<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
141 Käyttäjää paikalla!
0.0066919326782227
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959 1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1959_I | ASK_1959_II | ASK_1959_III | ASK_1959_IV | ASK_1959_V | HAK_1959 | Liite_1959_I_XII_A | Liite_1959_I_XII_B | PTK_1959_I | PTK_1959_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1959
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1960
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16: E 11/60
17: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
18: lakialoitteet.
19:
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23: IV. Valtiovarainvaliokunta.
24: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
25: määrärahojen osoittamista teollisuuden 135. .Ahonen ym., rah.al. N:o 40: Määrärahan
26: edistämiseen, voimalaitosten rakentami- osoittamisesta virastotalon rakentamiseen
27: seen, vaikeuksiin joutuneiden kuntien Viitasaarelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731
28: avustamiseen, halla- ja katovahinkojen
29: korvaamiseen sekä. sivistyksellisiin, ter- 136. .Ahonen, rah.al. N:o 41: Määrärahan
30: veydenhoidollisiin, maa.taloudellisiin, so- ,osoitltamisesta tienoikaisutyön toteutta-
31: siaalisiin ym. tarkoituksiin ja kulku- miseksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla 732
32: laitosparannuksiin. 137 . .Ahonen ym., rah.al. N:o 42: Määrärahan
33: osoittamisesta Jämsänkosken-Kaidernäen
34: Siv. maantieosan kestopäällystämistä varten . . 733
35: 127. Aalto ym., rah.al. N:o 32: Määrärahan 138. .Ahonen, rah.al. N:o 43: Määrärahan
36: osoittamisesta äitiysavustuksen' kor<~tta- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ki·
37: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723 visalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734
38: 128. Aalto ym., rah.al. N:o 33: Määrärahan 139. Aitio ym., rah.al. N:o 44: Korotetun
39: osoittamisesta perheiisien korottamista määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
40: varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 kunnallisilla ja yksityisille teknillisilla
41: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden
42: 129. Ahonen ym., rah.al. N:o 34: Määrärahan omia rakennuksia varten . . . . . . . . • . . . . • 735
43: osoittamisesta kahden konstaapelin vi-
44: ran perustamiseksi Jyväskylän nimis- 140. Aitio ym., rah.al. N:o 45: Määrärahan
45: miespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 725 osoittamisesta kunnille annettavia halpa-
46: korkoisia pitkäaikaisia lainoja varten 736
47: 130. Ahonen, rah.al. N:o 35: Määrärahan 141. .Aitio ym., rah.aJ. N:o 46: Määrärahan
48: osoittamisesta asemataJon rakentamiseksi osoittamisesta valti,on kuuromykkäin am-
49: Jyväskylän kaupunkiin . . . . . . . • . . . . . . . 726 mattikoulun rakennustöiden aloittamista
50: 131. Ahonen ym., rah.al. N:o 36: Korotetun varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
51: määrärahan osoittamisesta siirtona asu- 142. .Alanko ym., rah.aJ. N:o 47: Määrärahan
52: tusrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727 osoittamisesta avustukseksi kaluston hank-
53: kimista varten Yhteiskunnallisen Kor-
54: 132. Ahonen ym., rah.al. N:o 37: Määrärahan keakioulun Tampereelle rakennettavaan
55: osoittamisesta virastotalon suunnittelua
56: uuteen toimitaloon . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 738
57: varten Keuruulie . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 728
58: 143. .Alanko ym., rah.aJ. N:o 48: Korotetun
59: 133. Ahonen ym., rah.al. N:o 38: Määrärahan määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
60: osoittamisesta valtion virastotalon ra- liiton työn tukemiseksi . . . . . . • . . . . . . . 740
61: kentamiseen Muuramen kuntaan . . . . . . 729
62: 144. .Alanko ym., rah.al. N:o 49: Määrärahan
63: 134. Ahonen, rah.al. N:o 39: Määrärahan osoittamisesta osamaksun suorittamista
64: osoittamisesta valtion virastotaJon ra- varten kevyiden moo>t:Jtorivaunujen liite-
65: kentamiseen Suolahden kauppalaan . . . . 730 vaunuineen tilaamiseen . . . . . . . . . • • . . . • 742
66: IV Sisällysluettelo 1959.
67:
68:
69: Siv. Siv.
70: 145. Aulanko, rah.al. N:o 50: Määrärahan 154. Forsius ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan
71: osoittamisesta Hämeenlinnan poliisilai· osoittamiseslta avustukseksi Ptolio Inva-
72: toksen täydentämiseeu . . . . . . . . . . . . • . . • 743 lidit r.y: lle . • . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . 759
73: 146. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 51: An- 155. Friman ym., rah.al. N:o 60: Määrärahan
74: gående anvisande av anslag för populär osoittamisesta maaperätutkimusten suo-
75: litteratur i vetenskapliga och kultturella rittamista varten Keski-Lapin alueella 760
76: ämnen . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745
77: 156. Friman ym., rah.al. N: o 61: Määrärahan
78: 146. Backlund ym., rah.al. N:o 51: Määrä- osoittamisesta tierakennustöiden aloitlta-
79: rahan osoittamiseslta kansan!tajuista tie· miseen Sodankylän kunnan Kieringin
80: teellistä ja sivistyskirjallisuutta varten 746 kylästä Maunujärven kautta Molkojär-
81: 147. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 52: An- velle . . . . . . . . . . . . . . • . • • . . • • . . . . • . . . . . 761
82: gående anvisande av anslag för en trä- 157. Friman ym., rah.al. N:o 62: Määrärahan
83: förädlingsfabrik i södra österbotten . . 747 osoittamisesta maantierakennustöiden
84: 147. Baclolund ym., rah.al. N:o 52: Määrä- aloittamiseen Saarenkylän ja Markka-
85: rahan !Osoittamisesta puunjalostustahitaan suvannon välillä Rovaniemen maalais-
86: rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle 748 kunnassa . . . . • • . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . • • 762
87: 148. Backlund m. fl., fin.mot. N:o 53: An- 158. Friman ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan
88: gåJende anvisande av anslag för byg- osoittamisesta yhdysltien rakentamiseen
89: gande av vägen Flada--8ideby udde och Kitrtilän-Kiistalan maantien päii:tekoh-
90: för förbättringsarbeten vid fiskeläget på das.~~ H~etalan kyläryhmästä Hanhimaan
91: udden . . . . • • • • • . . . • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . 749 kylaan . • . . . • . . • . . . . . . • . . . • • . •• . . . . . . . 763
92:
93: 148. Backlund ym., rah.al. N:o 53: Määrä- 159. Friman ym., rah.al. N:o 64: Määrärahan
94: rahan osoittamisesta Fladan-Siipyyn osoittamisesta maantien rakentamiseksi
95: niemen tien rakentamiseksi ja paran- Palojoensuusta Soonttajärven kaultta
96: nustöihin niemellä olevalla kalasltuspai· Leppäjärvelle Enontekiön kunnassa . • . . 764
97: kalla . . . . • . • . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 160. Haapanen ym., rah.al. N:o 65: Määrä-
98: rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
99: 149. Backlund m.fl., fin.mOit. N:o 54: An- ja asutuskeskusten pienyrittäjille • . . . 765
100: gående anvisande av anslag för en väg
101: frå.n Skaftung by tili Nyhamn samt för 161. Haapanen ym., rah.al. N:o 66: Määrä-
102: planering av hamnens utnyttjande . . . . 751 rahan osoittamisesta Someron virasto-
103: talon rakentamiseksi . . . . . • . • . . . . . . • • . . 766
104: 149. Backlund ym., rah.al. N:o 54: Määrä-
105: 162. Haapasalo ym., rah.al. N:o 67: Kioro-
106: rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
107: Skaftungin kylästä Nyhamniin ja sata- tetun määrärahan osoiJttamisesta käsi- ja
108: man hyväksikäytön suunnitltelemiseksi 752 pienteollisuuden neuvontatyötä varten 767
109: 163. Haapasalo ym., rah.al. N:o 68: Määrä-
110: 150. Ehrnrooth ym., rah.al. N:o 55: Koro· rahan osoittamisesta avustukseksi Suo·
111: tetun määrärahan osoittamisesta oppi- men Kirkon Sisälähetysseuralle Vaali·
112: kirjojen hankkimiseksi yksityisoppikou- jalan keskuslaitoksen V rakennusvai ·
113: luille • . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753 heen rakennustöiden aloittamiseksi • . . . 768
114: 150. Ehr·nrooth m. fl., fin.mot. N:o 55: An· 164. Haapasalo ym., rah.al. N:o 69: Määrä-
115: gående anvisande av förhöjt anslag för rahan osoittamisesta avustukseksi So-
116: anskaffning av läroböcker tili privata keain Keskusliitolle sokeain käsityöläis-
117: läroverk . . . . . • • . . . . • . . • . . . . . . • . . . . . . . 753 ten tuotteiden myyntitoimintaa varten 770
118: 151. Eriksson m. fl., fin.mot. N:o 56: An- 165. Haapasalo ym., rah.al. N:o 70: Määrä-
119: gående anvisande av anslag för byg- rahan osoittamisesta !ainoiksi pienteolli-
120: gande av vägen Ytter-Esse-Bäckby • . 755 suudelle . . • . . . . • • . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 772
121: 151. Eriksson ym., rah.al. N: o 56: Määrä- 166. Haapasalo ym., rah.al. N:o 71: Koro-
122: rahan osoittamisesta Ala-Xhtävän-Bäck- tetun määrärahan osoiJttamisesta Mik-
123: byn tien rakent.amiseen . • . . . . • . . . • . . . 756 kelin kuuromykkäinkoulun uudisraken·
124: nuksen rakentamista varten • . • . . . • . . . 773
125: 152. Flinck ym., rah.al. N:o 57: Määrärahan
126: osoittamisesta Tampereen keskussairaa- 167. Halinen ym., rah.al. N:o 72: Määrärahan
127: lan yhteyteen perustettavan sairaanhoi- osoit•tamisesta metsäkurssikeskuksen ra-
128: tajakoulun rakennusuunnitelman laati- kentamiseksi Etelä-Savon metsänhoito-
129: mista var!ten . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . 757 lautakunnan alueelle . . . . . . • • . . . . . . . . . 774
130: 153. Forsi'I)S ym., rah.al. N:o 58: Määrärahan 168. HaMberg ym., rah.al. N:o 73: Määrära·
131: osoittamisesta yksityisoppikoulujen kou· han osoittamisesta Onkamon-Parikkalan
132: lukaluston, opetusvälineiden ja kirjasto- ratasuunnan täydennyatutkimuksen suo-
133: jen täydentämiseen . • • . . • . . . . . . . . . . . . . 758 rittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775
134: Sisällysluettelo 1959. V
135:
136:
137: Siv. Siv.
138: 169. Hara ym., rah.al. N:o 74: Määrärahan 184. Hiltunen ym., rah.al. N:o 89: Määrä-
139: osoittamisesta tie- ja vesirakennushalli- rahan osoittamisesta Kivisalmen sillan
140: tuksen kanavaosaston yli-insinöörin vi- rakennustöiden aloittamiseen • . . • . . • . . . 796
141: ran säilyttämistä varten . . . . . • . . . . . . . . 776 185. Holopainen ym., rah.al. N:o 90: Määrä-
142: 170. Hara ym., rah.al. N:o 75: Määrärahan rahan •osoittamisesta hakevoimalaitoksen
143: osoittamisesta tie- ja vesirakennushal- rakentamista varten Pohjois-Karjalaan 797
144: linnon insinöörien ulkomaisia opinto- 186. Holopainen ym., rah.al. N:o 91: Määrä-
145: mMkoja varten . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 778 rahan osoittamisesta Koveron-Herajär-
146: ven rautatien rakentamista varten . . . . 798
147: 171. Hara ym., rah.al. N:o 76: Määrärahan
148: osoittamisesta Invaliidisäätiölle invalidi- 187. Holopainen ym., rah.al. N:o 92: Määrä-
149: huolLon antamisesta aiheutuneen tappion rahan osoittamisesta kunnille annattavia
150: korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 pitkäaikaisia halpakorkoisia lainoja var-
151: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
152: 172. Heinonen ym., rah.al. N:o 77: Määrä-
153: rahan osoittamisesta vähävaraisten sota- 188. Holopainen ym., rah.al. N:o 93: Määrä-
154: orpoylioppilaiden korkeakouluopintojen rahan osoittamisesta Liperin virasto-
155: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781 talion rakentamista varten • . . . . . . . . . . . 800
156: 173. Heinonen ym., rah.al. N:o 78: Korotetun 189. Holopainen ym., rah.al. N:o 94: Määrä-
157: määrärahan osoittamiseslta avustuksiksi rahan osoittamisesta Polvijärven virasto-
158: lastenseimille . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 782 talon rakentamista varten . . . . . . . . . . • . 801
159: 190. Honkonen ym., rah.al. N:o 95: Määrä-
160: 174. Heinonen ym., rah.al. N:o 79: Määrä- rahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
161: rahan oE!oittamisesta kesävirkistystoi- puolustajalt; r.y: n toiminnan tukemiseen 802
162: minnan järjestämistä varten alle kou-
163: luiän oleville lapsille 783 191. Hostila, rah.al. N:o 96: Määrärahan
164: osoittamisesta seutusuunnittelujärjestöjen
165: 175. Heinonen ym., rah.al. N:o 80: Määrä- työn tukemiseen ..................... . 803
166: rahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
167: hallituksen kahden vanhemman vahti- 192. Hostila ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan
168: mestarin palkkauksen korottamista var- osoittamisesta helilooptereiden hankkimi-
169: ten ..............................•... 784 seksi sairaankuljetusten helpottamiseksi 804
170: 193. Hostila ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan
171: 176. Helle ym., rah.al. N:o 81: Korotetun osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun
172: määrärahan osoittamisesta puhelin- ja ottamiseksi valtion haltuun . . • . . . . . • . 806
173: lenniiltinverkon laajentamiseen ja paran-
174: tamiseen . . . . . . • • . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . 785 194. Hostila ym., rah.al. N:o 99: Määrärahan
175: 177. Helle ym., rah.al. N:o 82: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami-
176: oso~ttamisesta lainaksi Suomen Siviili- seksi laivatelakan perustamiseksi Kot-
177: ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitiolle kan-Haminan läheisyydessä olevalle
178: lapsi-invaliidien pysyvän kesäkodin ra- rannikolle . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 807
179: kentamiseksi Espooseen • . . . . . . . • . . . . . 786 195. Hostila ym., rah.al. N:o 100: Määrära-
180: 178. Helle ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan han osoittamisesta invaliidien huolro- ja
181: osoittamisesta Helsingin yliopistollisen ammattioppilaitosten henkilökunnan eläk-
182: keskussairaalan sädeho~toklinikan raken- keiden maksamiseen . . • . • . . . . . . . . . . . . . 809
183: nustöiden aloittamista varten . . • . . . . . 788
184: 196. Hostila ym., rah.al. N:o 101: Määrä-
185: 179. Hietala ym., rah.al. N:o 84: Määrärahan rahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
186: osoittamisesta Tampereen-Parkanon- tamiseksi Luumäen-Haminan-Kotkan
187: Seinäjoen rautatien valmistelutöitä var- radan rakentamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . 810
188: ten . . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790 197. Hostila ym., rah.al. N:o 102: Määrära-
189: 180. Hietala ym., rah.al. N:o 85: Määrärahan han osoittamisesta Kymin ratapihaa kos-
190: osoittamisesta virastotalon rakentami- k•evan ·tutkimuksen toimittamiseksi . . . • 811
191: seksi Parkanon nimismiespiiriin . . . . . . 792
192: 198. Hostila ym., rah.al. N:o 103: Määrä-
193: 181. Hietanen ym., rah.al. N:o 86: Määrä- rahan osoittamisesta Karhulan kauppa-
194: rahan osoittamisesta Kallan tien ja Kai- lasaa maantien ja siihen liittyvien silto-
195: lan siltojen laajennustöiden jatkamiseen 793 jen rakentamiseksi . . . . . • • . . . . . . . . . . . . 812
196: 182. Hiltunen ym., rah.al. N:o 87: Määrära- 199. Hostila ym., rah.al. N:o 104: Määrä-
197: han osoittamisesta ylijohtajan viran rahan osoittamisesta Pyhtään ja Silta-
198: perustamiseksi merenkulkuhallitukseen 794 kylän ohikulkuteiden rakentamiseen • . 814
199: 183. Hiltunen ym., rah.al. N:o 88: Määrä- 200. Hostila ym., rah.al. N:o 105: Määrä-
200: rahan osoittamisesta Turpeensalmen sil- rahan osoittamisesta Karhulan-Hami-
201: lan rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . 795 nan maantien asfaltoimista varten • . . . 815
202: VI Sisällysluettelo 1959.
203:
204:
205: Siv. Siv.
206: 201. Hostila ym., rah.al. N:o 106: Määrä- 214. Jungarå m. fl., fin.mot. N:o 119: An-
207: rahan osoittamisesta Kymijoen läntisen gående anvisande av förhöjt anslag för
208: haaran ylittävän sillan rakiennustöiden ersätltand•e av frostskador på odlingar 831
209: aloittamiseksi Hirvikosken kylässä . . . . 816
210: 214. Jungarå ym., rah.al. N:o 119: Korotetun
211: 202. Hult ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan määrärahan osoittamisesta viljelyksille
212: osoittamisesta avustukseksi voimalämpö- sattuneiden hallavahinkojen korvaami-
213: laitoksen rakentamista varten Kuopioon 817 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832
214: 203. Hult ym., rah.al. N:o 108: Määrärahan 215. Jungarå m. fl., fin.mot. N:o 120: An-
215: !osoittamisesta VR:n liikenne- ja rata- gående anvisande av förhöjt anslag till
216: osaston työ- ja huolttorakennuksen ra- lån för planerings- och byggnadsarbeten
217: kentamiseksi Kuopioon . . . . . . . . . . . . . • . 818 på Lannäslunds lantbrukssruola . . . . . . . . 833
218: 204. Hult ym., rah.al. N:o 109: Määrärahan 215. Jungarå ym., rah.al. N:o 120: Kiorotetun
219: osoittamisesta VR:n varikon huolto- määrärahan osoiJttamisesta lainaksi Lan-
220: rakennuksen rakentamiseksi Iisalmeen 819 näslundin mawtalouskoulun suunnittelu-
221: ja rakiennustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . 834
222: 205. Hult ym., rah.al. N:o 110: Määrärahan
223: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kivi- 216. Jämsen ym., rah.al. N:o 121: Korot,etun
224: salmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820 määrärahan osoittamisesta yksityisluon-
225: toisten kotiteollisuusoppilaitosten kalus-
226: 206. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 111: Määrä- ton, koneiden ja !työvälineiden hankin-
227: rahan osoittamisesta eräiden virkojen
228: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835
229: perustamista varten Jyväskylän kasva-
230: tusopillisoo' korkeakoulun kirjas,toon . . 821 217. Jämsen ym., rah.al. N:o 122: Määrä-
231: rahan osoilttamisesta pienteollisuuslainoi-
232: 207. Hyytiäinen, rah.al. N:o 112: Määrärahan
233: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 836
234: osoittamisesta J yväskylän-Jämsänkios-
235: ken rautat~en raken!tamisen aloittamista 218. Jämsen ym., rah.al. N:o 123: Määrä-
236: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822 rahan osoittamisesta Jyväskylän teknil-
237: lisen koulun rakennustöiden aloittamista
238: 208. Hyytiäinen, rah.al. N:o 113: Määrä-
239: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
240: rahan osoittamisesta Jyväskylän-Säy-
241: nätsalon rautatien rakentamisen aloH•ta- 219. Jämsen ym., rah.al. N:o 124: Määrä-
242: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 823 rahan osoittamisesta Sysmän-Judinsalon
243: -Luhangan maanHen raken1tamista var-
244: 209. Härkönen ym., rah.al. N:o 114: Määrä-
245: rahan osoittamisesta Pienpuualan Toi- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
246: mikunnalle pienpuun voima:talouskäytön 220. Kaitila ym., rah.al. N:o 125: Määrä-
247: •tutkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 rahan osoittamisesta neljännen kuurojen-
248: papin palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 839
249: 210. Härkönen ym., rah.al. N:o 115: Määrä-
250: rahan osoittamisesta Pieksämäen yhdis- 221. Kaitila ym., rah.al. N: o 126: Määrära-
251: tetyn asema- ja sähkörakennuksen ra- han osoiJttamisesta avustuslainaksi Hel-
252: kieDJtamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 825 singin Plolio Huolto r.y:n Vihtijärven
253: kurssi- ja lomakodin lyhytaikaisten lai-
254: 211. Högström m. fl., fin.mot. N:o 116: An-
255: gående anvisande av anslag för på- nojen vakauttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 840
256: börjande av byggnadsarbetena på lands- 222. Kansikas ym., rah.al. N:o 127: Korote-
257: vägsbroarna över Pojoviken . . . . . . . . . . 826 tun määrärahan osoittamisesta perheen-
258: 211. Högström ym., rah.al. N:o 116: Määrä- asuntoavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841
259: rahan osoittamisesta Pohjan maantiesil- 223. Kansikas ym., rah.al. N:o 128: Määrä-
260: tojen rakennustöiden aloittamiseen . . . . 827 rahan osoittamisesta Anjalan kosken voi-
261: 212. Innala ym., rah.al. N:o 117: Määrära- malaitoksen suunnittelua varten . . . . . . 842
262: han osoiVtamisesta rakennushallinnon 15 224. Kansikas ym., rah.al. N:o 129: Määrä-
263: tilapäisen toimen muuttamiseksi ylimää- rahan osoittamisesta laivaveistämön ra-
264: räisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 kentamista varten Mussalon saarelle . . 843
265: 213. Jungarå m. fl., fin.mot. N:o 118: An- 225. Kansikas ym., rah.al. N:o 130: Määrä-
266: gående am:visande av förhöjt anslag <till rahan osoi'ttamisesta Kotkan keskussai-
267: understöd för planerings- och byggnads- raalan rakennustöiden aloittamiseen . . 844
268: arbeten på Lannäslunds lantbruksskola 829
269: 226. Karjalainen ym., rah.al. N:o 131: Määrä-
270: 213. Jungarå ym., rah.al. N:o 118: Kiorotetun rahan osoittamisesta Otanmäki Osake-
271: määrärahan osoittamisesta avustukseksi yhtiölle rautatehtaan, tmästehtaan ja
272: Lannäslundin maatalouskoulun suunnit- levyvalssaamon rakentamista varten Roju-
273: •telu- ja rakerunustöitä varten . . . . . . . . 830 niemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 845
274: Sisällysluetltelo 1959. VII
275:
276: Siv. Siv.
277: 227. Karjalainen ym., rah.al. N:o 132: Määrä- 242. Koivunen ym., rah.al. N:o 147: Määrä-
278: rahan osoittamises'ta rautatien rakenta- rahan osoittamisesta Muuramen kun-
279: mista va:nten KaulirMJ.nasta Kolariin . . 846 taan rakennettavan viras'totalon raken-
280: 228. Karjalainen ym., rah.al. N:o 133: Määrä- nussuunnitelmien valmistamiseksi . . . . . . 861
281: rahan osoittamisesta Oulun uuden rauta- 243. Kokkola ym., rah.al. N:o 148: Määrä-
282: tieaseman suunnittelutöitä varten . . . . . . 847 rahan osoittamisesta KotkMJ. keskussai-
283: 229. Karvone,n ym., rah.al. N:o 134: Määrä- raalan rakentamista varten . . . . . . . . . . 862
284: rahan osoittamisesta ylimääräisen hen- 244. Korsbäck ym., rah.al. N:o 149: Määrä-
285: kilökunnan palkkaukseen sosiaaliminis- rahan osoittamisesta valtakunnansuun-
286: teriön m~tsäpalkka-asiain hoitoa varten 848 nittelutoimistoa varten toimistossa val-
287: 230. Karvonen ym., rah.al. N:o 135: Koro- mistuneiden tutkimusten painattamiseen
288: tetun määrärahan osoittamises·ta puhelin- ja suurten ikälUJokkien työllistämismah-
289: toimipaikkojen perustamiseen maan syrjä- dollisuuksia valaisevien perustwtkimus-
290: seuduille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849 ten tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863
291: 231. Kelavesi ym., rah.al. N:o 136: Määrära- 245. Korsbäck ym., rah.al. N:o 150: Määrä-
292: han osoittamisesta Taavetin-Haminan- rahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli-
293: Kotkan rautatien rakentamiseen . . . . . . 850 suusyrityksille myönnettäviä avustuslai-
294: noja vart·en . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864
295: 232. Kelavesi ym., rah.al. N:o 137: Määrä-
296: rahan osoittamisesta postiautovarikon 246. Kukkonen ym., rah.al. N:o 151: Määrä-
297: raroentamista varten Lappeenrannan kau- rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
298: punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 851 maanviljelyaseuralle kalan viljelyslai tok-
299: sen toiminnan tukemista varten . . . . . . 865
300: 233. Kelavesi ym., rah.al. N:o 138: Määrära-
301: han osoiltrtamisesta Kirjamoinsalmen sil- 247. Kulovaara ym., rah.al. N:o 152: Määrä-
302: lan rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . 852 rahan osoittamisesta posti- ja lennä:tin-
303: laitoksen henkilökunnan omakiotilainoja
304: 234. Kemppainen, rah.al. N:o 139: Korotetun varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 866
305: määrärahan osoittamisesta Suomen Si-
306: 248. Kyttä ym., rah.al. N:o 153: Määrärahan
307: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii-
308: ton ja sen lai!tosten valtionavustukseen 853
309: osoittamisesta rakennusavustukseksi Tu-
310: run Kauppakorkeakoulun Säätiölle . . . . 867
311: 235. Kiviaho ym., rah.al. N:o 140: Korotetun 249. Käkelä ym., rah.al. N:o 154: Määrära-
312: määrärahan osoittamisesta avus•tuksiksi han osoittamisesta Naantalin, Lappeen-
313: maanparannustöitä varten . . . . . . . . . . . . 854 rannan ja Savonlinnan kylpylaitosten toi-
314: 236. Koivisto ym., rah.al. N:o 141: Korotetun minnan 'tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868
315: määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja 250. Käkelä ym., rah.al. N:o 155: Määrära-
316: Sallan kuntien maanhankintalain toimeen- han osoittamisesta Lappeenrantaan tule-
317: panosta johtuviin tie-, kuiva:tus- ja rai- van Etelä-Karjalan museon peruakustan-
318: vauskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855 nusten rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 869
319: 237. Koivisto ym., rah.al. N:o 142: Korotetun 251. Käkelä ym., rah.al. N:o 156: Määrä-
320: määrärahan oso~ttamisesta Pohjois-Kar- rahan os,oittamisesta avustuksiksi teat-
321: jalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Lapin teritalojen rak•entamista varten . . . . . . . . 870
322: rajaseutujen maatalouskerhotyön tehos- 252. Käkelä ym., rah.al. N:o 157: Määrä-
323: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856 rahan osoittamisesta Parikkalan yhteis-
324: 238. Koivunen ym., rah.al. N:o 143: Määrä- lyseon koulurakennuksen rakentamista
325: rahan os1oittamisesta avustuksiksi kun- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 871
326: ~ille ra~ta!tie~aapohjien lunastusmaksu- 253. Käkelä ym., rah.al. N:o 158: Määrära-
327: J6n suont:tam1seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857 han osoittamisesta Lappeenrannan tek-
328: nillisen opiston suunnitelman valmista-
329: 239. Koivunen ym., rah.al. N:o 144: Määrä-
330: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 872
331: rahan osoittamisesta rautatien rakenta-
332: miseksi Jyväskylästä Säynätsalon ja 254. Käkelä ym., rah.al. N:o 159: Määrära-
333: Korpilahden kautta Jämsänkoskelle . . . . 858 han osoi!ntamisesta Kirjamoinsalmen sil-
334: lan rakentamis•en aloittamista varten . . 873
335: 240. Koivunen ym., rah.al. N:o 145: Määrä-
336: rahan osoittamisesta !ainoiksi asutuskes- 255. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 160: Mää-
337: kusten vähävaraisilla omakotHalojen rärahan osoittamisesta kasvinswojelu-
338: omistajille vesi- ja viemärijohtojen ra- ohjaajan palkkaamiseen maa·talouden tut-
339: kennuskustannusten rahoittamiseen . . . . 859 kimuskeskuksen kasvinsuojeluosastolle 874
340: 241. Koivunen ym., rah.al. N:o 146: Määrä- 256. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 161: Mää-
341: rahan osoittamisesta keskusvaraston ja rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa
342: pajan rakentamiseen Keski-Suomen maan- tuotetun ohran tukiostoista aiheutuvan
343: viljelysinsinööripiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . 860 tappion korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 875
344: VIII Sisällysluefltelo 1959.
345:
346:
347: Siv. Siv.
348: 257. Lahtela, rah.al. N:o 162: Määrärahan 273. Lakkala ym., rah.al. N:o 178: Määrä-
349: ,osoittamisesta seutusuunnittelutoimintaan rahan osoittamisesta Havelasta Kolariin
350: Lapin läänissä . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . 876 johtavan Väylänvarren tien peruskor-
351: jaustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . • 894
352: 258. Lahtela ym., rah.al. N:o 163: Määrä-
353: rahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n 274. Lakkala ym., rah.al. N:o 179: Määrä-
354: osakepääoman korottamiseksi Misin alueen rahan osoittamisesta Aavasaksan-Raa-
355: kaivostoiminnan kehittämistä varten . . 877 nujärven maaDJtien rakennustöiden aloit-
356: 259. Lahtela ym., rah.al. N:o 164: Määrä- tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895
357: rahan osoittamisesta Kemijärvelle ra- 275. Lakkala ym., rah.al. N:o 180: Määrä-
358: kennettavaa puunjalostustehdasta varten 878 rahan osoittamisesta Sieppijärven-Lohi-
359: 260. Lahtela, rah.al. N:o 165: Määrärahan nivan maantien korjaustöiden al<oittami-
360: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi seksi • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896
361: Kemijärven asemalta Taivalkaskelle . . 880
362: 276. Lehmonen ym., rah.al. N:o 181: Korote-
363: 261. Lahtela, rah.al. N:o 166: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta väkilan-
364: osoittamisesta maantien rakentamiseksi noitteiden ja maatalouskalkin hankkimi-
365: Utsjokeen rakennetun sillan ja sen etelä- sesta aiheutuneiden knstlldlnusten vähen-
366: puolella olevain koskien sivuutuatien tämiseen pientiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897
367: välille sekä mainitulta sillalta Nuorga-
368: min kautta Norjan rajalle • . . . . . . . . . . . 881 277. Lehmonen ym., rah.al. N:o 182: Koro-
369: tetun määrärahan osoittamisesta maan-
370: 262. Laht(ll.la, rah.al. N:o 167: Määrärahan hankintalain ja maankäyttölain toimeen-
371: osoittamisesta Molkojärven-Kieringin panon yhteydessä rakennettavia yleisiä
372: maantien rakentamista varten . . . . . . . . 883 teitä varten . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898
373: 263. Lahtela, rah.al. N:o 168: Määrärahan 278. Lehmonen ym., rah.al. N:o 183: Määrä-
374: osoi'ttamisesta maantien rakentamiseen rahan osoittamisesta Viitasaaren virasto-
375: Palojensuun-Enontekiön maantieltä Lep- talon rakennustöiden aloittamiseksi • . 899
376: päjärven ja Palojärven kylien kautta
377: Norjan rajalle . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884 279. Lehmonen ym., rah.al. N:o 184: Määrä-
378: rahan osoittamisesta Suolahden kauppa-
379: 264. Lahtela, rah.al. N: o 169: Määrärahan
380: osoittamisesta maantien rakeDJtamiseksi lan virastotalon rakennustöiden aloitta-
381: Inarin kunnassa olevaan Angeliin . . . . 885 miseksi • . • • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 900
382:
383: 265. Lahtela, rah.al. N:o 170: Määrärahan 280. Lehmonen ym., rah.al. N:o 185: Määrä-
384: osoittamisesta yhdysmaantien rakenta- rahan osoittamisesta Kemppalan-Hanis-
385: miseksi Lapajärven tiestä Kemijärven- lahden kunnantien ja Viitasaaren-Kuo-
386: Sallan maan'tiehen Salmivaaran kylään 886 pion runkotien välisen yhdystien raken·
387: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 901
388: 266. Lahtela, rah.al. N:o 171: Määrärahan
389: osoittamisesta Sei päjärven-Ristonmän · 281. Lehmonen ym., rah.al. N:o 186: Määrä-
390: nikön maantien tiesuunnan tDJtkimiseksi rahan osoittamisesta Pyöreäsuon ja Kei-
391: ja rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . 887 teleen välisen tien rakennustöiden aloit-
392: 267. Lahtela, rah.al. N:o 172: Määrärahan tamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902
393: osoittamisesta Javaruksen maantien ra- 282. Lehto ym., rah.al. N:o 187: Määrära-
394: kentamisen aloittamista varten . . . . . . . . 888 han osoittamisesta naispuolisen ylitar-
395: 268. Lahtela, rah.al. N:o 173: Määrärahan kastajan palkkaamiseen kulkulaitosten
396: osoittamisesta Kolpeneen-Pekkalan maan- ja yleisten töid·en ministeriöön hoita-
397: tien rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . 889 maan naistyöttömyydestä johtuvia kysy-
398: myksiä . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . • . . . . . . . . . 903
399: 269. Lahtela, rah.al. N:o 174: Määrärahan
400: osoittamisesta siltojen rakentamiseksi 283. Lehto ym., rah.al. N:o 188: Korotetun
401: Kitisen, Kemijoen ja Tenniöjoen yli määrärahan osoittamisesta perheenasunto-
402: Pelkosenniemen ja Sallan välillä . . . . . . 890 avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
403: 270. Lahti ym., rah.al. N:o 175: Määrärahan 284. Lehto ym., rah.al. N:o 189: Määrärahan
404: osoittamisesta torpparilaitosta koskevan osoittamisesta lapsilisien korottamiseksi 905
405: historian kirjoittamista varten . . . . . . . . 891
406: 271. Lakkala ym., rah.al. N:o 176: Määrä- 285. Lehto ym., rah.al. N:o 190: Määrärahan
407: rahlldl osoittamisesta Kaulirannan-Kola- oSIOittamisesta kaluston ja hoitovälineis-
408: rin rautatien rakentamiseksi . . • . . . . . . . 892 tön hankkimis'ta varten sokeain hieroma-
409: ja fysikaalisiin hoitolaitoksiin . . . . . . . • . 906
410: 272. Lakkala ym., rah.al. N:o 177: Määrä-
411: rahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta Äkäs- 286. Leinonen ym., rah.al. N:o 191: Määrä-
412: lompolon kautta Tiurajärvelle johtavan rahan osoittamisesta Oulun yliopiston
413: tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi . . 893 kesoopiskelukautta varten . . . . . . . . . . . . 908
414: Sisällysluettelo 1959. IX
415:
416: Siv. Siv.
417: 287. Leinonen ym., rah.al. N:o 192: Korote· 303. Linna ym., rah.al. N:o 208: Korotetun
418: tun määrärahan osoittamisesta lisäpalk· määrärahan osoittamisesta katokorvauk-
419: kioiden suorittamiseen harvaan asuttu· sena pienviljelmien haitijoille . . . . . . . . 931
420: jen ja syrjäseutujen kuntien opettajille 909
421: 304. Linna ym., rah.al. N:o 209: Määrärahan
422: 288. Leinonen ym., rah.al. N:o 193: Määrä· osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
423: rahan osoittamisesta Oulun postitalon ra· Ylivieskasta Kalajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . 932
424: kannustöiden jwtkamista varten . . . . . . . 911
425: 305. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 210: Määrä-
426: 289. Liedes ym., rah.al. N:o 194: Määrära·
427: han osoittamisesta Maaseutuammattien rahan osoittamisesta Seinäjoen varikon
428: huoltorakennuksen rakentamista varten 933
429: kurssikeskuksen opettajien palkkaami·
430: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912 306. Luklcarinen ym., rah.al. N:o 211: Määrä-
431: rahan osoittamisesta kodinperustamia-
432: 290. Liedes ym., rah.al. N:o 195: Määrärahan
433: lainojen myöntämistä varten . . . . . . . . • . 934
434: osoittamisesta työllisyysavustuksiksi kato-
435: alueen pienviljelijäin työmahdollisuuksien 307. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 212: Määrä-
436: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913 rahan osoittamisesta suunnitelmien laati-
437: 291. Liedes ym., rah.al. N:o 196: Määrärahan miseksi Keski-Suomen kotitalousopettaja-
438: osoittamisesta pistoraiteen rakBntamista opiston ja emäntäkoulun uudisrakennuk·
439: varten Kellon asemalta Virpiniemeen . . 914 sia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935
440: 292. Liedes ym., rah.al. N:o 197: Määrärahan 308. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 213: Koro-
441: osoittamisBSta Virpiniemeen johtavan lai- tetun määrärahan osoittamisesta Turun
442: vaväylän merkitsemistöitä varten . . . . . . . 915 kesäyliopiston valtionapua varten . . . . 936
443: 293. Liedes ym., rah.al. N:o 198: Määrärahan 309. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 214: Mää-
444: osoittamisesta Olhavanjoen perkaustöiden rärahan osoittamisesta kansakoulunopet-
445: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 916 tajaseminaarien kirjastojen peruatäyden-
446: 294. Liinamaa ym., rah.al. N:o 199: Määrä· nystä varten . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 937
447: rahan osoittamisesta tutkimusten suorit-
448: tamista var.t·en Kaskisen-Härmän-Ala- 310. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 215: Koro-
449: pitkän rautatien rakentamiseksi . . . . . . 917 tertun määrärahan osoittamisesta Helsin-
450: gin ~~titalousopettajaopiston palkkaus-
451: 295. Liljeström ym., rah.al. N: o 200: Määrä- menOihin . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 938
452: rahan osoittamisesta eräiden posti- ja
453: lennätinlaitoksen viran ja toimen haJ.ti- 311. E. Manninen ym., rah.al. N:o 216: Mää-
454: jain virkapukuavustuksia varten . . . . . . 919 rärahan osoittamisesta Koveron-Nuora·
455: järven radan rakennustöiden aloittami·
456: 296. Lindblom ym., rah.al. N:o 201: Määrä· seksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 94(}
457: rahan osoittamisesta mielisairaanhoita·
458: jien työ- ja askarteluhoitajakoulutuksen 312. H. Manninen ym., rah.al. N:o 217: Mää-
459: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920 rärahan osoittamisesta Varkauden-Sor-
460: 297. Lindblom ym., rah.al. N:o 202: Määrä· sakosken-Palokankaan maantien raken-
461: rahan osoittamisesta kulkulaitosten ja nustöiden aloittamiseksi .• • . . . . • . . . . . . • 941
462: yleisten töiden ministeriön työvoima· 313. H. Manninen ym., rah.al. N:o 218: Mää-
463: asiain osaston toimien vakinaistamiseen 921 rärahan osoittamisesta sillan rakentami·
464: 298. Lindblom, rah.al. N:o 203: Määrärahan seksi Turpeensalmeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 942
465: osoittamisesta erään maamme asuntotuo·
466: tantoon kohdistuvan tutustumismatkan 314. H. Manninen ym., rah.al. N:o 219: Mää-
467: kustannuksiin • . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . 923 rärahan osoittamisesta uittokanavan ra-
468: kentamiseksi Varkauden kauppalassa ole-
469: 299. Lindblom, rah.al. N:o 204: Määrärahan van Taipaleen laivakanavan viereen • • . . 943
470: osoittamisesta Aravan toimien uudel-
471: leenjärjestelyä varten . • . . . . . . . . . • . . . . . 924 315. Marttila ym., rah.al. N:o 220: Määrä-
472: rahan osoittamisesta avustuksiksi työttö-
473: 300. Lindblom ym., rah.al. N:o 205: Korote- myystöihin oikeutetuille omalla tilalla
474: tun määrärahan osoittamisesta asunto- tehdyistä peruaparannustöistä . . . . . . . . . 944
475: rakennustoiminnan tutkimusmäärärahoi•
476: hin . . . . • • . . . . . • . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . . • 926 316. Marttila ym., rah.al. N:o 221: Määrä-
477: 301. Lindblom ym., rah.al. N:o 206: Määrä- rahan osoittamisesta perkaustöissä nos-
478: rahan osoittamisesta ammatinvalinnan· tetun kivennäismaan siirtämiseen viljel-
479: ohjauksen kenttätoiminnan laajentamista lyille suomaille . • • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 945
480: ja kehittämistä varten • . . . . . . . . . . . . . • • 928
481: 317. Marttila ym., rah.al. N:o 222: Määrä-
482: 302. Lindblom ym., rah.al. N:o 207: Korote· rahan OSIOiitamisesta puunjalostustehtaan
483: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi perustamista Etelä-Pohjanmaalle koske-
484: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten 930 via jatkotutkimuksia varten . . . . . . . . . . 946
485:
486: 2 E 11/60
487: X Sisällysluettelo 1959.
488:
489:
490: Siv. Siv.
491: U8. Marttila ym., rah.al. N:o 223: Määrä- 333. Murto ym., rah.al. N:o 238: Määrärahan
492: rahan osoittamisesta avustuslainaksi Pun- osoittamisesta turvetta ja pienpuuta
493: kalaitumen kuntaan perustettavalle vienti- polttoaineena käyttävän voimalaitoksen
494: pehkutehtaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 947 rakentamiseksi Pohjois-Suomeen . . . • . . 965
495: 319. Marttila ym., rah.al. N:o 224: Määrä- 334. Murto ym., rah.al. N:o 239: Määrärahan
496: rahan osoittamisesta runkotien rakenta- osoittamisesta Oulujoen eteläpuolta kul-
497: mista varten Kaskisista Keski-Suomeen 948 k~van _Oulun-Vaalan maarutien paranta-
498: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . 966
499: 320. Marttila ym., rah.al. N:o 225: Määrä-
500: rahan osoittamisesta Jurvanjärven kui- 335. Murto ym., rah.al. N:o 240: Määrärahan
501: vatustyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 949 osoittamisesta Pyhäjärven säännöstely-
502: padon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 967
503: 321. Matilainen ym., rah.al. N:o 226: Määrä-
504: rahan osoittamisesta avustukseksi So- 336. Nederlftröm-Lunden ym., rah.al. N:o 241:
505: keain KeskusliitJolle sokeiden ammatti- Määrärahan osoittamisesta vajaakykyi-
506: koulutuspaikaksi järjestetyn työpajan siä lapsia kotonaan hoitavien vanhem-
507: toiminnan turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 950 pien avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968
508: 322. Matilainen ym., rah.al. N:o 227: Määrä- 337. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 242:
509: rahan osoittamisesta Mansikkakosken Korotetun määrärahan osoittamisesta
510: maantieliikennesillan leventämistä var- kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen ulko-
511: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 oppilaiden majoitus- ja ruokakustannus-
512: ten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969
513: 323. Mattila ym., rah.al. N:o 228: Määrära-
514: han osoittamisesta Bergmanin koulun 338. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 243:
515: koulutalon rakennustöitä varten . . . . . . . 953 Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk-
516: sen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970
517: 324. Mattila ym., rah.al. N:o 229: Määrära-
518: han osoittamisesta ammattikurssien jär- 339. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 244:
519: jestämis'tä varten maaseudun nuoris·olle 954 Korotetun määrärahan osoittamisesta Tu-
520: 325. Mattila ym., rah.al. N:o 230: Määrära- run yliopistollisen keskussairaalan raken-
521: han osoittamisesta kenttäsahaustloimin- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 971
522: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 955 340. Niemelä ym., rah.al. N:o 245: Määrä-
523: 326. Mattila ym., rah.al. N:o 231: Määrära- rahan osoittamisesta Saimaan vesistö-
524: han osoittamisesta Työtehoseuralle maa- alueelle rakennet'tavan hakevoimalaitok-
525: tilametsien hankintatoiminnan kehitys- sen tutkimus- ja suunnittelutöihin . . . . 972
526: tutkimuksiin . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 956
527: 341. Niemelä ym., rah.al. N:o 246: Määrä-
528: 327. Meinander m. fl., fin.mot. N:o 232: An- rahan osoittamisesta !ainoiksi pienialais-
529: gående anvisande av anslag för en un- ten yksityisten suonkuivatushankkeiden
530: dersökning av hushållssparandet . . . . . . 958 toteuttamiseksi . . . . .. . . . . . . .. .. .. .. .. . 974
531: 327. Meinander ym., rah.al. N:o 232: Määrä- 342. Niemelä ym., rah.al. N:o 247: Määrä-
532: rahan osoittamisesta taloussäästämistä rahan 'osoittamisesta !ainoiksi kivenrai-
533: koskevaa tutkimusta varten . . . . . . . . . . . 959 vauskustannusten rahoittamiseen . . . . . . 975
534: 328. MeriUiinen ym., rah.al. N:o 233: Määrä-
535: rahan osoittamisesta maanhankinta-ase- 343. Niemelä ym., rah.al. N:o 248: Määrä-
536: tuksen mukaisia lainan alennuksia ja rahan osoittamisesta sähköistämislaino-
537: vapaavuosia varten . . . • .. .. . . . .. . . . .. . 960 jen myöntämiseksi Sisä-Suomen saaristo-
538: alueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 976
539: 329. Miikki ym., rah.al. N:o 234: Määrärahan
540: osoittamisesta avustukseksi SUJomen Si- 344. Niemelä ym., rah.al. N:o 249: Määrä-
541: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii- rahan osoittamisesta Savonlinnan lento-
542: tolle Olavinkylän Naisinvaliidien Työ- kentän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . 977
543: yhdyskunnan ylläpitoon . . . . . . . . . . . . . . . 961 345. Niemelä ym., rah.al. N:o 250: Määrä-
544: 330. Miikki ym., rah.al., N:o 235: Määrärahan rahan osoit!tamisesta koneellisen tutki-
545: osoittamisesta Pohjiintien rakennustöiden muksen suorittamiseksi Enonkosken-
546: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 Savonrannan tiesuunnalla . . . . . . . . . . . . . 978
547: 331. Murto ym., rah.al. N:o 236: Määrärahan 346. Niemi ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan
548: osoittamisesta punakaartilaisilla suori tetta- osoittamisesta Porin diakonissalaitoksen
549: via korvauksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 963 hoivakodin rakennuttamiseen . . . . . . . . . . 979
550: 332. Murto ym., rah.al. N:o 237: Määrärahan 347. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 252: Mää-
551: osoittamises'ta Otanmäki Oy: He Rajunie- rärahan osoittamisesta avustukseksi Pien-
552: men raudanja1ostustehtaan rakennustöi- vilj,elijäin Liitolle konekonsulentin palk-
553: den aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 kaamiseksi Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . . 980
554: Sisällysluetitelo 1959. XI
555:
556: Siv. Siv.
557: 348. N. Niemi,nen ym., rah.al. N:o 253: Mää· 363. Paarman ym., rah.al. N:o 268: Määrä·
558: rärahan osoittamisesta pienviljelijäin kar· rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met-
559: joille hankittavien väkirehujen hintojen sänhoitokoulun rakentamiseksi Rovanie·
560: alentamiseen . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981 men maalaiskuntaan . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 997
561: 349. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 254: Mää- 364. Paasio ym., rah.al. N:o 269: Korotetun
562: rärahan osoittamisesta Rantasalmen ja määrärahan osoittamisesta avustukseksi
563: Sääruingin kuntien alueella sijaitsevan vaikeuksissa oleville yksityisille oppi·
564: Hiltulan-Pölläskylän tiehankkeen toteut- kouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999
565: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982
566: 365. Paasio ym., rah.al. N:o 270: Korotetun
567: 350. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 255: Mää· määrärahan osoittamisesta Suomen Sano·
568: rärahan osoittamisesta Orivirran maan· maJehtimiesten Liiton valtionavustuk-
569: tiesillan pengerryS'töidoen aloittamiseksi 983 seen ................................. 1001
570: 351. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 256: Mää- 366. Paasio ym., rah.al. N:o 271: Korotetun
571: rärahan osoittamisesta eräiden ylimää· määrärahan osoittamisesta vähävarais·
572: räisten toimien perustamiseksi maatalous- ten amma;ttiopintolainoihin . . . . . . . . . . . • 1002
573: hallituksen tukemisasiain toimistoon . . . . 985
574: 367. Paaso ym., rah.al. N:o' 272: Määrära-
575: 352. Niiranen ym., rah.al. N:o 257: Korote- han oso~ttamisesta eräiden tiealuekor-
576: tun määrärahan osoit,tamisesta maaseu· vausten suorittamiseen Oulun läänissä 1003
577: dun sähköistämisen tukemiseen 986
578: 368. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 273:
579: 353. Niiranen ym., rah.al. N:o 258: Määrä- Määrärahan osoittamisesta korotettujen
580: rahan !osoittamisesta valtionenemmistöi- uudis- ja kivenraivauspalkkioiden suorit-
581: sen osakeyhtiön perustamista varten sel- tamiseen ............................. 1004
582: luloosatehtaan rakentamiseksi Joensuun
583: 369. J. E. Pa1·tanen ym., rah.al. N:o 274:
584: kaupungin läheisyyteen . . . . . . . . . . . . . . . 987
585: Korotetun määrärahan osoittamisesta pai-
586: 354. Niiranen ym., rah.al. N:o 259: Määrä- kallisteiksi otettavien kunnan· ja kylätei-
587: rahan osoittamisesta postiauotovarikon den kuntoonpanon avustamiseen . . . . . . . . 1005
588: rakentamiseksi Joensuuhun . . . . . . . . . . . . 988 370. J. E. Partaru;n ym., rah.al. N:o 275:
589: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa·
590: 355. Niskala ym., rah.al. N:o 260: Määrära· seudun sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1006
591: han osoittamisesta maamieskoulun perus-
592: tamiseksi Ylitornion kuntaan . . . . . . . . . . 989 371. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 276:
593: Määrärahan osoittamisesta Paasikiven
594: 356. Niskala ym., rah.al. N:o 261: Määrära· patsaan pystyttämistä varten Lahden
595: han osoittamisesta Lapin autiotupien kun-
596: kaupunkiin ........................... 1007
597: nossapitoa ja niiden polttopuiden hankin-
598: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990 372. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 277:
599: Määrärahan osoit,tamisesta Lahden puu·
600: 357. Niskala ym., rah.al. N:o 262: Määrära· seppäkoulun kiinteän ja il'taimen omai·
601: han osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin suuden valtiolle lunastamista varten . . 1008
602: radan rakennus,töiden aloittamiseksi . . . 991
603: 373. PelckaTinen ym., rah.al. N: o 278: Ko-
604: 358. Nurminen ym., rah.al. N:o 263: Määrä- rotetun määrärahan osoittamisesta maan·
605: rahan osoittamisesta avustuksiksi Vaa·
606: käyttölain mukaisiin lainoihin . . . . . . . . 1009
607: san läänin vientisatamia ylläpitäville
608: kunnille sa;tamien kehittämistä ja kun- 37 4. Pekkarinen ym., rah.al. N: o 279: Mää-
609: nostamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992 rärahan osoittamisesta Leppävirran sil·
610: lan rakennus'töiden aloittamiseen . . . . . . 1010
611: 359. Nurminen ym., rah.al. N:o 264: Määrä-
612: rahan osoittamisesta tutkimustöiden lop· 375. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 280: Mää-
613: puun suorittamiseen vesivoimalaitosten rärahan osoittamisesta metsäautoteiden
614: rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin . . . . . 993 rakentamiseen Keski-, Itä· ja Pohjois·
615: Suomeen ............................. 1011
616: 360. Nwrminen ym., rah.al. N:o 265: Määrä-
617: rahan osoittamisesta ruoppaustöiden aloit· 376. Peltonen ym., rah.al. N:o 281: Määrä-
618: tamiseksi Himangan satamassa . . . . . . . . 994 rahan osoittamisesta J yväskylän-Jäm ·
619: sän rautatien rakennustöiden aloittami·
620: 361. NuTminen ym., rah.al. N:o 266: Määrä-
621: seen ................................. 1012
622: rahan osoittamisesta Ullavan Korven ja
623: Toholammin keskuksen välisen maantien- 377. Peltonen ym., rah.al. N:o 282: Korotetun
624: osan kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995 määrärahan osoit'tamisesta Jyväskylän-
625: Suolahden radan muutos,työhön . . . . . . . . 1013
626: 362. Nurminen ym., rah.al. N:o 267: Määrä·
627: rahan osoittamisesta Lapuan pitäjässä 378. Peltonen ym., rah.al. N:o 283: Korotetun
628: olevan Kampinnevan-Kortesnevan kui- määrärahan osoittamisesta eräisiin uusiin
629: vatustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . 996 rautatierakennuksiin ................... 1014
630: XII Sisällysluettelo 1959.
631:
632:
633: Siv. Siv.
634: 379. Pentti ym., rah.al. N:o 284: Määrärahan kodeista oleville yksityisoppikoulujen oppi-
635: osoittamisesta isäntäopiston toiminnan laille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037
636: aloittamiseksi Ahlmanin maamieskoulussa 1015 395. Rihtniemi, rah.al. N: o 300: Korotetun
637: 380. Pentti ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan määrärahan osoi'1Jtamisesta nuorisojärjes-
638: osoittamisesta Tampereen-Parkanon- töjen ohjaajakoulutuksen tukemiseen . . 1038
639: Seinäjoen rautatien rakennuSJtöiden aloit- 396. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 301: Määrä-
640: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016 rahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja
641: 381. Pentti ym., rah.al. N:o 286: Määrärahan pienteollisuudelle • . . . . . . . . . . • . . . . . • • . . 1039
642: osoittamisesta tutkimuksen toimittamista 397. Roine ym., rah.al. N:o 302: Määrärahan
643: varten Kasittulan-Vilj akkalan-Tampe- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan
644: reen tiesuunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017 rakentamiseksi Loimaan kauppalaan . . 1040
645: 382. Pesone,n ym., rah.al. N:o 287: Korote· 398. Roine ym., rah.al. N:o 303: Määrärahan
646: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- osoittamisesta !ainoiksi kunnille täys-
647: siksi vesi- ja viemärijohtolai•tteiden ra· kunnallisten vuokra-asuntojen rakenta-
648: kentamiseksi maaseudulle . . . . . . . . . . . . . 1018 mista varten ........................ 1041
649: 383. Pesonen ym., rah.al. N:o 288: Määrära- 399. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 304: An-
650: han osoittamisesta Vesihuoltoliiton toi- gående anvisande av anslag för Karis-
651: minnan tukemiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1019 ~illnä~ ~:venska samskolas övertagande
652: 1 stathg ago . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043
653: 384. Pesonen ym., rah.al. N:o 289: Määrära-
654: han osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja 399. Rosenberg ym., rah.al. N:o 304: Määrä-
655: viemärilaitteiden rakentamista varten rahan osoittamisesta Karjaan-Pinjais·
656: maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 ten ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi
657: valt]on haltuun . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . 1044
658: 385. Prunnila ym., rah.al. N:o 290: Korote-
659: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 400. Rosenberg ym., rah.al. N:o 305: Määrä-
660: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten 1021 rahan osoittamisesta korvausten maksa-
661: miseen luokkasodassa punaisten puolella
662: 386. Puhakka ym., rah.al. N:o 291: Määrä- invalideiksi tulleille .................. 1045
663: rahan osoittamisesta asevelvollisten päi-
664: värahan korottamisBksi . . . . . . . . . . . . . . . 1022 401. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 306: An-
665: gående anvisande av anslag tili lån åt
666: 387. Puhakka, ym., rah.al. N:o 292: Korote- yrkesfiskare för anskaffning av fartyg
667: ,tun määrärahan osoittamisesta avustuk- jämte utrustning • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1046
668: siksi vaikeuksiin jollltuneille kunnille .. 1023
669: 401. Rosenberg ym., rah.al. N:o 306: Määrä-
670: 388. Puhakka ym., rah.al. N:o 293: Määrära· rahan osoi!ttamisesta !ainoiksi ammatti-
671: han osoittamisesta Ilomantsin radan jat- k!l'l~stajille alusten ja varusteiden hank-
672: kamistöiden aloittamiseksi Koveron-Ilo- kimiseen ........••................... 1047
673: mantsin välisellä osalla . . . . . . . . . . . . . . . 1024 402. Rosnell ym., rah.al. N:o 307: Määrä-
674: 389. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 294: Määrä· rahan osoittamisesta säilytystilojen hank-
675: rahan osoittamisesta pienviljelmille han- kimista varten Suomen elokuva-arkiston
676: kittuvien väkilantojen hintojen alenta- käyttöön . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1048
677: miSJeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1025 403. Rosnell ym., rah.al. N:o 308: Korotetun
678: 390. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 295: Määrä- määrärahan osoittamisesta ehkäisevän
679: rahan osoittamisesta Eskelinkosken sil- huollon avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049
680: lan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1026 404. Rosnell ym., rah.al. N:o 309: Määrä-
681: 391. Rantamaa ym., rah.al. N:o 296: Määrä- rahan osoittamisesta kodinperustamislai-
682: rahan osoittamisesta poliisivoimien lisää- noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1050
683: miseksi Helsingin kaupungin poliisilai- 405. Rosnell ym., rah.al. N:o 310: Määrä-
684: toksessa ja Liikkuvasaa poliisisaa ..... 1027 rahan osoittamisesta Rauman virasto·
685: 392. Rantamaa ym., rah.al. N:o 297: Korote- talon rakennustöiden aloittamiseen . . . . 1051
686: tun määrärahan osoittamisesta syrjäseu- 406. Ryhtä, rah.al. N:o 311: Määrärahan
687: duille anottujen valtion puhelinasemien osoittamisesta Koillis-Pohjanmaan maa·
688: ja puhelupaikkojen perustamiseen . . . . • . 1032 mieslooulun siirtämiseen Kynkään tilalta
689: 393. Raunio ym., rall.al. N:o 298: Määrära- Törrön •tilalle Pudasjärven kunnassa . . 1052
690: han osoittamisesta val<tion keskusam· 407. Rytkönen ym., rah.al. N:o 312: Määrä·
691: mll!ttikoulujen opettajien virka-asemassa rahan osoittamisesta täyskoneellisen tut·
692: ja palkkauksessa olevien epäkohtien kor· kimuksen suorittamiseksi ratasuunnalla
693: jaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034 Peltosalmi-Hiekkalahti ..............• 1053
694: 394. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 299: Määrä- 408. Rytkönen ym., rah.al. N:o 313: Määrä·
695: rahan osoittamisesta vapaaoppilaspaik- rahan osoittamisesta postiautovarikon
696: kojen myöntämistä varten vähävaraisista rakentamiseksi Iisalmeen ............•• 1054
697: Sisällysluebtelo 1959. XIII
698:
699: Siv. Siv.
700: 409. Rytkönen ym., rah.al. N:o 314: Määrä- 424. Salmela-Järvinen, rah.al. N: o 329: Määrä-
701: rahan osoittamisesta Kiuruveden virasto- rahan osoittamisesta kulkulaitosten ja
702: talon rakentamiseksi . . . . . . . . . • . . . . . . . . 1055 yleisten ,töiden ministeriön ylivahtimes-
703: 410. Rytkönen ym., rah.al. N:o 315: Määrä- tarin palkan korottami&ta varten . . . . . . 1071
704: rahan osoittamisesta Lapinlahden vi- 425. Salmela-Järvinen, rah.al. N:o 330: Määrä-
705: rastotalon rakentamiseksi • • • . . . . . . • . . . 1056 rahan osoittamisesta kauppa- ja teolli-
706: 411. Rönkkö ym., rah.aL N:o 316: Määrä- suusministeriön ylivahtimestarin palkan
707: rahan osoittamisesta suunnitelman laa- korot·tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1072
708: timista varten yhdysradan rakentami- 426. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 331:
709: seksi Iisalmesta Valrtimon aseman seu- Määrärahan osoi,ttamisesta äitiysavus-
710: dulle •.•....•...••.......•..••....•.. 1057 tuksen korO'ttamista varten . . . . . . • • • . 1073
711: 412. Rönkkö ym., rah.al. N:o 317: Määrä- 427. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 332:
712: rahan osoittamisesta puutavaran rauta- Määrärahan osoittamisesta lastenkotien
713: tiekuormausolojen parantamiseen Iisal- avustusten korottamiseen ...•......... 1074
714: men aseman ja Kalliomäen pysäkin vä-
715: 428. S(J)lmela-Järvine·n ym., rah.al. N: o 333:
716: lillä ...•....••.....•................. 1058
717: Määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
718: 413. Rönkkö ym., rah.al. N:o 318: Määrära- noiksi Ensi Kodeille • • . . . . . . . . . . . • . . . . 1075
719: han osoittamisesta Kuopion entisen lää- 429. Salminen ym., rah.al. N:o 334: Korote-
720: ninsairaalan rakennusten muutostöihin tun määrärahan osoittamisesta hallan-
721: ortopediseksi sairaalakai järjestämistä tutkimuslaitoksen menoihin . . . . . . . . . . . 1077
722: varrten • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059
723: 430. Savela ym., rah.al. N:o 335: Määrärahan
724: 414. Saalasti ym., rah.al. N:o 319: Määrä- osoittamisesta jyrsinturpeen käyttöä maan-
725: rahan tosoittamisesta Oulun yliopis'toon parannusaineena koskevaan tutkimukseen 1078
726: perustettavia virkoja ja toimia varten 1060
727: 431. Seppi ym., rah.al. N:o 336: Kowtetun
728: 415. Saalasti ym., rah.al. N:o 320: Määrära- määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
729: han osoittamisesta Pohjois-Suomen tut- otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
730: kimuslaitoksen toiminnan aloittamista . toonpanosta johtuviin kustannuksiin • . 1079
731: varrten . . . • . . . . . . • . . • . • . . . . • • . . • • • . . . . 1062
732: 432. Seppi ym., rah.al. N:o 337: Korotetun
733: 416. Saalasti ym., rah.al. N:o 321: Määrära- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa-
734: han osoi,ttamisesta Fredrika Wetter- seudun vähävaraisten ta~ouksien säh-
735: hoffin kotiteollisuusopiston opettajantoi- köistämistä varten . . . . . . . . • . . . • . • . • • • . 1080
736: mien lisäämistä varten • . . . • . . . . . . . . . . . 1063
737: 433. Seppi ym., rah.al. N: o 338: Määrärahan
738: 417. Salin ym., rah.al. N:o 322: Määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruo-
739: osoittamisesta punakaartilaisten hautojen veden kirkonkylän välisen maantien
740: kunno&tamiseen • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1064 oikaisua varten •.••.......... ; ...•... 1081
741: 418. Salin ym., rah.al. N:o 323: Määrärahan 434. Siiskonen ym., rah.al. N:o 339: Määrä-
742: osoittamisesta dies,elvetureiden korjaami- rahan osoittamisesta kunnallisten am-
743: seen ja valmis'tamiseen tarvittavien ko- mwttioppilaitosten oppilasasuntolain ra-
744: neiden hankkimiseen valtionrautateiden kennusavustuksiin •......••..••....••. 1082
745: Hyvinkään konepajalla • . . • . . . . . . . . . . . 1065
746: 435. Siiskonen ym., rah.al. N:o 340: Määrä-
747: 419. Salmela-Järvinen, rah.al. N:o 324: Mää- rahan osoittamisesta pukuavustuksen suo-
748: rärahan osoittamisesta oikeusministeriön rittamista varten eräille valtionrautatei-
749: ylivahtimestarin palkan korottamista var- den toimenhaitijoille . . • . . . . . . . . . • . . . . . 1083
750: ten •...••..•......•.................. 1066
751: 436. S-iltanen ym., rah.al. N:o 341: Määrä-
752: 420. Salmela-Järvinen, rah.al. N:o 325: Määrä- rahan osoittamisesta kodinperustamislai-
753: rahan osoittamisesta sisäasiainministeriön noihin .••.•..........•.•......•...... 1084
754: ylivahtimestarin palkan korottamista var-
755: ten .................................. 1067 437. Siltanen ym., rah.al. N:o 342: Määrä-
756: rahan osoittamisesta lainaksi Sokeain
757: 421. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 326: Keskusliitolle sokeain työtoiminnan käyn-
758: Määrärahan osoittamisesta Salpausselän nissäpitämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085
759: lastenparantolan toiminnan jatkamis'ta
760: varten ••............................. 1068 438. A. Simonen ym., rah.al. N:o 343: Määrä-
761: rahan osoittamisesta lainaksi Suomen
762: 422. Salmela-Järvinen, rah.al. N:o 327: Määrä- Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii-
763: rahan osoittamisesta opetusministeriön yli- tolle Järvenpään Invaliidil!ln Ammatti-
764: vahtimestarin palkan korottamista varten 1069 huoltolaitoksen talous- ja luentosali-
765: 423. Salmela-Järvinen, rah.al. N:o 328: Määrä- rakennuksen rakentamiseen .......•..•• 1087
766: rahan osoittamisesta maatalousministeriön 439. A. Simonen ym., rah.al. N:o 344: Mää-
767: ylivahtimestarin palkan korottamista var· rärahan osoittamisesta Häijään-Tampe-
768: ten ................................•. 1070 reen maantien rakentamiseksi . . . . . . . . 1089
769: XIV Sisällysluettelo 1959.
770:
771:
772: Siv. Siv.
773: 440. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 345: Määrä- 455. Tamminen ym., rah.al. N:o 360: Määrä-
774: rahan osoittamisesta maatalouskonehoi- rahan osoittamisesta Vanajaveden ylit-
775: don neuvontaan . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 tävän sillan uusimiseksi Hämeenlinnan
776: kaupungissa . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1106
777: 441. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 346: Määrä-
778: rahan osoittamisesta Parikkalan yh<teis- 456. Tauriainen ym., rah.al. N:o 361: Määrä-
779: lyseon koulutalon rakennustöiden a1oit- rahan osoittamisesta }ainoiksi kunnille
780: tamiseen . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 kunnal}is- ja vanhainkotien rakentamista
781: varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . • • 1107
782: 442. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 347: Määrä-
783: rahan osoittamisesta Siikalahden penger- 457. Tauriainen ym., rah.al. N:o 362: Määrä-
784: ryshankkeen aloi•ttamiseen ........••.. 1092 rahan osoittamisesta maantien rakenta-
785: mista varten Suomussalmen Pärsämön
786: 443. Stenbm·g ym., rah.al. N: o 348: Määrä- asutus1tieltä Kiannanniemen-Juntusran-
787: rahan osoittamisesta lapsipotilaiden hoito- nan tielle . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1108
788: päivämaksujen alentamiseen sairaaloissa 1093
789: 458. Tauriainen ym., rah.al. N:o 363: Määrä-
790: 444. Stenberg ym., rah.al. N: o 349: Määrä- rahan osoittamisesta Suomussalmen Pär-
791: rahan osoittamisesta Pirkanmaan Säde- sämörannan asutustien jatkamista varten
792: hoitokodin kunnossapito- ja käyttökus- Pirttivaaraan . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109
793: tannuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094
794: 459. Teir m. fl., fin.mot. N:o 364: Angående
795: 445. Stenberg ym., rah.al. N: o 350: Määrä- anvisande av anslag tili ersättning av
796: rahan osoittamisesta erityislapsilisien resebiljetter för medellösa kräftpatienter 1110
797: maksamista varten •.................. 1095
798: 459. Teir ym., rah.al. N:o 364: Määrärahan
799: 446. Stenberg ym., rah.al. N:o 351: Määrä- osoittamisesta matkalippujen korvaami-
800: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun- seksi varattomille syöpäpotilaille . . . . . . 1111
801: nille siviili-invaliidien huoltokustannus-
802: ten korvaamiseen .................... 1096 460. Teir m. fl., fin.mot. N:o 365: Angående
803: anvisande av anslag tili lån mot låg
804: 447. Stykki ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan ränta åt yrkesfiskare för anskaffning
805: osoittamisesta Leppävaaran-Otaniemen av för havsfiske lämpliga fartyg jämte
806: maantien rakentamista varten . . . . . . . . 1097 urtrustning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112
807: 448. Suonpää ym., rah.al. N: o 353: Korot•etun 460. Teir ym., rah.al. N:o 365: Määrärahan
808: määrärahan osoittamisesta rautateiden ja osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi
809: maanteiden tasoylikäY'tävien muuttami- ammattikalastajille merikalastukseen so-
810: seksi ali- ja ylikulkusilloiksi . . . . . . . . . . 1098 V'eltuvien alusten ja varusteiden hankki-
811: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113
812: 449. Svinhufvud ym., rah.al. N:o 354: Koro-
813: tetun määrärahan osoittamisesta avus- 461. Teir m. fl., fin.mot. N:o 366: Angående
814: tukseksi Tukholmassa toimivalle Suomi- anvisande av anslag för planerings-
815: toimistolle - Suomen Matkailutoimistolle 1099 arbeten på ett nytt skolhus för Åbo
816: navigationsskola ...................... 1114
817: 450. Svinhufvud ym., rah.al. N:o 355: Määrä·
818: rahan osoittamisesta Ala- ja Ylä-Kivi- 461. Teir ym., rah.al. N:o 366: Määrärahan
819: järven vedenkorkeuden järjestelytöitä osl()i•ttamises•ta Turun merenkulkukoulun
820: varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101 uuden koulutalon suunnittelutöitä varten 1115
821:
822: 451. Tainio ym., rah.al. N:o 356: Määrärahan 462. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 367: Korote-
823: osoi·ttamisesta Kemin teknillisen koulun tun määrärahan osoittamisesta sotilas-
824: toiminnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1102 papiston palkkauksen nostamiseksi . . . . 1116
825:
826: 452. Tainio ym., rah.al. N:o 357: Määrärahan 463. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 368: Korotetun
827: osoittamisesta avustukseksi Kemijoki määrärahan osoit•tamisesta yksityisten
828: Osakeyhtiölle Kemijokeen rakennettavan oppikoulujen rakennuslainoja varten .. 1117
829: v~sivo~malaitoksen rakennustyön aloitta-
830: 464. Tiekso ym., rah.al. N:o 369: Määrärahan
831: miseksi . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103
832: osoittamisesta maaperätutkimusten aloit-
833: 453. Tainio ym., rah.al. N:o 358: Määrärahan tamiseen Sallan kunnassa . . . . • . • . . . . . 1119
834: osoHtamisesta Kemin yleisen sairaalan 465. Tiekso ym., rah.al. N:o 370: Määrärahan
835: lisäsiiven rakennustöiden aloitltamiseksi 1104 osoittamisesta vähävaraisten ammatti-
836: opintolainoihin . • • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120
837: 454. Tainio ym., rah.al. N:o 359: Määrärahan
838: osoittamisesta maantien rakentamista var- 466. Tiekso ym., rah.al. N: o 371: Määrä-
839: ten Kitkajärven pohjoispuolisesta maan- rahan osoittamisesta Lantiosaaren-Koi-
840: tiestä Suomen- ja Toivankylien kautta vun maantien oikaisu- ja korjaustöiden
841: Kuusamon-Kemijärven maantielle ...• 1105 aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1121
842: Sisällysluettelo 1959. XV
843:
844:
845: Siv. Siv.
846: 467. Tiekso ym., rah.al. N:o 372: Määrärahan 483. Turkka ym., rah.al. N:o 388: Määrä-
847: osoittamisesta Vikajärven-Kemijärven- rahan osoittamisesta neljää uutta sano-
848: Sallan maantien oikaisu- ja peruskor· malehtimieseläkettä varten ............ 1141
849: janatöitä varten • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1122
850: 484. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 389:
851: 468. Tiekso ym., rah.al. N:o 373: Määrärahan Määrärahan osoittamisesta valtion taide-
852: osoittamisesta Soppelan-Räisälän maan- ostotoimikunnan käyttöön valtion koti-
853: tien rakentamiseen ..............•.... 1123 maisia taidehankintoja varten ........ 1142
854: 469. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 374: Määrä- 485. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 390:
855: rahan osoittamisesta eräiden Vaasan lää- Määrärahan osoittamisesta Suomen Kan-
856: ninhalli!tuksen virkojen ja toimien py· sallisoopperalle vierailu- ja koulutustoi-
857: syttämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1124 mintaa var·ten ........................ 1143
858: 470. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 375: Määrä- 486. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 391:
859: rahan osoittamisesta Seinäjoen rautatie- Määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajatte-
860: asema- ja virastotalon suunnittelutöitä lijain Liitolle sen harjoittaman kult-
861: varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 tuurityön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . 1144
862: 471. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 376: Määrä- 487. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 392:
863: rahan osoittamisesta Timajoella olevan Korotetun määrärahan osoittamisesta ra·
864: Palon maantiesillan töitten jatkamiseksi 1127 kennusavustuksiksi kunnallisilla ja yksi-
865: tyisille teknillisilla ammatti- ja kauppa·
866: 472. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 377: Määrä- oppilaitoksille niiden omia rakennuksia
867: rahan os•oittamisesta Seinäjoen ja Kuor- varten ............................... 1145
868: taneen välisen maantien rakentamista
869: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128 488. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 393:
870: Määrärahan osoit·tamisesta kerho ..ohjaa-
871: 473. Timonen ym., rah.al. N:o 378: Määrä- jien palkkaamiseksi keskusammattikou-
872: rahan osoittamisesta hallavahinkojen luihin ohjaamaan oppilaiden vapaa-aika·
873: avustamiseen Pohjois-Karjalassa ...... 1129 harrastuksia . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
874: 474. Timonen ym., rah.al. N:o 379: Määrära-
875: han osoittamisesta yhdystien rakentami· 489. V. K. Turunen ym., rah.al. N:o 394:
876: seksi Tetrilammen tieltä Kuokanvaaran Määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
877: kunnantielle Nurmeksen kunnassa ...• 1130 noiksi kuntainliittojen ammattikoulujen
878: oppilasasuntoloita varten .............. 1147
879: 475. Torvi ym., rah.al. N:o 380: Määrärahan
880: osoittamisesta naisten ammattikoulutuk- 490. V. Turunen, rah.al. N:o 395: Määrärahan
881: sen järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 osoittamisesta lapsilisien korot•tamiseen 1148
882: 476. Torvi ym., rah.al. N:o 381: Korotetun 491. Tuuli ym., rah.al. N:o 396: Määrärahan
883: määrärahan osoittamisesta las<tenrootien osoittamisesta sairaala-alan suunnittelu-
884: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133 to~~nnan vakinaiselle kannalle järjestä-
885: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1149
886: 477. Torvi ym., rah.al. N:o 382: Korortetun
887: määrärahan osoittamisesta lastenseimien 492. Uoti ym., rah.al. N:o 397: Määrärahan
888: valtionapua varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134 osoi,ttamisesta valt~onrauta teiden asunto-
889: 478. Torvi ym., rah.al. N:o 383: Määrärahan ja eri osastojen huoltorakennuksia var-
890: osoittamisesta lainaksi Invalidisäätiön ten .................................. 1151
891: ortopedisen sairaalan rakentamiseksi
892: 493. Uusitalo ym., rah.al. N:o 398: Määrä-
893: Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1135
894: rahan osoi•ttamisesta eläinlääkärien sai·
895: 479. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 384: Mää- raskäyntimatkoista aiheutuvien kustan·
896: rärahan osoittamisesta tuberkuloositoipi- nusten osittaiseen korvaamiseen valtion
897: laiden maksutonta lääkeapua varten . . 1137 varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152
898: 480. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 385: Mää- 494. Uusitalo ym., rah.al. N:o 399: Korotetun
899: rärahan osoittamisesta ilmaisten koulu- määrärahan osoit,tamisesta katovahinko-
900: aterioiden kustantamiseen oppikoulujen jen lieventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
901: vähävaraisilla oppilaille .............. 1138
902: 495. Vennamo, rah.al. N:o 400: Määrärahan
903: 481. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 386: Määrä· osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja
904: rahan osoittamisesta ilmaisten kouluate· järjestöille ammattikoulutuksen järjestä-
905: rioiden kustantamiseen ammattikoulujen mistä varten maaseudulla . . • . . . . . . . . . 1154
906: oppilaille • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139
907: 496. Vennamo, rah.al. N:o 401: Korotetun
908: 482. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 387: Määrä- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
909: rahan osoit'tamisesta keskusammattikou- maankäyttölain mukaisia perusparannus-,
910: lujen oppilaille maksettavia palkkoja tienteko· sekä tien kuntoonpano- ja kun-
911: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1140 nossapitotöitä varten . • . . . . . . . . . . . . . . . 1155
912: XVI Sisällysluettelo 1959.
913:
914:
915: Siv. Siv.
916: 497. Vennamo, rah.al. N:o 402: Kiorotetun 513. I. Virtanen ym., rah.al. N:o 418: Määrä-
917: määrärahan osoittamisesta helpotuksen rahan osoittamisesta avustukseksi vähä·
918: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden varaisille yksityisoppikoulujen oppilaille
919: lunastusta varten . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 1156 lukukausimaksujen alentamiseen 1172
920: 498. Vennamo, rah.al. N:o 403: KorO'tetun 514. I. Virtanen ym., rah.al. N:o 419: Määrä-
921: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja rahan osoittamisesta !ainoiksi vähä-
922: kyläteiden avustamiseen ••.•..•••••.•. 1157 varaisilla kunnille vanhain- ja kunnal·
923: liskotien rakentamista varten . . . . . . . . 1173
924: 499. Vennamo, rah.al. N:o 404: Korotetun
925: määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi 515. I. Virtanen ym., rah.al. N:o 420: Määrä-
926: otettavien kunnan- ja kyläteiden kun- rahan osoittamisesta Turun ruotsalaisen
927: toonpanon avustamiseen • . . . . . . . . . . . . . 1158 tyttölyseon koulutalon rakennustöiden
928: aloittamiseksi ••..•....•.........•.... 1175
929: 500. Vennamo, rah.al. N:o 405: Määrärahan
930: osoittamisesta sisävesi- ja saaristoliiken· 516. I. Virtanen ym., rah.al. N:o 421: Määrä-
931: teen edistämiseen • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1159 rahan osoittamisesta Turun-Tampereen
932: maantien rakennustöiden aloittamiseksi
933: 501. Vennamo, rah.al. N:o 406: Korotetun tieosuudella Turku-Aura •.•......... 1176
934: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
935: ammattiopintoavustuksiin •............ 1160 517. R. Vvrtanen ym., rah.al. N:o 422: Määrä·
936: rahan osoittamisesta yhdystien raken·
937: 502. V &nnamo, rah.al. N: o 407: Määrärahan nustöiden aloittamiseksi Helsingin-Lah-
938: osoittamisesta ylimääräisen invaliidira· den pikatieltä Järvenpään kauppalaan 1177
939: han suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161
940: 518. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 423: Määrä·
941: 503. Vennamo, rah.al. N:o 408: Määrärahan rahan osoittamisesta Riidansalmen sillan
942: osoittamisesta ylimääräisen lapsilisän suo- rakennustöiden aloittamiseksi . • . . . . . • . 1178
943: rittamiseen vähävaraisilla perheille ...• 1162
944: 519. V. LI.. Virtanen ym., rah.al. N:o 424:
945: 504. Vennamo, rah.al. N:o 409: Korotetun Määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
946: määrärahan osoittamisesta maaseudun ten päivärahan korottamiseksi ........ 1179
947: sähköistämisen tukemiseen ....•....... 1163
948: 520. V. Li. Virtanen ym., rah.al. N:o 425:
949: 505. Vennamo, rah.al. N: o 410: Määrärahan Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
950: osoittamisesta maidon oikeudenmukaisen sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloit·
951: hintaporrastuksen toteuttamista varten 1164 tamiseksi • . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 1180
952: 506. Vennamo, rah.al. N:o 411: Korotetun 521. V. Li. Virtanen ym., rah.al. N:o 426:
953: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Määrärahan osoittamisesta piirustusten
954: vaikeuksiin joutuneille kunnille • . • • . . 1165 hankkimiseksi Savonlinnan seminaarin
955: 507. Vennamo, rah.al. N:o 412: Määrärahan harjoitusk,oulua varten . . • . . . . . . . . . • . . • 1181
956: osoittamisesta maaseudun teollista kehi· 522. V. Li. Virtanen ym., rah.al. N:o 427:
957: tystä estävien rautatierahtimaksujen alen· Määrärahan oooittamisesta maantien ra·
958: tamista varten . . . • . . • . . . . . . . . . . • . • . • . 1166 kentamiseksi Särkilahdesta Sääruingin saa-
959: riston kautta Savonlinnaan . . • . . . . . . . 1182
960: 508. Vennamo, rah.al. N:o 413: Määrärahan
961: osoittamisesta viljelijäväestön normaa- 523. V. LI.. Virtanen ym., rah.al. N:o 428:
962: listen pankkiloottojen korkokannan alen· Määrärahan osoittamisesta sillan raken·
963: tamiseen . . . . . . • • . . . . . . . • . . . • • • . . . . • • • 1167 tamiseksi Orivirtaan . . . . . . . . • • • . . . • • • • 1183
964: 509. Vennamo, rah.al. N:o 414: Korotetun 524. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 429:
965: määrärahan osoittamisesta uusien puhe- Korotetun määrärahan osoittamisesta
966: lintoimipaikkojen perustamiseen maaseu· avustuksiksi kunnallisten kunnallis- ja
967: dulle ..............•.•••...•......... 1168 vanhainkotien ylläpitämiseen . . . • • . . . . . 1184
968: 510. Vennamo, rah.al. N:o 415: Määrärahan 525. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 430:
969: osoittamisesta avustuslainoiksi meijerien Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
970: rakell!tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1169 tamiseksi Tampereen-Lauttakylän tielle
971: Nokian kauppalassa . . . . . . . . . . • . . . . . . • 1185
972: 511. Wiherheimo ym., rah.al. N:o 416: Koro·
973: tetun määrärahan oooittamisesta Suomen 526. Väyrynen ym., rah.al. N:o 431: Määrä·
974: -Ruotsin Kummikuntatoiminnan Kes- rahan osoittamisesta Otanmäki Osake·
975: kusliiton työn tehostamiseksi . . . . . . . . . . 1170 yhtiön osakepääoman korO'ttamiseksi rau·
976: taruaimikaivoksen rakentamista varten
977: 512. I. Virta·nen ym., rah.al. N:o 417: Määrä-
978: Misin Raajärven alueella . . . . . . . . . . • . 1186
979: rahan osoittamisesta radium- ja röntgen·
980: hoitoa saavien varattomien syöpäsairai- 527. Väyrynen ym., rah.al. N:o 432: Määrä-
981: den ma!tkali ppujen korvaamis.een • . . . • . 1171 rahan osoittamisesta suomalais-norjalai·
982: SisäJlysluetltelo 1959. XVII
983:
984:
985: Siv. Siv.
986: sen selluloosa- ja voimapaperitehtaan 533. Väänänen ym., rah.al. N:o 438: Määrä-
987: rakentamista Kirkkoniemen läheisyyteen rahan oso~ttamisesta }ainoiksi vesijohto·
988: koskevan suunnitelman valmistamista ja viemärilaitteiden rakentamiseen maa-
989: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187 seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1193
990: 528. Väyrynen ym., rah.al. N:o 433: Määrä- 534. ..lsvik ym., rah.al. N:o 439: Määrärahan
991: rahan osoit1tamisesta lainaksi Suomen osoittamisesta lasten maalle siirron tuke-
992: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Lii- miSJeen . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1194
993: tolle Rovaniemen kuntouttamislaitoksen 535 . ..lsvik· ym., rah.al. N:o 440: Määrärahan
994: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188 osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloit-
995: tamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle .... 1195
996: 529. Väyrynen ym., rah.al. N:o 434: Määrä-
997: rahan osoi<ttamisesta Ivalon ti!emestari- 536. ..lsvik ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan
998: piirin tukikohdan rakentamiseen . . . . . . 1189 OSIOittamisesta Pohjanmaan rannikko-
999: radan suunnittelu- ja rakennustöiden
1000: 530. Väyrynen ym., rah.al. N:o 435: Määrä-
1001: rahan osoittamisesta TVH:n Lapin pii- aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196
1002: rin Rovaniemen korjaamon asentajien 537. ..lsvik ym., rah.al. N:o 442: Määrärahan
1003: asuinrakennuksen rakentamiseksi . . . . . . 1190 osoittamisesta Vaasan postiautovarikon
1004: rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . 1197
1005: 531. Väyry-nen ym., rah.al. N:o 436: Määrä-
1006: rahan osoittamisesta Vikajärven-Särki- 538. Åsvik ym., rah.al. N:o 443: Määrärahan
1007: kankaan tien parannustöiden aloittami- osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra-
1008: seksi ..•.•...........•............... 1191 kentamis:eksi Vaasaan ........•....... 1198
1009: 532. Väyrynen ym., rah.al. N:o 437: Määrä- 539. Åsvik ym., rah.al. N: o 444: Määrärahan
1010: rahan osoittamisesta Rovaniemen-Sodan- osoittamisesta Kyrönjoen pengerrys- ja
1011: kylän maantien parantamiseksi . . . . . . . . 1192 perkaamistöiden aloi<ttamiseksi . . . . . . . . 1199
1012:
1013:
1014:
1015:
1016: II. Laldvaliokunta.
1017: Väliaikaisia huoneenvuokrasuhdetta kos-
1018: kevia säännöksiä. koskeva Iakialoite.
1019: Siv.
1020: 9. Kyttä y1n., lak.al. N:o 101: Ehdotus
1021: laiksi väliaikaisista huoneenvuokrasuh-
1022: detta koskevista säännöksistä . . . . . . . . . . 1203
1023:
1024:
1025:
1026:
1027: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1028: Tulo- ja omaisuusverolain ja liikevaähto- Siv.
1029: verolain muuttamista sekä. tullitariffia 542. Haapanen ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus
1030: koskevia lakialoitteita. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1031: Siv. kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1210
1032: 540. Vennamo, lak.al. N:o 96: Ehdotus laiksi 543. Tenhiälä ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus
1033: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta laiksi tulo- ja omaisuusverolain 48 § :n
1034: muuttamisesta ............ ,. . . . . . . . . . . . 1207 väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . 1212
1035: 541. HuZt ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus laiksi 544. Innala ym., lak.al. N:o 100: Ehdotus tul-
1036: liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . 1208 litariffilaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1214
1037:
1038:
1039:
1040:
1041: V. Pankkivaliokunta.
1042: Valuuttakauppaa koskeva lakialoite.
1043: Siv.
1044: 2. Raunio ym., lak.al. N:o 103: Ehdotus va-
1045: luuttakauppalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1219
1046:
1047: 3 E 11/60
1048: XVIII Sisällysluettelo 1959.
1049:
1050:
1051: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1052: Ehdotuksen palola.iksi sisältävä l.a.ki.-
1053: aloite.
1054: Siv.
1055: 34. Käkelä ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus
1056: palolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1223
1057:
1058:
1059:
1060:
1061: X. Työväenasiainvaliokunta.
1062: Kansaneläkelain väliaikaista muutta- Siv.
1063: mista koskevia lakialoitteita. 49. Ehrnrooth, lak.al. N:o 104: Ehdotus laiksi
1064: kansaneläkelain väliaikaisesta muuttami·
1065: Siv. sesta ................................• 1231
1066: 49. Ehrnrooth, lagmot. N:o 104: Förslag till 50. Venoomo, lak.al. N:o 106: Ehdotus laiksi
1067: lag om temporär ändring av folkpen· kansaneläkelain väliaikaisesta muuvtami·
1068: sionslagen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1229 sesta ................................. 1233
1069:
1070:
1071:
1072:
1073: Valiokuntaan lähettämättä jätetty lakialoite.
1074: Siv.
1075: Venoomo, lak.al. N:o 102: Ehdotus laiksi
1076: Rovaniemen-Kolarin radan rakentami-
1077: sesta ..............................•. 1239
1078: VALTIOPÄIVÄT
1079: 1959
1080:
1081: LIITTEET
1082: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1083: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITIEET
1084:
1085:
1086:
1087:
1088: HELSINKI 1959
1089: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1090:
1091: }J 587/59
1092: VALTIOPÄIVÄT
1093: 1959
1094:
1095: LIITTEET
1096: IV
1097: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
1098: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1099:
1100:
1101:
1102:
1103: HELSINKI 1959
1104: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1105: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1106: teollisuuden edistämiseen, voimalaitosten rakentamiseen, vaikeuk-
1107: siin joutuneiden kuntien avustamiseen, halla- ja katovahinkojen kor-
1108: vaamiseen sekä sivistyksellisiin, terveydenhoidollisiin, maatalou-
1109: dellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
1110: 723
1111:
1112: IV,lWT. - Rah.al. N:o 321.
1113:
1114:
1115:
1116:
1117: Aalto ym.: Määt·ärahan osoittamisesta äitiysavustuksen korot-
1118: tamiseksi.
1119:
1120:
1121: E d u s k u n n a ll e.
1122:
1123: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- liian pieni. Ei kukaan järkevä ihminen hanki
1124: noarvioksi vuodelle 1960 on 14 Pl: XVIII: 12 lapselleen vanupeitettä muutamaa kuukautta
1125: mom. kohdalla 350 000 000 markan arvio- varten. Varattornissa perheissä on pakkauk-
1126: määräraha äitiysavustuksiin. Määräraha on sen vanupeitteen toimittava lapsen peitteenä
1127: alennettu 30 000 000 markalla edellisestä vuo- pitkän ajan. Entiseenkin pakkaukseen olisi
1128: desta. siis pitänyt suorittaa tämäntapaisia korjauk-
1129: Äitiysavustuslaki tuli voimaan v. 1937. sia, ennen kuin se olisi kunnolla vastannut
1130: Tällä toimenpiteellä, jota on toteutettu pää- tarkoitustaan. Käytännössä on kuitenkin ta-
1131: asiassa luontoissuorituksina, on ollut arvaa- pahtunut päinvastoin. Viimeksi viime syys-
1132: mattoman suuri merkitys nimenomaan vähä- kuussa tapahtuneen puuvillakankaiden hin-
1133: varaisten ja varattomien lapsiperheiden elä- tojen korotuksen jälkeen on äitiysavustus-
1134: mässä. Äitiysavustuspakkausten sisältö on pakkauksesta jonduttu vähentämään kaksi
1135: viimeisten vuosikymmenien aikana ollut suu- lapsen housuvaippaa ja yksi pyyheliina ja
1136: rimmalle osalle Suomen lapsia ainoa varus- näiden tilalle on tullut vain kaksi sideharson
1137: tus elämän ensi taipaleelle. palasta. Jos määräraha korotettaisiin entisen
1138: Hintojen jatkuvan nousun vuoksi on van- suuruiseksi, tietäisi se 370 markan lisäystä
1139: vojenkin ensi varustuspakkauksesta pitänyt jokaiseen äitiysavustukseen. Tällä snmmalla
1140: vähentää ja huonontaa välttämättömiäkin saisi pakkauksen palautetuksi lähimain enti-
1141: tarvikkeita, vaikka yhteiskunnan muuten jat- senlaiseksi ja mahdollisesti esittämistämme
1142: kuvasti kehittyessä olisi äitiysavustuspak- puutteistakin jo osan korjatuksi.
1143: kauksessa pitänyt tapahtua parannuksia. Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
1144: Pakkauksessa olisi vielä ollut runsaasti ke- ehdotamme,
1145: hittämisen varaa. Esimerkin vuoksi mainit-
1146: semme, että siinä oleva pesuvati on 32 cm että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1147: läpimitaltaan ja käytännössä siis aivan mi- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
1148: tätön. Samaa on sanottava pakkauksessa ole- vun 12 momentille lisäyksenä 30 000 000
1149: vasta vanupeitteestä. Kun lapsi on vähän- markan määrärahan äitiysavustuksen
1150: kin kasvanut, on tämä 75 cm leveä peite jo korottamiseksi.
1151: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
1152:
1153: Lyyli Aalto. Pentti Niemi. Veikko Helle.
1154: Kustaa Alanko. 0. Lindblom. Sulo Hostila.
1155: Ensio Partanen. Eino Raunio. Eetu Karjalainen.
1156: Varma K. Turunen. Onni Peltonen.
1157: 724
1158:
1159: IV,128. - Rah.al. N: o 33.
1160:
1161:
1162:
1163:
1164: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta perhelisien korotta-
1165: mista varten.
1166:
1167:
1168: E d u s k u n n a ll e.
1169:
1170: Hallituksen esityksessä valtion vuoden ruus 800 markkaa vuodessa. Myöhemmin
1171: 1960 tulo- ja menoarvioksi on 14 Pl: XVIII: tätä avustusta ryhdyttiin. maksamaan vähä-
1172: 13 mom. kohdalla arviomääräraha perhelisä- varaisen tai varattoman perheen neljännestä
1173: menoihin 870 000 000 markkaa eli samansuu- lapsesta lukien.
1174: ruisena kuin kuluvan vuoden talousarviossa- Nyt, lain oltua voimassa 17 vuotta, on
1175: kin. perhelisän määrä korotettu 5% kertaiseksi
1176: Maassamme oli viime vuonna 91 485 per- alkuperäisestä määrästä, vaikka rahan arvon
1177: helisää saavaa vähävaraista tai varatonta aleneminen samanaikaisesti on ollut noin
1178: perhettä, joissa oli lapsia yhteensä 433 974, seitsemänkertainen, sillä elinkustannusindek..<;i
1179: eli keskimäärin 4. 7 lasta perhettä kohden. oli vuonna 1943 189 pistettä ja nyt se on
1180: Neljänsiä tai sitä seuraavia lapsia oli näissä 1482 pistettä, ollen prosentuaalinen nousu
1181: perheissä yhteensä 190 000 lasta. Näille nel- 684 %. Vaikka perhelisiin viime vuonna
1182: jänsille tai sitä seuraaville alaikäisille vähä- saatiinkin korotus, on jälleen tänä vuonna
1183: varaisten tai varattomien perheiden lap- tapahtunut sellaisia hintojen korotuksia,
1184: sille maksettiin pääasiassa luontoissuorituk- mm. puuvillakankaissa, jotka juuri vaikut-
1185: sina perhelisälain mukaista avustusta 4 500- tavat niiden tarvikkeiden hintoihin, joita
1186: 5 500 markkaa kullekin vuodessa, riippuen perheiisien saajat perhelisillään pääasiassa
1187: paikkakunnan kalleusluokituksesta. Kun ostavat.
1188: perhelisä on tarkoitettu lasten aiheuttamien Jotta perhelisälain määräyksiä edes osa-
1189: lisäkustannusten korvaamiseksi suurille vä- puilleen toteutettaisiin ja saataisiin perhe-
1190: hävaraisille tai varattomille perheille, on lisän ostovoima vähitellen korotetuksi lain
1191: selvää, että juuri tämäntapaista tukemistoi- sille alunperin asettamaan määrään, niin
1192: mintaa pitäisi maassamme nykyistä enemmän kunnioittaen ehdotamme,
1193: harjoittaa, koska tämän lain perusteella apua
1194: saavat juuri ne perheet, jotka meillä sitä e.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1195: todellisuudessa kipeimmin tarvitsevatkin. tulo- ja menoctrvion 14 Pl. XVIII
1196: Perhelisälain voimaan tullessa vuonna 1943 luvun 13 momenUlle lisäyksenä
1197: oli maan halvimmilla paikkakunnilla suu- 95 000 000 markkaa perhelisien korot-
1198: rissa perheissä viidennestä ja sitä seuraa- tamiseksi 500 markalla vuodessa pm·-
1199: vista lapsista maksettavan perhelisän Suu- helisää saavaa lasta kohden.
1200: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1201:
1202: Lyyli Aalto. Pentti Niemi. Onni Peltonen.
1203: Kustaa Alanko. 0. Lindblom. Eetu Karjalainen.
1204: Ensio Partanen. Veikko Kokkola. Veikko Helle.
1205: Varma K. Turunen. Edvard Pesonen. Sulo Hostila.
1206: Eino Raunio.
1207: 725
1208:
1209: IV,129.- Rah.al. N:o 34.
1210:
1211:
1212:
1213:
1214: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden konstaapelin
1215: viran perustamiseksi J yväsky,län nimismiespiiriin.
1216:
1217:
1218: E d u s k u n n a ll e.
1219:
1220: Jyväskylän mm1smiespnrm asukasluku on tävät, josta työstä häntä ei voida irroittaa
1221: tällä hetkellä noin 28 000, josta lähes puolet muihin kuin tilapäisiin hälytystehtäviin.
1222: asuu esikaupunkimaiseen tai kauppalamai- Varsinaiseen kenttätyöhön jää täten ainoas-
1223: seen tapaan rakennetuissa asutustaajamissa taan 5 konstaapelia ylikonstaapelien lisäksi,
1224: Jyväskylän kaupungin ympärillä. Tällaisia jotka kuitenkin ovat ylikuormitettuja rikos-
1225: asutustaajamia, jotka välittömästi liittyvät tutkimusten, kolarikuulustelujen ja virka-
1226: kaupunkiin, ovat Jyskä, Vaajakoski, Kuok- apukuulustelujen takia.
1227: kala, Salmela, Äijälä, Väinölä, Keljo ja Ulosottoasiat ja verojen perimistehtävät on
1228: Keljonkangas, minkä lisäksi Tikkakosken ollut pakko yrittää jollakin tavalla tälläkin
1229: noin 4 000 asukasta käsittävä tiheä asutus- henkilökunnalla hoitaa, mutta tämä on tapah-
1230: taajama sijaitsee 22 km:n päässä kaupun- tunut varsinaisten poliisitehtävien kustan-
1231: gista. Kauppalamaiseen tapaan rakennetuissa nuksella. Preventiiviseen toimintaan ei lii-
1232: yhdyskunnissa asuu piirissä siten kaikkiaan kene minkäänlaisia voimia, vaikka asutuksen
1233: noin 17 000-18 000 henkilöä. luont~en vuoksi olisi välttämätöntä suorittaa
1234: Piirin henkilöstöön kuuluu nimismiehen ja radioauton partiointia 8-12 tuntia vuoro-
1235: apulaisnimismiehen lisäksi 2 ylikonstaapelia kaudessa.
1236: ja 8 konstaapelia sekä 2 toimistoapulaista. Kaiken edellä olevan johdosta kunnioittaen
1237: Konstaapeleista on yksi lähes täysin sidottu esitämme,
1238: autonkuljettajan tehtäviin. Kansliassa olevan
1239: työruuhkan takia on yksi konstaapeleista ol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1240: lut pakko pitää jatkuvasti pääasiassa kanslia- tulo- ja menoarvioon 800 000 markan
1241: töissä. Vanginkuljetuksen siirryttyä poliisin määrärahan kahden konstaapelin viran
1242: tehtäväksi on poliisiaseman vartijavahtimes- perustamiseen Jyväskylän nimismieg-
1243: tarille annettu lisäksi vanginkuljettajan teh- piiriin.
1244: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1245:
1246: Arvo Ahonen. Veikko Hyytiäinen.
1247:
1248:
1249:
1250:
1251: 2 E 587/59
1252: 726
1253:
1254: IV,130. - Rah.al. N: o 35.
1255:
1256:
1257:
1258:
1259: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta asematalon rakentami-
1260: seksi Jyväskylän kaupunkiin.
1261:
1262:
1263: E d u s k u n n a ll e.
1264:
1265: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapamäen- suurimmalrsi liikennepaikaksi maassamme,
1266: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. oltuaan v. 1928 yhdeksännenä tilalla. Suo-
1267: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin lahden-Haapajärven radan valmistuttua lä-
1268: Jyväskylän asematalo, joka näin ollen on hivuosina tulee tämäkin vaikuttamaan huo-
1269: palvellut yli 60 vuotta yleisöä. Nykyisin mattavasti Jyväskylän aseman liikenteeseen.
1270: tämä sama asematalo palvelee matkustavaa Edelleen Jyväskylästä tulee läänin pääkau-
1271: yleisöä kuten silloinkin, kun ensimmäinen punki ja sekin omalta osaltaan vaikuttaa lii-
1272: juna saapui Jyväskylään. kenteen kasvamiseen. Edelleen ovat suunni-
1273: Uuden asematalon rakentaminen Jyväs- telmat ja lähiajan rakennustavoitteet ole-
1274: kylään oli jo ennen toista maailmansotaa ra- massa Jyväskylän-Jämsän radasta. Nykyi-
1275: kennusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jy- nen rakennus jo nyt on kuormitettu viimei-
1276: väskylän niinkuin monen muunkin asema- seen pisteeseen.
1277: talon rakennussuunnitelmat. Tästä on kulu- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin
1278: nut kuitenkin jo lähes 20 vuotta, mutta lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen
1279: uutta asemataloa ei vain vielä ole saatu. saamisesta asematalosta, sillä valtion tontille,
1280: Jyväskylä - jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä missä posti sijaitsee, on hyvin hankalaa niitä
1281: kaupunki sekä tulevan Keski-Suomen läänin rakentaa. Uuden asematalon yhteyteen voi-
1282: pääkaupunki - on vielä vailla nykyaikaista taisiin postilaitokselle varata melkoisia tiloja.
1283: asemataloa. Mainittakoon, että kun matkus- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnoit-
1284: tajamäärä oli v. 1928 131 311 henkilöä, oli taen,
1285: se v. 1954 481 688 henkilöä. Matkustaja- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1286: määrässä tapahtunut kasvu on siis yli 3.5 tulo- ja menoarvioon 100 miljooruut
1287: kertainen. Matkatavaravaihto on kasvanut markkaa asematalon rakentamiseksi
1288: suurin piirtein vastaavasti. Tässä samassa Jyväskylän kaupunkiin.
1289: ajassa on Jyväskylä noussut kuudenneksi
1290: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1291:
1292: Arvo Ahonen.
1293: 727
1294:
1295: IV,131. - Rah.al. N: o 36.
1296:
1297:
1298:
1299:
1300: Ahonen ym.: K01·otetun määrärahan osoi#amisesta siirtona
1301: asutusrahastoon.
1302:
1303:
1304: E d u s k u n n a 11 e.
1305:
1306: Maankäyttö- ja maanhanlrintalainsäädän- noitusta, voitaisiin harjoittaa entisessä laa-
1307: nön mukainen lainoitustoiminta tapahtuu juudessa ja että myöskin maaseudun asunto-
1308: kokonaisuudessaan asutusrahaston varoilla. rakennustoimintaa voitaisiin edistää aikai-
1309: Lisäksi tarvitaan asutusrahaston varoja semmassa maaseudun asunto-olojen paran-
1310: mm. raivaustöihin, maankäyttölain 33 § :ssä tamiseen tarkoitettujen lainojen laajuudessa,
1311: mainitun omaisuuden ostamiseen, hoitami- niin siirtona asutusrahastoon olisi varattava
1312: seen ja kunnostamiseen, pakkohuutokaupalla lisää määrärahaa.
1313: myytyjen kiinteistöjen lunastamiseen sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1314: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maa- nioittaen,
1315: laiskunnissa annetun lain (361/58) 42 § :ssä
1316: tarkoitettujen maanosto- ja muiden laino- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1317: jen myöntämiseen. Kun on tärkeätä, että tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl.
1318: vapaaehtoista maanostotoimintaa sekä lainoi- V luvun 1 momentille 500 000 000
1319: tusta, varsinkin maanosto- ja sisarosuuslai- markkaa siirtona asutusraha;stoon.
1320: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1321:
1322: Arvo Ahonen. Veikko Helle. Edvard Pesonen.
1323: 728
1324:
1325: IV,132. - Rah.al. N:o 37.
1326:
1327:
1328:
1329:
1330: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon suunnit-
1331: telua varten Keuruulle.
1332:
1333:
1334: E d u s kun n a 11 e.
1335:
1336: Keurunsta on aivan viime vuosien aikana Jatkuva väestönlisäys ja Keuruun kunnan
1337: useiden uusien ja huomattavien teollisuuslai- viimeaikainen kehitys edellyttävät, että val-
1338: tosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas tion virastotalo olisi kiireellisesti valtion toi-
1339: liikennepaikka, jonka asukasluku edellämaini- mesta Keuruun kunnan keskukseen saatava,
1340: tusta syystä on jatkuvasti voimakka)lsti kas- että voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimi-
1341: vanut. Tästä huolimatta ei ole valtion toi- aloja käsittävä valtion virastotyö hoitaa ajan
1342: mesta tehty mitään, että valtion laitokset edes vaatimalla tasolla.
1343: tyydyttävästi täyttäisivät lisääntyneet tehtä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1344: vät. Poliisilaitos mm. toimii aivan alkeelli- nioittaen,
1345: sissa olosuhteissa talossa, joka on tien alla
1346: ja joutuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1347: Posti ja puhelin tarvitsevat uusia tiloja, tulo- ja menoarvioon 4 miljoonaa
1348: niinikään valtion verotoimisto. markkaa virastotalon suunnittelua var-
1349: ten Keuruulle.
1350: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1351:
1352: Arvo Ahonen. Kustaa Alanko.
1353: 729
1354:
1355: IV,133.- Rah.al. N:o 38.
1356:
1357:
1358:
1359:
1360: Ahonen ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1361: rakentamiseen Muuramen kuntaan.
1362:
1363:
1364: E d u s k u n n a ll e.
1365:
1366: Muuramen kunnassa olevat valtion viras- lahden ja Säynätsalon kunnat, keskellä ole-
1367: tot, valtionverolautakunta, posti ja nimismie- vana, Muurame on virastojen oikea sijoitus-
1368: hen kanslia, toimivat aivan olemattomissa ja paikka. Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole
1369: puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat myös ja luonnollisesti myös ainoa oikea ratkaisu
1370: vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuokrasopi- on se, että valtio rakentaa virastotalon, missä
1371: muksin, jolloin on tarjolla vaara käydä niin on tarpeelliset virastotilat ja välttämättömät
1372: kuin nyt on nimismiehen käynyt, vuokrasopi- asunnot.
1373: mus sanotaan irti talonomistajan ottaessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1374: huoneiston omaan käyttöönsä. Muuramen ta- nioittaen,
1375: paisessa pienessä kunnassa ei myöskään ole
1376: tällaisia tiloja, mitä virastot tarvitsevat, saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1377: tavissa. Toisaalta ei voida ajatella virastojen tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
1378: siirtämistä muualle, sillä vero- ja nimismies- markkaa valtion virastotalon rakenta-
1379: piirien, jotka käsittävät Muuramen, Korpi- miseen Muuramen kuntaan.
1380: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1381:
1382: A:rvo Ahonen. Veikko Hyytiäinen.
1383: 730
1384:
1385: IV,134. - Rah.al. N: o 39.
1386:
1387:
1388:
1389:
1390: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
1391: kentamiseen Suolahden kauppalaan.
1392:
1393:
1394: E d u s k u n n a ll e.
1395:
1396: Suolahden kauppala on valtion huonera- Tonttikysymys ei ole esteenä virastotalon
1397: kennustoiminnassa unohdettu kokonaan, sillä rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie-
1398: rautatieasemaa lukuunottamatta valtio ei ole aseman vieressä tarkoitukseen erittäin sopi-
1399: tahtonut edes siedettävästi hoitaa virasto- van tontin, jotapaitsi kauppala on valmis
1400: jensa ja laitostensa huoneistokysymystä nii- osoittamaan tontin muualtakin.
1401: den tarvitsemista henkilökunnan asunnoista Virastotalon rakentamisen aikana voitaisiin
1402: puhumattakaan. lievittää rakennusalan työttömyyttä, koska
1403: Posti ja lennätin toimii sijaintinsa puo- työkysymys Suolahden kauppalassa on eräs
1404: lesta sopimattomassa paikassa tilapäisissä maamme vaikeimpia.
1405: vuokrahuoneistoissa. Poliisilaitoksella on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
1406: vanha, lähiaikoina purettavaksi määrättävä taen,
1407: pieni puurakennus ja nimismiehen kanslia
1408: toimii nimismiehen omakotitalon kellarissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1409: Veropiirin verotoimistolle kauppala on tois- tulo- ja menoarvioon 50 miljo·onaa
1410: taiseksi luovuttanut puolet kauppalan kun- markkaa valtion virastotalon rakenta-
1411: nallisten virastojen käyttötiloista, mitä toi- miseen Suolahden kauppalaan.
1412: menpidettä on pidettävä täysin tilapäisenä.
1413: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1414:
1415: Arvo Ahonen.
1416: 731
1417:
1418: IV,135. - Rah.al. N: o 40.
1419:
1420:
1421:
1422:
1423: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalan rakenta-
1424: miseen Viitasaarelle.
1425:
1426:
1427: E d u s k u n n a ll e.
1428:
1429: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua neet siihen, että tällainen talo olisi Viitasaa-
1430: huomiota valtion ns. virastotalojen rakenta- relle mahdollisimman pikaisesti rakennettava,
1431: miseen eri puolille maata. Toimenpide onkin koska huoneistojen vuokraaminen mainituille
1432: oikeaan osunut, kun valtion eri virastoja kes- virastoille on ollut vaikeata. Viitasaaren
1433: kitetään samaan rakennukseen. Tämänluon- kunta on lupautunut luovuttamaan ilmai-
1434: toisen valtion virastotalon tarve on myöskin seksi sopivan tontin kirkonkylän keskustasta
1435: suuri pohjoisella osalla Keski-Suomea. Sijoi- valtion viranomaisten sopivaksi katsomaita
1436: tuspaikkana olisi silloin luonnollisesti Viita- paikalta.
1437: saari. Viitasaarella mainittuun taloon voitai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1438: siin sopivasti sijoittaa esim. posti- ja lennä- nioittaen,
1439: tintoimisto, puhelintoimipaikka, valtionvero-
1440: toimisto, poliisivankila ym. poliisitoimen tilat että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1441: ja tiemestarin toimisto. tulo- ja menoarvioon 40 miljoonaa
1442: Viitasaaren kunnan hallintoelimet mm. markkaa virastotalon rakentamiseen
1443: ovat käsitelleet virastotalon asiaa ja pääty- V iitasaarelle.
1444: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1445:
1446: Arvo Ahonen. Artturi Jämsen.
1447: 732
1448:
1449: IV,136. - Rah.al. N: o 41.
1450:
1451:
1452:
1453:
1454: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta tienoikaisutyön toteutta-
1455: miseksi Uuraisten kirkonkylän kohdaUa.
1456:
1457:
1458: E d u s k u n n a ll e.
1459:
1460: Valtiontien n:o 13 oikaisu on suunniteltu tähän työkohteeseen voitaisiin sijoittaa huo-
1461: tapahtuvaksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla mattava määrä työntekijöitä, jotka voisivat
1462: ja työ olisi tärkeä kirkonkylän vastaisen ra- työssä käydä juuri kotoa käsin.
1463: kennussuunnitelman ja asemakaavoituksen Suunnitelman toteuttaminen olisi tärkeätä
1464: vuoksi. Suunnitelman on tie- ja vesirakennus- koko kirkonkylän kehityksen kannalta, joten
1465: hallitus vahvistanut 23. 8. 1956 ja samalta tämän luontoiseen tarkoitukseen pitäisi va-
1466: päivältä on 'kulkulaitosten ja yleisten töiden rata tulo- ja menoarvioon määräraha.
1467: ministeriönkin vahvistus. Tien oikaisu ta- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
1468: pahtuisi paaluvälillä 206-60-260, kilomet- taen,
1469: reillä 34-39, siis 5.5 km matkalla. Nykyi-
1470: sin liikennöitävä tie on erittäin mutkainen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1471: juuri Uuraisten kirkonkylän kohdalla ns. tulo- ja menoarvioon 60 mt"ljoonaa
1472: Paanasenjoen mutkineen. markkaa tienoikaisutyön toteuttami-
1473: Vahvistetun suunnitelman mukaan kustan- seksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla.
1474: nusarvio olisi n. 50-60 milj. markkaa, joten
1475: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
1476:
1477: Arvo Ahonen.
1478: 733
1479:
1480: IV,137. - Rah.al. N:o 42.
1481:
1482:
1483:
1484:
1485: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken-
1486: Kaidemäen maantieosan kestopäallystämistä varten.
1487:
1488:
1489: E d u s k u n n a ll e.
1490:
1491: Jämsän-Jämsänkosken-Kaidemäen maan- Tieosan pituus on 2.1 km ja kestopäällys-
1492: tiellä Jämsänkosken-Kaidemäen osalla on tystyön kustannusarvio noin 21 milj. mk.
1493: pohjustustyö kestopäällystämistä varten ollut Tämän perusteella esitämme kunnioittaen,
1494: jo toista vuotta valmiina. Tie on vilkkaasti
1495: ja raskaasti liikennöity, joten sen lopullisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1496: kuntoonsaattamisen viivästyminen tulee en- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill luvun
1497: nen pitkää aiheuttamaan suuria vahinkoja tä- 4 momentille lisäyksenä 21 000 000
1498: hänastisen työn mennessä osittain hukkaan. markkaa Jämsänkosken-Kaidemäen
1499: Tästä huolimatta hallitus ei ole esittänyt maantieosan kestopäällystämistä varten
1500: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon määrärahaa Jämsänkosken kunnassa.
1501: mainittua kestopäällystystyötä varten.
1502: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
1503:
1504: Arvo Ahonen. Veikko Hyytiäinen.
1505:
1506:
1507:
1508:
1509: 3 E 587/59
1510: 734
1511:
1512: IV,138. - Ra.h.al. N: o 43.
1513:
1514:
1515:
1516:
1517: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1518: K ivisalmeen.
1519:
1520:
1521: E d u s k u n n a ll e.
1522:
1523: Hallitus, valmistaessaan v. 1960 tulo- ja työt voitaisiin aloittaa heti. Työllisyyden kan-
1524: menoarviota, ei ole ottanut määrärahaa sillan nalta töiden aloittaminen olisi erittäin suo-
1525: rakentamista varten Jyväskylän-Kuopion tavaa Konneveden ja Rautalammin kunnille.
1526: maantiellä olevalle Kivisalmen lossipaikalle. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
1527: Liikennettä pidetään yllä lossia käyttäen, taen,
1528: mutta se on hengenvaarallistakin, mitä todis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1529: taa noin 3 vuotta sitten sattunut suuri lii- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
1530: kenneonnettomuus mainitulla lossipaikalla. markkaa sillan rakentamiseksi K ivisal-
1531: Suunnitelmat ovat täysin valmiina, joten meen.
1532: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
1533:
1534: Arvo Ahonen.
1535: 735
1536:
1537: IV,139.- Rah.al. N:o 44.
1538:
1539:
1540:
1541:
1542: Aitio ym.: Korotetttn määrärahan osoittamisesta avustuk-
1543: siksi kunnallisille ja yksityisille tek'nillisille ammatti- ja
1544: kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
1545:
1546:
1547: E d u s k u n n a ll e.
1548:
1549: Ammattikoulujen rakentaminen jatkuu eri suuri. Vireillä ja suunnitteilla olevien am-
1550: puolilla maatamme. Useita uusia ammatti- mattikoulujen rakennusten rahoituksen val-
1551: kouluja on viime vuosien aikana saatu val- tion osuudelta on laskettu nousevan vuoden
1552: miiksi ja useita on rakennustyön ja suunnit- 1960 kuluessa vähintään 1050 milj. mark-
1553: teluvaiheen alaisina. Ammattikoulujen ra- kaan. Näin ollen ei ole oikein, että valtio
1554: kentaminen on kuitenkin merkinnyt maamme siirtää omia rahoitusosuuksiaan kuntien kan-
1555: kunnille suuria taloudellisia lisärasituksia ja nettaviksi ja rahoitettaviksi.
1556: useille kunnille myös voittamattomia rahoi- Erikoisesti tällä hetkellä olisi entistä suu-
1557: tusvaikeuksia. Näitä taloudellisia vaikeuksia rempi huomio kiinnitettävä ammattikoulujen
1558: on ollut lisäämässä vielä se seikka, että rakentamiseen. Mutta ilman valtiovallan voi-
1559: valtio ei ole suorittanut edes sitä 50 %: n makasta taloudellista tukea ei koulujen ra-
1560: osuutta näiden kunnallisten ammatillisten kennustoimintaa voida tehostaa. Maamme
1561: oppilaitosten rakennuskustannuksista, jota kunnat eivät yksinään pysty ammattikoulu-
1562: on pidetty viime vuosien tavoitteena. Seu- jen suurta tarvetta ratkaisemaan, vaan siinä
1563: rauksena tästä on, että kunnat joutuvat tarvitaan valtiovallan tukea ja tämä on myös
1564: omilla varoillaan rahoittamaan rakennus- valtiovallan velvollisuus.
1565: töitä ja tulevat ehkä vasta jälkeenpäin saa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
1566: maan valtiolta heille kuuluvan osuuden ja
1567: eräissä tapauksissa alle 50 % :n suuruisena että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1568: ja tästäkin osuudesta puolet lainana. tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
1569: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hallitus luvun 27 momentille lisäyksenä
1570: on esittänyt ammattikoulujen rakentamista 200 000 000 markkaa avustuksien
1571: varten 400 milj. markkaa jaettavaksi avus- myöntämiseksi kunnailisille ja yksityi-
1572: tuksina ja 400 milj. markkaa lainoina. Am- sille teknillisille, ammatti- ja kauppa-
1573: mattikoulujen puute on jatkuvasti varsin oppilaitokst'll~ niiden omia rakennuk-
1574: sia varten.
1575: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
1576:
1577: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
1578: Eino Roine. Toivo Asvik.
1579: Judit Nederström-Lunden. Inkeri Virtanen.
1580: 736
1581:
1582: IV,140.- Rah.a.l. N:o 45.
1583:
1584:
1585:
1586:
1587: Aitio ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta kunnille annettooiu
1588: halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja varten.
1589:
1590:
1591: E d u s k u n n a 11 e.
1592:
1593: On yleisesti tunnettua kuntien rahoitusvai- voida kuitenkaan kulkea eteenpäin, koska ve-
1594: keuksien jatkuva kasvu vuodesta . vuoteen. rorasituksen lisääminen kuntalaisille on jo
1595: Niinpä vuonna 1956 suoritettujen tutkimus- nytkin muodostunut liian raskaaksi. Tämän
1596: ten perusteella nousi kuntien luotontarve seu- vuoksi on välttämätöntä ryhtyä valtion ta-
1597: raaviin lukuihin: holta toimenpiteisiin kuntien luotoosaanuin
1598: helpottamiseksi. Kunnille olisi viipymättä
1599: Kaupungit ......... 12 684 milj. markkaa myönnettävä valtion varoista halpakorkoisia
1600: kauppalat . . . . . . . . . . 1 578 , , pitkäaikaisia luottoja sekä pyrittävä vaikut-
1601: maalaiskunnat 2 793 , tamaan myös siihen suuntaan, että valtion
1602: " hallinnassa olevat rahalaitokset helpottaisivat
1603: 17 055 milj. markkaa.
1604: l uotonsaantimahdollisuuksia kunnille.
1605: Jos muutosta kuntien taloudelliseen tilan-
1606: Luettelosta puuttuu vielä ruotsinkielisten teeseen ei saada aikaan, on odotettavissa krii-
1607: maalaiskuntien luotontarve. sin jatkuva syveneminen maamme kaikissa
1608: Tämän suoritetun laskelman jälkeen on kunnissa.
1609: tilanne kunnissa jatkuvasti vaikeutunut. De- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1610: valvaation toimeenpano, työttömyyden yhä
1611: jatkuva lisääntyminen ja kuntien rasitusten että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1612: kasvaminen menotaloudessa ovat ankarasti tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
1613: koetelleet kuntien taloutta. V eroäyrin hinta kam suuruisen määrärahan annettar
1614: on viime vuosien aikana ollut jatkuvassa vaksi kunnille halpakorkoisina pitkä-
1615: nousussa kaikissa kunnissa. Tätä tietä ei wikatisina lainoina.
1616: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
1617:
1618: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
1619: Eino Roine. Toivo Asvik.
1620: Judit Nederström-Lunden. Inkeri Virtanen.
1621: 737
1622:
1623: IV,141.- Ra.h.al N:o 46.
1624:
1625:
1626:
1627:
1628: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kuuromykkäin
1629: armnattikoulun rakennustöiden aloittamista varten.
1630:
1631:
1632: E d u s k u n n a ll e.
1633:
1634: Nuorten kuurojen ammattikoulutus, joka pungilta. Ammattikoulun uudisrakennuksen
1635: aloitettiin Turussa vuonna 1948, tapahtuu suunnittelutöitä varten oli vuoden 1956 tulo-
1636: niin vaatimattomissa ja epäedullisissa olosuh- ja menoarviossa varattu 2 000 000 markkaa.
1637: teissa, että sille lienee vaikea löytää vertaa. Suunnitelmat on nyt laadittu ja ne on hy-
1638: Tietopuolinen opetus joudutaan antamaan väksytty 7. 10. 1958. Tehtyjen suunnitelmien
1639: toisenlaiseen opetukseen järjestetyissä huo- mukaan tulisi uusi koulu oppilaskoteineen
1640: neissa, joissa sitä ei voida saada ammattikou- käsittämään 20 000 m3 ja laadittu kustan-
1641: lutuksen vaatimuksia vastaavaksi. Työope- nusarvio on n. 180 000 000 markkaa. Jo vuo-
1642: tusta varten on oppilaille hankittava oppi- den 1957 tulo- ja menoarviossa eduskunta
1643: paikat paikkakunnan käsityö- ja teollisuus- hyväksyi rakennustoiminnan alkamista var-
1644: laitoksissa ja ammattioppilaitoksissa. Oppi- ten 10 000 000 markan suuruisen määrära-
1645: paikkojen saanti kuuroille on rajoitettu ja han, jota ei kuitenkaan vahvistettu.
1646: opetus niissä usein puutteellista ja epävar- Vuoden 1959 budj~tin yhteydessä edus-
1647: maa. Kuurojen työnopettajina tulisi olla kunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin,
1648: tähän tehtävään perehtyneitä henkilöitä. että työt voidaan aloittaa mikäli paikkakun-
1649: Saadut kokemukset osoittavat, ettei näiden nalla ilmenee työttömyyttä. Vaikka työlli-
1650: oppilaiden työnopetus voi tapahtua kuule- syystilanne on ollut vaikea Turussa ja sen
1651: vien oppilaitoksissa. lähiympäristössä, ei koulun rakennustöitä ole
1652: Oppilaat saavat ammattikoulutuksensa in- tästä huolimatta aloitettu.
1653: valiidihuoltolain nojalla ja on heille koulun Kun ammattiopetus kuuroille nuorille on
1654: toimesta hankittava asunnot täyshoidoin. erittäin tärkeätä, koska heistä suurin osa
1655: Oppilaiden majoitus sitä varten rakennetussa ainoastaan tämän avulla voi päästä tuotan-
1656: oppilaskodissa tulisi ajanpitkään valtiolle nolliseen työhön kuulevien rinnalla ja tur-
1657: halvemmaksi kuin nykyisin vuokrahuoneissa vata toimeentulonsa, olisi näiden nuorten
1658: tapahtuva. Se olisi myös oppilaiden kasva- kuin myös yhteiskunnan edun sekä maan
1659: tuksen ja viihtyisyyden kannalta edullisempi. kansalaisten yleisen tasa-arvoisuuden perus-
1660: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuosit- teella mitä tärkeintä, että kuuroille nuorille
1661: tain n. 50, joista vain noin kolmasosa on järjestettäisiin tehokas ammattikoulutus.
1662: voitu kouluun ottaa. Näiden pyrkijäin, oppi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1663: velvollisuusikäisten kuurojen lasten sekä kuu-
1664: rojen suhteellisen lukumäärän perusteella voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1665: päätellä, että koulun oppilasmäärä tulisi ole- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
1666: maan noin 100-150. uudelle momentille 175 000 000 mar-
1667: Koulua varten on saatu noin 2 hehtaarin kan suuruisen siirtomäärärahan val-
1668: suuruinen tontti korvauksetta Turun kau- tion kuuromykkäin ammattikoulun ra-
1669: kennustöiden alkamista va1·ten.
1670: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
1671:
1672: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden. Toivo Åsvik.
1673: Eino Roine. Aimo Aaltonen. Inkeri Virtanen.
1674: 738
1675:
1676: IV,142. - Rah.al. N: o 47.
1677:
1678:
1679:
1680:
1681: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kalus-
1682: ton hankkimista varten Yhteiskunnallisen Korkeakoulun
1683: Tampereelle rakennettavaan uuteen toimitaloon.
1684:
1685:
1686: E d u s k u n n a 11 e.
1687:
1688: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Tampe- ettei valtion vuoden 1960 tulo- ja menoarvio-
1689: reelle rakennettavan uuden, 58 000 m3 kä- ehdotukseen ole korkeakoulun anomuksesta
1690: sittävän toimitalon perustustyöt aloitettiin huolimatta lainkaan otettu määrärahaa ka-
1691: kuluvan vuoden maaliskuussa, ja varsinaiset luston hankkimiseksi uuteen toimitaloon.
1692: rakennustyöt alkoivat heinäkuun 15 päivänä. Kun Yhteiskunnallisen Korkeakoulun val-
1693: Sopimusten mukaan pyritään rakennustyön tionavustuksesta maaliskuun 21 päivänä 1951
1694: hoitamiseen niin, että korkeakoulu voisi wloit- annetun lain (AsK 168) 2 §:n mukaan
1695: taa toimintansa uudessa talossa syyslukukau- niihin korkeakoulun menoihin, joista korkea-
1696: den alussa 1960. Rakennustöiden päästyä koulu saa valtionavustusta 75 %, luetaan
1697: täyteen käyntiin ja alaurakkasopimusten tul- mm. kalustosta aiheutuvat menot, on korkea-
1698: tua solmituiksi voidaan nyt todeta, että var- koulun anomaa 50 milj. markan määrärahaa
1699: sinaiset rakennuskustannukset kohoavat lä- kaluston hankkimiseksi uuteen toimitaloon
1700: hes 700 milj. markkaan. Tämän lisäksi on pidettävä oikeudenmukaisena ja kohtuulli-
1701: asiantuntijoiden suorittamien laskelmien mu- sena.
1702: kaan arvioitu välttämättömän kaluston hank- Varsinaisista rakennusmäärärahoista ei
1703: kimiseen korkeakouluun tarvittavan vähin- kaluston hankkimiseen voida varoja irroit-
1704: tään 70 milj. markan määräraha. taa, varsinkaan sen jälkeen kun alkuperäi-
1705: Kun valtiovalta itse ratkaisevasti on myö- seen rahoitussuunnitelmaan nyt on lisäksi
1706: tävaikuttanut päätökseen siirtää korkeakoulu tullut vaikea aukko tulo- ja menoarvioesityk-
1707: Helsingistä Tampereelle, on alun alkaen sessä suoritetun edellä mainitun 150 milj.
1708: edellytetty, että korkeakoulun uudisrakennus markan määrärahan karsimisen johdosta.
1709: rakennetaan suurimmalta osalta valtionavus- Tämän aukon täyttämisestä ei tällä haavaa
1710: tuksen tai valtion halpakorkoisen lainan tur- ole tietoa. Kun kalusteiden hankintoihin ja
1711: vin, koska sen oma talous muodostuu täy- myös niiden alkurahoitukseen on ryhdyttävä
1712: sin kestämättömäksi, jos rakennushanke jou- ja heti ensi vuoden alussa, on esitetyn mää-
1713: dutaan huomattavalta osaltaan rahoitta- rärahan ottaminen vuoden 1960 varsinaiseen
1714: maan yksityisillä, normaalikorkoisilla lai- tulo- ja menoarvioon aivan välttämätöntä.
1715: noilla. Tähän mennessä valtio on osallistu- Muussa tapauksessa koko rakennushankkeelle
1716: nut uudisrakennushankkeen rahoittamiseen ja myös korkeakoulun toiminnalle koituu
1717: vain 105 milj. markalla, josta 5 milj. mark- voittamattomia vaikeuksia sekä taloudelli-
1718: kaa on avustusta ja 100 milj. markkaa hal- sesti että monessa muussakin suhteessa. On
1719: pakorkoista rakennuslainaa. Lisäksi on halli- oikeutettua odottaa ja uskoa, että valtiovalta
1720: tuksen esitykseen vuoden 1960 tulo- ja meno- nyt lunastaa korkeakoulun siirtokysymyksen
1721: arvioksi otettu 100 milj. markkaa halpakor- yhteydessä kirjoittamansa vekselin ja myös
1722: koista lainaa, vaikka korkeakoulu anoi 250 tinkimättä antaa ne varat, jotka korkeakou-
1723: milj. markkaa avustusta tai halpakorkoista lun siirron toteuttamiseksi nyt ovat välttä-
1724: lainaa. Niinikään on nyt yllättäen todettu, mättömät.
1725: IV,142. - Alanko ym. 739
1726:
1727: Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit- markan valtio-navustuksen kaluston
1728: tavasti ehdotamme, hankkimiseksi Yhteiskunnallisen Kor-
1729: keakoulun Tampereelle rakennettavaan
1730: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 uuteen toimitaloon.
1731: tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
1732: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
1733:
1734: Kustaa. Alanko. Toivo Niiranen. Lyyli Aalto.
1735: Nestori Kaasalainen. Aarne Pulkkinen. T. A. Wiherheimo.
1736: Anni Flinck. Kaino Haapanen. Aleksi Kiviaho.
1737: Kalle Matilainen. J. Mustonen. Eetu Karjalainen.
1738: Juho Karvonen. Ensio Partanen. Eemeli Lakkala.
1739: Esa Hietanen. Vilho Turunen. Antti Kukkonen.
1740: Arvo Tuominen. Arvo Sävelä. Onni Peltonen.
1741: 0. Lindblom. Väinö Tikkaoja. Yrjö Murto.
1742: Arvo Ahonen. Atte Pakkanen. Niilo Ryhtä.
1743: Veikko Kokkola. Väinö R. Virtanen. Hannes Paaso.
1744: Arvi Turkka. V. Liljeström. Saara Forsius.
1745: Kaarlo Pitsinki. Edvard Pesonen. Armas Leinonen.
1746: H. Törmä. Varma K. Turunen. Eino Uusitalo.
1747: Valto Käkelä. Niilo Nieminen. Lempi Lehto.
1748: Olli J. Uoti. A. Simonen. Väinö E. Nieminen.
1749: Toivo Hietala. V. E. Svinhufvud. Olavi Lahtela.
1750: Vilho 'Väyrynen. Erkki Hara. Veikko Kokkola.
1751: Leo Suonpää. Elli Stenberg. Johannes Wirtanen.
1752: Matti Kekkonen. Veikko Hyytiäinen. Lars Lindeman.
1753: Esa Kaitila. Toivo Åsvik. Grels Teir.
1754: Kauko Tamminen. Elis Manninen. Georg Eriksson.
1755: K. F. Haapasalo. Meeri Kalavainen. G. Rosenberg.
1756: Arvo Pentti. Impi Lukkarinen. V. Rytkönen.
1757: Urho Saariaho. Martta Salmela-Järvinen. Mikko Asunta.
1758: Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Tiekso. Pertti Rapio.
1759: Pentti Niemi. Eino Roine. Georg C. Ehrnrooth.
1760: Eino Raunio. Vappu Heinonen. Matti Raipala.
1761: Aili Siiskonen.
1762: 740
1763:
1764: IV,14S. - Rah.al. N: o 48.
1765:
1766:
1767:
1768:
1769: Alanko ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberku-
1770: loosiliiton työn tukemiseksi.
1771:
1772:
1773: Eduskunnalle.
1774:
1775: Eduskunnan päätöksellä Tuberkuloosi- loosiliitto on siis viime vuosien aikana aivan
1776: liitto on saanut valtion tukea toimintaansa ratkaisevalla tavalla voinut lisätä palveluk-
1777: varten monia vuosia. Kuitenkin mainitun siaan yhteiskunnalle tärkeässä tuberkuloosiin
1778: tuen perusosa on määräytynyt ajankohtana, sairastuneiden kuntouttamis- ja muussa
1779: jolloin mainitun liiton toiminta on ollut huoltotyössä, olisi myös valtiovallan syytä
1780: nykyiseen verrattuna varsin suppeata. Sen tukea mainittua järjestöä tuntuvammin kuin
1781: jälkeen kun nykyisen suuruinen valtionavus- aikaisemmin. Erityisen tärkeänä perusteluna
1782: tuksen perusosa määrättiin, on Tuberkuloosi- tuen lisäämiseksi on mainittava myös se,
1783: liitto saanut sellaisia tehtäviä, jotka lain että liitto joutuu muuttamaan ammattikou-
1784: mukaan kuuluisivat valtiovallalle ja perus- lujensa eräitä opintolinjoja nykyisistä 1-2
1785: tanut tai hankkinut mm. kaksi huomattavan vuotisista linjoista 2-3 vuotisiksi, koska vas-
1786: suurta sisäammattioppilaitosta, nimittäin Li- taavanlaisilla opintosuunnilla on mainitut
1787: perin ammattioppilaitoksen Liperissä ja Me- uudistukset jo suoritettu monissa invalidien
1788: rikosken ammattioppilaitoksen Oulussa. Sa- erikoisammattioppilaitoksissa ja esimerkiksi
1789: moin on liitto sen jälkeen hankkinut jo valtion keskusammattikouluissa osin toteu-
1790: aikaisemmin perustetun Hoikan opiston li- tettu jo alusta pitäen. Toimenpide vaatii
1791: säksi kurssikeskuksen Säkylään ja tästä syk- kuitenkin laitosten omistajalta, Tuberkuloosi-
1792: systä lähtien vastaavanlaisen laitoksen Ant- liitolta, huomattavasti lisävaroja mm. oppi-
1793: tolaan. Myös järjestön uusi organisaatio pii- laiden lisäasuntotilojen ja oppilasluokkien
1794: riverkostoineen on suuresti tehostanut liiton aikaansaamiseksi.
1795: toiminnan tuloksellisuutta kautta maan. Edellä olevaan viitaten ja koska tuberku-
1796: Nämä toimenpiteet ja uudistukset vaativat loosin vastustamistyössä kuntouttamistoimin-
1797: liitolta kuitenkin huomattavasti varoja ajan- nalla on entistä tärkeämpi merkityksensä ja
1798: kohtana, jolloin näiden laitosten perustamis- Tuberkuloosiliiton toiminnalla voidaan hyö-
1799: kustannukset nielevät korkoina ja kuoletuk- dyttää ratkaisevalla tavalla mainitun kun-
1800: sina suuren osan liiton vuotuisista tuloista touttamistoiminnan edistämistä maassamme,
1801: vuosikausiksi eteenpäin. Näin myös kun- ehdotamme,
1802: touttamistyön jatkuva kehittäminen joutuu
1803: varojen puutteessa vaaranalaiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1804: Nyt kysymyksessä oleva toimihenkilöiden tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvwn
1805: palkkaukseen tarkoitettu määräraha on myös 17 momentille lisäyksenä 5 000 000
1806: liiton toiminnan näin ratkaisevasti laajen- markkaa Tuberkuloosiliitto - Tubet·-
1807: nuttua jäänyt varsin vähäiseksi verrattaessa kulosförbundet r. y :n työn tukemi-
1808: sitä esimerkiksi muiden vastaavien järjestö- seksi.
1809: jen saamaan valtionapuun. Koska Tuberku-
1810: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
1811:
1812: Kustaa Alanko. Ensio Partanen. Sven Högström.
1813: Veikko Helle. Anni Flinck. Vilho Turunen.
1814: Arvo Tuominen. Olavi Lindblom. Arvo Sä.velä.
1815: IV,143. - A.la.Dko ym. 741
1816:
1817: Veikko Kokkola. H. Törmä. Lars Lmdeman.
1818: Väinö Tikkaoja. Viljo A. Virtanen. Georg Eriksson.
1819: Eino Raunio. Va.nna. K. Turunen. Sylvi Siltanen.
1820: Arvi Turkka. Onni Hiltunen. Lyyli Aalto.
1821: Kalle Matilainen. Eiis Manninen. Toivo Asvik.
1822: Edva.rd Pesonen. Arvo Ahonen. Kaarlo Pitsinki.
1823:
1824:
1825:
1826:
1827: 4 E 587/59
1828: 742
1829:
1830: IV,144. - Rah.al lf:o 49.
1831:
1832:
1833:
1834:
1835: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta osamakswn suorit-
1836: tamista varten kevyiden moottorivaunujen liitevaunuineen
1837: tilaamiseen.
1838:
1839:
1840: E d u s k u n n a 11 e.
1841:
1842: Koska rautateiden dieselöintiä on joka ta- taavien ulkolaisten veturien kanssa, on ai-
1843: pauksessa jatkettava ja koska kotimaiset heellista ohjata kaikki rautateiden kalusto-
1844: veturitehtaat jo ovat erikoistuneet dieselka- hankinnat kotimaisille tehtaille ja VR: n
1845: luston tuotantoon, on kotimaisen dieselkalus- omille konepajoille, jotka kärsivät vajaatyöl-
1846: ton valmistamista viivytyksettä jatkettava, lisyydestä. Samoin olisi rautatiehallitus vel-
1847: jotta suuret erikoiskoneinvestoinnit sekä jo voitettava suorittamaan 31. 3. 1960 mennessä
1848: saatu alan monipuolinen kokemus tulisivat tyyppivalinnat ja antamaan tilaukset koti-
1849: kansantaloudellisesti hyväksikäytetyiksi. Tällä maisille tehtaille.
1850: tavoin Yarmistettaisiin tuhansien ammattitai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1851: toisten työntekijäin sekä toimihenkilöiden
1852: työn jatkuvuus ja luotaisiin kotimaiselle että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1853: veturiteollisuudelle mahdollisuus pysyä alan tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 17
1854: teknillisen kehityksen tasolla. Kun vielä tänä momentille lisäyksenä 85 000 000 mark-
1855: vuonna asetetun puolueettoman asiantuntija- kaa hallituksen ensi vuonna tilattar
1856: komitean mietintö osoittaa, että kotimaiset vaksi ehdottamien 30 moottorivaunun
1857: dieselveturit niin laadullisesti kuin hintansa- lisäksi 10 kevyen moottorivaunun liite-
1858: kin puolesta ovat täysin kilpailukykyiset vas- vaunuineen tilaamista ja osamaksun
1859: suorittamista varten.
1860: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
1861:
1862: Kustaa Alanko. Arvo Tuominen. Pentti Niemi.
1863: Anni Flinck. Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
1864: Onni Peltonen.
1865: 743
1866:
1867: IV,145.- Rah.al. N:o 50.
1868:
1869:
1870:
1871:
1872: Aulanko: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan poliisi-
1873: laitoksen täydentämiseen . .
1874:
1875:
1876: E d u s k u n n a 11 e.
1877:
1878: Viime aikoina on erinäisten kielteisten il- desta 1957 vuoteen 1958 kassavaihto kasvoi
1879: miöitten johdosta kiintynyt huomio maamme toista miljoonaa markkaa, leimaveroa kan-
1880: poliisikunnan kykyyn ja tarmokkuuteen, nettiin 570 000 markkaa enemmän ja rekiste-
1881: mutta samalla poliisikunnan henkilömäärän röityjen autojen lisäys oli yli 10 %. Yhden
1882: riittämättömyyteen. Kaupunkien poliisikun- apukanslistin lisäys on aivan välttämätön.
1883: nan henkilövajauksia vuosien mittaan täy- Osoitetoimiston nykyinen henkilöstö, kir-
1884: dennettäessä voidaan todeta Hämeenlinnan juri ja nuorempi konstaapeli, on riittämätön,
1885: kaupungin jääneen vaille sitäkin lisäystä, kanslistin lisätarve on välttämätön.
1886: mikä useimmissa muissa kaupungeissa on RikospoliiSiosaston työvoima on rikosten
1887: voitu suorittaa. kasvuun nähden lisäyksen tarpeessa. Erikoi-
1888: Vuonna 1948 saatiin Hämeenlinnaan vii- sesti on naiskonstaapelin saaminen osastoon
1889: meksi merkittäväitä näyttänyt poliisikunnan välttämätön jo senkin vuoksi, että kaupun-
1890: lisäys, nimittäin 1 vakinainen ja 11 ylimää- gissa toimii maan ainoa naisvankila, missä
1891: räistä tointa. Samanaikaisesti kuitenkin vä- joudutaan suorittamaan runsaasti virka-apu-
1892: hennettiin 4-henkinen säännöstelyryhmä ja kuulusteluja. Osaston vähimmäistarve h(m-
1893: LP: n Hämeenlinnan osastosta siirrettiin 3 kilökunnan lisäyksessä on kirjuri, 2 ylikons-
1894: tointa poliisilaitoksen ylimääräisiksi toimiksi. taapelia, 2 vanhempaa konstaapelia ja nais-
1895: Tosiasiallinen lisäys oli siten vain viisi tointa, konstaapeli.
1896: ja vielä samana vuonna liikkuvan poliisin Järjestysosaston henkilömäärä on niin-
1897: osuutta poliisityössä kavennettiin siten, että ikään riittämätön jo yksinomaan vilkastu-
1898: tähän asti pääasiassa kaupungissa toiminut neen liikenteen vuoksi. Kun lisäksi vanki-
1899: 5-miehinen LP: n ryhmä määrättiin toimi- lasta saatettavien määrä aiheuttaa huomatta-
1900: maan pääasiassa maaseudulla. Täten jäi po- vaa lisätyötä, mikä aiheuttaa joka neljäs
1901: liisin tosiasiallinen käyttövahvuus ennalleen. vuorokausi vajausta yhden miehen osalta
1902: Tämä siitä huolimatta, että kaupungin pinta- normaalityöhön ja kun päivystäjän on li-
1903: ala alueHitosten vuoksi enemmän kuin kak- säksi yksinään huolehdittava yhä paisuvasta
1904: sinkertaistui, samoin asukasluku. puhelin- ja autoradiokeskuksesta, on osaston
1905: henlrilökunta työmäärään nähden nykyisel-
1906: Vuoden 1948 jälkeen saadut vahvistukset lään riittämätön ja lisäyksenä tarvittaisiin
1907: ovat yhteensä 10 tointa. Kun otetaan huo- yksi kuulustelijaylikonstaapeli, yksi van-
1908: mioon kaupungin voimakas kasvu ja liiken- hempi ja kaksi nuorempaa konstaapelia sekä
1909: teen vilkastuminen kaupunkia ympäröiväliä apukanslisti.
1910: laajalla talousalueella, jonka keskus kau- Vertauksena muihin kaupunkeihin voidaan
1911: punki on, voidaan todeta poliisikunta riittä- todeta, että Hämeenlinnan kanssa samaa suu-
1912: mättömäksi ja aivan li'ialla työmäärällä rasi- ruusluokkaa olevien kaupunkien Kemin ja
1913: tetuksi. Kotkan poliisihenkilöstöt ovat huomattavasti
1914: Kipeimmin tuntuu henkilökunnan puute suuremmat, vaikka esim. rikostilastot ovat
1915: seuraavilla osastoilla: kutakuinkin samanlaiset. Tiettävästi Kemissä
1916: Kansliassa on edelleen sihteerin lisäksi on n. 90 ja Kotkassa yli 100 toimenhaltijaa,
1917: vain kanslisti ja kirjuri, vaikka esim. vuo- kun Hämeenlinnassa on vain 55.
1918: 744 IV,145. - Hämeenlinnan poliisilaitos.
1919:
1920:
1921: Koko lisätarpeen vähimmäismäärä on seu- Lisäksi muita kuluja.
1922: raava: Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
1923: taen,
1924: 2 apukanslistia, 13 pl. . . . . 941 880: -
1925: 1 kirjuri, 10 pl. . . . . . . . . . . 413 580: - että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
1926: 2 ylikonstaapelia, 18 pl. . . . 1165 560: - tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV luvun
1927: 3 vanh. konstaapelia, 16 pl. 1604 700: - asianomaisille momenteille lisäyksenä
1928: 3 nuor. konstaapelia, 15 pl. 1 538 100: - 6 500 000 markan suuruisen määrä-
1929: 1 naiskonstaapeli, 12 pl. . . 451140: - rahan Hämeenlinnan poliisikiitoksen
1930: Yhteensä 6114 960:- henkilökunnan täydentämiseen.
1931: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
1932:
1933: Olli Aulanko.
1934: 745
1935:
1936: IV,146. - Fin.mot. N:o 51.
1937:
1938:
1939:
1940:
1941: Backlund m. fl.: Angående anvisande av anslag för populär
1942: litteratur i vetenskapliga och kulturella ämnen.
1943:
1944:
1945: T i ll R i k s d a g e n.
1946:
1947: V etenskapen och kulturlivets olika former dessa frågor säkert öka i hög grad och även
1948: undcrgår i våra dagar en synnerligen snabb den vanliga medborgaren skulle beredas möj-
1949: utveckling, så snabb att de flesta människor lighet att orientera sig i tillvaron och hålla
1950: varken har tid eller tillfälle att genom den sig någotsånär a jour med utvecklingen. Det
1951: tillgängliga litteraturen ens tillnärmelsevis finna exempel på framgångsrik verksamhet
1952: följa med denna utveckling. Detta så mycket på detta område i andra länder och en del
1953: mindre som inträngandet i vissa vetenskap- populärvetenskapliga föredrag i vår egen
1954: liga framsteg kräver ingående och tidsödande radio ger utmärkta belägg för hur dessa
1955: studier i vetenskapliga verk som betingar skrifter kunde läggas upp samt att det finns
1956: höga pris och som dessutom ofta finns att möjligheter att finna författare för upp-
1957: tillgå endast på främmande språk eller är giften.
1958: avfattade på ett för lekmannen svårbergrip- Hänvisande till ovanstående får vi därför
1959: ligt språk. Å andra sidan är det uppenbart föreslå,
1960: att vårt folk i så stor utsträckning som det
1961: bara är möjligt borde beredas tillfälle att att Riksdagen i inkomst- och ut-
1962: följa med de senaste vinningarna på ve- giftsstaten för år 1960 måtte uppta ett
1963: tenskapens och kulturens område. Om dessa anslag på 3 000 000 mark för utgiv-
1964: kunde framställas populärt och på ett för ning av prisbillig populärt avfattad
1965: vanliga människor begripligt språk i skrifter litteratur i vetenskapliga och kultu-
1966: till överkomliga priser så skulle intresset för rella ämnen på landets bägge språk.
1967: Helsingfors den 22 september 1959.
1968:
1969: Georg Backlund. Judit Nederström-Lunden.
1970: Toivo Asvik. G. Rosenberg.
1971: 746
1972:
1973: IV,146. - Rah.al. N:o 51.
1974: Suomennos.
1975:
1976:
1977:
1978:
1979: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kansantajuista tie-
1980: teellistä ja sivistyskirjallisuutta vm·ten.
1981:
1982:
1983: E d u s k u n n a ll e.
1984:
1985: Tiede- ja sivistyselämän eri muodot kehit- tavissa teoksissa, lisääntyisi kiinnostus näi-
1986: tyvät meidän päivinämme erittäin nopeasti, hin kysymyksiin varmasti suuressa määrin,
1987: niin nopeasti, että useimmilla ihmisillä ei ja myös tavallisille kansalaisille tehtäisiin
1988: ole aikaa eikä tilaisuutta saatavissa olevan mahdoHiseksi perehtyä aikamme kysymyksiin
1989: kirjallisuuden avulla edes lähimain tätä ke- ja jotakuinkin pysytellä kehityksen tasalla.
1990: hitystä seurata. Tähän on sitäkin vähem- Muissa maissa on löydettävissä esimerkkejä
1991: män mahdollisuuksia, kun · perehtyminen menestyksellisestä toiminnasta tällä alalla, ja
1992: määrättyihin tieteellisiin saavutuksiin vaatii muutamat kansantajuistieteelliset esitelmät
1993: perusteellista ja aikaa vievää tieteellisten omassa radiossamme valaisevat erinomai-
1994: teosten tutkimista, jotka ovat kallishintaisia sella tavalla, miten nämä kirjat olisi suun-
1995: ja jotka sitä paitsi ovat usein saatavissa niteltava, ja osoittavat, että on mahdollista
1996: vain vieraskielisinä tai ovat laaditut siten, saada tehtävään sopivia kirjoittajia.
1997: että maallikkojen on niitä vaikeata ymmär- Edellä olevaan viitaten siis ehdotamme,
1998: tää. Toiselta puolen on ilmeistä, että kan-
1999: sallemme tulisi niin suuressa määrin kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2000: suinkin mahdollista antaa tilaisuus seurata tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
2001: viimeisimpiä saavutuksia tieteen ja kulttuu- kan määrärahan hinnaltaan halvan ja
2002: rin alalla. Jos ne voitaisiin esittää kansan- kansantajuisesti laaditun tieteellisen
2003: tajuisesti ja tavallisille ihmisille käsitettä- ja sivistyskirjallisuuden julkaisemi-
2004: vässä kieliasussa kohtuullisiin hintoihin Saa- seksi maan molemm~1la kielillä.
2005: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
2006:
2007: Georg l3a.cklund. JudU Nederström-Lunden.
2008: Toivo Asvik. G. Rosenberg.
2009: 747
2010:
2011: IV,147. - J'in.mot. N:o 52.
2012:
2013:
2014:
2015:
2016: Backlund m. fl.: Angående anvisande av anslag föt· en trä-
2017: förädlingsfabrik i södra österbotten.
2018:
2019:
2020: T i ll R i k s d a g e n.
2021:
2022: 1 budgetförslaget för 1960 har regeringen industri starkt bidra tili att åstadkomma en
2023: upptagit betydande anslag för bl. a. upp- lättnad även i det avseendet. Enligt de un-
2024: förande av fliskraftverk, i avsikt att få till dersökningar som verkställts finns det för-
2025: stånd ett effektivare utnyttjande av klen- utsättningar för en dylik industri, som lämp-
2026: virket och för att befordra sysselsättningen. ligast kunde förläggas tili Närpes, med Lapp-
2027: Ett annat sätt att utnyttja klenvirket är inom fjärd som alternativt förslag.
2028: träförädlingsindustrin, för framställning av Med hänvisning härtill föreslår under-
2029: papper t. ex. I södra Österbotten finnes till- tecknade,
2030: gång tili klenvirke för dylikt ändamål men
2031: knappast något intresse för fliskraftverk och att Riksdagen i inkomst- och ut-
2032: såväl de svenska som finska kommunerna i giftsstaten för år 1960 måtte uppta ett
2033: denna landsända har länge varit intresserade anslag om 20 000 000 mat·k för plane-
2034: av en träförädlingsfabrik och gjort vidlyftiga ring och inledande arbeten på en trä-
2035: förundersökningar härför. Då området ifråga förädlingsfabrik i södm Österbotten i
2036: hör till de hårdare drabbade undersysselsätt- samverkan med de av projektet intres-
2037: ningsomrädena, skulle en träförädlings- serade kommunerna i denna landsända.
2038: Helsingfors den 22 september 1959.
2039:
2040: Georg Backlund. G. Rosenberg. Toivo Asvik.
2041: 748
2042:
2043: IV,147.- Rah.al. N:o 52.
2044: Suomennos.
2045:
2046:
2047:
2048:
2049: Backlund ym. : Määrärahan osoittamisesta puunjalostusteh-
2050: taatn rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
2051:
2052:
2053: Eduskunnalle.
2054:
2055: Vuoden 1960 budjettiesitykseen hallitus siin, toisi puunjalostusteollisuus suurta hel-
2056: on ottanut huomattavan määrärahan mm. potusta myös tässä suhteessa. Suoritettujen
2057: hakevoimalaitoksen rakentamiseksi pienpuun tutkimusten mukaan on olemassa edellytyksiä
2058: hyväksikäytön tehostamis- ja työllisyyden sehlaiselle teollisuudelle, joka sopivimmin
2059: edistämistarkoituksessa. Toinen tapa käyt- voitaisiin sijoittaa Närpiöön tai vaihtoehtoi-
2060: tää pienpuuta on löydettävissä puunjalostus- sesti Lapväärttiin.
2061: teollisuuden piiristä, esim. paperin valmis- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
2062: tuksesta. Etelä-Pohjanmaalla on saatavissa ehdottavat,
2063: pienpuuta sellaiseen tarkoitukseen, mutta
2064: tuskin on havaittavissa mitään mielenkiintoa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2065: hakevoima:laitokseen - ja tämän seudun sekä tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
2066: ruotsalaisissa että suomalaisissa kunnissa on kan määrärahan Etelä-Pohjanmaalle
2067: kauan oltu kiinnostuneita puunjalostusteh- sijoitettavan puunjalostustehtaan suun-
2068: taasta ja tehty sitä varten laajoja valmista- nittelua ja alustavia töitä varten yh-
2069: via tutkimuksia. Kun kysymyksessä oleva teistyössä suunnitelmasta kiinnostunei-
2070: alue kuuluu vaikeimpiin alityöllisyysaluei- den tämän seudun kuntien kanssa.
2071: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
2072:
2073: Georg Ba.cklund. G. Rosenberg. Toivo Asvik.
2074: us
2075: IV,148. - Fin.mot. N: o 53.
2076:
2077:
2078:
2079:
2080: Backlund m.fl. : Angående anvisande av anslag för byg-
2081: gMUk av vägen Fladti,-Sideby udde och för förbättrings-
2082: arbeten vid fiskeläget på udden.
2083:
2084:
2085: T i ll R i k s d a g e n.
2086:
2087: På Sideby udde i Sideby kommun ligger keläget för att den fullt skall motsvara
2088: ett betydande fiskeläge som betjänar ett fordringarna och på bästa möjliga sätt
2089: flertal yrkesfiskare. Förbindelserna till läget kunna betjäna fiskarna i deras yrkesutöv-
2090: är dock sådana att åtgärder ovillkorligen ning. En pian härför bör utarbetas av ex-
2091: borde vidtas för att förbättra dem och så- perter på området.
2092: lunda underlätta transporten av fångad fisk Byggandet av en väg mellan Flada
2093: från fiskeläget till närmaste bilväg, d. v. s. bygrupp och Sideby udde skulle också ha
2094: strandvägen Sideby-Merikarvia-Björne- betydelse för personalen på Sideby fyr och
2095: borg, viiken sistnämnda ort är den hu- för transporten av nödigt underhållsmaterial
2096: vudsakliga avsättningsmarknaden för fis- till denna. Vidare bör tilläggas att vägen
2097: karnas produkter. Transportsvårigheterna och hamnen ifråga även skulle underlätta
2098: består i att det i synnerhet vid lågvatten- ilandförandet av fisk från ytterligare ett
2099: stånd är omöjligt att med lastad båt ta sig längre ut beläget fiskeläge.
2100: in i den innanför udden liggande viken till Ytterligare bör påpekas, att Sideby kom-
2101: Fiada bygrupp och där förefintliga anknyt- mun hör till de hårdast drabbade undersys-
2102: ningar till trafikabel väg. Fiskarna är då selsättningsområdena i södra Österbotten och
2103: tvungna att bära eller på cykel forsla sina att igångsättandet av ifrågavarande arbete
2104: fångster ca 3-4 km längs en stig eller pri- skulle bidra till att underlätta situationen
2105: mitiv skogsväg och sedan ytterligare 3 km även i detta avseende.
2106: ner till bussvägen. Denna skogsväg mellan Med hänvisning till ovanstående får un-
2107: Flada och Sideby udde har fiskarna genom dertecknade därför föreslå,
2108: talkoarbete försökt förbättra men deras re-
2109: surser räcker inte till för att försätta den att Riksdagen i statsbudgeten för
2110: i sådant skick att den bleve användbar för år 1960 måtte uppta ett anslag på
2111: motor- och andra fordon. Statsmakten borde 4 000 000 mark för byggande av
2112: därför träda hjälpande tilJ så att ovan- vägsträckan Flada-Bideby udde och
2113: nämnda vägsträcka kunde göras verkligt tra- för planerande och inledande av för-
2114: fikabel. Dessutom vore det nödvändigt med bättringsarbeten i hamnen vid flske-
2115: en del förbättringar i själva hamnen vid fis- läget på Sideby udde.
2116: Helsingfors den 18 september 1959.
2117:
2118: Georg Backlund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
2119:
2120:
2121:
2122:
2123: 5 E 587/59
2124: 750
2125:
2126: IV,148.- Rah.al. N:o 53.
2127: Suome.nnos.
2128:
2129:
2130:
2131:
2132: Backlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Fladan-Siipyyn
2133: niemen tien rakentamiseksi ja parannustöihin niemellä
2134: olevalla kalastuspaikalla.
2135:
2136:
2137: Eduskunnalle.
2138:
2139: Siipyyn kunnassa olevalla Siipyyn nie- vastaisi täysin vaatimuksia ja voisi parhaalla
2140: mellä on merkittävä kalastuspaikka, joka on mahdollisella tavalla hyödyttää kalastajia
2141: useiden ammattikalastajien käytössä. Yhtey- heidän ammatissaan. Alueeseen perehtynei-
2142: det sinne ovat kuitenkin seHaiset, että nii- den asiantuntijain tulisi laatia sitä ko9keva
2143: den parantamiseksi tulisi ehdottomasti ryh- suunnitelma.
2144: tyä toimenpiteisiin ja siten kalansaaliin kul- Fladan kyläryhmän ja Siipyyn niemen vä-
2145: jetuksen helpottamiseksi kalastuspaikalta lä- lisen tien rakentamisella olisi merkitystä
2146: himmälle autotielle, ts. Siipyyn-Merikarvian myös Siipyyn majakan henkilökunnalle ja
2147: -Porin maantielle. Viimeksi mainittu paik- tarpeellisten tavaroiden kuljetukselle sinne.
2148: kakunta on kalastajien tuotteiden pääasialli- Vielä on mainittava, että kysymyksessä oleva
2149: . nen myyntipaikka. Kuljetusvaikeudet johtu- tie ja satama helpottaisivat lisäksi kalan
2150: vat siitä, että varsinkin matalan veden ai- tuontia maihin myös kauempana sijaitsevasta
2151: kana on lastissa olevien alusten mahdotonta kalastuspaikasta.
2152: päästä niemen sisäpuolella sijaitsevaan lah- Vielä on korostettava, että Siipyyn kunta
2153: teen Fladan kyläryhmään ja liikennöitävään on vaikeimpia alityöllisyysalueita Etelä-Poh-
2154: tiehen siellä oleville yhteyksille. Kalastajien janmaalla ja että kysymyksessä olevan työn
2155: on pakko kantaa tai kuljettaa pyörillä saa- käyntiin saattaminen helpottaisi tilannetta
2156: liinsa noin 3-4 km pitkin polkua tai alkeel- myös tässä suhteessa.
2157: lista metsätietä ja sitten vielä 3 km alas bus- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
2158: sitielle. Tätä Fladan ja Siipyyn niemen vä- sen vuoksi ehdottavat,
2159: listä metsätietä kalastajat ovat koettaneet tai-
2160: kootyöllä parantaa, mutta heillä ei ole varoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2161: sen saattamiseksi sellaiseen kuntoon, että tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
2162: moottori- ja muut ajoneuvot voisivat sitä kan mää?·ärahan Fladan ja Siipyyn
2163: käyttää. Sen vuoksi pitäisi valtiovallan tU!lla niemen välisen tien rakentamista sekä
2164: apuun, jotta edellä mainittu tie voitaisiin Siipyyn niemellä sijaitsevan kalastus-
2165: saada todella liikennöitävään kuntoon. Sitä paikan sataman parannustöiden suun-
2166: paitsi olisivat eräät parannukset itse kalas- nittelua ja aloittamista varten.
2167: tuspaikan satamassa välttämättömiä, jotta se
2168: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
2169:
2170: Georg Backlund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
2171: 751
2172:
2173: IV,149. - :rin.mot. N: o 54.
2174:
2175:
2176:
2177:
2178: Backlund m. fl.: Angående anvisande av anslag för en väg
2179: från Skaftung by till Nyhamn samt för planering av
2180: hamnens utnyttjande.
2181:
2182:
2183: T i ll R i k s d a g e n.
2184:
2185: Utanför Skaftung by i Sideby kommun underlätta utnyttjandet av hamnen ifråga.
2186: finnes en utmärkt, naturlig och lättiligäng- Ytterligare bör tilläggas att det i Skaftung
2187: lig hamn, Nyhamn, vars vattendjup tiliåter by finns tillgång till arbetare som är vana
2188: även oceangående lastångare att lägga tili. vid lastningsarbete och i behov av arbete, då
2189: Under tidigare år har en rätt stor utskepp- det på orten råder en omfattande undersys-
2190: ning av virke ägt rum från denna hamn och selsättning.
2191: fortfarande används den i viss utsträckning. Hänvisande tili ovanstående får vi därför
2192: Uppenbart är dock att hamnen skulle kunna föreslå,
2193: utnyttjas i mycket större omfattning om åt-
2194: gärder vidtogs för att bygga en ordentlig att Riksdagen i budgetförslaget för
2195: väg för att underlätta transporten av virke å1· 1960 måtte uppta ett anslag på
2196: tili hamnen, som då skulle kunna betjäna ett 1 000 000 mark för planering och in-
2197: vidsträckt och skogrikt upplandsområde. ledande arbeten på en väg för virkes-
2198: Vägen ut tili hamnen skulle även kunna be- transpod från Skaftung by till Ny-
2199: tjäna den sjöbevakningsstation och den lots- hamn samt för en planering för effek-
2200: station som ligger nära intill här. Det fak- tivast möjliga utnyttjande av sagd4
2201: tum att lotsstation ligger hä.r är ju ägnat att hamn.
2202: Helsingfors den 18 september 1959.
2203:
2204: Georg Backlund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
2205: 752
2206:
2207: IV,149.- Rah.a.l. N:o 54.
2208: Suomennos.
2209:
2210:
2211:
2212:
2213: Backlund ym. : Määrärahan osoittamisesta tien rakentami-
2214: seksi Skaftungin kylästä Nyhamniin sekä sataman hyväk-
2215: sikäytön suunniU elemiseksi.
2216:
2217:
2218: E d u s k u n n a 11 e.
2219:
2220: Siipyyn kunnassa Skaftungin kylän edus- omiaan helpottamaan kysymyksessä olevan
2221: talla on erinomainen, luonnollinen satama, sataman käyttöä. Lisäksi on mainittava, että
2222: johon on helppo päästä, Nyhamn, jonka sy- Skaftungin kylässä on saatavissa työläisiä,
2223: vyys sallii myös valtameriä kulkevien lasti- jotka ovat tottuneet lastaustyöhön ja jotka
2224: höyryjen tulla laituriin. Aikaisempina vuo- tarvitsevat työtä, koska paikkakunnalla on
2225: sina on tässä satamassa laivattu hyvin suu- huomattavaa alityöllisyyttä.
2226: ressa määrin puutavaraa ja edelleenkin sitä Edellä olevaan viitaten ehdotamme sen
2227: käytetään määrätyssä laajuudessa. Ilmeistä vuoksi,
2228: kuitenkin on, että satamaa voitaisiin käyttää
2229: vielä paljon suuremmassa määrin, jos ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2230: dyttäisiin toimenpiteisiin kunnollisen tien tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
2231: rakentamiseksi, mikä helpottaisi puutavaran määrärahan puutavaran kuljettamista
2232: kuljetusta satamaan, joka silloin voisi pal- varten Skaftungin kylästä Nyhamniin
2233: vella laajaa ja metsistä rikasta takamaa- rakennettavan tien suunnitteluun ja
2234: aluetta. Satamaan johtavasta tiestä voisi valmistaviin töihin sekä ntainitun. sata-
2235: myös olla hyötyä sen lähellä olevalle meri- man mahdollisimman tehokkaan käy-
2236: vartioasemalle ja luotsiasemalle. Se seikka- tön suunnitteluun.
2237: han, että täällä sijaitsee luotsiasema, on
2238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
2239:
2240: Georg Backlund. Toivo Asvik. G. Rosenberg.
2241: 753
2242:
2243: IV,150. - Ra.h.al. N: o 55. IV,150. - Fin.mot. lf: o 55.
2244:
2245:
2246:
2247:
2248: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan Ehrnrooth m.fl.: Ang4ende anvisande av
2249: osoittamisesta oppikirjojen hankkimiseksi förhöjt anslag för anskaffning av läro-
2250: yksitvyisoppi;koUluil.le. böcker till privata läroverk.
2251:
2252:
2253: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
2254:
2255: Oppikoulun käynnin voimakkaasti laajen- Frågan om en social utjämning av den
2256: nuttua ja edelleenkin ilmeisesti laajentuessa ekonomiska börda läroverksgången förorsa-
2257: on kysymys oppikoulunkäynnin aiheuttaman kar har blivit allt mera aktuell på grund
2258: taloudellisen rasituksen sosiaalisesta tasoit- av den ökade och alltjämt växande tillström-
2259: tamisesta tullut yhä ajankohtaisemmaksi ja ningen av elever till läroverk. Krav på
2260: sitä koskevat vaatimukset monin tavoin esille. åtgärder i sådant syfte har också i många
2261: Käytännössä ei tässä suhteessa kuitenkaan sammanhang framförts. Men i praktiken
2262: ole tehty juuri mitään muuta kuin että vä- har man egentligen icke åstadkommit annat
2263: hävaraisille oppilaille on myönnetty vapaa- än att mindre bemedlade elever beviljats
2264: oppilaspaikkoja. frielevsplatser.
2265: Niille n. 15 000 vapaaoppilaalle, joille yk- De privata läroverken beviljar årligen
2266: sityisoppikoulut vuosittain myöntävät va- befrielse från terminsavgifter åt c. 15 000
2267: pautuksen lukukausimaksuista, voidaan kou- frielever. Skolornas bibliotek kan även ställa
2268: lujen kirjastoista antaa käytettäväksi myös till dessa elevers förfogande läroböcker, i
2269: oppikirjoja, eräissä kouluissa jopa likipitäen en del skolor i det närmaste åt alla frielever,
2270: koko vapaaoppilasmäärälle, mutta useimmissa men i de flesta läroverk har ekonomiska
2271: oppikouluissa ei tähän ole ollut taloudellisia möjligheter härför icke förefunnits. Detta
2272: mahdollisuuksia. Asiaa olisi kuitenkin ryh- system borde emellertid utvecklas, ty kostna-
2273: dyttävä kehittämään, sillä oppikirjakustan- derna för läroböckerna utgör alltid vid
2274: nukset muodostavat aina lukuvuoden alussa början av varje termin en mycket kännbar
2275: menoerän, joka vähävaraisten perheiden ta- utgiftspost för familjer med svag ekonomi.
2276: loudessa on varsin tuntuva. Tämän lisäksi Dessutom finns det bland de elever, för vilka
2277: on niiden oppilaiden joukossa, joille ei riitä frielevsplatserna inte förslår, många sådana,
2278: vapaaoppilaspaikkaa, paljon sellaisia, joille för vilka utgivning av fria läroböcker vore
2279: vapaiden oppikirjojen antaminen olisi sekä socialt motiverad och innebure en kännbar
2280: sosiaalisesti perusteltua että myös vanhem- lättnad för föräldrarnas ekonomi. I prak-
2281: pien taloudellisen aseman kannalta tuntuva tiken kunde saken lätt arrangeras så, att
2282: helpotus. Käytännössä asia olisi helposti skolorna på basen av rekommendation av
2283: järjestettävissä siten, että koulut vanhem- föräldrarådet skulle anhålla om extra bidrag
2284: painneuvoston suosituksen perusteella anoi- av Skolstyrelsen.
2285: sivat ylimääräistä avustusta kouluhallituk-
2286: selta.
2287: Kun oppikouluolojen kehittäminen vaatii Utvecklingen av lärdomsskolförhållandena
2288: harkitusti ohjattua kokeilutoimintaa monessa påkallar en förnuftigt ledd experimentell
2289: muodossa, olisi tällaista kokeilua suoritettava verksamhet i många former. Ett experiment
2290: myös oppikoulun sosiaalisen kehittämisen av här åsyftad art borde utföras också med
2291: suhteen. tanke på lärdomsskolans sociala betydelse.
2292: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten sa- På grund av det ovan anförda och med
2293: malla yksityisoppikoulujen valtionapulain hänvisning till 7 § lagen om statsunderstöd
2294: (493/50) 7 §: ään ehdotamme kunnioitta- åt privata läroverk (493/50) föreslår vi
2295: vasti, vördsamt,
2296: 754 IV,150. - Yksityisoppikoulujen oppikirjat.
2297:
2298:
2299: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 att Riksdagen mdtte öka det i stats-
2300: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luv·un förslaget för år 1960 under 10 Ht.
2301: 19 momentille lisäystä 10 miljoonaa X kap. 19 mom. upptagna anslaget
2302: markkaa oppikirjojen hankkimiseksi med 10 miljoner mark för anskaffning
2303: yksityisoppikoulujen kirjastoihin vä- av läroböcker till de privata lärover-
2304: hävaraisten oppilaiden käyttöön an- kens bibliotek för att av dessa ställas
2305: nettavaksi. till mindre bemedlade elevers förfo-
2306: gande.
2307: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959. Helsingfors den 22 september 1959.
2308:
2309: Georg C. Ehrnrooth. Olavi Lähteenmäki.
2310: Ensio Partanen. Toivo Hietala.
2311: Kustaa Alanko. Sven Högström.
2312: 756
2313:
2314: IV,151. - Pin.mot. N:o 56.
2315:
2316:
2317:
2318:
2319: Eriksson m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggnade
2320: av vägen Ytter-Esse-Bäckby.
2321:
2322:
2323: T ill R i k s d a g e n.
2324:
2325: J akobstad-Kållby-Åsba.cka-vägen, som industrin i Jakobstad mycket viktigt då vä-
2326: förbinder Jakobstad med vägen Gamlakar- gen skulle förkorta virkestransporteringen
2327: leby-Jyväskylä, har mänga år varit under frän inlandet, varigenom transportkostna-
2328: arbete. Vägsträckan västerifrån, Jakobstad derna kunde avsevärt nedbringas. Den ger
2329: -Kållby, är redan färdigbyggd. Vägsträc- under arbetets utförande möjlighet att fä
2330: kan Kållby-Esse är under arbete. Kostna- placera en del arbetslösa och dessutom, vil-
2331: derna har finansierats med sysselsättnings- ket är viktigt, ger den för träförädlings-
2332: medel. Likaså är vägsträckningen österifrän industrin möjlighet till utvidgning, varige-.
2333: Åsbacka-Jeusen byggd. Genom att stats- nom nya arbetsplatser skapas. I Jakobstad
2334: rädet tidigare beviljat 10 milj. mark ur trä- skall de närmaste ären byggas en sulfat-
2335: varuexportfonden, har vägens viktighetsgrad cellulosafabrik, vilket gör denna vägs färdig-
2336: fastställts och vägen kunde byggas till lands- byggande nödvändigt. Undertecknade fär
2337: vägsbredd. Men den mellanliggande sträckan därför med hänvisning till ovanstående mo-
2338: Ytter-Esse-Bäckby ca 7 km äterstär att tivering vördsamt föreslä,
2339: bygga. Sträckan är undersökt av Vasa väg-
2340: och vattenbyggnadsdistrikt. att Riksdagen i budgeten för år
2341: I Jakobstad med omnejd har stor arbets- 1960 under 20 Ht. III kap. måtte
2342: löshet de senaste ären varit rädande och upptaga 20 majoner mark för byg-
2343: nyttiga arbetsobjekt bör finnas. Färdigstäl- gande av vägen Ytter-Esse-Bäckby.
2344: landet av denna väg vore för träförädlings-
2345: Helsingfors den 22 september 1959.
2346:
2347: Georg Eriksson. Grels Teir.
2348: 766
2349:
2350: IV,151. - Rah.al. N: o 56.
2351: Suomennos.
2352:
2353:
2354:
2355:
2356: Eriksson ym.: Möiiriirfilwn osoittamisesta Ala-Ähtävän-
2357: Bäckbyn tien rakentamiseen.
2358:
2359:
2360: E d u s k u n n a ll e.
2361:
2362: Pietarsaar~n-Kållbyn-Åsbaekan tie, joka ressa, koska tie lyhentäisi puutavaran kulje-
2363: yhdistää Pietarsaaren Kokkolan-Jyväskylän tusta sisämaasta, jolloin kuljetuskustannuk-
2364: tiehen, on monet vuodet ollut työn alla. Tie- sia voitaisiin huomattavasti alentaa.· Se an-
2365: osuus lännestä käsin, Pietarsa:ari'-Kållby, taa työn aikana mahdollisuuden sijoittaa
2366: .on rakennettu valmiiksi. Tieosuus Kållby- osan työttömiä ja, mikä on tärkeätä, se an-
2367: .Ähtävä on rakenteilla. Kustannukset on ra- taa puunjalostusteollisuudelle laajentamis-
2368: h.oitettu työUisyysvaroilla. Samoin on idästä mahdollisuuksia, millä luodaan uusia ty.ö-
2369: päin rakennettu tieosuus Åsbacka-Jeusen. paikkoja. Pietarsaareen rakennetaan lähivuo-
2370: V aitioneuvoston myönnettyä aikaisemmin 10 sina sulfaattiselluloosatehdas, minkä vuoksi
2371: milj. mk puutavaranvientirahastosta on tien tämän tien rakentaminen valmiiksi on välttä-
2372: tärkeysaste vahvistettu ja tie voitiin raken- mätöntä. Allekirjoittaneet ehdottavat sen
2373: taa maantien levyiseksi. Mutta välillä oleva vuoksi edellä oleviin pe1-usteluihin viitaten
2374: noin 7 km:n osuus Ala-Ähtävä-Bäekby on kunnioittaen,
2375: rakentamatta. Tieosuuden on tutkinut Vaa-
2376: san tie- ja vesirakennuspiiri. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2377: Työttömyys on viime vuosina ollut suuri tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
2378: Pietarsaaressa ja sen ympäristössä ja hyö- kohdalle 20 000 000 markan määrä-
2379: dyllisiä työkohteita on löydettävä. Tämän rahan Ala-Ähtävän-Bäckbyn tien ra-
2380: tien rakentaminen valmiiksi olisi hyvin tär- kentamista varten.
2381: keätä puunjalostusteollisuudelle Pietarsaa-
2382: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
2383:
2384: Georg Eriksson. Grels Teir.
2385: 757
2386:
2387: IV,152.- Ra.h.a.l. N:o 57.
2388:
2389:
2390: Flinck ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta Tampereen keskus-
2391: sairaalan yhteyteen perustettavan sairaanhoita,jakoulun
2392: rakennussu'ltnnitelman laatimista varten.
2393:
2394: E d u s k u n n a 11 e.
2395:
2396: Maassamme vallitsee jatkuvasti sairaanhoi- Yksin tämän keskussairaalan sairaanhoitaja-
2397: tajapula, mistä on seurauksena, että useihin tarve on alustavien laskelmien mukaan 297
2398: sairaaloihin ei ole saatu riittävästi pätevää koulutettua sairaanhoitajaa.
2399: sairaanhoitajavoimaa. Tästä sairaanhoitaja- Tuntuu ilmeiseltä, etteivät nykyiset sai-
2400: henkilökunnan puutteesta kärsivät myöskin raanh.oitajien valmistuslaitokset kykene tyy-
2401: monet syrjäiset kunnat, sillä niissä on jat- dyttämään nimenomaan juuri tämän Tampe-
2402: kuva pula terveyssisarista. Tällaiseen asian- reen keskussairaalankaan tähden edes autta-
2403: tilaan on syynä maamme sairaanhoitajakou- vasti lähivuosien sairaanhoitajatarvetta.
2404: luissa vallitseva oppilaspaikkojen puute, sillä Valmistuttuaan keskussairaala muodostaa
2405: ha:kijoita näihin kouluihin on ollut viime melkein täydellisen opetuskentän sairaanhoi-
2406: vuosina runsaasti, huomattavasti yli sen tajien valmistusta ajatellen, sillä sairaanhoi-
2407: määrän, mikä voidaan oppilaitoksiin sijoit- tajakoulu tarvitsee opetuskentän, jossa on
2408: taa. noin 14 erilaista harjoitteluosastoa, joista
2409: Tampereen kaupungissa on vuonna 1956 mainittakoon esimerkin vuoksi muun muassa
2410: aloittanut toimintansa Tampereen sairaanhoi- kirurginen, sisätautien, lastentautien, psy-
2411: tajakoulu, joka on valtion oppilaitos. Koulu kiatrinen sekä silmä- ja korvatautien osas-
2412: toimii vuokratiloissa As. Osakeyhtiö Puisto- tot.
2413: Emmaus nimisen asuin- ja liiketalon piha- Koska koko maan sairaanhoitajatarvetta
2414: sii'Vessä. Vuokrasopimuksen voimassaoloaika ajatellen on pidettävä selviönä, että Tampe-
2415: päättyy elokuun 1 päivänä 1961 ja kuukau- reella suuren ja voimakkaasti kehittyvän ta-
2416: sittainen vuokrasumma on noin 550 000 mark- lousalueen keskuksena ehdottomasti tarvitaan
2417: kaa. Tähän sairaanhoitajakouluun voidaan sairaanhoitajakoulu, on paikallaan huomaut-
2418: ottaa vuosittain uusia oppilaita ainoastaan taa, että nykyisen tilapäisissä suojissa toimi-
2419: 24, ja juuri Tampereen sairaanhoitajakoulu van sairaanhoitajakoulun ylläpitokustannuk-
2420: joutuu karsimaan eniten hakijoista koko set oppilasta kohti tulevat huomattavasti kal-
2421: maassamme oppilaspaikkojen vähyyden liimmiksi kuin omiin suojiin sijoitetun, suu-
2422: vuoksi. Esimerkkinä mainittakoon vain, että remman ja asianmukaisemman koulun kus-
2423: vuonna 1958 oli kouluun pyrkijöitä 151, mikä tannukset.
2424: luku tänä vuonna oli 217. Lääkintöhallitus Kaikkeen edellä esittämäämme viitaten
2425: on tänä· syksynä lähettämällään kirjelmällä ehdotamme,
2426: ilmoittanut, että Tampereen sairaanhoitaja-
2427: koulunn pitäisi voida sijoittaa vuosittain 64 että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2428: uutta oppilasta. Tällaiseen ei ole nykyisel- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
2429: lään kuitenkaan edes teoreettisia mahdolli- suuruisen määrärahan Tn:mpereelte ra-
2430: suuksia ennen kaikkea juuri koulutilojen ah- kenteilla olevan keskussairaalan yhtey-
2431: tauden vuoksi. teen perustettavan sairaanhoitajakou-
2432: Kuten tunnettua, on Tampereella raken- lun rakennussuunnitelman ja piints-
2433: teilla uusi keskussairaala, jonka on ajateltu tusten laatimista varten.
2434: valmistuvan vuoden. 19.61 .loppuun mennessä.
2435: Helsingissä 21 päivänä syYslmuta 1959.
2436: Anni Plinek. Elli Sta.berg.
2437: Våiuö B. Virtanen. Arvo fentti.
2438: Kustaa Alanko. Toivo Hietala.
2439: Arvo Tuominen.
2440: 6 E 587/59
2441: 758
2442:
2443: IV,153. - Ra.h.al. N:o 58.
2444:
2445:
2446:
2447:
2448: Forsius ym.: Määrämhan osoittamisesta yksityisoppikoulujen
2449: koulukaluston, opetusvälineiden ja kirjastojen täydentä-
2450: miseen.
2451:
2452:
2453: E d u s k u n n a 11 e.
2454:
2455: Yleisesti vallitsevan käsityksen ja käytän- leeksi kirjaimeksi, sillä tähän mennessä,
2456: nön mukaan oppikoulujen ylläpitäminen vaikka laki on ollut voimassa jo lähes 10
2457: kuuluu niihin kulttuuritehtäviin, joista val- vuotta, tulo- ja menoarvioon ei tätä tarkoi-
2458: tion on huolehdittava. Meidän maassamme tusta varten ole otettu määrärahaa. Kun
2459: olosuhteet kuitenkin ovat sikäli erikoiset, että avustusten myöntäminen tapahtuisi kouluhal-
2460: yli 70 % oppikoulujen lukumäärästä on kan- lituksen toimesta perusteitujen anomusten
2461: natusyhdistysten ylläpitämiä yksityismuotoi- nojalla, joten sosiaaliset näkökohdat, koulun
2462: sia oppikouluja, joiden toimintaa valtio avus- taloudellinen asema sekä muut asiaan vaikut-
2463: tuksin tukee. Yksityisoppikouluja on tällä tavat näkökohdat voidaan ottaa huomioon,
2464: haavaa toiminnassa 296, valtion oppikouluja olisi tätä tarkoitusta varten vihdoinkin otet-
2465: 121. Kun yksityisoppikoulut eivät saa val- tava määräraha tulo- ja menoarvioon. Ei ole
2466: tionapua rakennuksiinsa eikä koulukaluston sosiaalisesti oikeudenmukaista, että niissä
2467: tai opetusvälineistön hankintaan, ovat koulut oppikouluissa, joissa oppilaiden vanhempia
2468: suuresti velkaantuneet ja joutuneet sen rasittavat valtion oppikoulujen oppilasmak-
2469: vuoksi tinkimään mm. juuri koulukaluston suja huomattavasti korkeammat lukukausi-
2470: ja ope,tusvälineitten suhteen. Tästä opetuk- maksut, opetusta joudutaan antamaan olo-
2471: sen teho luonnollisesti kärsii. Näin on asian- suhteissa, joissa sen teho kärsii kaluston
2472: laita etupäässä maaseudun oppikouluissa, puutteellisuuden tai opetusvälineistön riittä-
2473: ' koska valtion oppikoulut sijaitsevat muuta- mättömyyden tai vanhanaikaisuuden takia.
2474: maa poikkeusta lukuunottamatta kaupun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2475: geissa ja kauppaloissa. nioittavasti,
2476: Yksityisoppikoulujen valtionapulakia sää-
2477: dettäessä otettiin siihen tosin säädös (7 §), että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2478: jonka mukaan kouluhallitus voi myöntää tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
2479: kouluille valtionapua tulo- ja menoarviossa 19 momenUlle 20 miljoonan markan
2480: tarkoitukseen varatusta määrärahasta enin- suuruisen määrärahan käytettäväksi
2481: tään 50% hyväksyttävistä kustannuksista yksityisoppikoulujen koulukaluston,
2482: koulukaluston, opetusvälineiden sekä kirjas- opetusvälineiden sekä kirjastojen
2483: ton hankkimista ja täydentämistä varten. hankkimista ja täydentämistä varten.
2484: Tämä lainkohta on kuitenkin jäänyt kuol-
2485: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
2486:
2487: Saara Forsius. Kustaa Alanko.
2488: Veikko Kokkola. Armas Leinonen.
2489: Veikito llelle. Viljo A. Virtanen.
2490: Veikito Hyytiäinen. Grels Teir.
2491: Matti Liinamaa. Bnsio Partanen.
2492: Toivo Hietala. Varma K. Turunen.
2493: Edvard Pesonell. Kalle Matilainen.
2494: 759
2495:
2496: IV,1ö4.- Ra.h.al N:o 59.
2497:
2498:
2499:
2500:
2501: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Polio
2502: l nvalidit r.y: lle.
2503:
2504:
2505: E d u s k u n n a 11 e.
2506:
2507: Polio Invalidit - Polio Invaliderna r.y. taloudellisia rasituksia. Yhdistyksellä ei ole
2508: on perustanut oman sairaalalaitoksen Tampe- mahdollisuuksia saada lakimääräistä valtion
2509: reelle. Laitos toimii toistaiseksi vuokratussa apua.
2510: kiinteistössä. Laitoksessa on 20 potilaspaik- Kun yhdistys omatoimisuuteen perustuen
2511: kaa sekä tutkimus- ja hoitopoliklinikka kun- suorittaa merkittävää työtä polioinvalidien
2512: touttamistiloineen ja välineineen. Sairaalan hyväksi, ehdotamme,
2513: on lääkintöhallitus hyväksynyt lääkintähuol-
2514: toa antavaksi laitokseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2515: Laitos on suunniteltu sekä korjattu van- tulo- ja menoarvioon 6 500 000 mar-
2516: hasta puutalosta ja on sen korjauskustan- kan määrärahan avustukseksi Polio
2517: nukset yhdistykselle aiheuttaneet ylivoimaisia Invalidit - Polio lnvaliderna r.y:lle.
2518: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
2519:
2520: Saara. Forsius. Juha Rihtniemi. Toivo Hietala.
2521: 760
2522:
2523: IV,155.- Rah.al. N:o 60.
2524:
2525:
2526:
2527:
2528: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maaperätu-tkimusten
2529: suo1-ittamista varten Keski-Lapin alueella.
2530:
2531:
2532: E d u s k u n n a ll e.
2533:
2534: Sodan jälkeen on Lapin maaperätutkimus linen nykyaikainen tutkimus lisäisi Porko-
2535: elpynyt ja tuottanut hyviä tuloksia. Nyt sen-Pahtavaaran malmialueen arvoa. Saman
2536: tiedetään Lapissa olevan rautaa ja muitakin kunnan alueella on myös Vuoksenniska Oy:n
2537: metalleja paljon enemmän kuin ennen sotia. hallussa oleva Sirkan kobolttia, nikkeliä ja
2538: Suoritetutkin lisätutkimukset ovat toistai- kultaa sisältävä alue, jossa on suoritettu
2539: seksi suurelta osalta vain arvioita, jotka on tutkimuksia 15 vuoden aikana tiettävästi hy-
2540: saatu nykyaikaisin teknillisin välinein. Niinpä vin tuloksin, mutta jossa työt ovat olleet
2541: Kolarin Tapojoella on hematiittimalmia, keskeytyksissä kahden viimeisen vuoden ai-
2542: jonka määrä on vähintään 50 milj. tonnia, kana. Vaikka Muonion ja Sodankylän kun-
2543: mutta voi nousta 500 milj. tonniin. Hyvänä tien alueilla ei ole koskaan suoritettu mitään
2544: esimerkkinä viime aikoina suoritettujen tut- suurempia tutkimuksia, on näidenkin kun-
2545: kimusten tuloksista on Rovaniemen-Kemi- tien alueilta viime vuosina tehty huomatta-
2546: järven radan läheisyydessä löydetty Raajär- via löytöjä.
2547: ven rautamalmialue. Vähän toista vuotta sit- Kun nyt jo Kemijärvellä suoritetut tutki-
2548: ten siellä löydön jälkeen aloitettiin tutki- mukset ovat johtaneet kaivostoiminnan aloit-
2549: mukset ja nyt on jo tehty päätös kaivostoi- tamiseen ja Länsi-Lapissa kaivostoiminta voi-
2550: minnan aloittamisesta siellä. daan aloittaa milloin tahansa, olisi ryhdyt-
2551: Lapin läänin maaperästä on tutkittu aivan tävä suorittamaan tehokkaita tutkimuksia
2552: pieni osa. Siellä löytyy myös sellaisia alueita, myös Keski-Lapin alueen maaperärikkauksien
2553: jotka jo vuosikymmeniä sitten tiedettiin si- hyväksikäyttämiseksi.
2554: sältävän metalleja, mutta joita alueita ei ole Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
2555: nykyaikaisin välinein perusteellisesti tutkittu. dotamme,
2556: Tällainen on Kittilän kunnassa sijaitseva
2557: Porkosen-Pahtavaaran alue. Ennen Kola- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2558: rissa viime vuosina suoritettuja tutkimuksia tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
2559: tätä aluetta pidettiin Kolarin aluetta arvok- kan määrärahan maaperätutkimusten
2560: kaampana ja todennäköistä on, että perusteel- suorittamiseksi Keski-Lapin alueella.
2561: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
2562:
2563: Toivo Friman. Eemeli Lakkala.
2564: Eino Tainio. A-L. Tiekso.
2565: 761
2566:
2567: IV,156. - Rah.al. N:o 61.
2568:
2569:
2570:
2571:
2572: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tierakennustöiden
2573: aloittamiseen Sodankylän kunnan Kieringin kylästä Matt-
2574: nujärven kautta Malkojärvelle.
2575:
2576:
2577: E d u s k u n n a ll e.
2578:
2579: Rovaniemen-Meltauksen maantiestä, Una- joispuolella on nim. suuria valtion metsiä ja
2580: rin järven kohdalta on aikoinaan rakennettu niiden taloudellinen hyväksikäyttö ilman
2581: nykyään jo autokulkukelpoinen kylätie So- tätä tietä ei ole mahdollinen. Kun tälle seu-
2582: dankylän Kieringin kylään. Samoin on jo dulle on, valtion metsämaille, suunniteltu
2583: pitemmän aikaa ollut tie Rovaniemen-Kit- asutusalue, tulisi rakennettava tie palvele-
2584: tilän maantiestä Lohiuivan kylän kohdalla maan myös asutustoimintaa.
2585: Kittilän kunnan Kinisjärven kylään, ja noin Kun Kieringin kylän asukkaat ovat raken-
2586: 8 vuotta sitten valmistui kylätie mainitusta taneet tien idästä päin kyläänsä ja samoin
2587: kylästä pohjoisempana sijaitsevaan Molko- lännestä Kinisjärven ja Molkojärven asuk-
2588: järven kylään. Näiden vastakkaisilta suun- kaat, ja kun näitä pitkiä teitä on pidetty
2589: nilta rakennettujen teiden päätepisteet ovat kunnossa vuosikymmeniä kyläkuntien voi-
2590: n. 13 km: n etäisyydessä toisistaan. Tiet olisi malla, on se ollut suuri ylimääräinen rasi-
2591: yhdistettä vä rakentamalla tie Kieringistä tus näiden kylien asukkaille. On sen vu6ksi
2592: Maunujärven kautta Molkojärvelle. Näin voi- korkea aika valtion tulla avuksi ja jatkaa
2593: taisiin saada helposti tieyhteys myös Molko- tien rakentamista.
2594: järveltä pohjoiseen sijaitsevaan, toistaiseksi EdeHä olevaan viitaten esitämme,
2595: täysin tiettömään Maunujärven kylään. Pai-
2596: kallisen merkityksen lisäksi tämä tie yhdis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2597: täisi kahden suuren Keski-Lapin kunnan ete- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
2598: läosat ja palvelisi kuntien välistä, mutta kaa tierakennustöiden aloittamiseksi
2599: myös kauttakulkuliikennettä. Valtion metsien Sodankylän kunnan Kieringin kylästä
2600: hyväksikäytön kannalta tiellä olisi suuri mer- Maunujärven kautta Molkojärvelle.
2601: kitys. Kieringin-Molkojärven linjan poh-
2602: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
2603:
2604: Toivo Friman. Eemeli La.kkala.
2605: Eino Tainio. A-L. Tiekso.
2606: 762
2607:
2608: IV,157. - Rah.al. N:o 62.
2609:
2610:
2611:
2612:
2613: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantierakennustöi-
2614: den aloil'tamiseen Saarenkylän ja Markkasuvannon välillä
2615: Rovaniemen maalaiskunnassa.
2616:
2617:
2618: E d u s k u n n a ll e.
2619:
2620: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Niiden hyväksikäytön ja asuttamisenkin kan-
2621: lossilta etelään, on yhtä suuri asutus kuin nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa
2622: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea on
2623: kaan maantietä. Jos rakennettaisiin uusi tie siitä asukkaille monenlaista haittaa ja vai-
2624: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- keuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien var-
2625: kylän ja Markkasuvannon lossin välille, niin rella ja niihin toimitettavat maataloustuot-
2626: myös joen itäpuolella asuvat pääsisivät tien teet on kuljetettava suurelta osalta yli vir-
2627: varteen. Tietä tälle puolelle rakennettaessa taavan joen. Tällainen kuljettaminen tulee
2628: se ei tulisi kulkemaan peltojen halki. Se voi- kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä tie-
2629: taisiin rakentaa suoraksi nykyisen liikenteen rakennus olisi myös hyvä työttömyystyökohde
2630: vaatimuksia vastaavaksi ja siten palvelemaan ja palvelisi samalla tulevaa Ounasjoen voima-
2631: pohjoiseen suuntautuvaa kaukoliikennettä. laitoksen rakentamista.
2632: Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pienempiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2633: Joen itäpuolella ovat tällä seudulla myös nioittaen,
2634: kaikki soranottopaikat, ja nykyisellekin tielle
2635: on sora kuljetettava joen yli suurin kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2636: nuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiukan tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
2637: lyhyemmäksi. Uuden tien rakentamisen kan määrärahan maantierakennustöi-
2638: avulla vapauduttaisiin kyläteiden losseista. den aloittamiseksi Saarenkylän ja
2639: Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa- Markkasuvannon välillä Rovaniemen
2640: laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä. maalaiskunnassa.
2641: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
2642:
2643: Toivo Friman. A-L. Tiekso.
2644: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
2645: 763
2646:
2647: IV,158.- Ra.h.al. H:o 63.
2648:
2649:
2650:
2651:
2652: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
2653: miseen Kitflt"län-Kiistalan maantien päätekohdasta Hie-
2654: talan kyläryhmästä Hanhimaan kylään.
2655:
2656:
2657: Eduskunnalle.
2658:
2659: Jo viime vuosisadalla Rovaniemeltä Kitti- vilkas autoliikenne ja kun esim. maidon sa-
2660: lään rakennettu ja Könkään kylään päätty- moin kuin postin kuljetus sekä linjavaunu-
2661: nyt maantie jatkettiin kylätienä 1920-luvulla liikenne voitaisiin järjestää taloudellisemmin
2662: Hanhimaan kylään. Myöhemmin on tietä tiet yhdistämällä, olisi yhdistäminen suoritet-
2663: jatkettu Karhulaan ja hyvin heikkona tienä tava. Teiden yhdistäminen palvelisi myös
2664: Kitisen joen latvoilla olevaan Pokan kylään, valtion metsien hyväksikäyttöä ja sillä olisi
2665: joka sijaitsee jo varsin.aisessa Lapissa. Kitti- merkitystä matkailuliikenteenkin kannalta.
2666: län kirkonkylästä on rakennettu kylätie myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2667: Kuivasalmen kautta Kiistalaan ja edelleen nioittaen,
2668: Hietalan kyläryhmään. Viimemainittu on
2669: otettu maantieksi yli 10 vuotta sitten. Mo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2670: lemmat tiet suuntautuvat Kittilän kunnan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
2671: keskuksesta pohjoiseen ja ovat noin 40 km kan määrärahan yhdystien rakentami-
2672: kirkonkylästä sijaitsevan Hanhimaan kylän seksi Kittilän-Kiistalan maantien
2673: kohdalla vain 10 km: n etäisyydellä toisistaan. päätekohdasta Hietalan kyläryhmästä
2674: Nykyään molemmilla teillä on jo suhteellisen Hanhimaan kylään.
2675: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
2676:
2677: Toivo Friman. A-L. Tiekso.
2678: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
2679: IV,159. - Rah.al. N: o 64.
2680:
2681:
2682:
2683:
2684: Friman ym.: Määriiraha11. osoittamisesta maantien rakentami-
2685: seksi Palojoe'RiSuusta Suonttajärven kautta Leppä.j'ärvelle
2686: Enontekiön kunnassa.
2687:
2688:
2689: Eduskunnalle.
2690:
2691: Pitkän aikaa on ollut suunnitteilla tien ra- Tämän tien rakentaminen on paikallisten
2692: kentaminen Enontekiön kunnan Suonttajär- asukkaiden toimeentulon kannalta ehdotto-
2693: ven, Leppäjärven ja Palojärven toistaiseksi man välttämätön. Se on myös sopiva työt-
2694: tiettömiin kyliin. Mainitut kylät sijaitsevat tömyystyökohde.
2695: Muonionjokeen laskevan vesistöreitin varrella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2696: jotakuinkin suoraan pohjoiseen Palojoensuun nioittaen,
2697: kylästä. Kun tämä tie samalla on ajateltu
2698: tulevaisuudessa jatkettavaksi Norjan Kauto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2699: keinoon, niin näiden kylien kautta rakenta- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
2700: malla saataisiin suorin mahdollinen yhteys kan määrärahan maantien rakentami-
2701: Norjan rajalta Muonionjokilaakson valta- seksi Palojoensuusta Suonttajärven
2702: tielle ja Keski-Lappiin. Tästä tiesuunnasta kautta Leppäjärvelle Enontekiön kun-
2703: on suoritettu TVH: n toimesta tutkimuskin nassa.
2704: ja kustannusarvio on 160 milj. markkaa.
2705: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
2706:
2707: Toivo Friman. A-L. Tiekso.
2708: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
2709: 765
2710:
2711: IV,160. - Rah.al. N: o 65.
2712:
2713:
2714:
2715:
2716: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maaseu-
2717: dun ja asutu.skeskuste;n pienyrittäjille.
2718:
2719:
2720: E d u s k u n n a ll e.
2721:
2722: Maamme käsi- ja pienteollisuuden tuke- siin jossain maarm luoda lisää työtilaisuuk-
2723: mista varten on vuosittain tulo- ja menoar- sia ja parantaa pienyritysten toimintaedelly-
2724: vion puitteissa myönnetty halpakorkoisia tyksiä. Parhaina tukemismuotoina voitaisiin
2725: lainoja pienteollisuuden harjoittajille. Kulu- pitää pienyritysten vapauttamista liikevaih-
2726: vana vuonna eduskunta on myöntänyt tähän toverosta ja halpakorkoisten valtion lainojen
2727: tarkoitukseen 600 milj. mk. Ensi vuoden myöntämistä niille. On huomattava, että mo-
2728: tulo- ja menoarviosta on kokonaan poistettu nista suurteollisuuden saamista verohelpotuk-
2729: pienteollisuuden tukemiseksi tarkoitetut lai- sista, kuten laajennetun poisto-oikeuden
2730: nat. Esityksen perusteluissa mainitaan, että käyttö ja siirrot eläkesäätiöihin, pienteolli-
2731: helpottuneen rahatilanteen vuoksi pienyrittä- suus ei ole päässyt osalliseksi.
2732: jien lainantarve on mahdollisuus tyydyttää Näistä syistä olisi tulo- ja menoarvioon
2733: yksityisistä rahalaitoksista. Valtio maksaisi palautettava siinä aikaisemmin ollut määrä-
2734: vain sen korkoeron, minkä rahalaitosten an- raha käsi- ja pienteollisuuden !ainoiksi. Sa-
2735: tolainauskorko on valtion perimää pienteolli- malla olisi momentin käyttöä laajennettava
2736: suuslainojen korkoa korkeampi. siten, että lainoista pääsisivät osallisiksi
2737: Hallituksen suunnitelma tulee vaikeutta- myös sellaiset pienyrittäjiin rinnastettavat
2738: maan pienyrittäjien asemaa, sillä heiHä ei itsenäiset yrittäjät kuin esim. ammattiautoi-
2739: ole samoja mahdollisuuksia saada lainava- lijat.
2740: roja rahalaitoksilta joita on suurteollisuus- Kun on kysymys valtion tuesta, olisi laino-
2741: laitoksilla. Jo pelkästään takuiden saannin jen saanti rajoitettava koskemaan vain niitä,
2742: vaikeus tulee useassa tapauksessa estämään joita voidaan yrityksen suuruuden ja omis-
2743: lainan myöntämisen. Pienyritysten lainojen tajan varallisuuden perusteella pitää varsi-
2744: siirtäminen rahalaitoksille tekee ne monessa naisina pienyrittäjinä.
2745: suhteessa hyvin epävarmoiksi. Lainat ovat Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2746: irtisanottavissa milloin tahansa ja niistä val-
2747: tion maksama korkohyvityskin on vuosittai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2748: sen budjettikäsittelyn tuloksista riippuva. tulo- ja menoarvioon 600 000 000
2749: Nykyinen kiristynyt taloudellinen tilanne markan määrärahan käytettäväksi lai-
2750: edellyttäisi, että valtion olisi entistä tehok- noina maaseudun ja asutuskeskusten
2751: kaammin tuettava pienyrittäjiä. Näin voitai- pienyrittäjille.
2752: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
2753:
2754: Kaino Haapanen. Pauli Puhakka.
2755: Martti Linna. Toivo Asvik.
2756: Irma Rosnell. Eino Tainio.
2757: Aarne Pulkkinen. Matti Meriläinen.
2758: Veikko Rytkönen.
2759:
2760:
2761:
2762:
2763: 7 E 587/59
2764: 766
2765:
2766: IV,161.- Rah.al. N:o 66.
2767:
2768:
2769:
2770:
2771: Haapanen ym..: :Määrärahan osoittamisesta Someron vimsto-
2772: talon rakentamiseksi.
2773:
2774:
2775: E d u s k u n n a ll e.
2776:
2777: Somerolla toimivat useat valtion virastot myös se, että Somerolla vallitsee talvisin
2778: hajallaan ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- melkoinen työttömyys. Erityisen ankarasti
2779: teissa. Tämän epäkohdan poistamiseksi on tämä työttömyys on kohdistunut rakennus-
2780: jo useita vuosia ollut vireillä valtion virasto- työväkeen.
2781: talon rakennushanke. Virastotaloon tulisi Viime vuosina on Häme ja erityisesti Lou-
2782: huonetilat postia, poliisia ja verotoimistoa nais-Häme jäänyt lapsipuolen asemaan val-
2783: varten. tion vakinaisia työmäärärahoja jaettaessa.
2784: Someron kunta on osaltaan pyrkinyt myö- Tämä on osittain ollut syynä siihen, että
2785: tävaikuttamaan rakennushankkeen toteutta- työttömyys on eräissä Lounais-Hämeen kun-
2786: miseksi ja lahjoittanut Someron kunnan lii- nissa, kuten Somerollakin, muodostunut erit-
2787: kekeskuksesta erittäin hyvältä paikalta noin täin vaikeaksi. Hallituksen laiminlyöntejä
2788: 2 200 m2 :n suuruisen maa-alueen valtion vi- edes vähäiseltä osalta korjaisi se, että Some-
2789: rastotalon tontiksi. Viisi vuotta sitten teh- ron virastotalon rakennustyöt pantaisiin kii-
2790: tyyn lahjoituskirjaan on sisällytetty ehto, reellisesti alulle. Töiden aloittamiseksi pitäisi
2791: jonka mukaan lahjoitus raukeaa, ellei viras- osoittaa vähintään 20 milj. markkaa; ja jos
2792: totalon rakentamista ole aloitettu elokuun työttömyystilanne kunnassa tulee erittäin
2793: 31 päivään 1959 mennessä. Kunnanvaltuusto vaikeaksi, olisi hallituksella sen lisäksi mah-
2794: on päätöksellään kuitenkin pidentänyt mai- dollisuus käyttää tarkoitukseen työttömyys-
2795: nittua rakennusaikaa. määrärahoja.
2796: Rakennushallituksen toimesta on valtion Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2797: virastotalon rakennussuunnitelmat ja lopulli-
2798: set piirustukset valmistuneet jo noin vuosi että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2799: sitten, mutta tarkoitusta varten ei ole osoi- htlo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
2800: tettu varoja valtion tulo- ja menoarviossa. uudelle momentille 20 000 000 markan
2801: Rakennustöiden kiireellistä aloittamista määrärahan Someron virastotalon ra-
2802: puoltaa, paitsi valtion antama sitoumus ja kennustöiden aloittamiseksi.
2803: valtion virastojen puutteelliset olosuhteet,
2804: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
2805:
2806: Kaino Haapanen. Eino Raunio.
2807: Kauko Tamminen. H. Törmä.
2808: 767
2809:
2810: IV,162. - Rah.al. N: o 67.
2811:
2812:
2813:
2814:
2815: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi-
2816: ja pienteollisuuden neuvontatyötä varten.
2817:
2818:
2819: Eduskunnalle.
2820:
2821: Eduskunta myönsi vuoden 1955 toisessa Toimintamuodoista mainittakoon neuvonta-
2822: lisämenoarviossa 20 milj. markkaa käsi- ja käynnit yrityksissä, määräaikoina ja -pai-
2823: pienteollisuuden neuvontatyötä varten ja oli koissa järjestetyt neuvontatilaisuudet ja
2824: se siitä lähtien menoarviossa (13 Pl. kurssit sekä tiedotuspalvelu.
2825: XVII: 33. Käsi- ja pienteollisuuden neu- Neuvontatoiminnasta saadut kokemukset
2826: vonta ja muu edistäminen) vuosittain saman- ovat olleet myönteiset. Työmäärä on jatku-
2827: suuruisena, kunnes eduskunta korotti sen vasti lisääntynyt ja äskettäin valmistuneessa
2828: vuoden 1959 menoarviossa 30 839 700 mark- pienteollisuusneuvottelukunnan mietinnössä
2829: kaan. Määrärahan turvin perustettiin vuo- pienteollisuuden kehittämisestä ja laajenta-
2830: den 1956 alkupuolella kauppa- ja teollisuus- misesta on ehdotettu monia uusia tehtäviä
2831: ministeriön teollisuusosastoon käsi- ja pien- neuvontaorganisaation suoritettavaksi. Näin
2832: teollisuustoimiston johdolla toimiva yli koko ollen on myös neuvontaorganisaation toimin-
2833: maan ulottuva pienteollisuuden neuvonta- nan laajentaminen ja tehostaminen tarpeen.
2834: organisaatio, johon nykyisin kuuluu kolme- Liiketaloudellisten tehtävien ja erikoisesti
2835: toista pienteollisuuspiiritoimistoa. Ne sijaitse- markkinointiasioiden jatkuvasta lisääntymi-
2836: vat Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Mik- sestä johtuen olisi välttämätöntä saada liike-
2837: kelissä, Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, taloudelliset neuvojat myös Kajaanin, Mik-
2838: Seinäjoella, Vaasassa, Kajaanissa, Oulussa ja kelin ja Vaasan piireihin, kuten kaikissa
2839: Rovaniemellä. muissakin piireissä on, sekä kaksi markki-
2840: Neuvontatoimistojen toiminta-alueet nou- noinnin erikoisneuvojaa, joista toinen koti-
2841: dattavat eräitä poikkeuksia lukuunottamatta markkinoita ja toinen vientiä varten. Samoin
2842: työvoimapiirijakoa. Kussakin piirissä toimii tarvittaisiin eri toimialoihin erikoistuneita
2843: teknillinen ja liiketaloudellinen neuvoja lu- teknillisiä neuvojia lisää.
2844: kuunottamatta Kajaanin, Mikkelin ja Vaasan Pienteollisuuden edistämiseksi ja siten tuo-
2845: piirejä, joissa on määrärahan riittämättö- tannon ja työllisyyden lisäämiseksi laajenta-
2846: myyden vuok-..si vain teknillinen neuvoja. malla ja tehostamalla pienteollisuuden neu-
2847: Neuvontatoiminnan tarkoituksena on pien- vontaorganisaation toimintaa ehdotamme
2848: teollisuudelle suotuisten perustoimintaedelly- edelläolevan perusteella,
2849: tysten luominen ja siten tuotannon ja työlli-
2850: syyden lisääminen. Varsinaisen neuvonta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2851: työn lisäksi suorittavat neuvojat mm. teollis- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
2852: tamisen edellytysten tutkimista ja selvittelyä vun 33 nwmentille lisäyksenä
2853: sekä ministeriön antamien erikoistehtävien 10 000 000 markkaa käsi- ja pienteol-
2854: kuten pienteollisuus-, työllisyys- ja vienti- lisuuden neuvontatyötä varten.
2855: maksulainoihin liittyvien tehtävien hoitoa.
2856: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
2857:
2858: K. F. Haapasalo. Kustaa Alanko. Niilo Nieminen.
2859: Kalle Matilainen. Väinö Tikkaoja. Edvard Pesonen.
2860: Veikko Helle. Esu Niemelä. Viljo A. Virtanen.
2861: Georg Eriksson. Grels Teir. Arvo Ahonen.
2862: Joh. Wirtanen.
2863: 768
2864:
2865: IV,163.- Rah.al. N:o 68.
2866:
2867:
2868:
2869:
2870: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
2871: men Kirkon Sisälähetysseuralle Vaalijalan keskuslaitoksen
2872: V rakennusvaiheen rakennustöiden aloittamiseksi.
2873:
2874:
2875: E d u s k u n n a 11 e.
2876:
2877: Suomen Kirkon Sisälähetysseura r. y. on laitoksessa tulee olemaan Rautalammilla ja
2878: syksyllä 1949 aloittanut Pieksämäen mlk:n Kuopiossa sijaitsevia erillisiä opetus- ja työ-
2879: Nenonpellossa Vaalijalan keskuslaitoksen ra- koteja lukuunottamatta, 513 hoitopaikkaa sy-
2880: kentamisen valtion viranomaisten hyväksy- västi vajaamielisille.
2881: män yhtenäisen kokonaissuunnitelman poh- Tähän mennessä on rakennussuunnitelmaa
2882: jalla, joka käsittää yhteensä n. 95 000 ms toteutettu seuraavasti:
2883: rakennustilaa ja jonka toteuduttua keskus-
2884: vv. 1949-52 I rakennusvaihe 18 500 ms 64 hoitopaikkaa
2885: 1952-53 II 10050 128
2886: " 1953-54 III " 14890 " 128 "
2887: " 1955-56 IV " 18 840 " 88 "
2888: " " " "
2889: I-IV rakennusvaiheet yhteensä 62 280 ms 408 hoitopaikkaa
2890:
2891: Tähänastiset perustamiskustannukset ovat 14 565 m3 ja uusia hoitopaikkoja saataisiin
2892: olleet, irtaimiston perushankinnat mukaan- 40. Hoitopaikkojen lisäys jäisi kustannuksiin
2893: luettuina, 601 684 303 mk. Valtiolta on saatu verrattuna tässä vaiheessa pienehköksi sen
2894: avustuksena 192 021500 mk ja lainana vuoksi, että aikaisemmassa vaiheessa on vä-
2895: 188 707 500 mk, joten valtion rahoitusosuus littömästi huonettavien käyttöön tarkoitet-
2896: on ollut n. 63.3% perustamiskustannuksista. tuja rakennuksia rakennettu suhteel'lisesti
2897: Vuosina 1956, 1957 ja 1958 Suomen Kir- enemmän kuin välttämättömiä talous-, hal-
2898: kon Sisälähetysseura on anonut valtiolta linto- yms. tiloja ja henkilökunnan asuntoja.
2899: määrärahoja rakennustöiden jatkamiseen, Nyt rakennettavaksi ehdotetut rakennukset
2900: mutta anomukset eivät ole johtaneet tulok- ovat keskuslaitoksen toiminnalle ehdottoman
2901: seen. Nyt on seura anonut sosiaaliministe- tarpeellisia ja omiaan edistämään laitoksen
2902: riöitä 25. 3. 1959 vajaamielislain edellyttämää työmahdollisuuksia ja myös henkilökunnan
2903: 2/3: n avustusta ja 1/3: n lainaa keskuslai- saantia, jota asuntojen puute nyt suuresti
2904: toksen V rakennusvaiheen perustamiskustan- vaikeuttaa. Rakennustöiden jatkaminen olisi
2905: nuksiin, jotka arvion mukaan nousevat erittäin tärkeätä myös Pieksämäen seudun
2906: 160 621500 mk: aan. Lain edellyttämä täysi- vaikeata työllisyystilannetta silmälläpitäen.
2907: määräinen valtion avustus olisi 107 081000 Olihan yksistään Pieksämäen kauppalassa
2908: mk ja laina 53 540 500 mk. Tässä vaiheessa työttömyyskortistoon hyväksyttyjen luku
2909: rakennettaisiin sairaala, toimisto, hoitajien viime talvena pitkään 300:n vaiheilla ja
2910: asuntola, ylihoitajien ja yövalvojien asuin- vielä viime kesäkuun lopullakin yli 150: n,
2911: rakennus, apulaislääkärin, psykologin ja ta- minkä lisäksi mm. Pieksämäen mlk: ssa oli
2912: loudenhoitajan asuinrakennus sekä tarvitta- työttömiä vaikeimpana aikana n. 120. Talvi-
2913: vat huoltokäytävät ja putkikanaalit sosiaali- kautena 1959-60 tulee työttömien luku
2914: ministeriölle esitettyjen rakennus- ja han- kauppalan työllisyyslautakunnan arvion mu-
2915: kintaohjelman, rakennuspiirustusten ja työ- kaan vaihtelemaan 255: stä 335: een ja maa-
2916: selitysten mukaisesti. Rakennustilaa olisi laiskunnan työllisyysnäkymät ovat selvästi
2917: IV,163. - Haapasalo ym. 769
2918:
2919: synkemmät kuin vuosi sitten. Kaikkein tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
2920: keintä olisi kuitenkin se, että Vaalijalan tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
2921: keskuslaitoksen rakennustöitä jatkamalla voi- kan määrärahan avustukseksi Suomen
2922: taisiin edes jossain määrin helpottaa vajaa- Kirkon Sisälähetysseuralle käytettä-
2923: mielishoitopaikkojen puutetta, joka maas- väksi Vaalijalan keskuslaitoksen V ra-
2924: samme edelleen on erittäin kipeä. kennusvaiheen rakennustöiden aloitta-
2925: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, miseen.
2926: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
2927:
2928: K. F. Haapasalo. Onni Mannila.
2929: Sylvi Siltanen. Sylvi Halinen.
2930: Veikko Helle. Edvard Pesonen.
2931: Anni Flinck. Viljo A. Virtanen.
2932: Lyyli Aalto. Varma K. Turunen.
2933: Pentti Niemi. Arvo Ahonen.
2934: Meeri Kalavainen. Sulo Hostila.
2935: Esu Niemelä. Ensio Partanen.
2936: Niilo Nieminen. Elis Manninen.
2937: Lempi Lehto. Onni Hiltunen.
2938: 770
2939:
2940: IV,164.- Rah.al. N:o 69.
2941:
2942:
2943:
2944:
2945: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi So-
2946: keain Keskusliitolle sokeain käsityöläisten tuotteiden
2947: myyntitoimintaa varten.
2948:
2949:
2950: Eduskunnalle.
2951:
2952: Viime vuosien työttömyyskaudet ovat eri- pääasiallisen toimeentulonsa saavien sokeain
2953: tyisen vaikeina kohdistuneet maamme inva- lukumäärä on sotia edeltäneestä n. 1200-
2954: liideihin ja yleensä osa- eli vajaatyökykyisiin 1 300 sokeasta noussut yli 2 000, on kuiten-
2955: ja mitä vaikeampivammaisesta on kysymys, kin halpojen tehdasvalmisteisten harja-, rot-
2956: sitä vaikeampaa on asianomaisen ollut päästä tinki- ja korihuonekalutuotteiden yhä lisään-
2957: tuottavaan työhön. Tämä koskee varsinkin tyvä tarjonta suuresti vaikeuttanut vastaa-
2958: 100%: n sokeita. Tilanteen helpottamiseksi vien sokeain tuotteiden markkinoimista.
2959: onkin nyttemmin perustettu työhönsijoitus- Tästä johtuen heidän keskuudessaan on nyt
2960: toimistoja, joiden kustannukset suoritetaan huomattavasti työttömyyttä. Koska he eivät
2961: invaliidihuoltolain nojalla valtion varoista. kuitenkaan halua mitenkään joutua yhteis-
2962: Yksi sellainen toimii myös sokeita ja näkö- kunnan armoille, vaan toivovat saavansa
2963: vikaisia varten. Näin tehostettu työnvälitys- tehdä heille soveltuvaa työtä, olisi mieles-
2964: toiminta ei kuitenkaan ole millään tavoin tämme tehtävä kaikki mahdollinen heidän
2965: kyennyt helpottamaan sokeain vaikeata ase- työllisyytensä turvaamiseksi. Maamme sokeat
2966: maa, vaan heidän työll.isyytensä ja toimeen- odottavatkin tässä mielessä hartaasti edus-
2967: tulonsa turvaaminen on pääosaltaan edelleen kunnan ja valtiovallan pelastavia toimenpi-
2968: jäänyt heidän omatoimisuutensa ja omien teitä tämän vaikean tilanteen helpottami-
2969: järjestöjensä, ennen kaikkea Sokeain Keskus- seksi. Sokeain Keskusliitto r.y. on jo vuonna
2970: liitto - De Elindas Centralförbund r.y: n 1948 kahdesti tehnyt esityksen tämän maam-
2971: toiminnan varaan. me sokeain keskuudessa esiintyvän työttö-
2972: Tunnustaen mainitun keskusliiton tärkeän myyden torjumiseksi. Viimeksi kuluneen
2973: merkityksen tässä suhteessa myönsi edus- vuoden marraskuussa teki liitto sitä koske-
2974: kunta sokeain jatkuvan työllisyyden turvaa- van esityksen kulkulaitosten ja yleisten töi-
2975: miseksi vuoden 1945 viimeisessä lisämenoar- den ministeriölle ja sosiaaliministeriölle,
2976: viossa momentin 19 Pl. II: 16 kohdalla So- mutta ei ole saanut siihen tähän mennessä
2977: keain Keskusliitolle 5 000 000 markan suu- minkäänlaista vastausta.
2978: ruisen lainan raaka-ainehankintoja varten Kun työttömyystilanne maamme sokeain
2979: sekä edelleen vuoden 1948 varsinaisessa tulo- keskuudessa on siitä pitäen vielä huomatta-
2980: ja menoarviossa momentin 19 Pl. II: 21 koh- vasti vaikeutunut, on sokeain piirissä lopulta
2981: dalla vielä saman määräisen avustuslainan päädytty siihen, että ainoana pelastavana toi-
2982: samaan tarkoitukseen. Näiden varojen tur- menpiteenä voisi valtiovalta parhaiten tukea
2983: vin onkin liitto kyennyt rahoittamaan raaka- heitä käyttämällä alaisissaan laitoksissa ny-
2984: ainehankintansa sekä hankkimaan aivan vält- kyistä suuremmassa määrin sokeain valmis-
2985: tämättömän tarpeen tyydyttävän raaka-aine- teita. Mikäli kaikki valtion laitokset, kuten
2986: varaston, mikä ynnä liiton harjoittama so- sairaalat, puolustuslaitos ja rautatiet yms.
2987: keain tuotteiden markkinoimisesta huolehti- saataisiin sokeain asiakkaiksi, olisi tilanne
2988: minen ovat tehneet työkykyisille sokeille mah- maamme sokeain kohdalta pelastettu ja he
2989: dolliseksi jatkuvasti työskennellä heille so- voisivat luottavaisin mielin jatkaa työnte-
2990: veltuvilla, varsin harvalukuisilla tuotanto- koaan. Käsityksemme mukaan olisi tämän-
2991: aloilla. Saman aikaisesti kun sokeain käsi- kaltainen tukeminen myös valtiovallan edun
2992: työammatteja harjoittavien ja sen kautta mukaista. Toisaalta on sokeain tuotteiden
2993: IV,164. - Haapasalo ym. 771
2994:
2995: laatu tunnettu siksi hyväksi, ettei siinä suh- me, ettei esittämämme toimenpide ole miten-
2996: teessa liene moitteelle sijaa. kään ristiriidassa valtiovallan muita kansa-
2997: Hyvin ymmärrettävistä syistä eivät so- laisryhmiä nykyisen vaikean taloudellisen ti-
2998: keain käsityönä valmistamat tuotteet, vaikka lanteen aikana tukevan toiminnan kanssa.
2999: ovatkin täysin laatukelpoisia, pysty hintansa Tällaisen valtiovallan myöntämän avustuksen
3000: puolesta kilpailemaan koneellisesti valmistet- turvin maamme sokeat käsityöntekijät voisi-
3001: tujen harjatuotteiden kanssa, minkä vuoksi vat tuotteitaan myydä täysin kilpailuhintaan
3002: olisi työttömyysvaroista tarpeellista saada valtion laitoksiHe.
3003: avustusta eli tukipalkkiota sokeain käsityönä Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi-
3004: valmistamien tuotteiden kilpailukykyiseksi tämme,
3005: tekemiseen siinä määrin kuin se valtion lai-
3006: tosten sokeilta tässä tapauksessa ostamien että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3007: tuotteiden kohdalta osoittautuu tarpeelliseksi, tulo- ja menoarvioon avustukseksi So-
3008: koska muussa tapauksessa em. tuotteiden ko- keain Keskusliitto - De Elindas
3009: neellinen tuotanto tyrehdyttää kokonaan so- Centralförbund r.y: lle 20 000 000
3010: keain käsityönä vaJmistamien tuotteiden me- markkaa sokeain käsityöläisten tuottei-
3011: nekin ja sokeat sekä heidän perheidensä tu- den myymiseksi täysin kilpailuhintaan
3012: hatmääräinen joukko lopulta joutuu koko- valtion laitoksille.
3013: naan yhteiskunnan avun varaan. Katsoisim-
3014: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
3015:
3016: K. F. Haapasalo. Sylvi Siltanen.
3017: Väinö Leskinen. Arvo Ahonen.
3018: Eetu Karjalainen. 0. Lindblom.
3019: Veikko Helle. Eino Raunio.
3020: Lempi Lehto. Väinö Tikkaoja.
3021: Kalle Matilainen. Edvard Pesonen.
3022: Pentti Niemi.
3023: 772
3024:
3025: IV,165. - Rah.al N: o 70.
3026:
3027:
3028:
3029:
3030: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pienteol-
3031: lisuudelle.
3032:
3033:
3034: E d u s k u n n a ll e.
3035:
3036: Eduskunta on vuodesta 1951 alkaen vuo- laskelmien perusteella on voitu todeta, että
3037: sittain osoittanut määrärahan jaettavaksi 600 milj. mk: n vuotuisella lainamäärärahalla
3038: käsi- ja pienteollisuudelle. Viime vuosina on aikaansaatu n. 1 500 uutta pysyvää työ-
3039: tämä määräraha on ollut suuruudeltaan 600 tilaisuutta, eli työpaikka on tullut maksa-
3040: milj. mk, laina-anomusten summan noustessa maan n. 400 000 mk.
3041: eräinä vuosina neljä kertaa suuremmaksi. Nyt voidaan kuitenkin todeta, että hallitus
3042: Käsi- ja pienteollisuuslainojen turvin on on pyyhkinyt v:n 1960 budjetista koko-
3043: siis voitu tyydyttää vain kaikkein välttä- naan pois tämän lainamäärärahan ja esittää
3044: mättömin luotontarve. ·Jatkuvasti on huo- sen siirrettäväksi pankkien lainoitettavaksi.
3045: mattava osa pienteollisuuslainahakemuksista Tällaisen toimenpiteen seuraukset saattaisi-
3046: jouduttu hylkäämään määrärahan riittämät- vat olla hyvinkin kohtalokkaat pienteolli-
3047: tömyyden vuoksi huolimatta siitä, että sopi- suuden kehittämiselle ja varmaa on, että
3048: via lainoituskohteita myös hylättyjen hake- ainakin syrjäisten seutujen, joille kaikkein
3049: musten joukossa on ollut runsaasti. kipeimmin työllisyydenkin vuoksi näitä lai-
3050: Vuodesta 1956 lähtien on ollut toimin- noja tarvittaisiin, pienteollisuuden kehittämi-
3051: nassa kauppa- ja teollisuusministeriön teolli- nen tyrehtyisi.
3052: suusosaston yhteydessä käsi- ja pienteollisuu- Edelläesitettyyn perustuen ja lisäksi no-
3053: den neuvontaorganisatio, joka käsittää tällä jautuen pienteollisuusneuvottelukunnan mie-
3054: hetkellä 13 eri puolille maata sijoitettua tinnön pääomakysymystä käsittelevään osaan
3055: piiritoimistoa. Piiritoimistot työskentelevät ehdotamme,
3056: kiinteästi luodakseen edellytykset pienteolli-
3057: suuden kehittymiselle maassamme, samalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3058: suorittaen pienteollisuuslainojen käytön oh- tulo- ja menoarvioon 1 milja1·din
3059: jausta. markan määrärahan jaettavaksi halpa-
3060: Pienteollisuuslainojen vaikutus työllisyy- korkoisina lainoina pienteollisuudelle.
3061: teen on varsin huomattava. Tarkastettujen
3062: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
3063:
3064: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Väinö Leskinen.
3065: Edvard Pesonen. Elis Manninen. Veikko Helle.
3066: Viljo A. Virtanen. Mikko Hult. Kustaa Alanko.
3067: 773
3068:
3069: IV,166.- Rah.al. N:o 71.
3070:
3071:
3072:
3073:
3074: Haapasalo ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Mik-
3075: kelin kuuromykkäinkoulun uudisrakennuksen rakenta-
3076: mista varten.
3077:
3078:
3079: E d u s k u n n a ll e.
3080:
3081: Mikkelin kuuromykkäinkoulu toimii erit- massa ja pitäisi saada pikaisesti toteutetuksi,
3082: täin ahtaissa ja alkeellisissa tiloissa vanhoissa ehdottaen talousarvioon varattavaksi 60 %
3083: rakennuksissa. Käynneillään tässä laitoksessa rakennuskustannuksista eli 105 milj. mk.
3084: ovat kansanedustajat ja valtion viranomaiset Kun kysymyksessä on kouluta1o, jossa ope-
3085: todenneet, että rakennustyöt uuden koulun tustoimi on normaalia paljon hankalampaa
3086: saamiseksi olisi nopeasti toteutettava, mutta ja toisaalta ahtaus ja alkeellisuus estää kou-
3087: siitä huolimatta ratkaisu on siirtynyt vuo- lutoimen tehostamisen, ei tämän rakentamista
3088: desta toiseen . .Auttaakseen asiaa on Mikkelin pitäisi jättää työttömyystöiden -varaan, vaan
3089: kaupunki tarjonnut uuden tontin sopivam- olisi rakennettava ilman työttömyystöiden
3090: malta paikalta, johon on laadittu uuden kou- mukanaan tuomia taukoja. Myös Mikkelin
3091: lutalon piirustukset ja muut suunnitelmat, työttömyystilanne on sellainen, että tällaista
3092: mutta lakiesitystä aluevaihdosta ei ole edus- työmaata sinne erittäin kipeästi tarvitaan.
3093: kunnalle vielä jätetty. Uudesta koulutalosta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3094: tulisi 20 000 m3 suuruinen ja kustannusarvio
3095: päättyy n. 180 000 milj. mk: aan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3096: Vuoden 1960 valtion tulo- ja menoarviossa tulo- j<~J menoarvioon 20 Pl. II luvun
3097: on hallitus esittänyt em. kuuromykkäinkou- 52 momentiUe lisäystä 80 miljoonaa
3098: lun rakennustöiden aloittamiseen 25 milj. mk. markkaa Mikkelin kuuromykkäinkou-
3099: Kouluhallitus on puolestaan ilmoittanut, että lun nndisrakennuksen rakennnstöiden
3100: tämä koulu on ensimmäisellä sijalla kuuro- aloittamiseksi.
3101: mykkäin- ja sokeainkoulujen rakennusohjel-
3102: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3103:
3104: K. F. Haapasalo. Arvo Ahonen.
3105: Veikko Helle. Sylvi Siltanen.
3106: Lyyli Aalto. Ensio Partanen.
3107: Edvard Pesonen. Pentti Niemi.
3108:
3109:
3110:
3111:
3112: 8 E 587/59
3113: 774
3114:
3115: 1V,167.- Rah.al. N:o 72.
3116:
3117: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkurssikeskuk-
3118: sen rakentamiseksi Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan
3119: a~ueelle.
3120:
3121:
3122: E d u s k u n n a ll e.
3123:
3124: Maaseutuväestön merkitys tärkeimmän teol- Koska Etelä-Savon mahdollisuudet inten-
3125: lisuudenhaaramme, metsäteollisuuden raaka- siivisen metsätalouden harjoittamiseen ovat
3126: aineen tuottajana ja hankkijana metsistä on sangen hyvät ja sen merkitys rakenteilla
3127: viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Maa- olevan uuden metsäteollisuuden raaka-aineen
3128: tilametsistämme saadaan noin % teollisuuden hankinta-alueena on jatkuvasti lisääntymässä,
3129: raaka-aineesta, ja metsätöistä suorittaa valta- on pidettävä välttämättömänä metsäkurssi-
3130: osan maatilojen väestö. Tohtori Lauri Hei- keskuksen aikaansaamista tähän maakuntaan
3131: kinheimon tutkimusten mukaan 50 % maa- mahdollisimman nopeasti. Koska Etelä-Savon
3132: seudun työkykyisistä 18-19 vuoden ikäisistä metsistä 82 % on yksityismetsiä, on vastuu
3133: miehistä käy ansiotyössä metsässä. raaka-aineen tuottamisesta ja jatkuvasta
3134: Maaseutuväestön metsätaloudellisen am- riittävyydestä lankeava valtaosaltaan niille.
3135: mattitaidon tarve niin puun tuottajana kuin Paikallinen metsänhoitolautakunta on pe-
3136: metsätöiden tekijänä on siis erittäin suuri, rusteellisen tiedustelun ja harkinnan jälkeen
3137: mutta sen sijaan mahdollisuudet auttaa maa- päätynyt siihen, että Mäntyharjun pitäjässä
3138: seudun nuoria tulevina isäntinä hoitamaan sijaitseva Tyllilän tila on edullisin saatavissa
3139: metsätalouttaan ja suorittamaan metsätöitä oleva paikka metsäkurssikeskuksen tulokselli-
3140: ovat varsin vähäiset. Tällä haavaa on näet selle toiminnalle Etelä-Savossa. Hankittuaan
3141: toiminnassa vasta vain yhdeksän metsäkurssi- tilan äskettäin omistukseensa metsänhoitolau-
3142: keskusta, joista kaksi täydellisintä tunnetaan takunta luovuttaa valtiolle tarvittavan maa-
3143: metsänhoitokouluina. Kokemukset tästä kou- alueen kurssikeskuksen paikaksi.
3144: lutustoiminnasta ovat erittäin myönteiset, ja Kurssikeskusta varten on laadittu raken-
3145: sen vaikutus on jo havaittavissa näiden kurs- nuspiirustukset sekä kustannusarvio, joka
3146: sikeskusten ympäristöalueilla niin metsäta- päättyy 33 000 000 markan summaan. Piirus-
3147: louksien hoidon tehostumisena kuin ammatti- tusten mukaisesti kurssikeskus tulisi sisältä-
3148: taidon ja ansioitten kohoamisena, vaikka mään asuin- ja huoltotilojen ohella riittävät
3149: vanhimmat näistä kurssikeskuksista ovat toi- tilat ajanmukaista metsänhoidon ja metsä-
3150: mineet vasta vuosikymmenen. työn, myös koneellistetun metsätyön opetta-
3151: Tarkasteltaessa nyt valmiina olevien met- mista varten. Kurssikeskuksen ympärillä ole-
3152: säkurssikeskusten sijaintia todetaan, että vat lähimetsät tarjoavat käytännön koulutus-
3153: Saimaan eri puolilla sijaitsevien Etelä-Savon, toiminnalle erinomaiset mahdollisuudet.
3154: Itä-Savon ja Etelä-Karjalan metsänhoitolau- Viitaten edelliseen sekä toivomusaloittee-
3155: takuntien muodostama kaakkoisen Suomen seen n: o 167/1959 ehdotamme,
3156: laaja alue on edelleen ilman tällaista nyky-
3157: oloissa jo välttämätöntä metsäkurssikeskusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3158: Etelä-Savo on erittäin heikossa asemassa sen tulo- ja menoarvioon 33 000 000 mar-
3159: vuoksi, ettei siellä ole maaseutunuorisolla kan suuruisen määrärahan metsäkurs-
3160: muitakaan mahdollisuuksia saada ajan ta- sikeskuksen rakentamiseksi Etelä-Sa-
3161: salla olevaa käytännön ammattiopetusta met- von metsänhoitolautakunnan alueelle.
3162: sätaloudellisissa asioissa.
3163: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
3164:
3165: Sylvi Halinen. V. E. Svinhufvud. Edvard Pesonen.
3166: Esu Niemelä. Hilja Väänänen. Marja Lahti.
3167: Viljo A. Virtanen. Eemil Partanen. Kerttu Saalasti.
3168: Johannes Virolainen. Atte Pakkanen.
3169: 775
3170:
3171: IV,168. - Rah.al. N:o 73.
3172:
3173:
3174:
3175:
3176: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon-Parik-
3177: kalan ratasuunnan täydennystutkimuksen suorittamiseksi.
3178:
3179:
3180: E d u s k u n n a ll e.
3181:
3182: Kuten jo useaan otteeseen tehdyissä niin osoittavat uuden kyseellisen radan taloudelli-
3183: raha- kuin toivomusaloitteissa on esiintuotu, sen kannattavuuden. Kun rajaseudulla ja
3184: katkaisi valtakunnan nykyinen raja maamme Itä-Suomella jo sinänsä on omat elämis-
3185: itäosan valtasuonen, Karjalan radan. Seu- ja kehittymisvaikeutensa, on suoranainen
3186: rauksena on ollut jo yli 14 vuoden ajan pa- välttämättömyys niin tämän rajaseudun kuin
3187: hasti vaikeutunut niin raskaan kuin muun- koko maan kannalta, että menetetty kulku-
3188: kin tavaran ja varsinkin puutavaran kulje- ja liikenneyhteys mitä pikimmin saataisiin
3189: tuksen suoritus laajoilta ylikasvuisilta Itä- palautetuksi ja menetetty Karjalan rata kor-
3190: Suomen metsäalueilta satamiin ja suuriin vatuksi uudella Onkamon-Parikkalan ra-
3191: Etelä-Suomen teollisuuskeskuksiin. dalla, joka sinänsä ei oikeastaan ole uusi
3192: Radan puute on samalla tietenkin ehkäis- rata, vaan menetetyn vastike.
3193: syt koko normaalin taloudellisen kehityksen On sanottu, että kuntien suorituttama rata-
3194: ja aiheuttanut jatkuvaa ja pysyvää, kohtuu- suunnan tutkimus olisi ainakin osittain rau-
3195: tonta työttömyyttä maamme itäosan laajoilla tatiehallituksen toimesta suoritettava uudel-
3196: alueilla, josta niin valtiolle kuin varsinkin leen, sentakia olisi toimenpide ensi tilassa
3197: vähävaraisille Itä-Suomen kunnille on koitu- toimitettava.
3198: nut suuria taloudellisia vaikeuksia. Niin rau- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
3199: tatiehallituksen kuin eduskunnankin tiedossa dotamme,
3200: ovat ne perusteelliset Onkamon-Parikkalan
3201: uuden ratasuunnan tutkimus- ja muut toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3202: menpiteet, joihin kunnat jo vuosia sitten tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
3203: oma-aloitteisesti ryhtyivät ja jotka asiantun- kan määrärahan Onkamon-Parikka-
3204: tijoiden lausunnon ja laskelmien mukaan lan ratasuunnan täydennystutkimuk-
3205: sen suorittamiseksi.
3206: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
3207:
3208: R. Hallberg. Toivo Niiranen. Erkki Tuuli.
3209: Antti Kukkonen. Pauli Puhakka. Varma K. Turunen.
3210: Vilho Turunen. Yrjö Sinkkonen. Ale Holopainen.
3211: 776
3212:
3213: IV,169.- Rah.al. N:o 74.
3214:
3215:
3216:
3217:
3218: Hara ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
3219: hallituksen kanavaosaston yli-insinöörin viran säilyttä-
3220: mistä varten.
3221:
3222:
3223:
3224: E d u s k u n n a II e.
3225:
3226: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- juuri tämän raaka-aineen vesikuljetusmah-
3227: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1960 on dollisuuksien parantamiseen, palvellen osasto
3228: kohdalla 12 Pl. II: 1 (Tie- ja vesirakennus- siten sekä puunjalostusteollisuutta että met-
3229: hallitus, palkkaukset) mm. ehdotettu, että sänomistajia.
3230: edellyttäen, että toimistoinsinöörin yp. virka Vaikka puutavaran kuljetuksissa lyhyillä
3231: ( 34 pl.) perustetaan, voidaan kanavaosaston matkoilla on viime vuosina havaittu siirty-
3232: yli-insinöörin, johtajan, virka (37 pl.) lak- mistä maanteille, on puunjalostusteollisuuden
3233: kauttaa sekä että kanavaosasto osastona lak- raaka-aineiden pitkien matkojen massakulje-
3234: kautetaan ja sen sijaan perustetaan kanava- tus jatkuvasti vesiteiden varassa, ja tulee
3235: toimisto, joka liitetään nykyiseen vesistöjär- näin varmaan vastaisuudessakin olemaan.
3236: jestelyosastoon. Tämä tarkoittaa tie- ja vesi- Kun puutavaran nippukuljetusta varten on
3237: rakennushallituksen kahden, tehtäviensä puo- maamme vesitieverkostoa jo menestykselli-
3238: lesta täysin erilaisen osaston, nimittäin toi- sesti ryhdytty mukauttamaan mm. uittosulku-
3239: saalta kulkulaitoksiin lukeutuvan kanavaosas- ja rakentamalla ja väyliä oikaisemalla, olisi
3240: ton ja toisaalta vesistöjärjestelyosaston yh- tämän puunjalostusteollisuudelle merkityk-
3241: distämistä. Kun tämä toimenpide merkitsisi sellisen kehityksen edistämiseksi voitava käyt-
3242: vesiasiain etujen valvonnan huomattavaa hei- tää voimat mahdollisimman tehokkaasti.
3243: kontumista koko maassa ja takaiskua pyrki- Tässä mielessä on kanavaosaston joustava ja
3244: myksille parantaa luonnon maallemme suo- tehokas toiminta välttämätön, mikä edellyt-
3245: mien vesirikkauksien käyttöä vesikuljetuksen tää osaston toimintaa itsenäisenä osastona.
3246: hyväksi, haluamme asian johdosta esiin Maamme satamaolojen rationalisoimiseen
3247: tuoda seuraavaa: on julkisuudessa viime aikoina kiinnitetty
3248: Vesistöjärjestelyosaston tehtäviin kuuluvat enemmän huomiota ja on tie- ja vesiraken-
3249: pääasiallisesti vesioikeuslain määräämien kat- nushallituksen kanavaosasto se valtion tek-
3250: selmusten toimittaminen ja vesistöjen jär- nillinen elin, joka antaa lausuntoja satama-
3251: jestelyyn liittyvät tehtävät. Maan voima- asioista. Myös tällä lohkolla tulevat osaston
3252: talouden jatkuva kehittyminen ja mm. sen tehtävät lisääntymään. Tässä yhteydessä on
3253: vaatimien katselmusten lukumäärän lisään- myös syytä mainita, että tie- ja vesiraken-
3254: tyminen on kasvattanut osaston työmäärää, nushallituksen kanavaosasto merenkulkuhalli-
3255: ja edellyttää niiden hoito omaa osastoa. tuksen toimeksiannosta suorittaa tämän kes-
3256: Kanavaosaston tehtävänä on huolehtia kusviraston tarvitsemat luotsisatamien raken-
3257: maan vesitieverkoston, lähinnä kanavalai- nustyöt ja väylien ruoppaukset.
3258: toksen, vesikulkuväylien, laitureiden ja sata- Kanavaosaston tehtävät ja työkenttä ovat
3259: mien rakentamisesta, kunnossapidosta ja ke- siis luonteeltaan täysin erilaiset kuin vesistö-
3260: hittämisestä. Osaston tehtävät ovat näin järjestelyosaston, joten näiden osastojen yh-
3261: ollen luonteeltaan kulkulaitosalaan kuuluvia, distäminen yhden ja saman osaston alaiseksi
3262: lähinnä rakennusteknillisiä insinööritöitä. ei ole tarkoituksenmukaista, eikä myöskään.
3263: Nykyisen kanavaliikenteen pääosan muodos- valtion ja maan etujen mukaista. Kanava-
3264: taa raakapuutavaran nippukuljetus ja kes- osaston tehtävät ovat viime vuosien voimak-
3265: kittyy kanavaosaston toiminta pääasiallisesti kaan kehityksen johdosta myöskin kasvaneet
3266: IV,169. - Bara ym. 777
3267:
3268: .snna maarm, että mm. osaston insinöörityö- ei aikaansaataisi muuta numerollistakaan
3269: voimaa on täytynyt enemmän kuin kaksin- säästöä kuin yli-insinöörin ja toimistoinsi-
3270: kertaistaa vuodesta 1954; nykyisin työsken- nööri yp: n virkojen palkkojen erotus eli
3271: telee osastolla 9 insinööriä. 335 880 markkaa, ehdotamme edellä esittä-
3272: Aikana, jolloin vesistörikkaan maamme määmme viitaten,
3273: vesikuljetuksille suomien etujen mahdolli-
3274: simman tehokasta hyväksikäyttöä tulisi kai- että Eduskunta päättäisi säilyttää
3275: kin tavoin edistää, merkitsisi vesistöjärjes- tie- ja vesirakennushallituksen kanava-
3276: tely- ja kanavaosastojen yhdistäminen kehi- osaston edelleen osastona ja pysyttää
3277: tyksessä valitettavaa taka-askelta ja aiheut- sen yli-insinöörin viran, jolloin ehdo-
3278: taisi menetyksiä, joiden rinnalla ehdotuksen tettua toimistoinsinöörin yp. virkaa ei
3279: kautta nyt saavutettava säästö on pelkästään tarvitsisi perustaa, sekä ottaisi vuo-
3280: näennäinen. Sen toteuttaminen merkitsisi lu- den 1960 tulo- ja menoarvion 12 Pl.
3281: paavan kehityksen katkaisemista, koetta, jo- II luvun 1 momentille lisäystä yli-
3282: hon vesistörikkaalla maallamme ei ole varaa. insinöörin (37 pl.) ja toimistoinsinöö-
3283: Kun kanavaosastolla ja vesistöjärjestely- rin yp. (34 pl.) virkojen palkkojen
3284: {)Sastolla on kummallakin omat erilliset teh- erotuksen 335 880 markkaa.
3285: tävänsä ja näiden osastojen yhdistämisellä
3286: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3287:
3288: Erkki Hara. Olavi Lähteenmäki. Aaro Stykki.
3289: 778
3290:
3291: IV,170.- Rah.al. N:o 75.
3292:
3293:
3294:
3295:
3296: Hara ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennushal-
3297: linnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten.
3298:
3299:
3300: E d u s k u n n a ll e.
3301:
3302: Tie- ja vesirakennushallitukselle maan osviittoja ja kokemuksia ja kehittää siltä
3303: suurimpana rakennusvirastona on ulkomai- pohjalta meidän omia menetelmiämme. Tämä
3304: sen teknillisen kehityksen seuraaminen eri- koskee kaikkia tie- ja vesirakennushallinnon
3305: koisen tärkeätä. Ennen sotia oli valtion tulo- toiminnanhaaroja niin suunnittelua kuin ra-
3306: ja menoarviossa tie- ja vesirakennushallinnon kentamista, töiden koneellistamista, materiaa-
3307: insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten lin käyttöä, tutkimusmenetelmien kehittä- ·
3308: oma määrärahansa, jonka avulla oli mahdol- mistä ym. Kun tie- ja vesirakennushallinnon
3309: lista seurata kehitystä muissa maissa. Vuonna vuosittain käyttämät määrärahat nousevat n.
3310: 1939 oli tämän määrärahan suuruus 30 000 35 000 000 000 markkaan, on selvää, että näin
3311: mk. Kun ulkomainen kanssakäyminen sotien suurten määrärahojen teknillisesti oikealla ja
3312: aikana katkesi, ei määrärahaa tätä tarkoi- tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan sääs-
3313: tusta varten osoitettu, eikä sitä ole sen jäl- tää varsin suuria summia sekä rakennus- että
3314: keen rahallisista syistä tulo- ja menoarvioon hoitokustannuksissa.
3315: palautettu. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3316: Sodan aikana ja erityisesti sen jälkeen on
3317: teknillinen ja koneellinen kehitys ulkomailla että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3318: ollut valtava, ja on rakennustöiden taloudel- tulo- ja menoarvioon 800 000 markkaa
3319: lisen ja tarkoituksenmukaisen suorituksen tie- ja vesirakennushallinnon insinööri-
3320: kannalta ensiarvoisen tärkeää, että insinööri- kunnan ulkomaisia opintomatkoja var-
3321: kunnalla olisi tilaisuus saada ulkomailta ten.
3322: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3323:
3324: Erkki Hara. Olavi Lähteenmäki. Aaro Stykki.
3325: 779
3326:
3327: IV,171.- Rah.al. N:o 76.
3328:
3329:
3330:
3331:
3332: Hara ym..: Määrärahan osoittamisesta lnvaliidisäätiölle inva-
3333: lidihuollon antamisesta aiheutuneen tappion korvaami-
3334: seksi.
3335:
3336:
3337: E d u s k u n n a ll e.
3338:
3339: Invaliidisäätiö on perustamisestaan 1940 Korvausratkaisujen vihdoin valmistuttua
3340: lukien tehnyt valtiovallalle palveluksia huol- säätiö oli sen tosiasian edessä, että sen kor-
3341: tamaHa maamme invalideja ja suorittamalla vausvaatimuksia oli hylätty kaikkiaan n.
3342: tehtäviä, jotka lakisääteisesti kuuluisivat val- 13 800 000 markkaa. Hylkäykset ovat johtu-
3343: tion itsensä suoritettaviksi. neet eri syistä. Niinpä menoeriä olisi laa-
3344: Tarkoituksiaan varten on Invaliidisäätiöllä tunsa puolesta voitu korvata invalidihuol-
3345: ollut sekä pysyviä että tilapäisiä laitoksia. tona tai säätiön valtionavusta, mutta ne oli
3346: Niistä mainittakoon tärkeimpänä Helsingin hylätty sen vuoksi, että säätiön omassa me-
3347: Ruskeasuolla sijaitseva Invaliidisäätiön kun- noarvios9a ei ollut määrärahaa tai menoeriä
3348: touttamislaitos, jonka sairaalassa säätiö on säätiön omissa tileissä oli kirjattu väärille
3349: invalideille antanut lääkintähuoltoa ja am- tileille, vaikka olikin pysytty säätiölle myön-
3350: mattikoulussa kouluttanut tuhansia sota- ja netyn koko määrärahan puitteissa. Edelleen
3351: siviili-invalideja. oli menoeriä hylätty sen vuoksi, että kor-
3352: Valtio on v:een 1949 saakka maksanut vauksesta ei etukäteen oltu hankittu sosiaali-
3353: säätiölle korvauksia tästä huollosta ennakolta ministeriön päätöstä, vaikka meno laatunsa
3354: tehdyn sopimuksen mukaisesti. V: sta 1949 puolesta olisikin voitu korvata invalidihuol-
3355: lukien korvaussysteemiä muutettiin ja siir- tona. Säätiön maksamia palkkausmenoja oli
3356: ryttiin ns. talousarviolinjalle. Sen mukai- hylätty sillä perusteella, että säätiön toimi-
3357: sesti sosiaaliministeriö valwistaa säätiölle ta- säännön määräykset ikälisien ja vuosilomien
3358: lousarvion, joka on osaltaan lopullisen kor- suhteen poikkesivat vastaavista valtion palk-
3359: vauksen pohjana. kausmääräyksistä. Toimisääntö oli hyvissä
3360: Tämä korvaussysteemi ei ole alkuunkaan ajoin toimitettu oosiaaliministeriölle, mutta
3361: toiminut tyydyttävästi, mistä osoituksena on ministeriö määritteli kantansa vasta korvaus-
3362: säätiön korvaushakemusten ratkaisujen vii- päätöstensä yhteydessä. Tuottavista töistä
3363: pyminen. Niinpä säätiö sai v. 1952 anta- maksettuja palkkausmenoja on hylätty siitä
3364: mastaan invalidihuollosta sosiaaliministeriön huolimatta, että menot on laskutettu asiak-
3365: päätöksen v. 1955 ja valitettuaan siitä kor- kailta. Kuitenkin p.o. töistä perityt maksut
3366: keimmalle hallinto-oikeudelle, lopullisen pää- oli tuloutettu tavallisessa järjestyksessä. Sää-
3367: töksen vasta v. 1958. Vastaavasti säätiö sai tiölle myönnetystä valtionavusta korvatta-
3368: ministeriön päätökset vv. 1953-56 antamas- vaksi ei ole hyväksytty invalidihuollosta joh-
3369: taan invalidihuollosta vasta v. 1958 ku- tuvien saatavien poistoja, jotka pääasiassa
3370: luessa. koskivat sellaisia sairaalamaksuja, joita so-
3371: Uuteen korvausmenettelyyn siirryttäessä ei siaaliministeriö tai Valtion tapaturmatoimisto
3372: korvausperusteita etukäteen säätiölle tarkem- ei jostain jälkeenpäin iiroenneestä syystä
3373: min selvitetty, vaan ministeriön ratkaisut korvannut ja potilas osoittautui maksukyvyt-
3374: ja ohjeet tulkinnanvaraisissa kysymyksissä tömäksi. Myöskään ei ole hyväksytty val-
3375: saatiin vasta korvauspäätösten yhteydessä eli tionavustuksesta korvattavaksi eräitä korko-
3376: niin myöhään, että muutosten tekeminen menoja ja lainakuluja, jotka olivat johtuneet
3377: kuntouttamislaitoksen taloudenhoidossa oli joko kuntouttamislaitoksen rakennuslainoista
3378: vv. 1953-57 osalta jo myöhäistä. tai invalidihuollon rahoittamiseen otetuista
3379: 780 IV,171. - Invaliidihuollosta aiheutunut tappio.
3380:
3381:
3382: lainoista. Kaikki hylätyt menoerät ovat vä- keätä tehtäväänsä hoitaessaan ylivoimaisten
3383: littömästi johtuneet invalidihuoltotyöstä. vaikeuksien eteen.
3384: Huomattava osa hylätyistä menoeristä oli Edellä olevan perusteella esitämme,
3385: .sitäpaitsi maksettu säätiölle myönnetystä val-
3386: tionavusta, joka hylättyjen menoerien osalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3387: palautui myöhemmin valtiolle. tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun
3388: Koska säätiön talous ei kestä tällaisia hyl- 17 momentille 13 800 000 markan
3389: käyksiä ja koska säätiö on hyvässä uskossa määrärahan Invaliidisäätiölle invalidi-
3390: toiminut invalidien kaikinpuoliseksi huolta- huollon antamisesta aiheutuneen tap-
3391: miseksi, ei ole kohtuullista jättää tappiota pion korvaamiseksi.
3392: .säätiön kannettavaksi eikä asettaa sitä tär-
3393: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3394:
3395: Erkki Hara. Olavi Lähteenmäki. Väinö E. Nieminen.
3396: Arvo Tuominen. Aaro Stykki. Martta Salmela-Järvinen.
3397: Kustaa Alanko.
3398: 781
3399:
3400: IV,172.- Rah.al. N:o 77.
3401:
3402:
3403:
3404:
3405: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten sota-
3406: orpoylioppilaiden korkeakouluopintojen tukemiseen.
3407:
3408:
3409: Eduskunnalle.
3410:
3411: Korkeakouluissa opiskelevien ja niissä lop- menettäneet isäänsä sodassa. On yleisesti
3412: pututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin- tunnettua ja samalla itsestään selvää, että
3413: tolainojen valtiontakauksesta on tammikuun vain harva sotaleski voi enää millään tavoin
3414: 16 päivänä 1959 laki, joka luonnollisesti kos- tukea lastaan korkeakouluopintojen kestäessä.
3415: kee myös sotaorpoja ja merkitsee heille sa- Lainamahdollisuuksien lisänä kodin antama
3416: moin kuin muillekin opiskelijoille huomat- tuki olisi kuitenkin aivan välttämätön, kun
3417: tavaa apua. Tästä huolimatta on kuitenkin ottaa huomioon, että opiskelun esim. Helsin-
3418: todettava, että sotaorvoille, jotka haluavat gissä lasketaan maksavan n. 20 000 markkaa
3419: valmistua tehtäväänsä yhteiskunnassa korkea- kuukaudessa. Kun vain harvoissa sotaleski-
3420: koulututkinnon suorittamalla, ei millään ta- perheissä tällaisen tuen antaminen on mah-
3421: voin anneta sitä erikoistukea, jota he useim- dollista, olisi välttämätöntä, että yhteiskunta
3422: massa tapauksessa tarvitsevat saadakseen sa- tässä asiassa lunastaisi aikanaan kaatuneille
3423: mat opiskelumahdollisuudet kuin muut nuo- annetut lupaukset ja antaisi sotaorpoylioppi-
3424: ret. Huoltoeläkkeen saaminen on lakannut laille sellaista tukea, joka turvaisi heidän
3425: eikä työhuolto kohdistu korkeakouluopintoi- opintomahdollisuutensa korkeakouluissa.
3426: hin. Ainoa järjestö, joka huomattavassa mää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3427: rässä on pystynyt auttamaan sotaorpoylioppi- nioittaen,
3428: laita, nimittäin Mannerheim-liiton sotakum-
3429: mivaliokunta, on lopettanut toimintansa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3430: Sotaarvoille olisi yhteiskunnan kuitenkin tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
3431: pyrittävä takaamaan samat opintomahdolli- kan suuruisen määrärahan vähäv11;rais-
3432: suudet kuin niillekin nuorille, jotka eivät ten sotaorpoylioppilaiden korkeakoulu-
3433: opintojen tukemiseksi.
3434: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
3435:
3436: Vappu Heinonen. V. Liljeström.
3437: Impi Lukkarinen. A. Härkönen.
3438: Urho Kulovaara. Vilho Turunen.
3439: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen.
3440:
3441:
3442:
3443:
3444: 9 E 587/59
3445: 782
3446:
3447: IV,173.- Rah.al. N:o 78.
3448:
3449:
3450:
3451:
3452: Heinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
3453: tuksiksi lastenseimille.
3454:
3455:
3456: E d u s k u n n a II e.
3457:
3458: Lastenseimet, joissa hoidetaan alle 4 vuo- Kun seimien tarve viime vuosien suuren
3459: tiaita lapsia, ovat ensiarvoisia laitoksia aina- työttömyyden vuoksi on tullut entistä suu-
3460: kin niille perheille, joissa taloudelliset seikat remmaksi, syystä että yhä useampien äitien
3461: pakottavat perheen äidin hakeutumaan ansio- on ollut pakko hakeutua ansiotyöhön, ja kun
3462: työhön kodin ulkopuolelle. Valtion avustusta niiden ylläpito niin yksityisille järjestöille
3463: näille laitoksille on voitu myöntää lasten- kuin kunnillekin tulee raskaaksi, on syytä
3464: suojelun tukemiseen tarkoitetusta määrä- toivoa, että tähän tarkoitukseen varattu mää-
3465: rahasta. Kun tämä kotikasvatuksen tukemista räraha talousarviossa saataisiin nykyisestä
3466: tarkoittava avustus on viimeisinä vuosina jää- 7 000 000: - määrästä edes vähän korote-
3467: nyt hyvin vähäiseksi, ovat tätä toimintaa tuksi. Tämä toimenpide koituisi joka tapauk-
3468: ylläpitävät yksityiset huoltojärjestöt joutu- sessa vähävaraisten lapsiperheitten hyväksi.
3469: neet siitä kärsimään. Mainittakoon, että las- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3470: tenseimelle, jossa on hoidettavana noin 3f> nioittaen,
3471: lasta ja jonka vuotuiskustannukset nousevat
3472: miljooniin markkoihin, valtion avustus oli että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3473: v'Uonna 1958 vain 150 000 markkaa. Aikai- tulo- ja menoa;rvioon 14 Pl. XIII lu-
3474: sempina vuosina avustussumma oli vähän vun 2 momentille lisäyksenä 6 000 000
3475: suurempi, mutta on jatkuvasti viime vuosina markkaa avustuksien jakamiseksi las-
3476: pienentynyt. tenseimille.
3477: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3478:
3479: Vappu Heinonen. V. Liljeström.
3480: Impi Lukkarinen. A. Härkönen.
3481: Aili Siiskonen. V. Turunen.
3482: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen.
3483: 783
3484:
3485: IV,174.- Rah.al. N:o 79.
3486:
3487:
3488:
3489:
3490: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistystoi-
3491: minnan järjestämistä varten alle kouluiän oleville lap-
3492: sille.
3493:
3494:
3495: Eduskunnalle.
3496:
3497: Valtion tulo- ja menoarviossa oli vuodesta pauksessa sillä perusteella, että lapset on
3498: 1927 vuoteen 1950 määräraha alle kouluikäis- samanaikaisesti voitu sijoittaa lasten kesä-
3499: ten lasten kesävirkistystoimintaa varten. Tä- siirtoloihin. Kaikilla paikkakunnilla eivät
3500: män jälkeen ei määrärahaa ole otettu talous- kunnat ole tätä kysymystä hoitaneet, vaan
3501: arviossa huomioon, vaikka eduskunnassa on se on jäänyt lastensuojelutyötä tekeville
3502: tehty lukuisia aloitteita asian korjaamiseksi. huoltojärjestöille. Kun näiden järjestöjen
3503: Vapaaehtoiset huoltojärjestöt, joiden toimin- taloudellinen asema useassa tapauksessa on
3504: taa eräät viimeaikaiset valitettavat väärin- heikko, on se samalla vaikeuttanut ja rajoit-
3505: käytökset ovat entisestään vaikeuttaneet, tanut toimintaa. Mikäli valtion tuki aikai-
3506: odottavat oikeutetusti, että valtio omalta semman käytännön mukaisesti voitaisiin jäl-
3507: osaltaan tukisi tätä työtä, koska sen merkitys leen antaa tätä työtä tekeville järjestöille,
3508: kaikesta huolimatta on niin kasvatukselliset muodostuisi tulos sitä paremmaksi ja koituisi
3509: kuin terveydellisetkin seikat huomioiden erit- hyödyksi vähävaraisten perheitten lapsille.
3510: täin merkityksellistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3511: Viime aikoina on perheenäitien lomatoi- nioittaen,
3512: mintaan kiinnitetty entistä enemmän huo-
3513: miota monien lomajärjestöjen taholta. Sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3514: malla on kuitenkin pidetty toivottavana, että tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
3515: äidit järjestäisivät lomailunsa ilman lapsia. vun uudelle momenUlle 4 000 000 mar-
3516: Monessa perheessä kysymyksen hoitaminen kan suuruisen määrärahan kesävirkis-
3517: on tuottanut suuria vaikeuksia, mutta tilan- tystoiminnan järjestämiseksi alle kou-
3518: netta on kuitenkin voitu auttaa monessa ta- luikäisille lapsille.
3519: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3520:
3521: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
3522: Impi Lukkarinen. V. Liljeström.
3523: Aili Siiskonen. A. Härkönen.
3524: Urho Kulovaara. Vilho Turunen.
3525: 784
3526:
3527: IV,175. - Rah.al. N:o 80.
3528:
3529:
3530:
3531:
3532: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
3533: hallituksen kahden vanhemman vahtimestarin palkkauk-
3534: sen korottamista varten.
3535:
3536:
3537: E d u s k u n n a II e.
3538:
3539: Vuonna 1955 valtion palkkaluokissa ollei- timestarien toimet olivat kuitenkin. jääneet
3540: den epäkohtien ja virheiden korjaamiseksi 12 pl. toimiksi kun sen sijaan muiden posti-
3541: todettiin 18. 5. -55 neuvotteluoikeuslainsää- ja lennätinhallituksen vahtimestareiden toi-
3542: dännön edellyttämässä neuvottelutilaisuu- missa tehtiin muutoksia siten, että heidän
3543: dessa, jossa oli edustettuina eri työntekijä- toimensa muuttui 11 pl. toimista 12 pl. toi-
3544: järjestöt sekä posti- ja lennätinhallitus, että miksi. Näin jäivät kyseessä olevat toimet
3545: Turun lennätinkonttorissa ja Helsingin len- suhteelliselta tasoltaan entistä alemmaksi,
3546: nätinkonttorissa oli silloin 12 pl. oleva van- vaikka posti- ja lennätinhallituksen esitys
3547: hemman vahtimestarin toimi sijoitettava niin, tarkoitti päinvastaista. Tilanne on sen jäl-
3548: että hänen tuli toimia sanotuissa konttoreissa keen pysynyt muuttumattomana, eikä tätä
3549: palvelevien muiden vahtimestarien esimie- epäkohtaa ole posti- ja lennätinhallituksen ja
3550: henä. Neuvotteluissa päätettiin mm. esittää työntekijäin järjestöjen jokavuotisista esityk-
3551: nämä kaksi vahtimestareiden tointa muutet- sistä huolimatta vielä korjattu. Viimeinen
3552: tavaksi vanhemman vahtimestarin toimiksi virheen korjaaminen on esitetty valtion vuo-
3553: ja 13 pl. kuuluviksi. Tämän mukaisesti esit- den 1960 tulo- ja menoarvion yhteydessä
3554: tikin posti- ja lennätinhallitus kulkulaitosten suoritettavaksi posti- ja lennätinhallitukselle
3555: ja yleisten töiden ministeriölle lähettämäl- esitetyssä kirjeessä.
3556: lään kirjelmällä 26. 5. -55 meneteltäväksi. Kun kysymykseen ei vieläkään ole tehty
3557: Tämän jälkeen virkamiespalkkausten tarkas- korjausta, eikä niin ollen epähuomiossa aika-
3558: tuskomitea pyysi posti- ja lennätinhallituksen naan aiheutettua epäoikeudenmukaisuutta ole
3559: järjestelyosaston johtajan välityksellä lisä- korjattu, ehdotamme kunnioittaen,
3560: selvityksiä mm. vahtimestarikysymyksestä ja
3561: sai muun ohessa luettelon vahtimestarien toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3562: mista ja niitä hoitavista henkilöistä. tulo- ja menoarvioon 22 920 markkaa
3563: Virkamiespalkkausten tarkastuskomitean lisäyksenä kahden posti- ja lennät-in-
3564: saatua tehtävänsä suoritetuksi jouduttiin hallituksen vanhemman vahtimestarin
3565: yllättäen toteamaan, että edellämainitut vah- palkan korottamiseksi 12. palkkaluo-
3566: kasta 13. palkkaluokkaan.
3567: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3568:
3569: Vappu Heinonen. Vilho Turunen.
3570: V. Liljeström. Martta Salmela-Järvinen.
3571: A. Härkönen.
3572: 785
3573:
3574: IV,176.- Rah.al N:o 81.
3575:
3576:
3577:
3578:
3579: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
3580: lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
3581:
3582:
3583: E d u s k u n n a ll e.
3584:
3585: Hallituksen esityksessä vuoden 1960 tulo- Ilman riittäviä määrärahoja posti- ja len-
3586: ja menoarvioksi on 19 Pl. I luvun 23 mo- nätinlaitos ei pysty tyydyttämään kehittyvän
3587: mentin kohdalle merkitty puhelin- ja lennä- talouselämämme tarpeita. Huomattava on
3588: tinverkon laajentamiseen ja parantamiseen lisäksi, että ne varat, jotka kaukopuhelin-
3589: 2 000 000 000 mk, josta 761 000 000 mk kau- verkoston parantamiseen on viime vuosina
3590: kopuhelin- ja lennätinliikenteessä tarvitta- myönnetty, eivät pääse ajoissa tuottamaan
3591: vien laitteiden hankkimiseen ja asentamiseen. hyötyä, ellei verkostoa pikaisesti saateta kun-
3592: Posti- ja lennätinhallituksen esityksessä oli- toon.
3593: vat vastaavat luvut 3 270 000 000 mk ja Edellä olevan johdosta kunnioittaen eh-
3594: 2 031 000 000 mk. Kuluvan vuoden tulo- ja dotamme,
3595: menoarviossa on kaukopuhelu- ja lennätin-
3596: liikenteessä tarvittavien laitteiden hankkimi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3597: seen ja asentamiseen osoitettu 1000 000 000 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
3598: mk. Koska tarve puhelin- ja lennätinverkon 23 momentille lisäyksenä 400 000 000
3599: laajentamiseen ja parantamiseen tulee ensi markkaa kaukopuhelin- ja lennätinlii-
3600: vuonna olemaan ainakin yhtä suuri kuin kenteessä tarvittavien laitteiden hank-
3601: kuluvana vuonna, on hallituksen esitystä pi- kimiseen ja asentamiseen.
3602: dettävä liian niukkana.
3603: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
3604:
3605: Veikko Helle. Lyyli Aalto.
3606: Arvo Ahonen. Lempi Lehto.
3607: Viljo A. Virtanen. Kalle Matilainen.
3608: 0. Lindblom.
3609: 786
3610:
3611: IV,177.- Rah.al. N:o 82.
3612:
3613:
3614:
3615:
3616: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suomen Si-
3617: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle lapsi-invaliidien
3618: pysyvän kesäkodin rakentamiseksi Espooseen.
3619:
3620:
3621: E d u s k u n n a ll e.
3622:
3623: Kehittyneestä sosiaalihuollostamme huoli- dostuu aivan toiseksi kuin ollessaan alttiina
3624: matta ovat lapsi-invaliidien huolto-ongelmat henkistä kehitystä jarruttavalle eristäytymi-
3625: jä.äneet maassamme vaille riittävää huomiota. selle lähiympäristönsä ainoina invaliideina.
3626: Kuitenkin on maassamme vuonna 1955 suori- Leiriohjelmien kehittämiseen sekä ohjaaja-
3627: tetun laskelman mukaan vuosittain alimmalle voimien jatkuvaan kouluttamiseen on kiinni-
3628: kansakoululuokalle tulevan lapsimäärän jou- tetty suurta huomiota. Leiritoiminnan ta-
3629: kossa yli 500 lasta, joiden fyysinen vamma pahtuminen eri puolilla maata sijaitsevissa
3630: on niin huomattava, että siitä on katsottava kohteissa, mm. urheiluopistoissa, ei kuiten-
3631: olevan haittaa jokapäiväisessä elämässä. Kun kaan ole tehnyt mahdolliseksi toiminnan tar-
3632: tämä lukumäärä kouluiän aikana sairauksien peellista tehostamista ja esimerkiksi eri
3633: ja tapaturmien johdosta suuresti kasvaa, on vamma- ja ikäryhmien tarpeiden huomiointia.
3634: invaliidilasten lukumäärä maassamme arvioi- Tämän vuoksi onkin edellä mainittu järjestö
3635: tava useaksi tuhanneksi. hankkinut tarkoitukseen sopivan, 5 milj.
3636: Näiden lasten saattaminen pitkällä tähtäi- markkaa ma:ksaneen, laajan järvenranta-
3637: mellä tapahtuvan kuntouttamisen piiriin on alueen Espoon pitäjästä erityistä pysyvää
3638: siten varsin mittava huoltotehtävä. Erityisen lapsi-invaliidien kesäkylää varten. Alueella
3639: tärkeäksi tämän huollon toteuttamisen tekee on tähän mennessä suoritettu perusrakennus-,
3640: se, että valtaosa lapsi-invaliideista asuu lapsi- kaapeloimis- ja johtorakennustöitä, joiden
3641: rikkailla, harvaan asutuilla seuduilla. Siten kustannukset ovat jo kohonneet 15 milj.
3642: invaliditeetin aiheuttama eristyneisyys voi ai- markkaan. Noin 100-paikkaisen, pysyvän
3643: heuttaa psyykkisiä vammoja, joita myöhem- kesäkylän kokonaiskustannusarvio nousee
3644: min ei enää voida korjata. Kokemukset ovat- 60 000 000 markkaan, joten kustannukset
3645: kin osoittaneet, että lapsi-invaliidien saatta- paikkaa kohden muodostuvat oloissamme erit-
3646: minen kosketukseen vertaistensa kanssa kesä- täin alhaisiksi.
3647: leireillä auttaa nopeasti heitä suhtautumis- Vasta tällainen kesäkylä merkitsee maamme
3648: vaikeuksissaan. Niinpä koulutyön tulokset lapsi-invaliidien huollon saattamista pysy-
3649: paranevat yleensä yllättävän nopeasti ja las- välle kannalle ja luo pohjan invaliidilasten
3650: ten koko asenne avautuu myönteisellä tavalla. huollon vakiinnuttamiselle ja jatkuvalle ke-
3651: Lapsi-invaliidien kesäleiritoimintaan onkin hittämiselle. Kesäkylä avaisi myös mahdolli-
3652: senvuoksi Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus- suudet tämän huoltotoiminnan huomattavaan
3653: invaliidien Liitto kiinnittänyt huomionsa jo laajentamiseen ja erilaatuisen invaliditeetin
3654: vuodesta 1951 alkaen. omaavien ·erikoistarpeiden ratkaisuun. Huol-
3655: Kesäleiritoiminta invaliidilasten elämän- totoiminta voitaisiin myös ulottaa aina 16
3656: edellytysten parantamiseksi on osoittautunut vuoden ikäisiin lapsi-invaliideihin erityisesti
3657: arvokkaaksi huoltotyöksi. Leireillä joutuvat murrosikäisille sovelletuin muodoin. Näin
3658: lapset ortopedi- ja yleislääkärin perusteelli- laajamittaisen työmuodon ja kesäkylän pe-
3659: seen tarkastukseen ja sen perusteella monessa rustamiskustannusten rahoitus muodostuu
3660: tapauksessa tarpeelliseen sairaalahoitoon. Las- ymmärrettävästi yksityiselle huoltojärjestölle
3661: ten tulevia mahdollisuuksia voidaan ohjaa- ylivoimaisen raskaaksi, ja yhteiskunnan tuki
3662: vasti hahmotella, joten heidän osansa muo- tämän tärkeän huoltomuodon kehittämiseksi
3663: IV,177. - Helle ym.. 787
3664:
3665: on senvuoksi välttämätön ja yleisen edun markan suuruisen korottoman avustus-
3666: mukainen. lainan Suomen Siviili- ja Asevelvol-
3667: Edellä olevaan perustuen esitämme kun- lisuusinvaliidien Liitolle Espoon pitä-
3668: nioittaen, Jaan porustettavan lapsi-invaliidien
3669: pysyvän kesäkylän rakennustöitä var-
3670: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 ten.
3671: tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
3672: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1959.
3673:
3674: Veikko Helle. Aaro Stykki.
3675: Kustaa Alanko. Lempi Lehto.
3676: Ensio Partanen. Meeri Kalavainen.
3677: Lars Lindeman. Pentti Niemi.
3678: Joh. Wirtanen. Edvard Pesonen.
3679: Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
3680: Sulo Hostila. Viljo A. Virtanen.
3681: Saara Forsius. A. Simonen.
3682: 0. Lindblom.
3683: 788
3684:
3685: IV,178.- Rah.al. N:o 83.
3686:
3687:
3688:
3689: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta II elsingin yliopistolli-
3690: sen keskussairaalwn sädehoitoklinikan rakennustöiden
3691: aloittamista varten.
3692:
3693:
3694: E d u s k u n n a 11 e.
3695:
3696: Yliopistollisista keskussairaaloista anne- syöpäpotilasta. Tilastojen mukaan on hoide-
3697: tussa laissa (392/56) edellytetään, että yli- tuista syöpäpotilaista viiden vuoden kuluttua
3698: opistolliset keskussairaalat saadaan välttä- n. 50 % elossa.
3699: mättömine uutisrakennuksineen valmiiksi vii- Sädehoitoklinikassa ei ole enää mahdolli-
3700: den vuoden kuluessa lain voimaantulosta. suuksia parantaa syövän hoidon tuloksia ti-
3701: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan koh- lan puutteen vuoksi. Nykyisillä röntgenko-
3702: dalta on kuitenkin rakennusmäärärahoja neilla ei päästä syvällä sijaitsevissa syöpä-
3703: myönnetty toistaiseksi vain talous- sekä tapauksissa riittävän suuriin sädeannoksiin
3704: lämpö- ja voimakeskuksen rakennustöihin. vahingoittamatta vakavasti sairasta. Nyky-
3705: Koska annetusta määräajasta on jo huo- aikainen syövän sädehoito onkin siirtynyt ly-
3706: mattava osa kulunut, olisi välttämätöntä pi- hytaaltoisemman säteilyn käyttöön. Uuden-
3707: kaisesti aloittaa myös varsinaiset sairaalara- aikaisilla Telecobolt- ja Betatron"koneilla saa-
3708: kennustyöt. Jotta Helsingin yliopistollisen vutetaan tarvittava sädeannos suhteellisen
3709: keskussairaalan sairaalarakennustöihin kaik- helposti. Näitä koneita ei kuitenkaan voida
3710: kiaan tarvittavat määrärahat voitaisiin tar- asentlj,a vanhaan sädehoitoklinikkaan. Jotta
3711: koituksenmukaisemmin jakaa eri varainhoito- syövän sädehoidon tuloksia voitaisiin paran-
3712: vuosien osalle, olisi tähdellistä, että varsi- taa ja koska syöpää sairastavien on usein-
3713: naisten sairaaloiden rakennustyöt voidaan kin mahdotonta lähteä ulkomaille apua ha-
3714: aloittaa heti, kun jonkin keskussairaalaan kemaan, on uuden sädehoitoklinikan raken-
3715: kuuluvan klinikan rakennussuunnitelmat ovat nustöiden pikainen aloittaminen välttämä-
3716: valmistuneet. Sädehoitoklinikan rakentami- töntä.
3717: seen tarvittavat piirustukset ja suunnitelmat Koska on pidettävä tarkoituksenmukaisena
3718: ovat nyt valmiit ja rakennustyöt voidaan ja koko valtakunnan kannalta tärkeänä, että
3719: aloittaa milloin tahansa määrärahakysymyk- yliopistolli:;,ista keskussairaaloista annetun
3720: sen selvittyä. lain mukaisesti saadaan nämä lääkärikoulu-
3721: Rakennushankkeen pikaista toteuttamista tusta antavat laitokset mahdollisimman no-
3722: puoltaa muun ohella sekin, että sanottu kli- peasti valmistumaan, ehdotamme kunnioitta-
3723: nikka on röntgentutkimuksen ja sädehoidon vasti edellä esitettyyn viitaten,
3724: ainoa koulutussairaala, missä lääkäreille on
3725: mahdollista antaa erikoiskoulutusta syöpätau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3726: tien sädehoidossa, minkä merkitys on jatku- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
3727: vasti kasvamassa. uudelle momentille siirtomäärärahana
3728: Maassamme sairastuu nykyään vuosittain 200 000 000 markkaa II elsingin yli-
3729: syöpätauteihin n. 9 000 henkeä, joista suurin opistollisen keskussairaalan sädehoito-
3730: osa tarvitsee sädehoitoa. Helsingin sädehoito- klinikan rakennustöiden aloittamista
3731: klinikassa, joka perustettiin vanhaan nais- varten.
3732: tenklinikkaan v. 1936, on hoidettu n. 30 000
3733: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
3734:
3735: Veikko Helle. Kustaa Alanko.
3736: K. F. Haapasalo. Ensio Partanen.
3737: IV,178. - Helle ym. 789
3738:
3739: Sven Högström. Tyyne Tuominen.
3740: Lars Lindeman. Johannes Virolainen.
3741: Eino Raunio. Lempi Lehto.
3742: Joh. Wirtanen. Meeri Kalavainen.
3743: Väinö Leskinen. Pentti Niemi.
3744: Anni Flinck. Edvard Pesonen.
3745: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen.
3746: Erkki Leikola. 0. Lindblom.
3747: Saara Forsius. Kalle Matilainen.
3748: Aune Innala. Viljo A. Virtanen.
3749: Aaro Stykki. Armi Hosia.
3750: Valto Käkelä. Jussi Saukkonen.
3751: V. Liljeström. J. A. Jungarå.
3752:
3753:
3754:
3755:
3756: 10 E 587/59
3757: 790
3758:
3759: IV,179. - Rah.al. N:o 84.
3760:
3761:
3762:
3763:
3764: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Parka-
3765: non-Seinäjoen rarutatien valmistelutöitä varten.
3766:
3767:
3768: E d u s k u n n a 11 e.
3769:
3770: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rauta- lyhenisivät peräti 125 km: llä. Tämä avaisi
3771: tiesuunnitelmasta on rautatiehallitus parin Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle entistä
3772: viime vuoden aikana suorittanut uus1a kannattavammat kuljetus- ja satamamahdol-
3773: suunta- ja tarkistustutkimuksia sekä kustan- lisuudet. Edelleen säästyttäisiin suureksi
3774: nuslaskelmia, jotka osoittavat, että tämän jo osaksi vanhan radan paljon maksaviita oikai-
3775: kauan toteutumistaan odottaneen radan ta- semisilta, sillä mikäli nykyinen rata kunnos-
3776: loudelliset edut ja sen suuri valtakunnalli- tettaisiin sellaiseksi, että nopeat ja raskaat
3777: nen merkitys ovat entisestään edelleen huo- sähkökäyttöiset junat voisivat siinä liiken-
3778: mattavasti kasvaneet siinä määrin, että radan nöidä, niin sen uudelleenrakentaminen tulee
3779: kiireelliseen rakentamiseen olisi vihdoinkin maksamaan lähes yhtä paljon kuin tämän
3780: ryhdyttävä. uuden esillä olevan radan rakentaminen.
3781: Tämä rautatiehanke on saanut jo eduskun- Seinäjoen-Tampereen välillä uusi rata no-
3782: nankin periaatteellisen hyväksymisen kaksi peuttaisi kaukohenkilöjunien kulkua yli yh-
3783: eri kertaa. Jo v. 1938 eduskunta nimittäin dellä tunnilla, samoin tavaravaunujen kierto-
3784: hyväksyi Seinäjoen-Parkanon rataosan la- aikaa ja tavaran kulkua, halventaisi matka-
3785: kiin rautatierakennuksista vv. 1938-1946, lippujen hintoja sekä tavaraliikennerahteja,
3786: mutta tämän suunnitelman toteuttaminen puhumattakaan kaluston, käyttövoiman, palk-
3787: siirtyi sodan vuoksi. Radan eteläosa Tam- kojen, ajan ym. säästöstä.
3788: pere-Kyröskoski taas sisältyi v. 1946 laadit- Paitsi että tästä radasta näin tulisi kan-
3789: tuun neljän kiireellisen teollisuusradan ohjel- santaloudellisesti mitä arvokkain runko- ja
3790: maan. Lisäksi eduskunta v. 1950 lausui hal- kauttakulkurata sekä erityisesti myös teolli-
3791: litukselle toivomuksen saman radan sisällyt- suusrata, siitä muodostuisi samalla merkityk-
3792: tämisestä lähivuosien rautatieohjelmaan. Itse sellinen rata useille talousalueille ja niiden
3793: asiassa onkin kysymys ollut vain siitä, mil- jatkuvalle kehitykselle. Mm. rata tulisi kul-
3794: loin tämä eduskunnassa useasti uudistettu kemaan metsä- ja turvevaroista poikkeuksel-
3795: periaatepäätös käytännössä toteutetaan. Mai- lisen rikkaiden seutujen kautta. Yksityisten
3796: nittakoon myös, että kolme eri valtionkomi- omistuksessa olevia metsiä lukuunottamatta
3797: teaa on todennut, että tämä rata olisi mo- on radan keskivaiheilla yli 100 000 ha:n suu-
3798: neltakin kannalta kansantaloudellisesti tar- ruiset valtion metsät, joiden arvo radan vai-
3799: peellinen ja että se muodostuisi heti alusta kutuksesta tulisi suuresti kohoamaan. Niin
3800: taloudellisesti kannattavaksi poiketen siten ikään radalla tulisi olemaan ratkaiseva vai-
3801: tässä suhteessa monista muista ratahank- kutus myös sen välittömässä vaikutuspiirissä
3802: keista. olevien teollisuuslaitoksien kehitykselle. Rata
3803: Radan eduista mainittakoon mm., että liittäisi rautatieyhteyteen mm. Ylöjärven ja
3804: Tampereen-Seinäjoen välinen rataosuus ]y- Haverin kaivokset sekä Oy Kyro Ab:n Ky-
3805: henisi lyhimmän tutkitun suunnan mukaan röskoskella sijaitsevat teollisuuslaitokset. Vii-
3806: 67.4 lnn:llä nykyiseen Tampereen-Haapa- meksi mainitun yhtiön kuljetukset nousevat
3807: mäen-Seinäjoen rataan verrattuna. Paitsi tällä haavaa jo noin 170 000 tonniin vuo-
3808: tätä Etelä- ja Pohjois-Suomen välisen rauta- dessa. Lisäksi yhtiö voisi toteuttaa suunnit-
3809: tiematkan merkittävää lyhentymistä samalla telemansa selluloosatehtaan perustamisen,
3810: Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen yhteydet mikä ilman rautatieyhteyttä ei ole mahdol-
3811: Seinäjoen kautta Mäntyluodon talvisatamaan lista.
3812: IV,l79. - Hietala ym. 791
3813:
3814: Tämä ratatyö soveltuisi erinomaisen hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3815: myös hyödylliseksi ja merkittäväksi työlli- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
3816: syystyökohteeksi, sillä radan rakennustöihin markan määrärahan valmistavien töi-
3817: voitaisiin sijoittaa 1 000-1300 miestä pysy- den aloittamista varten rautatien ra-
3818: västi usean vuoden ajaksi. kentamiseksi Tampereen kaupungista
3819: Kaiken edellä esitetyn perusteella kun- Parkanon kunnan kautta Seinäjoen
3820: nioittavasti ehdotamme, kauppalaan.
3821: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
3822:
3823: Toivo Hietala. ltuuno Honkonen. Väinö E. Nieminen.
3824: Atte Pakkanen. Arvo Tuominen. ltaino Haapanen.
3825: Väinö R. Virtanen. Anni Flinck. Y. Enne.
3826: T. A. Wiherheimo. Leo Suonpää. Veikko Helle.
3827: A. Simonen. H. Törmä. Hugo Manninen.
3828: Kustaa Alanko. Olli Aulanko. Urho Jtulovaara.
3829: Elli Stenberg. Pentti Niemi. Georg C. Ehrnrooth.
3830: Kauko Tamminen. Aune Innala. ltyllikki Pohjala.
3831: Juho Tenhiälä. Martta Salmela-J'årvinen. Edvard Pesonen.
3832: N. Kosola. Juho Mäkelä. Aleksi ltiviaho.
3833: Irma Rosnell. Usko Seppi. Varma lt. Turunen.
3834: Antto Prunnila. Johannes Wirtanen. Vilho Turunen.
3835: Mikko Asunta. Väinö Tikkaoja. Toivo Salin.
3836: Arvi Turkka. Vilho Väyrynen. Veikko Rytkönen.
3837: Saara Forsius. 0. Lindblom. V. Liljeström.
3838: Eetu Karjalainen. Juha Rihtniemi. Pertti Rapio.
3839: Valto ltäkelä. Ensio Partanen. Erkki Hara.
3840: 792
3841:
3842: IV,180. - Rah.al. N: o 85.
3843:
3844:
3845:
3846:
3847: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon raken-
3848: tamiseksi Parkanon nimismiespiiriin.
3849:
3850:
3851: E d u s k u n n a ll e.
3852:
3853: Parkanon nimismiespiiriin on jo pitemmän mautettava, että Parkanossa on ollut vuosi-
3854: aikaa ollut suunnitteilla rakennettavaksi val- kausia huomattavaa työttömyyttä, jonka
3855: tion virastotalo, joka lähinnä on ajateltu torjumiseen on jouduttu runsaasti käyttä-
3856: poliisipiirin virastotaloksi. Tällaista kaivat- mään valtion työttömyysvaroja, ja todennä-
3857: taisiin Parkanossa kipeästi, koska siellä ei köistä on, että myös nyt edessä olevana työt-
3858: tällä hetkellä ole käytettävissä kunnollista tömyyskautena joudutaan tälle seudulle va-
3859: huonetilaa kuulustelujen ja muiden poliisi- raamaan huomattavia varoja näihin tarkoi-
3860: tehtävien hoitamista varten. Mutta virasto- tuksiin. Ilmeisesti ne voitaisiin hyvin tar-
3861: talo tulisi suunnitelmien mukaan laajem- koituksenmukaisesti käyttää juuri edellä vii-
3862: paankin käyttöön; siihen on ajateltu mm. tatun virastotalon rakennustöiden aloittami-
3863: metsähallituksen aluemetsänhoitajien toimis- sella.
3864: tohuoneita ja virka-asuntoja. Edellä esitettyyn viitaten esitetään,
3865: Virastotalon piirustukset ja työselitykset
3866: lienevät valmiina, ja samoin on tiedossa tont- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3867: timaa. Talon rakentaminen on kuitenkin tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
3868: viipynyt vuodesta toiseen, lähinnä varojen markan määrärahan virastotalon ra-
3869: puutteesta. kentamiseksi Parkanon nimismiespii-
3870: Tässä suhteessa on kuitenkin toisaalta huo- riin.
3871: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
3872:
3873: Toivo Hietala. Viljo A. Virtanen.
3874: 0. Lindblom. Nestori Kaasalainen.
3875: Arvo Pentti.
3876: 793
3877:
3878: IV,181. - Rah.al. N: o 86.
3879:
3880:
3881:
3882:
3883: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallan tien ja
3884: Kallan siltojen laajennustöiden jatkamiseen.
3885:
3886:
3887: E d u s k u n n a 11 e.
3888:
3889: Kuopion kaupungissa ja sen lähikunnissa rakennustyöt päättyivät, paikkakunnalla ei
3890: näyttää työttömyystilanne muodostuvan huo- ole muita suurempia työkohteita kuin Kailan
3891: lestuttavaksi myös v. 1960. Syyt siihen ovat tien ja Kailan siltojen laajentaminen. Työt
3892: löydettävissä Pohjois-Savon syrjäisestä ase- onkin aloitettu eräältä tiesuunnitelman osalta.
3893: masta ja siitä osaltaan johtuvasta heikosta TVH: n taholta on ilmoitettu suunnitelmien
3894: teollistamisasteesta. Tästä johtuukin, että olevan kunnossa työalueen laajentamiseksi
3895: alueen kunnat ja osaltaan myös valtio joutu- tuntuvasti.
3896: vat vuosittain uhraamaan huomattavia sum- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3897: mia työttömyystöiden järjestämiseksi Kuo-
3898: piossa ja sen lähikunnissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3899: Mutta pienehköt työtilaisuudet eivät riitä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
3900: tyydyttämään työn tarvetta. Siksi tarvittai- 4 momentille lisäyksenä 100 000 000
3901: siin ainakin muutamia suurempia työkoh- markkaa käytettäväksi Kallan tien ja
3902: teita työviranomaisten käyttöön. Sen jälkeen Kallan siltojen laajennustöiden jatka-
3903: kun Kuopioon rakennetun keskussairaalan miseen.
3904: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
3905:
3906: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
3907: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen.
3908: 794
3909:
3910: IV,18Z.- Rah.al. N:o 87.
3911:
3912:
3913:
3914:
3915: Hiltunen ym.: llfäärärahan osoittamisesta ylijohtajan viran
3916: perustamiseksi merenkulkuhallitukseen.
3917:
3918:
3919: E d u s k u n n a ll e.
3920:
3921: Eduskunta on eri yhteyksissä joutunut to- Toisaalta on otettava huomioon, että elin-
3922: teamaan, että valtion virkakoneistossa talou- keinoelämämme odottaa merenkulun alalla
3923: dellisten asiain hoito kärsii siitä, ettei vas- valtiovallalta monia elinkeinopoliittisia ja
3924: tuuta näistä asioista ole riittävästi keskitetty. teknillisiä uudistuksia. Näiden toteuttamista
3925: Viimeksi on merenkulkuhallituksen rakennus- tietenkin viivästyttää se, että merenkulku-
3926: ja hankintatointa koskevia tilintarkastajain alan johtavat ammattivirkamiehet joutuvat
3927: huomautuksia käsiteltäessä tullut esille, että uhraamaan aikaansa heille vieraiden oikeu-
3928: kollegiaalinen menettely varsin huonosti so- dellisten ja taloudellisten asiain käsittelyyn.
3929: veltuu eräiden taloudellisten ja oikeudellis- Hallituksen esityksessä ensi vuoden meno-
3930: ten asiain hoitoon. Tämä onkin luonnollista, arvioksi ei kuitenkaan edellä tarkoitettua
3931: kun otetaan huomioon, että merenkulkuhalli- hallinnollista uudistusta ole otettu huomioon
3932: tus on ammattivirasto, jossa viraston päälli- siitäkään huolimatta, että eduskunta jo käsi-
3933: kön ja useimpien osastopäälliköiden tulee tellessään hallituksen kertomusta niistä toi-
3934: olla nimenomaan merenkulullisen pätevyy- menpiteistä, joihin valtiontilintarkastajain
3935: den omaavia ammattimiehiä. kertomus vuodelta 1956 on antanut aihetta,
3936: Kun tämän tapaisia vaikeuksia aikanaan on kiirehtinyt merenkulkuhallituksen raken-
3937: ilmaantui lääkintöhallituksessa, ne johtivat nus- ja hankintatoimen uudelleen järjestelyä.
3938: siihen, että virastoon perustettiin lakimiehen Edellä sanotun johdosta ja viitaten valtio-
3939: pätevyyttä edellyttävä ylijohtajan virka, päiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme,
3940: jonka haltija erityisesti vastaa laitoksen ta-
3941: lous- ja hallintoasioista, viraston ylimmän että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3942: ammatillisen johdon silti säilyessä pääjohta- tulo- .ia menoarvioon 13 Pl. II luvun
3943: jalla. Tiettävästi on samanlaista järjestelyä 1 momentin kohdalle 231 400 markan
3944: suunniteltu merenkulkuhallituksenkin osalta. lisäyksen 38 palkkausluokkaan kuulu-
3945: Palkkausmenojen lisäys jäisi melko vähäi- van ylijohtajan viran perustamista
3946: seksi, koska uutta virkaa perustettaessa voi- varten edellytyksin, että samalla lak-
3947: taisiin samalla lakkauttaa yksi merenkulku- kautetaan yksi 36 palkkausluokkaan
3948: neuvoksen virka. kuuluva kansliaosaston päällikkönä
3949: toimivan merenkulkuneuvoksen virka.
3950: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
3951:
3952: Onni Hiltunen. T. A. Wiherheimo. Esa Kaitila.
3953: 795
3954:
3955: IV,183. - Rah.al. N: o 88.
3956:
3957:
3958:
3959:
3960: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turpeensalmen
3961: sillan rakennustöiden aloittamiseen.
3962:
3963:
3964: E d u s k u n n a ll e.
3965:
3966: Allekirjoittanut teki vuoden 1938 valtio- tukset kustannusarvion ollessa 56 milj. mark-
3967: päivillä aloitteen sillan rakentamiseksi Hei- kaa ja on samalla ehdottanut, että ensi vuo-
3968: näveden-Leppävirran maantiellä olevaan den tulo- ja menoarvioon otettaisiin 30 milj.
3969: Turpeensalmeen. Hallituksen tulo- ja meno- markan määräraha rakennustöiden aloitta-
3970: arvioesitykseen vuodelle 1940 olikin merkitty mista varten. Valitettavasti tätä esitystä ei
3971: määräraha kyseisen sillan rakentamista var- ole otettu tulo- ja menoarviota laadittaessa
3972: ten. Sota tuli kuitenkin väliin, jonka joh- huomioon.
3973: dosta tämä, niin kuin monet muutkin suun- Sen vuoksi ehdotammekin,
3974: nitelmat, raukesivat. Sen jälkeen on Tur-
3975: peensalmi saanut odottaa siltaa 20 vuotta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
3976: mutta eiköhän jo liene tullut tämänkin sillan tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
3977: rakentamisen vuoro. Tie- ja vesirakennushal- markan määrärahan Turpeensalmen
3978: litus onkin tehnyt siltaa varten uudet piirus- sillan rakennustöiden aloittamista var-
3979: ten.
3980: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
3981:
3982: Onni Hiltunen. Onni Peltonen. Varma K. Turunen.
3983: 796
3984:
3985: IV,184. - Rah.al. N: o 89.
3986:
3987:
3988:
3989:
3990: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivisalmen sillan
3991: rakennustöiden aloittamiseen.
3992:
3993:
3994: E d u s k u n n a ll e.
3995:
3996: Kivisalmi sijaitsee Rautalammin ja Kon- alueella, joka luetaan jokatalvisiin alityölli-
3997: neveden pitäjien rajalla.. Salmen kohdalla syysalueisiin. Sillan ja tieoikaisun kustan-
3998: ylittää Konneveden tärkeä Kuopion-Jyväs- nusarvio on 254 000 000 mk. Tie- ja vesi-
3999: kylän runkotie, jolla liikenne on hyvin vil- rakennushallitus onkin ehdottanut tulevan
4000: kas. Lossi ei enää kykene tarpeeksi jousta- vuoden tulo- ja menoarvioon otettavaksi
4001: vasti välittämään liikennettä tällä vilkkaasti 70 000 000 markan määrärahan töiden aloit-
4002: liikennöidyllä tiellä. On vielä muistettava tamista varten. Valitettavasti tätä määrära-
4003: muutama vuosi takaperin lossilla tapahtunut haa ei ole otettu huomioon.
4004: liikenneonnettomuus, jonka johdosta joukko Sen vuoksi ehdotammekin edellä sanottuun
4005: linja-auton matkustajia hukkui. Varsinkin viitaten,
4006: kevät- ja syyskelirikkojen aikana lossiliikenne
4007: haittaa suuresti normaalia liikennettä. Sen että Ed1LSkunta ottaisi vuoden 1960
4008: vuoksi olisi sillan rakentaminen salmeen tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
4009: välttämättömän tarpeen vaatima. Työ olisi kan määrärahan Kivisalmen sillan ra-
4010: hyvin sopiva kohde talvityömaaksikin kennustöiden aloittamista varten.
4011: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4012:
4013: Onni Hiltunen. Onni Peltonen. Varma K. Turunen.
4014: 797
4015:
4016: IV,185. - Rah.al. N: o 90.
4017:
4018:
4019:
4020:
4021: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta hakevoimalaitok-
4022: sen rakentamista varten Pohjois-Karjalaan.
4023:
4024:
4025: E d u s k u n n a ll e.
4026:
4027: Viime vuosien myönteinen kehitys tutki- juuri sellaiselle alityöllisyysalueelle kuin
4028: mustoiminnassa puuhakkeen käytön mahdol- maakuntamme useamman vuoden tilastojen
4029: listamisesta voimalaitosenergiana, on eräs valossa todettuna on. Hallitus on kylläkin
4030: asia jossa tapaavat toisensa järkevällä ta- 15 Pl. II: 48 mom. sijoittanut 100 milj.
4031: valla ns. pitkän tähtäimen ohjelmalla hoidet- markkaa avustuksina hakevoimalaitosten ra-
4032: tuina sekä kansantalouden että työllisyyden kentamiseen, mutta kun muullekin huomat-
4033: edut. Erikoisesti sellaisissa maakunnissa, ku- tavammalle teollisuudelle yrittäjän löytymi-
4034: ten Pohjois-Karjalassa, jossa jo useamman nen rautateiden tariffipolitiikan epäedulli-
4035: vuoden aikana työvoimaviranomaiset ovat suuden takia syrjäiseen maakuntaamme näh-
4036: joutuneet hyvin suuriin vaikeuksiin vastuus- den ja monien muiden uutta teollisuutta
4037: saan työllisyyden turvaamisessa, koskapa ti- vastaan olevien seikkojen takia on peräti
4038: lastojen mukaan lähes 50% työttömyyskor- vaikeaa, niin ei voida olettaa, että myöskään
4039: tistoihin merkityistä oli useamman viikon hakevoimalaitosten rakentaminen tätä tietä
4040: ilman työtä, voisi hakevoimalaitoksen perus- maakuntaamme on mahdollista. Pohjois-
4041: taminen vaikuttaa ratkaisevalla tavalla työl- Karjalassa tulee tämäntapaisen laitoksen ra-
4042: lisyyskysymyksen selviämiseen siltä osin kentajana kysymykseen etupäässä valtion-
4043: kuin se sitoisi työvoimaa. enemmistöinen yhtymä ja siksi olisimme
4044: Kun näkymät tälläkään kertaa eivät maa- toivoneet, että jo tulevan vuoden talousar-
4045: kuntalaisen silmin nähtynä työllisyysrinta- viossa olisi ollut omalle momentilleen mer-
4046: malla maakunnassamme ole mitenkään ,ruu- kittynä alkumääräraha Pohjois-Karjalaan ra-
4047: sunhohteiset" työvoimaviranomaisten ,opti- kennettavan hakevoimalaitoksen suunnittelu-
4048: mistisista" käsityksistä huolimatta, tuntuu ja rakentamiskustannuksiin. Kun sitä kum-
4049: kuin hallitus, tehdessään esitystään tulevan minkaan ei ole sinne merkitty ja kun pi-
4050: vuoden talousarvioksi, ei olisi kyllin läheltä dämme asiaa erittäin suurimerkityksellisenä
4051: katsonut Pohjois-Karjalan tilannetta työl- maakuntamme kannalta, niin ehdotamme
4052: lisyys- ja kansantalousnäkökohdat huomioi- kunnioittaen,
4053: den ja ettei se myöskään ole halunnut
4054: käyttää mahdollisuuksiaan osoittamalla mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4055: rärahaa Pohjois-Karjalaan perustettavalle tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
4056: hakevoimalaitokselle, jossa tämänlaatuisen markan suuruisen alkumäärärahan
4057: laitoksen toiminta niin työllisyyden kuin Pohjois-Karjalaan perustettavan hake-
4058: puuraaka-aineen osalta vastaisi parhaiten voimalaitoksen suunnittelua ja raken-
4059: suunnitelmia sijoittaa tällainen voimalaitos tamista varten.
4060: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
4061:
4062: Ale Holopainen. Esa Timonen. Antti Kukkonen.
4063:
4064:
4065:
4066:
4067: 11 E 587/59
4068: 798
4069:
4070: IV,186. - Rah.al. N: o 91.
4071:
4072:
4073:
4074:
4075: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koveron-H era-
4076: järven rautatien rakentamista varten.
4077:
4078:
4079: E d u s k u n n a ll e.
4080:
4081: Jo 60 vuotta sitten, eli vuonna 1897, teh- kunnassa on, että ratatyötä jatkettaisiin Ko-
4082: tiin ensimmäinen esitys rautatien saamiseksi veron asemalta n. 8 km eteenpäin Herajär-
4083: Joensuusta Ilomantsiin. Moninaisten vaihei- ven rantaan, jolloinka suuri osa radan vai-
4084: den kautta on tämä rautatieasia edisty- kutuspiiriin suunniteltuja alueita, jotka nyt
4085: nyt niin pitkälle, että Joensuusta Koveroon ovat erittäin hankalien matkojen takana
4086: on jo osittainen junaliikenne käynnissä. Nyt syystä, että v:n 1944 rauha katkoi kuljetus-
4087: kumminkin uhkaa tämän ratarakennuksen tiet, joita ennen sotia käytettiin, tulisi radan
4088: hyvälle alulle päässyt työ keskeytyä ja radan vaikutuspiiriin. Lisäksi maakunnassa vallit-
4089: elinkeino- ja talouselämälle tarkoitettu elvyt- sevat työllisyysnäkymät vaatisivat valtioval-
4090: tävä vaikutus jäädä puolitiehen siitä, mitä lan taholta pikaisia toimenpiteitä jonkin suu-
4091: Joensuun-Ilomantsin radan rakentamispää- remman työmaan varaamiseksi työllisyyden
4092: töksellä alussa tarkoitettiin. Radan tämän- järkevällä tavalla hoitamiseksi.
4093: hetken ulommainen päätepiste, jonne junat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4094: voivat kulkea, päättyy Tuupovaaran pitäjän nioittaen,
4095: Koveron kylään.
4096: Kun ratatyömaan jatkaminen koko raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4097: tamattoman osan päätepisteeseen saakka Ilo- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
4098: mantsin Nuorajärvelle voi olla monien selvi- markan suuruisen määrärahan Joen-
4099: tysten takana, niin yleinen käsitys koko maa- suun-llomantsin ratatyön jatkami-
4100: seksi Koverosta H erajärven rantaan.
4101: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
4102:
4103: Ale Holopainen. Esa Timonen. Antti Kukkonen.
4104: 799
4105:
4106: IV,187.- Rah.al. N:o 92.
4107:
4108:
4109:
4110:
4111: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille annetta-
4112: via pitkäaikaisia halpakorkoisia lainoja varten.
4113:
4114:
4115: Eduskunnalle.
4116:
4117: Monet kunnat ovat epäedullisen taloudelli- sellisia toimenpiteitä. Tähänastiset avustuk-
4118: sen kehityksen ja niiden kannettavaksi jää- set, avustusmäärärahat, eivät kuitenkaan
4119: vien kustannusten jyrkän kasvun tähden jou- riitä helpottamaan kuntien rahoitusvaikeuk-
4120: tuneet huomattaviin taloudellisiin vaikeuk- sia edes kohtuullisessa määrin, vaan niiden
4121: siin. Tämä selviää parhaiten äyrinhintojen lisäksi olisi välttämätöntä varata suurim-
4122: kehitystä koskevista tiedoista. Tänä ja viime missa vaikeuksissa oleville kunnille mahdolli-
4123: vuonna toimitetuissa taksoituksissa ovat lo- suus saada valtion varoista pitkäaikaista ja
4124: pullisten veroäyrien hinnat kohonneet laa- halpakorkoista luottoa. Tämän luontoisten
4125: jemmassa mitassa kuin aikaisemmin sodan- avustuslainojen turvin voitaisiin suhteellisen
4126: jälkeisinä vuosina. Kunnallisverorasituksen vähin kustannuksin helpottaa kuntien ase-
4127: kasvu on varsin monissa tapauksissa aiheu- maa siihen saakka, kunnes valtion ja kun-
4128: tunut siitä, ettei kunnilla ole ollut mahdol- tien välisen kustannustenjaon perusteiden
4129: lisuuksia saada sopivin ehdoin luottoa vält- uudistaminen alkaisi vaikuttaa kuntien ta-
4130: tämättömiä investointitehtäviään varten. loudelliseen asemaan.
4131: Suurimpiin vaikeuksiin joutuneiden kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4132: tileissä esiintyy lisäksi varsin yleisesti tulo- nioittaen,
4133: jääminä sellaisia nostamattomia lainoja, joita
4134: ei ole saatu, mikä luonnollisestikin heiken- että Edu.skunta ottaisi vuoden 1960
4135: tää suuresti asianomaisten kuntien maksu- tulo- ja menoarvioon 100 mt"ljoonan
4136: valmiutta. Tässä suhteessa ovat eräät kun- markan suuruisen määrärahan talou-
4137: nat nyt joutuneet tilanteeseen, josta selviy- dellisissa vaikeuksissa oleville kun-
4138: tyminen edellyttää valtion taholta poikkeuk- nille myönnettäviä pitkäaikaisia ja
4139: halpakorkoisia lainoja varten.
4140: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
4141:
4142: Ale Holopainen. Yrjö Sinkkonen.
4143: Esa Timonen. Antti Kukkonen.
4144: 800
4145:
4146: IV,188. - Rah.al. N: o 93.
4147:
4148:
4149:
4150:
4151: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liperin virasto-
4152: talon rakentamista varten.
4153:
4154:
4155: E d u s k u n n a 11 e.
4156:
4157: Liperin kirkonkylässä, joka edustaa laa- iltoina tarvitaan tämän asutustiheytymän
4158: jan, vesien rikkoman, asukasluvultaan yli omaan tarpeeseen.
4159: kolmentoistatuhannen asukkaan pitäjäkes- Nämä vaikeudet huomioiden päätti Lipe-
4160: kusta ja joka on samalla Joensuusta Liperin rin kunnanvaltuusto vuoden 1957 keväällä
4161: kirkonkylän kautta Savonlinnaan suuntau- yksimielisellä päätöksellään tarjota valtiolle
4162: tuvan, parasta-aikaa suunnitteluvaiheessa vapaasti virastotalon paikan sopivaksi katso-
4163: olevan valtatien eräs vilkkaimmista solmu- tulta tontilta Liperin asemakaavoitetulta
4164: kohdista, on jo pitemmän aikaa kaivattu alueelta. Samoin on kunnanvaltuusto tule-
4165: virastotaloa. Virastojen ahtaus ja puutteelli- van vuoden työllisyystöiden luetteloon val-
4166: suus on tullut yhäkin huutavammaksi sen tion omina töinä sijoittanut tämän virasto-
4167: jälkeen kun valtion ja kunnan verotoimet talon työmaan. Kun valtion taholta ei asiaan
4168: yhdistettiin vuoden 1957 alusta lukien. Var- ole edes sen vertaa kiinnitetty huomiota, että
4169: sin vaikeana tämä puute esiintyy poliisitoi- tuo vapaasti, ilman maksua tarjottu tontti
4170: men hoitamisessa, kun pidätettyjen säilyttä- olisi otettu vastaan kunnalta, niin edelläole-
4171: mistä varten varattuja putkia ei ole Joen- vaan viitaten ehdotamme,
4172: suuta lähempänä, jos lukuun otetaan vain
4173: kunnolliset säilytyspaikat, eikä ,lammasai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4174: toja" joissa mm. maatalousnäyttelyn aikana tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
4175: oli säilytys suoritettava. Viinijärvellä on markan määrärahan Liperin virasto-
4176: kyllä palotalossa muutamia lämpimiä kop- talon suunnittelu- ja rakennustöiden
4177: peja, mutta ne useinkin sunnuntai- ja juhla- aloittamiseksi.
4178: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
4179:
4180: Ale Holopainen. Esa. Timonen. Antti Kukkonen.
4181: 801
4182:
4183: IV,189. - Rah.al. N: o 94.
4184:
4185:
4186:
4187:
4188: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven vi-
4189: rastotalon rakentamista varten.
4190:
4191:
4192: E d u s k u n n a 11 e.
4193:
4194: Viimeisen puolentoista vuosikymmenen ai- tunnustetaankin ja vaikka vuosi vuodelta tä-
4195: kana tapa:htunut taloudellinen ja sosiaalinen män talon rakentaminen liitetään valtion
4196: kehitys on lyönyt leimansa myöskin maalais- työllisyysohjelmaan, jossa se erinomaisesti
4197: kirkonkylien kylänäkymään. Näin on tapah- puolustaa paikkaansa järkevänä työllisyys-
4198: tunut myös Polvijärven kirkonkylän koh- kohteena, niin asiassa ei vain ole päästy
4199: dalla. Kunnan ja valtion toimesta suoritettu eteenpäin. Viimeksi tämän talon rakentamis-
4200: rakennustoiminta koulutoimen, terveydenhoi- asia jäi valtion keskusvirastojen ja läänin-
4201: don ja sosiaalisen elämän hyväksi on ollut hallituksen edustajain mieliin yhtenä tär-
4202: merkillepantavaa viimeisten sotien jälkeiselle keimmistä, kun työministerin neuvottelussa
4203: ajalle niin Polvijärven kirkonkylässä kuin Outokummussa Liperin, Kuusjärven ja Pol-
4204: myöskin muissa Polvijärven pitäjän kylissä. VIJarven kuntain työllisyystilannetta ja
4205: Tämä myönteinen kehitys uhkaa kummin- ,rohtoja" tämän tilanteen auttamiseksi kun-
4206: kin jarruttua syystä, ettei Polvijärven kir- tain ja keskusvirastojen edustajain kanssa
4207: konkylään suunnitteilla olevaa valtion viras- pohdittiin.
4208: totaloa vieläkään ole päästy rakentamaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4209: vaikka kunnan taholta on asiaa monissa por- nioittaen,
4210: taissa kiirehditty. Valtuusto ja muut kun-
4211: nan elimet ovat yrittäneet puolestaan auttaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4212: asiaa eteenpäin mm. varaamaila virastota- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
4213: lolle Polvijärven kirkonkylästä sopivaksi kat- markan suuruisen määrärahan Polvi-
4214: sotulta paikkaa vapaan tontin. Vaikka val- järven virastotalon suunnittelUr ja ra-
4215: tion taholta virastotalon tarve kiireellisenä kennustöiden aloittamiseksi.
4216: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
4217:
4218: Ale Holopainen. Esa Timonen. Antti Kukkonen.
4219: 802
4220:
4221: IV,190.- Ra.h.al. N:o 95.
4222:
4223:
4224:
4225:
4226: Honkonen ym.: Määrärahwn osoittamisesta Suomen Rauhan-
4227: puolustajat r.y: n toiminnan tukemiseen.
4228:
4229:
4230: E d u s k u n n a 11 e.
4231:
4232: Eräs ihmisten mieliä eniten askarrutta- sen edustajat lukuisten kansainvälisten kon-
4233: vista ongeltnista on kysymys sodasta ja rau- gressien yhteydessä ja muutenkin selvittä-
4234: hasta. Näin ennen kaikkea siksi, että kan- neet Suomen kansan voimakasta rauhantah-
4235: sainvälinen ilmapiiri on vielä tuhoisan toisen toa myös ulkomaalaisille.
4236: maailmansodankin jälkeen tavantakaa jän- Toistaiseksi Suomen Rauhanpuolustajat
4237: nittynyt äärimtnilleen. Kun samalla otamme r.y. on suorittanut työtään täysin ilman val-
4238: huomioon aseistuksen, varsinkin ydinaseiden tiovallan tukea. Kun toisaalta esim. Tasa-
4239: kohdalla tapahtuneen jättiläismäisen kehi- vallan Presidentti totesi keväällä vastaanot-
4240: tyksen, niin ei ole ihme, jos ihmisiä, jotka taessaan Rauhanpuolustajien edustajat kai-
4241: ovat joutuneet kokemaan jopa kahdenkin ken työn rauhan hyväksi olevan arvokasta,
4242: maailmansodan kauhut, ahdistaa pelko uu- niin ehdotamme,
4243: den, entistä hirvittävämmän sodan syttymi-
4244: sestä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4245: Meidän maassamme Suomen Rauhanpuo- tulo- ja menoarvioon Suomen Rauhan-
4246: lustajat r.y. on suorittanut jo kymmenen puolustajat r.y :n toiminnan tukemi-
4247: vuoden ajan erittäin arvokasta toimintaa seen 1 000 000 markkaa.
4248: rauhantyön tunnetuksitekemiseksi ja ovat
4249: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
4250:
4251: Kuuno Honkonen. Martti Lin.J1a. Veikko Kansikas.
4252: Juho Mäkelä. Siiri Lehmonen. Leo Suonpä.ä.
4253: Aleksi Kiviaho. Yrjö Murto. Kauko Tamtninen.
4254: Georg Backlund. Tauno Kelovesi. Inkeri Virtanen.
4255: 803
4256:
4257: IV,191. - Rah.al. N: o 96.
4258:
4259:
4260:
4261:
4262: Hostila: Määrärahan osoittamisesta seutusuunnittelujärjestö-
4263: jen työn. tukemiseen.
4264:
4265:
4266: E d u s k u n n a ll e.
4267:
4268: 16. 8. 1958 annetun ja 1. 7. 1959 voimaan Mielihyvällä voidaan todeta, että kauppa-
4269: astuneen rakennuslain nojalla seutukaavalii- ja teollisuusministeriö on viime vuosina
4270: toille korvataan valtion varoista puolet seutu- myöntänyt useille seutukaavajärjestöille ja
4271: kaavan laatimisesta aiheutuneista, asetuksella eräille muille maakunnallisille järjestöille
4272: tarkemmin määrättävistä kustannuksista. En- tutkimusavustuksia lähinnä alueellisten teol-
4273: nenkuin lain säännöksiä päästään kuitenkaan listaruistutkimusten ja teollisten edellytysten
4274: käytännössä toteuttamaan, on sisäasiainmi- selvittelyyn. Seutusuunnitteluun liittyy kui-
4275: nisteriön määrättävä seutukaava laaditta- tenkin monia muitakin tutkimus- ja suun-
4276: vaksi. nittelualoja. Sellaisina mainittakoon mm. kul-
4277: Koska seutukaavan laatimista koskevain jetus- ja liikennetaloudelliset selvitykset ja
4278: määräysten antaminen edellyttää perusteel- suunnitelmat, vesistöhygieniset selvitykset ja
4279: listen selvitysten suorittamista niin seutu- vesivarojen inventoinnit, taajamien rakenne-
4280: kaava-alueiden rajojen osalta kuin seutu- ja vaikutusaluetutkimukset, maa- ja metsä-
4281: kaavan laatimisen pyrkimyksenä olevista eri- talouden eri toimintahaaroihin liittyvät tutki-
4282: tyisistä tarkoitusperistäkin, kulunee huomat- mukset suunnitelmineen, asuntoalueisiin koh-
4283: tavan kauan, ennenkuin ensimmäiset mää- distuvat selvittelyt jne. Näihin tutkimuksiin
4284: räykset tullaan antamaan. Siihen saakka ei kuitenkaan ole saatavissa valtiolta varoja.
4285: tulevat seutukaavajärjestöt jatkamaan toi- Tästä syystä olisikin valtion ensi vuoden
4286: mintaansa vapaaehtoisella pohjalla kuten tulo- ja menoarvioon aihetta sisällyttää tie-
4287: tähänkin saakka. tyn suuruinen, esim. 10 milj. markan mää-
4288: Seutukaavajärjestöjen taloudelliset mah- räraha sisäasiainministeriön käyttöön, josta
4289: dollisuudet tehokkaaseen tutkimus- ja suun- määrärahasta myönnettäisiin maakunnalli-
4290: nittelutoimintaan ovat nykyisellään kuiten- sesti ja kansantaloudellisesti merkittäviin
4291: kin pienet. Siitä syystä olisikin valtion niille seutusuunnittelujärjestöjen suorittamiin tut-
4292: suoma taloudellinen tuki merkitykseltään kimuksiin ja suunnitelmiin varoja. Kunkin
4293: suuriarvoinen. Eduskunta on, säätäessään ra- järjestön esittämän määräraha-anomuksen
4294: kennuslain, tämän asian oivaltanut. Se on johdosta voitaisiin kuulla paitsi valtakunnan-
4295: nähnyt, että seutusuunnittelu on osa valta- suunnitteluviranomaisia myös eräitä muita
4296: kunnansuunnittelua ja seutukaavaa varten valtion viranomaisia. Tässä ehdotettu toi-
4297: suoritettavat taloudelliset tutkimukset ovat menpide epäilemättä elvyttäisi vapaaehtoista
4298: hyödyksi koko valtiolle. Kun nyttemmin kui- seutusuunnittelutoimintaa.
4299: tenkin näyttää siltä, että lain käytännöllinen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
4300: toteuttaminen seutukaavatoimen osalta vii- taen,
4301: västyy, olisi harkittava muita keinoja seutu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4302: kaavajärjestöjen toiminnan avustamiseksi sii- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
4303: hen saakka kunnes säännökset alkavat vai- kaa seutusuunnittelujärjestöjen työn
4304: kuttaa. tukemiseksi.
4305: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
4306:
4307: Sulo Hostila.
4308: 804
4309:
4310: IV,192.- Rah.al. N:o 97.
4311:
4312:
4313:
4314:
4315: Hostila ym.: Määrärahan osoiUamisesta helikoptereiden
4316: hankkimiseksi sairaankuljetusten helpottamiseksi.
4317:
4318:
4319: E d u s k u n n a ll e.
4320:
4321: Saaristossa ja syrjäseuduilla on potilaiden miten on kysymys ihmishengen pelastami-
4322: toimittaminen sairaalahoitoon pyritty järjes- sesta, ei helikopterien käyttämistä niihin
4323: tämään kiireellisissä tapauksissa mm. lento- voida arvostella yksinomaan taloudelliselta
4324: kuljetuksiin turvautumalla. Maa- ja vesilen- kannalta. Siihen nähden, että helikopterien
4325: tokoneiden, jotka muodostavat nykyisen len- käyttökustannukset ovat varsin suuret ja
4326: tokalustomme, käyttöä sairaslentojen suorit- että niillä tapahtuva sairaankuljetus näin
4327: tamiseen rajoittaa kuitenkin huomattavasti ollen tulee kalliiksi, olisikin tällaista sairaan-
4328: se, että nämä koneet eivät voi laskeutua ei- kuljetustapaa suunniteltaessa kiinnitettävä
4329: vätkä nousta kelirikkoaikana. Toimitetun huomiota myös siihen, ettei kuljetus muo-
4330: tutkimuksen mukaan joutuu maassamme dostu vähävaraisille taloudellisesti ylivoimai-
4331: varsinkin saaristossa, mutta myös sisämaassa seksi ja ettei sen kalleus estä heitä siihen
4332: kelirikon takia, joka ilmastollisista suhteista turvautumasta. Tältä kannalta katsoen voi-
4333: johtuen lisäksi kestää varsin kauan, ainakin taneen asia parhaiten ratkaista siten, että
4334: 100 000 henkeä kulkuyhteyksien katkeamisen valtio hankkii tarvittavat helikopterit ja
4335: takia eristetyksi. Tällä väestönosalla ei tuona huolehtii niiden käytön järjestelystä. Heli-
4336: aikana ole mahdollisuutta esim. vaikean Sai- kopterien hankkiminen valtiolle näyttää
4337: rauden tai tapaturman sattuessa saada no- asianmukaiselta myös sen vuoksi, että edellä
4338: peasti asianmukaista hoitoa. tarkoitetun tutkimuksen mukaan suurimman
4339: Tällainen asiaintila on korjattavissa ai- osan muusta helikopterilentojen tarpeesta
4340: noastaan turvautumalla sairaankuljetuksissa muodostavat juuri valtion eri virastojen ja
4341: helikoptereihin. Asiassa toimitetun tutki- laitosten lennot. Tutkimuksen pohjalta on
4342: muksen perusteella voitaneen päätellä, että kiinnitetty huomiota myös sellaiseen mahdol-
4343: sairaankuljetusten järjestämiseksi tarvittai- lisuuteen, että helikopterilentotoimintaa var-
4344: siin ainakin kolme helikopteria, joita voitai- ten perustettaisiin yhtymä, jota valtio tu-
4345: siin käyttää myös muihin tarkoituksiin. kisi taloudellisesti.
4346: Nykyisen tekniikan suomien edellytysten Edellä esitetyn perusteella eduskunta on
4347: vallitessa ei enää voida tyytyä siihen, että päättänyt lausua toivomuksen, ,että Hallitus
4348: huomattava osa maamme asukkaista on vailla ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joiden
4349: mahdollisuuksia päästä äkillisissä, kiireel- avulla saataisiin turvatuksi syrjäseuduilla
4350: listä hoitoa vaativissa sairaustapauksissa no- ja erityisesti saaristossa elävien kansalais-
4351: peasti asianmukaiseen hoitoon. Eduskunnan temme nopea siirtäminen heidän tarvitse-
4352: mielestä olisi sen vuoksi ryhdyttävä toimen- maansa hoitoon äkillisten sairaustapausten
4353: piteisiin helikopterien hankkimiseksi maa- sattuessa."
4354: hamme ja niiden käyttämiseksi sairaankulje- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
4355: tuksiin. Kun tällaisissa kuljetuksissa useim- tamme,
4356: IV,192. - Hostila ym. 805
4357:
4358: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 kimiseksi syrjäseuduilla ja saaristossa
4359: tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- elävien kansalaisten sairaankuljetus-
4360: kan määrärahan helikoptereiden hank- ten järjestämiseksi.
4361: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4362:
4363: Sulo Hostila. Marja Lahti.
4364: Valto Käkelä. Viljo A. Virtanen.
4365: Meeri Kalavainen. Pentti Niemi.
4366: Sylvi Siltanen. Artturi Jämsen.
4367: Pentti Pekkarinen. J. A. Jungarå.
4368: Veikko Helle. Ensio Partanen.
4369: Sven Högström.
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: 12 E 587/59
4375: 806
4376:
4377: IV,193.- Ra.h.al. N:o 98.
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan yhteiskou-
4383: lun ottamiseksi vaJtian haltuun.
4384:
4385:
4386: E d u s k u n n a 11 e.
4387:
4388: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan sali, kuvaamataidon luokka, veistoluokka ja
4389: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 opettajainhuone.
4390: lähtien ollut Karhulan yhteiskoulu r. y:n Kaikki edellä oleva on kuitenkin vaatinut
4391: hallinnassa. Koulun toimialue sulkee sisäl- varsin runsaasti varoja, mistä johtuen kan-
4392: leen kauppalan lisäksi useita ympäristökun- natusyhdistys ponnistelee suuren velkataakan
4393: tiakin. Koulua käyttävien kuntien yhteiseksi rasittamana. Kuitenkin on lukukausimaksu
4394: asukasmääräksi tulee noin 34-40 000 henki- voitu pitää maan satojen yksityiskoulujen
4395: löä, mistä Karhula~a yksin asuu noin 22 000. keskitason alapuolella, mihin ratkaisevasti on
4396: Koulun oppilasmäärä on kasvanut voimak- vaikuttanut Karhulan kauppalan suoma
4397: kaasti vuosi vuodelta oltuaan esimerkiksi: avustus 3.5 milj. mk. Myöskin Kymin kunta
4398: vuonna 1936 . . . . . . . . . . 155 oppilasta on tukenut oppilaitosta.
4399: 1945 .......... 352 Karhula voimakkaana teollisuusyhdyskun-
4400: " 1958 .......... 615 " tana on 75% :sesti työläisten kauppala, mikä
4401: " " suhdeluku näkyy myöskin yhteiskoulun oppi-
4402: Kaikkia kouluun pyrkiviä ei ole voitu kou- lasmäärästä. Taloudelliset mahdollisuudet
4403: luun sijoittaa koulutilojen riittämättömyyden näiden lasten vanhemmilla eivät ole lastensa
4404: takia, mistä johtuen osan heistä on pitänyt kouluttamiselle parhaat mahdolliset, mistä
4405: hakeutua toisiin kouluihin. johtuen koulun saaminen valtion kouluksi
4406: Koulun ensimmäinen rakennusvaihe käsitti olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun
4407: kaksikerroksisen hirsirakennuksen, joka val- kannatusyhdistyksen vaikeata taloudellista ti-
4408: mistui vuonna 1920. Toisessa rakennusvai- ~aa sekä toiseksi kaikkien lahjakkaiden, jos-
4409: heessa laajennettiin opetustiloja uudella kou- kin varattomien lasten koulutus tulisi entistä
4410: lutalolla, joka valmistui v: n 1954 lukukau- paremmin hoidetuksi.
4411: den alkuun ja samalla uusittiin vanha kou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4412: lutalo perusteellisesti. Tämän rakennusvai- nioittavasti,
4413: heen kustannukset olivat noin 60 milj. mark-
4414: kaa. Oli kuitenkin pakko edelleen laajentaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4415: koulua, mikä kannatusyhdistykselle oli talou- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
4416: dellisesti erittäin raskasta. Kaikesta huoli- kan määrärahan Karhulan yhteiskou-
4417: matta lukuvuoden 1957 alkaessa saatiin lisä- lun ottamiseksi valtion haltuun.
4418: tiloja 5 tavallista luokkahuonetta, Voimistelu-
4419: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4420:
4421: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
4422: 807
4423:
4424: IV,194.- Rah.al. N:o 99.
4425:
4426:
4427:
4428:
4429: Hostila ym.: Määrämhan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
4430: tamiseksi laivatelakan perustamiseksi Ko~kan-Haminan
4431: läheisyydessä olevalle rannikolle.
4432:
4433:
4434: E d u s k u n n a 11 e.
4435:
4436: Itä-Suomen satamien Kotkan ja Haminan lut erinomaisen voimakasta. Sen jälkeen
4437: merkitys tärkeinä portteina ulkomaille on kun huomattavimmat laiturirakennustyöt,
4438: vuosi vuodelta jatkuvasti kasvanut. Vaikka nimittäin Itäsataman välilaituri sekä Sunilan
4439: nämä satamat näyttelevät huomattavaa osaa laiturin jatkuminen 160 metrillä saatiin pää-
4440: myös tuonnissa, ovat ne kuitenkin ennen tökseen, ovat rakennustyöt keskittyneet van-
4441: kaikkea vientisatamia, joiden kautta merkit- hojen laitureiden uusimiseen ja kunnostami-
4442: tävä osa metsiemme tuotteita enemmän tai seen sekä yleensäkin koko sataman nykyai-
4443: vähemmän jalostettuna virtaa maailman kaistamiseen kuljetustarpeen ja tekniikan
4444: markkinoille. Kotkan ja Haminan yhteinen vaatimuksia vastaavaksi.
4445: vienti oli 1957 lähes 2.5 milj. tn. Tästä sum- Haminan satamassa on Lakulahden sa-
4446: masta on Kotkan osuus 1891000 tn. Vastaa- tama-altaan ja Enso-Gutzeitin omistaman lä-
4447: vana aikana oli näiden satamien kautta ta- hes hehtaarin suuruisen vientivaraston val-
4448: pahtunut tuonti yhteensä lähes 1 200 000 tn, mistumisen jälkeen ollut huomattavaa li-
4449: josta Kotkan kautta 862 000 tn. Kotkan ja säystä kappaletavaran osalta, lisäys 150 000
4450: Haminan satamat ovat joutuneet ottamaan tn.
4451: vastaan Viipurin menetyksen jälkeen koko Sataman aukipitämiseen normaalitalvina
4452: Itä-Suomeen suuntautuvan liikenteen, mikä tähtäävät merenkulkuhallituksen toimenpi-
4453: on vaatinut ensisijaisesti näiltä kaupunki- teet tuloväylän, Ruotsinsalmen syventämi-
4454: kunnilta, mutta myöskin maakunnallisesti seksi ruoppaamalla, yhdessä jäänsärkijäkan-
4455: suuria uhrauksia. nan lisäämisen kanssa. Samaan tähtäävät
4456: Molemmissa satamissa suoritetaan jatku- Haminan kaupungin toimenpiteet Lakulah-
4457: vasti uudistustöitä, jotta ne voisivat säilyt- den satama-altaan aukipitämiseksi virtaavan
4458: tää jo aikaisempina vuosina tutuksi tulleet veden avulla. Vesi saatetaan liikkeeseen voi-
4459: maininnat: ,Suomen suurin vientisatama ja makkaan moottoripumpun ja putkijärjestel-
4460: Suomen suurin pyöreän puun vientisatama". män avulla.
4461: Kaikki edellä oleva edellyttää, että todella Kaikki edellä oleva kertoo vakuuttavasti,
4462: laivoja on näissä satamissa käytävä. Kotkan että Itä-Suomen vientisatamat valtakunnal-
4463: satamaliikenne vilkastui v. 1957 huomatta- lisesti ovat erittäin suurimerkityksellisiä. On
4464: vasti. Laivoja kävi kaikkiaan satamassa kuitenkin eräs suuri puute, sillä kunnon lai-
4465: 1 983, joiden yhteinen nettorekisteritonni- vatelakkaa ei näillä rannikoilla ole. Vähäi-
4466: määrä oli 1999 892 (v. 1957 1680 laivaa ja sempienkin laivojen korjauksien tapahtuessa
4467: 1727 157). on laivojen ajettava tai onnettomuustapauk-
4468: Haminan satamassa kävi 1957 928 ulko- sissa laivat on hinattava aina Helsinkiin
4469: maan liikenteessä olevaa laivaa (edellisenä saakka korjattavaksi. Tämä puute on ilmei-
4470: vuotena 678). Laivojen yhteinen nettorekis- nen ja varmastikin myöskin se mukanaan
4471: teritonnimäärä oli 513 021 (v. 1956 383188). saattaa lisää ylimääräisiä menoja.
4472: Yhteensä kävi laivoja 970. Kotkan ja Karhulan ammattitaitoisesta
4473: Satamien kehittäminen jatkuu edelleen. työvoimasta varmasti riittää nykyisen vai-
4474: Kotkan sataman kehitys nimenomaan on ol- kean työllisyystilanteen vallitessa työvoimaa
4475: 808 IV,194. - Kotkan-Haminan rannikon lalivaveistämö.
4476:
4477:
4478: mahdollisesti rakennettavalle telakalle ja pai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4479: kallisista ammattikouluista tulee jatkuvasti tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
4480: koulutuksen saanutta lisävoimaa, samoin kan määrärahan tutkimuksen suoritta-
4481: kuin teknillisestä koulusta pätevää työnjoh- miseksi laivatelakan perustamiseksi
4482: toa. J(otkan-H aminan läheisyydessä ole-
4483: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- valle rannikolle.
4484: nioittaen,
4485: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4486:
4487: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen.
4488: 809
4489:
4490: IV,195. - Rah.al. N:o 100.
4491:
4492:
4493:
4494:
4495: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta invaliidien huolto-
4496: ja ammattioppilaitosten henkilökunnan eläkkeiden maksa-
4497: miseen.
4498:
4499:
4500: E d u s k u n n a 11 e.
4501:
4502: Maamme invaliidihuollon toteuttaminen ta- pitkäaikaista kokemusta vaativaa sekä ni-
4503: pahtuu huomattavalta osaltaan eri invaliidi- menomaan invaliidien ammattikouluissa hen-
4504: huoltojärjestöjen harjoittaman laitostoimin- kilökunnan erityisiä henkilökohtaisia avuja
4505: nan avulla. Täten nämä järjestöt arvokkaana edellyttävää, minkä vuoksi pätevän henkilös-
4506: tavalla hoitavat invaliidien ammattikoulutus- tön kiinnittäminen eläkeoikeuden puuttuessa
4507: ja huoltotehtäviä, jotka kuuluisivat lakien on tuottanut vaikeuksia. Esimerkkinä mainit-
4508: mukaan valtiolle. takoon, että yksityisten oppikoulujen opet-
4509: Invaliidihuoltojärjestöjen perustamista ja tajilla on samat eläke-edut kuin valtion oppi-
4510: ylläpitämistä laitoksista mainittakoon Inva- kouluissa ja kansanopistojen henkilökunnan
4511: liidisäätiön ortopedinen sairaala, ammatti- eläkkeistä valtio maksaa saman osuuden
4512: koulu ja maatalousoppilaitos, Raajarikkojen kuin valtionavustuksessa ja samoin on asian-
4513: koulusäätiön kansakoulu, Sokeain ystävät- laita yksityisissä ammattikouluissa, joitten
4514: yhdistyksen ammattikoulu, Sotainvaliidien valtionavustus on 65 %. Maataloushallitus
4515: Veljesliiton Kaunialan ja Valmulan huolto- taas suorittaa alaistensa oppilaitosten opet-
4516: laitokset, Suitian huoltolaitos sekä Aivovam- tajien eläkkeistä 75 %, muun valtionavun
4517: maisten hoito- ja tutkimuslaitos, Suomen Si- ollessa 65 %.
4518: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liiton Mikäli valtio suorittaisi invaliidihuolto-
4519: Westendin, Kolmirannan ja Sulkavan am- järjestöille vuokraa huoltolaitoksista, kyke-
4520: mattioppilaitokset, Järvenpään ammattihuol- nisivät ne huolehtimaan henkilökuntansa eläk-
4521: tolaitos, Käpylän kuntouttamislaitos ja Ola- keistä. Kun näin ei tapahdu, joutuu huol-
4522: vinkylän Naisinvaliidien Työyhdyskunta ja tolaitosten henkilökunta olemaan epäoikeuden-
4523: Tuberkuloosiliiton Hoikan opisto ja Liperin mukaisessa asemassa valtion viran- ja toi-
4524: ammattioppilaitos. menhaitijoihin nähden ja asiaintila vaikut-
4525: Valtio suorittaa varsinkin ammattikoulu- taa heikentävästi laitosten opetus- ym. te-
4526: tuksen osalta mainittujen laitosten kustan- hoon.
4527: nukset sataprosenttisesti, joten ne tässä suh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4528: teessa ovat rinnastettavissa valtion omista- kunnioittaen,
4529: miin vastaaviin laitoksiin. Invaliidien huol-
4530: tolaitoksissa palvelevalta henkilökunnalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4531: puuttuvat kuitenkin eläke-edut, vaikka se tulo- ja menoarvioon 5 m~1joonan mar-
4532: muun palkkauksen suhteen on valtion viran- kan määrärahan käytettäväksi invalii-
4533: ja toimenhaitijoihin verrattavissa sosiaalimi- dien huolto- ja ammattioppilaitosten
4534: nisteriön suorittaessa palkat kokonaisuudes- henh"lökunnan eläkkeiden maksami-
4535: saan. Huoltolaitosten henkilökunnan työ on seen.
4536: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1959.
4537:
4538: Sulo Hostila. Rafael Paasio.
4539: Väinö Tikkaoja. Arvo Tuominen.
4540: 810
4541:
4542: IV,196. - Rah.al. N: o 101.
4543:
4544:
4545:
4546:
4547: llostila ym.: Määriraha;n osoittamisesta tutkimuksen suorit-
4548: tamiseksi Luumäen-Haminan-Kotkan radan rakenta-
4549: miseksi.
4550:
4551:
4552: E d u s k u n n a ll e.
4553:
4554: Kouvolan työvoimapiiri on ollut jatkuvasti Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin
4555: työllisyyden kannalta katsoen eräs kaikkein vaikuttamaan laajempiinkin teollisuus- ja
4556: vaikeimpia koko maassamme. Kun kuitenkin talousalueisiin. Sillä on kai aikanaan raken-
4557: työvoimapiiriin lukeutuvan Kymen läänin nettava myöskin suora rata Vuoksenlaakson
4558: alueella löytyy jatkuvasti sellaisia työkoh- alueelta Pohjois-Karjalaan, minkä avulla vä-
4559: teita, joiden rakentaminen olisi ei ainoastaan limatkat rautatiellä lyhenisivät huomatta-
4560: Kymen läänille, vaan myöskin koko kansa- vasti, tämän alueen rikkaiden metsävarojen
4561: kunnalle, sen kansantaloudelle ensisijaisen tultua siten huomattavasti helpommin saata-
4562: tärkeätä, olisi syytä valtiovallan näitä työ- viksi teollisuuden käyttöön.
4563: kohteita käydä rakentamaan. Eräs tällainen Tämän radan tarpeellisuus on ilmeinen
4564: on uuden radan rakentaminen Lappeenran- koko maalle; kuitenkin ensisijaisesti Itä-
4565: nan-Luumäen-Haminan-Kotkan välille. Suomelle. Olisi jo korkea aika ryhtyä sa-
4566: Sodan jälkeen piteni voimakkaan Vuoksen- noista tekoihin Kaakkois-Suomen liikenne-
4567: laakson ja koko Etelä-Saimaan suurteolli- olojen järjestämiseksi, tekoihin, joiden avulla
4568: suusalueen tuotteiden markkinoiruismatka ul- tällä suunnalla saataisiin valtion työttömyys-
4569: kopuolelle omien rajojen, lähimpien vienti- kysymys poistetuksi useaksi vuodeksi eteen-
4570: satamien kohdalta noin 100 kilometrillä. Ai- päin ja niin, että tämän työn kautta myös
4571: kaisemmin laivaus tapahtui Viipurista ja pysyvästi hyödytettäisiin koko tämän alueen
4572: Uuraasta, nyt kuljetus tapahtuu Kouvolan laajaa talous- ja elinkeinoelämää.
4573: kautta kiertäen rautateitse Kotkaan ja Hami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4574: naan. nioittaen,
4575: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä-
4576: Saimaan ja Suomenlahden välille helpottaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4577: myöskin huomattavasti liiaksi rasitettua Kou- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
4578: volan ratapihan liikennettä. Kaakkois-Suo- kan määrärahan tutkimuksen alulle
4579: men liikenteen siirtyminen huomattavassa panemise.ksi r.adan rakentamiseksi osuu-
4580: määrin nyt esitetylle uudelle ratajaksolle an- delle Luumäki-Hamina-Kotka.
4581: taisi lisää tilaa muualta Suomesta tulevalle
4582: liikenteelle Kouvolan kohdalla.
4583: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4584:
4585: Sulo Bostila.. Valto Käkelä. Meeri Kalava.inen.
4586: 811
4587:
4588: IV,197. - Rah.al. N: o 102.
4589:
4590:
4591:
4592:
4593: Hostila. ym.: Määrärrihan osoittamisesta Kymin ratapihaa
4594: koskevan tutkimuksen toimittamiseksi.
4595:
4596:
4597: E d u s k u n n a 11 e.
4598:
4599: Kymenlaakson aluesuunnitelmassa kiinni- töitä ja tämäkin on riittävän ajoissa huomi-
4600: tetään erikoista huomiota Kymin ratapihaan, oitava.
4601: mistä kehitetään Hovinsaaren ratapihan Tällä hetkellä kulkee myöskin vilkkaasti
4602: ohella toinen suuri eteläisen Kymenlaakson liikennöity Karhulan-Anjalan-Kouvolan
4603: järjestelyratapiha laajaa teollisuutta ja voi- maantie ratapihan yli tasoristeyksenä, mikä
4604: makasta Kotkan vientiä silmällä pitäen. Kar- liikenneturvallisuutta ajatellen on aivan kes-
4605: hulan suurteollisuus teollisuusradoillaan liit- tämätön tilanne ja vaatisi nopeita toimenpi-
4606: tyy nykyisellään hyvin huonosti Kymin ra- teitä vaarallisen tiekohdan uudelleen järjes-
4607: tapihaan. Uusia teollisuusratoja tulee lähi- tämiseksi. Lukuisia liikenneonnettomuuksia
4608: tulevaisuudessa avattavaksi kauppalan ete- onkin paikalla jo tapahtunut ja myöskin
4609: läisille teollisuusalueille ja näiden liittämi- ihmishenkien menetyksiä on sattunut.
4610: nen liikennettä edistävästi Kymin ratapi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4611: haan olisi ajoissa huomioitava. Karhulan nioittavasti,
4612: teollisuusaluereservit ovat etupäässä Kymin
4613: aseman itäpuolisilla alueilla ja on todennä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4614: köistä, että tämänkin takia uusia ratapiha- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
4615: järjestelyjä tarvitaan jo lähitulevaisuudessa. kan määrärahan Kymin ratapihaa
4616: Varmastikin Kotkan itäisille liitosalueille koskevan kiireellisen tutkimuksen toi-
4617: suuntautuva rautatieliikenne tulee myöskin meenpanemisen suorittamiseksi.
4618: antamaan Kymin ratapihalle lisää järjestely-
4619: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4620:
4621: Sulo Hostila. ~alto ltältelä. Meeri Kalavainen.
4622: 812
4623:
4624: IV,198. - Rah.al. N:o 103.
4625:
4626:
4627:
4628:
4629: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan kauppa-
4630: lassa maantien ja siihen liittyvien siltojen rakentamiseksi.
4631:
4632:
4633: E d u s k u n n a ll e.
4634:
4635: V altakunnan runkotie Helsinki-Kotka- professori Meurmanin laatimaa kokonais-
4636: Karhula-Hamina-Lappeenranta on, kuten suunnitelmaa päästä nopeasti toteuttamaan.
4637: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin Tie- ja vesirakennushallituksesta yli-insi-
4638: liikennöityjä maanteitä. Hoidetaanharr tämän nöörit Tolonen ja Skogström käydessään Kar-
4639: tien avulla koko Kaakkois-Suomen ja osin hulassa tammikuussa oikein paikan päällä
4640: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- antoivat asianomaisille elimille tehtäväksi
4641: hulan kauppalan kohdalla tämän runkotien suunnitelmien laatimisen valmiiksi seuraa-
4642: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen vaksi työllisyyskaudeksi. Kun näin on, on
4643: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille asian jatkotoimenpiteet rahoituksen muodossa
4644: huolta antavaksi liikennekysymyksen ajan- hallituksen ratkaistavissa töiden alkuun saat-
4645: kohtaiseksi ratkaisemisprobleemiksi. tamiseksi 1959-1960 työllisyyskautena.
4646: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin mu- Eräänä liikenteen läpäisykyvyn haittana
4647: kaan raskas ja nopea ohittava liikenne olisi jo nyt on kauppalan läpi virtaavan Kymi-
4648: vietävä asutustaajamien ja yhdyskuntien ohi. joen itäisen haaran silta, joka sijaintinsa ta-
4649: Karhulan kohdalla joudutaan kuitenkin poik- kia, aivan keskuksesta tulevan mäen juurella,
4650: keukselliseen olotilaan. on liikenteen jatkuvasti kasvaessa vaarallisen
4651: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena ahdas.
4652: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä
4653: kauas ohi Kymen aseman pohjoiseen. Kar- Raskas, tavattomasti laajentunut maantie-
4654: hulan kauppalan asutuksen muodostuksesta, liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
4655: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja teol-
4656: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- lisuuslaitoksilta on asettanut sillan suoritus-
4657: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- kyvyn mahdollisuuksille rajansa. Kun siihen
4658: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ollut lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko Lap-
4659: 10-20 %: n luokkaa. Yhteenvetona on tultu peenrannan-Haminan-Helsingin liikenne,
4660: siihen tulokseen, että nykyinen Karhulan 22 000 henkilöä käsittävän Karhulan ja
4661: kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lävis- 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan keskeinen
4662: tävä maantie on vietävä niin, että se vastai- sisäinen liikenne, on tullut ajankohtaiseksi
4663: suudessakin pystyy vaivatta nielemään koko sillan laajentaminen.
4664: kasvavan ohitusliikenteen. Professori Meur- Sillan yli tapahtuvasta liikenteestä antaa
4665: man on tästä laatinutkin selvän suunni- havainnollisen selvityksen kesäkuun 27 päi-
4666: telman. vänä 1958 kello 6-22 välisenä aikana suori-
4667: Hallituksen ottaessa vuoden 1959 tulo- ja tettu liikennelaskelma; jolloin sillan ylitti
4668: menoarvioon 85 milj. markan määrärahan yhteen suuntaan 1175 henkilöautoa, 313
4669: töiden aloittamiseksi Kouvolan-Tavastilan linja- ja seka-autoa, 2-ak:s. kuorma-autoja
4670: runkotiellä ja töiden alettua tien rakentami- 785, 3-aks. 208, pakettiautoja 327, moottori-
4671: seksi vuoden 1959 alusta, on tullut erittäin pyöriä 264, pyörätraktoreita 53, hevosajo-
4672: ajankohtaiseksi Karhulan läpi suuntautuvan neuvoja 16, polkupyöriä 2 218 ja jalankulki-
4673: liikenteen järjestely, sillä välittömästi edellä joita 312. Yhteensä 10 628.30 tonnia, eli
4674: mainitun tien valmistuttua lisääntyy Kar- moottori- ja hevosajoneuvoja 3 141 kpl.
4675: hulan läpi suuntautuva liikenne siinä mää- Edellä olevan liikennelaskelman perusteella
4676: rin, ettei sitä voida asiallisesti hoitaa, ellei voidaan todeta, että jo nykyisellään silta on
4677: IV,198. - Hostila. ym. 813
4678:
4679: muodostunut jarruksi jatkuvasti lisääntyvälle että Eduskunta ottaisi .vuoden 1.960
4680: liikenteelle, siksi olisi kaikki mahdollinen teh- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
4681: tävä ennen kuin Kouvola-Tavastila tie val- markkaa töiden aloittamiseksi Karhu-
4682: mistuttuaan lisää painetta Karhulan keskus- lan kauppalassa maantien ja siihen
4683: tassa. liittyvien siltojen rakentamiseksi pal-
4684: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- velemaan lisääntyvää liikennettä jo
4685: nioittaen, tehtyjen ja työn alla olevien suunni-
4686: telmien mukaisesti.
4687: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1959.
4688:
4689: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Meeri Kalavainen.
4690:
4691:
4692:
4693:
4694: 13 E 587/59
4695: 814
4696:
4697: IV,199. - Rah.al. N: o 104.
4698:
4699:
4700:
4701:
4702: Hostila. ym..: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään ja Silta-
4703: kylän ohikulkuteiden rakentamiseen.
4704:
4705:
4706: Eduskunnalle.
4707:
4708: Eteläisen Helsingin-Kotkan-Karhulan- kyinen tie sivuaa keskikokoista kansakoulua
4709: Haminan-Lappeenrannan rantatie kuuluu ja arvokasta keskiaikaista kirkkoa.
4710: kokonaisuudessaan tielaitoskomitean ehdotta- Koska suunnitellut tieoikaisut ovat tällä
4711: maan valtakunnan runkotieverkkoon. Koska erittäin vilkkaasti liikennöidyllä runkotiellä
4712: tämä tie on maan eniten liikennöityjä ja sen tärkeät ja ajankohtaiset nimenomaan uusien
4713: tärkeimpiä liikenneväyliä, on pyrkimyksenä väylien avaamiseksi ohi Pyhtään kirkonkylän
4714: ollut tehdä kaikki mahdollinen sen suoritus- ja Siltakylän ja koska tarpeelliset tutkimuk-
4715: kyvyn ja liikenneturvallisuuden kohottami- set on suoritettu, olisi työ saatava täydellä
4716: seksi. teholla käyntiin, niiden nyt ollessa vain Ösit-
4717: Pyhtään kunnan alueella tämä runkotie tain helpottamassa paikkakunnan vaikeata
4718: kulkee 20 km: n pituudella. Nykyinen tie- työllisyystilannetta.
4719: suunta lävistää Pyhtään kirkonkylän ah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4720: taasti rakennetun keskuksen samoin kuin
4721: kunnan keskuksen SiltakyJän, mistä on ollut että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4722: seurauksena liikennerajoituksia näissä asu- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
4723: tustaajamissa ja liikenteen ruuhkautumista kan määrärahan töiden saattamiseksi
4724: kapeille silloille Kymijoen Pyhtään haarassa kaikessa laajuudessaan käyntiin Pyh-
4725: ja Siltakylän joessa. Lisäksi Pyhtäällä ny- tään ja Siltakylän ohikulkutiellä.
4726: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4727:
4728: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
4729: 815
4730:
4731: IV,200. - Rah.al. N: o 105.
4732:
4733:
4734:
4735:
4736: Hostila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhuwt~r--Haminan
4737: maantien asfaltoimista varten.
4738:
4739:
4740: E d u s k u n n a 11 e.
4741:
4742: Viime vuosina on Helsingin-Haminan van vuoden talousarvioon varatun 85 mil-
4743: maantiellä tapahtuva moottoriajoneuvolii- joonan markan turvin. Tämän tien valmis-
4744: kenne huomattavasti kasvanut niin kaukolii- tuttua tulee liikenne voimakkaasti lisäänty-
4745: kenteen kuin myöskin paikallisliikenteen mään Karhulan-Haminan tieosuudella, sillä
4746: osalta. Suoritettujen Hikennelaskelmien mu- Kymenlaakson runkotien kautta kuljetuk-
4747: kaan erikoisen tuntuva on kasvu ollut tämän set Haminan, Kotkan sekä Summan sata-
4748: tien Karhulan kauppalan läpi kulkevalla miin ja koko eteläisen Kymenlaakson talous-
4749: osuudella, sillä kun esimerkiksi vuoden 1954 alueen teollisuuskeskuksiin siirtyvät entistä
4750: lokakuussa Karhulan keskuksen-Kyminlin- enemmän autokuljetuksiin.
4751: nan tieosuudella oli moottoriajoneuvojen Tie- ja vesirakennushallituksessa lienee val-
4752: kokonaismäärä 1 995 kpl, vastaten 7 993.6 ton- mis suunnitelma Karhulan-Haminan tie-
4753: nia, se vuoden 1958 lokakuussa oli osuuden kestopäällystämisestä kustannusar-
4754: 3 471 moottoriajoneuvoa, tonnimäärän ollessa vion ollessa 90 miljoonaa markkaa. Kun Ky-
4755: 11 716.6. Suunnilleen samansuuruinen oli li- menlaakson Kouvolan-Tavastiilan runkotie
4756: säys myöskin Karhulan keskustasta Hami- valmistetaan kestopäällysteiseksi, niin asial-
4757: naan johtavalla Karjalantiellä. Vastaavat lu- lista olisi Karhulan-Haminan tieosuus sa-
4758: vut olivat v. 1954 1444 moottoriajoneuvoa manaikaisesti kunnostaa nykyistä liikennettä
4759: ja 5 302.3 tonnia sekä lokakuussa 1958 2 654 vastaavaan kuntoon.
4760: moottoriajoneuvoa ja 8 286.6 tonnia. Liiken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4761: teen kasvu on ollut jatkuvasti voimakasta. nioittavasti,
4762: Karhulan kauppalan toimittamasta liikenne-
4763: laskennasta 5 päivänä kesäkuuta 1959 ilme- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4764: nee, että Karhulan keskustan lävistää vuoro- tulo- ja menoarvioon 90 000 000 mar-
4765: kaudessa 6 869 moottoriajoneuvoa. kan määrärahan Karhulat~r--Haminan
4766: Tammikuussa alkoivat tietyöt Kymenlaak- tien saattamiseksi asianomaiseen kun-
4767: sossa Kouvolan-Tavastilan runkotiellä kulu- toon tien asfaltoimista varten.
4768: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4769:
4770: Sulo Hostila. Meeri Kalavainen. Valto Käkerå.
4771: 816
4772:
4773: IV,201. - Rah.al N:o 106.
4774:
4775:
4776:
4777:
4778: Hostila ym.: Määriilrahan osoittamisesta Kymijoen läntisen
4779: haaran ylittävän sillan rakennustöiden aloittamiseksi Hir-
4780: vikosken kylässä.
4781:
4782:
4783: E d u s k u n n a ll e.
4784:
4785: Pyhtään kunnan toimesta on valmistunut tettu pistokoe, joka antoi seuraavan tuloksen:
4786: tiesuunnitelma Pyhtään-Hirvikosken välille autoja 161, hevosajoneuvoja 22, traktoreita
4787: ja tulevana työllisyyskautena on tarkoitus 15, moottoripyöriä 9, polkupyöräilijöitä 125
4788: saada tietyö käyntiin. Tie päättyy Hirvi- ja jalankulkijoita 238.
4789: kosken lossin ylimenopaikkaan Kymijoessa, Kun nyt työn alle tuleva Pyhtään-Hirvi-
4790: mihin myöskin Siltakylän-Hirvikosken tie kosken tie valmistuu, muodostuu lossista
4791: päättyy jatkuakseen Hirvikoskelta Raussi- hyvin kiusallinen liikennettä estävä jarru ja
4792: laan ja Elimäelle. siksi olisi riittävän ajoissa suoritettava tutki-
4793: Liikennettä 164 m: n levyisen joen yli on mukset sillan rakentamiseksi lossin paikalle.
4794: ollut välittämässä lossi, joka v. 1950 muu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4795: tettiin konevetoiseksi ja ottaa lautta 12 ton- nioittaen,
4796: nin kuorman. Lossin käyttö supistuu sulan
4797: veden ajaksi. Kelirikon aikana Hirvikosken että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4798: kylä jää Pyhtääitä tulevan liikenteen osalta tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
4799: pahaan välikäteen, sillä matkaa kiertoteitse määrärahan Hirvikosken kylän koh-
4800: Hirvivuolteen padon kautta tulee noin 10 km. dalla olevan, Kymijoen läntisen haa-
4801: Talvella joen yli pääsee jäitse. ran yli rakennettavan siUan alkutöiden
4802: Lossin välittämästä liikenteestä mainitta- rahoittamiseksi.
4803: koon 21.-23. 9. 1956 välisenä aikana suori-
4804: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4805:
4806: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Meeri Kalavainen.
4807: 817
4808:
4809: IV,202. - Rah.al. N:o 107.
4810:
4811:
4812:
4813:
4814: Hult ym.: Määriirahan osoittamisesta avustukseksi voimaläm-
4815: pölaitoksen rakentamista varten Kuopioon.
4816:
4817:
4818: E d u s k u n n a 11 e.
4819:
4820: Pohjois-Savon teollistamistoimikunnan tut- gian ollessa n. 47 milj. kWh. Kaukolämmi-
4821: kimuksen mukaan jää Pohjois-Savon metsän- tyslaitoksen rakentamista Kuopioon tukee
4822: hoitolautakunnan alueella vuosittain käyttä- erikoisesti se seikka, että Puijonlaaksoon ryh-
4823: mättä n. 500 000 pms polttopuuta jos metsiä dytään lähivuosina rakentamaan uutta, n.
4824: käsitellään järkevän metsänhoidon edellyttä- 6000 asukkaan kaupunginosaa. Jos tämä alue
4825: mällä tavalla. Jos lisäksi heikkotuottoisia liitetään kaukolämmitysverkostoon, ei raken-
4826: koivumetsiä vähennetään 30 % :lla 20 v: n nuksia tarvitsisi varustaa omilla kattilalai-
4827: kuluessa merkitsee tämä lisäksi 500 000 pms toksilla, mikä olisi omiaan alentamaan alu-
4828: suuruista vuotuista hakkuun lisäystä. een rakentamiskustannuksia. Koska sekä
4829: Kansantalouden kannalta ei ole yhdente- Kuopion kaupungissa että sitä ympäröivässä
4830: kevää, miten tämä puuylijäämä poltetaan, maakunnassa esiintyy puutetta myös lauhde-
4831: vaan olisi sen hyväksikäytössä pyrittävä voimasta, tultaisiin laitoksessa lisäksi kehit-
4832: mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen. tämään lauhdutusvoimaa suurimpien sähkö-
4833: Kun valtiovalta on ollut kiinnostunut hake- huippujen aikana. Samalla voimalaitos jonka
4834: käyttöisten lauhdevoimalaitosten rakentami- kaupunki ja maakunnallinen voimayhtiö Sa-
4835: sesta, olisi sen otettava suunnitelmissaan von Voima Oy yhdessä rakentaisivat, tulisi
4836: huomioon tämä kansantaloudellinen näkö- toimimaan sekä kaupungin että maakunnan
4837: kohta ja tuettava korkealla hyötysuhteella voimareservinä.
4838: toimivien voimalämpölaitosten rakentamista Voimalaitoksen ensimmäisen vaiheen ra-
4839: silloin kun yhdistettyyn sähkön- ja lämmön- kennuskustannuksiksi on laskettu n. 600
4840: kehitykseen on mahdollisuuksia. Yhdiste- milj. mk.
4841: tyssä sähkönkehitys- ja kaukolämmityskäy- Kun tämänlaatuisten voimalaitosten käy-
4842: tössä tulee polttoaineen lämpösisällöstä hy- töllä saadaan erittäin arvokkaita kokemuk-
4843: väksikäytetyksi yli 70 %, kun taas saman- sia siitä, miten puupolttoainetta voidaan te-
4844: kokoisessa lauhdutushöyryvoimalaitoksessa hokkaasti käyttää sähkön ja lämmön yhdis-
4845: hyötysuhde jää 30 % :iin. tettyyn tuottamiseen ja kun tällaiset koke-
4846: Kuopion kaupungin sähkölaitos on laati- mukset tulevat olemaan kansantaloudelli-
4847: nut verraten yksityiskohtaisen tutkimuksen sesti arvokkaita, olisi paikallaan, että täl-
4848: voimalämpölaitoksen rakentamisesta Kuo- laista kokeilua tuettaisiin valtion varoilla.
4849: pioon. Suunnitellusta voimalämpölaitoksesta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4850: ~aataisiin täyteen laajuuteen rakennettuna
4851: lämpöä määrä, joka vastaa n. 2 milj. raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4852: nuskuutiometrin lämmöntarvetta samalla tulo- ja menoarvioon 100 000 000
4853: kun voitaisiin kehittää halpaa vastapaine- markkaa avustuksena Kuopioon raken-
4854: tehoa n. 11500 k Wh, vastaavan vuosiener- nettavaa voimalämpölaitosta varten.
4855: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
4856:
4857: Mikko Hult. Hilja Väänänen. Hugo Manninen.
4858: 818
4859:
4860: IV,208. - Ra.h.al. N: o 108.
4861:
4862:
4863:
4864:
4865: Bult ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:nliikenne-ja rata-
4866: osaston työ- ja huoltorakennuksen rakentamiseksi Kuo-
4867: pioon.
4868:
4869:
4870: E d u s k u n n a 11 e.
4871:
4872: Rautatielaitoksen huoltotiloihin ei sanotta- huolehditaan uuden työturvallisuuslain edel-
4873: vasti kiinnitetty huomiota sotaa edeltäneinä lyttämällä tavalla, on puutteellisiin työ- ja
4874: aikoina. Tästä johtuen eri puolilla rataverk- huoltotiloihin saatava korjaus rakentamalla
4875: koa sijaitsevat VR: n henkilökunnan huolto- tarvittavat työ- ja huoltorakennukset.
4876: tilat ovat varsin vaatimattomissa rakennuk- Edellä olevan perusteella esitämme,
4877: sissa. Erikoisesti Kuopiossa olevat rataosas-
4878: ton työhuoneet ovat vanhoja, rappeutuneita että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4879: ja osaksi toisiin tarkoituksiin rakennettuja- tulo- ja menoorvioon 25 000 000 mark-
4880: kin, samoin ovat työntekijäin huoltotilat var- kaa VR:n liikenne- ja rataosaston
4881: sin alkeelliset. työ- ja huoltorakennuksen rakenta-
4882: Koska on välttämätöntä, että työntekijöi- mista varten Kuopioon.
4883: den työskentely-, puhtaus- ja terveysoloista
4884: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
4885:
4886: Mikko Bult. K. F. Haapasalo.
4887: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
4888:
4889:
4890:
4891:
4892: •
4893: 819
4894:
4895: IV,204. - Rah.al. N: o 109.
4896:
4897:
4898:
4899:
4900: Hult ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n varikon huolto-
4901: rakennuksen rakentamiseksi Iisalmeen.
4902:
4903:
4904: E d u s k u n n a 11 e.
4905:
4906: Useilla valtionrautateiden pienemmillä va- myös virkasuhteessa olevalle henkilökunnalle
4907: rikoilla ovat henkilökunnan huoltotilat vielä järjestetään lainmukaiset huoltotilat.
4908: varsin alkeellisia. Iisalmen varikko, jossa on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4909: noin 150 työntekijää, tarvitsee ensi tilassa
4910: huoltorakennuksen. V eturimiesten, samoin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4911: kuin korjaus- ja puhdistushenkilökunnan tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
4912: vaatekaapit ja peseytymislaitteet on sijoitettu kaa VR:n varikon huoltorakennuksen
4913: veturitallin seinustoille. rakentamista varten Iisalmen kaupun-
4914: Uusi työturvallisuuslaki edellyttää, että gissa.
4915: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
4916:
4917: Mikko Hult. Hugo Manninen.
4918: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
4919: 820
4920:
4921: IV,205. - Rah.al. N: o 110.
4922:
4923:
4924:
4925:
4926: Hult ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
4927: Kivisalmeen.
4928:
4929:
4930: E d u s k u n n a ll e.
4931:
4932: Hallitus, valmistaessaan v. 1960 tulo- ja nitelmat valmiina, joten työt voitaisiin aloit-
4933: menoarviota, ei ole ottanut määrärahaa sillan taa heti, kun vain saataisiin tarvittavat
4934: rakentamistöiden aloittamista varten Jyväs- määrärahat. Myös työkohteena siltatyön aloit-
4935: kylän-Kuopion maantiellä olevalle Kivisal- taminen olisi erittäin tärkeä.
4936: men lossipaikalle. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4937: Tällä kahden maakunnan rajalla olevalla nioittaen,
4938: lossilla on erittäin vilkas liikenne ja on los-
4939: sista muodostunut myös erittäin vaarallinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4940: sillä sattuneiden lukuisten onnettomuuksien tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
4941: takia. markkaa sillan rakentamistöiden aloit-
4942: Sillan rakentamista varten on kaikki Suun- tamista va1·ten Kivisalmeen.
4943: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
4944:
4945: Mikko Hult. Impi Lukkarinen. Onni Peltonen.
4946: Hugo Manninen. Pentti Pekkarinen. Veikko Hyytiäinen.
4947: Esa .Hietanen. Aarne Pulkkinen. Artturi Jämsen.
4948: 821
4949:
4950: IV,206. - Rah.al. N: o 111.
4951:
4952:
4953:
4954:
4955: Hyytiäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virko.jen
4956: perustamista varten Jyväskylän kasvatusopillisen kor-
4957: keakoulun kirjastoon.
4958:
4959:
4960: Eduskunnalle.
4961:
4962: Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun Sitäpaitsi JKK: n kirjaston lainaustoi-
4963: kirjaston virat ovat jääneet jostakin syystä minta on tänä vuonna ajalla 1. 1.-31. 8.
4964: v: n 1960 tulo- ja menoarvioesityksessä huo- noussut edellisvuoden vastaavaan aikaan ver-
4965: miotta, vaikka tarvittavista viroista kolmea, rattuna 50 %, ja nyt alkanut oppikoulun-
4966: nimittäin opettajain valmistuksen II vuosikurssi on li-
4967: a) vanhemman alikirjastonhoitajan (28 pl.), säämässä entisestään lainaustoimintaa ja
4968: b) nuoremman alikirjastonhoitajan (26 pl.) asettaa entistä suurempia vaatimuksia kir-
4969: ja jaston toiminnalle.
4970: c) vahtimestarin ( 11 pl.) Ellei tässä esitettyä vähimmäisapua saada,
4971: oli esitetty korkeakoulun taholta kiireellisim- on 1. 1. 1960 lähtien supistettava kirjaston
4972: pien tarvittavien ryhmässä, josta ryhmästä aukioloaikaa vähintään 3 tunnilla sekä kir-
4973: muut virat oli otettukin budjettiesitykseen. jojen hankintaan ja luettelointiin liittyviä
4974: Myöskin Jyväskylän korkeakoulukomitean tehtäviä täytyy jättää suorittamatta entistä
4975: osamietinnössä näistä viroista a)- ja b)-virat suuremmassa määrin.
4976: olisi pitänyt toteuttaa jo I vaiheessa eli Tällainen kirjaston toimintakyvyn heikke-
4977: viime syksynä sekä c)-virka toisessa vai- neminen johta8) väistämättömästi korkeakou-
4978: heessa eli tästä syksystä lähtien. lun kaikkien aineiden opetuksen ja tutki-
4979: Kirjaston virkojen vähälukuisuus, jolle ei muksen rappeutumiseen.
4980: ole vastinetta missään vastaavan suurui- Tämän vuoksi esitämmekin,
4981: sessa koti- tai pohjoismaisessa kirjastossa,
4982: käy selvästi ilmi vertailussa esim. eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
4983: nan kirjaston kanssa, jonka virkojen määrä tulo- ja menoarvioon 10 Pl. V lukuun
4984: lienee jokseenkin tyydyttävä. Eduskunnan 1 850 000 markan määrärahan van-
4985: kirjastossa on yhdeksän virkaa, jotka edel- hemman alikirjastonhoitajan (28 pl.),
4986: lyttävät akateemista koulutusta, kasvatus- nuoremman alikirjastonhoitajan (26
4987: opillisen korkeakoulun kirjastossa kaksi. pl.) ja vahtimestarin (11 pl.) virko-
4988: Kuitenkin on kasvatusopillisen korkeakoulun jen perustamista varten Jyväskylän
4989: kirjaston nidosmäärä suurempi ja sen lai- kasvatusopillisen korkeakoulun kir-
4990: naustoiminta on viime syksynä tapahtuneen ja.stoon.
4991: laajennuksen jälkeen vain hiukan pienempi
4992: kuin eduskunnan kirjaston.
4993: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
4994:
4995: Veikko Hyytiäinen. Matti Koivunen.
4996:
4997:
4998:
4999:
5000: 14 E 587/59
5001: 822
5002:
5003: IV,2ffl. - Rah.al. N: o 112.
5004:
5005:
5006:
5007:
5008: Hyytiäinen: Määrärahan osoittamisesta Jyväskyläflr--Jämsän-
5009: kosken rautatien rakentamisen aloittamista varten.
5010:
5011:
5012: E d u s k u n n a ll e.
5013:
5014: Jyväskylän-Jämsänkosken yhdysradan ra- meksi teollisuusneuvottelukunnan mietinnössä
5015: kentaminen samanaikaisesti Suolahden- v. 1959 on kiirehditty Jyväskylän-Jämsän-
5016: Haapajärven radan rakentamisen kanssa tai kosken radan rakentamiseen ryhtymistä
5017: välittömästi viimeksimainitun valmistumisen alueen teollisuuden etujen kannalta.
5018: jälkeen on tarkoituksenmukaisin toimenpide Se seikka, että Jyväskylän-Jämsänkosken
5019: rautatieverkkomme täydentämiseksi. Mai- rata ei kuitenkaan ole pelkkä teollisuusrata,
5020: nittu 57 km:n pituinen yhdysrata on vält- vaan samalla palvelee koko rataverkon suori-
5021: tämätön edellytys, jotta liikenne Suolahden tuskykyä, tekee osaltaan ilmeiseksi, että Suo-
5022: -Haapajärven rataosalla voisi nousta kan- lahden-Haapajärven rataosan valmistuessa
5023: nattavaan suuruusluokkaan. Lisäksi Jyväs- vapautuva työvoima ja koneet tarkoituksen-
5024: kylän-Jämsänkosken radan valmistumisella mukaisimmin siirretään Jämsänkosken rata-
5025: aikaansaadaan rautatielaitoksen tarvitsemat osalle ja Keski-Suomen radan rakennustyö
5026: edut Oriveden-Seinäjoen rataosan kuormi- saatetaan keskitetysti loppuun saakka.
5027: tuksen keventämiseksi. Edellä olevan perusteella esitän,
5028: Jyväskylän-Jämsänkosken rautatien tar-
5029: peellisuus on edellämainittujen seikkojen li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5030: säksi monipuolisesti perusteltu pelkkänä teol- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
5031: lisuusratana, jollaisten rakentamiseen, on kan määrärahan Jyväskyläflr--Jämsän-
5032: yleensä katsottu voitavan ryhtyä laajemman kosken rautatien rakentamisen aloit-
5033: rautatienrakennusohjelman ulkopuolella. Vii- tamista varten.
5034: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5035:
5036: Veikko Hyytiäinen.
5037: 823
5038:
5039: IV,208. - Ra.h.al. N: o 113.
5040:
5041:
5042:
5043:
5044: Hyytiäinen: Määrärahan osoittamisesta J yväskylän-Säynät-
5045: salon rautatien rakentamisen aloittamista varten.
5046:
5047:
5048: E d u s k u n n a 11 e.
5049:
5050: Suunniteltu Säynätsalon-Jyväskylän väli- tamista, ensiksimainittu ensiSIJaiSena.
5051: nen 11.8 km: n pituinen rata liittyy osana Säynätsalon-Jyväskylän välinen teolli-
5052: Jyväskylän-Jämsänkosken 57 km:n pitui- suusrata olisi rakennettava kiireellisesti riip-
5053: seen yhdysratasuunnitelmaan, mikä on ollut pUlllatta Jyväskylän-Jämsänkosken yhdys-
5054: vireillä useita vuosikymmeniä. Säynätsalon- radan mahdollisesta viipymisestä, jotta rata-
5055: Jyväskylän rataosuus on viimeksi tutkittu v. osan vaikutusalueella oleva puunjalostusteol-
5056: 1950 ja on valtioneuvosto vahvistanut tämän lisuus saataisiin rataverkon piiriin.
5057: rataosan v. 1952. Sen kustannusarvio lasket- Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit-
5058: tiin v. 1953 412 milj. markaksi. taen,
5059: V. 1946 asetettu rautatierakennuslaki-
5060: komitea puolsi Jyväskylän-Jämsänkosken että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5061: yhdysradasta kiireellisesti toteutettavaksi tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
5062: Säynätsalon-Jyväskylän välisen osan. Sa- markan määrärahan rautatien raken-
5063: moin metsätalouskomitea ja teollistaruiskomi- tamisen aloittamiseksi Jyväskylän-
5064: tea ovat v. 1951 antamissaan mietinnöissä Säynätsalon välille.
5065: esittäneet Säynätsalon teollisuusradan raken-
5066: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5067:
5068: Veikko Hyytiäinen.
5069: 824
5070:
5071: IV,209. - Rah.al. N: o 114.
5072:
5073:
5074:
5075:
5076: Härkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta Pienpuua.lan Toi-
5077: mikunnalk pienpuun voimatalouskäytön tutkimiseksi.
5078:
5079:
5080: E d u s k u n n a 11 e.
5081:
5082: Metsäteollisuutemme kapasiteetti ei nykyis- lisen jalostuksen tutkimiseen. Viime aikoina
5083: ten laajennustenkaan jälkeen riitä jalomus- on kuitenkin aloitettu laajamittaiset tutki-
5084: kelpoisen puun käyttämiseen, vaan puuta vie- mukset, joiden tarkoituksena on selvittää
5085: dään maasta jalostamattomana, puhumatta- pienpuun käyttömahdollisuuksia voimatalou-
5086: kaan harvennus- ja puhdistuspienpuusta, dessa. Tutkimusten tarkoituksena on selvit-
5087: joka kaatamattomana estää laajoilla Keski- tää kaukolämpövoimalaitoksiin ja ~auhdevoi
5088: ja Itä-Suomen metsäalueilla järkiperäisten malaitoksiin liittyviä kysymyksiä lähtien
5089: metsänhoitosuunnitelmien toteuttamisen. alueellisista polttopuutase- ym. sijaintiselvi-
5090: Maamme sähkövoimatuotannon rakenteessa tyksistä ja päätyen olosuhteet huomioonot-
5091: tapahtuvat muutokset, s. o. rakennuskelpois- taen mahdollisimman tarkkoihin kannatta-
5092: ten vesivoimavarojen ehtyminen ja siitä joh- vuuslaskelmiin.
5093: tuva lämpövoimatarpeen kasvu tulevat yhä Tämä alkuunpantu uusi tutkimuskohde
5094: selvemmin havaittaviksi. Samaan aikaan kun aiheuttaa kuitenkin Pienpuualan Toimikun-
5095: ulkomailla suoritetaan perusteellista tutki- nalle tutkijapalkkioineen ym. kustannuksi-
5096: mustyötä kivihiili- ja öljykäyttöisten voima- neen runsaasti lisämenoja, jotka vaikeutta-
5097: laitosten parantamiseksi, on meillä vasta al- vat Toimikunnan talouden tasapainoitta-
5098: kuvaiheessaan pienpuun voimatalouskäytön mista. Kun kuitenkin pienpuun voimalaitos-
5099: tutkiminen. Tämän tutkimustyön luulisi olois- tutkimusten loppuuunsaattaminen on koko
5100: samme olevan sitäkin välttämättömämpää valtakunnankin kannalta aivan välttämä-
5101: kun tiedetään, että pienpuun käyttö voima- töntä,< on katsottava kohtuulliseksi osoittaa
5102: taloudessa ei ole yksinomaan voimatalouden valtion varoista lisämääräraha ko. tutkimus-
5103: alan kysymys, vaan sillä on erittäin laaja- ten loppuunsaattamiseen.
5104: kantoinen merkitys valtakunnan työllisyy- Edellä olevaan nojaten ehdotamme,
5105: delle ja metsänhoidolle.
5106: Tutkimustoiminta, jonka tarkoituksena on että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5107: pienpuun käytön lisääminen, on maassamme tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
5108: pääasiassa Pienpuualan Toimikunnan huo- siirtomäärärahan Pienpuualan Toimi-
5109: lena. Tutkimustoiminta on toistaiseksi kes- kunnalle pienpuun käyttömahdolli-
5110: kittynyt pääasiassa pienpuun hankintamene- suuksien tutkimiseen voimataloudessa.
5111: telmien, normaalin polttoainekäytön ja teol-
5112: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
5113:
5114: A. Härkönen. Impi Lukkarinen.
5115: Mikko Hult. Martta Salmela-Järvinen.
5116: ,Vilho Turunen.
5117: 825
5118:
5119: IV,210. - Rah.al. N: o 115.
5120:
5121:
5122:
5123:
5124: Härkönen ym.: Määräraha-n. osoittamisesta Pieksämäen yh-
5125: distetyn asema- ja sähkörakennuksen rakentamista varten.
5126:
5127:
5128: E d u s k u n n a ll e.
5129:
5130: Pieksämäen uuden asematalon rakennus- vuoksi olisi huomattavasti taloudellisempaa
5131: hanke on ollut vireillä jo kauan aikaa, mutta siirto- ja myöhemmissä käyttökustannuksissa,
5132: määrärahojen puutteessa ei asiassa ole päästy että sähkölaitteet sijoitettaisiin asemaraken-
5133: alkua pitemmälle. Asematalon ja siihen nuksen yhteyteen. Henkilökunnan käyttö
5134: sisällytettävien rautatievirastojen tarve on olisi joustavampaa ottaen huomioon, että
5135: todettu, sillä onhan esim. 9. liikennejakson uuteen asemarakennukseen sijoitetut virastot
5136: toimisto, jonka sijoituspaikaksi on määrätty eri puhelin- ja sähkölaitteilleen muodostavat
5137: Pieksämäki, joutunut toimimaan Jyväsky- junaturvallisuus- ja muine kysymyksineen
5138: lässä, ulkopuolella varsinaisen jakson keskus- suuren osan sähköhenkilökunnan työsken-
5139: paikan. telystä. Kun sähköpiirit lisäksi käsittävät
5140: V aJtion tulo- ja menoarviossa vuodelle useampia rataosuuksia joutuen asentajat jat-
5141: 1959 on 19 Pl: n, kulkulaitosten ja yleisten kuvasti lähettämään suuriakin tarvike-eriä
5142: töiden ministeriöön kohdistuvien menojen työpisteisiin, olisi näiden tarvikkeiden kulje-
5143: 19. kohdassa esiintyvällä momentilla ,Raken- tuksenkin järjestäminen huomattavasti hel-
5144: nukset ja laitteet" esitetty mm. sähkötalojen pompaa ja taloudellisempaa.
5145: ym. rakennusten valmistamiseksi 150 miljoo- Releasetinlaitteiden, linjasuojastuksen ja
5146: naa markkaa, josta tiettävästi osa on tarkoi- kauko-ohjauksen tultua aivan lähiaikoina ra-
5147: tettu Pieksämäelle rakennettavaa erillistä kennetuksi Kouvolan ja Suonenjoen välille,
5148: rautateiden sähkötaloa varten. Suurena rau- jonka keskuspaikkana tulee olemaan Pieksä-
5149: tatiekeskuksena Pieksämäki tulee olemaan mäki, olisi aivan välttämätöntä, että liiken-
5150: merkityksellinen myös rautateiden sähköis- nettä ohjaava ja huoltohenkilökunta toimisi-
5151: tystä suunniteltaessa, joten paikkakunnasta vat toistensa välittömässä läheisyydessä, sillä
5152: tulee muodostumaan myös eräs rautateiden tämä olisi jo mainittua junaturvallisuuttakin
5153: sähkökeskuksista. Pieksämäelle suunniteltu silmällä pitäen välttämätöntä.
5154: sähkötalo on kuitenkin aiottu sijoittaa sellai- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
5155: selle paikaJle, joka kaukana suunnitellusta ja nioittaen,
5156: nykyisestä asemasta ei ole tarkoituksenmukai-
5157: nen, koska se voitaisiin sijoittaa paremmin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5158: rakennettavan asematalon yhteyteen. Erilli- tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
5159: nen sähkötalo on suunniteltu rakennettavaksi markan suuruisen määrärahan käy-
5160: n. 400 metrin päähän asemarakennuksesta ja tettäväksi Pieksämäen uuden yhdis-
5161: n. 600 metrin päähän nykyisestä sähkökes- tetyn asema- ja sähkörakennuksen ra-
5162: kuksesta. Erilaisten kaapeli- ym. töiden kentamista varten.
5163: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
5164:
5165: A. Härkönen. Aili Siiskonen.
5166: V. Turunen. Niilo Nieminen.
5167: 826
5168:
5169: IV,211. - l'in.mot. N: o 116.
5170:
5171:
5172:
5173:
5174: Högström m.fl.: Anglende anvisande av anJtlag för påbör-
5175: jande av byggnadsarbetena på landsvägsbroarna övet·
5176: Pojoviken.
5177:
5178:
5179: T i 11 R i k s d a g e n.
5180:
5181: 1 sitt förslag till inkomst- och utgiftsstat under den sista tiden. På grund av broarnas
5182: för år 1960 har väg- och vattenbyggnads- svaga skick har den högsta tillåtna belast-
5183: styrelsen upptagit på första plats ett anslag ningen fastslagits till 10 ton. Vid en för
5184: om 70 miljoner mark för påbörjande av några dagar sedan av polismyndigheterna
5185: byggnadsarbetena på landsvägsbroarna över verkställd kontroll framgick det att så gott
5186: Pojoviken i Ekenäs landskommun och Ekenäs som samtliga bussar, men även en stor del
5187: stad på landsvägen till Hangö. Totalkostna- av lastbilarna överskred den högsta tillåtna
5188: derna för brobygget utgör enligt kostnads- belastningen. Belastningar på 12, 13 och 14
5189: beräkningarna 340 miljoner mark. ton var vanliga, men bilar upp till 21 ton
5190: Som motivering anför väg- och vatten- förekom. Det säger sig självt vilka risker
5191: byggnadsstyrelsen att broarna på grund av och faror den växande och allt tyngre trafi-
5192: sitt svaga skick icke förmår förmedla ens den ken på broarna innebär. En katastrof kan
5193: nuvarande landsvägstrafiken. Broarna, vil- viiken dag som helst inträffa. Broarna ut-
5194: kas längd är 300 meter, är dessutom så gör nu ett synnerligen svårt trafikhinder
5195: smala att större fordon icke kan mötas. På bl. a. för all trafik på Hangö med dess in-
5196: grund härav samt bland annat på grund dustrier och hamnrörelse samt även för tra-
5197: av den växande trafiken på Hangö borde fiken till Åbo och de mellanliggande om-
5198: byggandet av broarna påbörjas under år rådena.
5199: 1960. På grund av det ovan anförda får vi här-
5200: Trots väg- och vattenbyggnadsstyrelsens med föreslå,
5201: ovan refererade, väl motiverade förslag om
5202: anslag för ifrågavarande broar har rege- att Riksdagen i inkomst- och utgifts-
5203: ringen i sitt förslag till inkomst- och utgifts- staten för år 1960 måtte intaga ett
5204: stat för år 1960 icke upptagit något anslag anslag om 70 miljoner mark för på-
5205: för ändamålet. börjande av byggnadsarbetena på
5206: Emellertid har läget ytterligare förvärrats landsvägsbroarna över Pojoviken.
5207: Helsingfors den 21 september 1959.
5208:
5209: Sven Högström. John Österholm. Lars Lindeman.
5210: 827
5211:
5212: IV,211. - Rah.al. N:o 116.
5213: Suomennos.
5214:
5215:
5216:
5217: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan maantie-
5218: siltojen rakennustöiden aloittamiseen.
5219:
5220:
5221: E d u s k u n n a 11 e.
5222:
5223: Ehdotukseensa vuoden 1960 tulo- ja meno- pahentunut. Siltojen heikon kunnon takia on
5224: arvioksi on tie- ja vesirakennushallitus otta- suurin sallittu kuormitus määrätty 10 ton-
5225: nut ensimmäiselle sijalle 70 miljoonan mar- niksi. Poliisiviranomaisten muutamia päiviä
5226: kan määrärahan Pohjan maantiesiltojen ra- sitten suorittamassa tarkkailussa ilmeni, että
5227: kennustöiden aloittamiseksi Tammisaaren miltei kaikki bussit, mutta myös suuri osa
5228: maalaiskunnassa ja Tammisaaren kaupungissa kuorma-autoista, ylitti suurimman sallitun
5229: Hangon maantiellä. Siltarakennustyön koko- kuormituksen. Tavallisia olivat 12, 13 ja
5230: naiskustannukset ovat kustannusarvion mu- 14 tonnin kuormitukset, mutta oli aina 21
5231: kaan 340 miljoonaa markkaa. tonnin autojakin. On itsestään selvää, minkä-
5232: Perusteluna tie- ja vesirakennushallitus laisia riskejä ja vaaroja kasvava ja yhä ras-
5233: esittää, että sillat nykyisen heikon kuntonsa kaampi liikenne silloilla merkitsee. Katastrofi
5234: takia eivät pysty hoitamaan edes nykyistä voi tapahtua minä päivänä tahansa. Sillat
5235: maantieliikennettä. Sillat, joiden pituus on ovat nyt erittäin vaikeana esteenä liiken-
5236: 300 metriä, ovat sitä paitsi niin kapeita, ettei- teelle, mm. kaikelle liikenteelle Hankoon -
5237: vät isommat ajoneuvot voi sivuuttaa. Tämän jolloin on muistettava sen teollisuuslaitoksia
5238: johdosta sekä mm. Hangon liikenteen kasvun ja satamaliikennettä - sekä myös Turkuun
5239: takia olisi siltojen rakentaminen pantava ja välillä oleville alueille suuntautuvalle lii-
5240: alulle vuonna 1960. kenteelle.
5241: Huolimatta tie- ja vesirakennushallituksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5242: edellä selostetusta, hyvin perustellusta ehdo- täten,
5243: tuksesta määrärahaksi kysymyksessä olevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5244: siltoja varten hallitus ei ole esitykseensä tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
5245: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioksi ottanut markan määrärahan Pohjan maantie-
5246: tarkoitukseen lainkaan määrärahaa. siltojen rakennustöiden aloittamista
5247: Kuitenkin on tilanne viime aikoina yhä varten.
5248: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5249:
5250: Sven Bögström. John Österholm. Lars, Lindeman.
5251: 828.
5252:
5253: IV,212. - Rah.al. N:o 117.
5254:
5255:
5256:
5257:
5258: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennushaUinnon
5259: 15 tilapäisen toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi.
5260:
5261:
5262: Eduskunnalle.
5263:
5264: Rakennushallinnon toimialaan kuuluvat tavaa on lisäksi, että edellä mainitut toimen-
5265: valtion huonerakennustyöt ovat viime vuo- haltijat hoitavat varsin vastuunalaisia tehtä-
5266: sina jatkuvasti lisääntyneet lähinnä työlli- viä. Heidän asemaansa olisi senvuoksi va-
5267: syyden turvaamiseksi toteutetun laajan ra- kinaistettava perustamalla seuraavat 15 yli-
5268: kennusohjelman johdosta. Rakennushallituk- määräistä tointa:
5269: sen henkilökunnan tehtävien lisäääntymistä lukumäärä palkkaluokka
5270: merkitsee myös kuluvana vuonna annettu Sisustussuunnittelijoita 2 25 pl.
5271: uusi asetus lisätystä rakennushallituksesta. Rakennuspiirtäjiä ...... . 2 24 pl.
5272: Sen 6 §: n mukaan rakennushallituksen vir- -- 1 23 pl.
5273: kamiesten tulee valmistella ja esitellä lisä-
5274: '' •• 0 0 •• 0
5275:
5276:
5277:
5278: Insinöörejä ............ . 2 27 pl.
5279: tyssä rakennushallituksessa käsiteltävät asiat, Rakennusmestareita .... . 2 24 pl.
5280: joihin mm. kuuluvat aikaisemmin valtion ra- Kaavoitussuunnittelijoita . 1 24 pl.
5281: kennustoiminnalle kuuluneet tehtävät. Myös Konekirjoittaja ........ . 1 11 pl.
5282: eräiden urakka-asioiden käsittelystä valtion Toimistoapulaisia ...... . 3 10 pl.
5283: rakennustöissä annettu valtioneuvoston pää- Autonkuljettajia ........ . 1 15 pl.
5284: tös lisää rakennushallituksen tehtäviä.
5285: Rakennushallinnon virkamieskunta on vii- Edellä mainittujen ylimääräisten tointen
5286: meisten kuuden vuoden aikana kasvanut perustamiseen tarvitaan lisäystä momentille
5287: seuraavasti: 12 Pl. VI: 2 vuosipalkkioihin 8 713 500,
5288: vakinaiset ja
5289: ylimääräiset tilapäiset ikälisiin 2 299 500 ja kalliinpaikanlisiin
5290: 1. 9. 1953 ••••• 0 ••• 0 0. 50 76 1 029 420 mk eli yhteensä 12 042 420 mark-
5291: 1. 9. 1954 • 0 0. 0 ••••• 0. 52 100 kaa. Vastaavasti voidaan rakennushallituk-
5292: 1. 9. 1955 0. 0 ••••• 0 ••• 50 107 sen tilapäisten toimihenkilöiden palkkaami-
5293: 1. 9. 1956 • 0 ••• 0 •••••• 54 113 seen varatuista määrärahoista vähentää
5294: 1. 9. 1957 0 •••• 0 •••••• 55 62 9 559 680 markkaa.
5295: 1. 9. 1958 •••••••••• 0. 69 65 Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
5296: dotamme,
5297: Koska aivan pätevin perustein voidaan
5298: osoittaa, ettei rakennushallinnon työmäärä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5299: vastaisuudessa tule pienenemään, ei valtion tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
5300: taloudelle ja hallinnolle voi olla edullista, 2 momenUUe lisäyksenä 2 482 740
5301: että pysyväisluontoisten tilapäisten tointen markan suuruisen määrärahan raken-
5302: haltijain lukumäärä on lähes puolet raken- nushallinnon 15 tilapäisen toimen
5303: nushallinnon koko henkilökunnasta. Muistet- muuttamiseksi ylimääräisiksi.
5304: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
5305:
5306: Aune Innala. Toivo Hietala.
5307: Juho Tenhiälä. Armas Leinonen.
5308: Marja Lahti.
5309: 829
5310:
5311: IV,213. - Fin.mot. N: o 118.
5312:
5313:
5314:
5315:
5316: Jungarå m.fl.: Angående oovisande av förhöjt anslag till
5317: understöd för planerings- och byggnadsarbeten på
5318: Lannäslunds lantbruksskola.
5319:
5320:
5321: T i ll R i k s d a g e n.
5322:
5323: I norra svenska österbotten har sedan ett I den berörda lantbruksskolan är möjlig-
5324: tiotal år verkat en lantmanna- och husmo- heterna att ge en tillfredsställande undervis-
5325: dersskola. Dess namn är Lannäslunds lant- ning under nuvarande omständigheter syn-
5326: bruksskola. Såsom rekryteringsområde för nerligen begränsade, därför att den helt och
5327: skolan får man räkna det svenska bosätt- hållet arbetar i upphyrda lokaler vilka är
5328: ningsområdet norr om Oravais, vilket be- trånga och spridda på 4-5 olika platser i
5329: står av tolv landskommuner och tre städer. Jakobstad. Då skolan således arbetar under
5330: Inom området finnes c: a 5 000 lantbrukslä- mycket bristfälliga omständigheter, omöjlig-
5331: genheter, som denna skola ensam skall be- göres en effektiv undervisning.
5332: tjäna på lantbruksundervisningens område. Skolbyggnaderna skall förläggas till den
5333: Då elevantalet vid skolan för varje år ökas, s.k. Lannäslund-höjden strax intill Jakob-
5334: under senaste år 45, är det nödvändigt att stad. Här har staden gratis upplåtit tomt
5335: skolan snarligen erhåller nya och ändamåls- för skolan. Dessutom har staden på förmån-
5336: enliga byggnader för sina behov. Då den liga villkor ställt skollägenheten intill tomten
5337: folkhögskola som i 48 år arbetat i denna till skolans förfogande.
5338: bygd dessutom nedlagt sin verksamhet, finns Byggnadsprogram jämte ritningar, för
5339: det ett verkligt stort behov av att här skapa vilka ett mindre anslag erhållits, färdigstäl-
5340: en lantbruksskola med mångsidigt undervis- les som bäst.
5341: ningsprogram. Hänvisande till det ovan anförda får un-
5342: En yrkesutbildning för ungdomen på dertecknade föreslå,
5343: lantbrukets och den husliga ekonomins om-
5344: råden i dessa trakter av Österbotten är ett att Riksdagen under 11 Ht. VIII
5345: livsvillkor. Yrkesutbildningen för en bli- kap. 8 mom. i tillägg måtte bev~1ja
5346: vande lantbrukare är minst lika nödvändig 15 milj. mark såsom understöd för
5347: som för utövarna av andra yrken. planerings- och byggnadsarbeten · på
5348: Lannäslunds lantbruksskola.
5349: Helsingfors den 18 september 1959.
5350:
5351: J. A. Jungarå. Alwar Sundell. Grels Teir.
5352:
5353:
5354:
5355:
5356: 15 E 587/59
5357: 830
5358:
5359: IV,213. - Rah.al. N: o 118.
5360: Suomennos.
5361:
5362:
5363:
5364: Jungarå ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
5365: seksi LanniislWI&din maatalouskoulun suunnittelu- ja ra-
5366: kennustöitä varten.
5367:
5368:
5369: E d u s k u n n a 11 e.
5370:
5371: Ruotsalaisella Pohjois-Pohjanmaalla on lisuudet tyydyttävän opetuksen antamiseen
5372: kymmenkunta vuotta toiminut maamies- ja nykyisissä olosuhteissa erittäin rajoitetut sen
5373: emäntäkoulu. Sen nimi on Lannäslundin takia, että se toimii kokonaan vuokrahuoneis-
5374: maatalouskoulu. Koulun oppilasalueeksi voi- toissa, jotka ovat ahtaita ja hajallaan 4-5
5375: daan lukea ruotsalainen asutusalue Oravai- eri paikassa Pietarsaaressa. Kun koulu niin-
5376: sista pohjoiseen, johon kuuluu kaksitoista ollen toimii erittäin puutteellisissa oloissa, on
5377: maalaiskuntaa ja kolme kaupunkia. Alueella tehokkaan opetuksen antaminen mahdotonta.
5378: on noin 5 000 maataloustilaa, joiden tarpeen Koulurakennukset tulevat sijoitettaviksi
5379: maatalousopetuksen alalla tämä koulu yksin ns. Lannäslundin kukkulalle aivan Pietarsaa-
5380: joutuu tyydyttämään. Kun koulun oppilas- ren lähelle. Täältä on kaupunki ilmaiseksi
5381: luku kasvaa vuosi vuodelta - viime vuonna luovuttanut tontin koulua varten. Sitä paitsi
5382: se oli 45 - on koulun välttämättä saatava kaupunki on edullisin ehdoin asettanut kou-
5383: piakkoin tarvitsemansa uudet ja tarkoituk- lun käyttöön tontin vierestä koulutilan.
5384: senmukaiset rakennukset. Kun tässä raken- Rakennusohjelma ja piirustukset, joihin on
5385: nuksessa 48 vuoden ajan työskennellyt kan- saatu pienehkö määräraha, ovat parhaillaan
5386: sanopisto on sitä paitsi lopettanut toimin- valmistumassa.
5387: tansa, on täällä todellakin suurta tarvetta Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
5388: saada kehitetyksi maatalouskoulu monipuo- ehdottavat,
5389: lisine opetusohjelmineen.
5390: Nuorison ammattikoulutus maatalouden ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5391: kotitalouden alalla on Pohjanmaan näillä tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
5392: seuduilla elinehto. Ammattikoulutus on tule- vun 8 momentille lisäyksenä 15 000 000
5393: valle maanviljelijälle ainakin yhtä välttä- markkaa avustukseksi Lannäslundin
5394: mätön kuin muiden ammattien harjoittajille. maatalouskoulun suunnittelu. ja ra-
5395: Mainitussa maatalouskoulussa ovat mahdol- kennustöitä varten,
5396: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
5397:
5398: J. A. J1111g'&l'å. Alwar Sundell. Grels Teir.
5399: 831
5400:
5401: IV,214. - Fin.mot. N:o 119.
5402:
5403:
5404:
5405:
5406: Jungari m.fl.: Angående anvisande av förköjt anslag för
5407: ersättande av frostskador på odlingar.
5408:
5409:
5410: T i II R i k s d a g e n.
5411:
5412: Årets skörd av spannmål och potatis är nu områdena tili i medeltal 70-80% och ska-
5413: så gott som slutförd. Man kan därför gott dorna kan uppskattag tili flere hundra mil-
5414: bedöma resultatet av densamma. Växtperio- joner mark. Den i budgeten upptagna sum-
5415: den har varit synnerligen nyckfull i flere man för ersättning av frOBtskador anser vi
5416: avseenden. En ihållande torka, som starkt vara för liten och anser att beloppet bör
5417: hämmade en normal utveckling av sädes- höjas.
5418: växterna och potatisen, har hela växtperio- Det har stor betydelse, icke allenast för
5419: den gjort sig gällande. Olika slag av skade- den enskilde utan för hela landet, att varje
5420: insekter har också delvis verkat nedsättande arbetsför medborgares utkomst är något så
5421: på skörden, men vad som för österbottens när tryggad. Detta skapar trivsel samtidigt
5422: del har åsamkat jordbrukarna de största för- som många olika slag av irritationsmoment
5423: lusterna är nog frosten. Denna har under bortfaller. Genom de ovannämnda frOBtska-
5424: sommarens lopp flere gånger gått härjande dorna har nu jordbrukarna i de härjade om-
5425: fram över de österbottniska jordbrukarnas rådena drabbats synnerligen hårt. Vad detta
5426: sädesfält och potatisåkrar. Av frostnätterna betyder för en småbrukare är lätt att förstå.
5427: var den som kom natten tili den 1 augusti Det finns ett stort antal unga jordbrukare,
5428: den svåraste. Denna förstörde helt väldiga vilka först efter en tydligen tillkännagiven
5429: arealer av korn, men också havren och osäkerhet beslutat sig för jordbrukarens yrke.
5430: rågen har senare vid tröskningen och grobar- För dessa isynnerhet känM dylika slag syn-
5431: hetsundersökningarna visat en skrämmande nerligen hårda. För att icke det ekonomiska
5432: stor procent frostskador. Icke ens så mycket läget skall bliva alltför ohållbart för dem
5433: som utsäde har i enskilda fall erhållitg t.o.m. som drabbats av dessa irostskador finns
5434: av dessa två sädesslag. För de flesta blir orsak nog för samhället att i någon mån
5435: också potatisskörden betydligt nedsatt, men bistå desamma.
5436: för en stor del har frosten helt spolierat Hänvisande till det ovan anförda får un-
5437: skörden. I de flesta kommuner i svenska dertecknade vördsamt föreslå,
5438: österbotten har värdering av skadorna verk-
5439: ställts av för andamålet tillsatta korumunala att Riksdagen under 11 Ht. XXV
5440: värderingsnämnder. Enligt rapporterna som kap. 31 mom. i tillägg måtte anvisa
5441: inkommit stiger skadorna på de undersökta 75 m~7j. mark för ersättande av frost-
5442: skador på odlingar.
5443: Helsingfors den 18 september 1959.
5444:
5445: J. A. Jungarå. Verner Korsbäck.
5446: 832
5447:
5448: N,214. - Ra.h.a.l. N':o 119.
5449: Suomennos.
5450:
5451:
5452:
5453: J'unga.rå ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljelyk-
5454: m"lle sattuneiden hallavahinkojen korvaamiseen.
5455:
5456:
5457: Eduskunnalle.
5458:
5459: Vuoden vilja- ja perunasato on nyt jota- miljooniksi markoiksi. Katsomme, että halla-
5460: kuinkin korjattu. Sen vuoksi käy sen tulok- vahinkojen korvaamiseksi budjettiin otettu
5461: sen arvioiminen hyvin päinsä. Kasvukausi on summa on liian pieni ja että sitä on koro-
5462: ollut erittäin oikukas monessa suhteessa. tettava.
5463: Koko kasvukauteen on vaikuttanut itsepin- Ei ainoastaan yksityiselle, vaan koko
5464: tainen kuivuus, joka suuresti ehkäisi vilja- maalle on suuri merkitys sillä, että jo-
5465: kasvien ja perunan normaalia kehitystä. Eri- kaisen työkykyisen kansalaisen toimeentulo
5466: laiset tuhohyönteiset ovat myös osaksi alen- on jotakuinkin turvattu. Se luo viihtyi-
5467: taneet satoa, mutta Pohjanmaan osalta on syyttä, ja samalla saadaan poistetuiksi monet
5468: kylläkin halla aiheuttanut maanviljelijöille erilaiset levottomuutta synnyttävät tekijät.
5469: suurimmat menetykset. Se on kesän aikana Edellä mainittujen hallavahinkojen takia on
5470: useita kertoja kulkenut tuhoisena Pohjan- nyt maanviljelijöiden asema hävitetyillä seu-
5471: maan maanviljelijöiden viljavainioiden ja duilla erittäin vaikea. On hyvin ymmärret-
5472: perunapeltojen yli. Elokuun 1 päivän vas- tävissä, mitä tämä merkitsee pienviljelijälle.
5473: tainen yö oli hallaöistä vaikein. Se tuhosi Nuoria maanviljelijöitä, jotka selvästi ilmi-
5474: valtavia aloja ohraa, mutta myös kaurassa tuodun epävarmuuden tuntein ovat päättä-
5475: ja rukiissa on sittemmin puinnin ja itävyys- neet antautua maanviljelijän ammattiin, on
5476: tutkimusten yhteydessä ilmennyt pelottavan suuri määrä. Näiden kohdalla sellaiset iskut
5477: suuri prosentti hallavahinkoja. Yksityisissä tunnetaan erittäin ankarina. Ettei niiden ta-
5478: tapauksissa näistä kahdesta viljalajista ei loudellinen asema, joita hallavahingot ovat
5479: ole saatu edes kylvösiemenen vertaa. Useim- kohdanneet, muodostuisi aivan liian kestä-
5480: pien kohdalta muodostuu myös perunasato mättömäksi, on yhteiskunnalla kyllin aihetta
5481: huomattavan alhaiseksi, mutta hyvin suu- avun antamiseen jossakin määrässä.
5482: relta osalta on halla kokonaan hävittänyt Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
5483: sadon. Useimmissa ruotsalaisen Pohjanmaan ehdottavat kunnioittaen,
5484: kunnissa ovat tarkoitusta varten asetetut
5485: kunnalliset arvioimislautakunnat suorittaneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5486: vahinkojen arvioinnin. Kertyneiden selon- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV
5487: tekojen mukaan nousevat vahingot tutki- luvun 31 momentille lisäyksenä
5488: tuilla alueilla keskimäärin 70-80 %: iin ja 75 000 000 markkaa m"ljelyksille sattu-
5489: vahingot voidaan arvioida useiksi sadoiksi neiden hallavahinkojen korvaamiseen.
5490: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
5491:
5492: J'. A. J'unga.rå. Verner Korsbäck.
5493: 833
5494:
5495: IV,215. - Pin.mot. N:o 120.
5496:
5497:
5498:
5499:
5500: Junga.r& m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
5501: lån för planerings- och byggnadsarbeten på Lannäslunds
5502: Jantbruksskola.
5503:
5504:
5505: Till Riksdagen.
5506:
5507: I norra svenska österbotten har sedan ett I den berörda lantbruksskolan är möjlig-
5508: tiotal år verkat en lantmanna- och husmo- heterna att ge en tillfredsställande under-
5509: dersskola. Dess namn är Lannäslunds lant- visning under nuvarande omständigheter
5510: bruksskola. Såsom rekryteringsområde för synnerligen begränsade, därför att den helt
5511: skolan får man räkna det svenska bosätt- och hållet arbetar i upphyrda lokaler vilka
5512: ningsområdet norr om Oravais, vilket består är trånga och spridda på 4-5 olika platser
5513: av tolv landskommuner och tre städer. Inom i Jakobstad. Då skolan således arbetar un-
5514: området finns c: a 5 000 lantbrukslägenheter, der mycket bristfälliga omständigheter, omöj-
5515: som denna skola ensam skall betjäna på liggöres en effektiv undervisning.
5516: lantbruksundervisningens område. Då elev- Skolbyggnaderna skall förläggas till den
5517: antalet vid skolan för varje år ökas, under s.k. Lannäslund-höjden strax intill Jakob-
5518: senaste år 45, är det nödvändigt att skolan stad. Här har staden gratis upplåtit tomt
5519: snarligen erhåller nya och ändamålsenliga för skolan. Dessutom har staden på förmån-
5520: byggnader för sina behov. Då den folkhög- liga villkor ställt skollägenheten intill tom-
5521: skola som i 48 år arbetat i denna bygd dess- ten till skolans förfogande.
5522: utom nedlagt sin verksamhet, finns det ett Byggnadsprogram jämte ritningar, för
5523: verkligt stort behov av att här skapa en vilka ett mindre anslag erhållits, färdigstäl-
5524: lantbruksskola med mångsidigt undervis- les som bäst.
5525: ningsprogram. Hänvisande tili det ovan anförda får un-
5526: En yrkesutbildning för ungdomen på lant- dertecknade vördsamt föreslå,
5527: brukets och den husliga ekonomins områden
5528: i dessa trakter av Österbotten är ett livsvill- att Riksdagen under 19 Ht. II kap.
5529: kor. Yrkesutbildningen för en blivande lant- 14 mom. i tillägg måtte bevilja 15
5530: brukare är minst lika nödvändig som för milj. mark till lån för planerings- och
5531: utövarna av andra yrken. byggnadsarbeten på Lannäslunds lant~
5532: bruksskola.
5533: Helsingfors den 18 september 1959.
5534:
5535: J. A. Junga.rå. Alwar Sundell.
5536: Grels Teir.
5537: 834
5538:
5539: IV,215 - Rah.al. N: o 120.
5540: Suomennos.
5541:
5542:
5543:
5544: lungarå. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainaksi
5545: La1t1näslundi1t maatalouskoulun suunnittelu- ja rakennus-
5546: töitä varten.
5547:
5548:
5549: E d u s k u n n a 11 e.
5550:
5551: Ruotsalaisella Pohjois-Pohjanmaalla on seen nykyisissä olosuhteissa erittäin rajoite-
5552: kymmenkunta vuotta toiminut maamies- ja tut sen takia, että se toimii kokonaan vuok-
5553: emäntäkoulu. Sen nimi on Lannäslundin rahuoneistoissa, jotka ovat ahtaita ja hajal-
5554: maatalouskoulu. Koulun oppilasalueeksi voi- laan 4-5 eri paikassa Pietarsaaressa. Kun
5555: daan lukea ruotsalainen asutusalue Oravai- koulu niinollen toimii erittäin puutteellisissa.
5556: sista pohjoiseen, johon kuuluu kaksitoista oloissa, on tehokas opetus niinollen mahdo-
5557: maalaiskuntaa ja kolme kaupunkia. Alueella tonta.
5558: on noin 5 000 maataloustilaa, joiden tarpeen Koulurakennukset tulevat sijoitettaviksi
5559: maatalousopetuksen alalla tämä koulu yksin ns. Lannäslundin kukkulalle aivan Pietarsaa-
5560: joutuu tyydyttämään. Kun koulun oppilas- ren lähelle. Täältä on kaupunki ilmaiseksi
5561: luku kasvaa vuosi vuodelta - viime vuonna luovuttanut tontin koulua varten. Sitä paitsi
5562: se oli 45 - on koulun välttämättä saatava kaupunki on edullisin ehdoin asettanut kou-
5563: piakkoin tarvitsemansa uudet ja tarkoituk- lun käyttöön tontin vierestä koulutilan.
5564: senmukaiset rakennukset. Kun tässä raken- Rakennusohjelma ja piirustukset, joihin
5565: nuksessa 48 vuoden ajan työskennellyt kan- on saatu pienehkö määräraha, ovat parhail-
5566: sanopisto on sitä paitsi lopettanut toimin- laan valmistumassa.
5567: tansa, on täällä todellakin suurta tarvetta Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
5568: saada kehitetyksi maatalouskoulu monipuoli- ehdottavat,
5569: sine opetusohjelmineen.
5570: Nuorison ammattikoulutus maatalouden ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5571: kotitalouden alalla on Pohjanmaan näillä tuJo- ja meMarvioon 19 Pl. II luvun
5572: seuduilla elinehto. Ammattikoulutus on tule- 14 momentiUe li&äyksenä 15 {)()() 000
5573: valle maanviljelijälle ainakin yhtä välttämä- markkaa lainaksi Lannäslundin maa-
5574: tön kum muiden ammattien harjoittajille. talouskoulun suunnittelu- ja rakennus-
5575: Mainitussa maatalouskoulussa ovat mah- töitä varten.
5576: dollisuudet tyydyttävän opetuksen antami-
5577: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
5578:
5579: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
5580: Grels Teir.
5581: 835
5582:
5583: IV,216. - Ra.h.al. N: o 121.
5584:
5585:
5586:
5587:
5588: .Jänulen ym.: KorotetuA miiiirärahan osoittamisesta yksityis-
5589: luontoisten kotiteollisuusoppilaitosten kaluston, koneiden
5590: ja työvälineiden hankintaan.
5591:
5592:
5593: E d u s k u n n a 11 e.
5594:
5595: Maatalouksien jatkuva koneellistuminen mista varten voidaan antaa valtionavustusta
5596: asettaa nykyisin aivan uudet vaatimukset sen mukaan kuin valtion tulo- ja menoar-
5597: sekä ammatinharjoittajille maaseudulla että viossa tarkoitukseen on erikseen varoja
5598: niille oppilaitoksille, joissa nämä yrittäjät myönnetty ja kun nykyinen 4 200 000 mar-
5599: voisivat tarvitsemansa monipuolisen ammat- kan suuruinen määräraha on lähes 130 oppi-
5600: titaidon hankkia. Kotiteollisuuskoulujen työ- laitoksen tarpeet huomioonottaen erittäin
5601: pajojen varustaminen nykyajan vaatimuksia niukka, olisi määrärahaa välttämättä koro-
5602: vastaavilla koneilla ja työvälineillä sekä tar- tettava.
5603: koituksenmukaisella kalustolla on kuitenkin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
5604: käynyt ylivoimaiseksi yksityisin varoin. Val- dotamme,
5605: tion avustusvaroja on tarkoitukseen voitu
5606: osoittaa niin niukasti, että sillä ei ole voitu että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5607: hoitaa edes luonnollisesta kulumisesta aiheu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
5608: tuvaa uudistustarvetta, puhumattakaan että vun 6 momentille 3 800 000 markan
5609: riittävästi saataisiin hankituksi uusia, nyky- suuruisen lisämäärärahan yksityis-
5610: aikaisia koneita ja työ- sekä opetusvälineitä. luontoisten kotiteollisuusoppilaitosten
5611: Kun nykyisten säännösten mukaisesti yksi- kaluston, koneiden ja työvälineiden
5612: tyisluontoisten kotiteollisuusoppilaitosten ka- hankintaa varten.
5613: luston, koneiden ja työvälineiden hankki-
5614: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
5615:
5616: Artturi Jämsln. Ha.nnes Pa.aso. Ensio Partanen.
5617: Matti Mattila. Esa. Timonen. Olavi Lahtela..
5618: Armas Leinonen.
5619: 836
5620:
5621: IV,217. - Ra.h.al. N:o 122.
5622:
5623:
5624:
5625:
5626: Jämsen ym.: Määrärahaln osoittamisesta pienteollisuuslai--
5627: noihin. ·
5628:
5629:
5630: Eduskunnalle.
5631:
5632: V: sta 1951 alkaen on valtio jakanut ~isuuslainojen käytön ohjaus ja valvonta.
5633: maamme pienteollisuusyrittäjille ns. pienteol- Tällä tavoin on pyritty varmistamaan laina-
5634: lisuuslainoja, joita varten myönnetyn mää- varojen tuleminen sekä kansantalouden että
5635: rärahan suuruUB on viime vuosina ollut 600 niistä osallisiksi tulleiden yritysten kannalta
5636: milj. mk. Tällä summalla on ollut varsin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.
5637: suuri merkitys pienteollisuutemme välttä- Laina-anomusaineistoa vuosittain käsitel-
5638: mättömimmän luotontarpeen tyydyttämisessä, täessä on kuitenkin ollut pakko havaita, että
5639: ja samalla on saatu aikaan vuosittain n. mainittu 600 milj. mk:n määräraha on voi-
5640: 1 500 uutta, pysyvää työtilaisuutta. Useissa nut peittää vain osan täysin perustellusta
5641: tapauksissa pienteollisuuslaina sitäpaitsi on lainoituksentarpeesta. Pienteollisuusneuvot-
5642: osaltaan parantanut yrityksen mahdollisuuk- telukunta ehdottaakin mietinnössään, että
5643: sia myöhempään laajenemiseen, joten työlli- lainamäärärahan tulisi olla lähivuosina 1
5644: syysvaikutuskaan ei rajoitu lainan saanti- mrd. markan suuruinen.
5645: vuoteen. Ylläolevan nojalla ehdotetaan,
5646: Vuonna 1956 pantiin alulle kauppa- ja
5647: teollisuusministeriön teollisuusosastqn yhtey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5648: des9ä toimivan pienteollisuuden neuvonta- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
5649: organisation luominen. Se käsittää tällä het- markan määrärahan kalpakorkoisten
5650: kellä 13 maan eri puolille sijoitettua piiri- pienteollisuuslainojen jakamista var-
5651: toimistoa, joiden eräänä, neuvontatyöhön ten.
5652: kiinteästi liittyvänä työmuotona on pienteol-
5653: Helsingis9ä 22 päivänä syyskuuta 1959.
5654:
5655: Artturi J'å.msen. Eemeli La.kka.la.
5656: Aarre Marttila. Veikko Hyytiäinen.
5657: Pentti Pekkarinen. Kalle Kämäräinen.
5658: Hannes Pa.a.so.
5659: 837
5660:
5661: IV,218. - Rah.al. N: o 123.
5662:
5663:
5664:
5665:
5666: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän teknilli-
5667: sen koulun rakennustöiden aloittamista varten.
5668:
5669:
5670: E d u s k u n n a 11 e.
5671:
5672: Koulu-asteisen teknillisen koulutuksen teknillistä koulua varten erinomaisen tontin
5673: lisäämisen tarve maassamme on ylei- ja Jyväskylän Kauppakamari on kustannuk-
5674: sesti tunnettu kiireellisiä toimenpiteitä sellaan laadituttanut koulun alustavan ra-
5675: vaativana tehtävänä. Jo tällä hetkellä on kennussuunnitelman. Näin ollen koulun ra-
5676: havaittavissa erikoisen suurta puutetta teol- kennustyöt voitaisiin aloittaa jo tulevana
5677: lisuuden ja rakennustyön piirissä pätevän vuonna, jos tarkoitukseen myönnetään riit-
5678: työnjohtajakoulutuksen saaneista teknikoista, tävä määräraha. Kun runsaasti valmistavia
5679: kun sensijaan monilla muilla aloilla ja am- tehtäviä on jo suoritettu Jyväskylän kau-
5680: mattiasteilla on työvoiman ylitarjontaa. Kun pungin ja kauppakamarin toimesta, ei ra-
5681: ajateLlaan työntekijämäärän odotettavissa kennustyön viivästyttämiseen ole tarvetta ja
5682: olevaa huomattavaa kasvua 1960-luvulla, on teknikkopulan huomioonottaen siihen ei mis-
5683: tämänasteinen teknikkokoulutus aivan riittä- sään tapauksessa ole aihetta.
5684: mätön. Suoritetun arvioinnin mukaan voidaan
5685: Asiaa koskevissa tutkimuksissa ja mietin- koulun rakennustyö aloittaa ensi vuoden lop-
5686: nöissä on osoitettu, että eräänä ensisijaisena pupuoliskolla ja saattaa betonitöiden osalta
5687: tehtävänä teknikkokoulutuksen laajentami- valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jos tar-
5688: seksi maassamme on teknillisen koulun pe- koitukseen varataan noin 50 milj. mk käy-
5689: rustaminen Jyväskylään, missä se palvelee tettäväksi tulevan vuoden aikana.
5690: keskeisen sijainnin ansiosta Keski-Suomen Tällä perusteella ehdotamme,
5691: teollisuusalueen lisäksi laajaa osaa maata.
5692: Tässä tarkoituksessa on valtioneuvosto esit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5693: tänyt ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otet- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
5694: tavaksi 5 mhlj. mk Jyväskylän teknillisen 75 momentille 55 000 000 markan mää-
5695: koulun suunnittelutyötä varten. rärahan Jyväskylän tekn~'llisen koulun
5696: Jyväskylän kaupunki on varannut tulevaa suunnittelu- ja rakennustyötä varten.
5697: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
5698:
5699: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen.
5700: Aarre Marttila. Kalle Kämäräinen.
5701: Veikko Hyytiäinen. Hannes Paaso.
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: 16 E 587/59
5707: 838
5708:
5709: IV,219. - Ralul. N: o 124.
5710:
5711:
5712:
5713:
5714: Jämsen ym.: Määräralum osoittamisesta Sysmän-Judinsa-
5715: lon-Luhangaft maantien rakentamista varten.
5716:
5717:
5718: Eduskunnalle.
5719:
5720: Päijänteen itärannikolla sijaitsevat saaret, saariston väestöä, mutta sen merkitys koskee
5721: joista suurin on Judinsalo, pinta-alaltaan koko Luhangan kuntaa, jonka väkiluku on
5722: noin 2 200 ha, ovat jatkuvasti vailla tie- vv. 1950-58 vähentynyt 6 %: lla ensisijai-
5723: yhteyttä mantereeseen, huolimatta siitä, että sesti kunnan tieyhteyksien puolesta eristetyn
5724: ne ovat mantereesta ja toisistaan vain verrat- aseman johdosta. Tien yleisestä merkityksestä
5725: tain kapeiden salmien erottamat. Tieyhteyden mainittakoon sellainen erikoisseikka, että tien
5726: puuttuminen saattaa tämän sisäsaariston rakentamisen ansiosta syntyvä Asikkalan-
5727: asukkaat varsinkin kelirikkoaikana sellaiseen Pulkkilanharjun-Sysmän-Judinsalon-Kor-
5728: eristettyyn asemaan, missä ollaan vain meren pilahden tiejakso tulee olemaan maamme
5729: saaristossa. Erotuksena on, että maantien kauneimpia kohteita turistiliikenteen kan-
5730: rakentaminen Judinsalon kautta on teknilli- nalta.
5731: sesti helppo tehtävä. Edellä olevien seikkojen perusteella esi-
5732: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin laatima tämme,
5733: Judinsalon maantiesuunnitelma on vahvis-
5734: tettu v. 1956. Kuitenkaan ei rakennustöitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5735: ole aloitettu eikä myöskään hallituksen esi- tulo- ja meftoarvion 20 Pl. III luv·un
5736: tyksessä v: n 1960 talousarvioksi ole osoitettu 4 momentille lisäystä 50 000 000
5737: määrärahaa tätä tietä varten. Ainoana seu- markkaa maantien rakentamista var-
5738: raamuksena tiesuunnitelman vahvistamisesta ten Luhangan-Korpilahden väliseltä
5739: on siten ollut, että tie on merkitty uusiin maafttieltä Judinsalon kautta Sysmän
5740: maantiekarttoihin rakenteilla olevana. kirkonkylään Luhangan ja Sysmän
5741: Esitetty tiesuunta palvelee ensisijaisesti kunnissa.
5742: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
5743:
5744: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen.
5745: Veikko Hyytiäinen. lta.lle Kämäräinen.
5746: Aarre Marttila.. Hannes Paaso.
5747: 839
5748:
5749: IV,220. - Rah.al. N:o 126.
5750:
5751:
5752:
5753:
5754: Kaitila ym.: Määrärahoo osoittamisesta neljännen kuurojen-
5755: papin palkkaamiseen.
5756:
5757:
5758: E d u s k u n n a 11 e.
5759:
5760: Suomen Kuurojen Liiton ja kirkon taholta jotka on palkattu n. 5 000 kuuroamme varten.
5761: on tehty valtiovallalle useita esityksiä, että Tämä merkitsee sitä, että he joutuvat suu-
5762: vuonna 1927 lakkautettu neljäs kuurojen- ressa määrin hoitamaan myös sosiaalihuolta-
5763: papin virka perustettaisiin uudelleen. Vii- jan alaan kuuluvia tehtäviä. Kun Ruotsin
5764: meksi on laajennettu piispainkokous esittänyt valtio palkkaa n. 5 500 kuuroa varten paitsi
5765: tähän tarkoitukseen otettavaksi tarpeellisen viittä kuurojenpappia erikseen viisi kuurojen
5766: määrärahan vuoden 1960 tulo- ja menoar- sosiaalihuoltajaa eli konsulenttia, käy tästä
5767: vioon. Esitys ei ole tälläkään kertaa johtanut vertailusta ilmi, miten paljon heikompi on
5768: myönteiseen tulokseen. kuurojen sosiaalinenkin hoito meidän maas-
5769: On katsottava riittämättömäksi, että koko samme. Kuurojen keskuudessa tunnetaan ki-
5770: maan kuurojen huoltoa varten on palkattu peästi, ettei heidän oikeutetuista tarpeistaan
5771: vain kolme siihen koulutuksen saanutta pap- ole pidetty riittävästi huolta, vaikka muuten
5772: pia. Koska nykyisin työvoimin kuurojenpapit kansalaisten sosiaalista turvaa on valtiovallan
5773: jopa satoja seurakuntia käsittävissä ja alueel- taholta monin muodoin pyritty edistämään.
5774: taan laajoissa piireissään eivät ennätä käydä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5775: tapaamassa kaikkia kuuroja edes yhtä kertaa
5776: vuodessa ja koska kuuroilla ei ole mahdolli- että Eduskunta ottaisi v·uoden 1960
5777: suutta olla osallisena yleisessä seurakunta- tulo- ja menoarvioon 1414 360 mar-
5778: elämässä, jäävät he täten muita huonompaan kan suuruisen määrärahan (palkkaus
5779: asemaan. Kuitenkin olisivat juuri vaikeuk- 999 360: -, matkaraha 400 000: -,
5780: sissa elävät ihmiset tällaisen hoidon tarpeessa. tarveraha 15 000: -) käytettäväksi
5781: Lisäksi on muistettava, että kuurojenpapit neljännen kuurojenpapin viran palk-
5782: meillä ovat ainoat viralliset erityistyöntekijät, kaamiseen.
5783: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
5784:
5785: Esa Kaitila. Veikko Hyytiäinen. Armas Leinonen.
5786: Juho Tenhiälä. Armi Hosia. Olavi Lähteenmäki.
5787: 840
5788:
5789: IV,221. - Rah.al. N: o 126.
5790:
5791:
5792:
5793:
5794: Kaitila. ym.: MääräraJtan osoittamisesta avustuslainaksi H el-
5795: singin Polio Huolto r.y:n V~"htijärven kurssi- ja loma-
5796: kodin lyhytaikaisten lainojen vakauttamiseen.
5797:
5798:
5799: E d u s k u n n a ll e.
5800:
5801: Helsingin Polio Huolto r. y. on perustanut Rahoitus on suoritettu lyhytaikaisilla lai-
5802: Vihdin pitäjän Vihtijärven kylään vaikea- noilla ja maksuajalla. Osa kauppahinnasta
5803: vammaisten polioinvalidien kurssi- ja loma- on jo maksettu yhdistyksen toimeenpaneroan
5804: kodin. Kuluvan vuoden aikana on koti ollut yleisen rahankeräyksen tuotosta. Koska osa
5805: invalidien ja heidän perheidensä ahkerassa keräyksen tuotosta on jouduttu käyttämään
5806: käytössä. Sinne on ollut sijoitettuna polio- loma- ja toipilaiden hoitokustannuksiin, olisi
5807: potilaita eri puolilta maata, sellaisia, joiden suotavaa, että lyhytaikaisten lainojen vaka.ut•
5808: kuntouttamisvaihe on ollut vielä keskeneräi- tamiseksi saataisiin valtiolta pitkäaikainen
5809: nen ja jotka ovat joutuneet sairaaloista sijoi- avustuslaina tätä tuiki tarpeelliseksi havait-
5810: tetuiksi kunnalliskoteihin. Yhdistys on anta- tua laitosta varten. Edellä esitetyn perus-
5811: nut kodissa yli 500 vapaata lomavuorokautta teella ehdotamme,
5812: maan eri puolilta oleville jäsenilleen. Tämä
5813: on niellyt yhdistyksen keräyksillä ja pieninä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5814: summina yksityisiltä kansalaisilta saarnat tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
5815: varat. uudelle momentille 5 miljoonan mar-
5816: Lomakotia varten oston kautta hankittu kan avustuslainan Helsingin Polio
5817: maa-ala on 3.5 ha sekä punatiilestä raken- Huolt{) r. y :n Vihtijärven kurssi- ja
5818: nettu rakennus, sisältäen 8 huonetta + keit- lomakodin lyhytaikaisten lainajen va-
5819: tiön kaikilla mukavuuksilla sekä tarpeelliset kauttamiseksi.
5820: ulkohuonerakennukset.
5821: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5822:
5823: Esa Kaitila. Sylvi Siltanen.
5824: Veikko Helle. Veikko Hyytiäinen.
5825: Aaro .Stykki.
5826: 841
5827:
5828: IV,222. - Ralul. N:o 127.
5829:
5830:
5831:
5832:
5833: Ka.nsika.s ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta per-
5834: heenasuntoavustuksiin.
5835:
5836:
5837: E d u s k u n n a ll e.
5838:
5839: Aravalaissa olevat perheenasuntoavustuksia Kun lähitulevaisuudessa on odotettavissa
5840: koskevat säännökset oikeuttavat vähävarai- perheasuntoavustusten saajien lukumäärän
5841: set, monilapsiset perheet saamaan avustusta huomattavasti kasvavan ei hallituksen esit-
5842: asuinkustannustensa alentamiseksi. Käytäntö tämä 80 000 000 markan määräraha ole riit-
5843: on osoittanut, että aikaisemmin tarkoitukseen tävä. Edelläesitetyn perusteella esitämme,
5844: myönnetyt määrärahat eivät ole olleet riittä-
5845: vät. Mm. Kotkan kaupungissa on perhe- että Eduskunta ottaisi Usä;yksenä
5846: asuntoavustusta nauttiville ilmoitettu valtion vuoden 1960 tulo- ja menoarvion 14
5847: lopettavan maksujen suorituksen varojen lop- Pl. XVIII luvun 10 momentille
5848: pumisen tähden. Näin ovat useat perheet 30 000 000 markkaa perheenasunto-
5849: joutuneet häätöuhan alaiseksi tai joutuvat avustusten maksamiseksi 1kaikille sii-
5850: muuttamaan suuriperheisille epäsopiviin hen oikeutetuille.
5851: asuntoihin.
5852: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5853:
5854: Veikko Kansikas. Väinö R. Virtanen.
5855: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka.
5856: 842
5857:
5858: IV,223. - Rah.al. N:o 128.
5859:
5860:
5861:
5862:
5863: Kansikas ym.: Miiärärah.an osoittamisesta Anjalan kosken
5864: voimalaitok$en suunnittelua varten.
5865:
5866:
5867: E d u s k u n n a 11 e.
5868:
5869: Sähköenergian kysyntä maassamme on jat- k Wh vuodessa, joten siihen sijoitettu paa-
5870: kuvasti kasvamassa. Vesivarojen alentuessa oma tulisi tuottavaan ja hyödylliseen tarkoi-
5871: kuivuuden tähden vesistöissämme, on ilmen- tukseen.
5872: nyt puutetta sähkön saannin suhteen mm. Työllisyyden turvaamisen kannaltakin on
5873: teollisuuden piirissä. Tyydyttääkseen yhä välttämätöntä, että Kymenlaaksoon saadaan
5874: kasvavan sähköenergian kysynnän, on tar- syntymään työkohteita, jotka turvaavat työn-
5875: peellista, että valtio lisää energiatuottoa ra- saantimahdollisuudet ja ovat taloudellisesti
5876: kentamalla uusia voimalaitoksia. edullisia valtiolle.
5877: Tälläinen mahdollisuus on valtiolla ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5878: massa mm. Kymijoen Anjalankoskessa, jonka
5879: koskiosuuksista valtio omistaa 54%. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5880: Arvioiden mukaan tästä koskesta, jonka tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
5881: putouskorkeus on 11 metriä ja käyttämättö- kan määrärahan Anjalan kosken voi-
5882: mät vesivarat n. 180 m3 sekunnissa, on mah- malaitoksen suunnittelua varten.
5883: dollisuus saada sähköenergiaa n. 120 000 000
5884: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5885:
5886: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi. Väinö R. Virtanen.
5887: 843
5888:
5889: IV,224. - Ra.h.al. N: o 129.
5890:
5891:
5892:
5893:
5894: Kausikaa ym.: Miiärärakan. osoittamisesta laivaveistämön m-
5895: kentamista varten Mussalon saarelle.
5896:
5897:
5898: E d u s k u n n a 11 e.
5899:
5900: Kotkan kaupungin, Karhulan kauppalan ja kan rakentaminen valtion toimesta Kotkan
5901: muun eteläisen Kymenlaakson työllisyys- kaupungin alueeseen kuuluvalle Mussalon
5902: tilanne on jatkuvasti kehittymässä huonom- saarelle on omiaan helpottamaan vaikeaksi
5903: paan suuntaan. Teollisuuden rationalisoimi- käynyttä tilannetta.
5904: nen on vapauttanut tuotannon ja liikenteen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5905: alalta jatkuvasti työvoimaa. Nämä on pää-
5906: asiassa täytynyt sijoittaa kuntien työttömyy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5907: den torjumiseksi varattuihin työkohteisiin. tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
5908: Kunnat ovat joutuneet tällaisessa tilanteessa kan määrärahan suunnitelmien laati-
5909: suuriin taloudellisiin uhrauksiin ja kestämät- miseksi ja maa-alueiden lunastamista
5910: tömään asemaan. Tilanteen parantamiseksi varten Mussalon saarelle rakennetta-
5911: eteläisen Kymenlaakson alueella on paikal- vaa laivaveistämöä ja telakkaa sekä
5912: laan, että valtio ryhtyy tuotannolliseen toi- mantereelta saarelle tehtävää rauta-
5913: mintaan ko. alueella. Laivaveistämön ja tela- tietä varten.
5914: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5915:
5916: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi. Väinö R. Virtanen.
5917: 844
5918:
5919: IV,225. - Ra.h.al. N: o 130.
5920:
5921:
5922:
5923:
5924: Kansikas ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussai-
5925: raalan rakennus-töiden aloittamiseen.
5926:
5927:
5928: E d u s k u n n a 11 e.
5929:
5930: Hallitus on merkinnyt vuoden 1960 tulo- loissa ei ole ollenkaan, on välttämätöntä saada
5931: ja menoarvioon 10 milj. markkaa Kotkan rakennustyöt pikaisesti käyntiin. Keskussai-
5932: keskussairaalan suunnittelutöitä varten. Kun raalatyön aloittaminen merkitsisi myös hel-
5933: nyttemmin on selvää, että suunnitelmat tule- potusta vaikeaksi käyneessä työttömyys-
5934: vat valmiiksi niin aikaisin, että on mahdol- asiassa Etelä-Kymenlaaksossa.
5935: lisuus rakennustöiden aloittamiseen vuoden Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
5936: 1960 aikana, on paikallaan varata tarkoituk-
5937: seen määräraha töiden aloittamiseksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5938: Huomioiden sen, että Kymenlaaksossa on tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
5939: sairassijoista huutava puute ja että erikois- kan määrärahan Kotkan keskussairaa-
5940: hoitomahdollisuutta Kymenlaakson sairaa- lan rakennustyön aloittamiseksi.
5941: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5942:
5943: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi. Väinö R. Virtanen.
5944: 845
5945:
5946: IV,226. - Rah.al. N: o 131.
5947:
5948: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Osa-
5949: keyhtiölle rautatehtaan, terästehtaan ja levyvalssaamon
5950: rakentamista varten Rojuniemeen.
5951:
5952: E d u s k u n n a ll e.
5953:
5954: Eduskunta sisällytti raha-asia-aloitteen n: o Rakennustöihin yhtiön taholta voidaan
5955: 341 perusteella vuoden 1958 menoarvioon ryhtyä välittömästi sen jälkeen kun suunni-
5956: Otanmäki Osakeyhtiölle myönnettäväksi 600 telma on lopullisesti hyväksytty ja tarpeel-
5957: milj. markan työllisyyslainan Pohjois-Suo- liset määrärahat myönnetty. Tieto raudan-
5958: meen suunnitellun rautatehtaan, terästeh- jalostuslaitoksen todennäköisestä sijoittami-
5959: taan ja levyvalssaamon rakentamista varten. sesta antoi alueelle, joka on pahimpia vajaa-
5960: Eduskunta on siten samalla periaatteessa työllisyysseutuja, lupauksia pysyvistä työ-
5961: hyväksynyt aloitteessa selostetun suunnitel- tilaisuuksista ja mahdollisuuksista suurten
5962: man Pohjois-Suomen rautamalmivarojen ja- työvoimamäärien sijoittamiseksi rakennustöi-
5963: lostamiseksi ja tähdentä.nyt erikoisesti, että hin. Paikalliset kunnat ovat jo sijoittaneet
5964: varsinkin työllisyyskysymyksen kannalta on huomattavasti varoja näihin suunnitelmiin
5965: tärkeätä, että Pohjois-Suomeen saadaan ja perustaneet niihin oleellisella tavalla myös
5966: uutta teollisuutta. Eduskunnan käsiteltävänä lähivuosien työllisyyssuunnitelmansa. Kysy-
5967: on parhaillaan edellisille valtiopäiville laki- myksessä on samalla koko maan raudan-
5968: aloitteena n: o 11 jätetty ehdotus laiksi huollon turvaaminen ja siihen liittyen Poh-
5969: eräistä toimenpiteistä maamme teollistamisen jois-Suomen rautamalmivarojen hyväksi-
5970: edistämiseksi. Tämän ehdotuksen mukaan käyttö.
5971: Otanmäki Oy: lle edellä mainitun suunnitel- Sanotusta huolimatta hallitus ei ole sisäl-
5972: man toteuttamiseksi myönnettäisiin valtion lyttänyt vuoden 1960 tulo- ja menoarvio-
5973: varoista viiden vuoden aikana lainoja yh- esitykseensä määrärahoja, jotka edellä mai-
5974: teensä 3 700 000 000 markkaa ja yhtiön osake- nitussa lakialoitteessa edellytetyllä tavalla
5975: puaoma korotettaisiin valtion toimesta turvaisivat Otanmäki Oy: n raudanjalostus-
5976: 10 400 000 000 markalla, minkä ohessa valtio suunnitelman toteuttamisen seuraavankaan
5977: takaisi yhtiön ulkomaisia ja kotimaisia lai- vuoden alusta lukien. Tämän johdosta ja
5978: noja 7 500 000 000 markan määrään asti. edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti eh-
5979: Lakialoitteen allekirjoittajina oli 103 kan- dotamme,
5980: sanedustajaa eli eduskunnan enemmistö.
5981: Edelleen voidaan todeta, että Otanmäki että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
5982: Oy:llä on valmiina yleissuunnitelma hank- 1.1arsinaiseen tulo- ja menoarvioon
5983: keen toteuttamiseksi ja että valtiovallan Raahen kaupungissa ja Saloisten kun-
5984: myötävaikutuksella on 17 päivänä marras- nassa sijaitsevaan Rojuniemeen ra-
5985: kuuta 1958 tehty periaatepäätös suunnitel- kennettavaa rautatehdasta, terästeh-
5986: man mukaisen tuotantolaitoksen rakentami- dasta ja levyvalssaamoa varten
5987: seksi Raahen kaupungissa 'ja Saloisten kun- 1 300 000 000 markan suuruisen mää-
5988: nassa sijaitsevalle Rojuniemen alueelle sekä rärahan Otanmäki Osakeyhtiön osake-
5989: myönnetty määräraha yksityiskohtaisen suun- pääoman korottamiseksi ja 600 000 000
5990: nitelman tilaamiseen ulkomailta. Tämä suun- markan suuruisen määrärahan halpa-
5991: nitelma valmistuu alkavan lokakuun aikana korkoisen lainan myöntämiseksi yh-
5992: ja on silloin hallituksen ja eduskunnan käy- tiölle.
5993: tettävissä.
5994: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
5995: Eetu Karjalainen. Veikko Helle. Kustaa Alanko.
5996: Martti Linna. Lyyli Aalto. 0. Lindblom.
5997: Eemeli Lakkala. 'Veikko Kokkola. Anni Flinck.
5998: K. F. Haapasalo. Vilho Väyrynen.
5999: 17 E 587/59
6000: 846
6001:
6002: IV,227. - Rah.aJ. N:o 132.
6003:
6004:
6005:
6006:
6007: Karjala.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ra-
6008: kentamista vart·en Kaulirannasta Kolari~'n.
6009:
6010:
6011: Eduskunnalle.
6012:
6013: Kolarin alueella on huomattavan suuria, Kaulirannan-Kolarin rautatiesuunnitelma
6014: taloudellisesti käyttökelpoisia rautamalmi- ja on ollut vireillä jo kauan. Sitä koskevat tut-
6015: kalkkikiviesiintymiä, joiden hyväksikäytön kimuksetkin ovat niin pitkällä, että työt voi-
6016: edellytyksenä kuitenkin on rautatien raken- taisiin aloittaa välittömästi. Hallitus ei kui-
6017: taminen. Tämä rata loisi samalla muitakin tenkaan ole esittänyt ensi vuottakaan varten
6018: mahdollisuuksia Länsi-Lapin teollistamis- ja tarkoitukseen määrärahaa.
6019: työllisyyskysymyksiä hoidettaessa. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
6020: Länsi-Lapissa työllisyystilanne on vaikeu- ehdotamme,
6021: tunut vuosi vuodelta aiheuttaen väestölle,
6022: kunnille ja valtiolle yhä lisääntyviä vaikeuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6023: sia. Rautatien rakennustyö tarjoaisi vuosiksi tulo- ja menoarvioon 125 000 000 mar-
6024: eteepäin tuotantoa palvelevia työtilaisuuksia kan määrärahan rautatien rakenta-
6025: ja elvyttäisi muitakin elinkeinoja. mista varten Kaulirannasta Kolariin.
6026: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
6027:
6028: Eetu Karjalainen. Onni Peltonen.
6029: K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen.
6030: 847
6031:
6032: IV,228. - Rah.al. N:o 183.
6033:
6034:
6035:
6036:
6037: Karjalainen ym. : Määrärahan osoittamisesta Oulun uuden
6038: rautatieaseman suunnittelutöitä varten.
6039:
6040:
6041: Eduskunnalle.
6042:
6043: Rautatiehallituksesta saamamme tiedon mu- arvioon saataisiin suunnittelutöitä varten
6044: kaan on Oulun rautatieasema lähinnä seuraa- 5 milj. mk:n määräraha, voitaisiin työt
6045: valla sijalla asematalojen rakennusohjel- uudella asemarakennuksella aloittaa jo v.
6046: massa. Tämän asematalon suunnittelutöitä 1961.
6047: varten puuttuu kuitenkin määräraha vuoden Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
6048: 1960 tulo- ja menoarviosta. Kun Oulun
6049: asemarakennus on vanha ja erittäin vajavai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6050: nen ja kun toisaalta työllisyystilanne Ou- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
6051: lussa on hyvin huolestuttava, olisi asema- markan määrärahan Oulun rautatie-
6052: talon rakennustöihin päästävä mahdollisim- aseman suunnittelutöitä varten.
6053: man pian. Jos vuoden 1960 tulo- ja meno-
6054: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
6055:
6056: Eetu Karjalainen. Armas Leinonen. Jaakko Kemppainen.
6057: 848
6058:
6059: IV,229. - Rah.al. N:o 134.
6060:
6061:
6062:
6063:
6064: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen hen-
6065: kilökunrwtn palkkaukseen sosiaaliministeriön metsäpalkka-
6066: asiain hoitoa varten.
6067:
6068:
6069: E d u s k u n n a 11 e.
6070:
6071: Tutustuttuamme metsätöiden palkkatilan- Molempien yllä mainittujen tekijäin yh-
6072: teeseen eri puolilla maata olemme havain- teisvaikutus voi muodostua koko maallemme
6073: neet seuraavaa: kohtalokkaaksi, kun puutavaran hankintatöi-
6074: Metsätyöpalkat ja -ansiot ovat huomatta- den suorituksesta pienentyneet ansiot voivat
6075: vasti alentuneet metsäpalkkatarkkailun lo- huveta metsätyömailla tarvittaviin elantokus-
6076: puttua v. 1957. tannuksiin, joten ei jää paljoakaan metsä-
6077: Tosin työnantajain ja työntekijäin järjes- työmiesperheille lähetettäväksi.
6078: töt tekivät palkkasopimuksen, mutta sen ul- Kun prof. Saaren johdolla toimivan met-
6079: kopuolelle jäivät kaikki pientyönantajat ja säpalkkakomitean työ on siinä vaiheessa, et-
6080: urakoitsijat ja siten nämä metsäalalla vallit- tei sen tuloksista vielä tiedetä ja kun vuo-
6081: sevaa työttömyyttä hyväkseen käyttäen teet- den metsätyökausi on alussa, on tärkeätä
6082: tävät työnsä kohtuuttoman alhaisilla yksik- kauppapoliittisista ym. syistä saada asiat
6083: köpalkoilla. järjestykseen.
6084: Työvaikeustekijäin erilaisesta tulkinnasta Edellä olevaan viitaten ehdotetaan,
6085: johtuu ansiomahdollisuuksien muodostumi-
6086: nen hyvin epätasaiseksi aiheuttaen oikeutet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6087: tua tyytymättömyyttä metsätyömailla. tulo- ja menoarvioon sosiaaliministe-
6088: Valtiovallan varoitettua työntekijöitä läh- riön metsäpalkka-asiain hoitoa varten
6089: temästä Pohjois-Suomeen metsätöihin, ovat ylimääräisen henkilökunnan palk-
6090: mahdollisuudet matkustaa Lappiin pienenty- kausta ym. menoja varten 6 miljoo-
6091: neet lisäten samalla huomattavassa määrin nan markan määrärahan.
6092: metsätöihin pyrkijäin määrää muualla Suo-
6093: messa.
6094: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
6095:
6096: Juho Karvonen. Rafael Paasio.
6097: Arvo Ahonen. Ensio Partanen.
6098: Viljo A. Virtanen. Esa Timonen.
6099: Kalle Matilainen. Sylvi Siltanen.
6100: 0. Lindblom. Eemil Partanen.
6101: Varma K. Turunen.
6102: 849
6103:
6104: IV,230. - Rah.al. N: o 135.
6105:
6106:
6107:
6108:
6109: Karvonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhe-
6110: lintoimipaikkojen perustamiseen maan syrjäseuduille.
6111:
6112:
6113: E d u s k u n n a ll e.
6114:
6115: Uusien puhelinasemien ja puhelupaikkojen miota. Huolestuttavinta asiassa on, ettei ti-
6116: perustamista varten on jo usean vuoden ai- lanne tässä suhteessa edes pysy ennallaan,
6117: kana ollut valtion tulo- ja menoarviossa va- vaan vuosi vuodelta entisestäänkin huono-
6118: kinainen 50 milj. markan menoerä. Sen joh- nee. Huomioon ottaen varsinkin ne suuret
6119: dosta, että näiden perustamiskustannukset haitat ja suoranaiset vahingot, mitkä puhe-
6120: ovat vuosi vuodelta inflaation johdosta mark- Huoloissa vallitsevat epäkohdat aiheuttavat
6121: kamääräisesti nousseet, on tämän määrära- talouselämälle ja maan syrjäseutujen elin-
6122: han riittämättömyys käynyt yhä ilmeisem- mahdollisuuksien kohentamiselle, on erittäin
6123: mäksi. Vuodelle 1960 on tulo- ja menoar- välttämätöntä, että puhelinlaitteiden kunnos-
6124: vioon puhelintoimipaikkojen perustamiseen tamiseen ja puhelinverkkojen laajentamiseen
6125: syrjäseuduille ehdotettu myönnettäväksi to- myönnetään riittävän suuret määrärahat.
6126: sin 100 milj. markan määräraha, mutta Koska erikoisesti maan harvaan asuttujen
6127: koska aikaisemmin myönnetyt pienemmät seutujen ja ennen kaikkea maaseudun syrjä-
6128: määrärahat ovat aiheuttaneet sen, että puhe- kylien puhelinolot vaativat nopeaa paranta-
6129: lintoimipaikkojen perustamista varten tehty- mista, allekirjoittaneet kunnioittaen ehdotta-
6130: jen anomusten lukumäärä on yhä vain kas- vat,
6131: vanut - niitä kerrottiin posti- ja lennätin-
6132: hallituksessa olevan yli 700 anomusta, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6133: odottavat ratkaisua - ei ehdotettu määrä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
6134: raha tule tilannetta paljoakaan auttamaan. 23 momentin kohdalla lisäyksenä 200
6135: Valtion puhelintoimen epätyydyttävään miljoonaa markkaa puhelintoimipaik-
6136: toimintamahdollisuuteen on julkisuudessa kojen perustamiseen maan syrjäseu-
6137: viime vuosina jatkuvasti kiinnitetty huo- duille.
6138: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
6139:
6140: Juho Karvonen. Arvo Ahonen. Viljo A. Virtanen.
6141: Vilho Väyrynen. 0. Lindblom. Ensio Partanen.
6142: Edvard Pesonen. Varma K. Turunen. Veikko Kokkola.
6143: Valto ltältelä. Väinö Tikkaoja.
6144: 850
6145:
6146: IV,231. - Ra.h.al. N:o 136.
6147:
6148:
6149:
6150:
6151: Kelovesi ym.: Määräraha-n osoittamisesta Taaveti'l!r-Hami-
6152: -na'llr-Kotkaln rautatie-n rake-ntamisee-n.
6153:
6154:
6155: E d u s k u n n a 11 e.
6156:
6157: Liikenneolojen kehittäminen Saimaan painetta Itä- ja Kaakkois-Suomen ja vienti-
6158: alueelta Suomenlahden satamiin on alueen satamien välisen liikenteen osalta.
6159: väestön elinmahdollisuuksien parantamiseksi Kymen läänin työttömiä on sijoitettu työ-
6160: tärkeää. Se auttaisi alueen tuotantoelämän voimaviranomaisten toimesta pääasiassa kau-
6161: kehittämistä ja avaisi työmahdo1lisuuksia kaisilla siirtotyömaille, vaikka tärkeitä työ-
6162: väestölle, joka on joutunut kärsimään vuosi kohteita läänin alueella on riittämiin. Ylei-
6163: vuodelta lisääntyneestä työttömyydestä. Rau- sesti 'lausuttua pyrkimystä siirtotyömaista
6164: tatieyhteyksien parantamiseksi satamiin pi- vapautumiseksi voitaisiin edistää tämän rau-
6165: täisi kiireellisesti toteuttaa Lappeenranta- tatierakennustyön avulla.
6166: Luumäen radan oikaisun ohella suoran rau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6167: tatieyhteyden rakentaminen Taavetista Ha-
6168: minan kautta Kotkaan. että Edusku-nta ottaisi vuode-n 1960
6169: Tämän rautatien rakentaminen lyhentäisi tulo- ja me-noarvioon 30 000 000 mark-
6170: Vuoksenlaakson ja Pohjois-Karjalan teolli- kaa suunnittelu- ja valmistelutöide-n
6171: suustuotteiden kuljettamistietä vientisatamiin suorittamiseen rautatien rakentami-
6172: useilla kymmenillä kilometrei1lä. Samalla se seksi Taavetista Haminan kautta Kot-
6173: helpottaisi Kouvolan risteysaseman suurta kaan.
6174: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6175:
6176: Tauno Kelovesi. Valto Käkelä.
6177: Veikko Kansika.s. Yrjö Sinkkonen.
6178: 851
6179:
6180: IV,232. - Rah.al. N:o 137.
6181:
6182:
6183:
6184:
6185: Kelavesi ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
6186: rakentamista varten Lappeenrannan kaupunkiin.
6187:
6188:
6189: E d u s k u n n a 11 e.
6190:
6191: Lappeenrannan postiautovarikko toimii nittäneet asiaan huomiota 26. 5. 1959 anta-
6192: kaupungilta vuokratussa vanhassa puuraken- massaan kertomuksessa valtiovarain tilasta.
6193: nuksessa, jonka kunto on niin huono, että Tilintarkastajien huomautukseen yhtyen
6194: se ei sovellu tähän tarkoitukseen ja on vuok- eduskunta lausui uudelleen tästä asiasta:
6195: rakustannuksiltaankin kallis. Rakennus ei ,Kun uuden varikkorakennuksen tarve edus-
6196: täytä myöskään paloturvallisuuden vaati- kunnan mielestä on ilmeinen, eduskunta lau-
6197: muksia. Tästä syystä siellä oleva kalusto ja suu odottavansa, että rakennushanketta kii-
6198: irtain omaisuus on vaaralle alttiina ja va- reellisesti ryhdytään toteuttamaan".
6199: hingon sattuessa aiheutuisi valtiolle huomat- Autovarikon rakentaminen antaisi työtä
6200: tava menetys. Lappeenrannan ja lähiympäristön työttömille
6201: Uuden autovarikon rakentaminen on ollut rakennustyöläisille, joten työttömyyden tor-
6202: vireillä pitkän aikaa. Tarkoitukseen on va- jumisen kannalta rakennustyöllä on myös
6203: rattu sopiva tontti. Piirustusten laatimisen tärkeä merkitys.
6204: on ilmoitettu olleen työn alla ainakin parin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6205: vuoden ajan, joten ne lienevät valmiina tai
6206: valmistuvat pian. Eduskunta lausui tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6207: asiasta jo toukokuun 10 päivänä 1957 toivo- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
6208: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin markan määrära.kan postiautovarikon
6209: postiautovarikon rakentamiseksi Lappeenran- rakennustöiden aloittamiseen Lappeen-
6210: taan. Valtiontilintarkastajat ovat myös kiin- rannan kaupungissa.
6211: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6212:
6213: Tauno Kelovesi. Valto Käkelä.
6214: Veikko Kansikas. Yrjö Sinkkonen.
6215: 852
6216:
6217: IV,233. - Rah.al. N: o 138.
6218:
6219:
6220:
6221:
6222: Ketovesi ym..: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoinsalmen
6223: sillan rakennustöiden aloittamiseen.
6224:
6225:
6226: E d u s k u n n a ll e.
6227:
6228: Lappeenrannasta Taipalsaaren kautta Savi- lituksen toimesta on tutkimus- ja suunnit-
6229: taipaleelle johtavan maantien liikennettä pr.- telutyöt saatu valmiiksi, joten työt voitaisiin
6230: hasti jarruttavaan Kirjamoin salmeen pitäl.si aloittaa heti.
6231: rakentaa silta. Salmen yli kulkeva moottori- Seudulla on työttömyys kasvamassa. Työt-
6232: lossi ei kykene vilkkaimpina aikoina välittä- tömien työhönsijoittamiseksi on valtion avat-
6233: mään liikennettä tyydyttävällä tavalla, vaan tava työkohteita. Tässä esitetyn lisäksi voi-
6234: usein syntyy ajoneuvoista ruuhkaa. Usein taisiin työn rahoittamiseen käyttää työttö-
6235: lossi menee myös epäkuntoon lisäten viivy- myysvaroja.
6236: tyksiä, jotka taas puolestaan vaikuttavat kul- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6237: jetuskustannuksiin kohottavasti. Lassiliikenne
6238: aiheuttaa valtioliekin huomattavia kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6239: nuksia. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 rruJ,rk-
6240: Sillan rakentaminen Kirjamoin salmeen on kaa Kirjamoinsalmen sillan ja siihen
6241: ollut kauan vireillä. Lähikuntien toimesta liittyvien tiejatkojen rakennustöiden
6242: sitä on esitetty useiden vuosien aikana työt- aloittamiseen TaipaZsaaren kunnassa.
6243: tömyyskohteeksi. Tie- ja vesirakennushal-
6244: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6245:
6246: Tauno Kelovesi. Valto Käkelä.
6247: Veikko Kansikas. Yrjö Sinkkonen.
6248: 853
6249:
6250: IV,234. - Rah.al. N:o 139.
6251:
6252:
6253: Kemppainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen.
6254: Siviili- ja A.sevelvo.llisuusinvaliidien Liiton ja sen laitos-
6255: ten valtionavustukseen.
6256:
6257: E d u s k u n n a ll e.
6258:
6259: Maamme lakisääteisen invaliidihuollon toi- ole kasvanut lainkaan oikeassa suhteessa. Lii-
6260: meenpano on olennaisesti riippuvainen vapai- ton ammattioppilaitosten valtionapu, joka on
6261: den invaliidihuoltojärjestöjen suorittamasta yhteensä 27 734 000 markkaa, on jäänyt jat-
6262: huoltotyöstä. Invaliidien perustamien yhdis- kuvasti vuoden 1953 tasolle. Laitostoiminnan
6263: tysten keskusliitto, Suomen Siviili- ja Asevel- kustannuksista joudutaan valtionavun tur-
6264: vollisuusinvaliidien Liitto on voimakkaasti tu- vin suorittamaan mm. kalusto- ja konehan-
6265: kenut invaliidihuoltoa suorittamalla valtiolle kinnat, osa kiinteistöjen hoitokustannuksista,
6266: lakien mukaan kuuluvien huoltotehtävien to- oppilaisiin kohdistuva huoltotyö ja jopa osa
6267: teuttamista. palkkamenoistakin. Jatkuva kustannustason
6268: Mainittu liitto on maamme suurin yksityi- nousu on merkinnyt suuria vaikeuksia laitos-
6269: nen ammattikoulutuksen antaja. Sen ammatti- ten taloudelle, ja laitostoiminnan häiriinty-
6270: oppilaitoksissa on yhteensä 557 ammatti- ja mätön jatkuminen edellyttää valtionavun
6271: jatkokoulutuspaikkaa, joissa invaliideille an- huomattavaa suurentamista. Suoritetun las-
6272: netaan opetusta yli 30 ammattialaa varten. kelman mukaan toiminnan laajentuminen ja
6273: Lisäksi omistaa liitto 70-hoitopaikkaisen Kä- kustannustason nousu edellyttäisivät yhteensä
6274: pylän kuntouttamislaitoksen. Tämän olois- 17 118 000 markan suuruista liiton laitosten
6275: samme laajan laitostoiminnan seurausta on valtionavun nousua. Liiton omistaman Käpy-
6276: suurelta osalta se ilahduttava tosiasia, että län kuntouttamislaitoksen valtionavun olisi
6277: maamme invaliidit yhä suurenevassa määrin vastaavasti noustava 10 000 000 markasta
6278: ovat muuttuneet huollon varassa elävästä 12 000 000 markkaan. Liiton yli maan ulottu-
6279: väestönosasta omatoimisesti itsestään ja huol- van yhdistysverkostonsa puitteissa tapahtuva
6280: lettavistaan vastaaviksi kansalaisiksi. huolto-, neuvonta-, kesävirkistys- ym. sosiaali-
6281: Se laaja valistus-, neuvonta- ja ohjaava toi- nen toiminta, joka merkitsee tuntuvaa ke-
6282: minta, jota järjestö yli maan ulottuvine vennystä niin valtion kuin kuntienkin huolto-
6283: yhdistysverkostoineen jatkuvasti voi harjoit- työlle, on laajentuneessa muodossaan vaativa
6284: taa, merkitsee lisäksi taetta annetun huol- 4140 000 markan suuruista lisäystä tähiin-
6285: lon hyväksikäytölle. Liiton piiriyhdistyksistä astiseen 15 860 000 markan valtionapuun. Val-
6286: 16: lla on eri puolilla maata kesäkoteja inva- tiontalouden tämänhetkiset vaikeudetkin huo-
6287: liidien loma- ja vapaa-ajan virkistystä var- mioonottaen olisi liiton ja sen laitosten val-
6288: ten ja liitto itse ylläpitää Hevossalmen kurssi- tionapua lisättävä puolella yllälasketuista
6289: ja lomakotia Helsingin lähellä. Lisäksi liitto määristä.
6290: omien kehittyneiden huoltomuotojensa ohella Edellä olevaan perustuen ehdotan kun-
6291: suorittaa laajaa yksilöllisen huollon toteutta- nioittaen,
6292: mista sosiaaliministeriön osoitusten mukaan.
6293: Edellä olevat suppeat esimerkit antavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6294: kuvan siitä monipuolisesta ja yhä laajene- tulo- ja menoarvioon 11 629 000 mar-
6295: vasta arvokkaasta työstä, jota Suomen Si- kan suuruisen lisäyksen Suomen Si-
6296: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto suo- vUli- ja A.sevelvollisuusinvaliidien Lii-
6297: rittaa sosiaalihuollon piirissä. Laajenevasta ton ja sen laitosten valtionavustukseen.
6298: toiminnasta huolimatta ei liiton valtionapu
6299: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1959.
6300:
6301: Jaakko Kemppainen.
6302: 18 E 587/59
6303: 854
6304:
6305: IV,235. - Rah.al. N: o 140.
6306:
6307:
6308:
6309:
6310: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
6311: siksi maanparannustöitä varten.
6312:
6313:
6314: E d u s k u n n a 11 e.
6315:
6316: Vuoden 1959 tulo- ja menoarviossa oli maata ja poistavat työttömyyttä pysyvästikin.
6317: 1.5 miljardia markkaa avustuksiksi maanpa- Kuivatuksen avulla saataisiin lisämaata pien-
6318: rannustöiden suorittamista varten. Käsiteltä- tilallisille, jotka sen jälkeen voisivat tulla
6319: vänä olevaan vuoden 1960 talousarvioon hal- toimeen omilla tiloillaan ilman, että heidän
6320: litus esittää varattavaksi samaan tarkoituk- tarvitsisi turvautua ansiotöihin. Kuitenkin
6321: seen vain 750 milj. markkaa. Selvää on, että tällä kerralla, jolloin kato on kohdannut osaa
6322: näin huomattava määrärahan vähentäminen maatamme, olisi työtilaisuuksia maaseudulle
6323: tulisi aiheuttamaan ko. töiden supistuksen. saatava enemmän, jotta työhön voitaisiin si-
6324: Lisäksi on todettava, että aikaisempinakin joittaa kaikki toimeentulovaikeuksissa olevat
6325: vuosina määräraha on ollut liian pieni minkä pienviljelijätkin.
6326: vuoksi suuri määrä suunnitelmia on jäänyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6327: toteuttamatta. Nämä suunnitelmat olisi saa-
6328: tava toteutetuiksi, sillä veden vaivaamat vil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6329: jelysmaat eivät anna kunnollista satoa ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X lu-
6330: suuria aloja jää kokonaan viljelemättä. Tästä vun 7 momentille lisäyksenä
6331: aiheutuu suuria kansantaloudellisia tappioita. 250 000 000 markkaa avustuksili:si
6332: On myös otettava huomioon, että maanparan- maanparannustöitä varten.
6333: nustyöt antavat työtä tasaisesti eri puolille
6334: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
6335:
6336: Aleksi Kiviaho. Niilo Nieminen.
6337: Matti Koivunen. Usko Seppi.
6338: Eino Tainio. Irma Torvi.
6339: Toivo Niiranen. Toivo Asvik.
6340: Kaino Haapanen. Nestori Nurminen.
6341: 855
6342:
6343: IV,236. - Rah.al. N: o 141.
6344:
6345:
6346:
6347:
6348: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuu-
6349: samon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpa-
6350: nosta johtuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin.
6351:
6352:
6353: E d u s k u n n a 11 e.
6354:
6355: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankin- ajoiksi. Työn alla on tällä hetkellä 60 työ-
6356: talain toimeenpano on vielä pahasti kesken. maata, joitten valmistumisesta ei ole mitään
6357: Hallituskin ilmoittaa, että asuttamistöistä on tietoa.
6358: vasta noin puolet suoritettu. Eduskunta on Määrärahan niukkuuteen vaikuttaa ratkai-
6359: useammankin kerran lausunut, että lain toi- sevasti se seikka, että alkuaan vain siirtoväen
6360: meenpanoa olisi kiirehdittävä. Lapin maan- asuttamista varten varatulta momentilta ny-
6361: viljelysinsinööripiirin laskelmien mukaan jä- kyisin suoritetaan myöskin rintamamiesten
6362: lellä olevien töitten kustannusarvio on noin ym. asuttamisesta aiheutuvat kustannukset.
6363: 750-800 milj. markkaa, josta noin 250 milj. Tästä menettelystä on ollut haittaa kummal-
6364: markkaa siirtoväen. töitä varten. Muualla lekin ryhmälle. Pelkästään siirtoväen asut-
6365: maassamme viimemainitun väestön asuttami- tamisesta aiheutuviin tienteko-, raivaus- ja
6366: nen on suurin piirtein saatu loppuun suori- kuivatuskustannuksiin momentille ehdotettu
6367: tetuksi jo vuosia sitten. määräraha ehkä riittäisi, mutta jotta myös
6368: Momentille on hallitus esittänyt ensi vuo- rintamamiesten, invaliidien ym. asuttaminen
6369: deksi 150 milj. markkaa. Kun tästä sum- Pohjois-Suomessakin jo lähitulevaisuudessa
6370: masta valtaosa menee piirin hallussa olevien saataisiin päätökseen, tarvitaan momentille
6371: yli 200 km:n pituisten teiden kunnossapi- enemmän varoja. Vaikka momentille lisättäi-
6372: toon, jää varsinaiseen tie-, kuivatus- ja rai- siin 100 milj. markkaa, kestäisi työ vielä
6373: vauskustannuksiin vain muutamia kymmeniä sittenkin ainakin 5 vuotta. Muussa tapauk-
6374: miljoonia markkoja. Nykyisen suuruisilla sessa joudutaan jatkuvasti näille asukkaille
6375: vuotuismäärärahoilla tämän kovaosaisen järjestämään työttömyystöitä kotitilansa ul-
6376: väestön asuttaminen kestäisi vielä runsaasti kopuolella, jotka työt varmasti tulevat yh-
6377: toistakymmentä vuotta. teiskunnalle paljon kalliimmiksi puhumatta-
6378: Harkittaessa miten nykyiset riittämättö- kaan niitten epätarkoituksenmukaisuudesta.
6379: mät varat käytetään, tulee esille kolme ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6380: paa. Ne voidaan käyttää yksinomaan kes- nioittaen,
6381: keneräisten töitten loppuunsaattamiseen.
6382: Siinä tapauksessa viimeisiksi jääneet saisivat että Eduskunta ottaisi Kuusamon
6383: odottaa vielä vuosikymmeniä. Tai voidaan ja Sallan kuntien maanhankintalain
6384: varoista antaa jokaiselle jotakin, jolloin ei toimeenpanosta johtuvien tie-, kuiva-
6385: juuri mitään valmistu. Myös voidaan niukat tus- ja raivauskustannuksiin vuoden
6386: varat käyttää teitten ja kuivatusten tekoon 1960 tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI
6387: niille, joilla ei vielä mitään ole, jolloin luvun 15 momentin kohdalle lisäystä
6388: kaikki työt jäisivät keskeneräisiksi pitkiksi 100 000 000 markkaa.
6389: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
6390:
6391: Erkki Koivisto. Armas Leinonen. Niilo Ryhtä.
6392: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman. Eino Tainio.
6393: Toivo Friman. Arvi Turkka.
6394: 856
6395:
6396: IV,237. - Rah.al. N:o 142.
6397:
6398:
6399:
6400:
6401: Koivisto ym.: Korotetun mäii1·ärahan osoittamisesta Pohjois-
6402: Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Lapin rajaseutujen
6403: maatalouskerhotyön tehostamiseksi.
6404:
6405:
6406: E d u s k u n n a ll e.
6407:
6408: Maatalouskerhotoiminnassa nuoret ohja- manttaalikunnilta. Tästä johtuukin, että
6409: taan järjestämään itselleen taloudellisia yri- viime vuosina on maatalouskerhotoiminta
6410: tyksiä muistiinpanoineen ja kannattavuus- erikoisesti Kainuussa, Koillis-Pohjanmaalla
6411: laskelmineen. ,Kokeile, vertaile, valitse pa- ja Lapissa sekä vähävaraisten vedenjakaja-
6412: ras" on se ohje, mikä heille annetaan ja seutujen kunnissa supistunut tuntuvasti,
6413: mitä seuraamalla nuoret oppivat omissa yri- koska näillä kunnilla mm. työttömyyden tor-
6414: tyksissään maa-, metsä- ja kotitalouden pe- jumisessa on ollut niin paljon lisämenoja,
6415: rusasiat. Kerhotyöllään nuoret auttavat suu- etteivät ne ole kyenneet tukemaan maa-
6416: resti kotej aan hankkimalla niihin terveeliisiä talouskerhotyötään riittävästi.
6417: ruokatavaroita. Samalla heidän välityksel- Jotta maatalouskerhotoiminta saataisiin
6418: lään yleistyvät alan viimeisimmät ammatti- yleistetyksi edellä mainittujen rajaseutujen
6419: tiedot ja -taidot ja jopa uudet viljelyskasvit niihinkin kuntiin, joissa sitä nyt ei ole ja
6420: ja -lajikkeet syrjäisillekin seuduille ja nii- jotta eräisiin harvaan asuttuihin ja miltei
6421: hinkin koteihin, joiden nuorilla ei ole tilai- ylisuuriin rajaseutukuntiin voitaisiin palkata
6422: suutta päästä ammattikouluihin. useampia kerhoneuvojia kuin yksi, olisi tar-
6423: Kerhotyön luoma yritteliäisyys on myös koitukseen saatava erityinen määräraha.
6424: omiaan lisäämään etenkin nuorten työtilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6425: suuksia kotipiirissä. Kerhotyö osoittaa niin nioittaen,
6426: ikään nuorille, mitä jatkuvia työ- ja ansio-
6427: mahdollisuuksia koti- ja maaseutuoloihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6428: liittyy. Näin kerhotyö voi omalta osaltaan tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
6429: helpottaa ns. suurten ikäluokkien aiheutta- XV luvun 16 momenWle 14 miljoo-
6430: maa painetta työmarkkinoilla. naa markkaa Pohjois-Karjalan, Poh-
6431: Valtio avustaa maatalouskerhotoimintaa, jois-Savon, Kainuun ja Lapin raja-
6432: mutta noin 55 % maatalouskerhoneuvojain seutujen maatalouskerhotyön yleistä-
6433: palkkaukseen tarvittavista varoista on saa- miseksi ja tehostamiseksi.
6434: tava kokoon paikallisesti lähinnä kunnilta ja
6435: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
6436:
6437: Erkki Koivisto. Olavi Lahtela. Antti Kukkonen.
6438: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. Martti Salminen.
6439: Markus Niskala. Varma K. Turunen. Armas Leinonen.
6440: Akseli Paarman. .Tuho Karvonen. Esa Timonen.
6441: P. Puhakka.
6442: 857
6443:
6444: IV,238. - Rah.al. N: o 143.
6445:
6446:
6447:
6448:
6449: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
6450: nille rautatiemaapohjien lunastusmaksujen suorittamiseen.
6451:
6452:
6453: E d u s k u n n a ll e.
6454:
6455: Suolahden-Haapaveden rata asettaa val- Ilmeisesti samanlaisia tapauksia löytyy
6456: mistuessaan kunnat, joiden lävitse rata muidenkin valmisteilla olevien rautateiden
6457: kulkee, ylipääsemättömiin maksuvaikeuksiin piiristä. Kun tällaisten ratamaapohjien lu-
6458: ratamaapohjan lunastushintojen osalta, joi- nastusmaksujen suorittaminen yhden vuoden
6459: den suorittamisesta kunnat ovat tehneet menoina saattaisi nousta melko suuriin sum-
6460: sitoumuksen vuosikymmeniä sitten. Rauta- miin, olisi paikallaan ottaa talousarvioon
6461: tien valmistuminen ei sellaisenaan näytä kui- useampana vuotena määräraha asian hoita-
6462: tenkaan lisäävän kuntien tuloja, kuten on miseen kuten on ollut maantiepohjienkin
6463: ratamaan lunastusmaksusopimuksia allekir- lunastusmaksujen kohdalla. Edellä olevaan
6464: joitettaessa toivottu. Lisäksi on valtion toi- viitaten esitämme,
6465: mesta kuntien mieltä kysymättä kuntien me-
6466: noja lisätty valtavasti. Edellämainitun ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6467: dan maapohjan lunastusmaksuihin sitoutu- tulo- ja menoarvioon 200 000 000
6468: neiden kuntien kohdalla tulisi maapohjan markkaa avustuksiksi kunnille rauta-
6469: lunastaminen eräissä tapauksissa vaatimaan tiemaapohjien lunastusmaksujen suo-
6470: varoja enemmän kuin yhden vuoden vero- rittamiseen.
6471: tuloilla saadaan. Tämä jo osoittaa sitoumuk-
6472: sen kohtuuttomuuden nykyisissä oloissa.
6473: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6474:
6475: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
6476: Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
6477: Veikko Hyytiäinen.
6478: 858
6479:
6480: IV,2S9. - Ra.b..al. N:o 144.
6481:
6482:
6483:
6484:
6485: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien raken-
6486: tamiseksi Jyväskylästä Säynätsalon ja Korpilahden kautta
6487: J ämsänkoskelle.
6488:
6489:
6490: E d u s kun n a 11 e.
6491:
6492: Kauttakulkuyhteyden auettua lähivuosina den aiheuttama väestön siirtyminen on viime
6493: rautateitse Haapajärveltä Jyväskylään osoit- vuosina ollut huomattava. Lisäksi voidaan
6494: tautuu suoran rautatieyhteyden rakentami- perustellusti ylläpitää toiveita, että radan
6495: nen Jämsänkosken kautta etelään uusien olo- myötä alueen luonnonvarojen käytössä ja
6496: suhteiden vaatimaksi tehtäväksi. Tämän Jy- muussakin taloudellisessa toiminnassa tapah-
6497: väskylästä Jämsänkoskelle suunnitellun tuisi vilkastumista.
6498: uuden radan rakentamisella saavutetaan mo- Ratasuunta on viimeksi tutkittu vuosina
6499: nia liikenteellisiä etuja, joista mainittakoon: 1947-50 ja n. 12 km:n pituinen osa Jyväs-
6500: yhteensä n. 57 km:n pituisen uuden radan kylästä Säynätsaloon on jo valtioneuvostossa
6501: rakentaminen lyhentää rautatieliikenneyh- vahvistettukin v. 1952, jolloin työ piti saada
6502: teyksiä etelään päin kuljettaessa n. 32 km. käyntiin. Kun radan rakennustöiden aloitta-
6503: Ahtaaksi ja liikennettä hidastavaksi osoittau- minen ensi tilassa on sekä liikenteellisten
6504: tuneelta Haapamäen risteysasemalta saadaan näkökohtien että työttömyyden lieventämi-
6505: vähennetyksi sille suuntautunut liikapaine. seen tarjoutuvien työtilaisuuksien kannalta
6506: V altionenemmistöisen tuotantolaitoksen, Säy- mitä suositeltavin, ehdotamme,
6507: nätsalon tehtaiden kuljetuspulmat ratkeavat
6508: myönteisesti jne. että Edmkunta ottaisi vuoden 1960
6509: Radan vaikutuspiiriin tulevien alueiden tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
6510: väestön mielenkiinto ratatyön käyntiin saa- kan määrärahan rautatien rakennm-
6511: miseksi on ymmärrettävästi myös suuri. An- töiden aloittamiseksi Jyväskylästä Säy-
6512: taisihan radan rakennustyövaihe kipeästi tar- nätsalon, Muuramen ja Korpilahden
6513: vittavia ansiotöitä alueella, josta työttömyy- kautta Jämsänkoskelle.
6514: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
6515:
6516: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Leo Suonpää.
6517: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. Väinö R. Virtanen.
6518: 859
6519:
6520: IV,240. - Rah.al. N: o 145.
6521:
6522:
6523:
6524:
6525: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi asutus-
6526: keskusten vähävaraisil.le omakotitalojen omistaj't'lle vesi-
6527: ja viemärijohtojen rakennuskustannusten rahoittamiseen.
6528:
6529:
6530: Eduskunnalle.
6531:
6532: Asutuskeskuksissa on jatkuvasti eräänä Olisikin kohtuullista, että valtion talous-
6533: keskeisenä työkohteiden ryhmänä työttömyys- arvioon varattaisiin vähävaraisille asutuskes-
6534: töitä järjestettäessä katu-, vesi- ja viemäri- kusten pienasuntojen omistajille valtion ta-
6535: johtotyöt. Melkoiset määrät omakotiasuntoja lousarvioon avustuslainoja varten määräraha
6536: tulee näin vesi- ja viemärijohtojen vaikutus- vesi- ja viemärijohtokustannusten suorittami-
6537: piiriin. Mutta suuri määrä asuntojen omis- seen.
6538: tajista joutuu kuitenkin ylipääsemättömiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6539: taloudellisiin vaikeuksiin edelläsanottujen
6540: uudistusten rahoittamisessa. Etenkin työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6541: myydestä kärsineet omakotitalojen omistajat tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
6542: ovat vailla maksuvalmiutta asemakaavalain kaa jaettavaksi halpakorkoisina lai-
6543: mukaisten vuosimaksujenkin osalta, puhu- noina asutuskeskusten vähävaraisille
6544: mattakaan vesi- ja viemärijohtojen sisään- omakotitalojen omistajille vesi- ja vie-
6545: vientikustannuksista, jotka tavallisesti on ra- märijohtojen rakennuskustannusten ra-
6546: hoitettava heti. hoitto;miseen.
6547: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
6548:
6549: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Väinö R. Virtanen.
6550: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. J. Mustonen.
6551: Rainer Virtanen. Leo Suonpää. Judit Nederström-Lunden.
6552: Toivo Salin. Eino Tainio.
6553: S60
6554:
6555: IV,241. - Rah.al. N:o 146.
6556:
6557:
6558:
6559:
6560: Koivunen. ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusvaraston ja
6561: pajan rakentamiseen Keski-Suomen maanviljelysinsinööri-
6562: piir~1le.
6563:
6564:
6565:
6566: E d u s k u n n a ll e.
6567:
6568: Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirin markkaa. Kun työn nopea käyntiinpääsy ja
6569: keskusvarasto ja huoltokorjaamo sijaitsevat valmistuminen olisi piirin toiminnan kannalta
6570: nykyään hyvin palonaroissa parakkiraken- erittäin tärkeä ehdotamme,
6571: nuksissa. Piirillä on kahden ja puolen vuo-
6572: den ajan ollut anomus keskusvaraston ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6573: huoltokorjaamon pajan rakentamisesta työt- tulo- ja menoarvioon 22 200 000 mar-
6574: tömyystöinä, mutta tuloksetta. Rakennus- kan määrärahan keskusvaraston ja
6575: hankkeen suunnitelmat ja kustannusarvio pajan rakentamiseen Keski-Suomen
6576: ovat valmiina ja kustannusarvio on 22.2 milj. maanv~1jelysinsinööripiirille.
6577:
6578: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6579:
6580: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
6581: Aleksi Kiviaho. Veikko Hyytiäinen.
6582: Impi Lukkarinen.
6583: 861
6584:
6585: IV,242. - Rah.al. N:o 147.
6586:
6587:
6588:
6589:
6590: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta Muuramen kun-
6591: taan rakennettavan virastotalon rakennussuunnitelmien
6592: valmistamiseksi.
6593:
6594:
6595: E d u s k u n n a 11 e.
6596:
6597: Muuramen kunnassa olevat valtion virastot, postimestarin ja verojohtajankin asunnot voi-
6598: valtionverolautakunta, posti ja nimismiehen taisiin taloon sijoittaa.
6599: kanslia, toimivat aivan olemattomissa ja Virastotalon saaminen Muurameen on sitä-
6600: puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat myös kin kiireellisempi, kun nyt nimismies on il-
6601: vuokrahuoneistoissa lyhytaikaisin vuokrasopi- man asuntoa ja virkahuonetta ja veroviraston
6602: muksin. Muuramen tapaisessa pienessä kun- sekä postin tilat ovat liian pienet.
6603: nassa ei ole saatavissa tiloja, joita virastot Muuramen kunta on myös joutunut viime
6604: tarvitsevat. Toisaalta ei voida ajatella viras- aikojen työttömyydestä kovasti kärsimään ja
6605: tojen siirtämistä muualle, sillä vero- ja nimis- ensi talven näkymätkin ovat tässä suhteessa
6606: miespiirien, jotka käsittävät Muuramen, Kor- synkät. Virastotalon rakentaminen antaisi
6607: pilahden ja Säynätsalon kunnat, keskellä ole- usealle kuntalaiselle työtä pitkäksi ajaksi.
6608: vana Muurame on virastojen oikea sijoitus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6609: paikka. Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole,
6610: ja se on myös ainoa oikea ratkaisu, että val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6611: tio rakentaa talon, missä on tarpeelliset vi- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
6612: rastotilat ja välttämättömät asunnot ainakin kan määrärahan Muuramen kuntaan
6613: poliisitoimenhaltijoille, nimismiehelle ja vä- rakennettavan virastotalon rakennus-
6614: hintään yhdelle konstaapelille. Ehkä myös suunnitelmien valmistamiseksi.
6615: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6616:
6617: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
6618: Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
6619:
6620:
6621:
6622:
6623: 19 E 587/59
6624: 862
6625:
6626: IV,243. - Ra.h.al. N: o 148.
6627:
6628:
6629:
6630:
6631: Kokkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan keskussai-
6632: raalan rakentamista varten.
6633:
6634:
6635: E d u s kun n a ll e.
6636:
6637: Laissa keskussairaaloiden rakentamisesta raaminen tähän tarkoitukseen ei rasita val-
6638: on seuraavana rakennusVUQrossa Kotkan kes- tion taloutta, koska vastaava rahamäärä voi-
6639: kussairaala, jonka piiriin kuuluvat kaikki daan ottaa tulopuolelle kuntien osuuksina,
6640: Kymen läänin läntiset ja eteläiset kunnat. joilla rakennusvaiheen ensimmäinen vaihe
6641: Suunnittelutöitä varten on kuluvan vuoden asiallisesti rahoitetaan. Toimenpiteellä var-
6642: valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu 3 milj. mistettaisiin kuitenkin Kotkan keskussairaa-
6643: markkaa ja tulevaksi vuodeksi valtioneuvosto lan kitkaton eteenpäin meno.
6644: esittää samaan tarkoitukseen 10 milj. mar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6645: kan lisämäärärahaa. Tämä on kaikki oikein
6646: ja paikallaan. Rakennustoimikunta pyrkii että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6647: kuitenkin, huomioiden sairaansijojen suuren tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
6648: puutteen, saamaan suunnittelutyöt ja piirus- 15 momenWle lisäyksenä 90 000 000
6649: tukset valmiiksi vuoden 1960 syksyyn men- markkaa Kotkan keskussairaalan ra-
6650: nessä. Edellyttäen, että tässä pyrkimyksessä kentamista varten ja että lisäyssumma,
6651: onnistutaan, tarvitaan vuoden 1960 valtion 90 000 000 markkaa, tuloutettaisiin 4
6652: tulo- ja menoarvioon jo varsinaista määrä- Os:n XI luvun 14 momentille: ,Kun-
6653: rahaa rakentamiseenkin, jotta perustus- ja tien osuudet keskussairaalain perusta-
6654: louhintatyöt voitaisiin aloittaa välittömästi miskustannuksista".
6655: suunnittelutöiden päätyttyä. Määrärahan va-
6656: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
6657:
6658: Veikko Kokkola. Kalle Matilainen. Juha Rihtniemi.
6659: Yrjö Sinkkonen. Matti Miikki. Kustaa Alanko.
6660: Valto Käkelä. Varma K. Turunen. Tauno Kelovesi.
6661: Viljo A. Virtanen.
6662: 863
6663:
6664: IV,244. - Ra.h.al. N: o 149.
6665:
6666:
6667:
6668:
6669: Korsbäck ym. : Hääriirahan osoittamisesta valtakunnansuun-
6670: nittelutoimistoa varten toimist<ossa valmistuneiden tutki-
6671: musten painattamiseeen ja suurten ikäluokkien työZZis-
6672: tämismahdoUisuuksia valaisevien perustutkimusten tehos-
6673: tamiseen.
6674:
6675:
6676: Eduskunnalle.
6677:
6678: Valtakunnansuunnittelutoimistossa on val- natuskustannuksia vastaava hinta. Tarkoi-
6679: mistunut monia talous- ja elinkeinoelämän tusta varten tarvittaisiin vuoden 1960 puo-
6680: nykyistä tilaa ja kehittämismahdollisuuksia lella valmistuvat tutkimukset ja selvitykset
6681: eri osissa maata valaisevia tutkimuksia ja mukaan luettuna yhteensä 2 000 000 mark-
6682: selvityksiä, jotka on jouduttu painatusmää- kaa.
6683: rärahojen puutteen vuoksi julkaisemaan mo- Eduskunnalle annetussa vuoden 1960 tulo-
6684: nisteina. Näistä mainittakoon mm. seuraa- ja menoarvioesityksessä on ehdotettu
6685: vat: 2 000 000 markan määrärahan myöntämistä
6686: Väestökasvun alueittaiset erot Suomessa valtakunnansuunnittelutoimistolle käytettä-
6687: kaudella 1951-1955, väksi toimiston ulkopuolisissa tutkimuslaitok-
6688: kääpiöviljelmien alueittainen sijainti vuo- sissa suoritettavien, jo käynnissä olevien tut-
6689: den 1950 yleisen maatalouslaskennan valossa, kimusten loppuun saattamiseen sekä muihin
6690: selvitys toimenpiteistä, joihin kansantalou- erityisesti sodanjälkeisten suurten ikäluok-
6691: den edut huomioon ottaen olisi ryhdyttävä, kien työllistämismahdollisuuksia valaisevien
6692: jotta maamme vienti ja tuonti saataisiin ja- perustutkimusten tehostamiseen ja nopeutta-
6693: kaantumaan nykyistä tasaisemmin eri sata- miseen. Tämä määräraha menee kuitenkin
6694: mien kesken, jo käynnissä olevien tutkimusten loppuun
6695: metsäteollisuuden alueittaisesta sijainnista saattamiseen, joten sen turvin ei saada käyn-
6696: ja rakenteesta Suomessa vuonna 1956 ja tiin yhtään uutta tutkimusta. Sen vuoksi
6697: väestönkehitys ja työvoimavarat Suomessa olisi tätä määrärahaa korotettava 1000 000
6698: vuosina 1950-1970. markalla.
6699: Keskimäärin 250-300 kappaleen monisteet Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
6700: eivät ole kuitenkaan riittäneet tyydyttämään nioittavasti,
6701: esiintyvää tarvetta, mistä johtuen toimistossa
6702: on jouduttu ottamaan monisteista uusia pai- flttä Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6703: noksia. Kun ei voine olla tarkoituksenmu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6704: kaista, että toimiston työvoimaa käytetään 3 000 000 markkaa valtakunnansuun-
6705: liian suuressa määrin monistustehtäviin ja nittelutoimistoa varten käytettäväksi
6706: monisteiden maksuttomaan jakeluun, olisi toimistossa jo valmistuneiden tutki-
6707: toimistossa jo valmistuneet ja jatkuvasti val- musten ja selvitysten painattamiseen
6708: mistuvat tutkimukset ja selvitykset saatava sekä sodanjälkeisten suurten ikäluok-
6709: painatetuiksi. Näin menetellen voitaisiin pai- kien työllistämismahdollisuuksia va-
6710: nettujen julkaisujen jakelu siirtää valtioneu- laisevien perustutkimusten tehostami-
6711: voston julkaisutoimiston tehtäväksi samalla seen ja nopeuttamiseen.
6712: kun julkaisuista voitaisiin periä niiden pai-
6713: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
6714:
6715: Verner Korsbäck. Rafael Paasio.
6716: Varma K. Turunen. Kaarlo Pitsinki.
6717: Olli Aulanko.
6718: 864
6719:
6720: IV,245. - Rah.al. N: o 150.
6721:
6722:
6723:
6724: Korsbäck ym..: Määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli-
6725: suusyrityksille myönnettäviä avustuslainoja varten.
6726:
6727:
6728: E d u s k u n n a 11 e.
6729:
6730: Vuosina 1951-59 on valtion talousarviossa rittaisi ainoastaan näiden lainojen ja taval-
6731: vuosittain osoitettu määräraha, joka on jaettu listen rahalaitoslainojen koron välisen ero-
6732: avustuslainoina käsi- ja pienteollisuusyrityk- tuksen.
6733: sille työkalu- ja konehankintoja sekä tuotan- Käsi- ja pienteollisuusyritysten mahdolli-
6734: tolaitosrakennuksia varten. Em. aikana on suudet saada edes nykyisessä laajuudessa ko.
6735: pienteollisuuslainoja myönnetty yhteensä n. lainoja muodostuvat varsin kyseenalaisiksi.
6736: 3.7 miljardia markkaa noin 3 500:lle lainan- Tietämämme mukaan rahalaitokset eivät ole
6737: hakijalle. sitoutuneet irroittamaan antolainauksestaan
6738: Lainoituksen avulla on voitu kuitenkin tyy- kiintiötä käsi- ja pienteollisuutta varten. Ra-
6739: dyttää vain vähäinen osa pienyrittäjien asial- hamarkkinoiden tila ei ole myöskään niin
6740: lisesti perustellusta luotontarpeesta. Niinpä suotuisa, että ko. lainoituksen jatkumisesta
6741: tähän mennessä myönnetty lainasumma vas- tarvittavassa laajuudessa olisi olemassa riit-
6742: taa kappaleittain n. 29 % ja markkamääräi- täviä takeita. Samaan tulokseen on tullut
6743: sesti vain n. 18% anotusta määrästä. Toi- myöskin kauppa- ja teollisuusministeriön
6744: saalta on kiistattomasti voitu todeta pienteol- alainen pysyvä pienteollisuusneuvottelukunta.
6745: lisuuslainoituksen lisänneen huomattavasti Mietinnössään pienteollisuuden kehittämi-
6746: työtilaisuuksia samalla kun lainoja saaneet sestä ja laajentamisesta (komiteanmietintö
6747: yritykset ovat voineet uudistaa vanhentu- n:o 1-1959, sivu 12) neuvottelukunta yksi-
6748: nutta konekantaansa sekä puutteellisia työ- mielisesti ehdottaa, ,että valtion tulo- ja
6749: pajatilojaan. menoarvioon otetaan vuosittain 1 000 000 000
6750: Lainoituksen ohjauksesta ja valvonnasta on markan suuruinen määräraha pienteollisuus-
6751: viime vuosina huolehtinut kauppa- ja teolli- lainoja varten nykyisin voimassaolevilla eh-
6752: suusministeriön alainen käsi- ja pienteolli- doilla". Neuvottelukunnan käsityksen mu-
6753: suuden neuvontaorganisatio. Toiminta on ta- kaan ei nykyinen ajankohta ole vielä sopiva
6754: pahtunut kiinteässä ja hyvässä yhteistyössä valtion suoranaisen lainoituksen lopettami-
6755: työvoimaviranomaisten, kuntien, rahalaitosten seen ja sen korvaamiseen valtion takuilla.
6756: sekä alan järjestöjen kanssa. Tämän ansiosta Kaiken edelläsanotun nojalla ja kun val-
6757: lainat on yleensä voitu ohjata mahdollisim- tion pienteollisuuslainoituksen lopettaminen
6758: man tarkoituksenmukaisiin kohteisiin, ts. suo- merkitsisi erittäin vaikeaa takaiskua teollisen
6759: rittaa suuren hakemusaineiston vaikea kar- pienyrittäjäkuntamme pääomansaanneille, eh-
6760: sinta tyydyttävällä tavalla. dotamme kunnioittaen,
6761: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6762: menoarvioksi vuodelle 1960 poistanut 19 Pl: n tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
6763: II luvusta 600 milj. markan suuruisen pien- . kohdalle 600 000 000 markan määrä-
6764: teollisuuslainamäärärahan. Mainitut lainat rahan käsi- ja pienteollisuusyrityksille
6765: siirtyisivät rahalaitoksille, jolloin valtio Suo- myönnettäviä avustuslainoja varten.
6766: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
6767:
6768: Verner Korsbäck. J. A. Jungarå. Esa Hietanen.
6769: Juho Tenhiälä. Martti Salminen. Arvi Turkka.
6770: Joh. Wirtanen. Erkki Tuuli. Eino Roine.
6771: Lars Lindeman. Kurt Nordfors. Grels Teir.
6772: Urho Saariaho.
6773: 865
6774:
6775: IV,246. - Rah.al. N: o 151.
6776:
6777:
6778:
6779:
6780: Kukkonen ym.: Määräralwn osoittamisesta Pohjois-Karjalan
6781: maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen toiminnan tu-
6782: kemista varten.
6783:
6784:
6785: Eduskunnalle.
6786:
6787: Pohjois-Karjalan suurten vesistöalueiden asetettujen, kalakannan turvaamiseksi tarkoi-
6788: kalakantojen säilyttämistä ja lisäämistä var- tettujen istutusvelvoitteiden hoitamiseksi.
6789: ten on Kontiolahden kunnassa vuoteen 1957 Valtion avustusta ei rakennustöihin ole saatu.
6790: saakka toiminut valtion omistama Puntarin- Koska voimalaitoksille ja uitolle asetettu-
6791: kosken kalanviljelyslaitos. Tältä laitokselta jen velvoitteiden edellyttämät kalanpoikas-
6792: on vuosittain jaettu korvauksetta suuria ten istutukset on luonnollisesti suoritettava
6793: määriä taimenen ja siian poikasia satoihin niihin vesistöihin, jotka joutuvat kärsimään
6794: Pohjois-Karjalan vesiin. Tällä yleishyödylli- näiden toiminnasta, jää vielä huomattava osa
6795: sellä toiminnalla on ollut tunnetusti suuri alueen vesistöistä tämän istutustoiminnan ul-
6796: merkitys alueen väestölle, jonka toimeentu- kopuolelle. Jotta kalanpoikasia saataisiin en-
6797: lossa kalastuksella on aina ollut huomattava tiseen tapaan yleishyödyllisiin maataloushal-
6798: osuus. Vuonna 1957 Puntarinkosken kalan- lituksen kalatalousosaston hyväksymiin istu-
6799: viljelyslaitoksen toiminta kuitenkin joudut- tuksiin lähinnä viimeksimainitunlaisiin ve-
6800: tiin lopettamaan paikalle rakennetun voima- siin, on eduskunta kuluvan vuoden menoar-
6801: laitoksen johdosta. vioon kalanviljelyslaitosten toiminnan tuke-
6802: Koska yleishyödyllinen kalanviljelytoi- miseen myöntänyt Pohjois-Karjalan maan-
6803: minta edellisen johdosta näytti pysähtyvän viljelysseuralle 700 000 markkaa.
6804: tai ainakin ratkaisevasti vähenevän, teki pai- Edellä olevan johdosta ja jotta yleishyö-
6805: kallinen maanviljelysseura aloitteen kaiken dyllistä kalanviljelystoimintaa voitaisiin Poh-
6806: kalanviljelytoiminnan keskittämisestä maan- jois-Karjalassa jatkaa, esitämme,
6807: viljelysseuralle. Niinpä onkin maanviljelys-
6808: seura rakentanut oman kalanviljelyslaitok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6809: sen Kontiolahden Pitkälammelle osittain tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
6810: omilla, osittain niillä varoilla, jotka paikalli- kaa Pohjois-Karjalan maanviljelysseu-
6811: set voimalaitokset sekä uittoyhdistys ovat ran omistaman kalanviljelyslaitoksen
6812: sopimusteitse tarkoitukseen maksaneet näille toiminnan tukemiseen.
6813: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6814:
6815: Antti Kukkonen. Varma K. Turunen.
6816: Ale Holopainen. Juho Karvonen.
6817: 866
6818:
6819: IV,247. - Ra.h.al. N: o 152.
6820:
6821:
6822:
6823:
6824: Kulovaa.ra ym.: Määrärahtm osoittamisesta posti- ja lennä-
6825: tmlaitoksen henkilökunMn omakotilainoja varten.
6826:
6827:
6828: E d u s k u n n a ll e.
6829:
6830: Vuodesta 1952 lähtien on tulo- ja meno- myöntämistä. On luonnollista, että huonot
6831: arvioissa 19 Pl. II luvun kohdalla myönnetty asunto-olosuhteet vaikuttavat · heikentävästi
6832: kunakin vuonna 20 milj. markan suurU.inen asianomaisen työtehoon, joka. seikka ei val-
6833: määräraha käytettäväksi !ainoiksi posti- ja tion edun kannalta katsottuna ole suinkaan
6834: lennätinlaitoksen henkilökunnalle omakotitoi- toivottavaa.
6835: mintaa varten. Vuoden 1959 tulo- ja meno- Kun omakotitoimintaan lainatut varat mak-
6836: arviossa ei ollut tarkoitusta varten määrä- setaan vuosittain korkoineen takaisin val-
6837: rahaa eikä myöskään vuoden 1960 tulo- ja tiolle, joten mitään suoranaisia lopullisia
6838: menoarvioesitykseen tarkoitukseen ole ehdo- menoja ei lainaustoiminnasta aiheudu ja kun
6839: tettu määrärahaa. lainansaajat suureksi osaksi omalla työllään
6840: Asuntojen tarve posti- ja lennätinlaitoksen pystyvät rakentamaan sen osan, jonka kus-
6841: henkilökunnan keskuudessa on edelleenkin tannuksia valtion antama laina ja heidän
6842: huomattava eikä asuntotilannetta näiden vuo- muualta saamansa lisälaina eivät peitä, olisi
6843: sien aikana ole pystytty riittävästi paranta- nyt kyseessä oleva lainaustoiminta ehdotto-
6844: maan. Omakotilainoja jaettaessa on voitu to- masti tehokas ja vähiten kustannuksia tuot-
6845: deta, että henkilökunnassa on suuri joukko tava tapa helpottaa laitoksen henkilökunnan
6846: henkilöitä, jotka ovat halukkaita ja jotka pys- asuntopulaa.
6847: tyvät, kunhan saavat jossain määrin valtion Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
6848: rahallista tukea, rakentamaan itse asuntonsa. dotamme,
6849: Lainananojia on vuodesta vuoteen ollut jat-
6850: .kuvasti huomattavasti enemmän kuin mitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6851: lainoja on voitu myöntää. Lainaa anoneiden tulo- ja menoarvion 19 Pl. II lukuun
6852: asunto-olot ovat aina olleet sellaiset, että he uudelle momentille lainoiksi posti- ja
6853: ovat olleet kipeästi uuden asunnon tarpeessa. lennätinlaitoksen henhwkunnalle· oma-
6854: Tämä on voitu todeta suoritettaessa tarkas- kotitoimintaa varten siirtomäärärahana
6855: tuksia anojien keskuudessa ennen lainojen 20 000 000 markkaa.
6856: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6857:
6858: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
6859: Ensio Partanen. Vilho Turunen.
6860: Martta Salmela-Järvinen. Olavi Lähteenmäki.
6861: Aili Siiskonen. V. Liljeström.
6862: 867
6863:
6864: IV,248. - Rah.al. N: o 153.
6865:
6866:
6867:
6868:
6869: Kyttä. ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
6870: Turun Kauppakorkeakoulun Säätiö,lle.
6871:
6872:
6873: E d u s k u n n a 11 e.
6874:
6875: Turun Kauppakorkeakoulun Säätiö on tulevat lähivuosina siinä määrin rasittamaan
6876: 114 887 546 markan kokonaiskustannuksin ra- säätiön taloutta, ja että säätiöllä on erittäin
6877: kentanut Turun kauppakorkeakoululle talon, suuria vaikeuksia selvitä menoistaan, ja kun
6878: joka on valmistunut heinäkuussa 1958. Val- valtio on huomattavasti suuremmin avustuk-
6879: tion varoista on säätiö saanut rakennusavus- sin, aina 50 %: iin kustannuksista, osallistu-
6880: tusta vuoden 1956 1 lisämenoarviossa nut muiden kauppakorkeakoulujen uusien ta-
6881: 3 000 000 markkaa ja vuoden 1959 tulo- ja lojen rakennushankkeiden rahoittamiseen, eh-
6882: menoarviossa 20 000 000 markkaa. Turun kau- dotamme kunnioittaen,
6883: punki ja useat liikelaitokset ovat huomatta-
6884: valla tavalla tukeneet rakennushankkeen to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6885: teuttamista, muuta siitä huolimatta jää sää- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
6886: tiölle vielä velkaa yli 63 000 000 markkaa. kaa rakennusavustukseksi Turun Kaup-
6887: Kun tämän velkamäärän korot ja kuoletukset pakorkeakoulun Säätiölle.
6888: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
6889:
6890: Harras Kyttä. Urho Kulovaara.
6891: 868
6892:
6893: IV,249. - Ra.b..al. N: o 154.
6894:
6895:
6896:
6897:
6898: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin, Lappeen-
6899: rannan ja SOIVonlinnan kylpylaitosten toiminnan tuke-
6900: miseen.
6901:
6902:
6903: Ed u s kun n a 11 e.
6904:
6905: Maassamme toimii nykyisin enää vain rakennusten kohentamiseen. Kylpylaitosten
6906: kolme kylpylaitosta, nimittäin Naantalin, käytössä olevat varat on jouduttu käyttä-
6907: Lappeenrannan ja Savonlinnan kylpylaitok- mään pääasiassa lääketieteellisten kojeiden
6908: set. Kylpylaitoksilla on oma tärkeä tehtä- ja irtaimiston hankintoihin.
6909: vänsä terveyden vaalijoina. Pystyväthän ne Kuitenkin olisi erittäin tärkeätä, että vielä
6910: sijoittamaan ja hoitamaan monia sellaisia, toiminnassa olevia kylpylaitoksia voitaisiin
6911: jotka sairautensa kroonillisuuden vuoksi eivät entisestään laajentaa ja niihin hankkia en-
6912: voi läheskään aina saada paikkaa varsinai- tistä suuremmassa määrin uusia lääketieteel-
6913: sista sairaaloista, jotka ovat useinkin täynnä lisiä kojeita ja irtaimistoa. Jos kotimaisia
6914: potilaita. Toisaalta kylpylaitokset pyrkivät kylpylaitoksia laajennettaisiin ja moderni-
6915: toimimaan terveydenhoidollisina laitoksina soitaisiin, niin niiden arviolta ainakin parin-
6916: ennakolta ehkäisevällä rintamalla. Maamme tuhannen kansalaisemme, jotka nykyisin
6917: kylpylaitoksissa sovelletaan nykyisin uusim- vuosittain käyvät hoidattamassa reumaattisia
6918: pia parannusmenetelmiä vanhojen koeteltu- vaivojaan ulkomailla, ei tarvitsisi lähteä ul-
6919: jen luonnonparannusmenetelmien lisäksi. komaille tuhlaamaan varojaan ja valtakun-
6920: Kylpylaitoksemme ovat tulleet ·varsin suo- nan vähäisiä valuuttoja. Kun maamme kyl-
6921: situiksi kansan syvien rivien keskuudessa. pylaitokset kykenisivät tarjoamaan virkis-
6922: Ei kuitenkaan ainoastaan kotimaan asuk- tystä ja terveyttä vähintäänkin yhtä tehok-
6923: kaat, vaan monesti jopa ulkomaalaisetkin kaasti kuin vastaavat ulkomaalaiset laitokset
6924: käyvät kylpemässä maamme kylpylaitoksissa. ja huomattavasti halvemmalla, voitaisiin
6925: Kylpyvieraita näissä kylpylaitoksissa on ajanoloon päästä siihenkin, että maamme
6926: saattanut olla ei ainoastaan pohjoismaista, kylpylaitokset voisivat ottaa nykyistä suu-
6927: vaan aina Pohjois-Amerikasta asti, josta var- remmassa määrin vastaan myöskin ulko-
6928: sinkin amerikansuomalaiset ovat kotimaassa maisia kylpyvieraita, jotka jättäisivät arvo-
6929: käydessään pistäytyneet ottamassa hoitoja kasta ulkomaan valuuttaa maahamme.
6930: näissä kylpylaitoksissa. Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
6931: Maamme vielä toimivat kylpylaitokset tamme kunnioittavasti,
6932: kamppailevat kuitenkin suurissa taloudelli-
6933: sissa vaikeuksissa. Kaikkien edellä mainit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6934: tujen kolmen kylpylaitoksen rakennukset tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
6935: ovat varsin vanhat, eikä niiltä kaupungeilta, kan määrärahan Naantalin, Lappeen-
6936: joissa mainitut kylpylaitokset toimivat, ole rannan ja Savonlinnan kylpylaitosten
6937: liiennyt riittävästi rahaa esim. kylpylaitos- toiminnan tukemiseen.
6938: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
6939:
6940: Va.lto Käkelä. Kalle Matilainen.
6941: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi .
6942: .Juha Rihtniemi.
6943: 869
6944:
6945: IV,250. - Ra.h.al. N: o 155.
6946:
6947:
6948:
6949:
6950: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrantaan tu-
6951: levan Etelä-Karjalan museon peruskustannusten rahoit-
6952: tamiseen.
6953:
6954:
6955: E d u s k u n n a ll e.
6956:
6957: Aluemenetyksen yhteydessä jäivät luovute- rastosuojina, ovat nyt niin huonossa kun-
6958: tulle alueelle kaikki Etelä-Karjalan museot, nossa, että niitä ei voida sellaisenaan käyttää
6959: Viipurin maakuntamuseo, Viipurin taidemu- hyväksi. Rakennusten kunnostaminen vaatisi
6960: seo sekä Käkisalmen museo. Osa museoiden ammattimiesten laskelmien mukaan n.
6961: kokoelmista saatiin kuitenkin pelastetuksi. 7 500 000 markkaa kumpikin, jonka jälkeen
6962: Näiden museoiden esineet on nyt sijoitettu ne voitaisiin käyttää koko maakuntaa palve-
6963: eri paikkoihin mm. Viipurin maakuntamu- levina historiallisina nähtävyyksinä museoi-
6964: seon kokoelmat Lahteen, Viipurin taidemu- neen. Aluksi tulisi kuitenkin kysymykseen
6965: seon kokoelmat Hämeenlinnaan ja Käkisal- vain yhden rakennuksen kuntoon saattami-
6966: men museon esineet ovat vieläkin pakkauk- nen.
6967: sissa KanSallismuseon suojissa. Edellämainittu kustannus on kuitenkin
6968: Nykyisessä Etelä-Karjalassa ei siten ole niin suuri, että Etelä-Karjalan Maakunta-
6969: ainoatakaan museota, jonka voitaisiin katsoa liitto ei sitä pysty suorittamaan ilman val-
6970: korvaavan edellämainitut menetykset tai joka tion huomattava tukea, huolimatta siitä, että
6971: täällä palvelisi karjalaista historiaa ja kult- Lappeenrannan kaupunki ja alueen kunnat
6972: tuuria. pyritään saamaan hankkeeseen mukaan.
6973: Etelä-Karjalan Maakuntaliitto on äsket- Edellä olevaan viitaten ja korostaen vielä
6974: täin Muinaistieteelliseltä toimikunnalta saa- museon historiallista ja sivistyksellistä mer-
6975: nut hallintaansa museotarkoituksiin Lappeen- kitystä rajamaakunnalle ehdotamme kun-
6976: rannassa sijaitsevat 1700-luvulla rakennetut nioittavasti,
6977: kivirakennukset kooltaan n. 10 X 40 m, jotka
6978: historiallisten perinteidensa sekä historialli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
6979: sen ympäristönsä nojalla sopivat museotar- tulo- ja menoarvioon 7 500 000 markan
6980: koitukseen erinomaisen hyvin. Nämä kaksi määrärahan Lappeenrantaan tulevan
6981: rakennusta, jotka aikaisemmin ovat olleet Etelä-Karjalan museon peruskustan-
6982: puolustusvoimain hallinnassa ja käytössä va- nusten rahoittamiseen.
6983: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
6984:
6985: Va.lto Käkelä. Veikko Kokkola.. Juha Rihtniemi.
6986: Yrjö Sinkkonen. Kalle Matilainen. Matti Miikki.
6987: Tauno Kelovesi.
6988:
6989:
6990:
6991:
6992: 20 E 587/59
6993: 870
6994:
6995: IV,251. - Rah.al. N: o 156.
6996:
6997:
6998:
6999:
7000: Käkelä ym.: Määrärahatn, osoittamisesta avustuksiksi teatte-
7001: ritalojen rakentamista varten.
7002:
7003:
7004: Eduskunnalle.
7005:
7006: Teatteritaide on Suomessa jo varhain saa- lisiin seurataloihin, vaan maaseutuyleisö voi-
7007: vuttanut todellisen: kansantaiteen aseman ja daan kuljettaa näytäntöihin teatterin vaki-
7008: kehittynyt kansainvälisestikin täysin edustus- naiselle esityspaikalle, jolloin esitys luonnolli-
7009: kelpoiseksi, niinkuin viime vuosina on tois- sesti on parempi kuin tilapäisoloissa.
7010: tuvasti saatu havaita. Teattereiden toiminta- Maakunnallisia keskusteattereita tulisi ole-
7011: edellytykset ovat kuitenkin vähitellen vaikeu- maan Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväsky-
7012: tuneet sen johdosta, että useimmat niistä toi- lässä, Kajaanissa, Kemissä, Kokkolassa, Kot-
7013: mivat vanhentuneissa, alun perin yleisiksi kassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenran-
7014: juhla- ja kokoushuoneistoiksi suunnitelluissa nassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Savon-
7015: taloissa, jotka yhä puutteellisemmin vastaa- linnassa, Turussa, Vaasassa ja Varkaudessa.
7016: vat nykyaikaisen ohjelmiston ja esitystavan Ruotsinkielisistä teattereista tulisivat ensi si-
7017: asettamia perusvaatimuksia. Eihän maa- jassa kysymykseen Landsteatern sekä Turku.
7018: hamme Suomen Kansallisteatterin pääraken- Ainoa ratkaisu on uusien teatteritalojen
7019: nuksen v. 1902 valmistuttua ole saatu edes rakentaminen, ja useilla paikkakunnilla on
7020: yhtä uutta teatteritaloa vuosikymmentä koh- jo pitkälle kehitettyjä suunnitelmia. Tällai-
7021: den. nen rakennushanke on kuitenkin kustannuk-
7022: Nykyisen tilanteen kestämättömyyttä ku- siltaan niin suuri, että sen toteuttaminen
7023: vastaa selvästi se, että Turun veroisen kult- ilman valtion tukea käy liian raskaaksi. Sa-
7024: tuurikeskuksen suomenkielinen teatteri on jo malla on myös todettava, että teatterityön
7025: viisi vuotta toiminut konserttisalissa, että yleinen kulttuurimerkitys on meidän maas-
7026: Kuopion Yhteisteatterin tyyssija viime ke- samme siksi painava, että sen edistäminen
7027: väänä purettiin ja teatteri saa nyt kamp- valtion avustuksin on jo kauan yleisesti tun-
7028: pailla epätarkoituksenmukaisissa koulusuo- nustettu aiheelliseksi ja hyödylliseksi. Val-
7029: jiSSa ja että monet muut teatterit ovat lähi- tionapua onkin aikanaan myönnetty sekä
7030: aikoina ylivoimaisten huoneistovaikeuksien Suomen Kansallisteatterin rakennusten että
7031: edessä.· muidenkin teatteritalojen aikaansaamiseen.
7032: Tämän kulttuuritehtävän jatkuva täyttämi-
7033: Perusteellisen esityksen teatteriolojemme nen on nyt käynyt tärkeäksi ja kiireelliseksi.
7034: kehittämisestä valmisti maaseudun teatteri- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
7035: komitea v. 1956. Se totesi, ettei Ruotsin ja nioittaen,
7036: Norjan kiertävän teatterin tapainen ratkaisu
7037: ole meillä paikallaan, koska täällä on lukui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7038: sia maakunnallisia teattereita, jotka suhteel- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII lu-
7039: lisen vähäisin kustannuksin voidaan kehittää vun uudelle momentille 100 000 000
7040: kukin omaa aluettaan palvelemaan. Kulje- markan suuruisen määrärahan avus-
7041: tusmahdollisuuksien jatkuva paraneminen tusten myöntämiseksi teatteritalojen
7042: näyttää johtavan siihen, ettei teattereiden rakentamista ja teatterihuoneistojen
7043: esityksiä tarvitse viedä maaseudun puutteel- hankkimista varten.
7044: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7045:
7046: Valto Käkelä. Varma K. Turunen. Tauno Kelovesi.
7047: Viljo A. Virtanen. Ensio Partanen. Juha Rihtniemi.
7048: Grels Teir.
7049: 871
7050:
7051: IV,252. - Ra.h.al. N:o 157.
7052:
7053:
7054:
7055:
7056: Käkelä. ym. : Määrärahan osoittamisesta Parikkalan yhteis-
7057: lyseon koulurakennuksen rakentamista varten.
7058:
7059:
7060: E d u s k u n n a 11 e.
7061:
7062: Parikkalan yhteislyseo työskentelee erittäin Kun paikkakunnalla esiintyy runsaasti
7063: vaikeissa olosuhteissa vanhanaikaisessa koulu- työttömyyttä ja kun on tärkeätä, että vali-
7064: rakennuksessa. Kouluhallituksen taholta on taan järkeviä työkohteita, ehdotamme kun-
7065: ryhdytty toimenpiteisiin uuden kouluraken- nioittaen,
7066: nuksen hankkimiseksi. Tätä silmälläpitäen on
7067: hankittu tontti ja koulurakennuksen luonnos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7068: piirustukset ovat jo valmiit. Työpiirustuksia tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
7069: parhaillaan tehdään, ja kouluhallituksen ta- uudelle momentille 50 miljoonan mar-
7070: holta on ilmoitettu, että ne valmistuvat kan määrärahan Parikkalan yhteisly-
7071: kuukauden kuluttua. seon rakentamista varten.
7072: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7073:
7074: Valto Käkelä. Kalle Matilainen.
7075: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi.
7076: Veikko Kokkola. Juha Rihtniemi.
7077: 872
7078:
7079: IV,253. - Rah.al. N: o 158.
7080:
7081:
7082:
7083:
7084: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan tek-
7085: n~'llisen opiston suunnitelman valmistamista varten.
7086:
7087:
7088: E d u s k u n n a ll e.
7089:
7090: Teknillisen ja ammattiopetuksen yleisjär- Lappeenrannan teknillisen koulun yhtey-
7091: jestelykomitea on v. 1958 julkaistussa mietin- teen olisikin perustettava teknillinen opisto,
7092: nössään tullut siihen tulokseen, että opisto- joka aluksi sisältäisi kaksi teknikkolinjaa.
7093: insinöörien määrän lisäämiseksi olisi nykyis- Toisena opintosuuntana voisi tulla kysymyk-
7094: ten teknillisten opistojen tiloja laajennettava seen rakennusteknillinen opintosuunta, jossa
7095: ja perustettava uusi teknillinen opisto mm. opintojaan voisivat jatkaa rakennusmestarit
7096: Lappeenrantaan. yleensä.
7097: Lappeenranta sijaitsee verraten kaukana Toisen opintosuunnan ohjelman tulisi olla
7098: nykyisestä ja suunnittelun alaisista opistoista sellainen, että mahdollisimman moni eri lin-
7099: ja sinne sijoitettu opisto pystyisi tyydyttä- joilla suoritettu teknikon tutkinto sopisi opis-
7100: mään koko Itä-Suomen opistojen tarpeen. ton pohjalmuluksi. Ohjeena voisi käyttää
7101: Samassa mietinnössä on komitea käsitellyt esim. Ruotsin teknillisten oppilaitosten saa-
7102: teknillisen koulun suorittaneiden teknikko- mia kokemuksia yleisestä teknillisestä opisto-
7103: jen jatko-opiskelumahdollisuuksia. linjasta, kaupallis-teknillisestä linjasta tai
7104: Nykyisin teknikon tutkinnon suorittanut tuotantoteknillisestä linjasta.
7105: pääsee teknilliseen opistoon suoritettuaan Lappeenrannan teknillinen koulu on nyt
7106: keskikoulun oppimäärän ruotsinkielessä ja laajentamisen tarpeessa sillä kaivostekniikan
7107: yhdessä vieraassa kielessä. Teknikon opiskelu- opintosuunnalta puuttuvat laboratoriotilat ko-
7108: aika teknillisessä opistossa on sama kuin kes- konaan. Lisärakennusta suunniteltaessa olisi-
7109: kikoulun käyneilläkin eli 4 lukuvuotta. Opis- kin otettava huomioon koulun laajentaminen
7110: ton kurssiin kuuluu kuitenkin useita sellaisia 2 opiston opintosuuntaa sisältäväkai teknilli-
7111: oppiaineita, jotka opetetaan myöskin teknil- seksi oppilaitokseksi, jota varten Lappeenran-
7112: lisissä kouluissa. Näiden aineiden osuus on nan kaupunki on jo varannut tarvittavan
7113: niin suuri, että teknikkojen opiskeluaikaa tonttialueen.
7114: opistoissa voitaisiin lyhentää yhdellä vuo- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotamme
7115: della. kunnioittavasti,
7116: Komitea ehdottaakin, että yhteen teknilli-
7117: seen opistoon perustettaisiin erityinen tek- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7118: nikkolinja, jolla teknikot suorittaisivat tek- tulo- ja menoarvioon, 20 Pl. II luvulle
7119: nillisen opiston kurssin kolmessa vuodessa. uudelle momentille 3 m~'ljoonan mm·-
7120: Koska 3-vuotinen teknikkolinja ei voisi erilli- kan määrärahan Lappeenrannan tek-
7121: senä tulla kysymykseen kaikille eri opinto- nillisen opiston suunnitelman ja pii-
7122: suunnilla tutkintonsa suorittaneille tek- rustusten valmistamista varten.
7123: nikoille, olisi harkittava kokonaan uusien
7124: opintosuuntien perustamista.
7125: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7126:
7127: Va.lto Käkelä. Kalle Matilainen.
7128: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi.
7129: Veikko Kokkola.. Matti Miikki.
7130: Juha. Rihtniemi.
7131: 873
7132:
7133: IV,254. - Ra.h.al. N:o 159.
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: Käkelä ym.: Määräraham, osoittamisesta Kirjamoinsalmen
7139: sillan rakentamisen aloittamista varten.
7140:
7141:
7142: Eduskunnalle.
7143:
7144: Taipalsaaren kunta on vaivattomassa maan- kentam.ista miltään taholta vastustettu, eikä
7145: tieyhteydessä vain Savitaipaleeseen ja sitä toimitusinsinöörin ehdotukseen tiettävästi ku-
7146: kautta edelleen Lappeenrantaan. Taipalsaa- kaan ole esittänyt muistutusta.
7147: relta johtaa kyllä kaksikin tietä suoraan Kun siltasuunnitelman lopulliselle laatimi-
7148: Lappeenrantaan, nimittäin Jauhialan kautta selle ei liene muuta estettä kuin vesistö-
7149: ja Ampujalan kautta, mutta molemmat tiet toimikunnan päätös, joka ei voine olla koko-
7150: ovat lossiyhteyden katkaisemat. naan kielteinen, koska kukaan ei sellaista ole
7151: Jo aikaisemminkin on tehty esityksiä Tai- edes vaatinut, voidaan sillan rakentamiseen
7152: palsaaren yhteyksien parantamiseksi, sillä ryhtyä vuoden 1960 aikana. Kun silta on
7153: eihän ole asiallista, että lähes neljäntuhan- myös erittäin tärkeä, pitää työt aloittaa niin
7154: nen asukkaan pitäjä, josta sitäpaitsi on muo- pian kuin se suinkin on mahdollista.
7155: dostunut erittäin huomattava lomakeskus, on Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
7156: vain lossiyhteyden varassa luonnolliseen ta- tamme kunnioittavasti,
7157: louskeskukseensa. Esitykset ovat johtaneet
7158: niin pitkälle, että tie- ja vesirakennushalli- että Edmkunta ottaisi vuoden 1960
7159: tuksen toimesta on laadittu siltasuunnitelma tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvulle
7160: sillan rakentamiseksi joko Kirjamoinsalmeen 50 000 000 markan määrärahan Tai-
7161: tai Ajohiekkaan. Rakentamiseen liittyvänä polsaaren pitäjässä sijaitsevan Kirja-
7162: on siltapaikasta ja -suunnitelmasta vuosina moinsalmen sillan töiden aloittamista
7163: 1957-59 suoritettu vesioikeuslain mukai- varten.
7164: nen katselmus. Katselmuksessa ei sillan ra-
7165: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7166:
7167: Valto Käkelä. Velklto Ko~ola. Juha Rihtniemi.
7168: Yrjö Sinkkonen. Kalle Matilainen. Matti Miikki.
7169: Tauno Kelovesi.
7170: 874
7171:
7172: IV,255. - Ra.lul. N:o 160.
7173:
7174:
7175:
7176:
7177: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvinsuojelu-
7178: ohjaajan palkkaamiseen maatalouden tutkimuskeskuksen
7179: kasvinsuojeluosastolle.
7180:
7181:
7182: Eduskunnalle.
7183:
7184: Kuluvan vuosikymmenen aikana on kas- Vuonna 1957 kuitenkin vähennettiin tälle
7185: vinsuojelualalla tapahtunut huomattavaa ke- neuvontajärjestöjen muodostamalle yhteiseli-
7186: hitystä. Tämän kehityksen tulosten saatta- melle annettuja varoja, jonka jälkeen tehtä-
7187: miseksi viljelijäin tietoon ja yhdyssiteenä vää on voitu hoitaa ainoastaan osittain,
7188: tutkimustyön ja neuvonnan väilillä on vuo- koska koko vuodeksi palkattua kasvinsuojelu-
7189: desta 1950 lähtien ollut Maatalouden tutki- ohjaajaa ei ole enää käytettävissä olevilla
7190: muskeskuksessa nimenomaan puutarhapuo- varoilla voitu pitää.
7191: lella kasvinsuojeluohjaaja, jonka pääasialli- Jotta tämä puutarha- ja maataloudelle
7192: sena tehtävänä on ollut neuvontajärjestöjen erittäin tärkeä toimi saataisiin vakinaisesti
7193: konsulentti- ja neuvojakunnan ohjaaminen järjestetyksi, esitämme me allekirjoittaneet
7194: näissä asioissa. kunnioittaen,
7195: Tämä toiminta on ollut erittäin merkityk-
7196: sellistä, koska näin on kasvinsuojeluohjaajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7197: välityksellä saatu nopeasti kehittyvän kasvin- tulo- ja menoarvioon 1.5 miljoonaa
7198: suojelualan tutkimustulokset asianmukaisesti markkaa kasvinsuojeluohjaajan palk-
7199: sovellettuina välittömästi neuvonnan ja vil- kaamiseen maatalouden tutkimus-
7200: jelijäin käyttöön. V arat tähän toimintaan keskuksen kasvinsuo jelAwsastolle.
7201: on saatu maatalousmiljardista Puutarhaneu-
7202: vonnan yhteistoimikunnan kautta.
7203: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7204:
7205: Kalle Kämäräinen. Esa Timonen.
7206: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila.
7207: Ale Holopainen.
7208: 8?5
7209:
7210: IV,256. - Rah.a.l. N: o 161.
7211:
7212:
7213:
7214:
7215: Ki.märäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
7216: messa tuetetun ohran tukiostoista aiheutuvan tappion
7217: korvaamiseen.
7218:
7219:
7220: Eduskunnalle.
7221:
7222: Hallitus on ottanut tulevan vuoden tulo- ohran hinnassa tapahtui huomattava nousu.
7223: ja menoarvioesitykseen 90 milj. markan mää- Tämä osoittanee, että vaikka määräraha muu-
7224: rärahan Pohjois-Suomessa viljelyssopimuk- tettaisiin arviomäärärahaksi ei siinä tulisi ta-
7225: siHa tuotetun ohran tukiostoista aiheutuvan pahtumaan ainakaan suurempaa määrärahan
7226: tappion korvaamista varten. Kun nämä ohra- ylitystä.
7227: määrät eri vuosina suuresti vaihtelevat, vai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7228: keuttaa siirtomääräraha ohran hinnan mää- nioittavasti,
7229: rittelyä hallituksessa ja valtion viljavaras-
7230: tossa. Tästä syystä olisi sanottu määräraha että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7231: muutettava arviomäärärahaksi. Sinä aikana tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
7232: kun ohranviljelyssopimuksia on tehty, oli sa- vun 28 momentilla olevan siirtomäärä-
7233: nottu meno tilinpäätöksen mukaan v. 1957 rahan sijasta 90 000 000 markan suu-
7234: 78 632 985 mk, v. 1958 90 milj. Samoin ruisen arviomäärärahan Pohjois-Suo-
7235: 1959 90 milj. Todellinen meno v. 1959 oli messa tuotetun ohran tukiostoista m-
7236: vähän yli 100 milj. Tämä ylitys tuli vilja- heutuvan tappion korvaamiseen.
7237: varastolle korvatuksi sillä tavalla, että rehu-
7238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
7239:
7240: Kalle Kämäräinen. Artturi Jämsen. Ale Holopainen.
7241: 876
7242:
7243: IV,257. - Rah.al. N:o 162.
7244:
7245:
7246:
7247:
7248: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta seutusuu'TIInittelutoimin-
7249: taan Lapin läiinissä.
7250:
7251:
7252: E d u s k u n n a ll e.
7253:
7254: Tunnettu tosiasia on, että valtiovalta on Kun Lapin läänissä ei ole kuitenkaan vielä
7255: joutunut osallistumaan varsin aktiivisesti saatu rahoituksen puutteen vuoksi käyntiin
7256: Lapin talous- ja elinkeinoelämän kehittämi- tällaista seutusuunnittelun piiriin kuuluvaa
7257: seen. Niinpä Lapin vesivoimien valjastami- toimintaa, joka muualla maassa on jo aloi-
7258: nen, metsävarojen hyväksikäyttö, kaivostoi- tettu, ja kun heinäkuun 1 päivänä 1959
7259: minnan aloittaminen ja monet muut suuria voimaan tuleva uusi rakennuslaki muuttaa
7260: pääomia vaativat tehtävät on joko suoritettu seutusuunnittelun tarpeen mukaan pakolli-
7261: tai suoritetaan jatkuvasti pääasiassa valtion seksi, esitän kunnioittavasti,
7262: rahoituksen turvin. Tällaisen sijoitustoimin-
7263: nan onnistumisen ensimmäisenä edellytyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7264: senä on riittävän tehokas tutkimus- ja suun- tulo- ja menoar·vioon 5 miljoonan mar-
7265: nittelutoiminta, joka tähtää koko alueen kan määrärahan Lapin läänin Maa-
7266: voimavarojen järkiperäisen käytön järjestä- kuntaliiton käytettäväksi seutusuun-
7267: miseen. Välttämättä tarvitaan myös sijoitus- nittelutoiminnan aloittamiseen koko
7268: toimintaa suorittavien yhteisöjen ja muiden Lapin läänin alueella Lapin talous- ja
7269: maakunnan kehityksestä vastuussa olevien elinkeinoelämän järkiperäistä kehittä-
7270: erilaisten elinten yhteistoimintaa tutkimus-, mistä varten.
7271: suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.
7272: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7273:
7274: Olavi Lahtela.
7275: 877
7276:
7277: IV,258. - Rah.al. N: o 163.
7278:
7279:
7280: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n
7281: osakepääoman korottamiseksi Misin alueen kaivostoimin-
7282: nan kehittämistä varten.
7283:
7284: E d u s k u n n a ll e.
7285:
7286: Otanmäki Oy:n Kärväsvaaran kaivos suhdanteiden aikana. Kannattavuuslaskel-
7287: aloitti toimintansa kuluvan vuoden heinä- missa on kuoletusajaksi otettu varovasti 15
7288: kuussa. Rautarikasteen laatu on vastannut vuotta, vaikka todennäköiset malmivarat
7289: odotuksia. Kuluvan vuoden tuotanto n. 300 000 tonnin vuosilouhinnalla edellyttävät-
7290: 35 000 tonnia sekä vuoden 1960 tuotanto n. kin pitempää aikaa. Edelleen on todettava,
7291: 100 000 tonnia rautarikastetta on jo alusta- että markkinointi ei tuota vaikeuksia. Malmin
7292: vasti markkinoitu. Samanaikaisesti ovat geo- kuljetus vaatii vain 13 km pituisen sivurai-
7293: logiset tutkimukset osoittaneet Kärväsvaaran teen rakentamisen sekä satamajärjestelyjä.
7294: malmin olevan kooltaan alkuolettamuksia Ottaen huomioon myös malmin kuljetuk-
7295: suuremman. seen liittyvän investoinnin on laskettu Raa-
7296: Hyvä alkumenestys Kärväsvaaralla on kan- järven kaivoksen kokonaisinvestoinnin olevan
7297: nustanut ja kiirehtinyt malmitutkimuksia 1 800 000 000 markkaa. Neuvottelujen vielä
7298: muualla Misin alueella. Syväkairauksin on ollessa kesken näyttää siltä, että ulko- tai
7299: Misin alueen muista malmeista tutkittu Raa- kotimaisilta luottomarkkinoilta ei voida saada
7300: järven malmi, jonka on todettu olevan laa- lainana koko tarvittavaa rahamäärää. Luot-
7301: dultaan Kärväsvaaran malmin luokkaa, mutta tojen saamisen edellytyksenä on, että noin
7302: on kooltaan monta kertaa suurempi. Raajär- neljänneksen rahoituksesta yhtiö voisi järjes-
7303: ven malmin vähimmäisarvio 300 metrin sy- tää muuta tietä. Näin sen takia, ettei yh-
7304: vyyteen laskettuna on 5 miljoonaa tonnia. tiöllä ole kiinnittämätöntä omaisuutta. Ai-
7305: Koska on erittäin ilmeistä, että jatkotutki- noana ratkaisuna on silloin, kuten kauppa-
7306: muksissa malmin määrä voi vielä kaksinker- ja teollisuusministeriön taholta on esitetty,
7307: taistuakin, on Otanmäki Oy: n suunnitelmissa nostaa Otanmäki Oy: n osakepääomaa.
7308: nähty mahdolliseksi päästä 200 000 tonnin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7309: vuotuiseen rautarikastetuotantoon Raajär- nioittavasti,
7310: vellä. Siten Misin alueen yhteinen rauta-
7311: rikastetuotanto olisi 300 000 tonnia vuodessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7312: Mainittakoon, että rautarikasteen vuosituo- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
7313: tanto Otanmäen kaivokselta on n. 200 000 kan suuruisen määrärahan Otanmäki
7314: tonnia. Oy:n osakepääoman korotuksena käy-
7315: Laskelmien mukaan tulisi kaivostoiminta tettäväksi Misin alueen kaivostoimin-
7316: Raajärvellä olemaan kannattavaa myös lasku- nan kehittämiseen.
7317: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7318:
7319: Olavi Lahtela. Aleksi Kiviaho. Toivo Salin.
7320: Vilho Turunen. Y. Enne. Pentti Liedes.
7321: Akseli Paa.rman. Kauko Tamminen. Martta Salmela-Järvinen.
7322: J. Mustonen. Tauno Kelovesi. Urho Kulovaara.
7323: Eemil Partanen. Våinö R. Virtanen. Eino Tainio.
7324: Matti Koivunen. Esa Timonen. Veikko Helle.
7325: Ensio Partanen. Armas Leinonen. V. Rytkönen.
7326: Kustaa Alank:o. Mikko Hult. T. Niiranen.
7327: Toivo Friman. Toivo .lsvik. Aarre Marttila.
7328: lYia.rkus Niskala. Hugo Manninen.
7329: 21 E 587/59
7330: 878
7331:
7332: IV,259. - Rah.al. N:o 164.
7333:
7334:
7335:
7336: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärvelle raken-
7337: nettavaa pu'Uinjalostustehdasta varten.
7338:
7339:
7340: E d u s k u n n a 11 e.
7341:
7342: KemijRrven puunjalostustehdashanke on järven tehtaan rakentaminen ilmeisesti ainoa
7343: ollut vir~illä jo vuosikymmeniä. Tarpeelliset keino elintason kohoamiseen, sillä sen vuo-
7344: tutkimukset on suoritettu. Viittaamme niihin tuisesta tulosta on n. 70 % puun myynnistä
7345: seikkaperäisiin selvityksiin, joiden perusteella ja metsätöistä saatua tuloa. Kun valtion met-
7346: kauppa- ja teollisuusministeriö suoritutti ke- sissä lahoo em. pitäjissä vuosittain n. 0.5
7347: sällä 1957 alustavat laskelmat Kemijärven milj. k-m3 puuta ja metsät kasvavat alihak-
7348: puunjalostuslaitoksesta ja siihen suunnitel- kuun vuoksi n. 0.8 milj. k-m3 vähemmän
7349: maan, jonka tulevan tehtaan vaikutusalueen vuodessa kuin ne voisivat kasvaa, ja alueen
7350: kuntien edustajat luovuttivat viime kesä- työttömyysmenot ovat pari mrd. mk vuo-
7351: kuussa valtioneuvostolle. Niistä selviää uuden dessa, on valtion syytä ryhtyä mahdollisuuk-
7352: tehtaan tarve Lapin läänissä, vaikka jo ole- sien mukaan yhdessä paikallisen väestön
7353: vaakin laajennettaisiin, ja se, että uuden kanssa Kemijärven puunjalostustehdashan-
7354: tehtaan paikaksi Kemijärvi on mitä sopivin. ketta kiireellisesti toteuttamaan. Tehtaan ra-
7355: Kemijärven alueen hakkuuvajaus on yli mil- kentaminen on välttämätön Pohjois-Suomen
7356: joona k-m3 vuodessa, joten raaka-ainetta on elinkeinoelämälle ja luotaessa uusia pysyviä
7357: riittävästi. Työttömyys on väestön jatkuvana työpaikkoja työttömille ja niille suurille ikä-
7358: riesana. Raaka-aineen kuljetus tehtaalle ja luokille, jotka lähivuosina astuvat työmark-
7359: valmiiden tuotteiden kuljetus tehtaalta voi- kinoille. Kun valtion ja kuntien suoritutta-
7360: daan taloudellisesti järjestää. Kemin ja Ke- mat laskelmat osoittavat kiistattomasti, että
7361: mijärven tehtaitten kuljetusten kokonaiskus- Kemijärvelle voidaan rakentaa taloudellisesti
7362: tannusten vertailussa osoittautuu todellisuu- kannattavaa puunjalostusteollisuutta, ei asian
7363: dessa Kemijärvi jo nyt edullisemmaksi. Kun käytännöllinen ratkaisu mielestämme siedä
7364: Kemijoen voimalaitokset on rakennettu, joen viivyttelyä.
7365: vuotuinen uittokyky 50 milj. j3 loppuun Valtion tämän vuoden tulo- ja menoar-
7366: käytetty ja auto- ja traktorikuljetukset ny- viossa on varattu Veitsiluoto Oy:lle 300 mil-
7367: kyisestään vielä lisääntyneet, on epätaloudel- joonan markan suuruinen määräraha pitkä-
7368: lista kuljettaa raaka-ainetta Kemijärven ohi. aikaisena lainana, mikäli Veitsiluoto Oy ryh-
7369: Vesikysymyksen järjestely Kemijärvellä ei tyy rakentamaan puunjalostustehdasta Kemi-
7370: tuota vaikeuksia. Sopivia tehdastontteja on järvelle.
7371: useitakin. Ainakin sanomalehtipaperilla tulee
7372: olemaan jatkuva menekki. Kemijärvi voi tyy- Mm. mainittuun määrärahaan vedoten jät-
7373: dyttää myös muut puunjalostuslaitoksen aset- tivät kuuteen eduskuntaryhmään lukeutuvat
7374: tamat vaatimukset. Hakkuutähteet, jotka te- kansanedustajat valtioneuvostolle viime huh-
7375: kevät n. neljänneksen kuorellisesta hakkuu- tikuun 24 päivänä kirjelmän, jossa esitettiin,
7376: kuutiosta, ja roskapuut voidaan käyttää ra- että valtioneuvosto ryhtyisi sellaisiin toimen-
7377: kennettavan tehtaan tarpeisiin lämmön ja piteisiin, joilla puunjalostustehtaan rakenta-
7378: höyryvoiman kehittamisessä, kun ne nyt jää- minen Kemijärvelle voidaan aloittaa vielä
7379: vät käyttämättä. tämän vuoden kuluessa joko Veitsiluoto Oy:n
7380: Posion, Sallan, Savukosken, Pelkosennie- tai tarkoitusta varten perustettavan uuden
7381: men, Sodankylän ja Kemijärven sekä Kit- valtiönenemmistöisen osakeyhtiön puitteissa.
7382: tilän ja Rovaniemen pohjoisosien kymmen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7383: tuhantiselle pienvilJelijäväestölle on Kemi- nioittavasti,
7384: IV,259. - Lahtela. ym. 879
7385:
7386: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 järvelle rakennettavaa puunjalostus-
7387: tulo- ja menoarvioon 300 miljoonan tehdasta varten.
7388: markan suuruisen määrärahan Kemi-
7389: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7390:
7391: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto. Eino Tainio.
7392: Akseli Paanna.n. Martta Sa.lmela-J'årvinen. Markus Niskala.
7393: Aarre Marttila.. Veikko Savela..
7394: 880
7395:
7396: IV,260. -'- Rah.al. N: o 165.
7397:
7398:
7399:
7400:
7401: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta rootatien rakentamiseksi
7402: Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
7403:
7404:
7405: E d u s k u n n a 11 e.
7406:
7407: Viitaten vuoden 1956 valtiopäiville jätetyn että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7408: raha-asia-aloitteen n: o 334 perusteluihin ja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
7409: siihen, että sanomalehtiselostusten mukaan kan suuruisen määrärahan rautatien
7410: on nyt po. ratasuunnan molemmin puolin rakentamiseksi Kemijärven asemalta
7411: löydetty arvokkaita malmiesiintymiä, joita Taivalkoskelle.
7412: tutkitaan, kunnioittaen ehdotan,
7413: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7414:
7415: Olavi Lahtela.
7416: 881
7417:
7418: IV,261. - Rah.al. N:o 166.
7419:
7420:
7421:
7422:
7423: Lahtela.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
7424: Utsjokeen rakennetun s~1lan ja sen eteläpuolella olevain
7425: koskien sivuutuatien välille sekä mainitulta Billalta N uor-
7426: gamin kautta Norjan rajalle.
7427:
7428:
7429: Eduskunnalle.
7430:
7431: Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva edes hevosajoneuvoilla. Kun mainittu silta
7432: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa on kunnan keskuksessa, ja sen eteläpuolella
7433: maamme mantereella olevista kunnista, jonka Tenojokivarressa noin 4 km:n päässä sillasta
7434: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- on noin 15 km: n pituinen koskien kohdalle
7435: kostosta maantietä. Lähin maantie on ollut rakennettu maantie ja sillan pohjoispuolella
7436: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kunnan noin 3 km: n päässä sillasta noin 8 km: n
7437: keskuksesta, joka on siinä, missä Utsjoki las- pituinen koskien kohdalla rakennettu maan-
7438: kee Tenojokeen. Utsjoen kunnan keskukseen tie ja tämän koskien kohdalle rakennetun
7439: on monia vuosia rakennettu maantietä Inarin sivuutuatien pohjoispuolella toinen noin 9
7440: Syysjärven maantien jatkona, joka on nyt km: n pituinen koskien kohdalla rakennettu
7441: valmistusvaiheessa. maantie ja sen pohjoispuolella Norjan rajan
7442: Kun miltei koko Utsjoen kunnan väestö läheisyydessä on Utsjoen kuntaan kuuluva
7443: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- huomattavan suuri Nuorgamin kylä, jossa
7444: joen varressa, jota jokea pitkin maantien on mm. kansakoulukin, olisi mainittuun Uts-
7445: ja utsjokelaisten välinen liikenne on tähän jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella
7446: asti ollut mahdollinen, ja kun mainitussa olevan koskien sivuutuatien välille sekä sano-
7447: Tenojoessa on kovia koskia, joissa ei ole voitu tun sillan ja sen pohjoispuolelle rakennettu-
7448: lastissa olevilla veneillä liikennöidä, ei alas jen koskien sivuutusteiden välille ja edelleen
7449: eikä ylös jokea, vaan tavarat on pitänyt pur- mainitun Nuorgamin kylän kautta Norjan
7450: kaa veneistä pois koskien ylä- ja alapuolella rajaan asti rakennettava maantie mahdolli-
7451: ja kuljettaa ne kosken sivu maata myöten, simman pian. Jo sillä, että rakennettaisiin
7452: ja kun se on nostanut kuljetuskustannuksia mainitun sillan eteläpuolelle noin 4 km:n
7453: suuresti, on pahimpien koskien kohdalla ra- ja pohjoispuolelle n. 3 km: n pituinen tie,
7454: kennettu maantiet, joita myöten tavarat on saataisiin niillä mainittujen koskien sivuu-
7455: kuljetettu koskien kohdalla. Näiden koskien tusteiden kanssa sanotun Utsjoen kunnan
7456: sivulle rakennettujen maanteiden kumpikaan keskukseen noin 30 km:n pituinen yhtäjak-
7457: pää ei ole liittynyt mihinkään maantiehen, soinen erikoisen tarpeellinen maantie, jolla
7458: vaan ne ovat olleet ja ovat edelleen irralli- voitaisiin erikoisen suuressa määrässä poistaa
7459: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva Uts- liikennevaikeuksia ja alentaa liikennekustan-
7460: joki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilometrin nuksia.
7461: pituudelta, on virtava ja koskinen ja sen Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen
7462: ylipääsy kesällä on vaikeaa ja talvella estyy rakennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuor-
7463: ylipääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, raken- gamin kylään ja Norjan rajalle asti on sii-
7464: nettiin jokeen eduskunnan päätöksen mukai- henkin nähden erikoisen tarpeellinen ja kii-
7465: sesti muutamia vuosia sitten maantiesilta, reellinenkin, että Nuorgamin kylän pohjois-
7466: jota voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla puolella, aivan Suomen ja Norjan rajan
7467: yli joen. Kun tämän sillan kummallakaan läheisyydessä, on norjalainen kirkonkylä,
7468: puolen ei ole siltaan liittyvää maantietä, ei johon on rakennettu maantie Norjan tiever-
7469: sitä voida kesän aikana käyttää liikenteessä kostosta. Rakentamalla Suomen puolelle Nor-
7470: 882 IV,261. - Utsjoen-Norjan ra.ja.n ma.a.ntie.
7471:
7472:
7473: jan rajaan asti maantie ja yhdistämällä. se että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7474: Norjan maantiehen, avautuu siitä suora tulo- ja menoarvioon 25 000 000 ma.r-
7475: yhdystie Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkon- kan määrärahan maantien rolkentami-
7476: kylän ja mainitun Utsjokeen rakennetun seksi Utsjokeen rakennetun sillan ja
7477: sillan kautta Norjan tieverkostoon. sen eteläpuolella olevain koskien si-
7478: Tie on tarpeellinen puutavaran kuljetuk- vuutustien välille sekä mainitun sillan
7479: sen ja matkailun kannalta. pokjoispuoleUa sillalta Nuorgamin
7480: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- kootta Norjan rajoille asti.
7481: tavasti,
7482: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7483:
7484: Olavi Lahtela.
7485: 888
7486: IV,262. - Rah.al. N:o 167.
7487:
7488:
7489:
7490:
7491: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta Molkojärven-Kieringin
7492: maantien rakentamista varten.
7493:
7494:
7495: E d u s k u n n a 11 e.
7496:
7497: Molkojärven-Kieringin välisen 12 km pi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
7498: tuisen maantien suunta Kittilän kunnan nioittaen,
7499: alueella on aikoinaan tutkittu ja suunnitel-
7500: mat tien rakentamisesta laadittu. että Eduskunta ottatisi vuoden 1960
7501: Tämä tie olisi hyvin tärkeä Kittilän ja 'tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
7502: Sodankylän välisenä yhdystienä ja se olisi kan suuruisen määrärahan Molk()jii,r-
7503: hyvin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asuk- ven-Kieringin maantien rakentamista
7504: kaille sekä lyhentäisi mm. Inarin seudun varten.
7505: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km.
7506: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7507:
7508: Olavi Lahtela.
7509: 884
7510:
7511: IV,263. - Rah.al. N: o 168.
7512:
7513:
7514:
7515:
7516: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseen
7517: Palojoensuun-Enontekiön maantie.ltä Leppäjärven ja
7518: Palojärven kylien kautta Norjan rajalle.
7519:
7520:
7521: E d u s k u n n a ll e.
7522:
7523: Jo kauan on odotettu maantien rakenta- vijärven kylän lähelle, avautuisi, jos Suomi
7524: mista Enontekiön kunnan keskuksesta Leppä- rakentaisi po. tien, tieyhteys aina Norjan
7525: järven ja Palojärven kylien kautta Kivijär- rannikolle. Tie olisi erikoisen tarpeellinen
7526: ven kylään, joka on Norjan rajan läheisyy- matkailunkin kannalta asiaa arvioiden ja
7527: dessä ja jota kylää kohti Norja parhaillaan sitä myöten voitaisiin kuljettaa puutavaraa
7528: rakentaa tieverkostaan Kautokeinosta maan- puuttomaan Pohjois-Norjaan, mikä lisäisi
7529: tietä. Mainitun Enontekiön-Leppäjärven- työtilaisuuksia pohjoisimmassa Suomessa.
7530: Palojärven-Kivijärven maantien rakenta- Mainittakoon, että maasto on erikoisen
7531: mista, jonka pituus tulisi olemaan noin 36 hyvä ja että tien rakentaminen voidaan
7532: km, on Enontekiön kunta anonut. toteuttaa halvoin kustannuksin. Kun työttö-
7533: Mainitun tien rakentamisen on katsonut myyttä on ollut Enontekiöllä monina vuosina
7534: tarpeelliseksi myöskin valtioneuvoston 17 päi- ja tulee olemaan edelleenkin, olisi tie saatava
7535: vänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellisten rakennetuksi mahdollisimman pian. Sen ra-
7536: olojen kehittämistä tutkimaan asettama ko- kentamiseen ei kuitenkaan päästä, ennen
7537: mitea, ehdottanut sen rakennettavaksi ja kuin tiesuunta on tutkittu ja kustannusarvio
7538: asettanut sen rakentamisen toiseen kiireelli- laadittu.
7539: syysluokkaan, jonka mukaan tie olisi pitänyt Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
7540: rakentaa jo vähintään 15 vuotta sitten. vasti,
7541: Kyseessä oleva tie on tarpeellinen tiettö-
7542: mässä erämaassa asuvan väestön tieyhtey- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7543: teen pääsemiseksi ja taloudellisten olojen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 ma1·-
7544: kehittämiseksi sekä toimeentulomahdollisuuk- kan määrärahan maantien rakentami-
7545: sien parantamiseksi. Mainittakoon, että Palo- sen aloittamiseen tarvittavia toimen-
7546: järven kylään, johon on matkaa Enontekiön piteitä varten Palojoensuun-Enon-
7547: kirkolta noin 30 km, on Enontekiön kunta tekiön maantieltä Leppäjärven ja Pa-
7548: rakennuttanut kansakoulun. lojärven kylien kautta Norjan rajalle.
7549: Kun Norja rakentaa parhaillaan tietä
7550: omasta tieverkostaan valtakunnan rajalle Ki-
7551: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7552:
7553: Olavi Lahtela.
7554: 885
7555:
7556: IV,264. - Rah.al. N:o 169.
7557:
7558:
7559:
7560:
7561: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
7562: Inarin kunnassa olevaan Angeliin.
7563:
7564:
7565: E d u s k u n n a II e.
7566:
7567: Maantien rakentamista Inarin kunnaaoa laiset siitä kamelin tehtävästä, jota he kan-
7568: Riutulan, Tirran, Heikkilän, Närväjärven ja taessaan tarvikkeita suorittavat, ja niistä
7569: Pyhäjärven kautta Angelin kylään, joka on monenlaisista muista vaikeuksista, joita he
7570: Norjan rajalla ja jossa on huomattava asu- joutuvat monessa eri muodossa kokemaan ja
7571: tus ja rajavartiolaitos ja johon ei ole mis- kärsimään asuessaan tiettömässä erämaassa
7572: tään päin muuta tietä kuin kinttupolkuja, samanaikaisesti, kun toiset saman kansan
7573: on odotettu vuodesta toiseen. Mainitun kansalaiset saavat käyttää hyväkseen valtion
7574: maantien rakentamisen on katsonut tarpeel- rakentamia teitä ja nykyaikaisia moottori-
7575: liseksi se komiteakin, jonka valtioneuvosto ajoneuvoja.
7576: asetti 17 päivänä huhtikuuta 1935 tutkimaan Kun tie miltei koko pituudeltaan tulisi
7577: Lapin taloudellisten olojen kehittämistä ja rakennettavaksi valtion metsämaille, tulisi
7578: tekemään ehdotuksia, ja on komitea huhti- tiestä olemaan monessa muodossa suuri
7579: kuun 8 päivänä 1938 valtioneuvostolle an- hyöty valtion metsätaloudellekin. Poronhoi-
7580: tamassaan mietinnössä ehdottanut sen ra- dolle, jolla on suuri merkitys Perä-Lapissa,
7581: kennettavaksi 10 vuoden kuluessa mietinnön olisi myöskin suuri tulos maantiestä. Sitä
7582: antamisesta lukien (Komitean mietintö tarvitaan myöskin sen aidan kunnossapito-
7583: 8/1938). Kun kaikissa alussa nimeltli,än mai- kustannusten alentamisen vuoksi, jonka
7584: nituissa paikoissa, joiden kautta puheena Suomi ja Norja ovat rakentaneet kallein
7585: oleva tie olisi Angelin kylään rakennettava, kustannuksin rajalle ~ähelle Angelia. Kun
7586: on taloja ja Angeli on niin suuri kylä, että tie on tarpeellinen valtiollekin, olisi se no-
7587: siellä on kansakoulu ja siellä on myöskin ra- peasti saatava rakennetuksi.
7588: javartiolaitos, ja sinne on tarvikkeet repulla Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7589: kannettava, ja kun siitäkin on kulunut lä- tavasti,
7590: hes 10 vuotta, kun mainitun valtion komi-
7591: tean ehdotuksen mukaan maantie olisi pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7592: tänyt olla valmiiksi rakennettu, olisi nyt jo tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
7593: aika ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin mai- kan suuruisen määrärahan maantien
7594: nitun tien rakentamiseksi ja vapauttaa sa- rakentamiseksi Inarin kunnassa ole-
7595: notun tien suunnalla asuvat Suomen kansa- vaan Angeliin.
7596: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7597:
7598: Olavi Lahtela.
7599:
7600:
7601:
7602:
7603: 22 E 587/59
7604: 886
7605:
7606: IV,265. - Rah.al. N: o 170.
7607:
7608:
7609:
7610:
7611: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien rakenta-
7612: miseksi Lapajärven tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen
7613: Salmivaaran kylään.
7614:
7615:
7616: E d u s k u n n a 11 e.
7617:
7618: Sallan kunnan Lampelan kylän asukkaat n. 20-25 km:Uä. Kun näin on ja kun tämä
7619: asutettiin, mainitun kylän jouduttua Neuvos- 6 km:n pituinen yhdystie muutoinkin olisi
7620: toliitolle, sanotun kunnan jäljelle jääneelle erikoisen tarpeellinen, olisi se kiireellisesti
7621: alueelle Lapajärven seudulle. Mainittuun rakennettava.
7622: Lampelan kylään oli entisestä Sallan kunnan Kun ottaa vielä huomioon sen, että Kuusa-
7623: kirkonkylästä matkaa n. 10 km ja sinne oli mon ja Sallan kuntain siirtoväehle on lain
7624: kirkonkylästä maantie. Mainitulla Lapajär- mukaan korvattava kaikki ne erikoisedut,
7625: ven alueelle, johon mainitun Lampelan ky- joita oli menetetyillä tiloilla, mutta joita ei
7626: län siirtoväki on asutettu, on rakennettu ole voitu uusille tiloille järjestää, olisi po. tie
7627: noin 14 km: n pituinen tie Saillan kunnan rakennettava tähänkin nähden kiireellisesti,
7628: Kursun kylästä, josta on matkaa nykyiseen sillä varsin suureksi etujen menetykseksi on
7629: Sallan kunnan kirkonkylään 25 km. Siirto- katsottava sekin, että entisestä Lampelan ky-
7630: väen on nyt matkustettava, päästäkseen ~ästä oli matkaa kirkonkylään n. 10 km ja
7631: maantietä oman kuntansa kirkonkylään, en- nyt heillä on 35--40 km, ellei po. 6 kilomet-
7632: sin mainittuun Kursun kylään 10-15 km ja rin pituista yhdystietä rakenneta.
7633: sieltä kirkonkylää.nsä 25 km eli yhteensä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7634: 35--40 km, eli siis 25-30 km pitempi matka ehdotan,
7635: kuin mikä heillä oli kirkonkyläänsä asuessaan
7636: ennen mainitussa Lampelan kylässä. Raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7637: tamalla n. 6 km:n pituinen yhdystie Kursun tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
7638: kylästä Lapajärvelle rakennetusta tiestä Ke- marktJ,n suuruisen määrärahan yhdys-
7639: mijärven-Sallan maantiehen Salmivaaran maantien rtJ,kentamiseksi StJ,llan kun-
7640: kylään lyhenisi Lapajärven seudulle asute- nassa olevasta Lapajärven tiestii Kemi-
7641: tun siirtoväen ja siellä asuvan muunkin väes- järven-Sallan maantiehen Salmivaa-
7642: tön matka oman 'kuntansa kirkonkylään, ran kylään.
7643: jossa on lääkäri, sairaala, kunnanvirasto ym.,
7644: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7645:
7646: Olavi Lahtela.
7647: 887
7648:
7649: IV,266. - Rah.al. N: o 171.
7650:
7651:
7652:
7653:
7654: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta 8 eipäjärven-Riston-
7655: männikön maantien tiesuunnan tutkimiseksi ja rakennus-
7656: töiden aloittamiseksi.
7657:
7658:
7659: E d u s k u n n a 11 e.
7660:
7661: Jäämeren tiestä Seipäjärvelle Sodankylän tiestä Meltauksen tiehen. Tien vaikutuspii-
7662: kunnassa on rakennettu maantie Icylätienä, riin tulisivat valtion laajat hakkaamattomat
7663: jonka pituus on 18 km. Seipäjärven ja Ris- metsäalueet, joten tältäkin kannalta tie olisi
7664: tonmännikön välinen, noin 12 km: n matka tarpeellinen. Samoin tulisi tien vaikutuspii-
7665: on vielä tutkimatta. Meltauksen-Sodankylän rin asukkaille mahdolliseksi kuljettaa maa-
7666: tiestä Ristonmännikköön on tutkimukset suo- taloustuotteita Sodankylän kirkolle, jossa on
7667: ritettu 'kylätieksi, ja tämän tien rakentami- mm. meijeri. Tämä olisi omiaan edistämään
7668: seksi on lääninhallituksen päätös ja tie tullee maatalouden kehitystä ja lisäisi asukkaiden
7669: lähiaikoina rakennettavaksi. Olisi erittäin toimeentulomabdollisuuksia.
7670: välttämätöntä, että myös edellä mainittu Sei- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7671: päjärven ja Ristonmännikön 12 km pituinen tavasti,
7672: väli kiireellisesti tutkittaisiin, jotta tällä vä-
7673: lillä olevat asukkaat ja alueelle tulevat uudet että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7674: asukkaat pääsisivät tieyhteyteen, sillä maini- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
7675: tulla seudulla on erittäin hyviä viljelys- kan suuruisen määrärahan Seipäjär-
7676: alueita ja on sinne suunniteltu asutusalue. ven-Ristonmännikön maantien tie-
7677: Maasto on hyvä, joten tien rakentaminen on suunnan tutkimista ja rakentamisen
7678: helppoa. Näin tulisi yhdystie Jäämeren aloittamista varten.
7679: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7680:
7681: Ola.vi Lahtela.
7682: 888
7683:
7684: IV,'JA>7. - Rah.al. N:o 172.
7685:
7686:
7687:
7688:
7689: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta J 0/Varuksen maantien
7690: rakentamisen aloittamista varten.
7691:
7692:
7693: E d u s k u n n a ll e.
7694:
7695: Javaruksen-Vuojärven välinen maantie niemen tien välillä. Tiealue on isojaon yh-
7696: saataneen valmiiksi tänä vuonna. Sen jatke, teydessä varattu.
7697: Javaruksen kylätie, yhdistää maantien Kemi- Javaruksen kylätien rakensi loppuun ai-
7698: järven-Pelkosenniemen maantiehen. Kun koinaan TVH, joten kylätiekunnalla olisi
7699: tämä 21 km pitkä kylätie on rakenteeltaan ollut mahdollisuus kieltäytyäkin ryhtymästä
7700: liian kevyt eikä paikallistieksi muutettuna- tien pitäjäksi. Kun kylätiekunta on nyt yli
7701: kaan pysty palvelemaan sille suuntautuvaa kolmekymmentä vuotta huolehtinut tien pi-
7702: liikennettä, on välttämätöntä, että tie raken- dosta, vaikka tiellä on ollut suuri yleinenkin
7703: netaan valtion toimesta maantieksi. Hanke ei merkitys, on asiallista ja oikeudenmukaista,
7704: ole uusi. Jo huhtikuun 14 päivänä 1938 Kai- että valtio rakentaa tien vihdoinkin maan-
7705: nuun ja Peräpohjolan talouselämän kohotta- tieksi.
7706: mista varten asetettu komitea ehdotti mietin- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7707: nössään maantien rakentamista. Onhan So- tavasti,
7708: dankylästä ja Pohjois-Lapista juuri tätä
7709: tietä lyhin matka rautatielle, Kemijärven että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7710: asemalle. Tie on tarpeen sekä kauttakulke- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
7711: vaa kaukoliikennettä että muuta yleistä lii- kan suuruisen määrärahan Vuojärven
7712: kennettä varten, sillä se on yhdystie Rova- -J avaruksen maantien jatkeen, J ava-
7713: niemen-Ivalon ja Kemijärven-Pelkosen- ruksen kylätien, rakentamisen aloitta-
7714: mista varten.
7715: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7716:
7717: Olavi Lahtela.
7718: 889
7719:
7720: IV,268. - Ra.h.al. N:o 173.
7721:
7722:
7723:
7724:
7725: Lahtela.: Määrärahan osoittamisesta Kolpeneen-Pekkalan
7726: maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
7727:
7728:
7729: E d u s k u n n a ll e.
7730:
7731: Kolmekymmentä vuotta on ollut vireillä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7732: tiehanke Rovaniemi-Kolpene-Sierijärvi- tavasti,
7733: Jokela-Pekkala. Ennen sotia suoritettiin
7734: tiesuunnan tutkimus. Jatkuvasti on mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7735: Rovaniemen mlk:n valtuusto esittänyt tien tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
7736: rakentamista työttömyystyöohjelmassaan. markan määrärahan Kolpeneen-Sie-
7737: Tien vaikutuspiiriin on suunniteltu asutus- rijärven-Jokelan-Pekkalan maan-
7738: alueita ja on jo perustettukin 15 tilaa. tien rakentamisen aloittamiseen tarvit-
7739: Alueella on tiettömän taipaleen takana lähes tavia toimenpiteitä varten.
7740: 500 asukasta. Rakennettavasta tiestä olisi
7741: suuri hyöty mm. puutavaran kuljetuksille
7742: ja voimalaitosten rakentamiselle.
7743: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7744:
7745: Olavi Lahtela.
7746: 890
7747:
7748: IV,269.- Rah.al. N:o 174.
7749:
7750:
7751:
7752:
7753: Lahtela.: Määrärahan osoittamisesta siltojen rakentamiseksi
7754: Kitisen, Kemijoen ja Tenniöjoen yli Pelkosenniemen ja
7755: Sallan välillä.
7756:
7757:
7758: E d u s k u n n a ll e.
7759:
7760: Savukosken pitäjään on liikenne syksyisin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7761: ja keväisin useamman viikon ajan keskey- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
7762: tyksissä, koska Pelkosenniemen-Savukosken kan suuruisen määrärahan siUojen
7763: tiellä ei Kitisen yli ole siltaa, eikä Sallan- rakentamiseksi Pelkosenniemen-Savu-
7764: Savukosken tiellä Kemijoessa eikä Tenniö- kosken tiellä Kitisen yli ja Sallan-
7765: joessa. Kun lisäksi kelirikko etenkin viimek- Savukosken tiellä Kemijoen ja Tenniö-
7766: simainitulla tiellä on hyvin paha, ovat Savu- joen yli.
7767: koskelaisten liikenneolot maan kehnoimmat.
7768: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7769: tavasti,
7770: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7771:
7772: Olavi Lahtela..
7773: 891
7774:
7775: IV,270. - Rah.al. N: o 175.
7776:
7777:
7778:
7779:
7780: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta tm·pparilaitosta kos-
7781: kevan historian kirjoittamista varten.
7782:
7783:
7784: E d u s k u n n a 11 e.
7785:
7786: Torpparivapautuksesta on kulunut jo yli kysymys torpparilaitoksemme historian ai-
7787: 40 vuotta. Historian kirjoittaminen olisi jo kaansaamiseksi on valiokunnan mielestä kui-
7788: kiireellinen tehtävä. Ajan kuluessa unohtuu tenkin sen arvoinen asia, että myös hallituk-
7789: paljon sellaista muistitietoutta, joilla asia- sen olisi otettava se harkittavakseen."
7790: kirjatietoja voitaisiin täydentää sekä torp- Pitäen asiaa niin kiireellisenä, ettei sitä
7791: parilaitoksesta että siitä suuresta maarefor- voida enää viivyttää ja jotta historian kir-
7792: mista, joka lainsäädäntötietä toteutettiin. joittaminen voitaisiin aloittaa, ehdotamme
7793: Käsitellessään samaa asiaa koskevaa aloi- kunnioittaen,
7794: tettani n: o 168 määrärahan osoittamisesta
7795: torpparilaitoksen historian kirjoittamista var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7796: ten v. 1959 talousarvion yhteydessä, on val- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
7797: tiovarainvaliokunta lausunut mietinnössään kan määrärahan torpparilaitosta kos-
7798: seuraavaa: ,Aloitteessa n: o 168 kosketeltu kevan historian kirjoittamista varten.
7799: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
7800:
7801: Ma.rja Lahti. Arvo Pentti. Mauri Seppä.
7802: Sylvi Halinen. Akseli Paarman. Juha Rihtniemi.
7803: Matti Mattila. Esa Timonen. Kaarlo Pitsinki.
7804: Antti J. Rantamaa. Matti Kekkonen. Elis Manninen.
7805: Mauno Jussila. Viljami Kalliokoski. Veikko Kansikas.
7806: Yrjö Sinkkonen. Antti Kukkonen. Antto Prunnila.
7807: Pentti Pekkarinen. Matti Miikki. Toivo Niiranen.
7808: Hilja Väänänen. Kusti Eskola. Aarne Pulkkinen.
7809: Artturi Jämsen. Edvard Pesonen. Toivo Salin.
7810: Hannes Paaso. K. F. Haapasalo. R. Virtanen.
7811: Atte Pakkanen. Kalle Matilainen. P. Puhakka.
7812: Eemil Partanen. Kerttu Saalasti. A. Kiviaho.
7813: V. E. Svinhufvud. Olavi Lahtela. Tauno Kelovesi.
7814: Esu Niemelä. Onni Mannila. Martti Linna.
7815: Matti Liinamaa. Meeri Kalavainen. Toivo Friman.
7816: Ale Holopainen. Jaakko Kemppainen. Niilo Ryhtä.
7817: Aa.rre Marttila. Lempi Lehto. Ma.rkus Niskala.
7818: Eino Uusitalo. Nestori Kaasalainen. Tahvo Rönkkö.
7819: Urho Kähönen.
7820: 892
7821:
7822: IV,271. - Ra.h.al. N: o 176.
7823:
7824:
7825:
7826:
7827: La.kkala. ym.: Määräraha11, osoittamisesta K01Ulirawna11,-Ko-
7828: Zarm rautatie11, rake11,tamiseksi.
7829:
7830: E d u s kun n a 11 e.
7831:
7832: Kaulirannasta Kolariin ja Koiarista edel- vaittu voimakas magneettinen häiriö, joka
7833: leen Äkäsjoen lähettyville rautamalmi- ja osoittaa siellä myös olevan rautamalmiesiin-
7834: kalkkiesiintymisille on ratasuuntaa tutkittu. tymän, vaikka sitä ei ole vielä ehditty koe-
7835: Kaulirannasta Pellon kunnan Pellon kylään porata.
7836: kartoitukset ja piirustukset ovat valmiina. Kun koko Tornionjokilaakso on maamme
7837: Rautatien rakennussuunnitelma on siis jo vaikeimpia työttömyysalueita, niin rautatien
7838: niin pitkällä, että rakentaminen voitaisiin rakennustöiden aloittaminen Kaulirannasta
7839: alkaa välittömästi. Tutkimukset Kolarissa Kolariin olisi tämänkin vuoksi ehdottoman
7840: ovat myös jo niin pitkällä, että on varmasti välttämätöntä.
7841: saatu todetuksi siellä olevan malmia kannat- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
7842: tavalle kaivostoiminnalle. Koeporausta jatke- dotamme,
7843: taan edelleen ja todennäköisesti löydetään
7844: uutta malmia, joukossa erittäin rautapitoista- että Edusku11,ta ottaisi vuode11, 1960
7845: kin. tulo- ja me11,oarvioo'fl, 100 000 000 mar-
7846: Rautatien rakentamista Kaulirannasta Ko- ka'fl, suuruise11, määräraha11, Kaulira'fl,-
7847: lariin puolustaa myös se, että Kolarin ja 'fl,a'fi,-Kolari'fl, rautatie11, rake11,nustöi-
7848: Pellon kunnan rajalla ns. Aittamännikön de11, aloittamista varte11,,
7849: kylän lähellä Porovaaran maastossa on ha-
7850: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
7851:
7852: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
7853: 893
7854:
7855: IV,272. - Rah.al. N:o 177.
7856:
7857:
7858:
7859:
7860: Lakkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta
7861: Äkäslompolon kautta Tiurajärvelle johtavan tien perus-
7862: korjaustöiden aloittamiseksi.
7863:
7864:
7865: Eduskunnalle.
7866:
7867: Tornion-Muonion maantiestä Äkäsjoki- teydessä voitaisiin rakentaa valmiiksi n. 12
7868: suulta Äkäslompoloon erkaneva ns. Äkäsjoen- km:n pituinen tieosuus Äkäslompolosta Tiu-
7869: tie on heikkokuntoinen, koska se on jo raken- rajärvelle. Metsähallituksen toimesta on vuosi
7870: nusvaiheessa jäänyt keskeneräiseksi. Alunpe- sitten tiepohja tällekin osuudelle rakennettu.
7871: rin on tien rakentanut metsähallitus metsä- Kun Kolarin ja Muonion kunnissa työttö-
7872: tieksi, joka jäi sen jälkeen isännättömäksi. myys kulumassa olevana työttömyyskautena
7873: Kolarin kunnan toimesta sitä on vähäisessä on vaikeaa, olisi tämän tien peruskorjaustöi-
7874: määrässä myöhemmin korjattu, mutta vilk- den käyntiin saaminen tältäkin kannalta tär-
7875: kaasti liikennöitynä tien kunto on entises- keätä.
7876: täänkin tästä huolimatta huonontunut. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7877: Tämä 27 km: n pituinen tie on varsin tär-
7878: keä monestakin syystä. Se on vilkkaimpia että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7879: matkailuliikenneteitä. Metsä- ja uittotöiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
7880: kannalta se on myös tärkeä ja paikalliselle kan määrärahan Äkäsjokisuusta Äkiis-
7881: väestölle se on ainoa kulkuväylä. Lisäksi tien lompolon kautta Tiurajärvene johta-
7882: vaikutusalueeseen liittyvät valtavat Kolarin van tien peruskorjaustöiden aloittami-
7883: malmikentät. seksi.
7884: Tien peruskorjauksen suorittaminen olisi
7885: näin ollen aivan välttämätöntä. Samassa yh-
7886: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7887:
7888: Eemeli Lakkala. Eino Tainio.
7889: A-L. Tiekso. Toivo Friman.
7890:
7891:
7892:
7893:
7894: 23 E 587/59
7895: 894
7896:
7897: IV,273. - Ra.lul. N:o 178.
7898:
7899:
7900:
7901:
7902: Lakkala ym.: Määrärahan osoittamisesta H avelasta Kolariin
7903: johtavan Väylänvarren tien peruskorjaustöiden aloittami-
7904: seksi.
7905:
7906:
7907: Eduskunnalle.
7908:
7909: Tornion-Muonion maantiestä erkanee Pel- Lisäksi alueella on huomattavia matkailu-
7910: lon kylän Havelasta ns. Väylänvarren maan- kohteita, ja puutavarain uittotöiden kannalta
7911: tie, joka Tornion- ja Muonionjokien rantaa tie on myös tärkeä. Väylänvarren tien kor-
7912: seuraten päättyy Kolarin kirkon kylään. jaustyöt helpottaisivat myös Pellon ja Kola-
7913: Tämä 72 km pitkä tie on erittäin tärkeä rin kuntien alueen työttömyyttä.
7914: sanottujen jokivarsien yli 1 000 henkilöön Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
7915: nousevalle asukasmäärälle. ehdotamme,
7916: Tie on noin 28 vuotta sitten rakennettu ja
7917: jäänyt silloin osittain keskeneräiseksi ja koska että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7918: sitä ei ole koskaan perusteellisesti korjattu, tu~o- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
7919: on se erittäin huonossa kunnossa. Tiellä on kan suuruisen määrärahan H avelasta
7920: postiautoliikenne, joka tien heikkouden vuoksi Kolariin johtavan Väylänvarren tien
7921: monesti häiriintyy useiksi päiviksi. peruskorjaustöiden aloittamista varten.
7922: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
7923:
7924: Eemeli Lakkala. Eino Tainio.
7925: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
7926: 895
7927:
7928: IV.274. - Rah.al. N:o 179.
7929:
7930:
7931:
7932:
7933: Lakkala. ym. : Määrärahan osoittamisesta A.avasaksan-Raa-
7934: nujärven maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
7935:
7936:
7937: Eduskunnalle.
7938:
7939: Ylitornion kunnassa oleva maantie Aava- Raanujärven tietyö tästäkin syystä saatava
7940: saksalta Raanujärvelle on osa tärkeästä yh- käyntiin.
7941: dystiestä Tornionjoelta Ounasjoelle. Heikko- Edellä olevan viitaten ehdotamme,
7942: rakenteisena se ei ole kestänyt nykyistä ras-
7943: kasta liikennettä, vaan on mennyt monin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7944: paikoin erittäin huonoon kuntoon. Siksi olisi tulo- ja menoarvioon 20 000 000 ·mar-
7945: tie välttämättä kunnostettava pikaisesti. Kun kan määrärahan A.avasaksan--Raanu-
7946: Ylitornion kunnan alue on kaikkein vaikeim- järven maantien korjaustöiden aloit-
7947: pia työttömyysalueita, olisi Aavasaksan- tamiseksi.
7948: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7949:
7950: Eemeli Lakkala. Eino Tainio.
7951: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
7952: 896
7953:
7954: IV,275. - Ra.h.al. N:o 180.
7955:
7956:
7957:
7958:
7959: Lakkala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärve'flr-Lohi-
7960: nivan maantien korjaustöiden aloittamiseksi.
7961:
7962:
7963: Eduskunnalle.
7964:
7965: Sieppij!irven-Pasmajärven-Lohinivan vä- mahdotonta, ellei sitä perusteellisesti korjata.
7966: linen maantie Kolarin ja Rovaniemen maa- Korjaussuunnitelma ja punnitukset tien kun-
7967: laiskunnan alueella on tärkeä yhdystie Tor- nostamiseksi on jo suoritettu.
7968: nion-Muonion tien ja Rovaniemen-Kitti- Kolarin kunnan alueella on jälleen havait-
7969: län tien välillä. tavissa vaikea työttömyys, jonka hoitaminen
7970: Tätä tietä kuljetetaan suurelta osalta Ko- vaatii töiden järjestämistä. Tältä kannalta
7971: larin kunnan aluetta maito Kaukosen meije- katsoenkin tien korjaustöiden aloittaminen
7972: riin. Muutenkin tie on ainoa liikenneväylä olisi varsin tärkeää.
7973: laajaan järvikyläalueeseen Kolarin kunnassa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7974: Tietä käytetään myös paljon raskaisiin puu-
7975: tavaran kuljetuksiin, varsinkin talviaikana ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
7976: sillä liikennöi kaksi linja-autovuoroakin. Tästä tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
7977: syystä tie on joutunut varsin huonoon kun- kan määrärahan Sieppijärve'flr-Pasma-
7978: toon, koska se jo alun perin oli heikosti ra- järve'f!r-Lohinivan maantien korjaus-
7979: kennettu. Liikennöiminen tiellä onkin kohta töiden aloittamiseksi.
7980: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
7981:
7982: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
7983: Eino Tainio. Toivo Friman.
7984: 897
7985:
7986: IV,276. - Rah.al. N: o 181.
7987:
7988:
7989:
7990:
7991: Lehmonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta väki-
7992: lannoitteiden ja maatalouskalkin hankkimisesta m.'heutu-
7993: neiden kustannusten vähentämiseen pienUlm'lla.
7994:
7995:
7996: Eduskunnalle.
7997:
7998: Vuosittain on tulo- ja menoarvioon varattu maan kasvukunto oli heikko. Suoritetuissa
7999: määräraha maatalouden tuotantokustannus- tuhoarvioinneissa maatalousanunatin asian-
8000: ten tasoittamiseen ja tuotannon edistämiseen. tuntijat ovat todenneet; että mikäli pienvil·
8001: Näillä varoilla on pyritty tasoittamaan pien- jelmillä olisi ollut varoja väkilannoitteiden
8002: tilojen tilakoosta aiheutuvia korkeampia tuo- riittävään käyttöön, ei kuivuuden ja tuho·
8003: tantokustannuksia. .Avustukset maatalouskal- hyönteisten aiheuttama kato olisi päässyt
8004: kin ja väkilannoitteiden hankkimiseksi ovat muodostumaan niin suureksi kuin se nyt
8005: lisänneet niiden käyttöä ja parantaneet pien- muodostui. Mielestäm:tne olisikin määrärahaa
8006: viljelmien satoa ja siten lisänneet pienvilje- lisättävä aikaisemman suuruiseksi ja siten
8007: lijöiden tuloja. tuettava vaikeuksissa olevien pienviljelmien
8008: Pienviljelijäin taloudelliset vaikeudet ja tuotantoa.
8009: siitä johtuva ostovoiman heikkous eivät anna Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8010: viljelijöille mahdollisuutta omatoimisesti ra-
8011: hoittaa väkilannoitteiden ostoa siinä laajuu- että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1960
8012: dessa kuin aikaisemmin. Kun valtion tuki- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu·
8013: toimenpiteet ovat samanaikaisesti pienenty- vun 17 momentiUe lisäyksenä
8014: neet, on väkilantojen käytön vähentyminen 1 000 000 000 markkaa käytettäväksi
8015: heikentänyt pientilojen tuottoa, ja kuluneena väkilannoitteiden ja maatalouskalkin
8016: kesänäkin kuivuus ja kirvatuhot aiheuttivat hankkimisesta aiheutuvien kustannus-
8017: täydellisen kadon vain niillä alueilla, missä ten alentamiseen pientiloilla.
8018: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
8019:
8020: Siiri Lehmonen. Yrjö Murto. Eino Tainio.
8021: Niilo Nieminen. Kauko Tamminen. Veikko Rytkönen.
8022: Kaino Haapanen. Pauli Puhakka. Toivo Friman.
8023: Judit Nederström-Lunden. Aleksi Kiviaho. Aarne Pulkkinen.
8024: Irma Torvi. Toivo Asvik. Juho Mäkelä.
8025: Matti Koivunen. Pentti Liedes. Toivo Niiranen.
8026: Martti Linna.
8027: 898
8028:
8029: IV,277. - Rah.al. N:o 182.
8030:
8031:
8032:
8033:
8034: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
8035: hankintalain ja maankäyttöla~'n toimeenpanon yh"tleydessä
8036: rakennettavia yleisiä teitä varten.
8037:
8038:
8039: Ed uskun nalle.
8040:
8041: Eri puolilla maata on maanhankintalain olisi siis keskeneräisten yleisten asutusalue-
8042: ja maankäyttölain toimeenpanon yhteydessä teiden rakennustöiden loppuunsuorittaminen
8043: muodostuneilla asutusalueilla yleiselle liiken- koko maassa kiireellisesti toimeenpantava.
8044: teelle ja tavarakuljetukselle tärkeitä suunni- Asutustoiminnan jatkuvuuden ansiosta muo-
8045: teltuja ja jo aloitettuja yleisten teiden ra- dostetaan lisäksi runsaasti uusia asutus-
8046: kennustöitä keskeneräisinä. Teiden rakennus- alueita, joille yleisten teiden rakentaminen
8047: töiden keskeyttämisen syynä on jokaisessa tulee jatkuvasti olemaan välttämätöntä.
8048: tapauksessa ollut tarvittavien varojen puute. Uusien asutusalueiden yleisten teiden ra-
8049: Asutusalueiden yleisten teiden rakentamiseen kentaminen turvaa aina alueellaan myös työl-
8050: vuosittain liian pieninä myönnetyt määrä- lisyyttä, joten edellä esitettyyn viitaten ehdo-
8051: rahat ovat tarpeettomasti pitkittäneet teiden tamme,
8052: käyttöönottoa. Keskeneräiset tiet ovat useassa
8053: tapauksessa jo rakennetuiltakin osiltaan rap- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8054: peutuneet siinä määrin, että ne joutuvat tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
8055: uudelleen kunnostettaviksi ja näin on vuosit- 17 momentille lisäyksenä 25 000 000
8056: tain aiheutunut käyttämättämistä keskeneräi- markkaa maanhankintalain ja maan-
8057: sistä teistä suuri kansantaloudellinen tappio. käyttölain toimeenpanon yhteydessä
8058: Kaikki hyötynäkökohdat huomioon ottaen rakennettavia yleisiä teitä varten.
8059: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8060:
8061: Siiri Lehmonen. Aarne Pulkkinen. Pauli Puhakka.
8062: Pentti Liedes. Toivo Niiranen. Nestori Nurminen.
8063: Niilo Nieminen. Veikko Rytkönen. Inkeri Virtanen.
8064: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Martti Linna.
8065: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen.
8066: 899
8067:
8068: IV,278. - Rah.al. N:o 183.
8069:
8070:
8071:
8072:
8073: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren viras-
8074: totalon rakennustöiden aloittamiseksi.
8075:
8076:
8077: E d u s k u n n a 11 e.
8078:
8079: Vuoden 1960 tulo- ja menoarviossa ei ole hankkeeseen ja päättäneet lahjoittaa tarvit-
8080: osoitettu määrärahaa Viitasaaren virastota- tavan tontin virastotaloa varten jo sitä var-
8081: lon rakentamista varten, vaikka valtion vi- ten ostetulle ja määritellylle keskeiselle pai-
8082: rastotalohanke Viitasaarelle on ollut jo useita kalle. Rakennustoiminnan viivästyminen ai-
8083: vuosia vireillä ja sen toteuttaminen olisi jo heuttaa vuosittain velkaiselle kunnantalou-
8084: kiireellinen toimenpide. Valtion virastot ja delle huomattavia korkotappioita turhanai-
8085: toimipaikat ovat nykyisin sijoitetut hyvin kaisesti. Kunnan alueella vallinneen vaikean
8086: hajanaisesti eri puolille kirkonkylää ja muu- työttömyyden vuoksi olisi ensisijaisen tär-
8087: toinkin toimivat ahtaissa ja puutteellisissa keätä saada rakennustoimintaa aikaan pitä-
8088: oloissa. Posti ja lennätin on sijoitettu yksi- jän keskustaan.
8089: tyiseltä vuokrattuihin ahtaisiin huoneistoti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8090: loihin, samoin verovirasto. Poliisivankilaa
8091: varten on vuokrattu huone kunnan paloase- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8092: maita ja nimismiehen kanslia toimii nimis- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
8093: miehen omakotitalon huoneistosta vuokra- 80 momentille 10 000 000 markan mää-
8094: tussa huoneessa. Puhelinkeskus-toimipaikka rärahan V iitasaaren kunnan virasto-
8095: on niinikään ahdas jatkuvasti lisääntyneen talon suunnittelu- ja rakennustöiden
8096: puhelinverkoston laajentumisen vuoksi. aloittamista varten.
8097: Viitasaaren kunnanhallitus ja valtuusto
8098: ovat jo vuosia sitten yhtyneet Virastotalo-
8099: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8100:
8101: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
8102: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
8103: Toivo Niiranen.
8104: 900
8105:
8106: IV,279. - Rah.al. N: o 184.
8107:
8108:
8109:
8110:
8111: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden kaup-
8112: palan virastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
8113:
8114:
8115: E d u s k u n n a 11 e.
8116:
8117: Suolahden kauppalassa toimivat kaikki osoittamaan virastotalon ·tontin tarvittaessa
8118: valtion virastot ahtaissa ja puutteellisissa muualtakin kauppalan alueelta.
8119: oloissa sekä huonetilojensa kunnon että Rakennustöiden kiireellistä aloittamista
8120: myöskin sijaintinsa puolesta erittäin epä- puoltaa paitsi virastotalon suuri tarve myös-
8121: edullisesti sijoitettuna ahtaisiin vuokrahuo- kin se, että Suolahden kauppala on ollut
8122: neisiin kauppalan laitapuolella. Poliisilai- jatkuvasti Keski-Suomen alityöllisin kunta
8123: toksella on vanha, lähiaikoina purettavaksi siten, että mm. työttömyyskortistoja ei ole
8124: määrätty pieni puurakennus ja erillään voitu vuosina 1955-56-57 sulkea edes kesä-
8125: tästä toimii nimismiehen kanslia nimismiehen kuukausina. Lähimpien vuosien näköalat
8126: omakotitalon kellarissa. V eropiirin verotoi- työllisyyden kannalta muodostuvat yhtä vai-
8127: mistolle on kauppala joutunut luovuttamaan keiksi. Erityisen ankarasti työttömyys on
8128: puolet kauppalan kunnallisten virastojen kohdistunut rakennustyöläisiin, joita paikka-
8129: käyttötiloista ja tämä toimenpide on kat- kunnalla on runsaasti ja joilla ei lähiseuduil-
8130: sottava hyvin tilapäiseksi ratkaisuksi vero- lakaan oman kunnan ulkopuolella ole ollut
8131: viraston huoneistokysymyksessä, sillä kaup- ammattiaan vastaavaa työtä.
8132: palan oman kunnallisen hallinnon hoito vaa- Virastotalon rakentaminen toisi paikka-
8133: tisi jo nyt kaikki sen käytettävissä olevat kunnan asukkaille edes osittaisen työllisyys-
8134: huonetilat kauppalan omaan käyttöön. Kun ratkaisun ja osittain korjaisi myös sitä lai-
8135: sopivaa huonetilaa ei mistään muualta ole minlyöntiä, jolla Suolahden kauppala on
8136: ollut saatavissa eikä sellaista ole näköpiirissä aikaisemmassa valtion huonerakennustoimin-
8137: tulevaisuuttakaan varten, joutuu kauppalan nassa jätetty kokonaan huomioimatta. Kii-
8138: kunnallinen toiminta kärsimään valtion vero- reellisesti suoritettavien suunnittelu- ja ra-
8139: viraston sijoittumisesta sen kunnallista toi- kennustöiden aloittamiseen olisi osoitettava
8140: mintaa varten varattuihin huoneistoihin. 10 000 000 markkaa ja jos työttömyystilanne
8141: Näin ollen olisi paikkakunnalle kiireelli- tulee kauppalassa erittäin vaikeaksi, olisi
8142: sesti rakennettava valtion virastotalo, johon tarkoitusta varten käytettävä työttömyys-
8143: sijoitettaisiin posti- ja lennätinlaitos, poliisi- määrärahoja.
8144: laitos, nimismiehen kanslia, veropiirin vero- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8145: toimisto tarpeellisine virka-asuntoineen sekä
8146: mahdollisesti muitakin toimistotiloja tarvitse- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8147: via virastoja. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
8148: Virastotalon tonttikysymys ei Suolahden 80 momentille lisäyksenä 10 000 000
8149: kauppalan kohdalla tuota vaikeuksia, sillä markan määrärahan Suolahden kaup-
8150: valtio omistaa rautatieaseman vieressä tarkoi- palan virastotalon suunnittelu- ja m-
8151: tukseen erittäin sopivan tontin, minkä lisäksi kennustöiden aloittamista varten.
8152: kauppala on ilmoittanut olevansa valmis
8153: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8154:
8155: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
8156: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
8157: Toivo Niiranen.
8158: 901
8159:
8160: IV,280. - Rah.al. N: o 185.
8161:
8162:
8163:
8164:
8165: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemppalan-Ha-
8166: nislahden kunnantien ja Viitasaaren-Kuopion runkotien
8167: välisen yhdystien rakennustöiden aloittamiseksi.
8168:
8169:
8170: E d u s k u n n a 11 e.
8171:
8172: Viitasaaren kunnan alueella Viitasaaren- olleet halukkaita metsänostoihin vaikeiden
8173: Kuopion runkotien ja Kemppalan-Hanis- kuljetusolojen vuoksi ja talvikuljetukseen
8174: lahden kunnantien välille on jo näiden tei- myydyn puutavaran kantohinta on jatku-
8175: den rakennustoimen aloittamisvaiheessa suun- vasti pysynyt alhaisena pitkien kuljetus-
8176: niteltu rakennettavaksi yhdystie, joka yhdis- matkakustannusten vuoksi. Lisäksi meijeri-
8177: täisi Suovanniemen Harrislahden kyläkuntien ja kauppa-ajo on ollut jatkuvasti lisäkustan-
8178: asukkaiden liikenteen ja tavarakuljetuksen nuksia paikkakunnan asukkaille tuottavaa.
8179: Viitasaaren-Kuopion maantiehen ilman ny- Vuosittainen työttömyys paikkakunnalla
8180: kyistä vaikeata ja liikennettä hidastuttavaa puoltaa myöskin tien rakentamisen kiireelli-
8181: Kemppalansalmen lossia. Suunniteltu yh- syyttä.
8182: dystie tekisi myöskin mahdolliseksi puutava- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8183: ran autokuljetuksen kesäaikanakin lähim-
8184: mälle rautatieasemalle Keitelepohjaan, jota että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8185: kesäkuljetusta ei nykyisin pienikokoisen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
8186: Kemppalansalmen käsilossiliikenteen aikana kan määrärahan Kemppalan-H anis-
8187: voi harjoittaa. Tien välittömässä hyötyvaiku- lahden kunnantien ja Viitasaaren-
8188: tuksessa on pienviljelijäväestöä, jonka toi- Kuopion runkotien välisen yhdystien
8189: meentuloa on jatkuvasti vaikeuttanut yhdys- suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
8190: tien puuttuminen. Puutavarayhtiöt eivät ole tamista varten.
8191: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8192:
8193: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
8194: Veikko Rytkönen. Matti Koivunen. Toivo Niiranen.
8195: Pauli Puhakka.
8196:
8197:
8198:
8199:
8200: 24 E 587/59
8201: 902
8202:
8203: IV,281. - Rah.al. N: o 186.
8204:
8205:
8206:
8207:
8208: Lehmonen ym.: Määräraha,' osoittamisesta Pyöreäsuo'"' ja
8209: Keitelee'"' välise'"' tie'"' raken,ustöide'"' a.loittamiseksi.
8210:
8211:
8212: Eduskunnalle.
8213:
8214: Viitasaaren kunta on eräs maamme tie- Suunnitellusta tiestä tulisi olemaan ensi-
8215: rakennustoiminnan alalla vaikeimmin hoidet- sijaista hyötyä 37 :llä pienviljelystilalla, josta
8216: tavia kuntia siksi, että lukuisat suuret jär- hyödystä ensisijalla pienviljelijäin elinkei-
8217: vet pirstoavat pitäjän vaikeasti rakennetta- nonharjoittamiselle välttämätön meijeriajo,
8218: viin tiealueisiin, mikä taas on jatkuvasti mutta myöskin hyvin suuressa määrin metsä-
8219: aiheuttanut sekä yksityisille asukkaille että ajo.
8220: myöskin kunnalle suuria teiden rakentamis- Suunniteltu tie tekisi mahdolliseksi liiken-
8221: ja kunnossapitokustannuksia. Näistä syistä teen Pyöreäsuon asutusalueen-Keiteleen
8222: johtuen kunnan alueella on vielä kokonaisia kirkonkylän välillä ja edelleen siitä Pihti-
8223: kyläkuntia, joille ei ole nykyisiä liikenne- putaalle, jossa on lähin rautatieasema. Tietä
8224: kelpoisuusvaatimuksia vastaavia teitä. tulisivat käyttämään matkustajalinjat ja
8225: Koliman kylässä sijaitsevalla Pyöreäsuon puutavarakuljetus tulisi kokonaan ohjautu-
8226: -Pirttimäen välisellä alueella ei ole min- maan tätä tietä myöten Pihtiputaan rautatie-
8227: käänlaisia teitä. Pirttimäen ja Kota-ahon asemalle. Tielle on rakennettava Mustan-
8228: välillä on asukkaiden rakentama huonokun- puron yli kulkeva arkkusilta, joka nostaa
8229: toinen ja erittäin mutkainen autotie. Kota- rakennuskustannuksia hyvin huomattavasti
8230: ahon ja Keiteleen kunnan alueella olevan ja vähävaraiset paikalliset asukkaat eivät voi
8231: Pahkamäen välillä on niinikään asukkaiden koskaan omatoimisesti niin suuria kustannuk-
8232: omatoimisesti kunnossapitämä aika ajoittain sia tuovaan hankkeeseen ryhtyä.
8233: vuodesta autoajokunnossa oleva tie. Tälle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8234: alueelle on suunniteltu ja hyväksytty
8235: Pyöreäsuon-Keiteleen rajan tiesuunnitelma, että Edusku.,ta ottaisi vuoden 1960
8236: jonka tien kokonaispituus tulisi olemaan tulo- ja menoarviom 10 000 000 mar-
8237: 5 km, tien kokonaiskustannusarvion ollessa kan määrärahan Pyöreäsuon ja Keite-
8238: 12 250 000 markkaa. leen rajan välise'"' tien rakennustoi-
8239: minnan aloittamiseksi.
8240: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8241:
8242: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
8243: Veikko Rytkönen. Matti Koivunen. Toivo Niiranen.
8244: 903
8245:
8246: IV,282. - Rah.al. N: o 187.
8247:
8248: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesi'a 'Mispuolisen ylitar-
8249: kastajan palkkaamiseen kulkulaitosten ja yleisten töiden
8250: ministeriöön hoitamaan naistyöttömyydestä johtuvia kysy-
8251: myksiä.
8252:
8253: E d u s k u n n a 11 e.
8254: Viime aikoina olemme joutuneet toteamaan, varmaan paikallaan ja nam voitaisiin työt-
8255: että työttömyys on muodostunut jokatalvi- tömyysaikaa onnistuneesti käyttää hyväksi.
8256: seksi ilmiöksi ja on se jatkunut yli kesänkin. Kun kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
8257: Kun tulevanakin talvena työttömyys näyttää nisteriössä on ollut suuria vaikeuksia työ-
8258: toistuvan, olisi kysymykseen kiinnitettävä va- suunnitelmien luomisessa naistyöläisille, olisi
8259: kavaa huomiota, ja pyrittävä käyttämään valtiovallan harkittava naispuolisen ylitarkas-
8260: kaikki keinot sen estämiseksi. Jatkuvan ja tajan paikkaamista ministeriöön hoitamaan
8261: suuren työttömyyden aikana kaivataan luon- kurssitoimintaa ja työsuunnitelmia työttö-
8262: nollisesti tehokkaita työhönsijoittamis- ja jär- mille naisille. Tätä työsuunnittelua vaatisi jo
8263: jestelytoimenpiteitä sekä suunnitelmia ja viime taivien suuri ja kauan kestänyt työt-
8264: näitä olisi laadittava riittävän ajoissa. tömyystilanne naisten kohdalta, joka saattaa
8265: Valtioneuvoston kertomuksissa työllisyys- toistua tulevinakin talvina. Naisylitarkastaja
8266: lain soveltamisesta v. 1957/58 tuotiin esille voisi pitää kiinteätä yhteyttä suuriin nais-
8267: eduskunnassa, että nais- ja nuorisotyöttömien valtaisiin teollisuuslaitoksiimme ja yhteistoi-
8268: sijoitus työhön kohtaa suuria vaikeuksia. Tä- minnassa niiden sekä työläisten ammatillisten
8269: hän vaikuttaa se, että vain pieni osa, n. 4 %, järjestöjen kanssa hoitaa erilaatuisia naisten
8270: on ollut ammattitaitoista tai suorittanut joi- ammattikursseja sekä naistyövoiman sijoi-
8271: takin ammattikursseja, suuren joukon ollessa tusta ja tarkastusta. Tällaisella yhteistyöllä
8272: ilman minkäänlaista ammattikoulutusta. He- ja yhteydenpidolla teollisuuden ym. työalo-
8273: rättää huomiota, että vaikka virallisten tilas- jen kanssa voitaisiin luoda päteviä ja tarkoi-
8274: tojen mukaan n. 40 % naistyöläisistä työs- tuksenmukaisia työ- ja ammattikurssisuunni-
8275: kentelee työelämän palveluksessa normaali- telmia naistyöttömiä varten, sekä tutkia ja
8276: sesti, niin vaikean työttömyyden tullen sano- todeta, minkä alan ammattikurssit johtavat
8277: vat asiantuntijat, että nykyinen järjestelmä parempiin tuloksiin. Näitä kokemuksia hy-
8278: on niin puutteellinen, että siinä on vaikea väksi käyttäen voitaisiin kehittää ja ohjata
8279: löytää työsuunnitelmia naistyöläisiä varten. koko nykyistä naistyöläisten työttömyys-,
8280: Kuitenkin naistyöttömyyteen koko laajuudes- ammattikurssi-, tarkastus- ja työhönsijoitus-
8281: saan olisi kiinnitettävä vakavaa huomiota, kysymyksiä.
8282: koska siinä sopivilla ratkaisuilla on huomat- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
8283: tava vaikutus koko maamme talous- ja elin- tamme,
8284: keinoelämän kehityksessä. Työtupatoiminta
8285: on jo elänyt aikansa, ja nyt tarvitaan pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8286: jon tehokkaampia keinoja naistyöttömyyden tulo- ja menoarvioon 1150 000 markan
8287: torjunnassa. Ammattikoulutuksen yhdistä- määrärahan naispuolisen ylitarkasta-
8288: minen tarkoituksenmukaisesti naisten kurssi- jan palkkaamiseksi kulkulaitosten ja
8289: toimintaan ja uusien täydennysk:urssien jär- yleisten töiden ministeriöön hoitamaan
8290: jestäminen esim. entiseen ammattiin; jo 40 naistyöttömien työttömyys-, ammatti-
8291: vuotta täyttäneille naisiHe, joita työnantajat kurssi-, tarkastus- ja työhönsijoitus-
8292: hylkivät ja erottavat, olisi saatava kursseja kysymyksiä.
8293: kokonaan uutta ammattia varten, joka olisi
8294: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8295:
8296: Lempi Lehto. Meeri Kalavainen. Viljo A. Virtanen.
8297: Sylvi Siltanen. Rafael Paasio. Kaarlo Pitsinki.
8298: Veikko Helle. Georg Eriksson. Varma K. Turunen.
8299: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Kalle Matilainen.
8300: 904
8301:
8302: IV,283. - Rah.al. N: o 188.
8303:
8304:
8305:
8306:
8307: Lehto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perheen-
8308: asuntoavust-uksia varten.
8309:
8310:
8311: Eduskunnalle.
8312:
8313: Maamme kaupungeissa ja suuremmissa ratalojen valmistuessa, olisi määrärahaa ko-
8314: asuntokeskuksissa on jo vuosikymmenet esiin- rotettava, ainakin 30 milj. markalla, jotta se
8315: tynyt asuntopulaa. Uusien asuntotalojen ra- saataisiin riittäväksi. Vähävaraisia lapsiper·
8316: kentaminen tulee tavattoman kall.iiksi ja näin heitä olisi tuettava tilavamman ja tarkoituk·
8317: ollen asumiskustannukset niin suuriksi, että sen mukaisemman asunnon saamisessa, jotta
8318: vähävaraiset lapsiperheet eivät voi hakeutua he voivat ilman epävarmuutta muuttaa
8319: nykyaikaisiin aravahuoneustoihin, vaan saa- uuteen asuntoon.
8320: vat useinkin tyytyä asumaan ahtaissa pie- Viittaamme vielä Ruotsin korkeaan elin-
8321: nissä vanhoissa taloissa olevissa huoneus- tasoon ja alhaisempaan vuokratasoon kuin
8322: toissa. meillä on ja siellä jaetaan kuitenkin perheen-
8323: Perheenasuntoavustusten tarkoituksena on asuntoavustuksia vuosittain 160 000 lapsi-
8324: taata vähävaraisilla lapsiperheille edes jon- perheelle, kun meidän kohdalta avustusta
8325: kinlaiset mahdollisuudet asua perheasun- nauttivien perheiden luku jää alle 1 300 per-
8326: noiksi suunnitelluissa huoneustoissa. Kun heen.
8327: perheenasuntoavustus suoritetaan osana vuok- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
8328: rasta, voidaan myös olla varmoja siitä, että dotamme,
8329: tämä valtion antama taloudellinen tuki koi-
8330: tuu vain todellisessa tarpeessa olevien hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8331: väksi. Talousarviossa oleva määräraha on tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII
8332: vain kovin niukka ja riittämätön, joten sitä luvun 10 momentille lisäyksenä
8333: olisi saatava korotetuksi. Kun avustettavien 30 000 000 markkaa perheenasunto-
8334: perheiden luku on lisääntynyt ja aivan lähi- avustuksia varten.
8335: aikana edelleenkin kasvaa uusien aravavuok-
8336: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8337:
8338: Lempi Lehto. Vilho Väyrynen.
8339: Sylvi Siltanen. Kaarlo Pitsinki.
8340: 0. Lindblom. Vanna K. Turunen.
8341: Veikko Helle. Kalle Matilainen.
8342: 905
8343:
8344: IV,284. - Rah.al. N: o 189.
8345:
8346:
8347:
8348:
8349: Lehto ym.. : Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottami-
8350: seksi.
8351:
8352:
8353: E d u s k u n n a 11 e.
8354:
8355: Lokakuusta 1951 lähtien on lapsilisän suu- jälkeen tapahtunut elinkustannusten kohoa-
8356: ruus ollut 1 200 markkaa kuukaudessa. Lap- minen edellyttäisi. Ettei tämän sosiaalisen
8357: B~lisän suuruus ei ole siis seurannut elinkus- tukemismuodon merkitys enempää vähentyisi
8358: tannusten kohoamista, vaan jäänyt siitä mel- ja että edes jossakin määrin saataisiin pa-
8359: koisesti jälkeen. Kun palkkatasossa tapahtu- rannusta lapsiperheiden heikentyneeseen ase-
8360: nut kohoaminen ei ole kyennyt peittämään maan, pitäisi lapsilisää korottaa vähintään
8361: elinkustannusten nousua, ovat varsinkin vä- sadalla markalla kuukaudessa.
8362: hävaraiset lapsiperheet joutuneet huonoon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8363: asemaan. Monissa tapauksissa on jouduttu nioittavasti,
8364: tinkimään jopa lasten ruoka- ja vaatetusme-
8365: noissakin, millä seikalla luonnollisesti on hai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8366: tallinen vaikutus lasten terveyteen ja kehit- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu-
8367: tymiseen. vun 15 momentille lisäyksenä 1.7 m~'l
8368: V aitiotalouden tila ei tällä hetkellä ilmei- jardia markkaa lapsilisien korottami-
8369: sestikään salrli lapsilisienkään kohdalla niin seksi.
8370: tuntuvaa korotusta kuin mitä vuoden 1951
8371: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
8372:
8373: Lempi Lehto. V. E. Svinhufvud. K. F. Haapasalo.
8374: Lyyli Aalto. Kustaa Alanko. Sylvi Siltanen.
8375: 'Veikko Helle.
8376: 906
8377:
8378: IV,285. - Ra.h.al. N: o 190.
8379:
8380:
8381:
8382:
8383: Lehto ym.: Määrärakaln osoittamisesta kaluston ja hoitoväli-
8384: neistön hankkimista varten sokeain hieroma- ja fysikaali-
8385: siin hoitolaitoksiin.
8386:
8387:
8388: E d u s k u n n a ll e.
8389:
8390: Valtion otettua vuoden 1955 tulo- ja me- hinnoissa kiristyneen kilpailun vuoksi on
8391: noarvioon Sokeain Keskusliitto r.y: lle mil- laskusuunta edelleen vallitsevana. Tästä
8392: joonanviidensadantuhannen (1500 000) mar- johtuu, että jo ennestäänkin vaikeissa oloissa
8393: kan suuruisen ja vuoden 1958 tulo- ja meno- työskentelevien sokeain käsityöläisten elin-
8394: arvioon kahdenmiljoonan (2 000 000) mar- taso on painumassa aivan äärimmäiselle
8395: kan suuruisen kertakaikkisen avustuksen kestorajalle. Yhtenä tähän vaikuttavana seik-
8396: perustettaviin sokeain hieroma- ja fysikaali- kana on myös se, että näkevien ammatin-
8397: siin hoitolaitoksiin tarvittavan kaluston ja harjoittajien on aina mahdollisuus tuotan-
8398: hoitovälineistön hankkimista varten, on mai- nossaan hyväksi käyttää uusia erilaisia työtä
8399: nittujen avustusten turvin järjestetty V ar- nopeuttavia ja helpottavia koneita ja apu-
8400: kauden kauppalaan, Oulun, Joensuun ja välineitä siinä, missä sokean on suoritettava
8401: Turun kaupunkeihin perustettuihin hoito- työnsä puhtaana käsityönä. Toinen vai-
8402: laitoksiin kalustot ja hoitovälineet. Tämän kuttava tekijä sokeain toimeentulon vai-
8403: toimenpiteen kautta on mainittuihin hoito- keutumiseen on löydettävissä nykyisin tois-
8404: laitoksiin voitu sijoittaa toistakymmentä tuvista työttömyyskausista, jotka ·erityisen
8405: ammattikoulutuksen saanutta hierojaa työs- raskaana ovat kohdistuneet maamme kaik-
8406: kentelemään oppimaliaan ammattialalla. kiin invaliideihin ja yleensä osa- eli vajaa-
8407: Maamme yli 4 000 eri syistä näkönsä me- työkykyisiin. Mitä vaikeampivammaisesta
8408: nettäneestä henkilöstä kamppailee valtaosa on ollut kysymys, sitä vaikeampaa on asian-
8409: sisukasta taistelua itsensä ja perheensä toi- omaisen ollut päästä tuottavaan työhön.
8410: meentulon hankkimiseksi näönmenetyksen Tämä koskee varsinkin 100 %:in sokeita.
8411: työkykyyn ja ammatinvalintaan tuomista Tilanteen helpottamiseksi on maahamme in-
8412: vaikeuksista huolimatta sekä koneellisen teol- valiidihuoltolain nojalla perustettu työhön-
8413: lisuuden samoja tuotteita valmistavien näke- sijoitustoimistoja, joista yksi sellainen myös
8414: vien ammatinharjoittajien taholta tulevan sokeita ja näkövikaisia varten. Näin tehos-
8415: yhä kiristyvän kilpailun puristuksessa. tettu työnvälitystoiminta ei ole kuitenkaan
8416: Tämän vuoksi Sokeain Keskusliitto r.y. voinut ratkaisevasti helpottaa sokeain peräti
8417: maamme siviilisokeain keskusjärjestönä ja vaikeaa asemaa, vaan heidän työllisyytensä
8418: etujen valvojana syvästi huolestuneena on turvaaminen on jatkuvasti jäänyt heidän
8419: seurannut viimeaikaisia tapahtumia ja nii- omatoimisuutensa ja omien järjestöjensä,
8420: den vaikutusta työtätekevien sokeain toi- ennen kaikkea Sokeain Keskusliitto r.y:n
8421: meentulomahdollisuuksiin. Näistä varsinkin toiminnan varaan.
8422: pari vuotta sitten suoritettu devalvointi var- Tämän vallitsevan paineen poistamiseksi
8423: sin raskaana koski valtaosaa maamme työtä- sokeain käsityöaloilta, pitäisimme välttämät-
8424: tekevistä sokeista, sillä n. 90 % heidän tömänä ja täysin tarkoituksenmukaisena,
8425: työssään käyttämistä raaka-aineista, jotka että ainakin kaikki ammattikoulutuksen saa-
8426: tuotetaan ulkomailta, ovat tämän toimen- neet sokeat hierojat saataisiin vähitellen ve-
8427: piteen kautta kohonneet hinnaltaan, kun detyksi pois käsityöaloilta ja sijoitetuiksi
8428: sensijaan heidän valmistamiensa tuotteiden omalle ammattialalleen, koska siten helpotet-
8429: IV,285. - Lehto ym. 907
8430:
8431: taisiin e.m. yksin käsityöllä itseään elättä- Kaiken edellä esitetyn johdosta ja huo-
8432: vien sokeain toimeentulomahdollisuuksia. mioonottaen ne varsin synkät näkymät, joita
8433: Varattoman sokean hierojan on kuitenkin maamme sokeilla käsityöläisillä ja hierojilla
8434: vaikea aina saada hierontatyölleen sopivaa on edessään ja jotka alulle päässeen työttö-
8435: huoneustoa ja vielä vaikeampi siihen tarpeel- myyden kasvaessa vielä tulevana talvi- ja
8436: lista kalustoa ja välttämätöntä erikoisväli- kevätkautena ehken lisääntyvät, kunnioittaen
8437: neistöä, joten hieromalaitokseen hankittu esitämme,
8438: kalusto ja välineistö tässä tapauksessa voisi
8439: palvella useamman sokean hierojan tarvetta että Eduskunta ottaisi tulo- ja me-
8440: ja tulisi näinollen halvemmaksi kuin tar- noarvioon vuodelle 1960 Sokeain Kes-
8441: peellisen kaluston ja välineistön hankkiminen kusliitto r.y:lle 2 500 000 markan suu-
8442: kunkin yksityisen hierojan tarvetta varten ruisen kertakaikkisen avustuksen so-
8443: erikseen, varsinkin kun maamme lääkärit keain hieroma- ja fysikaalisiin hoito-
8444: varsin useissa tapauksissa määräävät erilais- laitoksiin tarvittavan kaluston ja hoi-
8445: ten fysikaalisten kojeiden käyttöä erilaisia tovälineistön hankkimista varten.
8446: sairauksia hoidettaessa.
8447: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
8448:
8449: Lempi Lehto. Eetu Karjalainen.
8450: Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
8451: 0. Lindblom. K. F. Haapasalo.
8452: Väinö Leskinen. Kalle Matilainen.
8453: 908
8454:
8455: IV,286. - Rab.al. N:o 191.
8456:
8457:
8458:
8459:
8460: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
8461: kesäopiskelukaut1ia varten.
8462:
8463:
8464: E d u s k u n n a 11 e.
8465:
8466: Oulun kesäyliopistotoimintaa varten on va- myöskin määrärahan lisäystä, jotta kesäopis-
8467: rattu aikaisempina vuosina 1 500 000 mark- kelu enentyville oppilasmäärille kävisi mah-
8468: kaa vuosittain. Toiminnan laajuus on kuiten- dolliseksi.
8469: kin edellyttänyt tämän lisäksi huomattavaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8470: paikallista rahoitusta. Kesäyliopistossa opis- nioittaen,
8471: kelu on viime vuosien aikana kasvamistaan
8472: kasvanut. Kun Oulun kesäyliopistotoiminta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8473: on liitetty vuoden 1959 menoarviossa Oulun tulo- ja menoarvioon 900 000 markan
8474: yliopiston toiminnaksi, josta myös perussään- määrärahan Oulun yliopiston kesäopis-
8475: nön 56 §: ssä on säännöksiä, toiminnan jatka- kelu~autta varten.
8476: minen ja edelleen kehittäminen edellyttää
8477: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
8478:
8479: Armas Leinonen. Olavi Lahtela. Arvi Turkka.
8480: Eetu Karjalainen. Eino Tainio. Jaakko Kemppainen.
8481: Aune Innala..
8482: 909
8483:
8484: IV,287. - RaJul. N:o 192.
8485:
8486:
8487:
8488:
8489: Leinonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lisäpalk-
8490: kioiden suoriffamisee'fl. karvaan asuitujen 3a syrjäseutujm
8491: kuntien opettajille.
8492:
8493:
8494: Eduskunnalle.
8495:
8496: Kansakoululaitoksen kustannuslain 15 § :ssä settavan syrjäseutulisän suuruuden ja an-
8497: oli säännös, että maan harvaanasutuilla ja taessaan joulukuun 17 päivänä 1958 päätök-
8498: syrjäseutukunnille, samoin kuin muille kun- sen niistä perusteista, joiden mukaan kansa-
8499: nille, joissa kansakoulunopettajien olosuhteet koululaitoksen viranhaltijalle suoritetaan
8500: ovat edellisiin verrattavissa, valtio suorittaa palkkaukseen syrjäseutulisää maan harvaan
8501: päteville opettajille maksettavaa lisäpalkkiota asutuilla ja syrjäseuduilla sekä muissa niihin
8502: 10-50% peruspalkasta luokituksen mukaan, verrattavissa kunnissa tai kunnan osissa sekä
8503: jonka valtioneuvosto kouluhallituksen ehdo- oikaistessaan jo seuraavan tammikuun 29 päi-
8504: tuksesta vahvistaa. Jos tässä tarkoitetut olo- vänä tätä päätöstä valtioneuvosto on muut-
8505: suhteet saman kunnan eri osissa, säädettiin tuneesta laista huolimatta nähtävästi asetuk-
8506: laissa edelieen, poikkeavat olennaisesti toisis- seen nojautuen jäänyt entiselle kannalle ja
8507: taan, voidaan lisäpalkkiota suorittaa myös katsonut, että sillä on oikeus lopullisesti mää-
8508: vain osassa kuntaa tai erisuuruisena kunnan rätä kuntien opettajille maksettavien syrjä-
8509: eri osissa. Kansakoululaki kumottiin 1. 7. seutulisien suuruus, vaikka kunnat itse suo-
8510: 1957 kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- rittavat huomattavan osan palkkauksesta.
8511: kauksesta ja eläkkeistä annetulla lailla, ja Täten on kunnilta otettu oikeus itse harkita
8512: samalla tämän viimeksi mainitun lain 6 § : n ja sovittaa kunkin koulun viranhaitijoille
8513: 2 momentiksi otettiin säännös, että maan har- maksettavan lisäpalkkion kohtuullisuus ja
8514: vaan asutuilla ja syrjäseuduilla sekä muissa tarkoituksenmukaisuus. Paikallistuntemuksen
8515: niihin verrattavissa kunnissa tai kunnan puute varmaan onkin ollut syynä siihen, että
8516: osissa voidaan valtioneuvoston vahvistamien sanotussa valtioneuvoston päätöksessä määrä-
8517: perusteiden mukaan kansakoululaitoksen vi- tyt eri paikkakuntien lisäpalkkiot keskenään
8518: ranhaltijalle, joka täyttää viran kelpoisuus- verrattuina eivät aina ole kohtuulliset. Mm.
8519: ehdot, suorittaa syrjäseutulisää 5-35 pro- Kemin maalaiskunnan kirkonkylän kansakou-
8520: senttia peruspalkasta. lun opettajille 5 %, mutta etäämpänä olevan
8521: Uudessa laissa ei enää sanota, että kyseessä- Tervolan kirkonkylän kansakoulun opettajille
8522: olevan palkkauksen suorittaa valtio, vaan on ei mitään. Vaitioneuvostolle ei näytä olleen
8523: se osa kansakoulunopettajille suoritettavaa tunnettua, ettei Tervolan kunnassa edes ole
8524: palkkausta, jonka kaiken maksaa kunta, saa- kirkonkylän kansakoulupiiriä eikä saman-
8525: den siihen valtiolta avustusta niinkuin kansa- nimistä kansakoulua. Pahinta kuitenkin on,
8526: koululaissa säädetään. Tästä myös seuraa, että virheellisen lähtökohtansa mukaan val-
8527: että palkkauslaissa oleva ,voidaan" sana kos- tioneuvosto on päättänyt, että syrjäseutulisä
8528: kee kuntaa eikä valtiota. Sen sijaan valtio- on maksettava erisuuruisena niille opettajille,
8529: neuvosto edelleen määrää ne perusteet, joi- jotka on valittu virkaan ennen elokuun 1
8530: den mukaan kunta voi suorittaa tätä syrjä- päivää 1958 kuin niille, jotka vasta myö-
8531: seutulisää. Mutta ilmeisesti vastoin lain sään- hemmin ovat saaneet viran hoidettavakseen
8532: nöstä kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- ja että aikaisemminkin nimitetyille alakansa-
8533: kauksesta ja eläkkeistä 23. 7. 1958 annetun koulunopettajille, joiden virat kansakoulu-
8534: asetuksen 7 § : ssä edellytetään, että valtio- lain säännösten mukaan muuttuvat yläkansa-
8535: neuvosto määrää kussakin tapauksessa mak- koulunopettajanviroiksi, on maksettava pie-
8536: 25 E 587/59
8537: 910 IV,287. - Syrjäseutujen opettajien lisäpaJkkio.
8538:
8539:
8540: neropää lisäpalkkiota kuin samaan aikaan tujen kansakoulutointa. Mitään säästöäkään
8541: nimitetyille muille yläkansa.koulunopettajille. hallitus ei ole tulo- ja menoarvioehdotuksen
8542: Lukuunottamatta sitä, että valtioneuvosto 10 Pl. XI luvun 18 momentin kohdalla il-
8543: siis on määrännyt asioista, joista päättämi- moittanut tästä tulevan vielä ensi vuoden
8544: nen lain mukaan olisi kuulunut kunnille, menoissa. Vaikka säästö onkin pieni, on se
8545: pääepäkohta kuitenkin on se, että puheena- silti ilmeinen. Kun hallitus varmaan on las-
8546: olevien kuntien syrjäseutulisät on kohtalok- kenut määrärahan riittävyyden sillä perus-
8547: kaassa määrässä alennettu. .Asettamalla pro- teella, että syrjäseutupalkkiot maksetaan sen
8548: senttimäärät 5-35 %:ksi kokonaispalkkauk- antaman päätöksen mukaisina, näyttää tar-
8549: sesta, kun ne aikaisemmin olivat olleet 10- peelliselta ottaa määrärahaan 5 000 000 mar-
8550: 50 % rahapalkkauksesta, eduskunta halusi kan lisäys alennettujen syrjäseutulisien ko-
8551: säilyttää uuden lain voimaan tultua syrjä- rottamiseen entiselle tasolle, jotta asia voi-
8552: seutulisät asiallisesti entisen suuruisina, mi- daan virheelliset säännökset oikaisten saattaa
8553: käli eri paikkakunnilla kulkuyhteyksien pa- lain ja eduskunnan edellyttämälle pohjalle.
8554: rantumisen johdosta tai muusta syystä muu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8555: tos ei ole kohtuullista. Kun valtioneuvosto nioittaen,
8556: on määrännyt erisuuruiset lisät vanhoille ja
8557: uusille opettajille, on se sillä selvästi osoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8558: tanut noudattaneensa. aivan uutta periaatetta. tuw- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun
8559: Se on kohtalokkaassa määrässä pienentänyt 18 momentille 5 000 000 markan lisäyk-
8560: uusilta opettajilta syrjäseutulisän, ja siten sen kansakoulunopettajien syrjäseutu-
8561: muuttanut entisen järjestelmän sellaiseksi, lisiin.
8562: mikä vahingoittaa vakavasti maan syrjäseu-
8563: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8564:
8565: Armas Leinonen. Ale Holopainen.
8566: Olavi Lähteenmäki. Eem.il Partanen.
8567: Olavi Lahtela.
8568: 911
8569:
8570: IV,288. - Ra.h.al. N: o 193.
8571:
8572:
8573:
8574:
8575: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun postitalon
8576: rakennustöiden jatkamista varten.
8577:
8578:
8579: E d u s k u n n a 11 e.
8580:
8581: Oulun postikonttori sekä lennätin ja val- kohdalla ehdotettu myönnettäväksi talojen
8582: tion puhelin ovat jo kauan toimineet erittäin hankkimiseksi posti- ja lennätintoimipaikoille
8583: ahtaissa ja epäkäytännöllisissä vuokratiloissa. koko maassa yhteensä vain 200 000 000 mark-
8584: Tilanteen parantamiseksi on Ouluun alettu kaa. Kun tämä määräraha saadun tiedon
8585: rakentaa uutta postitaloa, jonka kokonaistila- mukaan, huomioonottaen myös muut välttä-
8586: vuudeksi tulee 30 000 m3. Töiden aloittami- mättömät rakennustyöt, on täysin riittämä-
8587: seksi on posti- ja lennätinhallitus käyttänyt tön, ja kun uuden postitalon saanti Ouluun
8588: vuonna 1958 40 milj. mk ja kuluvana vuonna on kiireellinen, ehdotamme kunnioittaen,
8589: varannut tarkoitukseen 50 milj. mk. Kun
8590: koko talon rakennuskustannukset ovat yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8591: teensä 300 milj. mk tarvitaan töiden jatka- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl.
8592: miseksi vielä 210 milj. mk. Hallituksen 1 luvun 21 momentille 210 000 000
8593: esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- markkaa Oulun postitalon rakennus-
8594: delle 1960 on 19 Pl. 1 luvun 21 momentin töiden jatkamista varten.
8595: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
8596:
8597: Armas Leinonen. Yrjö Murto. Eetu Karjalainen.
8598: Arvi Turkka. Martti Linna. Jaakko Kemppainen.
8599: ~12
8600:
8601:
8602: IV,289. - Ra.h.al. N:o 194.
8603:
8604:
8605:
8606:
8607: Liedes ym.: Määräraham, osoittamisesta Maaseutuammattien
8608: kurssikeskuksen opettajien palkkaamiseen.
8609:
8610:
8611: E d u s kun n a 11 e.
8612:
8613: Haukiputaalla toimiva Maaseutuammattien jen johdosta välittömästi lisätä noin 60 oppi-
8614: kurssikeSkus on viimeisten vuosien aikana ra- lasta.
8615: kentanut noin 30 000 kuutiometrin koulu- Koska Oulun läänin alueella ilmenevä am-
8616: tilat. Kiinteille oppilinjoille ja työttömyys- mattiopetuksen heikkous olisi mahdollisim-
8617: kurssilinjoille on vuosittain pyrkinyt noin man pikaisesti poistettava, olisi mielestämme
8618: 900 oppilasta, joista kouluun on voitu sijoit- käytettävä myöskin nykyiset opetusmahdolli-
8619: taa kiinteille linjoille 150 oppilasta ja työttö- suudet mahdollisimman tehokkaasti. Sen joh-
8620: myyskurssilinjoille 200 oppilasta eli yhteensä dosta pidämme tarpeellisena lisätä varoja
8621: 350 oppilasta. Haukiputaalla toimivan maaseutuammattien
8622: Kiinteiden oppilinjojen oppilasmäärää on kurssikeskuksen neljän uuden opettajan palk-
8623: kuitenkin rajoittanut se, että koululle ei ole kaamiseen.
8624: saatu perustetuksi riittävästi opettajan toi- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
8625: mia. Tästä johtuen mm. kuluvan lukukau- dotamme,
8626: den alussa ei voitu aloittaa maaseuturakenta-
8627: jien ammattiopintolinjan 1 vuosikurssin ope- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8628: tustyötä. Auto- ja traktoriasentajien am- tulo- ja menoarvioon 3 251000 mar-
8629: mattiopintolinjalle ei myöskään voitu ottaa kan suuruisen määrärahan käytettiir
8630: kuin 30 oppilasta. Mikäli mainituilla oppi- väksi H aukiputaalla toimivan Maa-
8631: linjoille saataisiin neljän vakinaisen opetta- seutuammattien kurssikeskuksen neljän
8632: jan toimet, voitaisiin koulu- ja majoitustilo- uuden opettajan palkkaamiseen.
8633: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
8634:
8635: Pentti Liedes. Ma.rtti Linna.
8636: Yrjö Murto. Irma Torvi.
8637: 913
8638:
8639: IV,290. - Ra.h.aJ. N: o 195.
8640:
8641:
8642:
8643:
8644: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysavustuksiksi
8645: katoalueen pienviljelijäin työmahdollisuuksien turvaami-
8646: seksi.
8647:
8648:
8649: E d u s k u n n a 11 e.
8650:
8651: Kuluneen kesän luonnonolosuhteet ovat ai- louksissa tulee karjan tuotto laskemaan huo-
8652: heuttaneet suuria menetyksiä maataloudelle. mattavasti. Vastaavassa määrin heikkenevät
8653: Keski-Pohjanmaalta Lappiin saakka ulottu- myös näiden talouksien maataloudesta saarnat
8654: neet useita kertoja toistuneet kesähallat ovat tulot.
8655: turmellreet peruna- ja viljasatoa. Laajan ran- Edellä esitetyistä syistä johtuen tulisi pien-
8656: nikkoalueen viljelmillä ovat lisäksi kuivuus ja viljelijöille turvata mahdollisuus riittäviin
8657: tuhohyönteiset olleet kadon aiheuttajina, jo- ansiotöihin poistamalla työttömyyskortistoi-
8658: ten suuressa osassa maata viljelijät ovat me- hin ja -töihin pääsyä rajoittavat hallituksen
8659: nettäneet niin karjan rehun kuin ihmisillekin asettamat hehtaarirajoitukset sekä järjestä-
8660: tarkoitetun syömäviljan. Kadon johdosta on mällä katoalueelia paikallisia töitä, joihin
8661: menetetty vähintään kolmasosa sadosta, mutta pienviljelijät voisivat osallistua kotoaan kä-
8662: lukuisilla viljelmillä kato on ollut niin täy- sin. Samaan tulokseen voidaan onnistuneesti
8663: dellinen, että eloja ei ole kannattanut edes päästä järjestämällä ansiotöitä tarvitseville
8664: puida. viljelijöille mahdollisuus suorittaa valtion
8665: Katoalueen pienviljelijäin vaikeuksia lisää maksaman työttömyysavustuksen turvin
8666: hallituksen päätös viljan hinnan korottami- omalla tilallaan maan- ja metsänparannus-
8667: sesta sen johdosta, että pienviljelmille ostet- töitä.
8668: tavan rehuviljan hinta nousee samassa suh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8669: teessa mainitun korotuksen kanssa. Samoin
8670: toistuneet väkilannoitteiden hintojen korotuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8671: set ja hallituksen pyrkimykset väkirehujen tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
8672: hinnankorotukseen heikentävät pienviljelmien kan määrärahan käytettäväksi työlli-
8673: maatalouden tuottoa. syysavustuksina katoalueen, pienviljeli-
8674: Kadosta ja hintapoliittisista toimenpiteistä jäin työmahdollisuuksien turvaamiseksi
8675: johtuen onkin jouduttu sellaiseen tilantee- yleisissä töissä sekä tilakohtaisissa
8676: seen, että vähävaraisten pienviljelijäin ta- maan- ja metsänparannustöissä.
8677: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8678:
8679: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen. Georg Backlund.
8680: Niilo Nieminen. Inkeri Virtanen. Aleksi Kiviaho.
8681: Toivo Niiranen. Rainer Virtanen. Veikko Kansikas.
8682: Pauli Puhakka. Eemeli Lakka.la. Vilho Turunen.
8683: Siiri Lehmonen. Irma Rosnell. Väinö R. Virtanen.
8684: Martti Linna. Matti Meriläinen. Eino Tainio.
8685: Yrjö Murto. Matti Koivunen. Eino Roine.
8686: J. Mustonen. Toivo Asvik.
8687: 914
8688:
8689: IV,291. - Ra.h.al. N:o 196.
8690:
8691:
8692:
8693:
8694: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pistoraiteen rakenta-
8695: mista varten KeUon asemalta Virpiniem:een.
8696:
8697:
8698: E d u s k u n n a 11 e.
8699:
8700: Pohjois-Suomen teollistamisen ja talouselä- liikenneyhteyksien parantamisesta. Toisessa
8701: män kehityksen kannalta olisi erittäin tär- aloittaessa olemme jo ehdottaneet, että edus-
8702: keää saada Pohjanlahden pohjoisrannalle kunta ottaisi vuoden 1960 tulo- ja meno-
8703: uusi sellainen syväsatama, johon suurimmat- arvioon 20 milj. markan suuruisen määrä-
8704: kin Itämerelle Tanskan salmista pääsevät rahan Virpiniemeen johtavan laivaväylän
8705: laivat voisivat poiketa. Ihanteellinen paikka merkitseruistöiden aloittamiseksi. Lisäksi olisi
8706: tällaiselle satamalle on Haukiputaan kunnan Virpiniemi yhdistettävä maan rautatiever-
8707: Virpiniemessä. Osoituksena sataman kelpoi- kostoon, mikä kävisi varsin helposti päinsä
8708: suudesta mainittakoon m/t Vipusen, Suomen rakentamalla sinne pistoraide kuuden kilo-
8709: toiseksi suurimman säiliöaluksen, käynti vielä metrin päässä sijaitsevalta Kellon asemalta.
8710: osittain luonnontilassa olevassa satamassa Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8711: 10. 9. 1959, purkaen polttonesteensä Virpi- ehdotamme,
8712: niemeen rakennettuihin säiliöihin. Tämän
8713: suuruiset alukset eivät uppoamansa takia voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8714: liikennöidä jo olemassaolevia satamia Oulun tuW- ja menoarvioon 50 m~'ljoonan
8715: läheisyydessä sen enempää kuin Perämerellä- markan suuruisen määrärahan Kellon
8716: kään. asemalta H 0/Ukiputaan kunnan V irpi-
8717: Virpiniemen syväsataman edelleen kehittä- niemeen johtavan pistoraiteen raken-
8718: minen riippuu kuitenkin varsin oleellisesti nustöiden aloittamiseksi.
8719: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8720:
8721: Pentti Liedes. Irma Torvi. Armas Leinonen.
8722: Yrjö Murto. Martti Linna. Erkki Koivisto.
8723: 915
8724:
8725: IV,Z92.- Rah.al. N:o 197.
8726:
8727:
8728:
8729:
8730: Liedes ym.: MäärärtJ1um osoittamisesta Virpiniemeen johta-
8731: van laivaväylän merkitsemistöitä varten.
8732:
8733:
8734: Ed uskunnaUe.
8735:
8736: Pohjois-Suomen teollistamisen ja talouselä- aloitteessa olemme ehdottaneet, että edus-
8737: män kehityksen kannalta olisi erittäin tär- kunta ottaisi vuoden 1960 tulo- ja menO-
8738: keää, että Pohjanlahden pohjoisrannikolle arvioon 50 milj. Ill8J.'kkaa. Kellon asemalta
8739: saadaan sellainen syväsatama, johon suurim- Virpiniemeen johtavan pistoraiteen raken-
8740: matkin Itämerelle Tanskan salmista pääse- nustöiden aloittamiseksi. Lisäksi olisi Virpi-
8741: vät laivat voisivat poiketa. Ihanteellinen niemeen merkittävä väylä helpottamaan lai-
8742: paikka tällaiselle satamalle on Haukiputaan vojen kulkua.
8743: 'kunnan Virpiniemessä. Osoituksena sataman Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8744: kelpoisuudesta mainittakoon m/t Vipusen, ehdotamme,
8745: Suomen toiseksi suurimman säiliöaluksen,
8746: käynti mainitussa sata.m.assa 10. 9. 1959. Pai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8747: kalle voitaisiin helposti rakentaa gyväsatama tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
8748: myös kuivalastilaivoja varten. markkaa HO!Ukiputadhf, kunntm Virpi-
8749: Virpiniemen gyväsataman edelleen kehittä- niemessä satamatoimintaa varten tar-
8750: minen riippuu kuitenkin varsin oleellisesti vittavan laivaväylän merkitsemistöi-
8751: liikenneyhteyksien parantamisesta.. Toisessa den aloittamiseksi.
8752: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8753:
8754: Pentti Liedes. Hannes Paaso.
8755: 916
8756:
8757: IV,293. - Rah.aJ. N: o 198.
8758:
8759:
8760:
8761:
8762: Liedes ym.: MääräraluJrl, osoittamisesta Olhavanjoen perkaus-
8763: töiden aloittamiseksi.
8764:
8765:
8766: E d u s kun n a 11 e.
8767:
8768: Iin kunnassa on vuosikymmenen ajan ollut Töiden pikainen aloittaminen on myöskin
8769: vireillä Olhavanjoen perkaamista tarkoittava paikallisen työttömyystilanteen johdosta tar-
8770: hanke. Töiden aloittamisessa ei ole kuiten- peellinen. Kauan jatkuneen työttömyyden
8771: kaan päästy alulle sen johdosta, että valtion johdosta ovat kunnan alueelta loppuneet mer-
8772: elimien taholta ei ole tunnettu asiaan riittä- kittävämmä.t työkohteet ja siitä johtuen on
8773: vää mielenkiintoa. perheellisiäkin työttömiä jouduttu sijoitta-
8774: Kymmenen vuoden kuluessa on kuitenkin maan toisten kuntien siirtotyömaille. Olha-
8775: Olhavanjoen vesistöalueella suoritettu suuria vanjoen perkaustöiden aloittaminen helpot-
8776: vesiperäisten maiden viemäröimistöitä. Näi- taisi myös edellä mainittuja töihin sijoitta-
8777: den toimenpiteiden johdosta on vedenlasku misia.
8778: jokeen nopeutunut ja joen kevät- kuten kesä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8779: tulvatkin ovat käyneet 'entistä tuhoisemmiksi
8780: jokivarren viljelmille. Tämän johdosta olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8781: eduskunnan jo viimeinkin myönnettävä riit- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8782: tävä määräraha mainittujen perkaustöiden kan määrärahan Olhooanjoen perkaus-
8783: aloittamiseksi. töiden aloittamiseksi.
8784: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8785:
8786: Pentti Liedes. Martti Linna.
8787: Yrjö Murto. Irma Torvi.
8788: 917
8789:
8790: IV,294. - Jtah.a.I. N: o 199.
8791:
8792:
8793:
8794:
8795: IJiua.maa ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten suo-
8796: rittamista varten Kaskise11r-Härmä11r-.A.lapitkän rauta-
8797: tien rakentamiseksi.
8798:
8799:
8800: Eduskunnalle.
8801:
8802: Jo vuosien 1904-05 valtiopäivillä on tehty mahdollisimman myöhään talveen avoinna,
8803: anomus rautatien rakentamisesta Vaasasta on taloudellisin Kaskisten-Härmän-Alapit-
8804: Härmän kautta Lappajärvelle ja sieltä edel- kän ratasuunta. Tämä ratahanke toteutet-
8805: leen Savon radalle. Tästä ajankohdasta al- tuna yhdistäisi Pohjanmaan, Savon ja Kar-
8806: kaen on asia ollut vireillä sekä monessa muo- jalan radat ja helpottaisi painetta etelä-Suo-
8807: dossa tuotu esille. Vuonna 1927 jätettiin men satamissa.
8808: valtioneuvostolle anomus, että rataa ryhdyt- Täyttäisikö esitetty ratasuunnitelma sille
8809: täisiin rakentamaan, mikä ei kuitenkaan joh- asetettavat taloudelliset edellytykset, onko
8810: tanut tulokseen eikä myöskään vuoden 1929 sillä kannattavaisuusmahdollisuuksia ja kan-
8811: eduskunta-alote johtanut radan rakentami- santaloudellista merkitystä.
8812: seen. Sen jälkeen suoritettiin tutkimukset ja Viittaamme vain edellämainittuun Kaski-
8813: tehtiin suunnitelmat Vaasan-Härmän-Lap- sen syväsatamaan, joka on suurimman osan
8814: pajärven osalle. Mutta kaikesta huolimatta vuotta avoinna laivaliikenteeLle ja verrattain
8815: on tämän poikkiratahankkeen toteutuminen helposti voidaan pitää auki läpi vuoden.
8816: viivästynyt. Siihen ovat ehkä vaikuttaneet Rautatie palvelisi valtavaa vienti- ja tuonti-
8817: aikaisemmin poliittiset ja taloudelliset seikat liikennettä ja varsinkin Härmän-Kaskisten
8818: ja myöhemmin ratkaisevalta osaltaan sotien rataosaliikenne suurenee tavattomasti, kun
8819: aiheuttamat ym. vaikeudet. pohjoisemmat satamat jäätyvät ja koko Poh-
8820: Olosuhteet ovat sen jälkeen huomattavassa jois-Suomen liikenne suuntautuisi tälle rata-
8821: määrässä muuttuneet. Pohjois-Suomen puu- osalle.
8822: tavaran ym. kuljetusten matkan lyhentämi- Kun tarkastelee karttaa, tulee vakuuttu-
8823: seksi olisi tärkeätä, että se saataisiin myö- neeksi siitä että rata tulisi Kaskisen erin-
8824: häiseen talveen saakka avoinna pidettävään omaisen sataman ansiosta palvelemaan suurta
8825: talvisatamaan, ja silloin tulisi kysymykseen vienti- ja tuontiliikennettä. Se hwlkoisi etelä-
8826: Kaskisen luonnollinen syväsatama Kaskisen Pohjanmaan väkirikkaat viljelyspitäjät ja
8827: satama lähtökohtana, josta rata vietäisiin keski-Suomen suunnattomat metsäalueet.
8828: Seinäjoen-Vaasan radan ylittäen Ylistaron Keski-Suomen laajain vesireittien varsilta
8829: -Isonkyrön tienoilta Härmän asemalle. avautuisi tie lähimpään merisatamaan, pu-
8830: Tällä osuudella on jo valmista rataa Ylihär- humattakaan siitä mitä mahdollisuuksia avau-
8831: mästä-Härmään n. 12 km. asemarakennuk- tuisi vesivoiman käytölle ja sen kautta teol-
8832: sineen ja Lapuanjoen ylittävine siltoineen, lisuuden syntymiseen näille alueille.
8833: joita ei ole vähäksi arvioitava. Härmästä Sen lisäksi rata tulisi kulkemaan Viropelin
8834: Lappajärvelle on ratasuunta tutkittu ja pitäjässä esiintyvien laajojen kalkkialueitten
8835: suunnitelmat valmiina. Lappajärveltä rata poikki, mistä vähin kuljetuskustannuksin
8836: jatkuisi Savon radalle, joko Alapitkään tai saataisiin kalkkia Etelä-Pohjanmaan ja Sa-
8837: Siilinjärvelle vanhain suunnitelmain mukaan. von viljelysmaille. Alueilla on myöskin to-
8838: Muuttuneissa olosuhteissa, joissa huomioitai- dettu esiintyvän muitakin luonnon rik-
8839: siin Pohjois-Suomen liikenne ja sisä-Suomen kauksia.
8840: laajan rautatiettömän alueen kaukoliikenne Kuljetuskustannusten alentumisen joh-
8841: lähimpään syväsatamaan, joka voidaan pitää dosta pohjois- ja sisä-Suomesta avautuisi
8842: 26 E 587/59
8843: 918 IV,294. - Kaskisen-Ala.pitkll.n rautatie.
8844:
8845:
8846: mahdollisuuksia kannattavalle teollisuudelle aikana jo voitaisiin työLlisyystilannetta hel-
8847: ja hyvinvointia näitten laajain alueitten pottaa, puhumattakaan siitä, mitä mahdolli-
8848: väestölle. suuksia avautuisi pysyvien työtilaisuuksien
8849: Rautateiden rakentamisessa on päähuomio luomiseksi näille alueille nousevan teollisuu-
8850: kiinnitettävä siihen, että ne palvelevat kau- den mukana.
8851: koliikennettä. Tämä rata tulisi yhdistämään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8852: Pohjanmaan, Savon ja pohjois-Karjalan lä-
8853: himpään läntiseen talviliikennöitävään sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8854: maån. Osaratkaisut, jotka eivät palvele ko" tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8855: konaisuutta, eivät ole puolustettavissa. kan määrärahan tutkimusten suoritta-
8856: Kun tiedetään, että pohjois- ja sisä-Suomi miseksi rautatien rakentamisesta vä-
8857: ovat työttömyysalueita, rautatien rakentamis- lille Kaskinen-Härmä-Alapitkä.
8858: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
8859:
8860: Ma.tti Liinama.a. Veikko Savela.
8861: Aarre Marttila. Aleksi Kiviaho.
8862: 919
8863:
8864: IV,295.- Rah.aJ. N:o 200.
8865:
8866:
8867:
8868:
8869: LUjeström ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden posti- ja
8870: lennäti-nlaitoksen viran ja toimen haltijain virkapuku-
8871: avustuksia varten.
8872:
8873:
8874: E d u s k u n n a II e.
8875:
8876: Viime vuosina on posti- ja lennätinhallitus rasto, posti- ja lennätinhallitus, on laskenut,
8877: hankkinut posti- ja lennätinlaitoksen pal ve- että tilannetta voitaisiin parantaa, jos mää-
8878: luksessa oleville virkapuvun saantiin oikeute- räraha korotettaisiin 9 000 markkaan hen-
8879: tuille viran- ja toimenhaitijoille virkapuvun kilöä kohti vuodessa.
8880: eduskunnan myöntämien määrärahojen puit- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
8881: teissa. Käytännössä on kuitenkin jouduttu taen,
8882: toteamaan, ·että nykyiset virkapukumäärä-
8883: rahat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
8884: Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea se, että tulo- ja menoarvioon 18 Pl. ·V luvun
8885: näiden virkapukujen saantiin oikeutettujen 1 momentin kohdalle 15 600 markan
8886: henkilöiden työ on hyvin suuresti vaatteita määrärahan, 18 Pl. V luvun 2 mo-
8887: kuluttavaa, jonka johdosta heille tulisi hank- mentin kohdalle 13 000 markan mää-
8888: kia uusia virkapukukappaleita useammin rärahan, 18 Pl. VI luvun 1 momentin
8889: kuin tähän asti. Tähän ei kuitenkaan ole kohdalle 4 219 800 markan määrära-
8890: mahdollisuutta nykyisien määrärahojen puit- han sekä 18 Pl. VI luvun 2 momentin
8891: teissa, joka määräraha on henkilöä kohden kohdalle 3 549 900 markan määrära-
8892: laskien 7 700 mk vuodessa. han virkapukumäärärahan korottami-
8893: Ottaen huomioon sen, että nämä henkilöt seksi 7 700 markasta 9 000 markkaan
8894: joutuvat työskentelemään yleisön välittö- vuodessa virkapuvun saantiin oikeu-
8895: mässä palveluksessa, on jo vaitionkin edun tettua viran tai toimen haltijaa koh-
8896: mukaista, että asianomaiset ovat mahdolli- den.
8897: simman siististi pukeutuneita. Ammattivi-
8898: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
8899:
8900: V. Liljeström. Urho Kulovaara. Toivo Niiranen.
8901: Varma K. Turunen. Martta Salmela-Järvinen. Veikko Rytkönen.
8902: Vappu Heinonen. Kustaa Alanko. Arvo Tuominen.
8903: Toivo Hietala. Impi Lukkarinen. Mikko Hult.
8904: Eino Tainio.
8905: 920
8906:
8907: IV,296. - Ba.h.al. H: o 001.
8908:
8909:
8910:
8911:
8912: Lindblom ym.: Maäräraham. osoittamisesta mielisairaanhoita-
8913: jien työ- ja askartelulwiflajakoulutuksen aloittamiseksi.
8914:
8915:
8916: Eduskunnalle.
8917:
8918: Mielisairaanhoitajien koulutus on maas- hoitajakurssi - mielisairaanhoitajain koulu-
8919: samme edelleen pääpiirteittäin yli 30 vuotta tuskomitean esittämällä tavalla. Tämä 10
8920: tapahtuneen suunnittelun pohjalla. Kulunei- kuukautta kestävä erikoiskurssi aiheuttaa val-
8921: den vuosikymmenien aikana on kuitenlrin tiolle vain vähäisiä kustannuksia johtuen
8922: mielitautien ja niihin läheisesti liittyvien sai- siitä, että oppilaat mainittuna kurssiaikana
8923: rauksien hoidossa saavutettu erittäin huomat- suorittavat käytännön työsuorituksia täysi-
8924: tavia edistysaskelia. Tästä johtuen on pidet- hoitonsa vastineeksi.
8925: tävä välttämättömänä, että mielisairaanhoita- Kun toisaalta on todettava, että 10 kuu-
8926: jattarien ja mielisairaanhoitajien koulutusta kautta kestävä kurssi saattaa muodostua ta-
8927: ryhdytään uudistamaan ajan vaatimuksia loudellisesti raskaaksi oppilaalle, olisi valtion
8928: vastaavalla .tavalla, ottaen huomioon ne näkö- varoista myönnettävä varattomille oppilaille
8929: kohdat, joita eduskunta on esittänyt joulu- opintoavustuksia.
8930: kuun 12 päivänä 1958 lausumassaan toivo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8931: muksessa. Täten luodaan myöskin entistä
8932: suuremmat edellytykset niiden varojen tehok- että Eduskunta ottwisi vuoden 1960
8933: kaalle käytölle, joita vuosittain myönnetään tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
8934: mielisairauksien hoitamiseen. kan määrärahan mielisairaanhoitajien
8935: Tässä vaiheessa voidaan aloittaa kokonaan työ- ja askarteluhoitajakoulutuksen
8936: puuttuva erikoiskoulutus - työ- ja askartelu- aloittamiseksi.
8937: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
8938:
8939: 0. Lindblom. Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
8940: Veikko Helle. Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen.
8941: Eetu Karjalainen. Lempi Lehto. Joh. Wirtanen.
8942: Pentti Niemi. Edvard Pesonen.
8943: 921
8944:
8945: IV,297. - Rah.a.l. N:o 202.
8946:
8947:
8948:
8949:
8950: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta kulkulaitosten ja
8951: y.leisten töiden ministeriön työvoima-asiain osaston toi-
8952: mien vakinaistamiseen.
8953:
8954:
8955: Ed u s ku nn alle.
8956:
8957: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- 4 tarkastajaa, peruspalkka
8958: riön työvoima-asiain osaston henkilökuntaan 693 000 mk (25 pl.) ........ 2 772 000
8959: kuuluu kolme vakinaista viranhaltijaa (hal- 1 osastosihteeri, peruspalkka
8960: litusneuvos, ylitarkastaja ja vanhempi hal- (20 pl.) .................. . 546 600
8961: litussihteeri) sekä 37 ylimääräistä ja 28 tila- 1 kassanhoitaja, peruspalkka
8962: päistä toimenhaltijaa. Osasto on toiminut (17 pl.) .................. . 480 600
8963: jo 16 vuoden ajan. 1 kirjaaja, peruspalkka (17 pl.) 480 600
8964: Kun työvoima-asiain hallinto on nyt joulu- 2 toimistosihteeriä, peruspalkka
8965: kuun 23 päivänä 1958 annetulla lailla muo- 480 600 mk (17 pl.) ....... . 961200
8966: dostettu pysyväiseksi oltuaan sitä ennen vä- 1 kanslisti, peruspalkka (16 pl.) 460800
8967: liaikaisesti järjestetty ja ottaen huomioon, 1 pikakirjoittaja, peruspalkka
8968: että eduskunnan 17/3 1959 hyväksymän (15 pl.) .................. . 441300
8969: työnvälityslain nojalla työnvälitystoiminta 1 ylivahtimestari, peruspalkka
8970: siirtyy vuoden 1961 alusta kunnilta valtiolle (15 pl.) .................. . 441300
8971: ja työvoima-asiain osaston alaisena on kun- 1 apulaiskirjaaja, peruspalkka
8972: tien palveluksessa nykyisin olevien siirtyessä (14 pl.) .................. . 422700
8973: valtion viran- ja toimenhaltijoiksi perustet- 3 kanslia-apulaista, peruspalkka
8974: tava noin 250 uutta vakinaista ja ylimää- 387 600 mk (12 pl.) ....... . 1162 800
8975: räistä virkaa ja tointa työnvälityksen piiri- 2 toimistoapulaista, peruspalkka
8976: organisatioon, on kohtuullista ja oikeuden- 387 600 mk (12 pl.) ....... . 775 200
8977: mukaista, että myös työvoima-asiain keskus- 2 vahtimestaria, ap., peruspalkka
8978: hallinnon ylimääräiset toimet lopultakin va- 371100 mk (11 pl.) ........ 742 200
8979: kinaistetaan. Tämän vuoksi työvoima-asiain 2 kanslia-apulaista, peruspalkka
8980: osaston ylimääräiset toimet olisi muutettava 355 200 mk (10 pl.) ........ 710400
8981: allamainituiksi vakinaisiksi viroiksi ja toi- 2 puhelunvälittäjää, peruspalkka
8982: miksi. Viroista ja toimista suoritettaisiin sa- 355 200 mk (10 pl.) ....... . 710400
8983: mat palkkaedut kuin nykyisin ylimääräisillä, 19 876 800
8984: joten vakinaistamisesta ei aiheutuisi valtiolle Ikälisät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 825 900
8985: lisämenoja. Kalliinpaikanlisät . . . . . . . . . . . . 2 159 880
8986: ---------------
8987: Yhteensä 25 862 580
8988: 2 ylitarkastajaa, peruspalkka
8989: 1085100 mk (34 pl.) ...... 2 170 200 Muutettavien ylimääräisten toimien osalta
8990: 1 tilitoimenpäällikkö, perus- syntyisi vastaavasti momentin 15 Pl. IV: 2
8991: palkka (31 pl.) ........... . 921 300 kohdalla säästöä vuosipalkkioissa 18 456 900
8992: 2 tarkastajaa, peruspalkka markkaa, ikälisissä 3 677 400 markkaa, kal-
8993: 877 200 mk (30 pl.) ....... . 1 754 400 liinpaikanlisissä 1 848 210 markkaa ja 4
8994: 3 tarkastajaa, peruspalkka %:n indeksikorotuksissa 959 300 markkaa eli
8995: 799 200 mk (28 pl.) ....... . 2 397 600 yhteensä 24 941 810 markkaa.
8996: 2 tarkastajaa, peruspalkka Hallituksen esityksessä vuoden 1960 tulo-
8997: 762 600 mk (27 pl.) ....... . 1 525 200 ja menoarvioksi on yllämainituista toimista
8998: 922 IV ,297. - Kulkulal1tosmiDisteriön työvoi:m.a-asiain oeasto.
8999:
9000:
9001: ehdotettu vakinaistettaviksi: 1 ylitarkastaja työvoima-asiain osaston; edellämainitut
9002: 34 pl., 1 tarkastaja 30 pl., 1 tarkastaja ylimääräiset toimet vakinaisiksi, pe-
9003: 28 pl. ja 1 kirjaaja 17 pl. 1'Uspalkkaisiksi viroiksi ja toimiksi ja
9004: Edelläolevan perusteella ehdotamme, merkitsisi niitä varten määrärahan
9005: 25 862 580 markkaa 12 Pl. 1: 1 mo-
9006: että Eduskunta muuttaisi vuoden mentille, jolloin momentilla 15 Pl.
9007: 1960 tulo- ja menoarviossa kulkulai- IV: 2 säästyisi ylimääräisten toimien
9008: tosten ja yleisten töiden ministeriön palkkauksissa 24 941 810 markkaa.
9009: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
9010:
9011: Olavi Lindblom. Eetu Karjalainen.
9012: Anni Flinck Veikko Helle.
9013: 923
9014:
9015: IV,298. - Rah.al. N: o 203.
9016:
9017:
9018:
9019:
9020: Lindblom: Määrärahan osoittamisesta eraan maamme asun-
9021: totuotantoon kohdistuvan tutustumismatkan kustannuk-
9022: siin.
9023:
9024:
9025: Eduskunnalle.
9026:
9027: Yhdistyneitten Kansakuntien alaisen nut tulo- ja menoarvioon tarvittavaa määrä-
9028: ECE : n Housing Committeen jäsenet suo- rahaa. ·
9029: rittavat joka vuosi tutustumismatkan Euroo- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9030: pan maiden asuntotuotantoon. Vuorossa on
9031: ensi vuonna Skandinaavian maat ja tarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9032: tuksena on ollut, että komitean jäsenet vie- tulo- ja menoarvion 12 Pl. 1: 5 koh-
9033: railevat 3-4 päivän ajan Suomessa. Vierai- dalle, Aravan hallintomääräraha, li-
9034: lusta on jo sovittu ja ohjelma on viimeis- säystä 1 300 000 markkaa Yhdistyneit-
9035: telyvaiheessa. Käytännössä olevan tavan ten Kansakuntien alaisen ECE:n
9036: mukaisesti maksaa isäntämaa vieraiden mat- H ousing Committeen jäsenten vie-
9037: kat maassa:. Hallitus ei ole kuitenkaan otta- railusta · aiheutuviin kustannuksiin.
9038: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9039:
9040: Olavi Lindblom.
9041: 924
9042:
9043: IV,a99. - Ra.h.al. N: o 204.
9044:
9045:
9046:
9047:
9048: Lindblom: Määrärahan osoittamisesta Aravan toimien uudel-
9049: leenjärjestelyä varten.
9050:
9051:
9052: E d u s k u n n a 11 e.
9053:
9054: Asuntotuotantolakia (488/53) muutettaessa tetyiksi, tämän ollenkaan koskematta Aravaa,
9055: (176/59) on lakiin eduskuntakäsittelyssä olisi ainakin välttämättömimmät kyseisistä
9056: otettu säännökset kokonaan uusista lainatyy- toimista vihdoin muutettava ylimääräisiksi.
9057: peistä, osakkeen ostoa varten annettavista Tämän ylimääräistämisen olisi koskettava ai-
9058: asunto-osakelainoista ja omakotirakentajille nakin seuraavia tilapäisiä toimia: kaksi 30
9059: annettavista lisälainoista, joita asuntotuo- palkkaluokan laina-asiain esittelijää, yksi 29
9060: tantomäärärahoista voidaan vähävaraisille palkkaluokan laina-asiain esittelijä, yksi 36
9061: henkilöille myöntää 10 %:iin saakka kysy- palkkaluokan osastoarkkitehti, yksi 36 palk-
9062: myksessä olevista kustannuksista. Kun maini- kaluokan osastoinsinööri, yksi 27 palkkaluo-
9063: tuista uudenlaisista ja luonteeltaan henkilö- kan aktuaari, kolme 23 palkkaluokan tarkas-
9064: kohtaisista lainoista koituu huomattavasti tajaa, yksi 21 palkkaluakan tarkastaja, yksi
9065: lisätyötä Aravalle, on luonnollista, että Ara- 14 palkkaluokan apulaiskirjaaja ja yksi 11
9066: van henkilökuntaa, jota muutoinkin jatku- palkkaluokan toimistoapulainen. Ylimääräis-
9067: vasti lisääntyvään työmäärään nähden on täruisestä aiheutuva todellinen lisäys Aravan
9068: pidettävä riittämättömänä, täytyy lisätä. Tä- palkkausmenoihin olisi ikälisien osalta
9069: män vuoksi olisi Aravan välttämättömästi 1 391100 markkaa ja kalliinpaikanlisien muu-
9070: saatava ottaa palvelukseen kaksi tilapäistä toksen osalta 84 300 markkaa eli yhteensä
9071: 30 palkkaluokan laina-asiain esittelijää, yksi 1478 400 markkaa.
9072: tilapäinen 25 palkkaluokan osastosihteeri Aravan ylimääräisiin toimiin, joita arava-
9073: sekä kaksi tilapäistä 14 palkkaluokan toi- lakien nojalla on pidetty ja käsitelty ylimää-
9074: mistoapulaista. Laina-asiain esittelijöiden tu- räisinä ja jotka melkein kaikki ovat peräisin
9075: lee olla ylemmän ja osastosihteerin alemman Aravan perustamisajoilta, liittyy se omalaa-
9076: oikeustutkinnon suorittaneita sekä toimisto- tuisuus, ettei niitä ole yksittäisesti lueteltu
9077: apulaisten omata hyvä konekirjoitustaito. Ai- erikoismenoarviossa vaan on ne aina otettu
9078: heutuva lisäys Aravan tilapäisen henkilökun- menoarvioon yhtenä ja omana kokonaisuu-
9079: nan palkkaukseen olisi 3 605 520 markkaa. tenaan. Kun vastaisuudessa tästä puutteesta
9080: Aravan toimista on tilapäisiä 20 eli mel- kuitenkin saattaa aiheutua kysymyksenalai-
9081: kein puolet ja ovat nämä toimet valtaosal- suutta toimien luonteeseen nähden, olisi jo
9082: taan vuosilta 1955 ja 1956, eräät muutamia asian- ja johdonmukaisuussyistä Aravankin
9083: vuosia aikaisemmaltakin ajalta. Kun tilapäi- ylimääräiset toimet muiden ylimääräisten
9084: siin toimiin ei liity ikälisäetua, on tästäkin tointen tapaan otettava erikoismenoarvioon
9085: aiheutunut hankaluutta työsuhteissa erittäin- eriteltyinä. Tämä ei luonnollisesti aiheuttaisi
9086: kin koska mainittujen toimien nykyisistä hai- valtion menoissa enempää lisäystä kuin vä-
9087: tijoista useimmilla on runsaasti valtion pal- hennystäkään. Yksityiskohtaiset tiedot kysy-
9088: velusta. Kun kysymyksessä olevat tilapäiset myksessä olevista toimista saataneen erittelyä
9089: toimet ovat kaikki yhtä pysyväisluontoisia varten asianomaisesta virastosta.
9090: kuin muutkin Aravan toimet ja huomioon ot- Edellä olevan perusteella ehdotan,
9091: taen myös sen, että vanhempia tilapäisiä
9092: toimia on valtion eri hallinnonhaaroissa viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9093: aikoina saatu tuntuvassa määrin ylimääräis- tulo- ja menoarvion 12 Pl. 1: 5 kohdalle,
9094: IV,299. - Lindblom. 925
9095:
9096: A1'avan hallintomääräraha, 5 083 920 päisten toimien ylimääräistämiseksi
9097: markkaa yllätarkoitettujen eräiden sekä että Aravan kaikki ylimääräiset
9098: uusien tilapäisten toimenhaltijoiden toimet muiden valtion ylimääräisten
9099: palkkaamista varten ja myös eräiden toimien tapaan otettaisiin eriteltyinä
9100: edellä mainittujen vanhempien tila- menoarvio on.
9101: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9102:
9103: Olavi Lindblom.
9104:
9105:
9106:
9107:
9108: 27 E 587/59
9109: 926
9110:
9111: IV,SOO. - Bah.al. N: o 205.
9112:
9113:
9114:
9115:
9116: Lindblom. ym,; !(Qrotet'IJn määrärahan osoittamisesta asunto-
9117: rakennustoiminnan tutkimusmäärärahoihin.
9118:
9119:
9120: E d u s k u n n a ll e.
9121:
9122: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi luokittelupäätöksen uusimisella. Näiden kol-
9123: myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä- men tutkimuksen, joille myönnetyt määrära-
9124: rahoista 27 päivänä huhtikuuta 1951 annet- hat nousevat yhteensä 6 640 000 markkaan,
9125: tuun ~akiin (267/51) perustuen on vuosina arvioitu säästö rakentamiskustannuksissa on
9126: 1951-53 ollut kunakin vuotena valtion tulo- vähintään 3 000 miljoonaa markkaa vuodessa.
9127: ja menoarvioon merkittynä 15 miljoonan Jo tämäkin osoittaa selvästi, miten tuntuviin
9128: markan suuruinen siirtomääräraha mainit- kansantaloudellisiin säästöihin tutkimustoi-
9129: tuun tarkoitukseen. Lakia muutettiin 30 päi- minnan avulla vo~daan päästä.
9130: vänä joulukuuta 1954 annetulla lailla Edellä mainitun perusteella on todettava,
9131: (536/54) siten, että vuosina 1955-59 ote- että tutkimustoiminnan jatkaminen vieläpä
9132: taan menoarvioon kunakin vuotena vähintään nykyistä huomattavasti laajemmassa mitassa
9133: 25 milj. markkaa sanottuun tarkoitukseen. on sekä asuntopolitiikan että kansantalouden
9134: Rakentamiskustannusten ja sitä tietä asu- kannalta välttämätöntä. Se seikka, että mää-
9135: miskustannusten alentamiseen on yleisen kä- räraha ei ole jatkuvasti turvattu, on jo nyt
9136: sityksen mukaan pyrittävä kaikin keinoin. osaltaan rajoittanut tutkimustoimintaa, koska
9137: Kustannustasoa voidaan rakennusalalla alen- vain sellaisia tutkimuksia, jotka saadaan pää-
9138: taa mm. kehittämällä tutkimustyön avulla tökseen nyt tiedossa olevilla määrärahoilla,
9139: uusia, kustannuksia säästäviä rakenteita ja on voitu ottaa ohjelmaan. Lisäksi on todet-
9140: työtapoja, minkä ohessa muilla teknillisillä tava, että tutkimustoimintaan vuosien ku-
9141: ja sosiaalisilla tutkimuksilla voidaan edistää luessa koulutettu pätevä työvoima tutkimus-
9142: asunto-olojen kaikinpuolista parantamista. toiminnan mahdollisesti keskeytyessä siirtyy
9143: Tutkimusmäärärahoilla, joita vuosina 1953 muille työaloille ja siten vaikeuttaa uusien
9144: -58 on myönnetty noin 147 milj. markkaa, tutkimusten suorittamista.
9145: on tähän mennessä voitu selvittää noin sata Kun asuntorakennustoiminnan kehittämi-
9146: erikoiskysymystä, joukossa monia hyvinkin seen käytettävissä olevat määrärahat ovat
9147: tärkeitä. Tutkimusten avulla on useissa koh- olleet melko vaatimattomia, on vain osa jo
9148: din päästy varsin tuntuviin kustannusten vuosikausia vireillä olleista kaikkein tärkeim-
9149: säästöihin. Niinpä esimerkiksi sekä asuntora- mistä kysymyksistä voitu ottaa tutkimusoh-
9150: kennusten kerroskorkeustutkimuksen perus- jelmaan. Myöskään ei ole voitu osallistua
9151: teella toimeenpannuilla rakennusmääräysten pientalojen koerakentamisen avustamiseen ja
9152: muutoksilla että rappaamattomien betonipin- koerakentamisen tulosten selvittelyyn, jota
9153: tojen tekniikan selvittelyn tuloksena aikaan- tehtävää on pidettävä asuntorakennustoimin-
9154: saatavalla työmenetelmien yksinkertaistami- nan kehittämisen kannalta ensiarvoisen tär-
9155: sella on arvioitu päästävän kummassakin keänä. Jotta lähivuosien aikana tutkimusoh-
9156: noin 2 %: n säästöön rakentamiskustannuk- jelmaan voitaisiin ottaa edes kaikkein tär-
9157: sissa. Samaa suuruusluokkaa olevaan sääs- keimmät ja kustannusten säästöä eniten ai-
9158: töön on arvioitu päästävän asuintalojen ra- heuttavat tutkimukset, on tarkoituksena ollut
9159: kenteissa huomioon otettavia palo- ja henki- saada asuntorakennustoiminnan kehittämi-
9160: löturvallisuusvaatimuksia koskevan tutkimuk- seksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisu-
9161: sen perusteella lähiaikoina tapahtuvalla palo- määrärahoista annettuun lakiin (267/51) sel-
9162: IV,300. - Lindblom ym. 927
9163:
9164: lainen muutos, että tutkimusmääräraha vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9165: sina 1960-1964 korotettaisiin 75 miljoonaan tUlo- ja menoarvion 12 Pl. XII luvun
9166: markkaan. 5 momentille lisäyksenä 50 miljoonaa
9167: Edellä olevan johdosta ja kun hallitus on markkaa asuntorakennustoiminnan tut-
9168: esittänyt 12 Pl. XII luvun 5 momentille vain kimusmäärära:hoihin.
9169: 25 miljoonaa markkaa, esitämme,
9170: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
9171:
9172: Olavi Lindblom. Anni Flinck. Valto Käkelä.
9173: Varma K. Turunen. Juho Karvonen. Veikko Helle.
9174: Kustaa Alanko. Eetu Karjalainen. Pentti Niemi.
9175: Vilho Väyrynen. Arvo Ahonen. Lyyli Aalto.
9176: Ensio Partanen. Edvard Pesonen. Erkki Tuuli.
9177: 928
9178:
9179: IV,301. - Ra.h.al. N:o 206;
9180:
9181:
9182:
9183:
9184: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnan-
9185: ohjauksen kenttätoiminnan laajentamista ja kehittämistä
9186: varten.
9187:
9188:
9189:
9190: Eduskunnalle.
9191:
9192: Ammatinvalinnanohjaustoimintaa on maas- Ammatinvalinnanohjausneuvoston laatimien
9193: samme harjoitettu tähän asti vuonna 1936 suunnitelmien mukaan ammatinvalinnanoh-
9194: annetun työnvälityslain nojalla, jonka mu- jausta on määrätietoisesti pyritty kehittä-
9195: kaan on voitu perustaa kunnallisten työn- maan ammatinvalinnanohjausviranomaisten
9196: välitystoimistojen yhteyteen erillisiä osastoja ja 'koululaitoksen 'kiinteänä yhteistyönä ta-
9197: nuorison työnvälitystä ja ammatinvalinnan- pahtuvaksi toiminnaksi, jolloin edellytetään,
9198: ohjausta varten. Tällaisia kunnallisia ohjaus- että tietyissä koulumuodoissa opetussuunni-
9199: elimiä on tällä hetkellä toiminnassa 12 ja telmien puitteissa annetaan ohjausviran-
9200: niiden toimesta annetaan järjestelmällistä omaisten valmistaman aineiston nojalla ns.
9201: ammatinvalinnanohjausta tätä nykyä vuosit- ammatinvalintaan ohjaavaa opetusta var-
9202: tain noin 14 000 pääasiassa asutuskeskuksien sinaisten ohjaustoimenpiteiden pohjaksi. Täl-
9203: nuorelle. Toimintaa valvoo ja johtaa kulku- laista opetusta annetaan jo varsin laajassa
9204: laitosten ja yleisten töiden ministeriöön mittakaavassa ja siitä osallisiksi tulevien
9205: vuonna 1956 eduskunnan talousarviopäätök- oppilaiden lukumäärän arvioidaan tällä het-
9206: sen mukaisesti perustettu ammatinvalinnan- kellä nousevan noin 25 000, josta ainoastaan
9207: ohjaustoimisto ministeriön neuvoa-antavaksi edellä mainituille 14 OOO:lle on mahdollista
9208: elimeksi asetetun ammatinvalinnanohjausneu- antaa täydellistä ammatinvalinnanohjausta.
9209: voston hyväksymien suuntaviivojen mukaan. Ammatinvalintaan ohjaavan opetuksen laaje-
9210: Valtiollista ammatinvalinnanohjaustoimintaa tessa nopeasti on huolehdittava myös siitä,
9211: on kokeilumielessä harjoitettu eräiden työ- että ammatinvalinnanohjausviranomaiset voi-
9212: asiain hallinnon järjestelystä annetun lain vat omasta puolestaan huolehtia henkilö-
9213: (607/55 ja 527/58) nojalla Tampereen lähi- kohtaisesta ohjauksesta, nuorison työnväli-
9214: ympäristön kunnissa vuodesta 1957 alkaen. tyksestä ja muista ohjaukseen liittyvistä toi-
9215: Kesäkuun 2 päivänä 1959 annettu uusi menpiteistä, koska ei ole tarkoituksenmu-
9216: työnvälityslaki edellyttää sekä työnvälitys- kaista jättää koulun aloittamia toimenpiteitä
9217: että ammatinvalinnanohjaustoiminnan siirtä- kesken.
9218: mistä kokonaan valtion haltuun vuoden 1961 Kun työmarkkinoille pyrkivien ns. suurten
9219: alusta. Näin ollen kunnat eivät enää voi ikäluokkien takia on välttämätöntä ohjaus-
9220: olla kiinnostuneita ohjaustoiminnan edelleen toimenpitein auttaa nuoria heidän pyrkies-
9221: kehittämisestä, vaan on sen laajentaminen sään sijoittumaan työelämään, olisi viimeis-
9222: täst'edes kokonaan valtion toimenpiteiden va- tään tässä vaiheessa, vaikka ammatinvalin-
9223: rassa. Ellei valtio jo tässä vaiheessa osoita nanohjausta 'koskeva lainsäädäntö vielä on
9224: määrärahoja ammatinvalinnanohjauksen kent- kesken, ryhdyttävä kiireellisiin toimenpitei-
9225: tätoiminnan laajentamista varten, tapahtuu siin ammatinvalinnanohjauksen kenttätoimin-
9226: ohjaustoiminnan kehittämisessä kohtalokas nan laajentamiseksi valtion toimesta.
9227: pysähtyminen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9228: nioittaen,
9229: IV,301. - Lindblom ym. 929
9230:
9231: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 ammatinvalinnanohjauksen kenttätoi-
9232: tulo- ja menoarvioon 15 Pl. IV luvun minnan laajentamista ja kehittämistä
9233: 2 momenUlle 20 m~"ljoonaa markkaa varten.
9234: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
9235:
9236: Olavi Lindblom. Lyyli Aalto.
9237: Varma K. Turunen. Juho Karvonen.
9238: Kustaa Alanko. Eetu Karjalainen.
9239: Vilho Väyrynen. Edvard Pesonen.
9240: Ensio Partanen. Valto Käkelä.
9241: Anni Flinck. Veikko Helle.
9242: Pentti Niemi.
9243: 930
9244:
9245: IV,802. - B.a.h.a.l N:o 207.
9246:
9247:
9248:
9249:
9250: Lindblom ym.: Korotetun määräraJuun osoittamisesta lai-
9251: noiksi yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
9252:
9253:
9254: E d u s k u n n a ll e.
9255:
9256: Hallitus on esityksessään eduskunnalle val- milj. markkaa ja kun yhteiskunnalliset ja.
9257: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1960 taloudelliset näkökohdat puoltavat tämän
9258: ottanut 19 Pl. II: 16 momentille - lainat suuruisen määrärahan ottamista mainitulle
9259: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten - momentille, esitämme,
9260: 5 000 milj. markan määrärahan. Kun 4 päi-
9261: vänä joulukuuta 1953 annetun asuntotuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9262: tantolain muuttamisesta 17 päivänä huhti- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
9263: kuuta 1959 annetun lain 2 § :n mukaan mai- 16 momentille lisäyksenä 2 500 000 000
9264: nittuja lainoja varten otetaan vuosittain markkaa lainoiksi yleishyödyllistä
9265: tulo- ja menoarvioon kunakin vuotena 7 500 asuntotuotantoa varten.
9266: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
9267:
9268: Olavi Lindblom. Pentti Niemi.
9269: Onni Peltonen. K. F. Haapasalo.
9270: Varma. K. Turunen. Veikko Helle.
9271: Rafael Paasio. Lyyli Aalto.
9272: Anni Flinck. Sulo Hostila..
9273: Veikko Kokkola.. Kustaa Alanko.
9274: Ensio Partanen. Elis Manninen.
9275: Valto Käkelä.. Sylvi Siltanen.
9276: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja.
9277: 931
9278:
9279: IV,303. - Rah.al. N: o 208.
9280:
9281:
9282:
9283:
9284: Linna ym.: K&rotetun määrärahan osoittamisesta katokor-
9285: ·vauks'ena pie'nViljelmien haltijoille.
9286:
9287:
9288: Eduskunnalle.
9289:
9290: Kuten tunnettua, aiheuttivat kuluneena mien vahinkojen korvaamiseen. Samoin ~lisi
9291: kesänä esiintynyt pitkäaikainen kuivuus, eri- varoja voitava käyttää muuallakin maassa,
9292: laiset tuhohyönteiset ja halla eri puolilla eikä .vain Pohjanmaalla kadon kohteiksi jou-
9293: maata, varsinkin Pohjanmaan seuduilla tuneiden pienviljelijäin auttamiseen. Tarkoi-
9294: suurta tuhoa ja vahinkoa viljelyksille. On tukseen ehdotettu. määräraha on myöskin
9295: todettu eräissä pitäjissä kokonaisia kyliä liian pieni, joten sitä olisi välttämättä koro-
9296: kohdanneen täydellisen kadon. Luonnollisesti tettava.
9297: tilanne aiheuttaa ylipääsemättömiä vaikeuksia Edellä esitetyn perusteella ehdotaffime,
9298: varsinkin asutusalueiden pientilallisille. Nii-
9299: den lievittämiseksi olisi asiaan puututtava että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9300: sopivin toimenpitein valtiovallan toimesta. tulo- ja menoarvion 11 Pl. kXl' luvun
9301: Pahimmissa hätätapauksissa on tällöin tar- 31 momenUlle lisiiyksenä 333 ()fJO 000
9302: peen suorittaa myös tilakohtaisia korvauksia. markan määrärahan katokorvauks~na
9303: Hallitus ehdottaakin tarkoitukseen 167 milj. pienviljelmien haltijoitle, sekä
9304: markan suuruista määrärahaa. Sen käyttö että momentin nimike muutettaisiin
9305: olisi kuitenkin kohdistettava muistakin syistä kuuluvaksi ,Kadon pienvitjelmien hal-
9306: aiheutuneen kadon, eikä vain hallan aiheutta- tijoille aiheuttamien vahinkojen kör-
9307: vaamtiseen".
9308: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
9309:
9310: Martti Linna.. Veikko Rytkönen.
9311: Aleksi Kiviaho. Niilo NieD'linen.
9312: Nestori Nurminen. Aarne Pulkkinen.
9313: Georg Backlund. Toivo Niiranen.
9314: Matti Meriläinen. Pentti Liedes.
9315: Siiri Lehmonen. Yrjö Murto.
9316: Usko Jeppi.
9317: 932
9318:
9319: IV,304. - Rah.a.l. N: o 209.
9320:
9321:
9322:
9323:
9324: Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentami-
9325: seksi Ylivieskasta Kalajoelle.
9326:
9327:
9328: Eduskunnalle.
9329:
9330: Kalajokilaakson alue, johon katsotaan kuu- radalle. Näin ollen se olisi elvyttävänä teki'"
9331: luvan 9 pitäjää, joiden yhteinen asukasluku jänä myös Ylä-Savon kuntien taloudelliselle
9332: on noin 60 000, on eräs niistä alueista, missä kehitykselle erityisesti näiden laajojen met-
9333: ei ole ollenkaan teollisuutta. Tämä teollisuu- sävarojen saattamisessa lähimpään satamaan,
9334: desta köyhä alue jatkuu aina - Ylä-Savoon Rahjaan.
9335: kuuluvat kunnat mukaan luettuna - Iisal- Kun Suolahden-Haapajärven rata lopul-
9336: men korkeudelle saakka. Tästä johtuen nämä lisesti saadaan valmiiksi, tämän radan vaiku-
9337: kunnat ja alueet ovat maamme vaikeimpia tuspiirin kunnat pääsisivät laajoine metsä-
9338: työttömyysalueita. Yksistään Kalajokilaak- varoineen myös nauttimaan lyhyemmän rau-
9339: son alueeseen kuuluvissa kunnissa nousee tatien suomasta edusta kuljetusten tapah-
9340: työttömien määrä vuosittain noin 4 000: een. tuessa Rahjan satamaan.
9341: Kun edellä mainittua taustaa vastaan tar- Myös kaivostoiminta, joka on tänä syksynä
9342: kastelee, mitä olisi tehtävä korjauksen saami- pantu alulle Pyhäjärven Ruotasessa, eräässä
9343: seksi tilanteeseen, tulee ensiksi kysymykseen maamme rikkaimmiksi osoittautuneessa mine-
9344: liikenneverkoston parantaminen ja kehittämi- raaliesiintymässä, tarvitsee kuljetuskysymyk-
9345: nen. Tässä mielessä onkin Kalajokilaakson sen ratkaisemiseksi ko. radan.
9346: kuntien taloudellinen toimikunta yhdessä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9347: Ylä-Savon kuntien kanssa esittänyt eräänä
9348: ratkaisuna rautatien rakentamista Ylivies- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9349: kasta Kalajoella olevaan Rahjan satamaan. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
9350: Tämä rata olisi jatkona Iisalmen-Ylivieskan kan määrärahan rautatien rakentami-
9351: seksi Ylivieskasta Kalajoelle.
9352: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9353:
9354: Martti Linna. Irma Torvi.
9355: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
9356: V. Rytkönen.
9357: 933
9358:
9359: IV,305. - Rah.al. N:o 210.
9360:
9361:
9362:
9363:
9364: Lukkarinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen vari-
9365: kon huoltorakennuksen rakentamista varten.
9366:
9367:
9368: Eduskunnalle.
9369:
9370: Valtionrautateiden varikkojen huoltotilat vaksi tarvittavan määrärahan Seinäjoen va-
9371: ovat suurelta osalta alkeellisia. Veturimiehet rikolle rakennettavaa ja valmiiksi suunnitel-
9372: sekä työsuhteessa olevat työntekijät joutuvat tua huoltorakennusta varten, mutta sitä ei ole
9373: säilyttämään vaatteitaan kosteiden ja nokis- huomioitu silloin eikä myöskään myöhemmin-
9374: ten veturitallien seinustoilla olevissa kaa- kään eduskunnalle esitetyissä tulo- ja meno-
9375: peissa, joissa ne pikemmin homehtuvat kuin arvioissa.
9376: kuivuvat. Koska uusi työturvallisuuslaki ja sen no-
9377: Kyseisistä varikoista ehkä suurin, Seinä- jalla annettu asetus asettaa valtionrautateille
9378: joen varikko, käsittäen yhdessä työpisteessä työnantajan ominaisuudessa entistä enemmän
9379: noin 450 työntekijää, kaipaisi ensi tilassa velvollisuuksia huoltotilojen rakentamiseen
9380: huoltorakennuksen. Nykyisin on veturimies- nähden, on välttämätöntä, että virka- ja työ-
9381: ten ja muiden työntekijäin vaatekaapit pitkin suhteessa olevien puhtaus- ja terveysoloista
9382: epäpuhtaiden veturisijojen seinustoja ja huolehditaan myös valtionrautateillä em. lain
9383: ainoina pesutiloina ovat kummallakin veturi- edellyttämällä tavalla.
9384: tallilla ruosteiset peltiruuhet, vain muuta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9385: malla vesihanalla varustettuina. Sitäpaitsi ne
9386: sijaitsevat täysin suojattomina veturisijojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9387: nurkissa, joten talvisin yksistään vedon takia tulo- ja menoarvioon 90 000 000 marlc-
9388: niissä ei voi peseytyä. kaa Seinäjoen varikon huoltorakenn1ik-
9389: Jo vuoden 1956 valtion tulo- ja menoar- sen rakentamista varten.
9390: viossa on rautatiehallitus esittänyt Otetta-
9391: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9392:
9393: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
9394: Aili Siiskonen. H. Törmä.
9395: Vappu Heinonen.
9396:
9397:
9398:
9399:
9400: 28 E 587/59
9401: 934
9402:
9403: IV,306. - Rah.al. N: o 211.
9404:
9405:
9406:
9407:
9408: Lukkarinen YDl•: Määrärolwn osoittamisesta kodinperusta-
9409: mislainojen myöntämistä varten.
9410:
9411:
9412: Eduskunnalle.
9413:
9414: Kodinperustamislainalain mukaisesti vuo- kunta on kuitenkin määrärahan palauttanut
9415: sittain tulo- ja menoarvioon otetun määrä- pitäen nuorten tukemista tällä tavoin tär-
9416: rahan puitteissa on nuorille perheille annettu keänä toimenpiteenä. Eduskunnan useaan
9417: kodinpei'Ustamislainaa vuodesta 1946 alkaen otteeseen selvästi lausumasta kannasta huoli-
9418: parin viime vuoden aikana tapahtunutta kes- matta hallitus ei ole kiirehtinyt määrärahaa
9419: keytystä lukuunottamatta. Lainaa ovat saa- tänä vuonna jakamaan, eikä ensi vuoden
9420: neet alle 30-vuotiaina avioliiton solmineet ja tulo- ja menoarvioon esitystä määrärahasta
9421: laina on maksettu takaisin 5 vuoden kulu- ole tehty.
9422: essa. Vaikka lainasummat ovat viime vuo- Kun pidämme tärkeänä, että nuoria muis-
9423: sina hakijain suuresta lukumäärästä ja rahan tetaan ja tuetaan heidän yhteiskuntaan so-
9424: arvon heikkene:rnisestä johtuen jääneet vähäi- peutumistaan muutenkin kuin juhlapuheissa,
9425: siksi, on niillä kuitenkin ollut merkitystä ehdotamme edellä olevaan viitaten,
9426: kotia perustaville nuorille. Palautuksia on
9427: myös kertynyt valtiolle viime vuosien aikana että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9428: jo niin paljon, että ne ovat vastanneet lähes tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
9429: jaettavaa summaa. uudeUe momentille 200 000 000 mar-
9430: Kahden viime vuoden budjettiesityksistä kan määf'ärahan kodinperustami~laino
9431: on hallitus jättänyt määrärahan pois. Edus- jen myötttämistä varten.
9432: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1959.
9433:
9434: Impi Lukkarinen. H. Törm.ä.
9435: Aili Siiskonen. llar\t& Salm.e1a-JirVinen.
9436: Vilho Turunen. Vappu Heinonen.
9437: 935
9438:
9439: IV,307. - Ra.h.al. N:o 212.
9440:
9441:
9442:
9443:
9444: Lukkarinen yt'il.: Määrärahan osoittamisest>a suunnitelmien
9445: laatimiseksi · Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ja
9446: emäntäkoulun uudisrakennuksia varten.
9447:
9448:
9449: E d u s k u n n a 11 e.
9450:
9451: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ja Kun hallitus eduskunnan toivomuksesta
9452: sen yhteydessä toimivan emäntäkoulun koulu- huolimatta ei ole määrärahaa ensi VIioden
9453: rakennukset ovat viime · vuodet olleet niin tulo- ja menoarvioon esittänyt, ehdotamme
9454: ahtaat, että eduskunta useiden aloitteiden edelläolevaan viitaten,
9455: pohjalla kiinnitti asiaan keväällä huomiota
9456: ja lausui yksimielisen toivomuksen hallituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9457: selle toimenpiteisiin ryhtymiseksi suunnit- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
9458: telutöiden kiireellisesti alkamiseksi. Määrä- kan suunnittelumäärärahan Keski-
9459: raha uusien· piirustusten hankkimiseksi olisi Suomen kotitalousope~tajoopiston ja
9460: ensisijaisesti tarpeellinen, koska uudistustyö emäntäkoulun uudisrakennusten ai-
9461: on viipynyt niin pitkään, että aikoinaan laa- kaansaamiseksi.
9462: ditut piiruStukset ovat osoittautuneet van-
9463: hentuneiksi ja epäkäytännöllisiksi toteuttaa.
9464: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9465:
9466: Impi Lukkarinen. Matti Koivunen.
9467: . Siiri Lehmonen. Artturi Jä.msen.
9468: 936
9469:
9470: IV,308. - Ra.h.al. N: o 213.
9471:
9472:
9473:
9474:
9475: Lähteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tu-
9476: run kesäyliopiston valtionapua varten.
9477:
9478:
9479: Eduskunnalle.
9480:
9481: Turun kesäyliopiston valtionapu on v: sta esim. 1959 jo 2 000 mk, kun muissa kesäyli-
9482: 1956 ollut 1.6 milj. mk huolimatta siitä, että opistoissa vastaava rasitus opiskelijoille oli
9483: palkkataso on siitä lähtien noussut ja että 1500 mk, eikä Jyväskylässä tällaista luku-
9484: opettajavoimia on pitänyt sitä mukaa lisätä kausimaksua peritä lainkaan. Turun kau-
9485: kuin oppilasmäärä on noussut. Kun ulko- punki on vuosittain antanut kesäyliopiston
9486: puolisia opiskelijoita Turun kesäyliopistossa mahdollisesta tappiosta 400-600 000 mar-
9487: oli vuonna 1956 901, oli vastaava luku kan takuun, ja on kesäyliopisto myös viime
9488: vuonna 1959 1 256, minkä lisäksi tuli 375 vuosina joutunut sen käyttämään hyväk-
9489: yliopiston vakinaista opiskelijaa, joilta ei seen.
9490: kirjoittautumismaksua peritty. Opiskelijaa Jotta jo v. 1936 toimintansa aloittanut
9491: kohti Turun kesäyliopiston valtionapu on jo Turun kesäyliopisto voisi jatkaa toimin-
9492: vuosia ollut kaikkein alhaisin, v. 1957 vain taansa ja kehittää opetusohjelmaansa ajan
9493: 1 320 mk, Jyväskylän 1 545 mk, Tampereen vaatimuksia vastaavasti, siirtämättä taloudel-
9494: 1 587 mk, Kuopion 2 419 mk, Oulun 2 500 ja lisia rasituksia opiskelijoiden harteille enem-
9495: Lappeenrannan 3 576 mk vastaan. Seuraa- pää kuin muissakaan kesäyliopistoissa, esi-
9496: vilta vuosilta meillä ei ole tilastoa käytettä- tämme kunnioittavasti,
9497: vissämme, mutta varmaa on, että Turun
9498: osuus on edelleen vähäisin. Turun kesäyli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9499: opiston toiminta onkin viime vuosina ollut tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
9500: tappiollista huolimatta siitä, että se perii 1 900 000 markkaa Turun kesäyliopis-
9501: muita korkeamman kirjoittautumismaksun, ton valtionapua varten.
9502: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9503:
9504: Olavi Lähteenmäki. Mauno Jussila.
9505: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
9506: Sylvi Siltanen.
9507: 937
9508:
9509: IV,309. - Rah.al. N: o 214.
9510:
9511:
9512:
9513:
9514: Lähteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakoulun-
9515: opet·tajaseminaarien kirjastojen perustäydennystä varten.
9516:
9517:
9518: Eduskunnalle.
9519:
9520: Kansakoulunopettajaseminaarien toimin- Tämän jälkeen jää pahimmaksi esteeksi
9521: nan ulkonaiset puitteet ovat tulleet saate- tällaisen opiskelumuodon tehokkaalle toteut-
9522: tuiksi ajan tasalle, kun seminaareista on v. tamiselle se seikka, ettei seminaarien kirjas-
9523: 1958 annettu uusi laki ja uusi asetus ja kun toja ole määrärahojen pienuuden vuoksi
9524: niiden rakennukset on 1950-luvulla pääasial- sotien jälkeen päästy juuri lainkaan täyden-
9525: lisesti saatu nykyaikaistetuiksi. Nyt olisi tämään. Niissä oleva helppotajuinen tie-
9526: vuorossa seminaarien sisäisen työskentelyn teellinen kirjallisuus on pääosiltaan riittä-
9527: uudistaminen ja siinä tarkoituksessa on se- mätön ja vanhentunut. Tällaisen kirjalli-
9528: minaarilainsäädännön uudistamiskomitea suuden käyttömahdollisuus on kuitenkin op-
9529: työskennellyt jo usean vuoden ajan. Tässä pilaiden itsenäisen opiskelun välttämätön
9530: suhteessa tärkein toimenpide on opetussuun- edellytys. Kirjastojen peruatäydennystä var-
9531: nitelman tarkistaminen, ja komitean ehdotus ten edellä esitettyyn tarkoitukseen tarvittai-
9532: seminaarien uudeksi perusopetussuunnitel- siin nyt kertamenona keskimääräisesti kuta-
9533: maksi valmistuukin saadun tiedon mukaan kin yksiosaatoista seminaaria kohti 400 000
9534: kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sen on mk ja kutakin kaksiosastoista seminaaria
9535: ilmoitettu tähtäävän painopisteen siirtämi- kohti 600 000 mk eli kahdeksalle yksiosaa-
9536: seen opiskelussa koulumaisesta opetuksesta toiselle seminaarille yhteensä 3 200 000 mk
9537: oppilaiden itsenäiseen työskentelyyn, mitä ja kolmelle kaksiosastoiselle seminaarille yh-
9538: onkin erityisesti aikuisten opiskelussa pidet- teensä 1800 000 mk, siis seminaareille kaik-
9539: tävä tuloksellisempana. Tarpeellisen ajan kiaan 5 000 000 markkaa. Tämän vuoksi
9540: varaamiseksi oppilaille tällaista itsenäistä kunnioittaen ehdotamme,
9541: opiskelutyötä varten on opetusministeriön
9542: vahvistamassa ja kuluvan lukuvuoden alusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9543: asteittain voimaan tulevassa seminaarien tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun
9544: uudessa tuntijaossa päivittäisten oppituntien 10 momentin kohdalle kertamenona
9545: määrää entisestä tuntuvasti vähennetty, mikä 5 000 000 markan suuruisen määrä-
9546: myös on aiheuttanut palkkausmenojen vä- rahan kansakoulunopettajaseminaarien
9547: hentymistä. kirjastojen peruatäydennystä varten.
9548: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9549:
9550: Olavi Lähteenmäki. Armas Leinonen. Urho Kulovaara.
9551: 938
9552:
9553: IV,310. - Rah.al. N:o 215.
9554:
9555:
9556:
9557:
9558: Lähteenmäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
9559: Helsingin kotitalousopettajaopiston palkkausmenoihin.
9560:
9561:
9562: E d u s k u n n a ll e.
9563:
9564: Laissa Helsingin kotitalousopettajaopistosta ei tällöinkään ole sille, että Helsingin koti-
9565: (282/~9) säädetään, että opistoon saa,daan talousopettajaopiston kaikki lehtorinvirat säi-
9566: ottaa opettajiksi valmistumaan vain ylioppi- lytettäisiin yhtä pa~kkausluokkaa · alempana
9567: laita. Hyväksyessään tämän eduskunta on kuin opettajakorkeakoulujen käytännöllisten
9568: varmaan tarkoittanut, että ylioppilaille tässä aineiden sekä kansakoulunopettajaseminaa-
9569: laitoksessa annettava opetus olisi saman- rien kaikki lehtorinvirat, eikä. sille, että
9570: tasoista kuin korkeakouluissa ja erityisesti opettajanvirat säilytettäisiin yhtä palklmus-
9571: kansa,koulunopettajia valmistavissa korkea- luokkaa alempana kuin mainittujen laitosten
9572: kouluissa annettava opetus. Tämä koskee opettajan virat.
9573: nimenomaan tietopuolista opetusta, koska Rehtorin virka on hallituksen esityksessä
9574: käytännölliset harjoitukset on pakostakin ehdotettu sijoitettavaksi samaan 30 palkkaus-
9575: järjestettävä jotenkin samantasoisiksi, oli- luokkaan, jossa ovat kaikki yksiosastoisten
9576: vatpa oppilaat sitten ylioppilaita tai pelkäs- seminaarien rehtorin virat,. Vaikka Helsingin
9577: tään keskikoulun käyneitä. Siksi ovatkin kotitalousopettajaopistoa ei tässä suhteessa
9578: esim. väliaikaisissa opettajakorkeakouluissa haluttaisikaan täysin rinnastaa väliaikaisiin
9579: tietopuolista opetusta antavat lehtorit 30 opettajakorkeakouluihin, joissa rehtori on
9580: palkkausluo~ eli kahta pallrkausluokkaa 35 palkkausluokassa, olisi tämän opiston
9581: ylempänä kuin kansakoulunopettajaseminaa- rehtori kuitenkin mää.rättä.vä samaan 32 palk-
9582: rien lehtorit, mutta käytännöllisiä · harjoi- kausluälrkaan kuin kaksiosastoisten. seminaa-
9583: tuksia ohjaavat lehtorit samassa, 28 palkkaus- rien rehtorit, koska virka tehtävien laa.tuun,
9584: luokassa kuin kaikki seminaarinlehtorit. määrään ja vastuullisuuteen nähden on rin-
9585: Ylemmän palkkausluokan lehtoreilta vaadi- nastettavissa ainakin näihin.
9586: taan näissä laitoksissa lisensia-atin tutkinto, Helsingin kotitalousopettajaopiston toimin-
9587: kun sitä vastoin alemman palkkausluokan taa ei voida välttämättömän koulutustarpeen
9588: lehtoreilta vaaditaan filosofian kandidaatin tyydyttämistä silmällä pitäen supistaa nykyi-
9589: tutkinnon tasoiset opinnäytteet. sestä eli siitä, mitä varten opistorakennus
9590: Kun Helsingin kotitalousopettajaopiston on suunniteltu. Ellei siihen peruSteta useam-
9591: virat voivat siitä annetun lain mukaan sa- paa lehtorin ja opettajan virkaa kuin halli-
9592: mannimisinä kuulua eri palkkausluokkiin, tuksen esityksessä on edellytetty, joudutaan
9593: olisi siihenkin perustettava ylemmän ja alem- luonnottoman suuri osa opetusta hoitamaan
9594: man palkkausluokan lehtorin virkoja ja sijoi. tilapiiisin tuntiopettajavoimin, mikä voi huo-
9595: tettava ne samoihin palkkausluokkiin kuin mattavasti heikentää opetuksen tasoa. Opis-
9596: väliaikaisissa opettajakorkeakouluissa. Halli- tossa tarvittaisiin välttämättömästi viimeis-
9597: tuksen tulo- ja menoarvioesityksen mukaan tään 1 päivästä elokuuta 1960 seuraavat
9598: tulisivat kaikki lehtorin virat säilytettäviksi lehtorin ja opettajan virat: viisi ylemmän
9599: samassa palkkausluokassa, missä ne olivat palkkausluokan lehtorin virkaa (30 pl.),
9600: ennen kuin lailla säädettiin, että opettajan- kuusi alemman palkkausluokan lehtorin vir-
9601: valmistukseen otetaan vain ylioppilaita. kaa (28 pl.) ja kymmenen opettajan virkaa
9602: Tällöin voitaisiin lehtorien kelpoisuusvaati- (24 pl.). Rehtorin viran sijoittamista var-
9603: mukset säätää vain koulumaisen opetuksen ten 1. 1. 1960 lukien 32 palkkausluokkaan
9604: antamista edellyttäviksi. Mitään perustetta sekä 31. 7. 1960 lähtien lakkautettavien 6 leh-
9605: IV,310. - Lähteenmäki ym. 939
9606:
9607: torin (27 pl.) ja 7 ammattiopettajan (23 pl.) 6 momenHlle Helsingin kotitalou8o.p6t-
9608: viran tilalle perustettavien 5 ylemmän (30 tajaopis.ton palkkauksia varten lisäystä
9609: pl.) ja 6 alemman (28 pl.) palkkausluokan seuraavasti: peruspalJckoihin 2 930 475
9610: lehtorin sekä 10 opettajan (24 pl.) viran markkaa, ikälisiin 524 350 markkaa,
9611: vaatimien palkkausten suorittamista varten kalliinpaikanlisiin 294 810 markkaa,
9612: ehdotetaan, määrävuosikorotuksiin 55 125 markkaa
9613: eli yhteensä lisäystä 3 804 760 mark-
9614: että Eduskun-ta. ottaisi vuac4n :/.960 kaa.
9615: tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun
9616: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9617:
9618: Olavi Lähteenmäki. Meeri Kalavainen. Erkki Hara.
9619: 940
9620:
9621: IV,S11. - Rah.a.L N: o 216.
9622:
9623:
9624:
9625:
9626: E. lYia.nninen ym.: Määrärahom, osoittamisesta Koveron-
9627: Nuorajärven radan rakennustöiden aloittamiseksi.
9628:
9629:
9630: E d u s k u n n a 11 e.
9631:
9632: Jo useamman vuoden aikana ovat maakun- Kun valtio ei menneenäkään talvena voi-
9633: tamma kansanedustajat odottaneet eduskun- nut huolehtia omasta osuudestaan työhön si-
9634: nan aikanaan Ilomantsin radan rakennus- joittamisessa, olisi korkea aika, että tilan-
9635: suunnitelmasta tekemän päätöksen lopullista teessa tapahtuisi lopultakin kovin kaivattu
9636: toteuttamista. Huolimatta siitä, että monet parannus. Miksi ei käytettäisi työttömyys-
9637: kannattavaisuusseikat ja työllisyyden hoita- töitä järjestettäessä jo valmiina olevia suun-
9638: minen edellyttäisivät radan rakentamista nitelmia, koska niistä kerran väitetään ole-
9639: aina Nuorajärven rantaan saakka, ei myön- van puutetta?
9640: teistä tulosta ole saatu aikaan. Edellä olevan nojalla ehdotamme,
9641: Joitakin lupauksia on viime aikoina an-
9642: nettu siitä, että rataa jatkettaisiin Koverosta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9643: Herajärvelle, joka on Koveron radan luon- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
9644: nollinen päätepiste, mutta sekin asia tuntuu markkaa Koveron-Nuorajärven radoo
9645: viipyvän edelleenkin, ja ratatyöorganisatio rakennustöiden pikaista aloittamista
9646: on määrätty purettavaksi 15. 10. 59 men- varten.
9647: nessä.
9648: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9649:
9650: Elis Manninen. Varma. K. Turunen.
9651: Esa Timonen. Onni Peltonen.
9652: 941
9653:
9654: IV,312. - Rah.al. N:o 217.
9655:
9656:
9657:
9658:
9659: B. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-
9660: Sorsakosken,-Palokankaan maantien rakennustöiden aloit'-
9661: tamiseksi.
9662:
9663:
9664: E d u s k u n n a II e.
9665:
9666: Varkauden talousalueeseen, joka käsittää sun johdosta on suunnitellun tien ja valta-
9667: mm. n. 2/3 Leppävirran kunnasta, kuuluu tie 5:n liittymiskohta harkittava uudelleen.
9668: myös Sorsakosken voimakas teollisuusyhdys- Myös A. Ahlström Oy on antanut asiassa
9669: kunta. Tällä yhdyskunnalla ei kuitenkaan tie- ja vesirakennushallitukselle 23. 8. 1958
9670: ole suoraan maantieyhteyttä talousalueensa päivätyn kirjelmän, jossa mainittu yhtiö täh-
9671: keskukseen Varkauteen, vaan on Sorsakos- dentää tien merkitystä sen vaikutuspiirin
9672: ken asukkaiden kuljettava asioilleen Varkau- metsätaloudelle ja Varkauden teollisuudelle.
9673: teen Leppävirran kirkonkylän kautta. Jo Esitetty tie kulkee laajan, tiettömän metsä-
9674: vuosikymmenien ajan on ollut vireillä kysy- alueen halki (valtion, yhtiön ja yksityisten
9675: mys Sorsakosken-Varkauden maantien ra- metsät), josta saatavan puutavaran luontai-
9676: kentamisesta. Viime aikojen kehitys liiken- nen jalostuspaikka on Varkaus. Nykyisin
9677: teessä on tuonut kuitenkin tämän kysymyk- käytetty metsä-autotalvitie ei pysty edes
9678: sen entistä enemmän esille. tilapäisesti tyydyttämään vaikutuspiirissä
9679: Leppävirran kunnanvaltuuston kokouksen olevien kaikkien metsien puun kuljetustar-
9680: 15. 9. 1952 pöytäkirjan otteen mukaan ovat vetta.
9681: maanomistajat sitoutuneet luovuttamaan tie- Kun nykyisin valmisteilla oleva V arkau-
9682: pohjaksi tarvittavat maa-alueet korvauksetta. den-Kuopion valtamaantie kulkee noin 6
9683: Osa tiestä on jo osittain rakennettu. Leppä- km: n matkan samaa suuntaa, lyhenee suun-
9684: virran kunnanvaltuusto puoltaa mainitussa niteltu tie vastaavasti.
9685: päätöksessään tien rakentamista maantienä. Työllisyyden lieventämiseksi olisi tien ra-
9686: Varkauden kauppalanvaltuusto on kokouk- kentamisella myönteinen merkitys Varkau-
9687: sessaan 19. 10. 1953 oikeuttanut kauppalan- den kauppalalle ja Leppävirran kunnalle.
9688: hallituksen yhdessä Leppävirran kunnan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9689: hallituksen kanssa tekemään tielain mukai-
9690: sen aloitteen Kuopion lääninhallitukselle että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9691: maantien rakentamiseksi Varkauden-Sorsa- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9692: kosken Rengon-Palokankaan välille. Asiasta kan määrärahan Varkauden-Sorsa-
9693: on Kuopion lääninhallitukselle lähetetty aloi- kosken,-Palokankaan maantien raken-
9694: tekirjelmä 16. 12. 1953. Valtatie 5:n oikai- nustyön aloittamiseksi.
9695: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
9696:
9697: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
9698: Esa Hietanen. Mikko Hult.
9699: Aarne Pulkldnen.
9700:
9701:
9702:
9703:
9704: 29 E 587/59
9705: 942
9706:
9707: IV,313. - Rah.al. N: o 218.
9708:
9709:
9710:
9711:
9712: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
9713: tamiseksi Turpeensa.lmeen.
9714:
9715:
9716: E d u s k u n n a ll e.
9717:
9718: Leppävirran pitäjän kirkonkylästä Joen- myös hankaluuksia ja viivytyksiä liikenteelle.
9719: suuhun johtavalla maantiellä on lossilla yli- Kun mainitulla alueella metsätöiden vähyy-
9720: tettävä Turpeensalmi. Tiellä, joka on vilk- den takia työn puute muodostuu suureksi,
9721: kaasti liikennöity, kulkee lukuisia autolin- olisi sillan rakennustöiden aloittamisella
9722: joja ja sen kautta tapahtuu runsaasti ras- työttömyyttä lieventävä vaikutus, joten ra-
9723: kaan tavaran, etupäässä puutavaran kulje- kennustyö olisi kiireellisesti aloitettava.
9724: tusta. Tiellä on myös suuri merkitys V ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9725: kauden-Kuopion ja Varkauden-Joensuun
9726: maanteiden yhdystienä. Lossin avulla ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9727: voida tyydyttävästi liikennettä hoitaa ja tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
9728: ovatkin liikennevaikeudet yhä kasvavan lii- kan määrärahan s{llan rakentamiseksi
9729: kenteen johdosta entisestään lisääntyneet. Turpeensalmen yli Leppävirran-
9730: Keväisin ja syksyisin jääesteet asettavat J oensuun maantiellä.
9731: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
9732:
9733: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
9734: Esa Hietanen. Mikko Hult.
9735: Aarne Pulkkinen.
9736: 943
9737:
9738: IV,314. - Rah.aJ. N:o 219.
9739:
9740:
9741:
9742:
9743: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta uittokanavan
9744: rakentamiseksi Varkauden kauppalassa o.levan Taipaleen
9745: laivakanavan viereen.
9746:
9747:
9748: E d u s k u n n a ll e.
9749:
9750: Eduskunta on hyväksynyt marraskuun 26 Savon talouselämälle. Rakentamista pidetään
9751: päivänä 1954 kulkulaitosvaliokunnan mietin- seutukunnalla tärkeänä. Mm. Varkauden
9752: nön n:o 20 ja on siinä kiinnittänyt huomiota kauppalan hallitus on ehdottanut sitä ensi
9753: Pohjois-Savon uitto- ja lauttausolojen pa- talven työttömyystyökohteeksi.
9754: rantamiseen. Mietinnön ponnessa kehoitetaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9755: hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimenpitei-
9756: siin uittokanavan rakentamiseksi Varkauden että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9757: kauppalassa olevan Taipaleen laivakanavan tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
9758: viereen. kan määrärahan uittokanavan raken-
9759: Tätä eduskunnan kehoitusta hallitukset ei- nustöiden aloittamista varten Varkau-
9760: vät ole huomioineet huolimatta kanavan suu- den kauppalassa olevan Taipaleen lai-
9761: resta taloudellisesta merkityksestä Pohjois- vakanavan viereen.
9762: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
9763:
9764: Hugo Manninen. Esa. Timonen.
9765: Veikko Rytkönen. Edvard Pesonen.
9766: Esa. Hietanen. Mikko Hult.
9767: Esu Niemelä. Aarne Pulkkinen.
9768: 944
9769:
9770: IV,315. - Ra.h.a.l. N': o 220.
9771:
9772:
9773:
9774:
9775: Marttila. ym.: Määrärahan. osoittamisesta avustuksiksi työttö-
9776: myystöihin oikeutetuille omalla tilalla t<ehdyistä perus-
9777: parannustöisfä.
9778:
9779:
9780: E d u s k u n n a 11 e.
9781:
9782: Odotettavissa oleva työllisyyskausi näyt- syyskohteita, myös jatkuvien hallojen ar-
9783: tää maaseudulla, varsinkin katoalueilla muo- moilla elävien viljelijöiden tilojen perus-
9784: dostuvan vaikeaksi. Monilla alueilla tuottaa parannustöitä, jotka voisivat turvata vilje-
9785: suuria vaikeuksia sopivien työkohteiden löy- lijän tulevaisuuden. Työt voitaisiin suorit-
9786: täminen. Siirtotyömaat, vieläpä autokulje- taa maatalouspuolella yleisneuvontajärjestö-
9787: tuksinkin tapahtuvat työvoiman siirrot, ovat jen ja metsäpuolella metsänhoitoyhdistysten
9788: valtiolle ja kunnille kalliita ja työntekijöille valvonnan alaisena, joten eri organisatiota ei
9789: epäkiitollisia. Kun katoalueiden viljelijöiden tarvittaisi.
9790: työttömyystöihin pääsyä on jo hallituksen Tähän tarkoitukseen tarvittavat varat voi-
9791: taholta luvattu helpottaa, joka on täysin daan irroittaa työttömyysvaroista, joten
9792: oikeutettua, olisi mitä epätaloudellisinta lä- tämä ei lisää menoja, vaan työpaikkojen hal-
9793: hettää näitä henkilöitä esim. siirtotyömaille. puuden vuoksi niitä vähentää. Edellä mai-
9794: Kun viljelijöiden omilla tiloilla olisi riittä- nituista varoista voitaisiin antaa avustuksia
9795: västi työkohteita, mutta ei ole varoja töiden työttömyystöihin oikeutetuille viljelijöille
9796: suorittamiseen, olisikin työllisyysvaroja omalla tilalla tehtäviä töitä varten, joiden
9797: osoitettava tilakohtaisiin töihin. määrä olisi niin suuri, että se kohtuullisesti
9798: Tällaisia töitä olisivat tilojen elinkelpoi- voisi korvata tehdyn työn arvon.
9799: suutta lisäävät maan- ja kivenraivaukset, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9800: peruskuivatukset, kivennäismaan ajo suo-
9801: maille tai suomudan siirto kivennäismaille, että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9802: metsänparannustyöt jne. tulo- ja menoarvioon 500 000 000
9803: Viime kesä opetti jälleen, että nämä van- markkaa jaettavaksi avustuksina työt-
9804: hat koetellut menetelmät voivat vähentää tömyystöihin oikeutetuille henMlMlle
9805: hallan ja kuivuuden aiheuttamia tuhoja. omalla tilalla tehdyistä perusparan-
9806: Tällaiset työt olisivat paitsi halpoja työlli- nustöistä.
9807: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9808:
9809: Aarre Marttila. Pentti Pekkarinen. Matti Liinamaa.
9810: Artturi Jäm.sen. Veikko Savela. Olavi Lahtela.
9811: Ale Holopainen. 'V. E. Svinhufvud. Eino Uusitalo.
9812: IV,316. - Ra.h.al. N: o 2fl1.
9813:
9814:
9815:
9816:
9817: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta perkaustöissä nos-
9818: tetun kivennäismaan siirtämiseen viljeUyiUe suomaille.
9819:
9820:
9821: Eduskunnalle.
9822:
9823: Kulunut hallainen kesä opetti jälleen, että dollisuus suorittaa. Kun ajokustannuksista
9824: vanhat ja koetellut menetelmät, kivennäis- saadaan vähentää levityskustannukset tulee
9825: maan ajo muta- ja turvemaille voi ehkäistä maan siirto täten suhteellisen halvaksi, kun
9826: lievemmät hallat. Myöskin tällaiset maan- levitystyön pelloille suorittaa viljelijä itse.
9827: parannusmaat voivat huomattavasti lisätä Maansiirto voitaisiin suorittaa kuivatustyötä
9828: näiden maiden ravinnepitoisuutta. Tällaisia valvovien insinöörien ja rakennusmestarien
9829: kivennäismaita ei useinkaan ole varsinkaan valvonnan alaisena. Kuivatushankkeen kus-
9830: suomaiden läheisyydessä, joten kuljetuskus- tannusarviota laadittaessa laskettaisiin erilli-
9831: tannukset tekevät niiden kuljetuksen epä- nen kustannusarvio ja suunnitelma, miten
9832: taloudelliseksi. Varsinkaan asutustiloilla ei ole tämä työ suoritetaan ja kuinka suuri määrä-
9833: mahdollisuuksia saada kivennäismaata pel- raha tarvitaan kunkin hankkeen yhteydessä
9834: loilleen. Näyttääkin siltä, että jos halla- maansiirtoihin.
9835: vuodet vierailevat jatkuvasti suopelloilla, ne Tämä työ lisää työtilaisuuksia ja keventää
9836: tekevät näiden tilojen taloudellisen tilanteen siten työttömyyttä, joten tältäkin kannalta
9837: kestämättömäksi. Olisikin riittävän ajoissa asia on puolustettavissa, mutta hallantuhojen
9838: ryhdyttävä käyttämään niitä mahdollisuuk- lieventäjänä ja maan parantajana se kor-
9839: sia, jotka ovat useinkin näiden alueiden lä- vaa monin verroin tähän tarkoitukseen vara-
9840: heisyydessä käytettävissä. Näitä ovat jokien tut varat.
9841: ja viemärien perkaukset, joiden yhteydessä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9842: nostetaan rannoille huomattavat kivennäis- nioittaen,
9843: maat, joiden poiskuljetus on monestikin kui-
9844: vatushankkeenkin kannalta tärkeä, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9845: joka samalla poistaa näiden maiden levitys- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
9846: kustannukset. Tämä työ voi käytännössä kan määrärahan käytettäväksi jokien
9847: käydä siten, että kaivuun yhteydessä maa ja viemäreiden perkauksien yhteydessä
9848: nostetaan heti autoihin tai traktoreihin ja tulevan kivennäismaan siirtoon viljel-
9849: kun työt suoritetaan useinkin talven aikana, lyille suomaille.
9850: on kuljetus suoraan jäätyneille pelloille mah-
9851: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9852:
9853: Aarre Marttila. Veikko Savela.
9854: Pentti Pekkarinen. Matti IJinamaa.
9855: V. E. Svinhufvud. Olavi ~a.btela.
9856: Eino Uusitalo.
9857: 946
9858:
9859: IV,317. - Ra.h.al. N: o 222.
9860:
9861:
9862: Marttila ym.: Määrärahan osoittamisesta puunjalostustehtaan
9863: perustamista Etelä-Pohjanmaa.Ue koskevia jatkotutkimuk-
9864: sia varten.
9865:
9866: E d u s k u n n a 11 e.
9867:
9868: Talouselämämme rakenne on viime vuo- tuttamalla viime talven aikana luonnonva-
9869: sina huomattavasti muuttunut. Kansantu- rojen inventoinnin maakunnassa. Tämä osoit-
9870: lomme kokoomus on kokonaan toinen kuin taa, että metsien vuotuinen lisäkasvu Etelä-
9871: esim. 20 vuotta sitten. Elintasomme nopea Pohjanmaalla on 12 miljoonaa kj. tukkeja,
9872: kohoaminen on aiheuttanut elinkeinoelämäl- 1 milj. m3 mänty- ja kuusipaperipuuta ja
9873: Iemme huomattavia mukautumisvaikeuksia. 1.3 miljoonaa m3 halkoja. Nämä hakkuu-
9874: Maatalousvaltaisilla alueilla, kuten Etelä- suunnitteen määrät ovat hyvin riittäviä
9875: Pohjanmaalla tämä on saatu tuta erityisen useamman laatuisen· puunjalostusteollisuuden
9876: kipeästi. Työttömyyslukujen nopea kasvu raaka-aineeksi nykyisiä menetelmiä hyväksi-
9877: maakunnassa varsin suuresta muuttotappi- käyttäen. Se, että hakkuiden tehokkuus on
9878: osta huolimatta on tästä hyvänä todistuk- ollut yleensä halkotavaraa lukuunottamatta
9879: sena. Vuoden 1958 alkupuoliskolla oli Suu- riittävän suuri, ei saa olla esteenä puunjalos-
9880: pohjan 15 kunnasta yhteensä 5 600 henkilöä tusteollisuuden perustamiselle maakuntaan.
9881: töissä ulkomailla. Siitä huolimatta oli työt- Raakapuun vienti, mikä on nyt varsin
9882: tömiä Vaasan työvoimapiirissä 6 000-7 000. runsasta, on kaikesta huolimatta tuhlausta,
9883: Näiden ylläpitämiseen ja töihin sijoittami- mihin erikoisesti väkirikkaalla Etelä-Pohjan-
9884: seen käytettiin valtion varoja kuluvana työt- maalla ei ole jatkuvasti varaa. Puunjalos-
9885: tömyysvuotena n. 6 miljardia markkaa. Siitä tusteollisuuden perustamiselle maakuntaan
9886: n. 90 % sijoitettiin kohteisiin, mitkä eivät ei tule enää olemaan esteenä myöskään veden
9887: lisää pysyviä työtilaisuuksia tai kohota kan- puute, sillä suunnitellut ja pian käyntiin
9888: san tuloa. saatettavat vesistöjärjestelyt turvaavat riit-
9889: Erityistä levottomuutta on herättänyt tävän veden saannin puuvarojen edellyttä-
9890: maakunnassa se, että satojen nuorukaisten mälle teollisuudelle. Sekä maanteiden että
9891: oli viime talvena lähdettävä pois kotoaan metsätieverkoston lisääntyminen viime vuo-
9892: siirtotyömaille vieraisiin maakuntiin. Etelä- sina puhuu niinikään tämän puolesta. Sa-
9893: Pohjanmaalle on ominaista, ettei siellä ole moin satamaolosuhteet ovat teollisuuden pe-
9894: raskasta teollisuutta, mikä synnyttäisi ym- rustamiselle myönteiset. Kaskisten satama
9895: päristöönsä pienteollisuutta ja palveluelin- oli mm. viime talvena lähes koko talven auki.
9896: keinoja. Maakunnassa ilmenevä käsi- ja Syväsatamakin on ennestään ja se on hel-
9897: pienteollisuus, joka on kansan yritteliäisyy- posti laajennettavissa.
9898: destä johtuvaa, ei voi nykyisen automati- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9899: soinnin vuoksi laajentua riittävästi. Sen kunnioittaen,
9900: vuoksi olisi kaikki luonnonvarat jalostettava
9901: mahdollisimman pitkälle ·omassa maakun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9902: nassa. Se edistäisi varallisuuden kasvua ja tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
9903: edelleen pysyvien työtilaisuuksien synty- kan suuruisen määrärahan puunjalos-
9904: mistä. Edellä kerrotun vuoksi 33 Suupohjan tustehtaan jatkotutkimmten loppunn
9905: kuntaa ovat jo oma-aloitteisesti ryhtyneet saattamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.
9906: toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi suori-
9907: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9908:
9909: Aarre Marttila. V. E. Svinhufvud. Olavi Lahtela.
9910: Veikko Savela. Matti Liina.ma.a.. Eino Uusitalo.
9911: Verner Korsbäck.
9912: 947
9913: IV,318. - Ra.h.aJ. N: o 223.
9914:
9915:
9916:
9917:
9918: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
9919: Punkalaitumen kuntaan perustettavalle vientipehkuteh-
9920: taalle.
9921:
9922:
9923: E d u s k u n n a 11 e.
9924:
9925: Suomen valtavat turvevarat ovat Euroo- Meillä ei kuitenkaan maassamme ole min-
9926: pan tärkein humusreservi. Tämän johdosta käänlaisia kokemuksia pehkun suurtuotan-
9927: on luonnollista, että maamme tulevaisuudessa nosta, joten on pelättävissä, että ensimmäi-
9928: on tärkeimpiä turvepehkun, turvemullan ja nen tällainen tehdas joutuu vaikeuksiin ko-
9929: turvelannoitteiden tuottajia maailman mark- keillessaan uusia tuotantomenetelmiä. Käsit-
9930: kinoilla. tääksemme olisi tämän vuoksi valtion pyrit-
9931: Jo tällä hetkellä on turvepehkulla suuri tävä auttamaan ensimmäisen suuren vienti-
9932: merkitys maailman kaupassa. Esimerkiksi pehkutehtaan perustamista, sillä olisihan ky-
9933: Saksassa markkinoidaan vuosittain yli 9 symyksessä uraauurtava laitos maassamme
9934: milj. paalia turvepehkua arvoltaan yli 40 uudella teollisuuden alalla ja uuden vienti-
9935: milj. DM ja USA:ssa yli 11 milj. paalia artikkelin luominen.
9936: arvoltaan noin 6 milj. dollaria. Kaikissa Myös työllisyyteen tällaisella teollisuudella
9937: maissa turvepehkun käyttö on lisääntymässä, olisi merkitystä, sillä vakinaista työpaikkaa
9938: samalla kun maatalouspiireissä ennusteUaan kohti tulevat investoinnit olemaan ainoastaan
9939: maailman humuspulan jatkuvasti kasvavan. vajaat 2.5 mmk, josta noin neljännes on
9940: Turveteollisuusliiton tänä vuonna tekemän työpaikkoja.
9941: kustannuslaskelman mukaan näyttäisi Suo- Koska Punkalaitumen kunnassa on perus-
9942: mella jo nyt olevan selviä mahdollisuuksia teilla yhtiö asian kehittämiseksi, pitäisimme
9943: kilpailla ainakin USA:n markkinoilla turve- järkevänä, että juuri tätä aloitteen tehnyttä
9944: pehkun tuottajana. Suomalainen turvepeh- yhtiötä tultaisiin valtion lainoilla tuntuvasti
9945: kun raaka-aine on ainakin yhtä hyvää kuin avustamaan. Yhtiön osakepääomaksi tulee
9946: esimerkiksi länsisaksalainen, ja tuotantokus- ennakkoilmoituksen mukaan 30 mmk. Teh-
9947: tannukset ovat Suomessa todennäköisesti hie- taalla olisi ratkaiseva merkitys paikkakun-
9948: man sikäläisiä pienemmät. nan erittäin vaikeaan työllisyystilanteeseen.
9949: Laskelmien mukaan on kuitenkin tuotan- Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
9950: non tapahduttava verraten suuressa mitta- taen,
9951: kaavassa ollakseen kannattavaa. Vähintään
9952: on tuotannon oltava 150 000 paalia vuodessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9953: arvoltaan noin 70 mmk. Tällaisen tuotanto- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
9954: laitoksen perustamiskustannukset ovat noin kan määrärahan korotloman ja pitkä-
9955: 100 mmk. Tehtaan taloudellisuus on sinänsä aikaisen avustuslainan myöntämistä
9956: selvää, ja pehkuteollisuudella näyttää näin varten Punkalaitumen kuntaan perus-
9957: ollen olevan hyvät mahdollisuudet kehittyä tettavalle vientipehkutehtaalle.
9958: varsin merkittäväksi vientiteollisuuden haa-
9959: raksi.
9960: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9961:
9962: Aarre Marttila. Eino Uusitalo.
9963: 948
9964:
9965: IV,319. - Ra.h.al. N:o 224:.
9966:
9967:
9968:
9969:
9970: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta runkotien rakenta-
9971: mista varten Kaskisista Keski-Suomeen.
9972:
9973:
9974: E d u s k u n n a 11 e.
9975:
9976: Kaskisten syväsatamasta Närpiön - Teu- raskaasti kuntien taloutta, kun mitkään suu-
9977: van - Kauhajoen - Jalasjärven - Perä- remmat hankkeet eivät toteudu muutoin kuin
9978: seinäjoen - .Alavuden kautta edelleen työttömyystöiden kautta. Sitäpaitsi tietöiden
9979: Keski-Suomeen on valmistumassa tärkeä suorittaminen työttömyystöinä on huomatta-
9980: poikkisuuntainen runkotien rakennussuunni- vasti kalliimpaa, kuin jos töissä voitaisiin
9981: telma, jonka rakentaminen on tarkoitus aloit- noudattaa esim. talonrakennustöissä olevia
9982: taa ensi tilassa työttömyystöinä. Näillä alu- urakkamenetelmiä.
9983: eilla onkin huomattavaa alityöllisyyttä mm. Tämän aloitteen tarkoituksena ei siis ole
9984: Teuvalla, joten jo työpaikan järjestäjänä lisätä valtion menoja, vaan vähentää niitä,
9985: tällä tiehankkeella on tärkeä merkitys, puhu- mutta ennen kaikkea keventää kuntien työt-
9986: mattakaan mikä merkitys sillä on liikenteen tömyysmenoja. Myös voitaisiin tähän tar-
9987: välittäjänä poikkisuuntaisena, lähes läpi tal- koitukseen käytetyt varat vähentää työttö-
9988: ven auki olevaan Kaskisten satamaan. myysvaroista.
9989: Jos työ suoritetaan työttömyystyönä, jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9990: dutaan se suorittamaan ainakin kunnille, nioittaen,
9991: mutta mahdollisesti myös valtiolle kalliimmin
9992: kustannuksin, kuin jos työ suoritetaan va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
9993: paana työnä. Samalla helpotettaisiin näiden tulo- ja menoarvioon 300 miljoonaa
9994: alueiden alityöllisyyttä. Suuret, jatkuvat markkaa Kaskisten - Keski-Suomen
9995: työttömyysvuodet rasittavat näillä alueilla runkotien rakentamiseen.
9996: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
9997:
9998: Aarre Marttila.. Veikko Savela.
9999: Artturi Jämsen. Matti Liinama.a.
10000: Ale Holopainen. Olavi Lahtela.
10001: Eino Uusitalo.
10002: 949
10003:
10004: IV,320. - Ra.h.al. N: o 225.
10005:
10006:
10007:
10008:
10009: Marttila. ym.: Määriirah.atl. 01oittamisesta Jurvanjärven kui-
10010: vatu.styö'n aloittamis6en.
10011:
10012:
10013: E d u s k u n n a 11 e.
10014:
10015: Jurvan kunnassa sijaitseva Jurvanjärvi vat luvat hankkeen toteuttamiselle. Ensi
10016: sijaitsee pitäjän keskellä ja on hyötyalueel- vuoden aikana voidaan täten jo kauan vi-
10017: taan n. 1450 ha. Se on 640 eri tilan hal- reillä ollut ja monien sukupolvien hartaasti
10018: lussa. Järven ensiluokkaisesta pohjasta on odottama hanke toteuttaa, jos siihen tarkoi-
10019: jo raivattu pelloksi n. 300 ha, mutta kevät- tukseen voidaan saada tarvittavat varat.
10020: ja kesätulvat tekevät sen viljelyksen epä- Ensi vuoden aikana voidaan laskelmien mu-
10021: varmaksi. kaan tarvittavan n. 70 milj. markkaa Närvi-
10022: Muuta osaa järvenpohjaa ei voida vilje- joen keskijuoksun Tupenluoman oikaisun,
10023: lykselle raivata ennenkuin kuivatus on suori- Kivi- ja Levälammen tekoaltaan rakentami-
10024: tettu. Tämä hanke lisää pitäjän peltopinta- seen. Työt voidaan suorittaa yleistä työlli-
10025: alaa n. 20 %, joten sillä on pitäjän talous- syyttä edistävinä töinä, joten tähän tarkoi-
10026: elämän kannalta mitä ensiarvoisin merkitys, tukseen tarvittavat varat vähentävät vastaa-
10027: puhumattakaan siitä, mikä merkitys sillä on vasti työttömyysmäärärahoja.
10028: pienten tilojen elinkelpoisuuden lisääjänä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10029: Tästä hankkeesta on olemassa valmis kuiva- nioittaen,
10030: tussuunnitelma, jonka kustannusarvio on n.
10031: 300 milj. markkaa. Hanke on parhaillaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10032: katselmuksessa ja tämän vuoden aikana ve- tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
10033: sistötoimikunta mahdollisesti antaa tarvitta- kan määrärahan Jurvanjärven kuiva-
10034: tustyön aloittamista varten.
10035: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10036:
10037: Aarre Marttila. V. E. Svinhufvud.
10038: Artturi Jämsen. Matti Liinamaa.
10039: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela.
10040: Veikko Savela. Eino Uusitalo.
10041:
10042:
10043:
10044:
10045: 30 E 587/59
10046: 950
10047:
10048: IV,321. - Ra.h.al. N: o 226.
10049:
10050:
10051:
10052:
10053: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta av·ustukseksi So-
10054: keain Keskusliitolle sokeiden ammattikoulutuspaikaksi jär-
10055: jes'l'etyn työpajan toiminnan turvaamiseksi.
10056:
10057:
10058: E d u s k u n n a ll e.
10059:
10060: Viime vuosien työttömyyskaudet ovat var- tettu työnvälitystoiminta ei ole kuitenkaan
10061: sin raskaana kohdistuneet maamme invalii- voinut ratkaisevasti helpottaa sokeain ja
10062: deihin ja yleensä osa- eli vajaatyökykyisiin näkövikaisten peräti vaikeata asemaa, vaan
10063: ja mitä vaikeampivammaisesta on kysymys, heidän työllisyytensä turvaaminen on jatku-
10064: sitä vaikeampaa on asianomaisen ollut ny- vasti jäänyt heidän omatoimisuutensa ja
10065: kyään päästä tuottavaan työhön. Tämä kos- omien järjestöjensä, ennen kaikkea Sokeain
10066: kee varsinkin 100% :n sokeita. Keskusliiton toiminnan varaan.
10067: Maamme yli neljästätuhannesta eri syistä Kun työttömyys kuluneen kahden vuoden
10068: näkönsä menettäneestä henkilöstä kamppailee aikana on jatkuvasti kasvanut sokeain kes-
10069: valtaosa nykyisin sisukasta taistelua itsensä kuudessa, eikä työhönsijoitustoimistokaan ole
10070: ja perheensä toimeentulon hankkimiseksi kyennyt työhön sijoittamaan läheskään kaik-
10071: näönmenetyksen työkykyyn ja ammatinvalin- kia työnhakijoita katsoi Sokeain Keskusliitto
10072: taan tuomista vaikeuksista huolimatta sekä r.y. ainoaksi pelastavaksi toimenpiteeksi yh-
10073: koneellisen teollisuuden ja muutoinkin sa- tyä kouluttamaan näkövikaisia järjestelmälli-
10074: moja tuotteita valmistavien näkevien amma- sesti teollisuuden palvelukseen, kuten vastaa-
10075: tinharjoittajien taholta tulevan yhä kiris- vissa olosuhteissa on tehty naapurimaissamme
10076: tyvän kilpailun puristuksessa. Tämän vuoksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tässä mie-
10077: Sokeain Keskusliitto - De Blindas Central- lessä on liitto järjestänyt Siuntiossa omista-
10078: förbund r.y. maamme siviilisokeain keskus- mansa työkodin yhteydessä erillisen n. 400m2
10079: järjestönä ja etujen valvojana syvästi huo- permantopinta-alaltaan suuruisen tehdasra-
10080: lestuneena on seurannut viimeaikaisia tapah- kennuksen ammattikoulutuspaikaksi teollisuu-
10081: tumia ja niiden vaikutusta· työtätekevien den palvelukseen pyrkiville sokeille ja hank-
10082: sokeain toimeentulomahdollisuuksiin. Näistä kinut k.o. työpajaa varten tarpeellisen kalus-
10083: varsinkin pari vuotta sitten suoritettu deval- ton ja välttämättömät koneet.
10084: vointi varsin raskaana koski valtaosaa Voidakseen tätä koulutusta menestykselli-
10085: maamme työtätekevistä sokeista sillä n. sesti ja tuloksia tuottavasti kaikille sinne
10086: 90 % heidän työssään käyttämistä raaka- koulutukseen pyrkiville antaa, on välttämä-
10087: aineista, jotka tuotetaan ulkomailta, ovat tä- töntä palkata työpajaa varten pätevä työn-
10088: män toimenpiteen kautta kohonneet hinnal- ohjaaja, joka omaa mahdollisimman laajan
10089: taan, kun sensijaan heidän valmistamiensa ja monipuolisen kokemuksen kaikissa ylei-
10090: tuotteiden hinnoissa kiristyneen kilpailun semmin teollisuuslaitoksissa esiintyvissä töissä
10091: vuoksi on laskusuunta edelleen vallitsevana. ja kykenee työpajassa työskentelevien näkö-
10092: Tästä johtuu, että jo ennestäänkin vaikeissa vikaisten työnohjaamiseen ja samalla pystyy
10093: oloissa työskentelevien sokeain ja näkövikais- suunnittelemaan ja valmistamaan työpajassa
10094: ten käsityöläisten elintaso on painumassa ai- tarvittavat työkalut. Pidämme tämän toi-
10095: van äärimmäiselle kestämisraj alle. minnan alulle pääsemisen nykyoloissa sitäkin
10096: Tilanteen helpottamiseksi on maahan in- tärkeämpänä, koska yleisopetus työpajassa
10097: valiidihuoltolain nojalla perustettu työhön- samalla antaisi aikaisemmin mainitulle työ-
10098: sijoitustoimistoja, joista yksi sellainen myös hönsijoitustoimistollekin huomattavasti suu-
10099: sokeita ja näkövikaisia varten. Näin tehos- remmat mahdollisuudet tarjolla olevan näkö-
10100: IV,321. - Matilainen ym. 951
10101:
10102: vikaisten työvoiman sijoittamiseen teollisuu- seksi Sokeain Keskusliitto - De Blin-
10103: den palvelukseen kuin mitä nykyisin on laita. das Oentralförbund r.y:lle teollisuu-
10104: Edellä lausutun nojalla kunnioittaen esi- den palvelukseen pyrkiville sokeille
10105: tämme, ammattikoulutuspaikaksi järjestetyn
10106: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 työpajan perusraaka-ainevaraston täy-
10107: tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- dentämiseksi ja sanotun työpajan
10108: kan suuruisen määrärahan avustuk- työnohjaajan palkkaamiseksi.
10109: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10110:
10111: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
10112: Väinö Leskinen. Lempi Lehto.
10113: Eetu Karjalainen. Sylvi Siltanen.
10114: Veikko Helle. 0. Lindblom.
10115: 952
10116:
10117: IV,322. - Rah.al. N:o 227.
10118:
10119:
10120:
10121:
10122: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansikkakosken
10123: maantieliikennesillan leventämistä varten.
10124:
10125:
10126: E d u s k u n n a ll e.
10127:
10128: Imatran kauppalan keskustassa Vuoksen pyörällä liikkuminen ·on kerrassaan tukalaa,
10129: yli johtava, ns. Mansikkakosken silta on yh- etenkin aamuin ja illoin, jolloin työhön
10130: distetty rautatie- ja maantieliikennettä var- meno ja paluu tapahtuu.
10131: ten. Se on rakennettu niin, että rautatie- Kun nyt lisääntyneen ja yhä lisääntyvän
10132: liikenne käy ylä- ja maantieliikenne alasiltaa liikenteen johdosta kyseinen silta muodostuu
10133: pitkin. Vaikka mainittu silta onkin raken- yhä vaikeammaksi pullonkaulaksi ja kun
10134: nettu niin myöhään kuin vv. 1932-1934, on Imatran kauppalan yleisasemakaavassa suun-
10135: se jo useitten vuosien aikana osoittautunut niteltu uusi rautatiesilta ei mielestämme
10136: maantieliikenteelle liian ahtaaksi. Kun maan- joudu kyseistä asiaa tarpeeksi ajoissa korjaa-
10137: tieliikenne ja kulkuneuvojen lukumäärä jat- maan ja kun nyt on tullut jälleen esiin ky-
10138: kuvasti lisääntyy, on tieverkostoa pitänyt seisen sillan kansirakenteen uusiminen, olisi
10139: lisätä ja johtaa kauttakulku ns. pikatietä samassa yhteydessä tämä silta varustettava
10140: pitkin häiritsemättä siten paikallista liiken- sillan sivuille rakennetuilla jalka- ja polku-
10141: nettä. Tällaisen pikatien on kuitenkin pakko pyöräkäytävillä.
10142: ylittää myös Vuoksi Imatran kauppalan alu- Edellä lausuttuun ja asianomaisen valio-
10143: eella ja niinpä pikatie, jolla liikenne suun- kunnan asiasta antamaan myönteiseen lau-
10144: tautuu Lappeenrannasta päin Savonlinnan suntoon viitaten ehdotamme,
10145: suuntaan ja päinvastoin, johtaa liikenteen
10146: Mansikkakosken sillan kautta. Kyseinen silta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10147: on jo muutenkin kapeutensa johdosta osoit- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
10148: tautunut erittäin vaikeaksi pullonkaulaksi kan määrärahan Imatran kauppalassa
10149: syystä, että sillalla ei linja- ja kuormavau- olevan Mansikkakosken sillan maantie-
10150: nun kulkiessa voi pienemmätkään vaunut liikennettä koskevan osan leventä-
10151: vaaratta sivuuttaa, vaan on jonotettava läpi- mistä varten jalka- ja polkupyöräkäy-
10152: pääsyä usein pitkänkin ajan. Jalkaisin ja tävillä.
10153: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
10154:
10155: Kalle Matilainen. V. Liljeström.
10156: Sulo Bostila. Valto Käkelä.
10157: Veikko Kokkola. Marja Lahti.
10158: Meeri Kalavainen. Yrjö Sinkkonen.
10159: Matti Miikki.
10160: 963
10161:
10162: IV,323. - Rah.al. N: o 228.
10163:
10164:
10165:
10166:
10167: Mattila. ym..: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin koulun
10168: koulutaJon rakennustöitä varten.
10169:
10170:
10171: E d u s k u n n a 11 e.
10172:
10173: Askolan kunnan Tiilään kylään perustet- vetta tyydyttävä määrä, sekä oppilaille ja
10174: tiin 7 vuotta sitten maanmittausinsinööri opettajille tyydyttävät asunto-olot. Opetus-
10175: K. L. J. Bergmanin testamenttivaroin, jotka tilojen hajanaisuus aiheuttaa paljon hanka-
10176: valtio otti vastaan, sekä sanotun kunnan lah- luutta opetustyöhön. Oppilaiden majoituksen
10177: joittamalla määrärahalla kotiteollisuuskoulu. järjestely eri puolille koulualuetta vaikeuttaa
10178: Tämä koulu on käytännössä osoittautunut oppilaiden valvontaa sekä heikentää kurin
10179: onnistuneeksi, mistä varmimpana osoituksena val vontamahdollisuuksia.
10180: on se, että vain osa hakijoista on vuosittain Kaikkeen edelliseen viitaten ja huomioon
10181: voinut päästä oppilaiksi. ottaen sen, että kaupunkeihin ja asutuskes-
10182: Koulun rakennukset ovat kuitenkin hei· kuksiin on rakennettu pääasiassa valtion va-
10183: kosti tarkoitustaan vastaavia, mistä johtuen roin hyvinkin korkeat vaatimukset täyttäviä
10184: oppilaat joutuvat työskentelemään ahtaudessa ammattikouluja kaupunkilaisnuorisoa varten,
10185: ja puutteellisin välinein. Myös opettajien ehdotamme,
10186: asunto-olot ovat hyvin heikot. Yhdelläkään
10187: opettajalla - ei edes johtajalla - ole käy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10188: tössään kuin yksi pieni huone. Koulu tarvit- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
10189: sisi välttämättä uuden koulutalon, johon op- kaa Bergmanin koulun koulutalopiirus-
10190: pilaita voitaisiin ottaa lähiympäristön tar- tusten hankkimiseen sekä rakennus-
10191: töiden aloittamiseen.
10192: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
10193:
10194: Matti Mattila. Johannes Virolainen.
10195: 954
10196:
10197: IV,S24. - Rah.al. H:o 229.
10198:
10199:
10200:
10201:
10202: Mattila. ym..: Määrärahan osoittamisesta ammattikurssien
10203: järjestämistä vart'en maaseudun nuorisolle.
10204:
10205:
10206: E d u s k u n n a II e.
10207:
10208: Maataloushallituksen alaisissa oppilaitok- vana on huomattava määrä tarkoitukseen
10209: sissa olisi mahdollista sangen vähäisin järjes- soveltuvia huonetiloja ja työvälineistöä sekä
10210: telyin toimeenpanna erityisesti maaseutu- opetettavaksi tulevan ammattialan täysin
10211: väestöä ajatellen eri ammattialojen kurssi- tuntevat ja erikoiskoulutuksen saaneet, koke-
10212: muotoista perus- ja jatkokoulutustakin sille neet opettajat, on selvää, että kurssitoimin-
10213: väestön osalle, jolla syystä tai toisesta ei nan järjestelylle on kaikki edellytykset sen
10214: ole tilaisuutta osallistua säännölliseen ja pit- jälkeen kun tarkoitukseen on osoitettavissa
10215: käaikaiseen kouluopetukseen. Eräitä kurs- riittävä määräraha.
10216: seja on voitu viime vuosina saada järjeste- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10217: tyksi edellämainituissa oppilaitoksissa nuori- dotamme,
10218: sotyöllisyysvaroilla, mutta nykyisin on kou-
10219: lutustarve nimenomaan maaseutuväestön että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10220: oman elämänpiirin ammattialoilla paisunut tulo- ja menoarvion 11 Pl. VII luvun
10221: siksi suureksi, että olisi pidettävä asianmu- kohdalle 20 000 000 markkaa ja 11 Pl.
10222: kaisena, että 11 Pl: n asianomaisten moment- VIII luvun kohdalle 180 000 000
10223: ti en varoilla voitaisiin nämä koulutustarpeet markkaa käytettäväksi maataloushalli-
10224: tasaveroisesti hoitaa. Valtion varojen tarkoi- tuksen alaisissa oppilaitoksissa am-
10225: tuksenmukaisen käytön, samoin kuin annet- mattikurssien jät"jestämiseksi erityi-
10226: tavaksi suunnitellun opetuksen valvominen- sesti maaseudun nuorisolle, joka ei ole
10227: kin vaatisi tätä. Kun lisäksi otetaan huo- tilaisuudessa syystä tai toisesta osal-
10228: mioon, että kurssiopetuksen järjestämistä listumaan pitkäaikaiseen kouluopetuk-
10229: suuressa määrin helpottaa se, että käytettä- seen.
10230: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10231:
10232: Matti Mattila. Hannes Paaso. Artturi .rämsen.
10233: 955
10234:
10235: IV,325. - Rah.al. N:o 230.
10236:
10237:
10238:
10239:
10240: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kenttäsahaustoimin-
10241: nan kehittämiseen.
10242:
10243:
10244: E d u s k u n n a ll e.
10245:
10246: Sotienjälkeisen ajan rakennustoiminnassa täisi. illkomailla, esim. Ruotsissa, on kenttä-
10247: oli kenttäsahauksella huomattava osuus. Se sirkkelisahaus kehittynyt huimaavin askelin
10248: suorastaan teki mahdolliseksi, että jälleenra- eteenpäin ja ns. ryhmäsahajärjestelmät ovat
10249: kennustoiminta maaseudulla voitiin suorittaa vientisahauksessa huomattavina tekijöinä.
10250: niin nopeasti kuin se on tapahtunut. Huo- Mutta siellä onkin tämän alan ammattikou-
10251: mattavien etuisuuksien tähden on kenttä- lutus järjestetty valtion tukemana erittäin
10252: sahaus saavuttanut pysyvän aseman meidän tehokkaasti. Usea suomalainenkin on siellä
10253: puunjalostuksessamme. Ratapölkkyjen ja par- suorittanut sahauskurssin. Ammattikoulutuk-
10254: rujen sahaus käy kenttäsirkkelillä parhaiten. sen meillä tähän asti on hoitanut Työteho-
10255: Myös on mainittava, että kenttäsaha voidaan seura sekä Kenttäsahat r. y., jotka eivät kui-
10256: siirtää syrjäisemmillekin seuduille metsien tenkaan yksinään taloudellisten vaikeuksien
10257: ääreen, mistä sitten sahattu puutavara voi- vuoksi kykene sitä tarpeeksi tehokkaasti
10258: daan kuljettaa tarvitsijoille. järjestämään.
10259: Kenttäsahojen varjopuolena on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10260: sahurien puutteellinen ammattitaito sekä ka- nioittaen,
10261: luston kehityksen hajanaisuus. Etupäässä
10262: vapaaehtoisin voimin sekä eri tahoilta saatu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10263: jen pienien avustusten turvin on voitu jär- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
10264: jestää sahaus- ja teränkunnostuskursseja eri kan määrärahan käytettäväksi kenttä-
10265: puolille maata. Näillä kursseilla on ollut op- sahaustoiminnan ammattitaidon ja vä-
10266: pilaita enemmän kuin tehokas opetus edellyt- lineiden kehittämiseen.
10267: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
10268:
10269: Matti Mattila. Johannes Virolainen.
10270: 956
10271:
10272: IV,326. - Ra.h.al. B: o 231.
10273:
10274:
10275:
10276:
10277: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa-
10278: tt1ametsien hankintatoiminnan kehitystutkimuksiin.
10279:
10280:
10281:
10282: E d u s k u n n a 11 e.
10283:
10284: Maamme metsätaloudessa on raakapuun koko metsätaloutemme kannalta. Toisaalta
10285: tuottamisen painopiste sotien jälkeen yhä taasen tiedetään, että mm. koneiden käytön
10286: enemmän siirtynyt maatilametsien osalle. taloudelliset mahdollisuudet vähenevät voi-
10287: Niiden osuus kasvullisista metsämaista on makkaasti hankinnan kohteena olevan raaka-
10288: yli 60 %, mutta vuotuisesta kokonaiskasvusta puuerän pienentyessä. Maatilametsiemme
10289: yli 72 o/o. Jatkuvan puun saannin turvaa- hankintojen vuosittainen keskisuuruus on n.
10290: misen kannalta maatilametsien merkitys 100 pm3, onpa alueita, joilla hankintaerien
10291: vielä tähdentyy, kun tiedetään, että maan keskikoko on vain puolet mainitusta. Tämä
10292: eteläpuoliskossa, jossa metsien tuotto on suu- aiheuttaa sen, että monet niistä rationali-
10293: rempi, yksityismetsien kasvu on 81.5 % koko- sointikeinoista, jotka soveltuvat suurilla hak-
10294: naiskasvusta. kuu- ja ajotyömailla käytettäväksi soveltuvat
10295: Maatilametsien tuottama raakapuu siirtyi huonosti maatilametsien hankintatoimintaan.
10296: teollisuuteen ja kauppaan aikaisemmin suu- Edellä on jo viitattu työpaikkoina saata-
10297: rimmaksi osaksi pystymyyntien kautta, jol- vien rahatulojen yhä kasvavaan merkitykseen
10298: loin ostaja suoritti hakkuu- ja kuljetustyön. ja suuruusluokkaan maatilatalouksien met-
10299: Viimeaikainen kehitys on muuttanut tilan- sänmyyntitulojen muodostumisessa, sekä sii-
10300: netta yhä voimakkaammin maatilojen oman hen mikä merkitys maatilametsillä on puu-
10301: työvoimansa avulla suorittamiin hankinta- raaka-aineen tuottajana maamme teollisuu-
10302: hakkuisiin päin. Koko maan yksityismetsien delle.
10303: raakapuusta tulee markkinoille jo yli 60% Puuraaka-aineen hankintatoiminnan kehit-
10304: omistajien s-qorittaman hankintatoiminnan tämiseen maatilametsistä on olemassa mah-
10305: tuloksena. Tietyissä osissa maata on sadan- dollisuuksia. Niiden tutkimisen ja hyödyksi-
10306: nes vieläkin suurempi. käyttämisen esteenä on kuitenkin ollut jat-
10307: Siirtyminen yhä voimaperäisemmin han- kuva varojen puute. Perustavaa työtä asian
10308: kintatoiminnan suorittamiseen on muuttanut eteenpäin viemiseksi on suoritettu viime vuo-
10309: ratkaisevasti myös maatilatalouksien metsästä sina Keskusmetsäseura Tapion ja Työteho-
10310: saamien rahatulojen rakennetta. Kun tulo seuran yhteistyönä sen lisäksi mitä viime-
10311: aikaisemmin muodostui kantohintana saa- mainittu on koko olemassaolonsa ajan suo-
10312: duista maksuista, on nykytilanteessa omasta rittanut ensisijaisesti hankintatyössä käytet-
10313: hankintatoiminnasta saatu palkkatulo samaa tävien välineiden parantamiseksi ja mene-
10314: suuruusluokkaa. telmien selvittämiseksi. Työn menestykselli-
10315: Raakapuun hakkuu- ja kuljetustoiminta on nen kehittäminen vaatii kuitenkin huomatta-
10316: viime vuosina ollut voimakkaiden rationali- vasti enemmän varoja kuin mihin kummalla-
10317: sointi- ja siihen osana liittyvien koneellista- kaan edellä mainituista edistälUisjärjestöistä
10318: ruispyrkimysten kohteena. Eri laitosten toi- on mahdollisuuksia. Perustavaa laatua ole-
10319: mesta suoritettu tutkimustyö on avannut mo- vien tutkimusten käyntiin saaminen on erit-
10320: nia mahdollisuuksia mm. koneellistamiselle täin kiireellinen sekä koko metsätaloutemme
10321: IV,S26. - Mattila ym. 957
10322:
10323: että maatilatalouksiemme kannalta, eikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10324: myöskään voida jättää mainitsematta sitä tulo- ja menoarvioon 5 m~1joonan mar-
10325: suurta merkitystä, mikä asialla on työssä kan suuruisen määrärahan Työteho-
10326: käytettävän työvoiman työtulosten ja sitä seuralle maat~1ametsien hankintatoi-
10327: tietä tulojen muodostumisen kannalta. minnan kehitystutkimuksiin käytettä-
10328: Edellä esitetyn perusteella esitämme, väksi.
10329: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10330:
10331: Matti Mattila. Erkki Tuuli.
10332: Antti J. Rantamaa. 0. Lindblom.
10333: Veikko Savela. Hannes Paaso.
10334: Sven Högström.
10335:
10336:
10337:
10338:
10339: 31 E 587/59
10340: 958
10341:
10342: IV,327.- Fin.mot. N:o 232.
10343:
10344:
10345:
10346:
10347: Meinander m.fi.: A.ngående anvisande av ansZag för en un-
10348: dersökning av huskållssparandet>.
10349:
10350:
10351: T i ll R i k s d a g e n.
10352:
10353: Kapitalbildningen försiggår till en be- Behövligheten av den föreslagna spar-
10354: tydelsefull del i form av sparande inom hus- undersökningen har behandlats i statistiska
10355: hållen. Om detta sparande föreligger emel- rådet, ekonomiska programkommitten och
10356: lertid inte för närvarande någon tillfreds- den ekonomisk-politiska planeringsbyrån,
10357: ställande utredning, enär hushållssparandet vilka samtliga ansett undersökningen vara
10358: inte hittills undersökts. Det vore därför av brådskande art och enats om att stödja
10359: angeläget att verkställa en sparundersökning, dess utförande.
10360: som skulle utföras av byrån för social forsk- För planeringen av undersökningen och
10361: ning i samråd med statistiska centralbyrån. dess förberedelser skulle redan under år
10362: Denna undersökning skulle komplettera de 1960 erfordras 2 milj. mk.
10363: undersökningar för åren 1955-1956 och Vid realiserandet av planerna för under-
10364: 1959-1960 rörande förbrukningen i hem- sökningen är det meningen att söka bidrag
10365: hushållen, som byrån för social forskning till finansieringen av kostnaderna från olika
10366: redan verkställt eller har under arbete. Yt- bank- och försäkringsorgan samt andra kre-
10367: terligare skulle undersökningsresultatet vara ditinstitutioner, men för själva planlägg-
10368: till stort gagn för nationalinkomstberäkning- ningen borde en statlig statistisk institution
10369: arna. Utöver dess nytta för den inhemska stå.
10370: forskningen skulle undersökningen även bli Med hänvisning till det anförda får under-
10371: av betydelse från internationell synpunkt tecknade vördsamt föreslå,
10372: sett. Motsvarande sparundersökningar har
10373: redan verkställts på flere håll utomlands, att Riksdagen i statsförslaget för år
10374: och de internationella statistiska organisatio- 1960 under 14 Ht. I: 3 måtte upptaga
10375: nerna har i olika sammanhang efterlyst dy- ett anslag om 2 miljoner mark för en
10376: lika undersökningar i de länder, där detta undersökning av hushållssparandet
10377: inte hittills skett. genom byrån för social forskning.
10378: Undersökningen är avsedd att utföras som
10379: en samplingundersökning och i så snar fram-
10380: tid som möjligt.
10381: Helsingfors den 22 september 1959.
10382:
10383: Nils Meinander. 0. Lindblom. Erkki Tuuli.
10384: 959
10385:
10386: IV,327. - Rah.al. N:o 232.
10387: Suomennos.
10388:
10389:
10390:
10391:
10392: Meinander ym.: Määrärahan osoittamisesta taloussäästämistä
10393: koskevaa tutkimusta varten.
10394:
10395:
10396: Eduskunnalle.
10397:
10398: Pääomanmuodostus tapahtuu suurelta osalta Ehdotetun säästämistutkimuksen tarpeelli-
10399: talouksissa tapahtuvan säästämisen muodossa. suutta on käsitelty tilastollisessa neuvostossa,
10400: Tästä säästämisestä ei kuitenkaan ole nykyi- talousohjelmakomiteassa ja talouspoliittisessa
10401: sin mitään tyydyttävää selvitystä, koska ta- suunnittelutoimistossa, jotka kaikki ovat pitä-
10402: loussäästämistä ei tähän mennessä ole tut- neet tutkimusta kiireellisenä ja yhtyneet kan-
10403: kittu. Sen vuoksi olisi tärkeätä toimeenpanna nattamaan sen suorittamista.
10404: säästäväisyystutkimus, jonka sosiaalinen tut- Tutkimuksen suunnittelua ja sen valmis-
10405: kimustoimisto suorittaisi yksissä neuvoin teluja varten tarvittaisiin jo vuonna 1960
10406: tilastollisen päätoimiston kanssa. Tämä tut- kaksi miljoonaa markkaa.
10407: kimus täydentäisi niitä kulutusta kotitalouk- Tutkimussuunnitelmia toteut~ttaessa on
10408: sissa koskevia tutkimuksia vuosilta 1955- tarkoituksena hakea avustusta kustannusten
10409: 1956 ja 1959-1960, joita sosiaalinen tutki- rahoittamiseen eri pankki- ja vakuutuslaitok-
10410: mustoimisto jo on suorittanut tai jotka ovat silta sekä muilta luottolaitoksilta, mutta itse
10411: työn alla. Lisäksi olisi tutkimuksen tulok- suunnittelusta tulisi valtion tilastollisen lai-
10412: sesta suurta hyötyä kansantulolaskelmille. toksen vastata.
10413: Kotimaiselle tutkimukselle koituvan hyödyn Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
10414: lisäksi olisi tutkimuksella merkitystä myös ehdottavat kunnioittaen,
10415: kansainväliseltä kannalta. . Vastaavia säästä-
10416: mistutkimuksia on jo toimeenpantu eri ta- että Eduskunta ottwisi vuoden 1960
10417: hoilla ulkomailla, ja kansainväliset tilastol- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. 1 luvun
10418: liset järjestöt ovat eri yhteyksissä toivoneet 3 momentille 2 000 000 markan määrä-
10419: sellaisia tutkimuksia niissä maissa, joissa rahan Sosiaalisen tutkimustoimiston
10420: niitä ei tähän mennessä ole toimitettu. suorittamaa taloussäästämistutkimusta
10421: Tutkimus on tarkoitettu suoritettavaksi varten.
10422: otantatutkimuksena ja mahdollisimman lähei-
10423: sessä tulevaisuudessa.
10424: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10425:
10426: Nils Meinander. 0. Lindblom. Erkki Tuuli.
10427: 960
10428:
10429: IV,328. - Ra.h.al!. N: o 233.
10430:
10431:
10432:
10433:
10434: Meriläinen ym.. : Määrärahan osoittamisesta maanhankinta-
10435: asetuksen mukaisia lainan alennuksia ja vapaavuosia
10436: varten.
10437:
10438:
10439: E d u s k u n n a ll e.
10440:
10441: Tulo- ja menoarvioehdotuksessa hallitus eh- vassa maarin myöntämiseksi oleva varojen
10442: dottaa poistettavaksi maanhankinta-asetuksen tarve tulee olemaan huomattava. Tätä seik-
10443: mukaisten lainojen alennusten ja vapaavuo- kaa arvioitaessa on lisäksi huomioon otet-
10444: sien myöntämistä koskevan momentin ja sille tava työttömyydestä ja sen seurauksista sekä
10445: merkityn . 220 milj. markan määrärahan. kadostakin asutustilanisille aiheutuneet vai-
10446: Menettelyään hallitus perustelee viittaamalla keudet.
10447: mahdollisuuteen käyttää tarkoitukseen asu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10448: tusrahaston ·varoja. Tämä kuitenkin johtaisi
10449: asutustoiminnan supistamiseen, mitä ei voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10450: pitää hyväksyttävänä. Kun maahankintalain tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
10451: perusteella muodostettujen tilojen haltijoiden uudelle momentille 220 000 000 mar-
10452: ja omistajien lain edellyttämät maksut ovat kan määrärahan maanhankinta-asetuk-
10453: tulleet ajankohtaisiksi, on ilmeistä, että p.o. sen mukaisten lainojen alennusten ja
10454: lainojen alennuksien ja vapaavuosien riittä- vapaavuosien myöntämiseksi asutus-
10455: tilallisille.
10456: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
10457:
10458: Matti Meriläinen. Pauli Puhakka.
10459: Toivo Niiranen. Pentti Liedes.
10460: Tauno Kelovesi. Veikko Rytkönen.
10461: Eino Roine.
10462: 961
10463:
10464: IV,329. - Rah.al. N: o 234.
10465:
10466:
10467:
10468:
10469: Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
10470: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Olavinkylän
10471: Naisinvaliidien Työyhdyskunnan ylläpitoon.
10472:
10473:
10474: E d u s k u n n a ll e.
10475:
10476: Maamme invaliidihuollon uusin tehokas vuoksi on vaikeata löytää nopeasti soveliasta
10477: työmuoto on työyhdyskuntatoiminta. Tämä työpaikkaa. Työyhdyskunnan taholta heitä
10478: uusi huoltomuoto on suuriarvoisella tavalla avustetaan sopivan työpaikan saannissa sen-
10479: helpottanut niitä vaikeuksia, joita ammatti- sijaan että heidän tarvitsisi etsiä työtä usein
10480: koulutuksen saaneilla invaliideilla saattaa syrjäisillä seuduilla sijaitseviita asuinpai~
10481: olla sijoittumisessaan työmarkkinoille avu- koiltaan käsin. Kuolettavaa pakollisen työt-
10482: jaan ja opintojaan vastaavalle paikalle. Suo- tömyyden kautta ei näin ollen pääse lain-
10483: men Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien kaan syntymään, vaan heillä on heti ammat-
10484: Liiton perustama Olavinkylän Naisinvalii- tikoulutuksen jälkeen mahdollisuus päästä
10485: dien Työyhdyskunta ensimmäisenä tällaisena omavastuiseen elämään käsiksi työyhdyskun-
10486: laitoksena on lyhyenä toimikautenaan jo eh- nassa. Vaikka invaliidit työyhdyskunnassa
10487: tinyt osoittaa tarpeellisuutensa ja tehonsa ollen osallistuvat osalla työntuotostaan yh-
10488: invaliidien ammattikoulutukseen uhrattujen dyskunnan menoihin, on selvää, että tarkoi~
10489: varojen hyväksikäytön turvaajana. tuksenmukaisuus edellyttää heiltä perittä-
10490: Mainittu työyhdyskunta, joka aloitti toi- väksi vain pientä osaa kustannuksista.
10491: mintansa vuoden 1958 alussa, perustettiin ja Kun aina jonkun työyhdyskunnan jäsenen
10492: sen rakennustyö rahoitettiin liiton taholta saatua itselleen sopivan työpaikan voidaan
10493: ilman valtion tukea. Koneitten ja koulutus- tilalle ottaa uusi, kykenee laitos antamaan
10494: välineistön hankintoineen tuli laitos maksa- tehokkaan avun suurelle joukolle eri syistä
10495: maan 30 000 000 markkaa, minkä lisäksi tu- sijoittumisvaikeuksissa olevia, ammattikoulu-
10496: lee vielä tontin ja sillä aikaisemmin sijain- tuksen saaneita naisinvaliideja. Kuluvana
10497: neen rakennuksen arvo. Vuonna 1958 laitos vuonna yhdyskunnalle osoitettu 2.5 miljoo-
10498: ei saanut mitään valtionapua ja vuonna 1959 nan markan suuruinen valtionavustus ei kui-
10499: valtionavustus on ollut 2 500 000 markkaa. tenkaan kata lainkaan oikeassa suhteessa tä-
10500: Vuoden 1958 toimintatappio oli kuitenkin män tehokkaan invaliidihuoltomuodon toi-
10501: 7 180 106 markkaa ja kuluvana vuonna se mintatappiota, minkä vuoksi yhdyskunnan
10502: tulee olemaan lähes samansuuruinen. Näin valtionapua olisi lisättävä.
10503: ollen tämä merkityksekkään huoltomuodon Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
10504: toteuttaminen on yksityiselle huoltojärjes- nioittaen,
10505: tölle taloudellisesti raskasta.
10506: Olavinkylän Naisinvaliidien Työyhdyskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10507: nassa on 22 paikkaa, ja siellä saavat työ- tulo- ja menoarvion 14 Pl. X luvun
10508: paikan ja samalla jatkokoulutusta sellaiset 17 momentille lisäyksenä 2 500 000
10509: ammattikoulutuksen saaneet naisinvaliidit, markkaa avustukseksi Suomen SivUli-
10510: joilla puuttuvan työnopeuden, työolosuhtei- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
10511: siin sopeutumisessa ilmenevien vaikeuksien r. y:n omistaman Olavinkylän Naisin-
10512: ja mahdollisesti vamman vaikealaatuisuuden valiidien Työyhdyskunnan ylläpitoon.
10513: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
10514:
10515: Matti Miikki. Marja Lahti.
10516: 962
10517:
10518: IV,330. - Rah.al. N: o 235.
10519:
10520:
10521:
10522:
10523: Miikki ym.: Määt·ärakan osoit·tamisesta Pokjiintien raken-
10524: 11/ltstöiden, aloittamiseen.
10525:
10526:
10527: E d u s k u n n a 11 e.
10528:
10529: Eduskunta on useina vuosina joutunut valmiit, eikä lähiseudulla ole mitään suu-
10530: käsittelemään aloitteita maantien rakentami- rempia valtion töitä ja alue on vaikeaa työt-
10531: sesta Imatran kauppalan alueelta alkavasta, tömyysaluetta, niin ei pitäisi olla minkään-
10532: Ruokolahden kunnan läpi suuntautuvasta ja laista estettä töiden aloittamiseksi.
10533: Sääruingin pitäjän Särkilahteen päättyvästä Edellä olevin perusteluin ehdotamme kun-
10534: nk. Pohjiin tiestä. Ensimmäisen kerran oli nioittaen,
10535: asia esillä vuoden 1938 valtiopäivillä. Tämä
10536: tie on lähes 40 km pitkä, erittäin mäkinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10537: ja mutkainen, yksi Itä-Suomen vaikeimmin tulo- ja menoarvion 20 Pl. lll luvun
10538: liikennöitäviä teitä, minkä vuoksi sen uusin- 4 momentille lisäyksenä 50 miljoonaa.
10539: nan tarpeellisuus on välttämätön. Tämän markkaa käytettäväksi Imatran kaup-
10540: ovat kaikki asiantuntijatkin myöntäneet. palasta alkavan ja Säämingin, pitäjän
10541: Ihmeellistä vain on, että ajankohta töiden Särkilahteen päättyvän nk. Pokjiin-
10542: aloittamiselle on aina katsottu sopimatto- tien rakennustöiden aloittamiseksi.
10543: maksi. Kun tien rakennussuunnitelmat ovat
10544: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10545:
10546: Matti Miikki. Valto Käkelä.
10547: Yrjö Sinkkonen. Kalle Matilainen.
10548: 963
10549:
10550: IV,331. - Ra.h.al. N: o 236.
10551:
10552:
10553:
10554:
10555: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta punakaarlilaisille
10556: suoritettooia korvauksia varten.
10557:
10558:
10559: E d u s kun n a 11 e.
10560:
10561: Vuoden 1918 luokkasodassa punakaartin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10562: riveissä taistelleille ja luokkasodan jälkeen
10563: vuosikausia vankiloissa olleille ei ole myön- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10564: netty minkäänlaisia korvauksia. Monet näistä tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
10565: elävät vaikeissa taloudellisissa oloissa. Olisi kaa k01·vauksien myöntämiseksi taan-
10566: välttämätöntä, että valtiovalta vihdoinkin nehtivasti vuoden 1918 punakaartin
10567: ryhtyisi toimenpiteisiin korvauksien myöntä- riveissä taistelleille, vankiloissa olleille
10568: miseksi taannehtivasti ilman omaa syytään ja omaisuutensa menettänet."lle puna-
10569: vaikeuksiin joutuneille luokkasodan seurauk- kaartilaisille.
10570: sista kärsineille.
10571: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10572:
10573: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
10574: Martti Linna. Irma Torvi.
10575: J. Mustonen.
10576: 964
10577:
10578: IV,332. - Rah.al. N:o 237.
10579:
10580:
10581:
10582:
10583: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy: lle
10584: Rojuniemen raudanjalostustehtaan rakennustöiden aloitta-
10585: miseksi.
10586:
10587:
10588: E d u s k u n n a ll e.
10589:
10590: Eduskunnan käsiteltävänä on Otanmäen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10591: raudanjalostustehtaan rahoituslaki, joka eh- tulo- ja menoarvioon 1 300 000 000
10592: tii lopulliseen käsittelyyn ja valmiiksi kulu- markan määrärahan Otanmäki Oy: lle
10593: van vuoden aikana. Hallitus ei kuitenkaan Rojuniemen raudanjalostustehtaan ra-
10594: ole ottanut ensi vuoden talousarvioon tar- kennustöiden aloittamiseksi.
10595: vittavaa määrärahaa.
10596: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10597: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10598:
10599: Yrjö Murto. Armas Leinonen.
10600: Martti Linna. Eino Tainio.
10601: Aleksi Kiviaho. Mat.ti Koivunen.
10602: Toivo Salin. Esa Hietanen.
10603: Toivo Asvik. Jaakko Kemppainen.
10604: Gösta Rosenberg. K. Haapanen.
10605: Tyyne Tuominen. J. Mustonen.
10606: Kauko Tamminen. Irma Torvi.
10607: Usko Seppi. Pentti Liedes.
10608: Pauli Puhakka. H. Tauriainen.
10609: Antto Prunnila. Siiri Lehmonen.
10610: Elli Stenberg. Tauno Kelovesi.
10611: Hannes Paaso. Toivo Friman.
10612: Irma Rosnell. Arvi Turkka.
10613: 965
10614:
10615: IV,S33. - Rah.al. N:o 238.
10616:
10617:
10618:
10619:
10620: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetta ja pienpuuta
10621: polttoaineena käyttävän voimalaitoksen rakentamiseksi
10622: Pohjois-Suomeen.
10623:
10624:
10625: E d u s k u n n a ll e.
10626:
10627: Suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, ten rakentamisen olevan kansantaloudellisesti
10628: että sähköenergian tarpeen jatkuvasti lisään- kannattavaa.
10629: tyessä vajausta ei voida enää täyttää yksin- Niinpä esim. Oulun läänin Haapaveden
10630: omaan vesivoimaan perustuvien voimalaitok- Piipsannevalla suoritetut alustavat tutkimuk-
10631: sien rakentamisella. Niinpä Imatran Voima set ovat osoittaneet ko. voimalaitoksen raken-
10632: Oy ja mm. Helsingin kaupunki ovatkin ryh- tamiselle olevan hyvät edellytykset.
10633: tyneet rakentamaan ulkomailta tuodun polt- Voimalaitosten rakentamisella olisi paitsi
10634: toaineen varaan höyryvoima-asemia. Niin- voimatalouden kannalta, myös työttömyyden
10635: ikään on alustavasti suunniteltu atomiener- torjumisen vuoksi erittäin suuri merkitys.
10636: giaa käyttäviä voimalaitoksia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10637: On täysin perusteltua, että edellä mainit-
10638: tujen suunnitelmien lisäksi ryhdytään suun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10639: nittelemaan turvetta ja pienpuuta poltto- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10640: aineena käyttäviä voimalaitoksia. Tutkimuk- kan määrärahan turvetta ja pienpuuta
10641: set ovatkin osoittaneet tällaisten voimalaitos- polttoaineena käyttävän voimalaitok-
10642: sen rakentamiseksi Pohjois-Suomeen.
10643: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10644:
10645: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
10646: Martti Linna. Irma Torvi.
10647:
10648:
10649:
10650:
10651: 32 E 587/59
10652: 966
10653:
10654: IV,334. - Rah.al. N: o 239.
10655:
10656:
10657:
10658:
10659: Murto ym.: Määrärahan. osoittamisesta Oulujoen. eteZäpuoZta
10660: kulkevan. Oulun.-Vaalan. maa-ntien. parantamiseksi.
10661:
10662:
10663: Eduskunnalle.
10664:
10665: Oulujoen eteläpuolella kulkeva Oulun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10666: Vaalan maantie on vilkkaimmin liikennöity
10667: tie Oulusta itään. Tie on kapea ja mutkai- että Eduskunta ottarisi vuoden. 1960
10668: nen, eikä sen kunto vastaa nykyajan vaati- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10669: muksia. Siksi tien parantamiseksi olisi vih- kan määrärahan Oulun ja Vaalan vä-
10670: doinkin ryhdyttävä toimenpiteisiin. Lisäksi lisen, Oulujoe-n eteläpuolta kulkevan
10671: on otettava huomioon, että tien korjaustyöt maantien parantamiseksi.
10672: · sopivat erittäin hyvin työttömyystöiksi.
10673: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10674:
10675: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
10676: Martti Linna. Irma Torvi.
10677: 967
10678:
10679: IV,335. - Rah.al. N: o 240.
10680:
10681:
10682:
10683:
10684: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven säännös-
10685: telypadon rakentamista varten.
10686:
10687:
10688: Eduskunnalle.
10689:
10690: Virallistenkin tietojen mukaan työttömyys ritettavaksi ja siihen pitäisi kiireellisesti ryh-
10691: Pohjois-Suomessa on jatkuvasti suurin. Siitä tyä. Ellei säännöstelypatoa rakenneta ja
10692: huolimatta työttömyystyöt siellä ovat suurim- jokea perata, ei itse voimalaitoksen rakenta-
10693: malta osalta tilapäisluontoisia, eivätkä sanot- misessa päästä suunnitelmia pitemmälle.
10694: tavasti vaikuta pysyvien työtilaisuuksien Työn aloittaminen avaisi mahdollisuuden
10695: muodostamiseen. Tämän vuoksi olisi vihdoin- töihin pääsyyn monille sadoille työläisille.
10696: kin järjestettävä työtilaisuuksia siten, että Mainittakoon, että vesistötoimikunta on jo
10697: maakunnan luonnonrikkaudet tulisivat hy- v. 1952 suorittanut kustannuslaskelmat.
10698: väksikäytetyiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10699: Jo pitkän aikaa on suunniteltu Pyhäjoessa
10700: olevien vesivoimien käyttöön ottoa vesivoima- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10701: asemia rakentamalla. Tähän suunnitelmaan tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
10702: kuuluu Pyhäjärven säännöstelypadon raken- kan määrärahan Pyhäjärven säännös-
10703: taminen Pyhäjoen yläjuoksulle sekä joen telypadon rakentamiseksi ja Pyhäjoen
10704: perkaus Pyhäjärven, Kärsämäen ja Haapa- perkaamiseksi Pyhäjärven, Kärsämäen,
10705: veden kuntien osalta. Tämä tehtävä on luon- Haapaveden ja Oulalisten kuntien
10706: teeltaan sellainen, että se kuuluu valtion Suo- osalta.
10707: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10708:
10709: Yrjö Murto. Pentti Liedes.
10710: Martti Linna. Irma Torvi.
10711: 968
10712:
10713: IV,336. - Ra.h.al. N: o 241.
10714:
10715:
10716:
10717:
10718: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaa-
10719: kykyisiä lapsia kotonaan hoitavien vanhempien avusta-
10720: miseen.
10721:
10722:
10723: E d u s k u n n a ll e.
10724:
10725: Koska maassamme on varsin vähän hoito- on ruumiillisesti ja henkisesti vajavaisten
10726: laitoksia, jotka voisivat ottaa hoidettavaksi lasten hoitaminen sitäkin vaikeampaa. V al-
10727: lapsia, jotka ruumiillisen tai henkisen vaja- tion taholta annettu apu auttaisi vanhempia
10728: vuuden vuoksi ovat siinä määrin avuttomia, ja huoltajia varsinkin tällaisena aikana, jol-
10729: että tarvitsevat pysyvästi silmälläpitoa ja loin esiintyy laajaa työttömyyttä ja elin-
10730: hoitoa, joutuvat monet kodit vuodesta vuo- kustannukset jatkuvasti nousevat. Samalla.
10731: teen hoitamaan kotonaan näitä onnettomia. se olisi rohkaiseva tunnustus heidän ponnis-
10732: Varsinkin vajaamielisissä lapsissa on pal- teluissaan kotona hoitaa lasta, jolle hoito-
10733: jon sellaisia, jotka pitäisi saada laitoshoi- laitoksissa ei ole löytynyt paikkaa.
10734: toon. Kun kuitenkin heidän kohdallaan - Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10735: parantuneetkin olosuhteet huomioon ottaen
10736: - ainakaan vielä ei ole riittävästi hoitopaik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10737: koja, hoidetaan heitäkin paljon kotioloissa. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
10738: Tällaisten lasten hoitaminen on vaikeaa ja kaa jaettavaksi valtioneuvoston mää-
10739: voimia kysyvää. Kotona olevat vanhemmat räämällä tavalla sellaisille vähävarai-
10740: ja sisarukset rasittuvat ja monien perheitten sille vanhemmille ja huoltajille, jotka
10741: on todettu olevan aivan henkisen luhistumi- kotona hoitavat lasta, joka ruumi~1U
10742: sen partaalla. Tällaiset tapaukset tunnetaan sen tai henkisen vajavuuden tai vam-
10743: hyvin hoitolaitoksissa, jotka saavat jatku- man johdosta on jatkuvasti siinä mää-
10744: vasti vastaanottaa järkyttäviä selostuksia ja rin avuton, että hän tarvitsee pysyvää
10745: pyyntöjä hoitopaikkojen varaamisesta. Milloin silmälläpitoa ja hoitoa.
10746: taloudelliset olosuhteet ovat heikot kodeissa,
10747: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10748:
10749: Jud.it Nederström-Lunden. Inkeri Virtanen.
10750: Irma Rosnell. Tyyne Tuominen.
10751: Siiri Lehmonen. Irma Torvi.
10752: 969
10753:
10754: IV,337.- Rah.al. N:o 242.
10755:
10756:
10757:
10758:
10759: Nederström-Lunden ym.: Korotetun määrärahan osoittami-
10760: sesta kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen ulko-oppilaiden
10761: majoitus- ja ruokakustannusten suorittamiseen.
10762:
10763:
10764: E d u s k u n n a ll e.
10765:
10766: Maassamme on useita satoja kuuromykkiä ollut, on ollut havaittavissa, että eräät ovat
10767: ja sokeita lapsia, jotka joutuvat suoritta- luopuneet pitämästä näitä oppilaita. Olisi
10768: maan oppivelvollisuutensa niissä erikoiskou- tietysti toivottavaa, että päästäisiin siihen,
10769: luissa, jotka on perustettu eri paikkakun- että kuurojen ja sokeiden koulujen yhtey-
10770: nille. Koska koululaisen koulupaikka usein dessä olisi tarpeeksi tilaa oppilaskodeille.
10771: {)n muualla kuin kotikunnassa, joudutaan Kun näin ei kuitenkaan vielä ole, olisi kat-
10772: näitä oppivelvollisia sijoittamaan joko kou- sottava, että määräraha kuuromykkäin- ja
10773: lujen yhteydessä oleviin oppilasasuntoloihin sokeainkoulujen ruuanpitoon ja majoitukseen
10774: tai yksityiseen majoitukseen. Yksityiseen olisi riittävä.
10775: majoitukseen joutuneiden puolesta suorite- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10776: taan maksua ruuasta ja majoituksesta.
10777: Nyt kun elinkustannukset ovat jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10778: nousseet, olisi tähän tarkoitukseen myönnet- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XII luvun
10779: tävä suurempi määräraha kuin aikaisemmin. 3 momentille lisäyksenä 3 000 000
10780: Henkilöt, joilla olisi mahdollisuutta ja har- markkaa kuuromykkäin- ja sokeain-
10781: rastusta majoittaa ja huoltaa juuri näitä koulujen ulko-oppilaiden majoitus- ja
10782: aistiviallisia, voisivat sen paremmin tehdä ruokakustannusten suorittamiseen.
10783: kun maksu olisi riittävä. Kun näin ei ole
10784: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10785:
10786: Jud.it Nederström-Lunden. Paavo Aitio. Irma Torvi.
10787: Siiri Lehmonen. Eino Roine. Inkeri Virtanen.
10788: 970
10789:
10790: IV,338. - RaJul N:o 243.
10791:
10792:
10793:
10794:
10795: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiys-
10796: avustuksen korottamiseen.
10797:
10798:
10799: E d u s k u n n a 11 e.
10800:
10801: Kun eduskunta v. 1941 hyväksyi äitiys- ovat jatkuvasti nousseet on jo käynyt niin,
10802: avustuslain, oli tämä toimenpide laajakan- että vaatepakkausta on eräiden varusteiden
10803: toinen ja toivottu varsinkin juuri äitiä ja kohdalla täytynyt pienentää. Jotta näin ei
10804: vastasyntynyttä ajatellen. tarvitsisi tapahtua olisi äitiysavustusta koro-
10805: Lakia on moneen otteeseen muutettu niin tettava. Kun rahana myönnetyt avustukset
10806: avustuksen saantiehtoihin kuin avustuksen usein käytetään sairaalamaksuiksi tai niillä
10807: suuruuteen nähden. V. 1945 hyväksyi edus- hankitaan joitakin tarpeellisia vaatepakkauk-
10808: kunta lakiin muutoksen, jonka mukaan val- seen kuulumattomia, mutta viranomaisten
10809: tioneuvostolle annettiin oikeus vahvistaa taholta hyväksyttäviä varusteita, vaikuttaa
10810: äitiysavustuksen suuruus. Tällöin hyväksyt- sairaalamaksujen nousu myös synnytyslaitok-
10811: tiin niinikään, että avustus suoritetaan ase- sissa ja hintojen nousu yleensä pienentävästi
10812: tuksella tarkemmin määrättävällä tavalla äitiysavustuksen reaaliarvossa. Kun synty-
10813: luontois- tai raha-avustuksena tai osittain vyys ensi vuoden aikana on laskettu alentu-
10814: kumpanakin. van ja v. 1960 tulo- ja menoarviosta esite-
10815: Valtioneuvosto on viimeksi 26/8 1948 teke- tään tästä syystä vähennettäväksi 30 miljoo-
10816: mällään päätöksellä hyväksynyt avustuksen naa markkaa, olisi säästö käsityksemme mu-
10817: suuruuden 4 500 markaksi syntynyttä lasta kaan pitänyt käyttää äitiysavustuksen korot-
10818: kohti. Tästä ajankohdasta on kulunut yli tamiseen.
10819: 11 vuotta, minkä aikana rahan arvo on tun- Edellä esitettyyn viitaten katsomme, että
10820: tuvasti alentunut. Virallisen indeksin mu- äitiysavustuksen määrä ensi vuoden alusta
10821: kaan äitiysavustuksen suuruus tulisi olla olisi korotettava 6 000 markaksi. Tätä varten
10822: n. 8 000 markkaa. tarvittaisiin lisäystä 100 miljoonaa markkaa.
10823: Lähes 80 000 äitiä tulee anomaan ensi Ehdotamme kunnioittaen,
10824: vuonna äitiysavustusta. Rahana suoritetta-
10825: van äitiysavustuksen ohella muodostaa luon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10826: toisavustus varsin merkittävän osuuden. Lä- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
10827: hes % äideistä haluaa itselleen sosiaaliminis- luvun 12 momentille 100 m~?joonan
10828: teriön toimesta valmistetun vaatepakkauksen, markan lisäyksen äitiysavustuksen ko-
10829: joka sisältää tärkeimmät niistä varusteista, rottamiseksi 6 000 markkaan syntyvää
10830: joita vastasyntynyt tarvitsee ensimmäisinä lasta kohti.
10831: ikäkuukausinaan. Kun tekstiilien hinnat
10832: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
10833:
10834: Judit Nederström-Lunden. Elli Stenberg.
10835: Inkeri Virtanen. Irma Rosnell
10836: Irma Torvi. Siiri Lehmonen.
10837: Tyyne Tuominen.
10838: 971
10839:
10840: IV,339. - Ra.h.al. N: o 244.
10841:
10842:
10843:
10844:
10845: Nederström-Lunden ym..: Korotetun määrärahan osoittami-
10846: sesta Turun yliopistollisen keskussairaalan rakentamiseen.
10847:
10848:
10849: Eduskunnalle.
10850:
10851: Turun yliopistollisen keskussairaalan ra- markan suuruinen sairaalan rakennushanke,
10852: kentamiseen on vuoden 1960 tulo- ja meno- mikä jo seuraavana vuonna tulee vaatimaan
10853: arvioon merkitty siirtomäärärahana 200 paljon suurempia määrärahoja, olisi toivot-
10854: miljoonaa markkaa. Tämä määräraha tulee tavaa, että vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
10855: kuitenkin osoittautumaan riittämättömäksi. merkittäisiin edes sellainen määräraha, minkä
10856: Rakennustyöt on nyt vihdoinkin, monien turvin rakennushanketta voitaisiin vuoden
10857: valitettavien viiVYtysten jälkeen, saatu tehok- aikana ilman keskeytystä jatkaa.
10858: kaaseen käyntiin. Lämpökeskuksen valmis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10859: tuttua on edessä uusi louhinta ja talouskes-
10860: lmksen sekä varsinaisen sairaalan täysitehoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10861: nen rakentaminen. Kaikkein alhaisimpien tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
10862: laskelmien mukaan olisi rahan tarve v. 1960 11 momentille lisäyksenä 50 000 000
10863: ainakin 220-250 milj. markkaa. Koska kui- markkaa Turun yliopistollisen keskus-
10864: tenkin o:q_ kysymyksessä ainakin 2 000 000 000 sairaalan rakentamiseen.
10865: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
10866:
10867: Judit Nederström-Lunden. Paavo Aitio.
10868: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
10869: Inkeri Virtanen.
10870: 972
10871:
10872: IV,340. - Rah.al. N: o 245.
10873:
10874:
10875:
10876:
10877: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Saimaan vesistö-
10878: alueelle rakennettavan hakevoimalaitoksen tutkimus- ja
10879: suunnittelutöihin.
10880:
10881:
10882:
10883: E d u s k u n n a 11 e.
10884:
10885: Jatkuva ja vaikea työttömyys, pienpuun V altakunnan metsien III arvioinnin tulos-
10886: menekkivaikeudet sekä maamme metsiin la- ten mukainen metsänhoidollinen hakkuusuun-
10887: hoava polttopuu vaativat nopeita ja tehok- nite on 27.5 milj. pm3 sellaisen pienpuun ja
10888: kaita toimenpiteitä. Metsäteollisuus on tosin lehtipuun osalta, jotka nykyisten menekki-
10889: osittain voinut ratkaista pienpuun käyttöön olosuhteiden vallite~a voidaan katsoa poltto-
10890: liittyviä ongelmia, mutta pinotavaramittaisen puuksi. Kun tästä kokonaishakkuusuunnit-
10891: koivun käyttö jalostukseen tulee kuitenkin teesta vähennetään maatilaväestön kotitarve-
10892: toistaiseksi olemaan häviävän pientä. käyttö, joudutaan toteamaan, että metsämme
10893: Koivun vuotuisen kasvun on laskettu maa- tuottavat nykyisin vuosittain vähintään 4
10894: samme olevan 9.4 milj. m3, tätä vastaava milj. pm3 täysin menekkiä vailla olevaa polt-
10895: koivun vuotuinen käyttö ainespuuna on vain topuuta. - Ulkolaisen polttoaineen tuonnin
10896: 1.6 milj. m3, eli 17% kasvusta, muiden lehti- kasvaessa ja metsien tuoton suurentuessa
10897: puiden osalta käyttö on vain 11 %, ja havu- tämä hakkuu-ylijäämä jatkuvasti lisääntyy.
10898: puiden n. 80 % kasvusta. Erityisesti lehti- Savon ja Pohjois-Karjalan osalta poltto-
10899: puumetsiämme olisi kuitenkin lähimpinä vuo- puun käytön ja vuotuisen hakkuusuunnit-
10900: sikymmeninä päästävä hakkaamaan huomatta- teen ero on metsänhoitolautakunnittain seu-
10901: vasti enemmän kuin niiden kasvu on. raava:
10902:
10903: Pohjois-Savon metsänhoitolautakunta 1331000 pm3
10904: Pohjois-Karjalan , 1655 000 "
10905: Itä-Savon 670 000 "
10906: Etelä-Savon " 674 000 "
10907: "
10908: Yhteensä 4 330 000 pm3
10909:
10910:
10911: Saimaan vesistöalue ja koko Itä-Suomi ovat teellisen, suurialaisen yhtenäisyyden. Nippu-
10912: siis polttopuun osalta pahinta ylijäämä- lauttahinaus, joka sopii erinomaisesti myös
10913: aluetta, samalla kun eräillä muilla alueilla polttorankojen kuljetusmuodoksi, on osoittau-
10914: maassamme on laskelmien mukaan polttopuu- tunut ylivoimaisesti halvimmaksi. Pielisen ve-
10915: vajausta. sistön kanavoinnit eivät myöskään estä nippu-
10916: Itä-Suomen työttömyystilanteessa tietää em. lauttakuljetusta latvavesiltä alkaen.
10917: suuruisen puumäärän jääminen hakkaamatta Ilmeisesti ainoa mahdollisuus käyttää me-
10918: vuosittain n. 3 milj. miestyöpäivän menetystä. nekkiä vailla oleva polttopuumäärä on höy-
10919: Puun kuljetusten kannalta muodostaa Pie- ryvoimalaitoksen perustaminen Saimaan ve-
10920: lisen ja Saimaan vesistöalue melkeinpä ihan- sistöalueelle.
10921: IV,340. - Niemelä ym. 978
10922:
10923: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, vun 48 momentille lisämäärärahC111ta
10924: 50 000 000 markkaa Saimaan vesistö-
10925: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 alueelle rakennettavan hakevoimalai-
10926: tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lu- toksen tutkimus- ja suunnittelutöihi-n.
10927: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
10928:
10929: Esu Niemelä. Matti Kekkonen.
10930: Yrjö Sinkkonen. Viljo Virtanen.
10931: Aarre Marttila. Sylvi Balinen.
10932: Olavi Lahtela. Antti J. Rantamaa.
10933: V. E. Svinhufvud. Pentti Pekkarinen.
10934: Onni Mannila. A. F. Airo.
10935:
10936:
10937:
10938:
10939: 33 E 587/59
10940: 974
10941:
10942: IV,341. - Ra.h.a.l. N:o 246.
10943:
10944:
10945:
10946:
10947: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pienialais-
10948: ten yksityisten suonkuivatushankkeiden totreuttamiseksi.
10949:
10950:
10951: E d u s k u n n a 11 e.
10952:
10953: Maassamme on metsien perusparannuksilla Kautta maamme on paljon pienialaisia,
10954: ja kaikilla puun tuottoa lisäävillä toimenpi- mutta hyväpohjaisia soita, joiden ojittaminen
10955: teillä laajenevan metsäteollisuuden ja koko soveltuisi parhaiten yksityisiksi hankkeiksi.
10956: metsätalouden tulevaisuutta ajatellen erityi- Näiden soiden kuivuminen olisi lisäksi no-
10957: sen suuri merkitys. On näin ollen luonnol- peaa ja varmaa, usein vähäiselläkin ojamää-
10958: lista, että vallitsevaa kausittaista työttö- rällä. Ojitustyön kalleuden takia nämä yh-
10959: myyttä on koeteltu lievittää järjestämällä teishankkeiksi sopimattomat suoalueet ovat
10960: työttömille metsänparannus- tai -hoitotöitä, jääneet tähän asti ojittamatta, mutta ne muo-
10961: tähän saakka pääasiassa taimistojen ja nuor- dostaisivat erittäin sopivan työn ja kustan-
10962: ten metsien perkaushakkauksia. nusten sijoittamisen kohteen erityisesti työt-
10963: Talvityöttömyyden aikana muodostaa kui- tömyysaikana. Perusparannuksina näiden töi-
10964: tenkin paksu lumipeite mainituille hakkuille den kansantaloudellinen merkitys olisi myös
10965: suuren haitan. Työn hidastuminen lumen ilmeisesti suurempi kuin em. perkausharven-
10966: johdosta saattaa olla suurempikin kuin val- nusten.
10967: tion maksama osuus työkustannuksista. Met- Mikäli nämä pienialaiset kuivatustyöt saa-
10968: sien perusparannuksista olisi erityisesti vesi- tettaisiin valtion avustus- ja lainoitustoimin-
10969: peräisten metsämaiden ojitus sellainen toi- nassa ns. risusavottatöiden asemaan, joiden
10970: menpide, jolle talvikausi asettaa vähemmän valvominen annettaisiin metsänhoitoyhdistys-
10971: rajoituksia. Lumen luominen ojan paikalta ten huoleksi, saataisiin maassamme käyntiin
10972: on ojitustyöhön nähden melko vähäinen lisä- erittäin merkityksellinen perusparannustoi-
10973: työ, eikä soiden yleensä ohut routakerros minta, joka oleellisella tavalla lisäisi myös
10974: tuota normaalina talvina suurta haittaa. pientilojen työllisyyttä.
10975: Suometsien ojitustoimintaa hoitaa maas- Edellä olevaan viitaten esitämme,
10976: samme yksityismailla Keskusmetsäseura Ta-
10977: pion metsänparannusosasto. Ojitustyö tapah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
10978: tuu kuitenkin pääasiassa kesäaikana ja ny- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
10979: kyisin jo suureksi osaksi konevoimin. Työttö- kaa varattavaksi halpakorkoisina lai-
10980: myyteen vaikuttaa tämä, sinänsä suuriarvoi- noina pienialaisten yksityisten suon-
10981: nen toiminta, näin ollen erittäin vähän. kuivatushankkeiden toteuttamiseksi.
10982: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
10983:
10984: Esu Niemelä.. Ale Holopainen.
10985: Eemil Partanen. Sylvi Halinen.
10986: Yrjö Sinkkonen. V. E. Svinhufvud.
10987: Olavi Lahtela. V. Hyytiäinen.
10988: Aarre Marttila. Pentti Pekkarinen.
10989: Hannes Paaso. Arvo Pentti.
10990: Esa Timonen. Onni Mannila.
10991: Antti J. Rantamaa. A. F. Airo.
10992: Matti Kekkonen.
10993: 975
10994:
10995: IV,342. - Rah.aJ. N:o 247.
10996:
10997:
10998:
10999: Niemelä ym..: Määrärahan osoittarnisesta lainoiksi kivenrai-
11000: vauskustannusten rahoittamiseen.
11001:
11002:
11003: E d u s k u n n a ll e.
11004:
11005: Kivenraivaus on kivisten seutujemme maa- mk ha, joten avustus on ollut noin lj5 kus-
11006: talouden tärkein perusparannustyö. Vasta tannuksista.
11007: kivenraivauksen jälkeen voi näiden seutujen Maanviljelysseurojen keräämän maatalous-
11008: viljelijän ja työntekijän työansio ja elintaso kirjanpitoaineiston perusteella lasketut keski-
11009: nousta. määräiset työmenekkiluvut osoittavat selvästi
11010: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- kivisyyden työmenekkiä lisäävän vaikutuk-
11011: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita sen. Kivisyyden kohoaminen ensimmäisestä
11012: on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus- neljänteen luokkaan on aiheuttanut työ-
11013: ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan sellais- menekin lisääntymisen 25 %: lla. Edellä mai-
11014: ten peltojen pinta-alat, joilta kivet voidaan nittu ja se, että peltojen kivisyys asettaa
11015: kohtuullisin kustannuksin poistaa, jakaantu- maatalouden koneellistamiselle rajoituksen
11016: vat eri maanviljelysseurojen alueilla seuraa- ovat huomattavina tekijöinä kivisten alueiden
11017: vasti: tappiolliseen maatalouteen. - Tämä taas
11018: puolestaan aiheuttaa sen, että kivisiltä
11019: Kivistä kohtuullisin kustannuk- alueilta on väestön poismuutto kaikkein voi-
11020: sin raivattava peltoala v. 1950
11021: ha % alueen koko makkainta.
11022: peltoalasta Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja
11023: Mikkelin läänin mvs. 37 500 35.7 maatalouden tuotantokustannusten tasoitta-
11024: Kuopion läänin mvs. 32100 21.9 miseksi olisi kivenraivauspalkkioiden lisäksi
11025: Keski-Suomen mvs. . . 19 000 18.4 valtion varoista varattava 100 000 000 mk: n
11026: Pohjois-Karjalan mvs. 18 300 18.4 määräraha jaettavaksi halpakorkoisina ja
11027: Satakunnan 8 200 10.4 pitkäaikaisina lainoina kivisten peltojen rai-
11028: Itä-Hämeen " 7 700 14.5
11029: " . 41000 vauskustannusten rahoittamiseen. Lainojen
11030: Muut alueet ...... 2.6 saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla kivisiä
11031: Yhteensä ja keskimää- peltoalueita omistavilla viljelijöillä. Lainan
11032: rin koko maassa .. 175 000 7.2 saannin ehtona olisi, että raivauksen suun-
11033: nittelu ja raivatun alueen hyväksyminen suo-
11034: Puheena olevia kivisiä peltoja on vuoden ritetaan maatalouden neuvontajärjestöjen toi-
11035: 1950 jälkeen raivattu n. 30 000 peltohehtaa- mesta, samoin kuin kivenraivauspalkkioiden-
11036: ria. Näinkin voimakkaan kivenraivaustoimin- kin saannissa.
11037: nan ovat tehneet mahdolliseksi valtion va- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11038: roista myönnetyt kivenraivauspalkkiot, joita että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11039: on maksettu alle 15 peltohehtaarin tiloille kes- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
11040: kimäärin 20 000 mk raivattua peltoha kohti. kan määrärahan jaettavaksi halpakol'-
11041: Kivenraivauksen kokonaiskustannukset on ar- koisina, pitkäaikaisina lainoina kiven-
11042: vioitu suunnitelmia tehtäessä lähes 100 000 raivauskustannusten rahoittamiseksi.
11043: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
11044:
11045: Esu Niemelä. Arvo Pentti. Pentti Pekkarinen.
11046: Onni Mannila. K. F. Haapasalo. Marja Lahti.
11047: V. E. Svinhufvud. Yrjö Sinkkonen. Esa Timonen.
11048: Matti Kekkonen. Sylvi Halinen.
11049: 976
11050:
11051: IV,343. - Rah.al. N: o 248.
11052:
11053:
11054:
11055:
11056: Niemelä ym. : Määrärahan osoittamisesta sähköistämislaino-
11057: jen myöntämiseksi Sisä-Suomen saaristoalueille.
11058:
11059:
11060: E d u s k u n n a 11 e.
11061:
11062: Maassamme on viime vuosina suoritettu loudellisissa olosuhteissa työskennellessään
11063: varsin laajasuuntainen sähköistäminen. Tiet- kykene maksamaan vaadittuja lisätari:f:feja.
11064: tävästi tällä hetkellä maamme talouksista on Mielestämme on oikeudenmukaista ja koh-
11065: sähköistetty jo lähes 85 %, mitä lukua on tuullista varata valtion varoista halpakor-
11066: pidettävä maamme asumistiheyden huomioi- koista ja pitkäaikaista lainaa :Sisä-Suomen
11067: den erittäin korkeana. saaristoalueiden sähköistämiseksi. Tämä
11068: Lukuisien ja laajojen vesistöjemme saaris- laina voitaisiin osoittaa ao. talouksille sähkö-
11069: toasutus on kuitenkin jäänyt lapsipuolen ase- yhtiöiden vaatimien lisätariffien rahoittami-
11070: maan sähköistyksen suhteen. Niinpä arvioi- seksi.
11071: daan, että esimerkiksi Saimaan saariston ta- Edellä olevaan viitaten esitämme,
11072: louksista on sähköistetty ainoastaan 10-
11073: 15 %. Tämä sähköistymisen hitaus saaristos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11074: samme johtuu yksinomaan siitä, että paikalli- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
11075: set sähköyhtiöt eivät pysty suorittamaan kaa halpakorkoisten ja pitkäaikaisten
11076: saaristojen sähköistämisiä normaalitariffeilla sähköistämislainojen myöntämiseksi Si-
11077: ja saaristoasukkaat eivät taas vaikeissa ta- sä-Suomen saaristoal1wille.
11078: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11079:
11080: Esu Niemelä. Viljo 'Virtanen.
11081: Yrjö Sinkkonen. Esa Timonen.
11082: Olavi Lahtela. Sylvi Halinen.
11083: Antti J. Rantamaa. V. E. Svinhufvud.
11084: Pentti Pekkarinen. Onni Mannila.
11085: A. F. Airo. Matti Kekkonen.
11086: 977
11087:
11088: IV,344.- Rah.a.l. N:o 249.
11089:
11090:
11091:
11092:
11093: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan lento-
11094: kentän rakentamiseen.
11095:
11096:
11097: E d u s k u n n a ll e.
11098:
11099: Huomattavan laaja Savonlinnan talousalue don kannalta olisi erittäin tarkoituksenmu-
11100: on jatkuvasti puutteellisten liikenneyhteyk- kaista aloittaa Savonlinnan lentokentän rai-
11101: sien päässä maamme muista osista. Erityi- vaus- ja rakennustyöt mahdollisimman pian.
11102: sesti ilmaliikenteen puuttuminen on tunnettu Tämä lentokenttätyömaa soveltuisi yleiseksi
11103: alueen lisääntyvänä haittana. Savonlinnan työmaaksi hyvin siinäkin suhteessa, että sii-
11104: läheisyydestä on varattu tarkoitukseen sovel- hen voitaisiin sijoittaa luontevasti Säämin-
11105: tuva alue lentokenttää varten, jonka valtion gissä, Enonkoskella, Kerimäellä ja Punka-
11106: viranomaiset ovat todenneet edulliseksi lento- harjulla työttömiksi joutuvat ihmiset, ilman
11107: kenttäalueeksi. Myös eduskunta on hyväksy- että työmaa joutuisi ns. siirtotyömaaksi.
11108: nyt vuoden 1957 valtiopäivillä toivomus- Edellä olevaan viitaten esitämme,
11109: aloitteen kentän rakennustöiden alullesaatta-
11110: miseksi. Mietinnössään n: o 26 vuodelta 1959 että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11111: kulkulaitosvaliokunta toteaa Savonlinnan len- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11112: tokentän rakentamisen tarpeelliseksi. kan määrärahan Savonlinnan lento-
11113: Savonlinnan talousalueen työllisyyden hoi- kentä?~ rakennustöiden aloittamiseen.
11114:
11115: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11116:
11117: Esu Niemelä. Viljo Virtanen.
11118: Eemil Partanen. Esa. Timonen.
11119: Yrjö Sinkkonen. Ale Holopainen.
11120: Aarre Marttila.. Sylvi Ba.linen.
11121: Olavi Lahtela. Antti J. Ra.ntamaa.
11122: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti.
11123: A. F. Airo. Matti Kekkonen.
11124: 978
11125:
11126: IV,345. - R~h.al. N: o 250.
11127:
11128:
11129:
11130:
11131: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta koneellisen tutki-
11132: muksen suorittamiseksi Enonkosken-Savonrannan tie-
11133: suunnalla.
11134:
11135:
11136: E d u s k u n n a ll e.
11137:
11138: Useiden vuosien ajan on ollut hankkeilla viljelijöiden omistamia metsämaita, joten se
11139: maantien rakentaminen Enonkosken kunnan oleellisella tavalla vilkastuttaisi näiden seu-
11140: Hanhivirran lossilta Savonrannan kirkon- tujen elinkeinoelämää.
11141: kylään. Tämä välimatka on 14 km pitkä ja Vuonna 1956 on TVH:n Mikkelin piirin
11142: tien vaikutuspiiriin tulisi kuulumaan useam- toimesta suoritettu tiesuunnalla alustava sil-
11143: pia kyläkuntia, jotka ovat jatkuvasti olleet mämääräinen tutkimus, jolloin on todettu
11144: vailla tieyhteyttä sekä Savonrannan että tiesuunnan kulkevan helpporakenteisessa
11145: Enonkosken kuntiin. Todettakoon, että tä- maastossa, missä tien rakentaminen tulee
11146: män tien valmistuttua Enonkosken ja Savon- suhteellisen halvaksi.
11147: rannan kirkonkylien välinen yhteys tulisi Edellä olevaan viitaten esitämme,
11148: olemaan ainoastaan 23 km nykyisen 60 km: n
11149: asemesta. Edelleen tie lyhentäisi matkaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11150: Savonrannalta Savonlinnaan 5 km:llä ja tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
11151: suunnitteilla olevalle Savonlinnan lentoken- kaa koneellisen tutkimuksen suoritta-
11152: tälle lähes 20 km: llä. Tien vaikutuspiiriin miseksi Enonkosken-Savonrannan tie-
11153: tulisi myös yli 30 000 ha Oy Enso-Gutzeit suunnalla.
11154: Ab: n, metsähallituksen ja yksityisten maan-
11155: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11156:
11157: Esu Niemelä. Viljo Virtanen.
11158: Yrjö Sinkkonen. Esa. Timonen.
11159: Aarre Marttila.. Ale Holopainen.
11160: Olavi Lahtela.. Sylvi Halinen.
11161: Pentti Pekkarinen. Antti J. Ra.nta.maa..
11162: Onni Mannila.. A. F. Airo.
11163: 979
11164:
11165: IV,346. - Rah.a.l. N: o 251.
11166:
11167:
11168:
11169:
11170: Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin diakonissalai-
11171: toksen hoivakodin rakennuttamiseen.
11172:
11173:
11174: E d u s k u n n a 11 e.
11175:
11176: Porin diakonissalaitoksen hoivakoti on pe- perustamiskustannuksiin myönnetään valtion
11177: rustettu valtioneuvoston päätöksellä 21 p:nä apua % hyväksytyistä rakennus- ja perus-
11178: huhtikuuta 1955 ja aloittanut toimintansa hankintakustannuksista, jotka tällä hetkellä
11179: helmikuussa 1956, jolloin valmistui ensimmäi- kysymyksessä olevien rakennus- ja perushan-
11180: nen Porissa sijaitseva hoitolarakennus, mikä kintakustannusten osalta tekevät 83 787 000
11181: toimii nykyisin vastaanottokotina ja missä markkaa. Kun tarkoitukseen on myönnetty
11182: hoidetaan kaikki vaikeimmat tapaukset kuten v. 1959 10 milj. markkaa ja nyt ehdotetaan
11183: liikuntakyvyttömät ja nuorimmat. V. 1956 myönnettäväksi kertamenona 30 milj. mark-
11184: on rakennettu ffivilaan 144 paikkaa käsittä- kaa, jää diakonissalaitoksen maksettavaksi
11185: vät hoitolarakennukset, kaksi koululuokkaa, vielä yli 40 milj. markkaa.
11186: asuntola 22 hoitajalle sekä talousrakennus, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11187: jossa lämpökeskus, pesula, keittiö ja sauna
11188: hoidokkeja varten. Kaikki nämä on ajateltu että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11189: 600-paikkaista laitosta varten. tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
11190: Heinäkuun alusta 1958 voimaan tulleen markan määrärahan Porin diakonissa-
11191: vajaamielislain mukaan mainittujen laitosten laitoksen hoivakodin rakennuttamiseen.
11192: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11193:
11194: Pentti Niemi. Sulo Hostila. Anni Flinck.
11195: Arvo Sä.velä.. Olli Aulanko. Antto Prunnila.
11196: Aaro Stykki. Johannes Wirtanen E1is Manninen.
11197: Arvo Pentti. Esu Niemelä.. Vappu Heinonen.
11198: Ensio Partanen. Väinö R. Virtanen. Pertti Rapio.
11199: Antti J. Ranta.m.aa. H. Törm.ä.. Irma Rosnell.
11200: G. Henriksson. Toivo Hietala. Nestori Kaasalainen.
11201: Kauko Tamminen. Kuuno Honkonen. Mikko Asunta..
11202: Meeri Kala.vainen. Arvo Tuominen. Olavi Lähteenmäki.
11203: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto. Kustaa. Alanko.
11204: K. F. Haapasalo. Juho Tenhiälä.
11205: 980
11206:
11207: IV,347. - Ra.h.al. N:o 252.
11208:
11209:
11210:
11211:
11212: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
11213: Pienviljelijäin Liitolle konekonsulentin palkkaamiseksi
11214: Pohjois-Suomeen.
11215:
11216:
11217: E d u s k u n n a 11 e.
11218:
11219: Koneeliistuminen on viime vuosina kehit- täjälle ammattineuvontaa, jotta koneistuk-
11220: tynyt maataloudessa hyvin nopeasti. Myös seen käytetyt sekä pienviljelijäin omat ja
11221: pientiloille on hankittu joko yhteisiä tai lainatut varat että valtion koneavustukset
11222: vuokrakäyttöön tarkoitettuja erilaisia maa- eivät menisi hukkaan. Maatalousneuvonta-
11223: talouskoneita varsin runsaasti. Koneiden järjestöt eivät kuitenkaan pysty nykyisillä
11224: valtaosan muodostavat traktorit erilaisine neuvojavoimillaan tyydyttämään kuin osan
11225: työkoneineen. Koneisiin on kiinnitetty suu- neuvonnan tarpeesta. Pienviljelijäin Liitolla
11226: ria pääomia, joille olisi saatava koneita käyt- on vain yksi konekonsulentti, vaikka sen jä-
11227: täen käypä korko sekä kuoletus, sillä koneet senistö käsittää yli 23 000 viljelmää, jakaan-
11228: on useimmissa tapauksissa hankittu luoton tuneena kautta maan. Pienviljelijäin Liiton
11229: turvin. Pohjois-Suomessa oleva jäsenistö tarvitsee
11230: Koneiden käyttäjiltä ja omistajilta puut- välttämättä oman konekonsulentin, jotta edes
11231: tuu kuitenkin koneiden tuntemus ja sekä pahin puute koneneuvonnassa saataisiin pois-
11232: teknillinen että taloudellinen ammattitaito. tetuksi.
11233: Tästä johtuen mm. koneiden käyttöikä jää Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11234: valitettavan lyhyeksi, eikä käyttö muuten-
11235: kaan ole taloudellista. Tarvitaan ammatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11236: neuvontaa, jotta koneiden avulla saadaan tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
11237: sekä helpotusta raskaaseen maataloustyöhön suuruisen määrärahan avustukseksi
11238: että parempaa kannattavuutta maatilan ta- Pienviljelijäin Liitolle konekonsulen-
11239: louteen. Yhtä tärkeätä kuin on saada va- tin palkkaamista varten Pohjois-Suo-
11240: roja koneiden hankintaan esim. valtion avus- meen.
11241: tuksin, on saada myös jokaiselle koneen käyt-
11242: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
11243:
11244: Niilo Nieminen. Aleksi Kiviaho. Matti Meriläinen.
11245: Toivo Friman. Aarne Pulkkinen; Eemeli La.kka.la..
11246: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. Martti Linna.
11247: Usko Seppi. Hannes Tauriainen. Eino Tainio.
11248: Anna-Liisa. Tiekso.
11249: 981
11250:
11251: IV,348. - Ra.b..al. N:o 253.
11252:
11253: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
11254: karjoille hankittavien väkirehujen hintojen allentamiseen.
11255:
11256: E d u s k u n n a ll e.
11257:
11258: Viime vuosien aikana on maassamme val- kun siihen on todellista aihetta, olisi pyrit-
11259: tiovallan toimesta hintapoliittisilla ja muilla- tävä sellaisilla toimenpiteillä, jotka lähinnä
11260: kin keinoilla ohjattu ja säännöstelty maa- kohdistuisivat suuriin ja keskisuuriin tiloi-
11261: taloustuotantoa viljaomavaraisuuden lisäämi- hin. Tällaisen& toimenpiteenä voitaisiin to-
11262: seksi ja maidon ylituotannon supistamiseksi. teuttaa maidon tuottajahinnan porrastusta
11263: Viljan ja väkirehujen hintoja on jatkuvasti tilakoon mukaisesti. Sen lisäksi olisi pienim-
11264: korotettu huomattavasti enemmän kuin mai- piä pienviljelystalouksia tuettava erikoisin
11265: don tuottajahintoja, jolloin väkirehujen ja tukitoimenpitein mm. alentamalla heidän
11266: maidon tuottajahintojen keskinäinen hinta- karjalleen hankittavien väkirehujen hintoja.
11267: epäsuhde on yhä kasvanut maitotuotannon Tällöin olisi myöskin supistettava maitotuot-
11268: vahingoksi. Tällaisilla ns. tuotantopoliitti- teiden jalostus- ja välityspalkkioita ja alen-
11269: silla toimenpiteillä ei kuitenkaan ole saavu- nettava kuluttajahintoja, jolloin kotimainen
11270: tettu viljatuotannon lisääntymistä eikä mai- kulutus voisi muodostua tuotantoa vastaa-
11271: totuotannon supistumista, kuten tilastotiedot vaksi. Täten vältyttäisiin suurilta tuki- ja
11272: osoittavat, mutta sillä on tuntuvasti lisätty vientipalkkioilta, sillä se tuotantotuki, mitä
11273: maidon tuotantokustannuksia ja saatettu eri- vähävaraisille pienviljelijöille annettaisiin, ei
11274: koisesti pienviljelijäin karjatalous entistäkin rasittaisi valtion taloutta siinä määrin kuin
11275: kannattamattomammaksi. Tästä taas on ollut nykyiset maitotalouden tuki- ja vientipalk-
11276: seurauksena pienviljelijäväen toimeentulon kiot.
11277: jatkuva vaikeutuminen, varsinkin kun työ- Kun nyt alkavana sisäruokintakautena
11278: mahdollisuudet ovat heikentyneet ja sivuan- pienviljelmien rehntilanne on heikko, varsin-
11279: siot siten loppuneet. kin väkirehujen osalta, hallasta, kuivuudesta
11280: Maidon tuotannon ja kulutuksen tasapai- tai muista syistä aiheutuneen täydellisen tai
11281: noon saattamiseksi ei ole syytä yksipuolisesti osittaisen kadon johdosta, olisi pienviljelijöi-
11282: pyrkiä tuotannon supistamiseen, vaan ennen den väkirehnhankintoja valtion taholta autet-
11283: kaikkea olisi kotimaista maidon ja maitotuot- tava. Väkirehujen saanti pienviljelystiloille
11284: teiden kulutusta lisättävä. Sellaiset tuotanto- olisi turvattava alennuskorttijärjestelmää
11285: poliittiset toimenpiteet, joita viime aikoina käyttäen alennettuun hintaan. Mm. Norjassa
11286: on harjoitettu, eivät voi tulla kysymykseen, on tällainen menettely käytännössä ja se on
11287: koska niiden vaikutus kohdistuu ensi kädessä osoittautunut onnistuneeksi toimenpiteeksi.
11288: pienviljelijöihin ja kuluttajiin. Suurilla, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11289: jopa keskisuurillakin tiloilla, joissa tuotanto-
11290: suunnan muutos viljan hyväksi tulisi tapah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11291: tua, voidaan kannattavammin harjoittaa tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mark-
11292: maidon tuotantoa nykyistenkin hintasuhtei- kaa käyttämäksi vähävaraisten pien-
11293: den vallitessa kuin pienviljelystiloilla. Sen viljelijäin karjoille hankittavien koti-
11294: vuoksi maidon tuotannon supistuksiin, sikäli ja ulkomaisten väkirehujen hintojen
11295: alentamiseen.
11296: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11297:
11298: Niilo Nieminen. Usko Se~pi. Toivo Friman.
11299: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen. Eemeli Lakkala.
11300: Martti Linna. Pertti Rapio. Siiri Lehmonen.
11301: Pentti Liedes. Matti Meriläinen. Kaino Haapanen.
11302: Veikko Rytkönen. Nestori Nurminen. Hannes Tauriainen.
11303: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
11304: 34 E 587/59
11305: 982
11306:
11307: IV,349. - Rah.al. N:o 254.
11308:
11309:
11310:
11311:
11312: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantasalmen
11313: ja Säämingin kuntien alueella sijaitsevan H~1tulan
11314: PöUäskylän tiehankkeen toteutrtamiseksi.
11315:
11316:
11317: Eduskunnalle.
11318:
11319: Hiltulan-Pölläskylän tiehanke Rantasal- rakentaminen merkitsisi ratkaisevasti elin-
11320: men ja Säämingin kuntien välillä on ollut mahdollisuuksien paranemista. Po. tiestä olisi
11321: vireillä jo vuodesta 1950 lähtien. Tie on kuitenkin laajakantoisempaa hyötyä läpi-
11322: aikoinaan suunniteltu rakennettavaksi kylä- kulkuliikenteen kannalta ja ennen kaikkea
11323: tienä valmiiksi ja sen jälkeen luovuttaa val- puutavaran kuljetustienä. Alue käsittää noin
11324: tiolle. Kylätien rakentamispäätöksen saantia 45 km2 metsää, josta nykyisin kuljetetaan
11325: varten on aikoinaan jätetty anomus läänin- puutavara suurin hankaluuksin Mustalahden
11326: hallitukselle, mutta tätä päätöstä ei läänin- purkauspaikalle. Po. tien rakentamiselle saa-
11327: hallitus ennättänyt antaa ennen uuden tie- daan maantiematka lyhenemään noin 18 km
11328: lain voimaan tuloa, joten anomus raukesi. ja vesikuljetusmatka noin 50-60 km. Näin
11329: Nyt kun voimassa olevan tielain mukaan ei ollen tien rakentamisella on erittäin suuri
11330: enää anneta kylätien rakentamispäätöksiä, yleishyödyllinen merkitys.
11331: eikä uusia teitä rakenneta kylätiekuntien toi- Rantasalmella, Säämingissä ja muissakin
11332: mesta, vaan valtio rakentaa myöskin paikal- lähikunnissa on esiintynyt runsaasti työttö-
11333: listiet, olisi po. tien rakentamiseksi valtion myyttä. Edellä mainitun paikallistien raken-
11334: toimesta ryhdyttävä toimenpiteisiin. taminen antaisi työtä ja helpottaisi mainit-
11335: Edellä mainittu Hiltulan-Pölläskylän yh- tujen kuntien työttömyyttä. Nämäkin näkö-
11336: dystie on suunniteltu alkavaksi Rantasalmen kohdat huomioon ottaen olisi po. tien raken-
11337: kunnan Hiltulan kylän kohdalta Juvan- tamiseen ryhdyttävä kiireellisesti.
11338: Savonlinnan väliseltä maantieltä ja yhty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11339: väksi Säämingin kunnan Pihlajalahden ky-
11340: lässä ns. Pölläskylän kohdalla Sääruingin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11341: kunnantiehen, joka jatkuu Savonlinnan- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mm·k-
11342: Sulkavan väliselle maantielle. Rakentama- kaa Rantasalmen ja Säämingin kun-
11343: ton osa tällä tielinjalla on noin 5.5 km, tien alueella sijaitsevan Hiltulan-
11344: jonka rakentaminen avaisi läpikulkuliiken- Pölläskylän tiehankkeen toteuttami-
11345: teen edellä mainittujen maanteiden välille. seksi ja siten Juvan-Savonlinnan ja
11346: Tämän rakentamattoman tieosuuden vaiku- Sulkavan-Savonlinnan maanteiden
11347: tuspiirissä asuu noin 350 henkeä, joille tien välisen yhdysliikenteen avaamiseksi.
11348: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
11349:
11350: Niilo Nieminen. Toivo Niiranen. Matti Koivunen.
11351: Matti Meriläinen. Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
11352: Veikko Rytkönen. Siiri Lehmonen. Edvard Pesonen.
11353: Aleksi Kiviaho.
11354: 983
11355:
11356: IV,350. - Rah.al. N: o 255.
11357:
11358:
11359:
11360:
11361: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orivirran
11362: maantiesillan pengerrystöiden aloittamiseksi.
11363:
11364:
11365: E d u s k u n n a 11 e.
11366:
11367: Itä-Savon ja Pohjois-Karjalan välisessä vien liikennevaikeuksien takia. Jos liikenne-
11368: maantieliikenteessä esiintyy vielä hankaluuk- oloja parannettaisiin, alkaisi mainittu saha
11369: sia, jopa eräillä tieosuuksilla erittäin vaikeita jälleen toimintansa ja voisi tarjota jatkuvasti
11370: haittoja. Sellaisen vilkasta liikennettä hait- työtä lähes kahdelle sadalle työntekijälle.
11371: taavan ,pullonkaulan" muodostaa Savonlin- Muitakin tuotantolaitoksia sijoittuisi tällöin
11372: nasta Savonrannan kautta Joensuuhun suun- po. alueelle. ·
11373: tautuvalla tiellä, lähellä Savonrannan kirkon- Tämän tien vaikutuspiirissä olevissa kun-
11374: kylää sijaitseva Orivirran ylityskohta. Ylitys- nissa on työllisyystilanne muodostunut vai-
11375: paikalla on pienehkö lossi, jonka teho liiken- kealrsi. Mm. Savonrannan kunnassa oli viime
11376: teen välittämiseksi salmen yli on heikko. talvena työttömiä useita satoja, jopa noin
11377: Isompaa lossia ei paikalle kuitenkaan teknil- 10% kunnan asukkaista. Kun valtaosa Sa-
11378: lisistä syistä voitane asentaa. Nykyisenkin vonrannan kunnan asukkaista on vähävaraisia
11379: lossin tehoa haittaavat lisäksi monet tekijät, palkkatyöläisiä ja pienviljelijöitä, on heidän
11380: joista talven aikana virtaan muodostuva jää- toimeentulonsa vallitsevan tilanteen johdosta
11381: sohju on pahin. Tämän vuoksi lossi joutuu käynyt vaikeaksi. Myös kunnan taloudellinen
11382: usein keskeyttämään liikenteen moniksi vuoro- kantokyky on muodostunut kestämättömäksi.
11383: kausiksi, jopa viikoiksikin. Onpa sattunut Sen vuoksi tilanteeseen olisi saatava nopeasti
11384: tapauksia, että lossi on hyytynyt keskelle helpotusta uusien työkohteiden avaamiseUa.
11385: salmea jääsohjuun, jolloin lossilla olleet autot Sillan rakentaminen Orivirran yli avaisi
11386: ovat jääneet kiinni vuorokausiksi. Kun maini- jo nykyisestäänkin vilkkaalle liikenteelle
11387: tulla ylityspaikalla kuitenkin on niin voima- uusia mahdollisuuksia tälle tärkeälle tieosuu-
11388: kas virta, ettei liikennettä voida edes talvi- delle. Samalla se poistaisi ne suuret haitat,
11389: aikana ohjata jäätä myöten, muodostuu los- jotka Orivirran ylitys nykyisin aiheuttaa ja
11390: sin heikko liikennekyky sitäkin hankalam- lisäisi ja parantaisi liiketoiminnan ja työn-
11391: maksi. saannin mahdollisuuksia tienvarsialueilla. Sa-
11392: Tällä tieosuudella on kuitenkin varsin vil- vonrannankin vaikeudet tulisivat täten voite-
11393: kas läpikulku- ja paikallisliikenne, joka var- tuiksi. Sillan rakentaminen antaisi jo raken-
11394: masti kasvaisi huomattavasti liikennettä hait- nusvaiheessa siltatöiden ja siihen liittyvien
11395: taavien esteiden poistuttua. tienoikaisujen muodossa riittävästi työtilai-
11396: Tämä tie muodostaa myös luonnollisen rei- suuksia Savonrannan ja lähikuntien työttö-
11397: tin puutavaran maantiekuljetukselle laajoilta myyttä torjumaan. Se avaisi myös jatkuvia
11398: metsäalueilta. Erityisesti Kerimäen, Savon- työmahdollisuuksia tälle alueelle.
11399: rannan, Heinäveden ja Liperin kunnille tämä Tarpeelliset tutkimukset, suunnitelmat ja
11400: tie muodostaa merkittävän kulkuväylän hen- kustannusarviot sillan rakentamiseksi Orivir-
11401: kilö- ja tavarakuljetuksissa. Mainittakoon, taan on laatinut TVH: n Mikkelin piiritoi-
11402: että Savonrannan kirkonkylä sijaitsee Ori- misto. Se on myös suositellut mainitun sillan
11403: virran läheisyydessä, joten tieolojen paranta- rakentamista.
11404: minen ko. tiellä tulisi merkitsemään sille ta- Asia on kuitenkin pysähtynyt TVH: een,
11405: loudellista elpymistä. Mm. Savonrannan kir- joka on vaatinut Mikkelin piiritoimistolta lisä-
11406: konkylässä on suurehko saha, joka on joutu- selvityksiä Savonlinnan-Enonkosken-Hei-
11407: nut lopettamaan toimintansa tiellä vallitse- näveden tielinjalla sijaitsevaan Hanhivirran
11408: 984 IV,350. - Orivirran maantiesilta..
11409:
11410:
11411: ylimenopaikkaan mahdollisesti rakennetta- täessään edes talvikautena. Näin ollen kaikki
11412: vasta sillasta ja voisiko Orivirran ja Hanhi- asialliset näkökohdat todistavat Orivirtaan
11413: virran kautta suuntautuvaa liikennettä yhdis- rakennettavan sillan tarpeellisuudesta ja kii-
11414: tää. Tällainen tutkimus on tiettävästi nyt jo reellisyydestä.
11415: suoritettu, joten ratkaisu senkin vuoksi voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11416: daan tehdä. Ilman tällaista tutkimustakin on
11417: ollut selviö, ettei näillä kahdella mainitulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11418: tielinjalla tapahtuvaa liikennettä voida yh- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
11419: distää, siksi kaukana nämä tiet ovat toisis- kaa käytettäväksi Savonlinnan ja Joen-
11420: taan ja välillä on erittäin vaikea maasto. suun välisellä maantieosuudella sijait-
11421: Lisäksi Hanhivirrassa on suuri moottorilossi, sevaan Orivirtaan rakennettavan maan-
11422: joka ei joudu vaikeuksiin liikennettä välit- tiesillan pengerrystöiden aloittamiseksi.
11423: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
11424:
11425: Niilo Nieminen. Siiri Lehmonen.
11426: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
11427: Matti Meriläinen. Matti Koivunen.
11428: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
11429: Aarne Pulkkinen. Edvard Pesonen.
11430: 985
11431:
11432: IV,351. - Ra.h.al. N: o 256.
11433:
11434:
11435:
11436:
11437: V. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden yli-
11438: määräisten toimien perustamiseksi maataloushallituksen
11439: tukemisasiain toimistoon.
11440:
11441:
11442: E d u s k u n n a 11 e.
11443:
11444: V aitioneuvoston ja virkamiehiä edustavien kiinnittäneet vallitsevaan olotilaan sikäli huo-
11445: järjestöjen välillä päästiin 6. 9. 1956 sopimuk- miota, että nyt kyseessä olevia hallintokuluja
11446: seen siitä, että vakinaisluontoisten valtion suoritetaan muiden menojen momentilta,
11447: tilapäisten toimenhaltijain toimet tulee joko vaikka tällaista menettelyä ei voida pitää
11448: vakinaistaa tai ylimääräistää. Tähän nojau- hyväksyttävänä.
11449: tuen onkin vuoden 1958 ja 1959 tulo- ja Kun maatalousministeriön piiriin kuuluvan
11450: menoarvion yhteydessä ylimääräistetty joukko maataloushallituksen tukemisasiain toimiston
11451: valtion tilapäisiä toimia. Tarkemmitta perus- tehtävät ovat pysyviä, olisi nykyisistä tilapäi-
11452: teluitta on kuitenkin jätetty edelleenkin tila- sistä toimista ainakin seuraavat ylimääräis-
11453: päisiksi jo ylimääräistettyihin täysin rinnas- tettävä.
11454: tettavia toimia. Näin siitäkin huolimatta, että Maatalousministeriö
11455: eduskunta jo aikaisemmin on lausunut nii- Maataloushallituksen tukemisasiain toi-
11456: den suhteen toivomuksensa. misto:
11457: Maataloushallituksen alaisena toimiva tuke- 1 toimistopäällikkö (33 pl.), 4 tarkastajaa
11458: misasiain toimisto kokonaisuudessaan on vie- (29 pl.), 2 tarkastajaa (27 pl.).
11459: läkin tilapäisellä kannalla, vaikka sen hoidet- Mainittujen toimien ylimääräistäminen ai-
11460: tavat tehtävät ovat jatkuneet keskeytyksettä heuttaisi 11 Pl. XXV luvun 17 ja 18 momen-
11461: jo vuodesta 1927 lähtien. On huomattava, tille 7 587 640 markan suuruisen menojen vä-
11462: että vastaavat laitokset on määrätyssä laajuu- hennyksen.
11463: dessa katsottu pysyvästi välttämättömiksi Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
11464: myös muissa Euroopan maissa. Lisäksi on ehdotamme,
11465: otettava huomioon, että valtion ja koko yh-
11466: teiskunnan etujen mukaista ei ole pitää jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11467: kuvasti tilapäisellä kannalla toimistoa, jonka tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
11468: tehtävät ovat jatkuneet jo yli 30 vuoden VI luvun 1 momentille 7 260 900 mark-
11469: ajan ja jonka tulee vastata miljardeihin kaa edellä lueteltujen ylimääräisten
11470: markkoihin nousevien valtion varojen käy- toimien perustamiseksi maataloushal-
11471: töstä. Valtion tilintarkastajat ovat myöskin lituksen tukemisasiain toimistoon.
11472: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
11473:
11474: Väinö E. Nieminen. Juha. Rihtniemi.
11475: 986
11476:
11477: IV,S52. - Ra.h.al. N: o 257.
11478:
11479:
11480:
11481:
11482: Niiranen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
11483: seudun sähköistämisen tukemiseen.
11484:
11485:
11486: E d u s k u n n a 11 e.
11487:
11488: Esityksessään valtion tulo- ja menoarvioksi määrärahan korottaminen ainakin aikaisem-
11489: vuodelle 1960 hallitus ehdottaa maaseudun min myönnettyyn 250 milj. markkaan.
11490: sähköistämisen tukemiseen vain 130 milj. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11491: markan suuruista määrärahaa.
11492: Varsinkin maan syrjäisten seutujen säh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11493: köistäminen on vielä pahasti kesken. Ehdo- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
11494: tetun suuruisella määrärahalla näiden seutu- 23 momentiUe lisäyksenä 120 000 000
11495: jen sähköistämistä ei saada riittävän no- markan määrärahan maaseudun säh-
11496: peasti toteutetuksi. Välttämätöntä olisikin köistämisen tukemiseen.
11497: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11498:
11499: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen. K. Haapanen.
11500: Pentti Liedes. Veikko Rytkönen. Aleksi Kiviaho.
11501: Pauli Puhakka. Toivo Asvik. Matti Koivunen.
11502: Tauno Kelovesi. Rainer Virtanen. Eino Tainio.
11503: 987
11504:
11505: IV,S58. - Rah.al. N: o 258.
11506:
11507:
11508:
11509:
11510: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöi-
11511: sen osakeyhtiön perustamista varten selluloosatehtaan ra-
11512: kentamiseksi Joensuun kaupungin läheisyyteen.
11513:
11514:
11515: E d u s k u n n a 11 e.
11516:
11517: Pohjois-Karjalan metsien puutavaravarasto det. Kysymys puun erilaisista jalostus- ja
11518: on arvioitu n. 117 milj. m3:ksi ja vuotuinen käyttömahdollisuuksista aina pienpuun ja sa-
11519: lisäkasvu 3.75 milj. m3:ksi. Puustosta on hateollisuuden jätepuuna syntyvän selluloosa-
11520: yli puolet mäntyä, vajaa kolmasosa kuusta hakkeen hyväksikäyttöä myöten on selvitetty
11521: ja lähes viidesosa koivua. Arvioitu vuosit- Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ry: n suori-
11522: tainen metsänhoidollinen hakkuumäärä olisi tuttamissa tutkimuksissa. Niiden tuloksena
11523: n. 3.9 milj. ms 10-12 vuoden aikana. Ny- on päädytty aluksi n. 80 000 vuositonnia
11524: kyisin tästä määrästä hakataan vain n. 1 / 6 , ilmakuivaa valkaistua selluloosaa tuottavan
11525: mikä kuljetetaan suurimmalta osaltaan maa- tehtaan, Joensuun kaupungin läheisyyteen,
11526: kunnan ulkopuolelle jalostettavaksi. rakentamismahdollisuuden toteamiseen. Sen
11527: Pääasiassa paikallisen puunjalostusteolli- rakentamiskustannukset on alustavasti ar-
11528: suuden vähäisyyden ja yksipuolisuuden seu- vioitu n. 6 500 milj. markaksi. Puutavaran
11529: rauksena Pohjois-Karjalassa on muodostunut menekin parantumisen ja siten seudun pien-
11530: puutavaran menekin kannalta hyvin vaikea viljelmien haltijain rahatulojen lisäämisen
11531: tilanne. Tästä sekä koko metsäteollisuuden ohella aikaansaataisiin hankkeen toteuttami-
11532: koneeliistumisesta johtuu, että Pohjois-Kar- sella yli 2 000 uutta vakinaista työpaikkaa
11533: jala on eräs maamme vaikeimmista työttö- ja siten työttömyyden huomattava vähene-
11534: myysalueista. Sitä osoittaa mm. n. 3 000 minen.
11535: henkilön vuosittainen poismuutto maakun- Ottaen huomioon maakunnassa toimivan
11536: nasta ja erilaisissa työllisyys- ja työttömyys- pääoman laimean kiinnostuksen hankkeen
11537: töissä olevien korkea lukumäärä, mikä ensi toteuttamisen rahoitukseen olisi aloite mie-
11538: vuonna kohonnee n. 7 000-9 000 työnteki- lestämme tehtävä valtiovallan toimesta.
11539: jään. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11540: Maakunnan tuotantoelämän ja sen kautta
11541: väestön toimeentulon parantamisen perusky- että Ednskunta ottaisi vuoden 1960
11542: symyksenä on entistä selvemmin tullut esille tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
11543: paikallisen teollisuuden toiminnan laajenta- kan määrärahan valtionenemmistöisen
11544: misen ja monipuolistamisen välttämättömyys. osakeyhtiön perustamista varten sel-
11545: Alueen runsaat ja monipuoliset puutavara- luloosatehtaan rakennustöiden alulle-
11546: varastot, työvoiman saanti sekä muut edel- saattamiseksi J oensn1tn kaupungin lä-
11547: lytykset antaisivat siihen hyvät mahdollisuu- heisyyteen.
11548: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11549:
11550: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
11551: 988
11552:
11553: IV,354. - Rah.al N: o 259.
11554:
11555:
11556:
11557:
11558: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
11559: rakentamiseksi Joensuuhun.
11560:
11561:
11562: E d u s k u n n a ll e.
11563:
11564: Joensuun kaupunki on koko Pohjois-Karja- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11565: laan ja ympäristöön suuntautuvan huomatta-
11566: van postiautoliikenteen keskuspaikka. Liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11567: teessä olevan autokannan tarkoituksenmukai- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
11568: sen huollon aikaansaamiseksi on vireillä kan määrärahan postiautovarikon ra-
11569: hanke postiautovarikon rakentamiseksi sinne. kennustöiden aloittamiseen Joensuun
11570: Kaupungissa ja sen ympäristössä vallitsevan kaupunkiin.
11571: vaikean työttömyystilanteen lievittämiseksi-
11572: kin hankkeen toteuttaminen olisi kiireellinen.
11573: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11574:
11575: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
11576: 989
11577:
11578: IV,355. - Rah.al. N:o 260.
11579:
11580:
11581:
11582:
11583: Niskala ym..: Määrärahan osoittamisesta maamieskoulun pe-
11584: rustamiseksi Ylitornion kuntaan.
11585:
11586:
11587: Eduskunnalle.
11588:
11589: Lapin läänissä on tällä hetkellä kolme kasvaa, niin kuin mm. maidontuotantoluvut
11590: maamieskoulua, valtion koulu Rovaniemellä osoittavat. Kaikki tuotantoalat yhteiskun-
11591: ja kaksi kiertävää koulua, joista toinen on nassa vaativat harjoittajiltaan ammattitaitoa,
11592: sijoitettu Kemijärven Joutsijärvelle, toinen sen saamiseen ei enää nykyaikana riitä käy-
11593: Kittilään. Läänin valtavin maatalousalue, tännönoppi, vaan tieto on hankittava kou-
11594: länsirajan kunnat, on kokonaan vailla maa- luissa.
11595: talousammattikoulua. Länsi-Pohjan alue Kiinnostus maatalouteen on selvästi havait-
11596: muodostaa oman yhtenäisen talousalueen, tavissa nuorison keskuudessa, joka ei ole
11597: jonka asukasluku on n. 1;4, läänin asukas- päässyt edes työttömyystöihin. Tällaista in-
11598: luvusta ja peltoala 30 % läänin pelto- nostusta olisi myös yhteiskunnan taholta tuet-
11599: alasta. Länsi-Pohjan kuntien osuus Lapin tava ennen kuin se on myöhäistä. Maakun-
11600: läänin maidontuotannosta oli vuoden 1958 ti- nassa esiintyvän käsityksen mukaan oppilai-
11601: laston mukaan 38.5 % koko maitomäärästä. den puutetta ei tulisi olemaan. Maataloushal-
11602: Mutta maatalouskoulujen sijoitukseen nähden lituksen asettama maatalouskoulukomitea on
11603: muodostaa mainittu alue selvän tyhjiön, joka esittänyt Lapin läänin jaettavaksi 3 aluee-
11604: olisi korjattava. seen, joista läntinen alue käsittäisi kaikki
11605: Lapin läänin rakenteelliseksi muodostunut Tornionlaakson kunnat ja Tornion kaupun-
11606: työttömyys, joka väkilukuun nähden on maan gin, Ylitornio koulun sijoituspaikkana.
11607: suurin, edellyttää nopeita ja harkittuja rat- Ylitornion kunnassa asiaa onkin valmis-
11608: kaisuja myös maatalouden ammattiopetuk- teltu ja kunnanhallitus on sopinut tarvitta-
11609: sessa. Jokaisen ammattialan on siinä suh- van maa-alueen ja huoneistotilojen vuokraa-
11610: teessa hoidettava osuutensa, pysyäkseen ajan misesta sinne mahdollisesti perustettavalle
11611: vaatimusten tasalla. Valtiovallan taholta on- maamieskoululle.
11612: kin viime aikoina tähän kysymykseen kiin- Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
11613: nitetty huomiota. Ammattikoulujen ohella on
11614: järjestetty ammattikursseja nuorille työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11615: mille. Maatalous on kumminkin jäänyt jäl- tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
11616: keen näissä järjestelyissä. Maatalous maa- kan määrärahan maamieskoulun perus-
11617: kunnassamme on huomattavin tekijä ja tamiseksi Ylitornion kuntaan.
11618: suurin työnantaja ja sen panos jatkuvasti
11619: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
11620:
11621: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
11622: Erkki Koivisto. Kalle Kämäräinen.
11623:
11624:
11625:
11626:
11627: 35 E 587/59
11628: 990
11629:
11630: IV,356. - Ra.h.aJ. N: o 261.
11631:
11632:
11633:
11634:
11635: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin autiotupien
11636: kunnossapitoa ja niiden polttopuiden hankintaa varten.
11637:
11638:
11639: E d u s k u n n a 11 e.
11640:
11641: Lapin polkuteiden varsilla olevat ns. autio- rahaa. Ilman huoltoa ja tarvittavia poltto-
11642: tuvat ovat aikanaan kuuluneet kyydinpidosta puita ne eivät voi täyttää tärkeää tehtä-
11643: annetun lain alaisuuteen. Sitävarten myön- väänsä.
11644: netystä määrärahasta on suoritettu näiden Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
11645: autiomajojen kunnossapito ja polttopuiden
11646: hankinta. Kun laki kyydinpidosta kumottiin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11647: jäivät nämä Lapin erämaan tärkeät yöpymis- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
11648: ja levähdyspaikat tavallaan huoltoa vaille. määrärahan Lapin autiotupien kun-
11649: Näiden menoerien suorittamiseen ei ole sen- nossapitoa ja niiden polttopuiden han-
11650: jälkeen tulo- ja menoarvioon otettu määrä- kintaa varten.
11651: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
11652:
11653: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
11654: Erkki Koivisto. Kalle Kämäräinen.
11655: 991
11656:
11657: IV,357. - Rab.al. N: o 262.
11658:
11659:
11660:
11661:
11662: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaulirannan-
11663: Kolarin radan rakennustöiden aloittamiseksi.
11664:
11665:
11666: E d u s k u n n a 11 e.
11667:
11668: Suomen Malmi Osakeyhtiö aloitti tutki- nuksen yleiseen merkitykseen, yhtiö edelleen
11669: mukset Kolarin rautamalmialueena keväällä esittää harkittavaksi Kolarin rautatien raken-
11670: 1956. Tutkimusraportissaan lokak. 10 p. 1958 tamisen aloittamista. Rautatiehallitus on
11671: esitti yhtiö yhteenvetonaan siihenastisista myös nopeasti valmistanut tutkimuksia töi-
11672: tuloksista, että malmivarojen inventointia ja den aloittamista varten. Rataosa Kauli-
11673: niiden hyväksikäyttömahdollisuuksien selvit- ranta-Pello onkin jo valmiina ja suunta-
11674: telyä on jatkettava. Kuluvan vuoden huhti- kokoukset mainitulla osalla pidetty, joten
11675: kuun 30 päivänä antamassaan raportissa siltä osalta työt voitaisiin aloittaa milloin
11676: Suomen Malmi toteaa, että siihenastisten tut- hyvänsä. Kun työttömyys Lapin läänin län-
11677: kimusten mukaan malmivarat ovat 54 niilj. tisellä alueella on erittäin vaikea ja taloudel-
11678: tonnia. Loppulausunnossaan mainittu tut- lisista työttömyystyökohteista on puutetta,
11679: kijayhtiö kauppa- ja teollisuusministeriölle olisi nyt Kaulirannan-Kolarin ratatyö saa-
11680: lähettämässään kirjelmässä lausuu, että on tava käyntiin, joka myös, niinkuin edellä ole-
11681: olemassa määrättyjä edellytyksiä kaivostoi- vasta Suomen Malmin lausunnosta selviää,
11682: minnan harjoittamiseen Kolarissa ja haluaa on taloudellisesti kannattavaa.
11683: esittää seuraavat toimenpiteet ministeriön Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
11684: harkittavaksi. Koska rautatien rakentaminen
11685: Kolariin on väistämätön edellytys kaivostoi- että Eduskunta ottaisi mwden 1960
11686: minnan harjoittamiselle ja ottaen huomioon, tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
11687: mitä oheisessa selvityksessä on esitetty Kola- markan määrärahan Kaulirannan-
11688: rissa harjoitettavan kaivostoiminnan talou- Kolarin radarn rakennustöiden aloitta-
11689: dellisista edellytyksistä ja tulevaisuuden miseksi.
11690: mahdollisuuksista sekä viitaten rautatieraken-
11691: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
11692:
11693: Markus Niskala. Yrjö Sinkkonen.
11694: Eemii Partanen. Kalle Kämäräinen.
11695: 992
11696:
11697: IV,358. - Rah.al. N:o 263.
11698:
11699:
11700:
11701:
11702: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Vaa-
11703: san läänin vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien
11704: kehittämistä ja kunnostamista varten.
11705:
11706:
11707: E d u s k u n n a ll e.
11708:
11709: Yleisesti on hyväksytty käsitys, että vien- dun kuntia, jotta ne pystyisivät selviyty-
11710: tisatamien kunnostaminen ja kehittäminen mään niistä vaikeuksista, joita jatkuvat sata-
11711: on valtakunnallinen asia, joka ei kuulu yk- mien kunnostustyöt vaativat mm. Himangan,
11712: sinomaan vientisatamia ylläpitäville kun- Kokkolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kaskisten
11713: nille. kunnilta.
11714: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida Esimerkkinä mainittakoon, että Kokkolan
11715: kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu sataman, Ykspihlajan, rakennustöiden kus-
11716: tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat tannusarvio sataman uudistamiseksi on noin
11717: työtä tuhansille työläisille. Voidaksemme 400 milj. markkaa ja Vaasan sataman kus-
11718: ylläpitää elintärkeää vientiämme on mm. tannusarvio noin 300 milj. markkaa.
11719: Vaasan läänin rannikkoalueen satamissa jat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11720: kuvasti suoritettava teiden rakentamista,
11721: uudistettava laitureita ja rakennettava uusia että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11722: laitteita. Tämä toiminta ei kuitenkaan saa tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
11723: tapahtua kuntien veronmaksajien kustannuk- kan määrärahan avustuksiksi Vaasan
11724: sella. Koska viennistä koituu hyöty koko läänin vientisatamia ylläpitäviUe kun-
11725: maalle, olisi valtion entistä tehokkaammin nille satamien kehittämistä ja kunnos-
11726: avustettava näitä Pohjanlahden rannikkoseu- tamista varten.
11727: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11728:
11729: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
11730: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
11731: 993
11732:
11733: IV,359. - Rah.al. N:o 264.
11734:
11735:
11736:
11737:
11738: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimustöiden
11739: loppuun suorittamiseen vesivoimalaitosten rakentamiseksi
11740: Pohjanmaan jokiin.
11741:
11742:
11743: E d u s k u n n a ll e.
11744:
11745: Pohjanmaan alueella on valtion toimesta Näin suurisuuntainen vesivoiman rakenta-
11746: suoritettu vesistöjen säännöstely- ja perkaus- minen edellyttäisi rahoituskysymyksen jär-
11747: tutkimuksia ja tehty suunnitelmia alueen jestämistä valtion toimesta. Tutkimukset
11748: vesistöjen rakentamiseksi palvelemaan voi- olisi saatava nopeasti loppuun suoritetuiksi,
11749: matalouden jatkuvasti lisääntyviä tarpeita. jotta rakennustoiminta päästäisiin aloitta-
11750: Pohjanmaan joissa olevien koskien keski- maan.
11751: tehoksi on arvioitu saatavan vedenjärjeste- Suunnitelman toteuttaminen lisäisi alueen
11752: lyllä ja säännöstelyllä Lestijoessa 50 milj. väestön työmahdollisuuksia, mikä olisikin
11753: kWh, Perhojoessa 50 milj., Ähtävänjoessa erittäin tarpeellista, koska tämä maakunta
11754: 50 milj. ja Lapuanjoessa 30 milj. kWh. on ns. alityöllisyysaluetta.
11755: Tällaista suuruusluokkaa oleva energia- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11756: määrä riittäisi tyydyttämään tämän alueen
11757: lähiajan energiantarpeen. Se loisi myös mah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11758: dollisuuksia uuden teollisuuden syntymiseen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11759: alueella, joka on köyhä teollisuudesta. kan määrärahan tutkimustöiden lop-
11760: Jokien vedensäännöstely loisi myös maa- ja puun suorittamiseen vesivoimalaitos-
11761: metsätaloudelle parempia kehitysmahdolli- ten rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin.
11762: suuksia, koska päästäisiin tulvien tuotta-
11763: mista tuhoista ja veden vaivaamille alueille
11764: saataisiin paremmat kasvuedellytykset.
11765: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11766:
11767: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
11768: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
11769: 994
11770:
11771: IV,360. - Rah.al. N: o 265.
11772:
11773:
11774:
11775:
11776: Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta ruoppaustöiden
11777: aloittamiseksi Himangan satamassa.
11778:
11779:
11780: E d u s k u n n a ll e.
11781:
11782: Keski-Pohjanmaa on tyypillistä pienvilje- teelle ja sen välittömässä läheisyydessä on
11783: lysseutua. Maatalous ei anna kuitenkaan riit- suoJaisia paikkoja esim. puutavaran varas-
11784: täviä elinmahdollisuuksia, vaan pientilalliset tointiin. Sitäpaitsi Lestijoen pohjoisrantaan
11785: ja erityisesti nuoriso joutuu hakemaan an- on valmistunut yli 5 km:n pituinen puu-
11786: siotyötä muualta. Myöskään varsinaisesta tavaran kuljetustie, jossa on useita pyöreän
11787: ansiotyöstä elävällä työväestöllä ei ole ny- puutavaran purkauslaitureita ja tien päässä
11788: kyisin riittävästi työtä, vaan monissa kun- ns. Pikku-Mansikassa on erinomainen laitu-
11789: nissa esiintyy jatkuvaa työttömyyttä. Keski- rinpaikka suuriliekin aluksille, koska heti
11790: Pohjanmaalle olisikin saatava syntymään rannassa on vettä lähes 6 metriä. Lestijoessa
11791: huomattavasti teollisuutta, jotta voitaisiin on voimavaroja teollisuudelle ja sen suvanto-
11792: poistaa tämä ns. ralmnteellinen työttömyys. alue muodostaa erinomaisen laituripaikan pie-
11793: Teollisuuden syntymiselle ovat kaikki edel- nehköille aluksille sekä hinaajille. Koska
11794: lytykset olemassa. Niinpä Keski-Pohjan- joen pohjassa ei ole kiviä, sen väylä voidaan
11795: maalla on useita jokia ja satamia, jotka ovat pienin kustannuksin ruopata 12 jalkaa sy-
11796: omiaan antamaan mahdollisuuksia teollisuu- väksi.
11797: den syntymiselle. Sellainen olisi ennen Edellä esitetystä käy vakuuttavasti sel-
11798: kaikkea Himangan satama, jonka kunnosta- ville, että Himangan satamaila on edelly-
11799: mista ja kehittämistä valtiovallan olisi toi- tyksiä kehittyä ensiluokkaiseksi satamaksi,
11800: menpiteillään edistettävä. kunhan Lestijoki-suulla ja Pikku-Mansikan
11801: Sataman kehittämisen puolesta puhuvat edustalla suoritetaan ruoppauksia.
11802: seuraavat näkökohdat: Satamaan johtava Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11803: väylä on kauttaaltaan syvä, pohja on kive-
11804: töntä ja pitävää savimutaa. Merenkäynti ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11805: pääse vaikuttamaan satamaan, koska sisään- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11806: tuloväylä tekee tarpeellisen, pienen mutkan. kan määrärahan ruoppaustöiden aloit-
11807: Satama on kylliksi tilava suureHekin liiken- tamiseksi Himangan satamassa.
11808: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11809:
11810: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
11811: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
11812: IV,361.. - Rah.al. N: o 266.
11813:
11814:
11815:
11816:
11817: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ullavan Korven
11818: ja Tokolammin keskuksen välisen maantienosan kunnosta-
11819: miseen.
11820:
11821:
11822: E d u s k u n n a ll e.
11823:
11824: Maamme maantiet on aikoinaan monin se, että tie on paikoin painunut ympäröivää
11825: paikoin rakennettu silloista kevyttä liiken- maastoa alellllllM, kinokset tulevat korkeiksi
11826: nettä vastaaviksi, joten niiden perustus ei ja pyryt tukkivat tien kokonaan. Tämän
11827: kestä nykyistä raskasta liikennettä. Eräs 19 km pituisen maantienosan kunnostami-
11828: tällaisista heikkokuntoisista teistä on Ullavan seksi on ajoissa saatava valtion tukea, jottei
11829: Korvesta Toholammin keskukseen johtava liikenne sillä kokonaan pysähtyisi. Tärkeänä
11830: yhdystie. Se on rakennettu suurelta osaltaan tekijänä on huomioon otettava myös se, että
11831: vesiperäisen maa-alueen kautta mistä joh- tien korjaus antaisi ansiotyötä Wlavan ja
11832: tuen se, varsinkaan sateisina kesinä, ei ole Toholammin työläisille ja pienviljelijöille,
11833: ollut liikennekelpoinen. Vesi on monin ta- joille ei ole ollut sitä riittävästi tarjolla.
11834: voin tärvellyt tien kunnon, painanut sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11835: syville kuopille jne.
11836: Kyseisen maantien kautta kulkee mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11837: Kokkolan-Vaalan postiautolinja, mutta var- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11838: sinkin raskas puutavara- ym. kuormaliikenne kan määrärahan Ullavan Korven-
11839: on käynyt erittäin vaikeaksi tämän tien Tokolammin keskuksen välisen maan-
11840: kautta. Talvisin vaikeuttaa tien aurausta tienosan kunnostamiseen.
11841: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11842:
11843: Nestori Nurminen. Toivo Åsvik.
11844: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
11845: 996
11846:
11847: IV,362.- Rah.al. N:o 267.
11848:
11849:
11850:
11851:
11852: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuan pitäjässä
11853: olevan Kampinnevan-Kortesnevan kuivatustöiden aloit-
11854: tamiseen.
11855:
11856:
11857: E d u s k u n n a ll e.
11858:
11859: Lapuan kunnassa, varsinkin sen syrjä- sesta koituisi suuri hyöty paikkakunnan
11860: alueilla, asuu pääasiassa pienviljelijäväestöä, väestölle. Kuivatus antaisi työtä ja poistaisi
11861: joiden tilat ovat niin pieniä, etteivät ne voi hallanvaaran.
11862: turvata perheitten toimeentuloa. Kunnassa Pienviljelijät eivät kuitenkaan omin va-
11863: on kumminkin suuriakin viljelyskelpoisia roin pysty näin suurisuuntaista työtä suorit-
11864: suoalueita, joista kuivattarualla saataisiin li- tamaan, vaan siihen tarvittaisiin valtion va-
11865: sää pelto- sekä laidunmaata. Samalla luotai- rojen myöntämistä.
11866: siin edellytykset metsänkasvulle ja siten au- Edellä olevan perusteella esitämme,
11867: tettaisiin pienviljelijöiden elinmahdollisuuk-
11868: sien parantamista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
11869: Lapuan-Kauhavan ja Lappajärven pitä- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11870: jien kulmauksessa, Hirvijoen ja Kauhajär- kan määrärahan Lapuan pitäjässä si-
11871: ven kylien välissä, on suuri suoalue, ns. jaitsevan Kampinnevan-Kortesnevan
11872: Kampinneva-Kortesneva, joiden pinta-ala kuivatustöiden aloittamiseen.
11873: on noin 2 500 ha. Näiden nevojen kuivatuk-
11874: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
11875:
11876: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
11877: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
11878: 997
11879:
11880: IV,363. - Rah.al. N: o 268.
11881:
11882:
11883:
11884:
11885: Paarm.an ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
11886: metsänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen maalais-
11887: kuntaan.
11888:
11889:
11890: E d u s k u n n a ll e.
11891:
11892: Uusin metsätieteellinen tutkimus on Poh- Koska metsätaloudellinen ammattitaito on
11893: jois-Suomen metsien tuotosta tuonut esille Lapin maaseutuväestölle välttämätön ja koko
11894: odottamattoman suotuisia tuloksia. Metsätie- kansan edun kannalta mitä toivottavin, on
11895: teen tohtori Gustaf Sirenin johtamissa pitkä- jo vuodesta 1954 alkaen (rah.al. n:o 386/
11896: aikaisissa tutkimuksissa on vakuuttavana ta- 1954) pyritty aikaansaamaan Pohjois-Suomen
11897: valla käynyt ilmi, että meillä on mahdolli- metsänhoitokoulua puun tuottajina ja metsä-
11898: suus lyhyessä ajassa miltei kaksinkertaistaa työntekijöinä toimivan maaseutuväestön am-
11899: havupuun tuotantomme Pohjois-Suomessa. mattikouluksi. Maatalousministeriö on omalta
11900: Koetulokset osoittavat puun kasvavan La- osaltaan ratkaissut asian myönteisesti luovut-
11901: pissa yhtä hyvin kuin etelässäkin vastaavan- tamalla Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa
11902: laatuisilla kasvupaikoilla, kunhan vain vali- olevasta Rovaniemen maalaiskunnan Kai-
11903: taan kullekin paikalle tuottoisin puulaji ja huanvaarasta noin 6 ha:n suuruisen alueen
11904: huolehditaan hoitotoimenpiteistä aikanaan ja metsänhoitokoulun tonttialueeksi. Metsäntut-
11905: ammattitaidolla. kimuslaitos on puolestaan suostunut siihen,
11906: Kysymys Lapin metsien mahdollisuuksien että Kaihuanvaaran metsissä noin 30 vuoden
11907: hyväksikäyttämisestä on koko maan kannalta aikana suoritetut suurimittaiset kokeet, joista
11908: tärkeä, sillä Lapissa on 1/5 maamme metsä- selviää Lapin metsien oikean käsittelyn pää-
11909: varoista. Maakunnan väestön toimeentulolle piirteet, ovat näytealoina ja esimerkkeinä
11910: ja koko talouselämän kehitykselle se on vielä- metsänhoitokoulun käytettävissä. Vuonna
11911: lrin tärkeämpi; onhan Lapissa asukasta koh- 1957 myönnettiin tarkoitukseen 2.3 miljoonaa
11912: den metsää kuusi kertaa se mikä etelässä. markkaa valtion varoja piirustusten ja lopul-
11913: Metsien merkitystä ylivoimaisesti tärkeim- lisen kustannusarvion tekoa varten. Näin
11914: pänä työtilaisuuksien antajana ei tarvinne ollen muut kuin rakennuspääoman puutteesta
11915: laajemmalti esitellä. Sitä kuvastaa hyvin johtuvat edellytykset metsänhoitokoulun ra-
11916: Lapin väestön sanonta, että ,metsä on leivän kentamiselle ja toiminnalle ovat täten ole-
11917: äiti". massa.
11918: Mutta metsä merkitsee Lapissa vielä enem- Tällä haavaa on maassamme toiminnassa
11919: pää. Metsä on siellä monin verroin tär- yhdeksän samaa tarkoitusta palvelevaa metsä-
11920: keämpi maatilan osa kuin etelässä. Metsä kurssikeskusta, joista kaksi täydellisintä kul-
11921: antaa puuta paitsi kotikäyttöön myös myyn- kee metsänhoitokoulun nimellä. Kaikissa
11922: tiin. Kolmannes Lapin metsistä on yksityis- niissä annetaan kurssien muodossa opetusta
11923: omistuksessa, pääasiassa juuri maatilojen nykyisille ja tuleville metsänomistajille sekä
11924: metsiä. Näin ollen hyvin merkittävä osa metsätyömiehille. Kokemukset tästä koulu-
11925: edellä mainituista Lapin metsien mahdolli- tustoiminnasta ovat mitä myönteisimmät.
11926: suuksista on sikäläisen maatilaväestön kä- Pohjoisimmat näistä metsäkurssikeskuksista
11927: sissä. Sen valveutuneisuudesta ja metsälli- sijaitsevat Oulujoella ja Paltamossa, joten
11928: sestä ammattitaidosta riippuu suuresti, val- maamme koko pohjoisosa on ilman tällaista
11929: jastetaanko Lapin metsien tuottokoneisto täy- maaseutuväestön ammattikoulua. On suoras-
11930: teen tehoonsa. taan hämmästyttävää, että Lapista, missä
11931: 36 E 587/59
11932: 998 IV,363. - Pohjois-Suomen metsänhoitokoulu.
11933:
11934:
11935: metsätyö on kaikkein keskeisimmällä tärkeys- että Efluskunta ottaisi vuoden 1960
11936: sijalla, puuttuu vielä tämä välttämätön am- tulo- ja menoarvioon 48 928 000 mar-
11937: mattikoulu, vaikka niitä on maan etelä- ja kan suuruisen määrärahan Pohjois-
11938: keskiosissa jo yhdeksän. Suomen metsänhoitokoulun rakentami-
11939: Edellä olevan perusteella ehdotamme, seksi Rovaniemen maaZatiskuntaan.
11940: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
11941:
11942: Akseli Paarma.u.. Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
11943: 999
11944:
11945: IV,364. - Rah.al. N:o 269.
11946:
11947:
11948:
11949:
11950: Paasio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
11951: seksi vaikeuksissa oleville yksityisille oppikoulume.
11952:
11953:
11954: E d u s k u n n a ll e.
11955:
11956: Maamme oppikoululaitoksen vuotuinen yllä- den koulujen velat, koska yhteiskunnan kan-
11957: pito tapahtuu valtionavun, oppilasmaksujen nalta ei voitane pitää mahdollisena, että kou-
11958: ja kannatusyhdistysten sekä eräissä tapauk- lut laskettaisiin konkurssitilaan ja lopettaisi-
11959: sissa kuntien antaman tuen turvin. Raken- vat toimintansa. Vaikeimpien tapausten kii-
11960: nuskustannukset sensijaan ovat jääneet mil- reellinen saneeraaminen on sen vuoksi myös
11961: tei yksinomaan kannatusyhdistysten makset- valtiotalouden kannalta erittäin järkevä toi-
11962: taviksi, mistä on aiheutunut koulujen yli- menpide.
11963: velkaantumista ja tästä taas monia epäkohtia. Se on myös yhdenmukainen voimassaolevan
11964: Vuosi sitten suoritetun tiedustelun mukaan yksityisoppikoulujen valtionapulain kanssa,
11965: yksityisoppikoulujen velat olivat 8.4 miljar- jonka 8 § : ssä säädetään nimenomaan, että
11966: dia markkaa. Kun näiden koulujen velat milloin erityistä syytä on, valtioneuvosto voi
11967: vuosikymmentä aikaisemmin olivat n. 160 tulo- ja menoarvioon kulloinkin otettavan
11968: milj. markkaa, on velkaantuminen tapahtu- määrärahan puitteissa myöntää yksityisoppi-
11969: nut hyvin nopeasti, mikä on johtunut suu- kouluille ylimääräistä valtionapua.
11970: ressa mitassa tapahtuneesta rakentamisesta. Koulujen ylivelkaantumisesta on monia va-
11971: Kun veloista keskimäärin 76 % on sidottu kavia haittoja. Taloudenpidon alituinen ki-
11972: indeksiin, on tästäkin aiheutunut jatkuvaa reys aiheuttaa sen, että koulu ei voi hankkia
11973: velkataakan nousua. Velkojen muodostama riittäviä opetus- ja havaintovälineitä eikä
11974: rasitus jakautuu hyvin epätasaisesti eri kou- muita nykyaikaisessa opetuksessa tarvittavia
11975: lujen kesken. Tässä suhteessa koulut voidaan laitteita. Se saattaa pakottaa tinkimään pä-
11976: karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: 1) yli 100 tevien opettajavoimien hankkimisessa. So-
11977: koulua on käytännöllisesti katsoen ilman siaalisesti liikavelkaantumisella on myös pit-
11978: velkoja, 2) kouluja, joiden velka on alle källe menevät seuraukset. Pahin niistä on
11979: 100 000 markkaa oppilasta kohti, on n. 60, lukukausima:ksujen korottaminen kohtuutto-
11980: kun taas 3) n. 100 koululla velat ovat maksi. Vain harvoissa tapauksissa yksityis-
11981: 100 000-400 000 markkaa oppilasta kohti. On oppikoulut ovat kyenneet pitämään luku-
11982: selvää, että viimeksi mainitulle ryhmälle käy kausimaksunsa valtion oppikoulujen luku-
11983: ajanpitkään ylivoimaiseksi hoitaa koulun ta- kausimaksujen tasolla. Useimmiten lukukausi-
11984: loutta. Juuri viimeksi mainittu kouluryhmä maksu vaihtelee 10 000-15 000 markan vä-
11985: muodostaakin vaikean ja kiireellisesti ratkais- lillä. Korkeimmat lukukausimaksut ovat
11986: tavan ongelman. 20 000 markkaa. Toisaalta koulun vaikea ta-
11987: Asiantuntijoiden laatiman yksityiskohtai- loudellinen asema pakottaa rajoittamaan
11988: sen selvityksen mukaan voitaisiin nämä kou- vapaaoppilaspaikkojen myöntämisen lain vaa-
11989: lut, joiden osalta yhteisvelkamäärä on n. 7 timaan minimiin, joka on 10 %. Kun
11990: miljardia, saneerata elinkelpoisiksi n. 2.5 yksityisoppikouluissa lapsiaan kouluttavista
11991: miljardilla markalla. Jakamalla rasitus esim. vanhemmista 25.7 % kuuluu tilastollisen pää-
11992: viiden vuoden osalle tämä tehtävä ei ole toimiston suorittaman tutkimuksen mukaan
11993: valtiotaloudellisestikaan ylivoimainen. Jos työväestöön ja 18.9 % ryhmään maatalous-
11994: sensijaan tilanne päästetään kärjistymään ja pienviljelijäväestö, kohdistuu oppikoulujen
11995: niin pahaksi, että koulut eivät enää voi hoi- ylivelkaantumisesta aiheutunut taloudellinen
11996: taa talouttaan, vaan joutuvat suoritustilaan, rasitus erityisesti vähävaraisiin kansanosiin.
11997: valtio joutuu ottamaan vastattavakseen näi- Tämä sosiaalisesti epäoikeudenmukainen
11998: 1000 IV,364. - Yksityisten oppikoulujen valtionapu.
11999:
12000:
12001: piirre korostuu vielä sen kautta, että luku- toimivat useimmiten samassa sosiaalisessa
12002: kausimaksultaan halvempia valtion oppikou- ympäristössä.
12003: luja ei ole maaseudulla eikä esikaupungeissa, Edellä sanottuun nojautuen ehdotamme
12004: muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Edel- kunnioittavasti,
12005: leen on syytä huomata, että yksityisoppikou-
12006: lut eivät saa valtionapua omien kiinteistö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12007: jensä vuokra-arvosta, kuten saavat maatalou- tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun
12008: delliset, kotitaloudelliset ja kotiteollisuus- 19 momentille lisäyksenä 100 m~"ljoo
12009: oppilaitokset sekä kansanopistot, joiden val- naa markkaa käytettäväksi ylimääräi-
12010: tionapulait on säädetty myöhemmin. Kuten senä avustuksena vaikeissa taloudelli-
12011: edellä viitattiin, ovat oppilaat kuitenkin suu- sissa olosuhteissa työskentelev,aze yksi-
12012: rin piirtein samoista yhteiskuntapiireistä kuin tyisille oppikoulu~"lle.
12013: viimemainittujen oppilaitosten, ja koulutkin
12014: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12015:
12016: Rafael Paasio. 0. Lindblom.
12017: Sylvi Siltanen. Kalle Matilainen.
12018: Veikko Helle. Atte Pakkanen.
12019: Ensio Partanen.
12020: 1001
12021:
12022: IV,365. - Rah.al. N: o 270.
12023:
12024:
12025:
12026:
12027: Paasio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
12028: Sanomalehtimiesten Liiton valtionavustukseen.
12029:
12030:
12031: E d u s k u n n a ll e.
12032:
12033: Valtion v. 1960 tulo- ja menoarviossa on mainittujen velvoitusten ohella Suomen Sano-
12034: 10 Pl:n XVIII luvun 7 mom. kohdalle mer- malehtimiesten Liiton kansainväliset suhteet
12035: kitty Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle ja toiminta nielevät oman osuutensa niukoista
12036: 1 000 000 markan suuruinen valtionavustus. käyttövaroista.
12037: Avustusmääräraha on ollut sama vuodesta Jos Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle
12038: 1951 alkaen. Sanotun vuoden jälkeen on ra- tulo- ja menoarvioon otettua avustusmäärä-
12039: hanarvo kuitenkin olennaisella tavalla heiken- rahaa lisätään 500 000 markalla parantaisi se
12040: tynyt ja toisaalta se toiminta, jonka tukemi- olennaisella tavalla liiton mahdollisuuksia har-
12041: seen em. määräraha aikanaan on myönnetty, joittaa sivistyksellistä ja sosiaalista toimin-
12042: huomattavasti laajentunut, joten määräraha taansa sekä loisi pohjan kansainvälisen toi-
12043: on käynyt tarkoitukseensa riittämättömäksi. minnan laajentamiselle.
12044: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto suorit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12045: taa jäsenistönsä - maamme sanomalehden- nioittaen,
12046: toimittajain - piirissä varsin kunnioitetta-
12047: vaa sosiaalista avustustoimintaa myöntämällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12048: sairaus-, hautaus- ja orpoavustuksia. Sen li- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII lu-
12049: säksi sanottu liitto edistää sanomalehdentoi- vun 7 momenUlle 500 000 markkaa li-
12050: mittajain ammattikasvatusta rahoittamana säyksenä Suomen Sanomalehtimiesten
12051: kursseja ja myöntämällä stipendejä sekä koti- Liiton valtionavustukseen.
12052: että ulkomaisia opintomatkoja varten. Edellä
12053: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12054:
12055: Rafael Paasio. Kyllikki Pohjala. 0. Lindblom.
12056: Arvo Tuominen. A. F. Airo. Veikko Helle.
12057: Elis Manninen. Våinö E. Nieminen. Anni Flinck.
12058: Pentti Niemi. K. F. Haapasalo. Saara Forsius.
12059: Kaarlo Pitsinki. Kustaa Alanko. Ale Holopainen.
12060: Eino Raunio. Ensio Partanen. Arvi Turkka.
12061: 1002
12062:
12063: IV,366. - Rah.al. N: o 271.
12064:
12065:
12066:
12067:
12068: Paasio ym.: Iiorotetun määrärahan osoittamisesta vähäva-
12069: raisten ammattiopintolainoihin.
12070:
12071:
12072: E d u s k u n n a ll e.
12073:
12074: Koulutus erilaisiin ammatteihin on tullut entisen suuruisina tai pienentyneet. Niinpä
12075: vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi yhteiskun- valtion tilinpäätös osoittaa, että esim. v. 1957
12076: nassamme ja ilmeistä on, että kysymyksen käytettiin sanottuihin lainoihin 158 459 600
12077: tärkeys tulee jatkuvasti kasvamaan. Maa- markkaa, mutta vuodelle 1960 hallitus eh-
12078: seudulla, kuten asutuskeskuksissakin, esiintyy dottaa myönnettäväksi vain 130 000 000 mark-
12079: nuorten keskuudessa kasvavaa tarvetta saada kaa. Näin siitä huolimatta, että kustannustaso
12080: toimeentulon perustaksi jokin ammatti ja maassamme on esim. vuodesta 1957 lähtien
12081: siksi ammattioppilaitoksiin ja -kouluihin pyr- kohonnut ja lainojen hakijoiden luku kas-
12082: kivien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tällais- vanut. Voidakseen edes jossain määrin tyy-
12083: ten koulujen ja laitosten vähäisyys tarpee- dyttää suurta mainittujen lainojen tarvetta
12084: seen nähden asettaa luonnollisesti tuntuvia ovat viranomaiset joutuneet, paitsi entistä
12085: rajoituksia nuorten pyrkimykselle, mutta toi- ankarampaan hakijoiden karsintaan, myös
12086: nen ja yhtä tuntuva este on varojen puute alentamaan lainamääriä jopa niin paljon,
12087: ammattikoulutusta haluavien keskuudessa. että niiden tarkoituksenmukaisuus on tullut
12088: Tällöin kiinnitetään huomiota yhteiskunnan kyseenalaiseksi.
12089: velvollisuuteen tulla tässä kohdin avuksi. Eri- Kun sellainen takaperoinen kehitys johon
12090: mielisyyttä ei enää lienekään siitä, etteikö hallituksen esitys vähävaraisten ammattiopin-
12091: yhteiskunnalla olisi velvollisuuksia tässä suh- tolainojen määrärahan suhteen viittaa- mai-
12092: teessa. Tämä käy ilmi siitäkin, että valtion nittu 130 000 000 markan määräraha ehdote-
12093: talousarviossa on monien vuosien aikana taan lisäksi kiinteäksi - ei vastaa olosuhtei-
12094: myönnetty varoja mm. vähävaraisten am- den vaatimusta eikä myöskään ole sopusoin-
12095: mattiopintolainoja varten. nussa yleisen pyrkimyksen kanssa edistää am-
12096: Nämä määrärahat ovat kuitenkin olleet tar- mattikasvatusta maassa, ehdotamme kunnioit-
12097: peeseen nähden kovin niukat, mistä johtuen taen,
12098: hyvin monet lainaa anoneista, vaikka täyttä-
12099: vätkin asetetut ehdot, jäävät varojen lop- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12100: puessa ilman lainaa. Huomiota ansaitsee se tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
12101: seikka, että vaikka puheena olevia lainoja 20 momentille lisäyksenä 50 000 000
12102: anoneiden määrä on lisääntynyt, niin tarkoi- markkaa käytettäväksi vähävaraisten
12103: tukseen osoitetut määrärahat ovat pysyneet ammattiopintolainoihin.
12104: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12105:
12106: Rafael Paasio. Edvard Pesonen. Eino Raunio.
12107: Väinö Tikkaoja. Olavi Lindblom. Meeri Kalavainen.
12108: Elis Manninen. Kaarlo Pitsinl4 Veikko Helle.
12109: 1003
12110:
12111: IV,367.- Rah.al. N:o 272.
12112:
12113:
12114:
12115: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden tiealuekor-
12116: vausten suorittamiseen Oulun läänissä.
12117:
12118:
12119: E d u s k u n n a ll e.
12120:
12121: V altatie 4: n tiealueen pakkolunastustoimi- varten on arvioitu tarvittavan maata ja
12122: tukset ovat parasta-aikaa käynnissä. Tietä alueelta siirrettävä rakennuksia seuraavasti:
12123: Kunta Lunastettava Siirrettävä rakennuksia:
12124: maata ha Asuinr. Talousr. Muut Yht.
12125: Pyhäjärvi ....... . 76.903 3 7 4 14
12126: J(ärsämäki . . . . . . . . 58.865 2 2 4 8
12127: Piippola ........ . 24.643 1 3 3 7
12128: Pulkkila ......... . 29.196 5 4 4 13
12129: Rantsila ......... . 31.580 8 8 5 21
12130: Liminka ......... . 30.490 6 4 5 15
12131: Temmes ......... . 21.027 2 2 2 6
12132: J(empele ......... . 15.568 1 4 2 7
12133: Oulujoki ........ . 9.789 2 3 5
12134: Oulunsalo ....... . 0.909
12135: Haukipudas ..... . 35.061 24 6 20 50
12136: Ii .............. . 47.867 1 1 12 14
12137: Kuivaniemi . . .... . 23.304 6 1 11 18
12138: Yhteensä 405.292 59 44 75 178
12139:
12140: J(orvaukset tulevat nousemaan arviolta nastuskustannuksilla olisi merkitystä. Missä
12141: n. 100 milj. markkaan. Pakkolunastuksella sitten uuden tielain aikana teitä rakenne-
12142: vahvistetun korvauksen maanomistajille mak- taan, siellä tiealuekorvaukset kuuluvat val-
12143: saa valtio, minkä jälkeen kunnan tulisi se tiolle. Edellä mainittuihin Oulun läänin
12144: korvata valtiolle. Tämän jälkeen kunnalla kuntiin kohdistuneen epäoikeudenmukaisuu-
12145: on oikeus saada valtiolta nämä lunastuskus- den korjaamiseksi olisi meneteltävä siten,
12146: tannukset takaisin joko kokonaisuudessaan että po. tiealuekorvaukset, jotka pakkolunas-
12147: taikka kunnan varallisuudesta riippuen suu- tuksessa maksetaan, jäisivät valtion lopuUi-
12148: rin osa niistä. Tällaisessa menettelyssä kun- siksi menoiksi.
12149: nat joutuisivat monien rahavaikeuksiensa Tässä tarkoituksessa kunnioittaen esi-
12150: ohella hankkimaan ja sijoittamaan miljoonia tämme,
12151: markkoja tarkoitukseen, minkä valtio lopulta
12152: maksaa. J(un vielä on todettava, että po. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12153: valtatie on rakennettu kuntiin, joissa työttö- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
12154: myys on ollut ja yhä edelleenkin on suurena 2 momentille lisäyksenä 120 miljoo-
12155: rasituksena, ei ole oikeudenmukaista, että nan markan määrärahan käytettäväksi
12156: näille kunnille tämänlainen lisärasitus säly- Oulun läänissä valtatie 4:ää varten
12157: tetään. Siellä missä työttömyyttä on ollut lunastettujen alueiden ja tiealueella
12158: vähemmän, siellä ei myöskään maantietöitä olleiden rakennusten korvaamiseen.
12159: ole siinä määrin tehty, että tiealueiden lu-
12160: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
12161:
12162: Hannes Paaso. Artturi Jämsen.
12163: 1004
12164:
12165: IV,368. - Rah.al. N: o 273.
12166:
12167:
12168:
12169:
12170: J. E. Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta korotettujen
12171: uudis- ja kivenraivauspalkkioiden suorittamiseen.
12172:
12173:
12174: E d u s k u n n a ll e.
12175:
12176: Maassamme on vielä hyvin laajoja alueita aikoinaan noustessa jääneet suuresti jälkeen
12177: joiden maatalous on peltoalan pienuudesta yleisestä kustannus- ja ansiotasosta. Edus-
12178: johtuen alituotantoasteella. Monilla muutoin kunta kiinnittikin viime kevätistuntokauden
12179: hyvilläkin viljelysseuduilla vaivaa viljelys- lopulla asiaan sille kuuluvaa huomiota hy-
12180: maita haitallisen runsas kivisyys. Näin on väksymällä eduskunta-aloitteen johdosta toi-
12181: asian laita eräin osin alituotantoalueilla kuin vomuksen, ,että Hallitus ryhtyisi kiireelli-
12182: myöskin vauraammilla tuotantoalueilla. Eri- siin toimenpiteisiin pellon ja laitumen uudis-
12183: tyisesti alituotantoalueet ovat nykyoloissa raivauksista sekä pellon kivenraivauksista
12184: myöskin vaikeita alityöllisyysalueita. Väes- jaettavien palkkioiden korottamiseksi".
12185: tön toimeentuloa on näinollen vaikeuttamassa Edellyttäen, että ko. palkkiot ovat jääneet
12186: useammat kielteiseen suuntaan vaikuttavat n. 30 % yleisestä kustannus- ja ansiotasosta
12187: tekijät. Tämän vuoksi on, ei vain tarpeel- jälkeen ja että hallitus ennenpitkää toteuttaa
12188: lista vaan suorastaan välttämätöntä, että eduskunnan asiasta lausuman toivomuksen,
12189: valtiovallan toteuttamilla sopivilla ja tarkoi- on varauduttava myöskin siihen, ettei tarkoi-
12190: tuksenmukaisilla toimenpiteillä lisätään väes- tukseen varattu määräraha aseta estettä ko-
12191: tön toimeentuloedellytyksiä tehostamalla en- rotuksen suorittamiselle. Kun hallituksen
12192: nen kaikkea omatoimista yritteliäisyyttä tuo- esityksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
12193: tannollisen työelämän piirissä. delle 1960 on ao. momentin määräraha en-
12194: Uudis- ja kivenraivauspalkkioiden käytän- tisen suuruisena, olisi eduskunnan osoitet-
12195: nöllinen merkitys on erityisesti alityöllisyys- tava hyväksymässään toivomusponnessa esi-
12196: alueilla nykyään vallitsevan heikon työlli- tettyyn korotukseen tarvittava lisätty mää-
12197: syystilanteen aikana entisestään suurentunut. räraha.
12198: Kun pienviljelijäväestöllä ei ole mahdolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12199: suuksia saada ansiotyötä kodin ulkopuolelta,
12200: kohdistuu työskentely vastaavasti voimak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12201: kaammin uudispellon, laitumen ja kivenrai- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
12202: vaustoimintaan. luvun 21 momenUlle lisäyksenä
12203: Uudis- ja kivenraivauspalkkioista annetun 300 000 000 markkaa korotettujen
12204: lain mukaiset pellon ja laitumen uudisrai- uudis- ja kivenraivauspalkkioiden suo-
12205: vauksista sekä pellon kivenraivauksista mak- rittamiseen.
12206: settavat palkkiot ovat elinkustannusindeksin
12207: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
12208:
12209: Eemil Partanen. Artturi Jäm.sen. Akseli Paarman.
12210: Arvo Pentti. Eino Uusitalo. Hannes Paaso.
12211: Olavi Lahtela. Aarre Marttila. Esu Niemelä.
12212: Esa Timonen. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
12213: Niilo Ryhtä. Matti Liinamaa. Onni Mannila.
12214: Yrjö Sinkkonen. Sylvi Halinen. Matti Kekkonen.
12215: Kalle Kämäräinen. V. E. Svinhufvud. Hannes Tauriainen.
12216: Matti Meriläinen. Veikko Rytkönen.
12217: 1005
12218:
12219: IV,869. - Rah.al. N:o 274.
12220:
12221:
12222:
12223:
12224: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
12225: paikallisteiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoon-
12226: panon avustamiseen.
12227:
12228:
12229: E d u s k u n n a 11 e.
12230:
12231: Paikallisteiksi otettavien kunnan- ja kylä- distuva paine muodostuu nam ollen ennen
12232: teiden kuntoonpanosuunnitelmien valmistut- pitkää ylivoimaiseksi. Kustannusarvioiden
12233: tua on voitu havaita, että näiden töiden noustessa kymmeniin miljooniin kylätiekun-
12234: aiheuttamat kustannukset nousevat varsin taa ja satoihin miljooniin kuntaa kohden,
12235: korkeisiin summiin. Yllättävän korkea kus- on selvää ettei jo nyt suurissa taloudellisissa
12236: tannusten taso johtunee pääosaltaan siitä, vaikeuksissa toimivilla kunnilla ja vähävarais-
12237: että paikallisteiksi siirtyvien kunnan- ja kylä- ten osakkaiden muodostamilla kylätiekunnilla
12238: teiden luovutuskunto pyritään tieviranomais- ole olemassa taloudellisia mahdollisuuksia
12239: ten taholta saattamaan mahdollisimman kor- selviytyä näistä uusista rasituksista ilman
12240: keatasoiseksi. Tähän seikkaan on jo eduskun- valtiovallan tuntuvaa tukea.
12241: takin ehtinyt kiinnittää asianomaisten vi- Näistä syistä on välttämätöntä sisällyttää
12242: ranomaisten huomiota hyväksymällä viime valtion talousarvioon vuosittain riittävän
12243: keväänä toivomusponnen, jossa esiteään kun- suuri määräraha paikallisteiksi siirtyvien tei-
12244: toonpanotöitä koskevaa kulkulaitosten ja den kuntoonpanotöiden avustamiseksi. Halli-
12245: yleisten töiden ministeriön päätöstä muutet- tuksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
12246: tavaksi siten, että ko. teiden tavanomaisissa vioksi vuodelle 1960 on tähän tarkoitukseen
12247: vuositarkastuksissa hyväksyttyä kuntoa vas- esitetty 75 milj. markkaa. Tällä määrärahalla
12248: taava kelpoisuus hyväksyttäisiin luovutus- ei suinkaan saada aikaan merkittävää helpo-
12249: kuntona. Tähän mennessä ei kuitenkaan tusta vaikeaan tilanteeseen, joten lisäyksen
12250: muutosta asiassa ole tapahtunut, joten tie- hyväksymiseen on olemassa riittävästi perus-
12251: viranomaisten aikaisemmin omaksuma kanta teltua aihetta.
12252: on toistaiseksi ennallaan. Korkeat vaatimuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12253: set sisältävien kuntoonpanotöiden käytän-
12254: nössä toteuttaminen aiheuttaa kunnille ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12255: kylätiekunnille kohtuuttoman suuria talou- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
12256: dellisia rasituksia. Tilanne muodostuu erityi- 5 momentille lisäyksenä 100 000 000
12257: sen vaikeaksi, jopa kestämättömäksi kun- markkaa paikallisteiksi otettavien kun-
12258: nissa joilla jo ennestään on raskaat työttö- nan- ja kyläteiden kuntoonpanon
12259: myys- ym. rasitukset kannettavanaan. Kylä- avustamiseksi.
12260: tiekuntiin ja kuntien veronmaksajiin koh-
12261: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1959.
12262:
12263: Eemil Partanen. Pentti Pekkarinen.
12264: Artturi Jämsen. Matti Kekkonen.
12265: Akseli Paarman.
12266:
12267:
12268:
12269:
12270: 37 E 587/59
12271: 1006
12272:
12273: IV,370. - Ra.h.al. N: o 275.
12274:
12275:
12276:
12277:
12278: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
12279: maaseudun sähköistämiseen.
12280:
12281:
12282: E d u s k u n n a ll e.
12283:
12284: lVIaaseudun sähköistäruisyhtymät ovat so- he mm. kuntien veronmaksajina osaltaan jou-
12285: tien jälkeisinä vuosina suorittaneet perusta- tuneet suorittamaan kunnallisten sähköistä-
12286: vaa laatua olevan suurimittaisen uudistuksen misyhtynlien osake- ym. maksuja rinnan mui-
12287: maaseutuoloissamme. Tämä työ, joka vielä den kanssa. Tasaveroisuuden periaate sekä
12288: jatkuu, on vaatinut runsaasti omatoimisuutta, edellä mainitussa mielessä että yleisesti ottaen
12289: yhteistoimintaa ja taloudellisia uhrauksia. puhuu jäljellä olevien syrjäisten seutujen
12290: Sähkönjakeluverkostojen rakentaminen maa- sähköistämisen puolesta. Käytännössä kohtaa
12291: seudun useasti harvaan asutuille alueille on tämä toiminta kuitenkin taloudellisia esteitä
12292: tunnetusti paljon pääomaa vaativaa toimin- eikä ilman kohtuullista valtionapua sähköis-
12293: taa. Osakaskuntien ja kuluttajiston omatoimi- täruisyhtymät kykene näiden alueiden säh-
12294: sen rahoituksen sekä yleisistä varoista saa- köistämistä merkittävässä määrin jatkamaan.
12295: dun tuen turvin on ollut mahdollista yllä- Hallituksen esityksessä vuoden 1960 tulo-
12296: pitää ja jatkaa tuloksia tuottanutta toimin- ja menoarvioksi on maaseudun sähköistämi-
12297: taa. Kuluneina vuosina on valtiovalta tun- sen tukemiseen esitetty määräraha mieles~
12298: nustanut maaseudun sähköistäruistoiminnan tämme riittämätön mikäli syrjäisten seutu-
12299: suuren merkityksen tukemalla tätä työtä val- jen sähköistämistä pyritään näkyvin tulok-
12300: tionavustuksilla kulloisenkin tarpeen edellyt- sin viemään eteenpäin. Tämän vuoksi olisi
12301: tämässä suhteellisessa laajuudessa. Tämä osal- eduskunnan hyväksyttävä määrärahaesityk-
12302: taan onkin tehnyt mahdolliseksi sen, että n. seen kohtuullinen korotus.
12303: 80 % maaseudun talouksista on voitu liittää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12304: sähköistämisen piiriin.
12305: Myöskin jäljellä olevien, vielä sähköistä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12306: mättä jääneiden alueiden väestöllä on täysin tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lumtn
12307: perustellut oikeudet vaatia sähköistämisen 23 momentille lisii;yksenä 70 000 000
12308: ulottamista heidän asuma-alueilleen. Ovathan markkaa maaseudun sähköistämiseen.
12309: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
12310:
12311: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
12312: Hannes Paaso. Akseli Paarm.an.
12313: 1007
12314:
12315: IV,371. - Rah.al. N: o 276.
12316:
12317:
12318:
12319:
12320: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paasikiven
12321: patsaan pystyttämistä varten Lahden kaupunkiin.
12322:
12323:
12324: E d u s k u n n a 11 e.
12325:
12326: Ensi vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta käsittävää, niin on paikallaan, että myös edus-
12327: yhden tasavaltamme suurmiehen, tasavallan kunta osallistuu patsaan pystyttämiskustan-
12328: presidentti Juho Kusti Paasikiven synty- nuksiin, joihin Lahden kaupungin lisäksi
12329: mästä. Hänen elämäntyönsä on sitä suuruus- myös monet niistä yhteisöistä, joiden piirissä
12330: luokkaa, että on paikallaan, että jo marras- Paasikivi elämäntyötään suoritti, osallistuvat.
12331: kuun 27 päiväksi 1960, joka on Paasikiven Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12332: 90-vuotissyntymäpäivä, saadaan hänen elä- nioittaen,
12333: mäntyötään pysyvästi kuvaava muistomerkld.
12334: Lahden kaupunki onkin tehnyt aloitteen Paa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12335: sikiven muistopatsaan aikaansaamiseksi Lah- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
12336: teen, hänen kotikaupunkiinsa, missä Paasi- määrärahan Paasikiven patsaan pys-
12337: kivi myös aloitti julkisen elämäntyönsä yh- tyttämiseen Lahden kaupunkiin Paasi-
12338: teiskunnan palveluksessa. Kun Paasikiven kiven 90-vuotissyntymäpäivänä, mar-
12339: elämäntyö, varsinkin sen viimeiset vuosikym- raskuun 27 päivänä 1960.
12340: menet, olivat suuressa määrässä koko maan
12341: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
12342:
12343: Ensio Partanen. Grels Teir. Eemil Luukka.
12344: Kaino Haapanen. Urho Kulovaara. Juho Tenhiälä.
12345: Oskari Lehtonen.
12346: 1008
12347:
12348: IV,372. - Rah.al. N: o 277.
12349:
12350:
12351:
12352:
12353: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden puu-
12354: seppäkoulun kiinteän ja irtaimen omaisuuden valtiolle
12355: lunastamista varten.
12356:
12357:
12358: E d u s k u n n a 11 e.
12359:
12360: Lahden teknillinen koulu laajenee ensi Puuseppäkoulun 31. 3.1959 laaditun omai-
12361: syksynä siten, että sen yhteyteen peruste- suustaseen mukaan oli koululla pitkäaikaisia
12362: taan teknillinen opisto ja muutoinkin on tek- lainoja 78 000 000 mk, josta 50 000 000 mk
12363: nillisessä koulussa annettavaa opetusta tehos- valtiokanttorilta ja 19 000 000 mk Postisäästö-
12364: tettava oppilasmäärää lisäämällä. Tämän pankilta sekä loput yksityisiltä. Lisäksi kou-
12365: vuoksi Lahden teknillinen koulu tarvitsee lulla oli 31. 3. 59 lyhytaikaisia velkoja
12366: välttämättä lisätiloja. Teknillisen koulun ton- 5 775 622 mk. Saman taseen mukaan oli
12367: tilla sijaitsee Lahden puuseppäkoulu, joka on puuseppäkoulun aineellinen käyttöomaisuus
12368: rakennettu välittömästi teknillisen koulun yh- 95 989 196 mk. Koska puuseppäkoulun kes-
12369: teyteen niin, että koulujen yhteisen välisei- keneräinen opetus täytyy saattaa loppuun,
12370: nän kautta on järjestetty kulkuyhteys. Koska voitaisiin omaisuuden siirto suorittaa vasta
12371: Lahden puuseppäkoulu on ilmoittanut talou- 31. 6. 1960. Huomioon ottaen siihen men-
12372: dellisten vaikeuksien vuoksi lopettavansa toi- nessä mahdollisesti syntyvät tilivelat, olisi
12373: mintansa sekä tarjonnut kiinteää ja irtainta näitä varten varattava noin 8 000 000 mk.
12374: omaisuuttansa valtion lunastettavaksi, olisi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12375: valtion edun mukaista suostua tarjoukseen nioittaen,
12376: erittäinkin, koska puuseppäkoululla on hy-
12377: vällä koneistuksella varustettu työpaja, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12378: olisi teknillisen ·koulun opetuksen kannalta tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 1 luvun
12379: erittäin hyödyllinen. Jollei ko. kiinteistöä nyt kohdalle 86 000 000 markan määräm-
12380: päätetä ottaa valtion haltuun, voi se joutua han Lahden puuseppäkoulun kiinteän
12381: muuhun tarkoitukseen ja Lahden teknillisen ja irtaimen omaisuuden lunastamiseksi
12382: koulun laajentamista täytyisi myöhemmin valtiolle.
12383: harkita toisella tavoin toteutettavaksi.
12384: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12385:
12386: Ensio Partanen. 0. Lindblom.
12387: Kaino Haapanen. Väinö E. Nieminen.
12388: Varma K. Turunen. Eino Raunio.
12389: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto.
12390: 1009
12391:
12392: IV,373. - Rah.al. N: o 278.
12393:
12394:
12395:
12396:
12397: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
12398: käyttölain mukaisiin lainoihin.
12399:
12400:
12401: E d u s k u n n a ll e.
12402:
12403: Asutuslainoituksella on ollut erittäin tär- olevaa lainoitustoimintaa jatkaa laajennetuin
12404: keä merkitys maaseudun asunto-olojen paran- mahdollisuuksin. Seurauksena onkin ollut se,
12405: tamisessa ja tuotannollisen toiminnan kehit- että lainoja on haettu niin runsaasti, ettei
12406: tämisessä. Moni on päässyt sen avulla oman niitä ole voitu läheskään kaikkia käsitellä ja
12407: kodin omistajaksi ja moni on voinut raken- määrärahan pienuuden takia ei lainoja ole
12408: taa huonon asuin- ja karjarakennuksensa ti- voitu myöntää kuin kolmannelle osalle niistä
12409: lalle uuden tarkoituksenmukaisen rakennuk- hakijoista, joilla on lainmukaiset edellytykset
12410: sen. Niinikään tämän lainoitustoiminnan lainan saantiin.
12411: avulla on parannettu tilojen elinkelpoisuutta Jotta tänä vuonna syntynyt hakemusten
12412: sisarosuuksien, lisämaan ja välttämättömän ruuhka voitaisiin ensi vuonna edes tyydyttä-
12413: maatalousirtaimiston ostoa sekä uudispellon västi selvittää, olisi tärkeätä, että seuraavaksi
12414: raivausta rahoittamana. vuodeksi esitettyä määrärahaa lisättäisiin.
12415: Yhteiskunnan kannalta ei tämä toiminta Edellä olevan perusteella esitämme kun-
12416: suinkaan ole ollut turhaa, sillä täten on luotu nioittaen,
12417: uusia työtilaisuuksia maaseudun vähäväkisille
12418: ihmisille ja siten merkittävästi helpotettu että Ed'uskunta ottaisi vuoden
12419: ongelmaksi muodostunutta työllisyyden hoita- 1960 tulo- ja menoarvioon lisäystä
12420: mista. 500 000 000 markkaa maankäyttölain
12421: Tämän vuoden alussa voimaan astuneen mukaisina lainoina jaettavaksi.
12422: maankäyttölain puitteissa voidaan kyseessä
12423: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
12424:
12425: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti.
12426: Esa Timonen. Hannes Paaso.
12427: Ale Holopainen.
12428: 1010
12429:
12430: IV,374. - Rah.al. N:o 279.
12431:
12432:
12433:
12434:
12435: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leppävirrafl
12436: sillan rakennustöiden aloittamiseen.
12437:
12438:
12439: E d u s k u n n a 11 e.
12440:
12441: Leppävirran silta, joka yhdistää Leppä- että kysymyksessä on huomattavan suuri
12442: virran kohdalla Soisalon saaren manteree- työ, jota ei suinkaan pystytä rakentamaan
12443: seen, on kapea jä sen kantokyky on pieni, entisen sillan kestoajan umpeenkulumiseen
12444: vain 6 tonnia. Sen vuoksi se on muodostu- mennessä, ellei töitä aloiteta riittävän ajoissa.
12445: nut nykyaikaiselle vilkkaalle ja raskasta Maantiesuunnitelmaan sisältyy huomatta-
12446: kuormitusta vaativalle liikenteelle erittäin via leikkaus- ja maansiirtotöitä, jotka hyvin
12447: haitalliseksi tekijäksi. Tieviranomaisten las- soveltuvat talvikaudella tehtäviksi. Kun li-
12448: kelmien mukaan on tämän puusta rakennetun säksi ennusteiden mukaan näyttää työllisyys-
12449: kääntösillan jäljellä oleva kestoaika vain tilanne Leppävirralla muodostuvan vaikeaksi,
12450: 5 vuotta. Tämän tietäen on tie- ja vesi- olisi tärkeätä, että siltasuunnitelmaan liitty-
12451: rakennushallituksen toimesta suoritettu silta- vän maantien rakennustyöt voitaisiin aloit-
12452: tutkimus ja ryhdytty laatimaan siltasuunni- taa ensi talven aikana.
12453: telmia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12454: Ktm uusi silta tulisi suunnitelmien mu- nioittaen,
12455: kaan kokonaan eri paikkaan kuin entinen,
12456: liittyy sillan rakentamiseen huomattava että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12457: maantietyö, josta suunnitelmat ovat jo val- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
12458: miina. Sillan ja siihen liittyvän maantien markan suuruisen määrärahan Leppä-
12459: rakentamiskustannusten arvioidaan nousevan virran sman ja siihen liittyvän maan-
12460: noin 500 milj. markaksi. Tästä huomataan, tien rakennustöiden aloittamiseksi.
12461: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
12462:
12463: Pentti Pekkarinen. Hilja Väänänen.
12464: Esa. ·Timonen. Artturi Jämsen.
12465: Esa Hietanen. Ale Holopainen.
12466: 1011
12467:
12468: IV,375. - Rah.al. N: o 280.
12469:
12470:
12471:
12472:
12473: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäautoteiden
12474: rakentamiseen Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomeen.
12475:
12476:
12477: E d u s k u n n a ll e.
12478:
12479: Kansantaloutemme pohjautuu huomatta- perusteella yksityismetsiin rakentaa välttä-
12480: valta osaltaan metsätalouteen. Sen vuoksi mättä noin 12 000 km metsäautotietä. Mai-
12481: olisi tärkeätä, että yhteiskunnan taholta kiin- nittakoon, että esimerkiksi Pohjois-Savoon
12482: nitettäisiin huomiota metsätuotteiden kulje- olisi tutkimusten mukaan rakennettava 100
12483: tusoloihin. Vaikka meillä on vesitieväylät, kpl. metsäautoteitä, joiden yhteinen pituus
12484: rautatiet ja maantiet, joita käytetään puu- on 825 km.
12485: tavaran kuljetuksessa, on erikoisesti tiever- Kun metsäautoteiden rakentamisesta on jo
12486: kostomme harva ja varsinkin Itä- ja Pohjois- tähän mennessä saatu erittäin hyviä tuloksia
12487: Suomessa jää huomattavia metsäalueita niin ja kun niiden rakentamisella parannetaan
12488: kauaksi liikenneväylistä, ettei siellä puutava- syrjäisten seutujen puutavaran menekkiä ja
12489: ralla ole menekkiä juuri ollenkaan. Pitkät lisätään pysyviä työtilaisuuksia juuri sinne,
12490: hevoskuljetusmatkat aiheuttavat sen, ettei jossa niitä kipeimmin tarvitaan, ehdotamme
12491: näillä alueilla jää puulle lainkaan kantohin- kunnioittaen,
12492: taa, koska se kuluu kokonaan hankintakus-
12493: tannuksiin. Jotta näilläkin syrjäisillä seu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12494: duilla oleva arvokas puu saataisiin maailman tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
12495: markkinoille ja siten hyödyttämään kansan- markan suuruisen määrärahan metsä-
12496: talouttamme, pitäisi metsänhoitoyhdistysten, autoteiden rakentamiseen Keski-, Itä-
12497: metsänhoitolautakuntien ja Keskusmetsäseura ja Pohjois-Suomeen.
12498: Tapion kunnittain suorittamien arvioiden
12499: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
12500:
12501: Pentti Pekkarinen. Hilja Väänänen. Ale Holopainen.
12502: Esa Timonen. Artturi Jämsen. Eemil Partanen.
12503: Hannes Paaso.
12504: 1012
12505:
12506: IV,376. - Rah.al. N: o 281.
12507:
12508:
12509:
12510:
12511: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Jäm-
12512: sän rautatien rakennustöiden aloittamiseen.
12513:
12514:
12515: E d u s k u n n a 11 e.
12516:
12517: Kuluvan vuoden alussa jätettiin eduskun- tuunsa rautateiden kehittämiseksi, puoltaa
12518: taan toivomusaloite n: o 265 Jyväskylän- lämpimästi Jyväskylän-Jämsän radan ra-
12519: Jämsänkosken radan rakentamiseksi, jossa kentamista, joka tulee tehokkaasti edistämään
12520: esitetään että hallitus ryhtyisi kiireellisesti myös rautateiden kilpailukykyä. Jyväskylän
12521: toimenpiteisiin rautatien rakentamiseksi Jy- -Säynätsalon välillä on jo vahvistettu rata-
12522: väskylästä Säynätsalon, Muuramen ja Kor- suuntakin, joten se ei ole esteenä ratatöiden
12523: pilahden kautta Jämsänkoskelle. aloittamiseksi vaikkapa heti.
12524: Aioitteemme ei kuitenkaan ole kerinnyt Edellä esitettyyn ja toivomusaloitteen n:o
12525: tulla käsitellyksi kulkulaitosvaliokunnassa, ei 265 perusteluihin viitaten ehdotamme,
12526: siis ole joutunut eduskunnan harkittavaksi,
12527: eikä tullut hallituksen tietoon. Kun mainitun että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12528: radan tärkeys on yleisesti tunnettu ja tun- tulo- }a menoarvioon 100 000 000 mar-
12529: nustettu, olisi sen rakennustyöt saatava no- kan määrärahan rautatien rakennustöi-
12530: peasti käyntiin. Rautatiehallituksen liikenne- den aloittamiseksi Jyväskylän }a Jäm-
12531: osaston johtaja, joka lähinnä tuntee vas- sän välillä.
12532: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12533:
12534: Onni Peltonen. Rafael Paasio. Kaarlo Pitsinld.
12535: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Juho Karvonen.
12536: Sylvi Siltanen.
12537: 1013
12538:
12539: IV,377.- Rah.al. N:o 282.
12540:
12541:
12542:
12543:
12544: Peltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväs-
12545: kylän-Suolahden radan muutostyöhön.
12546:
12547:
12548: E d u s k u n n a ll e.
12549:
12550: Jyväskylän-Suolahden radan muutoksen kahtia Haapajärveltä tultaessa, ellei mmm-
12551: rakennustyöt vaativat nopeampaa suoritusta tun radan muutostyöt ole siihen mennessä
12552: kuin mitä hallituksen esittämällä 200 milj. valmistuneet. Rautatiehallituksen taholta on
12553: mk voidaan tehdä. Mainitusta summasta me- muutostöihin esitetty 800 milj. mk, mitä esi-
12554: nee vielä terässilta- yms. erikoishankintame- tystä on pidettävä hyvin harkittuna.
12555: noihin 100 milj. mk. Nyt on aloitettu myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12556: 2 700 m pitkän tunnelin työt. Tunnelin lou-
12557: hinta on kuitenkin ammattitaitoa vaativaa, että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
12558: joten siihen tulisi käyttää vapailta työmark- vuoden 1960 tulo- ja menoarvion
12559: kinoilta löytyvää väkeä. Tämä tulee halvem- 19 Pl. 1 luvun 18 momentin 10 koh-
12560: maksikin kuin ammattitaidottoman työvoiman dalle, Jyväskylän-Suolahden radan
12561: käyttäminen, jota on saatavissa työttömyys- muutostyö, rakennustöihin kanta- ja
12562: kortistoista. Jyväskylän-Suolahden radan muuta ammattityövoimaa käyttäen
12563: muutostöillä on kiire, jos rata aiotaan saada rakennustarvikkeineen 535 000 000
12564: kuntoon siksi kun Suolahden-Haapajärven markkaa ja raiteen teräsosa-, teräs-
12565: rata valmistuu ensi vuoden loppuun men- silta yms. erikoishankintamenoihin
12566: nessä liikennöitäväksi. Suolahden-Jyväsky- 65 000 000 markkaa eli yhteensä li-
12567: län radalla ei voida käyttää raskaimpia vetu- säystä 600 000 000 markkaa.
12568: reita ja juna on Suolahdessa lyhennettävä
12569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12570:
12571: Onni Peltonen. Rafael Paasio. Kaarlo Pitsinki.
12572: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Juho Karvonen.
12573: Sylvi Siltanen.
12574:
12575:
12576:
12577:
12578: 38 E 587/59
12579: 1014
12580:
12581: IV,378. - Rah.al. N:o 283.
12582:
12583:
12584:
12585:
12586: Peltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräisiin
12587: uusiin rautatierakennuksiin.
12588:
12589:
12590: Eduskunnalle.
12591:
12592: Uusien rautateiden rakentaminen on tapah- kennusten rakentamiseen 1 900 000 000 mark-
12593: tunut maassamme hyvin hitaasti. Se on joh- kaa ja tämän lisäksi ylimääräisessä lisämeno-
12594: tunut myönnettyjen määrärahojen niukkuu- arvioesityksessä 365128 700 markkaa. Nyt
12595: desta. Tämä taasen on puolestaan aiheutta- sensijaan hallitus esittää mainittuun tarkoi-,
12596: nut sen, että parhaillaan rakenteilla olevien tukseen vain yhteensä 1030 000 000 markkaa.
12597: ratojen valmistuminen palvelemaan liiken- On aivan ilmeistä että mainittu summa on
12598: nöitsijäin tarpeita ja tuotannollisen elämän liian pieni jotta rakenteilla olevilla ratatyö-
12599: kehittämistä on kestänyt lähes neljännes- mailla voitaisiin riittävän tehokkaasti suorit-
12600: vuosisadan. Myös rautatielaitoksen kannalta, taa töitä ratojen valmistumiseksi liikennöitä-
12601: sen kilpailukyvyn ja taloudellisten tulosten vään kuntoon. Rautatiehallituksen taholla
12602: parantamisen vuoksi on ollut sangen haital- onkin esitetty tarkoitukseen myönnettäväksi
12603: lista uusien ratojen valmistumisen hitaus. Se yhteensä 620 000 000 markkaa enemmän.
12604: on johtanut liikenteen siirtymiseen maan- Rautatiehallituksen esitystä on pidettävä var-
12605: teille. Raskaiden kuljetusten osalta ja kysy- sin asiallisena.
12606: myksen ollessa pitkistä kuljetusmatkoista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12607: maantiekuljetukset tulevat kalliimmiksi kuin
12608: rautatiekuljetukset, jos niitä voidaan käyt- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
12609: tää. Työllisyyden edistämisen vuoksi olisi vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 19
12610: myös tarkoituksenmukaista ja edullista sel- Pl. l luvun 15 momenUlZe uusiin rau-
12611: laisten työkohteiden avaaminen ja laajenta- tatierakennuksiin 620 000 000 mk käy-
12612: minen, jotka edistävät työttömyyskortistoihin tettäväksi perustelujen b) kohdassa
12613: joutuvien siirtymistä vapaisiin töihin ja sa- mainittuun tarkoitukseen 100 000 000
12614: malla palvelevat tuotannollisen elämän kehit- mk, c) kohdassa mainittuun tarkoi-
12615: tämistä. tukseen 170 000 000 mk ja d) koh-
12616: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioesityk- dassa mainittuun tarkoitukseen
12617: sessä on hallitus esittänyt uusien rautatiera- 350 000 000 mk.
12618: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12619:
12620: Onni Peltonen. Sylvi Siltanen.
12621: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki.
12622: Rafael Paasio. Juho Karvonen.
12623: Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
12624: 1015
12625:
12626: IV,379. - Rah.al. N: o 284.
12627:
12628:
12629:
12630:
12631: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta isäntäopiston toimin-
12632: nan aloittamiseksi Ahlmanin maamieskoulussa.
12633:
12634:
12635: E d u s k u n n a ll e.
12636:
12637: Nykyajan kehittyneessä yhteiskunnassa on 40-50 milj. markan kustannuksilla valmis-
12638: ratkaiseva merkitys eri ammattialoilla työs- taa lisätilat isäntäopiston toiminnan täys-
12639: kentelevien ammattitaidolla. Niinpä maa- tehoiseksi saattamiseksi. Myöskin Tampereen
12640: taloudenkin piiriin kuuluvien ammattitaito kaupungin läheisyys vaikuttaisi edullisesti
12641: vaikuttaa suuresti maatalouden kannatta- joihinkin aineisiin pätevän tuntiopettajiston
12642: vuuteen. Vaikka maamme pääelinkeino on- saamiseen.
12643: kin maatalous, on siitä huolimatta tämän Pohjois-Hämeen ja Satakunnan maatalous-
12644: ammattialan parissa työskentelevien ammatti- väki on ammatillisten järjestöjensä puitteissa
12645: taidon kehittämiseen kiinnitetty valitettavan yhdessä Ahlmanin koulujen säätiön kanssa
12646: vähän huomiota, sillä vain 6.5% maanvil- ryhtynyt kannattamaan isäntäopiston perus-
12647: jelijöistämme on ammattikoulutuksen saa- tamista Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen.
12648: neita, vastaavan luvun ollessa esimerkiksi Suuret ikäluokat ja maatalouden nopea
12649: Hollannissa 80. kehittyminen ovat omiaan lisäämään tehos-
12650: Tampereen seudun runsaan teollisuusväes- tetun ammattikoulutuksen tarvetta. Tämän
12651: tön elintarvikkeiden tuottamisesta huolehtii tähden ja erikoisesti taloudelliset edellytyk-
12652: ensi sijassa Pohjois-Hämeen ja Satakunnan set huomioon ottaen valtiovallan tulisi käyt-
12653: maatalousalue, jonka maatalousväestö kaipaa tää hyväksi tätä taloudellisesti hyvin edul-
12654: kipeästi ammatillista koulutusta. Tähän tar- lista ja nopeasti aikaansaatavaa tilaisuutta
12655: joaisi 4 km:n päässä Tampereen kaupun- isäntäopiston perustamiseen.
12656: gista oleva Ahlmanin maamieskoulu laajen- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
12657: nettuna erinomaiset mahdollisuudet. Ahl- kunnioittaen,
12658: manin koulujen säätiö on valmis lisäämään
12659: 40 oppilaspaikkaa käsittävän maamieskoulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12660: opetusohjelmaa ja koulutustiloja niin, että tulo- ja menoarvioon 1 900 000 mar-
12661: jo ensi vuoden alusta lähtien koulu voisi kan määrärahan isäntäopiston toimin-
12662: ottaa vastaan 80 käytännön maanviljelijää nan aloittamiseksi Tampereen kau-
12663: isäntäopistoon. Ottaen huomioon koululle jo pungissa olevassa Ahlmanin maamies-
12664: rakennetun konehallin, voitaisiin ainoastaan koulussa vuoden 1960 alusta lähtien.
12665: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12666:
12667: Arvo Pentti. Pentti Pekkarinen. Olli Aulanko.
12668: Anni Flinck. Ale Holopainen. Atte Pakkanen.
12669: Mikko Asunta. Elli Stenberg. Akseli Paarman.
12670: Nestori Kaasalainen. Toivo Hietala. Matti Liinamaa.
12671: Arvo Sävelä. Kuuno Honkonen. Aarre Marttila.
12672: Arvo Tuominen. Kustaa Alanko. Eino Uusitalo.
12673: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. Leo Suonpää.
12674: V. E. Svinhufvud. H. Törmä. Väinö R. Virtanen.
12675: Kauko Tamminen. Pentti Niemi. Olli J. Uoti.
12676: Esu Niemelä.
12677: 1016
12678:
12679: IV,380. - Rah.al. N: o 285.
12680:
12681:
12682:
12683:
12684: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Parka-
12685: non-Seinäjoen rautatien rakennust,öiden aloittamiseen.
12686:
12687:
12688: E d u s k u n n a 11 e.
12689:
12690: On yleisesti tunnettua, että Tampereelta Koska toisaalta työttömyystilanne mami-
12691: pohjoiseen suuntautuvassa rautatieliikenteessä tun uuden rataosa-alueen kunnissa on vai-
12692: muodostuu Tampereen-Seinäjoen välille sel- kea ja tulee nähtävästi edelleenkin olemaan,
12693: lainen pullonkaula, joka kaipaa erittäin no- olisi uudella ratatyömaalla erittäin suuri
12694: peata korjausta. merkitys työllisyyden hoitamisessa.
12695: Tämä epäkohta on parhaimmin poistetta- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
12696: vissa uudella Tampereen-Parkanon-Seinä- tamme,
12697: joen radalla, jonka rakennustyöt lienevät
12698: alustavien laskelmien mukaan halvemmat että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12699: kuin vanhan radan levitys-, oikaisu- ja muut tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
12700: kunnostustyöt. Mainitun uuden radan an- kan määrärahan tutkimus- ja suunnit-
12701: siosta matkan lyhennys ja liikenteen nopeu- telutöiden loppuunsaattamiseksi ja
12702: tuminen on siksi huomattava, että kyseinen ratatöiden aloittamiseksi Tampereen-
12703: työ olisi saatava mitä nopeimmin alulle ja Parkanon-S einäjoen suunnalla.
12704: myös valmiiksi.
12705: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
12706:
12707: Arvo Pentti. Nestori Kaasalainen. Akseli Paarm.an.
12708: Matti Liinamaa. Olavi Lahtela. Mikko Asunta.
12709: 1017
12710:
12711: IV,381. - Rah.al. N: o 286.
12712:
12713:
12714:
12715:
12716: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
12717: tamista varten Kasittulan-Viljakkalan-Tampereen tie-
12718: suunnalla.
12719:
12720:
12721: Eduskunnalle.
12722:
12723: Tampereen-Vaasan valtatieltä erkanee teellisesta korjaamisesta. Ko. tien tutkimuk-
12724: maantie Ikaalisten Kasittulassa Kyrösjärven set ja suunnittelutyöt olisivat välttämättömät
12725: itäpuolitse Viljakkalan kautta Tampereelle. myöskin vastaista työttömyyttäkin silmällä-
12726: Kyseinen tie on vilkkaasti liikennöity joh- pitäen.
12727: tuen Kyrösjärven ympäristön tiheästä asu- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
12728: tuksesta ja itäpuolella olevista suurista met- tamme,
12729: säalueista. Niinikään Viljakkalassa ja YlÖ-
12730: järvellä toiminnassa olevat kaivokset lisää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12731: vät kuljetuksia. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
12732: Kyseinen tie on jo pitemmän aikaa ollut markan määrärahan tutkimusten ja
12733: perusteellisen korjauksen tarpeessa. Tieoikai- suunnittelutöiden aloittamiseksi Kyrös-
12734: sut ja leikkaukset ovat aivan välttämättömiä järven itäpuolitse kulkevan Kasittulan
12735: nykyisen ja nopeasti kehittyvän liikenteen -Viljakkalan-Tampereen tien suun-
12736: vallitessa. Edullisin tiesuunta olisi kiireelli- nassa, nykyisin ja kehittyvän liiken-
12737: sesti tutkittava ja tehtävä suunnitelma uuden teen huomioon ottaen.
12738: tien rakentamisesta tai vanhan tien perus-
12739: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
12740:
12741: Arvo Pentti. Anni Flinck. Kustaa Alanko.
12742: Elli Stenberg. Pentti Pekkarinen. 0. Lindblom.
12743: Toivo Hietala.
12744: 1018
12745:
12746: IV,S82. - Rah.aJ. N:o 287.
12747:
12748:
12749:
12750:
12751: Pesonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
12752: siksi vesi- Ja viemärijokfiolaitteiden rakentamiseksi maa-
12753: seudulle.
12754:
12755:
12756: Eduskunnalle.
12757:
12758: Hallituksen esityksessä vuoden 1960 val- kruunua eli 1 800 milj. Suomen markkaa).
12759: tion tulo- ja menoarvioksi on momentille Suomessa on maaseudulla investoitu vesi-
12760: 11 Pl. XV: 26 ehdotettu 40 milj. markan huoltolaitteisiin 1950-luvulla ainakin 20 mil-
12761: määrärahaa avustuksiksi vesijohtolaitteiden jardia markkaa. Kun tämä rakennustoiminta
12762: rakentamiseen maaseudulle. jatkuu edelleen, on paikallaan, että valtion
12763: Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen on taholta pystyttäisiin sitä tehokkaasti ohjaa-
12764: maaseudulla jatkuvasti varsin vilkasta. Vesi- maan, jolloin vältyttäisiin tilapäisratkaisujen
12765: johtojen määrä on 1950-luvulla kolminker- aiheuttamista vahingoista. Tämä edellyttää
12766: taistunut. Suoritetut tutkimukset ovat kui- kuitenkin avustusmäärärahan korottamista.
12767: tenkin osoittaneet, että varsin yleisesti on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12768: jouduttu turvautumaan tilapäisratkaisuihin, nioittavasti,
12769: kun kokonaissuunnitelmia ei varojen puut-
12770: teen vuoksi ole voitu toteuttaa. Ruotsissa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12771: vesihuoltolaitteiden tarkoituksenmukaista ra- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV lu-
12772: kentamista voitu tehokkaasti valtion taholta vun 26 momenUlle lisäyksenä 60 mil-
12773: valvoa, kun siellä valtion avustukset tähän joonaa markkaa avustuksiksi vesi- ja
12774: tarkoitukseen ovat olleet jatkuvasti huomat- viemärijohtolaitteiden rakentamiseksi
12775: tavan suuret (vuosittain 30 milj. Ruotsin maaseudulle.
12776: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12777:
12778: Edvard Pesonen. K. Matilainen. Varma K. Turunen.
12779: Ensio Partanen. Valto Käkelä. Väinö Tikkaoja.
12780: Elis Manninen. Viljo A. Virtanen. G. Henriksson.
12781: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen.
12782: Kustaa Eskola.
12783: 1019
12784:
12785: IV,383. - Rah.al N: o 288.
12786:
12787:
12788:
12789:
12790: Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton toi-
12791: minnan tukemiseksi.
12792:
12793:
12794: Eduskunnalle.
12795:
12796: Viitaten raha-asia-aloitteeseen n: o 257 vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12797: den 1958 valtiopäivillä ehdotamme kunnioit- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
12798: tavasti, määrärahan Vesihuoltoliiton toimin-
12799: nan tukemiseksi.
12800: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
12801:
12802: Edvard Pesonen. Väinö Tikkaoja.
12803: 1020
12804:
12805: IV,384. - Rah.al. N:o 289.
12806:
12807:
12808:
12809:
12810: Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vesi- ja
12811: viemärilaitteiden rakentamista varten maaseudulle.
12812:
12813:
12814: E d u s k u n n a 11 e.
12815:
12816: Maaseudun vesi- ja viemäröintikysymys on taa ko. lainoitus erikoislainsäädännöllä yksi-
12817: tullut vuosi vuodelta yhä ajankohtaisem- tyisistä rahalaitoksista valtion korkohyvityk-
12818: maksi. Viimeisenä kymmenvuotiskautena on sen turvin. Kun kyseessäolevaa lainsäädän-
12819: maaseudun vesihuoltolaitteisiin investoitu ai- töä ei vielä ole, ja jos sanottu lakiehdotus
12820: nakin 20 miljardia markkaa. Kun rakennus- tuleekin eduskunnassa syystä tai toisesta hy-
12821: toiminta jatkuu tällä alalla edelleen vilk- lätyksi, jäävät lukuisat vesihuoltoyhtymät
12822: kaana tarjoten samalla erinomaisia työlli- vuoden 1960 aikana ilman niiden kipeästi
12823: syyskohteita maan eri puolille, ovat varsin kaipaamia avustuslainoja. Se olisi näissä
12824: vaatimattomat valtion avustukset ja riittä- oloissa varsin valitettavaa. Siksi olisi vuo-
12825: mättömät halpakorkoiset lainat asettaneet den 1960 talousarvioon otettava lainasummat
12826: monet vesihuoltoyhtymät useinkin miltei yli- entiseen tapaan.
12827: voimaisien vaikeuksien eteen. Tällä hetkellä Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
12828: ollaan pettyneitä lainoituskysymyksen koh- nioittaen,
12829: talosta.
12830: Hallituksen esityksessä vuoden 1960 val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12831: tion tulo- ja menoarvioksi on 200 000 000 tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
12832: markan määräraha lainoiksi vesi- ja viemäri- kan määrärahan lainoiksi vesi- ja vie-
12833: laitteiden rakentamiseksi maaseudulle jätetty märilaitteiden rakentamista varten
12834: talousarvion ulkopuolelle tarkoituksella hoi- maaseudulle.
12835: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
12836:
12837: Edvard Pesonen. Valto Käkelä. Lars Lindeman.
12838: Veikko Helle. Viljo A. Virtanen. Väinö Tikkaoja.
12839: A:rvo Ahonen. K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto.
12840: Ensio Partanen. Varma K. Turunen. G. Henriksson.
12841: Elis Manninen. 0. Lindblom. Arvo Tuominen.
12842: K. Matilainen. Eino Raunio. Kustaa Alanko.
12843: 1021
12844:
12845: IV,385. - Rah.al. N: o 290.
12846:
12847:
12848:
12849:
12850: Prunnila. ym..: Korotetu11, määrärahan osoittamisesta lainoiksi
12851: yleishyödyllistä asun-totuotantoa varten.
12852:
12853:
12854: Eduskunnalle.
12855:
12856: Hallitus esittää valtion tulo- ja menoar- Kun edelleenkin on olemassa suuri asunto-
12857: vioesityksessään vuodelle 1960, että yleishyö- jen tarve ja kun rakennuskustannuksissakin
12858: dyllistä asuntotuotantoa varten varattaisiin on tapahtunut kohoamista sekä rakennus-
12859: 5 miljardia markkaa. Voimassa olevan asun- työläisten keskuudessa ilmenee jatkuvasti
12860: totuotantolain mukaan tähän tarkoitukseen työttömyyttä, olisi asuntotuotantoon vuoden
12861: olisi otettava 7 500 milj. markkaa. 1960 tul(}- ja menoarviossa otettava lain
12862: Vähennysehdotustaan hallitus perustelee edellyttämä 7 500 milj. markkaa siitäkin huo-
12863: sillä, että tultaisiin antamaan eduskunnalle limatta, vaikka hallituksen esityksen peruste-
12864: lakiesitys, jonka mukaan valtion varoista luissa mainittu 2 500 milj. markkaa tähän
12865: suoritettaisiin korkohyvitystä eräistä sellai- tarkoitukseen olisi saatavissa rahalaitoksilta.
12866: sista rahalaitoksista myönnettävistä lainoista, Edellä lausutun perusteella ehdotammekin,
12867: joita vastaavat lainat tähän asti on myön-
12868: netty valtion varoista ja että yleishyödylli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12869: seen asuntotuotantoon saaduista lainoista tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
12870: korkohyvitystä suoritettaisiin 2 500 milj. 16 momentille lisäyksenä 2 500 000 000
12871: markkaan asti. markkaa.
12872: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
12873:
12874: Antto Prunnila. Pauli Puhakka.
12875: Eino :Roine. Leo Stlollpiä..
12876: Tauno Kelonsi. Hugo !lanninen.
12877: Veikko Kauikas. Juho Mä.kelä..
12878: Väinö R. Virtanen. Eino Taiaio.
12879: Irma lt.osnell Bsa llieta.DeD..
12880: Toivo Niiranen. J. Mustonen.
12881: Yrjö Murto. N. Nurminen.
12882:
12883:
12884:
12885:
12886: 39 E 587/59
12887: 1022
12888:
12889: IV,386. - Rah.al. N:o 291.
12890:
12891:
12892:
12893:
12894: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päi-
12895: värahan korottamiseksi.
12896:
12897:
12898: E d u s k u n n a 11 e.
12899:
12900: Kevätistuntokaudella kehoitti eduskunta heille ovat kovin pienet tai olemattomat.
12901: hallitusta ottamaan vuoden 1960 tulo- ja Monet taas joutuvat palvelustaan suoritta-
12902: menoarvioon riittävän määrärahan asevelvol- maan suoraan ammatti- ym. kouluista, jol-
12903: listen päivärahan korottamiseen. Päätöksensä loin heillä ei ole ollut mahdollisuutta sääs-
12904: perusteluiksi eduskunta lausui, että sen jäl- töjen tekoon palvelusaikansa varalle. Näin
12905: keen kun asevelvollisten päiväraha vuoden ollen tulisi eduskunnan aikaisemman pää-
12906: 1957 alussa korotettiin 75 markkaan, on ta- töksensä mukaisesti ottaa tulevan vuoden
12907: pahtunut hintojen ja maksujen kohoamista. talousarvioon määräraha asevelvollisten päi-
12908: Hinnat ovat nousseet myös mainitun päätök- värahan korottamiseksi, koska hallitus on
12909: sen tekemisen jälkeen ja uusia korotuksia jättänyt sen tekemättä.
12910: hallitus esittää useissa eduskunnalle jättä- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
12911: missään esityksissä. Asevelvollisten päivä-
12912: rahan korottaminen olisi siis jo hintojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12913: nousun vuoksi välttämätön. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12914: Päivärahan korottamista puoltaa myös se, 230 000 000 markkaa asevelvollisten
12915: että suurin osa asevelvollisista on lähtöisin päivärahan korottamiseksi 100 mark-
12916: varattomista kodeista, joista rahalähetykset kaan.
12917: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
12918:
12919: Pauli Puhakka. Kauko Tamminen.
12920: Toivo Niiranen. Tauno Kelovesi.
12921: Eino Tainio. Aleksi Kiviaho.
12922: Eemeli Lakkala. Toivo Salin.
12923: Rainer Virtanen. Toivo Asvik.
12924: 1023
12925:
12926: IV,387. - Rah.al. N:o 292.
12927:
12928:
12929:
12930:
12931: Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
12932: siksi vaikeuksiin joutuneille kunnille.
12933:
12934:
12935: E d u s k u n n a ll e.
12936:
12937: Viime vuosina valtio on yhä enemmän laan työntekijäin palkkoja. On selvää, ettei-
12938: siirtänyt tehtäviään kunnille. Niinpä työlli- vät vaikeuksiin joutuneet kunnat voi antaa
12939: syyslain mukaan kuntien ensisijainen velvol- jäsenilleen riittävää ammattikoulutusta, ter-
12940: lisuus on huolehtia työttömyyden torjumi- veydenhoitoa ja sosiaalista turvaa. Tuloksena
12941: sesta. Seurauksena on ollut, että monien kaikesta tästä on, että väestöä muuttaa run-
12942: kuntien työttömyysmenot ovat muodostuneet saasti toisille paikkakunnille.
12943: 3-4 markaksi veroäyrin hinnasta. Työttö- Kun yleensä ja varsinkin heikossa taloudel-
12944: myyden lisääntyessä myös kuntien sosiaali- lisessa asemassa olevien kuntien äyrinhinta
12945: menot ovat kasvaneet. Uusi kansakoululaki on jo nyt liian korkea, ei sen korottamiseen
12946: asettaa varsinkin maalaiskunnille uusia rasi- enää ole varaa. Tämän vuoksi valtion tulisi
12947: tuksia. Kansakoulujen rakennuskustannusten lisääntyvässä määrin auttaa kuntia. Vuoden
12948: normaalihintajärjestelmä on johtanut siihen, 1950 jälkeen onkin valtion talousarvioon
12949: ettei kunnille suoriteta avustusta todellisista vuosittain otettu pieni määräraha heikossa
12950: kustannuksista. Myös kansan terveydenhoito- taloudellisessa asemassa olevien kuntien
12951: menoissa valtio on jättänyt omia velvoittei- auttamiseen. Se on kuitenkin ollut riittä-
12952: taan täyttämättä siirtäen niitä kuntien kan- mätön.
12953: nettavaksi. Niinikään tiemenot rasittavat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12954: kuntien taloutta. Tästä valtion velvoitteiden
12955: kunnille asettamisesta on ollut seurauksena että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12956: veroäyrin hinnan voimakas kohoaminen. Ve- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12957: roäyrin hinnan korotuksista huolimatta ovat 100 000 000 markkaa käytettäväksi
12958: kunnat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. avmtuksina taloudellisiin vaikeuksiin
12959: Monissa kunnissa on oltu ajoittain niinkin joutuneille kunnille.
12960: ahtaalla, ettei ole ollut varaa maksaa ajal-
12961: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
12962:
12963: Pauli Puhakka. R. Virtanen. Aleksi Kiviaho.
12964: Toivo Niiranen. Eemeli Lakkala. Toivo Salin.
12965: Eino Tainio. Tauno Kelovesi. Toivo A.svik.
12966: Kauko Tamminen.
12967: 1024
12968:
12969: IV,388. - Rah.al. N:o 293.
12970:
12971:
12972:
12973:
12974: Puhakka ym. : Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin radan
12975: jatkamistöiden aloittamiseksi Koveron-llomantsin väli-
12976: sellä osalla.
12977:
12978:
12979: E d u s k u n n a ll e.
12980:
12981: Ilomantsin ratahanke on ollut vireillä usei- Ratatyö olisi mitä erinomaiSin työttömyys-
12982: den vuosikymmenien ajan. Vuonna 1949 työkohde. Tähän työkohteeseen olisi myös
12983: sitä ryhdyttiin rakentamaan työttömyystyönä työkalusto ja majoitus pienin vaivoin saata-
12984: Joensuun-Koveron välisellä osalla, joka on vissa valmistuvalta Joensuun-Koveron rata-
12985: nyt valmis pieniä viimeistelytöitä lukuun- osalta.
12986: ottamatta. Alkuperäisen suunnitelman mu- Radan jatkamista Koverosta Nuorajärven
12987: kaan rata piti rakentaa Ilomantsin Nuora- rantaan saakka ovat puoltaneet useat komi-
12988: järvelle. Ellei näin tehdä, tulee rata muo- teat. Erittäin voimakkaasti asiaa on ajanut
12989: dostumaan kannattamattomaksi. Jo tämän Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja useat
12990: vuoksi sitä olisi jatkettava Koverosta eteen- alueen kunnat.
12991: päin. Toisaalta vasta silloin, kun rata ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12992: kennetaan Nuorajärven rantaan saakka, se
12993: voi tehokkaasti palvella alueen runsaiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
12994: metsävarojen käyttöön ottoa ja vilkastuttaa tulo- ja menoarvioon 100 000 000
12995: elinkeinotoimintaa. Erityinen syy radan markkaa Ilomantsin radan jatkmnis-
12996: jatkotöiden aloittamiseen on siinä, että sen töiden aloittamiseksi Koveron-llo-
12997: vaikutuspiiriin kuuluvissa kunnissa uhkaa manfsin välisellä osalla.
12998: työttömyys muodostua entistä suuremmaksi.
12999: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
13000:
13001: Pauli Puhakka.. Toivo Niiranen.
13002: 1025
13003:
13004: IV,389. - Rah.al. N: o 294.
13005:
13006:
13007:
13008:
13009: Pulkkinen ym.: Mäiriir«ltaft osoittamisesta pienviljelmille
13010: hankittavien väkilantojen hintojen alentamiseen.
13011:
13012:
13013: E d u s k u n n a ll e.
13014:
13015: Hallituksen eduskunnalle esittämään tulo- teiden hintojen porrastuksesta hyötyneet vain
13016: ja men1>arvioon on vuodelle 1960 väkilan- varakkaat viljelijät.
13017: noitteiden ja maatalouskalkin hintojen alen- Pientiloilla nykyisin vallitsevat taloudelli-
13018: tamiseksi merkitty 1 955 milj. markan määrä- set vaikeudet, jotka kohdanneen kadon joh-
13019: raha. Tästä määrärahasta on tarkoitettu käy- dosta ovat entisestään lisääntyneet, eivät
13020: tettäväksi 200 milj. markkaa maatalouskalkin anna pienviljelijöille mahdollisuutta omatoi-
13021: hinnan alentamiseen ja 1755 milj. markkaa misesti rahoittaa väkilannoitteiden ostoa siinä
13022: väkilannoitteiden hintojen alentamiseen ja määrin kuin välttämätön tarve vaatisi. Tästä.
13023: varastoimiskustannusten korvaamiseen. Vii- johtuen olisi vä.kilantojen hinnan alentami-
13024: meksi suoritettu maataloustulolaskenta osoit- seen varatun määrärahan turvin alennettava
13025: taa, että pientiloilla tuotantokustannukset pienviljelmille ostettavien väkilantojen hin-
13026: ovat huomattavasti korkeammat kuin suur- toja. Mielestämme myös väkilantojen hinta-
13027: tiloilla. porrastuksesta olisi luovuttava ja väkilanto-
13028: Edellä esitetyn määrärahan turvin on tar- jen hinnat tulisi määrätä kiinteiksi.
13029: koitus alentaa väkilannoitteiden ja maatalous- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13030: kalkin hintoja yleisesti. Mielestämme tämä
13031: käytäntö ei ole oikeudenmukainen siksi, että että Eduskunm ottaisi vuoden 1960
13032: sitä kautta annetaan tuotantotukea sellaisille tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
13033: suurten tilojen omistajille, jotka eivät ole 28 momentille lisäyksenä 150 000 000
13034: yhteiskunnallisen tuen tarpeessa. Samoin markkaa pienviljelmille hankiitavien
13035: ovat käytännössä noudatetusta väkilannoit- väkilantojen hintojen alentamiseen.
13036: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
13037:
13038: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
13039: Matti Meriläinen. Usko Seppi.
13040: Martti Linna. Aleksi Kiviaho.
13041: Pentti Liedes. Toivo Niiranen.
13042: 1026
13043:
13044: IV,390. - Rah.al. N: o 295.
13045:
13046:
13047:
13048:
13049: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eskelinkosken
13050: sillan rakentamiseen.
13051:
13052:
13053: E d u s k u n n a ll e.
13054:
13055: Pielaveden ja Iisalmen välinen maantie Kun sillan rakennustyöt voidaan suorittaa
13056: ylittää Lampaanjoen Eskelinkosken kohdalta talvityönä, niin rakennustöiden aloittaminen
13057: Pielaveden pitäjässä. TVH: n toimesta on puoltaa paikkaansa myös työllisyyden kan-
13058: laadittu suunnitelma Eskelinkosken sillan nalta.
13059: uudelleen rakentamisesta. Sen kustannus- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
13060: arvio on 12 milj. markkaa. Uuden sillan ra- tamme,
13061: kentaminen on raskaan maantiekuljetuksen
13062: ja liikenneturvallisuuden kannalta välttämä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13063: tön. Työllisyystilanne Pielaveden kunnassa tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
13064: tulee muodostumaan yhtä vaikeaksi kuin se III luvun 4 momentille 12 000 000
13065: oli viime työttömyyskaudellakin. Sitä osoit- markan määrärahan Pielaveden-
13066: taa työttömyyskortistoon ilmoittautuneiden Iisalmen maantiellä olevan Eskelinkos-
13067: määrä, joka 5. 9. 1959 oli 117 henkeä. ken sillan rakentamiseksi.
13068: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
13069:
13070: Aarne Pulkkinen. Esa Hietanen.
13071: 1027
13072:
13073: IV,391. - Rah.al. N:o 296.
13074:
13075:
13076:
13077:
13078: Rantamaa ym.. : Määrärahan osoittamisesta poliisivoimien
13079: lisäämiseksi Helsingin kaupungin poliis{laitoksessa ja
13080: Liikkuvassa poliisissa.
13081:
13082:
13083: E d u s k u n n a 11 e.
13084:
13085: Viime aikoina ovat sekä suuri yleisö että että milloin poliisivoimaa lisätään liikkuvan
13086: myös eduskunta joutuneet toteamaan, että poliisin käytettäväksi, se koituu koko maan
13087: rikollisuus milteipä sen kaikissa muodoissa hyväksi, koska se toimii paikallisen poliisin
13088: on maassamme ollut lisääntymässä. Tämä on reservinä, apuna ja tukena kaikissa kenttä-
13089: havaittu erittäinkin raakojen henkirikosten, tehtävissä. Liikkuva poliisi perustettiin
13090: liikennerikkomusten, petos-, kavallus- ja vää- vuonna 1930, ja on sen vahvuus nykyään
13091: rennysrikosten sekä murtojen ja murtovar- 626. Näistä on n. 50 % sidottuna paikalli-
13092: kauksien lisääntymisenä. Järjestynyt yhteis- siin, kiinteisiin tehtäviin, mikä seikka par-
13093: kunta pitää perusvelvollisuuksiinsa kuulu- haiten puolestaan todistaakin poliisivoiman
13094: vana lujan järjestyksen, lain noudattamisen vähyyttä melkein sen kaikilla toimialoilla.
13095: ja kaikki esteet voittamaan pyrkivän oikeus- Jäljelle jääneellä liikkuvan poliisin miehis-
13096: tilan valvomista. Tämä taas puolestaan edel- töllä ei ymmärrettävästi voida riittävän te-
13097: lyttää sitä, että valtiovallalla on riittävästi hokkaasti valvoa niitä kaikkia eri toiminnan-
13098: edellytyksiä tämän tehtävänsä täyttämiseen. kohteita, jotka liikkuvalle poliisille kuulu-
13099: Tästä johtuu mm. poliisivoiman tarve, sen vat. Niinpä esim. liikenteen valvontaa maan-
13100: riittävä koulutus ja vahvuuden ylläpitämi- teillämme ei ole pystytty tehostamaan, vaikka
13101: nen, jotta edellämainitut, yhteiskunnalle kuu- moottoriajoneuvojen lukumäärä on viimeksi
13102: luvat velvollisuudet voitaisiin edes tyydyttä- kuluneena kymmenenä vuotena kasvanut
13103: västi täyttää. 70 000: sta nykyiseen 390 000: een. Myöskin
13104: Valitettavasti on ollut esim. tänä vuonna laiton väkijuoman valmistus maaseudulla on
13105: pakko todeta, että poliisiviranomaisilla ei ole jatkuvasti pysynyt korkeana, vieläpä viime
13106: näyttänyt aina olevan riittävästi työvoimaa aikoina osoittanut lisääntymisen merkkejä.
13107: suorittaakseen sille kuuluvia, yhteiskunnan Väen kokoontumis- ja huvitilaisuudet ovat
13108: perusteita lujittavia ja kansalaisten turval- myös jatkuvasti lisääntyneet ja vilkastnneet,
13109: lisuutta varmentavia tehtäviään. Kun nämä ja mm. liikenteen järjestelytehtävät vaativat
13110: seikat ovat tietenkin eduskunnan jäsenille niissä yhä lisääntyvää huolenpitoa. Rikollis-
13111: laajemmitta perusteluittakin tunnettuja, ten henkilöitten ja vankikarkureitten takaa-
13112: emme ryhdy perusteellisiin yksityiskohtien ajot ja etsinnät vaativat liikkuvalta polii-
13113: selvittämisiin asian periaatteellisesta puo- silta erikoisia ponnistuksia. Ennenkuin
13114: lesta, vaan siirrymme eräisiin yksityiskoh- käymme tässä aloitteessa esittämiemme mää-
13115: tiin. rärahanlisäysten yksityiskohtaisiin perustelui-
13116: Poliisivoiman lisäämisen tarve koko maassa hin, mainitsemme Helsingin poliisilaitoksen
13117: on aivan ilmeinen. Se koskee ensinnäkin laa- toimintasektorilta lyhyesti vain sen, että
13118: jaa maaseutua sen etäisimpiä syrjäkyliä maan pääkaupunkina, jonka asukasluku lä-
13119: myöten. Aivan ilmeistä on, että poliisivoi- hentelee puolta miljoonaa, sillä on erittäin
13120: maa olisi lisättävä myös maan pääkaupun- suuri vastuu ja vuodesta vuoteen lisääntyviä
13121: gissa. Seuraavassa perustelemmekin poliisi- vaikeuksia tehtäviensä hoitamisessa. Jäljem-
13122: voiman lisäämisen tarvetta lähinnä kahdella pänä esitämme kohta kohdalta erityisperus-
13123: sektorilla: liikkuvan poliisin ja Helsingin po- telut henkilöstön ja työvoiman kiireellisestä
13124: liisilaitoksen työkentällä. On muistettava, lisätarpeesta Helsingin poliisilaitoksessa.
13125: 1028 IV,391. - Poliisivoimien lisääminen.
13126:
13127:
13128: Taistelussa rikollisuutta vastaan on poliisi- lapset koulutiellä, jalankulkijat kaduilla ja
13129: viranomaisten rinnalla myös eduskunnan ajoneuvoilla liikkujatkin ovat suoranaisessa
13130: otettava paikkansa, sillä eduskuntahan rat- hengenvaarassa lisääntyneen ,maantiehuliga-
13131: kaisee, paljonko valtion varoja on käytettä- nismin" takia, poliisin pystymättä estämään
13132: vissä poliisitoimen niin tärkeään, yhteiskun- liikennerikollisuuden lisääntymistä.
13133: nan perusteita lujittavaan ja kansalaisten Vuonna 1950 oli Helsingissä 13 254 rekis-
13134: turvallisuutta varmentavaan kutsumustehtä- teröityä moottoriajoneuvoa. Nykyisin tämä
13135: vään. Eduskunnalla on näin ollen myös osa- luku on jo runsaasti yli 50 000. Kun lisäksi
13136: vastuu siitä, miten nämä ensiarvoisen tärkeät päivittäin Helsingissä liikkuu yli 10 000 vie-
13137: periaatteellista ja käytännöllistä laatua ole- raspaikkakuntalaista moottoriajoneuvoa, muo-
13138: vat, suuret asiat hoidetaan. Vetoaminen val- dostaa tämä yli 60 000 ajoneuvon määrä pää-
13139: tion varojen niukkuuteen ei tällaisessa kaupungin liikenneväylillä varsinkin jalan-
13140: asiassa, joka koskee koko kansaa ja sen suu- kulkijoille vaaran, jonka suuruudesta tapah-
13141: rimpia yhteiselämän perusedellytyksiä, saa tuneet liikennevahingot antavat masentavan
13142: tulla sen paremmin esteeksi kuin verukkeek- kuvan. Kuluvana vuonna on Helsingin lii-
13143: sikaan. Perehtyminen jäljempänä esitettä- kenteessä tähän mennessä kuollut 36, joista
13144: viin yksityiskohtiin sekä Helsingin poliisilai- 4 lasta. Loukkaantuneiden luku on 907,
13145: toksen että liikkuvan poliisin kohdalta an- joista lapsia 161. Kuolemantapausten lisäys
13146: taa kaikella toivottavana selvyydellä perus- on noin 25 % edellisen vuoden vastaavaan
13147: teet ja tukea sille ratkaisulle, joka tarjoaa ajanjaksoon verrattuna.
13148: nykyistä paremmat mahdollisuudet poliisin Vuosi vuodelta lisääntyneiden tehtävien
13149: tehtävien tyydyttävälle hoitamiselle koko takia poliisilaitos ei ole voinut irroittaa lii-
13150: maassa. kenteen valvontaan enempää kuin 23 kons-
13151: Seuraavassa esitämme yksityiskohtaisia tie- taapelia, mikä määrä on suunnilleen sama
13152: toja kahdelta sektorilta: Helsingin poliisilai- kuin vuonna 1950. Helsingissä olisi suori-
13153: toksen ja liikkuvan poliisin toimialalta. tettava tehokasta valvontaa noin 16 tuntia
13154: Työvoiman kiireellisin lisätarve Helsingin vuorokaudessa. Jotta tähän päästäisiin, olisi
13155: poUisilaitoksessa. nykyisten 3-4 valvontapartioiden luku kak-
13156: sinkertaistettava. Liikenteen valvontaan eh-
13157: Hallitus on vuoden 1960 valtion tulo- ja dotetaan perustettavaksi 3 ylikonstaapelin,
13158: menoarvioesityksessään eduskunnalle ehdot- 10 vanhemman konstaapelin ja 10 nuorem-
13159: tanut perustettavaksi Helsingin poliisilaitok- man konstaapelin peruspalkkaista tointa.
13160: seen 26 peruspalkkaista tointa. Koska näistä
13161: 12 on tarkoitettu Uudenmaan lääninhallituk- Poliisin tehtäviin kuuluu myös liikenteen
13162: sesta poliisilaitokselle siirretyn uuden tehtä- ohjaus. Liikenteen kasvaessa ei poliisilaitos
13163: vän, Helsingissä rekisteröidyistä moottoriajo- ole pystynyt lisäämään ohjauspisteiden lu·
13164: neuvoista pidettävän rekisterin hoitamiseksi, kua, vaikka etenkin jalankulkijain turvalli-
13165: varsinainen poliisivoimien lisäys on 14 suus ja liikenteen sujuvuus tätä edellyttäisi.
13166: tointa. Tämä ei vastaa edes kaupungin vuo- Kun kaupunki ei pysty ainakaan lähivuo-
13167: sittaista väestön lisäystä. sina hankkimaan liikenteen ohjausvaloja riit-
13168: Pääkaupungin jatkuvasti kasvavan ja osit- tävästi, on liikenteen ohjaus edelleen suori-
13169: tain edesvastuuttomaksi käyneen liikenteen tettava käsin. Liikenteen ohjauksessa on ny-
13170: valvontaan ja ohjaukseen, miehiä erityisesti kyään komisario, 3 ylikonstaapelia ja 40
13171: kuluttavaan, lisääntyneeseen ja vaikeutunee- konstaapelia. Jotta poliisilaitos pystyisi mie-
13172: seen rikospoliisityöhön sekä kansliatehtäviin hittämään tärkeimmät liikennesolmut ja vaa-
13173: tarvitaan kiireellisesti poliisivoimien lisäystä. rallisimmat paikat, ehdotetaan liikenteen oh-
13174: Poliisilaitoksessa suoritettavaksi ajateltavin jaukseen perustettavaksi 3 ylikonstaapelin,
13175: sisäisin järjestelyin tämä lisäys ei ole mah- 10 vanhemman konstaapelin ja 10 nuorem-
13176: dollista. man konstaapelin peruspalkkaista tointa.
13177: Helsingin poliisilaitos ei pysty nykyisellä Poliisilaitoksen rikososastossa tutkittujeh
13178: miehistömäärällä todella valvomaan pääkau- rikosten lukumäärä on vuodesta 1956 läh-
13179: pungin liikennettä, vaan tilanne on muodos- tien lisääntynyt jatkuvasti kasvavaa vauhtia,
13180: tunut kestämättömäksi. Päivittäin toistuvat samalla kun rikosten selvittäminen on muo-
13181: helsinkiläisten aiheelliset valitukset siitä, että dostunut entistä vaikeammaksi. Rikolliset
13182: 1029
13183:
13184: ovat alkaneet osoittaa yhä suurempaa roh- kansliatyöhön kuuluvia tehtäviä sinne ei sa-
13185: keutta, taitavuutta ja oveluutta rikoksia teh- malla ole perustettu joko lainkaan uusia
13186: dessään ja rikokset ovat enen~vässä määrässä kansliatoimia tai niin vähän, ettei niiden
13187: kohdistuneet suuria omaisuusvahinkoja ai- avulla ol~ voitu annettuja tehtäviä suorittaa.
13188: heuttaneisiin kohteisiin. Etenkin vaikeasti Täten on ollut pakko menetellä siten, että
13189: selvitettävät, suur~t kavallus-, petos- ja vää- osastoon, jossa uudet tehtävät on suoritet-
13190: rennysrikokset ovat aiheuttaneet laajoja, pal- tava on täytynyt siirtää toimia muista osas-
13191: jon aikaa vieviä tutkimuksia. Eräissäkin ta- toista, joissa kansliatehtävien suorittaminen
13192: pauksissa tutkijoilla, komisariolla ja hänen tästä johtuen tietenkin on vaikeutunut. Ku-
13193: etsiväparillaan on yhden ainoan jutun hoita- vaavin esimerkki tällaisesta tapauksesta on
13194: misessa ollut työtä yhtäjaksoisesti yli vuoden henkikirjoituksen toimittamisen ja siviilire-
13195: ajan. Erikoista huomiota on herättänyt kuo- kisterin pidon siirtäminen poliisilaitoksen
13196: lemantapauksia aiheuttaneiden törkeiden yli- tehtäväksi 1. 1. 1945 lukien. Kun sanotut
13197: ajojen sekä murtovarkauksien voimakas li- tehtävät siirrettiin poliisilaitokselle, perus-
13198: sääntyminen. Murtovarkauksien kohteeksi tettiin sinne näiden töiden suorittamista
13199: ovat viime aikoina joutuneet mm. kultase- varten 21 tointa. Tämän jälkeen ei sanottu-
13200: pänliikkeet, joista on anastettu jopa miljoo- jen tehtävien suorittamista varten ole perus-
13201: naomaisuuksia. Työmäärän kasvua osoittavat tettu yhtään tointa ja kuitenkin vaatii näi-
13202: myös seuraavat rikososaston tilastoista otetut den tehtävien suorittaminen nykyisin 37 toi-
13203: luvut: menhaltijan työn, joten muista osastoista on
13204: täytynyt siirtää 16 tointa henkikirjoitustoi-
13205: 1955 1956 1957 1958
13206: mistoon ja siviilirekisteritoimistoon. Toisena
13207: Rikosilmoituksia 11 752 13 377 14 675 15 278 huomattavampana syynä siihen, että kanslia-
13208: Murtoja ja mur- toimia on aivan liian vähän on se, että pe-
13209: tovarkauksia . 858 1197 1 935 1 990 rustettaessa uusia kenttäpuolen toimia sa-
13210: Pidätettyjä ... 4 034 4 509 6 379 6 775 malla ei läheskään aina ole perustettu niiden
13211: vaatimia kansliatoimia. Ei siis ole huomioitu,
13212: Edellä selostetusta johtuu, että rikososas- että poliisin tehostettu kenttätoiminta lisää
13213: ton kuulustelu- ja tutkintatyötä suorittavan huomattavasti poliisin kansliatehtäviä.
13214: henkilöstön työtaakka on lisääntynyt siinä
13215: määrin, että mikäli työvoimaa ei saada lisää, Kansliapuolella vallitsevan työvoiman
13216: on kyseenalaista, pystytäänkö rikosselvitte- puutteen vuoksi ja myöskin sentähden, että
13217: lyssä pääsemään edes tyydyttävään tulok- edellä ehdotettu kenttäpuolen toimien lisää-
13218: seen. Rikososaston komisarioiden työtaakkaa minen vaatii myös kansliatoimien lisäämistä,
13219: on lisännyt huomattavasti 1 päivänä elo- olisi poliisilaitokseen perustettava seuraavat
13220: kuuta 1959 voimaan astunut laki takavari- peruspalkkaiset toimet: 1 apulaissihteeri 2 1.,
13221: kosta ja etsinnästä rikosasioissa. Tämä laki 1 kanslisti 1 l. yp., 5 kanslistia 1 l. ap., 6
13222: asettaa erikoiset velvoitukset juuri vangitse- apulaiskanslistia, 8 kirjuria 1 1., 3 konekir-
13223: miseen oikeutetuille viranomaisille, joita ovat joittajaa ja 6 kirjuria 2 l.
13224: mm. komisariot. Alussa mainitun poliisilaitokselle siirretyn
13225: Rikososaston vahvistamiseksi ehdotetaan uuden tehtävän, moottoriajoneuvorekisterin
13226: perustettavaksi seuraavat peruspalkkaiset toi- hoitamiseen tarvitaan välttämättä hallituksen
13227: met: 2 komisariota 1 l., 2 komisariota 2 l., perustettavaksi ehdottamien 12 vakinaisen
13228: 8 ylikonstaapelia, 5 vanhempaa konstaapelia toimen lisäksi 6 tilapäistä toimistoapulaista
13229: ja 5 nuorempaa konstaapelia; 4 komisariota ja (9 pl.). Näiden palkkaamiseen tarvitaan
13230: 3 ylikonstaapelia kuulustelijoiksi, 3 ylikons- 2 240 640 markan suuruinen määräraha.
13231: taapelia rikospaikka- ja jälkitutkimusten eri- Heidän suoritettavakseen tulisivat rekisterin
13232: koistuntijoiksi sekä 2 ylikonstaapelia ja kons- hoidossa esiintyvät täysin rutiiniluontoiset
13233: taapelit kuulustelijoiden käyttöön etsivän tehtävät.
13234: tehtäviin. Perustettavaksi ehdotetuista peruspalkkai-
13235: Poliisilaitoksessa on aivan liian vähän sista toimista ja tilapäisestä työvoimasta
13236: kansliatoimia. Tämä johtuu suureksi osaksi aiheutuvat palkkausmenot Helsingin poliisi-
13237: siitä, että annettaessa poliisilaitokselle uusia laitoksen kohdalla olisivat seuraavat:
13238:
13239: 40 E 587/59
13240: 1030 IV,391. - Poliisivoimien lisli.ä.minen.
13241:
13242:
13243: 7 Pl. IV: 1 Peruspalkka Yhteensä
13244: mk mk
13245: 2 komisariota 1 l. (23 pl.) ............. . 627 300 1254 600
13246: 2 komisariota 2 l. (21 pl.) ............. . 571200 1142400
13247: 14 ylikonstaapelia (18 pl.) .............. . 501600 7 022400
13248: 25 vanhempaa konstaapelia (16 pl.) ..... . 460 800 11520000
13249: 25 nuorempaa konstaapelia (15 pl.) ..... . 441300 11032 500
13250: 1 apulaissihteeri 2 l. (20 pl.) ........... . 546 600 546 600
13251: 1 kanslisti 1 l. yp. (16 pl.) ............. . 460800 460 800
13252: 5 kanslistia 1 l. ap. (15 pl.) ........... . 441300 2 206 500
13253: 6 apulaiskanslistia ( 13 pl.) ............ . 405 000 2 430000
13254: 8 kirjuria 1 l. (11 pl.) ................. . 371100 2 968000
13255: 3 konekirjoittajaa (11 pl.) ............. . 371100 1113 300
13256: 6 kirjuria 2 l. (10 pl.) ................. . 355 200 2131200
13257: Yhteensä 98 tointa ..................... . mk 43 828 300
13258:
13259:
13260: Lisäys olisi peruspalkkoina 43 828 300 mk, Yhteenveto vakinaisten menojen lisäyksestä
13261: ikälisinä 6 072 300 mk ja kalliinpaikanlisinä
13262: 4 967 940 mk eli yhteensä 54 868 540 mk. 7: IV: 1 palkat ......... . 54 868 540 mk
13263: 7: IV: 2 virkapukuavustuk-
13264: 7 Pl. IV: 2 set ............ . 700400 mk
13265: V irkapukuavustuksena 68 poliisimiehelle 7: IX: 22 poliisilisät ..... . 3 535 800 mk
13266: olisi lisäys, laskettuna 10 300 markan mu- 7: IX: 18 rikospoliisilisät .. 626040 mk
13267: kaan yhteensä 700 400 mk. 59 730 780 mk
13268: 7 Pl. IX: 18 7: IV: 1 Tilapäisen työvoi-
13269: Rikospoliisilisänä 22 poliisimiehelle olisi li- man paikkaaminen 2 240 640 mk
13270: säys yhteensä 626 040 mk.
13271: 7 Pl. IX: 22 Liikkuvan poliisin kohdalta yksityiskohtai·
13272: Poliisilisänä 68 poliisimiehelle olisi lisäys nen erittely näyttää seuraavanlaiselta, ja sen
13273: yhteensä 3 535 800 mk. edellyttämät määrärahat ovat seurBavat:
13274:
13275: 1. Palkkaukset. 7: IX: 1 Vuosipalkkio Yhteensä
13276: mk mk
13277: 1 komisario 2 l. (21 pl.) ............ 571200 571200
13278: 25 ylikonstaapelia (18 pl.) ............ 501600 12 540000
13279: 38 vanhempaa konstaapelia (15 pl.) 441300 16 769 400
13280: 46 nuorempaa konstaapelia (14 pl.) .... 422 700 19 444 200
13281: Yhteensä mk 49 324 800
13282:
13283: Lisäys on vuosipalkkioina 49 324 800 mk,
13284: ikälisinä 5 710 800 mk ja kalliinpaikanlisinä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13285: 3 656 040 mk eli yhteensä 58 691640 mk. nioittaen,
13286: 2. Y arustusmenot (kertame-
13287: nona) 7: IX: 2 ......... mk 4 200 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13288: 3. Tarverahat ja sekalaiset tulo- ja menoarvion 7 Pl. IV ja IX
13289: menot 7: IX: 5 ......... mk 500 000 lukujen asianomais~"lle momenteille li-
13290: 4. Poliisilisä 7: IX: 22 . . . . . mk 2 700 000 säyksenä 128 063 060 markan määrä-
13291: Yhteensä mk 7 400 000
13292: IV,391. - Rantamaa ym. 1031
13293:
13294: 1·ahan poliisivoimien lisäämisestä H el- Liikkuvassa poliisissa aiheut1tvia palk-
13295: singin kaupungin poliisilaitoksessa ja kmts- ym. menoja varten.
13296: Helsingissä 17 .päivänä syyskuuta 1959.
13297:
13298: Antti J. Rantamaa. Armi Hosia. Veikko Kokkola.
13299: A. Simonen. Erkld Hara. Veikko Hyytiäinen.
13300: Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. Olavi Lähteenmäki.
13301: Viljo Virtanen. Onni Mannila. Georg C. Ehrnrooth.
13302: A. F. Airo. Ensio Partanen. Johannes Wirtanen.
13303: Olli Aulanko. Pentti Niemi. Niilo Nieminen.
13304: Matti Liinamaa. Armas Leinonen. Erkld Leikola.
13305: Kalle Kämäräinen. Juho Tenhiälä. Esa Timonen.
13306: Ale Holopainen. Edvard Pesonen. Jaakko Kemppainen.
13307: Niilo Ryhtä. Atte Pakkanen. Väinö E. Nieminen.
13308: Hannes Paaso. Eino Uusitalo. Aaro Stykki.
13309: Esu Niemelä. Sulo Hostila. V. Liljeström.
13310: Sylvi Halinen. Veikko Helle. Arvo Pentti.
13311: Marja Lahti. Urho Kähönen. Aili Siiskonen.
13312: Victor Procope. Jussi Saukkonen. V. Turunen.
13313: 1032
13314:
13315: IV,392. - Bah.al. N:o l:l97.
13316:
13317:
13318:
13319:
13320: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan oroittamisesta syrja-
13321: seuduille anottujen valtion puhelinasemien ja puhelupaik-
13322: kojen pet·ustamiseen.
13323:
13324:
13325: E d u s k u n n a ll e.
13326:
13327: Maamme puhelinverkon tarkastelu osoittaa, jen perustamista tarkoittavia, hyvin ja asial-
13328: että varsinkin syrjäisillä seuduilla on valtion lisesti perusteltuja, uusia anomuksia vuosit-
13329: puhelinkeskuksia harvassa, jopa yhä vieläkin tain enemmän kuin vastaavana aikana kye-
13330: useat paikkakunnat ovat kokonaan vailla pu- tään valtion tulo- ja menoarviossa tähän tar-
13331: helinyhteyksiä. Niinpä saattaa lähimpään koitukseen myönnetyillä varoilla niitä perus-
13332: puhelinkeskukseen tai yksityispuhelimeenkin tamaan. Kun tilanne on tällaisena jatkunut
13333: olla matkaa kymmenisen kilometriä ja vuosikausia, ei sitä voida pitää oikeana eikä
13334: useissa tapauksissa sitäkin enemmän. Puhe- kohtuullisena niitä veronmaksajia kohtaan,
13335: linkeskusten ollessa näin harvassa, tulevat jotka asuvat etäisissä salokylissä tai muuten
13336: puhelimen hankintakustannukset puhelinliit- syrjäisillä seuduilla. Asian tilaan olisikin
13337: tymää varten tarvittavan, pitkän tilaajajoh- välttämättä ja kiireellisesti saatava sellainen
13338: don vuoksi liian kalliiksi syrjäisten seutujen korjaus, että maaseudun syrjäkylissäkin asu-
13339: muutenkin heikossa taloudellisessa asemassa vat kansalaiset tuntisivat edes tässä suhteessa
13340: olevalle väestölle, ja niin se joutuu jatku- saavansa tasavertaisen kohtelun muiden kan-
13341: vasti kärsimään puhelinyhteyksien puuttu- salaisten rinnalla.
13342: misen aiheuttamista monenlaisista vaikeuk- Posti- ja lennätinhallituksesta saamamme
13343: sista. Saattaa hyvin käsittää, että varsinkin tiedon mukaan ei valtion puhelintoimipaikko-
13344: esim. sairaustapauksissa ja tulipalojen tai jen perustamista koskevien, uusien anomuk-
13345: muiden onnettomuuksien sattuessa ovat täl- sien lukumäärä ole vieläkään - siis vuonna
13346: laiset kyläkunnat ja niiden asukkaat suoras- 1959 - päässyt ollenkaan vähenemään, vaan
13347: taan avuttomia. Niinikään valtion viran- se on päinvastoin suurempi kuin vastaavana
13348: omaisille, samoin kuntien ja seurakuntien aikana edellisinä vuosina. Tämä puolestaan
13349: viranhaltijoille, tuottaa puhelinyhteyksien johtuu siitä, että uusia puhelinanomuksia
13350: puuttuminen monenlaista hankaluutta yleis- saapuu jatkuvasti tasaisena virtana ja saman
13351: ten asioiden hoidossa, siitä puhumattakaan, verran, jopa enemmänkin kuin vuotuisilla, tä-
13352: että yhteydet kauppaliikkeisiin yms. olisivat hän tarkoitukseen myönnetyillä määrärahoilla
13353: joka päivä tässä tarkoitettujen, syrjäisten voidaan valtion puhelinasemia ja valtion pu-
13354: seutujen asukkaille - jotka kuitenkin mak- helupaikkoja perustaa. Posti- ja lennätinhal-
13355: savat veronsa ja täyttävät kaikki muutkin lituksesta olemme edelleen saaneet tietää, että
13356: kansalaisten velvollisuudet lyhentämättöminä siellä on tällä hetkellä 312 valtion puhelin-
13357: - välttämättömät. asemien ja 325 valtion puhelupaikkojen pe-
13358: Puhelinverkon valtion toimesta tapahtuvan rustamista koskevaa anomusta, mitkä kaikki
13359: laajentamisen ja siis uusien valtion puhelin- odottavat ratkaisua. Posti- ja lennätinhalli-
13360: asemien tai valtion puhelupaikkojen perusta- tukseen jo saapuneissa anomuksissa on edel-
13361: misen välttämättömyys nimenomaan laajan leen niin paljon tilaajia, että heitä niiden
13362: maamme syrjäisille seuduille käy selkeästi mukaan olisi valmiina tällä hetkellä liitty-
13363: i.lmi mm. siitä, että posti- ja lennätinhalli- mään ko. puhelinasemiin - viidettätuhatta
13364: tuksesta saamamme ilmoituksen mukaan tulee tilaajaa. Tämän lisäksi on eri puolilla maata
13365: sinne, siis posti- ja lennätinhallitukselle, val- olevissa valtion puhelin- ja lennätinpiireissä
13366: tion puhelinasemien ja valtion puhelupaikko- monia satoja anomuksia odottamassa vuo-
13367: IV,392. - B.a.nta.maa ym. 1038
13368:
13369: roaan eli paasyaan edes posti- ja lennätin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme :kun-
13370: hallitukseen saakka. Nämä tosiseikat puhu- nioittaen,
13371: vat kaikella toivottavalla selvyydellä, millai-
13372: nen on tilanne ja millaisiin, kiireellisiin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13373: menpiteisiin olisi siis valtiovallan taholta ryh-- tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
13374: dyttävä, jotta laajojen salokylien ja muiden 23 momentille lisäyksenä 200 000 000
13375: maaseudun asukkaiden oikeutetut toivomuk- markan suuruisen määrärahan syrjä-
13376: se-t ja hyvin perustellut odotukset vihdoinkin seuduille anottujen valtion puhelinase-
13377: voisivat täyttyä. Hallitus on ehdottanut tar- ~nien ja puhelupaikkojen perustami-
13378: koitukseen 100 milj. markkaa. seen.
13379: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1959.
13380:
13381: Antti J. Rantamaa. Veikko Vennamo. Edvard Pesonen.
13382: Ale Holopainen. Eemil Partanen. Lyyli Aalto.
13383: Arvo Sävelä. Niilo Nieminen. Onni Mannila.
13384: Eino Uusitalo. Viljami Kalliokoski. Hilja Väänänen.
13385: Pertti Rapio. Siiri Lehmonen. Niilo Ryhtä.
13386: Armas Leinonen. Kauko Tamminen. Johannes Virolainen.
13387: Antti Kukkonen. Matti Meriläinen. Varma K. Turunen.
13388: Hugo Manninen. Eino Roine. Onni Hiltunen.
13389: A. Härkönen. B. Tauriainen. Joh. Wirtanen.
13390: Esu Niemelä. A. F. Airo. Kalle Kämäräinen.
13391: Mikko Asunta. Pentti Niemi. R. Virtanen.
13392: Yrjö Sinkkonen. Hannes Paaso. Sylvi Halinen.
13393: Artturi Jämsen. Akseli Paarman. Pentti Pekkarinen.
13394: Esa Timonen. Matti Liinamaa. Urho Kähönen.
13395: Olavi Lahtela.
13396: Viljo Virtanen.
13397: 1034
13398:
13399: IV,393. - Rah.al. N:o 298.
13400:
13401:
13402:
13403:
13404: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta va.ltion keskusammat-
13405: tikoulujen opettajien virka-asemassa ja palkkauksessa ole-
13406: vien epäkohtien korjaamiseen.
13407:
13408:
13409: E d u s k u n n a 11 e.
13410:
13411: Eduskmmassa on useaan eri otteeseen Samalla kun uudessa ammattikouluja kos-
13412: kiinnitetty huomiota valtion keskusammatti- kevassa lainsäädännössä muutettiin opetta-
13413: koulujen opettajien virka-asemassa ja palk- jien virkanimikkeitä, korotettiin myös opet-
13414: kauksessa oleviin epäkohtiin. Käsitellessään tajien kelpoisuusehtoja ja heidän yleistä pä-
13415: asiaa kuluvan vuoden budjettikäsittelyn yh- tevyystasoaan siinä määrin, ettei heidän
13416: teydessä eduskunta lausui hallitukselle toivo- palkkaustaan voi enää jättää tarkistamatta.
13417: muksen epäkohtien kiireellisestä korjaami- Valtion keskusammattikoulujen opettajien,
13418: sesta. erityisesti työnopettajien palkkaus oli jo en-
13419: Valtion keskusammattikoulujen opettajien nen pätevyysvaatimuksien korottamistalrin
13420: virka-aseman ja palkkauksen järjestelyä on epäsuhteessa useimpien muiden opettajaryh-
13421: siirretty vuosi vuodelta sillä perusteella, että mien palkkaukseen verrattuna. Sen jälkeen
13422: uusi ammattioppilaitoksia koskeva lainsää- kun kelpoisuusehtoja on korotettu, on en-
13423: däntö on saatava valmiiksi ja että järjestely tistä vaikeampaa saada keskusammattikoului-
13424: toteutetaan samanaikaisesti kuin uusi lain- hin pätevää opettaja-ainesta.
13425: säädäntö tulee voimaan. Eduskunta on 21. 3. Valtion keskusammattikoulujen opettajien
13426: 1958 hyväksynyt uuden lain ammattioppilai- palkkau:ksessa olevat epäkohdat ovat lisäksi
13427: toksista ja tämä laki sekä siihen liittyvä ase- aiheuttaneet myös sen, että opettajat siirty-
13428: tus tulivat voimaan kuluvan vuoden alusta. vät elinkeinoelämän palvelukseen ja kunnal-
13429: Keskusammattikoulujen opettajien asema on listen tai yksityisten ammattikoulujen opet-
13430: kuitenkin edelleen entisellään eikä sitä ole tajiksi. Sen jälkeen kun uusi kansakoulu-
13431: esitetty vuoden 1960 tulo- ja menoarvioesi- lainsäädäntö tuli viime vuonna voimaan, ovat
13432: tyksessäkään voimassa olevan lainsäädännön keskusammattikoulujen opettajat yhä enene-
13433: mukaiseksi. vässä määrin hakeutumassa myös kansalais-
13434: Ammattioppilaitoksista annetussa asetuk- koulujen opettajiksi. Tästä kaikesta on seu-
13435: sessa on opettajien virkanimikkeet määri- rauksena keskusammattikoulujen toiminnan
13436: telty uudelleen ja muutettu entistä parem- katkonaisuus ja hajanaisuus ja kauppa- ja
13437: min tarkoitustaan vastaaviksi. Valtion kes- teollisuusministeriön taholta on lausuttu jul-
13438: kusammattikoulujen opettajien virkanimik- kisuudessakin, ettei ministeriö voi enää hoitaa
13439: keet ovat kuitenkin edelleen samat kuin ku- ammattiopetusta tarkoituksenmukaisella ta-
13440: motun lainsäädännön aikana. Kun kaikissa valla, ellei keskusammattikoulujen opettajien
13441: muissa oppilaitoksissa, joita on yhteensä virka-aseman ja palkkauksen järjestelyä nyt
13442: toistasataa, sovelletaan uusia nimikkeitä, suoriteta.
13443: tuottaa nykyinen asiantila suuria hanka- Valtion virkojen ja toimien palkkausluok-
13444: luuksia. Valtion keskusammattikouluja ei voi kiin sijoittelun tarkistaminen on parhaillaan
13445: millään perusteltavissa olevalla syyllä vel- valmisteltavana Virkamiesasioiden neuvottelu-
13446: voittaa toimimaan jatkuvasti vanhan lain- kunnassa ja osaksi myös tähän vedoten
13447: säädännön mukaisin virkanimikkein. on keskusammattikoulujen opettajien ase-
13448: IV,393. - Bawl.io ym. 1035
13449:
13450: man järjestelyä siirretty, mutta se on ko- Työnopettajalta vaaditaan teknikon tutkinto
13451: konaan yleisestä virkojen ja toimien jär- tai vastaava koulutus ja yleisaineiden opet-
13452: jestelystä riippumaton ja kokonaan eril- tajalta yliopistollinen arvosana. Lisäksi kai-
13453: linen asia, joka johtuu em. ammatti- kilta opettajilta vaaditaan pedagoginen val-
13454: oppilaitoksia koskevasta lainsäädännöllisestä mennus. Pätevyysvaatimuksia korotettaessa
13455: uudistuksesta. On myös huomattava, että on myös toimitettava vastaava palkkauksen
13456: virkojen ja toimien yleisen palkkausluokka- tarkistus, jota uutta lainsäädäntöä odotel-
13457: tarkistuksen valmistelu tulee viemään varsin taessa on siirretty vuosikausia.
13458: pitkän ajan, minkä kuluessa tilanne keskus-
13459: ammattikouluissa saattaa muuttua erittäin Edellä sanotun perusteella ehdotamme:
13460: vai'keaksi. 7 yleisaineiden (yleisten aineiden) opetta-
13461: Kun uusia ammattioppilaitoksista annet- jan peruspalkkaista virkaa (22 pl.), perus-
13462: tuja säädöksiä sovelletaan kuluvan syksyn palkka 597 900 mk, muutettavaksi 24 palk-
13463: alusta lukien kaikissa yksit;yisissä ja kunnal- kausluokan yleisaineiden opettajan viroiksi,
13464: lisissa ammattioppilaitoksissa, sovelletaan val- peruspalkka 659 400 mk;
13465: tion keskusammattikouluissa edelleen jo ku- 8 yleisaineiden (yleisten aineiden) opetta-
13466: mottujen säädöksien aikana epäonnistuneeksi jan ylimääräistä tointa (22 pl.), vuosipalk-
13467: todettua järjestelmää. Katsoen siihen kes- kio 597 900 mk, muutettavaksi 24 palkkaus-
13468: keiseen merkitykseen mikä keskusammatti- luokan yleisaineiden opettajan ylimääräisiksi
13469: kouluilla on koko ammattikasvatuksessa ei viroiksi, vuosipalkkio 659 400 mk;
13470: budjettimääräyksillä voida enää estää koulu- 7 ammatinopettajan (tyttöjen tietopuolis-
13471: jen toimintaa ja kehitystä, sillä se ei ole ollut ten ammattiaineiden opettajan) peruspalk-
13472: lainsäätäjän tarkoitus. kaista virkaa (22 pl.), peruspalkka 597 900
13473: Edellyttäen, että eduskunta hyväksyy mk, muutettavaksi 23 palkkausluokan amma-
13474: alempana esitetyn järjestelyn, joka merkit- tinopettajan viroiksi, peruspalkka 627 300
13475: see n. 20 milj. markan lisäystä, voidaan vas- mk;
13476: taavasti pätevyyslisämäärärahasta vähentää 10 ammatinopettajan (tyttöjen tietopuolis-
13477: 4.3 milj. markkaa, joten todellinen lisäys ten ammattiaineiden opettajan) ylimääräistä
13478: on n. 15.7 milj. markkaa. tointa (22 pl.), vuosipalkkio 597 900 mk,
13479: Viitaten ammattioppilaitoksista annetun muutettavaksi 23 palkkausluokan ammatin-
13480: asetuksen (3/59) 14 § :ään, olisi virkanimik- opettajan ylimääräisiksi toimiksi; sekä
13481: keitä muutettava siten, että poikien tieto- 116 työnopettajan (ammattityönopettajan)
13482: puolisten ammattiaineiden opettajien virat ylimääräistä tointa (16 pl.), vuosipalkkio
13483: ja ylimääräiset toimet muutetaan ammatti- 460 800 mk, muutettavaksi 22 palkkausluo-
13484: aineiden viroiksi ja ylimääräisiksi toimiksi, kan ylimääräisiksi toimiksi, vuosipalkkio
13485: tyttöjen tietopuolisten ammattiaineiden opet- 597 900 mk.
13486: tajien virat ja ylimääräiset toimet ammatin- Työnopettajain osalta, jotka eivät täytä
13487: opettajien viroiksi ja ylimääräisiksi toimiksi, säädettyjä kelpoisuusehtoja, ehdotamme palk-
13488: yleisten aineiden opettajien virat ja ylimää- kauksen suoritettavaksi seuraavasti: mestari-
13489: räiset toimet yleisaineiden opettajien viroiksi kirjan omaavalle tai erikoisammattikoulun
13490: ja ylimääräisiksi toimiksi sekä ammattityön- suorittaneelle ja kisällikirjan omaavalle 20
13491: opettajien ylimääräiset toimet työnopettajien palkkausluokan, erikoisammattikoulun suorit-
13492: ylimääräisiksi toimiksi. Järjestelystä ei ai- taneelle 18 palkkausluokan ja muille 16 palk-
13493: heutuisi momentille lisäystä. kausluokan mukaan.
13494: Ammattikoululainsäädäntö uudistettiin 25. Kaikille pedagogista koulutusta vailla ole-
13495: 4. 1958 annetulla lailla (184/58) ja 16. 1. ville ehdotamme palkkauksen edelleen suori-
13496: 1959 annetulla asetuksella (3/59). Asetuksen tettavaksi yhtä alemman palkkausluokan
13497: 14 § :ssä uusittiin opettajien virkanimikkeet, mukaan kuin mitä asianomaisissa viroissa tai
13498: joita nyt sovelletaan kaikissa muissa paitsi toimissa muutoin suoritetaan.
13499: valtion kouluissa. Asetuksen 15 §: ssä sää- Lisäys on peruspalkkoina 636 300 mk, vuo-
13500: dettiin uusista kelpoisuusehdoista, jotka ovat sipalkkioina 16 689 600 mk, ikälisinä 2 571 600
13501: vaativammat kuin entiset, erityisesti työn- mk ja kalliinpaikanlisinä 1124 120 mk eli
13502: opettajien ja yleisaineiden opettajien osalta. yhteensä 21 021 620 mk.
13503: 1036 IV,393. - Keskuaa.m~D.att:oulujen opettajien asema.
13504:
13505:
13506: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- markkaa valtion keskusammattikoulu-
13507: tamme, jen opettajien virka-GSemassa ja palk-
13508: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 kauksessa olevien epäkohtien korjaa-
13509: tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun miseen.
13510: 7 momentille lisäyksenä 21 021 620
13511: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
13512:
13513: Eino Raunio. Varma K. Turunen.
13514: 0. Lindblom. Nils Meinander.
13515: Veikko Helle. Erkld Tuuli.
13516: Viljo A. Virtanen. Urho Kulovaa.ra.
13517: Ensio Partanen. Armas Leinonen.
13518: Kustaa Alanko. Eino Tainio.
13519: Väinö Tikkaoja. Erkld Hara.
13520: Olavi Lähteenmäki.
13521: 1037
13522:
13523: IV,394. - Rah.a.l. N: o 299.
13524:
13525: Rihtniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaopp~"laspaik
13526: kojen myöntämistä varten vähävaraisista kodeista oleville
13527: yksityisoppikoulujen opp~"laille.
13528:
13529: E d u s k u n n a ll e.
13530: Eräs niistä vaatimuksista, joita nykyaikai- kustannukset muodostuvat kohtuuttoman ras-
13531: nen yhteiskunta asettaa oppikoululle, on suu- kaiksi, on yhteiskunnan velvollisuus etsiä so-
13532: remman sosiaalisuuden vaatimus. Tämä on- pivia keinoja epäkohdan korjaamiseksi ja
13533: kin oikeutettua, sillä oppikoulun käyminen epäsuhteiden tasoittamiseksi.
13534: on laajentunut entistä enemmän myös vähä- Lakia yksityisoppikoulujen valtionavusta
13535: varaisiin kansankerroksiin, koska yhteiskunta v. 1950 säädettäessä eduskunta tarkoittikin,
13536: yhä enemmän tarvitsee korkeampaa koulu- että varallisuuden epätasaisesta jakautumi-
13537: tusta saanutta työvoimaa, ja myös senkin sesta aiheutuvia epäkohtia ja kohtuuttomuuk-
13538: vuoksi, että nykyinen palkkajärjestelmä ei sia, mm. lukukausimaksurasitusta, tasoitettai•
13539: enää samassa määrässä kuin ennen korvaa siin tulo- ja menoarvioon vuosittain otettavan
13540: koulutukseen käytettyä pääomaa. määrärahan puitteissa. Vaikka laki on ollut
13541: Oppikoulun käynnin helpottamisen sosiaa- voimassa jo lähes kymmenen vuotta ja mai-
13542: lisista muodoista tärkein on vapaaoppilas- nittu sosiaalinen epäkohta on laajentunut
13543: paikkojen myöntäminen. Sitä on pyritty tehos- koskemaan yhä suurempaa lukumäärää vähä-
13544: tamaan mm. siten, että yksityisoppikoulujen varaisia koteja, ei määrärahoja tähän tarkoi-
13545: valtionapulaki asettaa valtionavun edellytyk- tukseen ole hallituksen toimesta vielä esi-
13546: seksi 10 %:n vapaaoppilaspaikkojen myöntä- tetty eikä eduskunnassa tulo- ja menoarvioon
13547: misen. Yleensä koulut ylittävät vaaditun otettu. Asia olisi kuitenkin hoidettavissa ver-
13548: prosenttimäärän ja myönnettyjen vapaaoppi- raten vähäisin määrärahoin. Asiantuntijan
13549: laspaikkojen keskimääräinen prosenttiluku suorittaman laskelman mukaan tarvittaisiin
13550: onkin n. 15 %, mikä merkitsee n. 15 000 vapaaoppilaspaikkojen lisäämiseksi keskimää-
13551: oppilaan vapautumista oppilasmaksuista. rin 10 %:lla neljän syrjäisimmän ja harvaan-
13552: Vapaaoppilaspaikat jakautuvat kuitenkin asutun läänin alueella varoja kaikkiaan n.
13553: perin epätasaisesti eri paikkakuntien kesken. 17 milj. markkaa. Käytännössä voidaan toi-
13554: Jos koulu sijaitsee syrjäisellä maaseudulla tai meenpano järjestää niin, että kouluhallitus
13555: tai esikaupunkialueella taloudellisesti heikko- myöntää avustukset koulun tekemän anomuk-
13556: voimaisessa ympäristössä, kuten enimmäkseen sen perusteella saatuaan tarpeelliset selvi-
13557: on yksityisoppikoulujen laita, on koulu taval- tykset.
13558: lisesti joutunut velkaantumaan eikä se siitä Kun mielestämme vähävaraisten perheiden
13559: syystä voi kiinnittää riittävää huomiota so- lasten oppikoulunkäynnin helpottaminen on
13560: siaalisten etujen myöntämiseen. Toisaalta taas ajankohtainen, tärkeä ja sosiaalisesti laaja-
13561: juuri näillä paikkakunnilla väestön varalli- kantoinen tehtävä, ehdotamme kunnioitta-
13562: suustaso edellyttäisi, että vapaaoppilaspaik- vasti,
13563: koja voitaisiin myöntää enemmän kuin val-
13564: tionapulain edellyttämä vähimmäismäärä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13565: Kun oppilaiden vanhempien varallisuutta tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
13566: koskevat selvitykset ovat osoittaneet, että mo- kan määrärahan vapaaop~"laspaikko
13567: nilla paikkakunnilla 30-50 % oppilaista on jen myöntämistä varten vähävaraisista
13568: kodeista, joiden varallisuus ja tulotaso ovat kodeista oleville oppilaille yksityisoppi-
13569: niin alhaiset, että lasten oppikoulunkäynnin kouluissa.
13570: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
13571:
13572: Juha. Rihtniemi. R. Ha.llberg. Varma K. Turunen.
13573: Olavi Lähteenmäki. Jussi Saukkonen. Veikko Hyytiäinen.
13574: Kaarlo Pitsinki.
13575: 41 E 587/59
13576: 1038
13577:
13578: IV,395. - Ba.h.al. N: o 300.
13579:
13580:
13581:
13582:
13583: Rihtniemi: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso-
13584: järjestöjen ohjaajakoulutuksen tukemiseen.
13585:
13586:
13587: E d u s k u n n a 11 e.
13588:
13589: Yhteiskunnassamme nopeasti tapahtuvan Valtion taholta on tosin tunnustettu jär-
13590: kehityksen seurauksena nuorisojärjestöjen jestöjen suorittaman kasvatustyön arvo, ja
13591: osuus kasvatustekijänä on suuresti lisäänty- nuorisojärjestöille jaettavat valtion avustuk.
13592: nyt. Niiden suorittama työ nuorison kansa- set ovat vuosi vuodelta hieman nousseet,
13593: laiskasvatuksen hyväksi on laadultaan sel- mutta eivät kuitenkaan siinä määrin, että
13594: laista, ettei sitä voida kodin ja koulun pii- ne lähimainkaan vastaisivat sitä tarvetta,
13595: rissä suorittaa. NuorisO-järjestöjen piirissä mikä niille olisi välttämätöntä tehokkaan
13596: nuoret ihmiset voivat kehittää monia omi- koulutustoiminnan aikaansaamiseksi.
13597: naisuuksiaan vapaaehtoisen, ohjatun toimin- Edellä mainittuun viitaten esitän,
13598: nan puitteissa. Tällainen vapaaehtoisuuden
13599: pohjalla tapahtuva kasvatustyö on arvostet- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
13600: tava erittäin korkealle. vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
13601: Järjestöissämme vallitsee kaikissa portaissa nuorisojärjestöjen käytettäväksi oh-
13602: jatkuva vapaaehtoisten ohjaajien pula. Nuo- jaajakoulutuksen kurssi- ja koulutus-
13603: risojärjestöillä ei ole taloudellisia mahdolli- toiminnan edistämiseen 15 000 000
13604: suuksia järjestää vapaaehtoisille ohjaajille markkaa.
13605: kurssi- ja koulutustoimintaa siinä määrin
13606: kuin kentän tarve vaatisi.
13607: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
13608:
13609: Juha Rihtniemi.
13610: 1039
13611:
13612: IV,S96. - Rah.al. N: o 301.
13613:
13614:
13615:
13616:
13617: Rihtniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi käsi- ja
13618: pient eollisuudelle.
13619:
13620:
13621: E d u s k u n n a 11 e.
13622:
13623: Esityksessään vuoden 1960 talousarvioksi noja koskevaa lainahakemusta yhteismääräi-
13624: on ha;llitus poistanut käsi- ja pienteollisuus- tään 2 426 734 917 markkaa. Vastaavasti
13625: lainoihin käytettäväksi tarkoitetun määrä- jätettiin vuoden 1958 alussa 1 059 lainaha-
13626: rahan. Tämän johdosta haluamme kiinnittää kemusta yhteismääräitään n. 1.5 miljardia
13627: eduskunnan huomiota seuraavaan: markkaa.
13628: 1) Käsi- ja pienteollisuuslainojen jaon on 4) Maassamme toimii n. 25 000 käsi- ja
13629: usean vuoden aikana todettu merkitsevän pienteollisuusyritystä, joten tämä yrittäjä-
13630: käytännössä huomattavaa työllisyyden edis- ryhmä on sangen huomattava työllisyyden
13631: tämistä ja tulonmuodostusta elvyttävänä sen kannalta. Pyrkimällä parantamaan sen toi-
13632: on todettu myös lisänneen valtion verotuloja. mintamahdollisuuksia valtiovalta samalla
13633: 2) Lainojen ohjaaminen tarkoituksenmu- edistäisi työllisyyttä.
13634: kaisiin kohteisiin ja niiden käytön valvonta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13635: voidaan hoitaa entistä tehokkaammin nyt, nioittavasti,
13636: kun kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten
13637: käsi- ja pienteollisuuden neuvontatoimistojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13638: työ on päässyt tehokkaaseen käyntiin. tulo- ja menoarvioon 600 000 000
13639: 3) Lainoituksen tarve käsi- ja pienteolli- markkaa lainoiksi käsi- ja pienteolU-
13640: suuden piirissä käy selvästi ilmi siitä, että sttudelle.
13641: vuonna 1957 jätettiin yhteensä 1 517 ko. lai-
13642: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
13643:
13644: .Juha Rihtniemi. Toivo Hietala.
13645: Saara Forsius. Valto Käkelä.
13646: 1040
13647:
13648: IV,397. - Rah.al N:o 302.
13649:
13650:
13651:
13652:
13653: Roine ym.: Määräraha1t osoittamisesta rautatieylikäytävä-
13654: sillan rakentamiseksi Loimaan kauppalaan.
13655:
13656:
13657: E d u s k u n n a ll e.
13658:
13659: Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi- helpottaisi tuntuvasti myös liikenteen järjes-
13660: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on telyä kauppalan alueella. Uudessa asemakaa-
13661: samalla sen valtaväylä ja liikenne tiellä on vassa on ylikäytäväsillan paikkakin määrätty.
13662: koko kauppalan alueella hyvin vilkasta. Lii- Sillan rakentamisen viipyminen estää uuden
13663: kenteen joustavuudelle ja turvallisuudelle on asemakaavan toteuttamista, joten sekin seikka
13664: suureksi haitaksi rautatie, joka halkaisee puhuu ylikäytäväsillan nopean rakentamisen
13665: kauppalan keskustan ylittäen myös mainitun puolesta.
13666: valtatien. Tasoylikäytävät ovat muodostu- Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
13667: neet todellisiksi surmanloukuiksi hiljaisilla- tössä on varsinkin talvisin runsaasti työttö-
13668: kin liikennepaikoilla, mutta erityisen vaaral- miä. Ylikäytäväsillan rakentaminen tarjoaisi
13669: lisia ne ovat niin vilkkailla paikkakunnilla työtilaisuuksia, joita seudulla 'kipeästi kaiva-
13670: kuin esim. Loimaan kauppala on. Vartioi- taan. Lähiseudun kunnat ovat yhteisessä ko-
13671: tuina niissä ei tosin pääse tapahtumaan on- kouksessaan päättäneet tehdä esityksen, että
13672: nettomuuksia erittäin runsaasti, mutta liiken- ko. ylikäytäväsillan rakentaminen otettaisiin
13673: teen joustavuutta ne silloinkin haittaavat yhdeksi sellaiseksi kohteeksi, johon voitaisiin
13674: mitä suurimmassa määrin. V. 1955 suoritet- sijoittaa työttömiä ja joka liikenteen turval-
13675: tiin laskelmia rautatien päivittäin ylittävistä lisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi olisi
13676: ajoneuvoista ja jalankulkijoista. Niiden pe- mitä kiireeliisin ja välttämättömin.
13677: rusteella todettiin, että vilkkaimpien vuoro- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13678: kansien aikana ylittäjiä oli noin 7 000 ja
13679: sen jälkeen liikenne on vielä paljon kasva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13680: nut. Liikenteen jatkuvasti lisääntyessä epä- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
13681: kohta muodostuu sitä huuta,vammaksi, mitä kan määrärahan rautatieylikäytäväsil-
13682: kauemmin ylikäytäväsillan rakentaminen vii- lan rakentamiseksi' Loimaan kauppa-
13683: västyy. laan.
13684: Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi
13685: asemakaava, jonka kiireellinen toteuttaminen
13686: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
13687:
13688: Eino Roine. Inkeri Virtanen.
13689: J'udit Nederström-Lunden. Paavo Aitio.
13690: 1041
13691:
13692: IV,S98. - Ra.h.aL N:o 303.
13693:
13694:
13695:
13696:
13697: Roine ym. : Määrärahan osoittamisesta .lainoiksi kunnille
13698: tiiyskunnallisten vuokra-asuntojen rakentamista varten.
13699:
13700:
13701:
13702: E d u s k u n n a ll e.
13703:
13704: Suhteellisen vilkkaasta rakennustoimin- Syyn tähän ymmärtää: kun aravaluottoja
13705: nasta huolimatta asuntovajausta ei ole pys- saadaan vähän ja puolikunnallisellakin lin-
13706: tytty poistamaan. Vuosittainen asuntojen jalla on asunnonhakijoita runsaasti, on kun-
13707: lisätarve on niin suuri, että perusvajaus tienkin helpompi kulkea tätä tietä.
13708: on pyrkinyt vain kasvamaan. Lisäksi on Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen
13709: asuntoja, jotka ovat suorastaan asuntokel- rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo-
13710: vottomia taikka liian ahtaita. Nykyisten ja menoarvioon otetaan ohi Aravan erikois-
13711: asuntotuotantomäärärahojen turvin ei siis määräraha asuntolainojen antamiseksi vuokra-
13712: pystytä tilannetta korjaamaan. Vaikka jossa- asuntoja varten. Lainojen ehdot ja määrät
13713: kin määrin on rakennettu ilman aravaluot- voisivat olla samat kuin vuokra-asunnoille
13714: tojakin, on tällainen rakentaminen ollut kui- aravaluotoissakin. Samaten nämä luotot voi-
13715: tenkin niin vaatimatonta, että sitä tietä ei taisiin jakaa Aravan kautta. Lainat pitäisi
13716: parannusta ole odotettavissa. antaa vain kunnille täyskunnallisiin vuokra-
13717: Vain valtion tuen lisääminen voi tilan- taloihin. Kun tästä määrärahasta annettai-
13718: netta korjata, muutoin asuntotuotanto supis- siin vain kunnille, olisi jonkinmoiset takeet
13719: tuu ja työttömyys rakennustyöläisten kes- siitä, että ne käytetään mahdollisimman so-
13720: kuudessa kasvaa varsin suureksi. siaalisesti, eikä harjoitettaisi mitään vuokra-
13721: Sen lisäksi, että on rakennettu liian vä- kiskontaa. Vaikka Arava esiintyisikin näi-
13722: hän, on todettava myös asuntotuotannon den lainojen jakajana, ei mitään rajoitusta
13723: epäsosiaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein väestökeskusten ja maaseudun välillä saisi
13724: ahtaimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- olla, vaan kaikilla kunnilla pitäisi olla oikeus
13725: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- lainojen saantiin. Varojen määrä ja tarpeen
13726: tyksiä uusiin asuntoihin pääsemiselle. Arava- suuruus vain määräisivät sen, monelleko kun-
13727: luottojenkin turvin rakennetut asunnot ovat nalle ja miten suuria määriä voidaan jakaa.
13728: niin kalliita, että mitään edellytyksiä niissä On mitä tärkeintä huolehtia myös niiden
13729: asumiseen ei vähävaraisimmilla ole. Ns. asunnon tarpeesta, jotka asuvat kaikkein
13730: puolikunnalliset asunnot, jotka nykyisessä kehnoimmin ja joilta puuttuu edellytykset
13731: rakennustoiminnassa lähinnä edustavat sosi- itse auttaa itseään. On myös tärkeätä saada
13732: aalista linjaa, vaativat asunnon tarvitsijalta kunnat kiinnostumaan entistä enemmän
13733: melko huomattavia kuukausituloja, ennen- vuokra-asuntojen rakentamisesta. Ponnessa
13734: kuin hänet hyväksytään edes hakijain lis- ehdotettu 350 milj. markkaa on tietenkin
13735: talle. Varattomimpain kohdalta voi paran- tarpeeseen nähden riittämätön, mutta mikäli
13736: nusta tuoda vain vuokra-asuntojen rakenta- kunnat todella lähtisivät sen avulla nykyistä
13737: minen. Vaikka aravaluottoja saa myös vuok- runsaammin vuokra-asuntoja rakentamaan,
13738: rataloihin, eivät sen paremmin yksityiset voitaisiin tarkoitukseen käyttää myös arava-
13739: kuin kuunatkaan ole tunteneet suurempaa määrärahoja ja seuraavana vuonna lisätä
13740: kiinnostusta vuokratalojen rakentamiseen. tätä määrärahaa.
13741: 1042 IV,398. - Täyskunnalliset vuokra-asunnot.
13742:
13743:
13744: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kan määrärahan lainojen antamiseksi
13745: kunnille täyskunnallisten vuokra-asun-
13746: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 tojen rakentamista varten.
13747: tulo- ja menoarvioon 350 000 000 mar-
13748: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
13749:
13750: Eino Roine. Matti Meriläinen. Gösta. Rosenberg.
13751: Väinö R. Virtanen. Pentti Liedes. Georg Backlund.
13752: Antto Prunnila. Eemeli La.kkalll.. Nestori Nurminen.
13753: Toivo Salin. Judit Nederström-Lunden. Aleksi Kiviaho.
13754: Pauli Puhakka. H. Tauriainen. Rainer Virtanen.
13755: Veikko Rytkönen. Paavo Aitio. Aarne Pulkkinen.
13756: Tauno Kelovesi. Inkeri Virtanen. Hugo Manninen.
13757: Veikko Kansikas. Anna-Liisa. Tiekso. Juho Mäkelä.
13758: Toivo Niiranen. Toivo Asvik. Tyyne Tuominen.
13759: Siiri Lehmonen.
13760: 1043
13761:
13762: IV,399. - Fin.mot. N:o 304.
13763:
13764:
13765:
13766:
13767: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för Karis-
13768: B,"llnäs svenska samskolas övertagande i statlig ägo.
13769:
13770:
13771: Till Riksdagen.
13772:
13773: Karis-Billnäs svenska samskola i Karis samt :förnyandet av skolinventarierna har
13774: köping grundades redan 1914. Den är sä- garanti:föreningen i dag en betungande skuld
13775: lunda ett av de äldre privata läroverken på 50 746 000 mark. Mycket betungande är
13776: i landet. E:fter en brand byggdes skolan terminsavgi:fterna - 12 000 mark per termin
13777: år 1942 upp på nytt och år 1958 blev en - :för de :familjer med begränsade ekono-
13778: tillbyggnad om:fattande 5 100 kubikmeter miska tillgångar, ur vilka den övervägande
13779: färdig. Skolans sammanlagda ytinnehåll är delen av eleverna kommer.
13780: numera 19 900 kubikmeter, den är solitt och Staten övertar årligen ett visst antal pri-
13781: modernt byggd av sten och upp:fyller även vata läroverk. Senaste år t. ex. övertog sta-
13782: i övrigt alla tidsenliga krav. ten bl. a. den privata :finska samskolan i
13783: Skolans centrala läge i västra Nyland gör Karis som arbetat i tio år och har c. 350
13784: att elevantalet varje år har ökat, vilket :fram- elever. Det måste därför anses både skäligt
13785: går av att elevantalet var år 1956 415, år och rättvist att turen nu kommer till Karis-
13786: 1958 464 och i år 519. Eleverna kommer Billnäs svenska samskola att omhändertas
13787: :från alla delar av västra Nyland. T. ex. år av staten. Beaktas bör även att alla aktie-
13788: 1958 var 211 av eleverna hemma i Karis ägare förklarat sig villiga att överlåta sina
13789: köping, 50 i Karis lk., 103 i Pojo, 52 i lngå, aktier åt staten utan gottgörelse.
13790: 6 i Snappertuna, 15 i Tenala, 15 i Ekenäs Med stöd av det ovan sagda :föreslår under-
13791: stad, 1 i Ekenäs lk. och 11 kom :från andra tecknade,
13792: orter.
13793: Skolans garanti:förening har :formen av ett att Riksdagen i 1960 års statsförslag
13794: aktiebolag, där aktierna innehas av Karis måtte upptaga ett anslag på 7 000 000
13795: köping, av Karis, Pojo, lngå och Snapper- mark för Karis-Bi.llnäs svenska sam-
13796: tuna kommuner samt av en del privata bolag. skolas övertagande i statlig ägo.
13797: Främst på grund av nybygget, tillbyggnaden
13798: Helsingfors den 22 september 1959.
13799:
13800: Gösta Rosenberg. Georg Backlund.
13801: Toivo Salin. Lars Lindeman.
13802: Rainer Virtanen.
13803: 1044
13804:
13805: IV,399. - Rah.al. N:o 304.
13806: Suomennos.
13807:
13808:
13809:
13810:
13811: Rosenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta Karjaan-Pinjais-
13812: ten ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
13813:
13814:
13815: E d u s k u n n a ll e.
13816:
13817: Karjaan kauppalassa sijaitseva Karjaan- sen johdosta kannatusyhdistyksellä on tällä
13818: Pinjaisten ruotsalainen yhteiskoulu perustet- hetkellä 50 746 000 markan rasittava velka-
13819: tiin jo 1914. Se on niin ollen maan vanhim- taakka. Hyvin rasittavia ovat lukukausimak-
13820: pia yksityisoppikouluja. Palon jälkeen koulu sut - 12 000 markkaa lukukaudelta - per-
13821: rakennettiin uudelleen vuonna 1942 ja heille, joiden taloudelliset varat ovat rajoite-
13822: vuonna 1958 valmistui 5 100 kuutiometriä tut ja jollaisista perheistä ylivoimaisesti suu-
13823: käsittävä lisärakennus. Koulun yhteenlas- rin osa oppilaita on lähtöisin.
13824: kettu tilavuus on nyttemmin 19 900 kuutio- Valtion haltuun otetaan vuosittain mää-
13825: metriä, se on rakennettu kivestä vankasti ja rätty maara yksityisoppikouluja. Viime
13826: nykyaikaisesti ja vastaa muutenkin kaikkia vuonna esimerkiksi otettiin valtion haltuun
13827: ajanmukaisia vaatimuksia. Karjaan yksityinen suomalainen yhteiskoulu,
13828: Koulun keskeisestä asemasta läntisellä joka on toiminut kymmenen vuotta ja jossa
13829: Uudellamaalla johtuen on oppilasmäärä joka on noin 350 oppilasta. Sen vuoksi on pidet-
13830: vuosi kasvanut, mikä käy ilmi siitä, että op- tävä sekä kohtuullisena että oikeudenmukai-
13831: pilasluku vuonna 1956 oli 415, vuonna 1958 sena, että nyt on Karjaan-Pinjaisten ruot-
13832: 464 ja tänä vuonna 519. Oppilaita tulee salaisen yhteiskoulun vuoro tulla otetuksi
13833: kaikista osista Länsi-Uuttamaata. Esimer- valtion haltuun. Myös on otettava huomioon,
13834: kiksi vuonna 1958 oli 211 oppilasta kotoisin että kaikki osakkeenomistajat ovat ilmoitta-
13835: Karjaan kauppalasta, 50 Karjaan maalais- neet olevansa valmiit luovuttamaan osak-
13836: kunnasta, 103 Pohjasta, 52 Inkoosta, kuusi keensa valtiolle korvauksetta.
13837: Snappertunasta, 15 Tenholasta, 15 Tammi- Edellä sanotun nojalla allekirjoittaneet
13838: saaren kaupungista, yksi Tammisaaren maa- ehdottavat,
13839: laiskunnasta ja 11 muilta paikkakunnilta.
13840: Koulun kannatusyhdistys on muodostettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13841: osakeyhtiöksi, jossa osakkeenomistajina ovat tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
13842: Karjaan kauppala, Karjaan, Pohjan, Inkoon kan määrärahan Karjaan-Pinjaisten
13843: ja Snappertunan maalaiskunnat sekä eräät ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi
13844: yksityiset yhtiöt. Lähinnä uudisrakennuksen, valtion haltuun.
13845: lisärakennuksen sekä koulukaluston uusimi-
13846: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
13847:
13848: Gösta Rosenberg. Georg Backlund.
13849: Toivo Salin. Lars Lindeman.
13850: Rainer Virtanen.
13851: 1045
13852:
13853: IV,400. - Rah.al. N: o 305.
13854:
13855:
13856:
13857:
13858: Rosenbellf ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
13859: samiseen luokkasodassa punaisten puolella invalideiksi
13860: tulleille.
13861:
13862:
13863: E d u s k u n n a 11 e.
13864:
13865: Vuoden 1918 luokkasodan punakaartin ri- eläke taannehtivasti. Samoin Suomen valtio
13866: veissä vammansa saaneita invalideja on maas- maksaa eläkkeitä vuonna 1918 valkoisten
13867: samme vielä toista tuhatta. Näiden lisäksi avuksi tulleille ruotsalaisille vapaaehtoisille.
13868: on sellaisia entisiä pull81k:aartilaisia, jotka Oikeudenmukaista on, että luokkasodassa
13869: ovat saaneet sairauden vankileirillä tai me- punaisten puolella invalideiksi tulleille myön-
13870: nettäneet työkykynsä valkoisten pahoinpite- netään samat aineelliset edut ja oikeudet
13871: lyn seurauksena. Nämä invalidit, luvultaan kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapahtunut,
13872: noin 1100, eivät ole saaneet eivätkä saa lain- ennen kuin heille on maksettu taannehtivasti
13873: kaan valtion eläkettä tai korvausta. korvaus samalta ajalta kuin valkoiset inva-
13874: Kokonaan toisenlaista on valtion huolen- lidit ovat saaneet.
13875: pito ollut valkoisten puolella taistelleista ja Eduskunta hyväksyi viime vuonna myön-
13876: heidän perheistään. Jo vuonna 1919 hyväk- teisen ponnen asiassa. Siitä huolimatta halli-
13877: sytyn lain perusteella alettiin myöntää val- tus ei ole ottanut määrärahaa tätä tarkoi-
13878: koisille haavoittuneille ja rintamaoloissa sai- tusta varten ensi vuoden tulo- ja meno-
13879: rastuneille ylimääräistä eläkettä. Vuonna arvioon.
13880: 1937 alettiin maksaa ylimääräistä eläkettä Näin ollen ja edellä sanotun perusteella
13881: Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana ehdotamme,
13882: ns. 27. jääkäripataljoonassa palvelleille.
13883: Vuonna 1938 annetulla valtioneuvoston pää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13884: töksellä alettiin eläkkeitä myöntää valkoisten tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
13885: puolella palvelleille rintamamiehille. Vuonna kan arviomäärärahan käytettäväksi
13886: 1943 laajennettiin eläkeoikeus käsittämään valtioneuvoston lähemmin maaraa-
13887: myös valkoisten rintamamiesten perheitä. Tä- mällä tavalla korvausten maksamiseen
13888: hän tarkoitukseen käytetään vuosittain yli takautuvasti luokkasodassa punaisten
13889: 10 milj. markkaa. Lisäksi on ns. Viron ret- puolella invalideiksi tulleille.
13890: keen osallistuneille valkoisille myönnetty
13891: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
13892:
13893: Gösta Rosenberg. Kustaa Alanko.
13894: Aarne Pulkkinen. Toivo Salin.
13895: V. Rytkönen. Georg Backlund.
13896: E. Hietanen. Y. Enne.
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: 42 E 587/59
13902: 1046
13903:
13904: IV,401. - Fin.mot. N:o 306.
13905:
13906:
13907:
13908:
13909: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag till Zån åt
13910: yrkesfiskare för anskaffning av fartyg jämte utrustning.
13911:
13912:
13913: T i ll R i k s d a g e n.
13914:
13915: Utvecklingen inom fiskeriet går överallt redskap och -metoder inte kan ta upp tävlan
13916: från det säsongbundna strömmingsfisket vid utan förr eller senare blir tvungen att överge
13917: kusterna över till havsfisket ute i öppet vat- sitt yrke. Följden härav blir ökad flykt från
13918: ten året runt. Den tekniska utvecklingen skärgården och nya arbetslöshetsskaror.
13919: under de senaste åren på detta område har Staten har emellertid möjlighet och även
13920: gått snabbt framåt och skapat alla förutsätt- skyldighet att rätta till en utveckling som
13921: ningar för ett effektivt storfiske. Ett mo- hotar att omöjliggöra en hel yrkesstams fram-
13922: dernt fiskefartyg, en s. k. trMare, försedd tida existensmöjligheter. Y rkesfiskarna borde
13923: med all nödvändig teknisk utrustning, är därför få ekonomisk hjälp från statens sida
13924: emellertid mycket dyr - från 4 miljoner i form av långfristiga lån med låg ränta
13925: uppåt - varför endast mycket kapitalstarka för inköp av moderna fiskebåtar och -redskap
13926: bolag eller enskilda personer har möjlighe- lämpade för havsfiske.
13927: ter att inköpa sådana. Undertecknade föreslår därför, hänvisande
13928: Hos oss går utvecklingen också i riktning till ovanstående,
13929: mot havsfiske. Redan nu har t.ex. en del
13930: bolag skaffat sig trålare med tillhörande ut- att Riksdagen i statsförslaget för år
13931: rustning och bedriver strömmingsfiske i Ös- 1960 måtte bevt'lja ett anslag på 20
13932: tersjön oberoende av årstiden. De har häri- miljoner mark Ull Zångfristiga Zån med
13933: genom skaffat sig ett försprång framon den Zåg ränta åt yrkesfiskare för anskaff-
13934: rena yrkesfiskaren, vilket gör att denne med ning av för havsfiske lämpliga fartyg
13935: sina mer eller mindre föråldrade fisk- jämte utrustning.
13936: Helsingfors den 22 september 1959.
13937:
13938: Gösta Rosenberg. Toivo Niiranen.
13939: Georg Backlund. H. Tauriainen.
13940: Toivo Asvik. Judit Nederström-Lunden.
13941: Toivo Salin.
13942: 1047
13943:
13944: IV,401. - Rah.al. N: o 306.
13945: Stwmennos.
13946:
13947:
13948:
13949:
13950: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ammat-
13951: tikalastajille alusten ja varusteiden hankkimiseen.
13952:
13953:
13954: E d u s k u n n a ll e.
13955:
13956: Kalastuksessa on kehitys kaikkialla siirty- kitlpailemaan, vaan hänen on ennemmin tai
13957: mässä vuodenaikoihin sidotusta silakankalas- myöhemmin pakko luopua ammatistaan.
13958: tuksesta rannikoilla ulkona avovedellä läpi Tästä on seurauksena saaristosta paon lisään-
13959: vuoden tapahtuvaan merikalastukseen. Viime tyminen ja uusia työttömien joukkoja.
13960: vuosien teknillinen kehitys tällä alalla on Valtiolla on kuitenkin mahdollisuus ja
13961: mennyt nopeasti eteenpäin ja luonut kaikki myös velvollisuus saattaa oikeille raiteilleen
13962: edellytykset tehokkaaseen suurkalastukseen. kehitys, joka uhkaa tehdä olemattomiksi ko-
13963: Ajanmukainen kalastusalus, ns. troolari, va- konaisen ammattikunnan vastaiset toimeen-
13964: rustettuna kaikilla välttämättömillä teknhlli- tulomahdollisuudet. Ammattikalastajien tu-
13965: sillä välineillä on kuitenkin hyvin kallis - lisi sen vuoksi saada valtion taholta taloudel-
13966: 4 miljoonasta markasta ylöspäin - minkä lista tukea pitkäaikaisten halpakorkoisten lai-
13967: takia ainoastaan hyvin pääomavoimaisilla yh- nojen muodossa merikalastukseen soveltuvien
13968: tiöillä tai yksityisillä on mahdohlisuuksia sel- ajanmukaisten kalastusalusten ja välineiden
13969: laisten ostamiseen. ostamista varten.
13970: Meillä suuntautuu kehitys myös merikalas- Allekirjoittaneet ehdottavat sen vuoksi
13971: tukseen. Jo nyt ovat esimerkiksi eräät yhtiöt edellä olevaan viitaten,
13972: hankkineet troolareita asiaankuuluvine varus-
13973: teineen ja harjoittavat Itämerellä silakanka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
13974: lastusta vuodenajasta riippumatta. Ne ovat tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
13975: siten hankkineet etumatkan varsinaiseen am- kan määrärahan pitkäaikaisiksi halpa-
13976: mattikalastajaan nähden, mistä johtuen tämä korkoisiksi lainoiksi ammattikalastajille
13977: enemmän tai vähemmän vanhentuneine kalas- merikalastukseen soveltuvien alusten
13978: tusvälineineen ja -menetelmineen ei voi ryhtyä ja varusteiden hankkimista varten.
13979: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
13980:
13981: Gösta Rosenberg. Toivo Niiranen.
13982: Georg Backlund. H. Tauriainen.
13983: Toivo Asvik. Judit Nederström-Lunden.
13984: Toivo Salin.
13985: 1048
13986:
13987: IV,402. - Ra.h.al. N: o 307.
13988:
13989:
13990:
13991:
13992: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta säilytystiloien hank-
13993: kimista varten Suomen elokuva-arkiston käyttöön.
13994:
13995:
13996: E d u s k u n n a 11 e.
13997:
13998: Elokuvataiteen sekä elokuvan historian tut- hamme aikoinaan hankittuja ulkomaisia fil-
13999: kimisen edistämis~ksi toimii maassamme yksi- mejä, joita ilmeisesti ei enää ole löydettä-
14000: tyisten asianharrastajain v. 1957 perusta- vissä edes niiden al:kuperäisma:issa..
14001: mana Suomen elokuva-arkisto. Se toteuttaa Järjestöperiaatteiden pohjalla toimiva Suo-
14002: arvokasta tarkoitustaan erittäin vaikeissa men elokuva-arkisto ei ole voinut koota tar-
14003: oloissa vailla mainittavaa valtiovallan tukea. vittavia varoja säilytystilojen hankkimiseksi.
14004: Kuitenkin elokuva-arkiston tarpeellisuus on Valtioneuvoston kirjapainon yhteyteen ra-
14005: kiistämätön meidänkin maassamme niinkuin kennetut, alun perin elokuva-arkistolle suun-
14006: miltei kaikissa sivistysmaissa, joissa arkistot nitellut tilat ovat valtion elokuvatarkastamon
14007: ovat joko täysin tai ratkaisevassa määrin käytössä melkein kokonaan. Olisi välttämä-
14008: julkisin varoin tai valtiovallan tukemina toi- töntä, että valtiovalta tukisi Suomen elokuva-
14009: mivia laitoksia. On korvaamaton vahinko, arkistoa sen arvokkaassa työssä ja ensimmäi-
14010: että meidän maassamme on tuhoutunut ja senä askeleena tässä tarjoaisi sille mahdolli-
14011: jatkuvasti on vaarassa tuhoutua suuri määrä suuden säilytystilojen hankkimiseen.
14012: ulkomaisia ja kotimaisia elokuvataiteen, kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14013: tuurihistorian ja myös Suomen historian kan-
14014: nalta katsoen merkittäviä taide- ja doku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14015: menttifilmejä sen johdosta, että koko maassa tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mat'-
14016: ei ole laitosta, joka niitä säilyttäisi sen jäl- kan määrärahan säilytystilojen hank-
14017: keen kun niiden kaupallinen arvo on laske- kimiseksi Suomen elokuva-arkiston
14018: nut. Viimeksi kesällä tuhoutui erään filmi- käyttöön.
14019: yhtiön varastotulipalossa harvinaisia, maa-
14020: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14021:
14022: Irma Rosnell. Toivo Niiranen.
14023: Eino Tainio. Judit Nederström-Lunden.
14024: Anna-Liisa Tiekso.
14025: 1049
14026:
14027: IV,403. - Rah.al. N: o 308.
14028:
14029:
14030:
14031:
14032: Rosnell ym.. : Korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäise-
14033: vän huollon avustamiseen.
14034:
14035:
14036: E d u s k u n n a 11 e.
14037:
14038: Sellaisissa sosiaalisissa avustusmuodoissa tähän tarkoitukseen käytetyt varat ovat
14039: kuin esimerkiksi ammattiopintojen avustami- olleet riittämättömiä. Ensi vuoden tulo- ja
14040: sessa, invaliidihuollossa, lapsilisä-, perhelisä- menoarviossa ehkäisevän huollon avustus-
14041: ja kodinhoitajatoiminnassa pyritään autta- määräraha on säilytetty entisellään, 2 milj.
14042: maan ihmisiä ennakolta niin, että varsi- markassa. Kun sekä huollon saajien että ylei-
14043: nainen huoltoapu supistuisi mahdollisimman sen ja myös kuntien edun kannalta on tär-
14044: vähiin. On kuitenkin joukko ihmisiä, joita keätä, että mahdollisimman moni niistä hen-
14045: edellä mainitunlaiset erikoishuoltomuodot kilöistä, jotka ovat vaarassa joutua huollon
14046: eivät koske, mutta joiden joutumista varsi- tarpeeseen, tulee kykeneväkai itse huolehti-
14047: naisen köyhäinhoidon piiriin voitaisiin kui- maan elatuksestaan, olisi välttämätöntä lisätä
14048: tenkin sopivin ehkäisevin huoltomuodoin vas- tähän tarkoitukseen varattua määrärahaa.
14049: tustaa. Tätä periaatetta on sovellettu jossa- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
14050: kin määrin antamalla ns. ehkäisevää huoltoa. ehdotamme,
14051: Tätä on annettu mm. työskentelyvälineiden
14052: hankkimiseksi avustuksensaajalle sekä kotien että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14053: terveydellisten, asunto- ja vaatetusolojen ko- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVI ltu-
14054: hottamiseksi. vun 3 momentiUe lisäyksenä 10 000 000
14055: V aitio on osallistunut tällaisena huoltona markkaa käytettäväksi ehkäisevän huol-
14056: annettujen menojen rahoittamiseen, mutta lon avustamiseen.
14057: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14058:
14059: I:rma ·RosnelL Pauli Pubakka Judit N'ederström-Lunden.
14060: Tauno Kelovesi. Veikko Rytkönen. Väinö R. Virtanen:.
14061: Ein& Tainio. Toivo Niiranen. Kauko Tamminen.
14062: 1050
14063:
14064: IV,404. - Ra.h.al. N: o 309.
14065:
14066:
14067:
14068:
14069: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
14070: noihin.
14071:
14072:
14073: E d u s k u n n a 11 e.
14074:
14075: Vuoden 1946 alussa tuli voimaan kodin- den tulo- ja menoarvioon otettiin eduskunta-
14076: perustamislainalaki, jonka perusteella on an- aloitteiden perusteella tähän tarkoitukseen
14077: nettu kodinperustamislainaa sellaisille nuo- 185 milj. markkaa, mutta hallitus ei ole tätä
14078: rille perheille, joissa aviopuolisot eivät avio- vahvistanut. Kodinperustamislainajärjestelmä
14079: liittoa solmittaessa ole täyttäneet 30 vuotta. on sellainen sosiaalinen etu, jonka tarve on
14080: Lainan saamisen edellytyksenä on myös, ettei pysyvä ja jota pitäisi kehittää. Tällaisen
14081: lainanhakijoilla ole tarpeeksi omia varoja määrärahan pois jättäminen budjetista ei ole
14082: :kodin perustamiseen. Lain tarkoituksena on perusteltua, varsinkin kun vuosittain kertyy
14083: siis auttaa nuoria ihmisiä siinä elämän vai- myönnettyjen kodinperustamislainojen lyhen-
14084: heessa, jolloin menot ovat normaalia suurem- nyksinä valtion kassaan lähes 200 miljoonaa
14085: mat. Ja vaikka kodinperustamislainat ovat markkaa.
14086: pienentyneet arvoltaan inflaation johdosta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14087: on niillä ollut varsin merkittävä osuus kotia nioittavasti,
14088: perustaville vähävaraisille nuorille ihmisille.
14089: Kodinperustamislainojen keskimääräinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14090: suuruus on ollut viime vuosina 33 000- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
14091: 34 000 markkaa ja jaettava summa 200 milj. uudeUe momentille 200 000 000 mark-
14092: markkaa. Vuoden 1958 tulo- ja menoarviosta kan suuruisen määrärahan kodinperus-
14093: jätettiin tämä määräraha pois. Tämän vuo- tamislainojen myöntämistä varten.
14094: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14095:
14096: Inna. Rosnell Pauli Puhakka.. Kauko Tamminen.
14097: Tauno Kelovesi. Veikko Rytkönen. Väinö R. Virtanen.
14098: Eino Tainio. Toivo Niiranen. Anna-Liisa. Tiekso.
14099: J'udit Nederström-Lunden.
14100: 1051
14101:
14102: IV,405. - Rah.al. N: o 310.
14103:
14104:
14105:
14106:
14107: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman virastotalon
14108: rakennustöiden aloittamiseen.
14109:
14110:
14111: E d u s k u n n a ll e.
14112:
14113: Valtion virastotalohanke Raumalla on ollut Rakennustöiden aloittaminen olisi välttä-
14114: monia vuosia vireillä. Myönteisen kannan vi- mätöntä myös työttömyyden torjumiseksi. Ra-
14115: rastotalon rakentamiseen otti myös eduskunta kennustoiminta on ollut kaupungissa varsin
14116: v. 1959 talousarviota laatiessaan. Asiasta teh- vähäistä ja jollei parannusta työllisyystilan-
14117: dyn aloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunta teeseen tule jouduttaneen ensi talvena suurin
14118: nimittäin lausui, että työllisyystilanteen sen osa työttömistä lähettämään siirtotyömaille.
14119: salliessa työllisyysmäärärahoja käytetään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14120: aloitteessa mainitun Rauman virastotalon ra-
14121: kennustöiden aloittamiseen. Vaikka työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14122: myys on Raumalla ollut vaikea, ei rakennus- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
14123: töihin ole kuitenkaan vielä ryhdytty. Virasto- uudelle momentille 50 000 000 markkaa
14124: talon saaminen olisi kuitenkin erittäin tär- Rauman virastotalon rakennustöiden
14125: keätä, sillä esim. posti toimii Raumalla var- aloittamiseksi.
14126: sin puutteellisissa oloissa.
14127: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14128:
14129: Irma. Rosnell. Pertti Rapio.
14130: Antto Prunnila. Juho Mäkelä.
14131: 1052
14132:
14133: IV,406. - Rah.al. N: o 311.
14134:
14135:
14136:
14137:
14138: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Pohjanmaan maa-
14139: mieskoulun siirtämiseen Kynkään tilalta Törrön tilalle
14140: Pudasjärven kunnassa.
14141:
14142:
14143: E d u s k u n n a 11 e.
14144:
14145: Vuodesta 1951 lähtien on Pudasjärvellä tilan rakennusten korjauksiin ja rakentami-
14146: toiminut Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu seen 5 milj. markan velat, niin senvuoksi
14147: Pudasjärven kunnan omistamalla Kynkään olisi valtion korvattava kannatusyhdistyk-
14148: tilalla. Koulu on toiminut kannatusyhdistyk- selle sanotut lainat ja tällöin valtio saisi
14149: sen tukemana yksityisluontoisena maamies- Pudasjärven kunnalta Törrön tilan, jonka
14150: kouluna. Tämä Kynkään tila sijaitsee kuiten- kokonaispinta-ala on 137 ha ja maatalous-
14151: kin varsin syrjäisessä paikassa n. 14 km hallituksen tekemän arvion mukaan on sano-
14152: päässä kunnan keskuksesta ja senvuoksi maa- tun tilan arvo 10 217 000 mk.
14153: taloushallituksen tarkastajat ovat kehoitta- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
14154: neet kannatusyhdistystä hankkimaan uuden nioittaen,
14155: tilan lähempää kunnan keskusta. Pudasjärven
14156: kunta olisikin valmis lahjoittamaan n. 2 km että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14157: kunnan keskuksesta sijaitsevan Törrön tilan tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
14158: maamieskoulua varten sillä ehdolla, että Kyn- suuruisen määrärahan Km"llis-Pohjan-
14159: kään tila rakennuksineen luovutetaan vastaa- maan maamieskoulun siirtämiseen
14160: vasti kunnalle. Kun maamieskoulun kanna- Kynkään tilalta Pudasjärven kunnan
14161: tusyhdistys on kuitenkin ottanut Kynkään lahjoittamaUe Törrön t~"lalle.
14162: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14163:
14164: Niilo Ryhtä.
14165: 1053
14166:
14167: IV,407. - Rah.al. N:o 312.
14168:
14169:
14170:
14171:
14172: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta täyskoneellisen
14173: tutkimuksen suorittamiseksi ratasuunnalla Peltosalmi-
14174: Hiekkalahti.
14175:
14176:
14177: E d u s k u n n a ll e.
14178:
14179: Iisalmesta itään suuntautuvan poikkiradan mista suoritettiin kuluneena kesänä ratalin-
14180: suunnittelu ja rakentaminen on tullut ajan- jan alustava tutkimus radan vaikutuspiiriin
14181: kohtaiseksi useistakin eri syistä. Nurmeksen tulevien kuntain ja Ylä-Savon taloudellisen
14182: talousalueelta puuttuu suora yhteys Pohjan- neuvottelukunnan toimesta. Alustava tutki-
14183: lahden rannikolla sijaitseviin satamiin. Se mus osoittaa radan lähtökohdaksi Peltosal-
14184: vaikeuttaa vientiteollisuuden sijoittumista men Savon radalla ja päätekohdaksi Hiekka-
14185: tälle alueelle. Iisalmeen tulevaisuudessa si- lahden Karjalan radalla. Nyt olisi saatava
14186: joittuvan teollisuuden raaka-ainealueen laa- aikaan ratasuunnan täyskoneellinen tutkimus.
14187: jentamisen kannalta suunnitellulla ratahank- Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten
14188: keella on ensiarvoinen merkitys. Iisalmen ja ehdotamme,
14189: Nurmeksen välillä on tehty lupaavia malmi-
14190: löytöjä, joiden kannattava hyväksikäyttö että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14191: edellyttää rautatietä. Iisalmen-Ylivieskan tulo- ja menom·vioon 30 000 000 mar-
14192: poikkiradan kannattavuuden parantamisen kan määrärahan täyskoneellisen tutki-
14193: edellytyksenä on myös radan jatkaminen muksen suorittamiseksi ratasuunnalla
14194: Iisalmesta Karjalan radalle. Peltosalmi-Hiekkalahti.
14195: Jouduttaakseen em. poikkiradan rakenta-
14196: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14197:
14198: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
14199: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen.
14200: Pauli Puhakka. Hugo Manninen.
14201:
14202:
14203:
14204:
14205: 43 E 587/59
14206: 1054
14207:
14208: IV,408. - Ralul. N: o 313.
14209:
14210:
14211:
14212:
14213: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
14214: rakentamiseksi Iisalmeen.
14215:
14216:
14217: E d u s k u n n a ll e.
14218:
14219: Kun Iisalmeen rakennettiin valtion virasto- on erittäin tarpeellista myös työllisyyden
14220: talo, johon myös posti sijoitettiin, ei siihen kannalta, joka Iisalmessa ja sen ympäristössä
14221: voitu sijoittaa postiautojen autotalleja eikä on jatkuvasti vaikea.
14222: niiden huoltotiloja. Tästä aiheutuu valtion Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten
14223: omistamalle kalustolle suoranaista vahinkoa. ehdotamme,
14224: Asiantilan korjaamiseksi posti- ja lennätin-
14225: hallituksella on suunnitelmat autotallin ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14226: huoltotilojen rakentamisesta. Sitä varten on tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
14227: Iisalmen kaupungilta vuokrattu tarvittava markan määrärahan Iisalmeen raken-
14228: tontti. Nyt olisi ryhdyttävä postiautovarikon nettavan postiautovarikon rakenta-
14229: rakentamiseen. Rakennustöiden aloittaminen mista varten.
14230: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
14231:
14232: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
14233: Aarne Pulkkinen. H. Manninen.
14234: 1055
14235:
14236: IV,409. - Rah.al. N:o 314.
14237:
14238:
14239:
14240:
14241: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden vi-
14242: rastotalon rakentamiseksi.
14243:
14244:
14245: E d u s k u n n a ll e.
14246:
14247: Erilaiset valtion virastot toimivat Kiuru- virastotalon rakennustyö tarjoaisi tarpeelli-
14248: vedellä epäkäytännöllisissä ja puutteellisissa sen työkohteen.
14249: tiloissa. Niiden sijainti erillään toisistaan Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
14250: aiheuttaa niissä asioimaan joutuville kunta- ehdotamme,
14251: laisille turhaa hankaluutta. Uuden virasto-
14252: talon tarve on näin ollen erittäin ajankoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14253: tainen. Kiuruveden kunta on omalta osal- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
14254: taan pyrkinyt auttamaan virastotalon aikaan- kan määrärahan Kiuruvedelle raken-
14255: saamista luovuttamalla tarkoitukseen tarvit- nettavan valtion virastotalon raken-
14256: tavan tontin. Myös työllisyyden kannalta nustöiden aloittamiseksi.
14257: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
14258:
14259: Veikko Rytkönen. E. Hietanen
14260: Aarne Pulkkinen. H. Manninen.
14261: 1056
14262:
14263: IV,410. - Ra.h.al. N: o 315.
14264:
14265:
14266:
14267:
14268: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapinlahden vi-
14269: rastotalon rakentamiseksi.
14270:
14271:
14272: E d u s k u n n a 11 e.
14273:
14274: Valtion virastot Lapinlahden kunnassa jou- työllisyyden kannalta virastotalon rakennus-
14275: tuvat toimimaan ahtaissa, epäkäytännölli- töiden aloittaminen on tarpeellista.
14276: sissä tiloissa ja toisistaan erillään. Kunnan Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten esi-
14277: toimesta on asiaan kiinnitetty valtiovallan tämme,
14278: huomiota useiden vuosien aikana. Suunnitel-
14279: mat ovatkin nyt valmistuneet, joten raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14280: nustöiden aloittamiselle ei ole esteitä, kun tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
14281: eduskunta varaisi määrärahan virastotalon kan määrärahan LapinUihden virasto-
14282: rakentamiseen. Kunta on varannut tontin talon rakennustöiden aloittamiseksi.
14283: virastotaloa varten. Myös rakennustyöläisten
14284: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
14285:
14286: Veikko Rytkönen. E. Hietanen.
14287: Aarne Pulkld.nen. H. Manninen.
14288: 1057
14289:
14290: IV,411. - Rah.al. N: o 316.
14291:
14292:
14293:
14294:
14295: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laati-
14296: mista varten yhdysradan rakentamiseksi Iisalmesta Val-
14297: timon aseman seudulle.
14298:
14299:
14300: E d u s k u n n a 11 e.
14301:
14302: Ylä-Savon taloudellisen neuvottelukunnan Se alentaisi ratkaisevasti lähetettävän ja tu-
14303: toimesta ja kuntien myötävaikutuk..'lella on levan tavaran rahtikustannuksia, vähentäisi
14304: parhaillaan tehtävänä rautatiesuunnitelma tyhjäkäyntiä ja hukkatyötä, jota nyt raskaan
14305: Iisalmesta Pohjois-Karjalaan, lähelle Valti- raakapuun ja muun tavaran kuljetus pitkillä
14306: mon asemaa. Suunnitellun radan välittömään matkoilla kansantaloudelle aiheuttaa. Sen
14307: vaikutuspiiriin tulisivat kuulumaan Iisalmen vuoksi olisi kohtuullista, että myös valtion
14308: seutu sekä Rautavaaran, Valtimon ja Nur- varoista saataisiin avustusta ratasuunnitel-
14309: meksen kunnat. Tämän rautatien aikaansaa- man kustannuksia varten.
14310: minen näiden syrjäisten metsäseutujen ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14311: louselämän kehittymiselle on eräs perusedel-
14312: lytys. Sen vuoksi asianomaiset kunnat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14313: käyneetkin osaltaan taloudellisesti tukemaan tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
14314: suunnitelman aikaansaamista. suuruisen arviomäärärahan suunnitel-
14315: Tämä suunnitelmatyön alla oleva rata tu- man tekemistä varten yhdysradan ra-
14316: lisi olemaan osa tärkeästä talouselämämme kentam.iseksi Iisalmesta Valtimon ase-
14317: tavoitteesta: saada tieväylä poikki maan, man seudulle.
14318: Pohjois-Karjalasta Pohjanlahden satamiin.
14319: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
14320:
14321: Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen. Esa. Timonen.
14322: Veikko Rytkönen. Antti Kukkonen. Pentti Pekkarinen.
14323: 1058
14324:
14325: IV,412. - Rah.al. N: o 317.
14326:
14327:
14328:
14329:
14330: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta puutavaran r(J!Uta-
14331: tiekuormausolojen parantamiseen Iisalmen aseman ja
14332: Kalliomäen pysäkin välillä.
14333:
14334:
14335: Eduskunnalle.
14336:
14337: Kuluvan vuoden aikana on paikallisen met- siirretyksi rautatievaunuun. Nämä varastoi-
14338: sätrulousjärjestön toimesta suoritettu tutki- mis- ja kuormausoloissa esiintyvät puutteel-
14339: mus tärkeimpien puutavaran rautatiekuor- lisuudet Hsäävät kuljetuskustannuksia, rajoit-
14340: mauspaikkojen kunnosta Kalliomäen-Suo- tavat metsätyömahdollisuuksia ja vähentävät
14341: nenjoen ja Iisalmen-Lavapuron välillä, jol- kantohintaa sekä rajoittavat etenkin raaka-
14342: loin on pyritty saamaan selvitys varasto- puun ulosviejien ostomahdollisuuksia juuri
14343: alueiden riittävyydestä, kunnosta ja niille niillä alueilla, joilla pitkät kuljetusmatkat jo
14344: johtavien teiden järjestelyn tarpeellisuudesta. sellaisenaan vähentävät kysyntää ja painavat
14345: Tämä tutkimus osoitti, että näistä 29 varasto- varsinkin pinotavaran hintatason kovin alhai-
14346: alueesta oli kunnossa yksitoista, kolmetoista seksi.
14347: aluetta olisi ojitettava, soritettava ja tasat- Edellä olevin perusteluin ehdotamme kun-
14348: tava ja viidessä tapauksessa todettiin varas- nioittaen,
14349: toalueen olevan joko käyttökelvoton tai
14350: niin kehnossa kunnossa, että varastointi muo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14351: dostuu sen takia runsaasti lisäkustannuksia tulo- ja menoarvioon 20 Pl. IV luvun
14352: vaativaksi. Nämä kehnoimmat ja huonoim- 1 momentille lisäystä 10 miljoonaa
14353: massa kunnossa olevat varastojen pohjat si- markkaa rautatien liikennepaikkoje'lf.
14354: jaitsevat Iisalmen ja Kalliomäen välisellä ra- puutavaran varastoimis- ja kuormaus-
14355: taosalla. Heikon kuntonsa vuoksi ne suoras- olojen parantamiseksi Iisalmen aseman
14356: taan ovat olleet esteenä puutavaran varas- ja Kalliomäen pysäkin välisellä ratu,..
14357: toinnille, jolloin tavaraa ei eräissä tapauk- osalla.
14358: sissa kaikkina vuodenaikoina saa lainkaan
14359: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
14360:
14361: Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen.
14362: Veikko Rytkönen. Pentti Pekkarinen.
14363: 1059
14364:
14365: IV,413. - Rah.al. N: o 318.
14366:
14367:
14368:
14369: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion entisen
14370: lääninsairaalan rakennusten muutostöihin ortopediseksi
14371: sairaalaksi järjestämistä varten.
14372:
14373: Eduskunnalle.
14374:
14375: Valtioneuvosto antoi päätöksellään 28. 8. Kun nyt kuitenkin nam huomattavat aikai-
14376: 1958 suostumuksensa siihen, että Kuopion semmat mahdollisuudet on jätetty pois, on
14377: lääninsairaalan vapautuneisiin rakennuksiin keskussairaalan rakentaminen merkinnyt suu-
14378: sijoitetaan mm. va:ltion ortopedinen sairaala. reksi osaksi vain uusia puitteita entisille sai-
14379: Kun riittävien ortopedisten hoitomahdolli- rassijoille ilman, että hoitopaikkojen luku-
14380: suuksien järjestäminen keskussairaaloiden määrä olisi suunnitelluNa tavalla lisääntynyt.
14381: puitteissa on mahdotonta, olisi tämän sairaa- On lisäksi huomattava, että Kuopion lää-
14382: lan käyntiinsaattaminen viipymättä tärkeää. ninsairaalan entiset rakennukset ovat jatku-
14383: Rakennusten välttämättömiin muutostöihin vasti täysin käyttökelpoiset sairaalatarkoituk-
14384: ei kuitenkaan ole myönnetty varoja. Uh- seen. Niinpä ns. vanhan rakennuksen poti-
14385: kaava polioepidemia on osaltaan tehnyt ky- lasosastot on hiljattain kunnostettu ja niiden
14386: symyksen ratkaisun entistä tähdellisemmäksi. huonejakokin nykyajan vaatimusten mukai-
14387: Lääkintöhallituksen tekemien suunnitel- nen. Lääkintöhallituksen suunnitelman mu-
14388: mien mukaan tulisi Kuopion lääninsairaalan kaan on rakennushallitus tehnyt kustannus-
14389: entisiin rakennuksiin siellä nyt jo toimivan laskelman rakennusten muutostyöstä ortope-
14390: sairaanhoitajakoulun lisäksi 3-osastoinen orto- diseksi sairaalaksi päätyen yhteensä
14391: pedinen sairaala, leikkaussali, röntgenosasto, 97 000 000 markan arvioon. Sairaalan käyn-
14392: laboratorio, poliklinikka, sterilisointikeskus ja tiin saattaminen olisi tässä vaiheessa kuiten-
14393: kuntouttamisosasto, minkä lisäksi puolustus- kin mahdollinen, vaikkakin talousrakennuk-
14394: voimille on annettu tilat 30-paikkaista va- sen muutostöistä osa jätettäisiin tuonnem-
14395: ruskuntasairaalaa ja poliklinikkaa varten. maksi, mikä alentaa kustannusarviota
14396: Täten ortopedisen sairaalan käyntiinsaatta- 34 000 000 markalla. Kun näillä varoilla saa-
14397: minen merkitsisi oleellista nopeaa helpotusta taisiin aikaan n. 80-paikkainen ortopedinen
14398: ennenkaikkea keskussairaaloiden ja aluesai- sairaala, on kysymys mitä taloudellisimmalla
14399: raaloiden ylikuormitetuille kirurgisille osas- tavalla aikaan saatavasta siraanhoitomahdol-
14400: toille. lisuuksien lisäämisestä Itä-Suomessa, muu-
14401: Kuopion lääninsairaala lopetettiin keskus- tostöiden samalla merkitessä huomattavaa
14402: sairaalan aloittaessa toimintansa, minkä jäl- työllistämiskohdetta.
14403: keen lääninsairaalan huomattavat hoitomah- Edellä olevaan perustuen esitämme kun-
14404: dollisuudet eivät enää ole sairaanhoidon käy- nioittaen,
14405: tössä. Näin syntynyt olotila on kestämätön. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14406: Keskussairaalan rakentamiseksi tehdyt suuret tulo- ja menoarvioon 63 000 000 mar-
14407: investoinnit vastasivat tarkoitustaan vain kan suuruisen määrärahan käytettä-
14408: sillä ehdottomalla edellytyksellä, että keskus- väksi Kuopion entisen lääninsairaalan
14409: sairaalaa voidaan käyttää Kuopiossa aikai- rakennusten muutostöihin ortopedi-
14410: semmin olleiden hoitomahdollisuuksien lisäksi. seksi sairaalaksi järjestämistä varten.
14411: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14412:
14413: Tahvo Rönkkö. Martti Salminen. Eemil Partanen.
14414: Pentti Pekkarinen. Hilja Väänänen. Antti Kukkonen.
14415: Olavi Lahtela. Ale Holopainen. Antti J. Rantamaa.
14416: Mikko Hult.
14417: 1060
14418:
14419: IV,414. - Rah.al. N: o 319.
14420:
14421:
14422:
14423:
14424: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopisto01~
14425: perustettavia virkoja ja toimia varten.
14426:
14427:
14428: E d u s k u n n a ll e.
14429:
14430: Oulun yliopistossa on opetus aloitettu edel- osaa vastaava tutkinto. Useimmat edellämai-
14431: lyttämällä, että filosofisessa ja teknillisessä nituista tutkinnoista edellyttävät arvosanaa
14432: tiedekunnassa voidaan tiettyjen aineyhdistel- geologiassa, minkä opiskelu on aloitettava vii-
14433: mien pohjalla yhtäjaksoisesti opiskella filo- meistään syksyllä 1960, jotta nyt opintonsa
14434: sofiankandidaatin ja diplomi-insinöörin tut- alkaneet voisivat yhtäjaksoisesti opiskelunsa
14435: kintoja varten. Yliopiston väliaikainen kon- suorittaa.
14436: sistori on tällöin edellyttänyt, että välttä- Kasvi-, eläin- ja maantieteen apulaisprofes-
14437: mättömät apulais- ja professorinvirat sekä sorien virat ovat välttämi-jttömiä paitsi sen
14438: assistentin ja eräät muut toimet perustetaan työmäärän takia, mikä opettajille tulee, kun
14439: asian vaatimassa järjestyksessä. Tässä mie- syksyllä 1960 yliopistoon tulee toinen vuosi-
14440: lessä v.a. konsistori on esittänyt, että v. 1960 kurssi, myös senvuoksi, että yksi professori
14441: menoarviossa perustettaisiin geologian- ja ei hallitse koko opetusalaa. Näin ollen apu-
14442: mineralogianprofessorinvirka sekä kasvitie- laisprofessorien valinnalla voitaisiin täyden-
14443: teen, eläintieteen ja maantieteen apulaispro- tää varsinaisten professorien hoitamaa ope-
14444: fessorin virat, mutta nämä on menoarvioesi- tusalaa.
14445: tyksestä jätetty pois, mikä uhkaa jo ensi Assistenttivoimien suhteen olisi Oulun yli-
14446: vuonna pysähdyttää yhtäjaksoiset opiskelu- opistoon saatava vielä assistentti eläintie-
14447: mahdollisuudet. teeseen, fysiikkaan, kemiaan ja geologiaan.
14448: Geologian- ja mineralogianprofessorin virka Nämä täydennykset ovat välttämättömiä
14449: on välttämätön, että opiskelijat voisivat va- myös senvuoksi, että vuonna 1959 ilmoit-
14450: lita sopivia aineyhdistelmiä. Geologian arvo- tautui yliopistoon jo 303 opiskelijaa filosofi-
14451: sana tarvitaan tietynlaisissa filosofiankandi- seen ja teknilliseen tiedekuntaan, joka opis-
14452: daattitutkinnoissa sekä matemaattisella että kelijamäärä oli odotettua suurempi ja näin-
14453: biologisella linjalla. Lisäksi teknillisen tiede- ollen on pyritty lisäämään laboratoriossa
14454: kunnan opetus teollisuusinsinöörialalla on työskentelevien työryhmien lukua ja se aset-
14455: suunniteltu tapahtuvaksi niin, että opiske- taa tietyt vaatimukset laboratoriotöitten oh-
14456: lijat suorittavat ensin luonnontieteiden kan- jaukselle.
14457: didaatintutkinnon edellytetyin aineyhdistel- Hallitus on menoarviossa ehdottanut, että
14458: min. Kun on tarkoitus, että opiskelijat voi- opettajavalmistuslaitoksessa ylimääräinen sih-
14459: sivat teollisuusinsinöörilinjalla suunnitella teerintoimi lakkautettaisiin sillä perusteella,
14460: opiskeluaan joko teknillisen fysiikan tai me- että yliopistoon on perustettu sihteerin toimi.
14461: kaanisen tai kemiallisen prosessitekniikan Yliopiston sihteerillä on alkuvaiheessa siinä
14462: aloille riippuen siitä, missä aineissa he otta- määrin tehtäviä yliopiston perustamiseen liit-
14463: vat korkeimmat arvosanat, tämä suuntaus on tyvissä kysymyksissä ja yliopiston ohjesään-
14464: aloitettava mm. jo luonnontieteenkandidaatti- töjen laatimisessa normaalien juoksevien teh-
14465: tutkinnoissa sopivin aineyhdistelmin. Lisäiksi tävien lisäksi, ettei yhdellä henkilöllä ole
14466: rakennusinsinöörienkin opetusta on tarkoitus mahdollisuus näitä hoitaa. Oulun yliopiston
14467: kehittää siihen suuntaan, että tietynlaisen väliaikaista hallintoa koskevassa asetuksessa
14468: luonnontieteenkandidaatin tutkinnon jälkeen väliaikainen konsistori oikeutetaan ottamaan
14469: voidaan täydennyksin suorittaa teknillisen itselleen sihteeri. Kun kuitenkin yliopiston
14470: korkeakoulun diplomitutkinnon ensimmäistä sihteeri joutuu valmistelemaan konsistorissa
14471: IV,414. - Saalasti ym. 1061
14472:
14473: käsiteltävät asiat ja toimeenpanemaan kon- tavia virkoja ja toimia varten seuraa-
14474: sistorin päätökset, ei konsistori ole ottanut vat määrärahat:
14475: itselleen sihteeriä, vaan on edellyttänyt työn yliopiston hallintoon apulaissihteerin
14476: jakoa opettajavalmistuslaitoksessa toimineen virka 27 pl. 712 800 markkaa,
14477: sihteerin ja yliopiston sihteerin kesken. Kun filosofiseen tiedekuntaan 1 professori
14478: hallitus esittää opettajavalmistuslaitoksen sih- (geologia ja mineralogia) 1/2 vuotta,
14479: teerin viran lopettamista tulee välttämättö- 37 pl. 651 450 markkaa,
14480: mäksi perustaa yliopiston yleiseen hallintoon 3 apulaisprofessoria 1/2 vuotta (kas-
14481: apulaissihteerin virka. vitiede, eläintiede ja maantiede) 34 pl.
14482: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 1 627 650 markkaa,
14483: kunnioittaen, 2 yp. assistenttia 24 pl. 1/3 vuo-
14484: deksi (eläintiede ja geologia) 439 600
14485: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 markkaa ja 2 ap. assistenttia 22 pl.
14486: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI: 1 mo- 1/3 vuotta (kemia ja fysiikka) 398 600
14487: mentille Oulun yliopistoon perustet- markkaa.
14488: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14489:
14490: Kerttu Saalasti. Olavi Lahtela.
14491: Armas Leinonen. Jaakko Kemppainen.
14492: Akseli Paarman. Arvi Turkka.
14493:
14494:
14495:
14496:
14497: 44 E 587/59
14498: 1062
14499:
14500: IV,415. - Rah.al. N:o 320.
14501:
14502:
14503:
14504:
14505: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen tut-
14506: kimuslaitoksen toiminnan aloittamista varten.
14507:
14508:
14509: Eduskunnalle.
14510:
14511: Oulun yliopistosta annettu laki edellyttää Lapin läänin taloudellisen kehityksen kan-
14512: Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen perusta- nalta on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Kun
14513: mista yliopiston yhteyteen. Nimenomaan nii- Oulun yliopistoa koskevan lain mukaan ase-
14514: den suurten ongelmien ratkaisemiseksi, jotka tetaan Pohjois-Suomen tutkimuslaitosta var-
14515: liittyvät Pohjois-Suomen erikoisolosuhteisiin ten erityinen neuvottelukunta olisi tämän
14516: olisi tutkimustyö saatava viipymättä alka- neuvottelukunnan tehtäväksi jätettävä niiden
14517: maan. Tutkimuslaitoksen toiminnan alkami- seikkojen selvittely, mitkä tutkimusalat olisi
14518: seksi edellytetään, että sinne perustetaan sijoitettava Oulun yliopiston välittömään yh-
14519: aluksi 4 professorinvirkaa, nimittäin maa- teyteen ja mitkä olisi sijoitettava Rovanie-
14520: ja metsätalousmeteorologian, suotutkimuksen, melle.
14521: metsäteknologian sekä kalatalouden ja limno- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14522: logian professorin virat. nioittaen,
14523: Suunniteltaessa Pohjois-Suomen tutkimus-
14524: laitosta edellytettiin, että osa laitoksista voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14525: daan sijoittaa muuallekin kuin Ouluun. Eri- tulo- ja menoarvion 10 Pl. VI: 1 mo-
14526: tyisesti on ollut kysymys siitä, että Rovanie- mentille Pohjois-Suomen tutkimuslai-
14527: melle perustettaisiin tutkimuslaitoksen osasto, toksen alkamiseksi Oulun yliopiston
14528: johon keskitettäisiin sellainen tutkimustoi- yhteydessä varat seuraavia virkoja ja
14529: minta, missä tutkimuksen painopiste on La- toimia varten:
14530: pin läänissä. Valtion toimesta Lapin läänissä 4 professoria, (maa- ja metsätalous-
14531: tapahtuva tutkimustoiminta on nykyisin var- meteorologia, suontutkimus, metsätek-
14532: sin hajanaista ja sellaista, että eri tutkimus- nologia, limnologia ja kalatalous), pe-
14533: aloilla on riittämättömän vähän kosketusta ruspalkka (37 pl.) lj2 v. 2 605 800
14534: keskenään. Perustamalla Pohjois-Suomen tut- markkaa,
14535: kimuslaitoksen osasto Rovaniemelle voitaisiin 4 assistenttia, yp. (maa- ja metsä-
14536: saada aikaan tutkimustoiminnan koordinointi talousmeteorologia, suontutkimus, met-
14537: ja samalla tehostaa tutkimustoimintaa, joka säteknologia, limnologia ja kalatalous),
14538: Lapissa jää koko maan tutkimustoiminnan vuosipalkkio (24 pl.) % v. vuosipalk-
14539: puitteissa liian vähälle huomiolle, mutta jolla kiot vuodeksi 1960 879 200 markkaa.
14540: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14541:
14542: Kerttu Saalasti. Akseli Paarman. Arvi Turkka.
14543: Armas Leinonen. Olavi Lahtela. Jaakko Kemppainen.
14544: 1063
14545:
14546: IV,416. - Ra.h.al. N: o 321.
14547:
14548:
14549:
14550:
14551: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Fredrika W etter-
14552: hoffin kotiteollisuusopiston opettajantoimien lisäämistä
14553: varten.
14554:
14555:
14556: E d u s k u n n a ll e.
14557:
14558: Ompelutyön ja kudonnan ammattiopetta- Wetterhoffin kotiteollisuusopistoon saatava
14559: jain tarve on viime aikoina ollut niin run- perustetuksi ompelun sekä kudonnan aine-
14560: sasta, ettei kaikkeen alan opetus- ja neu- opettajan toimet ja lisäksi yksi kudonnan
14561: vontatyöhön ole saatu opettajakoulutuksen ammattiopettajan toimi.
14562: omaavia henkilöitä. Fredrika Wetterhoffin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
14563: kotiteollisuusopistossa on tästä syystä lisätty ehdotamme,
14564: opetusluokkia, mutta kun opettajain toimia
14565: ei samanaikaisesti ole saatu perustetuksi, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14566: nykyisestä, opistossa annettavan ompelun ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII: 5
14567: kudonnan ammattiopetuksen tuntimäärästä momentin kohdalle 3 307 000 markan
14568: yli puolet hoidettava tuntiopettajien avulla. lisämäärärahan kahden aineopettajan
14569: Tätä on pidettävä suurena epäkohtana opet- (25 pl.) ja yhden ammattiopettajan
14570: tajain valmistuslaitoksen ollessa kysymyk- (22 pl.) toimen perustamista varten
14571: sessä. Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuus-
14572: Epäkohdan poistamiseksi olisi Fredrika opistoon.
14573: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14574:
14575: Kerttu Saalasti. Matti Mattila.
14576: 1064
14577:
14578: IV,417. - Rah.al. N:o 322.
14579:
14580:
14581:
14582:
14583: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta punakaartilaisten hau-
14584: tojen kunnostamiseen.
14585:
14586:
14587: E d u s k u n n a ll e.
14588:
14589: Vuoden 1918 kansalaissodassa punakaartin nostamiseksi, joka määräraha on vuoden 196()
14590: riveissä kaatuneiden hautoja on eri puolilla tulo- ja menoarviosta ehdotettu poistetta-
14591: maatamme vielä kunnostamatta ja hoita- vaksi.
14592: matta. Oikeudenmukaista ja sivistysvaltion arvon-
14593: Näitä kunnostamaUomia hautoja on Toija- mukaista on, että valtio kunnostaa ja huol-
14594: lan ja Loimaan kauppaloissa, Tyrvään kun- taa kansalaissodassa henkensä menettäneiden
14595: nan Ekojärvellä, Lopen Forssan nummella, vainajien viimeistä leposijaa.
14596: Eräjärvellä, Laitilan, Kiikoisten ja Kemiön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14597: kunnan hautausmailla, Hangon kaupungissa,
14598: Lylyn aseman lähellä, Hollolan kirkolla ynnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14599: muissa kunnissa ja kaupungeissa. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
14600: Eduskunta osoitti vuoden 1959 tulo- ja kan siirtomäärärahan punakaartilais-
14601: menoarviossa 1 miljoonan markan määrä- ten hautojen kunnostamiseen.
14602: rahan punakaartilaisten hautapaikkojen kun-
14603: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14604:
14605: Toivo Salin. Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen.
14606: Gösta Rosenberg. Pauli Puhakka. Elli Stenberg.
14607: Toivo Åsvik. Kauko Tamminen. Rainer Virtanen.
14608: 1065
14609:
14610: IV,418. - Rah.al. N: o 323.
14611:
14612:
14613:
14614:
14615: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselvetureiden kor-
14616: jaamiseen ja valmistamiseen tarvittavien koneiden hank-
14617: kimiseen valtionrautateiden Hyvinkään konepajalle.
14618:
14619:
14620: E d u s k u n n a ll e.
14621:
14622: Valtionrautateiden Hyvinkään konepaja on anna konepajan koko tuotantokapasiteettia
14623: suunniteltu pääasiassa VR:n vetokaluston vastaavaa määrää työtä, on dieselvetureiden
14624: korjausta ja uusimista varten. Konepajalie korjaukseen siirtymisen yhteydessä koneisto-
14625: määrätyt höyryvetureiden korjaustyöt on ja kalustohankinnoissa huomioitava myös
14626: konepajatoimiston suunnitelmien mukaisesti uusien vetureiden rakentamisen aloittaminen,
14627: suoritettu. Konepajan työmenetelmiä rationa- yhteistoiminnassa maamme muitten veturi-
14628: lisoimalla on luotu edellytykset tuotannon tehtaiden kanssa.
14629: kohottamiseen. VR:n Hyvinkään konepaja on rakennettu
14630: Rautateiden vetokaluston uudistaminen die- suurta tuotantoa varten, eikä sen käyttämi-
14631: selkäyttöiseksi on johtanut höyryvetureiden nen vain korjauspajana ole hyvin harkittua
14632: korjauksen jatkuvaan vähentymiseen, josta valtiontalouden hoitamista.
14633: on ollut seurauksena jatkuvan työttömyyden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14634: muodostuminen. Höyrykattiloiden korjaus-
14635: työt ovat em. syystä myös vähentyneet, ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14636: tästä johtuen on konepajalla runsaasti käyt- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
14637: tämättä olevaa huoneistotilaa. Konepajan markan suuruisen määrärahan diesel-
14638: siirtyminen höyryvetureiden korjauksesta die- vetureiden korjaukseen ja valmistami-
14639: selvetureiden korjaukseen edellyttää koneis- seen tarvittavien koneiden ja kaluston
14640: ton osittaista uudistamista, ja työssä tarvit- hankkimiseksi VR:n Hyvinkään kone-
14641: tavan kaluston täydentämistä. pajalle.
14642: Kun dieselvetureiden korjaustyöt eivät
14643: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
14644:
14645: Toivo Salin. Aleksi Kiviaho.
14646: Gösta Rosenberg. Pauli Puhakka.
14647: Rainer Virtanen. Veikko Kansikas.
14648: Toivo .Asvik. ~emeli ~akkala.
14649: 1066
14650:
14651: IV,419. - Ra.h.al. N: o 324.
14652:
14653:
14654:
14655:
14656: Salmela.-J"å.rvinen: Määrärahan osoittamisesta oikeusministe-
14657: riön ylivahtimestarin palkan korottamista varten.
14658:
14659:
14660: Eduskunnalle.
14661:
14662: Vuoden 1955 aikana suoritetussa valtion (14 pl.). Esitetty muutos tarkoittaa, että ns.
14663: viran ja toimen haltijoiden palkkaluokka- sulku ylivahtimestarin nimike poistetaan ja
14664: järjestelyjen yhteydessä suoritettiin myös muutetaan ylivahtimestarin nimikkeeksi. Esi-
14665: järjestelyjä valtion eri ministeriöiden vahti- tyksen mukaan nimikkeen muutos ei edellytä
14666: mestarien nimikkeiden ja vastaavasti myös palkkaluokan muutosta. Edellä mainituissa
14667: palkkaluokkien kohdalla. Tässä vaiheessa ministeriöissä vuonna 1955 tulleet muutokset
14668: muutettiin valtiovarainministeriön, ulko- ylivahtimestareiksi muuttivat myös palkkaus-
14669: asiainministeriön ja sosiaaliministeriön yhdet luokan. Nyt vuoden 1960 valtion tulo- ja
14670: vahtimestarin nimikkeet ylivahtimestarin ni- menoarvioesityksessä mainittu nimikkeen
14671: mikkeiksi (15 pl.), kun sitävastoin seuraa- muutos saisi aikaan sen, että eri ministe-
14672: vissa ministeriöissä: kulkulaitosten ja yleisten riöissä olisi ylivahtimestareita kahdessa eri
14673: töiden ministeriössä, opetusministeriössä, maa- palkkausluokissa (14 pl. ja 15 pl.) ja kuiten-
14674: talous.ministeriössä, oikeusministeriössä ja si- kin ylivahtimestarin tehtävät ja vastuu ovat
14675: säasiainministeriössä vastaava muutos tapah- samanlaiset kaikissa ministeriöissä.
14676: tui ns. sulku ylivahtimestari nimik:keeksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14677: (14 pl.).
14678: Valtion vuoden 1960 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14679: arvioesityksen yhteydessä on esitetty tulo- ja menoarvioon 6 Pl. 1 luvun
14680: 12 pääluokassa kulkulaitosten ja yleisten 1 momentille lisäyksenä 24 900 mark-
14681: töiden ministeriön kohdalla muutetta- kaa ylivahtimestarin palkan korottami-
14682: vaksi yksi vahtimestarin (14 pl.) peruspalk- seksi yhdellä palkkaluokalla.
14683: kainen toimi nimikkeelle ylivahtimestari
14684: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14685:
14686: Martta Salmela-Järvinen.
14687: 1067
14688:
14689: IV,420. - Rah.al. N:o 325.
14690:
14691:
14692:
14693:
14694: Salmela-Järvinen: Määrärahan osoittamisesta sisäasiainminis-
14695: teriön ylivahtimestarin palkan korottamista varten.
14696:
14697:
14698: Eduskunnalle.
14699:
14700: Vuoden 1955 aikana suoritettujen valtion Esitetty muutos tarkoittaa, että ns. sulku
14701: viran ja toimen haltijoiden palkkaluokkajär- ylivahtimestarin nimike poistetaan ja muu-
14702: jestelyjen yhteydessä suoritettiin myös jär- tetaan ylivahtimestarin nimikkeeksi. Esityk-
14703: jestelyjä valtion eri ministeriöiden vahtimes- sen mukaan nimikkeen muutos ei edellytä
14704: tarien nimikkeiden ja vastaavasti myös palk- palkkaluokan muutosta. Edellä mainituissa
14705: kaluokkien kohdalla. Tässä vaiheessa muu- ministeriöissä vuonna 1955 tulleet muutokset
14706: tettiin valtiovarainministeriön, ulkoasiainmi- ylivahtimestareiksi muuttivat myös palkka-
14707: nisteriön ja sosiaaliministeriön yhdet vahti- luokan. Nyt vuoden 1960 valtion tulo- ja
14708: mestarin nimikkeet ylivahtimestarin nimik- menoarvioesityksessä mainittu nimikkeen
14709: keiksi (15 pl.), kun sitävastoin seuraavissa muutos saisi aikaan sen, että eri ministe-
14710: ministeriöissä: kulkulaitosten ja yleisten töi- riöissä olisi ylivahtimestareita kahdessa eri
14711: den ministeriössä, opetusministeriössä, maa- palkkaluokassa (14 pl. ja 15 pl.) ja kuiten-
14712: talousministeriössä, oikeusministeriössä ja si- kin ylivahtimestarin tehtävät ja vastuu ovat
14713: säasiainministeriössä vastaava muutos tapah- samanlaiset kaikissa ministeriöissä.
14714: tui ns. sulku ylivahtimestari nimikkeeksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14715: (14 pl.).
14716: Valtion vuoden 1960 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14717: arvioesityksen yhteydessä on esitetty tulo- ja menoarvioon 7 Pl. l luvun
14718: 12 pääluokassa kulkulaitosten ja yleisten 1 momentille lisäyksenä 23 700 mark-
14719: töiden ministeriön kohdalla muutettavaksi kaa ylivahtimestarin palkan korotta-
14720: yksi vahtimestarin (14 pl.) peruspalkkainen miseksi yhdellä palkkaluokalla.
14721: toimi nimikkeelle ylivahtimestari (14 pl.).
14722: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14723:
14724: Martta Salmela-Järvinen.
14725: 1068
14726:
14727: IV,421. - Rah.al. N: o 326.
14728:
14729:
14730:
14731:
14732: Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Salpaus-
14733: selän lastenparantolan toiminnan jatkamista varten.
14734:
14735:
14736: E d u s k u n n a ll e.
14737:
14738: Hallituksen esityksessä vuoden 1960 val- Salpausselän lastenparantolassa on kahtena
14739: tion tulo- ja menoarvioksi on esitetty lak- viimeisenä vuotena suoritettu huomattavia
14740: kautettavaksi Salpausselän lastenparantola, korjaus- ja uudistustöitä, jotka ovat maksa-
14741: syystä, että parantolassa ei ole riittävästi neet valtiolle useita miljoonia markkoja. Li-
14742: potilaita. Nykyisin parantolassa olevat poti- säksi ei lääkintöhallituksella ole mitään tie-
14743: laat on tarkoitus siirtää hoidettaviksi keskus- toa, mihin käyttöön laitos mahdollisesti tulee.
14744: parantoloihin, joissa heidän hoitokustannuk- On tarkoitus, että laitos jätetään toistaiseksi
14745: sensa suoritetaan valtion varoista. kokonaan kylmilleen. Laitoksen kylmilleen
14746: Salpausselän lastenparantolassa on hoito- jättäminen tietää valtiolle monien miljoonien
14747: paikkoja noin sadallekahdellekymmenelle po- markkojen vahinkoa. Laitoksen käyttöä voi-
14748: tilaalle. Nykyisin on hoidettavien potilaiden taisiin jatkaa edelleenkin toistaiseksi, koska
14749: määrä noin viisikymmentä. Hoidettavia poti- laitoksessa on potilaita ja uusia olisi tulossa.
14750: laita on ollut tulossa lisää, mutta heitä ei Lisäksi laitoksessa oleville potilaille on jär-
14751: <>le otettu vastaan, koska laitos on aiottu jestetty koulu, joka myös on toiminnassa.
14752: lakkauttaa. Laitoksen lakkauttamisesta on Laitoksen lakkauttaminen aiheuttaisi nykyis-
14753: ilmoitettu laitoksen henkilökunnalle vasta ten potilaiden koulunkäynnin keskeytymisen,
14754: muutama kuukausi sitten, joten monen työn- koska keskusparantoloissa ei ole mahdolli-
14755: tekijän kohdalla ei ole mitään mahdollisuutta suutta käydä koulua.
14756: sijoittua uusiin työpaikkoihin, vaan jäävät Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14757: ne työttömiksi. Laitoksen lakkaamisen joh-
14758: dosta uhkaa noin viittäkymmentä työntekijää että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14759: työttömyys. Lisäksi koko henkilökunta on tulo- ja menoarvioon 46 737 200 mar-
14760: ylimääräisiä toimen haltijoita ja iältään jo kan suuruisen määrärahan Salpausse-
14761: vanhempia, joten heidän uudelleen sijoittu- län lastenparantolan toiminnan jatka-
14762: misensa työpaikkoihin on vieläkin vaikeam- mista varten.
14763: paa kuin nuorien työntekijöiden ollessa ky-
14764: :symyksessä.
14765: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14766:
14767: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen.
14768: Mikko Hult. A. Härkönen.
14769: 1069
14770:
14771: IV,422. - Rah.al. N:o 327.
14772:
14773:
14774:
14775:
14776: Salmela-Järvinen: Määrärahan osoittamisesta opetusministe-
14777: riön ylivahtimestarin palkan korottamista varten.
14778:
14779:
14780: E d u s k u n n a ll e.
14781:
14782: Vuoden 1955 aikana suoritettujen valtion toimi nimikkeelle ylivahtimestari ( 14 pl.).
14783: viran ja toimen haltijoiden palkkaluokka- Esitetty muutos tarkoittaa, että ns. sulku
14784: järjestelyjen yhteydessä suoritettiin myös ylivahtimestarin nimike poistetaan ja muute-
14785: järjestelyjä valtion eri ministeriöiden vahti- taan ylivahtimestarin nimikkeeksi. Esityk-
14786: mestarien nimikkeiden ja vastaavasti myös sen mukaan nimikkeen muutos ei edellytä
14787: palkkaluokkien kohdahla. Tässä vaiheessa palkkaluokan muutosta. Edellä mainituissa
14788: muutettiin valtiovarainministeriön, ulkoasiain- ministeriöissä vuonna 1955 tulleet muutokset
14789: ministeriön ja sosiaaliministeriön yhdet vah- ylivahtimestareiksi muuttivat myös palkka-
14790: timestarin nimikkeet ylivahtimestarin nimik- Juokan. Nyt vuoden 1960 valtion tulo- ja
14791: keiksi (15 pl.), kun sitävastoin seuraavissa menoarvion esityksessä mainittu nimikkeen
14792: ministeriöissä: kulkulaitosten ja yleisten töi- muutos saisi aikaan sen, että eri ministe-
14793: den ministeriössä, opetusministeriössä, maa- riöissä olisi ylivahtimestareita kahdessa eri
14794: talousministeriössä, oikeusministeriössä ja si- palkkaluokassa ( 14 pl. ja 15 pl.) ja kui-
14795: säasiainministeriössä vastaava muutos tapah- tenkin ylivahtimestarin tehtävät ja vastuu
14796: tui ns. sulku ylivahtimestari nimikkeeksi ovat samanlaiset kaikissa ministeriöissä.
14797: (14 pl.). Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14798: Valtion vuoden 1960 tulo- ja menoarvio-
14799: esityksen yhteydessä on esitetty kahdennes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14800: satoista pääluokassa kulkulaitosten ja yleis- tulo- ja menoarvwon 10 Pl. I luvun
14801: ten töiden ministeriön kohda:lla muutettavaksi 1 momentille lisäyksenä 24 900 mark-
14802: yksi vahtimestarin (14 pl.) peruspalkkainen kaa ylivahtimestarin palkan korottami-
14803: seksi yhdellä palkkaluokalla.
14804: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14805:
14806: Martta SaJmela-Jä.rvinen.
14807:
14808:
14809:
14810:
14811: 45 E 587/59
14812: 1070
14813:
14814: IV,423. - Rah.al. N: o 328.
14815:
14816:
14817:
14818:
14819: Salmela-Järvinen: Määrärahan osoittamisesta maatalousmi-
14820: nisteriön ylivahtimestat·in palkan korottamista varten.
14821:
14822:
14823: E d u s k u n n a ll e.
14824:
14825: Vuoden 1955 aikana suoritettujen valtion vi- Esitetty muutos tarkoittaa, että ns. sulku
14826: ran ja toimen haltijoiden palkkaluokkajärjes- ylivahtimestarin nimike poistetaan ja muute-
14827: telyjen yhteydessä suoritettiin myös järjes- taan ylivahtimestarin nimikkeeksi. Esityksen
14828: telyjä valtion eri ministeriöiden vahtimesta- mukaan nimikkeen muutos ei edellytä palkka-
14829: rien nimikkeiden ja vastaavasti myös palkka- luokan muutosta. Edellä mainituissa ministe-
14830: luokkien kohdalla. Tässä vaiheessa muutettiin riöissä vuonna 1955 tulleet muutokset yli-
14831: valtiovarainministeriön, ulkoasiainministeriön vahtimestareiksi muuttivat myös palkkaluo-
14832: ja sosiaaliministeriön yhdet vahtimestarin kan. Nyt vuoden 1960 valtion tulo- ja meno-
14833: nimikkeet ylivahtimestarin nimikkeiksi (15 arvioesityksessä mainittu nimikkeen muutos
14834: pl.). Sitävastoin seuraavissa ministeriöissä: saisi aikaan sen, että eri ministeriöissä olisi
14835: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- ylivahtimestareita kahdessa eri palkkaluo-
14836: riOssa, opetusministeriössä, maatalousmi- kassa (14 pl. ja 15 pl.) ja kuitenkin yli-
14837: nisteriössä, oikeusministeriössä ja sisäasiain- vahtimestarin tehtävät ja vastuu ovat saman-
14838: ministeriössä vastaava muutos tapahtui ns. laiset kaikissa ministeriöissä.
14839: sulku ylivahtimestari nimikkeeksi (14 p1.). Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14840: Valtion vuoden 1960 tulo- ja menoarvio-
14841: esityksen yhteydessä on esitetty kahdennessa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14842: toista pääluokassa kulkulaitosten ja yleisten tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 1 luvun
14843: töiden ministeriön kohdalla muutettavaksi 1 momentille lisäyksenä 24 900 mark-
14844: yksi vahtimestarin (14 pl.) peruspalkkainen kaa ylivahtimestarin palkan korottami-
14845: toimi nimikkeelle ylivahtimestari (14 pl.). seksi yhdellä palkkaluokalla.
14846: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14847:
14848: Martta Salmela-Järvinen.
14849: 1071
14850:
14851: IV,424. - Rah.al. N: o 329.
14852:
14853:
14854:
14855:
14856: Salmela-Järvinen: Määräraho;n, osoittamisesta kulkulaitosten
14857: ja yleisten töiden ministeriön ylivahtimestarin palkan ko-
14858: rottamista varten.
14859:
14860:
14861: E d u s k u n n a 11 e.
14862:
14863: Vuoden 1955 aikana suoritettujen valtion vi- Esitetty muutos tarkoittaa, että ns. sulku
14864: ran ja toimen haltijoiden palkkaluokkajärjes- ylivahtimestarin nimike poistetaan ja muute-
14865: telyjen yhteydessä suoritettiin myös järjes- taan ylivahtimestarin nimikkeeksi. Esityksen
14866: telyjä valtion eri ministeriöiden vahtimesta- mukaan nimikkeen muutos ei edellytä palkka-
14867: rien nimikkeiden ja vastaavasti myös palkka- luokan muutosta. Edellä mainituissa ministe-
14868: luokkien kohdalla. Tässä vaiheessa muutettiin riöissä vuonna 1955 tulleet muutokset yli-
14869: valtiovarainministeriön, ulkoasiainministeriön vahtimestareiksi muuttivat myös palkkaluo-
14870: ja sosiaaliministeriön yhdet vahtimestarin kan. Nyt vuoden 1960 valtion tulo- ja meno-
14871: nimikkeet ylivahtimestarin nimikkeiksi (15 arvioesityksessä mainittu nimikkeen muutos
14872: pl.). Sitävastoin seuraavissa ministeriöissä: saisi aikaan sen. että eri ministeriöissä olisi
14873: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- ylivahtimestareita kahdessa eri palkkaluo-
14874: rtossa, opetusministeriössä, maatalousmi- kassa (14 pl. ja 15 pl.) ja kuitenkin yli-
14875: nisteriössä, oikeusministeriössä ja sisäasiain- vahtimestarin tehtävät ja vastuu ovat saman-
14876: ministeriössä vastaava muutos tapahtui ns. laiset kaikissa ministeriöissä.
14877: sulku ylivahtimestari nimikkeeksi (14 pl.). Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14878: Valtion vuoden 1960 tulo- ja menoarvio-
14879: esityksen yhteydessä on esitetty kahdennessa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14880: toista pääluokassa kulkulaitosten ja yleisten tulo- ja menoarvioon 12 Pl. 1 luv·un
14881: töiden ministeriön kohdalla muutettavaksi 1 momentille lisäyksenä 24 900 mark-
14882: yksi vahtimestarin (14 pl.) peruspalkkainen kaa ylivahtimestarin palkan korottami-
14883: toimi nimikkeelle ylivahtimestari (14 pl.). seksi yhdellä palkkaluokalla.
14884: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14885:
14886: Martta Salmela-Järvinen.
14887: 1072
14888:
14889: IV,425. - Rah.al. N: o 330.
14890:
14891:
14892:
14893:
14894: Salmela-Järvinen: Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja
14895: teollisuusministeriön ylivahtimestarin palkan korottamista
14896: varten.
14897:
14898:
14899: Eduskunnalle.
14900:
14901: Vuoden 1955 aikana suoritettujen valtion vi- Esitetty muutos tarkoittaa, että ns. sulku
14902: ran ja toimen haltijoiden palkkaluokkajärjes- ylivahtimestarin nimike poistetaan ja muute-
14903: telyjen yhteydessä suoritettiin myös järjes- taan ylivahtimestarin nimikkeeksi. Esityksen
14904: telyjä valtion eri ministeriöiden vahtimesta- mukaan nimikkeen muutos ei edellytä palkka-
14905: rien nimikkeiden ja vastaavasti myös palkka- luokan muutosta. Edellä mainituissa ministe-
14906: luokkien kohdalla. Tässä vaiheessa muutettiin riöissä vuonna 1955 tulleet muutokset yli-
14907: valtiovarainministeriön, ulkoasiainministeriön vahtimestareiksi muuttivat myös palkk:aluo-
14908: ja sosiaaliministeriön yhdet vahtimestarin kan. Nyt vuoden 1960 valtion tulo- ja meno-
14909: nimikkeet ylivahtimestarin nimikkeiksi (15 arvioesityksessä mainittu nimikkeen muutos
14910: pl.). Sitävastoin seuraavissa ministeriöissä: saisi aikaan sen, että eri ministeriöissä olisi
14911: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- ylivahtimestareita kahdessa eri palkkaluo-
14912: riOssa, opetusministeriössä, maatalousmi- kassa (14 pl. ja 15 pl.) ja kuitenkin yli-
14913: nisteriössä, oikeusministeriössä ja sisäasiain- vahtimestarin tehtävät ja vastuu ovat saman-
14914: ministeriössä vastaava muutos tapahtui ns. laiset kaikissa ministeriöissä.
14915: sulku ylivahtimestari nimikkeeksi (14 pl.). Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
14916: Valtion vuoden 1960 tulo- ja menoarvio-
14917: esityksen yhteydessä on esitetty kahdennessa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14918: toista pääluokassa kulkulaitosten ja yleisten tulo- ja menoarvioon 13 Pl. 1 luvun
14919: töiden ministeriön kohdalla muutettavaksi 1 momentiUe lisäyksenä 21 300 mark-
14920: yksi vahtimestarin (14 pl.) peruspalkkainen kaa ylivahtimestarin palkan korotta-
14921: toimi nimikkeelle ylivahtimestari (14 pl.). miseksi yhdellä palkkaluokaUa.
14922: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959 .
14923:
14924: .Martta. Salmela-Järvinen.
14925: 1073
14926:
14927: IV,426. - Rah.al. N:o 331.
14928:
14929:
14930:
14931:
14932: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiys-
14933: avustuksen korottamista varten.
14934:
14935:
14936: E d u s k u n n a 11 e.
14937:
14938: Eduskunnalle esitellyssä valtion tulo- ja Kun siis näin äitiysavustuksen maara on
14939: menoarvioesityksessä mainitaan 14 Pl. suuressa maann jäänyt jälkeen taloudelli-
14940: XVIII luvun 12 momentin perusteluissa, sesta kehityksesta, ei ole mitään aihetta mo-
14941: että äitiysavustusmäärärahasta, joka mo- mentilla olevan määrärahan vähentämiseen,
14942: menttiin sisältyy, on voitu syntyneisyyden vaan sitä olisi päinvastoin lisättävä, jotta
14943: alenemisen johdosta vähentää 30 000 000 mk. avustuksen määrää voitaisiin korottaa. Eh-
14944: Tässä yhteydessä jää kuitenkin kokonaan dotammekin sen vuoksi kunnioittaen,
14945: huomiotta se seikka, että äitiysavustus vuo-
14946: desta 1948 eli siis kymmenen vuotta on ollut että Eduskunta päättäisi merkitä
14947: samansuuruinen 4 500 mk. syntynyttä lasta vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
14948: kohden. Äitiysavustuksen reaaliarvo on tänä 14 Pl. XVIII luvun 12 momentille
14949: aikana laskenut niin huomattavasti, että ol- lisäystä 150 000 000 markkaa äitiys-
14950: lakseen entisen suuruinen sen tulisi elinkus- avustuksen korottamiseksi 6 000 mark-
14951: tannusindeksin mukaan laskettuna olla aina- kaan syntyvää lasta kohden.
14952: kin 7 600 mk. syntynyttä lasta kohden.
14953: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14954:
14955: Marlta Salm.&la..Järvinen. VUho Turunen.
14956: Aili Siiskonen. V. LiljMtttim.
14957: Urho Kulovaa.ra. Impi Lt'&kkarinen.
14958: 1074
14959:
14960: IV,427. - Rah.al. N:o 332.
14961:
14962:
14963:
14964:
14965: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenko-
14966: tien avustusten korottamiseen.
14967:
14968:
14969: E d u s k u n n a 11 e.
14970:
14971: Eduskunnalle esitellyssä valtion tulo- ja v. 1951. Samanaikaisesti ovat kuitenkin hin-
14972: menoarvioesityksessä on 14 Pl. XIII luvun nat ja palkat kohonneet ja niiden mukana
14973: 3 momentille Lastenkotien avustaminen mer- tietenkin kotien hoitokustannukset, ja tämän
14974: kitty 75 milj. mk. mikä merkitsee 5 milj. vuoksi monet kodit ovat joutuneet sangen
14975: lisäystä vuoden 1959 talousarvioon. Kun kui- vaikeaan asemaan. Hoitopäiväkorvausta olisi
14976: tenkin, niinkuin talousarvion perusteluista siis saatava nostetuksi, jotta se edes lähimain
14977: käy selviUe ko. määrärahan lisäys on tarkoi- vastaisi sitä, mitä tarkoitettiin silloin kun
14978: tettu peittämään lisääntyvää hoitopäivälukua, laki säädettiin ja silloiset määrärahat otet-
14979: näitä arvioidaan olevan vuonna 1960 n. tiin talousarvioon. Ehdotammekin senvuoksi
14980: 60 000 enemmän kuin nyt kulumassa olevana kunnioittaen,
14981: vuotena, ei tästä summasta riitä minkään-
14982: laista lisäystä hoitopäivämaksun korottamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
14983: varten. Hoitopäivää kohti on avustusten tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
14984: maara vuosi vuodelta vähentynyt ollen vun 3 momentille lisäystä 10 m~'ljoo
14985: vuonna 1959 jo noin 10 mk alhaisempi kuin naa markkaa lastenkotien avustusten
14986: korottamiseksi.
14987: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
14988:
14989: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen.
14990: Aili Siiskonen.· V. Liljeström.
14991: Urho Kulovaara.. Vappu Heinonen.
14992: Impi Lukkarinen.
14993: 1075
14994:
14995: IV,428. - Rah.aJ. N: o 333.
14996:
14997:
14998:
14999:
15000: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennus-
15001: lainoiksi Ensi Kodeil.le.
15002:
15003:
15004:
15005: E d u s k u n n a 11 e.
15006:
15007: Maassamme syntyy vuosittain n. 4 000 mistautua johonkin ammattiin ja siten var-
15008: lasta avioliiton ulkopuolella. Nämä lapset ja mistaa oma ja lapsensa tulevaisuus. Koteja
15009: heidän äitinsä joutuvat heti alunalkaen yh- pitäisi siis rakentaa !lisää, jotta tämä terveh-
15010: teiskunnassamme syrjittyyn ja vaikeaan ase- dyttävä toiminta saataisiin tehokkaaksi. Par-
15011: maan, äidit ovat tavallisesti iältään nuoria haillaan suunnitteleekin pari Ensi Kotia sekä
15012: ja äidin tehtävään kypsymättömiä ja asun- Vuoksenlaakson että Helsingin Ensi Koti ko-
15013: non puute sekä toimeentulovaikeudet ovat tinsa laajentamista ja valmistelut ovat niin
15014: useallakin ylivoimaisen raskaat niin että vielä pitkällä, että rakennustyöhön voitaisiin ryh-
15015: nykyisenäkin aikana saattaa esiintyä tapauk- tyä, kun toiminnan rahoitus vain saataisiin
15016: sia, jolloin nuori ihminen tähän tilaan jou- kestävätie pohjalle. Jos rakennustoiminta on
15017: duttuaan yrittää vapautua siitä väkivaltai- pakko rahoittaa kokonaan kalliskorkoisin
15018: sin keinoin. Kun lasten hoito ja kasvatus lainavaroin, on selvää, että rasitukset kotien
15019: näinä kaikkein herkimpinä vuosina on vaja- ylläpitämiseksi tulevat niitä kannattaville
15020: vaista ja usein kaiken inhimillisen arvostelun yhdistyksille ylivoimaisiksi. Vuosina 1955-
15021: alapuolella, kehittyy juuri avioliiton ulkopuo- 56 ja -57 oli valtion talousarvioon merkitty
15022: lella syntyneistä yhteiskuntaan ainesta, joka kunakin vuonna vähäinen määräraha Ensi
15023: aiheuttaa paljon vaivaa sekä sosiaalisesta että Kotien rakennuslainojen ja kalliskorkoisten
15024: kasvatuksellisesta huollosta vastaaville yh- lainojen lyhentämiseksi. Näiden lainojen tur-
15025: teiskunnan elimille. vin voitiin monen Ensi Kodin velkataakkaa
15026: Jos syntyville lapsille, olkoon heidän ase- huomattavasti keventää. Viimeksi rakennetut
15027: mansa sitten ihmisten laatimassa yhteiskunta- kodit ovat kuitenkin jääneet tästä tuesta
15028: asteikossa mikä tahansa, voitaisiin järjestää osattomiksi, kun vv: n -57 ja -58 talousar-
15029: lapsuusvuosien tukea ja elämän tasapainoa, vioon ei enää tällaisia lainoja varten määrä-
15030: heistä varmaan kasvaa yhteiskuntaan myös- rahaa saatu. Kun kuitenkin, kuten edell.ä
15031: kin tasapainoisia ja vastuuntuntoisia kansa- olemme havainneet, pyrkimystä kotien laa-
15032: laisia. Tässä mielessä ovat maassamme toimi- jentamiseen on olemassa ja kun tämä toi-
15033: neet mm. Ensi Kodit, joista vanhin Helsin- minta monin tavoin tukee yhteiskunnallista
15034: gin Ensi Koti on perustettu v. 1942. Ensi huoltotyötä ja vaikuttaa ennakolta ehkäise-
15035: Koteja on maassamme tällä kertaa kahdek- västi vaikeiden ristiriitojen ja epäkohtien
15036: san, mutta kotien lukumäärä ei suinkaan ole syntymiseen, olisi tätä toimintaa myöskin
15037: riittävä, sillä esim. äitien oleskeluaika ko- valtion varoin tuettava. Huomautamme, että
15038: dissa on ollut rajoitettava kuudeksi kuukau- tällaista tukea halpakorkoisten lainojen muo-
15039: deksi ja käytännössä on havaittu, että pi- dossa yksinäisille ja äideille voidaan puolus-
15040: tempi oleskeluaika olisi hyödyksi sekä lapselle taa aivan yhtä tärkeänä, kuin esim. asunto-
15041: että äidille. Viimeksimainitulle kävisi mah- lainojen myöntämistä useinkin paljon parem-
15042: dolliseksi pitemmän oleskeluajan varassa val- massa asemassa oleville kansalaisille.
15043: 1076 IV,428. - Ra.kennuslaiDa.t Ensi Kodeille.
15044:
15045:
15046: Ehdotammekin senvuoksi kunnioittaen, halpakorkoisten, enintään 3 %, lainojen
15047: myöntämiseksi Ensi Kotien rakenta-
15048: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 misesta aiheutuneiden velkojen lyhen-
15049: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun nyksiin tai rakennuskustannuksiin.
15050: uudelle momentille 20 000 000 markkaa
15051: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
15052:
15053: Martta Salmela-Järvinen. Vilho Turunen.
15054: Aili Siiskonen. V. Liljeström.
15055: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
15056: Impi Lukkarinen.
15057: 1077
15058:
15059: IV,429. - Rah.al. N:o 334.
15060:
15061:
15062:
15063:
15064: Salminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hallan-
15065: tutkimuslaitoksen menoihin.
15066:
15067:
15068: Ed u s kunnalle.
15069:
15070: Pelsonsuolla on vuodesta 1951 lukien toi- 1 960 410 mk ja muiden menojen osuus
15071: minut tilapäisenä hallakoeasema, joka on 505000 mk.
15072: suorittanut pienilmastoa ja maaperän lämpö- Jotta hallantutkimusta voitaisiin tarkoi-
15073: tilaa koskevia perustavaa laatua olevia tut- tuksenmukaisesti hoitaa niin, että siihen jo
15074: kimuksia sekä kenttäkokeita. Tätä toimin- uhratut pääomat tulisivat paremmin hyväksi
15075: taa varten on momentille 11 Pl. XIV: 18 käytetyiksi, tarvitaan tilapäisen työvoiman
15076: (Erikoiskokeet ja tutkimukset) varattu vuo- paikkaamista varten lisäystä 490 000 mk ja
15077: sittain 2 465 410 mk. Koeasemalle on pal- muita menoja, mm. koeaseman piirissä ole-
15078: kattu tilapäisenä johtaja ja kenttämestari villa halla-alueilla suoritettavien, hallailmi-
15079: sekä varattu pieni määrä varoja kesänaikai- öitä koskevien tutkimusten aiheuttamia mat-
15080: sen tilapäisen aputyövoiman palkkaukseen kakustannuksia varten lisäystä 700 000 mk
15081: sekä juokseviin menoihin. Koeasemalle on eli lisäystä yhteensä 1190 000 mk.
15082: rakennettu mm. yhdistetty laboratorio- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15083: johtajan asuinrakennus sekä koepuimala.
15084: Vaikkakin koeasemalla olisi rakennusten että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15085: ja myöskin jo hankitun kaluston suhteen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
15086: mahdollisuudet nykyistä tehokkaampaan tut- vun 18 momentt1la hallantutkimuslai.
15087: kimustoimintaan koeaseman piirissä, työtä toksen menoihin varattuun 2 465 410
15088: rajoittaa erittäin suuressa määrin tarpeellis- markan määrärahaan lisäystä tt'lltpäi-
15089: ten palkkausvarojen sekä kalustoa, tarvik- sen työvoiman palkkaamista varten
15090: keita ja sekalaisia menoja varten varatun 490 000 markkaa sekä kalustoa, tar-
15091: määrärahan vähäisyys. Määräraha on kaik- vikkeita ja muita menoja varten
15092: kiaan 2 465 410 mk eli sama summa kuin 700 000 markkaa eli lisäystä yhteensä
15093: vuonna 1957. Tästä on palkkausten osuus 1190 000 markkaa.
15094: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15095:
15096: Martti Salminen. Kerttu Saala.sti.
15097:
15098:
15099:
15100:
15101: 46 E 587/59
15102: 1078
15103:
15104: IV,430. - Rah.al. N: o 335.
15105:
15106:
15107:
15108:
15109: Savela ym..: Määrärahan osoittamisesta jyrsinturpeen käyttöä
15110: maanparannusaineena koskevaan tutkimukseen.
15111:
15112:
15113: E d u s k u n n a ll e.
15114:
15115: Suomuta on kautta aikojen tunnettu erin- Turpeen käyttö puutarhoissa nurmikent-
15116: omaisena maanparannusaineena. Sen käyt- tien perustamisessa ja herkkuperunoiden vil-
15117: töön liittyy kuitenkin eräitä heikkouksia, jelyssä on meilläkin tunnettu ja mm. USA:
15118: joista mainittakoon: ssa, Keski-Euroopassa sekä Skandinaviassa
15119: Lyhyistä matkoista huolimatta kuljetus- se on saanut hyvin laajat mittasuhteet. Neu-
15120: kustannukset nousevat verraten suuriksi, vostoliitossa on kivennäismailla ryhdytty
15121: koska kuiva-ainekiloa kohti on kuljetettava viime vuosien aikana käyttämään valtavassa
15122: 9-15 kg vettä. mitassa juuri jyrsinturvetta maanparannuk-
15123: Suon pehmeyden takia on vaikeaa jär- seen. Siellä on esitetty käytännössä saata-
15124: jestää ajoa muuten kuin talvikautena, mistä van edullisissa olosuhteissa 1.5--2.5 kertaiset
15125: johtuen muta sulaa vasta myöhään keväällä sadot. Viime kesä osoitti, että myös meillä
15126: levitettävään :1\untoon. Osa mutakappaleista olisi tähän mahdollisuuksia.
15127: ehtii kuivua koviksi kappaleiksi, jotka eivät Kun jyrsinturpeen käytöllä maanparan-
15128: hajoa vuosikausiin. nusaineena saattaa olla huomattava merkitys
15129: Polttoainetuotannon piirissä on kehitetty maataloudessa, olisi sen käyttöä kaikin ta-
15130: ns. jyrsinturvemenetelmä, jonka avulla tur- voin edistettävä.
15131: vetta tuotetaan pulverimaisena hyvin hal- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
15132: paan hintaan. Ottaen huomioon, että em. nioittaen,
15133: suomudan haitat jyrsinturpeen avulla voite-
15134: taan, on todennäköistä, että jyrsinturve tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15135: lee suomutaa edullisemmaksi maanparannus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
15136: aineeksi, jolla maatalouden tuottavuutta ja kan määrärahan jyrsinturpeen käyt-
15137: kannattavuutta sopivan tyyppisillä mailla töä maanparannusaineena koskevaan
15138: voidaan tuntuvasti parantaa. tutkimukseen.
15139: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15140:
15141: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen.
15142: Aarre Marttila. Esa Timonen.
15143: 1079
15144:
15145: IV,431. - Ra.h.al. N:o 336.
15146:
15147:
15148:
15149:
15150: Seppi ym. : Korotetun määrät·ahan osoittamisesta paikallis-
15151: teiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta
15152: joht-uviin kustannuksiin.
15153:
15154:
15155: E d u s k u n n a ll e.
15156:
15157: Yleisistä teistä annetun lain voimaanpano- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
15158: lain mukaan on kylä- ja kunnantiet luovut- menoarvioksi vuodelle 1960 on esitetty tar-
15159: tajan toimesta saatettava lain edellyttämään koitukseen ainoastaan 75 milj. markkaa,
15160: kuntoon ennen kuin ne otetaan paikallisteinä vaikka tarve on moninkertainen. Tehtävän
15161: valtion haltuun. Lain ed<;lllyttämät kertakaik- laajuuden vuoksi olisi valtion avustettava
15162: kiset ikuntoonpanotyöt aiheuttavat kunnille kuntia ja kyläti~kuntia, jotta teiden kun-
15163: ja tiekunnille huomattavan suuret menot. nostamissuunnitelmat voitaisiin toteuttaa. Se
15164: Noudattamalla annettuja teiden parannus- olisi työllisyydenkin kannalta monilla seu-
15165: vaatimuksia, on kustannuksien arvioitu nou- duilla välttämätöntä.
15166: sevan 9.5 miljardiin markkaan. Suurimmiksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15167: nämä menot nousevat harvaanasuttujen syr-
15168: jäseutujen kunnissa. Esim. Kainuun Maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15169: kuntaliiton alueella tekevät kustannukset liit- tulo- ja menoOh'vioon 12 Pl. V luvun
15170: toon kuuluvien yhdentoista kunnan alueella 5 momentille lisäyksenä 500 000 000
15171: yhteensä 327.9 milj. markkaa. Nämä !kustan- tnarkan määrärahan avustuksiksi kun-
15172: nukset nostavat huomattavasti veroäyrin hin- nt'lle ja kylätiekunnt'lle paikallisteiksi
15173: taa sekä saattavat kylätiekunnat erittäin vai- otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
15174: keaan asemaan. Kun teiden •kuntoonpanotyöt toonpanosta johtuvien kustannusten
15175: ovat ajankohtaisia, sillä lainmukainen vas- peittämiseksi.
15176: taanottoaika lähestyy, on kuntoonpanotyötkin
15177: kiireellisesti suoritettava.
15178: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
15179:
15180: Usko Seppi. H. Ta.uria.inen. Matti Meriläinen.
15181: Martti Linna. Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
15182: Eino Tainio. Toivo A.svik. Toivo Salin.
15183: Toivo Friman. R. Virtanen. Hugo Manninen.
15184: Leo Suonpää. Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila.
15185: 1080
15186:
15187: IV,432. - Ra.h.al. N:o 337.
15188:
15189:
15190:
15191:
15192: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15193: maaseudun vähävaraisten talouksien sähköistämistä varten.
15194:
15195:
15196: E d u s k u n n a ll e.
15197:
15198: Viimeisten vuosien aikana on maaseudun vasti nousseet, ei mainitulla määrärahalla
15199: sähköistämistä edelleen jatkettu sähköverkos- voida sähköistämistä edistää siinä laajuudessa
15200: tojen rakentamisen kohdistuessa vielä sähköä kuin se on välttämätöntä. Kun kysymyksessä
15201: vailla oleville harvaanasutuille syrjäseuduille. on toimenpide, jolla voitaisiin palvella myös-
15202: On kuitenkin paljon sellaisia seutuja, joihin kin tuotannollisen toiminnan kehittämistä ja
15203: sähköistäminen ei vielä ulotu. J akeluverkos- koneistamisen monipuolistamista maatalouden
15204: ton ra1kentamista hidastavat suuret kustan- piirissä, olisi sähkö saatava nopeasti myöskin
15205: nukset, jotka johtuvat osaltaan siitä, että syrjäseutujen väestön käyttöön.
15206: vielä sähköistämättömät alueet ovat harvaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15207: asuttuja, jonka vuoksi kustannukset tariffi-
15208: yksikköä kohden tulevat kalliimmiksi kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15209: taajaan asutuilla seuduilla. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15210: Hallituksen esityksessa valtion tulo- ja 16 momentille lisäykstnä 50 000 000
15211: menoarvioksi vuodelle 1960 on siihköistämisen markkaa lainoiksi maMeudun vähäva-
15212: edistämiseen merkitty varoja ainoastaan 10 raisten talouksien sähköistämistä var-
15213: milj. markkaa. Kun kustannukset ovat jatku- ten.
15214: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
15215:
15216: Usko Seppi. Viinö R. Virtanen.
15217: Martti Linna. Leo Suonpä.ä.
15218: Toivo Friman. Pauli Puhakka.
15219: H. Tauriainen. Matti Meriläinen.
15220: Toivo Niiranen. Toivo Salin.
15221: Toivo .lsvik. Hugo Manninen.
15222: Antto Ptunnila..
15223: 1081
15224:
15225: IV,433. - Rah.al. N: o 338.
15226:
15227:
15228:
15229:
15230: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja
15231: Ruoveden kirkonkylän välisen maantien oikaisua varten.
15232:
15233:
15234: Eduskunnalle.
15235:
15236: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta Autoliikenteen yhä laajentuessa ovat maan-
15237: on laadittu suunnitelma tien oikaisemiseksi teiden oikaisut turvallisuussyistäkin välttä-
15238: tieosuudella Karjulan silta-Ruovesi. Tien mättömiä. Tavarankuljetuksien siirtyessä en-
15239: oikaisusuunnitelma on laadittu sen vuoksi, tistä enemmän autoilla tapahtuvaksi on kan-
15240: että ko. maantie on erittäin mäkinen ja mut- santaloudellisestikin edullista maanteiden
15241: kikas ja sellaisenaan liikenteelle kovin haital- kunnon parantaminen.
15242: linen sekä vaarallinen. Tieosuudella on eräitä Uhkaavan työttömyyden torjumiseksi olisi
15243: siltoja, joiden kunto on niin heikko, että ne työkohteita varattava ja mainittu tien oikai-
15244: olisi kiireellisesti uusittava. Tiekin on kun- sutyö parantaisi työllisyystilannetta huomat-
15245: noltaan erittäin heikko, mistä johtuen liiken- tavasti.
15246: nöinti keväisin roudan sulaessa on hyvin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15247: hankalaa. Useina keväinä on tie ollut roudan
15248: sulaessa niin heikkokuntoinen, ettei sitä voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15249: nut liikennöidä autoilla ensinkään. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
15250: Suunnitelman mukaan tulee tie rakennet- kan määrärahan Karjulan sillan ja
15251: tavaksi suurimmaksi osaksi uuteen paikkaan, Ruoveden kk:n välisen maantien oikai-
15252: joten nykyisiä siltoja ei kannata rakentaa sua varten.
15253: uudestaan, koska niillä tien siirryttyä ei
15254: olisi mitään merkitystä.
15255: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
15256:
15257: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen.
15258: Kuuno Honkonen. Leo Suonpää.
15259: 1082
15260:
15261: IV,434. - Rah.al. N:o 339.
15262:
15263:
15264:
15265:
15266: Siiskonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten am-
15267: mattioppt]aitosten oppilasasuntolain rakennusavustuksiin.
15268:
15269:
15270: Eduskunnalle.
15271:
15272: Ammattikoulutuksen kehittäminen on kykene näitä oppilasasuntolarakennuksia ra-
15273: eräs tärkeimpiä tehtäviämme. Tällöin on hoittamaan ja tämänvuoksi on välttämätöntä,
15274: nimenomaan huomioitava myöskin maaseudun että valtio osallistuu oppilasasuntolain raken-
15275: nuoret. Eri puolille maatamme on viime ai- nuskustannuksiin.
15276: koina rakennettu tai on parhaillaan raken- Edellä olevaan Yiitaten ehdotamme,
15277: teilla kunnallisia ja kuntayhtymien ammatti-
15278: kouluja. Oppilasasuntolain aikaansaaminen että vuoden 1960 tulo- ja menoar-
15279: varsinkin kuntayhtymien ammattikoulujen vion 13 Pl. X luvun uudelle momen-
15280: yhteyteen on välttämätöntä maaseudun vähä- tille otettaisiin 50 000 000 markkaa
15281: varaisten oppilaiden koulutusmahdollisuuk- kunnallisten ja kuntayhtymien ammat-
15282: sien helpottamiseksi. Monilla lakisääteisillä tioppilaitosten oppilasasuntolain raken-
15283: menoilla ylirasitetut kunnat eivät kuitenkaan nusavustuksiksi.
15284: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15285:
15286: Aili Siiskonen. Martta Salmela-Järvinen.
15287: Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara.
15288: Vilho Turunen.
15289: 1083
15290:
15291: IV,435. - Rah.al. N:o 340.
15292:
15293:
15294:
15295:
15296: Siiskonen ym. : Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
15297: suorittamista varten eräille valtionrautateiden toimenhal-
15298: tijoille.
15299:
15300:
15301: E d u s k u n n a ll e.
15302:
15303: Valtion eri laitoksissa palveleville viran ja työtä kuin saman osaston veturinkuljettaja,
15304: toimen haitijoille on määrätty velvollisuus mutta ei saa minkäänlaista pukuavustusta.
15305: esiintyä tehtävänsä vaatimassa virkapuvussa, Myöskään kahdenlaatuisen pukuavustuksen
15306: ja useat viran- ja toimenhaltijaryhmät jou- maksaminen ja niiden markkamäärien suhde
15307: tuvat tehtävissään suorittamaan työtä, jossa toisiinsa ei liene oikeaan osunut. Kun virka-
15308: vaatteiden kulutus on normaalia suurempi. puku- ja pukuavustusjärjestelmän kehitys on
15309: Valtionrautateillä maksetaan yleisesti vir- täten johtanut lukuisiin ristiriitaisuuksiin, on
15310: kapukuavustusta tai pukuavustusta, mutta varsin luonnollista, että henkilökuntajärjes-
15311: osa viran ja toimen haitijoista jää ilman töjen taholta on tehty monia esityksiä ja
15312: kumpaakaan korvaustapaa. Korjatakseen epä- vaatimuksia avustusjärjestelmän laajentami-
15313: tyydyttävää tilannetta asetti rautatiehallitus seksi yhä uusia virkaryhmiä käsittäväksi."
15314: 25 päivänä kesäkuuta 1953 komitean tutki- Näin lausuu asiaa tutkinut rautatiehalli-
15315: maan valtionrautateillä käytännössä olevan tuksen komitea. Komitea osuu aivan oikeaan
15316: virkapuku- ja pukuavustusjärjestelmän mah- todetessaan epäkohdan, joka vallitsee valtion-
15317: dollista korvaamista ~uontaisantijärjestel rautateiden koneosaston vaunumiehistön pu-
15318: mällä. kuavustusten suhteen. Mainittuun ryhmään
15319: Mainittu komitea sai työnsä valmiiksi elo- kuuluvat vaununvoitelijat, vaununtarkasta-
15320: kuun 24 päivänä 1955. Komitean mietinnöstä jat ja vaunumestarit. Myöskin koneosaston
15321: käydyt neuvottelut eivät ·kuitenkaan johta- tallimiesten ja koneenhoitajien ja veturinpuh-
15322: neet tulokseen ja niin ovat epäkohdat edel- distajain esimiesten kohdalla ilmenee sama
15323: leen korjaamatta. Komitea toteaa mietinnös- epäkohta.
15324: sään nykyisestä virkapuku- ja pukuavustus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15325: järjestelmästämme mm. seuraavaa: ,Mää-
15326: räykset viran tai toimenhaltijan velvollisuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15327: desta käyttää virkapukua sisältyvät rautatie- tulo- ja menoarvioon valtionrautate~'llä
15328: hallituksen 25. 7. 1950 antamien virkapuku- palvelevien vaununvoitelijoiden, vau-
15329: määräysten 6 § : ään. Sen mukaan on eräillä nuntarkastajien, vaunumestareiden, tal-
15330: virkaryhmihlä velvollisuus käyttää virkapu- Umiesten, koneenhoitajien ja, veturin-
15331: kua aina virantoimituksessa ollessaan. Eräillä puhdistajien esimiesten suorittaman
15332: toisilla ryhmillä on taas sanottu velvollisuus vaatteita Ukaavan ja kuluttavan työn
15333: vain määrätyissä virantoimitusolosuhteissa. korvaamiseksi kullekin pukuavustusta
15334: Lopuksi on suuri joukko viran- tai toimen- 3 600 markan suuruisen määrän vuo-
15335: haltijoita, jotka ovat velvolliset käyttämään dessa eli yhteensä 4 500 000 markan
15336: virantoimituksessa, mikäli tämä tapahtuu ul- määrärahan rautatiehallituksen käyt-
15337: kosalla tai junassa, vain virkruakkia. töön sanottuun tarkoitukseen.
15338: Esimerkiksi koneosaston vaunumiehistö
15339: suorittaa epäilemättä paljon likaisempaa
15340: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
15341:
15342: Aili Siiskonen. Martta Salmela-J'årvinen. Vappu Heinonen.
15343: Olli J. Uoti. Urho Kulovaara. Vilho Turunen.
15344: 1084
15345:
15346: IV,436. - Rah.al. N: o 341.
15347:
15348:
15349:
15350:
15351: Siltanen ym.. : Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis-
15352: lainoihin.
15353:
15354:
15355: Eduskunnalle.
15356:
15357: Kodinperustamislainoja on myönnetty vuo- kansalaisten kohdalla elintason lasku on vai-
15358: desta 1945 alkaen, aluksi vain asevelvolli- keuttanut heidän kodinperustamistaan, olisi
15359: sille, mutta sittemmin 29 päivänä marras- tämän tapaisella, vaikkapa vain pienelläkin
15360: kuuta 1945 annetun yleisen kodinperustamis- valtiolta saadulla lainalla ratkaiseva merki-
15361: lainalain nojalla muillekin. tys.
15362: Vuoden 1957 aikana ,jäädytti" silloinen Kun lisäksi vielä otetaan huomioon, että
15363: hallitus eduskunnan hyväksymästä kodin- aikaisemmin myönnetyistä varoista palautuu
15364: perustamislainasta puolet eli 100 milj. mark- vuosittain valtiolle takaisin lähes sama
15365: kaa.. Myös vuoden 1958 budjetista puuttui summa, eivät kodinperustamislainat muo-
15366: mainittu määräraha kokonaan. Vuoden 1959 dostu miksikään rasitukseksi valtion talou-
15367: budjettiin lisäsi eduskunta 185 milj. mark- dessa. Koko toiminta-aikana on myönnetty
15368: kaa. Hallitus on jättänyt tämänkin määrä- 71 863 lainaa, vastaten rahamäärältään
15369: rahan esittelemättä, joten kodinperustamis- 2 047 milj. mk. Tästä määrästä on kertynyt
15370: lainoja ei tänäkään vuonna ole jaettu. Ny- takaisinmaksuina viime elokuun loppuun
15371: kyinen hallitus on jatkanut samaan suun- mennessä 1 700 milj. markkaa, joten lainoi-
15372: taan, joten määräraha kodinperustamislai- hin kiinnitetyt valtion varat on saatu verra-
15373: noja varten puuttuu myös vuoden 1960 tulo- ten nopeasti perityksi takaisin.
15374: ja menoarviosta. Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
15375: 200 milj. markan määräraha on ollut ko- nioittaen,
15376: vin pieni - siitähän on riittänyt vain noin
15377: 30 000 mk keskimäärin niille alle 30-vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15378: tiaiHe kodinperustajille, jotka lain mukaan tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
15379: ovat olleet oikeutettuja saamaan ko. lainaa. kan määrärahan käytettäväksi halpa-
15380: Nykyisenä aikana, jolloin varsinkin nuorten korkoisina kodinperustamislainoina.
15381: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15382:
15383: Sylvi Silta.nen. 0. Lindblom. Valto Käkelä.
15384: Viljo A. Virtanen. Eino Raunio. Arvo Tuominen.
15385: Veikko Helle. Pentti Niemi. Eetu Karjalainen.
15386: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Meeri Kalavainen.
15387: Anni Flinck. Kustaa Alanko. Väinö Tikka.oja.
15388: 1085
15389:
15390: IV,437. - Rah.a.l. N:o 342.
15391:
15392:
15393:
15394:
15395: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Sokeain
15396: keskusliitolle sokeain työtoiminnan käynnissäpitämistä
15397: varten.
15398:
15399:
15400: Eduskunnalle.
15401:
15402: Sokeain Keskusliitto- De Blindas Central- ten rakennutti liitto v. 1956 yhtenäisen
15403: förbund r.y. maan siviilisokeain keskusjärjes- SOKEVA-nimisen tuotantolaitoksen Korsoon.
15404: tönä ja etujen valvojana on viime vuosina Normaalisena aikana on liitto voinutkin
15405: joutunut yhä useammin kiinnittämään huo- em. tuotantolaitoksen ja raaka-ainehankinnan
15406: miota ja käyttöpääomiaan tuotanto- ja liike- sekä sokeain tuotteiden markkinoimisen
15407: toimintansa laajentamiseen maan työtäteke- avulla suurin piirtein turvata sokeain työlli-
15408: vien sokeain työllisyyden turvaamiseksi. syyden ja toimeentulon. Mutta nyt elettävä
15409: Tässä tarkoituksessa on liitto kaikin käytettä- aika on tuonut uusia vaikeuksia sokeain puut-
15410: vissä olevin keinoin koettanut tukea maamme teelliseen elämään. Suoritetun devalvoinnin
15411: työtätekevien sokeain toimintaa sekä auttaa kautta kohosivat sokeain käsityössä tarvitta-
15412: heitä heidän työskentelyssään eteenpäin. Jo vien raaka-aineiden hinnat huomattavasti,
15413: kolmen vuosikymmenen ajan on liitto myy- kun sensijaan heidän valmistamiensa tuottei-
15414: mälöittensä välityksellä huolehtinut sokeain den hinnoissa on kiihtyvän kilpailun vuoksi
15415: tuotteiden markkinoimisesta. Tämä toiminta laskusuunta edelleen vallitsevana. lJisäksi
15416: samoinkuin vuodesta 1932 lähtien käynnissä ovat viimeaikaiset työttömyyskaudet varsin
15417: ollut raaka-ainevarastojen ylläpitäminen on voimakkaana heijastuneet sokeain käsityö-
15418: sitonut varsin huomattavasti liiton pieniä aloilla tuotteiden menekin jatkuvan pienen-
15419: käyttövaroja. Pystyäkseen parhaalla mahdol- tymisen muodossa. Elintarvikkeiden hintojen
15420: lisella tavalla tukemaan sokeita, on liitto jatkuva nousu on vielä osaltaan täydentänyt
15421: ollut pakotettu sotiemme jälkeen perusta- sokeain kärsimysten sarjaa.
15422: maan vielä eräitä muitakin liikeyrityksiä, joi-
15423: hin samoinkuin raaka-ainehankintoihin on Kaikista edellämainituista vaikeuksista
15424: jouduttu hankkimaan lainoja. Liitolla on jo huolimatta liitto on toimintaansa maan sivii-
15425: usean vuoden ajan ollut toiminnassa myös lisokeain hyväksi laajentaessaan edellyttänyt
15426: jouhenjalostuslaitos, jossa jalostetaan kaikki ja toivonut, että sen toiminnan merkitys .
15427: sokeille harjojen valmistuksessa käytettäväksi näissä vaikeissa taloudellisissa oloissa kamp-
15428: tarkoitetut jouhet. Jouhenjalostuslaitoksen pailevien sokeain omatoimisuuden kannusta-
15429: yhteydessä on sivellintehdas, jossa hyväksi jana ja edistäjänä niin valtiovallan kuin
15430: käytetään kaikki jouhenjalostuksesta jäljelle eduskunnankin piirissä ymmärrettäisiin ja
15431: jäänyt jätejouhi. Niinikään on tämän yhdis- sen toimintaa siinä mielessä tuettaisiin, sillä .
15432: tetyn tuotantolaitoksen yhteydessä ns. runko- liitto pyrkii näillä toimenpiteillään luomaan
15433: paja, jossa valmistetaan kaikki sokeain huo- maamme työtätekeville sokeille sellaiset olo- ·
15434: nekalutekijäin tarvitsemat korihuonekalujen suhteet, että he sokeuden heille asettamista
15435: rungot. Näitä runkoja eivät sokeat itse pysty rajoituksista ja esteistä huolimatta voisivat
15436: valmistamaan, joten turvatakseen niiden omalla työllään päästä itsestään ja perheis-
15437: saannin on liitto perustanut ko. painamon. tään huolehtiviksi kansalaisiksi.
15438: Kaikkia em. sokeain käsityöläisten toimin- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen .
15439: nalle välttämättömiä tuotantohaaroja var- esitämme,
15440: 47 E 587/59
15441: 1086 IV,437. - Sokea.in työtoiminta.
15442:
15443:
15444: että Eduskunta ottaisi tulo- ja suuruisen korottoman lainan 10 vuo-
15445: menoarvioon vuodelle 1960 Sokeain den ajaksi sokeain työtoiminnan jat-
15446: Keskusliitto - De Blindas Oentral- kuvasti käynnissä pitämiseksi.
15447: förbund r.y:lle 15 000 000 markan
15448: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15449:
15450: Sylvi Siltanen. Lempi Lehto.
15451: K. F. Haapasalo. Kalle Matilainen.
15452: Veikko Helle. 0. Lindblom.
15453: Väinö Leskinen. Edvard Pesonen.
15454: Eetu Karjalainen. Pentti Niemi.
15455: Lyyli Aalto. Valto Käkelä.
15456: Arvo Tuominen.
15457: 1087
15458:
15459: IV,438. - Rah.a.l. N: o 343.
15460:
15461:
15462:
15463:
15464: A. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suomen
15465: Siviili- ja Asevelvollisuusinva.liidien Liitolle Järvenpään
15466: Invaliidien Ammattihuoltolaitoksen talous- ja luentosali-
15467: rakennuksen rakentamiseen.
15468:
15469:
15470: Eduskunnalle.
15471:
15472: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- naispinta-ala on 116 m2, oppilaiden ruokalan
15473: dien Liiton omistama Järvenpään invaliidien 166 m2 ja henkilökunnan ruokalan 18.6 m2.
15474: ammattihuoltolaitos on laatuaan pohjoismai- Kun huonetila on lisäksi erittäin matala,
15475: den suurin. Tässä sisäoppilaitoksessa, jossa oppilasruokalan kohdalla 2.54 m, on kysy-
15476: valtaosa ammattialojen opetuksesta tapahtuu myksessä vertaansa hakeva tilanahtaus. Ruo-
15477: 3 vuoden oppijaksoin, valmentuu samanai kailu onkin ollut suoritettava osittain kol-
15478: kaisesti 300 mies- ja naisinvaliidia omavas- messa vuorossa, mikä invaliidioppilaiden suu-
15479: tuista elämää varten. Juuri tämän suuren ret liikkumisvaikeudet huomioonottaen on
15480: invaliidien erikoisammattioppilaitoksen an- erittäin aikaaviepää ja aiheuttaa suuria vai-
15481: siota on se, että invaliidihuoltolakiemme keuksia myös opetustyön tehokkaalle järjes-
15482: säännökset invaliidien ammattikoulutuksesta telylle. Kun oppilaiden ja henkilökunnan
15483: ja huollosta on voitu käytännössä myös to- yhteinen muonavahvuus on 400 henkeä, ovat
15484: teuttaa laajamittaisen toiminnan puitteissa, myös keittiöpuolen vaikeudet olleet erittäin
15485: jotka ovat taanneet tuhansille invaliideille suuret. Kun huoltolaitos kärsii myös monissa
15486: heidän elämänedellytystensä ratkaisevan pa- muissa suhteissa, kuten varasto- ja autotalli-
15487: ranemisen. tilojen puuttuessa, suurta tilanahtautta, on
15488: Kun liitto aikoinaan hankki ammatti- liiton taholta jo vuosia sitten tehty yksityis-
15489: huoltolaitoksen käyttöön tulevan laajan kohtaiset suunnitelmat uudeksi talous- ja
15490: alueen ja suunnitelmat laadittiin huoltolai- luentosalirakennukseksi.
15491: toksen vastaista toimintaa varten toistakym- Arkkitehti Esko Suhosen piirtämän uuden
15492: mentä vuotta sitten, oli näköpiirissä monia rakennuksen tilavuudeksi tulee 6 000 m3.
15493: suuriakin vaikeuksia. Kuluneiden vuosien Siinä on varattu keittiö- ja taloustarkoitus-
15494: aikana on laitos kuitenkin jo kyennyt vakiin- ten lisäksi tilat ruokasali- juhlasali-yhdistel-
15495: nuttamaan toimintansa ollen nykyisin eräs mää, teoreettisen opetuksen luentosalia sekä
15496: tämän sosiaalisen huollon alan kulmakivistä. kellarikerroksessa erilaatuisia varastotarkoi-
15497: Huolimatta tästä on laitoksen toiminnassa tuksia ja autotalleja varten. Tämän lisäksi
15498: monissa suhteissa jouduttu tinkimään sel- rakennukseen voitaisiin sijoittaa asuntoja
15499: laisista toimintaedellytyksistä, joita tämän- noin 20: lle henkilö- ja palveluskuntaan kuu-
15500: kokoisissa valtion ja yksityisten ammattioppi- luvalle. Vasta tämän rakennuksen valmistut-
15501: laitoksissa on jo kauan pidetty selviönä. tua olisi huoltolaitoksella käytettävissään sel-
15502: Niinpä kokonaispinta-ala oppilasta kohden lainen huonetila, jossa koko oppilaskunta ja
15503: on laitoksessa vain puolet siitä, mitä suori- henkilökunta saattaa yhdenaikaisesti kokoon-
15504: tetuissa normilaskelmissa ammattioppilaitos- tua, mikä on välttämätöntä sisäoppilaitok-
15505: ten suhteen on suositeltu. Kaikkein vaikein sessa tärkeälle vapaa-aikojen toiminnalle.
15506: on laitoksen toiminnan kannalta talousraken- Uuden talous- ym. rakennuksen kokonais-
15507: nuksen puute. kustannusarvio kohoaa 60 000 000 markkaan.
15508: Huoltolaitoksen keittiö ja ruokasalit sijait- Kun kysymyksessä on tämän yhteiskunnalle
15509: sevat edelleen työsalirakennuksen pohjaker- tärkeää valtiolle lain mukaan kuuluvaa inva-
15510: roksessa ja keittiö- ja jäähdytystilojen koko- liidien ammattikoulutusta harjoittavan lai-
15511: 1088 IV,438. - Invaliidien Amma.ttihuoltolaitos.
15512:
15513:
15514: toksen toimintaedellytysten saattaminen sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1.960
15515: malle tasolle maan muiden opetuslaitosten tulo- ja menoarvioon Suomen Siviili-
15516: kanssa, on valtion edun mukaista antaa lii- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
15517: tolle varoja suunnitelman toteuttamiseen. r.y: lle 30 000 000 markan korottoman
15518: Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme avustuslainan Järvenpään Invaliidien
15519: kunnioittaen, Ammattihuoltolaitoksen talous- ja
15520: luentosali1·akennuksen rakentamiseen.
15521: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
15522:
15523: A. Simonen. H. Törmä.
15524: Juho Tenhiälä. Martta Salmela-Järvinen.
15525: Aaro Stykki. Varma K. Turunen.
15526: Veikko Helle. Leo Suonpää.
15527: Sylvi Siltanen. Toivo A.svik.
15528: 1089
15529:
15530: IV,439. - Rah.al. N:o 344.
15531:
15532:
15533:
15534:
15535: A. Simoneli ym.: Määrärahan osoittamisesta Häijään-Tam-
15536: pereen maantien rakentamiseksi.
15537:
15538:
15539: E d u s k u n n a ll e.
15540:
15541: Porin ja Tampereen välinen maantie, Kunnissa, joitten kautta Häijään-Tampe-
15542: jonka rakentaminen osittain on saatu alulle, reen tieosuus tulee kulkemaan, on työttö-
15543: on tervetullut lisä Länsi-Suomen tähän asti myystilanne erittäin huolestuttava. Mitään
15544: huonoon tieverkostoon. Toteutettuna tämä paranemista tilanteeseen ei ole odotettavissa,
15545: tiehanke lyhentäisi näitten kahden kaupun- ellei näillä seuduilla avata uusia työmaita.
15546: gin välimatkaa tuntuvasti, minkä lisäksi tie Työttömyys sen sijaan tullee ensi talvikau-
15547: nopeuttaisi huomattavasti liikennettä. Koko den aikana muodostumaan todennäköisesti
15548: valtakunnan kannalta !katsottuna on tämän vielä vaikeammaksi kuin viime vuosina on
15549: tien suurin kansantaloudellinen merkitys kui- ollut. Tätäkin taustaa vasten asiaa ajatellen
15550: tenkin siinä, että sen kautta saadaan Sisä- olisi Häijään-Tampereen maantien rakenta-
15551: Suomen alueitten metsä- ja teollisuustuotteet mistyön aloittamisella erittäin suuri merkitys
15552: helpommin kuin tähän saakka vientisatamiin, juuri näitten kuntain työttömyyden lieven-
15553: Mäntyluotoon ja Reposaareen. tämiselle.
15554: Mainittu Porin-Tampereen tie on parhail- Kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioit-
15555: laan työn alla Porin-Häijään osalla, ja saa- taen ehdotamme,
15556: daan se liikennöitävään kuntoon ensi vuoden
15557: kuluessa. Tiestä on jo noin 20 km liikenne- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15558: kelpoista Porista lähtien, ja loppuosaltaan tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
15559: Häijääseen saakka puuttuu tiestä vielä pääl- kan määrärahan Häijään-Tamperreen
15560: lysrakenne. Häijään-Tampereen osuudella tien rakentamiseksi.
15561: tien raJkentamista sen sijaan ei ole vielä aloi-
15562: tettukaan.
15563: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
15564:
15565: A. Simonen. Elli Stenberg. Arvo Tuominen.
15566: Atte Pakkanen. Kuuno Honkonen. Leo Suonpää.
15567: Väinö R. Virtanen. Irma Rosnell. H. Törmä.
15568: Toivo Hietala. Antto Prunnila. Usko Seppi.
15569: Anni Flinck. Arvo Pentti. Juho Mäkelä.
15570: Kustaa Alanko.
15571: 1090
15572:
15573: IV,440. - Rah.al. N: o 345.
15574:
15575:
15576:
15577:
15578: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskone-
15579: hoidon neuvontaan.
15580:
15581:
15582: E d u s k u n n a 11 e.
15583:
15584: Koneiden käyttö maatilatalouksissamme on Pl. XV luvun 2 momentille seuraavan las-
15585: jatkuvasti lisääntynyt erittäin voimakkaasti, kelman mukaan:
15586: mistä johtuen myöskin koneiden oikean käy-
15587: tön ja hoidon neuvonta on tullut entistä tär- Koneenhoidon neuvoja (22 pl)
15588: keämmäksi. Nykyisin arviolta 75-90 miljar- Peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 49 825
15589: din markan maatalouskone- ja kalustopää- Ikälisät, keskim. . . . . . . . . . . . 7 925
15590: oman järkevän käytön ohjauksena ja opetuk- Kalliinp. lisät, III r. . . . . . . 3 270
15591: sella on näinollen suuriarvoinen merkitys 61020
15592: paitsi maatalouden kannattavuudelle myös 12
15593: koko kansantaloudellemme. Järjestetyllä neu-
15594: vontatyöllä onkin tässä suhteessa paljon teh- 732 240
15595: tävää. Kun vuosien 1958 ja 1959 valtion Matka- ym. kulut . . . . . . . . 100 000
15596: tulo- ja menoarvioissa oli osoitettu varoja 832 240
15597: yhteensä kahdelletoista suomenkieliselle maan-
15598: viljelys- ja talousseuralle ja yhdelle ruotsin· 8 koneneuvojaa: 8 X 832 240:- =
15599: kieliselle maanviljelysseuralle koneneuvojan 6 657 920:-.
15600: palkkaamiseksi seurojen alueille, jäi vielä 6
15601: suomenkielistä ja 2 ruotsinkielistä maanvil- Edelliseen viitaten ehdotamme kunnioit-
15602: jelysseuraa ilman ko. määrärahaa. Ottaen taen,
15603: huomioon sen, että niidenkin seurojen
15604: alueilla, jotka eivät ole saaneet valtion mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15605: rärahaa, koneneuvonta on mitä tärkeintä tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
15606: neuvontatyötä, sekä lisäksi sen, että maanvil- 2 momentille lisäystä 6 657 920 mark-
15607: jelys- ja talousseurat suorittavat myös val- kaa käytettäväksi maatalouskonehoidon
15608: tion avustusten turvin toimivien koneosuus- neuvontaan niissä suomen- ja ruotsin-
15609: kuntien ja -yhtymien ohjausta ja valvontaa, kielisissä maanviljelysseuroissa, joille
15610: olisi välttämätöntä myös näille myöntää mää- kyseistä määrärahaa ei ole aiemmin
15611: räraha koneneuvontaa varten lisäyksenä 11 valtion menoarviossa osoitettu.
15612: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
15613:
15614: Yrjö Sinkkonen. Antti Kukkonen. Markus Niskala.
15615: Viljami Kalliokoski. Eemil Partanen. Matti Miikki.
15616: Ale Holopainen. Tahvo Rönkkö. Eino Uusitalo.
15617: Arvo Pentti. Bertel Lindh.
15618: 1091
15619:
15620: IV,441. - Rah.al. N: o 346.
15621:
15622:
15623:
15624:
15625: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan yh-
15626: teislyseon koulutalon rakennustöiden aloittamiseen.
15627:
15628:
15629: E d u s k u n n a 11 e.
15630:
15631: Parikkalan yhteislyseo toimii puutteelli- tukset ovat valmiit. Tämä työ helpottaisi
15632: sissa olosuhteissa. Sen toimintaa haittaa huomattavasti työllisyystilannetta paikka-
15633: suuresti ahtaat ja epäkäytännölliset tilat. kunnalla.
15634: Opetus toimii täydellisenä vuorolukuna. Edellä olevan johdosta ehdotamme,
15635: Eduskunta onkin tämän huomioiden hyväk-
15636: synyt vuoden 1958 tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15637: määrärahan piirustusten hankkimiseksi Parik- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
15638: kalan yhteislyseon uudisrakennussuunnitel- uudelle momentille 50 000 000 markan
15639: maa varten. Kun koulutiloista ko. koulussa määrärahan Parikkalan yhteislyseon
15640: on huutava puute olisi koulun rakennustyöt uuden koulutalon rakennustöiden
15641: saatava käyntiin, kun suunnitelma ja piirus- aloittamiseksi.
15642: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15643:
15644: Yrjö Sinkkonen. Veikko Kokkola.
15645: Matti Miikki. Valto Käkelä.
15646: Ale Holopainen. Tauno Kelovesi.
15647: 1092
15648:
15649: IV,442. - Ra.h.al. N: o 347.
15650:
15651:
15652:
15653:
15654: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siika.lahden pen-
15655: gerryshankkeen aloittamiseen.
15656:
15657:
15658: Eduskunnalle.
15659:
15660: Kymen maanviljelysinsinööripiiri on teh- työllisyys paikkakunnalla vaatisi lisää työ-
15661: nyt Parikkalan kunnassa olevaan Simpeleen kohteita ja tämä olisi sopiva.
15662: järven Siikalahteen pengerryssuunnitelman. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
15663: Pengerryksellä saatava hyötyalue on n. 570
15664: ha. Kuivatusalueen ympärillä asuu pienvil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15665: jelijöitä, joitten toimeentulo ja tilojen elin- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
15666: kelpoisuus huomattavasti paranisi tämän kan määrärahan Parikkalan kunnassa
15667: suunnitelman toteuttamisen kautta. Myöskin olevan Siikalahden pengerryshankkeen
15668: aloittamiseksi.
15669: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15670:
15671: Yrjö Sinkkonen. Ale Holopainen.
15672: Matti Miikki. Valto Käkelä..
15673: Tauno Xelovesi.
15674: 1093
15675:
15676: IV,44S. - Ra.h.al. N: o 348.
15677:
15678:
15679:
15680:
15681: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsipotilaiden
15682: hoitopäivämaksujen alentamiseen sairaaloissa.
15683:
15684:
15685: Eduskunnalle.
15686:
15687: Noin vuosi sitten korotettiin sairaaloissa ten ja suuriperheisten osalta tullut mahdot-
15688: hoidettavien potilaiden suoritettavaksi tulevia tomalksi lasten sairastuttua turvautua sai-
15689: hoitopäivämaksuja. Kolmannessa eli halvim- raalahoitoon. Varsinkaan pitkäaikaisissa sai-
15690: massa luokassa korotus on aikuisten potilai- raustapauksissa siihen ei ole mitään muuta
15691: den osalta 50 % hoitopäivämaksun ollessa nyt mahdollisuutta kuin kunnan huoltoviran-
15692: 600 markkaa vuorokaudessa. Aikaisemmin omaisten antaman maksusitoumuksen avulla.
15693: alle 15-vuotiaitten hoitopäivämaksu on ollut Huoltoviranomaiset perivät sairausavustuk-
15694: vain 50 % aikuisten hoitopäivämaksuista. setkin yleensä takaisin. Näin joutuvat vähä-
15695: Edellä mainittuun aikaan ne määrättiin sa- varaiset lapsiperheet sairauden sattuessa. jat-
15696: maksi kuin aikuisten, erottamatta edes vasta- kuvan velkasuorituksen alaisiksi.
15697: syntyneiden osalle tulevia hoitopäivämaksuja. Jotta suurin kohtuuttomuus tulisi korja-
15698: Näin ollen on !korotus lapsipotilaiden hoito- tuksi ainakin vähävaraisten lapsiperheiden
15699: päivämaksujen osalta 300 %. osalta, ehdotamme,
15700: Sairaalamaksujen korottaminen varsinkin
15701: ajankohtana, jolloin suuri osa kansastamme että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15702: elää taloudellisissa vaikeuksissa ja elintaso tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXI luvun
15703: on yleensä laskusuunnassa, on mielestämme uudelle momentille 50 000 000 mMkan
15704: hyvin kohtuuton toimenpide valtiovallan ta- määrärahan vapaapaikkojen varaami-
15705: holta. Erityisen kohtuuton se on lasten osalta. seksi tai hoitopäivämaksujen alenta-
15706: Vaikka hoitopäivämaksun korotus ei varsinai- miseksi valtion siviilisairaaloissa, kes-
15707: sesti koske kuntien sairaaloita, on niissä seu- kussairaaloissa, alue- ja paikallissairaa-
15708: rattu keskussairaaloitten ja valtion sairaaloit- loissa hoidettavien vähävaraisten per-
15709: ten toimenpiteitä. Näin ollen on vähävarais- heitien lapsipotilaiden osalta.
15710: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15711:
15712: Elli Stenberg. Matti Meriläinen.
15713: Tyyne Tuominen. Pauli Puhakka..
15714: Toivo .Asvik. Kauko Tamminen.
15715: G. Rosenberg. Väinö R. Virtanen.
15716: Antto Prunnila.. Toivo Salin.
15717: Siiri Lehmonen. Irma. Torvi.
15718: Inkeri Virtanen.
15719:
15720:
15721:
15722:
15723: 48 E 587/59
15724: 1094
15725:
15726: IV,444. - Rah.al. N: o 349.
15727:
15728:
15729:
15730:
15731: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Sä-
15732: dehoitokodin kunnossapito- ja käyttökustannuksia varten.
15733:
15734:
15735: Eduskunnalle.
15736:
15737: Syys-lokakuun vaihteessa 1959 aloittaa Jotta myös Pirkanmaan sädehoitokotiin
15738: toimintansa Pirkanmaan sädehoitokoti, joka otettavat potilaat voitaisiin hoitaa samoin
15739: on tarkoitettu sädehoitoa saavien syöpäpoti- edellytyksin kuin muissa sädehoitopotilaita
15740: laiden apusairaalaksi. Tässä Tampereella si- varten tarkoitetuissa apusairaruloissa, olisi val-
15741: jaitsevassa sairaanhoitolaitoksessa on aluksi tionavun oltava 500 mk laskettua hoitopäi-
15742: 35 sairassijaa, mutta vuoden 1960 alusta se vää kohti. Kun tämän lahjoitusvaroin ra-
15743: voi toimia jo 40-paikkaisena. kennetun Pirkanmaan sädehoitokodin toimin-
15744: Pirkanmaan sädehoitokoti on viides Suo- nan aloittaminen merkitsee erittäin taloudel-
15745: men Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön pe- lisen ratkaisun hyväksikäyttöä syöpätauteihin
15746: rustama apusairaala. Aikaisemmista apusai- sairastuneiden hoitomahdollisuuksia lisät-
15747: raaloista on saatu erittäin hyviä kokemuksia. täessä, ehdotamme edellä lausuttuun viitaten
15748: On osoittautunut, että niiden toiminta on kunnioittavasti,
15749: ollut tehokasta ja että julkisia varoja on tar-
15750: vittu näiden laitosten ylläpitoon varsin vä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15751: hän. Niinpä valtion osuus niiden käyttökus- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XX luvun
15752: tannuksiin on jäänyt suunnilleen puoleen uudelle momentille 7 200 000 markan
15753: siitä, mikä valtion on suoritettava keskussai- suuruisen määrärahan Suomen Syöpä-
15754: raaloissa hoitopäivää kohden. Suppeanakin yhdistyksen ja Syöpäsäätiön ylläpitä-
15755: myönnetty valtionapu on kuitenkin ollut män Pirkanmaan Sädehoitokodin kun-
15756: näille sairaaloille välttämätöntä, koska sen nossapito- ja käyttökustannuksia var-
15757: avulla on voitu pitää potilailta perittävä ten.
15758: hoitopäivämaksu samana kuin keskussairaa-
15759: loissa.
15760: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
15761:
15762: Elli Stenberg. Kuuno Honkonen.
15763: Tyyne Tuominen. Arvo Pentti.
15764: A. Simonen. Kustaa Alanko.
15765: Toivo Hietala. Arvo Tuominen.
15766: Väinö R. Virtanen. Anni Flinck.
15767: Kauko Tamminen. Leo Suonpää.
15768: Aili Siiskonen. H. Törmä.
15769: Martta Salmela-Järvinen. Olli Aulanko.
15770: Irma Torvi. Atte Pakkanen.
15771: Judit Nederström-Lunden.
15772: 1095
15773:
15774: IV,445. - Rah.al. N:o 350.
15775:
15776:
15777:
15778:
15779: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisZaps~'lisien
15780: maksamista varten.
15781:
15782:
15783: E d u s k u n n a 11 e.
15784:
15785: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- leskien lapsille ja täysorvoille suoritettavista
15786: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän- erityisa vustuksista.
15787: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- Meillä on asia jatkuvasti järjestämättä,
15788: sevat. Tätä ei kuitenkaan ole uudistuksia vaikka eduskunnassa on siihen paljonkin kiin-
15789: tehtäessä riittävästi huomioitu. Niinpä esim. nitetty huomiota. V aitioneuvoston asettama
15790: lapsilisä maksetaan kaikille maamme lapsille, ns. elatusapukomitea on tosin antanut osa-
15791: niillekin, joiden vanhemmat ovat maamme mietinnön erityislapsilisistä jo v. 1957. Siinä
15792: rikkaimpia. Nämä vanhemmat voivat yhteis- ehdotetaan varattomien siviiliorpojen ja eräi-
15793: kunnalta saamillaan varoilla säästää lapsil- den muiden taloudellisesti vaikeassa asemassa
15794: leen sievoisen omaisuuden tai käyttää sen olevien lasten huollon järjestämistä lakisää-
15795: makeisrahoina. Sen sijaan varattomien per- teiselle pohjalle erityislapsilisän muodossa.
15796: heiden lapset, mm. huoltajansa menettäneet Hallitus ei ole tiettävästi ryhtynyt vielä mi-
15797: orvot, joutuvat elämäänkin yksinomaan lap- hinkään toimenpiteisiin, vaikka aikaa on ku-
15798: silisän varassa, mikä on tähän tarkoitukseen lunut jo kaksi vuotta ja asiaa tutkiva komi-
15799: ehdottomasti liian pieni. Suurin osa lapsi- tea on pitänyt sitä niin kiireeHisenä ja tär-
15800: runsaista perheistä, joiden pääasiallinen huol- keänä, että ei ole odottanut työnsä suoritta-
15801: taja on kuollut, ei saa mitään eläkettä tai mista kokonaan, vaan on osamietinnön muo-
15802: avustusta. Yksinpä huoltoapukin evätään dossa kiirehtinyt asiaa.
15803: sen perusteella, että he saavat lapsilisää. Kuten komitean mietinnössäkin todetaan,
15804: Sotaarvoille on sotavammalain nojalla tur- on oikeudenmukaista, että myös siviiliorvot
15805: vattu huoltoeläke 17 ikävuoteen, useissa ta- pääsevät osallisiksi valtion varoista maksetta-
15806: pauksissa 19 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, vasta huoltoeläkkeestä, samoin leskistä ne,
15807: niilläkin, joiden ~apset ovat aikuisia ja jotka jotka lastenhoidon vuoksi ovat sidotut kotiin
15808: ovat vielä täysin työkykyisiä, on huoltoeläke. eivätkä voi osallistua ansiotyöhön.
15809: Uuden kansaneläkelain tultua käytäntöön tu- Koska asiaa ei toistaiseksi ole järjestetty
15810: livat muut tähän asti huoltoa vailla olevat lakisääteisesti, on välttämätöntä ryhtyä väli-
15811: ja sitä tarvitsevat kansalaisryhmät osallisiksi aikaisiin toimenpiteisiin vaikeimmassa ase-
15812: lakisääteisestä huollosta, vain siviiliorvot jäi- massa olevien siviiliarpojen aseman helpotta-
15813: vät yhä kaiken yhteiskunnan turvan ulkopuo- miseksi.
15814: ,lelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15815: Useissa maissa, mm. Ruotsissa, Norjassa ja
15816: Tanskassa, on orpojen huolto järjestetty eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15817: tyislapsilisän muodossa. Ruotsissa se perus- tulo- ja menoarvioon arviomäärära-
15818: tuu v. 1947 annettuun lakiin erityislapsili- hana 50 000 000 markkaa sosiaaliminis-
15819: sistä. Norjassa on niinikään asiaa koskeva teriön käyttöön erityislapsilisien mak-
15820: laki vuodelta 1957. Tanskassa on asia yhdis- samiseksi varattomille ja vähävaraisille
15821: tetty huoltoapulakiin, jossa on säännökset alaikäisille siviiZiorvoille.
15822: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15823:
15824: Elli Stenberg. Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka.
15825: Tyyne Tuominen. Matti Meriläinen. Kauko Tamminen.
15826: Toivo Asvik. Antto Prunnila. Väinö R. Virtanen.
15827: Irma Torvi. Inkeri Virtanen.
15828: 1096
15829:
15830: IV,446. - Rah.aJ. N:o 351.
15831:
15832:
15833:
15834:
15835: Stenberg ym. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
15836: nille siviili-invaliidien huoltokustannusten korvaamiseen.
15837:
15838:
15839: Eduskunnalle.
15840:
15841: Siviili-invaliidien ja kroonisesti sairaiden jaatyökykyisyyttä aiheuttavia sairauksia -
15842: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytyk- sydänviat, krooninen tuberkuloosi, reuma-
15843: set ovat maassamme vielä hyvin kehitty- sairaudet, syöpä, munuais- ja verisuonisai-
15844: mättömät. On tunnettua, että sekin osa si- raudet, kasvaimet ja allergiasairaudet ym. -
15845: viili-invalideja, joilla on oikeus invalidira- potevien lukumäärän voidaan arvioida nou-
15846: haan, saa lainmukaisena avustuksena keski- sevan useihin satoihin tuhansiin.
15847: määrin vain kolmannen osan siitä, mihin sa- Kroonisesti sairaiden osalta on suurimpana
15848: man vamma-asteen omaavat sotainvalidit ja vaikeutena hoidon kalleus, mikä tekee hoito-
15849: heihin verrattavat ovat sotilasvammalain mu- mahdollisuudet useimmissa tapauksissa saa-
15850: kaan oikeutettuja. Invalidirahaan ovat sitä- vuttamattomiksi. Välttämättöminkin elämi-
15851: paitsi oikeutettuja vain sellaiset invalidit, sen turva on myös olematon, sillä jos sai-
15852: joiden työ- ja toimintakyky on alentunut rasta ei katsota pysyvästi täysin työkyVyttö-
15853: vähintään kahdella kolmasosalla ja jotka mäksi, hän ei saa edes kansaneläkettä.
15854: siitä huolimatta tekevät itsensä ja perheensä Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden
15855: elättämiseksi kykyjensä mukaista työtä. Vain huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia
15856: erittäin painavista syistä voidaan invalidi- valtiovallan toimenpiteitä. Eräs sellainen olisi
15857: raha myöntää sellaiselle invalidille, jonka valtion avustusten myöntäminen kunnille
15858: työkyky on alentunut vähintään 50 prosen- siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden
15859: tilla. Sellainen invalidi, joka ei kykene it- huoltoa varten.
15860: seään elättämään, ei taas saa invalidirahaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15861: poikkeustapauksissakaan.
15862: Eräät sairausinvalidien ryhmät saavat in- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15863: validihuoltolain muutoksen ja valtioneuvos- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
15864: ton tekemän päätöksen nojalla invalidihuolto- kan määrärahan avustuksiksi kunnille
15865: lain mukaista huoltoa. Suurin osa krooni- siviili-invalidien ja kroonisesti sairai-
15866: sesti sairaita jää kuitenkin invalidihuolto- den huollon parantamisesta johtuvien
15867: lain ulkopuolelle. Näiden lainsäädännön tur- kustannusten korvaamiseksi tai vähen-
15868: vaa vailla olevien, pitkäaikaista fyysistä va- tämiseksi.
15869: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
15870:
15871: Elli Stenberg. Tyyne Tuominen. Kauko Tamminen.
15872: Toivo .Asvik. Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka..
15873: Gösta. Rosenberg. Antto Prunnila.. Väinö R. Virtanen.
15874: Irma. Torvi. Inkeri Virtanen.
15875: 1097
15876:
15877: IV,447. - Rah.al. N: o 352.
15878:
15879:
15880:
15881:
15882: Stykki ym. : Määrärahan osoittamisesta Leppävaaran-Ota-
15883: niemen maantien rakentamista varten.
15884:
15885:
15886: E d u s k u n n a 11 e.
15887:
15888: Viime keväänä valtion tieviranomaiset ja kenne lännestä Helsingin eteläosiin mm.
15889: Espoon kunnalliset tieviranomaiset sopivat satamaan ja sieltä takaisin johdetaan tätä
15890: keskenään, että valtion tieviranomaiset ehdot- lyhintä reittiä. Virallisessa koko Espoon
15891: tavat vuoden 1960 menoarvioon tarvittavat kunnan käsittävässä liikennelaskennassa 22.
15892: varat Espoon kuntaan suunnitellun Leppä- 8. 1958 oli ajoneuvojen määrä lm. kunnan-
15893: vaaran-Otaniemen maantien rakentamista tiellä Leppävaaran puoleisessa päässä 2 203
15894: varten, josta Espoon kunta jo oli rakenta- moottoriajoneuvoa vuorokaudessa ja Tapio-
15895: nut osan ja josta kunta puolestaan sitoutui lan puoleisessa päässä 1473 moottoriajo-
15896: suorittamaan loppuun keskeneräiset alulle neuvoa. Kun tien käyttäjistä vain osa on
15897: paneroansa rakennustyöt lukuunottamatta espoolaisia, niin on tämä rasitus käynyt kun-
15898: kestopäällystystä. Kun määrärahaa sanottua nalle kohtuuttomaksi. Kuitenkin on Espoon
15899: tarkoitusta varten ei kuitenkaan ole halli- kunta ollut pakotettu ryhtymään uuden
15900: tuksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi vuo- tien rakentamiseen, koska vanhan kunnan-
15901: delle 1960, niin kunnioittaen esitämme seu- tien kunnossapito olisi vielä epätaloudelli-
15902: raavaa. sempaa, ja on uuden tien rakentamisessa
15903: Leppävaaran aseman kohdalta Helsingin- noudatettu Uudenmaan tie- ja vesirakennus-
15904: Turun maantieltä johtaa etelään Leppävaa- piirin laatimaa Leppävaaran-Otaniemen
15905: ran-Tapiolan kunnantie, joka ei kuitenkaan maantien suunnitelmaa. Espoon kunta on
15906: johda aivan Tapiolaan asti kunnantienä, tähän mennessä uhrannut tarkoitukseen va-
15907: vaan päättyy noin 0.5 km ennen Tapiolan roja 63 762 691 mk ja tulee vielä kuluvan
15908: asutusaluetta loppumatkan ollessa yksityistä syksyn aikana sijoittamaan viimeistelytöihin
15909: ns. isännätöntä tietä. Sanottua tietä on kui- noin 7 000 000 mk. Kun liikenteen tarpee-
15910: tenkin yhteys ns. .Jorvaksentielle asti, sillä seen nähden maantien luokkaa olevan tien
15911: Tapiolasta johtaa Jorvaksentielle Hagalundin rakentaminen ja kunnossapitäminen on val-
15912: kylätie. Leppävaaran-Tapiolan kunnantie on tion velvollisuus ja kun Espoon kunta on
15913: vanha kylätie joka Uudenmaan lääninhalli- sille annettuun lupaukseen luottaen suorit-
15914: tuksen päätöksellä 1957 on siirtynyt kun- tanut oman osuutensa sopimuksesta, niin
15915: nantieksi, ja on tärkein yhdystie Helsin- ehdotamme,
15916: gin-Turun maantieltä Jorvaksentielle. Se
15917: on erittäin raskaasti liikennöity, sillä kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15918: ne kuljetukset, joita ei Lauttasaaren sillan t·ulo- ja menoarvion 20 Pl. Ill luvun
15919: vuoksi voida johtaa liian raskaana sanotun 4 momentille (tie- ja siltarakennus-
15920: sillan kautta Lauttasaareen tai muualle Hel- työt) 240 000 000 markkaa Leppävaa-
15921: singin lounaispuolelle, on kuljetettava mai- ran-Otaniemen maantien rakenta-
15922: nittua kunnan tietä (mm. raskaat työ- mista varten.
15923: koneet). Myös kuljetukset ja muukin lii-
15924: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
15925:
15926: Aaro Stykki. Erkki Hara.
15927: Martta Salmela-Järvinen. R. Virtanen.
15928: 1098
15929:
15930: IV,448. - Rah.al. N:o 353.
15931:
15932:
15933:
15934:
15935: Suonpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rauta-
15936: teiden ja maanteiden tasoylikäytävien muuttamiseksi ali-
15937: ja ylikulkusilloiksi.
15938:
15939:
15940: Eduskunnalle.
15941:
15942: Viime vuosina moottoriajoneuvojen luku- Tieliikenteen turvallisemmaksi saamiseksi
15943: määrän kasvaessa ovat myös liikenneonnetto- olisi ryhdyttävä ~aajemmassa mitassa raken-
15944: muudet lisääntyneet. Tuhoisimpia ovat ol- tamaan vilkkaimmin liikennöityjen maantei-
15945: ~eet rautateiden ja maanteiden tasoristeyk- den tasoylikäytäviä eritasoristeyksiksi. Nämä
15946: sissä sattuneet junan ja muun ajoneuvon yh- työt sopivat myös hyvin työttömyyden tor-
15947: teenajot. Tällaisia yhteenajoja tapahtuu vuo- jumiseksi järjestettäviksi töiksi, ja kun työt-
15948: sittain noin 100. Henkilövahinkojen lisäksi tömyys tulee jatkumaan suurena, olisi sen-
15949: niissä sattuvat aineelliset menetykset ovat kin vuoksi tämänlaatuisia rakennustöitä lisät-
15950: myös suuret. Maassamme on vielä yli 550 tävä.
15951: rautatien ja maantien tasoristeystä, joista Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15952: tielaitoskomitean esityksen mukaan olisi vuo-
15953: sittain poistettava 35. Tätä vuonna 1954 että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
15954: esitettyä ohjelmaa ei kuitenkaan ole toteu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
15955: tettu, vaan on rakennettujen eritasoristeyk- III luvun 4 momentille 100 000 000
15956: sien luku jäänyt kolmannekseen komitean markkaa rautateiden ja maanteiden
15957: esittämästä. Hallituksen vuoden 1960 meno- tasoylikäytävien muuttamiseksi ali- ja
15958: arvioon esittämä määräraha ei myöskään ole ylikulkusilloiksi.
15959: riittävä.
15960: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
15961:
15962: Leo Suonpää. P. Liedes.
15963: Väinö R. Virtanen. Toivo Salin.
15964: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen.
15965: J. Mustonen. Pauli Puhakka.
15966: 1099
15967:
15968: IV,449. - Rah.al. N:o 354.
15969:
15970:
15971:
15972: Svinhufvud ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
15973: tukseksi Tukholmassa toimivalle Suomitoimistolle--Suomen
15974: Matkailutoimistolle.
15975:
15976: E d u s k u n n a 11 e.
15977:
15978: Tukholmassa toimiva Suomitoimisto- Suo- Vuonna 1954 niiden määrä oli 126 973 mutta
15979: men Matkailutoimisto on vuoden 1958 aikana vuonna 1958 peräti lähes 200 000 eli n. 70 %
15980: jatkanut ja edelleen kehittänyt matkailumai- kaikista Suomeen saapuneista matkailijoista.
15981: nostyötään Ruotsissa Suomen hyväksi. Niinpä Toimisto on kuluvan vuoden aikana varsi-
15982: on vuoden aikana toimiston välityksellä naisen tiedonantotoimensa ohella myös kuten
15983: jaettu n. 175: lle ruotsalaiselle matkatoimis- edellisinäkin vuosina myynyt Suomen mat-
15984: tolle yms. 105 869 kpl. Suomesta saatua mai- kojen matkalippuja sekä välittänyt hotelli-
15985: nosjulkaisua ynnä 10 800 kpl. toimiston omaa ja täysihoitolatilauksia. Tämä matkatoimis-
15986: julkaisua ,Res tili Finland" sekä 1193 sei- toluontoinen toiminta on vuosi vuodelta yhä
15987: näjulistetta. Ruotsalaisten matkailijoiden laajentunut, mikä selviää allaolevasta lipun-
15988: määrä Suomessa on jatkuvasti kasvanut. myynnin liikevaihtoa esittävästä taulukosta:
15989: 1954 1955 1956 1957 1958
15990: Rkr. . . . . . . 357 420 367 260 372 120 455 560 481 700
15991:
15992: Tukholman Suomitoimisto on kuitenkin ai- Yhtenä seurauksena uudesta järjestelystä
15993: noa Suomen ulkomailla toimivista tiedonan- on myös, että toimiston vakinaisen henkilö-
15994: totoimistoista ja myöskin ainoa Ruotsin pää- kunnan määrää voidaan vähentää viidestä
15995: kaupungin 13: sta ulkomaalaisesta matkailu- kolmeen henkilöön, jolloin säästö syntyy
15996: toimistosta, joka samalla myös toimii matka- palkkamenojen kohdalla. Toisaalta tulevat
15997: toimistona. Matkalippujen myyntiä ei yleensä lipunmyynnistä, siihen läheisesti liittyvästä
15998: katsota kuuluvan matkailutoimiston tehtä- valuutanvaihdosta ja toimituspalkkioista ai-
15999: viin. Koska myynti Suomitoimistossa on ta- kaisemmin saadut tulot huomattavasti supis-
16000: pahtunut ilman varsinaista auktorisointia, tumaan sekä tulot majoitusten hankkimi-
16001: on toimisto päättänyt luopua ainakin suu- sesta kokonaan jäämään pois.
16002: remmalta osalta - joidenkin VR: n ym. eri- , Koska toimiston palvelukseen edelleen jää-
16003: koislippujen myyntiä lukuunottamatta - vien monivuotisten ja suuren kokemuksen
16004: matkatoimistoluontoisesta toiminnastaan tu- saavuttaneiden virkailijoiden palkat ovat ol-
16005: levan toukokuun 1 päivästä lukien. Tällöin ,leet alhaisemmat kuin samassa asemassa ole-
16006: Suomitoimistonkin toiminnan luonne tulee vien palkat vastaavanlaisissa toimistoissa
16007: muuttumaan samanlaiseksi kuin muidenkin Tukholmassa ja koska hintataso Ruotsissa-
16008: matkailutoimistojen, ja se tulee siis pääasial- kin jatkuvasti nousee, on uudelleenjärjeste-
16009: lisesti keskittämään kaikki voimansa saadak- lyn yhteydessä ollut välttämätöntä suorittaa
16010: seen Ruotsista Suomeen suuntautuvan jo nyt pienehköjä palkantasoituksia. Suomitoimis-
16011: valtavan matkailijamäärän- lähes 70% ko- ton palkkamenot tulevat näin ollen 1. 5. 59
16012: konaismäärästä - pysymään yhtä suurena lähtien olemaan seuraavat:
16013: ja jopa kasvamaankin.
16014: Toimiston johtaja . . . . . . . . . . 2 000 kr .jkk. 24 000 kr. vuodessa
16015: Toimistopäällikkö .......... 1250 15 000
16016: Toimistoapulainen .......... 1000 " 12000 "
16017: Kesäapulainen 1. 6-1. 9..... 700 " 2100 "
16018: " "
16019: Yhteensä 53100 kr. vuodessa.
16020: 1100 IV,449. - Suomitoimisto-Suomen Matka.ilutoimisto.
16021:
16022:
16023: Huolimatta siitä, että äärimmäistä säästä- v. 1960 noussee kr. 16 350:- eli n. 1 mil-
16024: väisyyttä on noudatettu, osoittaa vuoden joonaan markkaan, rohkenemme kohteliaim-
16025: 1958 tilinpäätös (liite n: o 1) kr. 5 242: 17 min anoa,
16026: suuruisen tappion ja tulo- ja menoarviolas-
16027: kelma vuodeksi 1960, jossa on huomioitu että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
16028: edellä esitetystä uudelleenjärjestelystä aiheu- vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
16029: tuneet tulovähennykset samoinkuin myös 12 Pl. XII luvun 4 momenWle
16030: palkkasäästö, päättyy kr. 16 350:- suurui- 2 720 000 markan määrärahan vuotui-
16031: seen todennäköiseen tappioon. seksi avustukseksi matkailumainonnan
16032: Katsoen siihen, että vuodeksi 1959 toi- tehostamistarkoituksessa uudelleen or-
16033: mistolle myönnetty valtionavustus on ganisoidulle Suomitoimistolle-Suomen
16034: 1 220 000: - ja että todennäköinen vajaus Matka~1utoimistolle.
16035:
16036: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
16037:
16038: V. E. Svinhufvud. Veikko Hyytiäinen.
16039: Väinö Leskinen. Georg C. Ehrnrooth.
16040: Matti Kekkonen.
16041: 1101
16042:
16043: IV,450. - Rah.al. N: o 355.
16044:
16045:
16046:
16047:
16048: Svinhufvud ym.: Määrärahan osoittamisesta Ala- ja Ylä-
16049: Kivijärven vedenkorkeuden järjestelytöitä varten.
16050:
16051:
16052: E d u s k u n n a 11 e.
16053:
16054: Lappeen, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen aikaisempaa yritystä on rauennut uittoa suo-
16055: kuntien alueella olevien Ala- ja Ylä-Kivijär- rittavan suuryhtiön sekä puolustuslaitoksen
16056: ven vedenkorkeuden säännöstelykysymys on vastustuksen takia. Nyt on kuitenkin vesistö-
16057: ollut vireillä jo noin 40 vuotta. Vaikeina toimikunta keväällä 1959 antanut hankkeesta
16058: tulvakesinä koko !kesäkauden ja kevättulvien myönteisen päätöksen, joten sen toteuttami-
16059: aikaan joka vuosi ovat alavat rantamat, seen voitaisiin vihdoinkin ryhtyä. Vesistö-
16060: jotka antaisivat välttämättömän rehunlisän toimikunnan päätöksessä on erittäin yksityis-
16061: muutoinkin pienille tiloille, mahdottomia vil- kohtaisesti lueteltu ka~kki puutavaran uiton
16062: jellä. Valtaosa osakastiloista on pientiloja, ta:kia perattavat ja syvennettävät väylät, jo-
16063: joiden viljelysmaat ovat kivikkoisia ja hiek- ten nimenomaan esteetön uitto, juka syy ai-
16064: kaisia rinnemaita ja ainoat viljelyskelpoiset kaisemmin on ollut pahimpana jarruna hank-
16065: tuoreet maat mainittuja järvenrantoja, joita keen toteuttamiseksi, nyt on saanut aivan
16066: kuitenkaan ei kevättulvien takia voida tehok- erityistä huomiota osakseen. Uittoyhdistys on
16067: kaasti viljellä. Hankkeen toteuttamisella, myöskin, eräiden uittolaitteiden korvausta
16068: jolla kevättulvien haitallinen vaikutus, tuot- koskevasta valituksestaan huolimatta, antanut
16069: tamatta haittaa puutavaran uitolle tai muus- suostumuksensa hankkeen toteuttamiseksi, jo-
16070: sakaan suhteessa, saataisiin poistetuksi, olisi ten muodollisiakaan esteitä ei enää ole.
16071: näin ollen kuntien asukkaille erittäin tärkeä Osa hankkeesta voitaisiin toteuttaa nimen-
16072: merkitys. omaan talvityönä, joten se olisi omiaan pa-
16073: Hyötyalue on yhteensä 1 855 ha, josta Lap- rantamaan työllisyystilannetta näillä varsin
16074: peen kunnassa 316 ha, Lemin kunnassa heikoilla työllisyysalueilla. Tavalliset kuiva-
16075: 603 ha, Luumäen kunnassa 862 ha ja Savi- tustöitä varten myönnetyt budjettivarat eivät
16076: taipaleen kunnassa 74 ha. Siitä on tulvien kuitenkaan riitä tämän luontoisiin ylisuuriin
16077: vuoksi tuskin viljeltävissä olevaa peltoa 573 hankkeisiin, joten tarkoitukseen tarvittaisiin
16078: ha ja niittyä 116 ha sekä loppuosa vaivais- erityinen määräraha.
16079: metsää kasvavaa, viljelyskelpoista metsä- Kaiken edellä esitetyn johdosta esitämme
16080: maata. Hyötyalue jaJkaantuu yhteensä 640 kunnioittaen,
16081: osakkaan kesken ja kustannusarvio on tämän
16082: ajan hintatason mukaan 62 milj. markkaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16083: joten hanke myöskin kustannuksiin nähden tulo- ja menoarvioon 62 m~1joonan
16084: on katsottava edulliseksi. markan määrärahan Ala- ja Ylä-Kivi-
16085: Ensimmäiset koneelliset tutkimukset on järven vedenkorkeuksien järjestelytöi-
16086: tehty jo v. 1922 ja asiassa on sen jälkeen den suorittamiseksi.
16087: suoritettu lukuisia lisätutkimuksia. Kaksi
16088: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16089:
16090: V. E. Svinhufvud. Veikko Kokkola.
16091: Olavi Lahtela. Marja Lahti.
16092: Hannes Paaso. Tauno Kelovesi.
16093: Aarre Marttila. Yrjö Sinkkonen.
16094:
16095: 49 E 587/59
16096: 1102
16097:
16098: IV,451. - Ra.h.al. N: o 356.
16099:
16100:
16101:
16102:
16103: Tainio ym..: Määrärahan osoittamisesta Kemin teknillisen
16104: koulun toiminnan aloittamiseksi.
16105:
16106:
16107: Eduskunnalle.
16108:
16109: Vuoden 1949 tulo- ja menoarviossa oli Koulun toiminta voitaisiin aloittaa joko
16110: määräraha Kemin teknillisen koulun opetta- osittain tai opintosuunnittain ja siten hel-
16111: jain palkkaamiseksi. Koulun toiminta ei kui- pottaa koulun aloittamiseen liittyviä vai-
16112: tenkaan silloin paremmin kuin myöhemmin- keuksia.
16113: kään ole päässyt alkamaan. Kemin teknilli- Mikäli koulun toiminta aloitettaisiin suori-
16114: sen koulun toiminnan alkuunsaaminen on tetun tutkimuksen mukaisesti, voitaisiin opet-
16115: nyt käynyt entistäkin välttämättömämmäksi. tajien tarve tyydyttää kolmella vakinaisella
16116: Pohjois-Suomen teollinen toiminta on vilkas- opettajalla. Suoritettu tutkimus nimittäin
16117: tunut ja laajentunut. Lähivuosina tulevat osoitti, että tuntiopettajia voidaan saada Ke-
16118: suuret ikäluokat työmarkkinoille. Niiden mistä, koska siellä toimivat Veitsiluoto Oy
16119: ammattikoulutukseen olisi kiinnitettävä va- ja Kemi Oy ovat antaneet suostumuksensa
16120: kavaa huomiota. Monet muutkin syyt vaa- siihen, että yhtiöiden palveluksessa olevia
16121: tisivat teknillisen koulutuksen tehostamista. dipl.insinöörejä voidaan irroittaa teknillisen
16122: Suoritettu tutkimus osoittaakin, että Ke- koulun opettajatehtäviin.
16123: min teknilliseen kouluun tulisi oppilaita riit- Kemin kaupunki on myös sitoutunut jär-
16124: tävästi. Niinpä vuonna 1957 Oulun teknilli- jestämään koulun toiminnan aloittamiseen
16125: seen kouluun pyrkineistä oli 108 Lapin lää- tarvittavat huonetilat.
16126: nistä. Samana vuonna opiskeli maamme eri Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16127: teknillisissä kouluissa 44 Lapin läänissä asu-
16128: vaa henkilöä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16129: Kemin kaupungin asettaman toimikunnan tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
16130: suorittama tutkimus osoittaa, että Kemin kan määrärahan Kemin teknillisen
16131: teknillisen koulun opintosuuntina tulisi olla koulun toiminnan aloittamiseksi vuo-
16132: metsä-, kone- ja sähkö- sekä rakennusteolli- den 1960 syksyllä kauppa- ja teolli-
16133: suus. Samaan tulokseen on tullut myös Le- suusministeriön lähemmin laatiman
16134: vonin komitea, joka mietinnössään puoltaa suunnitelman mukaisesti.
16135: Kemin teknillisen koulun perustamista. Myö-
16136: hemmin voitaisiin kouluun mahdollisesti
16137: lisätä kai vannaisteoHisuusosasto.
16138: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16139:
16140: Eino Tainio. Toivo Friman.
16141: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
16142: 1103
16143:
16144: IV,452. - Ra.h.al. N:o 357.
16145:
16146:
16147:
16148:
16149: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemi-
16150: joki Osakeyhtiölle Kemijokeen rakennettavan vesivoima-
16151: laitoksen rakennustyön aloittamiseksi.
16152:
16153:
16154: E d u s k u n n a ll e.
16155:
16156: Kemijoen vesivoimalaitosten rakennustyöt työkohteita, koska siellä jo muutoinkin esiin-
16157: ovat jo useana vuotena tarjonneet huomatta- tyy työttömyyttä, nousten työttömien määrä
16158: valle työntekijämäärälle työtilaisuuksia Lapin tulevan talven aikana ennaktkoarvion mukaan
16159: läänin alueella, joka jatkuvasti on ollut 7 000-8 000: een. Näin ollen olisi valtioval-
16160: maamme vaikeimpia työttömyysalueita. lan ryhdyttävä pikaisesti toimenpiteisiin voi-
16161: Niinpä viime talvena näillä työmailla työs- malaitosrakennustöitä jarruttavien vesioikeus-
16162: kenteli n. 3 500 työntekijää, joista Valajas- omistusasiain ja rahoitusvaikeuksien järjestä-
16163: kosken rakennustyömaalla lähes 1600 ja lo- miseksi, sillä joutuuhan valtio joka tapauk-
16164: put Pirtti- ja Petäjäskosken työmailla. Petä- sessa rahoittamaan voimalaitosrakennustyö-
16165: jäskosken voimalaitos on jo valmis ja Vala- mailta työttömiksi joutuneille työttömyys-
16166: jaskosken rakennustyöt, edistyen ennätys- töitä. Järkevintä ja kansantaloudellisestikin
16167: vauhtia, ovat nyt loppuvaiheessa. edullisinta olisi, että voimalaitosrakennus-
16168: Kun vastaavasti uusia voimalaitosrakennus- ammattimiehet saisivat työskennellä omassa
16169: työmaita rahoitus- ja vesiomistusoikeuksien ammatissaan. Valmiita suunnitelmia uusista-
16170: järjestämisessä syntyneiden vaikeuksien kin voimalaitosrakennustyömaista on, joten
16171: vuoksi ei ole voitu aloittaa, on työntekijöitä tämäkään ei ole esteenä töiden järjestelyille.
16172: jouduttu vähentämään. Valajaskosken raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16173: nustyömaalta on jo vähennetty 550 työnteki-
16174: jää ja vuoden loppuun mennessä joudutaan että Eduskunta ottaisi vuoden 196.0
16175: vielä vähentämään yli 700 työntekijää. Niin- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
16176: ikään Pirttikosken rakennustyömaalta joudu- kan määrärahan avustuksena Kemi-
16177: taan vähentämään yli 1 000 työntekijää. joki Osakeyhtiölle Kemijokeen raken-
16178: Voimalaitosrakennustyömailta erotetuille nettavan uuden vesivoimalaitoksen ra-
16179: ei Lapin läänin alueella ole tarjolla muita kennustyön aloittamiseksi.
16180: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16181:
16182: Eino Tainio. Toivo Friman.
16183: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
16184: 1104
16185:
16186: IV,4ö3. - Rah.a.l. N: o 358.
16187:
16188:
16189:
16190:
16191: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin yleisen sairaa--
16192: lan lisäsiiven rakennustöiden aloittamiseksi.
16193:
16194:
16195: E d u s k u n n a ll e.
16196:
16197: Kemin yleistä sairaalaa on rakennettu Alkuperäisen suunnitelman mukaan sairaa-
16198: useana vuotena työttömyystöinä, koska val- larakennukseen liittyy lisäsiipi, johon voitai-
16199: tiolla ei ole ollut paikkakunnalla riittävästi siin sijoittaa paitsi yllä mainitut, myös ta-
16200: muita työkohteita. Näin se, ikäänkuin pakon loustilat. Ellei tätä ratkaisua saada aivan
16201: sanelemana hätäratkaisuna, on laajentunut ensi tilassa toteutetuksi, sairaalan toiminta
16202: 160 sairassijaa käsittäväkai sairaalaksi. Sai- tulee ehdottomasti olemaan puutteellista,
16203: raalan rakennus- ja laajennustyöt ovat sen vaikka henkilökunta kaikella tarmollaan pyr-
16204: laajan toimialueen väestön terveydenhoidon kii täyttämään nykyaikaisen hoidon asetta-
16205: ikannalta olleet myös aivan välttämättömät, mat tehtävät.
16206: sillä muutoin olisi muodostunut täysin kestä- Lisäksi on todettava, että sairaalan lisäsii-
16207: mätön tilanne. Tätä todistaa sekin, että laa- ven rakennustöiden aloittaminen olisi välttä-
16208: jennettuunkaan sairaalaan ei voida vastaan- mätöntä työttömyystilanteenkin kannalta. Ke-
16209: ottaa läheskään kaikkia sinne pyrkiviä. Sai- missä työttömien luku tulee nousemaan tule-
16210: raalaa olisi siis edelleen laajennettava ja van talven aikana jälleen useihin satoihin,
16211: ennen kaikkea sen toimintamahdollisuuksia joten työtilaisuuksien saaminen paikkakun-
16212: parannettava. nalle muodostuu ehdottoman välttämättö-
16213: Tilanne onkin tässä suhteessa muodostunut mäksi.
16214: niin ajankohtaisen vakavaksi, että se on ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16215: valla tai toisella ratkaistava, jotta sairaala
16216: voisi täyttää ne vaatimukset, jotka nykyaikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16217: selle sairaalalle voidaan kohtuudella asettaa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16218: Kipeän epäkohdan poistamiseksi olisi sairaa- kan määriilrahan Kemin yleisen sairaa--
16219: laan rakennettava ensi tilassa poliklinikka, lan lisäsiiven rakennustöiden aloittami-
16220: laboratorio- ja röntgentilat. seksi.
16221: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16222:
16223: Eino Tainio. Toivo Friman.
16224: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
16225: 1105
16226:
16227: IV,454. - Ra.b..al N: o 359.
16228:
16229:
16230:
16231:
16232: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
16233: mista varten Kitkajärven pohjoispuolisesta maantiestä
16234: Suomen- ja Tolvankylien kautta Kuusamon-Kemijärven
16235: maantielle.
16236:
16237:
16238: Eduskunnalle.
16239:
16240: Kitkajärven itäpuoli Posion kunnassa on rakentamisella voitaisiin edistää tien vaiku-
16241: kokonaan vailla tieyhteyttä. Tällä alueella tuspiirissä olevien koskemattomien metsien
16242: on mm. Tolvan- ja Suomenkylien verrattain ja asutukseen soveltuvien maiden hyödyksi
16243: suuret asuntoalueet. Kaikkiaan tällä tiettö- käyttöä. Maantien rakennustöiden aloitta-
16244: mällä alueella asuu lähes 1 000 ihmistä. Ke- minen helpottaisi myös Posion kunnan vai-
16245: sällä asukkaiden on kuljetettava kaikki tar- keaa työttömyystilannetta.
16246: vikkeet Kitkajärveä soutu- ja moottori- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16247: veneillä. Kelirikon aikana tilanne muodostuu
16248: esim. kiireellisissä sairaustapauksissa suoras- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16249: taan kohtalokkaaksi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
16250: Suunnittelujen alaisena onkin ollut maan- kan määrärahan maantien rakentami-
16251: tien rakentaminen Kitkajärven pohjoispuoli- seen Kitkajärven pohjoispuolisesta
16252: sesta maantiestä noin kilometrin etäisyydellä maantiestä Suomen- ja Tolvankylien
16253: Mourusalmen ylityspaikalta Suomenkylän kautta Kuusamon-Kemijärven maan-
16254: kautta Toivankylään ja siitä edelleen Kuu- tiehen.
16255: samon-Kemijärven maantiehen. Maantien
16256: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16257:
16258: Eino Tainio. Toivo Friman.
16259: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa .Tiekso.
16260: 1106
16261:
16262: IV,455. - Ra.h.al. N:o 360.
16263:
16264:
16265:
16266:
16267: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanajaveden ylit-
16268: tävän sillan u;usimiseksi Hämeenlinnan kaupungissa.
16269:
16270:
16271: Eduskunnalle.
16272:
16273: Hämeenlinnan kaupungin itä-länsisuun- usein siirtämään sillan yli. Muun raskaan
16274: taista sisäistä sekä samansuuntaista kaupun- liikenteen ohella tämä asettaa sillan kesto-
16275: gin halki tapahtuvaa erittäin vilkasta kau- kyyYn kovalle koetukselle eikä, asiantunti-
16276: koliikennettä palvelee vain yksi Vanajaveden jain lausunnon mukaan, sillan kestävyyttä
16277: ylittävä silta. Silta on n. 50 vuotta sitten voida taata, vaan luhistumisen vaara on il-
16278: rakennettu, heikkorakenteinen, erittäin kapea meinen.
16279: (ajoradan leveys 4.6 m, kumpainenkin jalka- Hämeenlinnan työllisyyslautakunnan ar-
16280: käytävä 1.2 m), nykyaikaiseen liikenteeseen vion mukaan työttömien määrä kaupungissa
16281: täysin soveltumaton. tulevana talvikautena nousee n. 600: aan.
16282: Sillan yli tapahtuvan liikenteen vilkkau- Näin ollen työttömyyskysymyksen hoitamisen
16283: desta antaa selvän kuvan V. 1956 heinäkuun kannaltakin olisi tarkoituksenmukaista aloit-
16284: 20 päivänä klo 6-22 välisenä aikana suori- taa uuden sillan rakennustyöt jo ensi talvi~
16285: tettu liikennelaskelma, jonka mukaan sillan kautena.
16286: ylitti 5 913 ajoneuvoa, 8 244 polkupyörää ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16287: 6 399 jalankulkijaa. nioittaen,
16288: Huomioon ottaen ajoneuvokannan nopean
16289: lisääntymisen voidaan varmuudella olettaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16290: nykyisen ajoneuvoliikenteen olevan huomat- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16291: tavasti suurempi kuin edellä esitetty, yli kan määrärahan töiden aloittamiseksi
16292: 3 vuotta sitten tehty liikennelaskelma. Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan
16293: Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä on Vanajaveden ylittävän s~'llan uusimi-
16294: suuria sotilasvaruskuntia, joiden raskasta seksi.
16295: kalustoa, mm. hyökkäysvaunuja joudutaan
16296: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16297:
16298: Kauko Tamminen. Kaino Haapanen.
16299: 1107
16300:
16301: IV,456. - Rah.al. N:o 361.
16302:
16303:
16304:
16305:
16306: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kun-
16307: nille kunnallis- ja vankainkotien rakentamista varten.
16308:
16309:
16310: E d u s k u n n a 11 e.
16311:
16312: Huoltoapulaissa on säännös, jonka mukaan selle toivomuksen määrärahan varaamisesta
16313: valtion varoista voidaan antaa kunnille lai- tarkoitukseen. Hallitus on kuitenkin vuoden
16314: naa kunnallis- ja vanhainkotien rakentami- 1960 valtion tulo- ja menoarvioehdotukses-
16315: seen. Lain voimaan tultua oli vielä n. 100 taan jättänyt pois lain edellyttämän ja edus-
16316: kunnassa vanhainkodit rakentamatta. Nyt- kunnan toivoman määrärahan !ainoiksi kun-
16317: kin ne puuttuvat vielä useista kymmenistä nille kunnallis- ja vanhainkotien rakenta-
16318: kunnista. Maalaiskuntain liiton toimesta suo- mista varten.
16319: ritetun tutkimuksen mukaan kuluvana vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16320: nakin on rakenteilla vanhainkoti 11 kun-
16321: nassa ja näihin kunnat tarvitsevat omaa ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16322: haa yli mHjardi markkaa. Kun kuntien ta- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
16323: lous yleensä on vaikeutunut, on monissa kun- kan määrärahan kalpakorkoisiksi lai-
16324: nissa rakennustyöt jouduttu keskeyttämään. noiksi kunnille kunnallis- ja vanhain-
16325: Tämän vuoksi kuluvan vuoden keväällä kotien rakentamista varten.
16326: eduskunta yksimielisesti hyväksyi hallituk-
16327: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
16328:
16329: Hannes Tauriainen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
16330: Eino Roine. Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen.
16331: Usko Seppi. Antto Prunnila. Veikko Rytkönen.
16332: Veikko Kansikas. Eemil Partanen.
16333: 1108
16334:
16335: IV,457. - Ra.h.al. N: o 362.
16336:
16337:
16338:
16339:
16340: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
16341: tamista varten Suomussalmen Pärsämön asutustieltä
16342: K iannanniemen-Juntusrannan tielle.
16343:
16344:
16345: E d u s k u n n a 11 e.
16346:
16347: Suomussalmella on asutusviranomaisten toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16348: mesta aloitettu asutustien rakentaminen kir- nioittaen,
16349: konkylän-Näätälän tiestä Myllylahden
16350: kautta Pärsämön rannalle. Myllylahdesta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16351: tutkittu tielinja Röntylän-Virtasalmen- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
16352: Kiekin kautta Kiannanniemen-Juntusran- kan määrärahan asutusviranomaisten
16353: nan tiehen. Mainitulla alueella on huomat- käyttöön maantien rakentamiseksi
16354: tavan paljon vanhaa asutusta, mutta myös Suomussalmen Pärsämön asutustiestä
16355: rintamamiestiloja sekä viljelyskelpoisia maita Röntylän-V irtasalmen-Kiekin kaut-
16356: uudeHe asutukselle. Tämän vuoksi ko. tien ta Kiannanniemen-Juntusrannan tie-
16357: rakentaminen sopisi nimenomaan asutusvi- hen.
16358: ranomaisille.
16359: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16360:
16361: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. Johannes Mustonen.
16362: 1109
16363:
16364: IV,458. - Ra.h.al. N: o 363.
16365:
16366:
16367:
16368:
16369: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
16370: Pärsämönrannan asutustien jatkamista varten Pirtti-
16371: vaaraan.
16372:
16373:
16374: Eduskunnalle.
16375:
16376: Viime talvena asutusviranomaisten toimesta den hyödyksi otto paranisi tien ra:kentamisen
16377: aloitettiin asutustien rakentaminen Suomus- seurauksena ja näin pääsisi myös Pirttivaa-
16378: salmen-Näätälän tiestä Pärsämön rannalle. ran asutusryhmä tien yhteyteen.
16379: Tien pituus on n. 25 km. Rakentamatta jäisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16380: kuitenkin vielä n. 8 km: n pituinen tieosuus
16381: Pärsämön rannalta Rasilaan ja siitä edelleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16382: Pirttivaaraan n. 10 km. Tämä tienosa tulisi tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
16383: ko. asutustien yhdistämään yleiseen tiehen ja kan määrärahan asutusviranomaisille
16384: siten avautuisi kauttakulkumahdollisuus Suo- Suomussalmen Pärsämönrannan asu-
16385: mussalmelta Kuusamoon. Tien vaikutuspii- tustien jatkamiseksi Rasilan kautta
16386: rissä on erittäin hyviä asutukselle kelvollisia Pirttivaaraan.
16387: soita. Niinikään siinä on valtion metsiä, joi-
16388: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16389:
16390: Hannes Tauriainen. Matti Meriläinen. Johannes Mustonen.
16391:
16392:
16393:
16394:
16395: 50 E 587/59
16396: 1110
16397:
16398: IV,459. - Fin.mot. N:o 364.
16399:
16400:
16401:
16402:
16403: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag till ersättning
16404: av resebiljetter för medellösa kräftpatienter.
16405:
16406:
16407: T i 11 R i k s d a g e n.
16408:
16409: Med hänvisning tili motiveringen i finans- 1 500 000 mark under 7 Ht. XX kap.
16410: motion n: o 95 vid 1955 års riksdag och med att användas till ersättning av rese-
16411: åberopande av att 1958 års riksdag godkände biljetter för medellösa kräftpatienter,
16412: och införde ett liknande anslag i 1959 års som erhållit röntgen- och radium-
16413: budget föreslås, behandling.
16414: att Riksdagen i statsförslaget för år
16415: 1960 måtte å~erupptaga ett anslag om
16416: Helsingfors den 18 september 1959.
16417:
16418: Grels Teir. J. A. Jungarå. Verner Korsbäck.
16419: 1111
16420:
16421: IV,459. - Ra.h.a.l. N:o 364.
16422: Suomennos.
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippujen korvaa-
16428: miseksi varattomille syöpäpotilaille.
16429:
16430:
16431: E d u s k u n n a 11 e.
16432:
16433: Viitaten vuoden 1955 valtiopäivillä tehdyn että Eduskunta ottaisi jälleen vuo-
16434: raha-asia-aloitteen n:o 95 perusteluihin ja den 1960 tulo- ja menoarvioon 7 Pl.
16435: siihen, että vuoden 1958 valtiopäivillä vas- XX luvun kohdalle 1 500 000 markan
16436: taava määräraha hyväksyttiin ja otettiin määrärahan käytettäväksi matkalippu-
16437: vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon, ehdote- jen korvaamiseen röntgen- ja radium-
16438: taan, hoitoa saaville Varattomille syöpäpoti-
16439: laille.
16440: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
16441:
16442: Grels Teir. J. A. Jungarå. Verner Korsbäck.
16443: 1112
16444:
16445: IV,460. - Fin.mot. N: o 365.
16446:
16447:
16448:
16449:
16450: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag tt1l lån mot låg
16451: ränta åt yrkesfiskare för anskaffning av för havsfiske
16452: .lämpliga fartyg jämte 'Utrustning.
16453:
16454:
16455: T i ll R i k s d a g e n.
16456:
16457: Med hänvisning till motiveringen i finans- att beviljas som lån mot låg ränta
16458: motion n: o 354 vid 1958 års riksdag före- åt yrkesfiskare för anskaffning av för
16459: slås, havsfiske lämpliga fartyg jämte 'Ut-
16460: rustning.
16461: att Riksdagen i statsförslaget för år
16462: 1960 måtte anteckna 25 000 000 mark
16463: Helsingfors den 18 september 1959.
16464:
16465: Grels Teir. Verner Korsbäck.
16466: J. A. Jungari. John Österholm.
16467: 1113
16468:
16469: IV,460. - Ralul. N:o 365.
16470: Suomennos.
16471:
16472:
16473:
16474:
16475: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi lainoiksi
16476: ammattikalastajille merikalastuksee-n soveltuvien alusten
16477: ja varusteiden hankkimiseksi.
16478:
16479:
16480: Eduskunnalle.
16481:
16482: Viitaten vuoden 1958 valtiopäivillä tehdyn kan määrärahan myönnettäväkai hal-
16483: raha-asia-aloitteen n:o 354 perusteluihin eh- pakorkoisina lainoina ammattikalasta-
16484: dotetaan, jille merikalastukseen soveltuvien alus-
16485: ten ja varusteiden hankkimista varten.
16486: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16487: tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
16488: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
16489:
16490: Grels Teir. Verner Korsbäck.
16491: J. A. Jungarå. John Österholm.
16492: 1114
16493:
16494: IV,461. - Fin.mot. N: o 366.
16495:
16496:
16497:
16498:
16499: Teir m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för planerings-
16500: arbeten på ett nytt skolhus för Abo navigationsskola.
16501:
16502:
16503: T i ll R i k s d a g e n.
16504:
16505: Åbo navigationsskola har alltsedan år 1835 riksdagen (N:o 145/1950 och N:o 14/1953).
16506: verkat i Åbo förra observatoriebyggnad, vii- Elevantalet vid Åbo navigationsskola har
16507: ken genom senatens beslut den 6 juli 1839 varit cirka 25 % av totalantalet elever i
16508: överläts tili Åbo stad för att byggnaden dylika skolor i landet. Denna höst är elevan-
16509: skulle inredas och framdeles underhållas av talet i skolan 44 och i samtliga statsskolor
16510: staden för navigationsskolans räkning och 178.
16511: för att bereda bostäder för skolans lärare. Det relativt låga elevantalet i navigations-
16512: Denna skollokal är numera fullkomligt skolorna har lett därhän, att det inom sjö-
16513: olämplig för sitt ändamål, och Åbo stad är farten råder brist på befäl. Under de se-
16514: icke villig att börja med sådana reparations- naste åren har vår handelsflotta vuxit, var-
16515: och förnyelsearbeten, som skulle försätta den jämte skeppsbefälets arbete ökats genom att
16516: i tidsenligt skick. Vid företagna undersök- bestämmelserna skärpts.
16517: ningar har det nämligen framgått, att man
16518: måste h.o.h. ändra byggnaden både invändigt Emedan skolans nuvarande lokal icke
16519: och tili det yttre, för att erhålla en lokal motsvarar ens de mest elementära kraven
16520: för navigationsskolan, som motsvarar tidens på en dylik läroinrättning, vilket har konsta-
16521: krav. Emedan denna gamla observatorie- terats bl.a. vid riksdagens statsutskotts besök
16522: byggnad är planerad av arkitekt Engel och i skolhuset 1953, borde skyndsamma åtgärder
16523: borde som sådan bevaras som kulturhistoriskt vidtagas för åstadkommande av ett tidsenligt
16524: minne, har statsrådet icke velat tvinga Åbo skolhus.
16525: stad att numera vidbli sin förbindelse, utan Åberopande ovanstående föreslås,
16526: har ansett ett av Åbo stad framställt er-
16527: bjudande förmånligare. Enligt detta erbju- att Riksdagen i statsförslaget för
16528: dande skulle staden överlåta en ny tomt för år 1960 måtte anteckna 2 miljoner
16529: ett nytt skolhus och deltaga med en tredjedel mark under 13 Ht. VII kap. för
16530: i byggnads- m.fl. kostnader. planeringsarbeten på ett nytt skolhus
16531: Statsrådet har föreslagit detta arrange- för Abo navigationsskola.
16532: ,mang två olika gånger i proposition tili
16533: Helsingfors den 18 september 1959.
16534:
16535: Grels Teir. Harras Kyttä. Georg Eriksson.
16536: 1115
16537:
16538: IV,461. - Rah.al. N: o 366.
16539: Suomennos.
16540:
16541:
16542:
16543:
16544: Teir ym. : Määrärahan osoittamisesta Turun merenkulku-
16545: koulun uuden koulutalon suunnittelutöitä varten.
16546:
16547:
16548: E d u s k u n n a ll e.
16549:
16550: Turun merenkulkukoulu on aina vuodesta (n:o 145/1950 ja n:o 14/1953). Oppilas-
16551: 1835 toiminut Turun aikaisemmassa observa- määrä Turun merenkulkukoulussa on ollut
16552: toriorakennuksessa, joka senaatin päätöksellä noin 25% tällaisten koulujen oppilasmää-
16553: 6 päivältä heinäkuuta 1839 luovutettiin Tu- rästä koko maassa. Tänä syksynä on koulun
16554: run kaupungille, jotta kaupunki sisustaisi oppilasluku 44 ja kaikissa valtion kouluissa
16555: rakennuksen ja vastedes ylläpitäisi sitä me- 178.
16556: renkulkukoulua varten ja järjestäisi asunnot Merenkulkukoulujen suhteellisen alhainen
16557: koulun opettajille. oppilasmäärä on vienyt siihen, että merenku-
16558: Tämä kouluhuoneisto on nyttemmin täysin lun alalla on puutetta päällystöstä. Viime
16559: soveltumaton tarkoitukseensa eikä Turun kau- vuosina on kauppalaivastomme kasvanut ja
16560: punki ole halukas ryhtymään sellaisiin kor- sen lisäksi laivapäällystön työ lisääntynyt tiu-
16561: jaus- ja uudistustöihin, jotka saattaisivat sen kennettujen määräysten johdosta.
16562: ajanmukaiseen kuntoon. Suoritetuissa tutki-
16563: muksissa on nimittäin ilmennyt, että raken- Koska koulun nykyinen huoneisto ei vastaa
16564: nusta olisi muutettava sekä sisältä että ulkoa, sellaiselle oppilaitokselle asetettavia alkeelli-
16565: jotta merenkulkukoululle saataisiin ajan vaati- simpiakaan vaatimuksia, mikä todettiin mm.
16566: muksia vastaava huoneisto. Koska tämä vanha eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käy-
16567: observatoriorakennus on arkkitehti Engelin dessä koulutalossa 1953, olisi kiireellisesti
16568: suunnittelema ja olisi sellaisena säilytettävä ryhdyttävä toimenpiteisiin ajanmukaisen kou-
16569: kulttuurihistoriallisena muistona, ei valtio- lutalon aikaansaamiseksi.
16570: neuvosto ole tahtonut pakottaa Turun kau- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
16571: punkia enää pysymään sitoumuksessaan, vaan
16572: on katsonut Turun kaupungin esittämän tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16573: jouksen edullisemmaksi. Tämän tarjouksen tulo- ja menoarvioon 13 Pl. VII luvun
16574: mukaan kaupunki luovuttaisi uuden tontin uudelle momentille 2 miljoonan mar-
16575: uutta koulutaloa varten ja osallistuisi kol- kan määrärahan Turun merenkulku-
16576: masosalla rakennus- ym. kustannuksiin. koulun uuden koulutalon suunnittelu-
16577: Hallitus on ehdottanut tätä järjestelyä töitä varten.
16578: kaksi eri kertaa esityksessään eduskunnalle
16579: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
16580:
16581: Grels Teir. Harras Kyttä. Georg Eriksson.
16582: 1116
16583:
16584: IV,462. - Ralul. N:o 367.
16585:
16586:
16587:
16588:
16589: Tenhiälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sotilas-
16590: papiston palkkauksen nostamiseksi.
16591:
16592:
16593: Eduskunnalle.
16594:
16595: Puolustusvoimain uudestijärjestelyssä on kimäärin seurakuntien kirkkoherrat. Sotilas-
16596: sielunhoitoa varten hyväksytty yhteensä 21 pastorin yp. palkka ( 8 virkaa, 28. plk.) on
16597: sotilaspapin virkaa. Näistä on kuitenkin 5-6 palkkausluokkaa sekä kenttärovastin
16598: jatkuvasti huomattava osa täyttämättä haki- palkka (1 virka, 31. plk.) 2-3 palkkaus-
16599: jain puutteessa. Tällä hetkelläkin on vaki- luokkaa vastaavasti huonompi. Seurakun-
16600: naisesti täytettynä vain 12 virkaa. Avoinna nissa ei ole montakaan virkaa, joka olisi
16601: olevia virkoja on pyritty hoitamaan seura- yhtä heikosti palkattu kuin sotilaspastori ap.
16602: kuntapapiston ja oppikoulunopettajien avus- ja näihinkään seurakuntavirkoihin ei ole
16603: tuksella, mutta kun pappispula tuntuu kaik- yleensä hakijoita. Jopa vasta valmistunut
16604: kialla, ei aina ole onnistuttu järjestämään apulaispappi saa tosiasiassa paremman pal-
16605: minkäänlaista viranhoitoa. kan, josta syystä on ymmärrettävissä, että
16606: Varsinaisena syynä tilanteeseen on sotilas- sotilaspapiston virkoihin ei ole riittävästi
16607: papiston palkkauksen epäsuhde verrattuna hakijoita.
16608: :seurakuntapapistoon, johon sotilaspapisto Ottaen huomioon lisäksi sen, että papiksi
16609: mm. virkaan vaadittavaan pätevyyteen näh- valmistumiseen nykyisin menee 4-6 vuotta,
16610: den on lähinnä rinnastettavissa. Kirkkolain on sotilaspapiston palkkausta pidettävä
16611: mukaan vakinaiselta sotilaspapilta vaaditaan kohtuuttoman alhaisena.
16612: kuten kirkkoherralta täytetty 28 vuoden ikä Jotta sotilaspapistolle uskottu laaja kasva-
16613: ja tutkinto vakinaisen papinviran hakua tustyö tulisi tarkoitetun mukaisesti hoide-
16614: varten. tuksi, olisi välttämätöntä, että ne muutamat
16615: Kun otetaan huomioon, että sotilaspapis- virat, jotka tätä varten on perustettu, voi-
16616: ton palkkaukseen ei kuulu asuntoa eikä taisiin asianmukaisesti täyttää.
16617: muita luontoisetuja, jää se huomattavasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16618: jälkeen seurakuntapapiston palkkauksesta.
16619: Jos arvioidaan sotilaspapiston maksavan tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16620: vitsemastaan asunnosta keskimäärin 25 000 tulo- ja menoarvion 9 Pl. II luvun
16621: mk tai valtion omistamassa huoneistossa 1 momentille lisäyksenä 2 500 000
16622: 16 000 mk kuukaudessa, on sotilaspastori ap. markan suuruisen määrärahan sotilas-
16623: (11 virkaa, 26. plk.) tosiasiassa 6-8 palk- papiston palkkauksen nostamiseksi
16624: kausluokkaa heikommassa asemassa kuin kes- asianmukaiselle tasolle.
16625: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
16626:
16627: Juho Tenhiälä.. Veikko Hyytiäinen. Viljami Ka.lliokoski.
16628: Erkki Tuuli. Antti J. Rantamaa.. Antti Kukkonen.
16629: Juha. Rihtniemi. Georg C. Ehrnrooth. Eemil Luukka.
16630: Aaro Stykki. Päiviö Hetemäki. Artturi Jämsen.
16631: Armas Leinonen. Erkki Koivisto. Eino Uusitalo.
16632: Esa Kaitila. Urho Saariaho. Ensio Partanen.
16633: Armi Hosia. Johannes Wirtanen. Elis Manninen.
16634: Olavi Lähteenmäki. Pentti Niemi.
16635: 1117
16636:
16637: IV,463. ....... Ra.h.al. N: o 368.
16638:
16639:
16640:
16641:
16642: Tenhiälä ym..: Korotetun määrärahan osoittamiscsJa yksi-
16643: tyisten oppikoulujen rakennuslainoja varten.
16644:
16645:
16646: Eduskunnalle.
16647:
16648: Koululaitoksemme monista ajankohtaisista uudisrakennus- ja n. 70 lisärakennushan-
16649: ongelmista pahin on epäilemättä nykyinen ketta. Kun valtiolla ei ole lakimääräistä vel-
16650: tavaton oppikoulupaikkojen puute. Harras- vollisuutta osallistua yksityisoppikoUlujen
16651: tus oppikoulun käyntiin on jatkuvasti kas- koulurakennusten rahoittamiseen, kohtaa näi-
16652: vanut. Tämä ei ilmeisesti ole epäterve ilmiö, den rakennushankkeiden toteuttaminen mo-
16653: vaan siinä kuvastuu terve käsitys, että yh- nissa tapauksissa hyvin suuria vaikeuksia,
16654: teiskunnassa, jossa nyt kouluiässä olevat ikä- sillä kustannusarvioiden yhteissumma on n.
16655: luokat tulevat täysi-ikäisinä jäseninä toimi- 6 miljardia markkaa. On kuitenkin osoit-
16656: maan, tarvitaan nykyistä paljon korkeampaa tautunut, että jos koulun rakennusta varten
16657: koulutustasoa. Kun koulupaikkojen puutteen saadaan valtion ra:kennuslaina, voidaan tar-
16658: aiheuttama paine sitäpaitsi lähinnä kohdis- vittavat lisäpääomat tarkoitusta varten hel-
16659: tuu keskikouluun, joka yhä lisääntyvässä pommin hankkia. Luonnollista kuitenkin on,
16660: määrässä on myös ammattikoulutuksen poh- että muutaman miljoonan erällä ei vielä ole
16661: jakoulu, on koulunl.\äyntimahdollisuuksien tällaista kannustavaa vaikutusta, varsinkaan
16662: jatkuvaa rajoittamista pidettävä, kehityksen köyhillä alueilla. Ne rakennuslainaerät taas,
16663: jarruttamisena. joita kouluhallitus on viime vuosina tulo- ja
16664: Viime keväänä suori~ettua oppikoulujen menoarvioon otetun rakennuslainamäärära-
16665: sisäänpääsytutkintoa koskevan tilaston mu- han puitteissa vQinut myöntää, ovat pää-
16666: kaan voitiin 53 741 pyrkijästä hyväksyä asiassa olleet vain 1-5 milj. markan eriä,
16667: 45 084 eli 83.9 %, mutta kouluihin voitiin koska tarve on ollut moninkertainen käytet-
16668: ottaa vain 27 874 oppilasta eli 61.4% pää- tävissä olleisiin määrärahoihin verrattuna.
16669: sytutkinnossa läpäisseistä. Täl~aista asiain- Tästä syystä esikaupunkialueet ja syrjä-
16670: tilaa, jossa tutkinnossa hyväksytyistäkin pyr- seudut ovat saaneet jatkuvasti jäädä odotta-
16671: kijöistä lähes puolet joutuu samaan asemaan maan koulujen perustamishankkeiden ja
16672: kuin hylätyt, siis jäämään koulun ovien ulko- uusien koulurakennusten toteuttamista, mistä
16673: puolelle, on pidettävä kestämättömänä ja johtuen koulupula juuri näillä alueilla on
16674: nuorison tulevaisuuden kannalta vahingolli- kaikkein pahin.
16675: sena. Erityisesti nykytilanteessa, kun maassa Pitkäaikaisten ha;lpakorkoisten valtionlai-
16676: vallitsee vuodesta toiseen laajamittainen työt- nojen myöntäminen yksityisille oppikouluille
16677: tömyys, olisi suotavaa, että nuoret ikäluokat on perusteltavissa vielä useilla muillakin nä-
16678: käyttäisivät entistä useampia vuosia opintoi- kökohdilla. Ensinnäkin voidaan vedota sii-
16679: hin. hen, että oppikoululaitoksen ylläpitäminen
16680: Edellä mainittu vuosittain oppikoulun ul- on valtiolle kuuluva tehtävä myös koulura-
16681: kopuolelle jäävä, pääsytutkintonsa hyväksy- kennusten osalta. Hallituksen maininta bud-
16682: tysti suorittaneiden määrä merkitsee n. 300 jetin perusteluissa (s. 471) että ,valtion ta-
16683: koululuokkaa. Tilaston pohjalla suoritettu louden kannalta on edullista, että koulura-
16684: asiantuntijoiden yksityiskohtainen selvitys kennukset rakennetaan pääasiassa yksityisten
16685: osoittaa, että nykytilanteessa tarvittaisiin 120 varojen turvin", on pelkästään tarkoituksen-
16686: uutta oppikoulua sekä erinäisiä olemassa- mukaisuusnäkökohta, mutta juuri siitä syystä
16687: olevien koulujen laajennuksia. Kouluhalli- tietenkin olisi riittävällä lainoituksella myö-
16688: tuksesta saadun tiedon mukaan onkin yksi- tävaikutettava siihen, että kouluja todella
16689: tyisoppikouluilla paraiHaan vireillä n. 60 syntyy myös taloudellisesti heikoille alueille.
16690: 51 E 587/59
16691: 1118 IV,463. - Yksityisoppikoulujen rakennuslaina.t.
16692:
16693:
16694: Halpakorkoisten pitkäaikaisten lainojen osuus tyisoppikoulujen halpakorkoisia rakennuslai-
16695: koulurakennusten rahoituksessa vaikuttaa noja varten. Tätä määrää on kuitenkin vält-
16696: ratkaisevasti vuotuisten korkomenojen ja tämättömien ja kiireellisten koulurakennus-
16697: kuoletuserien määrään ja sitä tietä lukukau- hankkeiden vaatimaan pääomamäärään ver-
16698: simaksujen suuruuteen. Korkeat lukukausi- rattuna pidettävä aivan riittämättömänä
16699: maksut taas rajoittavat lähinnä vähävarais- apuna, kuten hallituksen esityksen peruste-
16700: ten koulunkäyntiä. Edelleen voidaan vedota luissa esitetyistä tiedoistakin voi päätellä.
16701: siihen kohtuusnäkökohtaan, että useat muut Toisaalta taas ei näiden tehtävien siirtämistä
16702: yksityisluontoiset oppilaitokset, kuten maa- tuonnemmaksi voida ajatella edes valtiota-
16703: taloudelliset, kotitaloudelliset ja kotiteolli- louden nykyisen vaikean tilan vuoksi. On-
16704: suuskoulut, kansanopistot sekä ammattikou- han kysymyksessä lasten kouluttaminen, joka
16705: lut, joiden valtionapulait ovat uudenaikai- on suoritettava nyt, kun he ovat normaalissa
16706: semmat, saavat omien rakennustensa vuokra- kouluiässä.
16707: arvosta prosentuaalista valtionapua. Kunnal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16708: liset keskikoulut taas saavat koulura:kennuk- kunnioittavasti,
16709: sensakin kokonaan julkisten varojen turvin.
16710: Kun koulujen rakentaminen tehokkaasti pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16711: velee myös työllisyyden ylläpitämistä, voi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
16712: daan määrärahan lisäämistä perusteUa myös 4 momenUlle lisäystä 200 miljoonaa
16713: tältä kannalta. markkaa yksityisten oppikoulujen hal-
16714: Hallitus on vuoden 1960 tulo- ja meno- pakorkoisia pitkäaikaisia rakennuslai-
16715: arvioon ottanut 575 miljoonaa markkaa yksi- noja varten.
16716: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16717:
16718: Juho Tenhiälä.. Yrjö Sinkkonen.
16719: Arm.i Hosia. Olavi Lähteenmäki.
16720: Aaro Stykki. Aune Innala.
16721: Mikko Asunta. Veikko Hyytiäinen.
16722: Urho Kähönen. Esa Kaitila.
16723: Olavi Lahtela. Armas Leinonen.
16724: 1119
16725:
16726: IV,464. - Rah.al. N:o 369.
16727:
16728:
16729:
16730:
16731: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta maaperätutkimusten
16732: aloittamiseen Sallan kunnassa.
16733:
16734:
16735: E d u s k u n n a 11 e.
16736:
16737: Vuoden 1960 tulo- ja menoarvioesityksessä siin myös niiden hyväksikäyttöä koskevien
16738: hallitus ehdottaa malmitutkimusten jatkami- suunnitelmien ja töiden aloittamiseksi. Tut-
16739: seksi ja varsinaisen tutkimusvaiheen loppuun kimustöitä haittaa kaikkialla Lapissa kuiten-
16740: saattamiseksi Kolarissa 50 000 000 mk kerta- kin niitä varten myönnettyjen varojen riit-
16741: menona vuotta 1960 varten, joskin kokonais- tämättömyys.
16742: tarve arvioidaan 100 000 000 markaksi. Kai- V aitiovallan toimenpiteet asiassa ovat vält-
16743: vostoiminnan aloittamiseksi Kolarissa onkin tämättömiä senkin vuoksi, että Sailassa sa-
16744: välttämätöntä suorittaa tutkimukset loppuun. moin kuin koko Koillis-Lapissa esiintyy jat-
16745: Aivan yhtä tärkeätä on aloittaa tehokkaat kuvasti työttömyyttä. Tämän lisäksi on löy-
16746: tutkimukset muualla Lapissa todetuilla mal- dettävä uusia työpaikkoja vuosittain työ-
16747: miesiintymillä. Viime vuosien aikana on sel- markkinoille tuleville nuorille. Esim. Sallan
16748: vinnyt, että erityisesti Sallan kunnassa esiin- kunnassa kasvaa lähimmän 10-vuotiskauden
16749: tyy monia arvokkaita malmeja. Malmin- aikana 15-64-vuotiaitten työikäisten luku-
16750: etsintäkilpailut ja mm. Otanmäki Oy:n suo- määrä miltei 1700 henkilöllä. Näin ollen on
16751: rittamat malminetsinnöt osoittavat siellä ole- välttämätöntä kehittää kaivosteollisuuttakin
16752: van mm. rautamalmia, mangaania, magnetiit- pysyvien työtilaisuuksien luomiseksi mainitun
16753: tia, hematiittia sekä kupari- ja magneetti- alueen väestölle.
16754: kiisua. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16755: Vaikka tähänastiset etsinnät ovat olleet
16756: verrattain pintapuolisia, ne jo kuitenkin to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16757: distavat, että maaperätutkimuksia Sallan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
16758: kunnassa kannattaa jatkaa voimaperäisesti ja kan määrärahan maaperätutkimusten
16759: tehokkaasti. Tavatut mineraaliesiintymät aloittamiseksi Sallan kunnassa.
16760: osoittavat, että olisi ryhdyttävä toimenpitei-
16761: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
16762:
16763: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
16764: Toivo Friman. Eemeli Lakkala.
16765: 1120
16766:
16767: IV,465. - Rah.al. N:o 370.
16768:
16769:
16770:
16771:
16772: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten ammat-
16773: tiopintolainoihin.
16774:
16775:
16776: E d u s k u n n a 11 e.
16777:
16778: Vuoden 1960 tulo- ja menoarvioesityksessä Lisäksi on huomattava, että elinkustan-
16779: hallitus ehdottaa 19 Pl:n II luvun 20 mo- nusten jatkuva kohoaminen on johtanut am-
16780: mentin määrärahaa, 130 000 000 mk, joka mattiopintolainojen ja -avustuksien reaali-
16781: tarkoittaa vähävaraisten ammattiopintolai- arvon pienentymiseen. Tämän vuoksi olisi-
16782: noja, muutettavaksi kiinteäksi. Toteutettuna kin sekä tulo- ja menoarvioon otettava mää-
16783: ehdotus merkitsee asiallisesti lainanannon räraha muutettava arviomäärärahaksi että
16784: supistamista, sillä määrärahan ollessa tähän opiskelijoille myönnettävien lainojen ja avus-
16785: asti arviomääräraha, sitä on voitu ylittää. tusten määrää korotettava. Onhan useissa
16786: Esim. vuoden 1957 valtion tilinpäätöksen eri yhteyksissä tähdennetty, että ammatti-
16787: mukaan näitä lainoja myönnettiin 158 459 600 opetuksen tehostaminen on maassamme suo-
16788: markkaa eli lähes 20 000 000 mk enemmän ranainen välttämättömyys. Ammattitaidon
16789: kuin mitä hallitus ehdottaa vuoden 1960 puuttuminen tai puutteellisuus on todettu
16790: tulo- ja menoarvioesityksessä. erääksi syyksi myös nuorisotyöttömyyteen.
16791: Kun hallituskin toteaa vähävaraisten am- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16792: mattiopintoavustusten osalta, että niihin
16793: edellisinä vuosina varattu määräraha on että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16794: osoittautunut riittämättömäksi, on käsityk- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lluvun
16795: semme mukaan tehtävä mahdolliseksi ylittää 20 momentin määrärahan, 130 000 000
16796: myös vähävaraisten ammattiopintolainoihin markkaa, vähävaraisten ammattiopin-
16797: osoitettavaa määrärahaa. tolainoihin arviomäärärahana.
16798: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16799:
16800: Anna-Liisa Tiekso. Pauli Puhakka. Ei!lo Tainio.
16801: Antto Prunnila. Toivo Asvik. Matti Koivunen.
16802: Tauno Kelovesi.
16803: 1121
16804:
16805: IV,466. - Rah.al. N: o 371.
16806:
16807:
16808:
16809:
16810: Tiekso ym.: Määrärahan ostJittamisesta Lautiosaaren-Koi-
16811: vun maantien oikaisu- ja korjaustöiden aloittamiseen.
16812:
16813:
16814: E d u s k u n n a 11 e.
16815:
16816: Jo pitkähkön ajan on ollut vireillä hanke taa liikenteestä, jolloin mm. lossin pitokus-
16817: Kemijoen itäpuolisen, Lantiosaaren-Koivun tannukset jäävät pois.
16818: välisen tien oikaisemiseksi ja korjaamiseksi. Lantiosaaren-Koivun välisen tien oikai-
16819: Tie- ja vesirakennushallituksella on valmiit seminen ja korjaaminen on erittäin tärkeä.
16820: suunnite1mat mainitun työn suorittamiseksi. työttömyystyökohde sekä Kemin maalaiskun-
16821: Lantiosaaren-Koivun maantie on ollutkin nalle, Kemin kaupungille että Tervolan 1om-
16822: jo useiden vuosien ajan, varsinkin kelirikko- nalle. Tälle tielle on arvi-oitu voitavan sijoit~
16823: aikoina, erittäin huonokuntoinen. Sitä paitsi, taa n. 800 työntekijää. Vielä on syytä. to-
16824: kun Kemijoki joudutaan ylittämään Koi- deta, ettei mainittujen kuntien alueella ole
16825: vusaa lossilla, tuotti varsinkin viime kesänä ollut viime työttömyyskausina yhtään suu-
16826: kuivuuden aiheuttama vähävetisyys liiken- rehkoa työkohdetta. Lantiosaaren-Koivun
16827: teelle melkoista haittaa. Tiellä liikennöidään välisen tien oikaiseminen ja kunnostammen
16828: kuitenkin vilkkaasti, sillä tien vaikutuspii- on myös ensi talvikautta ajatellen huomatta-
16829: rissä on laaja ja tiheä asutus. vin valmiiksi suunniteltu työkohde.
16830: Lantiosaaren-Koivun välisen maantien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16831: korjaaminen on tullut entistä ajankohtaisem-
16832: maksi sen johdosta, että työttömyystyönä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16833: rakennettu maantietä Koivusta Rovaniemelle. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
16834: Kun viimeksi mainittu tie valmistuu, voitai- kan määrärahan Lautiosaaren-Koi-
16835: siin Lantiosaaren-Koivun välisen osan kor- vun maantien oikaisu- ja korjaustöi-
16836: jaamisen jälkeen KoiV\lSsa oleva lossi pois- dern. liltJittmn~ksi.
16837: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
16838:
16839: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
16840: Toivo Friman. Eemeli Lakkala.
16841: 1122
16842:
16843: IV,M7. - Rah.a.l. N:o 872.
16844:
16845:
16846:
16847:
16848: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta Vikajärven-Kemi-
16849: järven-Sa.llan maantien oikaisu- ja peruskorjaustöitä
16850: varten.
16851:
16852:
16853: E d u s k u n n a ll e.
16854:
16855: Vikajärven-Kem.ijärven-Sallan maantie ja iJmn valtiolla on puute työkohteista, olisi
16856: ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita nyky- kysymyksessä olevan tien oikaisun ja perus-
16857: aikainen liikenne asettaa. Jo pitkän aikaa korjauksen aloittaminen tämänkin vuoksi
16858: tämä vilkkaasti liikennöity tie on ollut var- välttämätöntä. Kesänkin aikana jatkuvasti
16859: sinkin kelirikon aikana suorastaan liikenne- vallinneen ja syksyllä yhä lisääntyvän työt-
16860: kelvoton. Kuitenkin väkirikkaan Sallan lii- tömyyden johdosta jouduttiin mm. Sallan
16861: kenne tapahtuu kokonaan tämän tien Kemi- kunnassa työttömyyskortisto avaamaan kulu-
16862: järven-Sallan osuudella. massa olevana vuotena jo syyskuun alussa.
16863: Ainakin Kemijärven-Sallan väliseltä tie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16864: osalta on oikaisu- ja korjaussuunnitelma
16865: tehty jo v. 1938. Kun rautatie muuttaa suun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16866: nitelmaa yli- ja alikäytävien kohdalta, on tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
16867: suunnitelmaa tältä osin korjattava. Muilta kan määrärahan Vikajärven-Kemi-
16868: osin työt voitaisiin aloittaa välittämästi. järven-Sallan maantien oiklllisu- ja
16869: Kun Kemijärven ja Sallan kuntien alueella peruskorjaustöitä varten.
16870: työttömyys on muodostunut erittäin laajaksi
16871: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
16872:
16873: Anna-Liisa Tiekso. Bino Tainio.
16874: Toivo Prima.n. Eemeli Lakkala..
16875: 1123
16876:
16877: IV,468. - Rah.al. N:o 373.
16878:
16879:
16880:
16881:
16882: Tiekso ym.: Määräraha;n, osoittamisesta Soppelan-Räisälän
16883: maantien rakentamiseen.
16884:
16885:
16886: E d u s k u n n a 11 e.
16887:
16888: Jo v. 1928 on tie- ja vesirakennushallituk- nopeammaksi, kun autojen ei enää tarvitsisi
16889: sen toimesta laadittu ensimmäinen kustannus- ajaa päivittäin edestakaisin samaa tietä Räi-
16890: arvio maantien rakentamiseksi Kemijärven sälän kylässä. Suoran kulkuyhteyden aikaan-
16891: kunnassa olevasta Soppelan kylästä samassa saaminen Soppelan ja Räisälän kylien välille
16892: kunnassa olevaan Räisälän kylään. Kolme helpottaisi tien vaikutuspiirissä olevien asuk-
16893: vuotta sitten lausui eduskunta hallitukselle kaitten elämää siinäkin mielessä, että hen-
16894: toivomuksen mainitun tien rakentamisesta. kilö- ja tavarankuljetusmaksut alenisivat,
16895: Soppelan-Räisälän välisen tiesuunnan pi- kun ei enää tarvitsisi käyttää hankalaa ja
16896: tuus on n. 15 km. Tien tullessa kulkemaan pitkää kiertotietä Kemijärvelle. Vähämerki-
16897: kuivien hi~kka- ja kangasmaitten kautta, jäi- tykselliseksi ei ole myöskään arvioitava sitä,
16898: sivät työkustannukset suhteellisen alhaisiksi. että tien rakentaminen Soppelan ja Räisälän
16899: Sen lisäksi, että rakennettava tie yhdistäisi välille avaisi suoran yhteyden Kemijärveltä
16900: Soppelan ja Räisälän kylät toisiinsa, lyhe- Etelä-Sallaan, Posiolie ja Kuusamoon.
16901: nisi matka Kemijärvelle yli 20 km:llä Räi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16902: sälän kylän asukkaiden osalta, joiden on
16903: ollut käytettävä Joutsijärven kautta kulkevaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
16904: Kemijärven-Kuusamon maantietä. Myös tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
16905: Kemijärven ja Kuusamon välinen matka ly- kan määrärahan Soppelan-Räisälän
16906: henisi mainitulla yli 20 km: llä. Posti- ja maantien rakentamiseksi.
16907: linja-autoliikenne tulisi joustavammaksi ja
16908: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
16909:
16910: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
16911: Toivo Friman. Eemeli Lakkala.
16912: 1124
16913:
16914: IV,469. - Rah.al. N:o 374.
16915:
16916:
16917:
16918:
16919: Tikkaoja ym.. :. Määrärahan osoittamisesta eräiden Vaasan
16920: Zääninlwllituksen virkojen ja toimien pysyttämistä varten.
16921:
16922:
16923: E d u s k u n n a 11 e.
16924:
16925: Samailla kun ensi vuoden tulo- ja meno- taakkaa voida siinä määrin lisätä kuin mitä
16926: arviossa -esitetään määrärahat Keski-Suomen apulaiskamreerin viran lakkauttaminen :rcer-
16927: läänin lääninhallitukseen perustettavia vir- kitsisi.
16928: koja ja toimia varten, ehdotetaan Vaasan Vaikka lääninhallituksen yleisen osaston
16929: lääninhallituksesta lakkautettaviksi virkoja esitt-elijän viroista ja toimista voitaneen lak-
16930: ja toimia siinä määrin, että työvoiman su- kauttaa kaksi, ei voida pitää asianmukaisena,
16931: pistus tulee ilmeisesti aiheuttamaan asioiden että lakkauttaminen kohdistetaan kahteen
16932: ruuhkautumista ja vaarantamaan viraston vakinaiseen virkaan ottaen huomioon, että
16933: säännönmukaista toimintaa. lääninhallituksessa on kaksi ylimääräistä esit-
16934: Kun jokaiseen lääninhallitukseen on sen telijän tointa. Kun pienemmissä Kymen, Ou-
16935: koosta riippumatta pakko perustaa joukko lun ja Lapin lääninhallituksissakin on kaksi
16936: virkoja ja toimia, on selvää, ettei alueelli- nuoremman lääninsihteerin yp. virkaa, on
16937: sesti supistuvan läänin lääninhallituksesta asianmukaista, että lakkautetaan yksi nuo-
16938: voida vähentää virkoja ja toimia samassa remman lääninsihteerin ap. virka ja yksi
16939: suhteessa kuin asukasluku vähenee. Uusilla ylimääräisen esittelijän toimi.
16940: lääneillähän sitä paitsi nimenomaan pyritään
16941: nykyistä tehokkaampaan ja joutuisampaan Perustelemattomimpana on pidettävä yli-
16942: työskentelyyn. Jos Vaasan lääninhallituksen määräisen lääninkirjanpitäjän toimen lak-
16943: työvoimaa supistettaisiin esitetyssä laajuu- kauttamista. Kun kaikissa lääninhallituksissa
16944: dessa, johtaisi se toivotun parannuksen ase- (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) on vähin-
16945: mesta Vaasan läänin osalta nykyistä huo- tään yksi vakinainen ja yksi ylimääräinen
16946: nompaan tilaan. Vaasan lääninhallituksen Jääuinkirjanpitäjän virka ja toimi, on käsit-
16947: toimintaa harkittaessa on aivan erityisesti tämätöntä, miten Vaasan lääninhallituksessa
16948: myös syytä muistaa; että läi:ni on kaksikie- tultaisiin toimeen ilman ylimääräistä ~äänin
16949: linen, mikä aiheuttaa haomatta:vaa lisätyötä kirjanpitäjän tointa. JOB tämän toimen lak-
16950: ja edellyttää vastaavasti lisää työvoimaa. kauttaminen joissakin tapauksissa olisi mah-
16951: Huomautettakoon vielä, että rulueellisesti su- dollinen, olisi toimi kaiketi ensi sijassa lak-
16952: pistuneenakin Vaasan lääni jää edelleenkin kautettava pienimmistä lääninhallituksista.
16953: suurten läänien joukkoon, asukasluvun tul- Po. toimen lakkauttaminen johtaisi ilmeisesti
16954: lessa olemaan noin 450 000, mikä vastaa lä- suorastaan kestämättömään tilanteeseen, eikä
16955: hinnä nykyistä jakamattoman Kuopion lää- tointa sen vuoksi voida ajatella lakkautetta-
16956: nin asukaslukua. Erittäin tärkeänä näkö- vaksi.
16957: kohtana on vihdoin mainittava, että vero- Lääninkanslisteja on Vaasan lääninhalli-
16958: asiain lainkäyttö tulee uuden verotuslain joh- tuksessa 4 vakinaista ja 4 ylimääräistä, joista
16959: dosta ensi vuoden alusta huomattavasti li- 2 ylimääräistä ehdotetaan lakkautettavaksi.
16960: sääntymään. Kun Vaasan lääninhallitukseen jää 9 sellaista
16961: Kun apulaiskamreerin virka kaikissa suu- esittelijän virkaa ja tointa, jotka kukin edel-
16962: rissa lääneissä on osoittautunut välttämättö- lyttäisivät omaa kanslistia, olisi Vaasan lää-
16963: mäksi, ei sitä voida Vaasan lääninhaillituk- ninhallitukseen oikeastaan lisättävä 1 ylimää-
16964: sestakaan lakkauttaa, ottaen huomioon, että räinen kanslistin toimi. Riittämättömän
16965: lääninkonttorin työmäärä edelleenkin jää kanslistimäärän takia on lääninhallituksissa
16966: niin suureksi, ettei lääninkamreerin työ- pakko käyttää pätemätöntä toimistotyövoi-
16967: IV,469. - Tikkaoja ym. 1125
16968:
16969: maa kanslistin tehtävissä. Vallitsevan käy- masti pätevä kanslisti. Tästä syystä ei kans-
16970: tännön huomioon ottaen voitaisiin Keski-Suo- listien lukumäärää voida supistaa. Tässäkin
16971: men läänin perustamisen johdosta mahdolli- yhteydessä on syytä huomauttaa läänin kak-
16972: sesti ajatella lakkautettavaksi 1 ylimääräinen sikielisyyden kanslisteillekin aiheuttamasta
16973: kanslistin toimi, jolloin kanslistien määrä lisätyöstä.
16974: olisi 7 eli esim. sama kuin huomattavasti pie- Edellä mainitut muutokset edellyttäisivät
16975: nemn.län Kytnen lääninhallituksen vastaava seuraavia muutoksia hallituksen esitykseen:
16976: määrä (nykyään 6, ehdotetaan perustetta- Menoarvioon olisi palautettava virkoja ja
16977: vaksi 7 :s). Mutta kun verovalitusasiain luku ylimääräisiä toimia sekä niiden palkkaukseen
16978: ensi vuoden alusta arviolta kaksinkertaistuu, tarvittavilla määrillä merkittävä lisäystä
16979: tarvitaan verovalitusasioita varten ehdotto- seuraavasti:
16980: koko :vuoden 10 kk:n
16981: palkkaus palkkaus
16982: 1 apulaiskamre:eri (25 pl.) ......... . 647700 539 750
16983: 1 nuor. lääninsihteeri (29 pl.) ..... . 782400 652000 1191750
16984: 1 ylim. lääninkirjanpitäJä (23 pl.) .. 585900 488 250
16985: 2 , lääninkanslistia (18 pl.) .... 930000 775 000 1263 250
16986:
16987: Palautusten johdosta tulisi siten lisäystä että Eduskunta palauttaisi vuoden
16988: 7 Pl. II luvun 1 momentille 1191 750 mark- 1960 tulo- ja menoarvioon Vaasan lää-
16989: kaa. Kun menoarviosta edellä esitetyn mu- ninhallituksen apulaiskamreerin ja
16990: kaisesti voitaisiin poistaa 1 ylimääräisen esit- nuoremman lääninsihteerin yp. perus-
16991: telijän (28 pl.) palkkaus 1. 3.-31. 12. 1960 palkkaa varten 7 Pl. Il luvun 1 mo-
16992: väliseltä ajalta eli (10/12 X 747 000 =) mentille 1191 750 markkaa sekä yli-
16993: 622 500 markkaa, lisääntyisi 7 Pl. II luvun määräisen lääninkirjanpitäjä11, ja kah-
16994: 2 momentti todellisuudessa 640 750 markalla. den lääninkanslistin palkkiota varten
16995: Edellä 'Oievati. pentsteella kunnioittaen ~ . r Pl. II luvun .2 momentilk 1 263 250
16996: dotamme, markkaa.
16997: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
16998:
16999: Väinö Tikkaoja. T. E. Nordström.
17000: Eino Uusitalo. Johannes Wirtanen.
17001: Grels Teir. Matti I.iinamaa.
17002: Viljami Kalliokoski Georg Eriksson.
17003: Georg Backlund. Toivo Asvik.
17004:
17005:
17006:
17007:
17008: 52 E 587/59
17009: 1126
17010:
17011: W,470. - Rah.al. N: o 375.
17012:
17013:
17014:
17015:
17016: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen rautatie-
17017: asema- ja virastotalon suunnittelutöitä varten.
17018:
17019:
17020: Eduskunnalle.
17021:
17022: Seinäjoen asema- ja virastotalo kuuluu päästävä mahdollisimman nopeasti. Jos ensi
17023: rautatiehallituksesta saamamme tiedon mu- vuodeksi saataisiin suunnittelumääräraha,
17024: kaan ensimmäisiin lähiaikoina rakennettaviin. voitaisiin rakennustyöt jo aloittaa seuraa-
17025: Rautatiehallituksen taholta on ryhdytty kaik- vana vuotena.
17026: kiin tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin, ku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17027: ten ratapihasuunnitteluun ym. nähden, mutta
17028: sensijaan puuttuu määräraha rautatieasema- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17029: rakennuksen suunnittelu- ja piirustustöitä tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
17030: varten. Kun työttömyys Seinäjoella on var- kan määrärahan Seinäjoen rautatie-
17031: sin huolestuttava ja kasvava rautatieliikenne asema- ja virastotalon suunnittelu-
17032: vaatii välttämättä uuden ajanmukaisen ase- töitä varten.
17033: matalon, olisi asematalon rakennustöihin
17034: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17035:
17036: V"ainö Tikka.oja.. Matti Liina.maa. Joha.unes W'U'ta.Den.
17037: 1127
17038:
17039: IV,471.- Bah.al. N:o 376.
17040:
17041:
17042:
17043:
17044: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoella olevan
17045: Palon maantiesillan töitten jatkamiseksi.
17046:
17047:
17048: Eduskunnalle.
17049:
17050: Hallitus esitti valtion tulo- ja menoarviossa Seinäjoki-Kristiina maantielle Kyrönjoen
17051: vuodelle 1959 Ilmajoella olevan Palon joki- yli Ilmajoella.
17052: sillan rakennustyöhön otettavaksi 40 milj. Hallitus ei ole kuitenkaan tulo- ja meno-
17053: markkaa. Ehdotetun määrärahan eduskunta arvioesityksessään vuodelle 1960 ehdottanut
17054: sitten myöskin hyväksyi. Sillan kustannus- Palon sillan rakennustöitten edelleen jatka-
17055: arvio on 117 milj. markkaa. Työt siltaraken- miseksi minkäänsuuruista määrärahaa. Sen-
17056: nustyömaalla ovat jo olleet käynnissä tämän vuoksi edellä olevaan viitaten ehdotammekin
17057: vuoden aikana budjetissa myönnetyillä va- kunnioittavasti,
17058: roilla ja olisi erittäin toivottavaa, että niitä
17059: voitaisiin myöskin keskeytymättä jatkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17060: Koska paikkakunnalla on jatkuvasti työttö- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
17061: myyttä, niin sekin jo osaltaan vaatisi työn kan määrärahan nmajoen pitäjässä
17062: jatkumista, samoin myöskin uuden sillan olevan Palon maantiem"llan töitten
17063: saaminen tälle erittäin vilkasliikenteiselle jatkamiseksi.
17064: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
17065:
17066: Viinö Tikkaoja. Toivo .lavik.
17067: Aarre :Mar\ti1&. Georg Eriksson.
17068: Mauri Seppä.
17069: 1128
17070:
17071: IV,472. - Ra.h.al. N: o 377.
17072:
17073:
17074:
17075:
17076: Tikkaoja ym.: Määrärahmn osoittamisesta Seinäjoen ja Kuor-
17077: taneen välisen maantien rakentamista varten.
17078:
17079:
17080: E d u s k u n n a ll e.
17081:
17082: Viitaten vuoden 1958 vaJ.tiopäiviUe jätetyn kan määrärahan Seinajf>en ja Kuor-
17083: raha-asia-aloitteen n: o 365 perusteluihin eh- taneen välisen macmtitn rakenta-
17084: dotamme kunnioittaen, mista varten osuudelZa Nurmon kun-
17085: nan Veneskoski-Seinäjoen kau,ppalan
17086: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 Rajakatu.
17087: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
17088: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1959.
17089:
17090: Väinö Tikkaoja. Toivo .Asvik:.
17091: Aarre Marttila. Georg Eriksson.
17092: Mauri Seppä.
17093: 1129
17094:
17095: IV,473. - Rah.al. N: o 378.
17096:
17097:
17098:
17099:
17100: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta hallavahinkojen
17101: avustamiseen Pohjois-Karja.lassa.
17102:
17103:
17104: E d u s k u n n a ll e.
17105:
17106: Hallituksen esityksessä vuoden 1960 tulo- tilojen metsät tarjoa viljelijöilleen sanottavaa
17107: ja menoarvioksi on esitetty 167 milj. markan tukea. Kun sivuansioiden saanti on myöskin
17108: määräraha Pohjanmaan halla-alueen avusta- vaikea heikon työllisyyden takia, eivät asu-
17109: miseksi, mutta myös Pohjois-Karjalaan muo- tustilalliset ja muut hallanarkojen alueiden
17110: dostui melko laaja katoalue, jossa viljakasvit viljelijät selviydy taloudellisista vaikeuksis-
17111: ja perunat ·kärsivät pahoin hallan tuhoista. taan, ellei valtion taholta heitä avusteta tässä
17112: Tällä alueella joutuivat kärsimään erikoisesti vaiheessa.
17113: alavien maiden viljelykset ja näillä alavilla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17114: mailla sijaitsevat Pohjois-Karjalan laajat asu- nioittaen,
17115: tusalueet, joiden asutustilalliset ensisijaisesti
17116: joutuivat kärsimään hallan tuhoista. Asutus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17117: tilallisten taloudellinen asema tällä hetkellä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
17118: on erittäin va~kea, sillä puutavaran hinnat kan määrärahan hallavahinkojen avus-
17119: ovat alhaiset ja tästä johtuen eivät asutus- tamiseen Pohjois-Karjalassa.
17120: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17121:
17122: Esa. ~en. Antti Jtukko:BeD.
17123: Olavi Lahtela. Varma K. Turunen.
17124: Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
17125: 1130
17126:
17127: IV,474. - Ra.h.al. N:o 379.
17128:
17129:
17130:
17131:
17132: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
17133: miseksi Tetrilammen tieltä Kuokanvaaran kunnantielle
17134: Nurmeksen kunnassa.
17135:
17136:
17137: E d u s k u n n a ll e.
17138:
17139: Nurmeksen kunnan Lipinlahden kylässä on Tetrilammen tietä jatkettava Tetrilammen
17140: Tetrilammen kylätie, jonka tien vaikutuspii- kohdalta Korolin talojen kautta Kuokanvaa-
17141: rissä asuvat henkilöt ovat vähävaraista pien- ran kunnantiehen, jolloin tiestä muodostuisi
17142: viljelijäväestöä, jotka vaikeissa oloissa ovat kauttakulkuliikenteelle sopiva paikallistie.
17143: joutuneet itse huolehtimaan tiestään pienien, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17144: Nurmeksen mlk:n antamien avustuksien tur- nioittaen,
17145: vin. Kun tie lisäksi päättyy Tetrilammen
17146: kohdalle, ei se nykyisissä olosuhteissa pysty että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17147: tyydyttävällä tavalla palvelemaan paikallista tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan
17148: väestöä. Maidon kuljetus meijeriin on syr- määrärahan yhdystien rakentamiseksi
17149: jäisilläkin seuduilla päivittäin toistuva toi- Tetrilammen tieltä Kuokanvaaran kun-
17150: menpide, joka pitäisi pystyä suorittamaan nantielle Nurmeksen kunnan Lipin-
17151: autokuljetusta käyttäen. Tämän vuoksi olisi lahden kylässä.
17152: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
17153:
17154: Esa.. Timonen. Ale Holopainen.
17155: 1131
17156:
17157: IV,475. - Ra.h.al. N: o 380.
17158:
17159:
17160:
17161:
17162: Torvi ym. : Määrärahan osoittamisesta naisten ammattikoulu-
17163: tuksen järjestämiseen.
17164:
17165:
17166: E d u s k u n n a 11 e.
17167:
17168: Naistyöttömyyden osuus kokonaistyöttö- ennen kaikkea kiinnittämään suurempaa huo-
17169: myydestä on vuosi vuodelta lisääntynyt. miota varsinaisten ammattikurssien järjestä-
17170: Tosin työttömyyskortistoihin hyväksyttyjen miseen ja todetaan, että ammattikoulutuksen
17171: naisten lukumäärä enempää absoluuttisesti laajentaminen on erittäin kiireellinen teh-
17172: kuin suhteellisestikaan ei näytä suurelta, tävä, jonka ratkaisematta jättäminen mer-
17173: koska kaikki työttömäksi joutuneet naiset kitsee koulutetun työvoiman vajauksen enti-
17174: eivät ilmoittaudu työttömyyskortistoihin, eikä sestäänkin lisääntymistä. Mainitussa lausun-
17175: heitä sinne ilmoittauduttuaankaan usein, nossa todetaan, että naisille voitaisiin jär-
17176: varsinkaan maaseudulla, hyväksytä. Tämä jestää talouskoulu- ja emännöitsijäkursseja,
17177: johtuu siitä, että työllisyysvaroilla järjestet- joiden avulla heidän sijoittumisensa laajene-
17178: tävät työt ovat enimmäkseen naistyövoimalle vaan talouselämään helpottuisi. Myös päte-
17179: soveltumattomia. Työttömyyskortiston viral- vien leikkuu- ja ompelukurssien sekä eri-
17180: lisetkin numerot kuitenkin osoittavat, että näisten teollisuuden ammattikurssien laajen-
17181: naistyöttömyys on nopeasti lisääntymässä. tamista olisi eduskunnan mielestä harkittava
17182: Niinpä vuosina 1949-57 oli naisia keski- til'anteen helpottamiseksi. Tämän lisäksi on
17183: määrin vain 2.9 % kaikista kortistoihin mer- todettava, että on monia ammatteja, joissa
17184: kityistä, mutta työllisyysvuonna 1956-57 naiset voisivat erinomaisesti menestyä, jos
17185: oli heitä jo 3.9 %, ja 1957-58 oli lm. pro- heidät alalle koulutettaisiin. Tässä mainitta-
17186: senttiluku jo 4.8 %. Tämän ohella on todet- koon vain pakettiautojen, nostureiden, truk-
17187: tava, että noin kolmannes on ollut työhön kien ym. kuljetus, monet asentajatehtävät,
17188: sijoittamattomina, mikä tekee 11% kaikista naisten tavanomaisten ammattien ohella.
17189: kortistoon merkityistä. Näin ollen työlli- Liian vähän tai ei ollenkaan on yhteis-
17190: syystilaston mukaan työttömät naiset muo- kunnan taholta kiinnitetty huomiota niiden
17191: dostavatkin huomattavasti suuremman osuu- naisten työhönsijoitusongelmiin, jotka ovat
17192: den kokonaistyöttömyydestä kuin viralliset valmiita palaamaan työelämään omistau-
17193: työttömyysluvut osoittavat. Vähintään vii- duttuaan joitakin vuosia, lastensa pienenä
17194: kon työttöminä olleista henkilöistä oli nimit- ollessa, kodinhoitoon. Monet näistä naisista
17195: täin naisia esim. tammi-huhtikuussa vuonna ovat aikoinaan olleet ammattitaitoisia, mutta
17196: 1958 20-30 % ja touko-kesäkuussa noin ovat jääneet ammatin kehittyessä jälkeen.
17197: puolet. Yhteiskunnan kannalta olisi edullista jär-
17198: Eduskunta on käsitellessään valtioneuvos- jestää heille täydennyskursseja, jolloin suh-
17199: ton työllisyyskertomuksia kiinnittänyt vaka- teellisesti vähäisillä varojen sijoituksilla saa-
17200: vaa huomiota naistyöttömyyden torjumiseen. taisiin ammattitaitoisia henkilöitä.
17201: Niinpä viime huhtikuussa käsitellessään halli- Edellä mainituista syistä olisi välttämä-
17202: tuksen työllisyyskertomusta edelliseltä vuo- töntä, että valtion tulo- ja menoarviossa olisi
17203: delta eduskunta on osoittanut myös menet- pysyvä määräraha, joka käytettäisiin jo var-
17204: telytavat niin nuoriso- kuin naistyöttömyy- sinaisen nuorisoikänsä ohittaneiden naisten
17205: denkin torjumiseen. ammattikoulutuksen järjestämiseen sekä työt-
17206: Tässä eduskunnan lausunnossa kehoitetaan tömyysaikoina että myös muulloin.
17207: 1132 IV,475. - Naisten ammattikoulutus.
17208:
17209:
17210: Edellä olevan perusteella ehdotamme, uudelle mQmenWle 100 000 000 mar-
17211: kan määrärahan käytettäväksi naisten
17212: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 ammattikoulutuksen järjestämiseen.
17213: tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
17214: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17215:
17216: Irma Torvi. Judit Nederström-Lunden. Elli Stenberg.
17217: Yrjö Murto. Inkeri Virtanen. Anna-Liisa Tiekso.
17218: Siiri Lehmonen. Hertta Kuusinen. Impi Lukkarinen.
17219: Tyyne Tuominen.
17220: 1133
17221:
17222: IV,476. - Rah.al. N: o 381.
17223:
17224:
17225:
17226:
17227: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien
17228: avustamiseen.
17229:
17230:
17231: E d u s k u n n a ll e.
17232:
17233: Laissa lastenkotien valtionavusta edellyte- Budjetin perusteluissa on edellytetty v. 1960
17234: tään, että tavalliselle lastenkodille voidaan olevan 60 000 hoitopäivää enemmän kuin v.
17235: antaa valtionapua enintään kolmannes ja 1959, mutta arvio lienee alhainen, sillä se
17236: muille lastenkodeille enintään puolet valtion- edellyttäisi vain 4 uuden pienehkön lasten-
17237: apua saavien lastenkotien keskimääräisestä kodin perustamista tulevana vuonna. Mainit-
17238: hoitopäiväkustannuksesta. Käytäntö on kui- takoon, että tänä vuonna on perustettu 18
17239: tenkin aivan toinen kuin laki edellyttää. uutta lastenkotia. On lisäksi otettava huo-
17240: Tänä vuonna budjettiin hyväksytyn määrä- mioon, että suoritetut elintarvikkeiden hin-
17241: rahan puitteissa on voitu jakaa tavallisen nankorotukset ym. hintojen noususta aiheu-
17242: lastenkodin yleisen osaston hoitopäivää kohti tuvat menot tulevat kohottamaan hoitopäivä-
17243: vain 48 mk, mikä tekee 6.3 % hoitopäivä- kustannuksia. Talousarvioehdotukseen mer-
17244: kustannuksista ja pienten lasten osaston kitty summa lastenkotien avustamiseen on
17245: hoitopäivää kohti samoin kuin erikoislasten- edellämainituista syistä aivan liian pieni. Sen
17246: kodinkin hoitopäivää kohti 56 mk, mikä te- vuoksi ehdotamme,
17247: kee 5.4 % hoitopäiväkustannuksista. Valtion-
17248: avustus hoitopäivää kohti on vuosi vuodelta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17249: pienentynyt, sillä esim. v. 1957 oli valtionapu tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
17250: 56 mk tavallisen lastenkodin yleisen osaston vun 3 momentille 40 000 000 markkaa ~
17251: ja 63 mk erityislastenkodin hoitopäivää kohti. lisäystä lastenkotien avustamiseen.
17252: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17253:
17254: Irma Torvi. Inkeri Virtanen.
17255: Yrjö Murto. Hertta Kuusinen.
17256: Siiri Lehmonen. Tyyne Tuominen.
17257: Judit Nederström-Lunden. Elli Stenberg.
17258: Anna-Liisa Tiekso.
17259:
17260:
17261:
17262:
17263: 53 E 587/59
17264: 1134
17265:
17266: IV,477. - Rah.al. N:o 882.
17267:
17268:
17269:
17270:
17271: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastensei-
17272: mien valtionapua varten.
17273:
17274:
17275: E d u s k u n n a 11 e.
17276:
17277: Sosiaalisen pääluokan luvulla ,Lastensuo- dellisista menoista. Vaikka elinkustannukset
17278: jelun avustaminen" on momentille ,Kot~kas ovat hallituksen toimenpiteiden johdosta jäl-
17279: vatuksen tukemistyö" kuluvana vuonna mer- leen kohonneet ja näin on tapahtunut varsin-
17280: kitty 7 milj. markkaa, mistä on ollut tarkoi- kin pikkulasten tarvitsemien ravintoaineiden
17281: tus jakaa avustuksia sekä lastenseimille että kohdalla, ei hallitus esitä määrärahaa edes
17282: ns. kerhotyölle. Kuluvana vuonna on siten hintojen kohoamista vastaavaksi, vaan se on
17283: 36 seimelle voitu jakaa vain 4 355 000 mark- absoluuttisestikin pienempi kuin esim. vuonna
17284: kaa. Kunnallisille lastenseimille ei ole nii- 1953. Uusia lastenseimiä ja koululasten päi-
17285: den hakemuksista huolimatta voitu enää väkoteja ei valtion avustuksen puuttuessa ole
17286: vuosikausiin jakaa ollenkaan. Mainittakoon, viime vuosina enää perustettu, vaikka tarve
17287: että asiasta on eräs kaupunkikunta tehnyt olisi suuri. Päinvastoin 3 lastenseimeä on
17288: valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. lopettanut taloudellisten vaikeU'ksien tähden
17289: Myös seurakunnat on karsittu avustettavien toimintansa. Jos määrärahat vuosi vuodelta
17290: joukosta, samoin aikaisemmin avustusta saa- pienenevät, joutunevat loputkin ennen pitkää
17291: neet teollisuuslaitosten lastenseimet. Aikoi- sulkemaan ovensa.
17292: naan ovat myös koululasten päiväkodit saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17293: neet tältä momentilta avustusta.
17294: Momentin määräraha oli aikoinaan sen suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17295: ruinen, että siitä voitiin jakaa nykyistä tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
17296: monta kertaa suuremmalle määrälle lasten- vun 2 momentille (kotikasvatuksen tu-
17297: seimiä n. 25% niiden kustannuksista. Mää- kemistyö) 25 000 000 markan määrä-
17298: räraha on elinkustannusten nousun johdosta rahan lastenseimien ja koululasten
17299: jatkuvasti pienentynyt tehden enää jonkin päiväkotien valtionapua varten.
17300: sadanne:ksen avustusta saaneiden seimien to-
17301: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17302:
17303: Irma Torvi. Judit Nederström-Lunden.
17304: Yrjö Murto. Inkeri Virtanen.
17305: Siiri Lehmonen. Tyyne Tuominen.
17306: Hertta Kuusinen. Elli Stenberg.
17307: Anna-Liisa Tiekso.
17308: 1135
17309:
17310: lV,478. - Rah.a.l N: o 888.
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Invalidisää-
17316: tiön ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
17317:
17318:
17319:
17320: E d u s k u n n a 11 e.
17321:
17322: Ortopedisen sairaalahoidon alalla vallitsee singin kaupungin ja Uudenmaan läänin kun-
17323: koko maassa vaikea paikkapula ja hoitoa tien keskussairaalaksi ja vain 30 % paikoista
17324: odottavien potilaiden odotusajat ovat useissa on varattu maaseudulta kotoisin oleville.
17325: tapauksissa vuosia, eräissä jopa 5-6 vuotta. Invalidisäätiö on sairaalaa varten saanut
17326: Pohjois-Suomi on toistaiseksi jäänyt koko- Oulun kaupungilta vuokratta tontin N: o 1,
17327: naan vaille hoitomahdollisuuksia. joka sijaitsee Oulun Kontinkankaan kaupun-
17328: Invaliidisäätiö on sairaspaikkatilanteen ginosassa, korttelissa N: o 3 ja on alaltaan
17329: helpottamiseksi tehnyt useita aloitteita toisen 10.001 m2. Tontti sijaitsee välittömästi ny-
17330: ortopedisen erikoissairaalan rakentamiseksi kyisen lääninsairaalan vieressä.
17331: Pohjois-Suomea varten Ouluun. Invalidi- Saatuaan v. 1958 työllisyyslainaa 14 milj.
17332: säätiö on lähtien Ruotsissa tehdystä laskel- markkaa ja Kansaneläkelaitokselta lainaa
17333: masta, jonka mukaan ortopedisiä sairaala- 15 milj. markkaa Invalidisäätiö on rakenta-
17334: paikkoja tarvitaan kolme 10 000 asukasta nut yllämainitulle tontille ortopediseen sai-
17335: kohden, todennut, että maassamme vastaa- raalaan siipirakennuksena kuuluvan proteesi-
17336: vasti tarvitaan 1 200 ortopedistä sairassi- pajan, joka valmistui marraskuussa 1958.
17337: jaa, eli, kun maassamme on noin 500 sai- Säätiö on arkkitehtikilpailun voittaneella
17338: rassijaa, n. 700 uutta paikkaa, ja siitä, Bertel Liljequistin arkkitehtitoimistolla teet-
17339: että ortopedinen sairaala kykenee palvele- tänyt sairaalaa varten piirustukset ja työ-
17340: maan noin miljoonaa asukasta, suunnitellut piirustukset siten, että rakennustyöt voitai-
17341: ortopedisen sairaalan 200-paikkaiseksi. Kok- siin alkaa heti kun tarpeellinen rahoitus on
17342: kolan-Nurmeksen rajaviivan pohjoispuolella järjestyksessä. Nykyisten rakennuskustan-
17343: on näet 800 000 asukasta ja tämän alueen nusten mukaan olisi koko sairaalan kustan-
17344: ortopedisten paikkojen tarve olisi 240, joten nukset 588 000-640 000 mk. Kunnat, tapa-
17345: 200 on alle minimin. turmayhtiöt ja ilmeisesti myös Kansaneläke-
17346: Suunnitelmaan kuului, että sairaalahenki- laitos olisivat valmiit merkitsemään n. 50
17347: lökunnan asuntokysymys olisi ratkaistu ko- paikkaa, jos valtio osallistuisi sairaalan ra-
17348: konaan erillisenä kysymyksenä ja Arava- kentamiseen samassa suhteessa kuin keskus-
17349: lainoituksen turvin. Nyttemmin on Invalidi- sairaalan rakentamiseen. Kustannukset ra-
17350: säätiö, saadakseen rakennushankkeen alulle, kennuksen saattamiseksi vesikattoon olisivat
17351: supistanut ohjelmansa niin, että sairaala 320 000 000 mk. Tämän rakennusvaiheen to-
17352: rakennetaan 130-paikkaisena ja kahta sairaa- teuttamiseksi tarvittaisiin valtion avustuslai-
17353: laosastoa käytetään toistaiseksi henkilökun- naa 269 milj. mk.
17354: nan asuntoina. Kuitenkin on todettava, että Mainittakoon, että vuoden 1959 budjetin
17355: myös muut kuin invalidihuoltolain puitteissa yhteydessä eduskunta lausui, että työllisyys-
17356: hoidettavat potilaat, kuten tuoreet tapa- tilanteen sen salliessa voidaan myöntää työl-
17357: turma- ja reumapotilaat, nivelrikkoiset sekä lisyysvaroja Invalidisäätiön ortopedisen sai-
17358: muut tuki- ja liikuntaelinsairauksia potevat, raalan rakentamista varten. Syystä tai toi-
17359: tarvitsevat hoitoa semminkin kun I kirurgi- sesta hallitus ei menneellä työttömyyskau-
17360: nen klinikka on muodostunut pääasiassa Hel- della näin menetellyt, vaikka Oulussa ja
17361: 1136 IV,478. - Ortopedinen saira.ala..
17362:
17363:
17364: sen lähiympäristössä työttömyystilanne oli että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17365: maan vaikeimpia. Tuleva talvikausi ei liioin tulo- ja menoarvioon 269 000 000 mar-
17366: näytä erikoisen lohdulliselta työllisyyden kan avustuslainan Invalidisäätiön or-
17367: kannalta. topedisen sairaalan rakentamiseksi
17368: Edellä olevan perusteella ehdotamme, Pohjois-Suomea varten Ouluun.
17369: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
17370:
17371: Irma Torvi. Veikko Rytkönen.
17372: Kerttu Saalasti. Akseli Paarm.an.
17373: Niilo Ryhtä. Toivo Friman.
17374: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Niiranen.
17375: Olavi Lahtela. Hannes Paaso.
17376: Esu Niemelä. Juho Karvonen.
17377: Yrjö Murto. Vilho Väyrynen.
17378: Eino Tainio. Matti Meriläinen.
17379: Pentti Liedes. Siiri Lehmonen.
17380: Jaakko Kemppainen. l.Yiartti Linna.
17381: Armas Leinonen. Eemeli Lakkala.
17382: Arvi Turkka. Hannes Tauriainen.
17383: Eemil Partanen. Pauli Puhakka.
17384: Esa Timonen. Kauko Tamminen.
17385: Erkki Koivisto. Matti Kekkonen.
17386: Vilho Turunen. Martta Salmela-Järvinen.
17387: J. Mustonen. Aili Siiskonen.
17388: 1137
17389:
17390: 1V,479. - Ra.h.al. N: o 884.
17391:
17392:
17393:
17394:
17395: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuberkuloosi-
17396: toipilaiden maksutonta lääkeapua varten.
17397:
17398:
17399: E d u s k u n n a ll e.
17400:
17401: Uudet tuberkuloosilääkkeet ovat tuberku- lisesta parantumisesta. Tuberkuloosin vastus-
17402: loosin hoidossa saaneet yhä suuremman mer- tamistyön kannalta olisi kuitenkin välttämä-
17403: kityksen syrjäyttäen vanhoja menetelmiä. töntä ja yleisen edun mukaista huolehtia
17404: Kokemus lääkehoidosta on kuitenkin osoitta- siitä, että hoidon menestyksellinen loppuun
17405: nut, että potilaan on käytettävä lääkkeitä saattaminen on mahdollinen. Siksi valtion
17406: pitemmän ajan vielä laitoshoidosta päästyään- tulisi huolehtia siitä, että vähävaraiset tu-
17407: kin tervehtyäkseen taudistaan. berkuloosipotilaat laitoshoidon ulkopuolella-
17408: Koska tuberkuloosin hoidossa käytettävät kin voisivat saada tarvittavia lääkeaineita
17409: nykyaikaiset lääkkeet ovat verraten kalliita, joutumatta sen johdosta taloudellisiin vai-
17410: saattaa niiden hankkiminen muodostua poti- keuksiin.
17411: laille ylivoimaiseksi. Tästä seuraa, että vähä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17412: varaisilla potilailla, jotka ovat toipiiaina
17413: päässeet pois sairaalasta tai parantolasta, ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17414: enää kotioloissa ole mahdollisuutta saada tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
17415: asianmukaista hoitoa, vaan se ennenaikaisesti kaa maksuttoman lääkeavun turvaa-
17416: ikeskeytyy, jolloin heidän tilansa huononee ja miseksi tuberkuloositoipt'laille laitoshoi-
17417: he saattavat menettää mahdollisuuden lopul- don ulkopuolella.
17418: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17419:
17420: Tyyne Tuominen. Toivo Asvik. H. Tauriainen.
17421: Gösta Rosenberg. Tauno Kelovesi. Matti Meriläinen.
17422: Aleksi Kiviaho. Veikko Kansikas. Inkeri Virtanen.
17423: Martti Linna. Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen.
17424: Judit Nederström-Lunden. Toivo Friman. Toivo Niiranen.
17425: Siiri Lehmonen.
17426: 1138
17427:
17428: IV,480. - Ra.h.al. N:o 385.
17429:
17430:
17431:
17432:
17433: T. Tuominen ym..: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten kou-
17434: luaterioiden kustantamiseen oppikoulujen vähävaraisille
17435: oppilaille.
17436:
17437:
17438: E d u s k u n n a ll e.
17439:
17440: Koululasten kehityksestä ja terveyden- Ilmaisen kouluruokailun järjestäminen ai-
17441: tilasta huolehtiminen edellytetään nykyisin nakin vähävaraisille oppilaille vastaisi lasten
17442: kuuluvaksi siinä määrin myös koululaitoksen vanhempien toivomuksia. Oppikouluviran-
17443: tehtäviin, että yleisesti kouluissa pyritään omaisten piirissä pidetään niinikään suota-
17444: järjestämään lapsille keittoateria koulutyön vana, että oppikoulujenkin oppilaille kustan-
17445: lomassa. netaan maksuttomat kouluateriat. Asiaa tut-
17446: Kuten tunnettua, kansakoulujen kaikki op- kinut komitea on myös päätynyt myönteisiin
17447: pilaat voivat saada ilmaisen aterian, jonka esityksiin.
17448: kustannuksista valtio antaa kunnille kor- Kun on yleisen edun mukaista huolehtia
17449: vausta. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole kai'kkien koululaisten kehityksen ja terveyden
17450: vielä koko koululaitostamme käsittävä. Niinpä turvaamisesta ja niin kauan kun oppikoulu-
17451: esimerkiksi oppikouluissa kyllä huolehditaan laisten maksuton kouluruokailu ei kokonai-
17452: keittoaterian järjestämisestä oppilaille, mutta suudessaan ole järjestetty, olisi mielestämme
17453: sen kustannukset tulee lasten vanhempien valtion varoin kustannettava ilmaiset koulu-
17454: itse suorittaa. Voidaan selvästi havaita, että ateriat oppikoulua käyville vähävaraisten
17455: vähävaraisista perheistä olevat oppikoulujen perheitten lapsille.
17456: oppilaat joutuvat taloudellisista syistä ldel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17457: täytymään kouluaterioista, sillä ikalliit oppi-
17458: ilmulukustannukset pakottavat vähävaraisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17459: perheitä muutenkin supistamaan menonsa tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
17460: minimiin. Kuitenkin juuri vähävaraisten uudelle momentille 25 000 000 markan
17461: oppilaiden terveydelle kouluaterioilla olisi arviomäärärahan käytettäväksi ilmais-
17462: suuri merkitys. ten kouluaterioiden kustantamiseen
17463: oppikoulujen vähävaraisille oppilaille.
17464: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17465:
17466: Tyyne Tuominen. Toivo Niiranen. H. Tauriainen.
17467: Inkeri Virtanen. Elli Stenberg. Judit Nederström-Lunden.
17468: Tauno Kelovesi. Siiri Lehmonen. Antto :Prunnila.
17469: 1139
17470:
17471: IV,481. - Rah.al. N:o 386.
17472:
17473:
17474:
17475:
17476: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten kou-
17477: luaterioiden kustantamiseen ammattikoulujen oppilaille.
17478:
17479:
17480: E d u s k u n n a 11 e.
17481:
17482: Kuten tunnettua, kansakoulujen kaikki op- hempien toivomuksia. Kouluviranomaisten
17483: pilaat voivat saada ilmaisen aterian. Siitä piirissä pidetään niinikään suotavana mak-
17484: aiheutuvista kustannuksista valtio antaa kun- suttomien kouluaterioiden antamista ammat-
17485: nille korvausta. Tämä käytäntö ei kuiten- tikoulujen oppilaille.
17486: kaan ole vielä koko koululaitostamme käsit- Kun on yleisen edun mukaista huolehtia
17487: tävä, vaikka koululasten kehityksestä ja ter- kaikkien koululaisten kehityksen ja tervey-
17488: veydentilasta huolehtimisen katsotaan nykyi- den turvaamisesta, olisi mielestämme valtion
17489: sin kuuluvaksi myös koululaitoksen tehtäviin myönnettävä varoja ilmaisten kouluaterioi-
17490: esim. juuri kouluaterioiden muodossa. Niinpä den antamiseksi ammattikoulujen oppilaille.
17491: esim. ammattioppikouluissa huolehditaan keit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17492: toaterian järjestämisestä oppilaille, mutta
17493: sen kustannukset tulee lasten vanhempien että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17494: suorittaa. Voidaan selvästi havaita, että vä- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
17495: hävaraisista perheistä olevat ammattikoulu- uudelle momentille 25 000 000 markan
17496: jen oppilaat joutuvat taloudellisista syistä arviomäärärahan käytettäväksi valtion
17497: kieltäytymään kouluaterioista. Kuitenkin avustuksena ilmaisten kouluaterioiden
17498: juuri vähävaraisten oppilaiden terveydelle kustantamiseen ammattikoulujen oppi-
17499: kouluaterioilla olisi suuri merkitys. la~1le.
17500: Ilmaisen kouluruokailon järjestäminen am-
17501: mattikoulujen oppilaille vastaisi lasten Van-
17502: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17503:
17504: Tyyne Tuominen. Tauno Kelovesi. Toivo Niiranen.
17505: Inkeri Virtanen. Veikko Kansikas. Eino Tainio.
17506: 1140
17507:
17508: IV,482. - Rah.al. N: o 387.
17509:
17510:
17511:
17512:
17513: T. Tuominen ym..: Määrärahan osoittamisesta keskusammatti-
17514: koulujen oppilaille maksettavia palkkoja varten.
17515:
17516:
17517: E d u s k u n n a 11 e.
17518:
17519: Hallitus esittää vuoden 1960 tulo- ja me- peittämiseen, katsomme, että kyseisestä mää-
17520: noarviossaan 13 Pl. X luvun kohdalla poi- rärahasta ei olisi luovuttava.
17521: keten aikaisemmasta käytännöstä poistetta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17522: vaksi arviomäärärahan, joka kuluvan vuonna
17523: on 63 000 000 markkaa ja jota on käytetty että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17524: keskusammattikoulujen oppilaille maksettui- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
17525: hin pieniin palkkoihin. Ottaen huomioon, uudelle momentille 63 000 000 markan
17526: että kyseisillä oppilaspalkoilla on tärkeä mer- arviomäärärahan käytettäväksi keskus-
17527: kitys oppilaiden innostamiseksi opinnoissa ammattikoulujen oppilaspalkkoihin.
17528: sekä myös vähäinen turva pienten menojensa
17529: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17530:
17531: Tyyne Tuominen. Siiri Lehmonen.
17532: Eino Tainio. H. Tauriainen.
17533: 1141
17534:
17535: IV,483. - Rah.a.l. N:o 388.
17536:
17537:
17538:
17539:
17540: Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta neljää uutta sanoma-
17541: lehtimieseläkettä varten.
17542:
17543:
17544: E d u s k u n n a II e.
17545:
17546: Vuonna 1959 voitiin tulo- ja menoarviossa eläkeikään ehtineiden ansioituneiden sanoma-
17547: ylimääräisiin eläkkeisiin varatusta määrä- lehtimiesten luku suuresti kasvanut ja tämä
17548: rahasta myöntää neljä uutta valtion sano- on omalta osaltaan lisännyt eläketarvetta.
17549: malehtimieseläkettä, ollen peruseläkkeen suu- Jos vuosittain myönnettävien uusien val-
17550: ruus 368100 mk ja eläke tämän hetken in- tion sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärää
17551: deksilisineen 394 500 mk vuodessa, mikä lisätään tulo- ja menoarvioon jo varattujen
17552: vastaa 17. palkkaluokan täyttä eläkettä. lisäksi neljällä, merkitsisi se olennaista pa-
17553: Eduskunta varasi tähän tarkoitukseen tulo- rannusta, eikä lisäisi ylimääräisten eläkkei-
17554: ja menoarvioon ensimmäisen kerran määrä- den aiheuttamia kustannuksia mitenkään
17555: rahan v. 1937, jolloin myönnetyn määrä- merkittävästi.
17556: rahan turvin voitiin jakaa viisi sanomalehti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17557: mieseläkettä. Se vastasi silloista tarvetta, nioittaen,
17558: mutta 30-, 40- ja 50-luvulla tapahtunut eläk-
17559: keiden lukumäärän vähennys on olennaisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17560: heikentänyt ansioituneiden sanomalehtimies- tulo- ja menoar·vioon 16 Pl. II luvun
17561: ten pääsyä osalliseksi valtion sanomalehti- 2 momentille 1 472 400 markkaa li-
17562: mieseläkkeestä. Maan lehtimieskunnan ikä- säyksenä neljää uutta sanomalehti-
17563: rakenteesta johtuen on viime vuosien aikana mieseläkettä varten.
17564: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
17565:
17566: Arvi Turkka. Atte Pakkanen. Georg C. Ehrnrooth.
17567: John Österholm. A. Simonen. Pentti Niemi.
17568: Kurt Nordfors. Hertta Kuusinen. Päiviö Hetemäki.
17569: Urho Kulovaara. Irma Torvi. Kusti Eskola.
17570: K. F. Haapasalo. Anni Flinck. Urho Kähönen.
17571: Olli J. Uoti. Arvo Tuominen. Juha Rihtniemi.
17572: Impi Lukkarinen. Rafael Paasio. Erkki Koivisto.
17573: Jussi Saukkonen. Erkki Leikola. Judit Nederström-Lunden.
17574: V. Liljeström. Juho Tenhiälä. Georg Backlund.
17575: Esa Kaitila.
17576:
17577:
17578:
17579:
17580: 54 E 587/59
17581: 1142
17582:
17583: IV,484. - Rah.al. N:o 389.
17584:
17585:
17586:
17587:
17588: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion taide-
17589: ostotoimikunMn käyttöön valtion kotimaisia taidehankin-
17590: toja varten.
17591:
17592:
17593: E d u s k u n n a ll e.
17594:
17595: Valtion huoneenrakennustoimintaan liitty- milj. markkaa) puitteissa suorittaa vuosittain
17596: vissä periaateohjeissa on tiettävästi määräys taidehankintoja museota varten. Mutta jul-
17597: siitä, että mikäli laskettujen rakennuskustan- kisten jo valmiitten laitostemme taiteellista
17598: nusten jälkeen Jaa rakennustoimikunnan kaunistamista varten ei ole olemassa min-
17599: käyttöön ylijäämää, saadaan tätä ylijäämää kaanlaista määrärahaa puhumattakaan siitä
17600: käyttää kulloinkin kysymyksessä olevan ra- velvoitteesta, mi:kä voidaan asettaa valtioval-
17601: kennuksen taiteelliseen somistukseen. Nämä lalle niin varttuneiden kuin kasvavien kuvaa-
17602: ylijäämävarat ohjataan tällöin koti- ja taide- mataiteilijoittemme tukemiseksi.
17603: teollisuuden sekä kuvaamataiteen aloilta suo- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
17604: ritettaviin harrkintoihin. Nämä sattumanva- kunnioittaen ehdottavat,
17605: raiset - usein olemattomat määrärahat eivät
17606: pysty täyttämään nykyihmisen esteettisiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17607: vaatimuksia, puhumattakaan siitä, että jul- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
17608: kisten laitostemme aikaisemmat rakennukset luvun 2 momentille lisäyksenä 5 mil-
17609: voivat jäädä - ja ovat jääneetkin - tyys- joonaa markkaa valtion taideostotoimi-
17610: tin ilman tarvittavaa viihtyisyyttä. kunnan käyttöön valtion kotimaisia
17611: Suomen Taideakatemialla on oikeus opetus- taidehankintoja varten.
17612: ministeriön saaman niukan määrärahan (3
17613: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
17614:
17615: Varma K. Turunen. Ensio Partanen. 0. Lindblom.
17616: 1143
17617:
17618: IV,485. Rah.a.l:. N: o 390.
17619:
17620:
17621:
17622: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kan-
17623: sallisoopperalle vierailU- ja koulutustoimintaa varten.
17624:
17625: E d u s k u n n a ll e.
17626:
17627: Suomen Kansallisoopperan työ laulunäyt- sen toiminnalle. Kotimaisten turneiden ja
17628: tämö- ja balettikulttuurimme ainoana vaki- ulkomaisten vierailuiden järjestäminen tuot-
17629: naisena taidelaitoksena maassamme on jo taa vaikeuksia erittäinkin juuri teatterise-
17630: siinä määrin vakiintunut, että laitoksen kai- songin aikana. Oopperan taloudelliset mah-
17631: kinpuolisen - niin taiteellisen kuin teknil- dollisuudet eivät riitä tarpeeksi suuren tai-
17632: lisenkin - tason jatkuva ylläpitäminen ja teilijakunnan palkkaamiseen, jotta saman-
17633: edelleen kehittäminen on valtiovallan taholta aikaisesti voitaisiin tyydyttää toisaalta valta-
17634: otettava vakavasti varteen. Kansallisooppe- kunnan pääkaupungin ja toisaalta niin koti-
17635: ramille esitysten nauttima yleisönsuosio on kuin ulkomaisten vierailuiden alati kasvava
17636: alati kasvanut, mitä osoittaa näytännöissä- tarve. Liioin ei oopperallamme ole käytettä-
17637: kävijöiden lukumäärän kasvu ja yhä useam- vissä minkäänlaisia määrärahoja taiteilija-
17638: min loppuunmyydyt katsomot. Viimeaikais- kunnan jälkikasvun turvaamiseksi, ts. tai-
17639: ten ulkomaille suunnattujen edustusvierailu- teilijakunnan uuden polven kouluttaminen
17640: jen lisääntyminen, tarve ohjelmavaihtoon on käytännöllisesti katsoen olematonta.
17641: eri maiden kanssa, oopperamme nauttima ar- Niiden määrärahojen turvin, joita Kan-
17642: vonanto ja saama tunnustus eri puolilla Eu- sallisooppera saa osittain raha-arpajais- ja
17643: rooppaa annettujen näytäntöjen yhteydessä osittain veikkausvoittovaroista, ei paremmin
17644: - nämä kaikki vakuuttavalla tavalla todista- välttämätöntä vierailutoimintaa kuin taiteel-
17645: vat Kansallisoopperamme merkityksen niin lisen jälkipolven kasvun turvaaruistakaan
17646: koti- kuin ulkomaisiakin puitteita ajatellen. voida hoitaa. Jotta nämä puutteet voitaisiin
17647: Ei myös voi jäädä huomiotta se työ, jota poistaa, olisi oopperan saamaa valtionapua
17648: ooppera jo vuosikymmenten ajan on suorit- korotettava ja ohjattava edes pienet talou-
17649: tanut suomalaisten taiteilijoiden saattami- delliset mahdollisuudet esitettyjä toimintoja
17650: seksi kansainväliselle tasolle ja niin kotoiseen varten.
17651: kuin kansainväliseenkin tietoisuuteen. Toi- Edelläolevaan viitaten allekirjoittaneet
17652: saalta maamme kulttuurielämän tämän sek- kunnioittaen ehdottavat,
17653: torin tunnetuksi tekeminen on varsin laa-
17654: joilla alueilla ulkopuolella Euroopankin Jaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17655: nyt yksinomaan oopperataiteilijoittemme teh- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
17656: täväksi, olkoon sitten kysymys solisti-, oop- luvun asianomaiselle momentille 1) 5
17657: pera- tai balettivierailuista. miljoonaa markkaa Suomen Kansallis-
17658: Esittävän taiteen muodoista on ooppera- oopperan koti- ja ulkomaisten vierai-
17659: ja balettitaide kuitenkin kaikkein runsaim- lunäytäntöjen avustamiseen ja 2) 3
17660: min varoja vaativaa. Tästä johtuen ei Kan- miljoonaa markkaa Suomen Kansallis-
17661: sallisoopperamille ole voinut läheskään tar- oopperan toimesta järjestettävää nuor-
17662: vittavassa laajuudessa suorittaa osuuttaan ten taiteilijoiden kouluttamista varten,
17663: kansainvälisessä kulttuurivaihdossa. Taitei- eli yhteensä ko. momentille lisäystä
17664: lija- ja muun henkilökunnan vähälukuisuus 8 miljoonaa markkaa.
17665: asettaa jatkuvasti suuria rajoituksia laitok-
17666: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17667:
17668: Varma K. Turunen. Gunnar Henriksson.
17669: Veikko Hyytiäinen. Onni Hiltunen.
17670: Meeri Kalava.inen.
17671: 1144
17672:
17673: IV,486. - Rah.al. N: o 391.
17674:
17675:
17676:
17677:
17678: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajat-
17679: telijain Liitolle sen harjoittaman kulttuurityön tukemi-
17680: seen.
17681:
17682:
17683: Ed u s kun n a 11 e.
17684:
17685: Vapaa-ajattelijain Liitto r.y. suorittaa mer- eikä siis myöskään saanut kulttuurityönsä
17686: kittävää työtä kirkosta eronneiden kulttuuri- tukemiseen avustusta julkisista varoista,
17687: tarpeiden tyydyttämiseksi. Liitto on harjoit- vaikka sen toiminnan laajuus sitä hyvin edel-
17688: tanut vapaamielisen kirjallisuuden ja aika- lyttäisi. Tämä on sitäkin valitettavampaa,
17689: kauslehden ,Vapaa Ajattelija" kustannus- kun uskonnolliseen elämänkatsomukseen pe-
17690: toimintaa, järjestää luento- ja esitelmätilai- rustuvaa henkistä toimintaa ja kirkkoa tue-
17691: suuksia, suorittaa käännöstöitä eri kielistä ja taan julkisista varoista kaikin tavoin sen li-
17692: valmistaa kansantajuisia esityksiä eri tietei- säksi, että kirkolla on säätyajoilta peräisin
17693: den aloilta, erikoisesti luonnontieteiden vii- oleva julkinen verotusoikeus, jonka perus-
17694: meisimmistä saavutuksista. teella kirkko mm. osuuskuntia, asunto-osake-
17695: Liiton harjoittama vapaamielinen kult- yhtiöitä, yhtiöitä ja yhdistyksiä verottamalla
17696: tuuritoiminta on jo nykyisin verraten laajaa. kokoaa varoja myös niiden kirkosta eron-
17697: Se on saanut tunnustusta kaikkien kansa- neilta jäseniltä ja rasittaa elinkeinoelämää,
17698: laispiirien taholta. joka koituu kaikkien rasitukseksi.
17699: Tarve tällaisen kulttuuritoiminnan har- Näin ollen on katsottava sekä suotavaksi
17700: joittamiseen maassamme on jo nyt suuri, että oikeudenmukaiseksi, että myöskin em.
17701: sillä onhan nykyisin kirkosta eronneita jo vapaamieliselle kulttuuritoiminnalle annetaan
17702: yli 200 000 ja lähivuosien aikana on odotet- tukea julkisista varoista, koska myös kaikki
17703: tavissa kirkosta eroavien lukumäärän jyrk- kansalaispiirit osallistuvat valtion samoin
17704: kää nousua. Ajallemme on ominaista, että kuin kuntienkin varojen kokoamiseen.
17705: erikoisesti sivistyneistö ja nuoriso tuntee tar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17706: vetta omaksua vapaamielisen elämänasenteen. nioittaen,
17707: Tämä on yleinen kehityssuunta myös kaikissa
17708: sivistysvaltioissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17709: Vapaa-ajattelijain Liitto on toistaiseksi tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
17710: ainoa kansalaisjärjestö, joka suorittaa sään- määrärahan V apaa-ajattelijain Liitolle
17711: nöllisesti em. kulttuurityötä. Sen toiminnan sen harjoittaman kulttuurityön tuke-
17712: mahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin varojen miseen.
17713: puute. Liitto ei ole aikaisemmin hakenut
17714: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
17715:
17716: Varma K. Turunen. Veikko Kansikas.
17717: Kaino Haapanen. Martta Salmela-Järvinen.
17718: Väinö R. Virtanen. Pertti Rapio.
17719: Gunnar Henriksson.
17720: 1145
17721:
17722: IV,487.- Rah.al. N:o 392.
17723:
17724:
17725:
17726:
17727: V. K. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
17728: rakennusavustuksiksi kunna.llisille ja yksityisille teknilli-
17729: sille ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia raken-
17730: nuksia varten.
17731:
17732:
17733: E d u s k u n n a 11 e.
17734:
17735: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja kiireellisesti, jotta lain saavuttaessa täyden
17736: menoarvioksi vuodelle 1960 on esitetty uuden tehonsa vuoden 1962 loppuun mennessä,
17737: ammattikoululain edellyttämän rakennus- myös tarvittavat koulutilat olisivat käytettä-
17738: ohjelman toteuttamiseksi rakennusavustuk- vissä.
17739: sina 400 milj. markkaa (13 Pl. XVII: 27 Edellä lausuttuun viitaten allekirjoitta-
17740: mom.) ja rakennuslainoina samoin 400 milj. neet kunnioittaen ehdottavat,
17741: markkaa (19 Pl. II luku 2 mom.). Kauppa-
17742: ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17743: tolta saadun tiedon mukaan vireillä ja suun- tulo- ja menoarvion 13 Pl. XVII lu-
17744: nitteilla olevien rakennusten edellyttämä vä- vun 27 momentille lisäyksenä 400 mil-
17745: himmäistarve niin avustus- kuin määrärahoi- joonaa markkaa rakennusavustuksina
17746: hinkin vuodelle 1960 on yhteensä 1 050 milj. kunnallisille ja yksityisme teknillisille
17747: markkaa, joista avustusten osuus tulisi olla ammatti- ja kauppaoppilaitoksille nii-
17748: 800 milj. markkaa. den omia rakennuksia varten.
17749: On aivan välttämätöntä, että ammattikou-
17750: lujen raJkennusohjelmaa voidaan toteuttaa
17751: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
17752:
17753: Varma K. Turunen. Juho Karvonen.
17754: Viljo A. Virtanen. 0. Lindblom.
17755: Ensio Partanen. Lyyli Aalto.
17756: Kalle Matilainen. Velkito llelle.
17757: Kustaa Alanko. Meeri Kalavainen.
17758: Väinö Tikkaoja. K. F. Haapasalo.
17759: Edvard Pesonen. Elis Manninen.
17760: 1146
17761:
17762: IV,488. - Ra.h.al. N: o 893.
17763:
17764:
17765:
17766:
17767: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kerho-ohjaa-
17768: jien palkkaamiseksi keskusammattikouluihin ohjaamaan
17769: oppilaiden vapaa-aikaharrastuksia.
17770:
17771:
17772: Eduskunnalle.
17773:
17774: Keskusammattikouluissa on syksyllä 1959 tovereitaankin koulun piirissä kiellettyihin
17775: valmiina oppilaskoteja seuraavasti: Keski- vapaa-ajan harrastuksiin.
17776: Suomen keskusammattikoulussa 340 oppilasta, Tämän vuoksi olisi keskusammattikouluihin
17777: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulussa palkattava tilapäisiä kerho-ohjaajia ohjaa-
17778: 300, Etelä-Hämeen keskusammattikoulussa maan oppilaiden vapaa-aikaharrastuksia. Hei-
17779: 300, Pohjois-Karjalan keskusammattikoulussa dän tehtävänsä tulisivat olemaan seuraavat:
17780: 264 ja Pohjanmaan ruotsinkielisessä keskus- 1. kerhotoiminnan johto ja ohjaus
17781: ammattikoulussa 200 oppilasta varten. Oppi- 2. oppilaiden vapaa-aikojen harrastukset
17782: laskodeissa tulee siten asumaan yhteensä 3. oppilaskunnan kuraattorien tehtävät
17783: 1 404 oppilasta. Kasvatuksellisesti on aivan 4. oppilaiden yleisen käyttäytymisen neu-
17784: välttämätöntä, että . oppilaita ei koulutyön vonta ja valvominen
17785: päätyttyä jätetä oppilaskodeissa ilman asian- 5. oppilaskirjaston hoito ja
17786: mukaista ohjausta. Pelkkä kurinpidollinen 6. oppilaiden ruokailun valvonta.
17787: valvonta ei yksin riitä, vaan oppilaiden Pätevyysvaatimuksia on vaikea etukäteen
17788: vapaa-aikojen viettoa on pyrittävä järjestä- tarkoin rajoittaa, koska etualalle on asetet-
17789: mään koulun puolesta ja ohjaamaan toiminta tava asianomaisten henkilökohtaiset kyvyt
17790: hyväksyttäviin harrastuksiin, jolloin kurinpi- nuorten kasvattamiseen, joten tämänlaatui-
17791: dollistakin valvontaa voidaan tätä kautta it- sessa kasvatustyössä saavutettuun käytännöl-
17792: sestään vähentää. Ammattitaidon saavutta- liseen kokemukseen tultaisiin ennen kaikkea
17793: miseen tähtäävän kasvatuksen rinnalla tällä kiinnittämään huomiota.
17794: ohjaus- ja kasvatustoiminnalla on aivan ensi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17795: arvoisen tärkeä tehtävä. Sisäoppilaitoksilla, nioittaen,
17796: joiden oppilaat siirtyvät kodeista kokonaan
17797: 2-3 vuodeksi koulun piiriin, on vastuu tä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17798: män nuorison, joka herkimmässä kehitys- tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun
17799: iässä, sekä opetuksesta että kasvatuksesta 16 mo_menUlle lisäyksenä 6 000 000
17800: kodeille ja yhteiskunnalle. Kokemukset oppi- markkaa kauppa- ja teollisuusministe-
17801: laiden vapaa-aikojen käytöstä eivät ole ny- riön käytettäväksi tilapäisten kerho-
17802: kyisellään olleet yksinomaan positiivisia, ohjaajien palkkaamiseksi keskusammat-
17803: koska samassa nuorisojoukossa on aina sitä tikouluihin valvomaan ja ohjaamaan
17804: ainesta, jolla jo luontaiset taipumukset vai- oppilaiden vapaa-aikaharrastuksia.
17805: kuttavat siihen, että he pyrkivät johtamaan
17806: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
17807:
17808: Varma K. Turunen. 0. Lindblom.
17809: Viljo A. Virtanen. Lyyli Aalto.
17810: Ensio Partanen. Veikko Helle.
17811: Kustaa Alanko. Meeri Kalavainen.
17812: Väinö Tikkaoja. K. F. Haapasalo.
17813: Edvard Pesonen. Elis Manninen.
17814: 1147
17815:
17816: IV,489. - Rah.al. N: o 394.
17817:
17818:
17819:
17820:
17821: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
17822: noiksi kuntainliittojen ammattikoulujen oppilasasuntoloita
17823: varten.
17824:
17825:
17826: E d u s k u n n a ll e.
17827:
17828: Uuden ammattikoululain 17 §:n 3 momen- saada samanaikaisesti valmiiksi, olisi tulo- ja
17829: tin mukaan voidaan määrätyin edellytyksin menoarvioon otettava tätä tarkoittava määrä-
17830: myöntää oppilasasuntoloiden rakentamiseen raha.
17831: avustuksia ja lainaa tulo- ja menoarviossa Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
17832: tarkoitukseen osoitetuista varoista. Näitä kunnioittaen ehdottavat,
17833: määrärahoja ei kuitenkaan ole ensi vuoden
17834: talousarvioon esitetty. Jotteivät nämä kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17835: nat tässä suhteessa jäisi huonompaan ase- tulo- ja menom·vioon 19 Pl. II luvun
17836: maan kuin keskusammattikouluihin osallis- 19 momentille lisäyksenä 25 miljoonaa
17837: tuvat kunnat, ja jotta lainlaatijan tarkoitus markkaa käytettäväksi halpakorkoisina
17838: tältäkin osaltaan tulisi toteutetuksi ja rinnan rakennuslainoina kuntainliittojen am-
17839: ammattikoulujen rakentamisen kanssa voitai- mattikoulujen oppilasasuntoloita var-
17840: siin myös välttämättömät oppilasasuntolat ten.
17841: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
17842:
17843: Varma K. Turunen. Nestori Kaasalainen. Lyyli Aalto.
17844: Ensio Partanen. Viljo A. Virtanen. Veikko Helle.
17845: Kalle Matilainen. Väinö Tikkaoja. Meeri Kalavainen.
17846: Kustaa Alanko. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
17847: Juho Karvonen. 0. Lindblom. Elis Manninen.
17848: 1148
17849:
17850: IV,490. - Rah.al. N: o 395.
17851:
17852:
17853:
17854:
17855: V. Turunen: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korotta-
17856: miseen.
17857:
17858:
17859: Eduskunnalle.
17860:
17861: Lapsilisien suuruudeksi hyväksyttiin 1. 10. peen sanelema. Lapsilisien korotuksen kautta
17862: 1951 1 200 mk kuukaudessa. Siitä lähtien voitaisiin maamme suuriperheisille ja vähä-
17863: lapsilisän määrä on pysynyt muuttumatto- varaisille kansalaisille käytännöllisimmällä
17864: mana, vaikka elintarvikkeiden hinnat ovat tavalla kompensoida ne menetykset, jotka
17865: jatkuvasti nousseet. Lapsilisien reaaliarvo on ovat tapahtuneet mm. syyskuun alussa toi-
17866: nykyisin n. 400-500 mk pienempi kuin v. meenpantujen tä:vkeimpien elintarvikkeiden
17867: 1951, jolloin lapsilisä määrättiin nykyisen hintojen korotuksen yhteydessä.
17868: suuruiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
17869: Kun käsitykseni mukaan lapsiperhe kaipaa nioittavasti,
17870: yhteiskunnan tukea silloin kun valtio toi-
17871: saalta hankkii tuloja mm. hintojen ja erilais- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17872: ten ma:ksujen korotuksen muodossa yhteisten tulo- ja menoarvioon 3 m~1jardia mark-
17873: rasitusten tasaamiseen, olisi lapsilisän korot- kaa lisäystä lapsilisien korottamista
17874: taminen vähintään_ vuoden 1951 reaaliarvoa varten.
17875: vastaavalle tasolle oikeudenmukainen ja tar-
17876: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17877:
17878: Vilho Turunen.
17879: 1149
17880:
17881: IV,491. - Ra.h.al. N: o 39G.
17882:
17883:
17884:
17885:
17886: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaala-alan suunnit-
17887: telutoiminnan vakinaiselle kannalle järjestämistä varten.
17888:
17889:
17890: E d u s k u n n a ll e.
17891:
17892: Maassamme on sairaala-alan rakennustoi- mielenkiinto edellä mainittuihin seikkoihin
17893: minta erittäin vilkasta. Niinpä valtioneuvos- on erittäin suuri.
17894: ton syyskuun 13 päivänä 1957 asettama sai- Kun siis sairaalainvestoinnit ja sairaalatoi-
17895: raalasuunnittelun järjestäruiskomitea on ar- minta yleensä tietää yhteiskunnalle edellä
17896: vioinut sairaala-alan rakennustoiminnan ai- mainittuja suuria vuotuisia kustannuksia,
17897: heuttamien kustannusten lähimpien vuosien olisi välttämätöntä, että tällä alalla saavute-
17898: kuluessa nousevan yli 50 miljardin markan. tut kokemukset, niin kotimaassa kuin ulko-
17899: Tällöin on näissä laskelmissa otettu huomioon maillakin, otetaan riittävässä määrin huo-
17900: yliopistolliset ja muut keskussairaail.at, alue- mioon ja että ne sovitetaan myös käytäntöön
17901: ja paikallissairaalat, A- ja B-mielisairaalat uusia sairaaloita suunniteltaessa. Kysymys
17902: sekä sairaanhoitajakoulut. Laskelman perus- on todella niin suurista arvoista ja sen laa-
17903: teena on sairaala-alan lainsäädäntö ja vuo- tuisesta jatkuvasta toiminnasta, että sairaala-
17904: den 1957 kustannustaso. Edelleen on todettu, alan tutkimus- ja neuvontatoiminta olisi py-
17905: että sairaalalaitoksen ylläpitokustannukset rittävä viipymättä järjestämään maassamme
17906: nousevat vuosittain 18 miljardiin markkaan. vakinaiselle kannalle. Olisi perustettava itse-
17907: Vaikka kysymys on näin suurista investointi- näinen sairaala-alan tutkimus- ja neuvonta-
17908: ja ylläpitokustannuksista, ei sairaaloiden laitos, joka ylläpidettäisiin valtion toimesta.
17909: suunnittelutoimintaa ole maassamme järjes- Olemme täysin vakuuttuneet siitä, että tällä
17910: tetty. Se vähä mitä tässä suhteessa on laitoksella tulisi olemaan riittävästi tehtäviä
17911: tehty, on tapahtunut jo lakkautetun lääkintä- niin sairaalain rakentamiseen kuin myös sai-
17912: alan rakennustöiden keskustoimikunnan raalatoimintaan liittyvien kysymysten selvit-
17913: (LRK) ja sairaala-alan suunnittelutoimikun- telyssä. Mainittakoon, että Ruotsissa on ollut
17914: nan (SASTO) toimesta. Edellinen on kuten toiminnassa vastaavarrlainen laitos jo lähes
17915: mainittu lakkautettu ja jälkimmäisen toi- 20 vuotta ja että Neuvostoliitossa on niin-
17916: minta on ollut suuresti rajoitettua ja koske- ikään, samoinkuin useimmissa muissa maissa,
17917: nut etupäässä sairaaloissa tarvittavan ei lää- tällainen laitos toiminnassa. Maassamme on
17918: kinnällisen henkHökunnan koulutusta. muilla aloilla mm. maatalouden alalla, vas-
17919: Kuitenkin voidaan sairaaloiden sekä raken- taavanlaisia tutkimuslaitoksia useita. Sai-
17920: nus- että ylläpitokustannuksia suunnitelmal- raala"alalla ei tähän mennessä ole oHut ai-
17921: lisella toiminnalla hyvin huomattavasti sääs- noatakaan tämänlaatuista laitosta.
17922: tää. On tunnettua, että sairaalan ylläpito- Tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1957 anta-
17923: kustannukset peittävät yleensä kolmessa vuo- massaan vastauksessa eduskunta kehoitti
17924: dessa sen rakennuskustannukset. On sen hallitusta jo vuoden 1957 aikana ryhtymään
17925: vuoksi erittäin tärkeätä, että sairaala raken- toimenpiteisiin sairaalain suunnittelu- ja ra-
17926: netaan niin, että toiminta siinä tapahtuu kennustoiminnan järjestämiseksi nykyistä tar-
17927: turhia kustannuksia välttäen ja sairaiden hoi- koituksenmukaisemmalle kannalle. Samalla
17928: don kannalta mahdoHisimman edullisella ta- tavalla puuttui eduskunta asiaan käsitelles-
17929: valla. Kun otetaan huomioon, että edellä sään hallituksen esitystä vuoden 1958 tulo-
17930: mainituista rakennuskustannuksista, niinkuin ja menoa;rvioksi. Tarkoitettuihin toimenpitei-
17931: ylläpitokustannuksistakin huomattavan osan siin ei hallituksen taholta ole kuitenkaan ryh-
17932: suorittaa valtio, on luonnollista, että valtion dytty.
17933: 55 E 587/59
17934: 1150 IV,491. - SairaaJ.a.aJa.n suunnittelutoiminta.
17935:
17936:
17937: Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- uudelle momentille 10 000 000 markkaa
17938: nioittaen, sairaala-alan suunnittelutoiminnan jär-
17939: jestiimiseksi vakinaiselle kannalle.
17940: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17941: tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XX luvun
17942: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
17943:
17944: Erkki Tuuli. Matti Mattila.
17945: Olli Aulanko. Lyyli Aalto.
17946: Nils Meinander. 0. Lindblom.
17947: 1151
17948:
17949: IV,492. - Rah.al. N:o 397.
17950:
17951:
17952:
17953:
17954: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautat·eiden
17955: asunto- ja eri osastojen huoltorakennuksia varten.
17956:
17957:
17958: E d u s k u n n a 11 e.
17959:
17960: Rautatielaitoksen huoltotiloihin ei sanotta- Koska pienehköille liikennepaikoille on
17961: vasti sotaa edeltäneinä vuosina kiinnitetty rakennettava uusia asuin-, sauna- ja pesu-
17962: huomiota. Tällöin valmistuneisiin rakennuk- tuparakennuksia ja rautateiden terveyden-
17963: siin on vaikea nyt jälkeenpäin sijoittaa tar- huoltoverkostoa on täydennettävä, ja koska
17964: peellisia huoltorakennuksia ja monesti saa- asuin-, huolto- ym. rakennukset myös on
17965: daan välttämättömät parannukset huolto- pidettävä kunnossa, niin on ymmärrettävää,
17966: oloihin vasta rakentamalla uutta. että riittämättömillä määrärahoilla ei näitä
17967: Uusi työturvallisuuslaki sekä sitä täyden- kiireellisiä ja säädösten velvoittamia suunni-
17968: tävä asetus asettaa myös valtionrautateille telmia voida toteuttaa.
17969: työnantajan ominaisuudessa lisävelvollisuuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17970: sia huoltotilojen rakentamiseen nähden. Kun
17971: otetaan huomioon eri osastojen suuri huolto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
17972: tilatarve ja se, että rautatielaitoksen palve- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
17973: luksessa on tällä hetkellä noin 34 500 henki- kan määrärahan valtionrautateiden
17974: löä, niin on luonnollista, ettei työpaikkaolo- asunto- ja eri osastojen huoltoraken-
17975: suhteisiin käden käänteessä saada edes kaik- nuksia varten.
17976: kein välttämättömimpiäkään parannuksia.
17977: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
17978:
17979: Olli J. Uoti. Vilho Turunen.
17980: H. Törmä. Aili Siiskonen.
17981: Mikko Hult. Vappu Heinonen.
17982: A. Simonen. V. Liljeström.
17983: Impi Lukkarinen.
17984: 1152
17985:
17986: IV,493. - Rah.al. N:o 398.
17987:
17988:
17989:
17990:
17991: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärien sai-
17992: raskäyntimatkoista aiheutuvien kustannusten osittaiseen
17993: korvaamiseen valtion varoista.
17994:
17995:
17996: E d u s k u n n a ll e.
17997:
17998: Eläinlääkintähuolto maassamme on saavut- tävä oikeaan osuneena ja oikeudenmukaisena.
17999: tanut vaiheen, jossa uudistukset olisivat tar- Jo tällä toimenpiteellä voitaisiin huomatta-
18000: peen sanelemia. Eläinlääkäriverkosto on vasti parantaa eläinlääkärin saantimahdolli-
18001: perin harva, eläinlääkäriä ei saa läheskään suutta ja säästyä monella tilalla niiltä suu-
18002: aina välttämättömään tarpeeseen ja matko- rilta menetyksiltä mitä eläinten sairaus ja
18003: jen ollessa pitkiä, eläinlääkäriä ei kyetä eläinten menetys aiheuttaa. Eläinlääkintä-
18004: hevin kustantamaan, ei ainakaan pienem- huoltoa ei yksistään tällä toimenpiteellä saa-
18005: mille tiloille. Toisaalta eläinsairaudet ovat teta nykyajan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi
18006: lisääntyneet huolestuttavassa määrin, mikä tarvitaan enemmän eläinlääkäreitä tahi muita
18007: velvoittaa kiinnittämään erikoista huomiota eläinlääkintäkoulutuksen saaneita henkilöitä
18008: eläinlääkintähuollon tehostamiseen. siinä määrin, että jokaiseen pitäjään tulee
18009: Valtiovallan taholla onkin huomattu eläin- vähintään yksi eläinlääkintäasioita tunteva
18010: lääkintähuollossa vallitsevat puutteellisuudet. henkilö. Kun tämä järjestely vie useita vuo-
18011: Vuonna 1952 eduskunta lausui toivomuksen sia, olisikin ensi hätään otettava käytäntöön
18012: hallitukselle eläinlääkintähuollon parantami- matkakustannusten korvaaminen. Jos valtion
18013: sesta. Vuonna 1955 valtioneuvosto asetti varoista korvattaisiin komitean ehdottama
18014: komitean tutkimaan mainittua asiaa ja jo yli 20 km:n matkoista aiheutuva matkakus-
18015: vuonna 1956 komitea jätti osamietinnön tannus, tarvittaisiin varoja kenties 40-50
18016: eläinlääkintähuollosta. Siinä ehdotetaan mm., milj. markkaa. Tämä ei ole kovin suuri
18017: että eläinlääkärinavun saannin tehostami- summa huomioiden sen edun mitä sillä ai-
18018: seksi maksettaisiin kotieläiminä pidettyjen kaansaadaan koko kansantalouden kannalta.
18019: eläinten sairauden tai niitä kohdanneen tapa- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
18020: turman vuoksi tehdystä matkasta määrätyin kunnioittavasti,
18021: edellytyksin korvausta valtion varoista siltä
18022: osin kuin matka ylittää tietä kulkien 20 km että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18023: tai vesiväylää kulkien 5 km taikka sanotun- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
18024: laista maa- ja vesitietä kulkien yhteensä markan suuruisen määrärahan eläin-
18025: 15 km. lääkärien sairasmatkoista aiheutuvien
18026: Komitean ehdotusta matkakustannusten knstannusten osittaiseksi korvaamiseksi
18027: korvaamisesta pitemmiltä matkoilta on pidet- valtion varoista.
18028: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18029:
18030: Eino Uusitalo. Aarre Marttila. Artturi Jämsen.
18031: 1153
18032:
18033: IV,494. - Rah.al. N: o 399.
18034:
18035:
18036:
18037:
18038: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta katova-
18039: hinkojen Ueventämiseksi.
18040:
18041:
18042: E d u s k u n n a 11 e.
18043:
18044: Hallojen aiheuttama tuho kasvillisuudelle himmilla halla-alueilla voi niinikään aiheut-
18045: Pohjanmaalla oli kuluneena kesänä varsin taa niin suuria taloudellisia rasituksia, että
18046: ankara. Tuho kohdistui suurimpaan osaan niiden saantia on yhteisin varoin helpotet-
18047: Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata. Ala- tava.
18048: villa mailla viljakasvit ja peruna tuhoutuivat Hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno-
18049: monin paikoin niin tyystin, että kato oli arvioesitykseen on otettu 167 milj. mark-
18050: lähes 100 % :nen. Kaikkein ankarimpana tuho kaa katovahinkojen korvaamiseksi. Tämä on
18051: kohdistui alaviin ja syrjäisiin suo- ja uudis- summa, jonka viljelijät luovuttivat viimei-
18052: viljelyksiin. Kun suo- ja uudisviljelysten sessä maataloustulon tarkistuksessa kato-
18053: asukkaat muutoinkin ovat vaikeuksissa, täl- alueen hyväksi. Tämän lisäksi olisi yhteis-
18054: laisten viljelysten hoito vaatii tavallista suu- kunnan annettava oma osuutensa sen suuren
18055: rempia uhrauksia, olisi hallan tuhojen ai- menetyksen lieventämise'ksi, mikä Pohjan-
18056: heuttaman menetyksen lieventämiseksi pyrit- maalla raskaana !koettiin. Kun sitäpaitsi hal-
18057: tävä tekemään kaikki mahdollinen. litus on asettanut erityisen katotoimikunnan
18058: Halla-alueen väestölle on kyettävä järjes- tekemään ehdotusta kadon aiheuttamien tuho-
18059: tämään ensi tilassa sopivia työkohteita, ni- jen lieventämiseksi halla-alueella, olisi edus-
18060: menomaan sellaisia, joilla voidaan Pohjan- kunnan varattava riittävän suuri määräraha
18061: maan maiden hallanarkuutta vähentää ja sen tätä tarkoitusta varten.
18062: talouselämän edellytyksiä parantaa. Tuhon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18063: ankaruus huomioiden on myös suoranaiseen nioittavasti,
18064: tukeen päästävä. Halla-alueen väestö ei ky-
18065: kene ensi talvena hankkimaan karjalle väki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18066: rehuja, ellei niiden hintaa alenneta halla- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
18067: alueella. Tarpeellista on saada huojennusta vun 31 moment~1le lisä;yksenä 300 m~1-
18068: myös väkilannoitteiden ja kylvösiemenen joonan markan suuruisen määrärahan
18069: ostoon. Syömäviljan ja perunan hankinta pa- katovahinkojen lieventämiseksi.
18070: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
18071:
18072: Eino Uusitalo. Kerttu Saalasti.
18073: Aarre Marttila. Arvo Pentti.
18074: Toivo Antila. Kalle Kämäräinen.
18075: Matti Liinamaa. Eemil Partanen.
18076: 1154
18077:
18078: IV,495. - Rah.al. N: o 400.
18079:
18080:
18081:
18082:
18083: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
18084: ja järjestö{lle ammattikoulutuksen järjestämistä varten
18085: maaseudulla.
18086:
18087:
18088: E d u s k u n n a 11 e.
18089:
18090: Ammattikoulutuksen tarve on jatkuvasti ei tarvittaisi koulujen rakentamista, sillä tar-
18091: lisääntynyt ja tulee kehityksen kulkiessa vittavat huonetilat kyllä järjestyisivät, kun-
18092: eteenpäin yhä vain kasvamaan. Nykyiset am- han muuten luodaan taloudelliset edellytyk-
18093: mattikoulut eivät kuitenkaan pysty läheskään set ko. kurssitoiminnalle, jota nimenomaan
18094: tyydyttämään maalaiskunnissa esiintyvää tar- tänä aikana, jolloin ammattikouluja on riit-
18095: vetta. Ammattikoulujen lisäämiseksi on tosin tämättömästi, on pidettävä välttämättömänä
18096: tulo- ja menoarviossa osoitettu varoja raken- lisätoimenpiteenä ammattikoulutuksen tehos-
18097: nusavustuksiksi ja -!ainoiksi. Nämä ovat !kui- tamiseksi maaseudulla.
18098: tenkin vähäisiä, ja varmana voidaan joka ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
18099: pauksessa pitää, että tulee kulumaan vielä nioittaen,
18100: aikaa, ennenkuin maahamme saadaan riit-
18101: tävästi ammattikouluja. Ammattikoulutusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18102: olisi kuitenkin voitava kiireellisesti tehostaa. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
18103: Parhaimpana ratkaisuna ammattikoulutuksen markan suuruisen määrärahan jaetta-
18104: tehostamiseksi tänä ylimenokautena voitaneen vaksi avustuksina kunnille ja järjes-
18105: pitää erilaisen koulutuksen, kuten ammatti- töille ammattikoulutuksen järjestämi-
18106: :kurssien järjestämistä kuntien ja eri järjes- seksi maaseudulla.
18107: töjen toimesta. Kurssien järjestämistä varten
18108: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18109:
18110: Veikko Vennamo.
18111: 1155
18112:
18113: IV,496. - Rah.al. N: o 401.
18114:
18115:
18116:
18117:
18118: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
18119: siksi maankäyttölain mukaisia perusparannus-, tienteko-
18120: sekä tien kuntoonpano- ja kunnossapitotöitä varten.
18121:
18122:
18123: Ed uskun nalle.
18124:
18125: Hallitus on ehdottanut tulo- ja menoarvio- ehdotettu myönnettäväksi, on ehdotettu mää-
18126: esityksessään vuodelle 1960 11 Pl. XVI: 3 räraha aivan liian pieni. Lisäksi on otettava
18127: ,Avustukset maankäyttölain mukaisia perus- huomioon, että momentin varoilla suoritetta-
18128: parannus-, tienteko- ja tien kunnossapito- vat työt sekä luonteensa että sijaintinsa puo-
18129: töitä varten" siirtomäärärahamomentille 100 lesta ovat mitä parhaimpia työllisyyden tur-
18130: milj. markkaa. Kun tämän momentin mää- vaamiseksi tarkoitettuja töitä.
18131: rärahaa edelleen käytetään myös aikaisem- Edelläolevan nojalla ehdotan kunnioittaen,
18132: man asutuslainsäädännön mukaisille tiloille
18133: ja niihin verrattaville muille pientiloille että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18134: suoritettaviin tarpeellisiin tie- ja kuivatus- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI: 3
18135: töihin, joista yksinomaan keskeneräisten töi- siirtomäärärahamomenUlle lisäyksenä
18136: den loppuunsaattamiseen tarvittaisiin varoja 100 m~'ljoonaa markkaa.
18137: paljon enemmän kuin koko momentille on
18138: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18139:
18140: Veikko Vennamo.
18141: 1156
18142:
18143: IV,497. - Rah.al. N:o 402.
18144:
18145:
18146:
18147:
18148: Veanamo: KtWotetun miiärärg,han osoittamisesta helpotuksen
18149: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta var-
18150: ten.
18151:
18152:
18153: E d u s k u n n a 11 e.
18154:
18155: Viime vuosina lähinnä työttömyysvaroilla helpotuksiin aivan riittämättömän määrä-
18156: rakennetut valtavat runkotiet ovat aiheutta- rahan.
18157: neet monelle kunnalle maantiealueiden lu- Näistä syistä ehdotan kunnioittaen,
18158: nastuskorvauksina ylivoimaisia vaikeuksia.
18159: Kun tierakennustöiden yhteydessä on säly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18160: tetty kunnille näitä huomattavia maksuja, tulo- ja menoarvion 12 Pl. V: 2 mo-
18161: niin tällöin ei ole ollenkaan otettu huomioon mentille ,Helpotuksen myöntäminen
18162: kunkin kunnan taloudellista kantokykyä. kunnille maantiealueiden lunastusta
18163: Hallitus on esittänyt myönnettäväksi kun- varten" lisäyksenä 50 miljoonaa mark-
18164: nille maantiealueiden lunastuskorvauksien kaa.
18165: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18166:
18167: Veikko Vennamo.
18168: 1157
18169:
18170: IV,498. - Rah.al. N: o 403.
18171:
18172:
18173:
18174:
18175: VeDllalllo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
18176: kyläteiden avustamiseen.
18177:
18178:
18179: E d u s k u n n a ll e.
18180:
18181: Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk- terveesti samalla hoidetaan työllisyyttä, niin
18182: sessään vuodelle 1960 ehdottama määräraha tietää tarkoitettu varojen käyttö itse asiassa
18183: kunnan- ja kyläteiden avustamiseen on täy- valtion menojen säästämistä.
18184: sin riittämätön näiden vireillä olevien ja kes- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
18185: keneräisten tiehankkeiden toteuttamiseen ja nioittaen,
18186: kun kunnan- ja kyläteiden rakentamisella ja
18187: korjaamisella edistetään liikenneolosuhteita että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18188: maaseudulla ja syrjäseuduiHa ja nämä työt tulo- ja menoarvion 12 Pl. V: 3 mo-
18189: sitäpaitsi edesauttavat työllisyyden hoita- menUlle ,Kunnan- ja kyläteiden avus-
18190: mista, niin olisi tarkoitukseen osoitettava edes taminen" lisäyksenä 100 miljoonaa
18191: jonkin verran lisää varoja. Kun tällä tavoin markkaa.
18192: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18193:
18194: Veikko Vennamo.
18195:
18196:
18197:
18198:
18199: 56 E 587/59
18200: 1158
18201:
18202: IV,499. - Rah.al. N:o 404.
18203:
18204:
18205:
18206:
18207: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallis-
18208: teiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
18209: avustamiseen.
18210:
18211:
18212: E d u s k u n n a 11 e.
18213:
18214: Kun kunnan- ja kyläteitä otetaan uuden tannuksia vaativat teiden korjaukset johtuvat
18215: tielain mukaisiksi paikallisteiksi, niin joutu- viranomaisten määräyksistä. Hallitus on kui-
18216: vat melkeinpä poikkeuksetta kunnat ja kylä- tenkin tarkoitukseen varannut aivan olemat-
18217: teiden osakkaat näitä teitä huomattavasti toman eli vain 75 milj. markan määrärahan.
18218: kunnostamaan. Tunnetusti nämä kunnosta- Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
18219: miskustannukset vaativat huomattavan suu- nioittaen,
18220: ria rahamääriä, joiden varojen hankkiminen
18221: nimenomaan kylätieosakk:aille, mutta myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18222: kunnille tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia. tulo- ja menoarvion 12 Pl. V: 5 mo-
18223: On siis välttämätöntä, että valtiovalta mentille ,,Paikallisteiksi otettavien kun-
18224: avustaa asianosaisia tässä kunnan- ja kylä- nan- ja kyläteiden avustaminen" li-
18225: teiden kunnostamistyössä varsinkin, kun kus- säyksenä 100 miljoonaa markkaa.
18226: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18227:
18228: Veikko Vennamo.
18229: 1159
18230:
18231: IV,500. - Ra.h.al. N: o 405.
18232:
18233:
18234:
18235:
18236: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta sisävesi- ja saaristolii-
18237: kenteen edistämiseen.
18238:
18239:
18240: E d u s k u n n a ll e.
18241:
18242: Vesitiet ovat yhä edelleen tärkeitä maamme teillämme ja saaristoissa olisi tarpeen saada
18243: sisäisen liikenteen liikennereittejä ja niitä edes vähäistä lisäystä tulo- ja menoarvioon.
18244: olisi täydellä teholla pyrittävä käyttämään Siihen verrattuna, kuinka paljon varoja tei-
18245: hyväksi varsiukin, kun se voisi tapahtua den rakentaminen ja ylläpitäminen vastaa-
18246: pienin valtion kustannuksin. Sisävesi- ja saa- vasti vaatii, on kysymys mitättömän pienistä
18247: ristomatkustaja- ja rahtiliikenne Qvat kui- määristä.
18248: tenkin häviämässä kannattamattomuuden Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
18249: vuoksi. Valtion apu on aivan liian pieni. nioittaen,
18250: Vesiliikenteen tyrehtyminen asettaa laajoilla
18251: alueilla maassamme kasvavia vaikeuksia maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18252: seudun väestölle. Tällainen asiantila ei ole tulo- ja menoarvion 12 Pl. XII: 2
18253: kansantalouden kannalta puolustettavissa. momentin kohdalle lisäyksenä 10 mil-
18254: Kohtuullisen matkustaja- ja rahtiliikenteen joonaa markkaa sisävesi- ja saaristo-
18255: ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sisävesirei- liikenteen edistämiseksi ja tukemiseksi.
18256: Helsingissä 21 päivänä gyyskuuta 1959.
18257:
18258: Veikko Vennamo.
18259: 1160
18260:
18261: IV,501. - Rah.al. N: o 406.
18262:
18263:
18264:
18265:
18266: Ve:anamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähävarais-
18267: ten ammttttiopintoavustuksiin.
18268:
18269:
18270: E d u s k u n n a 11 e.
18271:
18272: Nykyinen jo vuosikausia harjoitettu ta- tielle. Tämä voi parhaiten tapahtua ammat-
18273: louspoliittinen suuntaus ajaa pakosta kiihty- tiopintoavustusten muodossa. Hallitus on tar-
18274: västi maaseudulla nuorisoa pois kodeistaan koitukseen kuitenkin osoittanut aivan merki-
18275: etsimään toimeentuloansa ja onneansa maail- tyksettömän määrärahan. Tällaista menette-
18276: malta. Valtaenemmistö näistä nuorista ei ole lyä ei voida millään perusteella eikä myös-
18277: kuitenkaan saanut minkäänlaista ammatil- kään säästäväisyyssyillä puolustaa, koska kas-
18278: lista koulutusta elämäntaistelunsa tielle. vava nuoriso on kansan kallein omaisuus.
18279: Tästä syystä he kohtaavat suuria vaikeuksia Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
18280: ja joutuvat tilapäisiin ja sekatöihin, vaikka tan kunnioittaen,
18281: heillä olisi kuinka hyvät taipumukset määrä-
18282: tylle alalle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18283: Tällaista asiantilaa on pidettävä nuorten tulo- ja menoarvion 14 Pl. X: 13
18284: kannalta kohtuuttomana ja lisäksi kansan momentille ,Vähävaraisten ammatti-
18285: kannalta järjettömänä. Olisi siis tehtävä opintoavustukset" lisäyksenä 100 mil-
18286: kaikki mahdollinen maaseudun vähävaraisten joonaa markkaa.
18287: perheiden lasten auttamiseksi ammatinopin
18288: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18289:
18290: Veikko Vennamo.
18291: 1161
18292:
18293: IV,502. - Rah.al. N:o 407.
18294:
18295:
18296:
18297:
18298: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen invaliidi-
18299: rahan suorittamiseen.
18300:
18301:
18302: Eduskunnalle.
18303:
18304: Oikeudentunto ja lähimmäisenrakkaus vaa- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
18305: tivat, että invaliideja ei yhteiskunnan taholta tan kunnioittaen,
18306: unohdeta, vaan että heidän ja heidän per-
18307: heittensä toimeentulo kohtuullisesti turva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18308: taan. Nykyisin maksettavat invaliidirahat tuo- ja menoarvion 14 Pl. X: 18 mo-
18309: eivät kuitenkaan tällaista turvaa anna. mentille ,,lnvaliidiraha" lisäyksenä 100
18310: Kun kansanedustajalla ei ole tällä het- miljoonaa markkaa käytettäväksi yli-
18311: kellä lakialoitteen teko-oikeutta, ei löydy määräisenä invaliidirahana tällaista
18312: muuta mahdollisuutta - hallituksen laimin- tukea todella tarvitseville invalideille
18313: lyönnin johdosta - kuin että raha-asia- ja heidän perheilleen.
18314: aloitteen muodossa ehdotetaan invaliideille
18315: maksettavaksi ylimääräistä invaliidirahaa.
18316: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18317:
18318: Veikko Vennamo.
18319: 1162
18320:
18321: IV,503. - Rah.al. N: o 408.
18322:
18323:
18324:
18325:
18326: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen lapsilisän
18327: suorittamiseen vähävaraisille perheille.
18328:
18329:
18330: Ed u s kunnalle.
18331:
18332: Vähävaraisten ja turvattomien perheiden lisien poisottamista suurituloisilta ja varak-
18333: saarnat lapsilisät ovat kohtuuttoman alhaisia kailta, niin ei ole muuta mahdollisuutta kuin
18334: verrattuna siihen, että näitä lapsilisiä saa- tässä yhteydessä esittää, että vähävaraisille
18335: vat nostaa myös varakkaat perheet. Sitä- maksettaisiin ylimääräistä korotettua lapsi-
18336: paitsi hintataso on huomattavasti noussut lisää.
18337: sen jälkeen kun lapsilisien suuruudesta vii- Kaiken lausumani perusteella ehdotan
18338: meksi päätettiin. kunnioittaen,
18339: Vastoin kansan yleistä mielipidettä ei hal-
18340: litus ole esittänyt lapsilisiä otettavaksi pois että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18341: varakkailta ja suurituloisilta perheiltä, jol- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14 Pl.
18342: loinka näillä varoilla olisi voitu korottaa to- XVIII: 15 momentille ,,Laps~1isäme
18343: della tarvitsevien lapsilisämaksuja. Kun not" 300 miljoonaa markkaa käytettä-
18344: kansanedustajalla ei ole tässä yhteydessä väksi ylimääräisenä lapsilisämaksuna
18345: lakialoiteoikeutta eikä eduskunta ole käsitel- vähävaraisille perheille.
18346: lyt sitä lakialoitettani, joka tarkoittaa Iapsi-
18347: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18348:
18349: Veikko Vennamo.
18350: 1163
18351:
18352: IV,504. - Rah.al. N: o 409.
18353:
18354:
18355:
18356:
18357: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
18358: sähköistämisen tukemiseen.
18359:
18360:
18361: E d u s k u n n a ll e.
18362:
18363: Kun maaseudun sähköistäiDisen pitäisi Kun asia ei kaipaa laajempia perusteluja,
18364: ulottua yhä enemmän syrjäseuduille ja kus- koska sen tarpeellisuus on niin ilmeinen,
18365: tannuksia vaativille alueille niin hallitus on niin jo lausutun perusteella ehdotan kun-
18366: pyrkinyt poistamaan avustusvarat kokonai- nioittaen,
18367: suudessaan ja nytkin hallitus esittää tarkoi-
18368: tukseen vain 130 milj. markkaa koko maata että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18369: varten. Tämä jos mikä osoittaa suurta välin- tulo- ja menoarvion 15 Pl. II: 23 mo-
18370: pitämättömyyttä syrjäseutujen taloudellisia mentille ,Maaseudun sähköistämisen
18371: vaikeuksia kohtaan. Sähkö on jo nykyisin tukeminen" lisäyksenä 50 miljoonaa
18372: syrjäseuduillakin välttämätön. markkaa.
18373: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18374:
18375: Veikko Vennamo.
18376: 1164
18377:
18378: IV,505. - Rah.al. N: o 410.
18379:
18380:
18381:
18382:
18383: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta maidon oikeudenmu-
18384: kaisen kintaporrastukse-n toteuttamista varten.
18385:
18386:
18387: E d u s k u n n a ll e.
18388:
18389: Maidon alueellista hintaporrastusta, jonka jo viisi vuotta sitten ns. professorikomitean
18390: välttämättömyyden hallitusvallan asetta- laskelmien mukaan 7 markkaa korkeampi
18391: mat komiteatkin ovat todenneet, ei ole to- kuin edullisemmissa olosuhteissa olevan maa-
18392: teutettu todellisten olosuhteiden vaatimassa talouden. Vähintään pitäisi vyöhykkeiden
18393: määrässä. Tästä syystä ja kun maassamme hintaporrastuksen olla 2-4-6-8 markkaa
18394: ei ole toteutettu myöskään maidon tilan suu- etelästä lukien.
18395: ruuden mukaista hintaporrastusta, laajat Lausutun perusteella ehdotan kunnioittaen,
18396: alueet ma~amme ovat suurissa taloudelli-
18397: sissa vaikeuksissa. Heidän karjataloutensa ei että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
18398: anna viljelijäperheille edes kohtuullista toi- vuoden 1960 tulo- ja menoarvion 15
18399: meentu~oa. Niinpä esim. Oulun eteläpuolella Pl. II: 25 momentille ,Kotimaisen tuo-
18400: on hintaporrastusta vain n. llh markkaa lit- tannon turvaaminen" 100 miljoonaa
18401: ralta, joka ei riitä edes maidon tuottajahin- markkaa maidon kintaporrastuksen
18402: nan nostamiseksi hintakehityksessä jälkeen- saattamiseksi kaikkialla maassa oikeu-
18403: jääneen Etelä-Suomenkaan tasolle. Ja kuiten- denmukaiseksi.
18404: kin kustannus litraa kohden oli näillä alueilla
18405: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
18406:
18407: Veikko Vennamo.
18408: 1165
18409:
18410: IV,506. - Rah.al. N:o 411.
18411:
18412:
18413:
18414:
18415: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
18416: vaikeuksiin joutunet1le kunnille.
18417:
18418:
18419: E d u s k u n n a 11 e.
18420:
18421: Valtiovallan talouspolitiikka sekä hallitus- kuntien asukkaat ovat joka tapauksessa syyt-
18422: ten ja eduskunnan toimenpiteet, joilla jatku- tömiä nykyiseen tilanteeseen ja valtiovalta
18423: vasti on rasituksia ja velvoituksia siirretty on velvollinen antamaan asianmukaista tukea
18424: kuntien kannettavaksi, ovat aikaansaaneet tällaisille kunnille.
18425: sen, että yhä useammat kunnat ja niiden Kaiken edellä lausutun perusteella ehdotan
18426: asukkaat ovat joutuneet ylivoimaisten vai- kunnioittaen,
18427: keuksien eteen. Tästä huolimatta on hallitus
18428: esittänyt talousarviossa vaikeuksiin joutu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18429: neille kunnille myönnettyä määrärahaa pie- tulo- ja menoarvion 15 Pl. II: 31 mo-
18430: nennettäväksi, kun päinvastoin käsitykseni mentille ,Avustukset vaikeuksiin jou-
18431: mukaan valtiovalta 6lisi ollut velvollinen sa- tuneille kunnille" lisäyksenä 50 mt1joo-
18432: nottua määrärahaa suurentamaan. Köyhien naa markkaa.
18433: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
18434:
18435: Veikko Vennamo.
18436:
18437:
18438:
18439:
18440: 57 E 587/59
18441: 1166
18442:
18443: IV,507. - Ra.h.a.l. N:o 412.
18444:
18445:
18446:
18447:
18448: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta maaseudun teollista
18449: kehitystä estävien rautatierahtimaksujen alentamista var-
18450: ten.
18451:
18452:
18453: E d u s k u n n a 11 e.
18454:
18455: Tavaroiden ja tuotteiden korkeat rautatie- alemmiksi, nam aiheutuva tulojen menetys
18456: maksut ja varsinkin jalostetun puutavaran tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan
18457: rahtimaksujen suhteellinen korkeus jalosta- puitteissa.
18458: mattomaan verrattuna ovat omiaan vaikeut- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18459: tamaan ja jopa estämään teollista kehitystä nioittaen,
18460: maaseudulla. Kun rahtimaksujen epäoikeu-
18461: denmukaisuus ja korkeus varmimmin estää että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18462: teollista kehitystä maaseudulla ja aliteolli- tulo- ja menoarvion 15 Pl. II: 32 mo-
18463: tuneilla alueilla, niin olisi kaikin käytettä- menWle lisäystä 100 miljoonaa mark-
18464: vissä olevin keinoin pyrittävä siihen, että kaa käytettäväksi maaseudun ja vajaa-
18465: rahtimaksut saadaan alennetuiksi ja että ne työllisyysalueiden teollista kehitystä
18466: samalla tulevat korjatuiksi oikeudenmukai- haittaavien ja estävien rautatiellä pe-
18467: siksi. Valtionrautateiden taloudenhoidon rittävien rahtimaksujen alentamiseksi
18468: yleisistä perusteista annetun lain mukaan ja saattamiseksi oikeudenmukaisiksi ja
18469: korvataan valtionrautateille siinä tapauk- tekisi samalla vastaavan lisäyksen
18470: sessa, että kuljetusmaksut muista kuin liike- 5 Os. I: 8 momentille.
18471: taloudellisista syistä määrätään yleistä tasoa
18472: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18473:
18474: Veikko Vennamo.
18475: 1167
18476:
18477: IV,508. - Rah.al. N:o 413.
18478:
18479:
18480:
18481:
18482: Vennamo: Määräraha11. osoittamisesta viljelijäväestön nor-
18483: maaliste'n pankkiluottojen korkokannan alentamiseen.
18484:
18485:
18486: Eduskunnalle.
18487:
18488: Hallitus on monin eri keinoin korottanut mukaisesti, niin on - paitsi muilla kei-
18489: ja esittänyt korotettavaksi maatalouden tuo- noilla - myös välttämätöntä alentaa maa-
18490: tantokustannuksia. Tästä on ollut väistämät- tilojemme luottojen korkokantaa eli tältäkin
18491: tömänä seurauksena, jos maatalousväestö osin maataloutemme tuotantokustannuksia.
18492: aikoo saada edes kohtuullista toimeentuloa, Tämä käy parhaiten siten, että valtio maksaa
18493: että maataloustuotteiden hintoja on pakko pankkien maataloudelle antamista luotoista
18494: korottaa. Tämän seurauksena taas kaikki korkoeroa, jolloinka maatalousluottojen todel-
18495: erilaisia maataloustuotteita ostavat perheet linen korko saadaan alenemaan maatalou-
18496: kärsivät ja ovat tyytymättömiä ja lisäksi temme tervettä kantokykyä vastaavaksi. Tar-
18497: elintarvikkeittemme kotoinen hintataso yhä koitukseen ei tarvita paljoakaan varoja ja
18498: enemmän etääntyy kansainvälisistä hinnoista. ovat ne joka tapauksessa vain murto-osa
18499: Toisin sanoen kuljemme yhä nopeammin lo- esim. niistä vientipalkkioista, joita on pakko
18500: pulliseen umpikujaan johtavaa tietä. Täl- maksaa sen vuoksi, että elintarvikkeiden kan-
18501: laisesta menosta hyötyvät vain ne harvat sainvälinen hintataso eroaa huomattavasti
18502: suuremmat tilalliset, joilla ei juuri ole pää- kotoisesta hintatasostamme.
18503: omavaikeuksia ja joilla on rationalisoitu ja Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
18504: tuotantokykyinen tila. tan kunnioittaen,
18505: Tilastoista voimme todeta, että maatalou-
18506: temme on viime vuosina jälleen velkaantu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18507: nut. Velan korko on siis yksi huomattava tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun
18508: kustannustekijä viljelijäväestölle. Nykyisen uudelle momentille 100 miljoonaa
18509: suuntauksen vallitessa saavat asutusluottoja- markkaa käytettäväksi viljelijäväestön
18510: kin vain harvat ja valitut ja mieluummin normaalisten pankkiluottojen korko-
18511: ,paremmin eläjät". kannan alentamiseksi maataloutemme
18512: Jotta viljelijäväestön toimeentulo voitai- tervettä kantokykyä vastaavaksi, jota
18513: siin turvata ja jotta maatalous voisi toimia myös kansamme ja elintarvikkeita os-
18514: koko kansan ja myös kuluttajaväestön edun tavan väestön etu edellyttää.
18515: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
18516:
18517: Veikko Vennamo.
18518: 1168
18519:
18520: IV,509. - Ra.h.aJ. N: o 414.
18521:
18522:
18523:
18524:
18525: Vennamo: Korotetun määräroluvn osoittamisesta uusien pu-
18526: helintoimipaikkojen perustamiseen maaseudulle.
18527:
18528:
18529: E d u s k u n n a 11 e.
18530:
18531: Maassamme on vielä runsaasti sellaisia Edellä sanotun perusteella ja kun halli-
18532: asuttuja seutuja varsinkin Pohjois- ja Itä- tuksen tarkoitukseen ehdottama määräraha
18533: Suomessa, joissa kokonaiset kylät ovat vailla on tarpeeseen verrattuna riittämätön, ehdo-
18534: puhelinta ja yleensäkin on puhelintoimipaik- tan kunnioittaen,
18535: koja maaseudulla liian harvassa. Maanhan-
18536: kintalain nojalla on myös perustettu lukuisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18537: ryhmäasutuksia, jotka ovat kokonaan vailla tulo- ja menoarvion 19 Pl. l luvun
18538: puhelinyhteyttä. Sanomattakin on selvää, 23 momentille 20 miljoonan markan
18539: mitä haittoja tällaisesta asiantilasta on. lisäyksen uusien puhelintoimipaikko-
18540: Nykyoloissa onkin pidettävä välttämättö- jen perustamista varten maaseuduUe
18541: mänä puhelinolojen pikaista parantamista erityisesti syrjäisille ja uusille asutus-
18542: maaseudulla. alueille.
18543: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18544:
18545: Veikko Vennamo.
18546: 1169
18547:
18548: N,510. - Rah.a.l. N: o 415.
18549:
18550:
18551:
18552:
18553: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi mei-
18554: jerien rakentamista varten.
18555:
18556:
18557: Eduskunnalle.
18558:
18559: Aikaisempina vuosina on menoarviossa syrjäseutujen viljelijöiden ja uutistilojen
18560: ollut osoitettuna määräraha halpakorkoisia elinehto, koska maatalouden osalta heidän
18561: avustuslainoja varten meijereiden rakenta- päätulonsa keskittyy maidosta ja sen tuot-
18562: miseksi Pohjois-Suomessa ja itäisellä raja- teista saatavaan tuloon.
18563: seudulla. Ensi vuodeksi ei hallitus ole esit- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18564: tänyt tarkoitukseen lainkaan varoja. Ja hal- nioittaen,
18565: litus näyttääkin ajavan sellaista meijeripoli-
18566: tiikkaa, että pienemmät meijerit pakotetaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18567: yhtymään suuriin maakunnallisiin meijerei- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
18568: hin. Tällaista suuntausta ei voida pitää oi- uudelle momentille 75 miljoonan mar-
18569: keana. Halpakorkoisia avustuslainoja mei- kan suuruisen siirtomäärärahan halpa-
18570: jerien rakentamiseksi ja laajentamiseksi tar- korkoisia avustuslainoja varten meije-
18571: vitaan siis vielä, ei vain Pohjois-Suomessa ja rien rakentamiseksi ja laajentamiseksi
18572: maamme itäisellä rajaseudulla, vaan myöskin Pohjois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa,
18573: monilla alueilla maamme keskiosissa. Maidon Savossa ja Keski-Suomessa sekä
18574: saaminen asianmukaisesti markkinoiduksi maamme itäisellä rajaseudulla.
18575: sekä käytetyksi ja jalostetuksi on varsinkin
18576: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18577:
18578: Veikko Vennamo.
18579: 1170
18580:
18581: IV,511. - Rah.al. N: o 416.
18582:
18583:
18584:
18585:
18586: Wiherheimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
18587: men-Ruotsin Kummikuntatoiminnan Keskusliiton työn
18588: tehostamiseksi.
18589:
18590:
18591: E d u s k u n n a ll e.
18592:
18593: Suomen ja Ruotsin välinen kummikunta- mikuntaliike tehdä suuriarvOisia palveluksia
18594: liike on viime vuosina Ruotsista tulleen aloit- omaksumiensa sivistyksellisten päämäärien
18595: teen mukaisesti organisoitu uudelleen mait- hyväksi. ·
18596: temme välisen sivistyksellisen vuorovaiku- Suomen-Ruotsin Kummikuntatoiminnan
18597: tuksen elvyttämiseksi ja laajentamiseksi. Jo Keskusliitto, jonka tehtävälksi kummikunta-
18598: sotavuosina syntyneen laajakantoisen avus- liikkeen hoito ja johtaminen nykyisellään on
18599: tusvaiheen aikana käytännöllisesti katsoen uskottu, on toistaiseksi yleishyödyllisestä toi-
18600: kaikki maamme paikkakunnat saivat oman minnastaan huolimatta miltei yksinomaan
18601: kummikuntansa Ruotsissa, ja sen materiaali- joutunut rahoittamaan työnsä yksityisten
18602: sen tuen turvin, joka kummikuntaliikkeen lahjoitusten ja lainavarojen turvin. Varsinai-
18603: ansiosta silloin tuli maamme osaksi, raken- sen kummikuntatoiminnan ohella liitto on
18604: nettiin mm. useita satoja terveystaloja. Sil- alkanut yhä enemmän tehostaa Ruotsin suo-
18605: loisen kummikuntaliikkeen maallemme välit- malaiskeskuksissa harjoitettavaa sivistystyötä.
18606: tämä muukin aineellinen hyöty kohosi satoi- Useissa Ruotsin suomalaiskeskuksissa toimii-
18607: hin miljooniin markkoihin. kin jo erityiset Suomi-kodit. Liitto on lisäksi
18608: A vutustoiminnan päätyttyä kummikunta- hankkinut arvokkaat suomenkieliset kirjastot
18609: liike on kehittynyt huomattavaksi sivistyk- useihin Ruotsin kaupunkeihin. Toimintaa
18610: selliseksi kansanliikkeeksi ylläpitäen jatkuvaa aiotaan kehittää ja jatkaa. Eduskunnan vuo-
18611: kosketusta ja vuorovaikutusta satojen kum- delle 1959 myöntämä 1 milj. markan kerta-
18612: mikuntien välillä 1kummassakin maassa. Eri- avustus on palvellut tätä tarkoitusta.
18613: tyisen tärkeäksi tämä toiminta on osoittau- Hallitus on vuoden 1960 tulo- ja meno-
18614: tunut aikaisemmin eristetyssä asemassa ollei- arviossa esittänyt kummikuntaliikkeelle vain
18615: den ja pohjoismaisen vuorovai'kutuksen ulko- 500 000 markan määrärahan. Tätä on kum-
18616: puolelle jääneiden lukemattomien paikkakun- mikuntaliikkeen tehtävien tärkeyteen ja laa-
18617: tien suhteen, jotka nyt ovat saaneet pysyvän juuteen nähden pidettävä aivan riittämättö-
18618: sijan aktiivisessa vuorovaikutuksessa Pohjan- mänä. Esitämme sen vuoksi,
18619: lahden molemmin puolin. Tähän mennessä on
18620: jo. yli puolet maamme paikkakunnista saatu että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18621: mukaan tähän toimintaan, jonka johdosta tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIX lu-
18622: kummikuntaliike on muodostumassa poik- vun 2 momentille lisäyksenä 2 miljoo-
18623: keuksellisen keskeiseksi ja merkittäväksi teki- nan markan määrärahan Suomen-
18624: jäksi. Edellyttäen, että tämän toiminnan yllä- Ruotsin Kummikuntatoiminnan Kes-
18625: pitämiseen ja kehittämiseen tarvittava talou- kusliiton työn tehostamiseksi.
18626: dellinen pohja saadaan turvatuksi, voi kum-
18627: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
18628:
18629: T. A. Wiherheimo. Victor Procope. Erkki Tuuli.
18630: Johannes Virolainen. Veikko Helle. Georg C. Ehrnrooth.
18631: Saara Forsius.
18632: 1171
18633:
18634: IV,512. - Rah.al. N:o 417.
18635:
18636:
18637:
18638:
18639: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta radium- ja rönt-
18640: genhoitoa saavien varattomien syöpäsairaiden matkalippu-
18641: jen korvaamiseen.
18642:
18643:
18644: E d u s k u n n a ll e.
18645:
18646: Maassamme on hyvin harvoissa paikoissa menoarvioon palautettava siinä ollut maara-
18647: - vain suuremmissa kaupungeissa - hoito- raha radium- ja röntgenhoitoa saavien syöpä-
18648: laitoksia, joissa voidaan antaa radium- ja potilaiden matkalippujen korvaamiseksi.
18649: röntgenhoitoa syöpäpotilaille. Useasti näiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18650: sairaiden matkakustannukset asettavat vaka-
18651: via esteitä saapua määräajoittain hoitoa saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18652: maan ja siksi yhteiskunnan velvollisuus on tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
18653: auttaa näitä varattornia henkilöitä, jotka määrärahan radium- ja röntgenhoitoa
18654: muussa tapauksessa joutuisivat jäämään hoi- saavien varattomien syöpäsairaiden
18655: toa vaille. Tästä syystä olisi valtion tulo- ja matkalippujen korvaamiseen.
18656: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18657:
18658: Inkeri Virtanen. Eino Roine. Väinö R. Virtanen.
18659: Irma Torvi. Kauko Tamminen. Tauno Kelovesi.
18660: Siiri Lehmonen. Elli Stenberg. Kuuno Honkonen.
18661: H. Tauriainen. Paavo Aitio. Tyyne Tuominen.
18662: 1172
18663:
18664: IV,513. - Rah.al. N: o 418.
18665:
18666:
18667:
18668: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
18669: vähävaraisille yksityisoppikoulujen oppilaille lukukausi-
18670: maksujen alentamiseen.
18671:
18672: Eduskunnalle.
18673:
18674: Maassamme oppikoulua käyvien lasten ja tässä suhteessa ovat samat vaatimukset voi-
18675: nuorten lukumäärä on vuosi vuodelta kasva- massa. Vanhemmille, jotka koettavat koulut-
18676: nut. V. 1956-57 oli oppikouluissa 146 115 taa lapsiaan oppikouluissa, muodostuu siis
18677: oppilasta, v. 1957-58 oli 161 881 ja v. 1958 sangen suuret kustannukset, mikäli joutuvat
18678: syksyllä 182 633 oppilasta. turvautumaan yksityisiin oppikouluihin ja
18679: Valtion oppikoulujen lukumäärä ei ole kas- vielä suuremmassa määrin, jos useita lapsia
18680: vanut samassa suhteessa, sillä v. 1947-48 samasta perheestä näissä opiskelee. Ainakin
18681: valtion oppikouluja oli 96 ja kymmenen nykyisenä vaikeana taloudellisena aikana
18682: vuotta myöhemmin 118, kun sensijaan yksi- tämä monissa tapauksissa on käynyt ylivoi-
18683: tyisiä oppikouluja oli vastaavana aikana 203 maiseksikin.
18684: ja 304. Tästä johtuen yhä suurempien oppi- Koska siis valtion oppikouluja ei ole riit-
18685: lasmäärien on hakeuduttava yksityisiin oppi- tävästi olemassa, pitäisi valtiovaHan taholta
18686: kouluihin saadakseen oppikoulujen antamaa ryhtyä toimenpiteisiin opintokustannusten
18687: opetusta. saattamiseksi yksityisissä oppikouluissa mah-
18688: Tilaston mukaan yksityisissä, ja hyvin pie- dollisimman paljon tasaveroisiksi valtion op-
18689: nessä määrin kunnallisissa, oppikouluissa pikoulujen kanssa ainakin sellaisten perhei-
18690: koko oppilasmäärä oli v. 1957 80 672 oppi- den osalta, jotka ovat vaikeassa taloudelli-
18691: lasta ja v. 1958 syksyllä se oli 89 507 oppi- sessa asemassa. Käytännössä tämä voitaisiin
18692: lasta. tehdä mahdolliseksi varaamaila valtion tulo-
18693: Useimmat yksityiset oppikoulut ovat ja menoarvioon riittävä määräraha, josta op-
18694: uudempia laitoksia, joiden perustamis- ja pilaat voisivat koulujen välityksellä anoa
18695: ylläpitokustannukset ovat huomattavan kal- avustusta lukukausimaksujensa suorittami-
18696: liita. Tämä kustannusten korkeus heijastuu seen ja jonka avustuksen myöntäminen rat-
18697: myös sangen selvästi oppilailta perittävissä kaistaisiin perheiden taloudellinen kantokyky
18698: lukukausimaksuissa, jotka ovat tavattoman huomioonottaen.
18699: paljon suurempia kuin valtion oppikou- Tämä ratkaisu toisi suurta helpotusta ti-
18700: luissa. Tietävästi korkein lukukausimaksu lanteeseen siihen saakka, kunnes kouluolo-
18701: yksityisissä oppikouluissa on 20 000:- eli jemme uudistuksen kautta päästäisiin kus-
18702: 40 000:- vuodessa ja tavallisimmin luku- tannuskysymyksessäkin tasapuolisempaan käy-
18703: kausimaksut vaihtelevat 12 000-18 000:- täntöön.
18704: välillä lukukaudessa eli vastaavasti 24 000 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18705: -36 000:- vuodessa. Valtion oppikouluissa
18706: nama ovat vastaavasti 5 000:- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18707: 10000:-. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
18708: Lukukausimaksujen tavattoman suuri eroa- kan määrärahan annettavaksi avustuk-
18709: vaisuus asettaa opin tielle lähtevät sangen sena vähävaraist1le yksityisissä oppi-
18710: eriarvoiseen asemaan eikä samaan aikaan voi kouluissa opiskelem1le oppt1at1le luku-
18711: olla puhetta opetuksen erilaisuudesta, koska kausimaksujen alentamiseen.
18712: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18713:
18714: Inkeri Virtanen. Irma Torvi. Eino Roine.
18715: Paavo Aitio. Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
18716: Judit Nederström-Lunden. Väinö R. Virtanen. Kauko Tamminen.
18717: Elli Stenberg. Tauno Kelovesi. Tyyne Tuominen.
18718: 1173
18719:
18720: IV,514. - Rah.al. N:o 419.
18721:
18722:
18723:
18724:
18725: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vähä-
18726: varaisille kunnille vanhain- ja kunnalliskotien rakenta-
18727: mista varten.
18728:
18729:
18730: E d u s k u n n a 11 e.
18731:
18732: Huoltoapulain 60 § :n 2 momentissa on rakennushankkeitaan varten riittävästi luot-
18733: säännös, että kunnalliskodin, vanhainkodin toja rahalaitoksista, varsinkin vähävaraisissa
18734: tai muun huoltolaitoksen perustamiskustan- kunnissa tämän tehtävän hoitaminen on tuot-
18735: nuksiin voidaan valtion varoista antaa hal- tanut kunnille suuria vaikeuksia. Laki- ja
18736: pakorkoista lainaa. On voitu kuitenkin to- talousvaliokunta jo huoltoapulakia laadit-
18737: deta, että valtion tulo- ja menoarviossa ei taessa antamassaan mietinnössä (n:o 3/1955
18738: ole tällaista lainaa varten esitetty määrära- vp) piti välttämättömänä, että kunnille voi-
18739: haa. Kun säädös ei ole ehdoton, ei hallitus taisiin valtion varoista antaa kunnalliskotien
18740: ole katsonut tarpeeksi veivoittavaksi sitä. ja muiden huoltoapulain 18 § :ssä tarkoitet-
18741: Maassamme on vielä lukuisia kuntia, jotka tujen huoltolaitosten rakennuskustannuksiin
18742: eivät ole pystyneet kunnallis- ja vanhainko- halpakorkoista lainaa. Valiokunnan esityk-
18743: tia rakentamaan. Ne kunnat, jotka ovat vel- sestä lain 60 § :n 2 momentiksi lain eduskun-
18744: vollisuutensa täyttäneet vanhuksia kohtaan, takäsittelyssä otettiinkin säännös, että kun-
18745: ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin kantaes- nalliskodin ja muun 18 §: ssä mainitun huol-
18746: saan yksin perustaruiskustannusten rasituk- tolaitoksen perustaruiskustannuksiin voidaan
18747: set ilman valtion apua. valtion varoista antaa halpakorkoista lainaa.
18748: Taloudellisesti heikommat kunnat eivät ky- Kun lainojen myöntäminen kunnille edellyt-
18749: kene tässä suhteessa kehittämään sosiaalisia tää tarkoitusta varten varattua määrärahaa,
18750: oloja tyydyttävälle tasolle. Yleisestikin ot- valiokunta pitää välttämättömänä, että lakia
18751: taen kuntien talous on joutunut erittäin suur- laadittaessa omaksuttu periaate toteutetaan
18752: ten taloudellisten rasitusten kohteeksi. Tar- ottamalla menoarvioon määräraha lainojen
18753: vitaan valtion taholta toimenpiteitä, joilla myöntämiseksi vähävaraisille puheena ole-
18754: kuntien rasituksia lähdetään lieventämään. vaan tarkoitukseen.
18755: Jotta eduskunnassa hyväksytyt huoltolakiin Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
18756: tehdyt säännökset valtion avustusten ja lai- laki- ja talousvaliokunta esittikin mietintönsä
18757: nojen antamisesta kunnille eivät jäisi vain ponnessa, että eduskunta ottaisi vuoden 1960
18758: pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi, olisi ryhdyt- tulo- ja menoarvioon määrärahan halpakor-
18759: tävä sovelluttamaan lain tarkoitusta. Lisäksi koisten lainojen myöntämiseksi vähävaraisille
18760: näillä toimenpiteillä olisi elvyttävä vaikutus kunnille vanhain ja kunnalliskotien rakenta-
18761: työllisyyteenkin nähden ja helpottaisi kun- mista varten.
18762: tia työtilaisuuksien järjestämisessä.
18763: Edelläolevan toivomusaloitteen johdosta Tämän ponnen eduskunta asiaa käsitel-
18764: sen ollessa eduskunnan laki- ja talousvalio- tyään on yksimielisesti hyväksynyt, mutta
18765: kunnan käsiteltävänä esitti valiokunta hyväk- siitä huolimatta on hallitus jättänyt vastoin
18766: symässään mietinnössä (n:o 15/1959) mm. eduskunnan päätöstä ottamatta v. 1960 tulo-
18767: seuraavaa: ja menoarvioon määrärahan edelläsanottuun
18768: Huoltolain mukaan kuntien on huolehdit- tarkoitukseen.
18769: tava kunnallis- ja vanhainkotien rakentami- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
18770: sesta. Kun kunnat eivät ole voineet saada tamme,
18771: 58 E 587/59
18772: 1174 IV,514. - Vam.hain- ja kunnalliskodit.
18773:
18774:
18775: että Eduskunta ottaisi vuoden 1960 jen myöntämiseksi vähävaraisille kun-
18776: tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- nille vanhain- ja kunnalliskotien ra-
18777: kan määrärahan halpakorkoisten laino- kentamista varten.
18778: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
18779:
18780: Inkeri Virtanen. Paavo Aitio. Eino Roine.
18781: H. Tauriainen. Judit Nederström-Lunden. Kuuno Honkonen.
18782: Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen. Kauko Tamminen.
18783: Siiri Lehmonen. Tauno Kelovesi. Tyyne Tuominen.
18784: 1175
18785:
18786: IV,515. - Rah.al. N: o 420.
18787:
18788:
18789:
18790: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ruotsa-
18791: laisen tyttölyseon koulutalon rakennustöiden aloittami-
18792: seksi.
18793:
18794: E d u s k u n n a ll e.
18795:
18796: Turussa toimiva Turun ruotsalainen tyttö- taa kuin 6 luokkaa .ia 8 luokkaa on pitänyt
18797: lyseo joutuu toimimaan erittäin alkeellisissa sijoittaa muualle kaupungissa vuokrahuonei-
18798: olosuhteissa. Koulussa opiskelee 340 oppi- siin, joista koulu joutuu maksamaan 2.5 milj.
18799: lasta ja luokkahuoneita on riittämättömästi, mk vuosittain vuokraa.
18800: joten koulun opetus on jouduttu hajoitta- Koska on käynyt ilmeiseksi, että tehokasta
18801: maan kahteen erillään olevaan koulupaik- opetusta ei voida edellämainittujen olojen
18802: kaan Turussa. Näiden kahden opetuspaikan vallitessa harjoittaa, on päädytty uuden
18803: yhteiset luokkatilatkin ovat riittämättömiä koulutalon rakentamiseen. Valtioneuvosto on-
18804: ja niinpä joudutaan määrättyjä luokkia opet- kin tarkoitukseen myöntänyt 6 milj. mk
18805: tamaan koulun käytävillä, jopa rappukäytä- uuden koulutalon smmnittelemiseksi, joka
18806: vissäkin. kysymys tuli yhä ajankohtaisemmaksi syystä,
18807: Koulurakennus on vanha ja puulämmityk- että Turun kaupunki suostui ostamaan kou-
18808: sellä varustettu, joten talvisaikaan on mahdo- lun tontin rakennuksineen 30 milj. mkn
18809: tonta saada lämpöä pysymään siedettävissä kauppahinnasta ja luovutti vastaavan ton-
18810: rajoissa. Saattaa olla, että lämpöä on vain tin uutta koulutaloa varten Turusta Luos-
18811: 8--10 astetta luokkahuoneissa. Luokkahuonei- tarinkatu 11. Kouluhallituksessa laadittiin
18812: den muurit onkin määrätty hajoitettaviksi suunnitelma, jossa nyt mainitun koulun ra-
18813: jo v. 1939, mutta on niitä ollut pakko edel- kentaminen asetettiin tärkeysjärjestyksessä
18814: leen käyttää. kuudennelle tilalle. Hallitus ei ole kuiten-
18815: Koulun voimistelusalia joudutaan käyttä- kaan ottanut tulo- ja menoarvioon määrä-
18816: mään paitsi tarkoitukseensa, myös rukous- rahaa koulun rakentamista varten.
18817: ja laulusalina. Eri luokilla on yhteensä Asiaintilan nykyisellään jatkuminen on
18818: noin 50 voimistelutuntia viikossa ja tuottaa edesvastuutonta opetustoimen laiminlyömistä
18819: vaikeuksia sijoittaa nämä tunnit yhteen sa- ja samalla raha-asioiden hoitoa, koska on
18820: liin, jota vielä joudutaan käyttämään mui- varaa maksaa heikosti tarkoitukseensa sopi-
18821: hin tarkoituksiin. Oppilailla ei ole käytössä vista huonetiloista yksityisille 2.5 milj. mk
18822: myöskään minkäänlaista pukusuojaa eikä pu- vuosivuokraa.
18823: keutumishuonetta, jossa voisivat vaihtaa voi- Jotta asiaintila saataisiin nopeasti paran-
18824: mistelupuvut ylleen. nettua, olisi valtion nyt myönnettävä varoja
18825: Koulussa ei ole myöskään sellaista keitto- uuden koulutalon rakentamiseen Turun ruot-
18826: laa, jossa voitaisiin valmistaa oppilaille salaiselle tyttölyseolle.
18827: keittoruokaa koulutyön lomassa nautittavaksi. Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
18828: Se pieni keittola, joka koulussa on, ei voi
18829: palvella kuin huonosti edes opetustarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18830: sia eikä myöskään siellä ole varattu oppi- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
18831: laille pukeutumissuojaa. kan määrärahan Turun ruotsalaisen
18832: Koulun päärakennuksessa ei voida opet- tyttölyseon koulutalon rakennustöiden
18833: alkuunsaattamiseksi.
18834: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18835:
18836: Inkeri Virtanen. Eino Roine.
18837: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
18838: Judit Nederström-Lunden.
18839: 1176
18840:
18841: IV,516. - Rah.al. N: o 421.
18842:
18843:
18844:
18845:
18846: 1. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun--Tarn-
18847: pereen maantien rakennustöiden aloittamiseksi tieosuu-
18848: della Turku--Aura.
18849:
18850:
18851: E d u s k u n n a 11 e.
18852:
18853: Turun seutu ja maamme lounainen osa on laskelmat on suoritettu. Nämä lopulliset las-
18854: verrattain tiheään asuttua ja vilkkaasti lii- kelmat on saatettu myös tie- ja vesiraken-
18855: kennöityä seutua, jonka muodostama talous- nushallituksen tietoon ja myös yksityiset
18856: alue on merkityksellinen koko maan talous- tiet on suunnitelmissa huomioitu.
18857: elämälle. Kaikesta tästä huolimatta on alu- Työt voitaisiin aloittaa tieosalla Turun
18858: een tieoloissa sangen paljon korjaamisen va- kaupungin rajalta, joka Liedon asemaseu-
18859: raa. Tästä huolimatta on useita tärkeitä dulle saakka uuden rakennuslain perusteella
18860: maantievaltaväyliä jätetty kehittämättä ajan on 14.1 km. Myös tästä eteenpäin aina Au-
18861: vaatimuksia vastaavasti. raan saakka, 10.3 kmn pituiselta osuudelta,
18862: Tällaisia liikenteen valtaväyliä on Turun on lopulliset tutkimukset ja kustannuslas-
18863: -Tampereen maantietyö, joka tällä hetkellä kelmat suoritettu sekä siitä eteenpäin Pöy-
18864: kaipaa suurta huomiota osakseen. Tiesuun- tyän kunnan rajalle, 1.2 kmn matkalla.
18865: taa on jo pitemmän aikaa tutkittu ja asian Töiden aloittaminen on riippuvainen vain
18866: johdosta neuvoteltu kuntien edustajien ja määrärahasta ja koska tulevana talvenakin
18867: aluesuunnitelmayhdistysten ja toisaalta val- on Turussa ja lähiseudulla odotettavissa huo-
18868: tiovallan edustajien kesken. Asiassa on viime mattavaa työttömyyttä, olisi välttämätöntä
18869: aikoina päästy jo etenemään niin, että monin aloittaa tietyö työllisyydenkin ylläpitämi-
18870: paikoin on tutkimukset tien suunnasta ja seksi.
18871: kustannuksista saatu sellaiseen vaiheeseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18872: että töiden aloittaminen on vain kiinni val-
18873: tiovallan myöntämästä määrärahasta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18874: Muodostukoonpa Turun-Tampereen tie- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
18875: suunta Turusta kauemmaksi mentäessä kan määrärahan Turun-Tampereen
18876: miksi tahansa, niin alkupään osuus on kui- maantien rakennustöiden aloittami-
18877: tenkin selvä ja tutkimukset sekä kustannus- seksi tieosuudella Turku-Aura.
18878: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
18879:
18880: Inkeri Virtanen. Elli Stenberg.
18881: Paavo Aitio. Siiri Lehmonen.
18882: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
18883: 1177
18884:
18885: IV,517. - Rah.al. N:o 422.
18886:
18887:
18888:
18889:
18890: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien ra-
18891: kennustöiden aloittamiseksi Helsingin-Lahden pikatieltä
18892: Järvenpään kauppalaan.
18893:
18894:
18895: E d u s k u n n a 11 e.
18896:
18897: Ennakkoarvioiden mukaan tulee työllisyys- taminen Helsingin-Lahden pikatieltä Jär-
18898: tilanne Järvenpään kauppalassa tänäkin venpään kauppalan keskustaan.
18899: syys- ja talvikautena muodostumaan vai- Helsinki-Lahti pikatien tultua nyt lii-
18900: keaksi. Työttömäksi joutuneiden toimeen- kennekelpoiseksi olisi välttämätöntä, että val-
18901: tulon ja työnsaannin turvaamiseksi olisi vält- tio pikaisesti rakentaisi myös tarvittavat
18902: tämätöntä avata paikkakunnalla myös valtion yhdystiet. Samalla kun tämä edistäisi liiken-
18903: uusia työkohteita. Valtion toimesta avatut teen joustavuutta, se helpottaisi rakennus-
18904: työkohteet helpottaisivat työllisyystilannetta vaiheen aikana paikkakunnan työllisyystilan-
18905: ja kunnan taloutta, joka viime talven vai- netta.
18906: kean työttömyyden ja valtion kunnille aset- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
18907: tamien lisävelvoitteiden johdosta on joutunut
18908: kovalle koetukselle. Tällaisina uusina työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18909: kohteina voitaisiin mainita mm. kauppalan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
18910: kautta kulkevan ns. vanhan Helsingin-Lah- kaa yhdystien rakennustöiden aloitta-
18911: den maantien oikaisutyöt ja yhdystien raken- miseksi Helsingin-Lahden pikatieltä
18912: Järvenpään kauppalaan.
18913: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
18914:
18915: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
18916: 1178
18917:
18918: IV,518. - Rah,.a.l. N: o 423.
18919:
18920:
18921:
18922:
18923: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Hiidensalmen
18924: siUan rakennustöiden aloittamiseksi.
18925:
18926:
18927: Eduskunnalle.
18928:
18929: Työllisyystilanteen helpottamiseksi olisi sillan merkityksen yleisen liikenteen kan-
18930: välttämätöntä, että valtiovallan toimesta nalta, olisi rakennushankkeen toteuttamiseen
18931: avattaisiin mahdollisimman runsaasti uusia pikaisesti ryhdyttävä.
18932: työkohteita Lohjalla tai sen välittömässä lä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
18933: heisyydessä. Sopivia työkohteita olisi, paitsi
18934: maantierakennussuunnitelman toteuttaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18935: Mustion-Lohjan aseman välisellä osuudella, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
18936: myös Hiidensalmen sillan rakentaminen Loh- kaa Hiidensalmen sillan rakennustöi-
18937: jan-Sammatin maantiellä. Ottaen huomioon den aloittamiseksi Lohjan-Sammatin
18938: paikallisen työtilanteen, sekä rakennettavan maantiellä.
18939: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
18940:
18941: Rainer Virtanen. Gösta Rosenberg. Toivo Salin.
18942: 1179
18943:
18944: IV,519. - Rah.al. N:o 424.
18945:
18946:
18947:
18948:
18949: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
18950: ten päivärahan korottamiseksi.
18951:
18952:
18953: E d u s k u n n a ll e.
18954:
18955: Asevelvollisten päiväraha on vuoden 1957 upseerikokelaan ja aliupseerin päiväraha
18956: alusta lukien korotettu 75 markkaan, korp- 85 markasta 110 markkaan, korpraalin 80
18957: raalin 80: een ja aliupseerin, upseerikokelaan markasta 105 markkaan ja muun asevelvolli-
18958: ja upseerin 85 markkaan. Sen jälkeen on sen 75 markasta 100 markkaan.
18959: kuitenkin tapahtunut varsin lukuisa joukko Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
18960: erilaisia hintojen korotuksia. Kun asevelvol- kunnioittaen,
18961: listen verrattain vähäisen päivärahan osto-
18962: arvo on täten kärsinyt vakavan haaksirikon että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18963: ja jotta asevelvolliset saisivat päivärahallaan tulo- ja menoarvion 9 Pl. II luvun
18964: suurin piirtein sen mukaisesti kuin mitä 4 momentille lisäyksenä 240 miljoonaa
18965: vuoden 1957 alussa tapahtunut päivärahojen markkaa asevelvollisten päivärahan
18966: korotus edellyttää, olisi sitä käsityksemme korottamiseksi 25 markalla.
18967: mukaan korotettava 25 markalla, upseerin,
18968: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
18969:
18970: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen. Veikko Helle.
18971: Rafael Paasio. Eino Raunio. Väinö Tikkaoja.
18972: Kaarlo Pitsinki. 0. Lindblom. Kalle Matilainen.
18973: Väinö Leskinen. Elis Manninen. K. F. Haapasalo.
18974: 1180
18975:
18976: IV,520. - Rah.al. N: o 425.
18977:
18978:
18979:
18980:
18981: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
18982: sairaanhoitajakoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
18983:
18984:
18985: Eduskunnalle.
18986:
18987: Savonlinnan sairaanhoitajakoulu toimii Jotta koulu saisi kipeästi tarvitsemansa
18988: nykyisin osittain Savonlinnan keskussairaa- asianmukaiset tilat, olisi rakennustyöhön ryh-
18989: lan tiloissa osan koulua ollessa sijoitettuna dyttävä viipymättä. Sitä puoltaa myös Sa-
18990: yksityisiltä vuokrattuihin tiloihin. Suunnit- vonlinnassa ja sen ympäristössä oleva suuri
18991: telutöitä varten on eduskunta aikoinaan työttömyys.
18992: myöntänyt määrärahan ja ovatkin piirustuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18993: set jo luonnosasteella. nioittaen,
18994: Koulu, joka sijoitetaan Savonlinnan kes-
18995: kussairaalan läheisyyteen, tulee suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
18996: man mukaan käsittämään noin 13 000 m3 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
18997: ollen arvioitu kustannusarvio 130 milj. mark- kaa Savonlinnan sairaanhoitajakoulun
18998: kaa. rakennustöiden aloittamista varten.
18999: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19000:
19001: Viljo A. Virtanen. Sylvi Halinen.
19002: Esu Niemelä. Edvard Pesonen.
19003: K. F. Haapasalo.
19004: 1181
19005:
19006: IV,521. - Rah.al. N: o 426.
19007:
19008:
19009:
19010:
19011: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta piirustusten
19012: hankkimiseksi Savonlinnan seminaarin harjoituskoulua
19013: varten.
19014:
19015:
19016: Eduskunnalle.
19017:
19018: Savonlinnan seminaarin päärakennusta ra- mainitun seminaarin kokonaisrakennusohjel-
19019: kennetaan parhaillaan ja tarkoitus lienee maan. Näin ollen olisi asiaJle eduksi, jos
19020: saattaa se valmiiksi tulevan vuoden aikana. suunnitelmat ja piirustukset olisivat silloin
19021: Sen sijaan siihen välittömästi Jiittyvää vält- valmiit, jos työttömyyskysymyksenä olisi ra-
19022: tämätöntä harjoituskoulua varten ei ole saatu kennustyöt saatava alulle.
19023: varoja edes piirustusten hankkimiseksi ja Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
19024: suunnitelman laatimiseksi. nioittaen,
19025: Koska harjoituskoulun puute tulee suuresti
19026: vaikeuttamaan Savonlinnan seminaarin työs- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19027: kentelyä ja koska työttömyyttä Savonlinnassa tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
19028: ja sen ympäristökunnissa tulee jatkuvasti 47 momentille lisäyksenä 5 miljoonaa
19029: esiintymään, olisi harjoituskoulun suunnitte- markkaa suunnitelman laatimiseksi ja
19030: lutyö ja piirustukset saatava viipymättä teh- piirustusten hankkimiseksi Savonlin-
19031: dyiksi ja hyväksytyiksi. Itsestään selvää on, nan seminaarin harjoituskoulua var-
19032: että harjoituskoulun rakentaminen kuuluu ten.
19033: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19034:
19035: Viljo A. Virtanen. Sylvi Halinen.
19036: Esu Niemelä. Edvard Pesonen.
19037: K. F. Haapasalo.
19038:
19039:
19040:
19041:
19042: 59 E 587/59
19043: 1182
19044:
19045: IV,522. - Rah.al. N:o 427.
19046:
19047:
19048:
19049:
19050: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien
19051: rakentamiseksi Särkilahdesta Säämingin saariston kautta
19052: Savonlinnaan.
19053:
19054:
19055: E d u s k u n n a 11 e.
19056:
19057: Sinisen Saimaan saaristossa Särkilahdesta omin voimin selviytymään ko. tien teosta,
19058: Säämingin saariston kautta Savonlinnaan ei vaan valtion on tultava avuksi.
19059: vieläkään johda minkäänlaista tietä. Kaunis Vielä haluamme korostaa sitä merkitystä,
19060: saaristo on kaunista katseltavaa, mutta han- joka tiellä tulee olemaan tavaraliikenteen
19061: kalaa siellä on elämä. Matkanteko mante- mm. puutavaran kuljettamisen kannalta.
19062: reelle ja liikekeskuksiin on vaikeata ja keli- Sitäpaitsi nykyisellä Savonlinnan-Imatran
19063: rikkokausina suorastaan mahdotonta. välisellä maantiellä on rautatieylikäytäviä
19064: Jotta saaristo saataisiin maantien piiriin, lähes 20, joista muutamat sangen vaarallisia
19065: on jo kauan ollut vireillä ajatus, jonka mu- kuolemanloukkuja. Tämän tien kautta elimi-
19066: kaan Imatran-Savonlinnan välinen maantie noitaisiin nekin pois.
19067: olisi saatettava kulkemaan Säämingin saaris- Vaikka valtiolla onkin kädet täynnä tehtä-
19068: ton kautta (Särkilahti-Saukonsaari-Reso- viä, katsoisimme kuitenkin, että saaristolai-
19069: lansaari-Kongonsaari-Pahaniemi-Ritosaari silla, jotka vuosisadat ovat asuneet sukuti-
19070: -Ikoinniemi-Hirvaslahti-Savonlinna). Sär- ~oillaan rintamaita ankeammissa oloissa, on
19071: kilahden puoleisesta päästä tie voisi jatkua oikeus toivoa edes tien avulla parannusta
19072: edelleen ns. Pohjiin tielle. Matka Imatralta oloihinsa, jota paitsi tiellä tulee olemaan san-
19073: Savonlinnaan lyhenisi noin 60 km ja ennen gen laaja kansantaloudellinen merkitys.
19074: kaikkea laaja saaristo tulisi tien vaikutuksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19075: piiriin. Mainittakoon, että saaristossa asuu nioittaen,
19076: noin 3 000 henkeä ja siellä on kuusi koulu-
19077: piiriä. Tie on saaristolaisille suorastaan vält- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19078: tämätön. Siksipä vähävaraiset saaristolaiset tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
19079: ja Säämingin kunta ovatkin jo ryhtyneet markan määrärahan suunnitelman laa-
19080: tientekoon ja osa Saukonsaaren-Särkilahden timiseksi ja töiden aloittamiseksi uuden
19081: välillä on saatu liikennöitävään kuntoon. Sel- maantien aikaansaamiseksi Säämingin
19082: vää kuitenkin on, ettei köyhä saaristo pysty saariston kautta Särkilahdesta Savon-
19083: linnaan.
19084: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19085:
19086: Viljo A. Virtanen. Sylvi Halinen.
19087: Esu Niemelä. Edvard Pesonen.
19088: K. F. Haapasalo.
19089: 1183
19090:
19091: IV,523. - Rah.aJi. N: o 428.
19092:
19093:
19094:
19095:
19096: V. A. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan r-a-
19097: kentamiseksi Orivirtaan.
19098:
19099:
19100: E d u s k u n n a ll e.
19101:
19102: Maantiesillan rakentaminen Orivirtaan on Vielä on mainittava, että tiellä ja suun-
19103: kauan ollut vireillä, mutta asia ei ole edis- nitellulla sillalla on tärkeä merkitys puu-
19104: tynyt alkua pitemmälle. Tosin suunnitelmat tavarakuljetuksille, se on eräs suorimmista
19105: ovat jo valmiina, mutta rahaa puuttuu. Kui- kulkuyhteyksistä Savonlinnan-Joensuun vä-
19106: tenkin on kysymyksessä silta, jonka tarkoi- lillä ja että Outokumpu Oy: n suunniteltu
19107: tuksena on korvata Orivirrassa nykyisin tuleva kaivosalue sijaitsee Orivirran välittö-
19108: oleva sangen vaikeakulkuinen lossi. Lossi mässä läheisyydessä. Lienee selvää, että sil-
19109: sijaitsee paikassa, joka laivakulun vuoksi on lan rakentaminen Orivirtaan on ensiarvoinen
19110: jouduttu ruoppaamaan. Tästä johtuen ka- tehtävä. Kun lisäksi seutukunnalla tulee voi-
19111: saantuu väylälle talvisin ahtojäätä jopa siinä makkaasti esiintymään työttömyyttä, olisi ko.
19112: määrin, että joskus saattaa lossi juuttua mat- sillan rakentaminen peräti sopiva työttö-
19113: kustajineen, autoineen tai hevosineen keskelle myystyömaa.
19114: uomaa tuntikausiksi. Kun kysymyksessä on Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
19115: väylä, jonka takana on kokonainen Savon- nioittaen,
19116: rannan kirkonkylä, ja jonka ainoana kulku-
19117: tienä, sairaankuljetus mukaan luettuna, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19118: mainittu lossi, on selvää, että Savonrannan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
19119: asukkaat joutuvat elämään jatkuvasti ainai- kan määrärahan sillan rakentamiseksi
19120: sen epävarmuuden tilassa siitä, säilyykö tie Orivirtaan.
19121: avoinna vai ei.
19122: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19123:
19124: Viljo A. Virtanen. Sylvi Halinen.
19125: Esu Niemelä. Edvard Pesonen.
19126: K. F. Haapasalo.
19127: 1184
19128:
19129: IV,524. - Rah.al. N: o 429.
19130:
19131:
19132:
19133:
19134: V. R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
19135: avustuksiksi kunnallisten kunnallis- ja vanhainkotien yllä-
19136: pitämiseen.
19137:
19138:
19139: E d u s k u n n a ll e.
19140:
19141: Sosiaalihuollon sodanjälkeinen myönteinen ,Avustukset kunnallisten, seurakunnallisten
19142: kehitys ei ole ulottunut niiden vanhusten ja yksityisten vanhainkotien perustamiseksi
19143: kohdalle, jotka joutuvat turvautumaan kun- ja ylläpitämiseksi", mutta koskaan ei varoja
19144: nallis- tai vanhainkotihoitoon. V aitiovallan kuntien omistamille kunnalliskodeille tai van-
19145: kunnille jatkuvasti lisäämät tehtävät ja hainkodeille ole siltä momentilta riittänyt.
19146: niistä aiheutuvat kuntien menojen lisäykset Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
19147: estävät näiden laitosten hoitotason kohoami-
19148: sen nykyajan vaatimuksia vastaavalle tasolle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19149: Veroja maksavien kuntalaisten suoritusky- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVI luvun
19150: vylläkin on rajansa ja senvuoksi pitäisi val- 4 momentille lisäyksenä 60 000 000
19151: tion tulla mukaan laitoshuoltoa tarvitsevien markkaa jaettavaksi avustuksina kun-
19152: vanhusten hoidon parantamiseen. nallisten kunnallis- ja vanhainkotien
19153: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosit- ylläpitämiseen.
19154: tain merkitty pieni määräraha nimikkeellä
19155: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19156:
19157: Väinö R. Virtanen. Tyyne Tuominen.
19158: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää.
19159: Aarne Pulkkinen. Kauko Tamminen.
19160: Rainer Virtanen. Toivo Asvik.
19161: Irma Torvi. Veikko Kansikas.
19162: H. Tauriainen. Veikko Rytkönen.
19163: A. Kiviaho. Kuuno Honkonen.
19164: 1185
19165:
19166: IV,525. - Rah.al. N: o 430.
19167:
19168:
19169:
19170:
19171: V. R. 'Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
19172: tamiseksi Tampereen--Lauttakylän tielle Nokian kauppa-
19173: lassa.
19174:
19175:
19176: E d u s k u n n a 11 e.
19177:
19178: Tyydytyksellä on todettava, että vihdoin- silta saataisiin tehdyksi, voitaisiin liikenne
19179: kin on saatu aikaan maantien rakentamistyön koko tien alueella aloittaa jo ensi vuonna.
19180: aloittaminen Tampereen ja Lauttakylän vä- Lisäksi on otettava huomioon, että työttö-
19181: lille. Tämä tie on omiaan huomattavasti hel- myystilanne nimenomaan juuri Nokian kaup-
19182: pottamaan Tampereelta ja Tampereen poh- palan kohdalla on ollut vuosikausia erittäin
19183: jois- ja itäpuolelta tapahtuvaa yhä kasvavaa huolestuttava. Mitään paranemista ei tilan-
19184: liikennettä toisaalta länteen Porin ja Rauman teeseen ole odotettavissa lähiaikana, vaan
19185: suuntaan, toisaalta lounaaseen Turkuun päin. päinvastoin työttömien lukumäärä tulee nou-
19186: Tällä tiellä tulee olemaan kansantaloudelli- semaan jälleen ensi talvikautena satoihin.
19187: sesti koko valtakunnalle suuri merkitys, sillä Tätäkin taustaa vasten ajatellen olisi maini-
19188: tuohan se muun muassa tärkeät vienti- ja tun sillan rakentamistyön aloittamisella erit-
19189: tuontisatamat lähemmäksi suuria maan sisä- täin suuri merkitys nimenomaan juuri No-
19190: osissa olevia asutus- ja teollisuusalueita. kian kauppalalle ja sen lähikunnille.
19191: Tämä noin 65 km: n mittainen tie on ra- Kaiken edellä esittämämme perusteella
19192: kenteilla koko pituudeltaan aina Tampereelta kunnioittaen ehdotamme,
19193: Lauttakylään saakka. Tiehle on tehty muun
19194: muassa noin kymmenen siltaa veden yli. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19195: Ainoa silta, jota ei ole vielä ryhdytty raken- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
19196: tamaan, on Nokian kauppalassa niin sanottu kaa sillan rakentamiseksi Tampereen
19197: Nokian virran silta. Määrärahojen puut- - Lauttakylän tielle Nokian kauppa-
19198: tuessa tätä tärkeätä vesistön ylittävää siltaa lan alueella.
19199: ei ole voitu saattaa työn alle. Mikäli tämä
19200: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19201:
19202: Väinö R. Virtanen. A. Simonen.
19203: Kauko Tamminen. Arvo Pentti.
19204: H. Törmä. Kustaa Alanko.
19205: Atte Pakkanen. Arvo Tuominen.
19206: Kuuno Honkonen. Leo Suonpää.
19207: Elli Stenberg. Anni Flinck.
19208: 1186
19209:
19210: IV,526. - Rah.al N: o 431.
19211:
19212:
19213:
19214:
19215: Väyrynen ym..: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Osake-
19216: yhtiön osakepääoman korottamiseksi rautamalmikaivoksen
19217: rakentamista varten Misin Raajärven alueella.
19218:
19219:
19220: E d u s k u n n a ll e.
19221:
19222: Otanmäki Osakeyhtiö on ryhtynyt kaivos- den hoitamisessa ja samalla se edistäisi La-
19223: toimintaan Kemijärven pitäjään kuuluvalla pin aivan il.iian yksipuoliseksi jääneen elin-
19224: Misin Kärväsvaaran löydösalueella. Tämä on keinoelämän monipuolistumista.
19225: ensimmäinen rautakaivos Lapissa. Tutkimuk- Raajärven kaivoksen rakentamisen laske-
19226: sissa on todettu, että mainitulla seudulla on taan vaativan yhteensä noin 1800 000 000
19227: muitakin huomattavia rautamalmiesiintymiä. markan sijoitukset. Jotta Otanmäki Oy voisi
19228: Tutkimukset on keskitetty erikoisesti Raajär- hankkia tarpeelliset varat luottoina, olisi sen
19229: ven alueeseen, ja niissä on todettu sekä laa- osakepääoma korotettava 500 000 000 mar-
19230: dultaan että määrältään kaivoskelpoinen mal- kalla.
19231: miesiintymä. Tähänastisten laskelmien mu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
19232: kaan rautarikasteen tuotanto Raajärvellä tu- ehdotamme,
19233: lisi olemaan noin 200 000 tonnia vuodessa eli
19234: sama kuin Otanmäen nykyisen kaivoksen vas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19235: taava rautarikastetuotanto. Kaivoksen käyt- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
19236: töaika arvioidaan 15-20 vuodeksi. Vakitui- kan suuruisen määrärahan Otanmäki
19237: sen työpaikan se tarjoaisi lähes 200 miehelle. Osakeyhtiön osakepääoman korottami-
19238: Jos rakennustyöt pantaisiin käyntiin välittö- seksi rautamalmikaivoksen rakennus-
19239: mästi ensi vuoden alussa, kaivostoiminta voi- töiden aloittamista varten Kemijärven
19240: taisiin aloittaa vuoden 1961 lopussa. Sillä pitäjään kuuluvalla Misin Raajärven
19241: olisi huomattava merkitys alueen työllisyy- alueella.
19242: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
19243:
19244: Vilho Väyrynen. Arvo Ahonen.
19245: Veikko Kokkola. 0. Lindblom.
19246: Varma K. Turunen. Eetu Karjalainen.
19247: Kustaa Alanko. Ensio Partanen.
19248: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
19249: Juho Karvonen. Edvard Pesonen.
19250: 1187
19251:
19252: IV,527. - Rah.al. N:o 432.
19253:
19254:
19255:
19256:
19257: Väyrynen ym..: Määrärahan osoittamisesta suomalais-norja-
19258: laisen selluloosa- ja voimapaperitehtaan rakentamista
19259: Kirkkoniemen läheisyyteen koskevan suunnitelman valmis-
19260: tamista varten.
19261:
19262:
19263: E d u s k u n n a ll e.
19264:
19265: Suomen ja Norjan kesken on käyty jo desta toiseen viivytetään ja siten aiheutetaan
19266: pitkän aikaa neuvotteluja Inarin alueen kasvavia menetyksiä työttömyyden kourissa
19267: metsävarojen hyväksikäyttöön tähtäävästä kamppailevalle väestölle ja myös valtiolle.
19268: teollisuuslaitossuunnitelmasta, jonka mukaan Norjan hallitus on äskettäin periaatteessa
19269: Norjaan, Kirkkoniemen läheisyyteen raken- hyväksynyt edellä mainitun suunnitelman.
19270: nettaisiin suomalais-norjalainen 60 000 ton- Inarin alueen väestö odottaa ja yleiseltäkin
19271: nin vuosituotantoa edustava selluloosatehdas kannalta välttämätöntä olisi, että taholtamme
19272: ja sen yhteyteen laitokset voimapaperin val- nyt ryhdyttäisiin ratkaiseviin toimenpitei-
19273: mistusta varten. Hankkeen toteutumisesta siin asiassa. Jo se seikka, että on kehitettävä
19274: olisi välittömänä seurauksena yhä vaikeam- kuljetusolosuhteita ja rakennettava metsä-
19275: maksi käyneen työllisyystilanteen oleellinen työläisille ym. asuntoja, vaatii Suomen puo-
19276: paraneminen. Laskelmien mukaan tarvittai- lella kiireellisiä erikoistoimenpiteitä. Bud-
19277: siin raaka-aineen hakkuuseen ja kuljetukseen jettiesityksestä päätellen hallitus ei ole kui-
19278: Suomen puolella noin 1000 miestä vuodessa. tenkaan kiinnittänyt näihin seikkoihin mi-
19279: Liikenneyhteyksien paraneminen elvyttäisi tään huomiota.
19280: myös muita elinkeinoja. Inarin alueen metsä- Edellä esitetyn perusteella kunnioitta-
19281: varat ovat toistaiseksi olleet jokseenkin koko- vasti ehdotamme,
19282: naan vailla taloudellista käyttöä, näin eri-
19283: tyisesti siitä syystä, että Inarin alueen vedet että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19284: laskevat Jäämereen. Viimeksi suoritetut tut- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
19285: kimukset ovat osoittaneet, että alueen metsä- kan suuruisen määrärahan Kirkkonie-
19286: varat ovat aikaisempia arvioita melkoisesti men läheisyyteen ajateltua suomalais-
19287: suuremmat, joten suunnitellun laajuisen ja- norjalaista selluloosa- ja voimapaperi-
19288: lostuslaitoksen raaka-aineen jatkuva saanti tehdasta koskevan suunnitelman lo-
19289: näyttäisi olevan hyvin turvattu. Varsinkaan pullista aikaansaamista ja laitoksen
19290: paikallinen väestö Takalapissa ei jaksa ym- alustavaa toteuttamista varten.
19291: märtää, miksi hankkeen toteuttamista vuo-
19292: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1959.
19293:
19294: Vilho Väyrynen. Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
19295: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. Edvard Pesonen.
19296: Veikko Kokkola. Eetu Karjalainen. Juho Karvonen.
19297: Kustaa Alanko. Ensio Partanen. Arvo Ahonen.
19298: 1188
19299:
19300: IV,528. - Rah.al. N: o 433.
19301:
19302:
19303:
19304:
19305: Väyrynen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suomen
19306: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Rovaniemen
19307: kuntouttamislaitoksen rakentamiseen.
19308:
19309:
19310: E d u s k u n n a 11 e.
19311:
19312: Varsinaisen sairaalahoidon jälkeen tapah- miina tämän Pohjois-Suomen sairaanhoito-
19313: tuva kuntouttamishoito on kaikkialla maail- mahdollisuuksien huomattavaa tehostumista
19314: massa koettu erääksi lääJketieteen tehokkaaksi merkitsevän sairaalan aikaansaamiseksi. Mai-
19315: aseeksi varsinkin invalidisoivien tautien ja nittuun hoitolaitokseen tulisi 40 sairaanhoito-
19316: tapaturmien jälkitilojen hoidossa. Tämän sijaa, minkä lisäksi on varattu asianmukaiset
19317: hoitomuodon avulla leikkaus- ja muuta lääke- tilat kuntouttamispoliklinikkaa, Invaliidien
19318: hoitoa täydentämällä on monia toipiiaita saa- Apuvälinetehtaan vastaanotto- ja korjaustilaa
19319: tettu palauttaa työkykyisinä jäseninä yhteis- sekä henkilö- ja palveluskunnan asuntoja
19320: kuntaan. Kuntouttamishoidon tulokset ovat varten.
19321: olleet erittäin myönteisiä nimenomaan lapsi- Suoritetun kustannuslaskelman mukaan ko-
19322: halvauksen jälkitilojen kohdalla. Tämän hoaisivat kuntouttamislaitoksen rakennuskus-
19323: pelottavan taudin nostaessa jälleen epi- tannukset yhteensä 80 000 000 markkaan.
19324: demianluontoisena päätään, on kuntouttamis- Tästä määrästä on Suomen Siviili- ja Ase-
19325: hoidon mahdollisuuksien lisääminen tullut velvollisuusinvaliidien Liitolla mahdollisuus
19326: erittäin ajankohtaiseksi. hankkia puolet. Näin ollen saatettaisiin
19327: Syksyllä 1953 toimintansa aloittaneessa 40 000 000 markan avustuslainan turvin saada
19328: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien yhteiskunnan kannalta erittäin edullisesti toi-
19329: Liiton Käpylän kuntouttamislaitoksessa olevat mintaan 40 hoitopaikkaa käsittävä sairaala.
19330: 70 hoitopaikkaa muodostivat maa~me ensim- Kuntouttamislaitoksen rakennustyöt merkit-
19331: mäisen kuntouttamiskeskuksen. Kuntouttamis- sisivät myös edullista ja huomattavaa työl-
19332: hoidon mahdollisuuksien parantamiseksi myös listämiskohdetta paikkakunnalle.
19333: pohjoisimmissa osissa maatamme on sanotulla Edellä olevaan perustuen esitämme kun-
19334: liitolla ollut suunnitteilla monen vuoden ajan nioittaen,
19335: kuntouttamislaitoksen perustaminen Rovanie-
19336: melle. Rovaniemen kauppala onkin lahjoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19337: tanut liitolle invaliidihuoltolaitoksia varten tulo- ja menoarvioon Suomen Siviili-
19338: laajan tontin, jonka sijainti tulevan lasten- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle
19339: sairaalan välittömässä naapuruudessa tekee 40 000 000 markan korottoman avus-
19340: sen käytön kuntouttamislaitoksen tarpeisiin tuslainan Rovaniemen kuntouttamis-
19341: erityisen sopivaksi. Yksityiskohtaiset suunni- laitoksen rakentamiseen.
19342: telmat ja piirustukset ovat niinikään jo val-
19343: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1959.
19344:
19345: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela. Viljo A. Virtanen.
19346: Akseli Paarman. Veikko Helle. Väinö Tikkaoja.
19347: Toivo Friman. Kalle Matilainen. Erkki Koivisto.
19348: 1189
19349:
19350: IV,529. - Rah.al. N:o 434.
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon tiemesta-
19356: ripiirin tukikohdan rakentamiseen.
19357:
19358:
19359: E d u s k u n n a 11 e.
19360:
19361: Tie- ja vesirakennushallinnon Suomen poh- alkavat olla ihmisasunnoiksi kelpaamattomia
19362: joisin tukikohta rakennettiin Ivaloon jälleen- ja riittämättömiä tukikohtaan sijoitetuille
19363: rakennusaikana parakeista, joiden kunto on asentajille ja autonkuljettajille. Tukikoh-
19364: vuosi vuodelta huonontunut ja on niiden dan rakentaminen näin ollen on kiireisen
19365: käyttö paloturvallisuuden vuoksi tullut ky- tarpeen vaatima.
19366: seenalaiseksi. Tukikohdan tarvitsemat auto- Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
19367: tilat, joita nykyisin on vain neljälle autolle,
19368: ovat nykyiseen 'käyttöönsä aivan riittämättö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19369: mät ja joutuu niistä toinen puoli jatkuvasti tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
19370: olemaan korjattavien autojen hallussa. Täten kan määrärahan 1valon tiemestaripii-
19371: suurin osa kalustosta pidetään taivasalla rin tukikohdan rakentamista varten.
19372: ilman minkäänlaista suojaa. Asuntoparakit
19373: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19374:
19375: Vilho Väyrynen. Toivo Friman.
19376: Akseli Paarman. Eino Tainio.
19377: Erkki Koivisto.
19378:
19379:
19380:
19381:
19382: 60 E 587/59
19383: 1190
19384:
19385: IV,530. - Rah.al. N: o 435.
19386:
19387:
19388:
19389:
19390: Väyrynen ym.: Määrärahan osoiMamisesta TVH :n Lapin
19391: piirin Rovaniemen korjaamon asentajien asuinrakennuk-
19392: sen rakentamiseksi.
19393:
19394:
19395: Eduskunnalle.
19396:
19397: Tie- ja vesirakennushallinnon Lapin piirin not valtion toimesta aikaisemmin jo sille
19398: Rovaniemen korjaamon asentajista asuu vielä varatulle tontille.
19399: nykyisinkin 14 taloutta hyvin puutteellisissa Edellä olevan perusteella esitämme kun-
19400: ja huonoissa asunnoissa, jälleenrakennus- nioittaen,
19401: aikana rakennetuissa parakeissa, joista osan
19402: Rovaniemen kauppalan rakennustarkastaja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19403: on määrännyt purettavaksi. Kun kunnollisia tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
19404: asuntoja Rovaniemellä ei ole ainakaan koh- kan määrärahan TVH: n Lapin pii-
19405: tuullisilla hinnoilla saatavissa, olisi näille rin Rovaniemen korjaamon asentajien
19406: suuriperheisille asentajille rakennettava asun- asuinrakennuksen rakentamista varten.
19407: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19408:
19409: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Eino Tainio.
19410: 1191
19411:
19412: IV,531. - Rah.al. N: o 436.
19413:
19414:
19415:
19416:
19417: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vikajärven-Sär-
19418: kikankaan tien parannustöiden aloittamiseksi.
19419:
19420:
19421: E d u s k u n n a 11 e.
19422:
19423: Vikajärven-Särkikankaan maantie on dellinen parannussuunnitelma olisi sen to-
19424: kunnoltaan erittäin heikko. Varsinkin kelirik- teuttamiseen aika ryhtyä.
19425: kojen aikana se on joutunut liikennekelvotto- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
19426: maan kuntoon ja keskikesäHäkin se on vai- dotamme,
19427: keasti lmnnossapidettävä. Lisäksi tätä tietä
19428: rasittavat jokakesäiset tykistöleirin poikkeuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19429: sellisen raskaat kuljetukset sekä niinikään tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
19430: melko huomattavat puutavarakuljetukset. kan määrärahan Vikajärven-Särki-
19431: Kun tiestä jo vuonna 1955 on laadittu täy- kankaan tien parannustöiden aloitta-
19432: mista varten.
19433: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19434:
19435: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela.
19436: Akseli Paarman. Erkki Koivisto.
19437: 1192
19438:
19439: IV,532. - Rah.al. N:o 437.
19440:
19441:
19442:
19443:
19444: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-So-
19445: dankylän maantien parantamiseksi.
19446:
19447:
19448: E d u s k u n n a ll e.
19449:
19450: Rovaniemen kauppalasta pohjoiseen suun- Kun liikenne vuosittain huomattavasti kas-
19451: tautuva liikenne joutuu kulkemaan Ounas- vaa ko. tiellä, olisi tämän hankalan liikenne-
19452: joen ja Suutarinkorvan siltojen kautta, josta haitan poistamiseksi kiireesti ryhdyttävä toi-
19453: varsinkin viimemainittu on kovin ahdas. menpiteisiin. Työstä tulisi myöskin huomat-
19454: Lisäksi se, siis Suutarinkorvan silta, on sa- tava työllisyystyö.
19455: massa tasossa rautatien kanssa ja aiheuttaa Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
19456: junien kulun aikana liikenteessä ruuhkautu- taen,
19457: mista, joka etupäässä tuottaa haittaa lento-
19458: kentälle päin suuntautuvaan liikenteeseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19459: Tämän vuoksi on tehty valmiiksi suunni- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19460: telma uudesta ulospääsytiestä, joka johtaa kan määrärahan Rovaniemen-Sodan-
19461: liikenteen Rovaniemen kauppalan keskuk- kylän maantien parannustyön aloitta-
19462: sesta Ounasjoen yli Koivusaaren sillan koh- mista varten Ounasjoen suun ylitse
19463: dalla Rovaniemen-Sodankylän maantielle. Koivusaaren kohdalla.
19464: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19465:
19466: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela.
19467: Akseli Paarman. Eino Tainio.
19468: Toivo Friman. Erkki Koivisto.
19469: 1193
19470:
19471: IV,533. - Rah.al. N: o 438.
19472:
19473:
19474:
19475:
19476: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vesi-
19477: johto- ja viemärilaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
19478:
19479:
19480: E d u s k u n n a ll e.
19481:
19482: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoar- ritettaisiin mm. vesi- ja viemärijohtolaittei-
19483: viossa on varattu lainoiksi vesi- ja viemäri- den rakentamiseen maaseudulle annettavista
19484: johtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle lainoista 200 milj. markan lainamäärään asti.
19485: 200 milj. markan määräraha momentille 19 MikäJli eduskunta jostain syystä ei hyväksyisi
19486: Pl. II: 11. Lainatarve ko. tarkoitukseen on hallituksen korkohyvitystä koskevaa lakiesi-
19487: kuitenkin huomattavasti suurempi, mitä osoit- tystä, jäisi maaseudun vesi- ja viemärijohto-
19488: taa se, että maataloushallituksessa, jonka vä- laitteiden rakentamisen lainoitus kokonaan
19489: lityksellä 3 %: n korolla olevat lainat on hoitamatta. Tämä aiheuttaisi arvaamattoman
19490: myönnetty, laina-anomuksia on lähes 500 ja suuria vahinkoja maaseudun vesihuolto-olojen
19491: niiden kustannusarvioiden yhteissumma ylit- parantamispyrkimyksille.
19492: tää 7 mHjardia markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19493: Vuoden 1960 tulo- ja menoarvioesityksessä nioittaen,
19494: 15 Pl. II: 50 momentissa mainitaan, että
19495: ,hallitus tulee antamaan Eduskunnalle laki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19496: esityksen, jonka mukaan valtion varoista suo- tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
19497: ritettaisiin korkohyvitystä rahalaitoksista markan määrärahan lainoiksi vesijohto-
19498: myönnettävistä eräistä sellaisista lainoista, ja viemärilaitteiden rakentamiseksi
19499: joita vastaavat lainat tähän asti on myön- maaseudulle.
19500: netty valtion varoista." Korkohyvitystä Suo-
19501: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1959.
19502:
19503: Hilja Väänänen. Eino Tainio.
19504: Artturi Jämsen. Tauno Kelovesi.
19505: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
19506: Hannes Paaso. Arvi Turkka.
19507: Saara Forsius. Mikko Hult.
19508: Arvo Pentti. Kerttu Saalasti.
19509: Matti Mattila. Akseli Paarman.
19510: 1194
19511:
19512: IV,534. - Rah.al. N: o 439.
19513:
19514:
19515:
19516:
19517: Asvik ym. : Määrärahan osoittamisesta lasten maalle sttrron
19518: tukemiseen.
19519:
19520:
19521: E d u s k u n n a 11 e.
19522:
19523: Yhä yleisemmäksi on tullut käsitys siitä, Nykyinen hallitus jatkaa samaa epäsosiaalista
19524: että kesävirkistyksen antaminen lapsille on linjaa. Se ei ole varannut sanottuun tarkoi-
19525: tärkeä sosiaalinen toimenpide. Tämä kiista- tukseen edes pientäkään määrärahaa. Asian
19526: ton tosiasia käsitettiin meilläkin sodan jäl- tärkeyteen katsoen olisi eduskunnan korjat-
19527: keen, mistä kauniina ilmaisuna oli se, että tava tämä valitettava virhe.
19528: valtio alkoi avustaa kaupunkien ja asutus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19529: keskuksien vähävaraisten lasten maalle siir-
19530: toa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19531: Tämä myönteinen kehitys kuitenkin pysäh- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
19532: tyi jo v. 1950, kun hallitus jätti talousarvio- kan määrärahan lasten maalle siirron
19533: esityksestään ko. avustusmäärärahan pois. tukemiseen.
19534: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19535:
19536: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen.
19537: Georg Backlund. Aarne Pulkkinen.
19538: Nestori Nurminen. Väinö R. Virtanen.
19539: Aleksi Kiviaho. Toivo Salin.
19540: Pauli Puhakka. Inkeri Virtanen.
19541: Tauno Kelovesi.
19542: 1195
19543:
19544: IV,535. - Rah.al. N:o 440.
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: Åsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta vesivoimulaitostöiden
19550: aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle.
19551:
19552:
19553: Eduskunnalle..
19554:
19555: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti vesivoimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja
19556: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa Nurmonjoen yläjuoksulle tulisi kiireellisesti
19557: väestöä siirtyy yhä enenevässä määrin työn aloittaa. Riittävän sähköenergian turvaami-
19558: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakun- nen luo perustan alueen teollistamiselle.
19559: nille. Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruot- Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima-
19560: siin muuttaneita lasketaan olevan tuhansia. laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina.
19561: Ensi talvikautena työttömyys on vielä suu- Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni-
19562: rempaa kuin edellisinä vuosina. On myös teltu 350 hehtaarin laajuinen vedensäännös-
19563: odotettavissa, että muualla ansiotyössä ole- telyallas pelastaisi vielä 2 600 hehtaaria vil-
19564: vista huomattava osa joutuu palaamaan tal- jelysmaata tulvien tuhoilta, mikä myös hel-
19565: veksi kotipitäjiinsä. pottaisi vastaisuudessa työttömyystilannetta.
19566: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19567: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan
19568: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19569: matta. Olisi edullista, että työvoima ohjattai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19570: siin valtion tulO- ja menoarvioon otettujen kan määrärahan vesivoimalaitostöiden
19571: määrärahojen turvin vapaisiin töihin koti- aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuok-
19572: seudun työkohteisiin. Pysyvien työtilaisuuk- sulle.
19573: sien luomiselle on mahdollisuuksia. Esim.
19574: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19575:
19576: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
19577: Georg Backlund. Väinö Tikkaoja. Aarre Marttila.
19578: 1196
19579:
19580: IV,536. - Rah.al. N:o 441.
19581:
19582:
19583:
19584:
19585: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan rannik-
19586: koradan suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
19587:
19588:
19589: Eduskunnalle.
19590:
19591: Pohjanmaan rannikkoratahanke on ollut kin esittämään näkökohtaan Itä-Suomen vien-
19592: vireillä jo usean vuosikymmenen ajan. Rau- nin ohjaamisesta Pohjanlahden rannikolle
19593: tatiehallituksen viimeksi suorittama tutkimus poikittaissuunnassa. Tämän suunnitelman to-
19594: radan suunnasta valmistui v. 1951. V alta- teuttaminen tulee talviliikennettä ajatellen
19595: kunnansuunnitteluneuvoston laatimassa mie- merkitsemään sitä, että suorien yhteyksien
19596: tinnössä todetaan myös radan rakentamisen tarve rannikolle tulee entistäkin ajankohtai-
19597: tarpeellisuus. Rautatiekysymyksen oltua semmaksi ja tarpeellisemmaksi.
19598: viime vuosina julkisuudessakin keskustelun Työllisyyden näkökohdat huomioon ottaen
19599: alaisena on yhä enemmän voittanut alaa se sopisi ko. rautatien rakennustyö työttömyys-
19600: käsitys, että rannikkoradan suunta mää- työnä suoritettavaksi. Suurena työkohteena
19601: räytyisi seuraavasti: Lähtökohta pohjois- se tyydyttäisi alueen työn tarpeen.
19602: päässä olisi Jepua ja rata kulkisi rannikon Vaasan kaupunginvaltuuston asettama rau-
19603: suuntaisena etelään tavoittaen V aasan-Sei- tatiekomitea on ryhtynyt toimenpiteisiin
19604: näjoen rautatien Tuovilan kohdalla, josta rautatiehankkeen jouduttamiseksi ja pitää
19605: se jatkuisi etelään yhtyen Seinäjoen-Kris- ajankohtaisena hankkeen toteuttamista. Tä-
19606: tiinan rataan Perälän aseman kohdalla. män vuoksi olisi asia saatava rautatiehalli-
19607: Tätä suunnitelmaa, joka poikkeaa aikai- tuksen virallisen tutkimuksen ja valtiovallan
19608: semmin laadituista tutkimuksista, puoltaa toimenpiteiden alaiseksi.
19609: se, että kun luonnonsuhteet katkaisevat meri- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
19610: liikenteen Perämerellä talvikuukausina, niin
19611: Pohjois-Suomen kasvavalle teollisuudelle tar- . että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19612: joutuisi mahdollisuus kuljetuksiin Merenkur- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
19613: kun eteläpuolella oleviin Vaasan ja Kaskis- kan määrärahan Pohjanmaan ran-
19614: ten satamiin. Edelleen on syytä kiinnittää nikkoradan suunnittelu- ja rakennus-
19615: huomiota valtakunnansuunnitteluneuvoston- töiden aloittamiseksi.
19616: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19617:
19618: Toivo Asvik. Väinö Tikkaoja.
19619: Georg Backlund. Aleksi Kiviaho.
19620: Nestori Nurminen. Aarre Marttila.
19621: Joh. Wirtanen.
19622: 1197
19623:
19624: IV,537. - Rah.al. N: o 442.
19625:
19626:
19627:
19628:
19629: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan postiautova-
19630: rikon rakennustöiden aloittamiseen.
19631:
19632:
19633: E d u s k u n n a ll e.
19634:
19635: Posti- ja lennätinlaitoksen Vaasan auto- tävissään pesu- ja rasvauspaikkaa, vaikka
19636: varikon on huollettava ja korjattava nykyi- tällaiseen huoltoon joutuu päivittäin pari-
19637: sin 73 autoa ja erilaisia perävaunuja, joten senkymmentä ajoneuvoa. Varikon toiminnan
19638: oman kaluston kokonaismäärä nousee 79 ajo- tapahtuessa postitalon yhteydessä sillä ei ole
19639: neuvoon. Tämän lisäksi joudutaan varikolla käytettävissään minkäänlaista piha-aluetta
19640: huoltamaan Helsingistä, Turusta ja Tampe- mikä kuitenkin autoliikenteen ja korjauksen
19641: reelta tulevat linja-autot, jotka yöpyvät kyseessä ollen olisi aivan välttämätöntä. Hen-
19642: Vaasassa. Autovarikon kalustoa on jouduttu kilökunnan käytettävissä ei ole tarkoituksen-
19643: sijoittamaan myös maakuntaan, jossa se pal- mukaisia puku- ja pesuhuoneita, joten tilat
19644: velee alueen puhelin- ja postiliikennettä. eivät ole nykyisen sosiaalisen lainsäädännön
19645: Koko varikkoalueen kaluston perushuollot edellyttämiä. Varikon käyttöön on jouduttu
19646: ja korjaukset tehdään Vaasassa käyttäen vuokraamaan 8 autopaikkaa, joiden vuokra-
19647: vaihtovaunusysteemiä mikäli ahtaat korjaus- suhteen jatkuvuus on epävarmaa ja aiheut-
19648: tilat ovat sen sallineet. Toisaalta tilojen ah- taa tarpeettomia lisäkustannuksia.
19649: taus on rajoittanut vaunumäärää, joten täl- Vaasaan rakennettavan postiautovarikko-
19650: läkin hetkellä varikolla on puutetta kuljetus- rakennuksen saanti on välttämätöntä, jotta
19651: kalustosta. posti- ja lennätinlaitoksen käytössä varikolla
19652: Nykyisen automäärän korjauksessa on jou- oleva erittäin huomattavaa pääomaa edus-
19653: duttu käyttämään ulkopuolisia korjaamoita, tava autokalusto voitaisiin huoltaa ja hoitaa
19654: koska omat tilat ovat olleet liian ahtaat. liikennekelpoisena. Vaasan posti- ja lennä-
19655: Tästä on aiheutunut vaikeuksia vaunujen tinkonttori on liikenteeltään eräs maamme
19656: käyttötarpeen tyydyttämisessä. Varikon 79 suurimpia, sanomalehtipostin kuljetuksessa
19657: ajoneuvoa varten on käytettävissä n. 800 m2 toisella sijalla, ulko- ja kotimaan postin kul-
19658: autotiloja ja n. 280 m2 varasto- ja työtiloja. jetus on lisääntymässä.
19659: Tilojen väheneminen johtuu valtion puhelin- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
19660: keskuksen siirtämisestä postitalon yhteyteen
19661: ja siitä, että sen käyttöön oli luovutettava n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19662: 350 m2. Siirto oli puhelinliikenteen hoitami- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
19663: sen kannalta välttämätön, joten ratkaisussa kan suuruisen määrärahan Vaasan
19664: ei ollut valinnan varaa. Varikolla on nyt postiautovarikkorakennuksen suunnit-
19665: varsinaisia korjaus- ja huoltopaikkoja vain telu- ja rakennustöiden aloittamista
19666: 5, mikä on aivan liian vähän kalustomäärään varten.
19667: verrattuna. Samaten varikolla ei ole käytet-
19668: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
19669:
19670: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
19671: Georg Backlund. Nestori Nurminen.
19672: G. Rosenberg. Väinö Tikkaoja.
19673:
19674:
19675:
19676: 61 E 587/59
19677: 1198
19678:
19679: IV,538. - Rah.al. N: o 443.
19680:
19681:
19682:
19683:
19684: .Åsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen
19685: rakentamiseksi Vaasaan.
19686:
19687:
19688: E d u s k u n n a 11 e.
19689:
19690: Lapsihalvauksen hoidossa on tärkeätä tau- alueelta. Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3:n
19691: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- suuruinen ja n. 50 hoitopaikkaa käsittävä.
19692: touttamishoidon järjestäminen. Lapsihalvaus- 'l'arvittavilla hoitovälineillä varustettuna se
19693: epidemioiden seurauksena on maassamme tulisi ma:ksamaan yhteensä n. 50-60 mil-
19694: useita satoja henkilöitä, jotka pitäisi kiireel- joonaa markkaa.
19695: lisesti saada kuntouttamishoitoon. Hoitopai- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
19696: koista on kuitenkin erittäin suuri puute. kentaminen olisi omiaan osaltaan poistamaan
19697: Tämän vuoksi hoitopaikkoja pitäisi välttä- erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
19698: mättä ja kiireellisesti saada lisää sitäkin suu- jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken-
19699: remmalla syyllä, koska kuntouttamislaitokset netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
19700: eivät palvelisi vain lapsihalvauksen, vaan tiolla mielestämme täysi syy tukea maini-
19701: myös muiden sairauksien, mm. teollisuuden tun, koko kansan terveydelle ja työkyvyn
19702: työtapaturmien uhrien jälkihoitoa ja kun- säilyttämiselle ensiarvoisen tärkeän laitoksen
19703: touttamista. aikaansaamista myöntämällä sen rakennus-
19704: Vaasan kaupunki sijaitsee vanhan lapsi- kustannusten peittämiseksi valtionavustusta.
19705: halvausepidemian keskuksessa. Kaupunki oli- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
19706: sikin erittäin sopiva kuntouttamislaitoksen
19707: sijoituspaikaksi lähinnä rannikkoseudun ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19708: Pohjois-Suomen kuntouttamislaitoksen tar- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
19709: vetta silmällä pitäen. Vaasan kaupunki on kan suuruisen määrärahan kuntoutta-
19710: varannut kuntouttamislaitosta varten tarvit- mislaitoksen rakentamisen aloittamista
19711: tavan alueen Korkeamäen uudelta asunto- varten Vaasan kaupunkiin.
19712: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19713:
19714: Toivo Åsvik. Nestori Nurminen.
19715: Georg Backlund. Väinö Tikkaoja.
19716: Aleksi Kiviaho.
19717: 1199
19718:
19719: IV,539. - Rah.al. N:o 444.
19720:
19721:
19722:
19723:
19724: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen pengerrys-
19725: ja perkaamistöiden aloittamiseksi.
19726:
19727:
19728: E d u s k u n n a ll e.
19729:
19730: Vuosittain toistuvat tulvat vaikeuttavat siin tulvien uusiutuminen estää. Käsityk-
19731: maanviljelyksen harjoittamista Etelä-Pohjan- semme on, että Kyrönjoen alapään perkaa-
19732: maalla. Ne aiheuttavat kasvu- ja korjuu- minen ja pengerrys on ensisijainen ja kii-
19733: aikana viljelijöille huomattavia vahinkoja. reellinen tehtävä. Kun alueen kuntien toi-
19734: Kyrönjoen vesistöalueella on useana vuonna mesta järjestetyt työttömyystyöt eivät ole
19735: arvioitu olleen n. 8 000 ha tulvaveden pei- riittäneet, vaan useita satoja työttömiä on
19736: tossa. Kun ko. viljelmien koko valtaosaltaan töihin sijoittamatta, niin k.o. perkaus- ja
19737: edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin pengerrystyö antaisi valtion toimesta suu-
19738: heinä- ja kaurasadolle tulvista aih€utuneet remman työtilaisuuden alueen työttömien
19739: vahingot vähentävät ratkaisevasti karjatalou- työhönsijoittamiselle.
19740: desta saatua tuloa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19741: Kun Kyrönjoki, joka on valtaväylä, ei kui-
19742: tenkaan anna tarpeellista mahdollisuutta ve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1960
19743: den laskulle mm. Hanhi- ja Kylänpään kos- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19744: kien patoutumisen johdosta, esiintyy tulvia kan määrärahan Kyrönjoen pengerrys-
19745: toistuvasti ja ne aiheuttavat korvaamattomia ja perkaamistöiden aloittamiseksi.
19746: vahinkoja. Kyrönjoen perkaamisella voitai-
19747: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1959.
19748:
19749: Toivo Asvik. Väinö Tikkaoja.
19750: Georg Backlund. Aarre Marttila.
19751: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho.
19752: VALTIOPÄIVÄT
19753: 1959
19754:
19755: LIITTEET
19756: II
19757:
19758: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY VÄLIAIKAISIA
19759: HUONEENVUOKRASUHDETTA KOSKEVIA
19760: SÄÄNNÖKSIÄ KOSKEVA LAKIALOITE
19761:
19762:
19763:
19764:
19765: HELSINKI 1960
19766: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19767:
19768:
19769: 62 E 11/60
19770: 1203
19771:
19772: U,9. - Lak.al. N:o 101.
19773:
19774:
19775:
19776:
19777: Kyttä. ym.: Ehdotus laiksi väliaikaisista huoneenvuokrasuh-
19778: detta koskevista säännöksistä.
19779:
19780:
19781: E d u s k u n n a ll e.
19782:
19783: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- sen menetetystä asiakaspiiristä eli liikkeen
19784: sen uudeksi huoneenvuokralaiksi, jolla kor- suosioarvosta ( good will). Eräissä muissakin
19785: vattaisiin voimassaoleva v. 1925 vahvistettu suhteissa lakiesitys tuntuvasti poikkeaa voi-
19786: huoneenvuokralaki. Lakiesityksen peruste- massa olevasta huoneenvuokralaista.
19787: luissa hallitus lausuu pyrkimyksenään ole- Kun on mahdollista, että näin perustavaa
19788: van, että huoneenvuokrasäännöstelystä voi- laatua oleva lakiesitys ei ennätä saada edus-
19789: taisiin jo lähiaikoina luopua, mutta pitää kunnan hyväksymistä vielä kuluvan vuoden
19790: samalla tarpeellisena huoneenvuokrasuhteita loppuun mennessä, jolloin nyt voimassa oleva
19791: koskevien säännösten tarkistamista olosuh- huoneenvuokrasäännöstely päättyy, ja kun
19792: teita vastaaviksi. Tämä tarkistus on suori- on tarpeen, että siirtyminen vapaisiin vuok-
19793: tettu hallituksen eduskunnalle jättämässä ramarkkinoihin pitkän säännöstelykauden
19794: lakiehdotuksessa ja tarkoitus on, että nämä jälkeen voi tapahtua mahdollisimman vähän
19795: uudet säännökset tulevat voimaan samalla häiriötä tuottaen, on asianmukaista, että siir-
19796: kun huoneenvuokrasäännöstely päättyy. La- tymäkautta varten annetaan tarkoituksenmu-
19797: kiesityksessä on vuokralaisen oikeusturvaa kaisia väliaikaisia säännöksiä. Tässä tarkoi-
19798: entisestään lisätty mm. niin, että ilman omaa tuksessa on laadittu tämä ehdotus laiksi
19799: syytään irtisanottu vuokralainen on oikeu- väliaikaisista huoneenvuokrasuhdetta koske-
19800: tettu saamaan muuttokulujen korvauksen vista säännöksistä, joilla mm. turvataan
19801: vuokranantajalta. Lisäksi tuomioistuin voi vuokralaiset yllättäviltä irtisanomisilta ja
19802: säälittävissä tapauksissa antaa irtisanotulle samalla vältytään asiattomilta vuokratason
19803: vuokralaiselle muuttoaikaa aina kuuteen kuu- nousuilta. Laki tulisi voimaan huoneenvuok-
19804: kauteen saakka. Lisäksi lakiesitykseen on rasäännöstelyn loppuessa 1 päivänä tammi-
19805: otettu liikehuoneistojen vuokrasuhteita koske- kuuta 1960 ja olisi noudatettavana sanotun
19806: via periaatteita, joita tähänastinen lainsää- vuoden loppuun saakka.
19807: däntö ei lainkaan tunne. Näiden säännösten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19808: mukaan voisi vuokranantaja joutua maksa- nioittaen,
19809: maan liikehuoneistostaan irtisanotulle vuok-
19810: ralaiselle paitsi muuttokulujen ja kaluston että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
19811: korvausta, eräissä tapauksissa myös korvauk- van lakiehdotuksen:
19812:
19813:
19814: Laki
19815: väliaikaisista huoneenvuokrasuhdetta koskevista säännöksistä.
19816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19817: 1 §.
19818: Asuinhuoneistoa koskeva huoneenvuokra- luessa sanotusta päivästä lukien, päättyy,
19819: suhde, jonka osalta huoneenvuokrasäännös- milloin irtisanominen tapahtuu ennen kesä-
19820: tely lakkaa 1 päivänä tammikuuta 1960 ja kuun 1960 loppua, neljän kuukauden kulut-
19821: jonka vuokranantaja sanoo irti vuoden ku- tua sen kuukauden päättymisestä, jona irti-
19822: 1204 II,9. - Huoneenvuokra.
19823:
19824:
19825: sanominen on toimitettu, ja, milloin irtisa- 3 §.
19826: nominen tapahtuu myöhemmin, kahden kuu- Huoneenvuokrasäännöstelymääräysten no-
19827: kauden kuluttua sanotusta ajankohdasta lu- jalla annettu päätös, jolla vuokralainen on
19828: kien. velvoitettu muuttamaan huoneistosta, voi-
19829: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske daan panna täytäntöön vielä vuoden 1960
19830: huoneenvuokrasuhdetta, jossa työntekijä hal- aikana.
19831: litsee asuinhuoneistoa työsopimuksen joh- 4 §.
19832: dosta vuokratta tai vuokraa vastaan. Helsingin vuokrantarkastuslautakunnalla,
19833: joka on asetettu vuodeksi 1959, on valta rat-
19834: 2 §. kaista huoneenvuokralautakunnan päätök-
19835: Asuinhuoneistosta, jonka osalta huoneen- sistä tehtyjä valituksia vielä vuoden 1960
19836: vuokrasäännöstely lakkaa 1 päivänä tammi- tammi- ja helmikuun aikana.
19837: kuuta 1960, on edelleen etukäteen kuukausit-
19838: tain suoritettava viimeksi voimassa ollut 5 §.
19839: vuokramaksu, kunnes asianosaiset toisin so- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
19840: pivat. mikuuta 1960.
19841:
19842:
19843: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
19844:
19845:
19846: Harras Kyttä. Juha Rihtniemi.
19847: Veikko Hyytiäinen. 0. Lindblom.
19848: T. E. Nordström. Varma K. Turunen.
19849: Saara Forsius. Esa Kaitila.
19850: Grels Teir. Juho Tenhiälä.
19851: Ensio Partanen. Aaro Stykki.
19852: VALTIOPÄIVÄT
19853: 1959
19854:
19855: LIITTEET
19856: IV
19857: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ TULO-
19858: JA OMAISUUSVEROLAIN JA LIIKEVAIHTOVERO-
19859: LAIN MUUTTAMISTA SEKÄ TULLITARIFFIA
19860: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
19861:
19862:
19863:
19864:
19865: HELSINKI 1960
19866: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
19867: 1207
19868:
19869: IV,540. - Lak.al. N: o 96.
19870:
19871:
19872:
19873:
19874: Vennamo: Ehdotus laiksi; tulo- ja omaisuusverolain väli-
19875: aikaisesta muuttamisesta.
19876:
19877:
19878: E d u s k u n n a II e.
19879:
19880: Hallitus on toukokuun 9 päivänä 1959 an- kynsä ei missään tapauksessa ole lisääntynyt
19881: tanut eduskunnalle esityksen osakeyhtiöiden vaan päinvastoin alentunut. Tätä osoittavat
19882: valtionveron korottamisesta 35 %:sta 45 ne lukuisat tapaukset, joissa pienyrittäjä on
19883: %:iin. Tämä korotus koskee siis kaikkia mennyt nurin tai verotuksen ja erityisesti
19884: osakeyhtiöitä ja siis myös kaikkia pienyrit- liikevaihtoverotuksen vuoksi on ollut pako-
19885: täjiä, jotka toimivat osakeyhtiön muodossa, tettu lopettamaan ympäristölleen työtä ja
19886: sekä asunto-osakeyhtiöitä. toimeentuloa antavan yrityksensä.
19887: Nyt on kuitenkin huomattava, että nimen- En voi siis missään tapauksessa hyväksyä
19888: omaan pienemmillä yrittäjillä ei viime ai- hallituksen kustannuksia ja veroja korotta-
19889: koina ole ollut varoja eikä mahdollisuuksia vaa talouspolitiikkaa pienyritteliäisyyden
19890: yritystensä laajentamiseen ja investointeihin osalta. Tästä syystä olisi eduskunnan hy-
19891: ja siksi he eivät myöskään ole voineet käyt- väksyttävä lakiehdotus, jonka mukaan pie-
19892: tää hyväkseen hallituksen suuryhtiöille anta- nemmät yritykset jäisivät esim. esitetyn mu-
19893: mia huomattavia poisto-oikeuksia eli suuria kaisesti hallituksen veronkorotuksen ulkopuo-
19894: erikoisverohelpotuksia. Lisäksi pienyrittäjät lelle.
19895: heitä kohtaan harjoitetun vihamielisen ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
19896: louspolitiikan ja yleisen pulapolitiikan
19897: vuoksi ovat olleet kasvavissa taloudellisissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19898: vaikeuksissa, jotenka heidän veronmaksuky- van lakiehdotuksen:
19899:
19900:
19901: Laki
19902: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
19903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
19904: tulo- ja omaisuusverolain 50 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 anne-
19905: tussa laissa (874/46) , väliaikaisesti näin kuuluvaksi :
19906:
19907: 50 §.
19908: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) miljoonaa markkaa, mutta yli 3 miljoonaa
19909: Sellaiset 1 momentissa tarkoitetut yhtei&>t, markkaa, tuloveroa alenevan asteikon mu-
19910: joiden tulo on alle 3 miljoonaa markkaa, kaan, ei kuitenkaan vähempää kuin 38 sa-
19911: suorittavat kuitenkin tuloveroa vain 38 sa- dalta.
19912: dalta sekä yhteisöt, joiden tulo on alle 5 (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
19913:
19914: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1959.
19915:
19916: Veikko Vennamo.
19917: 1208
19918:
19919: IV,541. - Lak.al!. N:o 97.
19920:
19921:
19922:
19923:
19924: Hult ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
19925: sesta.
19926:
19927:
19928: E d u s k u n n a ll e.
19929:
19930: Liikevaihtoverolain 4 § : n 1 momentin 3 vaihtoverotuksessa, kuitenkin niin, etteivät
19931: kohdan mukaan on liikevaihtoverosta va- asumiskustannukset nousisi, antoi hallitus
19932: pautettu kotimaisen polttoaineen lisäksi eduskunnan hyväksyttäväksi lakiesityksen
19933: myös hiili ja koksi, kun taas polttoöljystä (1959 Vp., esitys N:o 41), jonka mukaan
19934: kannetaan 20 prosentin liikevaihtovero. polttoöljystä suoritettava liikevaihtovero
19935: Koska tällainen järjestely estää tuontipolt- alennettaisiin 20 prosentista 13 prosenttiin
19936: toaineiden kuluttajia seuraamasta teknillis- ja myös kiinteille tuontipolttoaineille sää-
19937: taloudellista kehitystä, on sitä pidettävä jo dettäisiin 13 prosentin liikevaihtovero. Tämä
19938: tämän vuoksi ilmeisenä epäkohtana. Lisäksi olisi kuitenkin merkinnyt vuotuisen poltto-
19939: yksinomaan fossiilisten polttoaineiden va- aineverotuksen nousua noin miljardilla mar-
19940: pauttaminen liikevaihtoverosta on aiheutta- kalla, mitä ei voida pitää suotavana. Edus-
19941: nut sen, että Suomi on joutunut jatkuvasti kunta alensikin lakiesityksen toisessa käsit-
19942: maksamaan fossiilisista polttoaineista 10-15 telyssä veroprosentin 13: sta 9: ään. Tämän
19943: prosentin ylihintaa. Ainoastaan öljyn verot- johdosta hallitus kuitenkin peruutti maini-
19944: taminen ei myöskään voi edistää polttopuun tun lakiesityksen.
19945: menekkiä, sillä verottomat fossiiliset poltto- On kuitenkin ilmeistä, että epätasaisen
19946: aineet ovat suurissa osissa maata joka ta- polttoaineverotuksen aiheuttamat epäkohdat
19947: pauksessa puuta ja turvetta edullisempia. olisi pikaisesti korjattava. Siksi ehdotamme
19948: Sen jälkeen kun eduskunta oli edellä mai- kunnioittaen,
19949: nittujen seikkojen takia esittänyt hallituk-
19950: selle toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19951: menpiteisiin kaikkien tuontipolttoaineiden van lakiehdotuksen:
19952: saattamiseksi tasa-arvoiseen asemaan liike-
19953:
19954:
19955:
19956: Laki
19957: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
19958: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
19959: liikevaihtoverolain ( 605/50) 4 §: n 1 momentin 3 kohta sekä 8 §: n 1 momentti ja 13
19960: §: n 1 momentti, viimeksi mainitut sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä joulukuuta 1957
19961: annetussa laissa (422/57), sekä lisätään mainitun lain 7 § : ään uusi 4 momentti seuraa-
19962: vasti:
19963: 4 §. 7 §.
19964: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole:
19965: Poiketen siitä, mitä edellä tässä pykälässä
19966: 3. polttopuu ja -turve; on säädetty, vero on kuitenkin polttoöljystä,
19967: hiilestä ja koksista Y'hdeksän sadalta.
19968: IV,541. - Hult ym. 1209
19969:
19970: 8 §. laadittava lain voimaan tullessa tavaravaras-
19971: Tavaran maahan tuonnin yhteydessä vero toistaan sellainen luettelo, josta käyvät ilmi
19972: on kaksikymmentäviisi sadalta tavaran ar- veron palautukseen oikeuttavat ja täyden-
19973: vosta, paitsi 7 § : n 2 momentissa tar- nysveron alaiset tavarat sekä niiden ostohin-
19974: koitetuista tavaroista viisitoista sadalta ja nat, ja tehtävä hakemus veron palautuksen
19975: 7 § : n 4 momentissa tarkoitetuista tavaroista saamisesta tai annettava täydennysveroilmoi-
19976: kymmenen sadalta. Tavaran arvoksi on kat- tus viimeistään 1 päivänä elokuuta 1959.
19977: sottava tullilain 84 ja 85 §: ssä tarkoitettu Täydennysvero on suoritettava siinä jär-
19978: arvo lisättynä tullilla ja valmisteverolla, jos jestyksessä, kuin liikevaihtoveron maksami-
19979: tavarasta on niitä maksettava. sesta on säädetty, kolmessa yhtä suuressa
19980: erässä siten, että ensiiP.mäinen erä makse-
19981: taan viimeistään 31 päivänä elokuuta 1959,
19982: 13 §. toinen viimeistään 30 päivänä lokakuuta
19983: Milloin teollisen ja veronsiirto-oikeuden 1959 ja kolmas viimeistään 31 päivänä jou-
19984: saaneen liikkeen toiminta muuttuu työliik- lukuuta 1959. Valtiovarainministeriö mää-
19985: keen toiminnaksi tahi sellaiseksi toiminnaksi, rää, missä järjestyksessä veronpalautus on
19986: joka tämän lain mukaan ei ole veronalaista, asianomaisille suoritettava.
19987: on muuttumishetkellä olevista verovapaasti Valtiovarainministeriö voi antaa yksityis-
19988: hankituista tavaroista suoritettava veroa 8 kohtaisia määräyksiä täydennysverovelvolli-
19989: § : n 1 momentissa säädetty määrä laskettuna suudesta, veroilmoituksen tekemisestä täy-
19990: tavaran verottomasta ostohinnasta. dennysveroa varten, veron palautuksen ha-
19991: kemisesta sekä muusta, mitä veron palau-
19992: tuksessa tai täydennysveron suorittamisessa
19993: on huomioon otettava.
19994: Tätä lakia sovelletaan tavaroihin, jotka Veron palautuksen määräämisestä ja mak-
19995: toimitetaan tai luovutetaan tullivalvonnasta samisesta, täydennysveron määräämisestä ja
19996: 1 päivänä heinäkuuta 1959 tai sen jälkeen. suorittamisesta sekä sille laskettavasta vii-
19997: Kaupallisen tai muun siihen verrattavan västyskorosta ynnä ilmoittamisvelvollisuu-
19998: liikkeen harjoittajalla, jolla tämän lain voi- desta, muutoksen hakemisesta ja liiaksi suo-
19999: maan tullessa on edelleenmyyntiä varten ritetun täydennysveron takaisin maksami-
20000: hankittuna varastossaan polttoöljyä, jonka sesta on soveltuvin osin voimassa, mitä lii-
20001: hintaan sisältyy liikevaihtovero, on oikeus kevaihtoverosta on vastaavasti säädetty tai
20002: veron palautuksena saada valtiolta takaisin muutoin määrätty. Veronpalautuksena suo-
20003: yksitoista sadalta tavaran ostohinnasta. ritettavalle määrälle ei kuitenkaan suoriteta
20004: Kaupallisen tai muun siihen verrattavan korkoa.
20005: liikkeen harjoittajan, jolla tämän lain voi- Milloin ennen tämän lain voimaan tuloa
20006: maan tullessa on edelleenmyyntiä varten tehdyn sopimuksen nojalla toimitetaan tava-
20007: hankittuna varastossaan liikevaihtoverolain raa, joka tämän lain mukaan on tullut ve-
20008: 4 §: n 1 momentin 3 kohdan muuttamisen rolliseksi tai josta suoritettava vero on tä-
20009: johdosta veronalaisiksi tulevia tavaroita, on män lain mukaan pienentynyt, sovittua hin-
20010: suoritettava täydennysveroa kymmenen sa- taa on korotettava tai alennettava sen mu-
20011: dalta tavaran ostohinnasta. kaan kuin suoritettavan veron määrä muut-
20012: Sen joka saa veron palautusta tai joka on tuu, ellei asianosaisten kesken ole katsottava
20013: velvollinen maksamaan täydennysveroa, on toisin sovitun.
20014:
20015: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1959.
20016:
20017: Mikko Hult. Martta Salm.ela..J"årvinen.
20018: Olli J. Uoti. Vilho Turunen.
20019: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
20020: Arvi Turkka.
20021:
20022:
20023:
20024: 63 E 11/60
20025: 1210
20026:
20027: IV,542. - Lak.al N: o 98.
20028:
20029:
20030:
20031:
20032: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
20033: väliaikaisesta muuttamisesta.
20034:
20035: Eduskunnalle.
20036:
20037: Hallituksen antama esitys tulo- ja omai- pienituloisille ja vähävaraisille eikä varak-
20038: suusverolain väliaikaisesta muuttamisesta si- kaille osakeyhtiöille, olisi sen vuoksi yhtiöi-
20039: sältää eräitä sellaisia epäkohtia, joiden pois- den tulovero säilytettävä saman suuruisena
20040: tamiseen olisi asian eduskuntakäsittelyssä kuin kuluvanakin vuonna. Jotta korotus ei
20041: pyrittävä. koskisi pieniä osakeyhtiöitä, olisi yhtiöiden
20042: Hallitus esittää myönnettäväksi ns. työ- tulovero porrastettava verotettavan tulon
20043: tulovähennyksen 15 %:n suuruisena. Käsi- suuruuden perusteella.
20044: tyksemme mukaan pitäisi työtulovähennys Esittämämme työtulovähennys palkansaa-
20045: palkkatulojen ja maatalouden työn arvon jien ja maataloustyöstä verotettujen osalta
20046: osalta korottaa 20 %: ksi ja suurten tulojen merkinnee n. 1 200 milj. markan verohuo-
20047: osalta rajoittaa sen määrä enintään 100 000 jennusta ja yksinäisten henkilöiden erikois-
20048: markaksi. Vähennykseen oikeutetuksi pitäisi veron poisto puolestaan n. 800 milj. markan
20049: saattaa myös ns. ammattitulon saaja. vähennystä eli yhteensä n. 2 000 milj. mark-
20050: Paljon arvostelua aiheuttaneen yksinäis- kaa.
20051: ten henkilöiden erikoisverotuksen eli ns. Yhtiöiden tuloveron palauttaminen sa-
20052: ,vanhanpojan veron" esittää hallitus edel- maksi kuin kuluvanakin vuonna eli 45 %:ksi
20053: leen säilytettäväksi. Mielestämme tällainen tuottaisi valtiolle lisätuloja n. 4 000 milj.
20054: kohtuuton erikoisvero olisi poistettava aina- markkaa ja kun lisäksi ehdotamme yhtiöiden
20055: kin pienituloisilta. Esittämämme lainmuu- omaisuusveron korottamista nykyisestä 1
20056: toksen jälkeen tapahtuisi 24 vuotta täyttä- %:sta 2 %:iin eli samaksi kuin fyysillisten
20057: neiden yksinäisten henkilöiden verotus sa- henkilöidenkin omaisuusvero on, toisi tämä
20058: man veroasteikon mukaan kuin naimisissa puolestaan valtiolle lisätuloja toiset 4 000
20059: olevien lapsettomien aviopuolisoidenkin. milj. markkaa. Esittämämme lainmuutos pa-
20060: Kuluvana vuonna peritään osakeyhtiöiltä rantaisi siten valtiotaloudenkin asemaa
20061: tuloveroa 45 %, jonka veron hallitus esittää 6 000 milj. markalla ja samalla keventäisi
20062: aleunettavaksi ensi vuoden osalta 38 %:ksi. fyysillisten henkilöiden verorasitusta eräiden
20063: Kuluvaan vuoteen verrattuna saavat yhtiöt pahimpien verotusepäkohtien osalta.
20064: siten n. 4 miljardin markan suuruisen ve- Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
20065: rohuojennuksen. Koska pidämme parempana,
20066: että verohuojennuksia ensi kädessä annetaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20067: van lakiehdotuksen:
20068:
20069: Laki
20070: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta. muuttamisesta..
20071: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
20072: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 kohta ja 48 §,
20073: sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), ja 50 §,
20074: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), näin kuu-
20075: luviksi:
20076: 28 §. 11. Kaksikymmentä sadalta palkkatulojen
20077: - - - - - - - - - - - - - - sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe-
20078: IV,542. - Haapanen ym. 1211
20079:
20080: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä, mesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka
20081: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan ve- palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja
20082: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun korvausta vastaan on sitoutunut työn tai teh-
20083: perheenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- tävän antajalle tekemään ja jossa tulon tai
20084: väksi tekemän työn arvosta ja niinikään palkan saajaa ei ole, maatalouden harjoitta-
20085: luonnollisen henkilön palkkatyötä käyttä- jaa lukuunottamatta, pidettävä itsenäisenä
20086: mättä saamasta ammattitulosta, enintään elinkeinon- tai liikkeenharjoittajana.
20087: kuitenkin 100 000 markkaa.
20088: Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoite-
20089: taan palkkatulolla kaikenlaatuista palkkaa, 48 §.
20090: palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etua tai V eroa tulon perusteella suoritetaan seu-
20091: korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi- raavan asteikon mukaan:
20092: Veroluokka
20093: 1 II III
20094: Veron Vero·% Veron Vero-% Veron Vero-%
20095: vakiO'erii alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
20096: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
20097: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
20098: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
20099: mk osasta mk osasta mk osasta
20100: 240000- 300 000 500 7.5 500 7.5
20101: 300000- 400 000 5000 11 5000 11 500 9.5
20102: 400000- 600 000 16 000 14 16000 14 10000 11
20103: 600000- 800 000 44000 18 44000 17 32 000 13
20104: 800 000- 1 000 000 80000 22 78000 18.5 58000 16
20105: 1 000 000- 1 500 000 124 000 26 115 000 22 90000 19
20106: 1 500 000- 2 000 000 254 000 29 225 000 25 185 000 23
20107: 2 000 000- 3 000 000 399 000 32.1 350 000 29 300 000 27
20108: 3 000 000- 4 000 000 720 000 34 640000 32 570 000 29
20109: 4 000 000- 6 000 000 1000 000 36 960 000 34 860 000 32
20110: 6 000 000-10 000 000 1780 000 38 1690 000 36.5 1500 000 35
20111: 10 000 000-20 000 000 3 300000 43 3100 000 43 2 900 000 43
20112: 20 000 000 tai enemmän .... 7 600 000 46 7 400 000 45 7 200 000 44
20113:
20114: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- jos verotettava tulo on yli 2 000 000 mark-
20115: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- kaa, mutta vähemmän kuin 4 000 000 mark-
20116: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä kaa, 38 prosenttia 2 000 000 markan verotet-
20117: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta tavasta tulosta ja 52 prosenttia sen yli me-
20118: lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan nevästä tulon osasta; sekä
20119: enempää kuin veron koko määrä. jos verotettava tulo on ainakin 4 000 000
20120: markkaa, 45 prosenttia.
20121: 50 §. Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
20122: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa kaksi
20123: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lu- prosenttia.
20124: kuunottamatta 46 § : n 2 momentissa mainit-
20125: tuja yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa
20126: tulon perusteella: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1960 tulojen
20127: jos verotettava tulo on enintään 2 000 000 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
20128: markkaa, 38 prosenttia; rotuksessa.
20129:
20130: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
20131:
20132: Kaino Haapa.n.en. Eino Tainio. Veikko Rytkönen.
20133: Rainer Virtanen. Irma Rosnell. Toivo Niira.n.en.
20134: Antto Prunnila.
20135: 1212
20136:
20137: IV,543. - Lak.al. N: o 99.
20138:
20139:
20140:
20141:
20142: Tenhiälä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 48
20143: §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
20144:
20145:
20146:
20147: E d u s k u n n a 11 e.
20148:
20149: Nykyinen tuloveroasteikko on ollut voi- tapahtuneet kuluttajahintojen korotukset
20150: massa valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa korvataan verojen alennuksilla.
20151: vuosina 1958-1959. Kun rahan arvo on Hallitus ei kuitenkaan ole käyttänyt hy-
20152: syksyn 1957 jälkeen, jolloin eduskunta ny- väkseen verorasituksen alentamismahdolli-
20153: kyiset asteikot ensi kertaa vahvisti, alen- suuksia, vaan on antanut eduskunnalle esi-
20154: tunut noin 5-10 prosentilla, on tämä kui- tyksen, jonka mukaan tuloveroasteikko py-
20155: tenkin merkinnyt välillisesti tuloverorasituk- syisi ensi vuonna yhä nykyisellään. Edellä
20156: sen kasvua. esitetyistä syistä on kuitenkin tärkeätä ja
20157: Vuosina 1958 ja 1959 tapahtuneen yleisten verotusolojen tulevalle kehitykselle ratkaise-
20158: palkkojen nousun johdosta valtion verotulot vaa, että nimenomaan nykyvaiheessa tulo-
20159: ovat :fyysillisten henkilöiden osalta nousseet. verorasitusta kevennetään. Keskimäärin olisi
20160: Kun talouselämässä on alkanut noususuh- :fyysillisten henkilöiden verorasitusta alen-
20161: danne, tämäkin tulee elämässä vaikuttamaan nettava ainakin 10 prosentilla, mikä merkit-
20162: verotuloja nostavasti. Tämän vuoksi ja kun sisi valtion verotulojen pienentymistä noin
20163: valtion työllisyyden ylläpitämisestä synty- 3 miljardilla markalla. Samalla olisi pyrit-
20164: vät kustannukset tulevat alentumaan, on so- tävä kaventamaan ensimmäisen ja toisen ve-
20165: piva aika :fyysillisten henkilöiden verorasi- roluokan välistä eroa, mikä on jatkuvasti
20166: tuksen keventämiseen, valtiontalouden hoitoa ollut suuren tyytymättömyyden aiheena.
20167: silti vaikeuttamatta. Verorasituksen asteit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
20168: taiseen alentamiseen on nimenomaan nyky-
20169: oloissa parhaimmat mahdollisuudet. Koko että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20170: maan talouspolitiikan hoidon kannalta on van lakiehdotuksen:
20171: sen lisäksi välttämätöntä, että viime aikoina
20172:
20173:
20174:
20175:
20176: Laki
20177: tulo- ja. omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
20178: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
20179: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 § näin kuuluvaksi.
20180:
20181: 48 §. 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan astei-
20182: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli kon mukaan:
20183: IV,543. - Tenhiälä ym. 1213
20184:
20185: Veroluokka
20186: I II III
20187: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
20188: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
20189: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
20190: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä,
20191: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
20192: mk osasta mk osasta mk osasta
20193: 200000- 250 000 500 7
20194: 250 000- 300000 4000 10 500 7
20195: 300000- 400 000 9 000 13 4000 10 500 8.5
20196: 400000- 600000 22000 16 14000 13 9 000 10
20197: 600000- 800 000 54000 17 40 000 16 29 000 11.5
20198: 800 000- 1 000 000 88000 19 72 000 18 52000 14
20199: 1 000 000- 1 500 000 126 000 23 108 000 21 80000 17
20200: 1 500 000- 2 000 000 241000 26 213 000 23 165 000 21
20201: 2 000 000- 3 000 000 371000 29 328 000 27 270 000 24
20202: 3 000 000- 4 000 000 661000 32 598000 31 510 000 27
20203: 4 000 000- 6 000 000 981000 34 908 000 33 780 000 30
20204: 6 000 000-10 000 000 1661000 36 1568 000 35 1380 000 33
20205: 10 000 000-20 000 000 3101000 41 2 968 000 40 2 700 000 40
20206: 20000 000 tai enemmän .. 7 201000 43 6 968 000 42 6 700 000 42
20207:
20208: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1960 tulo-
20209: jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
20210: vassa verotuksessa.
20211:
20212:
20213: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1959.
20214:
20215: Juho Tenhiälä.. Harras Kyttä. Armas Leinonen.
20216: Esa Kaitila. Armi Hosia. Aaro Stykki.
20217: Veikko Hyytiäinen.
20218: 1214
20219:
20220: IV,544. - Lak.al. N:o 100.
20221:
20222:
20223:
20224:
20225: Innala ym. : Ehdotus tullitariffilaiksi.
20226:
20227:
20228: Eduskunnalle.
20229:
20230: Hallituksen esitykseen uudeksi tullitariffi- Sanotun perusteella tulisivat mm. edellä
20231: laiksi liittyvässä tullitariffissa on tavara- mainittuun nimikkeeseen sisältyvät ihon-
20232: ryhmässä n:o 33, nimikkeen 33.06 kohdalla hoitoaineet, kuten virkistysvedet ja ravinto-
20233: olevien hajuaine-, kosmeettisten ja toaletti- voiteet sekä muun ohella parranajovedet tul-
20234: valmisteiden tulliksi ehdotettu 50 % arvosta, lattaviksi yksinomaan painon mukaan. Tämä
20235: mutta kuitenkin niin, että vähin tulli on johtuu siitä, että puheena olevat aineet pa-
20236: 1 500 mk kilolta. Lakiesityksen 6 § : n mu- kataan niiden kokoomuksesta johtuen painoa
20237: kaan sovelletaan, jos tullitariffin nimikkeessä lisääviin pulloihin ja posliinipurkkeihin.
20238: on sekä arvotulli että vähin paljoustulli, Osoituksena siitä, millä tavoin näin laskettu
20239: paljoustullia, mikäli nimikkeeseen kohdistet- tulli vaikuttaisi kosmeetti- ja toalettitavaroi-
20240: tavien tavaroiden arvotulli muodostuisi pal- den hintatasoon, esitetään seuraava tosioloi-
20241: joustullia pienemmäksi. Saman säännöksen hin perustuva laskelma:
20242: mukaan paljoustulli tällöin tulisi kannetta-
20243: vaksi koko tavaraerästä.
20244:
20245: Ihonhoito- ja parranajovedet.
20246: Nykyisen tariffin mukaan: Hallituksen esityksen mukaan:
20247: Ostohinta ..................... . 142:- Ostohinta ..................... . 142:-
20248: Tulli 40 % arv. . .............. . 57:- Tulli 1 500 mk/kg ............. . 375:-
20249: 199:- (pullon paino 250 g) 517:-
20250: Liikev.vero 25 % .............. . 50:- Liikev.vero 25 % .............. . 129:-
20251: 249:- 646:-
20252:
20253: Kuten edellä olevasta selviää, hallituksen vaan jokapäiväiseen ihon ja terveyden hoi-
20254: esityksen mukainen uusi tullitariffi johtaisi toon kuuluvia välttämättömiä tarvikkeita.
20255: kosmeettisten ja toalettitarvikkeiden ostohin- Niinpä useita niistä käytetään mm. nyky-
20256: nan nousemiseen kolminkertaiseksi nykyises- aikana perin yleisiksi käyneisiin ihottumiin
20257: tään, kun perushintoihin lisätään tulli ja ja yliherkkyydestä aiheutuviin ihonhäiriöihin
20258: liikevaihtovero. Rahti- ym. kuluineen sekä sekä ihon suojaamiseen sitä vahingoittavilta
20259: tukku- ja vähittäiskaupan myyntipalkkioi- aineilta.
20260: neen kuluttajat joutuisivat maksamaan suu- Edellä mainittujen aineiden laajan kulut-
20261: rimmasta osasta kosmeettisia ulkolaisia tuot- tajapiirin kannalta olisi edullisinta, että hal-
20262: teita jopa nelinkertaisen hinnan niiden ny- lituksen esitykseen liittyvästä tullitariffista
20263: kyisiin hintoihin verrattuna. tavararyhmä 33: een sisältyvän nimikkeen
20264: Tämä ei voi olla lainsäätäjän tarkoitus 33.06 kohdasta poistettaisiin kokonaan paino-
20265: eikä se ole myöskään kansalaisten etujen mu- tullia koskeva kohta. Kun tullimaksut jo
20266: kaista. On näet muistettava, että kosmeetti- arvotullina kannettuina nousisivat hallituk-
20267: set aineet, samoin kuin muutkaan puheena sen esityksen mukaan keskimäärin 10% ny-
20268: olevaan nimikkeeseen sisältyvät aineet eivät kyisestään, tulisi valtion etu myös tätäkin
20269: enää nykyisin ole mitään ylellisyysaineita, tietä valvotuksi. Vastakkaisessa tapauksessa,
20270: IV,544. - Innala ym. 1215
20271:
20272: painotullin asettamisella valtio sitä vastoin Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
20273: saattaisi menettää verotulojaan, koska moni tamme kunnioittavasti,
20274: liike tällöin olisi pakotettu lopettamaan toi-
20275: mintansa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20276: van lakiehdotuksen:
20277:
20278:
20279: Tullitariffilaki.
20280: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20281:
20282:
20283:
20284:
20285: (Liite.)
20286: SUOMEN TULLITARIFFI
20287:
20288:
20289: Tuontitavarat
20290:
20291:
20292: VI OSA
20293: KEMIAN TEOLLISUUDEN JA SIIHEN LIITTYVÄN TEOLLISUUDEN
20294: TUOTTEET
20295:
20296:
20297:
20298: 33. Ryhmä.
20299: Haihtuvat öljyt ja restnoidit; hajuste-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet
20300:
20301:
20302: 33.06 Hajuaine-, kosmeettiset ja toalettivalmisteet ....................•........•.... 50%
20303:
20304:
20305:
20306: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1959.
20307:
20308:
20309: Aune Innala. Saara Forsius.
20310: VALTIOPÄIVÄT
20311: 1959
20312:
20313: LIITTEET
20314: V
20315:
20316: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY VALUUTTAKAUPPAA
20317: KOSKEVA LAKIALOITE
20318:
20319:
20320:
20321:
20322: HELSINKI 1960
20323: V:ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20324:
20325:
20326: 64 E 11/60
20327: j
20328: j
20329: j
20330: j
20331: j
20332: j
20333: j
20334: j
20335: j
20336: j
20337: j
20338: j
20339: j
20340: j
20341: j
20342: j
20343: j
20344: j
20345: 1219
20346:
20347: V,2. - Lak.al. N: o 103.
20348:
20349:
20350:
20351:
20352: Raunio ym.: Ehdotus valuuttakauppalaiksi.
20353:
20354:
20355: Eduskunnalle.
20356:
20357: Hallitus on 9 päivänä lokakuuta 1959 an- keutta lakiehdotuksen mukaan voisi saada.
20358: tanut eduskunnalle esityksen valuuttakaup- Lakiehdotuksen 9 §: n 3. kohdan nojalla
20359: palaiksi. Lakiehdotuksen perusteluissa esite- olisi matkatoimistoilla ja niihin verrattavilla
20360: tään, että ehdotus valuuttakauppalaiksi on yrityksillä. mahdollisuus saada oikeus ulko-
20361: laadittu siten, että sen avulla voitaisiin ryh- maisten maksuvälineiden ostamiseen ja myy-
20362: tyä nykyistä ankaraa valuutan säännöstelyä miseen, kun taasen säästöpankeille ja osuus-
20363: asteittaisesti purkamaan. Tähän päämää- kassoilla ei tätäkään oikeutta voitaisi myön-
20364: rään pyrittäessä ehdotetaan toisaalta rajoi- tää. Täten lakiehdotuksessa pankkiliikettä
20365: tettavaksi oikeutta valuuttakaupan harjoit- harjoittavat säästöpimkit ja osuuskassat on
20366: tamiseen ja ulkomaisten maksujen välittämi- asetettu huomattavasti epäedullisempaan ase-
20367: seen ja toisaalta määrättäväksi, että valuut- maan kuin osakeyhtiöt ja matkatoimistot
20368: takauppojen on eräitä poikkeuksio lukuun- sekä mihin verrattavat.
20369: ottamatta tapahduttava siihen oikeutetun yh- Säästöpankit ja osuuskassat, varsinkin ne,
20370: teisön tai henkilön välityksellä. jotka toimivat asutuskeskuksissa ja rannik-
20371: Lakiehdotuksen perustelujen mukaisesti kopaikkakunnilla, pitävät kuitenkin tarpeel-
20372: jaetaan ne oikeudet, jotka valtiovarainminis- lisena saada itselleen oikeuden matkavaluu-
20373: teriö voi Suomen Pankin puoltamasta hake- tan ostamiseen ja myymiseen. Tämä onkin
20374: muksesta myöntää, lakiehdotuksen 9 §: ssä täysin perusteltavissa, koska matkavaluutan
20375: kolmeen eri ryhmään seuraavasti: kysyntä on yhä lisääntymässä ja koska sääs-
20376: 1. ja 2 kohdassa tarkoitetuille pankkilii- töpankkien ja osuuskassoJen olisi tässäkin
20377: kettä harjoittaville tai muille osakeyhtiöille suhteessa voitava palvella asiakkaitaan sa-
20378: sekä valtion viranomaisille voitaisiin myön- malla tavalla kuin liikepankit. Ei ole enää
20379: tää oikeus valuuttakaupan harjoittamiseen ja ajateltavissa sellaisen menettelyn jatkumi-
20380: ulkomaisten maksujen välittämiseen eli täy- nen, että säästöpankin tai osuuskassan asia-
20381: delliset valuuttakauppaoikeudet. kas tallettaa matkaa varten tarvitsemansa
20382: 3. kohdassa oikeutetaan matkatoimisto ja rahat säästöpankkiin tai osuuskassaan, mutta
20383: siihen verrattava yhteisö tai säätiö ostamaan osoitetaan sitten ostamaan matkavaluutta lii-
20384: ja myymään ulkomaisia maksuvälineitä. kepankista. Myöskään matkavaluutan tilaa-
20385: 4. kohdassa oikeutetaan yhteisö, säätiö min,~ säästöpankin asiakkaalle Säästöpank-
20386: tahi jopa yksityinen henkilö matkustajapal- kien .Keskus-Osake-Pankista tai osuuskassan
20387: velun edistämiseksi ostamaan ulkomaisia asiakkaalle Osuuskassojen Keskus Oy: stä ei
20388: maksuvälineitä määrätyn valuuttakauppaa useimmissa tapauksissa ole tyydyttävä me-
20389: harjoittavan pankin lukuun. nettely, koska se vaatii aikaa muutaman päi-
20390: Edellä selostetun 9 § :n 1. kohdassa kiinni- vän.
20391: tetään enemmän huomiota yritysmuotoon On huomattava, että Ruotsissa, Norjassa
20392: kuin yrityksen toimialaan antamalla muille- ja Tanskassa säästöpankeilla on edellä mai-
20393: kin kuin pankkiliikettä harjoittavalle osake- nituista syistä oikeus matkavaluutan myymi-
20394: yhtiölle mahdollisuus saada oikeus valuutta- seen ja ostamiseen oman keskusrahalaitok-
20395: kaupan harjoittamiseen ja ulkomaisten mak- sensa lukuun ja että Norjassa kuusi säästö-
20396: sujen välittämiseen, kun sen sijaan pankki- pankkia toimii varsinaisina valuuttapank-
20397: liikettä harjoittavat muut yhteisöt, kuten keina, minkä lisäksi 156 säästöpankkia on
20398: säästöpankit ja osuuskassat eivät tätä oi- Norges Bankilta saanut luvan matkavaluu-
20399: 1220 V,2. - Valuutta.k:auppala.ki.
20400:
20401:
20402: tan kauppaan. Pohjoismaissa osuuskassa.- voi olla tarkoituks0nmukaista lailla mahdol-
20403: liike on kehittynyt huomattavasti heikom- lisesti vuosikymmeniksi eteenpäin liiaksi ra-
20404: min kuin Suomessa, mutta sellaisissa maissa, joittaa niiden piiriä, joille oikeus valuutta-
20405: joissa toimivaa osuuskassajärjestöä voidaan kaupan harjoittamiseen voidaan antaa. Käy-
20406: verrata Suomen osuuskassajärjestöön, on tännössä valuuttakauppa järjestettäisiin
20407: monille osuuskassoille myönnetty oikeus os- säästöpankeissa tapahtuvaksi Säästöpanitkien
20408: taa ja myydä ulkomaan valuuttaa. Keskus~Osak~Pankin ja osuuskassoissa
20409: Kun valtiovarainministeriöllä ja Suomen Osuuskassojen Keskus Oy: n lukuun.
20410: Pankille lakiehdotuksen mukaan joka ta- Näin ollen ehdotamme,
20411: pauksessa pidätetään oikeus päättää lain
20412: edellyttämien oikeuksien myöntämisestä kus~ että Eduskunta hyväksyisi sew·aa-
20413: sakin yksityistapauksessa, ei mielestämme van lakiehdotuksen:
20414:
20415:
20416: Valuuttakauppalaki.
20417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sä.ädetään:
20418:
20419: 1-8 §. säätiön ostllJ,llaan ja myymään. ulkomaisia
20420: (Kuten hallituksen esityksessä.) maksuvälineitä.;
20421: 4) säästöpankin ja osuuskassan osta.maan.
20422: 9 §. ja myymään ulkomaisia maksuvälineitä
20423: Valtiovarainministeriö voi, Suomen Pan- oman ke~rahalaitoksensa lukuun; sekä
20424: kin puoltamasta hakemuksesta. oikeuttaa 5 ). yhteisön, aä.ätiön tai henkilön matku.s.--
20425: 1) pankkiliikettä ha1:joittava.n tahi muun tajapalvelun edistälniseksi ostamaaJit ulko-
20426: QSakeyhtiön,. jonka hallituksen kaikki jäse- maisia mabuvälineitä. määrätyn valuutta-
20427: net ovat 1Suomessa asuvia Suomen kansalai- kauppaa harjoittavan pankin lukuun.
20428: sia.~ valu"Qttakaupan harjoittamiseen ja ulko- Edellä. 1 momentif;Jsa tarkoitett"Q oike'QS
20429: maisten m.aksu.jen välittäJJilileen; voidaan myöntää valtiovarainministeriön
20430: 2) valtion virall.om.aisen tai laitoksen va- määräämin ehdoin myå$: mää.räa.jaksi.
20431: lu.u,ttakaupa.n h.a.rjoittamiseep. ja ulkomaisten
20432: maksujen viUittämiseen; 10-16 §.
20433: 3} matkatoimiato-, matkailu- tai siihen ver- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20434: Jmttavaa liikettä harjoitta,vaXJ. yhtei&ön tai
20435:
20436:
20437: H~lsingissä. 14 päivänä lokakuu~a 1959.
20438:
20439: Eino Bauio. Arvi Turkka. Urho Kulovaara..
20440: Kusti Eskola. Muja. Lahti. Emo Kilpi.
20441: G. Henriksson. V-eikko Kokkola.. Varma K. TV'Qlla.
20442: 1ohn öaterbolm. Eemil PartaaeD. Viljami Kalliokoski.
20443: Wa..I Pa.a.sio. Antti Kukkonen. Hilja. Våän.änen.
20444: Viljo Ranta.la. Yrjö Sinkkonen. Olli Aulanko.
20445: Ensio Pa.rtanen. Tahvo Rönkkö. JIIa.uri Seppä.
20446: J o:balmes Virolablen. Jaakko Kemppainen. V. Hyytiäinen.
20447: Saara. l'orsiu. Nestori. Ka.as&la.inea. V. E. SlrDhufva.d.
20448: VALTIOPÄIVÄT
20449: 1959
20450:
20451: LIITTEET
20452: VII
20453:
20454: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY EHDOTUKSEN
20455: PALOLAIKSI SISÄLTÄVÄ LAKIALOITE
20456:
20457:
20458:
20459:
20460: HELSINKI 1960
20461: V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20462: 1223
20463:
20464: VII,34. - Lak.al. N: o 105.
20465:
20466:
20467:
20468:
20469: Käkelä ym.: Ehdotus palolaiksi.
20470:
20471:
20472: E d u s k u n n a ll e.
20473:
20474: Hallituksen esityksessä n:o 113 uudeksi on yhä vain lisääntynyt, sillä nykyään kuu-
20475: palolaiksi ei valitettavasti ole otettu huo- luvat niinkin keskeiset asiat kuin kunnalli-
20476: mioon eräitä tärkeitä huomautuksia, joita sen palotoimen valvonta ja paloteknillinen
20477: palontorjuntajärjestöt Finlands Svenska tutkimustoiminta kumpikin eri ministeriölle.
20478: Brandvärnsförbund, Palokuntien Keskus- Yhtenä seurauksena hajaannuksesta on
20479: liitto, Suomen Kunnallisten työntekijäin ja ollut se, että palolain edellyttämiä paloneh-
20480: viranhaltijain Liitto, Suomen Nuohoojames- käisyä tarkoittavia turvallisuussäännöksiä,
20481: tarien Liitto, Suomen Paloinsinööriy'hdistys, jotka vaativat monien ministeriöiden toimin-
20482: Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pa- taa, ei ole vieläkään edes aloitettu laatia.
20483: losuojeluyhdistys ovat siihen kehoitettuina Niin kauan kuin nämä säännökset puuttu-
20484: tämän vuoden maaliskuun 6 p: nä päivätyssä vat, on kaikki, mitä palonehkäisyn tehosta-
20485: kirjelmässään Sisäasiainministeriölie esittä- miseksi ehdotetaan, parhaassakin tapauk-
20486: neet uutta palolakiehdotusta vastaan. sessa pintapuolista.
20487: Käsityksemme mukaan on mainitussa kir- Viime vuonna paloivat Oriveden, Kokko-
20488: jelmässä esitetyt muutosehdotukset huomioi- lan ja Leivonmäen kirkot sekä saksalainen
20489: tava ja uusi palolaki nyt ehdottomasti laa- kirkko Helsingissä. Vuodesta 1931 on vähin-
20490: dittava sellaiseksi, että se voimaperäisesti tään 12 kirkkoa palanut, minkä lisäksi kir-
20491: kiiruhtaa palotoimen kehittämistä ja tehos- koissa on sattunut - pieniä palon alkuja
20492: tamista ajan vaatimusten tasolle. lukuunottamatta - ainakin 28 vakavaa tu-
20493: Voimassa o}evan palolain on laatinut ta- lipaloa. Kirkkorakennusten vähäiseen luku-
20494: savaltamme ent. presidentti K. J. Ståhlberg. määrään katsoen ja ottaen huomioon, että
20495: Kokeneena lainsäätäjänä ja hallintomiehenä niitä käytetään harvoin eikä käyttötapa ole
20496: on hän ilmentääkseen palotoimen alueen laa- tulenvaarallinen, on tulipaloja huolestutta-
20497: juutta määrännyt, että palotoimi on valtio- van paljon. - Jotain on tehtävä ja no-
20498: neuvoston ylimmän valvonnan alainen. Tällä peasti.
20499: hän tarkoitti, että palotoimi koskee kaikkia
20500: valtion hallinnon aloja. Tärkeätä on, että Muutama vuosi sitten paloi Heinäveden
20501: samaa sanontaa käytetään uudessakin laissa. kunnalliskodin mielisairasosasto, jossa kuoli
20502: Nyt esilläolevan palolakiesityksen mukaan kuusi hoidokkia ja Kangasalan lastenkodin
20503: valtakunnan palotoimen ylin valvonta kui- palossa sai surmansa yhdeksän lasta. Tuo-
20504: tenkin kuuluisi sisäasiainministeriölle, eikä reessa muistissa on vielä Köyliön varavan-
20505: paloasiainosastosta ja paloteknillisestä neu- kilan kaamea palo, jossa 16 vankia meneh-
20506: vottelukunnasta mainita mitään. - Muutos tyi savuun ja liekkeihin.
20507: on näinollen tarpeellinen. Nämäkään onnettomuudet eivät ole anta-
20508: Hallinnollisesta hajaannuksesta paloalalla neet aihetta lainsäädännöllisiin toimenpitei-
20509: mainittakoon esimerkkinä, että rautatiepalo- siin.
20510: toimi ja sotilaspalotoimi sekä huolenpito pa- Vanhempi polvi muistaa vielä tulipalon,
20511: loturvallisuudesta huoltolaitoksissa ja van- joka syttyi vuonna 1927 elokuvateatterissa
20512: kiloissa kuuluu neljälle eri ministeriölle, ja Tampereella kesken näytännön ja joka saa-
20513: että asetus selluloidifilmien käyttämisestä tiin sammumaan, mutta sitä ennen menetti
20514: elokuvakoneessa ja asetus saman filmin säi- 20 ihmistä henkensä. Palon seurauksena an-
20515: lyttämisestä filmivarastossa on annettu kah- nettiin asetus elokuvanäytännöistä, joka on-
20516: den eri ministeriön esittelystä. Hajaannus kin ainoa turvallisuussäännöksemme.
20517: 1224 VII,34. - Palola.ki.
20518:
20519:
20520: Viime kesän lukuisat suuret metsäpalot sääntökomitean 39 vuotta sitten tekemää
20521: ovat selvästi osoittaneet koko maata käsit- ehdotusta edelleen kehittä,en, pyrittävä vä-
20522: tävien sammutussuunnitelmien puutteelli- hitellen saamaan päätoimisiksi.
20523: suuden. Metsäpalon levitessä yli kuntien ja Valtion virkakoneiston tarpeettomasta laa-
20524: läänien rajojen, herää kysymys, kuka johtaa jentamisesta ei ole kysymys, sillä yksistään
20525: sammutuskoneistoa. Lääneihin on kyllä ni- jo valtion oman palovakuuttamattoman omai-
20526: mitetty aluepalopäälliköt ja läänien palo- suuden palontorjunta vaatii tehokasta val-
20527: tarkastajat, mutta nämä tehtävät hoidetaan vontaa, siitä puhumattakaan, että palontor-
20528: sivutoimisesti ilman selviä ohjeita, vastuuta junta on suuri kansantaloudellinen kysy-
20529: ja valtuuksia. mys, josta valtiovalta ei voi olla välinpi-
20530: Metsäpalot voivat, ellei niitä pystytä hal- tämätön. Palontorjunta on lisäksi ihmis-
20531: litsemaan ja rajoittamaan, muodostua suur- henkeä ja yleistä turvallisuutta koskeva ky-
20532: paloiksi, jotka uhkaavat myös asutuskeskuk- symys. Edelleen se on sodan sattuessa tär-
20533: sia. Niiden torjuntaan on kiinnitettävä va- keä osa puolustustehtävistä. Palontorjunta
20534: kavaa huomiota ja ennakolta suunniteltava koskee jokaista inhimillisen toiminnan alaa,
20535: ja hoidettava toimenpiteet koko valtakunnan vieläpä sen on pyrittävä lievittämään ja
20536: puitteissa nyt ehdotettavan ammattikeskus- rajoittamaan luonnonkin aiheuttamia vau-
20537: viraston johdolla. rioita. Sen toiminta-alue on äärettömän
20538: Hallinnon yleistä järjestelyä ei luonnolli- laaja. On sen vuoksi luonnollista, että pa-
20539: sestikaan voida muuttaa palontorjuntanäkö- lontorjuntaa on valvottava, johdettava ja
20540: kohtien mukaan, mutta kun siitä johtuu, kehitettävä sillä tavoin, että siitä valtakun-
20541: että samaa tarkoittavia asioita joudutaan nalle ja sen asukkaille koituisi parhain
20542: hoitamaan ja niistä päättämään monella eri hyöty. Tällä tavalla järjestetty ammatillinen
20543: taholla, niin sitä tärkeämpää on, että am- palohallinto ei myöskään merkitse muutosta
20544: matillisen keskityksen avulla pyrittäisiin voimassaolevaan hallintojärjestykseen eikä
20545: tästä johtuvia haittoja vähentämään. se laajenna valtion oikeutta puuttua kun-
20546: Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1940 tien asioihin.
20547: perustettiin sisäasiainministeriöön palotoi- Esilläolevan lakiesityksen 58 § :ssä sano-
20548: men johtoa ja valvontaa varten ylimääräi- taan, että palolain valtiolle aiheuttamat kus-
20549: nen paloylitarkastajan toimi. Paloylitarkas- tannukset otetaan palosuojelumaksuista. Voi-
20550: tajalie annettiin oikeus käyttää apunaan pa- massa olevan palolain mukaan valtion palo-
20551: loteknillisiä järjestöjä ja samalla asetettiin toimen kustannuksista kuitenkin vastaa val-
20552: yhdyssiteeksi valtion palohallinnon ja pa- tio itse ja menot otetaan yleisistä varoista.
20553: lontorjuntajärjestöjen välille paloteknillinen Tämä onkin oikein, sillä laissa palosuojelu.
20554: neuvottelukunta. V. 1944 siirrettiin kuiten- maJmuista sanotaan, että varoja on käytet·
20555: kin paloylitarkastajan tehtävät asetuksella tävä palontorjunnan edistämiseen avustuk.
20556: sisäasiainministeriön kunta-asiainosastolle sina kunnille ja palokunnille sekä yleensä
20557: eikä neuvottelukuntaa ole kutsuttu kertaa- vapaaehtoisen palontorjuntatyön edistämi-
20558: kaan koolle. Paloylitarkastajan toimen lopet- seen.
20559: taminen oli silloisissa olosuhteissa ilmeisesti Sen jälkeen kun laki palosuojelumaksuista
20560: ajateltu tilapäiseksi toimenpiteeksi, joka va- säädettiin, on valtion palohallintomenot ja
20561: kiintuneiden olojen jälleen palatessa asete- palopäällystön koulutukse8ta aiheutuvat me-
20562: taan uudelleen voimaan. Niin ei toistaiseksi not väärin peitetty palosuojelumaksuvaroilla.
20563: ole tapahtunut. - Mainittakoon, että Ruot- Säädettäessä lakia palosuojelumaksusta, oli
20564: sissa ja Norjassa on paloylitarkastaja. nimenomaan tarkoituksena, että nämä yksi-
20565: Paloalalla tulisi olla ammattikeskusvi- tyisiltä palovakuutuksen ottajilta kerätyt
20566: rasto, jonka huomioimisalue ulottuisi yhtä varat käytettäisiin vapaaehtoisen palontor·
20567: laajalle kuin palonvaarakin ja jolla olisi juntatyön edistämiseen eikä suinkaan esim.
20568: oikeus tehdä tarpeellisilmi havaittavia esi- valtion omaisuuden suojelemiseen, josta ei
20569: tyksiä suoraan sille ministeriölle tai muulle suoriteta mitään palosuojelumaksuakaan.
20570: viranomaiselle, jonka päättämisvaltaan mi- Valtion viime vuosien kireän rahatilan-
20571: kin asia kuuluu. Maaherroilla taas tulisi teen vallitessa on ehkä ollut välttämätöntä
20572: kullakin olla käytettävänään läänin palo- käyttää palosuojelumaksuja valtion palotoi-
20573: tarkastaja, ja nämä toimet olisi nyt, palo- men menoihin palohallinnon ja palopäällys·
20574: vn,34. - Xä.Itelä ym. 1225
20575:
20576: tön koulutuksen osalta. Mutta ei kuitenkaan 29 § : n sanamuoto olisi tästä syystä muu-
20577: voida pitää oikeana sitä, että tämä tilanne tettava seuraavassa esitettyyn muotoon ja 58
20578: nyt palolaissa vahvistetaan myös tulevaisuu- § poistettava.
20579: teen nähden, koska valtion yllämainitut me- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20580: not tulevat kasvamaan, joten vapaaehtoisen
20581: palontorjuntatyön ja kuntien osuus palosuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20582: jeluvaroista tulee vastaavasti pienenemään. van lakiehdotuksen:
20583:
20584:
20585:
20586: Palo laki.
20587: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20588: 1 luku. valtioneuvosto maaherrojen kokouksen ja
20589: asianomaisten järjestöjen ehdotuksesta kut-
20590: Yleiset säännökset. suu jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
20591: 1 §.
20592: Palotoimi on valtioneuvoston yleisen joh- 3 §.
20593: don ja valvonnan alainen. Palontorjuntahenkilöstön koulutuksesta ja
20594: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- paloteknillisestä koetoiminnasta huolehtii val-
20595: sessä.) tio joko suoranaisesti tai paloalan järjestö-
20596: jen välityksellä. Valtion palokoulusta on
20597: 2 §. säädetty erikseen. Miten viranomaisten käy-
20598: Valtion palohallintoa varten on sisäasiain- tettäväksi järjestetään paloteknillistä asian-
20599: ministeriössä paloasiainosasto. Paloasiain tuntija-apua ja mitä palotoiminnan tehtäviä
20600: osastoon voidaan perustaa paloylitarkastajan annetaan palontorjuntajärjestöjen hoidetta-
20601: ja paloasiain lainopillisen sihteerin sekä pa- vaksi, määrätään valtioneuvoston päätök-
20602: loasiain osastoon ja lääninhallituksiin palo- sellä.
20603: tarkastajan peruspalkkaisia virkoja. Palo- 4-28 §.
20604: ylitarkastaja toimii paloasiain osaston pääl- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20605: likkönä ja niiden paloturvallisuutta koske-
20606: vien asioiden esittelijänä, jotka ovat sisä- 29 §.
20607: asiainministeriön päätettäviä. Asioissa, jotka Kesäkaudella kuivana aikana on suoritet-
20608: eivät vaadi sisäasiainministeriön tai valtio- tava tehokasta metsäpalojen tähystämistä ja
20609: neuvoston päätöstä, paloylitarkastajana on tiedottamista. Metsähallituksen, keskusmetsä-
20610: oikeus tehdä esityksiä suoraan asianomaisille seurojen ja metsänhoitolautakuntien asiana
20611: virastoille ja laitoksille. on huolehtia tästä toiminnasta ja sitä varten
20612: Valtion palohallinnon palveluksessa voi tarvittavien laitteiden aikaansaamisesta tulo-
20613: lisäksi olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja ja menoarviossa erikseen osoitetuilla määrä-
20614: toimihenkilöitä. rahoilla.
20615: Neuvottelevana yhdyselimenä paloasiain- 30-57 §.
20616: osaston, lääninhallinnon, palontorjuntajär- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20617: jestöjen sekä palovakuutuslaitosten välillä
20618: on paloylitarkastajan puheenjohdolla toi- 58 ja 59 §.
20619: miva paloteknillinen neuvottelukunta, johon (Kuten 59 ja 60 § hallituksen esityksessä.)
20620:
20621: Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1959.
20622:
20623: Valto Käkelä. Victor Procope.
20624: Erkki Hara. Ensio Partanen.
20625: Urho Kähönen.
20626:
20627:
20628: 65 E 11/60
20629: 1
20630:
20631: 1
20632: 1
20633:
20634: 1
20635:
20636: 1
20637:
20638: 1
20639:
20640: 1
20641:
20642: 1
20643:
20644: 1
20645: 1
20646:
20647: 1
20648:
20649: 1
20650:
20651: 1
20652:
20653: 1
20654:
20655: 1
20656:
20657: 1
20658:
20659: 1
20660:
20661: 1
20662:
20663: 1
20664: VALTIOPÄIVÄT
20665: 1959
20666: LIITTEET
20667: X
20668:
20669: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ KANSAN-
20670: ELÄKELAIN VÄLIAIKAISTA MUUTTAMISTA KOSKEVIA
20671: LAKIALOITTEITA
20672:
20673:
20674:
20675:
20676: HELSINKI 1960
20677: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20678: 1229
20679: X,49. - Lagmot. N: o 104.
20680:
20681:
20682:
20683:
20684: Ehrnrooth: Förslag till lag om tempo'l'är ändring av folk-
20685: Pe1&sionslagen.
20686:
20687:
20688: Till Riksda.gen.
20689:
20690: Regeringens proposition till riksdagen med röra sig i medeltal kring 17.8 miljarder
20691: förslag till lag om t>em.porär ändring av mark och ränteintäkterna kring 6 m.iljarder
20692: folropensionslagen (N :o 122) gär bl.a. ut mark, är sålunda en förhöjning av folk-
20693: på en förhöjning av pensionens grunddel pensionens grunddel till 33 600 mark i året
20694: från 24 000 m.ark till 27 600 mark om året. möjlig, även om man under hela denna tid
20695: Denna f'orhöjn.ing om 300 mark i mänaden av statsfinansiella skäl nödgades använda
20696: beräknas leda till att kostnaderna för folk- en tredjedel av premieintäkterna !or f'man-
20697: pensionens grunddel ökar med 1.6 miljarder sieringen av pensionern.a.s stöddel.
20698: mark. Dä de övriga ändringar av folkpen- Den av oogeringen f'oreslagna sä.nkni:ngen
20699: sionslagen, som regeringen föreslår i ovan- av åldersgränsen för erhållande av älder-
20700: nämnda proposition, beräknas öka utgif- domsstöd från 63 till 60 år borde icke sam-
20701: terna med inalles en miljard mark, anser mankopplas med folkpensionsförhöjningen,
20702: regeringen, att en större förhöjning av som för att kunna genomföras fr.o.m. den 1
20703: folkpensionen icke är möjlig för närvarande. mars 1960 kräver extra skyndsam behand-
20704: Folkpensionsanstaltens bokslut för senaste ling. Då folkpensionslagen redan nästa år
20705: år och approximativa kalkyler över utvook- 'tol'de revideras också på andra punkter,
20706: lingen av anstaltens inkomster och utgifter kunde frågan om ålderdomsstödet lämpligen
20707: under förra delen av 1960-talet ger emel- behandlas i det sammanhanget.
20708: lertid vid handen, att en betydligt större Regeringen har icke gått in för att upp-
20709: förhöjning av folkpensionen än den, som häva folkpensionernas indexbindning, vilket
20710: regeringen går in för, är möjlig. Då en är förståeligt med tanke på den obetydliga
20711: större förhöjning med tanke på det synner- förhöjning av folkpensionen som föreslås.
20712: ligen beträngda ekonomiska läge, i vilket Då emellertid indexbindningen av löner
20713: största delen av våra åldringar lever, dess- och pensioner frångåtts både av de privata
20714: utom är socialpolitikens mest angelägna upp- arbetsgivarna och av staten och kommu-
20715: gift, borde den nu utan ytterligaoo dröjsmål nerna, vore det motiverat att redan nu
20716: förverkligas. upphäva den också beträffande folkpen-
20717: Antalet pensionstagare är under den när- sionerna. Detta är icke heller oskäligt om
20718: maste femårsperioden i medeltal c. 480 000. man nu höjer folkpensionen med ett känn-
20719: Om folkpensionens grunddel höjes till 33 600 bart belopp.
20720: mark om åoot, vilket med beaktande av den Hänvisande till det ovananförda och un-
20721: senaste år genomförda indexförhöjningen derstrykande särskilt, att den med 50 pro-
20722: skulle innebära en grundpension på 3 000 cent förhöjda folkpensionspremien, som fort-
20723: mark i månaden, stiger kostnaderna för farande med avvikelse från vad folkpen-
20724: grundpensionen till c. 17.3 miljarder mark. sionslagen byggdes på skall vara i kraft, ger
20725: Nästa år, då den förhöjda pensionen komme pensionstagarna rätt att emotse annat än
20726: att utgå fr.o.m. den 1 mars, skulle kost- en nominell pensionsförhöjning, föreslår jag,
20727: nadsökningen utgöra c. 3.5 miljarder mark.
20728: Då folkpensionsanstaltens premieinkomster att Riksdagen ville antaga följande
20729: under förra delen av 1960-talet kommer att lagförslag:
20730: 1230 X,49. - Xa.nsmelä.kela.ki.
20731:
20732:
20733: Lag
20734: om temporär ändring av folkpensionslagen.
20735: I enlighet med Riksdagens beslut ändras 20 §, 26 § 1 mom. samt 62 § 1 mom. folk-
20736: pensionslagen den 8 juni 1956 (347/56), varjämte till lagen fogas en ny 22 a §, som
20737: följer:
20738:
20739: 20 §. 26 §.
20740: I folkpension erlägges: Pensions grunddel utgör 33 600 mark om
20741: ålderdomspension tili försäkrad, som fyllt året.
20742: 65 år;
20743: invaliditetspension, till varaktigt arbetso-
20744: förmögen försäkrad, som ännu icke fyllt 62 §.
20745: 65 år; (Likasom i regeringens proposition.)
20746: sjukpension, i fall som avses i 22 a §,
20747: till försäkrad, som är arbetsoförmögen till
20748: följd av långvarig sjukdom; eller Denna lag träder i kraft den 1 januari
20749: ålderdomsstöd till kvinnlig försäkrad, som 1960 och är gällande tili utgången av sagda
20750: :fyllt 63 men icke 65 år, som icke är gift år. Lagens 26 § 1 mom. tillämpas likväl
20751: och ej uppbär invaliditets- eller sjukpension. först från och med den 1 mars 1960.
20752: Pensionsanstalten bör innan denna lag
20753: 22 a §. träder i kraft vidtaga nödiga åtgärder för
20754: (Likasom i regeringens proposition.) dess verkställighet.
20755:
20756:
20757: Helsingfors den 2 december 1959.
20758:
20759:
20760: Georg 0. Ehrnrooth.
20761: 1231
20762:
20763: X,49. - Lak.al. N: o 104.
20764: Suomennos.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Ehrnrooth: Ehdotus laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta
20770: muuttamisesta.
20771:
20772:
20773: E d u s k u n n a 11 e.
20774:
20775: Hallituksen esitys eduskunnalle kansan- maan 17.8 miljardin markan vaiheilla ja
20776: eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta (N: o korkotulot 6 miljardin markan vaiheilla, on
20777: 122) edellyttää mm. eläkkeen perusosan ko- kansaneläkkeen perusosan korottaminen
20778: rottamista 24 000 markasta 27 600 mark- 33 600 markkaan vuodessa niinollen mahdol-
20779: kaan vuodessa. Tämän 300 markan koro- lista, vaikka koko tänä aikana olisi valtion-
20780: tuksen kuukaudessa lasketaan. aiheuttavan taloudellisista syistä pakko käyttää kolmas-
20781: kustannusten nousun kansaneläkkeen tuki- osa maksutuloista eläkkeen tukiosan rahoit-
20782: osan kohdalta 1.6 miljardilla markalla. Kun tamiseen.
20783: muiden kansaneläkelain muutosten, joita Hallituksen ehdottamaa vanhuudentuen
20784: hallitus ehdottaa edellä mainitussa esityk- saamiseen Oikeuttavan ikärajan alentamista
20785: sessä, arvioidaan lisäävän menoja kaikkiaan 63 vuodesta 60 vuoteen ei tulisi kytkeä kan-
20786: yhdellä miljardilla markalla, katsoo hallitus, saneläkkeen korotukseen, joka vaatii erit-
20787: että tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta kan- täin kiireellistä käsittelyä, jotta se voitaisiin
20788: saneläkkeen suurempaan korottamiseen. toteuttaa 1 päivästä maaliskuuta 1960. Kun
20789: Kansaneläkelaitoksen viime vuoden tilin- kansaneläkelakia jo ensi vuonna tarkistet-
20790: päätös ja likimääräiset laskelmat .laitoksen taneen myös muissa kohdissa, voitaisiin ky-
20791: tulojen ja menojen kehityksestä 1960-luvun symys vanhuudentuesta sopivasti käsitellä
20792: edellisellä puoliskolla osoittavat kuitenkin, siinä yhteydessä.
20793: että kansaneläkkeen huomattavasti suurempi Hallitus ei ole ryhtynyt kansaneläkkeiden
20794: korotus kuin se, jota hallitus esittää, on mah- indeksisidonnaisuuden lakkauttamiseen, mikä
20795: dollinen. Kun suurempi korotus on sitä on ymmärrettävää nyt ehdotettua kansan-
20796: erittäin tukalaa taloudellista asemaa ajatel- eläkkeen mitätöntä korotusta ajatellen.
20797: len, jossa suurin osa vanhuksistamme elää, Koska kuitenkin sekä yksityiset työnantajat
20798: sitä paitsi sosiaalipolitiikan tärkein tehtävä, että valtio ja kunnat ovat luopuneet <palkko-
20799: olisi se nyt enemmittä viivytyksittä toteutet- jen ja eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta,
20800: tava. olisi perusteltua lakkauttaa se jo nyt myös
20801: Eläkkeensaajien lukumäärä on lähimpänä kansaneläkkeiden suhteen. Tämä ei myös-
20802: viisivuotiskautena keskimäärin noin 480 000. kään ole kohtuutonta, jos kansaneläkettä nyt
20803: Jos kansaneläkkeen perusosa korotetaan korotetaan tuntuvalla summalla.
20804: 33 600 markkaan vuodessa, mikä viime Edellä esitettyyn viitaten ja korostaen
20805: vuonna toimeenpannun indeksikorotuksen erityisesti, että 50 %: lla korotettu kansan-
20806: huomioon ottaen merkitsisi 3 000 markan pe- eläkemaksu, joka edelleen on voimassa siitä
20807: ruseläkettä kuukaudessa, nousevat peruseläk- poiketen, mihin kansaneläkelaki perustui,
20808: keen kustannukset noin 17.3 miljardiin antaa eläkkeensaajille oikeuden odottaa
20809: markkaan. Ensi vuonna, jolloin korotettu muuta kuin eläkkeen nimellistä korotusta,
20810: eläke tulisi suoritettavaksi 1 päivästä maa- ehdotan,
20811: liskuuta lukien, olisi kustannusten lisäys
20812: noin 3.5 miljardia markkaa. että EduskunfJa hyväksyisi seuraa-
20813: Koska kansaneläkelaitoksen maksutulot van lakiehdotuksen:
20814: 1960-luvun edellisellä puoliskolla tulevat ole-
20815: 1232 X,49. - Ka.nsa.neläkela.ki.
20816:
20817:
20818:
20819: Laki
20820: kansaneläkelain vä.lia.ikaisesta muuttamisesta.
20821: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
20822: kansaneläkelain ( 347/56) 20 §, 26 § : n 1 momentti ja 62 § : n 1 momentti sekä lisä-
20823: tään uusi 22 a § seuraavasti:
20824:
20825: 20 §. 26 §.
20826: Kansaneläkkeenä maksetaan: Eläkkeen perusosa on 33 600 markkaa
20827: vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneelle va- vuodessa.
20828: kuutetulle;
20829: työkyvyttömyyseläkettä pysyvästi työky- 62 §.
20830: vyttömälle vakuutetulle, joka on 65 vuotta (Kuten hallituksen esityksessä.)
20831: nuorempi;
20832: sairauseläkettä pitkäaikaisen sairauden ta-
20833: kia työkyvyttömälle vakuutetulle 22 a §: ssä
20834: tarkoitetuissa tapauksissa; tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
20835: vanhuudentukea 63 mutta ei vielä 65 mikuuta 1960 ja on voimassa sanotun vuo-
20836: -vuotta täyttäneelle naispuoliselle vakuute- den loppuun. Lain 26 § : n 1 momenttia
20837: tulle, joka ei ole naimisissa eikä saa työky- sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä maa-
20838: -vyttömyys- tai sairauseläkettä. liskuuta 1960.
20839: Eläkelaitoksen tulee ennen lain voimaan
20840: 22a §. tuloa ryhtyä sen täytäntöönpanoa varten
20841: ,(Kuten hallituksen esityksessä.) tarpeellisiin toimenpiteisiin.
20842:
20843:
20844: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1959.
20845:
20846:
20847: Georg C. Ehrnrooth.
20848: 1233
20849:
20850: X,50. - Lak.al. N: o 106.
20851:
20852:
20853:
20854:
20855: Vennamo: Ehdotus laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta
20856: muuttamisesta.
20857:
20858:
20859: E du s k u n n a 11 e.
20860:
20861: Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- johdossa saata:Va täydellinen puhdistus ai-
20862: sensä kansaneläkelain väliaikaisesta muutta- kaan ja lähes 100 000: een miljoonaan mark-
20863: misesta, jossa lakiesityksessä ehdotetaan kaan kohoavan rahaston varat käytettävä
20864: kansaneläkkeen perusosa korotettavaksi vai- hädässäolevien hyväksi. Sitä vartenhan nämä
20865: vaisella 3 600 markalla vuodessa sekä eräitä valtavat varat. on kerätty, vai pidetäänkö
20866: kansaneläkelain· pahimpien epäkohtien kor- niitä rikkaitten hyväksi, kunnes kärsivät
20867: jaamista eläkkeen saannissa. ovat kuolleet tai muutoin sortuneet. Mit-
20868: Kansamme valtaenemmistö ei voi hyväk- kään vetoamiset kansaneläkelain rajoituksiin
20869: syä nykyistä asiain tilaa kansaneläkkeiden eivät ole kestäviä, koska lakia voi eduskunta
20870: suhteen. Kansaneläkelaitoksesta piti tulla helposti muuttaa niin, että nämä valtavat
20871: kansamme vanhusten, sairaiden ja invalii- rahat voidaan käyttää lmnnollisina eläkkeinä
20872: dien sekä kaikkien hädässä olevien turva, tarvitsijoiden hyväksi ja tulevina aikoina
20873: mutta siitä onkin tullut laitos, joka käyt- taas kerätään omat varat sen ajan hädässä
20874: tää näihin tarkoituksiin kerättyjä varoja olevia varten. Nykyinen ja vanhempi suku-
20875: tuhlailevaisuuteen ja oman, Ruotsiin verrat- polvemme on jo kärsinyt sodista ja maail-
20876: tuna kymmenkertaisen virkakoneistonsa hy- man tapahtumista niin paljon, että on tur-
20877: väksi sekä palvelemaan suuryrittäjien ja haa heidän kärsimyksiään vielä jatkaa ja
20878: valtion pääomatarpeita. Samalla kuin köy- lisätä muka tulevia ja tulevien sukupolvien
20879: hät eläkkeentarvitsijat kärsivät jopa suora- tarpeita varten. Heiltä on lisäksi monessa
20880: naista nälkää, nauttivat heitä palvelemaa;n tapauksessa inflaatio syönyt työnsä tulokset
20881: luodun viraston johtavat virkamiehet 200 000 eikä nykyistä rahastoa myöskään pidä pitää
20882: -400 000 markan kuukausipalkkoja sekä is- tulevien·· iiiflaatioiden tuhottavana, sillä tä-
20883: tuvat, lainattuaan eläkkeensaajien varoja hän johtaa nykyinen holtiton ja vastuuton
20884: mm. suurteollisuudelle, kymmenissä hyvä- asioiden hoito.
20885: palkkaisissa johtokunnissa ja hallintoneuvos- Erityisesti haluan vielä painostaa, että
20886: toissa, niin että heidän vuositulojensa ker- historian vääjäämätön todistus on, että
20887: rotaan olevan jopa kahdentoista miljoonan kansa, joka ei huolehdi vanhuksistaan ja hä-
20888: markan korvilla. dässä olevistaan, saa tuntoonsa poistamat-
20889: Kansan tyytymättömyyden ja vihan toman tahran ja tuhoutuu.
20890: edt!ssä on kansaneläkelaitos ja hallitus kat- Suomen Pientalonpoikien puolueen ohjel-
20891: sonut olevansa pakoitettu antamaan hädässä massa vaaditaan, että vanhuus- ja sairaus-
20892: oleville armDpaloja ja murusia pelastaakseen eläkkeet niitä tarvitseville on kiireellisesti
20893: asemansa ja voidakseen jatkaa nykyistä vää- saatettava riittävän suuriksi. Vain tätä tietä
20894: rää suuntausta. voidaan myös toteuttaa mainitun puolueen
20895: Nyt tapahtunut hämäysyritys ei kuiten- se oikea ohjelma ja päämäärä, että sosiaali-
20896: kaan poista pahuuden ja varojen väärinkäy- sissa eduissa on kaikki kansalaiset perustus-
20897: tösten juuria. Siksi on kansaneläkelaitoksen lakiemme mukaan saatettava lopulta yhden-
20898:
20899: 66 E 11/60
20900: 1234 X,50. - Kansaneläkelaki.
20901:
20902:
20903: vertaiseen asemaan. Kaikki perusteettomat ja kun asianomainen saa varattomuuden
20904: etuoikeudet, joita ei voida kansalle turvata, vuoksi lisäeläkettä, niin hänen kohdaltaan
20905: rikkovatkin yhdenvertaisuutta. korotuksen tulee olla vähintään 4 000 mark-
20906: Kaikesta edellä sanotusta käynee riittä- kaa kuukaudessa. Täten siis eläkkeen perus-
20907: västi ilmi, että myönnettävien kansaneläk- osa olisi periaatteessa kaikkien kohdalla
20908: keiden suuruudessa on saatava ratkaiseva 48 000 markkaa vuodessa ilman indeksiko-
20909: korjaus ylöspäin. Varattomien toimeentulo rotuksia mutta varattomien osalta kuitenkin
20910: on todella turvattava kansaneläkkeillä. Sa- 72 000 markkaa vuodessa ilman indeksikoro-
20911: moin on kansaneläkkeiden saanti laajennet- tuksia.
20912: tava kaikkia todella tarvitsevia koskevaksi. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden
20913: Koska hallituksen esitys on suppea eikä ikärajaa olisi myös ehdottomasti alennettava.
20914: kansanedustajalla ole tässä yhteydessä vali- Pidän oikeana ikärajana naisten kohdalla 55
20915: tettavasti laajemmalti ja esim. lisäeläkkeiden vuotta ja kaikkien kohdalla 60 vuotta. Yh·
20916: osalta aloiteoikeutta, niin olen pakoitettu teiskuntamme kehitys edellyttääkin jo täl-
20917: rajoittamaan korjausehdotukseni vain halli- laista. Sairauseläkettä tulisi voida saada jo
20918: tuksen esityksen puitteisiin. Mutta jos edus- kolmen kuukauden jälkeen eikä vasta kuu-
20919: kunta ne hyväksyy, niin tämä eduskunnan den kuukauden päästä, niinkuin hallitus esit-
20920: päätös pakoittaa täydelliseen suunnanmuutok- tää.
20921: seen ja puhdistukseen kansaneläkelaitoksessa Puuttumatta enemmälti hallituksen esityk-
20922: sekä eläkkeiden saannin ja suuruuden kor- seen, koska aloitteeni tietää kertakaikkista
20923: jaamiseen muissakin suhteissa ja kaikkien suunnanmuutosta kansaneläkeasioissa ja
20924: kohdalla oikeudenmukaisik.si. Suomen Pientalonpoikien puolueen sen oh-
20925: Eläkkeen kaikille tuleva perusosa on tällä jelman toteuttamista, että kaikki todella tar-
20926: hetkellä 2 000 markkaa kuukaudessa ja hal- vitsevat saavat riittävät vanhuus- ja sairas-
20927: litus siis esittää lisää siihen vaivaiset 300 eläkkeet sekä nojautuen hallituksen esityk-
20928: markkaa kuukaudessa. Pidän välttämättö- seen n: o 122, esitän,
20929: mänä, että tätä kaikille tulevaa perusosaa
20930: on nyt korotettava vähintään 2 000 markkaa että Eduskunta hyväksyisi · seuraa-
20931: kuukaudessa, joka s·ekin korotus on aivan van lakiehdotuksen:
20932: liian pieni lopullista päämäärää ajateltaessa,
20933:
20934:
20935:
20936:
20937: Laki
20938: kansa.neläkelain väliaikaisesta muuttamisesta.
20939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
20940: saneläkelain (347/56) 20 § ja 26 §:n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 22 a §
20941: seuraavasti:
20942: 20 §. 22 a §.
20943: Kansaneläkkeellä maksetaan: Sairauseläkettä maksetaan määräaikaisena
20944: vakuutetulle, jonka työkyky on kolmen kuu-
20945: kauden ajan ollut siinä määrin alentunut
20946: sairauseläkettä pitkäaikaisen sairauden ta- kuin 22 §: ssä on säädetty ja jonka työky-
20947: kia työkyvyttömälle vakuutetulle 22 a §: ssä vyttömyyden voidaan arvioida kestävän näin
20948: tarkoitetuissa tapauksissa; tai vaikeana vielä huomattavan pitkän ajan,
20949: vanhuudentukea 55 mutta ei vielä 65 vaikka sitä ei vielä voida pitää pysyvänä.
20950: vuotta täyttäneelle naispuoliselle vakuute- Sairauseläkkeestä on muutoin soveltuvin
20951: tulle, joka ei ole naimisissa eikä saa työky- osin voimassa, mitä tässä laissa on säädetty
20952: vyttömyys- tai sairauseläkettä. työkyvyttömyyseläkkeestä.
20953: X,50. - Vennamo. 1235
20954:
20955: 26 §.
20956: Eläkkeen perusosa on 48 000 markkaa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
20957: vuodessa. Kun asianomainen saa tukiosaa mikuuta 1960 ja on voimassa sanotun vuo-
20958: lisäeläkkeenä, niin on perusosa tällöin kui- den loppuun. Lain 26 § : n 1 momenttia so-
20959: tenkin 72 000 markkaa vuodessa. velletaan kuitenkin vasta 1 päivästä helmi-
20960: kuuta 1960.
20961:
20962:
20963: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1959.
20964:
20965: Veikko Vennamo.
20966: Lakialoite, jonka puhemies on kieltäytynyt esittelemästä
20967: valiokuntaan lähetettäväksi.
20968: 1239
20969:
20970: Lak.al. N: o 102.
20971:
20972:
20973:
20974:
20975: Vennamo: Ehdotus laiksi Rovaniemen-Kolarin radan raken-
20976: tamisesta.
20977:
20978:
20979:
20980: E d u s k u n n a ll e.
20981:
20982: Hallitus on äskettäin antanut eduskun- 3) että hallituksen esityksessä mainitut
20983: nalle lakiesityksensä n: o 85 lokakuun 1 päi- maanpuolustusnäkökohdat eivät saatujen tie-
20984: vältä 1959 Kaulirannan-Kolarin radan ra- tojen mukaan vastaa sotilasviranomaisten
20985: kentamisesta. Lakiesityksen valmistelu on käsityksiä ja
20986: tapahtunut salaperäisen verhon takana ja 4) että hallituksen esityksessä mainitut ra-
20987: niinpä Lapin kansan valtaenemmistölle laki- tojen pituudet eivät ilmeisesti ole oikeita,
20988: esitys tuli suurena ja katkerana yllätyk- vaan on Rovaniemen suuntaa tässäkin yhtey-
20989: senä. dessä sorrettu.
20990: Tosiasioilla voidaan osoittaa, että talou- Jos juuri mainittuun vielä lisätään, että
20991: delliselta ja Pohjois-Suomen kannalta Ko- hallituksen esittämät työllisyysperusteet pi-
20992: larin radalle voidaan täysin perustellusti tävät vähintään yhtä hyvin paikkansa Keski-
20993: esittää toista pääsuuntaa. Ilmeisesti poliitti- ja Itä-Lapissa, puhumattakaan avattavista
20994: sista syistä on summamutikassa valittu pit- siirtotyöttömyystyömaista, voidaan jo todeta,
20995: kin Ruotsin rajaviivaa seuraava Tornionjo- että Keski-Lapin kuntien toimesta suoritta-
20996: kilaakson suunta, vaikka Rovaniemeltä Ou- man tutkimusaineiston käytännöllisesti kat-
20997: nasjokivartta pitkin Kolarin malmialueelle soen täydellinen sivuuttaminen ja virheelli-
20998: kulkevalla suunnalla on monet julkisuudes- sesti selostaminen antaa aihetta vakavaan
20999: sakin esitetyt vahvat perusteensa. arvosteluun hallituksen esityksen asialli-
21000: Kun perehtyy hallituksen lakiesitykseen, suutta vastaan.
21001: ei voi olla hämmästymättä. Niinpä voidaan Näistä syistä ja kun Pohjois-Suomen ja
21002: todeta koko maan etu välttämättä vaativat, että
21003: 1) että hallitus on pyrkinyt johtamaan ratakysymykset ratkaistaan alueen koko
21004: harhaan yleistä mielipidettä ja eduskuntaa väestön sekä kansantalouden edun mukai-
21005: antamalla sellaisen kuvan, että muka kum- sesti eikä hyväksikäyttäen tilapäisiä poliit
21006: matkin vaihtoehtoiset pääsuunnat olisivat tisia seikkoja, on ollut välttämätöntä tehdi:.
21007: samalla tavoin tutkitut; lakialoite myös Rovaniemen-Ounasjokivar-
21008: 2) että ilmeisesti hallitus on pyrkinyt pai- ren-Kolarin malmialueen ratasuunnastrr,
21009: namaan esittämänsä Kaulirannan-Kolarin jotta eduskunta mahdollisimman kiireellisesti
21010: radansuunnan kustannukset mahdollisimman ja viivytyksettä voisi asiaan todella tasa-
21011: alhaisiksi, kun taas Rovaniemen-Kolarin puolisesti ja todellista Pohjois-Suomen etu2,
21012: malmialueen radan rakennuskustannukset on silmälläpitäen syventyä ja tehdä sen ratkai-
21013: arvioitu kokonaista 830 miljoonaa markkaa sun, mikä on paras ja oikeudenmukaisin.
21014: suuremmiksi kuin rautatiehallituksen raken- Edellä lausutun perusteella ja nojautuen
21015: nusosaston päällikön ja nyt eläkkeellä olevan valtiopäiväjärjestyksen 32 § : n säännöksiin
21016: insinööri Vilukselan suorittamat tutkimuk- esitän siis eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
21017: set osoittavat: raavan lakiehdotuksen:
21018: 1240 Rovaniemen-Kolarin rata.
21019:
21020:
21021:
21022:
21023: Laki
21024: Rovaniemen-Kolarin radan rakentamisesta.
21025: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21026: 1 §. 3 §.
21027: Rovaniemen asemalta Kolarin kaivos- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21028: alueelle rakennetaan normaaliraiteinen rata.
21029: 2 §.
21030: (Kuten hallituksen esityksessä.)
21031:
21032: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1959.
21033:
21034: Veikko Vennamo.
21035: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
21036:
21037:
21038: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
21039: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
21040:
21041:
21042:
21043:
21044: E 11/60
21045: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
21046: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
21047:
21048:
21049: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
21050: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
21051:
21052: (N:o 1-31 Liitteiden A-osassa.) - n: o 44, A i t i o n ym.: Korotetun määrärahan
21053: osoittamisesta avustuksiksi kunnallisille ja yk-
21054: - n: o 32, A a 11 o n ym.: Määrärahan osoittami- sityisille teknillisille ammatti- ja kauppaoppi-
21055: sesta äitiysavustul{sen korottamiseksi. Liitteet laitoksille niiden omia rakennuksia varten.
21056: IV,127. s. 723. - Ks. Xitiysavustus. Liitteet IV,139. s. 735. - Ks. Teknilliset kou-
21057: n: o 33, A a 11 on ym.: Määrärahan osoittami- lut.
21058: sesta perheiisien korottamista varten. Liitteet - n: o 45, A i t i o n ym.: Määrärahan osoittami-
21059: IV,128. s. 724. - Ks. Perhelisä. sesta kunnille annettavia halpakorkoisia pitkä-
21060: - n: o 34, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami- aikaisia lainoja varten. Liitteet IV,140. s. 736.
21061: sesta kahden konstaapelin viran perustami- - Ks. Kunnat.
21062: seksi Jyväskylän nimismiespiiriin. Liitteet - n:o 46, Aitio n ym.: Määrärahan osoittami-
21063: IV,129. s. 725. - Ks. Poliisi. sesta valtion kuuromykkäin ammattikoulun ra-
21064: - n: o 35, A h o s e n: Määrärahan osoi,ttamisesta kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
21065: asematalon rakentamiseksi Jyväskylän kaupun- IV,141. s. 737. - Ks. Ammattikoulut.
21066: kiin. Liitteet IV,130. s. 726. - Ks. Rautatiet. - n:o 47, Alangon ym;: Määrärahan osoitta-
21067: - n: o 36, A h o s e n ym.: Korotetun määrärahan misesta avustukseksi kaluston hankkimista var-
21068: osoittamisesta siirtona asutusrahastoon. Liit- ten Yhteiskunnallise'n Korkeakoulun Tampe-
21069: teet IV,131. s. 727. - Ks. Asutusrahasto. reelle rakennettavaan uuteen toimitaloon. Liit-
21070: teet IV,142. s. 738. - Ks. Yhteiskunnallinen
21071: - n:o 37, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- korkeakoulu.
21072: sesta virastotalon suunnittelua varten Keu-
21073: ruulle. Liitteet IV,132. s. 728. - Ks. Virastot. - n:o 48, Alangon ym.: Korotetun määrä-
21074: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton työn
21075: - n:o 38, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- tukemiseksi. Liitteet IV,143. s. 740. - Ks.
21076: misesta valtion virastotalon rakentamiseen Tuberkuloosiliitto.
21077: Muuramen kuntaan. Liitteet IV,133. s. 729. - - n: o 49, A 1 a n g o n ym.: Määrärahan osoitta-
21078: Ks. Virastot. misesta osamaksun suorittamista varten kevyi-
21079: - n: o 39, A h o s e n: Määrärahan osoittamisesta den moottorivaunujen liitevaunuineen tilaami-
21080: valtion virastotalon rakentamiseen Suolahden seen. Liitteet IV,144. s. 742. - Ks. Rautatiet.
21081: kauppalaan. Liitteet IV,134. s. 730. - Ks. ~ n: o 50, A u 1 a n g o n: Määrärahan osoittami-
21082: Virastot. sesta Hämeenlinnan poliisilaitoksen täydentä-
21083: - n:o 40, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- miseen. Liitteet IV,145. s. 743. - Ks. Poliisi.
21084: sesta virastotalon rakentamiseen Viitasaarelle. - n:o 51, Backlundin ym.: Määrärahan
21085: Liitteet IV,135. s. 731. - Ks. Virastot. osoittamisesta kansantajuista tieteellistä ja si-
21086: - n:o 41, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta vistyskirjallisuutta varten. Liitteet IV,146. s.
21087: tienoikaisutyön toteuttamiseksi Uuraisten kir- 745 ja 746. - Ks. Tieteellinen kirjallisuus.
21088: konkylän kohdalla. Liitteet IV,136. s. 732. -
21089: Ks. Maantiet. - n:o 52, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan
21090: osoittamisesta puunjalostustehtaan rakentami-
21091: - n: o 42, A h o s e n ym.: Määrärahan osoitta- seksi Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,147. s.
21092: misesta Jämsänkosken-Kaidemäen maantie- 747 ja 748. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
21093: osan kestopäällystämistä varten. Liitteet -n:o 53, Backlundin ym.:M"åärärahanosoit-
21094: IV,I37. s. 733. - Ks. Maantiet. tamisesta Fladan-Siipyyn niemen tien raken-
21095: - n:o 43, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta tamiseksi ja parannustöihin niemellä olevalla
21096: sillan rakentamiseksi Kivisalmeen. Liitteet kalastuspaikalla. Liitteet IV,148. s. 749 ja 750.
21097: IV,I38. s. 734. - Ks. Sillat. - Ks. Maantiet.
21098: 4 Raha-asia-aloitteet 1959.
21099:
21100:
21101: - n:o 54, Back 1 u n d i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 68, Haapasalon ym.: Määrärahanosoit-
21102: tamisesta tien rakentamiseksi Skaftungin ky- tamisesta avustukseksi Suomen Kirkon Sisä-
21103: lästä Nyhamniin ja sataman hyväksikäytön lähetysseuralle Vaalijalan keskuslaitoksen V
21104: suunnittelemiseksi. Liitteet IV,149. s. 751 ja rakennusvaiheen rakennustöiden aloittamiseksi.
21105: 752. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,163. s. 768. - Ks. Vajaamieliset.
21106: - n: o 55, E h r n r o o t h i n ym.: Korotetun mää- - n:o 69, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
21107: rärahan osoittamisesta oppikirjojen hankkimi- tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitolle
21108: seksi yksityisoppikouluille. Liitteet IV,150. sokeain käsityöläisten tuotteiden myyntitoimin-
21109: s. 753. - Ks. Oppikoulut. taa varten. Liitteet IV,164. s. 770. - Ks. Ais-
21110: - n:o 56, Erikssonin ym.: Määrärahan osoit- tivialliset.
21111: tamisesta Ala-Ähtävän-Bäckbyn tien rakenta- - n:o 70, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit-
21112: miseen. Liitteet IV,151. s. 755 ja 756. - Ks. tamisesta !ainoiksi pienteollisuudelle. Liitteet
21113: Maantiet. IV,165. s. 772. - Ks. Pienteollisuus.
21114: - n:o 57, F l i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 71, Haapa s a 1 on ym.: Korotetun mää-
21115: misesta Tampereen keskussairaalan yhteyteen rärahan osoittamisesta Mikkelin kuuromykkäin-
21116: perustettavan sairaanhoitajakoulun rakennus- koulun uudisrakennuksen rakentamista varten.
21117: suunnitelman laatimista varten. Liitteet IV,152. Liitteet IV,166. s. 773. - Ks. Aistivialliset.
21118: s. 757. - Ks. Sairaanhoitokoulut.
21119: - n:o 58, ]' o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- n: o 72, H a 1 i s en ym.: Määrärahan osoitta-
21120: tamisesta yksityisoppikoulujen koulukaluston, misesta metsäkurssikeskuksen rakentamiseksi
21121: Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan alueelle.
21122: opetusvälineiden ja kirjastojen täydentämiseen.
21123: Liitteet IV,153. s. 758. - Ks. Oppikoulut. Liitteet IV,167. s. 774. - Ks. Ammattikurssit.
21124:
21125: - n:o 59, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 73, H a 11 b e r gin ym.: Määrärahan osoit-
21126: tamisesta avustukseksi Polio Invalidit r.y:lle. tamisesta Onkamon-Parikkalan ratasuunnan
21127: Liitteet IV,154. s. 759. - Ks. Lapsihalvaus. täydennyatutkimuksen t>uorittamiseksi. Liitteet
21128: IV,168. s. 775. - Ks. Rautatiet.
21129: - n:o 60, Friman i n ym.: Määrärahan osoit-
21130: tamisesta maaperätutkimusten suorittamista var- - n:o 74, H a r a n ym.: Määrärahan osoittami-
21131: ten Keski-Lapin alueella. Liitteet IV,155. s. 760. sesta tie- ja vesirakennushallituksen kanava-
21132: - Ks. Malminetsintä. osaston yli-insinöörin viran säilyttämistä var-
21133: ten. Liitteet IV,169. s. 776. - Ks. Tie- ja
21134: - n:o 61, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- vesirakennushallinto.
21135: tamisesta tierakennustöiden aloittamiseen So-
21136: dankylän kunnan Kieringin kylästä Maunujär- - n:o 75, Haran ym.: Määrärahan osoittami-
21137: ven kautta Molkojärvelle. Liitteet IV,156. s. sesta tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien
21138: 761.- Ks. Maantiet. ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet
21139: IV,170. s. 778. - Ks. Tie- ja vesirakennus-
21140: - n: o 62, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoitta- hallinto.
21141: misesta maantierakennustöiden aloittamiseen
21142: Saarenkylän ja Markkasuvannon välillä Rova- - n:o 76, Haran ym.: Määrärahan osoittami-
21143: niemen maalaiskunnassa. Liitteet IV,157. s. 762. sesta Invaliidisäätiölle invalidihuollon . antami-
21144: - Ks. Maantiet. sesta aiheutuneen tappion korvaamiseksi. Liit-
21145: teet IV,171. s. 779. - Ks. Invaliidit.
21146: - n: o 63, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
21147: tamisesta yhdystien rakentamiseen Kittilän- - n:o 77, Heinosen ym.: Määrärahan osoit-
21148: Kiistalan maantien päätekohdasta Hietalan tamisesta vähävaraisten sotaorpoylioppilaiden
21149: kyläryhmästä Hanhimaan kylään. Liitteet korkeakouluopintojen tukemiseen. Liitteet
21150: IV,158. s. 763.- Ks. Maantiet. IV,172. s. 781. - Ks. Orvot.
21151: - n:o 64, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 78, Heinosen ym.: Korotetun määrä-
21152: tamisesta maantien rakentamiseksi Palojoen- rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenseimille.
21153: suusta Suouttajärven kautta Leppäjärvelle Liitteet IV,173. s. 782. - Ks. Lastenhoito.
21154: Enontekiön kunnassa. Liitteet IV,159. s. 764.
21155: - Ks. Maantiet. - n: o 79, Heinosen ym.: Määrärahan osoit-
21156: tamisesta kesävirkistystoiminnan järjestämistä
21157: - n:o 65, Haapasen ym.: Määrärahan osoit- varten alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet
21158: tamisesta !ainoiksi maaseudun ja asutuskeskus- IV,174. s. 783. - Ks. Lapset.
21159: ten pienyrittäjille. Liitteet IV,160. s. 765. -
21160: Ks. Käsiteollisuus. - n:o 80, Heinosen ym.: Määrärahan osoit-
21161: tamisesta posti- ja lennätinhallituksen kahden
21162: - n: o 66, H a a p a s en ym.: Määrärahan osoit- vanhemman vahtimestarin palkkauksen korot-
21163: tamisesta Someron virastotalon rakentamiseksi. tamista varten. Liitteet IV,175. s. 784. - Ks.
21164: Liitteet IV,l61. s. 766. - Ks. Virastot. Postilaitos.
21165: - n: o 67, H a a p a s a 1 o n ym.: Korotetun mää- - n: o 81, He 1 teen ym.: Korotetun määrära-
21166: rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuden han osoittamisesta puhelin- ja lennätinverkon
21167: neuvontatyötä varten. Liitteet IV,162. s. 767. laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,176.
21168: - Ks. Käsiteollisuus. s. 785. - Ks. Puhelin.
21169: Raha-asia-aloitteet 1959. 5
21170: - n: o 82, H e 1 t e e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 97, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21171: misesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvol- tamisesta helikoptereiden hankkimiseksi sai-
21172: lisuusinvaliidien Liitolle lapsi-invaliidien pysy- raankuljetusten helpottamiseksi. Liitteet IV,192.
21173: vän kesäkodin rakentamiseksi Espooseen. Liit- s. 804. - Ks. Sairaanhoito.
21174: teet IV,l77. s. 786. - Ks. Invaliidit.
21175: - n: o 98, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
21176: - n: o 83, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi val-
21177: misesta Helsingin yliopistollisen keskussairaa- tion haltuun. Liitteet IV,l93. s. 806. - Ks.
21178: lan sädehoitoklinikan rakennustöiden aloitta- Oppikoulut.
21179: mista varten. Liitteet IV,l78. s. 788. - Ks.
21180: Sairaalat. - n: o 99, H o s t il a n ym.: Määrärahan osoitta-
21181: misesta tutkimuksen suorittamiseksi laivatela-
21182: - n:o 84, Hietalan ym.: Määrärahan osoit- kan perustamiseksi Kotkan-Haminan läheisyy-
21183: tamisesta Tampereen- Parkanon- Seinäjoen dessä olevalle rannikolle. Liitteet IV,194. s.
21184: rautatien valmistelutöitä varten. Liitteet IV,l79. 807. - Ks. Laivaveistämöt.
21185: s. 790. - Ks. Rautatiet.
21186: - n: o 100, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21187: - n: o 85, H i e t a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta invaliidien huolto- ja ammattioppi-
21188: misesta virastotalon rakentamiseksi Parkanon laitosten henkilökunnan eläkkeiden maksami-
21189: nimismiespiiriin. Liitteet IV,l80. s. 792. - Ks. seen. Liitteet IV,195. s. 809. - Ks. Eläkkeet.
21190: Virastot.
21191: - n: o 86, H i e t a s e n ym.: Mäi:i,rärahan osoit- - n: o 101, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21192: tamisesta Kailan tien ja Kailan siltojen laa- tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Luumäen
21193: jennustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,l81. s. -Haminan-Kotkan radan rakentamiseksi. Liit-
21194: 793. - Ks. Maantiet. teet IV,196. s. 810. - Ks. Rautatiet.
21195: - n: o 87, H i 1 t u sen ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 102, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21196: misesta ylijohtajan viran perustamiseksi me- tamisesta Kymin ratapihaa koskevan tutkimuk-
21197: renkulkuhallitukseen. Liitteet IV,l82. s. 794. - sen toimittamiseksi. Liitteet IV,197. s. 811. -
21198: Ks. Merenkulkuhallitus. Ks. Rautatiet.
21199: - n:o 88, Hiltusen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 103, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21200: misesta Turpeensalmen sillan rakennustöiden tamisesta Karhulan kauppalassa maantien ja
21201: aloittamiseen. Liitteet IV,l83. s. 795. - Ks. siihen liittyvien siltojen rakentamiseksi. Liit-
21202: Sillat. teet IV,198. s. 812. - Ks. Maantiet.
21203: - n: o 89, H i 1 t u s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 104, H o s t i l a n ym.: Määrärahan osoit-
21204: misesta Kivisalmen sillan rakennustöiden aloit-
21205: tamisesta pyhtään ja Siltakylän ohikulkuteiden
21206: tamiseen. Liitteet IV,184. s. 796. - Ks. Sillat. rakentamiseen. Liitteet IV,199. s. 814. - Ks.
21207: - n:o 90, Holopaisen ym.: Määrärahanosoit- Maantiet.
21208: tamisesta hakevoimalaitoksen rakentamista var-
21209: ten Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,185. s. 797. - n: o 105, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21210: - Ks. Voimalaitokset. tamisesta Karhulan-Haminan maantien asfal-
21211: toimista varten. Liitteet IV,200. s. 815. - Ks.
21212: - n:o 91, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan osoit- Maantiet.
21213: tamisesta Koveron-Herajärven rautatien ra-
21214: kentamista varten. Liitteet IV,186. s. 798. - - n: o 106, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21215: Ks. Rautatiet. tamisesta Kymijoen läntisen haaran ylittävän
21216: sillan rakennustöiden aloittamiseksi Hirvikos-
21217: - n:o 92, Holopaisen ym.: Määrärahanosoit- ken kylässä. Liitteet IV,201. s. 816. - Ks.
21218: tamisesta kunnille annettavia pitkäaikaisia Sillat.
21219: halpakorkoisia lainoja varten. Liitteet IV,187.
21220: s. 799. - Ks. Kunnat. - n:o 107, Hu 1 t i n ym.: Määrärahan osoitta-
21221: misesta avustukseksi voimalämpölaitoksen ra-
21222: - n:o 93, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan osoit- kentamista varten Kuopioon. Liitteet IV,202.
21223: tamisesta Liperin virastotalon rakentamista s. 817. - Ks. Voimalaitokset.
21224: varten. Liitteet IV,188. s. 800. - Ks. Virastot.
21225: - n:o 108, Hultin ym.: Määrärahan osoitta-
21226: - n:o 94, Holopaisen ym.: Määrärahanosoit- misesta VR:n liikenne- ja rataosaston työ- ja
21227: tamisesta Polvijärven virastotalon rakentamista
21228: huoltorakennuksen rakentamiseksi Kuopioon.
21229: varten. Liitteet IV,189. s. 801. - Ks. Virastot. Liitteet IV,203. s. 818. - Ks. Rautatiet.
21230: - n: o 95, Honkosen ym.: Määrärahan osoit-
21231: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n toi- - n:o 109, Hu 1 t i n ym.: Määrärahan osoitta-
21232: minnan tukemiseen. Liitteet IV,190. s. 802. - misesta VR:n varikon huoltorakennuksen ra-
21233: Ks. Rauhanpuolustajat. kentamiseksi Iisalmeen. Liitteet IV,204. s. 819.
21234: - Ks. Rautatiet.
21235: - n:o 96, H o s tilan: Määrärahan osoittami-
21236: sesta seutusuunnittelujärjestöjen työn tukemi- - n: o 110, Hu 1 t i n ym.: Määrärahan osoitta-
21237: seen. Liitteet IV,191. s. 803. - Ks. Seutu- misesta sillan rakentamiseksi Kivisalmeen. Liit-
21238: suunnittelutoiminta. teet IV,205. s. 820. - Ks. Sillat.
21239: 6 Raha-asia-aloitteet 1959.
21240:
21241: - n:o 111, Hyy tiäis en ym.: Määrärahan - n: o 125, K a i t il a n ym.: Määrärahan osoit-
21242: osoittamisesta eräiden virkojen perustamista tamisesta neljännen kuurojenpapin palkkaami·
21243: varten Jyväskylän kasvatusopillisen korkea- seen. Liitteet IV,220. s. 839. - Ks. Aistivia1-
21244: koulun kirjastoon. Liitteet IV,206. s. 821. - liset.
21245: Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu.
21246: - n: o 126, K a i t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21247: - n:o 112, H y y t i ä i sen: Määrärahan osoitta- tamisesta avustuslainaksi Helsingin Polio
21248: misesta Jyväskylän--.Tåmsänkosken rautatien Huolto r. y:n Vihtijärven kurssi- ja lomakodin
21249: rakentamisen aloittamista varten. Liitteet lyhytaikaisten lainojen vakauttamiseen. Liit-
21250: IV,207. s. 822. - Ks. Rautatiet. teet IV,221. s. 840. - Ks. Lapsihalvaus.
21251: - n:o 113, H y y t i ä i sen: Määrärahan osoitta- - n:o 127, Kansikkaan ym.: Korotetun maa-
21252: misesta Jyväskylän-Säynätsalon rautatien ra- rärahan osoittamisesta perheenasuntoavustuk-
21253: kentamisen aloittamista varten. Liitteet IV,208. siin. Liitteet IV,222. s. 841. - Ks. Asunto-
21254: s. 823. - Ks. Rautatiet. avustukset.
21255: - n:o 114, Härkösen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 128, Kansikkaan ym.: Määrärahan
21256: tamisesta Pienpuualan Toimikunnalle pienpuun osoittamisesta Anjalan kosken voimalaitoksen
21257: voimatalouskäytön tutkimiseksi. Liitteet IV,209. suunnittelua varten. Liitteet IV,223. s. 842. -
21258: s. 824. - Ks. Polttoaineet. Ks. Voimalaitokset.
21259: - n: o 115, H ä r k ö s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 129, Kansikkaan ym.: Määrärahan
21260: tamisesta Pieksämäen yhdistetyn asema- ja osoittamisesta laivaveistämön rakentamista var-
21261: sähkörakennuksen rakentamista varten. Liitteet ten Mussalon saarelle. Liitteet IV,224. s. 843.
21262: IV,210. s. 825. - Ks. Rautatiet. - Ks. Laivaveistämöt.
21263: - n: o 116, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan - n:o 130, Kansikkaan ym.: Määrärahan
21264: osoittamisesta Pohjan maantiesiltojen raken· osoittamisesta Kotkan keskussairaalan raken-
21265: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,211. s. nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,225. s. 844.
21266: 826 ja 827. - Ks. Sillat. - Ks. Sairaalat.
21267: - n: o 117, 1 n n a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 131, Karja 1 a i sen ym.: Määrärahan
21268: misesta rakennushallinnon 15 tilapäisen toimen osoittamisesta Otanmäki Osakeyhtiölle rauta-
21269: muuttamiseksi ylimääräisiksi. Liitteet IV,212. tehtaan, terästehtaan ja levyvalssaamon raken-
21270: s. 828. - Ks. Rakennushallinto. tamista varten Rojuniemeen. Liitteet IV,226.
21271: s. 845. - Teollisuus.
21272: - n: o 118, J u n g a r å n ym.: Korotetun maara-
21273: rahan osoittamisesta avustnkseksi Lannäslundin - n:o 132, Karja 1 a i sen ym.: Määrärahan
21274: maatalouskoulun suunnittelu- ja rakennustöitä osoittamisesta rantatien rakentamista varten
21275: varten. Liitteet IV,213. s. 829 ja 830. - Ks. Kaulirannasta Kolariin. Liitteet IV,227. s. 846.
21276: Maatalouskoulut. - Ks. Rautatiet.
21277: - n: o 119, J u n g a r å n ym.: Korotetun maara- - n:o 133, Karjalaisen ym.: Määrärahan
21278: rahan osoittamisesta viljelyksille sattuneiden osoittamisesta Oulun uuden rautatieaseman
21279: hallavahinkojen korvaamiseen. Liitteet IV,214. suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,228. s. 847.
21280: s. 831 ja 832. - Ks. Hallavahingot. - Ks. Rautatiet.
21281: - n:o 120, Jungarån ym.: Korotetun maara- - n: o 134, K a r v o s e n ym.: Määrärahan osoit-
21282: rahan osoittamisesta lainaksi Lannäslundin tamisesta ylimääräisen henkilökunnan palk-
21283: maatalouskoulun suunnittelu- ja rakennustöitä kaukseen sosiaaliministeriön metsäpalkka-asiain
21284: varten. Liitteet IV,215. s. 833 ja 834. - Ks. hoitoa varten. Liitteet IV,229. s. 848. - Ks.
21285: Maatalouskoulut. Sosiaaliministeriö.
21286: - n: o 121, J ä m s e n i n ym.: Korotetun maara- - n: o 135, K a r v o s e n ym.: Korotetun maara-
21287: rahan osoittamisesta yksityisluontoisten koti- rahan osoittamisesta puhelintoimipaikkojen · pe-
21288: teollisuusoppilaitosten kaluston, koneiden ja rustamiseen maan syrjäseuduille. L~itteet
21289: työvälineiden hankintaan. Liitteet IV,216. s. IV,230. s. 849. - Ks. Puhelin.
21290: 835. - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
21291: - n: o 136, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit-
21292: - n: o 122, J ä m s e n i n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Taavetin-Haminan-Kotkan rauta-
21293: tamisesta pienteollisuuslainoihin. Liitteet IV,217. tien rakentamiseen. Liitteet IV,231. s. 850. -
21294: s. 836. - Ks. Pienteollisuus. Ks. Rautatiet.
21295: - n: o 123, J ä m s e n i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 137, Keloveden ym.: Määrärahanosoit-
21296: tamisesta Jyväskylän teknillisen koulun raken- tamisesta postiautovarikon rakentamista varten
21297: nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,218. Lappeenrannan kaupunkiin. Liitteet IV,232.
21298: s. 837. - Ks. Teknilliset koulut. s. 851. - Ks. Postilaitos.
21299: - n:o 124, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 138, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit-
21300: tamisesta Sysmän--Judinsalon-Luhangan maan- tamisesta Kirjamoinsalmen sillan rakennustöi-
21301: tien rakentamista varten. Liitteet IV,219. s. den aloittamiseen. Liitteet IV,233. s. 852. -
21302: 838. - Ks. Maantiet. Ks. Sillat.
21303: Raha-asia-~~;loitteet 1959. ']
21304:
21305: - n:o 139, Kemppaisen: Korotetun maara- - n:o 151, Kukkosen ym.: Määrärahan osoit-
21306: rahan osoittamisesta Suomen Siviili· ja Ase- tamisesta Pohjois-Karjalan maanviljelysseuralle
21307: velvollisuusinvaliidien Liiton ja sen laitosten kalanviljelyslaitoksen toiminnan tukemista var-
21308: valtionavustukseen. Liitteet IV,234. s. 853. - ten. Liitteet IV,246. s. 865. - Ks. Kalanvilje·
21309: Ks. Invaliidit. lyslaitokset.
21310:
21311: - n: o 140, K i v i a h o n ym.: Korotetun määrä- - n:o 152, Ku 1 o vaaran ym.: Määrärahan
21312: rahan osoittamisesta avustuksiksi maanparan· osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen hen·
21313: nustöitä varten. Liitteet IV,235. s. 854. - Ks. kilökunnan omakotilainoja varten. Liitteet
21314: Maanparannus. IV,247. s. 866. - Ks. Omakotitalot.
21315: - n:o 153, Kytän ym.: Määrärahan osoitta-
21316: - n:o 141, Koiviston ym.: Korotetun mää- misesta rakennusavustukseksi Turun Kauppa-
21317: rärahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan
21318: korkeakoulun Säätiölle. Liitteet IV,248. s. 867.
21319: kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh- - Ks. Kauppakorkeakoulut.
21320: tuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin.
21321: Liitteet IV,236. s. 855. - Ks. Maanhankinta. - n:o 154, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
21322: tamisesta Naantalin, Lappeenrannan ja Savon-
21323: - n:o 142, Koiviston ym.: Korotetun mää-
21324: rärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan, Poh· linnan kylpylaitosten toiminnan tukemiseen.
21325: Liitteet IV,249. s. 868. - Ks. Kylpylaitokset.
21326: jois-Savon, Kainuun ja Lapin rajaseutujen
21327: maatalouskerhotyön tehostamiseksi. Liitteet - n:o 155, Käkelän ym.: Määrärahan osoit-
21328: IV,237. s. 856. - Ks. Maatalouskerhot. tamisesta Lappeenrantaan tulevan Etelä-Kar·
21329: jalan museon peruakustannusten rahoittamiseen.
21330: - n:o 143, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,250. s. 869. - Ks. Museot. ·
21331: tamisesta avustuksiksi kunnille rautatiemaa-
21332: pohjien lunastusmaksujen suorittamiseen. Liit- - n: o 156, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
21333: teet IV ,238; s. 857. - Ks. Kunnat. misesta avustuksiksi teatteritalojen rakenta-
21334: mista varten. Liitteet IV,251. s. 870. - Ks.
21335: - n: o 144, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit· Näyttämötaide.
21336: tamisesta rautatien rakentamiseksi .Jyväs-
21337: kylästä Säynätsalon ja Korpilahden kautta - n: o 157, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
21338: .Jämsänkoskelle. Liitteet IV,239. s. 858. - Ks. tamisesta Parikkalan yhteislyseon kouluraken-
21339: Rautatiet. nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,252.
21340: s. 871. - Ks. Oppikoulut.
21341: - n: o 145, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
21342: tamisesta !ainoiksi asutuskeskusten vähävarai· - n:o 158, Käkelän ym.: M"åärärahan osoit-
21343: sille omakotitalojen omistajille vesi· ja vie· tamisesta Lappeenrannan teknillisen opiston
21344: märijohtojen rakennuskustannusten rahoittami- suunnitelman valmistamista varten. Liitteet
21345: seen. Liitteet IV,240. s. 859. - Ks. Omakoti· IV,253. s. 872. - Ks. Teknilliset koulut.
21346: talot.
21347: - n: o 159, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
21348: - n:o 146, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Kirjamoinsalmen sillan rakentamisen
21349: tamisesta keskusvaraston ja pajan rakentami- aloittamista varten. Liitteet IV,254. s. 873. -
21350: seen Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirille. Ks. Sillat. ·
21351: Liitteet IV,241. s. 860. - Ks. Maanviljelys-
21352: insinööripiirit. n:o 160, K ä mä r ä i sen ym.: Määrärahan
21353: osoittamisesta kasvinsuojeluohjaajan palkkaa-
21354: - n:o 147, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- miseen maatalouden tutkimuskeskuksen kasvin-
21355: tamisesta Muuramen kuntaan rakennettavan suojeluosastolle. Liitteet IV,255. s. 874. - Ks.
21356: virastotalon rakennussuunnitelmien valmista· Maatalouden tutkimuskeskus.
21357: miseksi. Liitteet IV,242. s. 861. - Ks. Vi-
21358: rastot. - n: o 161, K ä m ä r ä i s e n ym.: Määrärahan
21359: osoittamisesta Pohjois-Suomessa tuotetun ohran
21360: - n:o 148, Kokkolan ym.: Määrärahan osoit- tukiostoista aiheutuvan tappion korvaamiseen.
21361: tamisesta Kotkan keskussairaalan rakentamista Liitteet IV,256. s. 875. - Ks. Vilja.
21362: varten. Liitteet IV,243. s. 862. - Ks. Sairaa-
21363: - n:o 162, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami-
21364: lat. sesta seutusuunnittelutoimintaan Lapin läänissä.
21365: - n:o i49, Korsbäckin ym.: Määrärahan Liitteet IV,257. s. 876. - Ks. Seutusuunnit-
21366: osoittamisesta valtakunnansuunnittelutoimistoa telutoiminta.
21367: varten toimistossa valmistuneiden tutkimusten - n:o 163, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21368: painattamiseen ja suurten ikäluokkien työllis- tamisesta Otanmäki Oy: n osakepääoman korot·
21369: tämismahdollisuuksia valaisovien peruatutkimus- tamiseksi Misin alueen kaivostoiminnan ke-
21370: ten tehostamiseen. Liitteet IV,244. s. 863. - hittämistä varten. Liitteet IV,258. s. 877. -
21371: Ks. Valtakunnansuunnittelutoimisto. Ks. Kaivostoiminta.
21372: - n:o 150, Korsbäckin ym.: Määrärahan - n:o 164, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21373: osoittamisesta käsi- ja pienteollisuusyrityksille tamisesta Kemijärvelle rakennettavaa puun·
21374: myönnettäviä avustuslainoja varten. Liitteet jalostustehdasta varten. Liitteet IV,259. s. 878.
21375: IV,245. s. 864. - Ks. Käsiteollisuus. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
21376: 8 Raha-asia-aloitteet 1959.
21377:
21378:
21379: - n:o 165, Lahtelan: Määrärahan osoittami- - n:o 178, Lakkalan ym.: Määrärahan osoit-
21380: sesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven ase- ·tamisesta Havalasta Kolariin johtavan Väylän·
21381: malta Taivalkoskella. Liitteet IV,260. s. 880. varren tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi.
21382: - Ks. Rautatiet. Liitteet IV,273. s. 894. - Ks. Maantiet.
21383: - n:o 166. Lahtelan: Määrärahan •osoittami- - n: o 179, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan oSIOit-
21384: sesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen raken- ·tamisesta Aavasaksan-Raanujärven maantien
21385: netun sillan ja sen eteläpuolella olevain koskien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV ,27 4.
21386: sivuutuatien välille sekä mainitulta sillalta s. 895. - Ks. Maantiet.
21387: Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liittee't
21388: IV,261. s. 881. - Ks. Maantiet. - n: o 180, L a k k a 1 a n ym.: Määrärahan oSIOit-
21389: tamisesta Sieppijärven-Lohinivan maantien
21390: - n:o 167, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- korjaustöiden aloitttamiseksi Liitteet IV,275. s.
21391: sesta Molkojärven-Kieringin maantien raken- 896. - Ks. Maantiet.
21392: tamista varten. Liitteet IV,262. s. 883. - Ks. - n: o 181, L e h m o s e n ym.: Korotetun määrä-
21393: Maantiet. rahan osoittamisesta väkilannoitteiden ja maa-
21394: - n:o 168, La hlt e 1 a n: Määrärahan osoittami- talouskalkin hankkimisesta aiheutuneiden kus·
21395: sesta maantien rakentamiseen PaLojoensuun- •tannusten vähentämiseen pientiloilla. Liitteett
21396: Enontekiön maantieltä Leppäjärven ja Palo- IV,276. s. 897. - Ks. Maatalous.
21397: järven kylien kautta Norjan rajalle. Liitteet - n:o 18.2, Lehmosen ym.: Korotetun määrä-
21398: IV,263. s. 884. - Ks. Maantiet. rahan oso~ttamisesta maanhankintalain ja maan-
21399: käyttölain toimeenpanon yhteydessä rakennet-
21400: - n :10 169, L a h t e 1 a n: Määrärahan osoittami· tavia yleisiä teitä varten. Liitteet IV,277. s.
21401: sesta maant~en rakentamiseksi Inarin kunnassa
21402: 898. - Ks. Maantiet.
21403: olevaan Angeliin. Liitteet IV,264. s. 885. -
21404: Ks. Maantiet. - n: o 183, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit·
21405: tamisesta Viitasaaren virastotalon rakennus·
21406: - n:o 170, La h te 1 a n: Määrärahan osoittami- töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,278. s. 899.
21407: sesta yhdysmaantien rakentamiseksi Lapajärven - Ks. Virastot.
21408: tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen Salmi-
21409: vaaran kylään. Liitteet IV,265. s. 886. - Ks. - n:o 184, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
21410: Maantie<!;. tamisesta Suolahden kauppalan virastotalon
21411: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,279.
21412: - n:o 171, Lahtelan: Määrärahan osoittami- s. 900. - Ks. Virastot.
21413: sesta Seipäjärven-Ristonmännikön maantien
21414: - n:o 185, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit-
21415: tiesuunnan tutkimiseksi ja rakennustöiden aloit- tamisesta Kemppalan-Hanislahden kunnantien
21416: tamiseksi. Liitteet IV,266. s. 887. - Ks. Maan- ja Viitasaaren-Kuopion runkotien välisen
21417: tiet. yhdystien rakennustöiden aloittamiseksi. Liilt-
21418: - n:o 172, La h te 1 a n: Määrärahan osoi,ttami· teet IV,280. s. 901. - Ks. Maantiet.
21419: sesta Javaruksen maantien rakentamisen aloi:t- - n: o 186, L e h m o se n ym.: Määrärahan osoit-
21420: tamis'j;a val"ten. Liitteet IV,267. s. 888. - Ks. tamisesta Pyöreäsuon ja Keiteleen välisen tien
21421: Maantiet. rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,281.
21422: s. 902. - Ks. Maantiet.
21423: - n: o 173, L a h t e 1 a n: Määrärahan osoittami ·
21424: sesta Kolpeneen-Pekkalan maantien raken- - n:o 187, Lehdon ym.: Määrärahan osoitta-
21425: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,268. s. misesta naispuolisen ylitarkastajan palkkaami-
21426: 889. - Ks. Maantiet. seen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
21427: riöön hoitamaan naistyöttömyydestä johtuvia
21428: - n:o 174;, Lahtelan: Määrärahan osoittami· kysymyksiä. Liitteet IV,282. s. 903. - Ks.
21429: ses'ta siltojen rakentamiseksi Kitisen, Kemijoen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö.
21430: ja Tenniöjoen yli Pelkosenniemen ja Sallan
21431: välillä. Liitteet IV,269. s. 890. - Ks. Sillat. - n: o 188, L e h d 10 n ym.: Korotetun määrärahan
21432: osoittamisesta perheenasuntoavustuksia varten.
21433: - n:o 175, Lahden ym.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,283. s. 904. - Ks. Asuntoavus·
21434: misesta torpparilaitosta koskevan historian kir· tukset.
21435: joittamista varten. Liitteet IV,270. s. 891. -
21436: Ks. Torpparilai1tos. - n:o 189, Lehdon ym.: Määrärahan osoittami-
21437: sesta lapsilisien korottamiseksi. tiitteet rv.284.
21438: - n :o 176, Lakka 1 a n ym.: Määrärahan osoit- s. 905. - Ks. Lapsilisä.
21439: tamisesta Kaulirannan-Kolarin rautatien ra· - n: o 190, Le h d o n ym.: Määrärahan oSIOitta-
21440: kentamiseksi. Liitteet IV,271. s. 892. - Ks. misesta kaluston ja hoitovälineistön hankki-
21441: Rautatiet. mista varten sokeain hieroma- ja fysikaalisiin
21442: - n :10 177, La k k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- lroitolaitoksiin. Liitteet IV,285. s. 906. - Ks.
21443: tamisesta Äkäsjokisuusta Äkäslompolon kautta Aistivialliset.
21444: Tiurajärvelle johtavan tien peruskorjaustöiden - n:o 191, Leinosen ym.: Määrärahan osoit-
21445: aloittamiseksi. Liitteet IV,272. s. 893. '- Ks. tamisesta Oulun yliopiston kesäopiskelukautta
21446: Maantiet. varten. Liitteet IV,286. s. 908. - Ks. Yliopisto.
21447: Raha-asia-aloitteet 1959. 9
21448:
21449: - n :o 192, Leinosen ym.: Korote>tun määrä- - n:o 205, Li n d b 1om i n ym.: Korotetun maa-
21450: rahan osoit·tamisesta lisäpalkkioiden suorittami- rärahan osoittamisesta asuntorakennustoimin-
21451: seen harvaan asuttujen ja syrjäseutujen kun- nan tutkimusmäärärahoihin. Liitteet IV,300. s.
21452: tien opettajille. Liitteet IV,287. s. 909. - Ks. 926. - Ks. Asuntotuotanto.
21453: Kansakoulut.
21454: - n:o 206, Lindblomin ym.: Määrärahan
21455: - n: o 193, L e i no s e n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta ammatinvalinnanohjauksen kent-
21456: ·tamisesta Oulun postitalon rakennustöiden jat- tätoiminnan laajentamista ja kehittämistä var-
21457: kamista varten. Liitteet IV,288. s. 911. - Ks. ten. Liitteet IV,301. s. 928. - Ks. Ammatin-
21458: Postnai tos. valinta.
21459: - n:o 194, Lie d e k sen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 207, Li n d b 1om i n ym.: Korotetun
21460: tamisesta Maaseutuammattien kurssikeskuksen määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö-
21461: opettajien palkkaamiseen. Liitteet IV,289. s. dyllistä asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,302.
21462: 912. - Ks. Ammattikurssit. s. 930. - Ks. Asuntotuotanto.
21463: - n: o 195, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 208, L i n n a n ym.: Korotetun määrä-
21464: tamisesta työllisyysavustuksiksi katoalueen pien- rahan osoittamisesta katokorvauksena pienvil-
21465: viljelijäin työmahdollisuuksien turvaamiseksi. Liit- jelmien haltijoille. Liitteet IV,303. s. 931. -
21466: teet IV,290. s. 913. - Ks. Työllisyys. Ks. Katovahingot.
21467: - n: o 196, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 209, L i n n a n ym.: Määrärahan osoitta-
21468: tamisesta pistoraiteen rakentamista varten Kel- misesta rautatien rakentamiseksi Ylivieskasta
21469: lon asemalta Virpiniemeen. Liitteet IV,291. s. Kalajoelle. Liitteet IV,304. s. 932. - Ks.
21470: 914. - Ks. Rautatiet. Rautatiet.
21471:
21472: - n: o 197, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 210, Lukkarisen ym.: Määrärahan
21473: tamisesta Virpiniemeen johtavan laivaväylän osoittamisesta Seinäjoen varikon huoltoraken-
21474: merkitsemistöitä varten. Liitteet IV,292. s. nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,305.
21475: 915. - Ks. Laivaliikenne. s. 933. - Ks. Rautatiet.
21476: - n: o 198, L i e d e k s en ym.: Määrärahan osoit- - n:o 211, Lukkarisen ym.: Määrärahan
21477: tamisesta Olhavanjoen perkaustöiden aloitta- osoittamisesta kodinperustamialainojen myöntä-
21478: miseksi. Liitteet IV,293. s. 916. - Ks. Per- mistä varten. Liitteet IV,306. s. 934. - Ks.
21479: kaustyöt. Kodinperustamislainat.
21480: - n:o 199, Liinamaan ym.: Määrärahan - n: o 212, L u k k a r i s e n ym.: Määrärahan
21481: osoittamisesta tutkimusten suorittamista var- osoittamisesta suunnitelmien laatimiseksi Keski-
21482: ten Kaskisen-Härmän-Alapitkän rautatien Suomen kotitalousopettajaopiston ja emäntäkou-
21483: rakentamiseksi. Liitteet IV,294. s. 917. - Ks. lun uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,307.
21484: Rautatiet. s. 935. - Ks. Kotitalouskoulut.
21485: - n:o 200, Liljeströmin ym.: M"åärärahan - n:o 213, Lähteenmäen ym.: Korotetun
21486: osoittamisesta eräiden posti- ja lennätinlaitok- määrärahan osoittamisesta Turun kesäyliopis-
21487: sen viran ja toimen haltijain virkapukuavus- ton valtionapua varten. Liitteet IV,308. s.
21488: tuksia varten. Liitteet IV,295. s. 919. - Ks. 936. - Ks. Yliopisto.
21489: Postilaitos.
21490: - n:o 214, Lähteenmäen ym.: Määrärahan
21491: - n: o 201, L i n d b l o m i n ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakoulunopettajaseminaarien
21492: osoittamisesta mielisairaanhoitajien työ- ja as- kirjastojen peruatäydennystä varten. Liitteet
21493: karteluhoitajakoulutuksen aloittamiseksi. Liit- IV,309. s. 937. - Ks. Seminaarit.
21494: teet IV,296. s. 920. - Ks. Sairaanhoito.
21495: - n: o 215, L ä h t e e n m ä e n ym.: Korotetun
21496: - n:o 202, Lindblomin ym.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta Helsingin kotitalous-
21497: osoittamisesta kulkulaitosten ja yleisten töi- opettajaopiston palkkausmenoihin. Liitteet
21498: den ministeriön työvoima-asiain osaston toi- IV,310. s. 938. - Ks. Kotitalouskoulut.
21499: mien vakinaistamiseen. Liitteet IV,297. s. 921.
21500: - Ks. Kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- - n:o 216, E. Mannisen ym.: Määrärahan
21501: nisteriö. osoittamisesta Koveron-Nuorajärven radan ra-
21502: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,311. s.
21503: - n:o 203, Li n d b 1om i n: Määrärahan osoit- 940. - Ks. Rautatiet.
21504: tamisesta erään maamme asuntotuotantoon koh-
21505: distuvan tutustumismatkan kustannuksiin. Liit- - n:o 217, H. Mannisen ym.: Määrärahan
21506: teet IV,298. s. 923. - Ks. Asuntotuotanto- osoittamisesta Varkauden-Sorsakosken-Palo-
21507: toimikunta. kankaan maantien rakennustöiden aloittami-
21508: seksi. Liitteet IV,312. s. 941. - Ks. Maantiet.
21509: - n:o 204, Lindblomin: Määrärahan osoitta-
21510: misesta Aravan toimien uudelleenjärjestelyä - n:o 218, H. Mannisen ym.: Määrärahan
21511: varten. Liitteet IV,299. s. 924. - Ks. Asunto- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Turpeen-
21512: tuotantotoimikunta. salmeen. Liitteet IV,313. s. 942. - Ks. Sillat.
21513:
21514: 2 E 11/60
21515: 10 Raha-asia-aloitteet 1959.
21516:
21517:
21518: - n:o 219, H. Mannisen ym.: Määrärahan - n:o 233, Meriläisen ym.: Määrärahan
21519: osoittamisesta uittokanavan rakentamiseksi Var- osoittamisesta maanhankinta-asetuksen mukai-
21520: kauden kauppalassa olevan Taipaleen laiva- sia lainan alennuksia ja vapaavuosia varten.
21521: kanavan viereen. Liitteet IV,314. s. 943. - Liitteet IV,328. s. 960. - Ks. Asutuslainat.
21522: Ks. Kanavat.
21523: - n:o 234, Miikin ym.: Määrärahan osoitta-
21524: - n: o 220, Martti 1 a n ym.: Määrärahan osoit- misesta avustukseksi Suomen Siviili- ja Ase-
21525: tamisesta avustuksiksi työttömyystöihin oikeu- velvollisuusinvaliidien Liitolle Olavinkylän
21526: tetuille omalla tilalla tehdyistä perusparannus- N aisinvaliidien Työyhdyskunnan ylläpitoon.
21527: töistä. Liitteet IV,315. s. 944. - Ks. Perua- Liitteet IV ,329. s. 961. - Ks. Invaliidit.
21528: parannukset.
21529: - n: o 235, M ii k i n ym.: Määrärahan osoitta-
21530: - n: o 221, M a r t tilan ym.: Määrärahan osoit- misesta Pohjiintien rakennustöiden aloittami-
21531: tamisesta perkaustöissä nostetun kivennäis- seen. Liitteet IV,330. s. 962. - Ks. Maantiet.
21532: maan siirtämiseen viljellyille suomaille. Liit-
21533: teet IV,316. s. 945. - Ks. Maanparannus. - n: o 236, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta-
21534: misesta punakaartilaisilla suoritettavia korvauk-
21535: - n: o 222, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- sia varten. Liitteet IV,331. s. 963. - Ks.
21536: tamisesta puunjalostustehtaan perustamista Punakaartilaiset.
21537: Etelä-Pohjanmaalle koskevia jatkotutkimuksia
21538: varten. Liitteet IV,317. s. 946. - Ks. Puun- - n: o 237, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta-
21539: jalostusteollisuus. misesta Otanmäki Oy:lle Rojuniemen raudan-
21540: jalostustehtaan rakennustöiden aloittamiseksi.
21541: - n: o 223, M a r t t i1 a n ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,332. s. 964. - Ks. Teollisuus.
21542: tamisesta avustuslainaksi Punkalaitumen kun-
21543: taan perustettavalle vientipehkutehtaalle. Liit- - n: o 238, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta-
21544: teet IV,318. s. 947. - Ks. Turve. misesta turvetta ja pienpuuta polttoaineena
21545: käyttävän voimalaitoksen rakentamiseksi Poh-
21546: - n: o 224, Martti 1 a n ym.: Määrärahan osoit- jois-Suomeen. Liitteet IV,333. s. 965. - Ks.
21547: tamisesta runkotien rakentamista varten Kaski- Voimalaitokset.
21548: sista Keski-Suomeen. Liitteet IV,319. s. 948. -
21549: - n: o 239, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta-
21550: Ks. Maantiet. misesta Oulujoen eteläpuolta kulkevan Oulun-
21551: - n: o 225, M a r t t il a n ym.: Määrärahan osoit- Vaalan maantien parantamiseksi. Liitteet
21552: tamisesta Jurvanjärven kuivatustyön aloitta- IV,334. s. 966. - Ks. Maantiet.
21553: miseen. Liitteet IV,320. s. 949. - Ks. Kuiva-
21554: - n: o 240, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta-
21555: tustyöt. misesta Pyhäjärven säännöstelypadon rakenta-
21556: - n:o 226, Matilaisen ym.: Määrärahan osoit- mista varten. Liitteet IV,335. s. 967. - Ks.
21557: tamisesta avustukseksi Sokeain Keskusliitolle V edensäännöstely.
21558: sokeiden ammattikoulutuspaikaksi järjestetyn
21559: työpajan toiminnan turvaamiseksi. Liitteet - n: o 241, N e d e r s t r ö m - L u Ii d e n i n ym.:
21560: Määrärahan osoittamisesta vajaakykyisiä lap-
21561: IV,321. s. 950. - Ks .. Aistivialliset. sia kotonaan hoitavien vanhempien avustami-
21562: - n:o 227, M a t i 1 a i sen ym.: Määrärahan seen. Liitteet IV,336. s. 968. - Ks. Vajaa-
21563: osoittamisesta Mansikkakosken maantieliiken- mieliset.
21564: nesillan leventämistä varten. Liitteet IV,322.
21565: - n: o 242, N e d e r s t r ö m - L u n d en i n ym.:
21566: s. 952. - Ks. Sillat.
21567: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuuro-
21568: - n: o 228, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- mykkäin- ja sokeainkoulujen ulko-oppilaiden
21569: tamisesta Bergmanin koulun koulutalan raken- majoitus- ja ruokakustannusten suorittamiseen.
21570: nustöitä varten. Liitteet IV,323. s. 953. - Ks. Liitteet IV,337. s. 969. - Ks. Aistivialliset.
21571: Kotiteollisuuskoulut.
21572: - n:o 243, Nederström-Lundenin ym.:
21573: - n:o 229, Mattilan ym.: Määrärahan osoit- Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksen
21574: tamisesta ammattikurssien järjestämistä varten korottamiseen. Liitteet IV,338. s. 970. - Ks.
21575: maaseudun nuorisolle. Liitteet IV,324. s. 954. Äi tiysa vustus.
21576: - Ks .. Ammattikurssit. - n: o 244, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n ym.:
21577: - n: o 230, M a t t il a n ym.: Määrärahan osoit- Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
21578: tamise·sta kenttäsahaustoiminnan kehittämiseen. yliopistollisen keskussairaalan rakentamiseen.
21579: Liitteilt IV,325. s. 955. - Ks. Kenttäsahaus- Liitteet IV,339. s. 971. - Ks. Sairaalat.
21580: toiminta.
21581: - n: o 245, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
21582: - n: o 231, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Saimaan vesistöalueelle rakennetta-
21583: tamisesta Työtehoseuralle maatilametsien han- van hakavoimalaitoksen tutkimus- ja suunnit-
21584: kintatoiminnan kehitystutkimuksiin. Liitteet telutöihin. Liitteet IV,340. s. 972. - Ks.
21585: IV,326. s. 956. - Ks. Metsätalous. Voimalaitokset.
21586: - n: o 232, M e i n a n d e r i n ym.: Määrärahan - n: o 246, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
21587: osoittamisesta taloussäästämistä koskevaa tut- tamisesta !ainoiksi pienialaisten yksityisten
21588: kimusta varten. Liitteet IV,327. s. 958 ja 959. suonkuivatushankkeiden toteuttamiseksi. Liit-
21589: - Ks. Taloussäästäminen. teet IV,341. s. 974. - Ks. Kuivatustyöt.
21590: Raha-asia-aloitteet 1959. 11
21591:
21592: - n:o 247, Niemelän ym.: Määrärahan osoit- - n: o 261, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
21593: tamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannusten tamisesta Lapin autiotupien kunnossapitoa ja
21594: rahoittamiseen. Liitteet IV,342. s. 975. - Ks. niiden polttopuiden hankintaa varten. Liitteet
21595: Kivenraivaus. IV,356. s. 990. - Ks. Autiotuvat.
21596: - n:o 248, Niemelän ym.: Määrärahan osoit- - n: o 262, Niska 1 a n ym.: M"åärärahan osoit-
21597: tamisesta sähköistämislainojen myöntämiseksi tamisesta Kaulirannan-Kolarin radan raken-
21598: Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet IV,343. nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,357. s.
21599: s. 976. - Ks. Sähkö. 991. - Ks. Rautatiet.
21600: - n:o 263, Nurmisen ym.: Määrärahan osoit-
21601: - n:o 249, Niemelän ym.: Määrärahan osoit- tamisesta avustuksiksi Vaasan läänin vienti-
21602: tamisesta Savonlinnan lentokentän rakentami- satamia ylläpitäville kunnille satamien kehit-
21603: seen. Liitteet IV,344. s. 977. - Ks. Lento- tämistä ja kunnostamista varten. Liitteet
21604: kentät. IV,358. s. 992. - Ks. Satamat.
21605: - n: o 250, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 264, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit-
21606: tamisesta koneellisen tutkimuksen suorittami- tamisesta tutkimustöiden loppuun suorittami·
21607: seksi Enonkosken-Ba vonrannan tiesuunnalla. seen vesivoimalaitosten rakentamiseksi Pohjan-
21608: Liitteet IV,345. s. 978. - Ks. Maantiet. maan jokiin. Liitteet IV,359. s. 993. - Ks.
21609: - n: o 251, N i e m e n ym.: Määrärahan osoitta- Voimalaitokset.
21610: misesta Porin diakonisaalaitoksen hoivakodin - n: o 265, N u r m i s en ym.: Määrärahan osoit-
21611: rakennuttamiseen. Liitteet IV,346. s. 979. - tamisesta ruoppaustöiden aloittamiseksi Himan-
21612: Ks. Diakonissalaitokset. gan satamassa. Liitteet IV,360. s. 994. - Ks.
21613: Satamat.
21614: - n:o 252, N. Niemisen ym.: Määrärahan
21615: osoittamisesta avustukseksi Pienviljelijäin Lii- -
21616: •
21617: n: o 266, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit-
21618: tolle konelwnsulentin palkkaamiseksi Pohjois- tamisesta Ullavan Korven ja Toholainmin kes-
21619: Suomeen. Liitteet IV,347. s. 980. - Ks. Maa- kuksen välisen maantienosan kunnostamiseen.
21620: talouskoneet. Liitteet IV,361. s. 995. - Ks. Maantiet.
21621: - n: o 253, N. N i e m i s e n ym.: Määrärahan - n:o 267, Nurmisen ym.: Määrärahan osoit-
21622: osoittamisesta pienviljelijäin karjoille hankit- tamisesta Lapuan pitäjässä olevan Kampin-
21623: tavien väkirehujen hintojen alentamiseen. Liit- nevan-Kortesnevan kuivatustöiden aloittami-
21624: teet IV,348. s. 981. - Ks. Rehut. seen. Liitteet IV,362. s. 996. - Ks. Kuiva-
21625: - n:o 254, N. Niemisen ym.: Määrärahan tustyöt.
21626: osoittamisesta Rantasalmen ja Säämingin kun- - n:o 268, P a a r m a n i n ym.: Määrärahan
21627: tien alueella sijaitsevan Hiltulan-Pölläskylän osoittamisesta Pohjois-Suomen metsänhoitokou-
21628: tiehankkeen toteuttamiseksi. Liitteet IV,349. s. lun rakentamiseksi Rovaniemen maalaiskun-
21629: 982. - Ks. Maantiet. taan. Liitteet IV,363. s. 997. - Ks. Metsä-
21630: koulut.
21631: - n: o 255, N. N i e m i s e n ym.: Määrärahan
21632: osoittamisesta Orivirran maantiesillan penger- - n: o 269, P a a s i o n ym.: Korotetun määrära-
21633: rystöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,350. s. han osoittamisesta avustukseksi vaikeuksissa
21634: 983. - Ks. Sillat. oleville yksityisille oppikouluille. Liitteet
21635: IV,364. s. 999. - Ks. Oppikoulut.
21636: - n: o 256, V. N i e m i s e n ym.: Määrärahan
21637: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien - n: o 270; P a a s i o n ym.: Korotetun määrä-
21638: perustamiseksi maataloushallituksen tukemis- rahan osoittamisesta Suomen Sanomalehtimies-
21639: asiain toimistoon. Liitteet IV,351. s. 985. - ten Liiton valtionavustukseen. Liitteet IV,365.
21640: Ks. Maataloushallitus. s. 1001. - Ks. Sanomalehtimiehet.
21641: - n: o 257, N i i r a s e n ym.: Korotetun määrä- - n: o 271, Paasion ym.: Korotetun määrära-
21642: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistiimisen han osoittamisesta vähävaraisten ammattiopin-
21643: tukemiseen. Liitteet IV ,352. s. 986. - Ks. tolainoihin. Liitteet IV,366. s. 1002. - Ks.
21644: Sähkö. Amma ttiopinnot.
21645: - n: o 258, N i i r a s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 272, P a a s o n ym.: Määrärahan osoitta-
21646: tamisesta valtionenemmistöisen osakeyhtiön pe- misesta eräiden tiealuekorvausten suorittami-
21647: rustamista varten selluloosatehtaan rakentami- seen Oulun läänissä. Liitteet IV,367. s. 1003.
21648: selrsi Joensuun kaupungin läheisyyteen. Liit· - Ks. Kunnat.
21649: teet IV, 353. s. 987. - Ks. Osakeyhtiöt.
21650: - n:o 273, J. E. Partasen ym.: Määrärahan
21651: - n:o 259, Niirasen ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta korotettujen uudis- ja kivenrai-
21652: tamisesta postiautovarikon rakentamiseksi Joen- vauspalkkioiden suorittamiseen. Liitteet IV,368.
21653: suuhun. Liitteet IV,354. s. 988. - Ks. Posti- s. 1004. - Ks. Uudisraivaus.
21654: laitos. - n:o 274, J. E. Partasen ym.: Korotetun
21655: - n: o 260, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta pailmllisteiksi otet-
21656: tamisesta maamieskoulun perustamiseksi Ylitor- tavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
21657: nion kuntaan. Liitteet IV,355. s. 989. - Ks. avustamiseen. Liitteet IV,369. s. 1005. - Ks.
21658: Maamieskoulut. Maantiet.
21659: 12 Raha-asia-aloitteet 1959.
21660:
21661:
21662: - n:o 275, J. E. Partasen ym.: Korotetun - n:o 290, Prunnilan ym.: Korotetun maara-
21663: määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- rahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä
21664: tämiseen. Liitteet IV,370. s. 1006. - Ks. asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,385. s.
21665: Sähkö. 1021. - Ks. Asuntotuotanto.
21666: - n:o 276, V. E. Partasen ym.: Määrärahan - n: o 291, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoit-
21667: osoittamisesta Paasikiven patsaan pystyttä- tamisesta asevelvollisten päivärahan korotta-
21668: mistä varten Lahden kaupunkiin. Liitteet miseksi. Liitteet IV,386. s. 1022. - Ks. Ase-
21669: IV,371. s. 1007. - Ks. Muistopatsaat. velvolliset.
21670: - n:o 277, V. E. Partasen ym.: Määrärahan - n: o 292, P u h akan ym.: Korotetun määrä-
21671: osoittamisesta Lahden puuseppäkoulun kiinteän rahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin
21672: ja irtaimen omaisuuden valtiolle lunastamista joutuneille kunnille. Liitteet IV,387. s. 1023.
21673: varten. Liitteet IV,372. s. 1008. - Ks. Am· - Ks. Kunnat.
21674: mattikoulut.
21675: - n: o 293, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoitta-
21676: - n:o 278, Pekkarisen ym.: Korotetun mää- misesta Ilomantsin radan jatkamistöiden aloit-
21677: rärahan osoittamisesta maankäyttölain mukai- tamiseksi Koveron-Ilomantsin välisellä osalla.
21678: siin lainoihin. Liitteet IV,373. s. 1009. - Ks. Liitteet IV,388. s. 1024. - Ks. Rautatiet.
21679: Asutuslainat.
21680: - n: o 294, P u 1 k k i s e n ym. : Määrärahan osoit-
21681: - n:o 279,. Pekkarisen ym.: Määrärahan tamisesta pienviljelmille hankittavien väkilan-
21682: osoittamisesta Leppävirran sillan rakennustöi- tojen hintojen alentamiseen. Liitteet IV,389.
21683: den aloittamiseen. Liitteet IV,374. s. 1010. - s. 1025. - Ks. Maatalous.
21684: Ks. Sillat. ·
21685: - n: o 280, P e k k a r i s e n ym.: Määrärahan - n:o 295, Pulkkisen ym.: Määrärahan osoit-
21686: osoittamisesta metsäautoteiden rakentamiseen tamisesta Eskelinkosken sillan rakentamiseen.
21687: Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomeen. Liitteet Liitteet IV,390. s. 1026. - Ks. Sillat.
21688: IV,375. s. 1011. - Ks. Metsäautotiet. - n:o 296, Rantamaan ym.: Määrärahan
21689: - n: o 281, P e 1 t o s e n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta poliisivoimien lisäämiseksi Hel-
21690: tamisesta Jyväskylän-Jämsän rautatien raken- singin kaupungin poliisilaitoksessa ja Liikku-
21691: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,376. s. vasaa poliisissa. Liitteet IV,391. s. 1027. -
21692: 1012. - Ks. Rautatiet. Ks. Poliisi.
21693: - n: o 282, P e 1 t o s e n ym.: Korotetun määrä- - n:o 297, Rantamaan ym.: Korotetun mää-
21694: rahan osoittamisesta Jyväskylän- Suolahden rärahan osoittamisesta syrjäseuduille anottujen
21695: radan muutostyöhön. Liitteet IV,377. s. 1013. valtion puhelinasemien ja puhelupaikkojen pe-
21696: - Ks. Rautatiet. rustamiseen. Liitteet IV,392. s. 1032. - Ks.
21697: - n: o 283, P e 1 t o s e n ym.: Korotetun määrä- Puhelin.
21698: rahan osoittamisesta eräisiin uusiin rautatie- - n:o 298, Raunion ym.: Määrärahan osoit-
21699: rakennuksiin. Liitteet IV,378. s. 1014. - Ks. tamisesta valtion keskusammattikoulujen opet-
21700: Rautatiet. tajien virka-asemassa ja palkkauksessa olevien
21701: - n: o 284, P e n t i n ym. : Määrärahan osoi ttami- epäkohtien korjaamiseen. Liitteet IV,393. s.
21702: sesta isäntäopiston toiminnan aloittamiseksi 1034. - Ks. Ammattikoulut.
21703: Ahlmanin maamieskoulussa. Liitteet IV,379. - n:o 299, R i h t niemen ym.: Määrärahan
21704: s. 1015. - Ks. Maamieskoulut. osoittamisesta vapaaoppilaspaikkojen myöntä-
21705: - n: o 285, P e n t i n ym. : Määrärahan osoi tta- mistä varten vähävaraisista kodeista oleville
21706: misesta Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rau- yksityisoppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,394.
21707: tatien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet s. 1037. - Ks. Oppikoulut.
21708: IV,380. s. 1016. - Ks. Rautatiet. - n:o 300, R i h t niemen: Korotetun määrä-
21709: - n: o 286, P e n t i n ym.: Määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta nuorisojärjestöjen ohjaa-
21710: misesta tutkimuksen toimittamista varten Ka- jakoulutuksen tukemiseen. Liitteet IV,395. s.
21711: sittulan-Viljakkalan-Tampereen tiesuunnalla. 1038. - Ks. Nuorisojärjestöt.
21712: Liitteet IV,381. s. 1017. - Ks. Maantiet. - n: o 301, R i h t n i e m en ym.: Määrärahan
21713: - n: o 287, P e s o s e n ym.: Korotetun määrä- osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pienteollisuu-
21714: rahan osoittamisesta avustuksiksi vesi- ja vie- delle. Liitteet IV,396. s. 1039. - Ks. Käsi-
21715: märijohtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. teollisuus.
21716: Liitteet IV,382. s. 1018. - Ks. Vesijohdot. - n:o 302, Roine en ym.: Määrärahan osoitta-
21717: - n: o 288, P e s o s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi
21718: misesta Vesihuoltoliiton toiminnan tukemiseksi. Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,397. s. 1040.
21719: Liitteet IV,383. s. 1019. - Ks. Vesihuoltoliitto. - Ks. Sillat.
21720: - n: o 289, P e s o s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 303, Roineen ym.: Määrärahan osoit-
21721: misesta !ainoiksi vesi- ja viemärilaitteiden ra- tamisesta !ainoiksi kunnille täyskunnallisten
21722: kentamista varten maaseudulle. Liitteet IV,384. vuokra-asuntojen rakentamista varten. Liitteet
21723: s. 1020. - Ks. Vesijohdot. IV,398. s. 1041. - Ks. Asuntotuotanto.
21724: Raha-asia-aloitteet 1959. 13
21725:
21726: - n: o 304, R o s e n b e r g i n ym.: Määrärahan - n: o 318, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
21727: osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen misesta Kuopion entisen lääninsairaalan raken-
21728: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit- nusten muutostöihin ortopediseksi sairaalakai
21729: teet IV,399. s. 1043 ja 1044. - Ks. Oppi- järjestämistä varten. Liitteet IV,413. s. 1059.
21730: koulut. - Ks. Sairaalat.
21731: - n: o 305, R o s e n b e r gin ym.: Määrärahan - n:o 319, Saa 1 asti n ym.: Määrärahan osoit-
21732: osoittamisesta korvausten maksamiseen luokka- tamisesta Oulun yliopistoon perustettavia vir-
21733: sodassa punaisten puolella invalideiksi tulleille. koja ja toimia varten. Liitteet IV,414. s. 1060.
21734: Liitteet IV,400. s. 1045. - Ks. Invaliidit. - Ks. Yliopisto.
21735: - n: o 320, S a a 1 a s ti n ym.: Määrärahan osoit-
21736: - n: o 306, R o s en b e r g i n ym.: Määrärahan tamisesta Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen
21737: • osoittamisesta !ainoiksi ammattikalastajille toiminnan aloittamista varten. Liitteet IV,415.
21738: alusten ja varusteiden hankkimiseen. Liitteet s. 1062. - Ks. Tutkimuslaitokset.
21739: IV,401. s. 1046 ja 1047. - Ks. Kalastus.
21740: - n: o 321, S a a 1 a s t i n ym.: Määrärahan osoit-
21741: - n :o 307, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuus-
21742: tamisesta säilytystilojen hankkimista varten opiston opettajantoimien lisäämistä varten.
21743: Suomen elokuva-arkiston käyttöön. Liitteet Liitteet IV,416. s. 1063. - Ks. Kotiteollisuus-
21744: IV,402. s. 1048. - Ks. Elokuva-arkisto. koulut.
21745:
21746: - n:o 308, R o s ne 11 i n ym.: Korotetun määrä- - n: o 322, S a Ii n i n yni.: Määrärahan osoitta-
21747: rahan osoittamisesta ehkäisevän huollon avus- misesta punakaartilaisten hautojen kunnosta-
21748: tamiseen. Liitteet IV,403. s. 1049. - Ks. miseen. Liitteet IV,417. s. 1064. - Ks; Hau-
21749: Huoltotoimin ta. dat.
21750: - n: o 323, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoitta-
21751: - n: o 309, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- misesta dieselvetureiden korjaamiseen ja val-
21752: tamisesta kodinperustamislainoihin. Liitteet mistamiseen tarvittavien koneiden hankkimi-
21753: IV,404. s. 1050. - Ks. Kodinperustamislainat. seen valtionrautateiden Hyvinkään konepajalla.
21754: - n:o 310, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,418. s. 1065. - Ks. Rautatiet.
21755: tamisesta Rauman virastotalon rakennustöiden - n: o 324, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n: Määrärahan
21756: aloittamiseen. Liitteet IV,405. s. 1051. - Ks. osoittamisesta oikeusministeriön ylivahtimesta-
21757: Virastot. rin palkan korottamista varten. Liitteet
21758: IV,419. s. 1066. - Ks. Oikeusministeriö.
21759: - n: o 311, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta
21760: Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun siirtämiseen - n:o 325, Salmela-Järvisen: Määrärahan
21761: Kynkään tilalta Törrön tilalle Pudasjärven osoittamisesta sisäasiainministeriön ylivahti-
21762: kunnassa. Liitteet IV,406. s. 1052. - Ks. mestarin palkan korottamista varten. Liitteet
21763: Maamieskoulut. IV,420. s. 1067. - Ks. Sisäasiainministeriö.
21764: - n: o 326, S a 1m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä-
21765: - n: o 312, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta Salpausselän lastenparan-
21766: tamisesta täyskoneellisen tutkimuksen suoritta- tolan toiminnan jatkamista varten. Liitteet
21767: miseksi ratasuunnalla Peltosalmi-Hiekkalahti. IV,421. s:. 1068. - Ks. Sairaalat.
21768: Liitteet IV,407. s. 1053. - Ks. Rautatiet.
21769: - n:o 327, Salmela-Järvi.sen: Määrärahan
21770: - n: o 313, Rytkösen ym.: M"åärärahan osoit- osoittamisesta opetusministeriön ylivahtimesta-
21771: tamisesta postiautovarikon rakentamiseksi rin palkan korottamista varten. Liitteet IV,422.
21772: lisalmeen. Liitteet IV,408. s. 1054. - Ks. s. 1069. - Ks. Opetusministeriö.
21773: Postilaitos. - n:o 328, S a lm ei a -Järvisen: Määrärahan
21774: - n:o 314, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta maatalousministeriön ylivahti-
21775: tamisesta Kiuruveden virastotalan rakentami- mestarin palkan korottamista varten. Liitteet
21776: seksi. Liittee.t IV,409. s. 1055. - Ks. Virastot. IV,423. s. 1070. - Ks. Maatalousministeriö.
21777: - n:o 329, Salmela-Järvisen: Määrärahan
21778: - n: o 315, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta kulkulaitosten ja yleisten töiden
21779: tamisesta Lapinlahden virastotalon rakentami- ministeriön ylivahtimestarin palkan korotta-
21780: seksi. Liitteet IV,410. s. 1056. - Ks. Virastot.
21781: mista varten. Liitteet IV,424. s. 1071. - Ks.
21782: - n: o 316, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö.
21783: misesta suunnitelman laatimista varten yhdys- - n: o 330, S a 1m e 1 a - J ä r v i s e n: Määrärahan
21784: radan rakentamiseksi Iisalmesta Valtimon ase- osoittamisesta kauppa- ja teollisuusministeriön
21785: man seudulle. Liitteet IV,411. s. 1057. - Ks. ylivahtimestarin palkan korottamista varten.
21786: Rautatiet. Liitteet IV,425. s. 1072. - Ks. Kauppa- ja
21787: - n:o 317, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta- teollisuusministeriö.
21788: misesta puutavaran rautatiekuormausolojen pa- - n: o 331, S a 1m e 1 a - J ä r v i s e n ym.: Määrä-
21789: rantamiseen Iisalmen aseman ja Kalliomäen rahan osoittamisesta äitiysavustuksen korotta-
21790: pysäkin välillä. Liitteet IV,412. s. 1058. - Ks. mista varten. Liitteet IV,426. s. 1073. - Ks.
21791: Rautatiet. Xitiysa vustus.
21792: 14 Raha-asia-aloitteet 1959.
21793:
21794:
21795: - n:o 332, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- - n:o 346, Sinkkosen ym.: Määrärahanosoit-
21796: rahan osoittamisesta lastenkotien avustusten tamisesta Parikkalan yhteislyseon koulutalon
21797: korottamiseen. Liitteet IV,427. s. 1074. - Ks. rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,441.
21798: Lastenkodit. s. 1091. - Ks. Oppikoulut.
21799: - n:o 333, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- - n:o 347, Sinkkosen ym.: Määrärahanosoit-
21800: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi Ensi tamisesta Siikalahden pengerryshankkeen aloit-
21801: Kodeille. Liitteet IV,428. s. 1075. - Ks. Ensi tamiseen. Liitteet IV,442. s. 1092. - Ks. Pen-
21802: Kodit. gerrystyöt.
21803: - n: o 334, S a 1 m i s e n ym.: Korotetun määrä- - n:o 348, Stenberg i n ym.: M"åärärahan
21804: rahan osoittamisesta hallantutkimuslaitoksen osoittamisesta lapsipotilaiden hoitopäivämaksu-
21805: menoihin. Liitteet IV,429. s. 1077. - Ks. Tutki- jen alentamiseen sairaaloissa. Liitteet IV,443.
21806: muslaitokset. s. 1093. - Ks. Sairaanhoito.
21807: - n: o 335, S a v e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 349, S t e n b e r gin ym.: Määrärahan
21808: misesta jyrsinturpeen käyttöä maanparannus- osoittamisesta Pirkanmaan Sädehoitokodin kun-
21809: aineena koskevaan tutkimukseen. Liitteet nossapito- ja käyttökustannuksia varten. Liit-
21810: IV,430. s. 1078. - Ks. Maanparannus. teet IV,444. s. 1094. - Ks. Sairaalat.
21811: - n: o 336, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 350, Stenbergin ym.: Määrärahan
21812: osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kunnan- osoittamisesta erityislapsilisien maksamista var-
21813: ja kyläteiden kuntoonpanosta johtuviin kustan· ten. Liitteet IV,445. s. 1095. - Ks. Lapsilisä.
21814: nuksiin. Liitteet IV,431. s. 1079. - Ks. Maan-
21815: tiet. - n:o 351, Stenbergin ym.: Määrärahan
21816: osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-inva·
21817: - n: o 337, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan liidien huoltokustannusten korvaamiseen. Liit-
21818: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarais- teet IV,446. s. 1096. - Ks. Invaliidit.
21819: ten talouksien sähköistämistä varten. Liitteet
21820: IV,432. s. 1080. ~ Ks. Sähkö. - n: o 352, S tykin ym.: Määrärahan osoitta-
21821: misesta Leppävaaran-Otaniemen maantien ra·
21822: - n:o 338, Sepin ym.: Määrärahan osoittami- kentamista varten. Liitteet IV,447. s. 1097. -
21823: sesta Karjulan sillan ja Ruoveden kirkonkylän Ks. Maantiet.
21824: välisen maantien oikaisua varten. Liitteet - n: o 353, S u o n p ä ä n ym.: Korotetun määrä-
21825: IV,433. s. 1081. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta rautateiden ja maanteiden
21826: tasoylikäytävien muuttamiseksi ali· ja ylikulku·
21827: --:- n: o 339, S i i s k o s en ym.: Määrärahan osoit· silloiksi. Liitteet IV,448. s. 1098. - Ks. Rau-
21828: tamisesta kunnallisten ammattioppilaitosten op- tatiet.
21829: pilasasuntolain rakennusa vustuksiin. Liitteet
21830: IV,434. s. 1082. - Ks. Ammattikoulut. - n:o 354, Svinhufvu'din ym.: Korotetun
21831: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tuk·
21832: - n: o 340, S i i s k o s e n ym.: Määrärahan osoit- hoimassa toimivalle Suomitoimistolle - Suo-
21833: . tamisesta pukuavustuksen suorittamista varten men Matkailutoimistolle. Liitteet IV,449. s.
21834: eräille valtionrautateiden toimenhaltijoille. Liit· 1099. - Ks. Matkailu.
21835: teet IV,435. s. 1083. - Ks. Rautatieläiset.
21836: - n: o 355, S v i n h u f v u d i n ym.: Määrärahan
21837: - n: o 341, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Ala· ja Ylä-Kivijärven veden-
21838: tamisesta kodinperustamislainoihin. Liitteet korkeuden järjestelytöitä varten. Liitteet
21839: IV,436. s. 1084. - Ks. Kodinperustamislainat. IV,450. s. 1101. - Ks. Vedensäännöstely.
21840: - n: o 342, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 356, T a i n i on ym.: Määrärahan osoitta·
21841: tamisesta lainaksi Sokeain Keskusliitolle so· misesta Kemin teknillisen koulun toiminnan
21842: keain työtoiminnan käynnissäpitämistä varten. aloittamiseksi. Liitteet IV,451. s. 1102. - Ks.
21843: Liitteet IV,437. s. 1085. - Ks. Aistivialliset. Teknilliset koulut.
21844: - n:o 357, Tainion ym.: Määrärahan osoitta-
21845: - n: o 343, A. S i m o s e n ym.: Määrärahan osoit- . misesta avustukseksi Kemijoki Osakeyhtiölle
21846: tamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevel· Kemijokeen rakennettavan vesivoimalaitoksen
21847: vollisuusinvaliidien Liitolle Järvenpään Inva- rakennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,452.
21848: liidien Ammattihuoltolaitoksen talous- ja luen- s. 1103. - Ks. Voimalaitokset.
21849: tosalirakennuksen rakentamiseen. Liitteet
21850: IV,438. s. 1087. - Ks. Invaliidit. - n: o 358, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta·
21851: misesta Kemin yleisen sairaalan lisäsiiven ra·
21852: - n:o 344, A. S i m o s en ym.: Määrärahan kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,453.
21853: osoittamisesta Häijään-Tampereen maantien s. 1104.- Ks. Sairaalat.
21854: rakentamiseksi. Liitteet IV,439. s. 1089. - Ks.
21855: Maantiet. - n: o 359, 'l' a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta·
21856: misesta maantien rakentamista varten Kitka·
21857: - n: o 345, S i n k k o s e n ym.: Määrärahan osoit- järven pohjoispuolisesta maantiestä Suomen· ja
21858: tamisesta maatalouskonehoidon neuvontaan. Toivankylien kautta Kuusamon-Kemijärven
21859: Liitteet IV,440. s. 1090. - Ks. Maatalous· maantielle. Liitteet IV,454. s. 1105. - Ks.
21860: koneet. Maantiet.
21861: Raha-asia-aloitteet 1959. 15
21862:
21863: - n: o 360, Tammisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 374, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit-
21864: tamisesta Vanajaveden ylittävän sillan uusi- tamisesta eräiden Vaasan lääninhallituksen
21865: miseksi Hämeenlinnan kaupungissa. Liitteet virkojen ja toimien pysyttämistä varten. Liit-
21866: IV,455. s. 1106. - Ks. Sillat. teet IV,469. s. 1124. - Ks. Lääninhallitukset.
21867: - n:o 361, Tauriaisen ym.: Määrärahan - n:o 375, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit-
21868: osoittamisesta !ainoiksi kunnille kunnallis- ja tamisesta Seinäjoen rautatieasema- ja virasto-
21869: vanhainkotien rakentamista varten. Liitteet talon suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,470.
21870: IV,456. s. 1107. - Ks. Kunnalliskodit. s. 1126. - Ks. Rautatiet.
21871: - n:o 376, T i k;k~ ojan ym.: Määrärahan osoit-
21872: n:o 362, Ta u r i a i sen ym.: M"åärärahan tamisesta Ilmajoella olevan Palon maantiesil-
21873: osoittamisesta maantien rakentamista varten lan töitten jatkamiseksi. Liitteet IV,471. s.
21874: Suomussalmen Pärsämön asutustieltä Kiannan- 1127. - Ks. Sillat,
21875: niemen-Juntusrannan tielle. Liitteet IV,457.
21876: s. 1108.- Ks. Maantiet. - n:o 377, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit-
21877: tamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen
21878: n:o 363, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan maantien rakentamista varten. Liitteet IV,472.
21879: osoittamisesta Suomussalmen Pärsämörannan s. 1128. - Ks. Maantiet.
21880: asutustien jatkamista varten Pirttivaaraan.
21881: Liitteet IV,458. s. 1109. - Ks. Asutustiet. - n:o 378, Timosen ym.: Määrärahan osoit-
21882: tamisesta hallavahinkojen avustamiseen Pohjois-
21883: n: o 364, T e i r i n ym. : Määrärahan osoitta- Karjalassa. Liitteet IV,473. s. 1129. - Ks.
21884: misesta matkalippujen korvaamiseksi varatto· Hallavahingot.
21885: mille syöpäpotilaille. Liitteet IV,459. s. 1110 n:o 379, Timosen ym.: Määrärahan osoit-
21886: ja 1111. - Ks. Sairaanhoito. tamisesta yhdystien rakentamiseksi Tetrilam-
21887: - n: o 365, T e i r i n ym.: Määrärahan osoitta- men tieltä Kuokanvaaran kunnantielle Nur-
21888: misesta halpakorkoisiksi !ainoiksi ammatti- meksen kunnassa. Liitteet IV,474 s. 1130. -
21889: kalastajille merikalastukseen soveltuvien alus- Ks. Maantiet.
21890: ten ja varusteiden hankkimiseksi. Liitteet - n: o 380, T o r v e n ym.: Määrärahan osoitta-
21891: IV,460. s. 1112 ja 1113. - Ks. Kalastus. misesta naisten ammattikoulutuksen järjestä-
21892: miseen. Liitteet IV,475. s. 1131. - Ks. Am-
21893: - n: o 3661 T e i r i n ym.: Määrärahan osoitta- ma ttikasva tus.
21894: misesta Turun merenkulkukoulun uuden koulu-
21895: talon suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,461. - n: o 381, T o r v en ym.: Korotetun maarara-
21896: s. 1114 ja 1115. - Ks. Merenkulkukoulut. han osoittamisesta lastenkotien avustamiseen.
21897: Liitteet IV,476. s. 1133. - Ks. Lastenkodit.
21898: - n:o 367, Te n h i ä 1 ä n ym.: Korotetun mää- - n: o 382, T o r v en' ym.: Korote.tun määrä-
21899: rärahan osoittamisesta sotilaspapiston palk-
21900: rahan osoittamisesta lastensaimien ·valtionapua
21901: kauksen nostamiseksi. Liitteet IV,462. s. 1116.
21902: varten. Liitteet IV,477. s. 1134. - Ks. Las-
21903: - Ks. Papisto.
21904: tenhoito.
21905: - n: o 368, T e n hi ä 1 ä n ym.: Korotetun maa- n: o 383, T o r v e n ym.: Määrärahan osoitta-
21906: rärahan osoittamisesta yksityisten oppikoulujen misesta lainaksi Invalidisäätiön ortopedisen sai-
21907: rakennuslainoja varten. Liitteet IV,463. s.1117. raalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet IV,478.
21908: - Ks. Oppikoulut. · s. 1135. - Ks. Sairaalat.
21909: n:o 369, Tie k s on ym.: Määrärahan osoit- - n:o 384, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
21910: tamisesta maaperätutkimusten aloittamiseen osoittamisesta tuberkuloositoipilaiden maksu-
21911: Sallan kunnassa. Liitteet IV,464. s. 1119. - tonta lääkeapua varten. Liitteet IV,479. s.
21912: Ks. Malminetsintä. 1137.- Ks. Sairaanhoito.
21913: - n: o 370, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 385, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
21914: misesta vähävaraisten ammattiopintolainoihin. osoittamisesta ilmaisten kouluaterioiden kus-
21915: Liitteet IV,465. s. 1120. - Ks. Ammattiopin- tantamiseen oppikoulujen vähävaraisilla oppi-
21916: not. laille. Liitteet IV,480. s. 1138. - Ks. Oppi-
21917: koulut.
21918: - n:o 371, Tiekson ym.: Määrärahan osoitta-
21919: misesta Lantiosaaren-Koivun maantien oi- - n:o 386, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
21920: kaisu- ja korjaustöiden aloittamiseen. Liitteet osoittamisesta ilmaisten kouluaterioiden kus-
21921: IV,466. s. 1121. - Ks. Maantiet. tantamiseen ammattikoulujen oppilaille. Liitteet
21922: IV,481. s. 1139. - Ks. Ammattikoulut.
21923: - n:o 372, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 387, T. Tuomisen ym.: Määrärahan
21924: misesta Vikajärven-Kemijärven-Sallan maan· osoittamisesta keskusammu ttikoulujen oppilaille
21925: tien oikaisu- ja peruskorjaustöitä varten. Liit- maksettavia palkkoja varten. Liitteet IV,482.
21926: teet IV,467. s. 1122. - Ks. Maantiet. s. 1140. - Ks. Ammattikoulut.
21927: - n:o 373, Tiekson ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 388, T u r k a n ym.: Määrärahan osoitta-
21928: misesta Soppelan-Räisälän maantien rakenta- misesta neljää uutta sanomalehtimieseläkettä
21929: miseen. Liitteet IV,468. s. 1123. - Ks. Maan- varten. Liitteet IV,483. s. 1141. - Ks. Eläk-
21930: tiet. keet.
21931: 16 Raha-asia-aloitteet 1959.
21932:
21933:
21934: - n:o 389, V. K. Turusen ym.: Määrärahan - n: o 403, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
21935: osoittamisesta valtion taideostotoimikunnan osoitta.misesta kunnan- ja kyläteiden avusta-
21936: käyttöön valtion kotimaisia taidehankintoja miseen. Liitteet IV,498. s. 1157.- Ke. Kunnat.
21937: varten. Liitteet IV,484. s. 1142. - Ks. Taide.
21938: - n:o 404, Vennamon: Korotetun määrärahan
21939: - n: o 390, V. K. T u r u s e n ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kun-
21940: osoittamisesta Suomen Kansallisoopperalie vie- nan- ja kyläteiden kuntoonpanon avustamiseen.
21941: railu- ja koulutustoimintaa varten. Liitteet Liitteet IV,499. s. 1158. - Ks. Maantiet.
21942: IV,485. s. 1143. - Ks. Ooppera.
21943: - n: o 405, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
21944: - n: o 391, V. K. T u r u s e n ym.: Määrärahan misesta sisävesi- ja saaristoliikenteen edistä-
21945: osoittamisesta Vapaa-ajattelijain Liitolle sen misetln. Liitteet IV,500. s. 1159. - Ks. Laiva-
21946: harjoittaman kulttuurityön tukemiseen. Liitteet liikenne.
21947: IV,486. s. 1144.- Ks. Vapaa·ajattelijain Liitto.
21948: - n:o 392, V. K. Turusen ym.: Korotetun - n: o 406, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
21949: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi osoittamisesta vähävaraisten ammattiopinto-
21950: kunnallisilla ja yksityisille teknillisilla am- avustuksiin. Liitteet IV,501. s. 1160. - Ks.
21951: matti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia Ammattiopinnot.
21952: rakennuksia varten. Liitteet IV,487. s. 1145. - n:o 407, Vennamon: Määrärahan osoitta-
21953: - Ks. Ammattikoulut. misesta ylimääräisen invaliidirahan suoritta-
21954: - n:o 393, V. K. Turusen ym.: Määrärahan miseen. Liitteet IV,502. s. 1161. - Ks. Inva-
21955: osoittamisesta kerho-ohjaajien palkkaamiseksi liidit.
21956: keskusammattikouluihin ohjaamaan oppilaiden
21957: vapaa-aikaharrastuksia. Liitteet IV,488. s. 1146. - n: o 408, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
21958: - Ks. Ammattikoulut. misesta ylimääräisen lapsilisän suorittamiseen
21959: vähävaraisilla perheille. Liitteet IV,503. s.1162.
21960: - n:o 394, V. K. Turusen ym.: Määrärahan - Ks. Lapsilisä.
21961: osoittamisesta rakennuslainoiksi kuntainliitto-
21962: jen ammattikoulujen oppilasasuntoloita varten. - n: o 409, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
21963: Liitteet IV,489. s. 1147. - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tuke-
21964: miseen. Liitteet IV,504. s. 1163. - Ks. Sähkö.
21965: - n:o 395, V. Turusen: Määrärahan osoitta-
21966: misesta lapsilisien korottamiseen. Liitteet - n:o 410, Vennamon: Määrärahan osoitta-
21967: IV,490. s. 1148. - Ks. Lapsilisä. misesta maidon oikeudenmukaisen hintaporras-
21968: tuksen toteuttamista varten. Liitteet IV,505.
21969: - n: o 396, T u u 1 e n ym.: Määrärahan osoitta- s. 1164. - Ks. Maito.
21970: misesta sairaala-alan suunnittelutoiminnan va-
21971: kinaiselle kannalle järjestämistä varten. Liit- - n: o 411, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
21972: teet IV,491. s. 1149. - Ks. Sairaala-alan suun- osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin joutu-
21973: nittelutoiminta. neille kunnille. Liitteet IV,506. s. 1165. - Ks.
21974: Kunnat.
21975: - n: o 397, U o t i n ym.: Määrärahan osoitta-
21976: misesta valtionrautateiden asunto- ja eri osas- - n:o 412, Vennamon: Määrärahan osoitta-
21977: tojen huoltorakennuksia varten. Liitteet IV,492. misesta maaseudun teollista kehitystä estävien
21978: s. 1151. - Ks. Rautatiet. rautatierahtimaksujen alentamista varten. Liit-
21979: teet IV,507. s. 1166. - Ks. Rautatiemaksut.
21980: - n: o 398, U u s i t a 1 o n ym.: Määrärahan osoit-
21981: tamisesta eläinlääkärien sairaskäyntimatkoista - n:o 413, Vennamon: Määrärahan osoitta-
21982: aiheutuvien kustannusten osittaiseen korvaa- misesta viljelijäväestön normaalisten pankki-
21983: miseen valtion varoista. Liitteet IV,493. s. luottojen korkokannan alentamiseen. Liitteet
21984: 1152. - Ks. Eläinlääkärit. IV,508. s. 1167. - Ks. Luotto.
21985: - n:o 399, Uusi ta 1 on ym.: Korotetun määrä- - n:o 414, Vennamon: Korotetun määrärahan
21986: rahan osoittamisesta katovahinkojen lieventä- osoittamisesta uusien puhelintoimipaikkojen pe-
21987: miseksi. Liitteet IV,494. s. 1153. - Ks. Kato- rustamiseen maaseudulle. Liitteet IV,509. s.
21988: vahingot. 1168. - Ks. Puhelin.
21989: - n:o 400, Vennamon: Määrärahan osoitta- - n:o 415, Vennamon: Määrärahan osoitta-
21990: misesta avustuksiksi kunnille ja järjestöille misesta avustuslainoiksi meijerien rakentamista
21991: ammattikoulutuksen järjestämistä varten maa- varten. Liitteet IV,510. s. 1169. - Ks. Mei-
21992: seudulla. Liitteet IV,495. s. 1154. - Ks. Am- jerit.
21993: ma ttikurssit. - n:o 416, Wiherheimon ym.: Korotetun
21994: - n: o 401, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan määrärahan osoittamisesta Suomen-Ruotsin
21995: osoittamisesta avustuksiksi maankäyttölain mu- Kummikuntatoiminnan Keskusliiton työn tehos-
21996: kaisia perusparannus-, tienteko· sekä tien kun- tamiseksi. Liitteet IV,511. s. 1170. - Ks. Kum-
21997: toonpano- ja kunnossapitotöitä varten. Liitteet mikun ta toimin ta.
21998: IV,496. s. 1155. - Ks. Perusparannukset. - n:o 417, I. Virtasen ym.: Määrärahan
21999: - n:o 402, Vennamon: Korotetun määrä- osoittamisesta radium- ja röntgenhoitoa saa-
22000: rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi vien varattomien syöpäsairaiden matkalippujen
22001: kunnille maantiealueiden lunastusta varten. korvaamiseen. Liitteet IV,512. s. 1171. - Ks.
22002: Liitteet IV,497. s. 1156. - Ks. Kunnat. Sairaanhoito.
22003: Raha-asia-aloitteet 1959. 17
22004:
22005: - n: o 418, I. V i r t a s e n ym.: Määrärahan korottamiseksi rautamalmikaivoksen rakenta-
22006: osoittamisesta avustukseksi vähävaraisille yksi- mista varten Misin Raajärven alueella. Liitteet
22007: tyisoppikoulujen oppilaille lukukausimaksujen IV,526. s. 1186. - Ks. Kaivostoiminta.
22008: alentamiseen. Liitteet IV,513. s. 1172. - Ks.
22009: - n:o 432, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
22010: Oppikoulut. tamisesta suomalais-norjalaisen selluloosa- ja
22011: - n:o 419, I. Virtasen ym.: Määrärahan voimapaperitehtaan rakentamista Kirkkoniemen
22012: osoittamisesta !ainoiksi vähävaraisille kunnille läheisyyteen koskevan suunnitelman valmista-
22013: vanhain- ja kunnalliskotien rakentamista var- mista varten. Liitteet IV,527. s. 1187. - Ks.
22014: ten. Liitteet IV,514. s. 1173. - Ks. Vanhain- Puunjalostusteollisuus.
22015: kodit.
22016: - n:o 433, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
22017: - n:o 420, I. Virtasen ym.: Määrärahan tamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevel-
22018: osoittamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon vollisuusinvaliidien Liitolle Rovaniemen kun-
22019: koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- touttamislaitoksen rakentamiseen. Liitteet
22020: teet IV,515. s. 1175. - Ks. Oppikoulut. IV,528. s. 1188. - Ks. Invaliidit.
22021: - n:o 421, I. Virtasen ym. Määrärahan
22022: - n: o 434, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
22023: osoittamisesta Turun-Tampereen maantien ra-
22024: kennustöiden aloittamiseksi tieosuudella Turku tamisesta Ivalon tiemestaripiirin tukikohdan
22025: rakentamiseen. Liitteet IV,529. s. 1189. - Ks.
22026: -Aura. Liitteet IV,516. s. 1176. - Ks. Maan- Tie- ja vesirakennuspiirit.
22027: tiet.
22028: - n: o 422, R. V i r t a s e n ym.: Määrärahan - n: o 435, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit-
22029: osoittamisesta yhdystien rakennustöiden aloit- tamisesta TVH:n Lapin piirin Rovaniemen
22030: tamiseksi Helsingin-Lahden pikatieltä Järven- korjaamon asentajien asuinrakennuksen raken-
22031: pään kauppalaan. Liitteet IV,517. s. 1177. - tamiseksi. Liitteet IV,530. s. 1190. - Ks. Tie-
22032: Ks. Maantiet. ja vesirakennuspiirit.
22033: - n: o 423, R. V i r t a s e n ym.: Määrärahan - n: o 436, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit-
22034: osoittamisesta Hiidensalmen sillan rakennus- tamisesta Vikajärven-Särkikankaan tien pa-
22035: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,518. s. 1178. rannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,531.
22036: - Ks. Sillat. s. 1191.- Ks. Maantiet.
22037: - n:o 424, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan - n:o 437, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
22038: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan ko- tamisesta Rovaniemen-Sodankylän maantien
22039: rottamiseksi Liitteet IV,519. s. 1179. - Ks. parantamiseksi. Liitteet IV,532. s. 1192. - Ks.
22040: Asevelvolliset. Maantiet.
22041: - n:o 425, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan - n:o 438, Väänäsen ym.: Määrärahan osoit-
22042: osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoitajakou- tamisesta !ainoiksi vesijohto- ja viemärilaittei-
22043: lun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet den rakentamiseen maaseudulle. Liitteet IV,533.
22044: IV,520. s. 1180. - Ks. Sairaanhoitokoulut. s. 1193. - Ks. Vesijohdot.
22045: - n:o 426, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan - n:o 439, Åsvikin ym.: Määrärahan osoitta-
22046: osoittamisesta piirustusten hankkimiseksi Sa- misesta lasten maalle siirron tukemiseen. Liit-
22047: vonlinnan seminaarin harjoituskoulua varten. teet IV,534. s. 1194. - Ks. Lapset.
22048: Liitteet IV,521. s. 1181. - Ks. Seminaarit. - n: o 440, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoit-
22049: - n:o 427, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan tamisesta vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi
22050: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Särki- Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,535. s.
22051: lahdesta Säämingin saariston kautta Savon- 1195. - Ks. Voimalaitokset.
22052: linnaan. Liitteet IV,522. s. 1182. - Ks. Maan- - n: o 441, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta-
22053: tiet. misesta Pohjanmaan rannikkoradan suunnit-
22054: - n: o 428, V. A. V i r t a s e n ym.: Määrärahan telu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
22055: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. IV,536. s. 1196. - Ks. Rautatiet.
22056: Liitteet IV,523. s. 1183. - Ks. Sillat. - n: o 442, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
22057: - n: o 429, V. R. V i r t a s e n ym.: Korotetun misesta Vaasan postiautovarikon rakennustöi-
22058: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnal- den aloittamiseen. Liitteet IV,537. s. 1197. -
22059: listen kunnallis- ja vanhainkotien ylläpitämi- Ks. Postilaitos.
22060: seen. Liitteet IV,524. s. 1184. - Ks. Kunnal- - n:o 443, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta-
22061: liskodit. misesta kuntouttamislaitoksen rakentamiseksi
22062: - n:o 430, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan Vaasaan. Liitteet IV,538. s. 1198. - Ks. Lapsi-
22063: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tampereen halvaus.
22064: -Lauttakylän tielle Nokian kauppalassa. Liit-
22065: - n: o 444, Å s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
22066: teet IV,525. s. 1185. - Ks. Sillat.
22067: misesta Kyrönjoen pengerrys- ja perkaamistöi-
22068: - n: o 431, V ä y r y s en ym.: Määrärahan osoit- den aloittamiseksi. Liitteet IV,539. s. 1199. -
22069: tamisesta Otanmäki Osakeyhtiön osakepääoman Ks. Pengerrystyöt.
22070:
22071:
22072:
22073: 3 E 11/60
22074: 18 Lakialoitteet 1959.
22075:
22076:
22077:
22078:
22079: LAKIALOITTEET.
22080: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
22081:
22082: (N:o 1-95 Liitteiden A-osassa.) - n: o 101, K y t ä n ym.: Ehdotus laiksi väli-
22083: aikaisista huoneenvuokrasuhdetta koskevista
22084: - n:o 96, Vennamon: Ehdotus laiksi tulo- ja säännöksistä. Liitteet 11,9. s. 1203. - Ks.
22085: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Vuokrasäännöstely.
22086: Liitteet IV,540. s. 1207. - Ks. Tuio- ja omai-
22087: suusvero. - n: o 102, V e n n a m o n: Ehdotus laiksi Rova-
22088: niemen-Kolarin radan rakentamis.esta. Liitteet
22089: - n: o 97, H u l t i n ym.: Ehdotus laiksi liike- s. 1239. - Ks. Rautatiet.
22090: vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,541.
22091: s. 1208. - Ks. Liikevaihtovero. - n: o 103, R a u n i on ym.: Ehdotus valuutta-
22092: kauppalaiksi. Liitteet V,2. s. 1219. - Ks. Va-
22093: - n: o 98, H a a p a se n ym.: Ehdotus laiksi tulo- luutta.
22094: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
22095: sesta. Liitteet IV,542. s. 1210. - Ks. Tulo- ja - n:o 104, E h r n r o o t h i n: Ehdotus laiksi kan-
22096: omaisuusvero. saneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit-
22097: teet X,49. s. 1229 ja 1231. - Ks. Kansaneläke-
22098: - n:o 99, Te n h i ä 1 ä n ym.: Ehdotus laiksi laki.
22099: tulo- ja omaisuusverolain 48 § :n väliaikais.esta
22100: muuttamisesta. Liitteet IV,543. s. 1212. - Ks. - n: o 105, K ä k e 1 ä n ym.: Ehdotus palolaiksi.
22101: Tulo- ja omaisuusvero. Lii;tteet VII,34. s. 1223. - Ks. Palolaki.
22102: - n:o 100, Innalan ym.: Ehdotus tullitariffi- - n:o 106, Vennamon: Ehdotus laiksi kan-
22103: laiksi. Liitteet IV,544. s. 1214. - Ks. Tulli- saneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta. Liit-
22104: tariffi. teet X,50. s. 1233. - Ks. Kansaneläkelaki.
22105: ASIALUETTELO
22106:
22107:
22108:
22109:
22110: E 11/60
22111: 1
22112: 1
22113:
22114:
22115:
22116:
22117: 1
22118: 1
22119:
22120:
22121:
22122:
22123: 1
22124: 1
22125:
22126:
22127:
22128:
22129: 1
22130: 1
22131:
22132:
22133:
22134:
22135: 1
22136: Asialuettelo
22137:
22138: A. Ammattikoulut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 46
22139: määrärahan osoittamisesta valtion kuuromyk·
22140: Ahlmanin koulu: - Ks. Maamieskoulut. käin ammattikoulun rakennustöiden aloittamista
22141: varten. Liitteet IV,141. s. 737. L. Vv:aan.
22142: Aistivialliset: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 69 - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 277 määrä-
22143: määrärahan oso~ttamisesta avustukseksi Sokeain rahan osoittamisesta Lahden puuseppäkoulun
22144: Keskusliitolle sokeain käsityöläisten tuotteiden kiinteän ja irtaimen omaisuuden vaitiolle lunas-
22145: myyntitoimintaa varten. Li~tteet IV,164. s. 770. tamista val"ten. Liitteet IV,372. s. 1008. L.
22146: L. Vv:aan. Vv:aan.
22147: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 71 korotetun - Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 298 määrärahan
22148: määrärahan osoittamisesta Mikkelin kuuromyk- osoittamisesta valtion keskusammattikoulujen
22149: käinkoulun uudisrakennuksen rakentamista var- opettajien virka-asemassa ja palkkauksessa ole-
22150: ten. Liitteet IV,166. s. 773. L. Vv:aan. vi!en epäkohtien korjaamiseen. Liitteet IV,393.
22151: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n: o 125 määrärahan s. 1034. L. Vv:aan.
22152: osoittamisesta neljännen kuuroj•enpapin palk- - Ed. Siiskosen ym. rah.al. n:o 339 määrärahan
22153: kaamiseen. Liitteet IV,220. s. 839. L. Vv:aan. osoittamisesta kunnallisten ammattioppilaitosten
22154: - Ed. Lehdon ym. rah.al. n:o 190 määrärahan oppilasasuntolain rakennusavustuksiin. Liitteet
22155: osoittamisesta kaluston ja hoitovälineistön hank- IV,434; s. 1082. L. Vv:aan.
22156: kimista val"ten sokeain hieroma- ja fysikaalisiin - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n: o 386 määrä-
22157: hoitolaitoksiin. Liitteet IV,285. s. 906. L. rahan osoittamisesta ilmaisten kouluaterioiden
22158: Vv:aan. kustantamiseen ammattikoulujen oppilaille. Liit-
22159: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n: o 226 määrärahan tee<t IV,481. s. 1139. L. V v: aan.
22160: osoittamisesta avustukseksi Sokeain Keskuslii- - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 387 määrä-
22161: tolle sokeiden ammwttikoulutuspaikaksi järjes- rahan osoittamisesta keskusammattikoulujen
22162: tetyn työpajan toiminnan turvaamiseksi. Liit· oppilaille maksettavia palkkoja varten. Liitteet
22163: teet IV,321. s. 950. L. Vv: aan. IV,482. s. 1140. L. Vv:aan.
22164: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 242 -Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 392 koro-
22165: korotetun määrärahan osoittamisesta kuuromyk- tetun määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
22166: käin- ja sokeainkoulujen ulko-<oppilaiden ma- tuksiksi kuunailisille ja yksityisille teknillisille
22167: joitus- ja ruokakustannusten suorittamiseen. ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia
22168: Liittee<t IV,337. s. 969. L. Vv:aan. rakennuksia varten. Liitteet IV,487. s. 1145.
22169: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n: o 342 määrärahan L. Vv:aan.
22170: osoittamisesta lainaksi Sokeain Keskusliitolle - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n: o 393 määrä-
22171: sokeain työtoiminnan käynnissäpitämistä varten. rahan osoittamisesta kerho-ohjaajien palkkaami-
22172: Liittee<t IV,437. s. 1085. L. Vv:aan. seksi keskusammattikouluihin ohjaamaan oppi-
22173: - Ks. Ammattikoulut. laiden vapaa-aikaharrastuksia. Liitteet IV,488
22174: s. 1146. L. Vv:aan.
22175: Ala-Kivijärvi: - Ks. Vedensäännöstely.
22176: - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 394 maara·
22177: Alukset: - Ks. Kalastus. rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi kuntain-
22178: liittojen ammattikoulujen oppilasasuntoloita
22179: Ammatinvalinta: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o varten. Liittee<t IV,489. s. 1147. L. Vv:aan.
22180: 206 määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnan- - Ks. Eläkkeet. Teknilliset koulut.
22181: ohjauksen kenttätoiminnan laajentamista ja
22182: kehittämistä varten. Liittee<t IV,301. s. 928. L. Ammattikurssit: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 72
22183: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta metsäkurssikeskuksen
22184: rakentamiseksi Etelä-Savon metsänhoitolauta-
22185: Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. kunnan alueelle. Liitteet IV,167. s. 774. L.
22186: Vv:aan.
22187: Ammattikasvatus: Ed. 'IIorven ym. rah.al. n:o 380 - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 194 määrärahan
22188: määrärahan osoittamisesta naisten ammattikou- osoittamisesta Maaseutuammattien kurssikeskuk-
22189: lutuksen järjestämiseen. Liitteet IV,475. s. 1131. sen opettajien palkkaamiseen. Liitteet IV,289.
22190: L. Vv:aan. s. 912. L. Vv:aan.
22191: 4 Asialuettelo 1959.
22192:
22193:
22194: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 229 määrärahan Asuntotuotantotoimikunta: Ed. Lindblomin rah.al.
22195: osoittamisesta ammattikurssien järjestämistä n:o 203 määrärahan osoittamisesta eraan
22196: varten maaseudun nuorisolle. Liitteet IV,324. maamme asuntotuotantoon kohdistuvan tutustu-
22197: s. 954. L. Vv:aan. mismatkan kustannuksiin. Liitteet IV,298. s.
22198: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 400 määrärahan 923. L. Vv:aan.
22199: osoittamisesta avus<tuksiksi kunnille ja järjes- - Ed. Lindblomin rah.al. n:o 204 määrärahan
22200: töille amma'ttikoulutuksen järjestämistä val'ten osoi,ttamisesta Aravan toimien uudelleenjärjes-
22201: maaseudulla. Liitteet IV,495. s. 1154. L. Vv:aan. telyä varten. Liitteet IV,299. s. 924. L. Vv:aan.
22202:
22203: Anunattiopinnot: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 271 Asutuskeskukset: - Ks. Käsi teollisuus.
22204: korotetun määrärahan osoit1tamisesta vähäva-
22205: raisten ammat't~opintolainoihin. Liitte,et IV,366. Asutuslainat: Ed. Meriläisen ym. rah.al. n:o 233
22206: s. 1002. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta maanhankinta-ase-
22207: - Ed. T~ekson ym. rah.al. n:o 370 määrärahan tuksen mukaisia lainan alennuksia ja vapaa-
22208: osoi1ttamisesta vähävaraisten ammattiopintolai- vuosia varten. Liitteet IV,328. s. 960. L.
22209: noihin. Liittee<t IV,465. s. 1120. L. Vv: aan. Vv:aan.
22210: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 406 korotetun määrä- - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 278 korotetun
22211: rahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti- määrärahan osoittamisesta maankäyttölain mu-
22212: opintoavustuksiin. Liitteet IV,501. s. 1160. L. kaisiin lainoihin. Liit,teet IV,373. s. 1009. L.
22213: Vv:aan. Vv:aan.
22214:
22215: Anjala: - Ks. Voimalaitokset. Asutusrahasto: Ed. Ahosen ym. rah.al. · n: o 36
22216: korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
22217: Arava: - Ks. Asunto<tuotantotoimikunta. asutusrahastoon. Liitteet IV,131. s. 727. L.
22218: Vv:aan.
22219: Asematalot: - Ks. Rautatiet.
22220: Asutustiet: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 363
22221: Asevelvolliset: Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 291 määrärahan osoittamisesta Suomussalmen Pär-
22222: määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päivä- sämörannan asutustien jatkamista varten Pirtti-
22223: rahan korottamiseksi. Liitteet IV,386. s. 1022. vaaraan. Liitteet IV,458. s. 1109. L. Vv:aan.
22224: L. Vv:aan.
22225: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 424 määrä- Autiotuvat: Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 261
22226: rahan osoittamises1ta asevelvollisten päivärahan määrärahan osoittamisesta Lapin autiotupien
22227: korottamiseksi. Liitteet IV,519. s. 1179. L. kunnossapitoa ja niiden polttopuiden hankintaa
22228: Vv:aan. varten. Liitteet IV,356. s. 990. L. Vv:aan.
22229: Asfaltoiminen: Ks. Maantiet. Autotiet: - Ks. Metsäautotiet.
22230: Askartelu: - Ks. Sairaanhoito.
22231: Autovarikot: - Ks. Postilaitos.
22232: Astmnot: - Ks. Asuntotuotanto. Omakotitalot.
22233: Rautatiet. Tie- ja vesirakennuspiirit.
22234: Asuntoavustukset: Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n:o B.
22235: 127 korote,tun määrärahan osoittamisesta per-
22236: heenasun1toavustuksiin. Liitteet IV,222. s. 841. Bergmanin koulu: - Ks. Kjotiteollisuuskoulut.
22237: L. Vv:aan.
22238: -- Ed. Lehdon ym. rah.al. n: o 188 korotetun
22239: määrärahan osoittamisesta perheenasuntoavus-
22240: 'tuksia varten. Liitteet IV,283. s. 904. L. D.
22241: Vv:aan.
22242: Diakonissalaitokset: Ed. Niemen ym. rah.al. n:o
22243: Asuntotuotanto: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 251 määrärahan osoittamis,esta Porin diakonisaa-
22244: 205 konotetun määrärahan osoittamisesta asunto- laitoksen hoivakodin rakennwttamiseen. Liitteet
22245: rakennustoiminnan tutkimusmäärärahoihin. Liit- IV,346. s. 979. L. Vv:aan.
22246: teet IV,300. s. 926. L. Vv:aan.
22247: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 207 korotetun Dieselveturit: - Ks. Rautatiet.
22248: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö·
22249: dyllistä asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,302.
22250: s. 930. L. V v: aan.
22251: - Ed. Prunnilan ym. rah.al. n: o 290 korotetun E.
22252: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö-
22253: dyllistä asuntotuotall!toa varten. Liitteet IV,385. Ehkäisevä huolto: - Ks. Hwoltotoiminta.
22254: s. 1021. L. Vv:aan.
22255: Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 303 määrärahan Elokuva-arkisto: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 307
22256: osoittamisesta !ainoiksi kunnille täyskunnallis· määrärahan osoittamisesta säilytystilojen hank-
22257: ten vuokra-asuntojen rakentamista varten. Liit- kimista varten Suomen elokuva-arkiston käyt-
22258: teet IV,398. s. 1041. L. Vv:aan. töön. Liitteet IV,402. s. 1048. L. Vv:aan.
22259: Asialuettelo 1959. 5
22260:
22261: Eläinlääkärit: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 398 Himanka: - Ks. Satamat.
22262: määrärahan osoittamisesta eläinlääkärien sairas·
22263: käyntimatkoista aiheutuvien kustannusten osit- Hinnat: - Ks. Maatalous. Maito. Rehut.
22264: taiseen korvaamiseen valtion va11oista. Liitteet
22265: IV,493. s. 1152. L. Vv: aan. Hirvikoski: - Ks. Sillwt.
22266:
22267: :;::aäkkeet: Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 100 maa- Hi!rtoria: - Ks. T·orpparilaitos.
22268: rärahan osoittamisesta invaliidien huolto- ja
22269: ammattioppilaitosten henkilökunnan eläkkeiden Hoitopäivämaksut: - Ks. Sairaanhoito.
22270: maksamiseen. Liitteet IV,195. s. 809. L. Vv:aan.
22271: - Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 388 määrärahan Hoitovälineistö: - Ks. Aistivialliset.
22272: osoittamisesta neljää uutta sanomalehtimieselä-
22273: kettä varten. Liitteet IV,483. s. 1141. L. Housing Committee: - Ks. Asuntotuotantotroimi-
22274: Vv:aan. kurrta.
22275: - Ks. Kansaneläkelaki.
22276: Huoltokustannukset: - Ks. Invaliidit.
22277: Emäntäkoulut: - Ks. Kotitalouskoulut.
22278: Huoltolaitokset: - Ks. Eläkkeet.
22279: Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o
22280: 333 määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi Huoltorakennukset: - Ks. Rautatiet.
22281: Ensi Kodeille. Liitteet IV,428. s. 1075. L.
22282: Vv:aan. Huoltotoiminta: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 308
22283: korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäisevän
22284: Erityslapsilisä: - Ks. Lapsilisä. huollon avustamiseen. Liitteet IV,403. s. 1049.
22285: L. Vv:aan.
22286: Eskelinkoski: - Ks. Sillat. Huoneenvuokra: - Ks. Vuokrasäännöstely.
22287: Espoo: - Ks. Invaliidit. Hämeenlinna: - Ks. Poliisi. Sillat.
22288: Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
22289:
22290: I.
22291: F. Iisalmi: - Ks. Postilaitos.
22292:
22293: Fysikaaliset hoitolaitokset: - Ks. Aistivialliset. Ilmajoki: - Ks. Sillat.
22294: Insinöörit: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
22295: Invaliidit: Ed. Haran ym. rah.al. n:o 76 määrä-
22296: H. rahan osoittamisesta Invaliidisäätiölle invalidi-
22297: huollon antamisesta aiheutuneen tappion kor-
22298: Hakkeet: - Ks. Voimalaitokset. vaamiseksi. Liitteet IV,171. s. 779. L. Vv:aan.
22299: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 82 määrärahan
22300: Hallavahingot: Ed. Jungarån ym. rah.al. n:o 119 osoittamisesta lainaksi Srnomen Siviili· ja Ase-
22301: roorotetun määrärahan osoittamisesta viljelyk- velvollisuusinvaliidien Liitolle lapsi-invaliidien
22302: sille sattuneiden hallavahinkojen korvaamiseen. pysyvän kesäkodin rakentamiseksi Espooseen.
22303: Liitteet IV,214. s. 831 ja 832. L. Vv:aan. Liitteet IV,177. s. 786. L. Vv:aan.
22304: - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 378 määrärahan - Ed. Kemppaisen rah.al. n:o 139 korotetun mää-
22305: osoit·tamisesta hallavahinkojen avustamiseen rärahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja Ase-
22306: Pohjois-Karjalassa. Liitteet IV,473. s. 1129. L. velvollisuusinvaliidien Liiton ja sen laitosten
22307: Vv:aan. valtionavustukseen. Liitteet IV,234. s. 853. L.
22308: - Ks. Katovahingot. Tutkimuslaitokset. Vv:aan.
22309: - Ed. Miikin ym. rah.al. n: o 234 määrärahan
22310: Hamina: - Ks. Laivaveistämöt. osoittamisesta avustukseksi Srnomen Siviili- ja
22311: Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Olavinkylän
22312: Harjoituskoulut: - Ks. Seminaarit. Naisinvaliidien Työyhdyskunnan ylläpitoon. Liit-
22313: teet IV,329. s. 961. L. Vv:aan.
22314: Haudat: Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 322 maara- - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n: o 305 määrära-
22315: rahan osoittamisesta punakaartilaisten hautojen han osoittamisesta korvausten maksamiseen
22316: kunnostamiseen. Liitteet IV,417. s. 1064. L. luokkasodassa punaisten puolella invalideiksi
22317: Vv:aan. tulleille. Liitteet IV,400. s. 1045. L. Vv:aan.
22318: - Ed. A. Simosen ym. rah.al. n :o 343 määrära-
22319: Helikopterit: - Ks. Sairaanhoito. han osoi,ttamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja
22320: Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Järvenpään
22321: Hieromalaitokset: - Ks. Aistivialliset. Invaliidi,en Ammattihuoltolaitoksen talous- ja
22322: luentosalirakennuksen rakentamiseen. Liitteet
22323: Hiidensalmi: - Ks. Sillat. IV,438. s. 1087. L. Vv:aan.
22324: 6 Asialuettelo 1959.
22325:
22326:
22327: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 351 määrärahan alusten ja varusteiden hankkimiseksi. Liitteet
22328: osoittamises·ta avustuksiksi kunnille siviili-inva- IV,460. s. 1112 ja 1113. L. Vv:aan.
22329: liidien huoltokustannusten korvaamiseen. Liit- - Ks. Maantiet.
22330: teet IV,446. s. 1096. L. Vv:aan.
22331: Ed. Vennamon rah.al. n: o 407 määrärahan osoit- Kalkki: - Ks. Maatalous.
22332: tamisesta ylimääräisen invaliidirahan suoritta-
22333: miseen. Liitteet IV,502. s. 1161. L. Vv:aan. Kampinneva: - Ks. Kuivatus:työt.
22334: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 433 määrärahan
22335: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Ase- KanaJVat: Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 219
22336: velvollisuusinvaliidien Liitolle Rovaniemen kun- määrärahan OSioittamisesta uittokanavan raken-
22337: touttamislaitoksen rakentamiseen. Liitteet IV,528. tamiseksi Varkauden kauppalassa olevan Taipa-
22338: s. 1188. L. Vv:aan. leen laivakanavan viereen. Liitteet IV,314. s.
22339: - Ks. Eläkkeet. Lapsihalvaus. Sairaalat. 943. L. Vv:aan.
22340: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
22341: Isäntäopistot: - Ks. Maamieskoulut.
22342: Ivalo: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. Kansakoulut: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 192
22343: korotetun määrärahan osoittamisesta lisäpalk-
22344: kioiden suorittamiseen harvaan asuttujen ja
22345: syrjäseutujen kuntien opettajille. Liitteet
22346: J. IV,287. s. 909. L. Vv:aan.
22347: - Ks. Seminaarit.
22348: Joensuu: - Ks. Osakeyhtiöt. Postilaitos.
22349: Kansaneläkelak:i: Ed. Ehrnroothin lak.al. n:o 104
22350: Jurvanjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttami-
22351: sesta. Liitteet X,49. s. 1229 ja 1231. L. Työv:aan
22352: Jyrsinturve: - Ks. Maanparannus. 1658.
22353: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 106 laiksi kansaneläke-
22354: Jyväskylä: - Ks. Boliisi. Rautatiet. Teknilliset lain väliaikaisesta muuttamisesta. Liitteet X,50.
22355: koulut. s. 1233. L. Työv:aan 1683.
22356:
22357: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. Kansansivistys: - Ks. Ti!erteellinen kirjallisuus.
22358: Hyytiäisen ym. rah.al. n:o 111 määrärahan Karhula: - Ks. Oppikoulut.
22359: osoittamisesta eräid•en virkojen perustamista
22360: varten Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakou- Karjaa: - Ks. Oppikoulut.
22361: lun kirjastoon. Liitteet IV,206. s. 821. L.
22362: Vv:aan, Karjatalous: - Ks. Rehut.
22363: Järvenpää: - Ks. Invaliidit. Ka.svinsuojelu: - Ks. Maatalouden tutkimuskes-
22364: kus.
22365: Katoalueet: - Ks. Työllisyys.
22366: K. Katovahingot: Ed. Linnan ym. rah.al. n:o 208 ko-
22367: Kaivostoiminta: Ed. Lahtelan ym. rab.al. n: o 163 rotetun määräahan osoittamisesta katokorvauk-
22368: määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n osa- sena pienviljaimien haltijoilla. Liitteet IV,303.
22369: kepääoman korottamiseksi Misin alueen kaivos- s. 931. L. Vv:aan.
22370: toiminnan kehittämistä varten. Liitteet IV,258. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 399 korotetun
22371: s. 877. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta katovahinkojen lie·
22372: -· Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 431 määrärahan V'entämiseksi. Liitteet IV,494. s. 1153. L.
22373: osoittamisesta Otanmäki Osakeyhtiön osakepää- Vv:aan.
22374: oman korottamiseksi rautamalmikaivoksen ra- - Ks. Hallavahingot.
22375: kentamista varten Misin Raajärven alueella. Kauppa- ja teollisuusministeriö: Ed. Salmela-Jär-
22376: Liitteet IV,526. s. 1186. L. Vv:aan. visen rah.al. n: o 330 määrärahan osoittamisesta
22377: Kalanviljelyslaitokset: Ed. Kukkosen ym. rah.al. kauppa· ja teollisuusministeriön ylivahtimesta-
22378: n:o 151 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kar- rin palkan korottamista varten. Liitteet IV,425.
22379: jalan maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen s. 1072. L. Vv:aan.
22380: toiminnan tuk,emista varten. Liitteet IV,246. s. Kauppakorkeakoulut: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o
22381: 865. L. V v: aan. 153 määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
22382: Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 306 seksi Turun Kauppakorkeakoulun Säätiölle. Liit-
22383: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi ammatti- teet IV,248. s. 867. L. Vv:aan.
22384: kalastajille alusten ja varusteiden hankkimi- Kauppakoulut: - Ks. Ammattikoulut. 'Deknilliset
22385: seen. Liitteet IV,401. s. 1046 ja 1047. L. koulut.
22386: Vv:aan.
22387: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 365 määrärahan Kemi: - Ks. Sairaalat. Teknilliset koulut.
22388: osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi am-
22389: mattikalastajille merikalastukseen soveltuvien Kemijoki: - Ks. Sillat. Voimalaitokset.
22390: Asialuettelo 1959. 7
22391:
22392: Kemijärvi: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Kortesneva: - Ks. Kuivatustyöt.
22393:
22394: Kenttäsa.b.austoiminta: Ed. Mattilan ym. rah.al. Korvaus: - Ks. Eläinlääkärit. Hallavahingot. In-
22395: n:o 230 määrärahan !Osoittamisesta kenttäsa- valiidit. Katovahingot. Kunnat. Punakaartilai-
22396: haustoiminnan kehittämiseen. Liitteet IV,325. s. set. Vilja.
22397: 955. L. Vv:aan. Kotitalouskoulut: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o
22398: 212 määrärahan osoittamisesta suunnitelmien
22399: Kenttätoiminta: - Ks. Ammatinvalinta. laatimiseksi Keski-Suomen kotitalousopettaja-
22400: opiston ja emäntäkoulun uudisrakennuksia var-
22401: Kerho-ohjaajat: - Ks. Ammattikoulut.
22402: ten. Liitteet IV,307. s. 935. L. Vv:aan.
22403: - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n: o 215 morote-
22404: Keskusammatti.koulut: - Ks. Ammattikoulut.
22405: tun määrärahan osoittamisesta Helsingin koti-
22406: talousopettajaopiston palkkausmenoihin. Liitteet
22407: Keskussaira.alat: Ks. Sairaalat.
22408: IV,310. s. 938. L. Vv:aan.
22409: Kestopäällystys: Ks. Maantiet. Kotitalousopettajaopistot: - Ks. Kotitalouskoullllt.
22410: Kesäkodit: - Ks. Invaliidit. Kotiteollisuuskoulut: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o
22411: 121 korotetun määrärahan osoittamisesta yksi-
22412: Kesävirkistys: - Ks. Lapset. tyisluontoisten kotiteollisuusoppilaitosten kalus-
22413: !ton, koneiden ja työvälineiden hankintaan. Liit-
22414: Kesäyliopistot: - Ks. Yliopisto. teet IV,216. s. 835. L. Vv:aan.
22415: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n: o 228 määrärahan
22416: Keuruu: - Ks. Virastot. osoittamisesta Bergmanin koulun koulutalon ra-
22417: kennustöitä varten. Liitteet IV,323. s. 953. L.
22418: Kirjamoinsal.mi: - Ks. Sillat. Vv:aan.
22419: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 321 määrärahan
22420: Kirjastot: - Ks. Oppikoulut. Seminaarit. osoittamisesta Fredrika Wetterhoffin kotiteolli-
22421: suusopiston opettajantoimien lisäämistä varten.
22422: Kirkkoniemi: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Liitteet IV,416. s. 1063. L. Vv:aan.
22423:
22424: Kitinen: - Ks. Sillat. Kotka: - Ks. Laivaveistämöt. Sairaalat.
22425: Kiuruvesi: - Ks. Virastot. KouluaJteriat: - Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut.
22426:
22427: Kivennäismaa: - Ks. Maanparannus. Kouluka.lusto: - Ks. Oppikoulut.
22428: Koulut: - Ks. Aistivialliset. Ammat'tikoulut. KQti-
22429: Kivenradvaus: Ed. Niemelän ym, rah.al. n:o 247 talouskoulut. Kotiteollisuuskoulut. Maamieskou-
22430: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kivenrai- lut. Maatalouskoulut. Merenkulkukoulut. Metsä-
22431: vauskustannusten rahoittamiseen. Liitteet IV,342. koulut. Oppikoulut. Sairaanhoitokoulut. Teknil-
22432: s. 975. L. Vv:aan. liset koulut.
22433: - Ks. Uudisraivaus.
22434: Kuivatustyöt: Ed. Mal'lttilan ym. rah.al. n:o 225
22435: Kivisalmi: - Ks. Sillat.
22436: määrärahan osoittamisesta Jurvanjärven kuiva-
22437: Kodinperustamislainat: Ed. Lukkarisen ym, rah.al. tustyön aloittamiseen, Liitteet IV,320. s. 949.
22438: n:o 211 määrärahan osoittamisesta kodinperus- L. Vv:aan.
22439: tamialainojen myöntämistä varten. Liit,teet - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 246 määrärahan
22440: IV,306. s. 934. L. Vv:aan. osoittamisesta !ainoiksi pienialaisten yksityis-
22441: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 309 määrärahan 'ten suonkuivatushankkeiden toteuttamiseksi.
22442: osoittamisesta kodinperustamislainoihin. Liit- Liitteet IV,341. s. 974. L. Vv:aan.
22443: teet IV,404, s. 1050. L. Vv:aan. - Ed, Nurmisen ym. rah.al. n:o 267 määrärahan
22444: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n :10 341 määrärahan osoittamisesta Lapuan pitäjässä olevan Kampin-
22445: osoittamisesta kodinperustamislainoihin. Liit- nevan-Kortesnevan kuivatustöiden aloittami-
22446: teet IV,436. s. 1084. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,362. s. 996. L. Vv:aan.
22447: - Ks. Maanhankinta.
22448: Koneet: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
22449: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö: Ed.
22450: Konekonsulentit: - Ks. Maatalouskoneet. Lehdon ym. rah.al. n:o 187 määrärahan osoit-
22451: tamisesta naispuolis,en ylitarkastajan palkkaa-
22452: Konepajat: - Ks. Rautatiet. miseen kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
22453: Konstaapelit: - Ks. Poliisi. teriöön hoitamaan naistyöttömyydestä johtuvia
22454: kysymyksiä. Liitteet IV,282. s. 903. L. Vv:aan.
22455: Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n: o 202 määrärahan
22456: korkeakoulu. Kauppamorkeakoulut. Yhteiskun- osoittamisesta kulkulaitosten ja yleisten töiden
22457: nallinen korkeakoulu. Yliopisto. ministeriön työvoima-asiain osaston toimien va-
22458: kinaistamiseen. Liitteet IV,297. s. 921. L.
22459: Korko: - Ks. Luotto. Vv:aan.
22460: 8 Asialuettelo 1959.
22461:
22462:
22463: - Ed. Salmela-Järvisen rah.al. n: o 329 maarara- Kuusamo: - Ks. Maanhankinta.
22464: han osoittamisesta kulkulaitosten ja yleisten
22465: töiden ministeriön ylivahtimestarin palkan ko- Kylpylaitokset: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 154
22466: rottamista varten. Liitteet IV,424. s. 1071, L. määrärahan osoittamisesta Naantalin, Lappeen-
22467: Vv:aan. rannan ja Savonlinnan kylpylaitosten toimin-
22468: nan tukemiseen. Liitteet IV,249. s. 868. L.
22469: Kummikuntatoiminta: Ed. Wiherheimon ym. rah.al. Vv:aan.
22470: n: o 416 kol"otetun määrärahan osoittamisesta
22471: Suomen-Ruotsin Kummikuutatoiminnan Kes- Kylätiet: - Ks. Kunnat. Maautiet.
22472: kusliiton työn tehostamiseksi. Liitteet IV,511.
22473: s. 1170. L. Vv:aan. Kymijoki: - Ks. Sillwt.
22474:
22475: Kunnalliskodit: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 361 Kynkään tila: - Ks. Maamieskoulut.
22476: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille
22477: kunnallis- ja vanhainkotien rakentamista varten. Kyrönjoki: - Ks. Pengerrystyöt.
22478: Liitteet IV,456. s. 1107. L. Vv:aan.
22479: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 429 korote- Käsiteollisuus: Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 65
22480: tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
22481: kunnallisten kunnallis- ja vanhainkotien yllä- ja asutuskeskusten pienyrittäjille. Liitteet
22482: pitämiseen. Liitteet IV,524. s. 1184. L. Vv:aan. IV,160. s. 765. L. Vv:aan.
22483: - Ks. Vanhainkodit, - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 67 korotetun
22484: määrärahan osoit'tamise~;~ta käsi- ja pienteolli-
22485: Kunnantiet: - Ks. Kunnat. Maantiet. suuden neuvontatyötä varten, Liitteet IV,162.
22486: s. 767. L. Vv:aan.
22487: Kunnat: Ed. Ait:iJon ym. rah.al. n:o 45 maara- - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 150 maara-
22488: rahan osoittamisesta kunnille annattavia halpa- rahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuusyri-
22489: korkoisia pitkäaikaisia lainoja varten. Liitteet tyksille myönnettäviä avustuslainoja varten.
22490: IV,140. s. 736. L. Vv:aan. Liititeet IV,245. s. 864. L, Vv:aan.
22491: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 92 määrärahan - Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 301 määrä-
22492: osoittamisesta kunnille annattavia pitkäaikaisia rahan osoittamisesta !ainoiksi käsi- ja pien-
22493: halpakorkoisia lainoja varten. Liitteet IV,187. teollisuudelle. Liitteet IV,396. s. 1039. L.
22494: s. 799. L. Vv:aan, Vv:aan,
22495: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 143 määrärahan
22496: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautatie- Käsityö: - Ks. Aistivialliset.
22497: maapohjien lunastusmaksujen suorittamiseen.
22498: Liitteet IV,238. s. 857. L. Vv:aan.
22499: - Ed. Paason ym. rah.al. n :10 272 määrärahan L.
22500: •Osoittamisesta eräiden tiealuekorvausten suorit-
22501: tamiseen Oulun läänissä. Liitteet IV,367. s. Lahti: - Ks. Ammattikoulut. Muistopatsaat.
22502: 1003. L. Vv:aan.
22503: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 292 korotetun Laivakanavat: - Ks. Kanavat.
22504: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuk-
22505: siin joutuneille kunnille. Liitteet IV,387. s. Laivaliikenne: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 197
22506: 1023. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Virpiniemeen johta-
22507: - Ed, Vennamon rah.al. n: o 402 korotetun määrä- van laivaväylän merkitsemistäitä varten. Liit-
22508: rahan osoittamisesta helpo•tuksen myöntämiseksi teet IV,292. s. 915. L. Vv:aan.
22509: kunnille maantiealueiden lunastusta varten. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 405 määrärahan
22510: Liitteet IV,497. s. 1156. L. Vv:aan. osoi:ttamisesta sisävesi- ja saaristoliikenteen
22511: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 403 Jwrotetun määrä- edistämiseen. Liitteet IV,500. s. 1159. L.
22512: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden Vv:aan.
22513: avustamiseen. Liitteet IV,498. s. 1157. L. Vv:aan.
22514: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 411 koro:tetun määrä- Laivaveistä.möt: Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 99
22515: rahan osoittamises·ta avustuksiksi vaikeuksiin määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
22516: joutuneille kunnille. Liitteet IV,506. s. 1165. tamiseksi laivatelakan perustamiseksi Kotkan-
22517: L. Vv:aan, Haminan läheisyydessä olevalle rannikolle. Liit-
22518: - Ks. Ammattikoulut. Ammattikurssit. Asunto- teet IV,194. s. 807. L. Vv:aan.
22519: tuotanto. Invaliidit. Kunnalliskodit. Satamat. - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n: o 129 määrä-
22520: rahan osoittamisesta laivaveistämön rakenta-
22521: Kuntouttamislaitokset: Ks. Invaliidit. Lapsi- mista varten Mussalon saarelle. Liitteet IV,224.
22522: halvaus. s. 843. L. Vv:aan,
22523:
22524: Kuopio: - Ks. Sairaalat. V1oimalaitokset. Lannoitteet: - Ks. MaataLous.
22525:
22526: Kurssik:eskukset: - Ks. Ammattikurssit. Lannäslund: - Ks. Maatalouskoulut.
22527:
22528: Kuuromykät: - Ks. Aistivialliset. Ammattikoulut. Lapinlahti: - Ks. Virastot.
22529: Asialuettelo 1959.
22530:
22531:
22532: Lappeenranta: Ks. Kylpylaitokset. Museot. Lentokentät: Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 249
22533: Postilaitos. Teknilliset koulut. määrärahan osoittamisesta Savonlinnan lent,o-
22534: kentän rakentamiseen. Liit'teet IV,344. s. 977.
22535: Lappi: - Ks. Autiotuvat. Malminetsintä. Seutu- L. Vv:aan.
22536: suunnittelutoiminta. Tie- ja vesirakennuspiirit.
22537: Leppävirta: - Ks. Sillat.
22538: Lapset: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 79 määrä-
22539: rahan osoittamisesta kesävirkistystoiminnan Levyvalssaamot: - Ks. Teollisuus.
22540: järjestämistä varten alle kouluiän oleville lap-
22541: sille. Liitteet IV,174. s. 783. L. Vv:aan. Liikenneosasto: - Ks. Rautatiet.
22542: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 439 määrärahan
22543: osoittamisesta lasten maalle siirron tukemiseen. Liikevaihtovero: Ed. Hultin ym. lak.al. n:o 97
22544: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Liit-
22545: Liitteet IV,534. s. 1194. L. Vv:aan.
22546: teet IV,541. s. 1208. L. Vv: aan 850.
22547: - Ks. Invaliidit. Sairaalat. Vajaamieliset.
22548: Liikkuva poliisi: - Ks. Poliisi.
22549: Lapsihalvaus: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 59
22550: määrärahan osoittamises,ta avustukseksi Polio
22551: Liitevaunut: - Ks. Rautatiet.
22552: Invalidit r.y:lle. Liitteet IV,154. s. 759. L.
22553: Vv:aan. Liperi: - Ks. Virastot.
22554: - Ed. Kaitilan ym. rah.al. n: o 126 määrärahan
22555: osoittamisesta avustuslainaksi Helsingin Polio Lisäpalkkiot: - Ks. Kansakoulut.
22556: Huolto r.y:n Vihtijärven kurssi- ja lomakodin
22557: lyhytaikaisten lainojen vakauttamiseen. Liitteet Loimaa: - Ks. Sillat.
22558: IV,221. s. 840. L. Vv:aan.
22559: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 443 määrärahan Lomakodit: - Ks. Lapsihalvaus.
22560: osoittamisesta kunbouttamislaitoksen rakentami-
22561: seksi Vaasaan. Liibteet IV,538. s. 1198. L. Lukukausimaksut: - Ks. Oppikoulut.
22562: Vv:aan.
22563: Lunastaminen: - Ks. Ammattikoulut. Kunnat.
22564: Lapsilisä: Ed. Lehdon ym. rah.al. n:o 189 maara-
22565: rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseksi. Luokkasota: - Ks. Invaliidit.
22566: Liitteet IV,284. s. 905. L. Vv:aan.
22567: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 350 määrärahan Luotto: Ed. Vennamon rah.al. n: o 413 maara-
22568: osoittamisesta erityislapsilisien maksamista var- rahan osoittamisesta viljelijäväestön normaalis-
22569: ten. Liitteet IV,445. s. 1095. L. Vv:aan. ten pankkiluottojen korkokannan alentamiseen.
22570: Liitt•eet IV,508. s. 1167. L. Vv:aan.
22571: - Ed. V. Turusen rah.al. n: o 395 määrärahan
22572: osoittamisesta lapsilisien korobtamiseen. Liitteet Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
22573: IV,490. s. 1148. L. Vv:aan.
22574: - EJ. Vennamon rah.al. n: o 408 määrärahan Lääkeapu: - Ks. Sairaanhoito.
22575: osoittamisesta ylimääräisen lapsilisän sworitta-
22576: miseen vähävaraisilla perheille. Liitteet IV,503. Lääninhallitukset: Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o
22577: s. 1162. L. Vv:aan. 374 määrärahan osoittamisesta eräiden Vaasan
22578: lääninhallituksen virkojen ja tQimien pysyttä-
22579: Lapua: - Ks. Kuivatustyöt. mistä varten. Liitteet IV,469. s. 1124. L.
22580: Vv:aan.
22581: Lastenhoito: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 78
22582: kol'otetun määrärahan osoittamisesta avustuk- Lääninsairaalat: - Ks. Sairaalat.
22583: siksi lastenseimille. Liitteet IV,173. s. 782. L.
22584: Vv:aan.
22585: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 382 korotetun
22586: määrärahan osoittamisesta lastensaimien valtion- M.
22587: apua varten. Liitteet IV,477. s. 1134. L. Vv:aan. Maamieskoulut: Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 260
22588: määrärahan osoittamisesta maamieskoulun pe-
22589: Lastenkodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o rustamiseksi Ylitornion kuntaan. Liitteet IV,355.
22590: 332 määrärahan osoittamisesta lastenkotien s. 989. L. Vv:aan.
22591: avustusten korottamiseen. Liitteet IV,427. s. - Ed. p,entin ym. rah.al. n: o 284 määrärahan
22592: 1074. L. Vv:aan. osoittamisesta isän·täopiston 'toiminnan aloitta-
22593: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 381 korotetun määrä- miseksi Ahlmanin maamieskoulussa. Liitteet
22594: rahan osoittamisesta lastenkotien avustamiseen. IV,379. s. 1015. L. Vv:aan.
22595: Liitteet IV,476. s. 1133. L. Vv:aan. - Ed. Ryhdän rah.al. n:o 311 määrärahan osoit-
22596: tamisesta Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun
22597: Lastenseimet: - Ks. Lastenhoito. siirtämiseen Kynkään tilalta Törrön tilalle
22598: Pudasjärven kunnassa. Liitteet IV,406. s. 1052.
22599: Lennätin: - Ks. Puhelin. L. Vv:aan.
22600:
22601:
22602: 2 E 11/60
22603: 10 Asialuettelo 1959.
22604:
22605:
22606: Maanhankinta: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 141 Ed. Hietasen ym. rah.al. n: o 86 määrärahan
22607: kol1otetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon osoittamisesta Kailan tien ja KaUan siltojen
22608: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeen- laajennustöiden jatkamiseen. Liitteet IV,181.
22609: panosta johtuviin tie-,, kuivatus- ja raivaus- s. 793. L. Vv:aan.
22610: kustannuksiin. Liitteet IV,236. s. 855. L. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 103 määrärahan
22611: Vv:aan. osoittamisesta Karhulan kauppalassa maantien
22612: - Ks. Asutuslaina<t. MaaiiJtiet. ja siihen liittyvien siltojen rakentamiseksi. Liit-
22613: teet IV,198. s. 812. L. Vv:aan.
22614: Maankäyttölak:i: - Ks. Asutuslaina<t. Maantiet. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 104 määrärahan
22615: Perusparann ukset. osoittamisesta Pyhtään ja Siltakylän ohikulku-
22616: teiden rakentamiseen. Liitteet IV,199. s. 814.
22617: Maa.npa.rannus: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 140 L. Vv:aan.
22618: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 105 määrärahan
22619: siksi maanparannustöitä varten. Liitteet IV,235. osoittamisesta Karhulan-Haminan maantien
22620: s. 854. L. Vv:aan. asfaltoimista varten. Liitteet IV,200. s. 815.
22621: - Ed. Mart,tilan ym. rah.al. n: o 221 määrärahan L. Vv:aan.
22622: osoittamisesta perkaustöissä nostetun kiven- - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 124 määrärahan
22623: naismaan siirtämiseen viljellyille suomaille. osoittamisesta Sysmän-Judinsalon-Luhangan
22624: Liitteet IV,316. s. 945. L. Vv:aan. maantien rakentamista varten. Liitteet IV,219.
22625: - Ed. Sav-elan ym. rah.al. n:o 335 määrärahan s. 838. L. Vv:aan.
22626: osoittamisesta jyrsinturpeen käyttöä maan- - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 166 määrärahan osoit-
22627: parannusaineena koskevaan tutkimukseen. Liit- tamisesta maantien rakentamis,eksi Utsjokeen
22628: teet IV,430. s. 1078. L. Vv:aan. rakennetun sillan ja sen eteläpuolella olevain
22629: kJoskien sivuutustien välille sekä mainitulta
22630: Maantiet: Ed. Ahosen rah.al. n:1o 41 määrärahan sillalta Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liit-
22631: osoittamisesta tienoikaisutyön toteuttamiseksi teet IV,261. s. 881. L. Vv:aan.
22632: Uuraisten kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,136.
22633: s. 732. L. Vv:aan. - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 167 määrärahan osoit·
22634: tamisesta Molkojärv-en-Kieringin maantien ra-
22635: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 42 määrärahan kentamista varten. Liitteet IV,262. s. 883. L.
22636: osoittamisesta Jämsänkosken-Kaidemäen maan- Vv:aan.
22637: tieosan kestopäällystämistä varten. Liitteet
22638: - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 168 määrärahan osoit·
22639: IV,137. s. 733. L. Vv:aan. tamisesta maantien rakentamiseen Palojoensuun
22640: - Ed. Backlundin ym. rah.al. n: o 53 määrärahan -Enontekiön maantieltä Leppäjärven ja Palo-
22641: oso~ttamisesta Fladan-Siipyyn niemen ·tien järven kylien kautta Norjan rajalle. Liitteet
22642: rakentamiseksi ja parannustöihin niemellä ole- IV,263. s. 884. L. Vv:aan.
22643: valla kalastuspaikalla. Liitteet IV,148. s. 749 - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 169 määrärahan osoit·
22644: ja 750. L. Vv:aan. tamisesta maantien rakentamiseksi Inarin kun-
22645: - Ed. Backlundin ym. rah.al. n:o 54 määrärahan nassa olevaan Angeliin. Liitteet IV,264. s. 885.
22646: osoittamisesta tien rakentamiseksi Skaftungin L. Vv:aan.
22647: kylästä Nyhamniin ja sataman hyväksikäytön - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 170 määrärahan osoit-
22648: suunnittelemiseksi. Liitteet IV,149. s. 751 ja tamiseksi yhdysmaantien rakentamiseksi Lapa-
22649: 752. L. Vv:aan. järven tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen
22650: - Ed. Erikssonin ym. rah.al. n : o 56 määrärahan Salmivaaran kylään. Lii:tteet IV,265. s. 886. L.
22651: osoittamisesta Ala-Xhtävän-Bäckbyn tien ra- Vv:aan.
22652: kentamiseen. Liitteet IV,151. s. 755 ja 756. L. - Ed. Lahtelan rah.al. n: o 171 määrärahan osoit-
22653: Vv:aan. tamisesta Seipäjärven-Ristonmännikön maan·
22654: Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 61 määrärahan tien tiesuunnan tutkimiseksi ja rakennustöiden
22655: osoittamisesta tierakennustöiden aloittamiseen aloittamiseksi. Liitteet IV,266. s. 887. L.
22656: Sodankylän kunnan Kieringin kylästä Maunu- Vv:aan.
22657: järven kautta Molkojärvelle. Liit'teet IV,156. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 172 määrärahan osoit·
22658: s. 761. L. Vv:aan. tamisesta Javaruksen maantien rakentamisen
22659: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 62 määrärahan aloittamista varten. Liit<teet IV,267. s. 888. L.
22660: osoittamisesta maanti<erakennustöiden aloitta- Vv:aan.
22661: miseen Saarenkylän ja Markkasuvannon välillä - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 173 määrärahan osoit·
22662: Rovaniemen maalaiskunnassa. Lii,ttee•t IV,157. tamisesta Kolpeneen-Pekkalan maantien raken-
22663: s. 762. L. Vv:aan. nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,268. s.
22664: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 63 määrärahan 889. L. Vv:aan.
22665: osoittamisesta yhdystien rakentamiseen Kittilän - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n:o 177 määrärahan
22666: -Kiistalan maantien päätekohdasta Hietalan osoittamisesta Xkäsjokisuusta Xkäslompolon
22667: kyläryhmästä Hanhimaan kylään. Liitteet kautta Tiurajärvelle johtavan tien peruskor-
22668: IV,158. s. 763. L. Vv:aan. jaustöiden aloittamiseksi. Lii:tteet IV,272. s.
22669: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 64 määrärahan 893. L. Vv:aan.
22670: osoit•tamisesta maan,ti<en rakentamiseksi Palo- - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n:o 178 määrärahan
22671: joensuusta Suonttajärven kautta Leppäjärvelle osoittamisesta Havelasta Kolariin johtavan
22672: Enontekiön kunnassa. Liitteet IV,159. s. 764. Väylänvarren tien peruskorjaustöiden aloitta-
22673: L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,273. s. 894. L. Vv:aan.
22674: Asialuettelo 1959. 11
22675:
22676: - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 179 määrärahan - Ed. Sepin ym. rah.al, n:o 338 määrärahan osoit-
22677: osoittamisesta Aavasaksan-Raanujärven maan- :tamisesta Karjulan sillan ja Ruoveden kirkon-
22678: tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet kylän välisen maantien oikaisua varten. Liit-
22679: IV,274. s. 895. L. Vv:aan. teet IV,433. s. 1081. L. Vv:aan.
22680: - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 180 määrärahan - Ed. A. Simosen ym. rah.al. n: o 344 määrä-
22681: osoittamisesta Sieppijärven-Lohinivan maan- rahan osoittamisesta Häijään-Tampereen maan-
22682: tien korjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet tien rakentamiseksi. Liitteet IV,439. s. 1089.
22683: IV,275. s. 896. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
22684: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 182 korotetun - Ed. Stykin ym. rah.al. n:o 352 määrärahan
22685: määrärahan osoittamisesta maanhankintalain ja osoittamisesta Leppävaaran-Otaniemen maan-
22686: maankäyttölain toimeenpanon yhteydessä raken- tien rakentamista varten. Liitteet IV,447. s.
22687: nettavia yleisiä teitä varten. Liitteet IV,277. 1097. L. Vv:aan.
22688: s. 898. L. Vv: aan. - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 359 määrärahan
22689: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 185 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista varten
22690: osoittamisesta Kemppalan-Hanislahden kun- KHkajärven pohjoispuolisesta maantiestä Suo-
22691: nantien ja Viitasaaren-Kuopion runkotien men- ja Toivankylien kautta Kuusamon-
22692: välisen yhdystien rakennustöiden aloittamiseksi. Kemijärven maantielle. Liitteet IV,454. s. 1105.
22693: Liitteet IV.280. s. 901. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
22694: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n :,o 186 määrärahan - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 362 määrärahan
22695: osoit<tamisesta Pyöreäsuon ja Keiteleen välisen osoittamisesta maantien rakentamista varten
22696: tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet Suomussalmen Pärsämön asutustieltä Kiannan-
22697: IV,281. s. 902. L. Vv:aan. niemen-Juntusrannan tielle. Liitteet IV,457. s.
22698: 1108. L. Vv: aan.
22699: - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n:o 217 määrä-
22700: rahan osoittamisesta Varkauden-Soraakosken- - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 371 määrärahan
22701: Palokankaan maantien rakennustöiden aloitta- osoittamisesta Lantiosaaren-Koivun maantien
22702: miseksi. Liitteet IV,312. s. 941. L. Vv:aan. oikaisu- ja korjaustöiden aloittamiseen. Liitteet
22703: IV,466. s, 1121. L. Vv:aan.
22704: - Ed. Marttilan ym. rah.al, n: o 224 määrärahan
22705: osoittamisesta runkotien rakentamista varten -Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 372 määrärahan
22706: Kaskisista Keski-Suomeen. Liitteet IV,319. s. osoittamisesta Vikajärven-Kemijärven-Sallan
22707: 948. L. V v: aan. maanUen oikaisu- ja perusk<orjaustöi,tä varten.
22708: Liitteet IV,467. s. 1122. L. Vv:aan.
22709: Ed. Miikin ym. rah.al. n: o 235 määrärahan
22710: osoittamisesta Bohjiintien rakennustöiden aloit- -Ed. Tiekson ym. rah.al. n:o 373 määrärahan
22711: tamiseen. Liitteet IV,330. s. 962. L. Vv:aan. osoittamisesta Soppelan-Räisälän maantien
22712: rakentamiseen. Liitteet IV,468. s. 1123. L.
22713: - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 239 määrärahan Vv:aan.
22714: osoittamisesta Oulujoen eteläpuolta kulkevan - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 377 määrärahan
22715: Oulun-Vaalan maantien parantamiseksi. Liit- osoittamisesta Seinäjoen ja Kuortaneen välisen
22716: teet IV,334. s. 966. L. Vv:aan. maantien rakentamista varten. Liitteet IV,472.
22717: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o .250 määrärahan s. 1128. L. Vv:aan.
22718: osoittamisesta koneellisen tutkimuksen suori<tta- - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 379 määrärahan
22719: miseksi Enonkosken-Savonrannan tiesuunnalla. osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi Tetri-
22720: Liitteet IV,345. s. 978. L. Vv:aan. lammen tieltä Kuokanvaaran kunnantielle Nur-
22721: - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 254 määrärahan meksen kunnassa. Liitteet IV,474. s. 1130. L.
22722: osoittamisesta Rantasalmen ja Säämingin kun- Vv:aan.
22723: tien alueella sijaitsevan Hiltulan-Pölläskylän - Ed. Vennamon rah.al. n:o 404 koi'otetun määrä-
22724: tiehankkeen toteuttamiseksi. Liitteet IV,349. s. rahan osoittamisesta paikallis<teiksi otettavien
22725: 982. L. Vv:aan. kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avustami-
22726: ---'- Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 266 määrärahan seen. Liitteet IV,499. s. 1158. L. Vv:aan.
22727: osoittamisesta Ullavan Korven ja Toholammin - Ed. 1. Virtasen ym. rah.al. n: o 421 määrärahan
22728: keskuksen välisen maantienosan kunnostami- osoittamisesta Turun-Tampereen maantien ra-
22729: seen. Liitteet IV,361. s. 995. L. Vv:aan. kennustöiden aloittamiseksi tieosuudella Turku
22730: - Ed. J. E. Partasen ym, rah.al. n:o 274 koro- -Aura. Liitte,et IV,516. s. 1176. L. Vv:aan.
22731: tetun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 422 määrärahan
22732: otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon osoittamisesta yhdystien rakennustöiden aloit-
22733: avustamiseen. Liitteet IV,369. s. 1005. L. tamiseksi Helsingin-Lahden pikatieltä Järven-
22734: Vv:aan. pään kauppalaan. Liitteet IV,517. s. 1177. L.
22735: - Ed. Pentin ym. rah.al. n: o 286 määrärahan Vv:aan.
22736: osoittamisesta tutkimuksen toimittamista var- - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 427 määrä-
22737: ten Kasittulan-Viljakkalan-Tampereen tie- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22738: suunnalla. Liitteet IV,381. s. 1017. L. Vv:aan. Särkilahdesta Säämingin saariston kautta Savon-
22739: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 336 korotetun määrä- linnaan. Liitt<eet IV,522. s. 1182. L. Vv:aan,
22740: rahan oso~ttamisesta paikallisteiksi otettavien Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 436 määrärahan
22741: kunnan- ja kyläteid,en kuntoonpanosta johtuviin osoittamisesta Vikajärven-Särkikankaan tien
22742: kustannuksiin. Liitteet IV,431. s. 1079. L. parannustöiden aloittamiseksi. Liitrteet IV,531.
22743: Vv:aan. s. 1191. L. Vv:aan.
22744: 12 Asialuettelo 1959.
22745:
22746:
22747: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 437 määrärahan Maatalousministeriö: Ed. Salmela-Järvisen rah.al.
22748: osoittamisesta Rovaniemen-Sodankylän maan- n: o 328 määrärahan osoittamisesta marutalous-
22749: tien parantamiseksi. Liitteet IV,532. s. 1192. ministeriön ylivahtimestarin palkan korotta-
22750: L. Vv:aan. mista varten. Liitteet IV,423. s. 1070. L.
22751: - Ks. Asutustiet. Kunnat. Maanhankinta. Metsä- Vv:aan.
22752: autotiet. Perusparannukset. Sillat.
22753: Maatilametsät: - Ks. Metsätalous.
22754: Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Koivusen ym. rah.al.
22755: n: o 146 määrärahan osoittamisesta keskus- Maito: Ed. Vennamon rah.al. n:o 410 määrärahan
22756: varaston ja pajan rakentamiseen Keski-Suomen osoHtamisesta maidon oikeudenmukaisen hinta-
22757: maanviljelysinsinööripiirille. Liitteet IV,241. s. porrastuksen toteuttamista varten. Liitteet
22758: 860. L. Vv:aan. IV,505. s. 1164. L. Vv:aan.
22759: Maaperätutkimukset: - Ks. Malminetsintä. Majoituskustannukset: - Ks. Aistivialliset.
22760: Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Käsiteollisuus. Malminetsintä: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 60
22761: Rautati!emaksut. Sähkö. Vesijohdot. määrärahan osoittamisesta maaperätutkimusten
22762: suorittamista varten Keski-Lapin alueella. Liit-
22763: Maatalouden tutkimuskeskus: Ed. Kämäräisen ym. teet IV,155. s. 760. L. Vv:aan.
22764: rah.al. n: o 160 määrärahan osoittamisesta kas-
22765: vinsuojeluohjaajan palkkaamiseen maatalouden - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 369 määrärahan
22766: tutkimuskeskuksen kasvinsuojeluosastolle. Liit- osoittamisesta maaperätutkimusten aloittamiseen
22767: teet IV,255. s. 874. L. Vv:aan. Sallan kunnassa. Liitteet IV,464. s. 1119. L.
22768: Vv:aan.
22769: Maatalous: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 181 koro-
22770: tetun määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden Mansikkakoski: Ks. Sillat.
22771: ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuneiden
22772: kustannusten vähentämiseen pientiloilla. Liit- Maltkailu: Ed. Svinhufvudin ym. rah.al. n:o 354
22773: teet IV,276, s. 897. L. Vv:aan. roorotetun määrärahan osoittami~esta avustuk-
22774: seksi Tukholmassa toimivalle Suomitoimistolle
22775: - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 294 määrärahan - Suomen Mrutkailutoimistolle. Liitteet IV,449.
22776: 'osoittamisesta pienviljelmille hankittavien väki- s. 1099. L. Vv:aan.
22777: lantojen hintojen alentamiseen. Liitteet IV,389.
22778: s. 1025. L. Vv:aan. Matkaliput: - Ks. Sairaanhoito.
22779: - Ks. Luotto. Meijerit.
22780: Meijerit: Ed. Vennamon rah.al. n:o 415 maara-
22781: Maataloushallitus: Ed. V. Niemisen ym. rah.al. rahan osoittamisesta avustuslainoiksi meijerien
22782: n: o 256 määrärahan osoittamisesta eräiden yli-
22783: rakentamista varten. Liitteet IV,510. s. 1169.
22784: määräisten toimien perustamiseksi maatalous- L. Vv:aan.
22785: hallituksen tukemisasiain toimistoon. Liitteet
22786: IV,351. s. 985. L. Vv:aan. Merenkulkuhallitus: Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o
22787: 87 määrärahan osoittamisesta ylijohtajan viran
22788: · Maatalouskerhot: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o perustamiseksi merenkulkuhallitukseen. Liitteet
22789: 142 korotetun määrärahan osoittamisesta Poh- IV,182. s. 794. L. Vv:aan.
22790: jois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Lapin
22791: rajaseutujen maatalouskerhotyön tehostamiseksi. Merenkulkukoulut: Ed. · Teirin ym. rah.al. n: o 366
22792: LHtteet IV,237. s. 856. L. Vv:aan. määrärahan o~oittamisesta Turun merenkulku-
22793: koulun uuden koulutalon suunnittelutöitä var-
22794: Maatalouskoneet: Ed. N. Niemisen ym. rah.al. ten. Liitteet IV,461. s. 1114 ja 1115. L. Vv:aan.
22795: n: o 252 määrärahan osoittamisesta a vustukseksi
22796: Pienvilj,elijäin Liitolle konekonsulentin palk- Merikalastus: - Ks. Kalastus.
22797: kaamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteet IV,347. s.
22798: 980. L. Vv:aan. Metsäautotiet: Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 280
22799: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 345 määrärahan määrärahan osoittamisesta metsäautoteiden ra-
22800: osoittamisesta maatalouskonehoidon neuvon- rentamiseen Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomeen.
22801: taan. Liitteet IV,440. s. 1090. L. Vv:aan. Liitteet IV,375. s. 1011. L. Vv:aan.
22802: Maatalouskoulut: Ed. .Tungarån ym. rah.al. n: o 118 Metsäkoulut: Ed. Paarmanin ym. rah.al. n:o 268
22803: korotetun mäP.rärahan osoittamisesta avustuk- määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met-
22804: seksi Lannäslundin maatalouskoulun suunnit- sänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen maa-
22805: telu- ja rakennustöitä varten. Liitte,et IV,213. laiskuntaan. Liitteet IV,363. s. 997. L. Vv:aan.
22806: s. 829 ja 830. L. Vv:aan.
22807: - Ed . .Tungarån ym. rah.al. n:o 120 korotetun Metsäkurssit: - Ks. Ammattikurssit.
22808: määrärahan osoittamisesta lainaksi Lannäslundin
22809: maatalouskoulun suunnittelu- ja rakennustöitä Metsänhoito: - Ks. Metsäkoulut.
22810: varten. Liitteet IV,215. s. 833 ja 834. L.
22811: Vv:aan. Metsäpalkat: - Ks. Sosiaaliministeriö.
22812: Asialuettelo 1959. 13
22813: Metsätalous: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 231 Olavinkylä: - Ks. Invaliidit.
22814: määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa-
22815: tilametsien hankintatoiminnan kehitystutkimuk- Olhavanjoki: - Ks. Perkaustyöt.
22816: siin. Liitteet IV,326. s. 956. L. Vv:aan.
22817: Omakotitalot: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 145
22818: Mielisairaat: - Ks. Sairaanhoito.
22819: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi asutuskes-
22820: kusten vähävaraisilla omakotitalojen omistajille
22821: Mikkeli: - Ks. Aistivialliset. V1esi- ja viemärijohtojen rakennuskustannusten
22822: rahoittamiseen. Liitteet IV,240. s. 859. L.
22823: Misi: - Ks. Kai'"ostoiminta. Vv:aan.
22824: Moottorivaunut: - Ks. Rautatiet. - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 152 määrärahan
22825: os•oit•tamisesta posti- ja lennätinlaitoksen hen-
22826: Muistopatsaat: Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o kilökunnan omakotilainoja varten. Liitteet
22827: 276 määrärahan 10soittamisesta Paasikiven pat- IV,247. s. 866. L. Vv:aan.
22828: saan py&tyttämistä varten Lahden kaupunkiin.
22829: Liitteet IV,371. s. 1007. L. Vv: aan. Ooppera: Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 390
22830: määrärahan osoittamisesta Suomen Kansallis-
22831: Museot: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 155 määrä- oopperalie vierailu- ja koulutustoimintaa var-
22832: rahan osoittamisesta Lappeenrantaan tulevan ten. Liitteet IV,485. s. 1143. L. Vv:aan.
22833: Etelä-Karjalan museon peruskustannusten ra-
22834: hoittamiseen. Liitteet IV,250. s. 869. L. Vv:aan. Opetusministeriö: Ed. Salmela-J"årvisen rah.al. n: o
22835: 327 määrärahan osoittamisesta opetusministe-
22836: Mussalo: - Ks. Laivaveistämöt. riön ylivahtimestarin palkan korottamista var-
22837: ten. Liitteet IV,422. s. 1069. L. Vv:aan.
22838: Muurame: - Ks. Virastot.
22839: Opetusvälineet: - Ks. Oppikoulut.
22840: Myyntitoiminta: - Ks. Aistivialliset.
22841: Opintomatkat: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
22842:
22843: N. Oppikirjat: - Ks. Oppikoulut.
22844:
22845: Naamtali: - Ks. Kylpylaitokset. Oppikoulut: Ed. Ehrnroothin ym. rah.al. n:o 55
22846: korotetun määrärahan osoittamisesta oppikirjo-
22847: Naiset: - Ks. Ammattikasvatus. Invaliidit. jen hankkimiseksi yksityisoppikouluille. Liit-
22848: teet IV,150. s. 753. L. Vv:aan.
22849: Neuvontatoiminta: - Ks. Käsiteollisuus. Maata- - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 58 määrärahan
22850: louskoneet. osoittamisesta yksityisoppikoulujen k:oulukalus-
22851: ton, opetusvälineiden ja kirjastojen täydentä-
22852: Nimismiehet: - Ks. Poliisi. Virastot. miseen. Liitteet IV,153. s. 758. L. Vv :aan.
22853: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 98 määrärahan
22854: Nokia: - Ks. Sillat. osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ottarui-
22855: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,193. s. 806.
22856: Nuorisojärjestöt: Ed. Rihtniemen rah.al. n: o 300 L. Vv:aan.
22857: korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisojär-
22858: jestöjen ohjaajakoulutuksen tukemiseen. Liit- Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 157 määrärahan
22859: teet IV,395. s. 1038. L. Vv:aan. osoittamisesta Parikkalan yhteislyseon koulu-
22860: rakennuksen rakentamista val'ten. Liitteet
22861: Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset. IV,252. s. 871. L. Vv:aan.
22862: - Ed. Paasi•on ym. rah.al. n: o 269 korotetun mää-
22863: Näyttämötaide: Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 156 rärahan osoittamisesta avustukseksi vaikeuk-
22864: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi teatteri- sissa oleville yksityisille oppikouluille. Liitteet
22865: talojen rakentamista varten. Liitteet IV,251. IV,364. s. 999. L. Vv:aan.
22866: s. 870. L. Vv:aan. - Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 299 määrärahan
22867: - Ks. Oooppera. osoittamisesta vapaaoppilaspaikkojen myöntä-
22868: mistä varten vähävaraisista kodeista oleville
22869: yksityisoppikoulujen oppilaille. Liitteet IV,394.
22870: 0. s. 1037. L. Vv:aan.
22871: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 304 määrära-
22872: Ohjaajakoulutus: - Ks. Nuorisojärjestöt. han osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsa-
22873: laisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
22874: Ohra: - Ks. Vilja. Liitteet IV,399. s. 1043 ja 1044. L. Vv: aan.
22875: Oikeusministeriö: Ed. Salmela-Järvisen rah.al. n: o - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 346 määrärahan
22876: 324 määrärahan 10soittamisesta oikeusministeriön osoi•ttamisesta Parikkalan yhteislyseon koulu-
22877: ylivahtimestarin palkan korottamista varten. talon rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet
22878: Liitteet IV,419. s. 1066. L. Vv:aan. IV,441. s. 1091. L. Vv:aan.
22879: 14 Asialuettelo 1959.
22880:
22881:
22882: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 368 korotetun Pelkosenniemi: - Ks. Sillat.
22883: määrärahan osoittamisesta yksityisten oppik,ou-
22884: lujen raroennuslainoja varten. Liitteet IV,463. Pengerrystyöt: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 347
22885: s. 1117. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Siikalahden perger-
22886: - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 385 määrära- ryshankkeen aloittamiseen. Liitteet IV,442. s.
22887: han osoittamisesta ilmaisten kouluaterioiden 1092. L. Vv:aan.
22888: kustantamiseen oppikoulujen vähävaraisille 'op- - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 444 määrärahan
22889: pilaille. Liitteet IV,480. s. 1138. L. Vv:aan. osoittamisesta Kyrönjoen pengerrys- ja perkaa·
22890: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 418 määrärahan ruistöiden aloittamieeksi. Liitteet IV,539. s.
22891: osoittamisesta avustukseksi vähävaraisilla yksi- 1199. L. Vv:aan.
22892: tyisoppikoulujen oppilaille lukukausimaksujen - Ks. Sillat.
22893: alentamiseen. Liitteet IV,513. s. 1172. L.
22894: Vv:aan. Perheenasuntoavustukset: - Ks. Asuntoavustukset.
22895: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n: o 420 määrärahan
22896: osoittamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon Perhelisä: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 33 määrä-
22897: koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- rahan osoittamisesta perheiisien korottamista
22898: teet IV,515. s. 1175. L. Vv:aan. varten. Liittee·t IV,128. s. 724. L. Vv: aan.
22899:
22900: Oppilasasuntolat: - Ks. Ammattikoulut. Perkaustyöt: Ed. Liedeben ym. rah.al. n:o 198
22901: määrärahan osoittamisesta Olhavanjoen perkaus-
22902: Orivirta: - Ks. Sillat. töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,293. s. 916.
22903: L. Vv:aan.
22904: Ortopedinen sairaala: Ks. Sairaalat. - Ks. Maanparannus. Pengerrystyöt.
22905: Peruaparannukset: Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o
22906: Orvot: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 77 määrära- 2.20 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
22907: han osoittamisesta vähävaraisten sotaorpoyliop- työttömystöihin oikeutetuille omalla tilalla teh-
22908: pilaiden korkeakouluopintojen tukemiseen. Li:i!t- dyistä perusparannustöistä. Liitteet IV,315. s.
22909: teet IV,172. s. 781. L. Vv:aan. 944. L. V v: aan.
22910: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 401 korotetun määrä-
22911: Osakeyhtiöt: Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 258 rahan osoittamisesta avustuksiksi maankäyttölain
22912: määrärahan osoittamisesta valtionenemmistöisen mukaisia perusparannus-, tienteko- sekä tien
22913: osakeyhtiön perustamista varten selluloosateh- kuntoonpano- ja kunnossapitotöitä varten. Liit·
22914: taan rakentamiseksi Joensuun kaupungin lähei- teet IV,496. s. 1155. L. Vv:aan.
22915: syyteen. Liitteet IV,353. s. 987. L. Vv:aan.
22916: Perustäydennys: - Ks. Seminaarit.
22917: Otanmäki Oy.: - Ks. Kaivos'toiminta. Teollisuus.
22918: Pienpuu: - Ks. Polttoaineet. Voimalai!tokset.
22919: Oulu: - Ks. Kunnwt. Postilaitos. Sairaalat. Yli-
22920: opisto. Pienteollisuus: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 70
22921: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi pienteolli-
22922: suudelle. Liitteet IV,165. s. 772. L. Vv:aan.
22923: - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 122 määrärahan
22924: P. osoittamisesta pienteollisuuslainoihin. Liitteet
22925: IV,217. s. 836. L. Vv:aan.
22926: Paasikivi: - Ks. Muistopatsaat. - Ks. Käsiteollisuus.
22927: Padot: - Ks. Vedensäännöstely. Pienviljelys: - Ks. Katovahingot. Maatalous. Maa-
22928: talouskoneet. Rehut. Työllisyys.
22929: Paikallistiet: - Ks. Maantiet.
22930: Pienyrittäjät: - Ks. Käsitoollisuus.
22931: Pajat: - Ks. Maanviljelysinsinööripiiri:t.
22932: Pinjainen: - Ks. Oppikoulut.
22933: Palolaki: Ed. Käkelän ym. lak.al. n:o 105 palo·
22934: laiksi. Lii:tteet VII,34. s. 1223. L. Ltv:aan Pirkanmaa: - Ks. Sairaalat.
22935: 1683.
22936: Pistoraiteet: - Ks. Rautatiet.
22937: Pankkiluotot: - Ks. Luotto.
22938: Pohja: - Ks. Sillat.
22939: Papisto: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 367 koro-
22940: tetun määrärahan osoittamisesta sotilaspapiston Pohjanmaa: - Ks. Voimalaitokset.
22941: palkkauksen nostamiseksi. Liitteet IV,462. s.
22942: 1116. L. Vv:aan. Pohjois-Karjala: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Voi-
22943: - Ks. Aistivialliset. malaitokset.
22944: Parantolat: - Ks. Sairaalat. Poliisi: Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 34 määrära-
22945: Parikkala: - Ks. Oppikoulut. han osoittamisesta kahden konstaapelin viran
22946: perustamiseksi Jyväskylän nimismiespiiriin. Liit-
22947: Parkano: - Ks. Virastot. teet IV,129. s. 725. L. Vv:aan.
22948: Asialuettelo 1959. 15
22949: - Ed. Aulangon rah.al. n:o 50 määrärahan osoit- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 414 korotetun maara-
22950: ,tamisesta Hämeenlinnan poliisilaitoksen täyden- rahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaikko-
22951: tämiseen. Liitteet IV,l45. s. 743. L. Vv:aan. jen perustamiseen maaseudulle. Lii1;if;eet IV,509.
22952: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 296 määrärahan s. 1168. L. Vv:aan.
22953: osoittamisesta poliisivoimien lisäämiseksi Hel·
22954: singin kaupungin poliisilaitoksessa ja Liikku- Pukuavustus: - Ks. Rautatieläiset.
22955: vasaa poliisissa. Liitteet IV,391. s. 1027. L.
22956: Vv:aan. Punakaartilaiset: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 236
22957: määrärahan osoittamisesta punakaartilaisille suo-
22958: Polio: - Ks. Lapsihalvaus. ritettavia korvauksia varten. Liitteet IV,331.
22959: s. 963. L. Vv:aan.
22960: Polttoaineet: Ed. Härkösen ym. rah.al. n:o 114 - Ks. Haudat. Invaliidit.
22961: määrärahan 'osoittamisesta Pienpuualan Tloimi·
22962: kunnalle pienpuun voima,talouskäytön tutkimi-
22963: seksi. Lii:tteet IV,209. s. 824. L. Vv:aan. Punkalaidun: - Ks. Turve.
22964:
22965: Polttopuut: - Ks. Autiotuvat. Puunjalostusteollisuus: Ed. Backlundin ym. rah.al.
22966: n: o 52 määrärahan osoittamisesta puunjalostus-
22967: Polvijärvi: - Ks. Virastot. tehtaan rakentamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Liit-
22968: teet IV,147. s. 747 ja 748. L. Vv:aan.
22969: Pori: - Ks. Diakonissalaitokset. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 164 määräahan
22970: osoittamisesta Kemijärvelle rakennet'tavaa puun-
22971: Postilaitos: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 80 maa- jalostustehdasta varten. Liitteet IV,259. s. 878.
22972: rärahan osoittamises,ta posti- ja lennätinhalli- L. Vv:aan.
22973: tuksen kahden vanhemman vahtimestarin palk- - Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 222 määrärahan
22974: kauksen korottamista varten. Liitteet IV,175. osoittamisesta puunjalostustehtaan perustamista
22975: s. 784. L. Vv:aan. Etelä-Pohjanmaalle koskevia jatkotutkimuksia
22976: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 137 määrärahan varten. Liitteet IV,317. s. 946. L. Vv:aan.
22977: osoittamisesta postiautovarikon rakentamista
22978: varten Lappeenrannan kaupunkiin. Liitteet - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 432 määrärahan
22979: IV,232. s. 851. L. Vv:aan. osoittamisesta suomalais-norjalaisen sellu1oosa-
22980: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 193 määrärahan ja voimapaperitehtaan rakentamista Kirkkonie-
22981: osoittamisesta Oulun postitalon rakennustöiden men läheisyyteen koskevan suunnitelman val-
22982: jatkamista varten. Li~tte,et IV,288. s. 911. L. mistamista varten. Liitteet IV,527. s. 1187. L.
22983: Vv:aan. Vv:aan.
22984: - Ed. Liljeströmin ym. rah.al. n: o 200 määrära-
22985: han osoittamisesta eräiden posti- ja lennätin- Puuseppäkoulut: - Ks. Ammattikoulut.
22986: laitoksen viran ja toimen haltijain virkapuku-
22987: avustuksia varten. Liitteet IV,295. e. 919. L. Pyhäjärvi: - Ks. Vedensäännöstely.
22988: Vv:aan.
22989: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 259 määrärahan Päiväraha: - Ks. Asevelvolliset.
22990: osoittamisesta postiautovarikon rakenif;amiseksi
22991: Joensuuhun. Liitteet IV,354. s. 988. L. Vv:aan.
22992: -Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 313 määrärahan
22993: osoittamisesta postiautovarikon rakentamiseksi R.
22994: Iisalmeen. Liitteet IV,408. s. 1054. L. Vv:aan.
22995: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 442 määrärahan Raajärvi: - Ks. Kaivostoiminta.
22996: osoittamisesta Vaasan pos,tiautovarikon raken-
22997: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,537. s. 1197. Radiumhoito: - Ks. Sairaanhoito.
22998: L. Vv:aan.
22999: - Ks. Omakotitalo,t. Rahdit: - Ks. Rautatiemaksut.
23000:
23001: Raivaus: - Ks. Kivenraivaus. Maanhankinta.
23002: Pudasjärvi: - Ks. Maamieskoulut.
23003: Uudisraivaus.
23004: Puhelin: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 81 korotetun
23005: määrärahan osoittamisesif;a puhelin- ja lennätin- Rajaseudut: - Ks. Maatalouskerhot.
23006: verkon laajentamiseen ja parantamiseen. Liit-
23007: if;eet IV,176. s. 785. L. Vv:aan. Rak:ennushallinto: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 117
23008: - Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 135 korotetun määrärahan osoittamisesta rakennushallinnon 15
23009: määrärahan osoittamisesta puhelintoimipaikko- tilapäisen toimen muuttamiseksi ylimääräisiksi.
23010: j,en perustamiseen maan syrjäseuduilla. Liitteet Liitteet IV,212. s. 828. L. Vv:aan.
23011: IV,230. s. 849. L. Vv:aan.
23012: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 297 koroif;e,tun Rataosasto: - Ks. Rautatiet.
23013: määrärahan osoittamisesta syrjäseuduille anot-
23014: tujen valtion puhelinasemien ja puhelupaikko- Ratapihat: - Ks. Rautatiet.
23015: jen perustamiseen. Liitteet IV,392. s. 1032. L.
23016: Vv:aan. Raudanjalostus: - Ks. Teollisuus.
23017: 16 Asialuettelo 1959.
23018:
23019:
23020: Rauhanpuolustajat: Ed. Honkosen ym. rah.al. n: o tien rakentamisen aloittamista var,ten. Liitteet
23021: 95 määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan- IV,208 s. 823. L. Vv:aan.
23022: puolustajwt r.y:n toiminnan 'tukemiseen. Liit- - Ed. Härkösen ym. rah.al. n:o 115 määrärahan
23023: teet IV,190. s. 802. L. Vv:aan. osoittamisesta Pieksämäen yhdistetyn asema- ja
23024: sähkörakennuksen rakentamista varten. Liitteet
23025: Rauma: - Ks. Virastot. IV,210. s. 825. L. Vv:aan.
23026: - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 132 määrära-
23027: Rautamalmi: - Ks. Kaivostoiminta. han osoittamisesta rautatien rakentamista var-
23028: ten Kaulirannasta Kolariin. Li~tteet IV,227. s.
23029: Rautatehtaa.t: - Ks. Teollisuus. 846. L. V v: aan.
23030: - Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n: o 133 määrära-
23031: Rautatieläiset: Ed. Siiskosen ym. rah.al. n : o 340 han osoittamisesta Oulun uuden rautatieaseman
23032: määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen suo- suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,228. s. 847.
23033: rittamista varten eräille valtionrautateiden toi- L. Vv:aan.
23034: menha1tijoille. Liitteet IV,435. s. 1083. L. Ed. Keloveden ym. rah.al. n: o 136 määrärahan
23035: Vv:aan. osoittamisesta Taavetin-Haminan-Krytkan rau-
23036: Rautatiemaksut: Ed. Vennamon rah.al. n:o 412 tatien rakentamiseen. Liitteet IV,231. s. 850. L.
23037: määrärahan osoit,tamisesta maaseudun teollista Vv:aan.
23038: kehitystä estävien rautatierahtimaksujen alen- - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 144 määrärahan
23039: tamista varten. Liitteet IV,507. s. 1166. L. osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväsky-
23040: Vv:aan. lästä Säynätsalon ja Korpilahden kautta Jäm-
23041: sänkoskelle. Liitteet IV,239. s. 858. L. Vv:aan.
23042: Rautatiet: Ed. Vennamon lak.al. n:o 102 laiksi - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 165 määrärahan osoit-
23043: Rovaniemen-Kolarin radan rakentamisesta. Liit- tamisesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven
23044: teet s. 1239. Puhemies kieltäytyy esittelemästä asemalta Taivalkoskelle. Lii.'tteet IV,260. s. 880.
23045: aloitetta valiokuntaan lähettämistä varten 1168. L. Vv:aan.
23046: - Ed. Ahosen rah.al. n:o 35 määrärahan osoitta- - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n:o 176 määrärahan
23047: misesta asematalon rakentamiseksi Jyväskylän osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin rautatien
23048: kaupunkiin. Liit>teet IV,130. s. 726. L. V v: aan. rakentamiseksi. Liitteet IV,271. s. 892. L.
23049: - Ed. Alangon ym. rah.al. n: o 49 määräahan Vv:aan.
23050: osoittamisesta osamaksun suorittamista varten - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 196 määrärahan
23051: kevyiden moottorivaunujen liitevaunuineen ti- osoittamisesta pistoraiteen rakentamista varten
23052: laamiseen. Liitteet IV,144. s. 742. L. Vv:aan. Kellon asemalta Virpiniemeen. Liitteet IV,291.
23053: - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 73 määrärahan s. 914. L. Vv:aan.
23054: osoittamisesta Onkamon-Parikkalan ratasuun- - Ed. Liinamaan ym. rah.al. n: o 199 määrärahan
23055: nan täydennyatutkimuksen suorittamiseksi. Liit- osoittamisesta tutkimusten suorittamista varten
23056: 'teet IV,168. s. 775. L. Vv:aan. Kaskisen-Härmän-Alapitkän rautatien· raken-
23057: - Ed. Hietalan ym. rah.al. n:o 84 määrärahan tamiseksi. Liitteet IV,294. s. 917. L. Vv:aan.
23058: osoittamisesta Tampereen-Parkanon-Seinäjoen - Ed. Linnan ym. rah.al. n:o 209 määrärahan
23059: rautatien valmistelutöitä varten. Liitteet IV,179. osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Ylivies-
23060: s. 790. L. Vv:aan. kasta Kalajoelle. Liitteet IV,304. s. 932. L.
23061: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 91 määrärahan Vv:aan.
23062: osoittamisesta Koveron-Herajärven rautatien - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 210 määrärahan
23063: rakentamista varten. Liitteet IV,186. s. 798. L. osoittamises'ta Seinäjoen varikon huoltoraken-
23064: Vv:aan. nuks,en rakentamista varten. Liitteet IV,305. s.
23065: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 101 määrärahan 933. L. Vv:aan.
23066: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi Luu- - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n:,o 216 määrära-
23067: mäen-Haminan-Kotkan radan rakentamiseksi. han osoittamisesta Koveron-Nuorajärven ra-
23068: Liitteet IV,196. s. 810. L. Vv:aan. dan rakennustöiden aloi.'ttamiseksi. Liitteet
23069: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 102 määrärahan IV,311. s. 940. L. Vv:aan.
23070: osoittamisesta Kymin ratapihaa koskevan tutki-
23071: muksen toimittamiseksi. LiiJtteet IV,197. s. 811. - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 262 määrärahan
23072: L. Vv:aan. ' osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin radan ra-
23073: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 108 määrärahan kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,357. s.
23074: osoittamisesta VR:n liikenne- ja rataosast,on 991. L. Vv:aan.
23075: työ- ja huoltorakennuksen rakentamiseksi Kuo- - Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 281 määrärahan
23076: pioon. Liitteet IV,203. s. 818. L. Vv:aan. osoittamisesta Jyväskylän-Jämsän rautatien
23077: - Ed. Hultin ym. rah.al. n: o 109 määrärahan rak,ennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,376.
23078: osoittamisesta VR: n varikon huoltorakennuksen s. 1012. L. Vv:aan.
23079: rakentamiseksi Iisalmeen. Liitteet IV,204. s. - Ed. Peltosen ym. rah.al. n: o 282 ko!'otetun mää-
23080: 819. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden
23081: - Ed. Hyytiäisen rah.al. n: o 112 määrärahan radan muutostyöhön. Liitteet IV,377. s. 1013.
23082: osoittamisesta Jyväskylän-Jämsänkosken rau- L. Vv:aan.
23083: tatien rakentamisen aloittamista varten. Liit- - Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 283 korotetun mää-
23084: teet IV,207. s. 822. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta eräisiin uusiin rautatie-
23085: - Ed. Hyytiäisen rah.al. n: o 113 määrärahan rakennuksiin. Liitteet IV,378. s. 1014. L.
23086: osoittamisesta Jyväskylän-Säynätsalon rauta- Vv:aan.
23087: Asialuettelo 1959. 17
23088: - Ed. Pentin ym. rah.al. n: o 285 määrärahan s.
23089: osoittamisesta Tampeveen-Parkanon-Seinäjoen
23090: rautatien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet Saaristo: - Ks. Laivaliikenne. Sähkö.
23091: IV,380. s. 1016. L. Vv:aan.
23092: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 293 määrärahan Saimaa: - Ks. Voimalaitokset.
23093: osoi•ttamises·ta Ilomantsin radan jatkamis•töiden
23094: aloittamiseksi Kovaron-Ilomantsin välisellä Sadraala.-alan suunnittelutoiminta: Ed. Tuulen ym.
23095: osalla. Liitteet IV,388. s. 1024. L. Vv:aan. rah.al. n: o 396 määrärahan osoittamisesta sai·
23096: raala·alan suunnittelutoiminnan vakinaiselle kan·
23097: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 312 määrärahan
23098: nalle järjestämistä varten. Liitteet IV,491 s.
23099: osoittamisesta täyskone•ellisen tutkimuksen suo· 1149. L. Vv:aan.
23100: rittamiseksi ratasuunnalla Peltosalmi-Hiekka-
23101: lahti. Li~tteet IV,407. s. 1053. L. Vv:aan.
23102: Sairaalat: Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 83 maara·
23103: - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 316 määrärahan rahan osoittamisesta Helsingin yliopistollisen
23104: osoittamisesta suunnitelman laatimista varten keskussairaalan sädehoitoklinikan rakennustöi·
23105: yhdysradan rakentamiseksi Iisalmesta Valtimon den aloittami&ta varten. Liitteet IV,178. s. 788.
23106: aseman seudulle. Liittee•t IV,411. s. 1057. L. L. Vv:aan.
23107: Vv:aan. - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n: o 130 määrära-
23108: - Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 317 määrärahan han osoittamisesta Kotkan keskussairaalan ra·
23109: osoittamisesta puutavaran rautati•ekuormausolo· kannustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,225. s.
23110: jen parantamiseen Iisalmen aseman ja Kallio· 844. L. Vv:aan.
23111: mäen pysäkin välillä. Liitteet IV,412. s. 1058. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 148 määrärahan
23112: L. Vv:aan. osoittamisesta Kotkan keskussairaalan raken·
23113: - Ed. Salinin ym. rah.al. n: o 323 määrärahan tamista varten. Liitteet IV,243. s. 862. L.
23114: osoittamisesta dieselvetureiden korjaamiseen ja Vv:aan.
23115: valmistamiseen tarvittav~en koneiden hankkimi· - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 244
23116: seen valtionrautwteiden Hyvinkään konepajalla. korotetun määrärahan osoittamisesta Turun yli·
23117: Liitteet IV,418. s. 1065. L. Vv:aan. opistollisen keskussairaalan rakentamiseen. Liit·
23118: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n: o 353 korotetun teet IV,339. s. 971. L. Vv:aan.
23119: määrärahan osoittamisesta rautateiden ja maan· - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 318 määrärahan
23120: teiden tasoylikäytävien muuttamiseksi ali· ja 'osoittamisesta Kuopion entisen lääninsairaalan
23121: rakennusten muutostöihin ortopediseksi sairaa·
23122: ylikulkusilloiksi. Liitteet IV,448. s. 1098. L.
23123: Vv:aan. laksi järjestämistä varten. Liitteet IV,413. s.
23124: 1059. L. Vv:aan.
23125: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 375 määrärahan - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 326 mää·
23126: osoittamisesta Seinäjoen rautatieasema· ja vi· rärahan osoittamisesta Salpausselän lastenparan·
23127: rastotalon suunnittelutöitä varten. Liitoteet tolan toiminnan jatkamista varten. Liitteet
23128: IV,470. s. 1126. L. Vv:aan. IV,421. s. 1068. L. Vv:aan.
23129: - Ed. U otin ym. rah.al. n: o 397 määrärahan - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 349 määrärahan
23130: osoittamisesta valtionrautateiden asunto· ja eri osoittamisesta Pirkanmaan Sädehoitokodin kun·
23131: osastojen huoltorakennuksia varten. Liitteet nossapito· ja käyt·tökustannuksia varten. Liit·
23132: IV,492. s. 1151. L. Vv:aan. teet IV,444. s. 1094. L. Vv:aan.
23133: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 441 määrärahan - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 358 määrärahan
23134: osoittamisesta Pohjanmaan rannikkoradan suun- osoittamisesta Kemin yleisen sairaalan lisäsii·
23135: nittelu· ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liit· ven rakennustöiden aLoittamiseksi. Liitteet
23136: teet IV,536. s. 1196. L. Vv:aan. IV,453. s. 1104. L. Vv:aan.
23137: - Ks. Kunnat. Sillat. - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 383 määrärahan
23138: osoittamisesta lainaksi Invalidisäätiön ortopedi-
23139: Rehut: Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 253 maa- sen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet
23140: rärahan osoittamisesta pienviljelijäin karjoille IV,478. s. 1135. L. Vv:aan.
23141: hankittavien väkirehujen hintojen alentamiseen.
23142: Liitteet IV,348. s. 981. L. Vv:aan. Sairaanhoito: Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 97 mää-
23143: rärahan osoittamisesta helikoptereiden hankki·
23144: miseksi sairaankuljetusten helpottamiseksi. Liit-
23145: Rajuniemi: - Ks. Teollisuus. teet IV,192. s. 804. L. Vv:aan.
23146: - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 201 määrärahan
23147: Rovaniemi: - Ks. Invaliidit. Metsäkoulut. Tie- ja osoittamisesta mielisairaanhoitajien työ- ja as·
23148: vesirakennuspiirit. karteluhoitaja:K,oulutuksen aloi•ttamiseksi. Liit·
23149: teet IV,296. s. 920. L. Vv:aan.
23150: B.unkotiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 348 määrärahan
23151: osoittamisesta lapsipotilaiden hoitopäivämaksu·
23152: Ruokakusta.nnukset: - Ks. Aistivialliset. jen alentamiseen sairaaloissa. Liitteet IV,443.
23153: s. 1093. L. Vv:aan.
23154: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 364 määrärahan
23155: B.uoppa.ustyöt: - Ks. Satamat. osoittamisesta matkalippujen korvaamiseksi va-
23156: rattomille syöpäpotilaille. Liitteet IV,459. s.
23157: Röntgenhoito: - Ks. Sairaanhoito. 1110 ja 1111. L. Vv:aan.
23158: 3 E 11/60
23159: 18 Asialuettelo 1959.
23160:
23161:
23162: - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 384 maarara· Seutusuunnittelutoiminta: Ed. Hostilan rah.al. n:o
23163: han osoittamisesta tuberkuloositoipilaiden mak· 96 määrärahan osoittamisesta seutusuunnittelu-
23164: sutonta lääkeapua varten. Liitteet IV,479. s. järjestöjen työn tukemiseen. Liitteet IV,191. s.
23165: 1137. L. Vv:aan. 803. L. V v: aan.
23166: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n: o 417 määrära· - Ed. Lah:telan rah.al. n: o 162 määrärahan rosoit·
23167: han osoittamisesta radium- ja röntgenhoitoa tamisesta seutusuunnittelutoimintaan Lapin
23168: saavien varattomien syöpäsairaiden matkalippu· läänissä. LiiJtteet IV,257. s. 876. L. Vv:aan.
23169: jen korvaamiseen. Liitteet IV,512. s. 1171. L.
23170: Vv:aan. Siikalahti: - Ks. Pengerrystyöt.
23171:
23172: Sairaanhoitokoulut: Ed. Flinckin ym. rah.al. n: o Sillat: Ed. Ahosen rah.al. n:o 43 määrärahan
23173: 57 määrärahan osoittamisesta Tampereen kes· osoittamisesta sillan rak•entamiseksi Kivisal·
23174: kussairaalan yhteyteen perustettavan sairaan· meen. Liitteet IV,138. s. 734. L. Vv:aan.
23175: hoi:tajaffioulun rakennussuunnitelman laatimista - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 88 määrärahan
23176: varten. Liitteet IV,152. s. 757. L. Vv:aan. osoittamisesta Turpeensalmen sillan rakennus·
23177: -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 425 määrä· töiden aloi•ttamiseen. Liitteet IV,183. s. 795.
23178: rahan osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoitaja· L. Vv:aan.
23179: koulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 89 määrärahan
23180: IV,520. s. 1180. L. Vv:aan. osoittamisesta Kivisalmen sillan rakennustöiden
23181: aloittamiseen. Liitteet IV,184. s. 796. L. Vv:aan.
23182: Sairaankuljetus: - Ks. Sairaanhoito. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 106 määrärahan
23183: osoittamisesta Kymijoen läntisen haaran ylHtä·
23184: vän sillan rakennustöiden aloiottamiseksi Hirvi·
23185: Sairaskäynnit: - Ks. Eläinlääkärit. kosken kylässä. Liitteet IV,201. s. 816. L.
23186: Vv:aan.
23187: Sa.lla: - Ks. Maanhankinta. Malminetsintä. Sil· - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 110 määrärahan
23188: lat. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kivisal·
23189: me·en. Liitteet IV,205. s. 820. L. Vv:aan.
23190: Salpausselkä: - Ks. Sairaalat. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 116 määrä-
23191: rahan osoittamisesta Pohjan maantiesiltojen
23192: Sa.noma.lehtimiehet: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,211.
23193: 270 korotetun määrärahan osoittamisesta Suo· s. 826 ja 827. L. Vv:aan.
23194: men Sanomalehtimiesten Liiton valtionavustuk· - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 138 määrärahan
23195: seen. Liitteet IV,365. s. 1001. L. Vv:aan. osoittamisesta Kirjamoinsalmen sillan raken-
23196: - Ks. Eläkkeet. nustöiden aloittamiseen. Liitt•eet IV,233. s. 852.
23197: L. Vv:aan.
23198: Satamat: Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 263 maara· - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 159 määrärahan
23199: rahan osoittamisesta avustuksiksi Vaasan lää· osoittamisesta Kirjamoinsalmen sillan rakenta·
23200: nin vientisatamia ylläpitäville kunnille swta· misen aloittamista varten. Liitteet IV,254. s.
23201: mien kehittämistä ja kunnostamista varten. 873. L. Vv:aan.
23202: Lii:tteet IV,358. s. 992. L. Vv:aan. - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 174 määrärahan osoit·
23203: tamisesta siltojen rakentamiseksi Kitisen, Kemi·
23204: - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n: o 265 määrärahan joen ja Tenniöjoen yli Pelkosenniemen ja Sal-
23205: osoittamisesta ruoppaustöiden aloittamiseksi lan välillä. Liitteet IV,269. s. 890. L. Vv:aan.
23206: Himangan satamassa. Liitteet IV,360. s. 994. - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 218 määrä·
23207: L. Vv:aan. rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tur·
23208: - Ks. Maantiet. peensalmeen. Lii·tteet IV,313. s. 942. L. Vv:aan.
23209: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 227 määrärahan
23210: Sawo: - Ks. Ammattikurssit. osoittamisesta Mansikkakosken maantieliikenne·
23211: sillan leventämistä varten. Liitteet IV,32.2. s.
23212: Savonlinna.: - Ks. Kylpylaitokset. Lentokentät. 952. L. V v: aan.
23213: Sairaanhoitokoulut. Seminaarit. - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 255 määrä-
23214: rahan osoittamisesta Orivirran maantiesillan
23215: Sei:met: - Ks. Lastenhoito. pengerrystöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,350.
23216: s. 983. L. Vv:aan.
23217: Selluloosa.: - Ks. Osakeyhtiöt. Puunja1ostusteolli· - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 279 määrärahan
23218: suus. osoittamisesta Leppävirran sillan rakennustöi·
23219: den aloittamiseen. Liitteet IV,374. s. 1010. L.
23220: Seminaarit: Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 214 Vv:aan.
23221: määrärahan osoittamisesta kansakoulunopettaja· - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 295 määrärahan
23222: seminaarien kirjastojen perustäyd•ennystä var· tosoittamisesta Eskelinkosken sillan rakentami·
23223: ten. Liitteet IV,309. s. 937. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,390. s. 1026. L. Vv:aan.
23224: -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 426 määrä· - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 302 määrärahan
23225: rahan osoittamise11ta piirustusten hankkimiseksi osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakenta·
23226: Savonlinnan seminaarin harjoituskoulua varten. miseksi Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,397.
23227: Liitteet IV,521. s. 1181. L. Vv:aan. s. 1040. L. Vv:aan.
23228: Asialuettelo 1959. 19
23229:
23230: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 360 määrärahan Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Maanparannus.
23231: osoittamisesta Vanajaveden ylittävän sillan
23232: uusimiseksi Hämeenlinnan kaupungissa. Liit- Suuret ikäluokat: - Ks. Valtakunnansuunnittelu-
23233: teet IV,455. s. 1106. L. Vv:aan. toimisto.
23234: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 376 määrärahan
23235: osoittamisesta Ilmajoella olevan Palon maan- Syrjäseudut: - Ks. Kansakoulut. Maatalouskerhot.
23236: ltiesillan töitten jatkamiseksi. Liitteet IV,471. Puhelin.
23237: s. 1127. L. Vv:aan.
23238: Syöpä: - Ks. Sairaanhoito.
23239: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 423 määrärahan
23240: osoittamisesta Hiidensalmen sillan rakennustöi- Sädehoito: - Ks. Sairaalat.
23241: den aloittamiseksi. Liitteet IV,518. s. 1178. L.
23242: Vv:aan, Sähkö: Ed. Ni,emelän ym. rah.al. n:o 248 maara-
23243: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 428 määrä- rahan osoittamisesta sähköistämislainojen myön-
23244: rahan 'osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ori- tämiseksi Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet
23245: virtaan. Liitteet IV,523. s. 1183. L. Vv:aan. IV,343. s. 976. L. Vv:aan.
23246: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 430 määrä- - Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 257 korotetun
23247: rahan osoi:ttamisesta sillan rakentamiseksi Tam- määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
23248: pereen-Lauttakylän tielle Nokian kauppalassa. tämisen tukemiseen. Liitteet IV,352. s. 986. L.
23249: Liitteet IV,525. s. 1185. L. Vv;aan. Vv:aan.
23250: - Ks. Maantiet. Rautatiet. - Ed. J. E. Pal'ftasen ym. rah.al. n: o 275 koro-
23251: tetun määrärahan os,oittamisesta maaseudun
23252: Sisäasiainministeriö: Ed. Salmela-Järvisen rah.al. sähköistämiseen. Liitteet IV,370. s. 1006. L.
23253: n:o 325 määrärahan osoittamisesta sisäasiain- Vv:aan.
23254: ministeriön ylivahtimestarin palkan korotta- - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 337 korotetun määrä-
23255: mista varten, Liitteet IV,420, s. 1067. L. rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähä-
23256: Vv:aan. varaisten talouksien sähköistämistä varten. Liit-
23257: teet IV,432. s. 1080. L. Vv:aan.
23258: Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 409 korotetun määrä-
23259: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
23260: SivistyslPrjallisuus: - Ks. Tieteellinen kirjallisuus. tukemiseen. Liitteet IV,504. s. 1163. L. Vv:aan.
23261: - Ks. Rautatiet.
23262: Sokeat: Ks. Aistivialliset.
23263: Säästäminen: - Ks. Taloussäästäminen.
23264: Somero: Ks. Virastot.
23265:
23266: Sollia.aliministeriö: Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o
23267: 134 määrärahan osoittamisesta ylimääräisen T.
23268: henkilökunnan palkkaukseen sosiaaliministeriön
23269: metsäpalkka-asiain hoitoa varten. Liitteet Taide: Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n:o 389
23270: IV,229. s. 848. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta valtion taideostotoi-
23271: mikunnan käyttöön valtion kotimaisia taide-
23272: Sotaorvot: Ks. Orvot. hankintoja varten. Liititeet IV,484. s. 1142. L.
23273: Vv:aan.
23274: Sotilaspapisto: - Ks. Papisto. - Ks. Näyttämötaide. Ooppera.
23275:
23276: Suolahti: - Ks. Virastot. Taideostotoimikunta: - Ks. Taide.
23277:
23278: Suomen elokl,lva-arkisto: - Ks. Elokuva-arkisto. Taipale: - Ks. Kanavat.
23279:
23280: Suomen Kansallisooppera: - Ks. Ooppera. Taloussäästäminen: Ed. Meinanderin ym. rah.al.
23281: n: o 232 määrärahan osoittamisesta taloussääs-
23282: Suomen Kirkon Sisälähetysseura: - Ks. Vajaa- tämistä koskevaa tutkimuSita varten. Liitteet
23283: mieliset. IV,327. s. 958 ja 959. L. Vv:aan.
23284:
23285: Suomen Raub.anpuolustajat: - Ks. Rauhanpuolus- Tampere: - Ks. Sairaanhoitokoulut. Yhteiskun-
23286: tajat. nallinen korkeakJoulu.
23287: Tasoylikäytävät: - Ks. Rautatiet.
23288: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto,: - Ks. Sanoma-
23289: lehtimiehet. Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. Ooppera.
23290: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto: Teknilliset koulut: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 44
23291: - Ks. Invaliidit. korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
23292: siksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille
23293: Suomitoimisto: - Ks. Matkailu. ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia
23294: rakennuksia varten. Liitteet IV,139. s. 735. L.
23295: Suomussalmi: - Ks. Asutustiet. Vv:aan.
23296: 20 Asialuettelo 1959.
23297:
23298:
23299: - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 123 määrärahan Tuberkuloosi: - Ks. Sairaanhoi!to.
23300: osoittamisesta Jyväskylän teknillisen koulun
23301: rakennustöiden aloittamis·ta varten. Liitteet Tuberkuloosiliitto: Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 48
23302: IV,218. s. 837. L. Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
23303: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 158 määrärahan kuloosiliit;.on työn tukemiseksi. Liitteet IV,143.
23304: osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen opis- s. 740. L. Vv:aan.
23305: ton suunnitelman valmistamista varrten. Liitteet
23306: IV,253. s. 872. L. Vv:aan. Tukiostot: - Ks. Vilja.
23307: - Ed. Taini on ym. rah.al. n: o 356 määrärahan
23308: osoittamisesta Kemin teknillisen koulun toi- Tullitariffi: Ed. InnaJan ym. lak.al. n:o 100 tulli-
23309: minnan aloittamiseksi. Liitteet IV,451. s. 1102. tariffilaiksi. Liitteert IV,544. s. 1214. L. Vv:aan
23310: L. Vv:aan. 1137.
23311: - Ks. Ammattikoulut.
23312: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Vennamon lak.al. n:o
23313: Telakat: - Ks. Laivaveistämöt. 96 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
23314: sesta muuttamisesta. Liitteet IV,540. s. 1207.
23315: L. Vv:aan 616.
23316: Tenniöjoki: Ks. Sillat.
23317: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n:o 98 laiksi tulo- ja
23318: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamises•ta.
23319: Teollisuus: Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 131 Liitteet IV,542. s. 1210. L. Vv: aan 1087.
23320: määrärahan osoittamisesta Otanmäki Osake- - Ed. T•enhiälän ym. lak.al. n: o 99 laiksi tulo-
23321: yhtiölle rautatehtaan, terästehtaan ja levy- ja omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muut-
23322: valssaamon rakentamista varten Rojuniemeen. tamisesta. Liitteet IV,543. s. 1212. L. Vv: aan
23323: Liitteert IV,226. s. 845. L. Vv:aan. 1087.
23324: - Ed. Murron ym. rah.al. n: o 237 määrärahan
23325: !Osoittamisesta Otanmäki Oy: lle Rojuniemen Turku: - Ks. Kauppakorkeakoulut. Oppikoulut.
23326: raudanjalostustehtaan rakennustöid·en aloittami- Sairaalat. Yliopisto.
23327: seksi. Liitteet IV,332. s. 964. L. Vv:aan.
23328: - Ks. Kaivostoiminta. Käsiteollisuus. Pienteolli- Turpeensalmi: - Ks. Sillart.
23329: suus. Puunjalos•tusteollisuus. Turve.
23330: Turve: Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 223 maara-
23331: Terä.stehta.at: - Ks. Teollisuus. rahan osoittamisesta avustuslainaksi Punkalai-
23332: tumen kuntaan perustettavalle vientipehku-
23333: tehtaalle. Liitteet IV,318. s. 947. L. Vv:aan.
23334: Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. Haran ym. rah.al. - Ks. Maanparannus. Voimalaitokset.
23335: n:o 74 määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi-
23336: rak•ennushallituksen kanavaosaston yli-insinöörin Tutkimuslaitokset: Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o
23337: viran säilyttämistä varten. Liitteet IV,l69. s. 320 määrärahan osoittamisesta Bohjois-Suomen
23338: 776. L. Vv:aan. tutkimuslaitoksen toiminnan aloittamista var-
23339: - Ed. Haran ym. rah.al. n:o 75 määrärahan osoit- ten. Liitteet IV,415. s. 1062. L. Vv:aan.
23340: tamisesta tie- ja vesirakennushallinnon insinöö- - Ed. Salmisen ym. rah.al. n: o 334 korotetun
23341: rien ulkomaisia 10pintomatkoja varten. Liitteet määrärahan osoittamisesta hallantutkimuslai-
23342: IV,170. s. 778. L. Vv:aan. toksen menoihin. Liitt•eet IV,429. s. 1077. L.
23343: Vv:aan.
23344: Tie- ja vesira.kennuspiirit: Ed. Väyrysen ym.
23345: rah.al. n:o 434 määrärahan osoittamisesta Iva- Tutkimustoiminta: - Ks. Metsätalous. Talous-
23346: lon tiemestaripiirin tukikohdan rakentamiseen. säästäminen. Voimalaitokset.
23347: Liitteet IV,529. s. 1189. L. Vv:aan.
23348: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 435 määrärahan Tutustumismatkat: - Ks. Asuntotuotantotoimi-
23349: osoittamisesta TVH: n Lapin piirin Rovaniemen kunta.
23350: korjaamon asentajien asuinrakennuksen raken-
23351: tamiseksi. Liitteet IV,530. s. 1190. L. Vv:aan. Tyttölyseot: Ks. Oppikoulut.
23352:
23353: Tiet: - Ks. Maantiet. :Metsäautotiet. Perusparan- Työllisyys: Ed. Liedeksen ym. rah.aL n:o 195
23354: nukset. määrärahan osoittamisesta työllisyysavustuk-
23355: siksi katoalueen pienviljelijäin työmahdollisuuk-
23356: sien turvaamiseksi. Liitteert IV,290. s. 913. L.
23357: Tieteellinen kirjallisuus: Ed. Backlundin ym.
23358: Vv:aan.
23359: rah.al. n:o 51 määrärahan osoittamisesta kan-
23360: santajuista tieteellistä ja sivistyskirjallisuutta - Ks. Valtakunnansuunnittelutoimisto.
23361: varten. Liitteet IV,146. s. 745 ja 746. L.
23362: Vv:aan. Työpajat: - Ks. Aistiviallis•et.
23363:
23364: Torpparilaitos: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 175 Työtehoseura: - Ks. Metsätalous.
23365: määrärahan osoittamisesta torpparilaitosta kos-
23366: kevan historian kirjoittamista varten. Liittoot Työttömyys: - Ks. Kulkulaitosten ja yleisten
23367: IV,270. s. 891. L. Vv:aan. töiden ministeriö.
23368: Asialuettelo 1959. 21
23369: Työvoima-asiat: - Ks. Kulkulaitosten ja yleisten Vapaa-aja.ttelijain Liitto: Ed. V. K. Turusen ym.
23370: töiden ministeriö. rah.al. n:,o 391 määrärahan osoittamisesta Va-
23371: paa-ajattelijain Liitolle sen harjoittaman kult-
23372: Työvälineet: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. tuurityön tukemiseen. Liitteet IV,486. s. 1144.
23373: L. Vv:aan.
23374: Törrön tila: - Ks. Maamiesk,oulut.
23375: Vapaaoppilaat: - Ks. Oppikoulut.
23376:
23377: Vapaavuodet: - Ks. Asutuslaina;t.
23378: u.
23379: Varastot: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
23380: Uitto: - Ks. Kanavat.
23381: Ulko-oppilaat: - Ks. Aistiviallise't. Varikot: - Ks. Postilaitos. Rautatiet.
23382:
23383: Uudisraivaus: Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. Varkaus: - Ks. Kanavat.
23384: n: o 273 määrärahan oso~ttamisesta korotettujen
23385: uudis- ja kivenraivauspalkkioiden suorittami- Vedensäännöstely: Ed. Murron ym. rah.al. n: o 240
23386: seen. Liitteet IV,368. s. 1004. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven säännös-
23387: telypadon rakentamista varten. Liitteet IV,335.
23388: s. 967. L. Vv:aan.
23389: - Ed. Svinhufvudin ym. rah.al. n: o 355 maara-
23390: v. rahan osoittamisesta Ala- ja Ylä-Kivijärven
23391: vedenkorkeuden järjestelytöitä varten. Liitteet
23392: Vaalijala: - Ks. Vajaamieliset. IV,450. s. 1101. L. Vv:aan.
23393: Vaasa.: - Ks. Lapsihalvaus. Lääninhallitukset. Verotus: - Ks. Liikevaihtovero. Tulo- ja omai-
23394: Postilaitos. Satamat. suusvero.
23395:
23396: Vahtimestarit: - Ks. Kauppa- ja teollisuusminis- Vesihuoltoliitto: Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 288
23397: teriö. Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton toi-
23398: teriö. Maatalousministeriö. Oik,eusministeriö. minnan tukemiseksi. Liitteet IV,383. s. 1019.
23399: Opetusministeriö. Postilaitos. Sisäasiainministe- L. Vv:aan.
23400: riö.
23401: Vesijohdot: Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 287 koro-
23402: Vajaamieliset: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 68 tetun määrärahan osoittamisesta avustulrsiksi
23403: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseksi
23404: Kirkon Sisälähetysseuralle Vaalijalan keskus- maaseudulle. Liitteet IV,382. s. 1018. L. Vv:aan.
23405: laitoksen V rakennusvaiheen rak,ennus,töiden - Ed. Pesosen ym. rah.al. n: o 289 määrärahan
23406: aloittamiseksi. Liitteet IV,163. s. 768. L. oso~ttamisesta !ainoiksi vesi- ja viemärilaittei-
23407: Vv:aan. den rakentamista varten maaseudulle. Liitteet
23408: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 241 IV,384. s. 1020. L. Vv:aan.
23409: määrärahan osoittamisesta vajaakykyisiä lapsia - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 438 määrärahan
23410: kotonaan hoitavien vanhempien avustamiseen. osoittamisesta !ainoiksi vesijohto- ja viemäri-
23411: Liitteet IV,336. s. 968. L. Vv:aan. laitteiden rakentamiseen maaseudulle. Lii:tteet
23412: IV,533. s. 1193. L. Vv:aan.
23413: Valta.kunnansuunnittelutoimisto: Ed. Korsbäckin - Ks. Omakotitalot.
23414: ym. rah.al. n: o 149 määrärahan osoittamisesta
23415: valtakunnansuunnittelutoimis,toa varten toimis- Vesivoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset.
23416: tossa valmistuneiden tutkimusten painattami-
23417: seen ja suurten ikäluokkien työllistämismahdol- Wetterhoff: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
23418: lisuuksia valaisevien peruatutkimusten tehosta-
23419: miseen. Liitteet IV,244. s. 863. L. Vv:aan. Veturit: - Ks. Rautatiet.
23420: Valuutta: Ed. Raunion ym. lak.al. n:o 103 va- Viemärit: - Ks. Omakotitalot. Vesijohdot.
23421: luuttakauppalaiksi. Liitteet V,2. s. 1219. L.
23422: Pv: aan 1220. Vientipehku: - Turve.
23423:
23424: Vanajavesi: - Ks. Sillat. Vientisatamat: - Ks. Satamat.
23425:
23426: Vanhainkodit: Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 419 Vihtijärvi: Ks. Lapsihalvaus.
23427: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vähävarai-
23428: sille kunnille vanhain- ja kunnalliskotien raken- Viitasaari: - Ks. Virastot.
23429: tamista varten. Liitteet IV,514. s. 1173. L.
23430: Vv:aan. Vilja: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 161 maara-
23431: - Ks. Kunnalliskodit. rahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa tuotetun
23432: ohran tukiostoista aiheutuvan tappion korvaa-
23433: Vapaa-aikaharrastukset: - Ks. Ammattikoulut. miseen. Liitteet IV,256. s. 875. L. Vv:aan.
23434: 22 Asialuettelo 1959.
23435:
23436:
23437: Virastot: Ed. Ahose11 ym. rah.al. n:o 37 määrä- - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n: o 128 maa ra-
23438: rahan !OSoittamisesta viras•totalon suunnittelua rahan osoittamisesta Anjala!!. kosken voimalai-
23439: varten Keuruulle. Liitteet IV,132. s. 728. L. toksen suunnittelua varten. Liitteet IV,223. s.
23440: Vv:aan. 842. L. Vv:aan.
23441: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 38 määrärahan - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 238 määrärahan
23442: osoittamisesta valtion virastotaion rakentami- osoittamisesta turvet·ta ja pienpuuta poltto-
23443: seen Muuramen kuntaan. Lii:tteet IV,133. s. aineena käyttävän voimalaitoksen rakentami-
23444: 729. L. V v: aan. seksi Pohjois-Swomeen. Liitteet IV,333. s. 965.
23445: - Ed. Ahosen rah.al. n: o 39 määrärahan osoitta- L. Vv:aan.
23446: misesta valtion virastotalon rakentamiseen Suo- - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 245 määrärahan
23447: lahden kauppalaan. Liitteet IV,134. s. 730. L. osoittamisesta Saimaan vesistöalueelle rakennet-
23448: Vv:aan. tavan hakavoimalaitoksen tutkimus- ja suun-
23449: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 40 määrärahan nittelutöihin. Liitteet IV,340. s. 972. L. Vv:aan.
23450: osoittamisesta virastotalon rakentamiseen Viita· -Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 264 määrärahan
23451: saarelle. Liitteet IV,135. s. 731. L. Vv:aan. osoittamisesta tutkimustöiden loppuun suoritta-
23452: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 66 määrärahan miseen vesivoimalaitosten rakentamiseksi Poh-
23453: osoittamisesta Someron virastotalon rakentami- janmaan jokiin. Liittee't IV,359. s. 993. L.
23454: seksi. Liittee't IV,161. s. 766. L. Vv:aan. Vv:aan.
23455: - Ed. Hietalan ym. rah.al. n: o 85 määrärahan
23456: oso~ttamisesta virastotalon rakentamiseksi Par- - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 357 määrärahan
23457: kanon nimismiespiiriin. Liitteet IV,180. s. 792. osoittamisesta avustukseksi Kemijoki Osake-
23458: L. Vv:~J,an. yhtiölle Kemijokeen rakennettavan veshnoima-
23459: laitoksen rakennus·työn aloittamiseksi. Liitteet
23460: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 93 määrärahan IV,452. s. 1103. L. Vv:aan.
23461: osoittamisesta Liperin virastotalon rakenta-
23462: mista varten. Liittee•t IV,188. s. 800. L. Vv:aan. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 440 määrärahan
23463: - Ed. Holopaisen ym. rah.al. n: o 94 määrärahan osoittamisesta vesivoimalaitMtöiden aloittami-
23464: osoittamisesta Polvijärven virastotalon raken- seksi Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,535.
23465: tamista varten. Liit,teet IV,189. s. 801. L. s. 1195. L. Vv:aan.
23466: Vv:aan.
23467: Voim3lllaperi: Ks. Puunjalostusteollisuus.
23468: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 147 määrärahan
23469: osoittamisesta Muuramen kuntaan rakennetta- Voimatalous: Ks. Polttoaineet.
23470: van virastotalon rakennussuunnitelmien valmis-
23471: t~J.miseksi. Liitteet IV,242. s. 861. L. Vv:aan.
23472: Vuokra-asunnot: - Ks. Asuntotuotanto.
23473: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 183 määrärahan
23474: osoittamisesta Viitasaaren virastotalon raken- Vuokrasää.nnöstely: Ed. Kytän ym. lak.aL n:o 101
23475: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,278. s. laiksi väliaikaisista huoneenvuokrasuhdetta kos-
23476: 899. L. Vv:aan. kevista säännöksistä. Liitteet II,9. s. 1203. L.
23477: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 184 määrärahan Lv:aan 1158.
23478: osoittamisesta Suolahden kauppalan virasto-
23479: talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet Väkila:nnoitteet: - Ks. Maatalous.
23480: IV,279. s. 900. L. Vv:aan.
23481: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 310 määrärahan VäkirellUt: - Ks. Rehut.
23482: osoittamisesta Rauman virastotalon rakennus-
23483: töiden aloittamiseen. Liitteet IV,405. s. 1051.
23484: L. Vv:aan.
23485: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 314 määrärahan
23486: 'osoittamisesta Kiuruved•en virastotalon raken- Y.
23487: tamiseksi. Liitteet IV,409. s. 1055. L. Vv:aan.
23488: - Ed. RytköseJ!. ym. rah.al. n: o 315 määrärahan Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
23489: osoittamisesta Lapinlahden virastotalon raken-
23490: tamiseksi. Liitteet IV,410. s. 1056. L. Vv:aan. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
23491: - Ks. Rautatiet.
23492: Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Alangon ym.
23493: Virkapuvut: - Ks. Postilaitos. rah.al. n:o 47 määrärahan osoittamisesta avus-
23494: tukseksi kaluston hankkimista varten Yhteis-
23495: Virpiniemi: - Ks. Laivaliikenne. kunnallisen Korkeakoulun Tampereelle raken-
23496: nettavaan uuteen toimitaloon,. Liitteet IV,l42.
23497: s. 738. L. Vv:aan.
23498: Voimalaitokset: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 90
23499: määrärahan osoittamisesta hakavoimalaitoksen Yhteislyseot: - Ks. Oppilwulut.
23500: rakentamista varten Pohjois-Karjalaan. Liit-
23501: teet IV,185. s. 797. L. Vv:aan. Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
23502: - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 107 määrärahan
23503: osoittamisesta avustukseksi voimalämpölaitoksen Yleiset tiet: Ks. Maantiet.
23504: rakentamista varten Kuopioon. Liitteet IV,202.
23505: s. 817. L. Vv:aan. Ylijohtajat: Ks. Merenkulkuhallitus.
23506: Asialuettelo 19.59. 23
23507:
23508: Yliopisto: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 191 maara- Ylitornio: - Ks. Maamieskoulut.
23509: rahan osoittamisesta Oulun yliopiston kesä-
23510: opisk,elukautta val'lten. Liitteet IV,286. s. 908. Ylä-Kivijärvi: - Ks. Vedensäännöstely.
23511: L. Vv:aan.
23512: - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n: o 213 korotetun
23513: määrärahan osoittamisesta Turun kesäyliopiston
23514: Ä.
23515: valtionapua varten. Liitteet IV,308. s. 936. L.
23516: Vv:aan. Äitiysavustus: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 32 määrä-
23517: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 319 määrärahan rahan osoittamisesta ärtiysavustuksen korotta-
23518: osoittamisesta Oulun yliopistoon perustettavia miseksi. Liitteet IV,127. s. 723. L. Vv:aan.
23519: virkoja ja toimia varten. Liitteet IV,414. s. - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 243
23520: 1060. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksen
23521: - Ks. Sairaalat. korottamiseen. Liitteet IV,338. s. 970. L.
23522: Vv:aan.
23523: Ylioppilaat: - Ks. Orvot. - Ed. Salmela-Järvis,en ym. rah.al. n:o 331
23524: määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksen
23525: Ylitarkastajat: - Ks. Kulkulaitosten ja yleisten korottamista varten. Liitteet IV,426. s. 1073.
23526: töiden ministeriö. L. Vv:aan.
23527:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025