylän pohjoispuolelle syntymään syysasteen säilymisen vastakin.
25927: runsaasti uusia tuotantolaitoksia ja alueen Alueen maalaiskuntien on vaikeata järjes-
25928: puutavarakuljetukset rautateitse Jyväskylän tää työttömilleen työtä ja ansiomahdolli-
25929: kautta etelään tulevat lisääntymään siinä suuksia, ellei teollisuustuotantoa saada kehi-
25930: määrin, että liikenteen hoidossa nykyistä tetyksi. Sen vuoksi myös alueen kunnat ovat
25931: kuljetustietä on odotettavissa suuria vai- koettaneet jo saada ratatyöt viipyn1ättä
25932: keuksia ja ruuhkatilanteita, jotka vaikutta- käyntiin. Työttömyyden torjumiseksi on tä-
25933: vat heikentävästi koko rautatieliikenteen kan- män alueen osalle jatkuvasti annettava mää-
25934: nattavuuteen, ellei Jyväskylän-Jämsänkos- rärahoja usein toisarvoisiin kohteisiin. Ra-
25935: 77 E 219/59
25936: 610 XII,22. - Jyväskylän-Jämsänkosken rautatie.
25937:
25938:
25939: dan rakentamisella kehitettäisiin alueen elin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25940: keinoelämää ja väestön toimeentulomahdolli- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
25941: suuksia pysyvällä pohjalla. seksi Jyväskylästä Säynätsalon, llluu-
25942: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- ramen ja Korpt1ahden kautta Jämsän-
25943: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- koskelle.
25944: muksen,
25945: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 195~.
25946:
25947: Onni Peltonen. Kalle Matilainen.
25948: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle.
25949: Arvo Ahonen. Kustaa Alanko.
25950: Edvard Pesonen. Varma K. Turunen.
25951: 611
25952:
25953: XII,23. - Toiv.al. N: o 266.
25954:
25955:
25956:
25957:
25958: Peltonen ym.: Rautatien rakentamisesta Otanmäestä Tuomi-
25959: ojan kautta Raaheen.
25960:
25961:
25962: E d u s k u n n a II e.
25963:
25964: Otanmäki Oy: n kaivostoiminnan aloitta- peellisempana, koska malmin kuljetusten
25965: miseksi katsottiin aikanaan välttämättö- kiertotie muodostuisi entistä pitemmäksi.
25966: mäksi rakentaa Murtomäestä Otanmäkeen 27 Näin ollen olisi kiireisesti ryhdyttävä jat-
25967: kilometrin pituinen rata, joka on ollut lii- kamaan Otanmäen rataa suoraan Tuomiojan
25968: kenteelle avattuna vuodesta 1953 lähtien. kautta Raaheen. Samalla edistettäisiin myös
25969: Sen jälkeen on malmikuljetukset ohjattu Oulujärven eteläpuolisen alueen elinkeino-
25970: Murtomäen ja Kontiomäen kautta Oulun elämän kehittymistä sen edellytyksiä vastaa-
25971: satamaan. valla tavalla, kun kunnollinen massatava-
25972: Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. roiden kuljetusreitti satamaan tulisi käytet-
25973: Nykyisellä tuotantokapasiteetillä Otanmäen täväksi. Alueella on esiintynyt vaikeaa työt-
25974: louhinnan jatkuminen on turvattu ainakin tömyyttä ja vastaisuudessakin on odotetta-
25975: 50 vuodeksi eteenpäin. Lisäksi yhtiön toi- vissa vaikeuksia työtilaisuuksien järjestämi-
25976: mintaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja sessä, ellei alueen rautatieyhteyksiä paran-
25977: liittämään tuotantoon jalostusvaiheita, jotka neta.
25978: tulevat lisäämään Otanmäen tuotantolaitos- Malmikuljetusten lisäksi Otanmäen-Tuo-
25979: ten lukumäärää ja liikennettä. Ratkaisevana miojan radan rakennustöiden vireille pano
25980: malmin vastaiselle käytölle tulee kuitenkin ja radan valmistuminen merkitsisivät alueen
25981: olemaan uuden rautatehtaan perustaminen puutavarakuljetusten lisääntymistä ja elin-
25982: Raaheen ja tämä taas vaikuttaa mullista- keinoelämän elpymistä yleensäkin, mikä
25983: vasti malmin kuljetustarpeisiin. saattaisi työllisyystilanteen entistä vakaam-
25984: Jos malmi joudutaan viemään kiertoteitse malle pohjalle sekä toisi uudelle radalle mal-
25985: Kontiomäen tai Iisalmen kautta Raaheen, mikuljetusten lisäksi jatkuvasti lisääntyvää
25986: merkitsee se suhteellisen pitkää kuljetus- liikennettä.
25987: matkaa ja tuotantokustannusten nousua. Mutta jo yksin malmin kuljetusten kan-
25988: Rautateiden merkityksestä tässä suhteessa naltakin voidaan radan aikaan saamista pi-
25989: on mm. professori Laitakari todennut, että tää tarpeellisena.
25990: ,rautateiden läheisyys sellaisenaan ei vielä Edellä esitetyin perustein esitämme kun-
25991: saata malmiesiintymää kannattavaksi, jos nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25992: kuljetusmatka on pitkä. Meillä esimerkiksi vomuksen,
25993: Otanmäen malmi olisi nykyistä paljon ta-
25994: loudellisempaa, jos rautatie kulkisi suoraan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25995: Ouluun." Vastaavasti rautatehtaan rakenta- toimenpiteisiin rautatien rakentami-
25996: misen Raaheen tultua ajankohtaiseksi suo- seksi Otanmäestä Tuomiojan kautta
25997: raa ratayhteyttä voidaan pitää vieläkin tar- Raaheen.
25998: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
25999:
26000: Onni Peltonen. Kalle Matilainen. Varma K. Turunen.
26001: Väinö Tikkaoja. Juho Karvonen. H. Törmä.
26002: Edvard Pesonen. Veikko Helle. Sulo Hostila.
26003: 612
26004:
26005: Xfi,24. - Toiv.al. N:o 267.
26006:
26007:
26008:
26009:
26010: Pesonen ym..: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien raken-
26011: tamiseksi Heinolasta Jyväskylän-Pieksämäen radalle.
26012:
26013:
26014: Eduskunnalle.
26015:
26016: Viitaten vuoden 1951 valtiopäiville jäte- että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
26017: tyn toivomusaloitteen perusteluihin sekä sen rautatien rakentamiseksi Heino-
26018: valtakunnansuunnittelutoimiston suoritta- lasta Jyväskylän-Pieksämäen ra-
26019: miin selvityksiin maamme rautatierakennus- dalle ja sisällyttäisi sanotun radan
26020: ohjelmaksi, jossa suunniteltua Heinolan- seuraavaan rautatierakennusohjel-
26021: Vaajakosken rataa pidetään kehittyvän kau- maan.
26022: koliikenteen kannalta mahdollisimman ajan-
26023: kohtaisena, ehdotamme eduskunnan hyväk-
26024: syttäväksi toivomuksen,
26025: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26026:
26027: Edvard Pesonen. Vilho Väyrynen. Esu Niemelä.
26028: Antti J. Rantamaa. Oskari Lehtonen. Varma K. Turunen.
26029: Arvo Ahonen. Onni Mannila. A. F. Airo.
26030: Niilo Nieminen. Mikko Hult. Impi Lukkarinen.
26031: A. Härkönen.
26032: 613
26033:
26034: XII,25. - Toiv.al. N: o 268.
26035:
26036:
26037:
26038:
26039: Rönkkö: Rautatien rakentamisesta Iisalmesta Nurmekseen.
26040:
26041:
26042: E d u s k u n n a II e.
26043:
26044: Metsähallituksen toimesta on laadittu Koska tieviranomaisten ja valtakunnalli-
26045: suunnitelma rautatien rakentamisesta Nur- sen suunnittelutoiminnankin taholta katso-
26046: meksen radalta Maaselältä Kuhmoon. taan tämän maan poikittaissuuntaisen tie-
26047: Tämä rakennettava rata edellyttää luon- hankkeen toteuttaminen kansantaloudellisesti
26048: nollisena jatkonaan rautatietä Nurmek- tärkeäksi, ehdotan eduskunnan hyväksyttä-
26049: sesta Iisalmeen, jolloin luotaisiin mah- väksi toivomuksen,
26050: dollisuus liikenteelle ja tavaran molem-
26051: piin suuntiin tapahtuvalle kuljetukselle että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
26052: maan poikkisuuntaan. Jo valtakunnal- siin suunnitelman aikaansaamiseksi
26053: lisesti tämä toisi merkittävän edun kulje- rautatien rakentamista varten Iisal-
26054: tuskustannusten huomattavasti alentuessa. mesta Nurmekseen.
26055: Pohjois-Karjalan, Savon ja Etelä-Pohjan-
26056: maan talouselämälle sen merkitys olisi pe-
26057: rustavaa laatua.
26058: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26059:
26060: Tahvo Rönkkö.
26061: 614
26062:
26063: XII,26. - Toiv.al. N:o 269.
26064:
26065:
26066:
26067:
26068: Tuuli ym.: Määrärahasta Lappeenrannan-Luumäen rataoi-
26069: kaisutyön aloittamiseksi.
26070:
26071:
26072: Eduskunnalle.
26073:
26074: Jo vuonna 1934 rautatiehallitus ehdotti, sillä siksi huomattavia ja varoja kysyviä
26075: että Lappeenrannan-Elisenvaaran rautatie- nämä muutokset olisivat. Sellaista nousupi-
26076: rakennuksen yhteydessä olisi rakennettava tuutta, joka Lappeenrannan ja Raipon vä-
26077: uusi rata Lappeenrannasta Luumäelle Vuok- lillä olisi loivennettava, on 4 300 m, ja kaa-
26078: senniskalta länteenpäin suuntautuvan rau- ria, joita olisi loivennettava, 1 300 m. Täl-
26079: tatieliikenteen helpottamiseksi ja joudutta- laiset työt, jotka olisi lisäksi suoritettava
26080: miseksi. Vuonna 1936 ratasuunta tutkittiin liikenteen alaisella radalla, nousevat kustan-
26081: ja laadittiin siitä kustannusarviot. Syystä nuksiltaan uuden rakentamista kalliimmiksi.
26082: tai toisesta rataa ei kuitenkaan silloin ra- Lappeenrannan-Luumäen rataoikaisun
26083: kennettu. Sotien jälkeen, kun Lappeenran- pituus tulisi olemaan 27.6 km. Nykyisen
26084: nan kautta kulkeva liikenne suuntautui pää- Lappeenrannan-Raipon-Luumäen rata-
26085: asiassa länteen, rakennettiin Lappeenrannan osan pituus on 37.2 km, joten rataoikaisusta
26086: -Simolan rataan, Raipon liikennepaikan matka Lappeenrannasta Kouvolaan ja vien-
26087: luona länteen kaartuva yhdyskaari Kouvo- tisatamiin lyhenisi 9.6 km:llä. Tavaralii-
26088: lan-Vainikkalan radalla. Tämä yhdyskaari kenne Lappeenrannan ja Imatran seudun
26089: ei kuitenkaan poista niitä hankaluuksia, laajentuvista suurteollisuuslaitoksista on jat-
26090: joita on olemassa aikanaan paljon pienem- kuvasti lisääntymässä ja Lappeenrannan-
26091: pää ja rajoitetumpaa liikennettä varten ra- Raipon rataosa muodostaa niinollen yhä vai-
26092: kennetulla Lappeenrannan-Hytin-Raipon keammaksi käyvän pullonkaulan liikenteen
26093: rataosalla. kehityksessä.
26094: Nykyinen Lappeenrannan-Raipon väli- Kaakkois-Suomen kauppakamari pitää ra-
26095: nen rata jyrkkine nousuineen (12.5 °/00 ) taoikaisutyön suorittamista eräänä tärkeim-
26096: määrää koko Kouvolan-Lappeenrannan- mistä edellytyksistä koko Vuoksenlaakson
26097: Parikkalan rataosan junien suurimmat salli- teollisuuden kehitykselle ja ensimmäisenä
26098: tut nousut ja junapainot. Kun tämän rata- osana oikoradan Lappeenranta-Luumäki-
26099: osan muilla osilla on enintään 10 o/ 00 nousu, Hamina toteutumisesta. Kauppakamarin ja
26100: tietää tämä sitä, että Lappeenrannan-Rai- Vuoksenlaakson kuntien toimesta pidetyissä
26101: pon rataosan vuoksi koko Kouvolan-Lap- neuvottelutilaisuuksissa on myös rautatiehal-
26102: peenrannan-Parikkalan rataosalla junien litus yhtynyt kannattamaan tämän rataoi-
26103: painoa on pienennettävä 4/5 osalla muilla kaisun suorittamista kiireellisenä. Lappeen-
26104: osilla sallitusta junapainosta. Vastaavasti on rannan-Luumäen oikaisun kokonaiskustan-
26105: esim. pika- ja henkilöjunien 10 o/ 00 kalte- nukset ovat n. 960 milj. markkaa. Kun Imat-
26106: vuudesta sallitusta 110 km/t nopeudesta ran ja Lappeenrannan alueet ovat vaikeita
26107: 12.5 o/ 00 kaltevuudesta vähennettävä 90 työttömyyskeskuksia, merkitsisi rakennus-
26108: km/t:iin eli 22 %. Lappeenrannan-Raipon työn aloittaminen syksy- ja talviaikaan huo-
26109: rataosan pienisäteiset haarat (r.min. 300 m) mattavaa helpotusta näiden alueiden työlli-
26110: pienentävät osaltaan junien nopeutta ja pai- syystilanteessa ja vähentäisi vastaavalta
26111: noa. Tämän rataosan rakenteen muuttami- osalta valtion sanottujen alueiden työttö-
26112: selle sellaiseksi, että siinä olisivat samat myyden torjumiseksi Osoitettavia määrära-
26113: suurimmat nousut ja kaaret kuin yleensä hoja. Kun kysymys on niinkin huomatta-
26114: vaaditaan, ei ole taloudellisia edellytyksiä, vasta ratatyöstä, on työvoimaviranomaisten
26115: XII,26. - Tuuli ym. 615
26116:
26117: taholta kuitenkin katsottu, ettei tarkoituk- että hallitus ottaisi vuoden 1960
26118: seen voida myöntää työllisyysvaroja, ennen- tulo- ja menoarvioesitykseen 200 mil-
26119: kuin eduskunta on periaatteessa asian rat- joonan markan suuruisen määrärahan
26120: kaissut. Lappeenrannan ja Luumäen välisen
26121: Kaiken edellä lausutun nojalla ehdotamme mtaoikaisun rakennustöiden aloitta-
26122: kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toi- miseksi.
26123: vomuksen,
26124: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
26125:
26126: Einari Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
26127: 616
26128:
26129: XII,27. - Toiv.al. N: o 270.
26130:
26131:
26132:
26133:
26134: V. R. Virtanen ym.: Nokian asematt tasoylikäytävän raken-
26135: tamisesta yli- tai alikäytäväksi.
26136:
26137:
26138: E d u s kun n a 11 e.
26139:
26140: Nokian kauppalan ratapihan laajentami- Työhön menemisen ja sieltä palaamisen
26141: nen, lisääntynyt liikenne rautateillä, aseman aikana sanotun tasoylikäytävän kautta kul-
26142: seudun pohjoisen puolen vilkas asuntoraken- kee suuri osa radan pohjoispuolella sijaitse-
26143: nustoiminta ja asema-alueen välittömässä lä- van Nokian kutomon työntekijöistä, joita on
26144: heisyydessä sijaitsevan Nokian Kutomo kaikkiaan noin 300. Samalla tavalla pohjois-
26145: Oy:n työntekijämäärän lisääntyminen aset- puolen arviolta 800 omakotitalon asukkaat
26146: tavat entistä suuremmat vaatimukset kaup- ylittävät tasoylikäytävän, koska valtaosa
26147: palan asema-alueen sisäisten liikenneolojen heistä käy työssä eteläpuolen suurissa teolli-
26148: parantamiselle. suuslaitoksissa.
26149: Ratapihan ylittää asema-alueella tasoyli- Kun mainitun ratapihan tasoylikäytävä
26150: käytävä. Viime vuonna lopetettiin sen yli muodostuu jatkuvasti pahenevaksi liikenteen
26151: suuntautuva moottoriajoneuvoilla liikennöi- jarruksi Nokian asema-alueella, ehdotamme
26152: minen rautatiehallituksen toimesta. Jalan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26153: kulkijat ovat kuitenkin saaneet kulkea taso-
26154: ylikäytävän kautta, mutta junien asemalla että hallitus ensi ti.lassa ryhtyisi
26155: seisahtuminen ja järjestelyvetureiden liikku- toimenpiteisiin Nokian asemalla sijait-
26156: minen radalla estää usein pitkiksi ajoiksi sevan tasoylikäytävän rakentamiseksi
26157: liikenteen ylikäytävällä kokonaan. eri tasossa olevaksi yli- tai alikäytä-
26158: väksi.
26159: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26160:
26161: Väinö R. Virtanen. Kauko Tamminen.
26162: Leo Suonpää. Kuuno Honkonen.
26163: Elli Stenberg.
26164: 617
26165:
26166: XII,28. - Toiv.al. N: o 271.
26167:
26168:
26169:
26170:
26171: Asvik ym.: Pohjanmaan rannikkoradan rakentamisesta.
26172:
26173:
26174: Eduskunnalle.
26175:
26176: Pohjanmaan rannikkoratahanke on ollut kin esittämään näkökohtaan Itä-Suomen vien-
26177: vireillä jo usean vuosikymmenen ajan. Rau- nin ohjaamisesta Pohjanlahden rannikolle
26178: tatiehallituksen viimeksi suorittama tutkimus poikittaissuunnassa. Tämän suunnitelman
26179: radan suunnasta valmistui v. 1951. Valta- toteuttaminen tulee talviliikennettä ajatellen
26180: kunnansuunnitteluneuvoston laatimassa mie- merkitsemään sitä, että suorien yhteyksien
26181: tinnössä todetaan myös radan rakentamisen tarve rannikolle tulee entistäkin ajankohtai-
26182: tarpeellisuus. Rautatiekysymyksen oltua semmaksi ja tarpeellisemmaksi.
26183: viime vuosina julkisuudessakin keskustelun Työllisyyden näkökohdat huomioon ottaen
26184: alaisena on yhä enemmän voittanut alaa se sopisi ko. rautatien rakennustyö työttömyys-
26185: käsitys, että rannikkoradan suunta määräy- työnä suoritettavaksi. Suurena työkohteena
26186: tyisi seuraavasti. Lähtökohta pohjoispäässä se tyydyttäisi alueen työn tarpeen.
26187: olisi Jepua ja rata kulkisi rannikon suun- Vaasan kaupunginvaltuuston asettama rau-
26188: taisena etelään tavoittaen Vaasan-Seinä- tatiekomitea on ryhtynyt toimenpiteisiin rau-
26189: joen rautatien Tuovilan kohdalla, josta se tatiehankkeen jouduttamiseksi ja pitää ajan-
26190: jatkuisi etelään Seinäjoen-Kristiinan ra- kohtaisena hankkeen toteuttamista. Tämän
26191: dalle yhtyen Närpiön aseman kohdalla. vuoksi olisi asia saatava rautatiehallituksen
26192: Tätä suunnitelmaa, joka poikkeaa aikai- virallisen tutkimuksen ja valtiovallan elinten
26193: semmin laadituista tutkimuksista, puoltaa se, käsittelyn alaiseksi.
26194: että kun luonnonolosuhteet katkaisevat meri- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
26195: liikenteen Perämerellä talvikuukausina, niin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26196: Pohjois-Suomen kasvavalle teollisuudelle tar-
26197: joutuisi mahdollisuus kuljetuksiin Merenkur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26198: kun eteläpuolella oleviin Vaasan ja Kaskis- Pohjanmaan rannikkoradan suunnitel-
26199: ten satamiin. Edelleen on syytä kiinnittää mien laatimiseksi ja rakennustöiden
26200: huomiota valtakunnansuunnitteluneuvoston- alkuun saattamiseksi.
26201: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
26202:
26203: Toivo Asvik. Georg Backlund. Johannes Wirtanen.
26204: Aleksi Kiviaho. Gösta Rosenberg. Väinö Tikkaoja.
26205: Nestori Nurminen. Alwar Sundell. Aarre Marttila.
26206:
26207:
26208:
26209:
26210: 78 E 219/59
26211: 618
26212:
26213: XII,2,9. - Toiv.al. N: o 272.
26214:
26215:
26216:
26217:
26218: Uoti ym.: RUhimäen asemalle tarvittavan rautatiehenkilö-
26219: kunnan huoltorakennuksen rakennustöiden aloittamisesta.
26220:
26221:
26222: E d u s k u n n a ll e.
26223:
26224: Huoltotilojen järjestäminen Riihimäellä virkasuhteessa olevien puhtaus- ja terveys-
26225: oleville rautatieläisille on ollut jo vuosikau- oloista, on puutteellisiin huoltotiloihin saa-
26226: sia esillä, mutta mihinkään ratkaisevaan pa- tava korjaus rakentamalla tarvittavat huol-
26227: rannukseen ei vielä ole päästy. Varsinkin torakennukset.
26228: suurimpien henkilökuntaryhmien, kuten lii- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
26229: kenneosaston henkilökunnan, veturimiesten, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26230: vaunumiesten ja rata-osaston huoltotilat
26231: ovat käytännöllisesti katsoen kokonaan jär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26232: jestämättä. Huoltotiloja vailla olevien hen- valtionrautateiden Riihimäen asemalle
26233: kilöiden lukumäärä on yli 500 henkeä. tarvittavan henkilökunnan huoltora-
26234: Koska on välttämätöntä, että uuden työ- kennuksen rakennustöiden aloittami-
26235: turvallisuuslain nojalla annetun asetuksen seksi.
26236: edellyttämällä tavalla huolehditaan myös
26237: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
26238:
26239: Olli J. Uoti. Martta Salmela-Järvinen. A. Simonen.
26240: Urho Kulovaara. Mikko Hult. Vappu Heinonen.
26241: Ensio Partanen. Kauko Tamminen. Kaino Haapanen.
26242: Arvo Sävelä. Eino Raunio. Aili Siiskonen.
26243: Vilho Turunen. Olli Aulanko. A. Härkönen.
26244: H. Törmä.
26245: 619
26246:
26247: xn,so. - Toiv.al. N: o 273.
26248:
26249:
26250:
26251: Ahonen ym.: Asematalon rakentamisesta Jyväskylän kaupun-
26252: kiin.
26253:
26254:
26255: E d u s k u n n a 11 e.
26256:
26257: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapamäen- oltuaan v. 1928 yhdeksännenä tilalla. Suo-
26258: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. lahden-Haapajärven radan valmistuttua
26259: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin lähivuosina tulee tämäkin vaikuttamaan huo-
26260: Jyväskylän asematalo, joka näin ollen on mattavasti Jyväskylän aseman liikenteeseen.
26261: palvellut 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä Edelleen Jyväskylästä tulee läänin pääkau-
26262: sama asematalo palvelee matkustavaista ylei- punki ja sekin omalta osaltaan vaikuttaa
26263: söä kuten silloin, kun ensimmäinen juna saa- liikenteen kasvamiseen. Edelleen ovat suun-
26264: pui Jyväskylään. nitelmat ja lähiajan rakennustavoitteet ole-
26265: Uuden asematalon rakentaminen Jyväsky- massa Jyväskylän-Jämsän radasta. Nykyi-
26266: lään oli jo ennen toista maailmansotaa ra- nen rakennus jo nyt on kuormitettu viimei-
26267: kennusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jy- seen pisteeseen.
26268: väskylän niinkuin monen muunkin asema- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin
26269: talon rakentamissuunnitelmat. Tästä on ku- lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen
26270: lunut kuitenkin jo lähes 20 vuotta, mutta saamisesta asematalosta, sillä valtiontalouden
26271: uutta asemataloa ei vain vielä ole saatu. tontille, missä postilaitos sijaitsee, on hyvin
26272: Jyväskylä - jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä hankalaa niitä rakentaa. Uuden asematalon
26273: kaupunki sekä tulevan Keski-Suomen läänin yhteyteen voitaisiin postilaitokselle varata
26274: pääkaupunki - on vielä vailla nykyaikaista melkoisia tiloja.
26275: asemataloa. Mainittakoon, että kun matkus- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
26276: tajamäärä oli v. 1928 131311 henkilöä, oli dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26277: se v. 1954 481 688 henkilöä. Matkustaja- muksen,
26278: määrässä tapahtunut kasvu on siis yli 3.5
26279: kertainen. Matkatavaravaihto on kasvanut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26280: suurin piirtein vastaavasti. Tässä samassa asematalon rakentamiseksi Jyväskylän
26281: ajassa on Jyväskylä noussut kuudenneksi kaupunkiin.
26282: suurimmaksi liikennepaikaksi maassamme,
26283: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26284:
26285: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Päiviö Hetemäki.
26286: 620
26287:
26288: XII,31. - Toiv.al. N:o 274.
26289:
26290:
26291:
26292:
26293: Leinonen ym.: Oulun rautatieaseman lopullisen suunnitelman
26294: laatimisesta.
26295:
26296:
26297: E d u s kunnalle.
26298:
26299: Oulu on Pohjois-Suomen rautateiden niin solmukohtana tulee voimakkaasti jatkumaan
26300: henkilö- kuin myös tavaraliikenteenkin tär- rinnan Pohjois-Suomen teollistamisen ja kai-
26301: kein solmukohta. Kaupungin kehitys on ollut ken muun kehityksen kanssa, on jo korkea
26302: viime aikoina yllättävän voimakas. Oulu on aika ryhtyä Oulun rautatieaseman välttä-
26303: nyt suuruudessa viidennellä tilalla asukas- mättä edessä olevaan uudistamiseen, jotta
26304: lukunsa perusteella. Uusien teollisuuslaitos- siitä ei muodostuisi vielä entistäkin vai-
26305: ten syntyminen Oulujoen sähkövoimalaitos- keampi pullonkaula Pohjois-Suomen kehityk-
26306: ten rinnalla, satamaliikenteen huomattava selle.
26307: laajeneminen mm. kaivostoiminnan kasvaessa, Rinnan ratapihakysymyksen selvittämisen
26308: uusien oppilaitosten lisääntyminen ja sekä kanssa on jo korkea aika ryhtyä laatimaan
26309: taloudellinen että muu voimakas kehitys ovat lopulliset suunnitelmat Oulujoen ylittävän
26310: olleet omiaan lisäämään niin tavara- kuin rautatiesillan uusimiseksi 2-raiteiseksi, sillä
26311: matkustajaliikennettäkin ennakolta arvaa- nykyinen silta on jo pelkästään profiilirajoi-
26312: mattomassa määrässä. Myös jo vireillä oleva tuksensa vuoksi muodostunut Pohjois-Suo-
26313: Pohjois-Suomen selluloosatehtaiden laajen- men liikennettä haittaavaksi esteeksL
26314: nus- ja jalostusasteen lisäämisvaihe on sitä Tätä suuruusluokkaa olevat työt ovat sen-
26315: suuruusluokkaa, että sen vaikutusta myös kaltaisia, ettei niiden suorittaminen ole suu-
26316: rautatieliikenteen lisääjänä ei ole lupa jättää restikaan riippuvainen vuodenajoista, joten
26317: huomioonottamatta. Oulun ratapihaa ja rau- ne soveltuvat mitä parhaiten sellaisiksi työt-
26318: tatietavara-asemaa onkin ollut pakko kaiken tymyyskohteiksi, joista jatkuvasti on ollut
26319: edellämainitun kehityksen takia jo tuntu- puutetta.
26320: vasti laajentaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26321: Mutta matkustaja-asema on vielä samanlai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26322: nen kuin Oulun radan valmistuessa, n. 70 muksen,
26323: vuotta sitten, jolloin Oulun ja yleensäkin
26324: Pohjois-Suomen koko muu kehitys oli ny- että hallitus ryhtyisi nope1.S~tn toi-
26325: kyiseen verrattuna aivan lapsen kengissä. menpiteisiin Oulun rautatieaseman lo-
26326: Tämänhetkisen tilanteen vallitessa ei aseman pullisen suunnitelman laatimiseksi,
26327: henkilökunta pysty parhaimmalla tahdollaan- jotta rakennusvaihe voitaisiin mahdol-
26328: kaan, uhrautuvasta työstään huolimatta, lisimman pikaisesti aloittaa osaltaan
26329: edes tyydyttävästi hoitamaan laajaksi paisu- helpottamaan Oulun seudun erittäin
26330: nutta liikennettä. vaikeaksi muodostunutta työtilannetta.
26331: Koska Oulun kaikinpuolinen kehitys Poh-
26332: jois-Suomen rautateiden huomattavimpana
26333: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
26334:
26335: Armas Leinonen. Martti Linna.
26336: Hannes Paaso. Niilo Ryhtä.
26337: Jaakko Kemppainen.
26338: 621
26339:
26340: Xfi,32. - Toiv.al. N: o 275.
26341:
26342:
26343:
26344:
26345: Jämsen ym.: Rautateiden tiepohjan lunastushinnan korvaa-
26346: misesta valtion varoista.
26347:
26348:
26349: E d u s k u n n a ll e.
26350:
26351: Uuden tielain mukaan suorittaa valtio loudellisissa vaikeuksissa kamppailevat kun-
26352: maantieaineiksi tarvittavan maa-alueen lu- nat, joiden alueen kautta rautatie kulkee,
26353: nastushinnan yksityisille maanomistajille. pysty tällaisia korvauksia suorittamaan,
26354: Rautateiden tiepohjan lunastushinnan kor- vaan olisi se tehtävä näissä kuntien kannalta
26355: vaaminen on sensijaan edelleen kuntien rasi- kestämättömiksi muuttuneissa oloissa, niin-
26356: tuksena. kuin uuden tielain mukaan jo tapahtuu
26357: Siitä, kuinka kohtuuttomaksi kyseinen ra- maantiealueiden lunastushinnan kohdalla,
26358: situs kunnille muodostuu, ovat puhuvana valtion varoista.
26359: esimerkkinä mm. Suolahden-Haapajärven Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26360: radanvarsikunnat. Niinpä maamme eräs eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26361: kaikkein suurimmissa taloudellisissa vaikeuk-
26362: sissa oleva kunta, Pihtipudas, joutuisi kanta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26363: maan radan tiepohjan lunastamisesta ja ra- toimenpiteisiin rautateiden tiepohjan
26364: kennusvaiheen aikana käytetyn soran korvaa- lunastushinnan korvaamiseksi valtion
26365: misesta useaan kymmeneen miljoonaan mark- varoista, niinkuin jo maantiealueiden
26366: kaan nousevat kustannukset. On selvää, et: kohdalla tapahtuu.
26367: tei Pihtipudas, enempää kuin muutkaan ta-
26368: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
26369:
26370: Artturi Jämsen. Nestori Kaasalainen. Akseli Paarman.
26371: Veikko Hyytiäinen. Hannes Paaso. Aarre Marttila.
26372: Yrjö Sinkkonen. V. E. Svinhufvud. Eemil Partanen.
26373: Matti Liinamaa. Niilo Ryhtä. Armas Leinonen.
26374: 622
26375:
26376: Xll,33. - Toiv.al N: o 276.
26377:
26378:
26379:
26380:
26381: Koivunen ym.: Määrärahasta Suolahder~r--Haapajärven rau-
26382: tatietä varten tarvittavan maan lunastushinnan korvaami-
26383: seksi kunnille.
26384:
26385:
26386: E d u s k u n n a ll e.
26387:
26388: Suolahden-Haapajärven rautatien raken- kunnat, joita ovat mm. Kannonkoski, Kars-
26389: nussuunnitelmien valmistumisvaiheessa sitou- tula, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari,
26390: tuivat kunnat, joiden alueelle rautatielinja vapautettaisiin näistä sitoumuksista, niin
26391: vahvistettiin, kustantamaan niin varsinaisen rautatien kuin maanteidenkin maapohjan lu-
26392: rautatien tarvitseman maapohjan kuin rau- nastamisesta. Uuden tielain mukaan nämä
26393: tatien aiheuttamien maanteiden muutoksiin- kunnat olisivatkin eräiltä osin vapautuneet
26394: kin tarvittavat maapohjat. Edellä mainit- nimenomaan maantiealueiden lunastamisvel-
26395: tuja sitoumuksia tehtäessä oli vallalla käsi- vollisuudesta, mutta viranomaiset tulkitse-
26396: tys, että jokaiselle kunnalle, jonka alueelle vat, uudesta tielaista huolimatta, sitoumus-
26397: rautatie tulee, koituu siitä suuria taloudelli- ten olevan ensisijaisia maanteiden muutos-
26398: sia etuja. töidenkin osalta.
26399: Suolahden-Haapajärven rautatien val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26400: mistumisen lähetessä on tullut esiin pulma, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26401: miten sitoumuksen tehneet kunnat nykyisissä
26402: olosuhteissa voivat niistä suoriutua. Kuntien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26403: yleisiä menoja on valtiovallan taholta, kun- tarvittavan määrärahan ottamiseksi
26404: tien mieltä kysymättä, lisätty jatkuvasti. valtion vuoden 1960 tu.lo- ja menoar-
26405: Rautatie sellaisenaan ei näytä lisäävän kun- vioesitykseen Suolahder~r--Haapajärven
26406: tien tuloja. Vieläpä rautatien rakennustyöt- rautatien rakentamisessa esiintullei-
26407: kin teetetään pääosaltaan näiden kuntien ul- den rautatie- ja maantiepohjien lu-
26408: kopuolelta siirretyllä työttömien siirtotyövoi- nastushinnan korvaamiseksi valtion
26409: malla. Näin ollen tuntuu kohtuulliselta, että varoilla.
26410: vuosikymmeniä sitten sitoumuksia tehneet
26411: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
26412:
26413: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
26414: Aleksi Kiviaho. Pentti Liedes. Arvo Ahonen.
26415: 623
26416:
26417: XII,34. - Toiv.al. N: o 277.
26418:
26419:
26420:
26421:
26422: Ryhtä: Määrärahasta kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen.
26423:
26424:
26425: E d u s k u n n a ll e.
26426:
26427: Kunnan- ja kyläteiden rakentamisen kautta rärahat, jotta nämä aikoinaan vireillepannut
26428: on viime vuosien aikana saatu monelle syr- ja lääninhallitusten rakentamispäätökset
26429: jäiselle kyläryhmälle rakennetuksi välttä- saaneet tiealoitteet voitaisiin rahoittaa raken-
26430: mätön tieyhteys ja senvuoksi onkin tämä tamista varten. Ko. 500 kunnan- ja kylä-
26431: määrärahamomentti tullut jokaisena vuotena tiealoitetta, jotka asianomaiset tiekunnat
26432: valtion tulo- ja menoarviossa käytetyksi erit- ovat vireille panneet, ovat jo yksistään suun-
26433: täin sopivalla tavalla syrjäisten seutujen nitelmakustannuksina tulleet maksamaan
26434: köyhien asukkaiden toimeentulon parantami- näille tiekunnille yhteensä yli 100 milj. mk.
26435: seksi. Kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen Jos nämä aloitteet hylättäisiin tai jätettäi-
26436: käytetyllä valtionavustuksella on myöskin siin muuten raukeamaan ilman rahoitusta,
26437: saatu meidän maahamme rakennetuksi kaik- niin silloin mainituille tiekunnille aiheutuisi
26438: kein halvimpia tiekilometrejä, sillä kun- varsin huomattava vahinko. Kun lisäksi tie-
26439: nan- ja kylätiet ovat tulleet valtiolle maksa- viranomaisilla ei ole vielä valmiina paikal-
26440: maan keskimäärin vain 2 milj. mk kilomet- listeiden rakentamisessa tarvittavia välttä-
26441: riä kohden, kun sitävastoin halvimmatkin mättömiä esivalmisteluja ja muita järjeste-
26442: maantiet ovat maksaneet n. 6-8 milj. mk/km lyjä, niin on hyvin kyseenalaista, päästäi-
26443: ja ne tiet, joita on tehty työttömyystöinä, siinkö vielä v. 1960 aikana paikallisteitäkään
26444: ovat yleensä tulleet maksamaan 12-16 milj. rakentamaan täydellä teholla. Senvuoksi on-
26445: mk/km. Kun kunnan- ja kyläteiden raken- kin tarpeellista, että kunnan- ja kyläteitä
26446: tamiseen saadut varat on käytetty näin rakennetaan nyt vv. 1959 ja 1960 mahdolli-
26447: edullisella tavalla yhteiskuntaa palvelemaan, simman tehokkaasti ja että näiden teiden ra-
26448: niin senvuoksi olisikin tarpeellista, että kun- kentamiseen mainittuina vuosina varataan
26449: nan- ja kyläteiden rakentamiseen saataisiin myöskin valtion tulo- ja menoarvioihin sel-
26450: vielä tarpeelliset määrärahat sekä vuoden laiset määrärahat, että kaikki ministeriössä
26451: 1959 lisämenoarviossa että myöskin v. 1960 ja TVH: ssa vireillä olevat kunnan- ja kylä-
26452: varsinaisessa tulo- ja menoarviossa. tiet päästään rakentamaan vv. 1959-60.
26453: Uuden tielain voimaantultua on suunni- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26454: teltu kunnan- ja kyläteiden määrärahamo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26455: mentin lopettamista ja siirtymistä paikallis- muksen,
26456: teiden rakentamiseen. Mutta kun kullmlai-
26457: tosministeriössä ja TVH: ssa on vielä lähes että hallitus ottaisi vuoden 1960 tulo-
26458: 500 kunnan- ja kylätiealoitetta odottamassa ja menoarvioesitykseen 1 400 000 000
26459: määrärahaa tien rakentamista varten, niin markan suuruisen määrärahan käytet-
26460: senvuoksi olisi valtion tulo- ja menoarvioi- täväksi kunnan- ja kyläteiden raken-
26461: hin vielä vv. 1959-60 saatava sellaiset mää- tamiseen.
26462: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
26463:
26464: Niilo Ryhtä.
26465: 624
26466:
26467: XII,35. - Toiv.al. N: o 278.
26468:
26469:
26470:
26471:
26472: Ryhtä: Lisäyksestä vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon kun-
26473: nan- ja kyläteiden rakentamisen avustamiseen.
26474:
26475:
26476: E d u s k u n n a 11 e.
26477:
26478: Kunnan- ja kyläteiden rakentamisen rahat, jotta nämä aikoinaan vireillepannut
26479: kautta on viime vuosien aikana saatu monelle ja lääninhallitusten rakentamispäätökset saa-
26480: syrjäiselle kyläryhmälle rakennetuksi välttä- neet tiealoitteet voitaisiin rahoittaa rakenta-
26481: mätön tieyhteys ja senvuoksi onkin tämä mista varten. Ko. 500 kunnan- ja kylätie-
26482: määrärahamomentti tullut jokaisena vuotena aloitetta, jotka asianomaiset tiekunnat ovat
26483: valtion tulo- ja menoarviossa käytetyksi erit- vireille panneet, ovat jo yksistään suunni-
26484: täin sopivalla tavalla syrjäisten seutujen telmakustannuksina tulleet maksamaan näille
26485: köyhien asukkaiden toimeentulon parantami- tiekunnille yhteensä yli 100 milj. mk. Jos
26486: seksi. Kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen nämä aloitteet hylättäisiin tai jätettäisiin
26487: käytetyllä valtionavustuksella on myöskin muuten raukeamaan ilman rahoitusta, niin
26488: saatu meidän maahamme rakennetuksi kaik- silloin mainituille tiekunnille aiheutuisi var-
26489: kein halvimpia tiekilometrejä, sillä kunnan- sin huomattava vahinko. Kun lisäksi tie-
26490: ja kylätiet ovat tulleet valtiolle maksamaan viranomaisilla ei ole vielä valmiina paikallis-
26491: keskimäärin vain 2 milj. mk kilometriä koh- teiden rakentamisessa tarvittavia välttämät-
26492: den, kun sitävastoin halvimmatkin maantiet tömiä esivalmisteluja ja muita järjestelyjä,
26493: ovat maksaneet n. 6-8 milj. mk/km ja ne niin on hyvin kyseenalaista, päästäisiinkö
26494: tiet, joita on tehty työttömyystöinä, ovat vielä v. 1960 aikana paikallisteitäkään raken-
26495: yleensä tulleet maksamaan 12-16 milj. tamaan täydellä teholla. Senvuoksi onkin
26496: mk/km. Kun kunnan- ja kyläteiden raken- tarpeellista, että kunnan- ja kyläteitä raken-
26497: tamiseen saadut varat on käytetty näin netaan nyt vv. 1959 ja 1960 mahdollisimman
26498: edullisella tavalla yhteiskuntaa palvelemaan, tehokkaasti ja että näiden teiden rakentami-
26499: niin senvuoksi olisikin tarpeellista, että kun- seen mainittuina vuosina varataan myöskin
26500: nan- ja kyläteiden rakentamiseen saataisiin valtion tulo- ja menoarvioihin sellaiset mää-
26501: vielä tarpeelliset määrärahat sekä vuoden rärahat, että kaikki ministeriössä ja
26502: 1959 lisämenoarviossa että myöskin v. 1960 TVH: ssa vireillä olevat kunnan- ja kylätiet
26503: varsinaisessa tulo- ja menoarviossa. päästään rakentamaan vv. 1959-60.
26504: Uuden tielain voimaantultua on suunni- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
26505: teltu kunnan- ja kyläteiden määrärahamo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26506: mentin lopettamista ja siirtymistä paikallis-
26507: teiden rakentamiseen. Mutta kun kulkulai- että hallitus antaisi Eduskunnalle
26508: tosministeriössä ja TVH: ssa on vielä lähes esityksen 300 000 000 markan määrä-
26509: 500 kunnan- ja kylätiealoitetta odottamassa rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
26510: määrärahaa tien rakentamista varten, niin 1959 tulo- ja menoarvioon kunnan- ja
26511: senvuoksi olisi valtion tulo- ja menoarvioihin kyläteiden rakentamisen avustamiseen.
26512: vielä vv. 1959-60 saatava sellaiset määrä-
26513: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26514:
26515: Niilo Ryhtä.
26516: 625
26517:
26518: XII,36. - Toiv.al. N: o 279.
26519:
26520:
26521:
26522:
26523: Ahonen ym..: Kanavuoren-Kelkkamäen maantien rakenta-
26524: misesta.
26525:
26526:
26527: Eduskunnalle.
26528:
26529: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on vasti matkaa Lievestuoreen teollisuusalueelta
26530: kysymys maantien rakentamisesta Vaajakos- Jyväskylään, on tämä talouselämän sekä
26531: ken aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruoko- Lievestuoreen teollisuusalueelia asuvien kan-
26532: saaren pysäkin kautta Leppäveden ylitse nalta ensiarvoisen tärkeä asia. Esityksen
26533: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Met- perusteluiksi voidaan vielä mainita, että tien
26534: solahden kautta Keikkamäkeen Jyväskylän- rakentaminen ratapengertä myöten Leppä-
26535: Laukaan-Pieksämäen maantielle tullut veden ylitse on jo rautatietä rakennettaessa
26536: ajankohtaiseksi. Tien aikaansaamista varten otettu huomioon leventämällä ratapengertä
26537: ovat paikkakuntalaiset pitäneet kokouksia, huomattavasti yli yksin rautatien tarpeen.
26538: joissa on yksimielisesti todettu välttämättö- Samoin on huomioitava se, että nyt jo on
26539: mäksi kyseeilinen Kanavuoren-Leppälahden rakennettu valtion maantieksi tie Leppälah-
26540: tie, kuten tiesuuntaa on alettu kutsua. Paik- den pysäkiltä Toivakkaan, joka jäisi hyvin
26541: kakuntalaiset ovat edellä mainitun tien ai- vähän merkitseväksi, ellei edellä esitettyä
26542: kaansaamisesta kääntyneet jo kulkulaitosten maantietä rakennettaisi.
26543: ja yleisten töiden ministeriön ym. virastojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26544: puoleen. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
26545: Tällä tiellä olisi suuri yleinen merkitys toivomuksen,
26546: kauttakulkutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja
26547: tästä johtuen tätä tiesuuntaa ovat ryhtyneet etä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26548: kannattamaan mm. Laukaan kunnan tielau- maantien rakentamiseksi suunnalla
26549: takunta, Jyväskylän maalaiskunnan val- Kanavuori - Leppälahti - Metso-
26550: tuusto, Jyväskylän kauppakamari, Keski- lahti - Kelkkamäki Jyväskylän maa-
26551: Suomen maanviljelysseuran asutustoimikunta laiskunnan sekä Laukaan kunnan
26552: sekä monet muut Jyväskylän maakunnalliset alueella.
26553: liikelaitokset. Kun tie lyhentäisi huomatta-
26554: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26555:
26556: Arvo Ahonen. Onni Peltonen. Veikko Hyytiäinen.
26557:
26558:
26559:
26560:
26561: 79 E 219/59
26562: 626
26563:
26564: XII,37. - Toiv.al. N: o 280.
26565:
26566:
26567:
26568:
26569: Ahonen ym.: Maantien rakentamisesta Vesannon-Viitasaa-
26570: ren maantieltä Pihtiputaan asemalle.
26571:
26572:
26573: E d u s k u n n a ll e.
26574:
26575: Kun Äänekosken-Haapajärven rautatie keuksellisen tasaista ja muutoinkin sopi-
26576: tulee lähitulevaisuudessa valmistumaan, on vaa maantien rakentamiseen, huomattavalta
26577: aika kiinnittää huomiota siitä johtuvien lii- osalta jopa erinomaista kuivan kangasmaas-
26578: kennekysymysten selvittämiseen. Tässä suh- ton vuoksi.
26579: teessa on syytä huomioida varsinkin Viita- Vaikka Suovanlahden-Pihtiputaan väli-
26580: saaren pitäjän idänpuolisen osan liikenneky- sellä maantiellä tulisi olemaan tärkeä mer-
26581: symys, joka erityisesti vaatii korjausta. kitys ennen kaikkea Pihtiputaalle ja sieltä
26582: Pitäjän idänpuolisen osan liikenne tulee Kolimajärven eteläpuolitse etelään Suuntau-
26583: suuntautumaan rakennettaville Keitelepoh- tuvalle kaukoliikenteelle, on vielä otettava
26584: jan ja Pihtiputaan asemille. Keiteleen itä- huomioon, että jo Mäntylänkylällä ja Tou-
26585: puolella on kylläkin jo Vesannolta Suovan- laudella yksistään on hyvän joukon yli sata
26586: lahden ja Kymönkosken kautta Viitasaaren tilaa, joiden asujaroisto on edelleen huonojen
26587: kirkolle johtava maantie. Kumpikaan näistä tieyhteyksien takana. On myöskin muistet-
26588: teistä ei yksin- kunnoltaan eikä varsinkaan tava, että Keiteleen pitäjässä johtaa Ve-
26589: suunnaltaan - enää nykyoloissa vastaa yhä sannon-Keiteleen väliseltä maantieltä kylä-
26590: kasvavaa liikennetarvetta. tie Koutajärven eteläpuolitse Viitasaaren pi-
26591: Vesannon-Viitasaaren maantie on Suo- täjän rajalle, minkä tien kautta tuleva lii-
26592: vanlahden ja Kymönkosken väliseltä osalta kenne - sitten kun noin 3 km:n rakenta-
26593: siksi mutkainen ja mäkinen, että tältä suun- maton taival on tehty - tulee Toulauden
26594: nalta johtuvan liikenteen parantamiseksi kylätien kautta ohjautumaan ehdotetulle
26595: olisi ensi tilassa ryhdyttävä toimenpiteisiin. maantielle.
26596: Pitäjässä on yleisesti tunnettua, ettei ky- Kun Keiteleenjärvellä oli vielä laivalii-
26597: seessä olevan tien oikaisua vuorisen maaston kennettä, tapahtui tavaroiden kuljetus aina
26598: takia voida taloudellisesti ajatellen suorit- viime vuosiin saakka huomattavalta osalta
26599: taa. Tästä syystä olisi Keiteleenjärven itä- vesitse, jolloin liikenteen suunta pitäjän eri
26600: puolelle rakennettava sopivampaan maas- kulmilta oli laivalaiturille.
26601: toon kokonaan uusi, nykyisen tarpeen vaa-
26602: tima liikenneväylä. Laivaliikenteen nyt lakattua tapahtuu kul-
26603: Pihtiputaan kirkolta johtaa jo nyt Koli- jetus autoilla, mistä johtuu liikenteen suun-
26604: majärven itärantaa pitkin kunnantie Keite- nan muuttuminen itä-länsisuuntaisesta ny-
26605: leen-Viitasaaren maantielle; siitä päästään kyiseksi etelä-pohjoissuuntaiseksi. Näin ollen
26606: edelleen jo nyt käyttökelpoista kylätietä pit- entiset tiet eivät enää suuntansakaan puo-
26607: kin Toulauden kylään. Kun toiselta puolen lesta täytä myös muuttuneen liikenteen vaa-
26608: etelästä Suovanlahdelta johtaa 8 km pitkä timuksia, puhumattakaan niitten heikosta
26609: Lahnaisten kylätie Mäntylänkylälle, puuttuu kunnosta.
26610: enää vain noin 7 km:n matka viimemainitun Puutavarankin kuljetuksen myös siirryt-
26611: kylän ja Toulauden välistä kesäajoneuvoille tyä vesikuljetuksesta miltei yksinomaan au-
26612: kulkukelpoista tietä, jotta etelästä Suovan- tokuljetukseen on uusia teitä rakennettaessa
26613: lahden kautta suuntautuva liikenne voisi huomioitava niiden sijainti metsäalueita so-
26614: luonnollisimmin ohjautua rakennettaville Kei- pivasti halkovina. Tässäkin suhteessa täyt-
26615: telepohjan ja Pihtiputaan asemille. Maasto tää ehdotettu maantie sille asetettavat vaati-
26616: ehdotetun maantien koko matkalla on poik- mukset.
26617: XII,37.- Ahonen ym. 627
26618:
26619: Viime vuosina on ehdotetun tien vaiku- tehtävä ja tarpeelliset tutkimukset ja muut
26620: tuspiiriin perustettu suuri määrä maanhan- valmistavat toimenpiteet suoritettava.
26621: kintatiloja, joille usein suurinkin kustan- Ehdotetun tien rakentamisesta koituva
26622: nuksin rakennetut tilustiet on suunniteltu, hyöty olisi kuitenkin sekä näille paikkakun-
26623: tosin kyläteiltä nyt alkavina, mutta kuiten- nille että koko maakunnalle siksi suuri, että
26624: kin ehdotetun pääliikenneväylän avaamista tien rakentaminen olisi joka tapauksessa
26625: silmällä pitäen. Niihin uhratuilla varoilla myönteisesti ratkaistava.
26626: ei näin ollen yleisen maantien yhä puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26627: tuessa ole saavutettu tarkoitettua tulosta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26628: Kun sanottujen tilojen tuotto ratkaisevasti vomuksen,
26629: riippuu kunkin asutusalueen liikenteen es-
26630: teettömästä liittämisestä maakunnan ylei- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
26631: seen, myös rautatieliikenteeseen, on ehdote- siin yleisen maantien rakentamiseksi
26632: tun tien rakentaminen myös tältäkin kan- Vesannon - V iitasaaren maantieltä
26633: nalta katsoen ensiarvoisen tärkeä. Suovanlahden - Mäntylänkylän ..:.__
26634: Ehdotetun maantien rakentaminen sopisi Toulauden - Kolimanpään - Puro-
26635: myös työttömyystyönä suoritettavaksi, mutta lan kautta Pihtiputaan asemalle.
26636: sitä ennen olisi päätös tien rakentamisesta
26637: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26638:
26639: Arvo Ahonen. Siiri Lehmonen.
26640: 628
26641:
26642: XII,SS. - Toiv.al. N: o 281.
26643:
26644:
26645:
26646:
26647: Ahonen ym.: Myllymäen-Multian-Uuraisten-Koiviston
26648: maantien suunnittelemisesta ja parantamisesta.
26649:
26650:
26651: Eduskunnalle.
26652:
26653: Koiviston-Uuraisten-Multian maantiellä Kaskisten-Kuopion tiesuunta on peri-
26654: on suuri merkitys vaikutusalueensa kun- aatteessa ratkaistu Kuopion-Koiviston ja
26655: tien liikenteelle, erityisesti puutavaran- Myllymäen-Kaskisten osuuksilla. Tässä tar-
26656: kuljetukselle. Tien suunta on hyvä, koitettu Myllymäen-Multian-Uuraisten-
26657: mutta erityisesti suuret korkeuserot ai- Koiviston tiesuunta muodostaa lyhimmän
26658: heuttavat liikenteelle vaikeuksia. Tie muo- kysymykseen tulevan yhteyden vielä ratkai-
26659: dostaa osan pitemmästä Kuopion-Suolah- semattomaila tiesuunnan osalla.
26660: den-Multian-Myllymäen-Kaskisten tie- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
26661: suunnasta. Rakennettuna tie nykyaikaisia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26662: vaatimuksia vastaavaksi Koiviston-Uurais- muksen,
26663: ten-Multian-Myllymäen välillä tulee tiellä
26664: olemaan merkitystä myös Keski-Suomen lä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26665: pikulkuliikenteelle itä-länsisuunnassa. Tie- maantien suunnittelemiseksi ja pa-
26666: osuuden merkitys puutavaran ja teollisuus- rantamiseksi Myllymäen-Multian-
26667: tuotteiden kuljetukselle tulee kasvamaan en- Uuraisten-Koiviston väUJ,lä.
26668: tisestään Äänekosken teollisuuslaitosten laa-
26669: jentumisen seurauksena.
26670: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
26671:
26672: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
26673: Veikko Hyytiäinen. Impi Lukkarinen.
26674: Päiviö Hetemäki.
26675: 629
26676:
26677: XII,39. - Toiv.al. N: o 282.
26678:
26679:
26680:
26681:
26682: Ahonen ym.: Oriveden-Mäntän-Keuruun-Multian-Kars-
26683: tulan runkotien suunnittelemisesta.
26684:
26685:
26686: Eduskunnalle.
26687:
26688: On ilmeistä, että Mäntän, Keuruun, Mul- sematta kunnollisen tien merkitystä matkai-
26689: tian, Pihlajaveden ja Ä.htärin jatkuvalle ke- lun edistämisessäkään.
26690: hittymiselle ovat pahana esteenä huonot tie- Voitaneen siten pitää perusteltuna, että
26691: olot. Erikoisena haittana voidaan pitää sitä, nykyaikaiset vaatimukset täyttävää Orive-
26692: että ko. kunnat ovat kaukana ns. runko- den-Mäntän-Keuruun-Multian - Karstu-
26693: teistä, Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 lan tietä ryhdyttäisiin mahdollisimman pian
26694: km. Teollisuuden saamiseksi ja sen kilpai- suunnittelemaan, sillä tämä luonnollisella ta-
26695: lukyvyn kannalta tiet ovat kuitenkin vält- valla yhdistäisi mainitun alueen valtakun-
26696: tämättömiä. nan muihin runkoteihin. Suunnitelman kii-
26697: Ko. alue liittyy läheisesti Tampereen vai- reellisyys on ilmeinen, sillä tien suunta rat-
26698: kutuspiiriin ja on sen sekä tietenkin Män- kaisevalla tavalla vaikuttaa moniin muihin
26699: tän puuteolliauuden raaka-ainealueena. Täl- suunnitelmiin ko. paikkakuntien alueilla.
26700: läkin alalla siirryttäessä yhä enemmän ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26701: kaitten maantiekuljetusten varaan vaikut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26702: taa nykyaikaisen nopea päätie myöskin muksen,
26703: alueensa raaka-ainehintoihin ja lisää senkin
26704: kautta toimeentuloedellytyksiä alueellaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26705: Yhä enemmän kauppa- ja muissa liike- runkotien suunnittelemiseksi Oriveden
26706: toimissa on kunnollisen tien tarve tullut -Mäntän- Keuruun- Multian-
26707: ajankohtaiseksi. Ei ole syytä jättää mainit- Karstulan tieosalla.
26708: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26709:
26710: Arvo Ahonen. Mikko Asunta. Anni Flinck.
26711: 630
26712:
26713: XII,40. - Toiv.al. N: o 283.
26714:
26715:
26716:
26717:
26718: Ahonen ym.: Valtiontien n:o 13 oikaisutyön toteuttamisesta
26719: Uuraisten kirkonkylän kohdalla.
26720:
26721:
26722: E d u s k u n n a ll e.
26723:
26724: Valtiontien n: o 13 oikaisu on suunniteltu ten tähän työkohteeseen voitaisiin sijoittaa
26725: tapahtuvaksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla huomattava määrä työntekijöitä, jotka voi-
26726: ja työ olisi tärkeä kirkonkylän vastaisen sivat työssä käydä juuri kotoa käsin.
26727: rakennussuunnitelman ja asemakaavoituksen Suunnitelman toteuttaminen olisi tärkeä
26728: vuoksikin. Suunnitelman on tie- ja vesira- koko kirkonkylän kehityksen kannalta.
26729: kennushallitus vahvistanut 23. 8. 1956 ja Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
26730: samalta päivältä on kulkulaitosten ja yleis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
26731: ten töiden ministeriönkin vahvistus. Tien toivomuksen,
26732: oikaisu tapahtuisi paaluvälillä 206-60-260,
26733: kilometreillä 34-39, siis 5.5 km matkalla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26734: Nykyisin liikennöitävä tie on erittäin mut- valtiontiellä n: o 13 tienoikaisutyön
26735: kainen juuri Uuraisten kirkonkylän koh- toteuttamiseksi Uuraisten kirkonkylän
26736: dalla ns. Paanasen joen mutkineen. kohdalla 5.5 km:n matkal,la.
26737: Vahvistetun suunnitelman mukaan kustan-
26738: nusarvio olisi n. 50-60 milj. markkaa, jo-
26739: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26740:
26741: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
26742: 631
26743:
26744: XII,41. - Toiv.al. N: o 284.
26745:
26746:
26747:
26748:
26749: Ahonen ym.: Maantien rakentamisesta Lievestuoreelta Saa-
26750: rilammin ja Simunan kautta Laukaan K upariin.
26751:
26752:
26753: E d u s k u n n a ll e.
26754:
26755: Paikallisten asukkaiden toimesta on raken- kentamiseen määrärahan, joka on ainoa suu-
26756: nettu kylätietä Lievestuoreen-Hankasal- rempi silta koko tiealueella.
26757: men maantieltä Saarilammilie päin n. 5 ki- Tien rakentaminen on muodostunut kui-
26758: lometriä. Samoin on asutustietä rakennettu tenkin ylivoimaiseksi tehtäväksi seudun vä-
26759: Jyväskylän-Kuopion maantieltä n. 9 kilo- hävaraisille pienviljelijä- ja metsätyöväes-
26760: metriä Kupariin saakka. Rakentamaton osa tölle. Olisi kohtuutontakin vaatia paikalli-
26761: on vielä n. 20 kilometriä ja käsittää suu- selta väestöitä rakennus- ja ylläpitokustan-
26762: ren tiettömän alueen Laukaan ja Hankasal- nuksia tiehen, joka palvelisi kauttakulku-
26763: men rajamailla, kuten Lankamaan, Simunan liikennettä sekä huomattavasti raskaita kul-
26764: ja Saarilammin kylät. Tätä laajaa asuttua jetuksia Lievestuoreen teollisuusalueelle.
26765: aluetta erottaa tieverkostosta idässä Kynsi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26766: vesi ja lännessä Kuusvesi ja Lievestuoreen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26767: järvi. Tälle tiettömälle alueelle on aikoi- muksen,
26768: naan suunniteltu rakennettavaksi kauttakul-
26769: kutie Lievestuoreelta Jyväskylän-Kuopion että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26770: maantielle, joka syystä tai toisesta on sit- toimenpiteisiin maantien rakentami-
26771: temmin rauennut, mutta jälleen viime ai- seksi Lievestuoreelta Saarilammin ja
26772: koina tullut esille Laukaan kunnan sekä Simunan kautta Kupariin Laukaan
26773: paikkakuntalaisten toimesta. Laukaan kunta kunnan alueella.
26774: on mm. varannut Simunankosken sillan ra-
26775: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26776:
26777: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
26778: 632
26779:
26780: XII,42. - Toiv.al. N:o 285.
26781:
26782:
26783:
26784:
26785: Ahonen ym.: Maantien rakentamisesta Laukaan Leppäve-
26786: deltä V aajakoskelle.
26787:
26788:
26789: Eduskunnalle.
26790:
26791: Laukaan kunnan Leppäveden kylän kautta Mielestämme tien tekokustannukset
26792: kulkee valtatie Jyväskylästä Laukaan kir- matka on 7 km ja maasto melko tasaista -
26793: konkylään. Leppäveden kylästä on suunni- tulevat muodostumaan sen tuottamaan hyö-
26794: teltu rakennettavaksi Vaajakoskelle tie, joka tyyn nähden niin kohtuullisiksi, ettei niiden
26795: yhdistäisi Itä-Päijänteen tien Laukaan tie- pitäisi olla esteenä tämän tärkeän maantien
26796: hen. Kun rakennettava tie tulisi kulkemaan rakentamiselle.
26797: asuttujen alueiden halki, saattaen siten myös Edellä olevan perusteella kunnioittaen
26798: paikallisen tietarpeen järjestykseen, on sen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26799: merkitys siinäkin mielessä erittäin suuri. vomuksen,
26800: Tien rakentaminen merkitsisi parempia yh-
26801: teyksiä Vaajakoskelle päin raskaissa puuta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26802: varankuljetuksissakin. Tietyön alkaminen maantien rakentamiseksi Laukaan
26803: lisäisi Laukaassa ja Jyväskylän maalaiskun- Leppäveden kylästä Kivilammin
26804: nassa myös ansiotyömahdollisuuksia seudun kautta V aajakoskelle.
26805: vähävaraiselle väestölle.
26806: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26807:
26808: Arvo Ahonen. Lars Lindeman.
26809: 633
26810:
26811: Xll,43. - Toiv.al. N: o 286.
26812:
26813:
26814:
26815:
26816: Asunta ym.: Ruoveden--Vilppulan maantien kunnostami-
26817: sesta.
26818:
26819:
26820: E d u s k u n n a ll e.
26821:
26822: Vuoden 1958 valtiopäivillä tehtiin aloite Tämän jälkeen ovat liikenneolosuhteet
26823: suunnitelman laatimista varten Ruovedeltä muuttuneet paikkakunnalla huomattavasti
26824: Vilppulaan johtavan maantien kunnostami- siitä syystä, että todennäköisesti ensi vuo-
26825: seksi. Aloitteessa todettiin, kuinka jo den aikana valmistuu tie Ruoveden pitäjän
26826: vuonna 1933 tie- ja vesirakennushallitus oli Jänkipohjan kylästä Teiskon kautta Tampe-
26827: suunnitellut tiellä korjauksia. Niitä ei ole reelle, jolloin Ruoveden-Vilppulan tie muo-
26828: vieläkään toteutettu muuta kuin parin sillan dostuu entistä tärkeämmäksi ja sen korjaa-
26829: kohdalta. Tämä jo osoittaa, että asian pitäisi minen entistä kiireellisemmäksi voidakseen
26830: vihdoinkin olla ajankohtainen ja toimenpi- paikallisen liikenteen lisäksi palvella Män-
26831: teisiin johtava. Tie- ja vesirakennushallituk- tän kauppalasta Tampereelle suuntautuvaa
26832: sen pääjohtajan A. Kuusiston kulkulaitos- liikennettä. - On huomattava, että tätä
26833: valiokunnalle antamassa asiantuntijalausun- kautta on mahdollisuus saada verrattain
26834: nossa todettiin aloitteen perusteluissa mai- suora yhteys Mäntästä ja Vilppulasta Tam-
26835: nitut asiat tien huonosta kunnosta ja em. pereelle jatkamalla nyt rakenteilla olevaa
26836: suunnitelmasta paikkansapitäviksi. Lisäksi ns. Teiskon tietä suoraan Ruoveden-Vilp-
26837: lausunnossa mainittiin jo vuonna 1954 tiellä pulan tiehen saakka.
26838: suoritetun liikennelaskelman mukaan keski- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
26839: määrin 500 tonniin vuorokaudessa kohoavan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksti
26840: liikenteen kannalta tie heikkokuntoiseksi. Tä- toivomuksen,
26841: män jälkeen liikenne on vielä huomattavasti
26842: kasvanut. Aloite hylättiin asiantuntijalausun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
26843: non perusteella, jossa mainitaan monien toimenpiteisiin suunnitelman laatimi-
26844: huomattavasti kiireellisempien tienparannus- seksi Ruovedeltä Vilppulaan johtavan
26845: suunnitelmien vievän ammattihenkilökunnan maantien kunnostamiseksi sekä Jä-
26846: ajan niin tarkkaan, että hankkeen toteutta- minkipohjan--Tampereen tien yhdis-
26847: minen on lykättävä toistaiseksi. tämiseksi edellä mainittuun tiehen.
26848: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26849:
26850: Mikko Asunta. Anni Flinck. H. Törmä.
26851: Toivo Hietala. Usko Seppi. Atte Pakkanen.
26852:
26853:
26854:
26855:
26856: 80 E 219/59
26857: 634
26858:
26859: XII,44. - Toiv.al. N:o 287.
26860:
26861:
26862:
26863:
26864: Asunta ym.: Suunnitelman laatimisesta Mäntän kauppalan
26865: ympäristön tieolojen parantamisesta.
26866:
26867:
26868: Ed u s kunnalle.
26869:
26870: Mäntän kauppala, joka sijaitsee suunni- omaan hidasta junakuljetusta käyttäen.
26871: teltujen Keski-Suomen ja Pirkanmaan lää- Asiaan pitäisi näin ollen saada pikainen
26872: nien sauma-alueella, on suurine teollisuus- korjaus, josta syystä ehdotammekin kun-
26873: laitoksineen muodostamassa hyvää vauhtia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26874: ympärilleen oman talousalueensa, jonka muksen,
26875: merkitys ympäristön elinkeino- ja talouselä-
26876: mälle on erittäin suuriarvoinen. Kuitenkin että hal.litus ryhtyisi toimenpiteisiin
26877: sen kehitystä jarruttavat suuressa määrin yleisen suunnitelman laatimiseksi
26878: erittäin huonot liikenneolot, jotka eivät lähi- Mäntän kauppalan ympäristön tieolo-
26879: mainkaan vastaa nykyajan vaatimuksia. jen parantamiseksi, johon suunnitel-
26880: Raskas kuormitus särkee varsinkin keväi- maan sisältyisi mm. tutkimus suoran
26881: sin huonot tiet, josta johtuen liikenne usein tieyhteyden aikaansaamiseksi Män-
26882: katkeaa pitkiksi ajoiksi. Liikenneyhteydet tästä lähimpään vientisatamaan.
26883: esim. vientisatamiin voidaan hoitaa yksin-
26884: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
26885:
26886: Mikko Asunta. Toivo Hietala. Usko Seppi.
26887: Arvo Ahonen. Atte Pakkanen. H. Törmä.
26888: Anni Flinck.
26889: 635
26890:
26891: XII,45. - Hemst.mot. N: o 288.
26892:
26893:
26894:
26895:
26896: Backlund m.fl.: Angående planläggning och byggande av
26897: vägsträckan Saarijärvi-Alavo-Kauhajoki-Kaskö.
26898:
26899:
26900: T i ll R i k s d a g e n.
26901:
26902: Då planläggningen av och arbetet på den att regeringen måtte skrida till åt-
26903: för hela norra och mellersta Finlands ekono- gärder och ur anslagen för arbetslös-
26904: miska liv och utveckling viktiga landsvägs- hetens bekämpande anvisa medel för
26905: sträckan Saarijärvi-Alavo-Kauhajoki till påskyndande av planläggningen och
26906: Kaskö med dess kända vinterhamn synes arbetet på den ur nationalekonomisk
26907: framskrida ytterst långsamt samtidigt som synpunkt viktiga vägsträckan Saari-
26908: ur ekonomisk synpunkt långt mindre bety- järvi-Alavo-Kauhajoki-Kaskö.
26909: delsefulla vägar färdigställes i snabb takt,
26910: får undertecknade föreslå, att riksdagen ville
26911: hemställa,
26912: Helsingfors den 20 februari 1959.
26913:
26914: Georg Backlund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
26915: 636
26916:
26917: XII,45. - Toiv.al. N: o 288.
26918: Suomennos.
26919:
26920:
26921:
26922:
26923: Backlund ym.: Saarijärven-Alavuden-Kauhajoen-Kaskis-
26924: ten tien suunnittelusta ja rakentamisesta.
26925:
26926:
26927: Eduskunnalle.
26928:
26929: Kun koko Pohjois- ja Keski-Suomen ta- joittaneet eduskunnan päätettäväksi toivo-
26930: loudelliselle elämälle ja kehitykselle tärkeällä muksen,
26931: maantiesuunnalla Saarijärveltä Alavuden ja
26932: Kauhajoen kautta Kaskisiin ja sen tunnet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26933: tuun talvisatamaan suunnittelu ja työt näyt- ja osoittaisi työttömyysmäärärahoista
26934: tävät edistyvän kovin verkkaisesti, ja saman- varoja kansantaloudel.lisesti tärkeän tie-
26935: aikaisesti rakennetaan valmiiksi taloudelli- suunnan Saarijärvi-Alavus-Kauha-
26936: selta kannalta paljon merkityksettömämpiä joki-Kaskinen suunnittelun ja raken-
26937: teitä nopeassa tahdissa, ehdottavat allekir- nustöiden kiirehtimistä varten.
26938: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
26939:
26940: Georg Backlund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
26941: 637
26942:
26943: XII,46.- Hemst.mot. N:o 289.
26944:
26945:
26946:
26947:
26948: Backlund m.fl. : Angående breddning och nedschaktning av
26949: backkrönet vid Benvik backe på landsvägen Kaskö-
26950: Närpes.
26951:
26952:
26953: Till Riksdagen.
26954:
26955: Hänvisande till motiveringen i finansmo- att regeringen måtte skrida till åt-
26956: tion n: o 63 inlämnad till 1958 års riksdag gärder för verkställande av en bredd-
26957: föreslår undertecknade, att riksdagen ville ning och nedschaktning av backkrönet
26958: besluta hemställa, vid Benvik backe på Zandsvägen
26959: Kaskö-Närpes.
26960: Helsingfors den 20 februari 1959.
26961:
26962: Georg Ba.cklund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
26963: 638
26964:
26965: Xll,46. - Toiv.al. N: o 289.
26966: Suomennos.
26967:
26968:
26969:
26970:
26971: Backlund ym.: Kaskisten-Närpiön maantiellä olevan Ben-
26972: vikin mäen levittämisestä ja tasoittamisesta.
26973:
26974:
26975: E d u s k u n n a ll e.
26976:
26977: Viitaten vuoden 1958 valtiopäivillä tehdyn että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26978: raha-asia-aloitteen n: o 63 perusteluihin alle- Kaskisten-Närpiön maantiellä olevan
26979: kirjoittaneet ehdottavat eduskunnan pää- Benvikin mäen huipun leventämisen
26980: tettäväksi toivomuksen, ja tasoittamisen toteuttamiseksi.
26981: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
26982:
26983: Georg Backlund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
26984: 639
26985:
26986: XII,47. - Hemst.mot. N:o 290.
26987:
26988:
26989:
26990:
26991: Eriksson m.fl. :Angående fastställande och byggande av väg-
26992: sträckningen över-Esse-Bäckby.
26993:
26994:
26995: T i 11 R i k s d a g e n.
26996:
26997: Jakobstad-Kållby-Åsbacka-vägen, som det av denna väg vore för träförädlings-
26998: förbinder Jakobstad med Gamlakarleby- industrin i Jakobstad mycket viktigt, då den
26999: Jyväskylä-vägen, har under många år varit skulle förkorta virkestransporten från in-
27000: under arbete. Vägsträckningen västerifrån, landet och därigenom transportkostnaderna
27001: Jakobstad-Kållby-Esse, är delvis färdig, avsevärt kunde nedbringas. Den ger under
27002: delvis under arbete. Likaså är vägsträck- arbetets utförande möjlighet att placera en-
27003: ningen österifrån, Åsbacka-Jeusen, byggd. del arbetslösa och dessutom, vilket är viktigt,
27004: Genom att statsrådet tidigare beviljat 10 mil- ger den för träförädlingsindustrin möjlighet
27005: joner mark ur trävaruexportfonden har vä- till utvidgning, varigenom nya arbetsplatser
27006: gens viktighetsgrad fastställts. Därigenom skapas.
27007: kunde vägen också byggas till landsvägs- Undertecknade får därför med hänvisning
27008: bredd. Men den mellanliggande sträckan till ovanstående motivering vördsamt föreslå,
27009: från över-Esse till Bäckby, cirka 7 km, att riksdagen ville besluta hemställa,
27010: återstår att planera, fastställa och bygga.
27011: Sträckan är undersökt av V asa väg- och mtt regeringen måtte slutligt fast-
27012: vattenbyggnadsdistrikt. ställa vägsträckningen över-Esse-
27013: 1 Jakobstad med omnejd har de senaste Bäckby S(JJmt att vägen soorast möjligt
27014: åren stor arbetslöshet varit rådande och nyt- måtte byggas.
27015: tiga arbetsobjekt bör finnas. Färdigställan-
27016: Helsingfors den 20 februari 1959.
27017:
27018: Georg Eriksson. Lars Lindeman.
27019: J. A. Jungarå. Grels Teir.
27020: 640
27021:
27022: XII,47. - Toiv.al. N: o 290.
27023: Suomennos.
27024:
27025:
27026:
27027:
27028: Eriksson ym. : Ylä-Ähtävän-Bäckbyn tiesuunnan vahvista-
27029: misesta ja rakentamisesta.
27030:
27031:
27032: Eduskunnalle.
27033:
27034: Pietarsaaren-Kållbyn-Åsbackan tie, joka ren puunjalostusteollisuudelle hyvin tär-
27035: yhdistää Pietarsaaren Kokkolan-Jyväskylän keätä, koska se lyhentäisi puutavarankulje-
27036: tiehen, on monien vuosien aikana ollut ra- tusta sisämaasta ja siten kuljetuskustannuk-
27037: kenteilla. Tiesuunta lännestä, Pietarsaari- sia voitaisiin huomattavasti alentaa. Se an-
27038: Kållby-Ähtävä, on osaksi valmis, osaksi ra- taa rakennusaikana mahdollisuuden sijoittaa
27039: kenteilla. Samoin on tiesuunta idästä, Ås- osan työttömistä ja lisäksi, mikä on tärkeätä,
27040: backa-Jeusen, rakennettu. Vaitioneuvoston antaa puunjalostusteollisuudelle laajenemis-
27041: myönnettyä aikaisemmin 10 milj. mk puu- mahdollisuuden, millä luodaan uusia työ-
27042: tavaran vientirahastosta on tien tärkeysaste paikkoja.
27043: tullut vahvistetuksi. Siten voitaisiin tie myös Allekirjoittaneet ehdottavat sen vuoksi
27044: rakentaa maantien levyiseksi. Mutta välillä edellä esitettyihin perusteluihin viitaten kun-
27045: oleva osuus Ylä-Ähtävästä Bäckbyhyn, noin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27046: 7 km, on suunniteltava, vahvistettava ja vomuksen,
27047: rakennettava. Osuuden on tutkinut Vaasan
27048: tie- ja vesirakennuspiiri. että hallitus vahvistaisi lopullisesti
27049: Pietarsaaressa ja sen ympäristössä on tiesuunnan Ylä-Ähtävii-Bäckby ja
27050: viime vuosina ollut suurta työttömyyttä ja että tie mahdollisimman pian raken-
27051: hyödyllisiä työkohteita on löydettävä. Tämän nettaisiin.
27052: tien rakentaminen valmiiksi olisi Pietarsaa-
27053: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27054:
27055: Georg Eriksson. Lars Lindeman.
27056: J. A. Jungarå. Grels Teir.
27057: 641
27058:
27059: Xfi,48. - Toiv.al. N:o 291.
27060:
27061:
27062:
27063:
27064: Friman ym.: Tien rakentamisesta Palojoensuusta Leppäjär-
27065: velle Enontekiön kunnassa.
27066:
27067:
27068: E d u s k u n n a ll e.
27069:
27070: Pitkän aikaa on ollut suunnitteilla tien ra- suunnitellusta tiestä tulisi 15-20 km pi-
27071: kentaminen Enontekiön kunnan Suonttajär- tempi. Kolmanneksi Palojoensuun-Enonte-
27072: ven, Leppäjärven ja Palojärven toistaiseksi kiön vanha ja mutkainen tie. olisi uudelleen
27073: tiettömiin kyliin. Mainitut kylät sijaitsevat rakennettava, jotta se täyttäisi kahden valta-
27074: Muonionjokeen laskevan vesistöreitin varrella kunnan välisen maantien vaatimukset. Lisäksi
27075: jotakuinkin suoraan pohjoiseen Palojensuun olisi luonnollisesti tiestä syrjään jäävään
27076: kylästä. Kun tämä tie samalla on ajateltu Suouttajärven kyläänkin rakennettava oma
27077: tulevaisuudessa jatkettava:ksi Norjan Kauto- tiensä. Näin ollen viimemainittua suuntaa
27078: keinoon, niin näiden kylien kautta rakenta- rakennettuna tiestä tulisi paljon kalliimpi ja
27079: malla saataisiin suorin mahdollinen yhteys lisäksi epätarkoituksenmukainen.
27080: Norjan rajalta Muonionjokilaakson valtatielle Tämän tien rakentaminen on paikallisten
27081: ja Keski-Lappiin. asukkaiden toimeentulon kannalta ehdotto-
27082: Tästä tiesuunnasta on suoritettu TVH: n man välttämätön. Se on myös sopiva työttö-
27083: toimesta tutkimuskin. Myöhemmin on joiden- myystyökohde.
27084: kin piirien toimesta ryhdytty puuhaamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27085: tämän tien rakentamista siten, että se alkaisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27086: Enontekiön kirkonkylästä. Myös viimeksimai-
27087: nitusta suunnasta on suoritettu tutkimus. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
27088: Tien rakentaminen Enontekiön kirkonkylästä menpiteisiin tien rakennuttamiseksi
27089: merkitsisi kuitenkin ensiksikin sitä, että yksi Palojoensuusta Suonttajärven kautta
27090: kylä, Suonttajärvi, jäisi tiettömäksi, toiseksi Leppäjärven kylään Enontekiön kun-
27091: sitä, että Norjan rajalle tulevaisuudessa nassa.
27092: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
27093:
27094: Toivo Friman. J. E. Lakkala.
27095: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
27096:
27097:
27098:
27099:
27100: 81 E 219/59
27101: 642
27102:
27103: XU,49. - Toiv.al. N: o 292.
27104:
27105:
27106:
27107:
27108: Friman ym.: Maantien rakentamisesta Saarenkylän ja Mark-
27109: kasuvannon välille Rovaniemen maalaiskunnassa.
27110:
27111:
27112: E d u s k u n n a 11 e.
27113:
27114: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa-
27115: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä.
27116: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- Niiden hyväksikäytön ja asuttamisenkin kan-
27117: kaan· maantietä. Jos rakennettaisiin uusi tie nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa
27118: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saarenky- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea on
27119: län ja Markkasuvannon lossin välille, niin siitä asukkaille monenlaista haittaa ja vai-
27120: myös joen itäpuolella asuvat pääsisivät tien keuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien var-
27121: varteen. Tietä tälle puolelle rakennettaessa rella ja kauppoihin toimitettavat maatalous-
27122: se ei tulisi kulkemaan peltojen halki. Se tuotteet on kuljetettava suurelta osalta yli
27123: voitaisiin rakentaa suoraksi nykyisen liiken- virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen tulee
27124: teen vaatimuksia vastaavaksi ja siten palvele- kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä tie-
27125: maan pohjoiseen suuntautuvaa kaukoliiken- rakennus olisi myös hyvä työttömyystyö-
27126: nettä. Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pie- kohde.
27127: nempiä. Joen itäpuolella ovat tällä seudulla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27128: myös kaikki soranottopaikat, ja nykyisellekin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27129: tielle on sora kuljetettava joen yli suurin muksen,
27130: kustannuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiu-
27131: kan lyhyemmäksi. Uuden tien rakentamisen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27132: avulla vapauduttaisiin kolmesta jo käytössä menpit.eisiin maantiesuunnan tutkimi-
27133: olevasta, nim. Alajärven, Kuoksajärven ja seksi ja rakennustöiden alullepanemi-
27134: Kätkän teiden losseista. seksi Saarenkylän ja Markkasuvannon
27135: välillä Rovaniemen maalaiskunnassa.
27136: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
27137:
27138: Toivo Friman. J. E. Lakkala.
27139: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
27140: 643
27141:
27142: XII,50. - Toiv.al. N: o 293.
27143:
27144:
27145:
27146:
27147: Friman ym.: Tien rakentamisesta Sodankylän Kieringin ky-
27148: lästä KitWän Molkojärven kylään.
27149:
27150:
27151: Ed uskunnaHe.
27152:
27153: Rovaniemen-Meltauksen maantiestä, Una- järven linjan pohjo:igpuolella on nim. suuria
27154: rin järven kohdalta on aikoinaan rakennettu valtion metsiä ja niiden taloudellinen hyväk-
27155: nykyään jo autonkulkukelpoinen kylätie So- sikäyttö ilman tätä tietä ei ole mahdollinen.
27156: dankylän Kieringin kylään. Samoin on jo Kun tälle seudulle on, valtion metsämaille,
27157: pitemmän aikaa ollut tie Rovaniemen-Kitti- suunniteltu asutusalue, tulisi rakennettava
27158: län maantiestä Lohinivan kylän kohdalla tie palvelemaan myös asutustoimintaa.
27159: Kittilän kunnan Kinisjärven kylään, ja noin Kun Kieringin kylän asukkaat ovat raken-
27160: seitsemän vuotta sitten valmistui kylätie mai- taneet tien idästä päin kyläänsä ja samoin
27161: nitusta kylästä pohjoisempana sijaitsevaan lännestä Kinisjärven ja Molkojärven asuk-
27162: Molkojärven kylään. Näiden vastakkaisilta kaat, ja kun näitä pitkiä teitä on pidetty
27163: suunnilta rakennettujen teiden päätepisteet kunnossa vuosikymmeniä kyläkuntien voi-
27164: ovat n. 13 kilometrin etäisyydessä toisistaan. malla, on se ollut suuri ylimääräinen rasitus
27165: Tiet olisi yhdistettävä rakentamalla tie Kie- näiden kylien asukkaille. On sen vuoksi kor-
27166: ringistä Maunujärven kautta Molkojärvelle. kea aika valtion tulla avuksi ja jatkaa tien
27167: Näin voitaisiin saada helposti tieyhteys myös rakentamista.
27168: Molkojärveltä pohjoiseen sijaitsevaan, tois- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
27169: taiseksi täysin tiettömään Maunujärven ky- taen edU:Skunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27170: lään. Paikallisen merkityksen lisäksi tämä tie sen,
27171: yhdistäisi kahden suuren Keski-Lapin kun-
27172: nan eteläosat ja palvelisi kuntien välistä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27173: mutta myös kauttakulkuliikennettä. Valtion tien rakennuttamiseksi Sodankylän
27174: metsien hyväksikäytön kannalta tiellä tulisi Kieringin kylästä Maunujärven kautta
27175: olemaan suuri merkitys. Kieringin-Molko- Molkojärvelle Kittilän kunnassa.
27176: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
27177:
27178: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
27179: 644
27180:
27181: XII, 51. - Toiv.al. N: o 294.
27182:
27183:
27184:
27185:
27186: Holopainen ym.. : Ylämyllyn-Liperin kirkonkylän asema-
27187: kaava-alueen-Onkisalmen lossin tien rakentamisesta.
27188:
27189:
27190: E d u s k u n n a II e.
27191:
27192: Kaikki ne tienkäyttäjät, jotka ovat jou- tarvinnut olla valmis ennenkuin vuoden 1845
27193: tuneet jollakin muotoa kosketuksiin Lipe- loppuun. Vasta v. 1847 toimitettiin uuden
27194: rin kirkonkylän kautta Savonlinnaan joh- tien jako kunnossapitovelvollisille.
27195: taviin teihin roudan sularuisaikoihin kevät- Liperin kirkonkylään on parastaikaa te-
27196: kesällä, eivät voi tällä tielinjalla unohtaa keillä asemakaava, johon liittyy asemanta-
27197: Ylämyllyn-Liperin kirkonkylän-Onkisal- kaiset määräykset ja kun Ylämyllyn-Lipe-
27198: men lossin tieosaa, sen liikenteelle mahdot- rin kirkonkylän-Onkisalmen lossin tieosa
27199: tomuuden takia. Tämä väli, joka on vuosi sellaisena kuin se nyt on, ei voi palvella sitä
27200: vuodelta tullut entistä raskaamman liiken- kasvavaa liikennettä, jota tien käyttö jat-
27201: teen alle, on tiepohjaltaan pursuavaa savik- kuvasti osoittaa, olisi valtiovallan ryhdyt-
27202: koa, ja kun aikanaan toistasataa vuotta sit- tävä pikaisesti toimenpiteisiin tämän tien
27203: ten, kun tätä tietä rakennettiin, ei raken- asianmukaiseen kuntoon saattamiseksi.
27204: tajien taholta tunnetuista syistä tien poh- Tietämämme mukaan onkin TVH: ssa ryh-
27205: jauksessa huomioitu tien routimisvaaraa, dytty laatimaan suunnitelmaa Liperin kir-
27206: joka keväisin tekee - yli puoleen kesään konkylän asemakaava-alueen tuloteiksi,
27207: jatkuvana - liikennesulkuja tälle tielle ja mutta suunnitelmat Joensuuhun päin, joka
27208: - liikenneolojen muualla kehittyessä - ti- keväisin on pahin pullonkaula, on saatu
27209: lanteen ajan pitkään kestämättömäksi ei ai- kentällä suoritetuiksi vain Nivan purolle
27210: noastaan matkailuliikennettä, vaan myöskin saakka, johonka myös asemantakaiset mää-
27211: tämän alueen talouselämää ajatellen. räykset päättyvät. Siksi olisi suunnitelmat
27212: Tie, joka johtaa kirkonkylästä Joensuu- saatava kiireisesti valmiiksi Liperistä Ylä-
27213: hun, oli alkuaan mattisenlahtelaisten kylä- myllylle saakka, jossa tie yhtyy Kuopiosta
27214: tie, jota sitten Mattisenlahdesta oli jatkettu Joensuuhun tulevaan valtatiehen ja Lipe-
27215: Kuopion tielle ja tehty yleiseksi tieksi. ristä Onkisalmelle, josta tie jatkuu Savon-
27216: Joensuuhun suuntautuvan liikenteen viikas- linnaan ja Heinävedelle.
27217: tuessa rupesi kierto Mattisenlahden kautta Edelläolevan huomioonottaen ehdotamme
27218: tuntumaan haitalliselta. Nimismies Iisak kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
27219: Stömmer ehdotti senvuoksi, että tie oikais- toivomuksen,
27220: taisiin. Asiaa käsiteltiin Liperin talvikärä-
27221: jillä v. 1838 ja kuvernööri antoi päätöksen että ha.llitus ryhtyisi tarpeellisiin
27222: 8/6 1841. Siinä määrättiin, että tie on oi- toimenpiteisiin suunnitelmien täyden-
27223: kaistava ,Immosen torpan luota" Ylämyl- tämiseksi ja töiden aloittamiseksi Ylä-
27224: lylle. Mutta koska liperiläisillä oli parhail- myllyn-Liperin kirkonkylän asema-
27225: laan Taipaleen-Varkauden tie rakennetta- kaava-alueen-Onkisalmen lossin tie-
27226: vanaan, myönnyttiin siihen, ettei oikotien osalla.
27227: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
27228:
27229: A. Holopainen. Toivo Niiranen. Antti Kukkonen.
27230: 646
27231:
27232: XU,52.- Toiv.al. N:o 295.
27233:
27234:
27235:
27236:
27237: Hostila: Pyhtään ohikulkutien töiden tehokkaaseen käyntiin
27238: saattamisesta.
27239:
27240:
27241: E d u s k u n n a 11 e.
27242:
27243: Eteläinen Helsingin-Kotkan-Karhulan Koska suunnitellut tieoikaisut ovat tällä
27244: -Haminan-Lappeenrannan rantatie kuu- erittäin vilkkaasti liikennöidyllä runkotiellä
27245: luu kokonaisuudessaan tielaitoskomitean eh- tärkeät ja ajankohtaiset nimenomaan uusien
27246: dottamaan valtakunnan runkotieverkkoon. väylien avaamiseksi ohi Pyhtään kirkonky-
27247: Koska tämä tie on maan eniten liikennöi- län ja Siltakylän ja koska tarpeelliset tut-
27248: tyjä ja sen tärkeimpiä liikenneväyliä, on kimukset on suoritettu, olisi työ saatava
27249: pyrkimyksenä ollut tehdä kaikki mahdolli- täydellä teholla käyntiin, niiden nyt ollessa
27250: nen sen suorituskyvyn ja liikenneturvalli- vain osittain helpottamassa paikkakunnan
27251: suuden kohottamiseksi. vaikeata työllisyystilannetta.
27252: Pyhtään kunnan alueella tämä runkotie Edellä olevan perusteella esitän kunnioit-
27253: kulkee 20 km: n pituudella. Nykyinen tie- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27254: suunta lävistää Pyhtään kirkonkylän ah- sen,
27255: taasti rakennetun keskuksen samoin kuin
27256: kunnan keskuksen Siltakylän, mistä on ollut että hallitus ryhtyisi kiireel.lisiin
27257: seurauksena liikennerajoituksia näissä asu- toimenpiteisiin Pyhtään ohikulkutien
27258: tustaajamissa ja liikenteen ruuhkautumista töiden saattamiseksi kaikessa laajuu-
27259: kapeille silloille Kymijoen Pyhtään haa- dessaan käyntiin.
27260: rassa ja Siltakylän joessa. Lisäksi Pyhtäällä
27261: nykyinen tie sivuaa keskikokoista kansakou-
27262: lua ja arvokasta keskiaikaista kirkkoa.
27263: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
27264:
27265: Sulo Hostila.
27266: 646
27267:
27268: XII,53.- Toiv.al. N:o 296.
27269:
27270:
27271:
27272:
27273: Hostila: Tutkimuksen toimittamisesta Haminan-Virojoen
27274: vanhan tien kunnostamiseksi.
27275:
27276:
27277: E d u s kun n a 11 e.
27278:
27279: Tie- ja vesirakennushallitus on aikoinaan tavan puutavaran tullessa lähipitäjistä Mie-
27280: suorittanut uuden Haminan-Virojoen .tien hikkälästä, Ylämaalta ja Virolahdelta. Las-
27281: tutkimisen. Uutta tietä esitettiin rahoitetta- taus oli vuonna 1958 suuruusluokkaa 100 000
27282: vaksi tie- ja vesirakennushallituksen taholta -p-ms pyöreätä puutavaraa.
27283: valtion vuoden 1959 talousarvioon. Kulkulai- Uusi tie valtakunnallisena yhdystienä Neu-
27284: tosministeriö ei kuitenkaan katsonut toistai- vostoliittoon lienee tarpeen. Sitä ennen olisi
27285: seksi olevan mahdollisuuksia määrärahan kuitenkin kaikki mahdollinen tehtävä vanhan
27286: ottamiseksi. Eräs motiivi tien rakentamiseksi tien oikaisemiseksi sekä kunnostamiseksi huo-
27287: oli kansainvälisen turistiliikenteen laajenemi- mioiden perusteluissa mainitut näkökohdat.
27288: nen Neuvostoliittoon, joka kuitenkin osoittau- Siitä johtuen ja edellä olevaan viitaten ehdo-
27289: tui odotettua vähäisemmäksi vuonna 1958. tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27290: Vanhan tien vaikutuspiiriin kuuluu tällä
27291: hetkellä noin 6 500 asukasta, sen sijaan suun- että hallitus suorittaisi tutkimuksen
27292: nitellun uuden tien noin 1100 henkeä. Haminan-Virojoen vanhan tien saat-
27293: Vanhan tien läheisyyteen on muodostunut tamiseksi ajan vaatimuksia vastaavaksi
27294: Virolahden teollisuus melkeinpä kokonaan. ja siten palvelemaan tämän tien var-
27295: Erikoisesti työtilaisuuksien antajana on ollut teen kehittynyttä Virolahden talous-
27296: Virolahdella tapahtuva lastaustoiminta Har- elämää.
27297: vajan ja Marinkin luonnonsatamista lastat-
27298: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27299:
27300: Sulo Hostila.
27301: 647
27302:
27303: Xll,54. - Toiv.al. N:o 297.
27304:
27305:
27306:
27307:
27308: Hostila: Karhulan--Haminan tieosuuden kunnostamisesta.
27309:
27310:
27311: E d u s k u n n a 11 e.
27312:
27313: Viime vuosina on Helsingin-Haminan Karhulan-Haminan tie.osuudella, sillä Ky-
27314: maantiellä tapahtuva moottoriajoneuvolii- menlaakson runkotien kautta kuljetukset Ha-
27315: kenne huomattavasti kasvanut niin kaukolii- minan, Kotkan sekä Summan satamiin ja
27316: kenteen kuin myöskin paikallisliikenteen koko eteläisen Kymenlaakson talousalueen
27317: osalta. Suoritettujen liikennelaskelmien mu- teollisuuskeskuksiin siirtyvät entistä enemmin
27318: kaan erikoisen tuntuva on kasvu ollut tämän autokuljetuksiin.
27319: tien Karhulan kauppalan läpi kulkevalla Tie- ja vesirakennushallituksessa lienee val-
27320: osuudella, sillä kun esimerkiksi vuoden 1954 mis suunnitelma Karhulan-Haminan tie-
27321: lokakuussa Karhulan keskuksen-Kyminlin- osuuden kestopäällystämisestä kustannusar-
27322: nan tieosuudella oli moottoriajoneuvojen ko- vion ollessa 90 miljoonaa markkaa. Kun Ky-
27323: konaismäärä 1 995 kpl, vastaten 7 993.6 ton- menlaakson Kouvolan-Tavastilan runkotie
27324: nia, se vuoden 1958 lokakuussa oli 3 471 valmistetaan kestopäällystejseksi, niin asial-
27325: moottoriajoneuvoa, tonnimäärän ollessa lista olisi Karhulan-Haminan tieosuus sa-
27326: 11 716.6. Suunnilleen samansuuruinen oli manaikaisesti kunnostaa nykyistä liikennettä
27327: lisäys myöskin Karhulan keskustasta Hami- vastaavaan kuntoon.
27328: naan johtavalla Karjalantiellä. Vastaavat lu- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
27329: vut olivat v. 1954 1444 moottoriajoneuvoa ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27330: 5 302.3 tonnia sekä lokakuussa 1958 2 654
27331: moottoriajoneuvoa ja 8 286.6 tonnia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27332: Tammikuussa alkoivat tietyöt Kymenlaak- riittävän suuren määrärahan varaami-
27333: sossa Kouvolan-Tavastilan runkotiellä kulu- seksi Karhuktrn--Haminan tien saatta-
27334: van vuoden talousarvioon varatun 85 miljoo- miseksi asianomaiseen kuntoon jo teh-
27335: nan markan turvin. Tämän tien valmistuttua tyjen suunnitelmien mukaisesti tien
27336: tulee liikenne voimakkaasti lisääntymään asfaltoimista silmällä pitäen.
27337: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27338:
27339: Sulo Hostila.
27340: 648
27341:
27342: XU,55. - Toiv.al. N: o 298.
27343:
27344:
27345:
27346:
27347: Kiviaho ym.: Tien oikaisemisesta Lappajärven Lamminky-
27348: kylästä Alajärvelle.
27349:
27350:
27351: E d u s k u n n a 11 e.
27352:
27353: Etelä-Pohjanmaan järviseudulla on muo- Suunnitelmat olisi laadittava käsittämään
27354: dostunut pysyvä työttömyys. Ei edes kesän Lappajärven molemmat puolet, jotta niin
27355: aikana järjesty riittävästi työtilaisuuksia il- Vimpeli kuin Lappajärvikin saataisiin paran-
27356: man työttömyystöitä. Töitä onkin jonkin ver- netun tien piiriin.
27357: ran järjestetty, mutta ei riittävästi, koska Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27358: esim. Viropelin kunnassa on jatkuvasti yli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27359: sata työtöntä sijoittamatta. Sijoittamattomien
27360: luku uhkaa lisääntyä, sillä työt vähentyvät että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27361: nykyisten työkohteiden valmistuttua. Ähtä- toimenpiteisiin tiesuunnitelmien ai-
27362: vän-Lamminkylän tieoikaisutyön tultua kaansaamiseksi Lappajärven Lammin-
27363: pian suoritetuksi olisi suunnitelmaa kiireelli- kylästä Alajärvelle.
27364: sesti jatkettava Lamminkylästä Alajärvelle.
27365: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27366:
27367: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
27368: Toivo .Asvik. Siiri Lehmonen.
27369: 649
27370:
27371: XII,56. - Toiv.al. N: o 299.
27372:
27373:
27374:
27375:
27376: Kiviaho ym..: Kortesjärven-Pietarsaaren tien rakentami-
27377: sesta.
27378:
27379:
27380: E d u s k u n n a ll e.
27381:
27382: Liikenneyhteydet Kortesjärveltä Pietarsaa- levat lähiaikoina toteutetuiksi. Tässäkin mie-
27383: reen ovat huonot. Näiden paikkakuntien väli- lessä olisi välttämätöntä ryhtyä kiireellisiin
27384: sen tien heikkous haittaa kaikenlaista kulje- toimenpiteisiin tiesuunnitelman laatimiseksi.
27385: tusta Kortesjärven suunnalta rannikolle ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27386: takaisin. Erityisesti kaivattaisiin tieoloihin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27387: parannusta teollistuvan Pietarsaaren talous-
27388: alueen ja järviseudun välille. Myös työtilai- että hallitus kiirehtisi suunnitelmien
27389: suuksien vähentyminen järviseudulla vaatisi laatimista tietöiden aloittamiseksi Kor-
27390: uusien suunnitelmien tekoa, koska entiset tu- tesjärven ja Pietarsaaren välillä.
27391: Relsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
27392:
27393: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Kuuno Honkonen.
27394:
27395:
27396:
27397:
27398: 82 E ~19/59
27399: 650
27400:
27401: XU,57. - Toiv.al. N: o 300.
27402:
27403:
27404:
27405:
27406: Koivunen ym.: Määrärahasta Keuruur~r-Petäjäveden-Jy
27407: väskylär~r-V aajakosker~r-Lievestuoreer~r-Hankasalmen
27408: maantien rakentamiseksi.
27409:
27410:
27411: E d u s k u n n a 11 e.
27412:
27413: Viime vuosien aikana on Keski-Suomen Työttömyyden lieventäminen tulee melkoi-
27414: maanteiden peruskorjauksissa huomio kohdis- sella varmuudella vaatimaan Keski-Suomessa
27415: tunut pääasiassa nelostiehen, jonka rakennus- uusien työkohteiden laajamittaista avaamista
27416: töissä meneillään olevana talvikautenakin on tulevan vuoden aikana. Suurien tietöiden
27417: työntekijöitä noin 2 500-3 000. Maakunnan mahdollisimman taloudellinen toteuttaminen
27418: taloudellisen keskuksen ja tule.van läänin edellyttää ainakin vuodeksi kerrallaan selvää
27419: pääkaupungin maantieyhteyksien parantami- arviota siitä, missä laajuudessa töitä tullaan
27420: sessa myös itä- ja länsisuuntaan kaivataan vuoden kuluessa suorittamaan. Näin ollen
27421: kipeästi korjausta. Uudet maanteiden raken- pitäisi tulevan vuoden talousarviossa jo mää-
27422: nussuunnitelmat - länsisuunnassa Jyväsky- ritellä edellämainittujen uusien maantietöi-
27423: lästä Keuruulie ja itäsuunnassa Vaajakos- den rahoittaminen.
27424: kelta Rankasalmelle - alkavatkin olla siinä Edellä olevan perusteella esitämme edus-
27425: vaiheessa, että laajasuuntainen töiden käyn- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27426: tiinpano on ensi vuoden aikana mahdollinen.
27427: Edellä mainitut tiesuunnitelmat eivät rajoitu että hallitus ottaisi riittävän suuret
27428: pelkästään maakunnallisen tieverkon paran- maantierakennusmäärärahat vuoden
27429: nustavoitteeseen, vaan muodostavat osan 1960 tulo- ja menoarvioesitykseen Kes-
27430: koko maan tieverkon parannusohjelmista. ki-Suomen tiepiin1le Jyväskylästä län-
27431: Niinpä Vaajakosken-Hankasalmen tiesuun- teen Petäjäveder~r-Keuruun linjalla
27432: nitelma liittyy osana kulkulaitoskomitean sekä itään V aajakosken-Lievestuoreen
27433: kaavailemaan Turun-Tampereen-Jyväsky- -Hankasalmen linjalla olevien teiden
27434: län-Kuopion runkotiehen. Jyväskylän- rakennussuunnitelmien toteuttamiseksi.
27435: Keuruun tiesuunnitelma puolestaan on osa
27436: Pohjanlahden rannalle rakennettavaksi suun-
27437: nitellusta poikkitiestä.
27438: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
27439:
27440: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Veikko Rytkönen.
27441: Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen. Arvo Ahonen.
27442: Hugo Manninen.
27443: 651
27444:
27445: XU,58. - Toiv.al. N: o 301.
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: Lahtela: Teiden rakentamissuunnitelman laatimisesta Lappia
27451: varten.
27452:
27453:
27454: E d u s k u n n a ll e.
27455:
27456: Lapin läänissä on runsaasti tiehankkeita. paikallisen väestön toivomukset. Tästä
27457: Osa niistä on ollut vireillä jo vuosikymme- syystä on jo suunnitelman laatiminen an-
27458: niä. Uuden tielain voimaantultua jää niiden nettava Lapin läänin maataloutta, metsäta-
27459: toteuttaminen entistä enemmän valtiovallan loutta, teollisuutta ja vapaita ammatteja
27460: huoleksi. Näinollen on paikallaan, että lää- edustavien henkilöiden tehtäväksi apunaan
27461: niä varten laaditaan oma teidenrakentamis- kylätiekuntien, tiettömien kylien, TVH: n,
27462: suunnitelma, jonka puitteissa hankkeet pan- asutushallituksen, VR: n, työvoimaviraston
27463: naan toimeen. Asutustoiminta, voimalaitos- ja valtakunnansuunnittelutoimiston edusta-
27464: ten rakentaminen, kaivostoiminnan alkami- jat.
27465: nen ja puunjalostusteollisuuden laajenemi- Oikeudenmukaisuus edellyttää ehdotto-
27466: nen aiheuttavat läänin kuljetusongelmissa masti, että ensiksi rakennetaan tiet tiettö-
27467: valtavia muutoksia, joten parikymmentä miin kyliin, joten osasuunnitelman teko
27468: vuotta sitten Lapin sekä Kainuun ja Perä- tältä osin olisi viivyttelemättä toteutettava.
27469: Pohjolan talouselämän kohottamista varten Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
27470: asetettujen komiteoiden mietinnöt ovat tei- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27471: den osalta osittain jo vanhentuneita. Yhte- muksen,
27472: nmsen tienrakentamissuunnitelman tekoa
27473: tarvitsevat enimmin paikallinen maatilata- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27474: lous ja valtion metsätalous, joiden tarpeet toimenpiteisiin teiden rakentamis-
27475: helposti unohdetaan. suunnitelman tekemiseksi Lapin lää-
27476: Teiden rakentamissuunnitelman teossa on niä varten.
27477: luonnollisesti otettava varteen ensisijaisesti
27478: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
27479:
27480: Olavi Lahtela.
27481: 652
27482:
27483: XII,59. - Toiv.al. N: o 302.
27484:
27485:
27486:
27487:
27488: Lahtela: Javaruksen kylätien rakentamisesta maantieksi.
27489:
27490:
27491: E d u s k u n n a ll e.
27492:
27493: Javaruksen-Vuojärven välinen maantie Kemijärven-Pelkosenniemen tien välillä.
27494: saataneen valmiiksi tänä vuonna. Sen Tiealue on isojaon yhteydessä varattu.
27495: jatke, Javaruksen kylätie, yhdistää maan- Javaruksen kylätien rakensi loppuun aikoi-
27496: tien Kemijärven-Pelkosenniemen maan- naan TVH, joten kylätiekunnalla olisi ollut
27497: tiehen. Kun tämä 21 pitkä kylätie on mahdollisuus kieltäytyäkin ryhtymästä tien
27498: rakenteeltaan liian kevyt eikä se pai- pitäjäksi. Kun kylätiekunta on nyt yli kol-
27499: kallistieksi muutettunakaan pysty palve- mekymmentä vuotta huolehtinut tien pi-
27500: lemaan sille suuntautuvaa liikennettä, dosta, vaikka tiellä on ollut suuri yleinenkin
27501: on välttämätöntä, että tie rakennetaan merkitys, on asiallista ja oikeudenmukaista,
27502: valtion toimesta maantieksi. Hanke ei ole että valtio rakentaa tien vihdoinkin maan-
27503: uusi. Jo huhtikuun 14 päivänä 1938 Kainuun tieksi.
27504: ja Peräpohjolan talouselämän kohottamista Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
27505: varten asetettu komitea ehdotti mietinnössään vasti eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27506: maantien rakentamista. Onhan Sodankylästä
27507: ja Pohjois-Lapista juuri tätä tietä lyhin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27508: matka rautatielle, Kemijärven asemalle. Tie toimenpiteisiin V uojärv,en-Javaruk-
27509: on tarpeen sekä kauttakulkevaa kaukoliiken- sen maantien jatkeen, Javaruksen ky-
27510: nettä että muuta yleistä liikennettä varten, lätien rakentamiseksi maantieksi.
27511: sillä se on yhdystie Rovaniemen-Ivalon ja
27512: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
27513:
27514: Olavi Lahtela.
27515: 653
27516:
27517: XII,60. - Toiv.al. N: o 303.
27518:
27519:
27520:
27521:
27522: Lahtela: Savukosken tieyhteyksien parantamisesta.
27523:
27524:
27525: E d u s k u n n a ll e.
27526:
27527: Savukosken pitäjään on liikenne syksyisin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27528: ja keväisin useamman viikon ajan keskey- toimenpiteisiin siltojen rakentamiseksi
27529: tyksissä, koska Pelkosenniemen-Savukosken Pe.lkosenniemen-Savukosken tiellä
27530: tiellä ei Kitisen yli ole siltaa, eikä Sallan- Kitisen yli ja Sallan-Savukosken
27531: Savukosken tiellä Kemijoessa eikä Tenniö- tiellä Kemijoen ja Tenniöjoen yli
27532: joessa. Kun lisäksi kelirikko etenkin viimek- sekä peruskorjauksen suorittamiseksi
27533: simainitulla tiellä on hyvin paha, ovat Savu- Sallan-Savukosken tiellä Kotalasta
27534: koskelaisten liikenneolot maan kehnoimmat. lähtien.
27535: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27536: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27537: vomuksen,
27538: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
27539:
27540: Olavi Lahtela.
27541: 654
27542:
27543: Xfi,61. - Toiv.al. N:o 304.
27544:
27545:
27546:
27547:
27548: Lahtela: Maantien rakentamisesta Inarin kunnassa olevaan
27549: A.ngeliin.
27550:
27551:
27552: E d u s k u n n a ll e.
27553:
27554: Maantien rakentamista Inarin kunnassa laiset siitä kamelin tehtävästä, jota he kan-
27555: Riutulan, Tirran, Heikkilän, Närväjärven ja taessaan tarvikkeita suorittavat, ja niistä
27556: Pyhäjärven kautta Angelin kylään, joka on monenlaisista muista vaikeuksista, joita he
27557: Norjan rajalla ja jossa on huomattava asu- joutuvat monessa eri muodossa kokemaan ja
27558: tus ja rajavartiolaitos ja johon ei ole mis- kärsimään asuessaan tiettömässä erämaassa
27559: tään päin muuta tietä kuin kinttupolkuja, samanaikaisesti, kun toiset saman kansan
27560: on odotettu vuodesta toiseen. Mainitun kansalaiset saavat käyttää hyväkseen valtion
27561: maantien rakentamisen on katsonut tarpeel- rakentamia teitä ja nykyaikaisia moottori-
27562: liseksi se komiteakin, jonka valtioneuvosto ajoneuvoja.
27563: asetti 17 päivänä huhtikuuta 1935 tutkimaan Kun tie miltei koko pituudeltaan tulisi
27564: Lapin taloudellisten olojen kehittämistä ja rakennettavaksi valtion metsämaille, tulisi
27565: tekemään ehdotuksia, ja on komitea huhti- tiestä olemaan monessa muodossa suuri
27566: kuun 8 päivänä 1938 valtioneuvostolle an- hyöty valtion metsätaloudellekin. Poronhoi-
27567: tamassaan mietinnössä ehdottanut sen ra- dolle, jolla on suuri merkitys Perä-Lapissa,
27568: kennettavaksi 10 vuoden kuluessa mietinnön olisi myöskin suuri tulos maantiestä. Sitä
27569: antamisesta lukien (Komitean mietintö tarvitaan myöskin sen aidan kunnossapito-
27570: 8/1938). Kun kaikissa alussa nimeltään mai- kustannusten alentamisen vuoksi, jonka
27571: nituissa paikoissa, joiden kautta puheena Suomi ja Norja ovat rakentaneet kallein
27572: oleva tie olisi Angelin kylään rakennettava, kustannuksin rajalle lähelle Angelia. Kun
27573: on taloja ja Angeli on niin suuri kylä, että tie on tarpeellinen val tiollekin, olisi se no-
27574: siellä on kansakoulu ja siellä on myöskin ra- peasti saatava rakennetuksi.
27575: javartiolaitos, ja sinne on tarvikkeet re- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
27576: pulla kannettava, ja kun siitäkin on kulunut ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27577: lähes 10 vuotta, kun mainitun valtion ko- muksen,
27578: mitean ehdotuksen mukaan maantie olisi pi-
27579: tänyt olla valmiiksi rakennettu, olisi nyt jo että hal.litus ryhtyisi pikaisiin toi-
27580: aika ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin mai- menpiteisiin maantien rakentamiseksi
27581: nitun tien rakentamiseksi ja vapauttaa sa- Inarin kunnassa olevaan A.ngeliin.
27582: notun tien suunnalla asuvat Suomen kansa-
27583: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
27584:
27585: Olavi Lahtela.
27586: 655
27587:
27588: XU,62. - Toiv.al. N: o 305.
27589:
27590:
27591:
27592:
27593: Lahtela: Maantien rakentamisesta Palojoensuun-Enonte-
27594: kiön maantiestä Leppäjärven ja Palojärven kylien kautta
27595: Norjan rajalle.
27596:
27597:
27598: E d u s k u n n a ll e.
27599:
27600: Jo kauan on odotettu maantien rakenta- matkailunkin kannalta asiaa arvioiden ja sitä
27601: mista Enontekiön kunnan keskuksesta Leppä- myöten voitaisiin kuljettaa puutavaraa puut-
27602: järven ja Palojärven kylien kautta Kivijär- tomaan Pohjois-Norjaan, mikä lisäisi työti-
27603: ven kylään, joka on Norjan rajan läheisyy- laisuuksia pohjoisimmassa Suomessa.
27604: dessä ja jota kylää kohti Norja parhaillaan Mainittakoon, että maasto on erikoisen
27605: rakentaa tieverkostaan Kantokeinosta maan- hyvä ja että tien rakentaminen voidaan to-
27606: tietä. Mainitun Enontekiön-Leppäjärven- teuttaa halvoin kustannuksin. Kun työttö-
27607: Palojärven-Kivijärven maantien rakenta- myyttä on ollut Enontekiöllä monina vuosina
27608: mista, jonka pituus tulisi olemaan noin 36 ja tulee olemaan edelleenkin, olisi tie saatava
27609: km, on Enontekiön kunta anonut. rakennetuksi mahdollisimman pian. Sen ra-
27610: Mainitun tien rakentamisen on katsonut kentamiseen ei kuitenkaan päästä, ennen kuin
27611: tarpeelliseksi myöskin valtioneuvooton 17 päi- tiesuunta on tutkittu ja kustannusarvio laa-
27612: vänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellisten dittu. Olisikin aivan välttämätöntä, että se
27613: olojen kehittämistä tutkimaan asettama lm- tutkittaisiin viimeistään kesällä 1959 ja että
27614: mitea, ehdottanut sen rakennettavaksi ja tien rakentamiseksi otettaisiin jo vuoden 1960
27615: asettanut sen rakentamisen toiseen kiireelli- tulo- ja menoarvioon tarpeellinen määräraha,
27616: syysluokkaan, jonka mukaan tie olisi pitänyt ettei se jäisi rakentamatta.
27617: rakentaa jo vähintään 15 vuotta sitten. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
27618: Kyseessä oleva tie on tarpeellinen tiettö- ehdotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
27619: mässä erämaassa asuvan väestön tieyhtey- sen,
27620: teen pääsemiseksi ja taloudellisten olojen ke-
27621: hittämiseksi sekä toimeentulomahdollisuuk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
27622: sien parantamiseksi. Mainittakoon, että Palo- menpiteisiin maantiesuunnan tutkimi-
27623: järven kylään, johon on matkaa Enontekiön seksi ja kustannusarvion tekemiseksi
27624: kirkolta noin 30 km, on Enontekiön kunta Palojoensuun-Enontekiön maantiestä
27625: rakennuttanut kansakoulun. Leppäjärven ja Palojärven kylien
27626: Kun Norja rakentaa parhaillaan tietä kautta Norjan rajalle sekä maantien
27627: omasta tieverkostaan valtakunnan rajalle Ki- rakentamiseksi Palojoensuun-Enonte-
27628: vijärven kylän lähelle, avautuisi, jos Suomi kiön maantiestä Leppäjärven ja Palo-
27629: rakentaisi po. tien, tieyhteys aina Norjan järven kylien kautta Norjan rajaUe.
27630: rannikolle. Tie olisi erikoisen tarpeellinen
27631: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
27632:
27633: Olavi Lahtela.
27634: 656
27635:
27636: XII,63. - Toiv.al. N: o 306.
27637:
27638:
27639: Lahtela ym.: Lisäyksestä vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon
27640: maantien rakentamiseksi Posion--Kuusamon maantiestä
27641: Ylikitkajärvm'~> luoteispuolitse Kemijärven-Kuusamon
27642: maantiehen.
27643:
27644: E d u s k u n n a 11 e.
27645:
27646: Kysymys maantien rakentamisesta Posion dostettu rintamamiestilojakin, on selvää, että
27647: -Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon tien rakentaminen on todellisen tarpeen vaa-
27648: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- tima, eikä sen rakentamista enää pitäisi
27649: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan siirtää vuodesta toiseen, koska se estää siellä
27650: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, asuvan väestön toimeentulomahdollisuuksien
27651: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion paranemisen ja tuottaa heille monessa eri
27652: kuntiin kuuluvien n. 1400 asukkaan tien- muodossa voittamattomia vaikeuksia sekä ai-
27653: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiet- heuttaa mainituille kunnille ja valtiolle suu-
27654: tömällä alueella mainitun Kitkajärven luo- ria koululaisten majoitus- ja kuljetusmenoja
27655: teispuolella. Mainittu yhdystie, jonka pi- ja estää kelirikkojen aikana lasten koulun-
27656: tuus tulisi olemaan noin 30.5 km, alkaisi käynnin pitkiksi ajoiksi kokonaan. On myös-
27657: Posion-Kuusamon maantiestä sanotulla kin selvää, että niin suuren väestön kes-
27658: tiellä olevan Mourunsalmen lossipaikan poh- kuudessa kuin mainitulla tiesuunnalla asuu,
27659: joispuolelta ja kulkisi Posion kuntaan kuu- sattuu paljon sellaisia sairauksia ja tapa-
27660: luvan Ylikitkan ja Tolvan kylien sekä Kuu- turmia, joissa pikainen lääkärinapu on tar-
27661: samon kuntaan kuuluvien Kivilahden ja peen.
27662: Alakitkan kylien kautta sekä päättyisi Ke- Kyseessä olevan tien pikaista rakenta-
27663: mijärven-Kuusamon maantiehen Kilkilö- mista edellyttää myöskin se, että ne kansa-
27664: salmen länsipuolella. laiset, jotka asuvat po. tiettömällä alueella,
27665: Mainitun maantien rakentamisen on myös- maksavat välittömät verot samojen perustei-
27666: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi~ den mukaan kuin nekin, jotka asuvat val-
27667: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. tion rakentamien maanteiden ja rautatei-
27668: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti den varsilla, ja sen lisäksi vielä mm. liike-
27669: tutkituttamaan tiesuunnan, joka tutkiminen vaihtoveronkin korkeista kuljetuskustannuk-
27670: on myöskin suoritettu. Mainitun tien pikai- sista.
27671: sen rakentamisen on eduskunta katsonut Lienee selvää, että rakennuskustannuksia
27672: niin tarpeelliseksi, että se kesäkuun 4 päi- voidaan suuresti alentaa siten, että teiden
27673: vänä 1956 hyväksyi yksimielisesti toivomuk- rakentamiseen käytetään työttömyysrahojen
27674: sen, ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ohella varsinaisia määrärahojakin.
27675: sen rakentamiseksi". Edellä olevan perusteella esitämme kun-
27676: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27677: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako vomuksen,
27678: on päättymäisillään ja po. tie olisi pitänyt
27679: rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 an- että hallitus antaisi Eduskunnalle
27680: netun Kuusamon isojakolain ( 43/50) 16 §: n esityksen riittävän suuren määrära-
27681: mukaan, joka laki koskee myöskin Kuusa- han ottamisesta lisäyksenä vuoden
27682: mon kunnasta erotettua Posion kuntaa, val- 1959 tulo- ja menoarvioon maantien
27683: tion varoilla ja toimesta, ja kun mainitulla rakentamisen aloittamiseksi Posion--
27684: tiesuunnalla tiettömässä erämaassa on n. Kuusamon maantiestä Ylikitkajärven
27685: 1 400 asukasta ja kolme kansakoulua ja luoteispuolitse Kemijärven-Kuusa-
27686: sinne on maanhankintalain perusteella muo- mon maantiehen.
27687: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
27688:
27689: Olavi Lahtela. Niilo Ryhtä.
27690: 667
27691:
27692: XII,64. - Toiv.al. N:o 307.
27693:
27694:
27695:
27696:
27697: · Lahtela: Tutkimuksen toimittamisesta maa'ntien rakentami·
27698: seksi SeipäjärveZtä Ristonmännikköön.
27699:
27700:
27701: E d u s k u n n a 11 e.
27702:
27703: Jäämeren tiestä Seipäjärvelle Sodankylän tiestä Meltauksen tiehen. Tien vaikutuspii-
27704: kunnassa on rakennettu maantie kylätienä, riin tulisivat valtion laajat hakkaamattoillat
27705: jonka pituus on 18 km. Seipäjärven ja Ris- metsäalueet, joten tältäkin kannalta tie olisi
27706: tonmännikön välinen, noin 12 km: n matka tarpeellinen. Samoin tulisi tien vaikutuspii-
27707: on vielä tutkimatta. Meltauksen-Sodankylän rin asukkaille mahdolliseksi kuljettaa maa-
27708: tiestä Ristonmännikköön on tutkimukset suo- taloustuotteita Sodankylän kirkolle, jossa on
27709: ritettu kylätieksi, ja tämän tien rakentami- mm. meijeri. Tämä olisi omiaan edistämään
27710: seksi on lääninhallituksen päätös ja tie tullee maatalouden kehitystä ja lisäisi asukkaiden
27711: lähiaikoina rakennettavaksi. Olisi erittäin toimeentulomahdollisuuksia.
27712: välttämätöntä, että myös edellä mainittu Sei- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
27713: päjärven ja Ristonmännikön 12 km pituinen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27714: väli kiireellisesti tutkittaisiin, jotta tällä vä- sen,
27715: lillä olevat asukkaat ja alueelle tulevat uudet
27716: asukkaat pääsisivät tieyhteyteen, sillä maini- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
27717: tulla seudulla on erittäin hyviä viljelys- menpiteisiin tiesuunnan tutkimiseksi
27718: alueita ja on sinne suunniteltu asutusalue. 1'/Ulantien rakentamista varten Seipä-
27719: Maasto on hyvä, joten tien rakentaminen on järveltä Ristonmännikköön. ·
27720: helppoa. Näin tulisi yhdystie Jäämeren
27721: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
27722:
27723: Olavi Lahtela.
27724:
27725:
27726:
27727:
27728: 83 E 2:19/5·9
27729: 658
27730:
27731: XII,OO. - Toiv.al. N: o 308.
27732:
27733:
27734:
27735:
27736: Lakkala ym.: Tien rakentamisesta Nuottavaaralta Taapa-
27737: järvelle.
27738:
27739:
27740: E d u s k u n n a ll e.
27741:
27742: Kolarin kunnassa on ns. Pasmajärven asu- rin kunta ja sen tutkimuksen ovat vahvista-
27743: tusalue, jossa on jo paljon asutusta. Asuk- neet TVH: n insinöörit.
27744: kaat ovat pakotettuja hankkimaan huomatta- Tiesuunta kulkee rakentamisen kannalta
27745: van osan toimeentulostaan karjanhoidolla. helppoja maisemia, missä ei ole suurempia
27746: Tässä ominaisuudessa on heidän toimitettava siltoja eikä pengerryksiä. Tätä tie.tä tarvit-
27747: maitoa meijeriin. Maidon meijeriin toimitus taisiin paljon myöskin muissa tarkoituksissa
27748: kohtaa vaikeuksia pitkien ja mutkaisten kul- kuin maidonkuljetuksessa, mm. metsätyö-
27749: jetusten vuoksi. Nyt kun on alettu kuljettaa asioissa ja puutavaran kuljetuksessa.
27750: maitoa Ounasjokivarressa sijaitsevaan Kau- Kun nykyisin on olemassa jo huomattavasti
27751: kosen kylään, on näiden asutustilojen maito puutetta sopivista työttömyystyökohteista,
27752: kuljetettava Pasmajärven ja Ruokojärven olisi tämä tässäkin mielessä sopiva raken-
27753: kautta Taapajärvelle eli siis 43 km, josta sit- nuskohde.
27754: ten lähdetään Ounasjoelle. Kun Taapajär- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27755: velle on asutusalueelta ns. Nuottavaaran pai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27756: koilta vain 8 km, niin joutuvat maidontuot-
27757: tajat kuljettamaan 35 km matkan tarpeetto- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27758: masti, kun ei ole suoraa tietä. Tiesuunta menpiteisiin tien mkennustöiden aloit-
27759: Nuottavaaralta Taapajärvelle on tutkittu. tamiseksi Nuottavaaralta Taapajär-
27760: Tutkimuksen on suorittanut aikanaan Kala- velle.
27761: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27762:
27763: J. Eemeli Lakkala. Erkki Koivisto.
27764: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
27765: P. Liedes.
27766: 659
27767:
27768: XII,66. - Toiv.al. N: o 309.
27769:
27770:
27771:
27772:
27773: Lakkala ym.: Tien rakentamisesta Kolarin Venejärven ky-
27774: lästä K urtakon kylään.
27775:
27776:
27777: Eduskunnalle.
27778:
27779: Kolarin kunnassa on kaksi toisiaan lähellä Jos Venejärveltä Kurtakkoon rakennettai-
27780: olevaa kylää, Kurtakko ja Venejärvi, joiden siin tie, niin se palvelisi monta muutakin
27781: välillä ei ole minkäänlaista tietä. Näillä ky- tarkoitusta, mm. asutustoimintaa, sillä maasto
27782: lillä on yhteisiä metsä- ja viljelysmaita, joi- on kauttaaltaan ensiluokkaista viljelysmaata,
27783: den hoitaminen on perin vaikeata, kun vä- joka on käyttämättä tien puuttumisen vuoksi.
27784: lillä on 15 km: n mittainen taival, joka on Kun alueella on puutetta sopivista työllisyys-
27785: miltei kokonaan suoperäistä ja vaikeakul- kohtejsta, olisi tämän tien rakentaminen myös
27786: kuista. Venejärveltä Kurtakkoon mennessä sopiva työttömyystyökohde.
27787: on 19 km Tornio-Muonion maantiehen, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus~
27788: mistä 15 km Kolarin kirkonkylään ja siitä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27789: 22 km Kurtakkoon, eli siis 56 km matkaa
27790: tuon 15 km suoran matkan asemesta. Kun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27791: Venejärven ja sen lähellä olevan Vaattojär- tiesuunnan tutkimiseksi ja mahdollis-
27792: ven kylän asukkaat joutuvat kuljettamaan ten tien rakennustöiden aloittamiseksi
27793: maitonsa meijeriin Kurtakon kylän kautta, Kolarin kunnan Venejärven kylästä
27794: niin on se ankara rasitus pienviljelijöille, Kurtakan kylään.
27795: joiden on pakko harjoittaa karjanhoitoa ja
27796: maidon meijeriin toimittamista.
27797: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27798:
27799: J. Eemeli Lakkala. Erkki Koivisto.
27800: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
27801: P. Liedes.
27802: 660
27803:
27804: XII,67. - Toiv.al. N:o 310.
27805:
27806:
27807:
27808:
27809: Lakkala. ym.: Pellosta Kolariin johtavan Väylänvarrentien
27810: peruskorjauksesta ja oikaisemisesta.
27811:
27812:
27813: Eduskunnalle.
27814:
27815: Tornion-Muonion maantiestä Pellon kun- kät kelirikkaajat katkaisevat liikenteen koko-
27816: nan Pellon kylän Havelasta erkanee ns. Väy- naan. Niinpä postilinja-auto, joka kulkee lin-
27817: länvarrentie, joka johtaa Tornionjoen rantaa jaa Rovaniemi-Pello-Kolari-Kurtakko,
27818: Kolarin kunnan kirkonkylään, on 72 kilomet- joutuu usein olemaan kokonaan liikennöi-
27819: rin pituinen. mättä ja väestö saa postinsa ja asiansa suo-
27820: Tien vaikutuspiirissä on yli tuhatkunnan ritetuksi usein viikkojen odotusten jälkeen.
27821: asukasta kahden kunnan, nimittäin Kolarin Myös maitoa, jota lähetetään Ylitornion mei-
27822: ja Pellon kunnan alueilta. Tie on tärkeä jeriin tuhansia litroja päivittäin, jää kelirik-
27823: myös Tornion ja Muonion uittotöiden sekä kojen aikana toimittamatta. Tien peruskor-
27824: metsätöiden suoritusten kannalta. Lisäksi jaus olisi saatava mitä pikimmin suoritetuksi.
27825: tien varrella olevat maa-alat ovat kauttaal- Tietyömaa tarjoaisi myös työttömyystyökoh-
27826: taan viljelykselle ja niin myös asutustoimin- teen.
27827: taan sopivia. Asutustilojen hakemuksia onkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
27828: tällä alueella varsinkin Kolarin kunnan puo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27829: lella paljon vielä ratkaisematta, joten alueen
27830: väestö tulee lähivuosina suuresti lisäänty- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
27831: mään. toimenpiteisiin Pellon Havelasta Väy-
27832: Vaikka tie on yli 20 vuoden ajan ollut länvartta Kolariin johtavan maantien
27833: rakennettuna, ei sitä ole saatettu lopulliseen peruskorjauksen ja oikaisujen aloitta-
27834: kuntoon. Tästä syystä varsinkin kevään pit- miseksi.
27835: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27836:
27837: J. Eemeli Lakkala. Toivo Friman.
27838: Eino Tainio. Martti Linna.
27839: Anna-Liisa Tiekso.
27840: 661
27841:
27842: XU,68. - Toiv.al. N:o 311.
27843:
27844:
27845:
27846:
27847: Lakkala ym.: Ä.käsjoensuun-Ä.käslompolon tien kunnosta-
27848: misesta.
27849:
27850:
27851: E d u s k u n n a 11 e.
27852:
27853: Kolarin kunnassa Tornion-Muonion maan- tureita kuten Ylläs, Kesänki, Kukas ym.,
27854: tiestä erkanee Äkäsjoensuusta Äkäslompolon jotka houkuttelevat matkailijoita suuret jou-
27855: kylään tie, joka ei ole oikeastaan kenenkään kot varsinkin kevättalvella ja kesällä. Niinpä
27856: tie. Sen ovat aluksi rakentaneet Äkäslompo- siellä onkin paljon jo huviloita ja matkailu-
27857: lon kylän asukkaat. Myöhemmin on metsä- majoja. Tien välittömässä läheisyydessä on
27858: hallituksen hankinta- ja insinööriosasto sitä vielä valtavat rautamalmiesiintymät, joita
27859: edelleen raivannut ja rakennuttanut puoli- parhaillaan koeporataan.
27860: valmiiksi metsätieksi ja jättänyt sen sikseen. Valtiovallan taholta olisikin suoritettava
27861: Kolarin kunta on sitä sitten pitänyt kun- pikaisesti tien kuntoon saattaminen. Kun
27862: nossa, mutta vain heikosti, koska vähäyarai- Kolarin kunnan ja sen lähellä olevien Muo-
27863: nen kunta ei ole kyennyt saattamaan sitä nion ja Kittilän kuntien väestöstä on huo-
27864: täysin kuntoon. Tie on tärkeä varsinkin mattava osa työttömänä, olisi tämän tien ra-
27865: niille asukkaille, joita tien vaikutuspiirissä kentaminen myös sopiva työttömyystyökohde.
27866: on noin 500. Lisäksi se olisi tärkeä runsait- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27867: ten metsävarojen käytön kannalta ja tien eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27868: vaikutuspiirissä on vielä Äkäsjoki, jokavuo-
27869: tinen tärkeä uittoväylä, josta uitetaan puu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27870: tavaraa suuret määrät joka vuosi. Äkäslom- menpiteisiin Ä.käsjoensuun-.Äkäslom-
27871: polo on tunnettu hiihto- ja matkailukeskus, polon tien valmiiksi rakentamiseksi ja
27872: jonka läheisyydessä on paljon kauniita tun- kuntoon saattamiseksi.
27873: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
27874:
27875: J. Eemeli Lakkala. Toivo Friman.
27876: Eino Tainio. Martti Linna.
27877: Anna-Liisa Tiekso.
27878: 662
27879:
27880: XU,69. - Toiv.al. N: o 312.
27881:
27882:
27883:
27884:
27885: Lehmonen ym.: Keski-Suomen tiepiirin alueella olevien
27886: maanteiden kunnostamisesta.
27887:
27888:
27889: Eduskunnalle.
27890:
27891: Keski-Suomen tiepiirin alueella maantiet meniä miljardeja markkoja maanteiden ra-
27892: ovat tunnetusti heikkokuntoisia. Kelirikko- kentamiseen työttömyystöinä, mutta tiepii-
27893: kaudet muodostuvat säännöllisesti pitkiksi rillä ei ole varoja kaikkein välttämättömim-
27894: maantieliikenteessä, joka on pääasiallisin kul- pienkään peruakorjausten suorittamiseen
27895: kuyhteys maakunnan alueella ja siitä ai- vanhimmilla teillä.
27896: heutuu huomattavaa haittaa sekä henkilö- Huomioon ottaen sen suuren osuuden, mikä
27897: että tavarakuljetukselle. Esimerkiksi Pihti- vanhoilla heikkökuntoisilla teillä on koko
27898: putaan kunnan alueella oleva Pihtiputaan- maantieliikenteessä, täytyisi tiepiirillä olla
27899: Keiteleen yhdystie on viimeisten kolmen nykyistä runsaammin sellaisia varoja, joita
27900: vuoden aikana ollut jopa 4 viikkoa kokonaan voidaan käyttää kesäaikana suoritettaviin
27901: moottoriajoneuvokiellossa tien heikon kun- vanhojen teiden ojittamisiin ym. peruakor-
27902: non vuoksi, ja pitäjän koko itäosan postin- jaukseen ja kunnossapitoon. Näin menetellen
27903: kuljetuskin on silloin pysähdyksissä. Samoin saataisiin tarvittava peruskorjaus helpoim-
27904: Viitasaaren kunnan alueella oleva Viitasaa- min suoritetuksi vanhoilla maanteillä, joiden
27905: ren-Keihärinkosken tie, jonka kelirikko- perusteellisesta uusimisesta ei toistaiseksi ole
27906: kausi muodostuu keväisin ja syksyisin kuu- tietoa.
27907: kausia kestäväksi. Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
27908: Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy joka tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27909: puolelta maakuntaa. Teiden heikon kunnon muksen,
27910: pääasiallisin syy on se; että kaikki vanhem-
27911: mat tiet ovat routiville maille kevyesti ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27912: kennettuina joutuneet raskaan kuormituksen maanteiden kunnossapitoon ja perus-
27913: alaisiksi ja jääneet vaille välttämättömiä korjauksiin tarvittavien varojen osoit-
27914: peruskorjauksia. Valtion varoja käytetään tamiseksi tähänastista runsaammin
27915: kyllä Keski-Suomen tiepiirin alueella kym- Keski-Suomen tiepiirin alueella ole-
27916: ville maanteille.
27917: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
27918:
27919: Siiri Lehmonen. Artturi Jämsen.
27920: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
27921: 663
27922:
27923: Xfi,70. - Toiv.al. N: o 313.
27924:
27925:
27926:
27927:
27928: Lehmonen ym.: Keitelepohjan-Naarajärveflt-Kintliulan
27929: maantien rakentamisesta.
27930:
27931:
27932: E d u s k u n n a 11 e.
27933:
27934: Viitasaaren, Kivijärven ja Kinnulan kun- Naarajärveltä yhdystieksi suunnitellun tien
27935: tien toimesta on jo v. 1923 rakennettu Viita- voisi rakentaa suuremmitta vaikeuksitta kul-
27936: saaren Keitelepohjan laivalaiturilta yhdystie kevaksi Urpilankylän kautta Kinnulan kir-
27937: Naarajärvelle, Pihtiputaan Kinnulan maan- kolle. Läpikulkutienä tämä tie muodostaisi
27938: tielle. Löytänän-Huopanan maantieosuu- näin suoran yhteyden Viitasaarelta Urpilan-
27939: den tultua yleiseksi maantieksi joutui se val- kylän kautta Kinnulan kirkolle ja edelleen
27940: tion haltuun Aholanmäen-Naarajärven tie- Keski-Pohjanmaalle sekä nopeuttaisi yhdys-
27941: osuuden jäädessä kunnantieksi. Viitasaaren tienä huomattavasti meren rantaan suuntau-
27942: kunta on hoitanut tätä tietä liikennöitävään tuvaa puutavaran kuljetusta ja aiheuttaisi
27943: kuntoon, mutta erittäin vaikean maaston tuntuvan säästön kuljetuskustannuksissa.
27944: vuoksi tien kunnossapitokustannukset tulevat Suolahden-Haapajärven rautatien valmis-
27945: erittäin kalliiksi. Mm. v. 1958 ne olivat tuttua on tämä yhdystie Keitelepohjan ase-
27946: 1400000 mk. malle johtavana päätienä aivan välttämätön
27947: Tästä suuresta taloudellisesta rasituksesta sekä tavara- että henkilöliikenteelle.
27948: huolimatta tietä ei kuitenkaan voida käyttää Näin ollen ja koska Aholanmäen-Naara~
27949: läpikulkutienä kuin talven aikana, sillä siitä järven- Urpilan- Kinnulan tieosuus hel-
27950: on noin 3 km kokonaan pohja- ja ojitustöi- poimmin yhdistää Löytänän-Huopanan ja
27951: den osalta rakentamatta. Kun tämä rakenta- toisaalta Pihtiputaan- Kinnulan maantiet
27952: mattoman tien osuus sijaitsee Kivijärven ja toisiinsa ja on kokonaan yleisliikennettä pal-
27953: Kinnulan kuntien ta:kamailla, joissa on vä- veleva yhdystie, kuuluu tien rakentaminen ja
27954: hemmän asutusta, eivät nämä vähävaraiset kunnossapito luonnollisimmin valtiolle.
27955: kunnat ole voineet kiinnittää tien rakentami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
27956: seen ja kunnostamiseen tarpeeksi huomiota, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27957: siitäkään huolimatta, että tien suuntaa kos-
27958: keva Kivijärven itäpuoli on kokonaan vailla että hallitus kiireellisesti jo ennen
27959: yleistä tietä. Kinnulan Urpilan kylällä ei Suolahden-Haapajärven radan val--
27960: myöskään ole minkäänlaista autolla liikennöi- mistumista ryhtyisi toimenpiteisiin Vii-
27961: tävää yhdystietä millekään yleisesti liiken- tasaaren, Kivijärven ja Kinnulan kun-
27962: nöidylle tielle. Tämä tien puute aiheuttaa nissa sijaitsevan Keitelepohjan--Naa..
27963: kyläkunnan asukkaille jatkuvan toimeentulo- rajärven-Urpilan--Kinnulan maan-
27964: haitan. tien rakentamiseksi.
27965: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
27966:
27967: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen. Impi Lukkarinen.
27968: Aleksi Kiviaho. Veikko Rytkönen. Toivo Friman.
27969: Matti Koivunen. Toivo Niiranen. Martti Linna.
27970: Pauli Puhakka.
27971: 664
27972:
27973: XU,71. - Toiv.al. N:o 314.
27974:
27975:
27976:
27977:
27978: Matilainen ym.: Määrärahasta tien t·akentamista varten Tai-
27979: paZsaaren Kylänniemeen.
27980:
27981:
27982: E d u s k u n n a 11 e.
27983:
27984: Taipalsaaren kunnan alueella Ruokolah- Tällä toimenpiteellä annetaan Kylänniemen
27985: den kunnan rajalla on saari nimeltään Ky- asujamistolle mahdollisuus markkinoida ne.
27986: länniemi. Tämä saari oli luonnon jäljeltä tuotteensa ympäristön liikekeskuksiin, mitä
27987: niemi, mikä niemi Kutveleen kanavaa raken- he omilla tiloillaan pystyvät tuottamaan.
27988: nettaessa katkaistiin mantereen rajasta Ilman edellä mainittuja kulkuyhteyksiä ei
27989: poikki, kohdasta, missä sijaitsee myös Ruo- markkinoimismahdollisuuksia ole kuin kau-
27990: kolahden ja Taipalsaaren kuntien rajat. neimpina kesäkuukausina. Tämä pakottaa
27991: Kun Kylänniemi irroitettiin mantereesta, näitä ihmisiä rahanhankintaan työllisyys-
27992: jäi siellä asuva väestö saareen ilman omaa markkinoilta, missä suinkaan ei ole työvoi-
27993: syytään ja vailla minkäänlaista tilalle raken- man puutetta.
27994: nettua tai asujamiston käyttöön annettua yli- Edellä lausutun perusteella esitämme edus-
27995: kulkuvälinettä, lossia tai muuta sellaista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27996: Tämä laiminlyönti olisi jo vihdoinkin aika
27997: korjata, kun kyseinen Kylänniemi (saari) on että hallitus ottaisi vuoden 1960
27998: alueellisesti huomattavan laaja ja kun tieolot tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
27999: ovat myös olemattomat ja kun tiedossamme sen määrärahan tutkimuksen suoritta-
28000: on, että maanomistajat ovat valmiit luovutta- mista ja tien rakentamista varten Tai-
28001: maan tien alle jäävän maan ilmaiseksi. Näin- paZsaaren Kylänniemeen kuin myös
28002: ollen olisi tien rakentaminen edellä mainitun lautalla tai muuUa välineellä yhdistä-
28003: ylikulun yhteydessä ratkaistava. miseksi mantereeseen.
28004: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
28005:
28006: Kalle Matilainen. Matti Miikki.
28007: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
28008: Yrjö Sinkkonen.
28009: 665
28010:
28011: Xll,72. - Toiv.al. N:o 315.
28012:
28013:
28014:
28015:
28016: Matilainen ym.: Määrärahasta maantien rakentamista var-
28017: ten Imatran kauppalasta Äitsaaren kautta Salonsaareen.
28018:
28019:
28020: E d u s k u n n a II e.
28021:
28022: Imatran kauppalan ja Saimaan saariston talven aikana alenee juoksutettaessa vettä
28023: välillä kulkuyhteydet ovat olleet verrattain entistä enemmän Vuokseen. Tästä johtuu,
28024: heikot; mm. kevät- ja syysaikoina on kaikki että saarten ja mantereen väliltlä käy voi-
28025: matkat suoritettava Ruokolahden kirkon makas virta, joka sulattaa jäätä entistä no-
28026: kautta. Kuitenkin Imatran kauppalan Niska- peammin, joten talvinen jääliikenne jää ver-
28027: •lammin kautta rakennettava uusi tie auttaisi rattain vähäiseksi.
28028: paljon saariston asukkaiden Imatran kaup- Imatran kauppalan alueella tulee olemaan
28029: palaan pääsyä, jossa tämä väki tulee vast- jatkuvaa työttömyyttä usean vuoden aikana
28030: edeskin joka viikko kulkemaan markki- ja valtion työsuunnitelmat alkavat vähitellen
28031: noimaan maataloustuotteitaan. supistua vähäisiksi lähiympäristössä. Olisi
28032: Saimaan suurimmat saaret, Äitsaari ja tämän johdosta välttämätöntä, että tie- ja
28033: Salosaari ovat niitä alueita, joita tämä uusi vesirakennushaNituksen puolesta tutkittaisiin
28034: suunniteltu tie lähinnä koskee. Äitsaaren ja tämän tien suunta sekä mahdollisuudet sen
28035: Salosaaren liikenne kulkee kesäisin Ukonsal- rakentamiseen.
28036: men lautan kautta Ruokolahden kirkolle ja Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
28037: sieltä edelleen Imatra~lle. Talviaikaan noudat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28038: telee liikenne pääasiassa samaa reittiä, mutta
28039: aikaisemmin voitiin noin neljän kuukauden että hallitus ottaisi vuoden 1960
28040: aikana kulkea suoraan jäätä pitkin Niska- tulo- ja menoarvioesitykseen Imatran
28041: lammille ja Tainiokoskelle. Saimaan veden- kauppalan - Niskalammin - Äitsaa-
28042: pintaa on teollisuuslaitosten toimesta ruvettu ren - Salosaaren vä.lisen tien tutki-
28043: säännöstelemään ja tämän vuoksi vedenpinta mista varten tarpeellisen määrärahan.
28044: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
28045:
28046: Kalle Matilainen. Matti Miikki. Yrjö Sinkkonen.
28047: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. Viljo A. Virtanen.
28048:
28049:
28050:
28051:
28052: 84 E 219/59
28053: 666
28054:
28055: XII,73. - Toiv.al. N: o 316.
28056:
28057:
28058:
28059:
28060: Miikki ym.: Maantien rakentamisesta TaipaZsaaren Kylän-
28061: niemestä Puumalan-Imatra'lt maantielle.
28062:
28063:
28064: E d u s k u n n a 11 e.
28065:
28066: Kymen läänin Taipalsaaren pitäjässä on Sotien jälkeen on mainittuun kylään asu-
28067: Kylänniemi niminen, yhden kansakoulupiirin tettu maataloussiirtoväkeä eikä heillekään ole
28068: käsittävä kyläryhmä, joka on sikäli huonossa tehty minkäänlaista tietä, vaikka se olisi ollut
28069: asemassa, e.ttä sinne ei ole minkäänlaista valtion velvollisuus. Tästä johtuu, että hei-
28070: tietä. Aikaisemmin oli niemestä maayhteys dän on verrattain vaikea sinne kotiutua ja
28071: Ruokolahden pitäjän Junnikkalan kylän koh- osa nuoresta polvesta on jo lähtenyt muille
28072: dalta Puumalan-Imatran väliselle valtion paikkakunnille lisäämään irrallisen väestön
28073: tielle, mutta Kutveleen kanavan kaivamisen armeijaa. Kun pienen heikkovaraisen Taipal-
28074: jälkeen katkesi tämä yhteys ja jäljelle jäi saaren kunnan ja vielä vähemmän Kylän-
28075: vain vesitie. Kun yhden kyläkunnan on mah- niemen kyläkunnan on mahdoton ruveta
28076: doton rakentaa samanaikaisesti tie ja kustan- rakentamaan tuota kallista tietä ja lossia,
28077: taa lossi, ovat asianomaisen kylän asukkaat olisi mainittu tie tehtävä valtion toimesta.
28078: pyytäneet kuntaa ryhtymään mainittuun tie- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
28079: hankkeeseen. Taipalsaaren kunnanvaltuusto nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
28080: on viime. joulukuun 22 päivänä pitämässään raavan toivomuksen,
28081: kokouksessa päättänyt puoltaa mainittua tie-
28082: hanketta siten, että mainittu tie suunniteltai- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
28083: siin joko Kutveleen kanavan kautta edellä- sen maantien rakentamisesta Taipal-
28084: mainitulle Puumalan-Imatran tielle tai mie- saaren kunnan Kylänniemestä Puuma-
28085: luummin Kylänniemen kärjestä Taipalsaaren lan-Imatran väliselle valtim tielle ja
28086: Sarviniemeen, mikä tietäisi usean kilometrin ryhtyisi toimenpiteisiin mainitun tien
28087: pituista lossikuljetusta. rakentamiseksi.
28088: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
28089:
28090: Matti Miikki. Kalle Matilainen. V. E. Svinhufvud.
28091: Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen. Kaarlo Kajatsalo.
28092: 667
28093:
28094: XII,74. - Toiv.a.l. N:o 317.
28095:
28096:
28097:
28098:
28099: :Murto ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Jaalangan
28100: asutusalueelta Sitivikkoon.
28101:
28102:
28103: Eduskunnalle.
28104:
28105: Pudasjärven kunnan keskustasta Puolan- Jaalangan asutusalueen tien päästä Siivik-
28106: galle ja Suomussalmelle johtavat maantie- koon rakennettavan maantien maastotutki-
28107: yhteydet ovat nykyisin heikkoja. Pudasjär- muksia onkin jo suoritettu, mutta varojen
28108: ven Kurenalasta Puolangalle johtavan ly- puutteen johdosta rakennustöitä ei ole voitu
28109: himmän maantien ylläpito kuuluu huomatta- aloittaa. Kun Jaalangan asutusalueelle joh-
28110: valta osalta kunnalle. Tällä tieosuudella on tavan tien perusparannustyöt saadaan pää-
28111: mm. kunnan ylläpidettävä Jongun lossi, tökseen ja Suomussalmelta Siivikkoon vanki-
28112: jonka vesimatka on n. 620 metriä. Se aiheut- työvoimin rakenteilla oleva maantie saadaan
28113: taa liikenteelle huomattavia esteitä sekä kun- valmiiksi, olisi tie- ja vesirakennushallituksen
28114: nalle kohtuuttomia rasituksia. toimesta ryhdyttävä välittömästi Jaalangan-
28115: Mainitun tieyhteyden eteläpuolella ulottuu Siivikon tien rakentamiseen.
28116: nykyisin katkeamaton tieyhteys Oulun-Kuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
28117: samon tiestä Jaalangan asutusalueelle, joka kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28118: on mainittua Jongun lossia n. 5 km eteläm-
28119: pänä. Tällä tieosuudella parhaillaan suorite- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28120: taan valtion toimesta perusparannustöitä. menpiteisiin maantien rakentamiseksi
28121: Jos Jaalangan asutusalueen tien päästä ra- Pudasjärven Jaalangan asutusalueen
28122: kennettaisiin n. 7 kilometrin mittainen maan- tien päästä Siivikkoon.
28123: tie Siivikkoon, saataisiin suora tieyhteys Puo-
28124: langalle ja Suomussalmelle, ja J ongun lossi
28125: voitaisiin tarpeettomana poistaa.
28126: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28127:
28128: Yrjö Murto. P. Liedes. Martti Linna.
28129: 668
28130:
28131: XII, 75. - Toiv.al. N: o 318.
28132:
28133:
28134:
28135:
28136: Niiranen ym.: Maantien rakentamisesta Polvijärve~uuan
28137: maantieltä Lipasvaarasta Juuan-Kaavin maantielle Pet-
28138: rovaaraan.
28139:
28140:
28141: E d u s k u n n a ll e.
28142:
28143: Polvijärven ja Juuan kuntien alueHla mattava merkitys myös kauttakulkuliikenteen
28144: sijaitsevien Lipasvaaran, Timovaaran ja Ot- kannalta. Seudun vaikean työttömyystilan-
28145: ravaaran kylien saattamiseksi kunnollisten teen lievittämiseksikin olisi työn käyntiin
28146: liikenneyhteyksien piiriin olisi rakennettava saanti tarpeellinen. Tien rakentaminen si-
28147: maantie Polvijärven-Junan maantieltä Li- sältyy Juuan kunnan vahvistamaan luette-
28148: pasvaarasta Timovaaran asutusalueen ja loon työttömyyskohteiksi.
28149: Otravaaran kautta Juuan-Kaavin maan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28150: tielle Petrovaaraan. Mainitun tien pituus eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28151: olisi noin 23 km. Siitä on rakennettu ns.
28152: kunnantienä n. 10 km:n osuus Polvijärven- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28153: Junan tieltä Lipasvaaraan, sekä n. 8 km:n toimenpiteisiin maantien rakennutta-
28154: osuus Juuan-Kaavin tieltä Otravaaraan, miseksi Polvijärve~uuan maan-
28155: joten kokonaan rakentamaton osuus on enää tieltä Lipasvaarasta Juuan-Kaavin
28156: vain noin 5 km. Sanotulla tiellä Qllisi huo- maantielle Petrovaaraan.
28157: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
28158:
28159: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Anna-Liisa Tiekso.
28160: 669
28161:
28162: XII,76. - Toiv.al. N: o 319.
28163:
28164:
28165:
28166:
28167: Pentti ym.: Määrarahasta Kt"hnwn-Pohjois-Parkanon-Kar-
28168: vian yhdysliikennetien rakennustöitä varten.
28169:
28170:
28171: Eduskunnalle.
28172:
28173: Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian vä- hittämisessä, myöskin työttömyyden lieven-
28174: lille on vuonna 1940 tieviranomaisten toi- tämisessä.
28175: mesta laadittu suunnitelma tien rakennus- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28176: parantamistöistä, joka vielä on toteuttamatta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28177: Ko. tiellä on huomattava merkitys mainit- vomuksen,
28178: tujen kuntien asukkaille, lisäksi tällä alueella
28179: on laajat valtion metsäalueet, jotka täten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28180: tulisivat tien vaikutuspiiriin. Matka Kih- menpiteisiin Kihniön-Pohjois-Parka-
28181: niön-Karvian välillä lyhenisi yli 20 km. non-Karvian yhdysliikennetien ra-
28182: Kun tä:llä alueella on työttömyys paisunut kennustöiden jatkamiseksi ja ottaisi
28183: suureksi, olisi ko. tietyöllä suuri merkitys tätä varten tarvittavan määrärahan
28184: paitsi Pohjois-Satakunnan liikenneolojen ke- v. 1960 tulo- ja menoarvioesitykseen.
28185: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
28186:
28187: Arvo Pentti. Nestori Kaasalainen.
28188: Antti J. Rantamaa. Aarre Marttila.
28189: 670
28190:
28191: Xll,77. - Toiv.al. N:o 320.
28192:
28193:
28194:
28195:
28196: Pulkkinen ym.: V altakunnan poikki suuntautuvan pikatien
28197: töiden käyntiin panemisesta Kuopion-Vesannon tiesuun-
28198: nalla.
28199:
28200:
28201: E d u s k u n n a ll e.
28202:
28203: Kuluvan talven työttömyys on aiheuttanut nille, joita tie välittömästi koskee, myös
28204: entistä suurempia vaikeuksia Pohjois-Savon niille kunnille ja alueille, jotka joutuvat tien
28205: kunnille. Erikoisen vaikeaksi on tilanne. muo- vaikutuspiiriin. Siksi rakennussuunnitelmien
28206: dostunut Kuopiosta länteen sijaitsevissa jouduttaminen ja tien pikainen rakentaminen
28207: Karttulan, Tervon ja Vesannon kunnissa. olisi toteutettava pikaisesti.
28208: Tämä on aiheutunut suurelta osaltaan siitä, Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
28209: ettei valtio ole avannut näiden kuntien eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28210: alueella riittävästi työmaita lain mukaisen
28211: työhönsijoitusosuutensa täyttämiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28212: Alueella olisi kuitenkin riittävästi työkoh- Kuopion, Pitkälahden, Pihkainmäen,
28213: teita. Sellaiseksi soveltuisi mm. alueen puut- Karttulan, Tervon ja Vesannon kautta
28214: teellisen tieverkoston rakentaminen. Tiever- kulkevan valtakunnan poikki suuntau-
28215: koston parantaminen toisi myös edellytykset tuvan pikatien rakennussuunnitelman
28216: teollisuuden hakeutumiselle paikkakunnille jouduttamiseksi niin, että työt voitai-
28217: sekä vilkastuttaisi ja monipuolistuttaisi muu- siin panna ensi tilassa alulle Pitkälah-
28218: tenkin elinkeinoelämää. Eräs tärkeimmistä den-Pihkainmäen osuudella sekä Pih-
28219: tieverkoston parantamistoimenpiteistä olisi kainmäen-Karttulan-Tervon osuu-
28220: Kuopiosta länteen suuntautuvan valtakunnan dellaviimeistään vuoden 1959/60 työt-
28221: poikki kulkevan pikatien rakentaminen. Tien tömyyskautena.
28222: merkitys on ratkaiseva paitsi niille kun-
28223: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28224:
28225: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
28226: 671
28227:
28228: XII,'18. - Toiv.al. N: o 321.
28229:
28230:
28231:
28232:
28233: Rantamaa ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien ra-
28234: kentamiseksi Säämingin saariston kautta Savonlinnaan.
28235:
28236:
28237: Eduskunnalle.
28238:
28239: Säämingin kunnan laajassa saaristossa asu- pullisesti toteutumaan. Kun tästä Säämingin
28240: vien ihmisten liikenneolosuhteet ovat erittäin saaristotiestä tulisi epäilemättä eräs koko Suo-
28241: hankalat, jopa kelirikon aikoina suorastaan men kauneimpia turistiteitä, olisi se heti
28242: vaaralliset. Siellä asuu tuhansia ihmisiä ja alkuun rakennettava kaikilta ominaisuuksil-
28243: toimii kaikkiaan kuusi koulupiiriä, mikä taan sen mukaisesti.
28244: osoittaa, että tientarve on kiistaton ja selvä. Kun tien saaminen näille saaristoseuduiUe
28245: Asiaan onkin kiinnitetty huomiota jo 1938, on siellä asuvien ihmisten elinehdoista tär-
28246: siis nyt jo kolmattakymmentä vuotta sitten. kein ja kiireellisin, ovat sekä Säämingin
28247: Silloin eduskunta myönsi tien tutkimista var- kunta että saariston asukkaat jo ryhtyneet
28248: ten määrärahan, ja työ aloitettiin v. 1939, asiaa jouduttamaan ja uhrauksia pelkäämättä
28249: mutta jäi sodan johdosta kesken.- Tientarve rakentaneet siitä erään osan Särkilahden ja
28250: on sen jälkeen käynyt entistäkin kiireellisem- Saukonsaaren välillä, mutta vain valtiovallan
28251: mäksi. Mutta kun se tulisi kulkemaan Sää- asiaan puuttuminen voi - kuten ymmärret-
28252: mingin saariston kautta linjaa Särkilahdesta tävää on - saattaa tiehankkeen kokonai-
28253: Saukonsaareen - Pesolansaareen- Kongon- suudessaan toteutumaan.
28254: saareen - Pahaniemeen - Ritosaareen - Vihdoin korostamme, että näillä erittäin
28255: Ikoinniemeen - Hirvaslahteen ja siellä luonnonkauniiNa seuduilla asuvat ihmiset
28256: yhtyisi Savonlinnaan johtavaan maantiehen, joutuvat veronmaksajina ja muutenkin täyt-
28257: on luonnollista, että asiasta olisi suoritettava tämään kaikki kansalaisten velvollisuudet
28258: pätevä tutkimus. Ko. saaristotie lyhentäisi lyhentämättöminä, joten myös oikeudenmu-
28259: Vuoksenniskan-Savonlinnan välistä matkaa kaisuussyistä olisi tässä lyhyesti selostettu
28260: noin 50 km, ja sen vaikutuspiiriin tulisivat tiehanke kiireellisesti toteutettava. Niin ikään
28261: valtavat metsärikkaudet - noin 25 000 heh- on muistettava, että tämän saaristotien
28262: taaria - siitä puhumattakaan, että tien val- rakentaminen helpottaisi ratkaisevalla tavalla
28263: mistuminen merkitsisi suorastaan käänteen- seudulla vallitsevan, valitettavan laajaksi
28264: tekevää parannusta näitten -syrjäisten seu- paisuneen työttömyyden torjumista.
28265: tujen vähävaraisille pientilallisille, sillä sen Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
28266: jälkeen tähän asti eristettyinä olevat saaristo- dotamme, että eduskunta hyväksyisi toivo-
28267: seudut pääsisivät vihdoinkin maantieyhtey- muksen,
28268: teen sekä Savonlinnaan että Imatralle.
28269: Kun ehdottamamme suunta tulisi ylit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28270: tämään 7 salmea, joiden yhteinen ylitysmatka toimenpiteisiin maantien rakentamisen
28271: lienee noin 1.5 km, ja kun koko välimatka aloittamiseksi välttämättömän tutki-
28272: olisi ehkä siinä 35 km, olisi koko suunnitellun muksen suorittamiseksi suunnalla Sää-
28273: tien suunnalla suoritettava pätevä tutkimus, mingin SärMlahdesta saariston kaut.ta
28274: jonka pohjalta asia saataisiin viimeinkin lo- Savonlinnan kaupunkiin.
28275: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
28276:
28277: Antti J. Rantamaa. Onni Mannila. Sylvi Halinen.
28278: Edvard Pesonen. Arvo Pentti. Yrjö Sinkkonen.
28279: Esu Niemelä. Olavi Lahtela. K. F. Haapasalo.
28280: 672
28281:
28282: XII, 79. - Toiv.a.l. N: o 322.
28283:
28284:
28285:
28286:
28287: Rytkönen ym.: Koivujärven ja Haapamäen kylien välisen
28288: yhdystien rakentamisesta.
28289:
28290:
28291: E d u s k u n n a ll e.
28292:
28293: Kiuruveden ja Pyhäjärven (O.l.) kunnissa, sen tien rakentaminen ei ole valtiolle suuri
28294: Koivujärven ja Haapamäen kylien välillä on taloudellinen rasitus, mutta liikenteen helpot-
28295: 3 km: n pituinen tietön taival, mikä aiheut- tumisen ja työttömyyden kannaltakin sillä
28296: taa sen, että esim. Koivujärveltä Pielavedelle olisi ko. kunnille melkoinen merkitys.
28297: liikennöitäessä joudutaan kiertämään Nimi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28298: mäen kautta ja Haapamäen kylältä Iisalmeen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28299: liikennöitäessä tekemään samoin. Niinimäen
28300: kautta kulkiessa pitenee matka n. 17 km. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28301: tuottaen näin ollen hankaluutta ja lisäkus- Koivujärven ja Haapamäen kylien vä-
28302: tannuksia. Koivujärven ja Haapamäen ky- lisen yhdystien rakentamiseksi Kiuru-
28303: lien väli on vain n. 3 km, joten niiden Väli- veden ja Pyhäjärven (O.l.) kunnissa.
28304: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28305:
28306: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
28307: Martti Linna.. Hugo Manninen.
28308: 673
28309:
28310: XII,SO. - Toiv.al. N: o 323.
28311:
28312:
28313:
28314:
28315: Rytkönen ym.: Iisalmen-Oulun valtamaantien perusparan~
28316: nustöiden aloittamisesta V ieremän kunnan alueella.
28317:
28318:
28319: E d u s k u n n a 11 e.
28320:
28321: Iisalmen-Oulun valtamaantiellä suoritet- määrä työntekijöitä sekä Vieremän että muis-
28322: tiin perusparannustöitä muutamia vuosia sit- takin Ylä-Savon kunnista.
28323: ten Iisalmen maalaiskunnan alueella ja ne Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
28324: päättyivät Vieremän kunnan rajaan. Sen jäl- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28325: keen TVH: n toimesta ei ole töitä ko. tiellä vomuksen,
28326: jatkettu. Työtilaisuuksien järjestämisen,
28327: mutta myös lisääntyneen liikenteen turvalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28328: suuden kannalta Iisalmen-Oulun valtamaan- menpiteisiin Iisalmen-Oulun valta-
28329: tien perusparannustöiden jatkaminen Viere- maantien perusparannustöid.en aloitta-
28330: män kunnan alueella on välttämätöntä. Näi- miseksi V ieremän kunnan alueella jo
28331: hin töihin voitaisiin sijoittaa huomattava tämän vuoden aikana.
28332: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28333:
28334: Veikko Rytkönen. Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
28335:
28336:
28337:
28338:
28339: 85 E 12:19/5·9
28340: 674
28341:
28342: :xn,Sl.- Toiv.al. N:o 824.
28343:
28344:
28345:
28346:
28347: Svinhufvud ym..: Turkiar~t-Haapalan isännättömän tien
28348: muodostamisesta yleiseksi tieksi.
28349:
28350:
28351: E d u s k u n n a ll e.
28352:
28353: Vehkalahden kunnan Turkian kylässä yh- Kun kustannus tien kunnostamisesta ja
28354: distää laajan Pyhällön kylän Sippolan pitä- valtion haltuunottamisesta ei maasto ja tien
28355: jään Haapalan kylään isännätön n. 6 km nykyinen kunto huomioonottaen muodostune
28356: pituinen tieosuus, joka sodan aikana on ra- kovinkaan suureksi, mutta sen merkitys
28357: kennettu ns. tykkitieksi. Yksityisten aloit- paikkakunnan liikenneolojen parantamiseksi
28358: teesta on tämä tie alustavasti kunnostettu olisi ensiarvoisen tärkeä, ehdotamme kun-
28359: ja liikennöi sillä päivittäin yksi linja-auto nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28360: Virojoen - Pyhällön - Haapalan - Sip- muksen,
28361: polan - Kouvolan välillä. Tie muodostaa
28362: näin ollen tärkeän ja suorimman yhteyden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28363: Virojoen, Suur-Miehikkälän ja Pyhällön suu- toimenpiteisiin Turkiar~t-Haapalan
28364: rista asutustaajamista Kouvolassa sijaitseviin isännättömän tien muodostamiseksi
28365: lääninvirastoihin ja käytetäänkin paikka- yleiseksi tieksi.
28366: kunnalla mainitusta linja-autosta jo nimi-
28367: tystä ''lääninhallituksen auto".
28368: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
28369:
28370: V. E. Svinhufvud. Matti Miikki.
28371: Veikko Kokkola. Aarre Marttila.
28372: Valto Käkelä. Erkki Tuuli.
28373: Yrjö Sinkkonen. Sulo Hostila.
28374: 675
28375:
28376: XU,82. - Toiv.al. N: o 325.
28377:
28378:
28379:
28380:
28381: Tainio ym.: Tien rakentamisesta Tanhuan-Värriön tiestä
28382: Savukosken-Seitajärven kylään.
28383:
28384:
28385: E d u s k u n n a ll e.
28386:
28387: Savukosken kunnan Seitajärven kylä on kemattomien metsävarojen käyttöön saa-
28388: vielä kokonaan tieyhteyttä vailla. Raken- mista.
28389: teilla olevasta Tanhuan-Värriön tiestä on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28390: sanottuun Seitajärven kylään matkaa noin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
28391: 8 kilometriä. Tien rakentaminen Seitajärven
28392: kylään olisi tarpeellinen myös sen vuoksi, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28393: että sen vaikutuspiiriin tulisi Korteaavalle toimenpiteisiin suunnitelman laatimi-
28394: suunniteltu asutusalue. Lisäksi tien rakenta- seksi ja tien rakentamiseksi Tanhuan
28395: minen edistäisi Seitajärven ja Arajärven -Värriön tiestä Savukosken Seitajär-
28396: ympäristössä olevien valtion runsaiden kos- ven kylään.
28397: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
28398:
28399: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
28400: Toivo Friman. Eemeli Lakkala.
28401: 676
28402:
28403: XU,83. - Toiv.al. N:o 326.
28404:
28405:
28406:
28407:
28408: Tauriainen ym..: Maantien rakentamisesta Lentiiran kylän
28409: linätin niskasta V artiuskylään.
28410:
28411:
28412: E d u s k u n n a 11 e.
28413:
28414: Kainuussa on vielä useita melko suuriakin minen niiden arvoa ja tekisi mahdolliseksi
28415: kyliä, joihin on huonot liikenneyhteydet niiden hyväksikäytön puhumattakaan siitä,
28416: maanteiden kokonaan puuttuessa. Tällainen että tien rakentaminen parantaisi monin ta-
28417: tietön alue on mm. Kuhmon kunnassa V ar- voin kylässä asuvan väestön elämän mahdol-
28418: tiuskylän-Kiimavaaran seutu. Ainoa mah- lisuuksia.
28419: dollinen kulkutie, ns. kinttupolkujen lisäksi, Tie olisi rakennettava Kuhmon kunnan
28420: on vesistö. Mutta kelirikon aikana vesistöä Lentiiran kylän Änätin niskasta Kiimavaa-
28421: myöten kulkeminen on mahdotonta. Näin raan Änätinjärven etelä- ja itäpuolitse. Tie-
28422: ollen ei ole lainkaan ihme, vaikka väestö on ja vesirakennushallituksen Kainuun piirin
28423: tyytymätön joutuessaan nykyisen tekniikan toimesta on jo laadittu tien rakennussuunni-
28424: aikana elämään tiettömien taipaleiden takana telma ja tien suunta on vahvistettu.
28425: ja siitä huolimatta osallistumaan yhteiskun- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
28426: nallisten menojen suorittamiseen veronmak- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28427: sun muodossa samojen perusteiden mukaan vomuksen,
28428: kuin parempien liikenneväylien varsilla asu-
28429: vat. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28430: Paitsi kylässä asuvalle väestölle tie olisi toimenpiteisiin maantien rakentami-
28431: tarpeellinen myös rajavartiostolle. Kun tie- seksi Kuhmon kunnan Lentiiran ky-
28432: alueella olevat metsät lisäksi ovat pääasiassa län linätin niskasta V artiuskylään.
28433: valtion omistuksessa, kohottaisi tien rakenta-
28434: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
28435:
28436: H. Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
28437: 677
28438:
28439: XII,84. - Toiv.al. N: o 327.
28440:
28441:
28442:
28443:
28444: Tauriainen ym.: Suomussalmen yli johtavan tien pengerrys-
28445: töiden suorittamisesta.
28446:
28447:
28448: E d u s k u n n a ll e.
28449:
28450: Suomusswlmen kirkonkylään johtavilla pysyisi sulana läpi talven, jolloin liikennettä
28451: teillä on kaksi lossia, jotka hidastuttavat voitaisiin siinä ylläpitää keskeytyksettä. Kun
28452: liikennettä huomattavasti. Suomussalmen lisäksi parhaillaan ovat menossa mainitun
28453: lossi sijaitsee matalassa salmessa, johon voi- vesistön säännöstelytyöt, jotka muutenkin
28454: taisiin verraten vähin kustannuksin jatkaa aiheuttavat pengerrystöitä, olisi asian-
28455: maantiepengerrystä niin, että lossin kulku- mukaista suorittaa nämä salmen pengerrys-
28456: matka lyhenisi yli 100 metrillä. Tästä pen- työt samanaikaisesti.
28457: gerryksestä on jo tehty suunnitelmakin, mutta Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
28458: rahojen puutteen vuoksi työ on jäänyt suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28459: rittamatta. Tiellä on vilkas liikenne ja talven
28460: aikana sa1men jää on niin heikko, että salmi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28461: täytyy kiertää, jolloin matka jatkuu noin toimenpiteisiin Suomussalmen yli joh-
28462: 10 km :llä. On tutkittu, että jos salmeen teh- tavan tien pengerrystöiden suoritta-
28463: täisiin pengerrys ja se tulisi kapeammaksi, miseksi..
28464: virta tulisi vuolaammaksi ja ilmeisesti salmi
28465: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
28466:
28467: H. Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
28468: 678
28469: XII,85. - Toiv.al. N: o 328.
28470:
28471:
28472:
28473:
28474: Tiekso ym.: Lautiosaaren-Koivun maantien oikaisu- ja kor-
28475: jaustöiden aloittamisesta.
28476:
28477:
28478: E d u s k u n n a ll e.
28479:
28480: Kemijoen itäpuolinen, Lantiosaaren-Koi- tömyystyökohde sekä Kemin maalaiskunnalle,
28481: vun välinen tie on ollut jo useiden vuosien Kemin kaupungille että Tervolan kunnalle.
28482: ajan, varsinkin kelirikkoaikoina, erittäin huo- Tälle tielle on arvioitu voitavan sijoittaa n.
28483: nokuntoinen. Tästä huolimatta tiellä liiken- 800 työntekijää. Vielä on syytä todeta, ettei
28484: nöidään vilkkaasti, sillä tien vaikutuspiirissä mainittujen kuntien alueella ole ollut kulu-
28485: on laaja ja tiheä asutus. Jo pitkähkön ajan vanakaan työttömyyskautena yhtään suureh-
28486: on ollut vireillä hanke tien oikaisemiseksi ja koa työkohdetta. Lantiosaaren-Koivun väli-
28487: korjaamiseksi. Tie- ja vesirakennushallitus sen tien oikaiseminen ja kunnostaminen on
28488: on valmistuttanut oikaisu- ja korjaustyösuun- myös lähivuosien aikana huomattavin val-
28489: nitelmat. miiksi suunniteltu työkohde.
28490: Kysymyksessä olevan tien korjaaminen on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28491: tullut entistä ajankohtaisemmaksi sen joh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28492: dosta, että parhaillaan rakennetaan maantietä
28493: Koivusta Rovaniemelle. Kun viimeksi mai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28494: nittu tie valmistuu, voitaisiin Lantiosaaren- toimenpiteisiin Lautiosaaren---Koivun
28495: Koivun välisen osan korjaamisen jälkeen Koi- maantien oikaisu- ja korjaustöiden
28496: vussa oleva lossi poistaa liikenteestä, jolloin aloittamiseksi.
28497: mm. lossinpitokustannukset jäävät pois.
28498: Lantiosaaren-Koivun välisen tien oikaise-
28499: minen ja korjaaminen on erittäin tärkeä työt-
28500: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
28501:
28502: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. Eino Tainio.
28503: 679
28504:
28505: Xfi,86.- Toiv.al. N:o 329.
28506:
28507:
28508:
28509:
28510: Tiekso ym.: Maantien rakentamisesta Kitkajärven pohjois-
28511: puolisesta tiestä Kuusamon-Kemijärven maantiehen.
28512:
28513:
28514: E d u s k u n n a 11 e.
28515:
28516: Posion kunnassa sijaitseva Toivan kylä olevalla alueella on runsaasti koskemattomia
28517: ympäristöineen on kokonaan vailla tieyh- metsiä ja huomattava määrä asutukseen so-
28518: teyttä. Tällä tiettömällä alueella asuu lähes veltuvia maita. Tien rakentamisella voitai-
28519: 1 000 ihmistä. On selvää, että tien puuttu- siin edistää niiden hyväksikäyttöä. Kun Po-
28520: minen tuottaa asukkaille suuria vaikeuksia. sion kunnassa esiintyy joka vuosi työttö-
28521: Kesällä on kaikki tarvikkeet kuljetettava myyttä, olisi tien rakennustöiden aloittami-
28522: Kitkajärveä soutu- tai moottoriveneillä. nen myös työn saannin vuoksi välttämätöntä.
28523: Varsinkin kelirikon aikana on tilanne esim. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
28524: kiireellisissä sairaustapauksissa suorastaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28525: toivoton.
28526: Suunnittelun alaisena onkin ollut tien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28527: rakentaminen Kitkajärven pohjoispuolisesta maantien rakennustöiden aloittami-
28528: maantiestä n. kilometrin etäisyydellä Mou- seksi Kitkajärven pohjoispuolisesta
28529: runsalmen lossista Suomenkylän kautta Toi- tiestä Suomenkylän ja Tolvan kylän
28530: van kylään ja siitä edelleen Kuusamon- kautta Kuusamon-Kemijärven maan-
28531: Kemijärven tiehen. Tien pituudeksi tulisi tiehen.
28532: suunnilleen 30 kilometriä. Kysymyksessä
28533: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
28534:
28535: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. Eino Tainio.
28536: 680
28537:
28538: XU,87. - Toiv.al. N:o 330.
28539:
28540:
28541:
28542:
28543: Timonen ym.: Maantien rakentamisesta Nurmeksen kunnan
28544: Saramon kylästä Valtimon kunnan Sivakan kylään.
28545:
28546:
28547: E d u s k u n n a ll e.
28548:
28549: Nurmeksen kunnan Saramon kylän ja Val- rakentaminen alueeHe sekä paikallisen asu-
28550: timon kunnan Sivakan kylän väliin jää laaja tuksen että puutavaran kuljetuksen kannalta
28551: alue, jossa on useita kymmeniä taloja, mutta erittäin tarpeellinen.
28552: jolta puuttuvat tieyhteydet siinä määrin, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28553: että alueelta Valtimon kuntaan päin suun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28554: tautuvan tavarankuljetuksen on kesäisin muksen,
28555: tapahduttava noin 4 km pitkospuita myöten
28556: kantaen, minkä jälkeen vasta päästään maan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28557: tien varteen. Kun alueelta Nurmekseenkin maantien rakentamiseksi Nurmeksen
28558: päin suuntautuu ainoastaan kesäisin heikossa kunnan Saramon kylästä V altimon
28559: kunnossa oleva kärritie, jota ei voi liiken- kunnan Sivakan kylään.
28560: nöidä moottoriajoneuvoilla, olisi maantien
28561: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28562:
28563: Esa Timonen. A. Holopainen. Vilho Turunen.
28564: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila. Esu Niemelä.
28565: 681
28566:
28567: XII,SS. - Toiv.al. N: o 331.
28568:
28569:
28570:
28571:
28572: Timonen ym.: Suunnitelman laatimisesta J oensuun-Kajaa-
28573: nin valtatien oikaisu- ja peruskorjaustöistä.
28574:
28575:
28576: E d u s k u n n a ll e.
28577:
28578: Joensuun-Kajaanin välisen valtatien lii- kiinnitettävä huomiota erikoisesti tien oikai-
28579: kenne on viime aikoina nopeasti lisääntynyt, suun Nurmeksen kunnan Salmenkylän koh-
28580: sillä kyseisen tien piiriin kuuluu laajoja dalla, jossa olisi tarkastettava mahdolli-
28581: alueita Pielisjärven länsi- ja pohjoispuolella. suudet tien rakentamiseksi Aronsalmen
28582: Näillä alueilla kyseinen valtatie muodostaa kautta Lukanpuron kunnantiehen ja siitä
28583: tärkeimmän liikenneväylän ja näinollen tien edelleen nykyiselle Kajaanin-Joensuun val-
28584: sopivaisuudesta raskaalle liikente~lle riippuu tatielinjalle. Aronsalmen kautta oikaistuna
28585: ratkaisevasti näiden alueiden taloudellinen lyhenisi matka Nurmeksesta Joensuuhun
28586: kehitys. Tien kunto sen tärkeydestä huo- huomattavasti ja tällä olisi myös Juuan kun-
28587: limatta on Pohjois-Karjalan alueella varsin nasta Nurmekseen rautatielle suuntautuvalle
28588: heikko, joten olisi toivottavaa, että tien liikenteelle tärkeä merkitys.
28589: oikaisu- ja peruskorjaustyöt lähiaikoina suo- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
28590: ritettaisiin, etenkin kun työttömyys on tien esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28591: vaikutuspiiriin kuuluvilla alueiHa jatkuvasti muksen,
28592: toistuva ilmiö ja tulevien työttömyyskansien
28593: tarvetta ajatellen olisikin ajoissa ryhdyttävä että hallitus kiireellisesti laaditut-
28594: laatimaan suunnitelmia koko kyseiselle valta- taisi suunnitelman J oensuun-Kajaa-
28595: tielle. TäHöin voitaisiin työt aloittaa saman- nin valtatien oikaisu- ja peruskorjaus-
28596: aikaisesti eri kuntien alueilla. töistä.
28597: Joensuun-Kajaanin valtatien oikaisu- ja
28598: peruskorjaussuunnitelmia laadittaessa olisi
28599: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
28600:
28601: Esa Timonen. Antti Kukkonen.
28602: Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä.
28603:
28604:
28605:
28606:
28607: 86 E 219/59
28608: 682
28609:
28610: XII,89. - Toiv.al. N: o 332.
28611:
28612:
28613:
28614:
28615: Timonen ym. : Rapulin yhdystien rakentamisesta V altimon
28616: kunnassa.
28617:
28618:
28619: Eduskunnalle.
28620:
28621: Kun karjatalousvaltaisen maatalouden har- valmistumisen jälkeen voitaisiin suorittaa
28622: joittaminen on Pohjois-Karjalan pohjoisim- maidonkuljetus kyseisen tien vaikutuspiiriin
28623: missa kunnissa luonnonolosuhteiden takia tulevilta asutusalueilta autokuljetusta käyt-
28624: välttämätöntä, olisi näiden alueiden maantie- täen ja kun tie yhdistäisi kaksi eri tietä
28625: verkoston kehittämiseen kiinnitettävä run- toisiinsa, muodostuisi siitä varmasti huomat-
28626: saasti huomiota, koska tiloilta päivittäin tavasti liikennöity kauttakulkutie.
28627: toistuva maidonkuljetus jalostusmeijereihin Kun lisäksi otetaan huomioon se, että tie
28628: muutoin kohtaa ylivoimaisia vaikeuksia. sijaitsee Valtimon kunnan alueella, jossa on
28629: Sillä nykyaikana ei voida enää pitemmillä jo useiden vuosien ajan jatkunut vaikeana
28630: matkoilla ajatellakaan hevosajoneuvoilla suo- työttömyys, olisi tulevan työttömyyskauden
28631: ritettavaa kuljetusta, vaan maidonkuljetus työkohteena kyseisellä tienrakennustyöllä
28632: jalostus- tai kulutuskohteisiin olisi saatava tärkeä merkitys.
28633: tapahtumaan autokuljetuksena. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28634: Kauttakulkuliikenteen ja edellä esitetty- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28635: jen maitotaloustuotteiden kuljetuksen kan- muksen,
28636: nalta tärkeä tie olisi Valtimon kunnan Paju-
28637: kosken kylässä sijaitseva Rapuiin tie, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28638: yhdistäisi Rautavaaran-Nurmeksen välisen V altimon kunnassa sijaitsevan Rapu-
28639: maantien ja Pajukosken paikallistien. Tien lin yhdystien rakentamiseksi.
28640: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28641:
28642: Esa Timonen. A. Holopainen. Vilho Turunen.
28643: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila. Esu Niemelä.
28644: 683
28645:
28646: XII,90. - Toiv.al. N: o 333.
28647:
28648:
28649:
28650:
28651: V. Turunen: Valtatien n:o 6 jatkamisesta Joensuusta Juuan
28652: ja V altimon kautta Kajaaniin.
28653:
28654:
28655: Eduskunnalle.
28656:
28657: Valtiovallan taholta on viime vuosina jou- tule kysymykseenkään. Teollisen toiminnan
28658: duttu kiinnittämään erikoista huomiota ja liike-elämän kehityksen eteenpäinviemi-
28659: maamme liikenneväylien rakentamiseen ja seksi koko maan halki johtava ,Karjalan
28660: kunnostamiseen. Tieolosuhteiden kehittyessä pikatien" rakentaminen olisi välttämätön.
28661: henkilö- ja osittain raskas tavaraliikennekin Pohjois-Karjala ja Kainuu ovat olleet
28662: on siirtynyt yhä suuremmissa puitteissa pahimpia työttömyysalueita useita vuosia.
28663: maanteiden kautta tapahtuvaan auto- ja Mm. Joensuun työvoimapiirissä työttömiksi
28664: moottorikuljetukseen. Erikoisen tehokkaasti joutuneista, kortistoon hyväsytyistä työn-
28665: tämä kuljetusmuoto palvelee niitä alueita, tekijöistä oli tammikuun 1959 lopussa sijoi-
28666: joilla ei ole olemassa rautatieyhteyksiä. Moot- tettu töihin vain noin puolet.
28667: toriajoneuvojen kehittyessä tämä kuljetus- ja Eri lähetystöjen vieraillessa kulkulaitosten
28668: palvelusmuoto tulee saamaan yhä suurempaa ja yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain-
28669: merkitystä. osastolla on mainittu, ettei työvoimapiirin
28670: Hävitetyn Karjalan kuljetusolosuhteiden alueella ole suurempia, valmiiksi suunni-
28671: kehittämiseksi on aloitettu valtatien n: o 6 teltuja työkohteita, joihin määrärahoja voi-
28672: peruskorjaukset. Lappeenrannan-Joensuun taisiin myöntää. Erikoisen huolestuttavaksi
28673: välillä tämä kansankielessä Karjalan pika- tilanne tulee sen jälkeen, kun suuremmat työ-
28674: tieksi nimitetty valtatie tulee tyydyttävään kohteet, mm. Ilomantsin rautatie ja valtatie
28675: kuntoon muutaman vuoden kuluessa. n: o 6 lopettavat töihin sijoitusmahdolli-
28676: Eräät Pohjois-Karjalan kunnat ovat ryh- suudet.
28677: tyneet wloitteentekijöiksi valtatien n: o 6 jat- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
28678: kamiseksi Joensuusta Juuan, Nurmeksen ja ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28679: Valtimon kautta Kajaaniin. Alueella, jonka muksen,
28680: tämä tiesuunnitelma käsittää, on erittäin
28681: runsaasti metsävaroja. Tälle alueelle ei ole että hallitus ryhtyisi suunnit-
28682: olemassa rautatietä Pielisen läntisellä puo- telemaan valtatien n:o 6 jatkamista
28683: lella ja tuskinpa rautatien rakentaminen Joensuusta Juuan, Nurmeksen ja Val-
28684: samansuuntaisesti Pielisen itäpuolitse kul- timon kautta Kajaaniin.
28685: kevan Joensuun Kontiomäen radan kanssa
28686: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
28687:
28688: Vilho Turunen.
28689: 684
28690:
28691: XII,91. - Toiv.al. N:o 334.
28692:
28693:
28694:
28695:
28696: Tuuli ym.: Toimenpiteistä tien rakentamiseksi Valkealan
28697: kunnan Vuohijärveltä Ki1·jokiven ja Hillosensalmen
28698: kautta V oikoskelle.
28699:
28700:
28701: E d u s k u n n a ll e.
28702:
28703: Kymen läänissä, Valkealan kunnan pohjois- täisi yleisen kauttakulkuliikenteen Mäntyhar-
28704: osassa olevien Vuohijärven, Kirjokiven, Hillo- julta Voikosken kautta Vuohijärvelle ja sieltä
28705: sensalmen ja Voikosken kylien tieolot ovat edelleen Kouvolaan. Kyseessä oleva alue on
28706: erittäin huonot. Kysymyksessä olevalla myös kuulu luonnonkauneudestaan ja histo-
28707: alueella ei ole muuta tietä kuin rautatie, jo- riallisista nähtävyyksistään ja onkin Kymen-
28708: ten kunnollisen maantien saaminen on välttä- laakson Maakuntaliitolla tarkoitus muodostaa
28709: mättömän tarpeen vaatima, jotta myöskin siitä matkailukohde tarkoituksenmukaisine
28710: moottoriajoneuvoilla voitaisiin päästä edellä- matkailukeskuksineen. Sen vuoksi tie olisi
28711: mainittuihin kyliin. Hillosensalmelle ei rakennettava valtion toimesta ja varoilla.
28712: päästä autoilla ollenkaan ja Voikoskelie pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28713: see vain Jaalan kautta, jolloin lisämatkaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28714: kertyy useita kymmeniä kilometrejä.
28715: Edellä lueteltujen kylien välille rakennet- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28716: tavan maantien pituus on noin 20 kilometriä toimenpiteisiin suunnitelmien laatimi-
28717: ja sen vaikutuspiiriin kuuluu noin 200 asu- seksi ja tien rakentamiseksi Valkealan
28718: musta ja noin 600 asukasta. kunnan Vuohijärveltä Kirjokiven ja
28719: Rakennettava maantie ei palvelisi yksin- Hillosensalmen kautta Voikoskelle.
28720: omaan paikallisia asukkaita, vaan tie yhdis-
28721: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28722:
28723: Erkld Tuuli. Urho Saariaho.
28724: 685
28725:
28726: XII,92. - Toiv.al. N: o 335.
28727:
28728:
28729:
28730:
28731: Tuuli ym.: Määrärahasta Valkealan kirkonkylän-Näkkimis-
28732: tön-Tuohikotin tien oikaisemiseksi ja parantamiseksi.
28733:
28734:
28735: E d u s k u n n a ll e.
28736:
28737: V aJlkealan kk.-Näkkimistön-Tuohikotin Jarven, Multamäen, Sopasen, Anttilan,
28738: tieosa Kymen läänissä on erittäin mäkinen ja Hevosojan, Pihlajasaaren, Kääpälän, Pyö-
28739: vaarallisen mutkainen. Tieosan oikaisua on jo riän ja Tuohikotin kylät, on muukin
28740: pitkään suunniteltu, mutta mitään paran- liikenne melko vilkasta moottoriajoneu-
28741: nusta ei ole aikaansaatu. Vaaralliset mutkat, vojen jatkuvasti lisääntyessä. Tieosa on
28742: joissa monia ihmishenkiä on menetetty, kuten myös tärkeä puutavarankuljetuksille, sillä
28743: ns. Hurman mäessä, ovat jatkuvasti oikaise- sitä kautta kuljetetaan runsaasti halkoja
28744: matta. Monien jyrkkien mäkien alla on vai- Kouvolaan, pylväitä ja pyöreää puutavaraa
28745: kea mutka, mistä johtuu, että liukkaalla tal- Haminaan ja Kotkaan sekä paperipuuta
28746: vikelillä autot eivät pysty niitä nousemaan ja Kuusankoskelle. Myös puolustusvoimat käyt-
28747: sulkevat usein pitkäksikin aikaa liikenteen. tävät yhä lisääntyvässä määrässä tietä saa-
28748: Usein tie tekee jyrkän mutkan jonkun kiven tuaan Valkealan kunnan pohjoisosista ns.
28749: kiertääkseen, vaikka oikaisu O'lisi vähin kus- Pahkajärven leirialueen.
28750: tannuksin saatavissa. Tieosan pahin väli on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
28751: Valkealan kk:n ja Manuarin kansakoulun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28752: välinen osa, mutta koko tiekin aina Tuohi- muksen,
28753: kottiin saakka on eräs mäkisimpiä ja mut-
28754: kaisimpia koko maassa. että hallitus ottaisi vuoden 1960
28755: Tieosa on kuitenkin erittäin vilkkaassa tulo- ja menoarvioesitykseen 25 mil-
28756: käytössä. Mm. on tieosalla 11 päivittäistä joonan markan määrärahan Valkealan
28757: edestakaista linja-autovuoroa ja kun tien kk: n-Näkkimistön-Tuohikotin tie-
28758: varrella on Valkealan kirkonkylän, Jout- osan oikaisemiseksi ja parantamiseksi.
28759: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28760:
28761: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
28762: 686
28763:
28764: Xll,93. - Toiv.al. N: o 336.
28765:
28766:
28767:
28768:
28769: Uusitalo ym.: Maantien rakentamisesta Alavude'flr-Peräsei-
28770: näjoen maantieltä Niinimaan pysäkille ja siitä edelleen
28771: H unnak011r-Kivenmäen kautta K uortaneen H ynnilään.
28772:
28773:
28774: E d u s k u n n a ll e.
28775:
28776: Niinimaan rautatiepysäkki Alavudella on jolta kaivokselta maasälpä tulee kuljetetta-
28777: niitä harvoja rautatiepysäkkejä maassamme, vaksi niinikään Niinimaan pysäkille. Kuor-
28778: jonne ei johda laisinkaan rakennettua tietä. taneen Pohtoturve Oy:n polttoturpeen kul-
28779: Kulkuväylinä ovat ainoastaan heikkokuntoi- jetus Niinimaan pysäkille tapahtuu paljolti
28780: set rakentamattomat kylä- ja tilustiet, jotka samoilta suunnilta. Niinimaan seudun tie-
28781: suuntautuvat mainitulla pysäkille Alavuden järjestelyn suurta yleistä merkitystä koros-
28782: -Peräseinäjoen maantieltä sekä Kuortaneen taa edelleen se, että Niinimaan rautatiepy-
28783: Mäyryn ja Alavuden Murronnevan suun- säkkiä on anottu rautatieasemaksi, sen yhäti
28784: nilta. lisääntyvän merkityksen johdosta.
28785: Erittäin heikoista tieoloista johtuen elin- Yllämainittujen paikkakunnan työllisyy-
28786: keinoelämän harjoittaminen ja yleisen kehi- den kannalta erittäin tärkeiden yhtiöiden
28787: tyksen edistäminen paikkakunnalla on voit- toiminnan jatkuminen ja laajentuminen sekä
28788: tamattomien vaikeuksien takana. Tieoloihin elinkeinoelämän elpyminen on kuitenkin täy-
28789: olisi saatava nopea korjaus, mutta omin voi- sin sen varassa, miten tieolot vastaisuudessa
28790: min paikkakuntalaiset eivät siihen kykene. kehittyvät. Jos rakennettaisiin tie Alavuden
28791: Asukkaita Niinimaan vaikutuspiirissä on -Peräseinäjoen maantieltä, noin 10 km etäi-
28792: useita satoja, joiden olisi saatava tieyhteys syydellä Alavuden kirkolta sijaitsevasta Kui-
28793: Niinimaan pysäkille ja edelleen pitäjiensä vasmäestä ns. linjatietä myöten Niinimaan
28794: Alavuden ja Kuortaneen keskuksiin. Tie- pysäkille ja siitä edelleen Hunnakon-Kiven-
28795: yhteyksien avautuessa nimenomaan maa- mäen kylien kautta Kuortaneen Hynnilään
28796: talous- ja metsätuotteiden jokapäiväinen lähelle Kuortane-Seinäjoki maantietä, voi-
28797: markkinointi suuresti helpottuisi. taisiin tieoloja huomattavasti parantaa niin
28798: Niinimaan aseman tiejärjestelyillä on myös paikallisen väestön kuin teollisen toiminnan
28799: melkoinen yleinen merkitys. Niinimaan py- tarpeet huomioiden. Samalla saataisiin Nii-
28800: säkkiä on käytetty varsin paljon Suomen nimaa lähimmä:ksi rautatieasemaksi Kuorta-
28801: Mineraali Oy:n tuotteiden maasälvän ja neen suunnalle.
28802: kvartsin, samoin Kuortaneen Pohtoturve Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28803: Oy: n polttoturpeen lastaukseen. Niinimaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28804: pysäkiltä n. 7 km Kuortaneen suuntaan si- vomuksen,
28805: jaitsee Suomen Mineraali Oy: n kaivos, josta
28806: vuosittain on kuljetettu maasälpää ja kvart- että hallitus kiireellisesti suoritut-
28807: sia Niinimaan pysäkille 10 000-12 000 ton- taisi twtkimuksen tien rakentamiseksi
28808: nia, puolet ulosvientiin. Kuljetus on vaatinut Alavude11r-Peräseinäjoen maantieltä
28809: suuria uhrauksia yhtiöltä tieolojen vuoksi. Niinimaan pysäkille ja edelleen Hun-
28810: Sama yhtiö perustaa paraikaa uutta kai- nako'flr-Kivenmäen kautta Kuorta-
28811: vosta Niinimaalta Peräseinäjoen suuntaan, neen H ynnilään.
28812: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
28813:
28814: Eino Uusitalo. Veikko Savela. Matti Liinamaa.
28815: 687
28816:
28817: XII,94. - Toiv.al. N: o 337.
28818:
28819:
28820:
28821:
28822: V. A. Virtanen ym..: Maantien rakentamisesta Säämingin
28823: saariston kautta Savonlinnasta Särkilahteen ja edelleen
28824: Imatralle.
28825:
28826:
28827: E d u s k u n n a ll e.
28828:
28829: Sinisen Saimaan saaristosta, Särkilahdesta muutenkin se tekisi saaristolaisten elämän ta-
28830: Sääruingin saariston kautta Savonlinnaan savertaisemmaksi muitten kansalaisten kanssa.
28831: johtavan maantien aikaansaamiseksi on vuo- On muistettava, että hekin ovat samoja kan-
28832: sien aikana tehty useita aloitteita, mutta salaisia kaikkine velvollisuuksineen. Olisi oi-
28833: tuloksetta. Vaikka työllisyystilanne on vii- kein, että vihdoinkin heille tehtäisiin oi-
28834: me aikoinakin vaatinut useitten tiesuunnitel- keutta edes nyt esittämämme parannuksen
28835: mien toteutumista, on valtaosa niistä suo- aikaansaamiseksi.
28836: ritettu rintamailla ja tämäntapaiset syrjäi- Mainittakoon, että mm. Sääminki on nyt
28837: set seudut kuin koko itäinen Suomi on jää- esillä olevan työttömyyskauden aikana osoit-
28838: nyt vähälle. Kuvitellaan ehkä, että onhan tautunut sangen vaikeaksi työllisyyden kan-
28839: Saimaan saaristot kauniita, ajattelematta nalta. Lähes 400 työttömästä on noin 100
28840: sitä, miten hankala niissä on elää. Matkan- sijoittamatta ollut jo useita kuukausia.
28841: teko mantereelle on hakalaa ja pitkinä keli- Enonkosken kunnasta valtio ei ole pystynyt
28842: rikkokausina suorastaan mahdotonta. sijoittamaan vielä yhtään ainoata työtöntä
28843: Jos rakennettaisiin nyt ehdottamamme tie ja Savonlinnan kaupungissakin vain kaupun-
28844: Savonlinnasta Sääruingin saariston kautta gin suurin ponnistuksin on työhönsijoitus-
28845: Imatralle, tulisi matka tällä välillä lyhene- prosentti voitu pitää muita alhaisempana.
28846: mään noin 60 km, noin 20 rautatieylikäytä- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam-
28847: vää jäisi pois, puutavaran kuljetusolosuh- mekin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28848: teet eräästä maamme metsäisimmästä alueesta muksen,
28849: paranisivat, jota paitsi yli 3 000 saaristossa
28850: asuvaa kansalaista pääsisi vihdoinkin kuu- että hallitus suorittaisi kiireellisesti
28851: sine koulupiireineen tien vaikutuspiiriin. tutkimuksen ja laadittaisi suunnitel-
28852: Nykyisin miltei täydellisesti eristetyssä ase- man uuden maantien rakentamiseksi
28853: massa oleva saaristo, jossa nykyisin ei ole Säämingin saariston kautta Savonlin-
28854: edes sähköä, saisi tien avulla vehmaat met- nasta Särkilahteen ja sieltä edelleen
28855: sävaransa palvelemaan kansantaloutta ja Imatralle.
28856: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
28857:
28858: Viljo A. Virtanen. Niilo Nieminen. K. F. Haapasalo.
28859: Esu Niemelä. Antti J. Rantamaa. Kalle Matilainen.
28860: Sylvi Halinen.
28861: 688
28862:
28863: XII,95. - Toiv.al. N: o 338.
28864:
28865:
28866:
28867:
28868: Friman ym.: Salmen sillan rakentamisesta Sodankylän-Kit-
28869: tilän maantiellä.
28870:
28871:
28872: Eduskunnalle.
28873:
28874: Vuonna 1954 valmistui maantieyhteys So- teella, ettei ole ollut rakennussuunnitelmaa.
28875: dankylän ja Kittilän kirkonkylän välille. Kun sekin nyt on valmistunut, voidaan sil-
28876: Tien varrella olevan runsaan asutuksen lan rakentaminen sen puolesta suorittaa.
28877: vuoksi tie on paljon käytetty. Tien käyttöä Tämän sillan rakentaminen on erittäin so-
28878: lisää vielä se, että se on uusi, nykyaikaista piva työttömyystyökohde väkirikkaassa ympä-
28879: liikennettä silmälläpitäen rakennettu ja siten ristössä. Sen rakennustöihin voitaisiin sijoit-
28880: raskaallekin tavaraliikenteelle sopivampi kuin taa mm. työttöminä olevat paikkakunnan
28881: esim. Rovaniemen-Kittilän maantie. Vaikka kuorma-autoilijat. Näin suuren sillan raken-
28882: Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kittilään taminen talvityönä on lisäksi valtiolle edul-
28883: onkin huomattavasti pitempi matka kuin linen.
28884: Ounasjoen vanhaa maantietä, niin eräät ra.c;- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28885: kaat kuljetukset Keski-Lappiin ovat viime kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28886: aikoina suuntautuneet Sodankylän kautta.
28887: Tämä uusi tie tulisi nykyistä vilkkaammin että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
28888: liikennöidyksi, jos tiellä Kittilän kirkonky- menpiteisiin Salmen sillan rakennus-
28889: lässä olevan kä.sikäyttöisen Salmen lossin pai- töiden aloittamiseksi Sodankylän-Kit-
28890: kalle rakennettaisiin silta. tilän maantiellä.
28891: Aikaisemmin tästä asiasta tekemämme
28892: aloitteet eduskunta on hylännyt sillä perus-
28893: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
28894:
28895: Toivo Friman. J. E. Lakkala.
28896: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
28897: 689
28898:
28899: XII,96. - Toiv.a.l. N: o 339.
28900:
28901:
28902:
28903:
28904: Hostila: Sillan 1·akentamisesta Keihässalmeen Pyhtään kun-
28905: nassa.
28906:
28907:
28908: E d u s k u n n a ll e.
28909:
28910: :::iuomenlahden rannikolla, Pyhtään kun- nimenomaan kulkumahdollisuudet ovat vai-
28911: taan kuuluvan, noin 2 000 ha pinta-alaltaan keat, joskus kerrassaan ylivoimaisen suuret.
28912: olevan Munapirtin saaren erottaa mante- Pyhtään kunta on rakentanut valmiiksi
28913: reesta Keihässalmi. Tällä hetkellä saarella tien mantereelta, runkotie 7 :Itä, Keihässal-
28914: asuu noin 400 henkilöä, jotka valtaosaltaan meen. Munapirtin halki on rakenteilla
28915: saavat elatuksensa kalastuksesta. Kuitenkin maantie, mitä kunta on avustanut ja tiehoi-
28916: vuosi vuodelta ovat mahdollisuudet kalas- tokunta lisää, toistaiseksi valtion osuus puut-
28917: tuksella itsensä elättämiseen heikentyneet, tuu.
28918: mistä johtuen jo noin 100-200 kansalaista Tiet eivät kuitenkaan valmistuttuaankaan
28919: käy mantereella, aina Karhulassa ja Kot- ratkaise saarelaisten liikennöimispulmia.
28920: kassa ansiotyössä. Lisäksi saareen siirtyneet Keihässalmi voidaan ylittää vain veneellä,
28921: siirtolaiskalastajat eivät ole saaneet lupauk- mikä kelirikon aikana on kerrassaan mahdo-
28922: sien mukaisia kalastusvesiä käyttöönsä, mistä ton tehtävä. Vain sillan rakentaminen rat-
28923: johtuen näidenkin kalastajien on entistä kaisevasti auttaa asiaa.
28924: suuremmissa määrin käytävä ansiotyössä Siltaa varten osa pengerryksistäkin jo lie-
28925: mantereella. nee valmiina. Valmistelut ovat siis pitkällä,
28926: Maanviljelys on toinen elinkeinonhaara, niiden takia varsinainen sillan rakentaminen
28927: millä saarella asuvat elatuksensa hankkivat. voisi jo alkaa.
28928: Saarella olisi mahdollisuudet maanviljelyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
28929: sen ja karjatalouden kehittämiseen, mikäli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28930: tuotteiden markkinointi saataisiin parem-
28931: min hoidetuksi. Kulkuyhteydet ovat kui- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
28932: tenkin toistaiseksi olleet pahana ,kantona siin sillan rakentamiseksi Keihässal-
28933: kaskessa", esteenä kehityksen eteenpäin me- meen Purolan kylän ja Munapirtin
28934: nolle. Mantereella työssä käyvien kohdalla saaren välille Pyhtään kunnassa.
28935: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1959.
28936:
28937: Sulo Hostila.
28938:
28939:
28940:
28941:
28942: 87 E ·219/5·9
28943: 690
28944:
28945: XU,97. - Toiv.al. N:o 340.
28946:
28947:
28948:
28949:
28950: Jä.msen ym..: Tutkimuksen toimittamisesta sillan rakentami-
28951: seksi Matosalmen yli.
28952:
28953:
28954: E d u s k u n n a ll e.
28955:
28956: Tie- ja vesirakennushallitus on suorittanut Matosalmeen. Parhaillaan on vireillä Saari-
28957: tutkimuksen maantien rakentamisesta Mylly- järven reitin vesistöjen voimalaitos- ja sään-
28958: mäen-Saarijärven maantieltä Roikolankosken nöstelysuunnitelmat. Siinä yhteydessä tul-
28959: kautta Jyväskylän-Kokkolan valtatielle Saa- taneen siirtymään nippu-uittoon ja niin ollen
28960: rijärven pitäjässä. Suunniteltu tieyhteys Roi- riittäisi Matosalmeen huomattavasti lyhyempi
28961: kolankosken kautta ei tule lyhentämään mat- jännevälinen silta. Suunnitelmasta ei selviä,
28962: kaa Myllymäen aseman-Saarijärven aseman millä perusteilla on päädytty 300 metriin,
28963: välillä. Koska pääasiallinen liikenne Mylly- eikä myöskään sillan kustannusarviota ole
28964: mäen suunnasta suuntautuu Saarijärven kir- esitetty.
28965: kolle, tulee matka sinne pitenemään noin Kun esitetty suunnitelma on suhteellisen
28966: 4 kilometriä ja siitä aiheutuu tarpeeton kah- kallis ja se johtaa kokonaisuutta ajatellen
28967: denkertainen liikenne muutenkin vilkkaasti vain vaillinaiseen ratkaisuun, olisi, ennenkuin
28968: liikennöidyllä Saarijärven aseman-Saarijär- tiesuunta lopullisesti määrätään, suoritettava
28969: ven kirkonkylän välillä. perusteellinen tutkimus ja laadittava pätevä
28970: Luonnollisin Myllymäen-Saarijärven tien kustannusarvio eduskunnan jo aikaisemmin
28971: liittyminen Jyväskylän-Kokkolan valtatie- hyväksymää ns. Matosalmen suuntaa noudat-
28972: hen tapahtuu Matosalmen kautta Herajärven taen.
28973: pohjoispäähän. Tällöin päästään yhdellä liit- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
28974: tymisellä ja paikallisliikenne Myllymäen kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
28975: suunnasta Saarijärven kirkolle ei rasita muksen,
28976: Jyväskylän-Kokkolan valtatietä.
28977: Saarijärven kirkonkylän luonnollisin kas- että hallitus, ennen kuin maantien
28978: vamissuunta on länteenpäin ja asemakaavoi- Myllymäki-Baarijärvi tiesuunta Saa-
28979: tettu alue ulottuu jo nyt Matosalmen lossin rijärven kirkonkylän läheisyydessä
28980: ohi Kolkanlahden suuntaan. Saarijärven lopullisesti päätetään, suorituttaisi
28981: kunta omistaa Matosalmen läheisyydessä suu- perusteellisen tutkimuksen ja laaditut-
28982: ren tonttialueen ja tämä tulee osaltaan vai- taisi kustannusarvion sillan rakenta-
28983: kuttamaan asutuksen leviämiseen tähän suun- miseksi Matosalmen yli, koska kyseel-
28984: taan. Rantahännilästä on jo nyt muodostunut linen suunta muodostaisi liikenteen
28985: kirkonkylässä työssä käyvän väestön asunto- kannalta edullisimman ratkaisun ja
28986: alue, joten on luonnollista parantaa kulku- koska tarkkaa tutkimusta tässä suh-
28987: yhteyttä salmen ylitse. teessa ei vielä ole suoritettu.
28988: Suunnitelmassa on mainittu vaihtoehtoisesti
28989: rakennettava 300 metrin jännemittainen silta
28990: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
28991:
28992: Artturi Jämsen. Aarre Marttila.
28993: V. Hyytiäinen. Matti Liinamaa.
28994: 691
28995:
28996: XII,98. - Toiv.al. N: o 341.
28997:
28998:
28999:
29000:
29001: Koivisto: Toimenpiteistä sillan rakentamiseksi Tornionjoen
29002: yli Aavasaksan ja övertorneån välille.
29003:
29004:
29005: E d u s k u n n a ll e.
29006:
29007: Yhdysliikennettä Suomen ja Ruotsin vä- kuvasti kasvamassa. Kun vuonna 1957 väy-
29008: lillä Tornionjoen yli ei ole vielä läheskään län tällä kohtaa ylitti 173 446 henkilöä ja
29009: tyydyttävästi järjestetty. Toistaiseksi on 33 568 moottoriajoneuvoa, vastaavat luku-
29010: Tornionjoen yli silta vain Tornion ja Haapa- määrät v. 1958 olivat 219 154 henkilöä ja
29011: rannan välillä. Muualla tapahtuu liikenne 46 227 moottoriajoneuvoa. Suurimmillaan lii-
29012: sulan veden aikana veneillä tai lautalla. kenne oli heinä-elokuulla 1958, nim. 58 400
29013: Aavasaksan (Närkin) ja Ruotsin övertor- henkilöä ja 11 093 moottoriajoneuvoa, eli siis
29014: neän välillä on kahtena viime vuotena ollut päivittäin keskimäärin 1000 henkilöä ja 200
29015: Suomen puoleisen väylän yli liikennöimässä autoa.
29016: moottorilautta. Sitä vastoin Ruotsin puolelle Moottorilauttaliikennettä haittaa suuresti
29017: on jo rakennettu Övertorneån (Matarenki) vähän veden aikana syyskesällä, jolloin lii-
29018: taajaväkisestä yhdyskunnasta maantie ja kenne on suurimmillaan, väylän mataluus.
29019: silta Tornionjoessa sijaitsevaan Mikkolan Karilleajojen takia moottori on useita ker-
29020: saareen. Täten siis Ruotsi omalta puoleltaan toja särkynyt ja liikenne keskeytynyt. Tästä
29021: on jo toteuttanut huomattavan osan yhtei- johtuen lautta ei voi ottaa läheskään kanta-
29022: sestä siltasuunnitelmasta. Kun valtakunnan vuutensa edellyttämää kuormaa. Myös keli-
29023: raja sijaitsee tällä kohtaa Suomen puolei- rikkaaikoina keväällä ja syksyllä on liikenne
29024: sessa väylässä, olisi tähän vielä puuttuva seisauksissa.
29025: silta rakennettava yhteistoiminnassa Suomen Yhdysliikennemahdollisuuksien tultua laa-
29026: ja Ruotsin kanssa. jemmin tunnetuiksi nimenomaan turistilii-
29027: Ruotsin puolella on sillan aikaansaamiseksi kenne tällä kohtaa tulee ilmeisesti vielä suu-
29028: ryhdytty jo moniin toimenpiteisiin. Ruotsin resti kasvamaan. Myös paikallinen väestö
29029: Tornionlaakson kuntain toimikunta ja Över- tarvitsee entistä enemmän yhdysliikennettä.
29030: torneån kunnanvaltuusto ovat tehneet ano- Onhan joen kahta puolta olevien molempien
29031: muksen sillan rakentamiseksi Matarengista läänien Norrbottenin ja Lapin läänien asu-
29032: Aavasaksalle. Tämän johdosta Norrbottenin tuksen painopiste juuri Aavasaksan ja Över-
29033: lääninhallitus on kirjelmällään kuninkaalli- torneån korkeudella. Seudulla asuu 15 km:n
29034: selle tie- ja vesirakennushallitukselle 22 tam- säteellä n. 8 000 ja 35 km: n säteellä n.
29035: mikuuta 1959 anonut ko. siltarakennustutki- 18 000 asukasta. Ruotsin puolella ovat tie-
29036: muksen suorittamista yhteistoiminnassa Suo- yhteydet tältä kohdalta sisämaahan useine
29037: men tie- ja vesirakennushallituksen kanssa. eri suuntiin lähtevine teineen erittäin hyvät.
29038: Asia on siellä parhaillaan ratkaisuvaiheessa Suomen puolella taas on juuri valmistumai-
29039: ja tiettävästi lääninhallitus on jo saanut tut- sillaan Aavasaksan-Mellankosken-Muuro-
29040: kimuksen suorittamisesta suullisen lupauk- lan maantie, jonka tien valmiiksi rakenta-
29041: sen. On ilmeistä, että asiasta tulee aivan lä- miseksi on kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
29042: hiaikoina virallinen ilmoitus Suomeen. vioon otettu 68 miljoonan markan määrä-
29043: Sillan aikaansaaminen on tarpeen - niin- raha. Tämä tie tulee lyhentämään mm. Ro-
29044: kuin sitä mm. Norrbottenin lääninhallitus on vaniemeltä Aavasaksalle nykyisen 122 km: n
29045: perustellut - senvuoksi, ettei moottorilautta maantiematkan n. 100 km: iin.
29046: enää kykene suorittamaan sille kuuluvia teh- Näin ollen sekä paikallisväestön että kaut-
29047: täviä. Övertorneän tulliaseman antamien tie- takulkuliikenteen kannalta siltayhteyden saa-
29048: tojen mukaan yliliikenne tällä kohtaa on jat- minen tällä kohtaa olisi erittäin tärkeätä.
29049: 692 XII,98. - Tornionjoen silta.
29050:
29051:
29052: Se tulisi vilkastuttamaan kaupallista ja mat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29053: kailuvuorovaikutm:;ta, jota paitsi hankkeen yhteistoiminnassa Ruotsin viranomais-
29054: toteuttamisella olisi suuri merkitys alueen ten kanssa tutkimuksen toimittami-
29055: Suomen puoleisen väestön työllisyyskysy- sesta ja suunnitelman laatim:isesta sil-
29056: myksen hoitamisessa. lan rakentamiseksi Aavasaksan ja
29057: Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit- övertorneån välille Tornionjoen yli.
29058: taen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan
29059: toivomuksen,
29060: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29061:
29062: Erkki Koivisto.
29063: 693
29064:
29065: Xll,99. - Toiv.al. N:o 342.
29066:
29067:
29068:
29069:
29070: Mannila ym.: Sillan rakentamisesta Pulkkilansalmeen.
29071:
29072:
29073:
29074: E d u s k u n n a ll e.
29075:
29076: V: n 1957 valtiopäivillä tehtiin toivomus- maamme. vilkkaimmin liikennöityjä salmia.
29077: aloite n:o 452 sillan rakentamiseksi Pulkki- Pulkkilansalmen nykyiselle lossille sopii ker-
29078: lansalmeen Asikkalan kunnassa. Eduskunta rallaan 6 pikkuautoa. Kiireimpänä aikana on
29079: on tämän aloitteen hylännyt ja kulkulaitos- tavallisesti täysi lasti. Kun liikenne on vilk-
29080: valiokunnan mietinnössä sanotaan, että tie- kaimmillaan, tapahtuu keskimäärin 6 000 yli-
29081: ja vesirakennushallitus on määrännyt Hämeen tystä kuukaudessa. Viime vuonna ylitettiin
29082: tie- ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörin suo- 55 000 kertaa. Autoliikenteen kasvua osoittaa
29083: rittamaan paikalla asianmukaisen tutkimuk- sekin, että ylitysten luku kohoaa vuosittain
29084: sen sillan rakentamiseksi sa1meen. Samalla n. 2 000: lla.
29085: valiokunta on todennut, että maantieliikenne Edellä esitettyyn ja toivomusaloitteeseen
29086: Pulkkilanharjun tiellä on viime vuosina siinä n: o 452/1957 viitaten ehdotamme eduskun-
29087: määrin lisääntynyt, ettei Pulkkilansalmen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29088: lossi enää kykene tyydyttävästi Yälittämään
29089: liikennettä. että Jw,llitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29090: Asiasta ei ole sen jälkeen kuulunut mitään, sillan rakentamiseksi Pulkkilansalmeen
29091: mutta salmen ylitys liikenteen yhä lisään- Pulkkila1~/w,rjun tiellä Asikkalan kun-
29092: tyessä on yhä vaikeutunut. TVH: n tilasto- nassa.
29093: jen mukaan on Pulkkilansalmen lossi
29094: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
29095:
29096: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen.
29097: Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo. Aili Siiskonen.
29098: Esu Niemelä. Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen.
29099: Arvo Ahonen.
29100: 694
29101:
29102: XTI,100. - Toiv.al. N:o 343.
29103:
29104:
29105:
29106:
29107: Matilainen ym.: ~Määrärahasta Mansikkakosken maantielii-
29108: kennesillan leventämistä varten.
29109:
29110:
29111: E d u s k u n n a ll e.
29112:
29113: Imatran kauppalan keskustassa Vuoksen Kun nyt lisääntyneen ja yhä lisääntyvän
29114: yli johtava Mansikkakosken silta on yhdis- liikenteen johdosta kyseinen silta muodostuu
29115: tetty rautatie- ja maantieliikennettä varten. yhä vaikeammaksi pullonkaulaksi ja kun
29116: Se on rakennettu niin, että rautatieliikenne Imatran kauppalan yleisasemakaavassa suun-
29117: käy ylä- ja maantieliikenne alasiltaa pitkin. niteltu uusi rautatiesilta ei mielestämme
29118: Vaikka mainittu silta onkin rakennettu niin joudu kyseistä asiaa tarpeeksi ajoissa korjaa-
29119: myöhään kuin v. 1932-1934, on se jo useit- maan, katsoisimme tarpeelliseksi suorittaa
29120: ten vuosien aikana osoittautunut maantielii- kiireellisen tutkimuksen siitä, mitä mahdolli-
29121: kenteelle liian ahtaaksi. Kun maantieliikenne suuksia on nykyisen Mansikkakosken rauta-
29122: ja kulkuneuvojen lukumäärä jatkuvasti li- tiesillan alaosan maantieliikennesillan leven-
29123: sääntyy, on tieverkostoa pitänyt lisätä ja tämiseen niin, että ajosilta levitettäisiin sel-
29124: johtaa kauttakulku niin sanottua pikatietä laiseksi, että autot voisivat toisensa vaivatta
29125: pitkin häiritsemättä siten paikallista liiken- ohittaa ja että pyörä- ja jalankulkijoille va-
29126: nettä. Tällaisen pikatien on kuitenkin pakko rattaisiin oma kaistansa.
29127: ylittää myös Vuoksi Imatran kauppalan Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
29128: alueella ja niinpä pikatie, jolla liikenne ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29129: suuntautuu Lappeenrannasta päin Savon- vomuksen,
29130: linnan suuntaan ja päinvastoin, johtaa lii-
29131: kenteen Mansikkakosken sillan kautta. Ky- että hallitus ottaisi vuoden 1960
29132: seinen silta on jo muutenkin kapeutensa joh- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
29133: dosta osoittautunut erittäin vaikeaksi pullon sen määrärahan tutkimuksen suoritta-
29134: kaulaksi syystä, että sillalla ei linja- tai mista varten Mansikkakosken sillan
29135: kuormavaunun kulkiessa voi pierremmätkään (Imatran kauppalassa) maantieliiken-
29136: vaunut vaaratta sivuuttaa, vaan on jonotet- nettä koskevan osan leventämistä va1·-
29137: tava läpipääsyä usein pitkänkin ajan. Jal- ten ja jalka- ja polkupyöräkäytävillä
29138: kaisin ja pyörällä liikkuminen on kerrassaan varustamiseksi.
29139: tukalaa, etenkin aamuin ja illoin, jolloin
29140: työhönmeno ja paluu tapahtuu.
29141: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
29142:
29143: Kalle Matilainen. Matti Miikki.
29144: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
29145: Yrjö Sinkkonen.
29146: 695
29147:
29148: XII,101. - Toiv.al. N: o 344.
29149:
29150:
29151:
29152:
29153: N. Nieminen ym.: Määrärahasta Orivirtaan rakennettavan
29154: maantiesillan pengerrystöiden aloittamiseksi Savonlinnan
29155: --Joensuun maantiellä.
29156:
29157:
29158: E d u s k u n n a ll e.
29159:
29160: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 431 vuo- 30 000 000 markkaa käytettäväksi Sa-
29161: den 1957 valtiopäivillä perusteluihin ehdo- vonlinnan ja Joensuun välisellä maan-
29162: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tieosuude.lla sijaitsevaan Orivirtaan
29163: muksen, rakennettavan maantiesillan penger-
29164: rystöiden aloittamiseksi.
29165: että hallitus ottaisi vuoden
29166: 1960 tulo- ja menoarvioesitykseen
29167: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1959.
29168:
29169: Niilo Nieminen. Pauli Puhakka. Tauno Kelovesi.
29170: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
29171: Aarne Pulkkinen.
29172: 696
29173:
29174: XII,102. - Toiv.al. N: o 345.
29175:
29176:
29177:
29178:
29179: Niiranen ym.: Sillan rakentamisesta Onkisalmen lassipai-
29180: kalle Liperissä.
29181:
29182:
29183: E d u s k u n n a ll e.
29184:
29185: Savonlinnasta Savonrannan ja Liperin ruisestä johtuvista kustannuksista ja sen lii-
29186: kautta Joensuuhun suuntautuva maantie ylit- kenneturvallisuudelle aiheuttamista vaaroista.
29187: tää Orivedessä sijaitsevan Onkisalmen lähellä Kun sillan rakentamiseksi tarpeellisia suun-
29188: Liperin kirkonkylää. Liikenne salmen yli nitelmia jo valmistetaan, olisi niitä kiireh-
29189: tapahtuu moottorilossilla, mikä jo tähän men- dittävä, jotta rakennustyö voitaisiin saattaa
29190: nessä on aiheuttanut huomattavia hankaluuk- alulle mahdollisimman pian seudun vaikean
29191: sia. Savonlinnasta Heinäveden kautta Joen- työttömyystilanteen lievittämiseksi.
29192: suuhun suuntautuvan liikenteen todennäköi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29193: sesti lähiaikoina siirtyessä yhä enemmän On- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29194: kisalmen kautta tapahtuvaksi po. lossin liiken-
29195: teelle aiheuttamat hankaluudet yhä lisäänty- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29196: vät. menpiteisiin sillan rakennuttamiseksi
29197: Liikennemahdollisuuksien parantamiseksi Liperin pitäjän alueella sijaitsevalle
29198: olisi Onkisalmeen rakennettava silta, jolloin Onkisalmen lossi paikalle.
29199: myös vapauduttaisiin lossiliikenteen ylläpitä-
29200: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29201:
29202: Toivo Niiranen. Vilho Turunen.
29203: Pauli Puhakka. Niilo Nieminen.
29204: A. Holopainen.
29205: 697
29206:
29207: XII,l03. - Toiv.al. N: o 346.
29208:
29209:
29210:
29211:
29212: Niskala ym.: Sillan rakentamisesta Tengeliönjoen yli Kanto-
29213: maanpään-Karungin tiellä.
29214:
29215:
29216: E d u s k u n n a ll e.
29217:
29218: Liikenneyhteyksien kehitys on viime vuo- tornion puoleiselta osaltaan liikennöimättä
29219: sina ollut erittäin huomattava. Uusien maan- juuri mainitusta syystä ja koska nykyaikaista
29220: teiden rakennuksia ja perusparannuksia on liikennettä ei lossi voi tyydyttävästi palvella,
29221: suoritettu kautta maan. Liikennettä vaikeut- olisi se korvattava sillalla. Tien nykyinen
29222: tavat ja hidastuttavat lossit on korvattu luonne on ehkä paikallisteihin kuuluva, mutta
29223: silloilla. Tällainen kehitys on lisännyt mato- se voisi yhtä hyvin liikenteeUisesti kuulua
29224: raitujen liikennevälineiden käyttöä ja talou- maanteihin, jos olisi mainitun Tengeliönjoen
29225: dellisuutta. Edullisesta kehityksestä huoli- ylitysmahdollisuutta.
29226: matta on vielä eräitä teitä ja jokien ylityksiä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29227: jäänyt perusparannusta ja siltaa vaille. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29228: Tällainen tie on Ylitornion kunnan Kanto-
29229: maanpään ja Karungin välinen Ylitornion että hallitus 1·yhtyisi tointenpiteisiin
29230: kunnan puoleinen osa. Samoin on tiellä oleva sillan rakentamiseksi Kantomaanpään
29231: Tengeliönjoen ylitys lossin loppumisen takia ja Karungin välisellä tiellä Tengeliön-
29232: pysähdyttänyt kokonaan liikennöimisen. Kun joen yli.
29233: sanottu tie on useiden vuosien ajan ollut Yli-
29234: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
29235:
29236: Markus Niskala. Olavi Lahtela.
29237: Matti Miikki. Veikko Savela.
29238:
29239:
29240:
29241:
29242: 88 E 219/59
29243: 698
29244:
29245: Xfi,104. - Toiv.al. N:o 347.
29246:
29247:
29248:
29249:
29250: Puhakka ym. : Sillan rakentamisesta Kallionie'men lossipai-
29251: kalle Ilomantsissa.
29252:
29253:
29254: E d u s k u n n a ll e.
29255:
29256: Ilomantsin kirkonkylästä Hattuvaaran ky- vuoroja. Puutavaran kuljetus on myös huo-
29257: lään ja sieltä edelleen aina Lieksaan saakka mattava. Kallioniemen lossipaikalle kaivattai-
29258: johtava tie ylittää Koitajoen Kallioniemen siin siis kipeästi siltaa. Sen rakentaminen
29259: kohdalla. Kesäisin, puutavaran uiton kes- auttaisi myös Homantsin pitäjän vaikeaksi
29260: täessä, joen yli kuljetaan lossilla. Muina ai- muodostunutta työttömyystilannetta.
29261: koina liikenne tapahtuu ponttoonisiltaa käyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
29262: täen. Se on asennettava paikoilleen erikseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29263: joka vuodeksi. Silta on niin heikko, että sitä
29264: ei voi ylittää esim. linja-auto matkustajineen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29265: vaan näiden on käveltävä. Kuorma-autotkin toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
29266: voivat ylittää sillan vain vajain kuormin. Kallioniemen lossipaikalle Ilomantsin
29267: Tiellä liikennöi päivittäin useita linja-auto- pitäjässä.
29268: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
29269:
29270: Pauli Puhakka. A. Holopainen. Esa Timonen.
29271: Toivo Niiranen. Vilho Turunen. Varma K. Turunen.
29272: Juho Karvonen.
29273: 699
29274:
29275: Xfi,105. - Toiv.al. N: o 348.
29276:
29277:
29278:
29279:
29280: V. A. Virtanen ym.: Uuden maantiesillan aikaansaamisesta
29281: Kyrönsalmeen.
29282:
29283:
29284: E d u s kun n a H e.
29285:
29286: Eräs maamme vaikeimmista liikenteen maan vapaana palokunnan liikennöitäväksi.
29287: ,pullonkauloista" on Kyrönsalmen silta Sa- Silta palvelee tavara-, turisti- ja paikallislii-
29288: vonlinnassa. Sama siltahan palvelee sekä kennettä ja toimii koko itäisen Savon talous-
29289: maantie- että rautatieliikennettä, jota paitsi alueen keskukseen idästä päin johtavana ai-
29290: vilkas laivaliikenne katkaisee kääntösillan noana Kyrönsalmen ylityspaikkana, joten
29291: muodossa ko. sillan kesäisin usein hyvinkin nykyinen tilanne on kestämätön.
29292: pitkiksi ajoiksi päivittäin. Eduskunta onkin jo aikaisemmin todennut
29293: Liikenne sillalla on varsin vilkasta. On sillan tarpeellisuuden mm. myöntämällä Sa-
29294: laskettu, että yli 4 000 ajoneuvoa ylittää sil- vonlinnan kaupungille 5 000 000 mk:n mää-
29295: lan päivittäin, jalankulkijoita on yli 1 500. rärahan siltasuunnitelman aikaansaamiseksi.
29296: Kun rautatien takia joudutaan silta sulke- Kun suunnitelma on nyt valmistumassa, olisi
29297: maan liikenteeltä noin 20 kertaa päivässä, siltatyöt saatettava viipymättä alulle.
29298: muodostuu tuon tuostakin sillan kummallekin Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
29299: puolen useita kymmeniä ajoneuvoja käsittävä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29300: jono hidastaen siten huomattavasti liiken- muksen,
29301: nettä. Mainittakoon, että sillan itäisellä puo-
29302: lella sijaitsevat kaupungin suurimmat teolli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29303: suuslaitokset, jotka mm. tulipalon sattuessa menpiteisiin uuden maantiesillan ai-
29304: ovat kokonaan sen armoilla, sattuuko silta ole- kaansaamiseksi Kyrönsalmeen.
29305: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29306:
29307: Viljo A. Virtanen. Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo.
29308: Niilo Nieminen. Sylvi Halinen. Esu Niemelä.
29309: 700
29310:
29311: XII,106. - Toiv.al. N:o 349.
29312:
29313:
29314:
29315:
29316: V. A. Virtanen ym.: Sillan rakentamtisesta Orivi·rtaan.
29317:
29318:
29319: E d u s k u n n a ll e.
29320:
29321: Orivirran ylitys lossin avulla on osoittau- käyttää erään toisen sillan piirustuksia vä-
29322: tunut erittäin vaikeaksi ja talvisaikana usein häisin muutoksin.
29323: mahdottomaksikin. Kuitenkin virran ta- Kun työttömyystilanne Savonrannassa, Li-
29324: kana on kokonainen Savonrannan kirkon- perissä ja muissa ympäristökunnissa on
29325: kylä, jonka talouskeskus ja siis liikenne erittäin huono, kun köyhä kunta ja sen
29326: suuntautuu Savonlinnaan ja Kerimäelle kuu- asukkaat sekä kauttakulkuliikenne ja alueen
29327: luen kunta mm. Savonlinnan keskussairaa- taloudellinen kehitys kipeästi tarvitsisivat
29328: lan piiriin. Orivirtaan kokeiltiin myös uusi- sillan, ei mielestämme olisi enää aihetta ly-
29329: mallista lossia, mutta sen käyttäminen ko. kätä ko. sillan rakentamista, vaan siihen
29330: virrassa osoittautui mahdottomaksi, koska olisi ryhdyttävä viipymättä.
29331: laivaväylän vuoksi ei voitu rakentaa sille Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
29332: tarvittavia laitureita. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29333: Yleinen käsitys onkin, että Orivirran sil-
29334: lan rakentaminen olisi ensimmäisiä kiireel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29335: lisyysjärjestyksessä. Niinpä sillan paikka on toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
29336: jo valmiiksi tutkittu ja saamamme käsityk- Orivirtaan.
29337: sen mukaan voitaisiin siltapiirustuksina
29338: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29339:
29340: Viljo A. Virtanen. Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo.
29341: Niilo Nieminen. Sylvi Halinen. Esu Niemelä.
29342: 701
29343:
29344: XII,107. - Toiv.al. N: o 350.
29345:
29346:
29347:
29348:
29349: Tuuli ym.: Määrärahasta Kaunissaaren sataman syventärnis-
29350: ja rakennustyön aloittamiseen.
29351:
29352:
29353: E d u s k u n n a ll e.
29354:
29355: Itä-Suomenlahdella oleva Kaunissaari man syventäminen olisi omiaan myös hel-
29356: Pyhtään kunnassa on niitä harvoja ulko- pottamaan saarella olevien sotilasosastojen
29357: saaria, joissa vielä kalastusta harjoitetaan. huoltoa. Pyhtään kunta onkin jo v. 1953
29358: Vaikeana esteenä kalastuksen harjoittami- rakennuttanut sataman edustalle aallonmur-
29359: selle on saaren heikko ja karikkoinen sa- tajan, joka kuitenkaan ei vastaa tarkoitus-
29360: tama, johon pienehköjä kalastajamoottoreita taan niin kauan kuin satamaa ei ole syven-
29361: lukuunottamatta eivät muut alukset pääse. netty. Sataman ruoppaamisen kokonaiskus-
29362: Muu rannikko ei tarjoa suojaa kalastusalus- tannukset ovat yhteensä 16 000 000 markkaa.
29363: ten säilyttämiselle eikä ole mahdollinen Edellä olevan perusteella kunnioittaen
29364: muulle laivaliikenteen harjoittamiselle. Sa- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29365: taman heikkous on myös suurena esteenä vomuksen,
29366: saaren muodostumiselle yhä suositummaksi
29367: matkailukeskukseksi, johon sillä kauniin että hallitus ottaisi vuoden
29368: luontonsa ja idyllisen asutuksensa puolesta 1960 tulo- ja menoarvioesitykseen
29369: olisi erinomaiset mahdollisuudet. Nykyisen 10 000 000 markkaa Pyhtään kun-
29370: sataman syventäminen tekisi siitä käyttö- nassa olevan Kaunissaaren sataman
29371: kelpoisen sataman paitsi kalastusaluksille syventämis- ja rakennustöiden aloit-
29372: myös muuta laivaliikennettä varten. Sata- tamiseksi.
29373: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
29374:
29375: Erkki Tuuli. Sulo Hostila. Urho Saariaho.
29376: 702
29377:
29378: XII,108. - Hemst.mot. N: o 351.
29379:
29380:
29381:
29382:
29383: Teir m. fl.: Angående påbörjande och slutförande av arbetet
29384: på en vågbrytare i ör.ögrunds fiskehamn i Larsmo.
29385:
29386:
29387: T i ll R i k s d a g e n.
29388:
29389: Allmänt bekant och erkänt är, att vår tydelse för fisket i denna skärgård. Sedan
29390: skärgårds- och :fiskarbefolkning lever under gammalt är denna plats en av de största
29391: rätt bekymmersamma och ofta primitiva :för- :fiskeplatserna för la:x: och sik vid det öster-
29392: hållanden. Från statsmaktens sida har icke bottniska kustlandet, men också de vanligaste
29393: närmelsevis gjorts det som kunde eller borde :fiskarterna fångas rätt mycket. Staten äger
29394: göras, :för att upphjälpa situationen och skapa en del av fiskevattnen och arrenderar ut sin
29395: bättre betingelser :för utövandet av det natio- rätt till :fiskarna årligen. Holmen användes
29396: nalekonomiskt sett viktiga :fisket. också som får- och kobete och detta innebär
29397: Bland de åtgärder, som avser att :förbättra transport av mjölk varje dag, medan det
29398: fiskarenas möjligheter med sitt fiske intager :finns kor på holmen.
29399: byggandet av vågbrytare i öppna :fiskeham- Inom väg- och vattenbyggnadsförvaltningen
29400: nar en viktig plats. En dylik öppen fiske- har man uppgjort ritningar och kostnads-
29401: hamn är hamnen vid örögrund i Larsmo förslag :för den planerade vågbrytaren, som
29402: skärgård. skall bli cirka 60 meter lång och byggas i
29403: Denna :fiskehamn är alldeles oskyddad mot holmens södra del. Kostnadsförslaget sl utar
29404: sydliga och västliga vindar, och o:fta är det på 4 200 000 mark.
29405: omöjligt att använda hamnen då det blåser Byggandet av en vågbrytare på örögrund
29406: dylika vindar. har också :förordats av statens skärgårdskom-
29407: örögrund ligger ytterst mot havet i en mitte, vilket visar att :frågan är av stort och
29408: rätt tät skärgård utan:för Larsmo. På holmen allmänt intresse. Man kan också säga, att
29409: :finns 13 fiskarstugor, av vilka 8 användes :frågan är ett livsintresse :för de :fiskare, som
29410: regelbundet under hela den tid det är öppet :för sin närings skull måste använda den
29411: vatten och de andra antingen :för vår- eller öppna :fiskehamnen därstädes.
29412: höstfisket. N attstormar har ofta skadat :fiske- På grund av det ovan sagda :föreslås, att
29413: båtarna. Vågbrytaren skulle h. o. h. eliminera riksdagen ville besluta hemställa,
29414: dylika möjligheter och ge :fullgott skydd mot
29415: sydväststormarna. att regeringen måtte vidtaga bråds-
29416: Då holmen ligger längst ut användes den kande åtgärder för att påbörja och
29417: som :fiskeplats :från :första öppet vatten till utan avbrott slutföra arbetet på en
29418: dess isarna lägger sig. På denna grund har vågbrytm·e i den öppna fiskehamnen
29419: holmen och särskilt dess fiskehamn stor be- vid Örögrund i Larsmo kommun.
29420: Helsingfors den 18 februari 1959.
29421:
29422: Grels Teir. J. A. Jungarå. Georg Eriksson.
29423: 703
29424:
29425: XII,108. - Toiv.al. N: o 351.
29426: Suomennos.
29427:
29428:
29429:
29430:
29431: Teir ym. : 6rögrundin kalastussataman aallonmurtajan raken-
29432: nustyön aloittamisesta ja loppuun saattamisesta Luo-
29433: dossa.
29434:
29435:
29436: E d u s k u n n a II e.
29437:
29438: Yleisesti tunnettua ja tunnustettua on, satamaila on suuri merkitys kalastukselle
29439: että saaristo- ja kalastajaväestömme elää hy- tässä saaristossa. Vanhastaan tämä paikka
29440: vin huolestuttavissa ja usein alkeellisissa on eräs suurimpia lohen ja siian kalastus-
29441: oloissa. Valtiovallan taholta ei ole tehty paikkoja Pohjanmaan rannikolla, mutta
29442: läheskään mitä voitaisiin tai pitäisi tilanteen myös tavallisimpia kalalajeja pyydetään hy-
29443: auttamiseksi ja parempien ehtojen luomiseksi vin runsaasti. Valtio omistaa osan kalastus-
29444: kansantaloudellisesti tärkeän kalastuksen har- vedestä ja vuokraa oikeutensa vuosittain ka-
29445: joittamiselle. lastajille. Saarta käytetään myös lampaiden
29446: Niissä toimenpiteissä, joiden tarkoituksena ja lehmien laitumena, ja tämä tietää päi-
29447: on parantaa kalastajien mahdollisuuksia ka- vittäistä maidon kuljetusta, koska saarella
29448: lastuksen harjoittamiseen, on tärkeä sija on lehmiä.
29449: aallonmurtajien rakentamisella avoimiin ka- Tie- ja vesirakennushallinnossa on tehty
29450: lastussatamiin. Sellainen avoin kalastus- piirustukset ja kustannusarvio suunniteltua
29451: satama on örögrundin satama Luodon saa- aallonmurtajaa varten, joka tulisi noin 60
29452: ristossa. metriä pitkäksi ja rakennettaisiin saaren
29453: Tämä satama on aivan suojaton etelä- ja eteläosaan. Kustannusarvio päättyy 4 200 000
29454: länsituulilta ja usein sitä on mahdotonta markkaan.
29455: käyttää satamana sellaisten tuulten puhal- Aallonmurtajan rakentamista Örögrundiin
29456: taessa. on myös puoltanut valtion saaristokomitea,
29457: örögrund sijaitsee uloinna meren partaalla mikä osoittaa kysymyksen olevan suuresta ja
29458: hyvin tiheässä saaristossa Luodon ulkopuo- yleisestä edusta. Myös voidaan sanoa, että
29459: lella. Saarella on 13 kalastajatupaa, joista kysymys on niiden kalastajien elineduista,
29460: kahdeksaa käytetään koko sen ajan, jolloin joiden on elinkeinonsa takia käytettävä siellä
29461: vesi on avoinna, ja muita joko kevät- tai avointa kalastussatamaa.
29462: syyskalastukseen. Yömyrskyt ovat usein Edellä sanotun persuteella ehdotetaan
29463: vaurioittaneet kalastusaluksia. Aallomnur- eduskunnan päätettäväksi toivomus,
29464: taja eliminoisi sellaiset mahdollisuudet ja
29465: antaisi täyden suojan lounaismyrskyjä vas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29466: taan. toimenpiteisiin aallonmurtajan raken-
29467: Koska saari sijaitsee uloimpana, käytetään nustyön aloittamiseksi ja sen saatta-
29468: sitä kalastuspaikkana ensimmäisestä avoi- miseksi loppuun keskeytyksettä 6rö-
29469: mesta vedestä jäiden tuloon asti. Tämän grundin avoimessa kalastussatamassa
29470: takia saarella ja erityisesti sen kalastus- Ltwdon kunnassa.
29471: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29472:
29473: Grels Teir. J. A. Jungarå. Georg Eriksson.
29474: 704
29475:
29476: XII,109. - Toiv.al. N: o 352.
29477:
29478:
29479:
29480:
29481: Leinonen ym..: Toimenpiteistä Oulun sisääntuloväylän pat·an- .
29482: tamiseksi.
29483:
29484:
29485: E d u s k u n n a ll e.
29486:
29487: Oulun sisääntuloväylä on 42 mpk (77.8 km) tuloväyliä. Loistoja siirtämällä ja uusia ra-
29488: pitkä, mutkikas ja muutenkin hankala, jonka kentamalla on myös mahdollisuus saada väy-
29489: takia siihen olisi saatava oleellisia parannuk- län pahimmat mutkat oikaistuiksi.
29490: sia. Koska väylän alkuosassa ei ole mitään Edellämainittuun viitaten ehdotamme kun-
29491: kunnollisia kiinteitä maamerkkejä, olisi väy- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
29492: län alkuosaan rakennettava kolme kasuuni- muksen,
29493: majakkaa helpottamaan mereltä käsin
29494: väylänsuun löytämistä lukuisien matalikkojen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29495: välistä. Oulun sisääntuloväylä on juuri ma- menpiteisiin Oulun sisääntuloväylän
29496: talikkojen takia Suomen vaikeimpia Sisään- parantamiseksi.
29497: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
29498:
29499: Armas Leinonen. Eino Tainio.
29500: Hannes Paaso. Jaakko Kemppainen.
29501: 705
29502:
29503: XII,110. - Toiv.al. N: o 353.
29504:
29505:
29506:
29507:
29508: Leinonen ym.: Uuden luotsiaseman rakentamisesta H ailuo-
29509: don Marjaniemeen.
29510:
29511:
29512: Eduskunnalle.
29513:
29514: Marjaniemi, joka on tärkein luotsiasema Oulun ja sen ympäristön vaikeaa työttö-
29515: Oulun luotsipiirissä, sijaitsee Hailuodon län- myystilannetta olisi tämäkin ensiluokkaisen
29516: sikärjessä. Tämä luotsiasema on rakennettu tärkeä valtion rakennustyö omalta osaltaan
29517: vuonna 1857 ja on se nyt jo huono ja hatara hei pottamassa.
29518: sekä aivan riittämätön nykyisiä tarpeita var- Edellämainittuun viitaten ehdotamme kun-
29519: ten. nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
29520: Kun meriliikenne myös Perämerellä on muksen,
29521: jatkuvasti vilkastumassa rinnan Pohjois-
29522: Suomen muun kehityksen kanssa, olisi mitä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29523: pikimmin Marjaniemeen saatava uusi nyky- menpiteisiin uuden ajanmukaisen
29524: aikaisia vaatimuksia vastaava luotsiasema. luotsiaseman rakentamiseksi Hailuodon
29525: Marjaniemeen.
29526: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
29527:
29528: Armas Leinonen. Eino Tainio.
29529: Hannes Paaso. Jaakko Kemppainen.
29530:
29531:
29532:
29533:
29534: 89 E i2ll9j59
29535: 706
29536:
29537: XU,lll. - Toiv.al. N: o 354.
29538:
29539:
29540:
29541:
29542: Leinonen ym.: Uuden luotsiaseman rakentamisesta Oulun
29543: Toppilaan.
29544:
29545:
29546: E d u s k u n n a 11 e.
29547:
29548: Oulun luotsiasema, joka sijaitsee Toppilan- Luotsiaseman rakentaminen olisi sitäpaitsi
29549: saaressa, on Hailuodon Marjaniemen jälkeen myös omalta osaltaan helpottamassa Oulun ja
29550: Oulun luotsipiirin tärkein luotsiasema. Se on sen ympäristön perin vaikeaa työllisyystilan-
29551: rakennettu jo vuonna 1853, joten se jo ikänsä netta.
29552: puolestakin ja aikanaan purjelaivakautta pal- Yllämainittuihin perusteluihin viitaten eh-
29553: velemaan rakennettuna on sekä huonokuntoi- dotamme kunnioittaen eduskunnan lausutta-
29554: nen että täysin riittämätön nykyistä tarkoi- vaksi toivomuksen,
29555: tusta varten. Sitäpaitsi myös meriliikenne
29556: on jatkuvasti vilkastumassa Pohjois-Suomen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29557: kaikinpuolisen taloudellisen kehityksen rin- toimenpiteisiin uuden ajanmukaisen
29558: nalla. luotsiaseman rakentamiseksi Oulun
29559: Tämän vuoksi olisi Ouluun aivan ensi ti- Toppilaan.
29560: lassa rakennettava uusi ajanmukainen luotsi-
29561: asema.
29562: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
29563:
29564: Armas Leinonen. Hannes Paaso. Jaakko Kemppainen.
29565: 707
29566:
29567: XII,112. - Toiv.al. N:o 3155.
29568:
29569:
29570:
29571:
29572: Leinonen ym.: Kasuunimajakan rakentamisesta Kemin edus-
29573: talle.
29574:
29575:
29576: Eduskunnalle.
29577:
29578: Kemin edustalla on majakka-alus Kemi suuret majakka-aluksen ylläpito- ja henkilö-
29579: osoittamassa väylän sisääntulokohtaa. Mutta kunnan palkkauskustannukset. Mainittakoon,
29580: se on ainoastaan silloin paikallaan, kun ilmat että nuo kustannukset ovat noin 7.5 miljoo-
29581: ovat kauniit ja yleensäkin sääsuhteet verrat- naa markkaa vuosittain ilman majakka-aluk-
29582: tain hyvät. Jo verrattain varhaisessa Perä- sen kuoletuksia.
29583: meren jäätymisvaiheessa on se poistettava Edellä esitettyyn perusteluun viitaten eh-
29584: paikalta, siis juuri silloin, kun olisi kaikkein dotamme kunnioittaen eduskunnan lausutta-
29585: tärkeintä, että siellä olisi valaistu väylän- vaksi toivomuksen,
29586: suun osoittaja. Kiinteä kasuunimajakka vas-
29587: taisi parhaiten tätä tarvetta, koska se toimii etttä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29588: sääsuhteista riippumatta. Hoitokustannukset toimenpiteisiin kasuunimajakan raken-
29589: pienenisivät huomattavasti, koska kasuunima- tamiseksi Kemin edustalle.
29590: jakkaa käytettäessä jäisivät pois verrattain
29591: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1959.
29592:
29593: Armas Leinonen. Eino Tainio.
29594: Hannes Paaso. Toivo Friman.
29595: 708
29596:
29597: XII,113. - Toiv.al. N: o 356.
29598:
29599:
29600:
29601:
29602: V. A. Virtanen ym.: Toimenpiteistä Oravin kanavan säilyt-
29603: tämiseksi matkustajalaivaliikenteen kulkureittinä.
29604:
29605:
29606: E d u s kun n a ll e.
29607:
29608: Matkailun edistämiseksi on viime aikoina kappale kauneinta luontoa voidaan säilyttää
29609: ryhdytty tarmokkaisiin toimenpiteisiin, mikä matkailulaivaliikenteen reittinä. Jo olisi aika
29610: onkin oikeaan osunut toimenpide. Sitä häm- meidän suomalaistenkin oppia antamaan ar-
29611: mästyttävämpää on todeta, että aina silloin voa sille luonnonkauneudelle, jota ulkomaa-
29612: tällöin toisarvoisista seikoista johtuen teh- laiset täällä ihailevat ja joka toisi meille
29613: dään karhunpalveluksia maamme matkailulle myös lisää matkustajia ja siten lisäisi talou-
29614: hävittämällä jo valmiina olevia luonnonkau- dellisia mahdollisuuksiamme. Jos nyt Oravin
29615: niita matkailureittejä. kanava poistetaan matkustajalaivaliikenteeltä
29616: Eräs tällainen karhunpalvelus matkai- ja sellaisena käytetään kokonaan puutavaran
29617: lulle on jälleen syntymässä, jos toteutetaan kuljetusta varten rakennettua Haponlahden
29618: suunnitelma, jonka mukaan luonnonkaunis kanavaa, on jälleen poistettu eräs osa kau-
29619: Oravin kanava poistettaisiin matkailulaiva- niista matkailunähtävyyksistämme.
29620: liikenteeltä vain siitä syystä, että kanavan Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
29621: yli johtava verraten vähäinen silta joudutaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29622: uusimaan eikä sitä tällöin enää suunnitel-
29623: mien mukaan uusittaisi kääntösiltana. Kun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29624: silta joka tapauksessa joudutaan uusimaan, menpiteisiin luonnonkauniin Oravin
29625: ovat kääntösillasta aiheutuvat lisäkustannuk- kanavan säilyttämiseksi matkustajalai-
29626: set niin vähäiset, että ne monin verroin kor- valiikenteen kulkureittinä.
29627: vautuvat sillä, kun tämä Saimaan vesistön
29628: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29629:
29630: Viljo A. Virtanen. Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo.
29631: Niilo Nieminen. Sylvi Balinen. Esu Niemelä.
29632: 709
29633:
29634: XII,114. - Hemst.mot. N:o 357.
29635:
29636:
29637:
29638:
29639: Korsbäck m. fl. : Angående undersöknings- och planläggnings-
29640: arbeten för byggande av ett flygfäU på sträckan Björne-
29641: borg-Vasa.
29642:
29643:
29644: T i 11 R i k s d a g e n.
29645:
29646: Tidsenliga trafikförhållanden är ett av slaget om åstadkommandet av ett sådant f1yg-
29647: grundvillkoren för ett 1ands och en 1andsde1s fält, 1iksom också sakkunniga på området som
29648: ekonomiska och sociala utveckling. I detta hörts i frågan.
29649: avseende har flygtrafiken en stor uppgift Trots att ekonomiska möj1igheter icke nu
29650: att fylla. Det är därför viktigt att skapa finns för detta flygfältsbygge borde nöd-
29651: förutsättningar för en fortlöpande förbätt- vändiga undersökningar snarast möjligt ut-
29652: ring av flygtrafiken, icke allenast i 1andets föras så att lämpligt jordområde kan reser-
29653: centra1a de1ar utan även i de delar av landet veras för ändamålet. I annat fall föreligger
29654: som ligger av1ägset från de stora trafik- risker för att just de områden som är mest
29655: lederna. Tili sistnämnda 1andsdelar hör bl. a. ändamå1senliga för ett flygfält blir utnytt-
29656: det område som begränsas av linjen V asa- jade för andra ändamål.
29657: Kaskö-Björneborg-Östermyra-V asa. De Med hänvisning till vad som ovan anförts
29658: centra1a de1arna av detta område kan icke föreslås vördsamt, att riksdagen ville bes1uta
29659: begagna sig av den flygtrafik, som går över hemställa,
29660: Björneborg och Vasa, på grund av de 1ånga
29661: avstånden och emedan ändamå1senliga trafik- att t·egeringen måtte i samråd med
29662: förbindelser saknas med flygfä1ten i Björne- städerna Kaskö och Kristinestad samt
29663: borg och V asa. vissa landskommuner i Syd-Österbot-
29664: Förberedande undersökningar som verk- ten låta utföra nödvändiga undersök-
29665: ställts för utrönandet av behovet av och nings- och planläggningsarbeten för
29666: intresset för ett flygfält i denna 1andsde1 har byggande,t av ett flygfält på sträckan
29667: bl. a. ådagalagt att tolv 1andskommuner och Björneborg-Vasa.
29668: städerna Kristinestad och Kaskö stöder för-
29669: He1singfors den 19 februari 1959.
29670:
29671: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå.
29672: Bertel Lindh. Alwar Sundell.
29673: 710
29674:
29675: XII,114. - Toiv.al. N: o 357.
29676: Suomennos.
29677:
29678:
29679:
29680:
29681: Korsbäck ym.: Porin ja Vaasan välille rakennettavan lento-
29682: kentän tutkimus- ja suunnittelutöistä.
29683:
29684:
29685: E d u s kun n a 11 e.
29686:
29687: Ajanmukaiset liikenneolot ovat eräänä pe- lentokentän aikaansaamisesta samoin kuin
29688: rusehtona maan ja jonkin sen osan taloudelli- asiassa kuullut alueen asiantuntijat.
29689: selle ja sosiaaliselle kehitykselle. Tässä suh- Vaikka taloudellisia mahdollisuuksia nyt
29690: teessa on lentoliikenteellä suuri tehtävä. Sen ei olekaan tämän lentokentän rakentamiseen,
29691: vuoksi on tärkeätä luoda edellytyksiä lento- olisi mahdollisimman pian suoritettava vält-
29692: liikenteen jatkuvalle parantamiselle, ei vain tämättömiä tutkimuksia, niin että sopiva
29693: maan keskeisissä osissa, vaan myös niissä, maa-alue voitaisiin varata tarkoitukseen.
29694: jotka ovat syrjässä suurilta liikenneväyliltä. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että
29695: Viimeksi mainittuihin kuuluu mm. se alue, juuri ne alueet, jotka ovat eniten tarkoi-
29696: jota rajoittaa linja Vaasa-Kaskinen-Pori- tuksenmukaisia lentokenttää varten, tulevat
29697: Seinäjoki-Vaasa. Tämän alueen keskeiset käytetyiksi muihin tarkoituksiin.
29698: osat eivät voi käyttää hyväkseen Porista Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
29699: Vaasaan kulkevaa lentoliikennettä pitkien nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus,
29700: välimatkojen takia ja tarkoituksenmukaisten
29701: liikenneyhteyksien puuttuessa Porin ja Vaa- että hallitus yhteistyössä Kaskisten
29702: san lentokentille. ja Kristiinan kaupunkien sekä et·äi-
29703: Valmistavissa tutkimuksissa, joita on suo- den Etelä-Pohjanmaan maalaiskuntien
29704: ritettu tähän osaan maata rakennettavan kanssa suorituttaisi välttämättömät
29705: lentokentän tarpeellisuuden ja etujen sel- tutkimus- ja suunnittelutyöt lento-
29706: vittämiseksi, on ilmennyt, että kaksitoista kentän rakentamista varten Porin ja
29707: maalaiskuntaa ja Kristiinan ja Kaskisten Vaasan väWle.
29708: kaupungit kannattavat ehdotusta sellaisen
29709: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
29710:
29711: Verner Korsbäck J. A. Jungarå..
29712: Bertel Lindh. Alwar Sundell.
29713: 711
29714:
29715: XII,115. - Toiv.al. N: o 358.
29716:
29717:
29718:
29719:
29720: Niemelä ym..: Määrärahasta Savonlinnan lentokentän raken-
29721: nustöiden aloittamiseen.
29722:
29723:
29724: Eduskunnalle.
29725:
29726: Huomattavan laaja Savonlinnan talous- Tämä lentokenttätyömaa soveltuisi yleiseksi
29727: alue on jatkuvasti puutteellisten liikenne- työmaaksi hyvin siinäkin suhteessa, että sii-
29728: yhteyksien päässä maamme muista osista. hen voitaisiin sijoittaa luontevasti Säämin-
29729: Erityisesti ilmaliikenteen puuttuminen on gissä, Savonlinnassa, Enonkoskella, Keri-
29730: tunnettu alueella lisääntyvänä haittana. Sa- mäellä ja Punkaharjulla työttömiksi joutu-
29731: vonlinnan läheisyydestä on varattu tarkoi- vat ihmiset työmaan joutumatta ns. siirto-
29732: tukseen soveltuva alue lentokenttää varten, työmaaksi.
29733: jonka myös valtion viranomaiset ovat to- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
29734: denneet edulliseksi lentokenttäalueeksi. Myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29735: eduskunta on hyväksynyt vuoden 1957 val-
29736: tiopäivillä toivomusaloitteen kentän raken- että hallitus ottaisi vuoden
29737: nustöiden alullesaattamiseksi. 1960 tulo- ja menoarvioesitykseen
29738: Savonlinnan talousalueen työllisyyden hoi- 20 000 000 markan määrärahan Sa-
29739: don kannalta olisi erittäin tarkoituksenmu- vonlinnan lentokentän rakennv,stöiden
29740: kaista aloittaa Savonlinnan lentokentän rai- aloittamiseen.
29741: vaus- ja rakennustyöt mahdollisimman pian.
29742: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1959.
29743:
29744: Esu Niemelä. Onni Mannila. Sylvi Halinen.
29745: A. Holopainen. Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo.
29746: Viljo A. Virtanen.
29747: 712
29748:
29749: XII,116. - Toiv.al. N:o 359.
29750:
29751:
29752:
29753:
29754: Kårkönen ym.: Toimenpiteistä Joroisten lentokentän raken-
29755: tamiseksi.
29756:
29757:
29758: E d u s kun n a 11 e.
29759:
29760: Varkauden kauppalan ja siihen liittyvien vaatisi uudestaan rakentamisen ja laajenta-
29761: kuntain työllisyystilanne on ollut jatkuvasti misen. Siinä tarkoituksessa suorittivatkin
29762: heikko. Varsinkin talvisaikaan on se ollut TVH: n insinöörit paikan päällä tutkimuksia
29763: työttömyystöiden järjestämisen ja ylläpitä- talousalueen kuntien myöntämien varojen
29764: misen varassa. Työttömyystöinä on tähän turvin, jotka tutkimukset osoittivat, että
29765: mennessä suoritettu etupäässä valta- ja kan- alueelle voidaan hyvin rakentaa nykyisiä si-
29766: tateiden rakentamisia. Kun niinsanotut pää- viililentoliikenteen tarpeita vastaava lento-
29767: väylät lähivuosina tulevat paikkakunnalla kenttä. .
29768: rakennetuiksi ja kun uusien samantapaisten Kun mainittujen alueiden työllisyyden
29769: töiden tarkoituksen mukainen aloittaminen kannalta on tärkeätä, että työtilaisuuksia
29770: paikkakunnan työtarpeen edellyttämässä laa- saadaan järjestymään ja kun toisaalta olisi
29771: juudessa ei ole mahdollista, joudutaan lähi- työkohteet suunniteltava kansantalouden tar-
29772: vuosina kiinnittämään lisääntyvä huomio peita ja hyötynäkökohtia silmällä pitäen,
29773: sellaisten työkohteiden järjestämiseen, joissa tulee Joroisten lentokentän rakentaminen
29774: tehty työ palvelee talousalueen ja koko kan- tässä ensiarvoisen tärkeäksi avuksi.
29775: san taloutta jatkuvasti ja mikäli mahdollista Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
29776: työn suoritukseen käytettyjen varojen koko taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29777: määrällä. sen,
29778: Varkauden kauppalan läheisyyteen, Jorois-
29779: ten kunnan puolelle on aikoinaan rakennettu että hallitus saattaisi loppuun Jo-
29780: lentokenttä, joka sodan aikaisissa oloissa pal- roisten lentokenttää koskevat s'u;unni-
29781: veli tarkoitustaan. Tämä kenttä ei kuiten- telmat ja että kentän rakennustyöt
29782: kaan vastaa nykyisessä mielessä siviililento- otettaisiin lähivuosien työttömyystyö-
29783: kentälle asetettavia vaatimuksia. Kenttä ohjelmaan.
29784: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1959.
29785:
29786: A. Härkönen. Mikko Hult.
29787: 713
29788:
29789: XII,117. - Toiv.al. N: o 360.
29790:
29791:
29792:
29793: Rantamaa ym.: Joroisten lentokentän kunnostamisesta lii-
29794: kennekelpoiseksi.
29795:
29796:
29797: E d u s k u n n a II e.
29798:
29799: Kuten tunnettua, on paikkakunnan merki- kiitorata on tällä hetkellä 1 300 m.: n pituinen
29800: tys talouselämän palveluksessa ratkaisevasti ja on sen leveys 350 m, ja voidaan kiitorataa
29801: riippuva siitä, millaiset sen liikenneyhteydet pitentää aina 2 500 m:iin. Kiitoradan molem-
29802: ovat. Tämän vuoksi onkin tärkeätä, että jo missa päissä on maasto alavaa, joten koko
29803: vuosikausiksi eteenpäin suunnitellaan liiken- pituus on ns. hyödyllistä pituutta. Jo nykyi-
29804: neverkostoa, joka kykenee käyttämään hyväk- selläänkin voidaan kenttää käyttää mm. ke-
29805: seen kaikkia niitä monia mahdollisuuksia, veille koneille liikenteen palvelukseen. Suu-
29806: mitä vilkastuva elinkeinoelämä laajentuak- rimmat kustannukset tulisivat olemaan lä-
29807: seen vaatii. hinnä kentän laajennustöissä. Kentästä on-
29808: Maanteiden, laivaliikenteen ja rautatielii- kin olemassa tie- ja vesirakennushallituksen
29809: kenneverkon rinnalla on lentoliikenteen kehit- tekemä suunnitelma. Kentän omistaa valtio,
29810: tämisellä nykyisessä yhteiskunnassa olennai- ja pakkolunastettavaa maata olisi sen verran
29811: nen, suorastaan ratkaiseva merkitys. Vuonna kuin sitä tarvitaan välittömästä läheisyydestä
29812: 1944 asetettu komitea, joka sai mietintönsä saatavissa. Kentän kunnostaminen kohdistuisi
29813: valmiiksi seuraavana vuonna, on suunnitellut lähinnä siihen, että kiitoradat päällystetään
29814: lentoliikenteen ja -linjojen kehittämistä mm. joko asfaltilla tai sementillä. Tarpeellisia
29815: seuraavasti: Itä-Suomeen on suunniteltu mm. rakennuksia olisivat lähinnä lentokenttähallit,
29816: Helsingin-Kotkan-Lappeenrannan-Jorois- joita pitäisi olla yksi tai ehkä kaksi, samoin
29817: ten-Kuopion linja. Lentoliikenteelle luo lennonjohtorakennus sekä henkilökuntaa var-
29818: pohjan lentokenttäverkosto, joten on syytä ten tarpeellisia rakennuksia. Teknillistä tila-
29819: tarkastella niitä kenttiä, joita Savossa on. päiskorjausta varten tarvittaisiin niinikään
29820: Käytettävissä olisivat seuraavat kentät: Mik- omat rakennukset, samoin polttoainepousarit
29821: kelin, Puumalan, Pieksämäen, Joroisten, Ran- eli säiliöt. Lennonjohtoa palvelemaan olisi
29822: tasalmen, Joensuun ja Kuopion Rissalan rakennettava viestiyhteydet, tutka ym. Nämä
29823: kentät. Näistä voidaan pitää vain Joensuun olisivat siis tärkeimmät parannukset ja uudis-
29824: ja Rissalan kenttiä valmiina siviililentoliiken- rakennukset.
29825: teelle. Mitä näkökohtia olisi sitten otettava Joroisten lentokentän kunnostamista lii-
29826: huomioon lentoliikennettä Keski-Savoon sun- kennekelpoiseksi puoltavat mm. seuraavat sei-
29827: niteltaessa? Pääasiahan luonnollisesti olisi, kat: Joroisten kirkonkylän äärellä olevalta
29828: että lentoliikenteen eduista pääsisivät osalli- lentokentältä Varkauden suureen kauppalaan,
29829: siksi mahdollisimman laajat alueet. Sellaisi- m1ssa sijaitsee, kuten tunnettua, eräs
29830: naan voitaisiin tässä tapauksessa mainita seu- maamme suurimmista puutavaranjalostuskes-
29831: raavat paikkakunnat: Savonlinna, Sulkava, kuksista ym. teollisuutta suuressa mittakaa-
29832: Juva, Virtasalmi, Pieksämäki, Jäppilä, Lep- vassa, on maantiematkaa n. 17 km ja se
29833: pävirta, Heinävesi, Kangaslampi, Joroinen valtatietä n: o 5, joten autoyhteydet ovat
29834: ja siihen läheisesti liittyvä Varkauden suuri erittäin nopeat ja kulkevat viime vuosina
29835: kauppala. Mainittuja paikkakuntia ajatellen valmistunutta erinomaista valtamaantietä.
29836: on käytettävissä 3 lentokenttää, nimittäin Mainittakoon, että henkilöautolla liikuttaessa
29837: Pieksämäen, Joroisten ja Rantasalmen kenttä. kuluu aikaa matkaan Joroisten lentokentältä
29838: Sijaintinsa puolesta olisi Joroisten kenttä Varkauden kauppalaan n. 20 minuuttia.
29839: tarkoitukseen sopivin, koska se tarkoitettui- Eräs huolellinen suunnitelma Joroisten
29840: hin paikkakuntiin nähden on milteipä mate- lentokentän saattamisesta liikennekelpoiseen
29841: maattisessa keskipisteessä. Joroisten kentän kuntoon on laadittu ins. Rellmanin toimesta
29842: 90 E 219/51.}
29843: 714 XII,117. - Joroisten lentokenttä.
29844:
29845:
29846: v. 1955. Tämän tutkimuksen suorittamista jaiseksi katsottavana talvikautena tulisi
29847: ovat tukeneet sekä Varkauden kauppala että nimenomaan Varkauden teollisuuskeskuksen
29848: Joroisten kunta. Jokainen Savon maakunnan, liikennetarve pitämään Joroisten kentän
29849: johon tässä tapauksessa luemme paitsi Mikke- kautta kulkevia lentoyhteyksiä vilkkaina. Niin-
29850: lin lääniä, myös Kuopion läänin, olosuhteita ikään on lisättävä, että viime aikoina on
29851: tunteva käsittää, että Varkauden teollisuus- nimenomaan myös Varkauden kauppalan
29852: keskus on otettava ratkaisevana huomioon kustantamana Joroisten lentokentällä suori-
29853: Savon lentoliikenneolosuhteita kehiteltäessä. tettu laskelmia, tutkimuksia ja suunnitelmia,
29854: Ehkä on lisättävä erikseen, ettei Joroisten miten Joroisten lentokentän nykyisiä olo-
29855: lentokentän kehittäminen mitenkään häiritse suhteita olisi parannettava, jotta nykyajan
29856: esim. Kuopion ja Savonlinnan vastaavanlaisia vaatimuksia vastaava lentoliikenne sillä ja
29857: suunnitelmia, vaan päinvastoin täydentää sen kautta voitaisiin nopeasti saada käyntiin.
29858: niitä, joten ei voida perustellusti väittää näi- Edellä mainittujen näkökohtien lisäksi on
29859: den lentokenttäsuunnitelmien sen paremmin vihdoin korostettava, että tässä aloitteessa
29860: haittaavan toisiaan kuin kilpailevan keske- tarkoitettujen töiden alkuunsaattaminen lie-
29861: nään. On kuitenkin muistettava, että nimen- ventäisi lähiseutujen vaikean työttömyys-
29862: omaan Varkauden suuri teollisuuskeskus tilanteen hoitamista.
29863: vauraine lähiympäristöineen kaipaa hitaan Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
29864: ja hankalan rautatieliikenteen vuoksi nopeata tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
29865: lentoyhteyttä, sillä rautateitse matka esim. väksi toivomuksen,
29866: Helsinkiin kestää sieltä noin 5 kertaa kauem-
29867: min kuin lentokoneessa. Olisikin sen tähden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29868: toivottavaa, että lentoliikenne suunnattaisiin toimenpiteisiin Joroisten lentokentän
29869: muiden välilaskupaikkojen lisäksi käymään saattamiseksi liikennekelpoiseen kun-
29870: myös Joroisten lentokentän kautta. Ehkä on toon.
29871: vieläkin korostettava, että esim. muuten hil-
29872: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29873:
29874: Antti ;r, Rantamaa. Akseli Paarman. Hugo Manninen.
29875: Edvard Pesonen. Kalle Kämäräinen. Antti Kukkonen.
29876: Varma K. Turunen. Matti Miikki. K. F. Haapasalo.
29877: Aili Siiskonen. Yrjö Sinkkonen. Niilo Nieminen.
29878: Onni Mannila. 'Esu Niemelä. Hilja Väänänen.
29879: Viljo A. Virtanen. Tahvo Rönkk:ö.
29880: 715
29881:
29882: XII,118. - Toiv.al. N: o 361.
29883:
29884:
29885:
29886:
29887: Jämsen ym.: Lentokentän rakentamisesta Haapajärven Pit-
29888: käkankaalle.
29889:
29890:
29891: Eduskunnalle.
29892:
29893: Siviililentoliikenne on viime vuosien ai- lella. Alueen läheisyyteen johtaa asemalta
29894: kana kehittynyt myös meidän maassamme pistoraide. Lisäksi on syytä mainita, että
29895: varsin nopeasti. Suomen tapaisessa pitkän- kyseessä olevasta alueesta on suuri osa met-
29896: omaisessa maassa voi tehokas lentoliikenne sähallituksen maata.
29897: mitä ratkaisevimmin parantaa Etelä- ja Poh- Kun Oulun läänin eteläosan, Ylä-Savon
29898: jois-Suomen yhteyksiä. Oulun lentokenttä sekä Keski-Suomen pohjoisosan alueet ovat
29899: on Pohjois-Suomen lentoliikenteen jatkuvaa maan vaikeimpia työttömyysalueita, lento-
29900: kehitystä ajatellen hyvin keskeinen. Samaa kentän rakentaminen tarjoaisi kipeästi kai-
29901: on Keski-Suomen osalta sanottava Jyväsky- vattuja työtilaisuuksia. Kentän rakentami-
29902: lästä. Mutta Helsingin-Jyväskylän-Oulun nen voitaisiin myös sopivasti suorittaa työt-
29903: lentolinjalla tarvitaan liikenteen kasvaessa tömyystyönä.
29904: myös sopivia lisäkenttiä. Haapajärvi tarjoaa Kentän välittömässä läheisyydessä sijaitsee
29905: tällaiselle kentälle käsityksemme mukaan Pyhäjärven pitäjään tuleva huomattava kai-
29906: erittäin sopivan sijoituspaikan. Haapajärvi vosalue, johon lähiaikoina kasvaa varsin mer-
29907: sijaitsee Oulun ja Jyväskylän keskivaiheilla kittävä yhdyskunta.
29908: ja suoralla Oulun-Jyväskylän-Helsingin Jo vuonna 1954, jolloin hanke pantiin
29909: lentolinjalla. Sen läheisyydessä sijaitsevat alulle, antoivat kentän rakentamisen puolesta
29910: tutka-asema ja lentomajakka. Se on risteys- puoltolausunnon: Aero Oy, Keski-Suomen
29911: asemana ja maanteiden solmukohtana huo- Maakuntaliitto, Keski-Pohjanmaan Maakun-
29912: mattava liikenne- ja kaupprukeskus. Lähim- taliitto ja Pohjois-Pohjanmaan Maakunta-
29913: mät lentokentät sijaitsevat sopivalla etäisyy- liitto.
29914: dellä, nimittäin Kruunupyy noin 110 km:n Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
29915: etäisyydellä, Oulu 120 km:n, Kajaani 120 nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
29916: km: n, Kuopio 130 km: n ja Jyväskylä 150 muksen,
29917: km: n etäisyydellä.
29918: Haapajärven asemalta noin 15 km kaak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29919: koon olisi lentokentälle hyvin sopiva ja hel- lentokentän rakentamiseksi H aapajär-
29920: posti tasoitettava maa-alue, ns. Pitkäkangas, veltä noin 15 km kaakkoon sijaitse-
29921: joka sijaitsee 210 m meren pinnan yläpuo- valle ns. Pitkäkankaalle.
29922: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1959.
29923:
29924: Artturi Jämsen. Hannes Paaso.
29925: 716
29926:
29927: XU,119. - Toiv.al. N: o 362.
29928:
29929:
29930:
29931:
29932: Miikki ym.: Puhelinjohtojen huoltoa koskevan säännöksen
29933: muuttamisesta.
29934:
29935:
29936: Eduskunnalle.
29937:
29938: Maaseudun puhelinverkko on viime vuo- kustannettava linjojensa huolto. Kun tämä
29939: sina ilahduttavlliSSa määrin laajentunut, on käsittääksemme kovin epäoikeudenmu-
29940: mutta vielä on paljon sellaisia alueita, joi- kaista harvaanasutun maaseudun asukkaisiin
29941: hin ei vielä ole saatu sitä ulottumaan, vaikka nähden, niin olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin
29942: tarve olisi ilmeinen. Nykyisten säännösten puhelinlain muuttamiseksi siten, että myös-
29943: mukaan rakennetaan yksityiselle tilaajalle kin sellaisten puhelimentilaajien, joiden koti
29944: puhelinjohto keskuksesta tilaajalle 4 km: n sijaitsee 4 km säteen ulkopuolella, johdot
29945: matkalta valtion toimesta, mutta siitä ylime- huollettaisiin valtion toimesta ilman kor-
29946: nevä johto tulee tilaajan itsensä kustan- vausta.
29947: taa. Käsittääksemme tämä on oikea järjes- Edelläolevin perusteluin ehdotamme kun-
29948: telmä ja ovatkin tilaajat osuutensa kernaasti nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
29949: maksaneet, sillä ovathan he jo tilatesaaan muksen,
29950: olleet suunnilleen selvillä, mitä heidän puhe-
29951: limensa asentelu tulee maksamaan. Katke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29952: ruutta on kumminkin herättänyt järjestel- puhelinlain muuttamiseksi siten, että
29953: män se puoli, että kun 4 km säteellä olevien myöskin sellaisten Ulaajien puhelin-
29954: tilaajien puhelinjohdot huolletaan valtion johdot, jotka ovaJt 4 km:n säteen ulko-
29955: toimesta ilmaiseksi, niin niiden, jotka ovat puolella, huollettaisiin valtion toimesta
29956: tämän 4 km rajan ulkopuolella, on itsensä korvauksetta.
29957: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1959.
29958:
29959: Matti Miikld. Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
29960: Pentti Pekkarinen. Kalle Kämäräinen. Yrjö Sinkkonen.
29961: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud. A. Holopainen.
29962: Esu Niemelä.
29963: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
29964: ALOITTEET
29965: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
29966:
29967:
29968:
29969:
29970: E 219/59
29971: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
29972: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
29973:
29974:
29975:
29976: LAKIALOITTEET
29977: Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
29978:
29979: N: o 1, ö s t e r h o 1m i n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 12, R. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi
29980: kielilain 2 §:n muuttamisesta. Liitteet I,1. s. 7 tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
29981: ja 9. - Ks. Kielilaki. tamisesta. Liitteet IV,8. s. 47. - Ks. Tulo- ja
29982: omaisuusvero.
29983: - n:o 2, Vennamon: Ehdotus laiksi maan
29984: ulkomaankaupan ja talouselämän turvaamisesta n:o 13, R i h t niemen ym.: Ehdotus laiksi
29985: annetun lain muuttamisesta. Liitteet I,2. s. 11. tulo- ja omaisuusverolain 49 § :n väliaikaisesta
29986: - Ks. Talouselämä. muuttamisesta. Liitteet IV,9. s. 48. - Ks. Tulo-
29987: ja omaisuusvero.
29988: - n:o 3, Innalan ym.: Ehdotus laiksi maksut·
29989: tomasta oikeudenkäynnistä annetun lain muut- - n:o 14, Haapasen y m.: Ehdotus laiksi tulo-
29990: tamisesta. Liitteet II,l. s. 21. - Ks. Oikeuden- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
29991: käynti. sesta. Liitteet IV,10. s. 50. - Ks. Tulo- ja
29992: omaisuusvero.
29993: - n: o 4, E h r n r o o t h i n y m. : Ehdotus laiksi
29994: vakuutusoikeuden kustannusten korvaamisesta - n:o 15, Hyytiäisen ym.: Ehdotus laiksi
29995: annetun lain kumoamisesta. Liitteet II,2. s. 22 tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
29996: ja 23. - Ks. Vakuutusoikeus. tamisesta. Liitteet IV,ll. s. 52. - Ks. Tulo- ja
29997: omaisuusvero.
29998: - n:o 5, Asun n a n ym.: Ehdotus laiksi tulo-
29999: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet n: o 16, P r o c o p e n: Ehdotus laiksi tulo- ja
30000: IV,l. s. 35. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
30001: Liitteet IV,12. s. 53 ja 54. - Ks. Tulo- ja
30002: n: o 6, S e p ä n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusvero.
30003: omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,2.
30004: s. 36. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 17, Raipalan ym.: Ehdotus laiksi liike-
30005: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,13.
30006: - n:o 7, U otin y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja s. 55. - Ks. Liikevaihtovero.
30007: omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,3.
30008: s. 38. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n: o 18, I n n a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi liike-
30009: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,14.
30010: n: o 8, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja s. 56. - Ks. Liikevaihtovero.
30011: omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4.
30012: s. 39. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n: o 19, M e r i 1 ä i s e n y m.: Ehdotus laiksi
30013: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet
30014: - n:o 9, Forsiuksen ym.: Ehdotus laiksi IV,15. s. 57. - Ks. Liikevaihtovero.
30015: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit-
30016: teet IV,5. s. 40. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n: o 20, K a j a t s a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi
30017: liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet
30018: n: o 10, E h r n r o o t h i n y m.: Ehdotus laiksi IV,16. s. 58. - Ks. Liikevaihtovero.
30019: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit- - n: o 21, R a i p a 1 a n y m. : Ehdotus laiksi liike-
30020: teet IV16. s. 41 ja 42. - Ks. Tulo- ja omai- vaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
30021: suusvero. Liitteet IV,17. s. 59. - Ks. Liikevaihtovero.
30022: - n:o 11, Procopen ym.: Ehdotus laiksi tulo· - n: o 22, E h r n r o o t h i n y m. : Ehdotus laiksi
30023: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
30024: sesta. Liitteet IV,7. s. 43 ja 45. - Ks. Tulo- Liitteet IV,18. s. 60 ja 62. - Ks. Liikevaihto-
30025: ja omaisuusvero. vero.
30026: 4 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959.
30027:
30028:
30029: - n:o 23, V. A. Virtasen y m.: Ehdotus laiksi - n:o 37, Haran ym.: Ehdotus laiksi kaupun·
30030: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen ra- kien osanotosta poliisilaitosten menoihin anne·
30031: kennustarvikkeiden hintaan sisältyneen liike· tun lain muuttamisesta. Liitteet VII,l. s. 249.
30032: vaihtoveron takaisinmaksamisesta annetun lain - Ks. Poliisi ·
30033: muuttamisesta. Liitteet IV,19. s. 64. - Ks.
30034: Liikevaihtovero. - n: o 38, R. V i r t a s en y m.: Ehdotukset
30035: laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
30036: - n:o 24, Väyrysen ym.: Ehdotus laiksi lei- maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
30037: maverolain muuttamisesta. Liitteet IV,20. s. 65. asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 250.
30038: - Ks. Leimavero. - Ks. Kunnallisverotus.
30039:
30040: - n: o 25, A h o s e n ·y m.: Ehdotus laiksi leima- - n: o 39, T a u r i a i s en y m.: Ehdotus laiksi
30041: verolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun
30042: lain muuttamisesta. Liitteet IV,21. s. 67. - asetuksen muuttamisesta. Liitteet VII,3. s.
30043: Ks. Leimavero. 252. - Ks. Kunnallisverotus.
30044:
30045: - n: o 26, A s u n n a n y m.: Ehdotus laiksi pe- - n: o 40, H a li s e n y m.: Ehdotus laiksi raken·
30046: rintö· ja lahjaverolain muuttamisesta. Liitteet nuslain muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 253.
30047: IV,22. s. 68. - Ks. Perintö· ja lahjavero. - Ks. Rakennuslaki.
30048: - n: o 27, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi henkilö- - n: o 41, H y y t i ä i s e n y m. : Ehdotus laiksi
30049: autoista ja moottoripyöristä suoritettavasta ve- rakennuslain 86 §:n muuttamisesta. Liitteet
30050: rosta annetun lain muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 254. - Ks. Rakennuslaki.
30051: IV,23. s. 69; - Ks. Moottoriajoneuvovero.
30052: - n: o 42, V i r o 1 a i s e n y m. : Ehdotus laiksi
30053: - n: o 28, H a a p a s en y m.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta. Liitteet VII,6. s.
30054: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve- 255. - Ks. Rakennuslaki.
30055: rolakeihin annetun lain muuttamisesta. Liitteet
30056: IV,24. s. 71. - Ks. Verotus. - n:o 43, Saariahon y m.: Ehdotus laiksi
30057: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
30058: - n:o 29, Te n h i ä 1 ä n ym.: Ehdotus laiksi Liitteet VII,7. s. 258. - Ks. Tielaki.
30059: veronhuojennustilille tehdyn talletuksen vähen-
30060: tämisestä verotuksessa. Liitteet IV,25. s. 72. - n:o 44, Sepin ym.: Ehdotukset laeiksi ylei·
30061: - Ks. Verotus. sistä teistä anetun lain ja yleisistä teistä anne·
30062: tun lain voimaanpanosta annetun lain muutta·
30063: '--- n: o 30, E h r n r o o t h i n y m.: Ehdotus laiksi misesta. Liitteet VII,8. s. 259. - Ks. Tielaki
30064: asuntotuotannon veronhuojennuslain muuttami-
30065: sesta. Liitteet IV,26. s. 74 ja 76. - Ks. Vero-
30066: - n:o 45, Tuulen ym.: Ehdotus laiksi tielii·
30067: tus.
30068: kennelain muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 261.
30069: - n:o 31, Lehmosen y m.: Ehdotukset laeiksi - Ks. Liikenne.
30070: tulo· ja omaisuusverolain sekä kunnallishalli-
30071: - n:o 46, Lie d e k sen y m.: Ehdotus laiksi
30072: tuksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain
30073: nallishallinnosta annettujen asetusten muutta-
30074: muuttamisesta. Liitteet VII,lO. s. 263. - Ks.
30075: misesta. Liitteet IV,27. s. 78. - Ks. Tulo· ja
30076: Isojako.
30077: omaisuusvero.
30078: - n: o 32, A a 11 o n y m. : Ehdotus laiksi verotus- - n:o 47, Kilven ym.: Ehdotus laiksi huolto·
30079: apulain muuttamisesta. Liitteet VII,ll. s. 264.
30080: lain muuttamisesta. Liitteet IV,28. s. 81. -
30081: - Ks. Huoltoapulaki.
30082: Ks. Verotus.
30083: - n: o 48, S u o n p ä ä n y m.: Ehdotus laiksi ka·
30084: - n: o 33, M a r t t i 1 a n y m. : Ehdotus laiksi lastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,12. s.
30085: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun 265. - Ks. Kalastuslaki.
30086: lain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 221. -
30087: Ks. Elinkeinot.
30088: - n:o 49, E. Mannisen ym.: Ehdotus laiksi
30089: - n:o 34, Mattilan ym.: Ehdotus laiksi yli· uskonnonvapauslain muuttamisesta. Liitteet
30090: opistollisista keskussairaaloista annetun lain VII,13. s. 267. - Ks. Uskonnonvapauslaki.
30091: muuttamisesta. Liitteet VI,2. s. 222. - Ks.
30092: Sairaalat. - n:o 50, R o s ne 11 i n ym.: Ehdotus laiksi Suo·
30093: men Akatemiasta ja valtion apurahoista kor·
30094: - n:o 35, Rytkösen ym.: Ehdotus laiksi mieli· keimman hengenviljelyn edistämiseksi annetun
30095: sairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,3. s. 224. lain muuttamisesta. Liitteet Vill,l. s. 295. -
30096: - Ks. Mielisairaslaki Ks. Suomen Akatemia.
30097:
30098: - n:o 36, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 51, Honkosen y m.: Ehdotus laiksi kor·
30099: apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta. keakoulustipendeistä annetun lain muuttami·
30100: Liitteet VI,4. s. 225. - Ks. Apteekit. sesta. Liitteet VIII,2. s. 296. - Ks. Stipendit.
30101: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 5
30102:
30103: - n: o 52, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.: - n: o 66, '1' u u 1 en y m.: Ehdotus laiksi kansan-
30104: Ehdotus laiksi oppikoulun oppilaiden koulun- kirjastolain muuttamisesta. Liitteet Vill,17. s.
30105: käynnin avustamisesta annetun lain muuttami- 325. - Ks. Kirjastot.
30106: sesta. Liitteet vm,:l. s. 298. - Ks. Oppi-
30107: koulut. - n:o 67, Tenhiälän ym.: Ehdotus laiksi
30108: nuorisotyön edistämisestä ja tukemisesta. Liit-
30109: - n:o 53, Kaasalaisen ym.: Ehdotus laiksi teet VIII,18. s. 326. - Ks. Nuoriso.
30110: kansakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,4.
30111: s. 299. - Ks. Kansakoulut. - n: o 68, S tykin y m.: Ehdotus laiksi urheilu-
30112: opistojen valtionavusta. Liitteet VIII,19. s. 328.
30113: - n: o 54, H a 1 i s e n y m. : Ehdotus laiksi kansa- - Ks. Urheilu.
30114: koululain muuttamisesta. Liitteet VIII,5. s.
30115: 301. - Ks. Kansakoulut. - n: o 69, N. N i e m i s en y m.: Ehdotus laiksi
30116: maankäyttölain muuttamisesta. Liitteet IX,1.
30117: - n:o 55, Friman i n y m.: Ehdotus laiksi kan- s. 403. - Ks. Maankäyttölaki.
30118: sakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,6. s.
30119: 302. - Ks. Kansakoulut. - n:o 70, Vennamon: Ehdotukset laeiksi
30120: maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien la-
30121: - n:o 56, J. E. Partasen ym.: Ehdotus laiksi kien muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 407. -
30122: kansakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,7. Ks. Maankäyttölaki.
30123: s. 304.- Ks. Kansakoulut.
30124: - n:o 71, Kekkosen ym.: Ehdotukset laeiksi
30125: - n:o 57, Lähteenmäen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien la-
30126: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- kien muuttamisesta. Liitteet · IX,3. s. 411. -
30127: sesta ja eläkkeistä annetun lain 3 § :n muut- Ks. Maankäyttölaki.
30128: tamisesta. Liitteet VIII,S. s. 306. - Ks. Kansa-
30129: koulut. - n:o 72, N. Niemisen ym.: Ehdotus laiksi
30130: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolu-
30131: - n: o 58, K o i v i s t o n y m.: Ehdotus laiksi nastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin an-
30132: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- netun lain muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 415.
30133: sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. - Ks. Maankäyttölaki.
30134: Liitteet VIII,9. s. 308. - Ks. Kansakoulut.
30135: - n:o 73, Vennamon: Ehdotus laiksi valtion
30136: - n:o 59, Leinosen ym.: Ehdotus laiksi kan- maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami-
30137: sakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta sesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun
30138: ja eläkkeistä annetun lain 3, 6, 38 ja 39 §:n lain muuttamisesta. Liitteet IX,5. s. 417. -
30139: muuttamisesta. Liitteet VIII,10. s. 309. - Ks. Ks. Maankäyttölaki.
30140: Kansakoulut.
30141: - n:o 74, H a 11 b e r gin ym.: Ehdotus laiksi
30142: - n:o 60, Leinosen y m.: Ehdotus laiksi kan- asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
30143: sakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta. Liit-
30144: ja eläkkeistä annetun lain 8 §:n muuttami· teet IX,6. s. 419. - Ks. Asutus.
30145: sesta. Liitteet Vill,ll. s. 311. - Ks. Kansa-
30146: koulut. - n:o 75, Ra p i on y m.: Ehdotus laiksi eräiden
30147: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa
30148: - n: o 61, K a 1 a v a i s e n y m. : Ehdotus laiksi annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,7. s.
30149: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- 421. - Ks. Vuokra-alueiden lunastaminen.
30150: sesta ja eläkkeistä annetun lain 38 §:n muut-
30151: tamisesta. Liitteet VIII,12. s. 312. - Ks. - n:o 76, Vennamon: Ehdotus laiksi maa-
30152: Kansakoulut. talouden hintatasosta annetun lain muuttami-
30153: sesta. Liitteet IX,S. s. 422. - Ks. Maatalous.
30154: - n:o 62, Frimanin ym.: Ehdotus laiksi
30155: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- - n:o 77, Liedeksen ym.: Ehdotus laiksi
30156: sesta ja eläkkeistä annetun lain 39 ja 41 § : n maatalouden hintatasosta annetun lain muut-
30157: muuttamisesta. Liitteet VIII,13. s. 314. - Ks. tamisesta. Liitteet IX,9. s. 425. - Ks. Maa-
30158: talous.
30159: Kansakoulut.
30160: - n:o 78, Karvosen y m.: Ehdotus laiksi met-
30161: - n:o 63, Leinosen y m.: Ehdotus laiksi kan- sätyöntekijäin ammattikasvatuksesta. Liitteet
30162: sakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta IX,10. s. 427. - Ks. Åmmattikasvatus.
30163: ja eläkkeistä annetun lain 48 §:n muuttami-
30164: sesta. Liitteet VIII,14. s. 316. - Ks. Kansa- - n:o 79, Hostilan ym.: Ehdotus laiksi työ-
30165: koulut. aikalain muuttamisesta. Liitteet ·X,1. s. 489. -
30166: Ks. Työaika.
30167: - n:o 64, R i h t niemen: Ehdotus laiksi kansa-
30168: koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja - n: o 80, V. T u r u s e n y m.: Ehdotus työaika-
30169: eläkkeistä annetun lain 48 §:n muuttamisesta. laiksi. Liitteet X,2. s. 491. - Ks. Työaika.
30170: Liitteet Vill,15. s. 318. - Ks. Kansakoulut.
30171: - n:o 81, Niirasen ym.: Ehdotus· laiksi
30172: - n:o 65, H osia n ym.: Ehdotus kirjastolaiksi. metsä- ja uittotyöläisten työajasta. Liitteet
30173: Liitteet VIII,16. s. 320. - Ks. Kirjastot. X,3. s. 497. - Ks. Työaika.
30174: 6 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959.
30175:
30176: - n: o 82, H a a p a s a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 89, Nederström-Lundenin ym.:
30177: metsä· ja uittotöissä maksettavien palkkojen Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen
30178: tarkkailusta. Liitteet X,4. s. 502. - Ks. Metsä- eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustan-
30179: työt. nuksiin. Liitteet X,ll. s. 520. - Ks. Kansan-
30180: eläkelaki.
30181: - n:o 83, Tie k s on y m.: Ehdotus laiksi nuor-
30182: ten työntekijäin suojelusta. Liitteet X,5. s. 504. - n:o 90, T. Tuomisen ym.: Ehdotus laiksi
30183: - Ks. Työväensuojelu. työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta
30184: annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,12. s.
30185: - n: o 84, T u u 1 e n y m.: Ehdotus laiksi työlli · 521. - Ks. Lapsilisä.
30186: syyslain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. 509. - n:o 91, Lehmosen ym.: Ehdotus laiksi in-
30187: Ks. Työllisyys. valiidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,13. s.
30188: 523. - Ks. Invaliidit.
30189: - n:o 85, Ne d e rst r öm- Lundenin ym.:
30190: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. - n:o 92, Mattilan ym.: Ehdotus laiksi in·
30191: Liitteet X,7. s. 510. - Ks. Kansaneläkelaki. valiidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,14. s.
30192: 525. - Ks. Invaliidit.
30193: - n: o 86, N o r d f o r s i n y m.: Ehdotus laiksi
30194: kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,8. s. - n:o 93, Keloveden ym.: Ehdotus perheen-
30195: 512 ja 514. - Ks. Kansaneläkelaki. asuntoavustuslaiksi. Liitteet X,15. s. 526.
30196: Ks. Asuntoavustukset.
30197: - n:o 1l7, Uusitalon ym.: Ehdotus laiksi - n:o 94, Saa 1 asti n y m.: Ehdotus laiksi am-
30198: kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,9. matinvalinnanohjauksesta. Liitteet X,16. s. 528.
30199: s. 516. - Ks. Kansaneläkelaki. - Ks. Ammatinvalinta.
30200: - n: o 88, S e p i n y m.: Ehdotus laiksi kansan· - n:o 95, Torven ym.: Ehdotus laiksi lasten-
30201: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,10. s. 518. seimien ja lastentarhojen valtionavusta. Liit-
30202: - Ks. Kansaneläkelaki. teet X,17. s. 531. - Ks. Lastenhoito.
30203:
30204:
30205:
30206:
30207: RAHA-ASIA-ALOITTEET
30208: Yleisenä. aloiteaikana jätetyt.
30209:
30210: - N:o 1, Marttilan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 7, Matti 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
30211: tamisesta ·apurahoiksi kotimaisen polttoaineen misesta Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön met-
30212: käyttöön soveltuvien keskuslämmityskattiloiden sissä tapahtuneiden lumituhojen syiden ja seu·
30213: kehittämistä varten. Liitteet IV,96. s. 171. - rausten selvittämiseksi. Liitteet IV,102. s. 178.
30214: Ks. Keskuslämmityskattilat. - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
30215: - n:o 2, Marttilan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 8, V. Niemisen y m.: Määrärahan osoit-
30216: tamisesta turvevoimalaitosta varten tarpeelli- tamisesta hevostalouden edistämiseksi. Liitteet
30217: sen turvetuotannon valmisteleviin töihin. Liit- IV,103. s. 179.- Ks. Hevoset.
30218: teet IV,97. s. 172. - Ks. Turve.
30219: - n: o 9, A i r on y m.: Määrärahan osoittami·
30220: - n:o 3, Koivusen ym.: Määrärahan osoitta- sesta yksinkertaisten kivenraivaukseen sopi-
30221: misesta kurssikeskuksen rakentamiseen Keski- vien laitteiden tutkimista ja kehittämistä var-
30222: Suomen keskusammattikoulun yhteyteen. Liit- ten. Liitteet IV,104. s. 181. - Ks. Kivenrai-
30223: teet IV,98. s. 174. - Ks. Ammattikoulut. vaus.
30224: -- n:o 10, F o r s i u ks en ym.: Määrärahan
30225: - n:o 4, Mannilan ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta maatilatalouden teknillistaloudel·
30226: tamisesta Mikkelin läänin maanviljelysinsi- listen konekurssien järjestämistä varten. Liit-
30227: nööripiirin perustamista varten. Liitteet IV,99. teet IV,105. s. 182. - Ks. A=attikurssit.
30228: s. 175. - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
30229: - n: o 11, S aura n y m.: Määrärahan osoitta·
30230: - n:o 5, Lahden ym.: Määrärahan osoittami- misesta Työtehoseuralle maatalouden rakennus·
30231: sesta paja· ja verstastöiden opettajan paikkaa- tutkimusta varten. Liitteet IV,106. s. 184. -
30232: mista varten Kymenlaakson maamieskoululle. Ks. Rakennustoiminta.
30233: Liitteet IV,100. s. 176. - Ks. Maamieskoulut.
30234: - n:o 12, V. Niemisen ym.: Määrärahan
30235: - n:o 6, Lukkarisen ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Työtehoseuralle Rajamäellä si·
30236: tamisesta Keski-Suomen koti talousopettajaopis- jaitsevan koneopetuskeskuksen täydentämi-
30237: ton laajentamiseksi. Liitteet IV,101. s. 177. - seksi. Liitteet IV,107. s. 186. - Ks. Ammatti-
30238: Ks. Kotitalouskoulut. kurssit.
30239: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 7
30240:
30241: - n: o 13, L a h d e n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 23, Lahtelan: Määrärahan osoittami-
30242: misesta kotitalousneuvontajärjestöille kansan- sesta Kemijärveltä Jumiskon kautta Posiolie
30243: ravitsemusneuvontaa varten. Liitteet IV,108. s. rakennetun maantien ja Aittoperän kylätien
30244: 188. - Ks. Neuvontatoiminta. välisen yhdystien rakentamiseksi. Liitteet IV,
30245: 118. s. 201. - Ks. Maantiet.
30246: - n:o 14, Heinosen y m.: Määrärahan osoit-
30247: tamisesta huoltoeläkkeiden maksamiseksi siviili- - n:o 24, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami-
30248: orvoille ja siviilileskille. Liitteet IV,109. s. 189. sesta yhdysmaantien rakentamiseksi Seipäjär-
30249: - Ks. Eläkkeet. ven ja Heinäperän kyläteiden välille Sodanky-
30250: - n:o 15, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- län kunnassa. Liitteet IV,ll9. s. 202. - Ks.
30251: sesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven ase- Maantiet.
30252: malta Taivalkoskella. Liitteet IV,llO. s. 190.
30253: - Ks. Rautatiet. - n:o 25, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami-
30254: sesta yhdystien rakentamiseksi Sodankylän-
30255: - n:o 16, Heinosen ym.: Määrärahan osoit- Pelkosenniemen maantien ja Rovaniemen-So-
30256: tamisesta Lyökin-Korsaaren-Lepäisten-Voh- dankylän maantiestä Orajärven kylään rakenne-
30257: densaaren tien rakennustöiden aloittamiseksi. tun kylätien välille. Liitteet IV,120. s. 204. -
30258: Liitteet IV,111. s. 191. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
30259: - n:o 17, Hostilan: Määrärahan osoittami- - n:o 26, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami-
30260: sesta maantien ja siihen liittyvien siltojen ra- sesta maantien rakentamiseksi Soppalasta Räi-
30261: kentamista varten Karhulan kauppalassa. Liit- sälään. Liitteet IV,121. s. 206. - Ks. Maan-
30262: teet IV,112. s. 192. - Ks. Maantiet. tiet.
30263: - n:o 18, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- - n: o 27, La h t e 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
30264: sesta Molkojärven-Kieringin maantien raken- yhdysmaantien rakentamiseksi Hietalasta Han-
30265: tamiseksi. Liitteet IV,113. s. 194. - Ks. Maan- himaahan Kittilän kunnassa. Liitteet IV,122.
30266: tiet. s. 208. - Ks. Maantiet.
30267: - n: o 19, L a h t e 1 a n: Määrärahan osoittami- - n:o 28, Lahden ym.: Määrärahan osoittami-
30268: sesta maantien rakentamiseksi Utsjoen sillan sesta tietyön aloittamista varten valtatien n:o
30269: ja sen etelä- ja pohjoispuolella olevien koskien 7 Virojoen-Haminan tieosalla. Liitteet IV,123.
30270: sivuutuateiden välille sekä sillan pohjoispuo- s. 209. - Ks. Maantiet.
30271: lella Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liitteet
30272: IV,ll4. s. 195.- Ks. Maantiet.
30273: - n:o 29, Mannilan ym.: Määrärahan osoit-
30274: - n:o 20, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- tamisesta maantien rakentamiseksi Sysmästä
30275: sesta maantien rakentamiseksi Ounasjoen itä- Judinsalon kautta Luhankaan. Liitteet IV,124.
30276: puolitae Saarenkylästä Markkasuvannon sillalle. s. 210. - Ks. Maantiet.
30277: Liitteet IV,ll5. s. 197. - Ks. Maantiet.
30278: - n:o 30, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami-
30279: -- n:o 21, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- sesta Salmen sillan rakentamiseksi. Liitteet
30280: sesta maantien rakentamiseksi Vanttausjärven IV,125. s. 211.- Ks. Sillat.
30281: maantieltä Vian asemalle. Liitteet IV,116. s.
30282: 198. - Ks. Maantiet.
30283: - n:o 31, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami-
30284: - n:o 22, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- sesta sillan rakentamiseksi Kemijärven-Posion
30285: sesta Kemijärven kunnassa olevan Kostamon- maantiellä olevaan Kaisansalmeen ja Lantun-
30286: Varrion tien kunnostamiseksi ja jatkamiseksi. ginsalmeen. Liitteet IV,126. s. 212. - Ks.
30287: Liitteet. IV,ll7. s. 199. - Ks. Maantiet. Sillat.
30288:
30289:
30290:
30291:
30292: TOIVOMUSALOITTEET
30293: - N:o 1, Kytän: Kansanedustajan vaalikelpoi- - n: o 4, S ä v e 1 ä n y m.: Toimenpiteistä Kan-
30294: suuden rajoittamisesta. Liitteet I,3. s. 12. - kaanpään tuomiokunnan perustamiseksi. Liit-
30295: Ks. Edustajanvaalit. teet II,3. s. 24. - Ks. Tuomiokunnat.
30296: - n: o 5, H y y t i ä i s e n y m. : Tuomioistuinhar-
30297: - n:o 2, Aitio n y m.: Esityksen antamisesta
30298: valtion virkojen ja toimien täyttämistä koske- joittelua suorittavien nuorten lakimiesten palk-
30299: kauksen järjestämisestä. Liitteet II,4. s. 25.
30300: vien määräysten muuttamisesta. Liitteet I,4. s.
30301: - Ks. Tuomiokunnat.
30302: 13. - Ks. Virkamiehet.
30303: - n: o 6, I n n a 1 a n y m.: Maksuttomasta oikeu-
30304: - n: o 3, J. E. P a r t a s e n y m.: Kainuun lää- denkäynnistä annetun lain 8 §:n 3 momentin
30305: nin perustamisesta. Liitteet I,5. s. 15. - Ks. muuttamisesta. Liitteet II,5. s. 26. - Ks.
30306: Läänijako. Oikeudenkäynti.
30307: 8 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959.
30308:
30309:
30310: - n:o 7, Salmisen ym.: Rangaistusmääräys- - n:o 21, Matilaisen ym.: Valtion työnteki-
30311: menettelyn käytön laajentamisesta liikennerik- jäin eläkkeiden laskemiaperusteiden muuttami-
30312: komuksissa. Liitteet II,6. s. 27. - Ks. Ran- sesta. Liitteet IV,40. s. 95. - Ks. Eläkkeet.
30313: gaistusmääräys.
30314: - n:o 22, Junnilan ym.: Valtion liikelaitos-
30315: - n:o 8, Salmela-Järvisen ym.: Toimen- ten johtoelimien miehittämiseen liittyvien epä-
30316: piteistä veritutkimuksen toimittamisesta avio- kohtien korjaamisesta. Liitteet IV,41. s. 96. -
30317: liiton ulkopuolella syntyneen lapsen elatusvel- Ks. Valtion liikelaitokset.
30318: vollisuuden määräämistä koskevissa asioissa an-
30319: netun lain kumoamiseksi tai uudistamiseksi. - n:o 23, Te n h i ä 1 ä n y m.: Asetuksen antami-
30320: Liitteet II,7. s. 28. - Ks. Veritutkimus. sesta valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toi-
30321: minnan tarkastuksesta annetun lain soveltami-
30322: - n:o 9, Kytän ym.: Julkisen tarkastuksen sesta. Liitteet IV,42. s. 97. - Ks. Osakeyhtiöt.
30323: alaisten luottolaitosten antamien luottojen etuoi-
30324: keuden parantamisesta. Liitteet II,8. s. 29. - - n: o 24, H o 1 o p a i s e n y m. : Virastotalon ra-
30325: Ks. Etuoikeus. kentamisesta Polvijärvelle. Liitteet IV,43. s.
30326: 98. - Ks. Virastot.
30327: - n:o 10, Borg-Sundmanin: Toimenpiteistä - n:o 25, Forsiuksen ym.: Lumi- ja myrsky-
30328: kansanedustajan oikeudesta eläkkeeseen anne- tuhojen metsänomistajalle aiheuttaman tulon
30329: tun lain muuttamiseksi. Liitteet IV,29. s. 83. vähennyksAn huomioon ottamisesta verotuk-
30330: - Ks. Eduskunnan jäsenet. sessa. Liitteet IV,44. s. 99. - Ks. Verotus.
30331: - n:o 11, Kuusisen ym.: Valtion tilapäisten - n:o 26, Hallbergin ym.: Tutkimuksen toi-
30332: toimihenkilöiden palkkauksen korjaamisesta mittamisesta nykyisten verotusperusteiden
30333: ikälisiä maksamalla. Liitteet IV,30. s. 84. - muuttamiseksi. Liitteet IV,45. s. 100. - Ks.
30334: Ks. Toimihenkilöt. Verotus.
30335:
30336: - n: o 12, Kai t i l a n y m.: Tilapäisten tointen -- n:o 27, H a r a n y m.: Kulutusyksikköverotuk-
30337: muuttamisesta ylimääräisiksi. Liitteet IV,31. s. sen käytäntöönottamisesta tulo- ja omaisuus-
30338: 85. - Ks. Toimihenkilöt. verotuksessa. Liitteet IV,46. s. 101. - Ks.
30339: Tulo- ja omaisuusvero.
30340: - n: o 13, E. M a n n i s e n y m.: Toimenpiteistä
30341: pätevien toimihenkilöiden saamiseksi syrjäseu- - n:o 28, Kämäräisen ym.: Verovelvolli-
30342: duilla. Liitteet IV,32. s. 86. - Ks. Toimihen- sen oikeuttamisesta vähentämään tuloistaan
30343: kilöt. kohtuullinen osa kotipaikkakunnan ulkopuo-
30344: lella saadusta ansiotulosta. Liitteet IV,47. s.
30345: - n:o 14, Uotin ym.: Valtion viran ja toimen 103. - Ks. Verotus.
30346: haltijain työajan lyhentämisestä. Liitteet IV,33.
30347: s. 87. - Ks. Työaika. - n: o 29, L e h d o n y m.: Tutkimuksen toimit-
30348: tamisesta siitä, voitaisiinko pienipaikkaisia
30349: - n:o 15, Koiviston y m.: Palveluslisäjär- verottaa erikseen pää- ja sivutoimistaan. Liit-
30350: jestelmän aikaansaamisesta rajavartiolaitoksen teet IV,48. s. 104.- Ks. Verotus.
30351: kantamiehistölle. · Liitteet IV,34. s. 88. - Ks.
30352: Rajavartiolaitos. n:o 30, Liinamaan ym.: Verovelvollisten
30353: nuorten perheenjäsenten oman talouden hyväksi
30354: - n:o 16, Jämsenin ym.: Tie- ja vesiraken- tehdyn työn verotuksen helpottamisesta. Liit-
30355: nuspiirien sekä maanviljelysinsinööripiirien teet IV,49. s. 106. - Ks. Verotus.
30356: suunnittelutyövoiman lisäämisestä. Liitteet
30357: IV,35. s. 89. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. - n:o 31, Pekkarisen ym: Maatalousyhty-
30358: män ja kuolinpesien verotuksessa esiintyvien
30359: - n:o 17, Stykin ym.: Valtion palveluksessa epäoikeudenmukaisuuksien poistamisesta. Liit-
30360: olevien rakennusmestarien palkkauksessa ha- teet IV,50. s. 107.- Ks. Verotus.
30361: vaittujen epäkohtien poistamisesta.. Liitteet
30362: IV,36. s. 90. - Ks. Rakennusmestarit. ~- n:o 32, Procopen ym.: Tontinarvon vero-
30363: tuksen soveltamisen muuttamisesta. Liitteet
30364: - n: o 18, P e 1 t o s e n y m.: Rautatieläisten eläk- IV,51. s. 108 ja 110. - Ks. Verotus.
30365: keen määräämisperusteiden muuttamisesta. Liit-
30366: teet IV,37. s. 91. - Ks. Rautatieläiset. - n:o 33, Salmela-Järvisen ym.: Tutki-
30367: muksen toimittamisesta tulo- ja omaisuusvero-
30368: - n:o 19, Raipalan ym.: Määrärahasta vii- laissa esiintyvistä epäoikeudenmukaisuuksista
30369: dennen tutkimusinsinöörinviran perustamiseksi eri veroluokkien välillä. Liitteet IV,52. s. 112.
30370: valtion teknillisen tutkimuslaitoksen puuteknil- - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
30371: liseen laboratorioon. Liitteet IV,38. s. 92. -
30372: Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. - n: o 34, S a u r a n y m.: Verovapauden myöntä-
30373: misestä metsänojituskelvottomille soilla, jotka
30374: - n: o 20, J ä m s 6 n i n y m.: Vesistöhallituksen on omistajan varoilla muutettu tuottavaksi
30375: aikaansaamisesta; Liitteet IV,39. s. 93. - Ks. metsämaaksi. Liitteet IV,53. s. 113. - Ks.
30376: Vesistöhalli tus. Verotus.
30377: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 9
30378: n: o 35, S e p ä n y m.: Tulo- ja omaisuusvero- - n:o 49, Tuulen ym.: Arava-asuntojen saan-
30379: lain muuttamisesta siten, että omaisuuden ar- tia, siirtoa ja vuokraamista koskevien määräys-
30380: voa määrättäessä otettaisiin huomioon sen ten helpottamisesta. Liitteet IV,68. s. 133. -
30381: käyttötarkoitus. Liitteet IV,54. s. 114. - Ks. Ks. Asuntotuotanto.
30382: Tulo- ja omaisuusvero.
30383: n:o 50, Kekkosen ym.: Valtion työllisyys-
30384: n: o 36, Sun d e 11 i n y m.: Sivistyksellisiin, määrärahojen käyttöperusteiden muuttamisesta.
30385: humanitäärisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin Liitteet IV,69. s. 134. - Ks. Työllisyys.
30386: tarkoituksiin annettujen lahjojen, lahjoitusten
30387: ja jatkuvien avustusten verovapaudesta. Liit- - n:o 51, Vennamon: Valtion lainojen ly-
30388: teet IV,55. s. 115 ja 116. - Ks. Verotus. hennysten perimisen lykkäämisestä ja niiden
30389: koron alentamisesta eräissä tapauksissa. Liit-
30390: n:o 37, Teirin ym.: Esityksen antamisesta teet IV,70. s. 135. - Ks. Valtion lainat.
30391: yhteisverotusmenettelyn korvaamisesta uudella
30392: järjestelmällä. Liitteet IV,56. s. 117 ja 118. - - n: o 52, R y t k ö s e n y m.: Asutus-, asunto· ym.
30393: Ks. Verotus. lainojen korkojen ja kuoletusten väliaikaisesta
30394: lykkäämisestä. Liitteet IV,71. s. 136. - Ks.
30395: - n:o 38, Tenhiälän ym.: Esityksen antami- Asutuslainat.
30396: sesta verotuksessa esiintyvien epäkohtien pois-
30397: tamisesta. Liitteet IV,57. s. 119. - Ks. Vero- n:o 53, Marttilan ym.: Kuntien luotan-
30398: tus. saannin lisäämisestä Postisäästöpankista. Liit-
30399: teet IV,72. s. 137. - Ks. Luotto.
30400: n: o 39, T i k k a o j a n y m.: Maatalouskiinteis-
30401: töjen verottamisesta niiden todellisten tulojen n: o 54, K o s o 1 a n y m.: Toimenpiteistä val-
30402: mukaan valtionverotuksessa. Liitteet IV,58. s. tion sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärän li-
30403: 120. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. säämiseksi. Liitteet IV,73. s. 138. - Ks. Eläk-
30404: keet.
30405: - n: o 40, T u u 1 e n y m.: Esityksen antamisesta
30406: uusien teollisuusyrityksien verohelpotuksista. n: o 55, E s k o 1 a n y m.: Kokonaisohjelman
30407: Liitteet IV,59. s. 121. - Ks. Verotus. laatimisesta puunjalostusteollisuuden rakennut-
30408: tamiseksi alityöllisyysalueille. Liitteet IV,74.
30409: n:o 41, Uotin ym.: Sellaisen säännöksen si- s. 139. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
30410: sällyttämisestä uuteen verolakiin, että matka·
30411: kustannusten korvausta ja päivärahaa tai - n:o 56, J. E. Partasen ym.: Toimenpiteistä
30412: muuta siihen verrattavaa korvausta ei osaksi- alityöllisyysalueiden perustyöllistämisohjelman
30413: kaan katsottaisi veronalaiseksi tuloksi. Liitteet aikaansaamiseksi. Liitteet IV,75. s. 141. - Ks.
30414: IV,60. s. 123.- Ks. Verotus. Työllisyys.
30415: -- u: o 42, Kai t i 1 a n y m.: Liikevaihtoveron
30416: asteittaisesta alentamisesta. Liitteet IV,61. s. n:o 57, Leinosen y m.: Toimenpiteistä koti-
30417: 125. - Ks. Liikevaihtovero. maisten polttoaineiden kulutuksen lisäämiseksi.
30418: Liitteet IV,76. s. 143. - Ks. Polttoaineet.
30419: n:o 43, Sävelän ym.: Esityksen antami·
30420: sesta käsi- ja· pienteollisuusyritysten vapautta- n: o 58, Hu 1 t i n y m.: Puupolttoaineen voima·
30421: misesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,62. s. talouskäytön selvittämisestä. Liitteet IV,77. s.
30422: 126. - Ks. Liikevaihtovero. 144.- Ks. Polttoaineet.
30423: n: o 44, S tykin y m.: Tutkimuksen toimitta- n: o 59, R a i p a 1 a n y m.: Määrärahasta hake-
30424: misesta liikevaihtoveron poistamiseksi perus· käyttöisen voimalaitoksen perustamiseksi rauta·
30425: rakennustarvikkeilta ja tehdasvalmisteisilta ra- teiden sähköistämissuunnitelmia silmälläpitäen.
30426: kennusosilta. Liitteet IV,63. s. 127. - Ks. Liitteet IV,78. s. 146. - Ks. Voimalaitokset.
30427: Liikevaihtovero.
30428: -- n: o 60, H u 1 t i n y m.: Toimenpiteistä lainojen
30429: - n: o 45, L e i n o s e n y m.: Liikevaihtoveron antamiseksi puuta käyttävien höyryvoimalaitos·
30430: poistamisesta pienpuuhakkureilta ja puukäyttöi- ten rakentamiseksi alityöllisyysalueille. Liitteet
30431: siltä kattiloilta. Liitteet IV,64. s. 128. - Ks. IV,79. s. 147. - Ks. Voimalaitokset..
30432: Liikevaihtovero.
30433: - n: o 61, S ä v e 1 ä n y m.: Halpakorkoisten lai-
30434: n:o 46, A u 1 a n g on y m.: Toimenpiteistä nojen myöntämisestä turvetta polttoaineena
30435: laskuvarjojen tullin ja liikevaihtoveron poista- käyttävien höyryvoimalaitosten rakentamiseen.
30436: miseksi tai alentamiseksi. Liitteet IV,65. s. Liitteet IV,SO. s. 148. - Ks. Voimalaitokset.
30437: 130. - Ks. Liikevaihtovero.
30438: n:o 62, Kujalan ym.: Laivaveistämön ja
30439: - n: o 4 7, U o t i n y m. : Tupakkavalmisteverosta telakan rakentamisesta Kotkaan tai Haminaan.
30440: annetun lain 12 § :n muuttamisesta. Liitteet Liitteet IV,Sl. s. 150. - Ks. Laivaveistämöt.
30441: IV,66. s. 131. - Ks. Tupakkavalmistevero.
30442: - n: o 63, P e n t i n y m.: PoHtoturvetta ja
30443: - n:o 48, K e m p p a i sen: Vaivaisten prosenttia -haketta käyttävän höyryvoima-aseman raken-
30444: koskevien säännösten kumoamisesta. Liitteet tamisesta Pohjois-Satakuntaan. Liitteet IV,82.
30445: IV,67. s. 132. - Ks. Verotus. s. 151. - Ks. Voimalaitokset.
30446:
30447: 2 E 219/59
30448: 10 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959.
30449:
30450:
30451: - n:o 64, Korsbäckin ym.: Etelä-Pohjan- - n:o 79, T. Tuomisen ym.: Alle 15-vuotiait-
30452: maalle perustettavan puunjalostusteollisuuden ten lasten hoitopäivämaksujen alentamisesta
30453: tutkimus- ja suunnittelutöistä. Liitteet IV,83. valtion sairaaloissa. Liitteet VI,6. s. 229. -
30454: s. 152 ja 153. - Ks. Puunjalostusteollisuus. Ks. Sairaanhoito.
30455: - n:o 65, Nurmisen ym.: Määrärahasta tutki- - n:o 80, Tauriaisen ym.: Kansakoulunoppi-
30456: musten loppuunsuorittamista varten vesivoima- laiden hammashoidon järjestämisen turvaami-
30457: laitosten rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin. sesta. Liitteet VI,7. s. 230. - Ks. Hampaan-
30458: Liitteet IV,84. s. 154. - Ks. Voimalaitokset. hoito.
30459:
30460: - n: o 66, N i e m e 1 ä n y m.: Talouspoliittisen - n:o 81, Kekkosen ym.: Valtionavustuksen
30461: ohjelman laatimisesta Itä-Savoa varten. Liit- myöntämisestä terveydenhoitolautakunnan me-
30462: teet IV,85. s. 155. - Ks. Talouselämä. noihin. Liitteet VI,8. s. 231. - Ks. Terveyden-
30463: hoito.
30464: - n:o 67, Kämäräisen: Selluloosa- tai pape-
30465: ritehtaan perustamisesta Ylä-Savoon. Liitteet - n:o 82, Väyrysen ym.: Tarkastavan orto-
30466: IV,86. s. 157. - Ks. Puunjalostusteollisuus. pedilääkärin toimen muuttamisesta invaliidien
30467: ammattikoulutuksen tarkastajan toimeksi. Liit-
30468: - n:o 68, Rönkön: Puuta käyttävän lämpö- teet VI,9. s. 232. - Ks. Invaliidit.
30469: voimalaitoksen perustamisesta Ylä-Savoon. Liit-
30470: teet IV,87. s. 158. - Ks. Voimalaitokset. - n:o 83, Leinosen ym.: Määrärahasta Inva-
30471: liidisäätiön Ouluun suunnitteleman ortopedisen
30472: - n:o 69, H o 1 o p a i sen y m.: Puupolttoainetta sairaalan rakentamista varten. Liitteet VI,10.
30473: käyttävän voimalaitoksen rakentamisesta Poh- s. 233. - Ks. Sairaalat.
30474: jois-Karjalaan. Liitteet IV,88. s. 159. - Ks.
30475: Voimalaitokset. - n:o 84, Saa 1 asti n y m.: Toimenpiteistä
30476: kiertävän jalkaklinikan hankkimiseksi maaseu-
30477: - n:o 70, Rytkösen y m.: Valtionjohtoisen tua varten. Liitteet VI,ll. s. 235. - Ks. Sai-
30478: paperitehtaan rakentamisesta Iisalmeen. Liit- raanhoito.
30479: teet IV,89. s. 160. - Ks. Puunjalostusteolli-
30480: suus. - n:o 85, V. E. Partasen y m.: Alkoholiliik-
30481: keen voittovarojen käyttämisestä A-klinikkatoi-
30482: - n: o 71, Linnan y m.: Tutkimuksesta sellu- minnan kehittämiseen. Liitteet VI,12. s. 236.
30483: loosatehtaan perustamiseksi Haapajärven-Iisal- - Ks. Alkoholipoliklinikka.
30484: men rautatien varteen. Liitteet IV,90. s. 161.
30485: - Ks. Puunjalostusteollisuus. - n: o 86, K y t ä n: Ulkomaankaupan agenttien
30486: koulutusjärjestelmän aikaansaamisesta. Liitteet
30487: - n:o 72, Leinosen y m.: Toimenpiteistä VI,13. s. 237. - Ks. Ulkomaankauppa.
30488: turve- ja hakekäyttöisen voimalaitoksen aikaan-
30489: saamiseksi Haapaveden Piipsannevalle. Liit- - n:o 87, Timosen ym.: Esityksen antami-
30490: teet IV,91. s. 162. - Ks. Voimalaitokset. sesta myymäläautokauppalaiksi. Liitteet VI,14.
30491: s. 239. - Ks. Myymäläautokauppa.
30492: - n: o 73, M u r r on y m.: Toimenpiteistä Haapa-
30493: veden Piipsannavan turvetta ja pienpuuta polt- - n:o 88, Ra i p a 1 a n y m.: Suomesta vietävän
30494: toaineena käyttävän voimalaitoksen rakenta- sahatavaran laadun valvonnan järjestämisestä.
30495: miseksi. Liitteet IV,92. s. 164. - Ks. Voima- Liitteet VI,15. s. 240. - Ks. Puutavara.
30496: laitokset.
30497: - n:o 89, Raipalan ym.: Kirveellä tapahtu-
30498: - n:o 74, Liedeksen ym.: Puubrikettiteh- van saha- ja paperipuun leimauksen kieltämi-
30499: taan perustamisesta Iin kunnan alueelle. Liit- sestä. Liitteet VI,16. s. 241. - Ks. Puutavara.
30500: teet IV,93. s. 165. - Ks. Polttoaineet.
30501: - n:o 90, Le i k o 1 a n y m.: Tupakan lapsille
30502: - n: o 75, T i e k s o n y m.: Ossauskosken voima- myynnin kieltämisestä. Liitteet VI,17. s. 242.
30503: laitoksen rakennustöiden aloittamisesta. Liit- - Ks. Tupakka.
30504: teet IV,94. s. 166. - Ks. Voimalaitokset.
30505: - n:o 91, P e 1 t o sen ym.: Aikamääräisten
30506: - n:o 76, Frimanin ym.: Lapin maaperä- muisti- ym. luetteloiden ja kirjojen julkaise-
30507: rikkauksien tutkituttamisesta ja hyväksikäyttä- misen helpottamisesta. Liitteet VI,18. s. 243.
30508: misestä. Liitteet IV,95. s. 167. - Ks. Malmin- - Ks. Almanakat.
30509: etsintä.
30510: - n:o 92, Inna 1 a n: Tutkimuksen suorittami-
30511: - n:o 77, Lahtelan ym.: Suomen Pankin sesta kunnallisen kansanäänestyksen käytän-
30512: osallistumisesta nykyistä joustavammin suh- töön ottamisen tarkoituksenmukaisuudesta kau-
30513: dannevaihteluiden tasoittamiseen. Liitteet V,1. punkikunnissa. Liitteet VII,14. s. 268. - Ks.
30514: s. 215. - Ks. Suomen Pankki. Kansanäänestys.
30515: - n:o 78, Stenberg i n y m.: Toimenpiteistä - n:o 93, V. R. Virtasen ym.: Kunnille tule-
30516: lakkautetun valtion sairaalan viran ja toimen vien valtionavustusten maksujärjestyksen vah-
30517: haltijain oikeuksien ja velvollisuuksien järjestä- vistamisesta. Liitteet VII,15. s. 269. - Ks.
30518: miseksi. Liitteet VI,5. s. 227. - Ks. Sairaalat. Valtionavustukset.
30519: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 11
30520:
30521: - n: o 94, P a a s i o n y m.: Tutkimuksen toimit- - n:o 108, Haapasalon ym.: Esityksen an-
30522: tamisesta valtiolta kunnille siirtyneistä kustan- tamisesta vesivoimatalouden ja uiton kalakan-
30523: nuksista ja toimenpiteistä niiden palauttami- nan säilyttämiseksi suoritettavasta maksusta.
30524: seksi valtion kannettaviksi. Liitteet VII,I6. s. Liitteet VII,30. s. 286. - Ks. Kalatalous.
30525: 270. - Ks. Kunnat.
30526: - n:o 109, Vennamon: Kaivoslainsäädännön
30527: - n: o 95, S u o n p ä ä n y m.: Kaupunkikunnille uudistamisesta. Liitteet VII,31. s. 287. - Ks.
30528: erinäisten valtiontehtävien suorittamisesta ai- Kai voslainsäädän tö.
30529: heutuvien kustannusten suorittamisesta valtion
30530: varoista. Liitteet VII,17. s. 271. - Ks. Kau- - n:o 110, Tenhiälän ym.: Varojen varaami-
30531: pungit. sesta väestönsuojien rakentamiseen. Liitteet
30532: VII,32. s. 288. - Ks. Väestönsuojelu.
30533: - n:o 96, Lahtelan ym.: Yhteiskunnan raken·
30534: teellisen terveyden turvaamisesta. Liitteet -- n:o 111, Haapasen ym.: Esityksen antami-
30535: VII,18. s. 272. - Ks. Yhteiskunnan rakenne. sesta omaisuuteen kohdistuvasta kunnallis-
30536: verosta. Liitteet VII,33. s. 290. - Ks. Kun-
30537: - n:o 97, Haapasen ym.: Metsätöissä saatu- nallisverotus.
30538: jen tulojen hankinta- ja käyttökustannusten
30539: vähennysoikeuden yhdenmukaistamisesta kun- - n:o 112, Te n h i ä 1 ä n y m.: Uusien opetus-
30540: nallisverotuksessa. Liitteet VII,19. s. 274. - tilojen aikaansaamisesta Helsingin yliopiston
30541: Ks. Kunnallisverotus. voimistelulaitokselle. Liitteet VIII,20. s. 331.
30542: - Ks. Yliopisto.
30543: - n:o 98, I. Virtasen ym.: Määrärahasta !ai-
30544: noiksi kunnille vanhain- ja kunnalliskotien ra- - n: o 113, H o s i a n y m.: Määrärahasta 7 opet-
30545: kentamista varten. Liitteet VII,20. s. 275. - tajanviran perustamiseksi kodin taloustieteen
30546: Ks. Vanhainkodit. laitokseen Helsingin yliopistossa. Liitteet
30547: VIII,21. s. 332. - Ks. Yliopisto.
30548: - n:o 99, Aallon ym.: Esityksen antamisesta
30549: laitoshoidon kustannuksia koskevien huoltoapu- - n:o 114, Tie k s on y m.: Lääketieteellisen
30550: lain säännösten muuttamisesta. Liitteet VII,21. tiedekunnan perustamisesta Oulun yliopistoon.
30551: s. 276. - Ks. Huoltoapulaki. Liitteet VIII,22. s. 334. - Ks. Yliopisto.
30552: - n:o 100, V. R. Virtasen ym.: Huoltoapu- - n: o 115, L e i n o s e n y m. : Teologisen tiede-
30553: jen takaisinmaksuvelvollisuuden lieventämi- kunnan perustamisesta Oulun yliopistoon. Liit-
30554: sestä. Liitteet VII,22. s. 277. - Ks. Huolto- teet VIII,23. s. 335. - Ks. Yliopisto.
30555: apulaki.
30556: - n:o 116, Hyytiäisen: Jyväskylän kasva-
30557: - n:o 101, Tainio n y m.: Tuonti- ja vienti- tusopillisen korkeakoulun filosofisen tiedekun-
30558: maksun perimisestä satamien kehittämistä var- nan laajentamisesta. Liitteet VIII,24. s. 337.
30559: ten. Liitteet VII,23. s. 278. - Ks. Satamat. - Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen korkea-
30560: koulu.
30561: - n:o 102, K a a s a 1 a i sen y m.: Tiealueita kos-
30562: kevan pakkolunastuslainsäädännön uudistami- - n: o 117, H y y t i ä i s e n: Liikuntakasvatuksen
30563: sesta. Liitteet VII,24. s. 279. - Ks. Pakko- opettajien valmistuksen aloittamisesta Jyväs-
30564: lunastus. kylässä. Liitteet VIII,25. s. 338. - Ks. Jyväs-
30565: kylän kasvatusopillinen korkeakoulu.
30566: - n:o 103, Suonpään ym.: Eräiden maantei-
30567: den tiealueiden lunastuskorvausten suorittami- - n:o 118, österholmin ym.: Lailla säädet-
30568: sesta valtion varoista. Liitteet VII,25. s. 280. tävästä valtionavustuksesta Åbo akademille.
30569: - Ks. Maantiet. Liitteet VIII,26. s. 339 ja 340. - Ks. Yliopisto.
30570: - n:o 104, Härkösen ym.: Määrärahasta en- - n: o 119, H o s i a n y m.: Määrärahasta talous-
30571: nen vuotta 1958 rakenteille pantujen maantei- opettajien jatkokoulutuksen järjestämiseksi
30572: den tiealueiden lunastuksista aiheutuvien me- Lappeenrannan kesäyliopistossa. Liitteet VIII,
30573: nojen korvaamiseksi kunnille. Liitteet VII,26. 27. s. 341. - Ks. Yliopisto.
30574: s. 281. - Ks. Maantiet.
30575: -- n:o 120, Honkosen ym.: Venäjänkielen
30576: - n: o 105, P e n t i n y m.: Maan pakkolunasta- opiskelun tehostamisesta oppikouluissa ja yli-
30577: jan veivoittamisesta suorittamaan rasitus- ym. opistoissa. Liitteet VIII,28. s. 343. - Ks.
30578: todistuksista menevät maksut. Liitteet VII,27. Oppikoulut.
30579: s. 282. - Ks. Pakkolunastus.
30580: - n:o 121, He 1 teen y m.: Määrärahasta Hy-
30581: - n:o 106, Liinamaan ym.: Eräiden kunnan- vinkään yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
30582: ja kyläteiden rakentamista koskevien hankkei- tuun. Liitteet VIII,29. s. 344. - Ks. Oppi-
30583: den loppuunsaattamisesta. Liitteet VII,28. s. koulut.
30584: 283. - Ks. Tielaki.
30585: - n: o 122, L i n d e m a n i n y m.: Karis-Billnäs
30586: - n: o 107, Leino s en y m.: Moottoriajoneuvo- Samskola nimisen yhteiskoulun ottamisesta val-
30587: asetuksen 38 § :n muuttamisesta. Liitteet tion haltuun. Liitteet VIII,30. s. 345 ja 346.
30588: VII,29. s. 284. - Ks. Moottoriajoneuvot. - Ks. Oppikoulut.
30589: 12 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959.
30590:
30591:
30592: n: o 123, H o s t i 1 a n: Karhulan yhteiskoulun - n:o 138, Nord f o r s i n y m.: Yksityisissä
30593: ottamisesta valtion haltuun. Liitteet VIII,31. kansakouluissa palvelevien opettajien eläke-
30594: s. 347.- Ks. Oppikoulut. oikeuden turvaamisesta. Liitteet Vill,46. s. 373.
30595: - Ks. Eläkkeet.
30596: n:o 124, Lehmosen ym.: Viitasaaren yh-
30597: teiskoulun valtion haltuun ottamisesta. Liit- - n: o 139, R o s n e 11 i n y m.: Ammattiopintojen
30598: teet Vill,32. s. 348. - Ks. Oppikoulut. avustuslain tarkistamisesta. Liitteet Vill,47.
30599: s. 375. - Ks. Ammattiopinnot.
30600: n:o 125, Paasion y m.: Yksityisoppikoulu-
30601: jen taloudellisen aseman tervehdyttämisestä. - n:o 140, Saalastin ym.: Naisten kotitalou-
30602: Liitteet VIII,33. s. 349. - Ks. Oppikoulut. dellisen oppivelvollisuuden toteuttamisesta. Liit-
30603: teet VIII,48. s. 376. - Ks. Oppivelvollisuus.
30604: - n:o 126, R i h t niemen: Esityksen antami-
30605: sesta yksityisoppikoulujen valtionavusta anne- - n:o 141, F o r s i u k sen y m.: Helsingin käsi-
30606: tun lain muuttamisesta. Liitteet Vill,34. s. 351. työnopettajaopiston ottamisesta valtion haltuun.
30607: - Ks. Oppikoulut. Liitteet VIII,49. s. 377. - Ks. Käsityö.
30608:
30609: - n:o 127, Nord f o r s i n y m.: Esityksen anta- - n:o 142, T u u 1 en ym.: Merenkulkuoppilaitos-
30610: misesta laiksi yksityiskoulujen opettajien perhe- ten sekä valtion teknillisten oppilaitosten ja
30611: eläkekysymyksen järjestämisestä. Liitteet keskusammattikoulujen rehtorien palkkauksen
30612: Vill,35. s. 353 ·ja 355. - Ks. Eläkkeet. järjestämisestä. Liitteet Vill,50. s. 378. - Ks.
30613: Merenkulkukoulut.
30614: - n:o 128, Procopen ym.: Yksityisoppikoulu-
30615: jen henkilökunnan eläkeoikeudesta valtion kou- - n:o 143, Tie k s on y m.: Kemin teknillisen
30616: luissa voimassa olevien perusteiden mukaisesti. koulun toiminnan aloittamisesta. Liitteet
30617: Liitteet Vill,36. s. 357 ja 359. - Ks. Eläkkeet. VIII,51. s. 379. - Ks. Teknilliset koulut.
30618: -- n:o 144, Sundeliin ym.: Rakennusavustus-
30619: - n: o 129, R o s n e 11 i n y m.: Koululaitoksemme lainasta Fria Kristliga Folkhögskolan nimiselle
30620: uudistamisesta yhtenäiskouluperiaatteen mukai- kansanopistolle Korsholmassa. Liitteet VIII,52.
30621: sesti. Liitteet VIII,37. s. 361. - Ks. Koulu- s. 380 ja 381. - Ks. Kansanopistot.
30622: laitos.
30623: - n:o 145, P r o c o p en: Valtion kirjastotoimis-
30624: - n:o 130, Kalavaisen ym.: Kansakoulu- ton ruotsinkielisen tarkastajan siirtämisestä
30625: asetuksen 18, 25 ja 41 §: n tarkistamisesta vastaavaan virkaan kouluhallituksen ruotsalai-
30626: opetuksen tehostamiseksi. Liitteet Vill,38. s. sessa osastossa. Liitteet VIII,53. s. 382 ja 383.
30627: 362. - Ks. Kansakoulut. - Ks. Kirjastot.
30628: -- n: o 131, L e h d o n y m.: Kansakouluasetuksen - n:o 146, Nordforsin ym.: Toimenpiteistä
30629: 115 § :n muuttamisesta. Liitteet Vill,39. s. 363. maakuntakirjastojen perustamiseksi. Liitteet
30630: ~ Ks. Kansakoulut.
30631: VIII,54. s. 384 ja 385. - Ks. Kirjastot.
30632: n:o 132, Nordforsin ym.: Kansakoulu- - n:o 147, Kuusisen ym.: Valtion varoista
30633: laitoksen viranhaltijain perhe-eläkekysymyksen kirjailijoille suoritettavien palkintojen korotta-
30634: uudelleen järjestämisestä. Liitteet Vill,40. s. misesta. Liitteet Vill,55. s. 386. - Ks. Kir-
30635: 364. - Ks. Eläkkeet. jallisuuspalkinnot.
30636: - n: o 133, L e i n o s e n y m.: Opettajain velvol- -- n:o 148, Kuusisen ym.: Kirjaveron peri-
30637: lisuutta ottaa ylitunteja hoitaakseen koskevan ruisestä kirjailijain työskentelymahdollisuuksien
30638: säännöksen muuttamisesta. Liitteet Vill,41. s. ja vanhuuden turvaamiseksi. Liitteet VIII,56.
30639: 366. - Ks. Kansakoulut. s. 387. - Ks. Verotus.
30640: - n:o 134, Korsbäckin ym.: Valtionavus- -- n:o 149, Kuusisen ym.: Varojen varaami-
30641: tuksesta heikossa taloudellisessa asemassa ole- sesta julkisten rakennusten taiteelliseen kau-
30642: ville kaupungeille kansakoululaitoksen ylläpitä- nistamiseen. Liitteet VIII,57. s. 388. - Ks.
30643: miseksi. Liitteet VIII,42. s. 367 ja 368. - Ks. Taide.
30644: Kansakoulut.
30645: - n: o 150, P r o c o p e n y m.: Porvoon tuomio-
30646: n:o 135, V. E. Partasen ym.: Toimen· kirkon kunnossapito- ja korjaustöiden loppuun
30647: piteistä apukoulunimityksen poistamiseksi kan- saattamisesta. Liitteet VIII,58. s. 389 ja 390.
30648: sakoululainsäädännöstä. Liitteet Vill,43. s. 369. - Ks. Kirkko.
30649: - Ks. Kansakoulut.
30650: - n:o 151, ö s te r h o 1m i n ym.: Toimenpiteistä
30651: - n:o 136, Leinosen ym.: Kansakoulun lau- palovaaran poistamiseksi Runeberginkodissa Por-
30652: lunopettajain aseman parantamisesta. Liitteet voossa. Liitteet VIII,59. s. 391 ja 392. - Ks.
30653: Vill,44. s. 370. - Ks. Kansakoulut. Runeberginkoti.
30654: - n:o 137, Stenberg i n y m.: Kansakoululais- - n: o 152, N i e m e 1 ä n y m.: Määrärahasta Ola-
30655: ten koululaismatkojen avustamisesta valtion va- vinlinnan korjaustöihin. Liitteet VIII,60. s.
30656: roilla. Liitteet VIII,45. s. 372. - Ks. Matkailu. 393. - Ks. Olavinlinna.
30657: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 13
30658: - n:o 153, Svinhufvudin ym.: Määrä- - n:o 168, Leinosen ym.: Toimenpiteistä
30659: rahasta hautamuistomerkin pystyttämiseksi metsätyömieskoulun aikaansaamiseksi Vaalan
30660: Luumäen Kankaan sankarihauta-alueelle. Liit- hoitoalueeseen. Liitteet IX,22. s. 442. - Ks.
30661: teet VIII,61. s. 394. - Ks. Haudat. Ammattikasva tus.
30662:
30663: - n:o 154, Lehmosen y m.: Kaikkien nuoriso- - n:o 169, N i e me 1 ä n y m.: Toimenpiteistä
30664: järjestöjen saattamisesta tasavertaiseen ase- metsäkurssikeskuksen aikaansaamiseksi Itä-Sa-
30665: maan avustuksia myönnettäessä. Liitteet voon. Liitteet IX,23. s. 443. - Ks. Ammatti-
30666: VIII,62. s. 395. - Ks. Nuorisojärjestöt. kasvatus.
30667: - n:o 170, Linnan ym.: Karjataloustuotteiden
30668: - n:o 155, Honkosen ym.: Kansa- ja oppi- vientipalkkioihin menevien varojen käyttämi-
30669: koulujen voimistelusalien luovuttamisesta ur- sestä näiden tuotteiden kotimaisten kuluttaja-
30670: heiluseurojen käyttöön. Liitteet VIII,63. s. 397. hintojen alentamiseksi. Liitteet IX,24. s. 445.
30671: - Ks. Urheilu. - Ks. Karjatalous.
30672: - n: o 156, Aitio n y m.: Urheilutoiminnan edis- --- n:o 171, Paarmanin ym.: Toimenpiteistä
30673: tämisestä rautatiealennuksin. Liitteet VIII,64. maidon hintaporrastuksen aikaansaamiseksi.
30674: s. 398. - Ks. Urheilu. Liitteet IX,25. s. 446. - Ks. Maito.
30675: - n:o 157, Kalliokosken ym.: Maamies- - n: o 172, V en n a m o n: Maidon hintaporras-
30676: opiston perustamisesta Ylivieskaan, Liitteet tuksen korottamisesta. Liitteet IX,26. s. 447.
30677: IX,ll. s. 429. - Ks. Maamieskoulut. - Ks. Maito.
30678:
30679: n: o 158, K o i 'V i s t o n: Maamieskoulun perus- - n:o 173, Jungarån ym.: Maidontuotanto-
30680: tamisesta Tornionjokivarteen. Liitteet IX,12. avustuksen suorittamisesta eräissä osissa maata.
30681: s. 430. - Ks. Maamieskoulut. Liitteet IX,27. s. 448 ja 449. - Ks. Maito.
30682: - n:o 174, Sauran ym.: Rukiin kaksihinta-
30683: - n: o 159, J u n g a r å n y m.: Lannäslundin maa- järjestelmän poistamisesta. Liitteet IX,28. s.
30684: talouskoulun uudisrakennuksista. Liitteet IX,13. 450. - Ks. Vilja.
30685: s. 431 ja 432. - Ks. Maatalouskoulut.
30686: - n:o 175, Kekkosen ym.: Maaseudun perua-
30687: - n:o 160, Koiviston y m.: Yhdistetyn maa- luottokysymyksen järjestämisestä. Liitteet IX,29.
30688: mies- ja karjanhoitokoulun perustamisesta Sai- s. 452. - Ks. Maatalous.
30689: laan. Liitteet IX,14. s. 433. - Ks. Maamies-
30690: koulut. - n: o 176, S a 1m i s en ym.: Toimenpiteistä tila-
30691: kohtaisen maataloustuotannon edistämiseen
30692: - n:o 161, Jämsenin ym.: Määrärahasta Keski- myönnettävien varojen käyttämiseksi lainoina.
30693: Suomen kotitalousopettajaopiston ja sen emän- Liitteet IX,30. s. 453. - Ks. Maatalous.
30694: täkoulun laajentamiseksi. Liitteet IX,15. s. 434.
30695: - Ks. Kotitalouskoulut. - n:o 177, Asunnan ym.: Lisäyksestä vuoden
30696: 1959 tulo- ja menoarvioon !ainoiksi ja avustuk·
30697: - n:o 162, Jämsenin ym.: Määrärahasta Keski- siksi yksityismetsämailla suoritettavia metsän-
30698: Suomen karjatalouskoulun muuttamiseksi val- parannustöitä varten. Liitteet IX,31. s. 454.
30699: tion kouluksi ja siirtämiseksi Tarvaalan maa- - Ks. Metsänhoito.
30700: mieskoulun yhteyteen. Liitteet IX,16. s. 436.
30701: - Ks. Karjanhoitokoulut. - n: o 178, K o s o 1 a n y m.: Toimenpiteistä vesis-
30702: töjen perkaus- ja vedenjärjestelytöiden tehos-
30703: - n: o 163, H alisen y m.: Uuden kouluraken- tamiseksi. Liitteet IX,32. s. 455. - Ks. Per·
30704: nuksen aikaansaamisesta Brahelinnan emäntä- kaustyöt.
30705: koululle. Liitteet IX,17. s. 437. - Ks. Emäntä· - n:o 179, Pentin ym.: Peruakuiva tussuunni ·
30706: koulut. telman aikaansaamisesta Pohjois-Satakunnan
30707: - n:o 164, Väänäsen y m.: Määrärahasta Suo- vesiperäisiä maita varten. Liitteet IX,33. s.
30708: nenjoen emäntäkoulun lisärakennusta varten. 456. - Ks. Kuivatustyöt.
30709: Liitteet IX,18. s. 438. - Ks. Emäntäkoulut. - n:o 180, Leinosen ym.: Määrärahasta Poh·
30710: jois- ja Keski-Pohjanmaan alityöllisyysalueilla
30711: n:o 165, Rytkösen y m.: Runnin emäntä- soistuneiden metsämaiden kuivattamiseksi. Liit·
30712: koulun päärakennuksen rakentamisesta. Liitteet
30713: teet IX,34. s. 457. - Ks. Kuivatustyöt.
30714: IX,19. s. 439. - Ks. Emäntäkoulut.
30715: - n:o 181, Rytkösen ym.: Pohjois-Savon ve·
30716: - n: o 166, S a a 1 a s t i n: Kotitalousopettajaopis- siperäisten maiden peruakuivatussuunnitelman
30717: ton perustamisesta Pohjois-Suomeen. Liitteet laatimisesta. Liitteet IX,35. s. 459. - Ks. Kui-
30718: IX,20. s. 440. - Ks. Kotitalouskoulut. vatustyöt.
30719: - n:o 167, Halisen ym.: Metsänhoito-opetusta - n: o 182, P a a s on y m.: Valtion tuottokelpois-
30720: antavan kurssikeskuksen aikaansaamisesta Tyl· ten soiden kuivattamisesta Pohjois-Pohjan-
30721: lilän tilalle Mäntyharjun pitäjässä. Liitteet maalla. Liitteet IX,36. s. 460. - Ks. Kuiva·
30722: IX,21. s. 441. - Ks. Ammattikasvatus. tustyöt.
30723: 14 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959.
30724:
30725:
30726: - n: o 183, S a v e 1 a n y m.: Laajamittaisen ko- - n:o 199, Holopaisen ym.: Toimenpiteistä
30727: neellisen metsäojituksen käyntiin saattamisesta. asutustarkoituksiin luovutetuata maasta saata-
30728: Liitteet IX,37. s. 461. - Ks. Ojitus. van hinnan maksamiseksi määräajan kuluttua-
30729: kin. Liitteet IX,53. s. 478. - Ks. Asutus.
30730: -- n:o 184, Timosen y m.: Pyhäselän Ham-
30731: maslahden kuivatustyön aloittamisesta. Liitteet - n:o 200, Svinhufvudin ym.: Asutusaluei-
30732: IX,38. s. 462. - Ks. Kuivatustyöt. den puhelinyhteyksien rakentamisesta asutus-
30733: varoja käyttäen. Liitteet IX,54. s. 479. - Ks.
30734: - n:o 185, Marttilan ym.: Jurvanjärven kui- Puhelin.
30735: vatushankkeen töiden aloittamisesta. Liitteet
30736: IX,39. s. 463. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 201, Vennamon: Asutus- ja maanhan-
30737: kintatilallisten hallinta- ja omistusoikeutta ra-
30738: - n: o 186, M u r r o n y m.: Sanginjoen perkaus- joittavien säännösten lieventämisestä. Liitteet
30739: töiden aloittamisesta. Liitteet IX,40. s. 464. - IX,55. s. 480. - Ks. Asutus.
30740: Ks. Perkaustyöt.
30741: - n:o 202, Miikin ym.: Toimenpiteistä kau-
30742: - n:o 187, Niirasen ym.: Rautavaaran kun- punkien ja kauppaloiden alueilla olevien maa-
30743: nassa olevien Älänteen-, Suo- ja Tiilikanjärven talouskiinteistöjen saattamiseksi samanlaiseen
30744: vedenpinnan alentamisesta. Liitteet IX,41. s. asemaan valtion lainoituksessa maalaiskuntien
30745: 465. - Ks. Kuivatustyöt. alueilla olevien maatalouskiinteistöjen kanssa.
30746: Liitteet IX,56. s. 481. - Ks. Asutuslainat.
30747: - n:o 188, Jämsenin ym.: Vatia-, Kuhnamo-
30748: ja Keiteleenjärven vedenkorkeuksien järjestä- - n:o 203, Rosenberg i n y m.: Halpakorkoi-
30749: misestä. Liitteet IX,42. s. 466. - Ks. Veden- sista lainoista jäädyttämölaitosten perustamista
30750: säännöstely. ja jäädytyslaitteilla varustettujen ajoneuvojen
30751: hankkimista varten. Liitteet IX,57. s. 482 ja
30752: - n:o 189, Härkösen ym.: Esityksen anta- 483. - Ks. Kalatalous.
30753: misesta maatalousneuvonnan keskittämisestä.
30754: Liitteet IX,43. s. 467. - Ks. Maatalousneu- - n: o 204, M a r t t i 1 a n y m.: Rakennusten ra-
30755: vonta. kentamisesta valtion koulu- ja koetiloille sil-
30756: mällä pitäen niistä saatujen kokemusten hy-
30757: - n:o 190, Asunnan ym.: Määrärahasta he- väksikäyttöä maatilataloudessa. Liitteet IX,58.
30758: vostalouden edistämiseen. Liitteet IX,44. s. s. 484. - Ks. Rakennustoiminta.
30759: 468. - Ks. Hevoset.
30760: - n:o 205, Alangon ym.: Toimenpiteistä viisi-
30761: - n:o 191, Mattilan ym.: Määrärahasta val- päiväisen työviikon käytäntöön ottamiseksi.
30762: tion siitosoriitten ostoon, hoitoon ja sijoitus- Liitteet X,18. s. 533. - Ks. Työaika.
30763: kustannuksiin. Liitteet IX,45. s. 469. - Ks.
30764: Hevoset. - n: o 206, U o t i n y m.: Kaikkien työaikalain
30765: alaisten työntekijäin saattamisesta samaan ase-
30766: - n:o 192, Raipalan ym.: Marjanviljelyksen maan lain 17 ja 18 §:n säännöksiin nähden.
30767: ja siihen liittyvän säilyketeollisuuden laajenta- Liitteet X,19. s. 535. - Ks. Työaika.
30768: misesta. Liitteet IX,46. s. 470. - Ks. Marjat.
30769: - n:o 207, Flinckin ym.: Invaliidien am-
30770: - n:o 193, Lindemanin ym.: Puutarhatalou- mattioppilaitosten henkilökunnan eläkkeiden
30771: den aluesuunnittelun toimeenpanemisesta. Liit- maksamisesta valtion varoista. Liitteet X,20.
30772: teet IX,47. s. 471. - Ks. Puutarhat. s. 536. - Ks. Eläkkeet.
30773: - n:o 194, Rosenberg i n y m.: Määrärahasta - n:o 208, Flinckin ym.: Invaliidien am-
30774: puutarhaneuvojan palkkaamiseksi Svenska Träd- mattioppilaitoksissa opiskelevien invaliidien
30775: gårdssällskapens i Finland Förbund nimiselle viikkorahan korottamisesta. Liitteet X,21. s.
30776: liitolle. Liitteet IX,48. s. 472 ja 473. - Ks. 537. - Ks. Invaliidit.
30777: Puutarhat.
30778: - n:o 209, H a r a n: Invaliidien ammattioppilai-
30779: - n:o 195, Koivusen y m.: Pienviljelijöille toksille invaliidilapsien ammattiopetuksesta ai-
30780: annettavien raivauspalkkioiden korottamisesta. heutuvien kustannusten suorittamisesta valtion
30781: Liitteet IX,49. s. 474. - Ks. Uudisraivaus. varoista. Liitteet X,22. s. 538. - Ks. Inva-
30782: liidit.
30783: - n: o 196, S e p ä n y m.: Määrärahasta !ainoiksi
30784: vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentamiseksi - n:o 210, Prunnilan ym.: Satamatyöläisten
30785: maaseudulle. Liitteet IX,50. s. 475. - Ks. Vesi- saattamisesta tapaturmavakuutuslain alaisiksi
30786: johdot. työmatkalla työsuhteen ollessa tilapäisesti kat-
30787: kenneena. Liitteet X,23. s. 539. - Ks. Tapa-
30788: - n:o 197, Väänäsen y m.: Määrärahasta !ai- turma vakuutus.
30789: noiksi ja avustuksiksi vesijohto- ja viemäri-
30790: laitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet - n: o 211, Å s v iki n y m.: Toimenpiteistä kou-
30791: IX,51. s. 476. - Ks. Vesijohdot. lulaisille ja opiskelijoille kouluissa tai oppi-
30792: laitoksissa opetuksen yhteydessä tai koulumat-
30793: - n: o 198, K e k k o s e n y m.: Raivauskonease- kalla sattuneiden tapaturmien saattamiseksi
30794: mien perustamisesta. Liitteet IX,52. s. 477. - tapaturmavakuutuslain piiriin. Liitteet X,24.
30795: Ks. Maatalouskoneet. s. 540. - Ks. Tapaturmavakuutus.
30796: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 15
30797: - n: o 212, R o i n e e n y m.: Satunnaisessa lyhyt- - n:o 227, Mustosen ym.: Metsä- ja laut-
30798: aikaisessa työssä sattuneiden tapaturmien sisäl- taustyöväen yhteisasunnoista annetun lain so-
30799: lyttämisestä ta;paturmavakuutuslain piiriin. veltamisalan laajentamisesta. Liitteet X,40. s.
30800: Liitteet X,25. s. 541. - Ks. Tapaturmavakuu- 561. - Ks. Metsätyöt.
30801: tus. - n: o 228, T ö r m ä n y m.: Tutkimuksen toi-
30802: - n:o 213, Tenhiälän ym.: Esityksen anta- mittamisesta kemiallisen teollisuuden palveluk-
30803: misesta sotilasvammalain edellyttämien eläk- sessa myrkyllisillä osastoilla työskentelevien
30804: keiden ja korvausten korottamisesta. Liitteet työntekijäin terveyttä vaarantavista tekijöistä.
30805: X,26. s. 542. - Ks. Eläkkeet. Liitteet X,41. s. 562. - Ks. Työväensuojelu.
30806: - n:o 214, Heinosen ym.: Eräiden sosiaalis- - n:o 229, Tammisen ym.: Tutkimuksen toi-
30807: ten avustusten korottamisesta. Liitteet X,27. mittamisesta Säteri Oy:n työpaikkojen tervey-
30808: s. 544. - Ks. Yhteiskunnallinen tuki. dellisistä olosuhteista. Liitteet X,42. s. 563. -
30809: Ks. 'fyöväensuojelu.
30810: - n:o 215, Siltasen ym.: Vähävaraisten lapsi-
30811: rikkaiden perheiden perherasituksen helpotta- - n:o 230, V. K. Turusen ym.: Tuotanto-
30812: misesta. Liitteet X,28. s. 546. - Ks. Yhteis- komiteoitten toimialan laajentamisesta. Liitteet
30813: kunnallinen tuki. X,43. s. 564. - Ks. Tuotantokomiteat.
30814: - n:o 216, Siltasen y m.: Lapsilisien penmi- - n: o 231, P u h a k a n y m.: Työntekijäin luot-
30815: sestä verotustaitse takaisin suurituloisilta ja tamusmiesten aseman järjestämisestä. Liitteet
30816: varakkailta lapsilisien saajilta. Liitteet X,29. X,44. s. 565. - Ks. Luottamusmiehet.
30817: s. 547. - Ks. Lapsilisä.
30818: - n: o 232, U otin y m.: Työmaiden luottamus-
30819: - n:o 217, Ehrnroothin ym.: Kansaneläke- miesten aseman turvaamisesta. Liitteet X,45.
30820: lain muuttamisesta siten, että hautausavustus s. 566. - Ks. Luottamusmiehet.
30821: voitaisiin suorittaa täysimääräisenä myös kan-
30822: saneläkettä saaneen vakuutetun omaisille. Liit- - n:o 233, R i h t niemen ym.: Selvityksen
30823: teet X,30. s. 548 ja 549. - Ks. Kansaneläke- aikaansaamisesta sosiaalipoliittisten etuisuuk-
30824: laki. sien ja niistä aiheutuvien rasituksien jakaan-
30825: tumisesta. Liitteet X,46. s. 567. - Ks. Yhteis-
30826: - n:o 218, Heinosen y m.: Toimenpiteistä kunnallinen tuki.
30827: naisten ammatinvalintaan, kasvatukseen ja kou-
30828: lutukseen liittyvien kysymysten tutkimiseksi. - n:o 234, Lukkarisen ym.: Tutkimuksen
30829: Liitteet X,31. .s. 550. - Ks. Ammatinvalinta. toimittamisesta perhepäiväkotien perustami-
30830: sesta. Liitteet X,47. s. 568. - Ks. Lastenhoito.
30831: - n:o 219, Leinosen ym.: Ammatinvalinnan-
30832: ohjauksen piiritoimiston perustamisesta Oulun - n:o 235, Pekkarisen y m.: Toimenpiteistit
30833: kaupunkiin. Liitteet X,32. s. 552. - Ks. Am- puutavaran mittaussäännösten muuttamiseksi.
30834: matinvalinta. Liitteet X,48. s. 569. - Ks. Puutavara.
30835: - n: o 220, A i t i on y m.: Esityksen antamisesta - n: o 236, T e n h i ä 1 ä n y m.: Puolustuslaitok-
30836: invaliidien työhön sijoittamisesta määräosuus- sen Vammaakosken tehtaan ja valtion pukuteh-
30837: järjestelmän muodossa. Liitteet X,33. s. 553. - taan konekannan uusimisesta. Liitteet XI,1.
30838: Ks. lnvaliidit. s. 575. - Ks. Puolustuslaitos.
30839: -- n:o 221, Haapa s a 1 on y m.: Selvityksen toi- - n:o 237, Te n h i ä 1 ä n y m.: Keskussotilassai-
30840: mittamisesta nuorien työttömien toimeentulon raala 2: n puutteellisuuksien korjaamisesta.
30841: turvaamisesta. Liitteet X,34. s. 554. - Ks. Liitteet XI,2. s. 576. - Ks. Sairaalat.
30842: Työttömyys.
30843: - n: o 238, T e n h i ä 1 ä n y m.: Puolustuslaitok-
30844: - n:o 222, Mustosen ym.: Palkattomalla sen teknillisen henkilöstön vajauksen poistami-
30845: pakkoloma;lla oleva;n oikeuttamisesta paasemaan sesta. Liitteet XI,3. s. 577. - Ks. Puolustus-
30846: työttömyyskortistoon. Liitteet X,35. s. 556. - laitos.
30847: Ks. Työttömyys.
30848: - n: o 239, Inna 1 a n y m.: Toimenpiteistä puo-
30849: - n: o 223, T a i n i o n y m.: Työttömyystyömailla lustuslaitoksen siviilivirkailijain oikeuttamiseksi
30850: maksettavien palkkojen korottamisesta. Liitteet lukemaan palvelusvuosiksi eläkettä varten suo-
30851: X,36. s. 557. - Ks. Työttömyys. jeluskuntajärjestössä palvelemansa aika. Liit-
30852: - n: o 224, L a -h t e 1 a n: Työttömyysavustuslain teet XI,4. s. 578. - Ks. Puolustuslaitos.
30853: muuttamisesta. Liitteet X,37. s. 558. - Ks. - n: o 240, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta 757
30854: Työttömyys. alemman palkkausluokan kersantin toimen ko-
30855: - n: o 225, T a i n i o n y m. : Siirtotyömaiden ruo- rottamiseksi 15 palkkausluokkaan. Liitteet
30856: kailuolojen parantamisesta. Liitteet X,38. s. 559. XI,5. s. 579. - Ks. Puolustuslaitos.
30857: - Ks Siirtotyömaat.
30858: - n: o 241, T e n h i ä 1 ä n y m.: Puolustuslaitok-
30859: - n:o 226, Karvosen ym.: Toimenpiteistä sen kantahenkilökunnan asunto-olojen paranta-
30860: metsätyöpalkkojen saattamiseksi jatkuvan tark- miseksi Hämeenlinnan ja Riihimäen varuskun-
30861: kailun alaisuuteen. Liitteet X,39. s. 560. - Ks. nissa. Liitteet XI,6. s. 580. - Ks. Puolustus-
30862: Metsätyöt. laitos.
30863: 16 Laki-, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1959.
30864:
30865:
30866: - n:o 242, Puhakan ym.: Määrärahasta ase- - n:o 258, Karvosen ym.: Joensuun-Kove·
30867: velvollisten päivärahan korottamista varten. ron radan jatkamisesta Tiomantsiin Nuorajär-
30868: Liitteet XI,7. s. 581. - Ks. Asevelvolliset. ven rantaan. Liitteet XII,15. s. 602. - Ks.
30869: Rautatiet.
30870: - n: o 243, Å s v iki n y m.: Kotiuttamisrahan
30871: maksamisesta asevelvollisuutensa suorittaneille. - n:o 259, Koivusen ym.: Rautatien raken-
30872: Liitteet XI,8. s. 582. - Ks. Asevelvolliset. tamisesta Jyväskylästä Jämsänkoskelle. Liitteet
30873: XII,16. s. 603. - Ks. Rautatiet.
30874: -'- n: o 244, P e 1 t o s e n y m.: Tutkimuksen toi-
30875: mittamisesta rautatierahtialennusten tarkoituk- - n:o 260, Kokkolan ym.: Määrärahasta In-
30876: senmukaisuudesta. Liitteet XII,l. s. 587. - Ks. keroisten-Kotkan rataosan kaksoisraiteista-
30877: Rautatiemaksut. mista varten. Liitteet XII,17. s. 604. - Ks.
30878: Rautatiet.
30879: - n:o 245, R. Virtasen y m.: Rautateiden
30880: kuukausilippujen hintojen alentamisesta. Liit- - n:o 261, Leinosen y m.: Koneellisen maas-
30881: teet XII,2. s. 588. - Ks. Rautatiemaksut. totutkimuksen loppuunsaattamisesta Oulun-
30882: Kuusamon ratasuunnalla Pudasjärven ja Tai-
30883: - n:o 246, Hu 1 t i n y m.: Tutkimuksen toimit- valkosken välillä. Liitteet XII,18. s. 605. -
30884: tamisesta Oy Pohjolan Liikenne Ab:n ja val- Ks. Rautatiet.
30885: tionrautateiden välisistä liikesuhteista. Liitteet
30886: XII,3. s. 589. - Ks. Pohjolan Liikenne. - n:o 262, M a t i 1 a i sen y m.: Määrärahasta
30887: alikäytävän rakentamista varten Tainionkosken
30888: - n:o 247, Helteen ym.: Määrärahasta liiken- asema-alueen kohdalle. Liitteet XII,19. s. 606.
30889: teen kauko-ohjausjärjestelmän kehittämiseen - Ks. Rautatiet.
30890: valtionrautateillä. Liitteet XII,4. s. 590. - Ks.
30891: Rautatiet. - n:o 263, Matilaisen ym.: Rautatien ra-
30892: kentamisesta Tohmajärveltä Parikkalaan. Liit-
30893: - n: o 248, P e n t i n y m.: V etureiden polttoaine- teet XII,20. s. 607. - Ks. Rautatiet.
30894: kysymyksen selvittämisestä. Liitteet XII,5. s.
30895: 591. - Ks. Rautatiet. - n:o 264, Niskalan ym.: Kaulirannan- Ko-
30896: larin rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,21.
30897: - n:o 249, _Haapasalon ym.: Pieksämäen s. 608. - Ks. Rautatiet.
30898: vaunukorjauspajan laajennussuunnitelmien to-
30899: teuttamisesta. Liitteet XII,6. s. 592. - Ks. - n:o 265, P e 1 t o sen ym.: Jyväskylän-Jäm-
30900: Rautatiet. sänkosken rautatien rakentamisesta. Liitteet
30901: XII,22. s. 609. - Ks. Rautatiet.
30902: - n:o 250, He 1 teen y m.: Dieselveturien ko-
30903: koonpano- ja korjaustoiminnan aloittamisesta - n:o 266, Peltosen ym.: Rautatien rakenta-
30904: Hyvinkään konepajalla. Liitteet XII,7. s. 593. misesta Otanmäestä Tuomiojan kautta Raa-
30905: - Ks. Rautatiet. heen. Liitteet XII,23. s. 611. - Ks. Rautatiet.
30906: - n:o 251, P e 1 t o sen y m.: Metallirunkoisten - n:o 267, Pesosen ym.: Tutkimuksen toi-
30907: matkustajavaunujen rakentamisesta Pasilan ko- mittamisesta rautatien rakentamiseksi Heino-
30908: nepajalla. Liitteet XII,8. s. 594. - Ks. Rau- lasta Jyväskylän-Pieksämäen radalle. Liitteet
30909: tatiet. XII,24. s. 612. - Ks. Rautatiet.
30910: - n: o 252, S a 1 i n i n y m.: Toimenpiteistä val- - n: o 268, R ö n k ö n: Rautatien rakentamisesta
30911: tionrautateiden konepajojen työllisyyden paran- Iisalmesta Nurmekseen. Liitteet XII,25. s. 613.
30912: tamiseksi. Liitteet XII,9. s. 595. - Ks. Rauta- - Ks. Rautatiet.
30913: tatiet.
30914: - n:o 269, T u u 1 en y m.: Määrärahasta Lap-
30915: - n:o 253, Åsvikin ym.: Valtionrautateiden peenrannan-Luumäen rataoikaisutyön aloitta-
30916: Vaasan konepajan toiminnan turvaamisesta. miseksi. Liitteet XII,26. s. 614. - Ks. Rau-
30917: Liitteet XII,lO. s. 596. - Ks. Rautatiet. tatiet.
30918: - n:o 254, Hallbergin ym.: Onkamon-Pa- - n:o 270, V. R. Virtasen ym.: Nokian ase-
30919: rikkalan rautatien rakentamisesta. Liitteet man tasoylikäytävän rakentamisesta yli· tai
30920: XII,ll. s. 597. - Ks. Rautatiet. alikäytäväksi. Liitteet XII,27. s. 616. - Ks.
30921: Rautatiet.
30922: - n:o 255, Hyytiäisen ym.: Rautatien ra-
30923: kentamisesta Jyväskylästä Säynätsaloon. Liit- - n:o 271, Åsvikin ym.: Pohjanmaan ran-
30924: teet XII,12. s. 598. - Ks. Rautatiet. nikkoradan rakentamisesta. Liitteet XII,28. s.
30925: 617. - Ks. Rautatiet.
30926: - n: o 256, J ä m s enin y m.: Baarijärven-
30927: Haapamäen rautatien ottamisesta uusien rauta- - n: o 272, U otin y m.: Riihimäen asemalle
30928: teiden rakennusohjelmaan. Liitteet XII,13. s. tarvittavan rautatiehenkilökunnan huoltoraken-
30929: 599. - Ks. Rautatiet. nuksen rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet
30930: XII,29. s. 618. - Ks. Rautatiet.
30931: - n:o 257, Kajatsalon ym.: Tutkimuksen
30932: toimittamisesta rautatien rakentamiseksi rata- - n: o 273, A h o s e n y m.: Asematalon rakenta-
30933: osalla Luumäki-Hamina-Kotka. Liitteet misesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet XII,30.
30934: XII,14. s. 600. - Ks. Rautatiet. s. 619. - Ks. Rautatiet.
30935: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 17
30936: - n:o 274, Leinosen ym.: Oulun rautatiease- - n:o 289, Backlundin ym.: Kaskisten-
30937: man lopullisen suunnitelman laatimisesta. Liit- Närpiön maantiellä olevan Benvikin mäen le-
30938: teet XII,31. s. 620. - Ks. Rautatiet. vittämisestä ja tasoittamisesta. Liitteet XII,46.
30939: s. 637 ja 638. - Ks. Maantiet.
30940: - n:o 275, Jämsenin ym.: Rautateiden tie-
30941: pohjan lunastushinnan korvaamisesta valtion - n:o 290, Erikssonin ym.: Ylä-Xhtävän-
30942: varoista. Liitteet XII,32. s. 621. - Ks. Rauta- Bäckbyn tiesuunnan vahvistamisesta ja raken-
30943: tiet. tamisesta. Liitteet XII,47. s. 639 ja 640. -
30944: Ks. Maantiet.
30945: - n:o 276, Koivusen y m.: Määrärahasta Suo-
30946: lahden-Haapajärven rautatietä varten tarvit- - n:o 291, Frimanin ym.: Tien rakentami-
30947: tavan maan lunastushinnan korvaamiseksi kun- sesta Palojoensuusta Leppäjärvelle Enontekiön
30948: nille. Liitteet XII,33. s. 622. - Ks. Rautatiet. kunnassa. Liitteet XII,48. s. 641. - Ks. Maan-
30949: tiet.
30950: - n:o 277, Ryhdän: Määrärahasta kunnan- ja - n:o 292, Friman i n ym.: Maantien rakenta-
30951: kylätP.iden rakentamiseen. Liitteet XII,34. s. misesta Saarenkylän ja Markkasuvannon välille
30952: 623. - Ks. Maantiet. Rovaniemen maalaiskunnassa. Liitteet XII,49.
30953: s. 642.- Ks. Maantiet.
30954: - n:o 278, Ryhdän: Lisäyksestä vuoden 1959
30955: tulo- ja menoarvioon kunnan- ja kyläteiden ra- - n:o 293, Frimanin ym.: Tien rakentami-
30956: kentamisen avustamiseen. Liitteet XII,35. s. sesta Sodankylän Kieringin kylästä Kittilän
30957: 624. - Ks. Maantiet. Molkojärven kylään. Liitteet XII,50. s. 643.
30958: - Ks. Maantiet.
30959: - n:o 279, Ahosen ym.: Kanavuoren-Keikka-
30960: mäen maantien rakentamisesta. Liitteet XII,36. - n:o 294, Holopaisen ym.: Ylämyllyn-
30961: s. 625. - Ks. Maantiet. Liperin kirkonkylän asemakaava-alueen-Onki-
30962: salmen lossin tien rakentamisesta. Liitteet
30963: - n:o 280, Ahosen ym.: Maantien rakentami- XII,51. s. 644. - Ks. Maantiet.
30964: sesta Vesannon-Viitasaaren maantieltä Pihti-
30965: putaan asemalle. Liitteet XII,37. s. 626. - - n: o 295, H o s t i 1 a n: Pyhtään ohikulkutien
30966: Ks. Maantiet. töiden tehokkaaseen käyntiin saattamisesta.
30967: Liitteet XII,52. s. 645. - Ks. Maantiet.
30968: - n: o 281, A h o s e n y m.: Myllymäen-Multian
30969: -Uuraisten-Koiviston maantien suunnittele- - n:o 296, Hostilan: Tutkimuksen toimitta-
30970: misesta Haminan-Virojoen vanhan tien kun-
30971: misesta ja parantamisesta. Liitteet XII,38. s.
30972: 628. - Ks. Maantiet. nostamiseksi. Liitteet XII,53. , s. 646. - Ks.
30973: Maantiet.
30974: - n:o 282, Ahosen ym.: Oriveden-Mäntän- - n:o 297, Hostilan: Karhulan-Haminan tie-
30975: Keuruun-Multian-Karstulan runkotien suun- osuuden kunnostamisesta. Liitteet XII,54. s.
30976: nittelemisesta. Liitteet XII,39. s. 629. - Ks. 647. - Ks. Maantiet.
30977: Maantiet.
30978: - n:o 298, Kiviahon y m.: Tien aikaansaami-
30979: - n:o 283, Ahosen y m.: Valtiontien n:o 13 sesta Lappajärven Lamminkylästä Alajärvelle.
30980: oikaisutyön toteuttamisesta Uuraisten kirkon- Liitteet XII,55. s. 648. - Ks. Maantiet.
30981: kylän kohdalla. Liitteet XII,40. s. 630. - Ks.
30982: Maantiet. - n:o 299, Kiviahon ym.: Kortesjärven-
30983: Pietarsaaren tien rakentamisesta. Liitteet
30984: - n: o 284, A h o s en y m.: Maantien rakentami- XII,56. s. 649. - Ks. Maantiet.
30985: sesta Lievestuoreelta Saarilammin ja Simunan
30986: kautta Laukaan Kupariin. Liitteet XII,41. s. - n:o 300, Koivusen ym.: Määrärahasta Keu-
30987: 631. - Ks. Maantiet. ruun-Petäjäveden-Jyväskylän-Vaajakosken-
30988: Lievestuoreen-Hankasalmen maantien rakenta-
30989: - n:o 285, Ahosen ym.: Maantien rakentami- miseksi. Liitteet XII,57. s. 650. - Ks. Maan-
30990: sesta Laukaan Leppävedeltä Vaajakoskelle. tiet.
30991: Liitteet XII,42. s. 632. - Ks. Maantiet.
30992: - n:o 301, La h te 1 a n: Teiden rakentamissuun-
30993: - n:o 286, Asunnan ym.: Ruoveden-Vilppu- nitelman laatimisesta Lappia varten. Liitteet
30994: lan maantien kunnostamisesta. Liitteet XII,43. XII,58. s. 651. - Ks. Maantiet.
30995: s. 633. - Ks. Maantiet. - n:o 302, La h te 1 a n: Javaruksen kylätien ra-
30996: kentamisesta maantieksi. Liitteet XII,59. s.
30997: - n:o 287, Asun n a n y m.: Suunnitelman laati- 652. - Ks. Maantiet.
30998: misesta Mäntän kauppalan ympäristön tieolo-
30999: jen parantamisesta. Liitteet XII,44. s. 634. - - n:o 303, La h te 1 a n: Savukosken tieyhteyk-
31000: Ks. Maantiet. sien parantamisesta. Liitteet XII,60. s. 653.
31001: - Ks. Maantiet.
31002: - n:o 288, Backlundin ym.: Saarijärven-
31003: Alavuden-Kauhajoen-Kaskisten tien suunnit- - n:o 304, La h te 1 a n: Maantien rakentami-
31004: telusta ja rakentamisesta. Liitteet XII,45. s. sesta Inarin kunnassa olevaan Angeliin. Liit-
31005: 635 ja 636. - Ks. Maantiet. teet XII,61. s. 654. - Ks. Maantiet.
31006:
31007: 3 E 219/59
31008: 18 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959.
31009:
31010:
31011: - n:o 305, La h te 1 a n: Maantien rakentami- rakennustöitä varten. Liitteet XII,76. s. 669.
31012: sesta Palojoensuun-Enontekiön maantiestä - Ks. Maantiet.
31013: Leppäjärven ja Palojärven kylien kautta Nor-
31014: jan rajalle. Liitteet XII,62. s. 655. - Ks. - n:o 320, Pulkkisen ym.: Valtakunnan
31015: Maantiet. poikki suuntautuvan pikatien töiden käyntiin
31016: panemisesta Kuopion-Vesannon tiesuunnalla.
31017: - n:o 306, La h te 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo- Liitteet XII,77. s. 670. - Ks. Maantiet.
31018: den 1959 tulo- ja menoarvioon maantien raken-
31019: tamiseksi Posion-Kuusamon maantiestä Yli- -- n: o 321, R a n t a m a a n y m.: Tutkimuksen
31020: kitkajärven luoteispuolitae Kemijärven-Kuusa- toimittamisesta maantien rakentamiseksi Sää-
31021: mon maantiehen. Liitteet XII,63. s. 656. - mingin saariston kautta Savonlinnaan. Liitteet
31022: Ks. Maantiet. XII,78. s. 671.- Ks. Maantiet.
31023: - n:o 307, La h te 1 a n: Tutkimuksen toimitta- - n:o 322, Rytkösen ym.: Koivujärven ja
31024: misesta maantien rakentamiseksi Seipäjärveltä Haapamäen kylien välisen yhdystien rakenta·
31025: Ristonmännikköön. Liitteet XII,64. s. 657. - misesta. Liitteet XII,79. s. 672. - Ks. Maan-
31026: Ks. Maantiet. tiet.
31027: - n:o 308, Lakkalan ym.: Tien rakentami- - n:o 323, Rytkösen ym.: Iisalmen-Oulun
31028: sesta Nuottavaaralta Taapajärvelle. Liitteet valtamaantien peruaparannustöiden aloittami-
31029: XII,65. s. 658. - Ks. Maantiet. sesta Vieremän kunnan alueella. Liitteet XII,80.
31030: s. 673. - Ks. Maantiet.
31031: - n:o 309, Lakka 1 a n y m.: Tien rakentami-
31032: sesta Kolarin Venejärven kylästä Kurtakon - n:o 324, Svinhufvudin ym.: Turkian-
31033: kylään. Liitteet XII,66. s. 659. - Ks. Maan- Haapalan isännättömän tien muodostamisesta
31034: tiet. yleiseksi tieksi. Liitteet XII,81. s. 674. - Ks.
31035: Maantiet.
31036: - n:o 310, Lakkalan ym.: Peliosta Kolariin
31037: johtavan Väylänvarrentien peruakorjauksesta ja - n: o 325, Tainio n y m.: Tien rakentamisesta
31038: oikaisemisesta. Liitteet XII,67. s. 660. - Ks. Tanhuan-Värriön tiestä Savukosken Seitajär-
31039: Maantiet. ven kylään. Liitteet XII,82. s. 675. - Ks.
31040: - n:o 311, Lakkalan ym.: Äkäsjoensuun- Maantiet.
31041: Äkäslompolon tien kunnostamisesta. Liitteet - n:o 326, Ta u r i a i sen y m.: Maantien raken-
31042: XII,68. s. 661. - Ks. Maantiet. tamisesta Lentiiran kylän Änätin niskasta Var-
31043: - n:o 312, Lehmosen ym.: Keski-Suomen tie- tiuskylään. Liitteet XII,83. s. 676. - Ks.
31044: piirin alueella olevien maanteiden kunnostami- Maantiet.
31045: sesta. Liitteet XII,69. s. 662. - Ks. Maantiet. - n:o 327, Ta u r i a i sen y m.: Suomussalmen
31046: yli johtavan tien pengerrystöiden suorittami-
31047: - n:o 313, Lehmosen ym.: Keitelepohjan- sesta. Liitteet XII,84. s. 677. - Ks. Maantiet.
31048: Naarajärven-Kinnulan maantien rakentami-
31049: sesta. Liitteet XII,70. s. 663. - Ks. Maantiet. - n:o 328, Tiekson ym.: Lantiosaaren-Koi-
31050: vun maantien oikaisu- ja korjaustöiden aloitta-
31051: - n: o 314, M a t i 1 a i s e n y m.: Määrärahasta
31052: tien rakentamista varten Taipalsaaren Kylän- misesta. Liitteet XII,85. s. 678. - Ks. Maan-
31053: tiet.
31054: niemeen. Liitteet XII,71. s. 664. - Ks. Maan-
31055: tiet. - n:o 329, Tiekson ym.: Maantien rakenta·
31056: - n:o 315, Matilaisen ym.: Määrärahasta misesta Kitkajärven pohjoispuolisesta tiestä
31057: maantien rakentamista varten Imatran kaup- Kuusamon-Kemijärven maantiehen. Liitteet
31058: palasta Äitsaaren kautta Salonsaareen. Liitteet XII,86. s. 679. - Ks. Maantiet.
31059: XII,72. s. 665.- Ks. Maantiet. - n:o 330, Timosen ym.: Maantien rakenta·
31060: - n:o 316, Miikin ym.: Maantien rakentami- misesta Nurmeksen kunnan Saramon kylästä
31061: sesta Taipalsaaren Kylänniemestä Puumalan- Valtimon kunnan Sivakan kylään. Liitteet
31062: Imatran maantielle. Liitteet XII,73. s. 666. - XII,87. s. 680. - Ks. Maantiet.
31063: Ks. Maantiet.
31064: - n:o 331, Timosen ym.: Suunnitelman laati-
31065: - n:o 317, Murron ym.: Maantien rakentami- misesta Joensuun-Kajaanin valtatien oikaisu-
31066: sesta Pudasjärven Jaalangan asutusalueelta ja peruskorjaustöistä. Liitteet XII,88. s. 681.
31067: Siivikkoon. Liitteet XII, 74. s. 667. - Ks. - Ks. Maantiet.
31068: Maantiet.
31069: - n: o 332, T i m o s e n y m.: Rapuliu yhdystien
31070: - n:o 318, Niirasen y m.: Maantien rakenta- rakentamisesta Valtimon kunnassa. Liitteet
31071: misesta Polvijärven-Junan maantieltä Lipas- XII,89. s. 682. - Ks. Maantiet.
31072: vaarasta Juuan-Kaavin maantielle Petrovaa-
31073: raan. Liitteet XII,75. s. 668. - Ks. Maantiet. - n:o 333, V. Turusen: Valtatien n:o 6 jat-
31074: kamisesta Joensuusta Juuan ja Valtimon kautta
31075: - n: o 319, P e n t i n y m.: Määrärahasta Kihniön Kajaaniin. Liitteet XII,90. s. 683. - Ks.
31076: -Pohjois-Parkanon-Karvian yhdysliikennetien Maantiet.
31077: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1959. 19
31078: - n:o 334, Tuulen ym.: Toimenpiteistä tien - n:o 348, V. A. Virtasen ym.: Uuden maan-
31079: rakentamiseksi Valkealan kunnan Vuohijärveltä tiesillan aikaansaamisesta Kyrönsalmeen. Liit-
31080: Kirjokiven ja Hillasensalmen kautta Voikos- teet XII,105. s. 699. - Ks. Sillat.
31081: kelle. Liitteet XII,91. s. 684. - Ks. Maantiet.
31082: - n: o 349, V. A. V i r t a s e n y m.: Sillan ra·
31083: - n:o 335, Tuulen ym.: Määrärahasta Val- kantamisesta Orivirtaan. Liitteet XII,106. s.
31084: kealan kirkonkylän-Näkkimistön-Tuohikotin 700. - Ks. Sillat.
31085: tien oikaisemiseksi ja parantamiseksi. Liitteet
31086: XII,92. s. 685.- Ks. Maantiet. - n: o 350, T u u 1 en y m.: Määrärahasta Kaunis·
31087: saaren sataman syventämis· ja rakennustyön
31088: ---- n:o 336, Uusi ta 1 on ym.: Maantien raken· aloittamiseen. Liitteet XII,107. s. 701. - Ks.
31089: tamisesta Alavuden-Peräseinäjoen maantieltä Satamat.
31090: Niinimaan pysäkille ja siitä edelleen Hunna·
31091: kon-Kivenmäen kautta Kuortaneen Hynnilään. - n: o 351, T ei r i n y m.: örögrundin kalastus·
31092: Liitteet XII,93. s. 686. - Ks. Maantiet. sataman aallonmurtajan rakennustyön aloitta·
31093: misesta ja loppuun saattamisesta Luodossa.
31094: - n:o 337, V. A. Virtasen ym.: Maantien ra· Liitteet XII,108. s. 702 ja 703. - Ks. Satamat.
31095: kantamisesta Sääruingin saariston kautta Sa·
31096: vonlinnasta Särkilahteen ja edelleen Imatralle. - n:o 352, Leinosen y m.: Toimenpiteistä
31097: Liitteet XII,94. s. 687. - Ks. Maantiet. Oulun sisääntuloväylän parantamiseksi. Liit·
31098: teet XII,109. s. 704. - Ks. Majakat.
31099: - n:o 338, Friman i n y m.: Salmen sillan ra·
31100: kantamisesta Sodankylän-Kittilän maantiellä. - n:o 353, Leinosen y m.: Uuden luotsiase·
31101: Liitteet XII,95. s. 688. - Ks. Sillat. man rakentamisesta Hailuodon Marjaniemeen.
31102: Liitteet XII,UO. s. 705. - Ks. Luotsiasemat.
31103: - n:o 339, H osti 1 a n: Sillan rakentamisesta
31104: Keihässalmeen Pyhtään kunnassa. Liitteet - n:o 354, Leinosen ym.: Uuden luotsiase·
31105: XII,96. s. 689. - Ks. Sillat. man rakentamisesta Oulun Toppilaan. Liitteet
31106: - n:o 340, Jämsenin ym.: Tutkimuksen toi- XII,111. s. 706. - Ks. Luotsiasemat.
31107: mittamisesta sillan rakentamiseksi Matosalmen - n:o 355, Leinosen ym.: Kasuunimajakan
31108: yli. Liitteet XII,97. s. 690. - Ks. Sillat. rakentamisesta Kemin edustalle. Liitteet
31109: - n:o 341, Koiviston: Toimenpiteistä sillan XII,112. s. 707.- Ks. Majakat.
31110: rakentamiseksi Tornionjoen yli Aavasaksan ja
31111: - n:o 356, V. A. Virtasen ym.: Toimenpi·
31112: övertorneån välille. Liitteet XII,98. s. 691. - teistä Oravin kanavan säilyttämiseksi matkus·
31113: Ks. Sillat. tajalaivaliikenteen kulkureittinä. Liitteet
31114: - n:o 342, M a n n i 1 a n y m.: Sillan rakentami- XII,113. s. 708.- Ks. Kanavat.
31115: sesta Pulkkilansalmeen. Liitteet XII,99. s. 693.
31116: - Ks. Sillat. - n:o 357, Korsbäckin ym.: Porin ja Vaa·
31117: san välille rakennettavan lentokentän tutki·
31118: - n:o 343, Matilaisen ym.: Määrärahasta mus- ja suunnittelutöistä. Liitteet XII,114. s.
31119: Mansikkakosken maantieliikennesillan leventä- 709 ja 710. - Ks. Lentokentät.
31120: mistä varten. Liitteet XII,100. s. 694. - Ks.
31121: Sillat. - n: o 358, N i e me 1 ä n y m.: M'åärärahasta
31122: Savonlinnan lentokentän rakennustöiden aloit·
31123: - n: o 344, N. N i e m i s e n y m.: Määrärahasta tamiseen. Liitteet XII,115. s. 711. - Ks. Len·
31124: Orivirtaan rakennettavan maantiesillan penger- tokentät.
31125: rystöiden aloittamiseksi Savonlinnan--Joensuun
31126: maantiellä. Liitteet XII,101. s. 695. - Ks. -- n: o 359, H ä r k ö s e n y m.: Toimenpiteistä
31127: Sillat. Joroisten lentokentän rakentamiseksi. Liitteet
31128: XII,l16. s. 712. - Ks. Lentokentät.
31129: - n:o 345, Niirasen y m.: Sillan rakentami-
31130: sesta Onkisalmen lassipaikalle Liperissä. Liit· - n:o 360, Rantamaan ym.: Joroisten lento·
31131: teet XII,102. s. 696. - Ks. Sillat. kentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi.
31132: Liitteet XII,l17. s. 713. - Ks. Lentokentät.
31133: - n:o 346, Niskalan ym.: Sillan rakentami·
31134: sesta Tengeliönjoen yli Kantamaanpään-Ka- - n:o 361, Jämsenin ym.: Lentokentän ra·
31135: rungin tiellä. Liitteet XII,103. s. 697. - Ks. kantamisesta Haapajärven Pitkäkankaalle. Liit·
31136: Sillat. teet XII,ll8. s. 715. - Ks. Lentokentät.
31137: - n:o 347, Puhakan ym.: Sillan rakentami· - n:o 362, M i i k i n y m.: Puhelinjohtojan huol·
31138: sesta Kallioniemen lassipaikalle Tiomantsissa. toa koskevan säännöksen muuttamisesta. Liit·
31139: Liitteet XII,104. s. 698. - Ks. Sillat. teet XII,l19. s. 716. - Ks. Puhelin.
31140: ASIALUETTELO
31141:
31142:
31143:
31144:
31145: E 219/59
31146: Asialuettelo
31147: A. .Ammalttikoulut: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 3
31148: määrärahan osoittamisesta kurssikeskuksen ra-
31149: Aavasaksa: - Ks. Sillat. ken•tamiseen Keski-Suomen keskusammattikou-
31150: lun yhteyteen. Liitteet IV,98. s. 174. L. Vv:aan,
31151: Agentit: - Ks. Ulkomaankauppa. jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 77.
31152: - Ks. Eläkkeet. Invaliidit. Merenkulkukoulut.
31153: Alikäytävä.t: - Ks. Rautatiet.
31154: Amma.ttikurssit: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 10
31155: Alityöllisyysalueet: - Ks. Työllisyys. Voimalai- määrärahan of!IOittamisesta maatilatalouden tek-
31156: tokset. nillistaloudellisten konekurssien järjestämistä.
31157: var·ten. Liitteet IV,105. s. 182. L. Vv:aan,
31158: Alkoholipoliklinikka: Ed. V. E. Partasen ym. jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 78.
31159: toiv.al. n: o 85 Alkoholiliikkeen voittovarojen -Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 12 määrä-
31160: käyttämisestä A-klinikkatoiminnan kehittämi- rahan osoittamisesta Työtehoseuralle Rajamäellä
31161: seen. Liitteet VI,12. s. 236. L. Tv: aan 83. sijaitsevan koneopetuskeskuksen täydentämiseksi.
31162: Liitteet IV,l07. s. 186. L. Vv:aan, jonka tulee
31163: .Almana.ka.t: Ed. Peltosen ym. toiv.al. n:o 91 aika· pyytää Mtv:n lausunto, 78.
31164: määräisten muis·ti- ym. luetteloiden ja kirjojen
31165: julkaisemisen helpottamisesta. Li~tteet VI,18. Ammattiopetus: - Ks. lnvaliidit.
31166: s. 243. L. Tv:aan 83.
31167: Amma.ttiopinnot: Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o
31168: Aluesuunnittelu: - Ks. Puutarhat. 139 ammattiopintojen avustuslain tarkistami-
31169: sesta. Liitteet VIII,47. s. 375. L. Siv:aa.n 86.
31170: Amma.tinva.lintao: Ed. Saalastin ym. lak.al. n:o 94
31171: laiksi ammatinvalinnanohjauksesta. Liitteet Apteekit: Ed. Hetemäen ym. lak.al. n: o 36 laiksi
31172: X,16. s. 528. L. Työv:aan, jonka tulee pyytää apteekkimaksusta annetun lain muuttamisesta.
31173: Siv:n lausunto, 77. Liitteet VI,4. s. 225. L. Tv:aan 74.
31174: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:'O 218 toimen-
31175: piteistä. naisten ammatinvalintaan, kasvatuk- Apukoulu: - Ks. Kansak10ulut.
31176: seen ja koulutukseen liittyvien kysymysten
31177: tutkimiseksi. Liitteet X,31. s. 550. L. Työv:aan Arava: - Ks. Asuntotuotanto.
31178: 90.
31179: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 219 ammatin- Asemat: - KB. Rautatiet.
31180: valinnanohjauksen piiritoimiston perustamisesta
31181: Oulun kaupunkiin. Liitteet X,32. s. 552. L. Asevelvolliset: Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 242
31182: Työv:aan 90. määrärahasta asevelvollisten päivärahan korot-
31183: tamista varten. Liitteet XI,7. s. 581. L .
31184: .A.mma.ttikasva.tus: Ed. Karvosen ym. lak.al. n:o Puolv:aan 91.
31185: 78 laiksi metsätyöntekijäin ammattikasvatuk- - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 243 kotiuttamis-
31186: sesta. Liitteet IX,IO. s. 427. L. Mtv:aan 76. rahan maksamisesta asevelvollisuutensa suorit-
31187: - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 167 metsänhoito- taneille. Liitteet XI,8. s. 582. L. Puolv:aan 91.
31188: opetusta antavan kurssikeskuksen aikaansaami- - Ks. Puolustuslaitos. Sairaalat.
31189: sesta Tyllilän tilalle Mäntyharjun pitäjässä.
31190: Liitteet IX,21. s. 441. L. Mtv:aan 87. Asukasluku: - Ks. Yhteiskunnan rakenne.
31191: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 168 toimenpiteistä.
31192: metsätyömiesmoulun aikaansaamiseksi Vaalan Asunnot: - Ks. Metsätyöt. PU'Olustuslaitos.
31193: hoitoalueeseen. Liitteet IX,22. s. 442. L.
31194: Mtv:aan 87. Asuntoavustukset: Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o
31195: - Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 169 toimen- 93 perheenasuntoavustuslaiksi. Liitteet X,l5. s.
31196: piteistä metsäkurssikeskuksen aikaansaamiseksi 526. L. Työv: aan 77.
31197: Itä-Savoon. Liitteet IX,23. s. 443. L. Mtv:aan
31198: 87. Asuntolainat: - Ks. Asutuslainat.
31199: 4 Asialuettelo 1959.
31200:
31201:
31202: Asuntotuotanto: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 49 Elatus: - Ks. Huoltoapulaki. Veritutkimus.
31203: arava-asuntojen saantia, siirtoa ja vuokraa·
31204: mista koskevien määräysten helpottamisesta. Elinkeinot: Ed. Marttilan ym. lak.al. n: o 33 laiksi
31205: Liitteet IV,68. s. 133. L. Vv:aan 81. elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun
31206: - Ks. Liikevaihtovero. Verotus. lain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 221. L.
31207: Tv:aan 74.
31208: Asutus: Ed. Hallbergin ym. lak.al. n:o 74 laiksi
31209: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä Elokuvat: - Ks. Leimavero.
31210: toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta. Liit-
31211: teet IX,6. s. 419. L. Mtv:aan 76. Eläkkeet: Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 21 val-
31212: - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n: o 199 toimen- tion työntekijäin eläkkeiden laskemiaperustei-
31213: piteistä asutustarkoituksiin luovutetusta maasta den muuttamisesta. Liitteet IV,40. s. 95. L.
31214: saatavan hinnan maksamiseksi määräajan ku- Vv:aan 80.
31215: luttuakin. Liitteet IX,53. s. 478. L. Mtv:aan - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 54 toimenpiteistä
31216: 89. valtion sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärän
31217: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 201 asutus· ja maan- lisäämiseksi. Liitteet IV,73. s. 138. L. Vv:aan
31218: hankintatilallisten hallinta- ja omistusoikeutta 81.
31219: rajoittavien säännösten lieventämisestä. Liit- - Ed. Nordfarsin ym. toiv.al. n:o 127 esityksen
31220: teet IX,55. s. 480. L. Mtv: aan 89. antamisesta laiksi yksityiskoulujen opettajien
31221: - Ks. Maankäyttölaki. Puhelin. perhe-eläkekysymyksen järjestämisestä. Lii:tteet
31222: VIII,35. s. 353 ja 355. L. Siv:aan 85.
31223: Asutusla.inat: Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 52 - Ed. Procopen ym. t10iv.al. n:o 128 yksityis-
31224: asutus-, asunto- ym. lainojen korkojen ja kwo- oppikoulujen henkilökunnan eläkeoikeudesta
31225: letusten väliaikaisesta lykkäämisestä. Liitteet valtion kouluissa voimassa olevien perusteiden
31226: IV,71. s. 136. L. Vv:aan 81. mukaisesti. Liitteet VIII,36. s. 357 ja 359. L.
31227: - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 202 toimenpiteistä Siv:aan 85.
31228: kaupunkien ja kauppaloiden alueilla olevien - Ed. Nordfarsin ym. toiv.al. n:o 132 kansa-
31229: maatalouskiinteistöjen saattamiseksi samanlai· koululaitoksen viranhaltijain perhe-eläkekysy-
31230: seen asemaan valtion lainoituksessa maalais- myksen uudelleen järjestämisestä. Liitteet
31231: ·kuntien alueilla olevien maatalouskiinteistöjen VIII,40. s. 364. L. Siv:aan 85.
31232: kanssa. Liitteet IX,56. s. 481. L. Mtv: aan 89. - Ed. Nordfarsin ym. toiv.al. n:o 138 yksityi·
31233: sissä kansakouluissa palvelevien opettajien eläke-
31234: Autot: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Myymälä- oikeuden turvaamisesta. Liitteet VIII,46. s.
31235: autokauppa. 373. L. Siv: aan 86.
31236: - Ed. Flinckin ym. toiv.al. n:o 207 invaliidien
31237: Aviopuolisot: - Ks. Verotus. ammattioppilaitosten henkilökunnan eläkk,eiden
31238: maksamisesta valtion varoista. Liitteet X,20. s.
31239: Aviottomat lapset: - Ks. Veritutkimus. 536. L. Työv: aan 89.
31240: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 213 esityksen
31241: antamisesta sotilasvammalain edellyttämien
31242: eläkkeiden ja korvausten korottamisesta. Liit-
31243: B. teet X,26. s. 542. L. Työv:aan 89.
31244: - Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 14 määrärahan
31245: BraheliDna: - Ks. Emäntäkoulut. osoittamisesta huoltoeläkkeiden maksamiseksi
31246: siviiliorvoille ja siviilileskille. Liitteet IV,109.
31247: Briketti: - Ks. Polttoaineet. s. 189. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n
31248: lausunto, 78.
31249: - Ks. Eduskunnan jäsenet. Kansakoulut. Kansan-
31250: eläkelaki. Puolustuslaitos. Rautatieläiset.
31251: D. Emäntäkoulut: Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 163
31252: uuden koulurakennuksen aikaansaamisesta Bra-
31253: Dieselveturit: - Ks. Rautatiet. helinnan emäntäkoululle. Liitteet IX,17. s. 437.
31254: L. M·tv:aan 87.
31255: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 164 määrä-
31256: rahasta Suonenjoen emäntäkoulun lisäraken-
31257: E. nusta varten. Liitteet IX,18. s. 438. L. Mtv:aan
31258: 87.
31259: Eduskunnan jäsenet: Ed. Borg-Sundmanin toiv.al. - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:10 165 Runnin
31260: n: o 10 toimenpiteistä kansanedustajan 'Oikeu- emäntäkoulun päärakennuksen rakentamisesta.
31261: desta eläkkeeseen annetun lain muuttamiseksi. Liitteet IX,19. s. 439. L. Mtv:aan 87.
31262: Liitteet IV,29. s. 83. L. Vv:aan 79. - Ks. Kotitalouskoulut.
31263: - Ks. Valtion liikelaitokset.
31264: Etuoikeus: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 9 julkisen
31265: Edustajanvaalit: Ed. Kytän .toiv.al. n:o 1 kansan- tarkastuksen alaisten luottolaitosten antamien
31266: edustajan vaalikelpoisuuden rajoittamises-ta. luottojen etuoikeuden parantamisesta. Liitteet
31267: Liitteet 1,3. s. 12. L. Prv:aan 79. 11,8. s. 29. L. Lv:aan 79.
31268: Asialuettelo 1959. 5
31269:
31270: F. - Ed. V. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 100 huolto-
31271: apujen takaisinmaksuvelvollisuuden lieventämi-
31272: Fria Kristliga Folkhögskolan: - Ks. Kansanopis- sestä. Liitteet VII,22. s. 277. L. Ltv:aan 84.
31273: tot.
31274: Huoltoeläkkeet: - Ks. Eläkkeet.
31275:
31276: Huoltorakennukset: - Ks. Rautatiet.
31277: H.
31278: Hyvinkää: - Ks. Oppikoulut.
31279: Ha-apajärvi: - Ks. Lentokentät. Puunjalostusteol-
31280: lisuus. Hämeenlinna: - Ks. Puolustuslaitos.
31281: Haapavesi: - Ks. Voimalaitokset. Höyryvoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset.
31282: Haaste: - Ks. Oikeudenkäynti.
31283:
31284: Hailuoto: - Ks. Luotsiasemat. I.
31285: Hakkeet: - Ks. Voimalaitokset. Ii: - Ks. Polttoaineet.
31286: Hallintaoikeus: - Ks. Asutus. Iisalmi: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
31287: Hamina: - Ks. Laivaveistämöt. Ikälisät: - Ks. Toimihenkilöt.
31288: Hammaslahti: - Ks. Kuivatustyöt. nomantsi: - Ks. Sillat.
31289: Hampaa.nhoito: Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 80 Invallidit: Ed. Lehmosen ym. lak.al. n: o 91 laiksi
31290: kansakoulunoppilaiden hammashoidon järjestä- invaliidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,13.
31291: misen turvaamisesta. Liitteet VI,7. s. 230. L. s. 523. L. Työv:aan 77.
31292: Tv:aan 83. - Ed. Mattilan ym. lak.al. n:o 92 laiksi invaliidi-
31293: rahalain muuttamisesta. Liitteet X,14. s. 525.
31294: Hankintakustannukset: - Ks. Kunnallisverotus. L. Työv:aan 77.
31295: - Ed. Väyrysen ym. toiv.al. n:o 82 tarkastavan
31296: Haudat: Ed. Svinhufvudin ym. toiv.al. n:o 153 ortopedilääkärin toimen muuttamisesta inva-
31297: määrärahasta hautamuistomerkin pystyttämi- liidien ammattikoulutuksen tarkastajan toi-
31298: seksi Luumäen Kankaan sankarihauta-alueelle. meksi. Liitteet VI,9. s. 232. L. Tv: aan 83.
31299: Liitteet VIII,61. s. 394. L. Siv:aan 86. - Ed. Flinekin ym. toiv.al. n:o 208 invaliidien
31300: ammattioppilaitoksissa opiskelevien invaliidien
31301: Hautausa.vustus: - Ks. Kansaneläkelaki. viikkorahan korottamisesta. Liitteet X,21. s.
31302: 537. L. Työv:aan 89.
31303: Helsinki: - Ks. Käsityö. Yliopisto. - Ed. Haran toiv.al. n:o 209 invaliidien ammatti-
31304: oppilaitoksille invaliidilapsien ammatti>opetuk-
31305: Hevoset: Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 190 sesta aiheutuvien kustannusten suorittamisesta
31306: määrärahasta heV'ostalouden edistämiseen. Liit- valtion varoista. Liitteet X,22. s. 538. L.
31307: teet IX,44. s. 468. L. Mtv:aan 88. 'fyöv:aan 89.
31308: - Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 191 määrä- - Ed. Aition ym. toiv.al. n:o 220 esityksen anta-
31309: rahasta val-tion siitosoriitten ostoon, hoitoon misesta invaliidien työhön sijoittamisesta mää-
31310: ja sijoituskustannuksiin. Liitteet IX,45. s. 469. räosuusjärjestelmän muodossa. Liitteet X,33. s.
31311: L. Mtv: aan 88. 553. L. 'l'yöv: aan 90.
31312: - Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 8 määrärahan - Ks. Eläkkeet. Sairaalat.
31313: osoittamisesta hevostalouden edistämiseksi. Liit-
31314: teet IV,103. s. 179. L. Vv:aan, jonka tulee Isojako: Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:o 46 laiksi
31315: pyytää Mtv:n lausunto, 77. isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain
31316: muuttamisesta. Liitteet VII,10. s. 263. L.
31317: Hinnat: - Ks. Asutus. Karjatalous. Maatalous. Ltv:aan 75.
31318: Maito. Vilja.
31319:
31320: Hoitopäivämaksut: - Ks. Sairaanhoito. J.
31321: Huoltoapulaki: Ed. Kilven ym. lakal. n:o 47 laiksi Jakolaitos: - Ks. Isojako.
31322: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,ll.
31323: s. 264. L. Ltv:aan 75. Jalk:aklinikka: - Ks. Sairaanhoito.
31324: -Ed. Aallon ym. toiv.al. n:o 99 esityksen anta-
31325: misesta laitoshoidon kustannuksia koskevien Joroinen: - Ks. Lentokentät.
31326: huoltoapulain säännösten muuttamisesta. Liit-
31327: teet VII,21. s. 276. L. Ltv: aan 84. Julkiset rakennukset: - Ks. Taide.
31328: 6 Asialuettelo 1959.
31329:
31330:
31331: Jurvanjii.rvi: - Ks. Kuivatustyöt. - Ed. J. E. Partasen ym. lak.al. n: o 56 laiksi
31332: kansakoululain muu•ttamisesta. Liitteet VIII,7.
31333: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. s. 304. L. Siv:aan 75.
31334: Hyytiäisen toiv.al. n:o 116 Jyväskylän kasva- - Ed. Lähteenmäen ym. lak.al. n: o 57 laiksi
31335: tusopillisen korkeakoulun filosofisen tiedekun- kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
31336: nan laajentamisesta. LHtteet VIII,24. s. 337. sesta ja eläkkeistä annetun lain 3 §: n muut-
31337: L. Siv:aan 84. tamisesta. Liitteet VIII,8. s. 306. L. Siv:aan 75.
31338: - Ed. Hyytiäisen toiv.al. n:o 117 liikuntakasva- - Ed. Kloiviston ym. lak.al. n:o 58 laiksi kansa-
31339: tuksen •opettajien valmistuksen aloittamisesta koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
31340: Jyväskylässä. Liitteet VIII,25. s. 338. L. eläkkeistä. annetun lain muuttamisesta. Liit-
31341: Siv:aan 85. teet VIII,9. s. 308. L. Siv:aan 75.
31342: - Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 59 laiksi kansa-
31343: Jäädyttlimöt: - Ks. Kalatalous. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
31344: eläkkeistä annetun lain 3, 6, 38 ja 39 § :n
31345: muuttamisesta. Liitteet VIII,10. s. 309. L.
31346: Siv:aan 75.
31347: - Ed. Leinosen ym. lak.al. n: o 60 laiksi kansa-
31348: koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
31349: eläkkeistä annetun lain 8 §: n muuttamisesta.
31350: Kainuu: - Ks. Läänijako. Liittee,t VIII,11. s. 311. L. Siv:aan 75.
31351: - Ed. Kalavaisen ym. lak.al. n:o 61 laiksi kansa-
31352: Kaisansalmi: - Ks. Sillat. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
31353: eläkkeistä annetun lain 38 §: n muuttamisesta.
31354: Kaivoslainsäädäntö: Ed. Vennamon toiv.al. n:o Liit·teet VIII,12. s. 312. L. Siv:aan 75.
31355: 109 kaivoslainsäädännön uudistamisesta. Liit- - Ed. Frimanin ym. lak.al. n:o 62 laiksi kansa-
31356: teet VII,31. s. 287. L. Ltv:aan 84. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
31357: eläkkeistä. anneotun lain 39 ja 41 §: n muutta-
31358: Kaksihintajärjestelmä: - Ks. Vilja. misesta. Liitteet VIII,13. s. 314. L. Siv:aan 75.
31359: - Ed. Leinosen ym. lak.al. n: o 63 laiksi kansa-
31360: Kalastuslaki: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 48 koululaitoks·en viranhaltijain palkkauksesta ja
31361: laiksi kalastuslain muuttamisesta. Liitteet eläkkeistä annetun lain 48 §: n muuttamisesta.
31362: VII,12. s. 265. L. Ltv:aan 75. Liitteet VIII,14. s. 316. L. Siv:aan 75.
31363: - Ed. Rihtniemen lak.al. n:•o 64 laiksi kansa-
31364: K.alastussa.tamat: - Ks. Satamat. koululaitoksen viranha~tijain palkkauksesta ja
31365: eläkkeistä. annetun lain 48 §: n muuttamisesta.
31366: Liitteet VIII,15. s. 318. L. Siv:aan 75.
31367: Kalatalous: Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 108 - Ed. Kalavaisen ym. toiv.al. n:o 130 kansa-
31368: esityksen antamisesta vesivoimatalouden ja kouluasetuksen 18, 25 ja 41 §: n tarkistami-
31369: uiton kalakannan säilyttämiseksi suoritetta- sesta opetuksen tehostamiseksi. Liitteet VIII,38.
31370: vasta maksusta. Lii·tteet VII,30. s. 286. L. s. 362. L. Siv:aan 85.
31371: Ltv:aan 84. - Ed. Lehdon ym. toiv.al. n:o 131 kansakoulu-
31372: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 203 halpa- asetuksen 115 §: n muuttamisesta. Liitteet
31373: kmkoisista lainoista jäädyttämölaitosten perus- VIII,39. s. 363. L. Siv:aan 85.
31374: tamista ja jäädytyslaitteilla varustettujen ajo- - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 133 opettajain
31375: neuvojen hankkimista varten. Liitteet IX,57.
31376: velvollisuutta ottaa ylitunteja hoitaakseen kos-
31377: s. 482 ja 483. L. Mtv:aan 89.
31378: kevan säännöksen muuttamisesta. Liitteet
31379: VIII,41. s. 366. L. Siv:aan 85.
31380: Kalenterit: - Ks. Almanakat. - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 134 valtion-
31381: avustuksesta heikossa taloudellisessa asemassa
31382: Kallioniemi: - Ks. Sillat. oleville kaupungeille kansakoululaitoksen yllä-
31383: pitämiseksi. Liitteet VIII,42. s. 367 ja 368.
31384: Kanavat: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 356 L. Siv:aan 85.
31385: toimenpiteistä Oravin kanavan säilY'ttämiseksi - Ed. V. E. Pa:z<tasen ym. ,toiv.al. n:o 135 toimen-
31386: matkustajalaivaliikenteen kulkureittinä. Liit- piteistä apukoulunimityksen poistamiseksi kan-
31387: teet XII,113. s. 708. L. Kulkv: aan 96. sakoululainsäädännöstä. Liitteet VIII,43. s. 369.
31388: L. Siv:aan 85.
31389: Kankaanpää: - Ks. Tuomiokunnat. - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 136 kansakoulun
31390: laulunopettajain aseman parantamisesta. Liit-
31391: Kamsakoulut: Ed. Kaasalaisen ym. lak.al. n: o 53 teet VIII,44. s. 370. L. Siv:aan 85.
31392: laiksi kansakoululain muuttamisesta. Liitteet - Ks. Eläkkeet. Hampaanhoito. Matkailu. Ur-
31393: VIII,4. s. 299. L. Siv:aan 75. heilu.
31394: - Ed. Halisen ym. lak.al. n: o 54 laiksi kansa-
31395: koululain muut,tamisesta. Lii'tteet VIII,5. s. 301. Kansaneläke: - Ks. Lapsilisä.
31396: L. Siv:aan 75.
31397: - Ed. Frimanin ym. lak.al. n: o 55 laiksi kansa- Kansaneläkelaki: Ed. Nederström-Lundenin ym.
31398: koululain muuttamisesta. Liitteet VIII,6. s. lak.al. n:o 85 laiksi kansaneläkelain muuttami-
31399: 302. L. Siv:aan 75. sesta. Liitteet X, 7. s. 510. L. Työv: aan 76.
31400: Asialuettelo 1959. 7
31401:
31402: - Ed. N'Ordforsin ym. lak.al. n:o 86 laiksi kan- Kauppa.la.t: - Ks. Asutuslainat.
31403: saneläkelain muuttamisesta.. Liitteet X,8. s.
31404: 512 ja 514. L. Työv:aan 77. Kaupungit: Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 95 kau·
31405: - Ed. Uusitalon ym. lak.al. n:o 87 laiksi kansan- punkikunnille erinäisten valtiontehtävien suo·
31406: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,9. s. 516. rittamisesta aiheutuvien kustannusten suoritta-
31407: L. Työv: aan 77. misesta valtion varoista. Liitteet VII,17. s.
31408: - Ed. Sepin ym. lak.al. n : o 88 laiksi kansaneläke- 271. L. Ltv:aan 83.
31409: lain muuttamisesta. Liitteet X,10. s. 518. L. - Ks. Asutuslainat. Kansakoulut. Kansanäänes·
31410: Työv:aan 77. tys. P()liisi. Yhteiskunnan rakenne.
31411: - Ed. Nederström-Lundenin ym. lak.al. n:o 89
31412: laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden Keihässalmi: - Ks. Silla1t.
31413: ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin.
31414: Liitteet X,ll. s. 520. L. Työv:aan 77. Keiteleenjärvi: - Ks. Vedensäännöstely.
31415: - Ed. Ehrnroothin ym. toival. n:o 217 kansan-
31416: eläkelain muuttamisesta siten, että hautausavus- Kemi: - Ks. Majakat. Teknilliset koulut.
31417: tus voi-taisiin suorittaa täysimääräisenä myös
31418: kansaneläkettä saaneen vakuutetun omaisille. Kemiallinen teollisuus: - Ks. Työväensuojelu.
31419: Liitteet X,30. s. 548 ja 549. L. Työv:aan 89.
31420: Kersan.tit: - Ks. Puolustuslaitos.
31421: Kansankirjastot: - Ks. K(irjastot.
31422: Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. Me·
31423: Kansanopistot: Ed. Sundeliin ym. toiv.al. n:o 144 renkulkukoulut.
31424: rakennusavustuslainasta Fria Kristliga ~olk·
31425: högskolan nimiselle kansanopistolle Korshol- Keskuslämmityskattilat: Ed. Marttilan ym. rah.al.
31426: massa. Liitteet VIII,52. s. 380 ja 381. L. n:o 1 määrärahan osoittamisesta apurahoiksi
31427: Siv:aan 86. kotimaisen poltt1oaineen käyttöön soveltuvien
31428: keskuslämmityskattiloiden kehittämistä varten.
31429: Kansanravitsemus: - Ks. Neuvontatoiminta. Lii1tteet IV,96. s. 171. L. Vv:aan 77.
31430:
31431: Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
31432: Kansanäänestys: Ed. Innalan t()iv.al. n:o 92 tut·
31433: kimuksen suorittamisesta kunnallisen kansan- Keskussotilassairaalat: - Ks. Sairaalat.
31434: äänestyksen käytäntöön ottamisen tarkoituk·
31435: senmukaisuudesta kaupunkikunnissa. Liitteet Kesäyliopistot: - Ks. Yliopisto.
31436: VII,14. s. 268. L. Ltv: aan 83.
31437: Kielet: - Ks. Oppikoulut.
31438: Kanta.henkilökunta: - Ks. Puolustuslaitos. Raja·
31439: vartiolaitos. Kielila.ki: Ed. österholmin ym. lak.al. n:o 1 laiksi
31440: kielilain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet I,l. s.
31441: Karhula: - Ks. Oppikoulut. 7 ja 9. L. Prv:aan 72.
31442:
31443: Kari&-Billn.äs Samskola: - Ks. Oppikoulut. Kirjailijat: - Ks. Kirjallisuuspalkinnot. Verotus.
31444: Kirjallisuuspalkin.n.ot: Ed. Kuusisen ym. toiv.al.
31445: Karjala: - Ks. Voimalaitokset. n:o 147 valtion varoista kirjailijoille suori·
31446: 'tettavien palkintojen korottamisesta. Liitteet
31447: Karjanhoitokoulut: Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o VIII,55. s. 386. L. Si v: aan 86.
31448: 162 määrärahasta Keski-Suomen karjatalouskou·
31449: lun muuttamiseksi valtion kouluksi ja siirtä· Kirjastot: Ed. Hosian ym. lak.al. n: o 65 kirjasto·
31450: miseksi Tarvaalan maamieskoulun vhte:vteen. laiksi. Liitteet VIII,16. s. 320. L. Siv:aan 76.
31451: Liitteet IX,16. s. 436. L. Mtv: aan 87. • -Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 66 laiksi kansan·
31452: Ks. Maamieskoulut. kirjastolain muu't·tamisesta. Liitteet VIII,17. s.
31453: 325. L. Siv:aan 76.
31454: .Karjatalous: Ed. Linnan ym. toiv.al. n:o 170 kar- - Ed. Procopen toiv.al. n:o 145 valtion kirjasto·
31455: ja:taloustuotteiden vientipalkkioihin menevien toimiston ruotsinkielisen tarkastajan siirtämi·
31456: varojen käyttämisestä näiden tuotteiden koti·· sestä vastaavaan virkaan kouluhallituksen ruot·
31457: maist,en kuluttajahintojen alentamiseksi. Liit- salaisessa ()saatossa. Liitteet VIII,53. s. 382
31458: teet IX,24. s. 445. L. Mtv: aan 87. ja 383. L. Siv:aan 86.
31459: - Ks. Karjanhoitokoulut. - Ed. Nordforsin ym. t'Oiv.al. n:o 146 toimenpi·
31460: teistä maakuntakirjastojen perustamiseksi. Liit·
31461: Kasuun.imajakat: - Ks. Majakat. teet VII~54. s. 384 ja 385. L. Siv: aan 86.
31462: Kirjavero: - Ks. Verotus.
31463: Kattilat: - Ks. Liikevaihtovero.
31464: Kirkko: Ed. Procopen ym. ttoiv.al. n:o 150 Por·
31465: Kauko-ohjaus: - Ks. Rautatiet. voon tuomiokirkon kunnossapito- ja korjaustöi-
31466: den loppuun saattamisesta. Liitteet VIII,58. s.
31467: Kaunissaari: - Ks. Satamat. 389 ja 390. L. Siv:aan 86.
31468: 8 Asialuettelo 1959.
31469:
31470:
31471: Kivenraivaus: Ed. Airon ym. rah.al. n:o 9 määrä· Kuiva.tustyöt: Ed. Pentin ym. •toiv.al. n:o 179 pe·
31472: rahan osoittamisesta yksinkertaisten kivenrai· ruskuivatussuunnitelman aikaansaamisesta Poh·
31473: vaukseen sopivien laitteiden tutkimista ja ke- jois-Satakunnan vesiperäisiä maita varten. Liit·
31474: hittämistä varten. Liitteet IV,104. s. 181. L. teet IX,33. s. 456. L. Mtv:aan 88.
31475: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 77. - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 180 määrärahasta
31476: - Ks. Uudisraivaus. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan alityöllisyys-
31477: alueilla soistuneiden metsämaiden kuivattami·
31478: KoetilaJt: - Ks. Rakennustoiminta. seksi. Liitteet IX,34. s. 457. L. Mtv:aan 88.
31479: Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 181 Pohjois-Sa·
31480: Koneasemat: Ks. Maa·talouskoneet. von vesiperäisten maiden peruakuivatussuunni-
31481: telman laatimisesta. Liitteet IX,35. s. 459. L.
31482: Konekurssit: Ks. Ammattikurss~t. Mtv:aan 88.
31483: - Ed. Paason ym. toiv.al. n:o 182 valtion tuotto·
31484: Koneopetus: - Ks. Ammattikurssit. kelpoisten soiden kuivattamisesta Pohj<Jis-Poh·
31485: janmaalla. Liitteet IX,36. s. 460. L. Mtv:aan
31486: Korjauspajat: - Ks. Rautatiet. 88.
31487: - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 184 Pyhäselän
31488: Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopilli- Hammaslahden kuivatustyön aloittamisesta. Liit·
31489: nen korkeakoulu. Stipendit. Yliopisto. teet IX,38. s. 462. L. Mtv:aan 88.
31490: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 185 Jurvanjär-
31491: Korko: - Ks. Asutuslainat. Valtion lainat. ven kuivatushankkeen töiden aloittamisesta.
31492: Liitteet IX,39. s. 463. L. Mtv: aan 88.
31493: Korsholma: - Ks. Kansanopistot.
31494: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 187 Rautavaaran
31495: Kotimaiset polttoaineet: - Ks. Polttoaineet. kunnassa olevien Älänteen-, Suo- ja Tiilikan-
31496: järven vedenpinnan alentamisesta. Liitteet
31497: ~41. s. 465. L. Mtv: aan 88.
31498: Kotitalous: - Ks. Kotitaltouskoulut. Neuvontatoi-
31499: minta. Oppivelvollisuus. Yliopisto. - Ks. Perkaustyöt.
31500:
31501: Kotitalouskoulut: Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o Kulkukauppa: - Ks. Elinkeinot.
31502: 161 määrärahasta Keski-Suomen kotitalousopet-
31503: tajaopiston ja sen emäntäkoulun laajentami- Kuluttajahinnat: - Ks. Karjatalous.
31504: seksi. Liitteet IX,15. s. 434. L. Mtv:aan 87.
31505: Ed. Saalastin toiv.al. n:o 166 kotitalousopetta- Kulutusyksikköverotus: - Ks. Tulo- ja omaisuus-
31506: jaopiston perustamisesta Pohjois-Suomeen. Liit- vero.
31507: teet IX,20. s. 440. L. Mtv:aan 87.
31508: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 6 määrärahan Kunnallinen kansanäänestys: - Ks. Kansanäänes-
31509: osoittamisesta Keski-Su<Jmen kotitalousopettaja- tys.
31510: opiston laajentamiseksi. Liitteet IV,101. s. 177.
31511: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, Kunnallinen omaisuusvero: - Ks. Kunnallisvero-
31512: 77. tus.
31513: Kotiuttamisraha: - Ks. Asevelvolliset. Kunnalliskodit: - Ks. Vanhainkodit.
31514: Kotka: - Ks. Laivaveistämöt.
31515: Kunnallisverotus: Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n: o
31516: Kouluhallitus: - Ks. Kirjastot. 38 laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja
31517: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
31518: Koululaismatkat: - Ks. Matkailu. Tapaturmava- asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,2. s. 250.
31519: kuutus. L. Ltv:aan 74.
31520: - Ed. Tauriaisen ym. lak.al. n:o 39 laiksi maa-
31521: Koululaitos: Ed. Rosnellin ym. toiv.al. n:o 129 laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase-
31522: koululaitoksemme uudistamisesta yhtenäiskoulu- tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,3. s. 252.
31523: periaatteen mukaisesti. Liitteet VIII,37. s. 361. L. Ltv:aan 74.
31524: L. Siv:aan 85. - Ed. Haapasen ym. toiv.al. n:o 97 metsätöissä
31525: saatujen tulojen hankinta· ja käyttökustannus-
31526: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. ten vähennysoikeuden yhdenmukaistamisesta
31527: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Kan- kunnallisverotuksessa. Lii'tteet VII,19. s. 274.
31528: sakoulut. Kansanopistot. Karjanhoitokoulut. L. Ltv: aan 83.
31529: Kotitalouskoulut. Käsityö. Maamieskoulut. Maa- - Ecl. Haapasen ym. toiv.al. n:o 111 esityksen
31530: talouskoulut. Merenkulkukoulut. Oppikoulut. Sti- antamisesta omaisuuteen kohdistuvasta kunnal-
31531: pendit. Teknilliset koulut. Urheilu. Yliopisto. lisverosta. Liitteet VII,33. s. 290. L. Ltv: aan,
31532: jonka tulee pyytää Vv:n lausunto, 84.
31533: Koulutilat: - Ks. Rakennust•oiminta. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus.
31534:
31535: Kuhnamojärvi: - Ks. Vedensäännöstely. Kunnantiet: - Ks. Tielaki.
31536: Asialuettelo 1959.
31537:
31538:
31539: Kunnat: Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 94 tutki· - Ed. Siltasen ym. toi v.al. n: o 216 lapsilisien
31540: muksen toimittamisesta valtiolta kunnille siir· perimisestä verotustaitse ,takaisin suurituloisilta
31541: tyneistä kustannuksista ja toimenpiteistä nii- ja varakkailta lapsilisien saajilta. Liitteet
31542: den palauttamiseksi valtion kannettaviksi. Liit- X,29. s. 547. L. Työv:aan 89.
31543: teet VII,16. s. 270. L. Ltv:aan 83.
31544: Ks. Kaupungit. Luotto. Maantiet. Rautatiet. Lapsirikkaat perheet: - Ks. Yhteiskunnallinen
31545: Valtionavustukset. tuki.
31546:
31547: Kuoletus: - Ks. Asutuslainat. Laskuvarjot: - Ks. Liikevaihtovero.
31548:
31549: Kuolinpesä.t: - Ks. Verotus. Lastenhoito: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 95 laiksi
31550: lastensaimien ja lastentarhojen valtionavusta.
31551: Kurssikeskukset: - Ks. Ammattikasvatus. Am- Liitteet X,17. s. 531. L. Työv:aan 77.
31552: mattikoulut. Ammattikurssit. - Ed. Lukkarisen ym. toiv.al. n:o 234 tutkimuk-
31553: sen toimittamisesta perhepäiväkotien perusta-
31554: Kuukausiliput: - Ks. Rautatiemaksut. misesta. Liitteet X,47. s. 568. L. Työv:aan 90.
31555:
31556: KUUS2.4UO: - Ks. lsojako. Lastentarhat: - Ks. Lastenhoito.
31557:
31558: Kylätiet: - Ks. Tie laki. Laulunopettajat: - Ks. Kansakoulut.
31559:
31560: Kymenlaakso: - Ks. Maamieskoulut. Lauttaus: - Ks. Metsätyöt.
31561:
31562: Kyrönsalmi: - Ks. Sillat. Leima.us: - Ks. Puutavara.
31563:
31564: Käsiteollisuus: - Ks. Liikevaihtovero. Leimavero: Ed. Väyrysen ym. lak.al. n:o 24 laiksi
31565: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,20. s.
31566: Käsityö: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 141 Hel- 65. L. Vv:aan 73.
31567: singin käsityönopettajaopiston ottamisesta val- - Ed. Ahosen ym. lak.al. n:o 25 laiksi leimavero-
31568: tion haltuun. Liitteet VIII,49. s. 377. L. lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
31569: Siv:aan 86. muuttamisesta. Liitteet IV,21. s. 67. L. Vv:aan
31570: 74.
31571: Käyttökustannukset: - Ks. Kunnallisverotus. Lentokentät: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 357
31572: Porin ja Vaasan välille rakennettavan lento·
31573: kentän tutkimus- ja suunnittelutöistä. Liitteet
31574: XII,ll4. s. 709 ja 710. L. Kulkv:aan 96.
31575: L. - Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 358 määrära-
31576: hasta Savonlinnan lentokentän rakennustöiden
31577: L:.hjoitukset: - Ks. Verotus. aloittamiseen. Liitteet XII,115. s. 711. L. Kulk-
31578: v:aan 96.
31579: Laitoshoito: - Ks. Huoltoapulaki. -- Ed. Härkösen ym. toiv.al. n: o 359 toimenpi-
31580: teistä .Joroisten lentokentän rakentamiseksi.
31581: Laivaliikenne: - Ks. Kanavat. Liitteet XII,116. s. 712. L. Kulkv:aan 96.
31582: - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 360 Joroisten
31583: Laivaveistämöt: Ed. Kujalan ym. toiv.al. n: o 62 lentokentän kunnostamisesta liikennekelpoiseksi.
31584: laivaveistämön ja telakan rakentamisesta Kot- Liitteet XII,117. s. 713. L. Kulkv:aan 96.
31585: kaan tai Haminaan. Liitteet IV,81. s. 150. L. - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 361 lentokentän
31586: Vv:aan 82. rakentamisesta Haapajärven Pitkäkankaalle.
31587: Liitteet XII,118. s. 715. L. Kulkv:aan 97.
31588: Lakimiehet: Ks. Tuomiokunnat.
31589: Lesket: - Ks. Eläkkeet.
31590: Lannäslund: - Ks. Maatalouskoulut.
31591: Liikelaitokset: - Ks. Valtion liikelaitokset.
31592: Lantunginsalmi: - Ks. Sillat.
31593: Liikenne: Ed. Tuulen ym. lak.al. n: o 45 laiksi tie-
31594: Lappeenranta: - Ks. Yliopisto. liikennelain muuttamisesta. LiiHeet VII,9. s.
31595: 261. L. Ltv: aan 75.
31596: Lappi: - Ks. Malminetsintä.
31597: Ltik:ennerikkomukset: Ks. Rangaistusmääräys.
31598: Lapset: - Ks. Lastenhoito. Sairaanhoito. Tupakka.
31599: Veritutkimus. Liikevaihtovero: Ed. Raipalan ym. lak.al. n:o 17
31600: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liit-
31601: Lapsilisä: Ed. T. Tuomisen ym. lak.al. n:o 90 teet IV,13. s. 55. L. Vv:aan 73.
31602: laiksi työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke- Ed. InnaJan ym. lak.al. n: o 18 laiksi liike-
31603: maksusta annetun lain muuttamisesta. Liitteet vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,14. s.
31604: X,12. s. 521. L. Työv:aan 77. 56. L. Vv:aan 73.
31605:
31606: 2 E 219/59
31607: 10 Asialuettelo 195!i.
31608:
31609:
31610: - Ed. Meriläisen ym. lak.al. n: o 19 laiksi liike- Luotto: Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 53 kun-
31611: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,15. s. tien luotonsaannin lisäämisestä Postisäästöpan-
31612: 57. L. Vv:aan 73. , kista. Liitteet IV,72. s. 137. L. Vv:aan 81.
31613: - Ed. Kajatsalon ym. lak.al. n: o 20 laiksi liike- - Ks. Etuoikeus. Maatalous.
31614: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,16. s.
31615: 58. L. Vv:aan 73. Luumäki: - Ks. Haudat.
31616: - Ed. Raipalan ym. lak.al. n: o 21 laiksi liike-
31617: vaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Lämpövoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset.
31618: Liitteet IV,17. s. 59. L. Vv:aan 73. Läänijako: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 3
31619: - Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 22 laiksi liike- Kainuun läänin perustamisesta. Liitteet 1,5. s.
31620: vaihtoverolain ~äliaikaisesta muuttamisesta. 15. L. Prv:aan 79.
31621: Liitteet IV,18. s. 60 ja 62. L. Vv:aan 73.
31622: - Ed. V. A. Virtasen ym. lak.al. n:o 23 laiksi
31623: asuinrakennusten tuotantoon käytettyjen raken-
31624: nustarvikkeiden hintaan sisältyneen liikevaihto- M.
31625: veron .takaisinmaksamisesta annetun lain muut-
31626: tamisesta. Lii•tteet IV,19. s. 64. L. Vv:aan 73. Maakuntakirjastot: - Ks. Kirjastot.
31627: Ed. Kaitilan ym. toiv.al. n:o 42 liikevaihto-
31628: veron asteittaisesta alentamisesta. Liitteet Ma.amieskoulut: Ed. Kalliokosken ym. toiv.al. n:o
31629: IV,61. s. 125. L. Vv:aan 81. 157 maamiesopiston perustamisesta Ylivieskaan.
31630: - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 43 esityksen an- Liitteet IX,ll. s. 429. L. Mtv:aan 87.
31631: tamisesta käsi- ja pienteollisuusyritysten va- - Ed. Koiviston toiv.al. n:'O 158 maamieskoulun
31632: pauttamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,62. perustamisesta Tornionjokivarteen. Liitteet
31633: s. 126. L. Vv:aan 81. IX,12. s. 430. L. Mtv:aau 87.
31634: - Ed. Stykin ym. toiv.al. n:o 44 tutkimuksen -Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 160 yhdistetyn
31635: toimittamisesta liikevaiMoveron poistamiseksi maamies- ja karjanhoitokoulun perustamisesta
31636: perusrakennustarvikkeilta ja tehdasvalmistei- Sailaan. Liitteet IX,14. s. 433. L. Mtv:aan 87.
31637: silta rakennusosilta. Liitteet IV,63. s. 127. L. - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 5 määrärahan osoit-
31638: Vv:aan 81. tamisesta paja- ja verstastöiden opettajan paik-
31639: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 45 liikevaihto- kaamista varten Kymenlaakson maamieskou-
31640: veron poistamisesta pienpuuhakkureilta ja puu- lulle. Liitteet IV,100. s. 176. L. Vv:aan, jonka
31641: käyttöisiltä ka-ttiloilta. Liitteet IV,64. s. 128. tulee pyytää Mtv:n lausunt•o, 77.
31642: L. Vv:aan 81. - Ks. Karjanhoitokoulut.
31643: - Ed. Aulangon ym. toival. n:o 46 toimenpi-
31644: teistä laskuvarjojen tullin ja liikevaihtoveron Maanhankintatilalliset: - Ks. Asutus.
31645: poistamiseksi tai alentamiseksi. Liitteet IV,65.
31646: s. 130. L. V v: aan 81. Maankäyttölainat: -- Ks. Maankäyttölaki.
31647: Ma.ankliyttölaki: Ed. N. Niemisen ym. lak.al. n:o
31648: Liikunta.kasvatus: - Ks. Jyväskylän kasvatm- 69 laiksi maankäyttölain muuttamisesta. Liit-
31649: opillinen korkeakoulu. Urheilu. Yliopisto.
31650: teet IX,l. s. 403. L. Mtv:aan 76.
31651: Liperi: Ks. Sillat. - Ed. Vennamon lak.al. n:o 70 laeiksi maankäyt-
31652: tölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muut-
31653: Lossit: Ks. Maantiet. Sillat. tamisesta. Liitteet IX,2. s. 407. L. Mtv:aan
31654: 76.
31655: Lumituhot: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. Verotus. - Ed. Kekkosen ym. lak.al. n:o 71 laeiksi maan-
31656: käyttölain ja eräiden siihen liittyvien lakien
31657: Lunastaminen: Ks. Maantiet. Pakkolunastus. muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 411. L. Mtv:aan
31658: Rautatiet. 76.
31659: - Ed. N. Niemisen ym. lak.al. n:o 72 laiksi val-
31660: Luoto: - Ks. Satamat. tion maan käyttämisestä ja maan pakkolunas-
31661: tamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun
31662: Luotsiasemat: Ed. Leinosen vm. toiv.al. n:o 353 lain muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 415. L.
31663: uuden luotsiaseman rakerrtamisesta Hailuodon Mtv:aan 76.
31664: Marjaniemeen. Liitteet Xll,llO. s. 705. L. - Ed. Vennamon lak.al. n:o 73 laiksi valtion
31665: Kulkv:aan 96. maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami-
31666: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 354 uuden luotsi- sesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun
31667: aseman rakentamisesta Oulun Toppilaan. Liit· lain muuttamisesta. Liitteet IX,5. s. 417. L.
31668: teet XII,111. s. 706. L. Kulkv:aan 96. Mtv:aan 76.
31669: Luottamusmiehet: Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o Maantiet: Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:'o 103 erru-
31670: 231 työntekijäin luottamusmie~ten aseman Jar- den maanteiden •tiealueiden lunastuskorvausten
31671: jestämisestä. Liitteet X,44. s. 565. L. Työv:aan suorittamisesta valtion varoista. Liitteet VII,25.
31672: 90. s. 280. L. L·tv: aan 84.
31673: - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 232 työmaiden luot- - Ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 104 määrära-
31674: tamusmiesten aseman turvaamisesta. Liitteet hasta ennen vuotta 1958 rakenteilla pantujen
31675: X,45. s. 566. L. Työv: aan 90. maanteiden tiealueiden lunastuksista aiheutu-
31676: Asialuettelo 1959. 11
31677:
31678: vien menojen korvaamiseksi kunnille. Liitteet - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 294 Ylämyllyn
31679: VII,26. s. 281. L. Ltv: aan 84. -Liperin kirkonkylän asemakaava-alueen-On-
31680: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 277 määrärahasta kun- kisalmen lossin tien rakentamisesta. Liitteet
31681: nan- ja kyläteiden rakentamiseen. Liitteet XII,51. s. 644. L. Kulkv:aan 93.
31682: XII,34. s. 623. L. Kulkv:aan 93. - Ed. Hostilan toiv.al. n:o 295 Pyhtään ohikulku-
31683: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 278 lisäyksestä vuoden tien töiden tehokkaaseen käyntiin saattami-
31684: 1959 tulo- ja menoarvioon kunnan- ja kylätei- sesta. Liitteet XII,52. s. 645. L. Kulkv:aan
31685: den rakentamisen avustamiseen. Liitteet XII,35. 93.
31686: s. 624. L. Kulkv:aan 93. - Ed. Hostilan toiv.al. n:•o 296 •tutkimuksen toi-
31687: - Ed. Ahosen ym. ·toiv.al. n:o 279 Kanavuoren- mittamisesta Haminan-Virojoen vanhan tien
31688: Keikkamäen maantien rakentamisesta. Liitteet kunnos•tamiseksi. Liitteet XII,53. s. 646. L.
31689: XII,36. s. 625. L. Kulkv:aan 93. Kulkv:aan 93.
31690: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 280 maantien ra- - Ed. Hostilan toiv.al. n:o 297 Karhulan-Hami-
31691: kentamisesta. Vesannon-Viitasaaren maantieltä nan tieosuuden kunnostamisesta. Liitteet XII,54.
31692: Pihtiputaan asemalle. Liitteet XII,37. s. 626. s. 647. L. Kulkv:aan 93.
31693: L. Kulkv:aan 93. - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 298 tien aikaan-
31694: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 281 Myllymäen- saamisesta Lappajärven Lamminkylästä Alajär-
31695: Multian-Uuraisten-Koiviston maantien suun- velle. Liitteet XII,55. s. 648. L. Kulkv: aan 94.
31696: nittelemisesta ja parantamisesta. Liitteet XII,38. - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 299 Kortesjärven
31697: s. 628. L. Kulkv: aan 93. -Pietarsaaren •tien rakentamisesta. Liitteet
31698: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 282 Oriveden- XII,56. s. 649. L. Kulkv: aan 94.
31699: Mäntän-Keuruun-Multian-Karstulan runko- - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 300 määrära-
31700: tien suunnittelemisesta. Liitteet XII,39. s. 629. hasta Keuruun-Petäjäveden-Jyväskylän-Vaa-
31701: L. Kulkv:aan 93. jakosken-Lievestuoreen-Hankasalmen maantien
31702: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 283 valtiontien rakentamiseksi. Liitteet XII,57. s. 650. L.
31703: n:o 13 oikaisutyön toteuttamisesta Uuraisten Kulkv:aan 94.
31704: kirkonkylän kohdalla. Liitteet XII,40. s. 630. - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 301 teiden rakenta-
31705: L. Kulkv:aan 93. missuunnitelman laatimisesta Lappia varten.
31706: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 284 maantien ra- Liitteet XII,58. s. 651. L. Kulkv:aan 94.
31707: kentamisesta Lievestuoreelta Saarilammin ja - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 302 Javaruksen kylä-
31708: Simunan kautta Laukaan Kupariin. Liitteet tien rakentamisesta maantieksi. Liitteet XII,59.
31709: XII,41. s. 631. L. Kulkv:aan 93. s. 652. L. Kulkv: aan 94.
31710: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 285 maantien ra- - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 303 Savukosken tie-
31711: kentamisesta Laukaan Leppävedeltä Vaajakos- yhteyksien parantamisesta. Liitteet XII,60. s.
31712: kelle. Liitteet XII,42. s. 632. L. Kulkv: aan 93. 653. L. Kulkv:aan 94.
31713: - Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 286 Ruoveden- - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 304 maantien raken-
31714: Vilppulan maantien kunnostamisesta. Liitteet tamisesta Inarin kunnassa olevaan Angeliin.
31715: XII,43. s. 633. L. Kulkv: aan 93. Liitteet XII,61. s. 654. L. Kulkv:aan 94.
31716: - Ed. Asunnan ym. toiv.al. n:o 287 suunnitelman - Ed. Lahtelan ·toiv.al. n:o 305 maantien raken-
31717: laatimisesta Mäntän kauppalan ympäristön tie- tamisesta Palojoensuun-Enontekiön maantiestä
31718: olojen parantamisesta. Liitteet XII,44. s. 634. Leppäjärven ja Palojärven kylien kautta N or·
31719: L. Kulkv:aan 93. jan rajalle. Liitteet XII,62. s. 655. L. Kulk-
31720: - Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 288 Saarijär· v:aan 94.
31721: Yen-Alavuden-Kauhajoen-Kaskisten tien suun·
31722: nittelusta ja rakentamisesta. Liitteet XII,45. - Ed. Lahtelan ym. t•oiv.al. n: o 306 lisäyksestä
31723: R. 635 ja 636. L. Kulkv:aan 93.
31724: vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon maantien ra-
31725: - Ed. Backlundin ym ..toiv.al. n:o 289 Kaskisten kentamiseksi Posion-Kuusamon maanties•tä Yli-
31726: -Närpiön mantiellä olevan Benvikin mäen le- kitkajärven luoteispuolitae Kemijärven-Kuusa-
31727: Yittämisestä ja tasoittamisesta. Liitteet XII,46. samon maantiehen. Liitteet XII,63. s. 656. L.
31728: s. 637 ja 638. L. Kulkv: aan 93. Kulkv:aan 94.
31729: - Ed. Erikssonin ym. toiv.al. n:o 290 Ylä-Ähtä- - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 307 tutkimuksen toi-
31730: vän-Bäckbyn tiesuunnan vahvistamisesta ja mittamisesta maantien rakentamiseksi Seipäjär-
31731: rakentamisesta. Liitteet XII,47. s. 639 ja 640. veltä Ristonmännikköön, Liitteet XII,64. s.
31732: L. Kulkv:aan 93. 657. L. Kulkv:aan 94.
31733: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 291 tien rakenta- - Ed. LakkaJan ym. toiv.al. n:o 308 tien raken-
31734: misesta Palojoensuusta Leppäjärvelle Enonte- tamisesta Nuottavaaralta Taapajärvelle. Liit-
31735: kiön kunnassa. Liitteet XII,48. s. 641. L. Kulk- teet XII,65. s. 658. L. Kulkv:aan 94.
31736: v:aan 93. - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 309 tien raken-
31737: - Ed. Frimanin ym. t•oiv.al. n:o 292 maantien tamisesta Kolarin Venejärven kylästä Kurta-
31738: mk·entamisesta Saarenkylän ja Markkasuvan- kon kylään. Liitteet XII,66. s. 659. L. Kulk·
31739: non välille Rovaniemen maalaiskunnassa. Liit- v:aan 94.
31740: teet XII,49. s. 642. L. Kulkv:aan 93. - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 310 Peliosta Ko-
31741: - Frimanin ym. toiv.al. n:o 293 tien rakentami- lariin johtavan Väylänvarrentien peruskorjauk-
31742: seS'ta Sodankylän Kieringin kylästä Kittilän sesta ja oikaisemisesta. Liitteet XII,67. s. 660.
31743: Molkojärven kylään. Liitteet XII,50. s. 643. L. L. Kulkv: aan 94.
31744: Kulkv: aan 93.
31745: 12 Asialuettelo 1959.
31746:
31747:
31748: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 311 Äkäsjoen- tamisesta. Liitteet XII.84. s. 677. L. Kulkv:aan
31749: suun-Äkäslompolon tien kunnostamisesta. Liit- 95. '
31750: teet XII,68. s. 661. L. Kulkv:aan 94. - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 328 Lautil()saaren
31751: - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 312 Keski-Suomen -Koivun maantien oikaisu- ja korjaustöiden
31752: tiepiirin alueella olevien maanteiden kunnosta- aloittamisesta. Liitteet XII,85. s. 678. L.
31753: misesta. Liitteet XII,69. s. 662. L. Kulkv: aan Kulkv:aan 95.
31754: 94. - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 329 maantien ra-
31755: -- Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 313 Keitelepoh- kentamisesta Kitkajärven pohjoispuolisesta tiestä
31756: jan-Naarajärven-Kinnulan maantien rakenta- Kuusamon-Kemijärven maantiehen. Liitteet
31757: misesta. Liitteet XII,70. s. 663. L. Kulkv:aan XII,86. s. 679. L. Kulkv: aan 95.
31758: 94. - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 330 maantien ra-
31759: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 314 määrära- kentamisesta Nurmeksen kunnan Saramon ky-
31760: hasta tien rakentamista vart,en Taipalsaaren lästä Valtimon kunnan Sivakan kylään. Liit-
31761: Kylänniemeen. Liitteet XII,71. s. 664. L. teet XII,87. s. 680. L. Kulkv:aan 95.
31762: Kulkv:aan 94. - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 331 suunnitelman
31763: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 315 määrära- laatimisesta Joensuun-Kajaanin valtatien oi-
31764: hasta maantien rakentamista varten Imatran kaisu- ja peruskorjaustöistä. Liitteet XII,88. s.
31765: kauppalasta Äitsaaren kautta Salonsaareen. Liit- 681. L. Kulkv: aan 95.
31766: teet XII,72. s. 665. L. Kulkv:aan 94. - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 332 Rapuiin
31767: - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 316 maantien raken- yhdystien rakentamisesta Valtimon kunnassa.
31768: tamisesta Taipalsaaren Kylänniemestä Puuma- Liitteet XII,89. s. 682. L. Kulkv:aan 95.
31769: lan-Imatran maantielle. Liitteet XII,73. s. 666. - Ed. V. Turusen toiv.al. n:o 333 valtatien n:o
31770: L. Kulkv:aan 94. 6 jatkamisesta Joensuusta Junan ja Valtimon
31771: Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 317 maantien ra- kautta Kajaaniin. Liitteet XII,90. s. 683. L.
31772: kentamisesta Pudasjärven Jaalangan asutus- Kulkv:aan 95.
31773: alueelta Siivikk<Yon. Liitteet XII,74. s. 667. L.
31774: Kulkv:aan 94. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:•o 334 toimenpiteistä
31775: Ed. Niirasen ym. toiv.al. n: o 318 maantien ra- tien rakentamiseksi Valkealan kunnan Vuohijär-
31776: kentamisesta Polvijärven-Junan maantieltä Li- veltä Kirjokiven ja Hillasensalmen kautta Voi-
31777: pasvaarasta Junan-Kaavin maantielle Petra- koskelle. Liitteet XII,91. s. 684. L. Kulkv: aan
31778: vaaraan. Liitteet XII,75. s. 668. L. Kulkv:aan 95.
31779: 94. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 335 määrärahasta
31780: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n: o 319 määrärahasta Valkealan kirkonkylän-Näkkimistön-Tuohi-
31781: Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian yhdyslii- kotin tien oikaisemiseksi ja parantamiseksi.
31782: kennetien rakennustöitä varten. Liitteet XII,76. Liitteet XII,92. s. 685. L. Kulkv:aan 95.
31783: s. 669. L. Kulkv:aan 95. - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 336 maantien
31784: Ed. Pulkkisen ym. •toiv.al. n:o 320 valtakunnan rakentamisesta Alavuden-Peräseinäjoen maan-
31785: poikki suuntautuvan pikatien töiden käyntiin tieltä Niinimaan pysäkille ja siitä edelleen
31786: panemisesta Kuopion-Vesannon tiesuunnalla. Hunnakon-Kivenmäen kautta Kuortaneen Hyn-
31787: Liitteet XII,77. s. 670. L. Kulkv:aan 95. nilään. Liitteet XII,93. s. 686. L. Kulkv:aan 95.
31788: - Ed. Rantamaan ym. toiv.al. n:o 321 tutkimuk- - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 337 maan-
31789: sen toimittamisesta maantien rakentamiseksi tien rakentamisesta Säämingin saariston kautta
31790: Säämingin saariston kautta Savonlinnaan. Liit- Savonlinnasta Särkilahteen ja edelleen Imatralle.
31791: teet XI~78. s. 671. L. Kulkv:aan 95. Liitteet XII,94. s. 687. L. Kulkv:aan 95.
31792: - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:'o 322 Koi,-ujärven - Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 16 määräraJ1an
31793: ja Haapamäen kylien välisen yhdystien raken- osoittamisesta Lyökin-Korsaaren-Lepäisten-
31794: tamisesta. Liitteet XII, 79. s. 672. L. Kulkv: aan Vohdensaaren tien rakennustöiden aloittamiseksi.
31795: 95. Liitteet IV,lll. s. 191. L. Vv:aan, jonka tulee
31796: - Ed. Rytkösen ym. toiv .al. n: o 323 Iisalmen- pyytää Kulkv:n lausunto, 78.
31797: Oulun valtamaantien peruaparannustöiden aloit- - Ed. Hostilan rah.al. n:o 17 määrärahan osoit-
31798: tamisesta Vieremän kunnan alueella. Liitteet tamisesta maantien ja siihen liittyvien silto.ien
31799: XII,80. s. 673. L. Kulkv:aan 95. rakentamista varten Karhulan kauppalassa.
31800: - Ed. Svinhufvudin ym. toiv.al. n:o 324 'l'urkian Lirtteet IV,ll2. s. 192. L. Vv:aan, jonka tulee
31801: -Haapalan isännättömän tien muodostamisesta pyytää Kulkv:n lausunto, 78.
31802: yleiseksi tieksi. Liitteet XII,81. s. 674. L. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 18 määrärahan osoit-
31803: Kulkv:aan 95. tamisesta Molkojärven-Kieringin maantien
31804: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 325 tien rakenta- rakentamiseksi. Liitteet IV,ll3. s. 194. L.
31805: misesta Tanhuan-Värriön tiestä Savukosken Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
31806: Seitajärven kylään. Liitteet XII,82. s. 675. L. 78.
31807: Kulkv:aan 95. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 19 määrärahan osoit-
31808: - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 326 maantien tamisesta maantien rakentamiseksi Utsjoen
31809: rakentamisesta Lentiiran kylän Änätin niskasta sillan ja sen etelä- ja pohjoispul()lella olevien
31810: Vartiuskylään. Liitteet XII,83. s. 676. L. koskien sivuutusteiden välille sekä sillan poh-
31811: Kulkv: aan 95. joispuolella Nuorgamin kautta Norjan rajalle.
31812: Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 327 Suomussal- Liitteet IV,114. s. 195. L. Vv:aan, jonka tulee
31813: men yli johtavan tien pengerrystöiden suorit- pyytää Kulkv:n lausunto, 78.
31814: Asialuettelo 1959. 13
31815:
31816: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 20 määrärahan osoit· Maa/talous: Ed. Vennamon lak.al. n : o 76 laiksi
31817: tamisesta maantien rakentamiseksi Ounasjoen maatalouden hintatasosta annetun lain muutta-
31818: itäpuolitae Saarenkylästä Markkasuvannon sil- misesta. Liitoteet IX,8. s. 422. L. Mtv: aan 76.
31819: lalle. Liitteet IV,l15. s. 197. L. V v: aan, jonka - Ed. Liedeksen ym. lak.al. n:'o 77. laiksi maa-
31820: tulee pyytää Kulkv: n lausunto, 78. talouden hinta'tasosta annetun lain muuttami-
31821: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 21 määrärahan osoit- sesta. Liitteet IX,9. s. 425. L. Mtv:aan 76.
31822: tamisesta maantien rakentamiseksi Vanttaus- - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 175 maaseudun
31823: Jarven maantieltä Vian asemalle. Liitteet perualuottokysymyksen järjestämisestä. Liitteet
31824: IV,l16. s. 198. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää IX,29. s. 452. L. Mtv:aan 87.
31825: Kulkv:n lausunto, 78. -Ed. Salmisen ym. toiv.al. n:o 176 toimen-
31826: - Bd. Lahtelan rah.al. n:o 22 määrärahan osoit- pit·eistä tilakohtaisen maataloustuotannon edis-
31827: tamisesta Kemijärven kunnassa olevan Kosta- tämiseen myönnettävien varojen käyttämiseksi
31828: mon-Varrion tien kunnostamiseksi ja jatkami- lainoina. Lii:tteet IX,30. s. 453. L. Mtv:aan 87.
31829: seksi. Liitteet IV,ll7. s. 199. L. Vv:aan, jonka - Ks. Ammllittikurssit. Asutuslainat. Rakennus-
31830: tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 78. toiminta. Tulo- ja omaisuusvero.
31831: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 23 määrärahan osoit-
31832: tamisesta Kemijärveltä Jumiskon kautta Po- Maatalouskoneet: Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o
31833: siolle rakennetun maantien ja Aitt,operän kylä- 198 raivauskoneasemien perustamisesta. Liitteet
31834: tien välisen yhdystien rakentamiseksi. Liitteet IX,52. s. 477. L. Mtv:aan 88.
31835: IV,l18. s. 201. L. Vv:aan,. jonka tulee pyytää - Ks. Ammat•tikurssit.
31836: Kulkv:n lausunto, 78.
31837: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 24 määrärahan osoit- Maatalouskoulut: Ed. Jungarån ym. toiv.al. n:o
31838: tamisesta yhdysmaan:tien rakentamiseksi Seipä- 159 Lannäslundin maatalouskoulun uudisraken-
31839: järven ja Heinäperän kyläteiden välille Sodan- nuksista. Liitteet IX,13. s. 431 ja 432. L.
31840: kylän kunnassa. Liitteet IV,l19. s. 202. L. Mtv:aan 87.
31841: Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
31842: 78. Maatalousneuvonta: Ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o
31843: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 25 määrärahan osoit- 189 esityksen antamisesta maatalousneuvonnan
31844: tamisesta yhdystien rakentamiseksi Sodankylän keskittämisestä. Liitteet IX,43. s. 467. L.
31845: -Pelkosenniemen maantien ja Rovaniemen- Mtv:aan 88.
31846: Sodankylän maantiestä Orajärven kylään ra-
31847: kennetun kylätien välille. Liitteet IV,120. s. Maataloustuotteet: - Ks. Maatalous.
31848: 204. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n
31849: lausunto, 78. Maa.talousyhtymä.t: - Ks. Verotus.
31850: - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 26 määrärahan osoit-
31851: tamisesta maantien rakentamiseksi Soppelasta Maito: Ed. Paarmanin ym. toiv.al. n:o 171 toi-
31852: Räisälään. Liitteet IV,121. s. 206. L. Vv:aan, menpiteistä maidon hintaporrastuksen aikaan-
31853: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 78. saamiseksi. Liitteet IX,25. s. 446. L. Mtv:aan
31854: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 27 määrärahan osoit- 87.
31855: tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Hieta- -Ed. Vennamon toiv.al. n:o 172 maidon hinta-
31856: lasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa. Liitteet porrastuksen korottamisesta. Liitteet IX,26. s.
31857: IV,122. s. 208. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 447. L. M'tv:aan 87.
31858: Kulkv: n lausunto, 78. - Ed. Jungarån ym. toiv.al. n:Q 173 maidon-
31859: - Ed. Lahden ym. rah.al. n : o 28 määrärahan tuotantoavustuksen suorittamisesta eräissä osissa
31860: osoittamisesta tietyön aloittamista varten valta- maata. Liitteet rx,27. s. 448 ja 449. L. Mtv:aan
31861: . tien n:o 7 Virojoen-Haminan tieosalla. Lii:t- 87.
31862: teet IV,123. s. 209. L. Vv:aan, jonka tulee
31863: pyytää Kulkv:n lausunto, 79. Majakat: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 352 toi-
31864: Ed. Mannilan ym. rah.al. n : o 29 määrärahan menpiteistä Oulun sisääntuloväylän parantami-
31865: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sys- seksi. Liitteet XII,109. s. 704. L. Kulkv:aan
31866: mästä Judinsalon kautta Luhankaan. Liitteet 96.
31867: IV,124. s. 210. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 355 kasuuni-
31868: Kulkv:n lausunto, 79. majakan rakentamisesta Kemin edustalle. Liit-
31869: - Ks. Pakkolunastus. Tielaki. teet XII,l12. s. 707. L. Kulkv:aan 96.
31870: Ma.anviljelysinsinööripiirit: Ed. Mannilan ym. Maksuton oikeudenkäynti: - Ks. Oikeudenkäynti.
31871: rah.al. n: o 4 määrärahan osoit'tamisesta Mikke-
31872: lin läänin maanviljelysinsinööripiirin perusta- Malminetsintä.: Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 76
31873: mista varten. Liitteet IV,99. s. 175. L. Vv:aan, Lapin maaperärikkauksien tutkituttamisesta ja
31874: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 77. hyväksikäyttämisestä. Liitteet IV,95. s. 167. L.
31875: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. Vv:aan 82.
31876:
31877: Maaperärik.kaudet: - Ks. Malminetsintä. Mansikkakoski: - Ks. Sillat.
31878:
31879: Maastotutkimus: - Ks. Rautatiet. Marjaniemi: - Ks. Luotsiasemat.
31880: 14 Asialuettelo 1959.
31881:
31882:
31883: :Marjat: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:~> 192 mar· :Mittaussä.ll.ntö: - Ks. Puutavara.
31884: janviljelyksen ja siihen liittyvän säilyketeolli·
31885: suuden laajentamisesta. Liitteet IX,46. s. 470. :Moottoria.joneuvot: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o
31886: L. Mtv: aan 88. 107 moottoriajoneuvoasetuksen 38 § : n muut ta-
31887: misesta. Liitteet VII,29. s. 284. L. Ltv: aan 84.
31888: :Matkailu: Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o 137
31889: kansakoululaisten koululaismatkojen avustami- Moottoriajoneuvovero: Ed. Haran ym. lak.al. n: o
31890: sesta valtion varoilla. Liitteet VIII,45. s. 372. 27 laiksi henkilöautoista ja moottoripyöristä
31891: L. Siv:aan 86. suoritettavasta veros·ta annetun lain muuttami-
31892: - Ks. Kanavat. sesta. Liitteet IV,23. s. 69. L. Vv:aan 74.
31893: Ma.tkakustann.ukaet: - Ks. Verotus. Moottoripyörll.t: - Ks. Moottoriajoneuvovero.
31894: :Matkusta.ja.vaunut: - Ks. Rautatiet. Muistikirjat: Ks. Almanakat.
31895: Ma.tosa.lmf.: - Ks. Sillat. Muuttoliike: Ks. Talouselämä.
31896: Merenkulku: - Ks. Luotsiasemat. Majakat. Sa- Myrkylliset a.ineet: - Ks. Työväensuojelu.
31897: tamat.
31898: :Myrsltytuhot: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. Vero-
31899: Merenkulkukoulut: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o tus.
31900: 142 merenkulkuoppilaitosten sekä valtion tek-
31901: nillisten oppilaitosten ja keskusammattikoulu- Myymälä.a.utoka.uppa.: Ed. Timosen ym. toiv.al.
31902: jen rehtorien palkkauksen järjestämisestä. Liit- n:o 87 esityksen antamisesta myymäläauto-
31903: teet VID,50. s. 378. L. Siv:aan 86. kauppalaiksi. Liitteet VI.,14. s. 239. L. Tv:aan
31904: 83.
31905: Metsänhoito: Ed. Asunnan vm. toiv.al. n:o 177
31906: lisäyksestä vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon Mäntyharju: - Ks. Ammattikasvatus.
31907: !ainoiksi ja avustuksiksi yksityismetsämailla
31908: suoritettavia metsänparannustöitä varten. Liit- Miärä.osuusjä.rjestelmä.: - Ks. Invaliidit.
31909: teet IX,31. s. 454. L. Mtv:aan 88.
31910: - Ks. Amma,ttikasvatus. Puutavara. Verotus.
31911:
31912: Metsä.nkä.yttöoikeus: - Ks. Asutus. N.
31913: Metsä.npa.rannus: - Ks. Metsänhoito. Naiset: - Ks. Ammatinvalinta. Oppivelvollisuus.
31914: Metsäntutkimuslaitos: Ed. Mattilan ym. rah.al. Neuvontatoiminta.: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 13
31915: n: o 7 määrärahan 'Osoittamisesta Metsän-tutki- määrärahan osoittamisesta kotitalousneuvonta-
31916: muslaitoksen käyttöön metsissä tapahtuneiden järjestöille kansanravitsemusneuV'ontaa varten.
31917: lumituhojen syiden ja seurausten selvittämi- Liitteet IV,108. s. 188. L. Vv:aan, jonka tulee
31918: seksi. Liitteet IV,102. s. 178. L. Vv:aan, jonka pyytää Mtv:n lausunto, 78.
31919: tulee pyy·tää Mtv:n lausunto, 77. - Ks. Maatalousneuvonta. Puutarhat.
31920: :Metsäojitus: - Ks. Ojitus. Verotus. NuorisO: Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n:o 67 laiksi
31921: nuorisotyön edistämisestä ja 'tukemisesta. Liit-
31922: Metsä.työt: Ed. Haapasalon ym. lak.al. n:o 82 teet VIII,18. s. 326. L. Siv:aan 76.
31923: laiksi metsä- ja uittotöissä maksettavien palk- - Ks. Työttömyys. Työväensuojelu.
31924: kojen tarkkailusta. Liitteet X,4. s. 502. L.
31925: Työv:aan 76. NuorisOjärjestöt: Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o
31926: - Ed. Karvosen ym. toiv.al. n:o 226 toimen· 154 kaikkien nuorisojärjestöjen saa,ttamisesta
31927: piteistä metsätyöpalkkojen saattamiseksi jat- tasavertaiseen asemaan avustuksia myönnet-
31928: kuvan tarkkailun alaisuuteen. Liitteet X,39. s. täessä. Liitteet VIII,62. s. 395. L. Siv:aan 86.
31929: 560. L. Työv: aan 90.
31930: - Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 227 metsä- ja
31931: lauttanatyöväen yhteisasunnoista annetun lain
31932: s10veltamisalan laajentamisesta. Liitteet X,40. 0.
31933: s. 561. L. Työv: aan 90.
31934: - Ks. Ammattikasvatus. Kunnallisverotus. Työ- Oikeudenkäynti: Ed. InnaJan ym. lak.al. n: o 3
31935: aika. V erotus. laiksi maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne-
31936: tun lain muuttamisesta. Liitteet II,l. s. 21. L.
31937: Mielisa.iraslald.: Ed. Rytkösen ym. lak.al. n:o 35 Lv:aan 73.
31938: laiksi mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet - Ed. InnaJan ym. toiv.al. n:o 6 maksutoomasta
31939: VI,3. s. 224. L. Tv: aan 74. oikeudenkäynnistä annetun lain 8 §: n 3 mo-
31940: mentin muuttamisesta. Liitteet II,5. s. 26. L.
31941: Mikkeli; - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. Lv:aan 79.
31942: Asialuettelo 1959. 15
31943:
31944: Oikeusla.f.tos: - Ks. Oikeudenkäynti. Tuomiokun· Orvot: - Ks. Eläkkeet.
31945: nat. Vakuutusoikeus.
31946: Osakeyhtiöt: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 23
31947: Ojitus: Ed. Savelan ym. toiv.al. n:o 183 laaja· asetuksen antamisesta valtionenemmistöisten
31948: mittaisen koneellisen metsäojituksen käyntiin osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesto. anne-
31949: saattamisesta. Liitteet IX,37. s. 461. L. Mtv:aan tun lain soveltamisesta. Liitteet IV,42. s. 97.
31950: 88. L. Vv:aan 80.
31951: - Ks. Verotus.
31952: Ossa.uskoski: - Ks. Voimalaitokset.
31953: Ola.vinJ.imla: Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 152
31954: määrärahasta. Olavinlinnan korjaustöihin. Liit· Oulu: - Ks. Ammatinvalinta. Luotsiasemat. Ma·
31955: teet VIII,60. s. 393. L. Siv:aan 86. jakat. Sairaalat. Yliopisto.
31956:
31957: Omaisuusvero: - Ks. Kunnallisverotus. Tul:o- ja
31958: omaisuusvero.
31959: P.
31960: Omistusoikeus: - Ks. Asutus.
31961: Paikallistiet: - Ks. Tielaki.
31962: Onkiminen: - Ks. Kalastuslaki.
31963: Pa.kkoloma.: - Ks. Työttömyys.
31964: Onkiniemi: - Ks. Sillat.
31965: Pa.kkoluna.stus: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o
31966: Oppikoulut: Ed. Nederström-Lundenin ym. lak.al. 102 tiealueita koskevan pakkolunastuslainsää-
31967: n:o 52 laiksi oppikoulun oppilaiden koulun· diinnön uudistamisesta. Liitteet VII,24. s. 279.
31968: käynnin avustamisesta annetun lain muuttami· L. Ltv:aan 84.
31969: sesta. Liitteet VIII,3. s. 298. L. Siv:aan 75. -Ed. Pentin ym. •toiv.al. n:o 105 maan pakko·
31970: - Ed. Honkosen ym. :toiv.al. n:o 120 venäjän- Innastajan veivoittamisesta suorittamaan rasi-
31971: kielen opiskelun tehostamise!rta oppikouluissa tus· ym. todistuksista menevät maksut. Liitteet
31972: ja yliopistoissa. Liitteet VIII,28. s. 343. L. VII,27. s. 282. L. Ltv: aan 84.
31973: Siv:aan 85. - Ks. Maankäyttölaki. Maantiet.
31974: - Ed. Heiteen ym. toiv.al. n:o 121 määrärahasta
31975: Hyvinkään yhteiskoulun ottamiseksi valtion Pa.lka.t: - Ks. Kansakoulut. Merenkulkukoulut.
31976: haltuun. Liitteet VIII,29. s. 344. L. Siv:aan 85. Metsätyöt. Puolustuslaitos. Rakennusmestarit.
31977: - Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 122 Karis- Toimihenkilöt. Tuomiokunnat. Työttömyys.
31978: Billnäs Samskola nimisen yhteiskoulun ottami·
31979: sesta valtion haltuun. Liitteet VIII,30. s. 345 Palveluraha.: - Ks. Tupakkavalmistevero.
31980: ja 346. L. Siv:aan 85.
31981: - Ed. Hostilan toiv.al. n:o 123 Karhulan yhteis- Palveluslisll.: - Ks. Rajavartiolaitos.
31982: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
31983: VIII,31. s. 347. L. Siv:aan 85. Paperi: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Puutavara.
31984: - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:'O 124 Vi~tasaaren
31985: yhteiskoulun valtion haltuun ottamisesta. Liit- Pengerrystyöt: - Ks. Maantiet. Sillat.
31986: teet VIII,32. s. 348. L. Siv:aan 85.
31987: - Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 125 yksityisoppi· Perhe-eläke: - Ks. Eläkkeet.
31988: koulujen taloudellisen aseman tervehdyttiimi·
31989: sestii. Liitteet VIII,33. s. 349. L. Siv:aan 85. Perheenasuntoa.vustukset: - Ks. Asuntoavustuk·
31990: - Ed. Rihtniemen toiv.al. n:o 126 esityksen anta· set.
31991: misesta yksityisoppikoulujen valtionavusta an-
31992: netun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,34. s. Perheenjäsenet: - Ks. Verotus.
31993: 351. L. Siv:aan 85.
31994: - Ks. Eläkkeet. Kansakoulut. Koululaitos. Ur· Perhepä.iväkodit: Ks. Lastenhoito.
31995: heilu.
31996: Perherasitus: - Ks. Yhteiskunnallinen tuki.
31997: Oppivelvollisuus: Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o
31998: 140 naisten kotitaloudellisen oppivelvollisuuden Perintö- ja. lahjavero: Ed. Asunnan ym. lak.al.
31999: toteuttamisesta. Liitteet VIII,48. s. 376. L. n:o 26 laiksi perintö· ja lahjaverolain muutta-
32000: Siv:aan 86. misesta. Liitteet IV,22. s. 68. L. Vv:aan 74.
32001:
32002: Oravi: - Ks. Kanava:t. Perka.ustyöt: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 178
32003: toimenpiteistä vesistöjen perkaus· ja v.eden-
32004: Oriit: - Ks. Hevoset. jiirjestelytöiden teh<ostamiseksi. Liitteet IX,32.
32005: s. 455. L. Mtv: aan 88.
32006: Orivirta: - Ks. Sillat. - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 186 Sanginjoen
32007: perkaustöiden aloittamisesta. Liitteet IX,40. s.
32008: Ortopedilääklirit: - Ks. Invaliidit. 464. L. Mtv:aan 88.
32009:
32010: Ortopedinen sairaala: - Ks. Sairaalat. Peruskuiva.tus: - Ks. Kuivatustyöt.
32011: 16 Asialuettelo 1959.
32012:
32013:
32014: Perualuotto: - Ks. Maatalous. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 238 puolustus-
32015: laitoksen teknillisen henkilöstön vajauksen pois-
32016: Pienpuu: - Ks. Liikevaihtovero. Voimalaitokset. tamisesta. Liitteet XI,3. s. 577. L. Puolv:aan 91.
32017: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 239 toimenpiteistä
32018: Pienteollisuus: - Ks. Liikevaihtovero. puolustuslaitoksen siviilivirkailijain oikeuttami-
32019: seksi lukemaan palvelusvuosiksi eläkettä varten
32020: Pienviljelys: Ks. Uudisraivaus. suojeluskuntajärjestössä palvelemansa aika. Liit-
32021: teet XI,4. s. 578. L. Puolv:aan 91.
32022: Piipsanneva: Ks. Voimalaitokset. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 240 määrärahasta
32023: 757 ale=an palkkausluokan kersantin toimen
32024: Pikatiet: - K.s. Maantiet. korottamiseksi 15 palkkausluokkaan. Liitteet
32025: XI,5. s. 579. L. Puolv:aan 91.
32026: Pitkäkangas: Ks. Lentoken'tiit. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 241 puolustus·
32027: laitoksen kantahenkilökunnan asunto-olojen pa-
32028: Pohjanmaa: Ks. Kuivatustyöt. Puunjalostus· rantamiseksi Hämeenlinnan ja Riihimäen varus·
32029: teollisuus. kunnissa. Lii:tteet XI,6. s. 580. L. Puolv:aan 91.
32030: - Ks. Rajavartiolaitos.
32031: Pohjolan Liikenne: Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o Puukäyttöiset kattilat: - Ks. Liikevaihtovero.
32032: 246 tutkimuksen toimittamisesta Oy. Pohjo·
32033: lan Liikenne Ab:n ja valtionrautateiden vä· Puunjalostusteollisuus: Ed. Eskolan ym. toiv.al.
32034: lisistä liikesuhteista. Liitteet XII,3. s. 589. L. n:o 55 kokonaisohjelman laatimisesta puun·
32035: Kulkv:aan 91. jalostusteollisuuden rakennuttamiseksi alityölli-
32036: syysalueille. Liitteet IV,74. s. 139. L. Vv:aan
32037: Poliisi: Ed. Haran ym. lak.al. n:o 37 laiksi kau· 81.
32038: punkien osanotosta poliisilaitosten menoihin - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 64 Etelä·
32039: annetun lain muuttamisesta. Liitteet VII,l. s. Pohjanmaalle perustettavan puunjalostusteolli·
32040: 249. L. Ltv:aan 74. suuden tutkimus- ja suunnittelutöistä. Liitteet
32041: IV,83. s. 152 ja 153. L. Vv:aan 82.
32042: Polttoaineet: Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 57 - Ed. Kämäräisen toiv.al. n:o 67 sellulaosa- tai
32043: toimenpiteistä kotimaisten polttoaineiden kulu· paperitehtaan perustamisesta Ylä-Savoon. Liit-
32044: tuksen lisäämiseksi. Liitteet IV,76. s. 143. L. teet IV,86. s. 157. L. Vv:aan 82.
32045: Vv:aan 81. - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 70 valtionjoh-
32046: - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 58 puupoltto· ,toisen paperitehtaan rakentamisesta Iisalmeen.
32047: aineen voimatalouskäytön selvittämisestä. Liit· Liitteet IV,89. s. 160. L. Vv:aan 82.
32048: teet IV,77. s. 144. L. Vv:aan 82. - Ed. Linnan ym. toiv.al. n:o 71 tutkimuksesta
32049: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 74 puubriketti· selluloosatehtaan perustamiseksi Haapajärven-
32050: tehtaan perustamisesta Iin kunnan alueelle. Iisalmen rautatien varteen. Liitteet IV,90. s.
32051: Liitteet IV,93. s. 165. L. Vv:aan 82. 161. L. Vv:aan 82.
32052: - Ks. Keskuslämmityskattilat. Rautatiet. Talous- - Ks. Polttoaineet.
32053: elämä. Voimalaitokset.
32054: Puutarhat: Ed. Lindemanin ym. ,toiv.al. n:o 193
32055: Polvijärvi: - Ks. Virastot. puutarhatalouden aluesuunnittelun toimeenpane-
32056: misesta. Liitteet IX,47. s. 471. L. Mtv:aan 88.
32057: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 194 määrä-
32058: Pori: - Ks. Lentokentät.
32059: rahasta puutarhaneuvojan palkkaamiseksi Svenska
32060: Trädgårdssällskapens i Finland Förbund nimi-
32061: Porvoo: - Ks. Kirkko. Runeberginkoti. selle liitolle. Liitteet IX,48. s. 472 ja 473. L.
32062: Mtv:aan 88.
32063: Postisäästöpankki: - Ks. Luotto. - Ks. Marjat.
32064: Puhelin: Ed. Svinhufvudin ym. toiv.al. n:o 200 Puuta.vara: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 88 Suo-
32065: asutusalueiden puhelinyhteyksien rakentamisesta mesta vietävän sahatavaran laadun valvonnan
32066: asutusvaroja käyttäen. Liitteet IX,54. s. 479. järjestämisestä. Liitteet VI,15. s. 240. L.
32067: L. Mtv:aan 89. Tv:aan 83.
32068: - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 362 puhelinjohto· - Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 89 kirv,eellä
32069: jen huoltoa koskevan säännöksen muuttami· tapahtuvan saha- ja paperipuun leimauksen
32070: sesta. Liitteet XII,119. s. 716. L. Kulkv:aan 97. kieltämisestä. Liitteet VI,16. s. 241. L. Tv:aan
32071: 83.
32072: Pukutehdas: - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 235 toimen-
32073: piteistä puutavaran mittaussäännösten muutta-
32074: Pulkkilansalmi: - Ks. Sillat. miseksi. Liitteet X,48. s. 569. L. Työv:aan 90.
32075: - Ks. Polttoaineet. Voimalaitokset.
32076: Puolustuslaitos: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o Puuteknillinen laboratorio: - Ks. Teknillinen
32077: 236 puolustuslaitoksen Vammaskosken tehtaan tutkimuslaitos.
32078: ja valtion pukutehtaan konekannan uusimisesta.
32079: Liitteet XI,l. s. 575. L. Puolv:aan 90. Pyhtää: - Ks. Sillat.
32080: Asialuettelo 1959. 17
32081:
32082: Pyhäselkä: Ks. Kuivatustyöt. Rautatiemaksut: Ed. Peltosen ym. toiv.al. n:o 244
32083: tutkimuksen toimittamisesta rautatierahtialen·
32084: Päiväkodit: Ks. Lastenhoito. nusten tarkoituksenmukaisuudesta. Liitteet
32085: XII,l. s. 587. L. Kulkv:aan 91.
32086: Päiväraha.: Ks. Asevelvolliset. Verotus. - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 245 rauta·
32087: teiden kuukausilippujen hintojen alentami-
32088: Päätoimet: Ks. Verotus. sesta. Liitteet XII,2. s. 588. L. Kulkv:aan 91.
32089: - Ks. Urheilu.
32090:
32091: Rautatiet: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:10 247 mää-
32092: R. rärahasta liikenteen kauko-ohjausjärjestelmän
32093: kehittämiseen valtionrautateillä. Liitteet XII,4.
32094: Ra.hdit: - Ks. Rautatiemaksut. s. 590. L. Kulkv:aan 91.
32095: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 248 vetureiden
32096: Raivaus: - Ks. Kivenraivaus. Maatalouskoneet. polttoainekysymyksen selvittämisestä. Liitteet
32097: Uudisraivaus. XII,5. s. 591. L. Kulkv:aan 91.
32098: - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 249 Pieksä-
32099: Rajamäki: - Ks. Ammattikurssit. mäen vaunukorjauspajan laajennussuunnitelmien
32100: toteuttamisesta. Liitteet XII,6. s. 592. L.
32101: Raja.vartiolaitos: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o Kulkv: aan 91.
32102: 15 palveluslisäjärjestelmän aikaansaamisesta - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 250 dieselveturien
32103: rajavartiolaitoksen kantamiehistölle. Liitteet kokoonpano- ja korjaust'Oiminnan aloittamisesta
32104: IV,34. s. 88. L. Vv:aan 79. Hyvinkään konepajalla. Liitteet XII,7. s. 593.
32105: L. Kulkv:aan 91.
32106: Rakennuslaki: Ed. Halisen ym. lak.al. n: o 40 - Ed. Peltosen ym. toiv.al. n:o 251 metallirun-
32107: laiksi rakennuslain muuttamisesta. Liitteet koisten matkustajavaunujen rakentamisesta Pa-
32108: VIT,4. s. 253. L. Ltv: aan 74. silan konepajalla. LHtteet XII,8. s. 594. L.
32109: -Ed. Hyytiäisen ym. lak.al. n:o 41 laiksi raken- Kulkv: aan 91.
32110: nuslain 86 §: n muut•tamisesta. Liitteet VII,5. - Ed. Salinin ym. ,toiv.al. n:o 252 toimenpiteistä
32111: 254. L. Ltv:aan 74. valtionrautateiden konepajojen työllisyyden
32112: - Ed. Virolaisen ym. lak.al. n:10 42 laiksi raken- parantamiseksi. Liitteet XII,9. s. 595. L.
32113: nuslain muuttamisesta. Liitteet VIT,6. s. 255. Kulkv: aan 91.
32114: L. Ltv:aan 74. - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 253 valtionrauta-
32115: teiden Vaasan k 1onepajan toiminnan turvaami-
32116: Rakennusmesta.rit: Ed. Stykin ym. toiv.al. n:o 17 sesta. Liitteet XII,10. s. 596. L. Kulkv:aan 91.
32117: valtion palveluksessa olevien rakennusmestarien -Ed. Hallbergin ym. ,toiv.al. n:o 254 Onkamon-
32118: palkkauksessa havaittujen epäkohtien poistami- Parikkalan rautatien rakentamisesta. Liitteet
32119: sesta. Liitteet IV,36. s. 90. L. Vv:aan 80. XII,ll. s. 597. L. Kulkv:aan 91.
32120: - Ed. Hyytiäisen ym. toiv.al. n: o 255 rautatien
32121: rakentamisesta Jyväskylästä Säynätsaloon. Liit-
32122: Rakennustarvikkeet: - Ks. Liikevaihtovero.
32123: teet XII,12. s. 598. L. Kulkv:aan 91.
32124: - Ed . .Tåmsenin ym. toiv.al. n:o 256 Saarijärven
32125: Rakennustoiminta: Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o -Haapamäen rautatien ottamisesta uusien
32126: 204 rakennusten rakentamisesta valtion koulu- rautateiden rakennusohjelmaan. Liitteet XII,13.
32127: ja koetiloille silmällä pitäen niistä saatujen s. 599. L. Kulkv:aan 92.
32128: kokemusten hyväksikäyttöä maatilataloudessa. - Ed. Kajatsalon ym. toiv.al. n:o 257 tutkimuk·
32129: Liitteet !~58. s. 484. L. Mtv:aan 89. sen toimittamisesta rautatien rakentamiseksi
32130: - Ed. Sauran ym. rah.al. n: o 11 määrärahan rataosalla Luumäki-Hamina-Kotka. Liitteet
32131: •osoittamisesta Työtehoseuralle maatalouden ra- XII,l4. s. 600. L. Kulkv:aan 92.
32132: kennustutkimusta varten. Liitteet IV,106. s. - Ed. Karvosen ym. rtoiv.al. n:o 258 J'oensuun-
32133: 184. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n Koveron radan jatkamisesta Ilomantsiin Nuora-
32134: lausunto, 78. järven rantaan. Liitteet XII,15. s. 602. L.
32135: - Ks. Taide. Kulkv:aan 92.
32136: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 259 rautatien
32137: Rangaistusmääräys: Ed. Salmisen ym. toiv.al. n:o rakentamisesta Jyväskylästä Jämsänkoskelle.
32138: 7 rangaistusmääräysmenet,telyn käytön laajen- Liitteet XII,16. s. 603. L. Kulkv: aan 92.
32139: tamisesta liikennerikkomuksissa. Liitteet II,6. -Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 260 määrä-
32140: s. 27. L. Lv:aan 79. rahasta Inkeroisten-Kotkan rataosan kaksois-
32141: raiteistamista varten. Liitteet XII,17. s. 604.
32142: Rasitustodistus: - Ks. Pakkolunastus. L. Kulkv:aan 92.
32143: - Ed. Leinosen ym. ooiv.al. n:o 261 koneellisen
32144: Rautatieläiset: Ed. Peltosen ym. toiv.al. n:o 18 maastotutkimuksen loppuunsaattamisesta Oulun
32145: rau ta;tieläisten eläkkeen määräämisperusteiden -Kuusamon ratasuunnalla Pudasjärven ja Tai-
32146: muuttamisesta. Liitteet IV,37. s. 91. L. Vv:aan valkosken välillä. Liitteet XII,18. s. 605. L.
32147: 80. Kulkv:aan 92.
32148:
32149:
32150: 3 E 219/59
32151: 18 Asialuettelo 1959.
32152:
32153:
32154: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 262 määr~ Ruis: - Ks. Vilja.
32155: rahasta alikäytävän rakentamista varten:. Tal-
32156: nionkosken asema-alueen kohdalle. Lntteet Runeberginkoti: Ed. österhomin toiv.al. n:o 151
32157: XII,19. s. 606. L. Kulkv:aan 92. toimenpiteistä palovaaran poistamiseksi Rune-
32158: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 263 rautatien berginkodissa Porvoossa. Liitteet VIII,59. s.
32159: rakentamisesta Tohmajärveltä Parikkalaan. Liit- 391 ja 392. L. Siv:aan 86.
32160: teet XII,20. s. 607. L. Kulkv:aan 92.
32161: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 264 Kaulirannan Runkotiet: - Ks. Maantiet.
32162: -Kolarin rautatien rakentamisesta. Liitteet
32163: XII,21. s. 608. L. Kulkv:aan 92. Runni: - Ks. Emäntäkoulut.
32164: - Ed. Peltosen ym. toiv.al. n:o 265 Jyväskylän-
32165: Jämsänkos~en rautatien rakentamisesta. Liit-
32166: Ruokailu: - Ks. Siirtotyömaat.
32167: teet XII,22. s. 609. L. Kulkv:aan 92.
32168: - Ed. Pelbosen ym. toiv.al. n:o 266 rautatien
32169: rakentamisesta Otanmäestä Tuomiojan kautta s.
32170: Raaheen. Liitteet XII,23. s. 611. L. Kulkv: aan
32171: Sahatavara: - Ks. Puutavara.
32172: 92.
32173: - Ed. Pesosen ym. toiv.al. n:o 267 t_utki:r~mkse~
32174: toimittamisesta rautatien rakentam1seks1 Hel- Sairaalat: Ed. Mattilan ym. lak.al. n:o 34 laiksi
32175: nolasta Jyväskylän-Pieksämäen radalle. Liit- yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain
32176: muuttamisesta. Liltteet VI,2. s. 222. L. Tv: aan
32177: teet XII,24. s. 612. L. Kulkv:aan ~2. 74.
32178: - Ed. Rönkön toiv.al. n:o 268 rautat1en ~~ken - Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n:o 78 toimenpi·
32179: tamisesta Iisalmesta Nurmekseen. Lntteet
32180: teistä lakkautetun valtion sairaalan viran ja
32181: XII 25. s. 613. L. Kulkv: aan 92.
32182: - Ed.' Tuulen ym. toiv.al. n: o 269 määrärahasta •toimen haltijain oikeuksien ja velvollisuuksien
32183: järjestämiseksi. Liitteet VI,5. s. 227. L.
32184: Lappeenrannan-Luumäen rataoikaisutyön aloit- Tv:aan 83.
32185: tamiseksi. Liitteet XII,26. s. 614. L. Kulkv:aan
32186: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 83 määrärahasta
32187: 92.
32188: Invaliidisäätiön Ouluun suunnitteleman ortope·
32189: - Ed. V. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 270 Nokian disen sairaalan rakentamista varten. Liitteet
32190: aseman tasoylikäytävän rakentamisesta yli- tai
32191: VI,10. s. 233. L. Tv: aan 83. .
32192: alikäytäväksi. Liitteet XII,27. s. 616. L.
32193: Kulkv: aan 92. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 237 keskussotl·
32194: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 271 Pohjanmaan lassairaala 2: n puutteellisuu~ien korjaamisesta.
32195: rannikk10radan rakentamisesta. Liitteet XII,28. LiHteet XI,2. s. 576. L. Puolv:aan 91.
32196: - Ks. Sairaanhoito.
32197: s. 617. L. Kulkv:aan 92.
32198: - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 272 Riihimäen
32199: Sairaanhoito: Ed. T. Tuomisen ym. toiv.al. n:o 79
32200: asemalle •tarvittavan rautatiehenkilökunnan alle 15-vuotiaitten lasten hoitopäivämaksujen
32201: huoltorakennuksen rakennustöiden aloittami-
32202: alentamisesta valtion sairaaloissa. Liitteet
32203: sesta. Liitteet XII,29. s. 618. L. Kulkv:aan 92. VI,6. s. 229. L. Tv:aan 83.
32204: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 273 asematalon
32205: rakentamisesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet - Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 84 toimenpi·
32206: teistä kiertävän jalkaklinikan hankkimiseksi
32207: XII,30. s. 619. L. Kulkv: aan 92.
32208: maaseutua varten. Liitteet VI,ll. s. 235. L.
32209: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 274 Oulun rauta-
32210: Tv:aan 83.
32211: tieaseman lopullisen suunnitelman laatimisesta.
32212: - Ks. Hampaanhoito. Terveydenhoito. Työväen-
32213: Liitteet XII,31. s. 620. L. Kulkv: aan 92. . suojelu.
32214: - Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 275 rautate1den
32215: tiepohjan lunastushinnan korvaamisesta valtion Salla: - Ks. Maamieskoulut.
32216: varois·ta. Liitteet XII,32. s. 621. L. Kulkv:aan
32217: 92. SaJmen silta: - Ks. Sillat.
32218: - Ed. ~oivusen ym. toiv.al. n:o 276 määrä-
32219: rahasta Suolahden-Haapajärven rautatietä var- Sanginjoki: - Ks. Perkaustyöt.
32220: ten tarvittavan maan lunastushinnan korvaa-
32221: miseksi kunnille. Lii:tteet XII,33. s. 622. L. Sanka.rihaudat: - Ks. Haudat.
32222: Kulkv: aan 92.
32223: - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 15 määrärahan osoit- Sanomalehtimiehet: - Ks. Eläkkeet.
32224: tamisesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven
32225: asemalta Taivalkoskelle. Liitteet IV,llO. s. 190. Satakunta: - Ks. Kuivatustyöt. Voimalaitokset.
32226: L. Vv:aan, jonka ·tulee pyytää Kulkv:n lau-
32227: sunto, 78. Satamat: Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 101 tuonti-
32228: - Ks. Pohjolan Liikenne. Voimalaitokset. ja vientimaksun perimisestä satamien kehittä-
32229: mistä varten. Liitteet VII,23. s. 278. L.
32230: Rautavaara: - Ks. Kuivatustyöt. Ltv:aan 84.
32231: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 350 määrärahasta
32232: Rehtorit: - Ks. Merenkulkukoulut. Kaunissaaren sataman syventämis- ja rakennus·
32233: työn aloittamiseen. Liitteet XII,107. s. 701. L.
32234: Riihimäki: - Ks. Puolustuslaitos. Kulkv:aan 96.
32235: Asialuettelo 1959. 19
32236:
32237: - Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 351 örögrundin ka- - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 30 määrärahan osoit-
32238: last.ussataman aallonmurtajan rakennustyön aloit- tamisesta Salmen sillan rakentamiseksi. Liit-
32239: tamisesta ja loppuun saattamisesta Luodossa. teet IV,125. s. 211. L. Vv:aan, jonka tulee
32240: Liitteet XII,108. s. 702 ja 703. L. Kulkv:aan pyytää Kulkv:n lausunto, 79.
32241: 96. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 31 määrärahan osoit-
32242: - Ks. Tapaturmavakuutus. tamisesta sillan rakentamiseksi K·emijärven-
32243: Posion maantiellä olevaan Kaisansalmeen ja
32244: Savo: - Ks. Ammattikasvatus. Kuivatustyöt. Lantunginsalmeen. Liitteet IV,l26. s. 212. L.
32245: Puunjalostusteollisuus. Talouselämä. Voimalai- Vv:aan, jonka .tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
32246: tokset. 79.
32247: - Ks. Maantiet.
32248: Savonlinna.: - Ks. Lentokentät.
32249: Siviilliesket: - Ks. Eläkkeet.
32250: Seimet: - Ks. Lastenhoito.
32251: Siviiliorvot: - Ks. Eläkkeet.
32252: Selluloosa.: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
32253: Siviilivirkailijat: - Ks. Puolustuslaitos.
32254: Siirtotyöma.at: Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 225
32255: siirtotyömaiden ruokailuolojen parantamisesta.
32256: Sivutoimet: - Ks. Verotus.
32257: Liitteet X,38. s. 559. L. Työv:aan 90.
32258: Sosiaa.liset avustukset: - Ks. Yhteiskunnallinen
32259: Siitosoriit: - Ks. Hevoset.
32260: tuki.
32261: Sillat: Ed. Frimanin ym. rtoiv.al. n:'O 338 Salmen
32262: sillan rakentamisesta Sodankylän-Kittilän maan- Sotilassa.ira.aJ.a.t: - Ks. Sairaalat.
32263: tiellä. Liitteet XII,95. s. 688. L. Kulkv:aan 95.
32264: - Ed. Hostilan toiv.al. n:o 339 sillan rakentami- Sotila.sva.mmat: - Ks. Eläkkeet.
32265: sesta Keihässalmeen Pyhtään kunnassa. Liit-
32266: teet XII,96. s. 689. L. Kulkv:aan 96. Stipendit: Ed. Honkosen ym. lak.al. n:o 51 laiksi
32267: - Ed • .Tåmsenin ym. toiv.al. n:o 340 tutkimuksen korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttami-
32268: toimittamisesta sillan rakentamiseksi Matosal- sesta. Liitteet VIII,2. s. 296. L. Siv:aan 75.
32269: men yli. Liitteet XII,97. s. 690. L. Kulkv:aan
32270: 96. Suhdannevaihtelut: - Ks. Suomen Pankki.
32271: - Ed. Koiviston toiv.al. n:o 341 toimenpiteistä
32272: sillan rakentamiseksi Tornionjoen yli Aavasak- Suojärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
32273: san ja övertorneån välille. Liitteet XII,98. s.
32274: 691. L. Kulkv: aan 96. Suomen Aka.temia.: Ed. Rosnellin ym. lak.al. n:o
32275: - Ed. Mannilan ym. toiv.al n:o 342 sillan r(l.~ 50 laiksi Suomen Akwtemiasta ja valtion apu-
32276: kantamisesta Pulkkilansalmeen. Liitteet XII,99. rahoista korkeimman hengenviljelyn edistämi-
32277: s. 693. L. Kulkv:aan 96. seksi annetun lain muuttamisesta. Liitteet
32278: - Ed. Matilaisen ym. t'Oiv.al. n:o 343 määrära- VIII,l. s. 295. L. Siv:aan 75.
32279: hasta Mansikkakosken maantieliikennesillan le-
32280: ventämistä varten. Liitteet XII,IOO. s. 694. L.
32281: Kulkv:aan 96. Suomen Pankki: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 71
32282: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 344 määrä- Swomen Pankin osallistumisesta nykyistä jous-
32283: rahasta Orivirtaan rakennettavan maantiesillan tavammin suhdannevaihteluiden tasoittamiseen.
32284: pengerrystöiden aloittamiseksi Savonlinnan- Liit·teet V,l. s. 215. L. Pv:aan 82.
32285: Joensuun maantiellä. Liitteet XII,lOl. s. 695.
32286: L. Kulkv:aan 96. Suonenjoki: - Ks. Emäntäkoulut.
32287: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 345 sillan raken-
32288: tamisesta Onkisalmen lossipaikalle Liperissä. Suot: - Ks. Kuivatustyöt.
32289: Liitteet XII,102. s. 696. L. Kulkv:aan 96.
32290: - Ed. NiskaJan ym. rtoiv.al. n:o 346 sillan raken- Suunnittelutyövoima.: - Ks. Tie- ja vesirakennus-
32291: tamisesta Tengeliönjoen yli Kantomaanpään- piirit.
32292: Karungin tiellä. Liitteet XII,103. s. 697. L.
32293: Kulkv:aan 96. Svenska. Trädgårdssällskapens i Finland Förbund:
32294: - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 347 sillan raken- - Ks. Puutarhwt.
32295: tamisesta Kallioniemen lossipaikalle Ilomant-
32296: sissa. Liitteet XII,104. s. 698. L. Kulkv:aan Syrjäseudut: - Ks. Toimihenkilöt.
32297: 96.
32298: - Ed. V. A. Virtasen ym. ·toiv.al. n:o 348 uuden Sähkö: - Ks. Voimalaitokset.
32299: maantiesillan aikaansaamisesta Kyrönsalmeen.
32300: Liitteet XI~105. s. 699. L. Kulkv:aan 96. Säilykkeet: - Ks. Marjat.
32301: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 349 sillan
32302: rakentamisesta Orivirtaan. Liitteet XII,106. s. Säteri Oy.: - Ks. Työväensuojelu.
32303: 700. L. Kulkv: aan 96.
32304: 20 Asialuettelo 1959.
32305:
32306:
32307: T. Tiedekunnat: - Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen
32308: korkeakoulu. Yliopisto.
32309: Taide: Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n:o 149 varojen
32310: varaamisesta julkisten rakennusten taiteelliseen Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Jämsenin ym.
32311: kaunistamiseen. Liitteet VIII,57. s. 388. L. toiv.nl. n:o 16 tie- ja vesirakennuspiirien sekä
32312: Siv:aan 86. maanviljelysinsinööripiirien suunnittelutyövoiman
32313: lisäämisestä. Liitteet IV,35. s. 89. L. Vv:aan
32314: Talletukset: - Ks. Verotus. 79.
32315:
32316: Talouselämä: Ed. Vennamon lak.al. n:o 2 laiksi Tiela.ki: Ed. Saariahon ym. lak.al. n: o 43 laiksi
32317: maan ulkomaankaupan ja talouselämän turvaa- yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
32318: misesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet Liitteet VII,7. s. 258. L. Ltv:aan 74.
32319: 1,2. s. 11. L. Prv:aan 72. - Ed. Sepin ym. lak.al. n: o 44 laeiksi yleisistä
32320: - Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:'o 66 talouspoliit- teistä annetun lain ja yleisistä teistä annetun
32321: tisen ohjelman laatimisesta Itä-Savoa varten. lain voimaanpanosta annetun lain muuttami-
32322: Liitteet IV,85. s. 155. L. Vv:aan 82. sesta. Liitteet VII,8. s. 259. L. Ltv:aan 74.
32323: - Ed. Liinamaan ym. toiv.al. n:o 106 eräiden
32324: Tapaturmavakuutus: Ed. Prunnilan ym. toiv.al. kunnan- ja kyläteiden rakentamista koske-
32325: n:o 210 satamatyöläisten saattamisesta tapa- vien hankkeiden loppuunsaattamisesta. Liitteet
32326: turmavakuutuslain alaisiksi työmatkalla työ- VII,28. s. 283. L. Ltv: aan 84.
32327: suhteen ollessa tilapäisesti katkenneena. Liit-
32328: teet X,23. s. 539. L. Työv: aan 89. Tieliikennelaki: - Ks. Liikenne.
32329: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 211 toimenpi-
32330: teistä koululaisille ja opiskelijoille kouluissa Tiilikanjärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
32331: tai oppilaitoksissa opetuksen yhteydessä tai
32332: Tilapäiset toimet: - Ks. Toimihenkilöt.
32333: koulumatkalla sa:ttuneiden tapaturmien saatta·
32334: miseksi tapa,turmavakuutuslain piiriin. Liitteet
32335: X,24. s. 540. L. Työv: aan 89. Toimihenkilöt: Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n:o 11
32336: valtion tilapäisten toimihenkilöiden palkkauk-
32337: - Ed. Rloineen ym. toiv.al. n:o 212 satunnaisessa
32338: sen korjaamisesta ikälisiä maksamalla. Liitteet
32339: lyhytaikaisessa työssä sattuneiden tapaturmien
32340: sisällyttämisestä tapaturmavakuutuslain piiriin. IV,30. s. 84. L. Vv:aan 79.
32341: Liitteet X,25. s. 541. L. Työv:aan 89. - Ed. Kaitilan ym. ,toiv.al. n:o 12 tilapäisten
32342: tointen muuttamisesta ylimääräisiksi. Liitteet
32343: IV,31. s. 85. L. Vv:aan 79.
32344: Tarvaala: - Ks. Karjanhoitokoulut. - Ed. E. Mannisen ym. toiv.al. n:o 13 toimenpi-
32345: teistä pätevien toimihenkilöiden saamiseksi syr-
32346: Tasoylikäytävät: - Ks. Rautatiet. jäseuduilla. Liitteet IV,32. s. 86. L. Vv:aan
32347: 79.
32348: Teknillinen henkilöstö: - Ks. Puolustuslaitos.
32349: Toimituskirjat: - Ks. Oikeudenkäynti.
32350: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Raipalan ym.
32351: toiv.al. n: o 19 määrärahasta viidennen tutki- Tontinarvo: - Ks. Verotus.
32352: musinsinöörinviran perustamiseksi valtion tek-
32353: nillisen tutkimuslaitoksen puuteknilliseen labo- Toppila: - Ks. Luotsiasemat.
32354: ratorioon. Liit,teet IV,38. s. 92. L. Vv:aan 80.
32355: Tornio: - Ks. Maamieskoulut.
32356: Teknilliset koulut: Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o
32357: 143 Kemin teknillisen koulun toiminnan aloitta- Tornionjoki: - Ks. Sillat.
32358: misesta. Liitteet VIII,51. s. 379. L. Siv:aan
32359: 86. Tullit: - Ks. Liikevaihtovero.
32360: - Ks. Merenkulkukoulut.
32361: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Asunnan ym. lak.al.
32362: n:o 5 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
32363: Telakat: - Ks. Laivaveistämöt. misesta. Liitteet IV,l. s. 35. L. Vv:aan 73.
32364: - Ed. Sepän ym. lak.al. n:o 6 laiksi tulo- ja
32365: Tengeliönjoki: - Ks. Sillat. 'Omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,2.
32366: s. 36. L. Vv:aan 73.
32367: Teollisuus: - Ks. Puolus'tuslaitos. Puunjalostus- - Ed. U otin ym. lak.al. n: o 7 laiksi tulo- ja
32368: teollisuus. Talouselämä. Työväensuojelu. Ve- omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,3.
32369: rotus. s. 38. L. Vv:aan 73.
32370: - Ed. Haran ym. lak.al. n:o 8 laiksi tulo- ja
32371: Terveydenhoito: Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 81 omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4.
32372: valtionavustuksen myöntämisestä terveydenhoi- s. 39. L. Vv:aan 73.
32373: tolautakunnan menoihin. Liitteet VI,8. s. 231. - Ed. :E1orsiuksen ym. lak.al. n: o 9 laiksi tulo· ja
32374: L. Tv: aan 83. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,5.
32375: - Ks. Sairaanhoito. Työväensuojelu. s. 40. L. Vv:aan 73.
32376: Asialuettelo 1959. 21
32377: - Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n: o 10 laiksi tulo· Tupakka: Ed. Leikolan ym. 'toiv.al. n:Q 90 tupa-
32378: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet kan lapsille myynnin kieltämisestä. Liitteet
32379: IV,6. s. 41 ja 42. L. Vv:aan 73. VI,17. s. 242. L. Tv:aan 83.
32380: - Ed. Procopen ym. lak.al. n: o 11 laiksi tulo· ja
32381: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Tupakkavalmistevero: Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o
32382: Liitteet IV,7. s. 43 ja 45. L. Vv:aan 73. 47 tupakkavalmistaverosta annetun lain 12 §: n
32383: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n: o 12 laiksi tulo- muuttamisesta. Liitteet IV,66. s. 131. L.
32384: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· Vv:aan 81.
32385: sesta. Liitteet IV,8. s. 47. L. Vv:aan 73.
32386: - Ed. Rihtniemen ym. lak.al. n: o 13 laiksi tulo· Turve: Ed. Marttilan ym. rah.al. n:o 2 maarara-
32387: ja omaisuusverolain 49 § :n väliaikaisesta muut- han osoittamisesta turvevoimalaitosta varten
32388: tamisesta. Liitteet IV,9. s. 48. L. Vv:aan 73. tarpeellisen turvetuotannon valmisteleviin töi-
32389: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 14 laiksi tulo- ja hin. Liitteet IV,97. s. 172. L. Vv:aan 77.
32390: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. - Ks. Voimalaitokset.
32391: Liitteet IV,10. s. 50. L. Vv:aan 73. Tyllilä: - Ks. Ammattikasva;tus.
32392: - Ed. Hyytiäisen ym. lak.al. n: o 15 laiksi tulo·
32393: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· Työaika: Ed. Hostilan ym. lak.al. n:o 79 laiksi
32394: sesta. Liitteet IV,ll. s. 52. L. Vv:aan 73. työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,1. s. 489.
32395: - Ed. Procopen lak.al. n:o 16 laiksi tulo- ja L. Työv:aan 76.
32396: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. - Ed. V. Turusen ym. lak.al. n: o 80 työaikalaiksi.
32397: Liitteet IV,12. s. 53 ja 54. L. Vv:aan 73. Liitteet X,2. s. 491. L. Työv:aan 76.
32398: - Ed. Lehmosen ym. lak.al. n:o 31 laeiksi tulo- - Ed. Niirasen ym. lak.al. n:o 81 laiksi metsä-
32399: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta ja uitt'Otyöläisten työajasta. Liitteet X,3. s.
32400: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- 497. L. Työv:aan 76.
32401: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit· - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 14 valtion viran ja
32402: teet IV,27. s. 78. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- toimen haltijain työajan lyhentämisestä. Liit-
32403: tää Ltv:n lausunto, 74. teet IV,33. s. 87. L. Vv:aan 79.
32404: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 27 kulutusyksikkö· - Ed. Alangon ym. 'toiv.al. n:o 205 toimenpiteistä
32405: verotuksen käytäntöönottamisesta tulo- ja omai- viisipäiväisen työviikon käytäntöön ottamiseksi.
32406: suusverotuksessa. Liitteet IV,46. s. 101. L. Liitteet X,18. s. 533. L. Työv: aan 89.
32407: Vv:aan 80. - Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 206 kaikkien työ-
32408: - Ed. Salmela-Järvisen ym. toiv.al. n :o 33 tutki- aikalain alaisten työntekijäin saattamisesta sa-
32409: muksen toimittamisesta tulo- ja omaisuusvero- maan asemaan lain 17 ja 18 §: n säännöksiin
32410: laissa esiintyvistä epäoikeud,enmukaisuuksista nähden. Liitteet X,19. s. 535. L. Työv: aan 89.
32411: eri veroluokkien välillä. Liitteet IV,52. s. 112.
32412: L. Vv:aan 80. Työl.l.isyys: Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 84 laiksi
32413: - Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 35 tulo- ja omai- työllisyyslain muuttamisesta. Liitteet X,6. s.
32414: suusverolain muuttamisesta siten, että omaisuu- 509. L. Työv:aan 76.
32415: den arvoa määrättäessä otettaisiin huomioon - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 50 valtion työl-
32416: sen käyttötarkoitus. Liitteet IV,54. s. 114. L. lisyysmäärärahojen käyttöperusteiden muuttami-
32417: Vv:aan 80. sesta. Liit·teet IV,69. s. 134. L. Vv:aan 81.
32418: - Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. n:o 39 maatalous- - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 56 toimen-
32419: kiinteistöjen verottamisesta niiden todellisten piteistä alityöllisyysalueiden perustyöllistämis-
32420: ,tulojen mukaan valtionverotuksessa. Liitteet ohjelman aikaansaamiseksi. Liitteet IV,75. s.
32421: IV,58. s. 120. L. Vv:aan 81. 141. L. Vv:aan 81.
32422: - Ks. Verotus. - Ks. Puunjalostusteollisuus. Rautatiet.
32423:
32424: Tuomioistuinharjoittelu: - Ks. Tuomiokunnat. Työmatkat: - Ks. Tapaturmavakuutus.
32425:
32426: Tuomiokirkot: - Ks. Kirkko. Työtehoseura: - Ks. Ammattikurssit. Kivenrai·
32427: vaus. Rakennustoiminta.
32428: Tuomiokunnat: Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 4 toi-
32429: menpiteistä Kankanpään tuomiokunnan perusta- Työttömyys: Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 221
32430: miseksi. Liitteet II,3. s. 24. L. Lv:aan 79. selvityksen toimittamisesta nuorien työttömien
32431: -Ed. Hyytiäisen ym. ,toiv.al. n:o 5 tuomioistuin- toimeentulon turvaamisesta. Liitteet X,34. s.
32432: harjoittelua suorittavien nuorten lakimiesten 554. L. Työv:aan 90.
32433: palkkauksen järjestämisestä. Liitteet II,4. s. - Ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 222 palkatto-
32434: 25. L. Lv:aan 79. malla pakkolomalla olevan oikeuttamisesta pää-
32435: semään työttömyysk,ortistoon. Liitteet X,35. s.
32436: Tuonti: - Ks. Satamat. Talouselämä. 556. L. Työv: aan 90.
32437: - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 223 työttömyys-
32438: Tuotantoavustukset: - Ks. Maito. työmailla maksettavien palkkojen korottami-
32439: sesta. Liitteet X,36. s. 557. L. Työv:aan 90.
32440: Tuotantokomiteat: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 224 työttömyysavus-
32441: n:o 230 tuotantokomit,eoitten toimialan laajen- tuslain muuttamisesta. Liitteet X,37. s. 558. L.
32442: tamisesta. Liitteet X,43. s. 564. L. Työv:aan Työv:aan 90.
32443: 90. - Ks. Verotus.
32444: 22 Asialuettelo 1959.
32445:
32446:
32447: Työväensuojelu: Ed. Tiekson ym. lak.al. n:o 83 maksujärjestyksen vahvistamisesta. Liitteet
32448: laiksi nuorten 'työntekijäin suojelusta. Liitteet VII,15. s. 269. L. Lrtv: aan 83.
32449: X,5. s. 504. L. Työv:aan 76.
32450: - Ed. Törmän ym. toiv.al. n:o 228 tutkimuksen Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt: - Ks. Osake-
32451: toimittamisesta kemiallisen teollisuuden palve· yhtiöt.
32452: luksessa myrkyllisillä osastoilla työskentelevien
32453: työntekijäin terveyttä vaarantavista tekijöistä. Valtion lainat: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 51 val-
32454: Liitteet X,41. s. 562. L. Työv:aan 90. tion lairuojen lyhennysten perimisen lykkäämi-
32455: - Ed. Tammisen ym. t10iv.al. n:o 229 tutkimuk- sestä ja niiden koron alentamisesta eräissä ta·
32456: sen toimittamisesta Säteri Oy:n työpaikkojen pauksissa. Liitrteet IV,70. s. 135. L. Vv:aan
32457: terveydellisistä olosuhteista. Liitteet X,42. s. 81.
32458: 563. L. Työv: aan 90.
32459: Valtion liikelaitokset: Ed. Junnilan ym. toiv.al.
32460: n:o 22 valtion liikelaitosten johtoelimien mie-
32461: hittämiseen liittyvien epäkohtien korjaamisesta.
32462: u. Liitteet IV,41. s. 96. L. Vv:aan 80.
32463: Uitto: - Ks. Kalatalous. Työaika. Valtion maa: - Ks. Maankäyttölaki.
32464: Ulk:oma.anka.uppa.: Ed. Kytän toiv.al. n:o 86 ulko· Valtion pukute~: - Ks. Puolustuslaitos.
32465: maankaupan agenttien koulutusjärjestelmän ai-
32466: kaansaamisesta. Liitteet VI,13. s. 237. L. Valtion sairaalat: - Ks. Sairaalat.
32467: Tv:aan 83.
32468: - Ks. Satamat. Talouselämä. Valtiontiet: - Ks. Maantiet.
32469: Urheilu: Ed. Stykin ym. lak.al. n:o 68 laiksi ur· Valtion työntekijät: - Ks. Eläkkeet.
32470: heiluopistojen valtionavusta. Liitteet VIII,19.
32471: s. 328. L. Siv:aan 76. Valtionverotus: - Ks. Tu1o- ja omaisuusvero. Ve·
32472: - Ed. Honkosen ym. toiv.al. n:o 155 kansa- ja rotus.
32473: lOppikoulujen voimistelusalien luovuttamisesta
32474: urheiluseurojen käyttöön. Liitteet VIII,63. s. Vamma&toski: - Ks. Puolustuslaitos.
32475: 397. L. Siv:aan 86.
32476: - Ed. Ai:tion ym. toiv.al. n:o 156 urheilutoimm- Vanhainkodit: Ed. I. Virtasen ym. toiv.al. n:o 98
32477: nan edistämisestä rautatiealennuksin. Liitteet määrärahasta !ainoiksi kunnille vanhain- ja
32478: VIII,64. s. 398. L. Siv:aan 86. kunnalliskotien rakentamista varten. Liitteet
32479: VII,20. s. 275. L. Ltv:aan 84.
32480: Uskonnonvapauslaki: Ed. E. Mannisen ym. lak.al.
32481: n:o 49 laiksi uskonnonvapauslain muuttami- Vatiajärvi: - Ks. Vedensäännöstely.
32482: sesta. Liitteet VII,13. s. 267. L. Ltv:aan 75.
32483: Vedensäännöstely: Ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o
32484: Uudisraivaus: Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 195 188 Vatia-, Kuhnamo- ja Keiteleenjärven ve·
32485: pienviljelijöille annettavien raivauspalkkioiden denkorkeuksien järjestämisestä. Liitteet IX,42.
32486: korottamisesta. Liitteet IX,49. s. 474. L. s. 466. L. Mtv: aan 88.
32487: Mtv:aan 88. - Ks. Kuivatustyöt. Perkaustyöt.
32488: - Ks. Kivenraivaus.
32489: Venäjänkiell: - Ks. Oppikoulut.
32490: Veritutkimus: Ed. Salmela-J"årvisen ym. toiv.al.
32491: V. n:o 8 ~toimenpiteistä veritutkimuksen toimitta-
32492: misesta avioliiton ulkopuolella syntyneen lap·
32493: Vaala: - Ks. Ammattikasvatus. sen elatusvelvollisuuden määräämistä koske·
32494: vissa asioissa annetun lain kumoamiseksi tai
32495: Vaalikelpoisuus: - Ks. Edustajanvaalit. uudistamiseksi. Liitteet II,7. s. 28. L. Lv:aan
32496: 79.
32497: Vaasa: - Ks. Lentokentät.
32498: Veroluokat: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
32499: Vaivaisten prosentti: - Ks. Verotus.
32500: Veronhuojennukset: - Ks. Verotus.
32501: Valtuutusoikeus: Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 4
32502: laiksi vakuutusoikeuden kustannusten korvaa· Verotus: Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 28 laiksi
32503: misesta annetun lain kumoamisesta. Liitteet eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
32504: II,2. s. 22 ja 23. L. Lv:aan 73. lakeihin annetun lain muuttamisesta. Liitteet
32505: IV,24. s. 71. L. Vv:aan 74.
32506: Valtamaantiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Tenhiälän ym. lak.al. n: o 29 laiksi veron-
32507: huojennustilille tehdyn talletuksen vähentämi·
32508: Valtionavustukset: Ed. V. R. Virtasen ym. toiv.al. sestä verotuksessa. Liitteet IV,25. s. 72. L.
32509: n:o 93 kunnille tulevien valtionavustusten Vv:aan 74.
32510: Asialuettelo 1959. 23
32511:
32512: - Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 30 laiksi asun- - Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n:o 148 kirjaveron
32513: totuotannon veronhuojennuslain muuttamisesta. perimisestä kirjailijain työskentelymahdollisuuk-
32514: Liit.teet IV,26. s. 74 ja 76. L. Vv:aan 74. sien ja vanhuuden turvaamiseksi. Liitteet
32515: - Ed. Aallon ym. lak.al. n:o 32 laiksi verotus- VIII,56. s. 387. L. Siv:aan 86.
32516: lain muut•tamisesta. Liitteet IV,28. s. 81. L. - Ks. Kunnallisverotus. Lapsilisä. Leimavero.
32517: Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 74. Liikevaihtovero. Moottoriajoneuvovero. Perintö-
32518: - Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. n:o 25 lumi- ja ja lahjavero. Tulo- ja omaisuusvero. Tupakka-
32519: myrskytuhojen metsänomistajalle aiheuttaman valmistevero.
32520: tulon vähennyksen huomioon ottamisesta vero-
32521: tuksessa. Liitteet IV,44. s. 99. L. Vv:aan 80. Verotusperusteet: - Ks. V erotus.
32522: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 26 tutkimuksen
32523: toimittamisesta nykyisten verotusperusteiden Vesijohdot: Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 196 maara-
32524: muuttamiseksi. Liitteet IV,45. s. 100. L. rahasta !ainoiksi vesij·ohto- ja viemärilaitteiden
32525: Vv:aan 80. rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet IX,50. s.
32526: - Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 28 verovelvol- 475. L. Mtv:aan 88.
32527: lisen oikeuttamisesta vähentämään tulois,taan - Ed. Väänäsen ym. .toiv.al. n:o 197 määrä-
32528: kohtuullinen osa kotipaikkakunnan ulkopuo- rahasta lain.oiksi ja avustuksiksi vesijohto- ja
32529: lella saadusta ansiotulosta. Liitteet IV,47. s. viemärilaitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
32530: 103. L. Vv:aan 80. Liitteet IX,51. s. 476. L. Mtv:aan 88.
32531: -Ed. Lehdon ym. toiv.al. n:o 29 tutkimuksen
32532: toimittamisesta siitä, voitaisiinko pienipaikkai- Vesistöhallitus: Ed . .Jämsenin ym. toiv.al. n:o 20
32533: sia verottaa erikseen pää· ja sivutoimistaan. vesistöhallituksen aikaansaamisesta. Liitteet
32534: Liitteet IV,48. s. 104. L. Vv:aan 80. IV,39. s. 93. L. Vv:aan 80.
32535: - Ed. Liinamaan ym. toiv.al. n:o 30 verovelvol- Vesivoimal: - Ks. Kalatalous. Voimalaitokset.
32536: listen nuorten perheenjäsenten oman talouden
32537: hyväksi tehdyn työn verotuksen helpottami- Veturit: - Ks. Rautatiet.
32538: sesta. Liitteet IV,49. s. 106. L. Vv:aan 80.
32539: -Pekkarisen ym. boiv.al. n:o 31 maatalousyhty- Viemärit: - Ks. Vesijohdot.
32540: män ja kuolinpesien verotuksessa esiintyvien
32541: epäoikeudenmukaisuuksien poistamisesta. Liit- Vienti: - Ks. Karjatalous. Puutavara. Satamat.
32542: teet IV,50. s. 107. L. Vv:aan 80. Talouselämä.
32543: - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 32 tontinarvon
32544: verotuksen soveltamisen muuttamisesta. Liit- Viikkoraha: - Ks. Invaliidit.
32545: teet IV,51. s. 108 ja 110. L. Vv:aan 80.
32546: - Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 34 verovapauden Viitasaari: - Ks. Oppikoulut.
32547: myöntämisestä metsänojituskelvottomille soille, Vilja: Ed. Sauran ym. toiv.al. n:.o 174 rukiin
32548: jotka on omistajan varoilla muutettu tuotta- kaksihintajärjestelmän poistamisesta. Liitteet
32549: vaksi me.tsämaaksi. Liitteet IV,53. s. 113. L. IX,28. s. 450. L. Mtv:aan 87.
32550: Vv:aan 80.
32551: - Ed. Sundeliin ym. toiv.al. n:o 36 sivistykselli- Virastot: Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 24 vi-
32552: siin, humanitäärisiin, tieteellisiin ja uskonnolli- rastotalon rakentamisesta Polvijärvelle. Liitteet
32553: siin tarkoituksiin annettujen lahjojen, lahjoitus- IV,43. s. 98. L. Vv:aan 80.
32554: ten ja jatkuvien avustusten v.erovapaudesta.
32555: Liitteet IV,55. s. 115 ja 116. L. Vv:aan 81. Virat ja toimet: - Ks. Toimihenkilöt. Virkamie-
32556: het.
32557: - Ed. Teirin ym . .toiv.al. n:o 37 esityksen anta-
32558: misesta yhteisverotusmenettelyn korvaamisesta Virkamiehet: Ed. Aition ym. toiv.al. n:o 2 esityk-
32559: uudella järjestelmällä. Liitteet IV,56. s. 117 s.en antamisesta valtion virkojen ja toimien
32560: ja 118. L. Vv:aan 81. täyttämistä koskevien määräysten muuttami-
32561: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 38 esityksen an- sesta. Liitteet 1,4. s. 13. L. Prv:aan 79.
32562: tamisesta verotuksessa esiintyvien epäkohtien - Ks. Eläkkeet. Puolustuslaitos. Sairaalat. Toimi-
32563: poistamisesta. Liitteet IV,57. s. 119. L. Vv:aan henkilöt. Työaika.
32564: 81.
32565: Voimalaitokset: Ed. Raipalan ym. toiv.al. n:o 59
32566: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 40 esityksen anta- määrärahasta hakekäyttöisen voimalaitoksen
32567: misesta uusien teollisuusyrityksien verohelpo· perustamiseksi rautateiden sähköistämissuunni-
32568: tuksista. Liitteet IV,59. s. 121. L. Vv:aan 81. telmia silmälläpitäen. Liitteet IV,78. s. 146.
32569: - Ed.-Uotin ym. toiv.al. n:o 41 sellaisen säännök- L. Vv:aan 82.
32570: sen sisällyttämisestä uuteen verolakiin, että - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 60 toimenpiteistä
32571: matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tai lainojen antamiseksi puuta käyttävien höyry-
32572: muuta siihen verrattavaa korvausta ei osaksi· voimalaitosten rakentamiseksi alityöllisyys-
32573: kaan katsottaisi veronalaiseksi tuloksi. Liitteet alueille. Liitteet IV,79. s. 147. L. Vv:aan 82.
32574: IV,60. s. 123. L. Vv:aan 81. - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 61 halpakorkoisten
32575: - Ed. Kemppaisen toiv.al. n:o 48 vaivaisten pro- lainojen myöntämisestä turvetta polttoaineena
32576: senttia koskevien säännösten kumoamisesta. käyttävien höyryvoimalaitosten rakentamiseen.
32577: Liitteet IV,67. s. 132. L. Vv:aan 81. Liitteet IV,80. s. 148. L. Vv:aan 82.
32578: 24 Asialuettelo 1959.
32579:
32580:
32581: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n: o 63 polttoturvetta Yhteiskunnan rakenne: Ed. Lahtelan ym. toiv.al.
32582: ja -haketta käyttävän höyryvoima-aseman ra- n:o 96 yhteiskunnan rakenteellisen terveyden
32583: kentamisesta Pohjois-Satakuntaan. Liitteet turvaamisesta. Liitteet VII,18. s. 272. L.
32584: IV,82. s. 151. L. Vv:aan 82. Ltv:aan 83.
32585: - Ed. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 65 määrärahasta
32586: tutkimusten loppuunsuorittamista varten vesi- Yhteismetsät: - Ks. Maankäyttölaki.
32587: voimalaitosten rakentamiseksi Pohjanmaan jo-
32588: kiin. Liitteet IV,84. s. 154. L. Vv:aan 82. Yhteisverotus: Ks. Verotus.
32589: - Ed. Rönkön ·toiv.al. n:o 68 puuta käyttävän
32590: lämpövoimalaitoksen perustamisesta Ylä-Sav<lon. Yhtenäiskoulu: Ks. Koululaitos.
32591: Liitteet IV,87. s. 158. L. Vv:aan 82.
32592: - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 69 puupoltto- Yksityiset kansakoulut: Ks. Eläkkeet.
32593: ainetta käyttävän voimalaitoksen rakentami-
32594: sesta Pohjois-Karjalaan. Li~tteet IV,88. s. 159. YksityiSoppikoulut: - Ks. Eläkkeet. Oppikoulut.
32595: L. Vv:aan 82.
32596: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 72 toimenpiteistä Yleiset tiet: - Ks. Maantiet.
32597: turve- ja hakekäyttöisen voimalaitoksen aikaan-
32598: saamiseksi Haapaveden Piipsannevalle. Liitteet Ylikäytävät: - Ks. Rautatiet.
32599: IV,91. s. 162. L. Vv:aan 82.
32600: -Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 73 toimenpiteistä Ylimääräiset toimet: - Ks. Toimihenkilöt.
32601: Haapaveden Piipsannevan ·turvet•ta ja pien-
32602: puuta polttoaineena käyttävän voimalaitoksen Yliopisto: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 112
32603: rakentamiseksi. Liitteet IV,92. s. 164. L. uusien opetustilojen aikaansaamisesta Helsingin
32604: Vv:aan 82. yliopiston voimistelulaitokselle. Liitteet VIII,20.
32605: - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 75 Ossauskosken s. 331. L. Siv:aan 84.
32606: voimalaitoksen rakennustöiden aloittamisesta. -Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 113 määrärahasta
32607: Liitteet IV, 94. s. 166. L. V v: aan 82. 7 opettajanviran perustamiseksi kodin talous-
32608: - Ks. Turve. ·tieteen laitokseen Helsingin yliopistossa. Liit-
32609: teet VIII,21. s. 332. L. Siv:aan 84.
32610: Voimatalous: - Ks. Kalatalous. Polttoaineet. - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 114 lääketieteelli-
32611: sen tiedekunnan perustamisesta Oulun yliopis-
32612: Voimistelu: - Ks. Urheilu. Yliopisto. toon. Liitteet VIII,22. s. 334. L. Siv:aan 84.
32613: Vuokra: - Ks. Asuntotuotanto. - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 115 teologisen
32614: tiedekunnan perustamisesta Oulun yliopistoon.
32615: Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Rapion ym. LiHteet VIII,23. s. 335. L. Siv:aan 84.
32616: lak.al. n: o 75 laiksi eräiden vuokra-alueiden - Ed. österholmin ym. toiv.al. n:o 118 lailla
32617: lunastamisesta maalaiskunnissa annetun lain säädettävästä valtionavustuksesta Åbo akade-
32618: muuttamisesta. Li~tteet IX,7. s. 421. L. Mtv:aan mille. Liitteet VIII,26. s. 339 ja 340. L.
32619: 76. Siv:aan 85.
32620: - Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 119 määrärahasta
32621: Väestönsuojelu: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o talousopettajien jatkokoulutuksen järjestämi-
32622: 110 varojen varaamisesta väestönsuojien raken- seksi Lappeenrannan kesäyliopistossa. Liitteet
32623: tamiseen. Liitteet VII,32. s. 288. L. Ltv: aan VIII,27. s. 341. L. Siv:aan 85.
32624: 84. - Ks. Almanakat. Oppikoulut.
32625:
32626: Ylitunnit: - Ks. Kansakoulut.
32627: Y.
32628: Ylivieska: - Ks. Maamieskoulut.
32629: Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
32630: Yhteisasunnot: - Ks. Metsätyöt.
32631: A.
32632: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
32633: Åbo akademi: - Ks. Yliopisto.
32634: Yhteiskunnallinen tuki: Ed. Heinosen ym. toiv.al.
32635: n:o 214 eräiden sosiaalisten avustusten korotta-
32636: misesta. Liittee.t X,27. s. 544. L. Työv:aan 89.
32637: - Ed. Siltasen ym. <toiv.al. n:o 215 vähävaraisten
32638: lapsirikkaiden perheiden perherasituksen hel- Älänteenjärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
32639: pottamisesta. Liitteet X,28. s. 546. L. Työv: aan
32640: 89.
32641: - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 233 selvityk- ö.
32642: sen aikaansaamisesta sosiaalipoliittisten etui-
32643: suuksien ja niistä aiheutuvien rasituksien örögrund: - Ks. Satamat.
32644: jakaantumisesta. Liitteet X,46. s. 567. L.
32645: Työv:aan 90. övertorneä: - Ks. Sillat.
32646:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025